91 Käyttäjää paikalla!
0.0043139457702637
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: TOISET 2: 3: VALTIOPÄIVÄT 4: 1917 5: 6: ASIAKIRJAT 7: 8: ENSIMÄ.INEN JA TOINEN OSA 9: 10: 11: 12: 13: HELSINOISSÄ., 1918 14: SUOMEN $j:NAATIN KIRJAPAINOSSA 15: Sisällys. 16: 17: Ensimäinen osa. 18: Hallituksen esitys N :o 1 Suomen II allitusmuodosta. 19: Suomen Eduskunnan vastaus. 20: Hallituksen esitys N :o 2 Sttomen Hallittlsmuodon perusteista. 21: Suomen Eduskunnan vastaus. 22: Hallituksen esitys N :o 3 laiksi eduskunnan esitysoikeuden 23: laajentamisesta. 24: Perustuslakivaliokunnan siitä antama mi€tintö N :o 7. 25: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 21. 26: Suomen Eduskunnan vastau·s. 27: Hallituksen esitys N :o 4 laiksi Suomen valtiotalouden oikeus- 28: perusteista. 29: Suomen Eduskunnan vastaus. 30: :Hallituksen esitys N :0 5 laiksi :JO päivänä heinäkuuta 1906 31: annetun Valtiopäiväjärjestyksen 26, 27, 43, 61 ja 63 § :n muutta- 32: misesta toisin kuuluviksi. 33: Suomen Eduskunnan vastaus. 34: Hallituksen esitys N :o 6 laiksi eduslnmnan oikeudesta tarka.s- 35: taa valtioneuvoston jäsenten ja ;prokuraattoriu virlcatointen lain- 36: mttkaistwtta. 37: Perustuslakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 8. 38: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 26. 39: Suomen Eduskunnan vastaus. 40: Hallituksen esitys N :o 7 laiksi 20 päivänä heinäkuuta 1906 41: annetun Valtiopäiväjärjestyksen 32, 46 ja 51 § :n muuttamisesta 42: toisin kuuluviksi. 43: Perustuslakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 5. 44: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 14. 45: Suomen Eduskunnan vastaus. 46: Hallituksen esitys N :o 8 laiksi edustajapallclciosta vuoden 1917 47: ensimäisillä ja toisilla valtiopäivillä. 48: Perustuslakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 2. 49: Suuren vali,okunnan siitä antama mietintö N :o 8. 50: Suomen Eduskunnan vastaus. 51: 52: Hallituksen esitys N :o 9 laiksi 20 päivänä heinäkuuta 1906 53: annetun Valtiopäiväjärjestyksen erinäisten säännösten muuttami- 54: sesta ja täydentämisestä sekä samana päivänä annetun Vaalilain 55: 37 § :n munttamisesta. 56: Perustuslakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 6. 57: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 20. 58: Suomen Eduskunnan vastaus. 59: :Hallituksen esitys N :o 10 laiksi Korkwimmasta Oilceudesta. 60: Lakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 6. 61: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 24. 62: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 24 a. 63: Suomen Eduskunnan vastaus. 64: Hallituksen esitys N :o Ulaiksi Korkeimmasta IIallinlo-oif.;e,l- 65: desta. 66: Lakivaliokunnan siitä antama mietintö N:o 7. 67: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 25. 68: Suomen Eduskunnan vastaus. 69: Hallituksen esitysa N :o 12 laiksi mooseksennslcolaisista Suo- 70: messa. 71: PeruRtnslakivaliohuman siitä antama mietintii N :o 3. 72: Suureu valiokuunau ,..:iitä antama mietintö N :o 1~. 73: Suome1~ Eduskunnan vastaus. 74: 75: Hallituksen esitys N :o 13 suurten l'ulojcn verosta. 76: Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 2. 77: Suuren valiokunnan siitä antama mietiutö N :o 2. 78: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 2 a. 79: Suomen Eduskunnan vastaus. 80: Hallituksen esitys N :o 14 leimasuusltmnan suorittami8esta 81: 1!H8 vuoden loppuun. 82: Valtiovarainvaliokunnan siitä antrtma mietintö N :o 4. 83: Huuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 6. 84: Suomen Eduskunnan vastaus. 85: Hallitukseu esitys N :o 15 pääoma- ja kuponlcisuoslunnan suo- 86: ri ttarnisesta 1918 vuoden loppuun. 87: Valtiovarainvalidkunnan siitä antama mietintö N :o 3. 88: Hnureu valiokunnau siitä antama mietintö N :o 3. 89: Suomen Eduskunnan vastaus. 90: 5 91: 92: 93: Toinen osa. 94: • 95: Hallituksen esitys· N :o 16 kulkulaitosrasiasta vuodeksi 1917. 96: Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 6. 97: Suomen Eduskunnan vastaus. 98: 99: Hallituksen esitys N :o 17 varojen osottrumisesta kansanope- 100: tusta varten ,vuodeksi 1917. 101: Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 5. 102: Suomen Eduskunnan vastaus. 103: 104: Hallituksen esitys N :o 18 tuulaakimalcsun laskemisen pe- 105: rusteesta. 106: Talousvaliolkunnan siitä anta;ma mietintö N :o 2. 107: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 16. 108: Suomen Eduskunnan vastaus. 109: 110: Hallituksen esitys N :o 19 laiksi postisäästöpankista Suo- 111: messa 24 ,päivänä t·oukokuuta 1886 annetun asetuksen 2 § :n 112: muuttamisesta. 113: Pankkivaliokunnan siitä antruma mietintö N :o 1. 114: Suuren valio/kunnan siitä antama mietintö N :o 17. 115: Suomen Eduskunnan vastaus . 116: 117: .Hallituksen esitys N :o 20 välittävistä ·säännöksi,stä maalais- 118: kuntain ja kaupunkien lcunnallislakien, kansanäänestystä tar- 119: koittavan lain ja kunnallisen vaalilain käytäntöön saattamista 120: varten. 121: Laki- ja talousvaliokunnan siitä antfrma mietintö N :o 1. 122: Suuren v.aliokunnan siitä anta!ma mietintö N :o 7. 123: Suomen Eduskunnan vastaus. 124: 125: Hallituksen esitys N :o 21 erinäisistä muutoksista Suomen 126: evan,kelisluterilaiselle kirkolle 6 päivänä joulukuuta 1869 an- 127: nettuun kirkkolakiin. 128: Lakivaliokunnan siitä antruma mietintö N :o 8. 129: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N: o 27. 130: Suomen Eduskunnan vastaus. 131: 132: Hallituksen esitys N :o 22 valtiolainan ottrumisesta lculkulai. 133: losrahaston tarpeisiin. 134: Valtiorvaraivaliokunnan siitä antruma mietintö N:o 7. 135: Suuren vailiokunnan siitä antama mietintö N :o 12. 136: Suuren valiokunnan ·siitä anta;ma mietintö N :o 12 a. 137: Suoonen Eduskunnan vastaus. 138: 6 139: 140: 141: Hallituksen esitys N :o 23 lai<ksi selityksestä 23 päivänä syys. 142: ikuuta 1917 annettuufl asetuiksen torppaa,. lrumpuotitilaa ja mä- 143: kitupa-ruluetta koskevista vuokrasopimuksista. 144: Maatalousvaliokunnan siitä antaJma mietintö N :o 3. 145: Suomen Eduskunnan vastaus. 146: 147: Hallituksen esitys N :o 24 varojen hankkimisesta niihin tar- 148: peisiin, joihin va:kinaisetvaltt"on tulot eivät riitä. 149: Valtiov.arainvruliokunnan siitä antruma mietintö N :o 10. 150: Suomen E-duskunnan vastaus. 151: 152: Hallituksen esitys N :o 25 valtiolainan ottamisesta Suomen 153: Pankin aseman vahvistamiseksi. 154: Viittaus esitykseen N :o 73. 155: 156: Hallituksen esitys N :o 26 Suomen rahasta 9 p·äivänä elo- 157: limuta 1877 annetun lain 6, 10 11 ja 16 §: n muuttamisesta toisin 158: kuuluviksi. 159: Pankbvaliokunnan siit•ä antama mietintö N :o 2. 160: Suuren ·valiokunnan siitä antama mi·etintö N :o 15. 161: Suuren v.a.liokunnan siitä antama mietintö N :o 15 a. 162: Suomen Eduskunnan vasta.us. 163: Hallituksen esitys N :o 27 valtiolainan ottamisesta elintar. 164: peiden J1ankintaa varten. 165: Valtiovarainvaliokunnan s·iitä antama mietintö N :o 8. 166: Suuren valiokunnan ·siitä antama mietintö N :o 10. 167: Suomen Eduskunnan vastaus. 168: 169: Rallituk&en esitys N :o 28 laiksi säästöpankeista. 170: Pankkivaliokunnan siitä antruma mietintö N :o 5. 171: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 42. 172: Suuren ·valiokunnan siitä antruma mietintö N :o 42 a. 173: Suomen Eduskunnan vastaus. 174: Hallituksen esitys N :o 29 erityisen työkyvyttämyys- ja van- 175: huusvakuutusrahaston perustamisesta. 176: Valtiov!l!raivaliokunnan siitä anta:ma mietintö N :o 11. 177: Suomen Eduskunnan vastaus. 178: Hrullituksen esitys N :o 30 laiksi Oikeudenkäymiskaaren 11 179: luvun 10 § :n muuttamisesta toisin kuuluviksi. 180: Lakivalioik;unnan siitä antama mietintö N :o 5. 181: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 23. 182: Suomen Eduskunnan vastaus. 183: I. 184: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 1. 185: 186: 187: 188: 189: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 190: Suomen Rallitusmuodoksi. 191: Suomen SenaHJtin määräykSestä on Senaatin 31 päivänä 192: · maaliskuuta l9tl7 .asettama; Perustusla!kikomitea> laatinut 193: ehdotuksen 1Suomen Hallitusmuodoksi. Tämän ehdotuksen 194: pohjalla, jonka komitea lähetti Senaattiin viime lokakuun 195: 5 päivänä, valmisti Senaatti silloisessa kokoonpanossaan 196: ehdotuksen Hallituksen esitykseksi Eduskunnalle Suomen 197: Hallitusmuodoksi. Kun Senaatti nyt on ottanut tämän asian 198: uudelleen käsiteltäväkseen, ei Senaatti ole katsonut mahdolli- 199: seksi ryhtyä varsinaisia asia'llisia muutoksia ehdotukseen te- 200: kemään, koska tämä pakottaisi lakiehdotuksen useitten laki- 201: säännösten yk,sityiskohtaiseen tarkastamiseen, mikä estäisi 202: asian pikaista esittämistä Eduskunnalle. Eräät muutokset, 203: jotka Senaatti on tehnyt sanotun komitean ja aikaisemman 204: Senaatin ehdotuksiin, ovat muuttuneiden valtiollisten olojen 205: aiheuttamia, toiset taas ovat vain muodollista laatua. 206: Ehdotus, joka nyt annetaan Eduskunnan hyväksyttävälksi, 207: on näin kuuluva: 208: 209: 210: 211: 212: Suomen Hallitusmuoto. 213: Sittenkuin on havaittu tarpeelliseksi kehittää ja vakaan- 214: nuttaa Suomen valtiosääntöä selvillä perustuslain säännök- 215: sillä, jotka takaavat sekä valtiovallan lujuutta ja tehok- 216: 4915-17. 217: 2 N:o l 218: 219: kuutta että Suomen kansalaisten oikeutta ja lainalaista va- 220: pautta, vahvistetaan täten, Suomen eduskunnan päätöksen 221: mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 an- 222: netun Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :ssä määrätyllä tavalla, 223: seuraava Hallitusmuoto Suomelle. 224: 225: 226: 227: 1. Yleisiä säännöksiä. 228: 229: 1 §. 230: Suomi on tasavalta, jonka valtiosääntö on vahvistettu 231: tässä hallitusmuodossa ja maan muissa J)'lrustuslaeissa. 232: 233: 2 §. 234: Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä ta~aval 235: lan presid·entin kanssa. 236: Ylin toimeenpaneva valta on uskottu presidentille. Sen 237: ohessa on maan yleistä hallitusta varten oleva valtioneu- 238: vosto, johon kuuluu päämini·steri ja tarvittav•a määrä minis- 239: tereitä. 240: Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, 241: ylimmässä oikeusasteessa korkein oikeus ja korkein hallinto- 242: oikeus. 243: 244: 3 §. 245: Suomen alue pysytetään sellaisena, kuin se nykyisin on, 246: eikä sen rajoja voida muuttaa muuten kuin eduskunnan suos- 247: tumuksella. 248: 249: 4 §. 250: Suomen kansalaisoikBus on jokaisella, joka on suomalai- 251: sista vanhemmista syntynyt, sekä muun maan naisella, joka 252: on mennyt naimisiin Suomen miehen kanssa. 253: N:o 1 3 254: 255: Muun maan kansalainen voidaan ottaa Suomen kansalat- 256: seksi niillä ehdoilla ja siinä järjestyksessä, kuin laissa erik- 257: seen säädetään. 258: 259: 260: 261: 262: II. Suomen kansalaisten yleiset oikeudet. 263: 264: 5 §. 265: Jokaiselle Suomen kansalaiselle olkoon turva ttuna oikeu- 266: tensa hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden, onnen ja 267: omaisuuden puolesta lain mukaan. Älköön Suomen kansa- 268: laisen saavutettuja oikeuksia uudella lailla ra.joitettako 269: muussa järjestyksessä, kuin perustuslain muuttamisesta on 270: sääd,etty. 271: 272: 6 §. 273: Suomen kansalainen on oikeutettu oleskelemaan omassa 274: maassa, vapaasti täällä valitsemaan af>uinpaikkansa ja kul- 275: kemaan paikkakunnasta toiseen. 276: 277: 7 §. 278: Suomen kansalai&ella on oikeus julkisesti ja yksityisesti 279: harjoittaa uskontoa, mikäli lakia tahi hyviä tapoja ei lou- 280: kata. 281: 282: 8 §. 283: Suomen kansalaisilla on sanan vapaus sekä oikeus kirjoi- 284: tuksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen kenen- 285: kään niitä ennakolta estämättä, niin myös oikeus edeltä-päin 286: lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä 287: asioista tai muussa luvallisessa tarkoituksessa sekä perustaa 288: 4 N:o 1 289: 290: yhdistyksiä tarkoitnsten toteuttamista varten, jotka eivät ole 291: vastoin lakia tai hyviä tapoja. 292: Säännöksiä näiden oikeuksien käyttämisestä annettakoon 293: lailla. 294: 9 §. 295: Kirjesalaisuus on lonkkaamaton, mikäli siitä ei ole laissa 296: poikkeusta säädetty. 297: 10 §. 298: Älköön Suomen kansalaista tuomittako muussa oikeu- 299: dessa kuin siinä, jonka alainen hän maan lain mukaan on. 300: 301: 11 §. 302: Suomen kansalaisella olkoon valta oikeudessa tai valtion 303: hallintoviranomaisen luona omassa asiassaan käyttää suoma- 304: laista tai ruotsalaista äidinkieltään, niinkuin siitä ,laissa sää- 305: detään. 306: Säännöksiä tämän maan oikeus- ja virkakielestä annetaan 307: lain kautta. 308: 12 §. 309: Mitä Suomen kansalaisten yleisistä oikeuksista on sa- 310: nottu ei estä lailla säätämästä sellaisia rajoituksia, jotka so- 311: dan aikana yleensä ja sotapalveluksessa oleviin nähden muul- 312: loinkin ovat välttämättömiä. 313: 314: 315: 111. Lainsäädäntö. 316: 317: 13 §. 318: Oikeus tehdä ehdotuksia uuden lain säätämisestä sekä en- 319: nestään olevan muuttamis~esta, selittämisestä tai kumoami- 320: sasta on presidentillä sekä eduskunnalla. 321: Presidentin aloteoikeutta käytetään antamalla edus- 322: kunn3!He esityksiä la:kiehdotuksineen. Esitysehdotukset laatii 323: N:o 1 5 324: 325: valtioneuvosto. Sellaisesta ehdotuksesta on hankittava lau- 326: sunto, kun asia kuuluu perustuslakien taikka siviili- tai rikos- 327: lainsäädännön alalle, korkeimmalta oikeudtllta, mutta kun ,se 328: koskee hallintoa, korkeimmalta hallinto-oikeudelta. 329: Eduskunnan aloteoikeudesta s·ekä laimäädäntöasiain kä- 330: sittelystä valtiopäivillä on säädetty valtiopäiväjärjestyk- 331: sessä. 332: 333: 14 §. 334: Sittenkuin eduskunta on hyväksynyt lain, jätetään se 335: vahvi&tettavaksi presidentille, joka siitä hankkii lausun- 336: non valtioneuvostolta ja, 13 § :ssä .säädettyjen perusteiden 337: mukaan, korkeimmalta oikeudelta taikka korkeimmalta hal- 338: linto-oikeudelta. 339: Laki on vahvistettava sellaisena, kuin eduskunta on sen 340: hyväksynyt. Jos presidentti ei lakia vahvista, tulee se 341: ilman vahvistusta voimaan ·seuraavissa tapauksissa: 342: 1) kun asia koskee muuta lakia kuin perustuslakia 343: ja eduskunta, sittenkuin lakiehdotus on hyväksytty taikka 344: jätetty lepäämään, uusien vaalien jälkeen on uudestaan hy- 345: väksynyt sen vähintään kahdella kolmasosalla annetuista 346: äänistä; 347: 2) kun asia koskee perustuslakia ja ehdotus on joko julis- 348: tettu kiireelliseksi sekä samoilla valtiopäivillä ja niinikään 349: uusien vaalien jälkeen hyväksytty vähintään kahdella kol- 350: masosalla annetuista äänistä, taikka jätetty lepäämään uusien 351: vaalien yli, sitten hyväksytty vähintään kahdella 'kolmas- 352: osalla annetuista äänistä sekä vielä . uusien vaalien jälkeen 353: vähintään samalla äänimäärällä. 354: Muissa tapauksissa on laki, jota ei ole vahvistettu, kat- 355: sottava rauenneeksi. 356: 6 N:o 1 357: 358: 15 §. 359: Jokaisen lain johdannossa. mainittakoon, että se on syn- 360: tynyt eduskunnan päätöksen mukaisesti ja, kun laki on sää- 361: detty siinä järjestyksessä, kuin perustuslain säätämisestä 362: on voimassa, myöskin että niin on menetelty. 363: Laki on, olkoonpa vahvistettu tai tulkoon voimaan ilman 364: vahvistusta, presidentin allekirjoitettava ja asianomaisen mi- 365: nisterin varmennettava, jonka jälkeen se on valtioneuvoston 366: julkaistava Suomen lakikokoelmassa. 367: 368: 16 §. 369: Kirkkolain säät.ämisestä ja muuttamisesta on voimassa 370: mitä siitä on erikseen säädetty. 371: 372: 17 §. 373: Presidentin oikeudesta antaa asetuksia säädetään 23 §:ssä. 374: 375: 376: IV. Hallitus ja hallinto. 377: 18 §. 378: Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa välittömillä 379: vaaleilla kuudeksi vuodeksi. Vaalioikeus on niissä jokai- 380: sella, joka on oikeutettu ottamaan os1aa edu,stajan:vaaleihin. 381: Kaikilla on yhtäläinen äänioikeus ja. kukin ä.änestää yhtä 382: ehdokasta. 383: Vaali toimitetaan 15 ja 16 päivänä tammikuuta siinä jär- 384: jestyksessä, kuin erityisessä laissa säädetään. Se, joka silloin 385: saa enemmän kuin puolet kaikista annetuista äänistä, on va- 386: littu. Jollei kukaan saa niin suurta ääni määrää, toimitetaan 387: helmikuun 15 ja 16 päivänä uusi vaali, jossa kukin äänioi- 388: keutettu äänestää yhtä niistä "kolmesta, jotka edellisessä vaa- 389: lissa saivat enimmät äänet, ja se, joka tällöin saa suurimman 390: äänimäärän, katsotaan valituksi. 391: N:o 1 7 392: 393: 19 §. 394: Toimeensa astuu presidentti 151 päivänä' huhtikuuta ja 395: antaa silloin seuraavan juhlallisen vakuutuksen: 396: ,Minä N. N., jonka Suomen kansa on valinnut Suomen 397: tasavallan presidentiksi, vakuutan täten, että minä presiden- 398: tin toimessani tulen vilpittömästi ja uskollisesti noudatta- 399: maan Ja vOimassa pitämään tämän maan valtiosääntöä ja 400: lakeja sekä kaikin voimin edistämään Suomen kansan me- 401: nestystä." 402: Tämä vakuutus ann~taan eduskunnan edessä taikka, jos 403: eduskunta ~i ole koolla, valtioneuvoston, korkeimman oi- 404: keuden sekä korkeimman hallinto-oik€Uden yhteisessä ko- 405: kouksessa pääministerin ollessa puheenjohtajana. 406: Jos tässä taikka 18 § :ssä säädetty määräpäivä sattuu 407: pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäivänä. 408: 409: 20 §. 410: Presidentin ollessa satunnaisesti estettynä, käyttää hä- 411: nen oikeuksiaan pääministeri; mutta jos estettä kestää · 412: kauemmin, on uusi presidentti valittava niin pian kuin 413: mahdollista. 414: 21 §. 415: Toimestaan saa presidentti palkkion, jonka määrä vah- 416: vistetaan lailla ja jota ei hänen toimiaikanaan voida lisätä 417: eikä vähentää. 418: 22 §. 419: Presidentin asiana on: 420: 1) kutsua eduskunta tarpeen tullen ylirnääräisille valtio- 421: päiville; 422: 2) antaa määräys edustajanvaalien toimittamisesta; sekä 423: 3) avata ja päättää valtiopäivät. 424: 8 N:o 1 425: 426: 23 §. 427: Presidentillä on oikeus, mikäli ei tässä hallitusmuo- 428: dossa toisin säädetä taikka sitä oikeutta ole· valtioneuvostolle 429: uskottu, rantaa asetuksia asioista, jotka ennestään ovat hallin- 430: nollisilla säännöksillä järjestetyt, niin myös asetuksella tar- 431: kempia mä·äräyksiä lakien täytäntöönpanosta, valtion omai- 432: suuden hoidosta sekä hallintovirastojen ja yleisten laitosten 433: järjestysmuodosta ja. toiminnasta. Asetukseen älköön 'kui- 434: tenkaan otettako säännöstä, joka sisältäisi lain muutoksen. 435: Asetukset annetaan ja julkaistaan niinkuin laeista 15 § :n 436: 2 momentissa on säädetty. 437: 24 §. 438: Presidentti vm yksityisissä tapauksissa, :;aatuansa lau- 439: sunnon korkeimmalta oikeudelta, armoa antamalla kumo- 440: ta rangaistuksen tahi lieventää sitä. HallituksenjäiS-enen ar- 441: mahtamisesta noudatettakoon kuitenkin mitä siitä on erik- 442: seen säädetty. Yleistä arma·hdnsta älköön annettako muuten 443: kuin erityisellä lailla. 444: Presidentillä on myös oikeus suoda vapautusta lain 445: säännöksistä niissä tapauksissa, jo]ssa oikeus sellaisen eriva- 446: pauden antåmiseen on laissa myönnet,ty. 447: 448: 25 §. 449: Presidentillä on rauhan aikana Suomen sotavoiman ylin 450: päällikkyys. 451: 26 §. 452: Presidentillä on oikeus antaa muun maan kansalai- 453: sena Suomen kan'Sa•laisoi:keus sekä V1apautta:a Suomen kansa- 454: laisuudesta. 455: 27 §. 456: Presidentti valvoo maan hallintoa ja voi sitä varten VI- 457: rastojen ja yleisten laitosten päälliköiltä tai hallituksilta 458: vaatia tietoja sekä toimeenpanna tarkastuksia. 459: :N:o 1 9 460: 461: 28 §. 462: Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti, kui- 463: tenkin niin, että jos sopimukset ulkovaltojen kanssa valtio- 464: säännön mukaan sitä vaativat, ne ovat eduskunnankin hy- 465: väksyttävät. Sodasta ja rauhasta presidentti saa päättää 466: ainoastaan eduskunnan suostumuksella. 467: Ne valtuutetut, konsulit ja kauppa-asiamiehet, jotka ovat 468: tarpeen Suomen etujen valvomiseksi ulkomailla, määrää 469: presidentti. 470: Kaikki ulkovaltoja koskevat asiat ovat asianomaisen mi- 471: nisterin valmisteltavat Niiden ratkaisu tapahtuu mainitun 472: ministerin esittelyssä asianlaadun mukaan joko valtioneuvos- 473: tossa tai presidentin luona vähintään kahden muun ministerin 474: saapuvilla ollen. 475: 476: 29 §. 477: Lainsäädäntöasioista, asetusten antamisesta, tärkeim- 478: mistä virkanimityksistä sekä muista erittäin tärkeistä asiois- 479: ta tekee presidentti päätöksensä valtioneuvostossa sen mi- 480: nisterin esittelystä, jonka osastoon asia kuuluu. Muut presi- 481: dentin ratkaistavat asiat esittelee hänelle, sittenkuin niitä 482: on valtioneuvostossa lausunnon antamista varten käsitelty, 483: asianomainen ministeri toisen valtioneuvoston jäsenen läsnä 484: ollessa. 485: Presidentin päätökset ovat, voimaan tullaksensa, presi- 486: dentin allekirjoitettavat ja sen ministerin varmennettavat, 487: joka on asian esitellyt. Mitä tässä on sanottu ei kuitenkaan 488: koske 27 ja 42 § :ssä mainittuja asioita. 489: Valtioneuvoston jäsenten nimittämistä ja eroa koskevat 490: päätökset varmentaa presidentin kanslian johtaja. 491: Erinäisten sotilasasiain esittelystä sekä presidentin niistä 492: tekemäin päätösten varmentamisesta säädetään erikseen. 493: 10 N:o 1 494: 495: 3@ §. 496: Siltä, että. toimituskirja presidentin päätöksestä on oikea, 497: vastaa se ministeri, joka on varmentanut päätöksen. 498: Jos ministeri havaitsee presidentin päätöksen lainvas- 499: taiseksi, ilmoittakoon mielipiteensä valtioneuvostolle, joka 500: sitten menettelee niinkuin 4{) § :ssä on sanottu. Jos niin kä- 501: visi, että päätös ministerin mielestä olisi va.stoin maan valtio- 502: sääntöä, on hän oikeutettu ja velvollin·en kieltäytymään sitä 503: varmentamasta. 504: 31 §. 505: Valtioneuvoston jäseniksi, joiden tulee nauttia eduskun- 506: wm luottamusta, kutsuu presidentti rehellisiksi ja taitaviksi 507: tunnettuja Suomen kansalaisia. 508: 509: 32 §. 510: Valtioneuvostossa .on myöskil! oleva prokuraattori, jolla 511: tulee olla etevät tiedot oikeus.oloista. Prokuraattoria avus- 512: taa apulainen, tarvittaessa astuen hänen sijaansa. 513: 514: 33 §. 