160 Käyttäjää paikalla!
0.0068278312683105
Muista katsoa myös paikallaolijat!

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: TOISET
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 1917
5:
6: ASIAKIRJAT
7:
8: ENSIMÄ.INEN JA TOINEN OSA
9:
10:
11:
12:
13: HELSINOISSÄ., 1918
14: SUOMEN $j:NAATIN KIRJAPAINOSSA
15: Sisällys.
16:
17: Ensimäinen osa.
18: Hallituksen esitys N :o 1 Suomen II allitusmuodosta.
19: Suomen Eduskunnan vastaus.
20: Hallituksen esitys N :o 2 Sttomen Hallittlsmuodon perusteista.
21: Suomen Eduskunnan vastaus.
22: Hallituksen esitys N :o 3 laiksi eduskunnan esitysoikeuden
23: laajentamisesta.
24: Perustuslakivaliokunnan siitä antama mi€tintö N :o 7.
25: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 21.
26: Suomen Eduskunnan vastau·s.
27: Hallituksen esitys N :o 4 laiksi Suomen valtiotalouden oikeus-
28: perusteista.
29: Suomen Eduskunnan vastaus.
30: :Hallituksen esitys N :0 5 laiksi :JO päivänä heinäkuuta 1906
31: annetun Valtiopäiväjärjestyksen 26, 27, 43, 61 ja 63 § :n muutta-
32: misesta toisin kuuluviksi.
33: Suomen Eduskunnan vastaus.
34: Hallituksen esitys N :o 6 laiksi eduslnmnan oikeudesta tarka.s-
35: taa valtioneuvoston jäsenten ja ;prokuraattoriu virlcatointen lain-
36: mttkaistwtta.
37: Perustuslakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 8.
38: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 26.
39: Suomen Eduskunnan vastaus.
40: Hallituksen esitys N :o 7 laiksi 20 päivänä heinäkuuta 1906
41: annetun Valtiopäiväjärjestyksen 32, 46 ja 51 § :n muuttamisesta
42: toisin kuuluviksi.
43: Perustuslakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 5.
44: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 14.
45: Suomen Eduskunnan vastaus.
46: Hallituksen esitys N :o 8 laiksi edustajapallclciosta vuoden 1917
47: ensimäisillä ja toisilla valtiopäivillä.
48: Perustuslakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 2.
49: Suuren vali,okunnan siitä antama mietintö N :o 8.
50: Suomen Eduskunnan vastaus.
51:
52: Hallituksen esitys N :o 9 laiksi 20 päivänä heinäkuuta 1906
53: annetun Valtiopäiväjärjestyksen erinäisten säännösten muuttami-
54: sesta ja täydentämisestä sekä samana päivänä annetun Vaalilain
55: 37 § :n munttamisesta.
56: Perustuslakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 6.
57: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 20.
58: Suomen Eduskunnan vastaus.
59: :Hallituksen esitys N :o 10 laiksi Korkwimmasta Oilceudesta.
60: Lakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 6.
61: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 24.
62: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 24 a.
63: Suomen Eduskunnan vastaus.
64: Hallituksen esitys N :o Ulaiksi Korkeimmasta IIallinlo-oif.;e,l-
65: desta.
66: Lakivaliokunnan siitä antama mietintö N:o 7.
67: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 25.
68: Suomen Eduskunnan vastaus.
69: Hallituksen esitysa N :o 12 laiksi mooseksennslcolaisista Suo-
70: messa.
71: PeruRtnslakivaliohuman siitä antama mietintii N :o 3.
72: Suureu valiokuunau ,..:iitä antama mietintö N :o 1~.
73: Suome1~ Eduskunnan vastaus.
74:
75: Hallituksen esitys N :o 13 suurten l'ulojcn verosta.
76: Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 2.
77: Suuren valiokunnan siitä antama mietiutö N :o 2.
78: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 2 a.
79: Suomen Eduskunnan vastaus.
80: Hallituksen esitys N :o 14 leimasuusltmnan suorittami8esta
81: 1!H8 vuoden loppuun.
82: Valtiovarainvaliokunnan siitä antrtma mietintö N :o 4.
83: Huuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 6.
84: Suomen Eduskunnan vastaus.
85: Hallitukseu esitys N :o 15 pääoma- ja kuponlcisuoslunnan suo-
86: ri ttarnisesta 1918 vuoden loppuun.
87: Valtiovarainvalidkunnan siitä antama mietintö N :o 3.
88: Hnureu valiokunnau siitä antama mietintö N :o 3.
89: Suomen Eduskunnan vastaus.
90: 5
91:
92:
93: Toinen osa.
94: •
95: Hallituksen esitys· N :o 16 kulkulaitosrasiasta vuodeksi 1917.
96: Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 6.
97: Suomen Eduskunnan vastaus.
98:
99: Hallituksen esitys N :o 17 varojen osottrumisesta kansanope-
100: tusta varten ,vuodeksi 1917.
101: Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 5.
102: Suomen Eduskunnan vastaus.
103:
104: Hallituksen esitys N :o 18 tuulaakimalcsun laskemisen pe-
105: rusteesta.
106: Talousvaliolkunnan siitä anta;ma mietintö N :o 2.
107: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 16.
108: Suomen Eduskunnan vastaus.
109:
110: Hallituksen esitys N :o 19 laiksi postisäästöpankista Suo-
111: messa 24 ,päivänä t·oukokuuta 1886 annetun asetuksen 2 § :n
112: muuttamisesta.
113: Pankkivaliokunnan siitä antruma mietintö N :o 1.
114: Suuren valio/kunnan siitä antama mietintö N :o 17.
115: Suomen Eduskunnan vastaus .
116:
117: .Hallituksen esitys N :o 20 välittävistä ·säännöksi,stä maalais-
118: kuntain ja kaupunkien lcunnallislakien, kansanäänestystä tar-
119: koittavan lain ja kunnallisen vaalilain käytäntöön saattamista
120: varten.
121: Laki- ja talousvaliokunnan siitä antfrma mietintö N :o 1.
122: Suuren v.aliokunnan siitä anta!ma mietintö N :o 7.
123: Suomen Eduskunnan vastaus.
124:
125: Hallituksen esitys N :o 21 erinäisistä muutoksista Suomen
126: evan,kelisluterilaiselle kirkolle 6 päivänä joulukuuta 1869 an-
127: nettuun kirkkolakiin.
128: Lakivaliokunnan siitä antruma mietintö N :o 8.
129: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N: o 27.
130: Suomen Eduskunnan vastaus.
131:
132: Hallituksen esitys N :o 22 valtiolainan ottrumisesta lculkulai.
133: losrahaston tarpeisiin.
134: Valtiorvaraivaliokunnan siitä antruma mietintö N:o 7.
135: Suuren vailiokunnan siitä antama mietintö N :o 12.
136: Suuren valiokunnan ·siitä anta;ma mietintö N :o 12 a.
137: Suoonen Eduskunnan vastaus.
138: 6
139:
140:
141: Hallituksen esitys N :o 23 lai<ksi selityksestä 23 päivänä syys.
142: ikuuta 1917 annettuufl asetuiksen torppaa,. lrumpuotitilaa ja mä-
143: kitupa-ruluetta koskevista vuokrasopimuksista.
144: Maatalousvaliokunnan siitä antaJma mietintö N :o 3.
145: Suomen Eduskunnan vastaus.
146:
147: Hallituksen esitys N :o 24 varojen hankkimisesta niihin tar-
148: peisiin, joihin va:kinaisetvaltt"on tulot eivät riitä.
149: Valtiov.arainvruliokunnan siitä antruma mietintö N :o 10.
150: Suomen E-duskunnan vastaus.
151:
152: Hallituksen esitys N :o 25 valtiolainan ottamisesta Suomen
153: Pankin aseman vahvistamiseksi.
154: Viittaus esitykseen N :o 73.
155:
156: Hallituksen esitys N :o 26 Suomen rahasta 9 p·äivänä elo-
157: limuta 1877 annetun lain 6, 10 11 ja 16 §: n muuttamisesta toisin
158: kuuluviksi.
159: Pankbvaliokunnan siit•ä antama mietintö N :o 2.
160: Suuren ·valiokunnan siitä antama mi·etintö N :o 15.
161: Suuren v.a.liokunnan siitä antama mietintö N :o 15 a.
162: Suomen Eduskunnan vasta.us.
163: Hallituksen esitys N :o 27 valtiolainan ottamisesta elintar.
164: peiden J1ankintaa varten.
165: Valtiovarainvaliokunnan s·iitä antama mietintö N :o 8.
166: Suuren valiokunnan ·siitä antama mietintö N :o 10.
167: Suomen Eduskunnan vastaus.
168:
169: Rallituk&en esitys N :o 28 laiksi säästöpankeista.
170: Pankkivaliokunnan siitä antruma mietintö N :o 5.
171: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 42.
172: Suuren ·valiokunnan siitä antruma mietintö N :o 42 a.
173: Suomen Eduskunnan vastaus.
174: Hallituksen esitys N :o 29 erityisen työkyvyttämyys- ja van-
175: huusvakuutusrahaston perustamisesta.
176: Valtiov!l!raivaliokunnan siitä anta:ma mietintö N :o 11.
177: Suomen Eduskunnan vastaus.
178: Hrullituksen esitys N :o 30 laiksi Oikeudenkäymiskaaren 11
179: luvun 10 § :n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
180: Lakivalioik;unnan siitä antama mietintö N :o 5.
181: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 23.
182: Suomen Eduskunnan vastaus.
183: I.
184: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 1.
185:
186:
187:
188:
189: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
190: Suomen Rallitusmuodoksi.
191: Suomen SenaHJtin määräykSestä on Senaatin 31 päivänä
192: · maaliskuuta l9tl7 .asettama; Perustusla!kikomitea> laatinut
193: ehdotuksen 1Suomen Hallitusmuodoksi. Tämän ehdotuksen
194: pohjalla, jonka komitea lähetti Senaattiin viime lokakuun
195: 5 päivänä, valmisti Senaatti silloisessa kokoonpanossaan
196: ehdotuksen Hallituksen esitykseksi Eduskunnalle Suomen
197: Hallitusmuodoksi. Kun Senaatti nyt on ottanut tämän asian
198: uudelleen käsiteltäväkseen, ei Senaatti ole katsonut mahdolli-
199: seksi ryhtyä varsinaisia asia'llisia muutoksia ehdotukseen te-
200: kemään, koska tämä pakottaisi lakiehdotuksen useitten laki-
201: säännösten yk,sityiskohtaiseen tarkastamiseen, mikä estäisi
202: asian pikaista esittämistä Eduskunnalle. Eräät muutokset,
203: jotka Senaatti on tehnyt sanotun komitean ja aikaisemman
204: Senaatin ehdotuksiin, ovat muuttuneiden valtiollisten olojen
205: aiheuttamia, toiset taas ovat vain muodollista laatua.
206: Ehdotus, joka nyt annetaan Eduskunnan hyväksyttävälksi,
207: on näin kuuluva:
208:
209:
210:
211:
212: Suomen Hallitusmuoto.
213: Sittenkuin on havaittu tarpeelliseksi kehittää ja vakaan-
214: nuttaa Suomen valtiosääntöä selvillä perustuslain säännök-
215: sillä, jotka takaavat sekä valtiovallan lujuutta ja tehok-
216: 4915-17.
217: 2 N:o l
218:
219: kuutta että Suomen kansalaisten oikeutta ja lainalaista va-
220: pautta, vahvistetaan täten, Suomen eduskunnan päätöksen
221: mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 an-
222: netun Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :ssä määrätyllä tavalla,
223: seuraava Hallitusmuoto Suomelle.
224:
225:
226:
227: 1. Yleisiä säännöksiä.
228:
229: 1 §.
230: Suomi on tasavalta, jonka valtiosääntö on vahvistettu
231: tässä hallitusmuodossa ja maan muissa J)'lrustuslaeissa.
232:
233: 2 §.
234: Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä ta~aval
235: lan presid·entin kanssa.
236: Ylin toimeenpaneva valta on uskottu presidentille. Sen
237: ohessa on maan yleistä hallitusta varten oleva valtioneu-
238: vosto, johon kuuluu päämini·steri ja tarvittav•a määrä minis-
239: tereitä.
240: Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet,
241: ylimmässä oikeusasteessa korkein oikeus ja korkein hallinto-
242: oikeus.
243:
244: 3 §.
245: Suomen alue pysytetään sellaisena, kuin se nykyisin on,
246: eikä sen rajoja voida muuttaa muuten kuin eduskunnan suos-
247: tumuksella.
248:
249: 4 §.
250: Suomen kansalaisoikBus on jokaisella, joka on suomalai-
251: sista vanhemmista syntynyt, sekä muun maan naisella, joka
252: on mennyt naimisiin Suomen miehen kanssa.
253: N:o 1 3
254:
255: Muun maan kansalainen voidaan ottaa Suomen kansalat-
256: seksi niillä ehdoilla ja siinä järjestyksessä, kuin laissa erik-
257: seen säädetään.
258:
259:
260:
261:
262: II. Suomen kansalaisten yleiset oikeudet.
263:
264: 5 §.
265: Jokaiselle Suomen kansalaiselle olkoon turva ttuna oikeu-
266: tensa hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden, onnen ja
267: omaisuuden puolesta lain mukaan. Älköön Suomen kansa-
268: laisen saavutettuja oikeuksia uudella lailla ra.joitettako
269: muussa järjestyksessä, kuin perustuslain muuttamisesta on
270: sääd,etty.
271:
272: 6 §.
273: Suomen kansalainen on oikeutettu oleskelemaan omassa
274: maassa, vapaasti täällä valitsemaan af>uinpaikkansa ja kul-
275: kemaan paikkakunnasta toiseen.
276:
277: 7 §.
278: Suomen kansalai&ella on oikeus julkisesti ja yksityisesti
279: harjoittaa uskontoa, mikäli lakia tahi hyviä tapoja ei lou-
280: kata.
281:
282: 8 §.
283: Suomen kansalaisilla on sanan vapaus sekä oikeus kirjoi-
284: tuksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen kenen-
285: kään niitä ennakolta estämättä, niin myös oikeus edeltä-päin
286: lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä
287: asioista tai muussa luvallisessa tarkoituksessa sekä perustaa
288: 4 N:o 1
289:
290: yhdistyksiä tarkoitnsten toteuttamista varten, jotka eivät ole
291: vastoin lakia tai hyviä tapoja.
292: Säännöksiä näiden oikeuksien käyttämisestä annettakoon
293: lailla.
294: 9 §.
295: Kirjesalaisuus on lonkkaamaton, mikäli siitä ei ole laissa
296: poikkeusta säädetty.
297: 10 §.
298: Älköön Suomen kansalaista tuomittako muussa oikeu-
299: dessa kuin siinä, jonka alainen hän maan lain mukaan on.
300:
301: 11 §.
302: Suomen kansalaisella olkoon valta oikeudessa tai valtion
303: hallintoviranomaisen luona omassa asiassaan käyttää suoma-
304: laista tai ruotsalaista äidinkieltään, niinkuin siitä ,laissa sää-
305: detään.
306: Säännöksiä tämän maan oikeus- ja virkakielestä annetaan
307: lain kautta.
308: 12 §.
309: Mitä Suomen kansalaisten yleisistä oikeuksista on sa-
310: nottu ei estä lailla säätämästä sellaisia rajoituksia, jotka so-
311: dan aikana yleensä ja sotapalveluksessa oleviin nähden muul-
312: loinkin ovat välttämättömiä.
313:
314:
315: 111. Lainsäädäntö.
316:
317: 13 §.
318: Oikeus tehdä ehdotuksia uuden lain säätämisestä sekä en-
319: nestään olevan muuttamis~esta, selittämisestä tai kumoami-
320: sasta on presidentillä sekä eduskunnalla.
321: Presidentin aloteoikeutta käytetään antamalla edus-
322: kunn3!He esityksiä la:kiehdotuksineen. Esitysehdotukset laatii
323: N:o 1 5
324:
325: valtioneuvosto. Sellaisesta ehdotuksesta on hankittava lau-
326: sunto, kun asia kuuluu perustuslakien taikka siviili- tai rikos-
327: lainsäädännön alalle, korkeimmalta oikeudtllta, mutta kun ,se
328: koskee hallintoa, korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
329: Eduskunnan aloteoikeudesta s·ekä laimäädäntöasiain kä-
330: sittelystä valtiopäivillä on säädetty valtiopäiväjärjestyk-
331: sessä.
332:
333: 14 §.
334: Sittenkuin eduskunta on hyväksynyt lain, jätetään se
335: vahvi&tettavaksi presidentille, joka siitä hankkii lausun-
336: non valtioneuvostolta ja, 13 § :ssä .säädettyjen perusteiden
337: mukaan, korkeimmalta oikeudelta taikka korkeimmalta hal-
338: linto-oikeudelta.
339: Laki on vahvistettava sellaisena, kuin eduskunta on sen
340: hyväksynyt. Jos presidentti ei lakia vahvista, tulee se
341: ilman vahvistusta voimaan ·seuraavissa tapauksissa:
342: 1) kun asia koskee muuta lakia kuin perustuslakia
343: ja eduskunta, sittenkuin lakiehdotus on hyväksytty taikka
344: jätetty lepäämään, uusien vaalien jälkeen on uudestaan hy-
345: väksynyt sen vähintään kahdella kolmasosalla annetuista
346: äänistä;
347: 2) kun asia koskee perustuslakia ja ehdotus on joko julis-
348: tettu kiireelliseksi sekä samoilla valtiopäivillä ja niinikään
349: uusien vaalien jälkeen hyväksytty vähintään kahdella kol-
350: masosalla annetuista äänistä, taikka jätetty lepäämään uusien
351: vaalien yli, sitten hyväksytty vähintään kahdella 'kolmas-
352: osalla annetuista äänistä sekä vielä . uusien vaalien jälkeen
353: vähintään samalla äänimäärällä.
354: Muissa tapauksissa on laki, jota ei ole vahvistettu, kat-
355: sottava rauenneeksi.
356: 6 N:o 1
357:
358: 15 §.
359: Jokaisen lain johdannossa. mainittakoon, että se on syn-
360: tynyt eduskunnan päätöksen mukaisesti ja, kun laki on sää-
361: detty siinä järjestyksessä, kuin perustuslain säätämisestä
362: on voimassa, myöskin että niin on menetelty.
363: Laki on, olkoonpa vahvistettu tai tulkoon voimaan ilman
364: vahvistusta, presidentin allekirjoitettava ja asianomaisen mi-
365: nisterin varmennettava, jonka jälkeen se on valtioneuvoston
366: julkaistava Suomen lakikokoelmassa.
367:
368: 16 §.
369: Kirkkolain säät.ämisestä ja muuttamisesta on voimassa
370: mitä siitä on erikseen säädetty.
371:
372: 17 §.
373: Presidentin oikeudesta antaa asetuksia säädetään 23 §:ssä.
374:
375:
376: IV. Hallitus ja hallinto.
377: 18 §.
378: Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa välittömillä
379: vaaleilla kuudeksi vuodeksi. Vaalioikeus on niissä jokai-
380: sella, joka on oikeutettu ottamaan os1aa edu,stajan:vaaleihin.
381: Kaikilla on yhtäläinen äänioikeus ja. kukin ä.änestää yhtä
382: ehdokasta.
383: Vaali toimitetaan 15 ja 16 päivänä tammikuuta siinä jär-
384: jestyksessä, kuin erityisessä laissa säädetään. Se, joka silloin
385: saa enemmän kuin puolet kaikista annetuista äänistä, on va-
386: littu. Jollei kukaan saa niin suurta ääni määrää, toimitetaan
387: helmikuun 15 ja 16 päivänä uusi vaali, jossa kukin äänioi-
388: keutettu äänestää yhtä niistä "kolmesta, jotka edellisessä vaa-
389: lissa saivat enimmät äänet, ja se, joka tällöin saa suurimman
390: äänimäärän, katsotaan valituksi.
391: N:o 1 7
392:
393: 19 §.
394: Toimeensa astuu presidentti 151 päivänä' huhtikuuta ja
395: antaa silloin seuraavan juhlallisen vakuutuksen:
396: ,Minä N. N., jonka Suomen kansa on valinnut Suomen
397: tasavallan presidentiksi, vakuutan täten, että minä presiden-
398: tin toimessani tulen vilpittömästi ja uskollisesti noudatta-
399: maan Ja vOimassa pitämään tämän maan valtiosääntöä ja
400: lakeja sekä kaikin voimin edistämään Suomen kansan me-
401: nestystä."
402: Tämä vakuutus ann~taan eduskunnan edessä taikka, jos
403: eduskunta ~i ole koolla, valtioneuvoston, korkeimman oi-
404: keuden sekä korkeimman hallinto-oik€Uden yhteisessä ko-
405: kouksessa pääministerin ollessa puheenjohtajana.
406: Jos tässä taikka 18 § :ssä säädetty määräpäivä sattuu
407: pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäivänä.
408:
409: 20 §.
410: Presidentin ollessa satunnaisesti estettynä, käyttää hä-
411: nen oikeuksiaan pääministeri; mutta jos estettä kestää ·
412: kauemmin, on uusi presidentti valittava niin pian kuin
413: mahdollista.
414: 21 §.
415: Toimestaan saa presidentti palkkion, jonka määrä vah-
416: vistetaan lailla ja jota ei hänen toimiaikanaan voida lisätä
417: eikä vähentää.
418: 22 §.
419: Presidentin asiana on:
420: 1) kutsua eduskunta tarpeen tullen ylirnääräisille valtio-
421: päiville;
422: 2) antaa määräys edustajanvaalien toimittamisesta; sekä
423: 3) avata ja päättää valtiopäivät.
424: 8 N:o 1
425:
426: 23 §.
427: Presidentillä on oikeus, mikäli ei tässä hallitusmuo-
428: dossa toisin säädetä taikka sitä oikeutta ole· valtioneuvostolle
429: uskottu, rantaa asetuksia asioista, jotka ennestään ovat hallin-
430: nollisilla säännöksillä järjestetyt, niin myös asetuksella tar-
431: kempia mä·äräyksiä lakien täytäntöönpanosta, valtion omai-
432: suuden hoidosta sekä hallintovirastojen ja yleisten laitosten
433: järjestysmuodosta ja. toiminnasta. Asetukseen älköön 'kui-
434: tenkaan otettako säännöstä, joka sisältäisi lain muutoksen.
435: Asetukset annetaan ja julkaistaan niinkuin laeista 15 § :n
436: 2 momentissa on säädetty.
437: 24 §.
438: Presidentti vm yksityisissä tapauksissa, :;aatuansa lau-
439: sunnon korkeimmalta oikeudelta, armoa antamalla kumo-
440: ta rangaistuksen tahi lieventää sitä. HallituksenjäiS-enen ar-
441: mahtamisesta noudatettakoon kuitenkin mitä siitä on erik-
442: seen säädetty. Yleistä arma·hdnsta älköön annettako muuten
443: kuin erityisellä lailla.
444: Presidentillä on myös oikeus suoda vapautusta lain
445: säännöksistä niissä tapauksissa, jo]ssa oikeus sellaisen eriva-
446: pauden antåmiseen on laissa myönnet,ty.
447:
448: 25 §.
449: Presidentillä on rauhan aikana Suomen sotavoiman ylin
450: päällikkyys.
451: 26 §.
452: Presidentillä on oikeus antaa muun maan kansalai-
453: sena Suomen kan'Sa•laisoi:keus sekä V1apautta:a Suomen kansa-
454: laisuudesta.
455: 27 §.
456: Presidentti valvoo maan hallintoa ja voi sitä varten VI-
457: rastojen ja yleisten laitosten päälliköiltä tai hallituksilta
458: vaatia tietoja sekä toimeenpanna tarkastuksia.
459: :N:o 1 9
460:
461: 28 §.
462: Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti, kui-
463: tenkin niin, että jos sopimukset ulkovaltojen kanssa valtio-
464: säännön mukaan sitä vaativat, ne ovat eduskunnankin hy-
465: väksyttävät. Sodasta ja rauhasta presidentti saa päättää
466: ainoastaan eduskunnan suostumuksella.
467: Ne valtuutetut, konsulit ja kauppa-asiamiehet, jotka ovat
468: tarpeen Suomen etujen valvomiseksi ulkomailla, määrää
469: presidentti.
470: Kaikki ulkovaltoja koskevat asiat ovat asianomaisen mi-
471: nisterin valmisteltavat Niiden ratkaisu tapahtuu mainitun
472: ministerin esittelyssä asianlaadun mukaan joko valtioneuvos-
473: tossa tai presidentin luona vähintään kahden muun ministerin
474: saapuvilla ollen.
475:
476: 29 §.
477: Lainsäädäntöasioista, asetusten antamisesta, tärkeim-
478: mistä virkanimityksistä sekä muista erittäin tärkeistä asiois-
479: ta tekee presidentti päätöksensä valtioneuvostossa sen mi-
480: nisterin esittelystä, jonka osastoon asia kuuluu. Muut presi-
481: dentin ratkaistavat asiat esittelee hänelle, sittenkuin niitä
482: on valtioneuvostossa lausunnon antamista varten käsitelty,
483: asianomainen ministeri toisen valtioneuvoston jäsenen läsnä
484: ollessa.
485: Presidentin päätökset ovat, voimaan tullaksensa, presi-
486: dentin allekirjoitettavat ja sen ministerin varmennettavat,
487: joka on asian esitellyt. Mitä tässä on sanottu ei kuitenkaan
488: koske 27 ja 42 § :ssä mainittuja asioita.
489: Valtioneuvoston jäsenten nimittämistä ja eroa koskevat
490: päätökset varmentaa presidentin kanslian johtaja.
491: Erinäisten sotilasasiain esittelystä sekä presidentin niistä
492: tekemäin päätösten varmentamisesta säädetään erikseen.
493: 10 N:o 1
494:
495: 3@ §.
496: Siltä, että. toimituskirja presidentin päätöksestä on oikea,
497: vastaa se ministeri, joka on varmentanut päätöksen.
498: Jos ministeri havaitsee presidentin päätöksen lainvas-
499: taiseksi, ilmoittakoon mielipiteensä valtioneuvostolle, joka
500: sitten menettelee niinkuin 4{) § :ssä on sanottu. Jos niin kä-
501: visi, että päätös ministerin mielestä olisi va.stoin maan valtio-
502: sääntöä, on hän oikeutettu ja velvollin·en kieltäytymään sitä
503: varmentamasta.
504: 31 §.
505: Valtioneuvoston jäseniksi, joiden tulee nauttia eduskun-
506: wm luottamusta, kutsuu presidentti rehellisiksi ja taitaviksi
507: tunnettuja Suomen kansalaisia.
508:
509: 32 §.
510: Valtioneuvostossa .on myöskil! oleva prokuraattori, jolla
511: tulee olla etevät tiedot oikeus.oloista. Prokuraattoria avus-
512: taa apulainen, tarvittaessa astuen hänen sijaansa.
513:
514: 33 §.
515: Valtioneuvostossa on niin monta osastoa, kuin eri hallin-
516: nonhaaroihin kuuluvia a»ioita varten on tarpeen.
517: Osastojen lukumäärä ja yleinen toimiala vahvistetaan
518: lain kautta, mutta ta.rkemrpia säännöksiä asiain jaosta osas-
519: tojen kesken sekä valtioneuvoston muusta järjesty:smuodosta
520: annetaan asetuksella.
521: 34 §.
522: Puheenjohtajana valtioneuvostossa ·on pääministeri ja
523: tämän estettynä ollessa ensimäinen läsnäoleva jäsen. Mil-
524: loin presidentti on saapuvilla, johtaa hän asiain käsittelyä.
525: Valtioneuvoston osastoissa on kussakin päällikkönä mi-
526: nisteri.
527: N:o 1 11
528:
529: 35 §.
530: Valtioneuvostolle kuuluvat asiat käsitellään yleisessä ko-
531: kouksessa, mikäli ei jonkinlaatuisia asioita ole asetuksella
532: uskottu osaston päällikkönä olevan ministerin päätettäviksi.
533: Valtioneuvosto on päätöksenvoipa viisijäsenisenä.
534:
535: 36 §.
536: V aitioneuvoston tulee saattaa täytäntöön presidentin pää-
537: tökset ja ratkaista sekä ne asiat, jotka laissa on säädetty
538: valtioneuvoston päätettäviksi, että myöskin muut hallitUB- ja
539: hallintoasiat, joita ei ole tässä hallitusmuodossa taikka
540: muussa laissa tai asetuksessa pidätetty presidentille eikä
541: myöskään ole uskottu aiemmalle viranomaiselle.
542: Missä määrin oikeushallintoa, yliorpistoa ja. sotilaslaitosta
543: koskevat asiat ovat valtioneuvoston käsiteltävistä poiserote-
544: tut, näkyy erityisistä säännöksistä.
545:
546: 37 §.
547: Kun johonkin asiaan nähden syntyy epäilystä siitä, onko
548: valtioneuvosto oikeutettu sen lopullisesti päättämään, ratkai-
549: see kysymyksen tästä presidentti.
550:
551: 38 §.
552: Valtioneuvoston jäsenet ova't virkatoiminnasilaan edus-
553: kunnalle vastuunalaiset
554: Jokainen valtioneuvoston jäsen, joka on ottanut osaa
555: a.::ian käsittdyyn valtioneuvostossa taikka presidentin luona,
556: on vastuunalainen päätöksestä, jollei hän ole pöytäkirjaan
557: merkittäväksi ilmoittanut eroavaa mielipidettä.
558:
559: 39 § .
560: . Asiat, jotka valtioneuvostossa käsitellään, pitää olla
561: asianomaisessa osastossa valmistellut.
562: 12 N:o 1
563:
564: Kunkin osaston on pidettävä silmällä hallintoa omalla
565: toimialallaan sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin lakien, asetus-
566: ten ja valtioneuvoston päätösten täytäntöön p.anemiseksi.
567:
568: 40 §.
569: J-os mm kävisi, että jokin presidentin päätös, joka on
570: valtioneuvoston täytäntöön pantavana, huomattaisiin olevan
571: lainvastainen, olkoon valtioneuvosto velvollinen, sittenkuin
572: prokuraattori siitä on antanut lausuntonsa, presidentille esit-
573: tämään, että päätös peruutettaisiin tai muutettaisiin, ja jos
574: presi,dentti kuitenkin pysyy päätöksessään, ilmoittamaan,
575: että sitä ei voida täytäntöön saattaa. _
576:
577: 41 §.
578: Prokuraattorin on valvottava, että viranomais,et ja virka-
579: miehet noudattavat lakia sekä täyttävät velvollisuutensa, niin
580: ettei kukaan tulee lailli&essa oikeudessaan sorretuksi.
581: Prokuraattorin asiana on ajaa tai ajattaa syyte asiassa,
582: jossa hän katsoo sellaista toimenpidettä iiarvittavan.
583:
584: 42 §.
585: Jos valtioneuvosto taikka valtioneuvoston jäsen virkatoi-
586: messaan poikkeaa laista, tulee prokuraattorin siitä tehdä
587: huomautus ja samalla ilmoittaa, mikä siinä on lainvastaista.
588: Mutta jos huomautus jätetään varteenottamatta, olkoon hä-
589: nellä valta antaa presidentille kertomus asiasta. Jos lain-
590: vastaisuus on sellainen kuin 54 §:ssä sanotaan ja presidentti
591: määrää syytteen nostettavaksi valtioneuvoston jäsentä vas-
592: taan, ajaa sitä prokuraatt.ori siinä erityisessä tuomioistui-
593: messa, mikä sanotussa pykälässä mainitaan. Jollei presi-
594: dentti katso olevan syytä syytteen nostamiseen, saakoon
595: prokuraattori tehdä asiasta ilmoituksen eduskunnalle.
596: Jos presidentti menettelisi lainvastaisesti virassaan,
597: on prokuraa:ttorin tehtävä siitä huomautus niinkuin yHä on
598: N:o 1 13
599: •
600: sanottu. Jos prokuraattori taikka valtioneuvosto katsoo pre-
601: sidentin tehneen itsensä syypääksi valtiopetokseen tai
602: ma,anp·etokseen, ilmoitta.koon asi•an eduskunnaUe ja, jos tämä
603: kolmella neljäsosalla annetuista äänistä päättää syytteen nos-
604: tettavaksi, ajakoon prokuraattori syytettä korkeimmassa oi-
605: keudessa ja pidättäytyköön presidentti sillä aikaa toimes-
606: taan. Muissa tapuksissa älköön presidentin virkatoimesta
607: syytettä nostettako.
608: 43 §.
609: Prokuraattorin tulee joka vuodelta sekä presidentille
610: että ·eduskunnalle antaa kertomus virkatoimistaan ja lain
611: noudattamista koskevista havainnoistaan.
612: Prokuraattorin on vaadittaessa annettava presidentille
613: tietoja ja lausuntoja.
614: 44 §.
615: Yleistä ha:Ilintoa varten on Suomi edelleenkin oleva jaet-
616: tuna lääneihin, kihlakuntiin ja kuntiin.
617: Muutoksia läänien lukumäärään tehdään lain kautta.
618: Muita. muutoksia hallinnolliseen jakoon määrää valtioneu-
619: vosto, mikäli laissa ei toisin säädetä.
620:
621: 45 §.
622: Läänin hallintoa johtaa maaherra, apunaan esitteleviä vir-
623: kamiehiä.
624: Kuntain hallinnon tulee perustua. kansalaisten itsehallin-
625: toon, niinkuin ,erityisissä la.eissa siitä säädetään. Lailla sää-
626: .detään myöskin, millä ta voin ja kuinka laajalti kansalaisten
627: itsehallintoa on sovitettava kuntia suurempiin hallintoaluei-
628: sun.
629: 46 §.
630: Virastoista, jotka valtidhallinnon eri haaroja varten ovat
631: olemassa taikka perustetaan, on voimassa erit~isiä sään-
632: nöksiä.
633: 14 N:o 1
634: •
635: V. Tuomioistuimet.
636:
637: 47 §.
638: Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa oikeus-
639: asioissa sekä valvoo sen ohella tuomarien ja ulosottoviran-
640: omaisten lainkäyttöä.
641: 48 §.
642: Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja tarpeellinen
643: määrä oikeusneuvoksia.
644: Ne oikeushallintoasiat, jotka erityisten säännösten mu-
645: kaan kuuluvat korkeimman oikeuden käsiteltäviin, valmistel-
646: laan siinä valtioneuvoston osastossa, johon oikeushallintoa
647: koskevat asiat on luettu. Tämän osaston päällikkö on oleva
648: mukana korkeimmassa oikeudessa niitä käsittelemässä.
649: Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäisenisenä, jollei
650: eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen
651: säädett.y suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.
652: •
653: 49 §.
654: Yleisiä ylioikeuksia ovat hovioikeudet, joid·en myöskin
655: tulee pitää silmällä al~oikeuksien ja ulosottoviranomaisten
656: toimintaa.
657: Kussakin hovioikeudessa on oleva presidentti sekä riit-
658: tävä määrä jäseniä.
659: Hovioikeuksien luku ja tuomiovalta määrätään lailla.
660:
661: 50 §.
662: Yleisistä alioikeuksista on säädetty laissa.
663:
664: 51 §.
665: Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitusasiois-
666: sa, erikseen säädetyillä poikkeuksilla, käyttää korkein hal-
667: N:o 1 15
668:
669: ]into-oikeus, jonka myös on pidettävä silmällä alempain VI-
670: ranomaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla.
671:
672:
673: 52 §.
674: Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti ja
675: tarpeellinen määrä hallintoneuvoksia. Tuomionvoivasta jä-
676: senmäärästä tässä tuomioistuimessa noudatettakoon, mitä
677: 48 § :n 3 momentissa on korkeimmasta oikeudesta säädetty.
678:
679:
680: 53 §.
681: Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden
682: asia on, kun katsovat tarvittavan lain taikka asetuksen muu-
683: tosta tai selitystä, tehdä tasavallan presidentille esitys sel-
684: laiseen lainsäädäntötoimenpiteeseen ryhtymistä.
685:
686: 54§.
687: Syytettä, joka, niinkuin siitä on erikseen ,säädetty, edus-
688: kunnan päätöksen nojalla nostetaan valtioneuvoston jäsentä,
689: tahi prokuraattoria vastaan lain vastaisesta menettelystä
690: virkatoimessa, käsittelee erityinen tuomioistuin. Siihen kuu-
691: luu korkeimman oikeuden presiden:t.ti puheenjohtajana ja
692: jäseninä korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, kaikkien
693: hovioikeuksien presidentit ja yliopiston lainopillisen tiede-
694: kunnan keskuudestaan kolmeksi vuodeksi valitsema profes-
695: sori sekä kuusi muuta jäsentä, jotka ynnä tarvittavat .vara-
696: jäsenet eduskunnan valitsijamiehet valitsevat suhteellisilla
697: vaaleilla aina kolmeksi vuodeksi. Jos korkeimman oikeuden,
698: korkeimman hallinto-oikeuden tai hovioikeuden presidentti
699: on estetty olemasta asiaa käsittelemässä, kutsutaan hänen
700: sijaansa saman tuomioistuimen vanhin jäsen. Valitun jäse-
701: nen sijaan astuu tarvittaessa varajäsen ja puheenjohtajan
702: 16 N:o 1
703:
704: sijaan korkeimman hallinto-oikeuden presid·entti. Syyttäjän
705: määrää eduskunnan perustuslakivaliokunta.
706:
707: 55 §.
708: Muista erikoistuomioistuimista kuin 54 § :ssä mainitusta
709: säädetään lailla.
710: Älköön mitään satunnaista tuomioistuinta asetettako.
711:
712:
713: VI. Valtiotalous.
714:
715: 56 §.
716: Verosta, myöskin tulliverotuksesta, säädetään lailla., mää-
717: räämättömäksi tai määräJajaksi. Sama olkoon voimassa en-
718: tisen veron muuttamisesta tai lakkauttamisesta sekä yleisistä
719: rasituksista.
720: Määräajaksi myönnettyä v·eroa älköön sen ajan sivu kan-
721: nettako.
722:
723: 57 §.
724: Maksut valtionviranomaisten virkatoimista ja toimitus-
725: kirjoista vahvistetaan lailla, niinikään' niiden maksujen ylei-
726: set perusteet, joita on suoritettava .postin, rautateid.en, kana-
727: vain, sairaalain, oppilaitosten ynnä muiden valtion yleisten
728: laitosten käyttämisestä.
729:
730: 58 §.
731: Valtion tuloa tuottavaa omaisuutta ja liikeyrityksiä hoi-
732: detaan ja käytetään lailla vahvistettujen yleisten perustai-
733: den mukaan.
734:
735: 59§.
736: Valtiol>ainan ottamiseen vaaditaan eduskunnan suos-
737: tumus.
738: N:o 1 17
739:
740: 60 §.
741: Virastojen ja yleisten laitost.en uusrien menosääntöjen pe-
742: rusteista sekä entisten p.erusteiden muuttamisesta ja 'kumoa-
743: misesta, niinikään eläkeoikeudesta säädetään lailla.
744: Uusia ylimäärä1siä eläkkeitä ja apurahoja annettakoon
745: ainoastaan eduskunnan sitä varten myöntämästä määrära-
746: hasta.
747:
748: 61 §.
749: Valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion, johon on otettava
750: va~ainhoitovuod·e:it tulot ja menot, •päättää eduskunta ja jul-
751: kaistaan se niinkuin laki.
752: Onko jokin rahasto, j.oka ei ole tarkoitettu vuotuisia val-
753: tion tarpeita vart.en, jätettävä tulo- ja menoarv1on ulkopiUo-
754: lelle, siitä on erikseen säädetty.
755:
756: 62 §.
757: Vuoden tulo- ja menoarviosta älköön jätettäkö pois veroa
758: tai muuta tuloa, joka, sinä vuonna voimassa olevran lain tai
759: asetuksen mukaan, on suoritettava.
760:
761:
762: 63 §.
763: V altiolrainasta määrätty korko ja kuoletusmaksu sekä
764: muut johonkin valtion velvoitukseen perustuvat määrärahat
765: ovat sellaisinaan, vä·hentämättä, valtion tulo- ja menoar-
766: vioon otettavat, niinikään muut menot, jotka varainhoito-
767: vuonna voimassra olevain säännösten mukaan ovat maksetta-
768: vat. Tulo- ja menoarvioon on myöskin otettava arviomäärä-
769: raha semmoisia lakiin tai a:setukseen perustuv1a menoja var-
770: ten, joit'a ei ole erityisinä erinä merkitty tulo- ja menoar- •
771: vioon, niin myös tarpeellinen määräraha halrlitultsen käytet-
772: täväksi edeltä arvaamattomiin tarpeisiin.
773: 2
774: 18 N:o 1
775:
776: ·Muut valtion tulo- Ja menoarvioon sisältyvät menoerät
777: ovat eduskunnan harkinnan ja 11äätöksen alaiset varainhoito-
778: vuodeksi kerrallaan.
779: Määräraha, jonka eduskunta on päättänyt valtiopäivillä
780: tehdystä alottee.sta, otetaan tulo- ja. menoarvioon ehdolli-
781: sena.
782: Tulo- ja menoarviossa on osotettava menojen suorittami-
783: seen tarvittavat varat.
784: 64 §.
785: Jos niin kävisi, että tulo- ja menoarvio ei valmistuisi en-
786: nen sen vuoden alkua, jonka sen pitäisi olla voimassa, han-
787: kittakoon eduskunnan valtuutus, niiden tulojen kannon ja
788: niiden menojen suorittamisen väliaikaiseen jatkamiseen,
789: jotka muuten päättyisivät.
790: Jos vahvistettuun tulo- ja menoarvioon havaitaan välttä-
791: mättömästi tarvittavan muutoksia, annettakoon eduskunnalle
792: esitys lisäyksestä tulo- ja m~noarvioon.
793:
794: 65 §.
795: Älköön mentäkö tulo- ja menoarvioon otetuista m1äärä-
796: rahoista yli taikka niitä siirrettäkö varainhoitovuodesta toi-
797: seen, ellei sitä ole menoarviossa myönnetyksi osotettu, älköön
798: myöskään siirrettä'kö määrärahoja eduskunnan erikseen hy-
799: väksymästä menoarvion osasta toiseen.
800: Tulo- ja menoarviosta riippumatta on jokaisella oikeus
801: säädetyssä järjestyks.essä hakea valtiolta mitä h'änelle on
802: laillisesti tuleva.
803: 66 §.
804: v~altiovaraston tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta var-
805: • ten on oleva rev~sionilaitos, jonka on otettava selville, ovatko
806: numerot oikeat s€kä tulot ja menot lainmuka~set ja, onko
807: tulo- ja menoarviota noudatettu.
808: N:o 1 19
809:
810: J okajsilla varsiruaisilla valtiopäivillä asetettakoon vns1
811: valtiontilintarkastajaa eduskunnan puolesta pitämään sil-
812: mällä tulo- ja menoarvion noudattamista sekä valtiovara.ston
813: tilaa ja hoitoa. Nämä tilintarkastajat, joille eduskunta, v.ah-
814: vistrua johtosäännön ja joid·en tulee viranomaisilta saada tar-
815: peelliset selvitykset ja asiakirjat, ovat eduskunnan valitsija-
816: miesten valittavat suhteellisilla vaaleilla.
817:
818: 67 §.
819: Suomen rahasta säädetään lailla.
820:
821: 68 §.
822: Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa
823: sekä eduskunnan valitsemain valtuusmiesten valvonnan a:Ia'i-
824: sena.
825: Pankkia hoidetaan eduskunnan hyväksymän, presidentin
826: vahvistaman ohjesäännön mukaan.
827: Pankin voittovarojen käyttämisestä valtion tarpeisiin
828: määrää eduskunta.
829:
830: 69 §.
831: Valtion maaomaisuutta sekä veroja ja tuloatuottavia oi-
832: keuksia älköön toisen omaksi luovutettako taikka pantattako,
833: ellei sitä ole laissa myönnetty.
834: Kruununtilan haltija, jolla on vakaa hallintaoikeus ti-
835: laan, olkoon kuitenkin oikeutettu ostamaan sen perinnöksi
836: niinkuin siitä on erikseen säädetty.
837:
838:
839: VII. Puolustuslaitos.
840:
841: 70 §.
842: Isänmaan puolustusta varten on jokainen Suomen m1es
843: asevei vollinen.
844: N:o 1
845:
846: Suomen kansalaisten sotapalveluksesta sekä SttQn:fett so-
847: taväestä säädetään lailla.
848:
849: 71 §,
850: Jos Suomen sotaväki on pantava liikekannalle, niin pre-
851: sidentti antaa siitä määräyksen valtioneuvostossa. Kun
852: sellain·en määräys on 'annettu, ryhtyköön valtioneuvosto toi-
853: miin siitä aiheutuvain menoj·en suorittamiseksi ja eduskunta,
854: jos se .ei ole kokoontuneena, kutsuttakoon koolle tarvittavain
855: varojen osottamista varten.
856:
857:
858:
859: VIII. Opetustoimi.
860: 72 §.
861: Suomen yliopistolle maan pääkaupungissa pysytetään
862: itsehallinto-oikeus. Yliopiston ylin hallitusmies on sen
863: kansleri.
864: Uusia säännöksiä yliopiston järjest;ysmuodon perusteista
865: annetaan lailla, mutta tarkemmat yliopistoa koskevat sään-
866: nökset asetuksella, sittenkuin kummassakin tapauksessa sen
867: konsistori ja kansleri ovat asiasta antaneet lausuntonsa.
868:
869: 73 §.
870: Valtion kustannuksella ylläpidetään oppilaitoksia ylem-
871: pää yleissivistystä varten. Niiden järjestysmuodon perusteet
872: vahvistetaan laissa annetuilla säännöksillä.
873:
874: 74 §.
875: Kansakoulutoimen järjestysmuodon 'Perusteista Ja kun-
876: tain v·elvollisuuksis:ta kansakoulujen kanna:tt.amiseen, niin
877: myös vanhampain velvollisuudesta lastensa kouluopetukseen
878: nähden säädetään lain kautta.
879: N:o 1 21
880:
881: 75 §.
882: Teknillisten ammattien, maanviljelyksen ja sen sivuelin-
883: keinojen, kaupan ja merenkulun sekä kaunotaiteiden oppi-
884: laitoksia tulee valtion ylläpitää taikka tarpeen mukaan val-
885: tiovaroilla avustaa.
886:
887: 76 §.
888: Oikeudesta perustaa· yksityiskouluja ja muita yksityisiä
889: kasvatuslaitoksia sekä niissä jädestää opetus säädetään lailla.
890: Kotiopetus ei ole viranomaisten valvonnan alainen.
891:
892:
893:
894: IX. Uskonnolliset yb.dyskunnat.
895:
896: 77 §.
897: Evankelis-luterilainen kirkko on Suomen kansan yleisenä
898: kirkkona. Tämän kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta
899: säädetään sen kirkkolaissa.
900:
901:
902: 78 §.
903: Kreikkalais-katolisesta kirkosta on voimassa mitä siitä on
904: erikseen säädetty.
905:
906: 79 §.
907: .1\fuita kuin 77 ja 78 § :ssä mainittuja uskontokuntia saa
908: perustaa noudattamalla mitä siitä laissa on säädetty.
909:
910: 80 §.
911: Jokaisella Suomen kansalaisella on, niinkuin siit~ on
912: erikseen säädetty, valta luopua siitä uskontokunnasta, johon
913: hän kuuluu, sekä liittyä toiseen uskontokuntaan.
914: 22 N:o 1
915:
916:
917: X. Julkiset virat.
918:
919: 81 §.
920: Suomen valtionvirkaan voidaan, tässä pykälässä maini-
921: tuilla poikkeuksilla, otta.a ainoa.sban Suomen kansalainen.
922: Teknillisiin toimiin, yliopiston taikka muun korkeakoulun
923: opettajanvirkoihin, vieraan kielen opettajiksi kouluihin sekä
924: kielenkäänH1jiksi virastoihin saa tarvittaessa nimittää mui-
925: takin kuin Suomen kansalaisia.
926:
927: 82 §.
928: Opinnäytteet valtionviran saamista varten vahvistetaan
929: asetuksella, mikäli niistä ei ole säädetty laissa. Erivapautta
930: säädetyistä kelpoisuusehdoista voi antaa erityisistä syistä
931: valtioneuvosto, e1 kuitenkaan oikeusvirkaan pää~:>emistä
932: varten.
933:
934: 83 §.
935: Yleiset ylennysperusteet valtionvirkoihin ovat taito, an-
936: sio, kokemus ja koeteltu kansalaiskunto.
937:
938: 84 §.
939: Presidentti nimittää:
940: 1) prokuraattorin ja hänen apulaisensa;
941: 2) arkkipiispan ja piispat sekä, yliopiston konsistorin
942: esityksestä, yliopiston kanslerin;
943: 3) korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden
944: presi<lentit, kork·eimman oikeuden esityksestä sanotun tuo-
945: mioistuimen jäsenet ja hovioik·euksien presidentit sekä, kor-
946: keimman hallinto-oikeuden esityksestä, tämän tuomioistui-
947: men jäsenet;
948: 4) hovioikeuksien jäsenet ja yliopiston professorit;
949: N:o 1 23
950:
951: 5) keskusvirastojen ,päälliköt ja jäsenet sekä maaherrat,
952: valtioneuvoston esityksestä; sekä
953: 6) presidEntin kanslian virkamiehet ja, asianomaisen
954: viranomaisen esityksestä, valtioneuvoston, korkeimman OI-
955: keuden ja korkeimman hallinto-oikeuden esittelijät.
956:
957: 85 §.
958: Kihlakunnantuomarit, pormestarit Ja maanjako~oikeuk
959: sien puheenjohtajat nimittää korkein oikeus.
960: Sen mukaan kuin niistä on säädetty, täyttää erityiset
961: virat:
962: 1) oikeuslaitosten virat korkein oikeus taikka se ylioi-
963: keus, jonka alainen virka on; sekä
964: 2) hallinnon ja oppilaitosten virat valtioneuvosto, minis-
965: teri, lääninhallitus tahi sen viraston hallitus, jonka alainen
966: virka on.
967: Muut valtion virkamiehet nimittää valtioneuvosto, mi-
968: käli ei nimittämisoikeutta ole presidentille pidätetty taikka
969: muulle viranomaiselle uskottu.
970:
971: 86 §.
972: Edellä 84 §:n 4 kohdassa ja 85 §:ssä mainitut virat ovat,
973: sittenkuin virka on ollut haettavaksi julistettuna, täytettävät
974: virkaehdotuksen nojalla, johon se viranomainen, miltä virkaa
975: on haettu, :panee hakijoista kolme vahvistettujen perusteiden
976: mukaan ansiokkainta. Hovioikeuksien jäseniä koskevasta vir-
977: kaehdotuksesta on korkeimman oik,euden ja yliopiston pro-
978: fessoria koskevasta kanslerin annettava lausuntonsa.
979: Jos virkamies on saman viranomaisen nimitettävä, jolta
980: virkaa haetaan, ei virkaehdotusta tehdä. Erityisten sään-
981: nök.sien mukaan voidaan eräät muutkin hallintovirat täyttää
982: toisessa järjestyksessä, kuin 1 momentissa on sanottu.
983: 24 N:o 1
984:
985: 87 §.
986: Siitä mi::,sä järjestyksessä yliopistoon Ja evankelisluteri-
987: laisen kirkon virat, kaupunkien pormestarin ja neuvosmies-
988: ten virat ja Suomen Pankin virat ovat täytettävät sekä soti-
989: laalliset virkaylennykset toimitettavat, on voimassa erityisiä
990: säännöksiä.
991: 88 §.
992: Kaikilla tuomareil~la olkoon se oikeus, ettei heitä voida
993: muut·en kuin laillisen tutkimuksen j.a tuomion nojaHa. julis-
994: taa virkaansa menettäneiksi; älköön heitä myöskään ilman
995: '
996: omaa .suostumus.taan toiseen virkaan siirreitäkö.
997: Muiden virkamiesten erottama:ttomuudesta ·säädetään eri-
998: tyisessä laissa.
999: Lailla voidaan erotta:mattomillekin virkamiehille säätää
1000: velvollisuus erota virasta määräikään tultuansa; älköön tätä
1001: kuitenkaan sovellettako ennen sen lain antamista virkaan
1002: nimitettyihin.
1003: Niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka virkamiehille
1004: tulevat, kun heidän virkansa lakkautetaan, on eriksoon sää-
1005: detty.
1006: 89 §.
1007: K:aikes5a virkatoiminnassa on laillis•en seuraamuksen
1008: uhalla tarkoin lakia noudatettava.
1009: Jos on ilmeistä, että jokin säännös ei ole syntynyt perus-
1010: tuslainmukaisessa järjestyksessä, älköön tuomari taikka muu
1011: virkamies sitä sovelluttako.
1012:
1013: 90 §.
1014: Virkamies vastaa toimenpiteestä, johon hän on ryhtynyt
1015: taikka jota hän kollegisen viraston jäsenenä on kannattanut.
1016: Myöskin esittelijä oB siitä, mitä hänen esittelystään on pää-
1017: tetty, vastuunalainen, jollei hän ole pöytäkirjaan lausunut
1018: eroavaa mielipidettä.
1019: N:o 1
1020:
1021: ,T okainen, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai va-
1022: hinkoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tahi laimin-
1023: lyönnin kautta, olkoon oikeutettu, niinkuin ,erikseen on sää-
1024: detty, vaatimaan virkamiestä tuomittavaksi rangaistukseen
1025: ja korvaamaan vahingon.
1026: Onko ja mikäli valtio vastuunalainen virkamiehen aikaan-
1027: saamasta vahingosta, säädetään erikseen.
1028:
1029: ~
1030:
1031: XI. I~oppusäännöksiä.
1032:
1033: 91 §.
1034: Tämä hallitusmuoto on kaikilta osiltaan oleva pernutta-
1035: mattomana perustuslakina, eikä sitä voida muuttaa, selittää
1036: tai kumota taikka 'Poikkeuksia siitä tehdä muussa järjestyk-
1037: sessä kuin :Perustuslaista yleensä on säädetty.
1038: Täten kumotaan -hallitusmuoto 21 päivältä elokuuta 1772
1039: sekä yhdistys- ja vakuuskirja 21 päivältä helmikuuta ja 3
1040: päivältä huhtikuuta 1789, niin myös kaikki muiden lakien
1041: ja asetusten säännökset, jotka ovat ristiriidassa tämän uuden
1042: hallitusmuodon kanssa.
1043: Ne sä.ännökset, jotka ovat tarpeen uuden hallitusmuodon
1044: täytäntöön panemiseksi, annetaan lailla. •
1045:
1046: Helsingissä, 30 päivänä marraskuuta 1917.
1047:
1048:
1049: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
1050:
1051: Oikeustoimituskunnan Päällikkq
1052: Onni Talas.
1053:
1054:
1055: A. Pulkkinen.
1056: Helsingissä, Suomen Senaatin kirja,p.ainossa, 1917.
1057: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 1.
1058:
1059:
1060:
1061:
1062: Suomen Eduskunnan \astaus
1063: Hallituksen esitykseen Suomen HaHitusmuo-
1064: doksi.
1065:
1066: Eduskunnalle on 4 päivänä joulukuuita 1917 annettu
1067: HaHituksen esitys N:o 1 Suomen Hallitusmuodoksi, jonka
1068: esityksen Eduskunta lähetti Pm·ustuslakivaEokunnan val-
1069: misteltavahi. Koska HaUitus myöhemmin on antanut
1070: uuden esityksen ehdotuksineen Haltlitusmuodoksi ja siinä il-
1071: moittanut nyt puheena olevan e~ityksen sen johdosta rauen-
1072: neen, ei Eduskunta ole sen käsittel;vä jatkanut.
1073:
1074: Helsingissä, 10 päivänä elokuuta 1918.
1075: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918.
1076: 1917. ~ 'l'oiset valtiopäivät N :o 2.
1077:
1078:
1079:
1080:
1081: Hallituksen esitys Suomen Ednskonnalle
1082: laiksi Suomen Hallitusmuodon perusteista.
1083: Sittenkuin Eduskunta 15 päivänä marraskuuta on julis-
1084: tautunut kol'keimman valtiovallan haltija,ksi, on käynyt
1085: välttä:mättömä'ksi ma·hdollisimrman nopeaan saada lailla rat-
1086: kaistuksi aina1kin tärkeimmät Suomen valtiosääntöä koskevat
1087: periaatteet.
1088: Kosk11 kuitenlkin on ma,hdollista, että se esitys Suomen
1089: Hallitusmuodo:K:si, jonka Hallitus on päättänyt Eduskunnalle
1090: antaa, ei ennätä kyllin nopeasti tulla Eduskunnassa loppuun
1091: käsitellyksi, antaa Hallitus ,mmalla Eduskunnalle ehdotuksen
1092: laiksi Suomen Hallitusmuodon pemsteista, joka olisi voimassa
1093: kunnes uusi hallitusmuoto saadaan säädetyhi.
1094: Tähän lakiehdotukseen ei kumminkaan ole otettu sään-
1095: nöksiä, jotka tarkoittavat hallituksen saattamista Eduskun-
1096: nalle vastuunalaiseksi, Eduskunnan esitysoikeuden laajen-
1097: t3Jmista sekä valtiotaloutta, vaan antaa Hallitus näistä eri
1098: esity.kset. Tämä ehdotus on seuraava:
1099:
1100:
1101: Laki
1102: Suon1en Hallitusmuodon perusteista.
1103:
1104: Suomen Eduskunnan päätök&en mukaisesti, joka on tehty
1105: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiorpäiväjärj·estyksen
1106: 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten. . 4
1107: ~L-17
1108: N:o 2'
1109:
1110: 1 *·
1111: Suomi on tasavalta, jonka :valtiosääntö on ~:va4vistettu
1112: hallitusmuodossa ja maan muissa perustuslaeissa.
1113:
1114: ! §.
1115: Lainsäädäntövalta on eduskunnalla.
1116: Ylin toimeenpaneva valta ~on uskottu tasavallan presi-
1117: dentille. Sen oihessa on maan yleistä hallitusta varten oleva
1118: valtioneuvosto, johon kuuluu päätministeri ja tarvittava
1119: määrä ministereitä.
1120: Tuomiovaltaa käyttä,vät riippumattomat tuomioistuimet.
1121:
1122: 3 §.
1123: OikeU!'! tehdä ehdotuksia uuden lain säät&misestä Mkä
1124: ennestään olevan muuttamises~ta, selittämisestä tai ;kumoa-
1125: misesta on rpresidentillä sekä eduskunnalla.
1126: Presidentin aloteoikeutta käytetään antamalla eduskun-
1127: nalle esit;y'ksiä lakiehdotuksineen. Esitysehdotukset laatii
1128: yaltioneuvosto.
1129:
1130: 4 §.
1131: La'ki, jonka eduskunta on hyväksynyt, esitellään valtio-
1132: neuvostossa presidentille, joka antaa mätiräyksen sen julkai-
1133: semisesta sanamuodoltaan sellaisena kuin sen eduskunta on
1134: hyväksynyt. Kun laiki ensi ·;kerta presidentille esitellään,
1135: olkoon häMllä kuitenkin valta määräiä, että laki on edus-
1136: kunnassa ~otettava uudestaan käsiteltä~vä:ksi uusien vaalien
1137: ·jäl'keen.
1138: 5 §.
1139: 'Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa välittömillä
1140: vaaleilla kuudeksi vuodeksi. Vaalioikeus on niissä jokaisdla,
1141: joka on oikeutettu ottamaan osaa edustajan vaaleihin. Kaiikilla
1142: on i;täläinen äänioi keus ja :kukin äänestää yhtä ehdokasta.
1143: 1
1144: Vaali toimitetaan 15 ja 16 päivänä tammikuuta siinä
1145: järjestyksessä kuin erityisessä lais,sa säädetään. Se, joka
1146: silloin saa enemmän kuin 'l)Uolet kaikista annetuista äänistä,
1147: on valittu. Jollei kukaan saa niin suurta äänJ.määrää, toimi-
1148: tetaan 15 ja 16 päivänä helmikuuta uusi vaali, jossa kukin
1149: äänioikeutettu äänestää yMä niistä kolmesta, jot.ka edellisessä
1150: vaalissa saivat en~mmät äänet, ja se, joka tällöin saa suu-
1151: rimman äänimäärän, katsotaan valituksi.
1152: Ens~mäisissä vaaleissa ikäytetään 1917 vuoden edustajan-
1153: vaaleja varten vahvistettuja vaaliluetteloja. Tarkempia mää-
1154: räyki!iä vaalin toimittamisesta antaa hallitus.
1155:
1156: 6 §.
1157: Toimeensa astuu presidentti 15 päivänä huhtikuuta ja
1158: antaa silloin eduskunnan edessä seuraavan juhlallisen vakuu-
1159: tuksen:
1160: Minä N. N., jonka .Suomen kansa on valinnut Suomen
1161: tasavallan presidentiksi, vakuutan täten, että minä presi-
1162: d,entin toimessani tulen vilpittömä-sti ja uskomsesti noudat-
1163: tamaan ja voimassa pitämään tämän !maan valtiosääntöä ja
1164: laikeja sekä kaikin voimin edistäJmään Suomen kansan me-
1165: nestystä.
1166: Ensimäinen presidentti astuu toimeensa heti, kun vaalin
1167: tulos on julistettu.
1168: 7 §.
1169: Kunnes ensimäinen presidentti on valittu, käyttää hänen
1170: oikeuttansa pälä!ministeri.
1171:
1172: B §.
1173: Presidentillä on oi<keus antaa asetuksia asioista, jotka
1174: ennestään ovat hallinnollisilla sä:ännöksillä järjestetyt, niin
1175: myös asetuksella tarkempia määräyksiä lakien täytäntöön-
1176: 4 N:o· ~
1177:
1178: 1J'i'liltotltllr valtion Otnå:ismrdeu hoidosta sekä hallintovirastojen
1179: ja. ylei.lften lait.o:sten järjestysmuodosta ja toiminna.sta. As-e-
1180: takwe:eu äilköön kuitenkaan otettako säännöstä, ~ka sisältäisi
1181: luiu m.umksen.
1182: Pr·eside11tti tekee päätöksensä va1tiommvostossa.
1183:
1184: 9 §.
1185: Valtioneuvoston jäseniksi, joiden tulee nauttia eduSikun-
1186: nan luottamultta, kutsuu presidentti rehellisiiksi ja taitaviksi
1187: tunnettuja Suomen kansalaisia.
1188: Valtioneurvostoon nä:hden noudatetaan soveltuNilta ·ke.hdiu,
1189: mitä Suomen Senaatista on säädetty.
1190:
1191: 10 §.
1192: Twmän lain kautta, joka on voimassa perustusla·kina,
1193: kumotaan ne 211 päivänä elokuuta 1772 annetun Hallitus-
1194: muodon, 211 päivänä helmikuuta ja 3 päivänä huhtikuuta
1195: 1789 annetun Yfidistys- ja Vakuuskirjan sekä kaikikien
1196: muitten lakien ja asetusten säännökset, jotka ovat risti-
1197: riidassa tämän lain kanssa.
1198:
1199: Hielsingissä, 3 päivänä jonlukuuta 1'917.
1200:
1201:
1202: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
1203:
1204: Oikeustoimituskunnan Päällikkö
1205:
1206: . O»n:i Talas,
1207:
1208:
1209:
1210: A.. Pulkkinen.
1211:
1212: ~ä., Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
1213: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 2.
1214:
1215:
1216:
1217:
1218: Suomen Eduskunnan vastaus
1219: Hallituksen esitykseen laiksi Suomen HallitUB-
1220: muodon perusteista.
1221:
1222: Edm,kunnalle on annettu HaHituks-en esitys laiksi Suo-
1223: men Hallitusmuodon perusteista, ja on Eduskunta lähettä-
1224: nyt sen valmistelevaa käsittelyä varten Perustuslakivaliokun-
1225: taan, joka kuitenkaan ei ole ehtinyt antaa mietintöä esity k-
1226: sen johdosta.
1227:
1228: Helsingissä, 10 päivänä elokuuta 1918.
1229: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjwpa:inossa, 1918.
1230: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 3.
1231:
1232:
1233:
1234:
1235: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
1236: laiksi eduskunnan esitysoikeuden laajenta;.;
1237: misesta.
1238:
1239: Kansaneduskunnan esitysoikeus eli oikeus ehdottaa sana-
1240: muodolleen valmiita lakiehdotuksia hallituksen vahvistetta-
1241: vaksi on aikojen kuluessa laajuudeltaan vaihdellut. 1772
1242: vuoden Hallitusmuodon 42 §:n nimenomaisen säännöksen
1243: mukaan oli valtiosäädyillä esitysoikeus. Tämä oikeus ku-
1244: mottiin 1789 vuoden Yhdistys- ja Vakuuskirjalla, jonka
1245: 6 kohdassa säädettiin, että valtiopäivillä eivät valtakunnan
1246: säädyt käsittele mitään muita asioita, kuin niitä, joita ku·
1247: ningas esittäJä.
1248: Julistuskirjalla 2:5 päivältä kesäkuuta 18•86, joka nimen-
1249: omaan kumosi Yhdistys- ja Vakuuskirjan 6 kohdan, vahvis-
1250: tettiin sitten sellainen valtiosäätyjen hyväksymä muutos
1251: 1869 vuoden valtiopäiväjärjestyksen 51 § :ään, että valtio-
1252: säädyille vakuutettiin ,oikeus valtiopäivillä tehdä esitys
1253: semmoisen yleisen lain säätämisestä, muuttamisesta tahi ku-
1254: moamisesta, joka riippuu Keisarin ja Suuriruhtinaan sekä
1255: Valtiosäätyjen yhtäpitäväisestä päätöksestä", ei kuitenkaan
1256: perustuslaista taikka maa- tahi meripuolustuks-en järjestä-
1257: mistä koskevasta laista, eikä myöskään pairi.olaista, minkä
1258: ohessa kirkkolain säätämisestä oli oleva voimassa mitä siitä
1259: erittäin oli määrätty. Tämän säännöksen mukaiseksi jäi
1260: säätyeduskunnan esitysoikeus sen koko olemassaolon ajaksi.
1261: ~6-17.
1262: 2 N:o 3
1263:
1264: Myöskin nykyis·essä Valtiopäiväjärjestyksessä 20 päivältä
1265: heinäkuuta 1906 on säilytetty eduskunnan esitysoikeus pää-
1266: asiallisesti entisellään; sen 2'9 § :ssä on esitysoikeutta ainoas-
1267: taan sikäli laajennettu, eUei poikkeuksena siitä enää mai-
1268: nita painolakia. Eduskunnallä on siis nyt voimassa olevan
1269: oikeuden mukaan, yllämainituilla poikkeuksilla, esitysoi-
1270: keus hallituksen ja eduskunnan yhteiseen lainsäädäntöön
1271: nähden.
1272: EduskunnaUe nyt anu.ettavassa la'ki!ehd>otukses:sa on
1273: edu.Skunman •esitysoi:keus ulo.te'ttu myösk<in peTu'siuslain
1274: sekä maa- tahi meripuolustusta koskevan lain säätämiseen,
1275: jotka Valtiopäiväjärjestyksen 29 § :n 2 momentissa maini-
1276: taan siitä! poikkeuksina. Näiden poikkeuksien poistaminen
1277: jouduttaisi asiain käsittelyä, eduskunta kun myöskin pu-
1278: heena olevilla lainsäädännön aloilla silloin voisi suorastaan
1279: päättää lain ja jättää sen hallituksen vahvistettavaksi.
1280: Myöskin se yleinen rajoitus, että eduskunnalla on oikeus
1281: ottaa käsiteltäväksi edustajain tekemiä esityksiä ainoastaan
1282: sellaisesta laista, jonka aikaansaamiseksi vaaditaan hallituk-
1283: sen ja eduskunnan yhtäpitävä päätös, on lakiehdotuksesta
1284: poistettu. Harkinnasta kussakin tapauksessa on jätettävä
1285: riippumaan, soveltuuko jokin asia parhaiten eduskuntalailla
1286: järjestettäväksi ja onko eduskunnan syytä sitä varten käyt-
1287: tää esitysoikeuttaan vai onko tarkoituksenmukaisempaa jät-
1288: tää asia, niinkuin lakien täytäntöönpano sekä virastojen toi-
1289: minnan ja yleisten laitosten yksityiskohtainen järjestäminen,
1290: hallinnollisten a.setusten varaan.
1291: Nä,in laajennettu esitysoikeus on ehdotuksessa nimen-
1292: omaisella säännöksellä ulotettu myöskin lain selittämiseen
1293: ja Valtiopäiväjärjestyksen 29· §:n sanamuoto siten saatettu
1294: yhtä.pitäväksi sen kanssa, mitä 60 ja 75 §:ssä on käytetty.
1295: N:o 3 3
1296:
1297: Ne muutokset, jotka on ehdotettu Valtiopäiväjärjestyk-
1298: sen 2'9 § :ään, tekevät tarpeelliseksi, että myöskin 7ö § :n
1299: 1 momentin ensimäinen lause muodostetaan sopusointuun
1300: niiden kanssa, mikä taas puolestaan aiheuttaa muutoksia py-
1301: kälän muuhun ,sanamuotoon.
1302: Eräät muutokset 7 5 § :ään aiheutuvat Hallituksen Edus-
1303: lwcnnall~ j.älttäirruiiJstä ehdiotuks•esta Suomen Rallitusmuodoksi.
1304: Edellä sanotun mukaan laadittu lakiehdotus, joka nyt
1305: annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi, on näin kuuluva:
1306:
1307:
1308: Laki
1309: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk-
1310: sen 29 ja 75 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
1311:
1312: Suomen edusku~nan päätöksen mukaisesti, joka on tehty
1313: 20 päivänä heinäkuuta 190·6 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
1314: 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten, että sanotun
1315: Valtiopäiväjärjestyksen 29 ja 7'5 § muutetaan näin kuulu-
1316: viksi:
1317: 29 §.
1318: Eduskunnalla on oikeus ottaa käsiteltäväksi edustajan
1319: asianmukaisesti tekemä esitys uuden lain &äätämisestä sekä
1320: vDimassa olevan muuttamisesta,· selittämisestä tahi kumoami-
1321: sesta. Sama oikeus on eduskunnalla myöskin sellaisiin sään-
1322: nöhiin nähden, joiden aikaansaamiseksi ennen ei ole vaadittu
1323: hallitusvallan .ia eduskunnan yhtäpitävää päätöstä.
1324: Kirkkolain säätämisestä on voimassa mitä siitä erikseen
1325: on säädetty.
1326: 7{j §.
1327: Jos eduskunta hallituksen esityksen taikka eduskunta-
1328: esityksen johdo&ta., joka ko&kee lain säätä.mistä, muuttamista,
1329: 4 N:o 3
1330:
1331: selittämistä tahi kumoamista, on päättänyt lakiehdotuksen.
1332: toimitetaan ehdotus eduskunnan. kirjelmällä hallituksen tut-
1333: kiitavaksi vahvi~tamista ja lakina antamista varten. Jos hal-
1334: litus ei hyväksy ehdotusta muuttamatta, joten se on katsot-
1335: tava hylätyksi, on tämä ilmoitettava eduskunnalle niillä
1336: valtiopäivillä, jotka kokoontuvat lähinnä sen jälkeen kuin
1337: hallituksen määräys asiasta on annettu. Missä tapauksissa
1338: eduskunnan päättämä lakiehdotus i1man hallituben vahvis-
1339: tusta tulee laiksi, siitä säädetään erikseen.
1340: Muut eduskunnan päätöhet ja antamat lausunnot, jotka
1341: ovat vastauksia hallituksen eduskunnalle antamiin esityk-
1342: siin ja kysymyksiin, niin myös mitä edu~kunta muuten on
1343: päättänyt hallitukselle esiintuoda, on niinikään ilmoitettava
1344: hallitukselle eduskunnan kirjelmillä.
1345:
1346: Helsingissä, 1 päi!Vänlä jourru'kuuta 1917.
1347:
1348:
1349: Suomen Senaatin puolesta
1350:
1351: Oikeustoimituskunnan Päällikkö
1352:
1353: Onni TuJas.
1354:
1355:
1356:
1357: A. Pulkkinen.
1358:
1359:
1360:
1361:
1362: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
1363: WP ll Vp. - Y. M. ---- Bsitys N:o a.
1364:
1365:
1366:
1367:
1368: Perustuslakivaliokunnan mie-
1369: t i n t ö N :o 7 Hallituksen esityksen johdosta,
1370: joka koskee lakia edu.'Jkunnan esitysoikeuden
1371: laajentamisesta..
1372:
1373: Päätettyään, että Hallituksen esitys, joka koskee lakia
1374: oouskumlan esi1:ysoikeuden laajentamisesta, on käsiteltävä
1375: sillä tavoin, kuin keisarin ja suuriruhtinaan esit~Tksistä sää-
1376: detään, on Eduskunta lähettänyt mainitun esitykSien Perus-
1377: tuslakivaliokunnan va.lmistelta,vaksi.
1378: Heinäkuun 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjärjes-
1379: tyksen muka1an on eduskunnalla esitysoikeus eli oikeus eh-
1380: dottaa sanamuodolleen valmiita, lakiehdotuksia hallituksen
1381: vahvistettava.ksi sella.isen lain· säätämisestä, muuttamisesta
1382: ja kumoamisesta, jonl\ia aikaansaamiseksi vaa.ditaa;n halli-
1383: tuksen ja eduskunnan yhtäpitävä päätös, kuit.enkin siten,
1384: ettei tämä oikeus käsitä perustuslakia eikä ma.a- tai meri-
1385: puolustuksen järjestämistä ja, että kirkkola<in säätämisestä
1386: on voima,ssa mitä siitä erittäin on säädetty.
1387: Hallituksen. puheena oleva esitys tarkoittaa eduskunnan
1388: aloteoikeuden ulottamista myöskin perustuslakia sekä maa-
1389: ja meripuolustusta koskevaan lainsäädäntöön ja sen ylei-
1390: sen rajoituksen poistamista, että eduskunnalla ei ole oi-
1391: keut.t.a tehdä esityksiä muusta kuin hallituksen ja 'eduskun-
1392: nan yhteisestä lainsäädännöstä. Sit.en la:ajenMttu esitys-
1393: oikeus on nimenomaisella säännöksellä ulotettu myöskin lain
1394: selittämiseen. Samalla on ma.inittujen. muutosehdotusten kat-
1395: sottu va<ativan Valtiopäiväjärjes·tyben· 75 § :n muodosta-
1396: mista sopusointutm niiden kanssa.
1397: Valiokunta ei ole epäillyt puoltaa Valtiopäiväjärjestyk-
1398: sen 29 ~:n muuttamista hallituksen esityksen mukaisesti.
1399: Sen ohella., että sifun voidaan jouduttaa a.sia~n '"'käsittelyä,
1400: ei ole tarpeellista eikä nyt uusissa oloissa eduskunnan ase-
1401: maan hyvin soveltuvaa1man, että eduskunnan oikeus ottaa
1402: käsiteltäväkseen lainsäädäntökysymyksiä la~nsäädännön eri
1403: ·aloilla, olisi 'ra:joitettu. Kirkkolain säätämis'tä koskeva eri-
1404: koissäännös on kuitenkin edelleen. pysytettävä, koska voi-
1405: massa olevassa kirkkola:issa evankelis-luterilaiselle kirkolle
1406: on sitä· va;rten järjestetty erityinen lainsäädäntöjärjestys.
1407: Valtiopäiväjärjestyksen 75 §:n muuttamista ei Valio-
1408: kunta sitä vastoin puolla. On tosin myönnettävä, ettei mai-
1409: nittu pykälä ole muodollisesti sopusoinnussa. 29 §:n uuden
1410: muodostuksen kanssa, kun jäisi nimenomaan mainits·emaita,
1411: miten on menetel'tävä eduskuntaesityksen johdosta päätet-
1412: tyyn lakiin nähd·en niillä lainsäädännön aJoilla, joille edus-
1413: kunnan aloteoikeus nyt ulotettaisiin. Mutta kun käytän-
1414: nössä ei voine syntyä epäi•lystä siitä, että sellaisiinkin ta.-
1415: pauksiin on sovellettava mitä eduskunnan päMtämistä laeista
1416: yl·eensä on säädetty, voi 75 §:n sanamuodon muuttaminen
1417: jääd'ä siksi kuin kysymys uuden hallitusmuodon säätärui-
1418: sestä on saanut raitka.isunsa ja sen kautta on käynyt sel-
1419: ville, mikä sisällys Valtiopäiväjärjestyksen puheena olevalle
1420: pykälälle on annettava.
1421: Sen nojarlla, mitä edellä on esitet-ty, Valiokunta. kun-
1422: nioit.taoen ehdottaa,
1423:
1424: että Eduskunta hyväksyisi ja vahvistai.~i
1425: seuraavan lain:
1426:
1427:
1428:
1429: Laki
1430: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjes- ,
1431: tyksen 29 (poist.) §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
1432:
1433: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty
1434: 20 päivänä heinäkmtba 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk- /
1435: sen 60 §:ssä määrätyllä t.a.valla, säädetään täten. että san.o,
1436: Edusk nmmJi asitysoikeus.
1437:
1438: tuu Valtiopä.iväjärjestyksen 29 (poist.) § muntetaa.n näin
1439: kuuluvaksi:
1440: 29 §.
1441: Eduskunnalla on oikeus ottraa. käsiteliäväksi edustajan
1442: asianmukaisesti tekemä esitys uuden lain säätämisestä sekä
1443: voimassa olevan muuttamisesta, selittämisestä tahi kumoa-
1444: misesta. Sama oikeus on eduskunnalla myöskin sellaisiin
1445: säännöksiin nähden, joiden aikaansaamiseksi ennen ei -ole
1446: va.:tdittu hallitusvallan ja eduskunnan yhtäpitävää päätöstä.
1447: Kirkkolain säätämisestä on voimassa. mitä siitä eriksoon
1448: on säädetty.
1449:
1450: 75 § (poist.).
1451:
1452:
1453:
1454:
1455: Jotta tämä lak.i, joka on säädettävä siinä järjestyksessä
1456: kuin perustuslain muuttamisesta on voimass-a, sa,ataisiin "
1457: lopullisesti h~rväksytyksi jo näillä valtiopäivillä, ehdottaa.
1458: Valiokunta kunnioittaen,
1459:
1460: että lakiehdotus käsitellään siinä järjestyk-
1461: .sessä, kuin V altiopäiväjär.iesty ksen 60 § :n 2 mo-
1462: mentissa on säädetty.
1463:
1464: Helsingissä, 17 päivänä tammikuuta 1918.
1465:
1466:
1467: Asian käsittelyyn oYat ottaneet osaa puheenjohtaja
1468: Ståhlberg ja jäs~net Y. Makelin, Alkio, Antila, Estlander,
1469: Hultin, Ingman, Juutilainen, Kujala (osittain), Kuusinen
1470: (osittain), Kull-ervo Manner, Ranta.n€n, Rantasalo, Tuomi,
1471: Wiik ja Wrede sekä va•rajäsen.et Rosenqvist (osittain), Salo
1472: .ia W a.ta.nen.
1473: ".4 tHli U Vp. ·~··· Y. M• .... J<;sitys N:o ;~.
1474:
1475:
1476:
1477:
1478: Vastalause.
1479: Minunkin mielestäni on kyllä paikallaan, että sitä val-
1480: taJa ilman eduskunnan myötävaikutusta yks~n säätää lakia
1481: eräillä aloilla, joka tähän saakka on ollut hallitsijalla, nyt
1482: muuttuneissa oloissa tuntuvasti supistetaan. Mutta tämä on
1483: aikaansaatava suoras'ta:an sitä ·tarkoitt.avilla. uuteen hallitus-
1484: muotoon obettavilla määräyksillä, eikä kiertoteitse esitys-
1485: oikeuden laajentamisen ka;utta. Muussa ta,pauksessa ei raja
1486: varsinaisen lail:n, jota voidaan säätää ainoastaan eduskunnan
1487: myötävaikutuksella., ja ilman sellaista. myötävaikutusta an-
1488: netiavissa oieva.in hallinnollisten asetusten välillä tule mää-
1489: rätt.äväksi järkiperäisten perusteid1en mukann, vaan jää riip-
1490: puv.a.ksi siitä satunaisesta seikasta, mitkä kysymykset ova't
1491: joutuneet sellaisen eduskuntaesityksen esineiksi, joka sittem-
1492: m~n on laiksi va:hvistettu.
1493: Että niin ollen voisi syntyä sekaannusta. ja selkkauksia
1494: on helppo havaita. Hallinnollista tietä annettaviin sään-
1495: nöksiin olisi mielestäni vastedeskin luettava sellaiset, jotka
1496: tarkoitta.va.t lakien toteuttamista ja, voimaan saattamista sekä
1497: ne, jotka koskevat hallintovirastojen ja yleisten laitosten
1498: järjestämistä ja toimint.a3.; la:in m'iHiräämissä rajoissa. Jos
1499: eduskunta esityst.eitse hyväksyisi säännöksiä hallintoviras-
1500: tojen järjestämisestä ja johtosääntöjä niiden toiminnalle, tu-
1501: lisi eduskunta ehdottomasti seka~antumaan valtion hallintoon,
1502: jonka hoitam:i.nen on kuuluva yksinomaan hallitukselle.
1503: Tätä vastaan voidaan tosin huomauttaa, että hallitus voi
1504: rstää mainitunlaista halUntoon sekaantumista · kieltäyty-
1505: mällä va.hvistamasta eduskunt.~tesityJ,siä, jotka tässä suh-
1506: teessa menevät liia.n pitkälle. Mielestäni on kuitenkin pa·
1507: r·empi, että. puheenaoleva perush1:slain säännös saa sellaisen
1508: Vastalause. .{)
1509:
1510:
1511: ,.j~;fiJlyksen, t't:toi va,hYist.'tmioon kieltämistä olisi t.a.rvis otJt.s.a
1512: lukuun.
1513: Toiselta. puolen on l'1.' etu, jonka esit-ysoikeuden ulottami-
1514: m:m puheena olevalle lainsäädännön alaHekin toisi mukanaa.n
1515: niin vähäpätöinen, että se ei vastaa niitå haittoja., jotka siitä
1516: voisivat johtua.
1517: Tämän nojalla saan ehdottaa, että Valtiopäiväjärjestyk-
1518: sen 29 ~ lakiehdotuksessa tulisi näin kuuluvaksi:
1519:
1520: 29.§.
1521: Eduskunnalla ou oikeus ott.llia. käsiteltäväksi edustaja;u
1522: asianmukaisesti tekemä esitys sellaisen Lain säätämisestä,
1523: muuttamisr-sta, selittämisestä tahi kumoamisesta, jonka a.i-
1524: kaa.nsa.amiseksi vaa:ditaan hallituksen ja eduskunnan yhtä-
1525: pitävä päM,ös.
1526: Kirkkolain säät.ämisestä on voimassa mit.ä siitä erikseen
1527: on sä:ädetty.
1528:
1529: Helsingissä. 17 p :nä. tammikunta 1918.
1530:
1531: R. A. Wrede.
1532:
1533:
1534: Edeltlä olenta.n va.stalauseeseen yhtyvät
1535:
1536: Lauri Ingman. Ernst Estlander.
1537: -------------------------..---- .
1538: He.ls.ingissä, Su(jmen Senaatin ·kirjapainossa, 1918.
1539: r
1540:
1541:
1542:
1543: 1917 n Vp. -- ~. V. M.- Esitys N:o ll.
1544:
1545:
1546:
1547:
1548: Suuren valiokunnan mietintö
1549: N :o 21 Hallituksen esityksen johdosta, joka
1550: koskee lalda eduskunnan esitysoikeuden laajen-
1551: tamisesta.
1552:
1553: Käsit·Pltyään yllämainitun asran saa Suuri valiokunta
1554: ehdottaa,
1555: että EdJhskunJta hyväksyisi ja vahvistaisi eh-
1556: dotuksen laiksi 20 päivänä heinäkuu.ta 1906 an-
1557: netun V aUiopäiviijärjestyksen 29 §:n muuttami-
1558: sesta toisin kuUJluvaksi sellaisena, kuin se on
1559: Pentstu.~lakivaliokunnan tästä asiasta antamassa
1560: mietinnössä N :o 7, kuitenkin mtmttamalla sen
1561: johJtolOJUJseen näin kwuluvaksi:
1562:
1563: Suomen Eduskunnan päätöksellä (poist.), joka. on ·tehty
1564: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk-
1565: s·en 60 § :ssä määrätyllä tavaUa, säädetään täten, etfä sano-
1566: tun Valtiopäiväjärjestyksen 29 § muutetaon nä:in kuuluvaksi:
1567:
1568:
1569:
1570: Helsingissä, 21 päivänä tammikuuta 191R.
1571: He.1singissä, Suomen Sen:aatin kirj.ap11inos.sa, 1918.
1572: 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:o 3.
1573:
1574:
1575:
1576:
1577: Suomen Eduskunnan vastaus
1578: Hallituksen esitykseen, joka koskee lakia edus-
1579: kunnan esitysoikeuden laajentamisesta.
1580:
1581: Eduskunnalle on annettu Hallituks-en esitys laiksi edus-
1582: kunnan ·esitys·oikeuden laajentamisesta, ja. on Eduskunta,
1583: jolle Perustuslakivaliokunta on asiasta. antanut mietintönsä
1584: N :o 7, hyväksynyt ja vahvistanut näin kuuluvan lain:
1585:
1586:
1587: Laki
1588: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaitiopäiväjärjes-
1589: tyksen 29 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
1590:
1591: Suomi:m Eduskunnan pä:ätöksellä, joka on tehty 20 päi-
1592: vänä heinä/kuuta 1906 a:nnetun Valtiopäiväjärjestyksen 60
1593: §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten, että sanotun Val-
1594: tiopäiväjärjestyksen 2•9 § muutetaan näin kuuluvaksi:
1595:
1596: 29 §.
1597: Eduskunnalla on oikeus ottaa käsiteltäväksi edustajan
1598: asianmukaisesti tekemä esitys uuden lain säätämisestä sekä
1599: voimassa olevan muutt·amisesta, selittämisestä tahi kumoa-
1600: misesta. Sama oikeus on eduskunnalla myöskin sellaisiin
1601: säännöksiin nähden, joid.·en aikaausaamis·eksi ennen ei ole
1602: vaadittu hallitusvallan ja eduskunnan yhtäpitävää päätöstä.
1603: Kirkkolain säätämisestä on voimassa mitä siitä erikseen
1604: on säädetty.
1605:
1606:
1607: Helsingi·ssä, 25 päivänä tammikuuta 1918.
1608: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918.
1609: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 4.
1610:
1611:
1612:
1613:
1614: Hallituksen esitys Suomen Edusk-.nnalle
1615: •
1616: laiksi Suomen valtiotalouden oikeusperus-
1617: teista.,
1618:
1619: Suomen kansalla ikivanhoista ajoista ollutta itseverotus-
1620: oikeutta käyttä.ä nyt edmkunta kansan edustajana. Pysy-
1621: västä verosta säädetään ·eduskunnan hyväksymällä, hallituk-
1622: sen vahvistamalla lailla, suostunnasta eli eduskunnan määrä-
1623: ajak&i myöntämästä verosta taas joko sellaisella lailla taikka
1624: eduskunnan suostuntapäätöksellä, joka kaipaamatta halli-
1625: tuksen vahvistusta sisältää sille oikeutuksen veron kanta-
1626: m1seen.
1627: Välitöntä päätösvaltaa valtion vakinaisten veroj.en käyt-
1628: tamistä koskevissa asiois&a ei eduskunnalla sitävastoin ole
1629: ollut, Eduskunnan määräämisvallan alaisuudesta on niin-
1630: ikään ollut erotettuna tulliverotus. Kun hallitsija sitäpaitsi
1631: on taloudellisen lainsäädäntöoikeutensa nojalla vahvistanut
1632: useimmat erinäisten valtiolaitosten, kuten rautateiden, postin,
1633: y. m. käyttämisestä sekä virkamiesten virkatoimista ja toi-
1634: mituskirjoista suoritettavat maksut ja määrännyt valtion
1635: tuottavan omaisuuden hoidon, on Suomen eduskunnan vaiku-
1636: tusvalta valtiotalouteen ollut varsin vähäinen siihen verraten,
1637: mikä kansanedu&kunnalla on oleva ja yleensä onkin perustus-
1638: laillisesti hallituissa maissa.
1639: Tämän epäkohdan poistamiseksi on Suomen valtiotalou-
1640: den perusteet muutettava niin, että eduskunnalle tulee taa-
1641: 4919-17
1642: 2 N:o 4
1643:
1644: tuksi kyllin laaja ja tehokas oikeus valtion raha-asioiden rat-
1645: kaisuun ja valvontaan. Se käy sitäkin välttä~ättömäm
1646: mäksi, kun ne laaja.kantoiset yhteiskunnalliset uudistukset,
1647: jotka lähimmässä tulevaisuude~a esiintyvät ratkaistaviksi,
1648: tulevat runsaasti vaatimaan valtion varoja.
1649: Laadittaessa tähän liittyvää lakiehdotusta, jonka tarkoi-
1650: tuksena
1651: siis
1652: . . on säätää Suomen valtiotalouden oikeusperusteet ja
1653: myö~}rin .eduskl.).~!lan ja hallituksen_ sitij, koskevan mää-
1654: .
1655: .?!i! ' ! "'. ! ;<
1656: • ' '. ·:' ~ <;, ::- :• ' ' -. > • ' " • '" '
1657:
1658:
1659:
1660:
1661: räysvallan väliset rajat, on lähdetty siitä pe~i~a}teesta, että
1662: eduskunnan määräämisvallan valtion tuloihin nähden tulee
1663: nh>t.t~J; kaikille aloille. Samalla kqin ehdotuks('en siis on
1664: otettu ,·. ,,
1665: kansan itseverotusoikeuden
1666: '' .'
1667: periaate laajennettuna kä-
1668: '
1669:
1670:
1671:
1672:
1673: sitW.!Jl~än tuJliverotuksenkin, on . eduskunnan päätösvallan
1674: alai'si~~ ~ainittu nekin
1675: .,.. . f : ' : . . __ ;, ; ' . ; ' .
1676: ~ .
1677: laadultaan
1678: . .
1679: osi~ ju1kis-, osin yksityis- ~
1680:
1681:
1682: oikeudelliset tai &ekaluontoiset maksut, jotka, leimasuostun-
1683: tan~i ' s~~ritettuja<1·' ,.. '
1684: maksuja
1685: . .
1686: lukuunottamatt~, hallitsi.i11-• tähän
1687: asti on yksinään
1688: ',( . . . ',
1689: määrännyt.
1690: . . , .
1691: Tässä kohden ·
1692: ei kuitenkaan ...
1693: ole semmoisiin maksuihin nähden, joita suoritetaan eri11äisten
1694: yleisten laitosten, niinkuin postin, rautateiden y. m. käyttä-
1695: . 1 ~- . -' .: "' ! 1
1696:
1697: misestä
1698: .. ·; i . :
1699: ja jotka vaativat
1700: .~ {.
1701: kulloinkin
1702: .
1703: asianhaarojen mukaan
1704: soyitettuja y hityiskohtaisia määräyksiä, näyttänyt asian-
1705: mukaiselta
1706: .::·': . ; :.: ·.' ' (~i!
1707: mennä_.. pitemmälle kuin. ' . että. eduskunta ' . .
1708: tulisi ole-
1709: maan:! ..
1710: osallisena
1711: .. ' .
1712: maksujen mäaräämisessä .
1713: noudatettavain
1714: yleisten perusteiden ·säätämisessä. Sen ohessa ehdotetaan
1715: ~ "t ·- • ' l
1716:
1717: nimenomaan säädettäväksi, että valtiolainoja ei voida ottaa
1718: m~u~n ku~ ed~skunnan '~
1719: . suostumuksella.
1720: . . .::; ~
1721:
1722:
1723:
1724:
1725: Mitä ta11s . valtion menoihin tulee, on niihin nähden näyt-
1726: , tänyt t~r~e~lliselta tehdä erotus toiselta puolen voi~assa ole-
1727: l' ' ' - '
1728: vaan lakiin tahi johonkin valtion velvoitukseen perustuvain
1729: ja toiselt~ puolen niiden menojen välillä,joit~ ml;[utoiu joh-
1730: tuu. jonkun •'' tarpeellisen tai suotavan .
1731: tarkoituksen
1732: . . . '
1733: edistä- ; ~; - ;
1734:
1735: misestä. EUf!in~ainitun laatuiset men9t, kute:t~, valtiovela,n
1736: 3
1737:
1738: k_orko ja kuoletus,. virkamiesten palkat y. m., eivät sitten-
1739: kuin niiden oikeusperuste. kerran on vahvistettu, enää ole hal-
1740: lituksen eikä eduskunnan päätettävissä. Muihin valtion me-
1741: noihin nähden taas on eduskunnalla oleva täydellinen harkit-
1742: semis- ja päättämisvalta kutakin varainhoitovuotta varten
1743: laadiHavan tulo- ja menoarvion yhteydessä.
1744: Sekä veroista että maksuista tahi maksujen perusteista
1745: olisi vastedes säädettävä lailla, koska siten parhaiten voidaan
1746: saavuttaa nykyajan vaatimuksia vastaava varmuus ja sel:._,yys
1747: verovelvollisuudessa. Tulo- ja menoarviota sitä vastoin ei olisi
1748: käytännöllistä säätää lailla, mutta olisi sekin julaistava siinä
1749: järj~styksessä kuin laista sanotaan.
1750: Eduskunnan oikeuksien turvaamiseksi valtiotalouteen
1751: nähden ja raha-asiain käsittelyn helpottamiseksi valtiopäi-
1752: villä on lakiehdotukseen myöskin otettu määräys erityisten
1753: valtiontilintarkaRtajain asettamisesta.
1754: Mainittu lakiehdotus, joka täten esitetään Eduskunnan
1755: hyvli.ksyttäväksi. on näin kuuluva:
1756:
1757:
1758: Laki
1759: ~ . Suomen valtiotalouden oikeusperusteista.
1760: ~
1761:
1762:
1763:
1764:
1765: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty
1766: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
1767: 60 § :ssä mainitulla tavalla, säädetään täten Suomen valtio-
1768: talouden oikeusperusteista seuraavaa:
1769:
1770: 1 §.
1771: y erosta, myöskin tulli verotuksesta, säädetään lailla, mää-
1772: räämättömäksi tai määräajaksi. Sama olkoon voimassa. en-
1773: tisen veron muuttamisesta tai lakkauttamisesta sekä' yleisi<>tä
1774: rasituksista.
1775: 4 N:o 4
1776:
1777: Määräajaksi myönnettyä veroa älköön sen ajan sivu kan-
1778: nettako.
1779: 2 §.
1780: Maksut valtionviranomaisten virkatoimista ja. toimitus-
1781: kirjoista vahvistetaan lailla, niinikään niiden maksujen ylei-
1782: set perusteet, joita, on suoritettava postin, rautateiden, kana-
1783: vain, sairaalain, oppilaitosten ynnä muiden valtion yleislen
1784: laitosten käyttämisestä.
1785:
1786: 3 §.
1787: Valtion tuloa tuottavaa omaisuutta ja liikeyrityksiä hoi-
1788: detaan .ia käytetään lailla vahvistettujen yleisten perusteiden
1789: mukaan.
1790: 4 §.
1791: Valtiolainan ottamiseen va8ditaan eduskunnan suos-
1792: tumus.
1793: 5 §.
1794: Virastojen ja yleisten laitosten uusien menosääntöjen pe-
1795: rusteista sekä entisten perusteiden muuttamisesta ja kumoa-
1796: misesta, niinikään eläkeoikeudesta säädetään lailla.
1797: Uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja apurahoja annettakoon
1798: ainoastaan eduskunnan sitä vart.en myöntämästä määrli-
1799: rnhru;ta.
1800: 6 §.
1801: Valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion, johon on oteHava
1802: varainhoitovuoden tulot ja menot, päättää eduskunta ja jul-
1803: kaistaan se niinkuin laki.
1804: Onko jokin rahasto, joka ei ole tarkoitettu vuotuisia val-
1805: tion tarpeita varten, jätettävii tulo- ja menoarvion ulkopuo-
1806: lelle, siitä on erikseen säädetty.
1807: N:o 4 5
1808:
1809: 7 §.
1810: Vuoden tulo- ja. menoarviosta älköön jätettäkö pois veroa
1811: tai muuta tuloa, joka, sinä vuonna voimassa olevan lain tai
1812: asetuksen mukaan, on suoritettava.
1813:
1814: 8 §.
1815: V aitiolainasta määrätty korko Ja kuoletusmaksu sekä
1816: muut johonkin valtion velvoitukseen perustuvat määrärahat
1817: ovat sellaisinaan, vähentämättä, valtion tulo- ja menoarvioon
1818: otetta.vat, niinikään muut menot, jot.ka va.rainhoitovuonna
1819: voimas&a olevain säännösten mukaan ovat maksettavat.
1820: Tulo- ja menoarvioon on myöskin otettava arviomääräraha
1821: semmoisia lakiin tai asetukseen perustuvia menoja varten,
1822: joita ei ole erityisinä erinä merkitty tulo- ja. menoarvioon,
1823: niin myös tarpeellinen määräraha hallituksen käytettäväksi
1824: edeltä arvaamattomiin tarpeisiin.
1825: Muut valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvät menoerät
1826: ovat. eduskunnan harkinnan ja päätöksen alaiset varainhoito-
1827: vuodeksi kea.-rallaan.
1828: Määräraha, j·onka eduskunta on päättänyt valtiopäivillä
1829: tehdy&tä alotteesta, otetaan tulo- ja menoarvioon ehdollisena.
1830: Tulo- ja menoarviossa on os.otettava menojen suorittami-
1831: seen tarvittavat varat.
1832: 9 §.
1833: •Jos niin kävisi, että tulo- ja menoarvio ei valmistuisi en-
1834: nen sen vuoden alkua, jonka sen pitäisi olla voimassa, han-
1835: kittakoon eduskunnan valtuutus niiden tulojen kannon ja
1836: niiden menojen suorittamisen väliaikaiseen jatkamiseen, jotka
1837: muuten päättyisivät.
1838: Jos vahvistettuun tulo- ja menoarvioon havaitaan välttä-
1839: mättömästi tarvittavan muutoksia, annettakoo~ eduskunnalle
1840: esitys lisiiykseshi tulo- ja nwnoarvioon.
1841: 6 N:o 4
1842:
1843: 10 §.
1844: Älköön mentäkö tulo- ja menoarvioon otetuista määrä-
1845: ra,hoista yli taikka niitä siirrettäkö varainhoitovuodesta toi-
1846: seen, ellei sitä ole menoarviossa myönnetyksi osotettu, älköön
1847: myöskään siirrettäkö määrärahoja eduskunnan erikseen hy-
1848: vä,ksymästä menoarvion osasta toiseen.
1849: Tnlo- ja menoarviosta riippumatta on jokaisella ,oikeus
1850: säädetyssä järjestyksessä hakea valtiolta mitä hänelle on
1851: laillislsti tuleva.
1852: 11 §.
1853: Valtiovaraston tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta varten
1854: on oleva revisionilaitos, jonka on otettava selville, ovatko
1855: numerot oikeat sekä tulot ja menot lainmukaiset ja onko ,tulo-
1856: ja menoarviota noudatettu.
1857: Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä asetettakoon viisi
1858: valtiontilintarkastajaa eduskunnan puolesta pitämään sil-
1859: mällä tulo- ja Jilenoarvion noudattamista sekä valtiovaraston
1860: tilaa .ia hoitoa. Nämä tilintarkastajat, joille eduskunta vah-
1861: vistaa johtosäännön ja joiden tulee viranomaisilta saada tar-
1862: peelliset selvitykset ja asiakirjat, ovat eduskunnan ,val~tsija
1863: miesten valittavat suhteellisilla vaaleilla.
1864: 12 §.
1865: Tämv" laki olk{)on voimassa perustuslakina.
1866:
1867: Helsingissä, 3 päivänä joulukuuta 1917.
1868:
1869: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
1870:
1871: Oikeustoimituskunnan Päi;il~ikkö
1872:
1873: Onni ,,Talas.
1874:
1875:
1876: A. Pulkkin€n.
1877:
1878: Helsingissä, Sn,llnt>n SenAntin kirjapflino~sa, 1917.
1879: 1917 II Vp.- Edusk. V88t.- Esitys N:o 4.
1880:
1881:
1882:
1883:
1884: Suomen E~uskunnan vastaus
1885: Hallituksen esitykseen laiksi Suomen valtio·
1886: talouden oikeusperusteista.
1887:
1888: Eduskunnalle on annettu Hallituksen ,esitys laiksi Suo-
1889: men valtiotalouden oikeusperusteista, ja on Eduskunta lä-
1890: hettänyt sen valmistelevaa käsittelyä Yarten Perustuslakiva-
1891: liokuntaan, joka kuitenkaan ei ole ehtinyt antaa mietintöä
1892: esityksen johdosta.
1893:
1894: Helsingissä, 10 päivänä elokuuta 19'18.
1895: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918.
1896: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 5.
1897:
1898:
1899:
1900:
1901: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
1902: laiksi 20 päivänä heinäkunta 1906 annetun
1903: Valtiopäiväjärjestyksen 26, 27, 43, 61 ja.· 63
1904: §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
1905:
1906: Hallituk&en Eduskunnan hyväksyttäväksi antama esitys
1907: Suom·en Hallitusmuodoksi sisiilltää muun- mua,ssa mä!äräyksiä
1908: valtiotaloudesta. Kun nämä määräykset aiheuttavat eräitä
1909: välttämättömiä muutoksia erinäisiin Valtiopäiväjärjestyksen
1910: kohtiin, jättää Hallitus Eduskunnan hyväksyttäväksi ehdo-
1911: tuksen laiksi 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtio-
1912: päiväjärjestyksen 26, 27, 43, 61 ja 6-3 §:n muuttamise~a
1913: toisin kuuluvik~i. Tämä ehdotus on näin kuuluva:
1914:
1915:
1916:
1917: Laki
1918: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiviijärjes~
1919: tyksen 26, 27, 43, 61 ja 63 ~:n muuttamisesta toisin
1920: kuuluvil{si.
1921:
1922: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty
1923: 20 päivänä heinäkuuta: 1906 annetun Valtiopäivä:järjestyksen
1924: 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten, että sanotun
1925: Valtiopäiväjärjestyksen 26 § 2 mom. sekä 27, 43, ·&1 ja 63 §
1926: muutetaan näin kuuluviksi:
1927:
1928: al9-17
1929: 2 N:o 5
1930:
1931: 26 § 2 mom.
1932: Jokaisilla va11sina.isilla valtio-päivillä annetaan eduskun-
1933: nalle esitys, joka sisältää ehdotuksen vaUion tulo- ja menoar-
1934: vioksi ·seuraavaa varainhoitnvuc:Jitta varl.en.
1935:
1936: 27 §.
1937: Varsinaisilla vaHiopäivillä on valtiovarain tila .eduskun-
1938: ~alle näytettävä, jotta eduskunta saisi tietää, miten valtion
1939: tulc:Jit on maan hyödyksi ja parhaabi ·käy.tetty.
1940: Eduskunnan vll!litsemat vaJtiontilintarkastajai antavat
1941: eduskunnalle kertomuksen noudattaen mitä siitä on säädetty.
1942:
1943: 43 §.
1944: Va.lti<>varainvaliokun:nan tulee saada nähdä:kseen kaikki
1945: val·tiovara·ston tilit ja asiakirjat. Valiokunnan -pitää va·ltio-
1946: varain ti~lasta sekä va.ltiontilintar'kastajain kertomumsesta an-
1947: tamassaan mietinnössä lausua miel•ensä siitä, mit•en vrultion
1948: tu~o- ja menoarviota on noudatettu j,a valtiotaloutta hoidettu,
1949: sekä tehdä siitä aiheutuv~t ehdotukset.
1950: Valtiovarainvaliokuntaan lähetetään myöskin •esitys vaJ-
1951: tion tulo- .ia menoarviosta sekä muut esitykset ja va.ltio-päi-
1952: villä tehdyt ehdotumset raha-asioista. Ensinmainitusta esi-
1953: tyksestä antamrussaan mietinnössä tulee va,liokunnan käsi~
1954: tellä yhdessä kaikkia määräraha-asioita, sellaisiakin, joista
1955: on annettu ·eri mietinnöt. Samas•sa mietinnössä ehdottaa, va-
1956: liokunta., miten menojen suorittam~seen ta.rvittavat varat
1957: ovat hrunkittavat.
1958: V•altiovarainvaliokunnan asian•a on edmikunnan pää-
1959: tettäväksi ehdottaa, kuinka suuri määräraha puhemiehen
1960: tulee saada niiden ·kulujen korvaukseksi, joita hänellä va;l-
1961: tiopäiväin aikana on; määrätä matkakuluj·en korvaus edus-
1962: ta·j1lle; määrätä valtiopäivien ja valiokuntain sihteereille ja
1963: N:o 5 3
1964:
1965: pailvelusmiehille ma:ksettavat pa'lkldot, puhemiehen J8.
1966: asianomaisten valiokunn~mpuheenjohtajien tehtyä niistä
1967: <ehd{)tukset; -sekä määrätä; se palkkio, joka valtiopäivii.in
1968: loputtua on tuleva toimitus- j,a tarkastusvaJioknntain· jä-
1969: senille.
1970:
1971: 61 §.
1972: Mitä 57 § :ssä on säädetty, noudatettakoon niinikään,
1973: kun ky,symys koskee suostuntaa tai pysyvää veroa taikka
1974: valtiolainan otta:mista, kuitenkin niin, että ehdotus uudesta
1975: tai Hsätystä suostunna,sta taikka uudesta tai lisätystä py-
1976: syvästä verosta taikka valtiolainan ottamisesta katsotaan
1977: rauenneeksi, jollei sitä kolmannessa käsittelyssä Qle kannat-
1978: tanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, ja ~että sellaista
1979: ~iaa ei voida jättää 'lepäämään. Jos ehdotll!S lisätystä suos-
1980: tunnasta on rauennut, päättäköön eduskunta, asiaa valio-
1981: kunta,an palauttama,t:ta, oll'ko ~suostunta jatkettava määräl-
1982: tään muuttamatta. Ehdotusta 'suostunnan jatkamis,esta mää-
1983: rältään muuttamatta älköön lepäämään jätettäkö.
1984: Yleisistä rasituksista olkoon voimassa mitä verosta tässä
1985: edellä on sanottu.
1986:
1987:
1988: 63 §.
1989: Ehdoltus, jo]m ,tarkoittaa uuden v,eron määräämi,stä tai
1990: entisen muuttamista tahi määräaikais,en v,eron j3Jtkamista,
1991: taikka vaHiolainan ottamista, on, v:aikka se ~sisältyykin tulo-
1992: ja menoarvioehdotuksen laskelmiin, valtiopäivillä erityi,senä
1993: .llJSiana käsiteltävä. Uud,en määrärahån myöntämisestä on
1994: samoin erikseen päätettävä.
1995: JQS eduskunta on ottanut turtkittavaili:seen asian, joka tar-
1996: koittaa määrärahan myöntämistä taikka valtiovarastaa iJws-
1997: kevaa anomusfu, ennenkuin valtiovarninv,aHokunrta bn an-
1998: 4 N:o 5
1999:
2000: tanut mietinnön tulo- ja menoarvioehdotuksesta, on rpääitös
2001: sellaåaesta asiasta katsottava ehdolliseksi ja lopullinen pää- ·
2002: tös tehtävä käsiteltäessä wltiovarain.va.liokunnan. mainittua
2003: mietintöä.
2004:
2005: Helsingissä, 1 päivänä jouiukuuta 19'17.
2006:
2007:
2008: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
2009:
2010: Oikerustoimituskunnan Päällikkö
2011:
2012: Onni Talas.
2013:
2014:
2015: A. Pulkkinen.
2016:
2017:
2018:
2019:
2020: 'Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
2021: 1917 II Vp.- Edu.sk. vast.- ~sitys N:~ o.
2022:
2023:
2024:
2025:
2026: Suomen :Eduskunnan Yastaus
2027: Hallituksen esitykseen Jaiksi 20 päivänä hei-
2028: näkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk-
2029: sen 26, 27, 43, 61 ja 63 §:n muuttamisesta
2030: toisin kuuluviksi.
2031:
2032: Eduskunnalle on annettu Hallituks.Pn esity~ laiksi 2'0 päi-
2033: vänä heinäkn uta 190'6 annetun Vaitio]Jäi viijärj-estyksen 26,
2034: 27, 43, 61 ja 63 § :n muuttamisesta toisin kuuluviksi, ja on
2035: Eduskunta lähetHin;d .sen valmistdevaa käsittelyä varten
2036: Perustuslakivaliokuntaan, joka kuitenkaan ei ol.P ehtinyt an-
2037: taa mietintöä asiasta.
2038:
2039: Hdsingissä, 10 päivänä elokuuta l!H8.
2040: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918.
2041: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 6.
2042:
2043:
2044:
2045:
2046: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
2047: laiksi eduskunnan oikeudesta tarkastaa val-
2048: tioneuvoston jäsenten ja prokuraattorin vir-
2049: katointen lainmukaisuuttu.
2050: Vuoden 1917 viimeksi koossaolleille valtiopäiville antoi
2051: Hallitus muun muassa esityksen laiksi eduskunnan oikeu-
2052: desta tarkastaa hallituksenjäsenten virkatointen lainmukai-
2053: suutta. Kun Eduskunnan hyväksymää lakiehdotusta ei vielä
2054: ole vahvistettu eikä julkaistu ja kun Hallitus katsoo eräitä
2055: muut01ksia sanotussa lakiehdotuksessa suotavaksi, jättää
2056: Hallitus nyt Edus,kunnan .hyväksyttävälksi uuden, jossa!kin
2057: määrin muutetun ehdotuksen laiksi eduskunnan oikeudesta
2058: tarkagf;aa vaUioneurvloston •jäsenten ja ])rokuraattorin virka-
2059: tointen lainmukaisuutta, ja johtuvat muutoks·et osa;ksi niistä
2060: ehdotulksista, joita asiaa käsiteltiilessä Edus·kunnassa on tehty,
2061: osaksi säännöksi•stä Halliturks.en Eduskunnalle jättämässä
2062: ehdotulksessa Suomen HallituSimuodoksi. TäJmä bkiehdotus
2063: on näin kuuluva:
2064:
2065:
2066: Laki
2067: Suomen eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston
2068: jäsenten ja prokuraattorin virkatointen lainmukaisuutta.
2069:
2070: ·Suomen eduskunnan päätöben mukaisesti, joka on tehty
2071: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
2072: 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten seuraavaa:
2073: ,218-17
2074: 2 N:o 6
2075:
2076: 1 §.
2077: Suomen eduskunnalla on oikeus tämän lain mukaan tar-
2078: kastaa valtioneuvoston jäsenten ja prokura.attorin virkatoin-
2079: ten lainmukaisuutta sekä tehdä päätöksiä, jotka tarkastami··
2080: sesta aiheutuvat.
2081:
2082: 2 §.
2083: Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulee käsitelles-
2084: sään sen va1misteltavina olevia asioita, milloin aihetta sii-
2085: hen esiintyy, tutkia valtioneuvoston jäsenten ja prokuraatto-
2086: rin virkatointen lainmukaisuutta.
2087: Jos jokin muu valiokunta havaitsee ~levan syytä muistu'-
2088: tuksen tekemiseen siitä, että valtioneuvoston jäsen tahi pro-
2089: kuraattori on virkatoimessaan menetellyt lainvastaisesti, lä-
2090: hettäköön asian perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.
2091: Muistutus valtioneuvoston jär,enen tahi prokuraattorin
2092: virkatoimen lainvastaisuudesta voidaan tehdä myöskin edus-
2093: kunnassa. Tällainen muistutus on tehtävä kirjallisesti ja vä-
2094: hintään viiden edustajan allekirjoittamalla puhemiehelle an-
2095: nettava. Kun s-ellainen kirjoitus eduskunnassa esitellään, on
2096: asia, siitä keskustelematta, lähetettävä perustuslakivaliolnm-
2097: taan.
2098:
2099: 3 §.
2100: Jos jota.kin asiaa perustuslakivaliokunnassa käsiteltäessä
2101: esitetään nwistutus valtioneuvoston jäsenen tahi prolmraat-
2102: tQrin virkatoimen lainvastaisuudesta ja valiokunta katsoo
2103: asian ansaitsevan huomiota taikka jos va.ltioneuvoston jäsentä
2104: tahi prokuraattoria vastaan tehty muistutus on lähetetty pe-
2105: rustusla'kivaliokuntaan, antakoon valiokunta hänelle tilaisuu-
2106: den .:määräajan kuluessa antaa kirjallisen tahi suullisen seli-
2107: tyksen.
2108: N:o fi 3
2109:
2110: 4 §.
2111: V aitioneuvoston jäsentä tahi prokuraattoria vastaan teh-
2112: dyn muistutuksen johdosta on perushtslakivaliokunnan har-
2113: kittava, onko valtioneuvoston jäsen tahi prokura.attori mene-
2114: tellyt lainvastaisesti, ja annettava siitä lausunto eduskun-
2115: nalle, paitsi milloin muistutus on tellty perustuslakivaliokun-
2116: nassa ja valiokunta on havainnut sen aiheettomaksi.
2117: Sellais·en muistutuksen harkitsemisess.a osallisina olkoon
2118: perustuslakivaliokunna;ssa vähintään kuusitoista jäsentä. Jos
2119: erimielisyyttä ilmaantuu siitä, onko valtioneuvoston jäsen
2120: tahi prokuraattori menetellyt lainvastaisesti vai ei, ja äänet
2121: laukeavat. tasan, pidettäköön jälkimäinen mielipide valiokun-
2122: nan päätöksenä.
2123:
2124: 5 §.
2125: Perustuslakivaliokunn&n ann·ettua l~ausuntonsa on edus-
2126: kunnan vallassa päättää joko ettii valtioneuvoston jäsen tahi
2127: prokuraattori on pantava syytteeseen tämän lain mukaan
2128: taikka että asia on raukeava.
2129: Jos eduskunta. ei suora1staan päätä, että rusia on raukeava,
2130: on asianomaista. valtioneuvoston jäsentä tahi prolmraattoria
2131: kehotettava eduskunnalle antamaan kirjallinen tahi suullinen
2132: selit.ys, joka on annettava kymmenen päivän kuluessa tiedon-
2133: saamisesta lukien.
2134: 6 §.
2135: Lainvastaisena menettelynä, josta valtioneuvoston jäsen
2136: tahi prokuraattori voidaan tämän lain mukaan panna syyt-
2137: teeseen, pidettäköön:
2138: jos hän virkatoimessaan on ollut avulli:sena ilmeiseen
2139: laittomuuteen tahi sitä edistänyt;
2140: jos hän maan ilmeiseksi vahingoksi on tahallansa vää-
2141: rinkäyttänyt virka-asemaansa, mikä menettely on kwtsot-
2142: tava vir.karikokseksi; taikka
2143: 4 N:o 6
2144:
2145: jos hän muuten jossakin virkatoimessaan on s·elvästi lain-
2146:
2147: ..
2148: vastaisesti m~metellyt .
2149: 7 §.
2150: Siitä tuomioistuim€Sta, jossa valtioneuvoston jäsen tahi
2151: prokuraattori on tämän lain mukaan .pantava syytteeseen,
2152: säädetään Hallitusmuodossa.
2153: 8 §.
2154: Eduskunnan päättämää syytettä ajama:an määrää syyt-
2155: täjän perustuslakivaliokunta. Hänen tulee tuomioistuimen
2156: puheenjohtajalta v.aatia, että syytteeseen pantava kutsutaan
2157: a.siasta vastaamaan. Puheenjohtajan tulee sen jä;lkeen ryh-
2158: tyä toimiin, että tuomioistuin kokoontuu asia~a laillisessa
2159: järj,estyksessä käsittel·emään.
2160: .
2161: Lopetettuaan tutkimuk&en tuomioistuin antakoon tuo-
2162: mionsa. asiasta, sovelluttaen yleistä lakia. Siitä tuomiosta
2163: älköön armahdusta myönnettrukö muuten kuin tämän tuomio-
2164: istuimen esityks<estä.
2165: 9 §.
2166: Tämä la.ki, jonka vaikutus ei ulotu sellaisiin valtioneuvos-
2167: ton jäsenten tahi prokuraattorin virkatoimiin, joihin on ryh-
2168: dytty ennen kuin laki annettiin, olkoon voimassa perustus-
2169: lakina.
2170: Helsingissä, 3 päivänä joulukuuta 1917.
2171:
2172:
2173: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
2174:
2175: Oikeustoimituskunnan Päällikkö
2176:
2177: Onni Talas.
2178:
2179:
2180:
2181: A. Pulkkinen.
2182:
2183: Helsingissä, Suomen SPnaatin kirjapainossa, 1917.
2184: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 6.
2185:
2186:
2187:
2188:
2189: Perustuslakivaliokunnan mie-
2190: t i u t ö N:o 8 Hallituksen esityksen johdosta.
2191: joka sisältää ehdotuksen laiksi Suomen edus-
2192: kunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston
2193: jäsenten ja prokuraattorin virka.tointen lain-
2194: mukaisuutta.
2195:
2196: Päätettyään, että Ha:Uituksen esitys N :o 6, joka s.iisältää
2197: ehdotuksen laiksi Suomen eduskunnan oikeud~sta .tarkastaa
2198: valtioneuvoston jäsenten ja prokuraattorin virkatointen lain-
2199: mukaisuut-ta, on käsiteltävä sillä tavoin, kuin k~i.sarin ja.
2200: suuriruhtinaan esityk&istä säädetään, on Eduskunta läh~ttä
2201: nyt mainitm:i esityksen Perustuslakivaliokunnan valmistelta-
2202: tavaksi.
2203: Jo 1905-1906 vuoden ~·limääräisillä valtiopäivillä hy-
2204: väksyttiin samasta asiasta lakiehdotus, joka kuitenkin jäi
2205: yaJhvistamatta, ja niinkään ·hyvä'by.ttiin siitä, Pernstusla'lri-
2206: Jromitean valmistamaan ehdotuk·soon permstuvan esityksen
2207: johdosta, la.ki~hdotus. 19;17 vuoden ensimäisiUä v81ltiopäi-
2208: värllä. Kun Hallitus kuit.enkin on katsourut eräitä muutok-
2209: sia viimemainittuun la.k.i.ehdotukseen suotaviksi, on asiasta
2210: nyt annettu Eduskunnalle uusi, jossakin määrin muutettu
2211: esitys.
2212: Hallituhenjäsenten vastuunalaisuutta kansaneduskun-
2213: nalle, joka vastuunalaisuus on perustuslaillisessa valtiossa tär- ·'
2214: keimpiä takeita siitä, että hallitusta' todella hoidetaan' val-
2215: tiosä.ännön mukaisf'sti, edellytetään myöskin Suomen Valtio-
2216: päiväjärjestyk.sen 33 § :ssä. Sen mukaan on eduskunnan oi-
2217: keudesta tutkia hallitu1rsenjälsenten vi:rlkatoimien lail-
2218: lisuutta ja sellnisten asiain 'kysittelysiä sä:ädettävä eri-
2219: tyisessä laissa. Täl1aisen ,lain aikaansaamista, jota. täyden-
2220: 1917 II Vp.- V. !J.- Esitys ~:o 6.
2221:
2222: tävät Eduskunnan viime joulukuun 21 päivänä vahvistamat,
2223: Valtiopäiväjärjestyksen 32 §:ään tulevat säännökset halli-
2224: tuksenjäsenten valtiollisesta vastuunalaisuudesta, tarkoittaa
2225: nyt esillä oleva Hallituhen esitys.
2226: Tämä esitys eroaa Eduskunnan 1917 vuoden ensitnäisillä
2227: valtiopäivillä hyväksymästä lakiehdotuksesta ensiksikin
2228: siinä, että hallituksenjäsenten joukossa ei enää Juetella
2229: ~ini:siterivaltiosihteeriä ja hänen apulaistaan, joiden vi-
2230: rat, Suomen muuttuneen valtiollis•en aseman johdosta, la:k-
2231: kaavat. Edelleen on huomattava ero siihen nähden, mitä
2232: on pidettävä sellaisena lainvastaisena menettelynä, josta hal-
2233: lituksenjäsen ja prokuraattori voidaan panna syytteeseen.
2234: Esitys ei, niinkuin Eduskunnan hyväksymä lakiehdotus,
2235: u\ota eduskunnan syyteoikeutta lainkäytön alalle (9 §). Ja
2236: kun mainitussa lakiehdotuks~sa sanotaan lainvastaiseksi me-
2237: n~ttelyksi muun mu8JSiSa sitä, etiä ha;llituksenjäsen on edistä-
2238: nyt ilmeistä laittomuutta ,teossa tahi tahallisella laiminlyön-
2239: nillä", niin esityksen mukaan pidetään sellaisena ilmeisen
2240: laitt,omuuden edistämistä yleensä. Viime valtiopäivillä hy-
2241: väksytyssä lakiehdotuksessa vastuunalaisuus edelleen on ulo-
2242: tettu virka-aseman väärinkäyttämiseen maan ilmeiseksi va-
2243: hingoksi, ja siitä on ehdotettu erityinen rangaistusmääräys;
2244: esityks·essä se taas koskee va,in virka-aseman ta,hallisrta vää-
2245: rinkäyttämrstä, mikä ·olisi katsottava virkarikokseksi ja siis
2246: ran.gaistava sellaisia rikoksia koskevain yleisten säännöksien
2247: mukaan (6 §).
2248: Kun Valiokunta ·on katsonut Hallituksen lakie~hdotuksen
2249: sekä edellämainituissa kohdin että. y]Rensäkin tarkoituksen-
2250: mukaiseksi, puoltaa Valiokunta sen hyväksymistä pääasialli-
2251: sesti sellaisenaan. Sen johdosta, että ehdotus edellyttää siitä
2252: tuomioistuimesta, jossa ha.lli'tuksenjäsen tahi prokura.attori
2253: on pantava syytteeseen, olevan sääJnnöksiä iha1litusmuodossa.,
2254: mutta uutta hallitusmuotoa koskeva esitys vielä on Perus-
2255: tuslakivaliokunnassa käsiteltävänä, eikä nyt säädettävän lain
2256: voimaaa:rsaamis.ta ol·e t~htävä riippuvaksi hallitusmuodon
2257: vahvistamisesta, on kuitenkin käynyt tarpeelJiseksi ehdotetun
2258: viittauh:sen sijaan ottaa täydellinen säännös mainitun tuo-
2259: VaitioneuvOston Jäsenten vastuunalaisuus. 3
2260:
2261: mioistuimen kokoonpanosta (7 §) Tässä kohden 'hallitus-
2262: muotoa koskeva:;;sa esityksessä oleva ehdotus. jonka mukaan
2263: ei ainoastaan tuomioistuimen puheenjohtaja, niinkuin viime
2264: valtiopäivillä pää>tetyn 1a'kiehdotuksen mukaan, vaan myöSkin
2265: osa jäsenistä kuuluisi siihen virkansa nojalla ilman vaalia, on
2266: Valiokunnan mielestä tuomioistuimen lainkäyttötehtävää vas-
2267: taavampi j.a puheena oleva sä:ännös sen mukaisesti muodos-
2268: tettava. Uuden hallitusmuodon mahdolli&E'sta viipymisestä
2269: aiheutuu myöskin toinen lisäys esitettyyn lakiehdotukseen.
2270: Kun tämä ehdotus, jossa hallituksenjäseniä n;mitetään valtio-
2271: neuvoston jäseniksi, saattaa tulla laiksi jr,nkin aikaa ennen
2272: kuin uuden hallitusmuodon mukaan järjestettävä valtioneu-
2273: vosto saada11n aimaan, on Va:l:iokmnta pitänyt tarpeellisena ni-
2274: menomaisen säännöksen siitä, että, kunnes valti'oneuvosto on
2275: as-etettu, olkoon mitä siitä on säädetty, sovellettava. senaatin
2276: talousos~astoon.
2277: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
2278: taen ehdottaa,
2279: että Eduskunta hyväksyisi ja vahvistaisi sen-
2280: raavan lain:
2281:
2282:
2283: Laki
2284: Suomen eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston
2285: jäsenten ja prokuraattorin virkatointen lainmukaisuutta.
2286:
2287: Suomen Eduskmnnan päätöksellä, joka on tehty 20 päi-
2288: vänä heinä:kuuta 1906 annetun va,ltiopäiväjärjest.yksen 60
2289: § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten seuraavaa:
2290:
2291: 1 §.
2292: Suomen eduskunnalla on oi'keus tä>män latin mukaan tar-
2293: kastaa valtioneuvos<ton iäsenten ja prokuraa.ttorin virkatoin-
2294: ten hinmuka1suutta sekä tehdä päätöksiä, jot~a tarkastami-
2295: sesta ailieuitivat.
2296: 4 HH7ll Vp.- V. M.- Esitys N:o 6.
2297:
2298: 2 §.
2299: Eduskunnan peDustuslakivaliokunnan tulee käsitelles-
2300: sään sen valmistaitavina olevia asioita, milloin aihet,j;a sii-
2301: hen ~siintyy, tutkia valtioneuvoston jäsenten ja prokuraatto-
2302: . rin virkatoint.en lainmukaisuutta.
2303: •Jos jokin muu valio1mnt.a ·ha.vaitsee olevan syytä muistn-
2304: •tnksen tekemiseen siit.ä, että valtioneuvoston jäs~m tahi pro-
2305: kuraattori on virkatoimessaan menet.elly!t lainvastlaisesti, lä-
2306: hettäköön asian perustuslakivaliokunnan ·käsiteltäväksi.
2307: Muistutus valtioneuv·oston jäsenen tahi prokuraattorin
2308: virkatoimen lainvastaisuudesta voidaan hehdä myöskin edus-
2309: km;massa. TäUainen muistutus on tehtävä kirjalli-sesti ja vä-
2310: hintään viiden edu.siajan al!lekirjoittamana. puhemiehelle an-
2311: nettava. Kun sellainen kirjoitus eduskunnassa esitellään, on
2312: asia, siitä ke.skustelematta, lruhetentävä perustuslaikivaliokun-.
2313: taan.
2314: 3 §.
2315: Jos jotaJkin asiaa pemstuslakivaliokunnassa rkäsiteltäessä
2316: esitetään muistutus valtioneuvoston jäsenen tahi prokuraat-
2317: torin virka<toimen lainvi!)staisuudesta ja valiokunta katsoo
2318: asian ansaitsevan huomiota taikka jos valtioneuvoston jäsentä
2319: tahi prokuraiattoria va;staan tehty muistutus on lähetetty pe-
2320: rustuslakivaliokuntaan, antakoon valiokunta häneille tilaisuu-
2321: den määräajan kuluesE<a antaa .kirjalli&e!l tahi suullisen seli-
2322: tyk&en.
2323: 4 §.
2324: Valtioneuvoston jäsentä tahi prokuraattoria vastaan teh-
2325: dyn mnistnttiksen johdosta on perustuslakivaliokunnan har-
2326: kittava, onko vaitieneuvoston jäsen t.ahi prdkuraattori mene-
2327: tellyt .lainvastaisesti, ja annettM'a siitä la.usunto eduskun-
2328: oolle, paitsi miJ!loin muistutus on tehty perustuslakivaliokun-
2329: nassa ja valiokunta on havainnut sen aiheettomaksi.
2330: Sellaisen muistutuksen harkitsemise:'lsa osallisina olkoon
2331: perustuslakivaliokunnassa vähintään kuusitoista jäsentä. Jos
2332: erimielisyyttä ilmoontuu siitä, onko valtioneuvoston jäsen
2333: tahi prokuraattori menetellyt lainvastaisesti vai ei, ja äänet
2334: lankeav&t tasan,' pidettäJköön jäl·kimäinen mi·elipide valiokun-
2335: nan päätöksenä.
2336: Valtioneuvoston jäsenten vastuunalaisuus. 5
2337:
2338: 5 §.
2339: Perustuslakivaliokunnan annettua lausuntonsa on edus-
2340: kunnan valla:Ssa päättää joko että valtioneuvoston jäsen tami
2341: prokuraattori on panta:va syytteeseen tämän lain mukaan
2342: taikka että asia on raukeava.
2343: Jos eduskunta ei suorastaan päätä, että asia on raukea.va,
2344: on asianomaist-a valtioneuvoston jäsentä tahi prokuraattoria
2345: kehotettava eduskunnalle antamaan kirjallinen ·tahi suuLlinen
2346: selitys, joka on annettava kymmenen päivän kuluessa tiedon-
2347: saamisesta lu'kien.
2348:
2349: 6 §.
2350: Lainvastaisena menettelynä, josta valtiooouvostön jäsen
2351: tahi prokuraattori voidaan tämän lain mukaan panna syyt-
2352: t.eeseen, pidettäköön:
2353: jos hän virkatoimessaan on ollut avullis-ena. ilmeiseen
2354: laittomunreen · truhi sitä edistänyt;
2355: jos hän maan ilmeiseksi va.hingoksi on tahallansa vää-
2356: rinkäyttänyt virka-asemaansa, mikä menettely on katsot-
2357: tava. virkarikokseksi; taikka
2358: jos hän muuten josS81kin virk8Jtoimessaan on S'elväati lain-
2359: vast.aisesti menetellyt.
2360:
2361: 7 §.
2362: Syytettä, joka eduskunnan päätöksen nojalla nostetaan
2363: valtioneuvoston jäsentä tahi ,prokuraattoria vastaan lain-
2364: vastaisesta menettelys~ä virkatoimessa, käsit~elee erityi-
2365: nen tuomioistu,in. Siihen kuu,luu korkeimman oikeuAlen
2366: presidentti pwheenjolttajana ja jäseninä korkeimman hal-
2367: linto-oikeuden presidentti, kaikkien hovioikeuksien pre-
2368: sidentit ja yliopiston lainopillisen tiedekunnan keskuudes-
2369: tarm kolmeksi vuodeksi 1>alitsema professori sekä ku1.t.n
2370: muuta jäsentä, jotka ynnä tarvittavat varajäsenet edu,s-
2371: kunnan valitsijamiehet valitsevat suhteelli.~illa vaaleilla aina
2372: kolmeksi vuodeksi. Jos korkeimnwn oikeuden, korkeimman
2373: hallinto-oikeuden tai hovioikeuden presidentti oo estetty ole-
2374: masta asi,cia käsittelemässä, ku,tsutoan hänen sijaansa saman
2375: 6 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 6.
2376:
2377: ttwmwistuimen ·vanhin jäsen. 'V alitlun jäsenen sijaan astuu
2378: Uirv'ittaessa varajäsen ja puheenjohta.jan sijaan kiwkei;Aman
2379: hallinto-oikeitden pres'identti. '
2380:
2381: 8 §.
2382: Ed'usku:iman päättämää syytettä ajwmaan mäiirää syyt-
2383: t:äJän :PeruStuslakiva-liokunta. Hänen tulee..tuomioistuimen
2384: ih1ih~njohtajalta vaatia, P·ttä syytteeseen pantava ·kutsut~an
2385: asi1asta va,staamaan. Puheenj-ohtajan tulee sen jälk-een ryh-
2386: tyä toimiin, että tuomioistuin kokoontuu asiaa. laillisessa
2387: järjestyksessä käsittelemään.
2388: Lopetettuaan tutkimuksen tuomioistuin antakoon tuo·
2389: mionsa asiasta, sovelluttaen yleistä lakia. Siitä tuomiosta
2390: älköön armahdusta royönnettäkö muuten kuin tämän tuomio-
2391: istuimen -esityksestä.
2392:
2393: 9 §.
2394: Tämä laki, jonka vaikutu:s ei ul'otn sellaisiin valtioneuvos-
2395: ton jäsenten tahi prokuraattorin virkatoimiin, joihin on ryh-
2396: dytty ennen kuin laki annettiin, olkoon voimassa perustus-
2397: lakina.
2398: Kunnes valtioneuvosto on asetettu, olkoon mitri siitä on
2399: säädettJI sovellettava senaatin talmtsosasloon.
2400:
2401:
2402:
2403: Jotta tämä laki, joka on säädettävä siinä järjestyksessä,
2404: kuin perustuslaista on voimassa; saataisiin loptlllisesti hy-
2405: väksytyksi jo näillä. valtiopäivillä, ehdottaa Valiokunta kun-
2406: nioittaen,
2407: että Zakiehdot1ts käsitellään Siinä jå1'fe$tr!Jk-
2408: sessä, kuin Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:n .2 mo-
2409: mentissa on säädetty.
2410:
2411: Helsingissä, 26 päivänä tammikuuta 19·18.
2412: Valtioneuvoston i~llte),i YJWlUUnalaisua'l. 7
2413:
2414: Asian käsittBlyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ståhl-
2415: berg ja jä.s€net Y. 1.fäkelin, Alkio (osittain). Anti[a (osit-
2416: tain), Estlander, Hultin, Ingman, Juutilainen, Kuj:al:a (osit-
2417: ta}p.), Ku,u,~inen, KuUervo Manner (osit~ain), Ra~ta~en,
2418: Rantasalo. Salin, Tuomi ja Wrede sekä varajäsenBt Bergroth
2419: (osittain),· Kokko, Rosenqvist (osittain), ':Ru~tti (osittain),
2420: Salo ja W a.tanen( osittain).
2421:
2422:
2423:
2424:
2425: Vastalauseita.
2426: I.
2427: Koska ,Jakiehdotuksessa määräiftyä vastuunalaisuutta kä-
2428: sitykseni ID.Ukaan ei ole ulotettava nykyisen talousosaston
2429: virkatoimenpiteisiin sikäli kuin ne käsittävät tuomiovallan
2430: käyttämistä, saan ~äten kunnioi1Jta-en ehdottaa, että 9 § :n
2431: 2 momentti tulisi kuulumaan seuraavasti:
2432:
2433: Kunnes valtioneuvosilo on asetettu, olkoon
2434: mitä siitä on säädetty sovellettava sBnaatin ta-
2435: Iousosastoon, ei kuitenkaan sen lainkäyttöön hal-
2436: linto-oikeudellisissa valitu;s-asioissa ..
2437:
2438: Helsingissä, 26 päivänä tammikuuta 1918.
2439:
2440:
2441: Ernst Estlander.
2442:
2443: Ylläolevaan vastalaus-eesseen yhtyvä.t
2444: Lat:ri Ingman. Onni Rantasalo.
2445: n, A. Wrede. K. J. Ståhlberg.
2446: J. E. Antila.
2447: 8 Vastalauseita.
2448:
2449:
2450: II.
2451:
2452: Valiokunnassa hylätyksi tulleen ehdotuksemme mukai-
2453: sesti pyydämme ehdottaa,
2454: että Eduskunta. hylkäisi Valiokunnan mie-
2455: tinnön .sekä,
2456: että Eduskunta vahvistaisi v:n 1917 ensimäi-
2457: sillä valtiopäivillä päätetyn lain eduskunnan
2458: oikeudesta tarkastaa hallitwksen jäS'enten virka-
2459: tointen lainmukaisu1ttta.
2460:
2461: Helsingissä, 26 pi~ivänä t~mmikuuta 1918.
2462:
2463:
2464: Onni Tuomi. Frans Rantanen.
2465: 0. W. Kuusineu. J. Watanen.
2466: Eetu Salin. A. Salo.
2467: YrJö Häkelin.
2468: .
2469:
2470:
2471:
2472:
2473: Ht>lsingissii, SHomcn Senaa.tin kirjapainossa, 1918.
2474: 1917 II Vv.- S;;. V. M.- Esitys N:o 6.
2475:
2476:
2477:
2478:
2479: Suuren valiokunnan mietintö
2480: N :o 26 hallituksen esityksen johdosta, joka si·
2481: sältää ehdotuksen laiksi Suomen Eduskunnan·
2482: oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten
2483: ja vrokuraattorin virkatointen lainmukai-
2484: suutta.
2485:
2486: Suuri valiokunta on, käsiteltyänsä yllämainitun asian,
2487: puoltanut Perustuslakivaliokunnan mioetinnössä N :o 8 olevaa
2488: ehdotusta, kuitenkin siten, että lain johtolause on muutettu
2489: hallituksen esityksen mul\aiseksi ja 9 § :n 2 momentti on
2490: hyväksytty ensimmäisessä vastalauseessa olevan ehdotuksen
2491: mukaan kuin myöskin että lukioehdotuksen edellä olevasta
2492: ponnesta on, sen johdosta että Eduskunta nyttemmin on luo-
2493: vuttanut hallustaan korkeimman vallan, on poistettu sanat
2494: ,ja vahvistaisi."
2495: Edellä esitetyn nojalla saa Suuri valiokunta. kunnioit-
2496: taen ehdottaa,
2497: että Eduskunta hyväksyisi seuraavan lain:
2498:
2499:
2500: Laki
2501: Suomen eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston
2502: jäsenten ja prokuraattorin virkatointen lainmukaisuutta.
2503:
2504: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty
2505: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
2506: 00 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään tä.ten seuraavaa:
2507: 1, 2, 3, 4, 5·, 6, 7 ja. 8 §.
2508: (Kuten Perustuslakivaliokunnan mietinnössä).
2509: 2 1917 II Vp~ - S. V. M.- Esitys N:o 6.
2510:
2511: 9 §.
2512: Tämä laki, jonka vaikutus ei ulotu sellaisiin valtioneuvos-
2513: ton jäsenten tahi prokuraattorin virkatoimiin, joihin on ryh-
2514: dytty ennen kuin laki annettiin, olkoon voimassa perustus-
2515: lakina.
2516: Kunnes valtioneumosto on asetett·u, olkoon mitä s·iitä on
2517: säädetty sovellettava senaatin fJalm~osastoon, 'ei kuiten!OOan
2518: sen lainkäyttöön hallinto-oikeudellisissa valitusasioissa.
2519:
2520:
2521: Sen ohesba on Suuri valiokunta päättänyt yhtyä Perus-
2522: tuslaki valiokunnan ehdotukseen,
2523: että låkiehdotus käsitellään siinä järjestyk-
2524: sessä, kuin Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:n 2 mo-
2525: m·entissa on säädetty.
2526:
2527: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1918.
2528:
2529:
2530:
2531:
2532: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjR~painos~a, 1918.
2533: 1917 II V p. - FAiusk. vast. - Esitys N:o 6.
2534:
2535:
2536:
2537:
2538: Suomen Eduskunnan vastaus
2539: Hallituksen esitykseen laiksi eduskunnan oi-
2540: keudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja
2541: prokuraattorin virkatointen lainmukaisuutta.
2542:
2543: Edmkunnalle on annettu Hallituksen es~tys l'aiksi edus-
2544: kunnan oikeudesta tarka:staa va.Hioueuvoston jäsenten ja
2545: proknraa.ttorin virkat.ointen lainmukaisuutta, ja on Edus-
2546: kunta, jolle Perustusl'akivaliokuuta. on asiasta antanut mic-
2547: ticr:mön N :o 8, kä'siteltyääm a:sian siinä järjestyksessä kuin
2548: Va,ltiopäiväjärjesiyksen 60 §:n 2 momentissa on säädetty,
2549: hyväksynyt seuraavan hin:
2550:
2551: Laki
2552: Suomen eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston
2553: jäsenten ja prokuraattorin virkatointen lainmukaisuutta.
2554:
2555: Suomen Eduskunnan päiHöksen mukaisesti, joka. on tehty
2556: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopä!iväjärjestyk-
2557: sen 60 §:ssä määrät.yllä tavaUa, säädetään täten seuraavaa:
2558:
2559: 1 §.
2560: Suomen eduskunnalla on oi'keus tä<män lain .mukaan tar-
2561: kastaa va]tioneuvo&ton jäsenten ja. prokuraattorin virkatoin-
2562: t.en lainmukaisuutta sekä tehdä pä;ätöksiä, jotkia tarkastami-
2563: sesta. aiheutuvat.
2564: 2 §.
2565: Eduskunnan permstuslakivaliokunnan tulee käsibelies-
2566: sään sen valmist€1ltavina olevia a.sioita. milloin aihetta sii-
2567: 2 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 6.
2568:
2569: hen esiintyy, tutkia valtioueuvoston jäsenten ja prokuraatto-
2570: rin virkatointen lainmukaisuutta.
2571: Jos jokin muu valiokunta 'havaitsee olevan syytä muistu-
2572: ~tuksen tekemiseen siitä, että valtioneuvoston jäs·en tahi pro-
2573: kuraruttori on virkatoimessaan menetellyit lainvastaisesti, lä-
2574: hettäköön a.sian perustuslakiva1iokunnan ·käsiteltäväh.-1.
2575: Muistutus valtioneuvoston jäsenen tahi prokuraatto6n
2576: virkatoimen 1ainva.s<taisuudesta voidaan tehdä myöskin edus-
2577: kunnassa. T·äUainen muistutus on tehtävä kirjallis.es·ti ja vä-
2578: hintään viiden edustajan aHekirjoittamana. puhemiehelle an-
2579: nettava. Kun sellainen kirjoitus eduskunna,s,sa esitellään, on
2580: a;sia, siitä keskustelemattH, lruhet.ettävä perustuslakivaliokun-
2581: taan.
2582:
2583: 3 §.
2584: Joo jotakin asiaa perustuslakivaliokunnassa 'käsite1tiWssä
2585: esitetään muistutus V'altioneuvoston jäsenen .tahi prokuraat-
2586: torin virkatoimen lainva>staisuudesta ja valiokunta katsoo
2587: asian ansaitsevan huomiota taikka jos valttianeuvoston jäsoo.tä
2588: ta:hi prokuratattoria vastaan tehty muistutus on lähetetty pe-
2589: rustuslakivali'Okuntaan, anrtakoon valiokunta, häneille tilaisuu-
2590: den määräajan kuluessa antaa kirjallisen tahi suullisen seli-
2591: tyksen.
2592:
2593: 4 §.
2594: ValtioneuV"oste.n jäsentä tahi prokuraattoria vastaan teh-
2595: d;vn muistutuksen johdosta on perustuslakivaJiokunnan har-
2596: kittava, onko valtioneuvoston jäsen tahi 'Prdkuraailtori mene-
2597: ·tellyt Iainva.staj~e:Sti, ja a.nnetta1va siitä la.usunto eduskun-
2598: n~alle, paitsi miNoin muistutus on tehty 'Perustuslakivaliokwn-
2599: nassa ja valiokunta on havainnut sen aihee'btoma;ksi.
2600: Sellaisen muistutuksen harkitsemisessa osallisina olkoon
2601: perustuslakivaliokunnassa vähintään kuusitoista jä.s.entä. J·os
2602: erimielisyyttä ilmruantuu siitä, ooko valtioneuvoston jäse.n
2603: tahi p;rokuraattori menetellyt lainvastaisesti vai ei, ja äänet
2604: lankeava,t ta.san, pidettaköön jäl·kimäinen mielipide vailiokun-
2605: nan päätöksenä.
2606: Valtioneuvoston. jäsenten vastuuna)aisuus. 3
2607:
2608: 5 §.
2609: Perustusla;kivaliokunnan annettua lausuntonsa -on edus-
2610: kunnan vallassa päättää joko että vaLtioneuvoston jäsen truhi
2611: • prokuraattori on panta:va syytteeseen tämän lain mukaan
2612: taikka että asia on raukea va.
2613: Jos eduskunta ei suorastaan päätä, että asia on raukeava,
2614: on asianomaist-a valtioneuvoston jäsentä tahi prokuraattoria
2615: 'kahotettava edusffiunnalle antamaan kirjallinen •ta,hi suulJinen
2616: eelitys, joka on annettava kymmenen päivän 1kuluessa tiedon-
2617: saamisesta lukien.
2618:
2619: 6 §.
2620: Lainvastaisena menettelynä, josta valtioneuvoston jäsen
2621: tahi prokuraattori voidaan ,tämän lain mukaan panna. syyi-
2622: tees·een, pidettäköön:
2623: jO'S hän virkatoimessaan on ollut avuUi:sena ilmeiseen
2624: laittomuuteen tahi sitä edistänyt;
2625: jos hän maan ilmeiseksi vahingoksi on tahallansa vää-
2626: rinkäyttänyt virka-asemaansa, mikä menettely on katsot-
2627: tava virkarikokseksi; taikka
2628: jos hän muuten josSilikin virka·toimessaan on selvästi lain-
2629: vastaisesti menetellyt.
2630:
2631: 7 '§.
2632: Syytettä, joka eduskunnan päätöksen nojalLa nostetaa•n
2633: valtioneuvoston jäsentä tahi prokuraattoria vastaan lain-
2634: vastaisesta menettelystä virkatoimessa, käsittelee erityinen
2635: tuomioistuin. Siihen kuuluu korJreimma:n oikeuden presi-
2636: dentti puheenjohtaj<ana ja jäseninä korkeimmam hallinto-
2637: oikeuden president,ti, kaikkien hovioikeuksien presidentit ja
2638: yliopiston la.inopillrsen tiedekunnan keskuuclestaan kolmeksi
2639: vuodeksi valitsema professori sekä kuusi muuta jäsentä,
2640: jotka ynnä tarvittavat varajäsenet eduskunnan va[itsijamie-
2641: het v31litsevat suhteellisilla vaa1etil1a aina kolmeksi vuodeksi.
2642: Jos korkeimman oikeuden, korkeimman haHinto-oikeuden
2643: tai hovioikeuden presidenrbti on estetty olemasta asiaa kä-
2644: sittelBmässä, kutsutaan hänen sija.a.nsa saman tuomioistui-
2645: 4 1917 li Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 6.
2646:
2647: men vanhin jäisen. Valitun jäsemm sija.an a.stuu toarvittaessa
2648: varajäsen ja puheenjohtajan sija~.n korlooimman hallinto-
2649: oikeuden presidentti.
2650:
2651: 8 §.
2652: Eduskunnan päättämää syytettä aja.maan määrää syyt-
2653: täjän perustuslakiva.liakunta. Hänen tulee tuomioistuimen
2654: pri•heenjohtajalta vaatia, että syytteeseen pantava kutsuta3Jil
2655: asiasta vastaamaan. Puheenjohtajan tulee sen jäJlkeen ryh-
2656: tyä toimiin, että tuomioistuin kokoontuu a:sia·a laillisessa
2657: järjestyksessä käsittelemään.
2658: Lopetettuaan tutkimuksen tuomioistuin antakoon tuo-
2659: mionsa •asia.sta, sovelluttaen yleistä lakia. Siitä tuomiosta
2660: älköön armahdusta myönnettä,kö muuten kuin tämän tuomio-
2661: istuimen esityksestä.
2662:
2663: 9 §.
2664: Tälllä laki, jonka vaikutus ei ulotu sellaisiin valtioneuvos-
2665: ton jäsenten tahi prokuraattorin virkatoimiin, joihin on ryh-
2666: dytty ennen kuin laki annettiin, olkoon voimassa perustus-
2667: lakina.
2668: Kunnes va.lltioneuvosto on a.setettu, olkoon mitä siitä on
2669: säädetty sovellettava senaatin tarrousosastoon, ei kuitenka'1n
2670: sen lainkäyttöön hallinto-oikeudellisissa valitusa<rioissa.
2671:
2672:
2673:
2674: Helsingissä, 28 päivänä toukokuuta 1918.
2675:
2676:
2677:
2678:
2679: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918.
2680: 1917- Toiset valtiopäivät N:o 7.
2681:
2682:
2683:
2684:
2685: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
2686: laiksi 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun
2687: Valtiopäiväjärjestyksen 32, ti6 ja 51 §:n
2688: muuttamisesta toisin kuuluviksi.
2689: Vuoden 1917 viimeksi koossaolleille valtiopäiville an-
2690: toi Hallitus muun mua:srsa esitymsen laimsi 20 päivänä hei-
2691: näkuuta 190>6 anuertun Valtiopäivä:järjestyksen 32, 46 ja
2692: 51 §:n muuttwmisesta toisin •kuuluviksi. Kun eduskunnan
2693: hyväk.symää lakiehdotusta ei vielä ole vahrvirstettu eikä
2694: julkaistu ja kun HaUitus 1kats1oo eväitä muutoksia sanotussa
2695: lakiehdotuksessa suotavaJksi, ~äiltää Hallitus nyt Eduskunnan
2696: hyväkS'yttäväksi uuden, jossakin määrin muutetun ·ehdotuk-
2697: sen laiksi 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun ValtiopäiiVä-
2698: järjestyksen 32, 46 ja 51 §:n muuttamisesta toisin kuulu-
2699: viksi; ja johtuvat crnuutoiks·et osaksi niistä e'hdotuksrista, joita
2700: asiaa käsiteltäessä Eduskunnass•a on tehty, osaksi säännök-
2701: sistä Hallituksen Edustkunn:alle jättämässä ehdOJtuksessa
2702: Suromen HaHitusmuodoksi. Tämä lakiehdiotus on näin 'kuu-
2703: luva:
2704:
2705: Laki
2706: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjes·
2707: tyksen 32, 46 ja 51 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
2708: Suomen eduskunnan päätöksen mukai·sesti, joka on teh-
2709: ty 20 p.äivänä ·heinäikuuta 1906 annetun Valtiopäivä:järjes-
2710: tyksen 60 §:.ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten, että
2711: 2 N:o 7
2712:
2713: sanotun Valtiopäiväjärjestyksen 32, 46 ja 51 § muutetaan
2714: näin kuuluviksi:
2715:
2716: 32 §.
2717: Jo.; edustaja tahtoo valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi
2718: t.ehdä kysymyksen tämän virka-alaan kuuluvasta asiasta, an-
2719: takoon sen kirjallisesti laadittuna ja sisällykseltään rbäsmä:l-
2720: lisenä puhemiehelle, jonka tulee saattaa se rvaltioneuvoston
2721: jäs'enen tietoon. Puhemiehen kanssa. so]Jimallaan ajalla antaa
2722: valtioneuvoston jäsen suunisen tai kirjallisen vastauksen, ellei
2723: katso että vastausta ei ole annettava. Tällaisesta asiasta äl-
2724: köön eduskunnass~ keskusteltaka älköönkä päätöstä tehtäkö.
2725: Milloin edustaja tahtoo tehdä valtioneuvoston jäsenelle
2726: tämän virka-alaan kuuluvasta asiasta välikysymyksen edus-
2727: kunnas:,a käsiteltäväksi, antakoon senJ 1 momentis::.a maini-
2728: tulla tavalla laadittuna puhemiehelle. Sittenkuin kysymys
2729: on eduskunnassa esitetty ja ollut pöydällä johonkin s'euraa-
2730: vaan istuntoon, on se, j·os vähintään kaksikymmentä edus-
2731: tajaa, kysymyksen tekijät niihin luettuina, on kirjalli::.es:ti
2732: ilmoittanut siihen yhtyvänsä, ilman keskustelua eduskun-
2733: nassa, puhemiehen toimesta annettava ti.edoksi a.siauomais~lle
2734: valtioneuvoston jäs,enelle, joka puhemiehen kanssa sopii, mil-
2735: loin vastaus ky::.ymykseen annetaan. Kuu va~taus on an-
2736: nettu tahi valtioneuvoston puolesta on eduskunnalle ilmoi-
2737: tettu, ettei asian laadun vuoksi voida kysymykseen vastata,
2738: ja keskustelu asiasta on julistettu päättyneeksi, ·esittää: puhe-
2739: mies eduskunnan hyväksyttäväksi päiväjärjestykseen siirty-
2740: misen, jonka muoto on seuraava: ,kuultuansa annetun seli-
2741: tyksen eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen".
2742: J.os tällaista yksinkertaista päiväJjärjestykseen siirty-
2743: mistä ei hyväJksytä, lähetetään asia perustuslakivaliokun-
2744: taan ta:hi, jos asian laatu sitä vaatii, johonkin muuhun
2745: N:u 7
2746:
2747: valiokuntaan. Valiokunnan tulee ehdottaa perusteltu päi-
2748: väjärjestykseen siirtyminen, jonka lopullisesta sisällyk-
2749: eestä eduskunta päättää.
2750:
2751: 46 §.
2752: Jos valiokunta katsoo tarvitsevansa saada joltaikin vir-
2753: kwmieheltä tai sellaisesta yleisestä laitokiSesta, joka ei ole
2754: eduskunnan hallinnon alainen, nähdäkseen virkatoimissa
2755: kertyneitä asiakirjoja, taikka sa&da suullisia tai kirjallisia
2756: tietoja virkamieheltä tai sellaisesta laitoksesta, taikka saada
2757: kunnallisissa virastoissa kertyneitä asiakirjoja tai muita
2758: tietoja kunnallisista oloista, niin pääministeri tahi asian-
2759: omainen ministeri, valiokunnan p.yynnöstä, ryhtyköön sel-
2760: laiseen toimeen, että vaaditut asiakirjat tai tiedot viipy-
2761: mättä annetaan valiokunnalle. Jos niitä ei voida antaa,
2762: on syy siihen valiokunnalle ilmoitettava.
2763:
2764: 51 §.
2765: Valtioneuvoston jäsenellä on oikeus olla saapuvilla edus-
2766: kunnan istunnoissa ja ottaa osaa k~s:kusteluihin, vaan ei pää-
2767: töksiin, ellei hän ole eduskunnan jäsen. Jos valtioneuvoston
2768: jäsen tahtoo käyttää puheenvuoroa, annettakoon s'e hänelle
2769: ennen muita.
2770: Valiokunnan päätettävänä on, saavatko valtioneuvoston
2771: jäsenet valiokunnan kokouksiin ja keskusteluihin ottaa osaa.
2772: Hels~ngissä, 3 päivänä j.oulukuuta l!H 7.
2773:
2774: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
2775:
2776: Oikeustoimituskunnan Päällikkö
2777: Onni Talas.
2778:
2779:
2780: A. Pulkkinen.
2781: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917 .
2782:
2783:
2784:
2785:
2786: •
2787: 1917 II Vp. -V. M. -Esitys N:o 7.
2788:
2789:
2790:
2791:
2792: Perustuslakivaliokunnan mie•
2793: t i n t ö N :o 5 Hallituksen esityksen johdosta,
2794: joka sisältää ehdotuksen laiksi 20 päivänä hei-
2795: näkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
2796: 32, 46 ja 51 §:n muuttamisesta toisin kuulu-
2797: viksi.
2798:
2799: Päätettyään,, että Hallituksen esitys, joka sisältää ehdo-
2800: tuksen laiksi 20 päivänä heinäkuuta 190'6 annetun Valtio-
2801: päiväjärj·estyksen 32, 46 ja 51 § :n muuttamisesta toisin kuu-
2802: luviksi, on käsiteltävä sillä tavoin, kuin keisarin ja suuri-
2803: ruhtinaan esityksistä on säädetty, on Eduskunta lähettänyt
2804: mainitun esityksen Perustuslakivaliokuntaan valmistavaa
2805: käsittelyä varten.
2806: Vuoden 1917 ensimäisille valtiopäiville annetun esityk-
2807: sen johdosta hyvähyi eduskunta lain Valtiopäiväjärjestyk-
2808: sen mainittujen pykäläin muuttamisesta toisin kuuluviksi.
2809: Mutta osaksi asiaa käsiteltäessä Eduskunnassa tehtyjen
2810: rhdotuksien, osaksi Suomen Hallitusmuotoa ko5keyassa esi-
2811: tyksessä ehdotettujen säännöksi€n johdosta on Hallitus kat-
2812: sonut olevan syytä tehdä eräitä muutoksia sanottuun laki-
2813: ehdotukseen ja nyt antanut Eduskunnan hyväksyttäväksi
2814: uuden, josE>akin määrin muutetun ehdotuksen samasta asiasta.
2815: Jotta hallituksen jäsenet saataisiin Eduskunnalle vastuun-
2816: alaisiksi myöskin virkatointensa tarkoituksenmukaisuudesta,
2817: on nyt esillä olevassa esityksessä, yhtäpitävästi viime
2818: vaitiepäivillä hyväksyttyjen säännöksien kanssa, ehdo-
2819: tettu säädettäväksi sellainen täydellinen välikysymysme-
2820: nettely, joka on otettu käytäntöön useimmissa niisE.ä maiss3,
2821: missä parlamentaarinen hallitustapa on voimassa. Sen ohessa
2822: 2 1917' II Vp. V. M. - Esitys N:o 7.
2823:
2824: on myöskin ehdotettu täydennettäväksi säännöksiä virallisten
2825: asiakirjain ja tietojen ar.tamisesta Eduskunnan valiokunniUe.
2826: Mainitut säännökset eroavat asiallisesti viime valtiopäivil-
2827: lä hyväksytyistä siinä, että viimemainituissa oli säädetty pro-
2828: lmraattoriinkin nähden sov·eltuvilta kohdin noudatettavaksi,
2829: mitä välikysymyksen tekemisestä hallituksen jäsenelle sanot-
2830: tiin, ja että prokura.attorikin oli oikeutettu olemaan saapuvilla
2831: eduskunnan istunnoissa &ekä ottamaan osaa keskusteluihin.
2832: Mutta näiden säännöksien lisäksi oli V. J :n 3·2 § :ään otettu
2833: 1 momentiksi näin kuuluva säännös: ,Senaatin talousosaston
2834: .iäsenet, jotka nimitetään Suomen eduslnmnan luottamwsta
2835: nauttivista henkilöistä, ovat virkatoimistaan edu;,kunnalle
2836: vastuunalaiset, kaikki yhteisesti hallituksen toiminnan ylei-
2837: sestä suunnasta ja kukin erikseen omista virkatoimistaan."
2838: 'rätä ehdotusta ei ole nyt käsiteltävänä olev.assa esityk&essä,
2839: vaan vastaavia säännöksiä siitä, että hallituksenjäsenten tulee
2840: nauttia Eduskunnan luottamusta ja että he ovat virkatoimis-
2841: taan Eduskunnalle vastuunalaiset, ehdotetaan Eduskunnalle
2842: näillä valtiopäivillä annetussa e&ityksessä Suomen Hallitus-
2843: muodoksi.
2844: Säännökset hallituksen jäsenten valtiollisesta vastuun-
2845: alaisuudesta kuuluvat, niinkuin myöskin viime Eduskunnan
2846: vastauksessa Hallituks·en tätä asiaa koskevaan esitykseen on
2847: huomautettu, luonnostaan hallitusmuotoon, sen olennaisena
2848: osal!a, eikä valtiopäiväjärjestykseen. :J'I'Iutta kun. Hallitusc
2849: muotoa koskeva esitys vielä on Perustuslakivaliokunnassa
2850: käsiteltävänä eikä uutta hallitusmuotoa voida aivan 11ian
2851: saada säädetyksi ja kun toiselta puoleJ?. on tärkeätä, että
2852: hallituksen valtiollisen vastuunalaisuuden periaate saadaan .
2853: laissa julkilausutuksi, niin Valiokunta on, siltä vaadituksi
2854: lausunnoksi, viime joulukuun 20 päivänä lähettämässään
2855: kirjelmässä puoltanurt edellisillä valtiopäivillä tästä asiasta
2856: hyväksytyn lakiehdotuksen vahvistamista, ja onkin Edus.-
2857: kllnta. seuraavana päivänä ratkaissut asian Valioktmnan
2858: ehdotuksen mukaisesti.
2859: Niin ollen Perustuslakivaliokunta kunnioittaen ehdottaa,
2860: 1917 II Yll. - V. M. - Esitys N:o 7. 3
2861:
2862: etiä Edu.sln~nta antaisi pttheenalaisen esityk-
2863: sen mweta.
2864:
2865: Helsing-issä, 11 päi\'änH tammikuuta 1918.
2866:
2867:
2868:
2869:
2870: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
2871: Ståhlberg- j.a jäsenet Mäkelin, Y., Alkio, Antila, Estlander,
2872: Ingman, Juutilainen, Kujala, Kuusinen, Kullervo Manner,
2873: Rantanen, Rantasalo, Salin, Tuomi, \Vrede sekä varajäsenet
2874: Salo ja W at,anen.
2875: Helsingissä, Su<Jmen Scm1>atin ikirj,apainossa, 1918.
2876: 1917 II V1•. ~- S. V. M.- Esitys N:o 7.
2877:
2878:
2879:
2880:
2881: Suuren valiokunnan mietintö
2882: N:o 14 Hallituksen esityksen johdosta, joka si-
2883: sältää ehdotuksen laiksi 20 päivänä heinäkuuta
2884: tH06 annetun ValtiOiläiväjärjestyksen 32, 46 ja
2885: 51 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
2886:
2887: Käsiteltyään yllämainitun asian saa Suuri valiokunta
2888: ehdottaa.
2889: että Edu,~kunta antaisi puheenaolevan esityk-
2890: sen rwteta.
2891:
2892: Helsingil'>sii. 16 päivänä tammikuuta 1918.
2893: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainosR:l, lnll::l
2894: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 7.
2895:
2896:
2897:
2898:
2899: Suomen Eduskunnan vastaus
2900: Hallituksen esitykseen, joka sisältää ehdotuk-
2901: sen laiksi 20 päivänä 1heinäkuuta 1906 annetun
2902: V aitiopäiväjärjestyksen 32, 46 ja 51 §:n muut-
2903: tamisesta toisin kuuluviksi.
2904:
2905: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys laiksi 20 päi-
2906: vänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 32,
2907: 46 ja 51' §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi, ja on Perustus-
2908: lakivaliokunta antanut asiasta Eduskunnalle mietintönsä
2909: N:o 5.
2910: Kun Eduskunta, on viime joulukuun 21 päivänä vahvis-
2911: tanut edellisillä valtiopäivillä tästä asiasta hyväksytyn laki-
2912: ehdotuksen, on Eduskunta antanut nyt puheena1aisen esityk-
2913: sen raueta.
2914:
2915: Helsingissä, 22 päivänä tammikuuta. 1918.
2916: Helsiugiss.ä, Suomen Senaatin kirjlliPainossa, 1918.
2917: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 8.
2918:
2919:
2920:
2921:
2922: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
2923: laiksi edustajapalkkiosta vuoden 1917 ensi-
2924: mäisillä ja toisilla valtiopäivillä.
2925: Heinäkuun 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjärjes-
2926: tyksen 14 § :n 2 momentissa säädetään, että edustajan palk-
2927: kio valtiopäiviltä on enintään 1,400 markkaa ja, jos valtio-
2928: päivät kestävät vähemmän aikaa kuin kolme kuukautta, 15
2929: markkaa päivältä. T.ämä palkkio osottautui kuitenkin poik-
2930: ~eukselliseen ka-lliiseen a:ikaan nähden riittamättömäJksi,
2931: jon'ka vuoksi viimeksi IJi.oossaollut Eduskunta: ryhtyi erinäi-
2932: siin toirmenp:ilteisiin korotetun .pa,llkkion maksamiseksi edus-
2933: tajille. Kun nä/ffiä toimenpiteet edellyttävät Valtiopäivä-
2934: .. järjestyks·en 60 § :ssä säädetyIlä tavalla syntynyttä erikoos-
2935: säännöstä, jäJttää Hallitus Edus·kunnan -hyväksyttäväksi
2936: ehdotuksen laiksi edustaja:palkkiosta vuoCLen 1917 ensirmäi-
2937: sillä ja toisilla valtiopäivillä.
2938: Tämä ehdotu.s on näin kuuluva:
2939:
2940:
2941: Laki
2942: edustajapalkkiosta vuoden 1917 ensimäisillä ja toisilla
2943: valtiopäivillä.
2944:
2945: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on
2946: tehty 20 päivänä heinä~muta 1906 annetun Valtiopäivä-
2947: järjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla säadetään täten:
2948: Heinäkuun 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjär.,
2949: jestyksen 14 §:n muka;an edUJstajalle valtion varoista mak-
2950: ..
2951: 4868--17.
2952: 2 N:o 8
2953:
2954: settava palkkio korotetaan vuQ(ien 1917 esimäisiltä ja toi-
2955: silta valtiopäiviltä kolmeksikymmeneksi markaksi päivältä
2956: eduskunnan koossaoloaikana.
2957:
2958: Llsingissä, 2'1 päivänä marraskuuta 1917.
2959:
2960:
2961: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
2962:
2963: Oikeustoimituskunnan Päällikkö
2964:
2965: Onni Talas.
2966:
2967:
2968:
2969: A. Pulkkinen.
2970:
2971:
2972:
2973:
2974: ~.J,lgj.ssä, SUIQilllen Seuaat.in kirjapain010sa, 1917.
2975: 1917 U Vp.- V. M.- Esitys N:o 8.
2976:
2977:
2978:
2979:
2980: .
2981:
2982: f> e r u s t u s l a k i v a li o k u n n a n m i e-
2983: t i n t ö N:o 2 Hallituksen esityksen johdosta,
2984: joka sisältää ehdotuksen laiksi edustajaupalk-
2985: kiosta vuoden 1917 et1simäisillä ja toisilla val-
2986: tiopäivillä.
2987:
2988: Päätettyään, .että Hallituksen esitys N :o 8, joka sisältää
2989: ehdotuksen laiksi edustajanpalkkiosta vuoden 19'17 ensimäi-
2990: sillä ja toisilla valtiopäivillä, on käsiteltävä si:llä tavoin, kuin
2991: keisarin ja .snuriruhtinaa:n esi·tyiksistä on säädetty, on Edus-
2992: kunta lähettänyt mainitun esityksen PerustuslakivaEokunnan
2993: valmisteltavaksi.
2994:
2995: Kysymys edustajanpalkkiota koskevain säännöksien
2996: muuttamisesta oli käsiteltävänä tämän vuoden ensimäisiUä
2997: va.ltiopäivillä. Ecluskunna.Ue annetussa esityksessä ~aiksi
2998: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
2999: erinäisten vaJtiO'päivätöitäJ koskevain säännösten muuttMUi-
3000: ;:esta ja. täydentämisestä sekä samana päivänä annetun Suo-
3001: men 8uuriruhtinaanmaan Vaalilain 37 § :n muuttamisesta
3002: ehdotettiin, että pysyttämällä nykyinen järjestelmä, jonka
3003: mukaan on säädetty erityinen päiväpalkka •sekä samoilta
3004: valtiopäiviltä korkeintarun tuleva pa~lkkio, edellinen korotet-
3005: taisiin 15 markasta 25 markaksi ja jä~kimäinen 1,400 mar-
3006: kasta 3,·000 ma.rkaksi. Tätä ehdotusta perusteltiin esityk-
3007: sessä sillä, että elantokustannusten lisääntymisen takia,
3008: vaikkei nykyi~en sota-ajan poikkeuksellisia oloja otettaisi-
3009: kaan määrääviksi, voimas·sa oleva.n Valtiopäivajärjestyksen
3010: säätämää palkkiota ei voitu pitää riittävänä, ja että esityksen
3011: nmkaan säännöllinen valtiopäiväaika pidennettäi.siin neljäksi
3012: kuukaudeksi. Perustushkiva.Jiokunta puolsi ant&ma.s'Saan
3013: 2 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 8.
3014:
3015: mietinnössä selillllista muutosta, ·että palkkio olisi Suomen
3016: Senaatin määrättävä, mutta vähintään 25 markkaa päivältä
3017: 1
3018:
3019:
3020:
3021: ,Eduskunnan koossaoloaikana. Suuren valiokunna;n ehdo-
3022: tuk,sen mukaisesti Eduskunta kuitenkin päätti, että ,edusta-
3023: j.anpallclrio oli oleva 30 markkaa päivältä. Tätä oli sovellet-
3024: tava jo silloisiin.kin valtiopäiviin.
3025: Kun Perustuslakivaliokunta nyt esiHä olevan esityksen
3026: johdosta, on ottanut har•kittavakooen erityisesti tämän vuoden
3027: molempain valtiopäiiväin edustajanpalkkioita, on Valiokunta
3028: katsonut la~insäädämtötoimenpiteen, jonka, kautta edustajan-
3029: palkkio näiltä valtiopäiviltä .korol etaan, tarpeen vaatimaksi.
3030: Se palkkiomäärä, joka Hallituksen esityksessä ehdote-
3031: taan, eli 30 ma~rkkaa päiväHä valtiopäivien koossaoloajalta,
3032: voidaan VaEokunnankin mi~eiestä pitää kohtuullisena viime
3033: valtiopäiväin aikana vallinneissa dloissa. Mutta sen jälkeen
3034: ova,t elantokustannukset edelleen tuntuvasti nousseet, niin
3035: että sanottu palkkio nykyoloissa on riittämätön, varsinkin
3036: niille edustajille, joiden on pidettävä huolta myöskin perheen
3037: toimeentulosta. Valiokunta on sentähden päiLttänyt ehdot-
3038: taa palkkiota. ko11otettava~ksi 40 markaksi 11äiväJ.tä 1917 vuo-
3039: den toisi.lta valtiopäiviltä, joihin on luettava myöskin se aika,
3040: mikä näitä valtiopäiviä ehkä ja,tkuu vielä tulevaHekin vuo-
3041: delle. Palkkio olisi, niinkuin esitYJksen mukaankin, makset-
3042: tava koko valtiopäiväin koossaoloaja1b.
3043: Kun edustaja,ntoimen täyttäminen yleensä tuotta,a suu-
3044: rempia kustannuksia muilta paikkwkunnilta oleviNe edusta.-
3045: jiHe kuin Helsingissä vakinaisesti asuville, on Valiokunta
3046: myös ottanut harkittavaksi, olisiko syytä tM!ä perusteella
3047: määrätä edustajille erisuuruiset palkkiot. Mutta kun erilai-
3048: seen pa~lkkion ta,rpeeseen vaikuttavat monet muutkin seikat
3049: kuin asuinpaikka, ei Valiokunta ole tahtonut puoltaa sellaiRta
3050: ehdotusta.
3051: ~Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Va:liokunta kunnioit-
3052: ta~en ehdotta,a,
3053:
3054: että Edusktmta hyvåksy'isi ja vahvistm":si $fu-
3055: raa?!an lain:
3056: Edustajanilalkkiot.
3057:
3058:
3059: Laki
3060: edustajanpalkkiosta vuotlen 1917 ensimäisiltä .ia toisilta
3061: valtiopäiviltä.
3062:
3063: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty
3064: 20 päivänä heinäkuuta 1906 am1etun Valtiopäiväjärjestyksen
3065: 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten:
3066: Heinäkuun 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjärjes-
3067: tyksen 14 §:n mu:kaan edustajaHe vaHion varoista makset-
3068: tava palkkio ·korotetaan vuod€11 1917 ensimäisiltä (poist.)
3069: valtiupäiviltä kolmeksikymmeneksi ja saman vuoden toisilta
3070: valtiopäiviltä neljäksik]Jmmenek'fi marhksi. päivältä EduH-
3071: knnna·n koossao'lnaika.nn.
3072:
3073:
3074: Puheenalainen lakiehdotus sisältää poikkeuksen voimassa-
3075: olevan Valtiopäiväjärjestyksen säännöksistä ja on sentähden
3076: kä·siteHävä siinä järjflstyksessä, kuin perustuslain muuttami-
3077: sesta on säiädetty. Kun on tarpeellista, että lakiehdotus .io
3078: näillä va·ltiopäivillä saadaan lopullisesti hyväJksytyksL eh-
3079: doHa,a Valiokunta kunnioitta:en,
3080: että esillä oleva lainsäiitämisasia kiisitelläiin
3081: siinä järjestlfksessä, k~tin V aUiopäivä.iärjestyksen
3082: 60 §:n 2 ·momentissa on sääd~tty.
3083:
3084: Helsingissä, 11 päivänä joulukuuta 1917.
3085:
3086:
3087:
3088: Asian ·käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ståhl-
3089: berg ja jäsenet lVläkelin, Y., Alkio, Antila, E.stlander, Hul-
3090: tin, Ingman, .Juutilainen, Kujala, Manner KuHervo, Ranta-
3091: nen, Rantasalo, Salin, Tuomi, \Viik ia "\V rede (osittain) sekä
3092: vanljäsenet Rosenqvist ja. Vatanen.
3093: 4 1917 II YJ). -- Y. M.- Esitys N:o 8.
3094:
3095:
3096:
3097:
3098: ..
3099:
3100: Vastalauseita ..
3101: 1.
3102:
3103: A llekirjoittanect ~anvnt tä:tcn ehdottaa.
3104:
3105: että Eduskunta hyväks:!Jisi esil;11ksen muultu- ·
3106: uwttomana.
3107:
3108: Helsingi:ssti, 11 päivänä joulukuuta 1917.
3109:
3110:
3111: Ernst Estlander. G. G: Rosenqvist.
3112: K. J. Ståhlberg.
3113: /
3114:
3115:
3116: Vastalause II. 5
3117:
3118:
3119:
3120:
3121: II.
3122:
3123: Olemme Valiokunnassa äänestäneet sen mieliviteen puo-
3124: lesta, että edustajanpa.lkkio ylempänä mainitu·s.sa lais,sa myö::;-
3125: kin v. 1917 toisilta valtiopäiviltä määrättäisiin olemaan
3126: ao markkaa päivältä. Ka.tsoen maan va.ikeaan taloudelliseen
3127: asemaan ja väestön yleiseen. palkkata.soon, pidämme sen edel-
3128: leenkin ·kohtuullisena. Ehdotamme siis,
3129:
3130: että edustajanpalkkio myöskin v. 1.917 toisilla
3131: valtiopäivUlä määrätään olemaan 30 markkaa
3132: päivältä.
3133:
3134: Helsinki, 11 p. joulukuuta 1!H7.
3135:
3136: Santeri Alkio. Antti Juutilainen.
3137: 'l'ekla Hultin.
3138: 6 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 8.
3139:
3140:
3141:
3142:
3143: UI.
3144:
3145: Mielestämme Perustuslakivaliokunna.lla ei ole ollut ai-
3146: hetta, sivuutta·en tehtävänsä, ehdottaa, että Eduskunta. ei
3147: ainoastaan hyväksyisi vaan myöskin vahvistaisi puheenalai-
3148: sen lakiehdotuhen; ja saamme siis siv. 2 olevalle ponnelle
3149: ehdottaa seuraavan sanamuodon:
3150:
3151: että Ed~Mskzmt(' hyväksyisi esitykseen sisäl-
3152: tyvän lakiehdotuksen näin kwuluvana:
3153:
3154: Helsingissä, 11 päivänä joulukuuta 1917.
3155:
3156: Ernst Estlander. R. A. Wrede.
3157:
3158:
3159:
3160:
3161: llelsingissii, ~ tH•mcn Senil a ti n kir.i a painossa. liH 7.
3162: 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 8.
3163:
3164:
3165:
3166:
3167: Suuren valiokunnan mietintö
3168: N:o 8 esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuk·
3169: sen laiksi edustajapalkkiosta vuoden 1917 en-
3170: simäisillä ja toisilla valtiopäivillä.
3171:
3172: Käsiteltyään ylläJmainitun asian saa Suuri valiokunta.
3173:
3174: puoltaa lakiehdotuksen hyväksyttäväksi sel-
3175: laisena kuin se esiintyy Perustuslakivaliokunnan
3176: tästä asiasta antamassa mietinnössä N:o 2.
3177:
3178: Helsingissä, 15 päivänäjoulukuuta 1917.
3179: .
3180:
3181:
3182:
3183:
3184: Helsingissä, Suomen Sen.aatin kirjapainossa, 1917.
3185: 1917 :U Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 8.
3186:
3187:
3188:
3189:
3190: Suomen Eduskunnan vastaus
3191: Hallituksen esitykseen laiksi edustajapalk· .
3192: kiosta vuoden 1917 ensimäisillä ja toisilla val-
3193: tiopäivillä.
3194:
3195: Eduskunnalle on ann-ettu Hallituksen esitys laiksi edus-
3196: taja.palkkios.ta vuoden 1917 ensimäisillä ja toisilla valtiopäi-
3197: villä, ja on Eduskunta, jolle Perustusla:kivaliokunta on
3198: asiasta antanut mi-etinnön N :o 2, käsit'Elltyään asian siinä jär-
3199: "
3200: j-estyksessä kuin Valtiopäiväjärjesty.koon 60 ·§:n 2 momentissa
3201: on säädetty, hyväksynyt ja vahvistanut seuraavan lain:
3202:
3203:
3204: Laki
3205: edustajanpallliosta vuoden 1917 ensimäisiltä ja toisilta
3206: valtiopäiviltä.
3207:
3208: Suomen Eduskunnan ·päätöksen mukaisesti, joka on teht;y
3209: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk,en
3210: 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten:
3211: Heinäkuun 20 päivänä 1906 annetun V al tiopäi väjärjes-
3212: tyksen 14 § :n mukaan edustajalle valtion varoista makset-
3213: tava palkkio korotetaan vuoden 1917 ensimäisiltä valtio-
3214: päiviltä kolmeksikymmeneksi ja saman vuoden toisilta val-
3215: tiopäiviltä neljäksikymmeneksi markaksi päivältä Edus-
3216: kunnan koossaoloaikana.
3217:
3218:
3219: Helsingissä, 19 päivänä joulukuuta 1917.
3220: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
3221: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 9.
3222:
3223:
3224:
3225:
3226: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
3227: laiksi 20 päivänä heiniikuuta 1906 annetun
3228: ValtiopäiväJärjestyksen erinäisten valtiopäivä-
3229: töitä koskevain säännösten muuttamisesta ja
3230: iäydentämisesiä sekä samana päivänä annetun
3231: Vaalilain 37 §:n muattanaisesta.
3232: Vuoden 1917 viimeksi koossaolleille va1t.~opäiville an,toi
3233: Hallitus mmm muassa esityksen laiksi 20 päivänä heinäkuu-
3234: ta 1906 annetun Valtiopäiväjärjesty:ksen .erinäisten va1tiopäi-
3235: vätöitä koskevain säännösten muuttamisesta ja täydentämises-
3236: tä sekä samana päivänä annetun Varulilain 37 §:n muuttami-
3237: sesta. Kun Eduskunnan hyväksymät lakiehdotukset eivät
3238: vielä ole vahvistetut eikä julkaistut ja kun Hallitus katsoo
3239: eräitä muutoksia sanotuissa lakiehdotuksissa suotavaksi,, jät-
3240: tää Hallitus nyt Eduskunnan hyväksyttäväksi asiassa uuden
3241: ehdotuksen. Tämä uusi ehdotus ,on seuraava;
3242:
3243:
3244: Laki
3245: 20 päivänä helnäkuuta 1906 annetun V altiopäiväjärjestyk.
3246: sen erinäisten valtiopäivätöitä koskevain säännöksien
3247: muuttamisesta ja täydentämisestä.
3248:
3249: Suomen eduskunnan päätöksen mukmisesti, joka on tehty
3250: 2@ päivänä heinäkuuta 1906 a,n:n>etun: VaJtiopäiväjärjestyksen ,
3251: 60 §c:ssä määrätyHä tava;Ua, säädetään. täten, että. sa:notUill
3252: ~17
3253: 2 N:o 9
3254:
3255: Valtiopäiväjärj·esty;ksen 14, M, 17, 30, 35 ja 37 § tulevat
3256: näin k.uuluviksi sekä että V allti.opäiväjärjestystä täyden-
3257: netään jäljempänä olevalla 3<1 a § :llä.
3258:
3259: 14 §.
3260: Edustaja saakoon valtion varoista palkkion ja sen lisäksi
3261: korv·a.uks.en matkastaan va;ltiopäiviUe ja valtiopäiviltä ta-
3262: kaisin.
3263: Palkkio on varsinaisilta valtiopäiviltä kolmetuhatta
3264: markkaa taikka, jos eduskunta on hajoitettu tahi ·edus·tajan
3265: toimi lakannut, ennenkuin s~ata kaksikymmentä päivää on
3266: kulunut valtiopäiväin alust,a, kaksikymmentäviisi markkaa
3267: päivältä. Varsina,isilta vaJtiopäivi,ltä, jotka kokoontuvat
3268: eduskunnan hajoittamisen ja uusien vaalien jälkeen muuna
3269: kuin lakimääräisenä aikana, sekä myös ylimääräisiltä val-
3270: tiopäiviltä, olkoon palkkio niinkuin viimeksi on sanottu, ei
3271: kuitenkaan yhteensä •enemrpää kuin kolmetuhatta markkaa.
3272:
3273: 15 §.
3274: Jos ·ei ·edustaja saavu a,jois,sa valtiopäiviUe, taikka jos hän
3275: eduskunnan luvatta jää pois istunnosta, eikä hänellä ole hy-
3276: väksyttävää estettä, voi eduskunta tuomita hänet menettä-
3277: mään pa,lkkionsa, kaksikymmentäviisi markkaa jokaiselta
3278: päivältä, minkä hän oli poissa, ja sitä pa,iisi sakoteitavaksi
3279: enintään saman verran. Jos edustaj,a ei ole ottanut sakosta
3280: ojentuakseen, voi eduskunta juHstaa hänet toimensa. menettä-
3281: neeks.i.
3282: 17 §.
3283: Eduskunta kokoontuu varsinaisille valtiopäiville vuosit-
3284: tain, ilman erityistä kutsumusta, ensimäisenä päivänä helmi-
3285: kuuta ja lopettaa istuntonsa sata kaksikymmentä .päivää
3286: koossa oltuansa joko yhteen menoon taikka väliajoin edus-
3287: N:o 9 3
3288:
3289: kunnan päätöksen mukaan. Eduskunta voi kuitenkin päät-
3290: tää, että valtiopäivät ovat aikaisemmin tai myöhemmin lo-
3291: petettavat.
3292: Jos edellisessä momentissa taikka muualla tässä laissa
3293: säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seu-
3294: raava arkipäivä määräpäivänä.
3295:
3296: 30 §. •
3297: Eduskuntaesitys taikka anomusehdotus on edusta,jan
3298: tehtävä kirjallisesti seitsemän päivän kuluessa valtiopäiväin
3299: avaamis•esta. Myöhemmin älköön edustajan olko s.anittu
3300: tehdä eduskunta·esitystä tahi anomusehdotusta, jollei siihen
3301: joku ·eduskunnan jo t.ekemä päätö•s taikka muu valtiopäi-
3302: väin aikana sattunut tapaus suora,staan ·anna aihetta.
3303: Eduskuntaesityksen tulee sisältää lain muotoon laadittu
3304: ehdotus, j•a on siinä mainittava myöskin ne syyt, joihin ehdo-
3305: tus perustuu.
3306: Älköön erilwatuisia asioita pantako yhteen kirjoitukseen.
3307:
3308: 31 a §.
3309: Kun asiaa varE>inaisilla valtiopäivillä ei ole ehditty lop-
3310: puun käsitellä, saa sen käsittelyä jatkaa Eleuraavilla varsi-
3311: naisina valtiopäivillä, jollei edustajanvaaleja ole ,sillä välin
3312: toimitettu.
3313: Toisilla va.rsinaisilla valtiopäiv1llä •sen jälkeen, kuin jo-
3314: kin eduskunnan päätös on vahvistettavaksi lähetetty, on
3315: eduskunnalla, jollei ha:llitus ole vielä asiaa ratkaissut, oikeus
3316: tehdä siitä uusi päätös erityisen aiotteen nojalla taikka
3317: peruuttaa ennen tekemänsä päätös, joka molemmissa tap.auk-
3318: sissa on katsottava rauenneeksi.
3319: Ha:Hitus voi, milloin aihetta siihen on, peruuttaa edus-
3320: kunnalle annetun esityks·en.
3321: 4 N:o ~
3322:
3323: 35 §.
3324: Va.rsinaisilla. valii.opäli·v'illä on viiden pa1van kuluessa
3325: valtiopäi·vi•en avaamise.sta rase'tettava perustuslakivaliokunta.,
3326: lakivra:Lil()lkuruta, ta.Lousrvali.okunta, ja va.ltiovarainvaliokunta,
3327: kussrukin vähintään kuusitoista jäsentä, sekä pa,nldrivalio-
3328: kunta, jossa tulee olla vähintään kaksitoista jäsentä. :Samalla
3329: valitaan valiokuntiin vara~äseniä, vähintään neljäS'osa jäsen-
3330: ten lukumäärästä.
3331: Edus.krunrtla v.oi tarvittaes:sra 'a8€itaa muitarkin val1·okuntia.;
3332: ja 'saa täillaiseen valiokuntaan, jos siinä on vruhintään. kaksi-
3333: toista jäsentä, lähettää s'eHaisenrbru a.sian, j.oka laadul'taan
3334: olisi lakimääräisen valiokunnan V1Wlmisteltava.
3335: Vlaliokunta saakoon, kun töiden suorittm:min<en sitä vaatii,
3336: ja•kaa.ntua osastoihin, j.otka knkin antaYat lausuntoja vtalio-
3337: kwnn·an nimessä. Jos seanmoisessa twpauksessa ha.vaitma.n ta.r-
3338: peellise~si lisätä jäsenten lukua., jät.etäJän asia eduskunnan
3339: päätettäväksi.
3340: VaJtiorvarainvaliokunta jaiJäeon, millo1n eduSkunta niin
3341: päättää, tointanrsa. myöskin samojen valtiopäivräin väliajalla,
3342: ja. sen jäsenet saavat silloin sellaisen palkkion kultakin päi-
3343: vältä kuin 14 §:.ssä on sä!äde'tty.
3344: ToimitusvaJidkunnasta ja ta.rkastusva.Iiokunnrrusta sääd·e-
3345: tä!än 76 § :.ssä.
3346: Ylimääräisillä v.altiopäi viHä asetett.akoon ne valiotkunna:t,
3347: jotkla ovat tarpee•n valti,opä.ilvillru es:illetulev.ain asiain V'a1mis-
3348: teleanise-en.
3349:
3350: 37 §.
3351: Kiwhooksan päiv.ä.n kuluessa vmltio:päiväin :avaa:misesta
3352: tulee eduskunnan sel'lais'ta •erinifui&ten asiruin 'käsittelyä varten,
3353: kwin 57 §:ssä säädetään, asettaa ·ed.'UJSkunnan suuri valio-
3354: kunta, johon jäsenet, luvultaan netjäkym.mentä, ynnä ta.L"vit-
3355: N:o 9
3356:
3357: ta~:at .varajäsenet, vaHtaJan niinkuin valitsidamiesten vaalista
3358: on saDJottu.
3359:
3360:
3361: Laki
3362: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain 37 §:n
3363: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
3364: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan
3365: Vaa;lilain 37 § näin kuuluvaksi:
3366:
3367: 37 §.
3368: Lo~kakuun 1 päivänä rsinä vuonna, jona kolmivuoti:saika
3369: viime ·edustajanvaaleista lukien päättyy, alkaa vaalitoimitus
3370: kussakin äänestysaineessa kello yhdeksän aamulla sekä jat-
3371: kuu kello kahCLeksaan illa:lla ja seuraavana .päivänä niinikään
3372: kello yhdeksästä kello kahdeksaan, kumpaisenakin päivänä
3373: keskeytyen enintään kahden tunnin väiliajaksi vaalila:utakun-
3374: nan määräyksen mukaan.
3375: Jos hallitus on määrännyt toimitettav.aksi uudet vaalit,
3376: ryhdytään vaalitoimitukseen sen kalenterikuukauden ensi-
3377: mäisenä päivänä, joka alkaa lähicnnä kuudenkymmenen päi-
3378: vän kuluttua siitä kuin määräys julkaistiin sekä jratkuu sit-
3379: t.en niinkuin 1 momentissa on sanottu.
3380: i
3381:
3382: Helsingissä, 1 rpäivänä joulukuuta 1917.
3383:
3384: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
3385:
3386: Oikeustoimituskunnan Päällikkö
3387: Onni Talas.
3388:
3389:
3390: ·A. Pulkkine'll.
3391: 1,
3392:
3393:
3394:
3395:
3396: Helsingissä, 1917. Suomen Senaatin kirjapainossa.
3397: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 9.
3398:
3399:
3400:
3401:
3402: Perustuslakivaliokunnan nli~
3403: t i n t ö N:o 6 Hallitul(sen esityksen johdosta,
3404: joka sisältää ehdotuksen laiksi 20 päivänä hei-
3405: näkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
3406: erinäisten valtiopäivätöitä koskevain säännös-
3407: ten muuttamisesta ja täydentämisestä sekä sa-
3408: mana päivänä annetun Vaalilain 37 §:n muut-
3409: tamisesta.
3410:
3411: Päät-ettyään, että Hallituksen esitys N :o 9, joka sisältää
3412: ehdotuksen laiksi 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Val-
3413: tiopäiväjärjestyksen erinäisten valtiopäivätöitä koskevain
3414: säännösten muuttamisesta ja. täydenLämisestä sekä samana
3415: l}äivänä annetun Vaalilain 37 §:n muuttamisesta, on käsi-
3416: teltävä si1lä tavoin, kuin keisarin ja snuriruhi:inaan esityk-
3417: sistä säädetään, on Eduskunta lähetitinyt mainitun esityksen
3418: Perustuslakivaliokunnan valmisteltavaksi.
3419: Vuoden 1917 ·ensimäisille valtiopäiviUe annetun esityk-
3420: sen johdosta päätti Eduskunta 1akiehdotuksen samasta
3421: asiasta, mutta kun Hallitus on katsonut eräitä muutoksia sii-
3422: hen suotaviksi, on se valmistanut uuden esityksen Eduskun·
3423: nan hyväksyttäväksi.
3424: Valtiopäiväjärjestykseen ehdotetut muutokset koskevat
3425: osaksi eduskunnan istuntoaikaa ja. edustajanpalkkioita,
3426: osaksi eduskuntatyön tehokkuuden edistämistä. Eduslmn-
3427: nan säännöllinen istuntokausi on ehdotettu pitennettäväksi
3428: kolmesta neljäksi kuukaudeksi, kuitenkin siten että edus-
3429: kunta VOl tarpeen vaatiessa päätiää; valtiopäivät ai-
3430: kaisemniiti tai inyöhemtnin lopetettaviksi. Ehdotettua
3431: aikaa on muutturieissakin oloissa katsottu riittäväksi,
3432: krlri eduskuntatöitä tarkoituksenmukaisesti järjestäniälltL
3433: samalla voidaan tehdä riuihdolliseksi valtiripäivä.åjå:ri
3434: 2. 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 9.
3435:
3436: entistä tehokkaampi käyttäminen. Siinä ta:rkoituksessa
3437: on ·esitetty, että eduskunta voi olla koolla joko yh-
3438: teen menoon taikka väliajoin; että niiden asiain käsittelyä,
3439: joita ei ole ehditty varsinaisilla valtiopäivillä suorittaa lop-
3440: . puun, saa jatkaa seuraavilla varsinaisilla valtiopäivillä,
3441: jollei edustajanvaaleja ole sillä välin toimitettu; sekä että
3442: valtiovarainvaliokunta, valtion tulo- ja menoarvion käsit-
3443: telyn jouduttamiseksi, saa eduskunnan määräyksestä jatkaa
3444: ty·ötänsä samojen valtiopäiväin väliajallakin. Sen ohella on
3445: tahdottu poistaa lainsäädäntötyölle siitä aiheutunut hanka-
3446: luus, että eduskunnan. päätöksiä. on voitu jättää pitkiksikin
3447: ajoiksi ratkaisematta. Vihdoin on ehdotettu annettavaksi
3448: hallitukselle oikeus, milloin aihetta on, peruuttaa eduskun-
3449: nalle antamansa esityksen.
3450: Vaalilakiin ehdotettu muutos tarkoittaa eduskuntavaa-
3451: lien siirtämistä vuoden loppupuolelle, lokakuun 1 päiväksi,
3452: jonka ajan Eduskunta viime valtiopäivillä katsoi sopivim-
3453: maksi.
3454: Eduskunnan istuntokauden pitentämisestä aiheutuu
3455: myöskin edustajanpalkkioita koskevain säännöksien muutta-
3456: minen. Tätä kysymystä viime valtiopäivillä käsiteltäessä
3457: tu1i eduskunnan päätökseksi, että pa1kkio oli oleva kolme-
3458: kymmentä markkaa päivältä eduskunnan koossaoloajalta.
3459: Hallituksen esityksessä on sen sijaan (14 §:ssä) ehdotettu,
3460: että palkkio on lasketta.va kahdenkymmenenviiden markan
3461: mukaan päivältä ja korkeintaan eduskunnan säännönmukai-
3462: selta istuntokaudelta, neljältä kuukaudelta. Raha-arvon
3463: alen:tuminen vaatii kuitenkin V aliakunnan mielestä, että
3464: palkkio määrätään kolmeksikymmeneksi markaksi päivältä.
3465: Tällä muutoksella on Valiokunta päättänyt puoltaa
3466: mainittua esityksessä olevaa ehdotusta. Se on omansa
3467: vaikuttamaan, että edustajiksi voidaan saad& sellai-
3468: siakin sop1vra henkilöitä, joiden tiedot ja. kokemus
3469: sekä toiminn.an yhteys yhteiskuntaelämän kanssa. olisi
3470: hyödyksi eduskuntatyölle, mutta jotka vakinaisen toimensa
3471: tähden ehkä eivät antautuisi edustajaehdokkaiksi, jos val-
3472: tiopäiväin istuntokaudet tulisivat kovin pitkiksi ja epämää-
3473: räisiksi. ·
3474: Vaitiopäivätyöt ja edustajan vaalit. 3
3475:
3476: Edustajanpalkkion korottamisen johdosta on myös esteet:.
3477: tömästä poissaolasta edustajalle säädettyä sakkomäärää vas-
3478: taavasti korotettava. (15 §.)
3479: Valtiopäiväjärjestyksestä puuttuu säännöksiä siitä, mi-
3480: ten on meneteltävä, jos valiokunnan jäsen ilman pätevaä
3481: syytä on jäänyt pois valiokunnan kokouksesta. Tätä puu-
3482: tetta. on koetettu poisba ottamalla eduskunnan työjärjes-
3483: tykseen määräys, että kun valiokunnan jäsen kolme kertaa
3484: ilman hyväksyttävää estettä tai erityistä lupaa' on jäänyt
3485: pois valiokunnan kokouksesta, se on ilmoitettava eduskun-
3486: nalle, joka tämän johdosta ryhtyy asianhaarain aiheutta-
3487: maan toimenpiteeseen. Koska kuitenkin on tarkemmin mää-
3488: räämättä, mihin toimenpiteeseen eduskunta tässä kohden
3489: voisi ryhtyä, on Valiokunta ollut sitä mieltä, että Valtio-
3490: päiväjärjestyksen 45 §:ään 3 momentiksi on otettava sellai-
3491: nen säännös, jonkå Eduskunta jo viime valtiopäivillä hy-
3492: väksyi.
3493: Valtiopäivätyössä saavutettu kokemus on osoittanut,
3494: että sekä suuren valiokunnan että muiden valiokuntain työlle
3495: tuottaa tuntuvaa haittaa suuren valiokunnan nyt säädetty
3496: suuri jäsenmäärä, kuusikymmentä jäsentä. Perustuslaki-
3497: valiokunta ei kuitenkaan ole pitänyt suotavana jäsenmäärän
3498: supistamista niin pieneksi kuin neljäänkymmeneen, kuten
3499: hallituksen esityksessä, Eduskunnan viime valtiopäivillä
3500: tekemän päätöksen mukaisesti, ehdotetaan. Sen kautta tu-
3501: lisi valtiopäivillä edustettujen eri ryhmäin, varsinkin pie-
3502: nempien, suhteellinen edustus suuressa. valiokunnassa arve-
3503: luttavasti vaikeutetuksi. Valiokunta 'on sentähden päättä-
3504: nyt (37 §:ssä) ehdottaa, että suureen valiokuntaan tulisi
3505: kuulua neljäkymmentäviisi jäsentä, eli saman verran kuin
3506: on ollut tapa. asettaa valitsijamiehiä. Suuren valiokunnan
3507: jäsenluvun supistamisesta johtuu ei ainoastaan, että on tar-
3508: peellista tähänkin valiokuntaan asettaa varajäseniä, niin-
3509: kuin esityks-essä ehdotetaan, vaan myös että siihenkin
3510: on sovellettava yleistä sääntöä, jonka mukaan valiokunta
3511: ei ole päätösvaltainen, ellei vähintään neljä viidesosaa sen
3512: jäsenistä ole saa.puvilla.. Sitä varten on V aitiopäiväjärjes-
3513: tyksen 45 §:stä viimeinen momentti jätettävä pois.
3514: 4 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 9.
3515:
3516: Valtiopii.iväjärjestyksen 3U s:ään esitettyä mu'\ltosta sen
3517: ajan lyhentämisestä, joka on säädetty aiotteiden tekemistä
3518: varten, neljästätoista päivästä seitsemään päivään ei Valio-
3519: kunta ole katsonut tarkoituksenmukaiseksi. Ehdotettu ly-
3520: hempi aika voisi käydä riittämättömäksi eduskuntaesitysten
3521: ja anomusehdotusten valmistelulle, johon käytetty aika ·ei
3522: suinkaalli ole eduskuntatyöltä hukkaan mennyttä. V a-
3523: liokunta ei sentähden ole katsonut voivansa puoltaa puheena
3524: olevaa muutosehdotusta.
3525: Ne säännökset, joita. uudessa § :ssä 31 a on ehdotettu edus-
3526: kunnan päätösten voimaan saaitamisen turvaamiseksi, näyt-
3527: tävät nyt muuttuneissa oloissa ikä.yneen tarpeettomiksi, ja
3528: niinikään eduskunnan aloteoikeuden laajentamisen johdosta
3529: säännös hallituksen: esityksien peruuttamisesta. Niin o1len
3530: voidaan mainitusta pykälästä 2 ja 3 mom. jättää pois.
3531: Esityksessä olevan ruotsinkielisen tekstin Valtiopäivä-
3532: järjestyksen 35 § :n 4 moment.issa ehdottaa Valiokunta. sel-
3533: vennettä väksi suomenkielisen mukaisesti.
3534: Valiokunnan yllämainitut Valtiopäiväjärjestyksen 30 ja
3535: 45 § :ää koskevat muutosehdotukset ovat myöskin lakiehdo-
3536: tukse:Q. johdannossa. huomioon otettavat.
3537: Vaalilakiin esitettyä muutosta, jonka mukaan edus-
3538: tajanvaalien aika; siirrettäisiin ldkakuun alkuun, on
3539: puolus·tettu sillä, että kun. edustajain toimivalta jat-
3540: kuu ja heidän valtakirjansa ovat voimassa siihen asti kuin
3541: seuraavat edustajanvaalit on toimitettu, niin eduskunnan
3542: istuntokauden jatkaminen vuoden jälkimäisellä puoliskolla
3543: ei kävisi päinsä niinä vuosina, joina edustajanvaalit toimi-
3544: tettaisiin heinäkuun alussa. Mainittu seikka ei Valiokunnan
3545: mielestä kuitenkaan ole riittävä syy nykyisen vaaliajan
3546: muuttamiselle sellaiseen vuoden aikaan, joka Valiokunnan
3547: mielestä on valitsijoille paljon hankalampi.
3548:
3549: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
3550: taen ehdot.taa,
3551: että Edusknnta hyväksyisi ja vahvistaisi näin
3552: kuuluvan lain:
3553: Valtiopäivätyöt ja edustajanvaalit. 5
3554:
3555:
3556:
3557: Laki
3558: 20 päivänä heinäkuuta 1906 ant1etun V aitiopäiväjärjestyk-
3559: sen erinäisten valtiopäivätöitä koskevain säännöksien
3560: muuttamisesta ja täydentämisestä.
3561:
3562: Suomen Eduskunnan päätöksellä, joka on teht;y
3563: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
3564: 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten, että sanotun
3565: Valtiopiiiväjärjestyksen 14, 15, 17, ( poist.) 35, 37 ja 4-5 §
3566: tulevat näin kuuluviksi sekä ·että Valtiopäiväjärjestystä täy-
3567: dennetään jäljem})änä olevalla 31 a §:llä.
3568:
3569: 14 §.
3570: Edustaja saakoon valtion varoista 1)alkkion ja. sen lisäksi
3571: korvauksen matkastaan valtiopäiville ja valtiopäiviltä ta-
3572: kaisin.
3573: Palkkio on varsinaisilta valtiopäiviltä kolmetuhatta kuu-
3574: sisataa markkaa taikka, jos eduskunta on hajoitettu tahi edus-
3575: tajan toimi lakannut, ennenkuin sata kaksikymmentä päivää
3576: on kulunut valtiopäiväin alusta, kolmekymmentä ma,:rkkaa
3577: ·päivältä. Varsinaisilta valtiopäiviltä, jotka kokoontuvat
3578: eduskunnan hajoittamisen ja uusien vaalien jälkeen muuna
3579: kuin lakimääräisenä aikana, sekä myös ylimääräisiltä val-
3580: tiopäiviltä, olkoon palkkio niinkuin viimeksi on sanottu, ei
3581: kuitenkaan yhteensä enempää kuin kolmetuhatta kum-si.sataa
3582: markkaa.
3583: 15 §.
3584: Jos ei edustaja saavu ajoissa valtiopäiville, taikka jos hän
3585: eduskunnan luvatta jää pois istunnosta, eikä hänellä ole hy-
3586: väksyttävää estettä, voi edqskunfa tuomita hänet menettä- .
3587: mään palkkionsa, kolmekzrmmentä markkaa jokaiselta päi-
3588: vältä, minkä hän oli poissa, ja sitä paitsi sakotettavaksi enin-
3589: tään saman verran. Jos edustaja ei ole ottanut sakosta ojen-
3590: tuakseen, voi eduskunta julistaa hänet toimensa menettä-
3591: neeksi.
3592: 6 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 9.
3593:
3594: 17 §.
3595: Esityksen mukaisesti.
3596:
3597: 30 § (poist.).
3598:
3599: 31 a §.
3600: Kun asiaa varsinaisilla valtiopäivillä ei ole ehditty lop-
3601: puun käsitellä, saa sen käsittelyä jatkaa seuraavilla varsi-
3602: naisilla valtiopäivillä, jollei edustajanvaaleja ole sillä väilin
3603: toimitettu.
3604: (Poist.)
3605: (Poist.)
3606:
3607: 35 §.
3608: Esityksen mukaisesti.
3609: 37 §.
3610: Kahdeksan päivän kuluessa valtiopäiväin avaamisesta
3611: tulee eduskunnan sellaista erinäisten asiain käsittelyä varten,
3612: kuin 57 § :ssä säädetään, asettaa eduskunnan suuri valio-
3613: kunta , johon jäsenet, luvultaan neljäkymmentäviisi, ynna
3614: tarvittavat varajäsenet, valitaan niinkuin valitsijamiesten
3615: vaalista on sanottu.
3616: 45 §.
3617: Kunkin valiokunnan tulee kokoontua kahden päivän ku-
3618: luessa sen jälkeen kuin se asetettiin ja, sitä myöten kuin
3619: asiat ehditään 'calmistaa, jokaisesta asiasta lähettää edus-
3620: kunnan täysi-istuntoon mietintö, minkä asian la~tu aiheut-
3621: taa.
3622: Jos valiokunnan jiisen on estetty olemasta asiaa käsit-
3623: telemässä, k1~tsuttakoon hänen sijaansa varajäsen. Valio-
3624: kunta ei ole päätösvaltainen, jollei vähintään neljä viides-
3625: osaa sen jäsenistä ole saapuvilla.
3626: Jos valiokunnan jäsen ilman estettä tai erityistä lupaa jäii .
3627: pois valiokunnan kokonksesta, voi eduskunta ~akottaa häntä,
3628: kuten 15 §:ssä sanotaan, tai, jos se tapahtuu useammin, iu-
3629: listaa hänen menettäneen toimensa valiokunnan jäsenenä.
3630: V aitiopäivätyöt ja ednstajanvaalit. 7
3631:
3632: Jäsenellä, joka ei ole valiokwnnan päätökseen yhtynyt,
3633: on lupa mietintöön liittää kirjallisesti esittämänsä eriävä
3634: mielipide, mietintöä kuitenkaan sen vuolcsi viivyttämättä.
3635: Puhemiehellä ja vara,puhemiehillä on oikeus olla saapu-
3636: 1,illa valiokunlain kokouksissa.
3637:
3638:
3639:
3640: Jotta tämä laki, joka on sääJdettävä siinä järjestyk-
3641: sessä, kuin :perustus.lain muuttamisesta on voimassa, saatai-
3642: siin lopullisesti hyväksytyksi jo näillä valtiopäivillä, ehdot-
3643: taa Valiokunta kunnioittaen,
3644: että lakiehdotus käsitellään siinä järjesty k-
3645: sessä, kuin Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:n 2 mo-
3646: mentissa on säädetty.
3647:
3648:
3649:
3650:
3651: Edellä esitetystä syystä Valiokunta kunnioittaen vi-elä
3652: ehdottaa,
3653: että esityksessä oleva ehdotus laiksi 20 päi-
3654: vänä heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain 37 §:n
3655: muuttamisesta toisin kuuluvaksi saisi raueta.
3656:
3657: Helsingissä, 17 päivänä tammikuuta 1918.
3658:
3659:
3660:
3661: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
3662: Ståhlberg ja jäsenet Y. Mäkelin, Alkio, Antila, Estlander,
3663: Hultin, Ingman (osittain), Juutilainen, Kuja.la, Kuusinen
3664: (osittain), Kullervo Manner, Rantanen, Rantasalo, Salin,
3665: Tuotn.i, Wiik ja Wrede sekä varajäsenet Runtti, Salo (osit-
3666: tain) ja W atanen.
3667: 8 1917 II V... - V. M.- Esitys N1cJ 9.
3668:
3669:
3670:
3671:
3672: Vastalauseita.
3673: I.
3674: Vuoden 1917 ensimäisiUä valtiopäivillä hyväksyi edus-
3675: kunta eduskunna·n myötävaikutuksella määrättävällä tavalla
3676: vahvistettavaksi ja voimaan saatettavaksi Lain 20 päivänä
3677: heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen erinäisten
3678: valtiopäivätöitä koskevain säännöksien muuttamisesta ja täy-
3679: dentämisestä sekä Lain samana päivänä ann·etun Vaalilain
3680: 37 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi. Kuitenkin on hal-
3681: litus näille saman vuoden toisille valtiopäiville antanut esi-
3682: tyksen näitä asioita koskevain Iainpaikkain muuttamisesta
3683: ja on Eduskunta lähettänyt hallituksen esityksen Perustus-
3684: laki valiokuntaan valmisteltavaksi.
3685: Allekirjoittaneet ovat Valiokunnassa esittäneet, että
3686: Valiokunta, ehdobtaen hylä!ttä väksi lhallituiksen esityksen.,
3687: esittäisi E-duskunnan vahvistettavaksi viime valtiopäivillä
3688: samasta asiasta päätetyt lait; mutta esityksemme ei ole Valio-
3689: kunnassa saanut porvarillisilta jäseniltä kannatusta. Tämä
3690: Valiokunnan enemmistön kielteinem suhtautuminen eduskun-
3691: nan hyväksymiin, vahvistamattomiin lakeihin, on katsottava
3692: moitittavaksi siitäkin syys•tä, että haHituksen esitys ja vielä
3693: enemmän Valiokunnan siitä nyt antama, Valtiopäiväjärjes-
3694: tyksen eräiden pykäläin muuttamista !koskeva. mietintö, lu-
3695: kuunottamatta eräitä vähäisiä poikkeuksia., joita ei ole kat-
3696: sottava parannu'ksiksi, on viime valtiopäivillä tästä asiasta
3697: päätetyn. lairu mukainen. Kun Valiokunta siis ei ole tehnyt
3698: viime eduskunnan vastaamiin päätöksiin pa,raJihukSiksi kat-
3699: söttavia 'korjauksia ja kun, lJransaJivältaisesta käydä tahtd-
3700: vassa valtiossa ei yleensä saisi tulla kysyrttyksee:d sellaiiiel1
3701: menettely, että e-duskunnan hyväksymäitä lailta evii.ttäisiin
3702: vahvistus, saamme kunniöit.taen· ehdottaa,
3703: Vastalauseita. 9
3704:
3705: että Eduskunta, hyläten Valiokunnan mietin-
3706: nön, päättäisi vahvistaa vuoden 1917 ensimäisillä
3707: valtiopäivillä hyväksytyn Lain 20 päivänä heinä-
3708: kuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen eri-
3709: näisten valtiopäivätöitä koskevain ;säännöksien
3710: muuttamisesta ja täydentämisestä sekä Lain 20
3711: päivänä heinäkuu.ta 1906 annetun V aalila.in 37
3712: §:n muuttamisesta toi.~in kuuluvaksi.
3713:
3714: Helsingissä!, 17 päivänä tammikuuta 191'8.
3715:
3716:
3717: Yrjö Mäkelin. Eetu Salin.
3718: Kullervo Manner. Onni Tuomi.
3719: Karl H. 'Viik. J. Watanen.
3720: A. Salo. J. Kujala.
3721: Frans Uantanen.
3722: lO 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 9.
3723:
3724:
3725:
3726:
3727: n.
3728: Olemme valiokunnassa puolustaneet sitä mielipidettä,
3729: että edustajapalkka. olisi vain kaksikymmentäviisi markkaa
3730: päivältä ja kolmetuhatta mar'kha istunto'kaudelta,. Kuu
3731: tämä mielipide ~ei nle saavuttanut valiokunnan kannatusta,
3732: ehdotamme kunnioittaen,
3733: että Eduskunta päättäisi hallituksen esityksen
3734: mttkaisesti hyväksyä edustajapalkkiomääräksi
3735: korkeintaan kolmetuhatta markkaa, tai kaksi-
3736: kymmentäviisi markkaa päivältä, jolloin halli-
3737: tuksen esityksen U §:län toiselle momentille
3738: sisältämä muutosehdotus olisi sellaisenaan hy-
3739: väksyttävä .
3740: •
3741: Jos edellä ol~eva tulee Eduskunnan päätökseksi, olisi 15 §
3742: munaostettava sen mukaan.
3743: Helsinki 17. tammik. 1918.
3744:
3745:
3746: Santeri Alkio. Antti Joutilainen.
3747: Vastalauseita. 11
3748:
3749:
3750:
3751:
3752: III.
3753:
3754: Koska se seikka, että edusia,jille on annettu vapaalippu
3755: kaikkia matkoja vart,en valtion rautateillä mielestämme ei
3756: ole sopusoinnussa V. J :n 14 § :n säänl1öksen kanssa, että
3757: edustaja saa korvauksen matkoistaan va:ltiopäiville ja valtio-
3758: päiviltä takaisin, eikä painavia syitä sellaisen edun puolus-
3759: tamiseksi voitane esittää, on puheena oleva säännös selven~
3760: nettävä siten, että sen todellinen tar'koitus selvästi käy ilmi.
3761: Ehdotamme sen vuoksi, että Eduskunta hyväksyisi V. J :n
3762: 14 §:n 1 momentin näin kuuluvana:
3763:
3764: Edustaja saakoon valtion varoista palkkion
3765: ja sen lisäksi korvauksen matkastaan valtiopäi-
3766: ville ja valtiopäiviltä takaisin, mutta älköön toi-
3767: mestaan nauttiko muita etuja.
3768:
3769: Helsingissä, 17 päivänä tammikuuta 1918.
3770:
3771:
3772: Ernst Estlander. R. A. Wrede.
3773: - - - - ----··-----· -------- ·---··-·---- ---
3774: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa. 1918.
3775: - 1917 II Vp. - S'. V. M. - &itys N:o 9;
3776:
3777:
3778:
3779:
3780: Suuren valiokunnan mietintö
3781: N:o 20 Hallituksen esityksen johdosta, joka si·
3782: sältää ehdotuksen laiksi 20 päivänä heinäkunta
3783: 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen erinäis·
3784: ten valtiopäivätöitä koskevain säännösten
3785: muuttamisesta ja täydentämisestä sekä samana
3786: päivänä annetun Vaalilain 37 §:n muuttami-
3787: ~.
3788:
3789:
3790: Käsiteltyäan yliärna.initun a,sran 'saa Suuri va.liokunta
3791: ehdotta-a,
3792: että EdtMkunta hyväksyi:~i ja vahvi-86aisi eh.-
3793: dotuksen laiksi 20 päivänä heinäk11!1J).ta 1906 an-
3794: netnn Valtiopäiväjärjestyksen erinäisten valtio-
3795: päivätöitä koskevain säännöksien muuttamisesta
3796: :ia täydentämisestä sellaisena, kuin se on Perus-
3797: tu;slakivaliok1.tnnan tästä asiasta untamassa mie-
3798: tinnössä N:o 6, kutitenkin muuttamalla sen-35 §:n
3799: näin kuuluvaksi:
3800:
3801: 35 §.
3802: Varsinaisilla valtiopäivillä on viid,en päivän kuluessa
3803: valtiopäivien avaamis-esta asetettava pemstuslakiva.liokunta,
3804: lakivaJliokunta, talousvaliokunta, ( poist.} valtiovarainvalio-
3805: kunta _ja ulkoasiainvaliokunta, kussakin vähintään: kuusi-
3806: tois,ta jäsentä, sekä pankkivaliokun1ta, jossa tulee olla vähin-
3807: t.ään kaksitoista jiils·entä. Samalla valitaan va:li:oku111tiin va-
3808: rajäseniä, vähintään neljäsosa jäsenten lukumäärästä.
3809: (2-6 momentit kuten Perustuslakivaliokunnan ehdotuk-
3810: sessa)
3811: sekä
3812: 2 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 9.
3813:
3814: että esityksessä oleva ehddtus ooiksi 20 päi-
3815: vänii heinäku.uta .1906 annetun Vaalilain 37 §:n
3816: mwlJttamisesta toisin kwwluvaksi 6aisi raueta.
3817:
3818: Helsingi.s,:ii. 21 päivänä tammikuuta 1918 .
3819:
3820:
3821:
3822:
3823: •
3824:
3825:
3826: H<:llsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa. 191.8.
3827: 1917 II Vp.- S. V. 11.·- EsitYs N:o 9.
3828:
3829:
3830:
3831:
3832: Suuren valiokunnan mietintö
3833: N:o 20 a Hallituksen esityksen johdosta, Joka
3834: sisältää ehdotuksen laiksi 20 päivänä heinä-
3835: kuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
3836: erinäisten valtiopäivätöitä koskevain säännös-
3837: ten muuttamisesta ja täydentämisestä sekä sa-
3838: mana päivänä annetuo Vaalilain 37 1 muutta-
3839: misesta.
3840: Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyvä:ksynyt
3841: Suuren valiokunnan ehdotuksen muutoin, paitsi että lalki-
3842: ~hdotus alempa.na mainituilta kohdilta on hyväksytty näin
3843: kuuluvana:
3844: 17 §.
3845: Eduskunta kokoontuu varsinajsille valtiopäiville vuosit-
3846: ta.in, ilman erityistä kutsumusta, ensimä~nä päivänä h~l
3847: mikuuta, jollei Eduskunta lähinnä edellwillä valtiJopäivUlä
3848: muuta päivää määrää, ja lopettaa istuntonsa sa.takaksikym-
3849: mentä päivää koossa oltuansa joko yhteen menoon taikka
3850: vä:liajoin eduskunnan päätöksen mukaan.. Eduskunta voi
3851: kuitenkin päättää, että valtiopäivät ovat aikaisemmin tai
3852: myöhemmin lopetettavat.
3853: (2 mom. kut~n Suuren valiokunnan ehdotuksessa).
3854: 35 §.
3855: (1, 2 ja 3 mom. kuten Suur~n valiokunnan ehdotuksessa).
3856: ( poist.) V aHokunta ja.tkakoon, milloin eduskunta niin
3857: päättää, tointansa myöskin (poist.) valtiopäiväin väliajalla,
3858: ja sen jäs·enet saavat silloin s~llaisen palkkion kultakin päi-
3859: vältä kuin 14 §:ssä on säädetty.
3860: (5 ja 6 mom. kuten Suur~n valiokunnan ehdotuksessa).
3861:
3862: Eduskunnan päättämäin muutosten johdosta on Suuri
3863: valio.kunta käsittelyt asian toistamiseen, ja saa' valiokunta
3864: 2 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 9.
3865:
3866: puoltaa Eduskun'Ytan päätöstä siten muutet-
3867: t'Ujna, että lakiehdotuksen 35 §:lle annettaisiin
3868: Sle muoto, mitä sille ehdotetaan Suuren valio-
3869: kunnan tästä asiasta a.ntairnassa mietinnössä
3870: n:o 20.
3871:
3872: Helsingissä, 24 päivänä tammikuuta 1918.
3873:
3874:
3875:
3876:
3877: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj!IJp,ainossa, 1918.
3878: 1917 II V p. - Edusk. vast. - Esitys N:o 9.
3879:
3880:
3881:
3882:
3883: Suomen Eduskunnan vastaus
3884: Hallituksen esitykseen laiksi 20 päivänä heinä-
3885: kuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
3886: erinäisten valtiopäivätöitä koskevain sä.ä.nnös-
3887: . ten muuttamisesta ja tä.ydentämisestä sekä sa-
3888: mana päivänä annetun Vaalilain 37 §:n muut-
3889: tamisesta.
3890:
3891: Eduskunnalle on annet-tu Hallituksen esitys laiksi 20 päi-
3892: vänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväijärjestyksen eri-
3893: näisten valtiopäivätöitä koskevain sää>nnösten muuttamisesta
3894: ja. täydentämisestä sekä saman'a päivänä annetun Vaalilain
3895: 37 § :n muuttamisesta, ja on Eduskunta, jolle Perustuslaki-
3896: valioku•nta on asia.sta ant.anut mietinnön N :o 6, käsiteltyään
3897: ensinmainitun lakiehdotuksen siinä järjestyksessä kuin V al-
3898: tiopäiväjärjestyksen 60 §:n 2 momentissa on säädetty, sekä
3899: jätettyään ehdotukf:;en Vaalilain 37 §:n muuttamisesta rau-
3900: keama;an, hyväksynyt ja; vahvistanut seuraavan lain:
3901:
3902:
3903:
3904: Laki
3905: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk-
3906: sen erinäisten valtiopäivätöitä koskeva-in säännöksien
3907: muuttamisesta ja täydentämisestä..
3908:
3909: Suomen Eduskunnan päätoksellä, joka on tehty 20 pai-
3910: vänä neinäkuuta 1•906 annErl;un V:aHiopäiväjärjestyksen 60
3911: §:ssä määrätyllä tavaHa, säädetään fäten, että sanotun Val-
3912: 1
3913:
3914:
3915:
3916:
3917: tiopäiväjärjestyksen 14, 15, 17, 35, 37 ja 45 § tulevat näin
3918: 1
3919:
3920:
3921:
3922: kuuluviksi sekä että Valtiopäivrujärj•estystä täydennetään
3923: jäljempä.Jlä olevall'a 31 a § :llä.
3924: 2 1917 II v·,. - FAnsk. vast. - Esitys N :e 9.
3925: 14 §.
3926: Edustaja saakoon valtion varoista paJkkion ja sen lisäksi
3927: korvauksen matka.btaan va.1tiopäiville ja va:lti<>rpäivi<ltä ta-
3928: kaisin. -
3929: Palkkio on varsinaisilta valtiopäiviltä kolmetuhatta kuu-
3930: sisataa markkaa taikka, ,jos edusku11ta on hajoitettu tahi edus-
3931: tajan .toimi lakannut, ennenkuin sata kaksiky;mmentä päivää
3932: on kulunut valti'Opäiväin alusta, kolmekymmentä markkaa
3933: päivältä. Varsinaisilta valtiopäiviltä, j(>tka kokoontuvat
3934: edusilmnnan hajoittamisen ja uusien vaalien jälkeen muun'a
3935: kuin lakimääräisenä aikana, sekä myös ylimääräisiltä val-
3936: tiopäivil.tä, olkoon palkkio niinkuin viimeksi on sanottu, ei
3937: kuitenkaan yhteensä enempää kuin kolmetuhatta kuusisataa
3938: markkaa.
3939:
3940: H> §.
3941: •Jos ei edus1aja saavu ajoissa valtiopäiville, taikka jos hän
3942: eduskunnan 1uv<atta jää pois istunnosta, eikä häneHä ole hy-
3943: väksyttävää estettä, voi eduskunta tuomita hänet menettä-
3944: mään palkkionsa, kolmekymmentä markkaa jokaiselta •päi-
3945: vältä, minkä hän oli poissa, ja sitä paitsi srukotetta:vaksi enin-
3946: , tään saman verran .•Tos edustaja ei ole ottanut srukosta ojen-
3947: tua;kseen, voi eduskunta julistaa hänet toimensa menettä-
3948: neeksL
3949:
3950: 17 .§.
3951: Eduskunta kokoontuu varsinaisille valtiapäiville vu()sit-
3952: tain, Hman erityigtä kutsu·musta, ensimä.isenä. päivänä hel-
3953: mikuuta, j()llei Eduskunta lähinnä edelHsillä valtiopäivillä
3954: muuta päivää määrää, ja lopehlaa isiuni<>nsa satakaksikym-
3955: mentä päivää koossa oltuansa jok() yhteen menoon taikka
3956: väliajoin eduskunnan påäJtöksen mukaan. Eduskunta voi
3957: kuitenkin <päättää, että~ valtiopäivät ovat aikaisemmin tai
3958: myOhem:min lopetettavat.
3959: Jos edellisessä m()mentis:sa taikka muualla täs.sä. laissa
3960: sääd~y määräpäivä sattuu pyhäJpäiväksi, ·pidetrtäköön seu-
3961: ra•ava arkipäivä määräpäivänä.
3962: V altiopälvätyöt ja· edustlljanvaaUt. · 8
3963:
3964: 31 a §.
3965: Kun asiaa varsina.isilla valtiopäivillä ei ole ehdit.ty lop-
3966: puun käsitellä, saa sen käsittelyä jatkaa seuraavilla varsi-
3967: naisilla valtiopäivillä, jollei edustajavaaleja ole sillä välin
3968: toimitettu.
3969:
3970: 35 §,
3971: Varsinaisilla valtiopäivillä on viiden paiVa..n kuluessa
3972: valtiopäivien avaamisesta asetettava perustlislakivali(}kunta,
3973: lakivaliokunta, talousvaliokunta, valtiovarainvaliokunta ja
3974: ulkoasiainvaliokunta, kussakin vähintään kuusitoista jä-
3975: sentä, sekä pankkivaliokunia, jossa tulee olla vähintään
3976: kaksitoista jäsentä. Samalla valitaan valiokuntiin vara-
3977: jäseniä, vähintään neljäsosa jäsenten lukumäärästä.
3978: Eduskunta voi tarvittaessa asettaa muitakin valiokuntia;
3979: ja saa tällaiseen valiokuntaan, jos siinä on vähintään kaksi-
3980: t-oista jäsentä, lähettää sellaisenkin asian, joka laadultaan
3981: olisi lakimääräisen valiokunnan valmisteltava.
3982: Valiokunta saakoon, kun töiden suorittaminen sitä vaatii,
3983: jakaautua osast<>ihin, jotka kukin antavat lausuntoja valio-
3984: kunnan nimessä. Jos semmoisessa tapauksessa havait.aan
3985: tarpeelliseksi lisätä jMsenten lukua, jätetään asia eduskunnan
3986: päätettäväksi.
3987: Valtiovarainvaliokunta jatkakoon, milloin eduskunta niin
3988: päättää, tointansa myöskin samojen valtiopäiväin väliajalla,
3989: ja sen jäsenet saavat silloin sellaisen palkkion kultakin päi-
3990: vältä kuin 14 §:ssä on säädetty.
3991: Toimitusvaliokunnasta ja tarkastusvaliokunnasta sääde-
3992: tään 76 §:ssä.
3993: Ylimääräisillä valtiopäivillä asetettakoon ne valiokunnat,
3994: jotka ovat tarpeen valtiopäivillä esilletulevain asiain valmis-
3995: telemiseen.
3996:
3997: 37 §.
3998: Kahdeksan päivän kuluessa valtiopäiväin avaamisesta
3999: tulee eduskunnan sellaista erinäisten asiain käsittelyä varten,
4000: kuin 57, §:ssä säädetään, asettaa eduskunnan suuri valio-
4001: 4 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 9.
4002:
4003: kunta, johon jäsenet, luvultaan neljäkymmentäviisi, ynnä
4004: tarvittavat varajäsenet, valitaan niinkuin valitsijamiesten
4005: vaalista on sanottu.
4006:
4007: 45 §.
4008: Kunkin valiokunnan tulee kokoontua kahden päivän ku-
4009: luessa sen jälkeen kuin se asetettiin ja, sitä myöten kuin
4010: asiat ehditään valmistaa, jokaisesta asiasta lähettää edus-
4011: kunnan täysi-istuntoon mietintö, minkä asian laatu aiheut-
4012: taa.
4013: Jos valiokunnan jäsen on estetty olemasta asiaa käsit-
4014: telemässä, kutsuttakoon hänen sija;a.nsa varajäsen. Valio-
4015: kunta ei ole päätösvaltainen, jollei vähintään neljä viides-
4016: osaa sen jäsenistä ole saapuvilla.
4017: Jos valiokunnan jäsen ilman estettä tai erityistä lupaa
4018: jää pois valiokunnan kokouksesta, v,oi eduskunta sakottaa
4019: häntä, kuten 15 §:ssä sanotaan, tai, jos se tapahtuu useam-
4020: min, julistaa hänen menettäneen t10imensa valiokunnan jäse-
4021: nenä.
4022: Jäsenellä, joka ei ole valiokunnan päätökseen yhtynyt,
4023: on lupa mietintöön liittää kirjallisesti esittämänsä eriävä
4024: mielipide, mietintöä kuitenkaan sen vuoksi viivyttämättä.
4025: Puhemiehellä ja varapuhemiehillä on oikeus olla saapu-
4026: villa valiokuntain kokouksissa.
4027:
4028:
4029: Helsingissä, 17 päivänä toukokuuta 1918.
4030:
4031:
4032:
4033:
4034: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjap,ainossa, 1918.
4035: 1917 -Toiset valtiopäivät N:o 10.
4036:
4037:
4038:
4039:
4040: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
4041: laiksi Korkeimmasta Oikeudesta.
4042: Hallitus antoi 'viimeksi ~oossaolleiile rvaltiopäiville esi-
4043: tyksen· laiksi kortkeimma.s,ta oikeuCLesta. Kun Eduskunnan
4044: hyväksymä lakiehdotus ei vielä ole vahvistettu eika julkaistu
4045: ja 1kun Hallitus kat-soo eräitä muutoksia sanotussa laki-
4046: ehd·otuksessa su'ota;va·ksi, jättää Hallitus nyt Eduskunnan
4047: hyväksytt<ä,väiksi uuden, sisällykseltään jossakin määrin
4048: muut.eJtun ehdotuksen 1aitksi lmrkeimmasta oik2ud.esta; ja
4049: johtuvat kosketellut lffiuutolkset osaJksi niistä eihd·otuksista,
4050: joita valtiopäiviLlä ylempänäimainittua Hallituksen esitystä
4051: käsiteltäessä on teht.y, osa1ksi niistä määräyksistä, jotka
4052: sisältyvät Hallituksen Eduskunnan h;yväksyttävälksi jättä-
4053: mään ehd~tukseen ISuomen Hallitusmuodosta.
4054: Tämä .Jakiehdotus on näin kuuluva:
4055:
4056:
4057: Laki
4058: Korkeimmasta Oikeudesta.
4059:
4060: Suomen eduskunnan päätöks·en mukaisesti säädetään s,eu-
4061: raavaa:
4062:
4063: 1 §.
4064: Ylintä. tuomiovaltaa oikeusasioissa Suomessa käyttää kor-
4065: kein oikeus.
4066: M6-17
4067: 2 N:o 10
4068:
4069: Korkein oikeus valvoo myÖs tuomarien Ja ulos·ottoviran-
4070: omaisten lainkäyttöä.
4071:
4072: 2 §.
4073: Korkeimmassa oikeudessa on oleva presidentti ja vähin-
4074: tään kaksitoista oikeusneuvosta. Presidentiksi ja, korkeim-
4075: man oikeuden esityksestä, oikeusneuvoksiksi nimittää halli-
4076: tus oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja
4077: kokemusta tuomarintoimissa.
4078:
4079: 3 §.
4080: Korkeimman oikeuden on tutkittava Ja lopullisesti rat-
4081: kaistava:
4082: 1) kaikki oikeud€Ukäyntijutut, jotka lain tahi erityisten
4083: asetusten mukaan on voitu saattaa Suomen senaatin oikeus-
4084: osaston tutkittaviksi;
4085: 2) valitukset viranomaisten päätöksistä ja foimi•sta, joista
4086: tätä ennen on saanut Yalittaa senaatin oikeusosastoon;
4087: 3) valitukset maanjako-oikeuden tuomioista ja päätök-
4088: sistä;
4089: 4) syytteet virkavirhe:istä, joita virkansa toimitumsessa
4090: on tehnyt hovioik·euden presidentti tahi jäsen taikka kor-
4091: keimman hallinto-oikeuden presidoentti tai jäsen; ja
4092: 5) hakemukset menetetyn ajan takaisinsaamisesta ja lain-
4093: voiman saaneen tuomion purkamisesta.
4094:
4095: 4 § ..
4096: Korkeimman oikeuden käsiteHäviä ovat sen lisäksi:"
4097: 1) ne oikeushallintoa koskevat ja muut asiat, jotka kor-
4098: keimmalle oikeudelle on uskottu;
4099: 2) kysymykeet siitä, onko jokin juttu tahi as1a yleisen
4100: tuomioistuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallintoviran-
4101: omaisen tutkittava.
4102: N:o 10 3
4103:
4104: Oikeushallintoa koskevien asioiden valmistelusta ja sen
4105: hallituksenjilsenen osanottamisesta niiden käsittelemiseen,
4106: jolle oikeushallintoasiat kuuluvat, on säädetty erikseen.
4107: 5 §.
4108: Korkeimman oikeuden tulee antaa hallitukselle lausun-
4109: tonsa kysymyksistä, jotka koskevat perustuslain taikka si-
4110: viili- t.ai rikoslainsäädännön alalle kuuluvien lakien säätä-
4111: mistä, muuttamista, selittämistä tahi kumoamista.
4112: Korkeimman oikeuden asia on, kun se katsoo tarvittavan
4113: lain taikka as·etuksen muutosta tai s·elitystä, tehdä hallituk-
4114: selle esitys sellaiseen lainsäädäntötoimenpiteeseen ryhtymi-
4115: sestä.
4116: 6 §.
4117: Niistä tähän asti senaatin oikeusosaston käsiteltäviin
4118: kuuluneista asioista, jotka siirretään korkeimpaan hallinto-
4119: oikeuteen, on erikseen säädetty.
4120:
4121: 7 §.
4122: Korkein oikeus on tuomionvoipa vusiJasenisenä, jollei
4123: eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen
4124: säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.
4125: Lainsäädäntökysymykset 'sekä oikeushallintoa koskevat
4126: asiat ovat korkeimmassa oikeudessa käsiteltävät yleisessä
4127: istunnossa.
4128: Muut jutut ja asiat saadaan, jollei korkein oikeus toisin
4129: määrää, käsitellä jaostoissa.
4130: 8 §.
4131: Korkeimmassa oikeudessa tulee olla tarpeellinen määrä
4132: esittelijöitä, joiden nimittämisestä on erikseen säädetty, ja
4133: muita virkamiehiä, jotka korkein oikeus itse nimittää. Näi-
4134: hin virkoihin -on nimitettävä lainoppineita miehiä, joiria on
4135: taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa.
4136: 4 N:o 10
4137:
4138: 9 §.
4139: Prokuraattorin tul~e korkeimmassa oikeud~ssa käyttää
4140: sitä toimivaltaa ja täyttää ne tehtävät, mitkä hänellä tähän
4141: asti senaatin oikeusosastossa \lll olin l.
4142:
4143: 10 §.
4144: Kaikille tuomareiUe p~rustuslaissa vakuutettu oik~us,
4145: ettei heitä saa ilman laillista tutkimusta ja tuomiota virasta
4146: erottaa, o~koon voimassa myös kork~imman oikeudtm presi-
4147: denttiin ja jäseniin sekä esittelijöihin nähden.
4148:
4149: 11 §.
4150: Korkeimman oikeud~n presidentti ja jäsen~t ·sekä esit-
4151: telijät ja muut virkamiehet ovat v~lvolliset eroamaan .viras-
4152: taan knude;nkymmenen kahdeksan vuoden iässä.
4153:
4154:
4155: 12 §.
4156: Korkeimman oikeuden presidentti ja jäsenet saatetaan
4157: prokuraattorin syytteestä viran toimituksessa tekemäistään
4158: virheestä edesvastaukseen siinä erityisessä tuomioistuimessa,
4159: joka käsittelee hallituksen jäsentä vastaan nostettua syy-
4160: t~ttä lainvastaisesta menettelystä virkatoiminna;ssa.
4161:
4162:
4163: 13 §.
4164: Mitä Oikeudenkä.ymiskaaren 30 luvussa ja erityisissä
4165: asetuksissa on säädetty menett~lystä ylimmässä oikeusas-
4166: teessa, on noudatettava oikeud~nkäynnissä korkeimmassa
4167: oik~ud·essa.
4168:
4169:
4170: 14 §.
4171: Korkein oikeus laatikoo!l työjärjestyksensä. & määrät-
4172: köön myös hovioikeuksi·en työjärjestyksen.
4173: N:o 10 6
4174:
4175: 15 §.
4176: Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöön-
4177: panemista varten ovat. tarpeen, annetaan hallinnollisella a~e
4178: tuksella.
4179: 16 §.
4180: Tämä laki astuu voimaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . Samana
4181: päivänä lakkautetaan senaatin oikeusosasto ja astuvat sen
4182: varapuheenjohtaja. ja jäsenet sekä wrkamiehet vastaaviin
4183: toimiin korkeimmassa oikeudessa; älköön kuitenkaan 11 § :n
4184: määräystä heihin sov·ellettako.
4185: Ne korkeimman oikeuden käisiteltäviin kuuluvat jutut
4186: ja asiat, jotka sanottuna päivänä ovat oikeusosastossa vireillä,
4187: siirretään korkeimpaan oikeuteen.
4188:
4189: Helsingissä, 3 päivänä joulukuuta 1917.
4190:
4191:
4192: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
4193:
4194: Oikeustoimituskunnan Päällikkö
4195:
4196: Onni Talll8,
4197:
4198:
4199: A. Pulkkinen.
4200: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
4201: 1917 II Vv. - V. M.- Esitys N:o 10.
4202:
4203:
4204:
4205:
4206: Lakivaliokunnan mietintö
4207: N :o 6 hallituksen esityksen johdosta, joka si-
4208: sältää ehdotuksen laiksi Korkeimmasta Oi-keu-
4209: desta.
4210:
4211: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lähel-
4212: tänyt hallituksen edellä mainitun esityksen N :o 10.
4213:
4214:
4215: Ylimpänä tuomioistuimena on nykyisin Suomessa se-
4216: naatin oikeusosasto. Ei tietenkään o~e asianmukai•sta, että
4217: maan ylin oikeusaste samalla on korkeimman hatllitnslai-
4218: toks·en osana. Hamtuksesta erillään olevan ylimmän tuo-
4219: mioistuimen aikaansaaminen on senvuoksi pideJWivä tär-
4220: keänä lainsäädän1ötehftävänä. Eduskunnan viime valtio-
4221: päivillä hyväksymä lakiehdotus ki:>rkeimma:sta oikeudesta
4222: jätettiin nyt koossa olevilla valtiopäivillä vahvistamatta.
4223: Sitä ennen oli kuitelllkin hallitus jo Eduskunnalle an.tanut
4224: uuden, nyt käsiteltävänä olevan esityksen korkeimma11
4225: oikeuden perustamisesta.
4226: Hallituksen esityksen mukaan olisi, niinkuin luonnol-
4227: lista, perustettavan korkeimman oikeuden ·eli, niinkuin sitä
4228: Valiokunnan valmistamassa la:kiehdotuksessa nimitetään,
4229: ylimmän oikeuden päiätehtävänä ylimmän tuomiovalla.n
4230: käy:ttäminen oikeusasi.oissa, mutta sille kuuluisi myöskin
4231: tuomarien ja ulosottoviranomaisten oikeudenkäytön valvo-
4232: minen. Samoin kuin oikeusosast.o tätä nykyä käsitteler-:,
4233: niin tulisi ylin oikeuskin sen lisäbi käsitte'leniään useita
4234: oikeushallintoa koskevia asioita, joista tärkeimpiä ovat ky-
4235: symykset virkanimityksistä oikeusvirkakunna.ssa. Näiden
4236: asiain käsittelyn jättämis1Jä ylimmän oikeuden tehtäväksi
4237: puoltaa se, että yl.immä:llä oikeudella tulee kokoonpanonosa ·
4238: 2 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 10.
4239:
4240: ja toiminitansa vuoksi olemaan tarkemmat tiedot oikeushoi-
4241: don tästä haarasta kuin hallituksella.
4242: Asian luonnon mukaan ovat ylimmän oikeuden käsitel-
4243: täviä myös kysymykset toimivaltariidasta eli siitä, onko
4244: jokin asia yleisen vai erikoistuomioistuimen vai hallinto-
4245: viranomaisen tutkittava. Ylimmän oikeuden lt.ulisi esityk-
4246: sen mukaan myös antaa hallitukselle lausuntoja lainsää-
4247: däntökysymyksistä sekä tarpeen vaatiessa tehdä esityks.iä
4248: lainsäädäntötoimenpiteeseen ryhtymisestä.
4249: Ylimmässä oikeudessa olisi oleva presidentti ja vähin-
4250: tään kaksitoista oikeusneuvosta, jotlm b.allitus nimittäis·i.
4251: Tuomareille perustuslaeissa vakuutettu oikeus, ettei heitä
4252: saa ilman laillista tutkimusta ja tuomiota v.irasta erottaa,
4253: olisi voimassa myöskin ylimmän oikeud-en jäseniin nähden,
4254: ollen he kuitenkin velvolliset eroamaan virastaan kuuden-
4255: kymmenen kahdeksan vuoden iässä. Ylimmän oikeuden jä-
4256: senet saaltetta.isiin virkavirheestä edesvastaukseen 8iinä eri-
4257: tyisessä tuomioi'stuimessa, joka ion perustettava lkäsittele-
4258: m'ään hallituksen jäsentä vastaan nostettua. syytettä lain-
4259: vastaisesta menEittelystä virkatoiminnasss.
4260:
4261:
4262: Nykyaikais-en valtio-oikeudellisen käsitystavan mukaan
4263: on valtiovalta yksi ja yhtenäinen, mutta sen toimintamuo-
4264: dot·ovat valtion eri tehtäväin mukaan erilaiset ja pääasialli-
4265: sesti kolmea laatua, lainsäädänftöä, hallintoa ja lainkäyt-
4266: töä. Näitä tehtäviä varten tarvitaan eri elimiä. Vaikka
4267: nämä elimet eivät olekaan toistensa kanssa rinnastettavia,
4268: tunnustetaan kuitenkin ehdottomaksi oikeusjärjestyksen vo~
4269: massapysymisen ehdoksi, että niiden tulee tehrtäväi:r;u~ä suo-
4270: rittamisessa olla toisistaan riippumattomia, its·enäisiä. Si-
4271: ten pidetään kansalaisvapauden olennaisena edellytyksenä
4272: tuomarivallan itsenäisyys, !tuomarien tulee olla riippumatto-
4273: mia niin hallituksesta kuin kansaneduskunnasta.. Tämän
4274: tuomarivallan itsenäisyyden tärkeimpänä takeena on. tuo-
4275: marien erottamattomuus eli että tuomarit ainoastaan lailli-
4276: sen tutkimuksen ja tuomion poja.lla voidaan virasta erottaa.
4277: Ylin Öikeus. 3
4278:
4279: Niinkuin e~llä on huomautettu, on esityk&essä ylimmän
4280: ~ik-euden tuomareihin nähden sanottu periaate tunnustettu.
4281: Mutta jos kohta ylintä tiiomioistuinta luo•.aessa. edellä
4282: e:;itetyt nakök()(hdat vaativat osakseen ehdotonta huomiota,
4283: on tässa kuitenkin varottava menemä~t'ä lihllisuuteen. Va1-
4284: tiovalian yhtenäisyyden kannalta ei voida sallia tuomiois-
4285: tuimien itsenaisyyden ulottamista hajoittava.an riippumatto-
4286: muuteen asti. V,altionla.~toksina täytyy tuomioistuimien
4287: olla riittävän julkisen valvonnan alaisina. Tämä koskee
4288: varsinkin peruateitavaa ylintä oikeutta. On näet painavana
4289: asianhaarana otettava huomioon, että ylin oikeus ei tulisi
4290: toimimaan ainoasiaan )tuomioistuimena., vaan etta sen ieh-
4291: taviin kuuluisi myöskin useita oikeushallinnon asioita, nii-
4292: den joukossa tärkeät virka,nimitykset.. Ei voida pitaä 'asian~
4293: mukaisena, että ylin oikeus saisi suorittaa nämä hallinto-
4294: tehtävänsä eduskunnalla olematta minkäänlaiflta valvonta-
4295: oikeutta tai mahdollisuutna vaikuttaa ylimman oikeuden ko-
4296: lmonpanoon. Muuten voisi helposti käydä niin, että ylim-
4297: män oikeuden .iäJsenten vieraantuessa elämästä ja. kansasta
4298: heidän päätöksissään ei enää ilmenisi kansan oikeuskäsitys.
4299: vaan joko hengetön lainsäännösten tulkinta tai pahimmassa
4300: tapa,uksessa jonkun luokan tai ryhmän etujen tiedoton. tai
4301: tietoinenkin ajaminen. Valiokunta senvuoksi ehdotta, että
4302: ylimmän oilre11den tuomarit asetettaisiin mä,ärä:a.ia.ksi ja etta
4303: hallituksen olisi, ennenkuin se n:imittää jäseniä ylimpään
4304: oikeuteen, hankittava ehdokkaista eduskunnan perustusla:ki-
4305: v~liokunnan lausunto. Lausunnossaan olisi perustusluki-
4306: valiokunnalla tilaisuus esittää mielipiteensä siitäkin, mon-
4307: tako jäsentä: ylimmässä oikeudessa tulee olla. Perustus-
4308: lakivaliokunnan lausunitoa oEsi ili.allitu·ksen tietysti nouda-
4309: tettava. Luonnomsta muuten on, etta jäs€nia uudelleen
4310: nimitettäessä etusija yleensä tulisi olemaan entisillä jäse-
4311: nillä, ellei joku heist'ä poikkeustapaubessa olisi virantoimi-
4312: tuksessaan menetellyt niin, E:Jtta han€t olisi katsottava toi-
4313: meen sopimattomaksi. Tat~Bn tulisi myöskin ylimmän oikeu-
4314: den lain soveltamisessa säilymlään suul'iarvoisena pidettävä
4315: oik-<Cuskrusityk.sen yhtenäisyys Ja lain tulkinta siteon va·kaa.n-
4316: 4 1917 II Vp, - V. M. - Esitys N:o 10.
4317:
4318: tumaan. l\ilutta ehdotettu järjestelmä tekisi sen ohessa mah-
4319: dolliseksi tarvittaessa vahvistaa ylintä oikeutta uusilla pys-
4320: tj-·villä voimilla.
4321: Kun ylimmän oikeuden jäsenet edellä esitetyin ta.voin
4322: tulisivat asetelttaviksi vain määräajaksi, on se mahdollisuus
4323: tarjolla, että ehkä kävisi vaikeaksi aina saada ylimmän oi-
4324: keusasteen tuomareiksi siihen soveliaimmat henkilöt. Niin-
4325: ikään ylimmän oikeuden jäsenet, kun heidän ·taloudellinen
4326: toimeentulonsa o1isi epävarma, eivät olisi niin riippumatto-
4327: mia kuin tuomarien tulee olla. Tämä l1ait\ta saadaan lmi-
4328: tenkin suurimmalta osalta poistetuksi säätämällä, että vir-
4329: kamies, joka nimitetään ylimmän oikeuden jäseneksi, pysyy
4330: edellisessä virassaan. Ainakin toistai.seksi tulee näet o•lemaan
4331: niin, että ylimpään oikeuteen soveliaita tuomareita on saata-
4332: vissa ainoastaan virkamiesten, hovioikeuksien jä·senten ja
4333: alituomari en, keskuudesta. On kyllä tunnustetta.va, että viran
4334: hoitam1ruen pitemmän aikaa .sijaisella ei ole suotavaa. Toden-
4335: näköisesti ei ehdoftetnsta .ilirjestelystä kuitenkaan tule ole-
4336: maan tuntuvampaa haittaa. Lainvalmistelukunnan jäsen-et
4337: pysyvät myös entisissä virois•saan eikä sitä ole havaittu epä-
4338: kohdaksi. Asianmukaisinia muuten lienee, että virkamies,
4339: joka nimitetään ylimmän oikeuden jäseneksi, luopuu kai-
4340: kista edellisen virkansa pa.lkkaeduisna, j<)t.ka siis s·älästyvät
4341: kruunulle, mikäli niitä. ei tarvita rsija.isen l1alkkaamisecn.
4342: Valiokunnan ~hdotuks-en mukaan jär.i€stet1yinä tulisivat
4343: ylimmän oikenden tuomarinvirat lähinnä olemaan luotta-
4344: mustoimia. Kun virat täytettäisiin perustuslakiva.Jiokunnan
4345: annettua ehdokkaif'ta puoltavan lausunnon, .iäs-enet voitai-
4346: siin aika ·ajoin uusia, mutta ne siitä huolimatta tuomites-
4347: saan saattaisiva!t tuntea itsensä täysin riippumattomiksi, on
4348: Valiokunnan va-kaumuksen mukaan ehdotettu järjQstelmä
4349: omansa. lisäämään :vlimmän oikeuden arvovaltaa.
4350: Tämä.nkaltainen järjestelmä on meillä jo vanhastaan ollut
4351: olemarssa. Hallitusmuodos-sa mainittuun oikeusrevisioniin sekä
4352: Yhdistys- ja Vaknuskirjasa mainittuun korkeimpaan oikeu-
4353: tepn nimitettiin jäs•enet toistaiseksi. Senaatin oikeusosaston
4354: jäsenet on taas nimitetty kolmeksi vuodeksi erä1tään. Sa-
4355: Ylin Oikeus. 5
4356:
4357: munsuuntaisesti kuin nyt on ehdotettu, on ylin oikeusaste jär
4358: jestetty Sveitsi•ssä. . Li~tto-oikeuteen määrätään nimittäin
4359: jäs•enet kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Ruotsissa taas on
4360: vaUiopäiväin erityisesti asetettavalla valiokunnalla valtio-
4361: päiväin puolesta oikeus säädetyllä äänten,enemmistöllä päät-
4362: tää, onko joku ,ylimmän oikeuden jäsen menettänyt luotta-
4363: muksen, missä ta.pauk•sessa kuningas on velvollinen anta-
4364: maan erokirjan sellaiselle jäsenelle, joka kuitenkin on oi-
4365: keutettu saamaan puolta palkkaansa vas•taavan eläkkeen.
4366: Muissa maissa ei eduskunnalla ole senlaatuista oikeutta.
4367: Englannissa voivat kuitenkin parlamentin molemmat huo-
4368: neet määrätyin edellyt;vks:n lähettää ha!]]itukselle adressin,
4369: joka oiktmttaa tämän rrottam:=wn tuomarin.
4370:
4371:
4372: Senaatin oikeusosasto käsittelee nykyisin armolllinomuk-
4373: sia. 'l'ämä tehtävä olisi annettava myöskin ylimmälle oi-
4374: keudelle, kuitenkin vain sikäli, että se antaisi niistä lau-
4375: sunnon .. Armonanomuksen ratkaisu kuulu'u nimittäin asian-
4376: mukaisesti korkei'mmaJl.e vallalle. Yleisen armahtamisen
4377: tullessa kysymykseen, olisi ylimmän oikeuden lausunto saa-
4378: tava siitäkin. Lakiehdotuhen 4 § :ään on tehty tämän-
4379: mukainen lisäys. Saman pykälän alkuosaan tehdyllä kor-
4380: jauksella on palaute~tu viime Yaltiopäiville ;annetun esi-
4381: tyksen sanamuoto. Siten tulee selvemmin lausutuk-si, mitkä
4382: oikeudenhoitoa koskevat asiat ovat ylimmän oikeuden käsitel-
4383: täviä. Asiallista. muutosta korjaus siis ei tiedä. Epätietoi-
4384: suuden välttämiseksi on Valiokuuta pitänyt tarpeellisena
4385: uudessa, lakiehdotuksen 15 §:ssä määrätä, että ylimmän oi-
4386: keuden tuomioista, päätöksistä ja pö;rtäkirjoista on vaadit-
4387: taessa, siis tarvitsematta hankkia lupaa, annettava säädet-
4388: tyjä maksuja vast.aan jäljennök,siä ja otteita.
4389: Esityksen 16 § :n mukaan astuisivat 'senaatin oikeus-
4390: osaston jäsE'net ja virkamiehet vastaaviin toimiin ylimmässii
4391: oikeudessa. Valiokunta ei voi kannattaa •tätä ehdotusta.
4392: Mitä ylimmän oikeuden jäseniin tulee, on harp<eeUista jo en-
4393: simäisistä ehdokkaista saada perU'stuslakivalioknnnan Jan-
4394: 6 1917' II Vp.- V. M. -lid.tys N:o 10.
4395:
4396: sunto. On myöskin huomattava, että senaatin oikeusosa~to»
4397: nykyiset jäsenet ovat Venäjän väliaihisen hallituksen nhnit-
4398: tämät ja ottä heid•än nimityksensä laillis_uutta laajoissa llii-
4399: re~ssä pidetään ainakin epäilyksenalaisena. On senvuoksi
4400: välttämätöntä, että ylimpään oikeuteen jäseniä nimitettäessä
4401: ensimäiselläkin kerralla noudatetaan käsiteltävänä olevassa
4402: lakiehdotuksessa sitä va:rlten säädettyä järjestystä. Mitä vir-
4403: kamiehiin tulee, on kyllä totta, että nyt on ky1symyk-
4404: sessä maan ylimmän oikeusa<steen uudestaan järjestäminen,
4405: joten oikeusosaston virkamiesten siirtäminen ilman muuta
4406: vastaaviin toimiin ylimmässä oikeudes~a ei olisi mahdoltonta.
4407: Asianmukais•empana täytynee kuitenkin pitää, että ylimmän
4408: oikeuden esittelijät ja muut virkamiehet säädetyllä tavalla
4409: nimitetään. Ne oikeusosaston virkamiehet, jdt.ka silloin
4410: ehkä eivät tule kysymykseen, joutuvat lakkautuspalkalle.
4411: J.ottei syntyisi keskeytystä oikeusasiain käsittelyssä, on tar-
4412: peellista, ei~ä ylimmän oikeuden jäs·enet aset.etaan toimiinsa
4413: ennen sitä päivää, jona tämä laki astuu voimaan ja jona se-
4414: naatin oikeU'sosasto on lakkautettava.. Hll.llituksen asiaksi
4415: \·oidaan määrä:tä ryhtyä valmistaviin to~menpiteisiin, niin
4416: -että ylimmän oikeuden esittelijäin ja muid-en virkamiesten
4417: virat voidaan heti mainittuna päivänä tai kohta sen jälkeen
4418: täyttää. Pnh-eenaoleva lainpaikka, Valiokunnan lakiehdo-
4419: b1ksen 17 §, on edellä esitetyn mukaisesti muodosteltu.
4420:
4421:
4422: Lakivaliokunta on pyytänyt Perustuslakivaliokunnalta
4423: lausuntoa siitä, onko esitykseen sisältyväsRti lakiehdotuk-
4424: sessa sää.nnöksiä, jotka sisältävät poikkeuksen perustuslaista,
4425: joten lakielhdotusta olisi käsiteltävä siinä järjestyksessä kuin
4426: perustuslain muutltamisesta on säiädetty. Perustuslakiv;tlio-
4427: kunta on antamassaan ja tämän mietinnön oheen liitetyssä
4428: lausunnossa mielipiteenään esittänyt, ette~ lakiehdotuksessa
4429: ole sellaisia säännöksiä. Lakivaliokunta yhtyy tähän lau-
4430: suntoon.
4431: Sen nojalla, mitä ed.t>llä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
4432: 1aPn ehdottaa,
4433: Ylin Oikeus. 7
4434:
4435: että Eduskunta hyväksyisi ja vahvistaisi seu-
4436: raavan lakiehdotuksen:
4437:
4438:
4439: Laki
4440: Ylimmästä Oikeudesta.
4441:
4442: Suomen ednskunnaru päätöksell-ä ( poist.) säädetään seu-
4443: raavaa.:
4444: 1 §.
4445: Korkeinta tuomiovaltaa oik-eusaisioissa Suomessa käy'ttää
4446: ylin oikeus.
4447: Ylin {)ikeus valvoo myös •tuomarien 'ja uilosottoviran.-
4448: omaisten lainkäyttöä.
4449:
4450: 2 §.
4451: Ylimmässä oikeudessa tulee olZa presidentti ja tarpeelli-
4452: nen määrä oikeusneuvoksia. Näihin toimiin asettaa hallitus
4453: joka viides vuosi, hankittuaan eduskunnan perustuslaki-
4454: våliokunnan lausunnon ehdokkaista, oikeamielisiä ja lain-
4455: oppineita kansalaisia, joilZa on taitoa ja kokemusta tuo-
4456: marintoimissa. Oikeuden jäsenten viisivuotisen toimikauden
4457: aikana älköön avoimeksi joutunutt.a paikkaa täytettäkö pi-
4458: temmäksi kuin jäljellä olevaksi .ajaksi.
4459: Virkamies, joka nimitetään ylimmän oikeuden jäseneksi,
4460: pysyy edellisessä virassaan, mutta on velvollinen luopumaan
4461: kaikista virka.an kuuluvista palkkaeduista.
4462:
4463: 3 §.
4464: Ylimmän oikeuden on tutkittava Ja lopullis·esti ratkais-
4465: tava:
4466: 1) Jiaikki oikeudenkäyniijutut, jot'ka lain tahi erityisten .
4467: asetusten mukaan on voitu saattaa Suomen senaatin oitkeus-
4468: osa~ston tutkittaviksi;
4469: 2) valitukset viranomaisten päätöksistä ja toimista, joista
4470: tä'tä ennen on saanut valittaa senaatin oikeusosastoon;
4471: 8 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 10.
4472:
4473: 3) v.alitukset ma@ja:ko-oikeuden tuomioista ja päätök-
4474: sistä;
4475: 4) syytt-eet virkavirheistä, joita virkansa toimituksessa
4476: on tehnyt hovioikeuden presidentti tahi jäsen taikka ylim-
4477: män hallinto-oikeuden presidentti tai jäsen; ja
4478: 5) hakemuikset menetetyn ajan ta;kaisinsaamisesta. ja lain-
4479: voiman saaneen tuomion purkamis·esta.
4480:
4481: 4 -§.
4482: Ylimmän oikeuden käsiteltäviä ovat sen lisä.ksi:
4483: 1) sellaiset hovi- ja alioikeuksia koskevat nimitys-, vir-
4484: kavapaws- ja viransijaisuusasiat, joiden ratkaisu ei kuulU!
4485: alemm:an viranomaisen tehtäviin;
4486: 2) mwujt oikeudenhoitoa koskevat asiat, jotka Nlimmälle
4487: oikeudelle ·ehkä u-skotaan;
4488: 3) kysymykset siitä, onko jokin juttu ta.'hi asia yleisen
4489: tuomioistuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallintoviran-
4490: omai>'en tutkitta.va; ja
4491: 4) lausUinffi.On antarninen armahduksesta.
4492: Oi<keushallintoa koskevien asioiden valmi·stelusta ja. sen
4493: nullituksenjäseneu osanotta,misesta Dliiden käsittelemiseen,
4494: joille oikeushallintoasiat kuuluvat, on säädetty erikseen.
4495:
4496: 5 §.
4497: Ylimmän oikeuden tulee anta·a hallituks-elle lausuntonsa
4498: k;ysymyksistä, jatka koskevalt perustuslain taikka siviili- tai
4499: rikoslainsäädännön alaan kuuluvien lakien säätä:mistä, muut-
4500: tamista, selittämistä tahi kumoamrsta.
4501: Ylimmän oiikeuden asia on, kun se katsoo tarvittavan
4502: lain taikka asetuksen muutosta tai selitystä, tehdä hallituk-
4503: selle esitys sellaiseen lainsää>däntötoimenpiteeseen ryhtymi-
4504: sestä.
4505: 6 §.
4506: Niistä tähän asti se111aatin oikeusosaston käsiteltäviin
4507: kuuluneista asioista, jotka siirretään ylimpään hallinto-oi-
4508: keuteen, on eriks·een säädetlty.
4509: Ylin Oikeus. 9
4510:
4511: 7 §.
4512: Ylin ·oikeus on tuomionvoipa viisijäsen:isenä, jollei erään-
4513: laisten asiain ratkais·emista varten ole laissa erikseen säädetty
4514: suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.
4515: LainsäädänWJry.symykset sekä oikeush8illinltoa kosikevat
4516: asiat ovat ylimmässä oikeudessa käsiteltävät yleisessä istun-
4517: nossa.
4518: Muut jutut ja asiat saadaan., jollei vlin oikeus toi·sin mää-
4519: rää, käsitellä jaostoissa.
4520:
4521: 8 §.
4522: Ylimmässä oikeudessa tulee olla tarpeellinen määrä esit-
4523: telijöitä, joiden nimittämisestä on erikseen ·säädetty, j.a muita
4524: virkamiehiä, jotka ylin oikeus itse nimittää. Näihin virkoi-
4525: hin on uimitettävä lainoppineita. kansalaisia, joilla on taitoa
4526: ja kokemusta tuomarintoimissa.
4527:
4528: 9 §.
4529: Prokuraattorin tulee ylimmässä oikeudessa käy•t.tää sitä
4530: toimivaltaa ja täyttää ne tehtävät, mitkä hänellä tähän asti
4531: senaatin oikeusosastossa on ollut.
4532:
4533: 10 §.
4534: KaikiHe tuomareilla perustus.laissa vakuutettu oikeus,
4535: ettei heitä saa ilman laillista tutkimusta ja tuomiota virasta
4536: erottaa, olkoon voimassa myös ylimmän oikeuden president-
4537: tiin ja jäseniin sekä esittel·ijöihin nwhden.
4538:
4539: 11 §.
4540: Ylimmän ·oi,keuden presidentti ja jäsenet sekä esittelijät
4541: ja muut virkamiehet ovat velvolliset eroamaan virastaan kuu-
4542: denkymmenen kahdeksan vuoden iässä.
4543:
4544: 12 §.
4545: Ylimmän oikeuden. presideutti ja jäsenet saatetaan prOiku-
4546: raattorin syytteestä viran toimituksessa tekemästään vir-
4547: heestä edesvastaukseen siinä erityisessä 'tuomioistuimessa,
4548: joka käsittelee hallituksen jäsentä vastaan nostettua syytettä
4549: lainvastaisesta menettelystä virkatoiminnassa.
4550: 10 1917 II Vv.- V. M.- Esitys N:o 10.
4551:
4552: 13 §.
4553: Mitä Oi'ke-adenkäymiska.are:n 30 luvussa ja erityisissä ase-
4554: tuksissa on säädetty menettelystä ylimmässä oikeusasteessa,
4555: on noudatettava oikeudenkäynnissä ylimmässä oikeudessa.
4556: 14 §.
4557: Ylin ·oikeus laat~koon työjärjestY''kseusä. Se määrätköön
4558: myös hovioikeuksien työjärjestyksen.
4559: 15 §.
4560: Ylimmän oikeuden tuomioista, päätöksistä ja pöytäkir-
4561: joista annettakoon vaadittaessa säädettyjä maksuja vastaan
4562: jäljennöksiä ja otteita.
4563: 16 (15) §.
4564: Ne .tllifkemmat määräyokset, jotka tämän lain täytäntöön-
4565: panemista varten ovat tarpeen, a:nnetaan hallinnollisella ase-
4566: tuksella.
4567: 17 (16) §.
4568: Tämä laki a~tuu voimaan 1 päivänä lokakuuta 1918, jol-
4569: loin senaatin oikeusosasf;o lakkautetaan. Sitä ennen ovat
4570: ylimmän oikeuden jäsenet tä.ssä laissa säädetyssä jä1'jestyk-
4571: sessä asetettavat toim.iinsa. Hallituksen asio,na on ryhtyä
4572: Dalmistaviin toim.enpiteisiin, niin että ylimmän oikeuden
4573: csittel:ijäin ja muiden virkamiesten vimt VDidaan mainittuna
4574: 11äivänä ·täyttää.
4575: Ne ylimmän oikeuden käsiteltäviin kuuluvat jutut ja
4576: asia.t, jotka sanottuna päivänä ovat oikeusosastossa vireillä,
4577: i'iirretään JJlimpään oikeuteen.
4578:
4579:
4580: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
4581: taja Mikkola, varapuheenjohtaja Airola, jäsenet Aronen, Ha-
4582: kala, Anni Huotari, Alma. Jokinen, Kaila, Lapveteläinen, A.
4583: Manner, Nurminen, Roos, Saarelainen, Sirola, Snellman, I.1.
4584: Typpö, Yrjö-Koskinen ja AkestSon sekä varajäsenet Forsten,
4585: Korhonen, Lantto ja Tuomikoski.
4586:
4587: HeJ,,.ing·issä 2·1 päivänä tammikuuta 1918.
4588: Vastalauseita. 11
4589:
4590:
4591:
4592:
4593: Vastalauseita.