515: Valtioneuvostossa on niin monta osastoa, kuin eri hallin- 516: nonhaaroihin kuuluvia a»ioita varten on tarpeen. 517: Osastojen lukumäärä ja yleinen toimiala vahvistetaan 518: lain kautta, mutta ta.rkemrpia säännöksiä asiain jaosta osas- 519: tojen kesken sekä valtioneuvoston muusta järjesty:smuodosta 520: annetaan asetuksella. 521: 34 §. 522: Puheenjohtajana valtioneuvostossa ·on pääministeri ja 523: tämän estettynä ollessa ensimäinen läsnäoleva jäsen. Mil- 524: loin presidentti on saapuvilla, johtaa hän asiain käsittelyä. 525: Valtioneuvoston osastoissa on kussakin päällikkönä mi- 526: nisteri. 527: N:o 1 11 528: 529: 35 §. 530: Valtioneuvostolle kuuluvat asiat käsitellään yleisessä ko- 531: kouksessa, mikäli ei jonkinlaatuisia asioita ole asetuksella 532: uskottu osaston päällikkönä olevan ministerin päätettäviksi. 533: Valtioneuvosto on päätöksenvoipa viisijäsenisenä. 534: 535: 36 §. 536: V aitioneuvoston tulee saattaa täytäntöön presidentin pää- 537: tökset ja ratkaista sekä ne asiat, jotka laissa on säädetty 538: valtioneuvoston päätettäviksi, että myöskin muut hallitUB- ja 539: hallintoasiat, joita ei ole tässä hallitusmuodossa taikka 540: muussa laissa tai asetuksessa pidätetty presidentille eikä 541: myöskään ole uskottu aiemmalle viranomaiselle. 542: Missä määrin oikeushallintoa, yliorpistoa ja. sotilaslaitosta 543: koskevat asiat ovat valtioneuvoston käsiteltävistä poiserote- 544: tut, näkyy erityisistä säännöksistä. 545: 546: 37 §. 547: Kun johonkin asiaan nähden syntyy epäilystä siitä, onko 548: valtioneuvosto oikeutettu sen lopullisesti päättämään, ratkai- 549: see kysymyksen tästä presidentti. 550: 551: 38 §. 552: Valtioneuvoston jäsenet ova't virkatoiminnasilaan edus- 553: kunnalle vastuunalaiset 554: Jokainen valtioneuvoston jäsen, joka on ottanut osaa 555: a.::ian käsittdyyn valtioneuvostossa taikka presidentin luona, 556: on vastuunalainen päätöksestä, jollei hän ole pöytäkirjaan 557: merkittäväksi ilmoittanut eroavaa mielipidettä. 558: 559: 39 § . 560: . Asiat, jotka valtioneuvostossa käsitellään, pitää olla 561: asianomaisessa osastossa valmistellut. 562: 12 N:o 1 563: 564: Kunkin osaston on pidettävä silmällä hallintoa omalla 565: toimialallaan sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin lakien, asetus- 566: ten ja valtioneuvoston päätösten täytäntöön p.anemiseksi. 567: 568: 40 §. 569: J-os mm kävisi, että jokin presidentin päätös, joka on 570: valtioneuvoston täytäntöön pantavana, huomattaisiin olevan 571: lainvastainen, olkoon valtioneuvosto velvollinen, sittenkuin 572: prokuraattori siitä on antanut lausuntonsa, presidentille esit- 573: tämään, että päätös peruutettaisiin tai muutettaisiin, ja jos 574: presi,dentti kuitenkin pysyy päätöksessään, ilmoittamaan, 575: että sitä ei voida täytäntöön saattaa. _ 576: 577: 41 §. 578: Prokuraattorin on valvottava, että viranomais,et ja virka- 579: miehet noudattavat lakia sekä täyttävät velvollisuutensa, niin 580: ettei kukaan tulee lailli&essa oikeudessaan sorretuksi. 581: Prokuraattorin asiana on ajaa tai ajattaa syyte asiassa, 582: jossa hän katsoo sellaista toimenpidettä iiarvittavan. 583: 584: 42 §. 585: Jos valtioneuvosto taikka valtioneuvoston jäsen virkatoi- 586: messaan poikkeaa laista, tulee prokuraattorin siitä tehdä 587: huomautus ja samalla ilmoittaa, mikä siinä on lainvastaista. 588: Mutta jos huomautus jätetään varteenottamatta, olkoon hä- 589: nellä valta antaa presidentille kertomus asiasta. Jos lain- 590: vastaisuus on sellainen kuin 54 §:ssä sanotaan ja presidentti 591: määrää syytteen nostettavaksi valtioneuvoston jäsentä vas- 592: taan, ajaa sitä prokuraatt.ori siinä erityisessä tuomioistui- 593: messa, mikä sanotussa pykälässä mainitaan. Jollei presi- 594: dentti katso olevan syytä syytteen nostamiseen, saakoon 595: prokuraattori tehdä asiasta ilmoituksen eduskunnalle. 596: Jos presidentti menettelisi lainvastaisesti virassaan, 597: on prokuraa:ttorin tehtävä siitä huomautus niinkuin yHä on 598: N:o 1 13 599: • 600: sanottu. Jos prokuraattori taikka valtioneuvosto katsoo pre- 601: sidentin tehneen itsensä syypääksi valtiopetokseen tai 602: ma,anp·etokseen, ilmoitta.koon asi•an eduskunnaUe ja, jos tämä 603: kolmella neljäsosalla annetuista äänistä päättää syytteen nos- 604: tettavaksi, ajakoon prokuraattori syytettä korkeimmassa oi- 605: keudessa ja pidättäytyköön presidentti sillä aikaa toimes- 606: taan. Muissa tapuksissa älköön presidentin virkatoimesta 607: syytettä nostettako. 608: 43 §. 609: Prokuraattorin tulee joka vuodelta sekä presidentille 610: että ·eduskunnalle antaa kertomus virkatoimistaan ja lain 611: noudattamista koskevista havainnoistaan. 612: Prokuraattorin on vaadittaessa annettava presidentille 613: tietoja ja lausuntoja. 614: 44 §. 615: Yleistä ha:Ilintoa varten on Suomi edelleenkin oleva jaet- 616: tuna lääneihin, kihlakuntiin ja kuntiin. 617: Muutoksia läänien lukumäärään tehdään lain kautta. 618: Muita. muutoksia hallinnolliseen jakoon määrää valtioneu- 619: vosto, mikäli laissa ei toisin säädetä. 620: 621: 45 §. 622: Läänin hallintoa johtaa maaherra, apunaan esitteleviä vir- 623: kamiehiä. 624: Kuntain hallinnon tulee perustua. kansalaisten itsehallin- 625: toon, niinkuin ,erityisissä la.eissa siitä säädetään. Lailla sää- 626: .detään myöskin, millä ta voin ja kuinka laajalti kansalaisten 627: itsehallintoa on sovitettava kuntia suurempiin hallintoaluei- 628: sun. 629: 46 §. 630: Virastoista, jotka valtidhallinnon eri haaroja varten ovat 631: olemassa taikka perustetaan, on voimassa erit~isiä sään- 632: nöksiä. 633: 14 N:o 1 634: • 635: V. Tuomioistuimet. 636: 637: 47 §. 638: Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa oikeus- 639: asioissa sekä valvoo sen ohella tuomarien ja ulosottoviran- 640: omaisten lainkäyttöä. 641: 48 §. 642: Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja tarpeellinen 643: määrä oikeusneuvoksia. 644: Ne oikeushallintoasiat, jotka erityisten säännösten mu- 645: kaan kuuluvat korkeimman oikeuden käsiteltäviin, valmistel- 646: laan siinä valtioneuvoston osastossa, johon oikeushallintoa 647: koskevat asiat on luettu. Tämän osaston päällikkö on oleva 648: mukana korkeimmassa oikeudessa niitä käsittelemässä. 649: Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäisenisenä, jollei 650: eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen 651: säädett.y suurempaa tai pienempää jäsenmäärää. 652: • 653: 49 §. 654: Yleisiä ylioikeuksia ovat hovioikeudet, joid·en myöskin 655: tulee pitää silmällä al~oikeuksien ja ulosottoviranomaisten 656: toimintaa. 657: Kussakin hovioikeudessa on oleva presidentti sekä riit- 658: tävä määrä jäseniä. 659: Hovioikeuksien luku ja tuomiovalta määrätään lailla. 660: 661: 50 §. 662: Yleisistä alioikeuksista on säädetty laissa. 663: 664: 51 §. 665: Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitusasiois- 666: sa, erikseen säädetyillä poikkeuksilla, käyttää korkein hal- 667: N:o 1 15 668: 669: ]into-oikeus, jonka myös on pidettävä silmällä alempain VI- 670: ranomaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla. 671: 672: 673: 52 §. 674: Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti ja 675: tarpeellinen määrä hallintoneuvoksia. Tuomionvoivasta jä- 676: senmäärästä tässä tuomioistuimessa noudatettakoon, mitä 677: 48 § :n 3 momentissa on korkeimmasta oikeudesta säädetty. 678: 679: 680: 53 §. 681: Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden 682: asia on, kun katsovat tarvittavan lain taikka asetuksen muu- 683: tosta tai selitystä, tehdä tasavallan presidentille esitys sel- 684: laiseen lainsäädäntötoimenpiteeseen ryhtymistä. 685: 686: 54§. 687: Syytettä, joka, niinkuin siitä on erikseen ,säädetty, edus- 688: kunnan päätöksen nojalla nostetaan valtioneuvoston jäsentä, 689: tahi prokuraattoria vastaan lain vastaisesta menettelystä 690: virkatoimessa, käsittelee erityinen tuomioistuin. Siihen kuu- 691: luu korkeimman oikeuden presiden:t.ti puheenjohtajana ja 692: jäseninä korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, kaikkien 693: hovioikeuksien presidentit ja yliopiston lainopillisen tiede- 694: kunnan keskuudestaan kolmeksi vuodeksi valitsema profes- 695: sori sekä kuusi muuta jäsentä, jotka ynnä tarvittavat .vara- 696: jäsenet eduskunnan valitsijamiehet valitsevat suhteellisilla 697: vaaleilla aina kolmeksi vuodeksi. Jos korkeimman oikeuden, 698: korkeimman hallinto-oikeuden tai hovioikeuden presidentti 699: on estetty olemasta asiaa käsittelemässä, kutsutaan hänen 700: sijaansa saman tuomioistuimen vanhin jäsen. Valitun jäse- 701: nen sijaan astuu tarvittaessa varajäsen ja puheenjohtajan 702: 16 N:o 1 703: 704: sijaan korkeimman hallinto-oikeuden presid·entti. Syyttäjän 705: määrää eduskunnan perustuslakivaliokunta. 706: 707: 55 §. 708: Muista erikoistuomioistuimista kuin 54 § :ssä mainitusta 709: säädetään lailla. 710: Älköön mitään satunnaista tuomioistuinta asetettako. 711: 712: 713: VI. Valtiotalous. 714: 715: 56 §. 716: Verosta, myöskin tulliverotuksesta, säädetään lailla., mää- 717: räämättömäksi tai määräJajaksi. Sama olkoon voimassa en- 718: tisen veron muuttamisesta tai lakkauttamisesta sekä yleisistä 719: rasituksista. 720: Määräajaksi myönnettyä v·eroa älköön sen ajan sivu kan- 721: nettako. 722: 723: 57 §. 724: Maksut valtionviranomaisten virkatoimista ja toimitus- 725: kirjoista vahvistetaan lailla, niinikään' niiden maksujen ylei- 726: set perusteet, joita on suoritettava .postin, rautateid.en, kana- 727: vain, sairaalain, oppilaitosten ynnä muiden valtion yleisten 728: laitosten käyttämisestä. 729: 730: 58 §. 731: Valtion tuloa tuottavaa omaisuutta ja liikeyrityksiä hoi- 732: detaan ja käytetään lailla vahvistettujen yleisten perustai- 733: den mukaan. 734: 735: 59§. 736: Valtiol>ainan ottamiseen vaaditaan eduskunnan suos- 737: tumus. 738: N:o 1 17 739: 740: 60 §. 741: Virastojen ja yleisten laitost.en uusrien menosääntöjen pe- 742: rusteista sekä entisten p.erusteiden muuttamisesta ja 'kumoa- 743: misesta, niinikään eläkeoikeudesta säädetään lailla. 744: Uusia ylimäärä1siä eläkkeitä ja apurahoja annettakoon 745: ainoastaan eduskunnan sitä varten myöntämästä määrära- 746: hasta. 747: 748: 61 §. 749: Valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion, johon on otettava 750: va~ainhoitovuod·e:it tulot ja menot, •päättää eduskunta ja jul- 751: kaistaan se niinkuin laki. 752: Onko jokin rahasto, j.oka ei ole tarkoitettu vuotuisia val- 753: tion tarpeita vart.en, jätettävä tulo- ja menoarv1on ulkopiUo- 754: lelle, siitä on erikseen säädetty. 755: 756: 62 §. 757: Vuoden tulo- ja menoarviosta älköön jätettäkö pois veroa 758: tai muuta tuloa, joka, sinä vuonna voimassa olevran lain tai 759: asetuksen mukaan, on suoritettava. 760: 761: 762: 63 §. 763: V altiolrainasta määrätty korko ja kuoletusmaksu sekä 764: muut johonkin valtion velvoitukseen perustuvat määrärahat 765: ovat sellaisinaan, vä·hentämättä, valtion tulo- ja menoar- 766: vioon otettavat, niinikään muut menot, jotka varainhoito- 767: vuonna voimassra olevain säännösten mukaan ovat maksetta- 768: vat. Tulo- ja menoarvioon on myöskin otettava arviomäärä- 769: raha semmoisia lakiin tai a:setukseen perustuv1a menoja var- 770: ten, joit'a ei ole erityisinä erinä merkitty tulo- ja menoar- • 771: vioon, niin myös tarpeellinen määräraha halrlitultsen käytet- 772: täväksi edeltä arvaamattomiin tarpeisiin. 773: 2 774: 18 N:o 1 775: 776: ·Muut valtion tulo- Ja menoarvioon sisältyvät menoerät 777: ovat eduskunnan harkinnan ja 11äätöksen alaiset varainhoito- 778: vuodeksi kerrallaan. 779: Määräraha, jonka eduskunta on päättänyt valtiopäivillä 780: tehdystä alottee.sta, otetaan tulo- ja. menoarvioon ehdolli- 781: sena. 782: Tulo- ja menoarviossa on osotettava menojen suorittami- 783: seen tarvittavat varat. 784: 64 §. 785: Jos niin kävisi, että tulo- ja menoarvio ei valmistuisi en- 786: nen sen vuoden alkua, jonka sen pitäisi olla voimassa, han- 787: kittakoon eduskunnan valtuutus, niiden tulojen kannon ja 788: niiden menojen suorittamisen väliaikaiseen jatkamiseen, 789: jotka muuten päättyisivät. 790: Jos vahvistettuun tulo- ja menoarvioon havaitaan välttä- 791: mättömästi tarvittavan muutoksia, annettakoon eduskunnalle 792: esitys lisäyksestä tulo- ja m~noarvioon. 793: 794: 65 §. 795: Älköön mentäkö tulo- ja menoarvioon otetuista m1äärä- 796: rahoista yli taikka niitä siirrettäkö varainhoitovuodesta toi- 797: seen, ellei sitä ole menoarviossa myönnetyksi osotettu, älköön 798: myöskään siirrettä'kö määrärahoja eduskunnan erikseen hy- 799: väksymästä menoarvion osasta toiseen. 800: Tulo- ja menoarviosta riippumatta on jokaisella oikeus 801: säädetyssä järjestyks.essä hakea valtiolta mitä h'änelle on 802: laillisesti tuleva. 803: 66 §. 804: v~altiovaraston tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta var- 805: • ten on oleva rev~sionilaitos, jonka on otettava selville, ovatko 806: numerot oikeat s€kä tulot ja menot lainmuka~set ja, onko 807: tulo- ja menoarviota noudatettu. 808: N:o 1 19 809: 810: J okajsilla varsiruaisilla valtiopäivillä asetettakoon vns1 811: valtiontilintarkastajaa eduskunnan puolesta pitämään sil- 812: mällä tulo- ja menoarvion noudattamista sekä valtiovara.ston 813: tilaa ja hoitoa. Nämä tilintarkastajat, joille eduskunta, v.ah- 814: vistrua johtosäännön ja joid·en tulee viranomaisilta saada tar- 815: peelliset selvitykset ja asiakirjat, ovat eduskunnan valitsija- 816: miesten valittavat suhteellisilla vaaleilla. 817: 818: 67 §. 819: Suomen rahasta säädetään lailla. 820: 821: 68 §. 822: Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa 823: sekä eduskunnan valitsemain valtuusmiesten valvonnan a:Ia'i- 824: sena. 825: Pankkia hoidetaan eduskunnan hyväksymän, presidentin 826: vahvistaman ohjesäännön mukaan. 827: Pankin voittovarojen käyttämisestä valtion tarpeisiin 828: määrää eduskunta. 829: 830: 69 §. 831: Valtion maaomaisuutta sekä veroja ja tuloatuottavia oi- 832: keuksia älköön toisen omaksi luovutettako taikka pantattako, 833: ellei sitä ole laissa myönnetty. 834: Kruununtilan haltija, jolla on vakaa hallintaoikeus ti- 835: laan, olkoon kuitenkin oikeutettu ostamaan sen perinnöksi 836: niinkuin siitä on erikseen säädetty. 837: 838: 839: VII. Puolustuslaitos. 840: 841: 70 §. 842: Isänmaan puolustusta varten on jokainen Suomen m1es 843: asevei vollinen. 844: N:o 1 845: 846: Suomen kansalaisten sotapalveluksesta sekä SttQn:fett so- 847: taväestä säädetään lailla. 848: 849: 71 §, 850: Jos Suomen sotaväki on pantava liikekannalle, niin pre- 851: sidentti antaa siitä määräyksen valtioneuvostossa. Kun 852: sellain·en määräys on 'annettu, ryhtyköön valtioneuvosto toi- 853: miin siitä aiheutuvain menoj·en suorittamiseksi ja eduskunta, 854: jos se .ei ole kokoontuneena, kutsuttakoon koolle tarvittavain 855: varojen osottamista varten. 856: 857: 858: 859: VIII. Opetustoimi. 860: 72 §. 861: Suomen yliopistolle maan pääkaupungissa pysytetään 862: itsehallinto-oikeus. Yliopiston ylin hallitusmies on sen 863: kansleri. 864: Uusia säännöksiä yliopiston järjest;ysmuodon perusteista 865: annetaan lailla, mutta tarkemmat yliopistoa koskevat sään- 866: nökset asetuksella, sittenkuin kummassakin tapauksessa sen 867: konsistori ja kansleri ovat asiasta antaneet lausuntonsa. 868: 869: 73 §. 870: Valtion kustannuksella ylläpidetään oppilaitoksia ylem- 871: pää yleissivistystä varten. Niiden järjestysmuodon perusteet 872: vahvistetaan laissa annetuilla säännöksillä. 873: 874: 74 §. 875: Kansakoulutoimen järjestysmuodon 'Perusteista Ja kun- 876: tain v·elvollisuuksis:ta kansakoulujen kanna:tt.amiseen, niin 877: myös vanhampain velvollisuudesta lastensa kouluopetukseen 878: nähden säädetään lain kautta. 879: N:o 1 21 880: 881: 75 §. 882: Teknillisten ammattien, maanviljelyksen ja sen sivuelin- 883: keinojen, kaupan ja merenkulun sekä kaunotaiteiden oppi- 884: laitoksia tulee valtion ylläpitää taikka tarpeen mukaan val- 885: tiovaroilla avustaa. 886: 887: 76 §. 888: Oikeudesta perustaa· yksityiskouluja ja muita yksityisiä 889: kasvatuslaitoksia sekä niissä jädestää opetus säädetään lailla. 890: Kotiopetus ei ole viranomaisten valvonnan alainen. 891: 892: 893: 894: IX. Uskonnolliset yb.dyskunnat. 895: 896: 77 §. 897: Evankelis-luterilainen kirkko on Suomen kansan yleisenä 898: kirkkona. Tämän kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta 899: säädetään sen kirkkolaissa. 900: 901: 902: 78 §. 903: Kreikkalais-katolisesta kirkosta on voimassa mitä siitä on 904: erikseen säädetty. 905: 906: 79 §. 907: .1\fuita kuin 77 ja 78 § :ssä mainittuja uskontokuntia saa 908: perustaa noudattamalla mitä siitä laissa on säädetty. 909: 910: 80 §. 911: Jokaisella Suomen kansalaisella on, niinkuin siit~ on 912: erikseen säädetty, valta luopua siitä uskontokunnasta, johon 913: hän kuuluu, sekä liittyä toiseen uskontokuntaan. 914: 22 N:o 1 915: 916: 917: X. Julkiset virat. 918: 919: 81 §. 920: Suomen valtionvirkaan voidaan, tässä pykälässä maini- 921: tuilla poikkeuksilla, otta.a ainoa.sban Suomen kansalainen. 922: Teknillisiin toimiin, yliopiston taikka muun korkeakoulun 923: opettajanvirkoihin, vieraan kielen opettajiksi kouluihin sekä 924: kielenkäänH1jiksi virastoihin saa tarvittaessa nimittää mui- 925: takin kuin Suomen kansalaisia. 926: 927: 82 §. 928: Opinnäytteet valtionviran saamista varten vahvistetaan 929: asetuksella, mikäli niistä ei ole säädetty laissa. Erivapautta 930: säädetyistä kelpoisuusehdoista voi antaa erityisistä syistä 931: valtioneuvosto, e1 kuitenkaan oikeusvirkaan pää~:>emistä 932: varten. 933: 934: 83 §. 935: Yleiset ylennysperusteet valtionvirkoihin ovat taito, an- 936: sio, kokemus ja koeteltu kansalaiskunto. 937: 938: 84 §. 939: Presidentti nimittää: 940: 1) prokuraattorin ja hänen apulaisensa; 941: 2) arkkipiispan ja piispat sekä, yliopiston konsistorin 942: esityksestä, yliopiston kanslerin; 943: 3) korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden 944: presi<lentit, kork·eimman oikeuden esityksestä sanotun tuo- 945: mioistuimen jäsenet ja hovioik·euksien presidentit sekä, kor- 946: keimman hallinto-oikeuden esityksestä, tämän tuomioistui- 947: men jäsenet; 948: 4) hovioikeuksien jäsenet ja yliopiston professorit; 949: N:o 1 23 950: 951: 5) keskusvirastojen ,päälliköt ja jäsenet sekä maaherrat, 952: valtioneuvoston esityksestä; sekä 953: 6) presidEntin kanslian virkamiehet ja, asianomaisen 954: viranomaisen esityksestä, valtioneuvoston, korkeimman OI- 955: keuden ja korkeimman hallinto-oikeuden esittelijät. 956: 957: 85 §. 958: Kihlakunnantuomarit, pormestarit Ja maanjako~oikeuk 959: sien puheenjohtajat nimittää korkein oikeus. 960: Sen mukaan kuin niistä on säädetty, täyttää erityiset 961: virat: 962: 1) oikeuslaitosten virat korkein oikeus taikka se ylioi- 963: keus, jonka alainen virka on; sekä 964: 2) hallinnon ja oppilaitosten virat valtioneuvosto, minis- 965: teri, lääninhallitus tahi sen viraston hallitus, jonka alainen 966: virka on. 967: Muut valtion virkamiehet nimittää valtioneuvosto, mi- 968: käli ei nimittämisoikeutta ole presidentille pidätetty taikka 969: muulle viranomaiselle uskottu. 970: 971: 86 §. 972: Edellä 84 §:n 4 kohdassa ja 85 §:ssä mainitut virat ovat, 973: sittenkuin virka on ollut haettavaksi julistettuna, täytettävät 974: virkaehdotuksen nojalla, johon se viranomainen, miltä virkaa 975: on haettu, :panee hakijoista kolme vahvistettujen perusteiden 976: mukaan ansiokkainta. Hovioikeuksien jäseniä koskevasta vir- 977: kaehdotuksesta on korkeimman oik,euden ja yliopiston pro- 978: fessoria koskevasta kanslerin annettava lausuntonsa. 979: Jos virkamies on saman viranomaisen nimitettävä, jolta 980: virkaa haetaan, ei virkaehdotusta tehdä. Erityisten sään- 981: nök.sien mukaan voidaan eräät muutkin hallintovirat täyttää 982: toisessa järjestyksessä, kuin 1 momentissa on sanottu. 983: 24 N:o 1 984: 985: 87 §. 986: Siitä mi::,sä järjestyksessä yliopistoon Ja evankelisluteri- 987: laisen kirkon virat, kaupunkien pormestarin ja neuvosmies- 988: ten virat ja Suomen Pankin virat ovat täytettävät sekä soti- 989: laalliset virkaylennykset toimitettavat, on voimassa erityisiä 990: säännöksiä. 991: 88 §. 992: Kaikilla tuomareil~la olkoon se oikeus, ettei heitä voida 993: muut·en kuin laillisen tutkimuksen j.a tuomion nojaHa. julis- 994: taa virkaansa menettäneiksi; älköön heitä myöskään ilman 995: ' 996: omaa .suostumus.taan toiseen virkaan siirreitäkö. 997: Muiden virkamiesten erottama:ttomuudesta ·säädetään eri- 998: tyisessä laissa. 999: Lailla voidaan erotta:mattomillekin virkamiehille säätää 1000: velvollisuus erota virasta määräikään tultuansa; älköön tätä 1001: kuitenkaan sovellettako ennen sen lain antamista virkaan 1002: nimitettyihin. 1003: Niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka virkamiehille 1004: tulevat, kun heidän virkansa lakkautetaan, on eriksoon sää- 1005: detty. 1006: 89 §. 1007: K:aikes5a virkatoiminnassa on laillis•en seuraamuksen 1008: uhalla tarkoin lakia noudatettava. 1009: Jos on ilmeistä, että jokin säännös ei ole syntynyt perus- 1010: tuslainmukaisessa järjestyksessä, älköön tuomari taikka muu 1011: virkamies sitä sovelluttako. 1012: 1013: 90 §. 1014: Virkamies vastaa toimenpiteestä, johon hän on ryhtynyt 1015: taikka jota hän kollegisen viraston jäsenenä on kannattanut. 1016: Myöskin esittelijä oB siitä, mitä hänen esittelystään on pää- 1017: tetty, vastuunalainen, jollei hän ole pöytäkirjaan lausunut 1018: eroavaa mielipidettä. 1019: N:o 1 1020: 1021: ,T okainen, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai va- 1022: hinkoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tahi laimin- 1023: lyönnin kautta, olkoon oikeutettu, niinkuin ,erikseen on sää- 1024: detty, vaatimaan virkamiestä tuomittavaksi rangaistukseen 1025: ja korvaamaan vahingon. 1026: Onko ja mikäli valtio vastuunalainen virkamiehen aikaan- 1027: saamasta vahingosta, säädetään erikseen. 1028: 1029: ~ 1030: 1031: XI. I~oppusäännöksiä. 1032: 1033: 91 §. 1034: Tämä hallitusmuoto on kaikilta osiltaan oleva pernutta- 1035: mattomana perustuslakina, eikä sitä voida muuttaa, selittää 1036: tai kumota taikka 'Poikkeuksia siitä tehdä muussa järjestyk- 1037: sessä kuin :Perustuslaista yleensä on säädetty. 1038: Täten kumotaan -hallitusmuoto 21 päivältä elokuuta 1772 1039: sekä yhdistys- ja vakuuskirja 21 päivältä helmikuuta ja 3 1040: päivältä huhtikuuta 1789, niin myös kaikki muiden lakien 1041: ja asetusten säännökset, jotka ovat ristiriidassa tämän uuden 1042: hallitusmuodon kanssa. 1043: Ne sä.ännökset, jotka ovat tarpeen uuden hallitusmuodon 1044: täytäntöön panemiseksi, annetaan lailla. • 1045: 1046: Helsingissä, 30 päivänä marraskuuta 1917. 1047: 1048: 1049: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 1050: 1051: Oikeustoimituskunnan Päällikkq 1052: Onni Talas. 1053: 1054: 1055: A. Pulkkinen. 1056: Helsingissä, Suomen Senaatin kirja,p.ainossa, 1917. 1057: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 1. 1058: 1059: 1060: 1061: 1062: Suomen Eduskunnan \astaus 1063: Hallituksen esitykseen Suomen HaHitusmuo- 1064: doksi. 1065: 1066: Eduskunnalle on 4 päivänä joulukuuita 1917 annettu 1067: HaHituksen esitys N:o 1 Suomen Hallitusmuodoksi, jonka 1068: esityksen Eduskunta lähetti Pm·ustuslakivaEokunnan val- 1069: misteltavahi. Koska HaUitus myöhemmin on antanut 1070: uuden esityksen ehdotuksineen Haltlitusmuodoksi ja siinä il- 1071: moittanut nyt puheena olevan e~ityksen sen johdosta rauen- 1072: neen, ei Eduskunta ole sen käsittel;vä jatkanut. 1073: 1074: Helsingissä, 10 päivänä elokuuta 1918. 1075: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918. 1076: 1917. ~ 'l'oiset valtiopäivät N :o 2. 1077: 1078: 1079: 1080: 1081: Hallituksen esitys Suomen Ednskonnalle 1082: laiksi Suomen Hallitusmuodon perusteista. 1083: Sittenkuin Eduskunta 15 päivänä marraskuuta on julis- 1084: tautunut kol'keimman valtiovallan haltija,ksi, on käynyt 1085: välttä:mättömä'ksi ma·hdollisimrman nopeaan saada lailla rat- 1086: kaistuksi aina1kin tärkeimmät Suomen valtiosääntöä koskevat 1087: periaatteet. 1088: Kosk11 kuitenlkin on ma,hdollista, että se esitys Suomen 1089: Hallitusmuodo:K:si, jonka Hallitus on päättänyt Eduskunnalle 1090: antaa, ei ennätä kyllin nopeasti tulla Eduskunnassa loppuun 1091: käsitellyksi, antaa Hallitus ,mmalla Eduskunnalle ehdotuksen 1092: laiksi Suomen Hallitusmuodon pemsteista, joka olisi voimassa 1093: kunnes uusi hallitusmuoto saadaan säädetyhi. 1094: Tähän lakiehdotukseen ei kumminkaan ole otettu sään- 1095: nöksiä, jotka tarkoittavat hallituksen saattamista Eduskun- 1096: nalle vastuunalaiseksi, Eduskunnan esitysoikeuden laajen- 1097: t3Jmista sekä valtiotaloutta, vaan antaa Hallitus näistä eri 1098: esity.kset. Tämä ehdotus on seuraava: 1099: 1100: 1101: Laki 1102: Suon1en Hallitusmuodon perusteista. 1103: 1104: Suomen Eduskunnan päätök&en mukaisesti, joka on tehty 1105: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiorpäiväjärj·estyksen 1106: 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten. . 4 1107: ~L-17 1108: N:o 2' 1109: 1110: 1 *· 1111: Suomi on tasavalta, jonka :valtiosääntö on ~:va4vistettu 1112: hallitusmuodossa ja maan muissa perustuslaeissa. 1113: 1114: ! §. 1115: Lainsäädäntövalta on eduskunnalla. 1116: Ylin toimeenpaneva valta ~on uskottu tasavallan presi- 1117: dentille. Sen oihessa on maan yleistä hallitusta varten oleva 1118: valtioneuvosto, johon kuuluu päätministeri ja tarvittava 1119: määrä ministereitä. 1120: Tuomiovaltaa käyttä,vät riippumattomat tuomioistuimet. 1121: 1122: 3 §. 1123: OikeU!'! tehdä ehdotuksia uuden lain säät&misestä Mkä 1124: ennestään olevan muuttamises~ta, selittämisestä tai ;kumoa- 1125: misesta on rpresidentillä sekä eduskunnalla. 1126: Presidentin aloteoikeutta käytetään antamalla eduskun- 1127: nalle esit;y'ksiä lakiehdotuksineen. Esitysehdotukset laatii 1128: yaltioneuvosto. 1129: 1130: 4 §. 1131: La'ki, jonka eduskunta on hyväksynyt, esitellään valtio- 1132: neuvostossa presidentille, joka antaa mätiräyksen sen julkai- 1133: semisesta sanamuodoltaan sellaisena kuin sen eduskunta on 1134: hyväksynyt. Kun laiki ensi ·;kerta presidentille esitellään, 1135: olkoon häMllä kuitenkin valta määräiä, että laki on edus- 1136: kunnassa ~otettava uudestaan käsiteltä~vä:ksi uusien vaalien 1137: ·jäl'keen. 1138: 5 §. 1139: 'Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa välittömillä 1140: vaaleilla kuudeksi vuodeksi. Vaalioikeus on niissä jokaisdla, 1141: joka on oikeutettu ottamaan osaa edustajan vaaleihin. Kaiikilla 1142: on i;täläinen äänioi keus ja :kukin äänestää yhtä ehdokasta. 1143: 1 1144: Vaali toimitetaan 15 ja 16 päivänä tammikuuta siinä 1145: järjestyksessä kuin erityisessä lais,sa säädetään. Se, joka 1146: silloin saa enemmän kuin 'l)Uolet kaikista annetuista äänistä, 1147: on valittu. Jollei kukaan saa niin suurta äänJ.määrää, toimi- 1148: tetaan 15 ja 16 päivänä helmikuuta uusi vaali, jossa kukin 1149: äänioikeutettu äänestää yMä niistä kolmesta, jot.ka edellisessä 1150: vaalissa saivat en~mmät äänet, ja se, joka tällöin saa suu- 1151: rimman äänimäärän, katsotaan valituksi. 1152: Ens~mäisissä vaaleissa ikäytetään 1917 vuoden edustajan- 1153: vaaleja varten vahvistettuja vaaliluetteloja. Tarkempia mää- 1154: räyki!iä vaalin toimittamisesta antaa hallitus. 1155: 1156: 6 §. 1157: Toimeensa astuu presidentti 15 päivänä huhtikuuta ja 1158: antaa silloin eduskunnan edessä seuraavan juhlallisen vakuu- 1159: tuksen: 1160: Minä N. N., jonka .Suomen kansa on valinnut Suomen 1161: tasavallan presidentiksi, vakuutan täten, että minä presi- 1162: d,entin toimessani tulen vilpittömä-sti ja uskomsesti noudat- 1163: tamaan ja voimassa pitämään tämän !maan valtiosääntöä ja 1164: laikeja sekä kaikin voimin edistäJmään Suomen kansan me- 1165: nestystä. 1166: Ensimäinen presidentti astuu toimeensa heti, kun vaalin 1167: tulos on julistettu. 1168: 7 §. 1169: Kunnes ensimäinen presidentti on valittu, käyttää hänen 1170: oikeuttansa pälä!ministeri. 1171: 1172: B §. 1173: Presidentillä on oi<keus antaa asetuksia asioista, jotka 1174: ennestään ovat hallinnollisilla sä:ännöksillä järjestetyt, niin 1175: myös asetuksella tarkempia määräyksiä lakien täytäntöön- 1176: 4 N:o· ~ 1177: 1178: 1J'i'liltotltllr valtion Otnå:ismrdeu hoidosta sekä hallintovirastojen 1179: ja. ylei.lften lait.o:sten järjestysmuodosta ja toiminna.sta. As-e- 1180: takwe:eu äilköön kuitenkaan otettako säännöstä, ~ka sisältäisi 1181: luiu m.umksen. 1182: Pr·eside11tti tekee päätöksensä va1tiommvostossa. 1183: 1184: 9 §. 1185: Valtioneuvoston jäseniksi, joiden tulee nauttia eduSikun- 1186: nan luottamultta, kutsuu presidentti rehellisiiksi ja taitaviksi 1187: tunnettuja Suomen kansalaisia. 1188: Valtioneurvostoon nä:hden noudatetaan soveltuNilta ·ke.hdiu, 1189: mitä Suomen Senaatista on säädetty. 1190: 1191: 10 §. 1192: Twmän lain kautta, joka on voimassa perustusla·kina, 1193: kumotaan ne 211 päivänä elokuuta 1772 annetun Hallitus- 1194: muodon, 211 päivänä helmikuuta ja 3 päivänä huhtikuuta 1195: 1789 annetun Yfidistys- ja Vakuuskirjan sekä kaikikien 1196: muitten lakien ja asetusten säännökset, jotka ovat risti- 1197: riidassa tämän lain kanssa. 1198: 1199: Hielsingissä, 3 päivänä jonlukuuta 1'917. 1200: 1201: 1202: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 1203: 1204: Oikeustoimituskunnan Päällikkö 1205: 1206: . O»n:i Talas, 1207: 1208: 1209: 1210: A.. Pulkkinen. 1211: 1212: ~ä., Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 1213: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 2. 1214: 1215: 1216: 1217: 1218: Suomen Eduskunnan vastaus 1219: Hallituksen esitykseen laiksi Suomen HallitUB- 1220: muodon perusteista. 1221: 1222: Edm,kunnalle on annettu HaHituks-en esitys laiksi Suo- 1223: men Hallitusmuodon perusteista, ja on Eduskunta lähettä- 1224: nyt sen valmistelevaa käsittelyä varten Perustuslakivaliokun- 1225: taan, joka kuitenkaan ei ole ehtinyt antaa mietintöä esity k- 1226: sen johdosta. 1227: 1228: Helsingissä, 10 päivänä elokuuta 1918. 1229: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjwpa:inossa, 1918. 1230: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 3. 1231: 1232: 1233: 1234: 1235: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 1236: laiksi eduskunnan esitysoikeuden laajenta;.; 1237: misesta. 1238: 1239: Kansaneduskunnan esitysoikeus eli oikeus ehdottaa sana- 1240: muodolleen valmiita lakiehdotuksia hallituksen vahvistetta- 1241: vaksi on aikojen kuluessa laajuudeltaan vaihdellut. 1772 1242: vuoden Hallitusmuodon 42 §:n nimenomaisen säännöksen 1243: mukaan oli valtiosäädyillä esitysoikeus. Tämä oikeus ku- 1244: mottiin 1789 vuoden Yhdistys- ja Vakuuskirjalla, jonka 1245: 6 kohdassa säädettiin, että valtiopäivillä eivät valtakunnan 1246: säädyt käsittele mitään muita asioita, kuin niitä, joita ku· 1247: ningas esittäJä. 1248: Julistuskirjalla 2:5 päivältä kesäkuuta 18•86, joka nimen- 1249: omaan kumosi Yhdistys- ja Vakuuskirjan 6 kohdan, vahvis- 1250: tettiin sitten sellainen valtiosäätyjen hyväksymä muutos 1251: 1869 vuoden valtiopäiväjärjestyksen 51 § :ään, että valtio- 1252: säädyille vakuutettiin ,oikeus valtiopäivillä tehdä esitys 1253: semmoisen yleisen lain säätämisestä, muuttamisesta tahi ku- 1254: moamisesta, joka riippuu Keisarin ja Suuriruhtinaan sekä 1255: Valtiosäätyjen yhtäpitäväisestä päätöksestä", ei kuitenkaan 1256: perustuslaista taikka maa- tahi meripuolustuks-en järjestä- 1257: mistä koskevasta laista, eikä myöskään pairi.olaista, minkä 1258: ohessa kirkkolain säätämisestä oli oleva voimassa mitä siitä 1259: erittäin oli määrätty. Tämän säännöksen mukaiseksi jäi 1260: säätyeduskunnan esitysoikeus sen koko olemassaolon ajaksi. 1261: ~6-17. 1262: 2 N:o 3 1263: 1264: Myöskin nykyis·essä Valtiopäiväjärjestyksessä 20 päivältä 1265: heinäkuuta 1906 on säilytetty eduskunnan esitysoikeus pää- 1266: asiallisesti entisellään; sen 2'9 § :ssä on esitysoikeutta ainoas- 1267: taan sikäli laajennettu, eUei poikkeuksena siitä enää mai- 1268: nita painolakia. Eduskunnallä on siis nyt voimassa olevan 1269: oikeuden mukaan, yllämainituilla poikkeuksilla, esitysoi- 1270: keus hallituksen ja eduskunnan yhteiseen lainsäädäntöön 1271: nähden. 1272: EduskunnaUe nyt anu.ettavassa la'ki!ehd>otukses:sa on 1273: edu.Skunman •esitysoi:keus ulo.te'ttu myösk<in peTu'siuslain 1274: sekä maa- tahi meripuolustusta koskevan lain säätämiseen, 1275: jotka Valtiopäiväjärjestyksen 29 § :n 2 momentissa maini- 1276: taan siitä! poikkeuksina. Näiden poikkeuksien poistaminen 1277: jouduttaisi asiain käsittelyä, eduskunta kun myöskin pu- 1278: heena olevilla lainsäädännön aloilla silloin voisi suorastaan 1279: päättää lain ja jättää sen hallituksen vahvistettavaksi. 1280: Myöskin se yleinen rajoitus, että eduskunnalla on oikeus 1281: ottaa käsiteltäväksi edustajain tekemiä esityksiä ainoastaan 1282: sellaisesta laista, jonka aikaansaamiseksi vaaditaan hallituk- 1283: sen ja eduskunnan yhtäpitävä päätös, on lakiehdotuksesta 1284: poistettu. Harkinnasta kussakin tapauksessa on jätettävä 1285: riippumaan, soveltuuko jokin asia parhaiten eduskuntalailla 1286: järjestettäväksi ja onko eduskunnan syytä sitä varten käyt- 1287: tää esitysoikeuttaan vai onko tarkoituksenmukaisempaa jät- 1288: tää asia, niinkuin lakien täytäntöönpano sekä virastojen toi- 1289: minnan ja yleisten laitosten yksityiskohtainen järjestäminen, 1290: hallinnollisten a.setusten varaan. 1291: Nä,in laajennettu esitysoikeus on ehdotuksessa nimen- 1292: omaisella säännöksellä ulotettu myöskin lain selittämiseen 1293: ja Valtiopäiväjärjestyksen 29· §:n sanamuoto siten saatettu 1294: yhtä.pitäväksi sen kanssa, mitä 60 ja 75 §:ssä on käytetty. 1295: N:o 3 3 1296: 1297: Ne muutokset, jotka on ehdotettu Valtiopäiväjärjestyk- 1298: sen 2'9 § :ään, tekevät tarpeelliseksi, että myöskin 7ö § :n 1299: 1 momentin ensimäinen lause muodostetaan sopusointuun 1300: niiden kanssa, mikä taas puolestaan aiheuttaa muutoksia py- 1301: kälän muuhun ,sanamuotoon. 1302: Eräät muutokset 7 5 § :ään aiheutuvat Hallituksen Edus- 1303: lwcnnall~ j.älttäirruiiJstä ehdiotuks•esta Suomen Rallitusmuodoksi. 1304: Edellä sanotun mukaan laadittu lakiehdotus, joka nyt 1305: annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi, on näin kuuluva: 1306: 1307: 1308: Laki 1309: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk- 1310: sen 29 ja 75 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi. 1311: 1312: Suomen edusku~nan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 1313: 20 päivänä heinäkuuta 190·6 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 1314: 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten, että sanotun 1315: Valtiopäiväjärjestyksen 29 ja 7'5 § muutetaan näin kuulu- 1316: viksi: 1317: 29 §. 1318: Eduskunnalla on oikeus ottaa käsiteltäväksi edustajan 1319: asianmukaisesti tekemä esitys uuden lain &äätämisestä sekä 1320: vDimassa olevan muuttamisesta,· selittämisestä tahi kumoami- 1321: sesta. Sama oikeus on eduskunnalla myöskin sellaisiin sään- 1322: nöhiin nähden, joiden aikaansaamiseksi ennen ei ole vaadittu 1323: hallitusvallan .ia eduskunnan yhtäpitävää päätöstä. 1324: Kirkkolain säätämisestä on voimassa mitä siitä erikseen 1325: on säädetty. 1326: 7{j §. 1327: Jos eduskunta hallituksen esityksen taikka eduskunta- 1328: esityksen johdo&ta., joka ko&kee lain säätä.mistä, muuttamista, 1329: 4 N:o 3 1330: 1331: selittämistä tahi kumoamista, on päättänyt lakiehdotuksen. 1332: toimitetaan ehdotus eduskunnan. kirjelmällä hallituksen tut- 1333: kiitavaksi vahvi~tamista ja lakina antamista varten. Jos hal- 1334: litus ei hyväksy ehdotusta muuttamatta, joten se on katsot- 1335: tava hylätyksi, on tämä ilmoitettava eduskunnalle niillä 1336: valtiopäivillä, jotka kokoontuvat lähinnä sen jälkeen kuin 1337: hallituksen määräys asiasta on annettu. Missä tapauksissa 1338: eduskunnan päättämä lakiehdotus i1man hallituben vahvis- 1339: tusta tulee laiksi, siitä säädetään erikseen. 1340: Muut eduskunnan päätöhet ja antamat lausunnot, jotka 1341: ovat vastauksia hallituksen eduskunnalle antamiin esityk- 1342: siin ja kysymyksiin, niin myös mitä edu~kunta muuten on 1343: päättänyt hallitukselle esiintuoda, on niinikään ilmoitettava 1344: hallitukselle eduskunnan kirjelmillä. 1345: 1346: Helsingissä, 1 päi!Vänlä jourru'kuuta 1917. 1347: 1348: 1349: Suomen Senaatin puolesta 1350: 1351: Oikeustoimituskunnan Päällikkö 1352: 1353: Onni TuJas. 1354: 1355: 1356: 1357: A. Pulkkinen. 1358: 1359: 1360: 1361: 1362: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 1363: WP ll Vp. - Y. M. ---- Bsitys N:o a. 1364: 1365: 1366: 1367: 1368: Perustuslakivaliokunnan mie- 1369: t i n t ö N :o 7 Hallituksen esityksen johdosta, 1370: joka koskee lakia edu.'Jkunnan esitysoikeuden 1371: laajentamisesta.. 1372: 1373: Päätettyään, että Hallituksen esitys, joka koskee lakia 1374: oouskumlan esi1:ysoikeuden laajentamisesta, on käsiteltävä 1375: sillä tavoin, kuin keisarin ja suuriruhtinaan esit~Tksistä sää- 1376: detään, on Eduskunta lähettänyt mainitun esitykSien Perus- 1377: tuslakivaliokunnan va.lmistelta,vaksi. 1378: Heinäkuun 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjärjes- 1379: tyksen muka1an on eduskunnalla esitysoikeus eli oikeus eh- 1380: dottaa sanamuodolleen valmiita, lakiehdotuksia hallituksen 1381: vahvistettava.ksi sella.isen lain· säätämisestä, muuttamisesta 1382: ja kumoamisesta, jonl\ia aikaansaamiseksi vaa.ditaa;n halli- 1383: tuksen ja eduskunnan yhtäpitävä päätös, kuit.enkin siten, 1384: ettei tämä oikeus käsitä perustuslakia eikä ma.a- tai meri- 1385: puolustuksen järjestämistä ja, että kirkkola<in säätämisestä 1386: on voima,ssa mitä siitä erittäin on säädetty. 1387: Hallituksen. puheena oleva esitys tarkoittaa eduskunnan 1388: aloteoikeuden ulottamista myöskin perustuslakia sekä maa- 1389: ja meripuolustusta koskevaan lainsäädäntöön ja sen ylei- 1390: sen rajoituksen poistamista, että eduskunnalla ei ole oi- 1391: keut.t.a tehdä esityksiä muusta kuin hallituksen ja 'eduskun- 1392: nan yhteisestä lainsäädännöstä. Sit.en la:ajenMttu esitys- 1393: oikeus on nimenomaisella säännöksellä ulotettu myöskin lain 1394: selittämiseen. Samalla on ma.inittujen. muutosehdotusten kat- 1395: sottu va<ativan Valtiopäiväjärjes·tyben· 75 § :n muodosta- 1396: mista sopusointutm niiden kanssa. 1397: Valiokunta ei ole epäillyt puoltaa Valtiopäiväjärjestyk- 1398: sen 29 ~:n muuttamista hallituksen esityksen mukaisesti. 1399: Sen ohella., että sifun voidaan jouduttaa a.sia~n '"'käsittelyä, 1400: ei ole tarpeellista eikä nyt uusissa oloissa eduskunnan ase- 1401: maan hyvin soveltuvaa1man, että eduskunnan oikeus ottaa 1402: käsiteltäväkseen lainsäädäntökysymyksiä la~nsäädännön eri 1403: ·aloilla, olisi 'ra:joitettu. Kirkkolain säätämis'tä koskeva eri- 1404: koissäännös on kuitenkin edelleen. pysytettävä, koska voi- 1405: massa olevassa kirkkola:issa evankelis-luterilaiselle kirkolle 1406: on sitä· va;rten järjestetty erityinen lainsäädäntöjärjestys. 1407: Valtiopäiväjärjestyksen 75 §:n muuttamista ei Valio- 1408: kunta sitä vastoin puolla. On tosin myönnettävä, ettei mai- 1409: nittu pykälä ole muodollisesti sopusoinnussa. 29 §:n uuden 1410: muodostuksen kanssa, kun jäisi nimenomaan mainits·emaita, 1411: miten on menetel'tävä eduskuntaesityksen johdosta päätet- 1412: tyyn lakiin nähd·en niillä lainsäädännön aJoilla, joille edus- 1413: kunnan aloteoikeus nyt ulotettaisiin. Mutta kun käytän- 1414: nössä ei voine syntyä epäi•lystä siitä, että sellaisiinkin ta.- 1415: pauksiin on sovellettava mitä eduskunnan päMtämistä laeista 1416: yl·eensä on säädetty, voi 75 §:n sanamuodon muuttaminen 1417: jääd'ä siksi kuin kysymys uuden hallitusmuodon säätärui- 1418: sestä on saanut raitka.isunsa ja sen kautta on käynyt sel- 1419: ville, mikä sisällys Valtiopäiväjärjestyksen puheena olevalle 1420: pykälälle on annettava. 1421: Sen nojarlla, mitä edellä on esitet-ty, Valiokunta. kun- 1422: nioit.taoen ehdottaa, 1423: 1424: että Eduskunta hyväksyisi ja vahvistai.~i 1425: seuraavan lain: 1426: 1427: 1428: 1429: Laki 1430: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjes- , 1431: tyksen 29 (poist.) §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi. 1432: 1433: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 1434: 20 päivänä heinäkmtba 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk- / 1435: sen 60 §:ssä määrätyllä t.a.valla, säädetään täten. että san.o, 1436: Edusk nmmJi asitysoikeus. 1437: 1438: tuu Valtiopä.iväjärjestyksen 29 (poist.) § muntetaa.n näin 1439: kuuluvaksi: 1440: 29 §. 1441: Eduskunnalla on oikeus ottraa. käsiteliäväksi edustajan 1442: asianmukaisesti tekemä esitys uuden lain säätämisestä sekä 1443: voimassa olevan muuttamisesta, selittämisestä tahi kumoa- 1444: misesta. Sama oikeus on eduskunnalla myöskin sellaisiin 1445: säännöksiin nähden, joiden aikaansaamiseksi ennen ei -ole 1446: va.:tdittu hallitusvallan ja eduskunnan yhtäpitävää päätöstä. 1447: Kirkkolain säätämisestä on voimassa. mitä siitä eriksoon 1448: on säädetty. 1449: 1450: 75 § (poist.). 1451: 1452: 1453: 1454: 1455: Jotta tämä lak.i, joka on säädettävä siinä järjestyksessä 1456: kuin perustuslain muuttamisesta on voimass-a, sa,ataisiin " 1457: lopullisesti h~rväksytyksi jo näillä valtiopäivillä, ehdottaa. 1458: Valiokunta kunnioittaen, 1459: 1460: että lakiehdotus käsitellään siinä järjestyk- 1461: .sessä, kuin V altiopäiväjär.iesty ksen 60 § :n 2 mo- 1462: mentissa on säädetty. 1463: 1464: Helsingissä, 17 päivänä tammikuuta 1918. 1465: 1466: 1467: Asian käsittelyyn oYat ottaneet osaa puheenjohtaja 1468: Ståhlberg ja jäs~net Y. Makelin, Alkio, Antila, Estlander, 1469: Hultin, Ingman, Juutilainen, Kujala (osittain), Kuusinen 1470: (osittain), Kull-ervo Manner, Ranta.n€n, Rantasalo, Tuomi, 1471: Wiik ja Wrede sekä va•rajäsen.et Rosenqvist (osittain), Salo 1472: .ia W a.ta.nen. 1473: ".4 tHli U Vp. ·~··· Y. M• .... J<;sitys N:o ;~. 1474: 1475: 1476: 1477: 1478: Vastalause. 1479: Minunkin mielestäni on kyllä paikallaan, että sitä val- 1480: taJa ilman eduskunnan myötävaikutusta yks~n säätää lakia 1481: eräillä aloilla, joka tähän saakka on ollut hallitsijalla, nyt 1482: muuttuneissa oloissa tuntuvasti supistetaan. Mutta tämä on 1483: aikaansaatava suoras'ta:an sitä ·tarkoitt.avilla. uuteen hallitus- 1484: muotoon obettavilla määräyksillä, eikä kiertoteitse esitys- 1485: oikeuden laajentamisen ka;utta. Muussa ta,pauksessa ei raja 1486: varsinaisen lail:n, jota voidaan säätää ainoastaan eduskunnan 1487: myötävaikutuksella., ja ilman sellaista. myötävaikutusta an- 1488: netiavissa oieva.in hallinnollisten asetusten välillä tule mää- 1489: rätt.äväksi järkiperäisten perusteid1en mukann, vaan jää riip- 1490: puv.a.ksi siitä satunaisesta seikasta, mitkä kysymykset ova't 1491: joutuneet sellaisen eduskuntaesityksen esineiksi, joka sittem- 1492: m~n on laiksi va:hvistettu. 1493: Että niin ollen voisi syntyä sekaannusta. ja selkkauksia 1494: on helppo havaita. Hallinnollista tietä annettaviin sään- 1495: nöksiin olisi mielestäni vastedeskin luettava sellaiset, jotka 1496: tarkoitta.va.t lakien toteuttamista ja, voimaan saattamista sekä 1497: ne, jotka koskevat hallintovirastojen ja yleisten laitosten 1498: järjestämistä ja toimint.a3.; la:in m'iHiräämissä rajoissa. Jos 1499: eduskunta esityst.eitse hyväksyisi säännöksiä hallintoviras- 1500: tojen järjestämisestä ja johtosääntöjä niiden toiminnalle, tu- 1501: lisi eduskunta ehdottomasti seka~antumaan valtion hallintoon, 1502: jonka hoitam:i.nen on kuuluva yksinomaan hallitukselle. 1503: Tätä vastaan voidaan tosin huomauttaa, että hallitus voi 1504: rstää mainitunlaista halUntoon sekaantumista · kieltäyty- 1505: mällä va.hvistamasta eduskunt.~tesityJ,siä, jotka tässä suh- 1506: teessa menevät liia.n pitkälle. Mielestäni on kuitenkin pa· 1507: r·empi, että. puheenaoleva perush1:slain säännös saa sellaisen 1508: Vastalause. .{) 1509: 1510: 1511: ,.j~;fiJlyksen, t't:toi va,hYist.'tmioon kieltämistä olisi t.a.rvis otJt.s.a 1512: lukuun. 