4594: I.
4595:
4596: Valiokunta on mietinnössään oikein ja yleispätevästi e$it-
4597: tänyt1 että kansalaisva.pauden olennaisena edellytyksenä ja
4598: oikeu~järj.estyksen ehdottomana voimassapysymisen ehto11.a
4599: on tuomarivallan itsenäisyys, tuomarien riippumattomuus
4600: niin hallituksesta kuin eduskunnasta, sekä lisäksi että tämän
4601: riippumattomuuden tärkeimpänä takeena on tuomarien erot~
4602: tamattomuus.
4603: Muuttamalla hallituks-en esityksen 2 § :n siten, että ylim-
4604: män oikeuden jäseniä ei nimitetä eliniäksi, vaan viideksi vuo-
4605: deksi ja vaali toimit.etaa.n perustuslakivaliokunnan hallitusta
4606: sit.ovan lausunnon nojalla, on valiokunta itse asiassa mene-
4607: tellyt ihan päivastoin kuin yllämainitut valiokunnan oikeiksi
4608: tnnnustamat periaatteet olisivat vaatineet. Ylimmän oikeuden
4609: tuomarien erottamattomuus on poistettu ja oikeuden 'kokoon-
4610: pano pantu riippumaan yksinomaan eduskunnan enemmistön
4611: mielivallasta.
4612: Tä;tä periaatteellisesta kannastaan luopumista on valio-
4613: klmta koettanut puolustaa syillä, jotka mielestäni eivät pidä
4614: paikkaansa. Toiselta puolen olisivat ylimmän oikeuden tuo-
4615: marit muka erottamattomia sen johdosta, että heitä ei viisi-
4616: vuotiska.utenaan voisi erottaa ilman tutkintoa ja tuomiota.
4617: Toiselta puolen olisi ylin oikeus muka riittävää julkista val-
4618: vontaa vailla ja johtaisi valtiovallan yhtenäisyyttä hajoitrta-
4619: vaan riippumattomuuteen, jos oikeuden jäsenet nimi'tettäisiin
4620: eliniäksi ja olisivat erottamattomat. Tällaisessa todistetussa
4621: on oleillassa ilmeinen käsitteiden hämmennys. Samalla syyllä
4622: voitaisiin päet väittää erottamattomiksi .ia riippumattomiksi
4623: 12 1917 II Vp, - V. M. -Esitys N:o 10.
4624:
4625: tuomareita, jotka eduskunta tai hallitus asettaisi erikseen ku-
4626: takin asiaa varten, kunhan vain tuomareita. ei voitaisi ilman
4627: tutkintoa ja tuomiot erotta niin kaull!n kuin as,ian käsittelyä
4628: kestää. Puhe valtiovallan yhtenäisyyttä hajoittavasta tuo-
4629: mioistuimen riippumattomuudesta on, jos mahdollista, vielä-
4630: kin aiheettomampaa. Oikeushan tuomitsee valtion voimassa
4631: olevain lakien mukaan ja on prokuraattorin valvonnan sekä
4632: oikeudellisen rangaistuksen ja erottamisenkin alainen, jos se
4633: tuomiois&aan poikkeaa laista. Siinä on olemassa riittävä val-
4634: vonta,. joka tuomarien erottamattomuuden yhteydessä lujit-
4635: taa, mutta ei suinkaan hajoita valtiovallan yhtenäisyyttä.
4636: Kansan oikeuskäsityksen muuttumisen tulee ilmetä lain-
4637: säädännössä, mutta ei millään ehdolla sitä va,.stoin tuomarin
4638: yksityi&essä käsityhessä bkien soveltamisesta, sillä tuomarin
4639: tulee noudattaa lakia eikä omia ,henkeviäkään" mielijohtei-
4640: taan. Väite, että ylimmän oikeuden tuomarien nimittäm~nen
4641: eliniäksi useiden oikeushallinnon asiain ja tärkeiden virka-
4642: nimi,tysten kuuluessa niiden tehtäviin, voisi johtaa puolue-
4643: pyyteiden ja yksityisetujen ajamiseen, johtaisi, mikäli sellai-
4644: nen mahdollisuus oli&i ajateltavissa, siihen että näitä teh-
4645: täviä ei olisi annettavs ;rlimmälle oikeudelle, vaan ei suin-
4646: kaan siihen, ·että ylimmän oikeuden jäsenet, joiden päätehtä-
4647: vänä kaikissa tapauksissa on oikeusasiain ratkaisu, olis1 nimi-
4648: tettävä määrävuosiksi, mutta ei eliniäksi.
4649: Mitä si1Jten tulee valiokunnan ehdottamalla tavalla ko-
4650: koonpannun ylimmän oikeuden riippumattomuuteen, niin voi
4651: sellai&esta tuskin puhua siinä merkit.yksessä, kuin tuomarien
4652: riippumattomuutta käsitetään nykyajan valtio-oikeudessa.
4653: Parlamentaarisen hallitustavan vallitessa on hallitus, jonka
4654: nimitettäviä ylimmän oikeuden tuomarit olisivat, riippuva
4655: eduskunnan enemmistöstä. Suhteellisilla vaaleilla valittu :pe-
4656: rustuslakivaliokunta, jo-nka yksinkertaisella äänten enemmis-
4657: töllä annettua lausuntoa valiokunnan mielipiteen mukaan hal-
4658: lituksen tulisi näissä nimitysasioissa ehdottomasti noudattaa,
4659: on uskollinen pienoiskuva eduskunnasta ja välillisesti sekä
4660: välittömästi tulisi eduskunta siten määräämään ylimmän oi-
4661: keuden tuomarien virkanimitykset. Tällöin ei kannata puhua
4662: Vastalauseita. 13
4663:
4664: tuomioistuimen riippumattomuudesta ja juuri tämäntapainen
4665: tuomarivallan riippuvaisuus lainsäädäntöva liasta on seldi
4666: trorian että käytännön mukaan kansalai&vapaudelle ja oikeus-
4667: järjestyksen voimassapysymiselle mitä suurin vaara. Kun
4668: maan muut sekä ylemmält että aiemmat tuomarit perustus-
4669: lakien mukaan ovat erottama•ttomia ja eliniäksi nimitet.tyjä,
4670: esiintyy korkeimman oikeuden jäsenten määräaikaisuus sitä
4671: räikeämpänä poikkeuksena tästä yleisestä ja oikeaksi tunnus-
4672: tetusta säännöstä ja on omansa Osaltaan vaik·euttamaau pal'-
4673: haiden tuomarivoimain saamista maan ylimpään tuomioist.ui-
4674: meen. Tosin valiokunnan ehdotulrsen mukaan ylimmän oi-
4675: keud.en presidentiksi ja jäseniksi nimitetyt pysyisivät edelli-
4676: sissä viroissaan, mutta sen kautta synnytetään uusi epäkohta
4677: näiden virkain hoidollf', pitkäaikainen ja turmiollinen sijais-
4678: .iär.iest.elmä. Sen ohessa tulisi ylimmän oikeuden .iäs·enrten
4679: vaihtelu lyhytaikaisin määräajoin olemaan esteenä yhden-
4680: mukaisen ja vakiintuneen lainkäytön ja laintulkinnan syn-
4681: tymis·elle maassa. Valiokunnan otaksumalle, että ylimmän
4682: oikeuden jäsenet viisivuotiskauden päätyttyä yleensä tulisi-
4683: vat uudelleen virkoihin nimif.etyiksi, ei eduskunnan tähän-
4684: astinen toiminta .ia vasemmistossa esiintynyt vallantavotlteln
4685: anna tukea.
4686: Valiokunnan vf'toaminen eräiden muiden maiden esimerk-
4687: lreihin korkeimman tuomioistuimen kokoonpanosta ja. niiden
4688: .iäsent·en erottamattomnudesh ei ole omiansa tukrmaan valio-
4689: knnnan ehdotusta, koska valiokunta ei ole voinut esittää ai"
4690: noa,taka~tn maata, jossa ylin oikeus sekä nimitystapaansa ·että
4691: virka-aikaansa nähd·en oHsi samansuuntaisesti järjest-etty.
4692: Päinvastoin on tuomarien erottamattomuus ja ylimmän tuo-
4693: mioistuimen riippumattomuus kaikkialla turvattu erityisi11ä.
4694: useimmiten perustuslaissa säädetyillä ·tak·eilla ja määräenem-
4695: mistöillä, kun ne meillä valiokunnan f'hdotuksen laiksi tultua
4696: sitä vastoin jäisivät riippumaan satunnaisen yksinkertaisen
4697: Pduskuntaenemmistön mielijohteista.
4698: Hallituksen •esi'tyksessä olevan nimityks·en Korkein Oi-
4699: keus on valiokunta muurttanut Ylimmäksi Oikeudeksi, joka
4700: nimitys ·oikeusasteena voi olla paikallaan, mutt.a tuomioistui-
4701: men nimit:v•ksenä ei ole parannukseksi 'katsottava.
4702: 14 1917 II Vp.- V. M. -Esitys N:o 10.
4703:
4704: Vihdoin on valiokunta lakiehdotukseen lisannyt uuden,
4705: 15 pykälän, joka sisällykse·ensä katsoen mielestäni parMUnin
4706: soveltuu hallinnolliseen asetuheen.
4707: Yllä esittämäni johdosta. saan kunnioittaen ehdottaa:
4708: että ed~U.sk1!.nta hy1:äksyisi perustettavan t·uo-
4709: mioistuim.en nimeksi Korkein Oikeus ja mu.utmisi
4710: nimityksen esityksen rwukaiseksi kaikissa lakieh-
4711: dotuksen pykälissä, joissa nimitys esiintyy;
4712: että lakiehdot1tksen 1 ja 2 § hyväksytti&iin
4713: esityksen mukaisitta; ja
4714: että lakiehdotuksen 15 § poistettaisiin.
4715:
4716: Mielipiteeni mukaan sisältää valiokunnan lakiehdotuksen
4717: 2 ja 11 § poikkeuksen perustuslaissa säädetystä tuomarien
4718: nimittämisjärjestyksestä ja virasta erottamat!tomuudesta,
4719: jonka vuoksi kunnioittaen ehdotan
4720: että lakiehclobus olisi käsiteltävä siinä. järjes-
4721: tyksessä kuin peru.stnsl<(J.in mnuttamise.ttta :on sää-
4722: detty.
4723:
4724: Helsingissä, tammikuun 21 p:nä 1918.
4725: Antti Mikkola.
4726:
4727: Ylläolevaan vastalausees•een yh(vy
4728: S. Wilh. Roos.
4729:
4730: Ylläolevaa.n vastalauseeseen yhtyy )lliki:j,li se koske-e tuo-
4731: marien eroittamatt.omuutta.
4732: 1. Yrj(i;.KOIJlinen.
4733: Vastala.useita. 16
4734:
4735:
4736:
4737:
4738: II.
4739:
4740: Emme ole voineet yhtyä valiokunnan enemmis'tön lmn-
4741: taan, jonka mukaan lausunnonauto Ylimmän Oikeuden jäsen-
4742: ten sopivaisuudesta kuuluisi perustusla]dvaliokunnaUe, vaan
4743: tuHsi tämä tärkeä tehtävä kuulua Eduskunnalle. 'l'ämä on
4744: sitäkin luonnollisempaa, kun edelliset valtiopäivät ovat sen
4745: kannan hyväksyneet ja mitään aiheHil. ei ole siitä nytkään
4746: poiketa. Sellaisen järjest·elmän vallitessa olisi Ylimmän Oi-
4747: keuden jäseniä nimitettäessä etusija entisillä jäsenillä, jotka
4748: virkatoimessaan eivät ole antaneet aihetta oikeutet'tuun moit-
4749: teeseen, kun taas sellaista jäsentä, jonka toimintaa vastaan
4750: Eduskunta lausuisi moitteen, ei voitaisi uudelleen nimiiJtää.
4751: Eduskunnan tehtävänä olevan valvonnan helpottamiseksi pi-
4752: täisi välttämättä säätää, että Ylimmän Oikeuden tulee vuo-
4753: sittain antaa Eduskunnalle kertomus toiminnastaan. Sitä
4754: tarkoittava lisäpykälä olisi otettava lakiin 16 § :ksi.
4755: Ylimmän Oikeuden jäsenten syytteeseen asettamisen hei-
4756: dän tekemistään vir karikaksista katsomme soveliaimmin ta-
4757: pahtuvan samassa järjestyksessä kuin .hallituksen jäsentan
4758: tuomitsemisen. Lain 12 § on siis muodostettava sen mukai-
4759: seksi.
4760: Valiolmnnan enemmistön hyväksymän lain 2 § :n 2 mo-
4761: mentin, jossa Ylimmän Oikeud·en jäseneksi nimitetylle pysy-
4762: tetään entinen virkansa, pidämme vähemmän onnistuneena,
4763: koska siitä on seurauksena noiden virkain sijaisilla hoitami-
4764: nen ja l).iiden: aiheuttamat haitat. Jos Ylimmän Oikeuden
4765: jäseneksi nimitetty hoitaa kunnolli&esti tehtävänsä, voi hän
4766: jatkuvasti pysyä siinä toimessa eikä tarvitse vanhaa vir-
4767: kaansa pakopaikkanaan, ja jos hän taas jostain syystä ·eroaa,
4768: ei hänen liene vaikeata saada uutta vakinaista, virkaa. koska
4769: 16 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 10.
4770:
4771: hänen olonsa Ylimmän Oikeud~n .iäsenmä on lisänn~rf. hiinen
4772: virka -am;ioitaan.
4773: E·hdotamme siis, että lain ah'mpana mainitut 11;vkälät sai-
4774: sivat seuraavan muodDn:
4775: 2 §.
4776: Ylimmässä Oikeudessa tulee olla presidentti ja tarpeel-
4777: linen määrä oikeusneuvoksia. Näihin toimiin asettaa Se-
4778: naatti joka viides vuosi, han1{ittuaan Eduskunnan lausunnon
4779: tekemästään ehdollepanosta, oikeamielisiä j.a lainoppineita
4780: kanE.alaisia, joilla on taitoa .ia kokemusta lainkäytön alalla.
4781: Jäseniä uudelleen nimitettäessä saakoot etusijan entiset
4782: jäsenet, jotka virkatoimessaan eivät ole antaneet aihetta
4783: oikeutettuun moitteeseen. Oikeuden jäsenten viisivuotisen
4784: t.oimikauden aikana älköön avoimeksi joutunutta paikkaa
4785: täytettäkö pitemmäK-si kuin .iiiljelläolevaksi ajaksi.
4786:
4787: 12 §.
4788: Ylimmän Oikeuden jäsenet saa·tetaan lainvastaif>esta me-
4789: nettelystään edesvastuuseen sillä tavalla .ia siinä erit.yisessli
4790: tuomioistuimessa kuin säädetään laissa Eduskunnan oikeu-
4791: desta tarkaf>taa hallituksen jäs·enlen v:irkalointen lainmukai-
4792: suutta.
4793: 16 § (uusi).
4794: Ylimmän Oikeuden on vuosittain annettava kertomus toi-
4795: minnastaan EdusKunnalle.
4796:
4797: Lain loppupykäläin numerot tulisivat edelläolevan lisä-
4798: pykälän johdosta vastaavasti muuttumaan.
4799:
4800: Helsingissä, tammik. 21 p :nä 1918.
4801:
4802: K. Hakala. Anni Huotari.
4803: Alma Jokinen. T. J1apvetelä.inen.
4804: Vastalauseita. 17
4805:
4806:
4807:
4808:
4809: III.
4810:
4811: Lakiehdotuksen 12 § :n saannös, että ylimmän oikeuden
4812: jäsenien r;yyltee5een asettaminen virantoimituksessa tekemis-
4813: tään virheistä jätetään prokuraattorista riippuvaksi ei mieles-
4814: täni ole riittävä. Eduskunnalla tai jollain s-en valiokunnalla,
4815: pitäisi tässä suhtees•sa olla niin suuri v·alta, että voisi pä;ät-
4816: tää onko syyte nostettava ja, että tästä voitaisiin kysymys
4817: Eduskunnassa vireiHe nostaa. Tästä syystä ·onkin valiokun-
4818: nassa. ehdotettu lakiehelotukseen otettavaksi vastaava sään-
4819: nös viime valtiopäivillä hyväksytystä laista, jonka kymme-
4820: nennen pykälän toisen momentin mukaan ylimmän oikeuden
4821: jäsenet saatetaan lainvastaisesta menettely~:.tään edesvastuu-
4822: seen sillä tavalla kuin säädetään laissa Eduskunnan oikeu-
4823: desta tarkastaa hallituksen jäsenten virkatointen lainmukai-
4824: i>uutta. Kun kuitenkin tätä vastaan on muistutettu, et·tä ei
4825: olisi ylimmän oikeuden arvolle eduksi se, että Eduskunnassa
4826: otettaisiin sen virkatoimet yksityiskohtaisen keskustelun ja
4827: arvioimisen alaisiksi, niin ja johdonmukaisesti 2 § :n sään-
4828: nöksien kanssa ehdotan 12 § :n loppuun lisättäväksi r;euraa-
4829: van toisen momentin:
4830: Eduskunnan P·erustu•lakivaliokunnalla on oikeus, Edus-
4831: kunnan sille lähettämän, tai valiokunnassa. herätetyn kysy-
4832: myksen yhteydessä päättää, onko ylimmän oikeuden jäseniä
4833: vastaan no»tettava syyte lainvastaisesta menettelystään.
4834:
4835: Helsingissä, tammikuun 21 p:nä 1918.
4836:
4837: J. 1. Nurminen.
4838: Tähän yhtyvät:
4839: M. A. Airola, N. Aronen.
4840:
4841:
4842: 2
4843: 18 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 10.
4844:
4845: SUOMEN EDUSKUNNAN
4846: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA
4847: Liite.
4848: Helsingissä,
4849: tammikuun 15 p:nä 1917.
4850: N:o 9.
4851:
4852:
4853: L a k i v a 1 i o k u n n a 11 e.
4854:
4855: Ryhtyessään käsittelemään hallituksen esitystä N :o 10,
4856: joka sisältää ehdotuksen laiksi Korkeimmasta Oikeudesta.,
4857: on Lakivaliokunta katsonut tarpeelliseksi saada Perustus-
4858: lakivaliokunnalta lausunnon siitä, onko mainitussa laki-
4859: ehdotuksessa säännöksiä, jotka sisältävät poikkeuksen pe-
4860: rustuslaista, .ia lakiehdotusta siis käsiteltävä siinä järjes-
4861: tyksessä, kuin. perustuslain muuttamisesta on säädetty.
4862: Lakivaliokunta on sentähden kirjelmällä tämän tammikuun
4863: 9 päivältä pyytänyt Perustuslakivaliokunnan lausuntoa
4864: mainitusta kysymyksestä.
4865: Yleisen tuomiovallan käyttämisestä ylimmässä oikeus-
4866: asteessa on säännöksiä sekä 1772 vuoden Hallitusmuodossa
4867: että 1789 vuoden Yhdistys- ja Vakuuskirjassa. Samaten
4868: kuin Hallitusmuodon 8 §:n mukaan oikeusrevisionissa, sa-
4869: maten Yhdistys- ja V akuuskirjan 2 kohdan mukaan kor-
4870: keimmassa oikeudessa tulee hallitsijalla olla kaksi ääntä.
4871: Perustettavaksi aiotussa Korkeimmassa Oikeudessa kuuluisi
4872: tuomiovalta. sitä vastoin yksinään oikeuden jäsenille. Sitten-
4873: kuin Suomesta on tullut riippumaton tasavalta, on selvää,
4874: että mainitut säännökset, joita ei ole voitu sovelluttaa Suo-
4875: men ja Venäjän yhteyden aikana, ovat menettäneet kaiken
4876: merkityksensä.
4877: Yhdistys- ja Vakuuskirjan 2 kohdassa säädetään, että
4878: korkeimmassa oikeudessa tulee olla jäseninä sekä aatelisia
4879: että ,aatelittomia miehiä. Esityksessä oleva lakiehdotus taas
4880: ei sis·ällä mitään säännöksiä Korkeimman Oikeuden jä.senten
4881: säädystä. Kun Valiokunnan mielestä ehdotettu laki niin
4882: Liite. 19
4883:
4884: ollen ei muuttaisi eikä kumoaisi sitä, mitä tässä kohden voi-
4885: daan katsoa perustuslain mukaan voimassa olevaksi, niin
4886: ei myöskään mainittu seikka tee ehdotuf'ta perustuslakia
4887: koskevaksi eikä vaadi sen käsittelemistä siinä j::trjestyksessä,
4888: kuin perustuslain säätämisestä on voimassa. Samaten on
4889: myöskin sen, lakiehdotuksen 1 §:n 2 momentissa olevan,
4890: säännöksen laita, että Korkeimman Oikeuden on pidettävä
4891: silmällä tuomarien ja täytäntöönpaneviranomaisten oikeu-
4892: denkäyttöä. Tämä perustuslain mukaan hallitsijalle kuu-
4893: luva oikeus on nimittäin aikaisemmin hallinnollisilla sään-
4894: nöksillä siirretty osaksi senaatin ,oikeusosastoUe, osaksi ta-
4895: lousosastolle. Sitä paitsi puheenalaista säännöstä, verrat-
4896: tuna 4 § :n 1 ja 2 kohtaan, ei V aliakunnan mielestä ole käsi-
4897: tettävä siten, että sillä muutettaisiin sitä oikeutta ylinnä
4898: valvoa oikeudenhoit.oa ja määrätä sen valvonnasta, mikä voi-
4899: daan katsoa hallituksella olevan. Niin ollen ei tämäkään
4900: ~ä:ännös sisällä perustuslain muutosta.
4901: Sen nojalla, mitä etlllä on esiintuotu, ja kun lakiehdotus
4902: ei muissakaan kohdin ole soveltumaton voimassa oleviin
4903: perustuslain säännöksiin, saa Perustuslakivaliokunta kun-
4904: nioittaen mielipiteenään lausua,
4905:
4906: että puheenalaisessa lakiehdotuksessa ei ole
4907: säännöksiä, jotka sisältäisi·rät poikkeuksen pe-
4908: rustu,slaista.
4909:
4910:
4911: Perustuslakivaliokunnan puolesta:
4912: K. J. Ståhlberg.
4913:
4914:
4915:
4916: Hjalmar Kahelin.
4917: ~0 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 10.
4918:
4919:
4920:
4921:
4922: Vastalauseita.
4923: 1.
4924: Korkeinta oikeutta koskevan lakiehdotuksen 11 § :ssä sää-
4925: detään, että tämän oikeuden presidentti ja jäsenet sekä esit-
4926: telijät ja muut virkamiehet -ovat velvolliset eroamaan viras-
4927: taan 68 vuoden iässä. Tämä säännös tietää, käsittääk.seni,
4928: puikkeuksen hallitusmuodon 2 § :n, valtiopäivä.päätöksen 23
4929: p :ltä kesäkuuta 1786 4 § :n sekä yhdistys- ja vakuuskirjan
4930: vahvistuksen ·säännöksistä, joiden mukaan tuomareille ja,
4931: eräin poikkeuksin, muille virkamiehiW perustuslain turvalla
4932: on vakuutettu oikeus, ettei heitä lailhsetta tutkimuksetta ja
4933: tuomiotta viroistansa eroteta, jonka vuoksi sellainen sään-
4934: nös, tullakseen laik.si, on saatava aikaan siinä järjestyksessä
4935: kuin perustuslain muuttamisesta on sä:ädetty. Sama käsitys
4936: on myöskin omaksuttu useissru iilaisuuillsissa ~äätyvaltio
4937: päivien aikana, muun muasa sääd·ettäessä K. A:lla joulu-
4938: kuun 14 päivältä 1885 upseerien eroamisesta VTirasta mää-
4939: räiäs·sä. Että kysymys nyt koskee uutta tuomioistuinta ei
4940: muuta asian laitaa.
4941: Saan sentähden, samalla kuin muutoin yhdyn P·erustus-
4942: lakivaliokunnan lausuntoon, mielipiteenani lausua:
4943:
4944: että lakiehdotuksen 11 §:ssä oleva säännös
4945: sisältää poikkeuksen perustu.slaista.
4946:
4947: Helsingissä, 15 p :nä tammikuuta 1918.
4948:
4949:
4950: R. A. Wrede.
4951: Liite. 2l
4952:
4953:
4954:
4955:
4956: II.
4957:
4958: Allekirjoittanut saa esilläolevaan esitykseen nähden ja
4959: seu suhte-esta perustuslakiin viitata vastalauseisiin I ja II,
4960: jotka ovat 'lii'tetyt Perustuslakivaliokunnan lausuntoon
4961: Lakivaliokunnalle viime valtiopäivillä ja jotka sisältyvät
4962: tämän valiokunnan mietintöön n :o 14. Sanotm;,sa vastalau-
4963: seessa mainitut olosuhteet O':ot vieläkin O'lema~sa paitsi hal-
4964: litsijalle henkilökohbis·esti knuluvHa oikeutta kahd-ella ää-
4965: nellä ottaa nsrr;:; korkPimman oikemlBn tuomioon. mikä oikeu~
4966: on lakannut, koska hallitsijaa ei ole olemassa. Sil'lä niitä
4967: perustuslakisäännöksiä, joista tässä on ky.symys, ei vielä
4968: laillisessa järjestykses,sä ole muutettu.
4969: Esityksen n:o 10 11 §ja esityks·en n:o 11 13 §sisältävät
4970: sitä part.s1i määräyksiä korkeimman oikeuden ja korkeimman
4971: hallinto-·oikeuden presidentin ja jäsenten sekä esittelijäin ja
4972: muitten virkamiesten velvollisuudesta erota virastaan 1 saa-
4973: vutettuaan määrätyn iän. Siitä että myös tämä määräys voi
4974: saavuttaa lain voiman winoastaan noudattamalla perustus-
4975: lain muuttamisesta sää-dettyä järjestystä, saan niinikään
4976: viitata yllämainittuun vastalauseeseen II.
4977:
4978: Helsingissä, 15 p :nä tammikuuta 1918.
4979:
4980:
4981:
4982: Ernst Estlander.
4983: 22 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 10.
4984:
4985:
4986:
4987:
4988: III.
4989:
4990: Vaikka s-e lopputulos, jonka Valiokunnan -eMmmistö
4991: lausunnossaan ilmoittaa, vastaa myös meidän kantaamm€,
4992: nojautuu kuit-enkin meidän kantamme osaksi tois-ellais-e-en
4993: oik-euskäsityks-een, nimittäin täydellisesti siihen käsitykseen,
4994: joka on esitetty viime valtiopäiväin Perustuslakivaliokun-
4995: nan samasta asiasta Lakival,iokunnalle antamassa lausun-
4996: nossa. Tätä oikeuskäsitystämme ei meillä ole syytä nyt lain-
4997: kaan muuttaa myöhemmin e.siintyneiden poliitillisten muu-
4998: tosten tai uusien konjunktuurien johdosta.
4999: Näinollen olemme sitä mieltä, että Perustuslakivalio-
5000: kunnan nyt annettavassa lausunnossaan olisi tullut 'Vain
5001: viitata viime valtiopäiväin Perustuslakivaliokunnan asiasta
5002: antamaan lausuntoon.
5003:
5004: Helsingissä, 15 päivänä tammikuuta 1918.
5005:
5006:
5007: Yrjö Mäkelin. 0. W. Kuusinen.
5008: Onni Tuomi. Eetu Salin.
5009: Karl H. Wiik. Frans Rantanen.
5010: A. Salo. J. Kujala.
5011:
5012:
5013:
5014:
5015: Helsingis,sä, Suomen Senaa.tin kirjapainossa, 1918.
5016: 1917 II Vp. ,- S. V. M.- Esitys N:o 10.
5017:
5018:
5019:
5020:
5021: Suuren valiokunnan mietintö
5022: N :o 24 Hallituksen esityksen johdosta, joka si-
5023: sältää ehdotuksen lamsi korkeimmasta oikeu-
5024: desta.
5025:
5026: Tätä asiaa kä:;itellessään on Suuri valiokunta päättänyt
5027: puoltaa Lakivaliokunnan mietinnössä N :o 6 t·ehtyä lakiehdo-
5028: tusta erinäisillä muutobilla enimmäkseen hallituksen esi-
5029: tyksen mukaisesti, niin että k1;ki tulisi näin kuuluvaksi:
5030:
5031:
5032: Laki
5033: korkeimmasta oikeudesta
5034: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seu-
5035: raavaa:
5036: 1 §.
5037: Ylintä tuomiovaltaa oikeusasioissa Suomessa käyttää
5038: korkein oikeus.
5039: Korkein oikeus valvoo myös tuomarien ja ulos·ottoviran-
5040: omaisten lainkäyttöä.
5041: 2 §.
5042: Korkeimmassa oikeudessa on ole-va presidentti ja vähin-
5043: tään kaksitoista oikeusneuvosta. Presidentiksi ja, korkeim-
5044: man oik•euden esityksestä, oikeusneuvoksiksi nimittää halli-
5045: tus oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja
5046: kokemusta tuomarintoimissa.
5047:
5048: 3 §.
5049: Korkeimman oikeud•en on tutkittava Ja lopullis·esti rat-
5050: kaistava:
5051: 2 1917 II Vp. - S. V. M.- Esitys N:o 10.
5052:
5053: 1) kaikki oikeudenkäyntijutut, jotka lain tahi erityisten
5054: asetusten mukaan on voitu saattaa Suomen senaatin oikeus-
5055: osaston tutkittaviksi;
5056: 2) valitukset viranomaisten päätöksistä ja toimista, joista
5057: tätä ennen on saanut valittaa senaatin oikeusosastoon;
5058: 3) valitukset maanjako-oikeuden tuomioista ja päätök-
5059: sistä;
5060: 4) syytteet virkavirheistä, joita virkansa toimituksessa
5061: on tehnyt hovioikeuden pr.esidentti tahi jäsen taikka kor-
5062: keimman hallinto-oikeuden ']Jresidentti tai jäsen; ja
5063: 5) hakemukset menetetyn ajan takaisinsaamisesta .Ja
5064: lainvoiman saaneen tuomion purkamisesta.
5065:
5066: 4 §.
5067: Korkeimman oikeuden käsiteltäviä ovat sen lisäksi:
5068: 1) sellaiset hovi- ja alioikeuksia koskevat nimitys-, vir-
5069: kava•paus- ja viransijaisuusasiat, joiden ratkaisu ei kuulu
5070: alemman viranomaisen tehtäviin;
5071: 2) muut oikeudenhoitoa koskevat asiat, jotka ylimmälle
5072: oikeu·delle ehkä uskotaan;
5073: 3) kysymykset siitä, onko jokin juttu tahi asia yleisen
5074: tuomioistuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallintoviran-
5075: omaisen tutkittava; ja
5076: 4) lausunnon antaminen armahduksesta.
5077: Oikeushallintoa koskevien asioiden valmist,elusta .Ja sen
5078: hallituksenjäsenen osanottamisesta niiden käsittelemiseen,
5079: joille oikeushallintoasiat kuuluvat, on säädetty erikseen.
5080:
5081: 5 §.
5082: Korkeimman oikeuden tulee antaa hallitukselle lausun-
5083: tonsa kysymyksistä, jotka koskevat perustuslain taikka si-
5084: viili- tai rikoslainsäädännön alaan kuuluvien lakien säätä-
5085: mistä, muuttamista, selittämistä tahi kumoamista.
5086: Korkeimman oikeuden asia on, kun se katsoo tarvittavan
5087: lain taikka asetuksen muutosta tai selitystä, tehdä hallituk-
5088: selle esitys sellaiseen lainsäädäntötoimenpiteeseen ryhtymi-
5089: sestä.
5090: Korkein oikeus. 3
5091:
5092: 6 §.
5093: Niistä tä:hän asti senaatin oikeusosaston kä.siteltäviin
5094: kuuluneista asioista, jotka siirretään korkeimpaan hallinto-
5095: oikeuteen, on erikseen säädetty.
5096:
5097: 7 §.
5098: Korkein oikeus on tuomionvoipa VllSIJasenisenä, jollei
5099: eräänlaist·en asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen
5100: sääldetty suurempaa tai pienempää jäs·enmäärää.
5101: Lainsäädäntökysymykset sekä o~keushailintoa koskevat
5102: asiat ovat korkeimmassa oikeudessa käsiteltävät yleisessä is-
5103: tunnossa.
5104: Muut jutut ja asiat 'Saadaan, jollei korkeirn oikeus toisin
5105: määrää., käsitellä jaostoissa.
5106:
5107: 8 §.
5108: Korkeimmassa oikeudessa tulee olla tarpeellinen maara
5109: esittelijöitä, jotka hallitus nimittää korkeimman oikeuden
5110: esityksestä, ja muita virkamiehiä, jotka ovat korkeimman
5111: oikeuden l~ts·ensä m'mJi~Citfäv(;t. Näihin virkoihin on nimitet-
5112: tävä lainoppineita kansalaisia, joilla on taitoa ja kokemusta
5113: tuomarintoimissa.
5114: 9 §.
5115: Prokuraattorin tulee korkeimmassa oikeudessa käyttää
5116: sitä toimivaltaa ja ~äyttää ne te'htävät, mitkä hänellä tähän
5117: asti senaatin oikeusosastossa on ollut.
5118:
5119: 10 §.
5120: Kai!rille tuomareille perustuslaissa vakuutettu oikeus,
5121: ettei heitä saa ilman laillista tutkimusta ja tuomiota virasta
5122: erottaa, olkoon voimassa myös korkeimman oikeuden ·presJ-
5123: denttiin ja jäseniin sekä esittelijäihin näihden.
5124:
5125: u §.
5126: Korkeimman oikeuden presidentti ja jäsenet sekä esitte-
5127: lijät ja muut virkamiehet ovat vdvolliset eroamaan virastaan
5128: seitsemänkymmenen vuoden iässä.
5129: 4 1917 II Vp. - S. V. M.- Esitys N:o 10.
5130:
5131: 12 §.
5132: Korkeimman oikeuden 'Presidentti ja jäsenet saatetaan
5133: prokuraattorin syytteestä viran toimituksessa tekemästään
5134: virheestä edesvastuuseen siinä erityisessä tuomioistuimessa,
5135: joka käsittelee haUituksen jäsentä vastaan nostettua syytettä
5136: lainvastaisesta menettelystä virkatoiminnassa.
5137:
5138: 13 §.
5139: Mitä Oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa ja erityisissä ase-
5140: tuksissa on säädetty menettelystä ylimmässä oikeusasteessa,
5141: on noudatettava oikeudenkäynnissä korkeimmassa oikeu-
5142: dessa.
5143: 14 §.
5144: Korkein oikeus laatikoon työjärj,estyksensä. Se määrät-
5145: köön myös hovioikeuksien työjärjestyksen.
5146:
5147: 15 §.
5148: (Poist.)
5149:
5150: 15 (16) §.
5151: Ne tarkemmat määräyks·et, jotka tämän lain täytäntöön-
5152: panemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella ase-
5153: tuksella.
5154: 16 (17) §.
5155: Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä lokakuuta 1918, jol-
5156: loin senaatin oikeusosasto lakkautetaan ja sen virkamiehet
5157: siirtyvät vastaaviin toimiin. korkeimmassa oikeudessa. Sitä
5158: ennen ovat korkeimman oikeuden jäsenet tässä laissa säädf:.
5159: tyssä järjestyksessä asetettavat toimiinsa ( poist.).
5160:
5161: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1918.
5162:
5163:
5164:
5165:
5166: Helsingis·sä. Su{)men Senaatin .kirj&painos!'l·~ 1918.
5167: 191711 V\1.---- S. V. M.- Esitys N:o 10.
5168:
5169:
5170:
5171:
5172: Suuren valiokunnan mietintö
5173: N :o 24 a hallituksen esityksen johdosta, jok81
5174: sisältää ehdotuksen laiksi Korkeimmasta Oi-
5175: keudesta.
5176:
5177: Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyväksynyt
5178: lain korkeimmasta oikeudesta Suuren valiokunnan ·mietin-
5179: nössä N :o 24 olevan ehdotuksen mukaan, paitsi mikäli kos-
5180: kee 16 (17) § :ää, jonka Eduskunta on hyväksynyt näin kuu-
5181: luvaksi:
5182: ,Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä lokakuuta 19118,
5183: jolloin senaatin oikeusosasto lakkautetaan ja sen virkamiehet
5184: siirtyvät vastaaviin toimiin korkeimmassa oikeudessa. Sitä
5185: ennen hallitus nimittää toimiinsa korkeimman oikeuden jä-
5186: senet."
5187: Kun asia Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta on
5188: 1
5189: ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä on V aliakunta päät-
5190: tänyt puoltaa lakiehdotusta Eduskunnan päättämässä muo-
5191: dossa, kuitenkin siten että 16 §:ään on lisätty Lakivaliokun-
5192: nan mietinnössä N :o 6 ·ehdotettu toinen momentti sanamuo-
5193: tivttaan tarpeellisissa kohdin muutettuna.
5194: Edellä olevan perusteella sa,a Suuri valiokunta kunnioit-
5195: taen t-bdottaa,
5196: että laki Korkeinimasta Oikeudesta hyväksyt-
5197: täisiin Ed'ltskunnan päätöksen mukaan muut~,
5198: paitsi että 16 § kuuluisi näin:
5199:
5200: 16 §.
5201: Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä lokakuuta 19,18, jol-
5202: loin senaatin oi>keusosasto lakkautetaan ja sen virkamiehet
5203: siirtyvät vastaaviin toimiin korkeimmas,;a oikeudessa. Sitä
5204: 2 1917 ll Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 10.
5205:
5206: ennen hallitus nimittää toimiinsa korkeimman oikeuden jä-
5207: senet.
5208: Ne korkeimman Oikeuden käsiteltäviin kuuluvat jutut 'ja
5209: asiat, jotka sanottuna päivänä ovat oikmtSosastossa vireillä,
5210: siirretään korkeimpa,an oikeuteen.
5211:
5212: Helsingissä 2'2 päivänä toukokuuta 1918 .
5213:
5214:
5215:
5216:
5217: •
5218:
5219:
5220:
5221:
5222: Helsingis.sä, Suomen Sena81tin kirjwpainos'sa, 1918.
5223: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 10.
5224:
5225:
5226:
5227:
5228: Suomen Eduskunnan vastaus
5229: Hallituksen esitykseen laiksi Korkeimmasta
5230: oikeudesta.
5231:
5232: EduskunnaHe on annettu Hallituksen esitys laiksi Kor-
5233: keimmasta oikeudesta, ja on Eduskunta, joll-e Lakivalio-
5234: kunta on a:siasta antanut mietinnön N:o 6, hyväksynyt seu-
5235: raavan lain: -
5236:
5237:
5238: Laki
5239: Korkeimmasta oikeudesta.
5240:
5241: Suomen eduskunnan pääitökJsen mUJkaisesti säädetään seu-
5242: raavaa: '
5243: 1 §.
5244: Ylintä tuomiova:l'taa oikeu1sasi oissa Suomessa käy,ttää
5245: 1
5246:
5247:
5248:
5249: Korkein oikeus.
5250: Korkein oikeus v'alvoo myös tuomarien ja ulosottovira.n-
5251: omaist.en lainkäyttöä.
5252: .
5253: 2 §.
5254: Korkeimmassa oikeudessa on oleva presidentti ja vähin-
5255: tään kaksitoista oik-eusneuvosta. Presidentiksi ja;, Kor-keim-
5256: man oikeuden esityksestä, oikeusneuvoksiksi nimittää Halli-
5257: tus oiJwamidisiä ja lainoppineilta miehiä, joilla, on taitoa ja
5258: kokemusta tuomarintoimissa.
5259:
5260: 3 §.
5261: Korkeimman oikeud•en on tutkittava ja lopullisesti rat-
5262: kaistava:
5263: 2 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 10.
5264:
5265: 1) kaikki oikeudenkäyntijutut, jotka lain tahi erityisten
5266: asetusten mukaan on voitu saattaa Suomen sena,atin oikeus-
5267: osaston tutkittaviksi;
5268: 2) valitukset viranomaisten päätöksistä ja to]mista, joista
5269: tätä ennen on saaurut valittaa senaatin oikeusosastoon;
5270: 3) valitukset maanjako-oikeuden tuomioista ja päätök-
5271: sistä;
5272: 4) syytteet virkavirheistä, joita virkansa toimituksessa
5273: on tehnyt hovioikeuden presidentti tahi jäsen taikka Kor-
5274: keimman hallinto-oikeuden presid,entti tai jäsPn; .ia
5275: 5) hakemukset menetetyn ajan ta,kaisinsaamisesta ,Ja
5276: lainvoiman saaneen tuomion purkamisesta.
5277:
5278: 4 §.
5279: Korkeimman oikeuden käsi'teltäviä ovat sen lisäksi:
5280: 1) sellaiset hovi- ja alioikeuksia koskevat nimitys-, vir-
5281: kava'))aus- ja viransijaisuusasiat, joiden ratkaisu ei kuulu
5282: alemman viranomaisen tehtäviin;
5283: 2) muut oikeudenhoitoa koskeva.t asiat, jotka Korkeim-
5284: malle oikeu:deUe ehkä uskotaan;
5285: 3) kysymykset siitä, onko jokin juttu tahi asia yleisen
5286: tuomioistuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallintoviran-
5287: omaisen tutkittava; ja
5288: 4) lausunnon antaminen armahduksesta.
5289: Oikeushallintoa koskevien asioiden valmistelusta Ja sen
5290: hallituksenjäsenen osanottamisesta niiden käsittelemis,een,
5291: jolle oikfilshallintoasiat kuuluvat, on säädetty erikseen.
5292:
5293: 5 §.
5294: Korkeimman oikeuden tulee antaa HaHitukselle lausun-
5295: ionsa kysymyksistä, jotka koskevat perustuslain taikka si-
5296: viili- tai rikoslainsäädännön alaan kuuluvien lakien säätä-
5297: mistä, muuttamista, selittämistä tahi kumoamista.
5298: Korkeimman oiffienden as]a on, kun se ka,tsoo tarvittavan
5299: lain taikka a1setuksen muutosta tai selitystä, tehdä HaJlitu:k-
5300: selle esitys sellaiseen lainsäädäntötoimenpiteeseen ryhtymi-
5301: s,estä.
5302: Korkein oikeus. 3
5303:
5304: 6 §.
5305: Niistä tähän asti \Senaatin oikeusosaston käJsitelrtäviin
5306: kuuluneista asioista, jotka siirrflrtään Kormeimpaan hallinto-
5307: oikeuteen, on erikseen säädetty.
5308:
5309: 7 §.
5310: Kor.kein oikeus •on tuom:ionvoipa VllS'lJasenisenä, jollei
5311: eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen
5312: särudetty su~rempaa tai pienempää jäsenmäärää.
5313: Lainsäädäntökysymykset sekä oikeushallintoa koskevat
5314: asiat ovat Korkeimma·ssa oikeudessa käsiteltävät yleisessä is-
5315: tunnossa.
5316: Muut jutut •ja a:sirut saadaan, jollei Korkein oikeus toisin
5317: määrää, käsitellä jaostoissa.
5318:
5319: 8 §.
5320: Korkeimmas1sa oikeudess'a tul·ee oHa tarpeellinen maara
5321: esit.telijöitä, jotka Hallitus nimittää Korkeimman oikeuden
5322: esityksestä, ja muita virkamiehiä, jotka ovat Korkeimman
5323: oikeuden ~tsensä nimitet.tävä:t. Näihin virkoihin on nimitet-
5324: tävä lainoppineita kansalaisia, joilla on taitoa ja kokemusta
5325: tuomarintoimissa.
5326: 9 §.
5327: Prokuraattorin tulee Korkeimmassa oikeudessa käyttää
5328: sitä toimivaltaa ja täyttää ne tehtävät, mitkä hänellä tähän
5329: asti Senaatin oikeusosastossa on ollut.
5330:
5331: 10 §.
5332: Kai!rille tnomareille perustuslaissa vakuutettu oikeus,
5333: ettei heitä saa ilman laillista tutkimusta ja. tuomiota virasta
5334: erottaa, olkoon voimassa myös Korkeimman oikeuden presi-
5335: denttiin ja jäseniin sekä esittelijäihin nähden.
5336:
5337: 11 §.
5338: Kormeimman oikeuden presiden!tti ja jäsenet sekä esitte-
5339: lijät ja muut virkamiehet ovat v~elvolliset eroamaan virastaan
5340: seitsemänkymmenen V'U!Oden iäJssä.
5341: 4 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 10.
5342:
5343: 12 §.
5344: Kor lmimman oikeuden presidentti ja jäsenet saatetaan
5345: prokuraattorin syytteestä viran toimituksess·a tekemästään
5346: virheestä edesvastuuseen siinä erityisessä tuomioistuimessa,
5347: joka käsittelee hallituksenjäsentä vastaan nostettua syyt€ttä
5348: lainvastaisesta menettelystä virkatoiminnassa.
5349:
5350: 13 §.
5351: Mitä Oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa ja ·erityisissä as,e-
5352: tuksissa on säädetty menettelystä ylimmässä oikeusasteessa,
5353: on noudatettava oikeudenkäynnissä Korkeimmassa oikeu-
5354: dessa.
5355: 14 §.
5356: Korkein oikeus la,atikoon työjärjes·tyksensä. Se määrät-
5357: köön myös hovioikeuksien työjärjestyksen.
5358:
5359: 15 §.
5360: Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöön-
5361: panemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella ase-
5362: tuksella.
5363: 16 §.
5364: Tämä lwki astuu voimaan 1 päivänä loka.kuuta 1918, jol-
5365: loin Senaatin oikeusosasto lakkautetaan ja sen virkamiehet
5366: siirtyvät vastaaviin toimiin Korkeimmassa oi·keudessa. eSitä
5367: ' ennen Hallitus nimittää toimiinsa Korkeimman oikeuden jä-
5368: senet.
5369: Ne Korkeimman o~keuden käsiteltäviin kuuluvat jutut ja
5370: as·}ait, jotka. sanottuna päivänä ovat oikeusos•astossa vireillä,
5371: siirretään Korkeimpaan oikeuteen.
5372:
5373:
5374:
5375: · Helsingissä, 28 päivänä toukokuuta 19-18.
5376:
5377:
5378:
5379:
5380: HelsingiS~Sä, Suomen Senaatin rkirjaip.ainoss•a, 1918.
5381: 1917- 'l'oiset valtiopäivät N:o 11,
5382:
5383:
5384:
5385:
5386: Ballitnben esitys Suomen Eduskunnalle
5387: laiksi· Korkeimmasta Hallinto-oikeudesta.
5388: Viimeksi koossaoUeiHe valtiopäiville jätti Ha.llitus m. m.
5389: esityksen laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta, 20 päi-
5390: vänä heinäkuuta 1906 annetun vaalilain 13i ja 16· §:n muutta-
5391: misesta sekä 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista ja niiden
5392: kanssa menettelemisestä annetun asetuksen 9 §:n muuttami-
5393: sesta. Kun Eduskunnan hyväksymät lakiehdotukset eivät
5394: vielä ole vahvistetut eikä julkaistut ja kun Hallitus katsoo
5395: eräitä muutoksia sanotuissa lakiehdotuksissa suotavaksi, jät-
5396: tää Hallitus nyt Eduskunnan hyväksyttäväksi niistä uudet
5397: ehdotukset, ottaen tällöin huomioon ne määräykset, jotka si-
5398: sältyvät Hallituksen Eduskunnan hyväksyttäväksi jättämään
5399: ehdotukseen Suomen Hallitusmuodosta. Nämä ehdotukset
5400: ovat näin kuuluvia:
5401:
5402: Laki
5403: Korkeimmasta Hallinto-oikeudesta.
5404: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seu-
5405: raavaa:
5406: 1 §.
5407: Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudelEsissa valitus-
5408: asioissa alempana mainittavin poikkeuksin käyttää korkein
5409: ha.llinto-oikeus.
5410: Korkeimman hallinto-oikeuden on myös pid·ettävä sil-
5411: mällä ,alempien viranomaisten lainkäytt-öä hallinto-oikeuden
5412: alalla.
5413: 4275--17.
5414: 2 N:o 11
5415:
5416: 2 §.
5417: Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti ja
5418: vähintään seitsemän hallintoneuvosta. Presidentiksi ja, kor-
5419: keimman hallinto-oikeuden esityk.,estä, hallintoneuvoksiksi
5420: nimittää hallitus oikeamielisiä ja lainoppineita mi~hiä, joilla
5421: on taitoa ja kokemusta tuomarin- tai hallintotoimissa. Vä-
5422: hintään puolella korkeimman hallinto-oikeuden jäsenistä tu-,
5423: lee olla kelpoisuus tuomarinviran hoitoon.
5424:
5425: 3 §.
5426: Korkeimman hallinto-oikeuden on tutkittava ja 1opul!i-
5427: sesti ratkaistava:
5428: 1) ne hallinto-oikeudelliset valitusasiat, jotka tähän saak-
5429: ka on ratkaistu senaatin talousosastossa, 4 ja 5 §:ssä säädet-
5430: tyjäi poikkeuksia luku~notta:matta;
5431: 2) asiat, joista erinäisten lakien ja asetusten nojalla teh-
5432: dään valituksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen taikka jotka
5433: sinne alistetaan, samoin kuin hakemukset menetetyn ajan ta-
5434: kaisinsaamisesta ja lainvoiman saaneen päätöksen purkami-
5435: sesta sellaisissa hallintoasioissa, jotka kuuluvat tämän tuo-
5436: mioistuimen taikka hallituksen käsiteltäviin.
5437:
5438: 4 §.
5439: Nimitysasioita koskevat valitukset käsittelee hallitus.
5440: Sama olkoon laki, mitä tulee valituksiin asioissa, jotka lain
5441: mukaan on alistettu hallituksen tutkittaviksi.
5442:
5443: 5 §.
5444: ,T os korkein hallinto-oikeus katsoo valituksen koskevan
5445: kysymystä, jonka ratkaisu pääasiassa riippuu päätöksen tai
5446: toimenpiteen tarkoituksenmukaisuuden harkitsemisesta, on
5447: as1a jätettävä haUituksen ratkaistavaksi.
5448: N:o 11 3
5449:
5450: Jos asiassa, josta 1 momentissa on puhe, on kysymys
5451: myös siitä, onko päätös tai toimenpide lainva.stainen, anta-
5452: koon korkein hallinto-oikeus siitä lausuntonsa.
5453: Korkeimman hallinto-oikeuden tässä ·pykälässä tarkoi-
5454: tettu ,toimenpide tai lausunto on lopullinen.
5455:
5456: 6 §.
5457: Jos valitubeen liittyy samaa as1aa koskeva anomus
5458: hallinnollisesta toimenpiteestä, ratkaiskoon korkein hallinto-
5459: oikeus va:litusasian ja siirtäköön ·asian muussa suhteessa
5460: hallituksen päätettäväksi.
5461: 7 §.
5462: Kovkeimma.n hallinto-oikeuden tulee antaa hallitukselle
5463: lausuntoja hallinnollisista lainsäädäntökysymyksistä.
5464: Korkeimman hallinto-oikeuden asia on, kun se katsoo
5465: hallintoa koskevan Iain tai asetuksen muuttamisen tai se-
5466: littämis·en tarpeen vaatimaksi, tehdä siitä esitys hallituk-
5467: selle.
5468: 8 §.
5469: Korkein hallinto-oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä,
5470: jollei eräänlaisten asiain ratkaisemista va.rten ole laissa erik-
5471: seen säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.
5472: 9 ·§.
5473: Korkeimmassa ha:llinto-oikeudessa tulee olla tarpeellinen
5474: määrä esittelijöitä, joiden mimittämisestä on eriks·een sää-
5475: de.tty, ja muita virkamiehiä, jotka korkein hallinto-oikeus itse
5476: nimittää. Näihin virkoihin on nimitettävä lainoppineita
5477: miehi~.
5478: 10 §.
5479: Prokuraa,ttorilla olkoon korkeimmassa hallinto-oikeu-
5480: dessa sama toimivalta ja samat tehtävät, jotka hänellä on ol-
5481: Iut senaatin oikeusosastossa.
5482: 4 N:o 11
5483:
5484: 11 §.
5485: Kaikille tuomareilla perustusl·aissa vakuutettu oikeus,
5486: ettei heitä saa ~lman laillista .tutkimusta ja tuomiota vi-
5487: rasta erottaa, olkoon voimassa myös korkeimman hallinto-
5488: oikeuden presidenttiin ja jäseniin sekä esittelijöihin nähden.
5489:
5490: 12 §.
5491: Korkeimman hallinto-oikeuden pre:si·dentti ja ha1linto-
5492: neuvokset sekä esittelijät ja muut virkamiehet ovat velvolli-
5493: set eroamaan virastaan kuudenkymmenen kahdeksan vuo-
5494: den iässä.
5495: 13 §.
5496: Viran toimituksessa tekemäs.tään virheestä pannaan kor-
5497: keimman hallinto-oi•keuden presidentti ja hallinboneuvos
5498: syytteeseen korkeimmassa oikeudessa.
5499:
5500: 14 §.
5501: Asiain käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa
5502: noudatettakoon laillista •oikeudenkäyntijärjestystä.
5503:
5504: 15 §.
5505: Milloin asian ratkaisu niin vaatii, hankkikoon korkein
5506: hallinto-oikeus lausunnon tai selityksen viranomaiselta sekä
5507: antakoon määräyksen ·todistajan tai asiantuntijan kuulemi-
5508: sesta tuomioistuimessa.
5509: 16 §.
5510: Korkein hallinto-oikeus päättäköön töiden j31kamisesta
5511: jäsentensä kesken sekä laatikoon. työjärjestyksensä.
5512:
5513: 17 ·§.
5514: Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain tä.ytäntöön-
5515: pimemi~ta varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella ase-
5516: tuksella.
5517: N:o 11 5
5518:
5519: 18 §.
5520: Tämä laki astuu voimaan ......................... .
5521: , Ne jutut ja asiat, jotka tämän lain mukaan kuuluvat
5522: korke!rnman hallinto-oikeuden käsiteltäviin, mutta: jotka
5523: sanottuna päivänä ovat vireillä senaatissa taikka korkeim-
5524: massa oikeudessa, siirretään korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
5525:
5526:
5527: Laki 20 päivänä heinäkuuta- 1906 annetun
5528: Vaalilain 13 ja 16 §:n muuttamisesta.
5529:
5530: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä-
5531: ten, että 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain 13
5532: .ia 16 § ovat muutettavat U:äin kuuluviksi:
5533:
5534: 13 §.
5535: Jos joku tahtoo hakea muutosta kuvernöörin päätökseen,
5536: tehköön •sen valituksella, joka, asetetaan kork·eimmaUe
5537: hallinto-oikeudelle ja annetaan kuvernöörille viimeistään
5538: ennen kello kahtatoista neljäntenätoista päivänä pää.töksen
5539: kuuluttamisesta lukien.
5540: Kun valitus on tehty, lähettäköön kuvernööri sen ynnä
5541: jäljennöksen päätöksestä ja asiakirjat heti mainitun aja.n
5542: kuluttua korkeimpaan haHinto-oikeuteen; mutta muussa
5543: tapauksessa kuvernööri ilmoittakoon vaalilautakunna1le, että
5544: päätös on saanut lainvoiman.
5545: Korkein hallinto-oikeus toimituttaa kuvernöörin kautta
5546: vaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen.
5547:
5548: 16 §.
5549: Ennen uusia vaaleja on vaaliluettelo niin tarkastettava,
5550: lnlin 8 § :ssä on sanottu, sekä heti sen jälkeen kymmenen päi-
5551: vän kuluesså asianmukaisen· valvonna.:n a.laisena pidettävä
5552: c. N:o 11
5553: 6
5554:
5555: äänestysalueella esillepantuna, josta kuulutuksella on tieto
5556: annettava.
5557: V aa tim us vaalii uettelon oikaisemisesta on saman aJan
5558: kuluessa kirjallisesti lautakunnalle esitettävä. Jos vaatimus
5559: tarkoittaa jonkun p•oistamista vaaliluettelosta, antakoon lau-
5560: takunta kirjelmän hänen tiedokseen 10 § :ssä mainitussa jär-
5561: jestyksessä, k·ehottaen häntä seitsemän päivän kuluessa
5562: edellä 1 momentissa mainitun ajan loputtua antamaan kir-
5563: jallisen selityksensä.
5564: Sen jälkeen menetelläi-in asiassa niinkuin 11 § :ssä on sää-
5565: detty; ja kuvernöörin tulee joutuisas·ti alistaa asiasta anta-
5566: mansa päätös korkeimman hallinto-oikeuden tutkittayaksi.
5567:
5568:
5569: Laki 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista
5570: ja niiden kanssa menettelemisestä annetun ase-
5571: tuksen 9 §:n muuttamisesta.
5572:
5573: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä-
5574: ten, ·että 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista ja niiden
5575: kanssa menettelemisestä annetun asetuksen 9 § on muutet-
5576: tava näin kuuluvaksi:
5577:
5578: 9 §.
5579: Muutosta päätökseen saa.daan hakea korkeimmassa
5580: hallinto-oikeudessa valituksella, joka, ynnä päätöksen ja,
5581: valituksessa mainittujen, -ennen sisäänantamattomain asia~
5582: kirjain kanssa on viimeistään yhdentenäkolmaHa päivänä
5583: julistamisen jälkeen, julistamispäivää kumminkaan luke-
5584: mat-ta, laillisesE.a järjestyksessä annettava joko korkeimmalle
5585: hallinto~oikendelle taikka kuvernöörille, jossa viimemaini-
5586: tussa tapauksessa kuvernööri vaatikoon valituksesta asian-
5587: omaisten selitJ~ksen sekä sen jälkeen toimittakoon valituksen
5588: N:o 11 7
5589:
5590: ja asiaan kuuluvat asiakirjat oman lausuntonsa kanssa kor-
5591: keimpaan hallinto-oikeuteen.
5592:
5593: Helsingissä, 3 päivänä joulukuuta 19 17.
5594: 1
5595:
5596:
5597:
5598:
5599: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
5600:
5601: Oikeustoimituskunnan Päällikkö
5602:
5603: Onni Talas.
5604:
5605:
5606: A. Pulkkinen.
5607: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjap.ainossa, 1917.
5608: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 11.
5609:
5610:
5611:
5612:
5613: Lakivaliokunnan mietintö
5614: N :o 7 hallituksen esityksen johdosta. joka
5615: sisältää ehdotuksen laiksi Korkeimmasta Hal-
5616: linto-Oikeud.-.sta.
5617:
5618: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lä1hettä-
5619: nyt hallituksen edellä.mai•nitun esityksen N :o 11.
5620:
5621:
5622: Useimmissa sivistysmaissa on hallinto-oikeudellista lain-
5623: käyttöä varten perustettu erityisiä hallintotuomioistuimia,
5624: joko ,siten että hallinto-oikeudelliset riita-asiat on kaiki-ssa
5625: oikeusasteisSia siirretty sellaisille tuomioistuimiUe, tai siten
5626: että arempina oikeusastein~ ovat hallintoviraoomaiset} mutta
5627: viimeisenä asteena erityinen hallintotuomioistuin. Kun Suo-
5628: messa on ollut kysymyksessä uudistuksen aikaansaami]leri
5629: tällä alalla, ci ole jo kustannus:tenkaan vuoksi ajateltu täy-
5630: dellisen oikeuslaitoksen aikaansaamista, vaan ainoastaan
5631: ylimmoo hallinto-oik-eu~ellisen tuomioistuimen perustamista.
5632: Ne haita.t, jotka johtuvat siitä, että hallinto-oikeudeHi.:set
5633: riita-a!Siat ovat hallintoviranomaisten käsiteltäviä, ovatkin
5634: erityisen tuntuvia ainoastaan mitäJ tuloo ylimpään oikeus-
5635: asteeseen eli hallitukseen. Toisaalta. mainitut asiat lilan pal-
5636: j~n kysyvät hallituksen aikaa yleisempää 'luontoa olevain
5637: tehtäväin vahingoksi, toisaalta ei oikeusturvallisuuden kan"
5638: nalta ole riittäviä takeita sanottujen asiain tyydyttävästä
5639: ratkaisUJsta, koska hallituksen jä.s~:miä nimitettäessä ei voida
5640: panna erityistä huomiota heidän kykyynsä hallinto-oikeudel~
5641: l1sessa lainkäytössä. Viime valtiopäiviHä hyväksytty laki
5642: e~ityisen ylimmän hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen: ·pe-
5643: rustamisesta jät~ttiin· koossa olevilla valtiopäivillä vahvista-
5644: 1917 II Vp . ..,--V. M.- Esitys N:o 11.
5645:
5646: matta. Jo sitä ennen oli kuitenkin hal!litus jMtälltyt Edus-
5647: kunnalle uuden esityksen asiasta.
5648: Hallituksen esityksen .mukaan olis.i perustettavan kor-
5649: keimman eli, kuten sitä Valiokunl!Ja•n valmistaana.ssa la.kieh-
5650: dotuksessa nimitetään, ylimmän: hallinto-oikeuden käytettävä
5651: korkeinta tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisis1sa valitusasioissa
5652: sekä myös pidettävä silmällä .alempien viranomaisten lain-
5653: käyttöä hallinto-oikeuden alalia. Poikkeuksena olisivat nimi-
5654: tysasioita koskevat valitukset sekä valitukset, joiden ratkaisu
5655: pääasiassa riippuu päätöksen tai toimenpiteen tarkoituksen-
5656: mukaisuuden harkit.semisesta. Ensiksimainittu poikkeus joh-
5657: tuu siitä.,. että. pääiasian, virkanimityksen, täytyy a.g;ia.nmu-
5658: ka.isesti olla hallituksen tehtävä.nä, jälkimäinen poikkeus
5659: aiheutuu a1sian luonnosta. Jos samassa asiassa valitukseen
5660: liittyy anomus hallinnollisesta toimenpiteestä, ratkaisisi ylin
5661: hallinto-oikeus valituksen ja hallitus asian muulta osalta.
5662: Pä.t.evyysriita. haHituksen ja ylimmän hallinto-oikeuden vä-
5663: lillä olisi hallinto-oikeuden ratkaistava.
5664: Paitsi senaatin talousosa!Stossa, käsitellään hallinto-
5665: oi.looudeBisia. valitusasioita myöskin se11aatin oikeusosa.&1:0$Sa.
5666: 1'ärkeimmät näist-ä elin. k. jako-asiat, joissa usein joutuu rat-
5667: ka1stavaksi laaja.kanioisia. omistu11oikeutta koskevia kysy-
5668: myksiä, ei senvuoksi esityksessä. olekaan siirretty ylimpääin
5669: hallinto-oikeuteen, jota vastoin va.litukset vaaliasioissa ja
5670: idolaisuutta koskevis;:a asio~ssa, luonteeltaan puht~asti hal-
5671: liwto-oikeudellisil).a, olisivat ylimmän hallinto-oikeud.ep. käsi-
5672: t~ltäviä.
5673: ;Esityksen mukaan tulisi ylimmällä! hallinto-oikeudella
5674: var""in.a.isen toimintaitSa ohella myöskin olemaan tärkeänä
5675: t•htävänä lausuntojen antaminen hallitukselle hallilbilollisi-sta
5676: lainsää.däntökysymyksistä, jota paitsi se saisi tehdä ~ityksiä
5677: sanotun lainsäädännön muuttamisesta ja. selittämi~estä.
5678: Ylimmässä ha~llinto-oikeudessa olisi oleva presid~ntti .ia
5679: vähintään seit.semän hallintou.euvosta, jotka. hallitus n.imit-
5680: tä.i.si. rRallinto-oikeus olisi tuomionvoipa viisijäseniwnä.
5681: Hallinto-oikeuden käsitelwväin valitusasiain valmistelua ja
5682: esittelyä varten olisi. hallinto-oikeudessa oleva tarpeellinen
5683: Y;\W Hallilt~ik.eus. 3
5684:
5685: määrä esittelijöitä ja muita virk!uni~h.iä. Tuomareille perus-
5686: tuslaissa vakuutettu oikeus, ettei heitä saa ilman laillista tut-
5687: ·kimUJSta ja tuomiota virasta erot.taa, olisi voimassa myöslPn
5688: ylimmän hallinto-oikeuden presidenttiin ja. jäseniin nähden,
5689: ollen he kuitenbn veholliset eroamaan, virasta 6·8 vuoden
5690: iä>ssä. Virkavirheestä olisi hallinto-oikeuden jä.sen panta.va
5691: syytteeseen ylimässä oikeudessa.
5692:
5693:
5694: Erityisen ylimmän hallin ta-oikeudellisen tu{)mioistuimen
5695: aikaansaaminen on ylempänä esitetyistä syistä pidettävä tar-
5696: peellisena ja, kun hallinto-oikeudeHisia valitusasioita on tätä
5697: nykyä paljo ratkaisematta, kiil'eellisenäkin. Ne periaatteet,
5698: joille esitykseen sisältyvä lakiehdotus perustuu, ovat myös-
5699: kin Valiokunnan mielestä yleensä hyväksyttävät. Tärkeä
5700: muistutus täJssä kuitenkin on tehtävä. Esityksessä ei ole huo()-
5701: l~hdittu riittävän julkisen valvonnan aikaansaamisesta ylim-
5702: pään hallinrto-oikeuteen nähdep:. Valiokunta sentähden nyt,
5703: niinkuin äS'ken antamasaan mietinnössä ylimpään oikeuteen
5704: nähden, ehdottaa, että ylimmän hallinto-oikeuden jä.s·enet ni-
5705: mitettäisiin viideksi vuodeksi kerrallaan ja että 4allituksen
5706: olisi ennen nimitystä ha•nkittava eduskunna.n peruiStuslaki-
5707: valiokunna.n lausunto ehdokkaista. Syistä, jotka ylim1,lää
5708: oikeutta koskevassa mietinnössä on esitetty, ehdotetaan sen
5709: lisä'ksi, että virkamies, joka nimitetäij;n ylimi)1än hallinto-
5710: oikeuden jäseneksi, pysyisi edemsessä virassaan, mutta olisi
5711: velvollinen luopumaan siihen kuuluvista palkka.eduista. Esi-
5712: tyksen 2 § on tämän mukaisesti uudestaan muodosteltu.
5713: Kun mikään ei estä:, että laki ylimmästä hallinto.oikeu-
5714: desta astu voimaan heti, kun se julkaistaan, on· lalriehdotuk-
5715: '~en 19 § ::stä poistettu sään·nös lain voimaa•n astumisesta eri-
5716: tyisesti mä!ärättävänä päivänä. Muut esitykseen tehdyt vä-
5717: häiset korjaukset ja ·lisäyks•et eivät kaivannoa selitystä.
5718: Lopuksi on mainittava, että Lakivaliok]nlta, y4tyen P.e-
5719: mstusla•kivaliokunna.lta asiasta. saamaansa, t.ähän: liitettyyn
5720: la!IS1Jllltoon, on sitä mi-eltä, että käsiteltävänä olevassa l~ki
5721: ehdotuk.sessa ei ole s.ä.ännöksiä., jotka sisältäisivät poik]reuk-
5722: 4 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o ll.
5723:
5724: sen perustuslaista, ja että lakiehd<>tusta siis ei tarvitse k11si-
5725: ~llä ,siiuä järjestyksessä kuin perustuslain muuttamisesta on
5726: säädetty.
5727: Edellä esittämänsä nojalla Valiokunta. kunnioittaen eh·
5728: dottaa,
5729: että Eduskunta hyväksyisi ja. vahvistaisi seu-
5730: raavan lakiehdotuksen:
5731:
5732:
5733:
5734: Laki
5735: Ylimmästä Hallinto-oikeudesta.
5736:
5737: Suomen eduskunnan päätöksellä ( poist.) .säädetään seu-
5738: raavaa:
5739: 1 §.
5740: Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitus-
5741: asioissa alempana mainittavin poikkeuksin käyttää ylin
5742: hallinto-oikeus.
5743: Ylimmän hallinto-<>ikeuden on myös pidettävä silmällä
5744: alempien viranomaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla.
5745:
5746: 2 §.
5747: Ylimmässä hallinto-oikeudessa tulee olla presidentti ja
5748: tarpBellinen mää:rä hallintoneuvoksia. Näihin toi•rniin asebtoo
5749: hallitus joka viides voosi, hankittu.aan edUAslwnnan perusfJus-
5750: lakivaliokunnan laus·unnon ehdokkaista, oikeamielisiä ja lain-
5751: oppineita kansalaisia, joilla on taitoa ja kokemrusta tuomarin-
5752: tai hallintotoimissa. Vähintään puolellia ylimmän hallinto-
5753: oikeuden jäsenistä tulee olla k.elpoiswus tuomarinviran hoitoon.
5754: Oiloeuden jäsenten viisivuoti<;en toimikmuden aikana ålk'öön
5755: aDoimeksi jmttunutta paikkaa täytettäkö pitermnäksi kuin
5756: jäljellä olevaiksi ajaksi.
5757: Virkamies, joka nimitetään yiirnrnän hallinto-oikeuilmt
5758: _jäset~eksi, pysyy edellisessä vimssaan, mutta on velvollinen
5759: luopumaan kaikista virkaan kmul·uvista palkkae&uista.
5760: Ylin Hallinto-Oikeus. 5
5761:
5762: 3 §.
5763: Ylimmän hallinto-oikeuden on tutkittava ja lopullisesti
5764: ratkaistava:
5765: 1) ne hallinto-oikeudelliset valitusasiat, jotka tähän
5766: saakka on ratkaistu senaatin talousosastossa, 4 ja 5 § :ssä
5767: säädettyjä poikkeuksia lukuunottamatta;
5768: 2) asiat, joista erinäisten lakien ja asetusten nojalla teh-
5769: dään valituksia ylimJJään hallinto-oikeuteen taikka jotka
5770: sinne alistetaan, samoin kuin hakemukset menetetyn ajan
5771: takaisinsaamisesta ja lainvoiman saaneen päätöksen purka-
5772: misesta sellaisissa hallintoasioissa, jotka kuuluvat tämän tuo-
5773: mioistuimen taikka hallituksen käsiteltäviin.
5774:
5775: 4 §.
5776: Nimitysasioita koskevat valitukset käsittelee hallitus.
5777: Sama olkoon laki, mitä tulee valituksiin asioissa, jot.ka lai.n
5778: , hallituksen tutkittaviksi.
5779: mukaan on alistettu
5780:
5781: 5 §.
5782: Jos ylin hallinto-oikeus katsoo valituksen koskevan kysy-
5783: mystä, jonka ratkaisu pääasiassa riippuu päätöksen tai toi-
5784: menpiteen tarkoituksenmukaisuuden harkitsemis(lsta, on asia
5785: jätettävä hallituksen ratkaistavaksi.
5786: Jos asiassa, josta 1 momentissa on puhe, on kysymys
5787: myös siitä, onko päätös tai toimenpide lainvastainen, anta-
5788: koon ylin hallinto-oikeus siitä lausuntonsa.
5789: Ylimmän hallinto-oikeud·en tässä pykälässä tarkoi,tettu
5790: toimenpide tai lausunto on lopullinen.
5791:
5792: 6 §.
5793: Jos valitukseen liittyy samaa asiaa koskeva anomus
5794: hallinnollisesta toimenpiteestä, ratkaiskoon ylin hallinto-
5795: oikeus valitusasian ja siirläköön asian muulta osalta halli-
5796: tuksen päätettäväksi.
5797: 7 §.
5798: Ylimmän hallinto-oikeuden tulee antaa hallitukselle lau-
5799: suntoja hallinnollisista lainsäädäntökysymyksistä.
5800: 6 1917 II Vp.- V. M.- ESitys N:o 11.
5801:
5802: Ylimmän hallinto-oikeuden asia. on, kun se katsoo hal-
5803: lintoa koskevan lain tai asetuksen muuttamisen tai selitti1-
5804: misen tarpeen vaatimaksi, tehdä siitä esitys hallitukselle.
5805:
5806: 8 §.
5807: Ylin hallinto-oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä,
5808: jollei eräänlaisten asiain ratkaisemista. vart€11 ole laissa erik-
5809: se~n säadett.y suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.
5810:
5811:
5812: 9 §.
5813: l'limmässä hallinto-oikeudessa tulee olla tarpeellinen
5814: määrä esit.telijöitä, joiden nimittämisestä on ·erikseen säädetty,
5815: ja muita virkamiehiä, jotl(a ylin hallinto-oikeus itse nimittää.
5816: Näihin virkoihin on nimitet.tävä lainop11ineita kansalaisia.
5817:
5818: 10 §.
5819: Prokuraattorilla olkoon ylimmässä hallinto-oikeudessa
5820: sama toimivalta ja samat tehtävät, jotka hänellä on ollut
5821: senaatin oikeusosastossa.
5822:
5823: 11 §.
5824: Kaikille tuomareille perustuslaissa vakuutettu oikeus,
5825: ettei heitä saa ilman laillista tutkimusta ja. tuomiota virasta
5826: erottaa, olkoon voimassa myös tJlimmän hallinto-oikeuden
5827: pre;identtiin ja jäseniin sekä esittelijöihin nähden.
5828:
5829: 12 §.
5830: Ylimmän hallinto-oikeuden presidentti ja hallintoneuvok-
5831: set sekä esiU~lijät ja muut virkamiehet ovat velvolliset eroa-
5832: maan virastaan kuudenkymmenen kahdeksan vuoden iässä.
5833:
5834: 13 §:
5835: 'Viran toimituksessa tekemästään virheestä pannaan ylim-
5836: män hallinto-oikeuden presidentti ja. hallintoneuvos syyttee-
5837: seen ylimmässä oikeudessa.
5838: Ylin Hallinto-oikeus. 7
5839:
5840: 14 §.
5841: Asiain käsittelyssä ylimmässä hallinto-oikeudessa nouda-
5842: tettakoon laillil'>ta oikeudenkä;yntijärj:estystä.
5843:
5844: 15 §.
5845: 1\iilloin asian ratkaisu niin vaatii, hankkikoon ylin ;haJ-
5846: lintocoikeus lausunnon tai selityksen viranomaiselta sekä an-
5847: takoon määräyksen todistajan tai asiantuntijan kuulemisesta
5848: tuomioistuimessa.
5849: 16 §.
5850: Ylin hallinto-oikeus päättäköön töiden jakamisesta jäsen-
5851: tenl'>ä k-esken sekä laatikoon työjärjestyksensä.
5852:
5853: 17 §.
5854: Ylimmän hallinto-oikeuden päätöksistä ja pöytäkirjO'iJsta
5855: annettakoon vaadittaessa säädettyjä maksuja vastaan jäljen-
5856: nöksiä ja otteita.
5857: 18 (17) §.
5858: Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöön-
5859: panemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnol1isella ase-
5860: tuksella.
5861: 1.9 (18) §.
5862: (Poist.).
5863: Ne jutut ja asiat, jotka tämän lain mukaan kuuluvat
5864: ylimmän ha1linto-oik-euden käsiteltäviin, mutta jotka- sa~
5865: . nottuna päivänä ovat vireillä senaatissa taikka ylimmässä
5866: oikeudessa, siirretään ylimpään hallinto-oikeuteen.
5867:
5868:
5869:
5870: Laki
5871: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain 13 ja 16 §:n
5872: muuttamisesta.
5873:
5874: Suomen eduskunnan päätöksellä (poist.) muutetaan täten
5875: ~0 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain 13 ja 16 §
5876: (poist.) näin kuuluviksi:
5877: 8 1917 II Vp.--:- V. M.----:-:- Esitys N:o 11.
5878:
5879: 13 §.
5880: Jos joku tahtoo hakea muutosta kuvernöörin päätökseen,
5881: tehköön sen valituksella, joka asetetaan ylimmälle hallinto-
5882: oikeudelle ja annetaan kuvernöörille viimeistään ennen kello
5883: kahtatoista neljäntf:mätoista päivänä päätöksen kuuluttami-
5884: sesta lukien.
5885: Kun valitus on tehty, lähettäköön kuvernööri sen ynnii
5886: jäljennöksen päätöksestä ja asiakirjat heti mainitun ajan lm-
5887: luttua ylimpään hallinto-oikeuteen; mutta muussa tapauk-
5888: sessa kuvernööri ilmoittakoon vaalilautakunnaUe, että päätös
5889: on saanut lainvoiman.
5890: Ylin haJlinto-oikeus toimituttaa kuv·ernöörin kauttru vaal~,
5891: lantakunnalle asiasta antamansa päätöksen.
5892:
5893: 16 §.
5894: Ennen uusia vaaleja on vaaliluettelo niin tarkastettava,
5895: kuin 8 § :ssä on sanottu, sekä heti sen jälkeen kymmenen päi-
5896: vän kuluessa asianmukaisen valvonnan alaisena pidettävä
5897: äänestysalueella esillepantuna, josta kuulutuksella on tieto
5898: annettava.
5899: Vaatimus vaaliluettelon oikaisemisesta on saman ajan
5900: kuluessa kirjallisesti lautakunnalle esitettävä. Jos vaatimus
5901: tarkoittaa jonkun lJOistamista vaaliluettelosta, antakoon lan-
5902: takunta -kirjelmän hänen tiedokseen 10 § :ssä mainitussa jär-
5903: jestyksessä,· kehottaen häntä seitsemän päivän kuluessa
5904: edellä 1 momentissa mainitun ajan loputtua antamaan kir-
5905: jallisen selityksensä.
5906: Sen jälkeen menetellään asiassa niinkuin 11 § :ssä on sää-
5907: detty; ja kuvernöörin tulee joutuisasti alistaa asia&ta anta-
5908: mansa päätös ylimmän hallinto-oikeuden tutkittavaksi.
5909: /
5910:
5911:
5912:
5913:
5914: Ylin Hallinto-oikeus. 9
5915:
5916: Laki
5917: 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista ja niiden kanssa
5918: menettelemisestä annetun asetuksen 9 §:n muuttamisesta.
5919:
5920: Suomen eduskunnan päätöksellä ( poist.) rnwutetaan täten
5921: ( poi.<;t.) 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista ja niiden
5922: kanssa menettelemisestä annetun asetuksen 9 § (pois.t.) näin
5923: kuuluvaksi:
5924: 9 §.
5925: Muutosta päätökseen sandaan hakea ylimmä~ä hallinto-
5926: oikeudessa valituksella, joka, ynnä päätöksen ja valituksessa
5927: mainittuj-en, ennen sisäänantamattomain asiakirjain kanssa on
5928: viimeistään yhdentenäkolmatta päivänä julistamisen jälkeen,
5929: julistamispäivää kumminkaan lukematta, laillisessa järjes-
5930: tyksessä annettava joko ylimmälle hallinto-oikeudelle taikka
5931: kuvernöörille, jossa viimemainitussa tapauksessa kuvernööri
5932: vaatikoon valituksBsta asianomaisten selityksen sekä sen jäl-
5933: keen toimittakoon valituksen ja asiaan kuuluvat asiakirjat
5934: oman lausuntonsa kanssa JJlimpiiän hallinto-oikeuteen.
5935:
5936:
5937: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
5938: Mi,kkola, varapuhoonjohtaja Airala, jllisenet Aronen, Hakala,
5939: Anni Huotari, Alma Jokinen, Kaila, Lapveteläinen, A.
5940: Manner, Nurminen, Roos, Saarelainen, Sirola,, Snellman, L.
5941: Typpö, Yrjö-Koskinen ja Akesson sekä varajäsenet Alanen,
5942: Forsten, Korhonen, Lantto ja Tuomikoski.
5943:
5944: Helsingissä, 23 päivänä tammikuuta 1918.
5945: 10 1917 II Vp.- V. .M.- Eslcys N:o 11.
5946:
5947:
5948:
5949:
5950: Vastalauseita.
5951: I.
5952:
5953: Koska niinhyvin esityksen kuin valiokunnan ehdotuk-
5954: sen mukaan ylimmästä hallinto-oikeudesta on tarkoitettu
5955: muodos-taa varsinainen tuomioistuin, saamme viittaamalla
5956: Lakivaliokunnan mietintöön N :o 6, joka sisältää ehdotuk-
5957: sen laiksi ylimmästä oikeudesta, liitetyssä ensimmäisessä
5958: vastalauseessa esiintuotuihin perusteihin, kunnioittaen eh-
5959: dottaa,
5960: että perustettavan tumnioistt~imen nimeksi
5961: hyväksyttäisiin KoTkein Hallinto-oikeus;
5962: että lakiehdotuksen 2 § hyväksyttäisiin ltal-
5963: lttuksen esityksen mukaisena; sekä
5964: että lakiehdotuksen 17 § poistettaisiin.
5965:
5966: Helsingissä, tammikuun 23 päivänä 1918.
5967:
5968:
5969: Antti Mikkola. S. Wilh. Roos.
5970: ~ Vastalauseita. 11
5971:
5972:
5973:
5974:
5975: II.
5976:
5977: Valiokunta on mietinnössään asettunut sille kannalle,
5978: että hallituksen on ylimmän hallinto-oikeud€n jäsenten paik-
5979: koja täyttäissään hankittava lausunto eduskunnan perustus-
5980: lakivaliokunnalta eikä eduskunnalta sekä että virkamies,
5981: joka nimitetä,än ylimmän hallinto-oikeuden jäseneksi pysyy
5982: edellisessä vira.ssaan ollen ve1vollin;m luopumaan kaikista
5983: virkaan kuuluvista palkkaeduista.
5984: Lakivaliokunnan mietintöön N :o 6 liittämässämme vasta-
5985: lauseessa olemme asettuneet sille kannalle, että ylimmän
5986: oikeuden jäseniä virkoihin asetet.taissa olisi hankitta,va lau-
5987: sunto eduskunnalta sekä ettei virkoihin nimitetyille olisi
5988: tarpeellista säilyttää Bntisiä virkojaan. Siinä vastalauseessa
5989: esitetyt perustelut soveltuvat kaikissa kohdin myöskin ylim-
5990: män hallinto-oikeudoo jäsenten nimitykseen. Ehdotamme
5991: siis että eduskunta hyväksyisi laissa ylimmästä hallinto-
5992: oikeudest,a 2 §:n näin kuuluvana:
5993: Ylimmässä Hallinto-oikeudessa tulee olla presidentti ja
5994: vähintään viisi hallintoneuvosta. Näihin toimiin asettaa
5995: Senaatti joka viides vuosi, hci.nkittuaan Eduskunnan lausun-
5996: non tekemästään ehdollepanosta, oikeamielisiä ja lainoppi-
5997: neita kansalaisia, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarin- tai
5998: hallintotoimissa. Vähintään puolella Ylimmän Hallinto-
5999: oi/f,euden jäsenistä tulee -olla kelpoisuus tuomarinviran hoi-
6000: toon.
6001: Jäseniä uudelleen nimitettäessä saakoot etusijan entiset
6002: jäsenet, jotka virkatoimessaan eivät ole antaneet aihetta oi-
6003: keutettuun moitteeseen. Ylimmän Hallinto-oikeuden jäsen-
6004: ten viisivuotisen toimikauden aikana älköön avoimeksi jou-
6005: tun'lftta paikkaa täytettäkö pitemmäksi kuin jäljellä olevaksi
6006: ajaksi.
6007: 12 1917 II Vp . .,---V. M.- Esitys N:o 11.
6008:
6009: Lisäksi ehdotamme lakiin otettavaksi uuden §:n, jonka
6010: järjestysnumeroksi soveltunee 17 ja, jolloin sen jälkeen seu-
6011: raavien §:lien. järjestysnumero tulisi muuttumaan. Uuden
6012: § :n sanamuoto olisi seuraava:
6013: Ylimmän Hallinto-oikeuden on vnosittain annettava ker-
6014: tomus toiminnastaan Suomen Eduskunnalle.
6015:
6016: Helsingissä, 23 päivänä tammikuuta 1918.
6017:
6018:
6019: K. Hakala. Alma Jokinen.
6020: T. Lapveteläinen. Anni Huotari.
6021: Liite. 18
6022:
6023: SUOMEN EDUSKUNNAN
6024: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA
6025: Liite.
6026: Helsingissä,
6027: tammikuun 15 p:nä 1918.
6028: N:o 10.
6029:
6030:
6031: La k i v a l i o k u n n a ll e.
6032:
6033: Ryhtyessään käsittelemään hallituksen esitystä N :o 11,
6034: joka sisältää ehdotuksen laiksi Korkeimmasta Hallinto-
6035: oikeudest{l, on Lakivaliokunta katsonut tarpeelliseksi saada
6036: P-erustuslakivaliokunnalta lausunnon siitä,, onko mainitussa
6037: lakiehdotuksessa säännöksiä, jotka :-.isältävät poikkeuksen
6038: perustuslaista., ja lakiehdotusta siis käsiteltävä siinä järjes-
6039: tyksessä, kuin perustuslain muuttamisesta on säädetty. Laki-
6040: valiokunta on sentähden kirj.elmällä tämän tammikuun 11
6041: päivältä pyytänyt Perustuslakivaliokunnan lausuntoa mai-
6042: nitusta kysymyksestä.
6043: Ylin hallinto-oikeudeUinen lainkäyttö on, oltuansa
6044: Ruotsin vaHan aikana kollegioiden ja niiden yläpuolella
6045: olevan hallituksen toimitettavana, vuodesta 1809 ollut uskot-
6046: tuna hallituskonseljin, sittemmin senaatin, talousosastolle.
6047: Kun hallinto-oikeudellinen lainkäyttö ;ylimmässä oikeus-
6048: asteessa nyt ehdotetaan siirrettäväksi erityiselle Korkeim-
6049: malle Hallinto-oikeudelle, on niiden säännöksien luonnetta,
6050: joilla tämä muutos olisi aikaansaa.tavissa, arvosteltava
6051: asiasta aikaisemmin voimassa ·olleen lainsäädäJlnön mukaan.
6052: Hallinto-oikeudellinen lainkäyttö yleensä on ollut, myös-
6053: kin Oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 2-6 § :n mukaan, ero-
6054: tettuna erityisille hallinnollisilla säännöksillä järjestettä-
6055: ville viranomaisille. Kol'legiota lkosl.,evat Hallitusmuodon
6056: säännöksetkään eivät tarkoita hallinto-oikeudelliseen lain-
6057: käyt.töön kuuluva.in asiain, vaan hallintoasiain. käsittelyä.
6058: Niin ollen on hallinto-oikeudellinen lainkäyttö, myöskin
6059: viimeisessä oikeusasteessa, voitu hallinnollisilla säännöksillä
6060: 14 1917 II Vp.- V. M:.- Esitys N:o 11.
6061:
6062: siirtää senaatin talousosastolle ja olisi voitu edelleen siirtää
6063: myöskin eri'tyiooll~ koll~giooll~ viranomaiselle. Vastaava
6064: muutos on sentähden perustuslain estämattä aikaansaata-
6065: vissa myöskin eduskuntalailla. Sen kautta tulisi tosin
6066: hallinto-oikeudellin~n lainkäyttö ylimmässä oikeusasteessa
6067: riippuvaksi eduskuntalaista.. Mutta niin on erinäisten hal-
6068: linnolli~een lainkäyttiiän kuuluvain asiain, esim. knnnallis-
6069: ttm valitusasiain käsit.tely ja oikeuspaikka jo aikaisemmin
6070: tul·lut eduskuntalama järjest~tyksi. Myöskint Hallituksep
6071: esityksessä ehdotettu laki Korkeimmasta Hallinto-oikeudesta
6072: voidaan oontähden säätää noudattam<Ltta sitä erityistä jär-
6073: jestystä, joka perustuslain muuttamisesta on voimassa.
6074: Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, saa Perustuslaki-
6075: valiokunta lmnnioittaen käsityksenään la.usua,
6076: että puheenalaisessa lakiehdotuksessa ei ole
6077: säännöksiä, jotka sisältiiisivät poikkimksen pe-
6078: Yustuslaista.
6079:
6080: Perustuslakivaliokunnan puolesta:
6081:
6082: K. J. Ståhlberg.
6083:
6084:
6085: Hjalrna:r Ka.helin.
6086: Liite. 15
6087:
6088:
6089:
6090:
6091: Vastalauseita.
6092:
6093:
6094: Viitaten perustuslakivaliokmman kir.telmäan Korkeim-
6095: ma,s.t.a tuomioistuimesta liittwmääni vastalausooseen, saan mie-
6096: lipiteenäni lausua, että: 12 § :n säännös esityksessä Korkeim-
6097: masta hallinto-oikeudesta, jonka mukaan tämän tuomioistui-
6098: meiJJ jäsenet ja. virkamiehet ovat vel-volliset määräiässä eroa-
6099: 'maan virastaan, sisältää poikkeuksen perustuslaista ja siis,
6100: tullakseen laiksi, on. saatava aikaan siinä jär.}estyhessä, kuin
6101: on säädetty Jl€rustuslain muuttamisesta.
6102:
6103: Helsingi;;:.ii, 15 p :n~ tammikuuta 1918.
6104:
6105:
6106: R. A. Wrede.
6107: 16 1917 II Vp. - V. M.- Esitys N:o 11.
6108:
6109:
6110:
6111:
6112: II.
6113:
6114: Allekirjoittanut pyytää saada viitata siihen vastalau.s.ee-
6115: seen, jonka olen liittänyt esitystä n :o 10 koskevaan perus-
6116: tuslakiYalioknnnan lausuntoon.
6117:
6118: Helsingissä, 15 }>:nä tammikuuta 1918.
6119:
6120:
6121: ErDBt I<Jstlander.
6122:
6123:
6124:
6125:
6126: Helsingissä, Suomen Senaa.tin kirjll!painossa, 1.918.
6127: 1917 II Vp.- S. V. M. -·Esitys N:o 11.
6128:
6129:
6130:
6131:
6132: Suuren valiokunnan mietintö
6133: N :o 2ö Hallituksen· esityksen johdosta, joka
6134: sisältää ehdotuksen laiksi korkeimmasta hal-
6135: linto-oikeudesta.
6136:
6137: Sittenkun Eduskunta pöytäkirjanotteella tämän touko-
6138: kuun 15 päivältä on lausunnon antamista ja ehdotuksen teke-
6139: mistä varten lähettänyt yllämainitun esit.yksen, on Suuri
6140: valiokunta päät.tänyt puoltaa LakivaEokunnan mietiuniässä
6141: N :o 7 olevia lakiehdotuksia, kuitenkin tehden niihin enim-
6142: mäk<seen esityksen mukaisesti l6rinäisiä muutoksia. Niiden
6143: johdosta tulisivat lait näin kuuluviksi:
6144:
6145:
6146: Laki
6147: korkeimmasta haHinto-oi.k:eudesta.
6148:
6149: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seu-
6150: raavaa:
6151: 1 §.
6152: Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitus-
6153: asioissa alempana mainittavin poikkeuksin käyttää korkein
6154: hallinto~oikens.
6155: Korkeimman ha.llinto-oikeuden on myös Didettävä silmällä
6156: alempien viranomaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden ailalla.
6157:
6158: 2 §.
6159: Korkeirn.paan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti jo,
6160: vähintään seitsemän hallinton>e<uvosta. PresidfintiJksi ja, kor-
6161: keimman hallinto-m'keuden esityksestä, hallintoneutJoksi/csi
6162: nimittää hallitu;S oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla
6163: 2 1917 Jl Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 11.
6164:
6165: ou taitoa ja kokemusta tuomarin- tai hallintotoimissa. V ä-
6166: hintään puolella korkeimman haUinto-oike1tden jiL~enistä tu~ee
6167: olla kelpoisuus tuomarinvitan hoitoon.
6168:
6169: 3 §.
6170: Korkeimman hallinta-oikeuden on tutkittava ja lopulli-
6171: sesti ratkaistava:
6172: 1) ne hallinto-oikeudelliset valitusa;;iat, jotka tähän
6173: saakka on ratkaistu senaatin blousosastossa, 4 ja 5 §:ssä
6174: säädettyjä poikkeuksia lukuunottamatta;
6175: 2) asiat, joista erinäisten lakien ja asetusten nojalla teh-
6176: dään valituksia 'korkeimpaan hallinto-oikeuteen taikka jotka
6177: &inne alistetaan, samoin kuin hakemuk;;et menetetyn aja11
6178: takaisinsaamisesta ja lainvoiman saaJ!een päätöksen purka-
6179: misesta sellaisissa hallintoasioissa, jotka kuuluvat tämän tuo
6180: mioistuimen taikka hallitukseni käsiteltäviin.
6181:
6182: 4 §.
6183: Nimitysasioita koskevat valitukset käsittelee hallitu;;.
6184: Sama olkoon laki, mitä tulee valituksiin asiois·sa, jotka lain
6185: mu'kaan on a.listettu hallituhen tutkittaviksi.
6186:
6187: 5 §.
6188: Jos korkein hallinto-oikeus katsoo valituksen koskevan
6189: kysymystä, jonka ratkaisu pääaE.iassa riippuu päätöksen tai
6190: toimenpiteen tarkoitu:ks-enmukaisuuden :harkitsem1sesta, otn
6191: asia jätettävä halHtuksen ratkaistavaksi.
6192: Jos asiassa, josta 1 momentissa on puhe, on kysymyE. myös
6193: siitä, onko päätös tai toimenpide lainvastainen, antakoon 'kor-
6194: kein hallinto-oikeus siitä lausuntonsa.
6195: Korkeimman hallinto-oikeuden tässä pykälässä tarkoitettu
6196: toimenpide tai lausunto on lopullinen.
6197:
6198: 6 §.
6199: Jos valitukseen liittyy samaa asiaa koskeva anomus hal-
6200: linno1lisesta toimenpiteestä, ratkaiskoon korkein haniniio-
6201: Korkein hallinto-oikeus. 3
6202:
6203: oikeus valitusasian ja siirtäköön asian muulta osalta halli-
6204: tuksen päätettäväksi.
6205:
6206: 7 §.
6207: Korkeimman hallinto-oik.euden tulee antaa hallitukselle
6208: lausuntoja hallintoa koskevista lainsääidäntö'kysymyksistä.
6209: Korkeimman ha\llinto-oikeuden aE>ia on, kun se katsoo hal-
6210: lintoa koskeva.n lain tai asetuksen muuttamisen tai selittä-
6211: misen tarpeen vaatimaksi, tehdä siitä esitys hallitukE>elle.
6212:
6213: 8 §.
6214: Korkein hallinto-oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä,
6215: jollei eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erik-
6216: seen säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmä.ärää.
6217:
6218: 9 §.
6219: J( orkeimmassa hallinto-oikeudessa tulee olla tarpeellim•n
6220: määrä esittelijöitä, jotka hallitus nimittää korkeimman hal-
6221: linto-oikeuden esityksestä, ja muita virkamiehiä, jotka ovat
6222: korkeimman hallinto-oikeuden itsensä nimitettävät. Näiihin
6223: virkoihin on nimitettävä lainoppineita kansalaisia.
6224:
6225: 10 §.
6226: Prokuraattorilla olkoon korkeimmassa hallinte()~oikeud'essa
6227: sama toimivalta ja. samat tehMvät, jotka hänellä on ollut se-
6228: naatin oikeusosastossa.
6229:
6230: 11 §.
6231: Kaikille tuomareille perustuslaissa vakuutettu oikeus,
6232: ettei heitä saa ilman laillista tutkimusta ja tuomiota virasta
6233: erottaa, olkoon voimassa myös korkeimman hallinto-oikeuden
6234: presidenttiin ja jäseniin sekä esittelijäihin nähdien.
6235:
6236: 12 §.
6237: Korkeimman hallinto-oik·euden p:vesidentti ja hallintoneu-
6238: vokset sekä Eosittelijät. ja muut virkamiehet ovat velvolliset
6239: eroamaan virastaan seitsemänkymrn.enen vuoden iässä.
6240: 4 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 11.
6241:
6242: 13 §.
6243: Viran toimituks·essa tekemästään virheestä pannaan kot-
6244: keimman hallinto-oikeuden presidentti ja hallintoneuvos syyt-
6245: teeseen korkeirnmassa oikeudessa.
6246:
6247:
6248: 14 §.
6249: Asiain käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa non-
6250: da.tettakoon laillista oilnmdenkäyntijärj·estystä.
6251:
6252:
6253: 15 §.
6254: Milloin asian ratkaisu niin vaatii, hankkikoon korkein hal-
6255: linto-oikeus lausunnon tai selityksen viranomaiselta sekä an-
6256: takoon määräyksen todistajan tai asiantuntijan kuulemisesta
6257: tuomioistuimessa.
6258:
6259: 16 §.
6260: Korkein hallinto-oikeus päättäköön töiden jakamisesta jä-
6261: sentensä kesken sekä laatikoon työjärjesty ksensä.
6262:
6263: 17 §.
6264: (Poist.)
6265:
6266: 1•7 (18) §.
6267: Ne tarkemmat määräykset, jot.ka tämän lain täytäntöön-
6268: panemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella ase-
6269: tuksella.
6270: 18 (19) §.
6271: Ne jutut ja asiat, jotka tämän lain mukaan kuuluvat
6272: korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäviin, mutta jotka
6273: lain voimaan tullessa ovat vireillä senaatissa taikka korkeim-
6274: massa oikeudessa, siirretään korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
6275: Korkein hallinto-oikeus. · 5
6276:
6277:
6278:
6279: Laki
6280: 20 Jläivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain 13 ja 16 §:n
6281: muuttamisesta.
6282:
6283: Suomen eduskunnan p_ääWksen mukaisesti muutetaan tä-
6284: ten 20 'Päivänä heinwkunt.a 1'906 annetun Vaalilain 13 ja Hi
6285: § näin kuuluviksi:
6286:
6287: 13 §.
6288: Jos joku tahtoo 'hakea muutosta maaherran päätökseen,
6289: tehköön sen valitnksella, joka asetetaan korkeimmaUe hal-
6290: linto-oik.eudelle ja annetaan maaherralle viimeistään ennen
6291: kello ka,htatoista neljäntenätoista päivänä päätöksen kuulut-
6292: tamisesta lulkien.
6293: Kun valitus on tehty, lähettäköön maaherra sen ynnä
6294: jäljennöksen päätöksestä ja asiakirjat heti mainitun ajan ku-
6295: luttua korkeimpaan ·hallinto-oikeuteen; mutta muussa ta-
6296: pauksessa maaherra ilmoittakoon vaalilautakunnaUe, että
6297: päätös on saanut lainvoiman.
6298: Km·kein hallinto-oikeus toimituttua maaherran kautta
6299: vaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen.
6300:
6301: 16 §.
6302: Ennen uusia vaaleja on vaaliluettelo niin tarkastettava,
6303: kuin 8 § :ssä on sanottu, s~kä heti sen jälkeen kymmenen päi-
6304: vän kuluessa asianmukaisen valvonnan alaisena 'Pidettävä
6305: äänestysalueella esillepantuna, josta kuulutuksella on tieto
6306: annettava.
6307: Vaatimus vaaliluettelon oikaisemisesta on saman ajan
6308: kuluessa kirjallisesti lautakunnalle esitettävä. Jos vaatimus
6309: tarkoittaa jonkun poistamista vaaliluettdosta, antakoon lau-
6310: takunta kirjelmän hänen tiedokseen 10 § :ssä mainitussa jär-
6311: jestyksessä, kehottaen hänt& seitsemän päivän kuluessa
6312: edellä 1 momentissa mainitun ajan lo,puttua antamaan kir-
6313: jallisen selityksensä.
6314: 6 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 11.
6315:
6316: Sen jälkeen menetellään asiassa niinkuin 11 §:ssä on sää-
6317: detty; ja maaherran tulee joutuisasti alistaa a~siasta anta-
6318: mansa 'Päätös korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi.
6319:
6320:
6321:
6322: Laki
6323: 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista ja niiden kanssa
6324: menettelemisestä annetun asetuksen 9 §:n muuttamisesta.
6325:
6326: Suomen eduskunnan 'Päätöksen mukaisesti muutetaan tä-
6327: ten 2 päivä.nä huhtikuuta 1883 irtolaisista .ia niiden kanssa
6328: menettelemisestä annetun asetuksen 9 § näin kuuluvaksi:
6329:
6330: 9 §.
6331: Muutosta päätöl\;seen saadaan hakea korkeimmassa hal-
6332: linto-oikeudessa valituksella, joka, ynnä päätöksen ja vali-
6333: tuksessa mainittujen, ennen sisäänantamattomain asia•kirjain
6334: kanssa on viimeistään yhdentenäkolmatta päivänä julistami-
6335: sen jälkeen, julistamispäivää kumminkaan lukematta, lailli-
6336: sessa järjestyksessä annettava joko korkeimmalle hallinto-
6337: oikeudelle taikka maaherralle, jossa viimemainitussa tapauk-
6338: sessa maaherra vaatikoon valituksesta asianomaisten selity k-
6339: sen sekä sen jälkeen toimittakoon valituks·en ja asiaan kuu-
6340: luvat a.siakirjat oman lausuntonsa kanssa korkeimpaan ha l-
6341: iin to-oikeu teen.
6342:
6343:
6344: Helsingis~ä. Hi päivänä toukokuuta 1918.
6345:
6346:
6347:
6348:
6349: Helsingis.sä, Suomen Senaa.tin kirjapainossa, 1918.
6350: 1917 H Vp. - Edusk. vast. - ~Esitys N:o 11.
6351:
6352:
6353:
6354:
6355: Suomen l~dnskunnan vastaus
6356: Hallituksen esitykseen laiksi Korkeimmasta
6357: hallinto-oikeudesta.
6358:
6359: Eduskunnalle on a,nnettu Hallituksen esitys laiksi Kor-
6360: keimmasta hallinto-oikeudesta ja on Eduskunta., jolle Laki-
6361: valiokunta on asiasta antanut mietinnön N:o 7, hyvä:ksynyt
6362: senraavat lait:
6363:
6364:
6365: Laki
6366: Korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
6367:
6368: tluomen l~dnskunnan päätöksen mukaisesti säädetään sen-
6369: raavaa:
6370: 1 §,
6371: Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitus-
6372: asioissa alempana mainitJavin poikkeuksin käyttää Korkein
6373: hallinto-oikeus.
6374: Korkeimman hallinto-oikeuden on myös pidettävä silmällä
6375: alPmpien viranomaisten lainkäyttöä hallinto-oikeud~n ailalla.
6376:
6377: 2 §.
6378: Korkeimpaan hallinto-oikeu-teen kuuluu presidentti ja
6379: vä.hintään seitsemän hallintoneuvosta. Presidentiksi ja, Kor-
6380: keimman hallinto-oikeuden esityksestä, hallintoneuvoksiksi
6381: nimittää Hallitus oikeamielisiä ja lainop;pineita miehiä, joilla
6382: on taitoa ja kokemusta tuomarin- tai hallintotoimissa. Vä-
6383: hintään puolella Korkeimman hallinto-oikeuden jäsenistä
6384: tnler olln kelpoisuus tuomarinviran hoitoon.
6385: 2 1917 II Y v. -- Edusk. vast~ :_ Esitys N :o 11.
6386:
6387: 3 §.
6388: Korkeimman hallinto-oikeuden on tntkiJtava Ja lopulli-
6389: se,;ti ratkaistava:
6390: 1) ne hallinto-oikeudelliset valitnsa~iat. jotka tähän
6391: saakka on ratkaistu Senaatin talousoRastossa, 4 ja 5 §:ssä
6392: säädettyjä poikkeuksia htkuunottamatta;
6393: 2) asiat, joista erinäisten lakien ja asetusten nojalla tf•li-
6394: dään valituksia Korkeimpaan hallinto-oikeuteen taikka jotka
6395: sinne alistetaan, samoin kuin halwmnhet menetetyn 'ajan
6396: takaisinsaamis,esta ja lainvoiman saaneen päätöksen purka-
6397: misesta sellaisissa hallintoasioissa, jotka kuuluvat tämä.n bw
6398: mioistuimen taikka Hallituksen käsit-eltäviin.
6399:
6400:
6401:
6402: 4 §.
6403: Nimitysasioita koshvat valitukset käsittele(, Hallitus.
6404: Sama olkoon laki, mitä tulee valituksiin asioissa, .iotka lain
6405: mukaan on alistettu Hallituksen tutkittaviksi.
6406:
6407:
6408:
6409: :) § .
6410: •Jos Korkein hallinto-oikeus kaboo valituksen koskevan
6411: kysymystä, jonka ratkaisu ]1ääa~iassa riippuu päätöksen tai
6412: toimenpiteen tarkoitnksenmukaisuuclen 'harkit•semisesta, oin
6413: asia jätettävä Hallituksen ratkais,tavaksi .
6414: •Jos asiassa, josta 1 momentissa on p~he, on k;ysymy& myös
6415: siitä, onko •piiätös lai !oimenpide lainva~tainen. antakoon Kor-
6416: kein 'hallinto-oikeus siitä lausuntonsa.
6417: Korkeimman hallinto-oikeuden tässä p;vkä1ä><sä tarkoi-
6418: tettu toimenpide tai lausunto on lopullinen.
6419:
6420:
6421:
6422: 6 §.
6423: Jos valitn kseen liittyy samaa asiaa koskeva anomus hal-
6424: 1iunollises.ta toimen pileesi ä. n1tka iskoon Korkein hallinto-
6425: Korkein hallinto-oikeus. 3
6426:
6427: oikeus valitusasian ja siirtäköön asian muulta osa1ia Halli-
6428: tukslm päätettäväksi.
6429:
6430: 7 §.
6431: Korkeimman :hallinto-oikeuden tulee antaa Hallitukselle
6432: lausuntoja hallintoa. koskevista lainsäädäntökysymyksistä.
6433: Korkeimman hallinto-oikeuden asia on, kun se katsoo hal-
6434: lintoa koskev~n lain tai asetuksen muuttamisen tai selittä-
6435: misen tarpeen vaatimaks:i, tehdä siitä esitys Hallitukselle.
6436:
6437: 8 §.
6438: Korkein hallinto-oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä,
6439: jollei eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erik-
6440: seen siiädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.
6441:
6442: 9 §.
6443: · Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tulee olla tar·peellinen
6444: määrä ·esitteliji:litä, jotka. Hallitus nimittää Korkeimman hal-
6445: linto-oikeuden esityksestä, ja muita virkamiehiä, jotka ovat
6446: Korkeimman hallinto-oikeuden itsensä nimitettävät. Näihin
6447: virlmihin on nimitettävä lainoppineita kansalaisin.
6448:
6449: 10 §.
6450: Prqkuraattorilla olkoon Korkeimmassa· hallinto-oikeu-
6451: deS$a sama toimivalta ja samat tehtävM, jotka hänellä on
6452: ollut Senaatin oikeusosastossa.
6453:
6454: 11 §.
6455: Kaikille tuomareille 8Tustus1aissa vakuutettu orkeus,
6456: ett{li heitä saa ilman lailli~ta tutkimusta ja tuomiota virasta
6457: erQttaa, ·olkoon voimassa myös Korkeimman hallinto-oikeu-'
6458: den presidenttiin ja jäseniin sekä esitteli.jöihin nähden.
6459:
6460: 12 §.
6461: Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja haHintoneu~
6462: vokset sekä Esittelijät ja muut virkamiehet ovat velvol1iF:i't
6463: eroamaan virastaan seitsemiinkymmenen vuoden iässä.
6464: 4 1917 II Vp. - F.Aiusk. vast. - Esitys N:o 11.
6465:
6466: 13 §.
6467: Viran toimituk~ssa tekemästään virheestä palllnaan Kor·
6468: keimman hallinto-oikeuden -presidentti ja hallintoneuvos syyt.
6469: teeseen Korkeimmassa oikeudessa.
6470:
6471:
6472: 14 §.
6473: Asiain käsittelyssä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa
6474: noudatettakoon laillista oikeudenkäyntijärjestystä ..
6475:
6476:
6477: 15 §.
6478: Milloin asian ratkaisu niin vaatii, hankkikoon Korkein
6479: hallinto-oikeus Jausunnon tai selityksen viranomaiselta sekä
6480: antakoon määräyksen todistaja.n tai asiantuntijan kuulemi-
6481: sesta tuomioistuimessa.
6482:
6483: 16 §.
6484: Korkein hallinto-"ikeus -päättä.köön töiden jakamisesta jä-
6485: sentensä kesken sekä ,Jaa.tikoon työjä~jestyksensä.
6486:
6487:
6488: 17 §.
6489: N>e tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täyiä.ntlsön-
6490: panemista varten <>vat tar-peen, annetaan hallinnollisella a.se·
6491: tuksella.
6492:
6493: 18 §.
6494: Ne jutut ja asiat, jotka tä.lfttn lain mukaan ikuuluvat
6495: Korkeimman hallinto-oikeuden käsiteJ,täviin, mutta jotka
6496: lain voimaan tullessa ovat vireillä Senaatissa .taikka Kor-
6497: keimmassa oikeudessa, siirretään Korkeim11aan hallinto-
6498: oikeuteen.
6499: Korkein hallinto-oikeus. 5
6500:
6501:
6502:
6503: Laki
6504: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain 13 ja 16l:n
6505: muuttamisesta.
6506:
6507: Suomen Eduskunnan pää;töksen mukaisesti muutetaan tä-
6508: t~n 20 •päivänä 'heinälkuuta 11906 annetun Vaalilain 13 ja 16
6509: § näin kuuluviksi:
6510:
6511: 13 §.
6512: Jos joku taht-Oo hakea muutosta maaherran ·päätökseen,
6513: t.ehköön sen valituksel1a, joka aseteta.an Korkeimmalle hal-
6514: lint<>-oikeudelle ja annetaan maaherralle viimeistään ennen
6515: kello kal.hta·toista neljäntenäteoista ·Päivänä päätöksen kuulut-
6516: ta misesta lukien. '
6517: Kun valitus on teht;y, lähettäköön maaherra sen ynnä
6518: jäljennöksen päätöksestä ja asiakirjat heti mainitun ajan ku-
6519: luttua Korkeimpaan hallin•to-oikeuteen; mutta muussa ta-
6520: pguksessa maaJ.herra ilmoittakoon vaalilautakunnalle, että
6521: päätös on saanut ·Iainvoiman.
6522: Korkein hallinto-oikeus toimituttaa maaherran kautta
6523: vaa;Ji,la:ut~tkunnalle asiasta antamansa päätöksen.
6524:
6525: 16 §.
6526: Ennen uusia vaaleja on vaaliluettelo niin tarkastettava,
6527: kuin 8 §:ssä on sanottu, seikä heti sen jälkeen kymmenen päi-
6528: vän kuluessa asianmukaisen valvonnan alaisena 'Pid~vä
6529: äänestysalueella: esillepantuna, josta kuulutu:kse1la on tiet-O
6530: . a-nnetta.va.
6531: Vaatimus va.aliluettelon oikaisemisesta on saman ajan
6532: kuluessa kirjaUisesti lautakunnalle esitettävä. Jos vaatimus
6533: tarkoittaa jonkun poistamista vaaliluettelosta, antakoon lau-
6534: takunta kirjelmän hänen tiedokseen 10 §:ssä mainitussa jä.r-
6535: jestyksessä, kehottaen häntä seitsemän .päivän ktrluessa
6536: edellä 1 momentissa mainitun ajan 10!!Juttua. antamaan :kir-
6537: jallisen selityksensä.
6538: ~ 1917 II Vp. '..;_ Edusk:. vast. - Esitys N:o 11.
6539:
6540: Sen jälkeen menetellään asiassa niinkuin 11 §:ssä on sää-
6541: detty; .ia maaherran tulee ,j{)utuisasti alistaa asiasta anta-
6542: mansa päätös Korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi.
6543:
6544:
6545:
6546: Laki
6547: 2 päivänä huhtikuuta 1883 · irtolaisista ja nii4en kanssa
6548: menettelemisestä annetun asetuksen 9 §:n muuttamisesta.
6549:
6550: Suomen Eduskunnan ,päätöksen mukaisesti muutetaan tä-
6551: ten 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista ja niiden kanssa
6552: menettelelnisestä anu;etun asetuksen 9 § näin kuuluvaksi:
6553:
6554: 9 §.
6555: Muurosta päätökseen saadaan hakea Korkeimmassa hal-
6556: lint{)-oikeudessa· valituksella, joka, ynnä päätöksen ja vali-
6557: tuksessa mainittujen, ennen sisäänantamatromain asiakirjain
6558: kanssa on viimeistään yhderit,enakolmatta päivänä julistami-
6559: sen' jälkeen, julistamispäi vää kumminkaan lukematta; lailli-
6560: sessa järj-estyksessä annettava joko Korkeimmalle hallinto-
6561: oikeudelle taikka maaherralle, jossa viimemainitussa tapauk-
6562: sessa maaherra vaati·koon va1ituksesta asianomaisten selityk-
6563: sen sekä sen jälkeen toimitta'koon valituksen ja. asiaan kuu-
6564: luvat asiakirjat oman lausuntons-a, kanssa Korkeimpaan hal-
6565: linto-oikeuteen.
6566:
6567:
6568: Helsingissä; 24 päivänä toukokunta 1918.
6569:
6570:
6571:
6572:
6573: Helsin·gissii, Suomen Sen-aatin kirja.paill0819a, 1t18.
6574: 1917 - Toiset valtiopäivät N:o 12.
6575:
6576:
6577:
6578:
6579: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
6580: laiksi mooseksenuskolaisista Suomessa.
6581: Vuoden 1917 viimeksi Jwossaolleille valtiopäiville jätti
6582: Hallitus muun •mua;ssa esity.ks.en Ia.iiksi mooseksenuskolaisista
6583: Suomessa ja laiksi·, joka. ko~ee Oikeudenkäymiskaal'en 17
6584: luvun 7 §:n muuttamista toi•sin kuuluvaksi. Kun Eduskun-
6585: nan hyväksymää lakiehdotusta ei vielä ole vahvistettu eikä
6586: julkaistu ja kun Ha1litus katsoo eräitä muutoksia sanotussa
6587: lakiehdotuksessa suotavaksi, jättää Hallitus täten Eduskun-
6588: nan hyväksyttäväksi uuden ehdotuksen laiksi mooseksen-
6589: uskolaisi<Sta Suomessa, jossa myös•kin tarpeellinen muutos
6590: Oikeuderukäymiskaaren 17 luvu·n 7 § :n määräyksiin on tehty
6591: ja jossa •on otettu huomioon ne hu1omautuk•set, joita va1tio-
6592: päivillä asiaa käsiteltäessä on esit.etty. Tämä ehdotus on
6593: seuraava:
6594:
6595:
6596: Laki
6597: mooseksenuskolaisista Suomessa.
6598:
6599: .Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty
6600: 20 päivänä heinäkuuta. 1906 annetun VaJtiopäiväjärjestyksen
6601: 60 §:ssä määrätylilä tavalla, säädetään täten:
6602:
6603: 1 §.
6604: Mooseksenuskolai•nen voi haikemubesta päästä Suomen
6605: kansalaiseksi •srumoillla •ehdoilla. ja. sama•ssa jä:rjestybessä kuin
6606: ulkomaalainen.
6607: 2842-17
6608: 2 N:o 12
6609:
6610: Mooseksenu,slwlaisiin nähden, jotka e:ivät ole sa,avuttaneet
6611: Suoinen kansala:isoikeuksia, olkoon kru:ikissa suhteissa voi-
6612: massa mitä V,enäj,än kansalaisista tahi ulkomaala,ilsista on
6613: säädetty.
6614: 2 §.
6615: Mooeeksenuskoisella SuOiffien kansalaisella on sama oi<keus
6616: olla virka- ja palv-elusmiehenä maassa kuin kr:istity11ä Suomen
6617: kansalai·sella, joka ei tunnusta evankeHs-luterilaista oppia.
6618: 3 §.
6619: Us·kowtJonsa harjoittamista ja muita seurakunnallisia
6620: tehtäviä varten on mooseksenus.kolaisilla oikeus <Suomessa
6621: muodostaa seurakuntia tai uskonnollisia yhdyskuntia; ja on
6622: niissä noudatettava hallituksen asiasta antamia päätöksiä,
6623: kunnes uskonll!ollisista yhdys,kunnista ehkä toisin säädetään.
6624: 4 §.
6625: Avioliitto moosebenuskolaisten tahi mooseksenuskolaisen
6626: ja henkilön välillä, joka ei tunnusta sama,a uskontoa, ;pääte-
6627: tään kuten siviiliavioliitosta säädetään.
6628: 5 §.
6629: Oilkeudenkäymiskaaren 17 luvun 7 § :ssä oleva kielto,
6630: ettei se, joka ei ole kristinus:koa, ,saa todistaa, älköön koskeko
6631: rnoosebenuskolaista.
6632: Kun mooseksenuskola~nen temee vala.n. vannokoon ,Ju-
6633: malan ja hänen pyhän lakinsa kautta".
6634: 6 §.
6635: Tämä laki astuu voimaan
6636: Helsingissä, 3 päivänä joulukuuta 1917.
6637:
6638: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
6639:
6640: Oikettstoimitusknnnan Päällikkö
6641:
6642: Onni 'l'alas.
6643:
6644:
6645: A. Pulkkinen.
6646: 1917 II V.v.- Y. M.- Esitys N:o 12.
6647:
6648:
6649:
6650:
6651: Perustuslakivaliokunnan mie.
6652: t i n t ö N :o 3 Hallituksen esityksen johdosta.
6653: joka sisältää ehdotuksen laiksi mooseksenusko·
6654: laisista Suomessa.
6655:
6656: Paätettyään, että Hallituksen esitys N :o 12, &isältävä
6657: ehdotuksen laiksi mooseksenuskolaisista Su<Jmessa, on käsi-
6658: teltävä sillä tavoin, kuin keisarin ja suuriruMinaan esityk-
6659: sistä on säädetty, on Eduskunta lähettänyt mainitun esityk-
6660: sen Perustuslakivaliokuntaan valmisteltavaksi.
6661:
6662: Tämän vuoden ensimäisillä valtiopäivillä hyväksyi
6663: Eduskunta, &iinä järjestyksessä kuin Valtiopäiväjärjestyksen
6664: 60 §:ssä säädetään, lain mooseksenuskolaisista sekä sen yh-
6665: teydessä lain Oik.eudenkäymiskaaren 17 luvun 7 §:n muut-
6666: tamisesta. Kun eräitä muutoksia siten hyväksyttyihin laki-
6667: e4dotuksiin on katsottu suotaviksi, on Eduskunnalle nyt an-
6668: nettu uusi €sitys laiksi mooseksenuskolaisista Suomessa .
6669: .1\fainittu esitys tarkoittaa sen poikkeusaseman poista-
6670: mista, jossa mo,oseksenuskolaiset Suomessa tätä nykyä vielä
6671: voim~ssa olevain sää·nnösten mukaan ovat. Niinkuin viime
6672: ,valtiopäiväin Perustuslakivaliokunnan tätä asiaa koskevassa
6673: mietinnössä (N :o 4, Esitys N :o 8) on tarkemmin esitetty,
6674: johtuu Hallitusmuodon 1 § :n säännöksistä, että mooseksen-
6675: uskolainen ei voi saada Suomen kansalaisoikeutta. Eräät
6676: kauemman aikaa Suomessa asuneet mooseksenuskolaiset saa-
6677: vat, senaatin 29 päivänä maaliskuuta 1889 antaman kierto-
6678: kirjeen mukaan, joka kuudes kuukausi uudistettavalla olo-
6679: lipulla perheineen asua Suomessa ja harjoittaa elinkeinoa
6680: ahtaissa rajoi$sa, mutta muiden mooseksenuskolaisten on sal-
6681: littu ainoastaan passiasetuksessa 27 päivältä kesäkuuta 1888
6682: ·olevan säännöksen nojalla määräaikaisella passilla tilapäisesti
6683: 2 1917 II Vp. - V. M. - Esitys N :o 12.
6684:
6685: matkustaa ja oles}rella Suomessa. Todistuskelpoisuutta moo-
6686: seksenm;kolaisilla ei ole, koska Oikeudenkäymiskaaren 17 lu-
6687: vun 7 § estää sen, joka ei ole kristitty, todistamasta tuomio-
6688: istuimessa.
6689: Nyt esillä oleva lakiehdotus on, samoin kuin viime Edus-
6690: kunnan hyväksymäkin, rakennettu sille periaatteelle, ettei
6691: ketään kansalaisoi'keuden myöntämiseen ja muihin oikeuksiin
6692: nä:hden ole pidettävä poikkeusasemassa hänen kansallisuu-
6693: tensa tai uskontunnustuksensa takia. Ne muutokset, jotka
6694: esityksessä on tehty Eduskunnan viime valtiopäivillä hyväk-
6695: symään lakiehdotukseen, aiheutuvat muuttuneista oloista.
6696: Viime Eduskunnan päättämässä laissa mooseksenuskolai-
6697: E>ista säädettiin, että mooseksenuskolainen voi hakemuksesta
6698: päästä Suomen kansalaiseksi samoilla ehdoilla ja samassa jär-
6699: jestyksessä kuin muu Venäjän kansalainen tahi ulkomaa-
6700: lainen. Nyt esitetyssä lakiehdotuksessa, jos:,a vastaava sään-
6701: nös on 1 § :n 1 momentissa, ei erityisesti mainita ,muuta
6702: Venäjän kans.alaista". Tämän muutoksen kautta lakiehdo-
6703: tuksen sanamuoto tulee paremmin vastaamaan nykyisiä val-
6704: tiollisia oloja.
6705: Toinen .muuto& koskee mooseksenuskolaisen avioliittoa.
6706: Viime valtiopäivillä hyvä:ksytty laki sisälsi, että siihen asti
6707: kuin laki avioliiton solmimisesta siviiliviranomaisen edessä
6708: tulee noudateHavaksi, voidaan avioliitto mooseksenuskolais-
6709: ten kesken solmia heidän u:,-konnollisten menojensa mukaan
6710: sekä avioliitto mooseksenuskolaisen ja muuta uskontoa tun-
6711: nustavan kesken sen uskonnollisen yhdyskunnan menojen
6712: mukaan, johon toinen lmtokumppaneista kuuluu. Sen ohessa
6713: oli säännös, että senaatin tuli antaa tar{leelli&et määräykset
6714: mainithjen avioliittojen rekisteriin merkitsemisestä. Halli-
6715: tuksen lakiehdotuksen 4 §:ssä on tässä kohden ainoastaan vii-
6716: tattu siihen, mitä siviiliavioliitosta säädetään. Sen jälkeen
6717: kuin asia käsiteltiin viime valtiopäivillä, on nimittäin 2 päi-
6718: vänä marraskuuta 1917 va:hvistettu 1911 vuoden valtiopäi-
6719: villä päätetty asetus avioliiton solmimisesta siviiliviranomai-
6720: sen edessä, joka asetus astuu voimaan 1 päivänä tammi-
6721: lmuta 1918.
6722: Laki moosek:senuskolaisista. 3
6723:
6724: Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 7 § :n muuttamista ko5-
6725: kevan erityisen lain sijasta on mooseksenuskolaisten todistus-
6726: kelpoisuutta koskeva 5äännös otettu lakiin mooseksenusko-
6727: laisista, 5 § :ään, jossa on määrätty myöskin mooseksenusko-
6728: laisten tehtävän valan sanamuoto.
6729:
6730: Ne syyt, joilla Eduskunta viime valtiopäivillä puolsi tasa-
6731: arvoisuuden periaatteen mukaista lainsäädäntöä mooseksen-
6732: uskolaisista, ovat Perustuslakivaliokunnan mielestä edelleen-
6733: kin paik'kansa pitävät. Valiokunta on niinikään 'havainnut
6734: esityksessä olevan lakiehdotuksen yleensä tarkoitustaan vas-
6735: taavaksi ja puoltaa sitä hyväksyttäväksi eräillä muutoksilla.
6736: Lakiehdotuksen 1 § :n 2 momentin mukaan olisi moosek-
6737: senuskolaisiin nähden, jotka eivät ole saavuttaneet Suomen
6738: kansalaisoikeutta, kaikissa suhteissa voimassa, mitä Venä-
6739: jän kansalai5ista tahi ulkomaalaisista on säädetty. Viitaten
6740: siihen, mitä ylempänä on lausuttu saman pykälän 1 momen-
6741: tista, saa Valiokunta ehdottaa, että sanat ,Venäjän kansa-
6742: laisista tahi" tarpeettomina poistettaisiin.
6743: Kun Suomessa nykyään yleensä ei ole säädettynä pakolli-
6744: nen, vaan valinnainen siviilia violiitto, on Valiokunta kat-
6745: sonut olevan oikein, että mooseksenuskolaisten &allitaan päät-
6746: tää avioliittoja keskenään myöskin heidän uskonnollisten me-
6747: nojensa mukaan. Sitä vastoin olisi avioliitto moos·eksenu&ko-
6748: ~ laisen ja muuta uskontoa tunnustavan kesken aina &olmittava
6749: siviiliviranomaisen edessä. Valiokunta on tämän mukaisesti
6750: uudestaan muodostellut lakiehdotuksen 4 § :n.
6751: Esityksessä edellytetään, että puheena olevalle laille, sen
6752: 6 § :ssä, säädettäi&iin erityinen voimaantuloaika. Kun V alia-
6753: kunnan mielestä kuitenkin hankaluuksitta käy päinsä, että
6754: tämä laki saatetaan voimaan heti kun se on julkaistu, niin
6755: mainittu pykälä voidaan jättää pois.
6756: Laki-ehdotuksen nimikkeeseen. ja 2 § :ään ·sekä ruotsin-
6757: kielisessä tekstissä 5 § :ään on vielä tehty muodollisia muu-
6758: toksia.
6759: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
6760: taen ehdottaa,
6761: 4 1917 II Vp. - V. M. - Esitys N :o 12.
6762:
6763: että Ed~kunta hyväksyisi ja vahvistaisi seu-
6764: raavan lAin:
6765:
6766:
6767: Laki
6768: mooseksenuskolaisista (poist.).
6769:
6770: SuDmen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty
6771: 20 päivänä 'heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk-
6772: sen 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten:
6773:
6774: 1 §.
6775: 1\iooseksenuskolainen voi hakemu'ksesta päästä Suomen
6776: kansalaiseksi samoilla ehdoilla ja samassa järjestyksessä kuin
6777: ulkomaalainen.
6778: Mooseksenuskolaisiin nähden, jotka eivät ole saavutta-
6779: neet Suomen kansalaisoikeuksia, olkoon kaikissa suhteissa
6780: voimassa mitä (poist.) ulkomaalaisista on säädetty.
6781:
6782: 2 §.
6783: Mooseksenuskoisella Suomen kansalaisella ·on sama oikeus
6784: olla <Virka- ja palvelusmiehenä (poist.) kuin kristityllä Suo-
6785: men kansalaisella, joka ei tunnusta evankelis-luterilaista
6786: oppia.
6787: 3 §.
6788: Uskontonsa harjoittamista ja muita seurakunnallisif!- teh-
6789: täviä varten on mooseksenuskolaisilla oikeus Suomessa muo-
6790: dostaa seurakuntia tai uskonnollisia yhdyskuntia; ja on niissä
6791: noudatettava hallituksen asiasta antamia päätöksiä, •kunnes
6792: uskonnollisista yhdyskunnista ehkä toisin säädetään.
6793: 4 §.
6794: A vialiitto mooseksenuskol,aisten välillä väätetään niin-
6795: kuin si1Jiiliavioliitosta on säädetty taiklw. heidän uslvon1wllis-
6796: ten m.enojensa mnkaan. Mooseksen~kowisen ja henkilön vä-
6797: lillä, joka ei tunnusta sam,aa ~kontoa, päätetään avioliitto
6798: k~tlen siviiliavioliitosta on säädetty.
6799: L!lk:i mGosekseuuskola.isista. 5
6800:
6801: Senaatin asiana on antaa tarpeelliset määräykset niiden
6802: avioliittojen rekisteriin merkitsemisestä, jotka mooseks,en-
6803: uskolatset päättävät uskonrnollisten menojensa mukaan.
6804:
6805: 5 §.
6806: Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 7 § :ssä oleva kielto,
6807: ettei se, joka ei ole 'kristinuskoa, saa todistaa, älköön koskeko
6808: mooseksenuskolaista.
6809: Kun mooseksenuskolainan tekee valan, vannokoon ,Ju-
6810: malan ja hänen pyhän lakinsa kautta".
6811:
6812: (6 §. Poist.)
6813:
6814:
6815:
6816: Jotta puheenalainen laki, joka Hallitusmuodon 1 § :ää
6817: koskevana on säädettävä siinä järjestyksessä kuin perustus-
6818: lain muuttamisesta on voimassa, saataisiin lopullisesti hyväk-
6819: sytyksi jo näillä valtiopäivillä, ehdottaa Valiokunta. kun-
6820: nioittaen,
6821: että ehdotus laiksi mooseksenuskolaisista
6822: käsitellään siinä järjestyksessä, kuin Valtiopäi-
6823: väjärjestyksen 60 §:n 2 momentissa on säädetty.
6824:
6825: Helsingissä, 18 päivänä joulukuuta 1917.
6826:
6827:
6828:
6829: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ståhl-
6830: berg ja jäsenet Mäkelin, Y., Alkio, Antila, Estlander, Hultin,
6831: Ingman, J uutilainen, Kujala, Kuusinen, Kullervo Manner,
6832: Rantanen, Rantasalo, Salin, Tuomi, Wiik ja Wrede sekä va-
6833: rajäsen Kokko.
6834: 6 1917 II Vp. - V. M. - Esitys N:o 12.
6835:
6836:
6837:
6838:
6839: Vastalauseita.
6840: I.
6841: Allekirjoittaneella ei oie ollut syytä muuttaa sitä mieli-
6842: I>idettään, joka on esitetty ensimäisessä vastalauseessa
6843: perustuslakivaliokunnan mietintöön N :o 4 tiimän vuoden
6844: en.simäisillä valtiopäivillä. Olen Valiokunnan enemmistön
6845: ·kanssa yhtä mieltä siitä, että niille mooseksenuskolaisille,
6846: jotka tosiasiallisesti jo asuvat Suomessa, on annettava tilai-
6847: suus saada Suomen kansalaisoikeus. Kysymyksessä oleva
6848: väestö ei ole suuri ja siinä on henkilöitä, jotka ovat Suomessa.
6849: syntyneet ja kasvaneet, niin että heillä tuskin voi katsoa
6850: olevan muuta kotimaata.
6851: Siinäkin yhdyn V aliakunnan enemmistöön, että Suo-
6852: messa jo asuvien mooseksenuskolaisten oikeutta kansalais-
6853: oikeuden saavuttamiseen ei voida tehdä riippuvaksi muista.
6854: ehdoista kuin mitkä tässä kohden ovat yleensä ulkoma.tlai-
6855: sista voimassa.
6856: 'Sitä vastoin en voi kannattaa sitä V aliakunnan ehdotusta,
6857: että mitä täten säädettäisiin Suomen mooseksenuskolaisista,
6858: olisi ulotettava koskevaksi myös ulkomaiden juutalaisia.
6859: Käytännöllistä tarvetta tähän ei ole, ja läheinen naapuruu-
6860: temme Venäjään ei kehoita meitä houkuttelemaan tänne
6861: sieltä juutalaista väestöä. Mitä ulkomaiden mooseksen-
6862: uskolaisiin nähden voidaan kohtuudella vaatia, on mielestäni
6863: se, että heille täällä annetaan samat oikeudet, mitkä laki
6864: myöntää muihin uskokuntiin kuuluville, jotka eivät vle
6865: Suomen kansalaisia.
6866: Saan tämän johdosta kunnioittaen ehdottaa,
6867: että Eduskunta palauttaisi mietinnön Valio--
6868: kuntaan, antaen V aliakunnalle tehtäväksi laatia
6869: lakiehdotuksen seuraaville perusteille:
6870: Vastalauseita. 7
6871:
6872: 1) Suomessa jo asuvat mooseksenuskolaiset
6873: voivat saada Suomen kansaluisoikeuden samoilla
6874: ehdoilla kuin muut ulkomaalaiset; ja
6875: 2) muille mooseksenuskolaisille myönnetään
6876: ne oikeudet, joita muut ulkomaalais~t Suomessa
6877: nauttivat.
6878:
6879: Helsingissä, 18 päivänä joulukuuta 1917.
6880:
6881:
6882: Lauri Ingman.
6883: 8 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o. 12.
6884:
6885:
6886:
6887:
6888: II.
6889:
6890: Lakiehdotuksen 3 § :n jälkiosasta olisi mielestämme pois-
6891: tettava säännös, joka oikeuttaa senaatin toistaiseksi antamaan
6892: päätöksiä moosek&enuskolaisttm seurakunnista ja uskonnolli-
6893: &ista yhdyskunnista. Ehdotamme siis,
6894: että Eduskunta hyväksyisi "lakiehdotuksen
6895: S:e!traavassa mwodossa:
6896:
6897: 3 §.
6898: Uskontonsa harjoittamista ja muita &eurakunnaHisia: teh-
6899: täviä varten on mooseksenuskolaisilla oikeus Suomessa muo-
6900: do&taa seurakuntia tai uskonnollisia yhdyskuntia; ja on niihin
6901: taähden noudatettava ( poist.) mitä uskonnollisista yhdyo:~;:un
6902: niE,ta (poist.) säädetään.
6903:
6904: Helsingissä, 18 p. jouluk. 1917.
6905:
6906:
6907: 0. ,V. Kuusinen. Onni Tuomi.
6908: Eetu Salin. Kullervo Manner.
6909: J. Kujala. F. Rantanen.
6910: J. Watanen. Yrjö Mäkelin.
6911:
6912:
6913:
6914:
6915: Helsingissä, Suomen Senaatin 'itirjapainossa, 1917.
6916: 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 12.
6917:
6918:
6919:
6920:
6921: Suuren valiokunnan mietintö
6922: N :o 13 esityksen johdosta, joka sisältää ehdo-
6923: tuksen laiksi mooseksenuskolaisista Suomessa.
6924:
6925: Käsiteltyään yllämain1itun asimL saa Suuri valittkunta
6926: ehdottaa, "
6927: että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen laiksi
6928: mooseksenuskolaisista, sellaisena kuin se esiintyy
6929: Perustuslakivaliokunnan tästä asiasta antamassa
6930: mietinnössä N :o 3.
6931:
6932: Helsingissä-19 päivänä joulukuuta 1917.
6933: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
6934:
6935:
6936:
6937:
6938: '
6939: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys. N:o 12.
6940:
6941:
6942:
6943:
6944: Suomen Eduskunnan vastaus
6945: Hallituksen esitykseen, joka sisältää ehdotuk-
6946: sen laiksi mooseksenuskolaisista Suomessa.
6947:
6948: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys laiksi
6949: mooseksenuskolaisista Suomessa, ja on Eduskunta, jolle
6950: Perustuslakivaliokunta on asiasta antanut mietinnön N :o 3,
6951: käsiteltyään esillä olevan lainsäätämi,sa,sian siinä järjestyk-
6952: sessä, kuin Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :n 2 momentissa on
6953: säädetty, hyväksynyt ja v·ahvistanut seuraavan lain:
6954:
6955:
6956: Laki
6957: mooseksenuskolaisista.
6958:
6959: Suomen Eduskunnan päätöhen mukaisesti, joka on tehty
6960: 20 päivänä heinäkuuta 1900 annetun Valtiopäiväjärjestyk-
6961: sen 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten:
6962:
6963: 1 §.
6964: .Mooseksenuskolainen voi hakemuksesta päästä Suomen
6965: kansalaiseksi samoilla ehdoilla ja samassa järjestyksessä kuin
6966: ulkomaalainoo.
6967: Moos.eksenuskolaisiin nähden, jotka eivät ol·e saavut.ta-
6968: neet Suomen kansalaisoikeuksia, olkoon kaikissa suhteissa
6969: voimassa mitä ulkomaalaisista on säädetty.
6970:
6971: 2 §.
6972: Mooseksenuskoisella Suomen kansalaisella on sama oi-
6973: keus olla virka- ja palvelusmiehenä kuin kristityllä Suomen
6974: kansalaisella, joka ei tunnusta evankelis-luterilaista oppia.
6975: 2 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 12.
6976:
6977: 3 §.
6978: Uskontonsa harjoittamista ja muita seurakunnallisia teh-
6979: täviä varten on mooseksenuskolaisilla oikeus Suomessa muo-
6980: dostaa seurakuntia tai uskonnollisia yhdyskuntia; ja .on niissä.
6981: noudatettava hallituksen asiasta antamia päätöksiä, kunnes
6982: uskonnollisista yhdyskunnista ehkä toisin säädetään.
6983:
6984: 4 §.
6985: A vialiitto mooseksenuskolaisten välillä päätetään niin-
6986: kuin siviiliavioliitosta on säädetty taikka heidän uskonnollh;-
6987: ten menojensa mukaan. Mooseksenuskolaisen .ja henkilön vä-
6988: lillä, joka ei tunnusta samaa uskontoa, päätetään avioliitto-
6989: kuten siviiliavioliitosta on säädett;y.
6990: Senaatin asiana on antaa tarrJeelliset määräykset niidtm
6991: avioliittojen rekisteriin merkitsemisestä, jotka mooseksen-
6992: nskolaiset päättävät uskonnollisten menojensa mukaan.
6993:
6994: 5 §.
6995: Oikeudenkä;ymiskaaren 17 luvu11 7 §:ssä oleva kielto,
6996: ettei se, joka ei ole kristinuskoa, saa todistaa, älköön kaskeko
6997: mooseksenuskolaista.
6998: Kun moos·eksenuskolainen tekee valan, vannokoon ,Ju-
6999: malan ja hänen pyhän lakinsa kautta".
7000:
7001:
7002: Helsingissä, 22 päivänä joulukuuta 1917.
7003:
7004:
7005:
7006:
7007: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
7008: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 13.
7009:
7010:
7011:
7012:
7013: ~ llallituksen esitys
7014: Suomen Eduskunnalle
7015: suurten tulojen verosta.
7016: Koska vuoden 19;17 ensimäisille valtiopäiville annettua
7017: esitystä suurten tulojen verosta ei ehditty Eduskunnassa kä-
7018: sitellä, jätetään täten Eduskunnalle uusi lakiehdotus sellais-
7019: ten suurten tuloj.en suostuntaverosta, jotka ovat tulleet tä-
7020: män vuoden kunnallistaksoituksen mukaisesti verotetuiksi.
7021: Samoin kuin ensiksimainittu esitys rakentuu tämäkin eh-
7022: dotus siihen periaatteeseen, että suuret tulot ovat saatetta-
7023: vat myöskin valtion v·erotuksen alaisiksi. Vuodelta 1916
7024: kannetuista tihlnänlaatuisista tuloista olisi siis, paitsi 19>17
7025: vuoden taksoituksen mukaan jo ma:ks·ettava:ksi pantua kun-
7026: nallisveroa, vi•elä vaitionkin hyväiksi kannettava suostunta:-
7027: veroa, jonka. •progressiivinen aistei'kko voi:daan muodostaa
7028: .
7029: enemmiiln. tai vähemmän tehokkaaksi. Sitä pait.si voi syyHä
7030: vwltion hyväksi vielä verottaa vuonna 19'16 saavutettua tulo-
7031: j-en lisäystä. Sellaisen perust·een mukainen lisävero kohdistuu
7032: nimittäin pääasiallisesti sota-ajan aiheuttamaan ansiot-
7033: tomaan arvonnousuun ja ylimääräiseen tulojen lisääntymi-
7034: seen.
7035: Tämän nojalla käsittää siis ehdotettu suurten tulojen
7036: suostuntaverö osaksi perusveron sellaisista tuloista ja osaksi
7037: niiden lisäw~ron, mitkä verot yhteensä täydentävät muun
7038: Yaltionverotuksen ja läheisesti liittyvät vuodelta 1916 jo
7039: taksoitettuihin ja maksettavaksi pantuihin kunna11isveroihin.
7040: J ot.ta. ehdotettu verotus mikäli mahdollista rajoittuisi
7041: pi1htaaseen, täydesti maksukykyiseen tuloon, oikeuttaa laki-
7042: •so5-17.
7043: 2 N:o 13
7044:
7045: ehdotuksen 3 § v·erovelvollista väihentämään eräitä sellaiselle
7046: talolle vieraita eriä, joista hän on antanut pätevän selvityk-
7047: sen. Näitten erien joukossa lienee erittäin merkille pantava
7048: 4:ssä momentissa mainittu erä, joka ei löytynyt. ·edellisille
7049: valtiopäiville annetussa lakiehdotuksessa suurten tulojen ve-
7050: rottamisesta ja jonka mukaan saa vähentää puolet sellaisten
7051: verovelvolliselle metsän myynnistä pantuj.en tulojen mää-
7052: rästä, joista häntä on vuodelta 1916 verotettu. Tällaista lie-
7053: vennystä se, joka viimemainittuna vuonna on metsää myy-
7054: nyt, voipi :;yyllä odottaa, koska muuten sellaiset tulot, jotka
7055: on saatu suuremmista metsänmyynneistä ja joista hän ·on
7056: jo kunnallisveroa suorittanut, tulisivat liian kovin v-erote-
7057: tuiksi, kun tämä vero kohdistuisi itse säästetyn metsä-
7058: pääoman rahaksi muuttoon eikä sen åntamaan tuloon. Pu-
7059: heenalaisen 3 § :n viimeises:;ä momentissa myönnetään sa-
7060: '
7061: moin oikeus vähentämään puolet 1 päivästä toukokuuta 19·16
7062: saman vuoden loppuun uutisviljelyksiin, viljelysten paran-
7063: nustöihin, maataloudellisiin uutisrakennuksiin ja koneisiin
7064: ynnä muuhun maatalousliikeyrityksen laajentamiseen taikka
7065: sen velkain malrsami:;een käytetyistä kustannuksista. Täl-
7066: lainen veron huojennus näyttää olihan sitä enemmän paikal-
7067: laan, kun puheenalaisissa tapauksissa verovelvollisella usein
7068: ei enää ole riittävästi varoja paljon myöhemmin maksettavan
7069: veron suorittamiseksi tai niitä ainoastaan suurilla vaikeuk-
7070: sina voi hänen liikkee:;tään irroittaa.
7071: Jotta verovelvollinen voisi näitä eriä tulostaan vähentää,
7072: edellyttää lakiehdotuksen 16 § :n toinen momentti yleensä,
7073: ettei hän ole laiminlyönyt määrätyn ajan kuluessa annetta-
7074: vain suurten tulojen verotusta varten tarpeellisten ilmoitus-
7075: ten ja häneltä vaadittujen tiedonautojen jättämistä.
7076: Ne veroasteikot, joiden mukaan suurten tulojen perusvero
7077: sekä niiden lisävero ovat laskettavat, ovat mikäli mahdollista
7078: N:o 13 3
7079:
7080: muodm;tetut tasaisesti nousten sen verokyvyn mukaan, joka
7081: seuraa suurempia tuloja ja tulojen lisääntymistä. Vaan sii-
7082: hen nähden, ·että liikln•en harjoittaja ei ole osannut 1916
7083: vuoden tuloista vmata puheenaolevan, vasta vuonna 1918
7084: kannettavan veron suorittamiseen tarpeellisia varoja, ei ole
7085: syytä tällä kertaa tehdä veroasteikkoja varsin rasittaviksi.
7086: Erittäin tärkeä on molempain v·erojen summan asianmukai-
7087: nen rajoittaminen._ 'rämä rajoitus on lakiehdotuksen 9 § :n
7088: en&i momentissa määrEtty 25 prosentiksi, jonka takia ei lisä-
7089: \'eron erityistä 8 §:ään sisältyvää asteikkoa ole ulotettu vii-
7090: memainittua prosenttimäärää ulommaksi.
7091: Jotta verotus tapahtuisi tarkoin laissa säädettyjen perus-
7092: teiden mukaan, on 12 § :ään otettu määräys erityisten vero-
7093: tuslautakuntain perustamisesta lääninhallituksiin.
7094: Vuonna 191'6 tuotti huhtikuun 8 päivänä 1916 annetuill
7095: asetuhen kautta bäädetty väliaikainen suurten tulojen vem
7096: tasaisin luvuin 12,28 2,0(){) markkaa ja saman vuoden elokuun
7097: 1
7098:
7099:
7100:
7101: 18 päivänä annetun asetuksen kautta määrätty vero sodan
7102: aikana saadusta tulon lisäyksestä 6,638,000 markkaa. Nyt
7103: ehdotetussa muodossaan suurten tulojen perus- ja lisäverojen
7104: tuotto on arvioitu yhteem,ä 75,000,000 markkaan.
7105: Sen peru&teella, mitä edellä on esitetty, esittää Hallitus
7106: Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan lakiehdotuksen:
7107:
7108:
7109: Laki
7110: suurten tulojen suostuntaverosta.
7111: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään
7112: täten:
7113: 1 §.
7114: Vuodelta 1916 suoritetaan seuraavana vuonna toimitetun
7115: kunnallistaksoituksen perustuksella suostuntaveroa suuri&ta
7116: 4 N:o 13
7117:
7118: tuloista. Tämä vero kannetaan perus- ja lisäverona tuloista,
7119: jotka· nousevat alempana mainittuihin määriin.
7120:
7121: 2 §.
7122: Suurten tulojen perusveroa on jokaisen suoritettava, jonka
7123: tulot ovat vuoden 1917 kunnallistaksoituksessa, siten lasket-
7124: tuina kuin 3 § :ssä sanotaan, yhdessä tai useammassa kun-
7125: nassa nousseet yhteensä 20,000 markkaan tai sitä suurem-
7126: paan määrään.
7127: 3 §.
7128: Edellisessä pykälässä mainitun veron perusteena ovat ne
7129: verovelvollisella vuonna 1916 olleet tulot, joista hänelle kun-
7130: nallistaksoituksessa on pantu veroäyrejä.
7131: Näiden tulojen määrästä on verovelvollinen kuitenkin oi-
7132: keutettu vahentämään alempana mainitut erät, jos hän niistä
7133: esittää pätevän selvityksen, nimittäin:
7134: 1) »e'n summan, josta verovelvolliselle on pantu vero-
7135: äyrejä !hänen liikkeensä laatuun ja laajuuteen nähden yli
7136: tnloj.en oikean määrän;
7137: 2) varallisuuden lisääntymisen verovelvolliselle langeu-
7138: neen perinnön tahi vakuutussumman johdosta, jos näistä
7139: on kunnallisveroa maksettavaksi pantu;
7140: 3) verovelvollisen kiinteän omaisuuden kiinnitetyistä ve-
7141: loista suoritetut korkomaksut;
7142: 4) puolet verovelvolliselle metsänmyynnistä pantujen tu-
7143: lojen määrästä;
7144: 5) verovelvollinen osakeyhtiö tahi osuuskunta sen mää-
7145: rän, joka vastaa viittä prosenttia ennen vuoden 1916 alkua
7146: maksetusta yhtiön osakepääomasta tai osuuskuntaan suori-
7147: tetuista osuusmaksuista;
7148: 6) puoJet 1 päivästä toukokuuta 1916 saman vuoden
7149: loppuun uutisviljely ksiin, viljelysten parannm;töihin, maa-
7150: taloudellisiin uutisrakennuksiin ja koneisiin ynnä muuhun
7151: N:o 13 5
7152:
7153: maatalousliikeyrityksen laajentamiseen taikka sen velkain
7154: maksamiseen käytetyistä kustannuksista.
7155:
7156: 4 §.
7157: Suurten tulojen perusveroa suoritetaan seuraavan asteikon
7158: mukaan:
7159: Vero tuloista Veron Alarajan yli
7160: Tuloluokka,
7161: alarajan koh- vakio erä, menevästä
7162: Smk.
7163: dalla. Smk. osa.<~ta.
7164:
7165: 20,000- 30,000 l.o ?f; 200 + 4 ().'
7166: !iJ
7167: 30,000- 40,000 2.0 600 + 4
7168: " "
7169: 40,000- 50,000 2.5 " 1,000 + 5
7170: "
7171: 50,000- 60,000 3.0 , 1,500 + 6 "
7172: 60,000- 70,000 3.5 2,100 T
7173: 1
7174: 7
7175: " "
7176: 70,000- 80,000 4.0 2,800 -L 8
7177: " 1
7178: "
7179: 80,000~ 90,000 4.5 3,600 + 9 "
7180: "
7181: 90;000-100,000 5.o 4,500 + 10
7182: " "
7183: 100,000-110,000 5.5 ., 5,500 +ll
7184: "
7185: 110,000-120,000 6.0 6,600 + 12
7186: " "
7187: 120,000'-130,000 6.5 7,800 + 13
7188: " "
7189: 130,000'-140,000 7.o
7190: "
7191: 9,100 + 14
7192: "
7193: 140,000-150,000 r5 10,500 + 15
7194: ] 50;000-160,000 8.0
7195: " "
7196: 12,000 + 16
7197: " "
7198: 160,000-170,000 8.5 13,600 + 17
7199: " "
7200: 170,000-180,000 9.0
7201: "
7202: 15,300 + 18
7203: "
7204: 180,000-190,000 9.5 17,100 + )9
7205: " "
7206: 190,000-200,000 10.o 19,000 + 20
7207: "
7208: 200,000-220,000 10.5
7209: "
7210: 21,000 + 2l.Fi ""
7211: 220,000-240,000 11.5 25,300 + 23.5 ,,
7212: "
7213: 240,000-260,000 12.5 30,000 + 25.5
7214: " "
7215: 260,000-280,000 13.5 35,100 -l- 27.5
7216: "
7217: 280,000--300,000 14.5 40,600 + 22.0
7218: " "
7219: 300.000- 15.0 , koko tulosta.
7220: 6 N:o 13
7221:
7222: 5 §.
7223: •Tos sillä, joka on velvollinen suorittamaan suurten tulo-
7224: jen perusveroa, on vuonna 1916 ollut tuloja vähintään 10,000
7225: markkaa yli sen keskimäärän, mihin hänen tulonsa ovat
7226: nousseet vuosina 1913, 1914 ja 1915, on hänen velvollinen
7227: perusveron ohella maksamaan lisäveroa vuonna 19}6 saa-
7228: dusta tulonlisäyksestä, joka lasketaan siten, että verovelvolli-
7229: sella vuosina 19 13, 1914 ja 1915 olleiden kunnallistaksoituk-
7230: 1
7231:
7232:
7233:
7234: sessa huomioon otettuj.en tulojen keskimäärä vähennetään
7235: siitä tulomäärä~tä, josta verovelvollista on taksoitettu vuo-
7236: delta 1916. Sanotusta tulomäärästä on verovelvollinen oikoo-
7237: tettu vähentämään 3 § :ssä mainitut erät, jos hänellä vuo-
7238: sina 1913, 19114 ja 1915 olleiden tulojen keskimäärää lasket-
7239: t&essa samalla ta.vain otetaan huomioon vastaavat vähennyk-
7240: set näiden vuosien tuloista.
7241:
7242: 6 §.
7243: Siinä tapauksessa, että verovelvolliselle ei ole kunnallis-
7244: taksoituksessa pantu veroäyrejä vuodelta 1913, vaan vasta
7245: 1914 vuoden tuloista, otetaan vuonna 1916 tapahtuneen tu-
7246: lonlisäyksen määrää laskettaessa huomioon 5 §:ssä mainitun
7247: keskimäärän s·ijaan ainoaf:>taan 1914 vuoden tulot. Jos häntä
7248: ei ole verotettu myöskään vuodelta 1914, lasketaan hänen
7249: tulonsa vuonna 19}6 lisääntyneen määrällä, joka nousee yli
7250: 10,000 markan.
7251: 7 §.
7252: Kun on laskettava, ovatko yrityksestä saadut tulot
7253: vuonna 1916 lisääntyneet, on niitä, huolimatta mahdollisesti
7254: tapahtuneesta omistajan vaihdoksesta, 5 ja 6 § :ssä sanotulla
7255: tavalla verrattava yrityksestä aikaisempina vuosina saatui-
7256: hin t.uloihin, jors yrityksen toimintaa omistajan vaihdoksen
7257: jälkeen on samaan tapaan jatkettu.
7258: N:o 13 7
7259:
7260: 8 §.
7261: Suurten tulojen lisäveroa suoritetaan seuraavan asteikon
7262: mukaan:
7263:
7264: Vero tulon- Veron Alarajan yli
7265: Tulonlisälk- lisäyksestä
7266: sen luok a, alarajan vakioerä, menevästä
7267: Smk. kohdalla. Smk. osasta.
7268:
7269: 0/
7270: 10,000- 20,000 6 10 600 + 7 %
7271: 20;000- 3'0,000 6.5 1,300 + 8
7272: " "
7273: 30,000--,-. 40,000 7 2,100 + 9
7274: " "
7275: 40,000- 50,000 7.5 3,000 + 10
7276: " "
7277: 50,000'- 60,000 8 4,000 +11
7278: 8.5
7279: " "
7280: 60,000'- 70,000 5·,100 + 12
7281: " "
7282: 70,000- 80,000 9 6,300 + 13
7283: " "
7284: 80,000- 90,000 9.5 7,600 +14
7285: " "
7286: 90,000-100,000 10 9,000 + 15
7287: 10.5
7288: " "
7289: 100,000-110,000 10,500 + 16·
7290: " "
7291: 110,000-120,000 11 12,100 + 17
7292: " "
7293: 120,000-130,000 11.5 13,800 + 18
7294: " "
7295: 130,000-140,000 12 15,·600 + 19
7296: " "
7297: 140,000-150,000 12.5 17,500 + 20
7298: " "
7299: 150,000-160,000 13 19,500 + 21
7300: 13.5
7301: " "
7302: 1&0,000-170,000 21,600 ~ + 22
7303: 1
7304:
7305: " "
7306: 170,000-180,000 14 23,800 + 27.5 "
7307: "
7308: 180,000-190,000 14.75 " 26,550 +29
7309: 190,000-200,000
7310: "
7311: 15.50 " 29,450 + 30.5 "
7312: 200,000-210,000 16.211'" " 32,500 + 32
7313: "
7314: 210,000-220,000 17 35,700 + 39
7315: . 220,000-230,000
7316: " "
7317: 18 39,600 + 41
7318: " "
7319: 230,000-240,000 19 43,700 + 43
7320: " "
7321: 240,000-250,000 20 48,000 + 45
7322: " "
7323: 250,000-2,60,000 21 52,500 + 47
7324: " "
7325: 8 'N:o 13
7326:
7327: Tulolisäyk- Vero tulon- Veron Alarajan
7328: sen luokka. lisäyksestä vakio erä, menevästä
7329: alarajan Smk. osasta.
7330: Smk. kohdalla.
7331: 260,000~270,000 22 57,200 + 49 %
7332: 270,000-280,000 23 62,100 +51
7333: " "
7334: 2RO,·Ö00-300,000 24 67,200 + 39
7335: " "
7336: 300,000- 25 , koko tulonlisäy ksestä.
7337:
7338:
7339: 9 §.
7340: Jo;;; perusvero .ia lisävero edellä mainittujen perusteiden
7341: mukaan l.askettuina. yhteensä ovat enemmän kuin kaksikym-
7342: mentäviisi prosenttia siitä tulomäärästä, josta perusveroa
7343: maksetaan, on verovelvollinen vapaa sen veromäärän suorit-
7344: tamisesta, joka nousee yli sanotun prosenttimäärän.
7345: Jos s·e, joka on velvollinen suorittamaan suurten tulojen
7346: perusveroa, esittää pätevän selvityksen, että hänelle tämän
7347: lain nojalla asetettava lisävero on hänen muuttuneen taloudel-
7348: lisen asemansa johdosta kohtuuton, vapautettakoon lisäve-
7349: rosta.
7350: Omaisuudesta, joka ennen tämän lain voimaan astumista
7351: on luovutettu konkurssiin, suoritetaan suurten tulojen veroa
7352: ainoastaan, jos omaisuutta on jälellä, sittenkun konkurssissa
7353: valvotut saatavat on maksettu. Sama määräys kaskekoon
7354: myöskin kuolinpesää ja osakeyhtiötä, joiden omaisuus pesän
7355: selvityksen tai yhtiön hajoituksen takia on jaettu osakkaiden
7356: kesken ennen tämän lain voimaan astumista.
7357: '
7358: Valtio, kunta, seurakunta ja armeliaisuuslaitokset sekä
7359: kirjallisuuden, tieteen, taiteen, maatalouden tahi muun yleis-
7360: hyödyllisen tarkoituksen edi:,tämistä varten perustetut seu-
7361: rat, yhdistykset ja ,säätiöt ovat tässä laissa säädetyistä ve-
7362: roista vapaat.
7363: N:o 13
7364:
7365: 10 §.
7366: Sen, jolle vuonna 191 'i' toimitetussa kunnallistaksoituk-
7367: sessa on pantu kunnallisveroa vä!hintäin 20,000 markan i>UU-
7368: ruisista tuloista, tulee 30 päivän kuluessa tämän lain julkai-
7369: semisen jälkeen antaa maistraatille tai kumtallislautakun-
7370: nalle sillä paikkakunnalla, j.ossa hänellä on kotinsa ja asuin-
7371: Imikkansa tai josi>a asianomaisen ;yrityksen liallitus sijaitsee,
7372: kirjallinen ihhoitus, josta näkyy, mihin määrään hänen tu-
7373: lonsa on yhdessä tai useammassa kunnassa taksoitettu nous-
7374: seen vuonna 1916 i>ekä mihin määriin ne on taksoitettu nous-
7375: s~n vuosina 1913, 1914 ja 19-15.
7376: Samalla hän myös, jos tahtoo taksoitetuista tuloista 3 tai
7377: 5 § :n mukaan vähentää niissä mainittuja eriä, esittäköön sen
7378: selvityksen, johon hän vaatimuksensa perustaa.
7379: Kuvernöörin vaatiessa on jokaisen sitä paitsi o;nasta. puo-
7380: lestaan määrätyn ajan kuluessa annettava sellaisia ilmoituk-
7381: sia, joita mahdollisesti tarvitaan suurten tulojen veroa mak-
7382: settavaksi pantaessa, jota paitsi kukin on oikeutettu sellaisia
7383: ilmoituksia antamaan, jotka voivat olla tarpeellisia häntä ve-
7384: rotettessa.
7385:
7386: 11 § .
7387: .Maistraattien ja kunnallislautalmntain cm Suomen Senaa-
7388: tin määrättävänä aikana lähetettävä lääninkonttoriin luette}'(~
7389: niistä verovelvollisista, ·joiden tulot vuodelta 1916 on taksoi-
7390: tettu vähintään 20,000 markkaan, sekä samalla ilmoitettava,
7391: onko joku heistä tiettävästi taksoitettu toisessakin kunnassa.
7392: Tähän Luetteloon on myös merkittävä verovelvollisilla vuo-
7393: si.na 1913, 19'14 ja 19·15 olleiden kllllllallisverona.laisttlll tul.e-
7394: jen määrä.
7395: Niinikään toimittakoot maistraatit ja kunnallii>lautakun-
7396: nat lääninkonttoriin vProvelvollisten 10 '§:n mukaan antamat
7397: '10 N:o 13
7398:
7399: ilmoitukset sekä lausuntonsa niistä vaatimuksista, joista mai-
7400: nitaan saman pykälän 2 momentissa.
7401:
7402: 12 §.
7403: Lääninhallituksen asiana on pitää huolta :,uurten tulojen
7404: veron maksuunpanosta ja kannasta.
7405: J-otta ne tulot ja se tulonlisääntyminen, joista tämän lain
7406: mukaan on veroa maksettava, tulisi oikein arvi~iduksi, perus-
7407: tetaan kuhunkin lääninhallitukseen verotuslautakunta, jonka
7408: kokoonpanon .ia palkkiot Suomen Senaatti määrää.
7409: Sittenkun 10 ja 11 § :issä mainitut ilmoitukset ja 1uette-
7410: lot ovat saapuneet, tulee verotuslautakunnan määrätä, kuinka
7411: paljon veroa on kunkin verovelvollisen tämän lain mukaan
7412: suoritettava, sekä laatia veroluettelo, käsittävä läänin kaikki
7413: verovelvolliset, jonka luettelon allekirjoittavat kaikki vem-
7414: tuslautakunnan jäsenet.
7415:
7416: 13 §.
7417: Veroluettelo pannaan allekirjoittamisen jälkeisenä päi-
7418: vänä lääninhallituksessa esille neljäntoista päivän ajaksi vero-
7419: velvolHsten tarkastettavaksi.
7420: Aika, jonka kuluessa veroluettelo on lääninhallituksessa
7421: tarkastamista varten näh1ävänä, on viipymättä ilmoitettava
7422: tiedoksi kuulutuksella yhdessä tai useammassa, läänissä il-
7423: mestyvässä oanomalehdessä.
7424:
7425: 14 §.
7426: Verovelvollinen, joka tahtoo valittaa suurten tulojen ve-
7427: ron maksuun panosta, antakoon 30 päivän kulnesoa siitä, kun
7428: veroluettelo on tarkastusta varten pantu nähtäväksi, muistu-
7429: tuksensa kuvernöörille, jonka tulee kiireellisesti ottaa asia
7430: tutkittavakseen ja antaa valitukseen päätös.
7431: N:o 13 11
7432:
7433: Kuvernöörin päätöksestä voidaan säädetyssä järjeE>tyk-
7434: sessä 30 päivän kuluessa valittaa Senaatin ta,1ousosastoon.
7435:
7436: 15 §.
7437: Valitus suurien tulojen suostuntaveron perusteena ole-
7438: vasta kunnallistahoituksesta taikka suurten tulojen veron
7439: maksuunpanosta ei tuota lykkäystä veron maksuun nähden,
7440: mutta jos valitus hyväksytään, on liiaksi kannettu määrä suo-
7441: ritettava takaisin, kun veronmaksaja siitä tekE'e kuvernöörille
7442: hakemuksen.
7443: Kuitenkin voi kuvernööri verovelvolliselle, joka on valit-
7444: tanut siitä, että häntä on kahdessa tai useammassa kunnassa
7445: samasta tulosta verotetiu, myöntää veronmaksun lykkäystä.
7446:
7447: 16 §.
7448: Jos verovelvollinen on jättänyt aikanaan antamatta sel-
7449: laisen ilmoituks·en tai sellaiset tiedonannot, jotka hän 10 § :n
7450: mukaisesti on velvollinen antamaan suurten tulojen verotusta
7451: varten, velvoittakoon kuvernööri, maistraatin tahi kunnallis-
7452: lautakunnan ilmoituksesta, hänet sakon uhalla määräajan
7453: kuluessa täyttämään velvollisuutensa.
7454: Se, joka 10 § :ssä määrätyn ajan kuluessa on jättänyt an-
7455: tamatta säädetyn ilmoituksen tai vaaditut tiedonannot suur-
7456: ten tulojen veron maksuunpanoa varten, ei ole oikeutettu vä-
7457: hentämään 3 §:n 1-6 momenteissä mainittuja eriä.
7458:
7459: 17 §.
7460: Joka väärällä ilmoituksella tahi muulla vilpillä yrittää
7461: pidättää kruunulta puheenalaista veroa, rangaistakoon niin-
7462: kuin rikoslaissa sanotaan ja olkoon sen ohessa velvollinen suo-
7463: rittamaan kaksinkertaisena sen veromäärän, jota hän yritti
7464: pidättää.
7465: 12 N:o 13
7466:
7467: 18 §.
7468: Senaatin talousosaston asiana on antaa tarkemmat ohjeet
7469: ~ämän lain soveltamista varten.
7470:
7471:
7472: Helsingissä, 30 päivänä marraskuuta 19'17.
7473:
7474:
7475: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
7476:
7477: V altiovaraintoimituskunnan Päällikkö
7478:
7479: Juhani Arajärvi.
7480:
7481:
7482: K. Willg-ren.
7483:
7484:
7485:
7486:
7487: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
7488: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 13.
7489:
7490:
7491:
7492:
7493: Valtiovarainvaliokunnan
7494: m i e t i n t ö N:o 2 suurten tulojen veroa kos-
7495: kevan esityksen johdosta.
7496:
7497: Eduskunta on kuluvan joulukuun 5 päivänä keskustelu-
7498: pöytäkirjan seuraumana lähettänyt Valtiovarainvali'Oikunnan
7499: valmisteltavaksi Hallituksen esityksen N :o 13 suurten tulo-
7500: jen verosta ja samalla päättänyt, että mainittua ehdotusta
7501: on käsiteltäNä sillä tavoin kuin Valtio·päiväjärjestyksessä on
7502: säädetty keisarin ja suuriruMinaan esityksistä. Asian kä-
7503: sittelyä varten on Valiokunta saanut käytettävä:kseen Senaa-
7504: tiss'a esitysehdotusta va,lmistetbvessa syntyneet asiakirjat.
7505:
7506:
7507: Esitys perustuu 'Pääasiassa Valtiovarainvaliokunnan tä-
7508: män vuoden ensimäisillä valtiopäivillä. suurten tulojen ve-
7509: rosta antamassa mietinnössä N :o 16 olevaan ehdotukseen,
7510: kuitenkin siten, ·että mainittuun mi·etintöön liitetyssä en-
7511: simäisessä vastalauseessa tehdyt muutosehdotukset on sisälly-
7512: tetty esityksessä olevaan verolakiehdotu'kseen. Verotuksen
7513: toimeenpanoa varten on esityksessä sitä paitsi ehdotettu ku-
7514: hunkin lääniin ase1Jettavaksi erityinen verotuslautakunta,
7515: niinkuin oli asianlaita vuonna. 1916 kannetun sodanaikaisen
7516: tulonlisäyksen verotuksenkin yhteydessä, mutta jollaisten
7517: lautakuntien asettamista Valtiovarainvaliokunnan viime ke-
7518: sänä valmistama ehdotus ei edellyttänyt. Tämän ohella on
7519: lakiehdotukseen t.ehty eräitä pienempiä, pääasiassa muodolli-'
7520: sia. muutoksia.
7521: Vali1okunta ei saata tässä koihden olla huomauttamatta,
7522: että se asiantila, mikä syntyi siitä, että tämän vuoden
7523: ensimäiset valtiopäivät estettiin työtään loppu~n suoritta-
7524: masta, on nyt kyseessä olevan veron kannalta katsoen vai-
7525: kuttanut er]ttäin haitallisesti. Valtiovarastolta jäi siten
7526: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 13.
7527:
7528: aikanaan saamatta sen tärkein tuloerä, mikä seikka ei ole
7529: voinut oll~ tuottamatta valtiotalouden säännölliselle hoidolle
7530: suuria häir~öitä. V alioikunta 1on ~·o mietinnössään N :o 1
7531: lyhytaikaisen valtinlainan -ottamisestå kosketellut niitä
7532: eduskunnan finanssi'oi~euksia loukkaavia rahaoperatsioneja,
7533: joihin Senaatti aiheutuneen rahanpuutteen vuoksi oli ryh-
7534: tynyt. Myöskin suurten tulojen veron kannolle on veron
7535: päättämisen lykkääntyminen aiheuttanut suuria vaikeuksia.
7536: Vuoden 1916 tuloihin kohdistuvan ver'on kanto tulee tät·en
7537: lykkääntymään .ensi vu~teen, joUoin verrattaln lyhyin väl:i-
7538: ajoin tulee myösikin kannetta!Vaksi 'kunnallinen tulovel'o
7539: vuoden 19-17 tuloista sekä ·epäilemättä myöskin tarpeelliE>eksi
7540: ha·vaittava suuriin 'tuloihin vuonna 19117 tkohdistuva valtiolle
7541: kannettruva vero. Tärrnä asiantila ei kuitenkaan ole autetta-
7542: vissa, eikä se saata Valiokunnan mielestä myöskään vaikut-
7543: taa ny•t päätettävänä olevaan v·eroon, joka valtion tarpei-
7544: den tyydyttämiseksi on välttämätön. Veron päättämisen
7545: siirtymisestä näin myöhään on myöskin voinut johtua,
7546: että vemvelvollisten taloudellis·essa asemassa on saattanut
7547: tapahtua muuto•ksia sen jälkeen kuin lkunnallistaksoitus,
7548: johon suurten tuloden vel"o perustuu, toimitettiin. Erityisesti
7549: on saattanut esiintyä tapauksia, jolloin kurssivaihtelut, var-
7550: sinkin ruplan kurssin aleneminen, ovat 'Oleellisesti huunon-
7551: taneet verovelvollisen taloudellista asemaa. Valiokunta kat-
7552: soo kuitenkin, e'ttä täJIDänlaiset vuonna 1917 tapahtuneet
7553: muutokset verovelvollisten taloudellisessa asemassa eivät
7554: saata vailkuttaa nyt kyseessäolevaan ·veroon, joka perustuu
7555: vuoden 1916 tuloihin ja niistä toimitettuun kunnallistaksoi-
7556: tuks:een. Sitä paitsi on verovelvollisilla veron kannon .}yk-
7557: kääntymisen kautta ollut tilaisuus syntyneen väliajan ku-
7558: luessa hyväkseen käyttää ne useinkin huomattavat raha-
7559: määrät, jotka he veron kannon a.ikanaan tapahtues.sa olisi-
7560: vat olleet velvolliset verona suorittamaan.
7561: V aliakunta on. näin ollen pääasiassa ilisettunutkannattamaan
7562: Valtiovarainvaliokunnan viime valtiopäivil'lä suurten tulojen
7563: verosta 'laatimaa ehdotusta eikä V aliakunnan mielestä ny·t-
7564: kään ole ollut aihetta niihin muutoksiin, joita. silloin va~ta-
7565: Suurten tulojen vero. 3
7566:
7567: laus-eessa j.a nyt esityksessä on ehdot-ettu. Valiokunta
7568: sen vuoksi,, mitä sen ehdotuksen yleiseen perusteluun tulee,
7569: viittaa Valtiovarainvaliokunnan tämän vuoden •ensimäisillä
7570: valtiopäivillä nyt kyseessä olevasta verosta antamaan mie-
7571: tintöön N:o 16. Esityksen johdosta. on Va~liokunnan vielä
7572: es·itettä vä seuraavia seikkoja.
7573: Siitä tulomä:äräS'tä, josta verovelvollis•elle on pantu 3 §.
7574: veroäyreJa, olisi ih.ä:nellä esityksen mukaan oikeus vä-
7575: hentää :muun muassa varallisuud·en lisääntyminen perin-
7576: nön tahi valkuutus•sumanan johdosta. Määräys vakuutus-
7577: summan vahentäJmis·esitä •S•aattanee kuitenkin jo siihen nä.h-
7578: den, että vel'o koskee ai•rrnastaan suuria tuloja, vain harvoin
7579: tulla kysymykseen, jota paitsi vakuutussummasta vain poik-
7580: keustapauksissa Umnnailistaboituksessa veroäyre'jä a.setetta-
7581: nee. Milloin saatua vakuutussummaa ei voida katsoa sellai-
7582: seksi tulvksi, josta on kunnailisv:eroa maksettava, on poilk-
7583: keuksen tekeminen vakuutus•snmmaan nähden tarpeeton. Jos
7584: taas vakuutussumma on pidettiiNä tulona, josta kunnallitS-
7585: taksoituksessa pannaan veroäyrejä, ei liene syytä jättää täl-
7586: laisen tulon saajaa vapaaksi maksamasta nyt kysymyksessä
7587: olevaa veroakaan.
7588: •Myöskään ei Valiokunta ole saattanut. puoltaa verovel-
7589: volliselle oikeutta saada taks'oitetusta tulomäärästä v.äJhentää
7590: puolet metsänmyynnistä vantujen tulojen PJ.äärästä. Tätä
7591: 1
7592:
7593:
7594: ehdotusta voidaa.n tosin perustella sillä, että metsänmyyn-
7595: nistä saatu tulo, ·ollen säästyneen metsäpääoman raihaksi
7596: muuttoa, ei todellisuudesS'a ole syntynyt puheenalais-ena
7597: vuonna, vai~kakin se silloin on saatu. Erityisesti olisi täl-
7598: laisen tulon 'Verottruminen progressiivisen ast.eikon mukaan
7599: epäoikeutettu, koska metsänomistajia täten dohdettaisiin
7600: myymään me'tsänsä vähissä erin välttääkseen suurien metsän-
7601: myyntien aiheuttruman korkean v-ero·prosentin tahi myy•mään
7602: metsän mukana metsäpohjankin, jolloin he kokonaan va-
7603: pautuisivat verosta. T·äUöin he eivät :myöskään voisi käyttää
7604: hyvä:kseen metsänmyynnille edullisia konjurrktuureja, jotka
7605: suuresti vaihtelevat vuodesta tois-een. Vali()lkunta ei kuiten-
7606: kaan ole katsonut olevan aihetta tällaiseen veronhelvotukseen
7607: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 13.
7608:
7609: siitä syystä, että metsänomistajat wat nyt vallinneiden poik-
7610: keuksellis'ten olojen johdosta saaneet eri~täin hyvät hinnat
7611: myymistään metsäntuotteista.
7612: Esityksen mukaan olisi verovelvollinen !hänelle kun-
7613: nallistaksoituksessa asetetusta tulomää:rästä vielä oikeu-
7614: tettu vähentämään puolet 1 päivästä toukokuuta 1916 sarrnan
7615: vuoden loppuun uutisviljelyksiin, viljelysten parannus.töihin,
7616: maataloudellisiin uutisrakennulksiin ja koneisiin ynnä muu-
7617: hun maatalousliikeyritytksen laajentamiseen taikka sen vel-
7618: kain maksamiseen käytetyistä kustannuksista. Kun ei näytä
7619: olevan syy'tä tällaisten erien vapa,uttamiseen lisäverosta, •on
7620: Va.liokunta 4 § :ään ottanut samanluontoisen, mutta sisällyk-
7621: seltään jonkun verran aMaamman määräyksen, jontka kautta
7622: tämänlaiset erät vapau'tetaan ·perusverosta.
7623: Mitä muuten tulee sii,hen selvitykseen, joka vemvelvolli-
7624: !:>en tulee esittää saadakseen 3 § :ssä mainitut erät suurte~
7625: tulojen veroa laskettaessa ·vähennetyiksi taksoitetuista tu-
7626: loista, ei Valiokunnan mielestä verovelvolliselle myönnettyä ""'
7627: , vähentäJini,soi'keutta VJoida katsoa selvitetyksi yksistään sillä,
7628: että hän esimerHksi nä.yttää saaneensa perintöä tahi suorit-
7629: taneensa korkoa kiinnitetyistä veloista, ·Vaan tulee hänen
7630: selvittää, dtä hänen vähennettäviksi pyytämänsä erät ovat
7631: kunnal1istaksoituksessa vaikuttaneet sen summan määräämi-
7632: seen, josta hänelle ·on pantu ;yeroäyrejä. 'Tällaisen selvitylksen
7633: esittämiselksi lienee useimmissa tapauksissa t&rpeen, että
7634: ve11ovelvollinen antaa täydellisen ilm'Oituksen vuosituloistaan
7635: sekä niistä vähennyksistä, jotka ikunnallista:ksoituksessa on
7636: huomioon otettu.
7637: 5 §. Esitybeg,säJ ehdotett11a twpaa lSaadun ttu:lonlisäyk-
7638: sen määrää:miseksi ·ei Valiokunta ~le voinut hyväk-
7639: syä siitä syystä, että tulonlisäyksen suuruus tuon ehdo-
7640: tuksen mukaan lasketaan vahentämällä verovelvollisen vulön-
7641: .na 191-6 saaunista tuloista vuosien 1913, 1914 ja 1915 tulojen
7642: ikeskimäärä. Kun viimemainitun vuoden tulot varsin useassa
7643: t,apau!ksessa jo •ovat sotatilan aiheuttamien konjunlktuurien
7644: vuoksi lhyvinkin suuret, tulevat tällaisia tuloja saaneet, jos
7645: tulonlisäys -1asketaan es•ityksoessä ehdotetuna tavalla,
7646: Suurten tulojen vero. 5
7647:
7648: pääsemään helpommalla verolla kuin ne, jotka vasta vu'Od~:m
7649: 19116 aikana ovat tuollaista tulonlisäystä saaneet. TäJmä
7650: näkyy selvästi siitä tilast.ollisesta ainehistosta, jonka.
7651: Valtiovarainvaliokunta kuluvan vuoden edellisillä valtito-
7652: päivillä Helsingistä hankki. Vuonna 1916 oli Helsingissä
7653: 1,542 verotettua, joilla oli ta.ksoituksen mukaan tuloja 20,000
7654: ma:rlkikaa tai enemmän ja jotka samalla olivat olleet verotetut
7655: 1
7656:
7657:
7658: vuosien 1913, 1914 ja 1•91<5 tuloista.'"Heillä oli tuloja vuonna
7659: 1913 yhteensä 65,012,600 marlkkaa, vuonna 1914 67,728,400
7660: markkaa, vuonna 191•5 94,948,400 markkaa ja <vuonna 1916
7661: 1<52,63,6,800 markkaa. Niillä, joiden tulot ·olivat yli 300,000
7662: markkaa, oli taksoitettujen tulojen summa vuonna 19'1'3
7663: 22,34,6,000 ma.rkkaa ja •vuonna 1914 24,744,400 markkaa,
7664: mutta vuonna 1915 43,430,000 markkaa ja vuonna 19:16
7665: 77,770,800 marlkikaa. Al:Ummissa tuloluokissa oli tul•ojen
7666: nousu vuonna 1915 edellisiin vuosiin verraten suhteellisesti
7667: mellkoista vähempi. Sotatilan konjunktuurien aiheuttaman
7668: tulonlisäyksen laskeminen esityksessä ehdotetulllli tavalla
7669: tulisi nam ollen erityisesti suurtuloisille edulliseksi.
7670: Boistaa!kseen tämän, kohtuuttomuuden Valiokunta ehdottaa,
7671: että tulonlisäys laskettaisiin tämän vuoden ensimäisten val-
7672: tiopäivien Va,ltiovarainvali_okunnan ehdotuksen mukaan siten,
7673: että vuoden 1916 tuloista vähennetään vuosien 191-3 ja 19114
7674: tulojen keskimäärä.
7675: ·Sota-ajan konjunktuurien aiheuttama tulonlisäys on täJ- 8 §.
7676: laisen tulon oman luonteen vuoksi Valio·kunnan mielestä
7677: verotettava suhteellisen raskaasti niissäkin tapauksissa,
7678: jolloin tulonlisäys ko1konaismäärältään ei ole suuri. Tästä
7679: syystä ei Valiokunta ole saattanut hyväksyä esityksessä
7680: olevaa asteikkoa, vaan on hy·väJksynyt lisäveroa varten
7681: saman asteikon kuin tämän vuoden ensimäisten valti<Opäiväin
7682: Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N :o 16 on ehdotettu.
7683: Esityksessä ehdotetun ja VaEokunnan hyväJksymän as-
7684: teikon yksityiskoMaisen vertåilun helpott.a:miseksi seuraa
7685: mietintöä liite N :o I, jossa tätä seikkaa selvitellään. Sama
7686: asia on havainnollisesfi esitetty myöskin murtoviivalla liit-
7687: teessä N :o II.
7688: 6 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 13.
7689:
7690: 9 §. Esityksessä on perusveron ja lisäveron yhteenlas-
7691: kettu korkein määirä rajoitettu ·2 5 %:iin verotetta-
7692: 1
7693:
7694:
7695:
7696: vasta~ tulomäärästä. Tästä suoritettavan veron ylärajan
7697: määräämisestä on etua etupäässä sellaisille tulonnautti.joiile,
7698: joiden tulot ovat verrattain suuret, vähintään 180,00()..-
7699: 200,000 markkaa, ja joiden tuloista samalla verrattain iso
7700: osa on sodan aikana saatua tulonlisäystä. Valiokunnan mie-
7701: lestä ei ole aihetta ant~ta näille kysymyksessä oleville vero-
7702: velvol.lisil:le niin suurta ·etua kuin esityksen määräys
7703: sisältää, j.oka määräys sitä paitsi suuresti vähentäisi veron
7704: tuottoa. Ottaen myöskin huomioon, että valtion suu-
7705: resti lisäälltyneiden menojen vuoksi tarvitaan lisäva-
7706: roja, on V a;liokunta korottanut molempien verojen yh-
7707: teenlasketun korkeimman maaT·an 33 <Jo :iin tuloista,
7708: jos nämä ovat alle 1,000,000 markan, mutta 35 <Jo:iin,
7709: jos tulot ovat 1,000,000 markkaa tai enemmän. :Mi'kä vai-
7710: kutus nyt kysymyksessä olevilla veron ylintä määrää 'kos-
7711: kevilla .raj oituksilla on v1eron ·twottoon, näkyy siitä, että
7712: 1
7713:
7714:
7715: veron tuotto Helsingissä, ottamalla huomioon Valiokunnan
7716: ehdottarua ylin rajoitus, nousisi noin 36,000,000 markkaan.
7717: Jos molempien verojen yhteenlaskettu korkein määrä Valtio-
7718: varainvaliokunnan tämän vuoden ensimäisillä valtiopäivillä
7719: ehdottamalla tava.Ua dlisi 30 <Jo tuloista,, kun nämä ovat alle
7720: 1,000,000 markan, mutta 32 <Jo, kun tulot ovat 1,000,000
7721: markkaa rtai enemmän, olisi veron tuotto Helsingissä
7722: ollut noin 3'3,800,000 markkaa. Jos ylin naja olisi
7723: 30 %, olisi veron tuot>to noin 33,400,000 markkaa,
7724: ja jos yliraja esityksen muka·an olisi 25 %, olisi veron·
7725: tuotto noin 27,000,000 markkaa. Ilman mitään molem-
7726: 'Pien verojen yhteis.summaa koskevaa ylintä rajaa olisi
7727: veron tuotto Helsingissä noin 39,800,000 markkaa.
7728: Näihin Relsingi•stä esitettyihin lukuihin nähden on kui-
7729: tenikin huomattava, ettei Helsinikiä koskevia tilastollisia
7730: tie.toja lasketta.essa 'ole ollut mahdolli·sta m~ärätä 'niiden
7731: kunnallistaksoituksessa asetettujen tulojen vähennysten suu-
7732: ruutta, joita verovelvolliset olisivatt esityksen ja Va-
7733: Suurten tulojen v·ero. 7
7734:
7735: lio'kunnan laatiman la'kiehdotu'ks•en 3 §:n nojalla oikeu-
7736: tetut saamaan. Myös·kään .ei ole voitu ottaa huomioon sitä
7737: lisäystä veron tuottoon, jonka ehkä aiheuttaa se, että osa
7738: Helsingissä verotetuista suorittaa veroa jossain muussakin
7739: maan kunnassa.
7740: Esitykseen sisältyvän låkiehdotuksen 9 §:n 2 mo-
7741: mentin kohdalla olevaan ehdotukseen ·ei V aliakunta ole saat-
7742: taurut yhtyä syistä, joita edellä jo on kosketeltu, ja on Valio-
7743: kunta tästä syystä poistanut tämän momentin.
7744: Jos kuolinpesä, jonka on tämän lain mukaan veroa suori-
7745: tettava, on jaettu osakkaiden kesken ennen tämän lain voi-
7746: maan astumista, on V aliakunnan mielestä kunkin osakkaan
7747: verosta vastattava osuutensa mukaan pesä.ssä. Sama mää-
7748: räys lienee kohdistettava myös osakeyhtiöön, jonka omaisuu.S
7749: yhtiön hajoituksen takia on )aettu osakkaiden kesken ennen
7750: tämän lain voimaan astumista. TäilJe kannalle asettuen ei
7751: Valiokunta ole· saattanut hyväksyä esityksen 9 §:n 3 momen-
7752: tissa olevaa vastaavaa määJräystä, vaan on sen tilalle ottanut
7753: hyväksymäänsä lakiehdotukseen uuden 3 momentin.
7754: Lakiehdotuksen 12 Ja 13 § :ään ~n otettu Vai~ 12 ja 13 §.
7755: tiovarainvaliokunnan vnme kesänä hyväksymän laki-
7756: ehdotuksen 12 § :n sisällys. Esityksessä ehdotetaan
7757: sen lisäksi ku'h unkin -lääninhaHituksee.n aseteHavaksi
7758: verotuslautakunta, jonka kokoonpanon ja palkkion
7759: Senaatti määräisi. Verotuslautakunnan tulisi 10 ja
7760: 11 § :ssä mainittujen ilmoitusten ja luetteloiden saavuttua
7761: määrätä, paljonko veroa on kunkin verovelvollisen tämän lain
7762: - murkaan suoritettava, sekä laadittava ja allekirjoitettava vero-
7763: luettelo. Vaiillkakaan V.alio1kunnan mielestä ve.rotuslauta-
7764: kuntien asettaminen kyseessä olevaa verraten yksinkertaista
7765: verollepanoa suorittamaan ei ole ehdottomasti välttä!mätön,
7766: on V aliakunta ehdotukseen kuitenkin yhtynyt, koska erinäi-
7767: sissä suhteissa näistä lautakunnista saattaa olla 'Verollepa-
7768: nossa 'hyötyäkin. Kuitenkin .katsoo Valiokunta asiall!lllu'kai-
7769: seksi lausua, että lautakuntaan tulee jäseninä .kuulua eri
7770: yhteiskuntaluokkien edustajia.
7771:
7772:
7773:
7774:
7775: .
7776: 8 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 13.
7777:
7778: Sen nojalla, mitä edellä ·on ·esitetty, Valiokunta kunnioit-
7779: taen ·ehdottaa, ·
7780: että Eduskunta, edellyttäen että puheena
7781: oleva suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväk-
7782: syisi näin kuuluvan lain suur/en tulojen verosta:
7783:
7784: Laki
7785: suurten tulojen suostuntaverosta.
7786: Suom~n eduskunnan päätöksellä säädetään täten:
7787: 1 §.
7788: Vuodelta 1916 suoritetaan seuraavana vuonna toimitetun
7789: kunnallistaksoi.tuksen perustuksella suosiuntaveroa suuriE>ta
7790: tuloista. Tämä vero kannetaan suu.rten tulojen perus- ja liE>ä-
7791: verona (poist.).
7792: 2 §.
7793: Jokaisen kunnallisveroa maksavan, jonka tulot vuonna
7794: 1916 yhdessä tai useammassa kunnassa ovat, siten l1askettuina
7795: kuin 3 § :ssä sanotaan, ( poist.) nousseet yhteensä 20,000
7796: markkaan tahi sitä suurempaan määrään, on suoritettava
7797: s1turten tulojen perusveroa.
7798:
7799: 3 §.
7800: Edellisessä pykälässä mainitun veron perusteena ovat ne
7801: verovelvollisella vuonna 1916 olleet tulot, joista hänelle kun-
7802: nallistaksoituksessa on pantu veroäyrejä.'
7803: Näiden tulojen määrästä on verovelvollinen kuitenkin oi-
7804: keutettu vahentämään alempana mainitut erät, jos hän niistä
7805: esittää pätevän selvityksen, nimittäin:
7806: 1) :.en summan, josta verovelvolliselle on pantu vero-
7807: äyrejä hänen liikkeensä laatuun ja laajuuteen nähden yli
7808: tulojen oikean määrän;
7809: 2) varallisuuden lisääntymisen verovelvolliselle langen-
7810: n(~>8ll perinnön (poist.) johdosta, jos siitä on kunnallisveroa
7811: maksettavaksi pantu;
7812: 3) V•erovelvoUisen kiinteään omaisuuteen kiinnitetyistä
7813: veloista suoritetut korkomaksut;
7814: Suurten tulojen vero. 9
7815:
7816: (Poist.)
7817: 4-j verovelvollinen osakeyhtiö tahi osuuskunta sen mää-
7818: rän, joka vastaa viittä :prosenttia ennen vuoden 1916 alkua
7819: maksetusta yhtiön osakepääomasta tai osuuskuntaan suori-
7820: tetuista osuusmaksuista.
7821: (Poist.)
7822:
7823: 4 §.
7824: Suurten tulojen perusveroa suoritetaan seuraavan asteikon
7825: mukaan:
7826: Vero tuloista Veron Alarajan yli
7827: Tuloluokka,
7828: alarajan koh- vakioerä, menevästä
7829: Smk.
7830: dalla. Smk. osasta.
7831: 20,000- 30,000 I.o% 200 + 4 :to
7832: 30,000- 40,000 2.o , 600 + 4
7833: 40,000- 50,000 2.t " 1,000 + 5 "
7834: 50,000- 60,000 3.0 " 1,500 + 6 "
7835: 60,000- 7·0,0.00 3.!'i " 2,100 + 7 ,,"
7836: . 70,000~ 80,000
7837: 80,000- 90,000
7838: 4.0 "
7839: 4.5 "
7840: 2,800
7841: 3,600
7842: +
7843: +
7844: 8
7845: 9 "
7846: 90,000'-100,000 5.0 " 4,500 + 10 ""
7847: 100,000-110,000 5.5 " 5,500 +11
7848: 110,000-120,000 6,600
7849: "
7850: 6.0 " + 12
7851: 120,000-130,000 6.5 7,800 + 13
7852: "
7853: 13{),00~140,000
7854: " 9,100 "
7855: 7.o " + 14
7856: 140,000-150,000 7.5 " 10,500 + 15
7857: "
7858: ] 50,000-16.0,000 12,000 + 16
7859: "
7860: 8.0 "
7861: 160,000-170,000 13,600 "
7862: 8.5 " + 17
7863: 170,000-180,000 9.o ,, 15,300 + 18 ,,
7864: "
7865: 180,000-190,000 9.5 " 17,100 + 19
7866: 190,000~200,000 10.o , 19,000 +20 "
7867: 200,000-220,000 21,000 + 2l.li
7868: "
7869: 10.5 "
7870: ,220,000-240,00{) 11.5 , 25,300 + 23.5 ",,
7871: 240,000-260,000 12.5 " 30,000 + 25.5 "
7872: 260,000-280,00{)' 13.!'i " 35,100 + 27.5 "
7873: 280,000-300,000 14.5 " 40,600 + 22.0 "
7874: 300,000- 15.0 " koko tulosta.
7875: 10 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 13.
7876:
7877: Jos verovelvollinen 1 päivästä toukokuuta 1916 .saman
7878: vuoden loppuun on pannut kU!Btannttksia rnaataloudellisiin
7879: ~tutisviljelyksiin, viljelysten parannustöihin tai maataloudel-
7880: lisiin u.utisrakennuksiin, on hänellä oikeus maksettavastaan
7881: su~trten tulojen perusverosta vähentää puolet siitä perusveron
7882: määrästä, joka on yhtä suuri osa koko perusverosta, kuin pu-
7883: heenalaiset kustannukset ovat vemtettavasta tulomäärä:stä.
7884:
7885: 5 §.
7886: ,Tos sillä, joka' on velvollinen suorittamaan suurten tulo-
7887: jen perusveroa, on vuom{a 1916 ollut tuloja vähintään 10,000
7888: markkaa yli ~en keskimäärän, mihin hänen tulonsa ovat
7889: nousseet vuosina 1913 ja 19,14 (poist.), on hän velvollinen
7890: perusveron ohella maksamaan lisäveroa vuonna 191<6 saa-
7891: dusta tulonlisäyk&estä, joka lasketaan siten, että verovelvolli-
7892: sella vuosina 1913 ja 1914 (poist.) olleiden kunnallistak&oi-
7893: tuksessa huomioon otettujen tulojen keskimäärä vähennetään
7894: siitä , tulomäärästä, jost.a verovelvollista on taksoitettu vuo-
7895: delta 1916: Sanotusta tulomäärästä on verovelvollinen oikeru-
7896: tettu vähentämään 3 § :ssä mainitut erät, jos hänellä vuo-
7897: sina 1913 ja 1914 (poist.) olleiden tulojen keskimäärää lasket- "
7898: taessa samalla tavoin otetaan huomioon vastaavat vähennyk-
7899: ,;et näiden vuosien tuloista.
7900:
7901: 6 §.
7902: Siinä tapauksessa, että verovelvolliselle ei ole kunnallis-
7903: taksoituksessa pantu veroäyrejä vuodelta 1913, vaan vasta
7904: 1914 vuoden tuloista, otetaan vuonna 1916 tapahtuneen tu-
7905: lonlisäyksen määrää laskettaessa huomioon 5 § :ssä mainitun
7906: keskimäärän sijaan ainoa:.taan 1914 vuoden tulot. Jos häntä
7907: ei ole verotettu myö~kään vuodelta 1914, lasketaan hänen
7908: tulonsa vuonna 1916 lisääntyneen määrällä, joka nousee yli
7909: 10,000 markan.
7910:
7911: 7 §.
7912: Kun on laskettava, ovatko yrityksestä saadut tulot
7913: vuonna 1916 lisääntyneet, on niitä, huolimatta mahdollisesti
7914: Suurten tulojen vero. 11
7915:
7916: tapahtuneesta omistajan vaihdoksesta, 5 ja 6 §:sså 5anotulla
7917: tavalla verrattava yrityksestä aikaisempina vuosina saatui-
7918: hin tuloihin, jos yrityksen toimintaa omistajan vaihdoksen
7919: jälkeen on samaan tapaan jatkettu.
7920:
7921: 8 §.
7922: Suurten tulojen lisäveroa suoritetaan seuraavan asteikon
7923: mukaan:
7924: Vero tulon-
7925: Tulonlisä~k- lisäyksestä Veron Alarajan yli
7926: sen luok a, alarajan vakioerä, menevästä
7927: Smk. kohdalla. Smk. osasta.
7928:
7929: 10,000- 20,000 7 CJ'o 700 + 9 %
7930: 20,000- 30,000 8 1,600 +11
7931: " "
7932: 80,000-- 40,000 9
7933: "
7934: 2,700 + 13
7935: "
7936: 40,000-- 50,000 10
7937: "
7938: 4,000 + 15
7939: "
7940: 50,000- 60,000 11 5,500 +17
7941: 12 "
7942: "
7943: . 60,000- 70,000
7944: "
7945: 7,200 + 19
7946: "
7947: 70,000- 80,000 13
7948: "
7949: 9,100 + 21
7950: "
7951: 80,000- 90,000 14 11,200 +23
7952: 90,000--100,000 15
7953: " 13,500
7954: "
7955: +25
7956: 100,000-120,000 16 " 16,000
7957: "
7958: +28
7959: .120,000-140,000 18 " 21,600 + 32
7960: "
7961: " "
7962: 140,000-160,000 20
7963: "
7964: 28,000 + 36
7965: "
7966: 160,000-180,000 22 35,200 +40
7967: " "
7968: 180,000-200,000 24
7969: "
7970: 48,200 + 34
7971: "
7972: 200,000-220,000 25
7973: "
7974: 50,000 + 36
7975: "
7976: 220,000-240,000 26
7977: "
7978: 57,200 + 88
7979: "
7980: U0,000-260,000 27
7981: "
7982: 64,800 + 40
7983: "
7984: 260,000-280,000 28
7985: "
7986: 72,800 + 42
7987: "
7988: 280,000-300,000 29
7989: "
7990: 81,200 + 44-
7991: "
7992: 300,000- :-JO koko tulonlisäyks,estä.
7993: "
7994: 9 §.
7995: Jos perusvero ja lisävero edellä m!linittujen perusteiden
7996: mukaan laskettuina yhteensä ovat enemmän kuin kolmekym-
7997: mentäkolme prosenttia siitä tulomäärästå, j'Osta 'perusveroa
7998: 12 1917 1~ Vp.- V. M.- Esitys N:o 13.
7999:
8000: maksetaan, on cverov,elvollinen, jonka tulot ovat alle 1,000,000
8001: markan, vapaa sen veromäärän suorittamisesta, joka nousee
8002: yli sanotun prosenttimäärän. Jos verovelvollisen tulot ovat
8003: 1,000,000 markkaa tai enemmän, on hän vapaa s,en veromää-
8004: rän suorittamisesta, joka nousee yli kolmenkymmenenviiden
8005: prosentin siitä tulosta, josta perusveroa maksetaan.
8006: (Poist.)
8007: Omaisuudesta, joka ennen tämän lain voimaan astumista
8008: on luovutettu konkurssiin, suoritetaan suurten tulojen veroa
8009: ainoastaan, jos omaisuutta on jälellä, sittenkun konkurssissa
8010: valvotut saatavat on maksettu. (Pois:t.)
8011: Jos kuolinpesä, jonka on tämän lain mukaan veroa suo-
8012: ritettava, on jaettu osakkaiden kesken ennen tämän lain voi-
8013: maan ast·umista, vastatkoon kukin osakas verosta osuutensa
8014: mukaan pesässä. Sama määräys koskekoon myös osakeyh-
8015: tiötä, jonka omaisuus yhtiön hajoituksen takia on jaettu osak-
8016: kaiden kesken ennen tämän lain voimaan astumista.
8017: Valtio, kunta, seurakunta ja armeliaisuuslaitokset sekä
8018: kirjallisuuden, tieteen, taiteen, maatalouden ·tahi muun yleis-
8019: hyödyllisen tarkoituksen edi&tämistä varten perustetut seu-
8020: rat, yhdistykset ja saätiöt ovat tässä laissa säädetyistä ve-
8021: roista vapaat.
8022:
8023: 10 §.
8024: Sen, jolle vuonna 1917 toimitetussa kunnallistaksoituk-
8025: sessa on pantu kunnallisveroa vä!hintäin 20,000 markan bUU-
8026: ruisista tuloista, tulee 30 päivän kuluessa tämän lain julkai-
8027: semisen jälkeen antaa maistraatille tai kunnallislautakun-
8028: nalle sillä paikkakunnalla, jossa hänellä on kotinsa ja asuin-
8029: paikkansa tai jossa asianomaisen yrityksen hallitus sijaitsee,
8030: kirjallinen ilmoitus, josta näkyy, m,ihin määrään hänen tu-
8031: lonsa on yhdessä tai usea:rp.massa kunnassa. taksoitettu nous-
8032: seen vuonna 1916 sekä mihin määriin ne on taksoitettu nous-
8033: seen vuosina. 1913 ja 1914 (poist.).
8034: Samalla hän myös, jos tahtoo taksoitetuista tuloista 3 tai
8035: 5 § :n mukaan vähentää niissä mainittuja eriä tahi saada
8036: Suurten tulojen vero. 13
8037:
8038: veronvähennystä 4 §:n 2 momentin perusteella, esittäköön sen
8039: selvityksen, johon hän vaatimuksensa perustaa.
8040: Kuvernöörin vaatiessa on jokaisen sitä paitsi omasta puo-
8041: lestaan määrätyn ajan kuluessa annettava sellaisia ilmoituk-
8042: sia, joita mahdollisesti tarvitaan suurten tulojen veroa mak-
8043: settavaksi pantaessa, jota paitsi verovelvollinen on oikeutettu
8044: sellaisia ilmoituksia antamaan, jotka voivat olla tarpeellisia
8045: häntä verotettaessa.
8046:
8047: 11 §.
8048: Maistraattien ja kunnallislautakuntain on Suomen Senaa-
8049: tin määrättävänä aikana lähetettävä lääninkonttoriin luettelo
8050: niistä verovelvollisista, joiden tulot vuodelta 1916 on taksoi-
8051: tettu vähintään 20,000 markkaan, sekä samalla ilmoitettava,
8052: onko joku heistä tiettävästi taksoitettu toisessakin kunnassa.
8053: Tähän luetteloon on myös merkittävä verovelvollisilla vuo-
8054: sina 1913 ja 1914 (poist.} olleiden kunnallisveronalaisten tulo-
8055: jen J!läärä.
8056: Niinikään toimittakoot maistraatit ja kunnallislautakun-
8057: nat lääninkonttoriin verovelvollisten 10 '§:n mukaan antamat
8058: ilmoitukset sekä lausuntonsa niistä vaatimuksista, joista mai-
8059: nitaan saman pykälän 2 momentissa.
8060:
8061: 12 §.
8062: Lääninhallituksen asiana on pitää huolta ;,uurten tulojen
8063: veren maksuunpanosta ja kannasta.
8064: - Jotta ne tulot ja se tulonlisääntyminen, joista tämän lain
8065: mukaan on veroa maksett.ava, tulisi~at oikein arvioiduiksi,
8066: perustetaan kuhunkin lääninhallitukseen verotuslautakunta,
8067: jonka kokoonpanon ja palkkiot Suomen Senaatti määrää.
8068: Sittenkun 10 ja 11 § :ssä mainitut ilmoitukset ja luette-
8069: lot ovat saapuneet, tulee verotuslautakunnan määrätä, kuinka
8070: paljon veroa on kunkin verovelvollisen tämän lain mukaan
8071: suoritettava, sekä laatia veroluettelo, käsittävä läänin kaikki
8072: verovelvolliset, jonka luettelon allekirjoittavat kaikki ve:m-
8073: tuslautakurman jäsenet.
8074: 14 1917 II Vp.- V. l[.- Esitys N:o 13.
8075:
8076: 13 §.
8077: Veroluettelo pannaan allekirjoittamisen jälkeisenä päi-
8078: vänä lääninhallituksessa esille neljäntoista päivän ajaksi vero-
8079: velvollisten tarkastettavaksi.
8080: Aika, jonka kuluessa veroluettelo on lääninhallituksessa
8081: tarkastamista varten nähtävänä, on viipymättä ilmoitettava
8082: tiedoksi kuulutuksella yhdessä tai useammassa, läänisf!ä il-
8083: mestyvässä sanomalehdessä.
8084:
8085: 14 §.
8086: Verovelvollinen, joka tahtoo valittaa suurten tulojen ve-
8087: ron maksuunpanosta, antakoon 30 päivän kuluessa siitä, kun
8088: veroluettelo on tarkastusta varten pantu nähtäväksi, muistu-
8089: tuksensa kuvernöörille, jonka tulee kiireellisesti ottaa asia
8090: tntkittavakseen ja antaa valitukseen päätös.
8091: Kuvernöörin päätöksestä voidaan säädetyssä järjestyk-
8092: sessä 30 päivän kuluessa valittaa Senaatin ta1ousosastoon.
8093:
8094: 15 §.
8095: Valitus suurten tulojen suostuntaveron perusteena ole-
8096: vasta kunnallistaboituksesta taikka suurten tulojen veron
8097: maksuunpanosta ei tuota lykkäystä veron maksuun nähden,
8098: mutta jos valitus hyväksytään, on liiaksi kannettu määrä suo-
8099: ritettava takaisin, kun veronmaksaja siitä tekee kuvernöörille
8100: hakemuksen.
8101: Kuitenkin voi kuvernööri verovelvolliselle, joka on valit-
8102: tanut siitä, että häntä on kahdessa tai useammassa kunnassa
8103: samasta tulosta verotettu, myöntää veronmaksun lykkäystä.
8104:
8105: 16 §.
8106: Jos verovelvollinen on jättänyt. aikanaan antamatta sel-
8107: laisen ilmoituksen tai sellaiset tiedonannot, jotka hän 10 § :n
8108: mukai.sesti on velvollinen antamaan suurten tulojen verotusta
8109: varten, velvoittakoon kuvernööri, maistraatin tahi kunnallis-
8110: lautakunnan ilmoituksesta, hänet sakon uhalla määräajan
8111: kuluessa täyttämään velvollisuutensa.
8112: Suu~n tulojen vero. 15
8113:
8114: (Poist.) Joka 10 §:ssä määrätyn ajan kuluessa on jättänyt
8115: antamatta sää.detyn ilmoituksen tai vaaditut tiedonannotsuur-
8116: ten tulojen veron maksuunpanoa varten, ei ole oikeutettu vä-
8117: hentämään 3 §:n 1-4 momenteissa mainittuja eriä eikä koo-
8118: maan veronvähennystä 4 §:n 2 momentin perusteella.
8119:
8120: 17 §.
8121: J.oka väärällä ilmoituksella tahi muulla vilpillä yrittää
8122: pidättää valtiolta puheenalaista veroa, rangaistakoon niin-
8123: kuin rikoslaissa sanotaan ja olkoon sen ohessa velvollinen suo-
8124: rittamaan kaksinkertaisella sen veromäärän, jota hän yritti
8125: pidättää.
8126: 18 §.
8127: Suomen Senaatti ( poist.) anJta.a tatkemmat ohjeet tämä:n
8128: lain soveltamista varten.
8129:
8130:
8131:
8132: Va;liokunta katsoo asiakseen huomauttaa, että kunnille
8133: olisi suorit~ttava riittävä korvaus puheenalaista verotusta
8134: varten tarpeellist.en luettelojen: laatimisesta.
8135: Jotta puheena.laisten verojen tuoton arvio~mise~le vast-
8136: edes saataisiin varmempaa i)ohjaa, on Valiokunnan mie-
8137: lestä suotavai:a, että ha.J!litus toimituttaa yksityiskohtaisen
8138: tilastollisen selvityksen näid.en verojen kannosta ja tuotosta
8139: sekä myöskin vercma:lamten tulojen vähennyksistä ja vero-
8140: vapautuksista..
8141:
8142:
8143:
8144: Esityksessä on suurten tulojen veron tuotto arvioitu
8145: 75,000,000 markaksi. Valiokunnan suorittamain laskelmain
8146: perusteella veron tuotto voidaankin arvioida mainittuun
8147: summaan. Ottaen kuitenkin huomioon, että Valiokunta
8148: ehdottaa tulonlisäystä verotettavaksi hiukan raskaamma.n
8149: asteikon mukaan kuin ·esitys ja että 'lakiehdotuksen 9 § :ssä
8150: on korotettu •perus- ja lisäveron yhteen:la,skettua ylintä mää-
8151: 16 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 13.
8152:
8153: rää, voidaan veron tuotto laskea; esityksen arviota huomat-
8154: tavasti suul"emmaksi ·e'li 8'5,000,000 ma,rkkaan.
8155: Edellä esitetyn nojaLla Valiokun,ta siis kunnioittaen eh-
8156: dottaa,
8157: että Eduskunta arvioisi suu1·ten tulojen ve-
8158: rosta saatavan tulon 85,000,000 markaksi.
8159:
8160: Helsingissä, 10 ;päivänä joulukuuta 1917.
8161:
8162:
8163:
8164: Asian käsittelyyn ov-at ottaneet osaa ·puheenjohtaja. Gyl-
8165: ling, jäsenet Ahmavaara, Björk, R. Furuhjelm, Haapanen,
8166: Holsti (osittain), Hurmevaara, E. Huttunen, K. R. Häkkinen,
8167: Kairamo, Kirves (osittain), J. Kohonen, Komu, Lahdensuo,'
8168: Lehokas, Luopajärvi, Paasonen, Puumala, Raitanen, Saari-
8169: kivi ja vamjäsen Vuokoski sekä osittain varajäsenet Arffman,
8170: S. Häkkinen, Jalonen, Kotila ja Ottelin. .
8171: Va.stalause I. 17
8172:
8173:
8174:
8175:
8176: Vastalauseita.
8177: I.
8178:
8179: Validkunta on samom kuin Valtiovarainvaliokunta tä-
8180: män vuoden ensimäisillä valtiopäivillä asettunut !kannalle,
8181: joka veron sov-elluttamisessa on tuntuvasti ankarampi kuin
8182: Hallituksen esitys. Valiokunnan laskelmien mukaan tulisi
8183: siten v.ero tuottamaan 10 mi,ljoonaa ma.:vkkaa enemmän kuin
8184: mitä Hallitus on otaksunut. Täihän on antanut aihetta val-
8185: tiolaitoksen nopeasti kas,vava rahant.a.rve, jonka. suuruutta
8186: Valiokunta ei kuitenkaan vielä mietintöä laadittaessa ole voi-
8187: nut edes osa'puilleen määrätä. Valiokunta ei sen vuoksi
8188: myös'kään ole voinut. esittää syitä, minkä vuoksi se ~atsoo
8189: tarpeelliseksi niin suuresti kohottaa veron y Ii sen määrän,
8190: jonka Hallitus puolestaan on havainnut kohtuuUiseksi.
8191: Kun toiselta puolen on pelättävä, että Va:liokunnan laa-
8192: tima laki, jos sen Eduskunta sellaisenaan hyväksyy, liian
8193: jyrkkien säädöstensä kautta voi aikaansaada odottamattomia.
8194: häiriöitä maamme liike-elämässä, rohkenen esittää, että se
8195: eräissä kohdin lievennettäisiin,- viitaten samalla siihen sel-
8196: vittelyyn, joka on annettu Valtiovarainvaliokunnan tämän
8197: vuoden ensimäisillä valtiopäivillä mietintöön n:o 16 liite-
8198: tyssä vastalauseessa I.
8199: 1. Koska metsänmyynnistä saatu nettotulo suu-
8200: reksi osa'ksi on katsottava vain pääoman ra•ha.ksimuutoksi,
8201: vaikka se kunnallistaksoituksessa juurtuneen ja hyväksyrtyn
8202: menettelyta.van mukaan voidaan iyhentämättä verot.taa, ei
8203: sitä nähdäiksemme kokonaisuudessaan ole verrattava sellai-
8204: seen liike- tai muuhun tuloon, j.ota 'kyseellinen suurten imlo-
8205: jen vero yleensä tarkoittaa. Ainoastaan mikäli metsänomis-
8206: taja on tuHut osalliseksi sota-ajan edu:l'lisista puutavarahin-
8207: la
8208: 18 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 13.
8209:
8210: noista ovat hänen tulonsa pidettävät tähän kuuluv~na. Sil-
8211: mällä pitäen tätä metsätulojen erikoisluonnetta ja koska ve-
8212: rotuksen toimeenpa,nossa yksityistapausten vapaa hark~tse
8213: minen ei käytännössä olisi mahdollinen, lienee paikallaan,
8214: että metsätulojen verottamista varten sääd.etään, niinkuin
8215: Halli·tus onkin ehdottanut, poikkeuksellinen menettely, joka
8216: tietysti ei pyri olemaan, eikä voi olla muuta kuin suunnil-
8217: leen oikea, mutta kuitenkin metsänomistajan oikeutta vähem-
8218: min loukkaava kuin Valiokunnan esittämä, vastamainittuja
8219: näkökohtia kolkonaan syrjäyttävä verotus. Ehdotan siis:
8220:
8221: että lakiehdotuksen 3:een §:ään lisättäisiin
8222: neljäntenä momenttina seuraava määräys:
8223: puolet verovelvolliselle metsänmyynnistä
8224: p.antujen tulojen määrästä.
8225:
8226:
8227:
8228: 2. Hal<lituksen ehdottama. aste i k k o, jonka mukaan
8229: lisäveroa on suoritettava, on vähemmin alllkara kuin se, jonka
8230: V aliakun ta puoles·tansa on hyväksynyt, ja. se on varsinkin
8231: tuloniisäyksen alempiin luokkiin suhteellisesti varovaisempi
8232: kuin viimemainittu. Tähän onkin mielestäni sitä suurempi
8233: syy, kun Valiokunnan ehdotuksen mukaan lähtö·kohtana tu-
8234: lonEsäyksen määräämiselle tulee olemaan verovelvollisen tu-
8235: lojen keskimäärä vuosina 1913 ja. 1914, eikä niinkuin Halli-
8236: tt:ksen esityksen mukaan vastaava keskimäärä vuosilta 1913,
8237: 1914 ja 1915. Tämän laskutavan mukaan, jota olen muut-
8238: tuneissa oloissa katsonut voivani puoltaa., tulee näet vero-
8239: tettava tulonlisäys todennäköises·ti useammissa tapauksissa
8240: melkoi~esti kohoamaan.
8241: Ehdotan siis:
8242:
8243: että Eduskunta hyväksyisi lakiehdotuksen
8244: B:nen §:n sellaisena kun se kuuluu Hallituksen
8245: esityksessä.
8246: Vastalause I. 19
8247:
8248: 3. MääriteUessään sitä y l i! n t ä r a j a a, mihin perus-
8249: vero j.a lisäv.ero yhteenlaskettuina korkeintaan voivat nousta,
8250: on Valiokunta katsonut ta,rpeelliseksi sivuuttaa ei ainoastaan
8251: Hallituksen ehdottamia 25 % ver·ovelvollisen tulomäärästä,
8252: vaa:n myöskin sitä, mitä Valtiovarainvaliokunta vielä viime
8253: kesänä piti riittävänä.
8254: Koska niin anka.ra verotus kun 35 % veronalaisesta tulo-
8255: määrästä mielestämme on kohtuuton eikä sen tal'peellisuutta
8256: ole edes yritetty todistaa, rohkenen ehdottaa,
8257: että Eduskunta hyväksyisi lakiehdotuk.Yen
8258: 9:nen §:n ensimäisen kohdan näin kuuluvana:
8259: Jos perusvero ja lisävero edellä mainittujen
8260: · perusteiden mukaan laskettuina yhteensä ova.,t
8261: enemmän kuin k o l m e k y m m e n t ä prosent-
8262: tia siitä tulomäärästä, josta perusveroa makse-
8263: taan, on verovelvollinen vapaa sen veromäärän
8264: suorittamisesta, joka nousee yli sanotun prosent-
8265: timäärän.
8266:
8267:
8268: 4. Kun asianomaisen JmnnaJlistaksoituksen ja kyseeili-
8269: sen verokannon välillä nähtävästi tulee kulumaan noin vuosi,
8270: on varsin mahdollista, että vero v e 1 v o 'll i sen ta 1 o u-
8271: d e 11 i n .en a s e m a sill'aika·a on ehtinyt tuntuvasti muut-
8272: tua, jopa siihen määrään, että hänellä ei enää, aikaisemmista
8273: tuloistaan !huolimatta, ole omia varoja veron suorittamiseen.
8274: Jo viimekesä~sessä, tätä verokysymystä koskeva•ssa V altiova-
8275: ra.invaliokunnan mietinnössä ilmoittavat ensimäisen vasta-
8276: lauseen tekijät tuntevansa. sellaisia ta.pauksia. Nyt käsillä
8277: olevan mietinnön siv. 2 myöntää Valiokuntakin, että sellai-
8278: sia tapauksia on saattanut esiintyä, jolloin varsinkin ruplan
8279: kurssin aleneminen on oleellises.ti huonO'lltanut verovelvolli-
8280: sen taloudellista asemaa. Valiokunta sivuuttaa ilman muuta
8281: vaikeuden, ~kemättä huomantuksestalliSa oikeaa johtopää-
8282: töstä. Selvä lienee 'kuitenkin, että tapahtunut kunnallista:k-
8283: soitus v!l!rsinkin sota-ajan alituisesti muuttuvissa oloissa ver-
8284: rattain pian sa.a.ttaa käydä sopima-ttomaksi olema;an myöhem-
8285:
8286:
8287:
8288: •
8289: 20 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 13.
8290:
8291: min säädetyn ja aivan toisluontoisen verokannon ~rusteena.
8292: Jos sellainen muutoa on oloolHsta laatua, olisi kohtuutoDtta
8293: jättää se kokonaan huomioon ottamatta. VarsiDJka.run ei tämä
8294: liene 'Paikallaan niin syvälle vaikuttava;n veron toimeenpa-
8295: nemisessa kuin nyt käsiteltä.vä on.
8296: Ehdota,n ·sen vuoksi kunnioittaen,
8297: että Hallituksen esityksen mukaisesti laki-
8298: ehdotuksen 9:een §:ään lisiittäisiin toisena koh-
8299: tana näin kuuluva määräys:
8300: Jos se, joka on velvollinen suorittamaan suur-
8301: ten t.ulojen perusveroa, esittää pätevän selvityk-
8302: sen, että hänel·le tämän lain nojalla asetet>tava
8303: lisävero on hänen muuttuneen taloudellisen ase-
8304: mansa johdosta kohtuuJon, vapautetta.k()on lisä-
8305: verosta.
8306:
8307: Helsingissä, 10 päivänä marraskuuta 1917.
8308: A. Osw. Kairamo.
8309:
8310: Edellä olevaan vastalausees•een yhdyn.
8311: P. Ahmavaara.
8312:
8313: Edel1ä olevan vastala·useen 2, 3 ja 4 kohtiin yhdyn.
8314: K. R. Häkkinen.
8315:
8316: Edellä olevan vastalauseen 1, 3 ja 4 kohtiin yhdymme.
8317: Jussi Puumala. K. V. Wuokoski.
8318: M. Kotila.
8319:
8320: Edellä olevan vastalauseim 3 ja 4 kohtaan yihdymme.
8321: Helsingissä, 10 päivänä joulukuuta 1917.
8322: M. V. Björk. R. Furuhjelm.
8323: Vastalause II. 21
8324:
8325:
8326:
8327:
8328: II.
8329:
8330: Samalla kun ilmoitamme yhtyvämme mietinnön johdosta
8331: tehtyyn I:seen vastalauseeseen mikäli vastalause koskee met-
8332: sänmyynnistä saadun tulon verottamista, olemme valiokun-
8333: nan enemmistöstä e~iävällä kannalla' myöskin osakeyhti·öille
8334: myönnettyä veron vähentämisoikeutta koskevassa suhteessa.
8335: l-akiehdotuksen 3 § :n viimeisessä kohdassa myönnetään osa-
8336: 1
8337:
8338:
8339:
8340: keyhtiöille oikeus verotettavasta tulosta vähentämään 5 %
8341: vuoden 19;16 alussa maksettuna olleesta osakepääomasta.
8342: Tällaiseen vähentämi'soikeuteen ei mielestämme ole aihetta.
8343: Osakeyhtiöt, niin tärkeän si!jan kun niille talouselämän
8344: eräänä ilmenemismuotona toistaiseksi lie syytä antaa, ovat
8345: luonteeltaan sellaisia ettei mielestämme veroa säädettäissä ole
8346: syytä niiden verovelvollisuutta lieventää. Tällä ~ertaa on
8347: sitä:paitsi otettava huomioon, että varsinkin osakeyMiöitten
8348: tiedetään vuosivoittojensa todellisen suuruuden näkyväi-
8349: syyttä lyhentaneen hyvinkin suurilla poistoiilla. Kun osa.ke-
8350: yhtiöt sen lisäksi edellisenä vuonna. hallinnollista tietä ta-
8351: pahtuneessa suurten tulojen verotuksessa ovat päässeet puo-
8352: lella veromäärällä, niin on mielestämme nyt tehtyyn lyhentä-
8353: miseen ollut smä sitä vähemmän.
8354: Edellä lyhyesti ma:inrittuihin näkökohtiin viita,ten ehdo-
8355: tamme siis,
8356: että eduskunta hyväk;syisi ookiehdot.uk'sen
8357: 8 §:n viimeisen kohdan niin 1nu.utettuna että ve-
8358: ronvälkntämisoilueus osakeyhtiöiltä tulisi pm"ste-
8359: ~uksi.
8360:
8361: Helsingissä, 10 p. joulukuuta 1917.
8362: Mikko Luopajärvi. Oskari Lahdensuo;
8363: Rudolf Holsti. Santeri Haapanen.
8364: 22 1917 II Vp.- V. Jlf.- Esitys N:o 13.
8365:
8366:
8367:
8368:
8369: III.
8370:
8371: Koska Eduskunta on päättänyt itse käyttää sitä valtaa,
8372: jdka ennen oli kuulunut keisarille ja suuriruhtinaalle, olisi
8373: Valiokunnan tullut ehdottaa, että Eduskunta sekä hyväksyisi
8374: että vahvistaisi kyseessä olevain verola,in. Sen johdosta kun-
8375: nioittaen ehdotamme, että mietinnössä lakiehdotuk·sen edellä
8376: oleva' pon1si olisi näin kuuluva:
8377: että Eduskunta, edellyttäen eUä puheena<
8378: oleva suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväk-'
8379: syisi ja vahvistaisi näin kuu·luvan lain suurten
8380: • tulojen verosta.
8381:
8382: Helsingissä, 10 päivänä joulukuuta 1917.
8383:
8384:
8385: Edvard Gylling. J. A. Komu.
8386: H. Hurmevaara. V. Lehokas.
8387: E. Huttunen. Armas Paasonen.
8388: Juho Kirves. J{. A. Raitanen.
8389: Jalo Kohonen. Santeri Saar:ikivi.
8390: 23
8391: Liite 1.
8392:
8393: Suurten tulojen lisäveron veroasteikkojen vertaus.
8394:
8395: 1
8396: 'r
8397:
8398:
8399: 11
8400: Veron suuruus Smk.
8401: Verotettava tulon- 1---~ ------~----·------
8402: lisäys,
8403: Vero ou 'fo tulon-
8404: lisäyksestä.
8405: ----. ------
8406: 1 Smk. 1 Esityksen 1 Mietinnön Esityksen 1 Mietinnön
8407: asteikon f asteikon asteikon i
8408: asteikon
8409:
8410: i~-- 1
8411: 1
8412: mukaan. j mu]<aun.
8413: '
8414: mukaan. 1 mukaan.
8415: . 1
8416:
8417:
8418:
8419: 10000 600 700 6.00 7.oo
8420: 20 000 1300 1600 6.50 8.00
8421: 30000 2100 2 700 7.00 9.oo
8422: 40 000 3 000 4000 7.50 10.00
8423: 50 000 4000 5500 8.00 11.00
8424: 60 000 5100 7 200 8.50 12.00
8425: 70000 6300 9100 9.00 13.00
8426: 80000 7600 11200 9.50 14.00
8427: 90 000 9000 13 500 10.00 15.oo
8428: 100 000 10500 16 000 10.50 16.00
8429: 110 000 12100 18800 11.00 17.09
8430: 120 000 13800 21600 11.50 18.00
8431: 130 000 15 600 24800 12.00 19.08
8432: 140 000 17 500· 28 000 12.50 20.00
8433: 150000 19500 31600 13.00 21.07
8434: 160 000 21600 35200 13.50 22.00
8435: 170 000 23 800- 39 200 14.00 23.06
8436: 180 000 26 550 43200 14.75 24.00
8437: 190 000 29450 46600 15.50 24.53
8438: 200 000 32 500 50000 16.25 25.00
8439: 218000 35700 53600 17.00 25.52
8440: 220 000 39600 57 200 18.00 26.00
8441: 230000 43700 61000 19.00 26.52
8442: 240 000 48000 64800 20.00 27.00
8443: 250000 52 500 68800 21.00 27.52
8444: 260000 57200 72800 22.00 28.00
8445: 270 000 62100 77 000 23.00 28.52
8446: 280 000 67 200 81200 24.00 29.00
8447: 290000 71100 85600 24.52 29.52
8448: 300 000 75000 90000 25.00 30.00
8449: lM7 II Vto - S. V. 1\f. - EsiUs N:6 13>.
8450:
8451:
8452:
8453:
8454: Suuren valiokunnaa Blietintö
8455: N :01 2 sumrteu tuDJe& veroa kestevaa e!Jityk.
8456: , seu johd98ta..
8457:
8458: Käsiteltyään yllämainitun asi·an saa .Suuri valiokunta
8459: ilmoittaa yhtyneensä Valtiovarainvaliokunnan mietinnös-
8460: sään N :o 2 tekemään ehdotukseen muussa suhteeessa, paitsi
8461: että lakiekda.twks-ee:n. Halli·tuksen esityk~:ra ja Valtiovarain-
8462: valiohmnan m·ietintm5n hitiyvän ensimmäisen vastalauseen
8463: mukai.sesti, olsii. otettava metsänmyynnistä sa~atujen tulojen
8464: v·erottamisesta P·oi:kk'ett8·määräys, ja ehdottaa Suuri valio-
8465: kunta siis,
8466: että Eduskqt.nta, edellyttäen että ptUh.~r/J(Jj()let'a
8467: ~tu-nta ho,vaitaan tarpoollvseksi, hyväksy·isi
8468: elulotuhsen laiksi suu.rten lu"tojen suostuntave-
8469: 'riosta sellaisena kuin se esiintyy V altioviarain-
8470: valiolclunnan tästä asiasta ootarnassa rn~etinnässä
8471: N:o 2, kuitenkin n'l}~wttamall!(l sen 3 § ..., näin
8472: ktu.uluvaksi:
8473:
8474: 3 §.
8475: Edelli:>essä pykälässä mainitun veron perusteena ovat ne
8476: verovelvolllisella vuonna 1916 olleet tulot, joista hänel!Je
8477: kunnallistamsoituksessa, on pantu veroäyrejä.
8478: Näiden tulojen määrästä on V·erovelvollinen kuitenkin
8479: oikeutettu vähentämään alempana mainitut erät jos hän
8480: niistä esittää pätevän selvityksen, n~mittäin:
8481: 1) sen summan, josta v~rovehrollis~lle on pantu vero-
8482: äyrejä hänen liikkf'ensä laatuun ja laajuuteen nähden yli
8483: tulojen <Jf.kean m,ää•rän;
8484: •
8485:
8486: 2 1917 II Vp. - S. V. M. - Esitys N:o i3.
8487: '·
8488: 2) varallisuuden lisääntymisen verov.elvollisellte la.ngen-
8489: neen p€rinnön johdosta, .ios ,siitä on kunnal1isveroa maks-et-
8490: tavaksi pantu;
8491: 3) verovelvollis€ll kiinteään omaisuuteen kiinnit•etyistä
8492: veloista suoritetut korkomaksut;
8493: 4) puolet verovelvolliseUe metsärnmyy·nnistii pwntn:ien
8494: tulojen määrä&tä;
8495: 5) verovelvollinen osakeyhtiö tahi osuuskunta sen maa-
8496: rän, joka vastaa viittä pmsenttia enm:m vuod€n l916 alkua
8497: maksetusta yhtiön osakepääomasta tai osuuskuulaan suori-
8498: tetuista osuusmaksuista.
8499:
8500:
8501: että Edu.slwnta wrvioisi .~~unrte11 fu"o.ien ve-
8502: tosta saalamatn t1t~on 8.S.OOO,OOO markaksi.
8503:
8504: Helsingissä 13 päivänä joulukunta 1917.
8505:
8506:
8507:
8508:
8509: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
8510: Liite II.
8511:
8512: Suurten tulojen lisäveron veroasteikkoja osottavat
8513: murtoviivat.
8514: Vero ~!on V ero tulon-
8515: lisäyksestä lisäyksestä
8516: % %
8517: 30
8518: ~
8519: 1
8520: - . /V
8521: J 30
8522: 29
8523: l!8
8524: 1 ' V
8525: 1 L 28
8526: 27
8527: 1 1 V 27
8528: 26 1 _....-V 26
8529: 23 // 2!)
8530: 24 . /V
8531: _......v 24
8532: i
8533: '
8534: L 1 V 23
8535: 2"2
8536: f--- f---
8537: 1
8538: V '/ 22
8539: 21 '/ '/ 21
8540: 20 1/ / zo
8541: 19 V V .1 19
8542: 18 '/ V 18
8543: 17 '/ / 17
8544: Jö V -~
8545: -·
8546: '/ 16
8547: V
8548: 15 '/ - 15
8549: 14 '/ ./
8550: / 14
8551: 13 1 V 1
8552:
8553:
8554: V
8555: / Hl
8556: 12 '/ / 12
8557: ll 1
8558: lL V
8559: . /V 11
8560: 10 '/ / -- 10
8561: 9 V /
8562: ./
8563: 9
8564: 8 V V
8565: ./
8566: 8
8567: 7 V V 7
8568: 6 vv (j
8569:
8570: 5 5
8571: 1
8572: 4 4
8573: 3 3
8574: 2 2
8575: -
8576: 0 0
8577:
8578:
8579:
8580:
8581: Ylempi murtoviiva osottaa Valiokunnan, alempi esityksen asteikkoa.
8582: •
8583:
8584:
8585:
8586:
8587: .
8588: .
8589: 1917 11 Vp... - S. V. M. - Esitys N:o 13.
8590:
8591:
8592:
8593:
8594: Suuren valiokunnaa mietintö
8595: N:o 2 suurten tulojen veroa koskevaa esityk-
8596: sen J9hdesia.
8597:
8598: Käsiteltyään yllämainitun asian saa Suuri valiokunta
8599: ilmoittaa yht;rnoonsä Valtiovarwinvaliokunnan mietinnös-
8600: sään N :o 2 tekemään ehdotukseen muussa suhtooessa, paitsi
8601: että lakiehdotuksoon. Hallitukstln eBityksen ja Valtiovarain-
8602: valiokunnan mietintöön liittyvän elhSimmäisen vastalauseen
8603: mnkai·sesti, olsii otettava metsänmyynnistä sruatujen tulojen
8604: v·erottamist:>,sta poik1k~msmääräys, ja ehdottaa Suuri valio-
8605: kunta siis,
8606: että Eduskru.nta, edellyttäen että p1~heenoolmm
8607: duostunta havaitaan tarpeelliJseksi, hyväksyi,si
8608: ehdotuksen laiksi su.u.rten tulojen suostuntave-
8609: trl&ta sellaisW,a kuin se esilntyy. V altioVtarain-
8610: valiokrunnan tästä asiasta antamassa m~etinnössä
8611: N:o 2, kuitenkin ri1JUI/.I,ttf.mw.lla sen .1 §.m n.äin
8612: TiAJ.uluvaksi:
8613:
8614: 3 §.
8615: :Cdellisessä pykälässä mainit1...1 veron rerusteena ovat ne
8616: verovelvoLlisella vuonn·a 1916 olleet tulot, joista hänellle
8617: kunnallistak.soituksessa. on pantu veroä.yrejä.
8618: Näiden tulojen määrästä on verovelvollinen .kuitenkin
8619: oikeutettu vähentämään alempana mainitut erät jos hän
8620: niistä esittää pätevän s.el vityks-en, nimittäin:
8621: 1) sen summan, josta veroveholliselle on pantu vero-
8622: äyrejä hänen liikkoensä laatuun ja laajuuteen nä\hden yli
8623: tulojen oikean määrä-n;
8624: 2 1917 II Vp.- S. V. M.- ,Esitys N:o 13..
8625:
8626: 2) varallisuud€ll lisääntymisen verovelvolliseHe lang€n-
8627: neen perinnön johdosta, jos .siitä on kunnallisveroa ma.kset-
8628: ta vaksi pantu;
8629: 3) veroveb10llisen kiint·eään omaisuuteen kiinnitetyistä
8630: veloista suoritetut korkomaksut;
8631: 4) puolet verovelvolliselle metsoomyynm'stii pamtu.ien
8632: tulojen määrästä;
8633: 5) verovelvollinen osakeyhtiö tahi osuuskunta sen maa-
8634: rän, joka vastaa viittä pro•senttia ennen vuoden 1916 a1kua
8635: maksetusta. yhtiön osakepääomasta tai osuuskuntaan suori-
8636: tetuista osuusmaksuista.
8637:
8638: srkä
8639: että Edu.~knnla (1//'Vioisi ~~unrtfm tulo.ien ve-
8640: t'osta saalavan htlon S.S,OOO,OOO m.arlraksi.
8641:
8642: Hdsingis•sä 13 päivänä ,iou1n1muta Hl17.
8643:
8644:
8645:
8646:
8647: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, HJ17.
8648: 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 13.
8649:
8650:
8651:
8652:
8653: Suuren valiokunnan mietintö
8654: N:o 2 a suurten tulojen veroa koskevan esityk-
8655: sen Johdosta.
8656:
8657: Asian toi·&e&sa käsittelyssä on Eduskunta hyväksynyt eh-
8658: dotuksen laiksi suurten tulojen suosiuntaverosta Suuren va-
8659: liokunnan mietinnössä N :o 2 olevan ehdotuksen muka•an muu-
8660: toin, paitsi että ehdotuksen 3 §:n Eduskunta on hyväksynyt
8661: näin kuuluvana:
8662: 3 §.
8663: Edellisessä pykä.lä!Ssä mainitun veron perusteena ovat ne
8664: verovelvollis·eHa vuon!na 1916 olleet tulot, joista häne'lle kun-
8665: nallistaksoituksessa on pantu veroäyrejä.
8666: Näiden tulojen määrästä on verovelvollinen 'kuitenkin
8667: oikeutettu vähentämään ·alempana mainitut erät, jos hän niis-
8668: tä esittää pätevän selvityksen, nimittäån:
8669: 1) sen summan, josta verovelvolliselle on pantu veroäy-
8670: rejä hänen liikkeensä laatuun ja laajuuteen nähden yli tulo-
8671: jen oikean määrän;
8672: 2) varallisuuden lisääntymisen verovelvolliselle langeu-
8673: neen perinnön johdosta., jos siitä on kunnallisveroa maksetta-
8674: vaksi pantu;
8675: 3) verove:Ivollisen kiinteään omaisuuteen kiinnitetyistä
8676: veloista suoritetut korkomaksut;
8677: 4) puolet. verovelvolliselle meilsänmyynJillistä pantujen tu-
8678: lojen määrästä;
8679: 5) verovelvollinen (poist.) osuuskunta sen määrän, joka
8680: vastaa viittä prosenttia ennen vuoden 1916 alkua (poist.)
8681: osuuskuntaan suoritetuista osuusmaksuista.
8682: 2 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 13.
8683:
8684: Eduskunnan päättämän muutokseTh johdosta on Suuri va-
8685: liokunta käsitellyt lakiehdotuksen ,toistamiseen, ja saa valio-
8686: kunta
8687: ptwltaa lakiehdotuksen hyväksyttävälr,si
8688: Eduskunnan päättämässä muodossa.
8689:
8690: Helsingissä, 15 päivänä joulukuuta 1917.
8691:
8692:
8693:
8694:
8695: Helsingissä, SlWmen Senaatin kirjapainossa, 1917'.
8696: 1917 n VJ).- Edusk. vast. --Esitys N:o 13.
8697:
8698:
8699:
8700:
8701: Suomen Eduskunnan vastaus
8702: Hallituksen esitykseen suurten tulojen verosta.
8703:
8704: EduskunnaHe on annettu HaUituksen esitys suurten tulo-
8705: jen verosta, ja on Eduskunta päättänyt, että mainittua ehdo-
8706: tusta on käsiteltävä sillä tavoin kuin Valtiopäiväjärjestyk-
8707: sessä on säädetty keisarin ja suuriruhtinaan esityksistä.
8708: Se asiantila, mikä syntyi siitä, että tämän vuoden ensi-
8709: mäiset valtiopäivät estettiin työtään <loppuun suorittamasta,
8710: on nyt kysymyksessä olevan veron kannailta katsoen vaikut-
8711: tanut erittäin haitallisesti. Valtiovarastolta jäi si,ten aikanaan
8712: saamatta sen tärkein tuloerä, mikä seikka ei ole voinut olla
8713: tuottamatta valtiotalouden säännölliselle hoidolle suuria häi-
8714: riöitä. Myöskin suurten ·tulojen veron kannolle on veron
8715: päättämisen lykkääntyminen aiheuttanut suuria vaikeuksia.
8716: Vuod-en 19'16 tuloihin kohdistuvan veron kanto tulee täten
8717: lykkääntymään ensi vuoteen, jolloin verrattain lyhyin väli-
8718: ajoin tulee myöskin kannettavaksi kunnallinen tulovero
8719: vuoden 1917 tuloista sekä mikäli tarpeellise'ksi havaitaan
8720: suuriin tuloihin vuonna 1917 kohdistuva valtiolle kan-
8721: nettava vero. TäJmä a,siant~la ei kuitenkaan ole autetta-
8722: vissa, eikä se saata myöskään vaikuttaa nyt päätettävänä ole-
8723: vaan veroon, joka valtion tarpeiden tyydyttämiseksi on vält-
8724: tämätön. V eron päättämisen siirtymisestä näin myöhään on
8725: myöskin v·oinut johtua, että verovelvollisten taloudellisessa
8726: cvsemassa on saattanut tapahtua muutoksia sen jälkeen kuin
8727: kunnallistaksoitus, johon suurten tulojen vero perustuu, toi-
8728: mitettiin. Erityisesti on saattanut esiintyä tapauksia, jolloin
8729: :kurssivaihtelut, varsinkin ruplan kurssin aleneminen, ovat
8730: oleellisesti huonontaneet verovelvoll~sen taloudellista as-emaa.
8731: Eduskunta katsoo kuitenkin, että tämänlaiset vuonna 1917
8732: tapahtuneet muutokset v.erovelvollisten taloudellisessa ase-
8733: 2 1917 II Vp.- Edusk. vast. - Esit.vs N :o l:J.
8734:
8735: massa eivät saa.ta varkuttaa nyt kysymyksessä ol-evaan ve-
8736: mon, joka perustuu vuoden 1916 tuloihin ja niistä toitmi,tet-
8737: tuun kunnallista!ksoitukseen. !Sitä paitsi on verovelvollisilla
8738: veron kannon lykkääntymisen kautta ollut tilaisuus syn.t;y-
8739: neen väliaj•an kuluessa hyväkseen käyttää ne useinkin huo-
8740: mattavat rahamäärät, jotka he veron kannon aikanaan .tapah-
8741: tues-sa olisivat oLleet velvolliset verona suorittama•an.
8742: Eduskunta on näin ollen pääasiassa asettanut viime val-
8743: tiopäiväin Valtiovarainvaliokunnan suurten tulojen verosta
8744: la.atiman ehdotuksen kanna.Ue, erkä Eduskunna.n mielestä
8745: ole aihetta niihin 1puutoksiin, joita n,y'i esityksessä on ehdo-
8746: tettu. Esityksen johdosta Eduskunta vielä esittää seuraa-
8747: via seikkoja.
8748: 3 §. Siitä tulomäärästä, josta verovelvolliselle on pantu vero-
8749: äyrejä, olisi ·hänellä esityksen mukaan oikeus vähentää muun
8750: muassa varallisuuden lisääntyminen perinnön- tahi va'kuu-
8751: tl~ssumman johdosta. Määräys vakuutussumman vähentämi-
8752: sestä saattanee kuitenkin jo siihen nähden, että vero koskee
8753: ainoastaan suuria tuloja, vain harvoin tulla k,y'symykseen,
8754: jota paitsi vakuutussummasta vain poikkeustapauksissa kun-
8755: nallistaksoituksessa veroäyrejä asetettanee. Milloin saatua
8756: vakuutussummaa ei voida katsoa sellaiseksi tuloksi, josta on
8757: kunnallisveroa maksettava, on poikkeuksen tekeminen va-
8758: kuutussummaan nähden tarpeeton. Jos taas vakuutussumma
8759: on pidettävä tulona, josta kunnallistaksoituksessa pannaan
8760: veroäyr.ejä, ei liene syytä jättää tällaisen tulon saajaa va-
8761: paaksi maksamasta nyt k.}'symyksessä olevaa veroakaan.
8762: Esityksen mukaan olisi verovelvollinen hänelle kunnal-
8763: listaksoituksessa asetetusta tulomäärästä vielä oikeutettu
8764: vähentämään puolet 1 päivästä toukokuuta 1916 saman vuo-
8765: den loP'puun uutisviljelyksiin, vilj.elysten parannustöihin,
8766: maataloudellisiin uutisrakennuksiin ja koneisiin ynnä muu-
8767: hun maatalousliikeyrityksen laajentamiseen tai'kka sen vel-
8768: kain maksami,seen käytetyistä kustannuksista. Kun ei näytä
8769: olevan syytä tällaisten erien va:pauttamiseen 1isäverosta, on
8770: Eduskunta 4 § :ään ,ottanut samanluontoisen, mutta sisällyk-
8771: seltään jonkun verran ahtaamman määräyksen, jonka kautta
8772: tämänlaiset erät vapautetaan perusverosta.
8773: Suurten tulojen vero. 3
8774:
8775: :Mitä muuten tulee siihen ·selvitykseen, joka ver9velvolli-
8776: sen tulee esittää saadakseen 3 § :ssä mainitut €rät suurten tu-
8777: lojen veroa laskettaessa vähennetyiksi taksoitetuista tuloista,
8778: ei verovelvolliselle myönnetty.ä vähentämisoikeutta voida 'kat-
8779: soa selvitetyksi yksistään sillä, että hän esimerkiksi näyt-
8780: tää saaneensa .perintöä tahi suorittaneensa korkoa kiinnite-
8781: tyistä veloista, vaan tulee hänen selvittää, että hänen: vähen-
8782: nettäviksi pyytämänsä erät ovat kunnallistahoitukseHsa vai-
8783: kuttaneet sen summan määräämiseen, josta hänelle on pantu
8784: veroäyrejä. Tällaisen selvityksen esittämiseksi lien€e useim-
8785: missa bpauksissa tarpeen, että verovelvollinen antaa täydel-
8786: lisen ilmoituksen vuosituloistaan sekä niistä vähennyksistä,
8787: jotka kunnallistaksoituksessa on •huomioon ot€ttu.
8788: Kolmannen § :n 2 :sen mom. 5 :nnestä kohdasta on pois-
8789: teHu osakeyhtiöitten verohuojennusta koskeva määräys.
8790: Esityksessä ehdotettua tapaa saadun tulonlisäyksen mää- 5 §.
8791: räämiseksi ei Edu•skunta ole voinut hyväksyä siitä syystä,
8792: että tulonlisäyksen suuruus tuDn ehdotuksen mukaan las-
8793: ketaan vähentämällä verovelvollisen vuonna 1916 saamista
8794: tuloista vuosien 1913, 19'14 ja 1915 tulojen keskimäärä. Kun
8795: viimemainitun vuoden tulot varsin usea•ssa tapauksessa. jo
8796: ovat sotatilan aiheuttamien konjun:ktuurien vuoksi hyvinkin
8797: :muret, tulevat tä:llaisia tuloja saaneet, jos tulonlisäys las-
8798: ketaan esityksessä ehdotetulla tavalla, pääsem,ään helpom-
8799: malla verolla kuin ne, jot'ka va·sta vtwclen 1916 aikana ovat
8800: tuollaista tulonlisäystä saaneet. Sotatilan konjunktuurien .
8801: aiheuttaman tulonlisäyksen laskeminen esityksessä ehdote-
8802: tuna tavalla tulisi erityisesti suurtuloisille edulliseksi. Pois-
8803: taakseen tämän kohtuuttomuuden on Eduskunta päättänyt,
8804: eitä tulonlisäys lasketaan siten, että vuoden. 191t6 tuloista vä-
8805: hennetään vuosien 1913 ja 1914 tulDjen keskimäärä.
8806: Sota-ajan kon.iunktuurien aiheuttama tulonlisäys on täl- 8 §.
8807: lais<(m tulon oman luonteen vuoksi verotettava suhteellisen
8808: raskaasti niissäkin tapauksissa, jolloin tulonlisäys kokonais-
8809: määräitään ei ole suuri. Tästä syystä ei FAuskunta ole saat-
8810: tanut hyväksyä esityksessii olevaa asteikkoa, vaan on hyväk-
8811: synyt lisä:v.eroa varten sen asteikon, joka. Valtiovarain•valio-
8812: kt~nnan mietinnössä N :o 2 ont ehdotettu.
8813: 4 1917 II Vp.- l<Jdnsk. vast.- Esitys N:o 13.
8814:
8815: 9 §. EsitY:ksessä on perusveron ja lisäveron yhteenlaskettu
8816: korkein määrä rajoitettu 2·5 %:iin verotettavasta tulomää-
8817: räJstä. Tästä suoritettavan veron ylärajan määräämisestä on
8818: !hyötyä etupäässä selJaisille tulonnauttijoille, joiden tulot ovat
8819: verrattain suuret, väJhintään 180,000--.:200,000 markkaa, ja.
8820: joiden tuloista samalla verrattain iso osa on sodan aikana
8821: saatua tulonlisäystä. Eduskunnan mielestä ei ole aihetta
8822: antaa näille kysymyksessä oleviHe verovelvollisille niin suur-
8823: ta etua kuin esityksen määräys sisältää, joka määräys sitä
8824: paitsi suuresti vähentäisi veron tuottoa. Ottaen myöskin
8825: huomioon, että valtion suuresti lisääntyneiden menojen vuoksi
8826: tarvitaan lisävaroja, on Eduskunta korottanut molempien ve-
8827: Tojen yhteenlasketun korkeimman määrän 33 %:iin tuloista,
8828: jos nämä ovat alle 1,000,000 markan, mutta 35 %:iin, jos
8829: tulot ovat 1,000,000 markkaa tai enemmän.
8830: Esitykseen sisältyvän 1akiehdotuksen 9 § :n 2 momentin
8831: kohdalla olevaan ehdotukseen ei Eduskunta o1le saattanut
8832: yhtyä syistä, joita €dellä jo on kosketeltu, vaan on Edus-
8833: kunta poistanut tämän momentin.
8834: Jos kuolinpesä, jonka on tämän lain mukaan veroa suori-
8835: tettava, on ja.ettu osakkaiden kesken ennen tämän lain voi-
8836: maan astumista, on kunkin osa:kkaan verosta vastattava
8837: osuutensa mukaan pesässä. Sama määräys on kohdistettava
8838: myös •osakeyhtiöön, jonka omaisuus yhtiön hajoituksen takia
8839: on jaettu osakkaiden kesken ennen tämän lain voimaan as-
8840: tumista. Tälle kannalle asettuen ei Eduskunta ole saatta-
8841: nut hyväksyä esityk·sen 9 § :n 3 momentissa olevaa. vastaa-
8842: vaa määräyst, vaan on sen tilalle ottanut lakiin uuden 3
8843: moment:in.
8844: 12 ja 13 §. Esityksen 12 § :ssä ehdotetaan kuhunkin läänin-
8845: hallitukseen asetettavaksi verotuslautakunta, jorrka ko-
8846: koonpanon ja palkkion Senaatti määräisi. Vaikkakaan Edus-
8847: kunnan mielestä verotuslautakuntien asettaminen kyseessä
8848: olevaa verraten yksinkertaista verollepanoa suorittamaan
8849: ei ole ehdottomasti välttämätön, on Eduskunta ehdotukseen
8850: kuitenkin yhtynyt, koska erinäisissä suhteissa näistä lauta-
8851: kunnista saattaa olla veroHepanossa hyötyäkin. Kuitenkin
8852: Suurten tulojen vero. · 5
8853:
8854: katsoo Eduskunta asianmukaiseksi lausua, että ·lautakuntaan
8855: tulee jäseninä kuulua eri yhteiskuntruluokkien edustajia.
8856:
8857: Suurten tulojen verosta saatavan tulon on Eduskunta ar-
8858: vioilliut 95,000,000 marka.ksi.
8859:
8860: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta ilmoittaa,
8861:
8862: että Eduskunta, havaittuaan puheena olevan
8863: suostunnan tarpeelliseksi, on hyväksynyt näin
8864: kuuluvan lain suurten tulojen verosta:
8865:
8866:
8867: Laki
8868: suurten tulojen suostuntaverosta.
8869:
8870: Suomen Eduskunnan päätöksellä •säädetään täten:
8871:
8872: 1 §.
8873: Vuodelta 1916 suoritetaan seuraavana vuonna toimitetun
8874: kunnallistaksoituksen perustuksella suosiuntaveroa suurista
8875: tuloista. Tämä Yero kannetaan suurten tulojen perus- ja. lisä-
8876: verona.
8877: 2 §.
8878: Jokaisen kunnallisveroa maksavan, jonka tulot vuonna
8879: 1916 yhdessä tai useammassa kunna~sa ovat, sit6'n lasket-
8880: tuina kuin ·3 §:ssä sanotaan, nouss·eet yhteensä 20,000 mark-
8881: kaan tahi sitä suurempaan määrään, on suoritettava suurten
8882: tulojen perusveroa.
8883: 3 §.
8884: Edellisessä pykälässä mainitun veron perusteena ovat ne
8885: verovelvollisella vuonna 1916 olleet tulot, joista hänelle kun-
8886: nallistaksoituksessa on pantu veroäyrejä.
8887: Näiden tulojen määrästä on verovelvollinen kuitenkin oi-
8888: keutettu vahentämään alempana mainitut erät, jos hän niistä
8889: <esittää pätevän selvityksen, nimittäin: ·
8890: 6 1917 ll Vtl. -l~dusk. yast.- Esitys N:o 13.
8891:
8892: 1) ~o.en summan, josta verovelvolliselle on pantu vero-
8893: äyrejä !hänen liikkeensä laatuun ja laajuuteen nähden yli
8894: tuloj.en oikean määrän;
8895: 2) varallisuuden lisääntymisen verovelvolliselle langen-
8896: neC'n perinnön johdost~, jos siitä on kunnallisveroa maksetta-
8897: vaksi pantu;
8898: 3) verovelvollisen kiinteään omaisuuteen kiinnitetyistä
8899: veloista suoritetut korkomaksut;
8900: 1) puolet verovelvolliselle metsänmyynnistä pantujen tu~
8901: lojen määrästä;
8902: 5) Yerovelvollinen osuuskunta sen määrän, joka vastaa
8903: viittä prosenttia ennen vuoden 1916 alkua osuuskuntaan
8904: suoritetuista osuusmaksuista.
8905: 4 §.
8906: Suurten tulojen perusveroa suoritetaan seuraavan asteikon
8907: mukaan:
8908: V ero tuloista Veron Alarajan yli
8909: Tulo luokka,
8910: alarajan koh- vakioerä, menevästä
8911: Smk.
8912: dalla. Smk. osasta.
8913: 20,000- 30,000 I.o% 200 + 4 %
8914: 30,000- 40,000 2.o , 600 + 4 ,.
8915: 40,000- 50,000 2.5 " 1,000 + 5 ,.
8916: 50,000- 60,000 3.0 1,500 + 6
8917: 3.5 "
8918: "
8919: 60,000- 70,000
8920: "
8921: 2,100 + 7 ",.
8922: 70,000- 80,000 4.0 2,800 + 8
8923: 80,000- 90,000 4.5 " 3,600 -+ 9
8924: 9o,ooo-I-oo;ooo 5.o " 4,500
8925: "
8926: + 10
8927: 100,000-110,000
8928: "
8929: 5,500 +11
8930: "
8931: 5.5 "
8932: 110,000-120,000 6.o 6,600 +12 ,."
8933: 120,000-130,000 6.5 " 7,800 + 13
8934: "
8935: 9,100
8936: "
8937: 130,000-140,000 7.0 " + 14
8938: "
8939: 140,000-150,000 7.5 10,500 +
8940: 150;000-160,000
8941: "
8942: 8.o , 12,000
8943: 15
8944: + 16 ,.
8945: "
8946: 160,000-170,000 8.5
8947: "
8948: 13,600 + 17 "
8949: 170,000-1,80,000 9.0 . 15,300 + 18
8950: 180,000-190,000 9.5 " 17,100 + 19
8951: "
8952: "
8953: 10.o , 19,000
8954: "
8955: 190,000--200,000 +20
8956: "
8957: Suurten tulojen vero. 7
8958:
8959: Vero tuloista Veron Alarajan yli
8960: Tuloluokka, alarajan koh- vakioerä, menevästä
8961: Smk. dalla. Smk. osasta.
8962:
8963: 200,000~220,000 10.5 % 21,000 + 211.5 %
8964: 220,000-240,000 11.5 " 25,300 + 23.5 "
8965: 240,000-260,000 12.5 " 30,000 + 25.5 "
8966: 260,00~280,000 13.5 " 35,100 +,27.5 "
8967: 280,000--300,000 14.5 " 40,600 + 22.0 "
8968: 300.000- 15.o , koko tulosta.
8969:
8970: Jos verovelvollinen 1 päivästä toukokuuta 19'16 saman
8971: vuoden loppuun on pannut kustannuksia maataloudellisiin
8972: uutisviljelyksiin, viljelysten parannustöihin tai maataloudel-
8973: lisiin uutisrakennuksiin, on hänellä oikeus maksettavastaan
8974: suurten tulojen perusverosta vähentää puol-et siitä perusv.eron
8975: määrästä, joka on yhtä suuri osa koko perusverosta., kuin pu-
8976: heenala.iset kustannukset ovat verotettavasta tulomäärästä.
8977:
8978: 5 §.
8979: •Tos sillä, joka on velvollinen suorittamaan suurten tulo-
8980: jen perusveroa, on vuonna 1916 ollut tuloja vähintään 10,000
8981: markkaa yli sen keskimäärän, mihin hänen tulonsa ovat
8982: --nousseet vuosina 1913 ja 1914, on hän velvollinen perusveron
8983: ohella maksamaan lisäv-eroa vuonna 1916 saadusta tulon-
8984: lisäyksestä, j.oka lasketaan siten, että verovelvollisella vuosina
8985: 1913 ;ja. 1914 olleiden kunnallistaksoituksessa huomioon otet-
8986: tujen tulojen keskimäärä vähennetään siitä tulomäärästä,
8987: josta verovelvollista on taksoit.ettu vuodelta 19116. Sanotusta
8988: tulomäärästä an verovelvollinen oikeutettu vähentämään
8989: 3 § :ssä mainitut erät, jos hänellä vuosina 1913 ja 19-14 ollei-
8990: den tulojen keskimäärää laskettaessa samalla tavoin otetaan
8991: huomioon vastaavat vähennykset näid.en vuosien tuloista.
8992:
8993: 6 §.
8994: Siinä tapauksessa, että verovelvolliselle ei ole kunnallisc
8995: taksoituksessa pantu veroäyrejä vuodelta 1913, vaan vasta
8996: 1914 vuoden tuloista, otetaan vuonna 1916 tapahtuneen tu-
8997: lonlisäyksen määrää laskettaessa huomioon 5 § :ssä mainitun
8998: 8 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N :o 13.
8999:
9000: keskimäärän sijaan ainoailtaan 1914 vuoden tulot. Jos häntä
9001: ei ole verotettu myöbkään vuodelta 1914, lasketaan hänen
9002: tulonsa vuonna 1916 lisääntyneen määrällä, joka nousee yli
9003: 10,000 markan.
9004: 7 §.
9005: Kun on laskettava, ovatko yriiy ksestä saadut tulot
9006: vuonna 1916 lisääntyneet, on niitä, huolimatta mahdollisesti
9007: tapahtuneesta omistajan vaihdoksesta, 5 ja 6 § :ssä E>anotulla
9008: tavalla verrattava yrityksestä aikaisempina vuosina saatui-
9009: hin tuloihin, jos yrityksen toimintaa omistajan vaihdoksen
9010: jälkeen on samaan tapaan jatkettu.
9011:
9012: 8 §.
9013: Suurten tulojen lisäveroa suoritetaan seuraavan asteikon
9014: mukaan:
9015: Vero tulon-
9016: Tulonlisä~k- lisäyksestä Veron Alarajan yli
9017: sen luok a, alarajan vakio erä, menevästä
9018: Smk. kohdalla. Smk. osasta.
9019: 10,000- 20,000 7 % 700 + 9 %
9020: 20,000- 30,000 8 , 1,600 +11 ,
9021: 30,000~ 40,000 9 , 2,700 + 13
9022: 40,000- 50,000 10 4,000 + 15
9023: "
9024: " "
9025: 50,000- ·60,000 11 5,&00 + 17 ,
9026: "
9027: 60,000- 70,000 12 7,200 + 19 ,
9028: 70,0·~ 80,000
9029: "
9030: 13 , 9,100 + 21 ,
9031: 80,000-- 90,000 14 , 11,200 + 23 ,
9032: 90,00~100,000 15 13,500 + 25 ,
9033: 100,000~120,000 16 " 16,000 + 28 ,
9034: 120,00~140,000
9035: "
9036: 18 , 21,600 + 32 ,
9037: 140,000---160,000 20 , ·28,000 +36
9038: 160,000-180,000 22 , 35,200 + 40 ,
9039: "
9040: 180,000~200,000 24 , 43,200 + 34
9041: 200,000-220,000 25 50,000 + 3'6
9042: "
9043: 220,000-240,000 "
9044: 26 , 57,200
9045: "
9046: + 38'
9047: 27 , 64,800
9048: "
9049: 240,000-260,000 +40
9050: 28 , 72,800
9051: "
9052: 2·6·0,000-280,000 +42
9053: 280,000-300,000 29 81,200
9054: "
9055: +44
9056: "
9057: 300,000- 30 " koko tulonlis.äyksestä.
9058: "
9059: Suurten tulojen vero. ,g
9060:
9061:
9062: 9 §.
9063: Jos perusvero ja lisävero edellä mainittujen perusteiden
9064: mukaan laskettuina yhteensä ovat enemmän kuin kolmekym-
9065: mentäkolme prosenttia siitä tulomäärästä, josta perusveroa
9066: maksetaan, on verovelvollinen, jo'llka tulot ovat alle 1,000,000
9067: markan, vapaa sen veromäärän suorittamisesta, joka nousee
9068: yli sanotun prosenttimäärän. Jos verovelvollisen tulot ovat
9069: 1,000;000 markkaa tai Enemmän, on hän vapaa sen veromää-
9070: rän suorittamisesta, joka nousee yli kolmenkymmenenviiden
9071: prosentin siitä tulosta, josta permveroa maksetaan.
9072: OmaiE.uuclesta, joka ennen tämän lain voimaan astumista
9073: on luovutettu konkurssiin, suoritetaan suurten tulojen veroa
9074: ainoastaan, jos omaisuutta on jälellä, sittenkun konkurssissa
9075: valvotut saatavat on maksettu.
9076: Jos kuolinpesä, jonka on tämän lain mukaan veroa suo-
9077: ritettava, on jaettu osaklmiden kesken ennen tämän lain voi-
9078: maan astumista, vastatkoen kukin osakas verosta osuutensa
9079: mukaan pesässä. Sama määräys kaskekoon myös osakeyh-
9080: tiötä, jonka omaisuus yhtiön hajoituksen takia on jaettu osak-
9081: kaiden kesken ennen tämän lain voimaan a~stumista.
9082: V aitio, kunta, seurakunta ja armeliaisuuslaitokset sekä
9083: kirjallisuuden, tieteen, taiteen, maatalouden tahi muun yleis-
9084: hyödyllisen tarkoituksen edi:;tämistä varten perustetut seu-
9085: rat, yhdistykset ja säätiöt ovat tässä laissa säädetyistä ve-
9086: roista vapaat.
9087:
9088: 10 §.
9089: Sen, jolle vuonna 1917 toimitetussa lmnnallistaksoituk-
9090: sessa on 'Pantu kunnallisveroa vähintään 20,000 markan suu-
9091: ruisista tuloista, tulee 30 päivän kuluessa tämän lain julkai-
9092: semisen jälkeen antaa maistraatille tai kunnallislautakun-
9093: nalle sillä paikkakunnalla, jossa hänellä on kotinsa ja asuin-
9094: Daikkansa tai jossa asianomaisen yrityksen hallitus sijaitsee,
9095: kirjallinen ilmoitus, josta näkyy, mihin määrään hänen tu-
9096: lonsa on yhdessä tai useammassa kunnassa taksoitettu nous-
9097: seen vuonna 1916 sekä mihin määriin ne on taksoitettu nous-
9098: seen vuosina 1913 ja 19'14.
9099: 10 1917 II Vp.- FJ(}usk. vast.- Esitys N:o 13.
9100:
9101: Samalla hän myös, jos tahtoo taksoitetuista tuloista 3 tai
9102: 5 § :n mukaan vähentää niissä mainittuja eriä tahi saada
9103: veronvähennystä 4 § :n 2 momentin perusteella, esittäköön sen
9104: selvityksen, johon hän vaatimuksensa perustaa.
9105: Kuvernöörin vaatiessa on jokaisen 5itä paitsi omasta puo-
9106: lestaan määrätyn ajan kuluessa annettava sellaisia ilmoituk-·
9107: sia, joita mahdollisesti tarvitaan suurten tulojen veroa mak-
9108: settavaksi pantaessa, jota paitsi verovelvollinen on oikeutettu
9109: sellaisia ilmoituksia antamaan, jotka voivat olla tarpeellisia
9110: häntä verotettaessa.
9111: 11 §.
9112: Maistraattien ja kunnallislautakuntain on Suomen Senaa-
9113: tin määrättävänä aikana lähetettävä lääninkonttoriin luettelo
9114: niistä verovelvollisista, joiden tulot vuodelta 1916 on taksoi-
9115: t.ettu vähintään 20,000 markkaan, sekä samalla ilmoitettava,
9116: onko joku heistä tiettävästi taksoitettu toisessakin kunnassa.
9117: Tähän luetteloon on myös merkittävä verovelvollisilla vuo-
9118: sina 1913 ja 1914 olleiden kunnaUisveronalaisten tulojen
9119: määrä.
9120: Niinikään toimittakoot maistraatit ja kunnallislautakun-
9121: nat lääninkonttoriin verovelvollisten 10 §:n mukaan antamat
9122: ilmoitukset sekä lausuntonsa niistä vaatimuksista, .ioista mai-
9123: nitaan saman pykälän 2 momentissa.
9124:
9125: 12 §.
9126: Lääninhallituksen asiana on pitää huolta buurten tulojen
9127: veron maksuunpanosta ja kannasta.
9128: Jotta ne tulot ja se tulonlisääntyminen, joista tämän lain
9129: mukaan on veroa maksettava, tulisivat oikein arvioiduiksi,
9130: perustetaan kuhunkin lääninhallituks·een verotuslautakunta,
9131: .ion.ka kokoonpanoli ja palkkiot Suomen Senaatti määrää.
9132: Sittenkun 10 ja 11 § :ssä mainitut ilmoitukset ja luette-
9133: lot ovat. saapuneet, tulee verotuslautakunnan määrätä, kuinka
9134: paljon veroa on kunkin verovelvollisen tämän lain mukaan
9135: suoritettava, sekä laatia veroluettelo, käsittävä läänin kaikki
9136: verovelvolliset, jonka luettelon allekirjoittavat. kaikki vero-
9137: tuslautaJmnnan jäsenet.
9138: Suurten tulojen vero. 11
9139:
9140: 13 §.
9141: Veroluettelo pannaan allekirjoittamisen jälkeisenä päi-
9142: vänä lääninhallituksessa esille neljäntoista päivän ajaksi vero-
9143: velvollisten tarkastettavaksi.
9144: Aika, jonka kuluessa veroluettelo on lääninhallituksessa
9145: tarkastamista varten nähtävänä, on viipymättä ilmoitettava
9146: tiedoksi kuulutuksella yhdessä tai useammassa, läänissä il-
9147: mestyvässä :;,anomalehdessä.
9148:
9149: 14 §.