1513: Toiselta. puolen on l'1.' etu, jonka esit-ysoikeuden ulottami- 1514: m:m puheena olevalle lainsäädännön alaHekin toisi mukanaa.n 1515: niin vähäpätöinen, että se ei vastaa niitå haittoja., jotka siitä 1516: voisivat johtua. 1517: Tämän nojalla saan ehdottaa, että Valtiopäiväjärjestyk- 1518: sen 29 ~ lakiehdotuksessa tulisi näin kuuluvaksi: 1519: 1520: 29.§. 1521: Eduskunnalla ou oikeus ott.llia. käsiteltäväksi edustaja;u 1522: asianmukaisesti tekemä esitys sellaisen Lain säätämisestä, 1523: muuttamisr-sta, selittämisestä tahi kumoamisesta, jonka a.i- 1524: kaa.nsa.amiseksi vaa:ditaan hallituksen ja eduskunnan yhtä- 1525: pitävä päM,ös. 1526: Kirkkolain säät.ämisestä on voimassa mit.ä siitä erikseen 1527: on sä:ädetty. 1528: 1529: Helsingissä. 17 p :nä. tammikunta 1918. 1530: 1531: R. A. Wrede. 1532: 1533: 1534: Edeltlä olenta.n va.stalauseeseen yhtyvät 1535: 1536: Lauri Ingman. Ernst Estlander. 1537: -------------------------..---- . 1538: He.ls.ingissä, Su(jmen Senaatin ·kirjapainossa, 1918. 1539: r 1540: 1541: 1542: 1543: 1917 n Vp. -- ~. V. M.- Esitys N:o ll. 1544: 1545: 1546: 1547: 1548: Suuren valiokunnan mietintö 1549: N :o 21 Hallituksen esityksen johdosta, joka 1550: koskee lalda eduskunnan esitysoikeuden laajen- 1551: tamisesta. 1552: 1553: Käsit·Pltyään yllämainitun asran saa Suuri valiokunta 1554: ehdottaa, 1555: että EdJhskunJta hyväksyisi ja vahvistaisi eh- 1556: dotuksen laiksi 20 päivänä heinäkuu.ta 1906 an- 1557: netun V aUiopäiviijärjestyksen 29 §:n muuttami- 1558: sesta toisin kuUJluvaksi sellaisena, kuin se on 1559: Pentstu.~lakivaliokunnan tästä asiasta antamassa 1560: mietinnössä N :o 7, kuitenkin mtmttamalla sen 1561: johJtolOJUJseen näin kwuluvaksi: 1562: 1563: Suomen Eduskunnan päätöksellä (poist.), joka. on ·tehty 1564: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk- 1565: s·en 60 § :ssä määrätyllä tavaUa, säädetään täten, etfä sano- 1566: tun Valtiopäiväjärjestyksen 29 § muutetaon nä:in kuuluvaksi: 1567: 1568: 1569: 1570: Helsingissä, 21 päivänä tammikuuta 191R. 1571: He.1singissä, Suomen Sen:aatin kirj.ap11inos.sa, 1918. 1572: 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:o 3. 1573: 1574: 1575: 1576: 1577: Suomen Eduskunnan vastaus 1578: Hallituksen esitykseen, joka koskee lakia edus- 1579: kunnan esitysoikeuden laajentamisesta. 1580: 1581: Eduskunnalle on annettu Hallituks-en esitys laiksi edus- 1582: kunnan ·esitys·oikeuden laajentamisesta, ja. on Eduskunta, 1583: jolle Perustuslakivaliokunta on asiasta. antanut mietintönsä 1584: N :o 7, hyväksynyt ja vahvistanut näin kuuluvan lain: 1585: 1586: 1587: Laki 1588: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaitiopäiväjärjes- 1589: tyksen 29 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi. 1590: 1591: Suomi:m Eduskunnan pä:ätöksellä, joka on tehty 20 päi- 1592: vänä heinä/kuuta 1906 a:nnetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 1593: §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten, että sanotun Val- 1594: tiopäiväjärjestyksen 2•9 § muutetaan näin kuuluvaksi: 1595: 1596: 29 §. 1597: Eduskunnalla on oikeus ottaa käsiteltäväksi edustajan 1598: asianmukaisesti tekemä esitys uuden lain säätämisestä sekä 1599: voimassa olevan muutt·amisesta, selittämisestä tahi kumoa- 1600: misesta. Sama oikeus on eduskunnalla myöskin sellaisiin 1601: säännöksiin nähden, joid.·en aikaausaamis·eksi ennen ei ole 1602: vaadittu hallitusvallan ja eduskunnan yhtäpitävää päätöstä. 1603: Kirkkolain säätämisestä on voimassa mitä siitä erikseen 1604: on säädetty. 1605: 1606: 1607: Helsingi·ssä, 25 päivänä tammikuuta 1918. 1608: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918. 1609: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 4. 1610: 1611: 1612: 1613: 1614: Hallituksen esitys Suomen Edusk-.nnalle 1615: • 1616: laiksi Suomen valtiotalouden oikeusperus- 1617: teista., 1618: 1619: Suomen kansalla ikivanhoista ajoista ollutta itseverotus- 1620: oikeutta käyttä.ä nyt edmkunta kansan edustajana. Pysy- 1621: västä verosta säädetään ·eduskunnan hyväksymällä, hallituk- 1622: sen vahvistamalla lailla, suostunnasta eli eduskunnan määrä- 1623: ajak&i myöntämästä verosta taas joko sellaisella lailla taikka 1624: eduskunnan suostuntapäätöksellä, joka kaipaamatta halli- 1625: tuksen vahvistusta sisältää sille oikeutuksen veron kanta- 1626: m1seen. 1627: Välitöntä päätösvaltaa valtion vakinaisten veroj.en käyt- 1628: tamistä koskevissa asiois&a ei eduskunnalla sitävastoin ole 1629: ollut, Eduskunnan määräämisvallan alaisuudesta on niin- 1630: ikään ollut erotettuna tulliverotus. Kun hallitsija sitäpaitsi 1631: on taloudellisen lainsäädäntöoikeutensa nojalla vahvistanut 1632: useimmat erinäisten valtiolaitosten, kuten rautateiden, postin, 1633: y. m. käyttämisestä sekä virkamiesten virkatoimista ja toi- 1634: mituskirjoista suoritettavat maksut ja määrännyt valtion 1635: tuottavan omaisuuden hoidon, on Suomen eduskunnan vaiku- 1636: tusvalta valtiotalouteen ollut varsin vähäinen siihen verraten, 1637: mikä kansanedu&kunnalla on oleva ja yleensä onkin perustus- 1638: laillisesti hallituissa maissa. 1639: Tämän epäkohdan poistamiseksi on Suomen valtiotalou- 1640: den perusteet muutettava niin, että eduskunnalle tulee taa- 1641: 4919-17 1642: 2 N:o 4 1643: 1644: tuksi kyllin laaja ja tehokas oikeus valtion raha-asioiden rat- 1645: kaisuun ja valvontaan. Se käy sitäkin välttä~ättömäm 1646: mäksi, kun ne laaja.kantoiset yhteiskunnalliset uudistukset, 1647: jotka lähimmässä tulevaisuude~a esiintyvät ratkaistaviksi, 1648: tulevat runsaasti vaatimaan valtion varoja. 1649: Laadittaessa tähän liittyvää lakiehdotusta, jonka tarkoi- 1650: tuksena 1651: siis 1652: . . on säätää Suomen valtiotalouden oikeusperusteet ja 1653: myö~}rin .eduskl.).~!lan ja hallituksen_ sitij, koskevan mää- 1654: . 1655: .?!i! ' ! "'. ! ;< 1656: • ' '. ·:' ~ <;, ::- :• ' ' -. > • ' " • '" ' 1657: 1658: 1659: 1660: 1661: räysvallan väliset rajat, on lähdetty siitä pe~i~a}teesta, että 1662: eduskunnan määräämisvallan valtion tuloihin nähden tulee 1663: nh>t.t~J; kaikille aloille. Samalla kqin ehdotuks('en siis on 1664: otettu ,·. ,, 1665: kansan itseverotusoikeuden 1666: '' .' 1667: periaate laajennettuna kä- 1668: ' 1669: 1670: 1671: 1672: 1673: sitW.!Jl~än tuJliverotuksenkin, on . eduskunnan päätösvallan 1674: alai'si~~ ~ainittu nekin 1675: .,.. . f : ' : . . __ ;, ; ' . ; ' . 1676: ~ . 1677: laadultaan 1678: . . 1679: osi~ ju1kis-, osin yksityis- ~ 1680: 1681: 1682: oikeudelliset tai &ekaluontoiset maksut, jotka, leimasuostun- 1683: tan~i ' s~~ritettuja<1·' ,.. ' 1684: maksuja 1685: . . 1686: lukuunottamatt~, hallitsi.i11-• tähän 1687: asti on yksinään 1688: ',( . . . ', 1689: määrännyt. 1690: . . , . 1691: Tässä kohden · 1692: ei kuitenkaan ... 1693: ole semmoisiin maksuihin nähden, joita suoritetaan eri11äisten 1694: yleisten laitosten, niinkuin postin, rautateiden y. m. käyttä- 1695: . 1 ~- . -' .: "' ! 1 1696: 1697: misestä 1698: .. ·; i . : 1699: ja jotka vaativat 1700: .~ {. 1701: kulloinkin 1702: . 1703: asianhaarojen mukaan 1704: soyitettuja y hityiskohtaisia määräyksiä, näyttänyt asian- 1705: mukaiselta 1706: .::·': . ; :.: ·.' ' (~i! 1707: mennä_.. pitemmälle kuin. ' . että. eduskunta ' . . 1708: tulisi ole- 1709: maan:! .. 1710: osallisena 1711: .. ' . 1712: maksujen mäaräämisessä . 1713: noudatettavain 1714: yleisten perusteiden ·säätämisessä. Sen ohessa ehdotetaan 1715: ~ "t ·- • ' l 1716: 1717: nimenomaan säädettäväksi, että valtiolainoja ei voida ottaa 1718: m~u~n ku~ ed~skunnan '~ 1719: . suostumuksella. 1720: . . .::; ~ 1721: 1722: 1723: 1724: 1725: Mitä ta11s . valtion menoihin tulee, on niihin nähden näyt- 1726: , tänyt t~r~e~lliselta tehdä erotus toiselta puolen voi~assa ole- 1727: l' ' ' - ' 1728: vaan lakiin tahi johonkin valtion velvoitukseen perustuvain 1729: ja toiselt~ puolen niiden menojen välillä,joit~ ml;[utoiu joh- 1730: tuu. jonkun •'' tarpeellisen tai suotavan . 1731: tarkoituksen 1732: . . . ' 1733: edistä- ; ~; - ; 1734: 1735: misestä. EUf!in~ainitun laatuiset men9t, kute:t~, valtiovela,n 1736: 3 1737: 1738: k_orko ja kuoletus,. virkamiesten palkat y. m., eivät sitten- 1739: kuin niiden oikeusperuste. kerran on vahvistettu, enää ole hal- 1740: lituksen eikä eduskunnan päätettävissä. Muihin valtion me- 1741: noihin nähden taas on eduskunnalla oleva täydellinen harkit- 1742: semis- ja päättämisvalta kutakin varainhoitovuotta varten 1743: laadiHavan tulo- ja menoarvion yhteydessä. 1744: Sekä veroista että maksuista tahi maksujen perusteista 1745: olisi vastedes säädettävä lailla, koska siten parhaiten voidaan 1746: saavuttaa nykyajan vaatimuksia vastaava varmuus ja sel:._,yys 1747: verovelvollisuudessa. Tulo- ja menoarviota sitä vastoin ei olisi 1748: käytännöllistä säätää lailla, mutta olisi sekin julaistava siinä 1749: järj~styksessä kuin laista sanotaan. 1750: Eduskunnan oikeuksien turvaamiseksi valtiotalouteen 1751: nähden ja raha-asiain käsittelyn helpottamiseksi valtiopäi- 1752: villä on lakiehdotukseen myöskin otettu määräys erityisten 1753: valtiontilintarkaRtajain asettamisesta. 1754: Mainittu lakiehdotus, joka täten esitetään Eduskunnan 1755: hyvli.ksyttäväksi. on näin kuuluva: 1756: 1757: 1758: Laki 1759: ~ . Suomen valtiotalouden oikeusperusteista. 1760: ~ 1761: 1762: 1763: 1764: 1765: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 1766: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 1767: 60 § :ssä mainitulla tavalla, säädetään täten Suomen valtio- 1768: talouden oikeusperusteista seuraavaa: 1769: 1770: 1 §. 1771: y erosta, myöskin tulli verotuksesta, säädetään lailla, mää- 1772: räämättömäksi tai määräajaksi. Sama olkoon voimassa. en- 1773: tisen veron muuttamisesta tai lakkauttamisesta sekä' yleisi<>tä 1774: rasituksista. 1775: 4 N:o 4 1776: 1777: Määräajaksi myönnettyä veroa älköön sen ajan sivu kan- 1778: nettako. 1779: 2 §. 1780: Maksut valtionviranomaisten virkatoimista ja. toimitus- 1781: kirjoista vahvistetaan lailla, niinikään niiden maksujen ylei- 1782: set perusteet, joita, on suoritettava postin, rautateiden, kana- 1783: vain, sairaalain, oppilaitosten ynnä muiden valtion yleislen 1784: laitosten käyttämisestä. 1785: 1786: 3 §. 1787: Valtion tuloa tuottavaa omaisuutta ja liikeyrityksiä hoi- 1788: detaan .ia käytetään lailla vahvistettujen yleisten perusteiden 1789: mukaan. 1790: 4 §. 1791: Valtiolainan ottamiseen va8ditaan eduskunnan suos- 1792: tumus. 1793: 5 §. 1794: Virastojen ja yleisten laitosten uusien menosääntöjen pe- 1795: rusteista sekä entisten perusteiden muuttamisesta ja kumoa- 1796: misesta, niinikään eläkeoikeudesta säädetään lailla. 1797: Uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja apurahoja annettakoon 1798: ainoastaan eduskunnan sitä vart.en myöntämästä määrli- 1799: rnhru;ta. 1800: 6 §. 1801: Valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion, johon on oteHava 1802: varainhoitovuoden tulot ja menot, päättää eduskunta ja jul- 1803: kaistaan se niinkuin laki. 1804: Onko jokin rahasto, joka ei ole tarkoitettu vuotuisia val- 1805: tion tarpeita varten, jätettävii tulo- ja menoarvion ulkopuo- 1806: lelle, siitä on erikseen säädetty. 1807: N:o 4 5 1808: 1809: 7 §. 1810: Vuoden tulo- ja. menoarviosta älköön jätettäkö pois veroa 1811: tai muuta tuloa, joka, sinä vuonna voimassa olevan lain tai 1812: asetuksen mukaan, on suoritettava. 1813: 1814: 8 §. 1815: V aitiolainasta määrätty korko Ja kuoletusmaksu sekä 1816: muut johonkin valtion velvoitukseen perustuvat määrärahat 1817: ovat sellaisinaan, vähentämättä, valtion tulo- ja menoarvioon 1818: otetta.vat, niinikään muut menot, jot.ka va.rainhoitovuonna 1819: voimas&a olevain säännösten mukaan ovat maksettavat. 1820: Tulo- ja menoarvioon on myöskin otettava arviomääräraha 1821: semmoisia lakiin tai asetukseen perustuvia menoja varten, 1822: joita ei ole erityisinä erinä merkitty tulo- ja. menoarvioon, 1823: niin myös tarpeellinen määräraha hallituksen käytettäväksi 1824: edeltä arvaamattomiin tarpeisiin. 1825: Muut valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvät menoerät 1826: ovat. eduskunnan harkinnan ja päätöksen alaiset varainhoito- 1827: vuodeksi kea.-rallaan. 1828: Määräraha, j·onka eduskunta on päättänyt valtiopäivillä 1829: tehdy&tä alotteesta, otetaan tulo- ja menoarvioon ehdollisena. 1830: Tulo- ja menoarviossa on os.otettava menojen suorittami- 1831: seen tarvittavat varat. 1832: 9 §. 1833: •Jos niin kävisi, että tulo- ja menoarvio ei valmistuisi en- 1834: nen sen vuoden alkua, jonka sen pitäisi olla voimassa, han- 1835: kittakoon eduskunnan valtuutus niiden tulojen kannon ja 1836: niiden menojen suorittamisen väliaikaiseen jatkamiseen, jotka 1837: muuten päättyisivät. 1838: Jos vahvistettuun tulo- ja menoarvioon havaitaan välttä- 1839: mättömästi tarvittavan muutoksia, annettakoo~ eduskunnalle 1840: esitys lisiiykseshi tulo- ja nwnoarvioon. 1841: 6 N:o 4 1842: 1843: 10 §. 1844: Älköön mentäkö tulo- ja menoarvioon otetuista määrä- 1845: ra,hoista yli taikka niitä siirrettäkö varainhoitovuodesta toi- 1846: seen, ellei sitä ole menoarviossa myönnetyksi osotettu, älköön 1847: myöskään siirrettäkö määrärahoja eduskunnan erikseen hy- 1848: vä,ksymästä menoarvion osasta toiseen. 1849: Tnlo- ja menoarviosta riippumatta on jokaisella ,oikeus 1850: säädetyssä järjestyksessä hakea valtiolta mitä hänelle on 1851: laillislsti tuleva. 1852: 11 §. 1853: Valtiovaraston tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta varten 1854: on oleva revisionilaitos, jonka on otettava selville, ovatko 1855: numerot oikeat sekä tulot ja menot lainmukaiset ja onko ,tulo- 1856: ja menoarviota noudatettu. 1857: Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä asetettakoon viisi 1858: valtiontilintarkastajaa eduskunnan puolesta pitämään sil- 1859: mällä tulo- ja Jilenoarvion noudattamista sekä valtiovaraston 1860: tilaa .ia hoitoa. Nämä tilintarkastajat, joille eduskunta vah- 1861: vistaa johtosäännön ja joiden tulee viranomaisilta saada tar- 1862: peelliset selvitykset ja asiakirjat, ovat eduskunnan ,val~tsija 1863: miesten valittavat suhteellisilla vaaleilla. 1864: 12 §. 1865: Tämv" laki olk{)on voimassa perustuslakina. 1866: 1867: Helsingissä, 3 päivänä joulukuuta 1917. 1868: 1869: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 1870: 1871: Oikeustoimituskunnan Päi;il~ikkö 1872: 1873: Onni ,,Talas. 1874: 1875: 1876: A. Pulkkin€n. 1877: 1878: Helsingissä, Sn,llnt>n SenAntin kirjapflino~sa, 1917. 1879: 1917 II Vp.- Edusk. V88t.- Esitys N:o 4. 1880: 1881: 1882: 1883: 1884: Suomen E~uskunnan vastaus 1885: Hallituksen esitykseen laiksi Suomen valtio· 1886: talouden oikeusperusteista. 1887: 1888: Eduskunnalle on annettu Hallituksen ,esitys laiksi Suo- 1889: men valtiotalouden oikeusperusteista, ja on Eduskunta lä- 1890: hettänyt sen valmistelevaa käsittelyä Yarten Perustuslakiva- 1891: liokuntaan, joka kuitenkaan ei ole ehtinyt antaa mietintöä 1892: esityksen johdosta. 1893: 1894: Helsingissä, 10 päivänä elokuuta 19'18. 1895: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918. 1896: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 5. 1897: 1898: 1899: 1900: 1901: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 1902: laiksi 20 päivänä heinäkunta 1906 annetun 1903: Valtiopäiväjärjestyksen 26, 27, 43, 61 ja.· 63 1904: §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi. 1905: 1906: Hallituk&en Eduskunnan hyväksyttäväksi antama esitys 1907: Suom·en Hallitusmuodoksi sisiilltää muun- mua,ssa mä!äräyksiä 1908: valtiotaloudesta. Kun nämä määräykset aiheuttavat eräitä 1909: välttämättömiä muutoksia erinäisiin Valtiopäiväjärjestyksen 1910: kohtiin, jättää Hallitus Eduskunnan hyväksyttäväksi ehdo- 1911: tuksen laiksi 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtio- 1912: päiväjärjestyksen 26, 27, 43, 61 ja 6-3 §:n muuttamise~a 1913: toisin kuuluvik~i. Tämä ehdotus on näin kuuluva: 1914: 1915: 1916: 1917: Laki 1918: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiviijärjes~ 1919: tyksen 26, 27, 43, 61 ja 63 ~:n muuttamisesta toisin 1920: kuuluvil{si. 1921: 1922: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 1923: 20 päivänä heinäkuuta: 1906 annetun Valtiopäivä:järjestyksen 1924: 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten, että sanotun 1925: Valtiopäiväjärjestyksen 26 § 2 mom. sekä 27, 43, ·&1 ja 63 § 1926: muutetaan näin kuuluviksi: 1927: 1928: al9-17 1929: 2 N:o 5 1930: 1931: 26 § 2 mom. 1932: Jokaisilla va11sina.isilla valtio-päivillä annetaan eduskun- 1933: nalle esitys, joka sisältää ehdotuksen vaUion tulo- ja menoar- 1934: vioksi ·seuraavaa varainhoitnvuc:Jitta varl.en. 1935: 1936: 27 §. 1937: Varsinaisilla vaHiopäivillä on valtiovarain tila .eduskun- 1938: ~alle näytettävä, jotta eduskunta saisi tietää, miten valtion 1939: tulc:Jit on maan hyödyksi ja parhaabi ·käy.tetty. 1940: Eduskunnan vll!litsemat vaJtiontilintarkastajai antavat 1941: eduskunnalle kertomuksen noudattaen mitä siitä on säädetty. 1942: 1943: 43 §. 1944: Va.lti<>varainvaliokun:nan tulee saada nähdä:kseen kaikki 1945: val·tiovara·ston tilit ja asiakirjat. Valiokunnan -pitää va·ltio- 1946: varain ti~lasta sekä va.ltiontilintar'kastajain kertomumsesta an- 1947: tamassaan mietinnössä lausua miel•ensä siitä, mit•en vrultion 1948: tu~o- ja menoarviota on noudatettu j,a valtiotaloutta hoidettu, 1949: sekä tehdä siitä aiheutuv~t ehdotukset. 1950: Valtiovarainvaliokuntaan lähetetään myöskin •esitys vaJ- 1951: tion tulo- .ia menoarviosta sekä muut esitykset ja va.ltio-päi- 1952: villä tehdyt ehdotumset raha-asioista. Ensinmainitusta esi- 1953: tyksestä antamrussaan mietinnössä tulee va,liokunnan käsi~ 1954: tellä yhdessä kaikkia määräraha-asioita, sellaisiakin, joista 1955: on annettu ·eri mietinnöt. Samas•sa mietinnössä ehdottaa, va- 1956: liokunta., miten menojen suorittam~seen ta.rvittavat varat 1957: ovat hrunkittavat. 1958: V•altiovarainvaliokunnan asian•a on edmikunnan pää- 1959: tettäväksi ehdottaa, kuinka suuri määräraha puhemiehen 1960: tulee saada niiden ·kulujen korvaukseksi, joita hänellä va;l- 1961: tiopäiväin aikana on; määrätä matkakuluj·en korvaus edus- 1962: ta·j1lle; määrätä valtiopäivien ja valiokuntain sihteereille ja 1963: N:o 5 3 1964: 1965: pailvelusmiehille ma:ksettavat pa'lkldot, puhemiehen J8. 1966: asianomaisten valiokunn~mpuheenjohtajien tehtyä niistä 1967: <ehd{)tukset; -sekä määrätä; se palkkio, joka valtiopäivii.in 1968: loputtua on tuleva toimitus- j,a tarkastusvaJioknntain· jä- 1969: senille. 1970: 1971: 61 §. 1972: Mitä 57 § :ssä on säädetty, noudatettakoon niinikään, 1973: kun ky,symys koskee suostuntaa tai pysyvää veroa taikka 1974: valtiolainan otta:mista, kuitenkin niin, että ehdotus uudesta 1975: tai Hsätystä suostunna,sta taikka uudesta tai lisätystä py- 1976: syvästä verosta taikka valtiolainan ottamisesta katsotaan 1977: rauenneeksi, jollei sitä kolmannessa käsittelyssä Qle kannat- 1978: tanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, ja ~että sellaista 1979: ~iaa ei voida jättää 'lepäämään. Jos ehdotll!S lisätystä suos- 1980: tunnasta on rauennut, päättäköön eduskunta, asiaa valio- 1981: kunta,an palauttama,t:ta, oll'ko ~suostunta jatkettava määräl- 1982: tään muuttamatta. Ehdotusta 'suostunnan jatkamis,esta mää- 1983: rältään muuttamatta älköön lepäämään jätettäkö. 1984: Yleisistä rasituksista olkoon voimassa mitä verosta tässä 1985: edellä on sanottu. 1986: 1987: 1988: 63 §. 1989: Ehdoltus, jo]m ,tarkoittaa uuden v,eron määräämi,stä tai 1990: entisen muuttamista tahi määräaikais,en v,eron j3Jtkamista, 1991: taikka vaHiolainan ottamista, on, v:aikka se ~sisältyykin tulo- 1992: ja menoarvioehdotuksen laskelmiin, valtiopäivillä erityi,senä 1993: .llJSiana käsiteltävä. Uud,en määrärahån myöntämisestä on 1994: samoin erikseen päätettävä. 1995: JQS eduskunta on ottanut turtkittavaili:seen asian, joka tar- 1996: koittaa määrärahan myöntämistä taikka valtiovarastaa iJws- 1997: kevaa anomusfu, ennenkuin valtiovarninv,aHokunrta bn an- 1998: 4 N:o 5 1999: 2000: tanut mietinnön tulo- ja menoarvioehdotuksesta, on rpääitös 2001: sellaåaesta asiasta katsottava ehdolliseksi ja lopullinen pää- · 2002: tös tehtävä käsiteltäessä wltiovarain.va.liokunnan. mainittua 2003: mietintöä. 2004: 2005: Helsingissä, 1 päivänä jouiukuuta 19'17. 2006: 2007: 2008: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 2009: 2010: Oikerustoimituskunnan Päällikkö 2011: 2012: Onni Talas. 2013: 2014: 2015: A. Pulkkinen. 2016: 2017: 2018: 2019: 2020: 'Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 2021: 1917 II Vp.- Edu.sk. vast.- ~sitys N:~ o. 2022: 2023: 2024: 2025: 2026: Suomen :Eduskunnan Yastaus 2027: Hallituksen esitykseen Jaiksi 20 päivänä hei- 2028: näkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk- 2029: sen 26, 27, 43, 61 ja 63 §:n muuttamisesta 2030: toisin kuuluviksi. 2031: 2032: Eduskunnalle on annettu Hallituks.Pn esity~ laiksi 2'0 päi- 2033: vänä heinäkn uta 190'6 annetun Vaitio]Jäi viijärj-estyksen 26, 2034: 27, 43, 61 ja 63 § :n muuttamisesta toisin kuuluviksi, ja on 2035: Eduskunta lähetHin;d .sen valmistdevaa käsittelyä varten 2036: Perustuslakivaliokuntaan, joka kuitenkaan ei ol.P ehtinyt an- 2037: taa mietintöä asiasta. 2038: 2039: Hdsingissä, 10 päivänä elokuuta l!H8. 2040: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918. 2041: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 6. 2042: 2043: 2044: 2045: 2046: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 2047: laiksi eduskunnan oikeudesta tarkastaa val- 2048: tioneuvoston jäsenten ja prokuraattorin vir- 2049: katointen lainmukaisuuttu. 2050: Vuoden 1917 viimeksi koossaolleille valtiopäiville antoi 2051: Hallitus muun muassa esityksen laiksi eduskunnan oikeu- 2052: desta tarkastaa hallituksenjäsenten virkatointen lainmukai- 2053: suutta. Kun Eduskunnan hyväksymää lakiehdotusta ei vielä 2054: ole vahvistettu eikä julkaistu ja kun Hallitus katsoo eräitä 2055: muut01ksia sanotussa lakiehdotuksessa suotavaksi, jättää 2056: Hallitus nyt Edus,kunnan .hyväksyttävälksi uuden, jossa!kin 2057: määrin muutetun ehdotuksen laiksi eduskunnan oikeudesta 2058: tarkagf;aa vaUioneurvloston •jäsenten ja ])rokuraattorin virka- 2059: tointen lainmukaisuutta, ja johtuvat muutoks·et osa;ksi niistä 2060: ehdotulksista, joita asiaa käsiteltiilessä Edus·kunnassa on tehty, 2061: osaksi säännöksi•stä Halliturks.en Eduskunnalle jättämässä 2062: ehdotulksessa Suomen HallituSimuodoksi. TäJmä bkiehdotus 2063: on näin kuuluva: 2064: 2065: 2066: Laki 2067: Suomen eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston 2068: jäsenten ja prokuraattorin virkatointen lainmukaisuutta. 