9150: Verovelvollinen, joka tahtoo valittaa suurten >i:ulojen ve-
9151: ron maksuunpanosta, antakoon 30 päivän kuluessa siitä, kun
9152: veroluettelo on tarkastusta varten pantu nähtäväksi, muistu-
9153: tuksensa kuvernöörille, jonka tulee kiireellisesti ottaa asia
9154: tntkittavakseen ja antaa valitukseen päätös.
9155: Kuvernöörin päätöksestä voidaan säädetyssä järjestyk-
9156: ~essä 30 päivän kuluessa valittaa Senaatin talonsosastoon.
9157:
9158:
9159: 15 §.
9160: Valitus suurten tulojen suostuntaveron pernsteena ole-
9161: vasta kunnallistahoituksesta taikka suurten tulojen veron
9162: maksuunpanosta ei tuota lykkäystä veron maksuun nähden,
9163: mutta jos valitus hyväksytään, on liiaksi kannettu määrä suo-
9164: ritettava takaisin, kun veronmaksaja siitä tek!'e kuvernöörille
9165: hakemuksen.
9166: Kuitenkin voi kuvernööri verovelvolliselle, joka on valit-
9167: tanut siitä, että häntä on kahdessa tai useammassa kunnassa
9168: snmasta tulosta verotettu, myöntää veronmaksun lykkäystä.
9169:
9170: 16 §.
9171: Jos verovelvollinen on jättänyt aikanaan antamatta sel-
9172: laisen ilmoituksen tai sellaiset tiedonannot, jotka hän 10 § :n
9173: mukaisesti on velvollinen antamaan suurten tulojen verotusta
9174: varten, vel voittakoon kuvernööri, maistraatin tahi kunnallis-
9175: lautakunnan ilmoituksesta, hänet sakon uhalla määräajan
9176: kuluessa täyttämään velYollisuutensa.
9177: 12 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 13.
9178:
9179: Joka 10 § :ssä määrätyn ajan kuluessa on jättänyt anta-
9180: matta säädetyn ilmoituksen tai vaaditut tiedonannot suur-
9181: ten tulojen veron mabuunpanoa varten, ei ole oikeutettu vä-
9182: hentämään 3 § :n 1-4 momenteissa mainittuja eriä eikä saa-
9183: maan veronvähenny:otä 4 §:n 2 momentin J)erusteella.
9184:
9185: 17 §.
9186: Joka väärällä ilmoituksella tal1i muulla vilpillä yrittää
9187: pidättää valtiolta pnhf enalaista veroa, rangaistakoon niin-
9188: kuin rikosl~issa sanotaan ja olkoon sen ohessa velvollinen suo-
9189: rittamaan kaksinkertaisella sen verom~iärän, jota hän yritti
9190: pidättää.
9191: 18 §.
9192: Suomen Sena,atti antaa tarkemmat ohjeet tämän lain sovel-
9193: tamista varten.
9194:
9195:
9196: Helsingi~sä, 22 päivänä joulukuuta 1917.
9197:
9198:
9199:
9200:
9201: Hc)]singissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
9202: 1917 - Toiset valtiopäivät N:o 14.
9203:
9204:
9205:
9206:
9207: Hallituksen ~sitys Suomen Eduskunnalle
9208: leimasuostunnan suorittamisesta 1918 vuoden
9209: loppuun.
9210: Sy,yskuun 24 päivänä 1914 vahvistettiin Eduskunnan
9211: 1914 vuoden valtiopäivillä hyväksymä asetus leimasuos-
9212: t.unnasta vuonna 1915. Kun Eduskuntaa er vuosma
9213: 1915 ja 19'16 kutsuttu koolle, julkaisi Hallitus 24 päivänä
9214: joulukuuta 1915 asetuksen, jossa määrättiin vuoden 1916
9215: alusta kannettavaksi -leimaveroa. Sen esityksen johdosta,
9216: jonka B'ailitus kuluvan vuoden ensimäisillä valtiopäivillä an-
9217: toi Eduskunnalle sodan ajalrsi hallinnollista tietä säädettyjen
9218: verojen jatkamisesta vuoden 1917 loppuun, laati Eduskun-
9219: nan Valtiovarainvaliokunta ehdotuksen laiksi leimasuostun-
9220: nasta äskenmainitun vuoden loppuun, joka ehdotus muuta-
9221: milla poikkeuksilla .ia lisäyksillä oli yhtapitävä yllämainitun,
9222: Hallituksen 24 päivänä joulukuuta 1915 antaman asetuk-
9223: sen kanssa. Eduskunnan hajoittamisen johdosta ei tätä ehdo-
9224: tusta kuitenkaan lopullisesti käsitelty, minkä vuoksi kysy-
9225: mys leimasuostunnan suorittamisesta sinä aikana, mikä vuo-
9226: desta 1917 vielä on jälellä, on saatettava uuden käsittelyn
9227: alaiseksi. Koska vuosi 1917 jo on loppuun kulumassa, eikä
9228: ole epäilystä leimasuostunnan tarpeellisuudesta myös vuo-
9229: deksi 1918, on Hallitus katsonut sopivimmaksi, siitä huoli-
9230: matta, että Eduskunnalle vasta myöhemmin voidaan antaa
9231: vuoteen 1918 kohdistuva esitys varojen han:kkimis1esta Jti!i-
9232: 4353-17
9233: 2 N:o 14
9234:
9235: hin tarpeisiin, johin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, Edus-
9236: kunnan käsiteltäväksi jättää ehdotuksen laiksi, jonka perus-
9237: teella leimasuostuntaa olisi suoritettava niin hyvin lain jul-
9238: kaisemispäivästä kuluvan vuoden loppuun, kuin myös vuonna
9239: 19'18.
9240: Asirullisessa suMeessa on puheenalainen ·la;kiehdotus laa-
9241: dittu pääkohdiltaan nykyisen leimaveroasetuksen pohjalle.
9242: Kuitenkin on katsottu olevan syytä kiinnittää huomiota nii-
9243: hin lisäys- ja muutosehdotuksiin, joita Va-ltiovarainvalio-
9244: kunta tämän vuoden ensimäisillä valtiopäivillä esitti. - Va-
9245: liokunta ehdotti, että IJelikorteista olisi säädettävä suoritetta-
9246: vaksi suostuntav·eroa 1 markka 40 ·penniä kultakin leikiitä
9247: eli 2 markkaa 80 penniä täydeltä peliltä, minkä johd.osta hal-
9248: linnollisella asetuksella 10 päivältä maaliskuuta 19,14 peli-
9249: korteista suoritettavabi määrätty samansuuruinen maklm
9250: olisi lakkautetta.va. Nyt esitettävään lakiehdotukseen 01.
9251: otettu samansuuntainen :säännös, kuit€nkin korottamalla lei-
9252: maveron määrä 2 markkaan leikiltä eli 4 markkaan täydeltä
9253: peliltä.
9254: Leimasuostunnan kokonaistulo on vuodeksi 1917 laskettu
9255: nousevan ]1,500,000 mar·klkaan. Tätä määrää arvioitaessa on,
9256: muun muassa, huomioon ·otettu, että uusia osakkeita tämän
9257: vuoden kuluessa on laskettu runsaasti liikkeeseen, josta joh-
9258: tuu tuntuva lisäys leimatuloissa. Otaksuttavaa on, että osak-
9259: keiden leimaamisesta kertyvä tulo vuonna 19:18 tulee ole-
9260: maan jonkun verran vähempi kuin kuluvana vuonna, mutta
9261: siitä huolimatta .voitanee leimasuostunnasta vuonna 1918 koi-
9262: tuva tulo arvioida 14,500,000 markaksi.
9263: Sen nojalla mitä edellä on esilletuotu, ·on Hallitus tahto-
9264: nut Eduskunnan ·hyvä-ksyttäväksi jättää seuraavan :la'kiehdo-
9265: tuksoen:
9266: N:o 14 3
9267:
9268:
9269: Laki
9270: leimasuostunnasta.
9271: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään
9272: täten:
9273: 1 LUKU.
9274: Leimaveron suorittamisvelvolliS'UIUdesta ja maksuperusteista.
9275: 1 §.
9276: Allamainitut virastojen ja viranomaisten toimituskirjat
9277: on varustettava leimalla seuraavin määrin:
9278:
9279: A rvokirja, valtakirja ja muu asiakirja,
9280: 1) jolla nimi tai arvo, todellisen vuan sitä seuraa-
9281: matta, annetaan:
9282: henkilölle, joka ei ole valtion, kirkon tai kunnan pal-
9283: veluksessa, kun arvonimi on
9284: 4 arvoluokassa, 1,200 markkaa
9285: 5 1,000
9286: " "
9287: 6 750 ,.
9288: "
9289: 7 600
9290: " "
9291: 8 500
9292: " "
9293: 9 400
9294: " "
9295: 10 300
9296: " "
9297: 11 200
9298: " "
9299: 12 150
9300: 13
9301: "
9302: 100
9303: "
9304: " "
9305: 14 75
9306: " "
9307: arvonimi, jota ei mainita arvojärjestyksessä, 50 markkaa;
9308:
9309: 2) jolla annetaan aatelisarvo, 1,000 markkaa:, vapaa-
9310: herran arvo 2,000 markkaa, kreivin arvo 3,000 markkaa;
9311: 4 N:o 14
9312:
9313: 3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi Suo-
9314: men ritarihuoneeseen:
9315: muukalaiselle aateliasuvulle ..... . 1,000 markkaa
9316: muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000
9317: muukalaiselle kreivin suvulle .... 3,000 "
9318: ulkomaiselle aateliamiehelle jo vas- "
9319: taanotettuun sukuun ......... . 1,000
9320: "
9321: 4) jolla vahvistetaan vaakuna tai vaakunan muutos,
9322: 500 markkaa.
9323: '
9324: Erioilceuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen tai
9325: apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mark-
9326: kaa, maaseudulla 50 markkaa.
9327:
9328: Kansalaiskirja kansalaisoikeuden saamiseksi 20 markkaa.
9329:
9330: Lahjoituskirja eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk-
9331: sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan, kun
9332: lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 prosenttia
9333: lahjan arvosta.
9334:
9335: Lepoajankirja 10 markkaa.
9336: Myyntikirja ulosottotoimin myydystä 2 § :ssä 1kauppakirjan
9337: kohdalla mainitusta kiinteästä omaisuudesta leimataan
9338: niinkuin 2 § :ssä on kauppakirjasta säfudetty.
9339:
9340: Passitus, paloviinan sekä muiden väkevämpien tai mie-
9341: dompien väkijuomain, 5 markkaa.
9342:
9343: Patenttikirja 20 markkaa.
9344: Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote,
9345: jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaehtoista
9346: maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, varietee- tai
9347: N:o 14 5
9348:
9349: akrobaattinäytäntöjä, harjoittaa posetiivinsoittoa tai muu-
9350: ta ~atusoittoa, pitää karusellia, näytellä vahakuvia, kine-
9351: matografikuvia, eläinkoko.elmia y. m.:
9352: a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuukau-
9353: delta tai kuukauden osalta:
9354: sirkus- ja varieteenäytännöistä 500 markkaa,
9355: kinematografinäytännöistä Helsingissä, Turussa, Vii-
9356: purissa Ja Tampereella 500 markkaa, Vaasassa, Kuo-
9357: piossa, Oulussa, Porissa ja Kotkassa 400 markkaa; maan
9358: muissa kaupungeissa ja kauppalaissa 200 markkaa,
9359: kinematografinäytännöistä maalla kuin myös muista
9360: yllämainituista näytännäistä ja karusellin pitämisestä
9361: 100 markkaa,
9362: posetiivinsoitosta ja muun katusoiton harjoittami-
9363: sesta 3 markkaa; •
9364: b) jos lupa myönnetään määrätyiksi näytännöiksi,
9365: jokaisesta näytännöstä yksi kymmenesosa edellisessä mo-
9366: mentissa mainitustå kuukautisesta maksusta.
9367: Jos yhdistetään erilaatuisia näytäntöjä, jorhin lupa on
9368: myönnettävä leimamaiksun a:laisella resolutsionill&, pää-
9369: töksellä tai pö;ytäkirjanotteella, on. leimavero lasketta.va
9370: kustakin näytäntölajista erikseen.
9371: Leimasta vapaa on resolutsioni, päätös tai pöytä-
9372: kirjanote, jolla ·paikkakunnan kouluneuvoston tahi
9373: koulunjohtokunnan puoltalauseen nojalla opetustarkoituk-
9374: sessa myönnetään lupa näytellä vaha- ja kinematografi-
9375: kuvia, eläinkokoelmia y. m.
9376: Valtauskirja 20 ·markkaa.
9377: Muut toimituskirjat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m.,
9378: . samoin myös valtJakirja, kon.stitutorir;tli ~ai muu toimitus-
9379: kirja, jolla asetetaan ·virkaan tai 11irkatoimeem
9380: 6 N:o 14
9381:
9382: Senaatin ja sen toimituskuntain, 5 markkaa arkilta;
9383: hovioikeuksien, 2 markkaa 50 penniä arkilta;
9384: lääninhallituksien, 1 markka arkilta;
9385: kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien
9386: sekä maistraattien ja järjestysoikeuksien, 50 pen-niä
9387: arkilta.
9388: Leimasta va~paa on kuitenkin diaritodistus, eläkekirja,
9389: haaste, jäljennös viranomaisen ·huostassa säilytetystä asia-
9390: kirjasta, määräyskirja yhden viikon tai lyhyemmän aikaa
9391: hoitamaan virkaa tai tointa, notarintodistus, passi mat-
9392: kaa varten ulkzypuolelle Suomea, rasitustodistus, tie--
9393: donantopäätös, virkaerokirja, kun ero hakemuksetta an-
9394: netaan, sekä resolutsioni tai todistus, joka kirjoitetaan
9395: viranomaiselle annettuun asiakirjaan.
9396:
9397: 2 §.
9398: • Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat
9399: on varustettava leimalla seuraavin määrin:
9400:
9401: K auppalcirja, lahjakirja, vaihtokirja taikka muu. -luov·utus-
9402: kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudat~sta hae-
9403: taan:
9404: jos omaisuuden arvo on korkeintaan 5,000 markkaa,
9405: 1/
9406: 4 prosenttia kultakin täydeltä 100 markalta omaisuu-
9407: den arvosta, ei kuitenkaan väJhempää kuin 25 pennin
9408: määrä;
9409: jos omaisuuden arvo on suurempi kuin 5,000 mark-
9410: kaa, mutta ei yli 2·5,000 markan, 1 / 2 prosenttia kultakin
9411: täydeltä 100 markalta;
9412: jos. omaisuuden arvo on 25,000 markkaa suurempi,
9413: 1 prosentti kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
9414: arvosta;
9415: N:o 14' 7
9416:
9417: Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutuskir-
9418: jalla luovutettu samalle vastaanottajalle, on se leimalla
9419: varustettava täyteen määrään, kun lainhuudatusta ensi
9420: kerran haetaan.
9421: Samansuuruinen leimamaksu on suoritettava saman-
9422: laisista asiakirjoista, j<_!tka :kos'kevat alusta, 'kun se il-
9423: moitetaan rekiste.röitäväksi, tai kaupungissa olevaa
9424: vuokratouttia· rakennuksineen, kun sFrto viranomai-
9425: selle ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioineen,
9426: kun siirto viranomaisen hyväksyttäväksi alistetaan.
9427: Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo on
9428: ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutuskirja
9429: leimalla varustettava viranomaisen arvion mukaan.
9430: Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu, en-
9431: nenkuin lainhuudatusta haetaan tai siirto viranomai-
9432: selle ilmoitetaan, on jokainen luovutuskirja erikseen
9433: leimalla varustettava. Kuitenkin on ennen tammikuun
9434: 1 päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka oikeudelle
9435: näytetään aikaisemman omistajan tai haltijan saannon
9436: todistamiseksi, leimasta vapaa.
9437:
9438: lYI etsänhakkuukontrahti, kun se tuodaan oikeuteen kiin·
9439: nitettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsännautintaoikeu-
9440: desta sovitun· hinnan kokonaissummasta 1 prosentti.
9441: Jos hakkuuo~keuden vastike ei käy kontrahdista
9442: ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultåkin täy-
9443: deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
9444: myönnetty, 2 markan määrään tai, jos metsäalan pinta-ala
9445: ei käy selville, oikeuden harkinnan mukaan.
9446: Osakekirjat, kun ne annetaan yhtiötä perustettaessa, 1 pro-
9447: sentti osakkeen nimellisarvosta;
9448: kun ne annetaan osakepääomaa kor.otettaessa, 2 pro·
9449: senttia osa'kkeen nimellisarvosta.
9450: 8 N:o 14
9451:
9452: Perunkirjoituslcirja, kun se rekisteröitävä:ksi tuodaan:·
9453: a) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puoli-
9454: soa, vaan rintaperillinen, kultakin täydeltä 100
9455: markan määräitä:
9456: 1 :ksi 2 / 10 % säästöstä, kun se ei nouse 10,000 mark-
9457: ,kaan;
9458: 2 :ksi 8 / 10 · % ~äästöstä, kun se on vähintään 10,000
9459: markkaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan;
9460: 3 :ksi 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 20,000
9461: markkaa, mutta ei nouse 30,000 .markkaan;
9462: 4 :ksi ~>f 1 o. % säästöstä, kun _se on vähintään 30,000 ,
9463: markkaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
9464: 5 :ksi 6 / 10 % säästöstä, kun 'Se on vähintään 40,000
9465: markkaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan;
9466: 6 :ksi 7_'10 % säästöstä, k~n se on vähintään 50,000
9467: markkaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
9468: 7 :ksi 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 65,000
9469: markkaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan;
9470: 8 :ksi 1 % säästöstä, kun se on vähintään 80,000 mark-
9471: kaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan;
9472: ro
9473: 9 :ksi 1 2 /to säästöstä, kun se on vähintään 100,000
9474: markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan;
9475: ro
9476: 10 :ksi 1 "/10 säästöstä, kun se on v.ähintään 150,000
9477: markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan;
9478: 11 :ksi 1 8 / 10 % säästöstä, kun se <m vähintään 200,000
9479: markkaa, mutta ei nouse 250,000 markkaan;
9480: 12 :ksi 2 1 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 250,000
9481: markkaa, mutta· ei nouse 300,000 markkaan;
9482: 13 :ksi 2 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 300,000
9483: markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
9484: 14:ksi 2 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 350,000
9485: .
9486: markkaa, mutta ei nouse· 400,000 markkaan; .
9487: ,.
9488:
9489: N:o 14 9
9490:
9491: 15 :ksi 3 % säästöstä, kun se on vähintään 400,000
9492: markkaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan;
9493: 16:ksi 3 3/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 450,000
9494: markkaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan;
9495: 17 :ksi 3 6 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 500,000
9496: markkaa, mutta ei nouse 550,000 markk·aan;
9497: 18 :ksi 3 9/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 550,000
9498: markkaa, mutta ei nouse 600,000 markkaan;
9499: 19 :bi 4 2 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 600,000
9500: markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan;
9501: 20 :ksi 4 5/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 650,000
9502: markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan;
9503: 21 :ksi 4 8/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 700,000
9504: markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan;
9505: 22 :ksi 5 1/ 10 % säästöstä; kun se on vähintään 750,000
9506: markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan;
9507: 23:ksi 5 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 800,000
9508: markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan;
9509: 24 :ksi 5 7/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 850,000
9510: markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
9511: 25 :ksi 6 % säästöstä, .kun se on vähintään 900,000
9512: markkaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan;
9513: 26 :ksi 6 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 950,000
9514: markkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan;
9515: 27 :ksi 6 6 / 10 %säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark-
9516: kaan tai enempään.
9517: Maksu on siis kultakin täy-deltä 100 markalta sääs-
9518: töstä:
9519: 1 :ssä luokassa Smk. -:20
9520: 2 :ssa -:30
9521: 3:ssa
9522: "
9523: , " -:40
9524: "
9525: 4:ssä -:50
9526: " "
9527: 10 N:o 14
9528:
9529: 5 :ssä luokassa. Smk. --: 60
9530: 6 :ssa , , --: 70
9531: 7 :ssä , , - : 80
9532: 8:ssa 1:-
9533: " "
9534: 9 :ssä 1:20
9535: 10 :ssä
9536: " " 1: 50
9537: 11 :ssä
9538: " " 1: 80
9539: " " 2: 10
9540: 12 :ssa
9541: 13 :ssa
9542: " " 2:40
9543: " "
9544: 14:ssä 2: 70
9545: 15:ssä
9546: " " 3:-
9547: 16 :ssa
9548: " " 3: 30
9549: ," 3: 60
9550: "
9551: 17:ssä
9552: 18 :ssa
9553: " 3: 90
9554: 19 :ssä
9555: " " 4:20
9556: 20:ssä " " 4: 50
9557: 21 :ssä " " 4: 80
9558: 22 :ssa
9559: " " 5:10
9560: 23:ssa
9561: " " 5:40
9562: 24 :ssä
9563: " " 5:70
9564: " "
9565: 25 :ssä 6:-
9566: 26:ssa
9567: " " 6: 30
9568: 27 :ssä
9569: " " 6: 60
9570: " "
9571: b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puoliso,
9572: siihen katsomatta onko rinta- tahi mnuta perillistä vai
9573: ei, ainoastaan puolet edellä olevassa taksassa mainitusta
9574: määrästä;
9575: c) JOS perinnönjättäjäiltä ei ole jäänyt jälkeen puo-
9576: lisoa, eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli,
9577: sisar, sisarpuoli, tahi veljen, velipuolen, sisare~ tahi si-
9578: sarpuolen jälkeläinen, taksassa mainittu määrä, lisät-
9579: N:o 14 11
9580:
9581: tynä 150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan kaukaisempia
9582: tahi ei mitään perillisiä jää jä·lben, Ii~ättynä 300 pro-
9583: sentilla .
9584: .Yelvollisuus leimata perunkirjoituskirja säädetyin·
9585: määrin ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen kirjaa,
9586: joka on asianomaiseen oikeuteen annettava, ja pitää 'toi-
9587: seen kappaleeseen, joka kuolinpesän osakkaille anne-
9588: taan takaisin, kirjoitettaman todistus siitä, että asian-
9589: omaisesti 1eimattu kappale on oikeuteen annettu.
9590: Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen
9591: mukaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja
9592: annetaan oikeuteen.
9593: Jos useammissa paikkakunnissa· on vainajan jäl·
9594: keen jäänyttä'omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset
9595: on pidetty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perunkir-
9596: joitusten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tulee näi-
9597: den perunkirjoituskirjain leimaamisen olla toimitettu,
9598: kun ne annetaan sen paikkakunnan oikeuteen, jossa
9599: vainaja kuollessaan oli hengille kirjoitettuna.
9600: Kun pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja pe-
9601: rinnönjättäjältä on jäänyt puoliso tai rintaperillinen,
9602: on perunkirjoituskirja leimamaksusta vapaa.
9603:
9604: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun
9605: kruununtilan, immisionia haettaessa siihen, sekä kruunun
9606: virkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle siirron vahvis-
9607: tamise'ksi annetaan, samoin :kuin kauppakirja.
9608: Testamentti, joka tuodaan vaivattavaksi:
9609: a) omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus, lei-
9610: mataan, milloin määrätty rahasumma on mainittu, 1
9611: markalla kultakin täydeltä 100 rriarkalta omaisuuden
9612: arvoa; mutta jos ei määrättyä summaa tahi arvoa ole
9613: 12 N:o 14
9614:
9615: mainittu, lasketaan leimamaksun määrä niinkuin tuo-
9616: mari, testamentatun omaisuuden arvon mukaan, kohtuul-
9617: liseksi näkee;
9618: b) omaisuudesta, johon o? ainoastaan na~intaoi
9619: keus, varustetaan samoin, tuomarin harkinnan mukaan,
9620: leimalla 2 markasta 200 markkaan, siihen katsomatta,
9621: onko vissi raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leima-
9622: taan fideikomissikirja lähinnä edellisen· a) kohdan mu-
9623: kaan.
9624: Testamentti isälle, äidille, veljelle, velipuolelle, sisa-
9625: relle, sisarpuolelle, tai veljen, velipuolen, sisaren tahi
9626: sisarpuolen jälkeläiselle leimataan 50 pennillä kultakin
9627: täydeltä 100 markalta omaisuuden arvoa.
9628: Testamentti puolisolle tahi rintaperilliselle, opetus-
9629: laitokselle, kansanvalistuksen hyväksi, tieteelliseen tai
9630: taiteelliseen tarkoitukseen tahi armeliaisuuslaitokselle
9631: sekä yleensä kaikille laitoksille, säätiöille taikka yhdis-
9632: tyksille, joilla on yleishyödyllinen tarkoitus, niin myös
9633: kaikki muut testamentit, joilla annetaan omaisuutta,
9634: minkä arvo ei nouse 100 markkaan, ovat leimasta va-
9635: paat.
9636: Vekseli, olkoonpa vekselinanta.jan itsensä taikka jonkun
9637: muun maksettavaksi asettama,
9638: jos vekselisumma on pienempi ~uin 200 markkaa, 20
9639: penniä;
9640: jos vekselisumma on 200 markkaa tahi sitä suurempi,
9641: 20 penniä kulta:kin täydeltä 100 markalta.
9642: Vekseli on ehdottomasti leimaveron alainen, älköönkä
9643: sitä, olematta asianmukaisesti leimattu, hyväksyttäväksi
9644: tahi maksettavaksi esitettä:kö eikä toiselle annettako tahi
9645: siirrettäkö, vaikka se olisikin ulkopuolellw Suomea ase-
9646: tettu.
9647: •
9648: N:o 14 13
9649:
9650: Jos vekseli on kirjoitettu ma·ksettavaJksi muussa raha- •
9651: la!jissa kuin Suomen markoissa, lasketaan leimavero vas-
9652: taavasta summasta Suomen markoissa niiden pysyväisten
9653: kurssien mukaan, jotka Suomen senaatin valtiovarainfui-
9654: mituskunta, katsoen eri rahalajien arvoon rahakauppaliik-
9655: keessä, siinä tarkoituksessa joka kuukausi virallisissa sa-
9656: nomalehdissä julkaisee noudatettaviksi seuraavana kuu-
9657: kautena.
9658: Vekselin, joka on tämän mukaan leimattu, tulee kui-
9659: tenkin, kun se kiinnityksen ·tai marksun saamiseksi oi1keu-
9660: teen taikka ulosottoviranomaiselle tuodaan, olla leimattu
9661: niinkuin .velkakirja tai muu saamistodiste.
9662: Tässä sääd~tystä leimaverosta ovat vlpaat: postiläihe-
9663: tysvekseli, ulkopuolella Suomea asetettu vekseli, joka on
9664: Suomen ulkopuolella maksettavakin, jp, asianmukaisesti
9665: leimatun vekselin kwksoiskappaleet.
9666:
9667:
9668: Velkakirja tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai
9669: maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle
9670: tuodaan, 'leimataan sen pääomamäärän mukaan, josta
9671: kiinnitystä tai maksua haetaan: enintään 100 markan
9672: pääomalta 20 penniä ja sen yli jokaiselta täydeltä 100
9673: markan pääomalta 20 penniä. Lasku leimataan niin-
9674: kuin saamistodiste.
9675: Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saaruisto-
9676: diste kiinnityksen tai maksun saamista varten uudel-
9677: leen tuodaan vir_anomaiselle, on se leimattava ainoas-
9678: taan mikäli silloin kysymyksessä olevasta saamisesta
9679: aikaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu.
9680: Saamistodiste, joka konkurssin tahi vuosihaasteen
9681: valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa ..
9682: 14 N:o 14
9683: • 3 §.
9684: Pääsylipusta sirkus-, varietee-, akrobaatti-, kinemato-
9685: grafi-, vahakuva-, eläinkokoelma y. m. samanlaatuisiin näy-
9686: täntöihin, suoritetaan leimaveroa 10 penniä, ·kun pä!äsyli'pun
9687: hinta on kork~intaan 50 penniä, mutta sitä kalliimmista pää-
9688: sylipuista 20 penniä markalta, jolloin markkaa. pienemmät
9689: erät lasketaan täydek,si markaksi.
9690:
9691: 4 §.
9692: Suomessa valmistetuista tai muualta tuoduista pelikor-
9693: teista maksetaan leimaveroa kaksi markkaa kultakin leikiitä
9694: eli neljä markkaa täydeltä peliltä.
9695: . .
9696: 5 §.
9697: Leimaveron suorittamisesta ovat vapaat:
9698:
9699: Kruunu.
9700:
9701: Valtion viranomaiset virka-asioissa.
9702:
9703: 6 §.
9704: Ensimäisessä pykälässä säädetyn leimaveron suoritta-
9705: misesta ovat vapaat:
9706:
9707: Koulu, kunta ja kunnallinen viranomainen sekä uskon-
9708: nollinen yhdyskunta ja seurakunta, ei kuitenkaan kiin-
9709: teätä omaisuutta koskevissa asioissa;
9710:
9711: Varaton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu tahi asian-
9712: mukaisesti tddistettu;
9713:
9714: V 1~eraan valtion tuomioistuin ja viranomainen asioissa,
9715: jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäyntilai·
9716: tosta ko!lk~vi!l k!l~S~tinvälisiä. sopirrruksia.
9717: N:o 14 15
9718:
9719: 7 §,
9720: Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat:
9721: rikosasioissa, jotka ovat yleisen syytteen alaiset, kun
9722: virallinen syyttäjä on niissä ottanut puhevallan, olkoonpa
9723: edesvastausta vaadittu taikka ei;
9724: oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa;
9725: verotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa;
9726: asioissa, jotka koSikeViat Eduskunnan ja kirkolliskokouk-
9727: f(en jäsenten valitsemista;
9728: asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastuvan-
9729: kokouksessa;
9730: asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista osuus-
9731: kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten peruste-
9732: tuille yhdistyksille;
9733: asioissa, jotka koskevat maan lohkomista, uutistalojen
9734: ja kruununmetsätorppain perustamista sekä kaskimaiden
9735: hakattavaksi määräämistä; sekil.
9736: posti-, <kanava- ja rautatieliikettä koskevissa wsioissa;
9737: .sekä
9738: toimituskivja, jok:a ilman lunastusta tai muuta maksua
9739: annetaan.
9740: 8 §.
9741: Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan,
9742: on leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti
9743: on ollut säädetyllä leimalla varustettu.
9744:
9745:
9746: II LUKU.
9747: -
9748: Leimojen käyttämisestä ja leimaveron suorittamisen
9749: valvomisesta.
9750: 9 §.
9751: Asiakirja, joka tämän lain mukaan on leima.veron alainen,
9752: va:rustett!l)koon leimamerkillä1
9753: 16 N:o 14
9754:
9755: Niinkauan kun leimrupaperia löytyy varastossa, voidaan
9756: leimamaksun alainen asiakirja kumminkin kirjoitta·a leima- r
9757: paperille.
9758: Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei ole,
9759: eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suorittaa,
9760: käytettäköön lähinnä pienempää leimaa.
9761:
9762: 10 §.
9763: 1\filloin asiallisen sallitaan oikeudessa tai virastossa pää-
9764: kirjan sijaan esiintuoda varmennettu -jäljennös siitä, pitää
9765: samalla todistettaman, että pääkirja on varustettu leimalla ja
9766: mihin määrään sekä että leima on asianmukaisesti kelpaa-_
9767: mattomaksi tehty .•Tos tätä ei noudateta taikka jos jotakin
9768: olisi laiminlyöty pääkirjan asianmukaiseen · leimaamiseen
9769: nähden, varustettakoon jäljennös sillä leimamäärällä, joka
9770: pääkirjasta pudtuu.
9771: Tällaisen todistuksen antakoon mieluummin kaupungissa
9772: maistraatin puheenjohtaja tahi siinä palveleva virkamies ja
9773: maalla tuomari, pappi tahi kruununpalvelija. 1\fuiden us-
9774: kottujen miesten, jotka sen todistavat, tulee, paitsi nimeänsä,
9775: merkitä siihen myös virkansa tahi ammattinsa ja kotipaik-
9776: kansa.
9777: 11 §.
9778: Toimituskirjain leimaamisesta vastatkoon se virkamies,
9779: joka on toimituskirjan varmentanut, taikka, jollei toimitus-
9780: kirjaa varmenneta, se, joka sen on antanut.
9781:
9782: 12 §.
9783: Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä on
9784: leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asiakirjan
9785: vastaanottaa, siitä, että leimamaksun suorittamisvelvollisuus
9786: asianmukaisesti täytetään.
9787: Osakekirjan leimalla varustamisen toimittakoon osakeyh-
9788: tiön hallitu$,
9789: N;o 14 17
9790:
9791: V ekselin leimalla varustamisesta pitäköön huolen vekse-
9792: lin antaja. Kuitenkin vastatkoon myös jokainen, joka hank-
9793: kimansa oikeuden todistukseksi vastaanottaa vekselin taikka
9794: jqka sellaisen siirtää tahi hyväksyttäväksi tai maksettavaksi
9795: esittää, siitä, että vekselin leimaamisvelvollisuus asianmukai-
9796: sesti täytetään.
9797: 13 §.
9798: ,Joka toimeenpane 3 § :ssä mainittuja näytäntöjä ja huvi-
9799: tilaisuuksia, on velvollinen niissä kävijälle antamaan leima-
9800: merkillä säädettyyn määrään varustetun pääsylipun.
9801:
9802: !II LUKU.
9803: Erinäisiä säiinnöksiä.
9804: 14 §.
9805: Virkamiehen päätöksestä, joka koskee asiakirjan lei-
9806: maamista, on asianomaisella lupa.. valittaa sille viranomai-
9807: selle, jonka alainen virkamies on.
9808:
9809: 15 §.
9810: Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoitta-
9811: misesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta ja
9812: leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole lu-
9813: nastettu tai muun laillisen syyn takia poisannettu, suoritetta-
9814: koon leimamaksut takaisin, kun leimapaperit tai leimamerkit
9815: lääninhallitukseen lä!hetetään.
9816: 16 §.
9817: Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhekir-
9818: joittamisesta tai muuten pilaantuu, tai jos hän erehdyk-
9819: sestä on käyttänyt leimapaperia tai leimamerkkiä, kun sitä
9820: ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty on,
9821: haettakoon leimamaksua takaisin kuvernööriltä, joka päät-
9822: tää, onko se takaisin suoritettava.
9823: 2
9824: 18 N:o 14
9825:
9826: 17 §.
9827: Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa vas-
9828: taa~, joka on asetettu Suomen Pankille, Suomen Valtio-
9829: konttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille, säästöpan-
9830: kille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainanhakijana
9831: oikeus asianomaisen laitoksen antaman todistuksen nojalla
9832: lääninhallituksesta saada suoritettu leimamaksu takaisin.
9833: 18 §.
9834: Senaatin asia on antaa tarkempia määräyksiä leimaveron
9835: kannasta ja sen tilittämisestä.
9836:
9837: 19 §.
9838: Tämä laki on voimassa julkaisemispäivästä vuoden 1918
9839: loppuun.
9840: 20 §.
9841: Täten kumotaan joulu~uun 24 päivänä 1915 annettu ase-
9842: tus leimaverosta, maaliskuun 10 päivänä 1914 annettu asetus
9843: leimamaksun kantamisesta pelikorteista Suomessa, joulukuun
9844: 29 päivänä 1914 annettu asetus julkisista näytännäistä ja
9845: huvitilaisuuksista kannettavasta väliaikaisesta verosta sekä
9846: maaliskuun 27 päivänä 1916 annettu asetus julkisista näy-
9847: tännäistä ja huvitilaisuuksista kannettavan väliaikaisen ve-
9848: ron korottamisesta.
9849: Helsingissä, 30 päivänä marraskuuta 19 17 .
9850: 1
9851:
9852:
9853:
9854:
9855: . Suomen Senaatin päätöksen mukaan
9856:
9857: V altiovaraintoimit1tskunnan Päällikkö
9858: Juhani Arajärvi.
9859:
9860: Axel Riikberg.
9861:
9862: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
9863: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 14.
9864:
9865:
9866:
9867:
9868: V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n n a n m i e-
9869: t i n t ö N:o 4 esityksen N:o 14 johdosta, joka
9870: koskee leimasuostunnan suorittamista 1918
9871: vuoden loppuun.
9872:
9873: Eduskunta on kuluvan joulukuun 5 päivä.nä keskustelu-
9874: pöyt.äkirjan s-euraamana lähettänyt Valtiovarainvaliokunnan
9875: valmisteltavaksi Hallituksen ·e•sit.Y'ksen N :o 14 leima•suos-
9876: tunnan suoriUamisesta 1918 vuoden loppuun j& samalla
9877: päättänyt, että mainittua ehdotusta on käsit-eltävä samalla
9878: ta v.oin kuin V altiopäi väj ärj.estyksessä orr säädetty kei·sarin
9879: ja suuriruhtinaan esityksistä. Asian käsittelyä varren on
9880: Vali.okunta saanut käyt-ettäväkseen Senaatiss·a esitiYsehdo-
9881: tusta valmistett&essa syntyne-et asiakirjat.
9882:
9883:
9884:
9885: Esitys leimasuostunn:rusta perustuu nykyisin voimassa
9886: olevaan leimaveroasetukseen, mutta on siinä tämän ohella
9887: otettu pääasiassa huomioon myöskin ne lisäy•s- ja muutos-
9888: ehdotukset, jotka kuluvan vuoden edellist-en valtiopäi väin
9889: V alt:i.ovarainvaliokunia: mietinnössään esitti. ' Asiallisesti
9890: eroaa -esit.ys V aliakunnan hyväksymästä lakiehdotuk·sesta
9891: siinä, että pelikorteista V aliakunnan ehdottaman 1 mar ka:n
9892: 40 pennin ja 2 markan 80 pennin asemasta ehdotetaan
9893: suoritettavaksi suostuntaveroa 2 markkaa leikiitä eli
9894: 4 markkaa täydeltä peliltä ja että lakiehdotuksen 1 §:stä
9895: on ]Joistettu kappale, jossa säädetään resolutsionin, päätöksen
9896: tai pöytäkirjanotteen leimalla varustamisesta, kun sirkus-,
9897: varietee-, akrobaatti- tahi kinemat.ografinäytäntöjä annetaan
9898: huoneistossa, jos·sa tahi jonka välittömässä yhteydessä an-
9899: niskellaan väkijuomia.
9900: ~ 1917 II Vp. --V. M.- Esitys N:o 14.
9901:
9902: Kun nykyisin voimassa olevan leimaveron kanto perus-
9903: tuu sodan ajruksi hallinnollista tietä 24 päivänä j.oulukuuta
9904: 1915 annettuun asetuksei:m, eikä Eduskunnalla tämän vuo-
9905: den edellisillä valtiolpäivillä ole ollut tilaisuutta loppuun käsi-
9906: tellä 'Sen ratkaistavaksi jätettyä esitystä leimasuostunnasta,
9907: on asia nyt saatettu uudistetun käsittelyn alaiseksi leima-
9908: suostunnan säätämiseksi jälelläolevaksi ajaksi kuluva.a
9909: vuotta. Esityksessä >ehdotetaan ·suostuntaa samalla ja:bket-
9910: tavaksi 19,18 vuod.en loppuun.
9911: Huolimatta :;iitä, ettei vielä ole selvitetty, paljonko
9912: varoja tarvitaan valtiovaraston m-enojen peittämiseksi
9913: vuonna 1918, on Valiokunta kuitenkin tullut vakuute-
9914: tuksi •siitä, että leimasuosiunta on edelleen tarp•eellinen.
9915: Siihen nähd-en, että valtion menot ovat nopeasti ka1svaneet
9916: ja ·kehitys näyttää yhä kulkevan samaan suuntaan, saattaa
9917: tapahtua, että l·eimasuostunta siinä muodossa kun Valio-
9918: kunta sen nyt ·es•ittää Eduskunnan hyväksyttäväksi, enn>en
9919: p.itkää osottautuu riittämättömäksi .ia että jo 1918 vuoden
9920: kuluessa täytyy suunnitella; nyt säädflttävän lain muutta-
9921: mista eräissä kohdin nykyistä tehokkaammaksi. Tämä koh-
9922: distuu varsinkin perinnön ja. testamentin verottamista koske-
9923: viin säännöksiin, joista jo 1910 vuoden valtiopäiville annet-
9924: tiin esitys tarkoittava perintöveron uudistamista ja tehok-
9925: kaammaksi saattamista, muun muassa yhdistämällä lahja-
9926: veron perintöveroon sekä erottamalla vastaavat lainkohdat
9927: leimasuostunnan yhteydestä erilliseksi verohi. Tämänsuun-
9928: taisen ehdotuksen laatiminen vaatisi kuitenkin tarkempaa
9929: valmistusta kuin mitä V aliakunta voi sille tässä yhteydessä
9930: hankkia. Koska Valiokunta pitää tärkeänä, että Edus-kunta
9931: pidättää itselleen vapauden jo ensi vuoden kulues:;a mene~
9932: tellä niinkuin muuttunut •asiaintila ehkä vaatii, ehdottaa Va-
9933: liokunta, että leimasuosiunta määrättäisiin tällä kertaa. jat-
9934: kettavaksi 1 päivään huhtikuuta 1918.
9935: Esityks.en lakiehdotuksflll yksityiskohtiin nähd-en Valio-
9936: kunnan •On esit-ettävä seuma.vaa..
9937: 1 §. 1Senjohdosta että asetus alkoholipitoisten aineiden val-
9938: !Jli'stubesta, maa.hantuonpista, myYnnistä, kuljetuksesta. ja
9939: Leimasuostunta. 3
9940:
9941: varastossapidosta on 29 päivänä toukokuuta 1917 tullut vah-
9942: vistetuksi ja koska on todennäköistä, että samaa asiaa kos-
9943: kevat väliaikaiset kieltolahsäännökset saadaan voimaan lä-
9944: himmässä tulevaisuudessa, Valiokunnalle annettujen tieto-
9945: jen mukaan jo 1918 vuoden a.lust•a, on tarkoitus leimamaksun
9946: avulla raj.oittaa. a1koholipitoisten aineiden käyttöä siten me-
9947: neWinyt merkityksensä. Esityksestä onkin jo poistettu tätä
9948: tarkoittavia määräyksiä ja· Valiokunta yhtynyt näihin muu-
9949: toksiin. Tämän lisäksi on V aliakunta poi•stanut l akiehdo-
9950: tu<ks•esta tarpeettomaksi käyueenä myöskin 1 § :ssä olleen
9951: määräyksen, .i·onka mukaan paloviinan sekä muiden väke-
9952: vämpien tai mied·ompien väki.iuomain passituksesta on kan-
9953: nettu leimamaksua 5 markkaa.
9954: Koska. oikeudenkäynnistä johtuvia kuluja vähävaraisem-
9955: mille kansankenoksille olisi edes hiukankin huojennettava,
9956: on Vali.okunta lakiehdotuksen 1 § :n tätä koskevaan kohtaan
9957: tehnyt s·en muutokseu, että kihlakunnan-, maanjako- ja raa&-
9958: tuvanoikeuksien s·ekä mai•straattien ja järjestysoikeuksien
9959: antamista toimituskirj.oista, tuomioista, päätöksistä, reso-
9960: lutsioneista: y. m. •kannetaan leimamaksua 50 penniä ~ensi
9961: mäiseltä ja: 25 penniä sitä seuraavilta arkeilta, sensijaan
9962: että esityksen mukaan leimamaksua kannettaisiin 50 penniä
9963: j.okaiselta arkilta.
9964: r Nykyisten poikkeuksellisten o!ojen johdosta kaupan- 2 §.
9965: käynti maa- ja kaupunkikiinteistöillä on suuresti lisäänty-
9966: nyt. Kun vielä vuonna 1915 myytiin kiintei·stöjä, joill-e
9967: ha.ettiin lainhuudatusta, yhteensä 171,307,608 markan ar-
9968: vosta, teki vuonna 1916 myytyjen kiinteistöjen arvo yh-
9969: teensä 354,486,756 markkaa, joista maaseutukiinteistöjen
9970: osalle tuli 223,135,394 markkaa ja kaupunkikiinteistöjen
9971: 131,351,362 markkaa. Kiinteän omaisuuden tällä tavoin kä-
9972: destä käteen vaihtuminen on us·eissa ta.pauksissa katsottava
9973: tapahtuvan keinottelutarkoituksessa, joka osaltaan johtuu
9974: nykyises•tä maan arvon nousemisesta ja. toiselta puö-len sitä
9975: edeiieenkin vaan lisää. Tätä tila.päistä, sotakonjunktuu-
9976: reista johtunutta hintakeinottelua olisi pyrittävä. estämään
9977: ja sitä senvuoksi verot<ettava leimasuostunnan yhteydessä
9978: 4 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 14.
9979:
9980: antkarammin kuin mitä esityksen mukaan tulisi olemaan
9981: laita. Tällainen korotettu kiinteistökaupan verottaminen
9982: olisi t.o:Vs·elta. puolen omiaan tuntuvasti lisäämään valtiotuloja
9983: kasvaneiden menojen peittämiseksi. :Sen vuoksi .on Valio-
9984: kunta ottanut lakiehdotuksen 2 § :ään osaksi muutetun ja
9985: osaksi lisätyn asteikon, jonka mukaan leimamaksua kanne-
9986: taan kauppa.kirjasta, lahjakirjasta, vaihtokirjasta tai
9987: muu'sta kiinteän omaisuuden luovutuskirjasta, j.olle lainhuu-
9988: datusta ha1etaan.
9989: !Sen johdosta, että osinkokupongeist.a ·kannettavaa ku-
9990: ponkiveroa voidaan välttää antamalla voitto-osingon ase-
9991: masta vapaaosakkeita yhti,öiden entisille osakkeenomis-
9992: tajille, on Valiokunta katsonu,t tarpeelliseksi muuttaa
9993: lakiehdotuksen 2 § :ssä olevaa määräystä osakoekirjojen lei-
9994: 'malla varustamisesta siihen suuntaan, että tällainen kuponki-
9995: verosta vapautuminen tulee estetyksi.- Ehdotuksessa on sen
9996: vuoksi määrätty, että osakekirjat, jotka annetaan osake-
9997: pääomaa kor·otettaessa vapaaosakkeina, ilman että niistä on
9998: maksettu täyttä vastiketta, on varustettava leimalla, joka
9999: vast~a 5 prosenttia osakkeen nimellisarvosta.
10000: 6 §. Lakiehdotuks-en 6 § kaipaa Valiokunnan mielestä sel-
10001: vennystä sii,hen suuntaan, että ·ei ainoastaan aivan varat()n,
10002: vaan myö'skin vähävarainen henkilö, joka sellaiseksi tunne-
10003: taan tai asianmukais-esti todistetaan, on vapautettava: leima-
10004: veron suorittamisesta, koska asiaintil!!J käytännössäkin pai-
10005: kottain on jo sellaiseksi muuttumassa:. Asianomaiseen koh-
10006: taan on Valiokunta s-enjohdosta tehnyt tämänmukais·en muu-
10007: toksen.
10008: 7 §. Syyskuun 22 päivänä 1909 annetun asetuksen mukaan,
10009: lwskeva maanmittareille tulevaa korvausta maatilojen hal-
10010: komisesta, lohkomisesta ja ·palstoittamisesta tilattoman maa-
10011: laisväestön hyväiksi, nauttivat asetuksessa mainittuun tilat-
10012: tomaan maalaisväestöön kuuluvat henkilöt eräitä huojennuk-
10013: sia, silloin kun maatil.oja heille m. m. lohkomalla. tai palsta-
10014: tiloiksi muodostamaHa erotetaan. Valiokunta on ka:tsonut,,
10015: -että niinhyvin lohkom.i's- kuin palstatilanerottamistoimitu~
10016: kirjat olisivat leimamaksuista vapaat, silloin kun lohkomi-
10017: 5
10018:
10019: nen tai palsta tilan erottaminen tapahtuu. Niiden muissa. ta-
10020: pauksissa leimamaksusta vapauttamiseen ei Valiokunnan
10021: mielestä ole aihetta ja on lakiehdotuksen 7 § muutettu tämän
10022: periaatteen mukaiseksi.
10023: ViitaJten niihin perll'~teluihin, joita edellä on esitetty, on 17 §.
10024: Valiokunta lakiehdotuksen 19 § :n muuttanut kuuluvaksi si-
10025: ten, että la~ki leima,suostunnasta on voimassa julkaisemispäi-
10026: västä 1 päivään huhtikuuta vuonna 19:18.
10027: Sen nojalla, mitä edellä mi esitetty, Valiokunta kunnioit-
10028: taen ehdottaa,
10029:
10030: että Eduskunta, edellyttäen että puheena
10031: olev,a suostunta harvait(J)an tarpeelliseksi, hyväk-
10032: syisi näin ku;uluvan lajn l.eimO!Suostunnastf1:
10033:
10034:
10035: Laki
10036: leimasuostunnasta.
10037:
10038: Suomen Eduskunnan päätöksellä säädetään täten:
10039:
10040: 1 LUKU.
10041: Leimaveron suorittamisvelvollisuudesta ja maksuperusteista.
10042:
10043: 1 §.
10044: Allamainitut virastojen ja viranomaisten toimituskirjat
10045: on varustettava leimalla seuraavin määrin:
10046:
10047: A rvokirja, valtakirja ja mt<u asiakirja,
10048: 1) jolla nimi tai arvo, todellisen vnan sitä seuraa-
10049: matta, annetaan:
10050: henkilölle, joka ei ole valtion, kirkon tai kunnan pal-
10051: veluksessa, kun arvonimi on
10052: /
10053:
10054: 4 arvoluokassa, 1,200 markkaa
10055: 5 " 1,000 "
10056: 6 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 14.
10057:
10058: 6 arvoluokassa, 750 markkaa
10059: 7 600
10060: 8 " 500 "
10061: 9 ", 400 "
10062: 10 300 "
10063: 11 ," 200
10064: "
10065: 12 150 ,"
10066: 13 " 100
10067: 14 ", 75
10068: "
10069: "
10070: arvonimi, jota ei mainita arvojärjestyksessä, '50 markkaa;
10071:
10072: 2) jolla annetaan aatelisarvo, 1,000 markkaa, vapaa-
10073: herran arvo 2,000 markkaa, kreivin arvo 3,000 markkaa;
10074: 3) jolla -annetaan oikeus tulla vastaanotetaksi Suo-
10075: men ritarihuoneeseen:
10076: muukalaiselle aatelissuvnlle 1,000 markkaa
10077: muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000
10078: muukalaiselle kreivin suvulle .... 3,000 "
10079: ulkomaiselle aatelismiehelle jo vas- "
10080: taanotettuun sukuun .......... 1,000
10081: "
10082: 4) jolla vahvistetaan vaakuna tai vaakunan muutos,
10083: 500 markkaa.
10084:
10085: Erioilceuskirja el,i lupapäätös apteekin perustamiseen tai
10086: apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mark-
10087: kaa, maaseudulla 50 markkaa.
10088:
10089: Kansalaiskirja kansalaisoikenden saamiseksi 20 markkaa.
10090:
10091: Lahjoituskirja eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk-
10092: sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan, kun
10093: lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 prosenttia
10094: lahjan arvosta.
10095:
10096: Lepoajankirja 10 markkaa.
10097: Leimasuostunta. 7
10098:
10099: Myyntikirja ulosottotoimin myydystä 2 § :ssä 1kauppakirjan
10100: kohdalla mainitusta . kiinteästä omaisuudesta leimataan
10101: niinkuin 2 § :ssä on kauppakirjasta säädetty.
10102:
10103: (Poist.).
10104:
10105: Patenttikirja 20 markkaa.
10106:
10107: Resolutsioni, päätös tai pöytiikirjanote,
10108: jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaehtoista
10109: maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, varietee- tai
10110: akrobaattinäytäntöjä, harjoittaa posetiivinsoittoa tai muu-
10111: ta katusoittoa, pitää karusellia, näytellä vahakuvia, kine-
10112: matografikuvia, eläinkokoelmia y. m.:
10113: a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuukau-
10114: delta tai kuukauden osalta:
10115: sirkus- ja varieteenäytännäistä 500 markkaa,
10116: kinen~atografinäytännöistä Helsingissä, '!'urussa, Vii-
10117: purissa ja Tampereella 500 markkaa, Vaasassa, Kuo-
10118: piossa, Oulussa, Porissa ja Kotkassa 400 markkaa; maan
10119: muissa kaupungeissa ja kauppalaissa 200 markkaa,
10120: kinematografinäytännöistä maall,a kuin myös muista
10121: yllämainituista näytännäistä ja karusellin pitämisestä
10122: 100 markkaa,
10123: posetiivinsoitosta ja muun katusoiton harjoittami-
10124: sesta 3 markkaa;
10125: b) jos lupa myönnetå'än määrätyiksi ·näytännöiksi,
10126: jokaisesta näytännöstä yksi kymmenesosa edellisessä mo-
10127: mentissa mainitusta Imukautisesta maksusta.
10128: Jos yhdistetään erilaatuisia näytäntöjä, joi'hin lupa on
10129: myönnettävä leimamwksun a1aisella resolutsionilla·, pää-
10130: töksellä tai pöytäkirjanotteella, on leimayero laskettava
10131: kustakin näytäutölajista ·erikseen.
10132: Leimasta vapaa on resohitsioni, päätös tai pöytä-
10133: kirjanote, jolla paikkakunnan ko11luneuvoston tahi
10134: koulunjohtokunnan puoltalauseen nojalla opetustarkoituk-
10135: 8 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 14.
10136:
10137: sessa myönnetään lupa näytellä vaha- ja kinematografi-
10138: kuvia, eläinkokoelmia y. m.
10139:
10140: F altauskirja 20 markkaa.
10141:
10142: Muut toimituskirjat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m.,
10143: samoin myös valtakirja, konstitutoriali tai muu toimitus-
10144: kirja, jolla asetetaan virkaan tai 'oirkatoimeen:
10145: Senaatin ja sen toimituslmntain, 5 markkaa arkilta;
10146: hovioikeuksien, 2 markkaa 50 penniä arkilta;
10147: lääninhallituksien,'l markka arkilta;
10148: kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien
10149: sekä maistraattien ja järjestysoikeuksien, 50 penniä
10150: ensi.mäiseltä ja 25 penniä sitä seura.avilta arkeilta.
10151: I..~eimasta va,paa on kuitenkin diaritodistus, eläkekirja,
10152: haaste, jäljennös viranomaisen huostassa säilytety~tä asia-
10153: kirjasta, määräyskirja yhden viikon tai lyhyemmän aikaa
10154: hoitamaan virkaa tai tointa, notarintodistus', passi mat-
10155: kaa varten ulkopuolelle "Suomea, rasitustodistus, tie-
10156: donantopäätös, virkaerokirja, kun ero hakemuksetta an-
10157: netaan, sekä resoiutsioni tai todistus, joka kirjoitetaan
10158: viranomaiselle annettuun asiakirjaan.
10159:
10160: 2 §.
10161: Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat
10162: on varustettava leimalla seuraavin määrin:
10163:
10164: Kauppakirja, lahjakirja, vaihtokirja taikka muu luov-utus-
10165: kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta hae-
10166: taan:
10167: jos omaisuuden arvo on korkeintaan 5,DOO markkaa,
10168: 2.5 penniä kultakin täydeltä 100 markalta omaisuu-
10169: den arvosta, ei kuitenkaan vähempää kuin 25 pennin
10170: määrä;
10171: jos omaisuuden arvo on suurempi kuin 5,000 mark-
10172: kaa, mutta ei yli 25,000 markan, 50 penniä kultakin
10173: täydeltä 100 markalta;
10174: Leimasuostunta. 9
10175:
10176: jos omaisuuden arvo on sut~rempi kuin 25,000. mark-
10177: -kaa, (poist.) mutta ei yli 50,000 markan, 1 ma;rkka kul-
10178: takin täydeltä 100 markalta (poist.);
10179: jos omaisuuden arvo on suur.empi kuin 50,000 m'(J)rk-
10180: liaa, mutta ei yli 100,000 mark·an, 1 markka 50 penniä
10181: kultakin täydeltä 100 mr;erkalta; sekä
10182: jos omaisuuden arvo on 100,000 markkoJa suurempi,
10183: 2 markkaa kultakin täydeltä 100 m.arkalta omaisuuden
10184: arvosta.
10185: Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutuskir-
10186: jalla luovutettu samalle vastaanottajalle, on se leimalla
10187: varustettava täyteen määrään, kun lainhuudatusta ensi
10188: kerran haetaan.
10189: Samansuuruinen leimamaksu on suoritettava saman-
10190: laisista asiakirjoista, jotka ~kos'kevat alusta, kun se il-
10191: moitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa olevaa
10192: vuokratonttia rakennuksineen, kun siirto viranomai-
10193: selle ilmoitetaan, taikka apteekkia i~ventarioineen,
10194: kun siirto viranomaisen hyväksyttäväksi alistetaan.
10195: Kun omåisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo on
10196: ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutuskirja
10197: leimalla varustettava viranomaisen arvion mukaan.
10198: Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu, en-
10199: nenkuin lainhuudatusta haetaan tai siirto viranomai-
10200: selle ilmoitetaan, on jokainen luovu tuskirj a erikseen
10201: leimalla varustettava. Kuitenkin on ennen tammikuun
10202: 1 päivaa 1892 annettu luovutuskirja, joka oikeudelle
10203: näytetään aikaisemman omistajan tai haltijan saannon
10204: tO<listamiseksi, leimasta vapaa.
10205:
10206: M etsänhalck1wlcontrahti) kun se tuodaan oikeuteen kiin-
10207: nitettäväksi, hakkuuoikeude?.ta ja metsännautintaoikeu-
10208: desta sovitun hinnan kokonaissummasta 1 prosentti.
10209: Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdista
10210: ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy-
10211: deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
10212: ..
10213: 10 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 1"\.
10214:
10215: myönnetty, 2 markan määrään tai, jos metsäalan pinta-ala
10216: ei käy selville, oikeuden harkinnan mukaan.
10217:
10218: Osakekirjat, kun ne annetaan yhtiötä perustettaessa, 1 pro-
10219: sentti osakkeen nimellisarvosta;
10220: kun ne annetaan osakepääomaa korotettaessa, 2 pro-
10221: senttia osakkeen nimellisarvosta,' jos osakkeen arvo on
10222: 'rnaksettu, m<ttta 5 pr~enttia o.sakkeen nimellwarrvoof)a, jos
10223: osake on ilman täyttä vastiketta 'Vaparwsakkeena annettu.
10224:
10225: Perunkirjoituslcirja, kun se rekisteröitäväksi tuodaan:
10226: a) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puoli- ·
10227: soa, vaan rintaperillinen, kultakin täydeltä 100
10228: markan määräitä:
10229:
10230: 1 :ksi 2 / 10 % säästöstä, kun se ei nouse 10,000 mark-
10231: kaan;
10232: 2 :ksi 8 / 10 % säästöstä, ·kun se on vähintään 10,000
10233: markkaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan;
10234: 3 :ksi 4 / 10 7o säästöstä, kun se on vähintään 20,000
10235: markkaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan;
10236: 4 :ksi 5 / 10 7o säästöstä, kun se on vähintään 30,000
10237: markkaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
10238: 5 :ksi 6 / 10 % säästöstä, kun 'Se on vähintään 40,000
10239: markkaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan;
10240: 6 :ksi 7!10 % säästöstä, kun se on vähintään 50,000
10241: markkaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
10242: 7 :ksi 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 65,000
10243: markkaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan; ·
10244: 8 :ksi 1 % säästöstä, kun se on vähintään 80,000 mark-
10245: kaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan;
10246: 9 :ksi 1 2/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 100,000
10247: markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan;
10248: ro
10249: 10 :ksi 1 5/lo säästöstä, kun se on vähintään 150,000
10250: markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan;
10251: 11 :ksi 1 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 200,000
10252: markkaa, mutta ei nouse 25Ö,OOO markkaan;
10253: Leimasuostunta. 11
10254:
10255: 12 :ksi 2 1 / 10 % sää,stöstä, kun se on vähintään 250,000
10256: markkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan;
10257: 13 :ksi 2 4/lo % säästöstä, kun se on vähintään 300,000
10258: markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
10259: 14:ksi 2 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 350;000
10260: markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan;
10261: 15 :ksi 3 % säästöstä, kun se on vähintään 400,000
10262: markkaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan;
10263: 16 :ksi 3 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 450,000
10264: markkaa, mu~ta ei nouse 500,000 markkaan;
10265: 17 :ksi 3 6 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 500,000
10266: markkaa, mutta ei nouse 550,000 markkaan;
10267: 18 :ksi 3 9/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 550,000
10268: markkaa, mutta. ei nouse 600,000 markkaan;
10269: 19 :ksi 4 2 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 600,000
10270: markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan;
10271: 20:ksi 4 5/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 650,000
10272: markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan;
10273: 21 :ksi 4 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 700,000
10274: markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan;
10275: 22 :ksi 5 1 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 750,000
10276: markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan;
10277: 23 :ksi 5 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 800,000
10278: markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan;
10279: 24 :ksi 5 7/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 850,000
10280: markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
10281: 25 :ksi 6 % säästöstä, kuu se on vähintään 900,000
10282: markkaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan;
10283: 26 :ksi 6 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 950,000
10284: markkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan;
10285: 27 :ksi 6 6 / 10 % säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark-
10286: kaan tai enempään .
10287:
10288: . Maksu on siis kultakin täydeltä 100 markalta sääs-
10289: töstä:
10290: 1 :ssä luokassa Smk. - : 20
10291: 2 : ssa ,, , - : 30
10292: 12 1917ll Vp. ~V. M.- .Esitys N:o 14.
10293:
10294: 3 :ssa luokassa Smk. -:-: 40
10295: 4:ssä -·:50
10296: 5 :ssä " " -:60
10297: 6 :ssa " " -:70
10298: 7 :ssä " " -:80
10299: 8':ssa " " 1:-
10300: 9:ssä " " 1:20
10301: 10:ssä " " 1: 50
10302: 11 :ssä " " 1: 80
10303: 12 :ssa
10304: " " 2: 10
10305: 13 :ssa " " 2:40
10306: 14 :ssä
10307: " " 2: 70
10308: 15:ssä " " 3:-
10309: 16 :ssa " " 3: 30
10310: 17 :ssä " " 3: 60
10311: 18 :ssa " " 3: 90
10312: 19 :ssä
10313: " " 4:20
10314: 20 :ssä " " 4: 50
10315: 21 :ssä " " 4: 80
10316: 22:ssa " " 5: 10
10317: 23 :ssa
10318: " " 5:40
10319: 24:ssä ,," " 5: 70
10320: 25 :ssä " 6:-
10321: 26 :ssa " " 6: 30
10322: 27 :ssä " " 6: 60
10323: " "
10324: b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puoliso,
10325: siihen kats-omatta onko rinta- tahi muuta perillis,tä va.i
10326: ·ei, ainoastaan puolet edellä olevassa taksassa mainitusta
10327: määrästä;
10328: c) jos perinnönjättäjä:ltä ei ole jäänyt jälkeen puo-
10329: lisoa, eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli,
10330: sisar, sisarpuoli, tahi veljen, velipuolen,-eisaren tahi si-
10331: sarpuolen jälkeläinen, taksassa mainittu määrä, lisät-
10332: tynä 150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan kaukaisempia
10333: tahi ei mitään perillisiä jää .iä:l'keen, 'lisättynä 300 pro-
10334: sentilla.
10335: Leimasuostunta. 13
10336:
10337: Velvollisuus leimata perunkirjoituskirja säädetyin
10338: määrin ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen kirjaa,
10339: joka on asianomaiseen oikeuteen annettava, ja pitää toi-
10340: seen kappaleeseen, joka kuolinpesän osakkaille anne-
10341: taan takaisin, kirjoitettaman todistus siitä, ~että asian-
10342: omaisesti leimattu kappale on oikeuteen annettu.
10343: Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen
10344: mukaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja
10345: annetaan oikeuteen.
10346: Jos useammissa paikkakunnissa on vainajan j äl-
10347: keen jäänyttä omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset
10348: on pidetty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perunkir-
10349: joitusten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tulee näi-
10350: den perunkirjoituskirjain leimaamisen olla toimitettu,
10351: kun ne annetaan sen paikkakunnan oikeuteen, jossa
10352: vajnajlJ, kuollessa.an oli hengille kirjoitettuna.
10353: Kun pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja pe-
10354: rinnönjättäjältä on jäänyt puoliso tai rintaperillinen,
10355: on perunkirjoituskirja leimamaksusta vapaa.
10356:
10357: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun
10358: kruununtilan, immisionia haettaessa. siihen, sekä kruunun
10359: virkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle siirron vahvis·
10360: tamiseksi annetaan, samoin ikuin kauppakirja..
10361:
10362: Testamentti, joka tuodaan valvottavaksi:
10363: a) omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus, lei-
10364: mataan, milloin määrätty rahasumma on mainittu, 1
10365: markalla kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
10366: arvoa; mutta jos ei määrättyä summaa tahi arvoa ole
10367: mainittu, lasketaan leimamaksun määrä niinkuin tuo-
10368: mari, testamentatun omaisuuden arvon mukaan, kohtuul-
10369: liseksi näkee;
10370: h) omaiRmlf1esta, johon on ainoastaan nautintaoi-
10371: keus, varustetaan samoin, tuomarin harkinnan mukaan,
10372: leimalla 2 markasta 200 markkaan, siihen katsomatta,
10373: onko vissi raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leima-
10374: 14 1917.11 Vp.- V. M.- Esitys N:o 14.
10375:
10376: taan fideikomissikirja lähinnä eJellisen a) kohdan mu-
10377: kaan.
10378: Testamentti isälle, äidille, veljelle, velipuolelle, sisa-
10379: relle, sisarpuolelle, tai veljen, velipuolen, sisaren tahi
10380: sisarpuolen jälkeläiselle leimataan 50 pennillä kultakin
10381: täydeltä 100 markalta omaisuuden arvoa.
10382: Testamentti puolisolle ·tahi rinta perilliselle, opetus-
10383: laitokselle, kansanvalistuksen hyväksi, tieteelliseen tai
10384: taiteelliseen tarkoitukseen tahi armeliai su uslai tokselle
10385: sekä ~leensä kaikille laitoksille, säätiöille taikka yhdis-
10386: tyksille, joilla on yleishyödyllinen tarkoitus, niin myös
10387: kaikki muut testamentit, joilla annetaan omaisuutta,
10388: minkä arvo ei nouse 100 markkaan, ovat leimasta va-
10389: paat.
10390:
10391: Vekseli, olkopnpa vekselinantajan itsensä taikka jonkun
10392: muun maksettavaksi asettama,
10393: jos vekselisumma on pienempi ~min 200 markkaa, 20
10394: penniä;
10395: jo~s vekselisumma on 200 markkaa tahi sitä suurempi,
10396: 20 penniä kultakin täydeltä 100 markalta.
10397: Vekseli on ehdottomasti leimaveron alainen, älköönkä
10398: sitä, olematta asianmukaisesti leimattu, hyväksyttäväksi
10399: tahi maksettavaksi esitettäkö eikä toiselle annettako tahi
10400: siirrettäkö, vaikka se olisikin ulkopuolella Suomea ase-
10401: tettu.
10402: Jos vekseli on kirjoitettu maksettavaiksi muussa raha-
10403: lajissa kuin Suomen markoissa,' las!ketaan leimavero vas-
10404: taavasta summasta Suomen markoissa niiden pysyväisten
10405: kurssien mukaan, jotka Suomen senaatin valtiovaraintoi-
10406: mituskunta, katsoen eri rahalajien arvoon rahakauppaliik-
10407: keessä, siinä tarkoituksessa joka kuukausi virallisissa sa-
10408: nomalehdissä julkaisee noudatettaviksi seuraavana kuu-
10409: kautena.
10410: Vekselin, joka on tämän mukaan leimattu, tulee kui-
10411: tenkin, kun se kiinnityksen tai maiksun saamiseksi oikeu-
10412: Leimasuostunta. 15
10413:
10414: teen taikka ulosottoviranomaiselle tuodaan, sen lisäksi
10415: olla leimattu niinkuin velkakirja tai muu saamistodiste.
10416: Tässä säädetystä leimaverosta ovat vapaat: postilähe-
10417: tysvekseli, ulkopuolella Suomea' asetettu vekseli, joka on
10418: Suomen ulkopuolella maksettavakin, Ja asianmukaisesti
10419: leimatun vekselin kaJksoiskappaleet.
10420:
10421: Velkakirja tai muu Sllamistodiste, kun se kiinnityksen tai
10422: maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle
10423: tuodaan, leimataan sen pääomamäärän mukaan, josta
10424: kiinnitystä tai maksua haetaan: enintään 100 markan
10425: pääomalta 20 penniä ja sen yli jokaiselta täydeltä 100
10426: markan pääomalta 20 penniä. Lasku leimataan niin-
10427: kuin saamistodiste.
10428: Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saaruisto-
10429: diste kiinnityksen tai maksun saamista varten uudel-
10430: leen tuodaan viranomaiselle, on se leimattava ainoas-
10431: taan mikäli silloin kysymyksessä olevasta saamisesta
10432: aikaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu,
10433: Saamistodiste, joka konkurssin tåhi vuosihaasteen
10434: valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa.
10435:
10436: 3 §.
10437: Pääsylipusta sirkus-, varietee-, akrobaatti-, kinemato-
10438: grafi-, vahakuva-, eläinkokoelma y. m .. samanlaatuisiin näy-
10439: täntöihin suoritetaan leimaveroa 10 penniä, kun pääsylipun·.
10440: hinta on k·orkeintaan 50 penniä,. mutta sitä kalliimmasta pää-
10441: sylipusta 20 penniä markalta, jolloin markkaa pienemmät
10442: erät lasketaan täydeksi markaksi;
10443:
10444: 4 §.
10445: Suomessa valmistetuista tai muualta. tuoduista pelikor-
10446: teista maksetaan leimaveroa kaksi markkaa kultakin leikiitä
10447: eli neljä markkaa täydeltä peliltä.
10448:
10449: 5 §.
10450: Leimaveron suorittamisesta ovat vapaat:
10451: 16 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 14.
10452:
10453: Valtio.
10454:
10455: Valtion viranomaiset virka-asioissa.
10456:
10457: 6 §.
10458: Ensimäisessä llykälässä säädetyn leimaveron &uoritta-
10459: inisesta ovat vapaat:
10460:
10461: Koulu, kunta ja kunnallinen viranomainen sekä uskon-
10462: nollinen yhdyskunta ja seuralcunta, ei kuitenkaan kiin- ·
10463: teä tä omaisuutta koskevissa asioissa;
10464:
10465: V ä h ä v a r .a i s e k s i ( poist.) t~~nnetttt tai a~nmu k'aisesti
10466: todlstet,tu henkilö;
10467:
10468: Vieraan valtion tuomioistuin ja v·iranomainen as101ssa,
10469: jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäyntilai·
10470: tosta koskevia kansainvälisiä sopimuksia.
10471: 7 §.
10472: Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat:
10473: rikosasioissa, jotka ovat yleisen syytteen alaiset, kun
10474: virallinen syyttäjä on niissä ottanut puhevallan, olkoonpa
10475: edesvastausta vaadittu taikka ei;
10476: oikaisu-, kurin pito- ja virkasyyteasioissa;
10477: " verotusta ja taksoi tusta koskevissa valitusasioissa;
10478: •asio!ssa, jotka koSJkeViat Eduskunnan ja kirkolliskokouk-
10479: Ren jäsenten valitsemista;
10480: asioissa, joita käsitell~än maistraatin edessä raastuvan-
10481: kokouksessa;
10482: asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista osuus-
10483: kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten peruste-
10484: tuille yhdistyksille;
10485: asioi:;sa, jotka koskevat maan loh'komis_ta. tai palstatilan
10486: erottamista Suomen tilattoman maalaisväestön hyväksi, uutis- ·
10487: talojen ja kruununmetsätorppain perustamista sekä kaski-
10488: maiden hakattavaksi määräämistä; ( poist.)
10489: Leimasuostunta. 17
10490:
10491: posti-, kanava- Ja rautatieliikettä koskevissa a'sioissa;
10492: .sekä
10493: toimituskil"ja, joka ilman lunastusta tai muuta maksua
10494: annetaan.
10495: 8 §.
10496: Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan,
10497: on leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti
10498: on ollut säädetyllä leimalla varustettu.
10499:
10500:
10501: II LUKU.
10502: Leimojen käyttämisestä ja leimaveron suorittamisen
10503: valvomisesta.
10504:
10505: 9 §.
10506: Asiakirja, joka tämän lain mukaan on leimaveron alainen,
10507: varustettakoon leimämerkillä.
10508: Niinkauan kun leimatpaperia löytyy varastossa, voidaan
10509: leimamaksun alainen asiakirja kumminkin kirjoitta,a leima-
10510: paperille.
10511: Jos suoritetta van leimamaksun suuruista leimaa ei ole,
10512: eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suorittaa,
10513: käytettäköön lähinnä pienempää leimaa.
10514:
10515: 10 §.
10516: 1\Elloin asiallisen sallitaan oikeudessa tai virastossa pää-
10517: kirjan sijaan esiintuoda varmennettu jäljennös siitä, pitää
10518: samalla todistettaman, että pääkirja on varustettu leimalla ja
10519: mihin määrään sekä että leima on asianmukaisesti kelpaa-
10520: mattomaksi tehty. Jos tätä ei noudateta taikka jos jotakin
10521: olisi laiminlyöty pääkirjan asianmukaiseen leimaamiseen
10522: nähden, varustettakoon jäljennös sillä leimamäärällä, joka
10523: pääkirjasta puuttuu.
10524: Tällaisen todistuksen antakoon mieluummin kaupungissa
10525: maistraatin puheenjohtaja tahi siinä palveleva virkamies ja
10526: maalla tuomari, pappi tahi kruununpalvelija. Muiden us-
10527: 2
10528: 18 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 14.
10529:
10530: kottujen miesten, jotka sen todistavat, tulee, paitsi nimeänsä,
10531: merkitä siihen myös virkansa tahi ammattinsa ja kotipaik-
10532: kansa.
10533: 11 §.
10534: Toimituskirjain leimaamisesta vastatkoon se virkamies,
10535: joka on toimituskirjan varmentanut, taikka, jollei toimitus-
10536: kirjaa varmenneta, se, joka sen on antanut.
10537:
10538: 12 §.
10539: Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä on
10540: leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asiakirjan
10541: vastaanottaa, siitä, että leimamaksun suorittamisvelvollisuus
10542: asianmukaisesti täytetään.
10543: Osakekirjan leimalla varustamisen toimittakoon osakeyh-
10544: tiön hallitus.
10545: Velrselin leimalla varustamisesta pitäköön huolen vekse-
10546: lin antaja. Kuitenkin vastatkoon myös jokainen, joka hank-
10547: kimansa oikeuden todistukseksi vastaanottaa vekselin taikka
10548: joka sellaisen siirtää tahi hyväksyttäväksi tai maksettavaksi
10549: esittää, siitä, että vekselin leimaamisvelvollisuus asianmukai- _
10550: sesti täytetään.
10551: 13 § .
10552: •Toka toimeenpanee 3 § :ssä mainittuja näytäntöjä ja hurvi-
10553: tilaisuuksia, on velvollinen niissä kävijälle antamaan leima-
10554: merkillä säädettyyn määrään varustetun pääsylipun.
10555:
10556:
10557: III LUKU.
10558: Erinäisiä säännöksiä.
10559: 14 §.
10560: Virkamiehen päätöksestä, joka koskee asiakirjan lei-
10561: maamista, on asianomaisella lupa valittaa sille viranomai-
10562: selle, jonka alainen virkamies on.
10563: 15 §.
10564: Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoitta-
10565: misesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta ja
10566: Leimasuostunta. 19
10567:
10568: . leimatusta toimjtuskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole lu-
10569: nastettu tai muun laillisen syyn takia poisannettu, suoritetta-
10570: koon leimamaksut takai~n, kun leimapaperit tai leimamerkit
10571: lääninhallitukseen lähetetään.
10572: 16 §.
10573: Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhekir-
10574: joittamisesta tai muuten pilaantuu, tai jos hän erehdyk-
10575: sestä on käyttänyt leimnpaperia tai leimame:rkkiä, kun sitä
10576: ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty on,
10577: haettakoon leimamaksua takaisin kuvernööriltä, joka päät-
10578: tää, onko se takaisin suoritettava.
10579:
10580: . 17 § .
10581: Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa vas-
10582: .taan, joka on asetettu Suomen Pankille, Suomen Valtio-
10583: konttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille, säästöpan-
10584: kille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainanhakijana
10585: oikeus asianomaisen laitoksen antaman todistuksen nojalla
10586: lääninhallituksesta saada suoritettu leimamaksu takaisin.
10587:
10588: 18 §.
10589: Suomen Senaatti (poist.) antaa tarkempia·määräyksiä lei-
10590: maveron kannasta ja sen tilittämisestä.
10591: 19 §.
10592: Tämä lwki on voimassa julkaisemispäivästä 1 päivään
10593: huhtikttuta vuo·nna 19'18 (poist.).
10594: 20 §.
10595: Täten kumotaan joulukuun 24 päivänä 1915 annettu ase-
10596: tus leima verosta, maaliskuun 10 päivänä 1914 annettu asetus
10597: leimamaksun kantamisesta pelikorteista Suomessa, joulukuun
10598: 29 päivänä 1914 annettu asetus julkisista näytännöistä ja
10599: huvitilaisuuksista kannettavasta väliaikaisesta verosta sekä
10600: ma~liskuun 27 päivänä 1916 annettu asetus julkisista näy-
10601: tännäistä ja huvitilaisuuksista kannettavan väliaikaisen ve-
10602: ron korottamisesta.
10603: 20 1917.11Vp.- V.M.-EsitysN:o14.
10604:
10605: .
10606: . Leimasuostunnasta saatava kokonaistulo vuonna 1917 on
10607: es1ty ksessä laskettu nousevan 11,500,000 markkaan. V alia-
10608: kunnan hankkimien tietojen mukam\ on mainittu vero kulu-
10609: van vuoden syyskuun loppuun mennessä tuottanut 10,641,39,7
10610: markkaa· 42 'penniä. Ottaen huomioon, että veron tuotto
10611: vuoden alkupuolella on suurempi kuin lopulla vuotta ja·
10612: että Valiokunnan lakiehdotukseen tekemät muutokset eivät
10613: kuluvana vuonna vielä vaikuttane veron tuottoon, on Valio-
10614: kunnan mielestä leimasuostunnasta vuoden 1917 viimeisellä:
10615: neljänllieksellä saatava tulo arvioitava 2,000,000 markaksi
10616: ja koko vuonna 1917 saatava tulo 12,500,000 markaksi.
10617: Lein;averon tuotto vuonna 1918 on esityksessä arvioitu
10618: 14,500,000 markaksi. Valiokunnan ehdottamat muutokset
10619: aiheuttavat kuitenkin tuntuvan lisäyksen, johtuen•etupäässä
10620: määräyksestä,· joka ko.skee kiinteän omaisuuden kauppakirjan
10621: tai muun luovutuskirjan leimalla varustamista. Tämän li- ·
10622: säyksen osalle on Valiokunta arvioinut 3,000,000 markkaa.
10623: Mitä muihin Valiokunnan ehdottamiin muutoksiil). tulee, ei-
10624: vät ne vai1kuttane mainittavammin arviolaskuun ja ·olisi si-
10625: ten leimasuostunnasta saatava kokonaistulo, jos olisi kysy-
10626: myksessä koko vuosi 1918, laskettava Valiokunnan arvion
10627: mukaan 17,500,000 markaksi. Kun Valiokunta kuitenkin
10628: ehdottaa suostuntaa :jatkettavahi ainoastaan 1 päivään huiJ:l-
10629: tikuuta 1918, olisi leimasuostunnan tu'otto mainittuna aikana,
10630: ottaen huomioon, että vero vuoden alku,Jmolella tuotta,a, enem-
10631: män kuin lopulla vuotta, laskettava 5,000,000· markaksi.
10632: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun-
10633: nioittaen ehdottaa,
10634:
10635: että EdU!Sk<unta, edellyttäen että puheena
10636: oleva suostunta havaitaan tm·peelliseksi, arvioisi
10637: leimaswostumnasta vuonna 1917 saatavan tulon
10638: 12,500,000 markaksi sekä vuoden 1918 tammi-
10639: ku'Wn 1 päivän ja huhtikwtm 1 päivän välisenä
10640: aikana saatavan tulon 5,000,000 tnarkak.si.
10641:
10642: Helsingissä, 14 päivänä joulukuuta 1917.
10643: Leimasuostunta. 21
10644:
10645: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Gyl-
10646: ling, jäsenet Ahmavaara, Björk, R. Ruruhjelm, Haapanen,
10647: Hurmevaara, E. Huttunen, K. R. Häkkinen, Kairamo, Kir-
10648: ves, J. Kohonen, Kamu, Lahdensuo (osittain), Lehokas (osit-
10649: tain), Luopajärvi (osittain), Nevanlinna (osittain), Paasonen
10650: (osittain), Puumala, Raitanen ja Saarikivi sekä osittain va-
10651: riijäsenet Arffman, Jalonen, Kotila, Paavolainen, Rentola,
10652: Suutala ja V uokoski.
10653:
10654:
10655:
10656:
10657: '
10658: 22 1917.l1Vp.- V.M.-EsitysN:o14.
10659:
10660:
10661:
10662:
10663: Vastalauseita.
10664: I.
10665:
10666: Syistä, jotka ovat esitetyt mietinnön siv. 2 ja. jotka me-
10667: kin hyväksymme, on Valiokunta katsonut ta.rpeelliseksi eh-
10668: dottaa, että Eduskunta pidättäisi itselleen tilaisuuden tehdä
10669: leimasuostuntalakiin muutoksia 1918 vunden kuluessa, jos
10670: aihetta siihen ilmaantuu. Täss'ä tarkoituksessa Valiokunta
10671: ehdottaa, että leimasuostunta tällä ·kertaa määrättäisiin jat-
10672: kettav,aksi vaRn 1 päivään huhtikuuta 1918. Mielestämme
10673: olisi 'kuitenkin tällä määräyksellä se heikkous, että leima-
10674: suostuntaverou kanto olisi lakkautettava keskellä vuotta siinä
10675: tapauksessa, että uutta lakia syystä tahi toisesta ei saataisi
10676: määräpäiväksi v·ahvistettua. Emme sen vuoksi prdä V alro-
10677: kunnau ehdotusta tässä kohdin hyvi,u harkittuna, vaan ehdo-
10678: tamme kunnioittaen,
10679:
10680: että Eduskunta 'hyväksyisi lain 19:nen §:n
10681: näin kuultt1).Una:
10682:
10683: Tämä laki on v.oinws<sa julkaisemispäivästä toista1>Seksi, ei
10684: ktdtenka,an pitemmäksi ajaksi kuin 1.918 vuoiten loppuun.
10685:
10686: Hdsingissä 14 päivänä joulukuuta 1917.
10687:
10688:
10689: A. Osw. Kairamo. !{. R. Häkkinen.
10690: Ragnar Furuhjelm. K. W. Wuokoski.
10691: Jussi Puumala. 1\likko Luopajärvi.
10692: Santeri Haapanen. A. Rentola.
10693: P. Ahmavaara. M. V. Björk.
10694: M. Kotila.
10695: Vastalause II. 23
10696:
10697:
10698:
10699:
10700: II.
10701:
10702: Oikeudenkäynnissä syntyvät asiakirjat ja hallinnollisten
10703: viranomaisten antamat toimituspöytäkirj·at ehdotamme va-
10704: paiksi leima verosta, koska tällä toimenpiteellä voitaisiin hel-
10705: pottaa vähävaraisten kansanainesten oi·keuden saantia.
10706: Tämän vuoksi olisi 1 § :n viimeiseBn kappaleeseen lisät-
10707: tävä seuraavat sanat:
10708:
10709: sekä toimitu'8kirjat, tuomiot, päätöks·et ja resolutsionit oi-
10710: keudenkäyntidsioissa.
10711:
10712: Vaikkakin olemme sitä mieltä, että väJhäis·et kiinteistö-
10713: kaupat voidaan asettaa lievemmän leima veron alaisiksi kuin
10714: kiinteistökaupat yleensä, ei mielestämme ole enään mitään
10715: syytä antaa tällaista etua sellaisille kiinteistökaupoille, joissa
10716: myydyn omaisuuden arvo on enemmän kuin 50,000 markkaa.
10717: Emme tästä syystä ole voineet yhtyä Valiokunnan mietin-
10718: nön sivuilla 8 ja 9 ·olevaan asteikkoon kauvpakirjan, lahja-
10719: kirjan y. m. leimalla varustamisesta, vaan ehdotamme tilalle
10720: seuraavan asteikon, joka jo 50,000 markan kohdalla saavut-
10721: taa ylirajansa, ollen samalla alemmillakin asteilla jonkun
10722: verra.n Valiokunnan ehdottamaa asteikkoa raskaampi:
10723:
10724: 2 §.
10725:
10726: Kau.ppakirja, lahjakirja, vaihtokirja tmi muu luovutuskirja
10727: kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta haetaan:
10728: Jos omaisuuden arvo on korkeintaan 5,000 markkaa,
10729: 50 penniä kultakin täydeltä 100 markabta omaiswuden ar-
10730: ·vosta, ei kuitenkaan vähempää kuin 50 pennin määrä;
10731: 24 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 14.
10732:
10733: jos omaisuuden arvo on suttrempi kwin 5,000 markkaa,
10734: mutta ei yli 25,000 markan, 1 markka kultakin täydeltä
10735: 100 markalta;
10736: , jos omaisuuden arvo on suttrempi kuin 25,000 mark-
10737: kaa, mutta ei yli 50,000 markan, 1 markka 50 penniä kul-
10738: takin täydeltä 100 markalta; sekä
10739: jos omaisuuden arvo on 50,000 markkaa suurempi,
10740: 2 markkaa kwltakin täydeUä 100 markalta oma.isuwden
10741: arvosta.
10742:
10743: Kun lain 3 pyk,älässä määrätty vero kohdistuu :pääasial-
10744: lisesti asujamiston vähävaraisiin väestökerroksiin, ja kun ei
10745: ole l'ähemmin määritelty niitä huvi- ja juhlatilaisuuksia,
10746: joilla on sivistävä luonne, ja joiden avulla valistusta ja yleis-
10747: hyödyllistä tarkoitusta varten :perustetut yhdis,tykset ja seu-
10748: rat ylläpitävät toimintaansa, ehdotamme, ,
10749:
10750: että Valiokunnan ehdottamasta lakiehdotuk-
10751: sesta poistettaisiin 3 ja 13 pykälä.
10752:
10753: Helsingissä, 14 :päivänä jouhrkuuta 19'17.
10754:
10755:
10756: Jalo Kohonen. I<Jdvard Gylling.
10757: Wilho Lellokas. E. Huttunen.
10758: Jullo Kirves. Santeri Saarikivi.
10759: J. A. Komu. 1{. A. Raitanen.
10760: A1·mas Paasonen. H. Hm·mevaara.
10761: 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o l4.
10762:
10763:
10764:
10765:
10766: Suuren valiokunnan mietintö
10767: N :o 6 esityksen johdosta, joka koskee leimasuos-
10768: tunnan suorittamista 1918 vuoden loppuun.
10769:
10770: Suuri valiokunta saa kunnioittaen ehdottaa,
10771:
10772: että Eduskunta hyväksyisi puheena olevan
10773: lain Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N :o ..f.
10774: olevan ehdotuksen mukaan, kuitenkin muuttaen
10775: sen 19 §:n näin kuuluvaksi:
10776:
10777: 19 §.
10778: Tämä laki on voima&sa julkaisemispäiväistä toistaiseksi,
10779: ei kuitenkaan pitemmäksi ajaksi kuin 1918 vuoden loppuun.
10780:
10781:
10782: Lisäksi v!l!liQkunta ehdotta-a,
10783:
10784: että lakiehdotuksen 6 §:n kaksi viimeistä koh-
10785: taa vaihtaisivat paikkaansa.
10786:
10787: Helsingissä, 15 päivänäjoulukuuta 1917.
10788: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. ·
10789: 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N :o 14.
10790:
10791:
10792:
10793:
10794: Suomen Eduskunnan vastaus
10795: Hallituksen esitykseen leimasuostunnan suo-
10796: rittamisesta 1918 vuoden loppuun.
10797:
10798: Eduskunnalloe on annettu Hallituks·en esitys 1eima.suos-
10799: tunnan •SJUorittamis·e,sta 1918 vp.oden loppuun ja on Edus-
10800: kunta päättänyt, että mainittua ·ehdotusta on käsiteltävä
10801: samalla tavoin kuin Valtiopäiväjärjestyksessä on säädetty
10802: keisarin ja suuriruhtinaan esityksistä.
10803: Sittenkun Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta ja Suuri
10804: valiokunta olivat asiasta antaneet mietint.önsä, on Eduskunta
10805: Valtiopäiväjärjestyksen säätämässä asian kolmannessa kä-
10806: sjttelyssä hyljännyt esityks-essä olevan lakiehdotuksen.
10807:
10808: Helsingissä, 18 päivänä joulukuuta 1917.
10809: He1singis·sä, Suomen Sena.atin kirjapainossa, 1918.
10810: 1917 - 'l'oiset valtiopäivät N :o 15.
10811:
10812:
10813:
10814:
10815: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
10816: pääoma- ja kuponkisuostunnan suorittami-
10817: sesta 1918 vuoden loppuun.
10818: Eduskunnalle on vuosittain, alkaen vuodesta 1910, esi-
10819: tetty ehdotukset pääoma- ja. kuponkiveron suorittamisesta,
10820: mutta kaikki tähän suuntaan käyvät esitykset, paitsi 19U
10821: vuoden valtiopäiville annettua, jota Eduskunta ei loppuun
10822: käsitellyt, on Eduskunta säännöllisest,i evännyt. Kun :Edus-
10823: kuntaa ei vuosina llH5 ja 19116 kutsuttu koolle, on Hallitus
10824: 1 päivänä helmikuuta 1915 julkaissut asetuksen pääoma- ja
10825: kuponkiverosta, joka pääasiassa on yhtäpitävä nii~en asetus-
10826: ehdotusten kanssa, jotka Hallitus suostuntaesityksiriä oli an-
10827: tanut edellisille valtiopäiville. Tämä asetus kuitenkin eroaa
10828: Eduskunnalle aikaisemmin annetuista ehdotuksista siinä, ettei
10829: tässä veroa-setuksessa ole säädetty kannettavaksi veroa palo-
10830: vakuutusyhtiölle tai paloapuyhdistykselle suoritetusta va-
10831: kuutusmaksusta. Myöskin on sanotussa veroasetuksessa
10832: myönnetty va.pautus kuponkiverosta jonkun verran laajempi
10833: kuin Eduskunnalle· aikoinaan annetuissa esityksissä, minkä
10834: ohessa siitä on poistettu määräys, että vero on SU{)ntettava ·
10835: Rikoslain 40 luvun 7 § :ssä säädetyllä uhaila.
10836: Sen esityksen johdosta, jonka. Hallitus kuluvan vuoden
10837: cnsimäisillä valtio11äivillä Eduskunnalle antoi sodali ajaksi
10838: hallinnollista tietä säädettyjen verojen jatkamisesta vuod'en
10839: 1917 loppuun, laati Eduskunnan Valtiovarainvalibkuti.ta eh-
10840: dotuksen lai·ksi piiäoma- ja kuponkis'uostunnasta, .i6ka pää-
10841: 4867-17
10842: 2 N:o 15
10843:
10844: asiassa oli yhtäpitävä nyt voimas&a oleva:n asetuksen kanssa.
10845: Eduskunnan hajoittamisen johdosta ei_ tätä ehdotusta kui-
10846: tenkaan lopullisesti käsitelty, minkä vuobi asia nyt on saa-
10847: tettava. uuden lkäJsiitelyn alailseksi. 'Tämän johdosta ja 1kosika
10848: vuosi 1917 jo ·on 1o]Jpuun ·kulumassa~ eikä ole epäiilystä soos-
10849: .tun.nan tarpeellisuudesta vuodeksi 1918, on Hallit.us, siitä
10850: huoli:matta, että Eduskunnalle vrusta myöhemmin voidaa.n
10851: antaJa vuoteen 1918 ·kohdistuva ~esityS' varoj·en hantkikimisesta
10852: niihin tarpeisiin, j.oihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä,
10853: lmihsonut s:opivimmak!si Eduskunnan lkäsiteltävä.ksi jättää
10854: ehdotuksen laiksi, jonka perusteena: oliJsi ~suoritettaNa tpää-
10855: oma- ja kuponki s111ostuntwa niin hyvin lain julikai:s€1Illi:s-
10856: 1
10857:
10858:
10859:
10860:
10861: päilvälstä kuluvan vuoden 'loppuun, kuin myös V~Uonna 1918.
10862: Sisältöön&ä nähden on puheenalainen lakiehdotus laadittu
10863: siihen muotoon kuin Valtiovarainvaliokunta tämän vuoden
10864: ensimäisillä valtiopäivillä on ehdottanut. Kuitenkin on sii-
10865: hen vielä tehty eräs asiallinen lisäys. Kun valiokunnal!- laa-
10866: timan ehdotuksen mukaan puheenaolevasta verosta ovat va-
10867: pautettuja myöskin Suomen kaupunki- ja maalaiskuntien
10868: keskuslainal.lro.s.san ja ma,am kiinteistölwottolaitosrben: l~ikkee
10869: seen las·kema.t obligatsionit, joi.lhin lueta!IJU myös rahalaitostUen
10870: erityisiä kiinteis~töluotto-.ostastojaan varten a:ntaiiDat obligat-
10871: sionit, on1 Lakiehdotuksessa täJmä oikeus ulotet1Ju myös
10872: m'aamm:e kuntien ja semakUDJtien vä!littömJästi ottaimiin !obli-
10873: gU~tsione:iJhin, •koska näiden ja ed·ellisten vä!Ji.l!lä ~ei ole mitään
10874: 1
10875:
10876: oleellista. erotusta. Tähäm. vapautukseen näyttää o1ev·run 1sitä
10877: enemmän syytä kuin 1sillä ra:halli:s~essa suhteessa ei o1e suurta
10878: merkitystä.
10879: Vuodeksi 19'17 on pääoma- ja kuponkivero laskettu
10880: 7,100,000 markaksi. Kuten edellisestä käy ilmi, on vuonna
10881: 19'18 tulojen vähennystä odotettavissa sen johdosta, että kun-
10882: tien ja seurakuntien ottamien obligatsionilainojen kupongit
10883: N:o 15 3
10884:
10885: vapautettaisiin mainitm;ta verosta, mutta kun toiselta puolen
10886: yksityiset pääomat ovat melkoisesti lisääntyneet vuonna
10887: 1917, joten ne jo seuraavana vuonna tuottavat runsaammin
10888: lwrkoja, voitanee tämä vero vuodeksi 1918 laskea saman-
10889: suuruiseksi 'kuin edellisenä vuonna eli siis 7,100,000 mar-
10890: kaksi.
10891: Hallitus on sentähden tahtonut Eduskunnan hyväksyttä-
10892: väksi esittää seuraavan lakiehdotuksen:
10893:
10894:
10895: Laki
10896: pääoma- ja kuponkisuostunnasta.
10897:
10898: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään
10899: täten:
10900: 1 §.
10901: Kun talletus-, pääoma-, säästökassa-, juoksevalle, kontto-
10902: kurantti- tahi muulle sellaiselle tilille yksityis- tai säästö-
10903: pankkiin pannuista rahoista maksetaan tai hyväksi kirjoite-
10904: taan korkoa, niin on vero, vastaava viittä prosenttia asian-
10905: omaiselle hyvitetystä korosta, valtiovaraston hyväksi pidä-
10906: tettävä.
10907: 2 §.
10908: Kun korkokuponki, joka kuuluu sellaiseen obligatsionilai-
10909: naan, josta maksetaan korkoa Suomessa, tahi osinkokuponki
10910: kuuluva sellaisen osakeyhtiön liikkeeseen la.skemaan ·osak-
10911: keeseen, joka tarkoittaa pankki- tai teollisuusliikkeen har-
10912: joittamista, rautatie- . tai muuta yritystä, joutuu maksetta-
10913: vaksi, niin on vero, vastaava viittä prosenttia kupongin ar-
10914: vosta, valtiovaraston hyväksi pidätettävä.
10915: Sanottua veroa ei uloteta kuponkeihin, jotka kuuluvat
10916: Suomen valtion a.ntamiin tahi takaamiin obligatsioneihin.
10917: 4 N:o 15
10918:
10919: eikä niihin obligatsioneihin, joita kiinteistöluottolaitos, Suo-
10920: mem ·lmupurnki- ja marulaisikunti,en ~eskusilain!akflJssa. ta~I&a.
10921: maamnre ikunm~at !tai ·seurakulhllat ovat laskeneet tliikkooseen.
10922: 3 §.
10923: Ne mhamäärät, jotka täanän lain 1 ja 2 § :n perusteella
10924: on valtiovaraston hyväksi pidätetty, on asianomaisten pank-
10925: kien ja niiden laitosten, jotka ovat osakkeet tai obligatsionit
10926: antaneet, lääninrahastoon suoritettava yhden kuukauden ku-
10927: luessa siitä kun korko on hyväksi kirjoitettu tai kuponki
10928: maksettavaksi joutunut, huolimatta siitä, onko maksu pää-
10929: oman tai kupongin omistajalle suoritettu.
10930: 4 §.
10931: ·SienaJaitin UJsia on 'antaa ta:rkoemm.a.t mäJä;OO.yikset veron
10932: hn!nosta ja trlitY!kSJestä.
10933: 5 §.
10934: Tämä laki ön voimassa julkaisemispäiväslä vuoden 19,18
10935: loppuun.
10936: 6 §.
10937: Täten kumotaan asetus pääoma- ja kuponkiverosta hel-
10938: mikuun 1 päivält.ä 1915.
10939:
10940: Helsingissä, 30 päivänä marraskuuta 1917.
10941:
10942:
10943: Suumea Senaatin piiiitökseli. muban
10944:
10945: V altiovaraintoimituskunnan Päällikkö
10946:
10947: Juhani Årajiirvi.
10948:
10949:
10950: Axel R.jjkberg.
10951:
10952: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
10953: 1917 II Vp.- V. M.- EsitysN:o 15.
10954:
10955:
10956:
10957:
10958: Valtio·varainvaliokunnan
10959: m i et i n t ö N :o 3 esityksen johdosta, joka
10960: koskee pääoma- ja kuponkisuostunnan suO<ritJta.
10961: mista 1918 vuoden loppuun.
10962:
10963: Eduskunta on kuluvan joulukuun 5 päivänä keskustelu-
10964: pöytäkirjan seuraamana lähettänyt Valtiovarainvaliokunnan
10965: valmisteltavaksi Hallituksen esityksen N :o 15 pääoma- ja
10966: kuponkisuostunnan suorittamisesta 1918 vuoden loppuun ja
10967: samalla päättänyt, että mainittua ehdotusta on käsiteltävä
10968: sillä tavoin kuin V eltiopäiväjärjfls.tyksessä on säädetty kei-
10969: sarin ja suuriruhtinaan esityksistä. Asian käsittelyä. var-
10970: ten on Valiokunta. saanut käytettäväl.:seen Senaatissa esitys-
10971: ehdotusta valmistettaessa syntyneet asiakirjat.
10972:
10973:
10974:
10975: Esitys paaoma- ja kuponkisuostunnasta perustuu paa-
10976: asiassa siihen ehdotukseen, joka sisältyi Valtiovarainvalio-
10977: kunnan kuluvan vuoden ensimäisillä valtiopäivillä ])ääoma-
10978: ja kuponkåsuostunnasta antam~an mietintöön N :o 7. Esi-
10979: tyksen lakiehdotus poikkeaa asiallisesti Valiokunnan eh-
10980: dotuksesta ainoastaan siinä, että va1Jautettuja kuponkiverosta
10981: ovat, paitsi maan kiinteistöluottolaitosten ja Suomen kau-
10982: punki- ja maalaiskuntien keskuslainakassan liikkeeseen las-
10983: kemia obiigatsioneja, lisäksi ne obligatsionit, joita kunnat
10984: tai ,seurakunnat ovat laskeneet liikkeeseen.
10985: Yhtyen esitykseen Valiokunta kuitenkin katsoo, e)tä
10986: jos kyseessä oleva vero vastedes havaitaan tarpeelliseksi,
10987: myöskin otettaisiin perinpohjaisesti uudell.een harkittavaksi,
10988: onko ja missä laajuudessa vapautusta pääoma.- ja kuponki-
10989: verosta myönnettävä.
10990: 2 1917 II Vp.- V: M.- Esitys N:o 15.
10991:
10992: Esityksessä ehdotetaan pääoma.- ja kuponkivero myön-
10993: nettävähsi ensi vuoden loppuun asti. Vaikkakaan Va-
10994: liokunnalla nyt ei ole ollut tilaisuutta yksityiskohtaisesti
10995: harkita val tiota,louden tarpeita tul·evana vuonna, on Valio-
10996: kunnan mielestä kuitenkin ilmeistä, että pääoma- ja kuponki-
10997: vero va'ltiomenojen peittämiseksi on •ensi vuonnakin tarpeen.
10998: Valiokunta on sen vuobi tässäkin kohden yhtynyt esityk-
10999: seen.
11000: Edellä esitetyn nojalla, Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
11001: että Eduskunta, edellyttäen että puheena olet'a
11002: suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväksyisi
11003: näin kuu.luvan lain pääoma- ja kuponkisuostun-
11004: nasta:
11005:
11006:
11007: Laki
11008: pääoma- ja kuponkisuostu:nnasta.
11009:
11010: Suomen Eduskunnan päätöksellä säädetään täten:
11011:
11012: 1 §.
11013: Kun talletus-, pääoma-, s~ästökassa-, juoksevalle, kontto-
11014: kurantti- tahi muulle sellaiselle tilille yksityis- tai säästö-
11015: pankkiin pannuista rahoista maksetaan tai hyväksi kirjoite-
11016: taan korkoa, niin on vero, vastaava viittä prosenttia asian-
11017: omaiselle hyvitetystä koros!a, valtiovaraston hyväksi pidä-
11018: tettävä.
11019: 2"§.
11020: Kun korkokuponki, joka: kuuluu sellaiseen obligatsonilai-
11021: naan, josta maksetaan korkoa Suomessa 1 tahi osinkokuponki
11022: kuuluva sellaisen osakeyhtiön liikkees·een laskemaan osak-
11023: keeseen, joka tarkoittaa pankki- tai teollisuusliikkeen har-
11024: joittamista, rautatie- tai muuta. yritystä, joutuu maksetta-
11025: vaksi, niin on vero, vastaava viittä prosenttia kupongin ar-
11026: vosta, valtiovaraston hyväksi pidätettävä.
11027: Sanottua veroa ei uloteta kuponkeihin, jotka kuuluvat
11028: Suomen valtion antamiin tahi takaamiin obligatsioneihin,
11029: Pääoma- ja kuponkisuostunta. 3
11030:
11031: eikä niihin obligatsionei:hin, joita kiinteistöluottolaitos, Suo-
11032: men kaupunki- .ia maalaiskuntien keskuslainakassa taikka
11033: {poist.) kunnat tai seurakunnat ovat laskeneet liikkeeseen.
11034:
11035: 3 §.
11036: N.e rahamäärät, jotka tämän lain 1 ja 2 § :n perusteella
11037: on valtiovaraston hyväksi pidätetty, on asianomaisten pank-
11038: kien ja niiden laitosten, jotka ovat osakkeet tai obligatsionit
11039: antaneet, lääninrahastoon suoritettava yhden kuukauden ku!'"
11040: luessa r,iitä, kun korko on hyväksi kirjoitettu tai kuponki
11041: maksettavaksi joutunut, huolimatta siitä, onko maksu pää-
11042: oman tai kupongin omistajalle suoritettu.
11043:
11044: 4 §.
11045: Suomen Senaatti {poist.) antaa tarkemma't määräiykset
11046: veron kannosta ja tilityksestä.
11047:
11048: 5 §.
11049: Tämä laki on voimassa julkaisemispäivästä vuoden 1918
11050: loppuun.
11051: 6 §.
11052: Täten kum.otaan asetus pääoma- Ja kuponkiverosta hel-
11053: mikuun 1 IJäivältä 1915.
11054:
11055:
11056:
11057:
11058: Esitykses,sä -on IJääoma- ja kuponkisuostunnan tuott'o niin
11059: hyvin vuonna 1917 kuin vuonna 1918 arvioitu 7,100,000 mar-
11060: kaksL Valiokunnan saamien tietojen mukaan on vero, jota
11061: kuluvana vuonna on kannettu pääasiassa samojen perusteiden
11062: mukaan kuin Valiokunnan hyväJksymä lakiehdotus edellyt-
11063: tää, tuottanut vU'oden yhdeksän ensimäisen kuukauden ai-
11064: kana yhteensä 6,981,836 markkaa 50 p·enniä. Vu-oden vii-
11065: meis,eltä neljänne'kseltä saatujen tietojen perusteella voitanee
11066: vuoden koko tuotto arvioida 7,500,000 markabi. Mitä ve-
11067: ron tuottoon vuonna: 19'18 tulee, on otettava huomioon, että
11068: varkkakin kuntien ja seurakuntien ottamien obligatsionilai-
11069: 4 1917 II Vp.- 'V. M.- Esitys N:o 15.
11070:
11071: nojen kupongit vapa:dtetaan verosta, vähentäen jonkun ver-
11072: , ran veron tuottoa, tulee tämä toiselta puolen runsaasti kor-
11073: vatuksi sen kautta, että kuluvan vuoden jälkipuoliskolla yhä
11074: karttuneista talletuksista saatavan pääomaveron tili~ys ta-
11075: pa.htuu pääasiallis·esti vasta tulevan vuoden alussa, osab-i
11076: sen kautta että vuoden 1917 aikana tapahtunut yhtiöiden
11077: osakepääomatin runsas lisäys ja edulliset liiketulokset osal-
11078: ....taan lisäävät kuponkiveron tuottoa. Valio-kunta on senvuoksi
11079: arvioinut pääoma- ja. ]mponkisnostunnan tuoton vuonna 1918
11080: 8,000,000 markaksi.
11081: E·CLellä esitetyn nojalla VaEokunta siis 'kunnioittaen eh-
11082: dottaa,
11083: että Eduskunta arvioisi pääoma- ja kuponki-
11084: suostunrt~asta vuonna 1917 saatavan tulon
11085: 7,500,000 markaksi sekä vuonna 1918 saatavan
11086: tulon 8,000,000 markaksi.
11087:
11088: Helsingissä, 1{) päivänä joulukuuta. 1917.
11089:
11090:
11091:
11092: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja, G.,Yl-
11093: ling, jäsenet Ahmavaara, Björk, R. Furuhjelm, Haapanen,
11094: Holsti, Hurmevaara, E. Huttunen (osit.tain), K. R. Häkki-
11095: nen, Kairamo, Kirves, J. Kohonen, Koron, Lahdensuo, !,eho-
11096: kas, Luopajärvi, Paasonen, Puumala, Raitanen, Saarikivi
11097: ja varajäsen Vuokoski sekä osittain varajäsenet. Arffman,
11098: S. Häkkinen, Jalonen, Kotila ja Ottelin.
11099: Vastalause. 5
11100:
11101:
11102:
11103:
11104: Vastalause.
11105: Koska Eduskunta on ,päättänyt itse kttyttää sHä valtaa,
11106: joka <ennen oli kuulunut keisarille ja suui:iruhtinaalle, oli'si
11107: Valiokun:na:n tullut ehdottaa, että Eduskunta sekä hyväksyisi
11108: että vahvistaisi kyseessä olevan verolain'. Senjohdosta kun-
11109: nioittaen ehdotamme, että mietinnössä lakiehdotuksen edellä
11110: oleva. ponsi olisi näin kuulu.va:
11111:
11112: että Edusku;nta, edeUyttäen että puhee'na
11113: oleva suo>Stunta ha'V.a:itaan ta::rpeelUseksi, hyväk-
11114: syiS<i ja vahvistaisi näin lduruluv,an naitn päiioma-
11115: ja kupo,nkiswasturnnosta.
11116: ..
11117: Helsingissä, joulukuun 10 p:nä 1917.
11118:
11119: Edvard Gylling. J. A. Komu.
11120: H. Hurmevaara. V. Lebokas.
11121: E. Huttunen. Armas Paasonen.
11122: Juho Kirves. K. A. Raitanen.
11123: Jalo Kohonen. Santeri Saarikivi.
11124: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
11125: 1917' II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 16.
11126:
11127:
11128:
11129:
11130: Suuren '\'aliokunnau mietiht(i
11131: N:o 3 pääoma· ja kuponkisuostunnan suoritta-
11132: mista 1918 vuoden loppuun koskevan esityksen
11133: johdosta.
11134:
11135: Käsiteltyään yHämainitun asian saa, Suuri vali01kunta
11136: ehdottaa,
11137: että Eduskunta, edellyttä,en että puheena-
11138: oleva suostunta havaitO-tan tarp,eell~ek,si, hyväk-
11139: syisi ehdotuksen laiksi pä.äoma- ja kuponki-
11140: SfUOStuwnusta sellaisena kuin se e:siintyy Valtio-
11141: varaimval~okwn~ tästä fl8iasta ootamassa mie-
11142: tinnössä N:o 3; sekä
11143: että Eil<uskrunta arvioisi päiimna- ja kuponki-
11144: suostunn,f18ta vuonna 1917 sa.atwvan tulon
11145: 7,500,000 markaksi sekä V'Uonna 1918 saatawoo
11146: tulon 8,000,000 markaksi.
11147:
11148: Hel,singistsä 13 päivänä joulukuuta 1917.
11149: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
11150: 1917 II VJl. -- Edusk. vast.- Esitys N:o 15.
11151:
11152:
11153:
11154:
11155: Suomen Eduskunnan vastaus
11156: Hallituksen esitykseen pääoma- ja kuponki-
11157: suostunnan suorittamisesta 1918 vuoden IOJl·
11158: puun.
11159:
11160: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys paaoma- ja
11161: kuponkisuostunnan suorittamisesta 1918 vuoden loppuun, ja
11162: on Eduskunta päättänyt, että mainittua ehdotusta on käsi-
11163: telt.ii:vä sillä tavoin kuin Valtiopäiväjärjestyksessä on sää-
11164: detty keisarin ja suuriruhtinaan esityksistä.
11165: Sittenkun Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta ja Suuri
11166: valiokunta olivat asiasta antaneet mietint.önsä, on Eduskunta
11167: Valtiopäiväjärjestyksen säät.ämässä asian kolmannessa kä-
11168: sittelyssä hyljännyt esityksessä olevan lakiehdotuksen.
11169:
11170: HebingissiL 17 päivänä .ioulukuuta 1917.
11171: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918.
11172: II.
11173: 1917- Toiset valtiopäivät N:o 16.
11174:
11175:
11176:
11177:
11178: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
11179: k~lkulaitosrah.astosta vnodeksi 1917.
11180:
11181: Vuoden 1914 valtiopäivillä kiilsitelty kulkulaitosrahaston
11182: 1915 vuoden budjetti <>n viimeinen, mikä on esitetty Suomen
11183: eduskunnalle. Kun eduskunta ei ole kokoontunut vuosina
11184: 19:15 ja 1916, on .kulkulaitosraJhaston 1916 vuoden budj,etti
11185: laadittu ilman eduskunnan myötävaikutusta. Tätä bud-
11186: jettia ei sentähden ole pantu tässä alempana -esitettyjen 'kul-
11187: kulaitosrahaston 1917 budjetin laskelmain pdhjabi, vaan
11188: perustuvat nä:mä laskelmat ralb.aston tilaan 191'6' vuoden lo-
11189: pussa sekä Rautatiehallituksen 191'6 vuoden tilinpäätökaessä
11190: esitettyihin, mainitun vuoden todellisilin menoihin ja tuloihin.
11191: Kulkulaitosrahaston tila 1916 vuoden Jopussa selviää
11192: alempana olevasta ti~iasemasta:
11193:
11194: Vastaavaa:
11195: Smk. Smk.
11196: Valtiovaraston pano- ja otto-
11197: tili Suomen Pankissa . . 1,051,561: 77
11198: Valtiovaraston ruplatili Suo-
11199: men Pankissa . . . . . . . . 2',2'1'3~ 7811: 14
11200: Rautatiehallituksen pano- ja
11201: ottotili Suomen Pan-
11202: • kissa ................ . 118,420: 98
11203: Rautatiehallituksen saaiDI-
11204: nen Venäjän V alta!kun-
11205: nanpankilta 17,967,829: 3'9
11206: .767-17
11207: 2 N:o 16
11208:
11209: Saamisia ulkomaisilta asia-
11210: miehiltä ............ . 934,266: 71
11211: Kassa ................. . 5,847,521:88
11212: Obligatsioneja .......... . 100,844: 76· 28,234,226: 63
11213: Varastot:
11214: Valtionrautateiden tar-
11215: veainevarastot . . . . . 25,()26,831: 713
11216: Varastot rautatieraJken-
11217: nuksilla . . . . . . . . . . 2,00'9,656: 59 27,036,488:32
11218: Tulorästejä:
11219: Paloviinaverorahoja ... 3,981,470: 70
11220: S-ekalaisia tulorästejä .. 1,8'66,191: 19 5:,84 7,661: 89
11221: Suomen Pankkiin myytyjen
11222: obligatsionien kirjaan-
11223: pannun arvon ja myynti-
11224: hinnan välinen erotlffi .. 8,0011,666: 616
11225: :Erinaisiä etumaksuja . . .. . 41,140,950: M
11226: ErinäisiäJ velallisia . . .... . 1,822,290: 24 50,964,907: 46
11227: / Vajausta rahastossa ................... . 7,720,048: 2u
11228: • --------------------------
11229: Yhteensä 119,803,332: 56
11230:
11231: Vastattavaa: '
11232: Velkaa laarrianninkäräjäjyvärahastolle · .... 3,854,0001: ~
11233: 1\fenorästejä:
11234: Paloviinaverorahoja ... 78,74.1: 85
11235: Sekalaisia menorästejä.. 4,075,314: 5'2 4,154,056:3,7
11236: Varattuja määrärahoja ................ .
11237: Erinäisiä saamamiehiä .... 20,860,556: 13
11238: Leski- ja orpokassa henki-
11239: •
11240: löitä varten, jotka 'kuu-
11241: luvat erityisiin laitoksiin 55,407: 38 20,915,9·63: 5'1
11242: N:o 16 3
11243:
11244: 1915 vuoden valti,plaina 30,000,000: -
11245: Tilapäinen kassalaina val-
11246: tiorahastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27,000,000:-
11247: Yhteensä 119,803,332: 5<6
11248:
11249: Edellä olevan tiliaseman mukaan oli rahastossa 1917
11250: vuoden alussa 7,720,048 markan 26 pennin vajaus. Tässä
11251: on kuitenkin huomattava, että tämän kirjaanpannun vajauk-
11252: sen•todellisuudessa saanee laskea ,paljon suuremmaksi, jos
11253: ottaa huomioon, että ruplatilin osottama saaminen on mer-
11254: • kitty Suomen markoiksi sen kurssin mukaan, josta valtion-
11255: rautateiden on täytynyt vastaanottaa ruplia; että tuloräs-
11256: teiksi merkityt pa:loviinaverorahatvoivat kokonaan tai osit-
11257: tain jäädä kertymättä, jos varastossa oleva väkiviina de-
11258: naturoidaan; sekä että suurin osa erinäisten etumaksujen
11259: määrästä on kiireellisistä töistä maksettuja kustannuksia,
11260: joide'n korvaaminen vaatii myöntämään määrärahoja ja jotka
11261: osittain esiintyvät alempana menojen joukossa nimikkeen
11262: ,Uutisrakennuksia valmiilla rautateillä'' kohdalla.
11263:
11264:
11265:
11266: Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1917.
11267:
11268: I. V a 1 t i o n r a u t a t e i d e n k o k o n a i s t u 1 o.
11269: Tätä tuloa oli kuluvan vuoden tammikuusta syyskuun
11270: loppuun tasaluvuin 91,500,000 markkaa. Tulot vuoden jä-
11271: lellä olevalta kolmelta kuukaudelta voidaan siis todennäköi-
11272: sesti la,-,kea 30,500,000 markaksi, johon olisi lisättävä vielä
11273: kertyviä ennemmin kirjoihin merkitsemättä jääneitä tuloja
11274: noin 2,500,000 markkaa. Koko vuositulo tekisi niinollen
11275: 124,500,000 markkaa. Mutta tässä ovat vielä seuraavat asian-
11276: haarat huomattavat, jotka vaikuttavat mainitui). tulosumman
11277: ·-
11278: 4 N:o 16
11279:
11280: lisääntymiseen. Sota-aikana on 1915 vuod-en alusta sekä mat-
11281: kustajain että tavarain ja pakaasin kuljetukselle pantu veroja,
11282: joista kertynyt tulo, 9',429,095 markkaa 5:9 penniä vuonna
11283: 1915 ja 18,574,221 markkaa 24 penniä vuonna. 1916, on men-
11284: nyt valtiorahastoon. Kun Hallitus viimekuluneen lokakuun
11285: 1 päivästä alkaen on poistanut nämä verot ja siirtänyt niistä
11286: kuluvana vuonna mainittuun päivään saakka jo kertyneet
11287: varat, tasaluvuin 14,500,000 markkaa, valtiorahastosta ,kul- _
11288: lmlaitosrahastoon, lisääntyy, valtionrautateiden kokonaistulo
11289: viimeksi mainitulla määrällä.
11290: Jo kuluvan vuoden maalis- ja huhtikuussa oli jonkun ver- tt
11291: ran korotetut matkustajain ja tavarain kuljetustariffit pantu
11292: voimaan, mutta kohonneiden käyttökustann~usten ja raha-
11293: arvon alenemisen takia on katsottu oikeaksi ja välttämättlö-
11294: mäksi, samaUa kun y_llämainitut verot poistettiin, ottaa· käy-
11295: täntöön olosuhteiden vaatimat edellämainittujen tariffien
11296: isommat korotukset. Sellaiset onkin viime lokakuun 1 päi-
11297: västä alkaen pantu käytäntöön ja koska valtio myöskin sa-
11298: masta päivästä lukien on ottanut Porvoon--Keravan radan
11299: liikenteen· haltuunsa sekä Jyväskylän-Pieksämäen rataosa
11300: vielä tänä vuonna avattaneen liikenteelle on tästä kertyvä
11301: tulo laskettu arviolta 9,500,000 markaksi.
11302: Valtionrautateiden kokonaistulo vuonna 11H 7 voidaan
11303: siis arvioida 148,500,000 markaksi.
11304:
11305:
11306: II. Korot.
11307: _•Sijoitetuista varoista kuluvana vuonna rahastolle tulevat
11308: korot on merkitty arviolta 50,000 markaksi.
11309:
11310:
11311: lll. Oikaisurahat ja. sat~nnaiset tulot --
11312: on budjettiin merkitty arviolta 10,100 markaksi.
11313: N:o 16 5
11314:
11315: IV. K o r v a u s p o s t i n k u 1 j et u k se s ta v a 1 t i on-
11316: rautateillä.
11317: Tällä korvauksella on merkitystä oikean· kuvan saa-
11318: miseksi valtion kaHden tärkeän liiketoimintwhaM"an, rau-
11319: tatieliikenteen ja postiliik'keen, taloudellisesta tuloksesta.
11320: Ilman tuollaista korvausta esiintyy ensinmainitun liike-
11321: haaran taloudellinen tulos tileissä huomattavasti epäedulli-
11322: sempana, jälkimäisen taas tuntuvasti edullisempana kuin
11323: mitä todellisuudessa on laita. ,Eduskunnan 1897 ja 1905-
11324: 1906 vuosien valtiopäivillä tekemäin esitysten johdosta an-
11325: nettiin, sittenkun tilastollinen selvitys oli hankittu, kesä-
11326: kuun 18 päivänä 1907 määräys, että vuosina 1907, 1908 ja
11327: 1909 kunakin oli 500,000 markkaa siirrettävä valtiorahas-
11328: tosta kulkulaitosrahastoon korvaukseksi postinkuljetuksesta
11329: valtion:rautateillä. Tämä siirtosumma oli jo silloin tuntu-
11330: vasti vähempi mainitusta ku'ljetuksesta valtionrautateille
11331: koituvia omia kustannuksia. 1910 vuoden alusta lähtien ovat
11332: nämä siirrot lakanneet.
11333: Rautatiehallituksen toimittamain laskelmain mukaan oli
11334: postinkuljetuksesta vuonna 1907 kustannuksia 1,007,000 tai
11335: 81 7,000 markkaa, riippuea siitä, pannaanko suhteellinen osa
11336: eräistä rautatieliikenteen yleiskustannuksista vaiko ainoas-
11337: taan samanlainen .osa käyttökustannuksista postilaitoksen
11338: maksettavaksi. Jälkimäisen laskutavan mukaan oli postin-
11339: lmljetuksesta vuonna 1908 kustannuksia 91'2,000 mar~kaa ja
11340: vuonna 1911, viimeisenä, jolta erityinen laskelma on toimi-
11341: tettu, 963,500 markkaa. Tähän ei ole luettu eräitä postinkul-
11342: jetuksesta rautateille välittömästi koituneita menoja, niinkuin
11343: postivaunujen ynnä akselien ja pyöräin korjausta sekä vau-
11344: nujen voitelu-, lämmitys- ja valaistusaineita, jotka menot
11345: postilaitos on korvannut R~utatiehallituksen antamain eritel-
11346: tyjen las·kujen mukaan ja joita ei ole mainittu Rautatiehalli-
11347: 6 N:o li
11348:
11349: tuksen vuosikertomuksissa lueteltujen rauta~iekäytön meno-
11350: jen joukossa.
11351: Jos postinkuljetuksesta mainittuna kolmena vuonna olleet
11352: menot ilmaishian prosenttiluwin rautateiden käyttökustan-
11353: nusten kokonaismäärästä, olivat ne 2,4 % vuonna 1907, 2,6 %
11354: vuonna 1908 ja 2,6 o/o vuonna 1911. Näiden prosenttilukujen
11355: yhtäpitäväisy;ys oikeuttanee olettamaan, että valtionrautatei-
11356: de:tt menot postinkuljetuksesta ainakin säännölE,sten olojen
11357: vallitessa ovat noin 2,6 % käyttökustannusten kokonaismää-
11358: rästä. Tä1lä ·edellytyksellä olisi valtion.rautateillä ollut me-
11359: noja postinkuljetuksesta 936,500 markkaa vuonna 1909,
11360: 948,900 markkaa vuonna 1'9·1'0, 1,005,500 markkaa vuonna
11361: 1912 ja 1,048,700 markkaa vuonna 1913. Jos edellämainitut
11362: prosenttiluvut pitävät paikkansa myöskin sotavuosina 1914
11363: -191-6, olisi postinkuljetuksesta ollut valtionrautateillä me-
11364: noja 1,()91,500 markkaa vuonna 1914, 1,302,600 markkaa
11365: vuonna 1915 ja 1,99·5,300 markkaa vuonna 1916.
11366: Postinkuljetuksesta valtionrautateillä olisi siis vuosina
11367: 1910-1916 ,ollut kustannuksia kaikkiaan 8,3.16,000 markkaa.
11368: ,Jos korvaus postinku}jetuksesta vuonna 1917 l!J.sketaan
11369: 2.6 %:ksi tämän vuoden liikenne!ustannnksista, joiden voi-
11370: daan laskea tekevän vähintään 130 miljoonaa markkaa, nou-·
11371: si~i tämä korvaus tasaluvuin 3,400,000 markaksi ja ehdote-
11372: taan mainittu summa siirrettäväksi valtiorahastosta kulku-
11373: laitosrahastoon korvauksena postinkuljetuksesta va1tionrau:
11374: ta teillä vuonna 1917.
11375: Budjettiehdotukseen on senvuoksi täanä t11loerä merkitty
11376: 3,400,000 markaksi.
11377:
11378: V. S i i r t o v a 1 t i o r a h a s t o s t a.
11379: Edellä esitettyjen syiden ja laskelmain nojalla ehdote-
11380: taan että korvauksena postinkuljetuksesta valtionrautateillä
11381: N:o 16 7
11382:
11383: vuosma 19'10-1916 siirretään valtiorahastosta kulkulaitos-
11384: rahastoon 8,3M,OOO markkaa.
11385: Koska valtionrautateillä vuosina 1915 Ja 19,16 kannetut
11386: verot, jotka ovat tuottaneet valtiorahastoon 28,003,316 mark-
11387: kaa 83 penniä, oikeastaan ovat katsottavat kuljetusmaksujen
11388: lisäyksiksi ja niiden sentähden pitäisi tulla kulkulaitosrahas-
11389: ton hyväksi, ehdotetaan että viimeksi mainittukin määrä siir-
11390: rettäisin tähän rahaE>toon.
11391: Budjettiehdotuksessa on siis siirtona valtiorahastosta kul-
11392: kulaitosrahastoon huomattu yhteensä 36,359,3,16 markkaa 83
11393: penniä.
11394:
11395: VI. V u o d e n 1 9 1 7 l a i n a.
11396: Kuten alempana rahaston menojen laskelmassa, osas-
11397: tossa III, ,Korot ja lainojen vähennysmaksut", tarkem-
11398: min mainitaan, on tänä vuonna otettu 7_5 miljoonan markan
11399: suuruinen laina, mikä määrä siis on merkittävä budjettiin
11400: tulona vuonna 1917.
11401:
11402: Kulkulaitosrahaston tulot, joihin ei enää o}e o<lotettavana
11403: lisäystä paloviinarahoista. noui>isivat siis edellä esitettyjen
11404: laskelmain mukaan vuonne. 1917 kaikkiaan 268,319,416
11405: filarkkaan 83 penniin.
11406:
11407:
11408: Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1917.
11409:
11410: I. V a lt i on r a u t at e i d en v a k i n a i n en
11411: m e n o s ä ä n t ö.
11412: Tämä menoerä oli vuonna 19'16 Rautatiehallituksen laa-
11413: timan tilinpäätöksen mukaan 74,444,088 markkaa 98 pen-
11414: niä. Vuonna 1917 se nousee 168,872,700 markkaan ja ja-
11415: kautuu rautatiehallinnon eri osastojen kesken seuraavasti:
11416: 8 N:o 16
11417:
11418: 1) Keskushallinto: palkkauks-et 2,068,000 markkaa
11419: (1,613,89 9: 07) *),
11420: 1
11421: painatuskulut 860,000 markkaa
11422: (696,819: 70), tarverahat 90,000 markkaa (58,249: 33),
11423: lämmitys, siivoaminen ja valaistus 115,000 markkaa
11424: (74,409: 87), kaluston kunnossapito 6,000 markkaa
11425: (4,014: 45) ja sekalaiset menot 64,500 markkaa (19,452: 05)
11426: eli yhteem.ä 3,203,500 markkaa (2,466,844: 4 7);
11427: 2) linjahallinto: palkkaukset 490,000 markkaa
11428: (422,377: 84), sairaanhoito 400,000 markkaa (285,55·3: 87)
11429: ja sekalaiset nienot 565,000 markkaa (456,106: 92) eli yh-
11430: teensä 1,455,000 markkaa (1,164,038: 63);
11431: 3) liikenneosasto: palkkaukset 28,000,000 markkaa
11432: (19,809,115: 43), tarveaineet ja kalusto 6,000,·000 markkaa
11433: (3,037,731: 12), lennätin ja puhelin 200,000 markkaa
11434: 037,223: 05) ja sekalaiset' menot 14,100,000 markkaa
11435: (782,03.3: 64) eli yhteensä 48,300,000 markkaa
11436: (23, 766,103: 24);
11437: 4) rataosasto: palkkaukset 3,941,900 markkaa
11438: (3,203,079: 58), maa- ja taitotyöt 992,900 markkaa
11439: (639·,8:5·2: 77), raiteet 7,272,600 markkaa (3,490,320: 07),
11440: huonerakennukset 3,104,800 markkaa (1,631,680: 30), len-
11441: nätin- ja puhelinjohdot 284,200 markkaa (120,820•: 37), ka-
11442: luston kunnossapito 130,200 markkaa (53,993: 20), lumen-
11443: lnonti 1,408,000 markkaa (933,848: 84) ja sekalai&et menot
11444: 179,200 markkaa (49,061: 60) eli yhteensä 17,313,800 mark-
11445: kaa (10,122,292: 63);
11446: 5) koneosasto: veturipalvelus: palkkaukset 10,200,000
11447: markkaa (6,794,631: 60), polttoaineet y. m. 44,221,800
11448: markkaa (18,7'9•7,597: 11); vaunupalvelus: palkkaukset
11449: 825,000 markkaa (570,810: 43), kustannukset vaunujen
11450: *) Sulkujen sisässä mainitaan vas,taavat 1916 vuoden tilin-·
11451: päätöksen osottamat määrät.
11452: N:o 16 9
11453:
11454: tarveaineiden hankinnasta 320,000 markkaa (162,127: 97):
11455: veturien ja tenderien kunnossapito 6·,900,000 markkaa
11456: (3,28,6,085: 63), vaunujen kunnossapito 6,600,000 markka~
11457: (3,907 ,137: 89), varastonhoito 5150,000 markkaa (34 7,643: 51)
11458: ja sekalaiset menot 450,000 markkaa (203,709: 34) eli yh-
11459: teensä 70,066,800 markkaa (34,0'69,805: 48); sekä '
11460: 6) muut menoi: kaluston täydentäminen 723,600 mark-
11461: kaa (713,159: 82), arvaamattomiin menoihin Senaatin käy-
11462: tettäväksi 450,000 markkaa (382,818: 56), arvaamattomiin
11463: menoihin Kulkulaitostoimituskunnan käytettäväksi 80,000
11464: markkaa (77,319: 70), arvaamattomiin menoihin Rautatie-
11465: . hallituksen käytettäväksi 80,000 markkaa (78,682: 77), eh-
11466: dotetun uuden palkkau·ssäännön käytäntöönottamista varten
11467: 1, 700,000 markkaa (26-4,314: 25), palkkauksen ja kalliinajan-
11468: lisäystä valtionmutateiden palveluksessa oleville henkilöille
11469: arviolta 25,500,000 markkaa (1,338, 709: 43) eli yhteensä
11470: 28,533,600 markkaa (2,8<55,004: 53).
11471:
11472: Mitä kohdissa 1-5 mainittuihin määrära'hanlisäyksiin
11473: tulee, johtuvat ne palkkauksiin nähden erinäisillä senaatin-
11474: päätöksillä perustetuista uusista viroista ja määrättyjen pal-
11475: velusvuosien nojalla asetusten mukaan maksettavista palk-
11476: kionkorotuksista sekä tarpeelliseksi havaitusta ylimääräisen
11477: henkilökunnan ja sille tulevan palkkauksen lisäämisestä, ja
11478: taas muihin eriin nähden osittain suuressa määrin lisäänty-
11479: neestä liikenteestä siitä johtuvine lisääntyneine määrärahan-
11480: tarpeineen, osittain nykyään sekä tarveaine- että työaine-
11481: markkinoilla vallitsevista tavattomasti kohonneista hinnoista.
11482: Erittäin sopii huomauttaa, että liikenneosaston sekalais-
11483: ten menojen määräraha on kohonnut sen johdosta, .että tä-
11484: män menoerän kohdalla oleva määräraha korvausten suorit-
11485: iamiseksi vieraiden rautateiden omistamain vaunujen käyttä-
11486: 10 N:o 16
11487:
11488: misestä valtionrautateillä on korotettu 13',084,600 mark-
11489: kaan.
11490: Korvausmäär5it Suo~·essa olevien yksityisten ratojen vau-
11491: nujen käyttämisestä ovat aivan~ vähäpätöiset. Sitä vastoin
11492: nousevat ne vaununvuokrat ja sakot, jotka ovat suoritettavat
11493: venäläisten vaunujen käyttämisestä Suomen valtionrauta-
11494: teillä, melkoisiin määriin. Joulukuun 24 p :nä 1914 julkais-
11495: tiin Suomen asetuskokoelmassa sopimus tavarankuljetuksesta
11496: maitse käyvässä yhdysliikenteessä Suomen kanssa, j·onka mu-
11497: kaan mainittujen rautateitten on kaikkiin vaunujen vaihta-
11498: mista koskeviin kysymyksiin nähden noudatettava keski-'
11499: näistä tavaravaunujen käyttämistä koskevan yleisen sopi-
11500: muksen määräyksiä. Koska Suomen valtionrautateiltä ]Juut-
11501: tuu yhdysliikennemallisia tavaravaunuja vastavaihtoa varten
11502: on tämä puute korvattava Venäjän radoilta saaduilla vau- '
11503: nuilla. Yhdysliikenteen alkaessa oli valtionrautateillä 500
11504: ja on niillä nyll:yään 2,200 yhdysliikennevaunua, mutta kun
11505: sano\nn yhdysliikenteen ylläpitämiseen tarvitaan vähintään
11506: 6,200 vaunua, täytyi alussa käyttää noin 5,700 ja nykyisin
11507: 4,000 vierasta vaunua. Kun korva_us vaunua ja vuorokautta
11508: kohti on 1 ruplasta- 25 kopekasta 3 ruplaan 50 kopekkaan,
11509: riippuen siitä katsotaanko se vaununvuokraksi vaiko sakoiksi
11510: laiminlyödystä vaunujen vasiava~hdosta, on selvää että val-
11511: tionrautateiden vaunuvelka nousee melkoisiin määriin.
11512: Venäläisten rat.o.ien vaatimus nouseekin lähemmä 11 milj.
11513: ruplaan, mutta koskei velkomusperuste osittain v.ie1ä ole
11514: selvä, on riidattomana osana siitä maksettu 3,629,347 ruplaa
11515: kurssin mukaan 266: 6'6 2 / 3 tekevä 9,678,250 markkaa 6,()
11516: penniä ja tulee tämän vuoden kuluessa vielä maksett:;tvaksi
11517: 2,99·6,669 ruplaa 25 kopekkaa kurssin muka-an 107:- te-
11518: ' -
11519: lzevä 3,206,436 markkaa 10 penniä, minkä tähden kuluvan
11520: N:o 16 11
11521:
11522: vuoden menosäännössä on siihen tarkoitukseen varattu
11523: 13,000,000 markkaa.
11524: Koneosaston määräraha polttoaineita y. m. varten on eh-
11525: dotettuun määräänsä korotettu seuraavilla perusteilla. Polt-
11526: toaineiden kulutus nousi tämän vuoden 9 ensimäisenä kuu-
11527: kautena kaikkiaan 1,904,952 rn 3 ja lasketaan se vuoden jä-
11528: lellä olevia kuukausia varten 757,500 m 3 :ksi, tehden siis yh-
11529: teensä 2,662,452 m3 • Tästä menee konttorihuoneiden, asun-
11530: tojen ja konepajojen lämmitykseen noin 2·62,452 m 3 , ja loput
11531: 2,4'00,000 m 3 on vetureissa käytettäviä polttoaineita. Näiden
11532: kustannukset nousivat tammikuun alusta syyskuun loppuun
11533: 27,606,394 markkaan ja lasketaan niiden jälellä olevilta kuu-
11534: kansilta tarvittavilta 690,000 rn 3 :Itä, nykyisen varastohin-
11535: nan mukaan, 21 markkaa 15 penni m 3 :ltä, tekevän 14,5'93,500
11536: markkaa. Veturipolttoaineiden koko kustannus on siis tasa-
11537: luvuin 42,200,000 markkaa. Muu osa tämän menoerän koh-
11538: dalla olevasta määrärahasta on varattu veturien voiteluun,
11539: puhdistukseen ja valaistukseen sekä vedenottopaikkain käyt-
11540: töknluihin.
11541: Kiinnittäen huomionsa menojen ja varsinkin polttoaine-
11542: menojen suureen kohoamiseen on eduskunta vastauksessaan
11543: kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1915 annettuun esitykseen
11544: lausuimt toivomuksen, että hallitus, toimitettuaan tutki-
11545: muksen siitä, eikö .Suomen valtionrautateillä voitaisi ottaa
11546: sähköä käyttövoimaksi, antaisi eduskunnalle kaikinpuoli-
11547: seen selvitykseen perustuvan ehdotuksen asiasta. .Sen joh-
11548: dosta oru asiaa tutkimaan asetettu komitea, joka kuitenkaan
11549: e~ vielä ole työtään päättänyt.
11550: Kohtaan 6, ,muihin menoihin" sisältyvistä: menoeristä
11551: kiinnittää huomiota etenkin rautatieläisten palkanlisäyksiä lia
11552: kalliinajanlisäyksiä koskeva erä.
11553: 12 N:o 16
11554:
11555: Vuonna 1913 lausui ·eduskunta mielipiteenään, että val-
11556: tionra.utateiden virka- ja palvelusmiesten palkkausolot on
11557: asetettava täydellisen järjestelyn_ alaisiksi ja pienempiä palk-
11558: koja nauttivien palvelusmi-esten tarpeet silloin erikseen otet-
11559: tava huomioon, niin että alin vakinainen kuukausipalkka
11560: olisi 100 markkaa, minkätähden eduskunta edellä mainit-
11561: tujen tarkoitusten toteuttamiseksi otti 1914 vuoden budjet-
11562: tiin 4,800,000 markan määrärahan. Kun 1914 vuoden edus-
11563: kunta piti suotavana uuden palkkaussäännön voimaansaat-
11564: tamisen 1914 vuoden alusta, mutta edellämainitun 1914 vuo-
11565: den budjettiin otetun maärämhan ei enään ·katsottu täysin
11566: riittävän alimpiin palkkausluokkiin kuuluvain palvelusmies-
11567: ten palkkaolojen parantamiseen, pani eduskunta 1915 vuo-
11568: den budjettiin vuosia 1914 ja 19!115 varten yhteensä 1,150,000
11569: markan lisämäärärahan. Uutta palkkaussääntöä ei kuiten-
11570: kaan saatettu. voimaan vuonna 1914, vaan sen sijaan paran-
11571: nettiin 2 päivänfi, syyskuuta 1!H5 annetulla asetuksella val-
11572: tionrautateiden palkkiovirkamiesten ja palvelusmiesten palk-
11573: kauksia mainitun vuoden heinäkuun 1 päivästä alkaen siten,
11574: eHä vahimmaksi kuukausipalkkioksi tuli 100 markkaa. Tä-
11575: ten syntyneet menot on otettu huomioon edellä kohdissa 1-5.
11576: Viimeksimainittu asetus siis ainoastaan osittain I!luutti
11577: huhtikuun 24 päivänä 1907 Suomen valtionrautateille annet-
11578: tua palkkaussääntöä. Rautateitten virka- ja palvelusmiesten
11579: eläkkeet pysyivät samanmääräisinä kuin vastamainitussa
11580: sekä heinäkuun 13 päivänä 191'2 mainittujen rautateiden
11581: ylempäin ja alempain virkamiesten sekä palvelusmiesten elä-
11582: keoikeudesta annetussa asetuksessa sääd.etään.
11583: Vuoden 191!) palkkausjärjestelyn yhteydessä oikeutettiin
11584: Senaatti yksissä neuvoin Kenraalikuvernöörin kanssa jaka-
11585: maan kuukausiHain 25,000 markkaa ~ääntöpalk'kaisten vir-
11586: kamiesten palkanpai'annuksiksi, heinäkuun 1 päivästä 1915
11587: N:o 16 13
11588:
11589: lukien, siksi 'kunmes valtionrautateiden uusi palkkaussääntö
11590: tulee vahvistetuksi.
11591: Elokuun 18 päivänä 1917 annetulla asetuksella tuli uusi
11592: palkkaussääntö valtionrautateille vahvistetuksi ja on se pantu
11593: käytäntöön kuluvan vuoden heinäkuun 1 päivästä lukien.
11594: Uusi vuokratariffi on myöskin sanotusta päivästä alkaen as-
11595: tunut voimaan. Tästä johtuvat menot on huomattu edeUä
11596: ,muiden menojen" joukkoon, ehdotetun uuden palkkaussään-
11597: nön käytäntöönottamista varten, merkityn määrärahan koh-
11598: dalla.
11599: ,Muiden menojen" joukkoon merkitty määräraha palk-
11600: kauksen- ja kalliinajanlisäyksiksi valtionrautateiden palve-
11601: 'luksessa oleville henkilöil'le perustuu seuraaviin seikkoihin.
11602: Syyskuun 1 päivästä 1916 lähtien paraikaa jatkuvan sodan
11603: loppuun asti tai kunnes valtionrautateiden uusi palkkaus-
11604: sääntö tulee "\!ahvistetuksi, on niille v'altionrautateiden virka-
11605: ja palvelusmiehille, joiden vuotuinen pohjapalkka ei ole
11606: 6,000 markkaa suurempi, myönnetty palkanlisäystä, palk,
11607: kioluokkain mukaan lukien, alempana mainittu prosentti-
11608: määrä pohjapalkasta:
11609:
11610: 17 :nm~ssä palkkioluokassa 25 % pohjapalkasta
11611: 16:nnessa 23 % ' "
11612: "
11613: 15:nnessä 22 %
11614: " "
11615: 14:nnessä 21%
11616: 13 :nnessa
11617: "
11618: 19 %
11619: "
11620: " "
11621: 12 :nnessa 18 %
11622: " "
11623: ll:nnessä 17%
11624: " "
11625: 10:nnessä 15%
11626: " "
11627: 9 :nnessä 14 %
11628: " "
11629: 8:nnessa 13 %
11630: 7:nnessä
11631: " "
11632: 1'1%
11633: " "
11634: 14 N:o 16
11635:
11636: 6 :unessa palkkioluolms&a 10 % pohjapalka.&ta
11637: 5 :nnessä , 9 % ,
11638: 4:nnessä 8%.
11639: " "
11640: Viimeksi mainittu prosenttimäärä, 8 %, tulee niillekin
11641: virkamiehille, joilla on sekä palkkaa että palkkiota raha-
11642: säännön mukaan, mutta joid·en vuosipalkkaus ei ole 6,000
11643: markkaa suurempi.
11644: Kun nämä palkanlisäykset, e~intään 556 ja vähintään
11645: 15() markkaa vuodessa, eivät ole olleet riittävät, kun niitä
11646: on saanut nauttia ainoastaan ·osa valtionrautateiden .palve-
11647: luksessa olevaa henkilökuntaa ja kun vielä kaikkien elämän
11648: ylläpitoon tarpeellisten tavarain hinnat edelleen !Päivä päi-
11649: vältä kohosivat, myönsi Senaatti sekä Rautatiehallituksen
11650: esitysten että erinäisten rautatieläisjärje&töjen tekemäin ano-
11651: musten johdosta valtionrautateiden palveluksessa oleville hen-
11652: kilöille, niin vakinaisille kuin y limääräisillekin, tämän vuo-
11653: den huhtikuun 1 päivästä lähtien toistaiseksi kalliinajan-
11654: lisäystä seuraavain yleisten perusteiden mukaan:
11655:
11656: llenkilöille, joiden vuotuiset palkka- Kunkansit- Knnkausit-
11657: edut rahasoa ja luontoisetnina, tainen lisäys tainen lisäys
11658: ennen myönnetyt kalliinajan- henkilöille, henkilöille,
11659: lisäykset luknunotettuina, joilla on joilla ei ole
11660: yhteensä ovat: lapsia: lapsia:
11661: '*-' 9'mf.
11662: enint. 2·,000 mk . . . . . . . . . 100:- 80:-
11663: 2,001-4,000 , ........ 90:- 70:-
11664: 4,001-6,000 ........ 80:-'- 60:-
11665: "
11666: 6,001 mk. ja enemmän .... 70:- 50:-
11667:
11668: Siihen nähden, että elantokustannukset V·enäjällä ovat
11669: melkoista suuremmat kuin Suomessa, on Pietarissa ja Val-
11670: keasaaren-Pietarin rataosalla palveleville rautatieläisille
11671: N:o 16 H)
11672:
11673: myönnetty 25 %:n kmotus edelläma.inittuihin kuukautisiin
11674: lir,äyksiin.
11675: Kor,ka yhä edelleen kohoavien elantokustannusten takia
11676: viimeksi mainitut kalliinajanlisä.yksetkin huomattiin riittä-
11677: mättömiksi ja uusi p:alkkaussääntö, joka on vahvistettu· pää-
11678: asiallisesti vuonna 19·12 tehdyn ehdotuksen ja syy~kuun 2
11679: p:nä 1915 annetun asetuksen perusteilla, ei tuottanut huo-
11680: mattavampaa parannusta palkkauksiin nähden, on 1Sena,atti, _
11681: peruuttaen tätä ennen myönnetyt kalliinajanlisäykset, kat-
11682: sonut tarpeelliseksi myöntää kalliinajanlisäyksiä, kuluvan
11683: vuoden lokakuun 1 päivästä alkaen, alempana mainittujen
11684: perusteiden mukaisesti:
11685:
11686: virkailijalle, jolla on 4- tai useampi alle 18 vuoden ikäistä
11687: lasta, 300 markka~ kuukaudessa;
11688: virkailijalle, jolla on 1--3 alle 18 vuoden ikäistä lasta,
11689: 275 markkaa kuukaudessa;
11690: virkailijalle, jolla ei ole alle 18 vuoden ikäisiä lapsia 250
11691: markkaa kuukaudessa;
11692: ylimääräisille palvelijoille, jotka hoitavat avonaisia vir-
11693: koja tai sellaisia, jotka vastaavat menosäännössä löytyviä
11694: vakinaisia virkoja, riippumatta perhesuhteista, 250 markkaa
11695: kuukaudessa jos he ovat olleet ainakin 6 kuukautta valtion-
11696: rautateiden palveluksessa, muutoin 225 markkaa kuukau-
11697: dessa; sekä
11698: harjoittajille ja laskuapulaisille 100 markasta 250 mark-
11699: kaan kuukaudessa, riippuen siitä kuinka kauan he ovat olleet
11700: valtionrautateiden pa1veluksessa ja millä osastolla he pal-
11701: velevat. Sitä paitsi on Senaatti pysyttänyt ennallaan kaikille
11702: Viipurin-Pi_etarin rataosalla palveleville kuluvan vuoden.
11703: heinäkuun 1· p :stä alkaen myöntämänsä 50 markan kuukau-
11704: tisen kalliin paikkakunnan lisäkorotuksen sekä v:eturimiehille
11705: 16 N:o 16
11706:
11707: myönnetyn 50 markan kuukautisenkorvauksen menetetyistä
11708: virantoimitusrahoista.
11709:
11710: Tämän johdosta on ,muiden menojen" joukkoon näitä
11711: palkkauksen- ja kalliinajanlisäyksiä varte11: kuluvan vuoden
11712: osalle pantu arviolta 25,500,000 markan määräraha.
11713: EdeHä .esitetyillä perusteilla on valtionrautateiden vaki-
11714: nainen menosääntö 1917 vuoden budjettiehdotulrseen merkitty
11715: 168,872,700 markaksi.
11716:
11717: II. Eläkkeet ja erinäiset määrärahat.
11718: Tämän erän kohdalla oli vuonna 1916 menoja kaikkiaan
11719: 764,979 markkaa 19 penniä. Vuodeksi 1917 on määräraha-
11720: tarve laskettu seuraavaksi: rautatievirkakuiinan' eläkkeet ja
11721: apurahat 499,500 markkaa, va.hingonkorvauksia ruumiin-
11722: vammoista 360,000 markkaa, apumaksu valtionrautateide!n
11723: elälwlaito'kselle 170,000 markkaa, •lakkautuspalkkasääntö
11724: 31,500 markka·a ja hautausa·vuiksi eläkettä saavain virka-
11725: miesten kuolinpesille 6,000 markkaa eli yhteensä 1,067,000
11726: markkaa.
11727:
11728: 1 I 1. K o r o t j a 1 a i n o j e n v ä ih e n n y s m a k s u t.
11729: Puheena oleviin menoihin tarvitaan vuonna 1917 seuraa-
11730: vat määrärahat: korko ja kuoletus 188:9 vuoden la~nasta
11731: 1,624,000 markkaa, 189·5 vuoden lainasta 735,500 markkaa,
11732: 1898 vuoden lainasta 1,982,100 markkaa, 1901 vuoden lai-
11733: nasta 1,021,500 markkaa, 1003 vuoden lainasta. 408,600
11734: markkaa ja 1909 vuoden lainasta 2,226,6100 markkaa sekä
11735: näiden valtiolainain kurssitappioita, toimituspalkkioita ~a
11736: kustannuksia varten 2,140,700 markkaa •eli yhteensä
11737: 10,139,000 markkaa, mihin tulee lisäksi laamanninkäräjä-
11738: jyvärahastolle maksettavia 'korkoja 154,1'6<0 markkaa.
11739: • N:o 16 17
11740:
11741: Vuonna 1915 otti 'hallitus 30,000,000 markan suuruisen
11742: lyhytaikaisen kotimaisen lainan. Tämä laina on kokonaan
11743: käytetty kulkulaitosrahaston hyväksi 'kuten edellä olevasta
11744: kulkulaitosrahaston tilaa 1916 vuoden lopussa osattavasta bi-
11745: lanssista nä:kyy. Laina on nostettu kolmessa 10 miljoonan
11746: markan suuruisessa erässä, nimittäin 1 päivänä marraskuuta
11747: 1915 sekä 1 päivänä tammikuuta ja 1 päivänä maaliskuuta
11748: 1916 ja on takaisin maksettava 1 päivänä marraskuuta 1917.
11749: Lainan pääoma-alennus oli 1 % ja korko 5 %, jotka menot,
11750: edellinen 300,000 markkaa ja jälkimäinen 2, 74 7,2'22 markkaa
11751: 22 penniä, eli yhteensä 3,047,222 markkaa 22 penniä, on mer-
11752: kittäNä 1917 vuoden budJettiin.
11753: Osittain edellämainitun 30 miljoonan markan lainan ta-
11754: kais·inmaksamiseksi, osittain valtiovaraston kassan vahvista-
11755: miseksi otettiin tämän vuoden helmikuun 16 päivänä saadun
11756: määräyksen ja Senaatin seuraavan maaliskuun 24 •Päivänä
11757: tekemän päätöksen mukaisesti 75 llliljoonan markan suurui-
11758: nen laina tasa-kurssiin 5 1 / 2 % :n korolla, josta lainasta 45
11759: miljoonaa markkaa on nostettu viime huhtikuun 1 päivänä ja
11760: jäännös käytetään 1 päivänä marraskuuta ennenmainitun lai-
11761: nan maksamiseksi. Uuden lainan korko rvuodelta 1917 tekee
11762: 1,237,500 markkaa.
11763: Tämän lisä~si tulee vielä vuoden kuluessa otettujfmlyhyt-
11764: aikaisten vekselilainainkorot, noin 2,000,·000 markkaa.
11765: Tämä menoerä nousee siis kaikkiaan 16,577,882 mark--
11766: kaan 22 penniin.
11767:
11768:
11769: I V. 0 i k a i s u p r o s e n t t i.
11770:
11771: Tämä menoerä on budjettiehdotukseen merkitty 500 mar-
11772: kaksi.
11773:
11774: 2
11775: N:o 16 .
11776: V. A) Uutisrakennustyöt valmiill11.
11777: radoilla.
11778:
11779: Tämän esityksen mukana seuraavassa liitteessä tehdään
11780: tarkemmin selkoa niistä. uutisrakennustöistä, joita Rau-
11781: tatiehallituksen ehdotuksen mukaan olisi teetettävä val-
11782: miilla radoilla vuonna 1917. Samassa li·itteessä 1uetellaan
11783: niinikään n:ojen 1-13 ja 1'5 kohdalla määrärahat niiden
11784: ennakkomaksujen suoritukseksi, joilla on 'kustannettu erinäi-
11785: siä sota-ajan 'sekä liikekannallepanon että lisääntyneen tava-
11786: rankuljetuksen johdosta tarpeellisia töitä, joita Rautatiehal-
11787: litus Senaatin antamain määräysten mukaan osittain jo on
11788: teettänyt ja osittain paraikaa teettää.
11789: Suurin ehdotetuista määrärah'Oista, 3,000,000 markkaa,
11790: on merkitty Tornion-Haaparannan yhdysradan raken-
11791: nuttamista varten. Sittenkuin Venäljän ja Ruotsin kes-
11792: ken oli aikaansaatu sopimus Ruotsin ja Suomen valtion-
11793: rautateiden yhdistämisestä Tornionjoen poikki rakennetta-
11794: valla sill'alla, jonka sopimuksen mukaan työ oli a1otettava
11795: viimeistään syyskuun 1 päivänä 1916, määräisi S.enaa.tti elo-
11796: kuun 29 päivänä mainittua vuotta työt Suomen puolel1a rajaa
11797: heti alotettaviksi ja va.ltuutettiin Rautatiehallitus ennakko- ·
11798: maksuina käyttämään 750,000 markkaa sekä 1917 vuoden
11799: budjettiin sa:maa tarkoitusta varten merkitsemään 2,000,000
11800: markkaa. Suomen puolesta teetettäväin töiden kustannusar-
11801: vio nousee 5,000,000 markan vaiheille, mutta al."Vio on laa-
11802: dittu jouluku~ssa 1915, mistä lähtien raudan ja muiden tarve-
11803: aineiden hinta sekä työpalkat ovat paljon kohonneet ja yhä
11804: vaan kohoavat, jonka vuoksi lopullista kustannusarviota ei
11805: nykyään voi laatia. Vuonna 1917 on laskettu tarvittavan
11806: N:o 16 19
11807:
11808: 3,000,000 markkaa, josta summasta suun osa on varattava
11809: korvaukseksi Ruotsin valtionradoille, jotka ovat ottaneet huo-
11810: lekseen yhteisen sillan teettiimisen joen poikki.
11811: Sitä likinnä suurin määräraha, 2,600,000 markkaa, on
11812: merkitty Kttshelevkan välitysaseman rakennuttamisesta edel-
11813: täpäin maksettujen kustannusten suoritukseksi. Yhdyslii-
11814: kennettä venäläisten ratain kanssa alotettaessa järjesti Ve-
11815: näjän Nikolainrata Pietariin Kusheievkaan välitysaseman.
11816: Sen raiteet olivat alituisesti täynnä Suomen valtionrautateille
11817: siirrettäviä venä1äisiä vaunuja, jonka vuO:ksi venäläisille ra·
11818: doille meneväin suomalaisten vaunujen lä:hettäminen kävi
11819: ylen hankalaksi; sitäpa.itsi oli Suomen valtionrautateiden
11820: käytettävänä vain ahdas ja epämukava huoneusto venäläi-
11821: sen asematalon yläkerroksessa. Näiden vaikeuksien rpois-
11822: tamiseksi oli välttämätöntä Suomen valtionrautateitä varten
11823: rakentaa Kushelevkaan asema Nikolainradan samannimisen
11824: aseman kohdalle sekä laskea riittä.vän pitkät raiteet venäläi-
11825: sille radoille sii;rettäväin suomalaisten vaunujen lä:hettämi-
11826: seksi, ja onkin jo yksitoista tällaista raidetta laskettu sekä
11827: suuri osa tarpeellisia raikennuksia teetetty. HuMikiuussa
11828: 19M laadittu työkustannusarvio nousee 1,570,000 ruplaan
11829: eli kurssin 266: 6•6 2/ 3 mukaan 4,186, 700 markkaan, josta
11830: summasta 2,600,000 mal'kkaa on pantu 19'17 vuoden meno-
11831: sääntöön.
11832: Melkoisen suuri määräraha, 1,223,500 markkaa, on va-
11833: rattu uuden vaunukonepajan rakennuttamiseksi Fredriks-
11834: be~giin, koska tämmöisen lait~ksen aikoonsaa~inen on käy-
11835: nyt välttämättömäksi liikenteen kasvamisen johdosta.
11836: Raiteiden lujittamiseksi EUsenvooran-Sortavalan-
11837: Värtsilän, Antrean-VuoksennfJskan sekä Pieksämäen--
11838: Kt~opion rataosilla ehdotetaan 88:8,000 markan määrärahaa.
11839: 20 N:o 16
11840:
11841: Tämä työ on välttämätön, jotta näillä radoiila v<>isi kuljettaa
11842: raskasmallisia tavaravaunuja.
11843: Fredriksbergin ratapihan uudestirakMtamista varten oo
11844: merkitty 300,000 markan määräraha. Vastauksessaan esi-
11845: tykseen kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1915 huomautti 19H
11846: vuoden eduskunta, että seuraaville va:ltiopäiville annetta-
11847: vaan esitykseen olisi otettava sekä täydellinen ja tarkka
11848: selonteko että myös eri vuosien kesken jaettu kustannus-
11849: arvio Fredriksbergin asemalle suunnitelluista suurista uutis-
11850: rakennustöistä. Muuttuneiden olojen sekä nykyään ·hinnoi-
11851: tuksissa vallitsevan epävarmuuden johdosta ei 'kuitenkaan
11852: ole mahdollista laatia lähimainkaan paikkaansapitävää ar-
11853: viota tässä kohden. Nyt cpyydetty määräraha käytettäisiin
11854: maan lunastukseen.
11855: Muuten ehdotetaan mäS.rära:hoja erinäisiä tarpeellisiksi
11856: havaittuja töitä varten, joista huomattavimmat ovat: H~lsin
11857: gin ratapihan uudestirakennustyöt ja Keravan ratapihan laa-
11858: jentaminen, toisen satamalaiturin teettäminen Vesijärven ase-
11859: malle ~:>ekä Terijoen aseman uudestirakentaminen ynnä eri-
11860: näiset lisä- ja muutosmkennustyöt K~eravan, Järv~npäiiln,
11861: Oitin, Humppilan, Salon, Viipurin, Ollilan, Vihannin, Kou-
11862: volan, Parikkalan, Udelnajan ja Oulaisten asemilla. Näiden
11863: lisäksi tarvitaan määrärahoja kahden siirtonostakone~n hank-
11864: kimiseksi ja sijoittamiseksi Pietarin tavararatapihalle sekä ,
11865: kiveäruistöiden teettämiseksi Viipurin tavararataiJihalla ynnä
11866: erinäisiin töihin liilmnteen turvaamiseksi, nimittäin: lumi-
11867: auran hankkimiseksi neljänteen rata;jaksoon, lennätinjohd·on
11868: teettämiseksi Tam'Pereen ja Peipohjan asemain välille, 34
11869: vilkkuvalolaitteen hankkimisEiksi ja puhe!J.inyhtey·den toi-
11870: meenpanemiseksi vai~dekojujen ja as·emakonttorien välillä
11871: Tampereen-Tornion Ja Tampereen--Mäntyluodan rata-
11872: osill::J.
11873: N:o 16 21
11874:
11875: 1917 vuoden budjettiehdotukseen on edellämainitun ehdo-
11876: tuksen mukaisesti valmiil.la radoilla teetettäviä ·uutisraken~
11877: nustöitä varten merkitty arviolta 1'0,906,450 markkaa.
11878:
11879:
11880: V. B) Li i k k u v a n k a 1 u s t o n 1 i s ä ä m i n e n.
11881: Tähän ·tarkoitukseen esitetään varattavaksi:
11882:
11883: a) liikennöidyille radoille:
11884: Smk. Smk.
11885: 6 veturia, raskasta, tava-
11886: rajunia varten . . . . . . a 270,000:- 1,620,000:-
11887: 10 I & II l. boggie-päivä-
11888: vaunua ••••••••• 130,000:- 0 •• 1,300,000:-
11889: "
11890: 9 III l. s:n ·S:n 95,000:-
11891: ·~ 855,000:-
11892: "
11893: • • • • • • 0
11894:
11895:
11896:
11897:
11898: 290 katettua tavaravaunua
11899: .]arrumeen .......... 14,500:- 4,205,000:-
11900: "
11901: 860 s:n s:n jarrutta ~'
11902: 12,500:- 0 0 •• 10,750,000:-
11903: 115 avonaista s:n Jarrm-
11904: ne en ••••• 0 0 •• , ll,OOO:-
11905: 0 ••••• 1,26·5,000: -
11906: 385 s:n s:n jarrutta , 9,000:- • 0. 0 3,4·65,000:-
11907:
11908: b) Jyväskylän-Pieksämäen radalle:
11909: 4 veturia, raskasta, tavara-
11910: junia varten . . . . . . . . a. 270,000: -- 1,080,000: -
11911: 60 katettua tavaravaunua
11912: jarruineen . . . . . . . . . . , 14,500:- 870,000:--
11913: 190 s:n s:n jarrutta .... , 12,500:- 2,3·75,000:-
11914: 1 lumiaura 28,000:-
11915:
11916: c) H iitolan:_R(lflSHlin rarlJalle:
11917: 10 veturia, raskasta, tava-
11918: rajunia varten ....... a 270,000: -- ~ 2,700,000:-
11919: 22 N:o 16
11920:
11921: 80 katettua tavaravaunua
11922: jarruinee'n . . . . . . . . . . a 14,500:- 1,160,000:-
11923: 270 s :n s :n jarrutta . . . . , 12,500:- 3,375,000:-
11924: 1 lumiaura 28,000:-
11925: Yhteensä 35,076,000:-
11926:
11927: Edellä ehdotettuun liikkuvan kaluston lisäämiseen näh-
11928: den on huomautettava, että sitä on vaatinut välttämätön
11929: pakko ja vuosikausien kuluessa saavutettu kokemus, sillä sekä
11930: veturien että matkustaja- ja tavaravaunujen lukumäärä on
11931: jo kauan ollut riittämätön. Ehdotuksessa lueteliuiMa tavara-
11932: vaunuista on 2,000 yhdysliikennevaunua, joiden tarpeelli-
11933: suutta ei tarvinne erityisesti perustella.
11934: Nykyisten poikkeuksellisten olojen vallitessa on ehdotuk-
11935: seen liikkuvan kaluston lisäämiseksi otettu ainoastaan sellai-
11936: set veturit .ia vaunut, jotka jo ovat tilatut tai joita varten
11937: aineksia on voitu hankkia. Kaikki ehdotukseen merkityt ve-
11938: turit, sekä vanhoja että uusia ratoja varien, ovat jo raken-
11939: netut valmiiksi Amerikassa sekä maksetut ja osa niistä on
11940: aivan piakkoin tänne odotettavissa. Vaikkakin kaiken liik-
11941: kuvan kalu~:,tqn hinnat, kuten ehdotuksesta näkyy, ovat ta-
11942: vattoman korkeat, on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi ottaa
11943: ehdotukseen sellaisia vaunuja, jotka ovat erittäin tarpeen
11944: vaatimia ja joiden rakentamisesta Senaatti on aikaisemmin
11945: määrännyt. Keskeytys vaunujen valmistamisessa voi tuskin
11946: tulla kysymykseenkään jo siitäkin syystä, ett'ei vaununval-
11947: mistustyöhön erikoisesti harjaantuneen työkunnan eroitta-
11948: rnista voi pitää järkiperäisenä toimena, jota paitsi vaunun-
11949: valmistuksen keskeyttäminen olisi töiden yhtäjaksoisuudelle
11950: epäedullinen, koska konepajain eri osastojen työt ovat ·ouu-
11951: ressa määrin toisiltaan riippuvat.
11952: N:o 16 23
11953:
11954: Edellä lausutun johdosta on liikkuvan kaluston lisäämi-
11955: seksi 1917 vuoden budjettiehdotukseen merkitty arviolta
11956: 35,076,000 markkaa.
11957:
11958:
11959: VI. M ä ä r ä r a h a t r a u t a t i e r a k e n n u k s i a
11960: varten.
11961:
11962: J yväskylän-Pieksärnäen ratarakennus. Alkuperäinen
11963: kustannusarvio päättyi 16,170,000 markkaan, josta summasta
11964: kuluvan vuoden alkuun asti on käytetty 15,000,000 mark-
11965: kaa. Määrärahasta on siis jälellä 1,4 70,000 markkaa. Kun
11966: tä.p.än ratarakennukseen tarvittavat ratakiskot tarvikkeineen
11967: . on hankittu Venäjän kulkulaitosministeriön toimesta, mutta
11968: tietoa kustannuksista ei vielä ole saatu, ei tarvittavan määrä-
11969: rahan lopullinen summa ole nykyään mainittavissa. Muista
11970: kustannuksista on Tie- ja vesirakennusten ylihallitus antanut
11971: seuraavat tiedot.
11972: Puheena olevaa, kuluvana vuonna valmistuvaa rataraken-
11973: nusta varten tarvittava lisämääräraha nousee, lukuun otta-
11974: matta ratakiskojen ja kiskotarvikkeiden kustannuksia,
11975: 5,350,000 markkaan ja jakautuu seuraaviin ..eriin: .
11976: Yleisiä kustannuksia, niinkuin !palk-
11977: kioita, matkarahoja, konttorihuo-
11978: neustojen vuokria y~ m. . . . . . . . . . . Smk. 216,125:-
11979: Pakkolunastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 4,000:-
11980: Pengerrystyöt: vielä teettämättömät
11981: leikkaustyi}t, penkereen täyttäminen,
11982: tunnelilouhinta y. m ............ .
11983: "
11984: Sillat: siltakaaret ja niiden kokoon}lano,
11985: väyläin ruoppaus .............. . 795,187: 50
11986: "
11987: 24 N:o 16
11988:
11989: Päällysrakennll1l: ratakiskojen , naulaa-
11990: minen, rata;penkereen soraaminen ja
11991: vaakitseminen ................. . Smk. 854,400:-
11992: Tiesillat ja ylikäytävät ........... . 14>6,400:-
11993: "
11994: Huonerakennukset ................ . 3-40,460:-
11995: "
11996: Lennätin- ja puhelinjohto .......... . 4,000:-
11997: "
11998: Merkinautolaitteet sekä asemain varus-
11999: taminen liikennettä varten ..... . 94,000:--
12000: "
12001: Liikkuva kalusto ................. . 1,200,000:-
12002: "
12003: Sairaanhoito ..................... . 22,050:-
12004: "
12005: Varasto ......................... · 33,477: 50
12006: "
12007: --------------------------
12008: Yhteensä Smk. 5,3150,000:-
12009:
12010: Täihän tulevat lisäksi kustannukset Venäjän kulkulaitos-
12011: ministeriön välityksellä hankituista. raidetarpeista, nimittäin
12012: rata- ja sidekiskoista, pohjalaatoista, kiskonaul.oista ja ·kisko-
12013: puHeista. Toistaiseksi on maksettu ainoastaan rautatierahti
12014: Vladivostokista Pieksämäelle ja Jyväskylään, mutta ei ameri-
12015: kalaisten tehtaiden laskuja eikä tavarain kuljetusta Vladivos-
12016: tokiin, joita kustannuksia ei vielä tunneta. Mainittujen rai-
12017: detarpeiden kokonaispaino on noin 7,800 tonnia. Jos niiden
12018: "
12019: oletetaan maksavan keskimäärin 400 markkaa tonni Vladi-
12020: vostokissa, tarvittaisiin suoritukseksi 3,120,000 markkaa, jo-
12021: ten koko ratarakennusta varten olisi tarpeen }isämäärärahaa
12022: 8,4 70,000 markkaa.
12023: Se seikka, että •kustannukset näin suuressa määrin ylit-
12024: tävät arviosumman, johtuu pääasiassa siitä, että hinnat tarve-
12025: aine- ja työmarkkinoilla ovat tavattomasti kohonneet, mutta
12026: osaksi siitäkin, että työtä suuremmilla työmailla on Senaa-
12027: tin käskystä suuressa määrin j.oudutettu kustannuksiin ikat-
12028: somatb. Kun kuitenkin Rautatiehallitus liikkuvan kaluston
12029: lisäämistä koskevaan ehdotukseensa on pannut määräralhan
12030: N:o 16 25
12031:
12032: tällaisen kaluston lisäiämiseksi tässäkin puheena olevalla ra-
12033: dalla, voidaan poistaa Tie- ja vesirakennusfen ylihallituksen
12034: merkitsemät 1,200,000 markkaa, joten ratarakennusta varten
12035: tarpeellinen lisämääräraha väihenee 7,270,000 markkaan.
12036: Koko määräraha, lukuun otettuna alkuperäisestä määrära-
12037: hasta jälellä oleva osa, on siis 8,740,000 markkaa.
12038: Hiitolan-Raasulin ratarakennus. Tämän ratarakennuk-
12039: sen alkuperäinen kustannusarvio päättyi 18,430,000 mark-
12040: kaan, josta summasta oli kuluvan vuoden alkuun osotettu
12041: 14,500,000 markkaa ja jälellä siis on 3,9,30,000 markkaa.
12042: Viimemainittu summa on kuitenkin riittämätön radan val-
12043: miiksi saattamiseen. Tämänkin radan raidetarpeet on han-
12044: kittu Venäjän kulkulaitosministeriön toimesta eikä hankin-
12045: takustannuksia vielä tunneta, minkätähden rakennustyön lo-
12046: pullisten kustannusten määrä ei ole mainittavissa, mutta
12047: muista kustannuksista on Tie- ja vesirakennusten ylihallitus
12048: antanut alempana 'esitetyt tiedot.
12049: Puheena olevaa ratarakennusta varten, joka on aikomus
12050: saada valmiiksi syyskuun 1 päivään 1918, ta.rvitaan, rata-
12051: kiskoja ja kiskotarvik,keita lukuun ottamatta,. 6,900,000 mar-
12052: kan lisämääräraiha, joka ja'kautuu seu'raaviin eriin:
12053:
12054: Yleisiä kustannUiksia, niinkuin palk-
12055: kioi'ta, matkarahoja, konttorihuo-
12056: noostojen vuokria y. m. . ...... . Smk. 29,5,000:-
12057: Pa:kkolunastus (likimäärin) ....... . 1,800,000: - ·
12058: "
12059: Pengerrystyöt ................... . 861,000:-
12060: Rummut ja sillat ................ .
12061: "
12062: 638,000:-
12063: "
12064: PäällysraJkennus: ratakiskojen naulaa-
12065: minen, penkereen soraaminen ja
12066: vaakitseminen ................ . 1,76:7,000:-
12067: Tiesillat ja ylikäytävät 205,000:-
12068: "
12069: 26 N:o 16
12070:
12071: Huonerakennubet ............... . Smk. 2,56,6,500:-
12072: Lennätin- ja puhelinjohto ......... . 5,000:-
12073: "
12074: Ratatarvikkeet ......•............ 440,000:-
12075: "
12076: Liikkuva kalusto (kustannusarvion
12077: mlikaan) .................... . 2,5912,000:-
12078: "
12079: Sairaanhoito .................... . 30,000:-
12080: "
12081: Varasto ........................ . 50,500:-
12082: "
12083: Riitalan aseman laajennus 230,000:--
12084: "
12085: Yhteensä Smk. 11,480,000: -
12086:
12087: Ratarakennusta varten aikaisemmin
12088: osatetuistu varoista on vuoteen 19i 7
12089: varattu ........ ;·· . . . . . . . . . . . . . Smk. 4,580,000:-
12090: Tarvittava lisäys Smk. 6,900,000: -
12091:
12092: Tähän tulevat lisäksi kustannukset Venäjän kulkulaitos-
12093: ministeriön toimesta ihankituista raidetarpeista, joista ainoas-
12094: taan rautatierahti Vladivostokistu Hiitolaan on maksettu,
12095: muUa muita hankintåkusbinnuksia ei vielä tunneta. Puheena
12096: olevain raidetarpeiden kokonaispaino on 1'2,500 tonnia. Jos
12097: kustannukset oletetaan keskimäärin 400 markaksi tonnilta
12098: Vladivostokissa, tarvittaisiin niiden suoritukseen 5,000,000
12099: markkaa. Ratarakennusta varten tarpeellinen lisämääräraha
12100: kohoaisi siten 11,900,000 markkaan.
12101: Edellä jo mainituista syistä ovat alkuperäisessä kustan-
12102: nusarviossa lasketut summat tälläkin ratarakennuksella
12103: tulleet suuresti ylitetyiksi. Lisäksi tulee, että Venä-
12104: jän rajalle 'rakennetulle raja-asemalle on Rautatiehalli-
12105: tuksen ja Pietarissa yhdysliikenteen järjestämistä varten
12106: olevan komitean pyynnöstä teetetty raidelaitteita, kuormaus-
12107: laitureita ja huonerakennuksia paljon laajemmassa mitassa
12108: kuin ratarakennussuunnitelmaa laadittaessa pidettiin tar-
12109: peellisena. Kun Rautatiehallitus on liikkuvan kaluston li-
12110: N:o 16 27
12111:
12112: säämistä tarkoittavaan ehdotukseensa merkinnyt määrärahan
12113: tämänkin radan liikkuvan 'kaluston lisäämiseksi, voidaan
12114: edellä .esitetystä kustannusarviosta poistaa samaa tarkoitusta
12115: varten merkitty erä, 2,592,000 markkaa, joten 'puheena olevaa
12116: ratarakennusta varten tarpeellinen lisämäärära1ha vähenee
12117: 9,308,0QO markkaan. Koko rakennusmäärämha, lukuun otet-
12118: tuna alkuperäisestä arviosummasta jälellä oleva osa,
12119: 3,930,000 markkaa, on 13,238,000 markkaa. Jotta rata ko·
12120: konaisuudessa~n valmistuisi kesällä 1918, tarvitaan vuo·
12121: deksi 1917 1'2,430,000 markkaa.
12122: Ylivieskan--Iisalmen yhdysrata. Edus'kunta on jo usean
12123: kerran, viimeksi vuoden 1914 valtiopäivillä, määrännyt va-
12124: roja Ylivieskan-Haa,pajärven-Iisalmen rautatien rakenta-
12125: miseksi. Näid,en päätösten mukaisesti on vuoden 19'17 bud'-
12126: jettiin merkitty 1,000,000 markan määräraha töiden alka-
12127: miseksi mainitulla ratarakennuksella.
12128:
12129: VII. M ä ä r ä r a h a P o r v o o n - K e r a v: a n r a u t a-
12130: t i e :n 1 u n a s t a m i s t a v a r t e n.
12131: Sittenkuin liikenne Porvoon-Keravan yksityisradalla
12132: viime kesänä lakon johdosta oli loppunut ja sovinnonhieronta
12133: radan johtokunnan ja lakossa olevan henkilökunnan kesken
12134: ei tuloksena tuottanut liikenteen jälleen avaamista, mikä kui-
12135: tenkin monesta syystä oli sangen tarpeellinen, semminkin
12136: kun syksyllä laivaliikekin tulisi päättymään, nousi kysymys
12137: siitä olisiko radan liikenne ~ota-ajaksi otettava va'ltion hal-
12138: tuun vaiko rata valtiolle lunastettava. Asiantuntijain toimit-
12139: tamassa katselmuksessa ja arvioimisessa laskettiin kyseessä
12140: olevan rautatien sekä sen laitosten ja varastojen arvo lähes
12141: 2,800,000 markaksi, ja kun nämä tarjottiin lunastettaviksi
12142: 1,850,000 markan hinnasta, katsottiin kauppa valtiolle edul-
12143: liseksi, jonka vuoksi Senaatti viime lokakuun 2 päivänä päätti
12144: 28 N:o 16
12145:
12146: lunastaa mainitun radan valtiolle ja merkitään sen vuoksi
12147: budjettiehdotukseen sanottu kauppasummaa, 1,850,000 mark-
12148: kaa.
12149:
12150: VIII. M ää r är ah a r a u t a ti et u t ki mu k sia
12151: varten.
12152: Rautatietutkimusten kustantamiseksi osotettaneen vuo-
12153: deksi 1917, samoin kuin edellisinäkin vuosina on ollut laita,
12154: 50,000 markkaa. Hallitus katsoo, että Oulun-Vaalan-
12155: Nurmeksen ja Turun-Uudenkaupungin ratasuunnat olisivat
12156: ennen muita otettavat tutkittaviksi.
12157:
12158: Osastojen I -VIII kohdalla lueteltujen menojen summa
12159: vuodelta 1917 nousee kaikkiaan 256,570,5r32 ·markkaan 22
12160: penniin.
12161:
12162:
12163: Kun ennen mainittua tulosummaa, 263,319,416 markkaa
12164: 83 penniä, vastaan asetetaan menosumma 256,570,532 mark-
12165: kaa 22 penniä, saadaan 6,748,884 markkaa 6r1 penniä tekevä
12166: ylijäämä.
12167: Koska tämä ylijäämä ei riitä edes tiliasemassa näkyvien
12168: kassalainojen suorittamiseen, käy tästä selville, että suuren-
12169: lainen laina tarvitaan kul'kulaitosrruhaston vahvistamiseksi
12170: osittain edellisenä vuonna syntyneen vajauksen täyttämi-
12171: seksi ja sota-aikana otettujen väliaikaisten lainain suorituk-
12172: ::.eksi, osittain sen liikepääoman hankkimiseksi rahastoon,
12173: mikä aina on sidottuna ennakkomaksuihin, kassaliikkeen yl-
12174: läpitoon sekä kaikenlaisiin rautateille tarpeellisiin tarveainei-
12175: siin ja varastoihin, osittain vihdoin varain saamiseksi seuraa-
12176: vana vuonna rakennettaviin uusiin rautateihin, minkätähden
12177: Eduskunnalle tulee annettavaksi eri esitys tarpeellisen suu-
12178: ruisen lainan ottamisesta.
12179: N:o 16 29
12180:
12181: Edellä esitettyj-en laskelmain ja ehdotusten perusteella
12182: annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa'Va ehdotus
12183: kulkulaitosrahaston 1917 vuoden budjetiksi.
12184:
12185:
12186: Kulkulaitosrahaston budjetti vuodelle 1917.
12187: T.u 1 o t:
12188: Smk. Smk.
12189: Valtionrautateiden koko-
12190: naistulot . . . . . . . . . . . . 14'8,500,000:-
12191: Korot . . . . . . . . . . . . . . . . . 50,000:-
12192: Oikaisurahat ja satunnai-
12193: set tulot ........... . 10,100:-
12194: Korvaus postinkuljetukses-
12195: ta valtionrautateillä
12196: vuonna 19'17 . . . . . . . . 3,400,000:- 151,960,100:-
12197: Siirto valtiorahar,tosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36,359,316,: 83
12198: 1917 vuod·en laina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75,000,000:-
12199: Yhteensä Smk. 263,319,4'1 6: 813
12200:
12201: Menot:
12202: Smk.
12203: Valtionrautateiden vakinainen menosääntö. . 16~,872, 700:-
12204: Eläkkeet ja erityiset määrärahat . . . . . . . . 1,067,000:-
12205: V altiolainain vuotuismak:i-
12206: sut sekä provisiot ja
12207: lwlut niistä . . . . . . . . 13,186,222: 22
12208: Korko· laamanninkäräjäjy-
12209: värahastolle . . . . . . . . . 154,1'60:-
12210: Korkoa 1917 vuoden 'lai-
12211: nasta . . . . . . . . . . . . . . 1,237,500:-
12212: Korkoa lyhytaikaisir,ta vek-
12213: selilainoista . . . . . . . . . 2,000,000:- 16,577,882: 22
12214: 30 N:o 16
12215:
12216: Oikaisuprosenttia 500:-
12217: Uutisrakennustöitä varten
12218: valmiilla radoilla, ar-
12219: violta . . . . . . . . . . . . . . 10,906,450:-
12220: I.iikkuvan kaluston lisää-
12221: miseksi, arviolta . . . . . 3·5,076,000:- 45,982,450:-
12222: J yvi1sky Iän-PieksäJmäen
12223: ratarakennusta vart-en 8,740,000:-
12224: '
12225: Hiitolan-Raasu1in rata-
12226: rakennusta varten 12,430,000:-
12227: Ylivieskaa-Iisa.Imen rata-
12228: rakennusta varten .... 1,000,000:- 22,170,000:-
12229: Porvoon-Keravan rautatien lunastamista
12230: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,850,000:-
12231: Rautatietutkimuksia varten . . . . . . . . . . . . 50,000:-
12232: Ylijäämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,748,884: 61
12233: Yhteensä Smk. 263,319,4'16: 83
12234:
12235:
12236: HeLsingissä, marraskuun 30 päivänä 1917.
12237:
12238:
12239: Suomen Senaatin päät"öksen mukaan
12240:
12241: Kulkulaitosten ja yleisten töiden toimituskunnan
12242: päällikkö
12243: J almar Castren.
12244:
12245:
12246:
12247:
12248: A. V. Ruotzi.
12249: Liite.
12250: Ehdotus uutisrakennuksiksi valmiilla radoilla
12251: vuonna 1917.
12252: Smk.
12253: 1. Määräraha sen 167,000 markan suurui-
12254: sen ennakkomaksun korvaamiseksi, jon-
12255: ka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehal-
12256: lituksen käyttämään uusien raiteiden
12257: rakentamiseen Pietarin tavararatapihalle.
12258: · Otetaan Senaatin päätöksen mukaan tou-
12259: kokuun 11 p:ltä 1915 ............. . 167,000:-
12260: 2. Määri!raha sen 278,900 markan suurui-
12261: sen ennakkomaksun korvaamiseksi, jon-
12262: ka Senaatti maaliskuun 29 p :nä 1915 on
12263: oikeuttanut Rautatiehallituksen käy;ttä-
12264: tnään 6 uuden junainkohtaamispaikan
12265: järjestämiseen sekä uusien sivuraiteiden
12266: rakentamiseen ja JO olevi,en raitei-
12267: den pidentämiseen seitsemällä Vii:purin
12268: -Riihimäen-Tampereen rataosan ase-
12269: malla. Myönnetystä 278,900 markan
12270: ennakkomaksusta vähennetään kustan-
12271: nukset, 2r2,500 markkaa, raiteiden mken-
12272: tamisesta y. m. Simolan asemalla, koska
12273: sanottua työtä varten myönnettiin eri-
12274: tyinen määräraha vuoden 1915 uutis-
12275: rakennusmenosäännössä, minkä tähden
12276: tähän otetaan 278,9~0- 22,500 256,400:-
12277: 32 N:o 16
12278:
12279: 3. Määräraha sen 44,000 markan suuruisen
12280: ennakkomaksun korvaamiseksi, jonka
12281: Senaatti on oikeuttanut Rautatiehalli-
12282: tuksen suorittamaan maa- ja vesialueen
12283: pakkolunastamista varten Skurun ase-
12284: malla. Otetaan Senaatin päätöksen mu-
12285: kaan huhtikuun 23 päivältä 1913 .... 44,000:-
12286: 4. Määräraha sen 160,000 markan suurui-
12287: sen ennakkomaksun korvaamiseksi, jon-
12288: ka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehal-
12289: lituksen käyttämään töiden lopettami-
12290: seen Härmän soraraiteella. Otetaan Se-
12291: naatin päätöksen mukaan kesäkuun 15
12292: päivältä 1915 ..................... . 160,000: ·--
12293: 5. Määräraha niiden 86,7 50 ja 34,300 mar-
12294: kan suuruisten ennakkomaksujen kor-
12295: vaamiseksi, jotka Senaatti on oikeut-
12296: tan u t· Rauta tiehaUi tuksen käyttämään
12297: erinäisten töiden suorittamiseen ·Tor-
12298: mon asemalla, kuten raiteiden raken-
12299: tamiseen, tavaramakasiinin laajentami-
12300: seen, väliaikaisen tulli- Ja ra vintolara-
12301: kennuksen rakentamiseen y. m. Otetaan
12302: Senaatin päätösten mukaisesti touko-
12303: kuun 18 päivältä 1915 Ja kesäkuun 6
12304: päivältä 19M ..................... . 121,050:-
12305: 6. Määräraha sen 77,000 markan suurui-
12306: sen ennakkomaksun korvaamiseksi, jon-
12307: ka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehal-
12308: lituksen käyttämään raiteiden rakenta-
12309: miseen Lahdenpohja:n, satamaan. Ote-
12310: taan Senaatin päätöksen mukaan kesä-
12311: kuun 13 päivältä 1916 ........... . 77,000:-
12312: . N:o 16 33
12313:
12314: 7. Määräraha sen H, 700 markan suuruisen
12315: ennakkomaksun korvaamiseksi, jonka
12316: Senaatti on oikeuttanut Rautatiehalli-
12317: tuksen käyttämään raiteiden rakenta-
12318: miseen Sortavalan satama-asemalle. Ote-
12319: taan Senaatin .päätöksen mukaan kesä-
12320: kuun 13 päivältä 1916 ............. . 11,700:-
12321: - 8. Määräraha sen 1,223,500 markan suu-
12322: ruisen ennakkomaksun korvaamiseksi,
12323: jonka Senaatti on oikeuttanut Rauta-
12324: tiehallituksen käyttämään uuden vau-
12325: nukonepajan rakentamiseen Fredriks-
12326: bergiin. Otetaan 'Senaatin päätöksen
12327: mukaan kesäkuun 27 päivältä 1916 . . 1,2·23,500:-
12328: 9. Määräraha sen 70,000 markan suurui-
12329: sen ennakkomaksun korvaamiseksi, jon-
12330: ka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehal-
12331: lituksen käyttämään erinäisten val-
12332: tionrautateiden rautatiesiHain vartioimi-
12333: sesta aiheutuvien tarpeellisten töiden ja"
12334: laitosten kustantamiseen liikekannalle-
12335: panon aikana. Otetaan Senaatin pää-
12336: töksen mukaan heinäkuun 25 päivältä
12337: 1913 .. ·...................... ·.... . 70,000:-
12338: 10. Määräraha sen 75,000 markan suurui-
12339: sen ennakkomaksun korvaamiseksi, jon-
12340: ka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehal-
12341: lituksen käyttämään erinäisiin töihin ja
12342: laitoksiin Suomen valtionrautateiden
12343: saattamista varten siihen kuntoon, että
12344: mahdollinen liikekannallepano vaikeuk-
12345: sitta voidaan suorittaa. Otetaan Se-
12346: B
12347: 34 N:o 16
12348:
12349: naatin päätöksen mukaan lokakuun 8
12350: päivältä 1913 . : ................... . 75,0~:-
12351: 11. Määrämha sen 173,400 markan suurui-
12352: sen ennakkomaksun korvaamiseksi, jon-
12353: ka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehal-
12354: lituksen käyttämään Huopalahden laitu-
12355: rin muodostamista varten asemaksi. Ote-
12356: taan Senaatin päätöksen mukaan touko-
12357: kuun 16 päivältä 1916 ............. . 173,400:-
12358: 12. Määräraha sen 300,000 markan suurui-•
12359: sen erän korvaamiseksi, joka Senaatin
12360: päätöksen mukaan toukokuun 30 päi-
12361: vältä 1916 on saatu ottaa laina-ksi Fred-
12362: riksbergin ratapihan muodostamiseksi
12363: myönnetystä määrärahasta Helsingin
12364: ratapihan muodostamista varten ..... . 300,000:-
12365: 13. Määräraha sen 70,500 markan suuruisen
12366: ennakkomaiksun korvaamiseksi, jonka
12367: Senaatti on oikeuttanut 1 Rautatiehalli-
12368: tuksen käyttiimään pohjaved'8lloton ra-
12369: kentamiseen Viipurissa. Otetaan , Se-
12370: naatin paätöksen mUikaan syyskuun 26
12371: päivältä 1916 ..................... . 70,500:-
12372: 14. Määräraha vuodelle 1917 Tomrion-Haa-
12373: parannan yhdysradan V enäciänpuoleisen
12374: osa~ rakentamiseksi. Otetaan Senaatin
12375: päätöksen mukaan elokuun 29 :päivältä
12376: 1916 ........................ : . . . . 3,000,000:-
12377: 15. Määräraha sen •enna~komaksun korvaa-
12378: miseksi, jonJka Senaatti päätöksellä maa-
12379: liskuun 21 päivältä_ 1916 on määrännyt
12380: N:o 16 35
12381:
12382: Rautatiehallituksen käyttämään Kushe-
12383: lefkan aseman rakentamiseen. Kus,tan-
12384: nuslaskun mukaan huhtikuun 2,8 päi-
12385: vältä 1916 nousee kustannus tästä
12386: 1,570,000 rupla.ksi a kurssin 266: 66 2/a
12387: mukaan = 4,186, 700 markkaa, josta
12388: vuodelle 1917 otetaan . . . . . . . . . . . . . . . 2,600,000:-
12389: 16. Määräraha raiteen vahvistamiseksi rata-
12390: osill!! Elisenvaara-Sortavala-Värtsi-
12391: lä, Antrea-V udksenniska sekä Pieik,sä-
12392: mäki-I\uopio. Ennakolta myönnetty
12393: Senaatin päätöksellä huhtikuun 2'7 päi-
12394: vältä 1917 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 888,000:-
12395: 17. Lisämä:äräraha Fredriksbergin ratapi-
12396: han uudestaanmuodostamista varten.
12397: Vuodelle 1917 otetaan ............. . 300,000:-
12398: 18. Lisämääräraha Helsingin ratapihan uu-
12399: delleen rakentami,seksi ............ ~ .
12400: 19. Määräraha Keravan ratapihan laajenta-
12401: miseksi. Koko kustannus nousee 270,000
12402: markkaan. Vuodelle 1917 otetaan .... 100,000:-
12403: 20. Määräraha pohjavedenoton rakentami-
12404: seksi Keravan asemalle ............. . 14,100:-
12405: 21. Määräraha Järvenpään aseman vesitor-
12406: nin kohottamiseksi sekä uuden 50 m 3 :n
12407: vesisäiliön hankkimiseksi ........... . 15,200:-
12408: 22. Määräraha asuntorakennuksen rakenta-
12409: miseksi Oitin aseman asemapäällikölle
12410: sekä vanhan asemara1kennukserr muutta-
12411: mis·eksi suuremman tilan hankkimiseksi
12412: virkahuoneustoja varten ........... . 30,000:-
12413: 36 N:o 16
12414:
12415: 23. Määräraha asuinkasarmin rakentami-
12416: seksi Humppilan asemalle, joka raken-
12417: nus sisältää huoneustoja 1 kirjurille, 1
12418: sähköttäjälle ja 2 asemamiehelle ..... . 32,000:-
12419: 24. Määräraha Salon asemau tavaramakasii-
12420: nin lisärakennusta varten ........... . 17,500:-
12421: 25. Määräraha kahden 5 tonnin nostoranan
12422: hankkimiseksi ja; asettamiseksi Pietarin
12423: tavararatapihalle .................. . 16,000:-
12424: 26. Määräraha kuormaus-. ja purkamiskatu-
12425: jen kiveäimiseksi vapaakuormausraitei-
12426: den luona Viipurin tavararatapihalla
12427: 6,600 m 2 a 4:- .................. . 2!6,400:-
12428: 27. Määräraha tulevien tavarain makasiinin
12429: laajentamise'ksi Viipurin asemalla ..... 80,000:-
12430: 28. l\Iääräraha pikatavaramakasiinin raken-
12431: tamiseksi Ollilan asemalle. Merkitään
12432: Senaatin päätöksen johdosta marraskuun
12433: 28 päivältä 1916 ................. . 7,000:-
12434: 29. Määräraha lumiauran hankkimiseksi
12435: 4 :nteen ratajruksoon. Merkitään Senaa-
12436: tin pifåtöksen johdosta marraskuun 218
12437: päivältä 1916 ..................... . 10,000:-
12438: 30. Määräraha .sähköttäjänasunnon rakenta-
12439: miseksi Vihanuin asemalle. Merkitään
12440: Senaatin päätöksen johdosta joulukuun
12441: 28 päivältä 1916 ................. . 10,000:-
12442: 31. Määräraha ratatyÖläisten ruokalaraken-
12443: nuksen rakentamiseksi Kouvolan ase-
12444: malle. Merkitään Senaatin 'Päätöksen
12445: johdosta tammikuun 2,3 päivältä 1917 12,000:-
12446: N:o 16 37
12447: .
12448: 32. Määräraha telegraafijohdon rakentami-
12449: seksi Tampereen Ja Peipohjan asemien
12450: välille. Merkitään Senaatin päätöksen
12451: johdosta tammikuun 23 'Päivältä 1917 .. 38,000:-
12452: 33. Määräraha Viipurin lähtevän tavaran
12453: asemalla olevan peittokuivaushuoneen
12454: sisustamiseen huoneustoksi yhdysliiken-
12455: netoimistoa varten. Merkitään\ Senaatin
12456: päätöksen johdosta tammikuun 23 päi-
12457: vältä 1917 ....................... . 6,000:-
12458: 34. Lisämääräraha 'l'erijoen aseman muodos-
12459: tamista varten. llferkitään Senaatin pää-
12460: töksen' johdosta helmikuun 6 pärivältä
12461: 1917 0 0 0 •• 0 ••••••••• 0 ••••••••••••• 250,000:-
12462: 35. Määräraha kiiäntöraiteen rakentamiseksi
12463: vetureita varten Maas1kolan tavararata-
12464: pihalle Viipurin .asemalla. Merkitäiän
12465: S-enaatin päätöksen johdosta maaliskuun
12466: 1 päivältä 1917 ................... . 27,000:-
12467: 36. Määräraha asemaral>ennuksen rakenta-
12468: miseksi Parikkalaan, palaneen tilalle.
12469: Merkitään Senaatin pä:ätöksen johdosta
12470: maaliskuun 6 päivältä 19'1 7 ......... . 35,000:-
12471: 37. Määräraha toisen satamalaiturin raken-
12472: tamiseksi Vesijärven asemalle. Merki-
12473: tään Senaatin päätöksen iohdosta maa-
12474: liskuun 6 päivältä 1'917 ........... . 2{)0,000:-
12475: 38. Määräraha vedenottolaitteen rakentami-
12476: seksi U delnajan asemalle. Merkitään Se-
12477: naatin päätöksen johdosta maaliskuun '20
12478: päivältä 1917 . . .................. . 18,000:-
12479: 38 N:o 16
12480:
12481: 39. Määräraha 34 vilkkuvalolaitteen hank-
12482: kimiseksi. Merkitään Senaatin 'Päätök-
12483: sen johdosta joulukuun 5 päivältä 191<6 38,000: -·
12484: 40. Määräraha kahden putkikaivon rakenta-
12485: miseksi Kouvolan asemalle. Merkitään
12486: Senaatin päätöksen johdosta huhtikuun
12487: 13 päivältä 19'17 .................. . 24,000:- ..
12488: 41. Määräraha asuinrakennuksen rakentami-
12489: seksi sähköitäjää ja toista ,kirjuria varten
12490: Oulaisten asemalla. Merroitään Senaatin
12491: päätöksen johdosta huhtikuun 27 päi-
12492: vältä 1917 ....................... . 22,000:-
12493: 42. Määräraha asemakonttorien ja vaihde-
12494: -
12495: kojujen varustamise;ksi telefooniyhtey-
12496: dellä erinäisillä asemilla Tampereen-
12497: Tornion ja Tampereen-Mäntyluo'don
12498: rataosilla. Merkitään Senaatin päätök-
12499: sen johdosta hu'htikuun 27 päivältä 1917 60,700:-
12500: ----------------------
12501: Yhteensä 10,906,450:-
12502:
12503: Edellä oleviin kohtiin merkittyjä määrärahoja valaistak-
12504: seen on Rautatiehallitus lausunut seuraavaa:
12505: 1-15) Ovat otetut niiden Senaatin antamien määräysten
12506: mukaan, jotka ovat mainitut ylempänä olevassa luettelossa.
12507: 16) ,M!ä:ärä~aha raiteen vahvistamiseksi rat&osilla Elisen-
12508: vaara-Solita vala-Värtsilä, - Antrea...:_Vuoksenniska selkä
12509: Pieksämäki-Kuopio 888,000 markkaa."
12510: Vuonna 19'16 saatiin 2,176,400 markan määräraha raide-
12511: vahvistamisen suorittamiseksi, jotta enin liikennöityjä päJä-
12512: ratoja voitaisiin lirkennöidä aina 1,000 puutaan kuormite-
12513: tuilla tavaravaunuilla. Ne rataosat, jotka tämän vuoksi ovat
12514: vahvistetut, ovat: Inkilä-Elisenvaa,ra, Elisenvaara-Savon-
12515: N:o• 16 39
12516:
12517: linna, Harju-Pieksämäki, In'keroinen-Hamina, Tampere-
12518: Mäntyluoto ja Seinäjoki---.:Tornio. Vuonna 1917 olisi työtä
12519: jatkettava rataosilla Antrea-Vuoksenniska, Elis.envaara-
12520: Värtsilä sekä Pieksämäki-Kuopio. Kustannus on laskettu
12521: 3,000 markaksi kilometriltä ja nousee 888,000 mark~man.
12522: Jälellä olevain rataosien vahvistaminen voipi j·äädä vuote~n
12523: HH8.
12524: 17) ,Lisämääräraha Fredriksbergin ratapihan uudelleen
12525: rakentamiseksi. Vuodeksi 1917 otetaan 300,000 markkaa."
12526: N :o 12 alle on otettu 300,000 markan määräraha kor-
12527: vauksena siitä samansuuruisesta mäiärästä, joka vuonna 1916
12528: lainattiin määrärahasta Fredriksbergin ratapihan uudelleen
12529: ra:kentamista varten. Siirtomäärä vuoteen 1917 viimeksi-
12530: mainitusta määrärahasta ter:hnee noin 640,000 markkaa. Yh-
12531: dessä yHämainitun toiseen työhön lainattujen 300,000 mar-
12532: kan kanssa tulee siis 940,000 markan rahamäärä olemaan
12533: käytettävänä kallionsärkemistöiden 'jatkamiseen ja sillama-
12534: kennustöiden alkamiseen Fredriksbergissä, joka ID'älärä onkin
12535: tähän tarpeellinen. Yllä lisämäärärahaksi otettu 300,000
12536: markkaa on tarpeen maan lunastamiseen.
12537: 18) ,Lis'ämä·äräraha Helsingin ratapihan uudelleen ra-
12538: kentamisll>ksi 280,000 markkaa."
12539: Niiden töiden kustannukset, jotka kuuluvat Helsingin ra-
12540: tapihan uudelleen rakentamiseen, nimittäin Töölönlahden yli
12541: vi·evän sillan 'keskimäisen osan uudelleenrakentaminen, mai- .
12542: nitun lahden osittainen täyttäminen, ratapihan korottaminen,
12543: 1,000 metrin uusien raiteiden rakentaminen ja 2,000 metrin
12544: vanhojen raiteiden uudelleen asettaminen, jotka työt ova.t
12545: aiotut suoritettaviksi vuonna 1917, nousevat kustannusarvion
12546: mukaan 3;616,000 markkaan. Kun määrärar:hasta Hl'16 vuoden
12547: lopussa tulee olemaan järellä noin 86,000 markan säästö, on se
12548: lisämääräraha, joka tarvitaan vuonna 1917, 280,000 markkaa.
12549: 40 N:o 16
12550:
12551: 19) ,Määräraha Keravan ratapihan laajentamiseksi
12552: 100,000 markkaa."
12553: Jo kauan on Keravan ratapiha osottautunut liian ah-
12554: taaksi, minkä vuoksi j<J kevä:ällä 1914, siis j.o ennen nyt kes-
12555: tä.vää sotaa ja sen tuottamaa kiihkeäiä liikennettä, ehdotus sen-
12556: laajentamiseksi laadittiin. Toisten vielä enemmän kiireel-
12557: listen töitten vuoksi ei ole v0itu saada määrärahaa ehdotui]{sen
12558: ~toteuttamiseksi. Kuitenkin on niiden junien myöhästymisten
12559: kautta, joita niin sanoaksemme päivittäin sattuu, ja osaksi
12560: junien yhteentörmäysten uhkien, osal!:si todellisuudessa ta-
12561: pahtuneitten yhteentörmäysten kautta, mitkä kaikki ovat ol-
12562: leet seurauksena ratapihan ahtaudesta, sen laajentamisen tar-
12563: peellisuus joka päivä käynyt yhä selvemmäksi. Se suunnitel-
12564: ma, jota nyt ehdotetaan suoritettavaksi, tarkoittaa pääasiassa
12565: äärimmäisen pohjois,en vavhteen siirron kautta 'kauemmaksi
12566: pohjoiseen päin sekä ul~svetoraiteen asettamisen kautta sinne
12567: saada tilaa niille tavarajunille, joita kuormataan tai ~puretaan
12568: tavarasillan luona, tarvitsematta samalla sulkea molempia
12569: pääraiteita, tekemällä nykyiset sivuraiteet pitemmiksi sekä
12570: osaksi uusien sivuraiteiden asettamiseila, osa:ksi ulosvetorai-
12571: teilla hankkia tilaa useammille junille ja lukuisammille vau-
12572: nuille, ,sekä vihdoin asettamalla ulosvetoraide eteläpäähän
12573: voida häiritsemättä ja paremmin järjestellä niitä vaunuja,
12574: jotka ovat säilössä niin kutsutulla Savionraiteella. Koko työ-
12575: kustannus tekee 270,000 markkaa, josta vuodeksi 1917 tar-
12576: vitaan 100,000 markkaa.
12577: 20) ,Määräraha pohjavedenoton rakentamiseksi Keravan
12578: asemalle 14,100 markkaa."
12579: 1
12580:
12581:
12582:
12583: Vedenmäärä Keravan asemalla veturien tarpeeksi on m-
12584: - van liian niukka, josta usein on _ollut seurauksena osittain,
12585: että junat myöhästyvät, ~osittain, että veturit voivat kuljettaa
12586: ainoastaan pienemmän määrän vaunuja. Näiden haittojen
12587: N:o 16 41
12588:
12589: välttämiseksi pitäisi ryhtyä toimiin v.eden lisäämiseksi siellä
12590: niin että aseman ohi kulkevat veturit, jotka tarvitsevat vettä,
12591: saavat tarpeensa täytetyksi. Kun niiden 1kaivausten mukaan,
12592: joita on toimitettu Kerava.n aseman luona, vettä on riittävästi
12593: saatavana ei kaukana vesitornista, ehdotetaan laadittavaksi
12594: ~inne pohjavedenotto insinööri Gagneurin ehdotuksen mu-
12595: kaan.
12596: 21) ,Määräraha Järvenpään aseman vesitornin korotta-
12597: miseksi sekä uuden 50 m 3 :n vesisäiliön hankkimiseksi
12598: 15,200 markkaa."
12599: Vaiklkei .Järvenpään asemaa .voida laskea suurempien vesi-
12600: asemien joukkoon, on se kuitenkin siksi tärkeä vesiasemana,
12601: että siltä voipi vaatia, että siellä aina löytyy vettä kylliksi,
12602: jotta useammat veturit perätysten voivat .saada vettä mah-
12603: dollisimman lyhyessä ajassa. Nämä vaatimukset eivät nyt
12604: tule tä;ytetyiksi, kun vesitornin nykyiseen säiliöön sopii vettä
12605: ainoastaan kahta tenderiä varten ja koska tarvitaan verrattain
12606: pitkä aika yhden tenderin täyttämiseen, kun säiliö on niin
12607: pienellä !korkeudella raiteen yli. Näiden haittojen, jotka var-
12608: sinkin näinä aikoina ovat olleet tuntuvia, poistamiseksi eh-
12609: dotetaan hankittavaksi uusi 50 m 3 :n vetoinen säiliö, sekä, ko-
12610: rottamalla tornia, tämä säiliö saatettavaksi niin 'korkealle rai-
12611: teen yli, että kyllin kova paine V()idaan saada, jotta tenderi
12612: täyttyy säännöllisessä ajassa.
12613: 22) ,~fääräraha asuntorakennuksen rakentamiseksi Oitin
12614: aseman asemapäällikölle sekä vanhan asemarakennuksen
12615: muuttamiseksi suuremman tilan hankkimiseksi virkahuoneus-
12616: toille 30,000 markkaa."
12617: Noin kolme vuotta sitten pyysi Oitin aseman läheisyy-
12618: dessä sijaitsevan Mattilan lepokodin omistaja, että asemata-
12619: loon rakennettaisiin lisäksi .toisen luokan odotussali ja nais-
12620: tenhnone, syystä että asematalossa oleva ainoa odotussali ta-
12621: 42 N:o 16 ·
12622:
12623: vallis&sti oli täpösen täynnä rahvasta suur~ksi haitaksi niille
12624: potilaille, jotka matkustivat lepokotiin. Rautatiehallitus an-
12625: toi tämän johdosta käskyn asianomaiselle ratainsinöörille
12626: tehdä asiasta ehdotus, mutta vie1ä ei ole voitu tarkoitukseen
12627: saada mä!ärärahaa. Ehdotus tarkoitti, samaten kuiu on tapah-
12628: . tunut muissa paikoissa, laajentaa samalla konttorihuonetta,
12629: joka on aivan liian pieni. Ny.t on asia saanut toisen käänteen.
12630: Asemapäällikkö, joka asuu asematalossa; valittaa yhä enem-
12631: män, että hänen asuntonsa on 'kostea ja epäterv·eellinen, riip-
12632: puen siitä, että rakennuksen kivijalka on niin matala, että
12633: täytelattia on aivan lähellä maata. Tähän katsoen näyttää
12634: kysymys saavan- parhaan ratkaisun, jos asemarakennusta ei
12635: suurenneta, vaan sellaisena kuin se nyt on :kokonaan jätetään
12636: liikenteelle tekemällä ainoastaan tarpeelliset muutos- ja si-
12637: sustustyöt, ja erityinen asunto rakennetaan asemapäällikölle.
12638: 23) ,Määräraha asuinkasarmin rakentamiseksi Humppi-
12639: lan asemalle, joka rakennus sisältää huoneustoja yhdelle kir-
12640: jurille, yhdelle telegrafistille ja kahdelle asemamiehelle,
12641: 32,000 markkaa."
12642: Täi'hän saakka, joskin viime aikoina vaikeasti, on onnis-
12643: tuttu vuokraamaan asuntoja 1 1 / 2 km asemalta olevassa ky-
12644: lässä, mutta nyt ei huoneita ole saatavana. Yllä mainittu
12645: kasarmi. on senvuoksi rakennettava niin pian ikuin mahdol-
12646: lista. Kustannus, laskettuna 130 markan mukaan neliömet-
12647: riltä, nousee 32,000 markkaan.
12648: 24) ,Määräraha Salon aseman tavaramakasiinin lisära-
12649: kennusta varten 17,500 markkaa."
12650: Salon aseman tavn;rama:kasiini on aivan liian lJieni siellä
12651: vallitsevaa liikennettä varten, minkä vuoksi väil1intäin kolmea
12652: tavaravaunua täytyy joka päivä käyttää sen tavaran säilyt-
12653: tämiseen, joka ei mahdu makasiiniin. Jos jo säännöllisissä
12654: oloissa täHainen menettely tulee 'kalliiksi ja epäedulliseksi,
12655: N:o 16 43
12656:
12657: on näin asianlaita vieläkin enemmän nykyoloissa, jolloin ei
12658: yksikään vaunu saisi olla,.käyttämättä. Tämän epäkohdan
12659: poistamiseksi ·ehdotetaan makasiiniin mkennettavaksi yhtä
12660: suuri lisärakennus kuin nykyinen.
12661: 25) ,Määräraha kahden 5 tunnin nostoranan hankkimi-
12662: seksi ja asettamiseksi Pietarin tavararatapihalle 16,000 mark-
12663: kaa."
12664: Maini·tut nostot ovat sotilas•päällystön vaatimuksesta jo
12665: hankitut ja paikoilleen asetetut, :iosta Rautatiehallitus on il-
12666: moittanut kirjeessään N :o 4428/38'2'3 tämän vuoden maalis-
12667: kuun 24 päivältä ja samalla pyytänyt varoja kustannusten
12668: peittämiseksi.
12669: 26) ,Määräraha kuormaus- ja purkamiskatujen kiveämi-
12670: seksi vapaakuormausraiteiden luona Viipurin tavararata-
12671: pihalla 6,600 m2 å 4:- = 26,400 marmkaa."
12672: Liikennöivä yleisö valittaa vaikeutta päästä kärryillä Vii-
12673: purin tavararatapihan vapaakuormausraiteille, kun maa on
12674: niin pehmeää, että pyörät vajoavat syvälle maahan. Tämän
12675: auttamiooksi ehdotetaan, että raiteiden väliset kadut kivetään.
12676: 27) ,1\fääräraha tulevien tavarain makasiinin laajentami-
12677: seksi Viipurin asemalle 80,000 markkaa."
12678: Nykyistä liikennettä varten on tulevan tavaran mrukasiini
12679: Viipurin asemalla aivan liian pieni, minkä vuoksi 50 a 60
12680: tavaravaunua päivittäin täytyy käyttää makasiinina, :vaikka
12681: näitä vaunuja ·kipeästi tarvittaisiin liikenteessä. Tämän epä-
12682: kohdan poistamiseksi ehdotetaan makasiinia1 laajennettavaksi
12683: 962 neliömetrillä.
12684: 28) ,Määräraha pikatavaramakasiinin rakentamiseksi
12685: Otlilan asemalle. Senaatin päätöksen mukaan marraskuun
12686: 2.8 päivältä 1916, 7,000 markkaa.''
12687: Siihen nähden, että matka- ja pikatavaran säilyttämiselle
12688: Ollilan asemalla on tuottanut suurta vaikeutta se seik.ka. että
12689: •
12690:
12691:
12692: 44 N:o 16
12693:
12694: mainitunlaista tavaraa, varsma1sen tavaramaka:siinin SIJal-
12695: tk~a noin 1/ 2 km pituisen matkan };jäässä asemarakennuksesta,
12696: on täytynyt säilyttää osaksi asemasillalla, osaksi aseman odo-
12697: tushuoneen nurkkaan erotetun matkatavaratiskin päällä, teki
12698: Rautatiehallitus ehdotuksen eri pikatavaramaikasiinin raken-
12699: tamiseksi Ollilaan. Senaatti on edellämainittuna ;päivänä! tar-
12700: koitusta varten myöntänyt 7,000 markan suuruisen määrä-
12701: rahan.
12702: '29) ,J\1ääräraha lumiauran hankkimiseksi 4 :nteen rata-
12703: jaksoon. Senaatin päätöksen mukaan marraskuun 28· päi-
12704: vältä 1916, 10,000 markkaa."
12705: Sittenkuin hksoisraide rataosuud·ella Uusikylä-Koria
12706: vuonna 19116 avattiin liikenteelle, oli välttämätöntä hankkia
12707: uusi n. k. yksipuolinen lumiaura 4:nteen ratajaksoon, jotta
12708: kaksoisraidetta voitaisiin aurata, sillä entiset aurat eivät mai-
12709: nittuun tarkoitukseen soveltuneet.
12710: 30) ,Määräraha ;ähköttäjänasunnon rakentamista vartein
12711: Vihanuin asemalle. Senaatin päätöksen mukaan joulukuun
12712: 28 päivältä 1916, 10,000 markkaa." .
12713: Siihen näili.den, että valtionasunnon tarve Vihanuin ase-
12714: man sänköttäjää varten vuosi vuodelta oli käynyt yhä vält-
12715: tälmättömämmäksi, johtuen siitä, ettei yk8ityisiä vuokra-asun-
12716: toja k01htuulli:sen matkan päässä"löydy, oli Rautatiehallitus
12717: pakotettu ehdottamaan valtionasunnon mkentamista Vihan-
12718: tiin, minkä ehdotuksen Senaatti hyväksyi.
12719: 31) ,Määräraha ratatyöläisten ruokalarakennuksen ra- •
12720: kentamiseksi Kouvolan asemalle. Senaatin päätöksen mu-
12721: kaan tammikuun 23 päivältä l9i17, 1'2,000 markkaa."
12722: Sittenkuin ylimääräisiä virkailijoita ja työläisiä joka osas-
12723: tolta oli jättänyt j·oukoittain pa!lveluksensa rautateillä siir-
12724: tyäkseen sellaisille paikkakunnille, missä ruuan saanti olisi
12725: helpompi kuin Kouvolassa, oli tämän vuoksi pakko eh-
12726: N:o 16 45
12727:
12728: dottaa kansankeittiön rakentamista Kouv·olaan, sillä ruuan
12729: saanti paikkakunnalla oli erittäin vaikea, ja eväsannoksien
12730: hankinta, joka matkustaville virkailijoille on välttämätön, oli
12731: miltei mahdoton. Työ oli erittäin kiireellistä ::laatua ja aloi-
12732: t&ttiin heti Senaatin myönnettyä tarpeelliset varat.
12733: 32) ,:M:ääräraha telegraafijohdon rakentamiseksi Tampe-
12734: reen ja Peipohjan asemien välille. :Senaatin pä&töksen mu-
12735: kaan tammikuun 23 päivältä 19:1'7, ,38,000 markkaa."
12736: Koska linjalla Tampere-Mäntyluoto löytyi ainoastaan
12737: yksi telegraafijohto, johon oli ;y~hdistetty 18 konetta ja jota
12738: myöten myöskin kailkki Rauman radan sähkösanomat lähe-
12739: tettiin, oli tästä nykyisten liikeolosuhteitten vallitessa seu-
12740: 1
12741:
12742:
12743:
12744: rauksena se, että tärkeä1ikin sä:hkösanomat tuntikausia vii-
12745: pyivät matk:alla. Toisen .telegraafijohdon saanti oli näin ollen
12746: tositarpeen vaatima.
12747: 33) ,Määräraha Viipurin lähtevän tavaran asemalla ole-
12748: van peittokuivaushuoneen sisustamiseen huoneustoksi yhdys-
12749: liikennetoimistoa varten. Senaatin päätöksen mukaan tam-
12750: mikuun 23 päivältä 19'17, 6,000 markkaa."
12751: Sittenkuin Viipurin as·emalle yhdysliikennettä varten pe-
12752: rustettu toimisto liikenteen . alituisen kasvamisen johdosta
12753: vaati eri huoneuston, ja entinen peittdkuivaushuone oli tar-
12754: koitukseen käytettävissä, oli :pak'ko ryhtyä toimenpiteisiin
12755: määrärahan myöntämistä varten ennenmainittujen vältt-ämät-
12756: tömien muodostelutöiden suorittamiseksi.
12757: 34) ,.Lisämääräraha Terijoen aseman muodostamistyön
12758: jatkamista varten. Senaatin päätöksen mukaan helmikuun 6
12759: ~Jäivältä 1917, 250,000 markkaa."
12760: Koska nykyisten olosuhteiden vallitessa oli mahdotonta
12761: suorittaa ennenmainittu suuri uutisrakennustyö kustannus-
12762: laskelmassa oletettujen hintojen mu'kaan, sillä, kuten tunnet-
12763: tu, olivat sekä aine- ett.ä työkustannukset sen .iälkeen melkoi-
12764: 46 N:o 16
12765:
12766: sesti nou:,seet, oli välttämätöntä saada lisämääräraha, jotta
12767: alotetut työt voitaisiin loppuun suorittaa.
12768: 35) ,Määräraha kääntöraiteen rakentamiseksi vetureita
12769: varten Maaskolan tavararatapihalle Viipurin asemalla. Se-
12770: naatin päätöksen mukaan maaliskuun 1 päivältä 19>17,. 27,000
12771: markkaa.
12772: Koskei sotatilan johdosta ollut toiveita lähimmässä tule-
12773: vaisuudessa saooa tilattuja kääntöpöytiä vetur€ita varten, ja
12774: kun uudet veturit oli nopeasti liikenteelle luovutettavat, eikä
12775: niitä pituutensa vuoksi voi kääntää nykyisillä 'kääntöpöydil-
12776: lämme, oli pa:kko rakentaa Viipuriin tarkoitusta varten eri-
12777: tyinen kolmikulman muotoinen raide, jonka läpi ajamalla
12778: vetureita voi kääntää.
12779: 36} ,Määrärahan asemarakennuksen rakentamisekbi Pa-
12780: rikkalaan, palaneen tilalle. Senaatin päätöksen mukaan maa-
12781: liskuun 6 päivältä 1917, 35,000 markkaa.
12782: Sittenkuin Parikkalan asemarakennus helmikuun 16 päi-
12783: vän illalla, 1917 oli perustuksiaan myöten p.alanut eikä lii-
12784: kennettä ilman mainittua asemaa voitu hoitaa, oli pakko
12785: heti ryht,vä palaneen asematalon uudestaan rakentamistyö-
12786: hön.
12787: 37) ,Määräraha toisen satamalaiturin rakentamiseksi
12788: Vesijärven asemalle. Senaatin päätöksen mukaan maaliskuun
12789: 26 päivältä 1917, 200,000 markkaa."
12790: Hiilien puuttuessa on täytynyt huolehtia suurien halko-
12791: määrien hankinnasta, jos mieli välttää liikenneseisausta rau-
12792: tateillä. Tähän tarkoituks·een on kesäksi 1917 ostettu suu-
12793: ria halkomääriä Päijänteen ympäristöltä, mitkä halot ovat
12794: Vesijärv€n aseman kautta lähetettävät määräpaikkoihinsa
12795: Tätä joukkolähetystä varten oli välttämätöntä rakentaa toi-
12796: nen satamalaituri Vesijärv·elle.
12797: N:o 16 47
12798: 38) ,Määräraha vedenottolaiteen rakentamiseksi Udel-
12799: najan asemalle. Senaatin päätöben mukaan maaliskuun 20
12800: päivältä 1917, 18,000 markkaa."
12801: Oli näyttäytynyt välttämättömäksi rakentaa Udelnajan
12802: asemalle vedenottopaikka etupäässä niitä päivystäjävetureita
12803: varten, jotka työskentelevät Shuvalovon ja Kushelefkan
12804: a&emien välisellä linjalla, syystä että nämä veturit veden-
12805: hakumatkallaan Kuchelefkaan tahi Pietariin kuluttivat
12806: useamman tunnin, aikaansaattien tuntuvaa wjanhukkaa lii-
12807: kenteelle.
12808: 3 9') ,Määräraha 34 vilkkuvalolaitteen hankkimisekSi.
12809: 1
12810:
12811:
12812:
12813: Senaatin pää-töksen mukaan joulukuun 5 päivältä 19'16,
12814: 38,000 markkaa."
12815: Koska yhä kasvavan liik~mteen johdosta on junanturvalli-
12816: suuden etua silmälläpitäen katsottu v<tämättömäksi siirtyä'
12817: vilkkuvalosignaaleihin, mikäli kosk·ee semafooreja ja niiden
12818: etusignaaleja, on rataosuudelle Pietari-Helsinki tilattu
12819: 34 vilkkuvalosignaalia.
12820: 40) ,Määräraha kahden putkikaivon rakentamiseksi Kou-
12821: volan asemalle. Senaatin päätöksen mukaan huhtikuun 13
12822: päivältä 1917, 24,000 markkaa."
12823: Kos'ka vedenkulutus Kouvolassa on niin kasvanut, etteivM
12824: entiset, noin 6 vuotta sitten rakennetut ja 300 m3 vuorokau-
12825: dessa antavat putkikaivot enää vastaisuuden varalle riitä, on
12826: välttämätöntä lisätä putkikaivojen lukumäärää kahdella,
12827: jotta Kouvolan alati kasvava vesitarve tulisi taatuksi.
12828: 41) ,Määräraha asuinrakennuksen rakentamiseksi sähköt-
12829: täjää ja toista kirjuria varten Oulaisten asemalle. Senaatin
12830: päätöksen mukaan huhtikuun 217 päivänä 1917, 22,000 mark-
12831: kaa."
12832: Sittenkun junamiehistön päivystyshuoneeksi vuokratut
12833: huoneet Oulaisten asemalla viime tammikuussa tapahtuneen
12834: 48 N:o 16
12835:
12836: tulipalon johdosta olivat turmeltuneet, oli välttämätöntä
12837: vuokra:huoneustojen puutteessa luovuttaa toisen lkirjurin val-
12838: tionasunto päivystäjähuoneeksi. Koska paikka;kunnalla jo pi-
12839: temmän aikaa on vallinnut vuokra;huoneustojen puute, ja
12840: niiden saanti sodan päätyttyä käy vieläkin vaikeammaksi,
12841: kun siellä olevat sahat jälleen alattavat toimintansa, on har-
12842: kittu välttämättömäksi rakentaa valtionasunto toista kirjuria
12843: ja sähköttäjää vart•en Oulajsiin.
12844: 42) ,Määräraha asemakonttorien ja vaihdekojujen varus-
12845: tamiseksi telefooniyhteydellä erinäisillä asemilla Ta.m:pereen
12846: ~Tornion ja Tampereen-Mäntyluodan rataosilla. Senaatin
12847: päätöksen mukaan huhtikuun 27 päivältä 1917,60,700 marlc-
12848: kaa."
12849: Sittenkuin yhä kasvavan liilcenteen turvaamiseksi :kävi
12850: välttämättömäksi järjestää telefooniyhteys asemakonttorista
12851: vaihteisiin niillä asemilla rataosuudella Tampere-Tornio ja
12852: Tampere-.:-Mäntyluoto, missä löytyi sisääntulosemafooreja
12853: tahi mihin sellaisia oli päätetty pystyttää, teki Rautatie-
12854: hallitus tarpeellisen esityksen varojen myöntämistä varten,
12855: mihinkä esitykseen Senaatti kaikin puolin suostuikin. Ei
12856: nimittäin voi välttää junanmyöhästymisiä ja epävarmuutta,
12857: ellei asianomainen junanlähettäjä telefoonits·e voi antaa mää-
12858: räyksiään sille vaihdemiehelle, joka hoitaa sisääntulosema-
12859: fooria.
12860:
12861:
12862:
12863:
12864: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainoss.a, 1917.
12865: 1917. - I I V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto.
12866:
12867:
12868:
12869:
12870: Valtiovarainvallokunnan mie-
12871: ti n t ö N :o 6 Hallituksen esityksen johdosta,
12872: joka koskee kulkulaitosrahastoa vuodeksi 1917.
12873:
12874: Eduskunta on kuluvan joulukuun 5 ·päivänä lähettä-
12875: nyt keskustelupöytäkirjan seumamana Valtiovarainvalio-
12876: kuntaan valmistelevaa käsittelyä varten Hallituksen esityk-
12877: sen kulkulaitosrahastosta vuodek·si 1917 ja samalla :päättänyt,
12878: että mainittua ehdotusta on käsiteltävä sama'lla tava:lla kuin
12879: Valtiopäiväjärjestyksessä on sääidetty ·keisarin ja suuriruhti-
12880: naan esitY'ksistä. Valiokunta on käytettäväkseen saanut Se-
12881: naatissa esitysehdotusta käsiteltäessä syntyneet asiakirjat ja
12882: on Valiokunta myös hankkinut täydentäviä tietoja erinäisistä
12883: virastoista.
12884: Valiokunta katsoo asiakseen huomauttaa, että Valiokunta
12885: ei nle voinut vapaasti harkita eri määrärahojen tarpeelli-
12886: suutta, sillä suurin osa määrärahoista on jo käytetty Valio-
12887: kunnan tälle vuodetie laatiessa budjettiehdotusta.
12888:
12889:
12890: HallHuksen budj·ettiehdotus kulkulaitosrahastolle vuod.eksi
12891: 1917 perustuu, kuten esityksestä käy ilmi, rahaston tilaan
12892: 1916 vuoden lo-pussa sekä Rautatiehallituksen 1916 vuo-
12893: den tilinpäätöksessä esitettyihin, mainitun vuoden todelli-
12894: siin menoihin ja tuloihin. Kun Eduskuntaa ei ole Valtio-
12895: päiväjärjestyksen määräysten mukaisesti kutsuttu koolle
12896: vuosina 1915 ja 1916, on vuoden 1913 kulkulaitosra-
12897: haston bilanssi viimeinen, mikä Eduskunnalle on esitetty.
12898: Koska rahaston tila sen jälkeen on ollut suurten muutosten
12899: alainen, on Valiokunta. laatinut alempana olevan bilanssi-
12900: yhdistelmän neljältä viime vuodelta, jotta Eduskunta olisi
12901: tilaisuudessa vertaamaan rahaston tilan keh:tystä sanottuina
12902: vuosina.
12903: 2 1917 ......... II V. P. ~V. M.- Kulkulai~srahasto.
12904:
12905:
12906: Kulkulaitosrahaston tila allaolevien vuosien lopussa.
12907:
12908: 1913 1914 1915 19J6
12909:
12910: ~ 1;'1/l ~ 1;'1/l ~ Ii"& :fmj. I1ZO
12911: '
12912:
12913:
12914:
12915: Varat. -
12916: Valtiovaraston pano- ja
12917: ottotili Suomen Pan-
12918: kissa ................ 408,608 55 114,118 49 931,612 55 1,051,561 7'
12919: Valtiovaraston ruplatili
12920: Suomen Pankissa .... - - - - 2,753,587 18 2,213,7811
12921: Rautatiehallituksen pa-
12922: no- ja ottotili Suomen
12923: Pankissa .••.•.••.•.. 1,288,000 -
12924: 1,096,333 33 606,000 - 118,420 9
12925: Rautatiehallituksen saa-
12926: minen Venäjän Valta-
12927: kunnanpankilta ••.... - - - - - - 17,967,829 3
12928: Saamisia ulkomaisilta
12929: asiamiehiltä ........ 5,352,42!1 98 756,283 40 2,036,421 78 934,266 7
12930: Kassa .•••••..........•. 1,339,123 85 8,389,762 97 • 2,732,664 89 5,847,521 E
12931: Obligatsioneja ...•...... 1,290,558 15 100,844 76 100,844 76 100,844 j
12932: Valtionrautateiden tarve-~
12933: ainevarastot . • . . . . . . 14,285,932 33 12,496,431 12 10,434,528 03 25,026,831 j
12934: Varastot rautatieraken- '
12935: nuksilla ............ 540,524 73 ~,397,098 25 1,059,275 58 / 2,009,656 1
12936: Paloviinaverorahoja ..•. 1,056,604 35 4,222,416 47 4,198,468 75 3,981,4701
12937: Sekalaisia tulorästejä .. 1,376,699 58 2,144,429 15 2,070,292 93 1,866,191 J
12938: Väliaikainen kassalaina
12939: suostuntarahastoon •. - - 1,000,000 - - - -
12940: Suomen Pankkiin myy-
12941: tyjen obligatsionien
12942: kirjoihin merkityn ar-
12943: von, ja myyntihinnan
12944: välinen erotus ....•• - - - - - - 8,001,6661
12945: Erinäisiä etumaksuja
12946: ,.
12947: .. 2,210,171 97 2,509,425 07 14,452,263 42 41,140,950 i
12948: velallisia .•••• 235,263 6:l 644,750 \!7 8,100,603 58 1,822,29~1
12949: Vajausta rahastossa .... - - - - - - 7,720,048
12950: Yhteensä l29,383,911llli34,871,893J98J49,476,563i75l ll9,8US,832
12951: 1917.~ II V. P.- V. M.- Kulkolaitosrahasto. .
12952: 1913 1914
12953: 1915~
12954: ~ /11& ~ /tzll ~ /1114 ~ /i'i«
12955: Velat.
12956: Rahaston pääoma ...... 5,051,61J07 5,541,455103 6,932,680 12 - !__
12957: Velkaa valtiorahastolle •• 3,500,000- 3,500,000 - - - - -
12958: Velkaa laamanninkäräjä-
12959: jyvärahastolle .••... 3,854,000 -- 3,854,000 - 3,854,000 - 3,854,000 -
12960: Paloviinaverorahoja .•.. 793,365 38 112,341 77 109,097 71 78,741 85
12961: Sekalaisia menorästejä .• 6,994 67 850,432 63 3,052,243 34 4,075,314 52
12962: Varattuja määrärahoja •. 14,923,524 52 19,185,62ti 77 28,002,405 66 33,879,312 68
12963: Erinäisiä saamamiehiä .. ] ,234,618 65 1,808,478 92 1,490,649 48 20,860,556 13
12964: Leski- ja orpokassa hen-
12965: .
12966: 1
12967: kilöitä varten, jotka 1
12968:
12969:
12970: kuuluvat erityisiin lai-
12971: toksiin ...••.••...•.. 19,788 82 19,558 86 35,487 44 55,407 38
12972: lH15 vuoden valtiolaina - - 6,000,000 30,000,000 -
12973: 'rilapäinen kassalaina 1
12974: valtiorahastosta •..... / - ] - ] ] 27.000,000
12975: --'
12976: Yhte~nsä /2H,383,911/ll/34,871,893/98/49,476,563/75/ 119,803,332/561
12977: Tiliasemat vuosilta 1913 ja 1914 ·eivät anna a.ihetta huo-
12978: mautusten tekemiseen. Vuonna 1915 on avattu vaHiovaraston
12979: ruplatili Suomen Pankissa ja erinäiset etumaksut ovat kas-
12980: vaneet noin 2,500,000 markasta noin 14,500,000 markkaan.
12981: Rahastolla oli vielä liki 7,000,000 markan pääoma, mutta
12982: on silloin samana vuonna otetusta 30,000,000 markan valtio-
12983: lainasta täytynyt :käyttää 6,000,000 marHaa. Vuoden 1916
12984: tiliasema sensijaan antaa jo aihetta vakavaan huoleen, ei
12985: yksistään sen vuoksi, että bilanssi osottaa noin 7, 720,000
12986: markan vajausta, vaan ennen kaikkeru siitä syystä, että osaa
12987: tiliasemassa varoiksi merkittyjä ·eriä ei v·oi varoina pitää ja
12988: että osa näitä eriä ei todellisuudessa nouse niin suureen mää-
12989: rään, kuin ne on varojen puolelle otettu. Ru:plan kurssin
12990: huomattavan alenemis·en vuoksi on eriä ,Valtiovaraston
12991: ruplatili Suomen Pankissa" ja ,Rautatiehallituksen saatava
12992: Venäjän valtakunnanpankilta", yhteensä 20,181,610 ma.rk-
12993: kaa 53 penniä, tuntuvasti vähennettävä, sillä bilanssissa on
12994: • 4 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto.
12995:
12996: kummassakin näis.sä erissä rupla la~okettu kurssin 2: 66 2 / 3
12997: mukaan markoiksi. Laskettuna Suomen Pankin viime kuun
12998: vailiteessa noteeraaman kurssin mukaan (1: 00), tekee yllä-
12999: oleva summa vain 7,568,103 markkaa 95 penniä. Evotus on
13000: siis 12,613,506 markkaa 58 penniä. PaloV"iinarahoja, joita on
13001: bilanssiin merkitty 3,98,1,470 markkaa 70 penniä, ei voit;otne
13002: ottaa ensinkään varoina huomioon, sillä se vähäinen määrä,
13003: mikä niistä saattaa kertyä, täytyy käyttää vastaavien meno-
13004: jen peittämiseen. Erotus Suomen Pankkiin myytyjen obli-
13005: gatsionien kirjoihin merkityn arvon ja myyntihinnan välillä
13006: on varoissa otettu huomioon 8,001,666 markkana 66 penninä.
13007: Koska nämä obligatsionit ovat Venäjän valtion obligatsio-
13008: nej.a:, jotka ovat kirjoissa kurssin 2: 53 1 / 3 mukaan, ja ne on
13009: m;vyty S'nomen Pankkiin ehdolla, c:ttä ne määrätyn a.jan
13010: kuluessa ostetaan ta:kaisin samasta hinnasta, josta ne on
13011: pankkiin myyty, ja kun ruplan kurssi on ~edelleen laskenut,
13012: täytyy erotus eli tappio arvioida suuremmaksi. Jos viime
13013: kuun vaihteessa noteerattu kurssi pannaan arvion p.erusteeksi,
13014: tulee kurssitappio ·Ol·emaan 2,3,,814,931 mark'kaa 9 penniä
13015: suurempi bilanssiin merlkittyä määrää. Etumaksuista ovat
13016: Valiokunnan saamien tietojen mukaan ainakin seuraavat
13017: sBllaisia, joita ei voita:ne lukea va,roiksi: etumaksu valtion-
13018: rauta.teteiden asettamisesta liikekannalle Smk. 3,652,415: 99_
13019: ja Venäjän rautateille ennakikoma1ksuna: suorit~etut vaunu-
13020: vuokrasakot Smk. 7 ,104, 709: 33, yhteensä 10,7 57,125
13021: markkaa 32 penniä.
13022: Edellä mainitut erät, jothin V aiiokunia on edelleen
13023: kiinnittävä huomi'onsa käsitellessään valtiovarain tilaa
13024: koskevia hallituksen kertomuksia, tekevät yhteensä tasa-
13025: luvuin 59,168,700 markkaa. Kun tähän lisätään bilanssissa
13026: oleva rahaston vajaus 7,720,048 markkaa ~6 penniä, näyt-
13027: tää vajaus olleen noin 66,889,000 markkaa. Valiokunnan
13028: toimittamat laskelmat eivät tietysti voi tarkasti osottaa
13029: rahaston vajauksen todellista määrää, vaan saattaa yllämai-
13030: nittu summa muuttua muun muassa ruplan kurssin muutos-
13031: ten joMosta.. "
13032: 1917.- II V. P . ...:_V. M.- Kulkulaitosrahasto. 5
13033:
13034: Ennenkuin ValiOikunta ryMyy käsittelemään kulkulaitos-
13035: rahaston tuloja ja menoja vuodelta 19<17, esittää Valiokunta
13036: laskelman kulkulaitosrahaston tuloista ja menoista vuosina
13037: 1913-19'16.
13038:
13039: Laskelma kulkulaitosrahaston tuloista ja menoista allaolevina
13040: vuosina tilinpäätöksen mukaan.
13041: T u 1 o t:
13042: 1 9 1 3 1 9 1 4 1 9 1 5 1 9 1 6
13043: Smk. Srnk. Smk. Smk.
13044: Säästö edelliseltä vuo-
13045: delta . . . . . . . . . . . . . . . . 5,823,784:73 5,051,619:07 5,541,455:03 6,932,680: 12
13046: Valtionrautateiden koko-
13047: -naistulo .............. 58,593,922:44 58,524,885:68 81,801,165:55 111,636,457:22
13048: Osuus anniskelu- ja vä-
13049: hittäismyyntiyhtiöiden
13050: nettovoitosta ....... . 1,477,858:85 l ,589,567: 02 630,336: 5.0
13051: Paloviinaverorahoja ... . 6,283,1 63: 56 8,800,682: 03 791,802:66 532,268:21
13052: Korkoja .. _...•.......... 412,006:94 199,357:95 101,874: 12 558,953:65
13053: Oikaisurahoja ja satun-
13054: naisia tuloja ........ .. 2,9R7: 80 5,310: 77 4,894:17 4,290:55
13055: Tuloa rahasäännön ulko-
13056: puolella •.•........... 68,198:20 30,234:97 378,826:82 41,488:44
13057: Vajaus ............... . 7,720,048:26
13058: ---------------------------------~---
13059: Yhteensä 72,661,922:52 74,201,657:49 89,250,354:85 127,426,186:45
13060:
13061: M e n o t:
13062: 1 9 1 3 1914 1 915 l 9 1 6
13063: Smk. Smk. Smk.Smk.
13064: Valtionrautateiden vaki-
13065: nainen menosääntö .. 40,383,340: 53 41,603,458: 98 49,609,687:- 74,444,088: 98
13066: Eläkkeet ja erinäiset
13067: määrärahat ......... . 522,715:54 576,311: 48 658,408: 13 764,979: 19
13068: Valtiolainaio vuotuis-
13069: maksut sekä provisio-
13070: nit ja kulut ......... . 8,027,550: 48 8,023,957: 04 8,029,563: 26 9,883,03i: 96
13071: Korko laarnanninkäräjä-
13072: jyvärahastolle ....... . 154,160:- 154,160:- 154,160:- 154,160:-
13073: Korko valtiorahastolle .. 105,000:- 105,000:- 78,750:-
13074: Oikaisuprosenttia ..... . 41:79 23:25 37:71 63:15
13075: Uutisrakennustöihin val-
13076: miilla radoilla ....... . 4,875,743:02 4,302,299:84 6,825,300:- 6,481,172:06
13077: 6 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto.
13078:
13079: 1 9 1 3 1 9 1 4 1 9 1 5 19 16
13080: Smk. Smk. Smk. Smk.
13081: Liikkuvan kaluston lisää-
13082: miseen . • • . • . • . • . . • . . 2,778,000:- 3,868,200:- 6,070,000:- 16,093,000:-
13083: Lisäys I!,elsingin-Kar-
13084: jan rautatierakennuk-
13085: sen valmiiksi tekemistä
13086: varten................ 48,682:47
13087: Savonlinnan-Pieksämä-
13088: en ratarakennukseen 7,500,000:- 3,200,000:-
13089: Jyväskylän-Pieksämäen
13090: ratarakennusta varten 2,000,000:- 4,000,000:- 4,700,000:- 4,000,000:-
13091: Hiitolan--Raasulin rata-
13092: rakennusta varten •... 1,000,000: - 2,500,000: - 4,000,000: - 7,000,000:-
13093: Rautatietutkimuksiin .•. 50,000: - 50,000: - 50,000: - 50,000:-
13094: Valtioapu Kaskisten kau-
13095: pungille satamaraidetta
13096: varten •..•..••..•....• 100,000:-
13097: Hamin:an yksityisen r,au-
13098: tatien ostamiseen •.•. 800,000:-
13099: Haapamäen-JyväRky län
13100: rataosan uudestaanra-
13101: kentamiseen .•••....•. 6,000,000: -
13102: Valkeasaaren aseman uu-
13103: destaanrakentamiseen 2,553,600: ~
13104: Menoa rahasäännön ul-
13105: kopuolella............ 65,069: 62 276,791: 87 1,341,768:65 2,091: 11
13106: Ylijäämä seuraavaan
13107: vuoteen . . • • . • . . . • . • . . 5,051,619: 07 5,541,455: 03 6,932,680: 12
13108: Yhteensä Smk. 72,661,922: 52 74,201,657:49 89,250,354:85 127,426,186:45
13109:
13110:
13111:
13112:
13113: Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1917.
13114: )
13115:
13116:
13117: 1. Valtionrautateiden vakinainen menosääntö. Allaole-
13118: vaan yhdistelmään on otettu valtionrautateiden vakinaista
13119: menosääntöä varten kulkulaitosrahaston budjettiin merkityt
13120: määrät sekä minkä verran niistä on Rautatiehallituksen tilin-
13121: päätöksen mukaan kunakin vuonna todellisuudessa tasalu-
13122: vuin käytetty, kun jätetään eläkkeet huomioon ottamatta.
13123: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 'i'
13124:
13125: Menosääntö Vakinaiset menot Menojen lisäys
13126: Vuosi. Smk. Smk. l::lmk.
13127: 1912 38,300,000 38,718,000 2,517,000
13128: 1913 40,183,000 41,095,000 2,377.000
13129: 1914 46,992,000 42,408,000 1,313,000
13130: 19·15 51,545,000 50,491,000 8,083,000
13131: 1·91-6 64,836,000 75,396,000 24,905,000
13132:
13133: Vuod-e~ksi 1917 ·ehdotetaan esityksessä valtic)llra.utateiden
13134: vakinaista menosääntöä varten 168,872,700 markkaa. Suu-
13135: . rimmat lisäykset 1916 vuoden tilinpäätökseen aiheuttavat
13136: palkkaukset sekä polttoaineen kulutusmenot.
13137: Paitsi osastossa ,Muut menot" lueteltuja palkkausme~
13138: noja, on osastoilla 1-5 palkkausmenojen lisäys yhteensä
13139: noin 12,858,000 markkaa, ja jakaantuu lisäys eri osastojen
13140: kesken seuraavasti: keskushaHinnossa tasaluvuin 454,000
13141: markkaa, linjahallinnossa 68,000 markkaa, liikenneosastolla
13142: 8,191,000 markkaa, rataosastolla 739,000 markkaa ja ~one
13143: osastolla 3,406,000 markkaa. Palkkausmenoj-en lisääntymi-
13144: nen näissä kohdin johtuu osaksi uusien virkojen pe-
13145: rustamisesta ja ylimääräisten virkailijain vakinaiseksi asetta-
13146: misesta, osaksi myös määrättyjen ·pa.lvelusvuosien· nojalla ase-
13147: tusten mukaan maksettavista palkankorotuksista ja tarpeelli-
13148: s,eksi havaitusta ylimäJär:äisen henkilökunnan ja sine tulevan
13149: palkkauksen lisä,ämisesrtä. Yhdellä kertaa tapahtuneeseen
13150: huomattavaa1n palkkausmenojen korotukseen on vaikuttanut
13151: myöskin se Eduskunnan budjettioikeutta loukkaava Halli-
13152: tuiksen menettely, jota se on Ii·oudattanut jättämällä huo-
13153: mioon ottamatta ja. käyttämättä Eduskunnan useilla -ed-elli-
13154: sillä valtiopäivillä osottamia ja budj-ettiin rautatieläisten
13155: palkkojen parantamiseksi merkitsemiä määrärahoja, vuonna
13156: 1914 tasaluvuin 4,618,600 markkaa, 3,351,200 markkaa
13157: vuonna 1915 ja 1,269,700 markkaa vuonna 1916 eli yhteensä
13158: 9,239;500 maflkkaa.
13159: Valiokunta ei tahdo -epäillä esityksessä olevain lisäy.sten
13160: tarp-eellisuutta, mutta katsoo välttämättömäksi jo tässä huo-
13161: ma.wttaa, että suurinta varovaisuutta ·on n:oudatettava kaikissa
13162: 8 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto.
13163:
13164: toimenpiteissä, j-otka lisäävät rautateiden nykyään huolestut-
13165: tavan korkeita liikennekustannuksia.
13166: Jo pitkän ajan kuluessa on menoissa esiintyvä >erä
13167: ,Veturipalvelus, poittoaineita y. m." ollut omansa kiin-
13168: nittämään Valtiovarainvaliokunnan huomiota puoleensa.
13169: Ensiksikin on sanottu menoerä aina ollut huomattavan suuri
13170: ,ja toiseksi rahasäännössä oleva melkoinen määräraha on
13171: säännöllisesti ylitetty, viime vuosina odottamattoman suu-
13172: ressa määrässä. Nämä menot ovat viiden viimeksi kuluneen
13173: vuoden aikana olleet täysin ma.rkoin seuraavat:
13174: Rahasään- Tilinpäätök- Menot Ias-
13175: Vuosi. nönmukaan sen mukaan kettuja suu-
13176: Smk. Smk. remmat
13177: Smk.
13178: 1912 4,918,200 5,993,864 1,075,664
13179: 1913 5,398,000 6,635,224 . 1,237,224
13180: 1914 5,941,800 6,562,650 620,850
13181: 1915 8,500,000 9,771,800 1,271,800
13182: 1916 12,914,500 18,797,579 5,883,.079
13183:
13184: Vuoden 1917 budjettiin ehdottaa Hallitus tähän tarkoi-
13185: tukseen otettavaksi 44,221,800 markkaa.
13186: Jotta kävisi mahdolliseksi ainakin osaksi arvostella, missä
13187: määrin tämä tavaton kustannusten kohoaminen riippuu lii-
13188: kenteen kasvan:{isesta ja polttoaineiden hinnan noususta, esi"
13189: tetään vielä muutamia lukusarjoja, jotka kohdistuvat puheena
13190: oleviin vuosiin. Ensimäisen ~sarekkeen luvut osattavat kuinka
13191: paljon polttoaineita on käytetty yksinomaan v€turien läm-
13192: mittämiseen, jolloin kivihiilet on muunnettu haloiksi valtion-
13193: rautateillä kåytetyn suhdeluvun mukaan, eli siten, että kaksi
13194: desitonnia hiiliä vastaa yhtä kuutiometriä halkoja. Toisen
13195: sarekkeen luvut ilmaisevat näiden polttoaineiden hinnan.
13196: Kolmannen sarekkeen luvut kuvaavat koko liikenteen suu-
13197: ruuden ilmaisemaHa vaunuaks.elien kulkemien kilometrien
13198: luvun miljonissa lausuttuna. Neljäs sareke kuvaa halkokuu-
13199: tiometrin keskimääräisen hinnan vaihdokset. Seuraavissa sa-
13200: rekkeissa esitetään suhdelukuja.
13201: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 9
13202: "'
13203: 'i:r tili< ~
13204: <1
13205: c:
13206: re.~
13207: 0 P1" ~·
13208: E:~
13209: s ~ ~p;-
13210: p;-~
13211:
13212: :=::§ts: s·.... ~~
13213: 1,000 vaunuakseli-
13214: kilometriä kohti
13215: Frew,_ ......
13216: 0 c;..o'< .. s c:~.::::
13217: 0 -· ~
13218:
13219: s. §'
13220: ::s
13221: ::s sos~~·.,..
13222: "'
13223: tll ..... -=........
13224: ~
13225: 0 <P
13226: 0 <P P1" 0
13227: ;:1 ..
13228: ~.
13229: <P
13230: m 3 hal- kustan-
13231: "'
13232: tt "'
13233: ::!.a>
13234: =: ~
13235: ~: ~
13236:
13237: "' ...... '<
13238: i " ..,•• - z:.l8 ;:1 PJ:
13239: 1
13240: ::;'::s
13241: ;o:
13242: koja nus
13243:
13244: 1912 1,193.ö 5,452.4 5·25.4 4.42 mk 2.27 m 3 10.38 mk
13245: 1913 1,212.4 6,080.ö 562.8 4,28 2.. 16 10.86
13246: 1914 1,182.8 5,944.4 575 .. 3 4.40 " 2:.06 " 10.3ö "
13247: 1915 1,648.7 8,949.3 648.6 5.6ö " 2.. ö4 " 13.79 "
13248: 1916 2,307.8 17,239.8 927.2 8.31 .," 2.. öo " 18.ö9 "
13249: " "
13250: Tästä huomaa, että vuodesta 1912 vuoteen 1916 halkojen
13251: koko kulutus on noussut noin 9.3 %, vaunuakselikilometrien
13252: luku noin 76 % ja kustannukset vaunuakselikilometriä kohti
13253: noin 79 %, kun sitä vastoin polttoaineiden kulutus vaunu-
13254: akselikilometriä kohti on pysynyt verrattain muuttumatto-
13255: mana. Halkojen hinta kuutidmetriä kohti on noussut noin
13256: 88 %. Vuoden 1917 budjettiin ehdottaa Hallitu~·otettavaksi
13257: yksinomaan veturi en 'Polttoaineita varten tasa! uvuin 42,200,000
13258: mk. Syy tähän tavattomaan nousuun on et'upäässä ha1kojen
13259: yksikköhinnan kohoaminen n~in kaksinkertaiseksi vuoden
13260: 1916 hintaan verrattuna. Osa:ksi tämä myöskin riippuu siitä,
13261: että varsinkin sota-aikana on niin hyvin matkustaja- kuin ta-
13262: varajunain nopeutta ja lukumäärää täytynyt lisätä, josta on
13263: aiheutunut verrattain huomattava polttoaineiden lisäkulutu.s.
13264: Veturit ovat sitä paitsi niin liikarasitetut, että seurauksena
13265: on ollut lisätty polttoaineitten käyttö. Muitakin syitä. on
13266: esitetty: on oltu pakotettu käyttämään tuoreita halkoja,
13267: korjauksia. vetureissa ei ole ehditty suorittaa tarpeellisella
13268: huolella, veturitalleja ei ole riittävästi.
13269: Valiokunnan mielestä on polttoaineiden käytössä esiin-
13270: tyviä epäkohtia tarmokkaasti korjattava ja yleensä ankarinta
13271: säästäväisyyttä noudatettava polttoaineiden niinkuin kaik-
13272: kien muidenkin tarveaineiden käytössä, jolla on mitä suurin
13273: rahallinen merkitys. Mutta polttoainekysymyksen' tyydyt-
13274: tävä ratkaisu vaatii nähtävästi perinpohjaisempiakin uudis-
13275: tuksia. Tämä asia otettiin harkittavaksi 1914 vuoden valtio-
13276: päivillä, sillä Eduskunnan mielestä liikenteen kasvaessa ja
13277: 10 1917.- II V. P.- V. 11.- Kul.tudaitosra:IJ.8&te.
13278:
13279: rautatieverkon laajentuessa polttoainekustannukset tulisivat
13280: vuosi vuodelta yhä lisääntymään. Näin ollen ja koska poltto-
13281: puiden ja ·kivihiilen hinta on yhä osottanut taipumusta nouse-
13282: miseen, tahtoi Eduskunta asettaa harkinnan a.laiseksi, eikö
13283: sähkön käytäntiiön ottaminen tulisi valtionrautateillä liike-
13284: voimana ajanpitkään taloudellisesti edullisemmaksi. Ulko-
13285: mailta saadut kokemukset olivat myös omansa antamaan
13286: tukea sille käsitykselle, että maassa, jonka lukuisissa, osaksi
13287: valtian omistamissa, kaskissa olevaa vesivoimaa voitaisiin
13288: valtion toimesta ryhtyä käyttämään sähkön synnyttämiseen,
13289: sähkö saattaisi rautateillä tulla ehkä huokeimmaksi liike-
13290: voimaksi. Kun Hallitus kuitenkin oli asettanut komitean
13291: tutkima,an asiaa ja koska oli suotavaa, että Eduskunnalle
13292: aikianaan annetaan tieto tutkimukse~ tuloksista, päätti Edus-
13293: kunta lausua, •ettfL Hallitus annettuaan tutkia, voidaanko
13294: Suomen. valtionrautateillä ottaa sähköä liikev·oimaksi, antaisi
13295: Eduskunnalie kaikinpuoliseen selvitykseen perustuvan eh-
13296: dotuksen asiasta.
13297: Esityksessä ilmoitetaan, että asiaa tutkimaan ase-
13298: tettu komitea ei ole vielä työtään päättänyt. Tä.anän
13299: johdosta katsoo Valiokunta tarpee'lliseksi huomauttaa, että
13300: ikomiteån töitä olisi joudutottava ja aikanaan annettava
13301: Eduskunnalle ehdotus asiasta. Valiokunta pitää t~tä sitäkin
13302: tarpeeUisempana, kun on syytä olettaa, että sä'hköä arva-
13303: tenkin helpoimmin saatetaan rautateitten liikevoimaksi
13304: kä!yttää tämän mietinnön 38 sivulla mainitulla vastaisella
13305: Oulun-Vaalan radalla ja sen mahdollisella jatkolla, koska
13306: siellä !Valtion hallussa jo on sopivia koskia ja kun kokeilu
13307: tällä alalla edullisimmin .suoritettaneen jollakin uudella ra-
13308: dalla.
13309: .Samalla on Valiokunnassa ollut harkinna.n alaisena mui.-
13310: takin keinoja, joitten avulla polttoaineiden kulutusme-
13311: noja voitaisiin vähentää, ja on kiinnitetty huomiota siihen,
13312: että muissa maissa, varsinkin Ruotsissa, on viime vuosina
13313: käytetty huomattavia summia kokeiluun polttoturpeen käy-
13314: täntöön saamiseksi rautateillä. Suomessakin on jonkun ver-
13315: ran tällaisia kokeita tehty, mutta lieuevät ne rautateillä so-
13316: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 11
13317:
13318: dan alettua kokonaan lakanneet. Koska V aliakunnan mie-
13319: lestä h-u:olestuttava polttoainekustannusten lisääntyminen
13320: väilttämättä vaatii näiden kustannusten vä:hen1ämistä ja kun
13321: sähkön käytäntöön ottaminen liikev.oimana laajemmassa mi-
13322: tassa valtionrautateil.lä kysynoo aikaa, katsoo Valiokunta, että
13323: Hallituksen tulisi <edistää kokeiluja polttoturpeen käytän-
13324: töön ottamiseksi valtionrautateillä.
13325: Osastossa ,Muut menot" ehdotetaan esityksessä budjet-
13326: tiin otettavaksi palkkauksen ja kalliinajan lisäykseksi val-
13327: tionrautateiden palveluksessa oleville henkilöille arviolta
13328: 25,500,000 markkaa.
13329: Valtionrautateillä on vielä tämän vuoden a.ikana ollut
13330: osittain käytännössä VU<onna 1907 . vahvistettu palkkaus-
13331: sääntö. Kun siihen jo sen voimaan astuttua oltiin rauta-
13332: tieläispiireis.sä tyytymättömiä, t.ehtiin samana vuonna
13333: Rautatiehallitukselle useita anomuksia palkkaetujen paran-
13334: tamisesta. Rautatiehallitus esitti kirjelmässä helmikuun
13335: 14 päivältä 1911 Senaatin kulkulaitostoimituskunnålle, että
13336: asetettaisiin komitea laatimaan ehdotusta uudeksi palkkaus-
13337: säännölksi ja vuokratariffiksi valtiomautateille. Myöntyen
13338: tehtyyn esityks;een oikeutti Stmaa.tti saman kuun 24 päivänä
13339: Rautatiehallituksen asettamaan komitean edellä mainittua
13340: tarkoitusta varten. · Eomitea antoi mietintönsä Rautatiehalli-
13341: 1
13342:
13343:
13344:
13345: tukselle toukokuun 25 päivänä 1912.
13346: Komitea oli ehdottanut alimman palkkioluokan palk-
13347: kioksi 960 markkaa vuodessa. Rautatieläisten liitto ehdotti
13348: sanotussa palkkioluokassa pal'kkioksi 1,200 markkaa vuodessa.
13349: Vuokrataulun oli komitea laatinut niiden tietojen mukaan.
13350: joita eräs komitean osasto oli saanut tiedustellessaan vuokra-
13351: oloja ja poHtopuiden silloista hintaa kaupungeissa ja asemien
13352: lähettyv.illä. Komitea ehdotti myös, että vuokrataulu ~tina
13353: viiden vuoden kuluttua oli tarkastettava. Sääntöpaikkais--
13354: ten virkaiiijain suhteen oli komitea ehdottanut kolme koro-
13355: tusta a 500 markkaa 5, 10 ja 15 vuoden palv·eluksesta. Täl-
13356: lainen korotus katsottiin suotavaksi, jotta ei peruspalkkausia
13357: tarvitsisi korottaa enemmän kuin oli tehty.
13358: Rautatiehallitus hyvälcsyi pääpiirteissä komitean ehdo-
13359: tuksen. Alimman palkkioluokan palkkion ehdotti Rautatie-
13360: 12 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto.
13361:
13362: hallitus kuitenkin 1,020 markaksi sekä alensi vuQkrat 2' ja 3
13363: huoneen huoneistoista.
13364: Vuoden 1913 valtiopäiville arrnetussa Hallituksen esi'tyk-
13365: sessä kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1914 oli tätä tarkoi-
13366: tusta varten otettu 3,900,000 markan määräraha. Esi-
13367: tykseen antamassa,an vastauksessa lausui Eduskunta
13368: mielipiteenään, että valtionrautateiden virka- ja palvelus-
13369: miesten palkkausolot on asetettava täydellisen järjestelyn
13370: alaisiksi! ja pienempiä palkkoja 1muttivien palvelusmiesten
13371: tarpeet silloin erikseen otettava huomioon, niin että alin
13372: vakinainen kuukausipalkka olisi_ 100 markkaa, minkä-
13373: tähden Eduskunta edellä m~inittujen tarkoitusten toteuttami-
13374: seksi otti 1914 vuoden budjettiin 4,800,0~0 markan määrä-
13375: rahan. Kun Eduskunta 1914 vuoden valtiopäivillä piti suo-
13376: tavana uuden palkkaussäännön voimaan saattamisen 1914vuo-
13377: den alusta, mutta edellä mainitun, 1914 vuoden budjettiin ote-
13378: tun, määrärahan ei enään katsottu täysin riittävän alimpiin
13379: palkkausluokkiin kuuluvain palvelusmiesten palkkaolojen
13380: parantamiseen, hyväksyi Eduskunta 1915 vuoden budjettiin
13381: vuosia 1914 ja 1915 varten yhteensä 1,150,000 markan lisä-
13382: määrärahan.
13383: Uutta palkkaussääntöä ei kuitenkaan saat.ettu voimaan
13384: vuonna 1914. Sitä '?astoin asetuksella 2 päivältä syys-
13385: kuuta 1915 parannettiin valtionrautateiden palkkiovirka-
13386: miesten ja palvelusmiesten palkkauksia mainitun vuoden hei-
13387: näkuun 1 päivästä alkaen siten, että vähimmäksi kuukausi-
13388: palkkioksi tuli 100 markkaa.
13389: Viimeksi mainittu asetus siis ainoastaan osittain muutti
13390: huhtikuun 24 päivänä 1907 Suomen valtion:r;autateille annet-
13391: tua palkkaussääntöä. Rautateitten virka- ja palvelusmiesten
13392: eläkkeet pysyivät saman määräisinä kuin så.ädetään vasta
13393: mainitussa asetuksessa ja heinäkuun 13 päivänä 1912 anne-
13394: tussa asetuksessa rautateiden ylempäin ja alempain virka-
13395: miesten s·ekä palvelusmiesten eläkeoikeudesta.
13396: Vuoden 1915 palkkausjärjestelyn yhteydessä oikeutettiin
13397: Senaatti yksissä neuvoin kenraalikuvernöörin kanssa jaka-
13398: maan kuukausittain 25,000 markkaa sääntöpaikkaisten vir-
13399: 1917.- II V. P.- V. M. - Kulkulaitosrabasto. 13
13400:
13401: kamiesten palkanparannuksiksi heinäkuun 1 päivästä 1915
13402: lukien, kunnes valtionrautateiden uusi palkkaussääntö tulisi
13403: vahvistetuksi.
13404: Elokuun 18 päivänä 1917 .annetulla asetuksella tuli uusi
13405: palkkaussääntö valtionrautateille vahvistetuksi ja on se pantu
13406: käytäntöön kuluvan vuoden heinäkuun 1 päivästä lukien.
13407: Uusi vuokratariffi on myöskin s.anotusta ·päivästä ailkaen
13408: astunut voimaan.
13409: Syyskuun 1 päivästä 1916 lä:htien on Senaatin päätöksen
13410: muk&an 7 päivältä marraskuu,ta 1916 niille valtionrauta-
13411: teiden virkailijoille, joiden vuotuinen pohjapalkka ei ole 6,000
13412: markkaa suurempi, myönnetty palkanlisäystä, palkkioluok-
13413: kain mukaan, ollen lisäys alimmassa palkkioluokassa 25 %
13414: pohjapa.lkas·ta ja neljännestä palkkioluokasta lähfi.en 8 %
13415: siitä:. Viimeksi mainittu prosenttimää.rä tulee niillekin vir-
13416: kamiehille, joilla on sekä palkka.a että palkkiota raha·sään-
13417: nön mukaan, mutta joiden vuosipalkkaus ei ole 6,000 mark-
13418: kaa suurempi.
13419: Koska näitä palkanlisäyksia ei pidetty riittävinä ja niitä
13420: oli saanut nauttia ainoastaan osa valtionrautateiden palve-
13421: luksessa olevaa henkilökuntaa ja kun elämän ylläpitoon tar-
13422: peellisten 'tavarain hinnat 'Olivat kohoamassa, myönsi Se-
13423: naatti s·ekä Rautatiehallituksen esitysten että erinäisten rau--
13424: tatieläisjärjestöjen tekemäin anomusten johd•osta päätöksel-
13425: lään 28 päivältä viime huhtikuuta valtionrautateid-en palve-
13426: luksessa oleville henkilöille tämän vuoden huhtikuun 1 päi-
13427: västä lähtien ka:lliinajan1isäystä seuraavam yleisten perus-
13428: teid-en mukaan:
13429: Henkilöille, joldPn vuotuiset palkka· Kuukauslt- Kuukau•lt-
13430: Ja
13431: edut rah ..ssa luontoisetulna, talnen lisäys
13432: henkilöille,
13433: tainen lisäys
13434: hcnkllilille,
13435: ennen myönnetyt kal!iinajan- joilla on joilla ei ole
13436: Jisäykset lukuunotettuina, lapsia: lapsia:
13437: yhteensä ovat: 31nl 31nl
13438: enint. 2,000 mk. ......... . 100:- 80:-
13439: 2,001~,000 " ......... . 90:- 70:-
13440: 4.,001-6,000 " ......... . 80:- 60:-
13441: 6,001 mk. ja enemmän ... . 70:- 50:-
13442: 14 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto.
13443:
13444: Siihen nälhden, että elantokustannukset. Venäjällä ovat
13445: melkoist~ suuremmat kuin Suomessa, on Pietarissa ja Val-
13446: keasaaren-Pietarin rataosalla ]lalveleville rautatieläisille
13447: myönnetty 25 %:n korotus edellä mainittuihin kuuka.utisiin
13448: lisäyksiin.
13449: Esityksessä ilmoit·etaan edelleen, että yhä kohoavien elan-
13450: tokustannus'ten ta'kia myös viimeksi mainitut kalliinajan-
13451: li:säykset h1,wmattiin riittämäUömiksi ja uusi palkkaussääntö,
13452: joka on vahvistettu ·pääasiallisesti vuonna 1912 tehdyn ehdo-
13453: tuksen ja syyskuun 2 päivänä 19'15 annetun asfltuksen perus-
13454: teella, ei tuottanut huomattavam}laa parannusta palkkauksiin.
13455: Tämän johdosta on Senaatti, peruuttaen ennen myönne-
13456: tyt kalliinajanli~äykset, katsonut tarpeelliseksi päätökseUään
13457: 4 päivältä 'lokakuuta 1917 myöntää kalliinajanlisäyksiä ku-
13458: luvan lokakuun 1 päivästä alkaen seura1avien perusteiden
13459: muik.ai·sesti:
13460: virkailijalle, jolla on 4 tai useampi .aUe 18 vuodfln ikäistä
13461: lasta, 300 markkaa kuukaud·essa;
13462: virkailijalle, jolla on 1-3 aU.e 18 vuoden ikäistä lasta,
13463: 275 markkaa kuukaudessa;
13464: vitrkailija.Ue, jollla ·ei 'o'1e allie 18 v'uoden ikäisiä lapsia, 2·50
13465: markkaa kuukaudessa;
13466: ylimääräisi'lle palvelijoille, jotka hoitavat avonaisia vir-
13467: rooja tai sellaisia, jotka vastaavat menosäännössä olevia va-
13468: kinaisia virkoja, riip]lumatta }lerhesuhf.eista, 250 markkaa
13469: kuu:kaudBssa, jos he 'o~at tollleet ainakin 6 IJmulkautta valtion-
13470: rautateiden palveluksessa, muutoin 2<25 markkaa kuukau-
13471: dessa; sekä
13472: harjoittelijoille ja laskuapulaisil1e 100 markasta 250
13473: ma.rkkaa.n •kuukaudessa, rii]lpuen siitä.kuinka kauan he ovat
13474: olloot valtionrautateiden palveluksessa ja. millä ·osastolla hfl
13475: ])alvelevat. iSitä paitsi on Senaatti pysyitänyt enna.llaan kai-
13476: kille Viipurim--Pietarin rataosalla palvelevil•le kuluvan vuo-
13477: ·den heinäkuun 1 päivästä alkaen myöntämäänsä 50 markan
13478: kuukautisen ka.lliin IJa:lkkakunnan lisäkorvauksen sekä veturi-
13479: miehille myönnetyn 50 markan kuukautisen korvauks~ me-
13480: netetyistä virantoimitusrahoista.
13481: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulknlaitosrahasto. 15
13482:
13483: Valli(}kunnan mielestä ei yleensä pitäisi Eduskuntaa
13484: kuulematta myöntää näi.p: merkittäviä palkan- ja kalliin-
13485: ajanlisäyksiä. Koska elantokustannusten kallistumisen
13486: ja muiden pakottavain seikkain johdosta kuitenkin Va-
13487: liokunnan saamain tietojen mukaan nyt ei 1iene ollut
13488: mahdoHista lykätä; päätöksen tekoa näistä seikoista, eh-
13489: d(}ttaa Valiokunta puheenalaåcset määrärahat kuluvaa vuotta
13490: varten budjettiin merkittäväksi.
13491: Esityksessä ilmoitetaa:n, että lii:kenneosaston 'sekalaisten
13492: menojen summa on kohonnut sen johdosta, että tämän meno-
13493: erän kohdalla oleva määräraha korvausten suorittamiseksi
13494: vieraiden rautateiden omistamain vaunujen. käyttämisestä
13495: valtionrautateillä on korotettu 13,084,600 markkaan. Kor-
13496: vausmäärät Suomessa olevien yksityisten ratojen vaunujen
13497: kä;rttämisestä ovat aivan vähäpätöiset. Rahalliselta merki-
13498: tykseltään monin verroin huomattavammat ovail Venäjän rau-
13499: tateille maksetta,vat korvaukset ja sakot venäläisten vaunu-
13500: j-en käyUämisestä.
13501: Mainitut korvaukset ja sakot perustuvat 6 '§ :ään V enä.iän
13502: ja Suomen välisessä sopimuksessa tavarankuljetuksestamaitse
13503: käyvässä yhdysliikenteessä Suomen kanssa, jonka mukaisesti
13504: mainittujen rautateitten on ,kaikkiin vaunujen vaihtamista
13505: koskeviin k;ysymyksiin nähden noudatettava keskinäistä ta-
13506: varavaunujen käyttämistä koskevan Yleisen sopimuksen
13507: määräyksiä". Sanottu sopimUts tavaran kuljetuks·esta maitse
13508: käyv'ässä yhdysliikenteessä on jul~istu 1'9•14 vuoden asetus-
13509: kokoelmassa. Kosketellussa pykälässä tarkoitettu yleinen
13510: sopimus on siis ollut määrämänä Suomen valtionrautateiden
13511: sekä Nikolain- ja muiden Venäjä;n rautateiden välisissä tili-
13512: tysasioi,ssa.
13513: Sen johdosta, että Suomen valtionrautateillä 1914
13514: yhdysliikenteen alkaessa oli omia yhdysliikennemallisia
13515: vaunuja ainoastaan 500 kappaletta, marraskuun 14 päivänä
13516: 1915 vain 900 kappaletta, 1916 kesäkuun 14 päivänä
13517: ] ,800 sekä tätä nykyä 2,200 kappaletta, on Suomen valtion-
13518: rautateillä aina tähän saakka ollut ja tulee vielä toistaiseksi
13519: olemaan omien yhdysliikenteessä käytettävien ta.va.rawunu-
13520: 16 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahastö.
13521:
13522: jen puute, joka puute on, yllämainitun ja kaikkien muidenkin
13523: yhdysliikennesopimuksien mukaisesti, täytettävä vierailta
13524: radoilta saaduilla vaunuilla. Ratojen kesken ori ajoittain
13525: sovittava korkeimmastru sallitusta vaunuluvusta., joka saa
13526: määrättyä vuokraa vastaan päivittäin olla vieraan radan
13527: huostassa. Kuljetettavan tavaran paljoudesta riippuu luon-
13528: nollisesti kulloinkin päätetyn luovutusnormin suuruus. Koska
13529: Suomeen Venäjältä sota-aikana on tullut suuri määrä tavaraa,
13530: on lu.Qnnoll'ista, että Nikolainradalta on päivittäin täytynyt
13531: saada paljon vaunuja. V eturien, raiteid·en, osaksi miehistönkin
13532: puutteen takia ja sotilasviranomaisten asettamien esteitten-
13533: kin vuoksi on '.ollut mahdoton palauttaa tyhjiä vaunuja sa-
13534: massa määrässä kuin niitä tänne on saapunut. Koska jokai-
13535: nen vaunu, josta saman vuorokauden kuluessa ei ole voitu·
13536: antaa korvaukseksi vastaavaa vaunua, päivän luovutusasia-
13537: kirjoihin merkitään hwvutuksen laiminlyöneen radan velaksi
13538: sovittua päivämaksua vastaan, on selvää, että tällaista vau-
13539: nuvuokrasakkoa on karttunut paljon. Bilanssiin etumaksujen
13540: joukkoon merkityt ,vaunuvuokrasakot" joulukuusta 1914
13541: (vanhaa lukua) kesäkuuhun 1916 (v. 1.) nousevat 7,104,709
13542: markkaan 33 penniin, kuten :rp.i.etinnön alussa on mainittu.
13543: Esityksessä ilmoitetaan, että venäläisten ratojen vaatimus
13544: nouseekin lälh·errumä 11,000,000 ;ruplaan, mutta kosk,ei velko-
13545: musperuste osittain vielä ole selvä, on riidattomana osana
13546: siitä maksettu 3,629,347 rnpha kurssin mu'kaan 2: 66 2 / 3 , te-
13547: kevä 9,678,250 markkaa ·66 'penniä ja tU'lee tämän vuoden
13548: !kuluessa vielä maksettavaksi 2,996,669 ruplaa 25 kopeekkaa
13549: kurssin mulk:aan 107, tekevä 3,206,436 marklkaa 10 penniläl,
13550: minkä tähden kuluvan vuoden menosäännössä on siihen tar-
13551: koitukseen varattu 13,000,000 markkaa. Valiokunnan saa-
13552: mien tietojen mukaan on paljon epäkoh'tia ja puutteellisuutta
13553: niissä järjestelytoimenpiteissä, joista tämä menoerän suuruus
13554: riippuu. Valiokunta odottaa, että Senaatti ryhtyy tarmok-
13555: kaihin toimiin näiden epäkohtain korjaamiseksi, jotta kysy-
13556: myksessä olevat menot, jotka hyvin tuntuvasti vaikuttavat
13557: valtionrautateiden talouteen, supistuvat niin vähään kuin se
13558: on mahdollista.
13559: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 17
13560:
13561: Koska Valiokunta ·ehdottaa esityksessä 10levat määrä-
13562: raiDat hyväksyttäviksi, on valtionrautateiden vakinaista
13563: menosääntöä varten budjettiin otettu kaikkiaan 168,872,700
13564: markkaa.
13565: II. Eläkkeet ja erinäiset määrärahat. Esityksessä on
13566: tämä määräraha korotettu 180,000 markalla Eduskunnan
13567: vuonna 1914 myöntämästä 887,000 markasta. Samalla kun
13568: Valiokunta puoltaa tämän määrärahan budjettiin: ottamista,
13569: on Valiokunta sitä mieltä, että säännökset rautatieläisten
13570: eläkkeistä ·olisi ot-ettava tarkastuksen alaisiksi ottamalla sa-
13571: massa yhteydessä huomioon pysyväisesti päiväpalkalla työs-
13572: kentelevätkin. Valiokunta ehdottaa eläkkeitä ja erinäisiä
13573: määrärahoja varten budjettiin otettavaksi 1,067,000 markkaa.
13574: II!. Korot ja lainojen vähennysmaksut. EIS'i,tyksessä
13575: ilmoitetaan, _että Hallitus vuonna 19·15 otti 30,000,000 mar-
13576: kan suuruisen lyhytaikaisen kotimaisen lainan, joka on
13577: kokonaan käytetty kulkulaitosrahaston hyväksi. Osit-
13578: tain sanotun lainan takaisin maksamiseksi, osittain val-
13579: tiovaraston kassan vahvistamiseksi on tämän vuoden hel-
13580: mikuun 1-6 päivänä saadun määräyksen ja Senaatin seuraa-
13581: van maalis'kuun 24 päivänä tekemän päätöksen mukaisesti
13582: otettu 75,000,000 markan suuruinen laina, josta 45,000,000
13583: markkaa on nostettu viime huhtikuun 1 päivänä ja jäännös
13584: 1 päivänä marraskuuta käytetty mainitun 30,000,000 markan
13585: lainan maksamiseen. Valiokunta on ottanut nämä lainat
13586: budjettia tehdessään huomioon, mutta ei katso voivansa
13587: imomautuksetta sivuuttaa sitä menettelyä, että Hallitus on
13588: tehnyt tämän velan Eduskuntaa kuulematta, vaikka kyllä
13589: olisi ollut mahdollisuus saattaa asia Eduskunnan käsiteltä-
13590: väksi.
13591: Valiokunta ehdottaa korkoihin ja 'lainojen vähennysmak-
13592: suiksi budjettiin merkittäväksi esityksessä olevan määrän,
13593: siihen· luettuna lyhytaikaisten vekselilainain korkoihin
13594: 2,000,000 markkaa, yhteensä 16,577,882 'markkaa 22 penniä.
13595: IV. Oikaisuprosentti. Valiokunta on tähän tarkoituk-
13596: seen merkinnyt ehdotetun määrän, 500 markkaa.
13597: 2
13598: t8 1917. -II V. P.- V. M.- :Kuikulaitosrahastö.
13599:
13600: T. A. Uutisrakennustyöt valmiilla radoilla. Esityks-essä
13601: on ehdotettu budjettiin merkittäväksi määrärahoja erinäisiä
13602: tähän ryhmään kuuluvia töitä varten, joista lähemmin on
13603: tehty selkoa esityksessä seuraavassa liitteessä.
13604: Erät 1-13 ilmoitetaan esityksessä otetuiksi Senaatin
13605: niistä aikanaan antamien määräysten mukaan. Valio-
13606: ku)lnan huomiota on kuitenkin kiinnittänyt ne näistä määrä-
13607: rahoista, jotka ilmoit-etaan otetuiksi Senaatin eri pää-
13608: töksien mukaan jo vuodelta l913, siis aikana, jolloin 1914
13609: vuoden valtiopäiville annettu Hallituksen esitys ei vielä ollut
13610: valmistunut. Mikäli on saatu tietää, perustuvat nämä määrä-·
13611: rahat siihen ·entisen Hallituksen harjoittamaan Eduskunnan
13612: budjettioikeutta loukkaavaan menettelyyn, että, vaikka Edus-
13613: kunta kokoontui joka vuosi ja kulkuJaitosrahastosta uutis-.
13614: rakennuksiin valmiilla radoilla maksettavat määrärahat
13615: ilman vaikeutta yleensä olisi voitu antaa Eduskunnan
13616: päätettäviksi ennen niiden käyttämistä, Hallitus !kuitenkin
13617: piti tapanaan useitten vuosien kuluessa määrätä erinäisiä
13618: rakennustöitä tehtäviksi ja suorittaa: näiden kustannukset
13619: etumaksuina, jotka vasta vuosia myö'hemmin annettiin Edus-
13620: kunnan tiedoksi samalla kun pyydettiin määrärahoja sanottu-
13621: jen ennakkomaksujen korvaamiseksi. Näitä on tällä kertaa
13622: määräraha n:o 3, 44,000 markkaa, ennakkomaksun korvaa-
13623: miseksi, jonka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehallituksen
13624: suorittamaan maa- ja vesialueen pakkolunastamista varten
13625: Skurun asemalla, määräraha n:o 9, 70,000 markkaa, ennak-
13626: komaksun korvaamiseksi, jonka Senaatti on oikeuttanut Rau-
13627: tatiehallituksen käyttämään -erinäisten valtionrautateiden
13628: rautatiesiHain vartioimisesta aiheutuvien tarpeellisten töiden
13629: ja laitosten kustantamiseen liikekannallepanon aikana ja
13630: määräraha n:o 10, 75,000 markkaa, ennakkomaksun korvaa-
13631: miseksi, jonka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehallituksen
13632: käyttämään erinäisiin töihin ja laitoksiin Suomen valtionrau-
13633: tateiden saattamista varten siihen kuntoon, että mahdollinen
13634: liikekannallepano vaikeuksitta voidaan suorittaa.
13635: Uuden vaunukonepajan rakentamiseksi Fredriks:bergiin
13636: ehdotetusta 1,223,500 markan suuruisesta määrärahasta
13637: 1917.- II V. P.- V. M.- KuUmlaitosrahasto. 19
13638:
13639: n:o 8 on saatujen tietojen mukaan tämän vuoden lokakuun
13640: 3 päivään mennessä käytetty 881,0W markkaa 99 penniä ja
13641: tulee vuoden loppukuukausina käytettäväksi vielä 2100,000
13642: markkaa, eli yhteensä tasaluvuin 1,081,000 markkaa. Jotta
13643: työtä kuitenkin voitaisiin keskeyttämättä jatkaa tulevanakin
13644: vuonna, ehdottaa ·valiokunta koko pyydetyn määrära,han nyt
13645: jo myönnettäväksi ja budjettiin merkittävä.ksi.
13646: Määrärahaa n:o 9 sen ennakkomaksun korvaamiseksi,.
13647: jonka Senaatti on oikeuttaUtut Rauta,tiehallituksen käyttä-
13648: mään erinäisten valtionrautateiden rautatiesiHain vartioimi-
13649: sesta aiheutuvien tarpeellisten töiden ja. laitosten kustanta-
13650: miseen liikekannallepanon aikana, 70,000 markkaa, ei myös-
13651: kään ole kokonaisuudessaan käytetty, 'Vaan on syntynyt noin
13652: 39,500 markan ylijäämä. Valiokunta on sen vuoksi budijet.ti-
13653: .ehdotukseensa me-rkinnyt sanotun määrärahan 30,500 mar-
13654: kan -suuruisena.
13655: Huopalahden laiturin asemaksi muuttamista varteUt ehdo-
13656: tettu määrä!raha n :o 11, 173,400 markkaa, ·on sen si~aan
13657: suuresti ylitetty. Jo viime lokakuun 3 pä:Uvään menneS<sä
13658: oli sanottua tarkoitusta varten käytetty 210,205 markkaa
13659: 29 penniä ja vuoden loppukuukausina on ilmoitettu tultavan
13660: käyttämään vielä 60,000 markkaa. Näin ollen ehdottaa Va-
13661: liokunta tähän tarkoitukseen budjettiin merkittävä;ksi tasa-
13662: luvuin 270,000 markkaa.
13663: Tornion-Haaparannan y'hdysradan ra'kentamista varten
13664: on esityksessä ehdotettu 3,000,000 markan määrärahan
13665: n:o N budjettiin ottamista yhdysra.dan ,Venäjän1:1uoleisen"
13666: osan rakentamiseksi. Esityksestä käy ilmi, että V enä-
13667: jän ja -Ru<>tsin kesken on aikaan saatu sopimus Ruot-
13668: sin ja Suomen valtionrautateiden yhdistämisestä Tor-
13669: nionjoen poikki rakennettavalla sillalla, ja oli Rautatie-
13670: hallitus valtuutettu viime vuoden syyskuun 1 päivän jäl-
13671: keen käyttämään vuonna 19-1 6 etumaksuna Suomen puolella
13672: 1
13673:
13674:
13675:
13676: tapahtuviin töihin 750,000 markkaa. ~Suomen puolesta
13677: suoritettaNien· töitten kokonaiskustannusarvio nousi joulu-
13678: kuussa vuonna 19r15 laaditun kustannusarvion· mukaan noin
13679: 5,000,000 markkaan. Koska siitä lähtien raudan, sementiri.
13680: 20 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto.
13681:
13682: ja muiden tarveaineiden Mnta sekä työpalkat ovat tuntu-
13683: vasti nousseet, ei tämä kustannusarvio luonnollisestikaan
13684: enään pidä paikkaansa, vaan on uusi, kohonneita hintoja huo-
13685: mioon ottava kustannusarvio •laadittava ja Eduskunnalle esi-
13686: tettävä. Valiokunta katsoo, että ennen sopimuksen teke-
13687: mistä mainitun yhdysradan rakentamisesta, olisi asia ollut
13688: saatettava Eduskunnan päätettäväksi. Koska Valiokunnan
13689: mielestä Tornion-Haaparannan yhdysradan rakentaminen
13690: on hyödyllinen ja siis loppuun saatettava, on esityksen mu-
13691: kaisesti tätä tarkoitusta varten budjettiehdotukseen otettu
13692: 3,000,000 markan määräraha vuodeksi 19r17.
13693: Sen ennakkomaksun korvaamiseksi, jonka Senaatti pää-
13694: töksellä maaliskuun 21 päivältä 1916 on määrännyt Rau-
13695: tatiehallituksen käyttämään Kushelefkan aseman raken-
13696: tamiseen, on esityksessä ehdotettu määrärahan n:o 15,
13697: 2,600,000 markkaa, budjettiin ottamista. Koko !kustan-
13698: nusarvio on 4,186, 700 markkaa. ·T•ästä summasta on jo nyt
13699: käytetty noin 2,000,000 markkaa. Siihen nruhd-en, että
13700: maan pakkolunastukseen ei o}e tarvinnut käyttää niin
13701: suurta määrää, kuin kustannusarviossa oli edellytetty, ja
13702: myös siihen, että hiljattain valmistunut puurakennus sano-
13703: tulla asemalla pitkän ajan tulee olemaan liikennettä varten
13704: riittävä, Valiokunta ehdottaa Kushelefkan aseman rakenta-
13705: miseen täksi vuodeksi 2,000,000 markkaa budjettiin otetta-
13706: vaksi, koska saatu:jen tietojen mukaan enempää ei tänä
13707: vuonna tulla sanotulla ra:kennuksella käyttämään.
13708: Määräraha n:o 16, 888,000 markkaa, tarkoittaa rai-
13709: teen vahvistamista rataosilla Elisenvaara-Sortavala-
13710: Värtsilä, Antrea-Vuoksenniska sekä Pieksämäki-Kuo-
13711: pio. Verrattomasti suurin osa Suomen v·altionrautateitä
13712: on jo vahvistettu, niin rettä niitä voidaan liikennöidä aina
13713: 16,400 kilogrammaan (1,000 puutaan) kuormitetuilla tavara-
13714: vaunuilla. Vahvistamatta ovat toistarseksi seuraavat valtion-
13715: rautateiden rataosat: Antrea-Vuoksenniska, Elisenvaara--
13716: Nurmes, Pieksämäki-K~jaani, Jyväskylä-Suolahti, J;y-
13717: väskylä-Haapamäki ja Laurila-Rovaniemi. On suotavaa,
13718: että Suomen valtionrautatiet saadaan vahvistetuiksi,-jotta ta-
13719: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 21
13720:
13721: varavaunujen uudestaan kuormausta ei radan heikkouden täh-
13722: den tarvitse tapahtua. Kuluvana vuonna ei tähän työhön
13723: voitane edullisesti käyttää suurempaa määrää kuin esityk-
13724: sessä on ehdotettu. Näin ollen on Valiokunta esityksen mu-
13725: kaisesti budjettiehdotukseen tätä työtä varten merkinnyt
13726: 888,000 markkaa.
13727: Lisämääräraha n :o 17 Fredriks•bergin ratanihan uudes-
13728: taan muodostamista varten, 300,000 markkaa. - Vuoden
13729: 1914 valtiopäiville annetussa esityksessä kullmlaitosrahas-
13730: tosta ehdotettiin 950;000 markan määrä.raihan budjettiin otta-
13731: mista erinäisiä uutisrakennustöitä varten Fredriksbergin ase-
13732: maHa. Samalia kun Eduskunta vuodeksi 19'15 päätti bud-
13733: jettiin merkitä tämän määrärahan, Eduskunta kuitenkin
13734: huomautti, ettäJ seuraaville valtiopäiville annettavaan
13735: Hallituksen esitykseen on otettava sekä täyddlinen ja
13736: tarkka selonteko että eri vuosille .iakautuva kustannusar-
13737: vio niistä uutisrakennustöistä, joita Fredriksbergin asemaila
13738: oli suunniteltu toimitettaviksi. Mitään täydellisempää •selon-
13739: t.ekoa ei .esityksessä kuitenkaan ole. Siinä vain sanotaan, että
13740: nykyään hinnoituksissa vallitsevan epävarmuuden johdosta
13741: ei ole mahdollista laatia lähimainkaan paikkansa pitävää
13742: arviota tässä kohden.
13743: Kuten vuoden 1909 valtiopäiville annetusta kulkulaitos-
13744: rahastoa koskevasta Hallituksen esityksestä käy ilmi, laati
13745: insinööri C. 0. Gleim vuonna 1903 suunnitelman Fred-
13746: riksbergin aseman uud·estaan rakentamiseksi, minkä suun-
13747: nitelman Senaatti sittemmin hyväksyi. TäJmän suun-
13748: nitelman perustuksella laadittu kustannusarvio nousi
13749: 2,64 7,000 markkaan. Silloin tunnettujen tosiasioiden pe-
13750: rustuksella tehtiin helmikuussa 1'909 kustannusehdotus niille
13751: töille, jotka 1 päivänä tammikuuta 1909 vielä olivat suorit-
13752: tamatta ja joita varten aikaisemmin •ei ollut myönnetty määrä-
13753: rahaa. Näitten töi.tten kokonaiskustannus nousi 3,600,000
13754: markkaan. Niin suurta summaa ei kuitenkaan katsottu tar-
13755: vittavan, koska valtionrautateille Fredriksbergin-Karjan
13756: radan valmistuttua oli jätetty mainitun rautatierakennuksen
13757: varoja käytettäväksi uuden radan vaatimiin raiteisiin ja mui-
13758: 22 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto.
13759:
13760: hin laitoksiin Fredriksbergin asemalla, ja oli näistä varoista
13761: silloin jälellä 754,443 markkaa 63 pienniä. Siten tarvittiin
13762: vielä 2,845,556 markan 37 pennin määräraha.
13763: Niiden suurten, parhaillaan tekeillä ja alotteella olleiden
13764: töiden takia Viipurin ja Pietarin asemien uudestaan raken-
13765: tamiseksi, jot'ka vaativat melkoisia määrärahoja, ei kuiten-
13766: kaan silloin voitu myöntää mitään määrärahaa Fredriksber-
13767: gin aseman uudestaan rakenta1miseen. Tämä työ täytyi
13768: jättää toistaiseksi ja tehdä ainoastaan sellaisia pienempiä
13769: töitä, jotka olivat välttäJmättömästi tarpeellisia .ia jotka voi-
13770: tiin suorittaa edellä mainituilla jäännösvaroilla tililtä ,Hel-
13771: singin-Karjan radan liittämispaikka".
13772: Koska oli kuitenkin kulunut niin pitkä aika suunnitelman
13773: ~aatimisesta ja liikenne tällä aikaa oli •kasvanut suuressa mää-
13774: rässä, katsoi Rautatiehallitus vuonna 1913 tarpeelliseksi
13775: hankkia selvyyden siitä, vastasika suunnitelma vielä ei ai-
13776: noastaan silloista vaan sitäkin liikennettä, mi'kä togen-
13777: näköisesti oli odotettavissa lähimpinä vuosina.. Tuloksena
13778: Ratakonttorin teknillisen toimiston suorittamasta tutkimuk-
13779: sesta, mikä <perustui tilastollisiin tietoihin, oli se, että
13780: Gleim'in suunnitelma oli aivan liian pieni silloisellekin lii-
13781: kenteel1e. Seuraamalla Gleim'in suunnitelman periaatteita
13782: tehtiin sentähden uusi huomattavrusti laajennettu suunni-
13783: telma, minkä Rautatiehallitus hyväiksyi 2.8 päivänä elokuuta _
13784: 1913. Siinä on muun muassa 22 kilometriä enemmän raiteita
13785: kuin Gleim'in ehdotuksessa.
13786: Kun pieninkin Fredriksbergin asema·pihan laajennus vaa-
13787: tii huomattavia ku'stannuksia1 jo sen tähden, että laajen-
13788: nustöitä suoritettaessa kaikkialla on vastassa kallio, mikä on
13789: räjäyttämällä poistettava, niin on selvää, että uuden suunni-
13790: telman toteuttaminen vaatii smtria menoja. Syyskuun ]
13791: päivänä 1914 tehdyn arvion mukaan nousevatkin. mikäli
13792: Valiokunta on saanut tietää, kustannukset mainitun päivän
13793: jälkeen tehtävistä töistä 8,530,000 markkaan. RakennuMika
13794: on tässä otaksuttu 5 vuodeksi. .
13795: Fredriksbergin aseman uudestaan rakentamiseen myönnet-
13796: tiin 500,000 markkaa vuodleksi 1914 ja 950,000 ma.rkkaa vuo-
13797: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto._ 2
13798:
13799: deksi 1915. :M:äärära'hasta tilillä ,Helsingin-Karjan radan
13800: liittämispaikka" oli 1915 vuoden syyskuun 1 päivänä jälellä
13801: 405,000 markan erä. Tarvittava lisämääräraha työn loppuun
13802: suorittamista varten nousee siis 6,675,000 markkaan vuonna
13803: 1914 tehtyjen laskujen mukaan. Nämä laskut e}vät enään
13804: nykyisenä aikana vastaa todellisuutta.
13805: Koska vuodelta 1915 oli jäänyt käyttämättä noin
13806: 1,338,000 markkaa, mikä summa riitti niitä töitä varten,
13807: j.oita seuraavana vuotena katsottiin voitavan suorittaa, ei vuo-
13808: deksi 1916 ollut merkitty mitään määrärahaa. Vuodeksi 1917
13809: Hallitus ehdottaa budjettiin ot.ettavaksi esityksessä mainitun
13810: määrän, 300,000 markkaa. Koska Valiokunta on saanut tie-
13811: tää, että tätä määrärahaa ei tänä vuonn::;. ole ensinkään käy-
13812: tetty eikä myöskää.n enään tulla käyttämään, on Valiokunta
13813: sen budjettiehdotuksestaan poistanut. Samalla tahtoo Valio-
13814: kunta jälleen huomauttaa, että, milloin Eduskunnalta pyy-
13815: detään määräTahoja suuriin jatkuviin töihin, Hallituksen olisi
13816: ·esitettävä ma1hdollisi!fiman yksityiskohtainen kustannusarvio
13817: koko suoritettavas,ta työstä ja selonteko sen laadusta.
13818: Helsingin ratapihan uudelleen rakentamiseksi ehdotetun
13819: 280,000 markan suuruisen määrärahan n :o 18 on Valio-
13820: kunta kaisonut tarkoituksenmukaiseksi. Valiokunnan saa-
13821: mien tietojen muka.an ei tähän työhön ku:luvana vuonna voida
13822: käyttää enempää kuin 50,000 markkaa. :M:utta jottei työtä
13823: tarvitsisi uudelta vuodelta keskeyttää, ehdottaa Valiokunta
13824: koko pyydetyn raJhamäärän nyt jo '()tettavaksi budjettiin.
13825: Sama.sta syystä on Val-iokunta ottanut budjettiehdotuk-
13826: seen Keravan ratapihan laajentamiseksi ehdotetun 100,000
13827: .nmi kan määräJrahan n :o 19 vuod·eksi, 19·17 ja rmälärärahan
13828: n :o 20 pohjaved.en ~saamiseksi Keravan asema'lla, 14,100
13829: markkaa, vaikka' näitä töitä -ei tänä vuonna ehditä toimittaa.
13830: Järvenpään aseman vesitornin korottamiseksi ja
13831: uuden ve·sisäiliön hankkimiseksi ehdotettu määrärahå 'n :o 2:1,
13832: 15,200 markkaa, on osottautunut liian a:lhaiseksi. Jo loka-
13833: kuussa oli sanottuun tarkoitukseen käytetty 24,106 markkaa
13834: 44 penniä ja vuoden lopulla on ajateltu käyttää vielä
13835: 3,000 markkaa. Näin ollen ehdottaa Valiokunta tätä tarkoi-
13836: 24 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto.
13837:
13838: tusta varten budjettiin merkittäväksi tasaluvuin 27,100 mark-
13839: kaa.
13840: Niinikään on määräraha n:o 22, 30,000 markkaa, asunto-
13841: rakennuksen ra:kenta;miseksi Oitin aseman asemapäällikölle
13842: sekä vanhan asematalon muuttaminen suuremman tilan
13843: hankkimiseksi virkahuoneistolle saatujen tietojen mukaan
13844: riittämätön, sillä jo nyt on mainittuun rakennustyöhön käy-
13845: tetty lähes 40,000 markkaa. Valiokunta on sen vuoksi tämän
13846: määrärahan ehdotuksessaan korottanut 40,200 markkaan.
13847: Esityksessä olevan määrära:han n:o 23, 3'2,000 markkaa,
13848: asuinkasarmin rakentamiseksi ·Humppilan asemalle ehdottaa
13849: Valiokunta edellä jo mainitusta syystä ·otetta.vaksi tämän
13850: vuoden budjettiin:, vaikkei tarkoitukseen tänä vuonna voida
13851: käyttää kuin: 14,000 mark!kaa. :V aliakunnassa on tämän
13852: yhteydessä kuitenkin lausuttu epäilyksiä siitä, onko käy-
13853: tä:nnöllisin ja tarkoituksenmukaisin se järjestelmä, että raken-
13854: netaan sellaisillall:in seuduilla, joissa maan arvo on verrattain
13855: alhainen, monia huoneistoja .käsittäviä asuinkasarmeja.
13856: Salon aseman tavar'amakasiinin lisärakennusta varten
13857: pyyodetyn määrärahan n :o 24, 17,500 markkaa, ehdottaa
13858: Valiokunta hyvälksyttäväksi, jotta työhön tarpeen va:atiessa
13859: voidaan ryhtyä jo ennen kuin kulkulaitosrahaston budjetti
13860: tulevalle vuodelle on vahvistettu. Saatujen tietojen mukaan
13861: töitä ei kuitenkaan tänä vuonna voida alottaa.
13862: Pietarin tavararatapihalle laitetun kahden siirtonostolait-
13863: teen hankkimisesta ja asettamisesta aiheutuneen määrärahan
13864: n:o 25, 16,000 markkaa, VaEokunta niinikään ehdottaa hy- ·
13865: väksyttä väksi .
13866: .Seuraavat uutisrakennustyöt ehdottaa Valiokunta esityk-
13867: sen mukaisesti hyväksyttäviksi, koska ne joko ovat valmiiksi
13868: rakennetut tai tulevat, mikäli V aHokunnalle on ilmoitettu,
13869: kustannusarviota: ylittämättä tänä vuonna valmiiksi: määrä-
13870: raha n:o 2·6 raiteiden välisten katujen kiveämiseksi Viipurin
13871: tavararata pihalla, 26,400 markkaa, määrära·ha n:o 27 tule-
13872: 1
13873:
13874:
13875:
13876: vain tavarain makasiinin laajent~·miseksi Viipurin as·emalla.,
13877: 80,000 markkaa, määräraha n:o 28 pihta:varamakasiinin ra-
13878: kentamiseksi Ollilan asemalle, 7,000 markkaa, määräraha
13879: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 25
13880:
13881: n :o 31 rat.atyöläisten ruokalarakennuksen rakentamiseksi
13882: Kouvolan asemalle 12,000 markkaa, määräraha n :o 33 Vii-
13883: purin lä,htevän tavaran asemalla olevan •peittokuivaushuo-
13884: neen sisustamis•een huoneistoksi yhdysliikennetoimistoa va.r-
13885: ten, 6,000 markkaa, lisämääräraha n :o 34 Terijoen aseman
13886: muodostamista varten, 250,000 markkaa, määräraha n:o 35
13887: kääntöraiteen rakentamiseksi vetureita varten Maaskolan ta-
13888: vararatapihalle Viipurin asemalla, 27,000 markkaa, määrä-
13889: raha n :o 3·6 asemara.kennuksen rakeutamis·eksi Parikkalaan,
13890: palaneen' tilalle, 35,000 markkaa ja määräraha n :o 41 asuin-
13891: rakennuksen rakentamisehi sähköttäjää ja toista kirjuria
13892: varten Oulaisten asemalle, 22,000 markkaa.
13893: Mää;rärahan n :o 29 1umia uran hankkimiseksi 4 :nteen rata-
13894: jaksoon, 10,000 markkaa, ehdottaa Valiokunta korotettavaksi
13895: 20,000 markkaan, määrärahan n :o 30 sä.hköttäjänasunnon
13896: rakentamiseksi Vihanuin as.emaHe, 10,000 markkaa, 35,000
13897: markkaan, määrärahan n:o 32 telegraafijohdon rakentami-
13898: seksi Tampereen ja Peipohjan asemien välille, 38,000 mark-
13899: :kaa, 46;000 markkaan. Korotusehdotuks·et aiheutuva.t tie-
13900: doista, jotb Valiokunta on hankkinut näiden töid•en todelli-
13901: sista kustannuksista. Määräraha u:o 37 toisen satamalaitu-
13902: rin rakentamiseksi Vesijärven asemalla, jota määrärahaa loka-
13903: kuuhun mennessä oli käytetty 85,52:5 markkaa, kuluu vuoden
13904: loppuun 101,000 markkaa. Valiokunta ehdottaa kuitenkin
13905: koko :pyydetyn määrärahan, 200,000 markkaa, nyt jo myön-
13906: nettäiväksi, jottei työn keskeytystä uudesta vuodesta tarvitse
13907: tapahtua. Määrärahasta n :o 38 ved·enottolaitteen rakentami-
13908: seksi Udelnajan &semalle, 18,000 markkaa, ei tänä vuonna tule
13909: käytettäväksi muuta kuin noin 5,200 markkaa, mutta äsiken
13910: mainitusta syystä ehdotetaan koko tämäkin määräraha nyt jo
13911: budjettiin merkittäväksi. Määrärahasta n:o 39, vilkkuiait-
13912: teitten hankkimiseksi, 38,000 markkara, jää käyttämättä noin
13913: 33,000 markkaa, mutta voitanee sekin nyt jo kokonaisuudes-
13914: saan ottaa menojen joukkoon. Niinikään ei määrär~haa n :o
13915: 40, kahden putkikaivon rakentamis·eksi Kouvolan asemalle,
13916: 24,000 markkaa, voida kokonaan käyttää, mutta usein mai-
13917: nitusta .syystä ei Valiokunta o1e sitäikään vähentänyt. Määrä-
13918: 26 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto.
13919:
13920: rahan n :o 42, asemakonttori,en ja vaihdekojuien varustami-
13921: seksi telefooniyhteydellä erinäisillä asemilla Tampereen-
13922: Tornion ja Tampereen--Mäntyluodan rataosrlla, 60,700
13923: markkaa, ehdottaa V aliakunta niinikään kokonaisuudessaan
13924: nyt jo budjettiin otettarvaksi, vaikkei siitä tänä vuonna kulune
13925: kuin 36,000 markkaa.
13926:
13927: Valtiovarainvaliokunta on Rautatieha:llitukselta tie-
13928: dustellut, missä :laajuudessa valtionrautateillä voitaisiin
13929: toimeen panna yleisiä töitä, joihin voitaisiin sijoittaa
13930: työtöntä väk-eä. Rautatiehalli.tus on lähettänyt " Va-
13931: liokunna1le ehdotuben kysymyksen alaisten töiden jär-
13932: jestämiseksi, samalla ilmoittaen, että sanottua ehdo-
13933: tusta laadHta;essa oli y],e,t:twsä välte1tt3- sellaisten rakennustöi-
13934: den ottamista ehdotukseen, joita varten olisi hankittava ny-
13935: kyään ka:lliita rakennusaineita. Tällaisia töit,ä ehdottaa Rau-
13936: tatiehallitus suoritettavaksi seuraavasti.:
13937:
13938: II piiri.
13939:
13940: Maatyöt kaksoisraiderakennuksella, Ko-
13941: ria-KaipiB;inen ja Taavetti-,-Viipu-
13942: ri, kustannus .................. . Smk. 2,000,000:-
13943: Maaskolan hiilivaraston maatyöt, kus-
13944: tannus ....................... . , 200,000:-
13945: Haminan radan asuinrakennukset, kus-
13946: tannus 50,000:-
13947: ' Tyrisevän ratapihatöiden alottaminen, "
13948: kustannus ..................... . 120,000: ----'.
13949: Suonne.ioen uuden sorara:iteen maatyöt,
13950: "
13951: tku.stannus ..................... · 44,000:-
13952:
13953: III piiri.
13954: Maatyöt kaksoisraiderakennuksella
13955: Uusikylän--Riihimäen välillä, kus-
13956: tannus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 3,500,000;-
13957: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 27
13958:
13959: 350 m l)ituisen pistoraiteen rakentami-
13960: nen Hyvinkäälle, kustannus ..... . Smk. 100,000:-
13961: Uuden asemarakennuksen rakentami-
13962: nen Nummelaan j~ \rata.pihan muo-
13963: dostelu, kustannus ............. . , 105,000:--
13964: Toija~lan ratapihalaajennuksen maatyöt,
13965: kustannus ..................... . 60.000:-
13966: "
13967: Epilän laiturin asemaksi muuttamisen
13968: maatyöt, kustannus ............. . 35,000:-
13969: "
13970: Maatyöt ka·ksoisraiderakennuksella Es-
13971: bo~Kyrkslätt, kustannus ....... . 2,062,000: ..:...._
13972: "
13973: Varkauden ja. Tampereen asemien kään-
13974: töpöytien vaihtaminen, kustannus .. 25,000:-
13975: -------------------------
13976: ~ ~
13977:
13978:
13979:
13980:
13981: Yhteensä Sm'k. 8,301,000:-
13982:
13983: YHälueteltuja. töitä varten on Senaa.tti viime loka·kuun
13984: 10 päivänä määrännyt 1,500,000 markkaa, ja on, Valio-
13985: kunnan saamain tietojen mukaan, suurin osa töistä jo
13986: al otettu. Kos·ka nämä työt V a:liokunnan mieloestä ovat tar-
13987: koituksenmukaisia sekä uhkaavan työttömyyden johdosta
13988: suotavia, ja jottei töiden keskeytystä tal)ahtuisi, ehdottaa
13989: Valiokunta k01ko mainitun määrän, 8,301,000 markkaa,
13990: budJettiin merkittävä·ksi.
13991: Ed,el:lä esitetyn nojalla Valiokunta ehdottaa, !;'lttä Edus-
13992: kunta hyväksyisi vuodeksi 1917 uutis•rakennuksia varten
13993: valmiilla radoilla yhteensä. 18,429,6.50 markkaa.
13994:
13995: ,Jyväskylän-Haapam.äen rahaosan uudestaan rakenta-
13996: minen. Sen lisäksi, mitä esityksessä on mainittu, on
13997: Valiokunta viime vuoden rahasäännöstä huomannut, että
13998: erittäin suuria kustannuksia kysyvään uutisrakennus-
13999: työhön on ryhdytty J yväskylän-Haapamä.en rataosalla.
14000: Valiokunta on katsonut asiakseen tästä uutisrakelllnus-
14001: työstä ottaa lähemmin selkoa ja saanut tietää seuraavaa.
14002: Venäjän rautatiehallituksen teknillinen osasto on elo-
14003: kuun 10 päivänä 19'16 pitämässään kokouksessa käsitellyt
14004: kysymystä läpikulkuliikent~estä linjalla. P,ieta.ri-Vaasa ja
14005: 28 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto.
14006:
14007: pöytäikirj~ssa!an., josta ot{l on heth~iten toimitettu Senaatin
14008: tietoon, lausunut: - - - - - - - - - ,kesällä 1917,
14009: sihtenkun rata Pietarista Raasuliin (64 km), Raasulis'ta-
14010: Hiitolaan (108 km) ja Pi,eksämäeltä....::_Jyväskylään (80 km)
14011: on valmistunut, on tarkoituksena avata läpikulkuliikenne
14012: edellä mainittujen seutujen kautta päälinjalla Pietari-Niko-
14013: lainkaupunki, minkä viimeksi mainitun linjan pituus on 730
14014: km. Osana tästä päälinjasta on myöskin jo löytyvä rataosuus
14015: Haapamäki-Jyväskylä, pituudeltaan 77.75 km, joka rata
14016: aikoinaan on rakennettu seuraamaHa hel>pompia teknillisiä
14017: ehtoja, joista mainittakoon 300 metrin minimisäde ja maksi-
14018: minousu O.o2o, ollen vastaava't luvut päälinjalla 500 ja 0.012".
14019: -- - - - - ,Jos päälinjalla Pietari-Niko1ainkaupunki
14020: säilytettäisiin rataosuus Haapamäki.-Jyväskylä entisellään,
14021: aiheutuisi tästä koko sen kuljetuskyvyn väheneminen, sillä
14022: ei olisi mahdollista kysymyksessä olevalla radalla kuljettaa
14023: vastaavaa lukumäärää täysin kuormattuja. tavara- ja sotilas-
14024: junia, vaan täytyisi niitä jakaa useampaan eri osaan ja kul-
14025: jettaa jokainen osa erikseen" - - - - - ,Kuitenkin on
14026: päälinjalla Pietari-c-Nikolainkaupunki suuri valtakunnalli-
14027: nen merkitys, jonka johdosta viime a,ikoina on vaad]ttu 'edellä
14028: mainittujen rautatierakennustöiden pikaista loppuun suorit-
14029: tamista, mitkä vaatimukset johtuvat Korkeimman Ylipäälli-
14030: kön Esikunnanpäällikön vastaavasta esityksestä. Si'tä paitsi
14031: on päälinjalla Pietari-Nikolainkaupunki toinenkin tarkoi-
14032: tuksensa sen kautta, että mainittua rataa pitkin kaikki Poh-
14033: janlalhden satamista ynnä Torniosta Pietariin osotetut lähe-
14034: tykset kulkisivat, täten suuressa määrässä helpottaen ainoata
14035: nyt löytyvää päälinjaa Riihimäki-Viipuri, mikä nyt vai-
14036: keudella tyydyttää suuren junaliikenteen vaatimuksiå."
14037: Ylläsanotun johdost:a on Senaatti' marraskuun 28 päi-
14038: vänä 1916 määrännyt 6,(){}().,000 marka.n suuruisen määrä-
14039: rahan Jymskylän---iHaapamäen rataosan uudestaan raken-
14040: tamista varten, ja oli tästä määrärahasta vuoden 1917 loka-
14041: kuun 3 päivänä, Valiokunnan saamien tietoj'en mukaan, käy-
14042: tetty 3,262,697 markha 8 penniä.
14043: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 29
14044:
14045: Tied ustel taessa Rauta tiehallituksesta sanotun rata osan
14046: uudestaan rakentamisen tarpeellisuutta, on Valiokunnalle il-
14047: moitettu, että J yväskylän-Haapamäen radan nousut ovat
14048: niin jyrkät, että hankkimalla erityisen vahvoja koneitakiu
14049: ai kuitell'kaan voitaisi junissa kuljettaa enempää kuin noin
14050: puolet siitä vaunumäärästä, mikä Vaasan-Pieksämäen
14051: -Raasulin-Pietarin muina rataosilla kuljetetaan. Syynä
14052: tähän on, että vaunukytkimet ·vaunuissa helposti kat-
14053: keavat kuorman lisääntyessä, eikä voida ajatella vaunu-
14054: jen varustamista uusilla ja vahvoilla kytkimillä ainoastaan
14055: yhden rataosan tähden. Ellei Haa.pamäen-J yväskylän rataa
14056: siis uusittaisi, olisi se tulevaisuudessa aina erittäin häiritse-
14057: vänä tekijänä koko rautatieverkossa ja vaikuttaisi myös sen,
14058: ettei kuormia aina voisi lähettää lyhimmän kuljetusmatkan
14059: osottamaa tietä.
14060: M.itä tulee rataosan uudestaan,rakentamis,esta aiheutuviin
14061: kustannuksiin, tulevat ne olemaan huomat.tavan suu-
14062: ret. Alkuperäinen kustannusarvio, joka oli 16,950,000
14063: ~arkkaa, tulee melkoisesti ylitetyksi. Vaikkakin alkuaan
14064: oli suunniteltu varustaa uusi rata kauttaaltaan 30 kilogram-
14065: man kiskoilla, kuten päållinjan muillakin osilla on laita, ryhtyi
14066: Rautatiehallitus kuitenkin, koska uusien kiskojen saaminen
14067: oli vaikea eikä niiden hinnasta ollut tietoa, toimenpitei-.
14068: siin käytettyjen ratakiskojen hankkimisek~i ainoastaan työ-.
14069: raiteita varten, joita kiskoja väliaikaisesti käytettäisiin, kun-
14070: nes nykyään käytännössä olevalta rinnakkaisradalta voidaan
14071: uroittaa siinä olevat 2,5 kilogramman kiskot. Näitä ratakis-
14072: koja voitaisiin uusissa raiteissa käyttää siten,·· että niiden
14073: kantavuus vahvistetaan alla olevien ratapölkkyjen lukumää-
14074: rää lisäämällä. Entisiä ratakiskoja ja osaksi vaihteitakin
14075: käyttämäHä voidaan säästää pyörein luvuin noin 1,130,000
14076: markkaa, mutta toiselta puolen on taas otettava huomioon,
14077: että alkuperäisen kustannusarvion laatimisen jälkeen on
14078: · melkoisia hinnannousuja tapahtunut ja ovat hinnat yhä vain
14079: kohoamaan päin. Nykyään' vallitsevien. hintojen mukaan
14080: on laskettu kustannusarvion loppusummaksi 25,657,000
14081: markkaa, jotenka alkuperäinen kustannusarvio tulisi Y'lite-
14082: tyksi noin 8, 700,000 markalla.
14083: 30 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto.
14084:
14085: Valiokunnan mielestä 'Olisi esityksessä ollut tästä asiasta.
14086: Eduskunnalle ilmoitettava, sillä uusia ratoja ja valtio-
14087: lainoja suunn~tellessaan tu:l·ee Edus·kunnalla ol'la mahdolli-
14088: simman ta:rkkaan tiedossaan lähivuosina tehtävät, suu-
14089: ria kustannuksia vaativat uutisrakennustyöt. Valiokunnalla
14090: ei ole ollut tilaisuutta perinpohjin harkita Jyväskylän-Haa-
14091: pamäen rataosan uudestaan rakentamisen välttämättömyyttä
14092: ja suunnitelman tarkoituksenmukaisuutta, mutta on Valio-
14093: kunta saanut tietoonsa, että, jos työt keskeytettäisiin, tulisi
14094: kuitenkin varata noin 2,000,000 markkaa alettujen töiden le-
14095: potilaan saattamista ja paalutettujen maiden pakkolunastusta
14096: varten. Töiden lopettamisen kautta joutuisi työttömäksi
14097: noin 800 varsinai•sta ratatyöläistä, jotka eivät ole juuri
14098: muihin töihin tottuneet. ·Tämä_ on sitä vähemmän suo-
14099: tavaa, koska myöskin Jyväskylän-Pieksämäen rautatiera-
14100: kennukselta suuri joukko työläisiä joutuu va.paiksi. Töiden
14101: täydellinen lopettaminen ei V aliqkunnan mielestä: siis nyt
14102: näytä suotavalta.
14103: Sen sijaan on Valiokunta katsonut, että, kun nykyään
14104: ne syyt ovat poistuneet, jotka vaativat tämän rataosan
14105: töitten e_rikoista jouduttamista kustannuksiin katsomatta, ja
14106: · V aliakunnalle on ilmoitettu, että tänä vuonna ei ole voitu rata-
14107: osalla edullisesti käyttää enempää kuin noin 500,000 mark-
14108: kaa kuukaudessa ja siis Senaatin 28 päivänä marraskuuta
14109: 1916 _myöntämästä määrärahasta tulisi Jaamaan noin
14110: 1,500,000 markkaa tänä vuonna käyttämättä, koko tämä
14111: summa voitaisiin merkitä kulkulaitosrahaston tuloksi vuonna
14112: 1917, mutta siihen nä'hden, että töiden keskeytystä on väl-
14113: tettävä, on Valiokunta merkinnyt kulkulaitosrahastoon tu-
14114: lona vuonna 1917 ainoastaan 1,000,000 markkaa.
14115: Valkeasaaren aseman uudestaan rakentaminen. Edus-
14116: kuntaa kuulematta oli toinenkin isonpuoleinen uutisraken-
14117: nustyö, Valkeasaaren aseman uud·estaan -rakentaminen, 1916
14118: päätetty tehtäväksi, 2,553,600 markkaan nousevilla kus-
14119: tannuksilla. Valiokunnan hankkimien tietojen mukaan ol~
14120: tähän työhön käytetty tämän vuoden lokakuuhun mennessä
14121: tasaluvuin 2,237,200 ma.rkkaa. _ Loppuosa määrärahasta
14122: 1917. -II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 31
14123:
14124: menee maanlunastukseen, vesijohtojen asettamiseen, kiskon-
14125: aineiden hankkimise-en ja raiteiden lopulEs~eu tarkastuk-s·een.
14126: Terijoen-Koiviston rmttatierakennus. V aliakunnan
14127: hankkimien tietojen mukaan on hallitsija Suomen ken-
14128: raalikuvernöörin esityksestä vuoden 1914 huhtikuun 29
14129: päivänä määrännyt noin 74.s kilometrin pituisen stratee-
14130: gisen rautatielinjan rakennettavaksi Terijoen asemalta
14131: Koivistolle, Koivistonsalmen varrella, ehdolla, että sanottu
14132: noormaaliraiteinen ras'kaskiskoinen rata, jonka :kiskojen tul:ee
14133: painaa 40 kilogrammaa juoksevaa metriä .kohti, rakennetaan
14134: Suomen hallinnon toimesta Suomen senaatin 1hyväksymän
14135: ehdotuksen ja kustannusarvion mukaisesti ja että mainitun
14136: radan rakentamisesta aiheutuvat kustannukset, jotka tekevät
14137: 14,217 ,0{)0 Suomen markkaa, otetaan Suomen valtiorahaston
14138: varoista. Lisäksi määrättiin, että rakennustöihin on ryhdyt-
14139: tävä niin pian kuin mahdollista ja että kaikki nämä työt
14140: loppuun saatetaan ja rata avataan liikenteelle viimeistään
14141: kahden vuoden kuluttua rakennustöiden alottamisen jälkeen.
14142: Tämän määräyksen Senaatti antoi Tie- ja vesirakennusten
14143: ylihallituksen sekä Rautatiehallituksen tiedoksi 5 päivänä
14144: toukokuuta 1914. Radan rakennustöihin ryhdyttiin heinä-
14145: kuussa 1914 ja yhteisestä sopimuksesta Rautatiehallituksen
14146: ja Tie- ja. vesirakennusten ylihallituksen välillä siirrettiin
14147: sittemmin Terijoen asemapi'hano uudestaan rakentaminen
14148: ynnä Viipurin-Pietarin radan rinnalla oleva osa Koiviston
14149: radasta eli rat!wsa Ter.ijoki-Tyrisevä sekä Tyrisevän pysä-
14150: kin sivuutusraiteen rakentaminen, Rautatiehallituksen toi-
14151: meksi. Muun osan radasta on rakentanut Tie- ja vesiraken-
14152: nusten ylihallitus.
14153: Vuonna 1915 tehtiin talvi- ja keV'ätkauden aikana rum-
14154: mut, sillat ja pengerrys sekä kesä- ja syyskautena radan
14155: kiskotus, osittain sarastus ja tärkeimmät rakennukset. Väli-
14156: aikainen tavaraliikenne alkoi jouluklltlssa 1915 ja täydel-
14157: linen väliaikainen liikenne rataosalla Terijoki-luo avat-
14158: tiin 1 päivänä tammikuuta 1916. Sittemmin on rata kokonai-
14159: suudessaan avattu liikenteelle ja on Rau•tatiehallituksen ti-
14160: hnpäätösraportissa viime vuodelta merkitty radasta kerty-
14161: neen valtiorahastoon tuloja 93,86.5 markkaa 20 penniä.
14162: 32 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto.
14163:
14164: Tämän radan kustannuksista on Valiokunnalle ilmoitettu,
14165: dtä alkup·eräin~n kus'tannusarvio, 14,217,000 markkaa, on
14166: täytynyt ylittää, mutta mihin loppusummaan kustannuk-
14167: set nousevat, ei ole vielä tiedossa, koska osa la~kuista kisko-
14168: y. m. tarpeista on vielä saapumatta.
14169: Kuten edellisestä käy ilmi, on puheenalainen rata ra-
14170: kennettu valtiorahaston varoilla. Valiokunnan m1elestä .olisi
14171: rata siirrettävä kulkulaitosrahaston alaisiin ratoihin, joita
14172: muutkin valtionrautatiet ovat, sillä nykyään 'Eli tämä rata
14173: ole edes yhdysliikenteessä osallisena. Koska Valiokunnalla
14174: ei kuitenkaan ole ollut tilaisuutta eikä vielä mahdoUisuut-
14175: takaan hankkia perinpohjais~mpaa selvitystä asiasta, ei
14176: Valiokunta ole katsonut nyt voivansa tehdä tästä ehdotusta.
14177: Valiokunta, jonka mielestä Terijoen-Koiviston rataa pää-
14178: tettäessä ei ole yksinomaan maan hyötyä ja parasta pidetty
14179: silmällä, tulee 'Valtiovarain tilaa kos'kevaa Hallituksen kerto-
14180: musta käsitellessään seikkaperäisemmin palaamaan tähän ky-
14181: symykseen. Ehdotuksessa kulkulaitosrahaston budjetiksi
14182: vuodeksi 1918 olisi Eduskunnalle annettava seikkaperäinen
14183: selvitys Terijoen-Koiviston radasta sekä ehdotus radan siir-
14184: tämisestä valtiorahaston tileistä kulkulaitosrahastoon. Va-
14185: liokunta siis ehdottaa Eduskunnan lausuttavaksi,
14186:
14187: että esityksessä kulkulaitosrahastosta vuo-
14188: deksi 1918 olisi Eduskunnalle annettava selvitys
14189: Terijoen-Koiviston radasta sekä ehdotus sen
14190: siirtämisestä kulhtlaito.s.rahaston tileihin.
14191:
14192: Tornion-Karungin rata. Sota~-aikana on rakennettu
14193: myös Tomion-Karungin rata. Valiokunnan asiasta hank-
14194: kimien tieioj•en mukaaTh on Senaatti Venäjän ministerineu-
14195: v·oston :päätöksen johdosta 4 päivältä marraskuuta 1914 <käs-
14196: kenyt Tie- ja vesirakennust•en yliha;llitusta Venäjän val-
14197: takunnanrahaston varoilla rakennuttamaan väliaikaisen rau-
14198: tatien Torniosta Karunkiin tai Ku~kolaan, johon rakennus-
14199: työhön Tie- ja vesirakennusten ylihallitus myös viipymättä
14200: ryhtyi. Rautatien kiireellisen rakentamisen helpottamiseksi .
14201: 1917.- II V. P.- V. M. -Kulkulaitosrahasto. 33
14202:
14203: määräsi Senaatti, että Rautatiehallituksen tuli luovuttaa rau-
14204: tatierakennukselle tarvittavat veturit, vaunut, lumiaura ja
14205: rullavaunut sekä, mikäli mahdollista, asettaa tarvittavat ra-
14206: kenm1kset ja- varastopaikat Torniori asemalla sen käytettä-
14207: viksi. Radan kiskotarpeet iltaukki Venäjän rautatierakennus-
14208: ten hallitus.
14209: Sanottu rata on rakennettu To!'nion asemalta pitkin
14210: joen rantaa Karunkiin, joka on vastapäätä Ruotsin puolella
14211: sijaitsevaa Karungin asemaa, ja on radan p[tuus 26.2 'kilo-
14212: metriä. Tammikuun 19 päivänä 1915 avattiin rautatie hen-
14213: kilöliikenteelle ja saman kuun 25 päivänä tavaraliikenteelle
14214: sekä luovutettiin 1 päivänä helmikuuta samana vuonna Rau-
14215: tatiehallitukselle.
14216: Kustannukset radan rakentamisesta ovat nousseet
14217: 1,028,117 markkaan 77 penniin, luklllln ottamatta niitä kor-
14218: vausmääriä, joita on suoritettava asianomaisille maauomista-
14219: jille vahingoista ja haitoista, joita he ovat rautatien takia
14220: joutuneet kärsimään. Korvaussummain suuruus ei vielä ole
14221: määrätty. Venäjän rautatierakennusten halllituksen kåutta
14222: on Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselle suoritettu radan
14223: kustannuksia varten 1,058,304 markkaa. Mitä rata lopul-
14224: lisesti tulee maksamaan, siitä ei voi vielä antaa tarkkaa sel-
14225: vitystä. Avoinna on myöskin Venäjän ja Suomen välinen
14226: suhde tähän rataan samoin kuin kysymys, mikä merkitys
14227: radalla on, ·sen jälkeen 'kun T·ornion~aaparannan yhdys-
14228: rn,ta on valmistunut. ~ •
14229: Näin ·ollen Valiokunta ehdottaa Eduskunnan lausutta-
14230: vaksi,
14231: että Hallitus a:ntaisi EduskutJ,nalle kailiin-
14232: puolisen selvityksen Tornion-Karungin radasta.
14233:
14234: V. B. Liikknva!} kalustoo lisääminen. Esityksessä
14235: ehdotetaan varoja tähän tarkoitukseen myönnettäväksi
14236: seuraavat määrät: 6 raskasta tavara'juna.veiuria varten
14237: 1,620,000 markkaa, 10 ffil•simäisen ja toisen luokan .boggie-
14238: päivävaunua varten 1,300,000 markkaa, 9 kolmannen luo-
14239: 3
14240: 34 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto.
14241:
14242: kan bog.gie-päivävaunua varten 855,000 markkaa, 290 ka-
14243: tettua jarrul'lista tavaravaunua varten 4,205,000 markkaa,
14244: 860 katettua jarrutonta .tavaravaunua varten 10,7 50,000
14245: markkaa, 115 avonaista jarrullista tavaravaunua varten
14246: 1,265,000 markkaa ja 385 avonaista janutonta tavaravau-
14247: nua varten 3,465,000 markkaa. Lisäksi ehdotetaan Jyväs-
14248: kylän-Pieksämäen ra.d,alle seuraavat määrät: 4 raskasta
14249: tavarajunaveturia va.rl€n 1,080,000 markkaa, 60 katettua jar-
14250: rullista tavaravaunua varten 870,000 mavkkaa, 190 -katettua
14251: jar.rutonta tavaravaunua varten 2,375,000 mavk'kaa ja 1lumi-
14252: auraa varten 28,000 markkaa. Hiitolan-Raasulin rataa
14253: varten ehdotetaan: 10 ra,ska,sta tavarajunaveturia varten
14254: 2, 700,000 mar!ldraa, 80 katettua jarrullista tavaravaunua
14255: varten 1,160,000 markkaa, 2,70 katettua jarrutonta tavara-
14256: vaunua varten 3,375,000 markkaa ja 1 lumiauraa varten
14257: 28,000 markkaa. Liikkuvan kaiuston lisäämiseen ehdote-
14258: taan kaikkiaan käytettäväksi 35,076,000 markkaa.
14259: Liikkuvaa ·kalustoa on luonnollisesti hankittava si•käli
14260: kuin•liikenteen ta.rve vaatii. Kuinka paljon vetureja ja vau-
14261: nuja tä)hän ,kysytään, ei kuitenkaan riipu ainoastaan liiken-
14262: teen suuruudesta j!ll liikkuvan kaluston määrästä, vaan
14263: tuntuvasti myös siitä, kuinka tehokkaa:ksi ja ~tarkoituk
14264: s·enmukaiseksi ka'luston käyttö ja jakelu on järj-estetty.
14265: Puutteellisuudet tässä kohti voivat suuresti Hsätä liik-
14266: kuvan kaluston tarvetta ja siten valtion kustannwksia tähän
14267: tarkoitukseen. Näin ollen on tärkeätä, että HaHitus ja rauta-
14268: tiehallinto kiinnittää mitä suurinta huomi:ota liikkuvan ka-
14269: luston mahdollisimman tehokkaas·een ja järkiperäiseen käyt-
14270: töön.
14271: Koska esityksessä haukittavaksi ehdotettu liikkuva
14272: kalusto jo on lkokonai<suudessaan tilattu selkä maksettu ja
14273: osittain jo saapunutkin, ehdottaa Valiokunta mainitun määrä-
14274: rahan, 35,076,000 mnrkkaa, hyväksyttäväksi.
14275: VI. Määrärahat rautatierakennuksia varten. Jyväsky-
14276: län-Pieksämäen ratarakennus. Kun Eduslkunta HalEtUiksen
14277: esityksestä vuonna 1912 päätti sanotun radan rakennetta-
14278: vaksi, ilmoitettiin rakennuskustannukset, vaikka lopullinen
14279: 1917.- II V. P.- V. M.- Ii:ulkulaitosrahasto. 35
14280:
14281: kustannusarvio ei vielä ollut valmis, noin 11,900,000 mar-
14282: kaksi. Vuoden 1913 vaJ.tiopäiville Ha:llitus jälleen' i·lmoitti,
14283: ettei kustannusarvio· vieläkään ollut valmis. Kun Hallitu~
14284: vuoden 1914 valtiopäivillä edelleen pyysi määrärahan myön-
14285: tämistä ratarakennukseen lopullista kustannusarviota ilmoit~
14286: tamatta, hankki Valtiovarainvaliokunta siitä tiedon Tie- ja
14287: vesirakennusten ylihallitukselta, jonka antaman ilmoituksen
14288: mukaan se tulisi nousemaan 16,170,000 markkaan. Tämä
14289: määrä mainitaa.n esityksessä. Eri vuosina on kul'kulaitos-
14290: rahaston rahasääntöön otettu seuraavat määrärahat:
14291: Vuoden 1913 rahasääntöön • 0 •• 0 ••••• 0. 2,000,000 mk.
14292: 1914 4,000,000
14293: "
14294: ••• 0 •••••••••
14295:
14296:
14297: " 1915
14298: " •• 0 •• 0. 0. 0 0 •• 2,700,000
14299: " "
14300: 1915 lisärahasääntöön 2,000,000 "
14301: 4,000,000 "
14302: •••••• 0 •• 0
14303:
14304:
14305:
14306:
14307: " 1916 ra:hasäälltöön .............
14308: " "
14309: Yhteensä 14,700,000 mk.
14310:
14311: Eduskunta oli vuod·en 1915 budjettiin merkinnyt
14312: fl,OOO,OOO markkaa ja 1916 vuoden määräraha ei ole
14313: ollut Eduskunnan käsittelyn alainen. Kustannusarviosta
14314: on siis vielä kulkulaitosrahaston rahasääntöön ottamatta,
14315: kuten esityksessä mainitaan, 1,470,000 markkaa. Tämä
14316: summå ei kuitenkaan riitä rataralkennuksen loppuun saatta-
14317: miseksi, vaan tarviaa vi·elä erinäisiin, ~sityksessä luetel-
14318: tuihin, vuonna 1917 suoritettuihin ja vielä suoritettaviin
14319: töihin yhteensä 7,350,000 markkaa sekä ratakiskoihin ja
14320: kiskontarpeisiin 3,120,000 markkaa, eli yhteensä 10,470,000
14321: mark'kaa. Tästä srumma,sta tulee kuitenkin uuden _liikkuvan
14322: tka.luston mää.räirahws,sa dtettavaksi huomioon 1,200,000 ma:rlk-
14323: kaa, joten lisäys on 9,270,000 markkaa. Koko kustannus-
14324: arvio, liilkkuvaa :kalustoa lu·kuun ottamatta, on S'iios ny\kyiään
14325: 25,440,000 markkaa. Koska tästä summasta on ennen otettu
14326: · kulkulaitosrahaston ·raha.siääntöiillin 14,700,000 mar'kkaa, eh-
14327: d~rttaa Valio!lmnta budjerttiin merki~tävälksi vuotta 19!17 rvar-
14328: ten esity•ksessä ehdotetun 8, 740,000 markan sijasta 10,740,000
14329: markkaa.
14330: 36 1917.- II V. P.- V. M.- KuHmlaitosrahasto.
14331:
14332: Hiitolan-Raasuli-n ratarakoonus. Jo' vuoden 1911 valtio-
14333: päiville anltoi. Hallitus esityksen tämän radan rakentrumisesta,
14334: m~tta Eduskunta ei ottanut asiaa lopullisen 'käsittelyn alai~
14335: seksi, koska sitä ei ollut HaHituJks.en puolesta riittävästi val-
14336: mistettu. Seuraavan vuoden vaHiopäi.viUe antoi Hallitus
14337: uuden esityksen radan rakentamisesta suuntaan Raasuli-
14338: Kiviniemi-U nnunkoski-Kaukola-Hiitola, mutta esittä-
14339: millään syillä Eduskunta puolestaan hyväksyi ratasuunnan
14340: Raasuli-Kiviniemi-Käkisalmi-Hiitola, jonka rakennus-
14341: kustannukset oli arvioitu 14,750,000 markaksi. Vuoden 1914
14342: valtiopäivillä ilmoitti Hallitus, että lopulliset laskelmat olivat
14343: kohonneet yli Eduskunnan hyväksymän kustannusarvion
14344: · 17,500,000 markkaan, johon vielä olisi lisättävä 930,000
14345: markkaa Hiitolan aseman uudestaan mkentamiseksi, joten
14346: kustaJnnusa·rvio ·päätttyi 18,430,000 markkaan. Samalla Hal-
14347: litus ehdotti radan suunnan muutettavaksi, minkä ehdotuk-
14348: sen Eduskunta kuitenkin hylkäsi.
14349: Esityksessä ilmoitetaan, että rakenllJuskusta:ll!llukset
14350: tulevat kustannusarviota huomattava:sti suuremmiksi, osaksi
14351: sentäJhden, että tarveaineet ja työpalkat ovat suuresti
14352: nousseet, osaksi sentäihden, että töitä •samoindmin Jyväsky-
14353: län-Pieksämäen rataasaHa on pitänyt Venäjän rautateitten
14354: hallituksen käskystä kiirehtiä kustannuksiin katsomatta.
14355: Lisäksi ilmoitetaan, että Raudun roja-asemllille on sekä Rau-
14356: tatie~haUituben ·että Pietar~ssa yhdy·sli:iJkellJteen järjestämistä
14357: va:vten olevan komitean pyynnöstä teet~tty raidelaitteita,
14358: 'kuormauslaitureita ja huonerakennuksia pa'ljon la.aj.emmassa
14359: mitassa kuin ratara:kennus:suunnritelmaa laadittaessa pidet-
14360: tiin tarp•eelli.sena.
14361: V~uoden 1917 alussa suorittamatta o'leviin, esitykse~sä
14362: erikseen lueteltuihin töihin · ja maksamatta olevien ra.ta-
14363: kiskojen hintaan tarvitaan yhteensä lt6,480,000 markkaa.
14364: Eduskunnan ennen hyväksymästä kustaoousarviosummasta
14365: oli näitä tarpeita varten rvielä vuoden alussa käyttämättä
14366: 4,1>80,000 markkaa, ja 2,592,000 markkaa tu}ee otettavaksi
14367: huomioon hankittavan uuden liikkuvan kaluston määrä-
14368: rahassa, eli yhteensä 7,172,000 markkaa, joten rabnnuskus-
14369: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulknlaitosrahasto. 37
14370:
14371: tanmusten lisäys on esityksen mukaan 9,308,000 markkaa.
14372: Sii·s koko rakennuskustannus liikkuvaa karlustoa lukuun .ot-
14373: tamatta on esityksen arvion mukaan 27,738,000 markkaa.
14374: Ratarakennusta varten ·on kulkulai.tosrahaston ra.hasää:ntöön
14375: tähän saakka merkitty:
14376:
14377: Vuoden 19·13 rahasääntöön 0 0 ....... 0. 0. 0 ••• 1,000,000 mk.
14378: 19.14 ••••••• 0. 0 0 •• 2,500,000
14379: 2,000,000 "
14380: " "
14381: 1915
14382: "
14383: • 0. 0. 0. 0 •••••
14384:
14385:
14386: " "
14387: 19'15: lisärahasääntöön • 0 •••••••• 2,000,000
14388: 7,000,000 "
14389: " 1916 ral1asääntöön 0 ••••• 0. 0 •• 0 0
14390:
14391:
14392: " "
14393: Yhteensä 14,500,000 mk.
14394:
14395: Vuoden 1!H6 määräraha ei ole ollut Eduskunnan käsitel-
14396: tävänä.
14397: Rat•araJ.kennuksen loppuun saattamiseksi olisi esi-
14398: tyksen mnkaa.n vielä myönnettävä kaikkiaan 13,238,000
14399: markkaa. Siitä Senaatti lask~ tarvittavan vuoden 1917
14400: kuluessa 12,430,000 markkaa, joten 808,000 markba jäisi
14401: otettavaksi ~uomioon 1918 vu·oden rahasäännössä. Valiokun·
14402: nan hankkimien tietojen mukaan ei tämä summa \kuitenkaan
14403: riitä ratarakennuksen töiden loppuU:nsaatta:misoou, vaan tar-
14404: vitaan ensi vuonna lisää huomattavasti isompi summa.
14405: Mikäli Valiokunta on saattanut havaita, ·ei ole .syytä esityk-
14406: sessä olevan vuodeksi 1917 ehdotetun määräraha.n muutta-
14407: miseen, vaan ehdottaa_ Valiokunta budjettiin otettavaksi
14408: puheena olevaan tar~koitukseen 12,430,000 markkaa.
14409: Ylivieskan-Iisalmen ratamkennus. Koska Valiokunnan
14410: hankkimien tietojen mukaan työt Iisalmen-Haapajärven vä-
14411: lisellä osana jo on al-otettu, ja koska uhkaavan työttömyy-
14412: den vuoksi on suotavaa, että nyt jo varataan budjettiin tätä
14413: ratarakennusta varten niin :paljon varoja, että mitään kes-
14414: keyt.ystä ei vuoden vaihteessa synny, on Valiokuruta sitä
14415: mieltä, -että Ylivieska.n-Iisalmen yhdysradan rakentamiseen
14416: täuä vuonna olisi varattava 1,000,000 markkaa enemmän
14417: kuin esitykseS'Sä on ehdotettu. ·Valiokunta on siis budtietti-
14418: ehdoturkseensa ottanut tätä varten 2,000,000 markkaa.
14419: 38 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosraha.sto.
14420:
14421: Uusia rautatierakennuksia varten. Harkitessaan kysy-
14422: mystä rautatierakennusten jatkamisesta on Valiokunta ollut'
14423: yksimielinen siitä että sitä varten olisi ryhdyttävä mitä
14424: tarmokkaimpiin toiiilei1ipiteisiin. Yleinen työttömyys asettaa
14425: jo sinänsä vaatimuksen tuntuvasta töitten laajentamisesta.
14426: Mutta ennen kaikkea on pyrittävä siihen, että maan apu-
14427: 11thteet entistä nopeammin avataan ajanmukaisten kulku-
14428: neuvojen kautta. Koska 19 18 vuoden budjetti vasta jonkun
14429: 1
14430:
14431:
14432:
14433: ajan kuluttua voidaan esittää Eduskunnan hyväksyttäväksi,
14434: mutta on tärkeää, ettei uusien rak~nnustöitten alotta;mista
14435: tarvittavien määrärahojen puutteessa vi~vytetä, ehdottaa
14436: Valiokunta budjettiin otettavaksi tähän tarkoitukseen,
14437: 4,000,000 rnm-kan suuruisen määrärahan. Valiokunnan
14438: mielestä olisi luonnollista, että ei ainoastaan ratasuunta
14439: Oulu-Vaala mahdollisimman pian tutkittaisiin ja otettaisiin
14440: työnalaiseksi, kuten Eduskunta jo 1909 vuoden toisilla valtio-
14441: .päivillä on päättänyt, vaan että myöskin saman raidan åatko
14442: Kajaanin kautta Nurmekseen, jonka tutkimisesta Eduskunta
14443: samoilla valtiopä~villä teki anomuksen, päätettäisiin lähei~
14444: sesstä tulevaisuudessa rakentaa. Kun sBkä J yväsky låin-
14445: Pieksämäen etj;ä Hiitolan'-Raasulin ratarakennuksista ennen
14446: pitkää va:pautunee huomattavia työvoimia, ei :pitäisi olla
14447: mahdotonta talven kuluessa alottaa työt myös jollakin Edus-
14448: kunnan päättilimistä radoista Etelä-Suomessa.
14449:
14450: ·VIII. Määräraha Porvoon-Keravan mutatien lunasta-
14451: mista varten. Esityksessä ilmoitetaan, että sittenkuin lii-
14452: kenne Porvoon--Keravan yksityisradal:la viime kesänä oli
14453: lakon johdosta loppunut, nousi kysymys siitä, olisiko radan
14454: liikenne sota-ajaksi otettava valtion haltuun va~ko mta val-
14455: tiolle lunastettava. Asiantuntijain toimittamassa katselmuk-
14456: sessa ja arvioimisessa laskettiin kyseessä olevan rauta tien
14457: sekä sen laitosten ja varastojen arvo lähes 2,800,000 mar-
14458: kaksi, ja kun nämä tarjottiin lunrustettaviksi 1,850,000 mar-
14459: kan hinnasta, katsottiin kauppa valtiolle edulliseksi, jonka
14460: vuoksi Senatttti viime lokakuun 2 päivänä IJäätti lunastaa
14461: radan valtiolle viimemainitusta hinnasta.
14462: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 39
14463:
14464: Valiokunta, jolla saatujen tietojen johdosta ei ole ronis-
14465: tuttamista sitä vastaan, että Porvoon-Keravan rautatie on
14466: lunastettu valtiolle, tahtoo lausua, että tällaisten kauppain
14467: päättäminen yleensä on, mikäli se käytännöllisesti suinkin
14468: käy päinsä, lykättävä Eduskunnan ra,1Jkaistavaksi. Valio-
14469: kunta on budjettiehdotuksessa merkinnyt Porvoon-Keravan
14470: rautat~en 1unastamista va.rten 1,850,000 markkaa.
14471: IX. Määräraha rautatietutkimuksiin. Vuosittain oso-
14472: tettu 50,000 markan määräraJ:!.a rautatietutkimuksiin on Va-
14473: liokunnan saamain tietojen mukaan vuosina 19.14 ja 1915
14474: jätetty käyttämättä, mutta sen sijaa.n on vuonna 1916 rauta-
14475: tietutkimuksiin käytetty 143,284 markkaa 12 penniä, ja on
14476: tämä summa Senaatin määräyksestä mennyt uuden Sorta-
14477: valasta Käsnäselän kylään Venäjän rajalle suunnitellun
14478: rautatielinjan tutkimiseen. Koska tätä määrärahaa ei tänä
14479: vuonna ole •ensinkään käytetty, eh:dottaa Valiokunta sen !bud-
14480: jetista ·poistettavaksi.
14481:
14482: Kulkulaitosrahaston menot olisivat edelli·s-en nojalla
14483: vuonna 1917 Valtiovarainvaliokunnan laskelmien mukaan
14484: 271,043,732 marlclraa 22 penniä.
14485:
14486: Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1917.
14487: l. Valtionrautateiden kokonaistulo. Kokonaistulo vuo-
14488: delta 1916 valtionrautateistä oli 111,6316,4M markkaa 22 pen-
14489: ma. Tästä kokonaissummasta on noin 90,000,000 markkaa
14490: tuloa kotimaisesta liikenteestä ja loput tuloa yhdysliiken-
14491: teestä. Tämän vuoden tammikuusta syy·skuun loppuun on
14492: valtionrautateiden kokonaistulo ollut tasaluvuin 9·1,500,000
14493: markkaa. Jos tähän summaan lisä:tää!l rautatiekuljetuksista
14494: valtiorahastoon kannetut sotaverot, vuoden alusta syyskuun
14495: loppuun tasaluvuin 14,500,000 markkaa, mikä summa nyt-
14496: temmin on siirretty kulkulaitosrahastoon, tekevät valtionrau-
14497: tateiden tulot syyskuun loppuun 1{)6,000,000 markkaa. Tä-
14498: män jälkeen ei sotaveroja rautateillä enään ole kannettu. Sen
14499: sijaan on lokakuun 1 päivä!stä alkaen voimassa uusi tariHi,
14500: 40 1917.- II V. P.- V. M.- KW.kulaitosrahasto.
14501:
14502: jonka korotukset vastaavat aikaisempia sotaveroja, jopa ovat
14503: vähän suuremmatkin. Tulojen lisäystä yli sen, mitä aikai-
14504: sempi tariffi yhdessä sotaverojen kanssa tuotti, tämä uusi
14505: tariffi ei kuiteDJkaan vielä ole voinrut aikaansaada, jota paitsi
14506: on huomattava, että viime marraskuun lakko on tuottannt
14507: valtionrautateille noin 2,500,000 markan tulovähennyksen.
14508: Näin ollen ei tuloja vuoden kolmelta viimeiseltä kuukau-
14509: delta voitane laskea suuremmiksi kuin 39,750,000 markkaan.
14510: LN'äihln summiin tulee kuitenkin vielä lisäksi erinäisiä tnlo-
14511: rästejä, yksityis·rautateid·en y. m. maksuja noin 2,500,000
14512: markkaa sekä valtiolle ostetun Porvoon-Keravan radan
14513: tulo noin 2.50,000 markkaa. Yhteensä edellä mainitut erät
14514: tekevät 14-8,500,000 markkaa, johon summaan Valiokunta
14515: esityksen mukaisesti siis on arvioinut valtionrautat·eiden koko-
14516: naistulon vuonna 1917. :Summan suhteen on kuitenkin huo-
14517: mattava, että Kulkulaitosrahaston todellinen tulo ·valtion-
14518: ra otateiden liikenteestä tulee olemaan .pienempi. Osa tuloista
14519: on nimittäin kertynyt ruplissa, jotka on otettu vastaan kurs-
14520: sin mukaan Smk. '2: 6·6 2 / 3 ruplasta, mikä on ruplan nykyistä
14521: kurssiarvoa palj.on suurempi. Tämän seikan, joka osaltaan
14522: aiheuttaa sitä lisävarojen tarvetta kulkulaitosrahastolle, johon
14523: tämän mietinnön lopussa viitataan, Valiokunta on ottava
14524: huomioon tehdessään ehdotuksen näiden lisävarain hankki-
14525: misei'>ta.
14526: Saadakseen valtionrantateiden menojen ja tulojen välisen
14527: suhteen pysymään tyydyttävällä kannalla, on 'Senaatti Rau-
14528: trutiehallituksen es·itybestä päättänyt toimeen pantavaksi
14529: kolmekin kuljetusmaksujen korotusta, n~aaliskuun 9 päivänä
14530: 1916, helmikuun 13 ·pä.ivänä ja lokakuun 1 päivänä 1917.
14531: Ensinmainittu korotus, jonka suuruus eri tapauksissa oli :hy-
14532: vin erilainen, kohdistui tavarankuljetusmaksuihin, ei kuiten-
14533: kaan' aivan yleisesti. Korotus mä:ärättiin useimmissa tapauk-
14534: sissa toimeen pantava1ksi lakkaottamalla liikenneohjesään-
14535: nön määräämät paljousrulennukset. Osittain korotettiin kul-
14536: jetusmaksuja 10 tai 20 prosenttia. Sitä paitsi otettiin käy-
14537: täntöön n. s. asemamaksun laskeminen. Helmikuun 13 päi~
14538: vänä 1917 toimeenpantu 20 prosentin korotus kohdistui sekä
14539: l9l'i.- II V. P.- V. M.- Kulk.ulaitosrahasto. 41
14540:
14541: tavara- että matkustajatariffiin. Tämän vuoden lokakuussa
14542: päätetty korotus oli ennen sotaa oHeisiin tariffeihin verr~:~~t
14543: tuna noin 100 % matkustajaliikenteessä ja 60 % tavaralii-
14544: kenteessä.
14545: Näistä tariffienkorotuksista kertyneet tulot on tilitetty
14546: kulkulaitosrahastoon. lfutta korotuksien ohella on valtion
14547: tulojen enentämiseksi rautatiekuljetuksista kannettu myös
14548: erity~siä väliaikaisia veroja, joi!ka, kuten mainittu,. ovat men-
14549: neet valtiorahaston hyväksi.
14550: Syksyllä' 1914 sää&'ettiin Venäjällä matkustajien, matka-
14551: tavaran ja tavaran kuljetusmaksusta suoritettavaksi väliai-
14552: kaista veroa, joka vero astui voimaan myös Suomen val-
14553: tionrautateihin kuuluvalla Pietarin-Valkeasaaren rata-
14554: osalla. Jou1ukuun 1<6/29 IJaivana 1914 va.hvi;stettiin
14555: Sen~aatin tekemästä ·esityksestä •as·etus, joka määräsi rauta-
14556: teiden matkusta;jilta kannettavaksi Suomen va:lrtiorruhas-
14557: ton hyväksi väliaikaista veroa 2'5 prosenttia asianomaisesta
14558: maksusta, alkaen 1915 vuoden alusta. Tämä vero korotettiin
14559: huhtikuun 1 päivästä 19}6 lukien 30 prosentiksi. M·aalis-
14560: kuun 14/27 päivänä 1915 vahvistettiin Senaatin esityksestä
14561: asetus väliaikaisen veron kantamisesta tavaran ja matkus-
14562: tajain matkatavaran kuljettamisesta rautateillä, alkaen seu-
14563: raavan huhtikuun 1 päivästä. Veron suuruus oli tavallisesta
14564: rahtitavarasta 10 ·prosenttm kuljetusmaksusta. Vuotta
14565: myöhemmin, huhtikuun 1 päivästä 1916, tämä määrä koro-
14566: tettiin 15 prosentiksi. Pikatavarasta ja erinäisistä tavara-
14567: lajeista veroa on kannettu ·25 prosenttia ja muutamista ta-
14568: varal~jeista 50 prosenttia kuljetusmaksusta. Matkustajain
14569: matkatavaran kuljettamisesta on suoritettu 215 penniä jokai'-
14570: selta maksunalaiselta matkatavaralähetykseltä. Vuoden 1917
14571: alussa astui voimaan uusi rautatiekuljetuksiin kohdi:stuva
14572: väliMkainen vero, jota matkustajilta; on kannettu Venä:läisen
14573: punaisen ristin yhdistyksen hyväksi. Vähintään 5 markkaa
14574: maksavista 1 :sen ja 2 :sen ·luokan ·piJ.etei,stä sitä suoritettiin
14575: 50 penniä ja vähintään 20 markan hintaisista 3 :nnen luokan
14576: 1
14577:
14578:
14579: pileteistä 95 penniä .
14580: •
14581: 42 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto.
14582:
14583: Mitä tariffienikorotuksiin tuloo, V aliakunta katsoo asiak-
14584: seen lausua, ·että niitä ei ole toimeen pantava ilman Edus-
14585: kunnan hyväksymistä.
14586: Valtiorahrustoon kann•ettavat väliaikaiset verot, jotka
14587: ovat omansa supistama;an kulkulaitosrahaston tuloja,
14588: eivät ole .hyväksyttäviilt. Niiden säätäminen ilman Edus-
14589: ·kunnan suostumusta on ollut osana sitä valtiovarainhoitoa,
14590: j.dlla Hal'litus viime vuosina on koettanut selviytyä rahalli-
14591: sista vaikeuksi•sta Eduskuntaa koolle kutsumatta.
14592: Väliaikaisten verojen lakattua on*ollut
14593: , välttämätöntä
14594: \
14595: ko-
14596: rottaa kuljetusmaksuja ja siten lisätä valtionrautateiden tu-
14597: loja. V rultionrautateiden menot vars>inkin tänä vuonna osat-
14598: tavat niin suurta nousua, että tarpee11isen tasapainon pysyt-
14599: tämiseksi valtionrautateiden taloudessa ja kohtuullisen pää-
14600: omankoron saamiseksi kaikesta päättäen on välttämätöntä
14601: ryhtyä suunnittelemaan uusiakin toimenpiteitä tulojen enen-
14602: tämiseksi. Tähän antaa aihetta myös rahan arvon viime-
14603: aikainen aleneminen, joka tekee, että kuljetusmaksujen enti-
14604: sellään 11ysyttäminen merkitsisi sama3! kuin alennuksen
14605: myöntäminen niihin.
14606: II. Korot. Valiokunta on ottanut korkoja huomioon esi-
14607: tyksessä lasketun määrän, 50,000 markkaa.
14608: III. Oikaisurahat ja satunnaiset tulot on niinikään esi-
14609: tyksen mukai•sesti merkitty 10.,100 markaksi.
14610: IV. Km·vmts postinkuljetukses~a vaUionroutateillä. Ku-
14611: ten esityksessäkin on sanottu, anMttiin kansaneduskuniilan
14612: aikaisemmin asiasta tekemäiin ehdotusten johdosta kesäkuun
14613: ~8 päivänä 1907 määräys, että vuonna 1907, vuonnå 1908-
14614: ja. vuonna 1909 oli vuosittain 500,000 markkaa siirrettävä
14615: vrultiorahastosta - kulkul8!itosrruhastoon korvauks-eksi pos.tin-
14616: lruljcluksesta valtionrautatei1lä. Jälkeen vuoden 1909 ei
14617: siirtoja ole toimitettu. _
14618: Esityksessä myös todetaan, että tämä siirtosumma
14619: oli jo silloin tuntuvasti pienempi mainitusta kuljetuksesta
14620: ;valtionrautateille koituneita kustannuksia. Toimitettujen
14621: laskujen perustuksella ilmoitetaan ·esity:ksessä edelleen,
14622: ettäJ valtionrantateiden menot postinl~ulj.etuksesta ovat
14623: jälkeen vuoden 1909 olleet seuraavat:
14624: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulait~srahasto. 43
14625:
14626:
14627: Vuonna 1910 0 ••••••• 0 0 9'48,900 markkaa
14628: 19H •• 0. 0 0 ••• 0 963,500
14629: " 19'12 ••••• 0. 0 0. 1,005,500 "
14630: ", 1913 •• 0. 0 ••• 0. 1,048,700 "
14631: 1914 • 0 ••• 0. 0 0. 1,0911,500 "
14632: " 19115 1,302,600 "
14633: " -
14634: •••• 0 •• 0 ••
14635:
14636:
14637:
14638:
14639: 1916 •••• 0 •• 0 •• 1,99:5,300 "
14640: " "
14641: Yhteensä 8,356,000 markkaa
14642:
14643: Jos tähän'lisätään postinku:ljetubesta vuonna 1917 olleet
14644: kustannukset, jotka esityksessä on arvioitu 3,400,000 mar-
14645: kaksi, saadaa.ni 'loppusummaksi 11,756,000 markkaa.
14646: Tällä korvauksella on huomattava merkitys oikean 'käsi-
14647: tyksen saamiseksi valtion liiketoiminnan kahden tärkeän haa-
14648: ran, rautatieliikenteen ja postiliikenteen, taloudellisista tulok-
14649: sista. Sillä ilman tällaista korvausta esiintyy ensin mainitun
14650: liikkeenhaaran taloudellinen tulos tileissä huom11ttavasti epä-
14651: edullisempana, viimE!ksi mainitun taas. tuntuvasti edullisem-
14652: pana kuin mitä todellisuudessa on laita. Sen johdosta onkin
14653: Eduskunta kaikilla varsinaisilla valtiopäivillä vuoden 1909
14654: toisista valtiopäivistä lähtien tunnustanut jo tili111pidon kan-
14655: nalta. oikeaksi sen menettelyn, että valtionrautateiden todel-
14656: lisia kustannuhia' vastaava summa siirretään valtiorahastosta
14657: kulkulaitosrruhastoon.
14658: VaEokunta on, ku.t·en Hallituskin, sitä mieltä, että mainittu
14659: summa, 11,7 56,000 markkaa, joka ei vastaa edes postinkulje-
14660: tuksen todellisia kustannuksia, kuten laskut aikaisemmilta
14661: vuosilta osottavat, on kokonaisuudessaan valtiorahastosta
14662: kulkulaitosrahastolle korvattava. Täs>ä on Valioku111ta esi-
14663: tyksen mukaisesti ottanut huomioon korvauksen vuodelta
14664: 1917, arviolta 3,4-00,000 markkaa, sekä loput, 8,356,000 mark-
14665: kaa, valtiorahastosta siirrettävien muitten varojen yhtey-
14666: d@s~ä.
14667: V. Siirto valtiorahastosta. Kuten jo aikaisemmin on
14668: huomautettu, on sota-aikana sekä matkustajain että tavarain
14669: ja matkatavaran kuljeimkselle panin veroja, jois~a kertynyt
14670: 44 1917. ~II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto.
14671:
14672: tulo on ·mennyt valtiorahastoon. Vuonna 1915 kannettiin näitä
14673: veroja valtiorahaston hyväiksi 9,429,095 markkaa 59 penniä
14674: ja seuraavana vuonna 18,574,22 1 markkaa 24 penniä, eli kum-
14675: 1
14676:
14677:
14678:
14679:
14680: panakin vuonna yhteensä 2S,003,316 markkaa 83 penniä.
14681: Valiokunnan mielestä ovat nämä varat esityksen mukaisesti
14682: kulkulaitosrahastolle suoritettavat. Tähän summaan on li-
14683: sättävä korvaus postinkuljetuksesta vuosrilta 19,10-16, yh-
14684: teensä 8,356,000 markkaa. Ylimääräisenä siirtona valtio-
14685: rahrustosta kulkulaitosrahastoon on siis laskelmaan merkitty
14686: 36,359,316 markkaa 83 penniä.
14687: Tähän siirtoon sisälty•vistä varoista on kuitenkin osa
14688: valtionrautateillä kertyneitä ruplia, jotka ovat kirjoissa
14689: vastaanottokurssin mukaan 2: 6·6 2 / 3 ruplalta ja ehdotetaan
14690: esityiksessä n :o 2·2 tästä aiheutunut kurssitappio noin
14691: 4,000,000 markkaa siirrettäväksi kulkulaitosrahaston tileihin.
14692: Kulkulaitosrahastolle siirrosta syntyvä tulo tulisi sen mu-
14693: kaan olemaan jonkun verran edelläimainittua pienempi.
14694: Tähän seikkaan V aliakunta 'palaa mietinnössään kulkulaitos-
14695: rahaston .va;hvistamisebi otettavasta lainasta.
14696: VI. Vuoden 1917 laina. Validkunta on, viitaten siihen,
14697: mitä Vali()kunrta on aikaisemmin asiasta sivulla 17 lausunut,
14698: ottanut tällä kohdalla tulona huomioon 1,9,17 vuoden lainan,
14699: 75,000,000 markkaa.
14700: VII. Palatttus llaapamfk,n-J yväskylän rr.t~m uudes-
14701: taanroken~amisen määrärahasta. V aliakunta on t-ällä koh-
14702: dalla ottanut tulojen joukossa huomioon sivulla 30 mainitun
14703: 1,000,000 markan määrän palautuksena Haapamäen-Jyväs-
14704: kylän rataosan uudestaanrakentamisen määrärahasta.
14705: VIII. Siirto s1wstuntavaroista. Hätäa.putöinä suoritet-
14706: tavia, siv. 27 ~a 3,8 mainittuja rakennustöitä varten Valio-
14707: kunta suostuntavaroista ehdottaa siirrettävälksi 10,000,000
14708: markkaa.
14709: Kulkulaitosrahaston tulot olisivat siis Valiokunnan las-
14710: :kelmain mukaan 274,319,416 markkaa 83 penniä.
14711: 19l7. -II V. P.- V. M.- l{ulkulaitosrahasto. 46
14712:
14713: Kuten edellisestä käy ilmi ja kulkulaitosrahaston budjetti
14714: ta·rk:emmin osotilaa, eivät valtionrauta:ieid:en tulot tätä nykyä
14715: :läheskään riitä peittämään rautateiden liikenteen tuottamia
14716: menoja. Jälkimäiset nousevat tämän vuoden budjetin mu-
14717: ka,an ta:s·a:luvuin 169,940,000 marklka;an:. Jos :lukuoo otetaan,
14718: kuten oikein on, myös korot ja kuoletu:kset kulkulaitosrahas-
14719: ton veloista, kasvaa menosumma; tasaluvuin 186,518,000
14720: markkaan. Sitä vastaa aånoastaan 151,960,000 marlkan. ·tulo-
14721: summa. V111j•aus on siis 34,G58,000 markkaa. Vaikka koJ.'Iko-
14722: meno.ia ei otettaisikaam 'lukuun, jää vajausta siksi huomattava
14723: summa kuin 17,980,000 markkaa.
14724: On ilmeistä, että tällain:en asi81intila , on kestämätön.
14725: Tältä vuode}ta ei se kuitenkaan ole korjattavissa. Valio-
14726: kunta on palaava tähän tärkeään kysymykseen käsitei-
14727: lessään kulkulaitusrahaston budjettia tulevalle vuod.elle,
14728: mutta katsoo välttämättömäksi jo tässä ilmoittaa odot-
14729: tavansa, että Hallitus on kiinnittävä mitä vakavinta huo-
14730: miota valtionrautateiden tulo- ja menoarvion häiriytyneese€n
14731: tasa:painoon ja viipymättä ryhtyvä ta•rmokkai•siin toimenpi-
14732: teisiin sen palauttamiseksi sekä arkanaan esittämään asian
14733: vaatimat toimenpiteet Eduskunnan hyväksyttäväksi.
14734:
14735:
14736: Vuoden 19'1.6 bilanssissa esiintyy velkojen puolella 19115
14737: vuoden valtiolaina, 30,000,000 markkaa, ja tilapäinen kassa-
14738: laina valtiora:hastosta, 27,000,000 markkaa, jotka lainat olisi
14739: kulkulaitosrahastosta noudatettavan tilitystavan mukaan ol-
14740: lut merkittävä asianomaisina vuosina kulkulaitosrahaston
14741: tuloiksi. N1iin ei ole kuitenkaan tapahtunut-9 Lainain suorit-
14742: tamiseen tarvitaan luonnollisesti vastaava määrä varoja, jotka
14743: on kulkulaitosrahastolle hankittava.
14744: Vuoden 1917 alussa kävi selville, että lisävar·oja tarvi-
14745: taan menojen peittämiseksi ja e~tä nimenomaan kU'lkulaitos-
14746: rahasto oli liikepääoman puuiteessa. Hallitus otti sen vuoksi
14747: maaliskuussa aikaisemmin mainitun 75,000,000 markan lai-
14748: nan. Siitä lähtevät varat on otettu tuloksi kulkula.itosraha~ton
14749: budjettiehdotuks-een vuodelle 1917. Kuten ehdotuks-esta nä-
14750: 46 1917.- II V. P. ~V. M.- KuJ.kulaitosrahasto.
14751: . '
14752: kyy, kuluvat nälmä varat vuoden 1917 •menoihin eikä vuoden
14753: ylijäämä riitä kulkulaitosraha,stossa vuoden •alussa o1leen
14754: vajauksen täyttämiseen. Näin ollen tarvitaan rahaston
14755: edellä mainittujen tiliveikaiu suorittamiseen, rahaston .va-
14756: jauksen peittämiseen sekä sen krussatarpeen tyydyttämiseen
14757: melkoinen määrä lisävarbja. Miten nämä varat on hankit-
14758: tava, siitä Valiokunta tekee ehdotuksen mietinnössään esi-
14759: tyksen N :o 22 joihdosta, joka koskee valtiolainan ottamista
14760: lmlkulaitosraha&ton tarpeisiin.
14761:
14762:
14763:
14764: Edellä esitettyjen näkökohtien ja laskelmain nojalla saa
14765: Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
14766:
14767: että Eduskunta hyväksyim, kulkulaitcmvl.has-
14768: tolle vuodeksi 1917 seuraavan budjetin:
14769:
14770:
14771: Kulkulaitosrahaston budjetti vuodeksi 1917.
14772:
14773: T u 1 o t:
14774: Smk.
14775: V altionra utat.eiden kolwnaistu lo ........ . 148,500,000:-
14776: Korkoja ............................ . 50,000:-
14777: Oikaisurahoja ....................... . 100:-
14778: Satunnaisia tuloja .... .' ............... . 10,000:-
14779: Korvaus postinkuljetuksesta valtionrauta-
14780: teillä vuonna 1917 ................. . 3,400,000: -
14781: Siirto valtiorahastosta . . .............. . 36,359,316: 83
14782: Vuoden 1917 laina ................... . 75,000,000: -
14783: Palautus Raapamäen-Jyväskylän rataosan
14784: uudestaanrakentamisen määrärahasta .. 1,000,000:-
14785: Siirto suostuntavaroista ............... . 10,000,000: -
14786: Yhteensä Sink. 274,319,416: 83
14787: 1917.- 11-V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 47
14788:
14789: Menot:
14790:
14791: Valtionrautateiden vakinainen menosääntö:
14792: Smk. Smk.
14793: 1) keskushallinto . . .. . 3,203,500:-
14794: 2) · linjahallinto ...... . 1,455,000: --
14795: 3) liikenneosasto ..... . 48,300,000: -
14796: 4) rataosasto . . ...... . 17,313,800:-
14797: 5) koneosasto ....... . 70,06·6,800: -
14798: 6) muut menot ...... . 28,533,600:- 168,872,700: ----
14799: Eläkkeet ja erinäiset määrä-
14800: r8ihat .......... -..... . 1,067,000:-
14801: Valtiolainain vuotuismaksut
14802: sekä provisiot ja kulut
14803: niistä ............... . 13,186,22,2: 22
14804: Korko laamanninkäräjäjy-
14805: värahastolle ......... . 154,160:-
14806: Korko 1917 vuoden lainasta 1,237,500:-
14807: Korkoa lyhytaikaisista vek-
14808: selilainoista . . . . . . . . . . 2,000,000-:- 16,577,882: 2·2
14809: Oikaisuprosenttia ........ . 500:-
14810: Uutisrakennustöitä varten
14811: 'Valmiilla radoilla, (työ-
14812: määräraha) . . . . . . . . . . 18,429,650: --
14813: Liikkuvan kaluston lisäämi-
14814: seksi (rajaton siirto-
14815: määräraha) .......... 35,07,6,000:- 53,505,()50: -
14816: .Tyväsky Iän-Pieksämäen
14817: ratarakennusta varten
14818: (työmääräraha) ....... 10,740,000:-
14819: Hiitolan-Raasulin ratara-
14820: kennusta varten (työ-
14821: määräraha) . . . . . . . . . . 12,430,000: -
14822: 48 1917. -II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto.
14823:
14824: Smk. Smk.
14825: Ylivieskan-Iisalmen rata-
14826: rakennusta varten (t;y-ö~
14827: määrära:ha) . . . . . . . . . . 2,000,000: -
14828: Uusia rautatierakennuksia
14829: varten (työmääräroha). . 4,000,00{): ' - 29,170,000:-
14830: Porvoon~K-eravan rauta-
14831: tien lunastamista varten 1,850,000:-
14832: Ylijäämä vuoteen 1918 3,27{),684: 61
14833: Yhteensä Snik. 274,319,416: 83
14834:
14835: !Iekingissä 17 päivänä joulukuuta 1917.
14836:
14837:
14838:
14839: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohta1ja
14840: Gylling sekä jäsenet Ah!mavaara, Björik (osittain), R. Furu-
14841: hjelm, Haapanen, Hurmevaara (osittain), E. Huttunen,
14842: K. R. Häkkinen, Kairamo, Kirves, J. Kohonen, Komu,
14843: I~ahdensuo (osittain), Lehokas (osittain), Luopajärvi (osit-
14844: tain), Nevanlinna, Paasonen, Puumala, Raitanen, .Saariki vi
14845: ja varajäsen Paavolainen sekä osittain varajäsenet Arffman,
14846: S. Häkkinen, Jalonen, Kotila, Ottelin, Rentola, Salmi,
14847: Suutala ja Vuokoski.
14848: Va.stalauseita. 49
14849:
14850:
14851:
14852:
14853: Vastalauseita.
14854: I.
14855:
14856: Kun emme voi yhtyä valiokunnan mietintönsä sivulla. 41
14857: lausumaan mielipiteeseen, että tariffien korotuksia ei ole
14858: toimeenpantava ilman Eduskunnan hyväksymistä!, niin
14859: saa:mme ehdottaa, että sanotulla sivuna oleva kap}lale, joka
14860: alkaa sanoilla ,Mitä tariffien korotuksiin tulee" - - - -
14861: ja päiättyy sanalla ,hyvälksyrnistä", saisi seuraavan muodon:
14862: Tariffien korotuksien suhteen Valiokunta katsoo asiak-
14863: s€en la.usua, että niitä ei yleensä ole toimeenpantava edus-
14864: kunnan mieltä kuuLematta.
14865: Helsingissä, joulukuun 17 p:11ä 1917.
14866:
14867:
14868: Karl Ottelin. Ragnar Furuhjelm.
14869: P. Paavolainen. P. Ahmavaara.
14870: K. R. Häkkinen. Jussi Puumala.
14871: A. Osw. Kairamo. E. Nevanliuna.
14872:
14873:
14874:
14875:
14876: 4
14877: 60 1917.- II V. P. ~V. M.- Kulkulaitosrahasto.
14878:
14879:
14880:
14881:
14882: n.
14883: Emme katso voivamme yhtyä Valiokunnan mietintöön
14884: useistakaan syistä, minkä vuoksi olemme :palwitettuja mer-
14885: kitsemään siihen vastalauseemme.
14886: Ensimäinen seikka, mikä mielestämme on merkille pan-
14887: tava, on se, että mietinnössä kovin ylimalkaisesti sivuutetaan
14888: monia tä11keitä'kin :puolia, joista olisi ollut mainittava. Niin
14889: on ollut niitten lainvastaisten toimenpiteitten kanssa, joihin
14890: hallitus oli, yhdessä rautatielhallitu:Ksen kanssa, ryhtynyt
14891: m. m. erinäisten ennakkomaksujen suorittamiseen, joita
14892: esiintyy bilans~issa. yli 41 mi~joonaa markkaa. Kun emme
14893: kuitenkaan - siihen lyhyeen aikaan katsoen, mikä mietinnön
14894: käsittelylle ja valmistelulle oli olemassa, saata esittää seikka-
14895: peräistä arvosteluamme, niin teemme nyt 'Va,in seuraavat
14896: muistutukset sen johdosta:
14897: 1) Erikoisesti merkille pantavaa on se politi~kika, jota
14898: hallitus on noudattanut ja ne toimenpiteet, mihin se oli
14899: aikaisemmin ry.htynyt työväestöä vastaan sen va.atiessa
14900: parannuksia työ- ja pal:Kkaoloihinsa. Valiokunta on niissä
14901: suhteissa, poikkeuksetta, tahtonut hyväksyä hallituksen
14902: menettelyn 1 jopa antanut vastaisuuteen nähden viittauksia
14903: siihen, että huonosti kannattavaa rautatietaloutta olisi pa-
14904: rannettava ja yhä kasvavia menoja. supistettava työväestön
14905: palkkauksen kustannuksella. Kun mietinnön sivulla 7 löy-
14906: tyvä 'kappale, joka alkaa sanoilla: ,Valiokunta ei tahdo
14907: eyäillä esityksessä olevien lisäysten tarpeellisuutta" j. n. e.,
14908: sisältää mielestämme viittauksen hallitukselle •siiihen suun-
14909: taan, ettei sen olisi tyydytettävä elantosuhteitten noususta-
14910: kaan aiheutuvia työväen kohtuullisia palkankorotusvaati-
14911: mlllksia, niin ehdotamme, että mainittu ka1ppale poistettaisiin.
14912: VaM:alauseita.
14913:
14914: 2) Katsoen siihen, ettei hallitus ole aikoinaan toimeen-
14915: pannut Eduskunnan tekemiä eräitä päätöksiä rautatielä1isten
14916: kalliinajan paikankorotusten järjestämiseksi ja. ottaen huo-
14917: mioon sen vaikean taloudellisen aseman, missä alempi rauta-
14918: tiehenkilökunta sekä päiväpalkkalaiset ovat olleet, ehdo-
14919: tamme, että 'Edus•kunta · hyvä.ksyisi mietinnön ;sivulle l,l)
14920: kappaleen jälkeen, joka alkaa sanoilla: ,Vali01kunnan mie-
14921: lestä ei yleensä pitäisi j. n. e.", seuraavan kappaleen:
14922: ,Tämän vuoden ensimäisien valtiopäivien Valtiovarain-
14923: valiokunta on laatimaan.sa kulh1J.aitosraha,ston. budjettiin
14924: vuodeksi 1917 ottanut 3,000,000 markan määrärahan huhti-
14925: kuun 1 päivästä rautatieJäisille 'Senaatin myöntämän kalliin-
14926: a;jan lisäyksen ulottamisesta vuoden alusta maksettavaksi.
14927: · Ehdotustaan, joka oli aivan yksimielinen, perustelee Valio-
14928: kunta sillä, että Eduskunta on hy.;äksynyt uuden palkkaus-
14929: säännön voimaan astuvaksi jo 1914 vuoden alusta Hekä sitä
14930: varten budjettiin ottanut määrärahoja. Ehdotetun palkkaus-
14931: säännön käytäntöön ottamista varten rahasääntöön merki-
14932: tystä mä.ärärahasta on hallitus kuitenkin jättänyt käyttä- .
14933: mättä huomattavia summia, jotka vuosilta 1914---1915 ja
14934: 19·16 nousivat yhteensä 9,2r39,500 markkaan, mikä summa
14935: Eduskunnan päätöksen mukaan olisi asianomaisina vuosina
14936: ollut rautatieläisten palrkkoina maksettava. Kun ne syyt,
14937: joiden nojalla edellisten valtiopäivien Valtiovarainvaliokunta
14938: on ehdotuksensa tehnyt, yhä edelleenkin ovat olemassa ja
14939: Valiokunta pitää niitä oikeudenmukaisina on Valiokunta
14940: tarkoitusta varten budjettiin merkinnyt 3,006',000 markkaa".
14941: 3) •Meidän mielestämme valtion olisi noudatettava tasa-
14942: . puolisuutta eri työntekijäryhmiin nähden. !Niin ei nyt kui-
14943: tenkaan ole kaikitellen ollut laita. Äskeisen suurlakon
14944: aikana noudatettiin eri menettelyä vakinaisten ja ylimää-
14945: räisten virka- .ia palvelusmiesten .ia toiselta puolen päivä-
14946: palkkalaisten suhteen lakkoajalta tapahtuneessa palkan
14947: maksussa. Koska emme sellaista menettelyä saata hyväksyä
14948: ja koska pidä:mme välttämättömänä, että eri työntekijä-
14949: ryhmät asetetaan samanarvoiseen asemaan, ehdotamme, että
14950: Eduskunta h;yväks;yisi mietinnön 115 sivulle ensimäisen kap-
14951: paleen jälkeen seuraavan lausunnon:
14952: 52 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaito8rahasto.
14953:
14954: ,Palkkausasiain yihteydessä on valiokunta saanut tietää,
14955: että valtionrautateillä on viime, marraskuun lakon ajalta
14956: suoritettu llialk·ka kai:kille niiHe sekä v&kinaisille että yli-
14957: määräisille virka- ja palvelusmiehille, jotka ovat kuukausi-
14958: palkalla, mutta ·päiväpalkkalaisille ei ole lakkoajalta palkkaa
14959: suoritettu. Valiokunta on sitä mieltä, että päiväpal]tkalai-
14960: sillekin on lakkoajalta palHa :suoritettava".
14961:
14962: Helsingissä, 17 päivänä ,joulukuuta 1917 .
14963:
14964: •
14965: A. Paasonen. J. Kirves.
14966: H. Jalonen~ :E. Huttunen.
14967: J. A. Komu. S. Saarikivi.
14968: R Gylling. H. Hurmevaara.
14969: S. Häkkinen. W. Lehokas.
14970: H. Salmi. ;Jalo Kohonen.
14971:
14972:
14973:
14974:
14975: Helsingissä, Suomen 8enaatin kirjapainossa, 1917.
14976: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16.
14977:
14978:
14979:
14980:
14981: Suomen Eduskunnan vastaus
14982: Hallituksen esitylrseen, joka koskee kulkulai-
14983: tosrahastoa vuodeksi 1917.
14984:
14985: Eduskunnalle on näillä valtiopäivillä annettu Hallituksen
14986: esitys kulkulaitosmhastosta vuodeksi 19,17, ja on Eduskunta
14987: päättänyt käsitellä tämän esityksen samalla tavalla kuin Val-
14988: tiopäiväjärjestys säätää keisarin ja suuriruhtinaan esi-
14989: tyl;:sistä. Eduskunta katsoo asiakseen huomauttaa, että Edus-
14990: kunta ei ole voinut vapaasti harkita eri määrärahojen tar-
14991: peellisuutta, sillä suurin osa määrärahoista on jo käytetty
14992: Edm;lmnnan tälle vuodelle laatiessa budjettiehdotusta.
14993: Hallituksen bud.i·ettiehdotus kulkulaitosrahastolle vuodeksi
14994: 1917 perustuu, kuten esityksestä käy ilmi, rahaston tilaan
14995: 1916 vuoden lopussa. sekä Rantatiehallituksen 1916 vuo-
14996: den tilinpäätöksessä esitettyihin, mainitun vuoden todelli-
14997: siin menoihin ja tuloihin. Kun Eduskuntaa .ei ole Va;ltio-
14998: päiväjärjestyksen määräysten mukaisesti kutsuttu koolle
14999: vuosina 1915 ja 1916, on vuoden 1913 'kulkulaitosra-
15000: haston bilanssi viimeinen, mikä Eduskunnalle on esitetty.
15001: Koska rahaston tila sen jä:lkeen on ollut suurten muutosten
15002: alainen, on Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta laatinut
15003: alempana olevan bilanssiyhdistelmän neljältä viime vuodelta.
15004: 2 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N :o 16.
15005:
15006:
15007: Kulkulaitosrahaston tila allaolevien vuosien lopussa.
15008:
15009: ! i '
15010: ; 1913 ! 1914 : 1915 1916
15011:
15012: 1~-~~-~--TtUi.i- ---§j;v.----v.; --:m-,tf.-.--,--17!
15013: - 1 1 1
15014: ' 1 1
15015: i 1 !
15016: 1 1 1
15017: . 1
15018: Varat. : 1 1
15019: Valtiovaraston pano- ja
15020: ottotili Suomen Pan- i 1
15021: kissa ............... . 408,608155 114,118149 931,612 55 1,051,561 7
15022: Valtiovaraston ruplatili 1
15023: Suomen Pankissa .... - ;
15024: 1-,1
15025: !
15026: - 1- 2,753,58718 2,213,7811
15027: 1 Rautatiehallituksen pa- 1
15028: i i i
15029: no- ja ottotili Suomen ' 1 i
15030: Pankissa ........... . 1,288,0001-1 1,096,333133 606,000 - 118,420\l
15031: 1
15032: Rautatiehallituksen sa:t- 1 1 1
15033: 1
15034: minen Venäjän valta- i
15035: 17,967,829 c
15036: 1
15037: , kunnanpankilta ..... . 1-1 ~-
15038:
15039: 1 Saamisia ulkomaisilta
15040: 1i • h"lt"
15041: as1am1e
15042: • 1 a ....... . 5,352,423198 756,283 40 2,036,421 78 934,266 7
15043: Kassa ................. . 1,339,123 85 8,389,762 97 2,732,664 89 5,847,521 ~
15044: Obligatsioneja ......... . 1,290,558115 100,844 761 100,8441761 100,844 j
15045: Valtionrautateiden tarve-
15046: ainevarastot .......• 14,285,932133 12,496,431 12 10 434 528103 25,026,831 7
15047: Varastot rautatieraken- ' '
15048: nuksilla ........... . 540,524 73 1,397,098 25 1,059,275 58 2,009,656 [
15049: Paloviinaverorahoja ... . 1,056,604 35 4,222,416 47 4,198,468 75 3,981,470 j
15050: Sekalaisia tulorästejä .. 1,376,699 58 2,144,429 15 2,070,292 93 1,866,1911
15051: Väliaikainen kassalB,ina
15052: suostuntarahastoon .. - ,_ 1,000,000 -
15053: Suomen Pankkiin myy-,·
15054: tyjen obligatsionien 1
15055: kirjoihin merkityn ar-l ~
15056: von ja myyntihinnan : 1
15057:
15058: Eri::~~~:ne::~:s~j·~.: : 2,210~71 1
15059: ;; 2,509,42& ~;
15060: 14,452,263 42 4~:~~:::~:
15061: » velallisia .. . .• 235,263 62 64ol,75 97 81100,603 88 1,822,2901
15062: Vajausta rahastossa . .. • - - 1 :._ - - - 7,720,0481
15063: Yhteensä )29,383,91lllli34,871,893I9BI49,476,563f75) 119,803,832)!
15064: Kulkulaitosrahasto. 3
15065:
15066: 1
15067:
15068:
15069:
15070: 1-19W_ i 1914 1 1915 1916
15071:
15072: 1 :myc i1t!4 ~ ~~1--~~- 1
15073: ~ li't&
15074: 1,
15075:
15076:
15077: Velat. 1 1
15078: 1
15079: Rahaston pääoma ...... 5,051,619 07 5,541,455 03 6,932,680 12 -
15080: Velkaa valtiorahastolle .. 3,500,000 - 3,500,000 - - - -
15081: Velkaa laamanninkäräjä- 1=
15082: jyvärahastolle ....... 3,854,000 -- 3,854,000 - 3,854,000 - 3,854,000 -
15083: Paloviinaverorahoja .... 793,365 38 112,341 77 109,097 71 78,741 85
15084: Sekalaisia menorästejä .. 6,994 67 850,432 63 3,052,243 34 4,075,314 52
15085: Varattuja määrärahoja .• 14,923,524 52 19,185,626 77 28,002,405 66 33,879,312 68
15086: Erinäisiä saamamiehiä .. 1,234,618 65 1,808,478 92 1,490,649 48 20,860,556 13
15087: Leski- ja orpokassa hen-
15088: 1
15089: kilöitä varten, jotka 1 ' 1
15090: 1 i
15091: kuuluvat erityisiin lai- 1
15092: toksiin ......•....... 19,788 82 19,558 861 35,487 441 55,407 38
15093: 1915 vuoden valtiolaina
15094: Tilapäinen kassalaina
15095: -
15096:
15097: ] =r6,000,000
15098: ]
15099: 30,000,000 -
15100:
15101: valtiorahastosta ...... 1 - - 27,000,000 --
15102: Yhteensä /29,383,91l!ll!34,871,893!98!49,476,563!75l119,803,332/561
15103:
15104: Tiliasemat vuosilta 1913 ja 1914 eivät anna a,ihetta huo-
15105: milutusten tekemi,soon. Vuonna 1915 on avattu valtiovaraston
15106: ruplatili 'Suomen Pankis,sa ja erinäiset etu:maksut olivat kas-
15107: vaneet noin 2,500,000 markasta noin 14,500,000 markkaan.
15108: Rahastolla oli vielä liki 7,000,000 markan pääoma, mutta
15109: on silloin samana vuonna otetusta 30,000,000 markan valtio-
15110: lainasta täytynyt käyttää 6,000,00,0 marldma. Vuoden 1916
15111: tiliasema sensijaan antaa jo aihetta vakavaan huoleen, ei
15112: yksistään sen vuoksi, että bilanssi osottaa noin 7, 720,000
15113: markan vajausta, vaa.n ennen kaikke1li siitä syystä, että osaa
15114: tiliasemassa varoiksi merkittyjä .eriä ei voi varoina pitää ja.
15115: että osa näitä eriä ei todellisuud·essa nouse niin suureen mää-
15116: rään, kuin ne on varojen puolelle otettu. Ruplan kurssin
15117: huomattavan alenemisen vuoksi on eriä ,Valtiovaraston
15118: ruplatili Suomen Pankissa" ja ,Rautatiehallituksen saatava
15119: Venäjän valtakunnanpankilta", yhteensä 20,181,610 mark-
15120: kaa 53 penniä, tuntuvasti vähennettävä, sillä bila.nssissa on
15121:
15122: •
15123: 4 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16.
15124:
15125: kummassakin näissä erissä rupla lao,kettu kurssin 2: 6·6 2 / 8
15126: mukaan markoiksi. Laskettuna Suomen Pankin viime kuun
15127: vaihteessa noteeraaman kurssin mukaan (1: 00), tekee yllä-
15128: oleva summa vain 7,568,103 markkaa 915 penniä. Erotus on siis
15129: 12,613,506 markkaa 518 penniä. Paloviinaverorahoja, joita on
15130: bilans:;iin merkitty 3,981,470 markkaa 70 penniä, ei voitane
15131: ottaa ensinkään varoina huomioon, sillä se vähäinen määrä,
15132: mikä niistä saattaa kertyä, täytyy käyttää vastaavien meno-
15133: jen peittämiseen. Erotus Suomen Pankkiin myytyjen obli-
15134: gatsionien kirjoihin merkityn arvon ja myyntihinnan välillä
15135: on varoissa otettu huomioon 8,001,666 markkana 66 penninä.
15136: Koska nämä ohligatsionit ovat Venäjän valtion obligatsio-
15137: neja, jotka ovat kirjoissa kurssin 2: 53 1 /s mukaan, ja ne on
15138: myyty Suomen Pankkiin ehdolla, että ne määrätyn a,jan
15139: kuluessa, ost·etaan ta•kaisin samasta hinnasta, josta ne on
15140: pankkiin myyty, ja kun ruplan kurssi on edelleen laskenut,
15141: täytyy erotus eli ta.ppio arvioida suuremmaksi. Jos viime
15142: kuun vaihh:•essa noteerattu kurssi pannaan arvion perusteeksi,
15143: tulee kurssitappio olemaan 2•3,.814,931 markkaa 9 penniä
15144: suurempi bilanssiin merkittyä määrää. Etumaksuista ovat
15145: saatujen tietojen mukaan ainakin seuraavat sellaisia, joita ei
15146: voitane lukea varoiksi: etumaksu valtionrautateiden asettami-
15147: S•esta liikekannalle Smk 3,652,415: 99 ja Venäjän rauta-
15148: teille ennakkomaksuna suoritetut vaunuvuokrasakot Smk.
15149: 7,104,7·09: 33, yhteensä 10,7 57,125 markkaa 32 penniä.
15150: EdelHi mainitut erät tekevät yhteensä tasaluvuin
15151: 59,168,700 markkaa. Eun tähän lisätään bilanssissa
15152: oleva rahaston vajaus 7, 720,048 markkaa 2·6 penniä, näyt-
15153: tää vajaus olleen noin 66,88·9,000 markkaa. Toimitetut las-
15154: kelmat eivät tietysti voi tarkasti osottaa rahaston vajauksen
15155: todellista määrää, v•aan saattaa yllämainittu summa muuttua
15156: muun muassa ruplan kurssin muutosten johdosta .
15157:
15158:
15159:
15160:
15161: •
15162: Kulkulaitosrahasto. 5
15163:
15164:
15165: J{ulkulaitosrahaston menot vuonna 1917.
15166:
15167: 1. Valtionrautateiden vakinainen m.enosääntö. Allaole-
15168: vaan yhdistelmäii.n en ~t~ttu valtwnrautateiden vakinaista
15169: menosääntöä varten kulkulaitosrahaston budjettiin merkityt
15170: määrät sekä minkä verran niis~ä on Rautatiehallituksen tilin-
15171: päätöksen mukaan kunakin vuonna todellisuudessa tasalu-
15172: vuin käytetty, kun jätetään eläkkeet huomioon ottamatta.
15173: Menosääntö Vakinaiset menot Menojen lisäys
15174: Vuosi. Smk. Smk. Smk.
15175: 1912 38,300,000 38,718,000 2,517,000
15176: l91J.3 40,183,000 41 ,09·5,000 2,377,000
15177: 1914 46,992,000 42,408,000 1,313,000
15178: . 19>15 51,545,000 50,491,000 8,083,000
15179: 1916 64,836,000 75,396,000 24,905,000
15180:
15181: Vuod-e1ksi 1917 ehdot-etaan esity,ksessä valtionra.utateiden
15182: vakinaista m-enosääntöä varten 168,872,700 markkaa. Suu-
15183: rimmat lisäyks€t 1916 vuod-en tilinpäätöks€€n aiheuttavat
15184: palkkaukset sekä polttoaineen kulutusm-enot.
15185: Paitsi osastossa ,lVIuut menot" lueteltuja palkkausme-
15186: noja on 01sa•stoilla 1-5 palkkausm-enojen lisäys yht-eensä
15187: noin 12,858,000 markka.a, ja jakaantuu lisäys eri osastojen
15188: kesken seuraavasti: keskushaHinnossa tasaluvuin 454,000
15189: markkaa, linjahallinnossa 68,000 markkaa, liikenneosastolla
15190: 8,191,000 markkaa, rataosastolla 739,000 markkaa ja. !kone-
15191: osastolla 3,406,000 markkaa. Palkkausmenojen lisääntymi-
15192: nen narssa kohdin johtuu osaksi uusien virkojen pe-
15193: rustamisesta ja ylimääräisten virkailijain vakinaiseksi asetta-
15194: misesta, osaksi myös määrättyjen palvelusvuosien nojalla ase-
15195: tusten mukaan maks.ettavista palka.nkorotuksista ja tarpeelli-
15196: seksi havaitusta yli1111äJäräisen henkilökunnan ja sille tulevan
15197: palkkauks-en lisäämisestä. Yhdellä k-ertaa tapahtune-esoon
15198: huomattavaan pa.lkkausmenoj€n korotuks-e-en on vaikuttanut
15199: myöskin se Eduskunnan budjettioikeutta loukkaava Halli-
15200: 6 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N :o 16.
15201:
15202: tuksen menettely, jota se on noudattanut jättämällä huo-
15203: mioon ottamatta ja käyttämättä Eduskunnan useilla edelli-
15204: sillä valtiopäivillä osottamia ja budjettiin rautatieläisten
15205: palkkojen parantamiseksi merkitsemiä määrärahoja, vuonna
15206: 1914 :tasaluvuin 4,618,600 markkaa, 3,351,200 ma.rkkaa
15207: vm:mna 1915 ja 1,269,700 markkaa vuonna 1916 eli yhteensä
15208: 9,239,500 markkaa.
15209: Eduskunta ei tahdo epäillä esityksessä olevain lisäysten
15210: tarpeellisuutta, mutta katsoo välttämättömäksi jo tässä huo-
15211: mauttaa, että suumuta varovaisuutta on noudatettava kaikissa
15212: toimenpiteissä, jotka lisäävät rautaiJeid·en nykyään huolestut-
15213: tavan korkeita liikennekustannuksia.
15214: Jo pitkän ajan kuluessa on menoissa esiintyvä erä
15215: ,Veturipalvelus, poHtoaineita y. m." ollut omansa kiin-
15216: nittämään Eduskunnan huomiota puoleensa. Ensihikin on
15217: sanottu menoerä aina ollut huomattavan suuri ja toiseksi
15218: rahasäännössä oleva melkoimm määräraha on säännöllisesti
15219: ylitetty, viime vuosina odottamattoman suuressa määräs!lä.
15220: Nämä menot ovat viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana
15221: olleet täy&in markoin seuraavat:
15222: Rahasään- Tilinpäätök- Menot las-
15223: nönmukaan sen mukaan kettuja suu-
15224: Vuosi.
15225: Smk. Smk. remmat
15226: Smk.
15227: 1912
15228: 1
15229: 4,918,200 5,99·3,864 1,075,664
15230: 1913 5,398,000 6,635,224 1,237,224
15231: 1914 5,941,800 6,562,650 620,850
15232: 1915 8,500,000 9,771,800 1,271,800
15233: 1916 12,914,50() 18,797,579 5,883,079
15234:
15235: Vuoden 19•17 budjettiin ehdottaa H allitu's tähän tarkoi-
15236: tukseen otettavaksi 44,221,800 markkaa.
15237: Jotta kävisi mahdolliseksi ainakin osaksi arvostella, missii
15238: määrin tämä tavaton kustannusten kohoamin:en riipp11u lii-
15239: kenteen kasvamisesta ja polttoaineiden hinnan noususta, esi-
15240: tetään vielä muutamia lukusarjoja, jotka kohdistuvat ·puheena
15241: oleviin vuosiin. Ensimäisen sar-ekkeen luvut osattavat kuinka
15242: Kulkulaitosrahasto. 7
15243:
15244: paljon polttoaineita on käytetty yksinomaan veturien läm-
15245: mittämiseen, jolloin kivihiilet on muunnettu haloiksi valtion-
15246: rautateillä käytetyn suhdeluvun mukaan, eli siten, että kaksi
15247: desitonnia hiiliä vastaa yhtä kuutiometriä halkoja. Toisen
15248: sarekkeen luvut ilmaisevat näiden polttoaineiden hinnan.
15249: Kolmannen sarekkeen luvut kuvaavat koko liikenteen suu-
15250: ruuden ilmaisemaHa vaunuakselien kulkemien kilometrien
15251: luvun miljonissa lausuttuna. Neljäs sareke kuvaa halkokuu-
15252: tiometrin keskimääräisen hinnan vaihdokset. Seuraavissa sa-
15253: rekkeissa esitetään suhdelukuja.
15254:
15255: 1,000 vaunuakseli-
15256: kilometriä kohti
15257: m 3 hal- kustan-
15258: koja nus
15259: 1912 1,193.5 5,452.4 5·25.4 4.42 mk 2.27 m 3 10.38 mk
15260: 1913 1,212.4 6,080.5 562.8 4.28 " 2.16 " 10.86 "
15261: 1914 1,182.8 5,9,4'4.4 575·.3 4.40 " 2.06 " 10.3i> "
15262: 191'5 1,648.7 8,949.3 6·48.G 5.65 , 2:.54 " 13.79 "
15263: 1916 2.307.8 17,239.8 927.2 8.31 " 2·.50 " 18.i>9 "
15264:
15265:
15266: Tästä huomaa, että vuodesta 1912 vuoteen 19116 halkojen
15267: koko kulutus on noussut noin 93 %, vaunuakselikilometrien
15268: luku noin 76 % ja kustannukset vaunuakselikilometriä kohti
15269: noin 79 ~Ia, kun sitä vastoin polttoaineiden kulutus vaunu-
15270: akseliki,lometriä kohti on pysynyt verratain muuttumattoma-
15271: na. Halkojen hinta kuutiometriä kohti O:Q noussut noin 88%.
15272: Vuoden 1917 budjettiin ehdottaa Hallitus otettavaksi yk-
15273: sinomaan veturien polttoaineita varten tasaluvuin 42,200,000
15274: mk. Syy tähän tavattom"aan nousuun on etupäässä halkojen
15275: yksikköhinnan kohoaminen noin kaksinkertaiseksi vuoden
15276: 1916 hintaan verrattuna. Osaksi tämä myöskin riippuu siitä,
15277: että varsinkin sota-aikana on niin hyvin matkustaja- kuin ta-
15278: varajunain nopeutta ja lukumäärää täytynyt lisätä, josta on
15279: aiheutunut verrattain huomattava polttoaineiden lisäkulutus.
15280: Veturit. ovat sitä paitsi niin liikarasitetut, että seurauksena
15281: 8 1917 II Vp.- Edusk. Yast.- Esitys N:o 16.
15282:
15283: on ollut lisätty polttoaineitten käyttö. Muitakin syitä on
15284: esitetty: on oltu pakotettu käyttämään tuoreita halkoja,
15285: korjauksia. vetureissa ei ole ehditty suorittaa tarpeellisella
15286: huolella, veturitalleja ei ole riittävästi.
15287: Eduskunnan mielestä on :voHtoai.ueiden kärytössä esiin-
15288: tyviä epäkohtia tarmokkaasti korjattava .ja yleensä ankarinta
15289: säästäväisyyttä noudatettava polttoaineiden niinkuin b.ik-
15290: kien muidenkin tarveaineiden käytössä, jolla on mitä suurin
15291: rahallinen merkitys. Mutta polttoainekysymyksen tyydyt-
15292: tävä ratkaisu vaatii nähtävästi perinpohjaisempiakin uudis-
15293: tuksia. Tämä asia otettiin harkittavaksi 1914 vuoden valtio-
15294: päivillä, sillä Eduskunnan mielestä liikente€n kasvaessa ja
15295: rautatieverkon laajentuessa IJOlttoainekustannukset tulisivat
15296: vuosi vuodelta yhä lisääntymään. Näin ollen ja koska poHto-
15297: puiden ja ·kivihiilen hinta .on yhä osottanut taipumusta nouse-
15298: miseen, tahtoi Eduskunta asettaa harkinnan a.laiseksi, eikö
15299: sähkön käytäntöön ottaminen tulisi valtionrautateillä liike-
15300: voimana ajanpitkään taloudelliE>esti edullisemmaksi. Ulko-
15301: mailta saadut kokemukset olivat myös omansa antamaan
15302: tukea sille käsitykselle, että maassa, jonka lukuisissa, osaksi
15303: valtion omistamissa, kaskissa olevaa vesivoimaa voitaisiin
15304: valtion toim€sta ryhtyä käyttämään sähkön synnyttämiseen,
15305: sähkö saattaisi rautateillä tulla ehkä huokeimmakosi liike-
15306: voimaksi. Kun Hallitus lmitenkin oli asettanut komitean
15307: tutkimaan asiaa ja koska oli suotavaa, että Eduskunnalle
15308: aikanaan annetaan tieto tutkimuksen tuloksista, päätti Edus-
15309: kunta lausua, oet'tä. Hallitus annettuaart tutkia, voidaanko
15310: Suomen valtionrautateillä ottaa sähköä liikevoimaksi, antaisi
15311: Eduskunnalle kaikinpuoliseen s-elvitykseen perustuvan eh-
15312: dotuksen asiasta.
15313: Esityksessä ilmoitetaan, että asiaa tutkimaan ase-
15314: tettu komitea ei ole vielä työtään päättänyt. Trumän
15315: johdosta katsoo Eduskunta tarpeelliseksi huomauttaa, että
15316: komitean töitä olisi joudutettava ja aikanaan annettava
15317: Eduskunnalle ehdotus asiasta. Eduskunta pitää tätä sitäkin
15318: tarp.eeHisempana, kun on syytä olettaa, -että sähköä arva-
15319: tenkin helpoimmin saatetaan rautateitten liikevoimaksi
15320: K ulkulaitosrahasto. 9
15321:
15322: käyttää m;yöhemmin mainitulla, vastaisella. Oulun-Vaalan
15323: radalla ja sen mahdollisella jatkolla, koska siellä valtion hal-
15324: lussa on jo sopivia koskia ja kun kokeilu tällä alalla edulli-
15325: simmin snoritettaneen jollakin uudella radalla.
15326: Samalla on Eduskunnassa ollut harkinnan alaisena mui-
15327: takin keinoja, joitten avulla polttoaineiden kulutusme-
15328: noja voitaisiin vähentää, ja on kiinnitetty huomiota siihen,
15329: että muissa maissa, varsinkin Ruotsissa, on viime vuosina
15330: käytetty huomattavia summia kokeiluun polttoturpeen käy-
15331: täntöön saamiseksi rautateillä. Suomessakin on jonkun ver-
15332: ran tällaisia kokeita tehty, mutta lienevät ne rautateillä so-
15333: dan alettua kokonaan lakanneet. Koska Eduskunnan mie-
15334: lestä huolestuttava polttoainekustannusten lisääntyminen
15335: välttämättä vaatii näiden kustannusten vähentämistä ja kun
15336: sähkön käytäntöön ottaminen liikevoimana laajemmassa mi-
15337: ta>.sa valtionrautateillä kysynee aikaa. katsoo Eduskunta, että
15338: Hallituksen tulisi 'edistää kokeiluja polttoturpeen käytän-
15339: töön ottamiseksi valtionrautateillä.
15340: Osastossa ,Muut menot" ehdotetaan esityksessä budjet-
15341: tiin otettavaksi palkkauksen ja ImUiinajan lisäykseksi val-
15342: tionrautateiden palveluksessa oleville henkilöille arviolta
15343: 25,500,000 markkaa.
15344: Valtionrautat€illä on vielä tämän vuoden aikana ollut
15345: osittain ·käytännössä vuonna 1907 vahvistettu palkkaus-
15346: sääntö. Kun siihen jo sen voimaan astuttua oltiin rauta-
15347: tieläispiireissä tyytymättömiä, tehtiin samana vuonna
15348: Rautatieha1lituks-ell€ useita anomuksia pal,kka€tujen paran-
15349: tamisesta. Rautatiehallitus esitti kirj€lmä:ssä helmikuun
15350: 14 päivältä 1911 Senaatin kulkula.itost.oimituskunnalle, että
15351: asetettaisiin komitea laatimaan ehdotusta uudeksi palkkaus-
15352: säännötksi ja vuokratariffiksi valtio111rautateille. J\fyöntyen
15353: t€htyyn €sitykooen oibutti Senaatti saman kuun 24 päivänä
15354: Rautatiehallituks-en asettamaan komitean edellä mainittua
15355: tarkoitusta varten. Komitea antoi mietintönsä Rautatiehalli-
15356: tuksen€ toukokuun 25 päivänä 1912.
15357: Komitea oli ehdottanut alimman palkkioluokan l)alk-
15358: kioksi 9f30 markkaa vuodessa. Rautatieläisten liitto ehdotti
15359: 10 1917 II Vp,- Edusk. vast.- Esitys N:o 16.
15360:
15361: sanotussa palkkioluokassa palkkioksi 1,200 markkaa vuodessa.
15362: Vuokrataulun oli komitea laatinut niiden tietojen mukaan,
15363: joita eräs komit·ean osasto oli saanut tiedustellessaan vuokra-
15364: oloja ja polttopuiden silloista hintaa kaupungeissa ja asemien
15365: lähettyv.illä. Komitea ehdotti myös, että vuokrataulu aina
15366: viiden vuoden kuluttua oli tarkastettava. Sääntöpaikkais-
15367: ten virkailijain suhteen oli komitea ehdottanut kolme koro-
15368: tusta a 500 markkaa 5, 10 ja 15 vuoden palveluksesta. Täl-
15369: lainen korotus katsottiin suotavaksi, jotta ei peruspalkkausta
15370: tarvitsisi korottaa enemmän kuin oli tehty.
15371: Rautatiehallitus hyväksyi pääpiirteissä komitean ehdo-
15372: tuksen. Alimman palkkioluokan palkkion ehdotti Rautatie-
15373: hallitus kuitenkin 1,020 markaksi sekä alensi vuokrat 2' ja 3
15374: huoneen huoneistoista.
15375: Vuoden 19,13 valtiopäiville annetus'Ja Hallituksen esi~yk
15376: sessä kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1914 oli tätä tarkoi-
15377: tusta varten otettu 3,900,000 markan määräraha. Esi-
15378: tykseen antamassaan vastauksessa lausui Eduskunta
15379: mielipiteenään, että valtionrautateiden virka- ja palvelus-
15380: miesten palkkausolot on asetettava bydellisen järjestelyn
15381: alaisiksi~ ja pienempiä palkkoja nauttivien palvelusmiesten
15382: tarpeet silloin t:rikseen otettaNa huomioon, niin että alin
15383: vakinain.en kuukausipalkka olisi 100 markkaa, minkä-
15384: tähden Eduskunta edellä mainittujen tarkoitusten toteuttami-
15385: seksi otti 1914 vuoden budjettiin 4,800,000 markan määrä-
15386: rahan. Kun Eduskunta 1914 vuoden valtiopäivillä piti suo-
15387: tavana uuden palkkaussäännön voimaan saattamisen 1914vuo-
15388: den alusta, mutta edellä ma.initun, 1914 vuoden budjettiin ote-
15389: tun, määrärahan ei enään katsottu täysin riittävän alimpiin
15390: palkkausluokkiin kuuluvain palvelusmiesten palkkaolojen
15391: parantamiseen, hyyäksyi Eduskunta 19115 vuoden budjettiin
15392: vuosia 1914 ja 1915 varten yhteensä 1,15.0,000 markan lisä-
15393: määrärahan.
15394: Uutta palkkaussääntöä ei kuitenkaan ~aat.ettu voimaan
15395: vuonna 1914. Sitä vastoin asetuksella 2 päivältä syys-
15396: kuuta 1915 parannettiin valtionrautateiden palkkiovirka-
15397: miesten ja palvelusmiesten palkkauksia mainitun vuoden hei-
15398: Kulkulaitosrahasto. 11
15399:
15400: näkunn 1 päivästä alkaen siten, että vähimmä:ksi kuukausi-
15401: palkkioksi tuli 100 markkaa.
15402: Viimeksi mainittu asetus siis ainoastaan osittain muutti
15403: huhtikuun 24 päivänä 191()7 Suomen valtionrautateille annet-
15404: tua palkkaussääntöä. Rautateitten virka- ja pa.lvelusmiesten
15405: elä1kkeet pytsyivät saman määräisinä, kuin säädetään vasta
15406: mainitussa a.setuksessa ja heinäkuun 13 päivänä 1912 anne-
15407: tussa asetuksessa rautateiden ylempäin ja alempain virka-
15408: miesten sekä palvelusmiesten eläkeoikeudesta.
15409: Vuoden 1915 palkkausjärjestelyn yhteydessä oikeutettiin
15410: Senaatti yksissä neuvoin kenraalikuvernöörin kanssa jaka-
15411: maan kuukausittain 25,000 markkaa sääntöpaikkaisten vir-
15412: kamiesten palkanparannuksiksi heinäkuun 1 päivästä 1915
15413: lukien, kunnes valtionrautateiden uusi palkkaussääntö tulisi
15414: vahvistetuksi.
15415: Elokuun 18 päivänä 1917 annetulla asetuksella tuli uusi
15416: palkkaussääntö valtionrautateille vahvistetuksi ja on se pantu
15417: käytäntöön kuluvan vuoden heinäkuun 1 päivästä lukien.
15418: Uusi vuokratariffi on myöskin sanotusta päivästä a'lkaen
15419: astunut voimaan.
15420: Syyskuun 1 päivästä 1916 lähtien on Senaatin päätöksen
15421: mukaan 7 päivältä marra.skuu,ta 1916 niille valtionrauta-
15422: teiden virkailijoille, joiden vuotuinen pohjapalkka ei ole 6,000
15423: markkaa suurempi, myönnetty palkanlisäystä, palkkioluok-
15424: kain mukaan, ollen lisäys alimmassa palkkioluokassa 25 %
15425: pohjapalkasta ja neljännestä palkkioluokasta lähtien 8 %
15426: siitä. Viimeksi mainittu prosenttimää.rä tulee niillekin vir-
15427: kamiehille, joilla on sekä palkkaa f~ttti palkkiota ra1lasään-
15428: nön muka~m, muttn. joiden vuosipnlkkaus ei ole 6,000 mark-
15429: kaa suurempi.
15430: Koskn näitä pa lkanlisäy hsia ei pidetty riittävinä ja niitä
15431: oli. saanut nauttia ainoastaan osa valtionrautateiden palve-
15432: luksessa olevaa henkilökuntaa ja kun elämän ylläpitoon tar-
15433: peellistfm 'tavarain hinnat ·olivat kohoamassa, myönsi Se-
15434: na::utti s-ekä Rautatiehallituksen esityst·2n että erinäisten rau-
15435: tatieläisjärjestöjen tekemäin anomnsten johdosta päätöksel-
15436: lään 28 päivältä viime huht.ikuuta valtionrautateiden palve-
15437: 12 1917 II VJl.- Edusk. va.st.- Esitys N :o 16.
15438:
15439: luk&essa oleville henkilöille tämän vuoden huhtikuun 1 päi-
15440: västä lähtien ka lliinajan1isäy.stä seuraavain yleisten perus-
15441: teiden mukaan:
15442: Henkilöille, joiden vuotuiset palkka Kuukausit- Kuukausit·
15443: edut rahassa ja luontoisetulna, tainen lisäys tainen lisäys
15444: henkilöille, henkilöille,
15445: ennen myönnetyt kal!iinajan· joilla on joilla ei ole
15446: lisäykset lukuunotettuina, lapsia: lapsia:
15447: yhteensä ovat: :lmf $11f
15448:
15449: enint. 2,000 mk 100:- 80:-
15450: 2,001-4,000 90:- 70:-
15451: "
15452: '1,001-6,000 80:- 60:--
15453: "
15454: 6,001 mk. Ja enemmän .... 70:- 50:-
15455:
15456: Siihen nähden, että elantokustannukset Venäjällä ovat
15457: nwlkoista suuremmat kuin Suomessa, on Pietarissa ja Val-
15458: hasaaren--Pietarin rataosalla palveleville rautatieläisille
15459: myönn·etty 25 ~.:; korotus edellä mainittuihin kuukalutisiin
15460: lisäyksiin.
15461: Esityksessä ilmoitetaan edelleen, että yhä kohoavien elan-
15462: tokustannusten takia myös viimeksi mainitut kalliinajan-
15463: lisäykset huomattiin riittämättömiksi ja uusi palkkaussääntö,
15464: joka on vahvi~tettu pääasiallisesti vuonna 1912 tehdyn ehdo-
15465: tuksE'n ja syyskuun 2 päivä.nä 19'15 annetun asetuksen perus-
15466: teella, ei tuottanut lmomattavamiJ.aa parannusta palkkauksiin.
15467: Tiimiin johdo~ta on Senaatti, peruuttaen enn&n myönne-
15468: tyt kalliinajanlisäykset, katsonut tarpeelliseksi päätöksellään
15469: 4 päivältä lokakuuta 1917 myöntää kal1iinajanEsäyksiä ku-
15470: luvan lokakuun 1 päivästä alkaen seuraavien perust-eiden
15471: mukaisesti:
15472: virlmilijalle, jolla on 4 tai useampi alle 18 vuoden ikäistä
15473: la.-ta, BOO markhaa kuukaudessa;
15474: virkailijalle. jolla on 1-B alle 18 vuoden ikäistä lasta,
15475: 275 markkaa kuukaudessa;
15476: virkai1ijaUe, joNa ei 01Le al1e 18 vuoden ikäisiä lapsia, 260
15477: markkaa kuukaudessa;
15478: ylimääräi:sille palvelijoil1e, jotka hoitavat avonaisia vir-
15479: koja tai sellaisia. jotka vastaavat menosä.ännössä olevia va-
15480: kinaisia virkoja, riippumatta perhesuhteista, 250 marklz~a
15481: K ulkulaitosrahasto. 13
15482:
15483: kuukaudessa, jos he 'ovat vllleet ainakLn 6 Jkuulkautta valtion-
15484: rautateiden palveluksessa, muutoin 2~25 markkaa kuukau-
15485: dessa; sekä
15486: harjoittelijoille ja laskuapulaisille 100 markasta 250
15487: markkaan kuukaudessa, riippuen siitä kuinka kauan he ovat
15488: olloot valtionrautateiden palveluksessa ja. millä osastolla he
15489: palvelevat. Sitä paitsi on Senaatti pysyttänyt ennallaan kai-
15490: kille Viipurin~-Pietarin rataosalla palveleville kuluvan vuo-
15491: den heinäkuun 1 päivästä alkaen myöntämänsä 50 markan
15492: kuukautisenkalliin paikkakunnan lisäkorvauksfm sekä veturi-
15493: miehille myönnetyn 50 ma,rkan kuukautisen korvauksen me-
15494: ndetyistä virantoimitusrahoista.
15495: Eduskunnan mielestä ei yleensä pitäisi Eduskuntaa kuule-
15496: matta myöntää näin merkittäviä palkan- ja kalliinajanlisäyk-
15497: siä. Koska elantokustannusten kallistumisen ja muiden pa-
15498: koi'tta.vain seikkain johdosta kuitenkin saatujen tieto-
15499: jen mukaan nyt ei liene ollut mahdollista lykätä päätöksen
15500: tekoa näistä seikoista, on Eduskunta puheenalaiset määrä-
15501: rahat kuluvaa vuotta varten budjdtiin merkinnyt.
15502: Esity:ksessä ilmoitetaa;n, että lirkenneosaston ,sekalaisten
15503: menojen summa on kohonnut sen johdosta, että tämän meno-
15504: erän kohdalla oleva määräraha korvausten suorittamiseksi
15505: vieraiden rautateiden omistamain vaunujen käyttämisestä
15506: valtionrautateillä on korotettu 13,084,600 markkaan. Kor-
15507: vausmäärät Suomessa olevien yksityisten ratojen vaunujen
15508: käyttiimisestä ovat aivan vähäpätöiset.. Hahalliselta merki-
15509: tykseltään monin verroin huomatta vammat ovat Venäjän rau-
15510: tateille maksettavat korvaukset ja sakot venäläisten vaunu-
15511: jen käyttämisestä.
15512: Esityksessä ilmoitetaan, että venäläisten ratojen vaatimus
15513: nouseekin lähemmä H,OOO,OOO ruplaan, mutta lmskei velko-
15514: musperuste osittain vielä ole se.Ivä, on riidattomana osana
15515: siitä ma'ksettu 3,6'29,347 ~uplaa kurssin mu'kaan 2: 66 2/ 3 , te-
15516: kevä 9,678,250 markkaa 66 penniä, ja tulee tämän vuoden
15517: kuluessa vielä maksettavaksi 2,996,669 ruplaa 25 kopeekkaa
15518: kurssin mukaan 1: 07, tekevä 3,206,436 markkaa 10 penniä,
15519: minkä tähden kuluvan vuoden menosäännössä on siihen tar-
15520: 14 1917ll Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16.
15521:
15522: koitukS€en varattu 13,000,000 markkaa. Eduskunnan saa-
15523: mi:en tietojen mukaan on paljon epäkohtia ja puutteellisuutta
15524: niissä järjest.elytoimenpiteissä, j.oista täJmä menoerän suuruus
15525: riippuu. Eduskunta odottaa, että Senaatti ryhtyy tarmok-
15526: kaihin toimiin näiden epäkohtain korjaamiseksi, jotta kysy-
15527: myksessä olevat menot, jotka hyvin tuntuvasti vaikuttavat
15528: valtionrautateiden talouteen, supistuvat niin vähään kuin
15529: on mahdollista.
15530: Koska Eduskunta on hyväksynyt esityksessä olevat mää-
15531: rärahat, on valtionrautateiden vakinaista menosääntöä varten
15532: budjettiin otettu kaikkiaan 168,872,700 markkaa.
15533: II. Eläkkeet ja erinäiset määt·ärahat. Esityksessä on
15534: tämä määräraha 'korotettu 180,000 markalla Eduskunnam
15535: vuonna 1914 myöntämästä 887,000 markasta. Samalla kun
15536: Eduskunta on tämän määrärahan hyväksynyt, on Eduskunta
15537: sitä mieltä, että säännökset rautatieläisten eläkkeiF.tä olisi
15538: otettava tarhstukF.en alaisiksi ottamalla samassa yhteydessä
15539: huomioon pysyväisesti päiväpalkalla työskentelevätkin.
15540: Eduskunta on eläkkeitä ja erinäisiä määrärahoja varten bud-
15541: jettiin ottanut 1,067,000 1narkkaa.
15542: III. Korot ja lainojen vähennysmaksut. Es1ityksessä
15543: ilmoitetaan, että Hallitus vuonna 1915 otti 30,000;000 mar-
15544: kan suuruisen lyhytaikaisen kotimaisen lainan, joka on
15545: kokonaan käytetty kulkulaitosrahaston hyväksi. Osit-
15546: tain sanotun lainan takaisin maksamiseksi, osittain va1-
15547: t.iovaraston kassan vahvistamiseksi on tämän vuoden hel-
15548: mikuun }6 päivänä saadun määräyksen ja Senaatin seuraa-
15549: van maalislkuun 24 päivänä tekemän päätöksen mukaisesti
15550: otettu 75,000,000 markan suuruinen laina, josta 45,000,000
15551: markkaa on nostettu viime huhtikuun 1 päivänä ja jäännös
15552: 1 päivänä marraskuuta käytetty mainitun 30,000,000 markan
15553: lainan maksami;;een. Eduskunta on ottanut näniä lainat
15554: budjettia tehdessään huomioon, mutta ei katso voivansa
15555: huomautuksetta sivuuttaa sitä menettelyä, että Hallitus on
15556: tehnyt tämän velan Eduskuntaa kuulematta, vaikka kyllä
15557: olisi ollut. mahdollisuus saattaa asia Eduskunnan käsiteltä-
15558: väksi.
15559: Kulkulaitosrahasto. 15
15560:
15561: Eduskunta on korkoihin ja lainojen vähennysmaksuiksi
15562: budjettiin merkinnyt esityksessä olevan määrän, siihen luet-
15563: tuna lyhytaikaisten vekselilainain korkoihin 2,00>0,{)00 mark-
15564: kaa, yhteensä 16,577,882 markkaa 22 penniä.
15565: IV. Oikaisuprosentti. Eduskunta on tähän tarkoitukseen
15566: merkinnyt ehdotetun määrän, 500 markkaa.
15567: V. A. Uutisrakennttstyöt valmiilla radoilla. Esityksessä
15568: on ehdotettu budjettiin merkittäväksi määrärahoja erinäisiä
15569: tähän ryhmään kuuluvia töitä varten, joista lähemmin on
15570: tehty selkoa esityksessä seuraavassa liitteessä.
15571: Erät 1-13 ilmoitetaan esityksessä otetuiksi Senaatin
15572: niistä aikanaan antamien määräysten mukaan. Eduskun-
15573: nan huomiota on kuitenkin kiinnittänyt ne näi5tä määrä-
15574: rahoista, jotka ilmoitetaan otetuiksi Senaatin eri pää-
15575: töksien mukaan jo vuodelta 1913, siis aikana, jolloin 1914
15576: vuoden valtiopäiville annettu Hallituksen esitys ei vielä ollut
15577: valmistunut. :Mikäli on saatu tietää, perustuvat nämä määrä-
15578: rahtlt siihen ·entisen Hallituksen harjoittamaan Eduskunnan
15579: budjettioikeutta loukkaa,vaan menettelyyn, että, vaikka Edus-
15580: kunta kokoontui joka vuosi ja kulkuJaitosrahastosta uutis-
15581: rakennuksiin valmiilla radoilla ma:ksettavat määrärahat
15582: ilman vaikeutta yleensä olisi voitu antaa Eduskunnan
15583: päätettäviksi ennen niiden käyttämistä, Hallitus 1kuitenkin
15584: piti tapanaan useitten vuosien kuluessa määrätä erinäisiä
15585: rakennustöitä tehtäviksi ja suorittaa, näiden kustannukset
15586: etuma:ksuina, jotka vasta vuosia myöhemmin annettiin Edus-
15587: kunnan tiedoh:si, samalla kun pyydettiin määrärahoja sanot-
15588: tujen ennakkoma.hujen korvaa:tbiseksi. Näitä on tällä kertaa
15589: määräraha n :o 3 ennakkomaksun korvaamiseksi, jonka. Se-
15590: naatti on oikeuttanut Rautatiehallituksen suorittamaan maa-
15591: ja vesialueen pakkolunastamista varten Skurun asemalla,
15592: 44,000 markkaa, määräraha n :o 9 ennakkomaksun korvaa-
15593: miseksi, jonka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehallituksen
15594: käyt.tämään erinäisten valtionrautateiden rautatiesiHain var-
15595: tioiruisosta aiheutuvien tarpeellisten töiden ja laitosten kus-
15596: tantami5een liikekannallepanon aikana, 70,000 markkaa, ja
15597: määräraha n :o 1{) ennakkomaksun korvaami3eksi, jonka Se-
15598: 16 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16.
15599:
15600: naatti on oikeuttanut Rautatiehallituksen käyttämään eri-
15601: näisiin töihin ja laitoksiin Suomen valtionrautateiden saatta-
15602: mista varten siihen kuntoon . että mahdollinen liikekannalle-
15603: pano vaikeuksitta voidaan suorittaa, 75,000 markkaa.
15604: Uud€n vaunukonepajan rakentamiseksi Fredriksbergiin
15605: ehdotetusta 1,223,500 markan suuruisesta määrärahasta
15606: n:o 8 on saatujen tietojen mukaan tämän vuoden lokakuun
15607: 3 päivään mennessä käytetty 881,010 markkaa•99 penniä ja
15608: tulee vuoden ]Qppukuukausina käytettäväksi vielä 200,000
15609: markkaa, eli yhteensä tasaluvuin 1,081,000 markkaa. Jotta
15610: työtä kuitenkin voitaisiin keskeyttämättä jatkaa tulevanakin
15611: vuonna, on Eduskunta koko pyydetyn määrärahan nyt jo
15612: budjettiin merkinnyt.
15613: Määrärahaa n :o 9 sen ennakkomaksun korvaamiseksi,
15614: jonka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehallituksen käyttä-
15615: mään erinäisten valtionrautateiden rautatiesiHain vartiormi-
15616: sesta aiheutuvien tarpeellisten töiden ja laitosten kustanta-
15617: miseen liikekannallepanon aikana, 70,000 markkaa, ei ~yös
15618: kään ole kokonaisuudessaan käytetty, vaan on syntynyt noin
15619: :19,500 markan ylijäämä. Eduskunta on sen vuoksi budjet-
15620: tiin merkinnyt sanotun määrärahan :10,500 markan suurui-
15621: srna.
15622: Määräraha n :o 11 Huopalahden laiturin asemaksi muut-
15623: tamista varten, 173,400 marlzkaa, on sen sijaan suuresti yli-
15624: tetty. ,T o viime lokakuun 3 11äivään mennessä oli sanottua
15625: tarkoitusta varten biytetty 210,205 markkaa 29 penniä ja
15626: vuoden loppukuukausina on ilmoitettu tultavan käyttämään
15627: vielä 60,000 markkaa. Näiri' ollen on Eduskunta tähän tar-
15628: koitukseen budjettiin merkinnyt tasaluvuin 270,000 markkaa.
15629: Tornion-Haaparannan yhdysradan rakentamista varten
15630: on esityksessä ehdotettu 3,000,000 markan määrärahan
15631: n :o 14 budjettiin ottami1sta yhdysradan ,venäjänpuo1eisen"
15632: osan rakentamiseksi. Esityksestä käy ilmi, että V enä-
15633: jän ja Ruotsin kesken on aikaan saatu sopimus Ruot-
15634: sin ja Suomen valtionrautateiden yhdistämisestä Tor-
15635: nionjoen poikki rakennettavalla sillalla, ja. oli Rautatie-
15636: hallitus valtuutettu viime vuoden syyskuun 1 päivän jäl-
15637: Kulkulaitosrahasto. 17
15638:
15639: keen käyttämään vuonna l!H6 etumaksuna Suomen puolella
15640: tapahtuviin töihin 750,000 markkaa. Suomen puolesta
15641: suoritettavien töitten kokonaiskustannusarvio nousi joulu-
15642: kuussa vuonna 1915 laaditun kustannusarvion mukaan noin
15643: 5,000,000 markkaan. Koska siitä lähtien raudan, sementin
15644: ja muiden tarveaineiden ·hinta sekä työpalkat ovat tuntu-
15645: vasti nousseet, ei tämä kustannusarvio luonnollisestikaan
15646: enään pidä paikkaansa, vaan on uusi, kohonneita hintoja huo-
15647: mioon ottava kustannusarvio laadittava ja Eduskunnalle esi-
15648: tettävä. Eduskunta katsoo, että ennen sopimuksen teke--
15649: mistä mainitun yhdysradan rakentamisesta, olisi asia ollut
15650: ~atettava Eduskunnan päätettäväksi. Koska Eduskunnan
15651: mielestä Tornion-Haaparannan yhdysradan rakentaminen
15652: on hyödyllinen ja siis loppuun saatettava, on esityksen mu-
15653: kaisesti tätä tarkoitusta varten budjettiin otettu 3,000,000
15654: markan määräraha vuodeksi 1917.
15655: Sen ennakkomaksun korvaamiseksi, jonka Senaatti pää·
15656: töksellä maaliskuun 21 päivältä 1916 on määrännyt Rau-
15657: tatiehallituksen käyttämään Kushelefkan aseman raken-
15658: tamiseen, on esityksessä ehdotettu määrärahan n :o 15.
15659: 2,600,000 markkaa, budjettiin ottamista. Koko !kustan-
15660: nusarvio on 4,186, 700 markkaa. Tästä summasta on jo nyt
15661: käytetty noin 2,000,000 markkaa. Siihen nähden, että
15662: maan pakkolunastukseen ei ole tarvinnut käyttää niin
15663: suurta määrää, kuin kustannusarviosaa oli edellytetty, ja
15664: myös siihen, että hiljattain valmistunut puurakennus sano-
15665: tulla asemalla pitkän ajan tulee olemaan liikennettä varten
15666: riittävä, Eduskunta on Kushelefkan ·aseman rakentamiseen
15667: täksi vuodeksi ottanut 2,000,000 markkaa budjettiin, koska
15668: saatujen tietojen mukaan enempää ei tänä vuonna tulla sano-
15669: tulla rakennuksella käyttämään.
15670: Määräraha n :o 16 raiteen vahvistamiseksi rataosilla
15671: Elisenvaara-Sortavala-Värtsilä, Antrea-Vuoksenniska
15672: sekä Pieksämäki-Kuopio, 888,000 markkaa. Verratto-
15673: masti suurin osa Suomen valtionrautateitä. on jo vah-
15674: vistettu, niin että niitä voidaan liikennöidä aina 16,400
15675: kilogrammaan (1,000 puutaan) kuormitetuilla tavaravai.l-
15676: 2
15677: 18 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16.
15678:
15679: nuilla. Vahvistamatta ovat toistaiseksi seuraavat valtion-
15680: rautateiden rataosat: Antrea-Vuoksenniska, Elisenvaara--
15681: Nurmes, Pieksämäki-Kajaani, Jyväskylä-Suolahti, Jy-
15682: väskylä-Haapa.mäki ja Laurila-Rovaniemi. On suotavaa,
15683: että Suomen valtionrautatiet saadaan vahvistetuiksi, jotta. ta-
15684: varavaunujen uudestaan kuormausta ei radan heikkouden täh-
15685: den tarvitse tapahtua. Kuluvana vuonna ei tähän työhön
15686: voitane edullisesti käyttää suurempaa määrää kuin esityk-
15687: sessä on ehdotettu. Näin ollen on Eduskunta esityksen mu-
15688: kaisesti budjettiin tätä työtä va~ten merkinnyt 8188,000
15689: markkaa.
15690: Lisämääräraha n :o 17 Fredriksbergin ratapihan uude~
15691: taan muodostamista varten, 300,000 markkaa. - Vuoden
15692: 1914 valtiopäiviUe annetussa esityksessä kulkulaitosrahas-
15693: tosta ehdotettiin 9ö0,000 markan määräraihan budjettiin otta-
15694: mista erinäisiä uutisrakennustöitä varten Fredriksbergin ase-
15695: malla. Samalla kun Eduskunta vuodeksi 19'15 päätti bud-
15696: jettiin merkitä tämän määrärahan, Eduskunta kuitenkin
15697: huomautti, ettäJ seuraaville valtiopäiville annettavaan
15698: Hallituksen esitykseen on otettava sekä täydellinen ja
15699: tarkka selonteko että eri vuosille jakautuva kustannusar-
15700: vio niistä uutisrakennustöistä, joita Fredriksbergin asemalla
15701: oli suunniteltu toimitettaviksi. Mitään täy'dellisempää •selon-
15702: tekoa ·ei esityksessä kuitenkaan ole. Siinä vain sanotaan, että
15703: nykyään hinnoituksissa vallitsevan epävarmuuden johdosta
15704: ei ole mahdollista. laatia lähimainkaan paikkansa pitävää
15705: arviota tässä kohden.
15706: Kuten vuoden 1909 valtiopäiville annetusta kulkulaitos-
15707: rahastoa koskevasta Hallituksen esityksestä käy ilmi, laati
15708: insinööri C. 0. Gleim vuonna 1903 suunnitelman Fred-
15709: riksbergin aseman uudestaan rakentamiseksi, minkä suun-
15710: nitelman Senaatti sittemmin hyväksyi. TäJmän suun-
15711: nitelman perustuks.ella laadittu kustannusarvio nousi
15712: 2,647,000 markkaan. Silloin tunnettujen tosiasioiden pe-
15713: rustuksella t~htiin helmikuussa 1909 kustannusehdotus niille
15714: töille, jotka 1 päivänä tammikuuta 1909 vielä olivat suorit-
15715: tamatta ja joita varten aikaisemmin ei ollut myönnetty määrä-
15716: ;
15717:
15718:
15719:
15720:
15721: Kulkulaitosrahasto. 19
15722:
15723: rahaa. Näitten· töitten kokonaiskustannus nousi 3,600,000
15724: markkaan. Niin suurta summaa ei kuitenkaan katsottu tar-
15725: vittavan, koska valtionrautateille Fredriksbergin-Karjan
15726: radan valmistuttua oli jätetty mainitun raut~J,tierakennuksen
15727: varoja käytettäväksi uuden radan vaatimiin raiteisiin ja mui-
15728: hin laitoksiin Fredriksbergin asemalla, ja oli näistä varoista
15729: silloin jälellä 754,443 markka.a 63 pienniä. Siten tarvittiin
15730: vielä 2,845,556 markan 37 pennin määräraha.
15731: Niiden suurten, parhaillaan tekeillä ja aiotteelia olleiden
15732: töiden takia Viipurin ja Pietarin asemien uudestaan raken-
15733: tamiseksi, jotka vaativat melkoisia määrärahoja, ei kuiten-
15734: kaan silloin voitu myöntää mitään. määrärahaa Fredriksber-
15735: gin aseman uudestaan rakentamiseen. Tämä työ täytyi
15736: jättää toistaiseksi ja tehdä ainoastaan sellaisia pienempiä
15737: töitä, jotka olivat välttämättömästi tarpeellisia ja jotka voi-
15738: tiin suorittaa edellä mainituilla jään.nösvaroilla tililtä ,Hel-
15739: singin-Karjan radan liittämispaikka.".
15740: Koska oli kuitenkin kulunut niin pitkä aika suunnitelman
15741: laatimisesta ja liikenne tällä aikaa oli -kasvanut suuressa mää-
15742: rässä, katsoi Rautatiehallitus vuonna 1913 tarpeelliseksi
15743: hankkia selvyyden siitä, vastasika suunnitelma vielä ei ai-
15744: noastaan silloista vaan sitäkin liikennettä, mi'kä toden-
15745: näköisesti oli od'otettavissa lähimpinä vuosina. Tuloksena
15746: Ratakol!ttorin teknillisen toimiston suorittamasta tutkimuk-
15747: sesta, mikä perustui tilastollisiin tietoihin, oli se, että
15748: Gleim'in suunnitelma oli aivan liian pieni silloisellekin lii-
15749: kenteelle. Seuraamalla Gleim'in suunnitelman periaatteita
15750: tehtiin sentähden uusi huomattavrusti laajennettu suunni-
15751: telma, minkä Rautatiehallitus hyväksyi 28 päivänä elokuuta
15752: 1913. Siinä on muun muassa 22 kilometriä enemmän raiteita
15753: kuin Gleim'in ehdotuksessa.
15754: Kun pieninkin Fredriksbergin asemapihan laajennus vaa-
15755: tii huomattavia kustannuksia jo sen tähden, että laajen-
15756: nustöitä suoritettaessa kaikkialla on vastassa kallio, mikä on
15757: rä.iäyttämällä poistettava, niin on selvää, että uuden suunni-
15758: telman toteuttaminen vaatii suuna menoja. Syyskuun 1
15759: päivänä 1914 tehdyn arvion mukaan nousevatkin, mikäli
15760: 20 1917 II Vp.- Edusk. Yast.- Esitys N:o 16.
15761:
15762: on saatu tietää, kustannukset mainitun päivän jälkeen tehtä-
15763: vistä töistä 8,530,000 markkaan. Rakennusaika on tässä otak-
15764: suttu 5 vuodeksi.
15765: Fredriksbergin aseman uudestaan rakentamiseen myönnet-
15766: tiin 500,000 markkaa vuodieksi 1914 ja 950,000 markkaa vuo-
15767: deksi 1915. Määrärahasta tilillä ,Helsingin-Karjan radan
15768: liittämispaikka" oli 1<915 vuoden syyskuun 1 päivänä jälellä
15769: 405,000 markan erä. Tarvittava lisämääräraha työn loppuun
15770: suorittamista varten nousee siis 6,67 5,000 markkaan vuonna
15771: 1914 tehtyjen laskujen mukaan. Nämä laskut eivät enään
15772: nykyisenä aikana vastaa todellisuutta.
15773: Koska vuodelta 1915 oli jäänyt käyttämättä noin
15774: 1,338,000 markkaa, mikä summa riitti niitä töitä varten,
15775: joita seuraavana vuotena katsottiin voitavan suorittaa, ei vuo-
15776: deksi 1916 ollut merkitty mitään määrärahaa. Vuodeksi 1917
15777: Hallitus ehdottaa budjettiin otettavaksi esityksessä main~tun
15778: määrän, 300,000 markkaa. Koska Eduskunta on saanut tie-
15779: tää, että tätä määrärahaa ei tänä vuonn~, ole ensinkään kä;v-
15780: tetty eikä myöskään enään tulla käyttämään, on Eduskunta
15781: sen budjettiehdotuksesta poistanut. Samalla tahtoo Edus-
15782: kunta jälleen huomauttaa, että, milloin Eduskunnalta pyy-
15783: detään määräira1hoja suuriin jatkuviin töihin, Hallituksen olisi
15784: esitettävä ma1hdollisimman yksityiskohtainen kustannusarvio
15785: koko suoritettavasta työstä ja selonteko sen laadusta.
15786: Helsingin ratapihan uudelleen rakentamiseksi ehdotetun
15787: 280,000 markan suuruisen määrärahan n :o 18 on Eduskunta
15788: katsonut tarkoituksenmukaiseksi. Saatujen tietojen mukaan
15789: ei tähän työhön kuluvana vuonna voida käyttää enempää kuin
15790: 50,000 markkaa. Mutta jottei työtä tarvitsisi uudelta vuo-
15791: delta keskeyttää, on Eduskunta p~·ydetyn rahamäärän n;yt
15792: jo ottanut budjettiin.
15793: Samasta syystä on Eduskunta ottanut budjettiin Keravan
15794: ratapihan laajentamiseksi ehdotetun 100,000 markan määrä-
15795: rahan n:o 19 vuodeksi 1917 ja määrärahan n:o 20 pohjaveden
15796: saamiseksi Keravan asemalla, 1.1,100 markkaa, vaikka näitä
15797: töitä ei tänä vuonna ehditä toimittaa.
15798: Järvenpään aseman vesitornin korottamiseksi ja
15799: uuden vesisäiliön hankkimiseksi ehdotettu määräraha n :o 211,
15800: Kulkulaitosrahasto. 21
15801:
15802: 15,200 markkaa, on osottautunut liian alhaiseksi. .Jo loka-
15803: kuussa oli sanottuun tarkoitukseen käytetty 24,106 markkaa
15804: 44 penniä ja vuoden lopulla on ajarteltu käyttää vielä
15805: 3,000 markkaa. Näin olltn on Edushinta tätä tarkoitusta
15806: varten· budjettiin merkinnyt tasaluvuin 27,100 markkaa.
15807: Niinikään on määräraha n:o 22, 30,000 markkaa, asunto-
15808: rakennuksen ra:kentamiseksi Oitin aseman asemapäällikölle
15809: sekä vanhan as•ematalon muuttamiseksi suuremman tilan
15810: hankkimiseksi virkahuoneistolle saatujen tietojen mukaan
15811: riittämätön, sillä jo nyt on mainittuun rakennustyöhön käy-
15812: tet.ty lähes. 40,000 markkaa. Eduskunta on sen vuoksi tämän
15813: määrärahan korottanut 40,200 markkaan.
15814: Esityksessä olevan määrära:han n:o 23, 32,000 markkaa,
15815: asuinkasarmin rakentamiseksi Humppilan asemalle on Edus-
15816: kunta edellä jo mainitu~ta syystä ottanut tämän vuoden bud-
15817: jettiin, vaikkei tarkoitukseen tällä vuonna voida käyttää kuin
15818: 14,000 markkaa. Eduskunnassa on tämän yhteydessä kui-
15819: tenkin lausuttu epäilyksiä siitä, onko käytännöllisin ja tar-
15820: koituksenm~lkaisin se järjestelmä, että rakennetaan sellaisil-
15821: lakin seuduilla, joissa maan arvo on verrattain alhainen,
15822: monia huoneistoja käsittäviä asuinkasarmeja.
15823: Salon aseman tavaramakasiinin lisärakennusta varten
15824: pyydetyn määrärahan n :o 24, 17,500 markkaa, on Eduskunta
15825: hyväksynyt, jotta työhön tarpeen vaatiessa voidaan ryhtyä
15826: jo ennen kuin kulkulaitosrahaston budjetti tulevalle vuodelle
15827: on vahvistettu. Saatujen tietojen mukaan töitä ei kuitenkaan
15828: tänä vuonna voida alottaa.
15829: Pietarin tavararatapihalle laitetun kahden siirtonostolait-
15830: teen hankkimisesta ja asettamisesta aiheutuneen määrärahan
15831: n:o 25, 16,000 markkaa, Eduskunta niinikään on hyväk-
15832: ~ynyt.
15833: Seuraavat uutisrakennustyöt on Eduskunta esityk-
15834: sen mukaisesti hyväksynyt, koska ne joko ovat valmiiksi
15835: ra.kennetut tai tulevat, mikäli on ilmoitettu, kustannus-
15836: arviota ylittämättä tänä vuonna valmiiksi: määräraha
15837: n:o 26 raiteiden välisten katujen kiv·eämiseksi Viipurin
15838: ta vararatapihalla, 26,400 markkaa, määräraha n :o 2'7 tule-
15839: 22 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16.
15840:
15841: vain tavarain makasiinin laajentamiseksi Viipurin asemalla,
15842: 80,000 markkaa, määräraha n:o 28 pikatavaramakasiinin ra-
15843: kentamiseksi Ollilan asemalle, 7,000 markkaa, määräraha
15844: n:o 31 ratatyöläisten ruokalarakennuksen rakentamiseksi
15845: Kouvolan asemalle, 12,000 markkaa, määräraha n:o 33 Vii-
15846: purin lålhtevän tavaran asemalla olevan peittokuivaushuo-
15847: neen sisustamiseen huoneistoksi yhdysliikennetoimi:stoa var-
15848: ten, 6,000 markkaa, lisämääräraha n :o 3'4 Terijoen aseman
15849: muodostamista varten, 250,000 markl•aa, määräraha n:o 35
15850: kääntöraiteen rakentamiseksi vetureita varten Maaskolan ta-
15851: vararatapihalle Viipurin asemalla, 27,000 markkaa, määrä-
15852: raha n :o 36 asemarakennuksen rakentamiseksi Parikkalaan,
15853: lla}aneen 'tilalle, 35,000 markkaa, ja määräraha n:o 41 asuin-
15854: rakennuksen rakentamiseks~i sähköttäjää ja toista kirjuria
15855: varten Oulaisten asemalle, 22,000 markkaa.
15856: Määrärahan n:o 29 lumiauran hankkimiseksi 4:nt.een rata-
15857: jaksoon, 10,000 markkaa, on Eduskunta korottanut
15858: 20,000 markkaan, määrärahan n :o 30 sähköttäjänasunnon
15859: niktmtamiseksi Vihanuin asemalle, 10,000 markkaa, 35,000
15860: markkaan, määrärahan n:o 32 telegraafijohdon rakentami-
15861: seksi Tampereen ja Peipohjan asemien välille, 38,000 mark-
15862: kaa, 46,000 markkaan. Korotukset aiheutuvat tiedoista, jotka
15863: Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta on hankkinut, näiden
15864: töiden todellisista kustannuksista. Määräraha n :o 3 7 toisen
15865: satamalaiturin rakentamiseksi Vesijärven asemalla, jota
15866: määrärahaa lokakuuhun mennessä oli käytetty 85,525 mark-
15867: kaa, kuluu vuoden loppuun 101,000 markkaa. Eduskunta on
15868: kuitell'kin koko pyydetyn määrämhan, 200,000 markkaa, nyt
15869: jo myöntänyt, jottei työn keskeytystä uudesta vuodesta tar-
15870: vitse tapahtua. Määrärahasta n:o 38 vedenottolaitteen raken-
15871: tamiseksi Udelnajan asemalle, 18,000 markkaa, ei tänä vuon-
15872: na tule käytettäväksi muuta kuin noin 5,200 markkaa, mutta
15873: äsk-en mainitusta syystä on koko tämäkin määräraha nyt jo
15874: budjettiin merkitty. Määrärahasta n:o 39, vilkkulait-
15875: teitten hankkimiseksi, 38,000 markkaa, jää käyttämättä noin
15876: 33,000 markkaa, mut.ta on sekin nyt jo kokonaisuudes-
15877: saan otettu menojen joukkoon. Niinikään ei määrärahaa n :o
15878: Kulkulaitosrahasto. 23
15879:
15880: 40, kahden putkikaivon ra:kentamiS€ksi Kouvolan asemalle,
15881: 24,000 markkaa, voida 'kokonaan käyttää, mutta usein mai-
15882: nitusta syystä ei sitäkään ole vähennetty. Määrärahan
15883: n:o 42, asemakonttorien ja vaihdekojujen varustami-
15884: seksi telefooniyhteydellä erinäisillä asemilla Tampereen-
15885: Tornion ja · TampereeTh--Mäntyluodon rataosiUa, 60,700
15886: markkaa, on Eduskunta niinikään kokonaisuudessaan nyt
15887: jo budjettiin ottanut, vaikkei siitä tänä vuonna kulune kuin
15888: 36,000 markkaa.
15889: Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta on Rautatiehalli-
15890: tukselta tiedustellut, missä laajuudessa valtionrautateillä voi-
15891: taisiin toimeen panna yleisiä töitä, joihin voitaisiin si-
15892: joittaa työtöntä väkeä.. Rautatiehallitus on lähettä-
15893: nyt ehdotuksen kysymyksen alaisten töiden järj-estä-
15894: miseksi, samalla ilmoittaen, että sanottua ehdotusta laa-
15895: dittaessa oli yleensä vältetty sellaisten rakennustöiden
15896: ottamista ehdotukseen, joita varten olisi hankittava ny-
15897: kyään hlliita rakennusaineita. Tä.llaisia töitä ehdotta·a Rau-
15898: ta tiehallitus suoritettavaksi seuraavasti:
15899:
15900: II piiri.
15901: Maatyöt kaksoisraiderakennuksella Ko-
15902: ria-Kaipiainen ja Taavetti-Viipu-
15903: ri, kustannus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 2,000,000.:-
15904: Maasko-lan hiilivaraston maa.työt, kus-
15905: tannus 200,000:-
15906: Haminan radan asuinrakennukset, kus-
15907: "
15908: tRnnus ....................... . ;)0,000:-
15909: Tyrisevän ratapihatöiden alottaminen,
15910: "
15911: kustannus ..................... . 120,000:-
15912: Suonnejoen uuden soramoiteen maatyöt,
15913: "
15914: ·kustannus ..................... . 44,000:-
15915:
15916: []] piiri.
15917: Maa työt kaksoisraiderrukennuksella
15918: Uusikylän-Riihimäen välillä, kus-
15919: tannus Smk. 3,500,000: -
15920: 24 1917 II Vp,- Edusk. vast.- Esitys N:o 16.
15921:
15922: 350 m 'Pituisen pistoraiteen rakentami-
15923: nen Hyvinkäälle, kustannus ..... . Smko 100,000:-
15924: Uuden asemarakennuksen rakentami-
15925: nen Nummelaan ja ratapihan muo-
15926: dostelu, kustannus . 0 ,,
15927: •••••••••••• 105,000:-
15928: Toija~lan ratapihalaajennuksen maatyöt,
15929: kustannus ..................... 60,000:-
15930: "
15931: 0
15932:
15933:
15934:
15935:
15936: Epilän 'laiturin asemaksi muuttamisen
15937: maatyöt, kustannus ....... 35,000:-
15938: "
15939: 0 ••••••
15940:
15941:
15942:
15943:
15944: Maatyöt ka•ksoisraiderakennuksella Es-
15945: bo-Kyrkslätt, kustannus ....... 2,062,000:-
15946: 0
15947:
15948:
15949:
15950:
15951: Varkauden ja Tampereen asemien kään- "
15952: töpöytien vaihtaminen. kustannus .. 25,000:-
15953: -------------------------
15954: "
15955: Yhteensä Smk. 8,301,000:-
15956:
15957:
15958: YHälueteltuja töitä varten on Senaatti viime lokakuun
15959: 10 päivänä määrännyt 1,500,000 markkaa, ja on, saa-
15960: tujen tietojen mukaan, suurin osa töistä jo alotettuo
15961: Koska nämä työt Eduskunnan mielestä ovat tarkoituk-
15962: senmukaisia sekä uhkaavan työttömyyden johdosta suotavia,
15963: ja jottei töiden keskeytystä tapahtuisi, on Eduskunta koko
15964: mainitun määrän, 8,301,000 markkaa, budjettiin merkinnyt.
15965: Eduskunta on siis hyväksynyt vuodeksi 1917 uutisra-
15966: kennuksia varten valmiilla radoilla yhteensä 18,4-29,650
15967: markkaa.
15968:
15969: Jyväskylän-Haapamäen rataosan uudestaan rakenta-
15970: minen. Sen lisäksi, mitä esityksessä on mainittu, on
15971: saatu tietää, että erittäin suuria kustannuksia kysyvään uu-
15972: tisrakenn~styöhön on ryhdytty Jyväskylän-Haapamäen
15973: rataosalla. Eduskunnassa on katsottu syytä olevan tästä uu-
15974: tisrakennustyöstä ottaa lähemmin selkoa ja saatu tietää seu-
15975: raavaa. Venäjän rautatiehallituks-en teknillinen osasto on elo-
15976: kuun 10 päivänä 1916 käsitellyt kysymystä läpiku,lkuliiken-
15977: teestä linjalla Bietari-Vaasa ja pöytäkirjassaan, josta
15978: Kulkulaitosrahasto. 25
15979:
15980: ot~ on hetimiten toimitettu &naatin tietoon, lausunut: -
15981: - - - - - - - - - - - - - ,kesällä 1917, sit-
15982: tenkun rata Pieta,rista Raasuliin (64 km). Raasulilsta---
15983: Hiiiolaan (108 km) ja P1eksämäeltä-Jyväskylään (80 km)
15984: on valmistunut, on tarkoituksena avata läpikulkuliikenne
15985: edellä mainittujen seutujen kautta päälin;ialla Pietari-Niko-
15986: lainkaupunki, minkä viimeksi mainitun linjan pituus on 730
15987: km. Osana tästä päälinjasta on myöskin jo löytyvä rataosuus
15988: Haapamäki-J yväskylä, pituudeltaan 77.75 km, joka rata
15989: aikoinaan on rakennettu seuraamalla hel'Pompia teknillisiä
15990: ehtoja, joista mainittakoon 300 m:etrin ruinimisäde ja maksi-
15991: minousu O.o2o, ollen vastaavat luvut päälinjalla 500 ja 0.012".
15992: - - - - - ,Jos päälinjalla Pietari-Nikolainkaupunki
15993: ~äilytettäisiin rataosuus Haapamäki-J yväskylä entisellään,
15994: aiJ1eutuisi tästä koko sen kuljetuskyvyn vä.heneminen, sillä
15995: ei olisi mahdollista kysymyksessä olevalla radalla kuljettaa
15996: vastaavaa. lukumäärää täysin kuormattuja:. tavara- ja sotilas-
15997: junia, vaan täytyisi niitä jakaa useampaan eri osaan ja kul-
15998: jettaa jokainen osa erikseen". - - - - - ,Kuitenkin on
15999: päälinjalla Pietari-Nikolainkaupunki suuri valtakunnalli-
16000: nen merkitys, jonka johdosta viime aikoina on vaadi,ttu •edellä
16001: mainittujen rautatierakennustöiden pikaista loppuun suorit-
16002: tamista, mitkä vaatimukset johtuvat Korkeimman Ylipäälli-
16003: kön Esikunnanpäällikön vastaavasta esityksestä. Sitä paitsi
16004: on päälinjalla Pietari-Nikolainkaupunki toinenkin. tarkoi-
16005: tuks-ensa sen kautta, että mainittua rataa •pitkin kaikki Poh-
16006: janla'hden satamista ynnä Torniosta Pietariin osotetut läille-
16007: tykset kulkisivat, täten suuressa määrässä helpottaen ainoata
16008: nyt löytyvää päälinjaa Riihimäki-Viipuri, mikä nyt vai-
16009: keudella tyydyttää suuren junaliikenteen vaatimuksia."
16010: Ylläsanotun johdos,ta on Senaatti marraskuun 28 päi-
16011: \'änä 1916 määrännyt 6,000,000 markan suuruisen määrä-
16012: rahan J yViä;skylän---'Haapamäen rataosan uudestaan ra.ken-
16013: tamista varten, ja. oli tästä määrärahasta vuoden 1917 loka-
16014: kuun 3 päivänä, saatujen tietojen mukaan, käytetty 3,2&2,697
16015: markkaa 8 penniä.
16016: 26 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16.
16017:
16018: Tiedusteltaessa Rautatiehallituksesta sanotun rataosa'll
16019: uudestaan rakentamisen tarpeellisuutta, on ilmoitettu,
16020: että Jyväsk;ylän---Haapamäen radan nousut ovat niin
16021: jyrkät, että hankkimalla erityis-en vahvoja koneita~kin
16022: ei kuitenkaan voitaisi junissa kuljettaa enempää kuin noin
16023: puolet ~iitä vaunumäärästä, mikä Vaasan-Pieksämäen
16024: -Raasulin-Pietarin muil1a rataosilla kuljetetaan. Syynä
16025: tähän on, että vaunukytkimet va:unuissa helposti kat-
16026: keavat kuorman lisääntyessä, eikä voida ajatella vaunu-
16027: jen varustamista uusina ja vahvoilla kytkimillä ainoastaan
16028: yhden rataosan tähden. Ellei Haa,pamäen---Jyväskylän rataa
16029: siis uusittaisi, olisi se tulevaisuudessa aina erittäin häiritse-
16030: vänä tekijänä koko rautatieverkossa ja vaikuttaisi myös sen,
16031: ettei kuormia aina voisi lålhettää lyhimmän kuljetusmatkan
16032: osottamaa tietä.
16033: Mitä tulee rataosan uudestaan rakentamis·esta aiheutU\-i·in
16034: kustannuksiin, tulevat ne olemaan huomattavan suu-
16035: ret. Alkuperäinen kustannusarvio, joka oli 16,950,000
16036: markkaa, tulee melkoisesti ylitetyksi. Vaikkakin alkuaan
16037: oli suunniteltu varustaa uusi rata kauttaaltaan 30 kilogram-
16038: man kiskoilla, kuten päållinjan muilla:kin osilla on laita, ryhtyi
16039: Rautatiehallitus kuitenkin, koska uusien kiskojen saaminen
16040: oli · vaikea eikä niiden hinnasta ollut tietoa, toimenpitei-
16041: siin käytettyjen ratakiskojen hankkimiseksi ainoastaan työ-
16042: raiteita varten, joita kiskoja väliaikaisesti käytettäisiin, kun-
16043: nes nykyään käytännössä olevalta rinnakkaisradalta voidaan
16044: uroittaa siinä olevat 25 kilogramman kiskot. Näitä ratakis-
16045: koja voitaisiin uusissa raiteissa käyttää siten, että niiden
16046: kantavuus vahvistetaan alla olevien ratapölkkyjen luku~äa
16047: rää lisäämällä. Entisiä ratakiskoja. ja osaksi vaihteitakin
16048: käyttämältlä voi:daan säästää pyörein luvuin noin 1,130,000
16049: markkaa; mutta toiselta puolen on taas otettava huomioon,
16050: että alkuperäisen kustannusarvion laatimisen jälkeen on
16051: melkoisia hinnannousuja. tapahtunut ja ovat hinnat yhä vain
16052: kohoamaan päin. Nykyään vallitsevien hintojen mukaan
16053: on laskettu kustannusarvion loppusummaksi 2:5,657,000
16054: markkaa, jotenka alkuperäinen kustannusarvio tulisi ylite-
16055: tyksi noin 8,700,000 markalla_
16056: Kulkulaitosrahasto. 27
16057:
16058: Eduskunnan mielestä olisi esityksessä ollut tästä asiasta
16059: Eduskunnalle i1moitettava, sillä uusia rat.oja ja valtio-
16060: lainoja suunnitellessaan tulee Eduskunnalla olta mahdolli-
16061: simman ta:rk!kaan tiedossaan lähivuosina tehtävät, suu-
16062: ria kustannuksia vaativat uutisrakennustyöt. Eduskunnalla
16063: ei ole ollut tilaisuutta perinpohjin harkita Jyväskylän-Haa-
16064: pamä-en rataosan uudestaan rakentamisen välttämä'ttömyyttä
16065: ja suunnitelman tarkoituksenmukaisuutta, mutta ·on saatu
16066: tietää, että, .ios työt keskeytettäisiin, tulisi kuitenkin
16067: varata noin 2,000,000 markkaa a1ettujen töiden lepo-
16068: tilaan saattamista ja paalutettujen maiden pakkolunastust.a
16069: varten. Töi:den lopettamisen kautta joutuisi työttömäksi
16070: noin 800 varsinaista ratatyöläistä, jotka eivät ole juuri
16071: muihin töihin tottuneet. Tämä on sitä vähemmän suo-
16072: tavaa, koska myöskin Jyväskylän-Pieksämäen rautatiera-
16073: kennukselta suul"i joukko työl1iisiä. joutuu va.paiksi. Töiden
16074: täydellinen lopettaminen -ei Eduskunnan mielestä siis nyt
16075: näytä &uotavalta.
16076: Sen sijaan on Eduskunta katsonut, että, kun nykyään
16077: ne syyt ovat poistuneet, jotka vaativat tämän rataosan
16078: töitten erikoista jouduttamista kustannuksiin katsomatta,
16079: ja on ilmoitettu, että tänä vuonna ei ole voitu rata-
16080: osalla edullisesti käyttää enempää kuin noin 500,000 mark-
16081: kaa 1mukaudessa ja siis Senaatin 28 päivänä marraskuuta
16082: 1916 myöntämästä määrärahasta tulisi .]aamaan noin
16083: 1,500,000 markkaa tänä vuonna käyttämättä, koko tämä
16084: summa voitaisiin merkitä kulkulaitosrahaston tuloksi vuonna
16085: 1917, mutta siihen nä•hden, että töiden keskeytystä on väl-
16086: tettävä, on Eduskunta merkinnyt kulkulaitosrahastoon tu-
16087: lona vuonna 1917 ainoastaan 1,000,000 markkaa.
16088: Valkeasaaren aseman ttudestaan rakentaminen. Edus-
16089: kuntaa kuulematta oli toinenkin isonpuoleinen uutisraken-
16090: nustyö, Valkeasaaren aseman uud·esta.an: rakentaminen, 1916
16091: paätetty teihtäväksi, 2,553,600 markkaan nousevilla kus-
16092: tannuksilla. Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan hankki-
16093: mien tietojen mukaan oli tähän työhön käytetty tämän vuo-
16094: den lokakuuhun mennessä tasaluvuin 2,237,200 markkaa.
16095: 28 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16.
16096:
16097: Loppuosa määrärahasta menee maanlunastukseen, vesijohto-
16098: jen asettamiseen, kiskonaineiden hankkimiseen ja raiteiden
16099: lopulliseen tarkastukseen.
16100: Terijoen-Koiviston muta.tierakennus. Saatujen · tie-
16101: tojen mukaan on hallitsija Suomen kenraalikuvernöörin
16102: esityksestä 2<9 päivänä huhtikuuta 1914 määrännyt
16103: noin 74.s kilometrin pituisen strateegisen rautatielin.jan
16104: rakennettavaksi Terijoen asemalta Koivistolle, Koiviston-
16105: salmen varrella, ehdolla, että !Sanottu normaalirruiteinen
16106: raskaskiskoinen ra,ta, jonka kiskojen tulee }lainaa 40
16107: kilogrammaa juoksevaa lffietriäJ kohti, rakennetaan Suomen
16108: hallinnon tDimesta Suomen senaatin hyvämsymän ehdo-
16109: tuksen ja kustannusarvion muka,isesti ja että maånitun
16110: radan rakentamisesta aiheutuvat kustannukset, jotka tekevät
16111: 14,217,000 Suomen markkaa, otetaan Suomen valtiorahaston
16112: varoista. Lisäksi määrättiin, että rakennustöihin on ryhdyt-
16113: tävä niin pian kuin mahdollista ja että kaikki nämä työt
16114: loppuun saatetaan ja rata avataan liikenteelle viimeistään
16115: kahden vuoden kuluttua rakennustöiden alottamisen jälkeen.
16116: Tämän määräyksen Senaatti antoi 'Tie- ja vesirakennusten
16117: ylihallituksen sekä Rautatiehallituksen tiedoksi 5 päivänä
16118: toukokuuta 1914. Radan rakennustöihin ryhdyttiin heinä-
16119: kuussa 1914 ja y'hteisestä sopimuksesta Rautatiehallituksen
16120: ja Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen välillä siirrettiin
16121: sittemmin Terijoen asemapi1han uudestaan rakentaminen
16122: ynnä Viipurin~Pietarin radan rinnalla oleva osa Koiviston
16123: radasta eli rataosa Teri.ioki-Tyrisevä sekä Tyrisevän pysä-
16124: kin sivuutru,raiteen rakentaminen Rautatiehallituksen toi-
16125: meksi. Muun osan radasta on rakentanut Tie- ja vesiraken-
16126: nusten ylihallitus.
16127: Vuonna 1915 tehtiin talvi- ja kevätkauden aikana rum-
16128: .mut, sillat ja pengerrys sekä kesä- ja syyskautena radan
16129: kiskotus, osittain sarastus ja tärkeimmät rakennukset. Väli-
16130: aikainen tavaraliikenne alkoi joulukuussa 1915 ja täydel-
16131: linen väliaikainen liikenne rataosalla Terijoki-luo avat-
16132: tiin 1 päivänä tammikuuta 1916. Sittemmin on rata kokonai-
16133: suudessaan avattu liikenteelle ja on Rauetatiehallituksen ti-
16134: Kulkulaitosrahasto. 29
16135:
16136: Iinpäätösraportissa v~~ime vuodelta merkitty radasta kerty-
16137: neen valtiorahastoon tuloja 93,865 markkaa 20 penniä.
16138: Tämän radan kustannuksista on ilmoitettu, että alkupe-
16139: räinen kustannusarvio, 14,217,000 markkaa, on täytynyt ylit-
16140: tää, mutta mihin loppusummaan kustannukset nousevat, ei
16141: ole vielä tiedossa, koska osa laskuista kisko- y. m. tarpeista
16142: on vielä saapumatta.
16143: Kuten edellisestä käy ilmi, on puheenalainen rab. ra-
16144: kennettu valtiorahaston varoilla. Eduskunnan mielestä olisi
16145: rata siirrettävä kulkulaitosrahaston ala1siin ratoihin, joita
16146: muutkin valtionrautatiet ovat, sillä nykyään ei tämä rata
16147: ole edes yhdysliikenteessä osallisena. Eduskunnan mielestä
16148: Terijoen-Koiviston rataa päätettäessä ei ole yksinomaan
16149: maan hyötyä ja pa.rasta pidetty silmällä. Ehdotuksessa kul-
16150: kulaitosrahaston budjetiksi vuodeksi 1918 on Eduskun-
16151: nalle annettava seikkaperäinen selvitys Terijoen-Koiviston
16152: mda<Sta sekä ehdotus radan siirtämisestä valtiora.ha.ston
16153: tilt>istä kulkulaitosra.hastoon. Eduskunta siis lausuu,
16154: että esityksessä kulkulaitosrahastosta vuo-
16155: deksi 1918 on Eduskunnalle annettava selvitys
16156: Terijoen-Koiviston radasta sekä ehdotus sen
16157: siirtämisestä kulkulaitosrahaston Weihin.
16158:
16159: Tornion-Karun.r;in rata. Sota-aikana on rakennettu
16160: myös Tornion·-Karungin rata. Asiasta hankittujen tie-
16161: tojen mukaan on Senaatti Venäjän ministerineuvoston
16162: päätöksen johdosta 4 päivältä marraskuuta . 1914 käs-
16163: kenyt Tie- ja vesirakennusten ylihallitusta Venäjän val-
16164: takunnanrahaston varoilla rakennuttamaan väliaikaisen rau-
16165: tatien Torniosta Karunkiin tai Kukkolaan, johon rakennus-
16166: työhön Tie- ja vesirakennusten ylihallitus myös viipymättä
16167: ryhtyi. Rautatien kiireellisen rakentamisen helpotta.miseksi
16168: määräsi Senaatti, että Rautatiehallituksen tuli luovuttaa rau-
16169: tatierakennukselle tarvittavat veturit, vaunut, lumiaura ja
16170: rullavaunut sekä, mikäli ma.hdollista, asettaa tarvittavat ra-
16171: kennu'kset ja varastopaikat Tornion asemalla sen käytettä-
16172: 30 1917 II Y11.- Edusk. mst.- Esitys N:o 16.
16173:
16174: viksi. Radan kiskotarpeet hankki Venäjän rautatierakennus-
16175: if:n hallitus.
16176: Sanottu rata on rakennettu Tornion asemalta pitkin
16177: joen rantaa Karunkiin, joka on vastapäätä Ruotsin puolella
16178: sijaitsevaa Karungin asemaa, ja on radan p·ituus 26.2 kilo-
16179: metriä. Tammikuun 19 päivänä 1915 avattiin rautatie hen-
16180: ldlöliikentcelle ja saman kuun 25 päivänä tavaraliikenteelle
16181: sekä luovutettiin 1 päivänä helmikuuta samana vuonna· Rau-
16182: tatiehallitukselle. •
16183: Kustannukset ra.dan ra<kentamis-esta ovat nousseet
16184: 1,028,117 markkaan 77 penniin, lukuun ottamatta niitä kor-
16185: vausmääriii, joita on suoritettava asianomaisille maanomista-
16186: jille vahingoista ja haitoista, joita he ovat rautatien takia
16187: joutuneet kärsimään. Korvaussummain suuruus ei vielä ole
16188: määrätty. Venäjän rautatierakennusten halllituksen kautta
16189: on Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselle suoritettu radan
16190: kustannuksia varten 1,058,304 markkaa. Mitä rata lopul-
16191: lisesti tul-e-e maksamaan, siitä ei vielä ole olemassa tarkkaa
16192: selvitystä. Avoinna on myöskin Venäjän ja 8u01men väl[nen
16193: suhde tähän rataan samoin kuin kysymys, mikä merkitys
16194: radalla on, ·sen jälke·en 'kun T·ornion-Haaparannan yhdys-
16195: rata on valmistunut.
16196: Tämän johdosta Eduskunta lausuu,
16197: että Hallit1ts antaisi Eduskunnalle kaikin-
16198: puolisen selvityksen Tomion-Karungin radasta.
16199: V. B. Liikkuvan kaluston lisääminen. Esitykses-sä
16200: ehdot-etaan . varoJa tähän tarkoitukseen myönnettäväksi
16201: seuraavat määrät: 6 raskasta ta varajuna.veturia varten
16202: 1,620,000 markkaa, 10 ensimäisen ja toisen luokan boggie-
16203: päivävaunua varten 1,300,000 markkaa, 9 kolmannen luo-
16204: kan boggie-päiväYaunua varten 855,000 markkaa, 290 ka-
16205: tettua jarruHista tavaravaunua varten 4,205,000 markkaa,
16206: 860 ·katettua jarrutonta tavaravaunua varten 10,750,000
16207: mar'kkaa, 115 avonaista jarrullista tavaravaunua varten
16208: 1,265,000 markkaa ja 385 avonaista jarrutonta tavaravau-
16209: nua varten 3,465.000 markkaa. Lisäksi ehdotetaan Jyväs-
16210: Kulkulaitosrahasto. 31
16211:
16212: :..:yiän-'-Pieksämäen radalle seuraavat määrät: 4 raskasta
16213: tavarajunaveturia varten 1,080,000 markkaa, 60 katettua jar-
16214: rutlista tavaravaunua varten 870,000 markkaa, 190 katettua
16215: jarrutonta tavaravaunua varten 2;375,000 markkaa ja 1lumi-
16216: auraa varten 28,000 markkaa. Hiitolan-Raasulin rataa
16217: varten ehdotetaan: 10 raskasta tavarajunaveturia varten
16218: 2,700,000 markkaa, 80 katettua jarrullista tavaravaunua
16219: \'arten 1,160,000 markkaa, 2·70 katettua jarrutauta tavara-
16220: Yaunua varten 3,375,000 markkaa ja 1 lumiauraa varten
16221: 28,000 markkaa. I.iikkuvan ka·lusfon lisäämiseen ehdote-
16222: taan kaikkiaan käytettäväksi 35,076,000 markkaa.
16223: Liikkuvaa kalustoa on luorunollisesti hankittava sikäli
16224: ~uin liikenteen tarve vaatii. Kuinka paljon vetureja ja. vau-
16225: nuja tä!hän 1kysytään, ei kuitenkaan riipu ainoastaan liiken-
16226: teen suuruudesta ja, lii,kkuvan kaluston mää.rästä, vaan
16227: tuntuvasti myös siitä, kuinka tehokkaaksi ja •tarkoituk-
16228: senmukaiseksi kaluston käyttö ja jakelu on järjestetty,
16229: Puutf.eellisuudet tässä kohti voivat suuresti lisatä liik-
16230: kuvan kaluston tarvetta j.a siten valtion kustannruksia tähän
16231: tarkoitukseen. Näin oUen on rtärkeätä, että Ha1litus ja rauta-
16232: tiehallinto kiinnittää mitä suurinta huomiota lirkikuvan ka-
16233: luston mahdolEsimman tehokkaaseen ja järkiperäiseen käyt-
16234: töön.
16235: Koska .esityksessä hankitta.vaksi ehdotettu liikkuva
16236: kalusto jo on 'kokonaisuudessaan tilattu s~kä maksettu ja
16237: osittain jo saapunutkin, on Eduskunta mainitun määrärahan,
16238: .15,076,000 markkaa, hyväksynyt.
16239: V 1. Määrärahat rautatierakennuksia varten. J yväsky-
16240: län-Pieksämäen ratarakennus. Kun Eduslkunta HanitUlksen
16241: esityksestä vuonna 1912 päätti sanotun radan rakennetta-
16242: \'aksi, ilmoitettiin rakennuskustannukset, vaikka. lopullinen
16243: kust'annnsarvio ei vielä ollut valmis, noin 11,900,000 mar-
16244: ka.ksi. Vuoden 1913 vaMiopäåville Hal'litus jälloon i·lmoitti,
16245: ettei kustannusarvio vieläkään ollut valmis. Kun Ha·llitus
16246: vuoden 1'914 valtiopäivillä edelleen pyysi määräraha,n myön-
16247: tämistä ratarakennukseen lopullista kustannusarviota ilmoit-
16248: tamatta, hankki Valtiovarainvaliokunta siitä tiedon Tie- ja
16249: 32 1917 II Yp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16.
16250:
16251: vesirakennusten ylihallitukselta, jonka antaman ilmoituksen
16252: mukaan se tulisi nousemaan 16,170,000 markkaan. Tämä
16253: määrä main~taan -esityksessä. Eri vuosina on kultkulaitos-
16254: rahaston rahasääntöön otettu s-euraavat mä;ärärahat:
16255: Vuoden 19'13 rahasääntöön ..•••••...• 0. 2,000,000 mk.
16256: 1914 •• 0. 0 •••••••• 4,000,000
16257: " " "
16258: 1915 2,700,000
16259: "
16260: ••••••••• 0. 0 0
16261:
16262:
16263: " "
16264: 1915 lisärahasääntöön 2,000,000
16265: "
16266: ••••••••• 0
16267:
16268:
16269:
16270:
16271: ," 1916 rahasääntöön . . ........... 4,000,000
16272: "
16273: Yhteensä 14,700,000 mk.
16274:
16275: Eduskunta oli vuoden 1915 budjettiin merkinnyt
16276: 5,000,000 markkaa ja 1916 vuoden määräraha ei ole
16277: ollut Eduskunnan käsittelyn alainen. Kustannusarviosta
16278: on siis vielä kulkulaitosrahaston rahasääntöön ottamatta,
16279: kuten. esityksessä mainitaan, 1,470,000 markkaa. Tämä
16280: summa ei kuitenkaan riitä ratara:kennuksen loppuun saatta-
16281: miseksi, vaan tarvitaan vielä erinäisiin, esityksessä luetel-
16282: tuihin, vuonna· 1917 suoritettuihin ja vielä suorit-ettaviin
16283: tqihin yhteensä 7,350,000 markkaa sekä rata.kiskoihin ja
16284: kiskontarpeisiin 3,120,000 markkaa, eli yhteensä 10,470,000
16285: ma:rk'kaa. Tästä suiiD!ma.sta tulee kuitenkin uud:en liikkuvan
16286: ka.lusi!on mää,rärahws:sa ·otettavaksi huomioon 1,200,000 marlk-
16287: kaa, joten lisäys on 9,270,000 markkaa. Koko kustannus-
16288: arvio, liilkkuvaa kalustoa luhmn ottamatta, •on sii•s nylkyää11
16289: 25,440,000 markkaa. Koska tästä summasta on ennen otettu
16290: kulkulaitosrahaston rahasääntöihin 14,700,000 markkaa, on
16291: Eduskunta budjettiin merkinnyt vuotta 1917 vart-en esityk-
16292: sessä ehdotetun 8,740,000 markan sijasta 10,'140,000
16293: maTkkaa.
16294: Hiito'lan-RaasuUn ratamkennus. Jo vuoden 19'11 valtio-
16295: päiville antoi Hallitus esityksen tämän radan rakentamisesta,
16296: mutta Eduskunta ei ottanut asiaa lopullisen käsittelyn alai-
16297: seksi, koska sitä -ei ollut Hallituben puolesta riittävästi val~
16298: mistettu. Seuraavan vuoden valtiopäiville antoi Hallitus
16299: uuden esityksen radan rakentamisesta suuntaan Raasuli~
16300: Kulkulaitosrahasto. 33
16301:
16302: Ki viniemi-U nnunkoski-Kaukola-Hiitola, mutta esittä-
16303: millään syillä Eduskunta puolestaan hyväksyi ratasuunnan
16304: Raasuli-Ki viniemi-Käkisalmi-Hiitola, jonka rakennus-
16305: kustannukset oli arvioitu 14,750,000 markaksi. Vuoden 19'14
16306: valtiopäivillä ilmoitti Hallitus, että lopulliset laskelmat olivat
16307: kohonneet yli Eduskunnan hyväksymän kustannusarvion
16308: 17,500,000 markkaan, johon vielä olisi lisättävä 930,000
16309: markkaa Hiitolan aseman uudestaan rakentamiseksi, joten
16310: kusta:nnusarvio päättyi 18,430,000 markkaan. Samalla Hal-
16311: litus ehdotti radan suunnan muutettavaksi, minkä ehdotuk-
16312: sen Eduskunta kuitenkin hylkäsi.
16313: Esityksessä ilmoitetaan, että rakennuskustannukset
16314: tulevat kustannusarviota huomattavasti suuremmiksi, osaksi
16315: sentälhden, että tarveaineet ja työpalkat ovat suuresti
16316: nousseet, osaksi Sf:mtähden, että töitä, samoinkuin Jyväsky-
16317: län-Pieksämäen rataosalla, on pitänyt Venäjän rautateitten
16318: hallituksen käskystä kiirehtiä kustannuksiin katsomatta.
16319: Lisäksi ilmoitetaan, että Raudun raja-asemalle on sekä Rau-
16320: tatieha;llituksen että Pietarissa yhdysliiken•teen järjestämistä
16321: varten olevan komitean pyynnöstä teetetty raidelaitteita,
16322: kuormauslaitureita ja huonerakennuksia paljon laaj.emmassa
16323: mitassa kuin ratarakennussuunnitelmaa laadittaessa pidet-
16324: tiin tarpeellisena.
16325: V:uoden 1917 alussa suorittamatta oleviin, esityksessä
16326: erikseen lueteltuihin töihin ja maksamatta olevien rata-
16327: kiskojen hintaan tarvitaan yhteensä 1>6,480,000 markkaa.
16328: Eduskunnan ennen hyväksymästä kustannusarviosummasta
16329: oli näitä tarpeita varten vielä vuoden alussa käyttämättä
16330: 4,580,000 markkaa, ja 2,59r2,000 markkaa tul•ee otettavaksi
16331: huomioon hankittavan uuden liikkuvan kaluston määrä-
16332: rahassa, eli yhteensä 7,172,000 markkaa, joten rakennuskus-
16333: tannusten lisäys on esityksen mukaan 9,308,000" markkaa.
16334: Sii•s koko rakennuskustannus liikkuvaa ka:lustoa lukuun ot-
16335: tamatta on esityksen arvion mukaan 27,738,000 markkaa.
16336: Ratarakennusta. varten on kulkula~tosrahaston rahasääntööu
16337: tähän saakka merkitb':
16338: 34 1917 II Vp. - Edusk. nst. -Esitys N :o 16.
16339:
16340: Vuoden 19•1 3 rahasääntöön ............ . 1,000,000 mk.
16341: 1914 2,500,000 "
16342: " "
16343: 1915 2,000,000 "
16344: "
16345: 19'15 lisärahasääntöön ......... . 2,000,000 "
16346: 1916 rahasääntöön ............ . 7,000,000 "
16347: "
16348: Yhteensä 14,500,000 mk.
16349:
16350: Vuoden 1916 määräraha ei ole ollut Eduskunnan käsitel-
16351: tävänä.
16352: Rat-ara1kennu<ksen loppuun saattamiseksi olisi esi-
16353: tyksen mukaan vielä myönnettävä kaikkiaan 13,238,000
16354: markkaa. Siitä Senaatti lask~ tarvittavan vuoden 1917
16355: kuluessa 12,430,000 markkaa, joten 808,000 markkaa jäisi
16356: otettavaksi huomioon 1918 vuoden rahasäännössä. Saa-
16357: tujen tietojen mukaan ei tämä ~umma lmitenkaan
16358: riitä ra·tarakennuksen töiden loppuunsaa itamisoon, vaan tar-
16359: vitaan ensi vuonna lisää huomattavasti isompi summa.
16360: Mikäli Eduskunta on saattanut havaita, ei ole syytä e~ityk
16361: sBssä olevan vuodeksi 1917 ehdotetun määrärahan muutta-
16362: misren, vaan on Eduskunta budjettiin ottanut puheena ole-
16363: vaan tarkoitukseen 12,430,000 markkaa.
16364: Ylivieskan-Iisalmen mtamkennus. Koska saatujen
16365: tietojen mukaan työt Iisalmcm-Haapajärven välisellä
16366: osalla jo on alotettu, ja koska uhkaavan työttöm;yy-
16367: den vuoksi on suotavaa, että nyt jo varataan budjettiin tätfl
16368: ratarakennusta varten niin paljon varoja, että mitään kes-
16369: keytystä ei vuoden vaihterssa synny, on Eduskunta sitä
16370: mieltä, että Ylivieska,n-Iisalmen yhdysrada11 rakentamiseen
16371: tänä vuonna on varattava 1,000,000 markkaa en~rr~~.::- 1c;·in
16372: esityksessä on ehdotettu. Eduskunta on siis hc1Lljet1iin otta-
16373: nut tätä varten 2,000,000 1narkloa,a.
16374: VII. Uusia rmttatierakcnnuksia varten. Harkitessaan
16375: kysymystä rautatierakennusten jatkamisesta on Ecl1lslnmla
16376: ollut sitä mieltä, että sitä varten olisi ryhdyttävä mitä
16377: tarmokkaimpiin toimenpiteisiin. Yleinen työttömyys asettaa
16378: jo sinänsä vaatimuksen tuntuvasta töitten laajentamisesta.
16379: Mutta ennen kaikkra. on p;nittävH siihen. että maan npn-
16380: Kulkulaitosrahasto. 35
16381:
16382: lähteet entisUi nopeammin avataan Rjanmukaisten kulku-
16383: neuvojen kauttn. Koska 1918 vuoden budjetti vRsta jonkun
16384: ajan kuluttua voidaan -esittää Eduskunnan hyväksyttä-
16385: väksi, mutta on tärkeää, ettei uusien rakennustöitten
16386: alottamista tarvittavien määrärahojen puutteessa viivy-
16387: tetä, on Eduskunta budjettiin ottanut tähän tarkoituk-
16388: seen 4,000,000 rnarkan suuruisen määrärahan. Eduskunnan
16389: mielestä ol i>si luonnollista, että ratasuunta Oulu-Vaala
16390: mahdollisimman pian tutkittaisiin ja otettaisiin työn-
16391: alaiseksi, kuten Eduskunta jo 1909 vuoden toistilla valtio-
16392: päivillä on päättänyt, ja dtä myöskin saman radan jatko
16393: Kajaanin kautta N urmekseen, jonka tutkimisesta Eduskunta
16394: samoilla valtiopäivillä teki anomuksen, päätettäisiin lähei-
16395: sessä tulevaisuudessa rakentaa. Kun sekä Jyväskylän-
16396: Pieksämäen eltti Hiitolan-Raasulin ratarakennuksista ennen
16397: pitkää vapautunee huomattavia työvoimia, ei pitäisi olla
16398: mahdotonta talven kuluessa alottaa työt myös jollakin Edus-
16399: kunnan päättämistä raeloista Etelä-Suomessa.
16400:
16401: VIII. Määräraha Porvoon-Keravan rautatien lunasta-
16402: mista varten. Esityksessä ilmoitetaan, että sittenkuin lii-
16403: kenne Porvoon--Keravan yksityisradalla viime kesäinä. oli
16404: lakon johdosta loppunut, nousi kysymys siitä, olisiko radan
16405: liikenne sota-ajaksi otettava valtion haltuun vaiko rata val-
16406: tiolle luuastetta va. Asiantuntijain toimittamassa katselmuk-
16407: sessa ja arvioimisessa laskettiin kyseessä olevan rautatien
16408: sekä sen laitosten ja varastojen arvo lä,hes 2,800,000 mar-
16409: kaksi, ja kun nämä tarjottiin lunastettaviksi 1,850,000 mar-
16410: kan hinnasta, katsottiin kauppa valtiolle edulliseksi, jonka
16411: vuoksi Senaatti viime lokakuun 2 r,äivänä päätti lunastaa
16412: radan valtiolle viimemainitusta hinnasta.
16413: Eduskunta, jolla saatujen tietojen johdosta ei ole muis-
16414: tuttamista sitä vastaan, että Porvoon-Keravan rautatie on
16415: lunastettu vaHiolle, tahtoo lausua, että tällaisten kauppain
16416: päättäminen yleensä on, mikäli se käytännöllisesti suinkin
16417: käy päinsä, lykättävä Eduskunnan ratkaistavaksi. Edus-
16418: kunta on budjettiin merkinnyt Porvoon-Keravan rautatien
16419: lunastamista varten 1,850,000 markkaa.
16420: 36 1917 II VJl.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16.
16421:
16422: IX. Määräraha rautatielutkimnksiin. Vuosittain oso-
16423: tettu 50,000 markan määräraha rautatietutkimuksiin on
16424: saatujen tietojen mukaan vuosina 1914 ja 1915 jä-
16425: tetty käyttämättä, mutta sen sijaan on vuonna 1916 rauta-
16426: tietutkimuksiin käytetty 143,284 markkaa 12 penniä, ja on
16427: tämä summa Senaatin määräyksestä mennyt uuden Sorta-
16428: valasta Käsnäselän kylään Venäjän rajalle suunnitellun
16429: rautatielinjan tutkimiseen. Koska tätä määrärahaa ei tänä
16430: vuonna ole ensinkään käytetty, on Edus1mnta sen budj-etista
16431: poistanut.
16432:
16433: J{ulkulaitosrahaston menot ovat edellisen nojalla
16434: vuonna 1917 Eduskunnnn laskelmien mukaan 271,043,732
16435: markkaa 2~ penniä.
16436:
16437: Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1917.
16438: l. T' altionrantateiden kokonaistnlo. Kokonaistulo vuo-
16439: delta 1916 valtionrautateistä oli 111,636,457 markkaa 22 pen-
16440: ma. Tästä kokonaissummasta on noin 90,000,000 markkaa
16441: tuloa kotimaisesta liikenteestä ja loput tuloa yhdysliiken-
16442: teestä. Tämän vuoden tammikuusta syyskuun loppuun on
16443: valtionrautateiden kokonaistulo ollut tasaluvuin 91,500,000
16444: markkaa. Jos tähän summaan lisätää:J. rautatiekuljetuksi,sta
16445: valtiorahastoon kannetut sotaverot, vuoden alusta syyskuun
16446: loppuun tasaluvuin 14,500,000 markkaa, mikä summa nyt-
16447: temmin on siirretty kullmlaitosrahastoon, tekevät valtionrau-
16448: tateiden tulot syyskuun loppuun 106,000,000 markkaa. Tii-
16449: män jälkeen ei sotaveroja rautateillä enään ole kannettu. Sen
16450: sijaan on lokakuun 1 päivästä alkaen voimassa uusi tariffi,
16451: jonka korotukset vastaavat aikaisempia sotav-eroja, jopa ovat
16452: vähän suuremmatkin. Tulojen lisäystä yli sen, mitä aikai-
16453: sempi tariffi yhdessä sotaverojen kanssa tuotti, tämä uusi
16454: tariffi ei kuitenkaan vielä ole voinut aikaan saada, jota paitsi
16455: on huomattava, että viime marraskuun lakko on tuottanut
16456: valtionrautateille noin 2,500,000 ma1·kan tulovähennyksen.
16457: Näin ollen ei tuloja vuoden kolm<a viimeiseltä lmukau-
16458: Kulkulaitosrahasto. 37
16459:
16460: delta voitane laskea suuremmiksi kuin 39,750,000 markkaan.
16461: Näihin summiin tulee kuitenkin vielä lisäksi erinäisiä tulo-
16462: rästejä, yksityisrautateiden y. m. maksuja noin 2,500,000
16463: markkaa sekä valtiolle ostetun Porvoon-Keravan radan
16464: tulo noin 250,000 markkaa. Yhteensä edellä mainitut erät
16465: tekevät 148,500,000 markkaa, johon summaan Eduskunta
16466: esitytks·en mukaisesti siis on a.rvioinut valtionrautateiden koko-
16467: naistulon vuonna 1917. Summan suhteen on kuitenkin huo-
16468: mattava, että kulkulaitosrahaston todellinen tulo valtion-
16469: rautateiden liikenteestä tulee olemaan pienempi. Osa tuloista
16470: on nimittäin kertynyt rnplissa, jotka on otettu vastaan kurs-
16471: . sin mukaan 1Smk. 2: 6•6 2 / 3 , mikä on ruplan nykyistä
16472: kurssiarvoa paljon suurempi. 'fämän seikan, joka osaltaan
16473: aiheuttaa sitä lisävarojen tarvetta lmlkulaitosrahastolle, johon
16474: tämän kirjelmän lopussa viitataan, Eduskunta on ottava huo-
16475: mioon tehdessään päätöstä näiden lisävarain hankkimisesta.
16476: Saadakseen valtionrautateiden menojen ja tulojen välisen
16477: suhteen pysymään tyydyttävällä kannalla, on Senaatti Rau-
16478: tatiehallituksen esityksestä päättänyt toimeen pantavaksi
16479: kolmekin kuljetusmaksujen korotusta, maaliskuun 9 päivänä
16480: 1916, helmikuun 13 päivänä ja lokakuun 1 päivänä 1917.
16481: Ensinmainittu korotus, jonka suuruus eri. tapauksissa oli hy-
16482: vin erilainen, kohdistui tavarankuljetusmaksuihin, ei kuiten-
16483: kaan aivan yleisesti. Korotus määrättiin useimmissa tapauk-
16484: sissa toimeen pantavaksi lakkauttamaila .liikenneohjesään-
16485: nön määräämät paljousatlennukset. Osittain korotettiin kul-
16486: jetusmaksuja 10 tai 2•0 prosenttia. Sitä paitsi otettiin käy-
16487: täntöön n. s. asemamaksun laskeminen. Helmikuun 13 päi-
16488: vänä 1917 toimeenpantu 20 prosentin korotus kohdistui sekä
16489: tavara- että matkusta.jatariffiin. Tämän vuoden lokakuussa
16490: päätetty korotus oli ennen sotaa olleisiin tariffeihin verrat-
16491: tuna noin 100 % matkustajaliikenteessä ja 60 % tavaralii-
16492: kenteessä.
16493: Näistä tariffienkorotuksista kertyneet tulot on tilitetty
16494: kulkulaitosrahastoon. M:utta korotuksien ohella on valtion
16495: tulojen enentämiseksi rautatiekuljetuksista kannettu myös
16496: erityisiä väliaikaisia veroja, jotka, kuten mainittu, ovat men-
16497: neet valtiorahaston hyväksi.
16498: 38 1917 II VJl.- F.Alusk. -vast.- Esitys N:o 16.
16499:
16500: Syksyllä 1914 säädettiin Venäjällä matkmtajien, matka-
16501: tavaran ja tavaran kuljetusmaksusta suorite.Uavaksi väliai-
16502: kaista veroa., jok,a vero astui voimaan myiis Suomen vill-
16503: tionrautateihin kuuluvalla Pietarin-Valkeasaaren rata-
16504: osalla. .T oulukuun 16/29 päivänä 1914 v•ahvistettiin Senaa-
16505: tin tekemästä esityksestä asetus, joka määräsi rautateiden
16506: matkustajilta kannettavaksi Suomen valtiorahaston hyväksi
16507: väEa~kaista veroa 25 prosenttia asianomaisesta maksusta,
16508: alkaen 1915 vuoden alusta. Tämä vero korotettiin huhti-
16509: kuun 1 päivästä 1916 lukien 30 prosentiksi. Maaliskuun
16510: 14/27 päivänä 1915 vahvistettiin Senaatin esityksestä asetus
16511: väliaikaisen veron 'kantRmisesta t.avaran ja matkustajain
16512: matkatavaran kuljettamisesta rautateillä, a•lkaen seuraavan
16513: huhtikuun 1 päivästä. Veron suuruus oli ta.Yallisesta rahtl-
16514: ta,narasta 10 prosenttia lmljetusmaksusta. Vuotta myöhem-
16515: min, huhtikuun 1 päivästä 1916, tämä määrä korotettiin 15
16516: prosentiks;i. Pikatavarasta ja erinäisi,stä tavaralajeista on
16517: veroa. kannettu 2,5 prostmttia ja muutamista tavaralajeista
16518: 50 prosenttia kuljetusmaksusta. Matkustajain matkatava-
16519: ran kuljettamisest1a on suoritettu 25 pennili jokaiselta ma.lc-
16520: snnalaiselta matka tavaralähety,kseltä. Vuoden 1917 alussa
16521: astui voimaan uusi rantatiekuljetuksiin kohdistuva väliaikai-
16522: nen vero, jota ma tkustajilta on kannettu Venäläisen punaisen
16523: ristin yhdistyksl"n hyväksi. Vähintään 5 markkaa maksa-
16524: vista 1:sen .f.a 2:sen luökan pileteishi sitä suoritettiin .50 pen-
16525: niä ja vähintään 20 markan hintaisista i1:nnen luo1om pile-
16526: triRtä 25 penniä.
16527: Mitä tariffienkorotuksiin tul-ee, Eduskunta katsoo asiak-
16528: seen lausua, että niitä ei ole toimeen pantava Eduskuntaa
16529: kuulematta.
16530: V alti ora:ha'Si oon kannet! a vat väliaikaiset verot, jotka
16531: ovat omansa supistHmaan kulkulaitosrahaston tnlo.ia,
16532: eivät ole hyväksyttävät. Niiclc,n säätäminen ilman Edus-
16533: kunnan suostumusta on ollut osana sitä valtiovarainhoitoa,
16534: jo'lla Hal'litus viime vuosina on koettanut selviytyä rahalli-
16535: sista vaikeuksista Eduskuntaa koolle kutsumatta..
16536: Väliaikaisten verojen lakattua on ollut välttämätöntä ko-
16537: rottaa kuljetusmaksuja ja siten lisätä valtionrautateiden tu-
16538: Kulkulaitosrahasto. 39
16539:
16540: loja. Valtionrautateiden menot varsinkin tänä vuonna osat-
16541: tavat niin suurta nousua, että tarpeellisen tasapainon pysyt-
16542: tiilmiseksi valtionrautateiden taloudessa ja kohtuullisen pää-
16543: omankoron saamiseksi kaikesta päättäen on välttämätöntä
16544: ryhtyä suunnittelemaan uusiakin toimenpiteitä tulojen enen-
16545: tä;miseksi. Tähän antaa aihetta myös rahan arvon viime-
16546: aikainen aleneminen, joka tekee, että kuljetusmaksujen enti-
16547: sellään pysyttäminen merkitsisi samaa kuin alennuksen
16548: myöntäminen niihin.
16549: II. Korot. Eduskunta on ottanut korkoja huomioon esi-
16550: tyksessä lasketun määrän, 50,000 markkaa.
16551: III. Oikaisumhat ja satnnnaiset tnlot on niinihäiin (>si-
16552: tyksen mukai·sesti metkitt;v 10,100 mm·kaksi.
16553: IV. K01·vans postinkuljetukS!estJ,a valtionnantateillä. Ku-
16554: ten esityksessäkin on sanottu, annettiin Edm;kunnan
16555: aikaisemmin asiasta tekemäun ehdotusten johdos.ta kesäkuun
16556: 218 päivänä 1907 määräys, että vuonna 1907, vuonna 1908
16557: ja vuonna 190.9 oli vuosittain 500,0()0 markkaa siirrettävä
16558: va,ltiora.h'astosta kul'kuhvitosra•hastoon korvaukseksi postin-
16559: kuljetukse.sta, valtionrautateillä. Jälkeen vuoden 1909 ei
16560: siirt·oja ole toimitettu.
16561: Esityksessä myös todetaan, että tämä siirtosumma
16562: oli jo silloin tuntuvasti pienempi mainitusta kuljetuksesta
16563: valtionrautateille koituneita kustannuksia; Toimitettujen
16564: laskujen perustuksella "ilmoitetaan esityksessä edel'leen,
16565: että valtionmutateiden menot postinkuljetnksesta ovat
16566: jälkeen vuoden 1909 olleet seuraavat:
16567:
16568: Vuonna 1910 •••• 948,900 markkaa
16569: 4 •••••
16570:
16571:
16572:
16573:
16574: 1911 .......... 963,500 '~
16575: "
16576: 1912 1,005,500
16577: "
16578: •• 0 •••••••
16579:
16580:
16581:
16582: "
16583: , 1913 .......... 1,048,700
16584: "
16585: 1914 .......... 1,09 1,500 1
16586:
16587: " "
16588: 1915 .......... 1,302,600
16589: " 1916 ••• 1,995,300
16590: 0 ••••••
16591: "
16592: ~ ~
16593:
16594: "
16595: Yhteensä 8,356,000 rnarkka•a.
16596: 0 1917 II VtJ.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16.
16597:
16598: •Tos tähän lisätään postinkuljetuksesta vuonna 1917 olleet
16599: kustannukset, jotka esityksessä on arvioitu 3,400,000 mar-
16600: karosi, saadaan: 'loppusummaksi 11,756,000 markkaa.
16601: Tä.llä korvauksella on huomattava merkitys oikean 'käsi-
16602: tyksen saamiseksi valtion liiketoiminnan ka'hden tärkeän haa-
16603: ran, rautatieliikenteen ja postiliikenteen, taloudellisista tulok-
16604: sista. Sillä ilman tällaista korvausta esiintyy ensin mainitun
16605: liikkeenhaaran taloudellinen tulos tileissä huomattavasti epä-
16606: edullis.empana, viimeksi mainitun taas tuntuvasti edullisem-
16607: pana kuin mitä todellisuudessa on laita. Sen jo'hdosta onkin
16608: Eduskunta kaikilla varsinaisilla valtiopäivillä vuoden 1909
16609: toisista valtioDäivistä lähtien tunnustanut jo tilinvidon kan-
16610: nalta oikeaksi sen menettelyn, että valtionrautateiden torlel-
16611: lisia kustannuhia vastaava summa siirretään valtiorahastosta
16612: knllmlaitosraihastoon.
16613: Eduskunta on, kuten Ha1litnskin, sitä mieltä, että mainit-
16614: tu summa, 11,756,000 markkaa . .ioka ei vastaa edes postinkul-
16615: jetuksen todellisia kustannuksia, kuten 1asknt aikaisemmilta
16616: vuosilta osottavat, on kokonaisuudessaan valtiorahastosta
16617: ku}ku}aitosrahastolle korvattava. Tässä on Eduskunta esi-
16618: t:vksen mukaisesti ottanut huomioon korvauksen vuodelta
16619: 1917, arviolta 3,4-00,000 markkaa, sekä loput, 8,356,000 mark-
16620: kaa, valtiorahastosta siirrettävien muitten varojen yhtey-
16621: dessä.
16622: V. Siirto valtiorahastosta. Kuten jo aikaisemmin on
16623: huomautettu, on sota-aikana sekä matkustajain että tavarain
16624: ja matkatavaran kulje1mkselle pantu veroja, joista kertynyt
16625: tulo on mennyt valtiorahastoon. Vuonna 1915 kannettiin näitä
16626: veroja valtiorahaston hyväksi 9.429,095 markkaa 59 penniä
16627: ja seuraavana vuonna 18,57 4,2'2:1 markkaa 2:4 penniä, eli kum-
16628: panakin vuonna yhteensä 28,003,316 markkaa 83 penniä.
16629: Eduskunnan mielestä ovat nämä varat esityksen mukaisesti
16630: kulkulaitosrahastolle suoritettavat. Tä:hän summaan on li-
16631: sättävä korvaus -postinkuljetuksesta vuosilta 1910-16, yh-
16632: teensä 8,356,000 markkaa. Ylimääräisenä siirtona valtio-
16633: rll!hrustosta kulkulaitosrahastoon on siis laskelmaan merkitt:v
16634: .'16 . .'~.1)9 ..'~1fi mnrk1rrlfl R8 prr1niii.
16635: K ulkulaitost·ahasto. 41
16636:
16637: 'I'ähän siirtoon sisältyvistä varoista on kuitenkin osa
16638: valtionrautateillä kertyneitä ruplia, jotka ovat kirjoissa
16639: vastaanottokurssin mukaan 2: 66 2 / 3 , ja ehdotetaan -e'Sityk-
16640: sessä n:o 29 tästä aiheutunut kurssitappio noin 4,000,000
16641: markkaa siirrettäväksi lmlkulaitOtsrahaston tileihin. Eulku-
16642: laitosrahastoUe siirrosta syntyvä tulo tulis[ sen mukaan
16643: olemaan jon1kun v-erran ede'llämainittua pienempi.
16644: VI. Vuoden 1917 laina. Eduskunta on, viitaten siihen,
16645: mitä Eduskunta on aikaisemmin asiasta lausunut, otta-
16646: nut tällä kohdalla tulona huomioon 1917 vuoden lainan,
16647: 75,000,000 mm·kkaa.
16648: VII. Palautus H aapamä.en--J yväskylän rataros'an uudes-
16649: taan rakentamisen määrämhasta. Eduskunta on tällä koh-
16650: dalla otta.nut tulojen joukoss'a huomioon sivulla 27 mainitun
16651: 1,000,000 markan mäiiriin pal::mtuksena Haapamäen-.Tyväs-
16652: kylii.n rataosan uudestaan rakentamisen määrärahasta.
16653: VIII. Siirto suostuntavaroista. Hätäaputöinä suoritet-
16654: t:wi,a. siv. 24 ja 35 mainittuja ra kennustöitii varten Edus-
16655: kunta suostuntavaroista on päättänyt siirrettäväksi
16656: 10,000,00 markkaa.
16657: Kullmlaitosrahaston tulot ovat siis Edus'lmnnan las-
16658: :l<elmain mukaan 274,319,416 markkaa 83 penniä.
16659:
16660:
16661: Kuten edellisestä käy ilmi ja kulkulaitosrahaston budjetti
16662: tarkemmin osott>aa, eivät valtionrautat~iden tulot tätä nykyä
16663: läheskään riitä peittämään rautateiden liikenteen tuottamia
16664: menoja.. .Tälkimäiset nousevai- tämän Yuoden budjetin mu-
16665: kaan ta,sa:luvuin 169,940,000 markkaan. .Tos lukuun otetaan,
16666: kut-en oikein on, myös korot ja knoletukset kullmlaitosrahas-
16667: ton veloista, kasvaa menosumma tasaluvuin 186,518,000
16668: markkaan. Sitä vastaa ainoastaan 151,960,000 markan tulo-
16669: summa. Vajm1s on siis 34,658,000 markkaa. Vaikka korko-
16670: menoja ei otettaisikaan 'lukuun, jää vajausta siksi huomattava
16671: summa kuin 17,980,000 mal"kkaa.
16672: On ilmeistä, että tällainen asiaintila on kestä;mätön.
16673: Tältä vuodelta ei se kuitenkaan ole korjattavissa. Edus-
16674: 42 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16.
16675:
16676: kunta katsoo välttämättömäksi tässä ilmoittaa odotta-
16677: vansa, että Hallitus on kiinnittävä mitä vakavinta huo-
16678: miota valtionrau:t&teiden tulo- ja menoarvion häiiriytyneeseen
16679: tasa:painoon ja viipymättä ryhtyvä ta.rmokkaisiin toimenpi-
16680: teisiin sen palauttamiseksi sekä aikanaan esittämään as1an
16681: vaatimat toimenpiteet Eduskunnan hyväksyttävähi.
16682:
16683:
16684: Vuoden 1916 bilanssissa esiintyy velkojen puolella 19115
16685: vuoden valtiolaina, 30,000,000 markkaa, ja tilapäinen kassa-
16686: laina valtiorahastosta, 27,000,000 markkaa, jotka lainat olisi
16687: kulkulaitosrahastosta noudatettavan tilitystavan mukaan ol-
16688: lut merkittävä asianomaisina vuosina kulkulaitosrahaston
16689: tuloiksi. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Lainain. suorit-
16690: tamiseen tarvitaan luonnollisesti vastaava määrä varoja, jotkq
16691: on kulkulaitosrahastolle hankittava.
16692: Vuoden 1917 alussa kävi selville, että lisävaroja tarvi-
16693: taan menojen peittämiseksi ja että nimenomaan ku>lkulaitos-
16694: rahasto oli liikepääoman puutteessa. Hallitus otti sen vuoksi
16695: maaliskuussa aikaisemmin mainitun 75,000,000 markan lai-
16696: nan. Siitä lähtevät varat on otettu tuloksi kulkulaitosrahaston
16697: budjettiehddtukseen vuodelle 1917. Kuten ehdotuksesta nä-
16698: kyy, kuluvat nämä varat vuoden 1917 menoihin eikä vuoden
16699: ylijäämä riitä kullmlaitosrahastossa vuod·en •alussa o11een
16700: vajauksen täyttämiseen. Näin ollen tarvitaan rahaston
16701: edellä mainittujen tiliveikaiu suorittamiseen, rahaston va-
16702: jauksen peittämiseen sekä sen kassatarpeen tyyd;yttämiseen
16703: melkoinen määrä lisävaroja. Miten nämä varat on hankit-
16704: tava, sitä Eduskunta tulee käsittelemään vastauksessaan
16705: Hallituksen esitykseen, joka koskee valtiolainan ottamista
16706: lmlku laitosrahast.on tarpeisiin.
16707: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta ilmoittaa,
16708:
16709: että Eduskunta on hyväksynyt kwlkulaitos-
16710: rahastolle vnodeksi 1917 seuraavoo budjetin:
16711: Kulkulaitosrahasto. 43
16712:
16713: Kulkulaitosrahaston budjetti vuodeksi 1917.
16714: T u 1 o t:
16715: Smk.
16716: Valtionrautateiden kokonaistulo ........ . 148,500,{)00:-
16717: Korkoja ............................ . 50,000:-
16718: Oikaisurahoja ....................... . 100:-
16719: Satunnaisia tuloja .................... . 10,000:-
16720: Korvaus postinkuljetuksesta valtionrauta-
16721: teillä vuonna 1917 ................. . 3,400,000: -
16722: Siirto valtiorahastosta ................ . 36,359,316: 83
16723: Vuoden 1917 laina : . ... ·.............. . 75,000,000: -
16724: Palautus Haapamäen-Jyväskylän rataosan
16725: uudestaanrakentamisen määrärahasta .. 1,000,000:-
16726: Siirto suostun ta varoista 10,000,000: -
16727: Yhteensä Smk. 274,319,416: 83
16728:
16729: Menot:
16730: Valtionrauta teiden vakinainen menosääntö:
16731: Smk. Smk.
16732: 1) keskushal·linto .... . 3,203,500: -
16733: 2) linjahallinto ...... . 1,455,000:--
16734: 3) liikenneosasto ..... . 48,300,000: -
16735: 4) rataosasto ........ . 17,313,800:-
16736: 5) koneosasto ....... . 70,066,800: --
16737: 6) muut menot ...... . 28,533,600:- 168,872,700: --
16738: Eläkkeet ja erinäiset määrä-
16739: ra;hat ............... . 1,067,000:--
16740: V altiolainain vuotuismaksut
16741: sekä provisiot ja kulut
16742: niistä ................ 13,186,2212: 212
16743: Korko laamanninkärä.jäjy-
16744: värahastolle . . . . . . . . . . 154,160:-
16745: Korko 1917 vuoden lainasta 1,237,500:-
16746: Knrkoa lyhytaikaisista vek-
16747: selilainoista . . . . . . . 2,000,000:- 16,577,882: 22
16748: 4± 1Hl7' II Vp.- V. M.- Kulkulaitosrahasto.
16749:
16750: Smko Smko
16751: Oikaisuprosenttia 0 0 0 o o 0 o 00 500: -
16752: Uutisrakennustöitä varten
16753: valmiilla radoilla (työ-
16754: määräraha) . 0 0 0 • 0 00 0• 18,429,()50: -
16755: I1iikkuvan kaluston lisäämi-
16756: seksi (rajaton siirto-
16757: määräraha) . 00 0 0 0 0 0 0 0 35,07 G,OOO: --- 53,505,(i50: - -
16758: .T yväskylän-Pieksämäen
16759: ratarakennusta varten
16760: (työmääräraha) 0 0 . 0 0 0 0 10,7 Hl.OOO: --
16761: Hiitolan-Raasulin ratara-
16762: kennusta vartrm (työ-
16763: määräraha) 0 0 0 0 0 00 0 0 0 12,430.000: --
16764: Ylivieskan-Iisalmen rata-
16765: rakennusta varten (työ-
16766: määräraha) .. 0 0 0 0 0 0. 0 2,000,000: ---
16767: Uusia rautatierakennuksia
16768: varten (työmääräraha) 0 400000000: ---
16769: o 2B, 170,000: ---
16770: Porvoon-Keravan rauta-
16771: tien lunastamista varten 1,850,000: --
16772: YlijHämä vuoteen ] 918 3,275,684: G1
16773: Yhteensä Smko 274,31 9,41(): 83
16774:
16775: Heli'ing-i~:oiL 22 jmdukullta 19170
16776:
16777:
16778:
16779:
16780: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 19180
16781: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 17.
16782:
16783:
16784:
16785:
16786: Hallituksen esitys Su~men Eduskunnalle
16787: varojen osottamisesta kansanopetusta varten
16788: vuodeksi 1917.
16789:
16790: Hallituksen ja eduskunnan vä~inä vallinnut ristiriita on
16791: aiheuttanut että eduskunnan myöntämistä määrärahoista
16792: kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten
16793: useampain vuosien aikana miltei kaikki muut, ·paitsi krunsa-
16794: koululai,toksen yi].läpitämistä varten aivan välttämättömim-
16795: mät, on kokonaan jätetty pois suostuntarahaston menosään-
16796: nöstä. Muuttuneissa oloissa hallitus ja eduskunta jälleen voi-
16797: vat ryhtyä P-distämään niitä kansano,petus- ja sivistyspyrin-
16798: töjä, joita varten tässä ;esityksessä mainitut varat ovat tar-
16799: koitetut, ja ovat. nämä tarpeet katsottavat niin tärkeiksi että,
16800: vai'kka yleisiä varoja nyt kysytään monenlaisiin eri tarkoi-
16801: tuksiin, näitä tarpeita ei voi jättää tyydyttämättä.
16802: Eduskunnalle ·annetaan siis s·euraava esitys varojen osot-
16803: tamisesta kansanopetusta v.art~n vuodeksi 1917.
16804:
16805:
16806: 1. Apwmaksu kaupunkien kansakoululaitoksia varten.
16807: Kaupunkien kansakoululaitoksien kannattamiseksi suo-
16808: ritettiin viimeksi valtioapua v. 1914 ja oli avustus silloin
16809: vain kaksitoista ja puoli prosenttia kansakoululaitosten, to-
16810: dellisista menoista, nousten kaikkiaan summaan Smk.
16811: 716,471: 29. Jos avustusprosentti ?lisi ollut tavallinen kaksi-
16812: kymmentäviisi prosenttia, olisi valtioapuj.en yhtein,en summ.a
16813: 215ll-17
16814: 2 N:o 17
16815:
16816: tehnyt Smk. 1,432,942: 58 ja laskettu lisäys edellisestä vuo-
16817: desta, joll<>in aiJumaksujen summa nousi Smk. 1,368,540: 15,
16818: ollut vain Smk. 64,402~ 43, vaikka sen keskimääräinen vuo-
16819: tuinen lisäys vv. 1908-1913 teki yli 90,000 markkaa. Li-
16820: säyksen huomattavaan alennukseen vaikutti epäilemättä pal-
16821: jon valtioavun epävarmuus ja vähennys: kaupunkikunnat
16822: eivät katsoneet voivansa samassa määrä:ssä laajentaa kansa-
16823: kou1ulaitoksia.an ja p&nna. toimeen IJa.ranntmsia, korottaa
16824: opettajiston palkkoja y. ni. Kun kaupunkiki.mnat eivät seu-
16825: raavina vuosina ole lainkaan saaneet yaltioapua kansakoulu-
16826: menoihinsa, ovat n~ olleet .edelleenkin pakotettuja monessa
16827: suhteessa noudattamaan suurempaa säästäväisyyttä. Toi-
16828: selta puolen taa's on sota-aika ja elämän kallistuminen joh-
16829: tanut useimmissa kaupungeissa ka,Jliinajan palkanlisäyksiin
16830: opettajiUe, jot-en kolmen viimeisen vuoden keskimääräinen
16831: lisäys .kuitenkin olisi arvioitava noin 90,000 markaksi, ja eh-
16832: dotetaan puheenaoleva apumaksu, joka valtiopäivillä aikai-
16833: semmin hyväksytyn IJerusteen mukaisesti on oleva kaksi-
16834: kymmentäviisi prosenttia kaupunkien todellisista menoista
16835: kansakoululaitosta varten, tämän nojalla v. 1917
16836: 1, 700,000 markaksi.
16837:
16838:
16839: 2. Apwmaksu maalaiskansakoulujen varsinaisen opettaji.ston
16840: palkkaamiseen.
16841: Tätä määrärahaa kului v. 1913 Smk. 3,968,629:38, v.
16842: 1914 Smk. 4,107,361: 61, v. 1915 Smk. 4,214,513:48 j·a v.
16843: 1916 Smk. 4,296,116: 44. Vuotuiset lisäykset kolmena vii-
16844: meisenä vuotena ovat sns · olleet Smk. 138,732: 23,
16845: 107,151: 87 ·ja 81,602: 96 eli keskimäärin Smk. 109,162: 35.
16846: Tämän laskelmau mukaan riittäisi tänä vuonna hyvin
16847: 100,000 markan •lisäys viime vuoden t<>dellisiin menoihin.
16848: •
16849: N:o 17
16850:
16851: Mutta kun uusien· koulujen ja opettajavirkojen perustami-
16852: sessa on muuttunciden olosuhteiden johdosta ollut huomatta-
16853: vaa nousua, ehdotetaan tämä mä;äräraha korotetta:vaksi v.
16854: 1917 ta,saisin luvuin
16855: 4-,450,000 marMaan.
16856:
16857: 3. Määräraha maalaiskansakmtlujen varsinaisen opettajiston
16858: palkankorotuksiin.
16859: V. 1913 kului tätä määrärahaa Smk. 1,120,433: 39, v.
16860: 1914 Smk. 1,206,801:97, v. 1915 Smk. 1,296,877:02 ja v.
16861: 1916 ·Smk. 1,383,149:-79. Vuotuiset lisäykset kolmena viime
16862: vuotena tekivät sus Smk. 86,368: 58, 90,07 5: 05 ja
16863: . 86,272: 77 ·eli keskimäärin Smk. 87,572: 13. Vaikka tämän
16864: laskelman mukaan saattaisi tänä vuonna riittää tähän tarkoi-
16865: tukseen parikymmentätuhatta markkaa pienempi summa,
16866: ehdotetaan siihen kuitenkin tasaisin luvuin
16867: 1,500,000 markkaa.
16868:
16869: 4-.' Määräraha maalaiskansakoulujen varsinaisen opetta-
16870: jiston kalliinajan palkanlisäyksiin.
16871: Syksyllä 19'16 vahvistettujen määräysten mukaan saivat
16872: erinäisillä rajoituksilla ne kansakoulunopettajat, joilla on
16873: peruspalkkaa 1,100 markkaa vuodessa, kalliinajan lisäystä
16874: 25 markkaa kuukaudessa eli 300 markkaa vuodessa, sekä
16875: opettajat, joilla on peruspalkkaa 900 markkaa vuodessa, kal-
16876: liinajan lisäystä 15 markkaa kuukaudessa eli 180 markk~a
16877: vuodessa. Kun tämä lisäys, yhä kallistuvien elantokustan-
16878: nusten tähden, oli osoittautunut riittämättömäksi, ehdotettiin
16879: siinä esityksessä, joka valmistettiin kuluvan vuoden ensimäi-
16880: sille valtiopäiville annettavaksi, nämä kalliinajan lisäykset
16881: korotettaviksi, huhtikuun 1 päivästä lukien, ilman mitään
16882: 4 N:o 17
16883:
16884: rajoitta.via määräyksiä, ylemmässä palkkausluokassa oleville
16885: opettajille 900 markkaa vuodessa ja alemmassa palkkausluo-
16886: kassa oleville 720 markkaa. Esitys ei tosin kerinnyt tulla,
16887: valtiopäiville jätetyksi, mutta asiaa valmistavasti käsitelles-
16888: sänsä valtiovarainvaliokunta katsoi, että kalliinajanlisäykset
16889: olisivat korotettavat ylemmässä palkkausluokassa 1,080
16890: markka~n ja alemma~:>sa luokassa 840 markkaan vuodessa.
16891: Koska kumminkin tämän jälkeen elantokustannukset ovat
16892: entisestään vielä kalli~:>tunoot ja kansa.koulunopettajat jou-
16893: tuneet yhä vaikeampaan taloudelliseen asemaan, niin ehdo-
16894: tetaan, ·että kalliinajanlisäykset korotettaisiin viime loka-
16895: kuun 1 päirvästä lukien ylemmässä palkkausluokassa olevillt
16896: 1;800 ma:r:kkaan ja alemmassa ·palkkausluokassa oleville 1,500
16897: markkaan vuodessa. Näiden perusteiden mukaan laskettuna
16898: tarvittaisiin kalliinajanlisäyksinä vuoden ensimäisenä neljän-
16899: neksenä 2147,500 markkaa, toisena ja kolmantena neljännek-
16900: senä yhteensä 2,15•0,000 markkaa ja vuo<1en viimeisenä nel-
16901: jänneksenä 1,800,0DO markkaa. Näihin summiin on lisättävä
16902: vuoteen 19·16 kohdistuvaa, kuluvana vuonna suoritettua kal-
16903: liinajanlisäystä, 93,000 markkaa, jolen vuodeksi 1917 tar-
16904: vitaan tasaisin luvuin arviomäärärahana yhteen~:>ä
16905: 4-,2.90,000 markkaa.
16906:
16907: 5. Apu,raha opettajien ja opettajattarien palkkaamiseksi
16908: mies- ja naiskäsitöiden opetusta varten.
16909: Entisten perusteiden mukaan 'la;skettuna riittäisi tähän
16910: tarkoitukseen 160,000 markkaa, mutta kun näiden opettajain
16911: mitättömän pieni palkka tekee lisäyksen välttämättömäksi,
16912: ' jotta voitaisiin saada kelvollisia opettajia tässä tärkeässä ai-
16913: neessa, ehdotetaan että kuluvan lukuvuoden alusta lukien ja
16914: niin että syyslukukausi luetaan puoleksi vuodeksi, valtioapu
16915: veistanohjaajien palkkaamiseen korotettaisiin nykyisestä
16916: N:o 17 5
16917:
16918: määrästä 75 markasta 150 markkaan ja naiskäsitöiden opet-
16919: tajattarien palkkaamiseen 50 markasta 100 markkaan. Tä-
16920: män mukaisesti tarvitaan vuodeksi 1917 tasaisin luvuin
16921: 260,000 markkaa.
16922:
16923: 6. Määräraha maalais/t;an..~al;;oulujen varsinaisen opetta-
16924: jiston eläkkeiksi.
16925: V. 1913 tarvittiin tätä määrärahaa Smk. 158,756: 20,
16926: v. 1914 Smk. 166,439: 10, v. 1915 Smk. 177,743:68 ja v.
16927: 1916 Smk~ 194,135: 37. Määrärahan tarv·e lisääntyi nJi,in
16928: ollen v. 19114 Smk. 7,682:90, v. 1915 Smk. 11,304:58 ja
16929: , v. 1916 Smk. 1'6,391: 65; lisäys on siis kolmena ~d~llis~nä
16930: . vuotena keskimäärin ollut tasaluvuin 12,000 markkaa ja kun
16931: eläkkeell~ siirtyueiden opettaji~n lukumäärä ·on viime ai-
16932: koina paljon kasvanut, täytynee kuluvan vuod~n lisäys ar-
16933: vioida yhtä suureksi kuin viim~ vuodenkin, ja ehdotetaan
16934: rentähd~n tähän tarkoitukseen varattavaksi v:ksi 1917 ·
16935: 210,000 markkaa.
16936:
16937: 7. Apumaksu kaupunkikansakoulujen opettaji-Yton
16938: eläkkeiksi.
16939: Tähän tarkoitukseen .tarvittava määräraha on aikaisem-
16940: pina vuosina, jolloin kaupunkeihin perustettiin paljon uusia
16941: opettajanvirkoj.a, kasvanut vuosittain pari ·tuhatta markkaa.
16942: Mutta v. 1913 kului tätä arviomäärärahaa Smk. 51,475,
16943: v. 1914 Smlt. 52,012: 50, v. 1915 Smk. 52,233: 33 j'a v. 1916
16944: Smk. 52,650:-, joten vuotuinen lisäys on kolmena viime
16945: vuotena ollut ainoastaan Smk. 537:50, 220:83 j-a 416:67 eli
16946: keskimäärin Smk. 391: 67. Vaikka lisäys tulisikin tänä
16947: vu<mna olemaan jonkun verran tuntuvampi, niin riittää tä-
16948: hän tarkoitukseen kuitenkin
16949: 55,000 markkaa.
16950: 6 N:o 17
16951:
16952: 8. Määräraha sairaiden kansakoulunopettajien ja -opetta-
16953: jatarten avustOYmiseksi.
16954: Tämä määräraha oli 1914 vuoden menosäännössä supis-
16955: tettuna 20,000 markkaan eikä koko määrärahaa ole lainkaan
16956: esiintynyt seuraavien vuosien men?säännöissä. Vuodeksi
16957: 1915 arvioi Eduskunta tämän määrärahan 100,000 mark-
16958: kaan, Ja ehdotetaan tähän tarkoitukseen v. 1917 samaa
16959: määrää .
16960: 100,000 markkaa .
16961:
16962: •
16963: 9. Apumakstb kansakoulutalojen ja käsityöhuoneustojtm
16964: rakentmmiseksi maalaJiskuntiin.
16965: Vuosina 1914 ja 1915 ei tähän tarkoituks-een myönnetty
16966: mitään valtioapuja ja v. 1916 supistui avustus 100,000 mark-
16967: kaan. Rakennusavut olisivat kuitenkin, jos niitä runsaam-
16968: pina myönnettäisiin sekä uusien koulutalojen rakentamiseksi
16969: että aikaisemmista rakennustöistä a'iheutuneiden suurien vel-
16970: kojen lyhentämiseksi, omiaan tuntuvasti huojentamaan maa-
16971: laiskuntien kansakoulurasituksia sekä tehokkaasti kohotta-
16972: maan kansakoululaitoksen kehitystä siitä seisahdustilasta, jo-
16973: hon se monien tärkeiden määrärahojen puutteessa on viime
16974: vuosina ollut vajoamassa. Kun tämä vuosi kuitenkin on lop-
16975: puunkulumassa ja nykyinen poil>keuksellisen kallis aika osal-
16976: taan on ehkäisevästi vaikuttanut uusien koulutalojen raken-
16977: tamiseen, voitaisiin vielä tänä vuonna rajoittua ~uhteellisesti
16978: vahäiseen määrään, josta etupäassä annettaisiin avustuksia
16979: aikasampien rakennusvelkojen lyhentämiseen. Tarkoitukseen
16980: ehdotetaan, rajattomana siirtomäärärahana, vuodeksi 1917
16981: sama summa, minkä Eduskunta puolestaan osoitti vuodeksi
16982: 1915, eli
16983: 500,000 markkaa.
16984: N:o 17 7.
16985:
16986: 10. Määräraha kirjastoja varten maalaiskan;sakoulujen sekä
16987: ala.kansakoulujen ja kiertokoulujen opettajille ja
16988: opettajattarille,
16989: mikä määräraha samaten kuin useimmat seumavatkin on
16990: kokonaan puuttunut vuosien 1914, 1915 ja 1916 vahviste-
16991: tuista menDsäännöistä, ehdotetaan pysytettäväbi samana,
16992: miksi Eduskunta on sen usea.na vuonna määrännyt eli
16993: 30,000 markkana.
16994:
16995: 11. Määräraha maalaiskansakoulujen jatkokursseja
16996: varten.
16997: Kun 1914 yuoden vahvistettuun menosääntöön ei otettu
16998: mitään määrärahaa maalaiskansakoulujen jatkokursseja var~
16999: ten, jäivät yli 300:n lukuvuonna 1913-14 pidettyjen jatko-
17000: kurssien op·ettajat ilman palkkiota. Seuraavina lukuvuosina
17001: on tämän johdosta toimeenpantu verraten harvoja jatkDkurs-
17002: seja: lv. 1914-15 lähes 90 ja hr. 1915-16 ainoastaan noin
17003: 40. Kun näinäkään vuosina ei ol•e ollut mitään määrärahaa
17004: tähän tarkoitukseen käytettävänä, ovat siis noin 430:n jatko-
17005: kurssin opettajat edelleenkin odottamassa hyvin ansaittua
17006: palkkiotaan vuosikausia sitten suDritetusta tärkeästä opetus-.·
17007: työstä. J at.kokursseja on pidetty erilaajuisia, mutta kurs-
17008: sien keskimääräiseksi palkkioksi kuluvan vuoden syysluku-
17009: kauteen asti voimassa olleiden määräysten mukaan void,aaii
17010: laskea 2Q0 markkaa, joten ennen lukuvuotta 1916-1917 toi-
17011: meenpantujen jatkokurssie~ palkkaamiseksi tarvittaisiin lä-
17012: hes 110,000 markkaa. Syyslukukauden alusta 1917 on
17013: kurssien palkkio, juka nykyoloissa oli kDhtuuttoman pieni,
17014: vastaten 2 markkaa tunnilta, korotettu 50 prosentilla ja
17015: etäämpänä asuville opettajille vakuutettu matkakustannusten
17016: korvaus korotettu 50 markasta 100 markkaan kurssia kohti.
17017: Siihen nähden että lukuvuonna 1916-1917 kuitenkin oli
17018: 8 N:o 17
17019:
17020: toimessa verraten harvoja kursseja ja että, joskin korotetut
17021: palkkiot ovat vaikuttaneet elvyttävästi kurssien pitämis·een,
17022: kuluvau syyslukukaudeu jatkokurssien palkkiot joutuvat
17023: suoritettaviksi pi:iäasiallisesti 19118 vuoden määrärahasta, voi-
17024: daan vuonna 1917 tarvittava määräraha rajoittaa
17025: 150,000 markkaan.
17026:
17027: 12. Mäiiräraha stipendeiks~ kuuntelua jaJ opintomatkoja
17028: varten.
17029: Siihen nähden että puheenaolevaa määrärahaa, johon
17030: Edu&kunta vuonna 1915 osoitti 40,000 markkaa, ei enää ku-
17031: luvana vuonna voitaisi sanottavassa määrässä tarkoitukseensa
17032: käyttää, ei sitä varten ehdoteta tänä vuonna varoja osoitet-
17033: tavaksi.
17034:
17035: 13. Määräraha havainto· y. m. opetusvälineiden hankkimi-
17036: seksi maalaiskansakouluihin.
17037: Määräraha on ennen ollut yhteinen puheenaolevien opetus-
17038: välineiden hankkimiseksi maalaiskansakouluihin ja kan-
17039: sanopistoihin. On kuitenkin pid·etty sopivampana, että kan-
17040: "san'Opistojen osuus määrärahasta siirretään kansanopistojen
17041: avustamista tarkoittavan yleisen määrärahan yhteyteen.
17042: Kun varsinkin tarpeellisten voimistelu- ja urheiluvälinei-
17043: den puute on maalaiskansakouluissa tuntuva ja koulujen
17044: kannattajat ovat vastahakoisia niitä yksinomaan omin va-
17045: roin hankkimaan, lausui Eduskunta jo 1914 vuoden valtio-
17046: päivillä. ·että kansakoulujen osalle tulevan apurahan käyt-
17047: töoikeus olisi ulotettava yleensä opetusvälineiden hankkimi-
17048: sen edistämiseen. Mäarärahan tullessa siten käsittämään
17049: kaikki opetusvälineet, olisi siihen yhdistettävä se osa valtio- ·
17050: rahaston menusäännössä käsityötaidon edistämiseksi maalais-
17051: kansakouluissa olleesta määrärahasta. vuoden 1916 rahasään-
17052: N:o 17 9
17053:
17054: nössä 35,000 markkaa, ja joka osa siitä teki 2,9,000 markkaa.
17055: Vielä olisi suotavaa, että määrärahaa voitaisiin käyttää
17056: myöskin tarkoituksenmukaisten opetusvälinesäiliöiden han-
17057: kinnan avustamiseen, koskapa sellaisten puute on näyttänyt
17058: 1 ',
17059:
17060: suuresti haittaavan välineiden käyttöä ja kunnossapitoa.
17061: Määrärahan tarpeen arvioi Eduskunta v:ksi 19 15 100,000
17062: 1
17063:
17064:
17065:
17066: markaksi, josta 10,000 markkaa oli laskettu kansanopistojen
17067: osalle. Ehdotettu käyttöoikeuden laajennus samaten kuin
17068: välivuosina kerääntyneiden anomusten tyyd,yttäminen vaatii
17069: iäohän summaan jonkun verran enemmän lisäystä, kuin käsi-
17070: työvälineavustukseen arviolta tarvittava määrä, mutta kun
17071: vuosi on jo pitkälle kulunut, riittänee v:ksi 191}7
17072: 150,000 markkaa.
17073:
17074: U. Apumaksu kaulutarpeiden ostoon maalaiskansakoulujen
17075: oppilaille.
17076: Tähän tarkoitukseen tarvittavan määrärahan suuruutta
17077: on vaikea arvioida. Kun määrärahan puutteen takia ei vv.
17078: 1911, 1912 ja 1914-16 saapuneid,en anomus~en perustalla
17079: ole mitään apumaksuja suoritettu ja v. 1913 saapuneista.kiu
17080: vain osan perusteella, niin on tästä ollut seurauksena, että
17081: monet kunnat ovat peruuttaneet päätöks-ensä vapaiden kou-
17082: lutarpeid·en antamisesta kansakoulujen oppil,aiUe. Koska
17083: toiselta puolen taas tämä avustus on näyttäytynyt tehok-
17084: kaaksi edistämään koU'lunkäyutiä maaseudulla, ·ehdotetaan,
17085: että avustus, joka on ollut 75 prosenttia hankittujen koulu-
17086: tarpeiden hinnasta, määrättäisiin tästä vuodesta alkUJen epä-
17087: määräisemmäksi, 50-75 prosentiksi, riippuen koulujen kan-
17088: nattajain, kuntien varallisuudesta, mutta että avustusta ei'
17089: käytettäisi edellisinä vuosina hankittujen koulutarpeiden
17090: kustantamiseen ja että kyseessjolevaan tarkoitukseen vuo-
17091: deksi 1917 myönnettäisiin
17092: • 500,000 markkaa.
17093: 10 N:o 17
17094:
17095: 15. Määräraha kesävirkistyksen toimittamiseksi kesäsiirto-
17096: laissa varattomille, etupäässä sairaille ja heikoille
17097: kansakO'UtlulapsiUe
17098: ehdotetaan samaksi, minkä Eduskm:i.ta osotti vuodeksi
17099: 1915, eli
17100: 75,000 markaksi.
17101:
17102:
17103: 16. Määräraha kansanlastentwrhain kannattamiseksi.
17104:
17105: Tämän valtioa.vun suuruus oli v. 1913 - ainoa vuosi
17106: jolloin määrärahaa on ollut käytettävissä - kolmasosa kai-
17107: ki,ta lastentarhain kuluista. Eduskunta 'puolestaan osoitti
17108: v:ksi 19.15 tähän tarkoitukseen 200,000 markkaa. Joskin
17109: valtioavustuksen puute on vaikuttanut lamauttavasti lasten-
17110: tarhain perustamiseen, ovat kuitenkin maan suurimmat kau-
17111: pungit niitä ylläpitäneet eikä määrärahaa voida siitä alen-
17112: taa, mihin Eduskunta sen vuotta 19115 varten arvioi. Vuo-
17113: deksi 1917 ehdotetaan siis ennen hyväksytyn perusteen mu-
17114: kaan
17115: 200,000 markkaa.
17116:
17117:
17118: 17. Määräraha köyhien kansakoulunoppilaiden ravinto- ja
17119: vaatetusavuksi.
17120: Tätä määrärahaa oli v. 1913 käytettävänä 150,000
17121: markkaa ja tämä tärkeä avustus saatiin silloin järjestetyksi
17122: sekä hyvään alkuun. Riittävää kokemusta .tähän•tarkoituk-
17123: seen vuosittain tarvittavan rahamäärän suuruudesta ei vielä
17124: ole .voitu saada, mutta kun katsottiin suotavaksi, että puhee-
17125: naolevasta määrärahasta jaettaisiin avustusta myöskin kun-
17126: nallisten alakansakoulujen qppila.iden ravitsemista ja vaatet- 1
17127:
17128:
17129: tamista varten, korotti Eduskunta määrärahan vuodek~i
17130: •
17131: N:o 17 11
17132:
17133: 1915 250,000 markkaan. Kun vuosi kuitenkin on pitkälle
17134: kulunut ehdotetaan 1917 vuoden määl"äraha ainoastaan
17135: 150,000 markaksi.
17136:
17137: 18. Määräraha maa7aisku;nti~n ylläpitämien alcikansakoulu-
17138: jen avustamiseksi.
17139: Maalaiskansakoulujen menestyksellistä toimintaa ehkäi-
17140: see_suuressa mää.rin puutteellinen alkuopetus. Vuosien 1913
17141: ja. 1914 vahvistetuissa menosäännöissä oli määräraha maa-
17142: laiskuntain ylläpitämien alakansakoulujen avustamiseksi, ja
17143: näj,den kouluj.e,n perustaminen pääsi silloin useissa kunnissa.
17144: hyvään alkuun. Kun ei tätä avustusta ole seuraavina vuo-
17145: sina saatu, Qn taantumus tällä alalla pääs·syt valtaan. V.