2069: 2070: ·Suomen eduskunnan päätöben mukaisesti, joka on tehty 2071: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 2072: 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten seuraavaa: 2073: ,218-17 2074: 2 N:o 6 2075: 2076: 1 §. 2077: Suomen eduskunnalla on oikeus tämän lain mukaan tar- 2078: kastaa valtioneuvoston jäsenten ja prokura.attorin virkatoin- 2079: ten lainmukaisuutta sekä tehdä päätöksiä, jotka tarkastami·· 2080: sesta aiheutuvat. 2081: 2082: 2 §. 2083: Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulee käsitelles- 2084: sään sen va1misteltavina olevia asioita, milloin aihetta sii- 2085: hen esiintyy, tutkia valtioneuvoston jäsenten ja prokuraatto- 2086: rin virkatointen lainmukaisuutta. 2087: Jos jokin muu valiokunta havaitsee ~levan syytä muistu'- 2088: tuksen tekemiseen siitä, että valtioneuvoston jäsen tahi pro- 2089: kuraattori on virkatoimessaan menetellyt lainvastaisesti, lä- 2090: hettäköön asian perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. 2091: Muistutus valtioneuvoston jär,enen tahi prokuraattorin 2092: virkatoimen lainvastaisuudesta voidaan tehdä myöskin edus- 2093: kunnassa. Tällainen muistutus on tehtävä kirjallisesti ja vä- 2094: hintään viiden edustajan allekirjoittamalla puhemiehelle an- 2095: nettava. Kun s-ellainen kirjoitus eduskunnassa esitellään, on 2096: asia, siitä keskustelematta, lähetettävä perustuslakivaliolnm- 2097: taan. 2098: 2099: 3 §. 2100: Jos jota.kin asiaa perustuslakivaliokunnassa käsiteltäessä 2101: esitetään nwistutus valtioneuvoston jäsenen tahi prolmraat- 2102: tQrin virkatoimen lainvastaisuudesta ja valiokunta katsoo 2103: asian ansaitsevan huomiota taikka jos va.ltioneuvoston jäsentä 2104: tahi prokuraattoria vastaan tehty muistutus on lähetetty pe- 2105: rustusla'kivaliokuntaan, antakoon valiokunta hänelle tilaisuu- 2106: den .:määräajan kuluessa antaa kirjallisen tahi suullisen seli- 2107: tyksen. 2108: N:o fi 3 2109: 2110: 4 §. 2111: V aitioneuvoston jäsentä tahi prokuraattoria vastaan teh- 2112: dyn muistutuksen johdosta on perushtslakivaliokunnan har- 2113: kittava, onko valtioneuvoston jäsen tahi prokura.attori mene- 2114: tellyt lainvastaisesti, ja annettava siitä lausunto eduskun- 2115: nalle, paitsi milloin muistutus on tellty perustuslakivaliokun- 2116: nassa ja valiokunta on havainnut sen aiheettomaksi. 2117: Sellais·en muistutuksen harkitsemisess.a osallisina olkoon 2118: perustuslakivaliokunna;ssa vähintään kuusitoista jäsentä. Jos 2119: erimielisyyttä ilmaantuu siitä, onko valtioneuvoston jäsen 2120: tahi prokuraattori menetellyt lainvastaisesti vai ei, ja äänet 2121: laukeavat. tasan, pidettäköön jälkimäinen mielipide valiokun- 2122: nan päätöksenä. 2123: 2124: 5 §. 2125: Perustuslakivaliokunn&n ann·ettua l~ausuntonsa on edus- 2126: kunnan vallassa päättää joko ettii valtioneuvoston jäsen tahi 2127: prokuraattori on pantava syytteeseen tämän lain mukaan 2128: taikka että asia on raukeava. 2129: Jos eduskunta. ei suora1staan päätä, että rusia on raukeava, 2130: on asianomaista. valtioneuvoston jäsentä tahi prolmraattoria 2131: kehotettava eduskunnalle antamaan kirjallinen tahi suullinen 2132: selit.ys, joka on annettava kymmenen päivän kuluessa tiedon- 2133: saamisesta lukien. 2134: 6 §. 2135: Lainvastaisena menettelynä, josta valtioneuvoston jäsen 2136: tahi prokuraattori voidaan tämän lain mukaan panna syyt- 2137: teeseen, pidettäköön: 2138: jos hän virkatoimessaan on ollut avulli:sena ilmeiseen 2139: laittomuuteen tahi sitä edistänyt; 2140: jos hän maan ilmeiseksi vahingoksi on tahallansa vää- 2141: rinkäyttänyt virka-asemaansa, mikä menettely on kwtsot- 2142: tava vir.karikokseksi; taikka 2143: 4 N:o 6 2144: 2145: jos hän muuten jossakin virkatoimessaan on s·elvästi lain- 2146: 2147: .. 2148: vastaisesti m~metellyt . 2149: 7 §. 2150: Siitä tuomioistuim€Sta, jossa valtioneuvoston jäsen tahi 2151: prokuraattori on tämän lain mukaan .pantava syytteeseen, 2152: säädetään Hallitusmuodossa. 2153: 8 §. 2154: Eduskunnan päättämää syytettä ajama:an määrää syyt- 2155: täjän perustuslakivaliokunta. Hänen tulee tuomioistuimen 2156: puheenjohtajalta v.aatia, että syytteeseen pantava kutsutaan 2157: a.siasta vastaamaan. Puheenjohtajan tulee sen jä;lkeen ryh- 2158: tyä toimiin, että tuomioistuin kokoontuu asia~a laillisessa 2159: järj,estyksessä käsittel·emään. 2160: . 2161: Lopetettuaan tutkimuk&en tuomioistuin antakoon tuo- 2162: mionsa. asiasta, sovelluttaen yleistä lakia. Siitä tuomiosta 2163: älköön armahdusta myönnettrukö muuten kuin tämän tuomio- 2164: istuimen esityks<estä. 2165: 9 §. 2166: Tämä la.ki, jonka vaikutus ei ulotu sellaisiin valtioneuvos- 2167: ton jäsenten tahi prokuraattorin virkatoimiin, joihin on ryh- 2168: dytty ennen kuin laki annettiin, olkoon voimassa perustus- 2169: lakina. 2170: Helsingissä, 3 päivänä joulukuuta 1917. 2171: 2172: 2173: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 2174: 2175: Oikeustoimituskunnan Päällikkö 2176: 2177: Onni Talas. 2178: 2179: 2180: 2181: A. Pulkkinen. 2182: 2183: Helsingissä, Suomen SPnaatin kirjapainossa, 1917. 2184: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 6. 2185: 2186: 2187: 2188: 2189: Perustuslakivaliokunnan mie- 2190: t i u t ö N:o 8 Hallituksen esityksen johdosta. 2191: joka sisältää ehdotuksen laiksi Suomen edus- 2192: kunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston 2193: jäsenten ja prokuraattorin virka.tointen lain- 2194: mukaisuutta. 2195: 2196: Päätettyään, että Ha:Uituksen esitys N :o 6, joka s.iisältää 2197: ehdotuksen laiksi Suomen eduskunnan oikeud~sta .tarkastaa 2198: valtioneuvoston jäsenten ja prokuraattorin virkatointen lain- 2199: mukaisuut-ta, on käsiteltävä sillä tavoin, kuin k~i.sarin ja. 2200: suuriruhtinaan esityk&istä säädetään, on Eduskunta läh~ttä 2201: nyt mainitm:i esityksen Perustuslakivaliokunnan valmistelta- 2202: tavaksi. 2203: Jo 1905-1906 vuoden ~·limääräisillä valtiopäivillä hy- 2204: väksyttiin samasta asiasta lakiehdotus, joka kuitenkin jäi 2205: yaJhvistamatta, ja niinkään ·hyvä'by.ttiin siitä, Pernstusla'lri- 2206: Jromitean valmistamaan ehdotuk·soon permstuvan esityksen 2207: johdosta, la.ki~hdotus. 19;17 vuoden ensimäisiUä v81ltiopäi- 2208: värllä. Kun Hallitus kuit.enkin on katsourut eräitä muutok- 2209: sia viimemainittuun la.k.i.ehdotukseen suotaviksi, on asiasta 2210: nyt annettu Eduskunnalle uusi, jossakin määrin muutettu 2211: esitys. 2212: Hallituhenjäsenten vastuunalaisuutta kansaneduskun- 2213: nalle, joka vastuunalaisuus on perustuslaillisessa valtiossa tär- ·' 2214: keimpiä takeita siitä, että hallitusta' todella hoidetaan' val- 2215: tiosä.ännön mukaisf'sti, edellytetään myöskin Suomen Valtio- 2216: päiväjärjestyk.sen 33 § :ssä. Sen mukaan on eduskunnan oi- 2217: keudesta tutkia hallitu1rsenjälsenten vi:rlkatoimien lail- 2218: lisuutta ja sellnisten asiain 'kysittelysiä sä:ädettävä eri- 2219: tyisessä laissa. Täl1aisen ,lain aikaansaamista, jota. täyden- 2220: 1917 II Vp.- V. !J.- Esitys ~:o 6. 2221: 2222: tävät Eduskunnan viime joulukuun 21 päivänä vahvistamat, 2223: Valtiopäiväjärjestyksen 32 §:ään tulevat säännökset halli- 2224: tuksenjäsenten valtiollisesta vastuunalaisuudesta, tarkoittaa 2225: nyt esillä oleva Hallituhen esitys. 2226: Tämä esitys eroaa Eduskunnan 1917 vuoden ensitnäisillä 2227: valtiopäivillä hyväksymästä lakiehdotuksesta ensiksikin 2228: siinä, että hallituksenjäsenten joukossa ei enää Juetella 2229: ~ini:siterivaltiosihteeriä ja hänen apulaistaan, joiden vi- 2230: rat, Suomen muuttuneen valtiollis•en aseman johdosta, la:k- 2231: kaavat. Edelleen on huomattava ero siihen nähden, mitä 2232: on pidettävä sellaisena lainvastaisena menettelynä, josta hal- 2233: lituksenjäsen ja prokuraattori voidaan panna syytteeseen. 2234: Esitys ei, niinkuin Eduskunnan hyväksymä lakiehdotus, 2235: u\ota eduskunnan syyteoikeutta lainkäytön alalle (9 §). Ja 2236: kun mainitussa lakiehdotuks~sa sanotaan lainvastaiseksi me- 2237: n~ttelyksi muun mu8JSiSa sitä, etiä ha;llituksenjäsen on edistä- 2238: nyt ilmeistä laittomuutta ,teossa tahi tahallisella laiminlyön- 2239: nillä", niin esityksen mukaan pidetään sellaisena ilmeisen 2240: laitt,omuuden edistämistä yleensä. Viime valtiopäivillä hy- 2241: väksytyssä lakiehdotuksessa vastuunalaisuus edelleen on ulo- 2242: tettu virka-aseman väärinkäyttämiseen maan ilmeiseksi va- 2243: hingoksi, ja siitä on ehdotettu erityinen rangaistusmääräys; 2244: esityks·essä se taas koskee va,in virka-aseman ta,hallisrta vää- 2245: rinkäyttämrstä, mikä ·olisi katsottava virkarikokseksi ja siis 2246: ran.gaistava sellaisia rikoksia koskevain yleisten säännöksien 2247: mukaan (6 §). 2248: Kun Valiokunta ·on katsonut Hallituksen lakie~hdotuksen 2249: sekä edellämainituissa kohdin että. y]Rensäkin tarkoituksen- 2250: mukaiseksi, puoltaa Valiokunta sen hyväksymistä pääasialli- 2251: sesti sellaisenaan. Sen johdosta, että ehdotus edellyttää siitä 2252: tuomioistuimesta, jossa ha.lli'tuksenjäsen tahi prokura.attori 2253: on pantava syytteeseen, olevan sääJnnöksiä iha1litusmuodossa., 2254: mutta uutta hallitusmuotoa koskeva esitys vielä on Perus- 2255: tuslakivaliokunnassa käsiteltävänä, eikä nyt säädettävän lain 2256: voimaaa:rsaamis.ta ol·e t~htävä riippuvaksi hallitusmuodon 2257: vahvistamisesta, on kuitenkin käynyt tarpeelJiseksi ehdotetun 2258: viittauh:sen sijaan ottaa täydellinen säännös mainitun tuo- 2259: VaitioneuvOston Jäsenten vastuunalaisuus. 3 2260: 2261: mioistuimen kokoonpanosta (7 §) Tässä kohden 'hallitus- 2262: muotoa koskeva:;;sa esityksessä oleva ehdotus. jonka mukaan 2263: ei ainoastaan tuomioistuimen puheenjohtaja, niinkuin viime 2264: valtiopäivillä pää>tetyn 1a'kiehdotuksen mukaan, vaan myöSkin 2265: osa jäsenistä kuuluisi siihen virkansa nojalla ilman vaalia, on 2266: Valiokunnan mielestä tuomioistuimen lainkäyttötehtävää vas- 2267: taavampi j.a puheena oleva sä:ännös sen mukaisesti muodos- 2268: tettava. Uuden hallitusmuodon mahdolli&E'sta viipymisestä 2269: aiheutuu myöskin toinen lisäys esitettyyn lakiehdotukseen. 2270: Kun tämä ehdotus, jossa hallituksenjäseniä n;mitetään valtio- 2271: neuvoston jäseniksi, saattaa tulla laiksi jr,nkin aikaa ennen 2272: kuin uuden hallitusmuodon mukaan järjestettävä valtioneu- 2273: vosto saada11n aimaan, on Va:l:iokmnta pitänyt tarpeellisena ni- 2274: menomaisen säännöksen siitä, että, kunnes valti'oneuvosto on 2275: as-etettu, olkoon mitä siitä on säädetty, sovellettava. senaatin 2276: talousos~astoon. 2277: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit- 2278: taen ehdottaa, 2279: että Eduskunta hyväksyisi ja vahvistaisi sen- 2280: raavan lain: 2281: 2282: 2283: Laki 2284: Suomen eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston 2285: jäsenten ja prokuraattorin virkatointen lainmukaisuutta. 2286: 2287: Suomen Eduskmnnan päätöksellä, joka on tehty 20 päi- 2288: vänä heinä:kuuta 1906 annetun va,ltiopäiväjärjest.yksen 60 2289: § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten seuraavaa: 2290: 2291: 1 §. 2292: Suomen eduskunnalla on oi'keus tä>män latin mukaan tar- 2293: kastaa valtioneuvos<ton iäsenten ja prokuraa.ttorin virkatoin- 2294: ten hinmuka1suutta sekä tehdä päätöksiä, jot~a tarkastami- 2295: sesta ailieuitivat. 2296: 4 HH7ll Vp.- V. M.- Esitys N:o 6. 2297: 2298: 2 §. 2299: Eduskunnan peDustuslakivaliokunnan tulee käsitelles- 2300: sään sen valmistaitavina olevia asioita, milloin aihet,j;a sii- 2301: hen ~siintyy, tutkia valtioneuvoston jäsenten ja prokuraatto- 2302: . rin virkatoint.en lainmukaisuutta. 2303: •Jos jokin muu valio1mnt.a ·ha.vaitsee olevan syytä muistn- 2304: •tnksen tekemiseen siit.ä, että valtioneuvoston jäs~m tahi pro- 2305: kuraattori on virkatoimessaan menet.elly!t lainvastlaisesti, lä- 2306: hettäköön asian perustuslakivaliokunnan ·käsiteltäväksi. 2307: Muistutus valtioneuv·oston jäsenen tahi prokuraattorin 2308: virkatoimen lainvastaisuudesta voidaan hehdä myöskin edus- 2309: km;massa. TäUainen muistutus on tehtävä kirjalli-sesti ja vä- 2310: hintään viiden edu.siajan al!lekirjoittamana. puhemiehelle an- 2311: nettava. Kun sellainen kirjoitus eduskunnassa esitellään, on 2312: asia, siitä ke.skustelematta, lruhetentävä perustuslaikivaliokun-. 2313: taan. 2314: 3 §. 2315: Jos jotaJkin asiaa pemstuslakivaliokunnassa rkäsiteltäessä 2316: esitetään muistutus valtioneuvoston jäsenen tahi prokuraat- 2317: torin virka<toimen lainvi!)staisuudesta ja valiokunta katsoo 2318: asian ansaitsevan huomiota taikka jos valtioneuvoston jäsentä 2319: tahi prokuraiattoria va;staan tehty muistutus on lähetetty pe- 2320: rustuslakivaliokuntaan, antakoon valiokunta häneille tilaisuu- 2321: den määräajan kuluesE<a antaa .kirjalli&e!l tahi suullisen seli- 2322: tyk&en. 2323: 4 §. 2324: Valtioneuvoston jäsentä tahi prokuraattoria vastaan teh- 2325: dyn mnistnttiksen johdosta on perustuslakivaliokunnan har- 2326: kittava, onko vaitieneuvoston jäsen t.ahi prdkuraattori mene- 2327: tellyt .lainvastaisesti, ja annettM'a siitä la.usunto eduskun- 2328: oolle, paitsi miJ!loin muistutus on tehty perustuslakivaliokun- 2329: nassa ja valiokunta on havainnut sen aiheettomaksi. 2330: Sellaisen muistutuksen harkitsemise:'lsa osallisina olkoon 2331: perustuslakivaliokunnassa vähintään kuusitoista jäsentä. Jos 2332: erimielisyyttä ilmoontuu siitä, onko valtioneuvoston jäsen 2333: tahi prokuraattori menetellyt lainvastaisesti vai ei, ja äänet 2334: lankeav&t tasan,' pidettäJköön jäl·kimäinen mi·elipide valiokun- 2335: nan päätöksenä. 2336: Valtioneuvoston jäsenten vastuunalaisuus. 5 2337: 2338: 5 §. 2339: Perustuslakivaliokunnan annettua lausuntonsa on edus- 2340: kunnan valla:Ssa päättää joko että valtioneuvoston jäsen tami 2341: prokuraattori on panta:va syytteeseen tämän lain mukaan 2342: taikka että asia on raukeava. 2343: Jos eduskunta ei suorastaan päätä, että asia on raukea.va, 2344: on asianomaist-a valtioneuvoston jäsentä tahi prokuraattoria 2345: kehotettava eduskunnalle antamaan kirjallinen ·tahi suuLlinen 2346: selitys, joka on annettava kymmenen päivän kuluessa tiedon- 2347: saamisesta lu'kien. 2348: 2349: 6 §. 2350: Lainvastaisena menettelynä, josta valtiooouvostön jäsen 2351: tahi prokuraattori voidaan tämän lain mukaan panna syyt- 2352: t.eeseen, pidettäköön: 2353: jos hän virkatoimessaan on ollut avullis-ena. ilmeiseen 2354: laittomunreen · truhi sitä edistänyt; 2355: jos hän maan ilmeiseksi va.hingoksi on tahallansa vää- 2356: rinkäyttänyt virka-asemaansa, mikä menettely on katsot- 2357: tava. virkarikokseksi; taikka 2358: jos hän muuten josS81kin virk8Jtoimessaan on S'elväati lain- 2359: vast.aisesti menetellyt. 2360: 2361: 7 §. 2362: Syytettä, joka eduskunnan päätöksen nojalla nostetaan 2363: valtioneuvoston jäsentä tahi ,prokuraattoria vastaan lain- 2364: vastaisesta menettelys~ä virkatoimessa, käsit~elee erityi- 2365: nen tuomioistu,in. Siihen kuu,luu korkeimman oikeuAlen 2366: presidentti pwheenjolttajana ja jäseninä korkeimman hal- 2367: linto-oikeuden presidentti, kaikkien hovioikeuksien pre- 2368: sidentit ja yliopiston lainopillisen tiedekunnan keskuudes- 2369: tarm kolmeksi vuodeksi 1>alitsema professori sekä ku1.t.n 2370: muuta jäsentä, jotka ynnä tarvittavat varajäsenet edu,s- 2371: kunnan valitsijamiehet valitsevat suhteelli.~illa vaaleilla aina 2372: kolmeksi vuodeksi. Jos korkeimnwn oikeuden, korkeimman 2373: hallinto-oikeuden tai hovioikeuden presidentti oo estetty ole- 2374: masta asi,cia käsittelemässä, ku,tsutoan hänen sijaansa saman 2375: 6 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 6. 2376: 2377: ttwmwistuimen ·vanhin jäsen. 'V alitlun jäsenen sijaan astuu 2378: Uirv'ittaessa varajäsen ja puheenjohta.jan sijaan kiwkei;Aman 2379: hallinto-oikeitden pres'identti. ' 2380: 2381: 8 §. 2382: Ed'usku:iman päättämää syytettä ajwmaan mäiirää syyt- 2383: t:äJän :PeruStuslakiva-liokunta. Hänen tulee..tuomioistuimen 2384: ih1ih~njohtajalta vaatia, P·ttä syytteeseen pantava ·kutsut~an 2385: asi1asta va,staamaan. Puheenj-ohtajan tulee sen jälk-een ryh- 2386: tyä toimiin, että tuomioistuin kokoontuu asiaa. laillisessa 2387: järjestyksessä käsittelemään. 2388: Lopetettuaan tutkimuksen tuomioistuin antakoon tuo· 2389: mionsa asiasta, sovelluttaen yleistä lakia. Siitä tuomiosta 2390: älköön armahdusta royönnettäkö muuten kuin tämän tuomio- 2391: istuimen -esityksestä. 2392: 2393: 9 §. 2394: Tämä laki, jonka vaikutu:s ei ul'otn sellaisiin valtioneuvos- 2395: ton jäsenten tahi prokuraattorin virkatoimiin, joihin on ryh- 2396: dytty ennen kuin laki annettiin, olkoon voimassa perustus- 2397: lakina. 2398: Kunnes valtioneuvosto on asetettu, olkoon mitri siitä on 2399: säädettJI sovellettava senaatin talmtsosasloon. 2400: 2401: 2402: 2403: Jotta tämä laki, joka on säädettävä siinä järjestyksessä, 2404: kuin perustuslaista on voimassa; saataisiin loptlllisesti hy- 2405: väksytyksi jo näillä. valtiopäivillä, ehdottaa Valiokunta kun- 2406: nioittaen, 2407: että Zakiehdot1ts käsitellään Siinä jå1'fe$tr!Jk- 2408: sessä, kuin Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:n .2 mo- 2409: mentissa on säädetty. 2410: 2411: Helsingissä, 26 päivänä tammikuuta 19·18. 2412: Valtioneuvoston i~llte),i YJWlUUnalaisua'l. 7 2413: 2414: Asian käsittBlyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ståhl- 2415: berg ja jä.s€net Y. 1.fäkelin, Alkio (osittain). Anti[a (osit- 2416: tain), Estlander, Hultin, Ingman, Juutilainen, Kuj:al:a (osit- 2417: ta}p.), Ku,u,~inen, KuUervo Manner (osit~ain), Ra~ta~en, 2418: Rantasalo. Salin, Tuomi ja Wrede sekä varajäsenBt Bergroth 2419: (osittain),· Kokko, Rosenqvist (osittain), ':Ru~tti (osittain), 2420: Salo ja W a.tanen( osittain). 2421: 2422: 2423: 2424: 2425: Vastalauseita. 2426: I. 2427: Koska ,Jakiehdotuksessa määräiftyä vastuunalaisuutta kä- 2428: sitykseni ID.Ukaan ei ole ulotettava nykyisen talousosaston 2429: virkatoimenpiteisiin sikäli kuin ne käsittävät tuomiovallan 2430: käyttämistä, saan ~äten kunnioi1Jta-en ehdottaa, että 9 § :n 2431: 2 momentti tulisi kuulumaan seuraavasti: 2432: 2433: Kunnes valtioneuvosilo on asetettu, olkoon 2434: mitä siitä on säädetty sovellettava sBnaatin ta- 2435: Iousosastoon, ei kuitenkaan sen lainkäyttöön hal- 2436: linto-oikeudellisissa valitu;s-asioissa .. 2437: 2438: Helsingissä, 26 päivänä tammikuuta 1918. 2439: 2440: 2441: Ernst Estlander. 2442: 2443: Ylläolevaan vastalaus-eesseen yhtyvä.t 2444: Lat:ri Ingman. Onni Rantasalo. 2445: n, A. Wrede. K. J. Ståhlberg. 2446: J. E. Antila. 2447: 8 Vastalauseita. 2448: 2449: 2450: II. 2451: 2452: Valiokunnassa hylätyksi tulleen ehdotuksemme mukai- 2453: sesti pyydämme ehdottaa, 2454: että Eduskunta. hylkäisi Valiokunnan mie- 2455: tinnön .sekä, 2456: että Eduskunta vahvistaisi v:n 1917 ensimäi- 2457: sillä valtiopäivillä päätetyn lain eduskunnan 2458: oikeudesta tarkastaa hallitwksen jäS'enten virka- 2459: tointen lainmukaisu1ttta. 2460: 2461: Helsingissä, 26 pi~ivänä t~mmikuuta 1918. 2462: 2463: 2464: Onni Tuomi. Frans Rantanen. 2465: 0. W. Kuusineu. J. Watanen. 2466: Eetu Salin. A. Salo. 2467: YrJö Häkelin. 2468: . 2469: 2470: 2471: 2472: 2473: Ht>lsingissii, SHomcn Senaa.tin kirjapainossa, 1918. 2474: 1917 II Vv.- S;;. V. M.- Esitys N:o 6. 2475: 2476: 2477: 2478: 2479: Suuren valiokunnan mietintö 2480: N :o 26 hallituksen esityksen johdosta, joka si· 2481: sältää ehdotuksen laiksi Suomen Eduskunnan· 2482: oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten 2483: ja vrokuraattorin virkatointen lainmukai- 2484: suutta. 2485: 2486: Suuri valiokunta on, käsiteltyänsä yllämainitun asian, 2487: puoltanut Perustuslakivaliokunnan mioetinnössä N :o 8 olevaa 2488: ehdotusta, kuitenkin siten, että lain johtolause on muutettu 2489: hallituksen esityksen mul\aiseksi ja 9 § :n 2 momentti on 2490: hyväksytty ensimmäisessä vastalauseessa olevan ehdotuksen 2491: mukaan kuin myöskin että lukioehdotuksen edellä olevasta 2492: ponnesta on, sen johdosta että Eduskunta nyttemmin on luo- 2493: vuttanut hallustaan korkeimman vallan, on poistettu sanat 2494: ,ja vahvistaisi." 2495: Edellä esitetyn nojalla saa Suuri valiokunta. kunnioit- 2496: taen ehdottaa, 2497: että Eduskunta hyväksyisi seuraavan lain: 2498: 2499: 2500: Laki 2501: Suomen eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston 2502: jäsenten ja prokuraattorin virkatointen lainmukaisuutta. 2503: 2504: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 2505: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 2506: 00 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään tä.ten seuraavaa: 2507: 1, 2, 3, 4, 5·, 6, 7 ja. 8 §. 2508: (Kuten Perustuslakivaliokunnan mietinnössä). 2509: 2 1917 II Vp~ - S. V. M.- Esitys N:o 6. 2510: 2511: 9 §. 2512: Tämä laki, jonka vaikutus ei ulotu sellaisiin valtioneuvos- 2513: ton jäsenten tahi prokuraattorin virkatoimiin, joihin on ryh- 2514: dytty ennen kuin laki annettiin, olkoon voimassa perustus- 2515: lakina. 2516: Kunnes valtioneumosto on asetett·u, olkoon mitä s·iitä on 2517: säädetty sovellettava senaatin fJalm~osastoon, 'ei kuiten!OOan 2518: sen lainkäyttöön hallinto-oikeudellisissa valitusasioissa. 2519: 2520: 2521: Sen ohesba on Suuri valiokunta päättänyt yhtyä Perus- 2522: tuslaki valiokunnan ehdotukseen, 2523: että låkiehdotus käsitellään siinä järjestyk- 2524: sessä, kuin Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:n 2 mo- 2525: m·entissa on säädetty. 2526: 2527: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1918. 2528: 2529: 2530: 2531: 2532: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjR~painos~a, 1918. 2533: 1917 II V p. - FAiusk. vast. - Esitys N:o 6. 