17146: 1914 valtioapua nauttineiden 270 :n -ja syksyllä 1914 perus-
17147: tettujen 40--50 :n uuden alakan~akoul un val tioa vhksi riit-
17148: - täisi entisten avustusperust-eiden mukaan hyvin Eduskunnan
17149: tähän tarkoitukseen vuodeksi 1915 osottaman määrärahan
17150: suuruinen su~ma, 200,000 markkaa. Alakansakoulujen opet-
17151: tajaluokan huonot toimeentulomahdollisuudet nykyisenä kal-
17152: liina aikana ovat kuitenkin tehneet vätttämättömäksi kal-
17153: liinajanlisäyksen myöntämisen heiHe, ja on sellaisena kulu-
17154: valta ·syyslukukaudelta suoritettu 100 markkaa. Kun sitä
17155: paitsi alakansakouluien perustaminen l.as valtiQavun toi-
17156: vossa on lisääntynyt, niin ehdotetaan tähän tarkoitukseen
17157: arviomäärärahaksi muutettuna, vuodeksi 1917
17158: 4-00,000 markkaa.
17159:
17160: 19. Määräraha maalaiskansakoulujen oppilaskirjastojen
17161: avu.Ytamiseksi.
17162: Oppila.skirjastoasia on kansakoulun uudistuskysymysten
17163: yhteydessä saanut erikoista huomiota osakseen: oppilaskir-
17164: 12 N:o 17
17165:
17166: jastosta toivotaan kansakoulun tärkeintä opetusvälinettä,
17167: jonka tarkoituksenmukainen käyttäminen on omians'a edistä-
17168: mään oppilaiden ymmärteellistä lukutaitoa ja hankkimaan
17169: asianmukaista havaintopohj,aa kaikelle asiaopetukselle. Eri-
17170: näiset toimenpiteet ja ennen kaikkea 1913 vuoden suostunta-
17171: menosäännössä ollut 25,000 markan määräraha maalaiskB~n
17172: sakouluien oppilaskirjastoj,en avusta.miseksi saivat aikaan
17173: huomattavan nousun näiden kirjll!stojen perustamisessa. Kir-
17174: ja:stojen lukumäärä, joka vielä lukuvuonna 1909-10 oli vain
17175: 358 ja niissä 19,764 kirjanidosta, nousi jo lukuvuonna 1913
17176: -14 1.469 :ään käsittäen yhteensä 99,261 nidosta. Ja vaikka
17177: mitään valtioapua ei sen jälkeen ol-e oHut saåtavissa, on kir-
17178: jastojen perustaminen ja kartuttaminen seuvaavinakin vuo-
17179: sina jatkunut muutaritien kustannusliikkeiden suosiollisella
17180: avustuksella, niin että lukuvuonna 1914-15 oli näiden kir-
17181: jastojen lukumäärä 1,827 ja niissä yhteensä 131,806 nidosta
17182: sekä lukuvuonna 1915-16 kirjastoja noin 2,050 ja niissä
17183: kirjoja noin 150,000. Kun näin ollen on oletettava, että tä-
17184: män määrärahan kysyntä tu1ee olemaan varsin huomattava
17185: eikä näiden kirjastqjen tarpeellisuudesta ja hyödystä ole eri
17186: mieliä, ehdotetaan tähän tarkoitukseen rajatto.mana siirto-
17187: _määrärahana Eduskunnan .io vuodeksi 1915 osottama summa
17188: • • 50,000 markkaa.
17189:
17190:
17191: 20. Määräraha maalaiskansakowlujen oppilaskasvitarhd.in
17192: av~stami.seksi.
17193:
17194: Viime vuosina on ryhdytty monenmoisiin toimenpitei-
17195: siin tarkoituksenmukaisten kasvitarhojen perustamisen edis-
17196: tämiseksi maalaiskansakouluihin ja niissä ai\nettavan kasvi-
17197: tarhan-hoidon ja maatalousopetuksen toimeenpanemiseksi.
17198: Kun kou[ujen kanlllattaj,a.t eivät kuitenkaan monessakaan p&i-
17199: N:o 17 18
17200:
17201: kassa ole katsoneet asiakseen uhrata varoja tarvittavan maa-
17202: alueen. muokkaamiseen ja kuntoonpanemiseen sekä ·tarvitta-
17203: vien työkalujen y. m. kasvitarhatarpeiden han.kkimiseen, on
17204: tult~ siihen vakaumukseen, että ilman valtion avustusta ei
17205: tätä tärkeätä asiata saada tarkoituksenmukais:ella tavalla
17206: eikä tarpeellisella joutuisuudella järjestetyksi ja että tähdel-
17207: lisin toimenpide asian hyväksi nykyoloissa sentähden olis·i
17208: määrärahan saaminen, josta erinäisillä ehdoilla jaettaisiin
17209: koulujen kannattajille avustusta esim. 50 prosenttia oppilas-
17210: kasvitarhain perustamis- sekä työkalujen y. m. ostokustan-
17211: riuksiin. Eduskunta QSoittikin puolestaa.n v:ksi 1915 tähän
17212: tarkoitukseen 215,000 markkaa. Kun määrärahaa ei ollut käy-
17213: tettävissä tämän vuoden viljelyskauden alussa, riittänee vuo-
17214: deksi 1917 samansuuruinen määräraha eli
17215: 25,000 markkaa.
17216:
17217:
17218:
17219: 21. Määräraha maalaiskansakoulujen oppilasasuntolain
17220: y lläpitämisek~.
17221:
17222: Harvimmin asutuilla seuduilla toimivien kansakoulujen
17223: yhteyteen aikaisemmin perustettuja oppilasasuntoloita ei
17224: ta.rpeellisen kokemuksen puutteessa osattu järjestää siten,
17225: että ne olisivat voineet V@-tää suur·en yleisön harrastusta ja
17226: kannatusta puoleen~a, ja niukan va:ltio.avun V·araan jätet-
17227: tyinä .ovat ne vain vaillinaises-ti kyenneet täyttämään tär-
17228: keätä tehtäväänsä saloseutujen lasten koulunkäynnoin edistä-
17229: miseksi. Jokunen asuntola välttävine suojineen on varojen
17230: puutteessa joutunut aivan kylmillekin, ja oppilaspuute
17231: asianomaisessa koulussa on silloin tehnyt miltei tyhjäksi
17232: kunnan ja valtion suuret uhraukset koulun hyväksi. Näin
17233: oHen ja koska asuntolat kuitenkin ovat maamme harvimmin
17234:
17235:
17236:
17237: •
17238: 14 N:o 17
17239:
17240: asutoissa seuduissa lasten koulunkäyntiä varten aivan vält-
17241: tämättömät ja niiden ·tarpeelliseksi käynyt uutisjärjestely
17242: vaatii melkoisia kustannuksia eikä kunnilta ja yleisöl~ ole
17243: ainakaan aluksi odotettavissa mainittavia uhrauksia asian
17244: hyväksi, olisi tähän tarkoituk.seen saatava erikoinen määrä-
17245: raha, josta määrätyillä ehdoilla ja-ettaisiin avustusta 50 pro-
17246: senttia asuntolain ylläpitokustannuksista ja tarvittaessa
17247: enemmänkin. Eduskunta puolestaan hyväksyikin tähän
17248: tarkoitukseen v:ksi 1915 30,000 markka.a, ja ehdotetaan nyt
17249: uudelleen 1917 vuoden suostuntamenosääntöön rajattomana
17250: siirtomäärärahana sama summa eli
17251: 30,000 markkaa.
17252:
17253:
17254: 22. Määräraha kansanopistojen ja emäntäkoulujen
17255: avustamisek si.
17256: Vuonna 1913 noudatettiin kansanopistojen <a;Vustamisessa
17257: ensimäisen ja ainoan kerran Eduskunnan vuod.en 1908 toi-
17258: silla valtiopäivillä hyväksymiä avustusperusteita. Näiden
17259: perusteiden mukaan myönnettiin jokaiselle kansanopistoUe,
17260: joka oli ollut toimessa kaksi vuotta ja jossa oli vähintään 20
17261: oppilasta, kahteen kolmasosaan koulun menoista nouseva
17262: valtioapu, ei kuitenkaan yli 6,000 markan vuodessa, ja uu-
17263: delle kansanopistolle apurahaksi järjestiiimiskustannusten
17264: suorittamiseen opiston kahtena ensimäis•enä toimintavuotena
17265: kolmatta osaa koulun menoista vastaava valtioapu, ei kuiten~
17266: kaan yli 3,000 markan vuodessa, sekä sitä paitsi hallituk-
17267: sen harkinnan
17268: :..•
17269: mukaan, .riippuen kunkin 'opiston oppilaslu-
17270: vusta sekä paikkakunnan varallisuussuhteista, 1,500-2,000:
17271: - markkaa, jaettavaksi olosuhteid·en mukaan 75-125 markan
17272: suuruisina apurahoina vähävaraisilla oppilaille. Näiden pe-
17273: rusteiden mukaan jaettuna riitti v. 1913 osoitet~u 360,000
17274: N:o 17 15 '
17275:
17276: markan määräraha hyvin, ja kun uusia opistoja on sen jäl-
17277: keen perustettu vain joku ainoa, riittäisi sama määrä saman-
17278: laisten avustusten suorittamiseksi v. 1917. Näyttää kuiten-
17279: kin sopivalta, että puheenaolevaan määräraha,~n yhd~stetään
17280: valtion yleisessä rahasäännössä pitkät ajat 160,000 markan
17281: suuruisena ollut määräraha kansanopistoj,en sekä isänti1- ja
17282: emäntäkoulujen avustamiseksi, josta määrärahasta kansan-
17283: opistot ovat varsinaisen kansanopistoavustuksensa 'lisäksi
17284: saaneet 3,000 markan kaunat11ksen ja jotkut vielä eri määrära-
17285: haa maatalousopetusta varten sekä muutamat erilliset emän-
17286: täkoulut 3,.000'-4,000 markan vuotuista kannatusapua. Sa-
17287: moin olisi asianmukaista että määrärahaan siirrettäisiin mää-
17288: räraha havainto- y. m. opetusväilineid·en hankkimiseksi kan-
17289: sanopistoihin, jok·a määräraha ennen on ollut 10,000 .markan
17290: suuruisena samanlaisen määrärahan yhteydessä maa[·aiskan-
17291: . sakonluja varten. Jos kysymyksessä oleva.t määrärahat yh-
17292: . distetään j·a yht·eisestä määrärahasta. •sen jälkeen jaetaan· ai-
17293: kaisemmin määrätyt kaunatusavut kawsanopistoil~e korotet-
17294: tuina 3,000 markalla niissä annettavaa isäntä- ja emäntäkou-
17295: luopetusta varten, 3,000-4,000 markkaa erillisten emäntä-
17296: koulujen Jrannatusavuksi, apurahoja mainittujen opistoj-en
17297: vähävaraisilla oppilaille edellämainittujen perusteiden mu-
17298: kaan sekä avustusta opetusvälineiden hankkimiseksi sanot-
17299: tuihin opistoihin tähän asti noudatettujen perusteiden mu-
17300: kaisesti, niin tarvittaisiin näihin menoihin 540,000 markan
17301: määräraha. Mutta kun kallisaika o:a koskenut kansanopiston
17302: opettajia erityisen kovasti sen tähden, että opistojen johto-
17303: kunnat valtioavun puutteessa ja raha-arvon laskiessa eivät
17304: ole kaikkialla jaksaneet suorittaa opettajille entisiäkään
17305: palkkoja saatikka sitte niitä kalliinajan tähden \korottaa,
17306: ehdotetaan että tähän määrärahaan lisättäisiin vielä 100,000
17307: markkaa jaettavaksi kansanopistoille lisävaltioapuina yksin-
17308: 16 N:o 17
17309:
17310: omaan opettajain kalliinajan palkanlisäyksiksi ja olisi mää-
17311: räraha tämän johdosta vuodeksi 1917 korotettava
17312: 64-0,000 markaksi.
17313:
17314: 23. Määräraha kansanopistojen ja emäntäkoulujen
17315: rakennus avuksi.
17316: Useimpien kansanopistojen taloudellista asemaa on, huoli-
17317: matta v. 1913 jaetuista runsaista rakennusavuista, edelleen-
17318: kin vaikeuttamassa suuret rakennusvelat ja toisilta opistoilta
17319: puuttuu vielä tarpeellisia rakennuksia. Ottaen kuitenkin
17320: huomioon, miten paljon varoja kansanopetuksen eri puoliin
17321: nykyään tarvitaan, ehdotetaan kansa1wpistojen ja emäntä-
17322: koulujen rakennusavuksi rajattomana siirtomäärärahana
17323: v:ksi 1917 vain sama summa kuin aikaisempina vu,osina eli
17324: 200,000 markkaa.
17325:
17326: 24-. Määräraha työväenopistojen avustamiseksi.
17327: Ensimäisen ja ainoan kerran ovat työväenopistot saaneet
17328: valtioapua v. 1913. V :ksi 19!15 Eduskunta korotti tämän
17329: määrärahan 40,000 markkaan ja vuodeksi 1917 ehdotetaan
17330: sama summa eli
17331: 4-0,000 markkaa.
17332:
17333: 25. Määräraha kansankirjastojen avustamiseksi.
17334: Puheenaolevaan tarkoituks·een on Eduskunta myöntänyt
17335: v. 1909 Smk. 65,000, v. 1910 Smk. 60,000, v. 1911 Smk.
17336: 75,000 sekä v. 1912, 1913 ja 19H 70,000. markkaa, mutta ei
17337: näitä summia ole kuitenkaan otettu mainittujen vuosien ra-
17338: hasääntöihin. Vuodeksi 1917 ehdotetaan rajattomalla siirto-
17339: määrärahana
17340: 75,000 markkaa.
17341: N:o 17 - 17
17342:
17343: Kansanopetusta varten vuonna 1917 suoritettavat määrä-
17344: rahat tulisi<Vat edelläolevan laskelman mukaan olemaan
17345: seuraavat:
17346: 1. Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
17347: toksia varten (arviomääräraha)...... 1,700,000:-
17348: 2. Apumaksu maalaiskansakoulujen varsi-
17349: naisen opettajiston palkkaamiseen
17350: (arviomääräraha) ................ 4,450,000:-
17351: 3. J.\fääräraha maalaiskansakoulujen varsi-
17352: naisen opettajiston palkankorotuksiin
17353: (arviomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,500,000: -
17354: 4. Määräraha maalaiskansakoulujen varsi-
17355: naisen opettajiston kalliinajan palkan-
17356: lisäyksiin (arviomääräraha) . . . . . . . . . . 4,290,000:-
17357: · 5. Apuraha op€ttajien ja opettajattarien
17358: palkkaamiseksi mies- ja naiskäsitöiden
17359: opetusta varten (arviomääräraha) .... 260,000:--
17360: 6. Määräraha maalaiskansako~lujen varsi-
17361: naisen opettajiston eläkkeiksi (arvio-
17362: määräraha) ..................... . 210,000:-
17363: 7. Apumaksu kaupunkikansakoulujen
17364: opett-ajiston eläkkeiksi (arviomäärä-
17365: raha) ................... - .... - · . · 55,000:-
17366: 8. Määräraha sairaiden kansakoulunopet-
17367: tajien ja -opet.tajatarten avustamiseksi
17368: (rajaton siirtomääräraha) ........... . 100,000:-
17369: 9. Apumaksu kansakoulutalojen ja. käsi-
17370: työhuoneustojen rakentamiseksi maalais-
17371: kuntiin (ra.jaton siirtomääräraha) ..... 500,000:-
17372: 10. Määräraha kirjastoja varten maalais-
17373: kansakoulujen sekä alakansakoulujen ja
17374: 18 N:o 17
17375:
17376: kiertokoulujen opettajille ja opettajatta-
17377: rille (rajaton siirtomääräraha) ....... . 30,000:-
17378: 11. Määräraha maalaiskansakoulujen jatko-
17379: kursseja varten (rajaton siirtomäärä-
17380: raha) ........................... . 150,000:-
17381: 12. Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja
17382: opintomatkoja varten .............. .
17383: 13. Määräraha havainto- y. m. opetusväli-
17384: neiden hankkimiseksi maalaiskansakon-
17385: luihin (rajaton siirtomääräraha) ..... . 150,000:-
17386: 14. Apumaksu koulutarpeiden ostoon maa-
17387: 1!!-iskansakouluj.en oppilaille (arvio-
17388: määräraha) ..................... . 500,000:-
17389: 15. Määräraha kesävirkisty:IDsen toimittami-
17390: seksi kesäsiirtolaissa varatt·omille, etu-
17391: paassa sairaille ja heikoille kansa-
17392: ·koululapsille (rajaton ·siirtomää.räraha) 75,000:-
17393: 16. Määräraha kansanlastentarhain kannat-
17394: tamiseksi (rajaton siirtomääräraha) .... 200,000:-
17395: 17. Määräraha köyhien kansakoululasten
17396: ravinto- ja vaatetusavuksi (rajaton
17397: siirtomääräraha) ................. . 150,000: --'---
17398: 18. Määräraha maalaiskuntien ylläpitämien
17399: alakansakoul uj.en a vustamiseksi (arvio-
17400: määräraha) .................... ·.. . 400,000: ...:._
17401: 19. Määräraha maalaiskansakoulujen oppi-
17402: laskirjastojen avustamiseksi (rajaton
17403: siirtomääräraha) .................. . 50,000:-
17404: !0. Määräraha maalaiskansakoulujen oppi-
17405: ·laskasvitarhain avustamiseksi (rajaton
17406: siirtomääräraha) 25,000:-
17407: N:o 17 19
17408:
17409: 21. Määräraha maalaiskansakoulujen oppi-
17410: lasasuntolain ylläpitämiseksi (rajaton
17411: siirtomääräraha) .................. . 30,000:-
17412: 22. Määräraha kansanopistojen ja emäntä-
17413: koulujen avustamiseksi (rajaton siirto-
17414: ···· .. ah a ) ......................
17415: maarar . . 640,000:-
17416: 23. Määräraha kansanopistojen ja emäntä-·
17417: koulujen rakennusavuksi (rajaton siirto-
17418: määräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200,000:-
17419: 24. Määräraha työväenopistoj·en avustami-
17420: ;seksi (rajaton siirtomääräraha) 40,000:-
17421: -
17422: 25. Määräraha kansankirjast.ojen avustami-
17423: seksi (rajaton siirtomääräraha) 75,000:-
17424: --------------------------
17425: Yhteensä Smk. 15,780,000:-
17426:
17427: Hel'singissä 3 päivänä joulukuuta 1917.
17428:
17429:
17430: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
17431:
17432: Kirkollis- ja opetustoimituskunnan Päällikkö
17433:
17434: E. N. Setälä.
17435:
17436:
17437: M. A. Malkki.
17438: 1817 U "V1l.- V. Jl.- .Esitys N:o l'i'.
17439:
17440:
17441:
17442:
17443: Valtiovarainvaliokunuan
17444: m i e t i n t ö N :o 5 esityksen. johdosta, .joka .kos·
17445: kee varojen· osottamista kansanopetusta varten
17446: vuodeksi 1917.
17447:
17448: Eduskunta on kuluvan j oulukuun 12 päivänä Valtio-
17449: 1
17450:
17451:
17452:
17453: varainvaHokun>taan valmistavaa käsitt.ely.ä. varten lii:hettänyt ·
17454: Hallituksen esityksen N :·o 17 varojen osottamisesta kansan-
17455: opetusta varten vuod,eksi 1917 .ia samalla päättänyt, että mai-
17456: nittua ehdotusta on kä,sitdtävä sillä tavoin kuin Valtiopäi"
17457: järjesty~kses·sä on säädetty 'keisarin ja suuriruMinaan esityk-
17458: sistä. Asiaa käsite:llessään on Valiokunta saanut käytettä-
17459: väkseen esitysehdottusta Suomen Senaatissa valmistettaessa
17460: syntyneet asia,kirjat.
17461:
17462: Esity;stä harkitessaan V ali<:lkunta on kiinnittänyt hu<:l-
17463: miota sii•hen, että useat nyt 'kysymyksessä ·olevat määrärahat
17464: ovat rajattornia siirtomääräira.hoja. Tätlaisten märurära!h"Ojen
17465: käyrt;töä voitiin puolustaa silloin, kun vaLtiopäivät ko-
17466: koontuivat vain joka kolmas vuosi ja rahasääntö oli aina
17467: pitempää aikaa varten laadittava, mutta nyttemmin, kun
17468: Eduskunta vuosittain on tilaisuudessa rahasäännön laati-
17469: maan, eivät tällaiset määrära:ha:t enää näytä tarpe.envaati-
17470: m1lta. K'Okemus on osottanut, ·että siirtomäärärahoista taval-
17471: laan syntyy rahastoja, joit-a. asianomaiset virastot ·käyttele-
17472: vät ja joiden käytön v.a.1vonta käy sekä Eduskull'naHe että
17473: Hatlitubelle vaikeaksi. Valio:kunlta ei •kuitenikaan ole .vieliä
17474: tällä kertaa pitä·nyt ajankohtaa sopivana ryhtyä muuttamaan
17475: tässä kohd·en vaka.antunutta }\:äytäntöä, kos•ka rahasääntö tu-
17476: lee Va hvistettavaksi aiva·n vuoden lopulla ja suuri osamää.xä-
17477: 1
17478:
17479:
17480:
17481: ralioista:<Jl'Ojen ~osta .siirtyy seuraav.aan v.Mteen. '
17482: 2 1917 11 Vp.- V. M:- Esitys N:o 17~
17483:
17484: Useimpiin esi·t;)rtksessä oleviin määrärahoihin nähden, ei
17485: ValiO:kunnaHa puolestaan ole muis1uttamista, vaan ehd-ote-
17486: taan ne saHaisinaan Edu.skunnatn hyvä.k_syttäviksi. Seuraa-
17487: vien erien suh-teen Valiokunta. pyytää tehdä erinäisiä huomau-
17488: tuksia. ja muutosehdotuksia:.
17489: 4. Määräraha maa~ais]fansakoulujen varsinaisen opetta-
17490: j·iston kalliinajan palkanlisäyksiin. Kansakoulunop-ettajille
17491: on syiksyllä 1916 va;hvi-stettujen määräysten mukaan kulu-
17492: vana. vuonna suoritettu erin.äisiHä rajoituksilla, peruspalkan
17493: suuruuden mukaan, koJ:ikea;mma:ssa luokassa ka:liliinajan li-
17494: säystä 2t5 markkaa ja alemmassa luokasi>a 15 ma;drtkaa kuu-
17495: kautta kohti. Yhä k31llistuvien elantokustannusten takia
17496: tämä lisäys kuitenkin on osottautunut riittälmättömäiksi ja
17497: siinä lnonnoksessa, joka va!lmist-ettiin täJmän vuoden ensimäi-
17498: siUe valtiopäiville esityksenä annettavaimsi, ehdotettiin !kal-
17499: liinajan lisäykset viime huhtikuun 1 päivästä lukien ilman
17500: rajoittavia määräyksiä korotettavaksi ylemmässä :luokassa
17501: 900 markaksi ja. alemma.ssa luoka,ssa 720 markaksi vuotta
17502: kohti. Asiaa va;lmistelevasti käsitellessään katsoi siLloinen
17503: Valtiovarainvaliokunta asiakseen korottaa nämä määrät
17504: 1,080 ja 840 markaksi. Kunelantokustannusten kallistumista
17505: tämän jälkeen on suuressa määrin jatkunut, on nyt käsiteltä-
17506: vänä olevassa esityksessä pidetty viillttämättöm.änä korottaa
17507: kalliinajanlisät lukien 1 .päivästä viime lo'kakuuta ylemmässä
17508: palkhusluoka.ssa oleville 1,800 markaksi ja alemmas•sa palk-
17509: kausluokassa oleville 1,500 markaksi vuodessa. Kalliinajan
17510: lisäykset tulisi'Vat laskien vuoden ensimäis·eltä neljäncrmkseltä
17511: vuonna 1916 vahvistettujen perusteiden, t'()iselta ja kolman-
17512: nelta neljännekseltä edel1äsa'lwtun V.altiovarainva:liokunnan
17513: eh,dotuksen ja loka;-joulukuun ajalta nyt esitetyn lisäyksen
17514: mukaan vuonna 1917 nous·emaan 4,2,90,000 markkaan. Va.lio-
17515: kunta puolestaan on katsonut voivansa tässä kohden ik:an-
17516: nattaa esitystä. Samalia on Va:liokunta kuitenkin pitänyt
17517: suotavana, että myöskin kunnat oma,Ha osuud-elta,an vastaa-
17518: vassa määräs-sä .lisäisivät opettajien kaHiina:jan avustUik.sia.
17519: Asiaa: käsiteH.äessä on Valiokunnassa myöskin esiintuotu,
17520: eiti;\ mitä pikimmin olisi otettava. harkittava ksi kansakoulun.
17521: 1
17522: Kansanopetusmälirärahat. 3
17523:
17524: opettajain va,kinaisen pal(kikauksen järjestäminen paremmalle
17525: ja ;h'eidän tärkeää t·ehiäväänsä vastaavalle kanna;lle.
17526: 5. Apuraha opettajien ja opettajattarien palkkaamiseksi
17527: mies- ja nfliskäsitöiden opetnsba varten. Esityksessä ehdote-
17528: taan, että niiden 160,000 markan lisäksi, mitkä nykyisten
17529: perusteiden mukaan menisivät tähän t<1rkoitukseen, puheena-
17530: olevaa tarkoitusta varten m'yönnettäisiin 100 prosentin ko-
17531: rotus kuluvan lukukauden alusta lukien, ja on tätä varten
17532: laskettu ta:rvitta van 100,000 markan lisä määräraha. Valio-
17533: kunta puolestaan on ottanut huomioon, että käsit;vönopetta:jain
17534: palkkaus tätä n;ykyä on siksi kehno, ettei opetusta voida saada
17535: t;v;ydyiltävä:lle kannalle, jollei palkkaetuja tuntuvas·ti panm-
17536: neta. iSen vuoksi Valiokunta ehdottaa, että puheenaoleville
17537: opettajille kulumassa olevan vuoden jäilkimäi.seltä puoJiskolta
17538: myönnettäisiin 200 :prosentin kol'oius. J\Ionoerii tulis·i näin
17539: laskien lJioilsemaan 320,000 markkaw1 vuodelta 1917. ,
17540: 6. Määräraha rnaalaiskansakmdnjen V'arsinaisen opetta-
17541: jiston eläkkeiksi, ja
17542: 7. A pum.aksu kaupunkikansakoulujen opcttajistm~ eläl~
17543: lceiksi. Näillä valtiopäivillä tekemässään anomusehdotuk-
17544: sessa N:o 49 ovat ecl. Tan;btu y. m. ehdottaneet, että eläk-
17545: keelläolevat kanswlwulunopeHaja{ saisivat nykyisiin eläikkei-
17546: siinsä 200 pros-entin suuruisen 1mlliinajan lisäyksen vuodelta
17547: 1917. Valiokunna.sswkin on huomant·ettu siitä ylen hädän-
17548: alitisesta asemasta, johon eläkettä Iiauttivat kansakoulunopet-
17549: tajat nykyisinä ka:lliina ai·koina ovat joutuneet. Kun lmi-
17550: tenkin Valiokunnan mj.e]estä tämäJkin asia ·on ratkaistava
17551: kaikkien valtion vir~kamiesten eläkkeitä kos1kevan kysymyk-
17552: sen yhteydessä, ei Valiokunta ole talhtonut ehdottaa Hitä tar-
17553: koitusta varten esitett;~'.iä määrärahoja korotetta viksi, vaan
17554: on hyväksynyt ne täl'lä kertaa mnuttamattomina, ensinmaini-
17555: tun määrärahan 210,000 markkana .ia jälkimäisen 55,000
17556: markkana.
17557: 8. Määräraha sairaiden kansakonl~~nopetlajien ja -opetta-
17558: :iattar~en avustmn"iseksi. Asiaa käsiteltäessä on Valiokunnassa
17559: lausuttu, että jos maamme kansakoulunopettaj!J,t perustaisi-
17560: vat yhteisen :>airasapukassan, joka sopiva:Ha tavoin valtion
17561: 4 1917 II. Vp.---:-- V. M.- EsitYs N:o 17.
17562:
17563: valvonnan alaisena toimien tältä saisi määrä;tyn avustuksen,
17564: tämän määrärahan myöntäminen nykyisessä muodossaan kä-
17565: visi tarpeettomaksi. Va:liokunta on kuiten·kin, vaikkakin se
17566: on katsonut sano-tun ehdot1,1ksen am:aitsevan 'kaikkea huo-
17567: miuta, tä:llä kertaa ehdottanut määrärahan myörmettäväiksi
17568: entiseen tapaan käytettäväksi sen suurui~E'Ila, kuin esit;vk-
17569: :;essä ·on ehdotettu, eli 100,000 markkana. -
17570: 9. Apu,maksu kansakoulutalojen ja käsilyöhuoneustojetl
17571: rakentamiseksi maalaiskttntiin. Vaikkakin tähän tarkoi.tuk-
17572: ooen nyt um11eenkuluma.ssa olevan vuoden aikana tähän asti
17573: on käytetty verrattain vä·häinen mää:rä tässä kosketelt.uja va-
17574: roja, on Valiokunta kuitenkin siihen nähden, että ensi vuoden
17575: rahasääntö todennä:köisesti tulee ainakin muutaman kuukau-
17576: den ~iipymään, ja kun on välttämätöntä, että uhkaavan työt-
17577: töm;yyden takia määtäralboja heti vuoden alusta ·on riittävästi
17578: kä;vtettävissä kyseessäolevaa tarkoitusta varten, korottanut
17579: tiimän siirtomäärärahan 2,000,000 mar/;kaall.
17580: 10. Määräraha kirjastoja vw·len nwalaiskansakoulujeu
17581: sekä alakansakoulujen ja kiertokoulujen opettajiUe .ia opetta-
17582: jatta.rille. Valiokunta on tosin tietoonsa saanut, että tässä
17583: tarkoitettuja kirjastoja verrattain väihässä määrin käytetään,
17584: jO'len niiden uucle'lleen jär,je.stäminen olisi otettava harkinnan
17585: a.laiseksi, mutta ei kuitenkaan ole tahtonut kieltää ehdotettua
17586: määrärahaa, joka muuttamattomana, 30,000 markkana, on
17587: otettu Vahokunnan ehdotu1kseen.
17588: 14. Apwr!1.aksu kou.luf;arpe'iden ostoon nwalai.'!kansakoulu-
17589: :ien oppil;(tille. Hallitus on esittänyt tämän määrärahan
17590: .500,000 markaksi. Valiokunnassa on kylla huomautettu,
17591: että määräraha koulutarpeiden hintojen tavattoman nousun
17592: takia ehkä olisi vahvistettava suuremmaksikin, mutta kun
17593: Valiokunnalle on ilmoitettu, ·että kys,vmyksessä olevasta
17594: mäiäräraha.sta tänä vuonna on käyt-etty ainoastaan pieni osa,
17595: koska kunnat, epätietoisisina siitä, tulisivatko kuluvaita-
17596: kaan vuod·elta. saamaan valtion avustusta tähän tarkoituk-
17597: 'seen, ovat hyvin val'ovais•esti koulutarpeita hankkineet.
17598: ei Il!cäärärahan lisääminen ole näyttän\Yt tarpeelliselta, var-
17599: sinkin kun on kysymyksessä arviomäärära'ha, jota tuskin
17600: 5
17601:
17602: ehdittäisiin tänä vuonna 1oppuun käyttää, jos sitä lisättäi-
17603: siin. Ra;llituksen esityks-essä lisäksi ·ehdotetaan, että kun-
17604: nille tuevla avustus, joka on ollut 75 prosenttia lhankittujen
17605: koulutarpeiden hinnasta, määrättäisiin 50-75 prosentiksi,
17606: riippuen kouluja kannattavien kuntien varallisuudesta. Kun
17607: kolituudenmukaisen asteikon asettaminen tässä suhteessa
17608: näyttää vaik-ealta. Valiokunta puoltaa entistä menettelyä,
17609: että avustus olisi sama 75 prosenttia k~ikiUe kunnille.
17610: 17. Määräraha köyhien kansalwulunoppilaiden ravinto-
17611: ja. vaatetusavuksi. KoSlka elintarv,ekysymyks•en yhä kärjis-
17612: tyessä tä>hän tarkoitukseen tarvitaan varsin suuria rahamää-
17613: riä ja kun: 1918 vuodell' rahasääntö €i heti ensi vuoden alussa
17614: ehdi va:lmistua, on Valiokunta korottanut tämän määrärahan
17615: 150,000 markasta 1,000,000 markkaan.
17616: 18. Määräraha maaTaiskuntien ylläpitämien a1akansakott-
17617: lujen avustamiseksi. Eduskunta on jo vuodeksi 1918 myön-
17618: tänyt. puheenaolevaan tarkoitukse-en 400,000 markkaa, korot-
17619: tuen alrukansakoulujen opettajain aikaisemmin määrätyn vuo-
17620: tuisen valtiopal'kan 400 :stä 600 :teen :rn.arkkaan. ,Jos twmä
17621: opettajien valtioapu pysyteHiän viE!lä tänä vuonna 400 mark-
17622: kana, eikä avustusta anneta kunnallisten kansakoulupiirien
17623: tahi yksityisten yiläpitämille a•la>kallisakouluiHe, tuntuu esi-
17624: tyksessä täksi vuodeksi oleva määräralha kovin suurelta. Tä-
17625: män vähäpaikkaisen opettajaluokan toimeentulomahdollisuu~
17626: det ovat nykyisenä b!l'liina aikana !kovin huonot. Siihen
17627: nähden, etteivät kunnat vielä' ennät-ä jrurjes•tää. piirien tahi
17628: yksityist-en ylläpitämi-en a'lakansakoulujen ottamista huos-
17629: taansa, olisi myöskin suotavaa, ettäi näillekin kouluille tänä
17630: vuonna myönnettäisiin valtioapua, ehdoi:Ia, että :ri:iissä seura-
17631: taan samanlaista opetussuunnitelmaa kuin kuntien ylläpitä-
17632: missä alakan:sa.kou'luissa. Ottaen -huomioon nämäkin nä:kö-
17633: kohdat, Valiokunta kun'nlioittaen ehdottaa Eduskunnan pää-
17634: tettäväJksi, että kunnallisten alakansakoulujen opettajille on
17635: tästä määrärwhasta vielä ma'k~ttava kalliinajan palkanli-
17636: säyksenä syyslukukaud•en ajalta 200 marJ.ikaa, ja että pu-
17637: he-ena oleva avustus myönnletään ed-elJä ·mainitulla ehd·oHa
17638: 6 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
17639:
17640: myoskin piirien ja yksityisten yllä:pitä:mille alakansakouluille
17641: jaettavaksi opettajille kalliinajan palkanlisäyksenä. Näihin-
17642: kin tarkoituksiin tule-e esit·etty määräraha näJhtävästi riittä-
17643: mään.
17644: 21. MääräroJ~a maalaiskansakoulujen oppilasasuntolain
17645: ylläpitämt:seksi. Valiokunnassa on, sen käsitellessä kysy-
17646: mystä, mitenkä parhaiten olisi edistettävä kaukana asuvain
17647: oppilaiden koulunkäyntiä, 1huomautettu, että! oppilasasuntolat
17648: eivät ikaikkia!lh ole osoitautuneet tarkoitustaan vastaaviksi,
17649: .ia on Valiokunnm;:sa t·ehty sellain·en rhdotm;, ·että kunnat tai
17650: koulucpiirit kus·tantaisiva t kauempana asuvien oppilaiden kyy-
17651: dityksen koulun ja kodin ·väli:llä, saatden avustusta valtion
17652: varoista, mitä varten nyt puheenaolevaa määrärahaa olisi li-
17653: sättävä. Kun kysymys ·kuitenkin on ollut selvityksen tar-
17654: peessa, ei Valiokunta vielä kuluvan 'vuotta varten ole tahto-
17655: nut ehdottaa märärahan 1isää:mrstä, etenkin kun sii'hen on
17656: tilaisuus enF!i vuoden rahasääntöä laaditlfmssa, jos sihi on
17657: flnnätetty sa·ruda riittävää selvittelyä sanotuHe ehdotukselle.
17658: Määräraha tulisi siten 30,000 ma1~karksi, josta osa voitaisiin
17659: käyttää edellä'Viitatun kyydityksen avustamiseksi.
17660: 2'2. Määräraha kansanopistojen _ia emäntäkoul:__ujen avus-
17661: tamiseksi ja apurahoiksi näiden opistojen vähiivawaisille
17662: _, oppilaille sekä niiden opettajain kalliinajanpalkanlisäykseksi.
17663: Kun tähän 640,000 markaksi ehdotettuun miiärärahrtan sisäl-
17664: tyvät kansanopistojen .ia cmäntäkouluje111 vähävaraisille
17665: oppilaille annetta<vat avustukset ja myöskin näiden koulujen
17666: opettajille ehdot·ettua k31lliina'jan lisäystä 100,000 mark!Jraa,
17667: on Valiokunta tehnyt täydentä,vän lisä;vksen määrärahan
17668: n~imikkeeseen.
17669: 2'3. Määräraha kansanopistojen ja emäntäkoulujen 1-akcn-
17670: nnsavuksi. Valiokunnassa on kyllä huomautettu. ~ttä ny-
17671: kyis-enä rahanrunsauden aikana kan:sanopistot helposti voisi-
17672: vat lainoja ottamal1a järjestää rakennusvelkansa se'kä uudet
17673: rak;ennusyrit;y'ks~ensii, mutta Valiohmt8 ri kuitenkaan ole
17674: tahrtfmut vä:hentää ·ehdotettua 200,000 markan määrää. Valio-
17675: ·kunta on kuitenkin sitä mi.eltä, että ·ennenkuin, määrärahaa
17676: tähän tarkoitukseen vastedes myönnetään, täysi selvitys on
17677: Kansanopetusmäärärahat.
17678:
17679: hankittava :kansanopistojen ,ta:loudellisesta asemasta Ja var-
17680: sinkin niiden rakennusveloista.
17681: 214. Määräraha työväenopistojen avustamiseksi. Senaatin
17682: tähän tar1wirtukseen esittäJmä mää,r:äraha on ikoviu niukka,,
17683: Mutta kun vuosi on jo pitkälle 'kulunut, joten perustettaville
17684: uusille työväenopistoiHe ei ,saata tänä vuonna suuria summia
17685: mennä, niin Valiokunta py;ytää kunnioittaeru •ehdottaa, etUi
17686: Eduskunta korottaisi vuodeksi 1917 tämän määmärahan sa-
17687: ma·ksi, miksi Eduskunta sen jo vuodelksi 1915 määrätsi, eli
17688: 50,000 markaks·i, jotta entisten sää,nnö.sten mukaisia valtio-
17689: apuja saatettai,~iin jonkun verran 1korottaa ja ·työväeruopisto-
17690: jen opettajat voisivat siten saada 'toisin paikoin hyvinkin tar-
17691: peellisia kalliinajan palkanlisäyksiä.
17692:
17693:
17694:
17695: Valiokunnan ehdotuksen mukaisesti nousisivat myönn>et-
17696: tävä{ määrärahat 15,780,000 markasta esityksessä 18,200,000
17697: markaJksi, mistä 13,42r5,000 markkaa on arvio- .ia 4,775,000
17698: marlclraa rajattornia siirtomäärärahoja.
17699: Ehdotetut määrärahat jakautuvat st:mraavasti:
17700:
17701: Kunnille ·koulukustannu'ksia varten ... . 2,100,000 mavktkaa
17702: Opetta.jist·on hyväksi ............... . 10,925,000 "
17703: Oppilaiden avustukseksi ........... . 2,130,000 "
17704: Kansakoulurakennuksiin ........... . 2,000,000 "
17705: Kansanopistoille ja. emäntäkouluille .. 840,00.0 "
17706: Kirja.stoja varten ................. . 155,000 ,
17707: Työväenopi~toi;lle ....•............. 50,000 "
17708:
17709: Opettajien osalle tu'lisi 60 %' OP'Pilaille 12ro'
17710: rakennus-
17711: avustukseksi 11 % ja muihin tarkoituksiin 17 %koko myön-
17712: nettävä;stä mäiiräR,tä.
17713: 8 1917 II Vp.- V. 'M.. -Bsit)lt N:o 1'7.
17714:
17715: Edelläesitetyn nojalla Valiokunta kunnioittnen ehdottaa
17716: Erluskunnan päätettäväksi,
17717:
17718: että kansanopetusta V(jl,rten vuodeks-i 1917 080·
17719: tetaan seumavat määrärahat:
17720:
17721: 1. Apumaksu :kaupunkien lmnsakonlulai-
17722: toksia va:rten (arviomääräraha) . . . . . . 1,700,000:- ·
17723: 2. Apumaksu maalaiskansakoulujen varsi-
17724: nais-en opettaji·ston palkkaamiseen (ar-
17725: vio:rnääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4;450,000: -
17726: 3. Määräraha maalaiskansakoulujen varsi-
17727: naisen opettajis·ton pallkankorotuksiin.
17728: (arviomääräraha) ................. ·. 1,500,000:-
17729: 4. Määräraha maalaiskansakoulujen varsi-
17730: naisen. opettajiston kalliinajan palkan-
17731: iisäyksiin (arviomääräraha).......... 4,290,000:-
17732: 5. Apuraha, opettajien ja opettajattarien
17733: palkkaamiseksi mies- ja nais'käsitöiden
17734: opetusta vart-en (arviomääräraha) . . . . 320,000:-
17735: 6. Määräraha maalaiskansakou1uj·en varsi-
17736: naisen op•ettajist•on ~läkk-eiksi (arvio-
17737: mäli:räraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210,000:-
17738: 7. Apuma-ksu 'kaupunkikansa:koulujen
17739: operttajiston Bläkkeiksi (arviomäärä-
17740: raha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55,000:-
17741: 8. Määräraha sairaiden kalllsakonlunopet-
17742: ,tajien- ja -opettaja<ttari'811J avustamiseksi
17743: (rajaton siirtomääräraha)............ 100,000:-
17744: 9. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi-
17745: tyÖhuoneustojen rakentamiseksimaalais-
17746: kuntiin (rajaton siirtomäärära•ha) . . . . 2,000,000:-
17747: 10. Määrära·ha kir'jastoja varten maalais-
17748: kansakoulujen se1kä alakansakoulujen ja
17749: lki·ertokouJuj.en opettajille ja opcl.tajatta-
17750: rille (rajaton siirtomäiäräralha) . . . . . . . . 30,000: -
17751: Kansanopetusmäärä•·allat.
17752:
17753: 11. Mää.räraha maalaiskan:sakoulujen jatko-
17754: kursseja vart·en (rajaton siirtomäärä-
17755: raha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150,000:-
17756: 12. (Poist.)
17757: 13. Määräraha 'havainto- y. m. opetusväli-
17758: neiden hankkimiseksi maalaiskansakou-
17759: lui'hin (rajaton siirtomäärära•ha) . . . . . . 150,000:-
17760: 14. Apumaksu koul utarpeiden ostoon maa-
17761: 1
17762:
17763:
17764:
17765: laiskansakoulujen oppilaille (arvio-
17766: määräraJla) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500,000:-
17767: 15. Määräraha 1kesävirkistyksen toimittami-
17768: seksi 'kesäsiirtoloissa varaHomiHe, etu-
17769: päässä sairaille ja heikoille kansa-
17770: koululapsille (rajaton siirtomääräraha) 75,000:-
17771: l6. Määräraha kansanlastenta.rhain kannat-
17772: .tarniseksi (rajaton siirtomääräraha) . . 200,000: -
17773: 17. Määrära:ha köyhien kansakoululasten
17774: ravinto- ja vaatetusavuksi (rajaton
17775: siirtomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,000,000:-
17776: 18. Määräraha maalaiskuntien ylläpitämien
17777: alakansakoulujen avustarniseksi (arvio-
17778: määräraha) ..................... . 400,000:-
17779: 19. Määräraha maalaiskansakoulujen oppi-
17780: laskirjastojen avustamiseksi (rajaton
17781: siirtomäärärailla) ................. . .50,000: ---
17782: 20. Määräraha maalaiskansakoulujen oppi-
17783: lwskasvitarhain avustarniseksi (rajaton
17784: siirtomäärära-ha) ................. . 25,000:-
17785: 21. Määräraha maalaiskansakoulujen oppi-
17786: lasasuntolain ylläpitämis€ksi (rajaton
17787: siirtomääräraha) ... , ............. . 30,000:-
17788: 22. Määräraha kansanopistojen ja emäntä-
17789: koulujen' avustamiseksi ja apztrahoiksi
17790: näiden opistojen vähävaraisille oppilaille
17791: sekii niiden opettajain kalliinajan pol-
17792: kanlisäykseksi (rajaton siirtomäärä-
17793: rahn) ........................... . (j4.0,000:-
17794: 10 1917 II Vp.- V.lU.- Esitys ,N:o 17.
17795:
17796: 230 Määrära:ha kansanopistoj,en ja emäntä-
17797: koulujen rakennThsavuksi (rajaton siirto-
17798: määräraha) 0. 0. 0 •••••••••••••••• 0 200,000:--
17799: 240 Määräraha työväenopistojen avustami-
17800: seksi (ra~aton siirtomääräraha) 0 0 0 0 0 0 50/JOO:----
17801: 250 Määräraha kansanJkirja,stojen avustami-
17802: seksi (rajaton siirtomääräraha) . . . . . . 75,000:-
17803: --------------------------
17804: Yhteensä Smk 18,200,000:-
17805:
17806: Helsingissä, 14 päivänä joulukuuta 1917.
17807:
17808:
17809:
17810: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
17811: GylliTIIg, jäsenet Ahmavaara, Björk (osittain), R. Furu-
17812: hjelm (osittain), Haapanen, Hurmevaara, E. Huttunen, Ko
17813: Ro Häkkinen, Kairamo, Kirves, J. Kohonen, Koron, Lah-
17814: densuo, Lehokas (osittain), Luopajärvi, Nevanlinna (osit-
17815: tain), Paasonen, Puumala, Raitanen, Saarikivi ja varajäsen
17816: S. Häkkinen sekä osi~tain varajäsenet Arffman. Jalonen,
17817: Kotila, Ottelin, Paavolainen, Suutala ja Vuokoski.
17818:
17819:
17820:
17821:
17822: Hel'lingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 19170
17823: 19H II Vp.- I<Jdusk: vast.- Esitys N:o 17.
17824:
17825:
17826:
17827:
17828: Suomen Eduskunnan Tastaus
17829: Hallituksen esitykseen varojen osottamisesta
17830: kansanopetusta varten vuodeksi 1917.
17831:
17832: Eduskunnalle on annettu Hallitul;sen esitys vnrojen osot-
17833: tamisesta kansanopetusta varten vuodeksi 1917, .ia on Edus-
17834: kunta ottanut tämän esityksen käsitelläkseeri samalla tavalla
17835: kuin Valtiopäiväjärjestys säätää kFisarin ja suuriruMinaan
17836: esityksistä.
17837:
17838: Esitystä käsitellessään Eduskunta on kiinnittänyt huo-
17839: miota siihen, että useat Hallituksen esityksessä ehdotetut
17840: määrärahat ovat rajattomia siirtomäärärahoja. Tällaisten
17841: määrärahojen käyttöä voitiin puolustaa silloin, kun valtiopäi-
17842: vät kokoontuivat vain joka kolmas vuosi ja rahasääntö oli
17843: aina pitempää alkaa varten laadittava, mutta nyttemmin, kun
17844: eduskunta vuosittain on tilaisuudessa rahasäännön laati-
17845: maan, eivät tällaiset määrärahat enään näytä tarpeen vaati-
17846: milta. Kokemus on osottanut, että siirtomäärärahoista taval-
17847: laan syntyy rahastoja, joita asianomaiset virastot käyttele-
17848: vät ja joiden käytön \·alvonta käy sekä eduskunnalle eWi
17849: hallitukselle vaikealrsi. Eduskunta ei kuitenkaan ole vielä
17850: tällä kertaa pitä:nyt ajankohtaa sopivana ryhtyä muuttamaan
17851: tässä kohden vakaautuuutta käytäntöä, koska rahasääntö tu-
17852: lee va:hvistettavaksi aivan vuoden lopulla ja suuri osa määrä·
17853: rahöista o1ojen pakosta siirtyy seuraavaan vuoteen.
17854: Useimmat esityksessä ehdotetuista määrärahoista on
17855: Eduskunta ilman mitään huomauttamista hyväksynyt. Seu-
17856: raavien erien suhteen on Eduskunta havainnut syytä olevan
17857: erinäisiin muutoksiin .ia huomautuksiin.
17858: ~ 191711 Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 17.
17859:
17860: 4. Määräraha maal,aiskansalwu{ujen varsinaisen opetta-
17861: jiston kalliinajan palkanlisäyksiin. Kansakoulunopettajille
17862: on sytksyllä 1916 vahvistettujen määräysten mukaan kulu-
17863: vana vuonna suoritettu erinäisillä rajoituksilla, peruspalkan
17864: suuruuden mukaan, korkeammassa palkkausluokassa kal-
17865: lii:pajanlisäystä 25 markkaa ja alemmassa llalkkansluo-
17866: ka·ssa 15 markkaa kuukautta kohti. Yhä kallistuvien
17867: elantokustannusten takia tämä lisäys kuitenkin on o~ot
17868: tautunut riittämättömäksi ja siinä lnonnoksess&, joka
17869: Senaatissa oli valmistettu tämän vuoden ensimäisille
17870: valtiopäiville esityksenä annettavaksi, ehdotettiin kalliin-
17871: ajanlisäykset viime huhtikuun 1 päivästä 1ukien ilman
17872: rajoittavia määräyksiä korotettavaksi ylemmässä luokaEsa
17873: 900 markaksi ja. alemmassa luokassa 720 markaksi vuotta
17874: kohti. Asiaa valmistelevasti käsitellessään katsoi silloi-
17875: nen valtiovarainvaliokunta tariJee11iselu,i ehdottaa nämä mää-
17876: rät korotet.taviksi 1,080 ja 840 markaksi. Kun elantokustan-
17877: nusten kallistumista tämän jälkeen on <:;UUI'essa f!läärin jatku-
17878: nut, on näille valtiopäiville annetusS'a Hallituksen esityks·essä
17879: pidetty välttämättömänä korottaa kalliinaja<11lisät lukien 1
17880: päivästä viime lokakuuta ylemmässä palkkausluokassa 'oleville
17881: 1,800 markaksi ja alemmassa palkkausluokassa oleville 1,500
17882: markaksi vuodessa. Kalliinajanlisäykset tulisivat laskien vuo-
17883: den ensimäiseltä neljännekseltä yuonna 1916 vahvistettujen
17884: perusteiden, toiselta ja kolmannelta neljännekseltä viime val-
17885: tiopäiväin valtiovarainvaliokunnan ehdotuksen ja lokakuun-
17886: joulukuun ajalta nyt esitetyn lisäyksen mukaan vuonna 1917
17887: nousemaan 4,290,000 markkaan. Eduskunta on tässä koh-
17888: den hyväksynyt Hallituksen esityksen, samalla kuitenkin
17889: pitäen suotavana, että myöskin lmnriat omalta osuudeltaan
17890: vastaavassa määrässä lisäävät opettajien kalliinajanavustuk-
17891: sia. Ed1,1skunnassa on myös lausuttu, että mitä pikimmiu
17892: olisi otettava harkittavaksi kansakoulunopettajain vakinai-
17893: sen palkkauksen järjestäminen paremmalle ja heidän tärkeäii
17894: tehtäväänsä va~;taavalle kannalle.
17895: 5. Apuraha opettajien ja opettajattarien palkkaamiseksi
17896: 'rwies- ja naiskäsitöiden opetusta varten. .Esi,tyksessä( ehdok
17897: Kansanopetusmäärärahat.
17898:
17899: taan, että niiden 160,000 markan lisäksi, mitkä nykyisten
17900: perusteiden mulmnn menisivät tähän tarkoitukseen, puheena
17901: olevaa tarkoitusta varten myönnettäiråin 100 prosentin ko-
17902: rotus tämän vuoden syyslukukauden alusta luki.en, ja on
17903: tähän laskettu tarvittavan 100,000 markan lisämääräraha.
17904: Eduskunta on ottanut huomioon, että käsityönopettajain
17905: palkkaus tätänykyä on siksi huono, ettei opetusta voida saada
17906: 1yydyttävälle kanna:lle, jollei palkkaetuja iuntuvasti paran-
17907: neta. Sen vuoksi Eduslnmla on päättäny'r, että puheena ole-
17908: ville opettajille kulumassa olevan vuoden jälkimäisdtä puu-
17909: liskolta 011 myönnettävä 200 prosentin korotns. Menoerä tulee
17910: näin laskien nousemaan 320,000 markkaan \·nodelta 1917.
17911: 6. Määräraha maalaiskansakoulnjen 1Jars1:naisen opetta-
17912: .iiston eläkkeiksi, ja
17913: 7. Apu.rnaksu. kaupunkikansakoulujen opettajiston eläk-
17914: keiksi. Näillä. valtiopäivillä on tehty anomusehil.otus, että
17915: eläkkeellä olevat kansakoulunopettajat saisivat nykyisiin
17916: eläkkeisiinsä 200 prosentin suuruisen kalliinajanlisäyhen
17917: vuodelta 1917. Eduskunnassa on kiinnitetetty huomiota sii-
17918: hen hädänalaiseen asemaan, johon eläkettä nauttivat kansa-
17919: kouluno}Jettajat nykyisinä kalliina aikoina ovat joutnneei.
17920: Koska Eduskunnan mielestä tämä asia kuitenkin on ratkais-
17921: tava kRikkien valtion virkamiesten eläkkeitä koskevan k,ysy-
17922: myksen yhteydessä, ei Eduskunta ole tahtonut tätä tarkoi-
17923: tusta varten esitettyjä määrärahoja korottaa, Ynan on hyväk-
17924: synyt ne tällä kertaa muuttamattomina, ensin mainitun mäli-
17925: riirahan 210,000 ja jälkimäison 55,000 markan suuruisena.
17926: 8. Mää1·äraha sairaiden kansakoulunopettajien ja -opetta-
17927: jattarien avustarniseksi. Eduskunnassa on kiinnitetty huo-
17928: miota siihen, että jos maan kansakoulunopettajat perustaisi-
17929: vat yhteisen sairasapukassan, joka soiJivalla tavoin valtion
17930: ,·alvonnan alaisena toimien valtiolta saisi määrätyn av11stuk-
17931: sen, tämän määrärahan myöntäminen nykyisessä muodossaan
17932: kävisi tarpeettomaksi. Eduskunta on kuitenkin, vaikkakin
17933: on katsonut sanotun ehdotuksen ansait:s-evan huomiota, tällä
17934: lwrt.aa määrärahan myöntänyt entiseen tapaan käytettä-
17935: l'äksi esityksen mn kaisesti 100,000 markan suuru·isena.
17936: 4 1917 II Vp.- Edusk. vast. --Esitys N:o 17.
17937:
17938: 9. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityöhuonei;;tojen
17939: mkentamiseksi maalaiskuntiin. Vaikkakin tähän tarkoituk-
17940: seen nyt umpeenkulumassa olevan vuoden aikana on käytetty
17941: . q;rrattain vähäinen määrä tässä kosketeltuja varoja, on F:tlus-
17942: kunta kuitenkin siihen nähden, että ensi vuoden rahas<iärdö
17943: todennäköisesti tulee ainakin muutaman kuukauden viipy-
17944: mään ja kun on välttämätöntä, että uhkaavan työttömyyden
17945: takia määrärahoja heti vuoden alusta on riittävästi käytettä-
17946: vis&ä puheena olevaa tarkoitusta varten, korottannt tämän
17947: siirtomäärärahan 2,000,000 markkaan.
17948: 10. Määrä·raha kirjastoja varlen maalaiskansakmtl~tjen
17949: sekä alakansakou.lujen ja kiertokoulnjen opeUajiUe ja opetta-
17950: jattarille. Vaikka kyllä on tnnndtna, eHä tässä tarkoi-
17951: tettuja kirjastoja verrattain vähäisessä määrin käytetään,
17952: joten niiden nndelleen järjestäminen olisi otettava harkin-
17953: nan alaiseksi, ei Eduskunta. kuitenkaan ole tahtonut kieltää
17954: ehdotettua määrärahaa, vaan on hyväksynyt :<en muuttumat-
17955: tomana, 30,000 markan suuruisena.
17956: 11. Määräraha maaloiskans.akO'ul!njen jatkokursseja var-
17957: ten. Koska syyslukukauden alusta 19'17 Hallituksen päät-
17958: tämä jatkokurssipalkkioiden korotus 50 prosentilla on nyky-
17959: oloissa kovin vähäinen eikä ole riittänyt vaikuttamaan elvyt-
17960: tävästi jatkokurssi-en toimeenpanoon, katsoo Eduskunta tar-
17961: koituksenmukaiseksi hyväksyä Koulutoimen ylihallituksen
17962: esittämän 100 prosentin korotuksen.
17963: 14. Apumaksu koulutarpeiden ostoon maalaiskansakoulu-
17964: jen oppUaille. Hallitus on esittänyt tämän määrärahan
17965: 500,000 markaksi. Eduskunnassa on kyllä huomautettu.
17966: että määräraha koulutarpeiden hintojen tavattoman nml-
17967: sun takia ehkä olisi korotettava, mnt·ta kun on saatu
17968: tietää, että kysymyksessä ol<evasta määräraha!sta tänä
17969: vuonna on käytetty ainoastaan pieni osa, koska kunnat,
17970: epätietoi.sina siitä, tulisivatko kuluvaitakaan vuodelta
17971: saamaan mltion an:stusta bhlin lar1witnl\S'3Pn, ovat
17972: hyvin va.rovai,sesti koulutarpeita hankkineet, ei määrä-
17973: rahan lisääminen ole näyttän;yt tarpeelliselta, varsm-
17974: kin kun on kys,ymyksessä arviomääräraha, jota tuskin
17975: Kansanopetusmäärärahat.
17976:
17977: ehdittäisiin tänä vuonna loppuun käyttää, jos sitä lisättäi-
17978: .~iin. Hallituksen esityksessä lisäks~ ehdotetaan, .että kun-
17979: nille tuleva avustus, joka on ollut 75 prosenttia hankittujen
17980: koulutarpeiden hinnasta, määrättäisiin 50-7 5 prosentiksi,
17981: riippuen kouluja kannattavien kuntien varallisuudesta. Kun
17982: kohtuudenmukaisen asteikon asettaminen tässä suhteessa
17983: kuitenkin näyttää vaikealta, on Eduskunnan mielestä tar-
17984: koituksenmnkaisiuta edelleenkin mendellä entisellä tavalla.
17985: 16. Määräraha kansanlastentarhain kannattarniselcsi.
17986: ~::duslmuta on katsonut tarkoituksenmukaiseksi korottaa tä-
17987: män määrärahan esityksessä ehdotetusta 200,000 markan
17988: määrästä 300,000 markkaan.
17989: 17. Määt'iiraha köyhien kansakoulttnoppilaiden raminto- ja
17990: vaatetusavuksi. Koska elintanekys,Ym,Yksen yhä kärjis-
17991: tyessä truhän tarkoitukseen tarvitaan varsin suuria rahamää-
17992: riä ja kun 1918 vuoden rahasääntö ei heti ensi vuoden alussa
17993: ehdi valmistua, on Eduskunta korottanut tämän määrärahan
17994: 15·0,000 markasta 1,000,000 markkaan.
17995: 18. Määräraha maa.laiskuntien ylläpitiimien aldkansakon-
17996: lujen avnstamiseksi. Eduskunta on jo vuodeksi 1918 myön-
17997: tänyt puheena olevaan tarkoitukseen 400,000 markkaa, korot-
17998: taen ala'kansakoulujen opettajain aikaisemmin määrätyn vuo-
17999: tuisen valtiopalkan 400:stä 600:aan markkaan. Jos tämä
18000: opettajien valtioapu p;ysytetää·n vielä tänä: vuonna 400 markan
18001: suuruisena eikä .avustusta anneta kunnallisten kansakoulupii-
18002: rien tahi yksityisten ;ylläpitämille alakansa.kouluille, tuntuu
18003: esityksessä täksi vuodeksi oleva määräraha 1kovin suurelta.
18004: Tämän vähäpaikkaisen opettajaluokan toimeentulomahdolli-
18005: suudet ovat nykyisenä kalliina ·aikana kovin hnonot. Siihen
18006: nähde;:J., etteivät kunnat vielä ennätä järjestää piirien tahi
18007: ;yksityisten ylläpitämien aJakansakoulujen ottamista huos-
18008: taansa, olisi myöskin suotavaa, että näillekin kouluille tänä
18009: vuonna myönnettäisiin valtioapua, ehdolla että niissä seura-
18010: taan samanlaista opetussuunnitelmaa kuin kuntien ;ylläpitä-
18011: missä alakansakouluissa. Ottaen hu·omioon nämäkin näkö-
18012: kohdat Eduskunta on päättän~·i, että kunnallisten alakansa-
18013: konlujen opPHajille on tästä mfiärära hasta vielä maksettava
18014: 6 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:o 17.
18015:
18016: kaUiinajan palkanlisäyksenä syyslukukauden ajalta 200
18017: markkaa, ja että puheena oleva avustus myönnetään edellä
18018: mainitulla ehdolla myöskin piirien ja yksityisten ylläpitä-
18019: mille alakansakouluille jaettavaksi opettajille kalliinajan pal-
18020: kanlisäyksenä. Näihinkin iarkoituhiin tuler tämä määrä-
18021: raha nähtävästi riittämään.
18022: 21. Määräraha maala:iskan:~akm~lwjen oppilasasuntolain
18023: ylläpitämiseksi. Eduskunnassa on, käsiteltäessä kysymyst:i,
18024: miten parhaiten olisi edistettävä koulusta etäällä asuvain
18025: oppilaiden koulunkäyntiä, 'hlwma utettu, että oppilasasuntolat.
18026: eivät kaikkialla ole osottautnneet tarkoitnstaan vastaaviksi.
18027: Tämän yhteeydessä on myö;;: ollut kysymyksenalaisena, että
18028: kunnat tai konlu11iirit knstantaisivat kauempana asuvien
18029: oppilaiden k;\'Yclityksen koulun ja kodin välilHi, saaden avus-
18030: tusta valtion varoista. Tämä aiheuttaisi puheena olevan
18031: määrärahan lisäämisen. Koska kysymystä kuitenkaan ei ole
18032: tarpeeksi selvitetty, ei Eduskunta vielä kuluvaa vnotta var-
18033: ten ole tahtonut määrärahaa lwrottaa, etenkin kun siihen on
18034: tilaisuus ensi vuoden rahasääntöä laadittaessa, jos siksi on
18035: ~nnätetty saada riittävää selvittelyä sanotulle .ehdotukselle.
18036: Eduskunta on siis hyväksynyt Hallituksen esityksessä eh-
18037: dotetun määrärahan 30,000 markan suuruisena, josta osa
18038: voitaisiin kä;vttää edelläviitatnn 1\;vyrlitykRen avustamiEeksi.
18039: 22. Mäiiräraha kansanopistojen .~a e·mäntäkmdwjen avus-
18040: tamisekS'i ja apurahoiksi näiden opisto_jen viihäv(Jffait>'ille
18041: oppilaille sekä niiden opettajain kalliina:ian palkanlisäykseksi.
18042: Kun tähän 640,000 markaksi ehdotettuun määrära.haan t:isH.l-
18043: tyvät kansanopistojen ja emäntäkoulujen vähävaraisille
18044: oppilaille annettfliVat avustukset ja myöskin näiden koulujen
18045: opettajille ehdotettua kaJliinajan lisäystä 100,000 marl&.aa,
18046: on Eduskunta tehnyt täydentävän lisäyksen määrärahan
18047: nimikkeeseen.
18048: 23. Määräraha kansanop~tojen ja emäntäkoulujen raken-
18049: nusavuksi. Eduskunnassa on kyllä huomautettu, että ny-
18050: kyisenä rahanrunsauden aikana kansanopistot helposti voisi-
18051: vat lainoja ottamalla järjestää rakennusvelkansa sekä uudet
18052: rakennusyrityksensä, mutta Eduskunta ei lmitenkaan ole
18053: Kansanopetusmäärärahat. 7
18054:
18055: tahtonut vähentää ehdotettua 200,000 markan määrä~. Edus-
18056: kunta <m sitä mieltä, että ennenkuin määrärahaa tähän tar-
18057: koitukseen vastedes myönnetään, täysi selvity.s on hankittava
18058: kansanopistojen taloudellisesta asemasta ja varsinkin niiden
18059: rakennusveloista.
18060: 24. Määräraha työväenopistojen avwstamiseksi. Halli-
18061: tuksen esityksessä tähän tarkoitukseen esitetty määräraha on
18062: liian niukka. Mutta kun vuosi on jo pitkälle kulunut, joten
18063: perustettaville uusille työväenopistoille ei saata tänä 'vuonna
18064: suuria summia mennä, on Eduskunta korottanut vuodeksi
18065: 1917 tämän määrärahan samaksi, miksi EduskHnta sen jo
18066: vuodeksi 1915 määräsi, eli 50,000 markaksi, jotta entisten
18067: säännösten mukaisia valtioapuja saatettaisiin jonkun verran
18068: korottaa ja työväenopistojen opettajat voisivat siten saada
18069: toisin paikoin hyvinkin tarpeellisia kalliinajan palkanlisäyk-
18070: siä.
18071:
18072: Eduskunnan päätösten mukaisesti nousevat myönnetyt
18073: määrärahat esityksessä ehdotetusta 15,780,000 markan mää-
18074: rästä 18,300,000 markaksi, mistä 13,425,000 markkaa on
18075: arvio- ja 4,875,000 markkaa rajattornia siirtomäärärahoja.
18076: Eduskunta siis ilmoittaa päättäneensä,
18077: että määrärahat k·ansanopetusta varten vuo-
18078: deksi 1917 ovat sewraavat:
18079:
18080: 1. Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
18081: toksia varten (arviomääräraha) . . . . . . 1,700,000:--
18082: 2. Apumaksu maalaiskansakoulujen varsi-
18083: naisen opettajiston palkkaamiseen (ar-
18084: viomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,450,000: ---
18085: 3. J\'Iääräraha maalaiskansailroulujen varsi-
18086: naisen opettajiston p.al•kan·korotuksiin
18087: (arviomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,500,000:-
18088: 4. Määräraha maalaiskansakoulujen :varsi-
18089: naisen opettajiston )\:alliinajan palkan-
18090: lisäyksiir~ (arviomääräraha). . . . . . . . . . 4,290,000: --
18091: 8 1917 II Vp.- Edusk. vast. --Esitys N:o 17.
18092:
18093: 5. Ap"llraha opettajien ja opettajattarien
18094: palkkaamiseksi mies- ja naiskäsitöiden
18095: opetusta varten (arviomäiiräraha) .... 020,000:-.
18096: 6. Määräraha maalaiskansakoulujen varsi-
18097: naisen op.etta.jiston eläkkeiksi (arvio-
18098: määräraha) ...................... . 210.000: --
18099: 7. Apumaksu kaupunkikansakoulujen
18100: opettajiston eläkkeiksi (arviomäärä-
18101: raha) ........................... . 55,000:-
18102: 8. Määräraha sairaiden karusakoulunopet-
18103: tajien ja ·-opettajaHarien avustamiseksi
18104: (rajaton siirtomääräraha). . . . . . . . . . . . 100,000: ---
18105: 9. Apumabu kansakoulutalojen .ia käsi-
18106: työhuoneistoj-en rakentamiseksi maalais-
18107: kuntiin (rajaton :::iirtomääräraha) . . . . :? .00'0,000: -·
18108: ~ 10 .. Määräraha kirjastoja varten maalais-
18109: kansakoulujen sekä alakansa.koulujen ja
18110: k}ertokou1ujen opettajille ja. opettajatta-
18111: rille (rajaton siirtomäärära!ha). . . . . . . . 30.000: --
18112: 11. M~äräraha maa:lais'krmsakoulujen jatko-
18113: kursseja vart·en (rajaton siirtomäärä-
18114: raha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11)0.000: ..
18115: 12. Määräraha havainto- y. m. opetusväli-
18116: neiden hankkimiseksi maalaiskansakon-
18117: luihin (rajaton siirtomääräraha) . . . . . . 150,000:-
18118: 13. Apumaksu koulutarpeiden o~>toon maa-
18119: laiskansakoulujen oppilaille (arvio-
18120: määräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ;)00,000:-
18121: 14. Määräraha kesävirkistyksen toimittami-
18122: seksi kesäsiirtolaissa varattomiHe, etu-
18123: päässä sairaille ja heikoille kansa-
18124: koululapsille (rajaton siirtomääräraha) 75,000:- ·
18125: 15. Määräraha kansanlastentarhain kannat-
18126: filmiseksi (rajaton siirt.omääräraha) . . 300.000:-
18127: 16. Määräraha köyhien kansakoululasten
18128: ravinto- .ia vaatetusavuksi (rajaton
18129: siirtomääräraha) .. , . , ..... , ..... , . l,OQO;OOO; ···
18130: Kansanopetusmäärärahat. 9
18131:
18132: 17 0 Määräraha maalaiskuntien y lläpitämien
18133: alakansakoulujen avustamiseksi (arvio-
18134: määräraha) 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 400,000: -·
18135: 180 Määräraha maalaiskansakoulujen oppi-
18136: laskirjastojen a vustamiseksi (rajaton
18137: siirtomääräraha) 0 0 0 •• 0 • 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 50,000: ---
18138: \90 Määräraha maalaiskansakoulujen oppi-
18139: laskasvitarhain avustamiseksi (raja.ton
18140: snr ...... h a)
18141: .. t omaarara o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 25,000:--
18142: 20. Määräraha maalaiskansakoulujen oppi-
18143: lasasuntolain ylläpitämiseksi (rajaton
18144: siirtomääräraha) 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 o 30,000:.
18145: :?1. l\fääräraha kansanopistojen ja emäntä-
18146: koulujen avustamiseksi ja apurahoiksi
18147: näiden opistojen vähävaraisille oppilaille
18148: sekä niiden opettajain kalliinajan pal-
18149: kanlisäykseksi (rajaton siirtomäärä-
18150: raha) 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0. 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 •• 640,000: --
18151: 220 Määräraha kansanopistojpn ja emäntä-
18152: lmulujen rakennUtsavuksi (rajaton siirto-
18153: määräraha) o o o o o 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 200,000: ----
18154: 230 Määräraha työväenopistojen avustami-
18155: seksi (rajaton siirtomääräraha) 'o 0 0 0 0 • 50,000:
18156: 240 Määräraha kansankirjastojen avustami-
18157: seks1 (rajaton siirtomääräraha) 0 o 0 0 0 o 75,000:-
18158: --------------------------
18159: Yhteensä Smlc 18o300o000: --
18160:
18161: Helsingissä, 22 päivänä joulukuuta 1917.
18162: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918.
18163: 1917 - Toiset Valtiopäivät N:o 18.
18164:
18165:
18166:
18167:
18168: Hallituksen esitys Suomen EdnsknnaUe
18169: tnnlaakimaksun laskemisen perusteesta.
18170:
18171: Asetuksella 26 (13) päivä:ltä joulukuuta 1913 säädettiin,
18172: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, että, niinkuin sii-
18173: henkin asti, tuulaakimaksnn la•skemisen J]eru~ksi oli 1916
18174: vuoden loppuun asti vahvistettava määräiprosentti tuulaaki-
18175: maksun alaisten tavarain tullimaksusta..
18176: Samalla annettiin mainitun asetuksen p.er'usteella tarkem-
18177: mat hallinnolliset määräykset asia,sta, jotka sisälsivät muun
18178: muassa:
18179: että tuulaa'kima,ksun korkein määrä oli kolme prosenttia
18180: tuulaakiverotuksen alaisen tavaran tullimaksusta;
18181: että määräys tuulaakimaksun suorittamisesta yhtäläi-
18182: sellä prosentilla sekä maahan tuotujen että maasta vietä-
18183: vien tavarain tul'lista pysyi muuttamatta;
18184: että tämän maksun suorittaisivat yhtä suureen määrään
18185: S·ekä kaupunkien asukhat että kaikki muut, jotka meritse
18186: tahi maitse Suomenmaan ulkopuolella olevista paikkakun-
18187: nista kaupunkeihin toivat tahi sieltä veivät tullinalaisia ta-
18188: varoita.
18189: Sittemmin Senaatti asianomaisten kaupunginviranomais-
18190: ten Senaattiin toimittamain ehdotusten perusteella va;hvisti
18191: tuulaakiprosentin määrän niill.e kaupungeil'le, jotka ovat oi-
18192: keutetut nauttimaan puheenalaista etua. Prosenttimäärä jäi
18193: samaksi kuin se oli kolmivuotiskautena 1911-19'13 ja oli-
18194: vat siten va.hvistetut •prosenttimäärät: Haminrussa 3 prosent-
18195: 4914-17
18196: 2 N:o 18
18197:
18198: tia, Hangossa 2, Helsingissä 2, Iisalmessa 2, Joensuussa 2,
18199: Ka~skisissa 2, Kemissä 3, Kokkolassa 2 l;r2, Kotkassa 2, Kuo-
18200: 'Piossa 3, Loviisassa 3, M:aari,anhaminassa 2, Mikkelissä 2l;r2,
18201: Naantalissa 2, Nikolainkaupungissa 2, Oulussa 2l;r2, Pietar-
18202: saaressa 3, Porissa 2, Porvoossa 2, RaaJtessa 3, Raumalla 2,
18203: Kristiinankaupungissa 3, Savonlinnassa 3, Sortavalassa 2,
18204: Tammisaaressa 2, Torniossa 2, Turussa 2, Uudessakaarle-
18205: pyyssä 3, Uudessakaupungissa 2 ja Viipurissa 2 prosenttia.
18206: Kun edellämainittujen asetusten pätevyysaika päättyi
18207: vuoden 1916 lopussa, ruutia se sei'kka, ·ettei Eduskuntaa sa-
18208: nottuna vuonna kutsuttu kokoon, teki mahdottomaksi Edus-
18209: kunnan myötävaikutukseUa seuraav~V'ksi ajaksi jä;rjestää tuu-
18210: la:akimaksun suorittamis-en muotoa, näyttäytyi tarpeel1iseksi
18211: ryhtyä väliaikaisiin toimenpiteisiin tilai'suuden va'lmistamista
18212: varten kau:pungeil1e kesikeyttämättä nauttia hyväksensä
18213: puheenala~sta verotusoikeuttaan; ja koska kaupunkikunnat,
18214: anta.essaan heiltä vaaditut lausunnot siitä, minkä .perusteen
18215: mukaan mainittu maksu olisi laskettava vuoden 1916 pe-
18216: rästä, ovat ilman eriävää mielipidettä puoltaneet silloisen ve-
18217: lottamisperusteen pysyttämist.ä., säädettiin asetuksella 17 (4)
18218: 'Päivältä tammikuuta 1917, että tuulaakima.ksua on tänä
18219: vuonna suoritettava samojen rperusteiden mukaan, jotka oli-
18220: . vat vahvistettit yllämainituissa ars,etuksissa joulukuun 2~6 (13)
18221: päivältä 1913.
18222: Hallitus on, saattaakseosa tuulaakiverotuksen jälloon jär-
18223: jestetyksi lainmukaisella tavalla ja ottaen huomioansa kau·
18224: punkikuntien tähän verotukseen nähden lausuman edellämai-
18225: nitun toivomuksen, teettänyt ehdotuksen laiksi tuulaakimak-
18226: sun laskemisen perusteesta kuluvaksi ja kahdeksi seuraavaksi
18227: vuodeksi. Ehdotuksen mukaan tämä maksu tulisi edelleen
18228: kannettavaksi samoja perusteita noudattaen kuin nytkin.
18229: Tässä kohden ~i ole jätetty huomioonottamatta, että Edus-
18230: N:o 18 3
18231:
18232: kunta vuoden 19M valtiopäivillä on anonut esityksen anta-
18233: mista Eduskunnalle tuulaakimaksun poisiamis·esta. Eoska
18234: kuitenkaan uudistustoimeu,pidettä. Eduskunnan tarkoittamaan
18235: ·suuntaan, siihen tarpeellisten laajaperäisten esitöiden vuoksi,
18236: ei voitane missään tapauksessa lähimmässä. tulevaisuudessa
18237: ..saattaa !Xlrille, niin on tuulaakimaksua koskevain määr:äys-
18238: ten voimassaoloaika katsottu voitavan ehdottaa vahvistetta-
18239: valk·si 1919 vuoden loppuun asti.
18240: Ylempänä mainitut tuulaakimaksun suorittamisesta an-
18241: netut hallinnolliset määräykset aiotaan edelleenkin määrätä
18242: noudatettavaksi.
18243: Edellä esitetyn nojalla annetaan nyt Eduskunnan hy-
18244: väksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
18245:
18246: Laki
18247: tuulaakimaksun laskemisen perusteesta.
18248: Suomen Eduskunnan päätöks·en mukaisesti säädetään tä-
18249: ten seuraavaa :
18250: TuulaaJrimaksun laskemisen perusteeksi on, niinkuin tä-
18251: ihänkin asti, vahvistettava määräprosentti tuulaakimaksun
18252: a'laisten tavarain tullimaksusta.
18253: Suomen Senaatin asiana on antaa tark<>mpia määräyksiä
18254: asiasta.
18255: Tämä laki on voimassa 19119 vuoden loppuun asti.
18256:
18257: Helsingissä, 6 päivänä joulukuuta 1917.
18258:
18259:
18260: Suomen Senaatin päätöksen mukaan:
18261:
18262: Sisäasiaintoirnitw;ku.nnan Apulaispääll?:kkö
18263: Alexander Frey.
18264:
18265: Karl Modeen.
18266: He1singissä, Suomen Senaatin kirjapainDSSa, 1917.
18267: 1917 II Vp. - V. 11. - Esitys N:o 18.
18268:
18269:
18270:
18271:
18272: Talousvaliokunnan mietintö
18273: N:o 2 Hallituksen esityksen johdosta, joka kos-
18274: kee tuulaakimaksun laskemisen perustetta.
18275:
18276: Päätettyään, että Hallituksen esitys N :o 18 tuulaaki-
18277: maksun laskemisen perusteesta on käsiteltävä sillä tavoin,
18278: kuin Valtiopäiväjärj<estybessä on säädetty keisarin ja. suuri-
18279: ruhtin:a.an esityksistä, on Eduskunta. lähetttänyt mainitun
18280: esityksen Talousvaliokunnan valmisteltavaksi
18281:
18282:
18283:
18284: Kun hallitus vuoden 1872 valtiopäiville oli antanut esi-
18285: tyksen tuulaakimaksun määräämisperusteen muuttami&esta
18286: siten, että sanottua maksua oli suoritettava määräprosentti
18287: tuulaakimaksun alaisten tavarain tullimaksusta, hyväksyivät
18288: säädyt t.ämän suoritusperuste-en ainoastaan määräajahi. Sen
18289: . jälkeen ova.t v:altiopäivät asian uudelleen esille tullessa
18290: .. noudattaneet samaa menettelyä ja. on hallitus aina ennen
18291: määrävuosien päättymistä jättänyt valtiopäivien käsiteltä-
18292: väksi asia.a koskevan esityksen. Täten säädetyissä laeissa
18293: hallitukselle myönnetyn oikeuden nojalla. on hallitus sitten
18294: antanut lähemmäJt määräykset asiasta. ..
18295: Tuulaa.kimaksun laskemisen perusteesta. 26 päivänä
18296: joulukuuta 1913 annetun asetuksen voimassaoloaika päättyi
18297: vuoden 1916 lopussa. Kun eduskuntaa ei mainittuna vuonna
18298: kutsuttu koolle, ka·tsoi hallitus, jotta kaupungit saisivait
18299: keskeytymättä nauttia puheenalaista verotusoikeuttaan,
18300: tarp·eelliseksi määrätä ilman eduskunnan myötävaikutusta
18301: 17 päivänä tammikuuta 1917 annetulla asetuksella. tuulaaki-
18302: maksua vuonna 1917 suoritettavaksi saman perusteen
18303: mukaan, joka oli säädetty edellämainitussa, 26 päivänä
18304: 2 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 18.
18305:
18306: joulukuuta 1913 vahvistetussa 1\Setuksessa, sekä noudatta-
18307: malla niitä määräyksiä, jotka. sisältyivät sanotun asetuksen
18308: käyttämisestä annettuun hallinnolliseen asetukseen.
18309: Saattaakseen tuulaairiverotuksen jälleen järjestetyksi
18310: la~nmukaisella tavalla, on Hallitus näillä valtiopäivillä
18311: ant,anu:t Eduskunnalle esityksen laiksi timlaakimaksun
18312: lask·emisen perusteesta vuosiksi 1917, 19-1~ ja 1919. Esi-
18313: tyksessä on mainittu, että Hallitukselta ei ole jäänyt huo-
18314: mioonottamatta ·eduskunnan vuoden 1913 valtiopäivillä
18315: tekemä anomus esityksen 'antamisesta eduskunnalle tulaaki-
18316: ma.ksun poistamisesta. Koska Hallitus kuitenkin on ollut
18317: sitä mieltä, ,ettei ·eduskunnan~ ta.rkoittamaa uudistustoimen-
18318: pidettä, sitä varten tarpeellisten esitöiden vuoksi, voitane
18319: lähimmässä tulevaisuudessa saattaa perille, oh Hallitus
18320: katsonut voivansa ehdottaa., että laki våhvistettaisiin voi-
18321: massa olemaan vuoden 1919 loppuun asti.
18322: Käsitellessään esillä olevaa Hallituksen e:,itystä on Valio-
18323: kunta ollut yksimielinen siitä, että tuulaakimaksu nykyisin
18324: on vanhentunut ja sopimaton vero, joka on ensi tila.ssa saatava
18325: lakkautetuksi. Koska asian järjestäminen kuitenkin ed~l
18326: lyttää valmistelua, (}D Valiokunta luottaen siihen, että Hal•
18327: liius mahdollisimman pian S€n taimituttlllft, Jkatsönut
18328: voiva.nsa -ehdottaa HaJlituksen esityk·sessä olevan tuu-
18329: laakimaksun laskemisen perust,e-en hyväksyttäväksi. Sii-
18330: hen nähden, .että Valiokunnasta on näyttänyt mahdolliselta,
18331: että tarpeelliset eeityöt voidaan jouduttaa. niin, .että tuulaaki-
18332: m.u saataisiin lakkautetnksi jo vuoden 1919 alusta lähtien,
18333: ei~liokunta kuit'llnk:aan ole taht.onut. puoltaa lakia voimassa
18334: olevaksi pitemmälle kuin vuoden 1918 loppuun.
18335: Edellä esitetyn perusteella saa Valiokunta kunnioittaen
18336: ehdottaa,
18337: että Edwkwnta hyväksyilfi ja vahvistaisi .s&u-
18338: raavan lai'fl:
18339: Tnulaakimak:su. 3
18340:
18341: Laki
18342: tuuJaakimak:sun laskemisen perusteesta.
18343:
18344: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä-
18345: tt:'n seuraavaa:
18346:
18347: Tuulaakimaksun laskemisen perusteeksi on, niinkuin- tä-
18348: hänkin asti, vahvistettava määräprosentti tuulaakimaksun
18349: alaisten tavarain tullimabusta.
18350: Suomen Senaatin asiana on antaa tarkempia määräyksiä
18351: asiasta.
18352: Tämä laki on voimassa 1918 vuoden loppuun asti.
18353:
18354: Helsingissä, 10 päivänä tammikuuta 1918.
18355:
18356:
18357:
18358: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
18359: Peurakoski, va.rapuheenjohtaja .Sinkko, jäsenet Aromaa (osit-
18360: iain), Redberg (osittain), Heikkilä, Inborr, Kiviniemi ~osit
18361: tain), Koponen, Laine, Lohi (osittain), K. Saari, Savolainen,
18362: Takhla., Tanttu;-Tavastähti jaT. Typpö (ositain) sekä osit-
18363: tain vårajäsenet La.nkila, I-.~ehmus ja TanskaMn.
18364: 4 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 18.
18365:
18366:
18367:
18368:
18369: Vastalause.
18370: Valiokunta on ehdottnut Eduskunnan hyväksyttäväksi
18371: lain tuulaakimaksun laskemisen ·perusteesta muuten Halli-
18372: tuksen· esityhen mukaisesti, paitsi että lain voimassaoloaika
18373: kestäisi vain 1918 vuoden loppuun. Sanotun muutoksen on
18374: Valiokunta tehnyt siinä toivossa, että Eduskunnalle dä
18375: ennen jätettäisiin esitys tuulaakimaksun lakkautamises·ta.
18376: V aliakunta myöntää kuitenkin, että asia vaatii esitöitlL
18377: Koska Hallituksen esityksestä käy ilmi, ettei Hallitus ole
18378: pitänyt mahdollisena tarvittavien esitöiden pääUeeseen saat-
18379: tamista lähimpänä aikana, ja jos lisähi ottaa ·huomioon, että
18380: esitys, tullakseen ajoissa käsitellyksi, olisi jätettävä jo ku-
18381: luvan vuDden valtiopäiville, joten esitöiden suorittamiseen
18382: saattaa olla hyvinkin vähän aikaa, ei Valiokunnalla mieles-
18383: tämme ole ollut riittäivää perustetta ehdottamansa muutoks~n
18384: tekemisf:en. Näin ollen pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
18385: että eduskunta päättäisi hyväksyä ja vahvis-
18386: taa lain tuulaakimaksu11, laskemis.en penf,sfie<esta
18387: sellaisena kuin se on Hallituksen esityksessä.
18388:
18389: Helsingissä, 10 päivänä tammikuuta 1918.
18390:
18391:
18392: J. Oskari Peurakoski. E. Sinkko.
18393: A. Taottu.
18394:
18395:
18396:
18397:
18398: HBlsingissä, .Suomen Sen&atin kirjapainossa, 1918.
18399: UH7 ll Vp. -- S. V. M. -~Esitys N:o Hl.
18400:
18401:
18402:
18403:
18404: Suuren valiokunnan mietintö
18405: N :o 16 Hallituksen <•sityksen johdosta, joka
18406: koskee tuulaakimaksun laskemisen perustetta.
18407:
18408: Käsitelt;rään yllämainitun asian saa Suuri valiokunta
18409: chdott~a,
18410:
18411: että Eduskunta hyväksyisi ja vahvistaisi eh-
18412: dotuksen laiksi tuul<.~akirnaksun laskemisen pe-
18413: rusteesta sella,isena, kuin se esiintyy Talou-svalio-
18414: kunnan tästii as~asta antamassa mietinnössä N :o1
18415:
18416:
18417:
18418: 2, kuitenkin muuttamalla sen johtolnuseen näin
18419: kuuluvaksi:
18420:
18421: Suomen Eduskunnan päätöksellä (poist.) säädetään täten
18422: seuraavaa:
18423:
18424: HelsingiE>sä, 16 päiviinii tammikuuta 1918.
18425: Helsingis~ä, Suomen &n!lllltin kirjapainossa, 1918.
18426: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 18.
18427:
18428:
18429:
18430:
18431: Suomen Eduskunnan vastaus
18432: Hallituksen esitykseen tuulaakimaksun laske-
18433: misen perusteesta.
18434:
18435: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys tuulaaki-
18436: maksun laskemisen perusteesta, ja on Eduskunta päättänyt,
18437: f'ttä mainittu esitys on käsiteltävä sillä tavoin kuin Valtio-
18438: päiväjärj.estyb,essä on säädetty keisarin ja · suuriruMinaan
18439: csity ksistä.
18440:
18441: Eduskunta on katsonut, että tuulaakimaksu nykyisin on
18442: vanhentunut ja sopimaton vero, joka on ensi tilassa, saata ';a
18443: lakkautetuksi. Koska a~ian järjestäminen kuitenkin edel-
18444: lyttää valmistelua, ·on Eduskunta luottaen siihen, että Hal-
18445: litus mahdollisimman pian sen toimituttaa, katsonut voivans>l
18446: hyväksyä Hallituksen esityksessä olevan tuulaakimaksnu
18447: laskemisen perust.een. Kun Eduskunnasta on näyttänyt
18448: mahdolliselta jouduttaa tarpeellisia. esitäitä niin, että tuu-
18449: laakiruaksu saadaan lakkautetuksi jo vuoden 1919 alust.a
18450: lähtien, ei Eduskunta kuitenkaan ole tahtonut hyväksyä
18451: lakia voimas!'a oleva·ksi pitemmälle kun vuoden 1918 lop-
18452: puun.
18453: Edellä esitetyn llen:steella Eduskunta ilmoittaa,
18454: että Eduskunta oo hyväksynyt ja vakvistanut
18455: senraavan lain:
18456:
18457:
18458: Laki
18459: tuulaakimaksun laskemisen perusteesta.
18460:
18461: Suomen Eduskunnan päätöksellä säädetään täten seu-
18462: raavaa:
18463: 2 1.917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 18.
18464:
18465: Tuulaakimaksun laskemisen perusteeksi on, niinkuin tä-
18466: hänkin asti, vahvistettava määräprosentti tuulaakimaksun
18467: alaisten tavarain tullimahru;ta.
18468: Suomen Senaatin asiana on antaa tarkempia määräyksiä
18469: asiasta.
18470: Tämä laki on voimassa 1918 vuoden loppuun asti.
18471:
18472:
18473:
18474: Helsingissä, 22 päivänä tammikuuta 1918.
18475:
18476:
18477:
18478:
18479: Helsingissä, Suomen Sena,atin kirjapainossa, 1918.
18480: 1917 - Toiset V aitiopäivät N:o 19.
18481:
18482:
18483:
18484:
18485: Hallitukse_n esitys Suomen Eduskunnalle
18486: laiksi postisäästöpankista Suomessa 24 päi-
18487: vänä toukokuuta ISS6 annetun asetuksen 2
18488: §:n muuttamisesta.
18489: Postisäästöpankista Suomessa 24 päivänä toukokuuta
18490: 1886 annetun asetuksen johdatuksen mukaan ovat Valtiosää-
18491: dyt myöntyneet valtion takaaillan ja hoidettavan postisäästö-
18492: pankin perustamiseen muun muassa sillä ehdolla, ettei vuo·
18493: tuisten talletusten summa yhdessä säästöpankkikirjassa saa
18494: nousta yli 1,000 markan, ja sisältää mainitun asetuksen 2 §
18495: myöskin säännöksen tässä suhteessa.
18496: Tämä säästöönpanojen rajoitettu määrä on jo kauemman
18497: aikaa ja etenkin viime vuosina näyttäytynyt liian alhaiseksi,
18498: sillä niiden kolmenkymmenen vuoden aikana, jotka ovat ku-
18499: luneet postisäästöpankin perustamisesta, on rahan arvo mel-
18500: koisesti alennut, jota paitsi maan taloudelliset olot ovat suu-
18501: resti kehittyneet, niin ettei postisäästöpankki useinkaan voi
18502: tyydyttää edes varattomimpien kansankerrosten säålstölaito-;-
18503: tarvetta, jota varten postisäästöpankki kuitenkin etupäässä
18504: 011 perustettu.
18505:
18506: Kun postisäästöpankin aikaisempina. toimintavuosina pää-
18507: 'asiallisesti ainoastaan pienempiä rahamääriä on siihen tal-
18508: letettu, on tässä suhteessa myöhemmin tapahtunut melkoi-
18509: nen muutos. Tämän seikan selostukseksi mainittakoon,
18510: että keskimäärin oli kullakin säästökirjalla säästössä vuo-
18511: 4930-17
18512: 2 N:o 19
18513:
18514: den lopussa: vuonna 1905 97 markkaa, vuonna 1910 121
18515: markkaa, vuonna 19 15 130 markkaa ja'vuonna 1'9:16 18'1
18516: 1
18517:
18518:
18519:
18520: markkaa. Niiden säästökirjojen luku, joissa oli säästöä yli
18521: 1,000 markan, oli vuoden lopussa: vuonna 1905 927, vuonna.
18522: 19 10 1,471, vuonna 1915 2,345 ja vuönna 1916 5,005.
18523: 1
18524:
18525:
18526:
18527: Sää:stöönpanijain saa.misissa on myöskin melkoinen ke-
18528: hitys huomattavissa viime vuosina. Tämä saaminen oli vuo-
18529: den lopussa: vuonna 1905 5,204,600 markkaa, vuonna 1910
18530: 7,237 ,5·94 markkaa, vuonna 19<15 9,M0,9•78 markkaa ja
18531: vuonna 19,16 15,4 76,028 markkaa sekä huhtikuun lopussa
18532: vuonna 1917 18,411,418 markkaa.
18533: Säästöönpanijain saamiset pankissa olisivat kuitenkin
18534: huomattavasti suurempia, elleivät postisääistöpankinkonUo-
18535: ~it olisi olleet pakoitetut k1eltäytymään vastaanottamas!a
18536: suuremiJia summia kuin edellä mainittu säännös sallii. J·a
18537: ovatkin lukuisat säästöönpanija.t ja postisäästöpankinkontto-,
18538: rit etenkin paikkakunnilla, joissa ei ole muita pankkilaitok-
18539: sia, tehneet esityksiä säästöönpanojen mainitun rajamäärän
18540: korottamis·esta.
18541: Koska näin ollen olisi niin -hyvin postisäästöpankin
18542: omaksi kuin s·en tallettajain eduksi, että puheenalainen raja-
18543: määrä korotettaisiin, katsoo Hallitus suotavaksi, että nyt
18544: kysymyksessä olevat määräykset muutettaisiin siten, että
18545: säästöönpanojen summa yhdessä säästöpankkikirjassa samana
18546: kalenterivuotena ei saa nousta yli 3,000 markan, mutta koska
18547: kuitenkin runsaitten rahavarain aikoina tahi muusta syystä
18548: voisi käydä vaikeaksi varmalla tavalla tehdä korkoa kasva-
18549: viksi ne suuremmat rahamäärät, joita näin muutettujen mää-
18550: räysten mukaan voitaisiin postisäästöpankkiin tallettaa, kat-
18551: soo Hallitus tarpeelliseksi, että asetus postisäästöpankista
18552: myöskin sisältäisi Postisäästöpankinhallitukselle annetun
18553: vallan, olosuhteita harkittuaan, joksikin aikaa alentaa kor-
18554: N:·O 19 3
18555:
18556: keimman säästöönpanomäärän yhtä säästöpankkikirjaa kohti
18557: samana kalent·erivuotena 1,000 markkaan asti. Jottei vuo-
18558: sien kuluessa kovin suurta summaa saattaisi yhtä säästökir-
18559: jaa .kohti tallettaa, olisi vielä säädettävä että postisäästö-
18560: pankki ei maksa korkoa suuremmalle rahamäärälle kuin
18561: 15,000 markalle säästökirjaa kohti.
18562: Sen nojalla, mitä edellä on ·esille tuotu, saa Hallitus esit-
18563: tää Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa~an lakiehdotuksen:
18564:
18565:
18566: Laki
18567: postisäästöpankista Suomessa 24 päivänä toukokuuta
18568: 1886 annetun asetuksen 2 §:n muuttamisesta.
18569:
18570: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan
18571: Postisäästöpankista Suomessa 24 päivänä toukokuuta 1886
18572: annetun asetuksen '2 § näin kuuluvaksi:
18573:
18574: 2 §.
18575: Postisäästöpankkiin voi jokainen, kotopaikkaan katso-
18576: matta, tehdä säästöönpanoja, omalle taikka toisen nimelle, jo-
18577: kaisessa postikonttorissa ja postitoimituksessa sekä niissä
18578: postiasemissa, jotka säästöpankin konttoreiksi määrätään,
18579: siihen aikaan, kuin mainitut toimistot pidetään yleisölle
18580: avoimina postilähetysten sisäänantamista ja ulosottoa varten.
18581: Säästöönpanojen summa yhdessä säästöpankkikirjassa sa-
18582: mana kalenterivuotena ei saa nousta yli 3,000 markan; kui-
18583: tenkin on Postisäästöpankinhallituksella oikeus vallitsevia
18584: olosuhteita harkittuaan joksikin aikaa alentaa tämä rajoi-
18585: tettu rahamäärä 1,000 markkaan asti. Korkoa ei makseta
18586: suuremmiLle summille kuin 15,000 markalle säästökirjaa
18587: kohti.
18588: 4 N:o 19
18589:
18590: Säästöönpanijana pidetään sitä, jonka nimelie säästöön-
18591: pano tehdään.
18592: Säästössä olevain varain irtisanomista ·ja ulosottoo voi-
18593: daan niinikään, noudattamalla määräyksiä 8 §':ssä, toimit-
18594: taa missä hyvänsä edellämainituista postitoimistoista, vaikka
18595: säästöönpano olisikin toisessa. paikassa. tapahtunut.
18596:
18597: Helsingissä, 8 päivänä joulukuuta. 1917.
18598:
18599:
18600: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
18601:
18602: Kulkulaitosten ja yleisten töiden toimituskU~Y~,-nan
18603: Päällikkö
18604:
18605: Jalmar Castrlin.
18606:
18607:
18608:
18609:
18610: G. E. F. Albrecht.
18611:
18612:
18613:
18614:
18615: Helsingissä, S11omen Senaatin kirjapainossa, 1917.
18616: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 19.
18617:
18618:
18619:
18620:
18621: Pankkivaliokunnan mietintö
18622: N :o 1 Hallituksen esityksen johdosta, joka sisäl-
18623: tää ehdotuksen laiksi postisäästöpankista Suo-
18624: messa 24 päivänä toukokuuta 1886 annetun ase-
18625: tuksen 2 §:n muuttamisesta.
18626:
18627: Päätettyään, •että Hallituksen esitys N :o 19, sisältävä eh-
18628: d,otuksen ,laiksi postisäästöpanJrista Suomessa 24 päivänä 1ou-
18629: ko'kuuta 1886 annetun asetuksen 2 § :n muuttamisesta, ,on kä-
18630: siteltävä sinä tavoin, kuin keisarin ja suuriruMinaan esityk-
18631: sistä on säädetty, on Eduskunta lähettänyt mainitun esityk-
18632: s·en Pankkivaliokuntaan valmisteltavaksi.
18633:
18634: YHämainittua esitystä käsiteltäessä ei Pankkivaliokun-
18635: nalta ole jäänyt huomaamatta, •että ·postisäästöpankkiasetus
18636: on syntynyt hal<linnoUista tietä ja että siihen myöskin tätä
18637: ennen on tehty muutoksia hallinnollisessa. järjestyksessä.
18638: Mutta valiiosäädyt ovat aikanaan hyväksyneet ne .perusteet,
18639: jotka sanottu asetus sisältää, ja ovat niinikään tehdyistä muu-
18640: toksista kulloinkin antaneet lausuntonsa. Kun Eduskunta
18641: sitäpaitsi nimenomaan on postisäästöpankista ta:kuussa sekä
18642: valiokuntansa kautta .tarka·siaa sen hoitoa, katsoo Pankkiva-
18643: liokunta oikeaksi, että postisäästöpankkia koskeva lainsää-
18644: däntö, paitsi mitä tulee järjestysmääräyksiin, tapahtuu Val-
18645: tiopäiväjärjestyksen 57 § :n ed-ellyttämässä järjestyksessä.
18646: Mitä tulee Ha1lituksen esityksen asialliseen sisällykseen,
18647: on Pankkivaliokunta sitä mieltä, eiltä muuttuneet olosuhteet
18648: ja ennen kaikkea rahan arvon huomattava aleneminen ei vain
18649: sodan aikana, vaan sitä ennenkin, tekevät tarpeelliseksi, että
18650: vuotuisten talletusten korkein sallittu määrä yhdessä säästö-
18651: 2 1917 II Vp. - V. M. -Esitys N:o 19.
18652:
18653: pankkikirjassa korotetaan 1,000 markasta 3,000 matkkaan.
18654: Tähän nähden, ja koska Pankkivaliokunnan mielestä ·ehdo-
18655: tus muissakin kohdin on tarkoituksenmukainen, Valiokunta
18656: kunnioittaen ehdottaa, ·
18657: että Eduskunta hyväksyisi ja vahvistaisi H al-
18658: lituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen.
18659:
18660: Helsingissä, 9 päivänä tammikuuta 1918.
18661:
18662:
18663:
18664: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Schy-
18665: bergson, varapuheenjohtaja Kellos·almi ja jäsenet Arokallio
18666: (osittain), Forsten (osittain), Kaitila, Lager1öf, Lantto, Lon-
18667: kainen, Malmivaara, Waljakka (osittain) ja Välisalmi sekä
18668: varajäsenet Korhonen, Särkkä (osittain) ja Vuorimaa.
18669:
18670:
18671:
18672:
18673: Helsingissä, Suomen Seu~atin kirjapainossa, 1918.
18674: 1917 II Vp. - S. V. M.- Esitys N:o 19.
18675:
18676:
18677:
18678:
18679: Suuren valiokunnan mietintö
18680: N:o 17 Hallituksen esityksen johdosta, joka
18681: sisältää ehdotuksen laiksi postisäästöpankista
18682: Suomessa 24 päivänä toukokuuta 1886 annetun
18683: asetuksen 2 §:n muuttamisesta.
18684:
18685: Käsiteltyään yllämainitun asian saa Suuri valiokunta
18686: ehdottaa,
18687: että Eduskunta hyväksyisi ja vahvistaisi
18688: esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen, k1titenkin
18689: muuttamalla sen johtola,useen näin kuuluvaksi:
18690:
18691: Suomen Eduskunnan päätöks€llä (poist.) muutetaan
18692: Postisäästöpankista Suomessa 24 päivänä toukokuuta 1886
18693: annetun asetuksen 2 § näin kuuluvahi:
18694:
18695:
18696: Helsingissä, 16 päivänä tammikuuta 1918.
18697: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918.
18698: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 19.
18699:
18700:
18701:
18702:
18703: Suomen Eduskunnan vastaus
18704: Hallituksen esitykseen, joka sisältää ehdotuk-
18705: sen laiksi postisäästöpankista Suomessa 24
18706: päivänä toukokuuta 1886 annetun asetuksen
18707: 2 §:n muuttamisesta.
18708:
18709: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys laiksi posti-
18710: säästöpankista Suomessa 24 päivänä toukokuuta. 1886 anne-
18711: tun asetuksen 2 § :n muuttamisesta, ja on Eduskunta, jolle
18712: Pankkivaliohinta on asiasta antanut mietintönsä N :o 1, hy-
18713: väksynyt ja vahvistanut näin kuuluvan lain:
18714:
18715:
18716: Laki
18717: postisäästöpankista Suomessa 24 päivänä toukokuuta
18718: 1886 annetun asetuksen 2 §:n muuttamisesta.
18719:
18720: Suomen Eduskunnan päätöksellä muuteta.an Postisäästö-
18721: pankista Suomessa 24 päivänä toukokuuta 1886 annetun
18722: asetuksen 2 § näin kuuluvaksi:
18723: 2 §.
18724: Postisäästöpankkiin voi jokainen, kotopaikkaan katso-
18725: matta, tehdä säästöönpaiioja, omalle taikka toisen nimelle,
18726: jokaisessa postikonttorissa ja postitoimituksessa sekä niissä.
18727: postiasemissa, jotka säästöpankin konttoreiksi määrätään,
18728: siihen aikaan, kuin mainitut toimistot pidetään yleisölle
18729: avoimina postilähetysten sisäänantamista ja ulosottoa var-
18730: ten. S'äästöönpanojen summa yhdessä säästöpankkikirjassa
18731: samana kalenterivuotena ei saa nousta yli 3,000 markan;
18732: kuitenkin on Postisäästöpankinhallituksella oikeus vallitse-
18733: via olosuhteita harkittuaan joksikin aikaa alentaa tämä ra-
18734: 2 1917 II Vp. - EduU.. vast. - Esitys N :o 19.
18735:
18736: joitettu rahamäärä 1,000 markkaan asti. Korkoa ei makseta
18737: suuremmille summille kuin 15,000 markalle säästökirjaa
18738: kohti.
18739: Säästöönpanijana ])idetään sitä, jonka nimelle säästöön-
18740: pano tehdään.
18741: Säästössä olevain varain irtisanomista ja ulosottoa voi-
18742: daan niinikään, nou:dattamalla määräyks~ä 8 §:ssä, toimit-
18743: taa missä hyvänsä edellämainituista postitoimisteista, vaikka
18744: säästöG:npano olisikin toisessa paikassa tapahtnnnt.
18745:
18746:
18747:
18748: Helsingis$ä, 22 päi.vä.nä tammikuuta 1918.
18749:
18750:
18751:
18752:
18753: Hels-ingissä, Sm.>men Sena.atin kirjapainossa, 1:918.
18754: 1917 - Toiset Valtiopäivät N :o 20.
18755:
18756:
18757:
18758:
18759: llallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
18760: välittävistä säännöksistä maalaiskuntain kun-
18761: nallislain, kaupunkien kunnallislain, kansan-
18762: äänestystä tarkoittavan lain ja kunnallisen
18763: vaalilain käytäntöön saattamista varten.
18764: Se laajasuuntainen uudistus kunnallislainsäädännön alalla,
18765: jota 27 päivänä marraskuuta 1917 annetut maalaiskuntain
18766: ja kaupunkien kunnallislait, kansanäänestystä tarkoittava
18767: laki ja kunnallinen vaalilaki tietävät, vaatii- erityisiä toi-
18768: menpiteitä siirryttäes,sä tähän astisista oloista mainittujen
18769: lakien ka,utta luotuihin uusiin oloihin kunnaHIS.elämän
18770: alalla.
18771: Täihän näihden on etupää:ssä huomautettava, että vasta-
18772: mainitun vaalilain käytäntöön ottaminen edellyttää sellaisten
18773: vaaliluettelojen olemassaoloa, jotka on laadittu aivan toisten
18774: perusteiden mukaan kuin kuntain nykyiset ~vaali- ja ääni-
18775: luettelot. Kun tämä laki astui voimaan heti, kun se oli jul-
18776: kaistu, ennenkuin uusia vaåliluetteloita oli ehditty senmu-
18777: kaisesti laatia, on seuraus siitä ollut se, että niiden puut-
18778: teessa toi,staiseksi ei voida toimittaa uusia kunnallisvaaleja
18779: eikä muita toimituksia, joissa noita vaaliluetteloita olisi
18780: käytettävä, niinkuin kansanääll'estyksiä ja raastuvankokouk-
18781: sia. Uusien, erittäinkin suurissa kunnissa käytettävien vaa-
18782: liluetteloiden valmistaminen vaatii aikaa, jota vielä pitentää
18783: laissa määrätty luetteloid~n tarkastus,- ja voima.ansaattamis-
18784: meruettely kolinelia kuukaudella; ja kun vuoden 1918 tammi-
18785: !l952-17
18786: 2 N:o 20
18787:
18788: kuun 1 päivän jälestä, jolloin uusien lmnnallislakien voimas-
18789: sa.olo_a,lkaa, kuntain päätösvalta ehdottomasti pitää ol1a kuu-
18790: nanvaltuusmifsten käytettävänä, mutta mainittujen olojen
18791: vallitessa ei voida toimittaa ]mnnaneduskurrnan vaalia, missä
18792: sitä eduskuntaa ei ol·e ennen ollut, eikä tähäm a.sti toimessa. ol-
18793: leita kunnan- ja kaupung~n valtuusmiehiä vuoden lopussa
18794: vuoron mukaan, poistuvain jälkeen täydentää luvultaan pää-
18795: tösvaltaisiksi, eikä myöskään taksoitus- ja. taåastuslauta-
18796: kuntia sekä Elintarkastajia valita y. m. s., niin tämä tietäisi
18797: useiden kuukausien ajan jatkuvaa yleistä kunnallisen toimin-
18798: nan seisahdusta.
18799: Tämän estämiseksi on Hallitus katsonut asiaksensa
18800: ehdottaa väliaikaisena toimenpiteenä, ·että, -kunnes vaa-lilain
18801: mukaan tehdyt ~valiluettelot on saatu aikaan, kunnalliset
18802: vaalit olisivat toimitettavat niitä valmiina olevia vaaliluette-
18803: loja. noudattamalla, joita käytettiin viimeisissä va.ltiopäivä-
18804: miesva.aleis~Sa.. Lukuunottamatta sitä seikkaa, että alin ikä-
18805: raja valtiopäivämiesvaal·eihin osanottoa varten on korkeampi
18806: kuin ~unnallisissa vaaleissa säädetty, on kelpoisuusehtojen
18807: eroa.vaisuuksilla muuten vähän käytäinnöllistä merkitystä, ja
18808: siirtäisi siis valtiopäiväimiesvaaleja varten tehtyjen vaali-
18809: luettelojen 'paneminen lruhinnä seuraa.vien 'kunnaJlisten vaa-
18810: lien perusteeksi suurin tpiirtein ikatsottuna ratkaisevan vai-
18811: kutusvallan kunnallisiS'sa asioissa samoille kansankerrnksille
18812: kuin uudet kunnallislaitkin. Jos kohta ehdotetun järjes-
18813: telyn kautta kuntien jäsenten alimmat ikäluokat, myöskin
18814: ne heistä, jotka tähän asti ovat nauttineet täysiä kunnallisia
18815: oikeuksia, läfuim:pänä ai1kana tulisivat estetyiksi aktiivisesti
18816: ottamasta os-aa kunnallise-en elämään, tulisi kuitenkin Hal-
18817: lituksen ajatuks-en mukaan tämä haitta hyvinkin korvatuksi
18818: sen kautta, että siten se aika, joksi kuntien toiminta edellä-
18819: mainituista syistä tulisi keskeytety ksi, olenna,isesti ly henisi.
18820:
18821: ,
18822: N:o 20 3
18823: -
18824: Ajan voittamiseksi näyttää vielä olevaill tarpeellista sää-
18825: tää, että valt:Uopäivämiesvaaleissa käytetyt vaaliluettelot oli-
18826: sivat katsottavat myös nyt puheena1aista tarkoitusperää var-
18827: ten lainvoiman saaneiksi.
18828: Erinäisiä vaaleja ja muita toimituksia, joita varten uu-
18829: sissa laeis.sa on säädetty mä.äräaika, ei voida asianmu~aisten
18830: vaa1iluette1ojen puutioeen vuoksi ensi kerralla toimittaa sää-
18831: dettynä aikana. Senvuoksi näyttää tarpeelliselta myöntää
18832: Hallitukselle valta huomioonottaen esilläolevat seikat mää-
18833: rätä näiden toimitusten aika.
18834: Edelleen jätettäneen HaUitukselle .puheenalaisten lakien
18835: käytäntöön saatt·amisesta aiheutuneitten olosuhteiden järjes-
18836: täminen väliaikaisilla säännöksillä siirlymisaikaa varten.
18837: Esitetyn perusteella saa Hallitus jättää Eduskrrnnan hy-
18838: väiksyttäväksi seuraavan lakiehdotuksen:
18839:
18840:
18841:
18842: Laki,
18843: sisältävä välittävät säännökset maalaiskuntain kunnallis-
18844: lain, kaupunkien kunnallislain, kansanäänestystä tarkoit-
18845: tavan lain ja kunnallisen vaalilain käytäntöön
18846: saattamisesta.
18847:
18848: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään
18849: tät-en:
18850: Ma,rraslmun 27 päivänä 1917 annettujen maalaiskuntain
18851: kunnallislain, ·kaupunkien kunnallislain, kansanäänest.ystä
18852: tarkoitta.van lain ja kunnallisen vaalilain käytäntöön saatta-
18853: misessa· on otettava huomioon seuraavaa:
18854: Vaalit, kansanäänestys, raastuvankokous ja muu sellai-
18855: nen kunnalEnen toimitus, joka on suoritettava käyttämällä
18856: kunnallisen vaalilain määräysten mukaan tehtyä vaaliluet-
18857: 4 N:o 20
18858:
18859: teloa, toimitettakoon, kunne& sellainen vaaliluettelo ens1
18860: kerran on ehditty kunnalle tehdä, 1917 vuoden jälkimäisten
18861: valtiopäiväin vaaleissa käytetyn vaaliluettelon johdolla; ja
18862: ori tätä silloin pidettävä nyt kyseissäolevaa1kin tarkoitusperää
18863: varten lainvoiman saaneena.
18864: Suomen Senaatin tulee määrätä niiden kunnalhsten vaa-
18865: l~en aika, joita asianmukaisten vaaEluettelojen puutteen
18866: vuoksi ei tätä 8llll8n ole voitu tai toistaiseksi ei voida toimit-
18867: taa la]ssa. säädettynä määräaikama, samoin myös muuten an-
18868: taa tarpeelliset mää[äykset mainittujen lakien käytäntöön
18869: saattamisesta.
18870:
18871: Helsingissä 6 päivänä joulukuuta 1917.
18872:
18873:
18874: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
18875:
18876: Sisäasiaintoimituskunnan ApUJlaispäällikkö
18877:
18878: Alexander Frey.
18879:
18880:
18881:
18882: Karl Modeen.
18883:
18884:
18885:
18886:
18887: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
18888: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 20.
18889:
18890:
18891:
18892:
18893: L a k i- j a t a l o 11 s v a l i o k u n n a n
18894: m i e t i n t ö N:o 1 Hallituksen esityksen Job.·
18895: dosta välittä.vistä säännöksistä maalaiskuntabt
18896: kunnallislain, kaupunkien kunnallislain, kan·
18897: sanäänestystä tarkoittavan lain ja kunnallisen
18898: vaalilaiw käytäntöön saattamista varten.
18899:
18900: Eduskunta on pöytäkirjanotteella 12 päivältä joulukuuta
18901: 19,17 lä.hettänyt tämän esi,tyksen valmisteltavaksi Laki- ja
18902: ta:lousvaliokunrl:aan; ja on Valiokunta samalla >Saanut vastaan-
18903: ottaa pöytäkirjanotteen Eduskunnassa tapahtuneesta lähete-
18904: keskustelusta asiassa.
18905:
18906:
18907: Se laajasuuntainen uudistus kunnallislainsäädännön
18908: alalla, jota 27 päivänä marraskuuta 1917 annetut maalais-
18909: kuntain ja kaupunkien kunnallislait, kansanäänestystä tar-
18910: koittava laki ja kunnallinen vaalilaki tietävät, vaatii eri-
18911: tyisiä toimenpiteitä siirryttäessä tähän astisista oloista mai-
18912: nittujen lakien kautta luotuihin uusiin <Jloihin kunnalliselä-
18913: män alalla.
18914: Vastamainitun vaalilain käytäntöön ottaminen .edellyt-
18915: tää sellaisten vaaliluettelojen olemassaoloa, jotka on laadittu
18916: aivan toisten perusteiden mukaan kuin kuntain nykyiset
18917: vaali- ja ääniluettelot. Kun tämä la.ki astui voimaau heti,
18918: kun se oli julkaistu, ·ennenkuin uusia vaaliluetteloita oli
18919: ehditty senmukaisesti laatia, on seuraus siitä oll\It se, että
18920: niiden pu!Jtteessa toistaiseksi ei voida toimittaa uusia kun-
18921: nallisvaaleja eikä muita toimituksia, joissa noita vaaliluet-
18922: teloita olisi käytettävä, niinkuin kansanäänestyksiä ja raas-
18923: tuvankokouksia. Uusien, erittäinkin suurissa kunn•issa kä~·-
18924: 2 1917 II Vp.- V. l\1. --Esitys N:o 20.
18925:
18926: tettävien vaaliluetteloiden valmistaminen vaatii aikaa, jota
18927: vielä pitentää laissa määrätty lu'etteloiden tarkastus- ja voi-
18928: maansaattamismenettely kolmella kuukaudella; ja kun vuo-
18929: den 1918 tammilkuun 1 päivän jälestä, jolloin uusien kun-
18930: nallislakien voimassaolo alkaa, kuntain päMösvalta ehdotto-
18931: masti pitää olla kunnanvaltuusmiesten käytettävänä, mutta
18932: mainittujen olojen vallitessa ei voida toimittaa kunnanedus-
18933: kunnan vaalia, misE>ä sitä eduskuntaa ei ole ennen ollut, eikä
18934: tähän asti toimessa. olleita kunnan- ja kaupungin valtuus-
18935: miehiä vuoden lopussa vuoron mukaan poistuvain jälkeen
18936: täydentää luvultaan päätösvaltaisiksi, eikä myöskään tak-
18937: soitus- ja tarkastuslauta;kuntia sekä toiiintarkastajia va.Iita
18938: y. m. s, niin tämä tietäisi UE>eiden kuukausien ajan jatkuvaa
18939: yleistä kunnallisen toiminnan seisahdusta .
18940: . 'l'ämän estämiseksi on Hallitus käsiteltävänä olevassa
18941: esityksessä ehdottanut väliaikaisena toi:menpiteenä, että, kun-
18942: nes kunnallisen vaalilain mukaan tehdyt vaaliluettelot on
18943: saatu aikaan, kunnalliset va·alit, kansanäänestys, ra.astu van-
18944: kokous ja muu sellainen toimitus, joka on suoritettava käyt-
18945: tämällä sellaista vaaliluetteloa, on toimitettarva 19-17 vuoden
18946: jälkimäisben valtiopäiväin vaaleissa käytetyn vaaliluettelon
18947: johdolla.
18948:
18949:
18950: Valiokunta puolestaan ei ole voinut yhtyä Hallituksen
18951: esityksessä ehdotettuihin säännöksiin. Niitten mukaan tulisi
18952: suuri' joukko kansalaisia, joille uudet vasta vahvistetut kun-
18953: nallislait ovat vakuuttaneet äänioikeuden ja sen kautta osan-
18954: ob:m kunnan asioiden päättämiseen, jäämään suhteellisen
18955: pitkäksi ajaksi tätä oikeutta vaille. Tällainen järjestely tu-
18956: lisi varmaankin herätHimään tyytymättömyyttä laajoissa
18957: kansankerroksissa.
18958: Näin ollen on Valiokunta arvellut, että tyydyttävämpi
18959: ratkaisu olisi löydettävissä, jos väliaikaiset säännökset ra-
18960: kennettaisiin· seuraavan järjestelyn pohjalle:
18961: Kunnan asioita hoitaisivat toistaiseksi tähfinastiset kun-
18962: nan elimet. Uusien kunnallislakien mukaiset vaalit olisivat
18963: Välittävät säännökset kunnallislaeista. 3
18964:
18965: toimitettavat siten että vaaleihin.saisivat ottaa osaa myös ne
18966: 24 vuotta nuoremmat kansalaiset, jotka vaa:livuoden edelli-
18967: senä vuonna dvat täyttäneet 20 vuotta sekä muuten lähei-
18968: sesti liittyen niihin määräyksiin, joita vaalitavasta y. m.
18969: on uusissa laeissa säädetty. Valiokunta arvelee tämän voi-
18970: van tapahtua siten, että ensimäisissä vaa.leissa. käytettävän
18971: vaaliluettelon ·pohjaksi otettaisiin tammikuussa 19'18 valmis-
18972: tuva valtiollinen vaaliluettelo, jota täydentäisivät henkikir-
18973: joittajain tammikuun kuluessa laadittavat lisäluettelot niistä
18974: henkilöistä, joita mainittuihin luetteloihin ei ole otettu. Jos
18975: vrualiluettelojen tarkastamiseen, valitsijayhdistysten perusta-
18976: miseen sekä muihin vaaleja koskeviin seikkoihin nähden nou-
18977: datettruisiin uuden kunnallisen vaalilain periaatteita, ja mi-
18978: käli mahdollista lyh entäen sä.äJdettyjä J:;rJ.ääräaikoja, arvelee
18979: 1
18980:
18981:
18982: Valio'kunta, että ensimäiset vaalit voitaisiin toimittaa jo 20
18983: päivänä maalis,kuuta 1918. Täten ei tarvitsisi mitään pitem-
18984: pää pysäystä kunnan toiminnassa syntyä, kun van'hat kun-
18985: nan elimet edelleen jäisivät toimimaan, siksi kun uudet on
18986: valittu.
18987: Koska tällais·esta järjestelystä kuitenkin aiheutuisi, että
18988: kaupunkikunnissa taksoituslautakunnan vaali sekä senjoh-
18989: dosta itse taksoit~s siirtyisi pari kolme kuukautta myöhem-
18990: mäksi tavalli$ta aikaa, mistä taas saattaisi aiheutua haitalli-
18991: sia seurauksia kaupunkikootain taloudelle, olisi annettava
18992: . erityisiä säännöksiä siitä, miten taksoituslautakunnat kau-
18993: pung'eissa voitaisiin valita jo ensi vuoden tammikuun ku-
18994: luessa.
18995: Taksoitusla utakunnan jäsent.en vaali voitaisiin V aHo-
18996: kunnan miel estä toimittaa 1917 vuoden toi·sien valtiopäiväin
18997: 1
18998:
18999:
19000:
19001: vaå.leissa käytetyn vaaliluettelon johdolla. Vaali olisi tapah-
19002: tuva maistraatin toimesta äänestysa.lueittain, ja olisi niissä
19003: noudatettava suhteellista vaalitalJaa, siten että jokainen
19004: äänestäisi yh:tä montaa h·enkilöä kuin valittavia taksoitus-
19005: lauta,kuntain jäseninä on ja vaa.lilipussa ensimäisenä oleva
19006: henkilö, saisi kultakin va'li.tsijalta yhden koko äänen, toinen
19007: lJ2 ja kolmas 1/ 3 ääntä j. n. e. .
19008: 4 1917 II Vp. -V. M.- Esitys N:o 20.
19009:
19010: 'l'ässä edellä selostettui,hin näkökohtiin perustuen on Va-
19011: liokunta laatinut kokonaan uudet määräykset välittävistä
19012: säännöksistä uusien kunnallislakien ja kunnaUisen vaalilain
19013: käytäntöön ottamisesta ja liittyvät ne läheisesti uusien kun-
19014: nallio,lakien ja kunnal1isen vaalilain omaksumiin periaattei-
19015: siin. Lakiehdotuksen 8 § :n suhteen tahtoo Valiokunta erit-
19016: täin huomauttaa, että 11yyntö valitsijayhdistyksen ehdokas-
19017: listan julkaisemisesta olisi tehtävä erikseen kunnanvaltuu-
19018: tettujen ja erikseen tilintarkastajain vaalia varten. Samoin
19019: olisi vaalilippu oleva erikseen kumpaa.kin varten.
19020: ~Sen johdosta, lllitä edellä on esit-etty, Valiokunta siis
19021: ehdottaa,
19022:
19023: että Edmkwnta hyväksyisi ja vahvi;stai8i
19024: näin k'tmlruvan lakiehdotuksen:
19025:
19026:
19027:
19028: Laki
19029: sisältävä välittävät säännökset maalaisk:untain kunnallis-
19030: lain, kanptmkien kunnallislain, kansanäänestystä koske·
19031: van lain ja kunnallisen vaalilain käytäntöön saattamisesta.
19032:
19033: 'Suomen Eduskunnan päätöksellä säädetään täten:
19034:
19035: 1 §.
19036: Siihen asti kuin marraskuun 2t7 päivänä 19,17 annettu-
19037: jen maalaisknniain kunnallislain, kaupunkien kunnallislain
19038: ja. kunnallisen vaalilain edellyttämät vaalit on ehditty ensi
19039: kerran suorittaa, hoitakoot kuntain asioita ne kunnalliset eli"
19040: met, jotka sen ovat truhänkin asti tehneet. Viimeksi valittu-
19041: jen. kunnallisten toimihenkilöiden toiminta-aika kestää siksi,
19042: kunnes tämän };a,in mukaiset vaalit ovat suoritetut.
19043:
19044: 2 §.
19045: Kaupunikien ta:ksoituslautakuntain vaalit toimitettakoon
19046: viimeistäälil tammikuun kuluessa vuonna 1918 vuoden 1917
19047: Väl'ittävät säännökset kunnallisla.eista. r,.
19048:
19049: jälkimäisten valtiopäi'Väin va.aleissa käytetyn vaaliluettelon
19050: johdolla, jota on pidettä·vä kyseessäolevaa tarkoitusta varten
19051: lainvoiman saaneena.
19052: Täissä pykälässä mairuiHu vaali on pidettävä maistraatin
19053: toimesta äänestysalueittain sellaisen jaon mukaan, mikä oli
19054: voimassa 19117 .vuoden valtiollisissa vaaleissa.
19055: Taksoituslautakuntaan valitaan yhtä monta jäs·entä kuin
19056: siinä on ollut vuonna 1917. ..
19057: Kukin on oikeutettu käyttämään sellaista vaalilippua
19058: kuin ha.luaa, ja on siinä oleva yhtä monta ·nimeä kuin on
19059: valittavia taksoituslautakunnan jäseniä, mainitsemaila valit-
19060: tavan henkilön nimen ja ammatin. Vaalilippu, jossa on enem-
19061: män tai vähemmän nimiä, on hyljättäivä.
19062: Vaalin tuloksen la:skee mais.traatti ja on vaalissa nouda-
19063: tettava sellaista s.u;hteellista vaalitapaa, että ensimäisenä
19064: vaaliJi.pussa mainitun henkilön hyväksi lwsketaa1n yksi ääni,
19065: seuraavalle 1 / 2 , seuraavalle 1/ 3 , seuraavalle 1 } 4 j. n. e.; ja va-
19066: littuina on pidettävä ne 'henkilöt, jot.k.a täten ovat saaneet
19067: enimmät äänet, ;huolimatta siitä, esiintyykö heidän nimerusä
19068: yhdessä tahi useammassa vaalilipussa. Äänien sattuessa ta-
19069: san ratkaisee arpa.
19070: Vaaleista on ilmoitettava sillä tavalla kuin 27 päivänä
19071: marraskuuta 1917 annetussa kaupunkien kunnallislaissa on
19072: säädetty kunnallisis~a kuulutuksista.
19073:
19074:
19075: 3 §.
19076: Marraskuun 27 päivänä HH 7 annetun maalaiskuntain
19077: kunnallislain. 7 §:ssä mainittu kunnanvaltuutettujen vaali
19078: tapahtuu ensi kerran maaliskuun 20 päivänä 19,18 siinä. jär-
19079: jestyksessä kuin marraskuun 27 päi·vänä 19117 annetuSSia. kun-
19080: nallisessa vaaJilai•ssa lähemmin säädetään. Maalaiskuntain
19081: kunnallislain 7 § :ssä mainittu tilintarkastajain vaa;]i suori-
19082: tetaan eiiJSi kerran joulukuussa 1918 i:apahtuvain kunnaJl<.
19083: valtuutettujen vaalin yhteydessä.
19084: Marraskuun 27 päivä:nä 19117 annetun kaupunki:kuntaiiR
19085: kunnallislain 8 § :ssä sää:dett.y valtuutettujen ja tilintarka•sc
19086: 6 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 20.
19087:
19088: taljain vaali suoritetaan errsi kerran maaliskuun 20 päivänä
19089: kunnallisen vaalilain määrääimässä jär-jestyksessä.
19090:
19091:
19092: 4 §.
19093: Ensimäisiä vaaleja. toi'mittamaan valitsee maistraa.tti
19094: kaupungissa ja. kunnallislautaikunta maalla •viimeistään tam-
19095: mikuussa 19'18 kunnan vaalikelpoisista henkilöistä keskus-
19096: lautakunnan, johon k~luu puheenjohtaja ja neljä jäsentä
19097: ynnä neljä varajä.sentä, sekä, jos kunta on jaettu äänestys-
19098: alueisiin, erikseen kuta:kin äänestysaluetta varten vaalilauta-
19099: kunnan, johpn 'kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ynnä
19100: kolme varajäs·entä, ja k·estää 'heidän toimikautensa, 'kun.nes
19101: uudet lautakunnat ensi kesäikuussa on valittu.
19102: Kaupunginvaltuusto määrätköön viimeistään tammi-
19103: kuussa 1918 kuinka monta tilintarkastajaa ja heidän vara-
19104: miestään on ensimäisissä vaaleissa valittava ja päättiiiköön
19105: he~dän eroamisjäl"jestyksestään.
19106:
19107:
19108: 5 §.
19109: Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tehköön alueen
19110: vaalilautakunta ennen helmikuun 15 päivää 1918. Vaali-
19111: luetteloon on otettava vuoden 19:17 henkikirjan mukaan
19112: kaikki Ille äänestysalueella asuvat kunnan jäsenet, jotka en-
19113: nen vuoden 1918 a:lkua ovat täyttär;eet kal"s.ikymmentä
19114: vuotta. Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jollakulla
19115: luetteloon merkityllä henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se
19116: merkittävä luetteloon hänen 'nimensä kohdalle. Vaalilauta-
19117: kunta allekirj'oittakoon vaaliluettelon.
19118: 'Kaupungissa tehköön ma,istraatti tarpeellisen vaaliluette-
19119: lon kullekin äänestysalueelle.
19120: Vaaliluettelon pohjana on käytettävä sitä pohjaluetteloa,
19121: jonka henkikirjoittaja 2;0 11äivänä heinäkuuta 19(}6 annetun
19122: vaalilain 7 §:n mukaan on tammikuussa 19!18 velvollinen
19123: toimittamaan vaalilautaikunnalle. Sen lisäksi olkoon heiliki-
19124: kirjoittaja velvollinen ta:mmikuun kuluessa vuonna 1918 sää-
19125: dtlttyä maksua v&staan laatimaan ja kullekin vaalilautakun-
19126:
19127: •
19128: Välittävät säännökset kunnallislaeista. 7
19129:
19130: nalle toimittamaan lisäluettelon, johon on otettava vuoden
19131: 19:17 h€nki·kirjan mukaan kaikki wlueella asuvat €llnen vuo-
19132: den 1918 alkua 20 vuotta täyttäneet henkilöt, joita ei löydy
19133: edellä mainitussa pohjalu€ttelossa.
19134: Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä kruu-
19135: nmmimismies ja kaupunginvislkaali ovat velvolliset antamaan
19136: vaalilautakunnalle tarpe'elli:set tiedot.
19137:
19138: 6 §.
19139: Vaaliluettelon pitää helmikuun 16 päivästä-alkaen saman
19140: -...
19141: kuun 2·4 päivän loppuun asti olla, asianmukaisen valvonnan
19142: alaisena, tarkastettavaksi esille pantuna sopivas·sa pa;ikassa
19143: äänestysalueella, mistä on ti€to annettava sillä tavall!ll kuin
19144: kunnalli·sten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa.
19145:
19146: 7 §.
19147: Jos joku äänioikeutettu kunnan Jasen on jätetty pois
19148: vaaliluettelosta ja tahtoo pyytää oikaisua, tehköön sen kir-
19149: jallisesti tai suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa 25
19150: päivänä helmikuuta tai antakoon oikaisuvaatimuksensa ·kir-
19151: jallisesti sitä ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Jos
19152: joku arvelee, että toinen henkilö oikeudettomasti on vaali-
19153: luetteloon otettu ja tahtoo pyytää oikaima, on oikaisuvaati-
19154: mus tehtävä kirjallisesti viimeistään helmikuun 20 päivänä
19155: vaalilautakunnan puheenjohtajalle.
19156: Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaalii uette-
19157: loon otettu on siitä poistettava, antakoon }mheenjohtaja vii-
19158: meistään helmikuun 24 päivänä hänelle siitä tiedon, ilmoit-
19159: taen että hänellä on tilaisuus osotetussa paikassa ottaa sel-
19160: koa kirjoituksesta ja viimeistään helmikuun kuluessa antaa
19161: vaalilautakunnalle kirjallinen selit.yksensä.
19162: Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa, johon vastaan-
19163: ottajan nimi ja asuinpaikka on merkitt.y, postin kautta toimi-
19164: tettavaksi; kuitenkin on vaalilauta,kunnalla valta toimittaa
19165: se hänelle muullakin tavoin. Tiedonanto on sitä paitsi tie-
19166: doksipantava sopivaan paikkaan maalla valtuuston kokous-
19167: huoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen.
19168: 8 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 20.
19169:
19170: Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitellään ja
19171: ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa helmikuun 25
19172: päivänä.
19173: Joka ei tyydy vaalilauta.kunnan ratkaisuun, hakekoon
19174: ennen maaliskuun 7 -päivää siihen muutosta lääJnin kuver-
19175: nööriltä, jonka tulee viipymättä käE>itellä asia ja antaa pää-
19176: töksestään tieto vaalilautakunnalle, ja toimiUrukoon lauta-
19177: kunta päätöksestä tiedonannon tiedoksipanolla kuten 3 mo-
19178: '>. mentissa on säädetty.
19179: Kuvernöörin päätökseen vaalii uetteloa koskevassa asiassa
19180: näissä vaalE>issa ei .saa hakea muutoE>ta.
19181: Näin muodostunutta vaaliluetteloa lisä.luetteloineen 0111
19182: tarvittaessa käytettävä myös marras•kuun 27 päivänä 19·17
19183: annettua kansanäänestystä koskevaa lakia sovellettaessa.
19184:
19185: 8 §.
19186: Py;yntö valitsijayhdistykE>en ehdokaslistan julkaisemi-
19187: sesta ~rikseen kunnanvaltuutettujen Ja erikseen tilintarkasta-
19188: jain vaalia varten tulee asiamiehen kirjallisesti jättää kes-
19189: kuslautakunnalle näissä vaaleissa. viimeistään 28 päivänä
19190: helmikuuta ennen kello ka:htatoista päivällä kunnallisessa
19191: vaalilaissa sää:detyHä twvallru.
19192: Helmikuun 28• päivänä keskuslautakunta tarkastaa' n~
19193: hakemukSBt, jotk!l! valitsijayhdistysten puolesta ovat jätetyt,
19194: ja ryhtyy niiden johdosta. kunnallisen vaalilain määräämiin
19195: toimen-piteisiin.
19196: Maaliskuun 5 päivänä tarkastetaan ne muutokset, jotka
19197: asiamies kunnallisen vaalilain 12 § :n 1 momentissa mainitun
19198: orkeud•en nojalla on tehnyt.
19199: Keskuslautakunta kokoontuu ainakin helmikuun 28 Ja
19200: maaliskuun 5 päivänä sekä vaalin jälkeisenä päivänä.
19201:
19202: 9 §.
19203: T'ä.ssä laissa tarkoitetuissa vaaleissa valitut kunnalliset
19204: toimihenkilöt ryhtyvät toimeensa heti kun keskuslautakU!Uta
19205: on säädetyllä tavalla julistanut vaalin tuloksen.
19206: Välittävä.t säännökset kunnaJlislaeista. 9
19207:
19208: Valtuutetut kokoonkutsuu ensi kerran maalla kuntako-
19209: kouksen esimies ja kaupungissa entisen kaupunginvaltuuston
19210: puheenjohtaja kahdeksantena päivänä kutsumuksen tiedobi-
19211: panos•ta.
19212: w §.
19213: Suomen Senaatin tulee antaa ·tarpeelliset määräykset edel-
19214: lämainittujen lakien ja tämän lain käytäntöön saattamisesta.
19215:
19216: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1917.
19217:
19218:
19219:
19220: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohta:ja Alo-
19221: paeus, varwpuheendohtaja Lanne sekä jäs~met Hoikka, Anton
19222: Huotari, Härmä, Koivisto, N urmela, Paron•en, Pennanen,
19223: Salo, E. Saari, .Sa111rinen, Virrkki ja Wuoristo sekä vara-
19224: jäsenet Lehmus (osittain), Vanhala, Py'kälä ja Snellman.
19225: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
19226: 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 20.
19227:
19228:
19229:
19230:
19231: Suuren v a Ii o kunnan mietintö
19232: N:o 7 esityksen johdosta välittävistä säännök-
19233: sistä maalaiskuntain-kunnallislain, kaupunkien
19234: kunnallislain, kansanäänestystä tarkoittavan
19235: lain ja kunnallisen vaalilain käytäntöön saatta-
19236: mista varten.
19237:
19238: Suuri valiokunta saa kunnioittaen ehdottaa,
19239:
19240: että Ed?tskunta hyväksyisi puheenMle1Jatr
19241: lain Laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä N :o 1
19242: ole1Jan ehdotuksen mukaan, kuitenkin muuttaen
19243: sen 1 §:n näin kuuluvaksi:
19244:
19245: 1 §.
19246: Ne 'lmpna!lliset elimet ja toimihenkilöt, jotka ovat toi-
19247: messa silloin kuin marraskuun 27 päivänä 1917 annetut maa-
19248: laiskunta.in kunn:allislarki, kaupunkieri kunnallislaki ja kun-
19249: nallinen vaalilaki aS'tuvat voimaan, hoitakoot kuntain asioita
19250: edelleenkin siksi rkunnes marinittujen lakien nojalla toimit-et-
19251: tarvat vaalit on ehditty ensi kerran suorittaa ja valitut ovat
19252: ryhtyneet torimeensa.
19253: Valtuusto olkoon päätösva:lta.inen, jos puolet sen jä;senistä
19254: on saapuvi1la.
19255:
19256: Helsingissä, 15 päivänä joulukuuta 1917.
19257: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
19258: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 20.
19259:
19260:
19261:
19262:
19263: Suomen Eduskunnan vastaus
19264: Hallituksen esityksen johdosta välittävistä
19265: säännöksistä maalaiskuntain kunnallislain,
19266: kaupunkien kunnallislain, kansanäänestystä
19267: koskevan lain ja kunnallisen vaalilain käy·
19268: täntöön saattamista varten.
19269:
19270: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esity& välittävistä
19271: säännöksistä maalaiskuntain kunnallislain, kaupunkien kun-
19272: nallislain, kansanäänestystä koskevan lain ja kunnallisen
19273: vaalilain käytäntöön saattamista varten, ja on Eduskunta,
19274: jolle Laki- ja talousvaliokunta on asiasta antanut mietintönsä
19275: N:o 1, hyväksynyt ja vahvistanut näin kuuluvan lain:
19276:
19277:
19278: Laki
19279: sisältävä välittävät säännökset maalaiskuntain kunnallis-
19280: lain, kaupunkien kunnallislain, kansanäänestystä koske-
19281: van lain ja kunnallisen vaalilain käytäntöön saattamisesta.
19282:
19283: Suomen Eduskunnan päätöksellä säädetään täten:
19284:
19285: 1 §.
19286: Ne kunnallis•et elimet ja toimihenkilöt, jotka ovat toi-
19287: messa silloin kun marraskuun 27 päivänä 1917 annetut maa-
19288: laiskuntain kunnallislaki, kaupunkien kunnallislaki ja kun-
19289: nallinen vaalilaki astuvat voimaan, hoitakoot. kuntain asioita
19290: edelleenkin siksi kunnes mainittujen lakien nojalla toimiiet-
19291: tavat vaalit on ehditty ensi kerran suorittaa ja valitut ovat
19292: ryhtyneet toimeensa.
19293: 2 1917 II'Vp~- Edusk. vast;- Esitys N:o 20~
19294:
19295: Valtuusto olkoon päätösvaltainen, jos puolet sen jäsenistä
19296: on saapuvilla.
19297: 2 §.
19298: Kaupunkien taksoituslautakuntain vaalit toimitettakoon
19299: viimeistään tammikuun kuluessa vuonna 1918 vuoden 1917
19300: jälkimäisten valtiopäiväin vaaleissa käytetyn vaaliluettelon
19301: johdolla, jota ·on' pidettävä kyseessäolevaa tarkoitusta varten
19302: lainvoiman saaneena.
19303: Tässä pykälässä mainittu vaali on pidettävä maistraatin
19304: toimesta äänestysalueittain sellaisen jaon mukaan, mikä oli
19305: voimassa 1917 vuoden valtiollisissa vaaleissa.
19306: Taboituslauta.kuntaan valitaan yhtä monta jäs·entä kuin
19307: siinä on ollut vuonna 1917.
19308: Kukin on oikeutettu käyttämään sellaista vaalilippua
19309: kuin haluaa, ja on siinä oleva yhtä monta nimeä kuin on
19310: valittavia taksoituslauta.kunnan jäseniä, mainitsemaHa valit-
19311: tavan henkilön nimen ja a'illmatin. Vaalilippu, jossa on enem-
19312: män. tai· vähemmän nimiä, on hyljättävä.
19313: Vaalin tnloksen laskee maistraatti, ja on va;alissa nouda-
19314: tettava sellaista suhteellista vaalitapaa, että ·ensimäisenii
19315: vaalilipussa mainitun henkilön hyväksi lasketaan yksi ääni,
19316: seuraavalle 1 / 2 , seuraavalle 1 / 3 , seuraavalle 1 / 4 j. n. e.; ja va-
19317: littuina on pidettävä ne henkilöt, jotka. täten ovat saaneet
19318: enimmät äänet, huolimatta siitä, esiintyykö heidän nimensä
19319: yhd-essä tahi useamma1ssa vaalilipussa. Äänien sattuessa ta-
19320: san •ratkaisee· arpa:·
19321: Vaaleista on ilmoitettava sillä tavalla kuin 27 päivänä
19322: marraskuuta 1917 annetussa kaupunkien kunnallislaissa on
19323: säädetty kunnallisista kuulutuksista.
19324:
19325: 3 §.
19326: Marraskuun 27 päivänä 1917 annetun maalai>skuntain
19327: kunnallislain 7 § :ssä mainittu kunnanvaltuutettujen vaali
19328: tapahtuu -ensi kerran maaliskuun 20 päivänä 1918 siinä jär-
19329: jestyksessä kuin marraskuun 27 päivänä 1917 annetussa kun-
19330: ~ nallis·essa vaalilaissa lähemmin säädetään. Maalaiskuntain
19331: kunnallislain 7 §:ssä mainittu tilintarkastajain vaali suori-
19332: Välittävät säännökset kunnallislaeista. 3
19333:
19334: tetaan ensi kerran joulukuussa 1918 tapahtuvain kunnan-
19335: valtuutettujen vaalin yhteydessä.
19336: Marraskuun 27 päivänä 1917 annetun kaupunkikuntain
19337: kunnallislain 8 § :ssä säädetty valtuutettujen ja tilintar kas-
19338: tajain vaali 'Suoritetaan ensi kerran maaliskuun 20 päivänä
19339: kunnallisen vaalilain määräämä:ssä järjestyksessä.
19340:
19341: 4 §.
19342: Ensimäisiä vaaleja toimittamaan valitsee maistraatti
19343: kaupungissa ja kunnallislautakunta maalla viimeistään tam-
19344: mikuussa 1918 kunnan vaalikelpoisista henkilövstä keskus-
19345: lautakunnan, johon kuuluu puh-eenjohtaja ja neljä jäsentä
19346: ynnä neljä varajäsentä, sekä, jos kunta on jaettu äänestys-
19347: alueisiin, erikseen kutakin äänestysaluetta varten vaalilau-
19348: takunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ynnä
19349: kolme varajäsentä, ja kestää heidän toimikaut-ensa, kunnes
19350: uudet lautakunnat ensi kesäkuussa on valittu,
19351: Kaupunginvaltuusto määrätköön viimeistään tammi-
19352: . kuussa 1918, kuinka monta tilintarkastajaa ja heidän vara-
19353: miestään on ensimäisissä vaaleissa valittava, ja päättäköön
19354: heidän eroamisjärjestyksestään.
19355:
19356: 5 §.
19357: Vaaliluettelon kullekin ään-estysalueelle t·ehköön alueen
19358: vaalilautakunta ennen helmikuun 15 päivää 1918. Vaali-
19359: luetteloon on otettava vuoden 1917 henkikirjan mukaan
19360: kaikki ne äänestysalueella asuvat kunnan jäsenet, jotb en-
19361: nen vuod·en 1918 alkua ovat täyttäneet kaksikymmentä
19362: vuotta. Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jollakulla
19363: luetteloon merkityllä henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se
19364: merkittävä luetteloon hänen nimensä kohdalle. Vaalilauta-
19365: kunta allekirjoittakoon vaaliluetf.elon.
19366: Kaupungissa tehköön maist.raatti tarpeelli-sen vaaliluette-
19367: lon kullekin äänestysalueelle.
19368: Vaaliluett-elon pohjana on käytettävä sitä pohjaluetteloa,
19369: jonka henkikirjoittaja 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun
19370: vaalilain 7 § :n mukaan QU tammikuussa 1918 velvollinen
19371: 4 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:o 20.
19372:
19373: toimittamaan vaalilautakunnalle. Sen lisäksi olkoon henki-
19374: kirjoittaja velvollinen tammikuun kuluessa vuonna 1918 sää-
19375: dettyä maksua vastaan laatimaan ja kullekin vaalilautakun-
19376: nalle toimittamaan lisäluettelon, johon on otettava vuoden
19377: 1917 henkikirjan mukaan kaikki alueella asuvat ennen vuo-
19378: den 1918 alkua 20 vuotta täyttäneet henkilöt, joita ei löydy
19379: edellä mainitussa pohjaluettelossa.
19380: Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä kruu-
19381: nunnimismies ja kau']Junginviskaali ovat velvolliset antamaan
19382: vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.
19383:
19384: 6 §.
19385: Vaaliluettelon pitää helmikuun 16 päivästä alkaen saman
19386: kuun 24 päivän loppuun asti oHa, asianmukaisen valvonnan
19387: alaisena, tarkastettavaksi esille pantuna sopivassa. paika·ssa
19388: ääne:;tysalueella, mistä on tieto annettava sillä tavalla kuin
19389: kunnallisten Hmoitusten tiedoksiantamisesta. on v·oimassa.
19390:
19391: 7 §.
19392: Jos joku äänioikeutettu kunnan jä:sen on jätetty pois
19393: vaaliluettelosta ja tahtoo pyytää oikaisua, tehköön s·en kir-
19394: jallisesti ta.i suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa 25
19395: päivänä helmikuuta tai aniakoon oikaisuvaatimuksensa kir-
19396: jallisesti sitä ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Jos
19397: joku arvelee, että toinen henkilö oikeudettomasti on vaali-
19398: luetteloon otettu, ja tahtoo pyytää oikaisua, on oikaisuvaati-
19399: mus tehtävä kirjallisesti viimeistään helmikuun 20 päivänä
19400: vaalilautakunnan puheenjdhtajalle.
19401: Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaaliluette-
19402: loon otettu on siitä poistettava, antakoon puheenjohtaja vii-
19403: meistään helmikuun 24 päivänä hänelle siitä tiedon, ilmoit-
19404: taen että hänellä on tilaisuus osotetus'Sa paikassa ottaa sel-
19405: koa kirjoituksesta ja viimeistään helmikuun kuluessa antaa
19406: vaalilautakunnalle kirjallinen selityks·ensä.
19407: Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa, johon vastaan-
19408: ottajan nimi ja asuinpaikka on merkitty, postin kautta toimi-
19409: tettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla valta toimittaa
19410: Välittävät säännökset kunnallislaeista. ·5
19411:
19412: se hänelle muullakin tavoin. Tioedonanto on sitä paitsi tie-
19413: doksipantava sopivaan paikkaan maa<lla valtuuston kokous-
19414: huoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen.
19415: Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitellään ja
19416: ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa helmikuun 25
19417: päivänä.
19418: Joka oei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hakekoon
19419: ennen maaliskuun 7 päivää siihen muutosta läänin kuver-
19420: nööriltä, j·onka tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa pää-
19421: töksestään tieto vaalilautakunnalle, ja toimittakoon lauta-
19422: kunta päätöksestä tiedonannon tiedoksipanolla, kuten 3 mo-
19423: mentissa on säädetty.
19424: Kuvernöörin päätökseen vaaliluoetteloa koskevassa asiassa
19425: näis·sä vaaleissa ei saa hakea muutosta.
19426: Näin muodostunutta vaaliluetteloa lisäluettelaineen on
19427: tarvittaessa käytettävä myös marraskuun 27 päivänä 1917
19428: annettua kansanäänestystä koskevaa lakia sovellettaoessa .
19429: .
19430: 8 §.
19431: Pyyntö valitsijayhdistyksen ehd·okaslistan julkaisemi-
19432: s·esta erikseen kunnanvaltuutettujen ja erikseen tilintarkasta-
19433: jain vaalia varten tuleoe asiamiehen kirjallisesti jättää kes-
19434: kuslautakunnaUe näissä vaaleissa viimei·stään 28 päivänä
19435: helmikuuta ennen kello kahtatoista päivällä kunnallisessa
19436: vaalilaissa säädetyllä tavalla.
19437: Helmikuun 28 päivänä keskuslautakunta tarkastaa ne
19438: hak·emukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta ovat jätetyt,
19439: ja ryhtyy niiden johdosta kunnallisen vaalilain määräämiin
19440: toimenpiteisiin.
19441: Maaliskuun 5 päivänä tarkastetaan ne muutokset, jotka
19442: asiamies kunnallisen vaalilain 12 § :n 1 momentissa mainitun
19443: oikeuden nojalla on tehnyt.
19444: Keskuslautakunta kokoontuu ainakin helmikuun 28 ja
19445: maaliskuun 5 päivänä sekä vaalin jälkeisenä päivänä.
19446: 6 1917 II Vp.- Edusk. vast. -·Esitys N:o 20.
19447:
19448: 9 §.
19449: Tässä laissa tarkoitetuissa vaaleissa valitut kunnalliset
19450: toimihenkilöt ryhtyvät toimeensa heti kun keskuslautakunta
19451: on säädetyllä tavalla julistanut vaalin tuloksen.
19452: Valtuutetut kokoonkutsuu ensi kerran maalla kuntako-
19453: kouksen esimies ja kaupungissa ·entisen kaupunginvaltuuston
19454: puheenjohtaja kahdeksantena päivänä kutsumuksen tiedoksi-
19455: panosta.
19456: 10 §.
19457: Suomen Senaatin tulee antaa tarp-eelliset määräykset edel-
19458: lämainittujen lakien ja tämän lain käytäntöön saattamisesli:a.
19459:
19460:
19461:
19462: Helsingissä, 18 päivänä joulukuuta 1917.
19463:
19464:
19465:
19466: ----·
19467:
19468:
19469:
19470:
19471: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjSJpainossa, 1917.
19472: N:o 21
19473:
19474:
19475:
19476:
19477: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
19478: erinäisistä muutoksista Suomen evankelis-
19479: luterilaiselle kirkolle 6 päivänä joulukuuta
19480: 1869 annettuun kirkkolakiin.
19481: Turun kaupungissa lokakuussa 1913 koolla ollut Seitse- .
19482: mäs yleinen Kirkolliskokous on voimassaolevan kirkkolain
19483: 14 ja 455 § :n säätämässä järjestyksessä tapahtuneen aiotteen
19484: ja valmistelun jälkeen hyväksynyt eräitä muutoksia mainit-
19485: tuun lakiin sekä alistanut ne viimeksimainitussa pykälässä
19486: olevan säännöksen nojalla Hallituksen ja Eduskunnan tut-
19487: kittaviksi ja hyväksyttäviksi.
19488: Nämä muutosehdotukset on Hallitus täten tahtonut kirk-
19489: kolain 455 § :ssä olevan säännöks.en nojalla jättää Eduskun-
19490: nan päätettäviksi.
19491:
19492:
19493: Seuraavassa annetaam lyhy.t selonteko KirlkhUisk:oikouk- ~
19494: sissa kutaJkin muutosehdotusta varten esiitu10duista prerwste-
19495: luista:
19496:
19497: · I. Kysymys lukkarien ja urkurien virkateihtävien uudes-
19498: taan järjestämisestä on ollut esillä muun muassa jo ensimäi-
19499: sessä, t01s~ssa, viidennessä ja 'kuudennessa Kirkolliskokouk-
19500: sessa. Seitsemäs yleinen Kirkolliskokous ehdottaa nyt kirk-
19501: kolain 2'68, 282 ja 283 § :n poistettaviksi sekä erinäisiä muu-
19502: toksia ja lisäyksiä Kirkkolain 263, 264, 266, 267, 269, · 270,
19503: 271, 272, 279, 284, 285, 286 ja 144 § :ään. Näiden kautta
19504: tulisivat lukkarien ja urkurien velvollisuudet sekä kirkk(l-
19505: 4315--17
19506: N:o 21
19507:
19508: musiikin että lastenopetuksen alalla tarkemmin määritellyiksi
19509: samoinkuin säännökset hakukelpoisuudestakin mainittuihin
19510: virkoihin. E<lelleen sisältävät tähän ryhmään kuuluvat muu-
19511: tosehdotukset sen uudistuksen, että lukkarin tai lukkari-urku-
19512: rin virkaan voidaan yhdistää myöskin diakonintoimi (263 §).
19513: Muutos,ehdotus 144 § :ään sisältää sen, että seurakunnal-
19514: linen diakonia tulee yhdistetyksi kirkon elimistöön. Muut
19515: muutosehdotukset koskevat puheenaolevain virkain hakijain
19516: pätevyyttä, itse viranhakua, äänivaltaa lukkarin ja urkurin
19517: vaalissa j. n. e. Erityisesti on tässä kuitenkin huomautettava
19518: /- sitä periaatteellista uudistusta, että kirkkoherran virkaääni
19519: lukkarinvaalissa 'On ehdotettu poistettavaksi. Siltä varalta,
19520: ettei hakukelpoisia !hakijoita ilmaantuisi lukkarin- tai urku-
19521: rinvirkaan jossakin maaseurakunnassa, on 271 § :ään ~tettu
19522: määräyksiä; joiden mukaan asianomaisella tuomiokapitu-
19523: lilla on oikeus sää.d-etyssä järjestyksessä antaa valtakirja jol-
19524: lekin muulle toimeen sopiva.lle henkilölle.
19525:
19526:
19527:
19528: II. Kirkkolain 50 § :ssä olevaa säännöstä, että mm
19529: sanotun katkismussaarnan jälkeen on kirkossa lyhyesti kuu-
19530: lusteltava samaa kap])alett~, varsinkin siltä nuorisolta, joka
19531: viimeksi kuluneina vuosina on päästetty Herran pyhälle eh-
19532: toolliselle, ei enää voida kaikissa suihteissa pitää ajan kehi-
19533: tystä vastaavana. Katkismuskuulustelujen poisjättäminen
19534: olisi siis Kirkoliskokouksen mielestä jätettävä seurakunnan
19535: ja papiston kirkonkokouksessa tekemän päätöksen varaan
19536: sekä siinä tapauksessa että seurakunta ja papisto ovat asiassa
19537: eri mieltä asianomaisen tuomiokapitulin tutkittavaksi ja rat-
19538: kaistavahsi.
19539: N:o 21 3
19540: 1
19541: III. Nykyiseen tuo.miokapitulien asessorinvirkain täyt-,
19542: täimistapaan liittyy se epäkohta, että sama pappi voidaan
19543: pitkiksi ajoiksi, toisinaan vuosikymmeniksikin, kutsua tuo-
19544: miokapitulin jäseneksi, joten hänen varsinainen virkansa jou-
19545: tuu usein vaihtuvien viransijaisten hoidettavaksi. Epä.kohta
19546: on jo kauan ollut tunnettu ja tunnustettu, mutta aikaisem-
19547: mat esitykset epäkohidan poistamis~ksi ensimäisessä, kolman-
19548: nessa ja viidennessä Kirkolliskokouksessa eivät ole johtaneet
19549: suotuisiin tuloksiin. Vuoden 19131 Kirkolliskokous on puoles-
19550: tansa katsonut, että kosketeltu epä:kohta voidaan lopullisesti
19551: poistaa ainoastaan siten, että ·kirkkolain 386 § :ään tu-
19552: lee määräys siitä, ettei missään tapauksessa sitä, joka saman
19553: seurakunnan pappina on kaksi vaalikautta asessorina toimi-
19554: nut, enää saa, hänen siinä seurakunnassa virassa ollessaan,
19555: valita asessoriksi.
19556:
19557:
19558:
19559: IV. Vuoden 1908 Kirkolliskokous on lausunnossaan
19560: ·ehdotuksesta laiksi avioliittoon menemisestä siviiliviran-
19561: omaisen edessä puoltanut tällaista aviöliiton päättämis-
19562: muotoa valinnaisena kirkollisen vihkimisen kanssa. Vuo-
19563: den 1913 Kirkolliskokous on kirkkokäsikirjaan ottanut eri-
19564: tyisen kaavan, jonka mukaan siviiliviranomaisen edessä pää-·
19565: tetyt avioliitot ovat siunattavat. Tästä syystä on Kirkollis-
19566: kokous kirkkolain 71 § :ään päättän;yt ehdottaa mainittua
19567: uudistusta vastaavan lisäyksen.
19568:
19569:
19570:
19571:
19572: V. Kirkolliskokous on puolestansa hyväksynyt uusia
19573: säännöksiä äänioikeudesta papinvaalissa ja kirkonkokouk-
19574: sessa, papinvirkain täyttämisestä, kirkollisten maksujen
19575: 4 N:o 21
19576:
19577: maksunpalliosta Ja kannosta sekä kirkollisten tilien päättä-
19578: misestä kaltenterivuosittain kuin myöskin kirkkovaltuustojen
19579: laademmasta käytäntöönottamisesta. Sen johdQsta, että näitä
19580: asioita koskevat muutokset aiheuttavat muutoksia u.seinkin
19581: aivan samoihin pykäliin on Kirkolliskokous käytännöllisistä
19582: syistä katsonut välttämättömäksi, että kaikki nämä muutok-
19583: set käsitellään toistensa yhteydessä.
19584:
19585: Vuonna 1908 vahvistetut muutokset äänioikeudesta
19586: papinvaalissa ja kirkonkokouksessa sisältävät jo melkoi-
19587: sia rajoituksia kirkollisissa äänioikeusoloissa. Mutta kun
19588: nä~den muutostenkin voimaan astuttua vielä esimerkiksi per-
19589: heenisällä on oikeus äänestää huonekuntaansa kuuluvien hen-
19590: kil>öitten sekä pa1velijoittensa puolesta ja koska suuremmalla
19591: tai pienemmällä rahamäärällä osanottaminen kirkollisma:k-
19592: sujen suorittamiseen Qn papinvaalissa käytettävänä äänival-
19593: lan perUJsteena ristiri~dassa D.Jykyisen käsitys·kannan kanssa,
19594: ei mainittuja, äänioikeuidesta papinvaalissa ja kirkonkokouk-
19595: sessa voimassaolevia säännöksiä voida pitää tyydyttävinä. Jo
19596: vuonna 1908 koolla ollut Kirkolliskokous on kiinnittänyt
19597: huomionsa näihin ynnä muilhin tässä suhteessa vallitseviin
19598: epäkohtiin ja. antanut siitä syystä asettamansa kirkkolaki-
19599: komitean toimeksi laatia ehdotuksia näiden epäkohtien pois-
19600: tamiseksi. Pääasiassa täJmän komitean ehdotuksen mukai-
19601: sesti on vuonna 1913 KirkQlliskokous .hyväksynyt sellaisen
19602: kirkollisen äänioikeuden, 'jonka mukaan, eräillä 309 §:ssä
19603: luetelluilla rajoituksilla, kullakin ·kasteenliittonsa uudista-
19604: neella seurakunnan jäsenellä sitä lähinnä seuraavan vuoden
19605: alusta, jona hän on täyttänyt nel,jäkolmatta vuotta, on oikeus
19606: yhdellä äänell~ ottaa osaa kirkonkokouksen päätöksiin, kui-
19607: tenkin niillä lisäyksillä että äänivaltainen saa yhden lisä-
19608: äänen täytettyään neljäkymmentä vuotta ja samoin, 311 § :ssä
19609: N:o 21
19610:
19611: luetelluilla rajoituksilla, yhden lisä-äänen avioliiton perus-
19612: teella kymmenen vuoden kuluttua siitä kun avioliitto on käsi-
19613: kirjassa määrätyllä tavalla pyhitetty, minkä- lisä-äänen saa
19614: leskikin. Korkein äänimäärä, mikä äänivaltaisella voi olla,
19615: on kolme. Kirkolliskokouksen hyväksymä äänioikeus tulisi
19616: käytäntöön myöskin papin s·ekä lukkarin ja urkurin vaalissa.
19617:
19618: Osaksi seurakuntain edun kannalta, osa.ksi taas niiden
19619: haittojen poistamiseksi, joita papeilla on siitä, että joutuvat
19620: pitkäksi aikaa kiinni papinviran hakemukseen voimatta sinä
19621: aikana hakea toista virkaa, on S.eitsemäs yleinen Kirkollis-
19622: kokous hyväksynyt kirkkolain 15 luvun B) osastoon useita
19623: muutoksia, ;joiden voimaan astuttua papinvirkojen täyttämi-
19624: nen voisi tapahtua nopeammin ja yksinkertaisemmin kuin
19625: nykyään -on mahdollista. Tärkeimmät näistä muutoksista
19626: ovat n. s. kysymyspäivän poisjättäminen ja vaalipäivän
19627: siirtäminen kysymyspäivän tilalle, joten saadaan aikaan 14
19628: päivän lyhennys vaalitoimituksessa; vaalin esteetön toimit-
19629: taminen siinäkin tapaUJksessa, että ehdolle asetettu ilman
19630: laillista estettä on laiminlyönyt vaalinäJytteen suorittamisen;
19631: virkaehdotusta, vaalia tahi nimitystä virkaan koskevan vali-
19632: tusajan ly-hentäminen 60 päivästä 45 päivään, sekä mä;ä-
19633: räykset, joiden mukaan eri ääniluettelon tekeminen ja tarkas-
19634: taminen papinvaalia varten kumotaan ja ääniluetteJona
19635: käytetään erinäisillä sarekkeilla varustettua jäljennöstä
19636: kirkonkokouksen äänilnettelosta. 8eurauksena näistä muu-
19637: toksista on m. m. se, että aikaa kysyvä vaaliluettelon tarkas-
19638: taminen vaalitoimitusten yhteydessä jää pois. Itse vaalitoi~
19639: mitusta hidastuttava määräys kirkkolain 223 § :ssä suusanal-
19640: lisen valtuutuksen käyttämisestä papinvaalissa on myöskin
19641: päätetty poistettavaksi.
19642: 6 N:o 21
19643:
19644: Siihen nä.hd:en ettei äänivalta enää perustu maksuihin
19645: on Kirkolliskokous pitänyt luonnollisena. että kirkkolain
19646: 197 § :ssä mainitut sopimukset siitä, mit·en yhdistetyissä
19647: kaupunki- ja maaseurakunnissa kummankin seurakunnan on
19648: oikeus papinvaalissa äänestää, ovat lakkautettavat voimas-
19649: ia.an. Sen sijaa.n on Kirkolliskokous päättänyt viimemainit-
19650: tuun pykälään sijoitettavaksi seurakuntain jakamista vaali-
19651: piireihin koskevat määrä.ykset, josta säännös on nykyisin
19652: 215 §:n 1 kappaleessa.
19653: Vihdoin sisältyy tässä al€IDpana oleviin kirkkolain
19654: muutosehdotuksiin määräyksiä vaaliluettelo,issa esiintyvien
19655: virheellisyyksien korjaamisesta sekä säännöksiä siitä, miten
19656: on meneteltävä siinä ta:rauksessa, että neljänneksi vaalisaar-
19657: naajaksi pyydetty kysyttäessä ei kutsumubeen suostu. Näi-
19658: denkin määräysten tarkoituksena on joltduttaa papinvirkojen
19659: täyttämistä.
19660:
19661: Niihin kirkkolain säännöksiin, jotka koskevat kirkollisten
19662: mahmjen maksunpanoa ja kantaa s-ekä kirkollisten tilien
19663: päättämistä on Kirkolliskokous hyväksynyt joukon muu-
19664: toksia, joiden tarkoituksena on poistaa erinäisiä puutteelli-
19665: suuksia ja epätasaisuuksia nykyisessä kirkollisten verojen
19666: kannassa ja tilityksessä. Nämä muutokset eivät kosk·e niitä
19667: perusteita, joi·den mukaan verotus kirkollisia tarpeita varten
19668: tapahtuu ja jotka ovat vahvistetut yhteiskunnallis·en lainsää-
19669: dännön kautta. Kirkollisk'Okouksen hyväksymät uudistukset
19670: sisältävät ainoastaan välttämättömiksi katsottu.ia säännöksiä
19671: vuosittain laadittavasta tulo- ja menoarviosta, maksunpano-
19672: ja kantoluettelon låatimisesta ja tarkastamisesta sekä mää-
19673: räyksen siitä, että kirkolliset tilit ovat pää:tettävät kalenteri-
19674: vuosittain.
19675: N:o 21 7
19676:
19677: 19 päivänä lokakuuta 1908 on kirkkolakiin vahvistettu
19678: erinäisiä lisäyksiä ja muutoksra, joiden johdosta joukko siihen
19679: asti kirkonkokouksessa käsiteltäviä asioita on kaupunkiseu-
19680: rakunnassa, jossa on.väihintä.änkin kymmenentuhatta jäsentä,
19681: sekä väkiluvultaan yhtä suuressa yhdistetyssä kaupunki- ja
19682: maaseurakunnassa, sääJdetty jätettäväksi sitä varten valit-
19683: tavien kirkkovaltuusmiesten käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.
19684: Koska tämä järjestelmä on käytännössä osoittautunut sopi-
19685: vaksi, on Seitsemäs yleinen Kirkolliskokous puolestaan hy-
19686: väksynyt kirkkola,kiin tässä alempana olevat muutokset, joi-
19687: den kautta kirkkovaltuusmiesjärjestelmä ulotetaan kaikkiin
19688: seurakuntiin, joissa väkiluku nousee vähintään 'viiteentuhan-
19689: teen, mutta voidaan, asianomaisen kirkonkokouksen päätök-
19690: sen perustuksella, ottaa käytäntöön muissakin seurakunnissa.
19691:
19692:
19693:
19694: VI. Sen johdosta että kirkolla on ollut ja yhä on sellaisia
19695: tarpeita, joiden tyydyttäminen vaatii varoja, mutta joita var-
19696: ten kirkolla ei nykyään ole varoja käytettävänään, on Kir-
19697: kolliskokous yksimielisesti eMottanut kirkkolain 455, 460 ja
19698: 463 § :ään erinäisiä lisäyksiä, joiden saavutettua lain voiman
19699: kirkko saisi tarpeellisiksi katsomiansa varoja kaikille seura-
19700: kunnille y'hteisiin tarpeisiin. Oikeus vahvistaa määräyksiä
19701: näiden varojen käyttämisestä ehdotetaan kuuluvaksi Kirkol-
19702: liskokoukselle, varojen hoito Piispainkokoukselle. Lisäksi
19703: on 455 § :ssä nimenomainen määräys siitä, että varoja
19704: taksoitetaan ainoastaan kirkon omilta jäseniHä, eikä mis-
19705: sää!n tapaubessa vuosittain enempää kuin se määrä, joka
19706: kertyisi, jos kutakin edellisenä yuonna kirkonkirjoissa ollutta
19707: henkilöä knhti ka.nnettaisiin 2 penniä.
19708: 8 N:o 21
19709:
19710: Näitä ehdotuksia käsiteltäessä on huomioonotettava, että
19711: eri e!hdotukset ovat riippumattomat toisistaan, joten yhden
19712: hyväksyminen tai hylkääminen ei vaikuta toisiin.
19713: N:o 21 9
19714:
19715:
19716:
19717:
19718: 1. Ehdotus Suomen Evankelis-luterilaiselle
19719: kirkolle annetun Kirkkolain 263, 264, 266, 267,
19720: 269-272, 279, 284-286 ja 144 §:n muuttami-
19721: sesta toisin kuuluviksi sekä 268, 282 ja 283
19722: §:n poistamisesta mainitusta laista.
19723:
19724: 26·3 §.
19725: Lukkarin velvollisuus on johtaa veisuuta yhteisissä ju-
19726: malanpalveluksissa ja muissa kirkollisissa toimituksissa,
19727: joissa kirkkok,äsikirjan mukaan joko on määrätty veisatta.-
19728: vaksi tai veisuuta sopii käyttää j.a asianomainen kutsuu luk-
19729: karia sitä toimittamaan. Hänen tulee rippikoulunuorisolle
19730: opettaa koraaliveisuuta sekä muutenkin elvyttää kirkkovei-
19731: suun harrastusta ja ·edistää sen kehittämistä seurakunnas.sa
19732: toimeenpanemalla, kirkkoneuvoston hyväksymän suunnitel-
19733: man mukaan, veisuunopetusta ja veisuunharjoituksia. Missä
19734: kuoroveisuuta voidaan saada aikaan, olkoon lukkari velvolli-
19735: nen kuoroa harjoittamaan ja johtamaan.
19736: Lukkarin tulee myöskin papiston määräyksen mukaan
19737: olla apuna luku- ja kristinapintaidon opettamisessa lapsille
19738: ja r]ppikoulunuorisolle, milloin tarvitaan, sekä kuulusteluissa
19739: l ukukinkereillä.
19740: Mitä muuten lukkarin tehtäväksi hänen virkansa puolesta
19741: määrätään, tulee hänen tunnollisesti noudattaa.
19742: Jo;; lukkarinvirkaan on yhdistetty urkurin tai diakonin
19743: toimi tahi molemmat, olkoon hänen noudatettava, mitä näistä
19744: tpimista on säädetty.
19745: 10 N:o 21
19746:
19747: 264 §.
19748: Urkurin tulee urkujen soitolla säestää veisuuta yhteisissä
19749: jumalanpalveluksissa ja muissa toimituksissa, joita kirkossa
19750: pidetään, sekä olla avullisena kirkkoveisuuu kehittämisessä.
19751: Hänen tulee myöskin vastata urkujen huolellisesta hoidosta.
19752:
19753: 26·6 §.
19754: Lukkarin- tai urkurinvirkaa hakevan pitää olla hyvä-
19755: maineinen, Herran Ehtoollisella käynyt ja tunnettu kristilli-
19756: seksi elämässänsä sekä vapaa sellaisesta taudista taikka ruu-
19757: miinviasta, joka haittaa virantoimittamista taikka muuten
19758: on loukkaava;' hänen tulee olla suorittanut sellaisen koulun
19759: oppimäärä, joka, sittenkuin asianomainen tuomiokapituli on
19760: puolestaan hyvä:ksynyt koulun opetussuui:mitelman, toimii
19761: tuomiokapitulin tarkastuksen alaisena. Tämän lisäksi tulee
19762: lukkarinvirkaa hakevan olla suorittanut vähintään se oppi-
19763: määrä, joka vaaditaan kirkollisen lastenkoulun opettajalta,
19764: ellei sitä ole suoritettu lukkar.iurkurikoulussa.
19765: Urkurinvirkaan, johon lukkarinvirka ei ole yhdistett;:y·,
19766: saa ottaa naisenkin.
19767:
19768: 267 §.
19769: Kun lukkarin- tahi urkurinvirka .ioutuu aVloimeksi, tulee
19770: kirkkoherran viimeistäänkin kolmenkymmenen päivän ku-
19771: luessa sen jälkeen yhtenä sunnuntaina tahi juhlapäivänä
19772: seurakunnalle saarnastuolista ly_ettavalla ja kerta maan
19773: virallisissa sanomalehdissä julaistavalla kuulutuksella ke-
19774: hottaa halullisia hakijoita kuudenky~menen päivän kuluessa,
19775: sen päivän alusta lukien, jona kuulutus sanomalehdissä oli,
19776: itse tahi asiamiehen kautta hänelle antamaan taikka postissa
19777: lähettämään kirjallisen hakemuksensa ynnä todistukset tai·
19778: dostaan ja siitä, että hakija 26,6 § :n säännösten mukaan on
19779: N:o 21 11
19780:
19781: muutenkin hakukelpoinen, sekä, jos hän on kirkollisia vir-
19782: koja hoitanut, ·oikeaksi todistetun luettelon niistä ynnä il-
19783: moituksen kunkin viran toimittamisen ajasta ja todistuksen
19784: siitä, millä taidolla ja uutteraudella hän viimeksi hoita-
19785: maansa virkaa on toimittanut. Jos lukkarin- tai urkurin-
19786: virkaan on yhdistetty diakonin toimi, liittäköön hakija hake-
19787: mukseensa todistukset hakukelpoisuudestaan tähäinkin toi-
19788: meen. Hakemuksessa.an tulee hänen myöskin vakuuttaa,
19789: ettei ole toisen lukkarin- tai urkurinviran hah:ijana.
19790: ·,Jos hakija tahtoo suuremman taidon tai ansion nojalla
19791: saada. etuoikm{tta ehdotussijaan, liittäköön ha-kemukseensa
19792: ne todistukset, joihin hän anomuksensa perustaa.
19793:
19794: 2·69 §.
19795: Jos lukkarin- tai urkurinviran hakijan havaitaan vastoin
19796: 267 § :n mukaan antamaansa vakuutusta yhtaikaa olleen
19797: hakijana kahteen tai useampaan lukkarin- tai urkurinvir-
19798: kaan, olkoot hänen hakemuksensa mitättömät. Hakijalla,
19799: joka ei ole ehdotussijaa saanut ja joka on asianomaiselle
19800: kirkkoherralle ilmoittanut ehdollepanaan tyytyvänsä, olkoon
19801: sen jälkeen ·oikeus hakea toista virkaa.
19802: Jos vaali on toimitettu, mutta virkaannimitys ei ole ta-
19803: pahtunut kuuden kuukauden kulues~a sen jälkeen, olkoon
19804: ehdolle asetetulla oikeus hakea toista virkaa swmoilla eh-
19805: doilla ja velvollisuuksilla, kuin 182 § :n 2 momentissa papin-
19806: virkaan ehdolla olevasta on säädetty.
19807:
19808: 270 §.
19809: Heti hakuajan umpeen kuluttua ottakoon kirkkoherra ja
19810: kirkkoneuvosto, jos hakijoita on ilmoittautunut kolme tahi
19811: useampia, käsiteltäväkseen tulleet hakemukset liitekirjoineen
19812: ja asettakoon hakukelpoisista hakijoista ehdolle kolme sen
19813: 12 N:o 21
19814:
19815: mukaan kuin he ovat taitonsa ja ansionsa puolesta muita ja
19816: toisiaan etevämmät tai, heidän yhtä eteviä ollessa, virka-
19817: vuosiltaan vanhemmat, sekä kuulututtakoon ehdollepanon
19818: saarnastuolista sunnuntaina tai juhlapäivänä, ilmoittaen
19819: toisetkin hakijat. Jos hakijoita ei ole ilmoittautunut taikka
19820: heitä ei ole riittävää määrää taikka kirkkoherran ja kirkko-
19821: neuvoston harkinnan mukaan hakukelpoisia ei -ole niin monta,
19822: että täysilukuinen ehdotus voidaan tehdä, kuulutettakoon
19823: uusi kolmenkymmenen päivän hakuaika. Tämän hakuajan
19824: umpeen kuluttua tehköön kirkokherra .ia kirkkoneuvosto
19825: edellä sanotulla tavalla ehdotuks·en, huomioonottaen että: en-
19826: simäisellä hakuajalla pmoittautuneilla on etuoikeus ehdo-
19827: tussijan saantiin, ollen ehdotus ·pid·ettävä täydellisenä,
19828: vaikkei sille voida .asettaa enempää kuin yksi tahi ka;ksi ha-
19829: kukelpoista hakijaa, ja on siitä kuulutettava niinkuin edellä
19830: on sanottu. Ehdollepano-kuulutuksessa on annettava osotus,
19831: että ehdotukseen ty;ytymätön saapi kolmenkymmenen päivän
19832: kuluessa, kuuluttamisen jälkeisestä -päivälstä lukien, valittaa
19833: siitä tuomiokapituliin ja taas sen jälkeen toisten lmlmenkym~
19834: menen päivän kuluessa näyttää kirkkoherralle tuomiokapitu-
19835: lista otetulla todistuksena, että valitus todella on tehty. Jos
19836: valitus tehdään, liitettäköön siihen ehdollepanokuulutuksen
19837: jäljennös, jonka kirkkoherra on velvollinen antamaan ja oi-
19838: keaksi vahvistamaan.
19839: Ehdotusta tehtäessä lukkarin- tai urkurinvirkaan ollmon
19840: noudatettavana, mitä taidon ja ansion vaikutuksesta ehdo-
19841: tusta tehtäessä papinviran täyttämiseksi 176 § :ssä, 'Verrat-
19842: tuna 177 § :ään, on sääidetty.
19843:
19844: 271 §.
19845: Jos lukkarin- tai urkurinvirka on ollut uudestaan haetta-
19846: vaksi julistettuna .ia kirkokherra ja kirkkoneuvosto harkitse-
19847: N:o 21 13
19848:
19849: vat, ettei! yksikään ilmoittautuneista hakijoista lainmukai-
19850: sesti voi ehdolle päästä, antakoot siitä samoin tiedon ja vali-
19851: tusosotuksen, niinkuin 270 § :ssä sanotaan. Jos päätös saapi
19852: lainvoiman tahi asianomaisen vahvistuksen, kuulutettakoon
19853: uusi kolmenkymmenen .päivän hakuaika. Sama olkoon )aki,
19854: jos ei ole yhtää:n hakijaa ilmoittautunut.
19855: Jos maaJaisseurakunnan lukkarin- tai lukkariurkurin-
19856: virka on kahdesti ollut haettavaksi julistettuna eikä yhtään
19857: ha:kukelpoista ole ilmoittautunut, olkoon seurakunnalla valta
19858: tuomiokapitulilla ehdottaa virkaan otettavaksi siihen haluava
19859: kansakoulun~ tai 1astenkoulunopettaja, diakoni ta1 muu kir-
19860: kollisen lastenkoulun opettajanvirkaan vaadittavan oppi-
19861: määrän suorittanut henkilö, joka todistu'ksilla joko siitä
19862: oppilaitoksesta, jonka oppimäärän hän on suorittanut, tai
19863: lukkariurkurikoulun asianomaiselta opettajalta nä.yttää ta.i-
19864: tavansa tyydyttävästi veisata ja, minoin on kysymyksessä
19865: lukkariurkurin virka, myöskin soittaa ja hoitaa urkuja. Jos
19866: tuomiokapituli katsoo virkaa seuraavan palkan vä:häiseksi ja
19867: seurakunnan niin pieneksi tai vähävaraiseksi, ettei palkkaa
19868: seurakuntaa rasittamatta voi korottaa, antakoori ehdotetulle,
19869: jos hän muuten on hakukelpoinen, säädetyssä järjestyksessä
19870: valtakirjan.
19871: 272 §.
19872: Heti kun ehdotus on saanut lainvoiman, määrätköön
19873: kirkkoherra minä perättäin seuraavina sunnuntaina ehd·olle
19874: pantuj·en on suoritettava vaalinäytteensä sen seurakunnan
19875: kirkossa, jossa virka on avoinna, ja kutsukoon kirjallisesti
19876: kunkin ehdolla olevan määrättynä päivänä vaalinäytteensä
19877: suorittamaan sekä antakoon näytteiden suorittamisesta tiedon
19878: seurakunnalle kuulutuksella, joka on julaistava seurakunnan
19879: kirkossa neljäätoista päivää ennen ensimäistä vaalinäyte-
19880: päivää.
19881: 14 N:o 21
19882:
19883: J·os joku esteettömästi laiminlyö vaalinäytteensä, menet-
19884: täköön ::hdotussijansa.
19885:
19886: 279 §.
19887: Jos äänivaltainen tai joku niistä, j·otka ovat ehdolla, tah-
19888: too valittaa vaalipäivän toimituksesta, ilmoittakoon sen
19889: kirkkoherralle ja antakoon viimeistäänkin kolmantenakym-
19890: menentenä päivänä vaalipäivän jälkeen tuomiokapituliin
19891: valituksensa ynnä todistuksen siitä, että hän on sen kirkko-
19892: herralle ilmoittanut, sekä vaalipäivän pöytäkirjan; näyttä-
19893: köön myös kirkkoherralle ko1menkymmenen IJäivän kuluessa
19894: sen päivän jälkeen, jona valitusaika on loppunut, tuomio-
19895: ka·pitulista saadun todistuksen, että hän on valituksen tehnyt.
19896: Jos valituksessa ei ole selvästi ja tarkkaan ilmoitettu niitä
19897: asianhaaroja, joista hän tahtoo valittaa, eikä niitä todistuksia
19898: ja syitä, joihin valituksensa perustaa, jääköön valitus tehot-
19899: tomaksi.
19900: 284 §.
19901: Kirkkoherran tulee urkurin- ta;hi lukkarinviran avoinna
19902: ollessa määrätä sen toimittajaksi sovelias henkilö.
19903: Jos lukkari tahi ·urkuri tarvitsee virkavaiJautta, anokoon
19904: sitä kirkkoherralta, joka, jos näkee siihen syytä olevan,
19905: myöntäköön virkavapautta korkeintaan kolmeksi kuukau-
19906: deksi. Jos virkavapautta anotaan .pitemmäksi ajaksi, päättä-
19907: köön siitä kirkkoherra yksissä neuvoin kirkkoneuvoston
19908: kanssa. Älköön virkavapautta myönnettäkö, ellei anoja hanki
19909: ja IJalkkaa kirkkoherran hyväksymää henkilöä toimittamaan
19910: virkaa virkavapauden aikana.
19911:
19912: 285 §.
19913: Jos lukkari tahi urkuri lf!iminlyö taikka huolimattomasti
19914: hoitaa tahi väärin käyttää virkaansa, tahi mitä hänen käske-
19915: N:o 21 15
19916:
19917: tään virkansa puolesta toimittaa, käyttäytyy tottelematto-
19918: masti tahi ynseästi kirkkoherraa, muuta papistoa tahi seura-
19919: kuntaa kohtaan, taikka aikaansaa pahennusta elämällänsä,
19920: varottalwon häntä kirklioherra ensin yksityisesti. Jos hän ei
19921: ota siitä oj.entuakserrsa, saakoon varotuksen kirkkoneuvos-
19922: tolta. Jos hän on kahdesti ollut kirkkoneuvoston varotetta-
19923: vana ja uudestaan rikkoo, taikka jos hänen rikkomuksensa
19924: on niin törkeätä laatua, etteivarotus siitä ole kylläksi, olkoon
19925: kirkkoherralla valta kieltää hänet virkaa toimittamasta ja
19926: määrätä toinen, palkasta menevää ·palkkiota vastaan, sitä
19927: väliaikana toimittamaan, ja ilmoittakoon silloin asian heti
19928: tuomiokapitulille, joka rikkoneen erottakoon virantoimituk-
19929: sesta, vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään vuodeksi,
19930: taikka pankoon hänet viralta, asian laadun mukaan. Seura-
19931: kunnalla, joka on tyytymätön lukkariin tahi urkuriin eikä
19932: tyydy siihen, mitä kirkk,oherra sen johdosta päättää, olkoon
19933: oikeus ilmoittaa tyytymättömyytensä ja sen syyt tuomioka-
19934: pitulille, jonka tulee asia tutkia ja laillisessa järjestyksessä
19935: käytellä.
19936:
19937: 286 i§..
19938: Jos lukkaria tahi urkuria maallisessa oikeudessa syyte- ·
19939: tään häpeällisestä rikoksesta, niin kirkkoherra, neuvotel-
19940: tuaan kirkkoneuvoston kanssa, erottakoon .hänet toistaiseksi
19941: toimittamasta virkaa ja ottak<Jon kohtuullisella osalla pal-
19942: kasta toisen sitä sillä aikaa hoitamaan.
19943:
19944: 144 §.
19945: Seurakunnan vaivaisista tulee kirkkoherran pitää eri-
19946: tyistä huolta, ilmoittaa heitä tarpeen mukaan autettaviksi ja
19947: kristillisesti heidän asiaansa vai voa. Niinikään
19948: 1
19949: tulee hänen
19950: edistää jatktl'Van laupeudentoimen ylläpitämistä seurakun-
19951: 16 N:o 21
19952:
19953: nassa ja varsinkin toimia tarvittavien diakonien tai diako-
19954: nissojen eli mies- tai naispalvelij.oiden ottamiseksi seurakun-
19955: nan 'palvelukseen.
19956: N:o 21 17
19957:
19958:
19959:
19960:
19961: II. Ehdotus Suomen Evankelis-luterilaiselle
19962: kirkolle annetun Kirkkolain 50 §:n muuttami-
19963: sesta toisin kuuluyaksi.
19964:
19965: 50§.
19966: Kun aamu- tai ehtoajumalanpalveluksessa saarnataan
19967: jostakin katkismuksen kappaleesta, on saarnan päätyttyä
19968: kirkossa lyhyesti kuulusteltava samaa kappaletta, varsinkin
19969: siltä nuorisolta, joka viimeksi kuluneina vuosina on päästetty
19970: Herran pyhälle ehtoollis.alle.
19971: Missä olot niin vaativat, saakoon seurakunta ja papisto
19972: kirkonkokouksessa sopia siitä, että kuulustelu on jätettävä
19973: pitämättä. J·os papisto ja seurakunta ovat eri mieltä, jätettä~
19974: köön asia tuomioka~pitulin tutkittavaksi ja ratkaistavaksi.
19975: 18 N:o 21
19976:
19977:
19978:
19979:
19980: 111. Ehdotus Suomen Evankelis-luterilai-
19981: selle kirkolle annetun Kirkkolain 386 §:n
19982: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
19983:
19984: 386 §.
19985: Kun asessorinpaikka tuomiokapitulissa tu}ee avoimeksi,
19986: määrää tuomiokapituli vaalin pidettäväksi avoinna olevan
19987: paikan uudestaantäyttämiseksi. Vaali toimitetaan sillä ta-
19988: valla ja siinä järjestyksessä, kuin piispanvaalista on sanottu;
19989: mutta vaalike1poinen on ainoastaan se, jolla hiippakunnassa
19990: on va:kinainen papinvirka. Älköön se, joka •on ensi kerran
19991: valittu sellaiseen luotta.mustoimeen, siitä k~eltäytykö, ellei
19992: voi näyttää semmoisia syitä, jotka yleinen laki lukee lailli-
19993: siksi esteiksi, taikka ole täyttänyt kuuttakymmentä ikä-
19994: vuotta .
19995: .Sitä, joka saman seurakunnan pappina on kaksi vaali-
19996: kautta toiminut asessorina, älköön enää, hänen siinä seura-
19997: kunnassa virassa ollessaan, asessoriksi valittako.
19998: N:o 21 19
19999:
20000:
20001:
20002:
20003: IV. Ehdotus Suomen Evankelis-luterilai-
20004: selle kirkolle annetun Kirkkolain 71 §:n muut-
20005: tamisesta toisin kuuluvaksi.
20006:
20007: 71 §.
20008: Ne, jotka tahtovat mennä avioliittoon toistensa kanssa,
20009: ovat vihkimisellä yhdistettävät, niinkuin käsikirja sanoo.
20010: Siviliviranomaisen edessä solmitut avioliitot ovat siunat-
20011: tavat sillä tavoin kuin käsikirjassa määrätään.
20012: N:o 21
20013:
20014:
20015:
20016:
20017: V. Ehdotus Suomen Evankelis-luterilaiselle
20018: kirkolle annetun Kirkkolain 57, 101, 179, 182,
20019: 184, 186-191, 194, 196-202, 204, 205, 207,
20020: 219, 222-224, 229-237. 241, 273-276, 305,
20021: 309, 311-314, 322, 331, 350, 418, 466 ja 467
20022: §:n sekä Kirkkolain XXVII luvun otsakkeen
20023: muuttamisesta toisin kuuluviksi kuin myöskin
20024: 171, 208-213, 215-218, 220, 225, 277, 278
20025: ja 310 §:n poistamisesta mainitusta laista.
20026:
20027: 57 §.
20028: Joka lainvoimaisella tuomioistuimen päätöksellä on tuo-
20029: mittu kuolemanrangaistukseen, mutta armosta saanut h,en-
20030: kensä säilyttää, tahi kuritushuoneeseen, taikka rangaistuk-
20031: seen siitä, että on herjannut Jumalaa tahi soimannut tai pil-
20032: kannut J uroalan pyhää sanaa tahi sakramenttejä, tahi häi-
20033: rinnyt julkista jumalanpalvelusta, taikka väärästä valasta,
20034: taikka suoraan ylenevässä polvessa olevan sukulaisen tahal-
20035: lisesta pahoinpitelystä tahi hänen kunniansa loukkarumisesta,
20036: taikka ta,posta, myöskin jos se on tapahtunut tuottamuksesta,
20037: taikka varkaudesta, näpistämisestä tahi väärennyksestä,
20038: taikka väkisinmakaamisesta, taikka kaksinnaimisesta tahi
20039: muusta aviorikoksesta, tajkka sala~oteudesta tahi muusta
20040: haureudesta, ja se nainen, >joka on synnyttänyt aviottoman
20041: lapsen kuin myöskin hänen tunnettu makaajansa, ripitettä-
20042: köön erityisesti, käsikirjassa sanotulla ta.valla, kun' hän, osot-
20043: taen katuvansa syntiänsä ja haluavansa synninpäästöä,
20044: N:o 21 21
20045:
20046: pyytää rippiä. Tämä rippi tapahtukoon joko yksityisesti
20047: papin edessä tahi muutamien seurakunnan jäsenten saalpu-
20048: villa ollen, taikka koko seurakunnan läsnäollen Herran alt-
20049: tarin edessä, aina sen mukaan, miten ne tahtovat, j·otka täl-
20050: laista rippiä pyytävät.
20051:
20052: 101 §.
20053: Jos seurakunnassa jonkun havaitaan paatuvan julkiseen
20054: syntiin ja :Paheeseen, josta häntä kuitenkaan ei ole oikeuteen
20055: vedetty, saakoon hän ensin varotuksen kirkkoherralta kahden
20056: kesken; jos hän ·ei •ota siitä ojentuaksensa, on varotus kirkko-
20057: '·
20058: herran ynnä kahden tahi kolmen vakavaksi kristityksi tun-
20059: netun seuraknutalaisen uudistettava; jos hän ei sittenkään
20060: ojennu, antakoon kirkkoneuvosto hänelle varotuksen koko
20061: seurakunnan nimessä. Jos hän kuitenkin ·pysyy katumatto-
20062: muudessansa, julistakoon kirkkoneuvosto hänet menettäneeksi
20063: oikeuden •olla kummina, kirkollisen äänioikeuden sekä oikeu-
20064: den tulla valituksi sellaisiin tehtäviin, joiden antaminen
20065: tämän lain mukaan on yksinomaan kirkonkokouksen vallassa,
20066: kuin myös edusmieheksi kirkolliskokoukseen; kuitenkin on
20067: kirkkoneuvoston tästä tekemä päätös alistettava tuomiokapi-
20068: tulin tutkittavaksi, joka, jos asianhaarat siihen antavat
20069: aihetta, kutsukoon syyllisen eteensä ·ja jos hän, saatuansa
20070: vakavan varotuksen, ·ei sittenkään ·osota parannusta, iulista-
20071: koon hänet määrätyksi aikaa kelvottom~ksi nauttimaan Her-
20072: ran ehtoollista. Jos hän luopuu synnistänsä, tunnustaa sen
20073: ja 'PYYtää sitä anteeksi erityisessä ripissä sielunhoitajan
20074: edessä, antakoon kirkkoneuvosto edellä mainitut oikeudet
20075: hänelle takaisin; ja ilmoittakoon sen myös tuomiokapitulille.
20076: Sama laki "olkoon niistä, jotka törkeistä rikoksista on vedetty
20077: maalliseen oikeuteen ja siellä tuomittu edesvastaukseen, mutta
20078: jotka tästä rangaistuksesta eivät ole ottaneet ojentuaksensa.
20079: 22 N:o 21
20080: 1
20081:
20082: 179 §.
20083: Jos määrätyssä ajassa ei tule hakijoita, taikka heitä ei
20084: ole niin monta, että täysilukuinen ehd·otus voidaan tehdä,
20085: taikka jos hakijat eivät ole ehdolle kelpaavia, julistettakoon
20086: uusi hakuaika. Jos ei toisenakaan hakuaikana tule riittävää
20087: määrää ehdolle kelpaavia hakijoita, pidett.äköön ehdotus täy-
20088: dellisenä, -vaikka ainoastaan yksi taikka kaksi hakijaa on
20089: ilmoittautunut. Jos tuomiokapituli ei katso ketään ha.kijoista
20090: ehdolle kel'Paavaksi, annettakoon päätös siitä tiedoksipanon
20091: jälkeen ja sama1la laillinen valitusosotus. Jos ei yhtäkään
20092: hakijaa tule, julistettakoon virka vieläkin avoimeksi.
20093: Tässä mainituissa tapauksissa olko:m hakuaika kolme-
20094: kymmentä päivää.
20095:
20096: 182 §.
20097: Hakuajan päätyttyä älkoon virkaa hakenut hakemustaan
20098: peruuttako, ennenkuin ehdotus on tehty; älköönkä ehdolle
20099: päässyt sanDutuko siitä .pois, ellei •ole saanut edullisempaa
20100: virkaa, taikka sairauden tähden tahi muusta syystä joutunut
20101: kykenemättömäksi toimittamaan haettua virkaa. Jos hän
20102: ennen vaalipäivää ilmoittaa tuomiokapitulille tämmöisen es-
20103: teen, niin tuomiokapituli, tutkittuansa hänen es·iintuomansa
20104: syyt, poistakaan hänet ehdolta ja vaatikoon niitä muita haku-
20105: kelpoisia hakijoita, joita ei ole väliaikana toiseen virkaan
20106: ehdotettu taikka nimitetty, määräajan kuluessa ilmoittamaan,
20107: tahtovatko hakemuksessaan pysyä vai eivät. Jos tahtovat
20108: huomioon tulla, pantakoon ansiollisin heistä avoimella sijalle,
20109: ja näin muutettu ehdotus pantakoon tiedoksi ja kuulutetta-
20110: koon uudestaan asianmukaisessa järjestyksessä. Jos ei ku-
20111: kaan niistä, joilta on kysytty, tahdo jatkaa hakemustansa,
20112: taikka jos ei muita ·hakij.oita ole kuin ne, jotka on ehdolle
20113: pantu, menetelköön tuomiokapituli niinkuin 179 § :ssä on
20114: sanottu.
20115: N:o 21 23
20116:
20117: Jos tuomiokapituli on 205 § :ssä mainitulla tavalla vaali-
20118: saarnaajaksi pyydetylle antanut ·ehdotussijan, ja tä:mä toi-
20119: menpide on saanut lainvoiman, taikka jos vaali on toimitettu,
20120: mutta virkaannimitys kuuden kuukauden kuluessa sen jäl-
20121: keen ·ei ole tapahtunut, olkoon ehdolle asetetulla papilla
20122: oikeus toista papinpaikkaa hakea tai tulla siihen kutsutuksi,
20123: pysyköön kumminkin ·ens:imäisellä ehdolla kunnes asia on
20124: lopullisesti ratkaistu. Jos hän tulisi nimitetyksi molempiin
20125: virkoihin, on hi;i,n velvollinen Innastamaan valtakirjan tai
20126: vahvistuskirjan kumpaseenkin virkaan ja viivyttelemättä
20127: ilmoitt!l!maan, kummanko viran hän tahtoo pitää. Älköön
20128: kuitenkaan kukaan yhtaikaa olko ehdolla useampaan kuin
20129: kahteen virkaan.
20130: ..
20131: 184 §.
20132: Heti kun ehdotus on saanut lainvoiman, taikka siitä teh-
20133: dyt valitukset on lopullisesti ratkaistu, määrä:tköön tuomio-
20134: kapituli missiiv·eillä ·eli kirjeillä ehdotetut kolmena perättäin
20135: seuraavana sunnuntaina saamalla ja alttaritoimituksella
20136: vaalinäytteitä suorittamaan sen ·seurakunnan kirkossa, johon
20137: pappi on valittava. Jos kirkkoherrak~n:taan kuuluu kaksi
20138: taikka useampia seurakuntia, joilla 'On eri kirkot, ja valittava
20139: pappi ·on seurakunnille yhteinen, suoritettakoon vaalinäytteet
20140: emäkirkossa; muissa tapauksissa määrätköön tuomiokapituli,
20141: missä kirkossa näytteet ovat suoritettavat. Mutta jos kirkko-
20142: herrakuntaan kuuluu sekä suomen- että ruotsinkielisiä seura-
20143: kuntia, taikka jos samassa seurakunna,ssa kirkonmenot ovat
20144: pidettävät moleiDJIDilla kielillä, suoritettakoon vaalinäytteet
20145: kummallakin kielellä, ja määrätköön tuomiokapituli, miten
20146: sen soveliaimmin tulee tapahtua, joko samana ·päivänä eri
20147: kirkoissa, missä niitä on, taikka eri päivinä, taikka samana
20148: päivänä samassa kirkossa, kahdessa perättäin pidettävässä
20149: jumalanpalveluksessa.
20150: 24 N:o 21
20151:
20152: 186 §.
20153: Vaali on toimitettava seitsemäntenä pa1vana vnme1sen
20154: vaalisaarnapäivän jälkeen seurakunnan kirkossa. Jos kaksi ,
20155: tai useampia seurakuntia, joilla on eri kirkot, kuuluvat yh-
20156: teen kirkkoherrakuntaan, ja valittava pappi on seurakun-
20157: nille yhteinen, toimitettakoon vaali emäkirkossa; muissa ta-
20158: pauksissa määrätköön tuomiokapituli, missä kirkossa vaali
20159: on toimitettava.
20160:
20161: 187 §.
20162: Samalla kuin 184 § :ssä mainitut kirjeet päätetään lähe-
20163: tettäviksi, määrättäköön vaalin.toimittajakin ja toimitetta-
20164: koon seurakunnalle kuulutus, jossa sille ilmoitetaan, kutka
20165: ovat ehdolla, mitä ansioita kullakin heistä on ja minä päivinä
20166: heidän on suoritettava vaalinäytteensä, minä päivänä ja
20167: missä kirkossa vaali Hn toimitettava sekä kuka vaalin toimit-
20168: - '
20169:
20170: tajaksi on määrätty. Jos joku ehdotetuista on vaalinäyttei-
20171: den suorittamisesta va·paa, niinkuin 185 § :ssä on sanottu,
20172: mainittakoon sekin kuulutuksessa. Tämän kuulutuksen lä-
20173: hettäköön tuomiokapituli sille, jonka hallussa kirkkoherran-
20174: toimi seurakunnassa on, julkaistavaksi neljäätoista päivää
20175: ennen ensimäistä vaalisaarnapäivää seurakunnan kirkossa,
20176: tai j.os seurakunnassa on useampia kirkkoja, tai jos valittava
20177: pappi ·on yhteinen useammalle seurakunnalle, joilla on eri
20178: kirkot, kaikissa niissä kirkoissa, joissa jumalanpalvelusta
20179: pidetään.
20180: Todistus julkaisemisesta merkittäköön kuulutukseen.
20181:
20182: 188 §.
20183: Jos tuomiokapitulin kirje on, satunnaisten esteitten
20184: vuoksi, tullut perille niin myöhään, ettei vaalisaarnaaja
20185: määräpäiväksi ennätä ·paikalle vaalinäytteitään suorittamaan,
20186: N:o 21 26
20187:
20188: taikka jos sairaus tahi muu arvaamaton este, jota ei voi
20189: välttää, pidättää häntä lähtemästä vaalinäytteitä määräpäi-
20190: vänä suorittamaan, niin antakoon viivyttelemättä siitä tuo-
20191: miokapitulille tiedon. Jos kirje ei ole ajoissa perille tullut,
20192: määrätköön tuomiokapituli heti uuden vaalisaarna- ja vaali-
20193: päivän ja kuuluttakaan sen säädetyssä järjestyksessä seura-
20194: kunnalle, ilmoittaen myös muutoksen syyn. Jos sairaus tahi
20195: muu syy on aikaansaanut esteen, antakoon tuomioka'Pituli
20196: niinikään siitä seurakunnalle tiedon, viimeistäJänkin määrät-
20197: tynä vaalisaarnapäivänä, jos mahdollista on.
20198:
20199: 189 §.
20200: Jos se, jota sairaus esti, kuudenkymmenen päivän ku-
20201: luessa ensin määrätystä vaalisaarnapäivästä tuomiokapitu-
20202: lilla ilmoittautuu vaalinäytteitä suorittamaan, määrätköön
20203: tuomioka:pituli sitä varten uud·en päivän, joka on asianmukai-
20204: sesti kuulutettava. Jos hän ei siinäkään ajassa tule, määrät-
20205: köön tuomiokapituli seurakunnalta kirkonkokouksessa kysyt-
20206: täväksi, tyytyykö se ehdotukseen, vaikka tällä tavoin estynyt
20207: ei suoritakaan ~aalinäytteitä. Jos seurakunta tyytyy ehdolla
20208: olevaan ilman vaalinäytteitä, ryhdyttäköön asianmukaisessa
20209: järjestyksessä vaali toimiin. Jos este Johtui muusta syystä,
20210: määrätköön tuomiokapituli uuden vaalisaarnapäivän..
20211: Jos 'ehdolle asetettu ilman laillista estettä on laiminlyönyt
20212: vaalinäytteen suorittamisen, älköön se estäkö vaalin toimit-
20213: tamista asianmukaisessa järjestyksessä.
20214: Pappia, joka on tehnyt itsensä syypääksi lähinnä edelli-
20215: s·essä momantissa mainittuun laiminly·öntiin, rangaiskoon se
20216: tuomiokapituli, j•onka alaisena hän ·on, sellaisella varotuk-
20217: sella, kuin 126 § :ssä säädetään.
20218: 26 N:o 21
20219:
20220: 190 §.
20221: Jos joku ehdotetuista, sen jälkeen kuin vaalisaarnapäivä
20222: on määrätty, kuolee taikka erotetaan ·pappisviran toimituk-
20223: sesta määräajaksi taikka ainaiseksi, noudatettakoon mitä 182
20224: § :ssä säädetään, ja keskeyttäköön tuomiokaiJituli heti koko
20225: vaalitoimituksen, kunnes siit.ä vastedes määrätään.
20226:
20227: 191 §.
20228: Älköön yhden estymisen tähden toisen vaalisaarna-päivää
20229: viivytettäkö tahi muutettako; mutta vaalipäivä on jätettävä
20230: siksi kuin este on poistettu; tämä huomautettakoon myös, kun
20231: este seurakunnalle ilmoitetaan.
20232:
20233: 194 §.
20234: Vaalintoimittaja ottakoon avuksensa jäävittömän miehen,
20235: ennen muita papin, pöytäkirjaa -pitämään vaalipäivänä.
20236:
20237: 196 §.
20238: Vaali käyköön, jos useampia kuin yksi on ehdolle pantu,
20239: vaaliluettelon mukaan. Vaalissa on äänivalta samoilla hen-
20240: kilöillä ja äänimäärä sama kuin kirkonkokouksessa. Vaali-
20241: luettelo tehdään siten, että voimassaolevasta kirkonkokouk-
20242: " ääniluettelosta kirjoitetaan jäljennös, johon lisätään eri
20243: sen
20244: sareke kullekin ehdotetulle ja niille äänille, jotka hän saa,
20245: sekä. sareke muistutuksia varten. Va.aliluetteloa on kirjoitet-
20246: tava kaksi kapiJaletta.
20247:
20248: 197 §.
20249: Kaupunki- sekä yhdistetyssä ka.upunki- ja maaseura-
20250: kunnassa tulee kirkkoneuvoston ennen viimeistä vaalisaarna-
20251: päivää jakaa seurakunta sopiviin vaalipiireihin ja määrätä,
20252: missä· järjestyksessä kunkin piirin äänivaltaiset saavat vaa-
20253: lissa äänensä antaa.
20254: N:o 21 27
20255:
20256: Jos muu seurakunta tahtoo noudattaa edellisessä momen-
20257: tissa mainittua menettelyä, päättäköön siitä kirkonkokouk-
20258: sessa.
20259:
20260: 198 §.
20261: Sinä pa1vana, jolloin vnmemen vaalisaarna pidetään,
20262: kuulututtakoon kirkkoherranviran toimittaja saarnastuolista
20263: niissä kirkoissa, joissa kuulutus vaalisaarnapäivistä ja vaali-
20264: päiivästä on julkaistava, että asianomaisesti määrätty vaalin-
20265: toimittaja on seuraavana sunnuntaina tuleva, pöytäkirjaa
20266: tekemään otettu nota.rio avustajana, vaalia alustamaan siinä
20267: kirkossa:, jossa vaali on toimitettava, ja jos este.itä ei
20268: ilmaannu, toimittamaan itse vaalin.
20269: Jos seurakunta 197 §:ssä sanotulla tavalla on jaettu
20270: nalipiireihin, ilmoitettakoon kuulutuksess·a myöskin, missä
20271: järjestyksessä kunkin piirin äänivaltaiset saavat äänensä
20272: antaa.
20273: Todistus julkaisemisesta on merkittävä kuulutukseen.
20274:
20275: 199 §.
20276: Jos vaalintoimittaja katsoo tarpeelliseksi, että jumalan-
20277: palvelus vaalipäivänä alotetaan tavallista aikaisemmin,
20278: ol!>:oon ·hänellä oikeus määrätä se varhemmin alotettavaksi.
20279: Kaupungissa kuulutettakoon, jos tarpeelliseksi katsotaa.n,
20280: että ehtoajumalanpalvelus vaalipäivänä jätetään pitämättä.
20281: Yhteistä Herran ehtoollista älköön myöskään sinä päivänä
20282: pidettäkö.
20283:
20284: 200 §.
20285: Kun vaalipäivä on tullut, asettukoon, jumalanpalveluksen
20286: päätyttyä, vaalintoimittaja notarion ja kirkkoneuvoston jä-
20287: senten kanssa kuoriin, julkilukekoon määräyskirjansa ja
20288: kysyköön sitten seuraJmn1n•alta:
20289: 28 N:o 21
20290:
20291: 1) Tunnustetaanko ·hän ja notario jäävittömiksi toimi-
20292: tusta pitämään? Jos jääviä ilmoitetaan toimitusmiestä vas-
20293: taan, tutkikoon hän sen. Jos näkee siinä perää olevan,
20294: luopukoon toimituksesta ja anta·koon siitä tiedon tuomio·
20295: kapitulille, joka, jos jäävimuistutuksen hyväksyy, määrää
20296: uuden vaalipäivän ja toisen vaalin toimittajan. Jos hän tutkii
20297: jäävin perättömäksi, ilmoittakoon sen d11 jatkakoon toimitus-
20298: tans·a. Jos notariota vastaan ilmoitetaan jäävi, jolp ih!livai-
20299: taan todenperäiseksi, ottakoon vaalintoimittaja heti paikalla
20300: taitavan ja jäävittömän apumiehen hoitamaan vaaliluettelon
20301: toista kappaletta ja kirjoit.takoon itse pöytäkirjan, jollei hän
20302: voi sitä apumiehe1lensä uskoa.
20303:
20304: 201 §.
20305: Jos vaalintoimittrujaa vastaan ei ·ole jääviä ilmoitettu,
20306: taikka jos hän on jäävin perättömäksi katsonut, kysyköön
20307: silloin:
20308: 2) Onko ehdotuksen ja saarnapäivän kuulutus oikeaJSsa
20309: ajassa ja asianomaisiss·a kirkoissa, julistettu, ja ovatko vaali-
20310: saarnaajat sen mukaisesti vaalinäytteensä suorittaneet? Jos
20311: hava:itaan, että kuulutusta ei ole oikein julkiluettu, mutta
20312: vaalinäytteet kuitenkin on määräpäivinä asianmukaise~ti
20313: suoritettu, ja jos seurakunta siihen tyytyy, jatkettakoon
20314: toimitusta. Jos siitä ilmaantuu eri mieliä, noudatettakoon
20315: mitä useimmat sa.apuvilla olevista äänivaltaisista seurakun-
20316: talaisista miesluvun mulfaan pääJttävät. Jos seurakunta
20317: vaatii virhettä tutkittavaksi, lykättäköön kaikki muut toi-
20318: menpiteet toistais,eksi .ja ilmoitett.akoon asia tuomiokapitu-
20319: lille, joka, asian laadun mukaan, määrätköön joko uuden
20320: kuuluttamisen ja uudet vaalinäytteet, taik"ka vaalitoimituk-
20321: sen j.atkettavaksi uudestaan määrättävänä 'Päivänä.
20322: N:o 21 29
20323:
20324: 202 §.
20325: Sitten kysytään seurakunnai ta:
20326: 3) Onko vaalin toimittamiapäivä ja -paikka asianmukai-
20327: sesti kuulutettu? Jos niin ei ole, lykätkoon vaalintoimittaja
20328: toimituksensa neljänteentoista .päivään sen perästä, ja kuu-
20329: lutettakoon se laillisesti viikkoa ennen eli seuraavana sun-
20330: nuntaina. Asia on myös tuomiokapitwlille ilmoit·ettava..
20331:
20332: 204 §.
20333: Jos y;htä taikka useampaa ehdotettua vastaan esiintuo-
20334: daan muita seikkoja, joista ei tulisi sellaista seuraamusta,
20335: kuin 203 § :ssä sanotaan, faikka jos äänten keräilemisen
20336: yrityksestä annetaan ilmi muita kuin vaalisaa.rnaaja, eikä
20337: voida väittääkään hänen sitä ailheuttaneen, niin pantakaan
20338: sekin pöytäkirjaan ja ilmoitettakoon seuralmnna1le, että
20339: sillä on valta siitä tehdä va.litus, mutta jatkettakoon kui-
20340: tenkin toimitusta.
20341: 205 §.
20342: Vaalipäivänä olkovn seurakunnalla lupa pyytää, JOS
20343: ta;htoo, neljättä vaaJisaarnaajaa; nimittäköön myös samalla
20344: sen pappismiehen, jota. ne}jänneksi tahtoo. Jos sellainen
20345: pyyntö on telhty, on, siinä järjestyksessä kuin s·eurakunnassa
20346: on papinvaalissa äänestettävä, otettava selvä siitä, missä
20347: määrin sBUrakunta pyyntöä kannattaa. Jos pyyntöä silloin
20348: kannattaa. vähintäänkin viides•osa. koko seurakunnaaJ. ääni-
20349: luvusta eikä eri mieliä ilmaannu, taikka jos seura;kunnan
20350: jäsenistä niin monta on yhtynyt samaa pappismiestä pyytä-
20351: mään, että 'heidän äänensä yhteenlaskettuina tekevät koko
20352: seurakunnan ääniluvusta puolet taikka enemmän, niin k-es-
20353: keytettäköön toimitus, ja pöytäkirja, sittenkuin se on julki-
20354: luettu ja hyväksytty, lähetettäköön tuomioka.pituliin, jonka
20355: tulee asiassa menetellä niinkuin 241 § :ssä sanotaan.
20356: 3(f N:o 21
20357:
20358: 207 §.
20359: Jos ei ilmaannu sellaisia vaalin toimittamisen esteitä,
20360: kuin nyt on mainittu, ja jos ainoastaan yksi on ehdolle
20361: pantu, ilmoittakoon vaalintoimittaja seurakunnalle, että
20362: tämä pidetään valittuna, ja antakoon osotuksen valituksen
20363: .tekemiseen niinkuin 232 § :ssä sanotaan. Sittenkuin toimi-
20364: tuksessa tehty pöytäkirja on hyväksyttä'Väksi julkiluettu
20365: ja vaalin'toimittaja, vaalinotario sekä kaksi seurakunnan
20366: jäsentä ovat sen allekirjoittap;eet, lähettäköön vaalintoimit-
20367: taja sen tuomiokapituliin ja jättäköön siitä jäljenntöksen sille,
20368: jonka 'hallussa kirkk(}herrantoimi on, pidettäväksi niin kauan
20369: seurakunnan saatavana, kuin valitusaikaa kestää.
20370: Mutta jos useampi kuin yksi on ehdolle pantu, ryhdyt-
20371: .
20372: täköön itse vaaliin .
20373:
20374: 219 §.
20375: Vaalintoimittaja. alkakoon toimituksen rukouksella sekä
20376: lyhy-ellä puheella, joss-a -seura:kunnaUe muistutetaa>n vaalin .
20377: arvoa ja tärkeyttä ~a sitä kehotetaan siinä tunnollisesti
20378: menettelemään; julkilukekoon sitten vaalisaa.rnapäiväin
20379: kuulutuksesta ehdolla olevien nimet ja ansiot, ilman mitään
20380: lisäystä talhi puoltamista.
20381: Milloin äänestys on tapahtuva piirittäin, määrätköön
20382: vaalintoimittaja kirkkoneuvoston ehdotuksesta, minä aikana
20383: kunkin piirin äänivaltaiset saavat äänensä antaa. Ilmoitus
20384: ·siitä on ennen äänestyksen alkamista seurakunnalle annet-
20385: tava ja toimituspaikan ovelle tiedoksi pantava.
20386:
20387: 222 §.
20388: Äänestyksessä olkoon noudatettavana, että kukin ääni-
20389: valtainen, erikseen, siinä järjestyksessä, jossaJlän on mer-
20390: kitty vaaliluetteloon, huudetaan esiin ja silloin astuu vaalin-
20391: N:o 21 31
20392:
20393: toimittajan eteen ääntänsä antamaan. Annetun äänen tois-
20394: takoon niinikään vaalintoimitta,ja, ennenkuin se merkitään
20395: vaaliluetteloon. Jos äänivaltainen ei tule ensimäiselle esiin-
20396: huudolle, huudettakoon :häntä heti S·en jälkeen toistamiseen.
20397: Joka ei sittenkään tule, itse tai asiamiehen kautta, olkoon
20398: siksi kertaa menettänyt äänivaltansa, ja merkittäköön vaali-
20399: luetteloon poissa olleeksi. Jos joku juovuksissa oleva tahtoo
20400: äänestää, käskettäköön hän ulos ja hänen äänens·ä jätettä-
20401: köön lukematta; senkin asian kirjoittakoon va.alintoimittaja
20402: pöytäkirjaan.
20403: Niissä seurakunnissa, joissa. 322 § :n mukaan äänestetään
20404: kirkonkokouksessa .siten, että äänivaltaiset, ilman että heitä
20405: erikseen esiin!huudetaan, antava.t äänensä puheenjohtajan
20406: määräämässä järjestyksessä, noudatettakoon samaa järjes-
20407: tystä papinvaalissa, kuitenkin niin, että äänet vastaanottaa
20408: vaalintoimi tta.j a.
20409: 223 §.
20410: Poissa oleva, joka tahtoo äänivaltaansa, käyttää, olkoon
20411: oikeutettu panemaan toisen äänivaltaisen seurakunnanjäse-
20412: nen asiamieheksensä. Valtakirjassa pitää olla: asiamiehen
20413: nimi ja arvo, ketä ehdolla olevista hänen tulee äänestää,
20414: valtakirjan autopäivä ja äänivaltaisen nimi ja sinetti, taikka,
20415: sinetin asemesta, todistus kahdelta jä.ävittömältä todistajalta,
20416: joista ainakin toisen tulee olla kirjoituksen taitava. Jos
20417: äänivaltainen ei ole itse kirjoittanut valtakirjaa, on siinä
20418: myöskin mainittava kirjoittadan nimi ja arvo. Muunlaista
20419: valtuuttamista älköön !hyväksyttäkö. Saapuvilla oleva ääni-
20420: valtainen älköön äänestäkö asiamiehen kautta.
20421:
20422: 224 §.
20423: Älköön kukaan valtaki!'ljan nojalla äänestäkö useamma.n
20424: kuin y:hd·en poissa olevan äänivaltaisen puolesta.
20425: 32 N:o 21
20426:
20427: 229 §.
20428: Kun äänestys on loppunut ja vaali, pidetty, on kunkin
20429: vaalisaarnaajan osalle tulleiden äänten yhteenlaskettu luku
20430: merkittävä kumpaankin vaaliluetteloon. Yhteenlaskemisen
20431: jälkeen ilmoittakoon vaalintoimittaja seurakunnalle vaalin
20432: tuloks.en; antako-on myös osotuksen kuinka se, joka on vaali-
20433: päiväm toimitu'k:se.en •tyytymätön, 1saa rsiitä vaEtta.a, rs'en .ajan
20434: kuluessa, jonka r232 ·§ määrää. Lopuksi julkiluettakoon
20435: vaalipäivän pöytäkirja hyväksyttäväksi, minkä jälkeen
20436: vaalintoimittaja, va8Jlinotario ja kaksi seurakunnan jäsentä
20437: allekirjoittavat sen ynnä kummankin vaaliluettelon. Jos
20438: seurakunta ·on ollut äänivaltaansa käyttämättä, julkiluetta-
20439: koon ja aUekirjoitettwkoon sittenkin vaalipöytäkirja, niin-
20440: kuin nyt on säädetty. Jos pöytäkirjan tarkistamista ja
20441: äänien yhteenlaskemista ei ennätetä samarra päivänä suo-
20442: rittaa, ilmoittakoon vaalintoimittaja, mi:ssä ja milloin se
20443: seuraavana päivänä on tehtävä.
20444:
20445: 230 §.
20446: Vaalitoimituksen päätyttyä lähettäköön vaalintoimit-
20447: taja toisen kappaleen vaaliluetteloa, vaalipäivän pöytäkirjan
20448: sekä kaikki annetut valta.kirjat viivyttelemättä tuomiokapi-
20449: tuliin, jw jättäköön toisen kappaleen ynnä vaalipäivän pöytä-
20450: kirjan jäljennöksen sille papille, jonka hallussa kirkk()herran-
20451: toimi on, pidettäviksi seurakunnan saatavana niin kauan
20452: kuin valitusaikaa kes·tää; sen jälkeen nämä asiakirjat pan-
20453: naan kirkon arkistoon.
20454:
20455: 231 §.
20456: Mitä vaalintoimittaja katsoo tarpeelliseksi määrätä suo-
20457: rastaan järjestyksen pitämiseksi vaalitilaisuudessa, se on
20458: kirkkoneuvoston jäsenten ja seurakunnan vanhinten heti
20459: N:o 21 33
20460:
20461: pantava toimeen. Jos joku vaalitoimituksen aikana IJitää
20462: m-elua, kiroo, riitelee tahi toruu, taikka sanalla. tahi teolla
20463: loukkaa vaalintoimittajaa, vaalinotariota, tahi muita läsnä-
20464: olevia, taikka muulla tavalla häiritsee sitä rauhaa, jonka
20465: tulee toimituksessa vallita, merkittäköön se kaikkine asian-
20466: haaroin.een pöytäkirjaan.
20467:
20468: 232 §.
20469: Vaalisaarnaaja talhi äänivaltainen, joka ei tyydy vaali-
20470: päivän toimitukseen, saa tehdä siitä valituksen asianomai-
20471: seen tuomiokapituliin -ennen kello kahtatoista kolmantena-
20472: kymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona toill/-itus on
20473: loppuun saatettu, ja ilmoittakoon samalla tarkkaan sekä ne
20474: asiaruhaarat, joista luulee itsellänsä olevan valittamisen
20475: syytä, koskivatpa ne hakukumppania, vaalisaarnaajaa tahi
20476: vaalintoimittajaa, taikka itse toimitusta, tahi muuta luultua
20477: • laittomuutta, että myöskin ne todistajat tahi todisteet, joihin
20478: hän valituksensa perustaa. Sama olkoon laki, jos hän tahtoo
20479: valittaa äänien keräilemisestä tahi laittomasta palkkasopi-
20480: muksesta: Älköön otettako huomioon niitä valituksia, joita
20481: muut kuin äänivaltainen tahi vaalisaarnaaja tekevät, eikä
20482: myöskään semmoisia valituksia tahi niiden osia, jois~a ei ole
20483: varmaa ilmoitusta nyt mainituista asianhaaroista. Jos vaalin-
20484: toimittaja itse havaitse.e jonkin laittomuuden tapahtuneen,
20485: joka voi asian lopulliseen päätökseen vaikuttaa, ilmoittakoon
20486: sen tuomiokapitulille, joko vaaliasiakirjat sinne lähettäessään
20487: taikka viimeistään ennen valitusajan loppua.
20488:
20489: 233 §.
20490: Jos joku valittaa siitä, että vaaHntoimittaja on ollut
20491: jäävillinen tahi toimitukseensa 'oikeudeton, taikka että on
20492: virhe tehty vaaliluettelossa, taikka että on äänivalta laitto-
20493: 3
20494: 34 N:o 21
20495:
20496: masti j·ollekulle myönnetty truhi joltakulta. kielletty, taikka
20497: luettu liian suureksi tahi liian vähäiseksi, taikka ettei esiin-
20498: huuto vaaliluettelon mukaan, missä se olisi ollut tehtävä, ole
20499: asianmukaisessa järjestyksessä ta}.lahtunut, taikka muusta
20500: sellaisesta, joka koskee itse vaalitoimitusta, taikka vaalintoi-
20501: mittajan tahi vaalinotarion virheellistä menettelyä, niin tut-
20502: kikoon ja ratkaiskoon sen tuomiokapituli.
20503:
20504: 234 §.
20505: Jos vaalintoimittaja huoma.taan olevan jäävillinen tahi
20506: toimitukseensa oikeudeton, olkoon hänen toimituksen:sa mi-
20507: tätön ja määJrätköön tuomiokapituli toisen miehen uutta toi-
20508: mitusta }.litäimään. Jos huomataan, ettei vaalitoimitusta -ole
20509: oikein koulutettu, taikka ettei vaa~iluflttelo ole tehty ·hyväk-
20510: sytyn ja trurkastetun ääniluettelon mukaan, niinkuin 196
20511: §:ssä sanotaan, taikka -ettei vaalitil,aisuudessa ole äänestä-
20512: jiä oikein esille huudettu, missä se olisi ollut tehtävä, niiv
20513: on myös määrättävä uusi vaali toimitus. Jos havaitaan, että
20514: kirkonkokouksen ääniluettelon mukaan äänivaltainen, joka
20515: ei ole äänioikeutta.nsa menettänyt, on vaaliluettelossa olevan .
20516: virheellisyyden johdosta tai muusta syysrtä kielletty ääni-
20517: oikeuttansa käyttämästä, ja s•iten antamatta jääneet äänet
20518: olisivat voineet vaalin tulokseen vaikuttaa, määrättäköön
20519: niinikään uusi vaali pidettäväksi.
20520: Tuomiokapitulin päätöksestä, jolla uusi vaali on mää-
20521: rätty pidettäväksi, älköön olko lupa valittaa.
20522:
20523: 235 §.
20524: Jos valittaja voi näyttää, että niitäJkin, joilla ei ole ääni-
20525: _valtaa, on laskettu äänestämään tai että äänivaltaisen anta-
20526: mat äänet on väärin vaaliluetteloon merkitty, tehköön tuo-
20527: miokapituli asianmukaisen oikaisun. Jos valituksessa teh-
20528: N:o 21 35
20529:
20530: däiän muu väite, joka ei vaikuta muutosta vaalin tulokseen,
20531: julistettakoon itse va-ali pysyväiseksi.
20532: 236 §.
20533: Älköön tuomiokapituli, ellei valitusta ole tullut, taikka
20534: ellei vaalintoimittaja ole laittomuutta ilmoittanut, tehkö
20535: muistutusta· vaalia vastaan tahi sitä kumotko. Jos annettu-
20536: jen äänien yhteenlaskussa tavataan vir}_te, niin se kuitenkin
20537: oikaistakoon. Jos vaalin tulos siitä muuttuu, ilmoittakoon
20538: tuomiokapituli sen kuulutuksella seurakunnalle ja antakoon
20539: osotuksen, että on valta valittaa kolmessakymmenessä päi-
20540: vässä, kuulutuksen julkilukemisen jälkeisen päivän alusta
20541: lukien, sillä tapaa kuin 232 § muuten säätää.
20542: 237 §.
20543: Jos vaaliasiakirjat osattavat vaalintoimittajaa ta:,hi vaa-
20544: linotariota loukatun, taikka rauhaa ja järjestystä vaalitoi-
20545: mituksessa muulla tapaa häirityn, ilmoittakoon tuomiokapi- ..
20546: tuli sen kruunun käskynhaltijalle läänissä.
20547: 241 §.
20548: Jos seurakunta, 205 § :ssä mainitulla tavalla, on pyytä-
20549: nyt neljättä vaalisaa.rnaajaa, ja tämä, kysyttruessäi, kutsu-
20550: mukseen suostuu, tutkikoon tuomiokapituli, onko 'hän 160 ja
20551: 165 § :n mukaan siihen oikeutettu. Jos ni1n on, pantakaan
20552: hän, vaikka ei virkavuosien puolesta olisikaan ennestään eh-
20553: doHa ol·evien vertainen, neljännelle sijalle ja määrättäkÖön
20554: vaalinäytteitä suorittamaan. Jos havaitaan toisin olevan,
20555: hylättäköön seurakunnan pyyntö. Jos tuomiokapituli sellai-
20556: seen pyyntöön suostuu taikka sen hylkää, antakoon siitä
20557: päätöksen ja valitusosotuksen.
20558: Jos neljänneksi vaalisaarnaajaksi pyydetty ei kutsumuk-
20559: seen suostu, määrätköön tuomiokapituli vaalitoimitusta vii-
20560: pymättä jatkettavaksi.
20561: 36 N:o 21
20562:
20563: 273 §.
20564: Viimeisen vaalinäytteen päivänä kuulututtakoon kirkko-
20565: h.err.a seurakunnan kirkossa, että lruhinnä seuraavana sun-
20566: nuntaina on pidettävä kirkonkokous, jossa lukkarin tai ur-
20567: kurinvaalia alus,tetaan ja, ellei esteitä ilmaannu, toimitetaan
20568: itse vaali.
20569:
20570: 274 §.
20571: Edellisessä p;ykälässä mainitussa kirkonkohoul;:sessa ot-
20572: takoon puheend01htaj.a, ~os katsoo tarpeelliseksi, avuksensa
20573: soveliaan henkilön pöytäkirjaa pitämään.
20574: Jäävistä puheenjohtajaa ja hänen apumiestään vastaan
20575: olkoon voimassa, mitä 195 '§ :ssä jäävistä paj)invaalin toimit-
20576: tajaa ja hänen apumiestänsä vastaan sanotaan. Älköön kui-
20577: tenkaan sitä, että he vaalissa käyttävät äänivaltaansa, pidet-
20578: läkö jäävinä h0itä vastaan.
20579:
20580: 275 §.
20581: Äänivallasta, vaaliluettelon tekemisestä, vaalin alusta-
20582: misesta ja toimittamisesta, äänestämisen järjestämisestä ja
20583: toimittamisesta sekä äänivallan käyttämisestä asiamiehen
20584: kautta olkoon soveltuvissa kohdin noudatettavana, mitä
20585: näistä seikoista on sääidetty papinvaaliin nähden.
20586: Älköön kuitenkaan lisäehdokkaan pyyntöön vaaliehdolle
20587: lukkarin-_ tai urkurinviran täyttämistä varten suostuttako.
20588:
20589: 276 §.
20590: Jos vaalipäivänä käypi selville, että ku.tsumuskirje vaali-
20591: näytteiden suorittamiseen on tullut peril1e niin myöhään,
20592: ettei ehdolla oleva ole ennättänyt määräpäivänä saapua näyt-
20593: teitä suorittamaan, taikka sairaus tai muu voittamaton ~ste
20594: on pidättänyt häntä siitä, keskeytettä:köön toimitus ja mää-
20595: rättäköön uusi päivä näytteiden suorittamista varten.
20596: N:o 21 37
20597:
20598: Jos joku ·ehdolla olevista on kuollut, tullut .hakukelpaa-
20599: mattomaksi tai esteettömästi laiminlyönyt vaalinäytteensä,
20600: saakoon ~urakunt.a päättää, tyytyykö se siten vaillinaiseksi
20601: tulleeseen ehdotukseen vai onko avoimeksi tullut ehdotussija
20602: julistettava haettavaksi. Jos täillaista asiaa päätettäessä eri
20603: mieliä syntyy, noudatettakoon mitä useimmat miesluvun mu-
20604: kaan päättävät.
20605:
20606: 305 § .
20607: .Älkööt kirkkoherra ja seurakunta käyttäkö kirkon va-
20608: roja ja tuloja muihin kuin kivkon tarpeisiin, älkööt myös-
20609: kään mitään rarhastoa, joka on erityiseen tarkoitukseen mää-
20610: rätty taihi annettu, k~yttäkö muuhun kuin sen omaan tarkoi-
20611: tukseen.
20612: Jos jotakin puuttuu kirkon tai seurakunnan tarpeista
20613: eikä sitä, _nyt sanotulla tavalla, saaida- sen varoilla tä;yte-
20614: tyks.i, suorittakoon seurakunta siihen lisämaksun, jonka suu-
20615: ruus määrätään meno- ja tuloarviota 314 § :n mukaan vah-
20616: vistettaessa.
20617: Mitä meno- ja tuloarviota va•hvistettaessa päätetään kan-
20618: nettavaksi S·eur.aavana k.alenterivuotena, on säärlettyjen riako-
20619: perusteiden mukaisesti' kaikkien niiden maksettava, jotka
20620: lain ja asetusten mukaan ovat velvolliset sellaista kirkollis-
20621: m.aksua kuluvalta verotusvu01delta suorittamaan. Joka vero-
20622: tusvuoden kuluessa on muuttanut seurakunnasta, suoritta-
20623: koon hengeltä menevän kirkollismaksun siellä, mutta ei sa·
20624: malta vuodelta siinä seurakunnassa, johon muutti.
20625: Jos jossakin rahastossa, joka ei ole yksityisen henkilön
20626: lahjoittama tai testamenttaama, on enempi varoja kuin tarvi-
20627: taan rahaston tarkoitukseen, ja seurakunta haluaa näitä lii-
20628: kavaroja siirtää toiseen kirkolliseen rahastoon tai käyttää
20629: tois-een kirkolliseen tarkoitukseen, tehköön siitä esityksen
20630: 38 N:o 21
20631:
20632: tuomiokapituliin, joka alistakoon hakemuksen ynnä oman
20633: lansuntonsa hallituksen tutkittavaksi ja ratkaistavaksi.
20634: Kullakin seurakunnalla pitää olla seurakunnan hyväk-
20635: symät ja tuomiokapitulin vahvistamat säänDJÖbet siitä,
20636: millä ta-..alla kirkon ja seurakunnan varat ovat hallittllvat ja
20637: t nottaviksi tehtävät.
20638: Irtaimen tavaran myymisestä olkoon seurakunnalla valta
20639: neuvotella ja päättää; älköön kuitenkaan kulta- ja hopea-
20640: astioita, kirjoja ja asiakirjoja taikka muinaisajan muis4o-
20641: .merkkejä myytäkö tuomiokapitulin suostumuksetta.
20642:
20643: 309 §.
20644: Oikeus olla osallisena kirkonkokouksen keskusteluissa ja
20645: päätöksissä on kullakin kasteenliittonsa uudistaneella seura-
20646: kunnan jäsenellä sitä lähinnä seuraavan vuoden alusta, jona
20647: hän on täyttänyt neljäkolmatta vuotta.
20648: Tätä oikeutta vailla Qn kuitenkin:
20649: 1) se, joka on 1holhouksen alaisena;
20650: 2) se, jQlla ei ole kansalaisluottamusta;
20651: 3) se, joka on julistettu äänioikeutensa menettäneeksi,
20652: kunnes se hänelle säädetyssä jäa'jestyksessä ta.kaisin annfl-
20653: taan;
20654: 4) se, joka 57 § :ssä luetelluissa tapauksissa, ei ole nöyr-
20655: tynyt rikoksestaan tekemään ·erityistä ·rippiä;
20656: 5) se, joka on sekaantunut kihlakumppaniinsa, taikka
20657: joka on sekaantunut avioliittolupauksin, jos lupaus sitten
20658: maallis·essa oikeudessa on julistettu pysyväksi, taikka jos
20659: makaaja on naisen morsiamenansa kirkkoon otattanut, kun-
20660: nes toisiinsa sekaantuneitten kesken avioliitto laillisesti pää-
20661: tetään;
20662: 6) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että 'hän ylei-
20663: sissä vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä tai sitä yrittä-
20664: N:o 21 39
20665:
20666: nyt taikka häirinnyt vaalivapautta, aina kolmannen vuoden
20667: loppuun siitä lukien kuin lopullinen tuomio asiasta annet-
20668: tiin;
20669: 7) se, joka muun syyn kuin asianomaisen viranomaisen
20670: todistaman varattomuuden tähden on jättänyt suorittamatta.
20671: hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuo-.
20672: den kirkollismaksut.
20673: Se, jolta este äänioikeuden käyttämiseen on poistunut,
20674: saakoon jälleen käyttää ääni·oikeutta sitä läJhinnä seuraavan
20675: vuoden alusta, jona este poistui.
20676:
20677: 311 §.
20678: Kullakin äänivaltaisella on yksi ääni. Kuitenkin saapi
20679: äänivaltainen:
20680: 'a) yhden lisä-äänen täytettyään neljäkymmentä vuott-a;
20681:
20682: b) yhden lisä-äänen avioliiton perusteella kymmenen
20683: vuoden kuluttua siitä, kuin avioliitto on käsikirjassa määrä-
20684: tyllä tavalla pyrhitetty, minkä lisä-äänen saa leskikin; äl-
20685: köön kuitenkaan lisä-ääntä tällä perusteella olko aviopqoli-
20686: soilla, jotka eivät kastata lapsiansa, älköönkä sillä, jonka
20687: avioliitto on purettu.
20688: Älköön' yhdellä äänivaltaisella olko enempää kuin yh-
20689: teensä kolme ääntä.
20690: 312 §.
20691: Kirkonkokouksia varten on kirkkoneuvoston toimesta
20692: vuosittain ennen ma.rraskuun loppua tehtävä seuraavaksi
20693: vuodeksi ääniluettelo, johon on otettava kaikki viimeksi sa-
20694: notun vuoden tammikuun ensimäi~>enä päivänä äänivaltaiset
20695: seurakunnan jäsenet sekä merkittävä heidän kotipaikkansa.
20696: säätynsä, nimensä, syntymä- ja v~rhkimävuotensa sekä kun-
20697: kin äänimäärä ynnä äänien summa.
20698: 40 N:o 21
20699:
20700: Tarkastamista varten on ääniluettelo pidettävä kuulute-
20701: tussa paikassa nälhtävillä neljätoista päivää, ja on äänival'-
20702: taisell~t seurakunnan jäsenellä oikeus tehdä muistutuksia
20703: luetteloa vastaan, jos kats·oo, että äänivalta on häneltä oi-
20704: keudettomasti kielletty ta•i äänet liian alhaiseksi laskettu
20705: tahi että äänivalta on jollekin, jolla ei ole siihen oikeutta.,
20706: myönnetty tai jonkun äänivaltaisen äänet liian korkeiksi
20707: laskettu. Muistutukset ovat tehtävät kirjallisesti, kuitenkin
20708: saa omaa äänivaltaa koskevat muistutukset tehdä suullises-
20709: tikin.
20710: Ääniluetteloa vastaan tehdyt muistutukset käsittelee ja
20711: ratkaisee tutkijakunta, jossa. tulee -o'lla väihintään kolme jä-
20712: sentä ja kaksi varajrusentä. Tutkijakunnan jäsenet ja vara-
20713: jäsenet valitaan nel~äksi vuodeksi, ja. on niiden valitsemi-
20714: sesta, vaalikelpoisuudesta, oikeudesta kieltäytyä tästä toi-
20715: mesta sekä luopumisesta ja uudelleen valitsemisesta nouda-
20716: tettavana, mitä vastaavisS'a kohidin kirkkoneuvostosta on
20717: sääldetty. Tutkijakunta. valitsee keskuudestaan puheenjolh-
20718: tajan ja varapuiheenjohtajan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
20719: Tutkijakunnan .päätöksen vo·ipaisuudesta sekä päätöksen te-
20720: kemisestä erimielisyyden ilmaantuessa noudatettakoon, mitä
20721: vastaavissa kohdin kirkkoneuvostosta on säiildetty.
20722: Tutkijakunta kokoontuu nel•jäntoista päivä:n kuluttua toi-
20723: sessa momentissa sanotun määräajan jälkeen käsittelemään
20724: ääniluetteloa vastaan tehtyjä muistutuksia.
20725: KirjaUiset muistutukset ovat jätettävät ääniluettelon
20726: nälhtävilläolon aikana tutkijakunnan puheenjohtajalle: Jos -
20727: muistutus koskee toisen äänivaltaa, antakoon puheenjohtaja
20728: siitä tiedon s_ille tai niille, joiden äänivaltaa muistutus kos-
20729: kee, seuraavana sunnuntaina julkaistavalla kuulutukseHa
20730: seurakunnan kirkossa, -ilmoittaen samalla, missä paikas.sa
20731: muistutuskirjoitus on nälhtävänä ja että asianomaisella on
20732: N:o 21 41
20733:
20734: tilaisuus antaa selityksensä kirjallisesti puheen\iohtajalle en-
20735: nen tutkijakunnan kokousta tai suullisesti tutkijakunnan
20736: kokouksessa.
20737: Suulliset muistutukset ovat tehtävät main·itussa kokouk-
20738: sessa.
20739: Tutkijakunta ottakoon kokouksessaan muistutukset rat-
20740: . kaistavaksensa ja julistakoon kustakin asiasta heti päätök-
20741: sen osotuksella, että päätökseen tyytymätön saapi tehdä siitä
20742: kirjallisen valituksen tuomiokapituliin kolmenkymmenen päi-
20743: vän kuluessa lJäätöksen julistamiSipäivän jälkeen, ja että hä-
20744: nen siinä muuten on noudatettava, mitä valituksenteosta kir-
20745: konkokouksen päätöksestä on säädetty.
20746: Tutkijakunnan kokouksess·a on pidettävä pöytäkirja, jo-
20747: hon on kirjoitettava kaikki tutkijakunnan käsiteltävinä ol-
20748: leet asiat ja niistä annettu päätö·s. Jos muistutuksia ään-i-
20749: luetteloa vastaan ei ole tehty, mainittakoon se pöytäkir-
20750: Jassa.
20751: Tutkijakunta tehköön päätöksestänsä aiheutuneet muu-
20752: tokset ääniluetteloon ja kirjoittakoon luette'loon todistuksen
20753: siitä, että sitä vastaan teJhdyt muistutukset on ratkaistu tahi
20754: ettei muistutuksia ole tehty. Ääniluettelo olkoon sitten, huo-
20755: limatta siitä että tutkijakunnan .päätöksistä voidaan valit-
20756: taa, sinä vuonna, jota varten se on tehty, noudatettavana ja
20757: edelleenkin, kunnes uusi luettelo tässä sanotussa. järjestyk-
20758: sessä aikaansaad5tan.
20759: Kuulutulisen ääniluettelon nruhtä.villepanemisesta, muis-
20760: tutusten tekemisestä ja tutkijakunnan kokouksesta toimitta-
20761: koon kirkkoherra.
20762:
20763: 313 §.
20764: Poissa oleva äänivaltainen saakoon valtakirjalla toiselle
20765: äänivaltaiselle seurakunnan jäsenelle luovuttaa oikeutensa
20766: /
20767: 42 N:o 21
20768:
20769: kirkonkokouksessa puhua ja äänestää; älköön kuitenkaan
20770: kukaan valtakirjan nojalla puhulro tai äänestäkö useamman
20771: kuin yhden poissa,olevan ää~ivaltaisen puolesta. V altakir-
20772: . jan tulee olla joko antajan kirjoittama ja allekirjoittama,
20773: • sekä hänen sinetillänsä varustettu, taikka antajan allekir-
20774: joittama ja bhden todistajan allekirjoituksella oikeaksi vah-
20775: vistettu. Jos on kysymys sellaisesta vaalista, jota varten
20776: ehdotus on tehtävä ja tiedoksi annettava, noudatettakoon
20777: valtakirjaan näJhden mitä papinvaalista on sanottu.
20778:
20779: 314 §.
20780: Kaksi varsinaista kirkonkokousta on joka vuosi pidet-
20781: tävä: toinen, jos·sa päätetään edellisen vuoden tileistä ja hal-
20782: linnosta sekä valitaan kuluvan vuoden tilintarkastajat, t~i
20783: nen, jossa vahvistetaan seuraavan kalenterivuoden meno- ja
20784: tuloarvio sekä valitaan virkamiehet niihin toimiin ja te'htä-
20785: viin, jotka kuuluvat kirkonkokouksen alaan ja vuoden lo-
20786: Illllla tulevat avoimiksi.
20787: Sellaisessa seurakunnassa, jossa on kirkkovaltuusto, vah-
20788: vistavat kirkkovaltuusmiehet meno- ja tullaarvion sekä päät·
20789: tävät edellisen vuoden tilinteosta
20790: , ja hallinnosta, mutta tilin-
20791: tarkastajat valitaan kirkonkokouksessa.
20792: 3'22 §..
20793: · Jos keskustelussa ilmaantuu eri mieliä eikä niitä saada
20794: yhteen sovitetuiksi, ja jos silLoin ääinestystä vaaditaan, toi-
20795: mitettakoon se julkisesti, esiinhuudolla ääniluettelon mu-
20796: kaan. Se mielipi'de, jonka puolella on suurin ääniluku,-tul-
20797: koon päätökseksi. Jos eri mielipiteet ovat saaneet yhtä pal-
20798: jon ääniä, voittakoon se, johon useimmat miesluvun mukaan
20799: ovat yhtyneet. Jos äänet näinkin laskien ovat jakautuneet
20800: tasan, tulkoon ]Jäätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja
20801: yhtyy.
20802: N:o 21 43
20803:
20804: Sellaisessa seura.kunnassa, j•osta 466 § :n 1 momentissa
20805: mainitaan, ää;nestetään kirkonkokouksessa siten, että ääni-
20806: valtaiset, ilman että heitä erikseen esiinhunldetaan, antavat
20807: äänensä puheenjohtarjan määrä11mässä järjestyksessä, ja ol-
20808: koon puheenjohtaja oikeutettu äänes'tämistäJ varten jakamaan
20809: äänivaltaiset piireihin sekä jättämään äänten vastaanotta-
20810: misen kussakin 1Jiirissä toisen pappismiehen tehtäväksi.
20811: Jos muu seurakunta taMoo ottaa käytäntöön edellis•essä
20812: momentissa mainitun äänestystavan, päättäköön siitä k1rkon-
20813: kokouksessa.. Kun sel1ainen päätös I()U tehty, älköön kirkon-
20814: kokous käsiteltäväkseen ottako ehdotusta sen kumoamisesta
20815: ennenkuin viidentenä vuotena päät.öksen voimaan astumi-
20816: sesta.
20817: Jos on kysymys vaa~ista, jota varten ehdotusta ei ole
20818: tehtävä, ja useampia kuin yksi on valittava, toimitettakoon
20819: vaali niinkuin kirkkl()valtuusmies-ten vaalista on sanottu.
20820:
20821: 331 §.
20822: Kirkkoneuvoston asiana on: pitää kristillistä siveyden-
20823: hoitoa ja kirkkokuria seurakunnassa; lähinnä valvoa kirkon
20824: ja seurakunnan omaisuuden ja- varojen hoitoa ja hallintoa,
20825: olkoonpa tämä hoito ja hallinto kirkonisännöitsijän tai seura-
20826: kunnan muiden luottamusmiesten hallussa; vuosittain kir-
20827: konisännöitsijän tai kassanhoitajan taikka kirkkohallinto-
20828: kunnan avulla valmistaa ja kirkonkokouksen tai kirkkoval-
20829: tuusmiesten tarkastettavaksi ja vahvistettavakai esittää
20830: meno- ja tuloarvio seuraavalle vuodelle; ottaa virka·an ja
20831: virasta erottaa suntiot ja muut alemmat kirkonpalvelijat;
20832: saattllia täytäntöön kirkonkokouksen päätökset kaikissa niissä
20833: tapauksissa, joissa täytäntöönpanoa ei ole annettu toimeksi
20834: erityisille sitä varten valituille henkilöille; tehdä kirkonko-
20835: koukselle niitä ·esityksiä: ja ehdotuksia, joita se havaitsee
20836: 44 ;N :o 21
20837:
20838: asianhaarain .kaipaavan, sekä antaa ne valmistelevat lau-
20839: sunnot, joita kirkonkokous ehkä vaatii.
20840:
20841: 350 §.
20842: Kirkonisännöitsijän .pitää, ellei erityistä kantomiestä ole
20843: l~illisesti määrätty, kantaa kirkon ja seurakun~an sekä va-
20844: kinaiset että satunnaiset tulot kultakin vuodelta. Kun meno-
20845: ja tuloarvio on vahvistettu, ja papiston palkkauksen maksun-
20846: pano sen jälkeen toimitetaan, tulee kirkonisännöitsijän tai
20847: ' muun asianomaisen kantomiehen sen johdolla jakaa arviossa
20848: oleva lisämaksu verovelvollisten kesken ja siitä valmistaa
20849: maksunpano- ja 'kantoluettelo, joka_ on kirkonkokouksen tai
20850: kirkkovaltuusmiesten määräämällä tavalla tarkastettava.
20851: Senjälkeen toimit·etta:koon :kirkollismaksujen kanto aikana ja
20852: paikassa, jotka kirkkoneuvosto määrää.
20853: Kaikki kannon jälkeen vielä ma:ksfl!matta olevat maksut
20854: merkitsee kantomies rästiluetteloon ja perityttää maksuvel-
20855: vollisilta.
20856: Rästit, joita syystä tai toisesta ei ole voitu periä, poiste-
20857: taan kirkonkolmuksen tai kirkkovaltuusmiesten määräyksen
20858: mukaan tileistä.
20859: Kirkonisännöitsijän-tai muun luottamusmiehen, jolle kir-
20860: kon tahi .seurakunnan varain hoito ja hallinto on uskottu;
20861: pitää kirkkoherralle antaa tili 'lQlssoista, niid.en tuloista ja
20862: menoista tarpeellisine todisteineen kultakin kuluneelta ka-
20863: lenterivuodelta, viimeistäänkin ennen senjälkeisen helmikuun
20864: loppua, noudattaen sitä, että jokaisesta rahastosta tehdään
20865: eri tili.
20866: 41;8 §,
20867: Sille, joka muissa asioissa on tuomiokapitulin päätökseen
20868: tahi välipäätökseen tyytymätön, annettakoon osotus: että
20869: hän saa siitä alamaisesti valittaa Keisarilliselle :Majestee.-
20870: N:o 21 45
20871:
20872: tille, Hänen Suomen Senaattinsa Talous-Osastoon, JOS vali~
20873: tus koskee virkaehdotusta, vaalia taikka nimitystä, viiden-
20874: viidettä päivän kuluessa, mutta muutoin kuudenkymmenen
20875: päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös tahi välipäätös
20876: annettiin; että jos muutosta haetaan, se on saman ajan· ku-
20877: luessa tuomiok::tpitulille ilmoitettava; ja että jos sellainen
20878: ilmoitus on tehty, hakijan tulee, kolmenkymmenen päivän
20879: ajassa ensimäisen määräpäivän jälkeen, toimittaa mainitusta
20880: osastosta tuomiokapituliin todistus, että valitus t•odella on
20881: tehty, kaikki puhevallan menettämisen uhalla. Jos määrä-
20882: päivä sattuu pyhäpäiväksi, on se lähinnä seuraavaksi arki-
20883: päiväksi määrättävä. Virkaehdotuksesta tahi nimityksesta
20884: tehdyn valituksen mukana seuratkoon ehdotusta tahi nimi-
20885: tystä koskeva pö;ytäkirja ja päätöS, ja: muissa asioissa se pää-
20886: tös, josta valitetaan.
20887:
20888:
20889: Seitsemäskolmatta Imku.
20890: Kirkkovaltuustoista.
20891: 466 §.
20892: Niissä kaupunkiseurakunnissa, yhdistetyissä kaupunki-
20893: ja maaseurakunnissa sekä maalaisseurakunnissa, .ioissa väki-
20894: luku nousee vähintään viiteentuhanteen, on seurakunnan
20895: päätösvalta 305 § :ssä sekä 307 § :n 4, 5, 6, 11, J,2 ja -13 koh-
20896: dassa tarkoitetuissa asioissa annettava kirkkovaltuusmie-
20897: hine.
20898: Jos muu seurakunta tahtoo antaa päätösvaltansa edelli-
20899: sessä momentissa tarkoitetuissa asioissa kirkkovaltuusmie-
20900: hille, IJäättäköön siitä kirkonkokouksessa. Kun sellainen IJää-
20901: tös on tehty, älköön kirkonkokous käsiteltäv·äJkseen ottako
20902: ehdotusta sen kumoamis·esta, ennenkuin viidentenä vuotena
20903: päätöksen voimaan astumisesta.
20904: 46 N:o 21
20905:
20906: Yhdistetyssä kaupunki- ja maaseurakunnassa ovat kui-
20907: tenkin asiat, jotka koskevat ainoastaan jompaakumpaa seura-
20908: kuntaa, käsiteltävät kirkonkokouksessa, joka pidetään ainoas-
20909: taan sen seurakunnan jäsenten kanssa.
20910:
20911: 467 §.
20912: Kirkkovaltuusmiesten lukumäärästä päättä seurak~nta,
20913: kuitenkin niin, {lttä seurakunnassa, jossa on jäseniä neljä-
20914: tuhatta tahi vähemmän, valitaan vähintään kaksitoista ja
20915: enintään neljäkolmatta; 'jossa on enemmän kuin neljätiJ.hatta,
20916: vaan ei yli kahdeksantuhatta, vähintään kuusitoista ja enin-
20917: tään kaksineljättä, sekä seura:kunnassa, jossa on enemmän
20918: kuin kahdeksantuhatta, vähintään neljäkolmatta ja enintään
20919: kahdeksan viidettä.
20920: Käsiteltäessä kysyu1,yksiä kirkon ynnä siihen kuuluvain
20921: rakennusten sekä pappilan uudestarakentamisesta, kirkon
20922: tai seurakunnan kiinteän omaisuuden myymisestä tai kiin-
20923: teistön ostamisesta seurakunnalle, lainan ottamisesta pitem-
20924: mäksi kuin kahden vuoden ajaksi sekä hautausmaan perusta-
20925: misesta on kirkkovaltuusmiesten lukumäärä lisättävä puolen
20926: verta, taikka, jos murtoluku syntyy, lähinnä seuraavalla
20927: suuremmalla luvulla.
20928: Kirkkovaltuusmiehet valitaan suljetuilla lipuilla kirkon-
20929: kokouksessa seurakunnan äänivaltaisista miehistä. Poissa-
20930: oleva äänivaltainen saakoon käyttää vaalioikeuttansa asia-
20931: miehen kautta 3,13 § :ssä sanotulla tavalla, _älköön kuiten-
20932: kaan valtakirjaan panko niiden nimiä, joita äänestää.
20933: Yhdistettyyn kaupunki- ja maaseurakuntaan on asetet-
20934: tava kahdeksalla tasan jaollinen luku kirkkovaltuusmiehiä,
20935: joista nelJäsosa on eri seu'rakuntain valittava, puolet kum-
20936: mastakin, seurakunnan omain: jäsenten joukosta, jP. muut
20937: N:o 21 47
20938:
20939: valitaan moleiDipain seurakuntain yhteisessä kirkonkokouk-
20940: sessa.
20941: V al tuusmiesten asettamisesta eräisiin seurakuntiin, joilla
20942: on yhteinen talous, säädetään myöskin 478 §:ssä.
20943: 48 N:o 21
20944:
20945:
20946:
20947:
20948: VI. Ehdotus Suomen Evankelis-luterilai-
20949: selle kirkolle annetun Kirkkolain 455, 460 ja
20950: 463 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
20951:
20952: 455 §.
20953: Yleisen kir:kol.lisk·okouksen asiana on ehdottaa uutta kirk-
20954: kolakia ja voimassa olevan muuttamista ja selittämistä, jonka
20955: jä.lkeen kirkolliskokouksen ehdotukset alistetaan Keisarin ja
20956: Valtiosäätyjen tutkittaviksi ja hyväksyttäviksi; ottaa käy-
20957: tettäväksi uusi virsi- ja evankeliumikirja, kirkkokäsikirja,
20958: katkismus ja raamatunkäännös; antaa lausuntoja niistä kysy-
20959: myksistä, jotka hallitus sille lähettää ja jotka koskevat evan-
20960: kelis-luterilaisen kirion suhdetta valtioon taikka muihin
20961: Suol:llessa oleviin kristinuskoa joko tunnustaviin tahi tun-
20962: nustamattomiin uskontokuntiin, kuin myös niin sanotuista
20963: sekalaisasioista, sekä mainitunlaatuisista asioista hallituk-
20964: selle tehdä esityksiä ja lausua toiv·omuksia. Kirkollisko-
20965: kouksen tulee myös valita ne miehet, jotka valmistavat kirk-
20966: kolain, virsi- ja evankeliumikirjan, kirkkokäsikirjan, katkis-
20967: muksen ja raamatunkäännöksen muutosehdotukset. Ennen-
20968: kuin sellaiset ehdotukset jätetään kirkolliskokottksen 'käsitel-
20969: täviksi, autakoot seurakunnat ja J)apisto niistä lausuntonsa.
20970: Kirkolliskokouksella on myös oikeus kristinapin taidon
20971: edistämiseksi ja kristillisen elämän vartuttamiseksi ynnä tar-
20972: koituksiin, joita on pidettävä seurakunnille yhteisinä, mää-
20973: rätä kirkonkassoista maksettaviksi varoja, jotka kirkon
20974: omilta jäseniltä taksoitetaan kirkollis_ten ma.ksu,ien suoritta-
20975: N:o 21 49
20976:
20977: misesta yleensä säädettyjen perusteiden mukaan; niin myös
20978: oikeus vahvistaa määräyksiä näiden varojen !käyttämisestä.
20979: .Älkööt kuiten·kaan kirkonkassojen maksut miltäkäiin vuo-
20980: delta nousko sitä määrää suuremmiksi, joka kertyisi, jos
20981: kutakin edellisenä vuonna kirkonkirjoissa ollutta henkilöä
20982: kohti kannettaisiin 2 penniä.
20983:
20984: 460 §.
20985: Kokouksen valittujen jäsenten tulee saada palkkio, joka,
20986: siltä osalta kuin se on tuleva pappissäädyn ~dusmiehille, on
20987: hiippakunnittain laskettava ja kaikkien tähän säät~rn kuu~
20988: luvain Vaalioikeutettuden maksettava se'kä rovastikunnittain
20989: valituille maallikoille taksoitettava kirkonkassoista makset~
20990: tavaksi.
20991: Näistä kassoista ovat niinikään muut kirkolliskokouksen
20992: kustannukset suoritettavat sekä myöskin niiden komiteain
20993: kustannukset, joita kirkolliskokous 455 § :n :mukaan katsoo
20994: tarpeelliseksi asettaa, viimeksi mainitut kustannukset mikäli
20995: niitä ei suoriteta yleisistä valti·ovaroista.
20996: Jos kirkolliskokouksen ja sen komiteain kustannusten
20997: suorittaminen vaatisi, että varoja sanottuihin kustannuksiin
20998: edeltäpäin ;koottaisiin yhteiseksi kirkolliskokouksen, rahas~
20999: toksi, on kirkolliskokous oikeutettu yksinkertaisella äänten
21000: enemmistöllä siitä 'Päättämään.
21001: Jos kirkolliskcokousten väliaikana ilmaantuu tarve koota
21002: sellaista kirlmlliskokouksen rahastoa, on piispain:kokcouksoo
21003: asia ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin sik.sikuin, kirkollis-
21004: kokous saapi tilaisuuden päättää asiasta.
21005: Kaikki kustannukset ja .maksut, jotka tämän §:n sekä.
21006: 455, 463 ja 465 '§:n mukaan ovat suoritettavat kirkonkas-
21007: soista, ovat näiden maksettaviksi jaettavat seurakuntien
21008: väkiluvun mukaan.
21009: 4
21010: N:o 21
21011:
21012: 463 §.
21013: Piispainkokouksen tulee niinikään:
21014: 1) ennen kirkolliskokouksen alkamista laatia ehdotus ko-
21015: kouksen työjärjestykseksi;
21016: 2) pitää huolta siitä että ne lausunnot, jotka 455 § :n mu-
21017: kaan ovat jätettävät kirkolliskokoukselle, tulevat siten ,koo-
21018: tuiksi ja järjestet;sriksi, että kokous ja sen valiokunnat voivat
21019: ilman suurempaa ajanhukkaa hyväksensä käyttää niitä;
21020: 3) ryhtyä muihin mahdollisesti tarvittaviin valmistaviin
21021: toimenpiteisiin ,kirkolliskokousta varten;
21022: 4) ryhtyä kaikkiin täytäntöönpanotoimiin, joita kirkollis-
21023: kokouksen 455 § :n 2 momentin nojalla tekemät päätökset
21024: vaativat;
21025: 5) määrätä niiden varojen hoitaja, joita 455 §:n 2 mo-
21026: mentissa ja 460 §:n 3 ja 4 momentissa olevien säännösten
21027: nojalla on väätetty kirkonkassoista koottaviksi, laatia ohje-
21028: sääntö ·rahatStonhoitajalle, Vla:lita rtarkwstajatt, jotka piispain-
21029: ikokou.ksen ylivalvonnan alaisina pitävät varojen hoitoa sil-
21030: mällä, antaa muita mahdollisesti tarvittavia määräyksiä,
21031: sekä valmistuttaa varojen hoidosta kirkolliskokoukselle ker-
21032: tomus;
21033: 6) jakaa eri hiippakuntain välillä ne maksut tai kustan-
21034: mikset, Jotka tämän § :n sekä 455 '§ :n 2 momentin, 460 ja
21035: 465 § :n mukaan ovat kirkonkassoista ta>ksoitettavat;
21036: 7) ilmoittaa tuomiokapituleille, heidän asianansa oleviin
21037: täytäntöönpanetoimiin ryhtymistä vart,en, sellaiset kirkollis-
21038: kokouksen päätökset, jotka kirkkolain mukaan ilman esi-
21039: vallan vahvistusta ovat pappien ja seurakuntien noudatet-
21040: tavat;
21041: 8) kirkolliskokousten väliaikoina antaa niille komiteoille,
21042: jotka kirkolliskokous 455 § :n nojalla ·on asettanut, niitä
21043: määräyksiä näiden työstä ja toimenpiteistä, jotka komitean
21044: N:o 21 51
21045:
21046: oma.in esitysten johdosta katsotaan tarpeellisiksi, ja jotka
21047: eivät ole kirkolliskokouksen päätöksiä vastaan;
21048: 9) määrätä ne palkkiot ja muut maksut mainittuja ko-
21049: miteoja varten, jotka 460 § :n mukaan ovat kirkonkassoista
21050: taksoitettavat, jollei kirkolliskokous ole niitä määrännyt;
21051: sekä
21052: 10) ryhtyä muihin kirkolliskokouksen päätöksestä mah-
21053: dollisesti johtuviin täytäntöönpanotoimiiu, mikäli ne eivät
21054: lain mukaan ole tuomiokapitulin tehtäviä.
21055:
21056: Helsingissä, 8 päivänä joulukuuta 1917.
21057:
21058:
21059: Suomen Senaatin päätöl~:scn mukaan
21060:
21061: Kirkollis- ja opetustoimituskunnan Päällikkö
21062: E. N. Setälä.
21063:
21064:
21065:
21066: Yriö Loimaranta.
21067: Helsingissä, ~-,omen Senaatin kirjapainossa, 1917.
21068: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 21.
21069:
21070:
21071:
21072:
21073: Lakivaliokunnan mietintö
21074: N:o 8 hallituksen esityksen johdosta erinäi·
21075: sistä muutokSista Suomen evankelis-luterilai·
21076: selle kirkolle 6 päivänä joulukuuta 1869 an-
21077: nettuun kirkkolakiin.
21078:
21079: Eduskunta on valmisteltavaksi lähettänyt Lakivaliokun-
21080: taan hallituksen edellä mainitun l'sityksen N :o 21.
21081:
21082:
21083: Kirkkolain 455 §:n mukaan ovat yleisen kirkolliskokouk-
21084: sen ehdotukset. kirkkolain muuttamisesta alistettavat lakia-
21085: säätävän vallan tutkittaviksi ja hyväksyttäviksi. Kirkollis-
21086: kokouks·en ehdotukset ovat siis tämän mukaan muuttamatta
21087: hyväksyttävät taikka hyläiiävät. Hallituksen esityksellä nyt
21088: tutkittaviksi eioitetyt kirkolliskokouksen muutosehdotukset
21089: kirkkolakiin ovat esityksessä jaetut kuuteen osastoon, sisäl-
21090: täen kukin erillisen ja niinmuodoin sellai,senaan hyväksyttä-
21091: vän tai hylättävän lakiehdotuksen kirkkolain eräiden lain-
21092: paikkain muuttamis·esta.
21093: Kun Eduskunnalla ei ole mahdollisuutta muuttaa. kirkol-
21094: liskokouks-en ehdotuk<sia, voidaan Valiokunnan mielestä, siinä
21095: tapauksessa ettii muutoksia olisi toivottava, ehdotukset kui-
21096: tenkin hyväks3'ä, elleivät ne loukkaa yhteiskunnan etua tai
21097: kansalaisten oikeuksia. Toisin ei voitane menetellä kirkkoa
21098: vahingoittamatta. Myöskin on huomattava että, kun uskon-
21099: nonvapauslaki ennen pitkää saadaan säädetyksi, niillä, jotka
21100: eivät hyväksy kirkon sisäistä järjestystä, tulee olemaan va-
21101: paus erota kirkon yhteydestä. On siis edellämainituin rajoi-
21102: tuksin sallittava kirkon jä.rjestää sisäiset asiansa sm mukaan
21103: kuin se itse parhaaksi katsoo.
21104: 2 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 21.
21105:
21106: Sanotulta kannalta arvosteltuina voidaan Valiokunnan
21107: käsityksen mukaan hyväksyä eE>itykseen sisält.yvät lakiehdo-
21108: tukset lukuunottamatta neljättä. Tämän lakiehdotuksen mu-
21109: kaan olisi kirkkolain 71 §:ään tehtävällä lisäyksellä säädet-
21110: tävä, että siviiliviranomaisen edessä solmitut avioliitot ovat
21111: siunattavat sillä tavoin kuin käsikirjassa määrätään. Siviili-
21112: avioliiton kirkollinen siunaaminen olisi siis pakollista. Täl-
21113: laista ~hdotusta ei voida. hyväksyä. Kun yhteiskunnallisella
21114: lailla avioliiton solmiminen siviiliviranomaisen edessä on sää-
21115: detty luvalliseksi ja päteväksi avioliittoon menemisen muo-
21116: doksi, ei voida pitää oikeana, että kirkko, varsinkin niin
21117: kauan kuin sen yhteydestä ei voi vapaaBti erota, saisi asettaa
21118: .iäs·enilleen pakolliseksi vaatimuksen s·ellaisen avioliiton kir-
21119: kollisesta siunauttamisesta. Sellainen lainmääräys sisältäisi
21120: omantunnonpakkoa toisinajat.televia kohtaan.
21121: Edellä esittämänsä nojalla V aliakunta kunnioittaen eh-
21122: dottaa,
21123: että Eduskunta hylkäisi esitykseen sisältyvän
21124: lakiehdotttksen ki1·kkolain 71 §:n muuttamisesta,
21125: mutta hyväksyisi ja vahvistaisi muut esitykseen
21126: sisältyvät lakiehdot1drset.
21127:
21128:
21129:
21130: Tämän asian käsittely,yn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
21131: taja Mikkola, varapuheenjohtaja Airola, jäsenet Aronen, Ha-
21132: kala, Anni Huotari, Alma Jokinen, Kaila, Lapvet.eläinen,
21133: A. Manner, Nurminen, Roos, Saarelainen, Snellman, L.
21134: Typpö, Yrjö-Koskinen ja Akesson &ekä varajäsenet Alanen,
21135: Fors·ten, Korhonen, Lantto ja Tuomikoski.
21136:
21137: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1918.
21138:
21139:
21140:
21141:
21142: Helsingissä, Suomen Senaatin kirh•pa:inossa, 1918.
21143: 1917 II Vp. - S. V. M. - Esitys N:o 21.
21144:
21145:
21146:
21147:
21148: Suuren valiokunnan mietintö
21149: N:o 27 hallituksen esityksen johdosta ·erinäi-
21150: sistä muutoksista Suomen evankelis-luterilai-
21151: selle kirkolle 6 päivänä joulukwta 1869 an,.
21152: nettuun kirkkolakiin.
21153:
21154: Suuri valiokunta on, käsiteltyänsä yllämainitun asi~w,
21155: päättänyt yhtyä Lakivaliokunnan mietinnöösä N:o 8 elovaan
21156: ehdotukseen,
21157: että Eduskunta hylkäisi esitykseen sisältyvän
21158: lakiehdotuksen kirkkolain 71 §:n muuttamt8esta,
21159: mutta hyväksyisi ja vahvistaisi muut esitykseen
21160: .si.~ältyvät lakiehdotukset.
21161:
21162:
21163: HelsingiöSä 2'2 päivänä toukoknuta 19·18.
21164: Helsingissä, Suomen Senaatin kirja.painossa, 1918.
21165: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 21.
21166: •
21167:
21168: Suomen Eduskunnan vastaus
21169: Hallituksen esitykseen erinäisistä muutoksista
21170: Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle 6 päi-
21171: vänä joulukuuta 1869 annettuun Jdrkkolakiin.
21172: 1
21173:
21174: EduskunnaUe on annettu Hallituksen esit.ys erinäisistä
21175: muutoksista Suomen evankelis-luteri1aiselle kirkolle 6 päi-
21176: vänä joulukuuta 1869 annettuun kirkkolakiin, ja on Edus-
21177: kunta, jolle Lakivaliokunta on asiasta antanut mietinnön
21178: N :o 8, päättänyt
21179:
21180: hl}lätä esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen
21181: kirkkolain 71 §:n muuttamisesta, mutta hyv{ik-
21182: syä muut esitykseen sisältyvät lakiehdotukset.
21183:
21184: Helsingi8sä, 28 päivänä toukokuuta 1918.
21185: •
21186:
21187:
21188:
21189:
21190: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918.
21191: 1917 - Toiset VaJtiopäivät N:o 22.
21192:
21193:
21194:
21195:
21196: Hallituksen esitys Suemen Eduskunnalle
21197: valtiolainan ottamisesta kulkulaitosralmston
21198: tarpeisiin.
21199: Eduskunnalle kuluvan vuoden ,edeLlisillä valtiopäivillä
21200: annetussa esityksessä ehdotti HaHitus 125,000,000 markan
21201: suuruisen valtiolainan ottamista kulkulaitosrahaston vahvis-
21202: tamiseksi. Tämä esitys ei kuitenkaan silloin ehtinyt tulla
21203: lopullisesti käsitellyksi, minkä vuoksi asia on näillä valtio-
21204: päivillä otettava uudelleen harkittavaksi ja päätett.äväksi.
21205: Samaten kuin Eduskunnalle nyt annettuun kulkulaitosrahas-
21206: toa koskevaan esitykseen sisältyvä ehdotus mainitun rahas-
21207: ton budjetiksi vuodeUe 1917 olennaisesti eroaa siitä budjetti-
21208: ehd{ltuksesta, joka oli valmisteltu esitettäväksi viime valtio-
21209: päivien hyvä:ksyttäväksi, on myöskin suunnitellun valtiolai-
21210: nan määrä.ä oHut pakko nyttemmin tarkistaa ottamalla huo·-
21211: mioon tämä uusittu budjettiehdotus ynnä rautatietalouden
21212: yhä suureneva liikepääomaTI tarve.
21213:
21214: Kulkulaitosrahaston tulot vuodelta 1917 ovat budjetti-
21215: ehdotuksessa arvioidut 263,319,416 markaksi 83 penniksi ja
21216: menot 256,570,532 markaksi 22 penni1ksi, joten laskettu
21217: ylijäämä tekee 6,748,884 markkaa 61 penniä. Tämä yli-
21218: jäämä ei kuitenkaan riitä peittämään ra•hastossa vuodelta
21219: 1916 olevaa 7,720,048 markan 26 :pennin suuruista pääoma-
21220: vajau.s·ta, vaan tarvitaan s[tä varten lisäva.roja 971,163
21221: markkaa 65 penniä.
21222: 5121-17
21223: N:o 22'
21224:
21225: Budjettilaskelmassa sisältyy kulkulaitosrahaston tuloihin
21226: vuodBlta 1917 muun muassa viime maaliskuussa imhdeksi
21227: vuodeksi otettu 75,000,000 markan suuruinen laina kokonai.
21228: suudessaan sekä 39,759,316 markan 83 pennin suuruinen
21229: siirto valtiorahastosta. Näiden tuloerien suhteen on kuitenkin
21230: huomattava, etteivät ne kdko määriltään ole käytettävissä
21231: budjettimenojen suorittamiseksi. Mitä ensinnäkin tulee pu-
21232: heen:alaiseen lainaan, niin on siitä 30,000,000 markkaa men-
21233: nyt vuonna 19,15 otetun ja marraskuun 1 päivänä 1917 erään-
21234: tyneen lyhytaikaisen lainan maksuun, mitä suoritusta. kui-
21235: tenkaan ei ole otettu budjettiin menoksi, koska nyt kuolete-
21236: tusta lainasta saa.tuja varoja ai'kanaan ei oltu huomattu kul-
21237: kulaitosrahaston budjetissa tulona. Täs·tä seura,a, että 1917
21238: vuoden budjettimenojen peittämiseksi tarvitaan vastaava
21239: 30,000,000 ma.rkan suuruinen varain lisäys. Mitä taas tulee·
21240: ehdotettuun siirtoon: valtiorahastosta, on muistettava, että
21241: kulkulaitosrahaston tiliasema. 1916 vuoden lopussa osottaa
21242: viimemainitun rahaston jo käyttäneen siihen mennessä val-
21243: tiorahaston va.roja 27,000,000 markkaa. 1917 vuoden bud-
21244: jettimenoihin saa, siis kulkulaitosrahasto kysymyksessäolevan
21245: siirron kautta itse asiassa vain 12,759,316 markfkaa, 83 penniä
21246: uusia varoja ja jäännös 2 7,000,000 markkaa kuittaantuu
21247: viimevuotista tilivelkaa vastaan, aiheuttaen samansuuruisen
21248: 1isävarain tarpeen menojen peittämistä varten.
21249: Lainavaroja. tarvitaan siis yhteensä 57,971,163 markkaa
21250: 65 ~penniä yksinomaan sellaisen tilan aikaansaamiseksi, ettei
21251: kulkulaitosrahaston tileissä synny pääomavajausta.
21252: Kuitenkin on otettava lukuun, että kulkulaitosrahastossa
21253: aina on tarpeen melkoinen liikepääoma kassa.varoja, tarve-
21254: ainevarastoja ja lukuis,ia etumaksuja kuin myös muita sijoi-
21255: tulksia varten. Lainavaroja tarvitaan tähänkin tarkoituk-
21256: seen, koska puheenalaiset sijoitukset ovat viime v·uodesta
21257: N:o 22 3
21258:
21259: kasvaneet melkoisesti. Niincpä oli rautatei<den tarveaineva-
21260: rastoihin syyskuun lopussa kiinnitetty noin 42,000,000
21261: markkaa enemmän kuin vuoden alussa ja ennakkomaksujen
21262: sekä erinäisten velallisten tili osotti noin 39,000,000 markan
21263: lisäystä. Koska kuitenkin näistä sijoituksista useat erät
21264: myöhemmin, budjetin tultua vahvistetuksi, viedään vastarr-
21265: vien määrärahojen ·tilille tahi varattuina määrärahoina siir-
21266: retään seuraavaan vuoteen, eivät ne vaa>di koko määräänsä
21267: vastaavaa liikepääomaa hankittavaksi, mutta likimääräisen
21268: arvion mukaan lienee ta11peen varata tähän tarkoitukseen
21269: noin 30,000,000 ma,rkkaa
21270: Vielä on otettava huomioon, että rahaston tuloista mel-
21271: koinen määrä kuluvanakin vuonna on kertynyt ja edelleen
21272: kertyy ruplissa., joiden kurssi syyskuun loppuun saakka oli
21273: luonnottoman korkea eli 266 markkaa 67 penniä 100 ruplalta,
21274: kunnes Senaatin Valtiovaraintoimituskunta asetuksella syys-
21275: kuun 29 päivältä 1917 oikeutettiin määräämään kurssin
21276: Lontoossa noweratun ruplien ostokurssin ja Suomen Pankin
21277: noteeraaman Englannin puutien myyntikurssin .perustuk-
21278: sella. Sikäli kuin kulkulaitosrahaston tälle vuodelle lasketut
21279: tulot sisältävät sellaisia korkean kurssin mukaan tilitettyjä
21280: ruplia, joita ei suorastaan käytetä rautatietalouden meno~hin,
21281: vaan joita on ·Suomen rahan saantia varten ollut paklm
21282: myydä Suomen Pankille päh;än kurssin mukaan, on kurs~si
21283: erotusta vastaava määrä lisävaroja tarpeen, jotta rahaston
21284: m€not voitaisiin suorittaa. Puhe-enalaiset kurssierotukset
21285: voitanee kuluvalta vuodelta arvioida tasaluvuin 18,000,000·
21286: markaksi. 1Sen johdosta, että rautateillä edellisinä vuosina
21287: kannetut sotaverot budjettiehdotuksen mukaan kuluvana
21288: vuonna siirretään kulkula.itosrahastoon, siirtyy viimemainit-
21289: tuun myös valtiorahastossa tilitetty osuus mainittujen. vero-
21290: jen maksussa kertyneiden ruplavaluuttojen aiheuttamista sa-
21291: 4 N:o 22
21292:
21293: manluontoisista kurssierotuksista, tekevä nom 4,000,000
21294: markkaa. Kurssierotusten aiheuttama lisävarojen tarve
21295: kulkulaitosrahastossa lienee näin ollen ardoita va 22,000,000
21296: markaiksi.
21297: Kulkulaitosrahaston budjettiehdotuksen ynnä rahastcn
21298: tänä vuonna tapahtunei·den sijoitusten tarkastelu antaa näin
21299: ollen tulokseksi noin 110,000,000 maTkan su'uruisen laina-
21300: tarpeen.
21301: Koska. vuosi jo on loppuun kulumasE"a, on itsestään sel-
21302: vää, ettei kulkulaitosrahaston taloutta ole voitu tähän saakka
21303: hoitaa turvautumatta väliaikaiseen lainau~seen. Niinpä on-
21304: kin Senaatin ,päätöksen mukaan 29 päivältä kesäkuuta 1917
21305: otettu vekselilaina 30,000,000 markkaa, joka sittemmin on
21306: uudistettu, viimeksi 1 päivänä joulukuuta kolmrksi kuukau-
21307: deksi. Edelleen on Senaatin päätöksen mukaan 14 päivältä
21308: syyskuuta 19;17 otettu 25,000,000 markan vekoolilaina sekä
21309: vielä iSenaatin päätöksien mukaan 13 päivältä loka/kuuta
21310: 10,000,000 markan ja 26 päivältä lokaku·uta niinikään
21311: 10,000,000 markan vekselilaina, kaikki 3 kuukauden vebe-
21312: leitä käyttämällä. Ja vi·hdoin on Eduskunnan 4 päivänä
21313: joulukuuta 1917 tekemän päätöksen perustuhella otettu
21314: 25,000,000 markan tilapäinen ve'kselilaina, niinikään 3 kuu-
21315: kaudeksi. Niinmuodoin on kuluvan vuoden kassatarvetta
21316: varten kaikkiaan otettu 1q0,000,000 markkaa lainaksi.
21317: Koska. kassa on kai'ki.lle valtion rahastoille ja sen hoidossa
21318: oleville lahjoitetuille rahastoille ynnä postisäästöpankin
21319: Valtiokonttoriin jättämille varoille yhteinen, on myös mui-
21320: den• rahastojen kwssavaroja todennäköisesti joutunut kulku-
21321: laitosrahaston sijoituksiin noin 10,000,000 mall'kkaa.
21322: Kassa.liikettä:kin silmälläpitäen tullaan niinmuodoin sa-
21323: maan tuloikseen, johon edellä budjettia ja tilisijoituksia tut-
21324: kiskelemalla. on tultu, eli noin 110,000,000 markan laina-
21325: tarpeen olemassaoloon.
21326: N:o 22 5
21327:
21328: J_,ainatarve on todellisuudessa vieläkin suurempi, koska
21329: Suamen Pankista on takaisin lunastettava ne ruplaval:uutat,
21330: jotka, sinne vuosina 1915, 19·16 ja 1917 ovat myydyt ehdolla
21331: että Suomen Kruunu määräa;jan kuluessa ostaa takaisin sa·
21332: notut valuutat samasta hinnasta kuin mitä niistä on Pan•
21333: kilta saatu. Tämä velvoitus olisi ennen kuluvan vuoden lop·
21334: pua täytettävä ja tekee sitoumusten määrä kulkulaitosrahas·
21335: ton osalta, tasais,in luvuin 82,000,000 markkaa.
21336: Kokonaisuudessaan nousisi näin ollen kulkulaitosrahaston
21337: laskettu lainatarve yksistään tämän vuoden taloutta silmällä.
21338: pitäen 192,600,000 markkaan. Mutta koska tässä esitetyt
21339: numerot niinkuin budjetinkin erät muuta,Ipin kohdin luon·
21340: nollisesti ova.t arviomääriä eikä uuden pit-käaikaisen lainan
21341: ottamista voitane ajatella vielä ensi vuoden a.lkupuolen ku·
21342: luessa, näyttää välttämättömältä määrätä nyt suunnit-ellun
21343: la:inan suuruus tasaluvuin 200,000,000 markaksi.
21344: Puheenalaisen lainahankkeen toteuttamiseen nähden on
21345: epätietoista, voidaanko sijoittaa entisestä :rräärästä; korotet·
21346: tua lainaa samoilla ehdoilla kuin mitä aikaioompi esitys
21347: edellytti, etenkin kun samanaikaisesti on vireillä kysymys
21348: 200,000,000 markan suuruisen lainan hankkimis{lsta Suomen
21349: Pankin aseman vahvistamiseksi sekä suuren lyhytaikaisen
21350: luoton saamisesta elintarveasiain hoitoa. varten. Näin oUen
21351: näyttää soveliaalta olla tässä yhteydessä määrit.telemättä
21352: lainaehtoja S€ll· tarkemmin, kuin että olisi otettava .
21353: 200,000,000 marka;n suuruinen kuoletuslaina 50 vuoden
21354: maksuajalla. Hallituksen huoleksi jäisi Suomen Pankin
21355: välityksellä mahdollisimman edullisen lainasopimuksen ai·
21356: kaansaaminen rahalaitosten krunssa.
21357: Ed-ellä esitetyn p-erusteella Hallitus täten ehdottaa että
21358: Eduskunta päättäisi
21359: 6 N:o 22
21360:
21361: valtuuttaa H aUituksen kulkulaitosmha,ston
21362: va:hvisbamiseksi ottamaan 200,000,000 markan
21363: su/ll(ruisen ku,oletuslainan viidenkymmenen vuo-
21364: den maksuajalla.; &ekä
21365: tämän lainan koron ja kuol"etuksern soorritta-
21366: miseksi v/liQsittatn osottaa tarpeellisen määrrä-
21367: rahan.
21368:
21369: Helsingissä, 11 päivänä joulukuuta 1917.
21370:
21371:
21372: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
21373:
21374: Valtiovaraintoimituskunnan Päällikkö
21375: .T uhaui Arajä.rvi.
21376:
21377:
21378: J. Wartiovaara.
21379:
21380:
21381:
21382:
21383: Helsingi~Hii, Suomen Senaatin kirjap:1inussa, 1917.
21384: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 22.
21385:
21386:
21387:
21388:
21389: Valtiovarainvaliokunnan
21390: m i et i n t ö N :o 7 Hallituksen esityksen Jo-h-
21391: dosta, joka koskee valtiolainan ottamista kul-
21392: kulaitosrahaston tarpeisiin.
21393:
21394: Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä varten V altiova-
21395: rainvaliakuntaan .lähettänyt Hallituksen ·esityhen N :o 22
21396: vwltiol·aina!llJ ottamisesta 'kulkulaiitosrahaston tarpeisiin ja ·sa-
21397: malla päättänyt, että tätä esitys.tä on käsiteltävä samalla
21398: tavalla kuån V altiopäiv'äijärjestys s'äätää keisarin ja suuri-
21399: ruhtinaalll esityksistä. Valiokunta on myös käytettävakseen
21400: saanut Senaatissa tätä esitysehdotusta valmistetta'E\Ssa synty-
21401: neet asiakirjat.
21402:
21403:
21404: Kuten V a:liokunta on esilttänyt mietinnössään N :o 6 esi-
21405: tyksen johdosta, joka woskee kulkulaitosrahastoa vuodeksi
21406: 1917, on täiliä:n rahastoon •hankittava melkoinen .n:Ui.ärä v·aroja
21407: sen lisäksi, mitä rahaston budjettiehdotukseen otettujen me-
21408: noj,en suorrttamJ.soon on tarpeen. Syyt, ·joista tämä lisävaro-
21409: jen ta;rve johtuu, ovat seuraavat:
21410: Kwlkulai tosrwhaston biialliSsi vuoden 1916 lopussa osottaa
21411: vajausta 7, 720,048 markkaa. 26 penniä. Rahaston budjetti
21412: tälle vuodelle jättäiä V alidkunnan ehdotuks-en :mukaan sääs-
21413: töä ainoastaan 3,275,684 markkaa 61 penllliä. Rahaston va-
21414: jaus vuoden 1917 päättyessä olisi näin ollen 4,444,363 mark-
21415: kaa 6•5 penntiä.
21416: Edelleen osottaa s•an.ottu biilans.si, että rahastolla tämän
21417: vuoden alussa oli kabi tilapä;istä lainaa, toinen, vuonna 1915
21418: otettu 30,000,000 markan suuruioon, toinem, valtiorahastosta
21419: annettu kassa.laina, mää:räJltäänt 27,000,000 markkaa. Kuten
21420: rahastom tä'InänvuotiseJsta budjettiehdotu:ksesta näkyy, ei ra-
21421: 2 i917·II Vp.- V. M.- Esitys N:o 22.
21422:
21423: haston tuloista li.ikene mitään näiden t~livelkain maksami-
21424: seen. Rahasto·n vahvista:mise~si on tämän vuoden maa:lis-
21425: kuussa otettu 75,000,000 markan .laina. Muttru 'kun tällä lai-
21426: nalla saadut varat on asetusten mukaan otettu rahaston tä-
21427: mänvuotiseen budj.ettiin tUJloksi ja tulot melkeiru IJ>:okonaan
21428: kuluvat budj·ettiin kuuluviin melliO:i:him, tekee 1915 vuoden
21429: valtiolainan takaisinmal~su edelleen ta!'Peellis·eks.i hankkia
21430: kulkulaitosrahastoon 30,000,000 markkaa sen .lisäJksi, mitä
21431: ra;haston tämänvuotisten budjettimenojen peittämiseen kysy-
21432: tään.
21433: Kuluvan vuoden vajauksen peittämiseen tarvitaan siis
21434: 4,444,363 markkaa 65 penniä, 30,000,000 marlkkaa viime
21435: marraskuun 1 ]läivänä eräärutyneen lainan maksuun ja
21436: 27,000,000 markkaa lainan maksuun valtiorahastorle, yJl-
21437: teensä 61,444,363 markkaa 65 penniä. I .. ainavarojen osotta-
21438: mioon n1ä;i•hin tarkoituksiin tavahtuu kUJitenikin siHä edt:llly-
21439: tyksellä, että ensi vuoden kuluessa lankeavia, näiden tarkoi-
21440: tuS])erien väliaikaiseen järjestelyyn otettuja, valtiovaraston
21441: vekselilainoja samalla määrällä lyhennetään.
21442: Esityksessä mainitaan, että valtio on Suomen Pankkiin
21443: vuosina 1915, 1916 .ja 1917 myynyt päivän kurssista ne
21444: ru])lavaluutat, jotka kulkulaitosrahastolle on kertynyt V e-
21445: näjän rahassa tehdyistä suorituksista, ~hdolla että valtio
21446: ostaa määräajan kuluessa taikaisin sanotut valuutat samasta
21447: hinnasta kuin mitä niistä on Suomen Pankista saatu. Tämä
21448: velvoitus olisi ennen kuluvan vuoden loppua täytettävä ja
21449: tekee sitoumusten määrä kulkulaitosrahaston osalta tasaisin
21450: luvuin 82,000,000 markkaa. Nykyisen Suomen Pankin
21451: noteeraaman ikurssin mukaan ei näiden ruplavaluuttojen arvo
21452: kuitenkaan ole kuin noin 50,000,000 markkaa, joten niistä
21453: on syntynyt noin 32,000,000 markan suuruinen lkurssitappio.
21454: V aliakunnan mielestä olisi Suomen Pankin kanssa koetettava
21455: aikaansaada sopimus kyseessä olevien ruplavaluuttojen
21456: edelleen pysyttäimiseksi Suomen Pankin hallussa toistaiseksi.
21457: Mutta kun Suomen Pankki nähtävästi ei ole tai])uvainen näitä
21458: ruplavaluuttoja ot.tamaan vastaan niiden ·kurssiarvoa ylem-
21459: mästä hinnasta, olisi edellämainittu summa 32,000,000 mark-
21460: Kulkulaitosrahaston laina. 3
21461:
21462: kaa sopimusta Pankin. kanssa tehtäessä pankille suoritettava.
21463: Koåa nyt kyseessä -olevia kurssitappioita ei ole otettu huo-
21464: mioon tämänvuotisessa kulkulaitosrahaston 'budjetissa, syn-
21465: tyy tästä 3'2,000,000 markan lisävarojen tarve.
21466: Edelleen on huomattava, että sen melkoisen liikkeen hoi-
21467: toon, j~nka tilinä kulkulaitosrahasto ron valtion taloudessa,
21468: aina tarvitaan melkoinen määrä kass,avaroja. Valtionrau-
21469: tateiden ja rautatierakennusten tarveainevarastot sitovat
21470: säännöllises1ii tuntuvia summia ja niin kauan kuin kulkulai-
21471: tosrahaston taloudessa -esiintyy suuria etumaksuja, syntyy
21472: täistäkin huomattava varain "tarve yli sen; mitä budjetti si-
21473: sältää. Tarveainevarastotili oli tämän vuoden lokakuun
21474: päättyessä, ~ykyisten korkeiden hintain j'ohdosta, noin
21475: 71,000,000 markkaa eikä tulle piakkoin tästä sanottavasti
21476: alenemaan. Kulkulaitosrahastosta suoritettuja etumaksuja
21477: tulee tämän vuoden lopussa olemaan nroin 60,000,000 mark-
21478: kaa. Kuten esityksessä huomautetaan, korvautuu niistä
21479: kuitenkin osa, sittenkun vuoden budjetti on mhvistettu, sii-
21480: hen otetuista määrärahoista ja toista osaa on vastaamassa
21481: j·oukko menoiksi merkittyjä, mutta käyttämättä jääneitä eli
21482: n. s. varattuja määrärahoja. Sen summan, joka näin ollen
21483: olisi hankittava kulkulaitosrahasto~ kassatarpeen tyydyttä-
21484: miseksi, on Valiokunta arvioinut 2'5 ,000,000 markaksi.
21485: Edellisessä luetellut tarpeet tekevät yhteensä 118,444,363
21486: markkaa 65 penniä. Esityksen ~ukaan .on kuiterl'kin laina-
21487: tarve vieläkin suurempi, koska sen mukaan Suomen Pankista
21488: on takaisin lunastettava edellä mainitut ruplavaluutat, ,johon
21489: vielä tarvittaisiin noin 50,000,000 markkaa. Tämän lisäksi
21490: olisi otettavalla lainalla m. m. korvattava ne 2:2,000,000
21491: ma:rtkkaan nousevat kurssitappiot, mitkä valtio on tullut
21492: 'kärsimään myydessään .päivän kurssist~ 'Suom;n Pankkiin
21493: korkeamman kurssin 266 markkaa 67 penniä 100 ruplalta
21494: mukaan ·vastaanottamiaan ruplia. Koska tämäkään tarve ei
21495: aiheuta mitää:n välitöntä kassavarain tarvetta ja Valio-
21496: kunnalla nyt ei ole ollut riittävästi aikaa asian kaikin-
21497: puoliseen harkintaan, ei Valiokunta noita tarpeita nyt ole
21498: ottanut lainatarpeen suuruutta arvioidessaan huomioon.
21499: 4 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 22.
21500:
21501: V aliakunnan toimittamat laskelmat osattavat siis, että
21502: nyt olisi kulkulaitosrahastolle hankittava 120,000,000 mar-
21503: kan suuruinen laina. Lainan realiseeraukseen ja lainaehtoihin
21504: nähden on Valiokunta sitä mieltä, että laina olisi otettava
21505: pitkäaikaisena kuoletuslainana 50 vuoden maksuajalla. Hal-
21506: lituksen asia,ksi jäisi Suomen Pankin välityksellä tehdä raha-
21507: laitosten kanssa lainasopimus, joka korkok:mtaan ja muihin
21508: ehtoihin nähden on "valtiolle maihdollisimman edullinen.
21509: Laina tulisi budjettiin tulopuolelle otettavaksi ja sen koron
21510: ja kuoletuksen suorittamiseksi tarpeelliset varat tulisivat
21511: kunakin vuonna huomattaviksi ~iinikään kulkulaitosrahaston
21512: • budjetissa.
21513: Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
21514: Eduskunnan päätettäväksi,
21515: että Eduskunta valtuuttaa Hallituksen
21516: kulkulaitosrahaston vahvistamiseksi ottamaan
21517: 120,000,000 markan $Uuruisen kuolett,slainan
21518: viidenkymmenen vUoden maksuajalle.
21519:
21520: Helsingissä, 18 päivänä joulukuuta 1917.
21521:
21522:
21523:
21524: -Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
21525: Gylling sekä jäsenet Luopajärvi (osittain), Ahmavaara (osit-
21526: tain), Björk (osittain), R. Furuhjelm, Haavanen, Hurme-
21527: vaara, E. Huttunen, K. R. Häkkinen, Kairamo, Kirves, J.
21528: Kohonen, Komu, Lahdensuo, Lehokas (osittain), Nevanlinna,
21529: Paasonen, Puumala, Raitanen, Saarikivi ja varajäsen Paavo-
21530: lainen sekä osittain· varajäsenet Arffman, Jalonen, Ottelin,
21531: Suutala ja Vuokoski.
21532: Vastalause 1. 5
21533:
21534:
21535:
21536:
21537: Vastalauseita.
21538: I.
21539:
21540: Valiokunnan mietinnössä olevalle ponnelle ehdotamme
21541: seuraavan sana:muodon:
21542:
21543: että Eduskunta valtuuttaa Hallituksen kul-
21544: kulaitosrahaston vahvistamiseksi ottamaan
21545: 120,000,000 markan suuruisen kuoletu.slainan
21546: viidenkymmenen vuoden maksuajalla ja korkein-
21547: taan .5 prosentin korolla.
21548:
21549:
21550: Edvard Gylling. J. A. Komu.
21551: H. Hurmevaara. V. Lehokas.
21552: E. Huttunen. A. Paasonen.
21553: J. Kirves. K. Raitanen.
21554: Jalo Kohonen. S. Saarikivi.
21555: 6 1917' II Vp.--,-- V. M.- Esitys N:o 22.
21556:
21557:
21558:
21559:
21560: II.
21561:
21562: Kun Valiokunnan perustelut mielestämme ovat osittain
21563: epätyydyttävät, ehdotamme,
21564:
21565: että mietinnölle alkaen siv. 2 olevasta kappa-
21566: leesta, joka alkaa sanoilla ,Esityksessä maini-
21567: taan", ja jatkuu 3 sivztn lopputtn annettaisiin sett-
21568: raava sananmuoto:
21569:
21570: ,Valtionrautateitten tulot ovat tänäkin vuonna melkoiselta
21571: osa.lta kertyneet ruplissa, joiden kurss.i syys'kuun loprpuun
21572: saakka oli 266 markkaa 67 penn~ä 100 ruplalta. Sikäli kuin
21573: kulku:laitosraha1ston täJlle vuodelle lasketut tulot sisältävät
21574: sellaisia korkean kurssin mukaan tilitettyjä ruplia, joita ei
21575: suorastaan käytetä rautatietalouden menoihin, -vaalii joita on
21576: Suomen rahan saantia varten ollut pa:kko myydä Suomen
21577: Pankille päivän kurssin mukaan, on kurssierotusta vastaava
21578: määrä lisävaroja taflpeen. Esitykses.sä on 1Juheenw}aiset kurs-
21579: sier.otrrkset kuluvalta vuodelta arvieitu tasaluvuin 18,000,000
21580: markaksi. Tähän on esityksen m\lkaan 'lisättävä vielä
21581: 4,000,000 markkaa sen johdosta, että rautateiHä edellisinä
21582: vuosina kannetut sotaverot budjettiehdotuksen mukaan. kulu-
21583: vana vuonna: siirretää,n ku:lkulaitosrahastoon, jolloin viime-
21584: mainittuuiJJ myö·s siirtyy valtiorahastossa tilitetty osuus mai-
21585: nittujen verojen maksussa kertyneiden rup.lava1luuttojen
21586: aiheuttamista kurssierotuksista. Kun näitä kurssita•ppioita
21587: ei ole vähennetty kulkula·it01srahastcm tämänvuotiseen budjet-
21588: tiehdotukseen merkityistä tuloista eikä myöskään otettu huo-
21589: mioon menoissa, syntyy tässä 2·2,000,000 markan lisävarojen
21590: tarve.
21591: Vastalause II. 7
21592:
21593: Edelleen on huomattava, että sen melkoisen liikkeen hoi-
21594: toon, jorrka ltiinä kulkulaitosrahasto on valtion taloudessa,
21595: aina tarvitaan melkoinen määrä kassavaroja. Valtionrau-
21596: tateiden ja rautatiera:keD:nusten tarveainevarastot sitovat
21597: säännöllisesti tuntuvia summia ja niin kauan kuin kulku-
21598: laitosrahaston taloudessa esiintyy suuria etumaksuja, syntyy
21599: tästäkin huomattava varain tarve yli sen, mitä budjetti
21600: si&ältää. Tarveainevarastotili oli trumän vuoden lokakuun
21601: päättyessä, nykyisten korkeiden hintain johdosta, noin
21602: 71,000,000 markkaa eikä tulle piakkoin tästä sanottavasti
21603: alenemaan. Kulkulaitosrahastosta suoritettuja etumaksuja
21604: tulee tämän vuoden lopussa olemaan noin 60,000,000 mark-
21605: kaa. Kuten esitylks,ess,ä huomautetaan, korvautuu niistä
21606: kuitenkin osa, sittelllkun vuoden budj.etti on vahvistettu,
21607: siihen otetuista määrärahoista ja toista osaa on vastaamassa
21608: joukko menoiksi merkittyjä, mutta käyttämättä jääneitä eli
21609: n. s. varattuja määrärahoja. Se suiD:ma, joka näin ollen olisi
21610: hankittava kulkulaitosralhaston kassatarpeen tyydyttämi-
21611: seksi, arvioidaan esityksessä 30,000,000 markaksi.
21612: Edellisessä luetellut tarpeet tekevät yhteensä 113,44,3630
21613: marrokaa 65 penniä. Esityksen mukaan on kuit-enkin laina-
21614: t-arve vieläkin suurempi, koska Suomen Pankista on ta;kaisin
21615: luna;stettava ne ruplavaluutat, jotka sinne vuosina 1915, 1916
21616: ja 1917 ovat myydyt ehdolla, että valtio määräajan kuluessa
21617: ostaa takaisin sanotut valuutat samasta hinnastw kuin mitä
21618: niistä on Pankilta saatu. Kulkulaitosrahaston osalle tuloo
21619: tällaisia ennen vuoden loppua täytettäviä sitoumuksia tasai-
21620: sin luvuin 82,000,000 markkaa.
21621: Valiokunnan mielestä voidaan tässä yhteydessä jättää
21622: avonaiseksi kysymys, onko välttämätönt-ä piwkkoin: :Suomen
21623: Pankista lunastaa puheenaolevat obligatsionit, vai eikö ole
21624: näyttäytyvä sekä mahdolliseksi että edulliseksi menetellä: niin,
21625: että Suomen Pankki edelloon pitäisi obligatsionit hallussaJan.
21626: Mutta vaikka jälkimäinen mell!ettely tulisikin noudatetta-
21627: vaksi, syntyy kulkulaitosrahastolle lähiaikana varojen tar-
21628: vetta sen lisäksi mitä ed,ellä on esitetty. Suomen Pankki voi-
21629: nee uudestaan ot.taa vastaan puheenaolevat ruplavaluutat
21630: 8 1917 II V'P.- Y. II.- Esitys N:o 22.
21631:
21632: ainoastaan niiden nykyisestä kurssiarvosta. Kun tämä on
21633: noin 32,000,000 valuuttojen myyntiarvoa alempi, kysytään
21634: kulkulaitosrahaston varojen ennallaan säilyttämiseksi tämä
21635: määrä lisävaroja. Edelleen on !huomattava, että kulkulaitos-
21636: rahasto tarvitsee tulevanakin vuo_nna enemmän varoja kuin
21637: mitä rahaston säännölliset tulot tuottavat. Tarpeita, joihin
21638: näitä varoja ikysytää:n, ovat uutisrakennukset valmiilla ra-
21639: doilla, uuden liikkuvan ·kaluston hankkiminen sekä uudet
21640: rautatierakennukset, jota ·paitsi on pelpättävä, että valtio-
21641: rautateiden liikenne vielä tulevanakin vuonna tuottaa ta'P-
21642: piota. J os• edellä mainitut obligatsionit voivat joksikin aikaa
21643: vielä jäädä Suomen Pankista 1unastamatta, saataisiin n;yi
21644: hankittavalla lainalla, siinä tapauksessa että se esityksen
21645: mukaisesti määrättäisiin 200,000,000 suuruiseksi, varoja 1\äi-
21646: ·hinkin tarpeisiin, joiden tyydyttäaniselksi joka tapauksessa
21647: piakkoin on turvauduttava lainanottoon.
21648: Esityk~sä t·ehdyn ehdotuksen tueksi, että nyt otettava
21649: laina olisi määrättävä 200,000,000 markan suuruiseksi, voi-
21650: daan näin ollen Valiokunnan mielestä esittää pätevät syyt.
21651: Valiokunnassa on kuitenkin tuotu esiin se mielipide, että
21652: tällä kertaa voitaisiin rajoittaa lainan maara esim.
21653: 120,000,000 markaan ja jättää lisävarojen hankinnan harkit-
21654: &eminen myöhemmäksi, jolloin täsmäHisempiä tl:~toja valtio-
21655: varwston rahantarpoeesta, kokonaisuudeksi katsottuna, on ole-
21656: massa. Tämän käsityksen tueksi on huomautettu, että ne
21657: rahantarpeet, joiden tyydyttämistä laina tarkoittaa, toistai-
21658: seksi ovat toiseksi puoleksi täytetyt valtiovaraston ottamilla
21659: yhteensä 100,000,000 markkaan nousevilla lyhytaikaisilla
21660: lainoilla, ja että näistä lainasitoumuksista ainoastaan
21661: 20,000,{)00 markkaa eräy,tyy ma~ksettavaksi ennen tulevaa
21662: maaliskuuta, mutta loput vasta sen jälkeen.
21663: Kun lähimpien 'kuukausien kassa.varoj·en tarve voidaan
21664: saada tyydytetyksi siinäkin tapauksessa, että nYt otetaan
21665: atilliOastaan 120,000,000 markan laina, on V aliakunta pä;ättä-
21666: nyt puoltaa lainan suuruuden määrääm~stä täJhän summaan.
21667: Valiokunta katsoo kuitenkin tarpeelliseksi lausua, että lisä-
21668: varojen hankkiminen kulkulaitosrahastolle piakkoin on otet-
21669: tava uudestaan rkäsiteltävä:ksi."
21670: Vastalause II. 9
21671:
21672: Kun lainan ment?Stykselle nykyisissä oloissa on tärkeätä,
21673: että sen obligatsionit ja kupongit saavat nauttia verova'Pautta, -
21674: ehdotamme myös,
21675:
21676: että mietinnön 4 sitfun ensimäisen kappaleen
21677: toiseen lauseeseen lisätään sanat: ,minkä ohessa
21678: lainan obligatsionien ja kupon.kien tulisi olla
21679: Suorne.Ysa verovapaat".
21680:
21681: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1917.
21682:
21683:
21684: A. Osw. Kairamo. E. Nevanlinna .
21685:
21686:
21687:
21688:
21689: •
21690:
21691:
21692:
21693:
21694: •
21695: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917 .
21696:
21697:
21698:
21699:
21700: •
21701: ,.
21702:
21703: 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 22.
21704:
21705:
21706:
21707:
21708: Suuren valiokunnan mietintö
21709: N:o 12 esityksen johdosta, joka koskee valtio·
21710: lainan ottamista kulkulaitosrahaston tarpeisiin.
21711:
21712: Käsiteltyääu yllämainitun asian saa Suuri valiokunta il-
21713: moitta:a yhtyJlleensä puoltamaan· Valtiovarainvaliokuruna.n
21714: mietinnössä·än N :o 7 tekemiiä elJidotusta,
21715: että Eduskunta valtuuttaa Hallituksen kul-
21716: kulaUosrahaston vahv~.stJamiseksi ottamaan
21717: 120,000,000 markan suuruisen kuoletuslainan vii-
21718: denkymmenen mwden maksuajaUe.
21719:
21720: Helsingissä 19 päivänä joulurkuuta 1917.
21721: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
21722: 1917 U V. 1). ~ S. V. M.- }Jsitys N:o 22.
21723:
21724:
21725:
21726:
21727: Suuren valiokunnan mietintö
21728: N :o 12a esityksen johdosta, joka koskee valtio-
21729: lainan ottamista kulkulaitosrahaston tarpeisiin.
21730:
21731: Asian toisessa kä.sittelyssä. on Eduskunta 'hyväksynyt
21732: Suur-en valiokunnan ehdotuksen, kuitenkin sillä muutoksella
21733: joka sisältyy valtiovarainvaliokunnan mieti:ntöön n :o 7 Iii.-
21734: tety.ssä toisessa vastalauseessa olevaan ehdotukseen,
21735: että mainitun ,mietinnön 4 sivun ensimmäisen
21736: kappaleen toiseen la,Useeseen lisätään sanat:
21737: ,minkä ohessa lainan obligatsionien ja kuponkien
21738: tulee olla Swom,essa verovapaat".
21739:
21740:
21741:
21742: Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta on Suuri va-
21743: liokunta käsitellyt iasialll toistamise-en, ja saa va.li~kunta
21744: puoltaa ehdoi'111ksen hyväksymistä EdttSkwn-
21745: nan päättämässä n~uodossa.
21746:
21747: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1917.
21748: '
21749:
21750:
21751:
21752:
21753: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
21754: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 22.
21755:
21756:
21757:
21758:
21759: Suomen Eduskunnan vastaus
21760: Hallituksen ffiitykseen valtiolainan ottamisesta
21761: kulkulaitosrahaston tarpeisiin.
21762:
21763: Eduskunnalle on ann-ettu Hallituksen esitys valtiolainan
21764: ottamisesta kulkulaitosrahaston tarpeisiin, ja on Eduskunta
21765: ottanut tämän -esitykS€n käsitelläks-een samalla tavalla kuin
21766: Valtiopäiväjärjestys k-eisarin ja suuriruhtinaan esity.ksistä
21767: säätää.
21768: Valtiovarainvaliokunnan toimittamat laskelmat, jotka on
21769: esitetty V aliakunnan mietinnössä N :o 7, ovat osoittaneet, että
21770: nyt olisi kulkulaitosrahastolle hankittava 120,000,000 mar-
21771: kan suuruinen laina:. Lainan realiseeraukseen ja laina·ehtoihin
21772: nähden on Eduskunta sitä mieltä, että laina on otettava
21773: pitkäaikaisena :kuoletuslainana 50 vuoden maksuajalla, minkä
21774: ohessa lainan obligatsionien ja kuponkien tulee olla Suo-
21775: messa verovapaat. Hallituksen asiaksi jää Suomen Pankin
21776: välityksellä teJhdä rahalaitosten kan~sa lainasopimus, joka
21777: korkokantaan ja muihin ehtoihin nähden on valtiolle mah-
21778: dollisimman edullinen. Laina tulee budjettiin tulopuolelle
21779: otettavaksi, ja sen koron ja kuoletukS€n suorittamiseksi tar-
21780: peelliset varat tulevat kunakin vuonna huomattavaksi mm-
21781: ikään kulkulaitosrahaston budjetissa.
21782: Edellä esitetyn -nojalla on Eduskunta päättänyt,
21783: että Eduskunta' valtuuttaa Hallituksen
21784: kulkulaitosrahaston vahvistamiseksi ottamaan
21785: 120,000,000 markan suuruise~ kuoletuslainan
21786: viidenkymmenen vuoden maksuajalle.
21787:
21788: Helsingissä, 22 päivänä joulukuuta 1917.
21789: llelsingissi, Suomen Senaatin kirjapainos.s.a, 1917 .
21790:
21791:
21792:
21793:
21794: ..
21795: 1917 - Toiset valtit)päivät N:o 23.
21796:
21797:
21798:
21799:
21800: lalltbtksen esitys Suomen Bduskmmalle
21801: laiksi selityksestä 23 päivänä syyskuuta 1?17
21802: annettuun asetukseen, joka sisältäii määräyk-
21803: siä erinäisistä 13 päivänä maaliskuuta 1916
21804: voimassa olleista torppaa, 1ampuotitilaa ja
21805: IDikitupa•aluetta koskevista vaokrasopimuk-
21806: &ista.
21807: Vuoden 19<14 valtiopäiville kokoontuneelle Eduskunnalle
21808: annettiin esitys asetu'kseksi, joka sisälsi määräybiä erinä.i-,
21809: sistä. 13 päivänä maaliskuuta 1916 voimassa olleist!!l torppaa,
21810: lampuotitilaa ja. mäkitupa-aluetta koskevista vuokrasopimuk-
21811: sista. Eduskunta hyväksyi asetuksen lepäämään ensimäisiin
21812: uusien vaalien jäljestä kokoontuviin valtiopäiviin ja on se niin
21813: ollen vasta kuluvan vuoden ensimä.isillä valtiopäivillä tullut
21814: lopullisesti hyväksytyksi, minkä jälkeen asetus on vahvis-
21815: tettu 10/23 päivänä viime syyskuuta.
21816: Vuoden 1914 valtiopäiville annetun esityksen tarkoituk-
21817: sena oli 14 päivänä maaliskuuta 1916 j31 lähivuosina sen jäl-
21818: keen päättyvien vuokrasopimuksien pitentäminen muutamilla
21819: vuosilla, kunnes vuokraoloja lopullisesti järjestäviä rainsää-
21820: däntötoimenpiteitä. saataisiin aikaan. Asetus oli siis tarkoi-
21821: tettu astumaan voimaan ennen viimeksi mainittua päivää. ja
21822: oli sen sanamuoto myös sitä silmällä pitäen laadittu.
21823: Kun asetus, edellä mainitusta syystä,. on vasta Il!Yt tullut
21824: lo)lullisesti hyväksytyksi, on aiheutunut epätietc»suutta
21825: siitä, voidaanko sen pitentäviä määräyksiä asetuksen sana·
21826: muodon mukaan ulottaa niihin vuokrasopimuksiin, joiden
21827: 6189-17
21828: 2 N:o 23
21829:
21830: vuokra-aika on vuonna 1909 annettujen asetuksien mukaan
21831: päättynyt vuoden 1916 kuluessa tai sen jälkeen, ennen pu-
21832: heena olevan asetuksen voimaan astumista. Koska as•etus ei
21833: tälhän anna selvää vastausta, on katsottu tarpeelliseksi saada
21834: yhdenmukaisuus lain tulkinnassa \tässä kohden aikaan lain-
21835: selityksen kautta.
21836: Asetuksen alkuveräisenä tarkoituksena oli turvata ennen
21837: kaikkea niiden lukuisien vuokramiesten asema, joiden vuok-
21838: rasdpimukset vuonna 1909 annetun lainsäädännön mukaan
21839: päättyivät 14 päivänä maaliskuuta •1916. Tällaisia vu~kra
21840: miehiä on tilaston mukaan kaikkiaan 68,880 eli n. 45 % torp-
21841: parien, lampuoti.en ja mäkitupala[sten koko luvusta. Vuo-
21842: sina 1917-212 ·päättyviä vuokrasopimuksia on kaikkiaan
21843: noin 16,200. Tarkoituksena ·a;s,etuksella., jonka Eduskunta
21844: vuoden 1914 valtiopäivillä.asiassa hyväksyi lepäämään jätet-
21845: täväksi, oli ilmeisest.i kaikkien näiden vuokrasopimuksien
21846: pä:ättymisajan lykkääminen. Hyvä:ksyessään asetuksen lopul-
21847: lisesti viime valtiopäivillä oli Eduskunnalla myös ilmei.sesti
21848: sama tarkoitus, eli siis myös niiden vuokrasopimuksien piten-
21849: täminen, joiden vuokra:-aika oli aikaisempien määräyksien
21850: mukaan päättynyt ennen-uuden asetuksen voimaan astumista.
21851: Näin ollen olisi a.setusta selitettävä niin, että sen tark·oitns
21852: tulee tässä kohden saavutetuksi.
21853: Asetus ei luonnollisesti ole voinut pitentää sellaisia pu-
21854: heena olevan laatuisia vuo:krasopimumsia, joiden varassa
21855: olevat vuokramiehet ehkä ovat vuokra-alueesta luopuneet en-
21856: nen asetuksen voimaan astumista tai tulleet lain voiman voit-
21857: taueen tuomion perusteella laillisessa järjestyksessä hääde-
21858: tyiksi.
21859: Sen nojalla., mitä edellä on esitetty, antaa Hallitus Edus-
21860: kunnan hyväksyttäväksi seuraavan lakiehdotuksen:
21861: N:o 23 3
21862:
21863: Laki
21864: selityksestä 23 päivänä syyskuuta l917 annettuun ase-
21865: tukseen, joka sisältää määräyksiä erinäisistä 13 päivänä
21866: maaliskuuta 1916 voimassa olleista torppaa, lampuotitilaa
21867: ja mäkitupa-aluetta koskevista. vuokrasopimuksista.
21868:
21869: Selittäen 23 päivänä syyskuuta 1917 annettua asetusta
21870: erinäisistä 13 päivänä maa!liskuuta 1916 voimassa olleista
21871: torppaa, lampuotitilaa ja mäkitupa-aluetta koskevista vuokra-
21872: sopimuklsista, säädetään Suomen Eduskunnan päätöksen mu-
21873: k;aisesti, joka. on tehty 20 päivänä h~einäkuuta 1916 annetun
21874: Valtiopä;iväjärjestyksen 60 §:s'sä määrätyllä tavalla, seu-
21875: raavaa:
21876: Vuokrasopimus, joka 13 päivänä maaliskuuta 1916, joko
21877: sopimusehtojen tähi torpän, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
21878: vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikaisemmin
21879: syntyneisiin vuokrasuhteisiin 12 päivänä maaliskuuta 1901}
21880: annetun asetuksen 1 § :n säännöksen nojalla oli voimassa ja
21881: jota mainittujen asetuksien säännokset koskevat, on niissä-
21882: kin ta;pauksissa, joissa vuonna 1909 säädetty pitennysaika
21883: on päättynyt ennen asiasta 23 päivänä syyskuuta 1917 an-
21884: netun asetuksen voimaan astumista, katsottava pitennetyksi
21885: sillä tavalla kuin viimeksi mainitun asetuksen 1 §:ssä sää-
21886: detään, jos vuokramies saman asetuksen voimaan astuessa
21887: vielä vuokra-aluetta hallitsi.
21888: Heh,ingissä, 13 päivänä joulukuuta 19U.
21889: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
21890:
21891: Oikeu,stmmitusku,nnan Päällikkö
21892: Onni Talas.
21893:
21894: A. Pulkkinen.
21895: Helsingfi!sll., Soutnen 8en&atib kirjapäibossa, 1917.
21896: HH i II VJ>. - V. M. ---- Bsit.ys N:o 23.
21897:
21898:
21899:
21900:
21901: MaatalousYaliokunnan mie-
21902: t i n t ö N:o 3 Hallituksen esityksen johdosta,
21903: joka sisältää ehdotuksen laiksi selityksestä 23
21904: päivänä syyskuuta 1917 annettuun asetukseen
21905: erinäisistä maaliskuun 13 päivänä 1916 voi-
21906: massa olleista torppaa, lampuotitilaa ja mäki-
21907: tUJ)a· aluetta koskevista vuokrasopimuksista.
21908:
21909: Viime joulukuun 15 päivänä on Eduskunta .lähettänyt
21910: edellä mainitun Hallituksen esityks-en Maatalousvaliokunnan
21911: valmisteltavaksi.
21912:
21913:
21914: Vuod-en 1914 va.ltiopäivillä kokoontuneelle EduskunnaUe
21915: antoi HaUitus esityksen asetukseksi, joka sisälsi määräyksiä
21916: erinäisistä 13 päivänä maaliskuuta 1916 voimassa olleista
21917: torppaa, lampuotitilaa ja mäkitupa-aluetta koskevista
21918: vuokrasopimuksista. Eduskunta hyväksyi tämän asetuksen
21919: lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jäljestä kokoontuviin
21920: valtiopäiviin ja on se sittemmin vuoden 1917 ensimäisillä ·
21921: valtiopäivillä tullut lopt?-llisesti hyväksytyksi, minkä jäl-
21922: keen as·etus on vahvistettu 23 päivänä viime syyskuuta.
21923: Vuoden 1914 valtiopäiville annetun esityksen tarkoituk-
21924: sena oli 14 päivänä maaliskuuta 1916 ja lähi vuosina sen
21925: jälkeen päättyvien vuokrasopimuksien pitentäminen muu'-
21926: tamilla vuosilla; kunnes vuokraoloja lopullisesti järjestäviä
21927: lainsää.däntötoim(?nviteitä saataisiin aikaan. Asetus ·oli siis
21928: tarlroitettu astumaan voimaan ennen viimeksi mainittua päi-
21929: vää .ia oli sen sanamuoto myös sitä silmällä pitäen laadittu.
21930: Kun asetus, edellä mainitusta syystä, kuitenkin vast.a vuonna
21931: 1917 on tullut .lopullisesti hyväksytyksi, on aiheutunut epä-
21932: tietoisuntta siitä, voidaanko sen pitentäviä määräyksiä ase-
21933: 1917 II Vp. -- V. M. ~- Bsitys N:o 23.
21934:
21935: tuk!en sana?luodon mukaan ulotta:a niihin vuokrasopimuk-
21936: siin, joidtm vuokra-aika on vuonna 1909 annettujen a&etnk-
21937: sioen mukaan päättynyt vuoden 1917 kuluessa tai sen jäl-
21938: keen, ennen puheena olevan asetuksen voima'an astumista.
21939: Koska as-etus ei tähän anna selvää vastausta, ·on katsottu
21940: tarpeelliseksi saada yhdenmukaisuus lain tulkinnassa tässä
21941: kohden aikaan· lainselityksen kautta.
21942: Asetuks-en alkuperäisenä tarkoituksena oli turvata ennen
21943: kaikkea niiden lukuisien vuokramiesten asema, joiden
21944: vuokrasopimukset vuonna 1909 annetun lainsäädännön mu-
21945: kaan päättyivät 14 päivänä maaliskuuta HH6. Tällaisia
21946: vuokramiehiä on tilaston mukaan kaikkiaan 68,880 eli
21947: n. 45- % ,torpparien, lampnotien ja mäkitupalaisten koko
21948: luvusta. Vuosina 1917--1922 päättyviä vuokrasopimuksia
21949: on kaikkiaan noin 16,200. Tarkoituksena asetuksella, jonka
21950: Eduskunta vuoden 1914 valtiopäivillä asiassa hyväksyi
21951: lepä.ämään jätettäväksi, oli ilmeisesti kaikkien näiden
21952: vuokrasopimuksien päättymisajan lykkäi1minen. Hyväk-
21953: syessään asetuksen lopullisesti viime vaHiopäivillä oli Edus-
21954: kunnalla myös ilme~s-esti sama tarkoitus, eli siis myös niiden
21955: vuokrasopimuksien pit~nt&minen, joiden vuokra-aika oli
21956: aikaisempien määräyksien mukaan päättynyt -ennen uuden
21957: asetuksen voimaan astumista. Asiaa koskevassa Eduskun-
21958: nan kirjelmäsp.ä lausutaan siitä-m. m.: ,Eduskunnan mie-
21959: lr.stä näyttää kuitenkin selvältä, että as,etm:,ehdotus, jos se
21960: voimaan ,o:aatetaan, on sanamuod-onkin mukaan tulkiten so-
21961: vellettava niinhyvin niihin siinä' lähemmin mainittuihin
21962: vuokrasuhteisiin, jotka ovat olleet maaliskuun 13 päivänä
21963: 1916 voimassa, mutta. päättyneet enne,nkuin uusi asetus
21964: astuu voimaan, kuin myös uuden asetuksen voimaan astumi-
21965: ~n jälkeen, asetuksessa tarkemmin ra.joitettuna aikana. päät-
21966: tyviin vua'krasuht.eisiin". Samalla myös Edus"kunta ilmoitti
21967: pitävänsä tärkeänä, että jos asetuksen voimaan astuttua sen
21968: 1 § edellä kosketelluSisa kohdassa aiheuttaisi tois·enlais-
21969: t.a.kin tulkintaa, Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta ase-
21970: tuks·en a]k{,peräi~~n tarkoitus tulisi tåysin saavutetnksi.
21971: .,
21972: i)
21973:
21974:
21975:
21976:
21977: Edellä esitettyjen syiden noja.lla on Valiokunta katsonut
21978: tärkeäksi, että lainselitys saadaan asiassa aikaan. Myös
21979: on ValiokUnta katsonut Hallituksen ehdottaman lainselityk~
21980: sen sellaisenaan selittävän puheena olevaa asetusta niin, että
21981: sen tarkoitus tulee tässä kohd.en saavutetuksi.
21982: Asetus ei luonnollisesti ole voinut lJitentää sellaisia pu-
21983: heena olevan la:atuisia vu.okrasopimuksia, joiden varassa ole-
21984: vat vu·okramiehet ehkä ovat vuokra-alueesta luopuneet -ennen
21985: asetuksen voimaa.n astumista tai tulleet lain voiman voitta-
21986: neen tuomion pernsteella ],aillis·essa jär.iesityks,es,sä hääde-
21987: tyilzsi.
21988: . Kysymyksessä oleva lainselitys tarkoittaa s~ellaisen lain
21989: selittämistä, joka on säädetty siinä järjestyks·essä kuin pe-
21990: rustuslain luontoisten k;y-sym;ysten käsittelemisestä on voi-
21991: massa, ja on siis tii."mä lainselityskin siinä järjestyksessä kä-
21992: sit-eltävä.
21993: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Valiokunta kun-
21994: n1oittaen ehdottaa,
21995: että Eduskunta hyväkSlJisi ja vahvistaisi
21996: seumavan lakiehdotuksen:
21997:
21998:
21999: Laki
22000: selityksestä 23 päivänä syyslruuta 1917 annettuun asetuk-
22001: seen, joka..sisältää määräyksiä erinäisistä 13 päivänä maa-
22002: liskuuta 1916 voimassa olleista torppaa, lampuotitilaa ja
22003: miikitupa-ahu>tta koskevista vuokrasopimuksista.
22004:
22005: Selittäen 23 päivänä syyskuuta 1917 annettua asetusta
22006: erinäisistä 13 päivänä maaliskuuta 1916 voimassa olleista
22007: torppaa, lampuotitilaa ja mäkitupa-aluetta koskevista. vuokra-
22008: sopimuksista, säädetään Suomen Edusknnnan päätökseWi,
22009: joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 19,16 annetun Valtio.
22010: päiväjärjest.yksen 6() § :ssä määrätyllä tavalla, S8nraavaa:
22011: V11okrasopimns, joka 13 päivänä maaliskuuta 1916 joko
22012: ;.·opimuRehtojen tahi torpan, lampnotiti.l·an .ia mäkitupa-
22013: 4 1917 II Vp. --V. M.- Esitys N:o 23.
22014:
22015: a 1ueen vuokra usta koskevan asetuksen soveltamisesta aikai-
22016: semmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin 12 päivänä maalis-
22017: kuuta 1909 ann-etun asetuksen 1 §:n säännöksen nojalla oli
22018: v·oimassa ja jot.a mainittujen asetuksien säännökset koske-
22019: vat, on niissäkin tapauksissa, j~issa vuonna 1909 säjidetty
22020: pitenn;ysaika on päättynyt ennen asiasta. 23 päivänä syys-
22021: kuuta 1917 annetun asetuksen voimaan astumista, katsot-
22022: tava pitennetyksi sillä tavalla kuin viimeksi mainitun ase-
22023: tuks·en 1 § :ssä säädetään, jos vuokramies saman asetukS€n
22024: voimaan astuessa vielä vuokra-aluetta hallitsi.
22025:
22026:
22027: Kun Valiokunta pitää tärkeänä, et.t.ä l·akiehdotus tulisi
22028: jo näillä valtiopäivillä lopullisesti hyväksytyksi, ehdottaa
22029: Valiokunta Ed1ElnmnaU.e kunnioittaen,
22030:
22031: että esillä oleva lainsäätämisasia käsitellään
22032: siinä järjestyksessä, knin V altiopäiväjärje:~ty k.<Jen
22033: 60 § :n 2 momenti.ssa on säädetty.
22034:
22035: Helsingissä. 15 päivänä tammi1kuuta 1918.
22036:
22037:
22038:
22039:
22040: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa Valiokunnan
22041: ensimäisen osaston puheenjohtaja Pullinen ja jä~net Haa-.
22042: taja, Hakkinen, Lepola, K. E. Linna, Mäki, v. Rettig, Ve-
22043: kara ja Vuorimaa, sekä osittAin Eloranta, Eronen. I.1einonen
22044: .ia Siren ;vnnä varajäsenet Paronen ja Rnntti.
22045: Vastalause.
22046: Koska emme ole voin-eet kaikissa kohdin yhtyä valiokun-
22047: nan enemmistön ehdot,ukseen, esitämme täten eriävän mieli-
22048: pit>Bemme.
22049: -valiokunnan enemmistö selittää hallituksen esityksen
22050: mukaisesti mietinnön sivulla 3 ensimmäisessä! ja toisessa kap-
22051: paleessa, että ,asetus ei luonnollisesti ole voinut pitentää
22052: sellaisia puheena olevan laatuisia vuokrasopimuksia, j.oid·en
22053: varassa olevat vuokramiehet ehkä ovat vuokra-alueesta luo-
22054: puneet ennen asetuksen voimaan asimmista tai tulleet lain
22055: voiman voittaneen tuomion perusteella laillisessa järj·estyk-
22056: s~..ssä häädetyiksi."
22057: Päin vastoin kuin valiokunnan enemmistö ja hallitus, eh-
22058: dottavat allekirjoittaneet nyt kyseessä olevassa lajssa seli-
22059: tettäväksi, että ,Asetus 'Sisältävä määräyksiä erinäisistä
22060: maaliskuun 13 päivänä 1916 voimassa olleista, torppaa,
22061: hirnpuotitilaa ja mäkitupa-aluetta kosk,evista vuokrasopi-
22062: muksista", ilman erotusta pitent,ää kaikki ne vuokrasopi-
22063: mukset, jotka sanottuna päivänä olivat voimassa, vaikka
22064: ,jotkn;t vuokramiehet ehkä olisivatkin lain suojan puutteessa
22065: vuokra-alueistaan luopuneet tai lain voiman voittaneen tuo-
22066: mion nojalla tulleet häädetyiksi semvuoksi, että ei sanottu
22067: asetus astunutkaan voimaan 13 p :nä maaliskuuta 1916 vaan
22068: vasta 23 p :nä sy;rskuuta 1917.
22069: Asetuksen alkuperäjsen tarkoituksen saa,vuttamiseksi eh-
22070: dotamme,et:t.ä lakiehdotuksen lopusta se osa, joka. kuuluu: ,jos
22071: vuokramies saman asetuksen voimaan ast1wssa vielä vuokra-
22072: aluetta hallitsi" poistetaan, sekä että mietinnön kolmannella
22073: sivulla olevien perustelujen enr:immäinen .ia toinen ka.ppa.le
22074: muutetaan. näin .kuu,luvtJ,ksi:
22075: t> UH 7 II Vt•. ~- V. J\1. -~ Esitys N:o 2H.
22076:
22077: Edellä esitettyjen syiden nojalla ja että asetuksen alku·
22078: pcräinen tarkoitus tulee täysin saavutetuksi, on tärkeätä,
22079: että lainselitys saadaan asiassa aikaan, ·ja sen vuoksi on
22080: ial'}:>C'el1ista muuttaa hallituksen esitystä niin, että siinä seli·
22081: · t-etään sanotun asetuks·en pitentävän myöskin niiden vuokra-
22082: miesten vuokras-opimuksia, jotka Dnheena olevan as·etuksen
22083: viivästymisen vuoksi ovat joutuneet vuokratiloiltaan· pois
22084: muuttamaan.
22085:
22086: Helsingissä. 15 päivänä tammikunta 1918.
22087:
22088:
22089: · .J. V. Hakkinen. Jaakko Mäki.
22090: E Eloranta. 0. Eronen.
22091: Aatto Siren. Kalle Lepola.
22092:
22093:
22094:
22095:
22096: Helsingi.s·?ä, 8nomen Sona.atin kirj·apainos~a. HH8.
22097: 1917 II Vp, -- Edusk. vast.- Esitys N:o 23.
22098:
22099:
22100:
22101:
22102: Suomen Eduskunnan vastaus
22103: Hallituksen esitykseen laiksi selityksestä 2H
22104: päivänä syyskuuta 1917 annettuun asetukseen,
22105: joka sisältää määräyksiä erinäisistä 13 päivänä
22106: maaliskuuta 1916 voimassa olJeista torppaa,
22107: lampuotitilaa ja mäkitupa-aluetta koskevista
22108: vuokrasopimuksista.
22109:
22110: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys ~aiksi seli-
22111: tyksestä 23 päivänä syyskuuta 1917 a;nnettuun asetuboon,
22112: joka sisältää määräyksiä erinäisistä 13 päivänä maaliskuuta
22113: 1916 voimassa olleista torppaa, lampuotitilaa ja mäkitupa-
22114: aln·etta koskevi•sta vuokrasopimuksista.
22115: Tästä esityks·es•tä on Eduskunnan 1\'Iaatalousvaliokunta
22116: laatinut mietintönsä N :o 3. mutta Eduskunta ei ole ehtinyt
22117: asiaa loppuun käsitellä.
22118:
22119: Helsingissä, 10 päiviin1i rlokuuta J9J8.
22120: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918.
22121: 1917 - Toiset Valtiopäivät N :o 24.
22122:
22123:
22124:
22125: Hallituksen esitys Suomen Etluskunnalle
22126: varojen hankkimisesta vuodeksi 1917 niihin
22127: tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot
22128: eivåt riitii.
22129:
22130: Voimassaolevan Valtiopäiväjärjestyksen 26 § :n mukaan
22131: on varsinaisten valtiopäivien alussa Eduskunnalle annettava
22132: esitys varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vaki-
22133: naiset valtion tulot eivät riitä, ja on selvitykseksi siitä esi-
22134: tykseen liitettävä laskelma valtion vakinaisista varoista ja
22135: tarp·eista ensitulevaksi varainhoito'Vuodeksi.
22136: Eduskunnalle olisi tämän säämiöksen mukaan näiden val-
22137: tiopäivien alussa ollut annettava esitys 1918 vuoden tarpei-
22138: den tyydyttämisestä. Kun kuitenkaan Eduskuntaa ei ole kut-
22139: suttu koolle· vuosina 1915 ja 1916, eikä myöskään ilman
22140: Eduskunnan myötävaikutusta ole laadittu rahasääntöä vuo-
22141: ,delle 1917, on välttämätöntä ensin saada tämä järjestetyksi.
22142: Se esitys, joka nyt suuresti myöhästyneenä Eduskunnalle an-
22143: netaan, tarkoittaa senvuoksi rahasäännön järjestämistä kulu-
22144: valle vuodelle ja sen mukaisesti kohdistuu myöskin selostus
22145: valtion vakinaisi,sta varoista ja menoista, joka esitykseen liit-
22146: tyy, kuluvaan eikä ensitulevaan varainhoitovuoteen.
22147: Valtiorahaston vakinaiset menot ja siirrot ovat tähän lii-
22148: tettyyn laskelmaan merkityt 189,155,061 markaksi 7 pen-
22149: niksi ja ylimääräiset menot 8,117,558 mar};.aksi. :M:enojen
22150: kokonaismäärä on niinmuodoin 197,272, 619 markkaa 7 pen-
22151: niä. Näiden menojen lisäksi tulevat kuitenkin vielä ne me-
22152: 5()9'rl7
22153: 2 N:o 24
22154:
22155: no~ jotma, tavallisesti on suoritettu suostuntavaroilla ja mitkä
22156: täksi vuodeksi oru lask-ettu nousevan seuraaviin määriin:
22157: Valtiopäiväkustannukset 2,100,000 markkaa, jakautuen
22158: tämä summa seumaviin 1eriin: 1,170,000 markkaa matkakus-
22159: tannuksia ja edustajain palkkioita va,rten; 730,000 markkaa
22160: yleisiin kustannuksiin; 50,000 markkaa arkiston ja kirjaston
22161: hoitoon; 78,000 markkaa säätytaloa varten j;1 80,000 mark-
22162: kaa väliaikaisen huoneuston vuokman.
22163: Kannanta- ja tarkastnsknstannukset, jotka on arvioitu
22164: leimaverosta 35,700 markaksi ja mallasjuomaverosta 65,000
22165: markaksi eli yhteensä 100,700 markaksi.
22166: Kansanopetusta varten Eduskunnalle annetun erityisen
22167: esityksen mukaan 15,780,000 markkaa.
22168: H. F. Antellin testamenttaamain kokoeTmain hoitoa
22169: varten 15,000 markkaa,, joista. 12,000 markkaa näitä kokoel-
22170: mia varten asetetun Valtuuskunnan toiminnasta johtuviin
22171: menoihin ja 3,000 markkaa kokoelmain luetteloimista varten.
22172: Raittiustyön kannattamiseksi 100,000 markkaa jaetta-
22173: vaksi tällä alalla työskenteleville järjestöille.
22174: PalO:Viina:nvalmistukMn ja k:aupan silmälläpito ,sekä pa-
22175: loviina-asetuJ~sia vastaan tehtZtjen rikkomnsten syytteeseen-
22176: panoku,stannusten lcorvaaminen 200,000 markkaa.
22177: Denaturoichtsta paloviinasta takaisin suoritettu valmis-
22178: tusvero 18,000,000 markkaa.
22179: Oikaisuprosentti 200 markkaa.
22180: Kaikki menot yhteensä nousevat siis 233,568,519 mark-
22181: kaan 7 penniin.
22182: Näiden menojen suorittamiseksi on ensi sijassa käytet-
22183: tävä valtiorahaston tulot, jot};:ia on laskettu: vakinaiset tulot
22184: ja siirto 109,779,900 markaksi ja ylimääräiset tulot 330,000
22185: markaksi. Tulojen kokonaissumma, joka siis tekee yhteensä
22186: 110,109,900 markkaa, ei näin ollen riitä menojen suorittami-
22187: N:o 24. 3
22188:
22189: seen, jotka kuten edellä on mainittu, on laskettu 233,568,519
22190: markaksi 7 penniksi, vaan syntyy lisävarojen tarve, jonmlJ;
22191: suuruus on 123,458,619 markkaa 7 penniä.
22192: Perustuslain mukaan ovat valtiorahaston kaikki tulot
22193: käytettävät valtiomenojen .suorittamis€en. Näihin tuloihin
22194: tulee lisäksi se määrä, joka "barkoitusta varten voidaan luo-
22195: vuttaa valtiorahast.on pääomasäästöstä. Niinkuin esityk-
22196: seen liitetty valtiorahaston tilia&ema osottaa, oli valtio-
22197: rahaston pääomasäästö vuoden 1916 lopussa 124,980,656
22198: markkaa 73 penniä. Tämä säästö oli sidottu pääasialli-
22199: sesti pitkäaikaisiin lainoihin, tulorästeihin, ennakkomak-
22200: suihin, Sako.assa takavarikoituihin obligahioneihin ja eri-
22201: näisiin muihin tilisaataviin, muun muassa 27,000,000 mar-
22202: kan saatavaan kulkulaitosraha.stolta. Kuten käy ilmi Edus-
22203: kunnalle annetusta esityksestä, joka koskee valtiolainan otta-
22204: mista kulkulaitosrahaston tarpeisiin, olisi mainittu saatava
22205: suoritettava valtiorahastoon takaisin. Täten irroitetut varat
22206: voidaan siis käyttää valtiomenojen peittämis·eksi, jota vas-
22207: toin valtiorahaston muut pääomavara.t, huomioonoHaen myös
22208: virastojen nykyään lisääntyneet käteis·en kassan tarpeet. ynnä
22209: välttämätön kassareservi, eivät ole käytettävissä 1917 vuoden
22210: budjetin täytteeksi.
22211: Tämän mukaan olisi yllä arvioitujen vuonna 1917 kysy-
22212: mykseen tulevien valtiotarpeiden tyydyttämiseen käytettä-
22213: vinä seuraavat varat:
22214:
22215: Valtiorahaston tulot . . . . . . . . . . . . . . Smk. 110,109,900:-
22216: V altiorahastou pääomasäästöstä . . . . , 27,000,000: -
22217: Yhteensä Smk. 137,109,900:-
22218:
22219: Kaikkien 1917 vuoden menojen on, k)lten edellä on mai-
22220: nittu, laskettu tekevän 233,5·68,519 markkaa 7 penniä. Kun
22221: 4 N:o 24
22222:
22223: näiden menojen suorittamiseen käytettävissä olevien varojen
22224: määrä on 137,109,900 markkaa, eivät vakinais~t valtion varat
22225: riitä valtion yleiseen budjettiin otettavien menojen suoritta-
22226: miseksi vuonna 1917, vaan syntyy täten 96,458,619 markan
22227: 7 pennin suuruinen vajaus, joka on täytettävli suostunta-
22228: varoilla.
22229: Suostuntarahasto, joka vuoden 1915 päättyessä osoitti va-
22230: jausta 1,920,000 marlrkaa, on vuoden 19'16 kuluessa kasva-
22231: nut niin,' että mainittu vajaus on tullut ~kokonaan peitetyksi
22232: ja ra:hastoon on kert,ynyt 2,055,87 4 markan 32 rpennin säästö.
22233: Eduskunnalle annetuissa esity ll:sissä on ehdotettu kannetta-
22234: viksi pääoma- ja. kuponkiveroa, leimaveroa ja suurten tulojen
22235: veroa. Paitsi IJääoma- ja kp.ponkiveroa ja leimaveroa on vuo-
22236: den kuluessa jo kannettu muitakin sodan ajaksi hallin-
22237: nollista tietä .säädettyjä veroja, nimittäin näytäntö- ja. huvi-
22238: veroa;, paloviinanva.lmistnsveroa, alkoholipitoisten juomain
22239: anniskeluveroa ja a:Hroholipitoisten aineiden tukkukauppa-
22240: veroa, mitkä verot ehdotetaan meneviksi suostuntaraha.stoon.
22241: Tulo kaikista edellä luetelluista suostunnoista on laskettu
22242: 120,600,000 markaksi, minkä lisäksi odotetaan kertyvän
22243: korkotuloa 100,000 markkaa. Kun paloviinarahoille ei laa-
22244: dita eri budjettia, on suostuntarahaston tuloina vielä huomat-
22245: tava asetuksiin perustuvia kontrollimaksuja tislauslaitok-
22246: sista ja denaturoimismaksuja 50,000 ma;rkkaa sekä anniske-
22247: lumak.suja 2,000 markkaa. Satunnaisia tuloja on merkitty
22248: 100 markkaa. Suostuntarahastoon, pääomasäästön lisäksi,
22249: kertyisi siis varoja 120,7 52,10-0 markkaa.
22250: Suostuntarahaston tulot, :Qääomasäästö niihin luettuna,
22251: .
22252: olisivat tämän mukaan vuonna 1917 seuraavat:
22253: N:o 24 5
22254:
22255: Smk.
22256: Pääomasäästö vuodelta 1916 2,055,874: 32
22257: Maksuja paloviinan anniske-
22258: lnsta ............... . 2,000: -
22259: Bruttotulo seuraavista suos-
22260: tun ta veroista:
22261: mallasjuomaverosta . . . . 1,000,000:-
22262: paloviinan valmistusve-
22263: rosta . . . . . . . . . . . . . 18,000,000: -
22264: näyiäntö- ja huviverosta 3,000,000: -
22265: pääoma- ja. kuponkive-
22266: •
22267: rosta . . . . . . . . . . . . . 7,100,000:-
22268: leimaverosta ......... 11,500,000:--
22269: alkoholipitoisten juomai.n
22270: anniskeluverosta . . . 2,600,000: ----
22271: alkoholipitoisten aineiden
22272: tukkukauppaverosta 2,400,000: --
22273: suurten tulojen verosta 75,000,000:-
22274: Korkoja . . . . . . . . . . . . . . . . 100,000:--
22275: Satunnaisia tuloja ....... . 100:-
22276: Kontrollimaksuja tislauslai-
22277: toksista ja denaturoimis-
22278: maksuja ............ . 50,000:- 120,752,100:-
22279: Yhteensä 122,807,9•74: 32
22280:
22281: Se:n mukaan kuin edellä on esitetty, tarvitaan menojen
22282: peittämiseksi lisävaroja 9-6,458,619 markkaa 7 penniä, minkii
22283: määrän Hallitus pyytää Eduskuntaa suostunnan muodoss<l
22284: myöntämään. Edellyttäen että Eduskunta suostunnat myön-
22285: tää, tekisivät kaikki arvioidut tulot ynnä rahas,tojen kä'ytet-
22286: tävinä olevat pääomasäästöt yhteensä 259,917,874 markkaa
22287: 3r2 penniä, joten menojen ollessa 233,56<8,519 markkaa 7 pen-
22288: N:o 24
22289:
22290: niä, ylijäämäksi suostuntarahastoon jäisi 26,349,355 markkaa
22291: 25 penniä.
22292: Tämä ylijäämä olisi Hallituksen mielestä varattava vuo-
22293: d·en 1918 aikana suoritettavia hätäaputöitä varten, joita,
22294: mikäli Hallitus nyt jo voi havaita, on pa:kko suorittaa taval-
22295: lista, laajemmassa mitassa.
22296: Edelläolevan nojalla ja viitaten tähän esitykseen liitty-
22297: vä~n valtiorahastoa koskevaan laskelmaan, ehdottaa Hallitus
22298: Eduskunnalle:
22299:
22300: 1) että Eduskunta hyväksyisi vuonna 19.17
22301: suoritettavaksi mainittuun laskelmaan otetut me-
22302: not, tehden yhteensä 233,568,519 markkdp 7 pen-
22303: niä;
22304: 2) että näiden menojen suorittami$een ensi
22305: sijassa käytettäisiin valtiorahaston 110,109,900
22306: markaksi arvioidut tulot ja sen pääomasäästöstä
22307: 27,000,000 markkaa ja että syntyvä lisava,rojen
22308: barve tyydytettäisiin suostuntarahastosta,·
22309: 3) että Eduskunta myöntäisi suostuntarahas-
22310: toon lva;nn,ettavaksi ehdotetut suostunnat; sekä
22311: 4-) että Sluostuntara,haston säästö 26,34-9,355.
22312: markaa 25 penniä varattaisiin vuonna 1918 teh-
22313: täviä hätäaputöitä varten.
22314:
22315: E-dellyttäen, että Eduskunta hyväksyy Hallituksen edel-
22316: läolevat ehdotukset samoinkuin kulkulaitosra'ha.stoa koske-
22317: van erityisen esityksen, tahtoo Hallitus vielä ehdottaa,
22318:
22319: että Edusl•unta hyväksyisi vuodelle 1917 seu-
22320: raavan rahasäännön:
22321: N:o 24 7
22322:
22323:
22324:
22325:
22326: Valdnain en rabasääntö.
22327:
22328:
22329:
22330: A. V a 1t i o t u 1o t.
22331: Ensimäinen Osasto.
22332: Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion
22333: omaisuudesta.
22334:
22335: Tttloja kruunun maatiloista (V al tiorahasto) •
22336: kalastuksista
22337: " " 38,000,000
22338: metsät!!!loudesta
22339: " "
22340: mkennuksista
22341: "
22342: , kanavista ,
22343: Korkoja (V.altiorahasto) ......· ........... .
22344: , (Suostuntarahasto) .............. .
22345: , (Kulkulaitosrahasto) ............ .
22346: Tuloja valtioura u ta teistä (K ul,kulai tosrahasto) 148,500,000
22347: 191,070,000: --
22348:
22349:
22350:
22351: Toinen Osasto.
22352: Välittömiä veroja.
22353: Maaveroja (Valtiorahasto) ................ . 4,470,000-
22354: Elinkeinoveroj·a (Valtiorahasto) ........... . 600,000 -·
22355: , (Suostuntarahasto) ....... . 2,000 -
22356: Henkiveroja (Valtio.rahasto) .............. . 4,630,000-
22357: 9, 702,000: -
22358: Siirto 1 200, 772,oool-
22359: 8 N:o 24
22360:
22361:
22362:
22363:
22364: Siirto 200,772,000/-
22365: Kolmas Osasto.
22366: Välillisiä veroja.
22367: Tullituloja (Valtiorahasto) ............... . 34,270,0001-
22368: Aksiiseja 100,000-
22369: "
22370: (Suostuntarahasto) ............. . 19,000,000 -
22371: 53,370,000: -
22372: Neljäs Osasto.
22373: Sekaluontoisia veroja.
22374: K nolinpesäprosenttia (V al tiorahasto) 100,000-
22375: Senttonaalia 200,000-
22376: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (Valtiora-
22377: hasto) ............................... . 1,240,000 -,
22378: • Maksuja yleisistä huv,eista (Valtiorahasto) .. 330,000-l
22379: 1
22380:
22381:
22382:
22383: Maksuja metalli·en ja paperin tutkimisesta sekä !
22384: rekisterimaksuja (Valtiorahasto) ....... . 216,000-\
22385: Veroja 'sodan ajaksi (Valtiorahasto) ....... . 800,000- 1
22386: Näytäntö- ja huvivero (Suostuntamhasto) .. 3,000,000-
22387: Pääoma- ja kuponkivero 7,100,000-
22388: "
22389: Leimavero , .. 11,500,000 -
22390: Alkohoiipitoisten juomain anniskeluvero (Suos-
22391: tuntarahasto) ......................... 1 2,600,000-
22392: Alkoholipitoisten .aineiden tukkukauppavero 1
22393: (Suostuntarahasto) .................... . 2,400,000-
22394: Suur·ten tulojen vero (Suostuntarahasto) 75,000,000 ---
22395: 104,486,000: -
22396: Viides Osasto.
22397: Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämi-
22398: sestä.
22399: (Valtimahasto)
22400: Postimaksuj.a ............................ . 10,000,000-
22401: Majakkamaksuja ......................... . 350,000-
22402: Saira,smaksuja yleisi~sä sairaaloissa . . . . . . . . . 1,250.000-
22403: Siirto 1 370,228,0001-
22404: N:o 24 9
22405:
22406:
22407: ~ 1,.1
22408: ·1 S,u,, 370,228,000 _l i
22409:
22410: Oppilasmaksuja opetuslaitoksissa ........... 1 750,000 -i
22411: i 1
22412:
22413: Sekalaisia vähempiä mak.suja ............. . 35 000--1
22414: ' 1 !
22415: 12,385,000: -- ' 1
22416:
22417:
22418: 1
22419:
22420:
22421:
22422:
22423: Kuudes Osasto. !·
22424: Sekalaisia tuloja. r 1
22425:
22426:
22427: Kru un unsakkorahoj a (V al tiorahasto) 550,000]-!
22428: 1 1
22429:
22430: Perinnöksiostomaksuja 4,0001-!
22431: Lunfllstettujen maatilain kauppahinnanmaksuja
22432: (Valtiorahasto) ....................... . 450,0001-j
22433: 1
22434: Korvausta kruunun •ennakolta maksamista
22435: kustannuksista (Valtiorahasto) ......... . 1,250,000
22436: 150,000-1
22437: i
22438: -1
22439: Viralliset sanomalehdet (V altiorahasto) .... .
22440: Senaatin kirjapai.no
22441: "
22442: 1,400,000 -1.
22443: Tuloja työtoiminnasta erinäisis.sä valtionlai-
22444: toksissa (V aitiorahasto) ............... . 1,178,000 -i
22445: Apumaksuja kunnilta (Valtioraha•st.o) ..... . 1,636,900 -j
22446: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (Valtio-
22447: 1
22448:
22449: r·ahasto) ............................. . 900,000-
22450: Satunnaisia tuloja (Suostuntara.hasto) ..... . 100-
22451: Oikaisurahat ja satunnaisia tuloja (Kulku-
22452: laitosrahasto)
22453: Ko~trollimaksuja tislauslaitoksi.sta ja de~tu- 1
22454:
22455:
22456: roimismaksuja (Suostuntarahasto)
22457: 7,579,100:-
22458:
22459: Yhteensä valtiotuloa:
22460: 378,592,100: -
22461: Siirtoa Lainausrahastosta Valtior·aha;s.toon,
22462: korkoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
22463: 500,000 -
22464: Lisäys v·altiorahaston pääomasä&st.östä . . . . . . 27,000,000-
22465: Lisäys ·suostuntarahaston pääomasäästö.stä . . 2,055,874 32
22466: -----------+---------~
22467: Siirto/ 408,147,974/32
22468: 10 N:o 24
22469:
22470:
22471: ~ 1~
22472: Siirto -408,147,974132
22473: Rahasäännön alaisten rahastojen välisiä · 1
22474:
22475:
22476: siirtoja. 1
22477:
22478:
22479: Valtiorahasctoon: 1
22480:
22481:
22482: Suostuntarahas•tosta, arviolta 60,162,7191071
22483: Kulkulaitosrahastoon:
22484: Valtiorahastosta, korvausta postinkuljetuk-
22485: sesta valtionr_autateillä ............. . 3,400,000 --
22486: Valtiorahastosta ............._._._._._._.._._._....!......_36....:,_35_9_.3_1_6:....8_31
22487: Yhteensä 508,070,010 22
22488:
22489:
22490:
22491: 8. V a 1t i o m e n o t.
22492: Ensimäinen Pääluokka.
22493: Hntisen Hallitsijan käytettävänä olleet varat.
22494: Y aitiorahasto 350,000-
22495: 350,000:-
22496:
22497: Toinen Pääluokka.
22498: V altiopäiväkustannuksia.
22499: Suostuntarahasto ........................ . 2,100,000-
22500: 2,100,000: -
22501:
22502:
22503: Kolmas Pääluokka.
22504: H allituslaitokset.
22505: (Valtiorahasto.)
22506: 1
22507:
22508: Kenraalikuvernöörinvirk·a ................. i 338,400-1
22509: 1
22510: Senaatti ................................ . 2,636,900-1
22511: Valtiosihteerin virasto 581,100-1
22512: Kenraalikuvernöörinkanslia ................ : 455,800-
22513:
22514: 4,012,200: -- ----.l..~----L...-1 1
22515:
22516:
22517:
22518:
22519: Siirto 1 6,462,2001-1
22520: N:o 24 11
22521:
22522: ~----------------------------~--~-----T~~~
22523:
22524:
22525: 1
22526:
22527:
22528: Siirto i 6,462,2001-
22529: 1
22530:
22531:
22532:
22533: Neljäs Pääluokka.
22534: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan
22535: kohdistuvat hallinnonhaarat.
22536: (Valtiorahasto.)
22537: Hovioikeudet ............................ .
22538: Kihlakunnanoikeudet .................... .
22539: Maanjako-oikeudet ....................... . 53,300
22540: Lainvalmistelukunt,a ..................... . 11,000-1
22541: V ankeinhoito .............. : ............ . 7,161,200 -1
22542: Erinäi,siä määrärahoja ................... . 251,413 201
22543: 9,586,013: 2C
22544:
22545:
22546: Viides Pääluoklm.
22547:
22548: Siviilitoimituskuntaan kohdist7tvat hallinnon-
22549: haarat.
22550:
22551: (Valtiorwhasto.)
22552: Lääninhallitukset ........................ .
22553: Kihlakuntain hallinto .................... .
22554: Muita läänien hallinnon menoja . . . . . . . . . . . . 2,707,510-
22555: Kaupunben poliisilaitokset . . . . . . . . . . . . . . . . 8,000,000-
22556: Lääkintölaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11,289,897 -
22557: Yle~set rakennukset ..................... · . 513,390- .
22558:
22559:
22560:
22561: Tilastollinen Päätoimisto .................. ' 92,600 -
22562: Painoasiain YlihallitU>s ja painoasiamiehet . . 141,685 ---, 1
22563:
22564:
22565: !
22566: Vaivaishoidon ja· 'suojeluskasva:tuk•s:en tarkas- '
22567: tus .................................... ·, 68,700 -!.i
22568: Vaiva~shoidon j.a suojelu-shsvatuksen ylläpitä- 1 1
22569:
22570:
22571:
22572:
22573: mis.eksi . . ..................... ·-·-·-~-~-;r-~-~-~~--4-4,-:-:o-1:~:-::-;l-2o 1
22574: 12
22575:
22576:
22577:
22578: •
22579: Siirto 44,390,16+0!
22580:
22581: Suomei!; Pa:s1sitoimisto Pietaris,sa ........... . 1630701-
22582: , 1
22583:
22584:
22585: Erinäisiä määrärahoja .................... . 778,695 72
22586: 29,283,717: 72
22587:
22588:
22589:
22590: Kuudes Pääluokka.
22591: V altiovarainto·imituskuntaan kohdistuvat hal-
22592: linnonhaarat.
22593: 1
22594:
22595:
22596: Valtiokonttori (V al tiorahasto) 165 9001 -!,'
22597: ' 1
22598:
22599:
22600:
22601:
22602: Tullilaitos 5,919,7001-
22603: Rahapaja 171,1001-;
22604: Kruuuunjyvästöt 33,6oo: --
22605: " !
22606: Säästöpankkien ja pa•nttilainauslaito.sten tar-
22607: kastus (V al tior·ahasto) ................. . 40,100!-'
22608: Erinäisiä määrärahoja (Valtiorahasto) ..... . 29,200 1
22609: -
22610:
22611:
22612:
22613:
22614: Leimakonttori (Suostuntarahasto) ......... . 35,700!--
22615: '
22616:
22617: 6,395,300: -
22618:
22619:
22620: Seitsemäs P.ääluokka.
22621: Kama1·itoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
22622: haarat.
22623: i
22624: Valtiovarain tarkastus (Valtlorahasto) ...... 1 164,280 1 -
22625: , ·, (Suo1stuntarahasto) .. 1
22626: 200--
22627: (K ulkulaitosr·ahasto) 500-
22628: Metsänhoitolaitos (Valtiorahasto) ........ l 35,091,000-
22629: Virkatalojen hoi·to .... ... 1 388,0001--
22630: Erinäisiä määrärahoja lll,OOO-
22631: " ........ 1
22632: 1 :
22633: 35,754,980: -- 1
22634: 1 i
22635:
22636: Siirto 1
22637: N:o 24 13
22638:
22639:
22640:
22641:
22642: Siirto j 87,482,21 ol92
22643: 1
22644:
22645: 1
22646: Kahdeksas Pääluokka. 1
22647:
22648:
22649:
22650:
22651: Sotilasmenoja. 1
22652:
22653:
22654:
22655: (Valtiorahasto.) 1
22656: 1
22657:
22658: Erinäisiä määrärahoja ................... . 124,050 -
22659: Menoja Suomeen .sijoitetusta venäläisestä sota-
22660: väestä ............................... . 83,927 72
22661: 207,977: 72 '
22662:
22663:
22664: Yhdeksäs Pääluokka.
22665: K irkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat
22666: hallinnonhaarat.
22667: Luterilainen kirkko (Valtiorahasto) ....... . 600,100--
22668: Kreikkalai,s-katolinen ja roomalai,s-katolinen
22669: kirkko (Valtiorahasto) ................ . 185,400-
22670: Aleksanterin-Yliopisto (V al tiorah3Jsto) 2,603,800 --1
22671: Koulutoimen Ylihallitus 314,800-1
22672: ' Oppikoulut 8,601,400 _
22673: "
22674: Kansakoululaitos 1,903,400 -1 1
22675:
22676:
22677:
22678: (Suostuntarahasto) 14,460,000 -
22679: Aisti viallis koulut (V altioraha,sto) ......... . 1,223,300 -1
22680: Yhteiskunnallista valistustyötä varten (Valtio-
22681: rah-3Js t o) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,000--
22682: Yhteiskunnallista vali,s,tustyötä varten (Suos-
22683: tuntarahasto) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 955,000
22684: •
22685: -11
22686: M uinaistieteellinen Toimikunta (Valtiorahas,to) 205 900 --'
22687: 116 400 -~
22688: ' 1
22689:
22690:
22691: Meteorologinen Keskuslaitos
22692: Tieteen ja t-aiteen kannattamisek.si 1
22693: 427,400 1 - -
22694: Tieteen ja t·aiteen kannattamisek·si (Suo.stunta- i j 1
22695:
22696:
22697: rahasto) .............................. 1 15 0001-1
22698: Erinäisiä määrärahoja (V.altior!l'hasto) ...... 1 768:9001!_
22699: 32,389,800: - 1
22700: --------~--------~1
22701: Siirto 1 120,079,988164
22702: 14 N:o 24
22703:
22704:
22705: ~~ 1~1
22706: 1 '
22707: 1 '
22708:
22709:
22710:
22711:
22712: Siirto 120,079,98816+1
22713:
22714: Kymmenes Pääluokka. Ii
22715: j)f aanviljelystoimit'Uskuntaan kohdistuvat hal-
22716: linnonhaarat.
22717:
22718: (Valtiorahas.to.)
22719: i
22720:
22721: ! Maanmittaus- ja Vakauslaitos ............. . 1,378,000i-
22722: Maanmittam- ja verol1epanokus'tannuiDS'ia ... . 1,590,000i- •
22723: 1 !
22724: ,\{aan vilj ely.shalli tus ...................... . 429,8001-
22725: Maa,taloudelliset oppilaitokset ja 1koulutilat .. 2,600,600i--.
22726: Maanviljelystaloudellinen koelaitos ......... . 98,100[- :
22727: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labor~a.torioi 17,9001 __ :
22728: Maanviljelysinsinöörit ja -agronoomit ..... . 244,500-
22729: 1
22730:
22731:
22732:
22733:
22734: K,arjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit .. . 55,200-:
22735: Ilevo,shoito ............................. . 178,600-
22736: Eläinlääkintälaitos ....................... . 602,700--
22737: ICalastus ................................ . 284.,500-1
22738: Maataloudelliset s~eurat ................... . 1,297,500-
22739: Erinäisiä määrärahoja.· .................. . 2,056,500-
22740: 10,833,900: --
22741:
22742:
22743: Yhdestoista Pääluokka.
22744: .Kulkulaitostoimituslcttntaan kohdistuvat hal-
22745: linnonhaarat.
22746: 1
22747: 1
22748: Tie- ja vesirakennukset (Valtiorahasto) 1,651,300 --
22749:
22750:
22751: Kanavat •••••• ! 1,792,600 --
22752: Postilaitos ...... ! 13,348,300-:
22753: Erinä~siä määrärahoja , 690,500 -i
22754: 1
22755:
22756:
22757: •••1 0 ••
22758:
22759:
22760:
22761:
22762: Valtionrautatiet (Kulkula:itosrahasto) 168,872,700 -i
22763: 186,355,400: -
22764: Siirto j 317,269,28Sj64J
22765: N:o 24 15
22766:
22767:
22768: II
22769: ~ 1~1
22770: Siirto 1 317,269,288164!
22771:
22772: Kahdestoista Pääluokka. 1
22773:
22774:
22775:
22776:
22777: Kauppa- ja Teollisuustoimituskuntaan kohdis-1
22778: tuvat hallinnonhaarat. 1
22779:
22780:
22781:
22782:
22783: L uotsilaitoos (Valtioraha<sto)
22784: Merenmitta u skus,tannuksia
22785: , Teollisuushallitus
22786: Amma'ttien tarkastus
22787: Teknillinen Korkeakoulu
22788: Muu teknilHnen opetus
22789: Käsityöläis- ja ammattikoulut
22790: Kauppaopetus 650,000-:
22791: Merikoulut 205,900-1
22792: " !
22793: Merenkuluntarkastus 39,100-1
22794: Geologinen Toimisto 91,410-
22795: Vakuutustarkas'tus 13,300-r
22796: Suomen kauppa-asiami,ehet 15,683 20
22797: 1
22798: Erinäisiä määrära;hoja 655,800-1
22799: , (Suos,tuntar,ahasto) 100,000-
22800: Paloviina-asetuksissa edellytettyjä menoju
22801: (Suostuntarahasto) .... 0 0. o • 0 • 0 0 ••••• 0 0 18,200,000 -
22802: Mallasjmomain rvalmistuksen silmälläpito (Suos-
22803: tuntarahasto) 0 •• o 0 • 0 • 0 ••• 0 0 • 0 • 0 0 0 0 • 0 0 0
22804: 65,000-
22805: 25,441,205: 20
22806:
22807:
22808: Kolmastoista Pääluokka.
22809: ',
22810:
22811:
22812: :· Talousosaston Kansliaan kohdistuvat hallin-
22813: nonhaarat.
22814: (Valtiorahasto.)
22815: Suomen Valtioarkisto 0 •• o 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
22816: 85,100-
22817:
22818: • Suomen viralliset ,s,anomalehdet
22819: Siirto 1
22820: 108,300-1
22821: 342,903,S931s41
22822: 16 N:o 24
22823:
22824:
22825:
22826:
22827: Siirto 342,903,891:1 84j
22828: Senaatin kirjapaino ...................... . 1,409,700 -i
22829: Erinäisiä määrärahoja ................... . 3,000-!
22830: 1,606,100: - 1
22831:
22832: 1
22833:
22834:
22835:
22836:
22837: Neljästoista Pääluokka.
22838: 8 ekalaisia yleisiä menoja.
22839: (Valtioraha,sto).
22840: Kenraalikuvernöö.rin ja Senaatin käyttövarat 1
22841:
22842:
22843: Matkakustannuksia ....................... 'j
22844:
22845:
22846:
22847: Korjaus- ja uudisrakennuskustannuksia .... .
22848: Erinäisiä määrärahoja ................... . 2,270,250 40]
22849: 1
22850:
22851:
22852:
22853:
22854: 4,474,230: 40
22855:
22856: Viidestoista Pääluokka.
22857: EläHeitä ja yleisiä apurahoja
22858: 1
22859:
22860:
22861: Siviilieläkkeitä (Valtiorahasto) 3,836,000 _i
22862: Sotilaseläkkeitä 853.000-1
22863: Erinäisiä määrärahoja ....... . 350.0001- !1
22864:
22865:
22866:
22867:
22868: (Suostuntarahasta) ... . 15i\,(1001-i
22869: , , (Kulkulaitosrahasto) . : 6,000-:
22870: Eläkkeitä Suostuntarahastosta ............. . 210.000 __ :
22871: i
22872: Eläkkeitä ja apurahoja Kulkulaitosrahastosta 1,061,000 - '
22873: 6,471,000:-
22874:
22875: Kuudestoista Pääluokka.
22876: Valtiovelka.
22877: Kulkulaitosrahasto, korkoja ja kuoletuksia 16,423,722 221
22878: 16,423,722; 22
22879: 1
22880: Yhteensä valtiomenoa: i !
22881: 1 1
22882: 371,685,566: 46
22883: Siirto 1 1:171,685,566\461
22884: N:o 24 17
22885:
22886:
22887:
22888:
22889: Siirto 371,685,566 461·
22890: Siirtoja:
22891: V al tior·ahas·to.s·t.a:
22892: Tilattoman väestön lainarahastoon 300,000-
22893: Turvattomien la·s•ten hoitorahastoon .. 70,000-
22894: K ulkulai tosrah!l!sfosta:
22895: Laamanninkär äj äj yvärahastoon, korkoa 154,160-
22896:
22897: Rahasäännön alaisten rahastojen välisiä
22898: siirtoja:
22899: V altiorahastost.a:
22900: K ulkulai tos.rahastoon, korvausta postin-
22901: kuljetubesta valtiomantateillä 3,400,000-
22902: K ulkulai tos;r,ahastoon . . . . . . . . . . . . . ..... 36,359,316 83
22903: Suostuntaraihastosta:
22904: 1
22905: V altiorahllJstoon, arviolta . . ............ . 60,162,719 oil
22906: Lask·ettu ylijäämä: i
22907: Val tioraha·stos•sa 7,787,558-
22908: Suostuntar!\hrustos;sa ................... . 26,349,355 25
22909: Kulkulaitosrahastos;s•a ............... · .. J 1,801,334 61
22910: • Yhteensä 1 508,070,010122
22911:
22912:
22913:
22914:
22915: 2
22916: 18 N:o 24
22917:
22918:
22919:
22920:
22921: Ylimääräinen rahasääntö.
22922:
22923:
22924:
22925:
22926: A. Tuloja.
22927: Ylijäämä vakinai,sesta _rahasäännö·stä:
22928: Valtiorahasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,787,558-
22929: Kulkulaitosrahasto .................. · . . 1,801,334 Gl
22930: Valtiorahaston ylimääräiset tulot ......... ·1 330,000-
22931: 1917 vuoden valtiolaina (Kulkulaitosrahasto) 75,000.000-
22932: ------~~~~~~-1
22933:
22934: Yhteensä 84,918,092161
22935:
22936:
22937: B. Menoja.
22938: Valtiorahaston ylimäärä~set menot 8,117,558-
22939: Kulkulaitosrahaston 70,052,450 -
22940: "
22941: Laskettu ylijäämä:
22942: K ulkulai tosrahastossa ................ 0 •• 0 • 6,748,884 61
22943: Yhteensä 1 84,918,892/61
22944: •
22945:
22946:
22947:
22948:
22949: Valtiorahastoa
22950: koskeva
22951:
22952: Laskelma.
22953: ..
22954: 20 N:o 24
22955: Valtiorahaston tila vuo-
22956:
22957:
22958: 1~
22959: Varat:
22960: Valtiovaraston pano- j.a ottotili
22961: Suomen P.ankiss.a ........... . 1,736,305-
22962: Saatava ulkomaisilta asiam~ehiltä 24,562 29
22963: Kassa .............. ·. · · · · · · · · 11,069,298 94 i
22964: Oblig.atsioneja . . .............. . 17 '734,528 43 30,564,694 661
22965:
22966: VaraJstot:
22967: 1 1
22968: Jyviä ...................... . 452,523 07
22969: Raihaksilyömätöntä kultaa ja ho·
22970: peaa ..................... . 414,600 60
22971: Sekalaisia var.astoja ......... . 1,796,489 12 2,663,612 79
22972: -----~-
22973: Tulorästejä .................. . 15,851,162 39
22974: Talletettu ::M.aanviljelys1pankkiin .. 136,095 32
22975: Pitkäaikaisia 1ainoj,a . . . . . . . . . . . 21,150,871 27
22976: Vilja]ainoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81,482 52
22977: Saata'Va Pos,tisäästöpankilta ..... 50,000- 21,418,449 11
22978: Väliaikainen kassal,aina Kulkulai-
22979: tosrahastolle . . . . . . . . . . . . . . . . 1
22980: 27,000,000-
22981: Eroitus Suomen Pankkiin myyty- \ \
22982: jen obligat,sion~en kirjoihin mer- 1
22983:
22984: kityn ja myyntihinnan välillä .. j 1,926,466 64
22985: Erinäisiä ennakkomamsuja 26,584,965 92
22986: Talletettuja ,!Hvopapere~ta . . . . . . 1,286,007 59
22987: Postiosoitusv.aroja . . . . . . . . . . . . . 10,991,979 18
22988: 1
22989:
22990: Erinäisiä velallisia ............. 1 11,035,629 78 nl,825,049 11
22991: ~~~==~~~~~~~~
22992: Summa 1. l--1149,272,968lo61
22993: N:o 24 21
22994:
22995: den 1916 päättyessä.
22996:
22997:
22998: 1~
22999: Velat:
23000: Rahaston pääoma ............. . 124,980,656 731
23001: Menorästejä .................. . 8,811,495 98
23002: Varattuja määrärahoja ......... 1
23003: 6,278,016 96
23004: . Lähetteiden tili ................ 1 1,527,227091
23005: 1 • 1
23006:
23007:
23008:
23009:
23010: S~::n. ~·~~~~ .~~~~~a~·a· .~~~~~~~
23011: 1 '
23012:
23013:
23014: 1 1 47,588 41 i
23015: · Er~n~~s~~ ·tallet~ksia ........... l 1,873,144 12
23016: ~ Erma1s1a v.elkoJia .............. : 5,379,739 20 ! 1
23017:
23018:
23019:
23020:
23021: 'EläkekaSJsat ................... 1 375,099 57 7,675,571130j
23022: 1 1
23023: 1
23024: ' 1
23025:
23026: 1
23027: 1 1
23028:
23029:
23030: '
23031:
23032: 1
23033:
23034:
23035:
23036:
23037: 1
23038:
23039:
23040:
23041:
23042: 1
23043:
23044:
23045:
23046:
23047: •
23048:
23049:
23050:
23051:
23052: 1
23053:
23054:
23055:
23056:
23057: 1 1 1 '
23058:
23059:
23060: Summa[ !-1 149,272,9u8lo6i
23061: 22 N:o 24
23062:
23063:
23064: Laskelma
23065: valtiorahaston tuloista ja menoista vuosina 1916 ja 1917.
23066:
23067: 1916 vuoden Laskettu
23068: 1 rahasäännön määrä vno-
23069: [' mukaan. delle 1917.
23070:
23071: ·--~-~--~~
23072:
23073: T ui ot.
23074: 1
23075: Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion
23076: 1 omaisuudesta.
23077: 1 Tuloja kruunun maatiloista ......... . 2,040,000- 2,300,000'-
23078: Tuloja kruunun kahstuksista ......... . 90,000- 70,0001-
23079: Tuloja kruunun metsäta;loudesta . . . . . . 1 19,000,000\ -- 38,000,0001-
23080: Tuloja kruunun rakennuksista ....... . 120,000- 150,000-
23081: Tuloja kanavilsta , .................. . 700,000-- 1,100,0001-
23082: Korkoja ........................... . 900,000- 800,0?01-
23083: 22,850,000: - ; 42,420,000:-
23084:
23085: Välittömiä veroja.
23086: Maaveroja 3,755,000- 4,470,0001-1
23087: Elinkeinoveroja 600,000- 600000·-1
23088: Henkiveroja ....................... . 4,4136,000-
23089: '
23090: 4,630,000; -1
23091: 1
23092:
23093:
23094:
23095:
23096: . 8,791,000: - ; 9,700,000:- 1 .
23097:
23098:
23099:
23100:
23101: Välillisiä verofa.- 1
23102: .
23103: 1
23104: !
23105:
23106:
23107: Tullituloja ......................... . 88,200,000 - 34,270,0001- i
23108: Aksiisej a . . ......................... - 150,000- 1oo,ooo! --- i
23109: 1
23110:
23111: 38,350,000: - ; 34,370,000:- i
23112: 1
23113:
23114: Sekaluontoisia veroja. !
23115: Kuolinpesäprosenttia ............... . 95,000- 100,0001-!
23116: Senttonaalia ....................... . 190,000- 200,000 - i
23117: Virkaylenny,s- ja toimitusmaksuja . . . 660,000-- 1,240,0001-i 1
23118:
23119:
23120:
23121: Maksuja yleisistä huveista ........... . 275,000- 33o,ooo 1
23122: -\
23123: N:o 24 23
23124:
23125: • 1916 vuoden Laskettu
23126: rahasäänniin ärä vuo-
23127: mukaan. delle 1917.
23128:
23129:
23130:
23131: Maksuja metallien j.a paperin tutkimi-
23132: .sesta. 55,000- 44,000-
23133: . Rekisterimaksuja ................... . 75,000- 172,000-
23134: Veroja sodan ajak:si ................. . 40,000,000 - 800,000-
23135: 41,350,000: - ; 2,886,000:-
23136:
23137: Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyt-
23138: tämisestä.
23139: Postimaksuja ..................... . 8,000,000 - 10,000,000-
23140: Majakkamaksuja ................... . 300,000 - 350,000 -
23141: Sairasmaksuja yleisissä sairaaloissa .. 1,000,000 - ,1,250,000 -1
23142: 1 Oppilasmaksuja opetuslaitoksissa ..... . 921,000 ~ 750,000- i
23143: Sekalaisia vähempiä maksuja ....... . 41,000 - 35,000 -1
23144: 10,262,000: - ; 12,385,000:-
23145:
23146: Sekalaisia tuloja. 1
23147:
23148: 1 Kruununsakkorahoja ............... . 400,000- 550,000-
23149: Perinnöksiostomaksuja ............. . 7,000- 4,000-
23150: Luuastettujen maatilain kauppahinnan-
23151: maksuja ......................... . 370,000- 450,000-
23152: Korvausta kruunun ennakolta maksa-
23153: mista kustannuksista ............. . 1,063,000- 1,250,000-
23154: Viralliset sanomalehdet ............. . 200,000- 150,000-
23155: Senaatin kirjapaino ................. . 1,000,000- 1,400,000-
23156: Tuloja työtoiminnasta ·erinäisissä val-
23157: tionlaitoksi·ssa ................... . 1,073,000- 1,178,000 -1
23158: Apumaksuja kunnilta ............... . 630,544- 1,636,900 -l
23159: Muita :sekalaisia j·a :satunna~sia tuloja .. 457,000- 900,000-
23160: 5,200,544: - ; 7,518,900:-
23161: Yhteensä vakinaisia tuloja:
23162: ·126,803,544: - ; 109,279,900:-
23163: L1säys valtiorahaston pääoma.säliistöstä .. -27000000_1
23164: 27,000,000;- ~ ' ' 1
23165: 24 N:o 24
23166:
23167: '
23168: 1916 vuoden Laskettu
23169: 1 rahasäännön määrä vuo-
23170: mukaan. delle 1917.
23171:
23172: :!ml jf'U9' :!ml jf'U9'
23173:
23174: Siirtoia: 1
23175:
23176:
23177: Lainausrahrestosta, korkoa . . . . . . . . . . . . ! "900,000- 500,000 i
23178: ,
23179: Suostuntarruhastosta, korvausta leima- '
23180: veron kanno,sta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ! lCO,OOO- - J 1 •
23181:
23182: 1,000,000: - ; 500,000: - 1 !
23183: Yhteensä 1127,803,5441- 136,779,9001-
23184:
23185: Ylimääräisiä tuloia.
23186: , Lunastettujen lahjoitusmaiden ostohin-
23187: 1 1 II
23188: 1
23189:
23190:
23191: nan ylimääräi,siä os,amak'SuJ'a . . . . . . . . ·
23192: ',
23193: ao,oooi- ' 33o,oool-/
23194: Yhteensä ylimääräisiä tuloja: !
23195: l ao,ro>~- ~oool '1
23196: 1 •
23197:
23198:
23199:
23200:
23201: Menot. '
23202: !
23203: Vakinaiset valtiomenot
23204: 1
23205: 1
23206: Entisen Hallitsijan käytettävänä olleet 1 1
23207:
23208:
23209: varat ia hänen välittömästi käytettävä-
23210: nään ollut valtio-omaisuus. 1
23211:
23212:
23213: 1
23214: Entisen Hallitsijan käytettävänä olleet
23215: varat ........................... . 500,000 - 350,000 -
23216: Rakennus·ten ja laito·sten kunnossapito .. 29,900 -- - -
23217: 529,900: - ; 350,000:-
23218:
23219: Karvaus valtakunnanrahastoon Suomen
23220: Suuriruhtinaanmaan väestöstä Valta- 1
23221:
23222:
23223: kunnanneuvostoon ja Valtakunnan- \
23224: duumaan valittuien iäsenten säädetty-
23225: jen päivärahojen ia matkakustannus- 1
23226:
23227:
23228:
23229:
23230: ten menoista ..................... . so,ooor- 1-
23231: 80,000: - ; - · -
23232: N:o 24 25
23233:
23234: 1916 vuoden Laskettu
23235: rahasäännön määrä VUO•
23236: mukaan. delle 1917.
23237: '
23238: ' ~ 1~ ~ 1~
23239: H allituslaitokset. 1
23240: 1
23241:
23242: Kenraalikuvernöörinvirka ••••••••• 0 0.
23243: ' 299,000 - 338,400 -
23244: Senaatti •••••••••••••• 0 •••••••••••••
23245: 1 2,343,400 - 2,636,900 -
23246: Valtiosihteerinvirasto •• 0 ••••• 0 •••••••
23247: ! 381,200 - 581,100 -
23248: !
23249: Kenraalikuvernöörinkanslia 0 0 •• 0 ••••• 398,500 - 455,800 -
23250: 3,422,100: - ; 4,012,200: -
23251:
23252:
23253: Tupmioistuimet ja Oilceustoimituskun- 1
23254: 1
23255:
23256:
23257: !
23258: taan kohdistuvat hallinnonhaarat.
23259: Hovioikeudet •••• 0 ••••• 0 ••• 0 0 ••••••
23260: i
23261: 1,066,000 - 1,494,400 -
23262: Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet .... 573,643 20 614,700 -
23263: !faanj ako-oikeudet ••••• 0 0 •••••••••••
23264: 17,760 - 53,300 --
23265: Lain valm1stel ukunta •••• 0 0 0. 0 •••• 0 0. - - 11,000 -
23266: Vankeinhoitohal1i tus ••••• _••••••• 0 •• 0
23267: 52,700 - 75,400 -
23268: K uritushuoneet j.a työvankilat ••••• 0 ••
23269: 2,090,900 - 2,875,100 -
23270:
23271: i
23272: Läänin- ja kihlakunnanvankilat ...... 1,453,400 - 2,113,200 -1
23273: 1 Kas·vatuslaitokset ,alaikäisiä lainrikkodia
23274: varten •••••••••• 0 •• 0 ••• 0 ••• 0 •• 0. 0
23275: 530,300 - 832,400 --
23276: Muita vankeinhoidon menoja ........ 300,000 - 1,265,100 -
23277: Erinäisliä määrärahoja ... : . ........... 241,200 - 251,413 20
23278: 6,325,903: 20; 9,586,013: 20
23279: ~
23280:
23281:
23282:
23283:
23284: Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat
23285: hallinnonhaarat.
23286: Lääninhallitukset .................. 1,630,~60 - 1,938,240
23287: Kihlakuntain hallinto ••
23288:
23289:
23290:
23291:
23292: Muita läänien 'hallimnon menoja ........
23293: 0 •••••••••• 0 ••
23294: 2,935,550 -
23295: 150,952 50
23296: 3,188,150
23297: =1
23298: 2,707,510 _,
23299: i
23300: 1
23301: Kaupunkien polii,silaitokset ••• 0 0 ••• 0.
23302: 3,983,600 - 8,000,000-
23303: 1
23304: 1 Lääkintöhallitus ••••• 0 0. 0. 0 ••••• 0 •• 0 153,950 - 180,120-1
23305: 1
23306: Lääkärinhoito maalla 0 t. 0 •••••••••••• 436,500 - 565,800-
23307: 26 N:o 24
23308:
23309: 1916 vuoden Laskettu
23310: rahasäännön määrä vuo-
23311: mukaan. delle 1917.
23312:
23313: 3lmj: [7'/11 3lmj: [1tf<!
23314: 1
23315: Helsingin yleinen sairaala ........... . 1,126,700 - 2,183,328 -
23316: Lääninsairaalat j.a muut ylei·set ,sairaalat 1,959,750 - 3,592,295 -
23317: Mielenvikaisten hoitolaitokset ....... . 1,260,050 - 2,250,654 -
23318: Synnytyslaitokset .................. . 112,000 - 140,000 -
23319: Rokotus ........................... . !)8,900 - 109,800
23320: Tarttuvien tautien ehkäi.s.eminen
23321: Muita lääkintölaitoksen menoja
23322: 350,000 -
23323: 569,300 -
23324: 800,000
23325: 1,467,900
23326: =1
23327: Yleisten rakennusten Ylihallitus 133,000 - 138,360 =1
23328: 1 Lääninrakennuskonttorit 51,805 - 55,430 -
23329: Muita rakennusvirkakunnan menoja .. 140,0:.10 - 319,600 -·
23330: Tilastollinen Päätoimisto ........... .
23331: Painoa.siain Ylihallitms ja painoasiamie-
23332: 64,500 - 92,600
23333: -1
23334: het ............................. . 157,379 - 141,685 -
23335: Vaivaisho~don ja suojelmskasvatuksen
23336: tarkastus 62,985 - 68,70<1 -
23337: Vai vaishoidon ja suojelThskasvatuksen
23338: avustamiseksi .................... . 205,825 - 401,780 -
23339: 1
23340: Suomen Passitoimisto Pietarissa ..... . 125,070 - 163,070 -
23341: Erinäisjä määrärahoja ............. . 189,695 72 778,695 72
23342: 15,898,072: 22; 29,283,717: 72
23343:
23344:
23345: V altiovarh.intoimituskuntaan kohdistu-
23346: vat hallinnonhaarat.
23347: Valtiokonttori ..................... . 13-7,100- 165,900-1
23348: TullihallitThs ....................... . 284,700- 303,400 --~·
23349: Tullikamarit ja tullitoimitukset ..... . 1,669,100- 1,691,500-
23350: Rantavartiohöyrylaivat j.a 1höyrypurret. , 373,100- 323,000-
23351: Muita tullilaitoks.en meJll()j•a ......... . 1,064,300- 3,601,800 -1
23352: Rahapaja ......................... . 93,000- 171,100--1
23353: !
23354: Kruuuunjyvästöt ................... . 29,600- 33,600 -!
23355: N:o 24 27
23356:
23357: 1916 vuoden Laskettu
23358: rahasäännon määrä VJ:\O~
23359: mukaan. delle 1917.
23360:
23361: 1('1&
23362:
23363: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten
23364: ta:rkastu,s 32,600- 40,100-
23365: E:rinä~siä mää:rä:r.ahoja 28,600- 29,2po-
23366: 3,712,100: - ; 6,359,600:-
23367:
23368:
23369: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat
23370: hallinnonhaarat.
23371: Yleinen Revisionioikeus ............. . 37,800- 40,000-
23372: Revisionikonttori ................... . 100,900- 124,280-
23373: Metsähallitus ..................... . 240,600- 243,000-
23374: Hoitoalueiden ,hallilllto 1,105,000- 1,225,000-
23375: Metsänvartijakoulut 151,600- 180,000-
23376: Muita metsänhoit~laitoks.en menoja ... . 9,512,200- 33,443,000-
23377: : V:irkatalojen hoito .................. . 319,000- 388,000 -
23378: Erinäisiä määrärahoja ............. . 105,300- 111,000-,
23379: 11,572,400: - ; 35,754,280:-
23380:
23381:
23382: Sotilasmenoja. 1
23383:
23384:
23385: · Rahamaksu asevelvolHsuuden ,suoritta- 1
23386:
23387:
23388: m1sen 'sijasta ..................... . 17,000,000- -1
23389: Erinäisiä määrärahoja ............. . 124,000- 124,050-1
23390: ' Menoja Suomeen 'sijoitetusta v·enäläi- 1
23391:
23392: i
23393: ·sestä .sotaväestä 83,927 72 83,927 7~,
23394: 17,207,927: 72; 207,977: 72
23395:
23396:
23397: 1 Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdis-
23398: tuvat hallinnonhaarat.
23399: Luterilainen kirkko ................ . 472,200-- 600,100-
23400: Kreikkalais-katolinen ja roomalais-kato-
23401: linen ikirkiko ..................... . 166,500- 185,400-
23402: 28 N:o 24
23403:
23404:
23405: 1916 vuoden Laskettu 1
23406: rahasäännön määrä vuo-
23407: mukaan. delle 1917.
23408:
23409: $nf. I1U<1 $nf. .ltu«
23410: 1
23411: 1 1
23412:
23413: Aleksanterin- Yliopisto ............. . 2,038,600 -
23414: 1
23415: 2,603,800 -
23416: Koulutoimen Ylihallitus ............ . 1
23417: 280,100 - 314,800 -
23418: N ormaalily,s•eot ..................... . 1
23419: 476,300 - 499,900 -
23420: Klws.silliset lyseot ................... . 408,300 - 432,500 -1
23421: Ly,seot rinnakkaisine lukio1uokkineen .. 2,043,800 - 2,108,000 -1
23422: Keskikoulut ....................... . . 402,800 - 484,000 -
23423: Tyttökoulut ....................... . 1,057,000 - 1,098,500 -
23424: Valtioapua yksityi,sille kouluille ..... . i 1,956,000 - 2,049,000 -
23425: Muita oppikoulujen menoja ......... . i 165,500 - 1,929,500 -
23426: Kansakoulunopettaja- j.a. -opettajatar-
23427: s·eminaarit ....................... . 931,200 - 1,150,800 -
23428: Piiritarhstaj,at ................... . 259,500 - 268,500 _ l
23429: 1
23430: Erinäi,siä kansakoululaitoksen menoja .. 193,700 - 484,100
23431: Kuuromykkäin opetuslaitok,set ' ....... . 574,000 - 708,300 -1
23432: Sokeainopetuslaitobet .............. . 138,500 - 197,200,-.
23433: 1
23434:
23435:
23436: Tylsami,eH&ten opetuslaitokset ....... . 115,000 - 176,300 -
23437: Muita menoja aistivia!Hskoululaitoksesta 19,500 - 141,500 - ;
23438: YJJ.tei,skunnallista valistustyötä varten .. 9,000 - 9,000'--!
23439: Muinai,stieteellinen Toimikunta ...... . 162,600,- 205,900 -·
23440: M-eteorologinen Keskuslaitos ........ . 96,3001- 116,400 1 - :
23441: Tieteen j.a taiteen kannattamiseksi ... . 262,200!- 427,400
23442: Erinäisiä määrärahoj.a: 1,010,6001- 768,900 l=f
23443: 13,239,200: - ; 16,959,800:- 1
23444:
23445:
23446: 1
23447: 1 1
23448:
23449:
23450: 1
23451: 1
23452: 1
23453: 1 ;
23454: 1
23455: Maanviljelystoimitus kuntaan kohdistu-
23456: vat hallinnonhaarat.
23457: 1
23458: 1 !
23459:
23460:
23461: 1
23462: i i
23463:
23464: Maan:mittaUJs· j.a Vakauslaitos ........ . 612,5001- 1,378,oooj-i,
23465: 1 1
23466: Maanmittaus- ja verollepamokustannuk- 1 1
23467: sia ....... , ..... , ............ ·.... . 1,590,0001- 1,590,000[-1
23468: N:o 24 29
23469:
23470: 1916 vuoden Laskettu
23471: rahasäännön määrä vno-
23472: mukaan. delle 1917.
23473:
23474: 1~ 1;'1&
23475:
23476:
23477: Maan viljely,shalli tus 146,800 - 429,800 ·-
23478: Valtion koulutilat ja niå.hin sijoitetut
23479: maataloudelli,set 'oppil.aitoklset 1,345,500 - 1,684,300
23480: Muut mru!litaloudell~set oppilaitoks,et ... . 841,100 - 916,300 =1·
23481: Maanviljely;s·taloudellinen koelaitos ... . 94,200 - 98,100 -
23482: Maanviljely:s- ja kauppakemialliset labo-
23483: r.atoriot ......................... . 17,300 - 17,900 -
23484: Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit .. 227,900 -- 244,500 -
23485: Karj•anhoito· .ja meij'eritalouskonsulentit 53,400 - 55,200 -
23486: Hevo,shoito ....................... . 165,4001- 178,600 -
23487: Eläinlääkintälaitos ................. . 518,700- 602,700 -
23488: l{alastus .......................... . 226,100 - 284,500 -
23489: Maataloudellis.et s<eurat ............. . 1,157,500 - 1,297,500 -
23490: Erinäisi·ä määrär.whoja .............. . 478,000 - 2,056,500 -
23491: 1
23492: l
23493: 7,474,400: - ; 10,833,900:-
23494: 1
23495:
23496:
23497:
23498:
23499: K ullculaitostoimituslcuntaan kohdistuvat
23500: hallinnonhaarat.
23501:
23502: Tie- ja vesår.alkennUJsten Ylihallitus 150,400- 153,000-
23503: Tie- ja vesirakennusten insinöörikunta 354,500- 356,300-
23504: Muita tie- ia vesirakennusten menoja .. 956,000 - 1,142,000 -,
23505: Kanavat ........................... . 935,600- 1,792,600-
23506: Postihallitus ....................... . 313,000- 322,800 -
23507: Poo·tipiirit ......................... . 26,200- 26,200-,
23508: Postikonttorit 2,508,600- 2,639,000-
23509: Rautatiepoo•titoimit_us ............... . 856,000- 886,600 -
23510: Poortitoimituroset, postias·emat ja postipy-
23511: i/ säkit ........................... . 1,288,400 - 1,370,100 -
23512: 30 N:o 24
23513:
23514: 1
23515: 1916 vuoden Laskettu
23516: rahasäämttln määrä vuo-
23517: mukaan. delle 1917.
23518:
23519:
23520: - ~ [tu4 ~ [J'IIII
23521:
23522:
23523: Muita postilaitoksen meno,ja 1 8,103,6001-
23524: 3,382,6001-
23525: Erinäisi·ä :määrärahoja .............. . 831,500- 690,5001--
23526: 1
23527: 11,602,800: - ; 17,482,700:-
23528: 1
23529: 1
23530: Kauppa- la Teollisuustoimituskuntaan 1
23531: 1
23532: 1
23533: i
23534: kohdistuvat hallinnonhaarat.
23535: Luotsilaitos •• 0 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,821,742 - 3,430,442 1-1
23536: M.erenmittauskUJstannuksia ......... . 194,392 50 198,550 - i
23537: Teollisuushallitus ................. . 147,000 - 173,500 1--]
23538: Ammattientarkastus ............... . 76,500 - 82,500 ;-1
23539: Teknillinen Korkeakoulu ........... . 444,200 - !)62,600
23540: Muu teknillinen opetus ............. . 508,600 - 657,420 =1
23541: I Kitsityöläis- j.a .rummattikoulut ....... . 250,000 - 300,000 -
23542:
23543: I Kauppao·petus ..................... .
23544: Merikoulut ....................... .
23545: 600,000-
23546: 1
23547: 175,900 -
23548: 650,000 -
23549: 205,900 -
23550: Merenkulun tar krustus 33,800 - 39,100 --
23551: Geologinen Toimisto 80,350 -- ~1,410 -
23552: Vakuutustarkastus 11,300 - 13,300 -
23553: Suomen kauppa-a·siamiehet 15,6&3 20 15,683120
23554: Erinäisiä määrärahoja 557,600 - 655,800-
23555: 5,917,067: 70; 7,076,205: 20
23556: ! 1
23557:
23558:
23559:
23560: i
23561: Talousosaston Kansliaan kohdistuvat
23562: hallinnonhaarat. 1
23563:
23564:
23565: Suomen V aitioarkisto ..............• 62,100 - 85,100 -
23566: Suomen viralli·set .sanomalehdet 111,200 - 108,300 -
23567: Senaatin kirjapaino ................. . 700,000 - 1,409,700 -
23568: Erinäisiä määrärahoj·a 3,000 - 3,000 -
23569: 876,300: - ; 1,606,100: -
23570: N:o 24 31
23571:
23572: 1916 vuoden Laskettu
23573: rahasäännön määrä vuo-
23574: mukaan. delle 1917.
23575:
23576: [11'4
23577:
23578: Sekalaisia yleisiä menoja. 1
23579:
23580:
23581: Kenraalikuvernöörin ja Senaatin käyttö-
23582: varat ........................... . 244,000- 244,000-
23583: :Ma tkakustannuksia ................. . 60,000- 60,000-
23584: Korjauskustannuksia ............... . 1,200,000- 1,400,000-
23585: U udisrakenn usku:stann uksia ......... . 400,000-- 500,000-
23586: Erinäisiä määrärahoj,a ............. . 3,274,250 40 2,270,250 40
23587: 5,178,250: 40; 4,474,250: 40
23588:
23589:
23590: Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.
23591: Siviilivirkakunta 3,585,000 - 3,638,000 -
23592: Tullivirkakun ta 133,000 - 133,000 -
23593: Postilaito,s ......................... . 25,000 - 25,000 -
23594: Mi,eskohtaisia apurahoj:a ............. . 40,000 - 40,000 -
23595: Sotilas>eläJkkeitä ................... . 897,000 - 853,000 -
23596: Erinäisiä mäJiräraho}a ............. . 341,400 - 350,000 -
23597: 5,021,400: - ; 5,039,000:-
23598:
23599: Yhteensä vakinai,sia menoja:'
23600: 108,057,821: 24; 149,025,744: 24
23601:
23602: Siirtoja.
23603: Tilattoman väestön lainarahastoon .... 300,000- 300,000-
23604: Työhön kokonaan kykenemättömien hen-
23605: kilöiden hoitorahastoon ........... . 70,000-
23606: Turvattomien lasten hoitorahastoon 70,000-- 70,000-
23607: Kulkulaito,srahastoon korvaubena poS'-
23608: tinkuljetubesta ..............•.... 3,400,000-
23609: K ulkulai tosr.ahastoon ............... . - 36,359,316 83
23610: 440,000:-; 40,1.29,316: 83
23611: Yhteensä vakinaisia menoja ja siirtoja /108,497,821/24ll89,155,061j07
23612: 32 N:o 24
23613:
23614: 1916 vuoden Laskettu
23615: , rahasäännön määrä vuo-
23616: mukaan. delle 1917.
23617:
23618: - -+lf'llll_,
23619: {/mf...:..._+-l;'li<l-+---{/mf.__;,_,.
23620:
23621:
23622: Ylimääräiset valtiomenot.
23623:
23624: Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hal-
23625: linnonhaarat.
23626: Maa-alueiden o·stamiseksi Sippolan pitä-
23627: jäs.sä ,sijaitsevalle väliaikaiselle kasva_
23628: tuslaito~elle ..................... . 55,067-
23629: 55,067: - ; - : -
23630:
23631: Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hal-
23632: 1 linnonhaarat.
23633: i 1
23634: 1
23635: Yliopiston uusien klinikkain rakennuk-
23636: 1
23637:
23638:
23639:
23640:
23641: set ............. · . · . · · · · · · · · · · · · · · 500,0001- 500,0001-
23642: Tilkka-nimisen s.airaalan ostohinnan
23643: maksamiseen ..................... . - I- 400,0001-
23644: Muutos- ja Hsärrubnnustöihin v•altion I 1
23645:
23646: omi·stam.a,s.sa talossa N :o 10 Aleks,ante- 1 1
23647: rinkadun vanelia HeLsingin kaupun-
23648: gis,s.a ..................... · ...... ·
23649: 500,000: - ; 1,075,000:-
23650: - 1-
23651: 1
23652: 175,000-
23653: !
23654: ii
23655: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hal-
23656: linnonhaarat. 1
23657: 1
23658: M.etsämaiden ostoa varten valtiolle .... 200,0001- - -
23659: 1
23660: Kamaritoimituskunnan Elintarveosaston
23661: 'käytettävä1ksi toimihenkilöiden ja 1
23662:
23663:
23664:
23665: elintarvejärjestöjen palkkauksiin, pai-
23666: i
23667: natustöihin y. m .................. . 1,100,000-
23668: Av·UJstuksi•ksi väihä:varaisiUe ku:luttaja-
23669: p·erheille maidon, voin j,a juuston
23670: hankkimista va:rten ............... . 1- 100,000-
23671: 1
23672: N:o 24 33
23673:
23674: 1916 vuoden Laskettu
23675: rahasää ·nön määrä vno-
23676: mukaan. delle 1917.
23677:
23678: ltut
23679: Korvau~si.a maalais;kunniUe 1917 vuoden 1
23680:
23681: sadon takav,arikoimisesta s~eur,anneen
23682: viljan !kulutuksen järjestelystä ..... . 400,000-
23683: Tappion korvaamiseksi, joka syntyy v·al-
23684: tioUe siitä, että valtion varastoon koo·
23685: tuista voimääri,stä osa on myyty alle
23686: 1
23687:
23688: ostohinnan ..................... . 500,000--
23689: Tappion Jmrvaami•s,eksi elintary;elauta-
23690: kunnille, jotka kärsivät siitä, että nii-
23691: den tu1ee määrätystä luovutu,shinnasta
23692: myydä kalliimmasta hinnaJsta osta-
23693: mansa viljat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . / 460,000-
23694: 200,000: - ; 2,560,000: -
23695:
23696:
23697:
23698: Sotilasmenoja.
23699: Väliaikaisten .sairaalain p.erus·tamiseen ja
23700: ylläpitämiseen haavoitettuja j.a sai-
23701: raita 'sotilaita varten 3,000,000- 500,000-
23702: 3,000,000: - ; 500,000:-
23703:
23704:
23705:
23706: K irkollisasiaintoimituskuntaan kohdis-
23707: tuvat hallinnonhaarat.
23708: Uuden mus,eorakennuks·en sisustami:sta
23709: varten ......................... . 40,000- 40,000-
23710: Kahden kirkon rakentamista varten
23711: Lappiin ........................... . 25,000- 25,000-
23712: Koulutalojen rakentamista varten venä-
23713: läi,sille k·an~aJkouluiUe ............. . 25,000-
23714:
23715: 90,000: - ; 65,000:-
23716: 3
23717: N:o 24
23718:
23719: 1916 vuoden Laskettu
23720: rahasäännön määrä vuo-
23721: mnkaan. delle 1917.
23722:
23723: ltu4
23724: K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat
23725: hallinnon haarat.
23726: AaHonmurtajan rakentam1sta varten Sor-
23727: tanlahd·en ,satamaan ............... . 82,000-
23728: Maantien tekemistä varten Kyrön ky-
23729: lästä Inarin pitäjän 'kirkonkylään .... 140,000- 25,000-
23730: Maantien tekemistä varten Inarin pitä-
23731: jän Kyrön kylästä Petsamoon Arkan-
23732: gelin ku vernement~ssa 2,500,000-
23733: Rov.aniemen~Kemij ä:rven välisen maan-
23734: 'tien kuntoonp,anemista varten ..... . 220,000-1
23735: Erinäisten Oulun joen vanel1a ~olevien
23736: koskitilojen ostoon ............... . 1,750,000 -1
23737: HätiiJaputöitä varten ................ .
23738: 2,722,000: - ; 3,295,000:-
23739: 1,300,000 -1
23740: 1
23741:
23742: Kauppa- ja Teollisuustoimituskuntaan
23743: kohdistuvat hallinnonhaarat. 1
23744: i
23745: Opetusvälineiden ja koneiden hankkimi-
23746: seksi Tampereen Teknilliselle opistolle 30,000- 16,588 _[
23747: Jatkettaviin malminetsintöihin Kuus- 1
23748:
23749: järven pitäjässä ••••••• 0. 0 i
23750: ••• 0 •• 0. 80,000- 106,000-1
23751: 110,000: - ; 122,588: - 1
23752:
23753:
23754:
23755:
23756: Talousosaston Kansliaan kohdistuvat
23757: hallinnonhaarat. 1
23758:
23759:
23760:
23761:
23762: Senaatin t'alon itäi,sen .siipirakennuksen 1
23763:
23764: i
23765: uudestaan rakentamiseksi ......... . 250,000- 500,000-i
23766: 250,000: - ; 500,000:-
23767: --------------------------~~------~4-------~-1
23768: Yhteensä ylimääräisiä meno·a 6 927 0671-1 8,117,5581-!
23769: N:o M 86
23770: 1
23771:
23772: 1916 vuoden Laskettu 1
23773: 1 rahasäännön määrä vuo- ,
23774: muka.an. delle 1917. 1
23775:
23776: CAttf 1;'1111. CJ1nf. /11M
23777: Yhteenveto.
23778: 1
23779:
23780: V alcinaiset tulot ja siirrot ............ [127,803,5441- 136,779,900 -
23781: Ylimääräiset tulot •••••• 1
23782: 0 0 30,000-
23783: 0 ••• 330,000
23784: 0. 0 0 ••
23785:
23786:
23787:
23788:
23789: 1
23790: Kaikkiaan valtiotuloa 127,833,544 137,109,900
23791:
23792: :1
23793: -
23794:
23795:
23796:
23797:
23798: V alcinaiset menot ja siirrot 108,497,82124 189,155,061
23799:
23800: -1
23801: 0 ••• 0 •••• 0
23802:
23803:
23804:
23805:
23806: Ylimääräiset menot .................. 6,927,067- 8,117,558
23807: 1
23808:
23809:
23810:
23811:
23812: Kaikkiaan valtiomeno.a luö,424,88~ 24 197,272,619 071 1
23813: 1
23814: 1
23815:
23816: Laskettu ylijäämä • 0 ••• ~ 0 • 0 ••• 0 ••••• 12,378,655 76 - --
23817: 1
23818: Laskettu vajaus •• 0 •••••• 0 0 0 ••••• 0 •• - - 60,162,719 07
23819: 1
23820:
23821:
23822: Yhteensä l127,833,n44l-1137,109,9001-l
23823:
23824:
23825:
23826: Vaikkakin rahasäännön esittäminen aikaisemmin mamt-
23827: tuis.ta syistä on ly.kkäytynyt näin myöhäiseksi, on sen laati-
23828: minen monestakin syystä osoittautunu( vaikeaksi. Poikkeuk-
23829: selliset olot ovat aiheuttaneet, että alituisesti on esiintynyt
23830: uusia tarpeita, jotka ovat vaatineet pikaista ~yydyttämistä.
23831: Hallitus .on sen tähden kuluvan varainhoitokaud.en kuluessa
23832: ollut pakoitettu myöntämään useita. suuria menoeriä. Kun
23833: koko sodan ajan vallinnut elämän kalleus tänä vuonna kävi
23834: yhä rasittavammaksi, on ollut välttämätöntä entistä suurem-
23835: massa määrin myöntää valtion palveluksessa oleville henki-
23836: löille kalliinajanlisäyksiä. Näitä kailiinajan1isäykBiä on en-
23837: sin päätetty antaa viime huhtikuun 1 päivästä lukien toistai-
23838: seksi ja kunnes Eduskunta asiasta päättäisi, niinhyvin vaki-
23839: naisille kuin ylimääräisillekin virkailijoille seuraavan yleis-
23840: asteikon mukaan:
23841: 36 N:o 24
23842:
23843: -Henkilöille, joiden vuo- Kuukautinen
23844: tuiset palkkaedut, ennen lisäys henki- Kuukautinen
23845: myönnetyt kalliinajan- löille, joilla lisäys lapsetto-
23846: lisäykset lukuunotettui- on lapsia: mille:
23847: na, yhteensä ovat: Ymj.: Ymj.:
23848:
23849: enintään 2,000 mk. 100:- 80:-
23850: 2,001-4,000 90:- 70:-
23851: "
23852: 4,001-6,000 80:- 60:-
23853: " 70:--
23854: 6,00i mk. ja enemmän .. 50:-
23855:
23856: Ylläolevasta asteikosta poikkeavien määräysten alaisiksi
23857: asetettiin ne henkilöt, jotka ovat Suomen valtion virassa
23858: Venäjällä. Heille myönnetty ka1liinajanlisäys oli 25 prosent-
23859: tia suurempi, kosk!a elantokustannukset Venäjän puolella
23860: olivat suuremmat kuin Suom.es,sa. Samoin tapahtui puh-
23861: taaksikirjoittajattarien ja muiden niihin v.errattavien virkai-
23862: li:jain, vahtimestarien sekä muutamien muiden ryhmien palk-
23863: kausten parantaminen jonkun verran toisten perusteiden mu-
23864: kaan ~yystä, että puheenaolevien virkailijain palkkal}het
23865: olivat. äskettäin uudestijärjestetyt.
23866: Kun elantokustannukset kuitenkin tämän jälkeen vielä
23867: nousivat ja edellämainitut palkkaedut tämän kautta kä...-ivät
23868: liian alhaisiksi, oli pakko vielä korottaa mainittuja kalliin-
23869: ajanlisäyksiä, luettuna osittain syyskuun osittain lokakuun
23870: 1 päivästä alkaen.
23871: Jo myönnettyjen kalliinajanlisäysten yhteinen määrä
23872: kuluvaa vuotta varten tekee valtiorahaston osalle yhteensä
23873: lähes 17,000,000 markkaa. Sen lisäksi on suostuntarahastosta
23874: ja kulkulaitosrahasto;;ta myönnetty samanlaisia lisäyksiä.
23875: Huomattavan nousun menoissa on aiheuttanut myöskin
23876: polttopuiden kallistuminen, minkätähden on täytynyt korot-
23877: taa tuntuvasti määrärahoja pdlttopuiden 'hankkimista varten.
23878: Samoin on täytynyt lisätä runsaasti määrärahoja ruuanpitoa
23879: N:o 24 37
23880:
23881: varten sairaaloissa, vankiloissa y. m. ja yleensä kaikkia niitä
23882: määrärahoja, joista suoritetaan virastoille ja laitoksille han-
23883: kittavien tarveaineiden hinnat.
23884: Seuraavan selostuksen tarkoituiks·ena on ·selvittää, mitä
23885: huomattavampia muutoksia eri tulo- ja menoryhmissä on ta-
23886: pahtu:qut edellisen vuoden rahasääntöön verraten.
23887:
23888:
23889: Vakinaiset valtiotulot.
23890: 'hlot valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
23891:
23892: Tuloja kruunun maatiloista. Maanviljelys- ja karjanhoito-
23893: t.uotteiden hintain kohoamisen tähden ovat nämä tulot mer-
23894: kityt laskelmaan 2,300,000 markaksi, vastaten 2,040,000
23895: markkaa 1916 vuoden rahasäännössä.
23896: Tulot kruunun metsätaloudesta. V altiorahas·ton tulot
23897: kruunun metsätaloudesta nousivat:
23898:
23899: vuonna 1913 ••••• 16,115,000 markkaan
23900: 0. 0
23901:
23902:
23903:
23904:
23905: , 1914 •• 16,337,000
23906: 0 •••• 0
23907:
23908:
23909:
23910: "
23911: 1915 ........ 11,430,000
23912: " "
23913: 1916 • 21,859,000
23914: 0. 0. 0 0.
23915:
23916:
23917: " "
23918: Tulot kruununmetsätaloudesta, jotka ennen vuotta 19•16
23919: olivat merkityt rahasääntöön yhdelle momentille, on sen jäl-
23920: keen katsottu tarkoituksenmukaisemmaksi hajoittaa kahdelle
23921: eri momentille siten, että varsinaiset metsätulot merkitään
23922: erikseen ja tulot metsähallinnon hankinnoista valtiolaitoksille
23923: ja liikeyrityksistä eri:kseen. Vuonna 1916 kertyi edelli-
23924: seen ryhmään kuuluvia tuloja 13,364,000 markkaa ja viime-
23925: mainitun ryhmän tuloja 8,495,000 markkaa.
23926: Kuluvan vuoden 9 ensimäisenä kuukautena tuottivat var-
23927: sinaiset metsätulot 11,970,000 markkaa. Vuoden 3 viimeisen
23928: 38 N:o 24
23929:
23930: kuukauden aikana voidaan ne arvioida 1,030,000 markaksi,
23931: joten nämä tulot koko vuodelta nousisivat 13,000,000 mark-
23932: kaan. Mitä taas tulee tuloihin metsähallinnon hankinnoista
23933: ja liikeyrityk~:,istä, niin on huomioonotettava, että uittoaikana
23934: sattuneiden lakkojen, hevosmie.sten puutteen ynnä muiden,
23935: töid2n kulkuun epäedullisesti vaikuttavien asianhaarojön ta-
23936: kia 'suuret määrät halkoja y. m. jäivät metsään tai uittoväy-
23937: lien varsille. Tuloja puheenaolevalla momentilla e1 sen täh-
23938: den voida arvioida täksi vuodeksi korkeampaan määrään
23939: . kuin 25,000,000 markkaan, josta määrästä vuoden 9· ensimäi-
23940: sen kuukauden aikan.a on kertynyt 16,635,000 markkaa.
23941: Kruunun metsätalouden bruttotulo on niinmuodoin ar-
23942: vioitu laskelmassa yhteensä 38,000,000 markak~:,i.
23943: Tuloja kanavista. Kanavamaksut olivat 1916 vuoden ra-
23944: hasäännössä merkityt 700,000 markaksi. Kertynyt tulo nousi
23945: kuitenkin 1,3'17 ,000 markkaan, mikä korotus on aiheutunut
23946: pääasiallisesti sota-aikana lisääntyneestä halkojen kuljetuk-
23947: . sesta. Kanavamaksut olivat vuonna 1914 768,000 markkaa
23948: ja vuonna 1915 501,000 markkaa. Senaatin päätöksellä 13
23949: päirvältä huhtikuuta 1917 on tosin vahvistettu uusi korotettu
23950: taksa kanaville, mutta kun liikenne niillä kuluvan vuoden
23951: purjehduskautena on suiJistunut, ei kanavatuloja ole voitu
23952: la~:,kea 1,100,000 markkaa suuremmiksi.
23953: Korkoja. Valtiorahaston korkotulot, jotka 1916 vuoden
23954: rahasääntöön olivat merkityt 900,000 markaksi, tuottivat sa-
23955: nottuna vuonna 2,250,000 markkaa, johon summaan kuiten--
23956: kin sisältyy kirjoihin merkitty korko, 505,305 markkaa 56
23957: penniä, Saksassa sodan alussa takavarikoi•duista obligatsio-
23958: neista. Kuluvana vuonna odotetaan korkotuloa saatavan val-
23959: tiorahastosta annetuista lainoista noin 680,000 markkaa sekä
23960: V aitiokonttorissa säilytetyistä obligatsioneista 115,000 mark-
23961: kaa eli yhteensä pyörein luvuin 800,000 maukkaa. Maini-
23962: N:o 24 39
23963:
23964: tuille Saksassa takavarikoiduille obligatsioneille juoksevaa
23965: korkoa ei ole otettu huomioon. Korkotulot vuodeksi 1917
23966: on senvuoksi merkitty laskelmaan 800,000 ma,rkaksi.
23967:
23968: Välittömiä veroja.
23969: Maa_veroja. Pääasiallisesti verohinnan nousun takia on
23970: maaverojen tuloa jonkun verran korotettu ja on sanottu tulo
23971: otettu vuodeksi 1917 4,4 70,000 markaksi.
23972:
23973: Välillisiä veroja.
23974: Tttllituloja. Vuosina 1913-1916 nousivat tullitulot tasai-
23975: sin tuhansin markoin seuraaviin määriin:
23976:
23977: 1 v. 1913. v. 1914. V. 1915. v. 1916.
23978: 1 1 i 1
23979: ! 1
23980: i1
23981: 1 Tuontitulli •....••• 55,375,000 44,584,000 41,904,000 45,229,000
23982: Vientitulli ••.•.•.. 1,790,000 981,000 25,000 .192,000
23983: 1
23984: [ Sabausmaksut .•.... 551,000 233,000 12,000 5,000
23985: 1 Toimitusmaksut ••.• 596,000 362,000 142,000 196,000
23986: Sekalaisia väbempiä
23987: tuloja •••••••..... 12,000 9,000 23,000 12,000
23988: ~
23989: !
23990: Summa[ o8,324,000 1 46,169,000[ 42,106,000[ 45,634,0001
23991:
23992: Niinkuin edelläolevat numerot osottavat, on sodan aikana
23993: tapahtunut tullitoloissa tuntuva vähennys. Kuluvana vuonna
23994: on tätä vähennystä yhä jatkunut. Kymmenen en&imäisen
23995: kunkauden aikana tuotti tuontitulli 28,672,000 markkaa,
23996: vastaten 38,185,000 markkaa vuonna 1916. Vähennys tältä
23997: ajalta on siis 9,513,000 markkaa. Samana aikana tuotti
23998: vientitulli 89,000 markkaa, vastaten 186,000 markkaa edel-
23999: lisenä vuonna, sahansmaksut taasen antoivat 10,000 markkaa,
24000: toimitusmaksut 123,000 markkaa j,a &ekalaiset tulot 20,000
24001:
24002:
24003: •
24004: 40 N:o 24
24005:
24006: markkaa, kun vastaavat numerot vuonna 1916 olivat 5,000,
24007: 173,000 ja 7,000 markkaa. Kun tulojen vähennystä vielä
24008: vuoden viimeisiltä kuukansilta on odotettavis&a, on tullitulot
24009: varovaisuutta laskelmassa noudattaen arvioitu vuodeksi 1917
24010: seuraaviin määriin, nimittäin:
24011:
24012: Tuontitulli ...................... . 34,000,000 markkaa
24013: Vientitulli . . .................... . 100,000 "
24014: Sahausmaksuja .................. . 10,000 "
24015: Toimitusmaksuja ................. . 150,000 ,
24016: Sekalais~a vä:hempiä tuloja ......... . 10,000
24017: "
24018: --------------------------
24019: Yhteensä 34,270,000 markkaa
24020:
24021:
24022:
24023: Sekaluontoisia veroja.
24024:
24025: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja. Lisäys tällä otsak-
24026: keella johtuu osaksi siitä, että kuluvana vuonna on ta"Pah-
24027: tunut uusia virkanimityksiä tavallista runsaammin, jonka.
24028: johdosila virkaylennysmaksut ovat lisääntyneet, osaksi taas
24029: siitä, 'että erinäiset lunastus- y. m. toimitusmaksut ovat
24030: peruutetut kruunulle. Armollisessa asetuksessa maanmittaus-
24031: töiden korvaamisesta 22 päivältä kesäkuuta 1916 on 19 §:ssä
24032: määrätty, että lunastus karttain, toimituskirjain, pöytäkir-
24033: jain ja muitten asiakirjain jäljennöksistä ja otteista lankeaa
24034: kruunulle. Tulo näistä lunastuksista on kuluvaksi vuodeksi
24035: arvioitu 280,000 markaksi. ~ätä paitsi on vuonna 1916 an-
24036: netui,ssa kaupunkien poliisilaitosten menosäännöissä määrät-
24037: ty, että poliisilaitosten tarverahojen lisäämiseksi kertyvät toi-
24038: mituskirjain lunastusmaksut sekä ne summat, mitkä 23 päi-
24039: vänä maaliskuuta 1863 ja 2 päivänä helmikuuta 1876 annet-
24040: tujen Armollisten kirjeiden mukaisesti suoritetaan järjestyk-
24041:
24042:
24043: •
24044: N:o 24 41
24045:
24046: sen valvonnasta yleisissä ·huveissa, menevät krnunulle. Näitä
24047: toimitusmaksuja odotetaan kertyvän 200,000 markkaa.
24048: EdeUä mainituilla perusteilla on virkayJennys- ja toi,.
24049: mitusmaksut katsottu voita.van merkitä la~kelmaan 1,240,000
24050: markaksi.
24051: Rekisterimaks?tja. Kesäkuun 22 päivänä 1916 maan-
24052: mittaustöiden korvaamisesta a.nnetun Armollisen asetuksen
24053: 18 ja 19 § :n mukaan, maatilain merkitseruisestä maarekiste-
24054: riin on lmnnettava erityistä korvausta, joka laiikeaa kruu-
24055: nulle. Tämän tähden ja kun nämät korvaukset, jotka ovat ,
24056: arvioidut kuluvalle vuodelle 100,000 marka'ksi, tulevat huo-
24057: mattava.ksi lisäyksenä tällä otsa.kkeella, on rekisterima:ksut
24058: budjettilaslkelmaan merkitty korotettu[na i 72,000 markaksi.
24059: V eroja sodan ajaksi. Tällä •otsa:kkeella tuloutetut verot
24060: nousivat vuonna 1915 21,824,000 markkaan ja vuonna 1916
24061: 60,989,000 markkaan. Näistä veroista ovat nyttemmin rauta-
24062: teiden pilettivero ja rautateiden tavarankuljetusvero sekä
24063: telefonivero lakkautetut. Kuten Eduskunnalle kulkulaitos-
24064: rahastosta annettu esitys sisältää tulisi kahdesta ensinmaini-
24065: tusta verosta kuluvana vuonna kertynyt tulo siirrettäväksi
24066: sanottuun rahastoon. Sitä vastoin telefoniverosta tänä vuonna
24067: saatu tulo pysytettäisiin valtiorahastossa, jonka hyYäksi
24068: myös tulisi tullinluontoinen väliaikainen vero Suomeen tuo-
24069: tavista alkoholipit.oisista juomis,ta. Kahden viimemainitun
24070: veron on arvioitu tuottavan yhteensä 800,000 markkaa. -
24071: Seuraavat 1916: vuoden rahasäännössä puheenaolevaan tulo-
24072: luokkaan merkityt verot, nimittäin näytäntö- ja huvivero,
24073: pääoma- ja kuponkivero, alkoholipitoisien juomain anniskelu-
24074: vero, alkoholipitoisien aineiden tukkukauppavero sekä suur-
24075: ten tulojen vero ehdotetaan huomattaviksi suosiuntarahaston
24076: tuloina.
24077: 42 N:o 24
24078:
24079:
24080: Maksut erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
24081:
24082: Postimaksut. Postimaksut tuottivat:
24083: vuonna 1914 .......... 8i,l9i3,000 markkaa
24084: 1915 .......... 8,031,000
24085: " "
24086: 1916 ••• 0 8,932,000
24087: 0 0 ••••
24088:
24089:
24090: " "
24091: Viime vuoden rahasäännössä olivat postimaksut merkityt
24092: 8,000,000 markaksi, mutta todellinen tulo oli 932,000 mark-
24093: kaa suurempi. Kun postimaksuja on korotettu lokakuun 1
24094: päivästä alkaen, voidaan nämä maksut kuluvaksi vuodeksi
24095: laskea 10,000,000 markaksi.
24096: Sai1'asmaksuja · yleis1:ssä sairaaloissa. Huomioonottaen
24097: että sairasmaksut ovat Senaatin 20 päivänä joulukuuta 1916
24098: tekemällä päätöksellä korotetut, ovat mainitut maksut, joiden
24099: tulo vuonna 1916 oli 1,17 5,000 markkaa, pantu laskelmaan
24100: 1,250,000 markaksi.
24101: Oppilasmaksut opetuslaitoksissa. Vuonna 1916 tuottivat
24102: nämä maksut 859,000 markkaa ja nousivat 1917 vuoden edel-
24103: lisellä puoliskolla 522,000 markkaan. Sen johdosta, että ne
24104: korotetut opintomaksut, jotka sodan >aikana vahvistettiin kor-
24105: keakouluissa opiskelevien suoritettavaksi, on kumoHu ja että
24106: oppikoulujen oppilasmaksut on alennettu ennen sotaa vah-
24107: vistettuihin määriinsä, ovat tulot tässä tuloluokassa alenne-
24108: tut 750,000 markkaan.
24109:
24110:
24111: Sekalaisia tuloja.
24112: Kru1~nunsakkorahoja. Tällä otsakkeella kertyi vuonna
24113: 1916 tuloa 544,000 markkaa rahasä:äntöön merkittyjen
24114: 400,000 markan sijasta. Tähän nähden ja ·kun ne korvauk-
24115: set, jotka tuomioistuimet ovat tuominneet Lääkäreille oikeus-
24116: N:o 24 48
24117:
24118: lääketieteellisistä katsastuksista sekä 'kreikkalais-!katolisille
24119: papeille ja todistajille :Nkosasioissa maksetuista palkkioista,
24120: ovat nyttemmin tilitettävät sakkojen yhteydessä, josta aiheu-
24121: tuu lisäystä noin 6,000 markkaa, on laskelmaan merkitty
24122: lisäystä 150,000 markkaa.
24123: Lunastettujen maatilain kwuppahinnan mak8uja. Tällä
24124: kohdalla tilitetään lunastettujen lahjoitusmaiden kauppahin-
24125: nanmaksut sekä tilatonta väestöä varten lunastettujen tilain
24126: kauppahinnan maksut. Vuonna 1916 tuottivat edelliset
24127: 190,000 markkaa ja jälkimäiset 138,000 markkaa. Kuluvan
24128: vuoden yhdeksän ensimäisen kuukauden aikana on edellisellä
24129: tulomomentilla kertynyt 178,000 markkaa ja jälkimäisellä
24130: 265,000 markkaa, joten tulot yhteensä koko vuodelta on las-
24131: ketty 450,000 markaksi.
24132: Korvausta kruunztn ennakolta maksami'sta kustannuksista.
24133: Sittenkuin suon'kuivausrahasto Armollisella ikäskyllä 2 päi-
24134: vältä syyskuuta 1915 la:kkautettiin, suoritetaan rahasääntöön
24135: merkityistä määrärahoista menoja vesiperäisten maiden kui-
24136: vattamista ja viljelyskuntoon saattamista varten myöskin
24137: siltä osalta, jonka kuivaustöiden osakkaat ovat velvolliset
24138: -kruunulle korvaamaan. Tällaisia korvauksia odotetaan ker-
24139: tyvän kuluvana vuonna 40,000 markkaa ja huomataan ne
24140: tällä otsakkeella rahasäännössä. Niinkuin edellä on jo mai-
24141: nittu, siirretään tästä ,Kruununsakkorahojen" k01hdalle
24142: korvaukse·t lääkäreille oikeuslääketieteellis·istä katsastuksista
24143: sekä kreikkalais-katolisille papeille ja todistajille rikos-
24144: asioissa maksetuista palkkioista. Tämän johdosta ja huo-
24145: mioonottaPn mitä kuluvana vuonna jo on kertynyt, ovat tulot
24146: tällä kohdalla laskettu 1,250,000 markaksi.
24147: Viralliset sanomalehdet. Sodan aikana ovat viralliset il-
24148: moitukset, pääasiallisesti konkursseista, suuresti vähenneet,
24149: minkät.ähden tulot virallisista sanomalehdistä on laskelmassa
24150: N:o 24
24151:
24152: alennettu 150,000 markaksi, vastaten 200,000 markkaa 1916
24153: vuoden railiasäännössä.
24154: Senaatin kirjapaino. Tällä otsaklkeella huomattu lisä,
24155: 400,000 markkaa, aiheutuu hintain 1whoamisen ja töiden suu-
24156: ren lisääntymisen vuoksi.
24157: Apumaksuja kunnilta. Mruan Jmu]_lunkien poliisilaito'k-
24158: sille on viime vuonna annettu uudet menosäännöt, joiden mu-
24159: kaan kaUipungit ovat velvoitetut ottamaan osaa vuotuisiin po-
24160: liisimenoihin määrätyllä osuudella, joka vaihtelee eri kau-
24161: pungeissa yhden kolmasosan ja !kahden seitsemäsosau välillä
24162: vuotuisista menoista. Kaupunkien osuudet las'kettuina mai-
24163: nittuihin menosääntöihin merkittyjen vuotuismenomäärien
24164: mukaan nousevat 1,564,000 markkaan. Osuutta pal'kkionko-
24165: rotuksiin määrävuosien palveluksen jälkeen ei tällä kertaa
24166: ole voitu arvioida 40,000 markkaa suuremmaksi, koska useim-
24167: missa kaupungeiss:a entinen Iloliisimiehistö on kevään ku-
24168: luessa sanottu irti. Laskelmassa huomatun lisäyksen aiheut-
24169: tavat pääasiallisesti edellämainitut kaUIPunkien apumaksut,
24170: jotka siis tekevät yhteensä 1,604,000 markkaa. Viime vuoden
24171: tilinpäätöksen mukaan nousivat kaupunkien apumaksut po-
24172: liisilaitosten ylläpitoa varten 9132,000 markkaan~ vastaten
24173: 600,000. markkaa saman vuoden rahasäännössä.
24174:
24175: Siirrot.
24176: Lainausrahastosta, korkoa. Armollisen julistuks.en mu-
24177: kaan 11 päivältä heinäkuuta 18187 on vuosittain siirrettävä
24178: valtiorahastoon summa, joka kunkin vuoden vuosira.hasään-
24179: töä järjestettäessä määrätään. Jotta lainausrahastosta ·voitai-
24180: siin antaa lainoja varsinkin kansakoulurakennuksia varten,
24181: on tämä korkovarojen siirto, joka kahtena viimeisenä vuonna
24182: on ollut 900,000 markan määräinen, mutta, aikaisemmin pie-
24183: nempi, supistettu laskelmassa 500,000 markkaan.
24184: N:o 24 45
24185:
24186: 1
24187: Suostuntarahastosta. korvausta leimav,eron ~nnlosta.
24188: Sellaisteil. leima- ja muiden merkkien myymisestä, jotka
24189: ovat todisteena veron tai maksun suorittamisesta, 2 päi-
24190: vänä syyskuuta .1915 annetun Armollisen asetuksen mu-
24191: lraan, ovat ne virastot ja virkamiehet, joille annetaan
24192: toimeksi myydä leimamerkkejä:, velvolliset ilman palk-
24193: kiota myymään niitä. Tämä tehtävä on Senaatin .pää-
24194: tökselLä 28 päivältä joulukuuta 19115 annettu Postihallituk-
24195: sen asiaksi, joka on yleisön mukavuutta silmälläpitäen
24196: määrännyt ne postikont.torit ja postitoimistot, joissa leima-
24197: merkkejä on 'Pidettävä kaupan. Sen ohessa ovat kruunun-
24198: nimismiehet velvoitetut varsinaisilla 'k.äräjillä pitämään myy-
24199: tävänä leimamerkkejä. Vaikkakin suostuntarahasto maini-
24200: tun jär-jestelyn kautta on vrupautunut suorittamasta korvausta
24201: leimamerkkien myynnistä, ei laskelmaan kuitenkaan ole kat-
24202: sottu voitavan otta·a sitä vastaavaa hyvitystä valtiorahastolle,
24203: minkä tähden viime vuoden ra!hasääntöön merkitty siirto
24204: 100,000 markkaa on jätetty pois laskelmasta.
24205:
24206:
24207: Vakinaiset valtiomenot.
24208: Entisen Hallitsijan käytettävänä olleet varat ·ja hänen
24209: välittömästi käytettävänään ollut valtio-omaisuus.
24210:
24211: Entisen Hallitsijan käytettävänä olleet varat. Måärära-
24212: hlllt, jotka 1916 vuoden rahasääntöön ovat merkityt HalUtsi-
24213: jan välittömästi käytettäväksi, on katsottu voitavan alentaa
24214: laskelmassa 500,000 markasta 350,000 mark'kaan eli siihen
24215: mälärään, joka oE nostettu vuoden ;enrsi ·n&ljliluneksellä.
24216: Rakennusten ja laitosten ylläpito. Niinhyvin Helsingin
24217: linna kuin myöskin Lappeenrannassa oleva entinen keisa.ri-
24218: asunto on aiottu annettavarksi Yleisten <I"akennusten Ylihalli-
24219: ·N:o U
24220: tuksen valvonnan alla hoidettavaksi, joten menot niistä tule-
24221: vat poistettavaksi t!ilstä ja siirrettävaksi viidenteen Pääluok-
24222: 1]m.an momentiUe ,ErinäJiste.n vailrhi!on lkiintei•stöjen menoja".
24223:
24224:
24225: Valtakunnanneuvosto ja Valtakunnanduuma.
24226:
24227: Korvaus V altakunnanrahastoon Suomen Suuriruhtinaan-
24228: maan väestöstä V altakunnanneuvostoon ja V altakt~nnanduu
24229: maan valittujen jäsenten säädettyjen päivärahojen ja matka-
24230: kustannusten 'menoista. Muuttuneisiin oloihin nähden on tämä
24231: määräraha jätetty laskelmasta poi:;,.
24232:
24233:
24234: Hallituslaitokset.
24235: Kenraalikuvernöörinvirka. Tähän on merkitty lisäystä
24236: 39,400 markkaa, josta 35,400 markkaa Kenraalikuvernöörin
24237: ja Kenraalikuvernöörinapulaisen asuntojen :kunnossaiJitoon
24238: sekä 4,000 markkaa mieskohtaista palkkiota IV :n luokan vir-
24239: kamiehelle K. A. Sventor~etskylle.
24240: Senaatti. Senaattiin 'lmhdistuvat lisäytkset jrukawtuva:t
24241: seuraaviin ·eriin: 200,000 markkaa. kalliinajan palkankoro-
24242: tuksiin Senaatin virka- ja palveluskunnalle; 37,000 markan
24243: iisäys Senaatin tarvera!hoihin; 14,·600 markan ll'sä Senaatin
24244: talonmiesten ja yövartijain palkkauksiin; 78,500 markkaa
24245: Senaatin automobiilien kunnossa.pito- ja käyttök{u,tannuk-
24246: sii!J.. Muut lisäyks.et, yhteensä 132,050 markkaa, ovat osaksi
24247: korotuksia virkamiehille ja palveluskunnalle määrävuosien
24248: palveluksesta, osaksi puhtaaksikirjoitt.ajain ja vahtimestarien
24249: parannettuja palkkauksia, osaksi määrärahoja yhden Siviili-
24250: toimituskuntaan perustetun esittelijäviran palkkaukseen sekä
24251: suomen- ja ruotsinkielenkääntäjäin a6ettamista varten vaki-
24252: •
24253: naiselle palkkaussäännölle, määrärahojen korotuksia ylimää-
24254: N:o 24 47
24255:
24256: räisten virkamiesten ja esittelijäin palkkausta. varten y. m.
24257: pienempiä lisäyksiä.
24258: Senaatin menosääntöä on kuitenkin voitu vähentää yh-
24259: teensä 168,85{) markalla, johon summaan sisältyvät vähen-
24260: nykset oViat aiheutuneet pääasiallisesti siitä, että Lakineu-
24261: vosto on lakkautettu ja että ylimääräisten venäjänkielen-
24262: kääntäjäin ja puhtaaksikirjoittajain lukumäärä on voitu pie-
24263: . nentää sekä erityisiä toimia varten ot.ettujen virkamiesten
24264: palkkioita poistaa. ~ Todellinen lisäys on siis kaikkiaan
24265: 59'0,100 markkaa.
24266: Valtiosihteerinvirasto. Tätä virastoa varten on merkitty
24267: lisäystä 199,900 markkaa, joista 35,000 markkaa kahden
24268: V :n arvoluokan virkamiehen palkkaukseen kuluvana vuonna.;
24269: 46,200 markkaa lisäystä tarverahoihin; 58,500 markkaa
24270: automobiilin hankkimiseen ja. sen käyttö- ja kunnossapito-
24271: kustannuksiin; 54,000 mar}l:kaa kalliinajanlisäyksiin ja jään-
24272: nös palkkionkorotuksia määrävuosien palveluks.esta. ja Val-
24273: tiosihteerinviraston talon kunnossapitoa varten.
24274: Kenraalikuvernöörinkanslia. Lisäys tässä virastossa:
24275: 57,300 markkaa, johtuu pääasiallisesti myönnetyistä ka1liin-
24276: ajanlisäyksistä, jotka nousevat 57,000 markkaan. Sitä paitsi
24277: on määrärahaa kielenkääntäjäin palkkaamiseksi korotettu
24278: 4,500 markalla. Määrära.hoja palkkauksia varten on sitä
24279: vastoin voitu vähentää kansliassa tapahtuneiden virkamies-
24280: vaihdoksien kautta.
24281:
24282: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
24283: hallinnonhaa.rat.
24284: Hovioikeudet. Tämän otsakkeen kohdalle merkitään seu-
24285: raavat lisäykset: 147,200 markkaa kahta uutta vakinaista
24286: osastoa varten Turun ja Viipurin Rovioikeuksiin, jotka osas-
24287: 1
24288:
24289: tot on perusterhtu asetuksilla 19 ja 29 päiviltä toukokuuta
24290: 48 N:o U
24291:
24292: . 1917, 1,100 markka.a lisäy.ksinä erinäisiin palkkauksiin,
24293: 43,400 markkaa a]mjäsenyyspalkkioihin, 38,800 markkaa
24294: hovioikeuksien tarverahoihin ja .määrärahoihin hnsliatöitä
24295: varten sekä 161,000 markkaa kalliinajanlisäyksiin hovioi-
24296: / keuksien jäsenille ja kaikille virka- ja palvelusmiehille.
24297: Kihlakunnanoikeudet ja raastuvanoikeudet. Tältä otsak'-
24298: keelta poistuu Naantalin pormestarin palkka-apu, 343 mark-
24299: kaa 20 penniä, joka on siirretty ,Erinäisiä määrärahoja"-
24300: nimiselle otsakkeelle. Kihlakunnantuome.reille tulevien kä-
24301: räjäjyvien korvausmäärän arvioidusta kohoamisesta aiheutuu
24302: lisäystä 41,400 markkaa.
24303: Maanjako-oikeudet. J..,okalmun 26 IJ'äivänä 1916 anne-
24304: tulla asetuksella on perustettu 'kolme vakinaista maanjako-
24305: oikeutta, yksi Turkuun, toinen Vaasaan ja kolma.s ViiiJuriin.
24306: Näiden maamj:aiko-o:i®eurosi'en kustannwkSiet noUiSievat vuod~es'sa
24307: yhteensä 53,300 markkaan. Viipurin läänin maanjako-
24308: oikeutta va,rten 1916 vuoden rahasääntöön merkit·yt määrä-
24309: rahat, yhteensä 17,760 markkaa, ovat sitävastoin jätetyt
24310: pois laskelmasta. Lisäys on niinmuodoin 35,540 markkaa.
24311: LainVialmisteluku.nta. Äskettäin perustettua Lainvalmis-
24312: telukuntaa varten merkitään kuluvaksi vuodeksi 11,000
24313: markkaa.
24314: V ankeinhoitohallitns. Va,nkeinhoi'tohallitu'kselle merki-
24315: tään seuraavat lisäykset; 14,300 markkaa ylitirehtöörin ja
24316: virkailijain palkkauksien väliaikaista korottamista varten,
24317: 4,600 markkaa Vankeinhoitohallitukseen perustet.un vanki-
24318: lantarkastajanviran palkkaukseksi, muutamien virkailijain
24319: palkkausten järjestämiseksi ja vahtimestarin r.alkkauksen ko-
24320: rottamiseksi; 4,200 markkaa ylimääräisten virkamiesten ja
24321: apulaisten palkkaamiseksi sekä 1,400 markkaa Vankeinhoi'to-
24322: hallituksen kä:yttövaroihin. Sitä vastoin on määrärahoja
24323: Vankeinhoito'hallitJJsta- varten voitu vähentää 1,800 markalla.
24324: N:o 24 49
24325:
24326: K uritttshuoneet ja työvankilat. Lisäyks:iä on laskettu
24327: tarvittavan; 46,300 markkaa virka- ja p.alvelw;miesten palk-
24328: kionkorotubiin määrävuosien palveluksesta, vuokrarahoihin
24329: 26 päivänä lokakuuta 19116 annetun as.etuksen nojalla ja
24330: uusien palvelushenkilöiden p.alkkauksiin; 290,700 markkaa
24331: ruuanpitoon elintarpeid.en hintain nousun vuoksi; 5•6,800
24332: markkaa pito- ja makuuvaatteisiin; 1,600 markkaa kalustoon
24333: ja työaseihin; 23,000 markkaa työaineisiin; 281,300 mark-
24334: kaa poltto- ja valaistusaineisiin; 12,000 markkaa lääkeainei-
24335: siin; 8,000 markkaa kanslia- ja kirja·i'>tovaroihin; 4,500 mark-
24336: kaa pienempiä rakennuskorjauksia varten ja 64,500 markkaa
24337: sekalaisiin menoihin, joista 25,000 markkaa yleisen armah-
24338: duksen nojalla vapaaksi pääsevien vankien vaatetus- y. m.
24339: avuksi. Erinäiset poistot, yhteensä 4,500 markkaa, huo-
24340: mioonottaen, nousevat mainitut lisäykset kaikkiaan 784,200
24341: markkaan.
24342: Läänin- ja kihlakunnanvankilat. Tämän otsakikeen koh-
24343: dalle on merkitty lil'>äyksiä: 23,250 markkaa vuokrarahoi-
24344: hin ja uusien palvelushenkilöiden palkkauksiin; 278,300
24345: markkaa ruuanpitoon elintarp.eiden hintain kohoamisen
24346: vuoksi; 48,100 markkaa pito- ja makuuvaatteisiin; 6,500
24347: markkaa kalustoon ja työaseihin; 85,000 m!!rkkaa työainei-
24348: siin; 147,800 markkaa lämpö- ja valaistusaineisiin; 12,100
24349: markkaa lääkeaineisiin; 7,400 markkaa kanslia- ja kirjasto-
24350: tarpeisiin; 7,200 markkaa rakennuskorjauksia varten; 700
24351: markkaa alkeisopetukseell. ja 46,800 markkaa .sekal.aisiin
24352: menoihin, joista 10,000 markkaa armahduksen nojalla va-
24353: paaksi pääsevien vankien avustamiseksi. Lisäyst.en yhteinen
24354: summa, huomioonottaen erinäiset poistot, kaikkiaan 300
24355: markkaa, on 659,800 markkaa.
24356: Kasvatuslaitokset alaikäisiä lainrikkojVa varten. Lisäyik-
24357: set, jotka tekevät yhteensä 302,100 markkaa, kohdistuvat:
24358: 4
24359: N:o 24
24360:
24361: 4,000 markkaa palkkionkorotuksiin ja uusien palvelusmies-
24362: ten palkkauksiin; 92,500 markkaa ruuanpitoa varten; 36,900
24363: markkaa pito- ja makuuvaatteisiin; 5,000 markkaa kalustoa
24364: ja työaseita varten; 45,200 markkaa työaineita varten; 54,000
24365: markkaa lämpö- ja valaistusaineisiin; 900 markkaa sairaan-
24366: hoitoa varten; 2,100 markkaa kanslia- ja kirjastotarpeisiin;
24367: 2,200 markkaa pienempiin rakennuskorjauksiin; 1,400 mark-
24368: kaa kustannuksiin yksityisistä kasvatuskodeista; 1,800 mark-
24369: kaa sekalai:;iin menoihin ja &6,000 markkaa maatilain tuot-
24370: tamia menoja varten.
24371: Jtl ui ta vankeinhoidon menoja. Tällä otsa'kkeella on en-
24372: sinnäkin lisätty apurahaa vankiloista ja kasvatuslaitoksista
24373: päästetyille henkilöille 4,000 markalla. Koska on näyttäyty-
24374: nyt tarpeelliseksi tänä vuonna korottaa vankikyytirahaa 10
24375: pennistä 20 penniin kilometriltä j,a vangin muonarahaa 50
24376: pennistä 1 markkaan päivässä, on vanginkuljetuskustannus-
24377: ten määrärahaan varattu 90,000 _markan 1isä. Vankiasemien
24378: ~rlläpitämiskustannuksia varten on arvioitu tarvittavan lisää
24379: 6,100 markkaa ja vankisiirtoloiden laajentamista varten
24380: 15,000 markkaa. Vankeinhoitovirkakunnan ja yleisten kas-
24381: vatuslaitosten palvelusmiehille on Armollisella: määräyk-
24382: sellä 26 päivältä lokakuuta 1916 myönnetty kalliinajan-
24383: lisäyksenä palkkauksiin 15 markkaa kuukaudess.a henkeä
24384: .kohti ja tämän lisäksi Senaatin paätöksel1ä 8 päi'Vältä touko-
24385: kuuta 1917 uutta kalliinajanlisäystä, minkä jälkeen vielä on
24386: ollut pakko lisätä heidän palkkioitansa. Senaatti on sen
24387: vuoksi laatinut uuden väliaikais·en palkkaassäännön, ja teke-
24388: vät mainittujen palkkausten parannukset yhteenså 850,000
24389: markkaa. Li:;äykset tällä otsakkeella nousevat siis yhteensä
24390: 965,100 markkaan.
24391: Erinäisiä määrärahoja. Tällä otsakkeella huomatut li-
24392: sliykset ovat: 4,000 markan lisäys satunnaisten ylt'listen ta.r-
24393: N:o 24 51
24394:
24395: peiden määrärahaan Oikeustoimituskunnan käytettäväksi;
24396: 6,000 markkaa selostuksen laatimista varten Oikeusosaston
24397: päätöksistä; 3,800 markan lisä määrärahaan tuomioistuinten
24398: ja maanjako-oikeuksien arkistojen sitomista varten; 343
24399: markkaa 20 penniä Naantalin pormestarin palkka-apua sekä
24400: vielä 70 markan vastike pormestarin palkkaukseen kuulu-
24401: vasta ruplaverosta eräältä tilalta, mikä vero Senaatin päätök-
24402: sellä 26 päivältä syyskuuta 1916 on peruutettu kruunulle.
24403:
24404:
24405: Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
24406: Lääninhallitukset. Lääninhallituksille on merkitty li-
24407: säystä: 29,000 markkaa pääasiallisesti vahtimestarien ja
24408: kuriirien palkkaetujen parantamiseksi, 1911,200 markkaa osit-
24409: tain ylimääräisten virkamiesten luvun lisäämiseksi ja heidän
24410: palkkioittensa parantamiseksi sekä osittain puhtaabikirjoit-
24411: tajain sek.ä la.sku- ja kanslia-apulaisten palkkaetujen uudesti-
24412: järjestämiseksi, 54,500 markkaa t.arverahoihin sekä. 31,700
24413: markkaa lämmityk~en ja valaistukseen.
24414: Kihlakuntain hallinto. Tässä on huomattu 3,000 mark-
24415: kaa ·asetuksenmukaisia palkkionkorotuksia määrävuosien
24416: palv-eluksista., 1,200 markkaa kanslia-apulaisten palkkaami-
24417: seksi Maskun ja Ulvilan kihlakuntien kruununvontien kont-
24418: toreihin, 140,580 markkaa asetuksenmukaisia korotuksia
24419: maalaispoliiseille sekä 106,620 markkaa poliisipäällystön ja
24420: poliisimiehistön palkka uksiin.
24421: Muita läänien hallinnon menoja. Viransijaisten palkkaus-
24422: määräraha on katsott.u tarpeelliseksi korottaa 43,000 mar-
24423: kalla sekä merkitä arestihuoneiden ja poliisikonttorien
24424: vuokria varten 5,557 markan lisäys. Sitäpaitsi on otettu
24425: tähän kalliinajanlisäyksiä lääninhallitusten ja kihlakuntain
24426: virka- ja palvelusmiehille 2,508,000 markkaa.
24427: 52 N:o 24
24428:
24429: Kaupunkien poliisilaitos. Vuoden 1916 kaupunkien 'PO-
24430: liisilaitosten vakinaisten ja ylimääräisten menosäärutöjen mu-
24431: kaan nousivat poliisilaitoksen menot 3,983,600 markkaan,
24432: mutta tilinpäätöksen mukaan olivat nälnä menot 4,2i6;7 ,384
24433: markkaa 46 penniä. Vuonna 1916 vahvist.ettujen uusien
24434: menosääntöjen mukaan nousevat valtion ja kaupunkien yhtei~
24435: set menot, lukuunottamatta määrävuosista riippuvia valk-
24436: kionkorotuksia, 5,0·06,300 markkaan, teihden lisäys siis
24437: 1,022,700 markkaa edel1iseen vuoteen verraten. Uusien me-
24438: nosääntöjen vahvistamiseSita maan kauvunkien poliisHaitok-
24439: sille heräsi Senaatissa kysymys jo kohta n. s. Via'Porin
24440: kapinan jälkeen elokuussa 1'90&, josta läJhtien maassa vallit-
24441: sevien levottomien olojen vuo~si valtion täytyi periaatteelli-
24442: sesti ensin väliaikaisesti ja sittemmin vuotuisesti ruveta
24443: suorittamaan melkoisia summia valtion varoista maan
24444: kauvunkien poliisin .lisäämiserosi ja vahvistamiseksi kaupun-
24445: kikuntain ottamatta mitään 'Osaa näihin menoihin. Ylimää-
24446: räisen poliisimenosäännön menot tekivät täten vuonna 1916
24447: 2,106,424 markkaa. Toisena ·pääsyynä kaupunkien poliisi-
24448: laitosten menosääntöjen uusimiseen on ollut se, että entisissä
24449: menosäännöissä, jotka eivät muutenkaan vastanneet kaupun-
24450: kipoliisin todellisia menoja, vallitsi yhtenäisen järjestelmän
24451: puute, ja että menosäännöissä jo kohta niiden vahvista-
24452: misen jälkeen ilmeni palkkauksien riittämättömyys ja epäta-
24453: saisuus eri kaupungeissa. Sitä paitsi useissa pienissä kaupun-
24454: geissa, ennen vuotta 1916, ei ole ollut olemassa minkään-
24455: laista hallituksen vahvistamaa menosääntöä, vaan ovat niiden
24456: poliisimenot sisältyneet ainoastaan kaupunkien valtuustojen
24457: vahvistamiin menosääntöihin, siitä huolimatta, että valtio on
24458: ottanut osaa poliisista aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna
24459: 1916 julkai&tuissa menosäännäissäkin ovat palkkaukset, jot-
24460: ka normaaliaikanakin, varsinkin suuremmissa kaupungeissa,
24461: N:o 24 58
24462:
24463: olisivat niukat, nykyisinä kalliina aikoina aivan riittämät-
24464: tömät. Tästä syy<>tä on :Senaatti myöntänyt kaupunkien po-
24465: liisivirkailijoille kalliinajanlisäystä, mik,ä lisäys vuoden
24466: loppuun nousee noin 3,000,000 markkaan. Määrävuosista
24467: riippuviin palkkionkorotuksiin tarvitaan 1917 arviolta
24468: 200,000 markkaa. Poliisilaitosten kokonaismenot vuodeksi
24469: 1916 ovat siis arvioidut 8,000,000 markaksi.
24470: Lääkintöhallitus. Lisäys, 26,170 markkaa, jO'htuu vahti-
24471: mestarien ja ·puhtaaksikirjoittajain palkkojen uudestijärjes-
24472: tämisestä, virkahuoneuston laajentamise<>ta., lämmitys- ja va-
24473: laistuskustannuksista sekä määrärahan lisäämisestä •y limää-
24474: räisten lääkärien paikkaamista varten.
24475: Lääkärinhoito maalla. Tähän on merkitty 117,300 mark-
24476: kaa valtioapua varten myöskin sellaisille IJiunnille kunnanlää-
24477: kärien pa1kkaamiseksi, jotka jälkeen vuoden 1913 eivät ole
24478: saaneet valtioapua nauttia, sekä 12,000 markkaa aluelääkä-
24479: rien palkkojen korottamista varten.
24480: Helsingin yleinen sairaala. Sairaalan eri osastojen hen-
24481: kilökunnan palkkojen järjestelystä ja määrävuotisista palk-
24482: kionkorotuksista aiheutuu 11,040 markan li<>ä ja kun Yli-
24483: opistollisen opetuksen laajentamisen kautta henkilökuntaa
24484: klinikoilla on täytynyt lisätä, johtuu siitä vuodelle 1917
24485: 17,628 markan lisäys. Ruoka-, polltto- ja tarveaineiden sekä
24486: työpalkkojen kallistumisesta aiheutuu lisäystä 1,017,900
24487: markkaa.
24488: Lääninsair{()alat ja mut~t yleiset sairaalat. Sairaalahenki-
24489: lökunnan lisäämisen johdo<>ta sekä palkkausten asetuksenmu-
24490: kaisiin korotuksiin on tarvittu 18,29'5 markkaa ja 1,6H,250
24491: markkaa ruoka-, poltto- ja tarveainemäärärahojen lisäyksiin,
24492: joka on johtunut samasta syystä kuin vastaavien määräraho-
24493: jen .korotus edellisen otsakkeen kohdalla.
24494: N;o 24
24495:
24496: Mielenvikaisten hoitolaitokset. Näille hoitolaitoksille on
24497: merkitty 26,8M markan lisä henkilökunnan palkkojen jär-
24498: jestelyyn ja määrävuotisiin palkkionkorotuksiin sekä 9·63, 750
24499: mark.kaa., johtuen ruoka-, poltto- ja ·tarveaineiden kallistumi-
24500: sesta.
24501: Synnytyslaitokset. Synnytyslaitosten lisäavustamis·eksi
24502: on nykyisen kalliin ajan takia varattu 28,000 markkaa, joi-
24503: hin sisältyy myös ne synnytyslaitosten ylläpitämiseksi myön-
24504: netyt apurahat, jotka ennen ovat olleet ,muiden lääkintölai-
24505: tosten menojen" joukossa, ja jotka ovat siirretyt tämän mo-
24506: mentin alle.
24507: Rokotu.s. Lisäys, 10,900 markkaa, :)Ielsingin rokkoaine-
24508: valmi:;tuslaitokselle, johtuu vasikkain, puiden ja sähkön hin-
24509: tain kallistumisesta.
24510: Tarttuvien tautien ehkäiseminen. Veneeristen tautien li-
24511: sääntymisen johdosta on Helsingin kaupungissa avattu uusi
24512: pdliklinikka. Tästä syystä ja kun henkilökunnille on myön-
24513: netty kalliinajanlisäyksiä ja kaikki hinnat ovat nouss,eet,
24514: on tällä kohdalla tilitettävien menojen suorittamis·een varattu
24515: 450,000 markan lisäys.
24516: Muita l-ääkintölaitoksen menoja. Tämän nimikkeen koh-
24517: dalle on merkitty seuraavat lisäykset: ,Kammio sjukhem"-
24518: nimiselle yhdistykselle 8,500 markkaa, sairashoitolaitoksille
24519: 70,000 markkaa, sairastuville 4,500 markkaa, kätilöioden
24520: palkkaami:;ek:;i maa!laiskuntiin 20,000 markkaa, kiertävien
24521: sairaanhoitajattari.en palkkaamiseksi 10,000 markkaa, viran-
24522: sijai~ten palkkaamiseksi lääkintölaitoksessa 5,000 markkaa,
24523: valtioapua erinäisille yhdistyksille ja yksityisille 31,000
24524: markkaa, määräraha seroloogista laboratoriota varten,.jonka
24525: yhteyteen on perustettu pasteurlaitos ja difteria:;erumlaitos,
24526: 20,000 markkaa, tuberkuloosin vastustamiseksi 200,000
24527: N:o 24 55
24528:
24529: markkaa s.ekä kalliinajanlisäyksiä lääkintölaitoksessa. palve-
24530: lPville henkilöille 530,000 markkaa.
24531: Yleisten rakennusten Ylihallitus. Uudelle ylitirehtöörille
24532: on mevkitty mieskohtaista palkkionlisäystä 2,000 markkaa
24533: 1
24534:
24535:
24536:
24537: tätä vuotta varten ja vahtimestarin palkkaukseen ja tarvera-
24538: hoihin y. m. yhteensä 3,860 markkaa. Vähenee määrävuotisia
24539: palkkionkorot.uksia. 500 markkaa .
24540: .Muita rakennusvirkakunnan menoja. Määrärahat entisen
24541: keisarillisen linnan ylläpitoa varten, yhteensä 29,90(! mark-
24542: kaa., ovat ra'hasäännön ensimäisestä Pääluokasta siirretyt tä-
24543: hän menoryhmään momentille ,Erinäisten valtion kiinteistö-
24544: jen menoja", jolle momentille sitäpaitsi tulee lisäystä 5'8,000
24545: markkaa valtion ·talojen menosääntöjen korottamisesta. Kal-
24546: liinajanlisäykset puheenaolevassa menoryhmässä nousevat
24547: 84,000 markkaan.
24548: Tilastollinen Päätoimista. Päätoimiston osalle tulee:
24549: 1 ,500 markkaa vahtimestarien •palkkauksen uudestijärjeste-
24550: lyyn ja mää:rävuotuisiin palkkionkorotuksiin, 20,000 mark-
24551: kaa määrärahaan ylimääräisten apulaisten palkkaamiseksi ja
24552: 6,600 markkaa kalliinajanlisäyksiin.
24553: Painoasiain Ylihallitus ja painoasiamiehet. Sodan alussa
24554: voimaan pannun ennakk~ensuurin tänä kevänä lakattua,
24555: on painoasiamiest-oimet heti lakkautettu, lukuunottamatta
24556: k·ahta, jot.ka on toistaiseksi pysytetty ulkomama tule-
24557: vain painotuotteiden tarkastusta varten. Samoin on tar-
24558: koit·uksena esittää Painoylihallituksen jälellejääneet tehtä-
24559: vät siirrettäväksi jonkun muun viraston huolehdittavaksi.
24560: Huomioonottaen kuitenkin erinäiset korotukset saadaan vi-
24561: raston määrärahoissa ainoastaan 15,69·4 markan vähennys.
24562: V aivaishoidon ja suojeluskasvatuksen tarkastus. Tähän
24563: on ·merkitty 1,600 mark,kaa vahtimestarintoimen perustami-
24564: sen johdosta, 1,000 markan korotus vaivaishoidontarkasteli-
24565: 66 N:o 24
24566:
24567: jan tarverahoihin Ja puhtaaksikirjoitusta varten sekä 3,100
24568: markkaa kalliinajanlisä:vksiin.
24569: V aivaishoidon ja suojeluskasvatuksen avustaminen. Val-
24570: tioav·un korotuksiin vaivaishoitoyhdyskunnille otetaan las-
24571: kelmaan 2<9,000 markkaa. Armollisella käskyllä 212 päivältä
24572: joulukuuta 1916, jolla lakkautettiin ,Työhön •kokonaan ky-
24573: kenemättömien 'henkilöiden hoitorahasto", on määrätty, että
24574: rahasääntöön on vuosittain otettava 50,000 markan suurui-
24575: nen määräraha, josta jaettaisiin avustuksia köyhäinhoidon
24576: edistämiseksi. Tästä aiheutuu 50,0()0 markan lisäys. Sitä-
24577: paitsi on merkitty 27,3()0 markkaa Kylliälän kasvatuslaitok-
24578: SEn määrärahaan oppilaiden ylläpidoksi, 73,00() markkaa hy-
24579:
24580: väntekeväisyyslaitosten ylläpitämisen avustukseen ja 17,000
24581: markkaa erinäisten suojeluskasvatuslaitosten mä-ärärahojen
24582: korottamiseen.
24583: Suomen Passitoimisto Pietarissa. Passitoimistolle on mer-
24584: kitty Hsäystä brverahoihin ·s·ekä ~äJmmiiys- ja vwlaistuskus-
24585: tannuksiin yhteensä 8,000 markkaa ynnä 30,000 markkaa
24586: kalliinajanlisäyksiä varten.
24587: Erinäisiä määrärahoja. Senaatin käytettävänä oleva
24588: 50,000 markan suuruinen määräraha poliisitarkoituksiin on
24589: katsottu tarpeelliseksi korottaa 650,000 markkaan, koska
24590: menot ei ainoastaan ylimääräisten poliisiviranomaisten palk-
24591: '
24592: kaamiseen maaseudulla ja kauJ)ungeissa, vaan myös·kin mui-
24593: hin satunnaioiin poliisitarkoituksiin ovat melkoisesti 'lisään-
24594: tyneet nykyisten J)oikkeuksellisten olojen sekä sotatilan joh-
24595: dosta, sekä määräraha sa,tunnaisia yleisiä tarpeita varten Si·
24596: viilitoimituskunnan käytettäväksi 20,000 markalla, jotavas-
24597: toin valti.oapumäärära:haa erinäisille yhdistyksille sekä yksi-
24598: tyisille on vähennetty 3'1,000 markalla, koska sitä vastaava
24599: määrä on siirretty 5 P. L. VIII lukuun.
24600: N:o 24 57
24601:
24602: Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
24603:
24604: V altiokonttori. Tämän otsakkeen kohdalle on mer-kitty
24605: lisäyhiä yhteensä 28,800 markkaa, joista 2,800 markkaa on
24606: johtunut va:htimestarien palkkaoksien uudestaan järjes.tämi-
24607: sestä ja palkkionkorotuksista määrävuosien palveluksesta,
24608: 1,000 markkaa ylimääräisten rupulaisten palkkaetujen paran-
24609: tamisesta ja 25,000 markkaa kalliinajanlisäyksistä. "
24610: Tullihallittts. Lisäys, 18,700 markkaa, jrllmutuu s.euraa-
24611: vasti: 6,200 markkaa vahtimestarien pa1kkauiksien uudestaan
24612: järjestämisestä, 1,500 markkaa asetuksenmukaisista palk-
24613: kionkorotuksista, 4,000 markkaa Tullihallituksen huoneis-
24614: tojen lämmitys- ja valaistusmäärärahojen korottamisesta,
24615: 4,000 markkaa apulaisten paikkaamisesta ja tarpeiden hank-
24616: kimisesta tilastolliseen konttoriin sekä 3,000 markkaa oi-
24617: -
24618:
24619:
24620: kaisu prosentista.
24621: Tullikamarit ja tullitoimitukset. P·ermstettavaksi aiottua
24622: Raudun tullitoimitusta varten on varattu 13,150 markkaa ja
24623: asetuksenmukaisia pal kkionkorotu'ksia varten 9,250 markkaa.
24624: 1
24625:
24626:
24627:
24628:
24629: Rantavartiohöyrylaivat ja höyrypurret. Vähennys, 50,100
24630: , markkaa, johtuu pääasiallisesti siitä, että kunnossapito- ja
24631: käyttökustannusten määrärahaa on kuluvaksi vuodeksi kat-
24632: sottu voitavan alentaa 50,000 markalla.
24633: Muita tullilaitoksen menoja. Tämän otsakkeen kohdalle
24634: merkitään seuraavat lisäykset; 5,000 martkkaa matkafkustan-
24635: nuksiin, 228,500 markkaa tullilaitoksen kulunkisåäntöön otet-
24636: tuun määrärahaan erinäisten ylimääräisten virkailijain 5a
24637: palvelusmiesten palkkaamiseksi, tullileimojen ja kaluston
24638: hankkimiseksi ja ylläpitämiseksi y. m., 40,000 markkaa
24639: lisäyksenä tullilaitoksessa palvelevien henkilöiden palkkauk-
24640: siin ja 2,310,000 markkaa kalliinajanlisäyksiin. Sitä vas-
24641: tion voidaan kalliinajanlisäystä erinäisille tullilaitoksen pal-
24642:
24643:
24644: ...
24645: ö8 N:-o 24
24646:
24647: velru,miehille vähentää 41,000 markalla ja määrärahaa Ve-
24648: näjän va5taisella rajalla palvelevien tullipalvelusmiesten
24649: palkkausten tilapäistä lisäämistä varten 5,000 markalla.
24650: Rahapaja. Lisäyksestä, 78,100 markasta, merkitään:
24651: 800 markkaa vahtimestarin palkkauksen uudestijärjestä-
24652: miseksi, 50,000 markkaa wpulaisten 1lalkkaamiseksi, 2·5,000
24653: markkaa polttoaineisiin sekä tarverahoihin ja 2,300 markkaa
24654: kalliinajanlisäyksiä varten.
24655: K ruunnnjyvästöt. Mitta- ja vaakarahoihin y. m. on mer-
24656: kitty 4,000 markan lisä.
24657: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten tarkastus. Tä-
24658: hän on merkitty 87 5 markkaa kolmannen kanslia-apulaisen
24659: palkkaamiseksi,· 300 markkaa vuokrarahan korottamiseksi ja
24660: 6,3.00 markkaa kaHiinajanlisäyhiin.
24661: Erinäisiä määrärahoja. Pelikorttien valmistuksen tarkas-
24662: tusta varten on merkitty 600 markan l~säys.
24663:
24664:
24665: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
24666:
24667: Yleinen Revisionioikeus. Lisäys, 2,200 markkaa, aiheutuu
24668: Revisionioikeuden vahtimestarin pal:kkaetujen 1Jarantami-
24669: sesta.
24670: Revisionikonttm·i. Lisäyksestä, 23,380 markasta, on 1,130
24671: markkaa varattu asetuksenmukaisiin [lal<kkausten ·korotuksiin
24672: ja 21,700 markkaa kalliinajanlisäykseksi revisionilaitoksen
24673: virka- ja palvelusmiehille.
24674: Metsähallitus. 2,400 markan lisäys on laskettu asetuksen-
24675: mukaisiin palkkausten korotuksiin.
24676: Hoitoalueiden hallinto. Laskettu 120,000 markan lisäys
24677: johtuu pääasiallisesti metsäkasöörien provisionin kohoami-
24678: sesta sekä asetuksenmukaisista palkan- ja palkkionkorotuk-
24679: sista.
24680:
24681:
24682:
24683: •
24684: N:o 24
24685:
24686: Jfetsänvartijakoulut. Näihin kouluihin kdhdistuvasta li-
24687: säyksestä, 28,400 markasta, lukeutuu 26,050 markkaa ruoka-
24688: rahoihin ja loput koulujen palveiusväkeen kuuluvien henki-
24689: löiden palkkauksen parantamiseen.
24690: llfuita metsänhoitola#oksen menoja. Paitsi: 4160,000 mark-
24691: kaa hätäaputöinä kruununmetsissä toimeenpantavia suon-
24692: kuivaustöitä varten, 25,000 markan lisäystä kruunulle jaetttu-
24693: jen tieosuuksien kunnossapitomä.ärärahaan ja 500,000 mar-
24694: kan kalliinajanlisäystä metsänhoitolaitoksen virkailijoille, on
24695: lisäystä laskettu tarvittavan 22,950,000 markkaa va~ltiolai
24696: toksille t.arp€ellisten puutavararain hankintaa varten. Viime-
24697: mainittu melkoinen lisäys aiheutuu siitä, että puutavarain
24698: hankintakustannukset, jotka jo vuonna 1916 tuntuvasti ko-
24699: hosivat entisestään, ovat Y'hä kasvaneet ja että poltto)Juiden
24700: hankintaa valtionrautateille, jotka kivihiilten saannin lakat-
24701: tua edelleenkin ovat pakot€tut polttoaineena käyttåmään
24702: miltei yksinomaan halkoja,, on suunniteltu vieläkin laajennet-
24703: tavaksi. Menojen nousun on aiheuttanut myöskin se seikka,
24704: että uittokustannukset ovat huimaavasti nousseet.
24705: Sekalaiset määrärahat ovat jonkun verran alenneet, kun
24706: valtion sahalaitoksista suoritettavat palovakuutusmaksut,
24707: 5,500 mar'IDk818 ovaJt LSe!kalaisten määträrahain !kohdaJta siir-
24708: retyt valtiolaitoiksille tarpeellisten puutavarain hankintaa
24709: varten varattuun määrärahaan.
24710: Virkatalojen hoito. Lisäyksiä on laskettu tarvittavan S€u-
24711: roaVIa;t mää!'lät: asetuk:senmuikaisiin määrävuosi<en palvel'lllk-
24712: sesta vukatal()jentarkastajille annettaviin palkankorotuksiin
24713: 2,000 markkaa, metsänjaoituskustannuksiin 20,000 markkaa,
24714: virkatalonmittauskustannusten määrärahaan 2,000 markkaa,
24715: uuden virkatalojen käyttämisjärj·estelmän toimeenpanemi-
24716: seksi 30,000 markkaa ja kalliina.ianlisäykseksi virkatalojen-
24717: hoitovirkailijoille 15,000 markkaa.
24718: 60 N:o 24
24719:
24720: Erinäisiä määrärahoja. Tässä on laskettu 3,000 markam.
24721: lisä Suomen Metsänhoitoyhdistylkselle myönnettyyn apura-
24722: haan, 900 mar!kkaa Kurkijoen ja Tuleman kauppakylien me-
24723: noihin sekä 1,650 mar'kkaa kalliinajanlisäykseksi Kymin tia
24724: Vuoksen jokien ·kalastuksenkaitsijoille.
24725:
24726:
24727: Menoja so~ilastarpeisiin.
24728:
24729: Rahamaksu mieskohtaisen asevelvollisuuden suorittamisen
24730: sijasta. Maassamme muuttuneihin oloihin nähden on tämä
24731: määräraha laskelmasta poistettu.
24732:
24733:
24734: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
24735: haarat.
24736: Luterilainen kirkko. Tämän luvun kohdalle merkityt li-
24737: säykset, yhteensä 127,900 markkaa, johtuvat osittain kah-
24738: den uuden matkapapin asettamisesta kuuromykkäin sielun-
24739: hoitoa varten osittain verohinnan ja polttoaineiden kallistu-
24740: misesta, vahtimes•tarien .ia puhtaaksikirjoittajien palkkain
24741: korottamisesta sekä myönnetyistä kalliinajanlisäyksistä.
24742: KreikkalaiskatoUnen ja roomalaiskatolinen kirkko.
24743: Kreikkalaiskatolisten matka]lappien ja kirkonpalvelijain
24744: pa1kkausten korottamiseksi merkitään 5,400 markkaa, kir-
24745: konpalvelijan ja oblaatin leipojattaren palkkaamiseksi Tam-
24746: pereen kreikkalais-katolisessa kirkossa 1,500 markkaa ja
24747: kreikkalaiskatolisen ar'lrkihii]lpaikunnan, sen :hallituksen ja
24748: _ katedraalikhkon yllä']litämiseksi 1'2,000 markkaa.
24749: Aleksanterin-Yliopisto. Tämän otsakkeeDJ kohdalle on
24750: merkitty lisäyksiä: uusien virkain ja tointen perustamisesta,
24751: opetuksen antamisesta erinäisissä aineissa. sekä palkan ja
24752: palkkion korotuksista määrävuosi·en palveluksesta yhteensä
24753: N:o 24 61
24754:
24755: 91~800 markkaa, läm!)öön ja valaistukseen sekä tarverahoi-
24756: hin 200,000 markkaa, museoille ynnä muille tieteeHisille lai-
24757: toksille 8,400 markkaa sekä kalliinajanlisäyksiä varten
24758: 2-6·5,000 markkaa.
24759: Kouluto·imen Ylihallitus. Y'lihallitu'ksen menosääntöön
24760: merkitään: lisäystä palkkoihin ga .palkkioihin 2,200 markkaa,
24761: puhtaaksikirjoitukseen 1,000 markkaa, lämpöön ja valoon
24762: 1,500 markkaa sekä kalliinajanlisäyksiin 30,000 markkaa.
24763: N ormaalilyseot. N ormaa1ilyseoille merkitään seuraavat
24764: lisäykset: 5,000 markkaa palkkauksiin, 16,000 markkaa läm- •
24765: pöön ja valoon ja 2,600 markkaa sekalai&ten menojen määrä-
24766: rahaan.
24767: Klassilliset lyseot. NäiUe lyseoille on seuraavat lisäy1kset
24768: katsottu ta.rpeellisiksi: 2,300 markkaa palkkauksiin, 20,400
24769: markkaa lämpöön ja valoon sekä 1,500 markkaa sekalaisiin
24770: menoihin.
24771: Lyseot rinnakkaisz'ne lukioluokkineen. Tämän oppikoulu-
24772: ryhmän määrärahoihin nahden huomataan seuraavat muu-
24773: tokset: J)aLkikauiksia väheninetään 30,600 mark1kaa, mikä on
24774: johtunut Oulun !JJoisen lyseon mruu1tamisesta ~~es,kikOIUlll'bi,
24775: minkä vuoksi sen palkkaukset on siirretty keskikoulujen
24776: palkkausten joukkoon; 9,200 markkaa lisäystä virantoimi-
24777: tusmäärärahoihin; menoerä opetusväJlineitä varten vähenee
24778: edellämainitun muutoks.en perusteella 1',000 markalla; läm-
24779: mitykseen ja valaistukseen merkitään 74,100 markan lisäys;
24780: sekalaisiin menoi!hin tulee 3,500 markan lisäys sekä rinnak-
24781: kaisluok'kien ylläpitämiseksi lisäystä 9,000 markka,a.
24782: Keskikoulut. Näille kouluille merkitään lisäyksenä seu-
24783: raavat määil'ät: 50,100 markkaa palkkauksia varten, 4,000
24784: markkaa virantoi.Inituspalkkioihin, 500 markkaa opetuskalus-
24785: toa varten, 22,300 markkaa lämmitykseen .ia valaistukseen
24786: sekä 4,300 markkaa sekalaisiin menoihin.
24787: 62 N:o 24
24788:
24789: Tyttökoulut. Palkkauksiin ja virantoimituspalkkioihin
24790: merkitään 38,000 markan lisäys, lämpöön ja valoon 72,700
24791: markkaa, sekalaisiin menoihin 4,000 markkaa ja rinna:kkais-
24792: osastoj,en ylläpitämiseen 26,800 markkaa.
24793: Valtioapua yksityisille kouluille. Erinäisten. valtioapu-
24794: jen lisäämiseksi ja uusien valtioapujen myöntämiseksi on t.ä-
24795: hän merkitty 93,000 markan lisäys.
24796: Muita oppikoulujen menoja. Kouluhuoneistojen vuokra-
24797:
24798: - määrärahaa on lisätty 14,000 markalla ja merkitty kalliin-
24799: ajanlisäyksiä 1,750,000 markkaa.
24800: Kansakoulunopettaja- ja opettajatarseminaarit. Seminaa-
24801: reihin kohdistuvat lisäykset ovat: palkkauksiin ja virantoimi-
24802: tuspalkkioihin 27,900 mark'kaa, lämmitykseen ja valaistuk-
24803: seen 104,000 markkaa, ruuanpitoon &3,000 markkaa, semi-
24804: naarien työhuoneita varten 3,500 markkaa, stiiJendeihin va-
24805: rattomille oppilaille 10,000 markkaa ja seka1aisiin menoihin
24806: 10,900 markkaa.
24807: Piiritarkastajat. Palkkauksiin on merkitty 3,000 markan
24808: lisäys sekä kansliatarpeiden hankk~misen avustamiseksi
24809: 6,000 markkaa.
24810: Erinäisiä k,ansakoululaitoksen menoja. Tälle kohdalle on
24811: merkitty seuraavat lisäykset: 50,000 ma:r\kkaa kansakoulujen
24812: ylläJpitämiseksi maan köyhimmissä ja harvimmin asutuissa
24813: seuduissa, 20,400 markkaa sekalaisiin menoihin s·ekä 220,000
24814: markkaa kalliinaj an1isäy ksiin.
24815: Kuuromy kkäin opetus laitokset. Pa.lkkauksiin on mer-
24816: kitty li~äystä 2,400 markkaa, huoneistoa, lämmitystä ja va-
24817: laistusta varten 3t1,100 markkaa, ruuanpitoon ja majoituk-
24818: seen 89,100 markkaa, sekalaisiin menoihin 1,700 markkaa
24819: ynnä rinnakkaisluokkien ylläpitämiseksi 10,000 markkaa.
24820: Solceainopetuslaitokset. Pal.kkauksiin on merkitty li-
24821: säystä 1,500 markkaa, lämmitykseen ja valaistukseen 18,000
24822: N:o M
24823:
24824: markkaa, ruuanpitoon 24,500 markkaa ja sekalaisiin menoi-
24825: hin 14,700 markkaa.
24826: Tylsämielisten opehtslaitokset. Palkkauksiin on merkitty
24827: vahennystä 8<00 markkaa, mutta lisäystä lämmitykseen ja
24828: valaistukseen 15,800 ma.rkkaa, ruuanpitoon ja vaafetukseen
24829: 35,200 markkaa, sekalaisiin määrärahoihin 1,100 markkaa
24830: ja Perttulan maatilan menosääntöön 10,000 markkaa.
24831: Muita menoja aistivialli-YkoululaitokMSsa. Sekalaisiin
24832: määrärahoi,hin aistivialliskouluja varten on merkitty 3,000
24833: markan vähennys ja kalliinajanlisäyksiä varten 125,000
24834: markkaa.
24835: Muinaistieteellinen Toimikunta. Toimikunnan menosään-
24836: töä uudelleen järjestettäessä on siihen merlritty lisäystä
24837: 43,300 markkaa, johon myöskin sisältyy kalliinajanlisäylciet
24838: 17,500 markkaa.
24839: Meteorologinen Keskuslaitos. Tälle kohdalle on merkitty
24840: lisäystä pal1rkauksiin, lämpöön ja valoon sekä kalliinajan-
24841: lisäyksiä yhteensä 20,100 markkaa.
24842: Tzeteen ja taiteen kannattamiseksi. I.åsäys 165,200 mark-
24843: kaa jdhtuu siitä, että tämän luvun kohdalla olevat määrärahat
24844: ovat 'korotetut samoihin tai lähimmiten samoihin määriin,
24845: jotka olivat rahasäännössä ennen sodan alkua.
24846: Erinäiset määrärahat. Tähän on merkitty lisäyksiä: 4,000
24847: markkaa satunnaisia yleisiä tarpeita varten Kirkollisasiain-
24848: toimituskunnan käytettäväksi; 4,500 markkaa lukkari- ja
24849: urkurikoulujen kannattamiseksi; 68,000 markkaa apurahoiksi
24850: evankelis-luterilaisille seurakunnille kirkollisten pikkulasten-
24851: koulujen opettajain ja opettajatarten palkkaamiseen; 500
24852: markkaa suomenkielen opetuksen kustantamiseksi Pietarin
24853: hengellisessä akademiassa; 13,·600 markkaa lisäapurahaa
24854: oppilaitoksille pikkukoulunopettajain valmistamista varten,
24855: ja 2,500 markan lisäys s,ekalaisiin määrärahoihin. V.enäläi-s-
24856: 64 N:o 24
24857:
24858: ten koulujen asioita varten as·etetun komitean käytettäväksi
24859: m,yönnettyyn määrärahaan on merkitty vähennystä 330,000
24860: markkaa. sekä 4,800 markkaa määrärahaan koulujen yllä-
24861: pitämiseksi syntyperäisiä suomalaisia varten Pietarissa S•ekä
24862: saarnaajain ja koulunopettajain palkkaamiseksi Arkangelin
24863: ja Aunuksen kuvemementtien luterilaisis;;a seurakunnissa.
24864:
24865:
24866: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hal-
24867: linnonhaarat.
24868:
24869: Maanmittaus- ja V ak.auslaitos. 1880-luvulta. asti vireellä
24870: ollut 'kysymys maanmittauslaitoksen uudesti järjestämisestä
24871: ratkaistiin lopullisesti erinäisillä asetuksilla kesäkuun 22
24872: päivältä 1916. l-ukuunottamatta puhtaasti teknillisammatil-
24873: lisia muutoksia on näillä asetuksilla maanmittausvirkaili-
24874: jain lukua ja palkkaetuja lisätty, mikä on aikaansaanut huo-
24875: mattavan lisäyksen menosääntöön. Mutta toiselta puolen
24876: ovat taas tulot tuntuvasti kohonneet syystä, että lunastuk-
24877: set kartoista y. m. asiakirjoista nyttemmin laukeavat kruu-
24878: nulle. Lisäys virkakunnan palkkaamiseen tekee 502,000
24879: markkaa, joista kuitenkin vähenee 160,000 markkaa, mikä
24880: määrä oli myönnetty virkakunnan palkkojen parantamiseksi,
24881: kunnes uudesti järjestely olisi pantu toimeen. Virkakunnan
24882: kalliinajanlisäyksiä varten on merkitty 379,100 markan
24883: määrä. Hallituksen tarverahat ovat kor·otetut 1,000 ja lää-
24884: ninmaanmittauskonttorien tarverahat 21,000 markalla, jota
24885: paitsi päällikön käyttövaroihin on merkitty lisäystä 1,400
24886: markkaa ja määrärahaan erään Lapissa olevan alueen mit-
24887: taamista varten 1,000 markkaa. Vakauslaitokseen nähden
24888: mainittakoon, että, koska kuluvana vuonna johtosäännön mu-
24889: kaan on toimitettava painojen ja mittojen tarkastus kussakin
24890: maan kunnassa, on matkakustannusmäärärahaa korotettu
24891: N:o 24 65
24892:
24893: 17,500 markalla ja. 1,500 markkaa merkitty kalliinaja:nli-
24894: säyksiä v~rkailijoille.
24895: Maanviljelyshallitus. Paitsi asetuksenmukaisia palk-
24896: kion korotuksia määrävuosien rpalveluksesta, jota varten on
24897: merkitty 2,500 markkaa, on huomioonotettu Maanviljelyshal-
24898: litukselle ja sen alaisille vitkailijoille kalliinajanlisäyksiä
24899: 265,000 markkaa. Sitä paitsi on lisätty tarveralwja 4,000
24900: markall~, määrärahaa lämmitystä ja valaistusta varten 1,200
24901: markalla, maanviljelystilaston kustannuksia 2,800 markalla,
24902: maanviljelys.taloudellisen osaston määrärahaa 4,500 markalla
24903: ja matkakustannusmäärärahaa 3,000 markalla.
24904: Valtion koulutilat ja niihin sijoitetut maataloudelliset
24905: oppilaitokset. Oppilaitosten opettajille tuleviin palkkionko-
24906: rotuksiin määrävuosien palveluksesta sekä <vapaan sopimuk-
24907: sen perusteella niissä rpalvelevien virkailijain, kuten työmies-
24908: ten y. m. pa1kkioid.en 'korottamista varten on merkitty li-
24909: säystä yhteensä 4,300 markkaa. Oppila.itos1en ruuanpidon
24910: määrärahaa on korotettu 2,500 markalla sekä merkitty
24911: lämpöä ja valow varten 12,000 markan, sekalaisia ~e
24912: noja varten 3,000 markan ja rakennusten korjauksia varten
24913: 1'2,5 00 markan lisäykset. Lopuksi on koulutiloj,en määrä-
24914: 1
24915:
24916:
24917:
24918: rahaan merkitty 304,500 markan lisä, mikä johtuu palvelus-
24919: väen korotetuista palkkioista kuin myös siitä, että kaikkien
24920: tarveaineitten y. m. hinnat tuntuvasti ovat nousseet.
24921: Muut maataloudelliset oppilaitokset. Lisäyksiä tälle ot-
24922: sukkeelle on merkitty yhteensä 75,200 markkaa, jakau-
24923: tuen seuraavasti: 10,000 markkaa maamiestalvikursseja var-
24924: ten, niinhyvin jo perustettujen uusien koulujen (Osaran
24925: Ikaalisissa, ja Småbrukareskolan i Östra Nyland) kannatta-
24926: IDiseksi kuin myöskin uusia kiertäviä maamieskouluja var-
24927: ten, joista on anomuksia tehty; 25,000 markkaa 'karjan'hoito-
24928: ja meijerikouluja sekä harjoittelulaitoksia varten näillä
24929: 5
24930: 66 N:o 24
24931:
24932: aloilla; 20,200 markkaa maanviljelyslyseoita varten, joista
24933: 14,700 markkaa Lapuan maanviljelyslyseon kannattamiseksi,
24934: sekä 5,437 markkaa 50 penniä. Helsingin maanviljelyslyseon
24935: opettajien ImUiinajan palkanlisäyksiin ja 20,000 markkaa ta-
24936: louskouluja varten, joitten toiminnan tukemiseksi on kalliin-
24937: ajan takia ollut välttämätöntä antaa lisäa:purahoja.
24938: Maanviljelystaloudellinen koelaitos. Kahd·en a.ssistentin
24939: palkkauksen parantamisen vuoksi on tähän merkitty lisäystä
24940: 4,100 markkaa, jota va:stoin lämmitys- ja valaistusmäärära-
24941: hasta poistetaan 200 markkaa.
24942: Maanviljelys- ja kmtppakemiallinen laboratorio. Labora-
24943: torion vunkraa ja lämmitystä tarkoittava määräraha on li-
24944: sätty 600 markalla.
24945: 1
24946:
24947:
24948:
24949: Maanviljelysinsinöörit ja agmnoomit. Agronoomeille
24950: myönnetyt väliaikaiset palkkionkorotukset ovat merkityt
24951: 8,400 markaksi; määräraha maanviljelysinsinöörien virka-
24952: huoneitten ja työkalujen säilytyspaikkojen vuokraamiseksi
24953: on korotettu 4,500 markalla s•ekä maanviljelysinsinöörien
24954: käyttövaroiksi otettu uusi 3,900 markan määräraha. Pal-
24955: kionkorotuksia vähenee '200 markkaa.
24956: Karjanhoito- ja meijerikonsulentit. Meijerikousulenteille
24957: myönnetyt väliaikaiset palkkionkorotukset on merkitty
24958: 1,800 ?larkaksi.
24959: Hevoshoito. Lisäys 13,200 markkaa johtuu osaksi siitä,
24960: että hevosjalostusliittojen kannatusapu, jota viime vuosina
24961: on alennettu, on katsottu tarpeelliseksi korottaa entiseen mää-
24962: räänsä ja osaksi siitä, että määrärahat siitosoriitten ostoa
24963: sekä mvikiLpailuja ja kantakirjanäyttelyjä varten ovat osoit-
24964: tautuneet riittämättömiksi. Palkkausmomentti on lis·ätty 100
24965: markalla.
24966: Eläinlääkintölaitos. Lisäyksestä, 84,000 markasta, lu-
24967: k-eutuu 63,800 markkaa virkailijoidBn kaUiinajanlisäyksiä
24968: N:o 24 67 .
24969:
24970: varten, 2,400 markkaa asetuksenmukaisiin palkkionkorotuk-
24971: siin määrävuosien palveluksesta ja 17,800 markkaa kunnan-
24972: eläinlääkärien palkkausmäärärahaan.
24973: Kalastus. Tälle otsakkeelle on merkitty 14,000 mark-
24974: kaa kalliinajanlisäyksiin puheenaolevassa hallinnonhaa-
24975: rassa palveleville virkailijoille ja 40,000 markkaa lisäystä
24976: maärärahaan kalastuselinkeinon kohottamista varten, joka
24977: lisäys johtuu pääasiallisesti siitä, että osa mainittuun tarkoi-
24978: tukseen myönnetyistä vakinaisista avustuksista on viime vuo-
24979: sina suoritettu varatuista määrärahoista, jotka nyttemmin
24980: ovat loppuunkäytetyt. Viimemainitusta määrärahasta, joka
24981: vuonna 1915 alennettiin 150,000 markasta 100,000 mark-
24982: kaan, on kuluvana vuonna suoritettava 123,000 markkaa.
24983: Vielä on merkitty lisäyksiä: palkkauksiin 800 markkaa,
24984: Evon kalastuskoeasemaa varten 600 markkaa ja kalastuslai-
24985: van päällikön palkkionkorotukseen 300 markkaa ynnä laivan
24986: vuosikorjauksia varten 2,700 markkaa.
24987: Maataloudelliset seurat. Seuraavat . maataloudellisten
24988: seurojen apurahat ovat korotetut aikaisempiin määriinsä, ni-
24989: mittäin määrärahat: yleisiin kustannuksiin 70,000 markasta
24990: 100,000 markkaan, maanviljelyksen kohottamiseksi, 360,000
24991: markasta 400,000 markkaan, karjanhoidon ja meijeritalouden
24992: edistämiseksi 180,000 markasta 200,000 markkaan, puutar-
24993: hanhoidon edistämiseksi 67,500 markasta 75,000 markkaan
24994: sekä metsätalouden edistämiseksi 225,000 markasta 250,000
24995: markkaan. Sitäpaitsi on viimeksimainittuun määrärahaan
24996: merlkit.ty Tapio-seuralle tilapäinen 15,000 markan avustus
24997: taimitarhan laajentamista varten. Edelleen on merkitty li-
24998: säyksiä karjanjalostusyhdistyksille 2,000 markkaa ja sian-
24999: hoidon edistämiseksi 2,500 markkaa. Kylvösiemenyhdistyk-
25000: sen siementarkastuslaitoksen kannattamiseksi myönnetty
25001: 2,000 markan avustus poistetaan, koska tämä laitos on lakan-
25002: nut toimimasta.
25003: 68 N:o 24
25004:
25005: Erinäisiä määrärahoja. Koska nykyään maatalouden
25006: alalla alinomaa ilmenee sellaisia uusia tarpeita, joita olisi
25007: yleis,en hyödyn takia' krunnatetta.va, merkitään tähän 60,000
25008: markan ' lisäys määrärahaan maanviljdyksen ja sen sivuelin-
25009: keinojen edistämiseksi, ja on tästä! määrästä jo erinäisille
25010: seuroille myönnetty 8,000 markkaa. Sitä paitsi on Martta-
25011: yhdistyksen apurahaa lisätty 5,000 markalla, Suomen Metsä-
25012: tieteelliselle seuralle on myönnetty 6,000 markan lis.äapuraha,
25013: Maanviljelystoimituskunnan käytettävänä olevaa satunnais-
25014: ten yleisten tarpeiden määrärahaa on korotettu 2,000 mar-
25015: kalla, sekä Voitutkimuslaitosta varten merkitty palkkionko-
25016: rotuksiin 500 markkaa. Suonkuivaustöiden teettämistä var-
25017: ten hätäaputöinä on huomattu laskelmassa, 1,500,000 markan
25018: määräraha sekä 11,000 markkaa siipikarjan ja mehiläishoi-
25019: don edistämiseksi.
25020:
25021:
25022: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
25023:
25024: Tie- ja vesirakennusten Ylihallitus. Asetuksenmukaisiin
25025: määrävuosien palveluksesta johtuviin palkkionkorotuksiin
25026: sekä vahtimestarien palkkaetujen ,parantamiseksi on varattu
25027: lisää yhteensä 2,600 markkaa.
25028: Tie- ja vesirakennusten insinöörikunta. Asetuksenmu-
25029: kaisiin määrävuosien palveluksesta annettaviin palkan- ja
25030: palkkionlisäyksiin on varattu lisää 1,800 markkaa.
25031: Muita tie- ja vesirakennusten menoja. Senaatin vahvista-
25032: man työehdotuksen mukaan suoritettavat tie- ja vesiraken-
25033: nustyöt vaativat 50,000 markan sekä tie- ja vesirakennusten
25034: korjaukset 13,000 markan lisäyksen, jotapaitsi Tie- ja vesi-
25035: rakennusten Ylihallituksen jäsenille ja sen 1alaisille virka- ja
25036: palvelusmiehille myönnetyt kaHinajanlisäykset ja palkkion-
25037: korotukset edellyttävät 123,000 markan määrärahan myön-
25038: N:o 24 69
25039:
25040: tämistä. Koko lisäys: otsakkeen kohdalla on siis 186,000
25041: markkaa.
25042: Kanavat. Laajennetun työohjelman vuoksi on henkilö-
25043: kunnan lisäämiseksi samoin~kuin ajan vaatimia lkorotettuja
25044: palkkaoksia varten varattu lisää 69,000 markkaa, jåtapaitsi
25045: vahvistetun työehdotuksen mukaan suoritettavat kanavain
25046: kunnossa~itotyöt edellyttävät 44,000 markan sekä parannus-
25047: ja laaj·ennustyöt 474,000 markan lisäystä. Kanavien virka-
25048: ja palvelusmiehille myönnetyt kallinajanlisäykset ja palk-
25049: kionkorot•ukset edellyttävät 270,000 markan määrärahan
25050: myöntämistä. Koko iisäys on siis 857,000 markkaa.
25051: Postihallitus. Erinäisten ylimääräisten virkamiesten aset-
25052: tamiseksi vakinaiselle IJalkkakannalle, eräästä virkasiirrosta
25053: sekä vuoden kuluessa sattuvaa muuta tarvetta varten on tä-
25054: män otsakkeen kohdalla oleva määräraha lisätty yhteensä
25055: 9,800 markalla.
25056: Postikonttorit. Erinäisissä ~ostikonttoreissa palvelevien
25057: ylimääräisten virkamiesten ja postiljoonien asettamiseksi va-
25058: kinaiselle· palkkakannalle, asetuksenmukaisiin määrävuo-
25059: sien 'Palveluksesta annettaviin palkkionkorotuksiin, erinäis-
25060: ten virkamiesten ja postiljoonien palkkioiden korottamiseksi
25061: muutamilla kalliimmilla paikkakunnilla sekä eräitä virka-
25062: -siirtoja varten on varattu yhteensä 84,000 markkaa. Osa
25063: näistä lisäyksistä aiheuttaa kuitenkin samalla vähennyksen
25064: muita IJOstilaitoksen menoja varten myönnettyyn J!läärära-
25065: haan. Koska kustannukset huoneostojen vuokriin, lämmityk-
25066: seen, valaistukseen, kirjoitusaineisiin y. m. ovat suuresti ko-
25067: honneet, on näitä tarkoituksia va~en varattu lisää yhteensä
25068: 46,400 markkaa. Koko lisäys tämän otsakkeen kohdalla nou-
25069: see siis 130,400 markkaan.
25070: Rautatiepostitoimitus. Erinäisten ylimääräisten postil-
25071: .]oomen asettamista varten vakinaiselle palkkakannalle,
25072: 70 N:o 24
25073:
25074: uusien ylimääräisten postiljoonivirkojen perustamista varten,
25075: asetuksenmukaisiin määrävuosien palveluksesta annettaviin
25076: palkkionkorotuksiin ynnä erinäisten postiljoonien palkkioi-
25077: den korottamiseksi on varattu lisää 11,600 markkaa. Lämmi-
25078: tykseen ja valaistukseen tarpeellinen määräraha on korotettu
25079: 19,000 markalla. Koko lisäys nousee siis 30,600 markkaan.
25080: Postitoimitukset, postiasemat ja postipysäkit. Uusien
25081: postitoimistojen ja rpostiljomrivirkojen perustamiseen sekä
25082: eräiden postitoimistojen korottamiseen korkeampaan luok-
25083: kaan kuin myös määrävuosien palveluksesta maksettaviin
25084: palkkionkorotuksiin, erinäisten virkamiesten ja postiljoonien
25085: palkkioiden kor·ottamiseksi ynnä postipysäkkien ylläpidoksi
25086: on varattu lisää yhteensä 48,900 markkaa, jotapaitsi vuok-
25087: rain korotusta ja lisääntyvää poHtopuiden tarvetta varten on
25088: tähän merkitty lisää 32,800 markkaa, eli siis kaikkiaan
25089: 81,700 markkaa.
25090: Muita postilaitoksen menoja. Postiliikenteen alituisen li-
25091: sääntymisen takia tarvitaan määr-ärahain lisäystä uusien yli-
25092: määräisten apulaisten ja. postiljoonien palkkaamiseen yh-
25093: teensä 700,000 markkaa, jota paitsi uusia postitoimistoja ja
25094: postinkantaa varten tarvitaan lisää 20,000 markkaa. Postin-
25095: kuljetuskustannus•ten alituisen kohoamisen johdosta ja Tor-
25096: nio~Haa.parannan ilmaradan rakentamis·een tarvitaan lisää
25097: 1,600,000 markkaa. Koska kustannukset postimerkkien ja
25098: kaavakkeiden valmistamisesta ovat duuresti kallistuneet ja
25099: sitäJpaitsi aiotaan käytäntöönottaa uudenmallisia postimerk-
25100: kejä, joista myös aiheutuu tuntuvia lisämenoja, on tarkoi-
25101: tusta varten varattu lisää yhtensä 200,000 markkaa. Kruu-
25102: nunpostihuoneustojen kunnossapitomäärärah!lla on sen riit-
25103: tämättömyyden takia tarvittu korottaa 3,000 markalla.
25104: Määrämha vaatetusapua varten ylimääräisille postiljooneiHe
25105: on samasta styystä korotettu 8,000 markalla. Postilaitoksen
25106: N:o 24 71
25107:
25108: virkamiehille ja postiljooneille kuin myös ylimääräisil1e a.pu-
25109: laiE>ille ja postiljooneille myönnetyt kalliina,janlisäy kset ja
25110: palkkionkorotukset edellyttävät 2,200;000 markan määrära-
25111: han myöntämiE.tä. Kalustoon merkittäviä menoja voidaan
25112: vähentää 10,000 markalla, ·koska koko määrärahaa ei ole
25113: tarvittu käyttää edellisenä vuonna. Koko lisäys nousee siis
25114: 4,721,000 markkaan.
25115: ETinäisiä määrärahoja. Senaatin päätöksien mukaan
25116: suoritettavat tientekotyöt vaativat lisää 150,000 markkaa,
25117: jotapaitsi kalliinajanlisäysten suorittamista varten Hangon
25118: rautatiesataman virka- ja palvelusmiehille on varattu lisää
25119: 6,000 markkaa. Koska teid·en kunnossapitoon, kcstikieva-
25120: rinpidon avustamis·eksi sekä puid€11 hankkimiseksi autio-
25121: tupia varten Lapissa merkitystä määrärahasta jo on käytetty
25122: 143,300 markkaa, on määräraha korotettu 130,000 marka.lla.
25123: Sitävastoin on kustannukset valtionrautat·eiden santarmi-
25124: vartiostoa varten vähennetty 135,000 markalla, koska
25125: mailllittu vartiosto nyttemmin on lakka•utettu ja. ainoas-
25126: taan vuoden ensimäis,ellä n·eljänneksellä ollut toimin-
25127: nassa. Niinikään on valtioapu merenkulkulaitoksen edistä-
25128: miseksi vähennetty 270,000 markalla, koska. säännollinen
25129: höyrylaiva- ja postinkulku Tukholman ja Turun välillä on
25130: toistaiseksi keskeytetty, jotapaitsi valtioapu telefonilinjain
25131: perustamiseksi on vähennetty 19,000 markalla, koska määrä-
25132: rahaa viime vuonna ei ole käytetty ja se siis on täksi vuo-
25133: deksi varattu. 5,000 markan määräraha valtion automobii-
25134: lin kunnossa;pito- ja käyttökustannuksia varten on poistettu,
25135: koska automobiilin käyttö on siirretty Talousosaston Kans-
25136: lian valvonnan alaiseksi. Määräraha koskoolaskijain palk-
25137: kaamiseksi on riittämättömyyden takia korotettu 2,000
25138: marka.lla1. Vähennys tämän otsakkeen kohdalla tekoo siis
25139: yhteensä 141,000 markkaa.
25140: 72 N:o 24
25141:
25142:
25143: Kauppa- ja Teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
25144: hallinnonhaarat.
25145: Luotsilaitos. Tälle virkakunnalle on merkitty seuraavat
25146: lisäykset: 2,300 markan lisäys Luotsihallituksen vahtimesta-
25147: rien palkkausten uudestijärjestämiseksi, 35,000 markkaa.
25148: Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikoilla palvelevien luot-
25149: sien palkkauksiin, 700 markan lisäys, johtuen asetustenmu-
25150: kaisista palkkionkorotuksista määrä vuosien palveluksesta,
25151: 112,01{)0 markka,a reimarien ja meriviittain kunnossa-
25152: pitoon, 35,000 markkaa majakkalruiv.ojen ruuanrpitoop.,
25153: 10,000 markkaa majal-dkalai!vojen korjaus y. m. me-
25154: noihin, 20,000 markkaa pienempien loistojen hoitoon ja
25155: kunnossapitoon, 3,000 markkaa Hylkysaaren asetonikaa-
25156: sutehtaan kunnossapitoon, 2, 700 markkaa luotsilaitoksen va-
25157: rakoneenkäyttäjän 'palkkaukseen, 70,000 markkaa luotsihöy-
25158: rylaivojen varustamiseen, kunnossapitoon ja miehittämiseen,
25159: 68,000 markkaa samojen laivojen suurempia korjaustöitä var-
25160: ten sekä 250,000 markkaa kallina.janlisäyhiä.
25161: Merenmittauskustannuksia. Pohjanlahden ja Lypertön-
25162: Turun merenmittausretkikuntia varten vahvistettujen uusien
25163: menosääntöjen mukaan on palkkausmääräraha korotettu
25164: 4,200 markalla ja määräraha ruuanpitoon 6,300 markalla
25165: sekä kalliinajan palkanlisäyksiä varten otettu arviolta 14,000
25166: markkaa. Erinäisten merenmittaustöiden määräraha on Sai-
25167: maan vesistöjen merenmittaustöiden keskeytymisen vuoksi
25168: alennettu noin 20,000 markalla.
25169: Teollisuushallitus. Vahtimestarien palkkausten uudesti-
25170: järjestämisestä on ai'heutunut 1,760 marlmn lisäys ja myön-
25171: netystä asetuksenmukaisesta palkkionkorotuksesta määrä-
25172: vuosien palveluksesta y. m. 540 markkaa. Muut lisäyk·
25173: set ovat seuraavat: 1,080 markkaa tilastollisen osaston
25174: N:o 2•4 73
25175:
25176: huoneustoa varten, 1,000 markkaa virallisen paperin val-
25177: mistuksen valvontaa varten, 2,750 markkaa Teollisuushalli-
25178: tuksen talontilimäärärahaan, 4,000 markkaa kustannuksia
25179: kauppar.ekisteria. vart~m ja 300 markkaa määrärahaan kir-
25180: 1
25181:
25182:
25183:
25184: janpitäjäapulaisen palkkaamiseksi sekä 15,000 markkaa
25185: kalliinajanlisäyksiä varten.
25186: Ammattientarkastus. Kalliinaij.anlisäyksiin on tähän mer-
25187: kitty 7,000 markkaa ja määrävuotisia palkkionkorotuksia
25188: poistettu 1,000 markkaa.
25189: Teknillinen Korkeakoulu. Korkeakoulun määrärahojen
25190: lisäykset _jakautuvat seuraaviin eriin: 24,400 markkaa palk-
25191: kauksiin, 6,000 ma-rkkaa kirjastomääräraihaa.n, 15,000 mark-
25192: kaa kemiallisen laboratorion määrärahaan, 16,000 markkaa
25193: määrärahaan lämmitystä ja valaistusta varten ja 4.,000 mark-
25194: 1
25195: kaa sekalaisten menojen määrärahaan. Korkeakoulun alku-
25196: peräisen menosäännön mukaisesti on tähän siirretty 14 P. L.
25197: IV luvun 8 momentin kohdalle merkitystä määrärahasta
25198: 8,000 markkaa jaettavaksi opintomatkoja varten Korkea-
25199: koulun opettajille, ja määräraha Senaatin käytettäväksi on
25200: korotettu entiseen määräänsä, josta johtuu 10,000 markan
25201: lisäys. Kalliinajanlisäyksiä varten on: merkitty 35,000
25202: markkaa.
25203: Muu teknillinen opetus. 'Tämän nimikkeen kohdalle on
25204: merkitty lisäyksiä: Tampereen Teknillisessä opistossa 11,500
25205: markkaa palkkauksiin, 4,000 markkaa tarvera'hoihin, kir-
25206: jastoa ja laboratoriota varten ja 17,000 markkaa lämmitys- ja
25207: valaistusmäärärahaan; sekä teollisuuskouluissa: 4,800 mark-
25208: kaa palkkauksiin, 3,300 markkaa tarverahoihin ynnä määrä-
25209: rahoihin kirjastoja ja laboratorioita varten, 34,500 ma.rk-
25210: kaa lämmitystä ja valaistusta varten sekä 1,520 markkaa·
25211: Porin yksityisen teollisuuskoulun kannattamismääfärahaan.
25212: Tampereen Teknillisen opiston erikoismenosääntöön on siir-
25213: 74 N:o 24
25214:
25215: retty 14 Pääluokasta 2,000 markkaa matlmstipendeiksi opet-
25216: tajille, ja Kauppa- ja Teo'llisuustoimituskunnan määräraha
25217: opiston satunnaisia menoja varten on korotettu entiseen mää-
25218: räänsä, josta aiheutuu lisäystä 5,000 markkaa. Ralliinajan-
25219: lisäyksiä varten Teknillisessä opistossa ja teollisuuskouluissa
25220: on otettu 70,000 markkaa. Tampereen Teknillisen opiston ja
25221: teollisuuskoulun määrärahat huoneuston vuokraamiseksi,
25222: ö,300 markkaa, ovat poistetut, koska nämä oppilaitokset ovat
25223: siirretyt omaan taloon.
25224: Käsityöläis- ja ammattikoulut. Tälle kohdalle on kat-
25225: sottu tarpeelliseksi merkitä 50,000 markan lisäys uusien am-
25226: mattikoulujen perustamisekså..
25227: Merikoulut. Kalliinajan palkanlisäyksiä V1arten meri-
25228: kouluissa on merkitty 30,000 markkaa.
25229: Kauppaopetus. V altiompuja: yksityisille kauppaopistoille
25230: Ja -kouluiUe on vallitSievan kalliinajaru vuoksi korotettu,
25231: josta aiheutuu arviolta: 50,000 markan lisäys.
25232: Merenkulnnta-rkastus. VaMimestarin palkkauksen järjes-
25233: tämisestä aiheutuu 300 markan lisäys. Kalliinajanllisäyksiä
25234: varten on merkitty 5,000 markkaa.
25235: Geologinen Toimisto. Vahtimestarin palkkauksen uudesti-
25236: .iärjestämisestä aiheutuu 1,060 ffilarkan lisäys ja kalliinajan
25237: palkanlisäyksiä varten on merkitty 10,000 markkaa.
25238: Vakuutuksentarkastus. Kalliinajanlisäyksiä varten on
25239: huoma.ttu 2,000 markkaa.
25240: Erinäisiä määrärahoja. Määräraha kauppaetujen edistä-
25241: miseksi on suunniteltujen kauppakamarien vuoksi tkorotettu
25242: 30,000 markalla•. Määräraha merenkulun edistämiseksi on
25243: Sortanlahden sat.amamestarille ja. konsta.apelille myönnetty-
25244: jen kalliinajanlisäysten vuoksi korotettu 1,200 markalla.
25245: Määräraha Ateneum':.rakennuksen hoitoa vart~m on kalliiden
25246: polttoaineiden vuoksi katsottu tarpeelliseksi korottaa 15,000
25247: N:o 24 75
25248:
25249: matkalla. 'Suomenkieltä taitavan sihteerin· palkkaamiseksi
25250: Kristianiassa olevaan Venäjän konsulivirastoon on merkitty
25251: 6,000 markkaa. Määrära,ha varattomain syntyperäisten suo-
25252: malaisten kotiin lähettämisen y. m. kusta.utamiseksi on koro-
25253: tettu tarpeen vaatimalla määrällä 35,000 markalla.. Valtio-
25254: apuna, Työnvälityskeskustoimistolle paikallisten työnvälitys-
25255: toimistojen ,perustamista ja asiamiesten asettamista varten
25256: y. m. on huomattu 12,000 markkaa. Määräraha ammatti-
25257: kirjallisuuden julkaisemista varten on vähennetty 1,000
25258: markalla.
25259:
25260:
25261: Talousosaston Kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
25262:
25263: Suomen V altioarkisto. Valtioarkistone on merkitty seuraa-
25264: vat lisäyks.et: 1,100 markkaa va>htimestarin, ovenvartijan ja
25265: a.pulaisvahtimestarin palkkaetujen uudestaan järjestämiseksi;
25266: 500 markkaa asetuksiin perustuvia palkkionkorotuksia;
25267: 1,000 markkaa ylimääräisten apulaisten palkkaamiseksi;
25268: 800 markkaa asiakirjain jäljentämistä varten ja tarverahoi-
25269: hin; 13,000 markkaa puhtaanapitoon ja poHtopuihin sekä
25270: 8,400 markkaa, kalliinajanlisäyksiin. Kun mainittujen lisäys-
25271: ten yhteisestä määrästä, 24,800 markasta, vähennetään 1,800
25272: markkaa poisjääviä palkkionkorotuksia, nousee todellinen
25273: lisäys• tällä otsakkeella 23,000 markkaan.
25274: Suomen viralliset sanomalehdet. Tähän merkitään: 500
25275: markkaa palkkionlisäystä vahtimestariHe, 500 markkaa se-
25276: kala.isiin menoihin ja 6,100 markkaa kalliinajallllisäyksiin eli
25277: yhteensä lisäystä 7,100 markkaa. Painatus- ja pa,perimäärä-
25278: rahaa on taas kats-ottu v·oitavan laskelmassa alentaa 10,000
25279: markalla. Vähennys, on siis 2,900 markkaa.
25280: Senaatin kirjapaino. Työkustannusten ja tarveaineiden
25281: kallistumisen .tähden on kirjapainon määrärahaja 'katsottu
25282: 76 N:o 24
25283:
25284: tarpeelliseksi korottaa 709,700 markalla, josta, määrästä
25285: 259,700 markkaa ovat kalliinajanlisäyksiä.
25286:
25287:
25288: Sekalaisia yleisiä menoja.
25289: Korjauskustannuksia. TyöpaJkkojen ja kaikkien amet-
25290: den kallistumisen vuoksi on tähäm me11kitty lisäystä 200,000
25291: markkaa.
25292: Uudismkennuskustannuksia. Edellisen otsakkeen alla
25293: mainitusta syystä on myöskin uudisrakennuksia varten kat-
25294: sottu tarvittavan 100,000 markan lisäys.
25295: Erinäisiä määrärahoja. Sen johdosta että kalliinajanli-
25296: säyksiä varten on tälle otsakkeelle merkitty viime vuoden
25297: rahasääntöön 1,000,000 markkaa, johon tarkoitukseen on nyt
25298: otettu varoja asianomaisten ~.ääluokkien -kohdalla, vähenee
25299: määrärahasta ,Asetuksiin tai armollisiin määräyksiin perus-
25300: tuvia .ta~eita varten, joita rahasääntöön .ei ole erittäin mer-
25301: ·kitty", 1,000,000 markkaa. Sen ohessa on katsottu tarpeelli-
25302: seksi vähentää: venäjänkielen stipendimäärärahaa 185,000
25303: markalla sekä määrärahaa keskusvirastorien ~äälli:köiden
25304: palkkausten lisäyksiin 4,000 markalla, jonka ohessa on tar-
25305: peettomana poistettu 30,000 markan määräraha venädänkie-
25306: len suunnitellusta käytäntöönottamisesta haHintovirostojen
25307: asiainkäsiUelyssä ja kirjevaihdossa johtuvia valmistavia toi-
25308: menpiteitä varten. Vihdoin on siirretty opintoapurahoja yh-
25309: teensä 10,000 markkaa ,Teknillisen Korkeakoulun" ja
25310: ,Muun teknillisen opetuksen" määrärahoihin (12 P. l.).
25311: 1
25312:
25313:
25314:
25315:
25316: Sitä vastoin on katsottu tarvittavan lisätä pak'kolunastus-
25317: kustannusmäärärahaa 25,000 markalla, määrärahaa komitea-
25318: kustannuksiin 100,000 markalla ja määrärahaa Senaatin kir-
25319: japainossa toimitetuista erinäisten virastojen painatustöistä
25320: niinikään 1'00,000 markalla.
25321: N:o 2'4 77
25322:
25323: Kun yllämainittujen välhennysten ja SJl.lrron yhteissum-
25324: masta, 1,229,000 markasta, vähennetään kerrottujen lisäys-
25325: ten kokonaismäärä, '2!25,000 markkaa, saadaan väihennykseksi
25326: tällä otsakkeella 1,004,000 markkaa.
25327:
25328:
25329: Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.
25330:
25331: Siviilivirkakunta. Lisäys tällä otsakkeella aiheutuu pää-
25332: asiallisesti kuluvana vuonna tapaihtuvien lukuisien virkaero-
25333: jen johdosta.
25334: Sotilaseläkkeitä. Sattuneiden kuolemantapausten joh-
25335: dosta on eläkkeiden määrä vähentynyt.
25336:
25337:
25338: Siirrot.
25339:
25340: Työhön kokonaan kykenemättöm~en henkilöiden hoito-
25341: rahastoon. Koska tämä rahasto on lakkautettu Armollisella
25342: käskyllä 2'2 päivältä joulukuuta 1!916, on tämä siirto jätetty
25343: pois laskelmasta.
25344: Korvauksia kulkulaitosrahastoon. Kuten erityisessä
25345: esityks·essä kulkulaitosrahastosta, ehdotetaan, olisi tehdyn
25346: laskelman. mukaaJJJ siirrettävä valtiorahastosta kulkulai-
25347: tosrahastoon 3,400,000 markkaa korvauksena po.stinkulje-
25348: tubesta valtion rautateillä vuonna 1917. Tämän lisäksi
25349: Qn sanotussa esityksessä ehdotettu, että korvauksena
25350: postinkuljetuksesta valtionrautateillä vuosina 1910-1916
25351: siirrettäisiin valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon 8,356,000
25352: markkaa kuin my.öskin ne 28,003,316 markkaa 83 .penniä,
25353: jotka: ovat kertyneet valtiorahastoon sota-aikana sekä mat-
25354: kust.ajain että tavarain ja pakaasin kuljetukselle määrä-
25355: tyistä veroista. Tämän johdosta on laskelmaan merkitty ei
25356: 78 N:o 24
25357:
25358: ainoastaan edellämainittu siirto 3,400,000 markkaa, vaan
25359: myöskin kaksi viimeksi nimitettyä yhteens.ä 36,359,316
25360: markkaa 83 penniä.
25361:
25362:
25363:
25364:
25365: Ylimääräiset .valtiomenot.
25366: Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
25367:
25368: Yl-iopiston uusien klinikka~n rakennukset. Rakennus-
25369: töiden jatkamiseksi yliopiston uusilla klinikkarakennuksilla
25370: Meilahdessa oli 19'16 vuoden ylimääräiseen menosääntöön
25371: otettu 500,000 markan määräraha (Helsingin yleisen sairaa-
25372: lan uudisra'kennuksia varten). Töiden jatkamiseksi sekä ti-
25373: lattujen tiilien maksamiseksi on kuluvaksi vuodeksi merkitty
25374: 500,000 markkaa.
25375: Tilkka-nimisen sairaalan ostoMnnan maksam~nen. Huh-
25376: tikuun 4 päivänä 1913 alisti Senaatti ·hallitsija:lle, että ,,Le-
25377: pokoti Tilkka"-niminen sairaala siihen kuuluvine rakennuk-
25378: sineen ja kalustoineen ynnä vuokra-oikeus maahan lunastet-
25379: taisiin valtiolle, käytettäväksi tarkoitukseen, josta Senaatti
25380: vastedes tekisi esityksen, ja että ostohinnan suorittamiseen
25381: saataisiin ennakkomaksuna käyttää 400,000 markkaa. Tähän
25382: alistukseen suostui hallitsija 16 päivänä toukokuuta 1913.
25383: Mainitun ennakkomaksun poistamista varten tileistä merki-
25384: tään tähän 400,000 markkaa.
25385: Muutos- ja lisarakennustöihin valtion omz'stmnlM'sa tar-
25386: l.ossa N :o 10 Aleksanterin kadun varrelZa Helsingin kaupun~
25387: gissa. Tähän tarkoitukseen on merkitty laskelmaan 175,000
25388: markkaa.
25389: N:o 24 79
25390:
25391: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
25392:
25393: Karnaritoimituskulflnan Elintarveosaston, Elintarvekes-
25394: kuskomitean ja sen alaisten virkailijain palkkauksiin, lei}Jä-
25395: korttien painatus.- y. m. kustannuksiin sekä lä:äninkomiteain
25396: jäs~mten palkkauksiin ja tarverahoiksi on vuod-en kuluessa
25397: lokakuun 15 päivään asti käytetty läh-es 800,000 markkaa.
25398: Kun mainitusta päivästä vuod~n loppuun on samaa tarkoi"
25399: tusta vart€n laskettu tarvittavan 300,000 markkaa, on meno-
25400: sääntöön koko vuodeksi merkitty 1,100,000 markkaa,. Paitsi
25401: tätä määrää on m-enosääntöön otettu 100,000 markkaa avus-
25402: tukseksi vähävaraisille kuluttajaperheille maidon, voin ja
25403: juuston hankkimista. vart-en, 400,000 markkaa niiden kustan-
25404: nusten korvaamis-eksi, mitkä maalaiskunnilla, on ollut vuonna
25405: 1917 S'adon takavarikoimises·ta s-eurann€€n viljan kulutuksen
25406: järjestelystä, 500,000 markkaa sen tappion p-eittämiseksi,
25407: mikä vaitiolle on koitunut s€n johdosta, että valtion varas-
25408: toon kootuista voimääristä osa myytiin all-e ostohinnan sekä
25409: 460,000 markkaa sen ta,ppion korvaamiseksi, jonka elintarv-e:
25410: lautakunnat ovat joutuneet kärsirl'l:ään siitä, että niid-en tuli
25411: määrätystä luovutushinna.sta myydä kalliimmasta hinnasta
25412: ostamansa viljat. Edellämainitut menot t•ekevät yhteensä
25413: 2,560,000 markkaa.
25414:
25415: Sotilasmenoja.
25416:
25417: Väliaikaisten sairaalain perustamiseen ja ylläpitämiseen
25418: haavoitettuja ja sairaita sotilaita varten. Mainittua tarkoi-
25419: tusta varten perustettuja sairaaloita on ollut toimessa syk·
25420: systä 1914 alkaen. Vaikka kuluvan vuoden alkupuolella sai-
25421: raiden luku on ollut vli:häinen, niin että valtiovaroja niiden
25422: ylläpitoon .on vuoden -ensimäisellä puoliskolla käytetty
25423: ainoa,staan noin 385,000 markkaa, on kumminkin katsottu
25424: 80 N:o 24
25425:
25426: tarp-eelliseksi vara1ta laskelmassa puheenaolevia sairaaloita
25427: varten 500,000 markkaa.
25428:
25429:
25430: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
25431: haarat.
25432: Uuden museorakennuksen sisustamista varten. Puheen-
25433: alaisiin töihin on 2'2 päivänä huhtikuuta 1910 periaatteessa
25434: hyväksytty enintään 373,84 7 markkaa. Sen jälkeen on tästä
25435: määrärahasta otettu rahasääntöihin vuosina 1911-1916 yh-
25436: teensä 2'23,000. markkaa. Töiden jatkamista varten merki-
25437: tään vuodeksi 1917 40,000 markkaa.
25438: Kahden kirkon rakentamista varten Lappiin. Tähän tar-
25439: koitukseen on vuonna 19 14 myönnetty 100,000 markkaa,
25440: 1
25441:
25442:
25443:
25444: josta määrästä on rahasäännöissä tähän asti !huomattu kaik-
25445: kiaan 75,000 markkaa. Lo}lut 2'5,000 mark:kaa merkitään
25446: ~entäihden kuluvaksi vuodeksi.
25447:
25448:
25449: Kulkulaitostoimituskuntaan · kohdistuvat hallinnonhaarat.
25450:
25451: Maantien tekemistä varten Kyrön kylästä Inarin pitäjän
25452: kirkonkylään. Tähän tarkoitukseen on myönnetty Armolli-
25453: sella määräyksellä 17 JJäivältä toukokuuta 1914 310,000
25454: markkaa ja Armollisella määräyksellä 18 JJäivältä elokuuta
25455: 1916 90,000 markkaa, joista rahamääristä oli otettu raha-
25456: sääntöön vuodeksi 19<14 160,000 markkaa, vuodeksi 1915
25457: 75,000 markkaa ja vuodeksi 1916 140,000 markkaa. Lo}lpu-
25458: I;Uäärä 25,000 markkaa merkitään kuluvaksi vuodeksi.
25459: Rovaniemen---Kemijärven välisen maantien kuntoonpane-
25460: mista varten. Puheenaolevaan tarkoitukseen on Senaatti 8
25461: päivänä helmikuuta 1916 myöntänyt 35,000 markkaa 11
25462: P. L. IV luvnn 2 mom. kohdalla ol·evasta määrärahasta. Työn
25463: jatkamiseen ja loppuunsaattamiseen on Senaatti 28 päivänä
25464: N:o 24 81
25465:
25466: maaliskuuta ja 1<3 päivänä kesäkuuta 1916 myöntänyt
25467: 220,000 markan ennakikomaksun, jonka korvaamiseksi on
25468: merkitty laskelmaan vastaava määrä 2'20,000 markkaa.
25469: Erinäislen Oulun joen varrella olevien koskitillojen astoon.
25470: Koska Armollisen käskyn nocjalla 1 'Päi'vältä maaliskuuta
25471: 1917 on valtiolle ostettu Oulun joella oleva Unkarin koski-
25472: tila sirhen rajoittuvine maa-alueineen 1, 700,000 markan hin-
25473: nasta ja muihin kaup:poihin on käytetty 50,000 markkaa, ote-
25474: taan laskelmaan 1,750,000 markan määräraha.
25475: Hätäaputöitä varten. Tähän tarkoitukseen "on Senaatti
25476: erityisiä tierakennuksia vart-en myöntänyt 1,300,000 mark-
25477: kaa.
25478:
25479:
25480: Kauppa- ja Teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
25481: nonhaamt.
25482:
25483: Opetusvälineiden ja koneiden hankkimiseksi Tamperee'lt
25484: Teknilliselle opistolle. Vuonna 1914 myönnettiin tähän tar-
25485: koitukseen 78,184 markkaa, josta sanottuna vuonna käytet-
25486: tiin 31,600 markkaa, ja 1916 vuoden raihasääntöön merkittiin
25487: 30,000 markkaa. Loppuerä 16,588 markkaa merkitään kulu-
25488: vaksi vuodeksi.
25489: J atkettaviin malminetsintöihin K uusjärven pitäjässä. Tä-
25490: hän tarkoitukseen on Senaatti myöntänyt 106,000 markkaa.
25491:
25492:
25493: 'l'alousosaston Kansllaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
25494:
25495: Senaatin talon itäisen siipirakennuksen uudestaan raken-
25496: tamiseksi. Tätä tarkoitusta varten on Senaatti 23 päivänä
25497: lokakuuta 1915 myöntänyt 50,000 markkaa 14 P. L. ITI luv.
25498: 2 mom. kohdalle merkitystä määrärahasta, jota paitsi Armol-
25499: 6
25500: 82 N:o 24
25501:
25502: lisella määräyksellä 5 päivältä elokuuta 1916 on siihen oso-
25503: tettu 450,000 markkaa, josta 1916 vuoden ylimääräiseen ra-
25504: hasääntöön on merkitty 250,000 markkaa. Jotta rake.nnus-
25505: työt saataisiin kuluvana vuonna loppuunsuoritetuiksi, tarvi-
25506: taan paitsi ennen myönnettyjä 200,000 markkaa, lisäksi
25507: 300,000 markan määräraha. Tämän johdosta on laskelmaan
25508: otettu 500,000 markkaa.
25509: N:o 24 83
25510:
25511: Suostuntarahaston tila vuoden 1916 päättyessä.
25512:
25513:
25514: -~-i-+lp&l_~_. IM
25515: Varat:
25516: i ll 1
25517: i V~tltioval'tasion pano- ja ottotili ! 1' :
25518: Suomen Pankissa ............ ! 1,603,689 80,1
25519: 1 Kll!ssa ........................ : 4.,625/16! 1,608,314 96
25520: j TulorästeJ'ä .................... 1·-~-:------~-~ 1,049,473 55
25521: : 1 '
25522:
25523: Summa·.
25524: i
25525: 1-1
25526: 1 1
25527: 2,65:.~88)51 i
25528: 1 1
25529: : 1 1 1
25530: Velat:
25531: Rahaston .pääoma .............. , 2,055,8i4ja2j
25532: Menorä.stejä ................... ; 482,767J931
25533: i ;
25534: 1
25535:
25536: Varattuja määrärahoja ......... 70,913j08I
25537: K.ansakoulunopettaj.ain leski- ja; • ) 1 ·
25538: orpokassa . . ................. \ 48,233 81
25539: 1
25540: --------~------~~~~--------+1-1
25541: Summa :-1 2,657,788 51,
25542: Helsingissä, 1:3 päivänä joulukuuta 1917.
25543:
25544:
25545: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
25546:
25547: V altiavarai7ttoimitttaku'YI1Yblm Päällikkö
25548:
25549: Juhani Arajärvi.
25550:
25551:
25552:
25553: A.xel Rikberg.
25554: ,
25555: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
25556:
25557:
25558:
25559:
25560: Valtiovarainvaliokunnan mie-
25561: t i n t ö N :o 10 esityksen johdosta, joka koslree
25562: varojen hankkimista vuodeksi 1917 niihin tar-
25563: peisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät
25564: riitä.
25565:
25566: Eduskunta on kuluvan joulukuun 18 päivänä lahettänyt'
25567: keskustelupöytäkirjan seuraamana Valtiovarainvaliokuntaan
25568: valmistelev.aa käsittelyä varten hallituksen esityksen N :o 24
25569: varojen hankkimisesta vuodeksi 1917 niihin tarpeisiin, jo~hin
25570: vakinai:o·et valtion tulot eivät riitä, ja samalla päättänyt, että
25571: mainittua ehdotusta on käsiteltävä samalla tavoin kuin Val-
25572: tiopäiväjärjestyksessä on sä.ädetty keisarin ja suuriruMinaan
25573: esityksistä. Valiokuuta on käytettäväkseen saanut S.cn'la-
25574: tissa esitysehdotusta käsiteltäessä syntyneet asiakirjat ja. on
25575: Valiokunta myös hankkinut täydentäviä tietoja erinäisistä
25576: virastoista.
25577:
25578:
25579: Valiokunta tahtoo huomauttaa, että ne poikkeukselliset
25580: olot, joiden vallitessa Valiokunnan mietintö on syntynyt,
25581: ovat kovin haitallisesti vaikuttaneet Valiokunnan työhön.
25582: Sitä paitsi on vuosi jo aivan loppuun kulumassa ja määrära-
25583: hoja vastaavassa määrässä käytetty V aliakunnan tehdessä'
25584: tälle vuodelle ehdotusta tulo- ja menoarvioksi. Näin ollen V a-
25585: liokunnalla. ei ole ollut tilaisuutta riittävän yksityiskohtai-
25586: sesti tarkastaa laskelmaan otettuja menoeriä. Sellainen perin-
25587: pohjainen tarkastaminen, joka asian laatuun nähden olisi tar-
25588: peellinen ja johon olisi sitäkin enemmän aihetta, kun valtio- ~
25589: päiviä ei sodan aikana o'le kutsuttu koolle eikä Eduskunta
25590: 2 1917 II Vp.- V. Jt- Esitys N:o 24.
25591:
25592: nä~n ollen ole voinut käsitflllä ja. tarkastaa valtion taloutta,
25593: ei nykyisessä tilanteessa ole ollut mahdollinen, semminkin
25594: kuin useita menojen lisäyksiä esityksessä ei ole lahem-
25595: min perusteltu. Valiokunta on sen vuoksi yleensä otta-
25596: nut menot tällä kertaa laskelmaansa esityksessä arvioitui-
25597: hin määriin. Ainoastaan mi.Jkäli erikoiset asianhaarat
25598: tai Validkunnan käytettävissä olleet uudemmat tiedot ovat
25599: antaneet siihen aihetta, on tehty ehdotuksia uusien määrä-
25600: rahojen myöntämisestä sekä menoerien arviosummia muu-
25601: tettu. Tämän ohessa ovat Eduskunnan määräraha-asioista
25602: tekemät päätökset kuin myöskin asianomaisista vira.stoi'Sta
25603: sa,adut lisätiedot huomioon otetut.
25604: >Se seikka, ·että määrärahat kuluvalle vuodelle on jo
25605: miltei kokonaan käytetty :ja tämäkin vuosi siis oltu ilman
25606: Eduskunnan hyväksymää budjettia; on suorastaan pakotta-
25607: nut Valiokunnan menettelemään yllämainitulla tavalla. K u-
25608: luvan vuoden budjetti tulee yksityiskohtien vastaiseen käsit-
25609: telyyn I'l'åhden tämän vuoksi olemaan toisenlaioossa asemassa
25610: kuin muut Eduskunnan hyväksymät budjetit.
25611: Valiokunta ei ole ryhtynyt budjettioikeuden järjestämistä
25612: koskeviin kysymyksiin, koska budjettisäännökset läheisessä
25613: tulevaisuudessa kokonaisuudessaan tulevat Eduskunnan kä-
25614: siteltäviksi. Se budjettiasiain laiton järjestely, jota Venä-
25615: jän entinen hallitus on yksipuolisesti koettanut Suomessa
25616: voimaan saattaa, on joutuva arvostelun alaiseksi mietinnössä,
25617: jossa käsitellään valtiovarain tilaa.
25618:
25619:
25620:
25621: Tarkrustaessaa.n esillä olevaa esitystä, on Valiokunta
25622: ennen muuta havainnut, että siihen liitetty rahasääntö-
25623: ehdotus vuodelle 1917 on, niirrkuin perustuslaissa edelly-
25624: tetään, laadittu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, joka kai-
25625: kilta osiltaan on Eduskunnan harkinnan ja päätöksen va-
25626: rassa. Esityksessä on kuitenkin säilytetty se vanha menet-
25627: tely 1 e~tä toiselta puolen valtioralb.asto ja toiselta puolen
25628: suostuntarahasto ovat kaksi toisistansa erotettua valtiovaro-
25629: Budjetin järjestely. 3
25630:
25631: jen. alaa. Tämän mukaisesti on esityksessä merkitty suos-
25632: iuntarahastosta suoritettaYik;;i menot valtiopäiväkustannuk-
25633: sia varten, leima- ja maUasjuomaverosta. aiheutuvat kannanta-
25634: ja tarkastuskustannukset, määrärahat lmnsanopetusta. ja
25635: H. F. Antellin kokoelmain hoitoa varten, raittiustyön kau-
25636: nattami's,eksi otettu määräraha, edelleen paloviinanvalmistuk-
25637: sen ja kaupan silmälläpitoon sekä pa.loviina-as.etnksia vastaan
25638: tehtyjen rikkomusten syytteeseenpanokustannusten korvaa-
25639: miseen tarvittava määräraha kuin myöskin denaturoidusta
25640: paloviinasta takaisin suoritettu valmistusvero ja eräs pie-
25641: nempi määrä .oikaisuprosenttia.
25642: Aikaisempina vuosina on erilaisia menoja tilitetty eri ra-
25643: hastoissa, niinpä suostuntarahaston maksettavaksi on pantu
25644: senluontoisia menoja kuin nyt esityksessä on suostunta-
25645: rahastoon kohdistettu. Ei kuitenkaan ole olemaiSSa mi-
25646: tään· S·enlaatuisia va.lt>iotarpeita, joiden tyydyttämiseen
25647: olisi käytettävä ainoastaan suostuntavaroja, eikä myös mi-
25648: t&än oikensperiaatetta, joka vaatisi, että suostuntarahaston
25649: tulo-jen ja. menojen tulee vastata toisiaan. Suostunt.arahasto
25650: ei edusta mitään määrättyä valtiotarvetta varten muodostet-
25651: tua erityistä valtiotalouden alaa, vaan on ainoastaan kirjan-
25652: pito-osasto suostuntavaroja ja niiden käyttöä varten.
25653: Esityhen rahasääntöehdotuksesta on tällä kertaa jätetty
25654: pois sellaisia määrärahoja, mitkä ,io useampana vuonna
25655: vastoin Eduskunnan suostumusta on otettu rahasääntöön.