2534: 2535: 2536: 2537: 2538: Suomen Eduskunnan vastaus 2539: Hallituksen esitykseen laiksi eduskunnan oi- 2540: keudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja 2541: prokuraattorin virkatointen lainmukaisuutta. 2542: 2543: Edmkunnalle on annettu Hallituksen es~tys l'aiksi edus- 2544: kunnan oikeudesta tarka:staa va.Hioueuvoston jäsenten ja 2545: proknraa.ttorin virkat.ointen lainmukaisuutta, ja on Edus- 2546: kunta, jolle Perustusl'akivaliokuuta. on asiasta antanut mic- 2547: ticr:mön N :o 8, kä'siteltyääm a:sian siinä järjestyksessä kuin 2548: Va,ltiopäiväjärjesiyksen 60 §:n 2 momentissa on säädetty, 2549: hyväksynyt seuraavan hin: 2550: 2551: Laki 2552: Suomen eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston 2553: jäsenten ja prokuraattorin virkatointen lainmukaisuutta. 2554: 2555: Suomen Eduskunnan päiHöksen mukaisesti, joka. on tehty 2556: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopä!iväjärjestyk- 2557: sen 60 §:ssä määrät.yllä tavaUa, säädetään täten seuraavaa: 2558: 2559: 1 §. 2560: Suomen eduskunnalla on oi'keus tä<män lain .mukaan tar- 2561: kastaa va]tioneuvo&ton jäsenten ja. prokuraattorin virkatoin- 2562: t.en lainmukaisuutta sekä tehdä pä;ätöksiä, jotkia tarkastami- 2563: sesta. aiheutuvat. 2564: 2 §. 2565: Eduskunnan permstuslakivaliokunnan tulee käsibelies- 2566: sään sen valmist€1ltavina olevia a.sioita. milloin aihetta sii- 2567: 2 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 6. 2568: 2569: hen esiintyy, tutkia valtioueuvoston jäsenten ja prokuraatto- 2570: rin virkatointen lainmukaisuutta. 2571: Jos jokin muu valiokunta 'havaitsee olevan syytä muistu- 2572: ~tuksen tekemiseen siitä, että valtioneuvoston jäs·en tahi pro- 2573: kuraruttori on virkatoimessaan menetellyit lainvastaisesti, lä- 2574: hettäköön a.sian perustuslakiva1iokunnan ·käsiteltäväh.-1. 2575: Muistutus valtioneuvoston jäsenen tahi prokuraatto6n 2576: virkatoimen 1ainva.s<taisuudesta voidaan tehdä myöskin edus- 2577: kunnassa. T·äUainen muistutus on tehtävä kirjallis.es·ti ja vä- 2578: hintään viiden edustajan aHekirjoittamana. puhemiehelle an- 2579: nettava. Kun sellainen kirjoitus eduskunna,s,sa esitellään, on 2580: a;sia, siitä keskustelemattH, lruhet.ettävä perustuslakivaliokun- 2581: taan. 2582: 2583: 3 §. 2584: Joo jotakin asiaa perustuslakivaliokunnassa 'käsite1tiWssä 2585: esitetään muistutus V'altioneuvoston jäsenen .tahi prokuraat- 2586: torin virkatoimen lainva>staisuudesta ja valiokunta katsoo 2587: asian ansaitsevan huomiota taikka jos valttianeuvoston jäsoo.tä 2588: ta:hi prokuratattoria vastaan tehty muistutus on lähetetty pe- 2589: rustuslakivali'Okuntaan, anrtakoon valiokunta, häneille tilaisuu- 2590: den määräajan kuluessa antaa kirjallisen tahi suullisen seli- 2591: tyksen. 2592: 2593: 4 §. 2594: ValtioneuV"oste.n jäsentä tahi prokuraattoria vastaan teh- 2595: d;vn muistutuksen johdosta on perustuslakivaJiokunnan har- 2596: kittava, onko valtioneuvoston jäsen tahi 'Prdkuraailtori mene- 2597: ·tellyt Iainva.staj~e:Sti, ja a.nnetta1va siitä la.usunto eduskun- 2598: n~alle, paitsi miNoin muistutus on tehty 'Perustuslakivaliokwn- 2599: nassa ja valiokunta on havainnut sen aihee'btoma;ksi. 2600: Sellaisen muistutuksen harkitsemisessa osallisina olkoon 2601: perustuslakivaliokunnassa vähintään kuusitoista jä.s.entä. J·os 2602: erimielisyyttä ilmruantuu siitä, ooko valtioneuvoston jäse.n 2603: tahi p;rokuraattori menetellyt lainvastaisesti vai ei, ja äänet 2604: lankeava,t ta.san, pidettaköön jäl·kimäinen mielipide vailiokun- 2605: nan päätöksenä. 2606: Valtioneuvoston. jäsenten vastuuna)aisuus. 3 2607: 2608: 5 §. 2609: Perustusla;kivaliokunnan annettua lausuntonsa -on edus- 2610: kunnan vallassa päättää joko että vaLtioneuvoston jäsen truhi 2611: • prokuraattori on panta:va syytteeseen tämän lain mukaan 2612: taikka että asia on raukea va. 2613: Jos eduskunta ei suorastaan päätä, että asia on raukeava, 2614: on asianomaist-a valtioneuvoston jäsentä tahi prokuraattoria 2615: 'kahotettava edusffiunnalle antamaan kirjallinen •ta,hi suulJinen 2616: eelitys, joka on annettava kymmenen päivän 1kuluessa tiedon- 2617: saamisesta lukien. 2618: 2619: 6 §. 2620: Lainvastaisena menettelynä, josta valtioneuvoston jäsen 2621: tahi prokuraattori voidaan ,tämän lain mukaan panna. syyi- 2622: tees·een, pidettäköön: 2623: jO'S hän virkatoimessaan on ollut avuUi:sena ilmeiseen 2624: laittomuuteen tahi sitä edistänyt; 2625: jos hän maan ilmeiseksi vahingoksi on tahallansa vää- 2626: rinkäyttänyt virka-asemaansa, mikä menettely on katsot- 2627: tava virkarikokseksi; taikka 2628: jos hän muuten josSilikin virka·toimessaan on selvästi lain- 2629: vastaisesti menetellyt. 2630: 2631: 7 '§. 2632: Syytettä, joka eduskunnan päätöksen nojalLa nostetaa•n 2633: valtioneuvoston jäsentä tahi prokuraattoria vastaan lain- 2634: vastaisesta menettelystä virkatoimessa, käsittelee erityinen 2635: tuomioistuin. Siihen kuuluu korJreimma:n oikeuden presi- 2636: dentti puheenjohtaj<ana ja jäseninä korkeimmam hallinto- 2637: oikeuden president,ti, kaikkien hovioikeuksien presidentit ja 2638: yliopiston la.inopillrsen tiedekunnan keskuuclestaan kolmeksi 2639: vuodeksi valitsema professori sekä kuusi muuta jäsentä, 2640: jotka ynnä tarvittavat varajäsenet eduskunnan va[itsijamie- 2641: het v31litsevat suhteellisilla vaa1etil1a aina kolmeksi vuodeksi. 2642: Jos korkeimman oikeuden, korkeimman haHinto-oikeuden 2643: tai hovioikeuden presidenrbti on estetty olemasta asiaa kä- 2644: sittelBmässä, kutsutaan hänen sija.a.nsa saman tuomioistui- 2645: 4 1917 li Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 6. 2646: 2647: men vanhin jäisen. Valitun jäsemm sija.an a.stuu toarvittaessa 2648: varajäsen ja puheenjohtajan sija~.n korlooimman hallinto- 2649: oikeuden presidentti. 2650: 2651: 8 §. 2652: Eduskunnan päättämää syytettä aja.maan määrää syyt- 2653: täjän perustuslakiva.liakunta. Hänen tulee tuomioistuimen 2654: pri•heenjohtajalta vaatia, että syytteeseen pantava kutsuta3Jil 2655: asiasta vastaamaan. Puheenjohtajan tulee sen jäJlkeen ryh- 2656: tyä toimiin, että tuomioistuin kokoontuu a:sia·a laillisessa 2657: järjestyksessä käsittelemään. 2658: Lopetettuaan tutkimuksen tuomioistuin antakoon tuo- 2659: mionsa •asia.sta, sovelluttaen yleistä lakia. Siitä tuomiosta 2660: älköön armahdusta myönnettä,kö muuten kuin tämän tuomio- 2661: istuimen esityksestä. 2662: 2663: 9 §. 2664: Tälllä laki, jonka vaikutus ei ulotu sellaisiin valtioneuvos- 2665: ton jäsenten tahi prokuraattorin virkatoimiin, joihin on ryh- 2666: dytty ennen kuin laki annettiin, olkoon voimassa perustus- 2667: lakina. 2668: Kunnes va.lltioneuvosto on a.setettu, olkoon mitä siitä on 2669: säädetty sovellettava senaatin tarrousosastoon, ei kuitenka'1n 2670: sen lainkäyttöön hallinto-oikeudellisissa valitusa<rioissa. 2671: 2672: 2673: 2674: Helsingissä, 28 päivänä toukokuuta 1918. 2675: 2676: 2677: 2678: 2679: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918. 2680: 1917- Toiset valtiopäivät N:o 7. 2681: 2682: 2683: 2684: 2685: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 2686: laiksi 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun 2687: Valtiopäiväjärjestyksen 32, ti6 ja 51 §:n 2688: muuttamisesta toisin kuuluviksi. 2689: Vuoden 1917 viimeksi koossaolleille valtiopäiville an- 2690: toi Hallitus muun mua:srsa esitymsen laimsi 20 päivänä hei- 2691: näkuuta 190>6 anuertun Valtiopäivä:järjestyksen 32, 46 ja 2692: 51 §:n muuttwmisesta toisin •kuuluviksi. Kun eduskunnan 2693: hyväk.symää lakiehdotusta ei vielä ole vahrvirstettu eikä 2694: julkaistu ja kun HaUitus 1kats1oo eväitä muutoksia sanotussa 2695: lakiehdotuksessa suotavaJksi, ~äiltää Hallitus nyt Eduskunnan 2696: hyväkS'yttäväksi uuden, jossakin määrin muutetun ·ehdotuk- 2697: sen laiksi 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun ValtiopäiiVä- 2698: järjestyksen 32, 46 ja 51 §:n muuttamisesta toisin kuulu- 2699: viksi; ja johtuvat crnuutoiks·et osaksi niistä e'hdotuksrista, joita 2700: asiaa käsiteltäessä Eduskunnass•a on tehty, osaksi säännök- 2701: sistä Hallituksen Edustkunn:alle jättämässä ehdOJtuksessa 2702: Suromen HaHitusmuodoksi. Tämä lakiehdiotus on näin 'kuu- 2703: luva: 2704: 2705: Laki 2706: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjes· 2707: tyksen 32, 46 ja 51 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi. 2708: Suomen eduskunnan päätöksen mukai·sesti, joka on teh- 2709: ty 20 p.äivänä ·heinäikuuta 1906 annetun Valtiopäivä:järjes- 2710: tyksen 60 §:.ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten, että 2711: 2 N:o 7 2712: 2713: sanotun Valtiopäiväjärjestyksen 32, 46 ja 51 § muutetaan 2714: näin kuuluviksi: 2715: 2716: 32 §. 2717: Jo.; edustaja tahtoo valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi 2718: t.ehdä kysymyksen tämän virka-alaan kuuluvasta asiasta, an- 2719: takoon sen kirjallisesti laadittuna ja sisällykseltään rbäsmä:l- 2720: lisenä puhemiehelle, jonka tulee saattaa se rvaltioneuvoston 2721: jäs'enen tietoon. Puhemiehen kanssa. so]Jimallaan ajalla antaa 2722: valtioneuvoston jäsen suunisen tai kirjallisen vastauksen, ellei 2723: katso että vastausta ei ole annettava. Tällaisesta asiasta äl- 2724: köön eduskunnass~ keskusteltaka älköönkä päätöstä tehtäkö. 2725: Milloin edustaja tahtoo tehdä valtioneuvoston jäsenelle 2726: tämän virka-alaan kuuluvasta asiasta välikysymyksen edus- 2727: kunnas:,a käsiteltäväksi, antakoon senJ 1 momentis::.a maini- 2728: tulla tavalla laadittuna puhemiehelle. Sittenkuin kysymys 2729: on eduskunnassa esitetty ja ollut pöydällä johonkin s'euraa- 2730: vaan istuntoon, on se, j·os vähintään kaksikymmentä edus- 2731: tajaa, kysymyksen tekijät niihin luettuina, on kirjalli::.es:ti 2732: ilmoittanut siihen yhtyvänsä, ilman keskustelua eduskun- 2733: nassa, puhemiehen toimesta annettava ti.edoksi a.siauomais~lle 2734: valtioneuvoston jäs,enelle, joka puhemiehen kanssa sopii, mil- 2735: loin vastaus ky::.ymykseen annetaan. Kuu va~taus on an- 2736: nettu tahi valtioneuvoston puolesta on eduskunnalle ilmoi- 2737: tettu, ettei asian laadun vuoksi voida kysymykseen vastata, 2738: ja keskustelu asiasta on julistettu päättyneeksi, ·esittää: puhe- 2739: mies eduskunnan hyväksyttäväksi päiväjärjestykseen siirty- 2740: misen, jonka muoto on seuraava: ,kuultuansa annetun seli- 2741: tyksen eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen". 2742: J.os tällaista yksinkertaista päiväJjärjestykseen siirty- 2743: mistä ei hyväJksytä, lähetetään asia perustuslakivaliokun- 2744: taan ta:hi, jos asian laatu sitä vaatii, johonkin muuhun 2745: N:u 7 2746: 2747: valiokuntaan. Valiokunnan tulee ehdottaa perusteltu päi- 2748: väjärjestykseen siirtyminen, jonka lopullisesta sisällyk- 2749: eestä eduskunta päättää. 2750: 2751: 46 §. 2752: Jos valiokunta katsoo tarvitsevansa saada joltaikin vir- 2753: kwmieheltä tai sellaisesta yleisestä laitokiSesta, joka ei ole 2754: eduskunnan hallinnon alainen, nähdäkseen virkatoimissa 2755: kertyneitä asiakirjoja, taikka sa&da suullisia tai kirjallisia 2756: tietoja virkamieheltä tai sellaisesta laitoksesta, taikka saada 2757: kunnallisissa virastoissa kertyneitä asiakirjoja tai muita 2758: tietoja kunnallisista oloista, niin pääministeri tahi asian- 2759: omainen ministeri, valiokunnan p.yynnöstä, ryhtyköön sel- 2760: laiseen toimeen, että vaaditut asiakirjat tai tiedot viipy- 2761: mättä annetaan valiokunnalle. Jos niitä ei voida antaa, 2762: on syy siihen valiokunnalle ilmoitettava. 2763: 2764: 51 §. 2765: Valtioneuvoston jäsenellä on oikeus olla saapuvilla edus- 2766: kunnan istunnoissa ja ottaa osaa k~s:kusteluihin, vaan ei pää- 2767: töksiin, ellei hän ole eduskunnan jäsen. Jos valtioneuvoston 2768: jäsen tahtoo käyttää puheenvuoroa, annettakoon s'e hänelle 2769: ennen muita. 2770: Valiokunnan päätettävänä on, saavatko valtioneuvoston 2771: jäsenet valiokunnan kokouksiin ja keskusteluihin ottaa osaa. 2772: Hels~ngissä, 3 päivänä j.oulukuuta l!H 7. 2773: 2774: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 2775: 2776: Oikeustoimituskunnan Päällikkö 2777: Onni Talas. 2778: 2779: 2780: A. Pulkkinen. 2781: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917 . 2782: 2783: 2784: 2785: 2786: • 2787: 1917 II Vp. -V. M. -Esitys N:o 7. 2788: 2789: 2790: 2791: 2792: Perustuslakivaliokunnan mie• 2793: t i n t ö N :o 5 Hallituksen esityksen johdosta, 2794: joka sisältää ehdotuksen laiksi 20 päivänä hei- 2795: näkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 2796: 32, 46 ja 51 §:n muuttamisesta toisin kuulu- 2797: viksi. 2798: 2799: Päätettyään,, että Hallituksen esitys, joka sisältää ehdo- 2800: tuksen laiksi 20 päivänä heinäkuuta 190'6 annetun Valtio- 2801: päiväjärj·estyksen 32, 46 ja 51 § :n muuttamisesta toisin kuu- 2802: luviksi, on käsiteltävä sillä tavoin, kuin keisarin ja suuri- 2803: ruhtinaan esityksistä on säädetty, on Eduskunta lähettänyt 2804: mainitun esityksen Perustuslakivaliokuntaan valmistavaa 2805: käsittelyä varten. 2806: Vuoden 1917 ensimäisille valtiopäiville annetun esityk- 2807: sen johdosta hyvähyi eduskunta lain Valtiopäiväjärjestyk- 2808: sen mainittujen pykäläin muuttamisesta toisin kuuluviksi. 2809: Mutta osaksi asiaa käsiteltäessä Eduskunnassa tehtyjen 2810: rhdotuksien, osaksi Suomen Hallitusmuotoa ko5keyassa esi- 2811: tyksessä ehdotettujen säännöksi€n johdosta on Hallitus kat- 2812: sonut olevan syytä tehdä eräitä muutoksia sanottuun laki- 2813: ehdotukseen ja nyt antanut Eduskunnan hyväksyttäväksi 2814: uuden, josE>akin määrin muutetun ehdotuksen samasta asiasta. 2815: Jotta hallituksen jäsenet saataisiin Eduskunnalle vastuun- 2816: alaisiksi myöskin virkatointensa tarkoituksenmukaisuudesta, 2817: on nyt esillä olevassa esityksessä, yhtäpitävästi viime 2818: vaitiepäivillä hyväksyttyjen säännöksien kanssa, ehdo- 2819: tettu säädettäväksi sellainen täydellinen välikysymysme- 2820: nettely, joka on otettu käytäntöön useimmissa niisE.ä maiss3, 2821: missä parlamentaarinen hallitustapa on voimassa. Sen ohessa 2822: 2 1917' II Vp. V. M. - Esitys N:o 7. 2823: 2824: on myöskin ehdotettu täydennettäväksi säännöksiä virallisten 2825: asiakirjain ja tietojen ar.tamisesta Eduskunnan valiokunniUe. 2826: Mainitut säännökset eroavat asiallisesti viime valtiopäivil- 2827: lä hyväksytyistä siinä, että viimemainituissa oli säädetty pro- 2828: lmraattoriinkin nähden sov·eltuvilta kohdin noudatettavaksi, 2829: mitä välikysymyksen tekemisestä hallituksen jäsenelle sanot- 2830: tiin, ja että prokura.attorikin oli oikeutettu olemaan saapuvilla 2831: eduskunnan istunnoissa &ekä ottamaan osaa keskusteluihin. 2832: Mutta näiden säännöksien lisäksi oli V. J :n 3·2 § :ään otettu 2833: 1 momentiksi näin kuuluva säännös: ,Senaatin talousosaston 2834: .iäsenet, jotka nimitetään Suomen eduslnmnan luottamwsta 2835: nauttivista henkilöistä, ovat virkatoimistaan edu;,kunnalle 2836: vastuunalaiset, kaikki yhteisesti hallituksen toiminnan ylei- 2837: sestä suunnasta ja kukin erikseen omista virkatoimistaan." 2838: 'rätä ehdotusta ei ole nyt käsiteltävänä olev.assa esityk&essä, 2839: vaan vastaavia säännöksiä siitä, että hallituksenjäsenten tulee 2840: nauttia Eduskunnan luottamusta ja että he ovat virkatoimis- 2841: taan Eduskunnalle vastuunalaiset, ehdotetaan Eduskunnalle 2842: näillä valtiopäivillä annetussa e&ityksessä Suomen Hallitus- 2843: muodoksi. 2844: Säännökset hallituksen jäsenten valtiollisesta vastuun- 2845: alaisuudesta kuuluvat, niinkuin myöskin viime Eduskunnan 2846: vastauksessa Hallituks·en tätä asiaa koskevaan esitykseen on 2847: huomautettu, luonnostaan hallitusmuotoon, sen olennaisena 2848: osal!a, eikä valtiopäiväjärjestykseen. :J'I'Iutta kun. Hallitusc 2849: muotoa koskeva esitys vielä on Perustuslakivaliokunnassa 2850: käsiteltävänä eikä uutta hallitusmuotoa voida aivan 11ian 2851: saada säädetyksi ja kun toiselta puoleJ?. on tärkeätä, että 2852: hallituksen valtiollisen vastuunalaisuuden periaate saadaan . 2853: laissa julkilausutuksi, niin Valiokunta on, siltä vaadituksi 2854: lausunnoksi, viime joulukuun 20 päivänä lähettämässään 2855: kirjelmässä puoltanurt edellisillä valtiopäivillä tästä asiasta 2856: hyväksytyn lakiehdotuksen vahvistamista, ja onkin Edus.- 2857: kllnta. seuraavana päivänä ratkaissut asian Valioktmnan 2858: ehdotuksen mukaisesti. 2859: Niin ollen Perustuslakivaliokunta kunnioittaen ehdottaa, 2860: 1917 II Yll. - V. M. - Esitys N:o 7. 3 2861: 2862: etiä Edu.sln~nta antaisi pttheenalaisen esityk- 2863: sen mweta. 2864: 2865: Helsing-issä, 11 päi\'änH tammikuuta 1918. 2866: 2867: 2868: 2869: 2870: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 2871: Ståhlberg- j.a jäsenet Mäkelin, Y., Alkio, Antila, Estlander, 2872: Ingman, Juutilainen, Kujala, Kuusinen, Kullervo Manner, 2873: Rantanen, Rantasalo, Salin, Tuomi, \Vrede sekä varajäsenet 2874: Salo ja W at,anen. 2875: Helsingissä, Su<Jmen Scm1>atin ikirj,apainossa, 1918. 2876: 1917 II V1•. ~- S. V. M.- Esitys N:o 7. 2877: 2878: 2879: 2880: 2881: Suuren valiokunnan mietintö 2882: N:o 14 Hallituksen esityksen johdosta, joka si- 2883: sältää ehdotuksen laiksi 20 päivänä heinäkuuta 2884: tH06 annetun ValtiOiläiväjärjestyksen 32, 46 ja 2885: 51 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi. 2886: 2887: Käsiteltyään yllämainitun asian saa Suuri valiokunta 2888: ehdottaa. 2889: että Edu,~kunta antaisi puheenaolevan esityk- 2890: sen rwteta. 2891: 2892: Helsingil'>sii. 16 päivänä tammikuuta 1918. 2893: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainosR:l, lnll::l 2894: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 7. 2895: 2896: 2897: 2898: 2899: Suomen Eduskunnan vastaus 2900: Hallituksen esitykseen, joka sisältää ehdotuk- 2901: sen laiksi 20 päivänä 1heinäkuuta 1906 annetun 2902: V aitiopäiväjärjestyksen 32, 46 ja 51 §:n muut- 2903: tamisesta toisin kuuluviksi. 2904: 2905: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys laiksi 20 päi- 2906: vänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 32, 2907: 46 ja 51' §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi, ja on Perustus- 2908: lakivaliokunta antanut asiasta Eduskunnalle mietintönsä 2909: N:o 5. 2910: Kun Eduskunta, on viime joulukuun 21 päivänä vahvis- 2911: tanut edellisillä valtiopäivillä tästä asiasta hyväksytyn laki- 2912: ehdotuksen, on Eduskunta antanut nyt puheena1aisen esityk- 2913: sen raueta. 2914: 2915: Helsingissä, 22 päivänä tammikuuta. 1918. 2916: Helsiugiss.ä, Suomen Senaatin kirjlliPainossa, 1918. 2917: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 8. 2918: 2919: 2920: 2921: 2922: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 2923: laiksi edustajapalkkiosta vuoden 1917 ensi- 2924: mäisillä ja toisilla valtiopäivillä. 2925: Heinäkuun 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjärjes- 2926: tyksen 14 § :n 2 momentissa säädetään, että edustajan palk- 2927: kio valtiopäiviltä on enintään 1,400 markkaa ja, jos valtio- 2928: päivät kestävät vähemmän aikaa kuin kolme kuukautta, 15 2929: markkaa päivältä. T.ämä palkkio osottautui kuitenkin poik- 2930: ~eukselliseen ka-lliiseen a:ikaan nähden riittamättömäJksi, 2931: jon'ka vuoksi viimeksi IJi.oossaollut Eduskunta: ryhtyi erinäi- 2932: siin toirmenp:ilteisiin korotetun .pa,llkkion maksamiseksi edus- 2933: tajille. Kun nä/ffiä toimenpiteet edellyttävät Valtiopäivä- 2934: .. järjestyks·en 60 § :ssä säädetyIlä tavalla syntynyttä erikoos- 2935: säännöstä, jäJttää Hallitus Edus·kunnan -hyväksyttäväksi 2936: ehdotuksen laiksi edustaja:palkkiosta vuoCLen 1917 ensirmäi- 2937: sillä ja toisilla valtiopäivillä. 2938: Tämä ehdotu.s on näin kuuluva: 2939: 2940: 2941: Laki 2942: edustajapalkkiosta vuoden 1917 ensimäisillä ja toisilla 2943: valtiopäivillä. 2944: 2945: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on 2946: tehty 20 päivänä heinä~muta 1906 annetun Valtiopäivä- 2947: järjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla säadetään täten: 2948: Heinäkuun 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjär., 2949: jestyksen 14 §:n muka;an edUJstajalle valtion varoista mak- 2950: .. 2951: 4868--17. 2952: 2 N:o 8 2953: 2954: settava palkkio korotetaan vuQ(ien 1917 esimäisiltä ja toi- 2955: silta valtiopäiviltä kolmeksikymmeneksi markaksi päivältä 2956: eduskunnan koossaoloaikana. 2957: 2958: Llsingissä, 2'1 päivänä marraskuuta 1917. 2959: 2960: 2961: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 2962: 2963: Oikeustoimituskunnan Päällikkö 2964: 2965: Onni Talas. 2966: 2967: 2968: 2969: A. Pulkkinen. 2970: 2971: 2972: 2973: 2974: ~.J,lgj.ssä, SUIQilllen Seuaat.in kirjapain010sa, 1917. 2975: 1917 U Vp.- V. M.- Esitys N:o 8. 2976: 2977: 2978: 2979: 2980: . 2981: 2982: f> e r u s t u s l a k i v a li o k u n n a n m i e- 2983: t i n t ö N:o 2 Hallituksen esityksen johdosta, 2984: joka sisältää ehdotuksen laiksi edustajaupalk- 2985: kiosta vuoden 1917 et1simäisillä ja toisilla val- 2986: tiopäivillä. 2987: 2988: Päätettyään, .että Hallituksen esitys N :o 8, joka sisältää 2989: ehdotuksen laiksi edustajanpalkkiosta vuoden 19'17 ensimäi- 2990: sillä ja toisilla valtiopäivillä, on käsiteltävä si:llä tavoin, kuin 2991: keisarin ja .snuriruhtinaa:n esi·tyiksistä on säädetty, on Edus- 2992: kunta lähettänyt mainitun esityksen PerustuslakivaEokunnan 2993: valmisteltavaksi. 2994: 2995: Kysymys edustajanpalkkiota koskevain säännöksien 2996: muuttamisesta oli käsiteltävänä tämän vuoden ensimäisiUä 2997: va.ltiopäivillä. Ecluskunna.Ue annetussa esityksessä ~aiksi 2998: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 2999: erinäisten vaJtiO'päivätöitäJ koskevain säännösten muuttMUi- 3000: ;:esta ja. täydentämisestä sekä samana päivänä annetun Suo- 3001: men 8uuriruhtinaanmaan Vaalilain 37 § :n muuttamisesta 3002: ehdotettiin, että pysyttämällä nykyinen järjestelmä, jonka 3003: mukaan on säädetty erityinen päiväpalkka •sekä samoilta 3004: valtiopäiviltä korkeintarun tuleva pa~lkkio, edellinen korotet- 3005: taisiin 15 markasta 25 markaksi ja jä~kimäinen 1,400 mar- 3006: kasta 3,·000 ma.rkaksi. Tätä ehdotusta perusteltiin esityk- 3007: sessä sillä, että elantokustannusten lisääntymisen takia, 3008: vaikkei nykyi~en sota-ajan poikkeuksellisia oloja otettaisi- 3009: kaan määrääviksi, voimas·sa oleva.n Valtiopäivajärjestyksen 3010: säätämää palkkiota ei voitu pitää riittävänä, ja että esityksen 3011: nmkaan säännöllinen valtiopäiväaika pidennettäi.siin neljäksi 3012: kuukaudeksi. Perustushkiva.Jiokunta puolsi ant&ma.s'Saan 3013: 2 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 8. 3014: 3015: mietinnössä selillllista muutosta, ·että palkkio olisi Suomen 3016: Senaatin määrättävä, mutta vähintään 25 markkaa päivältä 3017: 1 3018: 3019: 3020: 3021: ,Eduskunnan koossaoloaikana. Suuren valiokunna;n ehdo- 3022: tuk,sen mukaisesti Eduskunta kuitenkin päätti, että ,edusta- 3023: j.anpallclrio oli oleva 30 markkaa päivältä. Tätä oli sovellet- 3024: tava jo silloisiin.kin valtiopäiviin. 3025: Kun Perustuslakivaliokunta nyt esiHä olevan esityksen 3026: johdosta, on ottanut har•kittavakooen erityisesti tämän vuoden 3027: molempain valtiopäiiväin edustajanpalkkioita, on Valiokunta 3028: katsonut la~insäädämtötoimenpiteen, jonka, kautta edustajan- 3029: palkkio näiltä valtiopäiviltä .korol etaan, tarpeen vaatimaksi. 3030: Se palkkiomäärä, joka Hallituksen esityksessä ehdote- 3031: taan, eli 30 ma~rkkaa päiväHä valtiopäivien koossaoloajalta, 3032: voidaan VaEokunnankin mi~eiestä pitää kohtuullisena viime 3033: valtiopäiväin aikana vallinneissa dloissa. Mutta sen jälkeen 3034: ova,t elantokustannukset edelleen tuntuvasti nousseet, niin 3035: että sanottu palkkio nykyoloissa on riittämätön, varsinkin 3036: niille edustajille, joiden on pidettävä huolta myöskin perheen 3037: toimeentulosta. Valiokunta on sentähden päiLttänyt ehdot- 3038: taa palkkiota. ko11otettava~ksi 40 markaksi 11äiväJ.tä 1917 vuo- 3039: den toisi.lta valtiopäiviltä, joihin on luettava myöskin se aika, 3040: mikä näitä valtiopäiviä ehkä ja,tkuu vielä tulevaHekin vuo- 3041: delle. Palkkio olisi, niinkuin esitYJksen mukaankin, makset- 3042: tava koko valtiopäiväin koossaoloaja1b. 3043: Kun edustaja,ntoimen täyttäminen yleensä tuotta,a suu- 3044: rempia kustannuksia muilta paikkwkunnilta oleviNe edusta.- 3045: jiHe kuin Helsingissä vakinaisesti asuville, on Valiokunta 3046: myös ottanut harkittavaksi, olisiko syytä tM!ä perusteella 3047: määrätä edustajille erisuuruiset palkkiot. Mutta kun erilai- 3048: seen pa~lkkion ta,rpeeseen vaikuttavat monet muutkin seikat 3049: kuin asuinpaikka, ei Valiokunta ole tahtonut puoltaa sellaiRta 3050: ehdotusta. 3051: ~Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Va:liokunta kunnioit- 3052: ta~en ehdotta,a, 3053: 3054: että Edusktmta hyvåksy'isi ja vahvistm":si $fu- 3055: raa?!an lain: 3056: Edustajanilalkkiot. 3057: 3058: 3059: Laki 3060: edustajanpalkkiosta vuotlen 1917 ensimäisiltä .ia toisilta 3061: valtiopäiviltä. 3062: 3063: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 3064: 20 päivänä heinäkuuta 1906 am1etun Valtiopäiväjärjestyksen 3065: 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten: 3066: Heinäkuun 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjärjes- 3067: tyksen 14 §:n mu:kaan edustajaHe vaHion varoista makset- 3068: tava palkkio ·korotetaan vuod€11 1917 ensimäisiltä (poist.) 3069: valtiupäiviltä kolmeksikymmeneksi ja saman vuoden toisilta 3070: valtiopäiviltä neljäksik]Jmmenek'fi marhksi. päivältä EduH- 3071: knnna·n koossao'lnaika.nn. 3072: 3073: 3074: Puheenalainen lakiehdotus sisältää poikkeuksen voimassa- 3075: olevan Valtiopäiväjärjestyksen säännöksistä ja on sentähden 3076: kä·siteHävä siinä järjflstyksessä, kuin perustuslain muuttami- 3077: sesta on säiädetty. Kun on tarpeellista, että lakiehdotus .io 3078: näillä va·ltiopäivillä saadaan lopullisesti hyväJksytyksL eh- 3079: doHa,a Valiokunta kunnioitta:en, 3080: että esillä oleva lainsäiitämisasia kiisitelläiin 3081: siinä järjestlfksessä, k~tin V aUiopäivä.iärjestyksen 3082: 60 §:n 2 ·momentissa on sääd~tty. 3083: 3084: Helsingissä, 11 päivänä joulukuuta 1917. 3085: 3086: 3087: 3088: Asian ·käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ståhl- 3089: berg ja jäsenet lVläkelin, Y., Alkio, Antila, E.stlander, Hul- 3090: tin, Ingman, .Juutilainen, Kujala, Manner KuHervo, Ranta- 3091: nen, Rantasalo, Salin, Tuomi, \Viik ia "\V rede (osittain) sekä 3092: vanljäsenet Rosenqvist ja. Vatanen. 3093: 4 1917 II YJ). -- Y. M.- Esitys N:o 8. 3094: 3095: 3096: 3097: 3098: .. 3099: 3100: Vastalauseita .. 3101: 1. 3102: 3103: A llekirjoittanect ~anvnt tä:tcn ehdottaa. 3104: 3105: että Eduskunta hyväks:!Jisi esil;11ksen muultu- · 3106: uwttomana. 3107: 3108: Helsingi:ssti, 11 päivänä joulukuuta 1917. 3109: 3110: 3111: Ernst Estlander. G. G: Rosenqvist. 3112: K. J. Ståhlberg. 3113: / 3114: 3115: 3116: Vastalause II. 5 3117: 3118: 3119: 3120: 3121: II. 3122: 3123: Olemme Valiokunnassa äänestäneet sen mieliviteen puo- 3124: lesta, että edustajanpa.lkkio ylempänä mainitu·s.sa lais,sa myö::;- 3125: kin v. 1917 toisilta valtiopäiviltä määrättäisiin olemaan 3126: ao markkaa päivältä. Ka.tsoen maan va.ikeaan taloudelliseen 3127: asemaan ja väestön yleiseen. palkkata.soon, pidämme sen edel- 3128: leenkin ·kohtuullisena. Ehdotamme siis, 3129: 3130: että edustajanpalkkio myöskin v. 1.917 toisilla 3131: valtiopäivUlä määrätään olemaan 30 markkaa 3132: päivältä. 3133: 3134: Helsinki, 11 p. joulukuuta 1!H7. 3135: 3136: Santeri Alkio. Antti Juutilainen. 3137: 'l'ekla Hultin. 3138: 6 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 8. 3139: 3140: 3141: 3142: 3143: UI. 3144: 3145: Mielestämme Perustuslakivaliokunna.lla ei ole ollut ai- 3146: hetta, sivuutta·en tehtävänsä, ehdottaa, että Eduskunta. ei 3147: ainoastaan hyväksyisi vaan myöskin vahvistaisi puheenalai- 3148: sen lakiehdotuhen; ja saamme siis siv. 2 olevalle ponnelle 3149: ehdottaa seuraavan sanamuodon: 3150: 3151: että Ed~Mskzmt(' hyväksyisi esitykseen sisäl- 3152: tyvän lakiehdotuksen näin kwuluvana: 3153: 3154: Helsingissä, 11 päivänä joulukuuta 1917. 3155: 3156: Ernst Estlander. R. A. Wrede. 3157: 3158: 3159: 3160: 3161: llelsingissii, ~ tH•mcn Senil a ti n kir.i a painossa. liH 7. 3162: 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 8. 3163: 3164: 3165: 3166: 3167: Suuren valiokunnan mietintö 3168: N:o 8 esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuk· 3169: sen laiksi edustajapalkkiosta vuoden 1917 en- 3170: simäisillä ja toisilla valtiopäivillä. 3171: 3172: Käsiteltyään ylläJmainitun asian saa Suuri valiokunta. 3173: 3174: puoltaa lakiehdotuksen hyväksyttäväksi sel- 3175: laisena kuin se esiintyy Perustuslakivaliokunnan 3176: tästä asiasta antamassa mietinnössä N:o 2. 3177: 3178: Helsingissä, 15 päivänäjoulukuuta 1917. 3179: . 3180: 3181: 3182: 3183: 3184: Helsingissä, Suomen Sen.aatin kirjapainossa, 1917. 3185: 1917 :U Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 8. 3186: 3187: 3188: 3189: 3190: Suomen Eduskunnan vastaus 3191: Hallituksen esitykseen laiksi edustajapalk· . 3192: kiosta vuoden 1917 ensimäisillä ja toisilla val- 3193: tiopäivillä. 3194: 3195: Eduskunnalle on ann-ettu Hallituksen esitys laiksi edus- 3196: taja.palkkios.ta vuoden 1917 ensimäisillä ja toisilla valtiopäi- 3197: villä, ja on Eduskunta, jolle Perustusla:kivaliokunta on 3198: asiasta antanut mi-etinnön N :o 2, käsit'Elltyään asian siinä jär- 3199: " 3200: j-estyksessä kuin Valtiopäiväjärjesty.koon 60 ·§:n 2 momentissa 3201: on säädetty, hyväksynyt ja vahvistanut seuraavan lain: 3202: 3203: 3204: Laki 3205: edustajanpallliosta vuoden 1917 ensimäisiltä ja toisilta 3206: valtiopäiviltä. 3207: 3208: Suomen Eduskunnan ·päätöksen mukaisesti, joka on teht;y 3209: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk,en 3210: 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten: 3211: Heinäkuun 20 päivänä 1906 annetun V al tiopäi väjärjes- 3212: tyksen 14 § :n mukaan edustajalle valtion varoista makset- 3213: tava palkkio korotetaan vuoden 1917 ensimäisiltä valtio- 3214: päiviltä kolmeksikymmeneksi ja saman vuoden toisilta val- 3215: tiopäiviltä neljäksikymmeneksi markaksi päivältä Edus- 3216: kunnan koossaoloaikana. 3217: 3218: 3219: Helsingissä, 19 päivänä joulukuuta 1917. 3220: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 3221: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 9. 3222: 3223: 3224: 3225: 3226: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 3227: laiksi 20 päivänä heiniikuuta 1906 annetun 3228: ValtiopäiväJärjestyksen erinäisten valtiopäivä- 3229: töitä koskevain säännösten muuttamisesta ja 3230: iäydentämisesiä sekä samana päivänä annetun 3231: Vaalilain 37 §:n muattanaisesta. 3232: Vuoden 1917 viimeksi koossaolleille va1t.~opäiville an,toi 3233: Hallitus mmm muassa esityksen laiksi 20 päivänä heinäkuu- 3234: ta 1906 annetun Valtiopäiväjärjesty:ksen .erinäisten va1tiopäi- 3235: vätöitä koskevain säännösten muuttamisesta ja täydentämises- 3236: tä sekä samana päivänä annetun Varulilain 37 §:n muuttami- 3237: sesta. Kun Eduskunnan hyväksymät lakiehdotukset eivät 3238: vielä ole vahvistetut eikä julkaistut ja kun Hallitus katsoo 3239: eräitä muutoksia sanotuissa lakiehdotuksissa suotavaksi,, jät- 3240: tää Hallitus nyt Eduskunnan hyväksyttäväksi asiassa uuden 3241: ehdotuksen. Tämä uusi ehdotus ,on seuraava; 3242: 3243: 3244: Laki 3245: 20 päivänä helnäkuuta 1906 annetun V altiopäiväjärjestyk. 3246: sen erinäisten valtiopäivätöitä koskevain säännöksien 3247: muuttamisesta ja täydentämisestä. 3248: 3249: Suomen eduskunnan päätöksen mukmisesti, joka on tehty 3250: 2@ päivänä heinäkuuta 1906 a,n:n>etun: VaJtiopäiväjärjestyksen , 3251: 60 §c:ssä määrätyHä tava;Ua, säädetään. täten, että. sa:notUill 3252: ~17 3253: 2 N:o 9 3254: 3255: Valtiopäiväjärj·esty;ksen 14, M, 17, 30, 35 ja 37 § tulevat 3256: näin k.uuluviksi sekä että V allti.opäiväjärjestystä täyden- 3257: netään jäljempänä olevalla 3<1 a § :llä. 3258: 3259: 14 §. 3260: Edustaja saakoon valtion varoista palkkion ja sen lisäksi 3261: korv·a.uks.en matkastaan va;ltiopäiviUe ja valtiopäiviltä ta- 3262: kaisin. 3263: Palkkio on varsinaisilta valtiopäiviltä kolmetuhatta 3264: markkaa taikka, jos eduskunta on hajoitettu tahi ·edus·tajan 3265: toimi lakannut, ennenkuin s~ata kaksikymmentä päivää on 3266: kulunut valtiopäiväin alust,a, kaksikymmentäviisi markkaa 3267: päivältä. Varsina,isilta vaJtiopäivi,ltä, jotka kokoontuvat 3268: eduskunnan hajoittamisen ja uusien vaalien jälkeen muuna 3269: kuin lakimääräisenä aikana, sekä myös ylimääräisiltä val- 3270: tiopäiviltä, olkoon palkkio niinkuin viimeksi on sanottu, ei 3271: kuitenkaan yhteensä •enemrpää kuin kolmetuhatta markkaa. 3272: 3273: 15 §. 3274: Jos ·ei ·edustaja saavu a,jois,sa valtiopäiviUe, taikka jos hän 3275: eduskunnan luvatta jää pois istunnosta, eikä hänellä ole hy- 3276: väksyttävää estettä, voi eduskunta tuomita hänet menettä- 3277: mään pa,lkkionsa, kaksikymmentäviisi markkaa jokaiselta 3278: päivältä, minkä hän oli poissa, ja sitä pa,iisi sakoteitavaksi 3279: enintään saman verran. Jos edustaj,a ei ole ottanut sakosta 3280: ojentuakseen, voi eduskunta juHstaa hänet toimensa. menettä- 3281: neeks.i. 3282: 17 §. 3283: Eduskunta kokoontuu varsinaisille valtiopäiville vuosit- 3284: tain, ilman erityistä kutsumusta, ensimäisenä päivänä helmi- 3285: kuuta ja lopettaa istuntonsa sata kaksikymmentä .päivää 3286: koossa oltuansa joko yhteen menoon taikka väliajoin edus- 3287: N:o 9 3 3288: 3289: kunnan päätöksen mukaan. Eduskunta voi kuitenkin päät- 3290: tää, että valtiopäivät ovat aikaisemmin tai myöhemmin lo- 3291: petettavat. 3292: Jos edellisessä momentissa taikka muualla tässä laissa 3293: säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seu- 3294: raava arkipäivä määräpäivänä. 3295: 3296: 30 §. • 3297: Eduskuntaesitys taikka anomusehdotus on edusta,jan 3298: tehtävä kirjallisesti seitsemän päivän kuluessa valtiopäiväin 3299: avaamis•esta. Myöhemmin älköön edustajan olko s.anittu 3300: tehdä eduskunta·esitystä tahi anomusehdotusta, jollei siihen 3301: joku ·eduskunnan jo t.ekemä päätö•s taikka muu valtiopäi- 3302: väin aikana sattunut tapaus suora,staan ·anna aihetta. 3303: Eduskuntaesityksen tulee sisältää lain muotoon laadittu 3304: ehdotus, j•a on siinä mainittava myöskin ne syyt, joihin ehdo- 3305: tus perustuu. 3306: Älköön erilwatuisia asioita pantako yhteen kirjoitukseen. 3307: 3308: 31 a §. 3309: Kun asiaa varE>inaisilla valtiopäivillä ei ole ehditty lop- 3310: puun käsitellä, saa sen käsittelyä jatkaa Eleuraavilla varsi- 3311: naisina valtiopäivillä, jollei edustajanvaaleja ole ,sillä välin 3312: toimitettu. 3313: Toisilla va.rsinaisilla valtiopäiv1llä •sen jälkeen, kuin jo- 3314: kin eduskunnan päätös on vahvistettavaksi lähetetty, on 3315: eduskunnalla, jollei ha:llitus ole vielä asiaa ratkaissut, oikeus 3316: tehdä siitä uusi päätös erityisen aiotteen nojalla taikka 3317: peruuttaa ennen tekemänsä päätös, joka molemmissa tap.auk- 3318: sissa on katsottava rauenneeksi. 3319: Ha:Hitus voi, milloin aihetta siihen on, peruuttaa edus- 3320: kunnalle annetun esityks·en. 3321: 4 N:o ~ 3322: 3323: 35 §. 3324: Va.rsinaisilla. valii.opäli·v'illä on viiden pa1van kuluessa 3325: valtiopäi·vi•en avaamise.sta rase'tettava perustuslakivaliokunta., 3326: lakivra:Lil()lkuruta, ta.Lousrvali.okunta, ja va.ltiovarainvaliokunta, 3327: kussrukin vähintään kuusitoista jäsentä, sekä pa,nldrivalio- 3328: kunta, jossa tulee olla vähintään kaksitoista jäsentä. :Samalla 3329: valitaan valiokuntiin vara~äseniä, vähintään neljäS'osa jäsen- 3330: ten lukumäärästä. 3331: Edus.krunrtla v.oi tarvittaes:sra 'a8€itaa muitarkin val1·okuntia.; 3332: ja 'saa täillaiseen valiokuntaan, jos siinä on vruhintään. kaksi- 3333: toista jäsentä, lähettää s'eHaisenrbru a.sian, j.oka laadul'taan 3334: olisi lakimääräisen valiokunnan V1Wlmisteltava. 3335: Vlaliokunta saakoon, kun töiden suorittm:min<en sitä vaatii, 3336: ja•kaa.ntua osastoihin, j.otka knkin antaYat lausuntoja vtalio- 3337: kwnn·an nimessä. Jos seanmoisessa twpauksessa ha.vaitma.n ta.r- 3338: peellise~si lisätä jäsenten lukua., jät.etäJän asia eduskunnan 3339: päätettäväksi. 3340: VaJtiorvarainvaliokunta jaiJäeon, millo1n eduSkunta niin 3341: päättää, tointanrsa. myöskin samojen valtiopäivräin väliajalla, 3342: ja. sen jäsenet saavat silloin sellaisen palkkion kultakin päi- 3343: vältä kuin 14 §:.ssä on sä!äde'tty. 3344: ToimitusvaJidkunnasta ja ta.rkastusva.Iiokunnrrusta sääd·e- 3345: tä!än 76 § :.ssä. 3346: Ylimääräisillä v.altiopäi viHä asetett.akoon ne valiotkunna:t, 3347: jotkla ovat tarpee•n valti,opä.ilvillru es:illetulev.ain asiain V'a1mis- 3348: teleanise-en. 3349: 3350: 37 §. 3351: Kiwhooksan päiv.ä.n kuluessa vmltio:päiväin :avaa:misesta 3352: tulee eduskunnan sel'lais'ta •erinifui&ten asiruin 'käsittelyä varten, 3353: kwin 57 §:ssä säädetään, asettaa ·ed.'UJSkunnan suuri valio- 3354: kunta, johon jäsenet, luvultaan netjäkym.mentä, ynnä ta.L"vit- 3355: N:o 9 3356: 3357: ta~:at .varajäsenet, vaHtaJan niinkuin valitsidamiesten vaalista 3358: on saDJottu. 3359: 3360: 3361: Laki 3362: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain 37 §:n 3363: muuttamisesta toisin kuuluvaksi. 3364: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3365: Vaa;lilain 37 § näin kuuluvaksi: 3366: 3367: 37 §. 3368: Lo~kakuun 1 päivänä rsinä vuonna, jona kolmivuoti:saika 3369: viime ·edustajanvaaleista lukien päättyy, alkaa vaalitoimitus 3370: kussakin äänestysaineessa kello yhdeksän aamulla sekä jat- 3371: kuu kello kahCLeksaan illa:lla ja seuraavana .päivänä niinikään 3372: kello yhdeksästä kello kahdeksaan, kumpaisenakin päivänä 3373: keskeytyen enintään kahden tunnin väiliajaksi vaalila:utakun- 3374: nan määräyksen mukaan. 3375: Jos hallitus on määrännyt toimitettav.aksi uudet vaalit, 3376: ryhdytään vaalitoimitukseen sen kalenterikuukauden ensi- 3377: mäisenä päivänä, joka alkaa lähicnnä kuudenkymmenen päi- 3378: vän kuluttua siitä kuin määräys julkaistiin sekä jratkuu sit- 3379: t.en niinkuin 1 momentissa on sanottu. 3380: i 3381: 3382: Helsingissä, 1 rpäivänä joulukuuta 1917. 3383: 3384: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 3385: 3386: Oikeustoimituskunnan Päällikkö 3387: Onni Talas. 3388: 3389: 3390: ·A. Pulkkine'll. 3391: 1, 3392: 3393: 3394: 3395: 3396: Helsingissä, 1917. Suomen Senaatin kirjapainossa. 3397: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 9. 3398: 3399: 3400: 3401: 3402: Perustuslakivaliokunnan nli~ 3403: t i n t ö N:o 6 Hallitul(sen esityksen johdosta, 3404: joka sisältää ehdotuksen laiksi 20 päivänä hei- 3405: näkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 3406: erinäisten valtiopäivätöitä koskevain säännös- 3407: ten muuttamisesta ja täydentämisestä sekä sa- 3408: mana päivänä annetun Vaalilain 37 §:n muut- 3409: tamisesta. 3410: 3411: Päät-ettyään, että Hallituksen esitys N :o 9, joka sisältää 3412: ehdotuksen laiksi 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Val- 3413: tiopäiväjärjestyksen erinäisten valtiopäivätöitä koskevain 3414: säännösten muuttamisesta ja. täydenLämisestä sekä samana 3415: l}äivänä annetun Vaalilain 37 §:n muuttamisesta, on käsi- 3416: teltävä si1lä tavoin, kuin keisarin ja snuriruhi:inaan esityk- 3417: sistä säädetään, on Eduskunta lähetitinyt mainitun esityksen 3418: Perustuslakivaliokunnan valmisteltavaksi. 3419: Vuoden 1917 ·ensimäisille valtiopäiviUe annetun esityk- 3420: sen johdosta päätti Eduskunta 1akiehdotuksen samasta 3421: asiasta, mutta kun Hallitus on katsonut eräitä muutoksia sii- 3422: hen suotaviksi, on se valmistanut uuden esityksen Eduskun· 3423: nan hyväksyttäväksi. 3424: Valtiopäiväjärjestykseen ehdotetut muutokset koskevat 3425: osaksi eduskunnan istuntoaikaa ja. edustajanpalkkioita, 3426: osaksi eduskuntatyön tehokkuuden edistämistä. Eduslmn- 3427: nan säännöllinen istuntokausi on ehdotettu pitennettäväksi 3428: kolmesta neljäksi kuukaudeksi, kuitenkin siten että edus- 3429: kunta VOl tarpeen vaatiessa päätiää; valtiopäivät ai- 3430: kaisemniiti tai inyöhemtnin lopetettaviksi. Ehdotettua 3431: aikaa on muutturieissakin oloissa katsottu riittäväksi, 3432: krlri eduskuntatöitä tarkoituksenmukaisesti järjestäniälltL 3433: samalla voidaan tehdä riuihdolliseksi valtiripäivä.åjå:ri 3434: 2. 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 9. 3435: 3436: entistä tehokkaampi käyttäminen. Siinä ta:rkoituksessa 3437: on ·esitetty, että eduskunta voi olla koolla joko yh- 3438: teen menoon taikka väliajoin; että niiden asiain käsittelyä, 3439: joita ei ole ehditty varsinaisilla valtiopäivillä suorittaa lop- 3440: . puun, saa jatkaa seuraavilla varsinaisilla valtiopäivillä, 3441: jollei edustajanvaaleja ole sillä välin toimitettu; sekä että 3442: valtiovarainvaliokunta, valtion tulo- ja menoarvion käsit- 3443: telyn jouduttamiseksi, saa eduskunnan määräyksestä jatkaa 3444: ty·ötänsä samojen valtiopäiväin väliajallakin. Sen ohella on 3445: tahdottu poistaa lainsäädäntötyölle siitä aiheutunut hanka- 3446: luus, että eduskunnan. päätöksiä. on voitu jättää pitkiksikin 3447: ajoiksi ratkaisematta. Vihdoin on ehdotettu annettavaksi 3448: hallitukselle oikeus, milloin aihetta on, peruuttaa eduskun- 3449: nalle antamansa esityksen. 3450: Vaalilakiin ehdotettu muutos tarkoittaa eduskuntavaa- 3451: lien siirtämistä vuoden loppupuolelle, lokakuun 1 päiväksi, 3452: jonka ajan Eduskunta viime valtiopäivillä katsoi sopivim- 3453: maksi. 3454: Eduskunnan istuntokauden pitentämisestä aiheutuu 3455: myöskin edustajanpalkkioita koskevain säännöksien muutta- 3456: minen. Tätä kysymystä viime valtiopäivillä käsiteltäessä 3457: tu1i eduskunnan päätökseksi, että pa1kkio oli oleva kolme- 3458: kymmentä markkaa päivältä eduskunnan koossaoloajalta. 3459: Hallituksen esityksessä on sen sijaan (14 §:ssä) ehdotettu, 3460: että palkkio on lasketta.va kahdenkymmenenviiden markan 3461: mukaan päivältä ja korkeintaan eduskunnan säännönmukai- 3462: selta istuntokaudelta, neljältä kuukaudelta. Raha-arvon 3463: alen:tuminen vaatii kuitenkin V aliakunnan mielestä, että 3464: palkkio määrätään kolmeksikymmeneksi markaksi päivältä. 3465: Tällä muutoksella on Valiokunta päättänyt puoltaa 3466: mainittua esityksessä olevaa ehdotusta. Se on omansa 3467: vaikuttamaan, että edustajiksi voidaan saad& sellai- 3468: siakin sop1vra henkilöitä, joiden tiedot ja. kokemus 3469: sekä toiminn.an yhteys yhteiskuntaelämän kanssa. olisi 3470: hyödyksi eduskuntatyölle, mutta jotka vakinaisen toimensa 3471: tähden ehkä eivät antautuisi edustajaehdokkaiksi, jos val- 3472: tiopäiväin istuntokaudet tulisivat kovin pitkiksi ja epämää- 3473: räisiksi. · 3474: Vaitiopäivätyöt ja edustajan vaalit. 3 3475: 3476: Edustajanpalkkion korottamisen johdosta on myös esteet:. 3477: tömästä poissaolasta edustajalle säädettyä sakkomäärää vas- 3478: taavasti korotettava. (15 §.) 3479: Valtiopäiväjärjestyksestä puuttuu säännöksiä siitä, mi- 3480: ten on meneteltävä, jos valiokunnan jäsen ilman pätevaä 3481: syytä on jäänyt pois valiokunnan kokouksesta. Tätä puu- 3482: tetta. on koetettu poisba ottamalla eduskunnan työjärjes- 3483: tykseen määräys, että kun valiokunnan jäsen kolme kertaa 3484: ilman hyväksyttävää estettä tai erityistä lupaa' on jäänyt 3485: pois valiokunnan kokouksesta, se on ilmoitettava eduskun- 3486: nalle, joka tämän johdosta ryhtyy asianhaarain aiheutta- 3487: maan toimenpiteeseen. Koska kuitenkin on tarkemmin mää- 3488: räämättä, mihin toimenpiteeseen eduskunta tässä kohden 3489: voisi ryhtyä, on Valiokunta ollut sitä mieltä, että Valtio- 3490: päiväjärjestyksen 45 §:ään 3 momentiksi on otettava sellai- 3491: nen säännös, jonkå Eduskunta jo viime valtiopäivillä hy- 3492: väksyi. 