25656: Tällaisista määrärahoista mainittakoon ,korvaus V alta-
25657: kunnanrahastoon Suomen Suuriruhtinaanmaan väestöstä
25658: Valtakunnanneuvostoon ja V al takunnand u umaan valittujen
25659: jäsenten säädettyjen päivärahojen ja matkakustannusten
25660: menoista" sekä ,ra,bamakisu mieskohtaiS>en asevelvollisuuden
25661: suorittamisen sijasta". Mutta muitakin riidanalaisia määrä-
25662: rahoja on joko kokonaan poistettu tai melkoisesti vähen-
25663: netty, jota vastoin useita, etenkin sivistyspyrintöjä tarkoit-
25664: tavia mää•rärahoja, joita viime vuosina on supistettu, nyt ou
25665: esityksessä otettu t>nt.iseen määräänsä.
25666: Esityksessä olevan laskelman mukaan nousevat valtio-
25667: rahaston vakinaiset menot, smrtoja liukuun ottamatta,
25668: 4 1917 II Vp.- V. M:- Esitys N:o 24.
25669:
25670: 149,125,744 markkaan 24 penniin, joka määrä, yllämainit-
25671: tua kahta. poistoa lukuun ottamatta, on 58,147,923 markkaa
25672: 1916 vuoden menosääntöön merkittyjä menoja suurempi.
25673: Tämä menojen tavaton lisäys mainitaan esityksessä johtu-
25674: neen poikkeuksellisten olojen aiheuttamista, alituisesti li-
25675: sääntyneistä tarpeista, jotka ovat vaatineet pikaista tyydyt-
25676: tämistä ja joihin Senaatti varainhoitokauden kuluessa on
25677: ollut pakotettu myöntämään useita suuria menoeriä.
25678: Kun koko sodan ajan vallinnut kallis ai'ka tänä. vuonna on
25679: käynyt yhä rasittavammaksi, on ollut välttämätöntä entistä
25680: -suuremmassa määrin myöntää valtion •palveluksessa oleville
25681: henkilöille kalliinajanlisäyksiä, joita lisäyksiä on ensin an-
25682: nettu viime huhtikuun !päivästä lukien toistaiseksj_ ja kun-
25683: nes Ed11skunta asiasta päättää, niin hyvin vakinaisilla kuin
25684: ylimääräisiHekin virkailijoille esityksessä mainitun yleis-
25685: a.steikon mukaan, riippuen palkkojen suuruudesta ja perhe-
25686: oloista.
25687: Tästä asteikosta poikkeavien määräysten alaisiksi ovat
25688: asetetut ne henkilöt, jotka ovat Suomen valtion virassa Venä-
25689: jällä. Heille myönnetty kalliinajanlisäys on 25 prosenttia
25690: suurempi, koska elantokustannukset Venäjän puolella ovat
25691: suuremmat kuin Suomessa. Samoin on puhtaaksikirjoitta-
25692: jattarien ja muiden niihin verrattava.in virkailijain, vahti-
25693: mestarien sekä muutamien muiden ryhmien palkkausten pa-
25694: rantaminen tapahtunut jonkun verran toisten perusteiden mu-
25695: kaan syystä, että puheena olevien virkailijain palkkaukset
25696: ovat äskettäin uudestijärjestetyt.
25697: Kun ·elantokustannukset kuitenkin tämän dälkeen vielä
25698: nousivat ja edellämainitut lisätytkin palkkaedut tämän kaut-
25699: ta kävivät liian alhaisiksi, oli ·esityksen mukaan pakko vielä
25700: korottaa mainittuja kalliinaja.nlisäyksiä, luettuna osittain
25701: syyskuun, osittain lokakuun 1 päivästä alkaen.
25702: Eduskunta on jo useilla va1tiopäivillä lausunut toivo-
25703: muksen, että, milloin tuntuvampi palkkausmenojen lisäys
25704: Oli kysymyksessä, Eduskunnalle annettaisiin tilaisuus lausua
25705: asiasta mielipiteensä, ja ettei kokonaisten virka- ja palvelus-
25706: miesryhmien palkkauksia ainakaan vakinaisesti korotettaisi,
25707: Budjetin järjestely. 5
25708:
25709: ennenkuin virkamiesolojen yleisen järjestelyn perusteet ovat
25710: määrätyt. Näin ·ei ole nyt tapahtunut. Mutta Valio-
25711: kunnan mielestä nyt myönnetyt kalliinajanlisäykset ovat
25712: poikkeuksellisiin oloihin rrähden olleet välttämättömiä sitä
25713: suuremmalla syyllä kun Eduskunnalle kahtena viimekulu-
25714: neena vuonna ei ole annettu, vastoin Valtiopäiväjärjestyksen
25715: määräyksiä, tilaisuutta kokoontua eikä siis mahdollisuutta
25716: harkitsemaan mitä tässä suhteessa olisi tarpeen vaatimaa.
25717: Verratessa~n näitä kalliinajanlisäyksiä niihin, joita yksityi-
25718: sen palveluksessa ·oleville henkilöille on suorit,ettu, on Valio-
25719: kunta havainnut, että hallituksen myöntämä:t lisäykset ovat
25720: pikemmin alhaiset kuin korkeat, joten/ niitä ei voida pitää
25721: kohtuuttomina.
25722: Esityksessä ilmoitetaan, että jo myönnettyjen kalliinajan-
25723: lisäysten yhteinen mää:rä kuluvaa vuotta varten nousee val-
25724: tiorahaston osalle yhteensä lähes 17,000,000 markkaan,
25725: josta määrästä noin 9,,000,000 markkaa tulee huhtikuun 1
25726: päivästä myönn•ettyjen lisäysten osall-e. Sen lisäillsi on
25727: kulkulaitosrahastosta myönnetty samallaisia lisäyksiä, jotka
25728: Senaatin laskelmien mukaan nousevat 25,500,000 markkaan,
25729: ja jotka Valiokunta on laskelmissaan ottanut huomioon sa-
25730: mansuuruisina. Tämä:n oheo;sa ovat suostuntarahaston osalle
25731: luetut lisäykset laskettavat noin 4,500,000 markaksi. Yh-
25732: teensä tekevät nämä ka.Iliinajanlisäy kset noin 4 7,000,000
25733: markkaa.
25734: Huomattavan nousun menoissa on aiheuttanut myöskin
25735: polttopuiden kallistuminen, minkä tähden on ollut pakko tun-
25736: tuvasti korottaa määrärahoja poHtopuiden hankkimista var-
25737: ten. Samoin on täytynyt lisätä runsaasti määrärahoja
25738: ruuanpitoa varten sairaaloissa, vankiloissa y. m. ja yleemä
25739: kaikkia niitä määrärahoja, joista suoritetaan virastoille ja
25740: laitoksille hankiitavien tarveaineiden hinnat.
25741: Moniin vuosiin ei ole valtion toimesta suoritettu muita
25742: kuin aivan välttämättömiä yleisiä töitä, koska entisen halli-
25743: tuksen maan hyödystä ja parhaasta välittämätön raha-asiain
25744: hoitotapa on syrjäyttänyt sellaisetkin työt, joihin maan
25745: edun kannalta olisi jo aikoja sitten pitänyt ryhtyä. Useat
25746: 6 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
25747:
25748: tällaisista töist.ä, kuten viljelyskuntoisen maan lisääminen,
25749: metsänkasvun ·edistäminen kruununmetsissä, ku1kuneuvojen
25750: tehokas edistäminen ja erinäisten sairaalain rakentaminen
25751: sekä laajentamin·en ovat kuitenkin sellaisia, että ilman suurta
25752: haittaa ei voida niitä enään siirtää. Samalla on Valiokunnan
25753: mielestä myös nykyinen ajankohta sopiva yleisten töitten
25754: toimeen panemiselle, sillä jo nyt suureksi naisunut työttö-
25755: myys ja sen yhteydessä yhä kärjistyvä elintarvepula pakot-
25756: tavat valtiota yleisiä töitä järjestämällä huolehtimaan kan-
25757: salaisten toimeentulosta. Valiokunta onkin näidm seik-
25758: kojen vuoksi käänt;ynyt Senaatin sekä erinäisten keskus-
25759: virastojen ja työttömyyskeskuskomitean puoleen tieduste-
25760: lnlla minkälaisia yleishyödyllisiä, tarpeellisia .töitä voitai-
25761: siin tätä nykyä toimeenpa.nna ja miten paljon määrärahoja
25762: siinä tarkoituksessa pikaisesti olisi myönnettä;vä. Saatujen
25763: vastausten jo'hdosta ehdottaa Valiokunta hyväksyttäväksi
25764: seuraavia määrärahoja, joista lähemmin tehdään selkoa
25765: asianomaisten määrärahael1dotusten kohdalla: Siviilitoimi-
25766: tuskunnan käytettäväksi 600,000 markkaa, Kamaritoimi-
25767: tuskunnan käytettäväksi 2,950,000 markkaa, Maanviljelys-
25768: toimituskunnan käytettäväksi 3,500,000 markkaa ja Kulku-
25769: laitostoimituskunna.n käyt·ettäväksi 24,161,000 markkaa,
25770: josta valtiorahaston osalle tulee 10,860,000 markkaa. Se-
25771: naatin käytettäväksi työttömille järjestettäviä töitä varten
25772: on Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2 päiväiltä elokuuta
25773: 1917 otettu huomioon 10,500,000 markan määräraha. Yh-
25774: teensä nousevat nämä määrärahat 41,711,000 markkaan.
25775: Elintarvekysymyksen kärjistyminen on niinikään aiheut-
25776: tanut suuren määrän ylimääräistä menoa vaitiolle sekä toi-
25777: mihenkilöiden palkkauksiin ja painatusmenoihin että erilai-
25778: siin avustuksiin. Kamaritoimituskunnan kohdalle on tästä ai-
25779: heutuvia ylimääräisiä menoja otettu 5,07 4,200 markkaa ja
25780: maanviljelystoimituskunnan kohdalle 2,950,000 markkaa eli
25781: ;yhteensä 8,024,200 markkaa.
25782:
25783:
25784: Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n mukaan on ValiokJunnan
25785: ensiksi arvioitava menot vuonna 1917 ja sitten otettava tut-
25786: Bl:l4ietin järJestely. 7
25787:
25788: kitta.vakseen, missä määrin vakinaisia v~tltiova:roja on nlJ,I-
25789: den menojen suorittamiseen käytettävissä, sekä täm~n tar-
25790: kastuksen perusteella harkittava, ouko tarvetta lisävarojen
25791: hankkimiseen, ja, jos sellainen tarve on olemassa, tehtävä
25792: asianmukaiset ehdotukset lisävarojen tarpeen tyy:dyttämi-
25793: seksi.
25794: Koska kulkulaitosrahaston tulot ja menot m.uodostav~t.t
25795: erityisen kokol}aisuuden, on Valiokunta tämän mukaises.ti
25796: erikseen käsitellyt kulkulaitosrahaston budjetin. 'rällainen
25797: menettely ei kuitenkaan ole esteenä mainitun tulo- ja menoar-
25798: vion liittämiselle yleiseen rahasääntöehdotukseen, niinkuin
25799: esityksessä onkin tapahtunut; päin vastoin muodostuu raha-
25800: sääntö tämän kautta sellaiseksi ehy·eksi kokonaisuudeksi
25801: kuin Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :ssä edellytetään.
25802:
25803:
25804: Vakinaiset men:Ot.
25805: 1 .vääluokka: Entisen b,allitsijan käytettävä.ni,i. .olleet
25806: varat ja hänen välittömästi käytettävä,nään ollu,t valtio""
25807: omaisuus. - Entisen hallit~·rijan käytettävänä olleet volat.
25808: Eduskunta 1914 vuoden valtiopäivillä laski nämä Vil·l'1tt
25809: 475,000 markaksi vuodeksi 1915, mutta 1915 vuoden ,raha-
25810: sää.J;J.töön otettiin tarkoitusta varten 500,000 markkaa. Ku-
25811: ,luvaksi vuodeksi voidaan määräraha .vähentää 3501000 mar-
25812: .kaksi eli siihen määrään, joka' vuode.n .ensi neljänneksellä
25813: jo on nostettu. Tämä määräraha on ollut tavallaan entisen
25814: hallitsijan Suomen valtiovaroista menevänä sivililistanaja on
25815: siitä suoritettu avustuksia suomalaisille koulu- ja hy:vän-
25816: tekeväisyys;laitoksille Pietarissa sekii, eläkkeitä Pietarissa
25817: asuvien suomalaisten virkamiesten lesk~lle ja lapsille, ja
25818: on näitä varoja myös väärinkäytetty muun wua.ssa rp,ak-
25819: i:;amalla niistä apurahoja erinäisille virkamiehille. }jlikäJ,i
25820: vastaisuudessa käy tarpeelliseksi ottaa menosääntöön määrä-
25821: rahoja yllämainittuja hyväntekeväisyystarkoituksia :vart~,
25822: ovat ne rahasäännössä siirrettävät asianmukaisten menomo-
25823: rnenttien kohdalle. Tulevan vuoden menosäännöstä
25824: , tämä .mää-
25825: 8 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
25826:
25827: räraha on poistettava. Tarkempi 6elonteko näistä varoista ja
25828: niiden käytöstä on tuleva Valiokunnan mietintöön, joka kos-
25829: kee valtiovarain tilaa.
25830: Rakennusten ja laitosten ylläpito. Koska niin hyvin ,Kei-
25831: sarillinen linna" kuin myöskin Lappeenrannassa oleva entinen
25832: keisarinasunto on aiottu siirtää Yleisten rakennusten ylihalli'-
25833: tuksen hoidettaviksi, ovat niiden menot tältä kohdalta pois-
25834: tetut ja merkityt viident·een pääluokkaan momentille ,Erinäi-
25835: siä valtion kiinteistöjen menoja". Pääluokan loppusumma
25836: on siis ainoastaan 350,000 markkaa.
25837: 2 pääluokka: Yaltiopäiväkustannukset. Esityksessä las-
25838: ketaan valtiopäiväkustannukset kuluvaa vuotta varten
25839: 2,100,000 markaksi, jakautuen tämä määrä seuraaviin eriin:
25840: 1,170,000 markkaa matkakustannuksia ja edustajain pailk-
25841: "kioita varten; 730,000 markkaa yl·eioiin kustannuksiin;
25842: 50,000 markkaa arkiston ja kirjaston hoitoon; 7·0,000 mark-
25843: kaa säätytaloa varten ja 80,000 markkaa väliaikais~n huo-
25844: neiston vuokraan. Sen jo'hdosta, että Eduskunta on päättä-
25845: nyt vuoden 1917 toisilla valtiopäivillä suoritetta.van edusta-
25846: ja%Jalkkion korotettavaksi 40 markkaan päivältä, on edustaja-
25847: palkkioita varten varattu määräraha korotettava 120,000
25848: markalla eli 1,290,000 markaksi. Pääluokan menot nousevat
25849: siis kaikkiaan 2,220,000 markkaan.
25850: 3 pääluokka: Hallituslaitokset.- KenraaUkuv.ernöörin-
25851: virka. Eduskunta on jo aikaisemmin huomauttanut siitä
25852: Suomen lakien vastaiseota asiain tilasta, että hallitsijan mää-
25853: räyksen mukaan 17 päivältä joulukuuta 1908 Suomen val-
25854: tiovaroista on suoritettu. Venäjän valtakunnanrahast·oon kor-
25855: vaukSc'\ll·a kenraalikuv·ernöörin ja hänen apulaisensa palkkaus-
25856: ten maksamisesta 120,000 markkaa (45,000 ruplaa) vuosit-
25857: tain, luki~n tammikuun 1 päivästä 1909, sekä että ,samasta
25858: lähteestä" oli sitä paitsi valtakunnanrahastoon siirrettävä
25859: niin suuri määrä kuin sanottuun ajankohtaan saakka oli val-
25860: takunnanrahastosta suoritettu kenraalikuvernööriJn ja hänen
25861: a.pulaisensa palkkaamise-en. Valiokunta on esityksen mu-
25862: kaan tämän ryhmän menot laskelmissaan ottanut 338,400
25863: markan mäii.ränä huomioon. Kun K-enraalikuvernöörinvirka
25864: Budjetin järjestely. 9
25865:
25866: nyttemmin oo kats·ottava •lakanneeksi, ei menoeraa Valio-
25867: kunnan mielestä enää ole otettava tulevan vuoden budjettiin.
25868: - Senaatti. Ryhmän menot otetaan esityksen mukaisesti
25869: 2,636,900 markaksi. - V a.ltiosihteerinvirasto. Sen johdosta
25870: että Eduskunta on päättänyt, että Suomi on itseDJäinen tas·a-
25871: valta, seuraa siitä, että Valtiosihteerinvira::.to nykyisessä muo-
25872: dossaan on lakkautettava ja jos katsotaan tarpeelliseksi jon-
25873: kun Suomea edustavan viraston asettaminen Ven1äjäl.le, on sen
25874: järje.stely saatettava perinpohjaisen harkinnan a-laiseksi.
25875: Kuluvan vuoden budjettiin on V aliakunta menoerän kuiten-
25876: kin ottanut esityksen mukaisesti 581,100 markan suuruisena,
25877: vaikkakaan1 Va.liokunta ei ole voinut (olla kiinnittämättä
25878: huomiota tämän menoerän suurtJen kasvamiseen. V alioknnta
25879: on laskelmaansa merkinnyt esityksessä olevan määl'\än
25880: 581,100 markk.aa. - Kenraalikuvernöörinkanslia. Mitä
25881: edellä on sanottu kenraalikuvernöörinviran iakkauttami-
25882: sesta, ko::.kee myös kenraalikuvernöörinkansliaa. Samalla
25883: tahtoo Valiokunta myös lausua, ·että tämän kanslian virka-
25884: miehille myönnettyihin kalliinajan palkanlisäyksiin ei olisi
25885: ollut aihetta. Kuluvaksi vuodeksi Valiokunta vielä on otta-
25886: " nut laskelmaansa ehdotetun määrän, 455,800 markkaa. Pää-
25887: luokan menojen kokonaissumma on 4,012,200 markkaa.
25888: 4 pääluokka: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskun-
25889: taan kohdistuvat hallinonhaarat. - :Maanjako-oikeudet.
25890: Asetuksella loka·kuun 26 päivältä 1916 on Viipurin läänin
25891: maanjako-oikeus lakkautettu ja samalla ]J·erustettu kolme
25892: uutta vakinaista maan.jako-oikeutta, nimittäin Turun, Vaasan
25893: ja Viipurin maanjako-oikeudet. Nä-id·en puheenjohtajat saavat
25894: kukin palkkaa. 6,000 markkaa ja. palkkiota. 3,000 markkaa eli
25895: yhteensä 27,000 markkaa. Kun tähän vielä on lisättäNä mat-
25896: karahoja puheenjohtajille sekä lääninmaamittareiUe, nousevat
25897: tämän ryhmän menot yhteensä 5:-J,300 markkaan. - Eri-
25898: näisiä määrärahoja. Tähän on VaEokunta merkinnyt 15,000
25899: markkaa Suomen MaanvuokraajainLiitolle oikeusavun myön-
25900: tämisehi, josta Eduskunta jo 1914 vuoden valtiojläivillä
25901: on tehnyt anomuksen. Ryhmän n~enot ovat siis 266,413
25902: markkaa 20 penniä. Muut pääluokan menot otetaan esi-
25903: 10 1917 II V,p, - V ..M. -:- Esitys N :o 24.
25904:
25905: cyksen arvion mukaan, joten :Pä4i:ludkan lo,pJ)usumma on
25906: 9,601.013 mariilma 20 penniä.
25907: 5 päälu.okka: Si:vilitoimituskuntaan kohdistuvat hal-
25908: Jhwonhaarat. - Lääninhallitukset. Tarkastettaessa lää-
25909: ninhallitusten menoja on Valiokunnassa kiinnitetty ilmo-
25910: miota niihin väärinkäytöksiin, joita eri lääninhallituk-
25911: sissa on ilmaantunut ennen vaUankumousta. Tämä e1
25912: ole kuitenkaan antanut Valiokunnalle aihetta muut-
25913: taa •esityksen laskelmaa 1,938,240 markkaa, sillä Valiokunta
25914: on tahtonut odottaa tietoja niiden tutkimusten tuloksista,
25915: joita eri viranomaisten toiminnan suhteen on alotettu. Va-
25916: lioktlill;na•n tietoon on saatettu, että nämä tutkimukset ·eräissä
25917: Jääneissä ovat toimitetut liian rajotetussa mä:ärin, mutta että
25918: näiden tutkimusten yht•eydessä jo nyt on paljastunut erit-
25919: täin ra·skaita ja. laajal:le levinneitä väärinkäytöksiä vir-
25920: kava1lan :Puolelta. Sa,malla kun Valiokunta katsoo täyty-
25921: vänsä lausua, että väärin<käytöksiin syyllisiksi havaitut vir-
25922: ka;miehet sekä laittomasti toimiinsa asHetut viranhoitajat
25923: ov:at vii:Py~~Mtä viroistaan ·erotettavat, Valiokunta :Pitää vält-
25924: tåimättömänä, että kyseessä olevia tutkimuksia on tarmok-
25925: kaasti jatkettava ja virastoj•en hoito saatettava sellaiselle
25926: kannalle, .että kansa tuntee luottamusta niiden toimintaan. -
25927: .Kaupunkien poliisilaitos. Men.ot tässä ryhmässä ovat vuosi
25928: vuodelta kohonneet. Eduskunta 'laski 1914 vuod:en valtio-
25929: päi;villä :Puheena oleva•t menot 3,840,000 markaksi vuo-
25930: d~i 1915, mutta viimeksi san•otun vuoden mhasäJärutöön otet-
25931: tiin .tarkoitusta varten 3,988,600 markkaa, joka määräraha
25932: seuraav~J,n 1916 vuoden rahasäännössä jon'kun verran aleni,
25933: ollen siinä 3,983,600 markkaa. Todelhsuudessa nousivat nä-
25934: mä menot viimekuluneena vuonna 4,267,384 markkaan 46
25935: ~nniin. Esitykseen kuluvaa vuotta varten tähän. tarkoituk-
25936: seen on, merkitty 8;000,000 markkaa. Korotus aiheutuu ei
25937: ainoastaan siitä, että valtion ja okauJ)unkioen yhteiset menot
25938: puheena oleva.a tarkoitusta varten vuonna 1916 vahvistettu-
25939: jen uusien menosääntöjen mukaan nousevat, lukuun otta.-
25940: matta määrävuosista riippuvia :Palkkionkorotuksia, 5,006,300
25941: markkaan>, vaan myöskin siitä, että .Senaatti on myöntänyt
25942:
25943:
25944:
25945: •
25946: Budjetin järjestely. 11
25947:
25948: kaupun:lcien poliisivirkailijoille kalliinajfulllisäystä, mikä
25949: lisäys vuoden loppuun nousee noin 3,000,000 markkaan,
25950: sekä että määrävuosista riippuviin palkkionkorotuksiin on
25951: laskettu vuonna 1917 tarvittavan arviolta 200,000 markkaa.
25952: Jo useilla valtiopäivillä on Eduskunta huomauttanut
25953: kaupunkien poliisilaitosten menojen yhtämittaisesta lisään-
25954: tymisestä. Sekä 1913 että 1914 vuosien valtiopäivillä mer-
25955: kittriin tämä lisääntyminen huolestuttavaksi ilmiöksi, johon
25956: oli vakavasti käännettävä huomiota. Eduskunnan mielestä
25957: oli täysi syy epäillä, eivätkö ne vaatimukset, joita eri vi-
25958: ranomaiset tekivät milloin minkin kaupungin poliisivoiman
25959: vahvistamiseksi, olleet aiheettomia ja. yleisen järjestyksen
25960: valvonnan vuoksi tarpeettomia. Poliisihoidon kannalta olisi
25961: ensi sijassa huolehdittava .siitä, että poliisikunta sekä pääl-
25962: l;rstöön että miehistöön nähden olisi kunnollinen ja nauttisi
25963: väestön luottamusta, sekä ettei poliisivoimaa käytettäisi jär-
25964: jestyksen ylläpitämiselle vieraisiin tarkoituksiin.
25965: Valiokunnan hankkimien tietoj€Jll mukaan on pääkau-
25966: pungin hallinto havainnut vuonna 1916 poliisilaitokselle v.a:h-
25967: vistetun menosäännön liian korkeaksi ja syytä on olettaa, että
25968: maan muittenkin lmupunkien poliisilaå.toksille samana vuon-
25969: na vahvistetut menosäännöt ovat laaditut samalla runsaalla
25970: mita1la. Vaikkapa myönnettäisiinkin, että esityksessä kysy-
25971: myksessä ol,evaa tarkoitu&ta varten kuluvaksi v.uodeksi
25972: ehdotettu määräraha maassa vallitseviin poikkeuksellisiin
25973: oloihin ja kalliiseen aikaan nähden on tarpeen vaatima var-
25974: sinki.p, jos otetaan huomioon valtion velvollisuus ottaa osaa
25975: niihin suuriin kustannuksiin, joita maan kaupungit tänä
25976: vuonna ovat- saaneet kärsiä järjestyksen ylläpitämisestä,
25977: pitä.ä Va.liokunta kuitenkin välttämättömänä, että nämä
25978: uudet menosäännöt ensi tilaisuud·essa pannaan, uuden tar-
25979: kastuksen alaisiksi ja että menoja supistetaan todellista tar-
25980: vetta vastaavaan mäHrään. 'Iällainen tarkastaminen ja epä-
25981: kohtien poistaminen näyttää tällä hetkellä sitä sopivam-
25982: malta, kun koko maan poliisilaitos tätä nykyä on uudistuk-
25983: sen alais,ena. Tällä kertaa Valiokunta ehdottaa hyväksyttä-
25984: väksi esityksessä olevan määrän siihen -luettuna Eduskun-
25985: 12 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
25986:
25987: nan tämän vuoden ensimäisillä valtiopäivillä Helsin,gin
25988: miliisilakon johdosta hyväksymän 300,000 markan määrä-
25989: rahan Helsingin miliisin palkkauksellJ parantamiseen. Ryh-
25990: män loppusumma olisi niin muodoin 8,000,000 markkaa.
25991: Valiokunta tahtoo kuitenkin huomauttaa, että Valiokunta'
25992: ehdottaa. nämä määrärahat myönnettävrksi smä' edel:lytyk-
25993: sellä, että poliisilaitos tulee järj-estettäväksi mahdollisimman
25994: nopeasti uudelle, kansanvaltaisemmaUe kannalle, pääasiassa
25995: poliisila.itoksen uudistamista sunnittelemaan asetetun komi-
25996: tean mietinnön pohjalle, jonka mietinnön mukainen alatekin
25997: on näillä valtiopäivillä Eduskunnassa tehty. N ykyis'et järjes-
25998: tystoimikunnat ovat luonnollisesti pysytettävät voimassaan
25999: siksi kunnes mainittu poliisilaitoksen järjestely on saatu
26000: aikaan. - Lääkärinhoito maalla. Laskelmaan on tä.llä koh-
26001: dalla esityksen mukaisesti merkittty 117,300 markkaa valtio-
26002: apua varten myöskin s-ellaisille kunnille kunnanlääkärien
26003: palkkaamiseksi, jotka jälkeen vuoden 1913 eivät ole saaneet
26004: valtioapua nauttia. RYhmän menot ovat 565,800 markkaa. --
26005: Mielenvikaisten hoitolaitokset. V aliakunnassa on huomau-
26006: tettu, €ttä-palve1uskunnan palkkaus on ollut näissä laitoksissa
26007: aivan riittämätön nykyi·sissä ka11iissa oloissa. Kiinnittäen
26008: huomiota tähän seikkaan on V aliakunta ryhmän m'llnot mer-
26009: kinnyt esityksessä olevaan määrään 2,250,654 m.arkkaan. -
26010: Painoasiain ylihallitus ja pa:inoasiamiehet. .To· useilla valtio-
26011: päivillä on huomautettu tämän laitoksen tarpeettomuudesta
26012: sen jä}koon, kun painovapaus elokuun 20 päivänä 1906
26013: annetulla lailla on taattu. Esityksestä käy ilmi, .että
26014: painoa.siamiestoimet viime kevää.nä lakkautettiin, lukuun
26015: ottamatta kahta, jotka on toistaiseksi pysytetty ulko-
26016: mailta tulevain painotuotteiden tarkastusta varten. :Samoin
26017: on tarkoituksena. Bsittää Painoylihallituksen jälellejääneet
26018: tehtävät siirrBttäväksi jonkun muun viraston huoJeh-
26019: dittavaksi. Erinäisten korotusten johdosta ei vimston mää-
26020: rärahoissa kuitenkaan saada suurempaa vähennystä kuin
26021: 16,694 markkaa. Jälelle jäisi siis määrärahoja U0,685 mark-
26022: kaa. *) Vaikka V aliakunta on sitä mieltä, että menot tällä
26023:
26024: *) Esityksen laskelmaan on merkitty 141,685 markkaa.
26025: Budjetin järjestely. 13
26026:
26027: kohdalla voitaisiin suorittaa 14 P. L. IV: 1 kohdalla ole-
26028: vasta määrärahasta, jotta koko puheena "()leva ryhmä voi-
26029: taisiin menosäännöstä poistaa, on tänä vuonna .kuitenkin
26030: säilytetty ryhmä paikallaan syystä, että kaikissa lää-
26031: ninhallituksissa vuoden kuluessa maksettuja menoja jo on
26032: tilitetty tällä kohdalla.- Erinäisiä määrärahoja. Muutamina
26033: edellisinä vuosina on rahasäännössä ollut 50,000 markan suu-
26034: ruinen määräraha Senaatin käytettäväksi poliisitarkoituksia
26035: varten. Esityksessä ehdotetaan tämä määräraha korotetta-
26036: vaksi 6510,000 markaHa. Viitaten siihen mitä Valiokunta on
26037: edellä lausunut kaupunhen poliis-ilaitoksien menojen . koh-
26038: daUa, Valiokunta tässäkin on pysyttänyt esityksessä_ehdo-
26039: tetun summan. Ryhmän menot ovat siis 778,695 markkaa
26040: 72 penniä. Pääluokan loppusumma on 29,282,717 mark-
26041: kaa 72 penniä.
26042: 6 pääluokka: V altiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat
26043: hallinnonhaarat. - Muita tullilaitoksen menoja. Val-
26044: tiovarainvaliokunnalle annetussa kirjelmässä kesäkuun 4 päi-
26045: vältä 1917 ovat maan tullivirkamiehet viimekuluneen
26046: toukokuun 27 päivänä pitämässään yleisessä kokouksessa
26047: tehdyn päätöksen mukaisesti anoneet, että tullilaitoksen vir-
26048: ka- ja palvelusmiehille suoritettaisiin korvausta vuosina 1914
26049: --1916 vähentyneistä toimitusmaksuista ja että tullihalli-
26050: tuksen käytettäväksi tarkoitusta varten määrättäisiin, jos
26051: 1913 vuoden toimitusmaksuosuus otetaan perusteeksi,
26052: 1,088,605 markkaa 2 penniä ja, jos osuuden keskimäärä 10
26053: viime säännölliseltä vuodelta otetaan perusteeksi, 807,585
26054: markkaa 97 penniä. Samoin on Suomen tullimiesten lii-
26055: ton toimikunta Va.Itiovarainvaliokunnalle tämän vuoden
26056: ensimäisillä valtiopäivillä antamassaan, toukokuun 15
26057: päivänä 1917 päivätyssä kirjelmässä anonut, että vaki-
26058: naisille tullipalvelijakunnan jäsenille, jotka toimitusmaksu-
26059: o&uuksissa ovat sodan alusta lukien menettäneet noin
26060: 629 markkaa osuutta kohti ;,uodess"a, tämä erä korvat-
26061: taisiin valtion varoista vuosilta 1914-1916 sekä että se
26062: kuukautinen kalliinajanlisäys, minkä .Senaatti on heille
26063: myöntänyt huhtikuun alusta ja joka vaihtelee 50-100
26064: 14 1917 II Vp..- V. M.. - Esitys N:o 24.
26065:
26066: markkaan, ulotettaisiin tämän vuoden alusta voimaan
26067: astuv3!ksi. Näiden anomusten johdosta. katsoo Valio-·
26068: kunta; asiaks-een huomauttaa, ettei V aliakunnalla ole oHut
26069: mahdollisuutta tutkia, olisi:ko pyyclettyä korvausta suori-
26070: tettava ja siinä tapaubessa minkä perusteiden mukaan,
26071: koska tij,llai~ten as·iain valmistelu kuuluu Senaatin telltäviin.
26072: Jos kuitenkin puheena olevat toimitusma;ksut todellisuudessa
26073: ovat sellaisia palkkraetuja, jotka tullilaitoksessa palveleva.n
26074: henkilökunnan kaikissa olosuhteissa on saata:va, ja Sena.atti
26075: sen johdosta katsoo välttämättömäksi myöntää pyydettyä
26076: korvausta, on V aliolnmta, tämän vuoden ensimäisten valtio-
26077: päivi•en Valtiovarainvaliol1:unan ehdotuksen mukaisesti, Ias-
26078: . kelmaa.n tarkoitusta. varten merkinnyt 750,0010 markkaa.
26079: Va;l:iokunta tahtoo korvausperusteista kuitenkin mielipitee-
26080: nään lausua, ·että, jos korvauksia myönnetään, niille,
26081: joid;en pall~ka.edut ovat pienimmät, korvausta on annet-
26082: tava · srihtooHisesti enemmän kuin korkeirnmissä palkka-
26083: luokissa. R;yhmän menot nousevat tämän kautta 4,351,800
26084: markkaan. ~ Leimakonttori. Leimasuostunnan kantamisesta
26085: johtuvat kustannukset, jotka •esityksessä on arvioitu nouse-
26086: van U,700 rnarkkaan, ovat tässä ryhmässä huomioon oteiut..
26087: - Muut menot otetaan esityksen mukaisesti, joten pääluokan
26088: loppusumma on 7,145,300 markkaa.
26089: 7 pääluc,Jrka: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hal·
26090: linnonkaarat. Hoitoalueiden hallinto. Esityksessä ehdote-
26091: taan tähän tarkoitukseen 120,000 markan lisäystä, joka. pää-
26092: asiaillisesti johtuu metsäkasöörien provisionien kohoamisesta.
26093: Krunnunmetsäin hallinnosta 13 p:nä toukokuuta 1859 an-
26094: netun julistuksen 1 luvun 4 § :n mukaan on , itsekunkin hoito- .·
26095: alueid·en metsänhoitohallituksessa tapaht~via ylöskantoja ja.
26096: mruksu:ja toimittamaan otettava erinäiset Metsänhoidon raha-
26097: vartiat". Saman julistuksen 4 luvun 23 §:n mukaan saavat
26098: nämä virkailijat ,pralkkiokseen kaksi prosenttia sekä ulos-
26099: maksetuista. rahoista, että myöskin niistä, joita m•etsäaineiiten
26100: myömisestä lähtee". Mikäli koskee metsäntuotteid·en myyn·
26101: tiä, on sekä estääkseen kovin suurien summien keräytyrnistä
26102: metsäkasseihin että rajoittaakseen metsä.kasöö:rien proviiaioo~-
26103: · Budjetin järjestely. 15
26104:
26105: nit kohtuullisiin määriin jo kauemmin aikaa ollut Metsä-
26106: haUituksen kiertokirjeellä määrättynä, ettei metsäkassaan
26107: saada maksaa suurempiin määriin kuin 2,000 markkaan nou-
26108: sevia metsäntuotteiden hintoja, vaan ovat ne yleisiin kassa-
26109: virastoihin suoritettavat. Sensijaan maksetaan kaikki hoito-
26110: alueen menot metsäkassasta ja saa metsäkasööri niistä pro-
26111: visionia. Kun Metsähallinnon hankintatöihin viime ja tänä
26112: vuonna. on käytetty monta vertaa suurempia rahamääriä kuin
26113: ennen, ovat useat metsäkasöörit tulleet· kantamaan kohtuut-
26114: toman korkeata palkkiota verrattain vähän työtä aiheutta-
26115: vasta toimestaan. Lokakuun 1 päivästä lukien on provisioni
26116: tosin alennettu 1 prosentiksi, mutta tämänkin perusteen mu..-
26117: kaan tulevat useat metsäk,asöörit saamaan liian korkeaa palk-
26118: kaa. Kun metsäkasöörilaitos muutenkin nykyisessä l11UO-
26119: dossaan on antanut aihetta muistutuksiin, onkin herätet(v
26120: kysymys uuden järjestelmän käytäntöön ottamisesta metsä·
26121: hallinnon mhavarain hoidossa. Valiokunta on esity·k&en mu-
26122: kaisesti ottanut kys·ymyksessä olevan määrärahan ehd·otuk-
26123: seensa 1,225,000 markkana. - Muita rnetså"nhoitoVaitoksen
26124: menoja. Tämän ryhmän menot ovat vuosittain melkoisesti
26125: lisääntyneet. Eduskunta vnod·en 1913 valtiopäivillä la,usm-
26126: kin sentähden suotavaksi, että, koska ryhmän loppusumma,
26127: joka 1914 vuoden budj.etissa oli ehdotettu 4,179,000 mar-
26128: kaksi, luonnollisesti ·kasvaa, vastedes hallituksen esityksessl.l
26129: sop·ivalla tavalla tarkemmin eriteltäisiin ja perusteltaisiin
26130: ryhmään sisältyvät erikoiset määrärahat. Vuoden 1914 va•l-
26131: tiopäivillä nämät menot laskettiin 4,413,000 markaksi vuo-
26132: deksi 1915, mutta tästä määrästä otettiin 1915 vuoden raha-
26133: sääntöön ainoastaan 4,144, 700 markkaa. Seuraavana vuonna
26134: 1916 olivat ryhmän menot rahasäännössä sitä vastoin kohon-
26135: neet 9,512,200 markkaan, josta 2,200,000 markkaa oli mer-
26136: kitty erin11isiä metsähallinnon menoja. varten. Saadakseen
26137: tietää, miten tätä määrärahaa, ioka 300,000 markalla. oli
26138: kohonnut edelliseen vuoteen verraten, on käytetty vuosina
26139: 1915 ja 1916 on Valiokunta hankkinut lisätietoja, jotka käy-
26140: . vät ilmi seuraavasta taulukosta:
26141: 16 1917 II. Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
26142:
26143: v. 1915. v. 1916.
26144: Smk. Smk.
26145: Leimaaminen ja puiden mer-
26146: kitseminen . . .......... . 129,215: 83 178,158:37
26147: Rakkausalojen raivaaminen .. 21,574: 07 41,321: 74
26148: Hakkuunvalvonta ......... . . 128,587: ___:_ 133,503: 09
26149: Metsähallinnon puolesta toimi-
26150: tettavat hakkaukset .... . 657,201: 99 318,416:-
26151: MetsännuorBnnos ......... . 72,881:,66 68,096: 16
26152: Metsänarvioiminen .Ja metsän
26153: järjestely ............. . 339,304: 97 386,128: 72
26154: Rajain avaaminen ......... . 6,415: 62 8,008: 92
26155: Teitten, polkujen Ja siltain
26156: ylläpito ja teko ....... . 70,772: 58
26157: Uskotuille miehille maksetta-
26158: vat palkat ......... : . .. . 3,113: 97 2,100: 85
26159: Ylimääräisiä palkkaoksia .. . 46,8H:- 58,770: 08
26160: Uittoväylien perkaukset ... . 61,403: 09 79,169: 50
26161: Ylimääräinen vartioiminen .. 73,886: 46 79,263: 70
26162: Rakennustyöt ............ . 108,009: 79 88,612: 67
26163: Vesiperäisten maiden kuivatta-
26164: ·minen ................ . 123,188: 42 150,926: 59
26165: Erinäiset työt ............ . 73,358: 55 69,022: 75
26166: ----------------------------------
26167: Summa 1,901,920: 91 1,732,271: 72
26168:
26169: Kut-en edellä olevasta ilmenee, on määrära,ha sta viime
26170: vuonna säästynyt lähes 500,000 markkaa. Kuluvaksi
26171: vuodeksi ehdotetaan Bsityksessä tähän tarkoitukseen
26172: 2,.660,000 markkaa. Tästä lisäyk&estä on 460,000 markkaa
26173: kustannuks·ia Metsähallinnon hätäaputöinä toimituttamista
26174: suonkuivatustöi»tä, ioihin .on ryhdytty vuoder> 1917 loppu-
26175: puoliskolla sen johdosta, että viime V altiopäiväin Valtio-
26176: varainvaliokunta valmistamassaan rahasäännön luonnoks•essa
26177: oli ehdottanut sanottuun tarkoitukseen vuonna 1917 käytet-
26178: täväksi 2,500,000 markkaa. Kun kuitenkin vuosi ehti kulua
26179: verrattain pitkälle ennenkuin työt saatiin käyntiin, ei ennen .
26180: talven tuloa, jonka aikana tällaisia töitä ·ei suuremmas»a mää-
26181: :budjetin järjestely. 17
26182:
26183: rässä voida toimittaa, ole vo·itu käyttää suurempa,a työmies-
26184: määrää näissä töissä. Paraana aikana oli töissä 800 miestä,
26185: mutta tätä nykyä niiden luku on vähentynyt noin 200:aan.
26186: Niillä harvaan asutuilla seuduilla, j.oissa puheena olevat työt
26187: ovat suoritettavat, on myöskin Yallinnut sella·inen elintarve-
26188: }mla, että suurempi-en iyöläisjoukkojen olisi ollut melkein
26189: mahdotonta tulla toimeen. Valiokunta on ottanut kysymyk-
26190: sessä olevan määrärahan laskelmiinsa e·sityksen muk,aisesti.
26191: Esillä olevaan ryhmään sisältyy myös määräraha ,Valtio-
26192: laitoksille tarpeellisten puutavarain hankintaa varten" (7 P.
26193: L. II: 14), joka vuosi vuodelta on kohonnut. Vuonna 1915
26194: oli se 2,000,000 markkaa, mutta nousi jo seuraavana vuonna
26195: 7,050,000 markkaan, jota paitsi Senaatti vuoden lopulla
26196: myönsi samaan tarkoitukseen käytettäväks·i 3,500,000 mark-
26197: kaa. Esityksessä ehdotetaan tähän käytettäväksi 30,000,000
26198: markkaa.
26199: Kun näin erittäin suuri lisäys on kysymyksessä, on Valio-
26200: kunta kiinnittänyt huomiota metsähallinnon hankintatöihin ja
26201: iiikeyrityksiin. Paitsi suuresti lisääntyneitä työpalkkakus-
26202: tannuksia hoitoaineissa tehdyistä metsätöistä suoritetaan
26203: tästä määrärahasta kustannukset metsähallinnon perusta-
26204: masta kolmesta sahalaitoksesta, jotka osittain ovat kehitty-
26205: neet exporttis•ahoiksi, sekä kahdesta suuremmasta ja kolmesta
26206: pienemmästä haikosahasta, jotka on katsottu vä.Jttämättö-
26207: mik:oi perustaa halkojen hankinnan jouduttamista ja niistä
26208: johtuvain kustannusten vähentämistä varten. Sahalaitokset
26209: on tosin perustettu ennen sodan alkua, mutta on sen kestäessä-
26210: kin täytynyt toimittaa niillä. rakennustöitä, hankkia uusia
26211: koneita j. n. e., mikä kaikki on käynyt hyvin kalliiksi. Mo-
26212: lem11ia suurempia halkolaitoksia varten on maa-alueet han-
26213: kittu sekä tarpeelliset rak·ennukset kaikkine koneineen, työ-
26214: väenasuntoineen, lastauspaikkoineen y. m. rakennetut sodan
26215: aikana ja kustannukset ovat nousseet hyvin suuriin summiin.
26216: Halkojen kuletusta varten on hankittu hinaajahöyry sekä
26217: useiila proomuja, joiden hinnat sota-aikana ovat oUeet varsin
26218: korkeat. Vedätyksen helpottUJmiseksi on ostettu pari sataa
26219: hevosta, joiden hinnat ostaessa nlivat 'korkeimmillaan, ja joi-
26220: 2
26221: 18 1917 II V~t.- V. M.- Esitys N:o 24.
26222:
26223: den elatus varsinkin viime aikoina on tullut hyvin kalliiksi,
26224: kun metsähallinnon on hevos·enruoka. ostamalla hankittava.
26225: Kun kaikki nämä menot on :,uoritettu samasta määrärahasta,
26226: ei vielä nyt ole mahdollista antaa tarkempaa selvitystä eri-
26227: laatuisista menoeristä.
26228: Näyttää kuitenkin välttämättömältä että jo ensi vuoden
26229: rahasääntöä laa'ditta,essa tämä suuri määräraha jaetaan tar-
26230: koituksenmukai:,iin uusiin momentteihin, joiden avulla voi-
26231: daan saada täydellinen selvyys metsähallinnon liiketoiminnan
26232: eri haaroista, kunkin eri saha- ja halkolaitohen menoista
26233: erikseen, hankintatöitä varten o:,tetusta kalustosta, työnjohto-
26234: kustannuksista j. n. e. Ainoastaan tällä tavoin on Eduskun-
26235: nalla mahdollisuus valvoa niiden varsin suuri,en rahamäärien
26236: käyttämistä, jotka metsähallinnon liiketoimi'nnas&a käyte-
26237: tään. Kun etenkin marraskuulla sattuneen lakon johdosta
26238: ennen vuoden loppua ei ehditä käyttää koko ehdotettua
26239: 30,00'0,000 markkaa, on Valiokunta ottanut tämän määrä-
26240: rahan laskelmiinsa 28,500,000 markkana. - Muiden metsä-
26241: hallinnon menojen kohdalle merkityt menot nousisivat
26242: 31,943,000 markkaan ja kaikki met:,ähallinnon menot
26243: 33,591,000 markkaan. Koko pääluokan loppusumman on
26244: Valiokunta näin ollen merkinnyt 34,254,280 markaksi.
26245: 8 pääluokka: Sotilasmenoja. Tähän pääluokkaan kuu-
26246: luvat menot Valiokunta on merkinnyt esityksen laskelman
26247: maarun, joten pääluokan menojen kokonaissumma on
26248: 207,977 markkaa 72 penniä.
26249: 9 pääluokka: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistu-
26250: vat hallinnonhaarat.- Luterilainen kirkko. Tämä määrä-
26251: ra'ha o.n esityksessä erhekirjoituksen kautta merkitty 200
26252: markkaa liian pieneksi. V aliakunta on -laskelma ansa sen
26253: ottanut 600,300 markaksi. - Kreikkalaiskatolinen ja roo-
26254: malaiskatolinen kirkko. Tämän ryhmän menoihin on esi-
26255: tyksessä vuodeksi 1917 merkitty 6,900 markan lisäys
26256: kreik1mlaiskatolisten matkapappien ja kirkonpalvelijai:J.
26257: palll.kausten korottamiseksi sekä 12,000 markan korotus mää-
26258: rärahaan heikka1aiskat.olisen arkkihiippakunnan, sen halli-
26259: tuksen ja katedraalikirkon ylläpitämiseksi. Eduskunta o.n
26260: kuitenkin sekä 1913 että 1914 vuosien valtiopäivillä huo-
26261: ·Budjetin järjestely. 19
26262:
26263: mauttanut kreikkalaisvenä}äisen ' papiston paikkaamisesta
26264: valtiolle aiheutuvien menojen viime vuosina ta•pahtu:rueesta
26265: lisääntymisestä, jota ei voida pitää oikeudenmukaisena, var-
26266: sinkin kun suurin osa siitä on tullut Helsingin kreikkalais-
26267: venäläisen seurakunnan osaLle, jonka jäsenet ovat suhteelli-
26268: sesti varaJrkaita. Valiokunta katsoo senvuoksi tarpeelliseksi
26269: uudi&taa tämän lau!'lunnon sekä Eduskunnan samalla lau-
26270: suman toivomuksen, että viipymättä toteutetaan ne toimen-
26271: piteet, joihin on ryhdytty, jotta tämän seurakunnan jäsenet,
26272: jotka eivät suorita pa;pistolleen palkkaa, vastedes tulisivat
26273: ottamaan siihen osaa, jota paitsi Valiokunta tahtoo lausua,
26274: että valtion osuus näiden kirkkokuntien menoihin olisi
26275: saatava alenemaan. Ryhmän menot on Valiokunta ottanut
26276: 185,-WO markan määrään. - Tyttökoulut. Määräraha on
26277: esityksessä virheellisesti merkitty }00,000 markkaa liian
26278: alhaiseksi. Valiokunta on senvuoksi ryhmän merkinnyt
26279: 1,198,500 markkaan.
26280: Kansakoulujen valtioavustus. Tähän on otettu seuroo.vat,
26281: Eduskunnan jo päätiämät määrärahat:
26282: Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
26283: toksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . .. Smk. 1,700,000:-
26284: Apumaksu maalaiskansakoulujen var-
26285: sinaisen opettajiston palkkaamiseen 4,450,000:-
26286: Määräraha maalaiskansakoulujen var- "
26287: sinaisen opettajiston palkankorotuk-
26288: snn ......................... . 1,500,000: --'
26289: Määräraha maalaiskansakouluj·en var-
26290: "
26291: sinaisen opettajiston kalliinajan-
26292: ;palkarulisäyksii·n . . ............ . 4,290,000:--
26293: Apuraha opettajien ja opettajattarien
26294: "
26295: palkkaamiseksi mies- ja naiskäsi-
26296: töiden opetusta varten ......... . 320,000:-
26297: "
26298: --------------------------------
26299: Summa Smk. 12,260,000:-
26300:
26301: Erinäisiä kansakOUilulaitoksen menoja. Tähän ryhmään
26302: kuuluvat seuraavat Eduskunnan päättämät määrärahat:
26303: 2Q 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
26304:
26305: Apumaksu kansakoulutaloj-en ja käsi-
26306: työhuoneistojen rakentamiseksi
26307: maalaiskuntiin ................ . Smk. 2,000,000: -
26308: Määräraha kirjastoja varten maalais-
26309: kansakoulujen sekä alakansakoulu-
26310: jen ja kiertokoulujen opettajille ja
26311: opettajattarille ............... ·. 30,000:-
26312: Määräraha maalaiskansakoulujen jat-
26313: "
26314: kokursseja varten ............. . 150,000:-
26315: Määräraha havainto- y. m. opetusväli- "
26316: neiden hankkimiseksi maalaiskansa-
26317: kouluihin ja kansanopistoihin .... 150,000:-
26318: 'Apumaksu koulutarpeiden ostoon maa-
26319: laiskansakoulujen oppilaille ..... . 500,000:-
26320: Määräraha kesävirkistyksen toimitta-
26321: IDiseksi kesäsiirtoloissa varattomil-
26322: le, etupäässä sairaille ja heikoille
26323: kansakoululapr,ille . . . . . . . . . . . . . • ,
26324: Määräraha kansanlastentarhain kan-
26325: nattamiseksi ................. . ,. 300,000:-
26326: Määräraha köyhien kansakoululasten
26327: ravinto- ja vaatetusavuksi ..... . 1,000,000: -
26328: Määräraha maalaiskunt]en ylläpitä-
26329: mien alakansakoulujen avustami-
26330: seksi ........................ . 400,000:-
26331: Määräraha maalaiskansakoulujen op- "
26332: pilaskirjastojen avustamiseksi .... 50,000~-
26333: Määräraha maalaiskansakoulujen oppi- "
26334: laskasvitarhain avustamiseksi .... 25,000: ..:__
26335: Määräraha maalaiskansakoulujen oppi- "
26336: lasasuntolain ylläpitämiseksi . . . . , 30,000:-
26337: ----------~--------~----
26338: Summa Smk. 4, 710,000:-
26339: Sen lisäksi on laskelman tähän ryhmäiän otettu ·esityksessä
26340: siv. 28 valtiora!haston menoiksi merkityt 484,100 markkaa.
26341: Ryhmän menot ovat siis 5,194,100 markkaa.
26342: Määrärahat yhteiskunnallista valistustyötä varten. Tähän
26343: ryhmään on otettu seuraavat Eduskunnan jo päättämät
26344: määrärahat:
26345: Budjetin järjestely. 21
26346:
26347: KansaruO'pis1x>jen ja emäntä!koulujen
26348: avustamrseksi ja apurahoiksi näiden
26349: -opistojen vähävaraisiUe oppilaille
26350: sekä niiden opettajain ka.lliinajan
26351: .palka.wlisäyksetksi · . . . . . . . . . . . . . . Smk. 640,000:-
26352: Kansanopistojen rakennusavuksi . . . . ,. 200,000:-
26353: Työväenopistojen avustamiseksi . . . . . , 50,000:-
26354: Kansankirjastojen avustamiseksi . . . . , 75,000:-
26355: --------------------------
26356: Summa Smk. 965,000:-
26357:
26358: Tähän on lisättävä esityksen siv. 28 valtiorahaston me-
26359: IliOksi merkitty 9,000 -markkaa kirjastoneuvoja.in palkkaa-
26360: miseksi. Ryhmän loppusummaksi saadaailli niin muodoin
26361: 974,000 'markkaa. - Tieteen ja taiteen kannattamista tar-
26362: koittavia menoja on esitykseen merkitty lmikkiaan 427,400
26363: markkaa, ja on lisäys 165,200 markkaa edelliseen vuo-
26364: teen verraten. Esityksessä i·lmoitetaan, lisäykseru tapah-
26365: tuneen syystä, että tämän luvun määrärahoja on korotettu
26366: samansuuruisiksi kuin ne olivat rahasäännössä ennen so-
26367: dan alkua. Valiokunta on kuit~mkin havainnut, tarkastaes-
26368: saan viimeistä rahasääntöä ennen sotaa, eli rahasääntöä vuo-
26369: delle 191,3, että siinä oli tieteen ja taiteen kannattamista tar-
26370: koittavia menoja otettu kaikkiaan 628,700 markan määrään.
26371: Vuoden 1914 valtiopäivillä ehdotti Valtiovarainvaliokunta
26372: tarkoitusta varten, nimenomaan huomauttaen olevan syytä
26373: ottaa 24,000 markkaa laskelmiin avustuksen antamiseksi työ-
26374: väenteattereille, 629,000 markan ]:mdjettiin ottamista. Valio-
26375: kunta ei katso syytä olevan ehdottaa tämän määrän alenta-
26376: mista, vaan on laskelmiinsa merkinnnyt 629,000 markkaa
26377: tähän tarkoituheen, johon summaan myös sisältyy 15,000
26378: markkaa Antellin kokoelmain hoitoa varten se'kä 40,000
26379: markkaa työväen teatterien avustukseen. - Erinäisiä mää-
26380: rärahoja. Vu<Onna 1914 siirrettiin 14 .pääluokasta tähän
26381: ryhmään erinäisiä määrärahoja, niiden joukossa määräraha
26382: venäläisten koulujen asioita varten asetetun komitean käytet-
26383: täväksi. Kun Hallitus tätä määrärahaa 1914 vuoden valtio-
26384: päivillä ehdotti korotettavaksi 640,000 markkaan, huomautti
26385: 22 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
26386:
26387: Eduskunta, että I>nheena olevaa määrärahaa epäilemättä käy-
26388: tettiin myös Raja-Karjalan suomalaisen väestön epäkansallis-
26389: tuttamista tarkoittavien koulujen perustamiseen ja ylläpi-
26390: toon, minkä johdosta ja sen nojalla,, mitä jo vuosien 1912 ja
26391: 1913 valtiopäivillä .oli tästä asiasta esitetty, Eduskunta kat-
26392: soi oikeaksi ottaa puheena olevaan tarkoitukseen ainoastaan
26393: sen 100,000 markan rahamäärän, minkä Eduskunta aina vuv-
26394: desta 1904 oli merkinnyt budjetin menopuolelle. .Samalla
26395: Eduskunta vastauksessaan Hallituksen esitykseen anoi, ettei
26396: puheena olevia varoja käytettäisi kouluj~en ei•kä muiden lai-
26397: tosten ylläpitoon, jotka tarkoittivat väestön houkuttelemista
26398: luopumaan kansallisuudestaan. Tästä,-huolimatta merkittiin
26399: 1915 vuoden rahasääntöön 630,000 markkaa tarkoitusta
26400: varten, mikä määrä 1916 vuoden rahasäännössä korotettiin
26401: 660,000 mark•kaan. Esityksessä on tätä määrärahaa. vähen-
26402: netty 330,000 markalla, joten jälelle jäisi samånsuuruinen
26403: määrä. Valiokunta tahtoo uudistaa, mitä tästä määrärahasta
26404: edellisillä valtiopäivillä on lausuttu, mutta siihen nähden,
26405: että Valiokunnan mielestä on kohtuullista, että venäjän-
26406: kielinen väestö saa nauttia opetusta omalla äidinkielellään,
26407: ehdottaa Valiokunta hyväksyttäväksi esityksessä mainitun
26408: määrän, 330,000 markkaa tätä tarkoitusta varten. Edelly-
26409: tyksenä tämän määrän myöntämiselle on luonnollisestikin,
26410: rttä näin avustetut koulut ovat Suomen valtion koulu-
26411: viranomaisten tarkastuksen alaisina ja että myönnetyistä
26412: varoista tehdään asianomainen tili. Sen johdosta, että
26413: Eduskunta tämän vuoden ensimäisillä valtiopäivillä on
26414: päättänyt anoa 15,000 markan suuruisen apurahan myön-
26415: tämistä Helsingin palvelijatary<hdistykselle sen ylläpitäimän
26416: palvelijatarkodin laajentamista varten, on Valiokunta tähän
26417: ottanut mainitun summan. Menojen kokonaissummaksi tälle
26418: ko·hdalle on merkitty 788,900 markkaa. Pääluokan menojen
26419: loppusumma on 35,211,600 markkaa.
26420: 10 pääluokka: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistu-
26421: vat hallinnonhaarat.- Hevoshoito. Hevoshoid"On edistämi-
26422: s-een on esityksessä osotett1r 178,600 maTkkaa. Koska val-
26423: tion siitosoriiden hallikkiminen kaipaa va.llitsevien kalliiden
26424: olojen tähden lisättyjä varoja, on Valiokunta määrärahan ko-
26425: Budjetin järjestely. 23
26426:
26427: rottanut 278,600 markkaan.- Maataloudelliset seurat. Ryh-
26428: män men1ot on esityksessä merkitty 1,297,500 markaksi. Kos~
26429: ka maataloudellisten seurojen ·palveluksessa olevat neuvojat •
26430: ja muut virkailijat ovat kalliinajan palkankorotusten tar-
26431: p.ee~sa, on Valiokunta, tämän huomioon ottaen, korottanut
26432: määrärahaa 150,000 markalla, joten ryhmän menot tulevat
26433: olemaan 1,447,000 rnarkkaa. - Erinäisiä määrärahoja. Esi-
26434: tyksessä on laskelmaan ·otettu 1,500,000 markan määräraha
26435: suonkuivaustöiden teettämistä vart~n hätäaputöinä. Kun
26436: tämä mennerä kuuluu asiaHisesti ylimääräisiin menoihin, on
26437: Valiokunta sen sinne siirtänyt. Pääluokan menot Valiokunta
26438: on siis merkinnyt las:kelmaan 9,583,900 markaksi.
26439: 11 pääluokka: Kulkulaitostoimituslmntaan kohdistu-
26440: vat hallinnonhaarat. - Postihallitus. Valiokunnassa on
26441: esiinrtuotu, että viimekuluneina vuosina postilaitosta ja sen
26442: virka·kunltaa on käytetty kansalaisva.pauksia sortaviin tarkoi-
26443: tuksiin ja tulee Va.liokunta valaamaan tä'hän kysymykseen
26444: valtiovarain tilaa 'koskevassa mietinm.össäälf. - Pää!luokan
26445: menot, sikäli kuin ne kuuluvat va.ltiorahastoon, otetaan esityk~
26446: sen mukaisesti, joten pääluokan menojen loppusumma on
26447: 17,482,700 markkaa.
26448: 12 pääluokka: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan
26449: kohdistuvat hallinnonhaarat. - Luotsilaitos. V aliakunta
26450: katsoo, että se Suomen itsenäisyy,ttä loukkaava laittomuus-
26451: tila, joka luotsilaitoksessa yhä vieläkin vallitsee, ensi tilai-
26452: louudessa on poistettava. Huomioon ottaen, että kuluvana
26453: vuonna, johon esillä oleva budjetti kohdistuu, jo melkoinen
26454: osa luotsilaitoksen määrärahoista ori suoritettu, on Valiokunta
26455: katsonut voivansa laskelmaan puheena olevaa tarkoitusta
26456: varten merkitä esityksessä olevan määrä:ra.han 3,430,442
26457: markkaa. - Erinäisiä määrärahoja. Esityksen laskelmassa
26458: olevien menojen lisäksi on tällä kohdalla otettu huomioon siv. 3
26459: mainittu määräraha raittiustyön kannatt3Jmiseksi. Tämä mää-
26460: räraha on useita vuosia ollut 100,000 markkaa, ja on se jaettu
26461: eri raittiusjärjestöjen välillä niin, että Raittiuden Ystävät
26462: ovat saaneet 65,000 markkaa, Finlands Svenska Nykterhets-
26463: förbund 20,•000 markkaa, Suomen Sosialidemokraattinen
26464: Raittiusliitto 8,000 markkaa ja Suomen Opi&kelevan Nuorison
26465: 24 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
26466:
26467: Raittiusliitto 7,000 markkaa. Näistä varoista ovat Raittiuden
26468: Ystävät kuluneena vuonna suorittaneet 17,100 markkaa ja
26469: Finlands Svenska N.ykterhetsförbund 4,000 markkaa Rait-
26470: tiusjärjestöjen Keskustoimiston ylläpitämiseksi. Valiokunnan
26471: mielestä olisi Finlands Svenska N ykterhetsförbundille
26472: annettu suhteettoman suuri osu~1s määrärahasta vähen-
26473: nettävä 17,000 markkaan ja sitell" säästyvistä varoista lisät-
26474: tävä Suomen Sosialidemokraattis~m Raittiusliiton -osuutta
26475: 2,000 markalla ja Suomen Opi,skelevan Nuorison RaittiusHi-
26476: ton osuutta 1,000 markalla. Koska sitä paitsi koko määrä-
26477: raha, niinkuin asianomaisten raittiusjärjestöjen taholta on
26478: huomautettu, on katsottava tarkoitukseensa riittämättömäksi
26479: nykyisenä kalliina aikana, jolloin puhujain palkat ja matka-
26480: kustannukset sekä painatustyöt ovat suuresti nousseet, olisi
26481: entisen määrärahan lisäksi myönnettävä 50,000 markkaa eri-
26482: koisesti juovutusjuoma-asetusten rikkomisen ehkäisemistä
26483: tarkoittavaa raittiustyötä varten ja tämä lisämääräraha jaet-
26484: tava tasan Suomen Sosia:lidBmokrattisen Raittiusliiton ja
26485: Raittiusjärjestöjen Keskustoimiston välillä, jota Raittiud·en
26486: Ystävät ja Finlands Svenska Nykt.erhetsförbund siten pääsi-
26487: sivät kannattamasta. Valiokunta on siis määrärahaksi rait-
26488: tiustyön kannattamiseksi merkinnyt kaikkiaan 150,000 mark-
26489: kaa. Ryhmän menot nousevat tämän kautta 805,800 mark-
26490: kaan. - Paloviina~a.Yetuksissa edellytettyjä menoja.. Tähän
26491: ryhmään :kuuluvat esityksen siv. 3 mainitut 200,000 mark-
26492: kaa paloviinavalmistuksen ja kau11an silmälläpitoon sekä
26493: paloviina-!!Jsetuksia vastaan tehtyjen rikkomusten syyttee-
26494: seenpanokustannusten korvaamiseen ynnä 18,000,000 mark-
26495: kaa denaturoidusta paloviinasta takaisin suoritettua valmis-
26496: tusveroa. Ryhmän menot ovat siis yhteensä 18,200,000 mark-
26497: kaa. - 'Mallasjuomain valmistuksen silmäll'iipito. Tästä
26498: aiheutuviin kustannuksiin otetaan esityksen mukaisesti
26499: 65,000 markkaa. Pääluokan menojen kokonaismäärä on
26500: 25,491,205 markkaa 20 penniä.
26501: 13 pääluokka: Talousosaston kansliaan kohdistuvat
26502: hallinnonhaarat. - Senaatin kirjapaino. Palkkain kohoa-
26503: misen ja tarveaineiden kallistumisen vuoksi on Senaatti esi-
26504: tyksessä kohottanut tätä määrärahaa 709,700 markalla.
26505: Budjetin järjestely. 25
26506:
26507: Senjälkeen on Valiakunnalle ilmoitettu lisäksi tätä vuotta
26508: varten tarvittavan 140,300 markkaa, joten Senaatin kirja-
26509: painon menot ovat 1,550,000 markkaa. Pääluokan menojen
26510: loppusumma on 1, 746,400 markkaa.
26511: 14 pääluokka: 8ekalaisia yleisiä menoja. - Kenr:aali-
26512: kuvernöörin ja Senaatin käyttövarat. Esityksessä on määrä-
26513: raha merkitty 244,000 markaksi. Sen johdosta, että Valio-
26514: kunnalle on ilmoitettu Senaatin päättäneen myöntää ulko-
26515: asiain hoitoa varten 200,000 markkaa, on Valiokuuta korot-
26516: tanut tämän määrärahan 4-H,OOO markkaan.- Korjauskus-
26517: tannuksia. Kun VaJiokunnalle on ilmoit·ettu, että nämä kus-
26518: tannukset tulevat ylitetyiksi 250,000 markalla, on ryhmän
26519: menot merkitty 1,650,000 markaan.- Uutisrakennuskustan-
26520: nuksia. Samasta syystä on tähän ryhmään kuuluvat menot
26521: otettu budjettiin korotettuina 200,000 markalla 700,000 mark-
26522: kaan. - Erinäisiä määrä.rahoja. Tähän ryhmään sisältyy
26523: ValiokUUillan saamien tietojen mukaan kuluvan vuoden s:yys-
26524: kuun 4 päivä:nä ann-etun maksumääräy'ksen nojalila. eversti
26525: J alanderiH·e suoritetut 400,000 markkaa sekä viime loka-
26526: kuun 13 päivänä annetun maksumääräyksen nojalla samalle
26527: suoritetut 450,000 markkaa. Mitään 1ähempää tilitystä näi-
26528: den varojen käytöstä -ei eversti Jalander vielä ole Senaa tille
26529: antanut. Mikäli Valiokunta kuitenkin an saanut tietää, ovat
26530: nämä va.rat käytetyt Sa'ksann.iemen kartanoon Porvoon pitä-
26531: jässä perustetun ratsupoliisikoulun perustami,s- ja ylläpito-
26532: kustannuksiin. Koska tämän koulun järjestäminen on eräille
26533: kansalaispiireille antanut aihetta epäilyksien lausumiseen,
26534: on Valiokunnan mielestä kyseenalai,sta, olisiko Senaatin
26535: omin päinsä pitänyt tällaiseen hankkeeseen ryhtyä: Kun va-
26536: rat kuitenkin ovat käytetyt, on Valiokunta menoerän sisäl-
26537: lyttänyt laskelmaansa. Ryhmän menot ovat siten esityksen
26538: mukaisesti 2,270,,250 markkaa 40 penniä. Kun muut pää-
26539: luokan menot otetaan laskelmaan ·esityksen mukaisesti,
26540: päättyy pääluokka 5,124,250 markaan 40 penniin.
26541: 15 pääluokka: Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.- Sivili-
26542: virkakunta. Tähän ryhmään kuuluvat eläkkeet olivat val-
26543: tion tilinpäätöks-en mukaan:
26544: 26 1917 II Vp. --V. M.- Esitys N:o 24.
26545:
26546: v. 1914 Smk. 3,365,116: 96
26547: " 1915 ,, 3,411,367: 39
26548: " 1916 " . 3,427,393: 79
26549: Kuluvaksi vuodeksi ehdotetaan esityksessä 3,638,000
26550: markkaa tätä tarkoitusta varten. Valiokunta tahtoo mieli-
26551: piteenään lausua, että laittomasti virkaansa nimitetyille
26552: ja laittomasti toimineille virkamiehille ei ole eläkettä
26553: myönnettävä. Suurempia ylimääräisiä eläkkeitä ei Valio-
26554: kunnan mielestä myöskään missään tapauksessa olisi myön-
26555: nettävä, ennenkuin Eduskunta QID. päättänyt eläkekysymyk-
26556: sen järjestämisestä kokonaisuudessaan. Kuluvaksi vuodeksi
26557: esityksessä ehdotettua määrärahaa on V aliakunta yllä
26558: sanotun johdostavähentänyt 100,000 markalla, joten ryhmän
26559: loppusumma on 3,538,000 markkaa. Valiokunta tulee palaa-
26560: maan tähän kysymykseen laajemmin valtiovarain tilaa kos-
26561: kevassa mietinnössään.
26562: Eläkkeitä suostuntarahastosta. Maalaiskansakoulujen var-
26563: sinaisen opettajiston eläkkeet otetaan laskelmaan Eduskun-
26564: nan erikseen tekemän päätöksen mukaisesti 210,000 mar-
26565: kaksi. - Erinäisiä määrärahoja. Eduskunnan erikseen te-
26566: kemän päätöben mukaisesti merkitään tähän· apumaksu
26567: kaupunkikansakoulujen opettajiston eläkkei~iin 55,000 mark-
26568: kaa ja sairaiden kansakoulunopettajien ja -opettajatarten
26569: avustamiseksi 100,000 markkaa, eli siis yhteensä 155,000
26570: markkaa. Ryhmän loppusumma on niin muodoin 505,000
26571: markkaa. Pääluokan loppusumma ·on 5,304,000 markkaa.
26572: Srnk.
26573: Täten arvioidut 1Jakinaiset tnenot ovat 187,017,544: 24
26574: Niiden lisäksi on otettava huomioon seu-
26575: raavat siirrot:
26576: 'rilattoman väestön laina-
26577: rahastoon .......... . 300,000:-
26578: Turvattomi>en lasten hoito-
26579: rahastoon ........... . 70,000:-
26580: Kulkulaitosrahastoon .... . 3,400,000:- 3,770,000:--
26581: •
26582: Budjetin järjestely. 27
26583:
26584:
26585: Ylimääräiset menot.
26586: '
26587: Kuten Valiokunta jo tämän mietinnön alussa on lausu·
26588: nut, on Valiokunta .kääntynyt. Senaatin ja. erinäisten yli-
26589: hallitusten sekä työttömyyskeskuskomitean puol€€n tiedus-
26590: tellen, missä laajuudessa voitaisiin hetimit.en toimeen panna
26591: yleisiä töitä. Saatujen tietojen johdolla on V alinkunta yli-
26592: määräisten menojen joukkoon ehdottanut €rinäisiä suur.en•
26593: puoleisia määrärahoja, jota paitsi on ylimääräisenä menona
26594: myös huomattu Eduskunnan 2 päivänä elokuuta päättämä
26595: 10,000,000 markan määräraha Hallituksen käytettäväksi
26596: työttömille järjestettäviä töitä varten.
26597: Ylimääräiset menot vuodeksi 1915 laski Eduskunta 1914
26598: vuoden valtiopäivillä 7,007,000 markaksi. Useimmat näistä
26599: menoista jätettiin kuitenkin huomioon ottamatta 1915 vuoden
26600: rahasäännössä, jos,sa myöskin erinäisiä määrärahoja su-
26601: pisrettiin pieniin määriin. S.en si-jaan noottiin rahasään-
26602: töön uusia määrärahoja, jotka 1!H4 vuoden valtio-
26603: päivillä eivät lainkaan olleet Eduskunnan harkittavina.
26604: Näistä uusista ansaitsevat mainitsemista 3,000,000 markan
26605: määräraha väliaikaisten sairaalain perustamiseen ja ylläpi-
26606: tämiseen haavoitettuja ja sairaita sotilaita varten, 1,000,000
26607: markan määräral1a entisen keisarinnan Aleksandra Feodorov-
26608: nan käytettäväksi ja jaettavaksi niiden laitos.ten kesken,
26609: jotka jo·htivat sotilaitten perheiden huoltamis.ta sekä
26610: sodan tuhojen johdosta kärsirueiden avustamista, setkä
26611: 9,217,000 markan määräraha Terijoen-Koiviston rautatie-
26612: rakennusta varten. Terijoen-Koiviston ratarakennusta on
26613: Valiokunta laajemmin käsitellyt sekä . kulkulaitosrahastoa
26614: että myös valtiovarain tilaa koskevissa mietinnöissään. Val-
26615: tiorahastosta maksettavat ylimääräiset menot nousivat siten
26616: 1915 vuoden rahasäännön mukaan 14,361,000 markkaan.
26617: ViimekU'luneena vuonna olivat ylimääräiset menot rahasään-
26618: nön mukaan ainoastaan 6,927,067 markkaa, josta määrästä
26619: 3,000,000 markkaa oli varattu yllämainittujen väliaikaisten
26620: sairaalain perustamiseen ja ylläpitämiseen sekä 2,500,000
26621: •
26622: 28 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
26623:
26624: markkaa maantien tekemistä varten Inarin pitäjän Kyrön
26625: kylästä Petsamoon Arkangelin kuvernementissä. Vuodeksi
26626: 1917 on esityksen laskelmaan merkitty ylimääräisiä menoja
26627: 8,117,558 markkaa. Valiokunta ehdottaa, että kuluvaksi
26628: vuodeksi ylimääräisiin menoihin otettaisiin alempana luetel-
26629: I ut määrärahat.
26630: Sivilitoimituskuntaan ' kohdistuvat hallinnonhaarat.
26631: Yliopiston uusien klinikkain rakennuksia varten, johon tar-
26632: koitukseen 1916 vuoden ylimääräiseen menosääntöön oli
26633: otettu 500,000 markkaa, on kuluvaksi vuodeksi merkitty sa-
26634: ma määrä. Koska Senaatti on kuluvan joulukuun 7 päivänä
26635: päättänyt samaan tarkoitukseen käytettäväksi vielä 100,000
26636: markkaa, on Valiokunta menoerän merkinnyt 600,000 mar-
26637: kabi. - Huhtikuun 4 päivänä. 1913 alisti Senaatti hal-
26638: litsijalle, että ,Lepokoti Tilkka" niminen sairaala siihen kuu-
26639: luvine rakennuksineen ja . kalustoineen ynnä vuokraoikeus
26640: maahan lunastettaisiin valtiolle, käytettäväksi tarkoitukseen,
26641: josta Senaatti vastedes tekisi esityksen, ja että ostohinnan
26642: suorittamiseen saataisiin ennakkomaksuna käyttää 4!00,000
26643: markkaa. Tähän alistukseen suostui hallitsija 16 päivänä
26644: toukokuuta 1913. Kun varsinaisena aiheena tähän ostoon oli
26645: i·lmoitetiu olevan lisäsijojen tarve venerisiä tauteja sairasta-
26646: ville naisille, mutta sairaalaa ei kuitenkaan ole tähän tarkoi-
26647: tukseen kä;ytetty, on V altiovarain.valiokunta jo 1914 vuoden
26648: valtiopäivillä huomauttanut tästä seikasta ja katsonut, että
26649: erityisesti olisi otettava tutkittavaksi, onko valtion etu tässä
26650: ostokysymyksessä tullut varteen otetuksi. Uudista.en tämän
26651: lausunnon on Valiokunta siihen nähden, että kauppahinta jo
26652: on suoritettu ennakkomaksuna ja siis nyt ainoastaan poistet-
26653: tava tileistä, merkinnyt laskelmaansa 400,000 markkaa tar-
26654: koitusta varten. - Myöskin on laskelmaan otettu esityk-
26655: s-essä oleva 175,000 markan määräraha muutos- ja lisära-
26656: kennustöitä varten valtion omistamassa talossa N :o 10
26657: Aleksanterinkadun varrella Helsingin kaupungissa.
26658: Tämän lisäksi on Valiokunta, saatuaan Sivilitoimitus-
26659: kunnalta tarvittavat tiedot, ottanut laskelmaan 500,000
26660: markam määrärahan tGiden aloittamiseksi uutta mielisairas-
26661: Budjetin järjestely. 29
26662:
26663: ten keskuslaitosta varten Oulussa, koska tasoitustöitä pie-
26664: nempää haararataa varten voidaan jo talv·en kuluessa suo-
26665: rittaa. Näiden menojen loppu&umma on niin muodoin
26666: 1,675,000 markkaa.
26667: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
26668: Kesäkuun 14 päivänä 19·10 annetun valtuuden nojalla on vuo-
26669: ~:>ina 1911-1915 käytetty 900,000 markkaa metsämaiden os-
26670: toa varten valtiolle. Samaa tarkoitusta varten oli 1916 vuo-
26671: den rahasäännössä 200,000 markan määräraha, mitä määrää
26672: ei kuitenkaan ole otettu esityks,een kuluvaa vuotta varten.
26673: Vaikka. Valiokunnan mielestä olisi kysymyks-essä olevaan,
26674: sangen hyödylliseen tarkoitukseen uhrattava varoja melkoi-
26675: sesti enemmän, ei Valiokunta ole kuitenkaan tahtonut nyky[-
26676: sen' kalliin ajan vuoksi ehdottaa määrärahan korottamista,
26677: vaan on S·en la&kelmiinsa merkinnyt saman suuruisena kuin
26678: ai,kaisemmin.
26679: Valiokunta on saanut Hetää, että erinäi&iä suonkuivaus-
26680: töitä kruununmetsissä metsänkasvua vart·en on jo pitemmän
26681: aikaa ollut hankkeissa. Ojitussuunnitelmia on viimeisinä vuo-
26682: sina. tehty Virtain, Parkanon, Kurun, N.erkoon, Aureen, Mul-
26683: tian, Jämsän, Iisalmen, Mikkelin, Palojärven, Saanlahden ja
26684: Rajajoen hoitoalueissa. Vuoden alussa oli koneellisesti tut-
26685: kittu 57,519 hehtaaria vesip·eräisiä maita. ja ojitettu 16,650
26686: hehtaaria. Toteuttamattomia ojitussuunnitelmia on siis
26687: 40,869 hehtaarille vesiperäisiä maita. Senaatti myönsikin
26688: viime elokuun 8 päivänä 3,410,000 markkaa Metsähallituksen
26689: johdolla tehtäviä soiden-kuivatustöitä varten valtion metsissä.
26690: Kun vakinaisten menoj.en .i·oukossa on tähän tarkoituk~en .io
26691: osotettu 460,()00 markkaa, on Valiokunta merkinnyt jään-
26692: nöksen 2,950,000 markkaa ylimääräisten menojen joukkoon,
26693: koska Valiokunnan mielestä nämä työt ovat sekä hyödyllisiä
26694: että hätäaputöiksi .soveliaita.
26695: Kamaritoimituskunnan Elintarveosaston käytettäväksi
26696: toimihenkilöiden ja elintarv-ejärjestöjen palkkauksiin, pai-
26697: natustöihin 'y. m. on esityksessä merkitty 1,100,000 mark-
26698: kaa. Sen johdosta, että elintarveasiat Elimtarvehallituksen
26699: perustamisen kautta on asetettu uuden järjestelyn alaisiksi,
26700: BO 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
26701:
26702: on kuitenkin aiheutunut lisävarojen tarve, jota esityksessä ei
26703: ole ehditty ottaa huomioon. Kaikkiaan on laskettu tarvit-
26704: tavan kuluvan vuoden aikana 1,4 74,200 markkaa, j.onka
26705: menoerän Valiokunta on ottanut laskelmaan. - Avu~tuk
26706: seksi vähävaraisilla kuluttajaperhame maidon, voin ja juus-
26707: ton hankkimista varten on merkitty 500,000 markkaa, koska
26708: esityksessä ehdotettu 100,000 markkaa tuntuu riittämättö-
26709: mältä. - Korvaukseksi maalaiskunnille 1917 vuoden sado~;
26710: takavarikoimisesta seuranneesta viljan kulutuksen järjeste-
26711: lystä on ·esityksen mukaisesti otettu 400,000 markkaa. -
26712: Tappion korvaamiseksi, joka syntyy vaitiolle siitä,
26713: että valtion varastoon kootuista voimääristä osa on myyty
26714: alle ostohinnan, on laskelmassa esityksen mukaisesti oso-
26715: tettu 500,000 markkaa. - Sen sijaan on Valiokunta katsonut
26716: tarpeelliseksi tuntuvasti korottaa määrärahaa tappion kor-
26717: vaamiseksi elintarvelautakunnille, jotka kärsivät siitä, että
26718: niiden tulee määrätystä luovutushinnasta myydä kalliim-
26719: masta hinnasta ostamansa viljat. Tämän menoerän on Va-
26720: liokunta esityksen ehdottamasta 460,000 markasta korotta-
26721: nut 2,000,000 markkaan. - Näiden lisäksi on laskelmåan
26722: otettu 300,000 ma.rkkaa neuvontatyöhön elintarveasioissa
26723: Eduskunnan tämän vuod·en ensimäisillä valtiopäivillä teke-
26724: män päätöhen mukaisesti.- Menojen loppusumma on niin
26725: muodoin kaikkiaan 8,324,200 markkaa.
26726: Sotilasmenoja. Kuten edellä jo on mainittu, otettiin
26727: sekä 1915 että 1916 vuosien rahasääntöihin määrärahoja
26728: väliaikaisten sairaalain perustamiseen ja ylläpitämiseen
26729: haavoitettuja ja sairaita sotilaita vart·en. Esityksessä il-
26730: moitetaan, että kuluvan vuoden alkupuolella sairaiden
26731: luku on ollut vähäinen, niin että valtiovaroja sairaa-
26732: lain ylläpitoon on vuoden ensi puoliskolla. käytetty ainoas-
26733: taan noin 385,000 markkaa. Kuitenkin on katsottu tarpeel-
26734: li.Jseksi varata puheen!a olevia sairaaloita varten 600,000
26735: markkaa, minkä määrän Valio:ffiunta siis• on ottanut !askel-
26736: maansa.
26737: Kirkollisasiaintoimitusk.untaan kohdistuvat hallinnon·
26738: haarat. Esitykseen on merkitty 40,000 mankan määrä-
26739: :Budjetin järjestely. 31
26740:
26741: raha uud-en museorakennuksen sisustamista varten ja on
26742: Valiokunta tämän määrän budjettiin ottanut. - Kahden kir-
26743: kon rakentamista. varten Lappiin on vuonna 1914 myönnetty
26744: 100,000 markkaa, josta määrästä rahasäännöissä on tähän
26745: asti huomattu kaikkiaan 75,000 markkaa. Loppuosa, 25,000
26746: markkaa, on sentähden merkitty kuluvaksi vuodeksi. Näiden
26747: ylimääräisten menojen loppusumma olisi niin muodoin
26748: 65,000 markkaa.
26749: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
26750: haarat. Tällä kohdalla on V aliakunta lwskelmaansa otta.
26751: nut Eduskunnan tämän vuoden ensimäisillä valtiopäivillä
26752: päättämän 2,950,00.0 markan suuruisen määrärahan, josta
26753: 2,000,000 markkaa on käytettävä kunnille myönnettäviin
26754: lainoihin rukiinsiemenen hankkimista varten, 200,000 mark-
26755: kaa apulantain maahan tuonnin edistämiseksi ja 750,000
26756: markkaa väkirehujen maahan tuonnin edistämiHeksi.
26757: Saatujen tietojen perusteella on Senaatti kuluvan vuo-
26758: den aikana myöntänyt työttymyyden liev·entämiseksi seuraa-
26759: vat määrärahat vesip·eräisten maitten kuivattamista varten ja
26760: joenperkaustöihin:
26761:
26762: Smk.!
26763: Purmonjoen (Purmo-W aasan 1.) ja sen sivu-
26764: haarojen perkaus ................... . 225,877: 25
26765: Korven (Hollola) niitty. ja suo-alavien kui-
26766: vattaminen ......................... . 20,080:-
26767: Kangaslammin (W·ehkalahti) kuivattaminen 19,637: 90
26768: Järvijoen (Waahto, Maaria y. m. Turun l.) .. 17,100: -·
26769: Niitä jo hyväksyttyjä kuivatustöitä varten eri
26770: osissa maata, mitkä Maanviljelyshallituk-
26771: sen työsuunnitelman mukaan olisivat olleet
26772: vuonna 1918 tehtävät ............... . 225,900:-
26773: Konnunsuon (Lappeen y. m. pit.) kuivatta-
26774: minen ............................. . 624,358: ~
26775: Pelsonsuon (Muhoksen ynnä lähipit.) kuivatta-
26776: minen ............................. . 50,000:-
26777: Lapinjoen (Turun 1.) perkaus ........... . 15,500:-
26778: 32 1917 II Vp.- V. M.- l!Jsitys N:o 24.
26779:
26780: Suo- y. m. järvien (Suojärvi) tutkimista varten 1,200:--
26781: Lillån joen (Öfvermark) poerkaus ......... . 30,300:--
26782: Lovisan joen perkaus ................... . 55,000:-
26783: Isonsuon (Lehtimäen pit.) kuivattaminen ... . 57,000:-
26784: Helisevänjoen (Rautjärvi ;r. m. pit.) perkans 43,&50: -·
26785: Luvianlahden (Luvia) niitt.valueen kuivatta-
26786: minen ............................. . 90,000: ~-
26787: Mankilankylän (Rantsila) nevojen kuivatta-
26788: minen ............................. . 31,000:--
26789: Vantaan (N urniijärvi y. m.) ja sen lisäjoen Hoe-
26790: rajoen per kaus ..................... . 75,500:-
26791: Kotisuon (Parkano) kuivattaminen ....... . 4,340:-
26792: Kylälahden (Haapavesi) niityn kuivattaminen 9,297: 85
26793: Starrmossbäcken'in (Kronoby, Nedervetil,
26794: IT'eerijärvi) ja sen lisähaarojen perkaus .. 50,000:-
26795: Paisaarenojan (Miehikkälä) perkaaminoen ... . 16,240: 67
26796: J ousinevan (Kestilä) kuivattaminen ....... . 36,400:-
26797: Aukjärven (Sysmä) laskeminen ........... . 20,400:--
26798: Lusikkanevan (Pulkkila) kuivattaminen ... . 31,218:--
26799: Puttaanjoen (Vehmaa) perkaaminen ..... . 95,926:--
26800: Hurmajärven (Messukylä) laskeminen ..... . 20,500:-
26801: Kapakanojan (Kalajoki) perkaus ......... . 88,000: -·-
26802: La.pin -eli Hinnerjoen (Eura.ioen ja IJapin pit.)
26803: perkaus ............................ . 96,646: 78
26804: Vehka-Alhon joen (Janakkala) perkaus : .. . 4,000:-
26805: Jokiperänjoen (Teuva) ja sen ympärillä ol·e-
26806: vien nevojen kuivattaminen ........... . 46,000:-
26807: ----------------------
26808: Yhteensä 2,101,272: 45
26809:
26810: Paitsi niitä 300,000 markkaa ja sitä 186,874 markan 62
26811: pennin säästöä, joka. löytyy 10 Pääluokan XIII luvun 2 mo-
26812: mentin kohdalla varattuna vuodesta 1916 vuoteen 1917,
26813: olisi esityks-en mukaan kuluvan vuoden menosäännössä mai-
26814: nittuun tarkoitubeen osotettava 1,500,000 markkaa. Valio-
26815: kunta. on tämän erän ottanut laskelmassaan huomioon siir-
26816: tämällä sen ylimääräisten menojen jm1kkoon, johon se asial-
26817: lisesti kuuluu.
26818: Budjetin järjestely.
26819:
26820: Kun työttömyyskeskuskomiteasta on ilmoitettu, että ny-
26821: kyisin on vireillä erinäisiä joenperkaustöitä maanviljelysalo-
26822: jen enentämiseksi, joiden töiden kustannusarviot yhteensä
26823: nousevat noin 4,300,000 markkaan, on Valiokunta, jonka mie-
26824: lestä nämä työt hätäa.putöinä ovat soveliaita, niiden alkuun-
26825: pa.nemiseksi budj·ettiin ottanut 2,000,000 markan määrä-
26826: rahan, - Näiden ylimääräisten menojen loppusumma on siis
26827: 4;750,000 markkaa.
26828: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaa-
26829: rat. Esityksen mukaisesti otetaan tähän loppuerä,
26830: 25,000 markkaa, maantien tekemistä varten Kyrön kylästä
26831: Inarin pitäjän kirkonk;ylään myÖnnetystä määräraha>.ta. ~
26832: Rovaniemen-Kemijärven välisen maantien kuntoon pane-
26833: mista varten on Senaatti 8 päivänä helmikuuta 19'16 myöntä-
26834: nyt 35,000 markkaa 11 P. L. IV: 2 kohdalla oleva>. ta määrä-
26835: rahasta, minkä ohessa Senaatti '28 päivänä maaliskuuta ja
26836: 13 päivänä kesäkuuta 1916 on myöntänyt työn jatkamiseen
26837: ja loppuun saattamiseen 220,000 markan ennakkomaksun.
26838: Tämän ennakkomaksun korvaamiseksi on laskelmaan otettu
26839: 220,000 markkaa. - Hallitsijan käskyn nojalla 1 päivältä
26840: maaliskuuta 1917 valtiolle on ostettu Oulunjoella oleva Un-
26841: karin koskitila siihen rajoittuvine maa--alm~ineen 1, 700,000
26842: markan hinnasta ja muihin kauppoihin on käytetty 50,000
26843: markkaa. Valiokunta on kiinnittänyt huomionsa kyseessä
26844: olevasta koskitilasta suoritettuun melkoiseen hintaan, mutta
26845: kun Valiokunnan ei ole ollut mahdollista n;yt saada selvitystä
26846: asiassa, on Valiokunta palaava siihen mietinnössään valtio-
26847: varain tilasta. Valiokunta on näiden määrien suorjttamiseksi
26848: laskelmaan merkinnyt 1,750,000 markkaa. - Työttömyys-
26849: keskuskomitealta saatujen tietojen mukaan on Senaatti myön-
26850: tänyt erinäisiin kanavarakennuksiin ja maanti·etöihin käy"
26851: tettäväksi 1,310,000 markkaa.
26852: Nämä työt ovat seuraavat:
26853: M a a n t i e t ö i t ä.
26854: Smk.
26855: 1. Rovaniemen kirkonkylästä Nuuppaaseen 60,000:-
26856: 2. Hyrynsalmelta Suomussalmelle ....... . .40,000:-
26857: 3. Kuusamon kirkonkylästä Lämsän kylään 40,000:-
26858: a
26859: 34 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
26860:
26861: Kanavatöitä.
26862: 4. Saimaan kanavalla:
26863: a) Lauritsalan-Mälkiän kanavaosan laa-
26864: jennustyön jatko ................ . 300,000:-
26865: b) Torpankapean laajennustyö ....... . 200,000:-
26866: c) Uusien asuinrakennusten perustaruis-
26867: työt ........................... . 50,000:-
26868: 5. Pielisjoen kanavilla:
26869: a) Paiholan sulun uudestaan rakentami-
26870: nen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200,000:-
26871: b) Joensuun sulun uudestaan rakentami-
26872: nen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80,000: -
26873: 6. Ruokovirran sulun uudestaan ra-kentami-
26874: nen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40,000:-
26875:
26876: .T o e n p e r k a u k s e t j a k u i v a t t a m i s t y ö t.
26877: 7. Lapuanj-oen perkaus ................ . 200,000:-
26878: 8. Teerijoen perkaus ............ ; ..... . 100,000:-
26879:
26880: Kaikkiaan tarvittavan määrärahan 1,310,000 markkaa
26881: on Valiokunta ottanut budjettiin.
26882: Maantietöitten avustamista varten eri osissa maata on Se-
26883: naatti työttömyyskeskuskomitean ehdotuksesta myöntänyt
26884: tasaluvuin 1,300,0-00 markkaa, minkä summan Valiokunta on
26885: esityksen mukaisesti merkinnyt ylimääräisten menojen jouk-
26886: koon.- Kysymys Iisveden-Konneveden-Keiteleen kana-
26887: voimisesta on jo kauan ollut vireillä ja on Eduskuntakin
26888: tunnustanut tämän kanavoiruistyön suuren merkityksen Kes-
26889: ki-Suomen sisäosien liikenneolojen edistämiseksi. Äskettäin
26890: on Senaatti päättänyt nämä kanavoiruistyöt alotettaviksi
26891: hätäaputöinä ja on Valiokunta sentähden tähän tarkoitukseen
26892: ottanut 2,000,000 markan työmäärärahan ylimääräisten me-
26893: nojen joukkoon. - Erinäisten kaupunkikuntain, kuten Hel-
26894: singin, Viipurin, Kotkan, Hangon, Porin, Tampereen y. m.,
26895: joutuessa yhä vaikeampaan asemaan työttömyyden kasvaessa,
26896: on työttömyyskeskuskomitea ehdottanut näissä kaupungeissa
26897: Budjetin järjestely. 35
26898:
26899: osittain toimeenpantavaksi suoranaisia valtion töitä, osittain
26900: annettavaksi tehokasta valtionavustusta kunnille suurempia
26901: krumallisia töitä toimeen pantaessa. Näihin tarkoituksiin on
26902: työttömyyskeskuskomitean mielestä viipymättä varattava
26903: 3,000,000 markkaa, ja on Valiokunta, joka puoltaa komitean
26904: ehdotusta, tätä varten budjettiin ottanut mainitunsuuruisen
26905: määrärahan. - Maaseudullakin on työttömyys käymässä
26906: yhä uhkaavammaksi. Tästä aiheutuvan pUilan li·eventämi-
26907: seksi on kuntien taholta tehty joukko anomumsia ja työttö-
26908: myyskeskuskomitean ilmoituksen mukaan on uusia yhä tulos-
26909: sa järvien laskemisyrityksistä, ~Soitten kuivattamisesta, ojitus-
26910: y. m. suunnitelmien avustamisesta, maanteitten rakenta-
26911: misesta sekä sellaisten avustamisesta. Näihin tarkoituksiin
26912: tarvitaan työttömyyskeskuskomitean mielestä pikaisesti
26913: 3,000,000 markan määräraha, ja on Valiokunta tämänkin
26914: määrärahan budjettiin•ottanut käytettävämsi maalaiskuntien
26915: avustamiseksi hätäaputöiden järjestämisessä. - Lokakuun
26916: 17 päivänä kuluvaa vuotta myönsi S.enaatti avustuksena
26917: Rauman sataman. ·la.ajennustöitä varten 250,000 markkaa,
26918: joka menoerä on laskelmaan otettu. - Yllämainitut menot
26919: ovat yhteensä 12,855,000 markkaa.
26920: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hal-
26921: linnonhaarat. Tähän on otettu e·sityk1sessä mainitut määrä-
26922: rahat, 16,588 markkaa, opetusvälineiden ja koneiden hankki-
26923: miseksi Tampereen telmilliselle opistolle ja 106,000 mark-
26924: kaa jatkdtaviin malminetsintöihin Kuusjärven pitäjässä.
26925: Menojen loppusumma on siis 122,588 markkaa.
26926: Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
26927: Senaatin talon itäisen siipirakennuksen uudestaan rakenta-
26928: miseksi on Senaatti 23 :päivänä lokakuuta 1915 myöntänyt
26929: 50,000 markkaa 14 P. L. III: 2 !kohdalle merkitystä
26930: määrärahasta;. Sitä paitsi on tähän tarkoitukseen mää-
26931: räyksellä 5 'Päivältä elokuuta 1916 myönnetty 450,000
26932: markkaa, josta vuoden 1916 ylimääräiseen rahasääntöön otet-
26933: tiin 2.50,000 markkaa ja vuodelle 1917 varattiin 200,000
26934: markkaa. Kun rakennustyön loppuun saattamis~ksi kuiten-
26935: kin tarvitaan, paitsi äsbnmainittua 200,000 markkaa, vielä
26936: sen lisäksi 300,000 markkaa, on Valiokunta laskelmaans&
26937: 86 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
26938:
26939: ottanut 5'00,000 markkaa. Tähän kuuluvien menojen loppu-
26940: summa on siis 500,000 markkaa.
26941: Ylimääräisten menojen joukkoon on Valiokunta vielä
26942: merkinnyt Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10,000,000
26943: markkaa Senaatin käytettäväksi työttömille järjestettäviä
26944: töitä varten sekä 500,000 markkaa työttömyyskeskuskomi-
26945: tean käytettäväksi.
26946: Täten lueteltujen ylimääräisten menojen summa on
26947: niin muodoin 40,991,788 markkaa.
26948: Käsitellessään kulkulaitosrahaston 1budjettia vuodelle 1'917
26949: on Valiokunta katsonut, että ne tulot, jotka ovat kertynePt
26950: valtiora!hastoon sota-aikana sekä matkustajain että tavarain
26951: ja pakaasin 'kuljetukselle määrätyistä veroista, on palau-
26952: tettava kulku:laitosraha&tolle. Näihin varoihin, jotka esityk-
26953: sen mukaan ovat 28,003,316 markkaa 83 penniä, on lisättävä
26954: korvaus postinlmlj.etuksesta vuosilta ~1910-1916 yhteensä
26955: 8,3516,000 marklma. Tämän johdosta Valiokunta on ottanut
26956: 1917 vuoden budjettiin 36,35.9,316 markan 83 pennin suu-
26957: ruisen ylimäib·äisen siir·J'Ion kulkulaitosrahastoon.
26958: Kulkulaitosrahastoa koskevassa mietinnössään on Valio-
26959: kunta ehdottanut lisättyjä määrärahoja uutisrakennuksia
26960: varten valmiilla radoilla sekä uusiin rautatierakennustöihin,
26961: ja tätä varten ehdottanut 10,000,000 markkaa siirrettäväksi
26962: kulkulaitosrahastoon suostuntavaroista. Tämän johdosta on
26963: Valiokunta merkinnyt 10,000,000 markan suuruisen ylimää-
26964: räisen :Sit'rron kulkulaito.srahastoan.
26965: Tulos edellä esitetystä valti,on tarpeiden arvioimisesta on
26966: siis seuraava :
26967: Vakinaisia menoja ja siirtoja ...... Smk. 190,787,5,44: 24
26968: Ylimääräisiä menoja ja siirtoja . . . . , 87,351,104: 83
26969: Yhteensä Smk. 278,138,6:49: 07
26970:
26971: Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :ssä olevan säännöksen mu-
26972: kaisesti tarkastaessaan, missä määrin valtion vakinaiset va-
26973: rat riittävät näiden menojen suorittamiseen, Valiokunta on
26974: havainnut seuraavaa,
26975: Bu~tin järjestely. 37
26976:
26977: Valtiotulot.
26978: (Valtiorahaston tulQt).
26979:
26980: Kuten Valtiovarainvaliokunta muun muassa 1914 vuoden
26981: valtiopäivillä on huomauttanut, on erinäis·et valtiorahaston tu-
26982: lot aikaisempina vuosina tavallisesti arvioitu liian alhaisiksi.
26983: Koska laskelmat tällä kertaa on voitu tehdä aivan vuoden .Jo-
26984: pu1i}a, on ollut maihdollista ·tulot arvio~da tarkemmin kuin
26985: tavallisesti. V aliokunnaHa ei sen vuoksi ole .ollut aihetta
26986: tehdä suurempia muutoksia esityksessä arvioituihin määriin.
26987: 1 osasto: Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion
26988: omaisuudesta. - Tuloja kruunun maatiloista. Maanviljel~s
26989: j.a karjanhoitotuotteiden hintain kohoamisen tähden ovat
26990: nämä tulot esityksesslä la;sketut 2,300,000 markia.ksi,
26991: vastaten 2,040,000 markkaa 1916 vuoden rahasäännössä.
26992: Nämä tulot ovat vuosittain kohonneet, tuottaen 1,770,000
26993: markkaa vuonna 1914, 1,790,000 markkaa vuonna 1915 ja
26994: 2,197,000 markkaa vuonna 1916. Vwli10kun:ta •on ·puheenalai-
26995: set ·tulot kuluvaksi \'luod·aksi arvioirrl'Ut esityksen mukais.esti
26996: 2,300,000 markaksi. - Tuloja kruunun metsätaloudesta.
26997: Esityksessä: on tnlot kruunun metsäta,loudesta arrvioitu
26998: 38,000,000 markaksi, josta varsinaisia metsätu'loja pääasialli-
26999: sesti sahapuiden myynneistä 13,000,000 markkaa ja tuloja
27000: metsähallinnon hankinnoista ja liirkeyl'ityks.is11ä 2r5,000,000
27001: markkaa. Ensinmainittu erä on jotenkin yhtä suuri kuin
27002: vastaava tuloerä edrellisenä vuonna. Vuonna 1916 tehtyjen
27003: korkeiden huuto'ka·nppatarj.ouksien takia s.e olisi tuntuvasti
27004: suurempi, jolleivät useimmat ostwja.t vaikeiden työolojen ta-
27005: kia ja kun ·on ollut mahdotonta viedä sahatavaraa ulroomaiHe,
27006: olisi jättäneet ostamiaa·DJ puita viime hakkuuka udel1a; met-
27007: sästä ulosotta.matta, mihin heillä kauppwehtoj·ensa mukaisesti
27008: on oikeus. Niin pi•an kuin vientimahdollisuuksia taws tar-
27009: joutuu, tulevat nämä tulot tuntuvasti ka.svamaan.
27010: Hankinnoista ja liilketoiminna•sta jäävät tulot vuonna 1917
27011: suuressa määrin pienemmiksi kuin niihin käy·tetyt Jmstan-
27012: nukset, johtuen siitä, että salw~Ha ·olevia melkoisia tavara-
27013: 38 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
27014:
27015: varastoja ei ole voitu lähettää ulkomaille, ja myöskin siitä,
27016: että metsähaEinnon vamsrtoissa on .erittäin suuret määrät val-
27017: miita halkoja, joista kustannukset ovat tänä vuonna suorite-
27018: tut, mutta tulot niistä sawdaa.n vasta ensi vuonna, jolloin ha-1-
27019: kojen ·luovutus valtion laitoksille ta,pahtuu. Var&stojen
27020: määrästä ei vielä tällä hei!keLlä, kuru täyde'mnen imventtoimi-
27021: nen ·tapa.htuu vasta vuoden vaihteessa, ol,e mahdollista saada
27022: luotettavaa tietoa. Näi·n ollen on metsätalouden ta~oudellinen
27023: tulos todellisuudessa kyllä parempi, kuin mitä rahasäännön
27024: luvuista käy esille, riippuen tämä osaksi kirjanpidon puut-
27025: teellisesta järjestyksesta. Mutta Va1liokunta ei ole saattanut
27026: olla panemattaJ merkille, ·että tämänkin seikan ·huomioon
27027: ottaen valtion metsätaloudesta saatu rahallinen tulos on vii-
27028: me vuosina kehittynyt ilmeisesti ·epäedulliseksi, vaikka
27029: tunnetusti puutavarain hinnat ovat olleet hyvät. Koska
27030: tehokkaisiin toimenpiteisiin viipymättä on ryhdyttävä nyt
27031: kosketelluu epäkohdan auttamiseksi, tulee Valiokunta val-
27032: tiovarain tilaa koskevassa mietinoossään yksityiskohtaisesti
27033: tutkimaan tätä valtiotalouden alaa ja. tekemääin sen johdosta
27034: tarpeellisia ehd·otuksia.
27035: Edelläesitetyn nojalla on Valiokuruta merkinnyt l81Skel-
27036: miin tulot kruunun metsätaloudesta esityksen mukaisesti
27037: 38,000,000 rnarkan sunruisina. - Tuloja kmuxnun rakennuk-
27038: sista. Vuonna 1916 kertyi näitä tuloja 139,000 markkaa ja
27039: voitaneen ne tämän johdosta..ottaa laskelmaan esityksen mu-
27040: kaisesti 150,000 rnarkan määrään. Muut tähän osastoon kuu-
27041: luvat tulot on otettu esityksen mukaisesti 1,970,000 mark-
27042: kaan, joten osaston tulosumma on 42,420,000 markkaa. .
27043: 2 osasto: Välittömiä veroja. - Maaveroja. Verohinnan
27044: noustessa ovat maaverojen tuottamat tulot olleet lisäänty-
27045: mässä, tehden tasaluvuin 3,758,000 markkaa vuonna 1915 ja
27046: 3,937,000 mark:kaaJ vuonna 1916. Valiokunta on 'katso-
27047: nut oikeruksi arvioida ne vuodeksi 1917 esityksen mu-
27048: kaisesti 4,470,000 markaksi. - Henkiveroja. Näistä
27049: kl rtyneet tulot nousivat 2,441,000 markkaan vuonna
27050: 1915. Jouluk·uun 27 päivänä 1915 annetulla asetuk-
27051: tuks:ella määirättiin kuitenkin, että henkirahat vuodelta
27052: Budjetin järjestely. 39
27053:
27054: 1915 olivat suoritettavat kaksinkertaisella määrällä, nimit-
27055: täin 4 markalla mieheltä ja 2 markalla naiselta. Tämän
27056: kautta nousivat henkiverot 4,551,000 markkaan vuonna 1916.
27057: Kun henkirahoja lokakuun 216 päivänä 1916 annetulla asetuk-
27058: sella on määrätty suoritettavaksi vuodelta 191,6 samalla ta-
27059: valla korotettuina, voitaneen henkiverot vuodeksi 1917 laskea
27060: ..f-,630,000 markkaan. Osaston tulojen yhteenlaskettu määrä
27061: olisi siis 9, 700,000 markkaa.
27062: 3 osasto: Välillisiä veroja. - Tullituloissa, jotka aikai-
27063: sempina vuosi,na ovat tuntuvasti kasvaneet, on sodan aikana
27064: tapahtunut melkainen vähennys. Vuosina 1913-1916 nou-
27065: sivat tullitulot seuraaviin määriin:
27066: V. 1913 .............. Smk. 58,325,000:-
27067: " 1914 .. .. .. .. .. .. .. " 46,169,000:-
27068: " 1915 .. .. .. .. .. .. .. " 42,107,000:-
27069: " 1916 . . . . . . . . . . . . . . " 45,635,000:-
27070:
27071: Kuluvana vuonna ova.it nämä tulot alentuneet. Kun tätä
27072: tulojen vähennystä myös vuoden loppukuukausina on odo-
27073: tettavissa, ei Valiokunta ol,e katsonut voivansa laskea näitä
27074: tuloja korkeampaan määrään kuin mitä esityksessä on ar-
27075: vioitu, jaettuina seuraavalla tavalla:
27076:
27077: Tuontitulli . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 33,960,000: -
27078: Vientitulli . . . . . . . . . . . . . . . . . , 125,000:-
27079: Sahaus:maksu. . . . . . . . . . . . . . . , 12,000:-
27080: Toimitusmaksut. . . . . . . . . . . . . , 150,000:-
27081: Sekalaisia vä:hempiä tuloja . . . . , 23,000:-
27082: Yhteensä Smk. 3-f-,270,000:-
27083:
27084: Aksiiseja. Pelikorteista suoritettava leimamaksu on esi-
27085: tyksessä laskettu nousevan 100,000 markkaan. Tämä
27086: maksu, joka kesäkuun 22 päivänä 1859 annetussa julis-
27087: tuksessa säädettiin 40 penniksi leikiltä, korotettiin maalis-
27088: kuun 10 päivänä 1914 annetuna asetuksella 1 markkaan 40
27089: penniin leikiltä. Tämän johdosta Eduskunta 1914 vuoden
27090: 40 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
27091:
27092: valtiopäivillä silloin esittämistään syistä lausui, että mai-
27093: nittu asetus, mikäli siinä säädettiin leimamaksun suoritta-
27094: misesta Suomessa valmistetuista pelikorteista, oli lainvastai-
27095: nen eikä sen nojalla siis voitu Suomessa valmistetuista peli-
27096: korteista kantaa leimamaksua, minkä vuoksi Eduskunta sil-
27097: loin poisti laskelmastaan kysymyksessä olevan erän. Mai-
27098: nitun l~:nvastaisen asetuksen nojalla. on kuitenkin tähän
27099: saakka peli'korttileimamaksua kannettu. Valiokunnan mie-
27100: lestä ei tällaisen arsiantilan jatkumista. de salEttava, mutta
27101: koska tältä vuodelta pelikorttima:ksua OTh 'kannettu valtio-
27102: rahastoon, ·on Valiokunta sen twoton tähän merkinnyt 100,000
27103: markaksi. Osaston tulot päättyV'ät siis 34,370,000 markkaan.
27104: 4 osasto: Sekaluontoisia veroja. - Senttonaalin tulo,
27105: jdka vuonna 1916 tuotti 202,000 markkaa, on €sityksessä las-
27106: kettu nousevan 200,000 markkaan. Viime loka'kuulta saadut
27107: tiedot osottavat kuitenkin, että. tämän veron tuotto on arvioi-
27108: tava 205,000 markaksi, jonka summan V alio'kunta siis on
27109: merkinnyt laskelmiiThsa. - Rekisterimaksuja. Tämän tulo-
27110: erän on V a:li·okunta saatujen tietojen johdosta korottanut
27111: 180,000 markaksi. V eroja sodan ajaksi. Nämä
27112: vaHiomhastoon kertyneet verot nousivat vuonna 1916
27113: 60,989,000 markkaan. Valiokunnan ehdotuksen mukaan kan-
27114: netaan näistä veroista kuluvana vuonna näytäntö- ja huvi-
27115: vero, pääoma- ja kuponkivero, almoholipitoi'St~n juomain
27116: anniskeluvero, alkoholipitoisten aineiden tukkukauppavero
27117: sekä suurten tulojen vero, mitkä verot huomataan suostunta-
27118: rahaston tuloina. Puhelinvero sitä vastoin Olli Edttskunnan
27119: päätöksen mukaan lakkautettu kuluvan vuoden elokuun
27120: 1 päivästä lukien, mutta siitä jo tänä vuonna ker-
27121: tynyt tulo pysytetään valtiorahastossa., jonka vuoksi -
27122: laskelmaan tarkoitusta varten on merkitty 30,000
27123: markkaa. Tähän on esityksen mukaisesti lisätty ny-
27124: kyään tosin suostunnan luontoisena jatkuva väliaikainen vero
27125: Suomeen tuotavista alkoholipitoisista juomista, joka vuonna
27126: 1916 tuotti 1,822,000 markkaa. Valiokunta on tämän veron
27127: ottanut laskelmissaan huomioon 820,000 markkana. Ryhmän
27128: tulot nousevat siis 850,000 markkaan.- Muita sekaluontoisia
27129: Bu(ietin järjestely. 41
27130:
27131: tnlo'ja on laskelmaan esityksen mukaisesti otettu 1,714,000
27132: markkaa, joten tähän o'sasiJoon 'kuuluva.t tulot ovat yhteensä
27133: 2;949;000 markkaa. ,
27134: ö osasto: Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämi-
27135: sestä. - Postimaksut ovat sota-ajaksi korobetut Venäjän sisä.-
27136: asiainministerin antamalla as•etuksella syyskuun 28 päivältä
27137: 1914 sekä määräyksillä syyskuun 30 päivältä 1914 ja syys-
27138: kuun 20 päivältä 1916. Tämä korotus· ei kuitenkaan vaikut-
27139: tanut postitulojen lisääntymiseen ennenkuin vuonna 1916,
27140: s[llä nämä maksut, jotka vuonna 19·14 olivat 8,19•3,000 mark-
27141: kaa, tuottivat seuraavana vuonna ainoastaan 8,031,000 mark-
27142: kaa. Vasta vuonna 1916 nousivat postitulot 8,932,000 mark-
27143: lman. Esityksessä arvioidaan kuluvaksi vuodeksi postituloja
27144: 10,000,000 'TYUJ,rkkaa, jonka summan Valiokunta on ottanut
27145: budjettiin. - Majakkamaksuja. Kolmilla edellisillä val-
27146: tiopäivillä on Eduskunta budjettiehdotuksesta poistanut
27147: tuloerän majakkamaksuja, koska luotsilaitoksessa toimeen-
27148: pautuj.en lainvastaisten muutosten johd.osta ei ollut olemassa
27149: laillisia edellytyksiä näiden: maksujen kantamiseen. Nämä
27150: mabut ovat tästä huolimatta joka vuosi otetut rahasään-
27151: töön ja arvioidaan ne esityksessä kuluvaksi vuodeksi 350,000
27152: markan määrään. Katsoen siihen, mitä aikais·emmin on luot-
27153: silaitoksesta lausuttu, ja kun Valiokunta tämän johdosta on
27154: laskelmissaan pysyttänyt luotsilaitosta koskevat määrä-
27155: rahat, ovat Valiokunnan mielestä majakkamaksutkin bud- .
27156: jettiin otettavat, minkä vuoksi ne on siihen merkitty esityk-
27157: sen mukaisesti 350,000 markaksi. - Osaston loppusumma on
27158: 12,385,000 markkaa.
27159: 6 osasto: Sekalaisia tuloja: - Apumaksuja kun-
27160: nilta. Kaupulllkien osuudet po1iisi1menojen suorittamiseksi,
27161: jotka osuud·et vuonna 1916 vahvistettujen menosääntöjen mu-
27162: kaan nousevat 1,564,000 markkaan, aiheuttavat korotuksen
27163: tässä ryhmässä. Esityben mukaisesti merkitään ryhmän
27164: tulot siis 1,636,900 'TYUJ,rkaksi. - Muita sekalaisia tuloja on
27165: esityksen laskelman mukaisesti otettu 5,882,000 markkaa,
27166: joten tähän osastoon kuuluvat tulot ovat yhteensä 7,518,900
27167: markkaa.
27168: 42 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
27169:
27170: Tässä esitetyii vakinaiset valtiotulot vuonna 1917 olisivat
27171: siis 109,342,900 mark'kaa.
27172: Ylimääräisinä tuloina Qtetaan esitykseen laskelman
27173: mukaan huomioon 330,000 markkaa luna·stettugen hllhjoi-
27174: tusmaiden ostohinnan ytlimääräisiä osam.1aksuja.
27175: Tähän tulee lisäksi siirto valtiorahastoon lainausrahas-
27176: tosta. Lainausrahaston korkotuloista on julistuksen mu-
27177: kaan 11 päivältä heinäkuuta 1887, paitsi sanotussa ju-
27178: listuksessa mainittua 76,000 markan rahamäärää, vuosittain
27179: siirrettävä valtiorahastoon summa, joka kunkin vuoden vuosi-
27180: rahasääntöä järjestettäessä määrätään. Jotta lainausrahas-
27181: tosta voitaisiin antaa lainoja varsinkin kansakoulurakennuk-
27182: sia varten, on tämä korkovarojen siirto, joka. kahtena viimei-
27183: senä vuonna on ollut 900,000 markkaa, esityksen mukaisesti
27184: supistettu 500,000 markaksi.
27185: Kaikki valtiorahaston vakinaiset ja ylimääräiset tulot
27186: vuonna 1917 olisivat edellisen mukaan yhteensä 110,172,900
27187: markkaa.
27188:
27189:
27190: Perustuslajn mukaan ovat valtiorahaston kaikki tulot käy-
27191: tettävissä valtiomenojen suorittamiseen. Näihin tuloihin
27192: tulee lisäksi se määrä, joka tarkoitusta varten voidaan luovut-
27193: taa valtiorahaston pääJomas.äästöstä.. Niinkuin esityk-
27194: . seen liitetty valtiorahaston tiliasema osottaa, oli rahaston
27195: pääomasäästö 19 16 vuoden lopussa 12~,9'80,656· markkaa 73
27196: 1
27197:
27198:
27199:
27200: penniä. Tämä säästö oli sidottu pääasiallisesti pitkäaikaisiin
27201: lainoihin, tulorästeihin, ennakkomaksuihin, Saksassa taka-
27202: varikoituihin obligatsioneihin, postiosotusvaroihin ynnä ·eri-
27203: näisiin muihin tilisaataviin, muun muassa 27,000,000 markan
27204: saatavaan kulkulaitosrahastolta. Sanottua rahastoa koske-
27205: vassa mietinnössään on V aliakunta kuitenkin ehdottanut, että
27206: viimeksi mainittu saatava olisi vuoden kuluessa suoritettava
27207: valtiorahastoon takaisin. Täten irroitetut varat voitaisiin siis
27208: käyttää valtiomenojen peittämiseen, jota vastoin valtiorahas-
27209: ton muut pääomavarat, huomioon ottaen myös virastojen ny-
27210: kyään lisääntyneet käteisen kassan tarpeet ynnä välttämätön
27211: Budjetin järjestely. 43
27212:
27213: kassareservi, eivät oli~i käytettävinä 1917 vuoden budjetin
27214: täytteeksi.
27215: Tämän mukaan olisi ylläarvioitujen vuonna 1917 kysy-
27216: mykseen tulevien valtiotarpeiden tyydyttämiseen käytettä-
27217: Yinä seuraavat varat:
27218: VaHiorahaston tulot . . . . . . . . . . . . . . Smk. 110,172,900: --
27219: Lisäys valtiorahaston pää,omasäästöstä , 27,000,000:-
27220: Yhteensä Smk. 137,172,900:-
27221:
27222: Kaikkien 1917 vuoden menojen on, kuten edellä on mai-
27223: nittu, laskettu tekevän 278,138,649 markkaa 07 penniä. Tästä
27224: määrästä on kuitenkin väihennettävä laskelmaan otetut kan-
27225: nanta- ja tarkastuskustannukset leima- ja malla.sjuomaveros-
27226: ta, jotka on arv~oitu yhteensä 100,700 markaksi, menot palo-
27227: viinanvalmistuksen ja kaupan silmälläpidosta sekä J)aloviina-
27228: asetuksia vastaan tehtyjen rikkomusten syytteeseenpanokus-
27229: tanmisten korvaamisesta, 200,000 markkaa, sekä denatu-
27230: roidusta paloviinasta takaisin suoritettu valmistusvero,
27231: 18,000,000 markkaa, ynnä 200 markkaa oikaisurahoja eli
27232: yhteensä 18,300,900 mark'kaa., koska nämä menot, mainit-
27233: t.pjen suostuntaverojen kantamisesta aiheutuneina, ovat nii-
27234: den tuottamalla tulolla korvattavat Budjetin järjestelyssä
27235: vuodeksi 1917 kysymykseen tulevat menot ovat siten
27236: 2,59,837,749 markkaa 07 ·penniä. Kun näiden men:ojen
27237: suorittamiseen käytettävissä olevien varojen ~umma on
27238: 110,172,900 matkkaa, havaita•an, että vakinaiset valtion va-
27239: rat eivät riitä valtion yleiseen budjettiin otettavien menojen
27240: suorittamiseen vuonna 1917, vaan että syntyy lisävarojen
27241: tarve, joka siinä tapauksessa, että valtiorahaston käytettä-
27242: vissä oleviin varoihin edellisen mukaan luetaan 27,000-,000
27243: markkaa rahaston pääomasäästöstä, on suuruudeltaan
27244: 122,664,849 markkaa 07 penniä.
27245: Harkitessaan kysymystä tämän lisätarpeen täyttämisestä,
27246: Valiokunta on ensiksi ottanut huomioon suostuntarahaston
27247: säästön 1916 vuoden •päättyessä, joka. esitykseen liitetyn
27248: tiliaseman mukaan oli 2,05:5,844 markkaa 32 penniä.
27249: 44 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
27250:
27251: Tämän jälkeen on otettava lukuun tulot, nyttemmin suos-
27252: tunnanluontoisiksi katsottavista allamainituista sodan ajaksi
27253: hallinnollista tietä säädetyistä veroista sekä niistä suostunta-
27254: veroista, jotka Valiokunta, sillä edellytyksellä, että ne käy-
27255: vät tarpeellisiksi, on, ehdottanut vuonna 1917 suoritettaviksi
27256: seuraaviin määriin:
27257:
27258: mallasjuomaverosta .......... . Smk. 1,000,000:-
27259: paloviinanvalmistusverosta . . .. . 18,000,000: -
27260: näytäntö- ja ·huviverosta ..... . " 3,000,000: -
27261: pääoma- ja 'kuponkiverosta ... .
27262: " 7,500,000:-
27263: leimaverosta ................ .
27264: " 12,500,000:-
27265: alkoholipitoisten juomain anniske-
27266: "
27267: ,luverosta ................ . 2,600,000: -
27268: alkoholipitoisten aineiden tukku-
27269: "
27270: kauppa verosta . . .......... . 2,400,000:-
27271: suurten tulojen verosta ....... .
27272: " 95,000,000: -
27273: --------------------------
27274: "
27275: Yhteensä Smk. 142,000,000:-
27276:
27277:
27278: Näistä tuloista on kuitenkin vähennettävä edellämainitut
27279: suostuntaverojen kantamisesta sekä paloviinan denaturoimi-
27280: sesta aiheutuvat menot, yhteensä 18,300,900 markkaa, ja jää
27281: niistä siis käytettävänä olevaksi tuloksi 123,699,100 mark-
27282: kaa. Jos tähän lisätään ann,iskelumaksut 2,000 markkaa
27283: ynnä kontrollimaksut tislauslaitoks.]sta j•a denaturoimismak-
27284: sut 50,000 markkaa sekä korko- ja satunnaisia tuloja arviolta
27285: 100,100 markkaa, tulee suostuntarahaston tulojen nettomää-
27286: räksi 123,851,200 maxkka.a vuonna 19<17. Yhdessä rahaston
27287: pääomasäästön kanssa puheena olevan vuoden alussa on s·iis
27288: ~·vuonna 1917 käytettävissä olevia suostuntarahaston varoja
27289: kaikkiaan 125,907,044 markkaa 32 IJenniä.
27290: Kun suostunnan tarve, kuten edellä mainittiin, on
27291: 122,664,849 markkaa 07 penniä, johonlisäksi tulevat suostun-
27292: tain kannasta sekä paloviinan denaturoimisesta aiheutuvat
27293: kustannukset 18,300,900 markkaa, havaitaan, että yllä lue-
27294: tellut suostuntaverot riittävät tämän tarpeen täyttämiseen,
27295: Budjetin· fårlestely. 46
27296:
27297: antaen yhdessä rahaston pääoman kanssa lisäksi ylijäämän,
27298: arviolta 3,242,195 markkaa 25 penniä, joka ·on Eduskunnan•
27299: vastedes käytettävänä.
27300:
27301:
27302: 'l'ässä yhteydessä on V aliakunta käsitellyt myös kysy-
27303: mystä määrärahan asettamisesta vanhuus- ja työkyvyttö-
27304: myysvakuutuksen toteuttamisHksi perustettavan erityisen
27305: rahaston aikaan saamis,eksi, mistä Valtiovarainvaliokunta
27306: tämän v·uoden ensimäisillä valtiopäivillä teki ·ehdotuksen.
27307: Tähän tarkoitukseen on myöskin edustajain Gyllip.gin y. m.
27308: anomusehdotuksessa N :o 83 anottu 40,000,000 markan aset-
27309: tamista vaHiorahaston säästövaroista. Eduskunta on jo vuo-
27310: den 19•14 valtiopäivillä vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuu-
27311: tuksen toteuttamiseksi Suomen Pankin voittovaroista myön-
27312: tänyt 4,000,000 markkaa, täten tunnustaen asian suuren mer-
27313: kityksen. Tämä Eduskunnan päätös on kuitenkin jäänyt
27314: toteuttamatta. Suomen Pankin asema nn nykyisin r;ellainen,
27315: ettei sillä ole voittovaroja valtiotarkoituksiin käytettäväksi
27316: ja lähivuos·ina mahdollisesti syntyvät. voittovarat tarvitaan
27317: varmaankin edelleen Pankin nyt horjuvan aseman vahvista-
27318: miseksi. Valiokunnan mi·elestä on mainittu tarkoitus kuiten-
27319: kin niin tärlreä, että valtiovaroja siihen on mahdollisuuden
27320: mukaan varattava joo nyt, vaikka ei voidakaan ryhtyä pu-
27321: heena olevaa vakuutusta käytäntöön heti sovelluttamaan.
27322: Nyt kyseessä oleva tärkeä valtiotarve ei vaadi irtaimia,
27323: käteisiä varoja juuri nykyhetkellä. Sellaiset valtiovaraston
27324: varat, kuten lainausrahaston varat ja valtiovaraston pitkä-
27325: aikaisiin lainoihin sidotut varat soveltuvat näin ollen hyvin
27326: vanhuus- ja työkyvyttömyy.svakuutuksen pohjapääomaksi
27327: siirrettäviksi, sitäkin paremmin, kuin mainitun perustetta-
27328: vankin rahaston varat tulevat. todennäköi&€sti samalla tavoin
27329: ainakin osaksi sijoitettaviksi. Valiokunta on senvuoksi sitä
27330: mieltä, että riittävän suuri, ainakin 40,000,000 markkaan
27331: nouseva, vanhuus- ja työkyvyttömyysrahasto nyt olisi siten
27332: aikaan saatava, että. tuollaiseen p·erustettavaan rahastoon siir-
27333: rettäisin valtion lainausrahastossa oleva säästö. Valiokunta
27334: 46 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
27335:
27336: on tehnyt tämän ehdotuksen sitäkin suuremmalla syyllä,
27337: kun Hailituksenkin taholta on ilmoitettu samanlaiseen järjes-
27338: telyyn ryhdytyn. Lainausrahastossa on nykyisin varoja noin
27339: 32,000,000 markkaa, joten. jos siihen valtiorahastosta siirre-
27340: tään siinä olevia pitempiaikaisia lainoja 8,000,000 markan
27341: määrään, mikä vaikeuki:,itta voinee tapahtua, perustettavan
27342: rahaston pääonn nousee Valiokunnan edellä suunnittelemaan
27343: summaan.
27344: Vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen vakuutusra-
27345: haston pohjapääomaksi siirrettäviksi ehdotetut 40,000,000
27346: markkaa olisi V aliakunnan mielestä hoidettava erityisenä
27347: Eduskunnan valvonnan alaisena rahastona ja tarkoitukseensa
27348: käytettävä ainoastaan Eduskunnan päättämällä tavalla,
27349: mutta siihen mennessä kartutettava rahaston sijoituksista
27350: saatujen korkojen kautta. :M:ikäli valtiovarat lähiaikoina sal-
27351: lisivut rahastoa edelleen siirroilla lisätä, olisi rahaston pää-
27352: omaa pyrittävä kasvattamaan.
27353:
27354: Edellä esitetyn nojalla V a:1iokunta kunnioittaen ehdottaa
27355: Eduskunnan päätettäväks<i,
27356: että vanhuus·· ja työkyvyttömyysvakwutuk-
27357: ~en toteuttam'iseksi cm petulstettava erityinen ra-
27358: hasto, • jota Eduskunnan valvonnan alaisena on
27359: hoidettava ja kasvuutettava, kunnes sen va'fat voi-
27360: daan Eduslmnnan piiättämällä tavalla tarkoituk-
27361: seensa käyttää, ja
27362: että tähän rahastocm on siirrettävä valtiom
27363: lainau;srahaston varat sekä v,altiorahastosta 8iinä
27364: olevia pitkäaikaisia lainoja 8,000,000 marka-n
27365: määrään.
27366:
27367: Edellyttäen, että Eduskunta hyväksyy Valiokunnan yl-
27368: läolevan ehdotuksen, on Valiokunta ottanut mainitun
27369: 8,000,000 markan menon siirtona huomioon, samalla merki-
27370: ten vastaavan summan lisäyksenä vaitiorahaston pääoma-
27371: säästöstä.
27372: Budjetin järjestely. 47
27373:
27374: Viitaten siihen, mitä edellä on esiin tuotu ja ottaen huo-
27375: mioon kulkulaitosrahastolle hyväksytyn erityisen budjetin
27376: sekä nojautuen Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n 2 momentin
27377: säännökseen, Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
27378:
27379: 1) että Eduskunta hyväksyisi noudatetta-
27380: vaksi seuraavan rahasäännön vuodelle 1.917, ja
27381: S:en rmtkaisesti päättäisi,
27382: 2) että vuoden 1917 valtiomenojen suoritta-
27383: miseen on käytettävä:
27384: a) valtiorrahaston ja knlkulaitosrahOJSton vaki-
27385: naiset ja ylimääräi'8et tulot t;uodelta 1917;
27386: b) valtiorahaston säästöstä 35,000,000 mark-
27387: kaa, josta 8,000,000 n~arkkaa siirrettäväksi van-
27388: huus- ja työkyvyttömyy;svakuutuksen toteutta-
27389: mista varten perustettavaan rahast.aon; sekä
27390: c) mikäli edellämainitut v<arat eivät riitä,
27391: suostuntarahaston var.oja aina 140,965,749 mark-
27392: kaa 07 penniin asti;
27393: 3) että suosiuntarahastoon on mwnna 1917
27394: kannettav'a mallasjuomavero, paloviinavero, nä;IJ-
27395: täntö- ja huvivero, leimavero, alkoh'olipitoisten
27396: juomain anniskeluve11o. alkoholipitoisten aineiden
27397: tukknkauppavero, näistä veroista annettujetn mää-
27398: ,·äysten mu}oaan sekä suurten tulojen suost·nnta-
27399: vero sekä pääoma- ja kuponkisuosiunta niiden
27400: lakien mukaan, jotka Edu.skunba on niistä hyväk-
27401: synyt .
27402: •
27403: 48 1917 II Vp . ..,..,. V. M. ~Esitys N:o 24.
27404:
27405:
27406:
27407:
27408: Valtiotulot.
27409: E n s i m ä i n e n 0 s a s t o.
27410: Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
27411: Tuloja kruunun maatiloista (Valtiorahasto) 2,300,000:--
27412: " , kalastuksista , 70,000': --
27413: " , metsätaloudesta , 38,000,000: --
27414: " , rakennuksista , 150,000: ---
27415: " kanavista , 1, 100,000 : ----
27416: Tuloja valtionrautateistä (Kulkulaitosra-
27417: hasto) ............................ 148,500;000:-
27418: Korkoja (Valtiorahasto) . . . . . . . . . . . . . . . . 800,000:-
27419: , (Suostuntarahasto) . . . . . . . . . . . . 100,000:-
27420: , (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . . . 50,000: -
27421: 191,070,000:-
27422:
27423: T o i n e n 0 s a s t o.
27424: Välittömiä veroja.
27425: Maaveroja (ValHorahasto) ............. . 4,4 70,000: -
27426: Elinkeinoveroja (Valtiorahasto) ........ . 600,000:-
27427: , (Suostuntaraha'Sto) ..... . 2,000':-
27428: Henkiveroja (Valtiora:hasto) ........... . 4,630,000:-
27429: Suurten tulojen 'Vero (Suostuntarahasto) .. 95,000,000: --
27430: Pääoma- ja kuponkivero ('Suostuntarahasto) 7,500,000:-
27431: 112,202,000:--::-
27432:
27433: K o 1m a s 0 s a s t o.
27434: Välillisiä veroja.
27435: Tullituloja (Valtiorahasto) ............. . 34,270,000: --
27436: Aksiiseja (Valtiorahasto) ............. . 100,000:-
27437: Aksiiseja (Suostuntarahasto) ........... . 1'9,000,000:-
27438: 53,370,000:-
27439: Budjetin järjestely. 49
27440:
27441: N e l j ä s 0 s a s t o.
27442: ~
27443: Sekaluontoisia veroja.
27444: K nolinpesäprosenttia (V aitiorahasto) .... . 100,000:--
27445: Senttonaa.lia (Valtiorahasto) ........... . 205,000:-.---
27446: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (Valtio-
27447: rahasto) ......................... . 1,240,000:-
27448: Maksuja yleisistä huveista (V aitiorahasto) 330,000:--
27449: Maksuja metallien ja paperin tutkimisesta
27450: sekä rekisterimaksuja (Valtiora.hasto) .. 224,000:-
27451: Veroja ~odan ajaksi (Valtiorahasto) ..... . 850,000:--
27452: Näytäntö- ja huvivero (Suostuntarahasto) 3,000,000: -
27453: Leimavero (Suostuntaraha.sto) .......... . 12,500,000: --
27454: Alkoholipitoisten juomain anniskeluvero
27455: (Suostuntarahasto) ................ . 2,600,000: --
27456: Alkoholipitoisten aineiden tukkukauppa-
27457: vero (Siwstuntarahasto) ............. . 2,400,000: --
27458: 23,449,000:-
27459:
27460: V i i d e s 0 s a s t o.
27461: Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
27462: (Valtiorahasto).
27463: Postimaksuja . . ...................... . 10,000,000: --
27464: Majakkamaksuja ..................... . 350,000:-
27465: Sairasmaksuja yleisissä sa.iraaloissa ..... . 1,250,000:-
27466: Oppilasmaksuja opetuslaitoksissa ....... . 750,000:--
27467: Sekalaisia vähempiä maksuja ........... . 35,000:-
27468: 12,385,000:-
27469:
27470: K u u d e s 0 s a s t o.
27471: Sekalaisia tuloja.
27472: Kruununsakkomhoja (Valtiora.ha:sto) ..... 550,000:-
27473: Perinnöksiostomaksuja , 4,000:-
27474: Lunastettujen maatilain kauppahinnanr
27475: maksuja (Valtiorahasto) ........... . 450,000:-
27476: Korvausta kruunun ennakolta maksamista
27477: kustannuksista (V aitiorahasto) ... , ... 1,250,000: -
27478: 4
27479: 50 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
27480:
27481: Viralliset sanomalehdet (Valtiorahasto) .. 150,000:-
27482: Senaatin kirjapaino f(V altiorahasto) ..... . 1,400,000:-
27483: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtion-
27484: laitoksissa (V aitiorahasto) .......... . 1,178,000: --
27485: Apumaksuja kunn~lta (Vaitiorahasto) ... . 1,636,900:--
27486: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (Val-
27487: tiorahasto) ........................ . 900,000:-
27488: Satunnaisia tuloja (Suostuntarahasto) ... . 100:-
27489: Oikaisurahoja ja satunnaisia tuloja (Kulku-
27490: laitosrahasto) .............. , ...... . 10,100:-
27491: Kontrollimaksuja tisla uslaitoksista ja de-
27492: na turoimismaksuj a (Suostun tarahasto) .50,000:-
27493: 7,579;100:-
27494:
27495: Summa vakinaista valtiotuloa . . . . . . . . . .. 400,055,100: -
27496:
27497: Ylimääräistä valtiotuloa.
27498: Osamaksua lunastettujen lahjoitusmaiden
27499: hinnasta (Vaitiorahasto) ........... . 330,000: -·
27500: Vuoden 1917 laina (Kulkulaitosrahasto) .. 75,000,000: -
27501: Palautus Haapamäen-Jyväskylän rataosan
27502: uudestaanrakentamisen määrärahasta
27503: (Kulkulaitosrahasto) ............... . 1,000,000: -
27504: 76,830,000:-
27505:
27506: Siirtoa lainausrahastosta valtiorahastoon,
27507: korkoa ........................... . 500,000:-
27508: Lisäys valtiorahaston pääomasäästöstä ... . 35,000,000:-
27509: Yhteensä 511,885,100: -
27510:
27511: Rahasäännön alaisten rahastojen välisiä siirtoja.
27512: Valtiorahastoon suostuntarahastosta ...... 130,9,65,749:07
27513: Kulkulaitosrahastoon valtiorahastosta . . . . 39,759,316: 83
27514: Kulkulaitosrahastoon suostuntarahastosta . . 10,000,000:-
27515: Summa .180, 725,065: 90
27516: BudJetin Järjestely. 51
27517:
27518:
27519:
27520: Valtiomenot.
27521: Vakinaiset menot.
27522: E n s i m ä i n e n P ä ä l u o k k a.
27523: Entisen hallitsijan käytettävänä ol~t varat ja hiifnen
27524: välittömästi käytettä·vänään olliut valtiJo-omaisrtvus.
27525: Entisen hallitsijan käytettävänä olleet va-
27526: rat 350,000:-
27527:
27528:
27529:
27530: Toinen Pääluokka.
27531: V altiopä:iväkustannuk'81b.
27532: Yleiset kustannukset 2,070,000: -
27533: Eduskuntahuoneistot 150,000:-
27534: 2,2'20,000: -
27535:
27536: Kolmas Pääl uokka.
27537: Hallitus7Jaitokset.
27538: Kenraalikuvernöörinvirka ............. . 3~8,400: -·
27539: Senaatti ............................ . 2,()36,900: ---
27540: Valtiosihteerinvirasto .................. · 581,100: ~
27541: Kenraalikuvernöörinkanslia . . .......... . 455,800: ~
27542: 4,012,'200: -
27543:
27544: N e 1 j ä ~; P ä ä 1 u () k k a:
27545: "
27546: Tuomroistuimet ja Oik'eU!StoimituskunfJaan kohd-istwv'OJt
27547: halUnnonhoorat.
27548: Hovio~keudet . . ......................• 1,49·4,400: -
27549: Kihlakunnanoikeudet ................. . 614,700:-;-
27550: 52 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
27551:
27552: Maanjako-oikeudet .................... . 53,300:-
27553: Lainvalmistelukunta .................. . 11,000: --
27554: Van'keinhoitohallitus .................. . 75,400:-
27555: Kurltushuoneet ja työvankilat ......... . 2,875,100: --
27556: Läänin- ja kihlakunnanvankilat ........ . 2,113,200:-
27557: Kasvatuslaitokset alaikäisiä lainrikkojia
27558: varten ........................... . 832,400:--
27559: Muita vankeinhoidon menoja ... ~ ....... . 1,265,100:-
27560: Erinäisiä määrärahoja ................. . 266,413: 20
27561: 9,601,013: 20
27562:
27563:
27564:
27565:
27566: V i i d e s P ä ä 1 u o k k a.
27567:
27568: Sivilitmmituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
27569:
27570: Lääninhallitukset ..... : .............. . 1,93 8,240:-
27571: 1
27572:
27573:
27574: Kihlakuntain hallinto ................. . 3,188,150:-
27575: Muita läänien hallinrrl'on menoja ......... . 2,707,510: -·
27576: Kaupunkien poliisilaitokset ............ . 8,000,000; -
27577: Lääkintöhallitus ..................... . 180,120:-
27578: Lääkärinhoito maalla ................. . 5·65,800:-
27579: Helsingin yleinen sairaala ............. . 2,'183,328: -
27580: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairaalat .. 3,5·92,2·95: -
27581: Mielenvikaisten hoitolaitokset .......... . 2,2,50,654: -·
27582: Synnytyslaitokset .................... . 140,000:-
27583: Rokotus ............................ . 109,800:-
27584: Tarttuvien tautien ehkäiseminen ....... . 800,000:--
27585: Muita lääkintölaitoksen menoja ......... . 1,467,900: -
27586: Yleisten rakennusten ylihallitus ........ . 138,3·60:-
27587: Lääninrakennuskonttorit .............. . 55,430: -·
27588: Muita rakennusvirkakunnan menoja ..... . 3'19,600:-
27589: Tilastollinen päätoimisto . . ............ . 92,600:-
27590: Painoasiain ylihallitus ja painoasiamiehet 140,685:-
27591: Vaivaishoidon ja suojelukasvatuksen tarkas-
27592: tus .' ............... · · · · · · · · · · · · · · 68,700:-
27593: Budjetin järjestely. 53
27594:
27595: Vaivaishoidon ja suojelukasvatuksen avus-
27596: ta.miseksi . . ...................... . 401,780:-
27597: Suomen passitoimisto Pietarissa :· ...... . 163,070:-
27598: Erinäisiä määrärahoja ................. . 778,695: 72
27599: 29,282,717: 72
27600:
27601:
27602: K u u d e~s P ä ä 1 u o k k a.
27603: V altiovara.intoimituskwnhOO!,n kohdistnvat hallinrnonhaarat.
27604: Valtiokonttori ....................... . 165,900:-
27605: Tullihallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 303,400:-
27606: Tullikamarit ja tullitoimistot ........... . 1,691,500:-
27607: Rantavartiohöylaivat ja -höyrypurret ... . 328,000:-
27608: Muita tullilaitoksen menoja ............ . 4,351,800:-
27609: Rahapaja ..................... ·~· .... . 171,190:-
27610: Kruununjyväsföt ..................... . 33,600:-
27611: Leimakonttori ....................... . 35,700:--
27612: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten
27613: tarkastus ........................ . 40,,100:-
27614: Erinäisiä määrärahoja 29,200:-
27615: 7,145,300:-
27616: '
27617:
27618: S e i t s e m ä s P ä ä 1 u o k k a.
27619: Kamd!ritoimituskuntaan kohdistuvat kallinnonhaarat.
27620: Yleinen revisionioikeus ............... . 40,000:-
27621: Revisionikonttori ..................... . 124,280:-
27622: Oikaisuprosenttia (Kulkulaitosrahasto) ... . - 500:-
27623: Metsähallitus . . ...................... . 243,000:-
27624: Hoitoalueiden hallinto ................ . 1,2:2·5,000: -
27625: Metsänvartijakoulut .................. . 180,000:-
27626: Muita metsänhoitolaitoksen menoja ..... . 31,9,43,000:-
27627: Virkatalojen hoito ................... . 388,000:--
27628: Erinäisiä määrärahoja ................. . 111,000:-
27629: 34,254,780: -
27630: 1917 II Vp.- V. M.- Jlsitys N:o 24.
27631:
27632: K a h d e k s a s P ä .ä 1 u o k k a.
27633: Sot-ilasmenoja.
27634: E;rinäisiä :n;täärärahoja ................. . 1~4,050: ........
27635: Menoja Suomeen sijoitetusta venäläisestä so-
27636: taväestä ......................... . 83,927: 72
27637: 207,977: 72
27638:
27639: Y h d e k s'ä s Pää 1 u o k k a.
27640: K irkollisa.siaintoimituskun taan kohdistuvat hallinnonhaarat.
27641: Luterilainen kirkko ................... . 600,300:-
27642: Kreikkalais-katolinen ja roomalais-katolinen
27643: kirkko .......................... , 185,400:-
27644: Aleksanterin-Yliopisto ................ . 2,60,3,800:-
27645: Koulutoimen ylihallitus ............... . 314,800:-
27646: N ormaalilyseot . . .................... . 499,900: -·
27647: Klassilliset lyseot . . .................. . 432,500:-
27648: Lyseot rinnakkaisine luokkineen ....... . 2,1108,000:-
27649: Kes·kikoulut ......................... . 484,000:-
27650: Tyttökoulut ......................... . 1,198,500: -·
27651: Valtioapua yksityisille kouluille ....... . 2,049,000:-
27652: Muita oppikoulujen menoja ........... . 1,9,29,500:--
27653: Kansakoulunopettaja- ja -opettajatarsemi-
27654: na.arit ........................... . 1,150,800: ·-
27655: Piiritarkastajat ................... ~ .. . 268,500:-
27656: Kansakoulujen valtioavustus ........... . 12,'~60,000:-
27657: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja ... . 5,194,100:-
27658: Kuuromykkäin opetuslaitokset ......... . 708,300:-
27659: Sokeain opetuslaitokset ............... . 197,200:-
27660: Tylsämielisten opetuslaitokset ......... . 176,300:-
27661: Muita menoja aistivialliskoululaitoksesta .. 141,,500:-
27662: Yhteiskunnallista. valistustyötä varten ... . 974,000:-
27663: Muinaistieteellinen toimikunta ......... . 205,900: -·
27664:
27665: .
27666: Meteorologinen keskuslaitos ........... . 116,400:-
27667: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi ..... . 629,000: ~
27668: '
27669: Erinäisiä määrärahoja ................ . 783,900:-
27670: 35,211,600:-
27671: h.dietin järjestely. 55
27672:
27673: Kymmenes l'ääluokka.
27674: Maan1lilielystoirnituskuntaan kohdistuvat hallinn.onhaarat.
27675: Maanmittaus- ja Vakauslaitos ......... . 1,378,000:-.
27676: Maa.Q.mittaus- ja verollepanokustannuksia .. 1,590,000:-
27677: Maanviljelyshallitus .................. . 429,800:-
27678: Valtio.Q. loo:ulutilat ja niihin sijoitetut maa-
27679: taloudelliset O'P'pilaitokset ..... , ..... . 1,684,300:-
27680: Muut maataloudelliset oppilaitokset .... . 916,300:-
27681: Maanviljelystaloudellinen koelaitos ..... . 98,100:-
27682: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labora-
27683: torit ............................ . 17,900:-
27684: Maanvilj.elysinsinöörit ja agronoomit ..... . 244,500:-
27685: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit .. 55,200:-
27686: Revoshoito . . ........................ . 278,600:-
27687: Eläinlääkintölaitos ................... . 602,700:-
27688: Kalastus ........................... . 284,500:-
27689: Maataloudelliset seurat ............... . 1,447,500:-
27690: Erinäisiä määrära.hoja 556,500:--
27691: 9,583,900: -
27692:
27693:
27694: Y h d e s t o i s t a P ä ä l u o k k a.
27695: K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnoohaarat.
27696: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus ..... . -153,000:-
27697: , , , insinöörikunta .. . 356,300:-
27698: Muita tie- ja vesirakennusten menoja ... . 1,142,000:-
27699: Kana.vat ............................ . 1,792,-600:-
27700: Postihallitus ........................ . 322,800:-
27701: Postipiirit .......................... . 26,200:-
27702: Postikonttorit ....................... . 2,639,000:-
27703: Rautatiepostitoimitus .................. . 886,600:-
27704: Post.itoimitukset, postiasemat ja postipy~äkit 1,370,100:-
27705: Muita postilaito_ksen menoja ........... . 8,103,600:-
27706: Erinäisiä määrärahoja ................. -. 690,500:-
27707: Valtionrautatiet (Kulkulaitosrahasto) 168,872,700:-
27708: • 186,355,400:-
27709: M 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
27710:
27711: Kahdestoista Pääluokka.
27712: Kauppa- ja teollisuustoimitusktmtaan kohdistuvat
27713: hallinnonhaarat.
27714: Luotsilaitos ......................... . 3,430,442: -
27715: Merenmittauskustannuksia ............. . 198,550:-
27716: Teollisuushallitus .................... . 173,500:-
27717: Ammattientarkastus .................. . 82,500:--
27718: Teknillinen korkeakoulu ............... . 562,600:-
27719: Muu teknillinen opetus ............... . 6.5,7 ,420: --
27720: Käsityöläis- ja ammåttikoulut ......... . 300,000:-
27721: Kauppaopetus ....................... . 650,000:-
27722: Merikoulut .......................... . 205,900:-
27723: Merenkuluntarkastus ................. . 39,100:-
27724: Geologinen toimisto . . ................ . 9'1,410:-
27725: V akuutusta:rkastus ................... . 13,300:-
27726: Suomen kauppa-asiamiehet ............ . 15,683:20
27727: Paloviina-asetuksissa edellytettyjä menoja 18,200,000: -
27728: Mallasjuomain valmistuksen silmälläpito .. 65,000:-
27729: Erinäisiä määrärahoja................. . 805,800:-
27730: 25,491,205: 20
27731:
27732: Kolmastoista Päälil.okka.
27733: Talowsosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhoomt.
27734: Suomen valtioarkisto ................. . 85,100:-
27735: Suomen viralliset sanomalehdet ........ . 108,300:--
27736: Senaatin kirjapaino ................... . 1,550,000:-
27737: Erinäisiä määrärahoja ................. . 3,000:-
27738: 1,746,400:-
27739:
27740: ~ Neljästoista Pääluokka.
27741: Sekalaisia yleisiä menoja.
27742: KenraalikuvernöÖrin ja Senaatin käyttö-
27743: varat ........................... . 444,000: ---
27744: Matkaku~'>tannuksia ........, ........... . • 60,000:-
27745: Budjetin järjestely. 57
27746:
27747: Korjauskustannuksia ................. . 1,650,000:-
27748: U utisrakennuskustannuksia ............ . 700,000:-
27749: Erinäisiä määrärahoja ............... . 2,270,2150: 40
27750: ~. 124,250: 40
27751:
27752:
27753: Viidestoista Pääluokka.
27754: Eläkkeitä ja yleisiä ;apurahoja.
27755: Sivilivirkakunta ..................... . 3,538,000:-
27756: Tullivirkakunta ..................... . 133,000:-
27757: Postilaitos .......................... . 25,000:-
27758: Sotilaseläkkeitä ...................... . 85-3,000:-
27759: Maalaiskansakoulnnopettajain eläkkeitä .. 210,000:-
27760: Mieskohtaisia apurahoja ............... . 40,000:-
27761: Eläkkeitä ja erinäisiä määrärahoja (Kul-
27762: kulaitosrahasto) ................... . 1,067,000:-
27763: Erinäisiä määrärahoja ................. . 505,000:-
27764: 6,371,000:-
27765:
27766: Kuudestoista Pääluokka.
27767: V altiovelka.
27768: Korkoja ja kuoletuksia (Kulkulaitosrahasto) 16,423,722: 22
27769: 16,423,722: 22
27770: , Summa vakinaisia menoja: 373,381,466: 46
27771:
27772: Siirtoja rahasäännön ulkopuolella oleviin rahastoihin.
27773: Valtiorahastosta:
27774: Tilattoman väestön lainarahastoon ... . 300,000:-
27775: Turvattomain la,sten hoitorahastoon .. . 70,000:-
27776: K ulkulai tosra hastosta:
27777: Laamanninkäräjäjyvärahastoon. korkoa 154,160:-
27778: 524,160:-
27779:
27780: Summa vakinaisia valtiomenoja ja siirtoja:
27781: 373,905,626: 46
27782: 68 1917 II Vp,......,.. V. Af. . ,. .,. fMtJ's N:o 24.
27783:
27784:
27785: Ylimääräiset menot.
27786: Sivilitoimituskuntaan kohdt'istuvttt hallin'YIXYYJ)wo,rat.
27787: Yliopibton uusien klinikan rakennukset .... 600,000:-
27788: . Tilkka-nimisen sairaalan ostohinnan maksa-
27789: miseen .......................... . 400,000:-
27790: Muutos- ja lisärakennustöitä varten valtion
27791: omistamassa talossa N :o 10 Aleksante-
27792: rinkadun varrella Heh;ingissä ....... . 176,000: ,....-
27793: Uutta mielisairasten keskuslaitosta varten
27794: Oulussa 51()(),000:-
27795: 1,675,000:-
27796:
27797:
27798: Karn.a:ritoimituskuntaan .kohdistuViat hallinnonhaar'at.
27799: Mebsämaiden ostoa varten valtiolle ..... . 200,000:-
27800: Suonkuivaustöitä varten kruununmetsissä .. 2,950,000:-
27801: Kamaritoimituskunnan Elintarveosaston
27802: käytettäväksi toimihenkilöiden ja elin-
27803: tarvejärjestöjen palkkauksiin, painatus-
27804: töihin y. m...................... . 1,474,200: --
27805: Avustuksiksi väihävaraisille kuluttajaper-
27806: heille maidon, v·oin ja juuston hankki-
27807: mista varten . . .................... . 500,0:00: _.
27808: Korvauksia maalaiskunnille 1917 vuoden
27809: sadon takavarikoimisesta seuranneen
27810: viljan kulutuksen järjestelystä ..... . 400,000:-
27811: Tappion korvaamiseksi, Joka syntyy val-
27812: tiolle siitä, että valtion varastoon koo-
27813: tuis.ta voimääristä ogn, on m,yyty alle
27814: ostohinnan ....................... . 500,000:-
27815: Tappion korvaamiseksi elintarvelautakun-
27816: . nille, jotka kärsivät siitä, että niiden tu-
27817: Jltuljetin järjesteb'.
27818:
27819: lee määrätystä luovutushinnasta myydä
27820: kalliimmasta hinnasta ostamansa viljat 2,000,000: --
27821: Neuvontatyöhön elintarvea.sioissa ....... . 300,00():-
27822: 8,324,200: -
27823:
27824:
27825: Sotilasmenoja.
27826: Väliaikaisten sairaa.lain perustamiseen .ja
27827: ylläpitä!Illiseen haavoitettuja ja sairaita
27828: sotilaita varten ................... . 500,000:-
27829: 500,000:-
27830:
27831:
27832: Kirlwllisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonkaarat.
27833: Uuden museorakennuksen sisustamista varten 40,000: ...._:
27834: Kahden kirkon rakentamista varten Lappiin 25,000:-
27835: 65,000:-
27836:
27837:
27838: Maanviljelystoimituskuntaan kohdi$tuvat hallinnonhaarat.
27839: Maanviljelyksen ·edistämise'ksi ......... . 2,950,000: -
27840: Erinäisiä suonkuivauksia ja joi:mperkauksia 1,500,000:-
27841: Erinäisiä alotettavia joenperkaustöitä varten 2,000,000: -
27842: 6,450,000:-
27843:
27844:
27845: K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
27846: Maantien tekemistä varten Kyrön kylästä
27847: Inarin pitäjän kirkonkylään ........ . 215,000:-
27848: Rovaniemen-Kemijärvenvälisen maantien
27849: kuntoonpanemista varten ........... . 2'20,000:-
27850: Erinäisten Oulunjoen varrella olevien kos-
27851: kitilojen ostoon ................... . 1, 750,000: -
27852: Erinäisiä kanavarakennus- y. m. hätäapu~
27853: töitä varten ....................... . 1,310,000:-
27854: Erilläiisten maantietöiden avustami&een ... . 1,300,000: -
27855: 60 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24.
27856:
27857: Iisveden-Konn eveden-Keiteleen välistä
27858: kanavoimista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 2,000,000: -
27859: Kaupunkikuntien avustamiseksi työttömyy-
27860: den lieventämisessä . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,000,000: --
27861: Maalaiskuntain avustamiseksi työttömyyden
27862: lieventämisessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3;000,000:-
27863: AvuF>tusta Rauman ,f'.ataman laajentamista
27864: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250,000: -
27865: Uutisrakennustöitä varten valmi!lla radoilla
27866: (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . . . . . . . . 18,429,650:-
27867: Liikkuvan kaluston l~säämiseen (Kulkulai-
27868: tosrahasto) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35,0'76,000:-
27869: Jyväskylän-Pieksämäen ratarakennusta
27870: varten (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . 10,740,000:-
27871: Hiitolan-Raasulin ratarakennusta varten
27872: (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . . . . . . . . 12,430,000:-
27873: Ylivieskan-Iisalmen ratarakennusta var-
27874: ten (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . . . . 2,000,000:- -
27875: Uusia rautatierakennustöitä varten (Kulku-
27876: laitosrahasto) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,000,000:-
27877: Porvoon-Keravan rautatien lunastamista.
27878: · · varten (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . 1,850,000:-
27879: 97,380,650:-
27880:
27881:
27882: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hallirpnon-
27883: haarat.
27884: _Opetusvälineiden hankkimiseksi Tampereen
27885: teknilliselle opistolle . . ............ . 16,588:-
27886: Jatkettaviin malminetsintätöihin Kuusjär-
27887: ven pitäjässä . , ................... . 106,000:-
27888:
27889:
27890:
27891: Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
27892: Senaatin talon itäisen siipirakennuksen
27893: uudestaan rak-entamiseksi ........... . 500,000:-
27894: 500,000:-
27895: Budjetin järjestely. 61
27896:
27897: Senaatin käytettäväksi työttömille järjestet-
27898: läviä töitå varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10,000,000: -
27899: Työttömyyskeskuskomitean käytettäväksi . . . 500,000: -
27900: 10,500,000:-
27901: Summa ylimääräisiä valtiomenoja:
27902: 125,517,438:-
27903:
27904: Ylimääräinen siirto rahasäännön ulkopuolella olevaan
27905: rah-astoon.
27906: Valtiorahaston
27907: #
27908: säästövaroista vanhuus~ ja
27909: työkyvyttömyysrahastoon . . . . . . . . . . . . 8,000,000: -
27910: Yhteensä 507,423,064:46
27911:
27912: Rahasäännön alaisten rahastojen välisiä siirtoja.
27913: Suostuntarahastosta valtiorahastoon ._. . . . . 130,965,7 49: 07
27914: Suostuntarahastosta kulkulaitosrahastoon . . 10,000,000:-
27915: Valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon . . . . 39,769,316: 83
27916: Summa 180,725,0•65: 90
27917:
27918: Laskettu ylijäämä:
27919: Kulkulaitosrahastossa ................ . 3,275,~684: 61
27920: Suostuntarahastossa 1,186,350: 9'3
27921: Summa Smk. 4,-162,035:54
27922:
27923: Hel.singissä, 20 päivänä j-oulukuuta 1917.
27924:
27925: ··.
27926: Asian · käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
27927: Gylling sekä jäs~met Ahmavaara (osittain), Björk (osittain),
27928: R. Furuhjelm, Haapanen, Hurmevaara, E. Huttunen, K. R.
27929: Hä;kkinen, Kairamo, Kirves, J. Kohonen, Komu, Lahden-
27930: suo (osittain), Lehokas (osittain), Luopajärvi, Nevanlinna,
27931: Paasonen, Puumala, Raitanen, Saarikivi ja varajäsen Vuo-
27932: koski sekä osittain varajäsenet Arffman, S. Häkkinen, Jalo-
27933: nen, Kotila, Ottelin, Paavolainen, Rentola ja Salmi.
27934: - 62 1917 II Vp.. -=- V. M.-= ~itys N:o 24.
27935:
27936:
27937:
27938:
27939: Vastalause.
27940: Valiokunta on siv. 2.5 ottanut puheeksi ne Hallituksen
27941: tämänvuotiset toimenpiteet, jotka tarkoittivat järjestysvallan
27942: vahvistamista, asettaen niiden oikeutuksen ·epäH.y.ksen alai-
27943: seksi. Meidän mielestämme olivat lukuisat e:Päjärjestykset
27944: ja väkivallanteot jo kesän aikana selvästi osottaneet, ·että
27945: kansalaisten henki, vapaus ja omaisuus eivät olleet riittä-
27946: västi turvatut niillä voimilla, jotka silloin olivat olemassa.
27947: Hallituksen ehdoton velvollisuus oli sen vuoksi ainakin yrit-
27948: tää saada aikaan parannus vallitsevissa oloissa. Myöhemmät
27949: tapaukset ovat siksi räikeällä tavalla antaneet lisätodistuksia
27950: maassa syntyneestä, anarkiaa lähentelevästä tilasta, ettei luu-
27951: lisi jäävän tilaa epäilyksille kyseeilisten toimenpiteitten oi-
27952: keutuksesta ainakaan yhteiskuntaa suojelevissa edustaja-
27953: piireissä.
27954: Ehdotamme sen vuoksi kunnioittaen,
27955:
27956: että Edusku,n~a päättäisi poistaa mietinnön
27957: • siv. 25 olevat ,Erinäisiä mää.riitrahoja" koskevat
27958: lauseet.
27959:
27960: Helsingissä 20 p: nä joul uk. 1917.
27961: /
27962:
27963: A. Osw. Kairamo. P. Ahmavaara.
27964: Karl Ottelin. K. R. Häkkinen.
27965: Jussi Puumala. K. W. Wuokos.ki.
27966: E. Nevanlinna. Ragnar Futubjelm.
27967:
27968:
27969: Helsingissä~ Suomen Senaatin kida'Painossa, 1917.
27970: 1917 H Vp.- Edusk. vast.- Esitya N:o ~4.
27971:
27972:
27973:
27974:
27975: Suomen Eduskunnan vastaus
27976: Hallituksen esitykseen, joka koskee varojen
27977: hankkimista vuodeksi 1917 niihin tarpeisiin,
27978: joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
27979:
27980: Eduskunnalle on näillä valtiopäivillä annettu Hallituksen
27981: esity·s varojen hankkimisesta vuod~ksi 1917 niihin 1arpeisiin,
27982: joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, ja on Eduskunta
27983: päättänyt käsitellä tämän ·esityksen samalla tavalla kuin
27984: V aitiopäiväjärjestys säätää keisarin ja suuriruhtinaan esi-
27985: tyksistä.
27986:
27987:
27988: Eduskunta tahtoo huomauttaa, että ne poikkeukselliset
27989: olot, joiden vallitessa Eduskunta on tämän budjetin valmista-
27990: nut, ovat kovin haitallis·esti vaikuttaneet E~uskunnan työhön.
27991: Sitä paitsi on vuosi jo aivan loppuun kulumassa ja määrära-
27992: hoja vastaavassa määrässä käytetty vuod·en tulo- ja meno-
27993: arvion ollessa Eduskunnassa käsiteltävänä. Eduskunna.Ua
27994: ei myöskään ole ollut tilaisuutta riittävän yksityiskohnai-
27995: sesti ta,rkastaa las~elmaan otettuja menoeriä. Sellainen p·erin-
27996: pohjainen tarkastaminen, joka asian laatuun nähden olisi tar-
27997: peellinen ja johon olisi sitäkin enemmän aihetta, kun valtio-
27998: päiviä ei sodan aikana ote kutsuttu ·~oolle .eikä Eduskunta
27999: näiin ollen ole voinut käsitellä ja .trurbstaa valtion taloutta,
28000: ei nykyisessä tilanteessa ole ollut mahdollinen, semminkin
28001: kuin useita menojen lisäyksiä esityksessä ei ole läihem-
28002: min perusteltu. Eduskunta on sen vuoksi yleensä otta,.
28003: nut menot tällä kertaa laskelmaansa esityksessä arvioitui-
28004: b.in määriin. Ainoastaan milkäli erikoiset asianhaarat
28005: tai Eduskunnan käytettävissä olleet uudemmat tiedot ovat
28006: 2 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24.
28007:
28008: antaneet siihen •aihetta, on päätetty uusia määrärahoja myön-
28009: tää sekä menoerien arviosummia on muutettu. Tämän ohessa
28010: ovat Eduskunnan määräraha-asioista erikseen tekemät pää-
28011: tökset kuin myöskin asi•anomaisista. viraostoista saadut lisä-
28012: tiedot huomioon otetut. Kaiken tämän johdosta kuluvan
28013: vuoden budjetti tulee yksityiskohtien vastais·een käsittelyyn
28014: nähden olemaan tois·enla.isessa asemassa kuin muut Edus-
28015: kunnan hyväksymät budjetit.
28016:
28017: Esitykseen liitetty rahasääntöehdotus vuodelle 1917 on,
28018: niinkuin perustuslaissa edellytetään, kaikilta osiltaan jätetty
28019: Eduskunnan harkinnan ja. päätöksen vara·an. Kumminkin
28020: esiintyy siinä edelleenkin toiselta puolen valtiorahasto ja
28021: t·oiselta puolen suostuntarahasto toisistaan erotettuna. tulo-
28022: lähteenä määrät.tyjen valtiomenojen !'luorittamista va~ten.
28023: Ei kuitenkaan ole olemassa mHään senlaatuisia valtio-
28024: tarpeita., joid·en tyydyttämiseen olisi käytettävä ainoastaan
28025: suostuntavaroja., eikä myös mitään oikeusperiaatetta, joka
28026: va.atisi, että suostun'l:arahaston tulojen ja menojen tulee vas··
28027: tata toisiaan. Suostuntar:ahasto ei edusta mitään määrättyä
28028: ~ valtiotarvetta varten muodostettua erityistä valtiotalouden
28029: alaa, vaan on ainoastaan kirjanpito-osasto suostuntavaroja
28030: ja niiden käyttöä varten.
28031: Kun koko sodan ajan vallinnut kallis aika tänä vuonna on
28032: käynyt yhä rasittavammaksi, on ollut välttämätöntä entio;:;tä
28033: suuremmassa määrin myöntää valtion •palveluksessa oleville
28034: henkilöille kalliinajanlisäyksiä,. joita lisäyksiä on enrsin an-
28035: nettu viime huhtikuun 1 päivästä lukien toistaiseros?. ja kun-
28036: nes Eduskunta asiasta päättäisi. Kun elantokustannukset
28037: kuitenkin tämän jälkeen vielä nousivat ja. lisätytkin palkka-
28038: edut tämän kautta kävivät liian a.lhaisiksi, oli esityksen mu-
28039: kaan pakko vielä korottaa mainittuja kalliinajanlisäyksiä,
28040: luettuna osittain syyskuun, osittain lok·akuun 1 päivästä al-
28041: kaen.
28042: Eduskunta on jo useilla valtiopäivillä lawmnut toivo-
28043: muksen, että, milloin tuntuvampi palkkausmenojen lisäys
28044: ou kysymykses.sä, Eduskunnalle annettaisiin tilaisuus lausua
28045: Budjetin järjestely. 3
28046:
28047: asiasta mielipiteensä, ja ettei kokonaisten virka- ja palvelus·
28048: miesryhmien palkkauksia ainakaan vakinaisesti korotettaisi,
28049: ennenkuin virkamiesolojen yleisen järjestelyn perusteet ovat
28050: määrätyt. Näin ei ole nyt tapahtunut. Mutta Edus-
28051: kunnan mielestä nyt myön:netyt ka.lliinajanlisäykset ovat
28052: poikkeukseHisiin oloihin nähden olleet välttämättömiä sitä
28053: suuremmalla syyllä, kun Eduskunnalle kahtena viimekulu-
28054: neena vuonna ei ole annettu, vastoin Valtiopäiväjärjestyksen
28055: määräyksiä, tilaisuutta kokoontua eikä siis mahdollisuutta
28056: harkitsemaan mitä tässä suhteessa olisi tarpeen vaatimaa.
28057: Verratessaan näitä kalliinajanlisäyksiä niihin, joita y ksityi-
28058: sen p!!ilveluksessa oleville henkilöiHe on suoritettu, on Edus-
28059: kunta havainnut, että Hallituksen myöntämät lisäy;kset ovat
28060: pikemmin alhaiset kuin korkeat, joten niitä ei voida pitää
28061: kohtuuttomina.
28062: Moniin vuosiin ei ole valtion toimesta suoritettu muita
28063: kuin aivan välttämättömiä yleisiä töitä, koska entisen halli-
28064: tuksen maan hyödystä ja parhaasta välittämätön raha-asiain
28065: hoitotapa on syrjäyttänyt ·sellaisetkin työt, joihin maan
28066: edun kannalta olisi jo aikoja sitten pitänyt ryhtyä. Useat
28067: tällaisista töistä, kuten viljelyskuntoisen maan lisääminen,
28068: metsänkasvun edistäminen kruununmetsissä, kuilkuneuvojen
28069: tehokas edistäminen ja erinäisten sairaalain rakentaminen
28070: sekä laajentaminen ovat kuitenkin sellaisia, että ilman suurta
28071: haittaa. ei voida niitä enään siirtää. Samalla on Eduskunnan
28072: mielestä myös nykyinen ajankohta sopiva yleisten töitten
28073: toimeen panemiselle, sillä jo nyt suureksi paisun11.t työttö·
28074: myys ja sen yht·eydessä yhä kärjistyvä elintarvepula pakot-
28075: tavat valtiota yleisiä töitä järjestämällä huolehtimaan kan-
28076: salaisten toimeentulosta. Eduskunnan Valtiovarainvalio-
28077: kumian Sena,atista sekä erinäisistä keskusvirast·oista ja työt-
28078: tömyyskeskuskomiteaha hankkimien tiet.ojen perustuksella
28079: Eduskunta on hyväksynyt seura:avat määrärahat, joista lä-
28080: hemmin tehdään selkoa. asianomaisten menoerien kohdalla:
28081: Sivilitoimituskunnan käytettäväksi 600,000 markkaa, Ka-
28082: maritoimituskunnan käytettäväksi 2,950,000 markkaa,
28083: Maanviljelystoimituskunnan käytettäväksi 3,500,000 mark·
28084: 4 1917 II V11.- Edt~Sk. vatt.- Esitys N:o 24.
28085:
28086: kaa ja Kulkulaitostoimituskunnan käytettäväksi 24,161,000
28087: markkaa. Senaatin käY'tettäväksi työttömille järjestettäviä
28088: töitä varten on Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2· päivältä
28089: elokuuta 1917 otettu huomioon 10,500,000 markan määrä-
28090: raha. Yhteensä nousevat nämä määrärahat 41,711,000 mark-
28091: kaan.
28092: Elintarvekysymyksen kärjistyminen on niinikään aiheut-
28093: tanut suuren määrän ylimääräistä menoa valtiolle toimi-
28094: •henkilöiden >palkkauksiin ja rpainatusmenoihin sekä erilai-
28095: siin avustuksiin. Kamaritoimituskunnan kohdalle on näitä
28096: menoja otettu 5,07 4,200 markkaa ja Maanviljelystoimitus-
28097: kunnan kohdalle 2,950,000 markkaa eli yhteensä 8,024,200
28098: markkaa.
28099:
28100:
28101: Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :n mukaan on Eduskunnan
28102: ensiksi arvioitava menot vuonna 1917 ja sitten otettava tut-
28103: kitta,vakseen, missä määr,in vakinaisia valtiova.roja on näi-
28104: den menojen suorittamiseen käytettävissä, sekä tämän tar-
28105: kastuksen :perusteella harkittava, onko tarvetta lisävarojen
28106: hankkimiseen, ja, jos sellainen tarve on olemassa, tehtävä
28107: asianmukaiset ehdotukset lisävarojen tarrpeen tyydyttämi-
28108: seksi.
28109: Koska kulkulaitosrahaston tulot ja menot muodostavat
28110: erityisen kokonaisuuden, on Eduskunta tämän mukaisesti
28111: erikseen käsitellyt kulkulaitosrahaston budjetin. Tällainen
28112: menettely ei kuitenkaan ole esteenä mainitun tulo- ja menoar-
28113: vion liittämiseUe yleiseen rahasääntöön.
28114:
28115:
28116: Vakinaiset menot.
28117: 1 pääluokka: Entisen hallitsijan käytettävänä olleet
28118: varat ja hänen välittömästi käytettävänään ollut valtio"'
28119: omaisuus. -- Entisen hallitsijan käytettävänä olleet '/Ji(lffat.
28120: Eduskunta 1914 vuoden valtiopäivillä laski nämä va.vat
28121: 4 75,000 markaksi vuodeksi 1915, mutta 1915 vuoden raha-
28122: Budjetin järjestely. 5
28123:
28124: sääntöön otettiin tarkoitusta. varten 500,000 markkaa. Ku-
28125: luvaksi vuodeksi on määräraha vähennetty 350,000 mar-
28126: kaksi eli siihen määrään, joka vuoden ensi neljänneksellä
28127: jo on nostettu. Tämä määräraha. on ollut tavallaan entisen
28128: hallitsijan Suomen valtiovaroista menevänä sivililistana ja on
28129: siitä suoritettu avustuksia suomalaisille koulu- ja hyvän-
28130: tekeväisyyslaitoksille Pietarissa sekä eläkkeitä Pietarissa
28131: asuvien suomalaisten virkamiesten leskille ja lapsille; näitä
28132: varoja on myös väärinkäytetty muun muassa maksa-
28133: malla niis,tä arpurahoja erinäisille virkamiehille. Mikäli
28134: vastajsuud·essa käy tal"]Jeelliseksi ottaa menosääntöön määrä-
28135: rahoja yllämainittuja hyväntekeväisyystarkoituksia varten,
28136: ovat ne rahasäännössä siirrettävät asianmukai&ten menomo-
28137: menttien kohd·alle.
28138: Rakennusten ja laitosten ylläpito. Koska tässä tarkoi-
28139: tetut rakennukset ja laitokset on aiottu siirtää Yleisten ra-
28140: kennusten ylihallituksen hoidettaviksi, ovat niiden menot
28141: tältä kohdalta poistetut ja. merkityt viidenteen pääluokkaan
28142: momentille ,Erinäisiä valtion kiinteistöjen menoj<a". Pää-
28143: luokan loppusumma on siis 350,000 markkaa.
28144: 2 pääluokka: Valtiopäiväkustannukset. Esityksessä las-
28145: ketaan valtiopäiväkustannukset kuluvaa vuotta varten
28146: 2,WO,OOO markaksi, jakautuen tämä määrä seuraaviin eriin:
28147: 1,170,000 markkaa matkah,ustannuksia ja edustajain prulk-
28148: kioita varten; 730,000 markkaa ylei&iin kustannuksiin;
28149: 50,000 markkaa arkiston ja kirjaston hoitoon; 70,000 mark-
28150: kaa säätytaJoa varten ja 80,000 markkaa väliaika1sen huo-
28151: neiston vuokraan. Sen jondosta, että Eduskunta on päättä-
28152: nyt vuoden 1917 toisilla valtiopäivillä suoriiettavan edusta-
28153: japalkkion korotettavaksi 40 markkaan päivältä, on edustaja-
28154: palkkiota varten varattu määräraha korotettu 120,000 mar-
28155: kalla eli 1,290,000 markaksi. Pääluokan menot nousevat
28156: siis kaikkiaan 2,220,000 markkaan.
28157: 3 pääluokka: Hallituslaitokset.- Kenraalikuvernöörin-
28158: virka. Eduskunta on esityksen mukaan tämän ryhmän me-
28159: not laskelmi~saa.n ottanut 338,400 markan määränä. huo-
28160: mioon. Kun kenraalikuvernöörinvirka nyttemmin on la-
28161: ti 1917' II Vtl.-'- Edusk. vast.- Esit:vs N:o 24.
28162:
28163: kannut, ei mwoerän ottaminen tulevan vuoden budj-ettiin
28164: tule kysymykseen. -Senaatti. Ryhmän menot otetaan esi-
28165: tyksen mukaisesti 2,636,900 markaksi. - V altiosihteerin-
28166: virasto. Sen johdosta että Eduskunta. on päättänyt, että
28167: Suomi on itsenäinen tasavalta, seuraa siitä, että Va.ltiosih-
28168: teerinvirasto nykyisessä muodossaan on lakkautettava ja jos
28169: katsota·an tarpeelliseksi jonkun Suomea edustavan viraston
28170: asettaminen Venäjälle, on sen järjestely saatettava perinpoh-
28171: jaisen harkinnan alaiseksi. Kuluvan vuoden budjettiin on
28172: Eduskunta. menoerän kuitenkin ottanut esityksen mukaisesti
28173: 581,100 markan suuruisena, vaikkakaan Eduskunta ei ole
28174: voinut olla kiinnittämättä huomiota. tämän menoerän suu-
28175: reen kasvamiseen. - Kenraalikuvernöörinkanslia. Mitä
28176: edellä on sanottu henra.alikuvernöörista, koskee myös ken-
28177: raalilmvernöörinkansliaa. Samalla taMoo Eduskunta lau-
28178: sua, että tämän kanslian virkamiehille myönnettyihin kal-
28179: 1iinajan palkanlisäyksiin ei olisi ollut aihetta. Kuluvaksi
28180: vuodeksi Eduskunta vielä on ottanut laskelmaansa ehdote-
28181: tun määrän, 4.55,800 markl,:aa. Piiiiluokån menojen kokonais-
28182: summa on 4,012,200 markkaa.
28183: 4 pääluokka: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituslmn-
28184: taan kohdistuvat hallinnonhaarat. - Erinäisiä määrära-
28185: hoja. Tähän on Eduskunta merkinnyt 15,000 markkaa Suo-
28186: men Maanvuokraajain Liitolle oikeusavun myöntämiseksi,
28187: josta Eduskunta jo 1914 vuoden valtiopäivillä on tehnyt
28188: anomuksen. Ryhmän menot ovat siis 266,413 ntarkkaa 20
28189: penniä. Muut })ääluokan menot oteta:an esityksen arvion
28190: mukaan, jot,en pääluokan loppusumma on 9,601,013 markkaa
28191: 20 penniä.
28192: 5 pääluokka: Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat bal-
28193: linnonbaarat. - Lääninhallitukset. Tarbstettaessa lää-
28194: ninhallituksen menoja. on Eduskunnassa. kiinnitetty huo-
28195: miota niihin väärinkäytöksiin, joita eri lääninhallituk-
28196: sissa on ilmaantunut ennen vallankumousta. Tämä e1
28197: ole kuitflnkaan antanut Eduskunnalle aihetta muuttaa
28198: esityksen lask~lmaa 1,938,240 markkaa, sihlä Eduskunta
28199: on tahtonut odottaa tietoja niiden tutkimusten tuloksista,
28200: Budjetin järjestely. 7
28201:
28202: joita eri viranomaisten toiminnan suhteen on alotettu. Edus-
28203: kunnan tietoon on saatettu, että nämä tutkimukset eräissä
28204: lääneissä ovat toimitetut liian rajotet~ssa määrin, mutta että
28205: näiden tutkimusten yhteydessä jo nyt on paljastunut erit-
28206: täin ra·skaita ja. laajaLle levinneitä väärinkäytöksiä vir-
28207: kavaUan puolelta. Samalla kun Eduskunta katsoo tarpeelli-
28208: seksi lausua, että väärinkäytöksiin syyllisiksi havaitut vir-
28209: kamiehet sekä laittomasti toimiinsa asetetut viranhoitajat
28210: ovat viipymättä viroistaan erotetta.vat, Eduskunta pitää vält-
28211: tämättömänä, että kyseessä olevia tutkimuksia on tarmok-
28212: kaasti jatkettava ja virastoj@ hoito saatettava sellaiselle
28213: kannalle, että kansa tuntee luottamusta niiden toimintaan. -
28214: Kaupunkien poliisilaitos. Menot tässä ryhmässä ovat vuosi
28215: vuodelta kohonneet. Ne nousivat viimekuluneena vuonna
28216: 4,267,384 markka,an 46 penniin. Esitykseen on kuluv•aa
28217: vuotta varten tähän tarkoitukseen merkitty 8,000,000 mark-
28218: kaa..
28219: Jo useilla valtiopäivillä on Eduskunta huomauttanut
28220: kaupunkien poliisilaitosten menojen yhtämittaisesta lisään-
28221: tymisestä. Sekä 1913 että 1914 vuosien valtiopäivillä mer-
28222: kittiin tämä lisääntyminen huolestuttavaksi ilmiöksi, johon
28223: oli vakavasti käännettävä huomiota. Eduskunnan mielestä
28224: oli täysi syy epäilLä, eivätkö ne vaatimukset, joita eri vi-
28225: ranomaiset tekivät milloin minkin kaupungin poliisivoiman
28226: vahvistamiseksi, olleet aiheettomia ja yleisen järjestyksen
28227: valvonnan vuoksi tarpeettomia. Poliisihoidon kannalta olisi
28228: ensi sijassa huolehdittava. .siitä, että pdliisikunta sekä pääl-
28229: lystöön että miehistöön näihden olisi kunnollinen ja nauttisi
28230: väestön luottamusta, sekä ettei poliisivoimaa käytettäisi jär-
28231: jestyksen ylläpitämiselle vieraisiin tarkoituksiin.
28232: Eduskunnan saamien tietojen mukaan on rpääkaupun-
28233: gin hallinto havainnut vuonna }916 poliisilaitokselle vah-
28234: vistetun menosäännön liian korkeaksi ja syytä on olettaa, että
28235: maan muittenkin kaupunkien poliisilaå.toksille samana vuon-
28236: na vahvistetut menosäännöt ovat laaditut samalla runsaalla
28237: mit!l!lla. Vaikkapa myönnettäisiinkin, että esityksessä kysy-
28238: myksessä olevaa tarkoitusta varten kuluva'ksi vuodeksi
28239: 8 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24.
28240:
28241: ehdotettu määräraha maassa vallitseviin poikkeuksellisiill
28242: oloihin ja kalliiseen aikaan nähden on tarpeen vaatima var-
28243: sinkin, jos otetaan huomioon valtion velvollisuus ottaa osaa
28244: niihin suuriin kustannuksiin, joita maan kaupungit tänä
28245: vuonna ovat saaneet kärsiä järjestyksen ylläpitämisestä,
28246: pitää Eduskunta kuitenkin väilttämättömänä, että nämä
28247: uudet menosäännöt ensi tilaisuudessa. pannaan tarkastuksen
28248: alaisiksi ja että menoja supistetaan iod·ellista tarvetta vas-
28249: taavaan määrään. 'l'ällä kertaa. Eduskunta on hyväksynyt
28250: esityk::)essä olevan määrän, johon sisältyy Eduskunnan tä-
28251: män vuoden ensimäisillä valtj,opäivillä Helsingin miliisila-
28252: kon johdosta. hyväksymä 300,000 markan määrära.ha Helsin-
28253: gin miliisin palkkauksen parantamiseen. Ryhmän loppu-
28254: summa on niin muodoin 8,000,000 markkaa. Eduskunta on
28255: kuitenkin myöntänyt nämä määrärahat sillä edellytyksellä,
28256: että poliisilaitos tulee järjestettäväksi mahdollisimman no-
28257: peasti uudelle, kansanvaltaisemmalle kannalle, pääasiassa
28258: poliisilaitoksen uudistamista suunnittelemaan asetetun komi-
28259: tean mietinnön pohjalle, jonka mietinnön mukainen aiotekin
28260: on näillä valtiopäivillä Eduskunnassa tehty. Nykyiset
28261: järjestystoimikunnat ovat pysytettävät voimassaan siksi
28262: kunnes mainittu poliisilaitoksen järjestely on saa,tu ai-
28263: kaan. - Lääkärinhoito maalla. Laskelmaan on tällä koh-
28264: dalla esityksen mukaisesti merkitty 117,300 markkaa valtio-
28265: apua. varten myöskin sellaisille kunnille kunnanlääkärien
28266: palkkaamiseksi, jotka jälkeen vuoden 1913 eivät ole saaneet
28267: valtioapua nauttia. Ryhmän menot ovat 565,800 markkaa.-
28268: Mielenvikaisten hoitolaitokset. Eduskunnassa on huomau-
28269: tettu, ·että palveluskunnan palkkaus on ollut .näissä laitoksissa
28270: aivan riittämätön nykyisissä kalliissa oloissa. Kiinnittäen
28271: huomiota tähän seikkaan on Eduskunta ryhmän menot mer-
28272: kinnyt esityksessä olevaan määrään 2,250,654 markkaan. -
28273: Painoasiain ylihallitus ja painoasiamiehet. Jo. useilla valtio-
28274: päivillä on huomautettu tämän laitoksen tarpeettomuudesta
28275: sen jäl-keen, kun painovapaus elokuun 20 päivänä 1906
28276: annetulla lailla on taattu. Esityksestä käy ilmi, että.
28277: paino!llsiamiestoimet viime keväänä lakkautettiin, lukuun
28278: Budjetin järjestely.
28279:
28280: ottamatta kahta, jotka on toistaiseksi ·pysyt:etty ulko-
28281: mailta tulevain painotuotteiden tarkastusta varten. Eri-
28282: näisten korotusten johdosta ei viraston määrärahoissa
28283: kuitenkaan saada suurempaa vähennystä kuin 16,694
28284: markkaa. Jälelle jää siis määrärahoja. U0,685 mark-
28285: kaa. V arkh Eduskunta on sitä mieltä, että menot tällä
28286: kohdalla voitaisiin suorittaa 14 P. L. IV: 1 kohdalla ole-
28287: vasta määrärahasta, jotta koko puheena oleva. ryhmä voi-
28288: taisiin menosäännöstä poistaa, on tänä vuonna kuitenkin
28289: säiilytetty ryhmä paikallaan syystä, että kaikissa · lää-
28290: ninhallituksissa vuoden kuluessa maksettuja ·menoja jo on
28291: tilitetty tällä kohdalla. - Erinäisiä määrärahoJa. Muutamina
28292: edellisinä vuosina on rahasäännössä ollut 50,000 markan suu-
28293: ruinen määrärahaSenaatin käytettäväksi poliisitarkoituksia
28294: varten. Esityksessä ehdotetaan tämä määräraha korotetta-
28295: vakai 650,000 markalla. Viitaten siih~n mitä Edus'kunta on
28296: edellä lausunut kaupunki·en poliisilaitoksien menojen koh-
28297: dalla, Eduskunta tässäkin on pysyttä.nyt esityksessä ehdo-
28298: tetun summan. Ryhmän menot ovat siis 778,695 markkaa
28299: 72 penniä. Pääluokan loppusumma on 29,282,717 mark-
28300: kaa 72 penniä.
28301: 6 pääluokka: Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat
28302: hallinnonhaarat. - Muita tullilaitoksen menoja. Val-
28303: tiovarainvaliokunnalle annetussa kirjelmässä kesäkuun 4 päi-
28304: vältä 1917 ovat maan tullivirka:rniehet viimekuluneen
28305: toukokuun 27 päivänä pitämässään yleisessä kokouksessa
28306: tehdyn päätöksen mukaisesti anoneet, että tullilaitoben vir-
28307: ka- ja palvelusmiehille suoritettaisiin korvausta vuosina 1914
28308: -19'16 vähentyneistä toimitusmaksuisila ja että Tullihalli-
28309: tuksen käytettäväksi tarkoitusta varten määrättäisiin, jos
28310: 1913 vuoden toimitusmaksuosuus otetaan perusteeksi,
28311: 1,088,605 markkaa 2 penniä tai, jos osuuden keskimäärä 10
28312: viime säännölliseltä vuodelta otetaan perusteeksi, 807,585
28313: markkaa 97 penniä. Samoin on Suomen tullimiesten !lii-
28314: ton toimikunta Valtiovarainvaliokunnalle tämän vuoden
28315: ensimäisillä valtiopäivillä antamassaan, toukokuun 15
28316: päivänä 1917 päivätyssä kirjelmässä anonut, että vaki-
28317: 10 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24.
28318:
28319: naisille tullipalvelijakunnan jäsenille, jotka toimitusmaksu-
28320: osuuksissa ovat sodan alusta lukien menettäneet noin 629
28321: markkaa osuutta kohti vuodessa,, tämä erä korvattaisiin val-
28322: tion varoista, vuosilta 1914-1916 sekä että se kuukau-
28323: tinen kalliinajanlisäys, minkä Senaatti on heille myön-
28324: tänyt huhtikuun alusta ja joka vaihtelee 50-100 mark-
28325: kaan, ulotettaisiin tämän vuoden alusta, voimaan astu-
28326: vaksi. Näiden anomusten johdosta. katsoo Eduskunta
28327: asiakseen huomauttaa, et'tei Eduskunnalla ole ollut mah-
28328: dollisuutta t'.::.tkia, olisiko pyydettyä korvausta suoritet-
28329: tava ja siinä tapauksessa, minkä perusteiden mukaan,
28330: koska tällaisten as,iai,n valmistelu kuuluu Senaatin tehtäviin.
28331: Jos kuitenkin puheena olevat toimitusm3Jksut todellisuudessa
28332: ovat sel1laisia palkk,aetuja, jotka tullilaitoksessa palvele.fa,n
28333: henkilökunnan kaikissa olosuMeiss,a on saatllJVa, ja Sena.atti
28334: sen johdosta katsoo välttämättömäksi myöntää pyydettyä
28335: • korvausta, on Eduskunta tämän vuoden ensimä:isten valtio-
28336: päivien Valtiovarainvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti las-
28337: kelmaan tarkoitusta. varten merkinnyt 750,000 markkaa.-
28338: Eduskunta tahtoo korvausperusteista. kuitenkin mielipitee-
28339: nään lausua, että, jos korvauksia, myönnetään, on niille,
28340: joiden palkkaedut ovat pienimmät, korvausta annettava
28341: suhteellisesti enemmän kuin korkeimmissa. palkkaluokissa.
28342: Ryhmän menot nousevat tämän kautta. 4,351,800 mark-
28343: kaan. - Leimakonttori. Leimasuostunnan kantamisesta
28344: johtuvat kustannukset, jotka ~esityksessä on arvioitu nouse-
28345: van 35,700 ma,·kkaan, ovat tässä ryhmässä huomioon otetut.
28346: - Muut menot otetaan esityksen mukaisesti, joten pääluokan
28347: loppusumma on 7,145,300 markkaa.
28348: 7 pääluokka: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hal-
28349: linnonhaarat.- Hoitoalueiden hallinto. Esityk,sessä ehdote-
28350: taan tähän tarkoitukseen 120,000 markan lisäystä, joka päiä-
28351: asianisesti johtuu metsäkasöörien provisionien kohoamisesta.
28352: Kruununmetsäin halEnnosta 13 'Päivänä toukokuuta 1859 an-
28353: netun julistuksen lluvun 4 § :n mukaan on ,itsekunkin hoito-
28354: alueiden metsänhoitohallituksessa tapahtuvia ylös~antoja ja
28355: mruksu:ja toimittamaan otettava. erinäiset Metsänhoidon raha-
28356: Budjetin järjestely. 11
28357:
28358: vartiat". Saman julistuksen 4 luvun 23 §:n mukaan saavat
28359: nämä virkailijat ,palkkiokseen kaksi prosenttia sekä ulos-
28360: maksetuista rahoista että myöskin niistä, joita metsäaineiden
28361: myömisestä lähtee". Mikäli koskee metsäntuotteiden myyn-
28362: tiä, on sekä estääkseen kovin suurien summien keräytymistä
28363: metsäkassoihin että r.ajoittaakseen metsäkasöörien provisio-
28364: neja, kohtuullisiin määriin jo pitemmän aikaa ollut Metsä-
28365: hallituksen kiertokirjeellä määrättynä, ettei metsäk,assaan
28366: saada maksaa suurempiin määriin kuin 2,000 markkaan nou-
28367: sevia metsäntuotteiden hintoja, vaan ovat ne yleisiin kassa-
28368: virastoihin suoritettavat. Sen sijaan maksetaan kaikki hoito-
28369: alueen menot metsäkassasta ja saa metsäkasööri niistä pro-
28370: VIsionia. Kun metsähallinnon hankintatö~hin viime ja tänä
28371: vuonna on käytetty monta vertaa suurempia rahamääriä kuin
28372: ennen, ovat useat metsäkasöörit tulleet kantamaan kohtuut-
28373: toman korkeata palkkiota verrattain vähän työtä 'aiheutta-
28374: vasta toimestaan. Loka,kuun J päivästä lukien on provisioni
28375: tosin alennettu 1 prosentiksi, mutta tämänkin perusteen mu-
28376: kaan tulevat useat metsälmsöörit saamaan liian korkeaa palk-
28377: kaa. Kun metsäkasöörilaitos muutenkin nykyisessä muo-
28378: dossaan on antanut aihetta muistutuksiin, onkin herätetty
28379: kysymys uuden järjest.elmän käytäntöön ottamisesta metsä··
28380: haJlinnon rahavarain hoidossa. Eduskunta on esityksen mu-
28381: kaisesti ottanut kysymyksessä olevan määrärahan 1,225,000
28382: rnarkk·ana. - Muita metsänhoitolaitoksen menoja. Tämän
28383: ryhmän menot ovat vuosittain melkoisesti lisääntyneet.
28384: Eduskunta vuoden 19·13 valtiopäivillä lausuikin sen-
28385: tähden suotavaksi, että, koska ryhmän lo,ppusumma, joka
28386: 1914 vuoden budjettiin oli otettu 4,179,000 markaksi,
28387: luonnollisesti kasvaa, vastedes hallituksen esityksessä so-
28388: pivalla tava.lla tarkemmin eriteltäisiin ja perusteHaisiin
28389: ryhmään sisältyvät erikoiset määrärahat. Vuoden 1914 va•l-
28390: tiopäivillä nämät menot laskettiin 4,413,000 markaksi vuo-
28391: deksi 19'15, mutta tästä määrästä otettiin 1915 vuoden raha-
28392: sääntöön .ainoastaan 4,144, 700 markkaa. Seuraavana vuonna
28393: 1916. olivat ryhmän menot rahasäännössä sitä vastoin kohon-
28394: neet 9,512,200 markkaan, josta 2,200,000 markkaa oli mer-
28395: 12 1917 II Yp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24.
28396:
28397: kitty erinäisiä metsähallinnon menoja varten. Saadakseen
28398: tietää, miten tätä määrärahaa, joka 300,000 markalla oli
28399: kohonnut edelliseen vuoteen verraten, on käytetty vuosina
28400: 1915 ja 1916 on Eduskunnan Valtiovarainva1iokunta hankki-
28401: nut lisätietoja, jotka 'käyvät ilmi seuraavasta taulukosta:
28402: v. 1915. v. 1916.
28403: Smk. Smk.
28404: Leimaaminen ja puiden mer-
28405: kitseminen ............ . 129,215:83 178,158: 37
28406: Rakkausalojen raivaaminen .. 21,574: 07 41,32.1: 74
28407: Hakkuunvalvonta ......... . 128,587:- 133,503:09
28408: Metsä!hallinnon puolesta toimi-
28409: tattavat hakkaukset .... . 657,201: 99 318,416:-
28410: Metsännuorennos ......... . 72,881: ~66 68,096: 16
28411: Metsänarvioiminen Ja metsän
28412: järjestely ............. . 339,304: 97 386,128: 72
28413: Rajain avaaminen ......... . 6,415: 62 8,008: 92
28414: Teitten, polkujen Ja siltain
28415: ylläpito ja teko ....... . 56,905: 10 70,772: 58
28416: Uskotuille miehille maksetta-
28417: vat palkat ............. . 3,113: 97 2,100: 85
28418: Ylimääräisiä palkkauksia .. . 46,874:- 58,770:08
28419: Uittoväylien perkaukset ... . 61,403: 09 79,169: 50
28420: Ylimääräinen vartioiminen .. 73,88'6: 46 79,263: 70
28421: Rakennustyöt ............ . 108,009: 79 88,612: 67
28422: Vesiperäisten maiden kuivatta-
28423: 'mlnen ................ . 123,188: 42 150,926: 59
28424: Erinäiset työt . . .......... . 73,358: 55 69,022': 75
28425: ----------------------------------
28426: Summa 1,901,920: 91 1,732,271: 72
28427:
28428: Kuten edellä olevasta ilmenee, on määrärwhasta viime
28429: vuonna säästynyt lähes 500,000 mavkkaa. Kuluvaksi
28430: vuodeksi ehdotetaan esityksessä tähän tarkoitukseen
28431: 2,660,000 markkaa. Tästä lisäyks·estä on 460,000 markkaa
28432: kustannuksia metsä:hallinnon hätäaputöillä toimituttamista
28433: lmonkuivatustöi&tä, joihin on ryhdytty vuoden 1917 loppu-
28434: puoliskolla sen johdosta, että viime valtiopäiväin VaJtio-
28435: Budjetin järjestely. 13
28436:
28437: varainvaliokunta valmistamassaan rahasäännön luonnoks•essa
28438: oli ehdot-tanut sanottuun tarkoituheen vuonna 19,17 käytet-
28439: täväksi 2,500,000 markkaa. Koska kuitenkin vuosi ehti kulua
28440: verrattain pitkälle ennenkuin työt saatiin käyntiin, ei
28441: ennen talven tuloa, jonka aik•ana tällaisia töitä ei suurem-
28442: massa määrässä voida toimittaa, ole v·oitu käyttää suurempaa
28443: työmiesmäärää näissä töissä. Paraana aikana oli töissä 800
28444: miestä, mutta tätä nykyä niiden luku on vähen'tynyt noin
28445: 200 :aan. Niillä harvaan asutuilla seuduilla, joissa puheena
28446: olevat työt ovat suoritettavat, on myöskin vallinnut sellainen
28447: elintarvepula, että suurempien työläisjoukkojen olisi ollut
28448: melkein mahdotonta tulla toimeen. Eduskunta on ottanut
28449: kysymyksessä ·oleva.n määrärahan laskelmiinsa esityksen
28450: mukadsesti.
28451: Esillä olevaan ryhmään sisältyy myös määräraha ,Valtio-.
28452: laitoksille t-arpeellisten puutavarain hankintaa varten" (7 P.
28453: L. II: 14), joka vuosi vuodelta on kohonnut. Vuonna: 1915
28454: oli se 2,000,000 markkaa, mutta nousi jo seuraavana vuonna
28455: 7,050,000 markkaan, jota paitsi Senaatti vuoden lopulla
28456: myönsi samaan tarkoitukseen käytettäväbi 3,500,000 mark-
28457: kaa. Esityksessä ehdotetaan tähän käytettäväksi· 30,000,000
28458: markkaa.
28459: Kun näin erittäin suuri lisäys on kysymyksessä, on Edus-
28460: kunta kiinnittänyt huomiota metsähallinnon hankintatöihin ja
28461: liikeyrityksiin. Paitsi suuresti lisääntyneitä työpalkkakus-
28462: tannuksia hoitoaineissa tehdyistä metsätöistä suoritetaan
28463: tä~Stä määrärahasta kustannukset met~Sähallinnon perusta-
28464: masta kolmesta sahalaitoksesta, jotka osittain ovat kehitty-
28465: neet vientitavaraa valmistaviksi, sekä kahdesta suuremmasta
28466: ja kolmesta pienemmästä halkosahasta, jotka on katsottu
28467: välttämättämiksi peruste3Ja halkojen hankinnan jouduttamista
28468: ja niistä johtuvain kustannusten-vähentämistä varten. Saha-
28469: laitokset on tosin perustettu ennen sodan ·alkua, mutta. on
28470: sodan kestäessäkin täytynyt toimittaa niillä rakennustöitä
28471: sekä hankkia uusia koneit•a ja muita laitteita, mikä kaikki
28472: on käynyt hyvin kalliiksi. Molempia, suurempia halko1aitok-
28473: sia varten on maa-aineet hankittu sekä tarpeelliset raken-
28474: 14 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24.
28475:
28476: nukset kaikkine koneineen, työväenasuntoineen ja lastaus-
28477: paikkoineen ra.k~mnettu sodan aikana ja kustannukset ovat
28478: nousseet hyvin suuriin summiin. Halkojen kuletusta varten
28479: on hankittu hinaajalaiva sekä useita lotjia, joiden hinnat
28480: sota-aikana ovat olleet varsin korkeat. Vedätystä varten on
28481: ostettu pari sataa hevosta, joiden hinnat ostaessa oliva.t kor-
28482: keimmillaan, ja joiden elatus varsinkin viime ·aikoina on tul-
28483: lut hyvin kalliiksi. Kun kaikki nämä menot on suoritettu
28484: samasta määrärahasta, ei vielä nyt ole mahdollista antaa tar-
28485: kempaa. selvitystä erilaatuisista menoeristä.
28486: Näyttää kuitenkin välttämättömältä, että jo ensi vuoden
28487: rahasääntöä laadittaessa tämä suuri määräraha jaetaan tar-
28488: koituksenmukai:;iin uusiin momentteihin, joiden avulla voi-
28489: daan saada täydellinen selvyys metsähallinnon liiketoiminnan
28490: • eri haaroista, kunkin eri saha- ja halkolaitoksen m~noista
28491: erikseen, hankintatöitä varten o&tetusta kalustosta, työnjohto-
28492: kustannuksista sekä muista tähän kuuluvista menoista. Ai-
28493: noastaan tällä tavoin on EduskunnaHa ma.hdoUisuus valvoa
28494: nii-den varsin suurien rahamäärien käyttämistä, joita metsä-
28495: hallinnon liiketoiminta vaatii. Kun etenkin marr.as-
28496: kuulla sa.ttuneen >lakon johdosta ennen vuoden Joppua ei eh-
28497: ditä käyttää koko ehdotettua 30,000,000 markkaa, on Edus-
28498: kunta ottanut tämän määräraihan laskelmiinsa 28,<500,000
28499: markkana. -Muiden metsähallinnon menojen kohdalle mer-
28500: kityt menot nousevat siis 31,943,000 markkaan ja kaikki
28501: metsähallinnon menot 33,591,000 markkaan. Koko pääluokan
28502: loppusumma,n on Eduskunta näin ollen merkinnyt 34,254,280
28503: markaksi.
28504: 8 pääluokka: Sotilasmenoja. Tähän pääluokkaan kuu-
28505: luvat menot Eduskunta on merkinnyt esityksen ·lask~lman
28506: määriin, joten pääluokan menojen kokonaissumma on
28507: 207,977 markkaa 72 penniä.
28508: 9 pääluokka: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistu-
28509: vat hallinnonhaarat. - Luterilainen kirkko. Tämä määrä-
28510: raha on esityksessä erhekir.ioituksen kautta merkitty 200
28511: ma.rkkaa liian pieneksi. Eduskunta on •las'kelmaansa sen
28512: ot1anut 600,300 markaksi. - Kreikkalaiskatolinen ja roo-
28513: Budjetin järjestely. 15
28514:
28515: malaiskatolinen kirkko. Tämän ryhmän menoihin on esi-
28516: tyk essä vuodeksi 1917 merkitty 6,·900 ma.rkan lisäys
28517: kreik,kalaiskatolist.en matkapappien ja kirkonpalvelijain
28518: palkkausten korottamiseksi sekä 12,000 markan korotus mää-
28519: rärahaan kreikkalaiskato'lisen arkkihiippakullinan, sen halli-
28520: tuksen ja katedraalikirkon yHäpitämiseksi. Eduskunta o.n
28521: kuitenkin sekä 1913 että 1914 vuosien valtiopäivillä! huo-
28522: mauttanut kreikkalaiskatolisen pa.piston paikkaamisesta
28523: valtiolle aiheutuvien menojen viime vuosina ta>pahtuneesta
28524: lisääntymisestä, jota ei voida pitäiä oikeudenmukaisena, var-
28525: sinkin kun suurin osa siitä on tullut Helsingin kreikkalais-
28526: katolis.en seurakunnan osalle, jonka jäsenet ·ovat suhteelli-
28527: sesti varakkaita. Eduskunta katsoo sen vuoksi tarpeelliseksi'
28528: uudibtaa tämän lausunnon sekä Eduskunnan samalla lau-
28529: suman toivomuksen, että viipymättä toteutetaan ne toimen-
28530: piteet, joihin on ryhdytty, jotta tä:män seurakunnan jäsenet,
28531: jotka eivät suorita paipistolleen palkkaa, vastedes tulisivat
28532: ottamaan siihen osaa, jota paitsi Eduskunta tahtoo lausua,
28533: ett!i valtion osuus näiden kirkkokuntien menoihin olisi.
28534: saaiiava al·enemaan. Ryhmän menot on Eduskunta ottanut
28535: 185,400 markan määrään. -- Tyttökoulut. Määräraha on
28536: esityksessä virheellisesti merkitty 100,000 markkaa liian
28537: alhaiseksi. Eduskunta on sen vuoksi ryhmän merkinnyt
28538: 1,198,500 markkaan.
28539: Kansakonlujen valtioavustus. Tähän on ot.ettu seumavat,
28540: Eduskunnan erikseen päåttämät määrärahat:
28541:
28542: Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
28543: toksia varten . . ................ . Smk. 1,700,000:-
28544: Anumaksu maalaiskansakoulujen var-
28545: sinaisen opettajiston palkkaamiseen 4,450,000:-
28546: Määräraha maalaiskansakoulujen var-
28547: sinaisen opettajiston palkankorotuk-
28548: siin ......................... . 1,500,000:-
28549: "
28550: Määräraha maalaiskansakoulujen var-
28551: sinaisen opettajiston kalliinajan-
28552: 'PalkanJisäyksiin .............. . 4,290,000: -
28553: "
28554: 16 1917 II Vp.- Ed\W:. va~Jt.- Etityl5 N:e 24.
28555:
28556: Apuraha opettajien ja opettajattarien
28557: 'palkkaamiseksi mies- ja naiskäsi-
28558: töiden opetusta varten . . . . . . . . . . Smk. 3·20,000: --
28559: 8utmma Smk. 12,260,000:-
28560:
28561:
28562: Erinäisiä kansakmtlulaitoksen menoja. Tähän ryhmään
28563: kuuluvat seuraavat Eduskunnan niinikään erikseen .päättä-
28564: mät määrä:raha.t:
28565:
28566: Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi-
28567: työhuoneistojen rakentamiseksi
28568: maalaiskuntiin ................. Smk. 2,000,000:-
28569: Määräraha kirjastoja varten maalais-
28570: kansakoulujen sekä alakansakoulu-
28571: jen ja kiertokoulujen opettajille ja
28572: opettajattarille ............... . 30,000:-
28573: Määräraha maalaiskansakoulujen jat- "
28574: kokursseja varten ............. . 150,000:-
28575: Määräraha havainto- y. m. opetusväli- "
28576: neiden hankkimiseksi maalaiskansa-
28577: kouluihin ja kansa.nopistoihin .... 150,000:-
28578: Apumaksu koulutarpeiden ostoon maa-
28579: "
28580: laiskansakoulujen oppilaille ..... . 500,000:-
28581: "
28582: Määräraha kesävirkistyksen toimitta-
28583: miseksi kesäsiirtolaissa varattomil-
28584: le, etupäässä. sairaille ja heikoille
28585: kansakoululap~;iHe ............ . 75,000:-
28586: Määräraha kansanlastentarhain kan- "
28587: nattamiseksi ................. . 300,000:-
28588: Määräraha köyhien kansakoululasten
28589: "
28590: ravinto- ja vaatetusavuksi ..... . 1,000,000:-
28591: "
28592: Määräraha maalaiskunti,en ylläpitä-
28593: mien alakansakoulujen avustami-
28594: seksi ........................ . 400,000:-
28595: Määräraha maala.iskansakoulujen op- "
28596: pilaskirjastojen avustaiDiseksi . , .. 50,000~-
28597: "
28598: Budjetin järjestely. 17
28599:
28600: Määräraha' maalaiskansakoulujen oppi-
28601: laskasvitarhain avustami5eksi .... Smk. 25,000:-
28602: Määräraha maalaiskansakoulujen oppi-
28603: lasasuntolain ylläpitämisehlti . . . . , 30,000:-
28604: ---------~-------------
28605: Summa Smk. 4,710,000:-
28606:
28607: Sen lisäksi on tähän ryhmään otettu esityks~essä siv. 28
28608: vcaltiorahaston menoiksi merkityt 484,100 markba. Ryh-
28609: män menot ovat siis 5,194,100 markkaa.
28610: Määrärahat yhteiskunnallista v~listustyötä varten. Tähän
28611: ryhmään on otettu seuraavat Eduskunnan erikseen päättä-
28612: mät määrärahat:
28613:
28614: Kansa.nopistojen ja emäntrukoulujen
28615: avustam:i,seksi ja apurahoiksi näiden
28616: opistojen vähävaraisr1le opprlaille
28617: sekä niiden opettajain hlliinajan
28618: palkall!lisäykseksi .............. Smk. 640,000:-
28619: Kansanopistojen rakennusavuksi . . . . , 200,000:-
28620: Työväenopistojen avustamiseksi . . . . . , 50,000:-
28621: Kansankirjastojen avustamiseksi . . . . , 75,000:-
28622: ----------~--------------
28623: Summa Smk. 965,000:-
28624:
28625: !Tähän on lisättävä esityksen siv. 28 v!liltiorahaston me-
28626: ooksi merkitty 9,000 markkaa kirjastoneuvojain palkkaa-
28627: miseksi. Ryhmä;n loppusummaksi saadaan, niin muodoin
28628: 974,000 markkaa. - Tieteen ja taiteen kannattamista tar-
28629: koittavia menoja ·on es~tyks.een merkitty kaikkiaan 427,400
28630: markkaa, ja on lisäys 165,200 markkaa ·edelliseen vuo-
28631: teen verraten. Esityksessä ilmoitetaan lisäyks.eru tapah-
28632: tuneen syy:stä, että tämän luvun määräraihoja on korotettu
28633: samansuuruisiksi kuin ne olivat rahasäännössä ennen so-
28634: dan alkua. Eduskunta on kuitenkin havainnut, tarka,staes-
28635: saan viimeistä rahasäänt-öä ennen sotaa, ~eli rahasääntöä vuo-
28636: delle 191 3, että siinä oli tieteen ja taiteen kannattamista tar-
28637: 1
28638:
28639:
28640:
28641: koittavia menoja otettu kaikkiaan 628,700 markan määrään.
28642: 2
28643: 18 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24.
28644:
28645: Vuoden 1914 va1tio:päivi:llä päätti Eduskunta tarkoitusta
28646: varten, nimenomaan huomauttoon olevan syytä ottaa
28647: 24,000 markkaa laskelmiin avustuksen antamiseksi työväen-
28648: teattereille, merkitä budjettiin 629,000 markkaa. Edus-
28649: kunta ei katso syytä olev,an alentaa tätä määrää, vaan on
28650: merkinnyt tähän tarkoitukseen 629,000 markkaa, johon sum-
28651: maan myös sisältyy 15,000 markkaa Antellin kokoelmain
28652: hoitoa varten sekä 40,000 markkaa työväen teatterien avus-
28653: tukseen. -Erinäisiä määrärahoja. Vuonna 1914 siirrettiin
28654: 14 pääluokasta tähän ryhmään erinäisiä määrärahoja, nii-
28655: den joukossa määräraha venäläisten koulujen asioita. varten
28656: asetetun kom~tean käytettäväksi. Kun Hallitus 'tätä määrä-
28657: rahaa 1914 vuoden valtiopäivillä ehdotti korotettavaksi
28658: 640,000 markkaan, huomautti Eduskunta, että puheena ole-
28659: vaa määrärahaa epäilemättä käytettiin myös Raja-Karjalan
28660: suomalaisen väestön epäkansallistuttamista tarkoittavien
28661: koulujen perustamiseen ja ylläpitoon, minkä johdosta ja sen
28662: nojalla, mitä jo vuosien 1912 ja. 1913 valtiopäivillä oli tästä
28663: asiasta esitetty, Eduskunta. katsoi oikeaksi ottaa puheena
28664: olevaan tarkoitukseen ainoastaan sen 100,000 markan raha-
28665: määrän, minkä Eduskunta aina vuodesta 1904 oli merkinnyt
28666: budjetin menopuolelle. Samalla Eduskunta vastauksessaan
28667: Hallituksen esitykseen anoi, ettei puheena. ~olevia varoja käy-
28668: tettäisi koulujen eikä muiden laitosten ylläpitoon, jotka tar-
28669: koittiva.t väestön haukutteleroista luopumaan kansallisuu-
28670: destaan. Tästä huolimatta merkittiin 1915 vuoden rahasään-
28671: töön 630,000 markka1a tarkoitusta varten, mikä määrä 1916
28672: vuoden rahasäännössä korotettiin 660,000 markkaan. Esi-
28673: tyksessä on tätä määrärahaa vähennetty 330,000 markalla,
28674: joten jälelle jäisi samansuuruinen määrä. Eduskunta tahtoo
28675: uudistaa, mitä tästä määrärahasta edellisillä vaHi:opäivillä
28676: on lausuttu, mutta siihen nähden, että Eduskunnan mielestä
28677: on kohtuullista, että venäjänkielinen väestö saa nauttia ope-
28678: tusta omalla äidinkielellään, on Eduskunta hyväksynyt esi-
28679: tyksessä mainitun määrän, 330,000 markkaa tätä tarkoitusta
28680: varten. Edellytyksenä tämän määrän myöntämiselle on
28681: •
28682: luonnollisestikin, että näin avustetut koulut ova,t Suomen
28683: Budjetin järjestely. 19
28684:
28685: valtion kouluviranomaisten tarkastuksen alaisina ja että
28686: myönnetyistä varoista tehdään ·asianomainen tili. Sen joh-
28687: dosta, •että Eduskunta tämän vuoden ensimäisillä valtiopäi-
28688: villä on päättänyt 15,000 markan suuruisen apurahan myön-
28689: tämisen Helsingin palvelija~aryhdistykselle sen ylläpitämän
28690: palvelijatarkodin laajentamista varten, on Eduskunta tähän
28691: ottanut mainitun summan. lVIenojen kokonaissummaksi tälle
28692: kohdalle on merkitty 783,900 markkaa. Pääluokan menojen
28693: loppusumma on 35,211,600 markkaa.
28694: 10 pääluokka: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistu-
28695: vat hallinnonhaarat.- Hevoshoito. Hevoshoidon edistämi-
28696: seen on esityksessä osotettu 178,600 ma'l'kkaa. Koska val-
28697: tion siitosoriiden han1kkiminen kaipaa vallitsevien kalliiden
28698: olojen tähden lisättyjä varoja, on Eduskunta määrärahan ko-
28699: rottanut 278,600 markkaan.- Maataloudelliset seurat. Ryh-
28700: män men:ot on esityksessä merkitty 1,2,97,500 markaksi. Kos-
28701: ka maataloudellisten seurojen 'Palveluksessa olevat neuvojat
28702: j& muut virkailijat ovat kalliinajan palkankorotusten tar-
28703: peessa, on Eduskunta, tämän huomioon ottaen, /korottanut
28704: määrärahaa 150,000 markalla, joten ryhmän menot tulevat
28705: olemaan 1,447,000 markkaa. -Erinäisiä määräraho,ia. Esi-
28706: tyksessä on laskel~aan ntettu 1,500,000 markan määräraha
28707: suonkuivaustöiden teettämistä varten hätäaputöinä. Kun
28708: tämä menoerä kuuluu asialEsesti ylimääräisiin menoihin, on
28709: Eduskunta sen sinne siirtänyt. Pääluokan menot Eduskunta
28710: on .siis merkinnyt la·skelmaan 9,583,900 markaksi.
28711: 11 pääluokka: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistu-
28712: vat hallinnonhaarat. - Pääluokan menot, sikäli kuin ne
28713: kuuluvat valtiomhastoon, otetaan esityksen mukaisesti, joten
28714: pääluokan menojen loppusumma, on 17,482,700 markkaa.
28715: 12 pääluokka: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan
28716: kohd~istuvat hallinnonhaarat.
28717: - Luotsilaitos. Eduskunta
28718: katsoo, että se Suomen itsenäisyyttä loukkaava laittomuus-
28719: tila, joka luotsilaitoksess·a yhä vi·eläkin vallitsee, ensi ti-
28720: lassa on poistettava. Huomi'Oon ottaen, että kuluvana
28721: vuonna, johon esillä oleva budjetti kohdistuu, jo melkoinen
28722: osaluotsilaitoksen määrärahoista on suoritettu, on Eduskunta
28723: 20 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:o 24.
28724:
28725: katsonut voivan,.;a laskclmaan puheena olevaa tarkoitusta
28726: varten merkitä esityksessä olevan määrämhan 8,430,442
28727: markkaa. - EYinii1'siä määrärahoja. Esityksen laskelmassa
28728: olevien menojen lisäksi on tällä kohdalla otettu huomioonsiv. 3
28729: mainittu määräraha raittiustyön kannattamiseksi. Tämä mää-
28730: räraha on useita vuosia ollut 100,000 markkaa, ja on se jaettu
28731: eri raittiusjärjestöjen välillä niin, että Raittiuden Ystävät
28732: ovat saaneet 65,000 markkaa, Finlands Svenska Nykterhets-
28733: förbund 20,000 markkaa, Suomen Sosialidemokraattinen
28734: Haittiusliitto 8,000 markkaa ja Suomen OpiskelevanNuorison
28735: Raittiusliitto 7,000 markkaa. Näistä varoista ovat Raittiuden
28736: Ystävät kuluneena vuonna suorittaneet 17,100 markkaa ja
28737: Finlands Svenska Ny kterhetsförbund 4,00(} markkaa Rai t-
28738: tiusjärjestöjen Keskustoimiston ylläpitämiseksi. Finlands
28739: Svenska Ny kterhetsförbundille annettu suhteettoman suuri
28740: osuus määrärahasta. olisi kuitenkin vähennettävä 17,000
28741: markka·an ja siten säästyvistä varoista lisättävä Suo-
28742: men Sosialid-emokraattisen Raittiusliiton osuutta 2,000
28743: markalla ja Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiuslii-
28744: ton osuutta 1,000 markalla. Koska sitä paitsi koko määrä-
28745: raha, niinkuin asianomaisten raittiusjärjestöjen taholta on
28746: huomautettu, on katsottava tarkoitukseensa riittämättömäksi
28747: nykyisenä kalliina aikana, jolloin puhujain palkat ja matka-
28748: kustannukset sekä painaJtustyöt ovat suuresti nousseet, on
28749: entisen määrärahan lisäksi myönnettävä 50,000 markkaa eri-
28750: koisesti juovutusjuoma-asetusten rikkomisen ehkäisemistä
28751: tarkoittavaa raittiustyötä varten ja tämä l1sämääräraha jaet-
28752: tava tasan Suomen Sosialidemokmattisen Raittiusliiton ja
28753: Raittiusjärjestöjen Keskustoimiston välillä, jota Raittiud-en
28754: Ystävät ja Finlands Svenska N ykterhetsförbund siten pääsi-
28755: sivät kannattamasta. Eduskunta. on siis määrärahaksi rait-
28756: tiustyön kannattamiseksi merkinnyt kaikkiaan 150,000 mark-
28757: kaa. Ryhmän menot nousevat tämän kautta 805,800 mark-
28758: kaan. - Paloviina--asetuksissa edellytettyjä menoja. Tähän
28759: ryhmään 1kuuluvat esityksen siv. 3 mainitut 200,000 mark-
28760: kaa paloviinanvalmistuksen ja kaupan silmälläpinoon sekä
28761: paloviina-·lilsetuksia va.staan tehtyJen rikkomusten 11yytiee-
28762: Budjetin järjestely. ~]
28763:
28764:
28765:
28766: seenpanokustannusten korvaamiseen ynnä 18,000,000 mark-
28767: kaa denaturoidusta paloviinasta takaisin suoritettua valmis-
28768: tusveroa. Ryhmän menot ovat siis yhteensä 18,200,000 mark-
28769: kaa. - Y.allasjuomain valrnist~ksen silmälläpito. Tästä
28770: aiheutuviil9 kustannuksiin otetaan esityksen mukaisesti
28771: 65,000 markkaa. Pääluokan menojen kokonaismäärä on
28772: 25,491,205 markkaa 20 penniä.
28773: 13 pääluokka: Talousosaston kansliaan kohdistuvat
28774: hallinnonhaarat. - Senaatin kirjapaino. Falkkain kohoa-
28775: mi·sen ja tarveaineiden kallistumisen vuoksi on esityk-
28776: sessä tätä määrärahaa korotettu 709,700 markalla. Sen-
28777: jälkeen on ilmoitettu tätä vuotta varten. tarvittavan lisäksi
28778: 140,300 markkaa, joten Senaatin kirjapainon menot ovat
28779: 1,550,000 markkaa. Pääluokan menojen loppusumma on
28780: 1,746,400 markkaa.
28781: 14 pääluokka: Sekalaisia yleisiä menoja. - Kenraali-
28782: kuvernöörin ja Senaatin kä11ttövarat. Esityksessä on määrä-
28783: raha merkitty 244,000 markaksi. :Sen johdosta•, että on i1lmoi-
28784: tettu Senaatin päättäneen myöntää U'l.k·~asiain hoitoa varten
28785: 200,000 markkaa, on Eduskunta korottanut tämän määrära-
28786: han 4-U,OOO markkaan. -- Korjauskustannnksia. Koska on
28787: ilmoitettu, että nämä kustannukset tulevat ylitetyiksi 250,000
28788: markalla, on ryhmän menot merkitty 1,650,000 markkaan.
28789: -- Uutisrakenmtskustannuksia. SamasiR syystä on tähän
28790: ryhmään kuuluvat menot ot.ettu budjettiin korotettuina
28791: 200,000 markalla 700,000 markkaan. - Erinäisiä määrä-
28792: rahoja. Tähän ryhmään sisältyy saatujen t.ietojen mukaan
28793: kuluvan vuoden syyskuun 4 päivänä annetun maksumää-
28794: räyksen nojalla eversti J alanderille suoritetut 400,000 mark-
28795: kaa sekä viime lokakuun 13 päivänä annetun ma'ksumää-
28796: räyksen nojal'la. samalle suoritetut 450,000 markkaa. Mitään
28797: lähempää tiEtystä näiden varojen käytöstä ei eversti Jalan-
28798: der vielä ole Senaatille antanut. Mikäli Eduskunta kuiten-
28799: kin on saanut tietää, ovat nämä vamt käytetyt Saksannie-
28800: men kartanoon Porvoon pitäjässä perustetun ratsupoliisi-
28801: koulun perustamis- ja ylläpitokustannuksiin. Eduskunta on.
28802: menoerän sisällyttänyt laskelmaansa. Ryhmän menot ovat
28803: :i2 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24.
28804:
28805: siten esityksen mukaisesti 2,270,250 markkaa 40 penniä.
28806: Kun muut pääluokan menot .otetaan laskelmaan esityksen
28807: mukaisesti, pää!ttyy pääluokka 5,124,250 markkaan 40 pen-
28808: niin. •
28809: 15 pääluokka: Eläkkeitä ja yleisiä apura:ho;La. ~ Sivili-
28810: virkakunta. Kuluvaksi vuodeksi ehdotetaan esityksessä
28811: 3,638,000 markkaa tätä tarkoitusta varten. Eduskunta tahtoo
28812: mielipiteenään lausua,, että laittomasti virkaansa nimitetyille
28813: ja laittomasti toimineille virkamiehille ei ole eläkettä
28814: myönnettävä. Suurempia ylimääräisiä elakkeitä ei Edus-
28815: kunnan mielestä myöskään missään tapauhessa olisi myön-
28816: nettävä, ennenkuin Eduskunta. on päättänyt eläkekysymyk-
28817: sen järjestämisestä kokonaisuudessaan. Vuodeksi 1917 esi-
28818: tyksessä ehdotettua määrärahaa on Eduskunta yllä sano-
28819: tun johdosta vähentänyt 100,000 markalla, joten ryhmän
28820: loppusumma on 3,538,000 markkaa.
28821: Eläkkeitä suostuntarahastosta. Maalaiskansakoulujen var-
28822: sinaisen opettajiston eläkkeet otetaan laskelmaan Eduskun-
28823: nan erikseen tekemän päätöksen mukaisesti 210,000 mar-
28824: kaksi. - Erinäisiä määrärahoja. Eduskunnan erikseen te-
28825: kemän päätöben mukaisesti merkitään tähän apumailrsu
28826: kaupunkikansakoulujen opettajiston eläkkeisiin 55,000 mark-
28827: kaa ja sairaiden kansakoulunopettajien ja -opettajatarten
28828: avustamiseksi 100,000 markkaa, eli siis yhteensä 155,000
28829: markkaa. Ryhmän loppusumma on niin muodoin 505,000
28830: markkaa. Pääluokan loppusumma on 5,304,000 markkaa.
28831:
28832:
28833:
28834:
28835: Srnk.
28836: Täten arvioidut vakinaiset menot ovat . . . . 1187,017,544: 24
28837: Niiden lisäksi on otettava huomioon seu-
28838: raavat siirrot:
28839: Tilattoman väestön laina-
28840: rahastoO<n . . ........ . 300,000:-
28841: Budjetin jllrjestely.
28842:
28843: Turvattomien lasten hoito-
28844: rahastoon ........... . 70,000:-
28845: Kulkulaitosrahastoon .... . 3,.400,000:- 3, 770,000: -
28846: Vakinaisten menojen ja siirtojen loppu-
28847: summa on siten .................... 190,787,544:24
28848:
28849:
28850:
28851:
28852: Ylimääräiset menot.
28853: Saatujen tietojen johdolla on Eduskunta ylimääräisten
28854: menojen joukkoon ottanut erinäisiä suuren-puoleisia määrä-
28855: rahoja, jota -paitsi on ylimääräisenä menona. myös huoma:litu
28856: Eduskunnan 2 päivänä elokuuta päättämä 10,000,000 mar-
28857: kan määrämha Hallituksen käytettäväksi työttömille järjes-
28858: tettäviä töitä varten.
28859: Esityksen laskelmaan on vuodeksi 1917 merkitty yli-
28860: määräisiä menoja 8,1117,558 markkaa. Eduskunta. on päät-
28861: tänyt, että kuluvaksi vuodeksi ylimääräisiin menoihin on
28862: otettava alempana luetellut määrärahat.
28863: Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
28864: Yliopiston uusien klinikkain rakennuksia varten, johon tar-
28865: koitukseen 1916 vuoden ylimääräiseen menosääntöön oli
28866: otettu 500,000 markkaa, on kuluvaksi vuodeksi merkitty sa-
28867: ma määrä. Koska Hallitus on kuluvan joulukuun 7 päivänä
28868: päättänyt samaan tarkoitukseen käytettäväksi vielä 100,000
28869: markkaa, on Eduskunta menoerän merkinnyt 600,000 mar-
28870: hllitksi. - Huhtikuun 4 päivänä 1913 alisti Senaatti hal-
28871: litsijalle, että ,Lepokoti Tilkka" niminen ~airaala siihen kuu-
28872: luvine rakennuksineen ja kalustoineen ynnä vuokraoikeus
28873: maahan lunastettaisiin valtiolle, käytettäväksi tarkoitukseen,
28874: josta Senaatti vastedes tekisi esityksen, ja että ostohinnan
28875: suorittamiseen saataisiin ennakkomaksuna käyttää 400,000
28876: markkaa. Tähän alistukseen suostui hallitsija 16 päivänä
28877: toukokuuta 1913. Kun varsinaisena aiheena tähän ostoon oli
28878: ilmoitettu olevan lisäsijojen tarve venerisiä tauteja sairast-a-
28879: 24 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24.
28880:
28881: ville naisille, mutta sairaalaa ei kuitenkaan ole tähän tarkoi-
28882: tukseen käytetty, ·on Eduskunta j.o 1914 vuoden v3!ltio-
28883: päivillä huomauttanut .tästä seikasta ja. katsonut, että
28884: erityisesti olisi otettava tutkittavaksi, onko valtion etu tässä
28885: ostokysymyksessä tullut varteen otetuksi. Uudistaen tämän
28886: lausunnon on Eduskunta siihen nähden, että kauppahinta jo
28887: on suoritettu ennakkomaksuna ja siis nyt ainoastaan poistet-
28888: tava tileistä, merkinnyt budjettiin 400,000 markkaa ·tar-
28889: koitusta varten. - Myöskin on budjettiin otettu esityk-
28890: Hessä oleva 175,000 markan määräraha muutos- ja. lisära-
28891: kennustöitä va.rten valtion omistamassa talossa N :o 10
28892: Aleksanterinkadun varrella Helsingin kaupungissa.
28893: Tämän lisäksi on Eduskunta, saatuaan Sivi:litoimitus-
28894: kunnalta tarvittavat ·tiedot, ottanut budjettiin 500,000 mar-
28895: kan määrärahan töiden alottamiseksi uutta mielisairas-
28896: ten keskuslaitosta varten Oulussa, koska tasoitustöitä pie-
28897: nempää haararataa vart·en voidaan jo talv·en kuluessa suo-
28898: rittaa. Näiden menojen loppu:;,umma on niin muodoin
28899: 1,675,000 markkaa.
28900: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
28901: Kesäkuun 14 päivänä 1910 annetun valtuuden nojalla on vuo-
28902: sina 1911-19'15 käytetty 900,000 markkaa metsämaiden os-
28903: toa varten valtiolle. Samaa tarkoitusta varten oli 1916 vuo-
28904: den rahasäännössä 200,000 markan määräraha, mitä määrää
28905: ei kuitenkaan ole otettu esityks.e.en kuluvaa vuotta varten.
28906: Vaikka Eduskunnan mielestä olisi kysymyksessä olevaan,
28907: sangen hyödylliseen tarkoitukseen uhrattava varoja melkoi-
28908: sesti enemmän, ei Eduskunta ole kuitenkaan tahtonut ny-
28909: kyisen kalliin ajan vuoksi korottaa määrärahaa, vaan on sen
28910: merkinnyt saman,'suuruisena kuin aikaisemmin.
28911: Eduskunta on saanut tietää, eUä erinäisiä suonkuivatus-
28912: töitä kruununmetsissä metsänkasvua vart·en on j.o pitemmän
28913: aikaa ollut hankkeissa. Ojitussuunnitelmia on viimeisinä vuo-
28914: sina tehty Virtain, Parkanon, Kurun, Nerkoon, Aureen, Mul-
28915: tian, Jämsän, Iisalmen, Mikkelin, Palojärven, Soanlahd·en ja
28916: Rajajoen hoitoalueissa. Vuoden alussa oli koneellisesti tut-
28917: kittu 57,519 hehtaaria vesiperäisiä maita ja ojitettu 16,650
28918: Budjetin järjestely. 25
28919:
28920: he.htaaria. Toteuttamattomia ojitussuunnitelmia on siis
28921: 40,86:9 hehtaarille vesiperäi.siä maita. Senaatti myönsikin
28922: viime elokuun 8 päivänä 3,410,000 markkaa l\{etsähallituksen
28923: johdolla tehtäviä soiden kuivatustöitä varten valtion metsissä.
28924: Kun vakinaisten menojen joukossa on tähän tarkoitukseen .io
28925: osotettu 460,000 markkaa, on Eduskunta merkinnyt jään-
28926: nöksen 2,950,000 markkaa ylimääräist•en menojen joukkoon,
28927: koska Eduskunnan mielestä nämä työt ovat sekä hyödyllisiä
28928: että hätäapuiöihi soveliaita.
28929: Kamaritoimituskunnan Elintarveosaston käytettäväksi
28930: toimihenkilöiden ja. elintarvejärjestöjen palkkauksiin, pai-
28931: natustöihin y. m. on esityksessä merkitty 1,100,000 mark-
28932: kaa. Sen johdosta, että elintarveasiat Eli<ntarvehallituksen
28933: perustamisen kautta on saa:tettu uuden järjestelyn alaisiksi,
28934: on kuitenkin aiheutunut lisävarojen tarve, jota esityksessä ei
28935: ole ehditty ottaa huomioon. Kaikkiaan on laskettu tarvit-
28936: tavan kuluvan vuod·en aikana 1,474,200 markkaa, jonka
28937: menoerän Eduskunta on ottanut huomioon. - Avustuk-
28938: seksi vähävaraisille kuluttajaperheille maidon, voin ja juus-
28939: ton hankkimista varten on merkitty 500,000 markkaa, koska
28940: esityksessä ehdotettu 100,000 markkaa tuntuu riittämättö-
28941: mältä. - Korvaukseksi maalaiskunnille 1917 vuoden sadon
28942: takavarikoimisesta seuranneesta viljan kulutuksen järjeste-
28943: lystä on esityks·en mukaisesti otettu 400,000 markkaa. -
28944: Tappion korvaamiseksi, joka syntyy , valtiolle siitä,
28945: että valtion varastoon kootuista voimääristä osa on myyty
28946: alle ostohinnan, on laskelmassa esityksen mukaisesti oso-
28947: tettu 500,000 markkaa. - Sen ohessa on Eduskunt.a katso-
28948: nut tarpeelliseksi 'tuntuvasti korottaa määrärahaa, josta elin-
28949: tarv·elautakunnille korvataan tappio, minkä ne kärsivät sen
28950: johdosta, että niiden tulee määrätystä luovutushinnasta
28951: myydä kalliimpaan hintaan ostamansa viljat. 'rämän meno-
28952: erän on Eduskunta esityksen ehdottamasta 460,000 mar-
28953: kasta. korottanut 2·,000,000 markkaan. -Näiden lisäksi on
28954: budjettiin ·otettu 300,000 markkaa neuvontatyöhön elintar-
28955: veasioissa Eduskunnan tämän vuoden ensimäisillä valtiopäi-
28956: 26 1917 II Vp.- EdllSk. vast.- Esitys N:o 24.
28957:
28958: villä tekemän päätöksen mukaisesti. - Menojen loppusumma.
28959: on niin muodoin kaikkiaan 8,324,200 markkaa.
28960: Sotilasmenoja. Eduskunta on esityksen mukaisesti väili-
28961: aikaisten sairaalain perus.tamiseen ja ylläpitämiseen haavoi-
28962: tettuja ja sairaita sotilaita varten merkinnyt 500,000 mark-
28963: kaa.
28964: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
28965: haarat. Esitykseen on merkitty 40,000 mar:kan määrä-
28966: raha uuden museorakennuksen sisustamista varten, ja on
28967: Eduskunta tämän määrän budjettiin ottanut. - Kahden kir-
28968: kon rakentamista. varten Lappiin on vuonna 1914 myönnetty
28969: 100,000 markkaa, josta määrästä rahasäännöissä on tähän
28970: asti huomattu kaikkiaan 75,000 markkaa. Loppuosa, 25,000
28971: markkaa, on sentähden merkitty kuluvaksi vuodeksi. Näiden
28972: ylimääräisten menojen loppusumma on niin muodoin
28973: 65,000 markkaa.
28974: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
28975: haarat. Tähän on Eduskunta ottanut Eduskunnan tämän
28976: vuoden ensimäisillä valtiopäivillä päättämän 2,950,000 mar-
28977: kan suuruisen määrärahan, josta. 2,000,000 markkaa, on käy-
28978: tettävä kunnille myönnettäviin lainoihin rukiinsiemenen
28979: hankkimista varten, 200,000 markkaa apulantain maahan
28980: tuonnin edistämiseksi ja 750,000 markkaa väkirehujen maa-
28981: han tuonnin edistämiseksi.
28982: Saatujen tietojen perusteella on .Senaatti kuluvan vuo-
28983: den aikana myöntänyt työttymyyden lieventämiseksi seuraa-
28984: vat määrärahat vesiperäisien maitten kuivattamista varten ja
28985: joenperkaustöihin:
28986:
28987: Smk.
28988: Purmon.ioen (Purmo, vVaasan 1.) ja sen sivu-
28989: haarojen perkaus ................... . 225,877: 25
28990: Korven (Hollola) niitty- ja suo-alavien kui-
28991: vattaminen ......................... . 20,080:-
28992: Kangaslammin (W·ehkala.hti) kuivattaminen 19,637:90
28993: Järvijoen (\Vaahto, Maaria y. m. Turun 1.) .. 17,100: --·
28994: Niitä jo hyväksyttyjä kuivatustöitä varten eri
28995: Budjetin järjestely. 27
28996:
28997: osissa maata, mitkä Maanviljelyshallituk-
28998: sen työsuunnitelman mukaan olisivat olleet
28999: vuonna 1918 tehtävät ............... . 225,900:-
29000: Konnunsuon (Lappeen y. m. pit.) kuivatta-
29001: minen ............................. . 624,358:-
29002: Pelsonsuon (Muhoks€ll ynnä lähipit.) kuivatta-
29003: minen ............................. . 50,000:-
29004: Lapinjoen (Turun l.) perkaus ........... . 15,500:-
29005: Suo- y. m. järvien (Suojärvi) tutkimista varten 1,200:-
29006: Lillån joen (Öfvermark) perkaus ......... . 30,300:-
29007: Lovisan joen perkaus ................... . 55,000:-
29008: Isonsuon (Lehtimäen pit.) kuivattaminen ... . 57,000:-
29009: Helisevänjoen (Rautjiirvi y. m. pit.) perkaus 43,850:-
29010: Luvianlahden (Luvia) niittyalueen kuivatta-
29011: minen ............................. . 90,000:-
29012: Mankilankylän (Rantsila) nevojen kuivatta-
29013: minen ............................. . 31,000:-
29014: Vantaan (Nurmijärvi y. m.) ja sen lisäjoen He-
29015: rajoen perkaus ..................... . 75,500:-
29016: Kotisuon (Parkano) kuivattaminen ....... . 4,340:-
29017: Kylälahden (Haapa.vesi) niityn kuivattaminen 9,297: 85
29018: Starrmossbäcken'in (Kronoby, Nedervetil,
29019: Teerijärvi) ja sen lisähaarojen perkaus .. 50,000:-
29020: Paisaarenojan (Miehikkälä) perkaaminen ... . 16,240: 67
29021: J ousinevan (Kestilä) kuivattaminen ....... . 36,400:-
29022: Aukjärven (Sysmä) laskeminen ........... . 20,400:-
29023: Lusikkanevan (Pulkkila) kuivattaminen ... . 31,218:-
29024: PuUaanjoen (Vehmaa) perkaaminen ..... . 95,926:-
29025: Hurmajärven (Messukylä) laskeminen ..... . 20,500:-
29026: Kapakanojan (Kalajoki) perkaus ......... . 88,000:-
29027: Lapin- eli Hinnerjoen (Eurajoen ja Lapin pit.)
29028: perka.us ............................ . 96,646: 78
29029: Vehka-Al'hon joen (Janakkala) perkaus ... . 4,000:-
29030: .Tokiperänjoen (Teuva) ja sen ympärillä ole-
29031: vien nevojen kuivattaminen . . . . . . . . . . . . 46,000: -
29032: -----------------
29033: Yhteensä; 2,101,272: 45
29034: 28 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24.
29035:
29036: Paitsi niitä 300,000 markkaa ja sitä 186,874 markan 62'
29037: pennin säästöä, joka, löytyy 10 P. L. XIII: 2 koh-
29038: dalla varattuna vuodesta 1916 vuoteen 1917, olisi
29039: esityksen mukaan kuluvan vuoden menosäännössä mai-
29040: nittuun ta-rkoitukseen osotettava 1,500,000 markkaa. Edus-
29041: kunta on tämän eri;in ottanut huomioon siirrtämällä sen yli-
29042: määräisten menojen joukkoon, johon se asiallisesti kuuluu.
29043: Kun työttömyyskeskuskomiteasta on ilmoitettu, että ny-
29044: kyisin on vireillä erinäisiä joenperkaustöitä maanvilJelysalo-
29045: jen enentämis~ksi, joiden töiden kustannusarviot yht·eensä
29046: nousevat noin 4,300,000 markkaan, on Eduskunta, jonka mie-
29047: lestä nämä työt hätäa.putöinä ovat soveliaita, niiden alkuun-
29048: p.anemiseksi budj·ei:ti;in ottanut 2,000,000 markan määrä-
29049: rahan.- Näiden ylimääräisten menojen loppusumma on siis
29050: 4, 750,000 markkaa.
29051: Kulku]aitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaa-
29052: rat. Esityksen mukaisesti otetaan tähän loppuerä,
29053: 25,000 markkaa, ntaantien tekemistä varten Kyrön kylästä
29054: Inarin pitäjän kirkonkylään myönnetystä määräraha<.ta. -
29055: Rovaniemen-Kemijärven välisen maantien kuntoon pane-
29056: mista varten on Senaatti 8 päivänä helmikuuta 19116 myöntä-
29057: nyt 35,000 markkaa 11 P. L. IV: 2 kohdalla oleva<. ta määrä-
29058: rahasta, minkä ohessa Senaatti 28 päivänä maaliskuuta ja
29059: 13 päivänä kesäkuuta 1916 on myöntänyt työn jatkamiseen
29060: ja loppuun saattamiseen 220,000 markan ennakkomaksun.
29061: Tämän ennakkomaksun lwnaamiseksi on budjettiin otettu
29062: 220,000 markkaa. - Hallitsijan käskyn nojalla 1 päivältä
29063: maaliskuuta 1917 valtiolle on ostettu Oulunjoella o1eva Un-
29064: karin koskitila siihen rajoittuvine maa-alueineen 1, 700,000
29065: markan hinnasta ja muihin kauppoihin on käytetty 50,000
29066: markkaa. Eduskunta on 'kiinnittänyt huomionsa kyseessä
29067: olevasta koskitilasta suoritettuun melkoiseen hintaan, mutta
29068: Eduskunnan ei ole ollut mahdollista nyt saada selvitystä
29069: asiassa. Näiden määrien suorittamiseksi Eduskunta on bud-
29070: jettiin merkinnyt 1,750,000 markkaa.- Työttömyyskeskns-
29071: komitealta saatujen tietojen mukaan on Senaa,tti myöntänyt
29072: Budjetin jä.rjestely.
29073:
29074: erinäisiin kanavaralmnnuksiin ja maantietöihin käyt.ettäväksi
29075: 1,310,00.0 markkaa.
29076: Nämä työt ovat seuraavat:
29077:
29078: M a a n t i e t ö i t ä.
29079: Smk.
29080: 1. Rovaniemen kirkonkylästä Nuuppaaseen 60,000:-
29081: 2. Hyrynsalmelta Suomussalmelle ....... . 40,000:-
29082: 3. Kuusamon kirkonkylästä Lämsän kylään 40,000:-
29083:
29084: Kanava töitä.
29085: 4. Saimaan kanavalla:
29086: a) Lauritsalan-Mälkiän kanavaosan laa-
29087: jennustyön jatko ................ . 300,000:-
29088: b) Torpankapean laajennustyö ....... . 200,000:-
29089: c) Uusien asuinrakennusten perustamis-
29090: työt ........................... . 50,000:-
29091: 5. Pielisjoen kanavilla:
29092: a) Paiholan sulun uudestaan rakentami-
29093: nen ........................... . 200,000:-
29094: b) Joensuun sulun uudestaan rakentami-
29095: nen ........................... . 80,000:-
29096: 6. Ruokovirran sulun uudestaan rakentami-
29097: nen .................. · · · · · · · · · · · · · 40,000:-
29098:
29099: .T o e n p e r k a u k s e t j a k u i v a t t a m i s t y ö t.
29100: 7. Lapuanj·oen perkaus ................ . 200,000:-
29101: 8. Teerijoen perkaus .................. . 100,000:-
29102:
29103: Kaikkiaan tarvittavan määrärahan 1,310,000 markkaa
29104: on Eduskunta ottanut budjettiin.
29105: Maantietöitten avustamista varten eri osissa maata on S-e-
29106: naatti työttömyyskeskuskomitean ehdotuksesta myöntänyt
29107: tasaluvuin 1,300,000 markkaa, minkä summan Eduskunta on
29108: esityksen mukaisesti merkinnyt ylimääräisten menojen jouk-
29109: koon. - Kysymys Iisveden-Konneveden-Keiteleen kana-
29110: voimisesta on jo kauan ollut vireillä ja on Eduskuntakin
29111: 30 1917 II Vp.- Edusk~ vast.- Esitys N:o 24.
29112:
29113: tunnustanut tämän kanavoimit>työn suuren merkityksen Kes-
29114: ki-Suomen sisäosien liikenneolojen edistämiseksi. Äskettäin
29115: on Senaatti päättänyt nämä kanavoimistyöt alotettaviksi
29116: hätäarputöinä ja on Eduskunta sentäihden tähän tarkoitukseen
29117: ottanut 2,000,000 markan työmäärärahan ylimääräisten me-
29118: nojen joukkoon. - Erinäisten kaupunkikuntain, kuten Hel-
29119: singin, Viipurin, Kotkan, Hangon, Porin, Tampereen y. m.,
29120: joutuessa yhä vaikeampaan asemaan työttömyyden kasvaessa,
29121: on työttömyyskeskuskomitea ehdottanut näissä kaupungeissa
29122: osittain toimeenpantavaksi t>uoranaisia valtion töitä, osittain
29123: annettavaksi tehokasta valtionavustusta kunnille suurempia
29124: kunnallisia töitä toimeen pantaessa. Näihin tarkoituksiin on
29125: työttömyyskeskuskomitean mielestä viipymättä varattava
29126: 3,000,000 markkaa, ja on Eduskunta .tätä varten budjettiin
29127: ottanut mainitunsuuruisen määrärahan. - Maaseudullakin
29128: uhkaa vammaksi käyvän työttömy.yden aiheuttaman rpulan
29129: lieventämiseksi on kuntien taholta tehty joukko anomuksia ja
29130: työttömyyskeskuskomitean ilmoituksten mukaan on uusia yhä
29131: tulossa järvien laskemisyrityksistä, soitten kuivattamisesta,
29132: ojitus- y. m. suunnitelmien avustamis,esta, maanteitten raken-
29133: tamisesta sekä maanteitten rakentamisen avustamisesta. Näi-
29134: hin tarkoituksiin tarvitaan työttömyyskeskuskomitean mie-
29135: lestä pikaisesti 3,000,000 markan määräraha, ja on Eduskunta
29136: tämänkin määrärahan bnd.i·ettiin ottanut käytettäväksi maa-
29137: laiskuntien avustamiseksi hätäaputöiden järjestämisessä. -
29138: Lokakuun 17 päivänä IJruluva·a vuotta myönsi Senaatti avus-
29139: tuksena Rauman •sataman laajennustöitä varten 2•50,000
29140: markkaa, joka menoerä on huomioon otettu. - Yllämainitut
29141: menot ovat yhteensä 12,855,000 markkaa.
29142: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hal-
29143: linnonhaarat. Tähän on otettu esitykJs,essä mainitut määrä-
29144: rahat, 16,5-88 markkaa, op·etusvälineiden ja koneiden hankki-
29145: miseksi Tamper.een teknilliselle opistolle ja 106,000 mark-
29146: kaa jatkettaviin malminetsintöihin Kuusjärven pitäjässä.
29147: Menojen loppusumma on siis 122,588 markkaa.
29148: Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat
29149: Senaatin talon itäisen siipirakennuksen uudestaan rakenta-
29150: Budjetin järjestely. 31
29151:
29152: miseksi on Senaatti 23 päivänä lokakuuta 1915 myöntänyt
29153: 50,000 markkaa 14 P. L. III: 2 !kohdalle merkitystä
29154: määrärahasta. Sitä p!llitsi on tähän tarkoitukseen mää-
29155: räyksellä 5 päivältä elokuuta 1916 myönnetty 450,000
29156: markkaa, josta vuoden 1916 ylimääräiseen rahasääntöön otet-
29157: tiin 250,000 markkaa. Kun rakennustyön loppuun saa.ttatmi-
29158: seksi kuitenkin tarvitaan, paitsi jo myönnettyjä 200,000
29159: markkaa, vielä 300,000 markkaa, on Eduskunta budjettiin
29160: ottanut 500,000 markkaa. Tähän kuuluvien menojen loppu-
29161: summa on siis 500,000 markkaa.
29162: Ylimääräisten menoj·en j-oukkoon on Eduskun:ta vielä
29163: merkinnyt Eduskunnan viime valtiopäivillä tekemän päätök-
29164: sen mukaisesti 10,000,000 markkaa Senaatin käytettäväksi
29165: työttömille järjestettäviä töitä varten sekä 500,000 mark-
29166: kaa työttömyyskeskuskomitean käytettäväksi.
29167: Täten lueteltujen ylimääräisten menojen summa on
29168: niin muodoin 40,991,788 markkaa.
29169: Hyväksyessääln kulkulaitosrahaston budjetin vuodelle 1917
29170: on Eduskunta katsonut, että ne tulot, jotka ovat kertyneet
29171: valtiora!hastoon sota-aikana sekä matkustajain että tavarain
29172: ja matkata varan kuljetukselle määrätyistä veroista, on palau-
29173: tettava kui.kulaitosrahar.tolle. Näihin varoihin, jotka esityk-
29174: sen mukaan ovat 28,003,316 markkaa 83 penniä, on lisättävä
29175: korvaus postinkuljetuksesta vuosilta 1910-1916 yhteensä
29176: 8,356,000 markkaa. Tämän johdosta Eduskunta on ottanut
29177: 1917 vuoden budjettiin 36,359,316 markan 83 pennin suu-
29178: ruisen ylimää1·äisen siirnon kulkulaitosrahastoon.
29179: Kulkulaitosbudjetin yhteydessä on Eduskunta hyväksy-
29180: nyt lisättyjä määrärahoja uutisrakennuksia varten valmiilla
29181: radorlla. sekä uusiin rautatierakennustöihin, ja tätä varten
29182: päättänyt 10,000,000 markkaa siirrettävä;ksi kwlkulaitosra-
29183: ha;s;toon suostuntavaroista. Tämän johdosta on Eduskunta
29184: merkinnyt 10,000,000 'markan suuruisen ylimääräisen siirron
29185: kulkulaitosrahastoon.
29186: Tulos edellä esitetystä valtion tarpeiden arvioimisesta on
29187: siis seuruva:
29188:
29189:
29190:
29191: •
29192: 32 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24.
29193:
29194: Vakinaisia menoja ja siirtoja ...... Smk. 190,787,5•44: 24
29195: Ylimääräisiä menoja ja si1rtoja . . . . , 87,351,104: 83
29196: Yhteensä Smk. 278,13S,649: 07
29197:
29198:
29199:
29200: Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :ssä olev.an säännöksen mu-
29201: kaisesti tarkasta.essaan, missä määrin valtion vakinaiset va-
29202: rat riittävät näiden menojen suorittamiseen, Eduskunta on
29203: havainnut seuraavaa.
29204:
29205:
29206: Valtiotulot.
29207: (Valtiorahaston tulot).
29208:
29209: Kut-en Eduskunta ennen on huomauttanut, on erinäiset
29210: valtioraha~::rton tulot aikaisempina. vuosina tavallisesti arvioitu
29211: liian alhaisiksi. Koska laskelmat tällä kertaa on voitu tehdä
29212: aivan vuoden lopulla, on ollut mahdollista tulot arvioida! tar-
29213: kemmin kuin tavallisesti. Eduskunnalla •ei sen vuoksi ole
29214: ollut aihetta tehdä suurempia muutoksia esityksessä arvioi-
29215: tuihin määriin.
29216: 1 Osasto: Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion
29217: omaisuudesta. - Tuloja kruunun maatiloista. Maanviljel(Ys-
29218: j.a karjanhoitotuotteiden hintain kohoamisen tähden ovat
29219: nämä tulot esityksess;ä la;sketut 2,300,000 markaksi,
29220: vastaten 2,040,000 markkaa 1916 vuoden rahasäännössä.
29221: Puheenalaiset tulot ovat vuosittain kohonneet, tuottaen
29222: 1,770,000 markkaa vuonna 1914, 1·,790,000 markkaa vuonna
29223: 19·15 ja 2,197,000 markkaa vuonna 1916. Eduskunta on sano-
29224: tut tulot kuluvaksi vuodeksi arvioinut esityksen mukaisesti
29225: 2,300,000 markaksi. - Tuloja kruunun metsätaloudesta.
29226: Esityksessä on tulot kruunun metsäta.looudesta a1rvioitu
29227: 38,000,000 markaksi, jost.a varsinaisia metsätu~oja rpä;äasialli-
29228: sesti sahapuiden myynnistä 13,000,000 markkaa sekä tuloja
29229: metsähallinnon ha.nkinnoista ja liikeyrityksis1Jä 2;5,000,000
29230:
29231:
29232:
29233: •
29234: Budjetin järjestely. 33
29235:
29236: mad{'kaa. Ensinmainittu erä on jot.enikin yhtä suuri kuin
29237: vasta:ava tuloerä ed.el'lisenä vuonna. Vuonna 1916 te'htyjen
29238: korkeiden huuto'k:ilJU.ppatarj.ou'ksien takia se olisi tuntuvasti
29239: suurempi, jolleivät us·eimmat ostajat vaikeiden työoluje:u
29240: yuoksi .ia lnm on ollut mahdotonta viedä sahatavaraa ulko-
29241: maille, olisi jättäneet ostamiaan puita viime ihakkuukaudella
29242: metsästä ulosottamatta, mihin heillä kauppaehtojensa mukai-
29243: sesti on oikeus. Niin pian kuin vientimahdollisuuksia l!:aas
29244: tarjout.uu, tulevat nämä tulot tuntuvasti kasvamaan.
29245: Tulot hankinnoisl!:a ja liiketoiminnasta jäävät vuonna 1917
29246: suuressa määrin pienemmiksi kuin ni:ihin käytetyt kustan-
29247: nukset, johtuen siitä, että. saho~lla ·olevia melkoisia tavara-
29248: yarastoja ei ole voitu lähettää ulkomaille, ja myöskin siitä,
29249: että metsäha1'1inn:on vamstoissa on erittäin suuret määrät val-
29250: miita halkoja. joista kustannukset ovat tänä vuonna suorite-
29251: tut, mutta imlot niistä saadaan vasta ensi vuonna, jolloin. hal-
29252: kojen luovutus valt~on laitoksille tapahtuu. Vara•stojen
29253: määrästä ei vielä tällä hetkellä, kun täyde'llinen inJVentiioimi-
29254: nen ·tapahtuu vasta vuoden vaihteessa, ole mahdollista saada
29255: luotettavaa tietoa. Näin ollen on taloud-ellinen tulos todiellli-
29256: suudessa kyllä parempi, kuin mitä rahasäännön luvuista käY
29257: esille, riip.puen tämä osaksi kirjanpitojärjestelmästä. Mutta
29258: Eduskunta ei ole saattanut olla panematta merkille, €Hii.
29259: vaikka tämäkin seikka otetaan huomioon, va.Ition me,tsäta-
29260: loudesta saatu rahallinen tulos on viime vuosina kebittyn,d
29261: ilmeisesti epäedulliseksi, huolimatta siitä, että puutavarain
29262: hinna•t tunnetusti ovat olleet hyvät.
29263: Edellä esitetyn nojalla on Eduskunta merkinnyt budjet-
29264: tiin tulot kruunun metsätaloudesta €sityks-en mukais€'sti
29265: 88,000,000 markan s~mruisina. - Tuloja kru1tnun r:akennuk-
29266: sista. Vuonna 1916 kertyi näitä tuloja 139,000 markkaa ja
29267: voitaneen ne tämän johdosta. ottaa laskelmaan esityl\s€n mu-
29268: kaisesti 1.50,000 markan määrään. -- Muut tähän osastoon
29269: kuuluvat tulot on otettu esityksen mukaisesti 1,9'70,000
29270: markkaan, joten osa.ston tulosumma on 42,420,000 markkaa.
29271: 2 Osasto: Välittömiä veroja. - Mooveroja. Verohinnan
29272: noustessa ovat maaverojen tuottamat tulot olleet lisäänty-
29273: i{
29274: 34 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:o 24.
29275:
29276: mässä, tehden tasaluvuin 3,758,000 markkaa vuonna 1915 ja
29277: 3,937,000 markkaa vuonna 1916. Edus!kunta. on katso-
29278: nut oikea1ksi arvioida ne vuodeksi 1917 esityksen mu-
29279: kaisesti 4,4-70,000 markaksi. - Henkiveroja. Näistä
29280: kert;\'neet tulot nousivat 2,411,000 markkaan vuonna
29281: 1915. Joulukuun 27 päivänä 1915 annetulla asetuk-
29282: tuksella määräHiin, että henkirahat vuodelta Wl5 oliva.t
29283: :moritettavart:. kaksinkertaisella määrällä, nimittäin neijälllä
29284: markalla mieheltä ja kahdella markalla naiselta. Tämiin
29285: kautta nousivat henkiverot 4,551,000 markkaan vnonna 1916.
29286: Kun henkirahoja lokakuun 216 päivänä 19116 annetulla asetuk-
29287: sella on määrätty suoritettavaksi vuodelta 191·6 samalla ta-
29288: valla korotettuina, voitaneen henkiverot vuodeksi 19'17 laskea
29289: -f,630,000 markkaan. Osaston tulojen yhteenlaskettu määrä
29290: o11 siis 9, 700,000 markkaa.
29291: 3 Osasto: Välillisiä veroja. - Tullituloissa, jotka aika.i-
29292: sempina vuosina ovat tuntuvasti kasvaneet, on sodan aikana
29293: tapahtunut melkoinen vähennys. Kuluvanakin vuonna o":at
29294: nämä tulot alentuneet. Kun tätä. tulojen vähennystä myös
29295: vuoden loppukuukausina on jatkunuL ei Eduskunta ole kat-
29296: sonut voivansa laskea näitä tuloja korkeampaan määrää11
29297: kuin mitä esityksessä on anioitn, .iaettuina seuraavalla ta-
29298: valla:
29299:
29300: Tuontitulli . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 33,960,000:-
29301: Vien'titrulli . . . . . . . . . . . . . . . . . , 125,000: -
29302: .Sahaus:maksu . . . . . . . . . . . . . . . , 12,000:-
29303: Toimitusmaksut . . . . . . . . . . . . . , 150,000: -
29304: Seka-laisia vähempiä tuloja . . . . , 23,000:-
29305: Yhteensä Smk. 34-,270,000:-
29306:
29307:
29308: -- Aksii:seja. Pelikorteista suoritettava leimamabu on esi-
29309: tyksessä laskettu lliousevan 100,000 markkaan. Tämä
29310: maksu, joka kesäkuun 22 päivänä 1859 annetussa julis-
29311: tuksessa säädettiin 40 penniksi leikiltä, korotettiin maalis-
29312: kuun 10 päivänä 1914 annetuUa asetuksella 1 markkaan 40
29313: Budjetin järjestely. 35
29314:
29315: ptmni1n leikiltä. Tämän johdosta Eduskunta 1914 vuoden
29316: valtiopäivillä silloin esittämistään sy.i·stä lausui, että mai-
29317: nittu asetus, mikäli siinä sääelettiin leimamaksun suoritta-
29318: misesta Suomessa valmistetuista pelikorteista, oli lainvastai-
29319: nen eikä sen nojalla siis voitu Suomessa valmistetuista peli-
29320: korteista kantaa leimamaksua, minkä vuoksi Eduskunta sil-
29321: loin poisti laskelmas·taan kysymyksessä olevan erän. Mai-
29322: nitun lainvastaisen asetuksen no.ialla on kuitenkin tähän
29323: sailkka pelikorttiloimamaksua kannettu. Eduskunnan mie-
29324: lestit ei tällaisen asiantilan. .iatkumif'ta ole sa.Jilittava, mutta
29325: koska tältä vuodelta pelikorHimaksua on, IJ\:annettu valtio-
29326: raha::otoon, on Eduskunta sen tuoton tähän merkinnyt 100,000
29327: markaksi. Osaston tulot päättyvät siis 34,370,000 markkaan.
29328: 4 Osasto: SekaJuontoisia veroja. - Senttonaalin tulo,
29329: .ioha vuonna 1916 oli 202,000 markkaa, on e~ityksess1i la~
29330: kettu nousevan 200,000 markkaan. Viime ldka'kuulta saadut
29331: tiedot osottavat kuitenkin., että tämän veron tuotto on arvioi-
29332: tav-a 205,000 mado,aksi, .ionka summan Eduskunta siis on
29333: merkinnyt laskelmiinsa. - Rekisterirnalr,suja. Tämän tulo-
29334: erän on Erlu8kunta saatujen tietojen johdosta korottanut
29335: 180,000 markaksi. Veroja sodan ajaksi. Nämä
29336: valtiorahastoon kannetut verot nou:"ivat 60,989,000 mark-
29337: kaan vuonna Hll6. Eduskunnan pliiitöksen mukaan suori~e
29338: taan näistä veroista kuhnana vuonna nliytlintö- ja huvi-
29339: V€ro, pääoma- ja kupon'1{ivero, allwholipitoisten juomain
29340: anmiskeluvero, alkoholipituisten aineiden tukkukauppavero
29341: sekä suurten tulojen vero, mitkä vemt huomataan suostunta-
29342: rahaston tuloina. Puhelinvero sitä vastoin on Eduskunnan
29343: pliätökf:pn mukaan laklwutettn kuluvan vuoc1en ·elokuun 1
29344: p~iivlisHi. lukien, muHn ,:iitä .io tiinä vuonna kert~·nyt tulo
29345: pys,vtetliän vaHioraha,to~~n, jonlm nwh~i lmrljettiin on mer-
29346: kitty 3·0,000 markkaa. T1ihän on esiiyhen mulwi~esti li-
29347: sätty nykyään snostunnan luuntoisena jatkuva väliaikainen
29348: vero Suomee!l tuotavista alkoholipoisista juomista, .ioh:a
29349: vuonna 191'6 tuotti 1,812.2,000 markkaa. Eduskunta on tä-
29350: mfin veron ottanut huomioon 820,000 marklrana. Ryhmä11
29351: tulot nousevat siis 850,000 ·marhkaan.- Mnitn seblnontoisi:~
29352: 36 1!H7 II Vp.- Edusk. vast.- :Esitys N':o 24.
29353:
29354: veroja on budj€itiin esityksen mukais·esti otettu 1, 714,000
29355: markkaa, .ioten tähän o'sasnoon kuuluvat tulQt ovat yhteensä
29356: 2,949,000 markkaa.
29357: . 5 Osasto: Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämi-
29358: sestä. - Postirnaksttt ovat sota-ajaksi lwrotetut Venäjän sisä-
29359: asiainministerin antamalla a~etuksella syyskuun 28 päivältä
29360: 1914 sel\:ä määräyks1llä syyskuun 30 päivältä 1914 .ia syys-
29361: kuun 20 päivältä 1916. Nämä korotukset eiYfit knitcmkaan
29362: YaikuHaneet postitulojen lisääntymiseen enm~nkuin YlJOnna
29363: 1!H6, sillä sanotut maksut, jotka. vuonna11914 olivat 8,193,000
29364: markkaa, •tuottivat seuraavana vuonna ainoastaan 8,0in .000
29365: markkaa. Vasta vuonna J916 nousivat IJOstitnlot 8,9'32,000
29366: marldzaan. Esityksessä anioidaan kulnvabi vuoclebi posti-
29367: tuloja 10,000,000 markkaa, .io11lw summan Eduskunta on
29368: oitanut bmli!•ttiin. -- o~mston loppusumma on 12,385,000
29369: markkaa.
29370: G Osasto: Sekalaisia tuloja. - Apu.n~aksnja knn-
29371: nilta. Kaupunikien o;::uudet IlOliisi'menojen suorittamisehi.
29372: jotka osuudet vuonna 1916 vahvistettu.ien menosääntöjen mu-
29373: kaan nousevat 1,564,000 markkaan, aiheuttavat korotuksen
29374: tässä ryhmässä. Esit~~ksen mukaisesti merkitään ryhmän
29375: tulot siis 1,636,900 markaksi. - Muita ·sekalaisia tuloja {)11
29376: esityksen laskelman mukaisesti ot-ettu 5.882,000 markkaa.
29377: joten ,tähän osastoon kuuluvat tulot ovat yMeensä 7,518,900
29378: markkaa.
29379: Tässä esitetyt vakinaiset valtiotulot vuonna 1917 ovat
29380: siis 109,342,900 marl\lkaa.
29381:
29382:
29383:
29384: Ylimääräisillä tuloina otetaan esityksen laskelman
29385: mukaan huomioon 330,000 markkaa lunas.tettujen lwhj,oi-
29386: tusmaiden ostohinnan ylimääräisiä osarnaJksuja.
29387: Tähän tulee lisäksi siirto valtiorahastoon lainausrahas-
29388: tosta. Lainausrahaston korkotuloiE>ta on j~listuksen mu-
29389: kaan 11 päivältä heinäkunta 188'7, paitsi sanotussa ju-
29390: listuksessa mainittua 76,000 markan rahamäärää, vuosittain
29391: Budjetin järjestely. 37
29392:
29393: siirrettävä valtiorahastoon summa, joka kunkin vuoden vuosi-
29394: rahasääntöä jär~stettäessä määrätään. Jotta lainausrahas-
29395: tosta voitaisiin antaa lainoja varsinkin kansakoulurakennuk-
29396: sia varten, on tämä korkovarojen siirto, joka. kahtena viimei-
29397: senä vuonna on ollut 900,000 markkaa, esityksen mukaisesti
29398: supistettu 500,000 markaksi.
29399: Kaikki valtiorahaston vakinaiset ja ylimääräiset tulot
29400: vuonna 1917 ovat edellisen mukaan yhteensä 110,172,900
29401: markkaa.
29402:
29403:
29404: Perustuslain mukaan ovat valtiorahaston kaikki tulot käy-
29405: tettävissä valtiomenojen suorittamiseen. Näihin tuloihin
29406: tulee lisäksi se määrä, joka tarkoitusta varten voidaan luovut-
29407: taa valtiorahaston pääomasäästöstä. Niinkuin esityk-
29408: seen liitetty valtiorahaston tiliasema osottaa, oli rahaston
29409: pääomasäästö 1916 vuoden lopussa 1214,980,65'6 markkaa 73
29410: penniä. Tämä säästö oli sidottu pääasiallisesti pitkäaikaisiin
29411: lainoihin, tulor-ä:;,teihin, ennakkomaksuihin, Saksassa taka-
29412: varikoituihin obligatsioneihin, postiosotusvaroihin ynnä eri-
29413: näisiin muihin tilisaataviin, muun muassa 27,000,000 markan
29414: saatavaan ku'lkulaitosrahastolta. Kulkulaitosrahaston bud-
29415: jettia käsitellessään on Eduskunta kuitenkin päättänyt, että
29416: viimeksi mainittu saataYa olisi vuoden kuluessa suoritettava
29417: valtiorahastoon takaisin. Täten irroitetut varat voitaisiin siis
29418: käyttää valtiomenojen peittämiseen, jota vastoin valtiorahas-
29419: t.on muut pääomavarat, huomioon ottaen myös virastojen ny-
29420: kyään lisääntyneet käteisen kassan tarpeet ynnä välttämätön
29421: kassareservi, eivät olisi käytettävinä 1917 vuoden budjetin
29422: täytteeksi.
29423: Tämän mukaan olisi ylläarvioitujen vuonna 19'17 kysy-
29424: myks-een tulevien valtiqtarpeiden tyydyttämiseen käytettii-
29425: vinä s·euraavat vara.t:
29426: Valtiorahaston tulot . . . . . . . . . . . . . . Smk. 110,172,900: ---
29427: Lisäys valtiorH haston päii.omasääsiöstä , 27,000,000:-
29428: Yhteensä Smk. I 37,172,900: ----
29429: i5H HH7' li V1'· - l<Jtlnsk. vast. - Hsitys N :o 24.
29430:
29431: Kaikkien 1917 vuoden menojen on, kuten edellä on mai-
29432: nittu, laskettu tekevän 278,138,649 markkaa 7 penniä. Täs,tä
29433: määrästä on kuitenkin väi}lCnnettävä laskelmaan otetut lmn-
29434: nanta- ja tarkastuskustannukset leima- ja mallasjuomaveros-
29435: ta, jotka on arvi,oitu yhteensä 100,700 marlmks~, menot palo-
29436: viinanvalmistuksen ja kaupan silmälläpidosta sehä paloviina-
29437: asetuksia vastaan tehtyjen rikkonmsten syytteeseenpanokus-
29438: tannusten korvaamisesta, 200,000 markkaa, sekä denatu-
29439: roidusta paloviinasta takaisin suoritettu valmistus vero,
29440: 18,000,000 markkaa, ynnä 200 markkaa oikaisurahoja eli
29441: yhteensä 18.300,900 mal'kkaa, kos'ka nämä menot, mainit-
29442: tujen suostuntaverojen kantamisesta aiheutunPina, ovat nii-
29443: den tuottamalla tulolla korvattavat. Budjetin järjestelyssä
29444: vuodeksi 1917 k:-,·symykseen tulevat menot ovat siten
29445: 259,837,749 markluta 7 penniil. Kun näiden menojen
29446: suorittamiseen käytettävissä olevien Yarojen summa on
29447: 110,172,900 markkaa, havaiiaan, että vakinaiset valtion va-
29448: rat eivät riitä valtion yleiseen budjettiin otetta vien menojen
29449: suorittamiseen vuonna 1917, vaan että syntyy lisävarojen
29450: tarve, joka siinä tapauksessa, että valtiorahaston käytettä-
29451: vissä oleviin varoihin edellisen mukaan luetaan 27,000,000
29452: markkaa rahaston· pääomasäästöstä, on suuruudeltaan
29453: 1 22,GG4,,849 marH:aa 7 ;penniä.
29454: Harkitessaan kysymystii Uimän lisätarpeen täyttämisesHi,
29455: Eduskunta on ensihi ottanut huomioon snostuntarahaston
29456: säästön 1916 vuoden r>äätiyessä, joka esitykseen liitetyn
29457: tiliaseman mukaan oli 2,055,8J-1 markkaa 32 penniä.
29458: 'l'ämän jälkeen on otettava lukuun tnloi n,vttemmin suos-
29459: tnnnanluontoisiksi kaisoita vista allamainituista sodan ajaksi
29460: hallinnollista tietä säädelyistä veroista sekä niistä suostunta-
29461: veroista, jotka Ednslmnta on päiittän:d vuonna 1917 suori-
29462: tettavil>si senrn~wiin miifiriin:
29463:
29464: mallasjuoma verosta . . . . . . . . . . . Sm k. 1,000,000: --
29465: paloviinanvalmistnsverostn .... . , 18,000,000: --·
29466: näytäntö- .in huviverosta ..... . 3,000,000: ---
29467: piiiioma- ja knponkivllrostn
29468: " 7.500,()00: ---·
29469: Budjetin järjestely. 39
29470:
29471: leimaverosta ................. . Smk. 12,500.000:-
29472: alkoholipitoisien juomain anniske-
29473: luverosta ................ . , 2,600,000: -
29474: alkoholipitoisten aineiden tukku-
29475: kauppaverosta ............ . 2,400,000:-
29476: suurten tulojen verosta ....... .
29477: ", 95,000,000:-
29478: Yhteensä Smk. 142,000,000:-
29479:
29480:
29481: Näistä tuloista on kuitenkin vähennettävä edellämainitut
29482: suostuntaverojen k~antamisesta sekä paloviinan denaturoimi-
29483: sesta aiheutuvat menot, yhteensä 18,300,900 markkaa, ja jää
29484: niistä siis käytettävänä olevaksi tuloksi 123,699,100 mark-
29485: kaa. Jos tähän lisätään anniskelumaksut 2,000 markkaa
29486: ynnä kontrol'limaksut tislauslaitoks>i,sta ja denaturoimismak-
29487: sut 50,000 markkaa sekä korko- ja. satunnais,ia tuloja arviolta
29488: 100,100 markkaa, tulee suostuntarahas,ton tulojen nettomää-
29489: räksi 123,851,200 markkaa vuonna 19,17. Yhdessä rahaston
29490: pääomasäästön kanssa puheena olevan vuode11 alussa on siis
29491: vuonna 1917 käytettävissä olevia suostuntarahaston varoja
29492: kaikkiaan 125,907,044 markkaa 32 penniä.
29493: Kun suostunnan tarve, kuten edellä mainittiin, on
29494: 122,G64,8Ml ma.rkkaa 7 :rwnniä, johon lisäksi tulevat suostun-
29495: tain kannasta sekä paloviinan denaturoimisesta aiheutuvat
29496: kustannukset 18,300,900 markkaa, havaitaan, että yllä lue-
29497: tellut suostuntaverot riittävät tämän tarpeen täyttämiseen,
29498: antaen yhdessä rahaston pääoman kanssa lisäksi ylijäämän,
29499: arv~olta 3,242,195 mark'kaa 25 penniä, joka on Eduskun<nan
29500: vastedes käytettävänä.
29501:
29502:
29503: 'rässä yhteydessä on Eduskunta käsitellyt myös kysy-
29504: mystä määrärahan osoitamisesta vanhuus- ja työkyvyttö-
29505: myysvalmutuksen toteuttamiseksi perustettavan erit.yisen
29506: rahaston aikaan saamiseksi. Eduskunta on jo vuoden 1914
29507: valtiopäivillä Yanhuus- .ia työkyvyHöm;yysvakuutnksen to-
29508: teuttamiseksi Suomen Pankin voittovaroista. m;\·öntänyt
29509: 40 1917 II Yll.- Edusk. va.'it.- Esitys N:o 24.
29510:
29511: 4,000,000 markkaa. Tämä Eduskunnan päätös on kuitenkin
29512: jäänyt toteuttamatta. Suomen Pankin asema on nykyisin
29513: sellainen, ettei sillä ole Yoittovaroja valti01tarkoituksiin käy-
29514: tettäväksi ja lähivuosina mahdollisesti syntyvät voittovarat
29515: tarvitaan varmaankin edelleen Pankin aseman vahvisb-
29516: mis~ksi. Eduskunnan mielestä on mainittu tarkoitus kuiten-
29517: kin niin tär.ffieä, että valtiovaroja siihen on mahdollisuuden
29518: mukaan varattava jo nyt, vaikka ei voida:kaan ryhtyä pu-
29519: heena olevaa vakuutusta käytäntöön heti sovelluttamaan.
29520: Nyt kyseessä oleva tärkeä valtiotarve ei vaadi irtaimia,
29521: käteisiä varoja. juuri nyk;yhetkellä. Sellaiset valtion varat,
29522: kuin lainausrahasto ja valtiorahaston Jiitkäaikaisiin hinoi-
29523: hin sidotut varat soveltuvat näin ollen hyvin vanhuus- j.a
29524: työkyvyttömyysvakuutuksen pohjapääomaksi, sitäkin parem-
29525: m'in, koska· mainitun perusteHavankin rahaston varat tulevat
29526: todennäköisesti ainakin osaksi sijoit,e.ttaviksi. Eduskunta on
29527: sen vuohi sitä mieltä, että riittävän suuri, ainakin 40,000,000
29528: markkaan nouseva, vanhuus- ja työkyvyttömyysrahasto nyt
29529: on sirten aikaan saatava, että tuollaiseen perustetta.vaan :ra-
29530: hastoon siirrettäisiin vaHion lainausrahastossa oleva säästö,
29531: sitäkin suuremmalla syyllä, lmn Hallitulisenkin taholta on
29532: ilmoitettu samanlaiseen järjrst·elyyn jo ryhdytyn. Lainans-
29533: rahastossa on nykyisin varoja noin 32,000,000 mar!kkaa,
29534: joten, jos siihen siirretään valtiorahastosta pitempiaikaisia
29535: lainoja 8,000,000 markan määrään, mikä vaikeuksitta voinee
29536: tapahtua, perustettavan rahaston pää•oma nousee Eduskunnan
29537: edellä suunnittelemaan summaan.
29538: Vanhuus- ·ja työkyvyttömyysvakuutuksen vakuutusra-
29539: haston pohjapääomaksi siirrettävät 40,000,000 markkaa on
29540: Eduskunnan mielestä hoidettava •erityisenä Eduskunnan val-
29541: vonnan alaisena rahastona ja tm'koitukseensa käytettävä ai-
29542: noastaan Edm;lmnnan }1ääitämiilliil tavalla, mutta siihen' men-
29543: nessä kartutettava rahaston sijoitnl1sist.a saaduilla dwrO,iHa.
29544: Mikäli valtiovarat lähiaikoina sallisivut rahastoa ·edelle•en
29545: siirroilla lisätä, olisi rahast,on pääomaa pyrittävä kasvatta-
29546: maan.
29547: Budjetin järjestely. 41
29548:
29549: Edel'lä esitet,yn noja1la Eduskunta ilmoittaa päättäneensä,
29550: että vanhuus-· ja työkyvyttömyysvakuutuk-
29551: ~en toteuttamiseksi an plrt<uistettavfl, erityinen ra-
29552: hasto, jota EduskmuUJn valvonno,n alaisena on
29553: hoidettava ja kasv-nutetta'IJ-a, kunnes sen v.amt voi-
29554: daan Eduskunnan päättihnällii tavalla tar koituk-
29555: seensa käyttää, ja
29556: että tähän mlUJstoon on siirrettävä valtiorn
29557: lainansraha~-;ton va·rat sekä valtiorahastosta siinä
29558: otevia pitkäailmisia lainoja 8,000,000 markan
29559: määrään.
29560:
29561: Samalla Eduskunta ilmoittaa, että Edus.kunta on ottanut
29562: mainitun 8,000,000 markan menon siirtona huomioon, mer-
29563: kiten vastaavan summan lisäyksenä valtiorahaston pääoma-
29564: sääst<istä.
29565:
29566:
29567: Viitaten siihen, mitä edellä on esiin tuotu ja ottaen huo-
29568: mioon kulkulaitosrahastolle hyväksytyn erityisen budjetin
29569: sekä nojautuen Vartiopäiväjärjestyksen 43 §:n 2 momentin
29570: säännö'ksoon, Eduskunta i:Jmoittaa,
29571:
29572: 1) että Eduskunta on hyvilksynyt noudatetta-
29573: vaksi settraavan rahasäännön mtodelle 1917, ja
29574: sen mukaisesti päättänyt,
29575: 2) että vuoden 1917 valtiomenojen suoritta-
29576: miseen an käytettävä:
29577: a) valtiorahaston ja kulkulaitosrahaston vaki-
29578: naiset ja ylimää;räiset tulot 1:u~delta 1.917;
29579: b} valtiomhaston säästöstä 35,000,000 1nm·T.:-
29580: I.iaa, josta 8,000,000 1rmrkkaa siirrettäväkS'i van-
29581: hmt.<;- ja työkyvyttömyyscakuntuk-sen toteutta-
29582: mista varten ]Jerustettavaan rahastoon; sekä
29583: c} mikäli edellämainitttt varat eivät ~·iitä,
29584: suostuntarahaston 1!a.roja aina 140,965,711.9 mark-
29585: kaan 7 penniin a.~ti;
29586: 42 l9l7 II Y11. - Eduslr. vast. - Esitys N :o 24.
29587:
29588: 8) että suost1JJntarahastOQII1, on 'Ouonna 1917
29589: kanneUava 1nallasjuonwvero, paloviinavero, näy-
29590: täntö- ja hnvivero, leimavero, alkoholipitoisten
29591: juomain anniskeluve11o, alkoholipitoisten aineiden
29592: tukknkauppavero, näistä veroista annett~tjen miiii-
29593: räysten muk,aan sekä suttrien tulojen suostunta-
29594: vero sekä ]Jiiiion'/J.a- ja kuponkisuoslu.nta niiden
29595: lakien rl'l?tkaan, jotka Edu.~hunta on nii'stä hyväk-
29596: synyt.
29597:
29598:
29599: Kysymyksessä oleviin rahastoihin kuuluvat tnlot ja me-
29600: not: ovat edellisf"n mnka:in n10nna 1917 seuraavat:
29601:
29602:
29603: Valtiotulot.
29604: E n s i m ä i n e n 0 s a s t o.
29605: Tuloja valtiotiluksisla ja muusta valtion omaisnttdesta.
29606: 'ruloja kruunun maatiloista (Valtiorahasto) 2,300,000: --
29607: , , kalastuksista , " 70,000:--
29608: metsätaloudesta , 38,000,000: ---
29609: " ra l}enn ul;:si,;ta 150,000:--
29610: ,"
29611: " 1,100,000:--
29612: , kanavista
29613: 'ruloja valtionrauta teistä (Kulkulaitosra-
29614: hasto) , , , . , , , , , , , , , , , ............ . 148,500,000: --
29615: Korkoja (Valtiorahasto) ............... . 800,000:-
29616: , (Suostuntarahasto) ........... . 100,000:-
29617: , (Kulkulaitosra.hasto) .......... . 50,000:-
29618: 191,070,000: --
29619:
29620: rr 0 i 11 e 11 0 s a s t 0.
29621: Välittömiä veroja.
29622: 1\faa veroja (V aitiorahasto) ............. . 1t,4 70,000: --
29623: Elinkeinoveroja (Valtiorahasto) ........ . 600,000: ---
29624: , (Snostuntarahasto) ..... . 2,000:-
29625: Budjetin järjestely. 43
29626:
29627: Henki veroja (V altiomhasto) ........... . 4,630,000: -
29628: SuurtPn tulojen vero (Suostuntarahasto) .. 95,000,000: --
29629: Pääoma- ja kuponkivero ('Suostuntarahasto) 7,500,000: --
29630: - 112,202,000:-
29631:
29632: K o l m a s 0 s a s t o.
29633: Välillisiä veroja.
29634: Tullituloja (Valtiorahasto) ............. . 34,2:70,000: --
29635: Aksiise.ia (Valtiorahasto) ............. . 100,000:-
29636: A ksiisej:1 (Suostuntaraha~to) ........... . Hl,OOO,OOO:-
29637: fJi3,:370,000: --
29638:
29639: N e l j ä s 0 s a s t o.
29640: Sekaluontoisia veroja.
29641: Kuolinpesäpro;;enttia (Valtiorahasto) .... . 100,000: --
29642: SenHanaalia (Valtiorahasto) ........... . 205,000:-
29643: Virkaylennys- .ia toimitusmaksuja (Valtio-
29644: rahasto) ......................... . 1,240,000: --
29645: Maksuja ylei"istä hu veista (V aitiorahasto) :330,000: --
29646: Maksuja metallien ja paperin tutkimis~sta
29647: sekii rekisterimaksuja (Valtioralwsto) .. 224,000:-
29648: Veroja sodan ajaksi (Valtiorahasto) ..... . 850,000:--
29649: NäyWntö- ja huvivero (Suostnntarahasto) 3,000,000:-
29650: Leimavero (Suosiuntarahasio) .......... . 12,500,000: ---
29651: A lkoholipitoisten juomain anniskeluvero
29652: (Suostuntarahasto) ................ . 2,600,000: --
29653: Alkoholipituisten aineiden tukkukauppa-
29654: vero (Suostuntarahasto) ............. . 2,400,000: --
29655: 23,449,000:-
29656:
29657: V i i d e s 0 s a. s t o.
29658: Maksuja erinäisten valUalaitosten käuttämisestii.
29659: (Va ltiorahasto).
29660: Postimaksuja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10,000,000: --
29661: Maja k kam aksnja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . :350,000: - -
29662: 44 1917 II VJ).- J:(lusk. Yast.- Esitys N:o 24.
29663:
29664: Sairasmaksuja yleisissä sa.iraaJoi:-sa ..... . 1,250,:000:-
29665: Oppilasmaksuja opetuslaitoksissa ....... . 750,000: ---
29666: Sekalaisia vähempiä maksuja ........... . 35,000:-
29667: 12,385,000: -
29668:
29669: K u u d e s 0 s a s t o.
29670: Sekalaisia tuloja.
29671: Kruununsakkorahoja (Valtiorahasto) ..... 550,000: ---
29672: Perinnöksiostomaksuja , 4,000: --
29673: Lunastettujen maatilain kauppahinnan-
29674: maksuja (Valtiora.ha~to) ........... . 450,000:-
29675: Korvausta kruunun ennakolta maksamista
29676: kustannuksista (Valtiorahasto) ...... . ] ,250,000: - .
29677: Viralliset sanomalehdet (Val tiorahasto) .. 150,000:-
29678: Senaatin kirjapaino (Vnltiorahasto) ..... . L400,000: --
29679: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtion-
29680: laitoksissa (Valtioraha~to) .......... . 1,178,000: ---
29681: Apumaksuja kunnilta (Valtiorahasto) ... . 1,636,900: - -
29682: ~Iuita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (Val-
29683: tiorahasto) ....................... . 900,000: ---
29684: Satunnaisia tuloja (Suostuntarahasto) ... . 100:-
29685: Oikaisurahoja ja satunnaisia tuloja (Kullm-
29686: laitosrahasto) ..................... . 10,100:-
29687: Kontrollimaksuja tislausla.itoksista ja de7
29688: naturoimismaksuja (Suostunta.rahasto) 50,000:--
29689: 7,579,100:-
29690: Summa vakinaista valtiotuloa . . . . . . . . . . 400,055,100: -
29691:
29692: Ylimääräistä valtiotuloa.
29693: Osamaksua lunastettujen lahjoitusmaiden
29694: hinnasta (Va ltiorahasto) . . . . . . . . . . . . 330,000: -
29695: Vuoden 1917laina (Knlkulaitosrn.hasto) .. 75,000,000:--
29696: Pala.utus Haapamäen-,T yväskylän rataosan
29697: uudestaanrakentamisen määrärahast-a
29698: (Knllmlaitosra}Jasto) . . . . . . . . . . . . . . . . 1,000,000:---
29699: 7fi,R30,000:-
29700: Budjetin järjestely. 45
29701:
29702: SiiYtoa lainausrahastosta Valtiorahastoon,
29703: korkoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500,000: -
29704: Lisäys Valtioraha:::ton pääomasäästöstä . . . . 35,000,000:-
29705: Yhteensä 511,885,100: -
29706:
29707: Rahasäännön alaisten rahastojen välisiä siirtoja.
29708: Valtiorahastoon Suostuntarahastosta 130,965,749:07
29709: Kulkulaitosrahastoon ValtioraJ:~astosta .... 39,7;)9,316: 83
29710: Kulkulaitosrahastoon Suostuntara'hasto,ta 10,000,000:-
29711: Summa 180, 72ö,OHö: 90
29712:
29713:
29714: Valtio menot.
29715: Vakinaiset menot.
29716: E n s i m ä i n e n P ä ä l u o k k a.
29717: Entisen hallitsijan /;;äytettävänä olneet varat ja hänen
29718: välittömästi kåJJtettävänään ollnt valti!o-omai:s'IIJ:lts.
29719: Entisen hallitsijan käytettävänä olleet va-
29720: rat 350,000:-
29721: 350,000:-
29722:
29723: T o i n e n P ä ä l u o k k a.
29724: V altiopiiiväkustannuksz'a.
29725: Yleiset kustannukset 2,070,000:-
29726: Eduskuntahuoneistot 150,000:-
29727: 2,220,000:-
29728:
29729: K o 1 m a s P ä ä l u o k k a.
29730: H allitusfuitokset.
29731: Kenraalik u vcrnöörin virka ............. . 338,400: -·
29732: Senaatti ............................ . 2,·636,900: --
29733: Valtiosihteerin virasto ................. . 581,100:-
29734: Kenraali 1m vcrnööri nkanslia ............ . 455,800:-
29735: 4,012,200: -
29736: 46 HH7 11 VJ),- J<~dusk. vast.- EsitJ'S N:o 24.
29737:
29738: N e l j ä s P ä ä l u o k k a.
29739: T·uornioistzdmet ja Oil.:eusloimituslmntaan kohdi'st't~vat
29740: halUnnonhaarat.
29741: Hovioikeudet . . ...................... . 1,494,400: --
29742: Kihlakunnanoikeudet ................. . 614,700:-
29743: l\{aanjako-oikeudet ................... . 53,300:--
29744: I,ain valmistelukunta .................. . 11,000: ---
29745: Van'keinhoitohallitus .................. . 75,100:-
29746: Kuritushuonect ja työvankilat ......... . 2,875,100:--
29747: Läänin- ja kihlakunnanvankilat ........ . 2,113,200: --
29748: Kasvatuslaitokset alaikäisiä lainrikkojia
29749: varten ........................... . 832,±00:-
29750: Muita vankeinhoidon menoja ........... . 1,265,100: -
29751: Erinäisiä m1iUrärahoja 266,413: 20
29752: 9,601,013: 20
29753: V i i cl e s P ä ä l u o k k a.
29754: Sivilitoirnituskuntaan kohcli'stnvat hallinnonhaarat.
29755: LUäninhallitukset .................... . 1,938,240:-
29756: Kihlakuntain hallinto ................. . 3,188,150:-
29757: Muita läänien hallinnon menoja ......... . 2,707,510: --·
29758: Kaupunkien poliisilaitokset ............ . 8,000,000: --
29759: Lääkintöhallitus ..................... . 180,120:-
29760: Lääkärinhoito maalla ................. . 565,800:-
29761: Helsingin yleinen sairaala ............. . 2,183,328: --
29762: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairaalat .. 3,592,295: --
29763: l\Eelen:vikaisten hoitolaitok~et .......... . 2,·2·50,654: -·
29764: Synnytyslaitokset .................... . 140,000:-
29765: Rokotus ............................ . 109,800:-
29766: Tarttuvien tautien ehkäiseminen ....... . 800,000:--
29767: Muita lääkintölaitoksen menoja ......... . 1,467,900:--
29768: Yleisten rakennusten ylihallitus ........ . 138,360:-
29769: Lääninrakennuskonttorit .............. . 55,430: ---
29770: Muita rakennusvirkakunnan menoja ..... . 319,600:--
29771: Tilastollinen päätoimisto .............. . 92,600:-
29772: Painoasiain ylihallitus ja painoasiamiehet 140,685:-
29773: Vaivaishoidon ja suojelnlwsvatuksen tarkas-
29774: tus .............. · ... · · ·. · · ·. · · · · 68,700:-
29775: Budjetin järjestely. 47
29776:
29777: Vaivaishoiuon ja suojelulmsvatuksen avus-
29778: tamiseksi ........................ . '101, 780: --
29779: Suomen passitoimisto Pietarissa ....... . 163,070:--
29780: Erinäisiä määrärahoja ................. . 778,695: 72
29781: 29,282,717: 72
29782:
29783:
29784: K u u d e s P ä ä l u o k k a.
29785: V altfovaminto'imituskuntaan l<oltdistnvat haZU.r~;nonhaatat.
29786: Valtiokonttori ....................... . 165,900: --
29787: Tullihallitus ......................... . 303,400:-
29788: Tullikamarit ja tullitoimistot ........... . 1,6'91,500: --
29789: Rantavartidhöyr.ylaivat ja -höyrypurret .. 323,000:-
29790: Muita tullilaitoksen menoja ............ . 4,351,800:-
29791: Rahapaja ........................... . 171,100:-
29792: Kruununjyvästöt ..................... . 33,600:-
29793: Leimakonttori ....................... . 3fi,700:-
29794: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten
29795: tarkastus ........................ . 40,100:---
29796: Erinäisiä määrilrahoja 29,200:-
29797: 7,145,300:----
29798:
29799:
29800: S e i t s e m ä s P ä ä 1 u o k k a.
29801: Kamtl}ritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaamt.
29802: YJ.einen revi::.iouioikeus ............... . 40,000:-
29803: Revisionikonttori ..................... . 121,280:-
29804: Oikaisuprosenttia (Kulkulaitosrahasto) ... . 500:--
29805: Metsähallitus ........................ . 243,000:-
29806: Hoitoalueiden hallinto ................ . 1,2'2'5,000: ---
29807: Metsänvartijakoulut .................. . 180,000:-
29808: Muita metsänhoitolaitoksen menoja ..... . 31,9·-13,000:-
29809: Virkatalojen hoito ................... . 388,000:-
29810: E:r:inäisiä määrärahoja ................. . 111,000:-
29811: 34,254,780:-
29812: 48 1917 II Vp.- Edtisk. vast.- Esitys N:o 24.
29813:
29814: K a h d e k s a s Pää 1 u o k k a.
29815: SoUlasrnenoja.
29816: Erinäisiä määrärahoja ................. . 124,050:-
29817: Menoja Suomeen sijoitetusia venäläisest~ so-
29818: ta väestä 83,927: 72
29819: 207,977: 72
29820:
29821: Y h d e k s ä s P ä ä 1 u o k k a.
29822: Kirkollisa.siaintoirnitusktmtaan kohdistuvat hall'innonhaarat.
29823: Luterilainen kirkko ................... . 600,300: --
29824: Kreiklmlais-lmtolinen ja roomalais-katolinen
29825: kirkko .......................... . 185,400:--
29826: Aleksanterin-Y 1iopisto ................ . 2,603,800:--
29827: Koulutoimen ylihallitus ............... . 314,800:--
29828: N ormaalilyseot ...................... . 499,900: -·
29829: Klas.silliset lyseot .................... . 432,500: --
29830: Lyseot rinnakkaisine luokkineen ....... . 2,1108,000: -
29831: Keskikoulut ......................... . 484,000:--
29832: Tyttökoulut ......................... . 1,198,500: --
29833: Valtioapua yksityisille kouluille ....... . 2,049,000: --
29834: Muita oppikoulujen menoja ........... . 1,929,·500: --
29835: Kansakoulunopettaja- ja -opettajatarsemi-
29836: naarit ........................... . 1,150,800: ---
29837: Piiritarkastajat ...................... . 268,500:-
29838: Kansakoulujen valtioavustus ........... . 12,260,000: -
29839: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja ... . 5,194,100:-
29840: Kuuromykkäin opetuslaitokset ......... . 708,300:-
29841: Sokeain opetuslaitokset ............... . 197,200: --
29842: Tylsämielisten opetuslaitokset ......... . 176,300:--
29843: Muita menoja aistivialliskoululaitoksesta .. 141,500:-
29844: Yhteiskunnallista valistustyötä varten ... . 974,000:--
29845: Muinaistieteellinen toimikunta ......... . 205,900:--
29846: Meteorologinen keskuslaitos ........... . 116,400:-
29847: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi ..... . 629,000:-
29848: Erinäisiä määrärahoja ................ . 783,900: -·
29849: . 35,211,600:-
29850: Budjetin .iiriesWY. 49
29851:
29852: Kymmenes Pääluokka.
29853: Maanviljelystoimituskuntaan kohdiduvat hall:infll()nhaarat.
29854: Maanmittaus- ja V ~kauslaitos . . . . . . . . . . 1,378,000:-
29855: Maanmittaus- ja verollepanokustannuksia . . 1,5.00,000:-
29856: Maanviljelyshallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4~,800: -
29857: Valtion koulutilat ja niihin sijoitetut maa-·
29858: taloudelliset oppilaitokset . '· ......... . 1,684,300:-
29859: Muut maataloudelliset oppilaitokset .... . 916,300:-
29860: Maanviljelystaloudellinen koelaitos .... , . 98,100:-
29861: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labora-
29862: torit ............................ . 17,900:-
29863: Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit ..... . 244,500:-
29864: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit .. 5.5,200:-
29865: Hevoshoito ..... : .................... . 278,600:-
29866: Eläinlääkintölaitos ................... . 602,700:-
29867: Kalastus ........................... . 284,500:-
29868: Maataloudelliset seurat ............... . 1,447,500:-
29869: Erinäisiä määrära.hoja 556,500:--
29870: 9,583,900: -
29871:
29872:
29873: Y h d e s t o i s t a P ä ä l u o k k a.
29874: K ulkuooito.stoimituskuntaan kohdistuvat hallimnanhaarat.
29875: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus · ..... . 153,000:-
29876: , , , insinöörikunta . . . 3M,300:-
29877: Muita tie- ja vesirakennusten menoja ... . 1,142,000:-
29878: Kana.vat ............................ . 1,792,600:-
29879: Postihallitus ........................ . 322,800: __;
29880: Postipiirit .......................... . 26,200:-
29881: Postikonttorit ....................... . 2,639,000: -
29882: Rautatiepostitoimitus -................. . 886,600:-
29883: Postitoimitukset, postiasemat ja postip;ysäkit 1,370,100:-
29884: Muita postilaitoksen menoja ........... . 8,103,600: -
29885: Erinäisiä määrärahoja . . .............. . 690,500:-
29886: Valtionrauta tiet (Kulkulaitosrahasto) 168,87,2,700:-
29887: 186,355,400:-
29888: 60 1917 II Vp.- Edusk. vast. ...,....,EsitysN:o 24.
29889:
29890: K a h d e s t o i s t a P ä ä 1 u o k k a.
29891: Kauppa. ja teoltiSuftstoimituskuntaan kohdistttvat
29892: lwl"liwnonhaarat.
29893: Luotsilaitos 3,430,442:-
29894: , Merenmittauskustannuksia ............. . 198,550:-
29895: Teollisuushallitus .................... . 173,500:-
29896: Ammattientarkastus .. . .-J• ••••••••••••••• 82,500:--
29897: Teknillinen korkeakoulu ............... . 562,600: --
29898: Muu teknilJinen opetus ............... . t>m,420:-
29899: Käsityöläis- ja ammattikoulut ......... . 300,000:-
29900: Kauppaopetus ....................... . 650,000:-
29901: Merikoulut .......................... . 205,900:-
29902: Merenkuluntarkastus ....... ·.......... . 39,100: ---
29903: Geologinen toimisto .................. . 91,410: --
29904: Vakuiltusta:rkastus ................... . 13,300:-
29905: Suomen kauppa-asiamiehet . . .......... . 15,683: 20
29906: Paloviina.:asetuksissa edellytettyjä menoja 18,200,000: -
29907: Mallasjuomain valmistuksen silmiilläpito .. 65,000:-
29908: Erinäisiä määrärahoja ................. · 805,800:-
29909: 25,491,205: 20
29910: ' .
29911: K o 1 m a s toista Pää 1 u o k k a.
29912: TaU,uJsosaston kan.sliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
29913: Suomen. valtioarkisto ................. . 85,100:-
29914: Suomen viralliset sanomalehdet . . ...... . 108,300:--
29915: Senaatin ,kirjapaino ...... '............. . 1,550,000:-
29916: Erinäisiä määrärahoja ................. . 3,000:-
29917: 1,746,400:-
29918:
29919: N e'l j ä s toista Pää 1 u o k k a.
29920: Sekalaisia yleisiä menoja.
29921: Kenraalikuvernöörin ja Senaatin käyttö-
29922: vara.t .... ·........... : ........... . 444,000; __c
29923: Matkaku.<~tannuksia ................... . 60,000:-
29924: Budjetin järjestely. 51
29925:
29926: Korjauskustannuksia ................. . 1,650,000: -
29927: U utisrakei1Iluskustann uksia . . .......... . 700,000:-
29928: Erinäisiä ,määrärahoja ............... . 2,270,2,50: 40
29929: .5,124,250: 40
29930:
29931: Viidest.oista Pääluokka.
29932: Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.
29933: Sivilivirkakunta ..................... . 3,538,000:-
29934: Tullivirkakunta ................... ·.. . 133,000:-
29935: Postilaitos .......................... . 25,000:-
29936: Sotilaseläkkeitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85<3,000:-
29937: Maalaiskansakoulunopeitajain eläkkeitä .. 210,000:-
29938: Mieskohtaisia apurahoja: ............... . 40,000:-
29939: Eläkkeitä ja erinäisiä määrärahoja (Kul-
29940: kulaitosrahasto) ................... . 1,067,000: -
29941: Erinäisiä määrärahoja ................. . 505,000:-
29942: 6,371,000: _.:_
29943:
29944: K u u d e s t o i s t a P ä ä l u o k k a.
29945: Valtiovelka.
29946: Korkoja ja kuoletuksia (Kulkulaitosrahasto) 16,423,722: 22
29947: 16,423,722: 22
29948: Summa vakinaisia menoja: 373,381,466:46
29949:
29950: Siirtoja rahasäännön ulkopuolella o"&eviin rahastoihm.
29951: Valtiorahastosta:
29952: Tilattoman väestön 1ainarahastoon .... 300,000:-
29953: Turvattomain la,sten hoitorahastoon . . . 70,000:-
29954: Kulkulaitosrahastosta:
29955: Laamanninkäräjäjyvärahastoon, korkoa
29956: 524,160:-
29957:
29958: Summa vakinaisia valtiomenoja ja siirtoja:
29959: 373,905,626: 46'
29960: 52 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24.
29961:
29962:
29963: Ylimääräiset menot.
29964: Sivilitoimituskuntaan kohdistuv1at h'alliiM/Jonhaarat.
29965:
29966: Yliopiston uusi.en klinikkain rakennukset .. 600,000:-
29967: Tilkka-nimisen sahaalan ostohinnan ·maksa-
29968: miseen ........................... . 400,000:-
29969: Muu~s- ja lisärakennustöitä varten valtion
29970: omistamassa talossa N :o 10 Aleksante-
29971: rinkadun varrella Hehingissä . . . , .... 175,000:-
29972: Uutta mielisairasten keskuslaitosta varten
29973: Oulussa ......................... . 500,000:-
29974: 1,675,000: --
29975:
29976:
29977: Kamari toimitus kurntaan kohdistuV(ll; lud'lintuYnhao:mt.
29978:
29979: Me~ämaiden ostoa varten valtiolle ..... . 200,000:-
29980: Suonkuivaustöitä va:r;t-en kruununmetsissä .. 2,950,000:-
29981: Kamaritoimituskunnan Elintar:veosaston
29982: käytettäväksi toimihenkilöiden ja elin-
29983: tarvejärjestöjen palkkauksiin, painatus-
29984: töihin y. m...................... . 1,474,200: --
29985: A vustuksiksi väihävaraisille kuluttajaper-
29986: heille maidon, v·oin ja juuston hankki-
29987: mi13ta varten . . .................... . 500,000:-
29988: Korvauksia maalaiskunnille 1917 vuoden
29989: sadon takavarikoimisesta seuranneen
29990: viljan kulutukSen järjestelystä ..... . 400,000:--
29991: Tappion korvaamis.eksi, joka syntyy val-
29992: tiolle siitä, että va.ltion varastoon koo-
29993: tuista voimääristä osa on myyty alle
29994: ostohinnan ....................... . 500,000:-
29995: Tappion lwrvaamiseksi elintarvelautakun-
29996: nille, jotka kärsivät siitä, että niiden tu-
29997: Budjetin järjestely.
29998:
29999: lee määrätystä luovutushinnasta myydä
30000: kalliimmasta hinnasta {)Stamansa viljat 2,000,000:-
30001: Neuvontatyöhön elintarveasioissa ....... . 300,000:-
30002: 8,324,200: -
30003:
30004:
30005: Sotilasmenoja.
30006:
30007: Väliai'kaisten sairaalain perustamiseen ja
30008: ylläpitättniseen haavoitettuja ja sairaita
30009: sotilaita varten ................... . 500,000:-
30010: 500,000:-
30011:
30012:
30013: K irkollisasiaintoimituskuntaoiö loohdisfnwat halUWiWJt,haorot.
30014: Uuden museorakennuksen sisustamista varten 40,000:-
30015: Kahden kirkon rakentamista varten Lappiin 25,000:-
30016: 6.§,000:-
30017:
30018:
30019: Maanvi~jelystoimituskuntaan kohdi.<;tuvat hallinnonhao:rat.
30020:
30021: Maanviljelyksen edistämiseksi ......... . 2,950,000: -
30022: Erinäisiä suonkuivatuksia ja joenpurkauksia 1,500,000:--
30023: Erinäisiä alotettavia joenperkaustöitä varten 2,000,000:-
30024: 6,450,000: -
30025:
30026:
30027: K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarot.
30028: Maantien tekemistä varten Kyrön kylästä
30029: Inarin pitäjän kirkonkylään ........ . 215,000:-
30030: Rovaniemen-Kemijärven välisen maantien
30031: kuntoonpanemista varten ........... . 220,000:-
30032: Erinäisten Oulunjoen varrella olevien kos-
30033: kitilojen ostoon ................ , .. . 1,750,000:-
30034: Erinäisiä kanavarakennu&- y. m. hätäapu-
30035: töitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,310,000: -
30036: Erinäisten maantietöidPn avustamiseen .... 1,300,000: -
30037: 54 1917 D. Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24.
30038:
30039: Ii.sveden-Konneveden-Keiteleen välistä
30040: kanavtlimista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 2,000,000:-
30041: Kaupunkikuntien avustamiseksi työttömyy-
30042: . den lieventämisessä . . ............. '. . 3,000,000: -
30043: Maalaiskuntain avustamiseksi työttömyyden
30044: lieventämisessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,000,Q()(}:-
30045: Avm.tusta Rauman .:;ataman laajentamista
30046: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250,000: -
30047: Uutisrakennustöitä varten valmiilla radoilla
30048: (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . ... . . . . . 18,429,650:-
30049: Liikkuvan kaluston 11säämiseen (Kulkulai-
30050: tosrahasto) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35,076,000:-
30051: Jyväskylän-Pieksämäen ratarakennusta
30052: . varten (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . 10,7 40,000: -
30053: Hritolan-Raasulin ratarakennusta varten
30054: (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . . . . . . . . 12,430,000:-
30055: Ylivieskan-Iisalmen ratarakennusta var-
30056: ten (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . . . . 2,000,000:-
30057: Uusia rautatierakennustöitä varten (Kulku-
30058: laitosrahasto) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,000,000:-
30059: Porvoon-Keravan rautatien lunastamista
30060: varten (Kulknlaitosralhasto) . . . . . . . . . 1,850,000: --
30061: 97,380,650:-
30062:
30063:
30064: Kauppa- ja teolli$Uustoimituskuntaan kohdistuvat halli'MU)'(I-
30065: haarat.
30066: Opetusvälineiden hankkimiseksi Tampereen
30067: teknilliselle opi'stolle .............. . 16,588:-
30068: Jatkettaviin malminetsintätöihin Kuusjär-
30069: ven pitäjässä ..................... . 106,000:-
30070: 1212,588:-
30071:
30072:
30073: TaWu:.sosaston kan;sliaan kohdistuvat halliflfft.O'nhmzmt.
30074: Senaatin talon itäisen siipirakennuksen
30075: uudestaan rak·entamiseksi ........... . 500,000:-
30076: 500,000:-
30077: Budjetin järjestely. 55
30078:
30079: Senaatin. käytettäväksi työttömille järjestet-
30080: täviä töitä varten .................... 10,000,000:-
30081: Työttömyyske.r;;kuskomitean käytettäväksi . . 500,000:-
30082: 10,500,000:-
30083: Summa ylimääräisiä valtiomenoja:
30084: . 125,517,438:-
30085:
30086: Ylimääräinen siirto mhasäännön ulkopuolella olevaan
30087: rfJ.hastoon.
30088: Valtiorahaston säästövaroista vanhuus- ja
30089: työkyvyttömyysrahastoon . . . . . . . . . . . . 8,000,000: -
30090: . y,hteensä 507,423,064: 46
30091: •
30092: Rahasäännön alaisten rahastojen välisiä siirtoja.
30093: Suostuntarahastosta Yaltiorahastoun ...... 130,9,65,749:07
30094: Suostuntarahastosta Kulkulaitosrahastoon 10,000,000:-
30095: Valtioraihastos.ta Krdkulaitosrahastoon . . . . 39,759,316: 83
30096: Summa 180,725,005: 90
30097:
30098:
30099: Laskettu ylijäämä:
30100: Kulkulaitosrahastossa . . .............. . 3,275,684: 61
30101: Suostuntarahastossa 1,186,350: 9'3.
30102: Summa Smk. 4,462,035: 54
30103:
30104: Helsingissä, 22 päivänä joulukuuta 1917.
30105: •
30106:
30107:
30108: ll.elsinki, Suomen Senaatin kirjapaino, 1918.
30109: 1
30110:
30111: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 25.
30112:
30113:
30114:
30115:
30116: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
30117: valtiolainan ottamisesta Suomen Pankin ase-
30118: man vahvistamiseksi.'
30119: Ne ;poikkeukselliset olot, jotka nykyinen maailmansota
30120: on tuonut mukanaan, ovat ai'heuttaneet Suomen Pankin se-
30121: telistön suuren lisääntymi.Ben. Pankin liikkeessä olevien se-
30122: '
30123: telien ja muiden vaaditta.essa suoritettavien sitoumusten
30124: .
30125: määrä, joka 30 ·Päivänä kesäkuuta 1914 teki 149 miljoonaa
30126: markkaa, oli 31 päivään joulukuuta 1916 noussut 571 mil-
30127: joonaan markkaan ja saavutti 30 päivänä ma;rraskuuta
30128: 1917 jo 1,108 miljoonan markan määrän. Näihin määriin
30129: sisältyi liikkeessä olevia seteleitä 30 päivänä kesäkuuta 1914
30130: 118 miljoonaa, 31 päivänä joulukuuta 1916 421 miljoonaa ja
30131: 30 päivänä marraskuuta 1917 783 miljoonaa markkaa.
30132: Koska tällainen, monenkertaisesti tavallista suuremman
30133: setelimää,rän liikkeessäolo vaikuttaa epä•edu'llisesti Suomen
30134: Pankin asemaan, on Pankkivaltuusmiesten puolelta suunni-
30135: teltu toimenpiteitä sitä varten, että liikkeessä olevien sete-
30136: lien määrä ei enää pääsisi kasvamaan ja e~tä nykyään liik-
30137: keessä oleva setelistö saataisiin vähenemään. Sellaisena
30138: toimenpiteenä ovat Pankkivaltuusmiehet ehdottaneet erityi-
30139: sen kotimaisen lainan ottamista Suomen valtion nimeen ja
30140: vastuulla, josta lainasta saamillaan varoilla valtio ostaisi
30141: Suomen Pankilta venäläisiä valuutta·obligatsioneja ja siten'
30142: vastaavasti vähentäisi Pankin. setelistön määrää.
30143: 5194.-17
30144: 2 N:o•25
30145:
30146: Vaikkakin rahamarkkinain tila nyt ei ole lainanoiolle
30147: yhtä edullinen kuin kesällä, jolloin hallitus antoi edus,kun-
30148: nalle esityksen asiasta, mutta joka ei ehtinyt tulla valtio-
30149: päivillä loppuun käsitellyksi, voidaan kuitenkin toivoa
30150: saatavan puheenaolevaan tarkoitukseen Pankkivaltuus-
30151: miesten ehdottama laina, 200,000,000 markkaa. Laina
30152: on aikaisemmin suunniteltu pitkäaikaiseksi, enintään 50
30153: vuoden maksuajalle ja viiden prosentin korolla. Mutta
30154: kun samoihin aikoi'hin, kuin nyt kysymyksessäoleva laina,
30155: tulee olettavaksi lmlkulaitosra:haston vahvistamiseksi sa-
30156: mansuuruinen laina 50 vuoden maksuajalle, voi syntyä
30157: vaikeuksia molempien näiden lainain sijoittamises,sa pitkä-
30158: aikaisiksi, joten saattaa käydä välttämättömäksi tarjota
30159: Suomen Pankin vahvistamiseksi tarvittava laina joko koko-
30160: naan tahi osa siitä lyhyemmälle mak;majalle. Tämän samoin-
30161: kuin muidenkin lainaehtojen määrääminen olisi näin ollen
30162: jätettävä Hallituksen ja Suomen Pankin hallinnon -asiaksi.
30163: Kun puheenalainen laina ei tulisi lisäämään valtion käy-
30164: tettävissä olevia varoja, ei näytä olevan aihetta ottaa sitä
30165: minkään budjetissa näkyvän rahaston laskuun, koska muu-
30166: toin täytyisi huomata .siitä saatavat 200 miljoonaa markkaa
30167: budjetissa tulona ja myös vastaavat Suomen Pankille annet-
30168: tavat 200 miljoonaa markkaa ylimääräisenä valtiomenona,
30169: ja tällaisen· merkinnän kautta budjetin loppusummat vain
30170: tulisivat aiheettomasti suurennetuiksi. Asianmukaisinta
30171: olisi siis käytellä puheenaolevaa lainaa ja sen vuotuisia kuo-
30172: letus- ja korkomaksuja vudjetin ulkopuolella erityisenä ra-
30173: hastona.
30174: Edellä esitetyn perusteella Hallitus täten ehdottaa, että
30175: Eduskunta päättäisi
30176:
30177: valtuuttaa Hallituksen otbamaan SU:Omen val-
30178: tion nimeen ja vastuulla 200,000,000 markan
30179: N:o 25 3
30180:
30181: suuruisen, kuoletuslainan ylempänä mainituilla
30182: ehdoilla, käytettäväksi Snomen Pankin aseman
30183: vahvistamiseksi tavalla,. josta llallit'Ws, sovit-
30184: twan asiasta Suomen Pankin hallinnon kanssa,
30185: tarkemmin määrää.
30186:
30187: Helsingissä, 15 päivänä joulukuuta 1917.
30188:
30189:
30190: V altiovaraintoimituskunnan Päällikkö
30191:
30192: Juhani Arajärvi.
30193:
30194:
30195:
30196: Juho Airaksinen.
30197: Helsingissä, Soumen Senaatin kirjapainossa, l!l17.
30198: 1917. II Vp. -- Esitys N:o 25.
30199:
30200:
30201:
30202:
30203: Kts. Esitys N:o 75.
30204: 1917 - Toiset valtiopäivät N:o 26.
30205:
30206:
30207:
30208:
30209: Hallituksen esitys Suomen Eduskunalle
30210: Suomen rahasta 9 päivänä elokuuta 1877 anne-
30211: '
30212: tun l1ain 6, 10, II ja 16 §:n •auttamisesta
30213: toisin kuuluviksi.
30214:
30215: Vii~e aikoina yleisessä liikkeessä esiintynyt vaihtorahan •
30216: puute on tullut entistään tuntuvammaksi mitä kuparirahaan
30217: tulee. Kun kuparin kysyntä nykyisin on erittäin suuri ja.
30218: sen saanti ra;joitettu, ei siitä valmistettua vaihtorahaa ole
30219: voitu liikkeeseen laskea siinä määrin ,kuin tarve olisi vaati-
30220: nut. Sen lisäksi on valukuparin markkinahinta kohonnut
30221: noin 10 markkaan kilolta ja nousee sii& huomailtavasti yli
30222: lyödyn kuparirahan nimellisarvon, 7 markan 81 pennin sa-
30223: malta painomäärältä.
30224: Puheena olevan epäkohdan poistamiseksi voitaisiin aja-
30225: tella vaihtorahajärjestelmää 'siten muutettavaksi, että kupari:
30226: ra.fhan sijasta käytäntöön otettaisiin raudasta tai nikkelistä.
30227: v·almistettu ra;halaji. Rautarahan lyönti tuottaa kuitenkin·
30228: nykyisin käytettävänä olevilla teknillisillä 'keinoilla huomat-
30229: tavia vaikeuksia, minkä ohella sen käytäntöön ottaminen
30230: todennäköisesti aiheuttaisi kupa:rirahan kokonaan liikkeestä
30231: poistamisen ja senvuoksi vastaisuudessa vaikenttaisi siirty-
30232: mistä takaisin viimemainitun kannalle. Nikkelirahaa varten
30233: tarvittavan metalliseoksen saanti on taas sodan aiheuttamissa
30234: oloissa erittäin vaikeata ja hinnaltaankin siksi kallista, että
30235: sen vaihtorahaksi ottaminen nykyisin tuskin olisi toteutetta-
30236: ~17
30237: 2 N:o ~6
30238:
30239: viss·a; valmistusaineen kalleudesta johtuva rahojen ko'on
30240: pienentäminen tekisi sen ohella välttä:mättömä.ksi lyöttää
30241: 1 pennin rahat muusta metallista.
30242: Sen sijaan ~lisivat edellä kosketellut vaikeudet ainakin
30243: suurelta osalta vältettävissä, jo& 10 }a 5 pennin rahojen 9
30244: päivänä elokuuta 1877 Suomen rahasta annetussa laissa mää-
30245: JPätty tarpeettoman suuri paino ja koko vähennettäisiin. -Pie-
30246: nemmät kuparirahat olisi'Vat nopeammin valmistettavis:Sa,
30247: .minkä ohella sama metallimäärä riittäisi suurempaan raha-
30248: määrään. Sen kautta poistuisi myös nykyisin vallitseva epä-
30249: suhde makakuparin ja valmiin rahan hintojen välillä. Ku-
30250: • parirahojen painon alentuessa olisi kuitenkin luovuttava ny-
30251: kyisin säädetystä twsasuhtaisuudesta eri raha-arvojen paino-
30252: •rnäärien kesken, ja 1 pennin raha käytännöllisistä syistä val-
30253: mistettava toisiin vermten painavammaksL Tähän nälhden
30254: on ehdotettu, että 10 ·pennin ra!han paino alennettaisiin ny-
30255: 'kyään 12.8 gramma.sta 5 grammaan, 5 pennin 6.4 gram-
30256: masta ·2.5 grammaan ja 1 pennin 1.28 grammasta 1 gram-
30257: maan.
30258: Kuparirahoja valmistettaessa on voimassa olevan lain
30259: mukaan sallittu 1 % poikkeus normaalipainosta 10 pennin
30260: rahoihin näihden sekä 2 % mitä tulee 5 ja 1 pennin rahoi-
30261: hin. Kun ehdotetut uudet rahat painoltaan tulisivat kaikki
30262: ;<>lemaan nykyistä 5 pennin rahaa yähemmät, olisi poikkeuk-
30263: .&en. ylin raja jokaista varten vahvistettava 2 %:ksi.
30264: 1T.avallisen kuparin sijasta käytetään näiden rahojen val-
30265:
30266:
30267: mistukseen useissa ulkomaissa erityistä metalliseosta, n. k.
30268: rahapronssia, joka sisältää 95 % k'uparia, 4 % tinaa ja 1 %
30269: sinkkiä ja tekee rahat :kestävämmiksi. Kun saattaa olla
30270: syytä sellaisen vaihtoehtoisesti käytäntöön ottamiseen :Suo-
30271: messakin, olisi se erityisellä määräyksellä tehtävä mahdolli-
30272: seksi.
30273: N:o 26
30274:
30275: Siihen nähden että edellä esitetyt ehdotuks·et sisältävät
30276: ,muutoksia voimassa olevaan rahalakiin, jättää Suomen Se-
30277: naatti Eduskunnan hyväksyttäväksi näin, kuuluvan laki-
30278: ehdotuksen:
30279:
30280:
30281: Laki
30282: Suomen rahasta 9 päivänä elokuuta 1877 annetun Lain
30283: 6, 10. 11 ja 16 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
30284:
30285: Suomen Eduskunnan pä.ätöksen mukaisesti säädetään tä-
30286: ten, että Suomen raihasta 9 päivänä -elokuuta 1877 annetun
30287: Lain 6, 10, 11 ja 16 § muutetaan näiin kuuluvibi:
30288:
30289: 6 §.
30290: Vaihtorahoja ovat kahden ja yhden markan sekä viiden-
30291: kymmenen ja lmhdenkymmenenviiden pennin raha hopeasta
30292: ynnä kymmenen, viiden ja yhden pennin raha kuparista. tahi
30293: kupariseoksesta. Sel•laista va~htorahaa on lyötävä tässä Laissa
30294: säädt::•ttyjen perusteiden mukaan.
30295: Suomen rahasta 9 päivänä elokuuta 1877 annetun Lain
30296: s•ekä aikaisempien asetusten ·perusteella Suomessa tähän asti
30297: lyödyt hopea- ja kuparirahat ova't edelleen kelpoiset vaihto- ,
30298: rahana siitä nimellisarvosta markoissa tai penneissä, joka nii-
30299: hin on merkitty. ,· ,
30300:
30301: 10 §.
30302: Kymmenen, -viiden ja. yhden pennin raha on lyötävä jokD
30303: kuparista tahi kupariseoksesta, joka valmistetaan 95 osasta
30304: kuparia, 4 osasta tinaa ja 1 osasta sinkkiä.
30305: Kymmenen pennin rahan painon tulee olla 5 grammaa.
30306: Viiden pennin rahan painon tulee olla 2.5 grammaa.
30307: Yhden pennin rahan painon tulee olla 1 gramma.
30308: 4 N:o 26
30309:
30310: 11 §.
30311: Kymmenen, viiden ja yhden pennin rahoja valmistet-
30312: taessa sallitaan 2 prosentin poikkeus normaalipainosta niitä.
30313: 11unnittaessa sadan markan erissä.
30314:
30315: 16 §.
30316: Kullasta-, hopeasta-, ·kuparista- tai kupariseoksesta val-
30317: ·mistettu raha, joka kuluttamisen, leikkelyn, lävistämisen,
30318: lisäjuotoksen tahi muun tahallisen vahingonteon kautta on
30319: tärveltynyt tahi vähBntynyt, on lakannut olemasta laillisesti
30320: käypänä rahana.
30321:
30322: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta l 917.
30323:
30324: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
30325:
30326: Valtiovarain.toimituskunnan Päällikkö
30327:
30328: .Juhani Arajärvi.
30329:
30330: Hugo Rautapää~
30331: '·
30332: 19.17 I.~ Vp~-
30333: . .
30334: V.~ - -
30335: E_si~~. N;:o 26r
30336: ~
30337:
30338:
30339:
30340:
30341: Pankkivaliokunnan mietintö
30342: N :o 2 Hallituksen esityksen johdosta, joka si-
30343: sältää ehdotuksen Suomen rahasta 9 päivänä
30344: elokuuta 1877 annetun lain 6, 10, 11 ja 16 §:n
30345: muuttamisesta toisin kuuluviksi.
30346:
30347: Päätettyään, että Hallituksen esitys N :o 2'6, sisältävä
30348: ehdotuksen Suomen rahasta 9 päivänä elokuuta 1877 anne-
30349: tun Lain 6, 10, 11 ja 16 §:n muuttamisesta toisin kuulu-
30350: viksi, on käsiteltävä sillä tavoin, kuin keisarin ja suui:iruhti-
30351: naan esityksestä on säädetty, on Eduskunta lähettänyt mai-
30352: nitun esityksen Pankkivaliokuntaan valmisteltavaksi. Tä-
30353: män johdosta saa Pankkivaliokunta esiintuoda seuraavaa.
30354: Edellisillä valtiopäivillä antamassaan mietinnössä Suo-
30355: men Pankin tilaa ja hallintoa koskevan tarkastuksen joh-
30356: dosta huomautti silloinen pankkivaliokunta, että Suomessa-
30357: kin, kuten Ruotsissa, ehkä voitaisiin vaihtorahan puutteen
30358: poistamiseksi valmistaa pientä vaihtorahaa raudasta. Nyt
30359: käsittelynalaisena olevaan esitykseen sisältyvällä ehdotuk-
30360: sella näyttää sama tarkoitusperä olevan saavutettavissa.
30361: Vaihtorahan arvon alentamisesta tulisi nimittäin olemaan
30362: seurauksena sen voiton ehkäiseminen, minkä kuparirahan
30363: sulatus kuparin korkean hinnan ja Suomen markan alhaisen
30364: kurssin takia nykyään tuottaa. Voidaan tosin, siihen näh-
30365: den että rauhanteko näyttää olevan tulossa, katsoa ehdotettua
30366: toimenpidettä myöhäiseksi, kenties edellämainitun tarkoitus-
30367: peränsä kannalta tarp:13ettomaksikin. lVIutta ·ehdotetut uudet
30368: rahat ovat, mukavampina käyttää, säännöllisissäkin oloissa
30369: katsottavat vanhoja rahoja edullisemmiksi. Lisäksi tulee,
30370: kuten Pankkivaliokunta on tietoonsa soonut, että toimenpi-
30371: teisiin jo on ryhdyt.ty uusien rahojen valmistamiseksi, jotenka
30372: näitä ennen pitkää ehdotetun lain astuttua voimaan voidaan
30373: 2 1917 II Vp. -V. M. - Esitys N:o 26.
30374:
30375: lask·ea liikkeeseen. Näin ollen ja koska vaihtorahoja, ennen
30376: kaikkea vähempiarvoisia, on pidettävää yksinomaan raha-
30377: merkkeinä, joiden metalliarvona ei ole sanottavaa merkitystä
30378: niiden käypäisyyteen nähden, Valiokunta kunnioittaen eh-
30379: dottaa,
30380: että Eduskunta hyväksyisi ja vahvistaisi Hal-
30381: litttksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen.
30382:
30383: Helsingissä, 9 päivänä tammikuuta 1918.
30384:
30385:
30386:
30387: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Schy-
30388: bergson, varapuheenjohtaja Kellosalmi ja jäsenet Kaitila,
30389: Lagerlöf, Lantto, I;onkainen, Malmivaara, Mänty ja Väli-
30390: salmi sekä varajäsenet Korhonen ja Vnorimaa.
30391:
30392:
30393:
30394:
30395: Helsingissä, Suomen Sena.atin kirjapainossa, 1918
30396: HH7 II V11. --- S. V. .\1. -- l~it.v~:~ N:o 26.
30397:
30398:
30399:
30400:
30401: Suuren valiokunnan mietintö
30402: N:o lö Hallituksen e.GJityksen johdosta, joka
30403: sisiiltää. ehdotuksen Suomen rahasta 9 päivänä
30404: elokuuta 1877 annetun lain 6, 10, 11 ja 16 §:n
30405: muuttamisesta toisin kuuluviksi.
30406:
30407: Käsiteltyään yllämainitun asian saa Suuri valiokunto
30408: ,,hdottaa.
30409: että Edusl.<unt~ hyväksyisi ja vahvistaisi pu-
30410: heenaole-vaan esitykseen sisälty Dii.n lakiehdotuk-
30411: sen.
30412:
30413: Helsingil'>sä, 16 päivänä tammikuuta 1918.
30414: ·. He1singissä, :Sumnen Sen11atiu kirjapainossa, 1918.
30415: UH7 II Vp.- S. V. :.M.- Esitys N:o 26.
30416:
30417:
30418:
30419:
30420: Suuren valiokunnan mietintö
30421: N :o 15 a Hallituksen esityksen johdosta, joka
30422: sisältää ehdotuksen Suomen rahasta 9 päivänä
30423: elokuuta 1877 annetu~ lain 6, 10, 11 ja 16 §:n ·
30424: muuttamisesta toisin kuuluviksi.
30425:
30426: Asian toisessa käsittelyss~ on Eduskunta hyväksynyt
30427: ehdotuksen laiksi Suomen rahasta 9 lJäivärrä .~lokuuta 1877
30428: annetun Lain 6, 10, 11 ja 16 § :n muuttamisesta toisin
30429: kuuluviksi Suuren valiokunnan mietinnössä· N :o 15 ole-
30430: van ehdotuksen mukaan muutoin, pai'tsi että la·kiehdotuk-
30431: sen johtolauseen on Eduskunta hyväksynyt näin kuuluvana:
30432:
30433: Suomen Eduskunnan päiäiöksellä säädetään täten, ·että
30434: Suomen rarhasta 9 'Päivänä elokuuta 1877 annetun lain 6, 10,
30435: 11 ja 16 § muut·eta.an näin kuu'luviksi:
30436:
30437:
30438:
30439: Eduskunnan pä:ättämän muutoksen johdosta on Suuri va-
30440: liokunta. käsitellyt lakiehdotuksen toistamis,een•, ja saa vaiio-
30441: lnmrta
30442: puoltl:ta lakiehdotusta Edtuskwrtnari piiättä-
30443: mii-SSä muodossa.
30444:
30445: Helsingissä, .21 päivänä tammikuuta 1918.
30446: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918.
30447: 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N :o 26.
30448:
30449:
30450:
30451:
30452: Suomen Eduskunnan vastaus
30453: Hallituksen esityrkseen, joka sisältää ehdotuk·
30454: sen Suomen rahasta 9 päivänä elokuuta 1877
30455: annetun Lain 6, 10, 11 ja 16 §:n muuttamisesta
30456: toisin kuuluviksi.
30457:
30458: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys Suomen ra-
30459: hasta 9 päivänä elokuuta 1877 annetun lain 6, 10, 11 ja
30460: 16 § :n muuttamisesta toisin kuuluviksi, ja on Eduskunta,
30461: jolle Pankkiv,aliokunta on asia, ta antanut mietintönsä N :o 2,
30462: hyväksynyt ja vahvistanut näin kuuluvan lain:
30463:
30464:
30465: Laki
30466: Suomen rahasta 9 päivänä elokuuta 1877 annetun Lain
30467: 6, 10, 11 ja 16 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
30468:
30469: Suomen Eduskunnan päätök:sellä säädetään täten, että
30470: Suomen rahasta 9 päivänä elokuuta 1877 annetun Lain 6,
30471: 10, 11 ja 16 § muutetaan näin kuuluviksi:
30472:
30473: 6 §.
30474: Vaihtorahoja ovat kahden ja yhden ma,rkan sekä viiden-
30475: kymmenen ja kahdenkymmenenviiden pennin raha hopea.sta
30476: ynnä kymmenen, viiden ja yhden pennin raha kuparista tahi
30477: kupariseoksesta. Sellaista vaihtorahaa on lyötävä tfussä
30478: Laissa säädettyjen perusteiden mukaan.
30479: Suomen rahasta 9 päivänä elokuuta 1877 annetun Lain
30480: sekä aikaisempien asetusten perusteella :Suomessa tähän asti
30481: lyödyt hopea- ja kuparirahat ovat edelleen kelpoiset vaihto-
30482: rahana siitä niroellisarvosta markoissa tai penneissä, joka
30483: niihin on merkitty.
30484: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 26.
30485:
30486: 10 §.
30487: Kymmenen, viiden ja yhden pennin raha on lyötävä joko
30488: kuparista tahi kupariseoksesta, joka valmistetaan 95 osasta
30489: kuparia, 4 osasta tinaa ja 1 osasta sinkkiä.
30490: Kymmenen pennin rahan painon tulee olla 5 grammaa.
30491: Viiden pennin rahan painon tulee olla 2.5 grammaa.
30492: Yhd-en pennin rahan painon tulee ,olla 1 gramma.
30493:
30494: 11 §.
30495: Kymmen-en, viiden ja yhd€ll pennin rahoja valmistet-
30496: taessa sallitaan 2 prosentin poikkeus normaalipainosta niitä
30497: punnitta-essa sadan markan erissä.
30498:
30499: 16 §.
30500: Kullasta, hopeasta, kuparista tai kupariseoksesta val-
30501: mistettu raha, joka kuluttamisen, leikkelyn, lävistämisen,
30502: lisäjuotoksen tahi muun tahallisen vahingonteon kautta on
30503: tärveltynyt tahi vähentynyt, on lakannut olemasta laillisesti
30504: käypänä rahana.
30505:
30506:
30507: Helsingissä, 25 päivänä tammikuuta 1918.
30508:
30509:
30510:
30511:
30512: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918.
30513: 1917 - 'l'oiset valtiopäivät N :o 27.
30514:
30515:
30516:
30517:
30518: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
30519: valtiolainan ottamisesta elintarpeiden hankin;.
30520: taå varten.
30521: Eduskunnan tiedossa on, miten vakava elintarveky-
30522: symYJksemme tila on. Keväällä jo oli useissa kun-
30523: nissa viljan puute suuri ja ainoastaan tarmokkaiden järjes-
30524: telrytoimenpiteiden avulla pelastuttiin uhkaavasta. nälä~
30525: hädästä. Kesällä vallinneet epäsuotuisat sää&uhteet aiheutti-
30526: vat, että viljasatomme, joka säännöllisissäkin oloissa kulu-
30527: tusta rajoittamatta on vastannut vain 2 / 5 vuotuisesta tar-
30528: peesta, ei tarkimmallakaan säännöstelyllä riitä koko kulu-
30529: tuskaudebi, ellei ulkomailta saada tuotetuksi huomattavia
30530: vHjamääriä.
30531: Kuivuus aiheutti myös, että perunasato maassa tuli odo-
30532: tettua huonompi, joten kaupunkeihin ja muihin kulutuskes-
30533: kuksiin, joiden perunatarve aina on osittain tyydytetty
30534: ·Virosta tuoduma perunoilla, täytyy koettaa nytkin niitä
30535: tuottaa.
30536: Lihan puutteen poistamiseksi kehoitti senaatti sybyllä
30537: kuntien elin1arv·ela,utakuntia varaamaan teurastusaikana suo•
30538: Ialihaa talven varalle. Kummi]]lkaan eivät ol·e ·elintarvelauta-
30539: kmrnat voineet, etenkin kun maahamme sijoitetun venäläisen
30540: sotaväen lihantarve on ollut suuri, saada kyllin suuria
30541: varastoja ja sentähden tulee ruiillä paikkakunnilla, missä lihaa
30542: ei ole suoJattu, !kohdakkoin lihan puute, ·ellei sitä edelleen ul-
30543: koa saada ·tai ryhdytä pakkot·eurarstukseen, mikä ikansan-
30544: f-198-17
30545: 2 N:a 27
30546:
30547: taloudelliselta kannalta ja maidon tuotantoa silmälläpitäen
30548: olisi arvaamattoman vahingollista.
30549: Kaikki tämä on aiheuttanut, että Senaatti on katsonut
30550: ve'lvollisuud,ekseen, mikäli se on ollut mahdollista, yrittää jär-
30551: jestää viljan ja muiden elintarpeiden tuontia maa,han.
30552: K€'Säknun 1 päivänä päätti .Sena.atti ostaa toiminimeltä
30553: W .. R. Grace & C:o New-Yorkissa 50,000 tonnia vehnäjau-
30554: hoja, joitten maksamiseksi Suomen Pankki avasi Suomen
30555: valtion lukuun National City Bankissa New-Yorkissa
30556: 9,50'0,000 dollarin suuruisen akkreditiivin. Syyskuun 27 I1äi-
30557: vänä päätti Senaatti ostaa mainitulta toiminimeltä vielä
30558: lisäik~i 10,000 tonnia vehnäjauhoja ja avasi Suomen Pankin
30559: kautta yllä~ainitussa' panll:issa New-Yorkissa 5,000,000 dol-
30560: lariru suurui'sren Esäakkreditiivin ·puheenaoleva.n jauhomäärän
30561: maksamista ynnä tämän ja aikaisemmin ostetun jauhomäärän
30562: rahrti-, vakuutus- y. m. maksujen peittämiseksi. Tästä jauho-
30563: määrästä ei kuitenkaan vielä ole yhtään erää voitu saada
30564: Suomeen.
30565: Heinä:kuun 10 p'äivänä pääJtti Sena:atti ostaa Venäjän Väli-
30566: aikaiselta Hallitukselta 4,000,000 puntaa viljaa, joka määrä
30567: oli ennen marraS'kuun 13 päivää ko'kon•aisuudessa'3Jn Suomeen
30568: toimitettava, ja otti Senaatti viljan hinnan suorittamiseksi
30569: 60,000,000 ma,rkan suuruisen våse1i1ainan Suomen Pankista,
30570: Kansallis-Osake-Pankista, Yhdyspankista, Pohjoismaiden
30571: Os·akepan!kistw ja Priva·tbankenista. PuheenaoleW.ISta :qtää-
30572: rästä on •saapnnlllt Suomeen va1sta 476,487 puntaa, vastaten
30573: 7,804,857 kg.
30574: Kun suolat.ilakan hinnat uhkasivat nousta kohtuutto-
30575: masti, P'<iätti Senaatti lokakuun 4 päivänä ostaa suolasilak-
30576: kaa, J.aski.en sen, estääkseen hintain nousua, ostohintaa alem-
30577: masta hinnasta ·kaup'j)aan ja. myönsi tätä ostoa varten 249.253
30578: markkaa.
30579: N:o 27
30580:
30581: Lokakuun 16 päivänä päät,ti Senaatti ostaa 1,{)00,000
30582: puntaa. perunoita Viron Elintarvehallitukselta ja myönsi sitä
30583: varten 13,000,000 markkaa.
30584: Varat.akseen · maanviljelijöille .en&i vuodeksi kunnollista
30585: .siemenviljaa, päätti Senaatti lokakuun 22 päivänä ostaa Kes-
30586: kusosuusliikkeiden Hankkijan ja Lruborin kautta valtion va-
30587: rastoihin 11,700,000 kg. siemenviljaa, mihin arviolta tarvi-
30588: taan noin 20,000,000 markkaa.
30589: :Mrurraskuun 6 päivänä ]Jootti Sena.&tti hyvälksyä
30590: Elintarveosaston asiamiehen professori Georg von \Vendtin
30591: tekemän kaupan, jolla A/B Kontro & Kuosmanen Tukhol-
30592: massa möi Suomen valtiolle 2,45{),000 kg suolattua nau-
30593: danlihaa. Tämän määroo maksamiseen ynnä sen uudesti suo-
30594: laukseen ja hoitoon taryitut 20,000,000 markkaa valtuutti
30595: Senaatti Maataloustoimituskunnan ottamaan. Laina on saatu
30596: Kansallis-Osake-Pankilta.
30597: Senaatin mi·elipide on, että elintarpeiden hankintaa ulko-
30598: mailta o.n yhä edelleen jatkettava. Niinpä on suunniteltu
30599: ostaa 3 5,000 astiaa silliä, jot.ka olisivat saatavina. Tähän
30600: 1
30601:
30602:
30603:
30604: vn laskettu tarvittavan noin 11,000,000 markkaa. Lihan
30605: tuontia on samoin jatkettava ja sitä vart.en varattava ainakin
30606: 10,000,000 markkaa. Maidon tuotannon kehittämiseksi on
30607: valtion otettava väikiflehujen tuonti ja kauppa järjestääksensä ·
30608: ja yrit.etään talven va,rrella sa·ada noin 3,000,000 kg.
30609: kuussa eli kuud-en kuukauden kuluessa väkirehuja arviolta
30610: '36,000,000 markan arvosta.
30611: Ei hen-e väiltettävissä, että vwltio myydessääin !kuluttajille
30612: vstamiaan elintarpeita ja tuottajille hankkimiaan tarvikkeita
30613: saa niistä erinäisissä tapauksissa pienemmän hinnan, kuin
30614: minkä valtio on niistä ma.ksanut, etenkin kun ostohinta jo
30615: kurssien takia tulee olemaan hyvi:n korkea. MyynnisJä aiheu-
30616: tuva tappio on aikanaan otettava tulo- ja menoarvioon.
30617: 4 N:o 27
30618:
30619: Kuinka suuri tiill!lä tarppio tulee olemaan, on tietysti vaikea.,
30620: ennakolta määrätä. Seuraava taulukko osoittaa kuinka kor-
30621: keaksi elintarvehallitus on tappion arvioinut ja missä määri11
30622: varoja otaksutaan elintarpt'iden hankintaan tulevan yhtaikaa
30623: sidotuksi.
30624:
30625:
30626: Tavaran laatu.
30627: Kokonais- ~~Paljonko yht-~1 A. . • t !
30628: aikaa sidot- , '':'Oltu ap- 1',
30629: summa. tnna Smk. i Smk. i
30630: p10
30631:
30632:
30633: 1 ' i
30634: 1 i! t
30635: 60,000 tonnia vehnäjauhoja 1 1 j
30636: 1 1
30637: Amerikasta 14,500,000 1
30638: dollaria å 8: 40 ...•..•• 122,000,0001122,000,0001 30,000,000[
30639: 4 miljoonaa puutaa viljaa
30640: Venäjältä ............ . 6o,ooo,oool 6u,ooo,oool 1
30641:
30642: !
30643: l,O~~:~jäit:~~~~. ~~~~~oi~~ 13,000,0001
30644: 1
30645: 4,000,0001 3,000,000
30646: 18,000,000 kg väkirehuja
30647: Venäjältä ............. . 36,000,0001 18,,000,00011 12,000,000
30648: 1
30649: 11,700.000 kg siemenviljaa 20,000,000 20,000,000 1
30650:
30651: ·j
30652: 35,000 astiaa silliä . : ..... 11,000,000 11,000,000 l
30653: 2,450,000 kg lihaa Ruot- 1
30654:
30655: sista ................. . 20,000,000 17,500,000 1o,ooo,oooj
30656: !
30657: Lihaa Ruotsista tai Tans- 1
30658: 1
30659: 1
30660: kasta ................. . 10,000,0001 7,500,0001 5,000,0001
30661: 1
30662: Yhteensä 1 292,000,000! 260,ooo,ooo\ 60,000,0001
30663:
30664: Arkaisemmill! pää~ttyihin kauppo~hin ja nyt tiedossa ote-
30665: viin hankintoihin tarvittaisiin &iis jo yksistään n. 26·0,000,000-
30666: markkaa. Kun ottaa huomioon, että mahdollisesti aukeavat
30667: tila•isuudet •elintarpeide.p. saantiin aina vaativwt pvkatilta pää-
30668: töstä, olisi Senaatille annettava valtuus käyttää elintarpeiden
30669: ostoon korkeintaan 300,000,000 mwrkkaao siihen mukaan Juet-.
30670: tuna ne määrät, jotka Senaatti jo aikaisemmin tämän vuoden_
30671: kuluessa on ·käyttänyt elintarpeiden hankintaan.
30672: X:o 27 5
30673:
30674: Hallitus katsoo velvollisuudekseen tässä yhteydessä mai-
30675: nita, että on aikomus sallia teollisuustavaroiden vientiä ulko-
30676: maille, kuitenkin siten, että vienti tapahtuu erikoisluvan no-
30677: j,alla ja mikäli mahdollista vastiketta vaAstaan. Näinmenette'le-
30678: mällä voidaan myöskin va1tioHe hank'kia huomattavia tuaoja.
30679: 'f.oiselta puolen lienee eräissä tapauksissa tarpeen, että val-
30680: tion, voidakseen käyttää vientitavaraa elintarpeiden vastik-
30681: keena, on sitoutuminen osaksi tai kokonaan takamaan sen
30682: 1notantokustannukset.
30683: On selvää, että elintarpeiden hankinta sam{)in kuin elin-
30684: tarveasiain järjestely yleensä vaatii suuria kustannuksia. Ku-
30685: luvana vuonna on tätä varten myönnett,y paitsi tulo- ja meno-
30686: arviossa mainittuja. eriä, 200,000 markkaa kiertävien elintar-
30687: veasiain neuvojien palklninmiseksi, s~ekä vasta-asetetun Elin-
30688: tarvehallituksen palkkioihin 74,200 markkaa j~a korttien pai- ·
30689: natukseen y. m. menoihin 300,000 markkaa kuluvaa joulu-
30690: kunta varten. Näiden järjestelystä aiheutuneiden menojen
30691: lisäksi on Sennatti vielä lokakuun 13 päivänä päättänyt
30692: myöntää niille maanviljelijöille, jotka sitä ennen olivat myy-
30693: neet viljaa elintarvelantakunnille tai Suomen Elintarpeiden
30694: Tuontikunnalle r. l. elokuun 18 päivänä vahvistetuista raja-
30695: hinnoista korvausta 35 penniä kilolta. Tähän tarvitaan va-
30696: roja arviolta 2,500,000 markka:a. Siinä tapau'ksessar, että
30697: Elintarvehallituksen toimintaa~on pakko suunnitellussa muo-
30698: dossa jatkaa läpi koko ensi vuoden, täytyy varatH 1,200,000
30699: markkaa Elintarvehallituksen palkkaukseen, 1,000,000 mark-
30700: kaa leipäkorttien IJainatukseen, 1,000,000 markkaa muiden
30701: lwrttri.en painatukseen 1,000,000 mad:kaa lääninkomiteain
30702: töihin y. m. elintarveasiain aiheuttamiin menoihin sekä elin-
30703: tarvelautaknntain työvoimien vahvistamiseksi 2,000,000
30704: markkaa. Kun varman pohjan saamiseksi elintarveasiain j'är-
30705: .iestelylle on välttämätöntä lähitulevaisuudessa toimeenpanna
30706: yleinen elint.arpei.den ja eräiden muiden tarveaineiden inven-
30707: N:o 27
30708:
30709: tau.s, Ja kun on kohtuullista, että valtio ottaa tästä joh-
30710: tuviin menoihin huomattavalla määrällä osaa, on tätä tar-
30711: lroitusta varten varattava noin 2,250,000 markkaa. Kaik-
30712: kiaan aiheutunee elintarveasiain järje:;,telystä kuluja· emn
30713: vuonna n. 8,&00,000 markkaa.
30714: Ed.ellä esitetyn :perusteena Hallitus täten ehdottaa,
30715:
30716: että Eduskunta päättäisi valtuuttaa Hallitul.-
30717: sen elintarpeiden hankintaa varten ottam1aan ly-
30718: hytaikaisia lainoja 300,000,000 markan määrään
30719: asti, sekä
30720: v.astedes ottaa elintarpeiden ha.nkinnaHla ai-
30721: heutuvan tappion tulo- ja menoarvioon.
30722:
30723: Helsingis:;,ä, 15 päivänä joulukuuta 1\117.
30724:
30725:
30726: Suomen Senaatin päHtöksen mulman
30727:
30728: Valtimmraintoimitusknnnan PääTli,kkij
30729: Juhani Arajiirvi
30730:
30731:
30732:
30733:
30734: TV. A. La1;onins.
30735:
30736:
30737:
30738:
30739: Helii:agieä, Suomen Senaatin kirjapainos.s.a, 1917.
30740: 1&17- II V. P. - V. M.- Esitys N-:& ~.
30741:
30742:
30743:
30744:
30745: Valtiovarainvalioku~tnan
30746: m i e t i n t ö N:o 8 Hallituksen esityksen joh~
30747: dosta valtiolainan ottamisesta elintarpeiden
30748: hankintaa varten.
30749:
30750: Eduskunta on kuluvan kuun 18 pa1vana valmistelevaa
30751: käsittelyä varten Valtiovarainvaliokuntaan lähettänyt Hal-
30752: lituksen esityksen N :o 27 valtiolainan ottamisesta elintar-
30753: peiden 'hankintaa varten ja samalla päättänyt, että tätä esi-
30754: tystä on käsiteltävä samalla tavalla kuin Valtiopäiväjärjestys
30755: säätää keisarin ja suuriruhtinaa•n esityksistä. Valiokunta ei
30756: ole ehtinyt käytettävä.k.seen saada Senaatista tätä esitysehdo-
30757: tusta valmistettaessa syntyneitä asiakirjoja.
30758:
30759: Esityksessä tehdään selkoa .erinäisistä Senaatin toimit-
30760: tamista elintarpeiden hankinnoista ja kaupoista ja ehdotetaan,
30761: että Eduskunta päättäisi valtuuttaa Hallituksen elintarpeiden
30762: hankintaa varten ottamaan lyhyta.ikaisia lainoja 300,000,000
30763: markan määrään asti sekä vastedes ottaa elintarpeiden han-
30764: ki~nasta aiheutuvan tappion tulo- ja menoarvioon.
30765: Valiokunta on, samoinkuin Hallituskin, sitä mieltä, että
30766: elintarpeiden hankinta valtion laskuun on nykyoloissa vält-
30767: tämätön. Valiokunnalla ei kuitentkaan, käytettävissä oleva:1
30768: ajan lyhyyden tähden, ole ollut mahdollisuutta ryhtyä tätä
30769: tärkeätä ja laajaa kysymystä yksityiskohtaisesti käsittele-
30770: mään eikä harkitsemaan nyt jo päätettyjen kaurppojen ~a
30771: hankintain tarkoituksenmukaisuutta. Samasta syystä Valio-
30772: kunta ei myöskään ole voiimt ottaa tutkiakseen asBtetun Elin-
30773: tarvehallituksen järjestelyä, palkkauksia ja muita kustannuk-
30774: sia enempää kuin niitä suunnitelmiakaan, joita esityksessä
30775: ilmoitetaan välttämättömäksi lälhituleva.isuudessa toimeen
30776: panna.
30777: 2 1917 II V. P.- V. M.- Esitys .N:o 27.
30778:
30779: Mitä tulee ehdotukseen, etta Eduskunta päättäisi vastedes
30780: ottaa elintarpeiden hankinnasta aiheutuvan tappion tulo- ja
30781: menoarvioon, vaatii tämäkin kysymys ja mitä sen yhteyd-essä.
30782: on enemmän harkintaa, kuin mihin Valiokunnalla ajan vä-
30783: hyyden vuoksi nyt on ollut tilaisuutta. Näin ollen täytyy
30784: Valiokunnan mielestä tämä kysymys kokonaisuudes&aan jät-
30785: tää myöhemmin 'ratkaistavaksi.
30786: Edellä esitetyn nojalla Valiokunta on sitä mieltä, että
30787: Eduskunnan tulisi tällä kertaa raj-oittua valtuuttamaan Hal-
30788: litus ottamaan elintarpeiden hankintaa varten, lukuunotta-
30789: matta nyt jo päätettyihin kauppoihin sidottuja varoja, lyhyt-
30790: aikaisia lainoja tulevain hankintain varalta 100,000,000 mar-
30791: kan määrään asti.
30792: Ylläsanotun nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
30793: Eduskunnan päätettäväksi,
30794:
30795: että Edusk'U!nta valtuuttaa Hallituksen eUn-
30796: tm·peiden hankintaa varten ottamaan lyhytailr,ai-
30797: sia lainoja 100,000,000 markan määrään asti.
30798:
30799: Helsingissä 18 päi~änä joulukuuta 1917.
30800:
30801:
30802:
30803:
30804: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Gyl-
30805: ling sekä jäsenet Ahmavaara, Björk, R. Furuhjelm, Haapa-
30806: nen, Hurmevaara, E. Huttunen, K. R. Häkkinen, Kairamo,
30807: Kirves, J. Kohonen, Komu, Lahdensuo, Lehokas (osittain),
30808: Luop.ajärvi, Nevanlinna, Paasonen, Puumala, Raitanen, Saa.-
30809: rikivi ja varajäsen Vuokoski ~:.ekä osittain varajäsenet Paavo-
30810: lainen, Salmi ja Suutala.
30811: Va.stalause. 3
30812:
30813:
30814:
30815:
30816: Vastalause.
30817: Valiokunta ehdottaa, että Halli!us valtuutettaisiin otta"
30818: maan ·elintarpeiden hankintaa varten, lukuunottwmatta nyt jo
30819: päätettyihin kauppoihin sidottuja varoja, lyhytaikaisia lai"
30820: noja tulevain hankintain varalta 100,000,000 marhn mää-
30821: rään asti.
30822: Nyt jo päätettyihin kauppoihin on esityksessä annettujen
30823: tietojen mukaan sidottu seuraavat määrät varoja:
30824: V ehnäjauhojen ostoon Amerikasta (senaatin päätökset 1
30825: p:ltä kesäk. ja 27 p:ltä syysk. 1917) Smk. 122,000,000:-:
30826: Viljanostoon Venäjältä (senaatin päätös 10 p :Itä heinäk.
30827: 1917) Smk. 60,000,000: - ;
30828: Siemenviljanostoon (senaatin päätös 22 p :Itä lokak. 1917)
30829: Smk. 20,000,000: - ;
30830: Suolatun naudanlihan ostoon (senaatin päätös 6 p :Itä mar-
30831: rask. 1917) Smk. 20,000,000: - .
30832: Nämä rahamäärät, joiden suorittamiseen luotot jo on
30833: avattu, tekevät yhteensä 222,000,000 markkaa. Tähän on
30834: vielä lisättävä 13,000,000 markkaa, jotka senaatti 16 p :nä
30835: lokakuuta on myöntänyt perunain-ostoon Virosta.
30836: Jo päätettyihin kauppoihin »idottujen varain määrä tekee
30837: täten 235,000,000 markkaa.
30838: Jos, Valiokunnan ehdotuksen mukaan, Hallitus valtuu-
30839: tetaan tämän lisäksi ottamaan luottoa 100,000,000 markkaa,
30840: tietää se, että tarkoitukseen myönnetään lainavaroja
30841: 3>35,000,000 markkaa, mikä on 35,000,000 markkaa enemmän
30842: kuin esityksessä ehdotetaan.
30843: Nähdäksemme ei Eduskunnalla ole mitjiän syytä nyt osot-
30844: taa varoja yli sen mitä HaHitus ilmoittaa tarvitsevansa.
30845: Valiokunnalla on mielestämme ollut sitä vähemmän syytä
30846: 4. 1917 II V. P. -V. M.- Esitys N:o 27.
30847:
30848: lisätä lainamäärää, kun Valiokunnalla ei ole ollut aikaa ollen-
30849: kaan tutkia tehtäväin kauppain laajuutta.
30850: Esityks€n mukaan tarvitaan, jo päätettyihin kauppoihin
30851: sidottujen varojen lisäksi, uutta luottoa s•euraaviin tarkoituk-
30852: siin ja seuraaviin mlläriin:
30853:
30854: Siilinostoon . . . . . . . . . . Smk. 11,000,000: -
30855: I1ihantuontiin . . . . . . . . , 10,000,000: -
30856: Väkirehujen hankintaan , 36,000,000:-
30857: eli yhteensä: Smk. 57,000,000:-
30858:
30859: Kun väkirehujen hankinnasta ilmoitetaan, että se on
30860: aiottu toimitettavaksi kuuden kuukaud€n kuluessa, näyt-
30861: tää tällä kertaa riittävän, jos yli sen, mitä elintarpeiden
30862: hankintaan jo on sidottu, n;yt myönnetään Hallitukselle val-
30863: tuus ottaa lisäluottoa 50,000,000 markan määrään.
30864: Eb.dotamme siis kunnioittaen Eduskunnan päätettäväksi.
30865:
30866: että Eduskunta 1Jaltunttaa Hallituksen otta-
30867: matJ.n elintarpeiden hankintaa varten, sen lisäks·i
30868: mitä tarkoituk·sen on erinäisillä Senaatin pää-
30869: töksillä osotettu, lyhytaikaista l;uO,ttoa 50,000,000
30870: markan määrään asti.
30871:
30872: Helsingis:'1ä 18 päivänä joulukuuta 1917.
30873:
30874:
30875: A. Osw. Kairamo. R Nevanlinna.
30876:
30877:
30878:
30879:
30880: Helsingiseä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
30881: 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 27.
30882:
30883:
30884:
30885:
30886: Suuren valiokunnan mietintö
30887: N :o 10 esityksen johdosta, joka koskee valtio-
30888: lainan ottamista elintarpeiden hankintaa
30889: varten.
30890:
30891: Käsiteltyäiän ylläimainitun asian saa Suuri va[iokunta il-
30892: moittaa yhtyneensä .puoltamaan Valtiovarainvalirdkunna:n
30893: mietinnössään N :o 8 te:Jwmiää: ehdotusta,
30894: että Eduskunta valtuuttaa Hallituksen elin-
30895: tarpeiden hankintaa varten ottamaan lyhytaikai-
30896: sia lainoja 100,000,000 markan määrään asti.
30897:
30898: Helsingissä 19 päivänä joulu1kuuta 1917.
30899: Helsingissä, Suomen Senaatin Jdriapa.inossa, 1917.
30900: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 27.
30901:
30902:
30903:
30904:
30905: Suomen Eduskunnan vastaus
30906: Hallituksen esitykseen valtiolainan ottamisesta
30907: elintarpeiden hankintaa varten.
30908:
30909: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys valtiolainan
30910: ottamisesta elintarpeiden hankintaa varten, ja on Eduskunta
30911: päättänyt, että tätä esitystä on käsiteltävä samalla tavalln
30912: kuin Valtiopäiväjärjestys säätää keisarin ja suuriruhtinaan
30913: t:Jsityksistä.
30914: Esityksessä tehdään selkoa ·erinäisistä Senaatin toimitta-
30915: mista olintarpeiden hankinnoista ja kaupoista ja ehdotetaan,
30916: että Eduskunta päättäisi valtuuttaa Hallituksen elintarpeiden
30917: hankintaa va.rten ottamaan lyhytaikaisia lainoja 300,000,000
30918: markan määrään asti sekä vastedes ottamaan elintarpeiden
30919: hankinnasta aiheutuvan tappion tulo- ja menoarvioon.
30920: Eduskunta on, samoinkuin Hallituskin, sitä mieltä, että
30921: elintarpeiden hankinta valtion las•kuun on nykyoloissa vält-
30922: tämä:tön. ·Eduskunnalla ei kuitenkaan, käytettävissä olevan
30923: ajan lyhyyden tähden, ole ollut mahdollisuutta ry-htyä tätä
30924: tärkeätä ja laaja;a kysymystä yksityiskohtaisesti käsittele- ·
30925: mään eikä :harkitsemaan nyt jo päätettyjen k>auppoj.en ja
30926: hankintain tarkoituksenmukaisuutta. Samasta syystä Edus-
30927: kunta ei myöskään ole voinut ottaa tutkiakseen asetetun Elin-
30928: tarvehallituksen järjestelyä, ·palkkauksia ja muita kustannuk-
30929: sia enempää kuin niitä suunnitelmiakaan, joita esityksessä
30930: ilmoitetaan välttämättömäksi ] ähitulevaisuudessa. toimeen
30931: panna.
30932: Mitä tulee ehdotukseen elintarpeiden hankinnasta aiheu-
30933: tuvan tappion ottamisesta tulo- ja; menoarvioon, on Edus-
30934: kunta jättänyt tämän kysymyksen ja mitä sen yhteydessä
30935: on myöhemmin ratka.istavaksi.
30936: ·2 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 27.
30937:
30938: Edellä esitetyn nojalla on Eduskunta tällä kertaa rajoit-
30939: turuut valtuuttamaan Hallituksen ottamaan elintarpeiden han-
30940: kintaa varten, lukuunottamatta nyt jo päätettyihin kauppoi-
30941: hin sidottuja ·varoja, lyhytai•kaisia lainoja tulevain hankin-
30942: tain varalta 100,000,000 markan määrään asti. Eduskunta
30943: on sentähden päättänyt,
30944:
30945: että Edusku,nta valtuuttaa Hallituksen elin-
30946: tarpeiden hankintaa varten ottamaan lyhytaikai-
30947: sia lainoja 100,000,000 markan määrään aBti.
30948:
30949: Helsingissä, 22 päivänä joulukuuta 1917.
30950:
30951:
30952:
30953:
30954: Helsingissä. Suomen Senaatin kir.i·apainossa, 1917.
30955: 1917 - Toiset Vaitiopäivät N :o 28.
30956:
30957:
30958:
30959:
30960: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
30961: ehdotuksineen Laiksi säästöpankeista.
30962: Kirjelmässä lokakuun 23 päivältä 1908 on Eduskunta
30963: anonut valtiopäiville esitystä sellaisista muutoksista ja
30964: lisäyksistä 19 päivänä kesäkuuta 1895 sääst!)pankeista annet-
30965: tuun asetukseen, jotka tekisivät säästöpankeille laajennetun
30966: liiketoiminnan mahdolliseksi.
30967: Tätä kysymystä valmistamaan asetti Senaatti komitean,
30968: joka samalla. sai tehtäväkseen harkita, mitä muutoksia ja
30969: lisäyksiä voimassaolevaan säästöpankkiasetuks.een muuten
30970: olisi tehtävä sen saattamiseksi ajan ta.rpeita vastaavalle kan-
30971: nalle. Komitean mietinnöstä ja ehdotuksista ovat sittemmin
30972: Suomen Pankin J ohtolmnta, Valtio konttori, rreollisuusha.lli-
30973: tus, Säästöpankkien tarkastaja sekä Suomen Säästöpankki-
30974: yhdistys antaneet lausuntonsa. Pääasiassa sen kannan mu-
30975: kaisesti, jonka komitea mietinnössään on omaksunut, on laa-
30976: dittu Hallituksen asiassa valmistama lakiehdotus, muuta-
30977: missa yksityiskohdissa kuitenkin huomioonottaen, mitä edellä
30978: mainituissa lausunnoissa on esitetty.
30979: Säästöpankit ovat syntyneet tarkoituksessa herättää sääs-
30980: täväisyyttä vähävaraisten kansankerrosten keskuudessa, vas-
30981: taanottamalla heidän säästöjänsä korkoa kasvamaan, sekä
30982: siten vaikuttaa näiden kansankerro~ten taloudellisen tilan
30983: kohottamiseksi. Tämän tehtävän ohella, jota edelleenkin on
30984: pidettävä säästöpankkien päätarkoituksena, ovat säästöpankit
30985: vähitellen muodostuneet tärkeiksi luottolaitoksiksi, ne kun
30986: 4997-1<
30987: N:o ~8
30988:
30989: rahojen sijoittajina ovat saavuttaneet huomattavan SIJan Ja
30990: varsinkin maaseudulla ovat tärkeimpänä luottotarpeen tyy-
30991: dytt.äjänä. Säästöpankkien merkityksestä ~>ijoituslaitoksina
30992: ovatkin lähinnä aiheutuneet vaatimukset niid·en toiminnan
30993: laajentamiseksi ja liikemuotoj.en kehittämiseksi siten, että
30994: säästöpankit entistään paremmin soveltuisivat myös lainan-
30995: ottajain tarpeisiin. Uudistuksia luotaessa tällä alalla on kui-
30996: tenkin välttämätöntä noudattaa ta.rpeelli~>ta varovaisuutta,
30997: jott·ei sääE.töpankkien vakavaraisuutta ja maksukykyä saateta
30998: vaaranalaiseksi. Samalla kun siis lakiehdotukseen on otettu
30999: määräyksiä erinäisistä, varsinkin sijoit.usliikettä koskevista
31000: laajennetuista toimintamuodoista, joita E.äästöpankeille on
31001: katsottu voitavan myöntää, on toiselta puolen ollut tarpeel-
31002: lista niiden ehdoksi asettaa määrätyitä rajoituksia, jotta estet-
31003: täisiin säästöpankkien kehitys epäterveeseen suuntaan.
31004: Edellämainittu lakiehdotus jätettiin Eduskunnan hyväk-
31005: syttäväksi vuoden 1917 edellisillä rvaltiopäivillä, minkä
31006: ohella Eduskunnalle tiedoksi annettiin lakiehdotukseen liit-
31007: tyvä ehdotus Asetukseksi, joka sisältää tarkempia määräyk-
31008: siä säästöpankeista ja on .aiottu anncttavaksi hallinnollisessa
31009: järjestyksessä. Nämä molemmat ehdotukset jätetään ny•t
31010: uudelleen Eduskunnalle, ensiksimainittu hyväksyttärväksi ja
31011: jälkimmäinen tiedoksi, ja ovat ne näin kuuluvat:
31012: N:o·28
31013:
31014:
31015: Laki
31016: sääStöpankeista.
31017:
31018: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seu-
31019: raavaa.:
31020: I LUKU.
31021: Yleisiä säännöksiä.
31022: 1 §.
31023: Säästöpa.nkki on tämän lain muk~an sellainen yleinen
31024: rahalaitos, jonka tarkoituksena on, perustajain tai heidän
31025: oikeudmomista.jainsa saamatta voittoa liikkeestä, vastaan-
31026: ottaa rahaa korkoa kasvamaan ja. li~:;äämällä koron pääomaan
31027: sitä kartuttaa sekä irtisanomisen mukaan maksaa säästöt.
31028: Säästöpankilla olkoon kuitenkin oikeus erinäisillä ehdoilla
31029: avata tili, jolta rahoja suoritetaan näytettäessä tai määrätyn
31030: • ajan, enintään seitsemän päivän, kuluttua näyttämis·estä
31031: maksettavaksi asetettua shekkiä vastaan.
31032:
31033: 2 §.
31034: Postisä.ästöpankkia lukuunottamatta älköön muu raha-
31035: laitos, kuin 1 § :n 1 momentissa mainittu, olko oikeutettu
31036: käyttämään nimitystä ,säästöpankki". Jos niin tapahtuu,
31037: määrätköön kuvernööri sen oikaistavaksi.
31038:
31039: 3 §.
31040: Säästöpankin voi perustaa vähintään viisi hyvämaineista
31041: Suomen kansalaista. Olkoon myös kunta oikeutettu säästö- •
31042: pankin perustamaan.
31043: Säästöpankin perustajain tulee siltä viranomaiselta, jonka
31044: Senaatti on määrännyt, hakea vahvistus säästöpankin sään-
31045: nöiUe, jolloin myöskin on todistettava, että säännöissä mää-
31046: : rätt.y kantarahasto on merkitty tahi on jo olemassa.
31047: 4 N:o 2I8
31048:
31049: Säästöpankin kantarahaston tulee olla vähintään kaksi
31050: tuhatta markkaa .ia on se rahassa suoritettava.
31051:
31052: 4 §.
31053: Säästöpankin säännöissä pitää olla määrättynä:
31054: 1) s.ää.stöpankin toiminimi, jossa tulee liikkeen laadun
31055: ilmai~:>emiseksi olla sana ,säästöpankki";
31056: 2) säästöpankin kotipaikka;
31057: 3) kantarahaston määrä;
31058: 4) isäntien luku ja aika, joksi heidät valitaan, mit,en
31059: isäntien vaali on toimitettava, ja millä ehdoilla säästöön-
31060: panijalla on oikeus isäntien .kera ottaa osaa isäntien vaaliin,
31061: kuinka monta jä.ävitöntä i~:>äntää vähintään pitää olla saa-
31062: puvilla, ennenkuin voivat pätevän päätöksen tehdä, isänti-en
31063: toimivalta, paikkakunta, jossa isäntäin kokoukset pidetään,
31064: ja varsinaisten kokousten aika sekä kenen toimesta. ja miten
31065: isäntien varsinaiset samoinkuin ylimääräisetkin kokouks~
31066: kutsutaan kokoon;
31067: 5) hallituksen jäsenten ja varajli~:>enten luku, aika, joksi
31068: heidät valitaan, sekä hallituksen tehtävät ja päätöksenvoi-
31069: pa.1suus;
31070: 6) tilintarkasta.jain ja heidän varamiestensä luku sekä
31071: aika, milloin tilinpäätös on tehtävä ja tilintarkastus toimi-
31072: tettava;
31073: 7) vähin määrä, minkä saa säästöönpanna, ja enin ~:>aami
31074: nen, josta samalle tallettajalle mahetaan korkoa ja joka on
31075: asetettava säästöpankin suuruuden mukaan, ei kuitenkaan
31076: 25,000 markkaa suuremmaksi, paitsi milloin tilinpitäjänä
31077: on kunta, seurakunta tai pysyväinen rahasto;
31078: 8) jos aiotaan käytäntöön ottaa 1 §:n 2 momentissa mai-
31079: nittu tili, se suurin mä.ärä, johon saman tilinpitäjän saami-
31080: nen tällä tilillä 5aa nousta, mikä määrä älköön kuitenkaan
31081: N:o 28 5
31082:
31083: olko 3,000 ma,rkkaa suurempi, paitsi milloin tilinpitäjänä on
31084: kunta, seurakunta tai pysyväinen rahasto;
31085: 9) miten lainanottokorosta päätetään ja ilmoitetaan;
31086: 10) minkä ajan kuluttua irtisanomisesta säästöpankki on
31087: velvollinen ja oikeutettu takaisin maksamaan 1 § :n 1 momen-
31088: tissa mainittuja sMstöjä, ja on aika määrättävä nostettavan
31089: summan &nnruuden mukaan, kuitenkin niin, ettei irtisanoruis-
31090: aika milloinkaan saa olla kahdeksaa päivää lyhyempi; ollen
31091: säästöpankin hallituksella valta, milloin se haitatta voi ta-
31092: pahtua, myöntää säästöstäottoa ennen irtisanomisajan lop-
31093: pua;
31094: 11) miten säästöpankin puolelta säästöönpanoja irti-
31095: sanotaan;
31096: 12) miten säästöpankin hallituksen tulee säilyttää ja
31097: tarkastaa säästöpankin kassa ja arvopaperit;
31098: 13) miten 17 ja 18 § :ssä mainitut ilmoituks,et saatetaan
31099: tiedoksi; sekä
31100: 14) miten sääntöjen muuttamisesta ja säästöpankin lak-
31101: kauttamise&ta päätetään.
31102: Säästöpankki iilköön ottako käytäntöön 1 §:n :2 momen-
31103: tissa eikä 21 §:n 3 momentissa sallittuja liikemuotoja, jollei
31104: niistä ole sääntöihin otettu tarpeellisia lähempiä määräyksiä.
31105:
31106: 5 §.
31107: Jos havaitaan, että säännöt eivät ole vastoin lakia, on ne
31108: vahvistettava.
31109: Sääntöjen muutos ei ole pätevä, ennenkuin sille on saatu
31110: vahvistus.
31111: 6 §.
31112: SääE.töpankki on ilmoitettava merkittäväksi kaupparekis-
31113: teriin, ennenkuin se alkaa toimintansa, ja on ilmoituksessa,
31114: joka on säästöpankin hallituksen kaikkien jäsenten allekir-
31115: joitettava, mainittava:
31116: 6 N:o 28 ·
31117:
31118: 1) päivä, milloin säästöpankin säännöt ovat vahvistetut;
31119: 2) säästöpankin toiminimi;
31120: 3) säästöpankin kotipaikka;
31121: 4) kantarahaston suuruus;
31122: 5) millä tavoin :;,äästöpankin isännät kutsutaan kokoon;
31123: 6) ne henkilöt, .iotka kuuluvat säästöpankin hallituk-
31124: seen; sekä
31125: 7) kutka ovat oikeutetut kirjoittamaan säästö11ankin toi-
31126: nnm.men.
31127: Ilmoituksen tulee sisältää hallituksen selitys siitä että
31128: säästöpankin kantarahasto on rahassa täysin maksettu, ja :;ii-
31129: hen on liitettävä säästöpankin säännöt sekä oikeaksi todis-
31130: tettu jäljennös niiden vahvistamista koskevasta päätöksestä.
31131: Jos jossakin olosuhteessa, joka on .kaup}larekisteriin mer-
31132: kitty, tapa·htuu muutoksia, tai jos säästöpankki on asetettu
31133: snoritustilaa.n, on siitäkin tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin.
31134: Säästöpankki on vapautettu rekisteröimismaksnsta.
31135: Muuten olkoon vastaaviita osilta voimassa mitä kauppa"
31136: rakisteriin tehtävistä ilmoituksista tai niid·en laiminlyömi-
31137: sestä on säädetty.
31138: 7 §.
31139: Jos säästöpankki alkaa toimintansa ennenkuin se on mer-
31140: kitty kaupparekisteriin, olkoon se, joka sillä välin tekee sitou-
31141: muksia säästöpankin puolesta, niistä vastuunalainen niinkuin
31142: omasta vela.staan; jos heitä on useampia, vastatkoon niistä
31143: kukin omasta ja toistensa puolesta.
31144:
31145: II LUKU.
31146: Säästöpankkien hallinnosta.
31147: 8 §.
31148: Säästöpankin asioita hoitavat säästöpankin isännät ja sen
31149: hallitus.
31150: N:o 28 7
31151:
31152: 9 §;
31153: Isännät, jotka valitaan määräajaksi Ja joita. tulee olla
31154: vähintään kymmenen, pitävät säästöönpanijain edustajina.
31155: silmällä säästöpankin hallintoa.
31156: Isännät kokoontuvat ainakin kerran vuodessa varsinai-
31157: seen kokoukseen ja heidän tulee: valita hallituksen jäsenet
31158: säännöissä mainituksi määräajaksi ja joka vuosi tilintarkas-
31159: tajat säästöpankin hallintoa tarkastamaan, määrätä hallituk-
31160: sen ja tilintarkastajain palkkiot, vahvistaa tilinpäätös, päät-
31161: tää sattuneen tappion korvaamisesta, vuosivoiton käyttämi-
31162: sestfi sekä hallituksdle annettavasta vastuunvapaudesta tahi
31163: mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos vastuunva.pautta ei
31164: ole myönnetty, sekä ratkaista ne muut. asiat, jotka sääntöjen
31165: mukaan ovat heidän käsiteltäviään tahi jotka hallitus heidän
31166: päätettäväkseen jättää.
31167: Pätevän päätöksen tekemis·een isäntien kokouksessa vaa-
31168: ditaan vähintään viiden jäävittömän isännän läsnäolo.
31169: Isäntä, joka on hallituksen jäsen, älköön olk·o tiEntarkas-
31170: tajia valitsemassa älköönkä hallituksen vastuunvapaudesta
31171: päättämässä.
31172: Säästöpankin isäntä äll\'öön ollw saman säästöpankin vir-
31173: kailijaua.
31174:
31175: 10 §.
31176: Säästöpankin hallituksen asiana on säästöpankin toimin-
31177: nan välitön johto ja päättää se siis myös.kin sijoituksista,
31178: lainanautokorosta sekä lainanottamisesta ja luottotilin avaa-
31179: misesta. Hallitus kantaa ja vastaa säästöpankin puolesta.
31180:
31181: 11 §.
31182: Säästöpankin hallituksen jäsenelle saa maksaa palkkiota
31183: ainoastaan säästöpankin kanta- ja vararahastoj•en tuloista.
31184: 8 N:o 28
31185:
31186: Isännäll~t voidaan
31187: mainituista tuloista suorittaa kohtuul-
31188: linen korvaus isäntäin kokouksen hänelle aiheuttamista mat-
31189: kakuluista ja ajanhukasta.
31190:
31191: 12 §.
31192: Senaatin asiana on määrätä säästöpankkien toiminnan jul-
31193: kisesta. valvonnasta.
31194:
31195:
31196: III LUKU.
31197: Säästöönpanoista ja säästöstäoloista .sekä säästöpankin
31198: muusta lainanottamisesta.
31199:
31200: 13 §.
31201: Kun ensi kerran pannaan rahaa säästöön, ilmoitettakoon
31202: sen nimi ja kotipaikka, jonka hyväksi säästöönpano tehdään,
31203: ja jos säästöönpane tehdään yksityisen henkilön puolesta,
31204: hänen elinkeinonsa sekä syntymäaikansa, jos se tiedetään.
31205: Kun säästöönpano tehdään alaikäisen puolesta, on myöskin,
31206: jos mahdollista, hänen va.nhempiensa nimet ilmoitettava. Il-
31207: moitukset merkitään sää:;töpanldn laslmkirjaan.
31208: Jos se, joka toisen hyväksi panee rahoja säästöön, tahtoo,
31209: ettei niitä kävisi irtisanominen, ennenkuin määräajan kulut-
31210: tua, taikka, jos säästöönpanija tahtoo, että rahoja maksetaan
31211: ainoastaan määrätylle henkilölle, tehköön siitä ehdon ensi-
31212: mäisellä säästöönpanokerralla. Jos säästöönpanija haluaa
31213: tehdä· jonkun .muun ehdon, on säästöpankin hallituksella
31214: valta tutkia, voidaanko ehto hyväksyä.
31215:
31216: 14 §.
31217: Ensi kerta rahoja säästöön pantaessa annettakoon sääs-
31218: töönpanijalle ilmaiseksi järjestysnumerolla ja sen nimellä,
31219: jonka hyväksi säästöönpano tehdään, varustettu vastakirja,
31220: N:o 28
31221:
31222: johon säästöpankin säännöt on liitetty. Siihen merkitään
31223: myöE> ehto, j{)ka 13 § :n 2 momentin mukaan tehdään.
31224: Säästössä. olevia varoja annetaan sille, jonka hallussa
31225: vastakirja on ja joka sen esiintuo, ellei rahoja ole säästöön-
31226: pantu ehdolla, että ne maksetaan ainoastaan määrätylle hen-
31227: kilölle, jolloin yksinomaan tällä tahi hänen oilwudenomista-
31228: jallaan on valta niitä irtisanoa ja. nostaa.
31229: Kun säästöönpano tahi sääE>töstä:otto tehdään, merkitään
31230: määrä vastakirjaan sekä kirjaimilla että numeroilla.; ja. tulee
31231: säästöpankin hallituksen kahden jäsenen tai virkailijan var-
31232: mentaa säästöönpano nimikirjoituksellaan. Jos rahojen nos-
31233: taja ei ole säästöstäottoa kuitannut, on s·ekin samalla tavalla
31234: varmennettava.
31235: 15 §.
31236: Jos rahoja on :;äästöönpantu aviovaimon tahi viisitoista
31237: vuotta täyttäneen alaikäisen hyväksi, ehdolla ett.ä ainoastaan
31238: he ovat oikeutetut varat nostamaan, älköön edusmies tai hol-
31239: hooja olko oikeutettu rahoja irtisanomaan eikä nostamaan
31240: ilman aviovairnon tahi alaikäisen suostumusta.
31241:
31242: 16 §.
31243: Säästöpankin hallituksella olkoon oikeus vaatia., että vasta-
31244: kirja on määrätyn ajan kuluessa todistuE>ta vastaan jätettävä
31245: säästöpankkiin sen tilikirjoihin verrattavak.si, jolloin korko
31246: on vastakirjaan merkittävä, ellei sitä ole ennen tehty. Säästö-
31247: pankin laskukirjaan on samalla merkittävä, että vastakirja
31248: on ollut tilikirjoihin verrattavana ja että korko on siihen
31249: kirjoitettu.
31250: Jos vastakirjaa E>äästöpankin tilikirjoihin verrattaessa il-
31251: menee eroavai~;uutta vastakirjan ja tilikirjan välillä, on vii-
31252: meksi mainituilla todistusvoima, ellei jokin seikka vähennä
31253: niiden luotettavuutta.
31254: 10 N:o 28
31255:
31256: 17 §.
31257: Jos vast.a.kirja on joutunut hukkaan, tulee vastakirjan
31258: omistajan viipymättä antaa säästöpankin hallitukselle siitä
31259: tieto ja samalla ilmoittaa, milloin ja. miten vastakirja on ka"
31260: doiinut. Hallituksen pitää silloin vastakirjan katoamisesta
31261: kuuluttaa ilmoituks-ella, joka on vastakirjan omistajan kus-
31262: tannuksella julkaistava kerran maan virallisissa sanomaleh-
31263: dissä ja muulla säännöissä määrätyllä tavalla. Jos vasta-
31264: kirja~vei ole löydetty kuudessa kuukaudessa sen jälkeen, kun
31265: ilmoittaminen on tapahtunut, on vastakirjan omistaja oikeu~
31266: tettu ·saamaan pois koko saamisensa; eikä vastakirjalla ole
31267: voimaa säästöpankkia vastaan sen perästä kuin rahat on
31268: poisma.ksettu.
31269: 18 §.
31270: Kmt vähintään kymmenen vuotta on kulunut vume1sen
31271: vuoden lopusta, jonka kuluessa vastakirjaa on säästöpankissa
31272: käytetty säästöönpanna tai säästöstäottoa varten, tai 16 § :n
31273: mukainen merkintä tehty, olkoon säästöpankin hallituksella
31274: oikeus ilmoituksella maan virallisissa sanomalehdissä ja
31275: muulla säännöissä määrätyllä tavalla kehottaa vastakirjan
31276: omistajaa· yön ja vuoden kuluessa siitä, kun ilmoitus on jul-
31277: kaistu, säästöpankin hallitukselta vaatimaan saamistaan.
31278: Jollei vaatimusta tehdä, menettäköön vastakirjan omista,ja
31279: puhevaltansa säästöpankkia vastaan ja rahamäärä siirrettä-
31280: köön säästöpankin vararahastoon.
31281:
31282: 19 §.
31283: Oikeus 1 §:n 2 momentissa mainitun tilin avaamiseen on
31284: ainoastaan ,s•ellaisella säästöpankiHa., jonka oma.t rahastot
31285: nousevat vähintään viiteenkymmeneen tuhanteen markkaan.
31286:
31287: 20 §.
31288: Rahatarpeensa tyydyttämiseksi olkoon säästöpankilla oi-
31289: keus ottaa laina ja muussa pankkilaitoksessa avata luottotili.
31290: N:b 28 · 11
31291:
31292:
31293: IV LUKU.
31294: Varojen· tainaksiantamisest·a ·ja rnunsta sijoituksesta sekä·
31295: maksumääräysten ja rahanperimisten toimittamisesta.
31296:
31297: 2•1 §.
31298: Sä&Sitöpankin varoja älköön, pa.itsi 3 momentissa maini-
31299: tussa ta.pa:uksessa, lainaksi annettako muuta .saamistodist·etta
31300: kuin velka.kirjaa va.staan. EHei lai•naa anneta. määräajaksi
31301: tai va.wditta•essa takaisin maksettavaksi, on velkakirjaan mer-
31302: kittävä määrätty, enintään kolmen kuukauden irtisanomis-
31303: aika..
31304: Säästöpankki olkoon oikeutettu sijoittamaan niin suuren
31305: määrän v~roistaan, kuin viime tilinpäätöksen mukaan vas-
31306: taa enintään kymmenettä osaa~ säästöönpa,nijain saamisista,
31307: korkeintaan kuuden kuukauden määräaja.ksi annettaviin lai-
31308: noihin.
31309: Säästöpa.nkilla, jonka omat ra.hastot nou.sevat 19 §:ssä
31310: mainittuun määrään, olkoon oi:keus antaa ka.ssakreditiivi- ja
31311: konttokuranttilainoja, joiden yhteenlaskettu myönnetty mää-
31312: rä kuitenkaan ei saa oHa suu11empi kuin kymmenes osa. sääs-
31313: töörrpanijain saamisista viime tilinpääitö'ks.en mukaan. Lai-
31314: nan takaisinmaksuaikaa koskeva.t ehdot asetettakoon tämän
31315: pykälän 1 ja 2 momentissa olevien määrii;ysten mukai.siksi.
31316: EtleHisessä momentissa mai.nitulla säästöpankilla olkoon
31317: myös oikeus antaa irtisa.noma.tromia kuoletuslainoja sellai-
31318: seen kokonaismäärään, joka vasta·a enintään viidHttä osaa
31319: särustöönpanijain saamisista.
31320: Sä&stöpankilla o1koon lupa ·sijoi·ttaa korkcei.ntaan puolet
31321: omien varojensa määrästä sellaisen 'Pankkilaitoksen osakkei-
31322: hin, joka on perustettu säästöpankkien toimi1ma,n •edistämi-
31323: seksi.
31324: 12 N:o 2>8
31325:
31326: Säästöpankki ä:lköö.n myöntä:kö lainaa, jonka ma:ksami-
31327: sesta saman sääistöpan:kin hallituksen jäsen, varajäsen ta:hi
31328: virkailija lainanuttajana taikka takausmiehenä vastaa.
31329:
31330:
31331: 22 §.
31332: Säästöpankin varoista on määrä, joka vastaa vä1hintään
31333: kymmenettä osaa säästöönpatnijain saamisista viime tilin-
31334: päätöksen mukaan, pidettä.vä si.joitettuna varman pa.nkkilai-
31335: toksen ta.Uetuksiin, jotka voidaan helposti muuttaa rahaksi,
31336: taikka valtion, pa.nk'kien, hypoteekkilaitosten, kuntain tai
31337: seurakuntain obligatsioneihin.
31338: Jos mainitut talLetukset ja. arvopa1Jerit tai osa niistä
31339: säästöstäottojen vuohi tai säästö•pa.nkin oikeuden .suojelemi-
31340: seksi on muutettu rahaksi, on sääs·töpankin varoista yhtä
31341: suuri määrä niin pian kuin suinkin uudestaan sijoitettava
31342: sellaisiin talletuksiin tai arvopa:pereihin.
31343:
31344:
31345: 23 §.
31346: Sää,s.töpankki älköön omistako muuta kiinteistöä tai
31347: osuutta muussa kiinteistössä, kuin mikä säästöpa.nkin Iiikettä
31348: varten saattaa olla tarpeellinen. SääJstöpankiHa olkoon kui-
31349: tenkin lupa oikeutensa suojelemiseksi ostaa s-en s~aatavasta
31350: pantattu tahi ulosmibttu kiinteä omaisuus, joka huutokau-
31351: pa.Ila myydään; mutta on ostettu. ki:itnteistö taas myytävä,
31352: milloin sopivaksi harkitaan, ja ainakin niin pian kuin se saa-
31353: daan •tappiotta myydyksi.
31354:
31355:
31356: 24 §.
31357: Säästöpankki on oikeutettu välittämään maksumääräyk-
31358: siä sekä o~tamaa.n toimittaakseen ra.hanperimisiä.
31359: N:o 28 13
31360:
31361: V LUKU.
31362: K irjanpidosta ja tilintarkastuksesta sekä voittovarojen
31363: käyttämisestä.
31364: 215 §.
31365: Säästöpankin hallituksen tulee pitää huolta siitä, että
31366: säästöpankin kassa., kirjat ja arvopaperit ovM turva:ssa tu-
31367: lenvaa:ralta .ia a.nastukselta.
31368:
31369: 26 §.
31370: Senaatin a•Siama on määrätä säästöpankkien kirjanpidon
31371: järj,estämisestä.
31372: 27 §.
31373: T~linpäätö·s, josta säästöpankin tila,n tulee täydelli&esti
31374: näkyä, on tehtävä kalenterivuodelta..
31375: SääJstöpankin ha-llituksen on ennen tilintarka.stusta laa-
31376: dittava. tililllkertomus sekä yleiskatsaus säästöpankin toimin-
31377: taan ti'livuoden aikana.
31378: Sää.stöpankin hallitus on myös velvollinen antamaan sillä
31379: tavoin kuin erittäin säädetää:n sekä tilastol'li:sia tietoja että
31380: muitakin ilmoitukSJia, jotka sääistöpankkien toiminnan val-
31381: vontaa va·rten ovat tarpeellisia.
31382:
31383: 28 §.
31384: Säästöpankin hallinnon ja tilien ta,rkastus on vuosittain
31385: toimit.ettava. Tilintal'kastajain on tutkHtavra säästöpankin
31386: kassa, arvopaperit, tilitodisteet sekä ti:li- ja. pöy·täkirjat, jota
31387: paitsi heidän on annettava la,usunto tilinpäätöksen oikeelli-
31388: suudest·a, sijoitusten pätevyydestä ja siitä, onko säästöpank-
31389: kia hoidettu tämän lain ja säästöpankin sääntöjen mukai:sesti.
31390: Tilinbrkastajain tulee sitä paitsi aina:kin kerran vuodessa,
31391: aikaa edeltäpäin ilmoittamatta, toimittaa säästöpankin kassan
31392: ja a.rvopaperiren ta·rkastus.
31393: '14
31394:
31395: 29 §.
31396: Säästöpankin liikkeen tuottama puhda>s voitto on käy-
31397: tettävä vararahaston muodostamiseksi j'a ka.rtuttamiseksi.
31398: Yaramha'stosta. korvataan, mikäJli tilivuoden voitto ei siihen
31399: riitä, sellainen tappio, jonka. korvaamista ei voida, lukea
31400: sää.stöpankin hallituksen ei'kä virkailijain velvollisuudeksi.
31401: Isäntäin päätöksen mukaan voidaan tilivuoden puhtaasta
31402: voitosta siirtää enintään viisi ·prosenttia ~el~erahastoon,
31403: josta suoritetaan eläkkeitä säästöpamkin virkailijoille ja pal-
31404: veluskunnalle. Eläkettä ei saa maksaa, ennenkui,n asian-
31405: omainen viranomainen on eläkerahastolle vahvistanut isän-
31406: täin sille hyväksymän ohjesäännön. Eläkerahasto on, sa-
31407: moin kuin muut omat rahastot, säästöpa,nkin sitoumus~ten va-
31408: kuutena..
31409: Kun kanta- ja vararahastojen yht.eenlaskettn määrä on
31410: ;;uurempi kuin kymmenes osa tili<frpäätöksen osottamasta
31411: sääs,töön·panijain saamisesta, voivat isännät, säästöpankin
31412: hallituksen asiaa valmisteltua, määrätä osan puhtaasta voi-
31413: tosta hyvärrtekeväisyys- tai yleishyödyllisiin tRrkoituksiin,
31414: ei kuitenkaan semmoisiin, joista kunta tahi seurakunta on
31415: velvollinen pitämään huolta j.äs,eniään verottamalla. Jos. ehto
31416: on tehty kantarahaston ta:kaisin suoåttamisesta, älköön voit-
31417: /
31418: toa tässä mainittuihin tarkoituksiin määrättäkö, ennenkuin
31419: kanta,rahasto ehkä suoritettavine korkoineen on takaisin mak-
31420: settu. Päätettyä määräraJha,a ei saa m.aksaa, ennenkuin asian-
31421: oma-inen viranomainen on pääitöksen hyväksynyt.
31422:
31423: VI LUKU.
31424: Bt·inäisiä säännöksiä.
31425: 30 §.
31426: SäästöpankiHe kerätty kantarahasto voidaan maksaa ta-
31427: kaisin, miHoin siitä on tehty ehto sääntöihin, sittenkuin sääs-
31428: N:o 28 15
31429:
31430: töpankin omat rahastot ovrut nousseet kymmenen kertaa niin
31431: suuriksi kuin e<Lellämainittu kantarahasto ynnä sille ehkä
31432: suoritettava korko. Ka.ntarahastolle •ei saa tilittää eikä mak-
31433: saa korkoa. pitemmältä kuin 'kymmenen vuoden •aja.lta, ei kor-
31434: keampaa kuin viisi sadalta vuode'ssa eikä myöskään korkoa
31435: korolle. Korko maksetaan samwHa kertaa kuin pääomakin.
31436:
31437: 31 §.
31438: Kun säästäpankin tilinpäätös näyttää, että kolme neljän-
31439: nes:tä säästöpankin omista rahastoista on menetetty, niin on,
31440: ellei riittävää vakuutta aseteta, säästöpan'kin toiminta. keskey-
31441: tettävä ja sää:stöpånkki pantava suoritus·tilaan.
31442:
31443: 32 §.
31444: Jollei 31 § :n määräystä säästöpankin toiminnan keskeyt-
31445: tämisestä ·noudaieta, ova,t sellaiseen laiminlyöntiin syypäät
31446: kokin omasta j·a toistensa puole,sta vastuuna:laiset ,säästöpan-
31447: kin sitoumuksista.
31448: ·Muuten isännät ja hallituksen jäsenet ovat vastuunalai-
31449: set säästöpankille uskotuista varoista niiden perusteiden mu-
31450: kaan, jotka yleinen laki toimitsijoihin nähden säätää, ellei-
31451: vät ole ·erittäin s·itoutuneet laajempaan vastunseen.
31452:
31453: 33 §.
31454: Jos säästöpankkia on hoidettu vastoin tämän lain taihi
31455: säästöpankille vahvistettujen s1ääntö.ien määräyksiä, taikka
31456: jos on perusteellista syytä varoa a:c;ianlaidan olevan niin kuin
31457: 31 § :ssä mainitaan, määrMköön kuvernööri sääistöpankkien
31458: toimintaa vallvovan viranomaisen ·esityksestä virheen, josta
31459: on muistut.ettu, korjattavaksi ja säästöiJankin suoritustilaan
31460: pantavaksi taikka nostettavaksi ·sellaisen kanteen, johon ·ehkä
31461: on syytä.
31462: 16 N:o 28
31463:
31464: 34 §.
31465: Kun säästöpankki on päätetty lakkauttaa, haettakoon sen
31466: turutemattomille velkojille vuosihaa~te.
31467: Sittenkuin kaikki sää.stöprunkin sitoumukset ovat täyte-
31468: tyt ja takaisinsaantioikeudella kerätty kantara.hasrto on suo-
31469: ritettu, on ylijäämä käytettruvä 29 § :n 3 momentissa mainit-
31470: tuihin tarkoituksiin.
31471:
31472: 35 §.
31473: Säästöpankki on niissä asioissa, joista laissa ei toisin sää-
31474: eletä, kotipaikkansa alioikeuden alainen.
31475:
31476: 36 §.
31477: Tämä laki, jonka kautta kumotaan säästöpankeista 19 päi-
31478: vänä kesäkuuta 1895 annettu as•etus, a.stuu voimaan 1 päi-
31479: vänä tammikuuta - - ja on sove'llutettava jo olemassa ole-
31480: vaallikin sää:s.töpankkiin, jonka tulee, kuuden kuukauden ku-
31481: luessa mainitusta päivästä lukien, tehdä 6 § :ssä mää:rätt;y
31482: ilmoitus, sekä viidessä vuodessa. samasta päivästä muuttaa
31483: sääntönsä tä.män lain määräysten mukaisiksi, mikäli sään-
31484: nöt ovat ristiriidassa niiden ka•nssa, ja saman ajan kuluessa
31485: sanotusta päivästä lisäitä 22 §:n 1 momentissa mainittuja tal-
31486: letuksia tai arvopaperei·ta siinä säädettyyn määrään. Jo ole-
31487: massa oleva säästöpankki ei kuitenkaan ole velvollinen ha•nk-
31488: kimaan 3 § :n 3 momentissa määrättyä kantarahastoa.
31489: N:o 28 17
31490:
31491:
31492:
31493:
31494: Asetus,
31495: joka sisältää tarkempia määräyksiä säästöpankeista.
31496:
31497: 1 §.
31498: Säästöpa.nkkien toimintaa va'lvoo ta.rkrustaJa ·apulaistar-
31499: ka.stajain avulla. Tarkastajan ja apulaistarka.stajat valit-
31500: see Suomen Senaatti, joka. myös vahvistaa. herlle ohjesäännöt.
31501:
31502: 2 §.
31503: Säästöpa,nkille 'laaditut säännöt tai niihin tehdyt muu-
31504: tokset tutkii ja vahvistaa sen läänin kuvernööri, jossa sääs-
31505: töpankin kotipaikka on. Kun vahvistusta haetaan, tulee
31506: kuvernöörin vaatia tarkastajalta lausunto, ennenkuin asia
31507: otetaan lopullisesti tutkittavaksi.
31508:
31509: 3 §.
31510: Ennenkufu säästöpankki a1ottaar liikkeensä, on tarkas-
31511: tajalle lähetettävä täydellinen säästöpankkia, koskeva ote
31512: kaupparekisteristä sekä ilmoitet·tava, kutka ovat valitut sääs-
31513: töpankin isänniksi ja milloin sääistöpanikki ensi kerran pide-
31514: tään yleisöä vaxten auki.
31515:
31516: 4 §.
31517: Lsäntien ja hallituksen korkouksissa on pidettävä pöytä-
31518: kirjaa, johon merkitään kaikki käsiteltävänä olleet asiat
31519: ja tehdyt päätökset sekä ilmoitus siitä, kutka. henkilöt ova:€
31520: 'kokouksessa olleet läsnä.
31521: Täydellinen jäljennös isäntien sekä varsinaisissa •että yli-
31522: määräi:sissä kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista on kuukau-
31523: den kuluessa kunkin kokouksen pitämisestä tarkastaja1le lä-
31524: hetettävä.
31525: 18
31526:
31527: 5 §.
31528: Säästöpankissa on pid-ettävä ainakin seuraavia kirjoja:
31529: kahta eri henkilöiden pidettävää kassakirjaa;
31530: laskukirjaa., joka näyttää jokaisen säiilstöönpanijan pano-
31531: ja ottomäärät sekä saamiset;
31532: lainauskirjaa, johon merkitään säästöpankin a•ntamat
31533: lainat, niistä ma;ksetut korot ja I>ääomanvä:hennykset sekä
31534: lainoista annetut vakuudet;
31535: vastuunalaisuuskirjaa, jossa jokaisen velallisen nimen
31536: kohda:Ha. mainita>an kaikki hänen sitoumuksensa säästöpan-
31537: kille, olipa hän lainanottaj·a tahi ta:kausmies;
31538: aakkosellista 'luetteloa .kaikista säästöönpanijoista; sekä
31539: pääkirjaa.
31540: Laskukirjan, vastuunalaisuuskirjan ja säästöön'Panijain
31541: luettelon asemasta vo:i.daan ottaa käytäntöön korttijärjestelmä
31542: tai muu kirjanpitotapa., laskukirjan asemasta kuitenkin ai-
31543: noastaan tarkastajan ·luvalla.
31544: J.os säästöpankki tahtoo käyttää säästöpankeista tänä
31545: päivänä annetun lain 1 §:n 2 momentissa., 21 §:n 3 momen-
31546: t.issa tai 24 § :ssä ta,rkoitettuja liikemuotoja, on tä;stä ilmoitet-
31547: tava tarkastajalle, jonka tulee määirä:tä, miten säästöpankin
31548: kirjanpito on niitä varten jä;rjestettävä.
31549:
31550: 6 §.
31551: Kun säästöpankin hallitus on edellämainitun lain 27 § :n
31552: mukaig.esti laatinut tilikertomuksen ja. yl•eiskatsauksen, ovat
31553: jäljennöks.et niistä tarkastajaU.e toimitettavat.
31554: Sanotun lain 28 §:ssä määrätty tilinta.rkas.tajain lausunto
31555: on liitettävä siihen isäntäin kokouksen pöytäkirjaan, jossa
31556: lausunto on ollut käsiteltävänä. Saman kokouksen pöytäkir-
31557: jaan liitetään niinikää:n selitys, jonka hallitus ehkä on anta-
31558: nut tilintarkastajain lausunnon johdosta.
31559: N:o 2·8 19
31560:
31561: Tarrkastajan tulee kaikkien hänen va:lvontam:sa. a~Laist.en
31562: .sääst.öpankkien tilikertomusten, yleiskatsausten ja, isäntäin
31563: kokousten pöytäkirjain johdoHa joka vuodelta laatia kertomus
31564: säästöpankkien toiminnasta. Tämä kertomus annetaan Se-
31565: naattiin ja on sopivalla tavalla julkaistava.
31566:
31567:
31568:
31569: 7 §.
31570: Jos säästöpankin isännät ovat päättäneet osan puhtaasta
31571: voitosta käytettäväksi hyväntekeväisyys- tai yleishyödylli-
31572: siin tarkoi·tuksiin, tulee tarkastajan tutkia., onko .päätös sääs-
31573: töpankeista annetussa laissa ja säästöpankin sääunöissä ole-
31574: vien määräysten mukainen. Jos ei ol.e syytä muistutukseen,
31575: ilmoittakoon tarkastaja. viipymättä säästöpankin hallituk-
31576: selle, että päätös saadaan panna täytäntöön. El'lei tarkrustaja
31577: päätöstä hyväksy, alista:koon asian kuv·ernöörin ratkaista-
31578: vaksi.
31579:
31580: 8 §.
31581: Kysymys isäntien hyväksymän ohjesäännön vahvistami-
31582: sesta säästöpa·nkin elä.kemha.stoa varten 'käsitellään tämän
31583: asetuksen 7 § :ssä mainitussa järjestyksessä.
31584:
31585:
31586: 9 §.
31587: Kun tarkastaja. tai apulaistarkas•taja tahtoo tutkia säästö-
31588: pankin hoitoa, antakoon haHi.tus hä:nen nähtäväkseen pank1n
31589: tili- ja pöytäikirjat, kassan s·ekä arvopaperit.
31590: Jos säästöpankkiru on hoidettu vastoin säästöp·anlmista
31591: annetun ·lain tai sää;stöpankille vahvistettujen sääntöjen mää-
31592: räyksiä taikka jos isännät tai hallitus ova.t tehneet päätöksen,
31593: joka. huomataan säästöpankin turva\llisuudelle vaarralliseksi
31594: 20 N:o .28
31595:
31596: tahi sää:stöönpanijain oikeutta loukka.avaksi, tulee ta.rkasta-
31597: .ian sen johdosta ,t,ehdä -esitys kuvernöörille niihin toimen-
31598: piteisiin ryhtymi'stä varten, jotka mainitun lai·n 33 §:n mu-
31599: kaisesti 'kuuluvat kuvernuörille.
31600:
31601:
31602: 10 §.
31603: Jos säästöpankeistä annetun lain 3'3 § :n mukaan säästö-
31604: pankki ·on asetettu suoritustilaan, on kuvernöörin, tarkasta-
31605: jan esityksestä, valittava asiamies suoritusta valvomaan.
31606: Asiamiehelle tuleva palkkio on kuvernöörin määrättävä ja
31607: yleisistä varoista maks.ettava sekä kruunulle korvattava &iitä
31608: säästöstä, joka ehkä on jäänyt jälelle, sittenkuin säästöpan-
31609: kin kaikki sitoumukset ovat suoritetut.
31610:
31611:
31612: 11 §.
31613: Jos säästöpankin toiminta keskeytetään Ja pa.D'kki ase-
31614: tetaan suoritustilaan taikka jos :sääJstöpankki on p.äätetty
31615: lakkauttaa, on se tarkastajalle viipymättä ilmoitettava.
31616: Jos lakkautetun säästöpankin varoista on jäänyt sääistöä,
31617: :;ittenkuin kaikki säästöpankin sitoumukset ovat täytetyt,
31618: on isäntäin päätös ylijäämän käyttämisestä ilmoitetitava tar-
31619: kastaja'lle, jonka tulee viipymättä antaa päätös kuvernöörille
31620: tiedoksi. Kuvernöörin asiana on valvoa että ylijäämä käy-
31621: tetää>n va:hvistetun päätöksen muka:isesti.
31622:
31623:
31624: 12 §.
31625: Kuvernöö·rin antamasta säästöpankkia. koskevasta, paa-
31626: töks,estä saa valittaa Korkeimpaan HaJllinto-oikeuteen, mutta
31627: päätö·s s.äästöpan:kin asettamisesta, suoritnstilaan menee lmi-
31628: t-enkin täytäntöön, ellei Senaatti toisin määrää.
31629: 21
31630:
31631: 13 §.
31632: Tällä a.&etukseHa. kumotaan 19 päivänä kesäkuuta 1895
31633: annettu Julistus, joka .sisMtää ta.rkempia määräyksiä säästö-
31634: pankeista.
31635:
31636:
31637: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1917.
31638:
31639: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
31640:
31641: Valtiovaraintoimituskunnan Päällikkö
31642:
31643:
31644: Juhani Arajäl'vi.
31645:
31646:
31647:
31648: Hug·o Rautapää.
31649: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
31650: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 28.
31651:
31652:
31653:
31654:
31655: Pankkivaliokunnan mietintö
31656: N:o 5 hallituksen esityksen johdosta, joka slsäl·
31657: tää ehdotuksen laiksi sä.ästöpankeista.
31658:
31659: Päätettyään, ·että hallituksen esitys N :o 28, sisältävä eh-
31660: dotuksen laiksi säästöpankeista, on käsiteltävä siliä tavoin,
31661: kuin keisarin ja suuriruhtinaan esityksistä on säädetty, on
31662: Eduskunta pöytäkirjan otteen ohella lähettänyt mainitun esi-
31663: tyksen •valmisteltavaksi Pankki valiokuntaan, joka sen ohessa
31664: on saanut käytettäväkseen esitystä senaatissa valmisteltaessa
31665: syntyneet asiakirjat.
31666: Ennenkun hallituksen esitys Eduskunnalle annettiin, oli
31667: Eduskunta Pankkivaliokuntaan lähettänyt ed. Tantun y. m.
31668: ehdotuksen asetukseksi säästöpankeista sisältävän eduskuntar
31669: esityksen N :o 23, joka kuitenkin .sekä asiallisesti että sana-
31670: muodoltaan hyvin vähän poikkeaa hallituksen esityksestä.
31671:
31672:
31673: Kuten esityksessä mainitaan, anoi Eduskunta jo 1908
31674: vuoden valtiopäivillä esitystä sellaisista muutoksista 19 päi-
31675: vana kesäkuuta 1895 annettuun säästöpankkiasetukseen,
31676: jotka tekisivät laajennetun toiminnan mahdolliseksi s·äästö-
31677: pankeille. Senjälkeen on maamme säästöpankkilaitos varsin
31678: huomattavasti kehittynyt.
31679: Todisteena säästöpankkiemme liikkeen nopeasta ·edistyk-
31680: sestä viime vuosikymmenen aikana voidaan mainita seuraa-
31681: vat numerot:
31682: 19•07 vuoden alussa oli säästöpankkien luku 30'9, vuoden
31683: 1917 alussa oli säästöpankkeja 432;
31684: ' 1907 vuoden alussa oli säästÖpankkeihin talletettuna
31685: 169,275,008 markkaa, vuoden 1917 alussa 453,458,460 mark-
31686: kaa;
31687: 2 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 28.
31688:
31689: 1907 vuoden alussa olivat säästöpankkien omat varat
31690: 15,157,976 markkaa, vuoden 1917 alussa ne olivat
31691: 31,153,724 markkaa.
31692: Ma.ala-issäästöpankkien kehityksestä on erityisesti mai-
31693: nittava, että niihin 1907 ·vuoden alussa oli talletettuna
31694: 66,107,272 markkaa ja vuoden 1917 alussa 239,677,014
31695: markkaa.
31696: 1917 vuoden aikana ovat säästöönpanot lisääntyneet
31697: nopeammin kuin minään aikaisempana vuonna. Maamme
31698: säästöpankkien talletukset olivat 30 pitivänä syyskuuta 1917,
31699: miltä ajankohdalta viimeiset tiedot ovat saatavissa, yli 550
31700: miljoonaa markkaa.
31701: Edelläolevista numeroista näkyy, että sääs,töpankkilaitok-
31702: semme ja varsinkin maalaissäästöpankit nyttemmin ov!rl saa-
31703: vuttaneet varsin huomattavan aseman maamme taloudelli-
31704: sessa elämässä, ja näyttääkin yhä enemmän tarpeen vaati-
31705: maita saada lainsäädäntöön aikaan sen suuntaisia muutok-
31706: sia ja lisäyksrä kuin edellämainitussa Eduskunnan 1908
31707: vuoden valtiopäivillä tekemäissä anomuksessa tarkoitettiin.
31708:
31709:
31710: Niistä uudistuhista, joita esityksessä olevassa lakiehdo-
31711: tuksessa säästöpankkien toimintaan on suunniteltu, on tär-
31712: kein shekkien käytäntöön ottaminen säästöpankkiliikkeessä.
31713: Lakiehdotuksen 1 § :n 2 momentissa myönnetään säästöpan-
31714: keille oikeus ottaa rahoja vastaan tilille, jolta niitä suori-
31715: tetaan näytettäessä tai määrätyn ajan, enintään seitsemän
31716: päivän kuluttua näyttämisestä maksettavaksi asetettua shek-
31717: kiä vastaan, ja lakiehdotuksen 21 § :n 3 momentiss·a taas
31718: myönnetään säästöpankeille ·erinruisillä ehdoilla oikeus åntaa
31719: kassakreditiivi- ja konttokuranttilainoja, joilta rahoja noste-
31720: taan shekillä. Ehdotuksessa on shekkitiliä pidetty poikkeuk-
31721: sena 'säästöpankkien val'sinaisesta liikkeestä, ja on sen käy-
31722: täntöön ottamista varten ka.tJsottu tarvittavan ·erinäisiä va-
31723: rovaisuustoimenpiteitä. Siten myönnetään C'sityksessä oi-
31724: keus tällaisen tilin avaamiseen ainoastaan sellaiselle säästö-
31725: pankille, jonka omat rahastot nousevat vähintaän viiteen-
31726: l-aki säästöpankeista. 3
31727:
31728: kymmeneen tuhanteen markkaan, eikä näissäkään säästöpan-
31729: keissa saman tilinpit.äjän saaminen saisi nousta, paitsi mil-
31730: loin tilinpitäjänä on kunta, seurakunlta tai pysyväinen ra-
31731: hasto, kolmea tuhatta markkaa suuremmah:i.
31732: Mitä ensinnäkin tulee lakiehdotuksen 1 § :n 2 momentissa
31733: tarkoitettuun shekkitiliin, ei sen ja •tavallisen sää!stötilin
31734: väliHä ole muuta el'otusta kuin -että ra'hojen maksu
31735: .iälkimäiseltä tililtä tapahtuu merkitsemällä rah~määrä nosto-
31736: tilaisuudessa esitettävään vastakirjaan, ensinmainitulta. tililtä
31737: taas sht-kkiä vastaan. Valiokunnan mielestä voidaan irtisano-
31738: misaika molemmilla tileillä pitää nykyisten määräysten mu-
31739: kaisena, vähintään kahdeksana päivän~.. Shekkitilin pi-
31740: täjä.Ue tästä ei johtuisi haittaa, .siHä sää.s'töpankki kyllä 10
31741: § :n 2 momentin mukaisesti lunastai,si ainakin pienemmillr
31742: määrille asetetut shekit ilman irtisanomi.sta'kin, kuten ny-
31743: kyään rahoja säästötiEHäkin Y'l·eis·es1Ji suoritet<aan, ja säästö-
31744: pankille irtisanomisaika oli,si turva.na muricen ulosottojen
31745: sa,ttuessa.
31746: Valiokunta on ollut yksimielinen siitä, että shekkien käy-
31747: täntöön ottamisesta säästöpankkien tallettajiUe olisi tuntuvaa.
31748: etua. Tilinpitäjän ei, kuten tätä nykyä, tarvitsisi its·e tai
31749: asiamiehen kautta esittää vastakirjaansa säästöpankissa saa-
31750: dakseen nostaa tarvitsemiansa rahoja, vaan voisi hän käy-
31751: tellä säästöpankissa olevie varojaan asettamalla shekkejä,
31752: jotka siirtyisivät kädestä käteen, ja siten varsinkin maaseu-
31753: dulla ajanhukkaa tuottavat matkustukset raha-asioiden jär-
31754: irstämistä varten voitaisiin välttää. Säästöpankillekaan shek-
31755: kien käytöstä ei aiheutuisi enemmän vaikeuksia kuin ny-
31756: kyisten säästötilien hoidosta, kunhan vain, kuten jo edelH
31757: on ehdotettu, irtisanomisaika m~lempia tilejä varten on yhtä
31758: }Jitkä, jonka lisäksi luonnollisesti .saman tiEnpitäjän saamisen
31759: suuruudesta tulisi säästöpankin säännöissä olla shekkitiliä
31760: vart.en samallaisia rajoitt~via määräyksiä, kuin on voimassa
31761: säästötiliin nähden.
31762: Valiokunta on pitänyt tärkeänä, että kaikille säästöpan-
31763: keille annettaisiin tilaisuus shekkiliikkeen harjoittamiseen.
31764: Knn esityksessä säästöpankilta, ennenkuin sille tämä oikeus
31765: 4 . 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 28.
31766:
31767: myönnetään, vaaditaan 50,000 markkaa omia varoja, niin
31768: toistaiseksi tuskin puolet maamme sääJstöpankeista. päiä.sisi
31769: shekk~liikettä käyttämään. Valiokunnan m~elestä on kuiten-
31770: . kin omiNa varoi'lla tässä kohden v·erratbain vä.hän merkitystä.
31771: ·Säästöpankin liikkeen. menestyminen riippuu pa.nkin, hoi-
31772: dosta ·eikä omien varojen määrä ole tästäJ minkäänlaisena
31773: takeena. Lisälksi on huomattava, että 50,000 marka,n suu-
31774: rui•set omat varat saattavat toisessa. säästöpankissa olla
31775: tuskin pari prosenttia säästöpankin sitournuksi!Sita, ja t.oi.-
31776: sessa taas voi· paljoa pienempi.<kin määrä omia varoja oUa
31777: monta vertaa suurempana osana sää.stö.pankin sitoumuksista.
31778: Valiokunnan mielestä ei ole riittävää aihetta kieltää oikeutta
31779: shekkiliikkeen harjoittami•seen .säästöpankilta, jon!IDa omat
31780: varat eivät nouse lahehdotukses.sa edellytettyyn määrään.
31781: Va1iokunnasta on myöskin näyttänyt tarpeettomalta
31782: laissa määrätä, kuink•a suuri tallettajan saaminen shekki-
31783: tiliHä saa olla. Tuntuu sopivamma.lta., että tämä mää-
31784: rätään säästöpankin säännöissä, jotka luonnollisesti ovat laa-
31785: dittavat sellaisiksi, että liike niiden mukaan voidaan järjes-
31786: tää pankin etua ja paikkakunnallisia oloja vastaavaksi.
31787: Edelläsanottuja näkökohtia silmälla :Pitäen Valiokunta on
31788: lakiehdotuksesta poistanut shekkitiliä tarkoittavat 1 § :n 2
31789: momentin, 4 § :n 8 momentin ja 19 § :n sekä niiden sijaan
31790: laatinut uuden sheldritiliä koskevan momentin (4 §: 7), riota-
31791: paitsi lakiehdotuksen 4 § :n 9 momenttiin on tehty shekki-
31792: tiliä koskeva lisäys.
31793: Mitä tuleP esityksessä. oleviin ehdotuksiin siiä~töpank
31794: kien sijoitusliikkeen uudistamisesta, on Valiokunta •kiinnit-
31795: tänyt erityistä huomiot-a niihin ehdotuksiin, jotka. tarkoitta-
31796: vat lyhytaikaisen ]uohontarpeen tyydyttämistä säästöpan·k-
31797: kien varoiHa. Säästöpankkien etu näyttää vaativan tällai·sta
31798: laajennusta niiden toimintaan. Kun sää:stöpankkien on
31799: laajennettava ja supistettava lainausliikettään sen mukaan
31800: kuin talletu~{set lisääntyvält tai vähenevät, V'oisi sää:stö,parnk-
31801: kien toiminmaille olla etua siitä, ettei kai•kikia lainaksi• annet-
31802: tavia varoja sidottaisi pitkäaikaisiin lainoihin.
31803: Laki säästöpankeista. 5
31804:
31805: EsitY'ksessä ehdotetaan tässä tarkoituksessa, että säästö-
31806: pankeille myönnettäisiin oikeus korkeintaan kuuden kuukau-
31807: den lainojen antamiseen. Sitä: vastoin ei esityksessä ehdoteta
31808: vekselien diskonttaamisoikeuden myöntämistä säästöpan-
31809: keille. Tätä lainausmuotoa käytettiin ennen nykyisen säästö-
31810: panHriasetuksen voimaan astumista eräissä maalaissäästöpan-
31811: keissa eikä näille siitä liene aiheutunut tappiota. V ekselilii-
31812: kettä käyttäneet säästöpankit aikanaan varsin vastenm:iceli-
31813: sesti mukautuivat säästöpankkiasetuksen tässä kohden aset-
31814: tamiin rajoituksiin, ja vielä viime vuosinakin on säästöpank-
31815: kimiesten yleisissä kO'kouksissa esiintynyt vaatimuksia vek-
31816: selien diskonttausoikeuden myöntämisestä säJästöpankeille.
31817: Määräaikaisilla lainoilla voidaan {osin suurelta osalta tyy-
31818: dytiliä lyhytaikaisen luoton tarvetta, mutta vilkkaammissa
31819: liikekeskuksissa toimivissa suuremmissa pankeissa sattuu ta-
31820: ·'pauksia, jolloin sekä pankille että sen asiakkaille olisi edulli-
31821: sempaa vekselin kuin jossain määrin kankean velkakirjan
31822: !käyttäminen. Kun säästöpankkien hoidossa viime aikoina
31823: oppikurssien ja ammattikirjaUisuuden levittämisen kautta en
31824: tapahtunut tuntuvaa edistystä, ei Valiokunnan mielestä enää
31825: ole syytä vastustaa vekselien käytäntöönottoa säästöpankki-
31826: liikkeessä.
31827: Estääkseen säästöpankkeja liiaksi laajentamasta lyhyt-
31828: aikaista l uotonantoaan, ehdottaa Valiokunta määrättäväksi,
31829: -ett' ei määräaikaisiin lainoihin ja vekseleihin sa:ataisi sijoit-
31830: taa enempää kuin neljäsosa säästöönpanijain saamisi·sta.
31831: Tällainen rajoitus näyttää tarp.eellis{dta senkin vuoksi, että
31832: määrä,aikaisten lainain ja vekselien korkoa ei ole laissa ra-
31833: joitettu, ja tämä voisi houkutella säästöpankkien hallituksia
31834: ottamaan kor}reampaa •korkoa kuin sää~töpankkiaate oikeas-
31835: taan sallii.
31836: Valioku.nia on katsonut myöskin kassakreditiivi- ja, kont-
31837: to1mranttilainain myöntämistä säästöpa.nkkien toimintaan
31838: sopivaksi. Sen noja;lla, mitä edellä on esitetty, on Valiokunta
31839: lakiehdotuksesta poistanut sen rajoituksen, ettei säästöpankki
31840: saisi näitä tilejä käyttää, jolleivät sen omat varat ole vähin-
31841: tään 50,000 markkaa. Kun Valiokunnan mielestä säästö-
31842: 6 1H17 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 28.
31843:
31844: pankkien tulee saada järjestää tämä.kin iainausliikkeensä
31845: paikkakunnan luotantarpeen ja rahavarojensa mukaan, on
31846: Valiokunta. lakiehdotuks-esta myöskin poistanut määräy bet
31847: kassakreditiivi- ja konttokuranttilainain korkeimmasta ko-
31848: konaismäärästä. Lisä.ksi Valiokunta ehdottaa, että sanottuja
31849: lainoja saataisiin myöntää enintään yhden vuoden ajaksi.
31850: Valiokunta on muodostanut 4 §:n 7 ja 9 momentin myöskin
31851: näitä tilejä koskeviksi.
31852: Sitä vastoin Valiokunnan mielestä on välttämätöntä säi-
31853: lyttää se määräys, että irtisanomattornia kuoletu&lainoja saa-
31854: daa;n myöntää ainoastaan 20 Jo säästöönpanijain saamisista,
31855: jota paitsi Valiokunta, helpottaaks·een säästöpankkien rahan
31856: hankintaa pulan sattuessa, ja myöskin siltä varalta, että joku
31857: säästöpankki olisi pakoitettu lakkauttamaan toimintansa, on
31858: 20 § :n 4 momenttiin lisännyt sellaisen määräyksen, että näi-
31859: den lainojen tulee olla l'liirrettäviä. Rahaa tarvitseva tai lak-
31860: kaa va säästöpankki voisi siten luovuttaa tällaiset lainat jolle-
31861: kin toiselle rahalaitok,selle. Määräyksen siitä, ettei säästö-
31862: pankki, jonka omat varat ovat 5'0,000 markkaa pienemmät,
31863: saisi kuoletuslainoja myöntää, on V aliakunta edellä sano-
31864: tuista syistä poistanut.
31865: Vahvistaessaan SääJStöpan kkien Keskus-Osake-·Pankin
31866: yhtiöjärjestyksen Senaatti vuonna 1908 myönsi säästöpan-
31867: keille oikeuden sijoittaa 'enintää•n puolet omista varois!baan
31868: sanotun rahalaitoksen osakkeihin. Esityksessä olevan laki-
31869: ehdotuksen 21 § :ään on tämän myönnytyben laillistutta-
31870: mista varten otettu samanlainen määräys. V a1iokunnasta on
31871: kuitenkin näyttänyt, että korkeimman ragan asettaminen
31872: tässä suhteessa voisi antaa aihetta sellaiseen käsitykseen,. että
31873: säästöpankin hallinto on oikeutettu hankkimaan kysymyk-
31874: sessä olevia a.rvopapereita .ta.rvitsematta niiden va.rmuutta
31875: harkita ja olematta niistä edesvastuussa, kunhan vain lain
31876: määräämää korkeinta rajaa ei sivuuteta.. Tähän nähden Va-
31877: liokunta on muod:ostanut asiaa koskevan lainkohdan toisin
31878: kuuluvaksi.
31879: Voimassa ole,ri.en säännösten mukaisesti ei säästöpankki
31880: saa itselleen :Rankkia muita kuin edellä mainituita osakkei.ta.
31881: Laki säästöpankeista. 7
31882:
31883: Kun kuitenkin suurimmat kaupunkisäästöpankit myöntävät
31884: lainoja osakevakuutta vastaan, saattaisi käydä sää,stöpankille
31885: välttämättömäksi oikeutensa turvaamiseksi itselleen ostaa
31886: sille pantiksi jätettyjä arvopapereita, ja on V aliakunnassa eh-
31887: dotettu, että tällaisten bpausten varalta lakiin otettaisiin sa-
31888: manlaiset määräykset kuin ovat voimassa siitä ikiinteästä
31889: omaisuudesta, minkä säästöpankki on oikeutensa suojaami-
31890: seksi pakoitettu ostamaan. Kun ei näytä suotavalta, että sa-
31891: nottu lainausliike tulisi yleisempään käytäntöön säästöpan-
31892: keissa, joissa. etenkin maaseuduilla ei ole edellytyksiä tässä
31893: tarkoitettujen vakuuksien oikeaan arvostelsmiseen, ei Valio-
31894: kunta ole la·kiin ottanut sellaisia määräyksiä, jotka ni-
31895: menomaan osattaisivat mainitun lainausliikkeen olevan sal-
31896: littua. Koska säästöpankin hallitus Valiokunnan lakiehdo-
31897: tuks,en 12 § :n mukaisesti on va,stuus&a säästöpankille usko-
31898: tuista varoista., ei V aliakunta kuit:enkaan ·ole ID[IItsonut tar-
31899: peelli,seksi 'lainmääJräyks,eillä .estää tässä kosketeltua lainaus-
31900: lii1kettä.
31901: Vaikkakaan asiasta ei laissa nimenomaan mainita, voi
31902: säästöpankki tietysti oikeutensa suojelemiseksi lisävakuu-
31903: deksi ottaa osakkeita sekä niihin nähden menetellä samalla
31904: tavoin kuin 22 § :ssä on säädetty säästöpankille huutokau-
31905: passa .ostetusta kiinteistöstä.
31906: Harkitessaan kysymystä säästöpankin oikeudesta voitto-
31907: varojensa käyitämiseen, on Valiokunta ottanut huomioon,
31908: että nopeasti edistyvän säästöpankin omat varat vuosi vuo-
31909: delta muodostuvat pienemmäksi osabi säästöönpanijain
31910: saamisista, ja tämän kautta seliainen säästöpankki, joka jo
31911: useana vuonna on voittovaroja jakanut, voi joutua sellaiseen
31912: asemaan, ettei se, jos nykyiset tätä koskevat säännökset edel-
31913: leen pysytetään, enää saa ,sitä tehdä. Siihen nähden että
31914: voittovaroilla v·oisi olla varsin suuri merkitys hyväntekeväi-
31915: syys- ja sivistyslaitoksille, on Valiokunta muodostanut mää-
31916: räykset 27 §:n 2 momentissa siten, että jokainen säästö-
31917: }Jankki on oikeutettu yleishyödyllisiin ja hyväntekeväisiin
31918: tarkoituksiin myöntämään neljännen osan vuosivoitostaan.
31919: Tehdessään viimeksi sanottuun lainkohtaan vielä sen lisäyk-
31920: 8 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 28.
31921:
31922: sen, että mainittua vuosivoiton osaa saadaan k'äyttää ·
31923: myöskin eläkkei:ksi säästöpankin virkailijoille, on Valio-
31924: kunta voinut ·poistaa esitykse111 29 § :n 2 moonentin. Tällainen
31925: poi,sto on Oll[ut trur1peen senkin vurOksi', ,että tämä ikohta esirtyk-
31926: sessä olevassa lakiehdotuklsessa tarkoittaa Öman eläkerahaston
31927: ·perustamista kullekin säästöparrMHe, j:otava:sto.i:n säästö-
31928: ·pankit ·par'aikaa SU<unnittelevat .yhteistä eläkeraJhstoa !kaik-
31929: kia maamme säästöpa.nlkkeja" va1r1Jen.
31930: Valiokunta on myöskin lakiehdotuksen 29' § :stä Jloista~
31931: nut määräyksen, että voittovarojen käytt.ämistä koskevat pää-
31932: tökset ovat viranomaisten vahvistettavaksi alistettavat. Kun
31933: säästö·pankin tässä asiassa samoinkuin muussa:kin toiminnas-
31934: saan on seuraaminen lain määräyksiä ja sääntöjään, näyttää
31935: tällainen alistaminen tarpeettomalta.
31936: Viimeksi mainitusta pykälästä on myöskin poistet·tu mää-
31937: räys, ,että säästöpankin eläkeraha,ston ohjesääntö olisi viran-
31938: omaisten vahvistettavaksi jätettävä.
31939: Valiokunta on muuttae,ssaan VI luvun nimikkeen toisin
31940: kuuluvaksi siirtänyt sanotun luvun muutamat pykälät toi-
31941: seen paikkaan. Siten on 30 § siirretty 3 § :n 4 momentiksi,
31942: 32 §:n 2 momentti II luvun 12 §:ksi ja 3'5 § 1 §:n 2 mo-
31943: mentiksi.
31944: Lakiehdotuk&een tekemistään muista muutoksista, jotka
31945: ovat vähäpätöisempiä, osaksi ainoastaan muodollista laatua,
31946: Valiokunta sen lisäksi, mitä edellä on esitetty, saa mainita
31947: seu,raavaa:
31948: 1 luku 1 §. Esityksen 1 § :n 1 momeutti tarkoittaa ta~allista säästö-
31949: tiliä ja saman pykälän 2 momentti taas n. k. shekkitiliä.
31950: Kun Valiokunta on poistanut jälkimäisen momentin, on edel-
31951: linen ollut muodo&tettava sellaiseksi, että siihen voivat sisäl-
31952: tyä n;tolemmat edelläsanotut tilit. Koska. shekkitilillä ei kor-
31953: koa liitetä pääomaan, on tätä tarkoittava kohta poistettu en-
31954: simäisestä momentista.
31955: Esityksen 1 §:ssä on nykyisen lain määritelmään säästö-
31956: pankista lisätty, että säästöpankki on yleinen rahalaitos.
31957: TäJmä lisäys on johtunut ·eräid·en viranomai·sten esltelyistä
31958: esim. kunnallisten ja kirkollisten rahastojen säilyttämiselle
31959: Laki säästöpankeista. 9
31960:
31961: säästöpankeissa sillä syyllä, ettei säästöpankki olisi yleinen
31962: pankkilaitos, jollaiseen sanotut varat erinäisten määräysten
31963: mukais,esti ovat talletettavat. '
31964: Esityksen mukaan on säästöpankin perustajain vähin 3 §,
31965: määJ>ä oleva viisi samoinkuin nykyisessä säästöpankkiasetuk-
31966: sessakin on säädetty. Tämä mMrä on Valiokunnasta kui-
31967: tenkin näyttänyt liian pieneltä, kun on kysymyksessä yleisen
31968: rahalaitoksen perustaminen, ja on Valiokunta korottanur.
31969: sanotun vähimmän määrän kymmeneksi, sitäkin suuremmalla
31970: syyllä, koska esityksessä isäntäin vähin luku on määrätty
31971: kymmeneksi, ja ensimäiset isännät aina valitaan perustajain
31972: joukosta.
31973: Esityksessä olevan lakiehdotuksen 4 § :n 7 momentissa 4 §.
31974: rajoitetaan se määrä, mikä samalla tilinpitäjällä saa säästö-
31975: pankissa olla, 25,000 markaksi, paitsi milloin tilinpitäjänä
31976: on kunta, seurakunta tai pysyväinen rahasto. Ed. 'Tantun
31977: y. m. eduskuntaesityksestä on tämä rajoitus jätetty pois.
31978: Kun useat säästöpankit nykyisten sääntöjensä mukaisesti jo
31979: pitkiä aikoja ovat samalta y ksityiseltäkin tilinpitäjältä otta-
31980: neet vastaan paljoa suurempiinkin määriin nous.evia talle-
31981: tuksia, ilman että tästä olisi vaikeuksia syntynyt, ja tuom-
31982: moinen määräys on helposti kierrettävissä, on Valiokunta
31983: p.uolestaan tässä kohden yhtynyt ed. Tantun y. m. edus•kunta-
31984: esitykseen ja poistanut lakiehdotuksesta sanotun määräyk-
31985: sen, jota säästöpankkien taholta yleisesti on vastustettu.
31986: Lakiehdotuksen 4 § :n 10 momentin viimeisen lauseen,
31987: joka koskee ra:hojen nostoa ennen irtisanomista haHituks·en
31988: suostumuksella, on VaEokunta siirtänyt toisen luvun
31989: 10 §:ään, jossa puhutaan 'hallituks·en muista;kin t·ehtävistä.
31990: Valiokunta on pykälään lilsännyt toisen momentin, jonka II luku 8 §.
31991: mukaan enintään koLmasos•a säästöpankin haillitulh;eu jäse-
31992: nistä saa oltla sen isäntinä. Trumä määräys on sopuS'Oinnussa
31993: useilmmissa sääJstöpankerssa tätä nykyä vall[i·tsevien olosuh-
31994: teiden kanssa, eikä ole näyttänyt syytä olevan. enempiin
31995: ra!joituksiin tässä suhteessa,, etenkin kun monin pankoin on
31996: osottautunut vaikeaksi 'sarudll! sääst•ö,pankin isänniksi ja hal-
31997: lituksen jäseni·ksi riittävä määrä sopivia: ja a:siaa harrastavia
31998: 10 1917' II Vp.- V. M. :__Esitys N:o 28.
31999:
32000: henkilöitä. N;y"kyisessä säästöpankkias·etuksessa ei !tässä
32001: kdhden ole minkäänlaista r<ll\ioitusta.
32002: 13 §. Lisättyään tähän pykä;lään säännöksen, että Senaatin
32003: asiana on määrätä, miten säästöpankkien kirjanpito on jär.
32004: jestettävä, ·on V a:liokunta voinut esityksessä olevasta laki.·
32005: ehdotuksesta poistaa V luvun 26 §.
32006: 111 luku. Paitsi 19 §:ää on tästä luvusta poistettl1 20 §,koska siinä
32007: olevat määräykset sisältyvät jo 10 § :ään. Tämän johdostn
32008: on lyhennetty III luvun nimikettä.
32009: 31 §. Valiokunta ehdottaa, että uusi sää:;töpankkilaki astuisi
32010: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1919. Lain vahvistamisen ja
32011: voimaanastumisen välisen ajan kuluessa voivat .sä:äsiöpankit
32012: ryhtyä niihin valmistaviin t9imenpiteisiin, joita varsinkin
32013: uusien liikemuotojen kä:vtäntöön ottaminen edellyttää.
32014:
32015:
32016: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
32017: taen ehdottaa,
32018: että Ednskunta hyväksy1:si seu,ma:van laki-
32019: ehdötnksen:
32020:
32021:
32022: Laki
32023: säästöpankeista.
32024: Suomen Ecluskunn[l)n päätöksen mukaise.sti säädetään
32025: seuraavaa:
32026: I LUKU.
32027: Yleisiä säännöi,,siä.
32028: 1 § (1 § 1 mom. ja 35 §).
32029: Säästöpankki on tämän lain mukaan sellaine:J. yleinen
32030: rahalaitos, jonka tarkoituksena on, perustajain tai heidän oi-•
32031: keuderuomista.jainsa saamatta voittoa liikkeestä, vastaanottaa
32032: rahaa korkoa kasvamaan (poist.) sekä irtisanomisen mukaan
32033: maksaa ,;ii.ästöt.
32034: (Poist.)
32035: Laki säästöpankeista. 11
32036:
32037: Stiä:stöpankki on niissä asioissa, joista laissa ei toisin sää-
32038: detä, kotipaikkansa alioikeuden alainen.
32039:
32040: 2 §.
32041: Postisäästöpankkia lukuunottamatta älköön muu rahalai-
32042: tos, kuin 1 § :ssä mailllittu, olko oikeutettu käyttämään nimi-
32043: tystä ,,säästöpankki". Jos niin tapahtuu, määrätköön lä;i-
32044: ninhalUtus sen oikaistavaksi.
32045:
32046: 3 § (3 § ja 30 §).
32047: Säästöpankin voi perustaa vähintään kymmenen hyvä-
32048: maineista Suomen kansalaista. Olkoon myös kunta oikeu-
32049: tettu säästöpankin perustamaa.n.
32050: Säästöpankin perusta.jain tulee lääninhOJllituksella 'hakea
32051: vahvistus säästöpankin säännöille, jolloin myöskin on todis-
32052: tettava, että säännöissä määrätty kantarahasto on merkitty
32053: tahi on jo olemassa.
32054: Säästöpankin kantarahaston tulee olla vähintään kaksi
32055: tuhatta markkaa ja on se rahassa suoritettava.
32056: Säästöpankin ( poist.) kantarahasto voidaan maksaa ta-
32057: kaisin, milloin siitä on tehty ehto sääntöihin, sittenkuin
32058: säästöpankin omat rahastot ovat nousseet kymmenen kertaa·
32059: niin suuriksi kuin edellämainittu kantarahasto ynnä sille ehkä
32060: suoritettava korko. Kantarahastolle ei saa tilittää eikä maksaa
32061: korkoa pitemmältä kuin kymmenen vuoden ajalta, ei kor-
32062: keampaa kuin viisi sadaUa vuodessa eikä myöskään korkoa
32063: Loroll'". Korko maksetaan samalla kertaa kuin pääomakin.
32064:
32065: 4 §. .
32066: Säästöpankin säännöissä pitää olla määrättynä:
32067: 1) säästöpan.kin toiminimi, jossa tulee ( poist.) olla sana
32068: ,säästöpankki";
32069: 2) säästöpankin kotipaikka;
32070: 3) kantarahaston määrä;
32071: 4) isäntien luku ja aika, joksi heidät valita,an, miten
32072: isäntien vaali on toimitettava, ja millä ehdoilla säästöön-
32073: panijana on oikeus isäntien kera ottaa osaa isäntien vaaliin,
32074: '12 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 28.
32075:
32076: kuinka monta jäävitöntä isäntää vähintään pitää olla saa-
32077: puvilla, ennenkuin voivat pätevän päätöksen tehdä, paikka-
32078: kunta, jossa isäntäin kokoukset pidetään, ja varsinaisten
32079: kokoiisten aika :.ekä kenen toimesta ja miten isäntäin varsi-
32080: naiset samoinkuin ylimääräisetkin kokoukset kutsutaan
32081: kokoon;
32082: 5) hallituksen jäsenten ja varajäsenten luku, aika, joksi
32083: heidät valitaan, sekä hallituksen tehtävät ja päätöksenvoi-
32084: paisuus;
32085: 6) tilintarkastajain ja heidän varamiestensä luku sekä
32086: aika, milloin tilinpäätös on tehtävä ja. tilintarkastus toimi-
32087: tettava;
32088: 7) onko säästöpankki oikeubettu ottamaan rohoja sääs-
32089: töön sellaiselle tilille, jolta rahaa tnaksetaan shekkiä vasf:.a!Jln,
32090: ja antamaan rahaa lainaksi avaamalla samanlaisen tilin, sekä
32091: lähemmät määräykset tällaista tiliä varten;
32092: 8) onko säästöpankki oikeutettu diskoottaamaan v'ek-
32093: :releitä;
32094: 9) vähin määrä, minkä saa-säästöönpanna, ja suurin saa-
32095: minen, josta samalle tallettajalle maksetaan korkoa, kuin
32096: myöskin korkein määrä, johon yksityisen tilinpitäjän saa-
32097: minen tai velka 7 momentissa mainituilla tileillä saa nooJSta
32098: (poist.);
32099: (Poist.).
32100: 10) miten lainanottokorosta päätetään ja ilmoitetaan;
32101: 11) minkä ajan kuluttua irtisanomisesta säästöpankki on
32102: velvollinen ja oikeutettu takaisin maksamaan ( poist.) sääs-
32103: töjä sekä suorittamaan rahoja shekkiä vastaan, ja on aika
32104: määrättävä nostettavan summan suuruuden mukaan, kuiten-
32105: kin niin, ettei irtisanomisaika ( poist.) saa olla kahdeksaa
32106: päivää 'lyhyempi; ( poist.);
32107: 12) miten säästöpankin puolelta säästöönpanoja irtisano-
32108: taan;
32109: 13) miten säästöpankin hallituksen tulee säilyttää ja tar-
32110: kastaa säästöpankin kassa ja arvopaP'erit;
32111: (Poist.).
32112: Laki säästöpankei~ta. 13
32113:
32114: U) miten sääntöj-en muuttamisesta Ja säästöpankin lak-
32115: k auttamisesta päätetään.
32116: (Poist.)
32117:
32118: 5 §.
32119: Jos havaitaan, että säännöt eivät ole vastoin lakia, on ne
32120: vahvistettava.
32121: Sääntöjen muutos ei ole pätevä, ennenkuin sille on saa.tu
32122: vahvistus.
32123:
32124: 6 §.
32125: Säästöpankki on, ennenkuin se allkaa toimintan&a, iiJ.moi·
32126: tettava merkittävaksi kaupparekisteriin, ja on ilmoituksessa,
32127: joka on säästöpankin hallituksen kaikkien jäsenten allekir-
32128: joitettava, mainittava:
32129: 1) päivä, milloin säästöpankin säännöt ovat vahvistetut;
32130: 2) säästöpankin toiminimi;
32131: 3) säästöpankin kotipaikka;
32132: 4) kantarahaston suuruus;
32133: 5) millä tavoin säästöpankin isännät kutsutaan kokoon;
32134: 6) ne hen'kilöt, jotka kuuluvat säästöpankin hallitukseen;
32135: sekä
32136: 7) kutka ovat oikeutetut kirjoittamaan säästöpankin toi-
32137: minimen.
32138: Ilmoituksen tulee sisältää hallituks'en selitys, ( poist.) -että
32139: säästöpankin kantarahasto on ra'hassa täysin maksettu, ja
32140: siihen on liitettävä säästöpankin säännöt sekä oikeaksi to-
32141: distettu jäljennös niiden vahvistamista koskevasta pä;ätök-
32142: sestä.
32143: Jos jossakin olosuhteessa, joka on kaupparekisteriin mer-
32144: kitty, tapahtuu muutoksia, tai jos säästö,pankki on asetettu
32145: suoritustilaan, on siitäkin tehtävä ilmoitus kaupparekiste-
32146: riin. Säästöpankki on vapautettu rekisteröimismaksusta.
32147: Muuten olkoon vastaaviHa osilta voimassa, mitä kauppa-
32148: rekisteriin tehtävistä ilmoituksista t0.i niiden laiminlyömi-
32149: sestä on säädetty.
32150: 14 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o ~8.
32151:
32152: 7 §.
32153: Jos säästöpankki alkaa toimintansa ennenkuin se on mer-
32154: kitty kaupparekisteriin, olkoon se, joka si.llä välin tekee
32155: sitoumuksia säästöpankin puolesta., niistä vastuuna1ainen
32156: niinkuin omasta velastaan; jos heitä on useampia, vastatkoon
32157: niistä kukin omasta ja toistensa puo}esta.
32158:
32159:
32160: II LUKU.
32161: Säästöpa.nkkien hallinnosta.
32162:
32163: 8 §.
32164: Säästöpankin asioita hoitavat säästöpankin isännät ja
32165: sen hallitus.
32166: Hallituksen jäsenistä saa enintään kolmasosa kuulua
32167: isänni.~töön.
32168:
32169: 9 §.
32170: Isännät, jotka valitaan määräajaksi ja joita. tulee olla
32171: vähintään kymmenen, valvovat sää.stöönpanijain edustajina
32172: säästöpankin hallintoa.
32173: Isännät kokoontuvat ain,akin kerran vuodessa varsinai-
32174: seen kokoukseen ja heidän tulee: valita. hallituksen jäsenet
32175: säännöissä mainituksi määräajaksi ja joka vuosi tilintarkas-
32176: tajat säästöpankin hallintoa tarkastamaan, määrätä hallituk-
32177: sim ja tilintarkastajain palkkiot, vahyJstaa tilinpäätös, päät-
32178: tää sattuneen tappion korvaamisesta, vuosivoiton käyttämi-
32179: sestä sekä hallitukselle annettavasta vastuunvapaudesta tahi
32180: mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos vastuunva.pautta ei
32181: ole myönnetty, sekä ratkaista ne muut asiat, jotka sääntöjen
32182: mukaan ovat heidän käsiteltäviään tahi jotka hallitus heidän
32183: päätettäväkseen jättää.
32184: Pätevän päätöksen tekemiseen isäntien kokouksessa vaa-
32185: _ditaan vähintään viiden jäävittömän isännän läsnäolo.
32186: Isäntä, joka on hallituksen jäsen, älköön olko tilintarkas-
32187: tajia valitsemassa älköönkä hallituksen vastuunvapaudesta
32188: päättämässä.
32189: Laki säästöpankeista. 15
32190:
32191: Säästöpankin isäntä älköön olko saman säästöpankin vir-
32192: kailijana.
32193: 10 §.
32194: Säästöpankin hallituksen asiana on säästöpankin toimin-
32195: nan ( poist.) johto, ja päättää se ( poist.) •sijoituksiS'ta, lainan-
32196: autokorosta sekä lainanottamisesta ja luottotilin avaami-
32197: sesta.
32198: Säästöpankin hallituksella on valta, milloin se haitatt.a
32199: voi tapahtua, myöntää rahojen nostoa ennen irtisanomisajan
32200: loppua.
32201: Hallitus kantaa ja vastaa säästöpankin puolesta.
32202:
32203: 11 §.
32204: Säästöpankin ha.Jlitu'ksen jäseMlle saa mnksaa;~palkkiota.
32205: ( poist.). IsännäUe voidaan ( poist.) suorittaa kohtuullinen
32206: korvaus isäntäin kokouks·en hänelle aiheuttamista mai,lra-
32207: kuluista ja ajanhukasta.
32208: 12 § (32 § 2 mom.)
32209: Säästöpankin isännät ja hallituksen jäsenet ovat vastuun-
32210: alaiset säästöpankille uskotuista varoista niiden perusteiden
32211: mukaan, jotka ylein•en laki toimitsijoi8ta säätää (poi-st.).
32212:
32213: 13 (12) §.
32214: Senaatin asiana on määrätä, miten säästöpankkien kirjan-
32215: pito on järjestettävä, sekä niiden toiminnan julkisesta val-
32216: vonnasta.
32217:
32218: III LUKU.
32219: Säästöönpanoista ja säästöstäotoista ( poist.).
32220: 14 (13) §.
32221: Kun ensi kerran pannaa.n rahaa säästöön, ilmoitettakoon
32222: sen nimi ja kotipaikka, jonka hyväksi säästöönpallo tehdään,
32223: ja jos säästöönpano tehdään yksityisen henkilön hyväksi,
32224: hänen elinkeinonsa sekä syntymäaikansa, jos se tiedetään.
32225: Kun säästöönpano tehdään alaikäisen puolesta, on myöskin,
32226: 16 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 28.
32227:
32228: jos mahdollista, hänen vanhempiensa nimet ilmoitettava. Il-
32229: moitukset merkitään säästöpankin laskukirjaan.
32230: Jos se, joka toisen hyväksi panee rahoja säästöön, tah-
32231: too, ettei niitä kävisi . irtisanominen, ennenkuin määräajan
32232: kuluttua, taikka, jos säästöönpanija tahtoo, että rahoja mak-
32233: setaan ainoastaan määrätylle henkilölle, tehköön siitä ehdon
32234: ensimäisellä säästöönpanokerralla. Jos säästöönpanija ha-
32235: luaa tehdä jonkun muun ehd10n, on säästöpankin hallituk-
32236: t~ella valta tutkia, voidaanko ehto hyväksyä.
32237:
32238:
32239: 15 (14) §.
32240: Ensi kerta rahoja säästöön pantaessa annettakoon sää!!-
32241: ' töön:panijaHe ilmaiseksi järjesitysnurmerolla. ja s•en nimellä,
32242: .i•onika hyväksi säiilstöönpano tehdään, varustettu vastaki:rja,
32243: .i·ohon säästöpankin säänn.öt on liitetty. Jos rahojen nosfia-
32244: rnisesta on tehty ehto, on iiiitä tehtä1Jä merkintä va;stakirjabn.
32245: Säästössä olevia varoja annetaan sille, jonka hallussa
32246: vastakirja on ja joka sen esiin tuo, ellei· rahoja ole säästöön-
32247: pantu ehdolla, että ne maksetaan ainoastaan määrätylle hen-
32248: kilölle, jolloin yksinomaan tällä tahi hänen oikeudenomista-
32249: jallaan on valta miitä irtisanoa ja nostaa.
32250: Kun säästöönpano tahi säästöstäotto tapahtuu, merkitään
32251: määrä vastakirjaan ( poist.); ja tulee säästöpankin hallituk-
32252: sen kahden jäsenen tai virkailijan varmentaa säästöönpano
32253: nimikirjoituhellaam Jos rahojen nostaja ei ole säästöstä-
32254: ottoa kuitannut, on sekin samalla tavalla varmennettava.
32255:
32256: 16 (15) §.
32257: Jos rahoja on säästöönpantu aviovaimon tahi viisitoista
32258: vuotta täyttäneen alaikäisen hyväksi, ehdolla että ainoastaan
32259: he ovat oikeutetut varat nostamaan, älköön edusmies tai hol:
32260: hooja olko oikeutettu rahoja irtisanomaan eikä nostamaan
32261: ilman aviovaimon tahi alaikäisen suostumusta.
32262:
32263: 17 (16) §.
32264: Säästöpankin hallituksella olkoon oikeus vaatia, että vas-
32265: takirja on määrätyn ajan kuluessa todistusta vastaan jä.tet-
32266: Laki säästöpankeista. 17
32267:
32268: tävä säästöpankkiin sen tilikirjoihin verrattavaksi, jolloin
32269: korko on vastakirjaan merkittävä, ellei sitä ole ennen te'hty.
32270: Säästöpankin laskukirjaan on samalla merkittävä, että vasta-
32271: kirja on ollut tilikirjoihin v-errattavana ja että korko on sii-
32272: hen kirjoitettu.
32273: Jos vastakirjaa säästöpankin tilikirjoihin verrattaessa il-
32274: menee eroa.vaisuutta vastakirjan ja tilikirjain välillä, on vii-
32275: meksi mainituilla todistusvoima, ellei jokin seikka vähennä
32276: niiden luotettavuutta.
32277:
32278: 18 (17) §.
32279: Jo~ vastakirja on joutunut hukkaan, tulee vastakirjan
32280: omistajan (poist.) antaa säästöpankin hallitukselle siitä tieto
32281: ja samalla ilmoittaa, milloin ja mit-en vastakirja on kadon-
32282: nut. Hallituksen pitää silloin ~ vastakirjan katoamisesta
32283: kuuluttaa ilmoituksella, joka on vastakirjan omistajan kus-
32284: tanttuksella julkaistava kerran maan virallisissa sanomaleh-
32285: dissä (poist.). Jos vastakirjaa ei ole löydetty kuudessa kuu-
32286: kaudessa sen jälkeen, kun ilmoittaminen on ta·pahtunut, on
32287: vasta!kirjan omistaja oikeutettu perimään ( poist.) saamisensa;
32288: eikä vastakirja'lla ole voimaa säästöpankkia vastaan sen pe-
32289: rästä kuin rahat on (poist.) maksettu.
32290: 19 (18) §.
32291: •
32292: Kun vähintään kymmenen vuotta on kulunut viimeisen
32293: vuoden lopusta, jonka kuluessa vastakirjaa on säästöpankissa
32294: käytetty säästöönpanoa tai säästöstäottoa varten, tai 17 § :n
32295: mukainen merkintä tehty, olkoon säästöpankin hallituksella
32296: oikeus ilmoituksella ( poist.) virallisissa sanomalehdissä
32297: ( poist.) kehottaa vastakirjan omistajaa yön ja vuoden ku-
32298: luessa siitä, kun ilmoitus on julkaistu, sä.ästöpankin halli-
32299: tukselta vaatimaan saamistaan. Jollei vaatimusta t-ehdä, 'me-
32300: nettäköön vastakirjan omistaja puhevaltansa säästöpank!kia
32301: vastaan ja rahamäärä siirrettäköön säästöpankin vararahas-
32302: toon. Kuitenkin on hallituksella valta, milloin se katsoo syytä
32303: olevan, muöntää rahojen maksu vielä ,iäl!ceenkinpäin.
32304: 19 ja 20 §. (Poist.)
32305: 2
32306: 18 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 28.
32307:
32308:
32309: IV LUKU.
32310: V aroien lainaksiantamisesta ja muusta sijoil!uksesta sekä
32311: makswmääräy ksistä ja rahanperimisestä.
32312: ,
32313: 20 (21) §.
32314: Säästöpankin rahoja annetaan lainaksi velkaJkirjaa vas.:
32315: taan, joka on vaadittaessa tai määr~tyn, enintään kuuden
32316: kuukauden irtisanomisajan kulwtCua maksettav.a. '
32317: Säästöpankki olkoon oikeutettu sijoittamaan niin suure:rf
32318: määrän varoistaan, kuin viime tilinpäätöksen mukaan vas-
32319: taa enintään neljättä osaa säästöönpanijain saamisista,
32320: korkeintaan kuuden kuukauden määräajaksi annettaviin lai-
32321: noihin tai enintään kuuden kuukauden vekseleihin.
32322: Kassakreditiivi- ja konttokurantti"tainoja olkoon säästö-
32323: pankki oikeutettu myöntämään enintään vuoden aj.aksi.
32324: (Poist.) Säästöpankilla olkoon myös oikeus antaa siirret-
32325: täviä irtisanomattornia kuoletuslainoja sellaiseen kokonais-
32326: määrään, joka. vastaa enintään viidettä osaa säästöönpanijain
32327: saamisi~Sta.
32328: Säästöpankilla olkoon lupa sijoittaa (poist.) omia varojaan
32329: sellaisen pankkilaitoksen osakkeihin, joka on perust.ettu sääs-
32330: töpankki~ toiminnan edistämiseksi.
32331: Säästöpankki älköön myöntäkö lainaa älköönkä diskon-
32332: tatko vekseliä, jonka maksamisesta saman säästöpankin hal-
32333: lituksen jäsen, varajäsen tahi virkailija ( poist.) vastaa.
32334:
32335: 21 (22) §.
32336: ~äästöpankin varoista on määrä, joka vastaa vahintään
32337: ~ymmenettä osaa säästöönpanijain saamisista viime tilin-
32338: päätöksen mukaan, pidettävä sijoitettuna varman pankkilai-
32339: toksen talletuksiin, jotka voidaan helposti muuttaa rahaksi,
32340: taikka valtion, pankkien, hypoteekkilaitosten, kuntain tai
32341: seurakuntain obligatsioneihin..
32342: Jos säästöpankki on rahaksi m,wuttanut mainitut ta1letuk-
32343: set ja arv:op,a.perit tai osan nii·stä, on säästöpankin varoista
32344: Laki sä.ästöpankeista. 19
32345:
32346: yhtä suuri määrä niin pian :kuiDJ suinkiu uudes~aan si\ioitet-
32347: tava sel'laisiin taHetuksiin tai arv{)!pa1pereihin1.
32348:
32349: 22 (23) §.
32350: Säästöpankki älköön omistako muuta kiinteistöä tai
32351: osuutta muussa kiinteistössä, kuin mikä säästöpankin lii-
32352: kettä varten saattaa olla tarpeellinen. Säästöpankilla olkoon
32353: kuitenkin lupa oikeutensa suojelemiseksi 1ostaa sen saatavasta
32354: p.antattu tahi ulosmitattu kiinteä omaisuus, joka huutokau-
32355: palla myydään; mutta on ostettu kiinteistö taas myytävä,
32356: milloin sopivaksi harkitaan, ja ainakin niin pian kuin se
32357: saadaan julkisen tarjonnan kautta tappiotta myydyksi.
32358:
32359: 23 (24) §.
32360: Säästöpankki on oikeutettu välittämään maksumääräyk-
32361: siä sekä ottamaan toimittaakseen raha.nperimisiä.
32362:
32363:
32364: V LUKU.
32365: Kirjanpidosta Ja tilintarkastwk&esta sekä voittovo;roje?t
32366: käyttämisestä.
32367:
32368: 24 (25) §.
32369: Säästöpankin hallituksen tulee pitää huolta siitä, ettit
32370: säästöpankin kassa, kirjat ja arV'opaperit ovat varmassa säi-
32371: lössä.
32372: (26 § poist.).
32373: 25 (27) §.
32374: Tilinpäätös, josta säästöpankin tilan tulee täydellisesti
32375: näkyä, on tehtävä kalenterivuodeilta.
32376: Säästöpankin hallituksen on ennen: tiEntarkastusta laa-
32377: dittava tilikertomus sekä yleiskatsaus säästöpankin toimin-
32378: taan tilivuoden aikana.
32379: Säästöpankin hallitus on myös velvollinen antamaan sillä
32380: tav<>in kuin erittäin säädetään sekä tilastollisia tietoja että
32381: 20 1917 II V.p.- V. M.- Esitys N:o i8.
32382:
32383: muitakin ilmoituksia, jotka säästöpankkien toiminnan val-
32384: vontaa varten ovat tarpeellisia.
32385:
32386:
32387: 26 (28) §.
32388: Säästöpankin hallinnon ja tilien tarkastus on vuosittain
32389: toimitettava. Tilintarkastajain on tutkittava säästöpankin
32390: kassa, arvopaperit, tilitodisteet sekä tili- ja pöytäkirjat, jota
32391: paitsi heidän on annettava lausunto tilinpäätöksen oikeelli-
32392: suudesta, sijoitusten pätevyydestä ja siitä, onko säästöpank-
32393: kia hoidettu tämän lain ja säästöpankin sääntöjen mukai-
32394: sesti. Tilinta.rkastajain tulee sitä paitsi ainakin kerran vuo-
32395: dessa, aikaa edeltäpäin ilmoittamatta, toimittaa säästöpan-
32396: kin kassan ja arvopaperien tarkastus.
32397:
32398:
32399: 27 (29) §.
32400: Säästöpankin liikkeen tuottama puhdas voitto on käy-
32401: tettävä vararahaston muodostamiseksi ja kartuttamiseksi.
32402: Vararahastosta korvataan, mikäli tilivuoden voitto ei siihen
32403: riitä, sellainen tappio, jonka korvaamista ei voida lukea
32404: säästöpankin hallituksen eikä virkailijan velvollisuudeksi.
32405: (Poist.).
32406: (Poist.) Isännät v,oivalt (poist.), s<äästöpankin hal1lituk-
32407: sen asiaa valmisteltua, määrätä enintään neljännen osan vuo-
32408: tuisesta puhtaasta voitosta eläkkeiksi säästöpankin virkaili-
32409: joille sekä hyväntekeväisyys- ja yleishyödyllisii).l tarkoi-
32410: tuksiin, ei kuitenkaan semmoisiin, joista kunta tahi seura-
32411: kunta on velvollinen pitämään huolta jäseniään verotta-
32412: malla. Jos ehto on tehty kantarahaston ta.kaisin suorittami-
32413: sesta, älköön voittoa tässä maini1Jtuilhin tarkoituksiin mää-
32414: rättäkö, ennenkuin kantarahaSto ehkä suoritettavine korkoi-
32415: neen on takaisin maksettu. (Poist.)
32416: Laki ähWpanb:ista. 21
32417:
32418:
32419: VI LUKU.
32420: Säästöpankkien toirninnan lakkauttamisesta.
32421:
32422: (30 § siirretty 3 § :ään.)
32423:
32424: 28 § (31 § ja 32 § 1 mom.).
32425: '.Kun säästöpankin tilinpäätös näyttää, että kolme nel-
32426: jännestä säästöpankin omista rahastoista on menetetty, niin
32427: on, ellei riittävää vakuutta aseteta, säästöpankin toiminta
32428: keskeytettävä ja säästöpankki pantava suoritustilaan.
32429: Jollei ( poist.) määräystä säästöpankin toiminnan keskeyt-
32430: tämisestä noudateta, ovat sellaiseen laiminlyöntiin syJpäät
32431: kukin omasta ja toistensa puolesta vastuunalaiset. säästöpan-
32432: kin sitoumuksista.
32433:
32434: (32 § 2 mom. siirretty 12 §:ksi.)
32435:
32436: 29 (33) §.
32437: Jos säästöpankkia on hoidettu vastoin tämän lain
32438: ta:hi säästöpankille vahvistettujen sääntöjen määräyksiä,
32439: taikka jos on perusteellista syytä varoa asianlaidan olevan
32440: niin kuin 28 §:ssä mainitaan, määrätköön lääninhallitus
32441: säästöpankkien toimintaa valvovan viranomaisen esityksestä
32442: virheen, josta on muistutettu, korjattavaksi tai säästöpankin
32443: suoritustilaan pantavaksi taikka nostettavaksi sellaisen kan-
32444: teen, johon ehkä on syytä.
32445:
32446: 30 (34) §.
32447: Kun säästöpankki on päätetty lakkauttaa, haettakoon sen
32448: tuntemattamille v-elkojille vuosihaaste.
32449: Sittenkuin kaikki säästöpankin sitoumukset ovat täyte-
32450: tyt ja takaisinsaantioikeudella kerätty kantarahasto on suo-
32451: ritettu, on ylitiMmä käytettävä 27 § :n 2 momentiss.a mainit-
32452: tuihin tarkoituksiin.
32453:
32454: (35 § siirretty 1 § :n 2 momentiksi).
32455: 22 1917 II Vp.- V. M.- Eititys N:o 28.
32456:
32457: 31 (36) §.
32458: Tämä laki, jonka kautta kumotaan säästöpankeista 19
32459: päivänä kesäkuuta 1895 annettu asetus, astuu voimaan 1 päi-
32460: vänä tammikuuta 1919 ja. on sovellutettava jo olemassa ole-
32461: - vaankin säästöpankkiin, j'onka tulee, kuuden kuukauden ku-
32462: luessa mainitusta päivästä lukien, tehdä 6 §:ssä määrätty
32463: ilmoitus, sekä virdessä vuodessa samasta päivästä muuttaa
32464: .sääntönsä tämän lain määräysten mukaisiksi, mikäli sään-
32465: nöt ovat ristiriidassa niiden kanssa, ja saman ajan kuluessa
32466: sanotusta päivä,stä lisä'täJ 21 § :n 1 momentissa mainittuj•a tal-
32467: letuksia tai arvopapereita siinä säädettyyn määrään. Jo ole-
32468: massa oleva säästöpankki ei kuitenkaan ole v€lvollinen hank-
32469: kimaan 3 § :n 3 momentissa määrättyä kantarahastoa.
32470:
32471:
32472: Valiokunta on myöskin tarkastanut Eduskunnan tietoon
32473: saatettua julistusta säästöpankeista, joka on tarkoitettu uud€n
32474: säästöpankkilain yhteydessä annettavaksi. Katsomatta asiak-
32475: SE>en antaa lähempää lausuntoa tästä julistusehdotuksesta,
32476: V aliakunta kuitenkin mielipiteenään esiintuo, e.ttä säästö-
32477: pankkien tark~tU$ta ei voida Slaada kyllin behokk.ookSi,
32478: jollei maata jaeta eri tarkastuspiireihin omine piirissään asu·-
32479: vine tarkastajineen.
32480:
32481: Helsingissä, kesäkuun 12 päivänä 1918.
32482:
32483:
32484:
32485: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Schy-
32486: bergson, jäsenet Kaitila, Lagerlöf, Lantto, Leinonen ja Mal·
32487: mivaara (osittain) sekä varajäsenet Hästbacka, Jou'kahainen,
32488: Nissinen, v. Rettig, Retulainen, Särkkä, Tavastähti (osittain)
32489: .ia Vuorimaa.
32490: Vastalause I. 23
32491:
32492:
32493:
32494:
32495: Vastalauseita.
32496: I.
32497:
32498: Valiokunnan 'Päätös ottaa säästöpankkilakiin veksdi-
32499: muoto ei ole hyvin harkittu. Lainat vdkakirjoja vastaan
32500: lyhyelle ajalla tuottavat saman hyödyn. Niissäkin on sama
32501: vika kuin veksel,eissä, nimittäin että la~ssa on sallittu niistä
32502: ottaa korkeampi korko kuin 6 %. Mutta yleinen oikeus-
32503: käsitY's ·tuomitsee 6 % korkeamman koron ottaml,sen V·elka-
32504: kirjalainoista. koronki.skomiseksi. Sitä vastoin katsotaan
32505: korkeampi korko veksdi:disk,onttauksissa asian 'luonnon mu-
32506: 1
32507:
32508:
32509:
32510: kaiseksi. J'os vekselit joutuvat käy.täntöön, tu}oo sen vuoksi
32511: monen sääistöpankin ha.Jlinto varsinkin aikoina, jolloin lai-
32512: nanottokorko on korkela ja mainittavan v·oittoa 6 % rajassa
32513: ei ole saatavissa, horjahtarrnaan vekselimuotoa käyttämällä
32514: ottamaan korkeampa,a korkoa kuin säästöpankkiaatteen k~an
32515: na1ta on saltittava.
32516: Säästöp13inkkilairusäädännön a:lalila, tulee ennen kaikkea
32517: muuta katsoa säästöönpanijoita ja heidän turvalilisuuttaan.
32518: Ne, j·otka ovat ajanut veks·eliä säästöpankkien ·lain'anannon
32519: muotona, näyttävät sitä vastoin ensi sijassa tarkoittavan
32520: lainanottajai;n etua ja tahtovat niistä, .ainakin muutamista
32521: niitten joukossa, saada jonkin kauppapank·kien va;stiG:keen
32522: niitten kansanluokkain hyväksi, joitten •tarpfoita kauppa-
32523: pankit eivät tarpeenmnkai,sesti tyydytä. MyJnnettävi;;. on,
32524: että tästä tarpeesta, kiilsityöläis- ja ka.nsanpankeista, ei ole
32525: meiHä pid·etty huolta siinä laajuudessa, kuin toivoitava
32526: olisi. Mutta alku ·on tehty ja ·keskitystä kai jatkunee va,r-
32527: sinkin suur·emmissa kaupung'eissa ja teollisuuskeskuksis:sa,
32528: joissa tämän mallisia p·ankkeja tarvitaan. SäästöpankkiBn
32529: asetta:m~nen sen vaaran alaisiksi, joka liittyy •tuon 'laartui-
32530: ;,J,4 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 28.
32531:
32532: seen 'lainausliikkeeseen, mainittavia omia pääomi'a. kaipa.avia
32533: kuin säästöpankit ovat, tietäisi säästöönpanij.ain etujen pet-
32534: tämistä. Kaikkein vä'hin ,tarvitaan tämä ka,s,vannainen
32535: säästöpankkiliikkeen a.lalla, maa,seudun säästöpank,eissa,
32536: joitten lukumäärä kuitenkin on verrattomasti suurin ja joita
32537: sen vuoksi sääistöpankkilainsäädännönkin ensi sijass'a tulee
32538: tarkoittaa.
32539: Huomioon otbmatta ei liioin ·saa jätt!:(ä, että vaikka.kin
32540: ainoa,staa:n muutamat säästöpankit ottaisivat vekselimuodon
32541: käytäntöön, kaikki muut voisivat 'siitä kärsiä vahinkoa,
32542: koska yleinen mielipid,e voisi k a'tsoa maamme koko säästö-
32543: 1
32544:
32545:
32546:
32547: pankkilaitoksen joutuneen väärä1le tolal'le. J'O'S sitt-en vek-
32548: selin käytäntöönotto yhdessä pankissa veisi väärään hoitoon
32549: ja säästöpankin vararikkoon, va.hingoittaisi tämä kaikkia
32550: muitakin. Yksi ainoa vekseliprotesti voisi täl1lä tavoin ai-
32551: kaansaada arvaruma,ttoman va.hingon.
32552: Lopuksi on huomautettava, että säästöpankkimiehet its·e
32553: k'okouksissaan, harvoja lukuunottamatta, .ovat 'Pyytäneet
32554: päästä vekselimuodosta.
32555: Edellä sanotun noj1alla ehdotamme:
32556:
32557: että lakiehdotuksesta poistetaan 4 § :n 8 mo-
32558: mentti, 20 §:n 2 momentin lopusta sanat: tai
32559: enintään kuuden kuuJwuden vekseleihin, sekä
32560: 20 §:n viimeisestä momentista sanat: älköönkä
32561: cliskontatko 1'ekseliä.
32562:
32563: Jos tämä vastalause hyväksytään, on 4 §:än momenttien
32564: numerojärjestystä 9 momenfista alkaen muutettava.
32565:
32566: Helsingissä, kesä'kuun 12 päivänä 1918.
32567:
32568: Emil Schybergson. Eric von Rettig.
32569: A. J,a:ger1öf. A. Retulainen.
32570: J. E. Hästbacka. Elli 'l'avastähti.
32571: Vastalause H.
32572:
32573:
32574:
32575:
32576: n.
32577: Valiokunta on lakiehdotuksen 8 §:n 2 lli()menttiin otta-
32578: nut mi:iäräyben, että kolmasosa hallituksen jäs~nistä &aa kuu-
32579: lua isännistöön. Tätä ehdotusta vastaan saamme tehdä seu-
32580: raa·v an vastalauseen:
32581: Lain hengen ja useimmissa säästöpankeis;.,a vallitsevan
32582: käytännön mukaisesti valitaan isännät t.wallisesti tallettajam
32583: joukosta ja valvovat näiden etua. l;;iinnät valitsevat halli-
32584: tuhen, joka on edesvastuusi'a pankin hoidosta. Siten halli-
32585: tuksen t{)imet ovat isiinnistön tarkastuksen alai.."€na eikä näin
32586: ollen ole paikal-laan että hallituksen .iä&?n kuuluu i-&änniS"t.öön.
32587: Eilt>-llä Banohm nojalla ehdotammP. ·
32588:
32589: että laista poistettaisiin. 8 §:n 2 momentti.
32590:
32591: Helsingii':,:ä, 12 päiv~inä ke.säkuuta 1918.
32592:
32593:
32594: J. E. Hästbal:ka. Eric woo Rettig.
32595: Helaingisei, Suomen Senaatin ldrja.painos&a., 1918.
32596: 1917 II Vp.- S.'V. i\f.- Esit;rs N;o 28.
32597:
32598:
32599:
32600:
32601: Suuren valiokunnan mietintö
32602: N:o 42 hallituksen esityksen johdosta, joka si-
32603: siilt.ä.ä ehdotuksen laiksi sää.stöpankeista.
32604:
32605: Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian,
32606: päiiasiallisesti hyväksynyt Pankki valiokunnaa mietinnössä
32607: N :o 5 olevan ehdotukeen. Kititenkin on Suuri valiokunta
32608: J,at~onut tarpeelliseksi tehdä lakiehdotukseen sellaisen muu-
32609: toksen, jota Pankki valiokunnan mietintöön liitetyssä ensim-
32610: !näisessä vastalauseessa ehdotetaan. Suuri valiokunta saa
32611: sentäliden k·unnioittacn ehdottaa,
32612:
32613: että Edttskunta hyväksyisi seuraavan wkieh-
32614: dotuksen:
32615:
32616:
32617: Laki
32618: säästöpankeista.
32619:
32620: Suomen· Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään
32621: :rouraavaa.:
32622: 1-3 §.
32623: (Kut€11 Pankkivaliokunnan mietinnössä.)
32624:
32625: 4 §.
32626: · 'S~äst6panHn s~ännöissä pitää ol'la määrät.tynä:
32627: 1) säästöpankin toiminimi, jQssa tulee olla sana ,säästö-
32628: pårikki"; .
32629: 2) sii ii stöiHlll kiu koi i pai kl; a ;
32630: 3) kantarahaston määrä;
32631: 2 1917 ll yp• . ,. ,._. S. v~ M~- Esi~ N~o- 28.
32632: \
32633: 4) isäntien luku ja aika, joksi heidät valitaan, miten
32634: isäntien vaali on toimitettava, ja millä ehdoilla säästöönpani-
32635: .ialla on oikeus isäntien kera ottaa osaa isäntien vaaliin,
32636: kuinka monta jäävitöntä isäntää vähintään pitää olla sa.a-
32637: puvilla, ennenkuin voivat pätevän päätöksen tehdä, paikka-
32638: kunta, jossa isäntäin kokoukset pidetään, ja varsinaist~n
32639: kokousten aika sekä kenen toimesta ja miten isänNiin varsi-
32640: naiset samoinkuin ylimääräisetkin kokoukset kutsutaan
32641: kokoon;
32642: &) lwllituksen jäsenten ja varajäsenten luku, aika, joksi
32643: heidät va~itsan, sekä hallituksen tehtävät ja. p~ätöksenvoi
32644: paisuus;
32645: 6) tilint.arkasta.iain .ia heidäi1 varamiestensä luku ~>e:kä
32646: aika, milloin tilinpäätös on tehtävä ja tilintarkastue toimi-
32647: tettava;
32648: 7) onko säästöpankki oikeutettu ottamaan rahoja sääs-
32649: töön sdlaiselle tilille, jolta rahaa mak~i!Uln shekkiä vas-
32650: taan, ja antamaan rahaa laina.ksi avaamalla samanlaisen ti-
32651: liu,'sekä lähem01ät määräykset tällaista tiliä varten;
32652: (8 mom. paist.).
32653: R) vJhin määrä, minkä saa säästöön\}anna, Ja suurin :saa:-
32654: minen, josta samalle tallettajalle maksetaan korkoa, kuin
32655: myöskin korkein määrä, johon yksityisen tilinpit~jän saa-
32656: minen tai velka 7 momentissa mainituilla tileillä saa nousta .
32657: •9) m_itr>n lainanottokoroot.a pä.ät~tään ja ilmoitetaan;
32658: 10) minkä ajan kuluttua irtisanomis~sta sä.ästöpa.nkki on
32659: velvollinen ja oikeutettu takaisin maksamaan säästöjä, sekä
32660: suorittamaan rahoja shekliiä vastaan, ja on aika miilriWivii.
32661: nosteHavan summan suuruuden mukaan, kuitenkin niin, et~i
32662: irtisanoruis-aika saa olla kahdeksaa päivää lyhyempi;
32663: 11) miten säästöpankin puolelta säästöönpanoja irtisaJW-
32664: ta.an; 1
32665: 12) mit-en säistöpankin hallitumn tul~ siily~ä-je tAr-
32666: kastaa säästöpankin kassa ja. arvopaperit;
32667: 13Y miten sääntöjen muuttamisesta ja sääst-O'panki:a lak·
32668: kauttamisesta päätetään. -
32669: 3
32670:
32671: 5-19 §§.
32672: (Kuten Pankki valiokunnan mitltiunössä.)
32673:
32674: 20 §.
32675: Säästöpankin ralwja annetaan lainaksi velkakirjaa vas-
32676: taan, joka on vaadittaessa tai määrätyn, enintään kuuden
32677: kuukauden irtisanomisajan kuluttua maksettava.
32678: Sääbtöpankki olkoon oikeutettu sijoittamaan niin suuren
32679: määrän varoistaan, kuin viime tilinpäätöksen mukaan vas-
32680: taa enintään neljättä osaa säästöönpani.iain saamisista, kor-
32681: keintaan kuuden kuukauden määräajaksi annettaviin lai-
32682: noihin (poist.).
32683: Kassakrooitiivi- .ia konttokur:mttilainoju olkoon säästö-
32684: vankki oikeutettu myöntämään enintään vuoden ajaksi.
32685: Säästöpankilla olkoon myös oikeus antaa siirrettäviä irti-
32686: &auomattoruia kuoletusla i no.ia sellaiseen kokonaisll1äärää n,
32687: joka vastaa enintään viideitii o~a ~äästöönpanijain saami-
32688: sista.
32689: Säästöpankilla olkoon lupa sijoittaa omia varojaan sel-
32690: lais·en pankkilaitoksen osakkeihin, joka on })erustettu säästö-
32691: (lan kkien toiminnan edistämiseksi.
32692: Säästöpankki älköön myöntäkö lainaa ( poist.), jonka
32693: maksamiS€sta saman säästöpankin 11allituksen jäsen, vara-
32694: jäsen t.ahi virkailija vastaa.
32695:
32696: 21~31 §§.
32697:
32698: (Kuten Pankkivaliokunnan mietinnössä.)
32699:
32700:
32701: Helsingissä, 19 päivänä kesäkuuta 1918.
32702: .. "'·" ... . ... ·! .::-·~ '.:
32703:
32704:
32705:
32706:
32707: HelsingiS@ä, Suomen Senaatin kirjs,painossa, 1918.
32708: 1917 H Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 28.
32709:
32710:
32711:
32712:
32713: Sunr('n valiokunnan mietintl
32714: N:o 42 a hallituksen esityksen johdosta, joka
32715: sisältää ehdotuksen laiksi säästöpan.keista.
32716:
32717: Yllämainitun asian toise&sa käsittelyssä on Edus·kunta
32718: hyväksynyt lain säästöpankeista Suuren valiokunnan ehdo-
32719: tuksen mukaisesti muutoin paitsi 4 ja 20 §§, jotka Edus-
32720: kunta on hyväksynyt sellaisina. kuin ne ovat Pankkivalio-
32721: kunnan mietintöön N :o 5 sisältyvässä ehdotukses&a.
32722: Kun asia Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta on
32723: uudesta.an ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä, on Suuri
32724: valiokunta päättän:yt pysyä ennen tekemässään päätöksessä
32725: ja saa sentähden ·kunnioittaen ehdottaa,
32726:
32727: että lakiehdotus hyväksyttäisiin Suuren valio-
32728: kunnan mietinnössä N:o 42 rnainitussa mu.odossa.
32729:
32730: Hel&ingisiiä, 28 päivänä kesäkuuta 1918.
32731: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj.apaino~sa, 1918.
32732: 1.917 II Vp.- FAlusk. vagt.- Esitys N:o 28.
32733:
32734:
32735:
32736:
32737: Suomen Eduskunnan vastaus
32738: Hallituksen esitykseen, joka sisältää ehdotuk-
32739: sen laiksi säästöpankeista.
32740:
32741: Eduskunnalle on annettu Ha:llituksen r~itys ehdotuksi-
32742: ne+>n laiksi säiistörJankeista. Eduskunta, j·olle Pankki valio
32743: klmta on asia,sta antanut mietintönsä N :o 5, ei ole Yoinut
32744: muuttamatta hyväksyä esityksessH olevaa lakiehdotusta,
32745: vaan on puolestaan hyväksynyt näin kuuluvan lain:
32746:
32747:
32748: Laki
32749: säästöpankeista.
32750: Suomen Eduskunnam päätöksen mukaisesti säll!detään
32751: seuraavaa:
32752: I LUKU.
32753: Ylei.siä säiinnöksiä.
32754:
32755: 1 ~.
32756: Säästöpankki on tämän lain muhaan sdlainen yleinen
32757: rahalaitos, jonka tarkoituksena on, perustajain tai heidän oi-
32758: keuden<omistajainsa saamatta voittoa liikkeestä, vastaanottaa
32759: rahaa korkoa kasvamaan sekä irtisanomisen mukaan maksaa
32760: säästöt.
32761: ·Säästöpankki on niissä asioissa, joista laissa ei toisin sää-
32762: detä, kotipaikkansa alioikeuden alainen.
32763:
32764: 2 §.
32765: Postisä:ästöpa.nkkia lukuunottamatta älköön muu rahalai-
32766: tos, kuin 1 § :ssä mainittu, olko oikeutettu käyttämään nimi-
32767: 2 1917 II Y11. -- Ednsk. vast. ---Esitys N:o 28.
32768:
32769: tystä ,bäästiipankki". .Tos niin tapta'htuu, määrätköön lää-
32770: ninhallitus ;,:en oikaistavaksi.
32771:
32772: 3 §.
32773: Säästöpankin vm perustaa vähintään kymmenen hyvä-
32774: maineista Suomen kansalaista. Olkoon myös kunta oikeu-
32775: tettu säästöpankin perustamaan.
32776: Säästöpankin perustajain tulee lääninhallitukselta hakea
32777: vahvistus säästöpankin säännöille, jolloin myöskin on todis-
32778: tettava, että säännöissä määrätty kantarahasto on merkitt~'
32779: tahi on .io olemassa.
32780: Säästöpankin kantarahaston tulee olla vähintään kaksi
32781: tuhatta markkaa ja on S'fl rahassa suoritettava.
32782: Säästöpankin kantara lwsto voidaan maksaa takaisin,
32783: milloin siitii on tehty ehto sääntöihin, sittenkuin sääs-
32784: töpankin omat rahastot ovat nousseet kymmenen kertaa niin
32785: suuriksi kuin edellämainittu kantarahasto ynnä sille ehkä
32786: suoritettava korko. Kantarahastolle ei saa tilittää: eikä maksaa
32787: korkoa pitemmältä kuin kymmenen vuoden ajalta, ei kor-
32788: keampaa kuin viisi sadalta vuodessa eikä myöskään korkoa
32789: korolle. Korko maksetaan sama.lla kertaa kuin pääomakin.
32790:
32791: 4 §.
32792: Säästöpankin säännöissä pitää olla määrättynä:
32793: 1) säästöpankin toiminimi, jossa tulee olla sana ,säästö-
32794: pankki";
32795: 2) säästöpankin kotipaikka;
32796: 3) kantarahaston määrä;
32797: 4) isäntien luku ja aika, joksi heidät valitaan, miten
32798: isäntien vaali on toimitettava, ja millä ehdoilla säästöön-
32799: panijalla on oikeus isäntien kera ottaa osaa isäntien vaaliin,
32800: kuinka monta jäävitöntä isäntää vähintään pitää olla saa-
32801: puvilla, ennenkuin voivat pätevän päätöksen tehdä, isäntien
32802: toimivalta, paikkakunta, jossa isäntäin kokoukset pid,etään,
32803: ja varsina,isten kokousien aika sekä kenen toimesta ja miten
32804: isäntäin varsinaiset samoinkuin ylimääräisetkin kokoukset
32805: kutsutaan kdkoon;
32806: Laki säästöpankeista. 3
32807:
32808: 5) hallituksen jäsenten ja varajäsenten luku, aika, joksi
32809: heidät valitaan, sekä hallituksen tehtävät ja päätöksenvoi-
32810: paisuus;
32811: 6) tilintarkastajain ja heidän varamiestensä luku sekä
32812: aika, milloin tilinpäätös on tehtävä ja tilintarkastus toimi-
32813: tettava;
32814: 7) onko säästöpankki oikeutettu ottamaan rahoja sääs-
32815: töön sellaiselle tilille, jolta rahaa maksetaan shekkiä vastaan,
32816: ja antamaan rahaa lainaksi avaamalla samanlaisL'll tiEn, sekä
32817: lähemmät määräykset tällaista tiliä varten;
32818: 8) onko säästöpankki oikeutettu diskonttaamaan vakse-
32819: leitä;
32820: 9) vähin määrä, minkä saa säästöönpanna, ja suurin saa-
32821: minen, josta samalle tBllettajalle maksetaan korkoa, kuin
32822: myöskin korkein määrä, johon yksityisen tiEnpitäjän saa-
32823: minen tai velka 7 momentissa mainituilla tileiHä saa nousta;
32824: 10) miten lainanottokorosta päätetään ja ilmoitetaan;
32825: 11) minkä ajan kuluttua irtisanomisesta säästöpankki on
32826: Yel vollinen ja oikeutettu takaisin maksamaan säästöjä sekä
32827: :;uorittamaan rahoja shekkiä vastaan, ja on aika määrättävä
32828: nostettavan summan suuruuden mukaan, kuitenkin niin, ettei
32829: irtisanomisaika saa olla kahdeksaa päivää lyhyempi;
32830: 12) miten säästöpankin puolelta säUstöönpanoja irtisano-
32831: taan;
32832: 13) miten säästöpankin hallituksen tulee säilyttää ja tar-
32833: kastaa säästöpankin kassa ja arvopaperit;
32834: 14) mitn1 sääntöjen muuttamisesta ja säästöpankin lak-
32835: kauttamisesta päätetään.
32836: 5 §.
32837: Jos havaitaan, että säännöt eivät ole vastoin lakia, on ne
32838: vahvistettava.
32839: Sääntöjen muutos ei ole pätevä, ennenkuin sille on saatu
32840: vahvistus. •
32841: 6 §.
32842: Sää,stöpankki on, ennenkuin se allkaa toimintansa, ilmoi~
32843: tettava merkittäväksi kaupparekisteriin, ja on ilmQituksessa,
32844: 4 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 28.
32845:
32846: joka on säästöpankin hallituksen kaikkien jäsenten allekir-
32847: joitettava, mainittava:
32848: 1) päivä, milloin säästöpankin sä.ännöt ovat vah "-istetut;
32849: 2) säästöpankin toiminimi;
32850: 3) säästöpankin kotipaikka.;
32851: 4) kantarahaston suuruus;
32852: 5) millä tavoin säästöpankin isännät kutsutaan kokoon;
32853: 6) ne hen:kilöt, jotka kuuluvat säästöpankin hallitukseen;
32854: sekä
32855: 7) kutka ovat oikeutetut kirjoittamaan säästöpankin toi-
32856: minimen.
32857: Ilmoituksen tul€e sisältää hallituksen selitys, että sääs-
32858: töpankin kantarahasto on ra:hassa täysin maksettu, ja
32859: siihen on liitettävä säästöpankin säännöt sekä oikeaksi to-
32860: distettu jäljennös niiden vahvistamista koskevasta päätök-
32861: sestä.
32862: Jos jossakin olosuhteessa, joka on kaupparekisteriin mer-
32863: kitty, tapahtuu muutoksia, tai jos säästöpankki on asetettu
32864: suoritustilaan, on siitäkin tehtävä ilmoitus kaupparekiste-
32865: riin. Säästöpankki on vapautettu rekisteröimismaksusta.
32866: Muuten olkoon vastaaviHa osilta voimassa, mitä kaup'Pa-
32867: rekisteriin tehtävistä ilmoituksista tai niiden laiminlyömi-
32868: sestä on säädetty.
32869: 7 §.
32870: Jos säästöpankki alkaa toimintansa ennenkuin se on mer-
32871: kitty kaupparekisteriin, olkoon se, joka sillä välin tekee
32872: sitoumuksia säästöpankin puolesta, niistä vastuunalainen
32873: niinkuin omasta velastaan; jos heitä on useampia, vastatkoon
32874: niistä kukin omasta ja toistensa puolesta.
32875:
32876:
32877:
32878:
32879: SiiiislÖ]Jankin hallinnosta.
32880:
32881: 8 §.
32882: Säästöpankin asioita hoitavat säästöpankin isännät ja
32883: sen hallitus.
32884: Laki säästöpankeista. 5
32885:
32886: Hallituksen jäst:nistä saa enintään kolmasosa kuulua
32887: isännistöön.
32888: 9 §.
32889: Isännät, jotka valitaan määräa.jaksi Ja joita tulee olla
32890: vähintään kymmenen, valvovat säästöönpanijain edustajina
32891: säästöpankin hallintoa.
32892: Isännät kokoontuvat ainakin kerran vuodessa varsinai-
32893: seen kokoukseen ja heidän tulee: valita hallituksen jäsenet
32894: säännöissä mainituksi määräajaksi ja joka vuosi tilintarkas-
32895: tajat säästöpankin hallintoa tarkastamaan, määrätä hallituk-
32896: sen ja tilintarkastajain palkkiot, vahvistaa tilinpäätös, päät-
32897: tää sattuneen tappion korvaamisesta, vuosivoiton käyttämi-
32898: sestä sekä hallitukselle annettavasta vastuunvapaudesta tahi
32899: mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos vastuunva.pautta ei
32900: ole myönnetty, sekä ratkaista ne muut asiat, jotka sääntö.jen
32901: mukaan ovat heidän käsiteltäviään tahi jotka hallitus heidän
32902: päätettäviks-een jättää.
32903: Pätevän päätöksen tekemiseen isäntien kokouks·essa vaa-
32904: ditaan vähintään viiden jäävittömän isännän läsnäolo.
32905: Isäntä, joka on hallituksen jäsen, älköön olko tiEntarkas-
32906: tajia valitsemassa älköönkä hallituksen vastuunvapaudesta
32907: päättämässä.
32908: Säästöpankin isäntä älköön olko saman säästöpankin vir-
32909: kailijana.
32910: 10 §.
32911: Säästöpankin hallituksen asiana on säästöpankin toimin-
32912: ua n johto, ja päättää se sijoituksista, lainana ntokorosta sekä
32913: lainanottamisesta ja luottotilin avaamisesta.
32914: Säästöpankin hallituksella on valta, milloin se haitatta
32915: voi tapahtua, myöntää rahojen nostoa ennen irtisanomisajan
32916: loppua.
32917: Hallitus kantaa ja vastaa säästöpankin puolesta.
32918:
32919: 11 §.
32920: Säästöpankin hallituksen jäsenell.e saa maksaa palkkiota.
32921: Isännälle voidaan suorittaa kohtuullinen korvaus isiintäin
32922: kukonksPn hänelle aiheuttamista matkakuluista ja ajanhu-
32923: Lada.
32924: 6 1917 II Vp.- Edusk. nst.- Esitys N:o 28.
32925:
32926: 12 §.
32927: Säästöpankin isännät ja hallituksen jäsenet ovat vastuun-
32928: alaiset säästöpankille uskotuista varoista niiden perusteiden
32929: mukaan, jotka J'leinen Iaki toimitsijoista säätää.
32930:
32931: 13 §.
32932: Senaatin asiana on määrätä, miten säästöpankkien kirjan-
32933: pito on järjestettävä, sekä niiden toiminnan .inlkisesta val-
32934: vonnasta.
32935:
32936: III LUKU.
32937: 8äästöönpanoista ja säästöstäotoista.
32938: 14 §.
32939: Kun ensi kerran pannaan rahaa säästöön, ilmoit€ttakoon
32940: sen nimi ja kotipaikka, jonka hyväksi säästöönpano tehdään,
32941: ja jos säästöönpano tehdään yksityisen henkilön hyväksi,
32942: hänen elinkeinonsa sekä syntymäaikansa, jos se tiedetään.
32943: Kun säästöönpano tehdään alaikäisen puolesta, on myöskin,
32944: jos mahdollista, hänen vanhempiensa nimet ilmoitettava. Il-
32945: moitukset merkitään säästöpankin laskukirjaan.
32946: Jos se, joka toisen hyväksi panee rahoja säästöön, tah-
32947: too, ettei niitä kävisi irtisanominen, ennenkuin määräajan
32948: kuluttua, taikka, jos säästöönpanija tahtoo, että rahoja mak-
32949: setaan ainoastaan määrätylle henkilölle, tehköön siitä ehdon
32950: ensimäisellä säästöönpanokerralla. Jos säästöönpanija ha-
32951: luaa tehdä jonkun muun ehd·on, on säästöpankin hallituk-
32952: l!ella valta tutkia, voidaanko ehto hyväksyä.
32953:
32954: 15 §.
32955: Ensi kerta rahoja 'säästöön pantaessa annettakoon sääs-
32956: töön:panijaHe ilmaiseksi järjesltysnumerolla ja sen ni:meHä,
32957: jonka hyväksi säästöönpano td1dä1in, varustettu •asta.hrja,
32958: johon säästöpankin säännöt on liitetty. Jos rahojen nosta-
32959: misesta on tehty ehto, on siitä tehtävä merkintä vastakirjaan.
32960: Säästössä olevia varoja annetaan sille, jonka hallussa
32961: vastakirja on ja joka sen esiin tuo, ellei rahoja ole säästöön-
32962: J,aki sä.ästöpankeista. 7
32963:
32964: pantu ehdolla, että ne maksetaan ainoastaan määrätylle hen-
32965: kilölle, jolloin yksinomaan tällä tahi hänen oikeudenomista-
32966: janaan on valta niitä irtisanoa ja nostaa.
32967: Kun säästöönpano tahi sääsWstäotto tapahtuu, merkitään
32968: määrä vastakirjaan; ja tulee säästöpankin hallituksen kah-
32969: den jäsenen tai virkailijan varmentaa siiästöönpano nimi-
32970: kirjoituksellaan. Jos rahojen nostaja ei ole säästösfäotton
32971: kuitannut. on sekin samalla tavalla varmennettåva.
32972:
32973: 16 §.
32974: Jos rahoja on säästöönpantu aviovaimon tahi viisitoista
32975: vuotta täyttäneen alaikäisen hyväksi, ehdolla että ainoastaan
32976: he ovat oikeutetut varat nos~amaan, älköön edusmies tai hol·
32977: hooja olko oikeutettu rahoja irtisanomaan eikä nostamaan
32978: ilman aviovaimon tahi alaikäisen suostumusta.
32979:
32980: 17 §.
32981: Säästöpankin hallituksella olkoon oikeus vaatia, että valli-
32982: takirja on määrätyn ajan kuluessa todistusta vastaan jätet-
32983: tävä säästöpankkiin sen tilikirjoihin verrattavaksi, jolioin
32984: korko on vastakirjaan merkittävä, ellei sitä ole ennen tehty.
32985: Säästöpankin laskukirjaan on samalla merkittävä, että vasta-
32986: kirja on ollut tilikirjoihin verrattavana ja että korko on sii-
32987: hen kirjoitettu.
32988: Jos vastakirjaa säästöpankin tilikirjoihin verrattaessa il-
32989: menee eroavaisuutta vastakirjan ja tilikirjain välillä, on vii-
32990: meksi mainituilla todistusvoima, ellei jokin seikka. väl1ennä
32991: niiden luotettavuutta.
32992: 18 ~-
32993: .Toi! vastakirja on joutunut hukkaan. tulee vastakirjan
32994: omistajan antaa säiistöpankin hallitukselle siitä tieto ja
32995: ~amaUa. ilmoittaa, milloin ja miten vastakirja on kadon-
32996: nut. Hallituksen pitää silloin vastakirjan katoamisesta
32997: kuuluttaa ilmoituksella, joka. on vastakirjan omistajan kus-
32998: tannuksella. julkaistava kerran maan virallisissa sanomaleh-
32999: dissä. .Tos vastakirjaa ei ole löydetty kuudessa kuukaudessa
33000: sen jälkeen, kun ilmoittaminen on ta.pahtunut, on vastakir-
33001: 8 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N :o 28.
33002:
33003: jan omistaja oikeutettu perimään saami:;:f.m~a; eikä vasta-
33004: kirjalla. ole voimaa säästöpankkia vastaan sen }Jerästä kun
33005: rahat on maksettu.
33006: 19 §.
33007: Kun vähintään kymmenen vuotta. on kulunut viimeisen
33008: vuoden lopusta, jonka kuluessa vastakirjaa on säästöpankissa
33009: käytetty säästöönpanoa tai säästöstäottoa varten, tai 17 § :n
33010: mukainen merkintä tehty, olkoon säästöpankin hallituksella
33011: oikeus ilmoituksella virallisissa sanomalehdissä kehottaa vas-
33012: takirjan omistajaa yön ja vuoden kuluessa siitä, knn ilmoitus
33013: on julkaistu, säästöpankin hallitukselta vaatimaan saamis-
33014: taan. J oHei vaatimusta tehdä, menettäköön vastakirjan omis-
33015: taja puhevaltansa säästöpan'kkia v·astaan ja rahamäärä siir-
33016: rettäköön säästöpankin vararahastoon. Kuitenkin on halli-
33017: tuksella valta, milloin se katsoo syytä olevan, myöntää raho-
33018: jen maksu vielä jälkeenkinpäin.
33019:
33020:
33021:
33022: Varojen lainaksiantamisesta .ia muusta sijoitttksesta sekä
33023: maksumääräyksi$tä ja rahanperimisestä.
33024: 20 §.
33025: Säästöpankin raho,ia annetaan lainaksi velhakirjaa vas-
33026: taan, joka on vaadittaessa tai mliärätyn, enintään kuuden
33027: kuukauden irtisanomisajan kuluttua maksettaviJ.
33028: Säästöpankki olkoon oikeutettu sijoittamaan niin suuren
33029: määrän varoistaan, kuin viime tilinpäätöksen mukaan vas-
33030: ina ronintään neljätili osaa säästöönpanijain saamisista,
33031: korkeintaan kuuden kuukauden määräaja,l;.ei annei:ta.viin lai-
33032: noihin tai enintään kuuden lnll!kauden vekseleihin.
33033: Kassakreditiivi- .ia konttokuranttilaino.in olkoou ;o;liästö-
33034: pankki oikeutettu myöntämään enintään vuoden ajaksi.
33035: Säästöpankilla olkoon myös oikt:us antaa siirrettäviä irti-
33036: c;anomattomia kuoletuslainoja sellaiseen kokonaismäärä'än,
33037: joka vastaa enintään viidt:ttä osaa säästöönpanijain saami-
33038: sista.
33039: Laki säiistöpan.keista. 9
33040:
33041: Säästöpankilla olkoon lupa sijoittaa· omia varojaan sel-
33042: laisen pankkilaitoksen osakkeihin, joka on perustettu sääs-
33043: töpankkien toiminnan edistämiseksi.
33044: Säästöpankki älköön myöntäkö lainaa älköönkä diskon--
33045: iatko vekseliä, jonka maksamisesta saman säästöpankin hal-
33046: lituksen jäsen, varajäsen tahi virkailija vastaa.
33047:
33048:
33049: 21 §.
33050: Säästöpankin varoista on määrä, joka vastaa vähintään
33051: kymmenettä osaa säästöönpanijarn saamisista viime tilin-
33052: päätöksen mukaan, piddtävä sijoitettuna va.rman pankkilai-
33053: toksen talletuksiin, jotka voidaan helposti muuttaa rahaksi,
33054: taikka valtion, pankkien, hypoteekkilaitosten, kuntain tai
33055: seurakuntain oibligationeihin .
33056: •Tos säästöpankki on rahaksi muuttanut mainitut talletuk-
33057: set ja arvop~.perit tai osan nii-stä, on säästöpankin varoista
33058: yhtä suuri mä.ärä niin pian 'kuin suinkin uudesflaan sid·oi~t.
33059: tava. seHa.isi.in taHetuksiin tai arvopa1pereihin,,
33060:
33061: 22 §.
33062: Säästöpankki älköön omistako muuta kiinteistöä t.a.i
33063: osuutta muussa kiinteistössä, kuin mikä säästöpankin lii-
33064: kettä varten saattaa olla tarpeellinen. Säästöpankilla .olkoon
33065: kuitenkin lupa oikeutensa suojehJmiseksi •ostaa sen saatavasta
33066: pantattu tahi ulosmitattu kiinteä omaisuus, jokä huutokau-
33067: palla myydään; mutta on ostettu kiinteistö taas myytävä,
33068: milloin 8opivaksi harkitaa•n, ja ,aiJnakin niin pian kun se
33069: saadaan iulkisen tarjonnan kautta tappiotta myydyksi.
33070:
33071:
33072: 23 §.
33073: Säästöpankki on oikeutettu välittämään maksumääräyk-
33074: siä sekä ottamaan toimittaakseen raha.nperimisiä..
33075: 10 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 28.
33076:
33077: V LUKU.
33078: Kirjoopidosta Ja tilintarkastuksesta sekä voittov~ro:}en
33079: käyttämisestä.
33080:
33081: 24 §.
33082: Säästöpankin hallituksen tuloo pitää huolta siitä, että
33083: säästöpankin kassa, kirjat ja arvopaperit. ovat varmassa säi-
33084: lössä.
33085: 25 §.
33086: Tilinpäätös, josta säästöpankin tilan tulee täydellisesti
33087: näkyä, on tehtävä kalenterivuodeilta.
33088: Säästöpankin hallituksen on ennen tilintarkastusta laa-
33089: dittava tilikertomus sekä yleiskatsaus säästöpankin toimin-
33090: taan tili vuoden aikana.
33091: Säästöpankin hallitus on myös velvo1linen antamaan sillä
33092: tavoin kuin erittäin säädetään sekä tilasto1lisia tietoja. että
33093: muitakin ilmoituksia, jotka säästöpankkien toiminnan val-
33094: vontaa varten ovat tarpeellisia.
33095:
33096: 26 §.
33097: Säästöpankin hallinnon ja tilien tarkastus on vuosittain
33098: toimitettava. Tilintarkastajain on tutkittava säästöpankin
33099: kassa, arV'opaperit, tilitodisteet sekä tili- ja pöytäkirjat, jota
33100: · paitsi heidän on annettava lausunto tilinpäätöksen oikeelli-
33101: suudesta, sijoitusten pätevyydestä ja siitä, onko säästöpank-
33102: kia hoidettu tämän lain ja slUistöpankin sMintiijen mukai-
33103: ~esti. Tilintarkastajain tulefl sitä paitsi ainakin kerran vuo-
33104: dessa, aikaa edeltäpäin ilmoittamatta, toimittaa säästöpan-
33105: kin kassan ja arvopaperien tarkastus.
33106:
33107: 27 §.
33108: Säästöpankin liikkeen tuottama puhdas voitto on käy-
33109: tettävä vararahaston muodostamiseksi ja kartuttamiseksi.
33110: Vararahastosta korvataan, mikäli tilivuoden voitto ei siihen
33111: riitä, sdlainen tappio, jonka korvaamista ei voida lukea
33112: säästöpankin hallituksen eikä virkailijan velvollisundeksi.
33113: Laki sä.ästöpankeista. 11
33114:
33115: Isännät voivat, säästöpan:kin hallituhen asiaa valmistel-
33116: tua, määrätä enintään neljänn0n osan vuotuisesta puhtaasfa
33117: voitDsta eläkkeiksi säästöpankin virkailijoille sekä hyvän-
33118: tekeväisyys- ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin, ei kuitenkåan
33119: semmoisiin, joista kunta tahi seurakunta on velvollinen pitä-
33120: mään huQilta jäseniään verottamalla. Jos ehto on tehty kanta-
33121: rahaston takaisin suorittamisesta, älköön voittoa tässä mai-
33122: nittuihin tarkoituksiin määrättäkö. ennenkuin kantarahasto
33123: ehkä suoritettavinc korkoineen on takaisin maksettu.
33124:
33125:
33126: VI LUKU.
33127: SääBtöparnkin toiminnan lakkauttarn~csta.
33128:
33129: 28 §.
33130: Kun säästöpankin tilinpäätös näyttää, että kolme nel-
33131: jännestä säästöpankin omista rahastoista on menetetty, niin
33132: on, ellei riittävää vakuutta aseteta, säästöpankin toiminta
33133: ke.skeytettävä ja säästöpankki pautava suoritustilaan .
33134: .Jollei määräystä säästöpankin toiminnan keskeyttämi-
33135: sestä noudateta, ovat sellaiseen laiminlyöntiin syypäät kukin
33136: omasta ja toistensa puolesta vastuunalaiset säästöpankin Sl·
33137: toum uksista.
33138: 29 §.
33139: Jos säästöpankkia on hoidettu va.stoin tämän lain
33140: ta'hi säästöpankille vahvistettujen sääntöjen määräyksiä,
33141: taikka jos on perusteellista syytä varoa asianlaidan olevan
33142: niin kuin 28 § :ssä mainitaan, määrätköön lääninhallitus
33143: säästöpan·kkien toimintaa valvovan viranomaisen esityksestä
33144: virheen, josta on muistutettu, korjattavaksi tai säästöpankin
33145: suoritustilaan pantavaksi taikka nostettavaksi sellaisen kan-
33146: teen, johon ehkä on syytä.
33147:
33148: 30 §.
33149: Kun säästöpankki on päätetty lakkauttaa, haettakoon sen
33150: tuntemattamille vclko.iille vuosihaaste.
33151: l:.l 1917 II Yp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 28.
33152:
33153: Sittenkuin kaikki säästöpankin sitoumukset ovat täyte-
33154: tyt j.a takaisinsaantioikeudella kerätty kantarahasto on suo-
33155: ritettu, <On yl~jääifnä käytettävä 2'7 § :n 2 momentissa mainit-
33156: tuihin tarkoituksiin.
33157: 31 §.
33158: Tämä laki, jonka kautta kumotaan säästöpankeista 19
33159: päivänä. kesäkuuta 1895 annettu asetus, astuu voimaan 1 päi-
33160: vänä. tammikuuta 1919 ja on sovellutettava jo olemassa ole-
33161: vaankin säästöpankkiin, j•onka tulee, kuuden kuukauden ku-
33162: luessa mainitusta päivästä lukien, tehdä 6 § :ssä. määrätty
33163: ilmoitus, sekä viidessä vuodessa samasta päivästä muuttaa
33164: sääntönsä tämän lain määräysten mukaisiksi, mikäli sään-
33165: nöt ovat ristiriidassa niiden kanssa, ja saman ajan kuluessa
33166: sanotusta päivä•stä lisäitä 21 § :n 1 momenti·ssa mainittwja tal-
33167: letuksia tai arvopapereita siinä säädettyyn määrään. Jo ole-
33168: massa oleva säästöpankki ei kuitenkaan ole v-elvollinen hank-
33169: kimaan 3 § :n 3 momentissa määrättyä kanta rahastoa.
33170:
33171:
33172: Eduskunta on myöskin tarkastanut Eduskunnan tieto®
33173: saatetun ehdotuksen aset\1kseksi sääJstöpankeista, joka 10n tar-
33174: koitetltu uud-en säästöpankkilain yhteydessä annetlavaksi.
33175: Katsomatta asiakseen antaa lähemp.ää lausuntoa tästä asetUE-
33176: ehdotuksesta Eduskunta. kuit~nkin mielipitenään esiintuo,
33177: eitit sä.ästöpankkien tarkas'lmsta ei voida saada kyllin tehok-
33178: kaaksi, j.ollei maata jada eri tarkastuspiireihin omine pii-
33179: rissään asuvine ta.r·kasta.iineen.
33180:
33181:
33182:
33183: Helsingissä, 5 päivänä heinäkuuta 1918.
33184:
33185:
33186:
33187:
33188: Helsingissä., Suomen Sena&tin kirjwpainoas.a, 1918.
33189: 1917 -Toiset Valtiopäivät N:o 29.
33190:
33191:
33192:
33193:
33194: Hallituksen esitys Suoaooa Eduskunnalle
33195: erityisen työkyvyttömy)'§- ja vaaltuusvakuu-
33196: tusrahaston perustamisesta.
33197: Hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen kauan
33198: suunnitellun työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen mah-
33199: dollisin;tman pikaisesti tåteutetutksi. Kun muissa maissa,
33200: jQissa puheenaoleva. vakuutusmuoto jo on otettu käytäntöön,
33201: on ennä.tetty saavuttaa arvokasta kokemusta tässä suh-
33202: teessa, saattaa toivoa, että vanhuus- ja työkyvyttömyys-
33203: vakuutuksen toimeenpaneminen ei meillä tule vaatimaan niin
33204: pitkäj aika.a kuin us!'issa muissa maissa, joilla ei tällöin ole
33205: ollut käytettävissä yhtä laajaa ulkomaista aineistoa vakuu-
33206: tusta suunniteltaessa. Siihen nähden että meillä jo on ole-
33207: massa esitöitä työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutusta var·
33208: t.en, nimittäin vuonn'8 1904 asetetun komiilean valmistamat
33209: mietinnöt, on todennäköistä, että ä!Skettäin asetettu uusi ko-
33210: mitea, jonka tehtävänä on laatia ehdotus sekä työkyv;yttö-
33211: myys- ja vanhuusvakuutuksen että koko sosialivakuutuslain-
33212: säädännön yhtenäiseksi järjestämiseksi, verraten lyhyessä
33213: ajassa tulee suorittamaan työnsä. Jotta "ei puheena olevan
33214: vakuutuksen toteuttaminen kohtaisi käytämnöllisiä vaikeuk-
33215: sia, on nyt jo ryhdyttävä toimiin sen taloudellista järjestelyä
33216: varten.
33217: Järjestetäänpä työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus
33218: äsken mainitun, vuoden 1904 komitean ehdotuksen taikka
33219: jonkun muun suunnitelman mukaan, joka nojaa vakuutettujen
33220: suorittamiin vakuutusmaksuihin, niin joka tapauksessa käy·
33221: 5267-17
33222: 2 N:o 29
33223:
33224: nee välttämättömäksi muodossa tai toisessa valtion iPU-
33225: varoilla korottaa niitä eläkkeitä, jotka taloudellisesti hei-
33226: kommat voivat saavuttaa pelkästään suorittamiensa vakuu-
33227: tusma~ksujen perustuksella. Mikäli tahdotaan myöntää eläk-
33228: keitä myös niille kansalaisille, jotka lain voimaan tullessa
33229: jo ovat sivuuttaneet sen ikävuoden, mistä vakuutusmaksujen
33230: suorittaminen olisi alettava, on tähän tarkoitukseen vicelä
33231: suuremmassa määrässä käytettävä valtion varoja. Viimeksi
33232: mainittuun tarkoitukseen tarpeellinen apuraha on toiminnan
33233: alkuvuosina suurempi kuin myöhemmin, jolloin laitos .io on
33234: pitemmän ajan kuluessa ennättänyt vastaanottaa vakuutus-
33235: maksuja niiltä, jotka sivuuttavat vanhuuseläkkeen myöntä-
33236: miseksi säädPttävän ikärajan tai sitä ennen joutuvat työ-
33237: kyvyttömiksi. Jos mentäisiin niin pitkälle, että tahdDttaisiin
33238: noudattaa Englannin kansalaishuoltojärjestelmän mukaista
33239: suunnit,elmaa, joutuisivat melkein kaikki kustannuksPt ylei-
33240: sillä varoilla suoritettaviksi.
33241: Yllämainittuihin tarkoitnksiin tarpeellinen rahasumma
33242: voidaan tosin vuosittain siirtää vakuutuslaitoksen käytettä-
33243: väksi valtion menosääntöä järjestettäessä, mutta tähäill tarkoi-
33244: tukseen tarvitaan varsin!kin alkuvuosina siksi suuria määriä,
33245: että tuo seikka voisi rvaikeuttaa ehkä muuten _sopivaksi
33246: havaitun lain hyväksymistä. Jos sitä vastoin on etukäteen
33247: varattu huomattava rahamäärä, jonka pä.äoma voidaan vähi-
33248: tellen !Viyttää puheenaolevawn tarkoitukseen tahi jonka ko-
33249: roilla voidaan pienentää vuosittain muuten sitä varten siirret-
33250: tävää erää, hel,potetaan siten olennaisesti vakuutuksen toteut-
33251: tamista. Mainittakoon tässä että vastaavaa tarkoitusta var-
33252: ten siirrettiin Ruotsissa 20 vuoden kuluessa vuosittai·n
33253: 1,400,000 kruunua erityiseen rahastoon, jonka pääoma k'Or-
33254: ,koineen oli kasvanut lähes 36,000,000 kruunuun, kun ylei-
33255: nen eläkelaki siellä muutama vuosi sitten astui voimaan.
33256: N:o 29 3
33257:
33258: Har,kittaessa kysymystä, miten meillä sopivimmalla
33259: iavall~ olisi ihankittava työkyvyUömy;ys- ja vanhuusvakuu-
33260: tuksen pohjara.hasto, voitaisiin ajatella, että tähän tarkoituk-
33261: seen käytettäisiin valtiorahaston säästövaroja, jotka vuoden
33262: 1916 tilinpäätöksen mukaan tekivät tasaluvuin 124,980,000
33263: markkaa. Ne ovat. ,kuitenkin sen jälkeen huomattavasti vä-
33264: hentyneet ja edelleen vähentyvät sekä ovat ·suurimmalta
33265: osaltaan sellaisia, että niist.ä ei voida tarpeellista määrää
33266: puheenalaiseen tarkoitukseen siirtää. Sen sijaan voitaisiin
33267: Ha1lituksen mielestä työkyttömyys- ja vanhuusvakuutukse1;
33268: pohjarahasto määrätä perustettavaksi siten, että, ,tulo- ja
33269: menoarvion ulkopuolella Jioidetun valtion lainausrahaston
33270: varat kokonaisuudessaan· siirrettäisiin työkyvyttömyys- ja
33271: vanhuusvakuutusrahastoon. Lokakuun 31 päivänä 1917 oli
33272: lainausrahastossa varoja 31,698,900 markkaa.ll penniä, josta
33273: noin 2,800,000 markkaa oli ulkomaalaisia obligatsioneja ja
33274: niistä- johtuvia saatavia.
33275: ;Näin muodostettu rahasto olisi, kunnes valtion yleinen
33276: vakuutuslaitos perustetaan sosialivakuutuksen toteuttamista
33277: varten, jätettävä entiseen tapaan valtiokonttorin hoitoon.
33278: Ralhaston vuotuiset korot olisivat pääomaan lisättävät.
33279: Varojen hoidosta olisi vuosittain annettava eri kertomus
33280: Eduskunnalle. Työkyvyttöm~ys- ja vanhuusvakuutusta vas-
33281: taisuudessa järjestettäessä ·olisi päätettävä rahaston pääoman
33282: ja vuotuisen koron tarkoituksenmukaisesta käyttämisestä.
33283: Edellä sanotun perusteella saa Hallitus täten esittää:
33284:
33285: että perustetawn erityinen rah(JJJto työkyvyt-
33286: tömyys- ja vanhuusvakwwtuksen toteutta'misen
33287: helpottamiseksi;
33288: että nykyinen, tulo- ja menoarvion ulkopuo-
33289: lella hoidettu, valtion lainausrahasto lakkautetaan
33290: 4
33291:
33292: ja km:kki sen varat Siirretäiin työkyvyttömyyR- ja
33293: · ~anhuusvakuutusrakastoon;
33294: että rahasto jätetäiin Valtiokonttorin hoiclet-
33295: tnvaksi, kunnes perustetaan valtion vakuutnslai.
33296: tos, joUe mainittu tehtävä siUoin siirtyy; sekä
33297: että rahaston hoidosta on vuosittain annettava
33298: EditSkunnaUe kertomus.
33299:
33300: Helsingissä joulukuun 2{) päivänä 1917.
33301:
33302:
33303: Suomen Senaatin päätöksen mukaaJt
33304:
33305: Sosialitoim.ituskunnan päällikkö
33306:
33307: -0. W._Lonhivuori.
33308:
33309:
33310: Niilo A. Mannio.
33311:
33312:
33313:
33314:
33315: R.elsingis&i, Suomen Senaatin, kirj4Lpainossa, 1917-
33316: 1917 II Vp. (1918). - V. M. - Esitys N:o 29.
33317:
33318:
33319:
33320:
33321: Valtiovarainvaliokunnan
33322: m i e t i n t ö N:o 11 esityksen johdosta, joka
33323: koskee erityisen työkyvyttömyys. ja vanhuus-
33324: vakuutusrahaston perustamista.
33325:
33326: Eduskunta on viime joulukuun 22 päivänä keskustelu-
33327: pöytäkirjan seuraamana Valtiovarainvaliokuntaan valmistel-
33328: tavaksi lähettänyt Hallituksen esityksen N :o 29 ·erityisen
33329: työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutusra.haston perustami-
33330: sesta ja samalla päättänyt, että tätä ehdotusta on käsiteltävä.
33331: samalla tavalla kuin Valtiopäiväjärjestys säätää keisarin ja
33332: suuriru'htinaan esityksistä.
33333:
33334:
33335:
33336: Esityksessä ehdotetaan erityis-en rahaston. perustamista
33337: työkyvyttömyys- Ja vanhuusvakuutuksen toteuttamisen
33338: helpottamiseksi. Koska esityksen mukaan valtiorahaston
33339: säästövarat, jotka vu-oden 1916 tilinpäätöksen mukaan teki-
33340: vät tasaluvuin 125,000,000 markkaa, ovat sen jälkeen huo-
33341: mattavasti vähentyneet ja ovat suurimmalta osaltaan s-ellai-
33342: sia, että niistä ei Senaatin mielestä voida tarpeellista määrää
33343: puheenalaiseen tarkoitukseen siirtää, ehdotetaan ·esityksessä,
33344: että tulo- ja menoarvion ulkopuolella hoidetun valtion lai-
33345: nausrahaston varat kokonaisuudessaan siirrettäisiin perus-
33346: tettavaan työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutusrahastoon.
33347: Lokakuun lopussa 1917 oli lainausrahastossa varoja
33348: 31,698,900 markkaa 11 penniä, josta noin 2,800,000 mark-
33349: kaa oli ulkomaalaisia obligatsioneja ja niistä johtuvia saata-
33350: VIa. Nykyinen, tulo- ja menoarvion ulkopuolella hoidettu
33351: valtion lainausrahasto tulisi ehdotuksen mukaan lakkautetta-
33352: vaksi ja kaikki sen varat siirtettäviksi työkyvyttömyy&- ja
33353: 2 1917 II Vp. (1918).- V. M.- Esitys N:o 29.
33354:
33355: vanhuusvakuutusrahastoon, joka rahasto jäisi V aitiokontto-
33356: rin hoidettavaksi, kunnes perustetaan valtion vakuutuslaitos,
33357: jolle mainittu tehtävä silloin siirtyisi.
33358: V aliakunta on mietinnössään N :o 10 varojen hankkimi-
33359: sesta niihin 1917 vuoden ta.rpeisiin, Joihin vakinaiset valtion
33360: tulot eivät riitä, käsitellyt kysymystä 40,000,000 markan
33361: osottamisesta valtiorahaston säästövaroista työkyvyttömyys-
33362: ja vanhum;vakuutuksen toteuttamisebi. Valiokunta on tässä
33363: yhteydessä ehdottanut, että vanhuus- ja työkyvyttömyys-
33364: vakuutuksen toteuttamiseksi on perustettava erityinen ra-
33365: hasto, jota. Eduskunnan valvonnan alaisena on hoidettava ja
33366: kasvuutettava, kunnes sen varat voidaan Eduskunnan päät-
33367: tämällä tavalla tarkoitukseensa käyttää ja että tähän rahas~
33368: t.oon on siirr·ettävä valtion lainausrahaston varat sekä valtio-
33369: rahastosta siinä olevia pitkäaikaisia lainoja 8,000,000 mar-
33370: lmi määrään.
33371: Koska Valiokunta täten jo on käsitellyt toisessa yhtey-
33372: dessä kysymyksest;ä olevan asian, ja Eduskunta hyväksynyt
33373: Valiokunnan asian johdosta tekemät ehdotukset, ehdottaa Va-
33374: liokunta kunnioittaen Eduskunnan päätettäväksi,
33375: että esitys erityisen työkyvyttömyys- ja van~
33376: h'/JiUSvakuutusrahaston perustamisesta ei anna
33377: aihetta toimenpiteeseen Eduskunnan puolelta.
33378: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1918.
33379:
33380:
33381: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Gyl-
33382: ling sekä jäsenet R. Furuhjelm, Haapanen, Hurmevaara,
33383: E. Huttunen, K. R. Häkkinen, Kairamo, Kirves, J. Koho-
33384: nen, Kamu, Lahdensuo, Lehokas, Luopajärvi (osittain), N&.
33385: vanlinna, Paasonen, Puumala, Raitanen, Saarikivi ja vara-
33386: jäsenet Kotila ja Paavolainen sekä osittain varajäsenet S.
33387: Häkkinen, Ottelin, Rentola ja Vuokoski.
33388:
33389:
33390: Helsingissä, Suomen Senrua.tin kirjapainossa, 1918.
33391: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 29.
33392:
33393:
33394:
33395:
33396: Suomen Eduskunnan yastaus
33397: Hallituksen esitykseen erityisen työkyvyttö-
33398: myys- ja vanhuusvakuutusrahaston perusta-
33399: misesta.
33400:
33401: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys eri'tyisen työ-
33402: kyvyttömyys- .ia vanhuusvakuutusrahaston perustamisesta.
33403: Koska Eduskunta .io on käsit-ellyt kysymyksessä olevan
33404: asian Hallituksen esityksen yhteydessä varojen hankkimi-
33405: sesta niihin 1917 vuoden tarpeisiin, joihin vakinaiset ·val'tion
33406: tulot eivät riitä, on Eduskunta päättänyt, ettei nyt esihlä
33407: oleva esitys anna aihetta toimenpiteeseen Eduskunnan puo-
33408: lelta.
33409:
33410: Helsingissä, 12 päivänä tammikuuta 1918.
33411: '
33412:
33413:
33414:
33415:
33416: Hel<Singissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918.
33417: 191 'i - 'I'oiset V aitiopäivät N :o 30.
33418:
33419:
33420:
33421:
33422: Balli~11ksen esitys Suomen Eduskunoalle
33423: laiksi Oikeu.deokåymiskaareo II lu.vun II §aa
33424: mu11ttamisesta toisin kuuluvaksi.
33425: Voimassa olevain rikosasiain oikeudenkäyntiä koskevai11
33426: "Säännösten mukaan ei ketään .voida tuomita rangaistukseen
33427: rikoksesta, ellei häntä ole henkilökohtaisesti kutsuttu vastaa-
33428: maan tahi tuotu oikeuteen. Tämä sääntö, joka nojautuu sii-
33429: hen oikeaan periaatteeseen, ettei ketään saa tuomita kuule-
33430: ma.ttaan, on kuitenkin sangen haitallinen siinä tllipauksessa,
33431: että virkamiestä vastaan, joka luvattomasti tai estettä ilmoit-
33432: tamatta on l}oissa virantoimituksesta ja jonka olinpaikka
33433: myöskin on tuntematon, nostetal!ln syyte hä'nen virastaan
33434: eroittamiseksi. Sil'lä kun ·hänelle siinä tapauksessa ei voida
33435: ioimitta.a haastetta, ei myöskään tuomioistuin voi ottaa tut-
33436: 'kittavabeen häntä vastaan tehtyä syytettä eikä tuomita
33437: :häntä vir:kaansa menettäneeksi, mistä taas, jos virkamies
33438: kunluu niihin, joita ei voida erottllia virastaan ilman tutki-
33439: must.a. ja tuomiota, voisi seurata, että virka jäisi ehkäpä pit-
33440: 'käksikin aikaa sijaisen hoidettavaksi.
33441: ~Kerrottujen haittain poistamiseksi on Hallitus valmis-
33442: tanut Eduskunna1le ehdotuksen sellaiseksi muutokseksi
33443: haastetta tuomioistuimeen rikosa.sioissa koskeviin säännök-
33444: siin, että virkamies mainituissa tapauksissa. saadaan haastaa
33445: kuulutuksella virallisissa lehdissä Sf!Ja;pumaan määrätyssä
33446: ajassa tuomioistuimeen, uhalla että, vaikkei hän tule saapu-
33447: iSl&--17
33448: 2 N:o 30.
33449:
33450: ville, häntä vastaan tehty ·syyte voidaan hänen poissaolos-
33451: taan huolimatta kuitenkin tutkia ja ratkaista.
33452: Puheena oleva laikiehdotus, joka täten jältetään Eduskun-
33453: nan käsiteltäväksi, on seuraava.nsisältöinen:
33454:
33455:
33456: Laki
33457: Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 10 §:n muuttamisesta
33458: toisin kuuluvaksi.
33459:
33460: Suomen eduskunna;n Jläätöksen mukaisesti säi!Kletään, että
33461: Oikeuden'käyml.skaar{ln 11 luvun 10 §, sellaisena kuin se ori.
33462: asetuksessa 7 päivältä syyskuuta 1901, muu~taan näin kuu-
33463: luvaksi:
33464: 10 §.
33465: Rikosas•iassa pitää syytetyn heti oikeuden käskyn saa-
33466: tuansa tulla vastaamaan. Jos hän ei tule, tuotettakoon kruu-
33467: nun taihi oikeuden 11a:lvelijoilla oikeuteen; kuitenkin saakoon
33468: {)ikeus vähemmissä asioissa määrätä vastaajalle uhkasakon.
33469: Virkamies, joka luvattomasti talli estettä ilmoittamatta
33470: or, ollut virantoimituksesta poissa, ja jota ei ole voitu kutSua
33471: vastaamaan tahi tuod.a oikeuteen, saadaan haastaa kuulutuk-
33472: sella vira1lisissa tehdissä, niinrkuin tämän luvun 7 §:n 2 mo-
33473: mentissa on säädetty. Ellei hän tule saaJpuv.ille, voidaan asia,
33474: hänen poisaaolostaan huolimatta. ottaa ratkaistavaksi.
33475: Helsingissä, 21 päivänä joulukuuta 1917.
33476:
33477: Suomen Senaatin päätöksen mukaan
33478:
33479: Oikeustoimituskunnan Päällikkö
33480:
33481: Onni Talas.
33482:
33483: A. Pulkkinen.
33484: 1917 II Vp. -V. M. - Esitys N:o 30.
33485:
33486:
33487:
33488:
33489: , LaJdvaliokunnan mietintö
33490: N :o 5 hallituksen esityksen johdosta, joka sisäl-
33491: tää ehdotuksen laiksi Oikeudenkäymiskaa.rea
33492: 11 luvun 10 §:n muuttamisesta.
33493:
33494: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi •lähet-
33495: tänyt hallituksen edellä mainitun esityksen N :o 30.
33496:
33497:
33498: Rikosasiain oikeudenkäynnistä voimassa olevain saan-
33499: nösten mukaan ei rikosjuttua voida käsitellä ·eikä tuomiota
33500: siinä julistaa, ellei syytetty ol-e saapuvilla. Tä.mä syyte-
33501: tyn oikeuden kannalta tärkeä periaate johtaa kuitenkin käy-
33502: tännössä mahdottomuuteen siinä tapauksessa, että virka-
33503: miestä vastaan on nostettava syyte hänen virasta erottami-
33504: sekseen sen vuoksi että hän on luvattomasti tahi ·estettä il-
33505: moittamatta ollut virantoimituksesta poissa, mutta virka-
33506: miehen olinpaikkaa ei tiedetä. Kun virkamiestä silloin ei
33507: saada ha.astetuksi, ei häntä voida tuomita virkaansa menet-
33508: täneeksi. Jos virkamies kuuluu niihin, joita ei voida erot-
33509: taa ilman tutkimusta ja tuomiota, ei häntä siis millään ta-
33510: valla saada virasta erotetuksi.
33511: Mainitun epäkohdan- poistamiseksi ehdotetaan käsiteltä-
33512: vänä olevassa esityksessä Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun
33513: 10 · § :ään, jossa säädetään haasteesta rikosasiois·sa, lisättä-
33514: väksi säännös, että virkamies edellämainitunlaisessa ta-
33515: pauksessa saataisiin haastaa kuulutuksella virallisissa leh-
33516: dissä uhalla että, vaikkei hän tulisikaan saapuville, asia
33517: voitaisiin tutkia ja ratka.ista.
33518: Kun esitetty lainmuutos on tarpeen vaatima eikä valmis-
33519: tettua lakiehdotusta vastaan, paria vähäistä muotoseikkaa
33520: 11>
33521: 2 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 30.
33522:
33523: lukuunottamatta, ole muistutt.a.mista, niin IJa'kivaliokunta
33524: kunnioittaen ehdottaa,
33525: että Eduskwnta hyväksyisi ja vahvistaisi
33526: seuraavan lakiehdotuksen:
33527:
33528: Laki
33529: Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 10 §:n muuttamisesta.
33530: (poist.)
33531: Suomen eduskunnan päätöksellä (poist.) säädetään täten,
33532: että Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 10 §, sellaisena kuin
33533: se on asetuksessa 7 päivältä syyskuuta 1901, muutetaan näin
33534: kuuluvaksi: ·
33535: .. 10 §.
33536: Rikosasiassa pitää syytetyn heti oikeudtm käskyn saa-
33537: tuansa tulla vastaamaan. Jos hän ei tule, tuotettakoon
33538: kruunun tahi oikeuden palvelijoilla oikeuteen; kuitenkin
33539: saakoon oikeus vähemmiStSä asioissa. määrätä vastaajalle
33540: uhkasakon.
33541: Virkamies, joka luvattomasti tahi estettä ilmoittamatta
33542: on Qllut virantoimituksesta poissa, ja jota ei ole voitu kutsua
33543: vastaamaan tahi tuoda oikeuteen, saadaan haastaa kuulutuk-
33544: sella virallisissa lehdissä, niinkuin tämän luvun 7 § :n 2
33545: momentissa on säädetty. Ellei hän tule saapuville, voidaan
33546: asia, hänen poissaolostaan huolimatta, ottaa ratkaistavaksi.
33547:
33548:
33549: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa. puheenjoh-
33550: taja Mikkola, varapuheenjohtaja .Airola, jäsenet Aronen,
33551: Hakala, Anni Huotari, Alma JQkinen, Kaila, Lapvetelä.i-
33552: nen, A. Manner, Nurminen, Roos, tSaarelainen, Snellman,
33553: L. Typpö, Yrjö-Koskinen ja ÅkeSISOn sekä varajäsen~t Ala.-
33554: nen, Forsten ja Tuomilroski.
33555: Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1918.
33556:
33557:
33558: fleJ,s_ingissä, Sumn-en Sen.a.atin kirj.apainOSISa, 1918.
33559: 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 30.
33560:
33561:
33562:
33563:
33564: Suuren valiokunnan mietintö
33565: N:o 23 Hallituksen esityksen johdosta, joka
33566: sisältää ehdotuksen laiksi Oikeudenkäymiskaa-
33567: ren 11 luvun 10 §:n muuttamisesta.
33568:
33569: Käsit.e'ltyälän yllämainitun asian saa Suuri valiokunta
33570: ehdottaa,
33571: että Edwskunta hyväksyisi ja vahvistaisi eh-
33572: dotuksen laiksi Oikeudenkäy,miskad,en 11 luvun
33573: 10 §:n rnuwttamisesta sellaisena, kuin se on Laki-
33574: valiohwnnan tästä asiasta antamassa miet·innössä
33575: N:o 5.
33576:
33577: Hll'lsingissä, 21_ päivänä tammikuuta 1918.
33578: -------------------··
33579: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainoasa,, 1918,
33580: 1917 11 Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 30.
33581:
33582:
33583:
33584:
33585: Suomen Eduskunnan vastaus
33586: Hallituksen esitykseen laiksi Oikeudenkäymis-
33587: kaaren 11 luvun 10 §:n muuttamisesta toisin
33588: kuuluvaksi.
33589:
33590: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys laiksi Oikeu-
33591: denkäymiskaaren 11 luvun 10 §:n muuttamisesta toisin kuu-
33592: luvaksi, ja on Eduskunta, jolle Lakivaliokunta. on asiasiat an-
33593: tanut mietintönsä N :o 5, hyväksynyt ja vahvistanut näin
33594: r
33595: kuuluvan lain:
33596:
33597: Laki
33598: Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 10 §:n muuttamisesta.
33599:
33600: Suomen Eduskunnan päätöks-ellä säädetään täten, että
33601: Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 10 §, sellaisena kuin se on
33602: asetuksessa 7 päivältä syyskuuta 190'1, muutetaan näin kuu-
33603: luvaksi:
33604: 10 §.
33605: Rikosasiassa pitää syytetyn heti oikeuden käskyn saa-
33606: tuansa tulla vastaamaan. J-os hän ei tule, tuotettakoon kruu-
33607: nun tahi oikeuden pa:lvelijoilla. oikeuteen; kuitenkin saakoon
33608: oikeus vähemmissä asioissa määrätä vastaajalle uhkasakon.
33609: Virkamies, joka luvattomasti tahi estettä ilmoittamatta
33610: on ollut virantoimituksesta poissa, ja jota ei ·ole voitu kutsua
33611: vastaamaan tahi tuoda oikeuteen, saadaan haastaa kuulutuk-
33612: se1la virallisissa lehdissä, niinkuin tämän luvun 7 § :n 2
33613: momentissa on säädetty. Ellei hän tule saapuville, voidaan
33614: asia, hänen poi~saolostaan huolimatta, ottaa ratkaistavaksi .
33615:
33616: .
33617: Hel-singissä, 15 päivänä toukokuuta 1918.
33618: HeLsingissä, Suomen Sen!lJatin iki~j,apainossa, 1918.
33619:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025