3493: Valtiopäivätyössä saavutettu kokemus on osoittanut, 3494: että sekä suuren valiokunnan että muiden valiokuntain työlle 3495: tuottaa tuntuvaa haittaa suuren valiokunnan nyt säädetty 3496: suuri jäsenmäärä, kuusikymmentä jäsentä. Perustuslaki- 3497: valiokunta ei kuitenkaan ole pitänyt suotavana jäsenmäärän 3498: supistamista niin pieneksi kuin neljäänkymmeneen, kuten 3499: hallituksen esityksessä, Eduskunnan viime valtiopäivillä 3500: tekemän päätöksen mukaisesti, ehdotetaan. Sen kautta tu- 3501: lisi valtiopäivillä edustettujen eri ryhmäin, varsinkin pie- 3502: nempien, suhteellinen edustus suuressa. valiokunnassa arve- 3503: luttavasti vaikeutetuksi. Valiokunta 'on sentähden päättä- 3504: nyt (37 §:ssä) ehdottaa, että suureen valiokuntaan tulisi 3505: kuulua neljäkymmentäviisi jäsentä, eli saman verran kuin 3506: on ollut tapa. asettaa valitsijamiehiä. Suuren valiokunnan 3507: jäsenluvun supistamisesta johtuu ei ainoastaan, että on tar- 3508: peellista tähänkin valiokuntaan asettaa varajäseniä, niin- 3509: kuin esityks-essä ehdotetaan, vaan myös että siihenkin 3510: on sovellettava yleistä sääntöä, jonka mukaan valiokunta 3511: ei ole päätösvaltainen, ellei vähintään neljä viidesosaa sen 3512: jäsenistä ole saa.puvilla.. Sitä varten on V aitiopäiväjärjes- 3513: tyksen 45 §:stä viimeinen momentti jätettävä pois. 3514: 4 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 9. 3515: 3516: Valtiopii.iväjärjestyksen 3U s:ään esitettyä mu'\ltosta sen 3517: ajan lyhentämisestä, joka on säädetty aiotteiden tekemistä 3518: varten, neljästätoista päivästä seitsemään päivään ei Valio- 3519: kunta ole katsonut tarkoituksenmukaiseksi. Ehdotettu ly- 3520: hempi aika voisi käydä riittämättömäksi eduskuntaesitysten 3521: ja anomusehdotusten valmistelulle, johon käytetty aika ·ei 3522: suinkaalli ole eduskuntatyöltä hukkaan mennyttä. V a- 3523: liokunta ei sentähden ole katsonut voivansa puoltaa puheena 3524: olevaa muutosehdotusta. 3525: Ne säännökset, joita. uudessa § :ssä 31 a on ehdotettu edus- 3526: kunnan päätösten voimaan saaitamisen turvaamiseksi, näyt- 3527: tävät nyt muuttuneissa oloissa ikä.yneen tarpeettomiksi, ja 3528: niinikään eduskunnan aloteoikeuden laajentamisen johdosta 3529: säännös hallituksen: esityksien peruuttamisesta. Niin o1len 3530: voidaan mainitusta pykälästä 2 ja 3 mom. jättää pois. 3531: Esityksessä olevan ruotsinkielisen tekstin Valtiopäivä- 3532: järjestyksen 35 § :n 4 moment.issa ehdottaa Valiokunta. sel- 3533: vennettä väksi suomenkielisen mukaisesti. 3534: Valiokunnan yllämainitut Valtiopäiväjärjestyksen 30 ja 3535: 45 § :ää koskevat muutosehdotukset ovat myöskin lakiehdo- 3536: tukse:Q. johdannossa. huomioon otettavat. 3537: Vaalilakiin esitettyä muutosta, jonka mukaan edus- 3538: tajanvaalien aika; siirrettäisiin ldkakuun alkuun, on 3539: puolus·tettu sillä, että kun. edustajain toimivalta jat- 3540: kuu ja heidän valtakirjansa ovat voimassa siihen asti kuin 3541: seuraavat edustajanvaalit on toimitettu, niin eduskunnan 3542: istuntokauden jatkaminen vuoden jälkimäisellä puoliskolla 3543: ei kävisi päinsä niinä vuosina, joina edustajanvaalit toimi- 3544: tettaisiin heinäkuun alussa. Mainittu seikka ei Valiokunnan 3545: mielestä kuitenkaan ole riittävä syy nykyisen vaaliajan 3546: muuttamiselle sellaiseen vuoden aikaan, joka Valiokunnan 3547: mielestä on valitsijoille paljon hankalampi. 3548: 3549: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit- 3550: taen ehdot.taa, 3551: että Edusknnta hyväksyisi ja vahvistaisi näin 3552: kuuluvan lain: 3553: Valtiopäivätyöt ja edustajanvaalit. 5 3554: 3555: 3556: 3557: Laki 3558: 20 päivänä heinäkuuta 1906 ant1etun V aitiopäiväjärjestyk- 3559: sen erinäisten valtiopäivätöitä koskevain säännöksien 3560: muuttamisesta ja täydentämisestä. 3561: 3562: Suomen Eduskunnan päätöksellä, joka on teht;y 3563: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 3564: 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten, että sanotun 3565: Valtiopiiiväjärjestyksen 14, 15, 17, ( poist.) 35, 37 ja 4-5 § 3566: tulevat näin kuuluviksi sekä ·että Valtiopäiväjärjestystä täy- 3567: dennetään jäljem})änä olevalla 31 a §:llä. 3568: 3569: 14 §. 3570: Edustaja saakoon valtion varoista 1)alkkion ja. sen lisäksi 3571: korvauksen matkastaan valtiopäiville ja valtiopäiviltä ta- 3572: kaisin. 3573: Palkkio on varsinaisilta valtiopäiviltä kolmetuhatta kuu- 3574: sisataa markkaa taikka, jos eduskunta on hajoitettu tahi edus- 3575: tajan toimi lakannut, ennenkuin sata kaksikymmentä päivää 3576: on kulunut valtiopäiväin alusta, kolmekymmentä ma,:rkkaa 3577: ·päivältä. Varsinaisilta valtiopäiviltä, jotka kokoontuvat 3578: eduskunnan hajoittamisen ja uusien vaalien jälkeen muuna 3579: kuin lakimääräisenä aikana, sekä myös ylimääräisiltä val- 3580: tiopäiviltä, olkoon palkkio niinkuin viimeksi on sanottu, ei 3581: kuitenkaan yhteensä enempää kuin kolmetuhatta kum-si.sataa 3582: markkaa. 3583: 15 §. 3584: Jos ei edustaja saavu ajoissa valtiopäiville, taikka jos hän 3585: eduskunnan luvatta jää pois istunnosta, eikä hänellä ole hy- 3586: väksyttävää estettä, voi edqskunfa tuomita hänet menettä- . 3587: mään palkkionsa, kolmekzrmmentä markkaa jokaiselta päi- 3588: vältä, minkä hän oli poissa, ja sitä paitsi sakotettavaksi enin- 3589: tään saman verran. Jos edustaja ei ole ottanut sakosta ojen- 3590: tuakseen, voi eduskunta julistaa hänet toimensa menettä- 3591: neeksi. 3592: 6 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 9. 3593: 3594: 17 §. 3595: Esityksen mukaisesti. 3596: 3597: 30 § (poist.). 3598: 3599: 31 a §. 3600: Kun asiaa varsinaisilla valtiopäivillä ei ole ehditty lop- 3601: puun käsitellä, saa sen käsittelyä jatkaa seuraavilla varsi- 3602: naisilla valtiopäivillä, jollei edustajanvaaleja ole sillä väilin 3603: toimitettu. 3604: (Poist.) 3605: (Poist.) 3606: 3607: 35 §. 3608: Esityksen mukaisesti. 3609: 37 §. 3610: Kahdeksan päivän kuluessa valtiopäiväin avaamisesta 3611: tulee eduskunnan sellaista erinäisten asiain käsittelyä varten, 3612: kuin 57 § :ssä säädetään, asettaa eduskunnan suuri valio- 3613: kunta , johon jäsenet, luvultaan neljäkymmentäviisi, ynna 3614: tarvittavat varajäsenet, valitaan niinkuin valitsijamiesten 3615: vaalista on sanottu. 3616: 45 §. 3617: Kunkin valiokunnan tulee kokoontua kahden päivän ku- 3618: luessa sen jälkeen kuin se asetettiin ja, sitä myöten kuin 3619: asiat ehditään 'calmistaa, jokaisesta asiasta lähettää edus- 3620: kunnan täysi-istuntoon mietintö, minkä asian la~tu aiheut- 3621: taa. 3622: Jos valiokunnan jiisen on estetty olemasta asiaa käsit- 3623: telemässä, k1~tsuttakoon hänen sijaansa varajäsen. Valio- 3624: kunta ei ole päätösvaltainen, jollei vähintään neljä viides- 3625: osaa sen jäsenistä ole saapuvilla. 3626: Jos valiokunnan jäsen ilman estettä tai erityistä lupaa jäii . 3627: pois valiokunnan kokonksesta, voi eduskunta ~akottaa häntä, 3628: kuten 15 §:ssä sanotaan, tai, jos se tapahtuu useammin, iu- 3629: listaa hänen menettäneen toimensa valiokunnan jäsenenä. 3630: V aitiopäivätyöt ja ednstajanvaalit. 7 3631: 3632: Jäsenellä, joka ei ole valiokwnnan päätökseen yhtynyt, 3633: on lupa mietintöön liittää kirjallisesti esittämänsä eriävä 3634: mielipide, mietintöä kuitenkaan sen vuolcsi viivyttämättä. 3635: Puhemiehellä ja vara,puhemiehillä on oikeus olla saapu- 3636: 1,illa valiokunlain kokouksissa. 3637: 3638: 3639: 3640: Jotta tämä laki, joka on sääJdettävä siinä järjestyk- 3641: sessä, kuin :perustus.lain muuttamisesta on voimassa, saatai- 3642: siin lopullisesti hyväksytyksi jo näillä valtiopäivillä, ehdot- 3643: taa Valiokunta kunnioittaen, 3644: että lakiehdotus käsitellään siinä järjesty k- 3645: sessä, kuin Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:n 2 mo- 3646: mentissa on säädetty. 3647: 3648: 3649: 3650: 3651: Edellä esitetystä syystä Valiokunta kunnioittaen vi-elä 3652: ehdottaa, 3653: että esityksessä oleva ehdotus laiksi 20 päi- 3654: vänä heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain 37 §:n 3655: muuttamisesta toisin kuuluvaksi saisi raueta. 3656: 3657: Helsingissä, 17 päivänä tammikuuta 1918. 3658: 3659: 3660: 3661: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 3662: Ståhlberg ja jäsenet Y. Mäkelin, Alkio, Antila, Estlander, 3663: Hultin, Ingman (osittain), Juutilainen, Kuja.la, Kuusinen 3664: (osittain), Kullervo Manner, Rantanen, Rantasalo, Salin, 3665: Tuotn.i, Wiik ja Wrede sekä varajäsenet Runtti, Salo (osit- 3666: tain) ja W atanen. 3667: 8 1917 II V... - V. M.- Esitys N1cJ 9. 3668: 3669: 3670: 3671: 3672: Vastalauseita. 3673: I. 3674: Vuoden 1917 ensimäisiUä valtiopäivillä hyväksyi edus- 3675: kunta eduskunna·n myötävaikutuksella määrättävällä tavalla 3676: vahvistettavaksi ja voimaan saatettavaksi Lain 20 päivänä 3677: heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen erinäisten 3678: valtiopäivätöitä koskevain säännöksien muuttamisesta ja täy- 3679: dentämisestä sekä Lain samana päivänä ann·etun Vaalilain 3680: 37 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi. Kuitenkin on hal- 3681: litus näille saman vuoden toisille valtiopäiville antanut esi- 3682: tyksen näitä asioita koskevain Iainpaikkain muuttamisesta 3683: ja on Eduskunta lähettänyt hallituksen esityksen Perustus- 3684: laki valiokuntaan valmisteltavaksi. 3685: Allekirjoittaneet ovat Valiokunnassa esittäneet, että 3686: Valiokunta, ehdobtaen hylä!ttä väksi lhallituiksen esityksen., 3687: esittäisi E-duskunnan vahvistettavaksi viime valtiopäivillä 3688: samasta asiasta päätetyt lait; mutta esityksemme ei ole Valio- 3689: kunnassa saanut porvarillisilta jäseniltä kannatusta. Tämä 3690: Valiokunnan enemmistön kielteinem suhtautuminen eduskun- 3691: nan hyväksymiin, vahvistamattomiin lakeihin, on katsottava 3692: moitittavaksi siitäkin syys•tä, että haHituksen esitys ja vielä 3693: enemmän Valiokunnan siitä nyt antama, Valtiopäiväjärjes- 3694: tyksen eräiden pykäläin muuttamista !koskeva. mietintö, lu- 3695: kuunottamatta eräitä vähäisiä poikkeuksia., joita ei ole kat- 3696: sottava parannu'ksiksi, on viime valtiopäivillä tästä asiasta 3697: päätetyn. lairu mukainen. Kun Valiokunta siis ei ole tehnyt 3698: viime eduskunnan vastaamiin päätöksiin pa,raJihukSiksi kat- 3699: söttavia 'korjauksia ja kun, lJransaJivältaisesta käydä tahtd- 3700: vassa valtiossa ei yleensä saisi tulla kysyrttyksee:d sellaiiiel1 3701: menettely, että e-duskunnan hyväksymäitä lailta evii.ttäisiin 3702: vahvistus, saamme kunniöit.taen· ehdottaa, 3703: Vastalauseita. 9 3704: 3705: että Eduskunta, hyläten Valiokunnan mietin- 3706: nön, päättäisi vahvistaa vuoden 1917 ensimäisillä 3707: valtiopäivillä hyväksytyn Lain 20 päivänä heinä- 3708: kuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen eri- 3709: näisten valtiopäivätöitä koskevain ;säännöksien 3710: muuttamisesta ja täydentämisestä sekä Lain 20 3711: päivänä heinäkuu.ta 1906 annetun V aalila.in 37 3712: §:n muuttamisesta toi.~in kuuluvaksi. 3713: 3714: Helsingissä!, 17 päivänä tammikuuta 191'8. 3715: 3716: 3717: Yrjö Mäkelin. Eetu Salin. 3718: Kullervo Manner. Onni Tuomi. 3719: Karl H. 'Viik. J. Watanen. 3720: A. Salo. J. Kujala. 3721: Frans Uantanen. 3722: lO 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 9. 3723: 3724: 3725: 3726: 3727: n. 3728: Olemme valiokunnassa puolustaneet sitä mielipidettä, 3729: että edustajapalkka. olisi vain kaksikymmentäviisi markkaa 3730: päivältä ja kolmetuhatta mar'kha istunto'kaudelta,. Kuu 3731: tämä mielipide ~ei nle saavuttanut valiokunnan kannatusta, 3732: ehdotamme kunnioittaen, 3733: että Eduskunta päättäisi hallituksen esityksen 3734: mttkaisesti hyväksyä edustajapalkkiomääräksi 3735: korkeintaan kolmetuhatta markkaa, tai kaksi- 3736: kymmentäviisi markkaa päivältä, jolloin halli- 3737: tuksen esityksen U §:län toiselle momentille 3738: sisältämä muutosehdotus olisi sellaisenaan hy- 3739: väksyttävä . 3740: • 3741: Jos edellä ol~eva tulee Eduskunnan päätökseksi, olisi 15 § 3742: munaostettava sen mukaan. 3743: Helsinki 17. tammik. 1918. 3744: 3745: 3746: Santeri Alkio. Antti Joutilainen. 3747: Vastalauseita. 11 3748: 3749: 3750: 3751: 3752: III. 3753: 3754: Koska se seikka, että edusia,jille on annettu vapaalippu 3755: kaikkia matkoja vart,en valtion rautateillä mielestämme ei 3756: ole sopusoinnussa V. J :n 14 § :n säänl1öksen kanssa, että 3757: edustaja saa korvauksen matkoistaan va:ltiopäiville ja valtio- 3758: päiviltä takaisin, eikä painavia syitä sellaisen edun puolus- 3759: tamiseksi voitane esittää, on puheena oleva säännös selven~ 3760: nettävä siten, että sen todellinen tar'koitus selvästi käy ilmi. 3761: Ehdotamme sen vuoksi, että Eduskunta hyväksyisi V. J :n 3762: 14 §:n 1 momentin näin kuuluvana: 3763: 3764: Edustaja saakoon valtion varoista palkkion 3765: ja sen lisäksi korvauksen matkastaan valtiopäi- 3766: ville ja valtiopäiviltä takaisin, mutta älköön toi- 3767: mestaan nauttiko muita etuja. 3768: 3769: Helsingissä, 17 päivänä tammikuuta 1918. 3770: 3771: 3772: Ernst Estlander. R. A. Wrede. 3773: - - - - ----··-----· -------- ·---··-·---- --- 3774: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa. 1918. 3775: - 1917 II Vp. - S'. V. M. - &itys N:o 9; 3776: 3777: 3778: 3779: 3780: Suuren valiokunnan mietintö 3781: N:o 20 Hallituksen esityksen johdosta, joka si· 3782: sältää ehdotuksen laiksi 20 päivänä heinäkunta 3783: 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen erinäis· 3784: ten valtiopäivätöitä koskevain säännösten 3785: muuttamisesta ja täydentämisestä sekä samana 3786: päivänä annetun Vaalilain 37 §:n muuttami- 3787: ~. 3788: 3789: 3790: Käsiteltyäan yliärna.initun a,sran 'saa Suuri va.liokunta 3791: ehdotta-a, 3792: että EdtMkunta hyväksyi:~i ja vahvi-86aisi eh.- 3793: dotuksen laiksi 20 päivänä heinäk11!1J).ta 1906 an- 3794: netnn Valtiopäiväjärjestyksen erinäisten valtio- 3795: päivätöitä koskevain säännöksien muuttamisesta 3796: :ia täydentämisestä sellaisena, kuin se on Perus- 3797: tu;slakivaliok1.tnnan tästä asiasta untamassa mie- 3798: tinnössä N:o 6, kutitenkin muuttamalla sen-35 §:n 3799: näin kuuluvaksi: 3800: 3801: 35 §. 3802: Varsinaisilla valtiopäivillä on viid,en päivän kuluessa 3803: valtiopäivien avaamis-esta asetettava pemstuslakiva.liokunta, 3804: lakivaJliokunta, talousvaliokunta, ( poist.} valtiovarainvalio- 3805: kunta _ja ulkoasiainvaliokunta, kussakin vähintään: kuusi- 3806: tois,ta jäsentä, sekä pankkivaliokun1ta, jossa tulee olla vähin- 3807: t.ään kaksitoista jiils·entä. Samalla valitaan va:li:oku111tiin va- 3808: rajäseniä, vähintään neljäsosa jäsenten lukumäärästä. 3809: (2-6 momentit kuten Perustuslakivaliokunnan ehdotuk- 3810: sessa) 3811: sekä 3812: 2 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 9. 3813: 3814: että esityksessä oleva ehddtus ooiksi 20 päi- 3815: vänii heinäku.uta .1906 annetun Vaalilain 37 §:n 3816: mwlJttamisesta toisin kwwluvaksi 6aisi raueta. 3817: 3818: Helsingi.s,:ii. 21 päivänä tammikuuta 1918 . 3819: 3820: 3821: 3822: 3823: • 3824: 3825: 3826: H<:llsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa. 191.8. 3827: 1917 II Vp.- S. V. 11.·- EsitYs N:o 9. 3828: 3829: 3830: 3831: 3832: Suuren valiokunnan mietintö 3833: N:o 20 a Hallituksen esityksen johdosta, Joka 3834: sisältää ehdotuksen laiksi 20 päivänä heinä- 3835: kuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 3836: erinäisten valtiopäivätöitä koskevain säännös- 3837: ten muuttamisesta ja täydentämisestä sekä sa- 3838: mana päivänä annetuo Vaalilain 37 1 muutta- 3839: misesta. 3840: Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyvä:ksynyt 3841: Suuren valiokunnan ehdotuksen muutoin, paitsi että lalki- 3842: ~hdotus alempa.na mainituilta kohdilta on hyväksytty näin 3843: kuuluvana: 3844: 17 §. 3845: Eduskunta kokoontuu varsinajsille valtiopäiville vuosit- 3846: ta.in, ilman erityistä kutsumusta, ensimä~nä päivänä h~l 3847: mikuuta, jollei Eduskunta lähinnä edellwillä valtiJopäivUlä 3848: muuta päivää määrää, ja lopettaa istuntonsa sa.takaksikym- 3849: mentä päivää koossa oltuansa joko yhteen menoon taikka 3850: vä:liajoin eduskunnan päätöksen mukaan.. Eduskunta voi 3851: kuitenkin päättää, että valtiopäivät ovat aikaisemmin tai 3852: myöhemmin lopetettavat. 3853: (2 mom. kut~n Suuren valiokunnan ehdotuksessa). 3854: 35 §. 3855: (1, 2 ja 3 mom. kuten Suur~n valiokunnan ehdotuksessa). 3856: ( poist.) V aHokunta ja.tkakoon, milloin eduskunta niin 3857: päättää, tointansa myöskin (poist.) valtiopäiväin väliajalla, 3858: ja sen jäs·enet saavat silloin s~llaisen palkkion kultakin päi- 3859: vältä kuin 14 §:ssä on säädetty. 3860: (5 ja 6 mom. kuten Suur~n valiokunnan ehdotuksessa). 3861: 3862: Eduskunnan päättämäin muutosten johdosta on Suuri 3863: valio.kunta käsittelyt asian toistamiseen, ja saa' valiokunta 3864: 2 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 9. 3865: 3866: puoltaa Eduskun'Ytan päätöstä siten muutet- 3867: t'Ujna, että lakiehdotuksen 35 §:lle annettaisiin 3868: Sle muoto, mitä sille ehdotetaan Suuren valio- 3869: kunnan tästä asiasta a.ntairnassa mietinnössä 3870: n:o 20. 3871: 3872: Helsingissä, 24 päivänä tammikuuta 1918. 3873: 3874: 3875: 3876: 3877: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj!IJp,ainossa, 1918. 3878: 1917 II V p. - Edusk. vast. - Esitys N:o 9. 3879: 3880: 3881: 3882: 3883: Suomen Eduskunnan vastaus 3884: Hallituksen esitykseen laiksi 20 päivänä heinä- 3885: kuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 3886: erinäisten valtiopäivätöitä koskevain sä.ä.nnös- 3887: . ten muuttamisesta ja tä.ydentämisestä sekä sa- 3888: mana päivänä annetun Vaalilain 37 §:n muut- 3889: tamisesta. 3890: 3891: Eduskunnalle on annet-tu Hallituksen esitys laiksi 20 päi- 3892: vänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväijärjestyksen eri- 3893: näisten valtiopäivätöitä koskevain sää>nnösten muuttamisesta 3894: ja. täydentämisestä sekä saman'a päivänä annetun Vaalilain 3895: 37 § :n muuttamisesta, ja on Eduskunta, jolle Perustuslaki- 3896: valioku•nta on asia.sta ant.anut mietinnön N :o 6, käsiteltyään 3897: ensinmainitun lakiehdotuksen siinä järjestyksessä kuin V al- 3898: tiopäiväjärjestyksen 60 §:n 2 momentissa on säädetty, sekä 3899: jätettyään ehdotukf:;en Vaalilain 37 §:n muuttamisesta rau- 3900: keama;an, hyväksynyt ja; vahvistanut seuraavan lain: 3901: 3902: 3903: 3904: Laki 3905: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk- 3906: sen erinäisten valtiopäivätöitä koskeva-in säännöksien 3907: muuttamisesta ja täydentämisestä.. 3908: 3909: Suomen Eduskunnan päätoksellä, joka on tehty 20 pai- 3910: vänä neinäkuuta 1•906 annErl;un V:aHiopäiväjärjestyksen 60 3911: §:ssä määrätyllä tavaHa, säädetään fäten, että sanotun Val- 3912: 1 3913: 3914: 3915: 3916: 3917: tiopäiväjärjestyksen 14, 15, 17, 35, 37 ja 45 § tulevat näin 3918: 1 3919: 3920: 3921: 3922: kuuluviksi sekä että Valtiopäivrujärj•estystä täydennetään 3923: jäljempä.Jlä olevall'a 31 a § :llä. 3924: 2 1917 II v·,. - FAnsk. vast. - Esitys N :e 9. 3925: 14 §. 3926: Edustaja saakoon valtion varoista paJkkion ja sen lisäksi 3927: korvauksen matka.btaan va.1tiopäiville ja va:lti<>rpäivi<ltä ta- 3928: kaisin. - 3929: Palkkio on varsinaisilta valtiopäiviltä kolmetuhatta kuu- 3930: sisataa markkaa taikka, ,jos edusku11ta on hajoitettu tahi edus- 3931: tajan .toimi lakannut, ennenkuin sata kaksiky;mmentä päivää 3932: on kulunut valti'Opäiväin alusta, kolmekymmentä markkaa 3933: päivältä. Varsinaisilta valtiopäiviltä, j(>tka kokoontuvat 3934: edusilmnnan hajoittamisen ja uusien vaalien jälkeen muun'a 3935: kuin lakimääräisenä aikana, sekä myös ylimääräisiltä val- 3936: tiopäivil.tä, olkoon palkkio niinkuin viimeksi on sanottu, ei 3937: kuitenkaan yhteensä enempää kuin kolmetuhatta kuusisataa 3938: markkaa. 3939: 3940: H> §. 3941: •Jos ei edus1aja saavu ajoissa valtiopäiville, taikka jos hän 3942: eduskunnan 1uv<atta jää pois istunnosta, eikä häneHä ole hy- 3943: väksyttävää estettä, voi eduskunta tuomita hänet menettä- 3944: mään palkkionsa, kolmekymmentä markkaa jokaiselta •päi- 3945: vältä, minkä hän oli poissa, ja sitä paitsi srukotetta:vaksi enin- 3946: , tään saman verran .•Tos edustaja ei ole ottanut srukosta ojen- 3947: tua;kseen, voi eduskunta julistaa hänet toimensa menettä- 3948: neeksL 3949: 3950: 17 .§. 3951: Eduskunta kokoontuu varsinaisille valtiapäiville vu()sit- 3952: tain, Hman erityigtä kutsu·musta, ensimä.isenä. päivänä hel- 3953: mikuuta, j()llei Eduskunta lähinnä edelHsillä valtiopäivillä 3954: muuta päivää määrää, ja lopehlaa isiuni<>nsa satakaksikym- 3955: mentä päivää koossa oltuansa jok() yhteen menoon taikka 3956: väliajoin eduskunnan påäJtöksen mukaan. Eduskunta voi 3957: kuitenkin <päättää, että~ valtiopäivät ovat aikaisemmin tai 3958: myOhem:min lopetettavat. 3959: Jos edellisessä m()mentis:sa taikka muualla täs.sä. laissa 3960: sääd~y määräpäivä sattuu pyhäJpäiväksi, ·pidetrtäköön seu- 3961: ra•ava arkipäivä määräpäivänä. 3962: V altiopälvätyöt ja· edustlljanvaaUt. · 8 3963: 3964: 31 a §. 3965: Kun asiaa varsina.isilla valtiopäivillä ei ole ehdit.ty lop- 3966: puun käsitellä, saa sen käsittelyä jatkaa seuraavilla varsi- 3967: naisilla valtiopäivillä, jollei edustajavaaleja ole sillä välin 3968: toimitettu. 3969: 3970: 35 §, 3971: Varsinaisilla valtiopäivillä on viiden paiVa..n kuluessa 3972: valtiopäivien avaamisesta asetettava perustlislakivali(}kunta, 3973: lakivaliokunta, talousvaliokunta, valtiovarainvaliokunta ja 3974: ulkoasiainvaliokunta, kussakin vähintään kuusitoista jä- 3975: sentä, sekä pankkivaliokunia, jossa tulee olla vähintään 3976: kaksitoista jäsentä. Samalla valitaan valiokuntiin vara- 3977: jäseniä, vähintään neljäsosa jäsenten lukumäärästä. 3978: Eduskunta voi tarvittaessa asettaa muitakin valiokuntia; 3979: ja saa tällaiseen valiokuntaan, jos siinä on vähintään kaksi- 3980: t-oista jäsentä, lähettää sellaisenkin asian, joka laadultaan 3981: olisi lakimääräisen valiokunnan valmisteltava. 3982: Valiokunta saakoon, kun töiden suorittaminen sitä vaatii, 3983: jakaautua osast<>ihin, jotka kukin antavat lausuntoja valio- 3984: kunnan nimessä. Jos semmoisessa tapauksessa havait.aan 3985: tarpeelliseksi lisätä jMsenten lukua, jätetään asia eduskunnan 3986: päätettäväksi. 3987: Valtiovarainvaliokunta jatkakoon, milloin eduskunta niin 3988: päättää, tointansa myöskin samojen valtiopäiväin väliajalla, 3989: ja sen jäsenet saavat silloin sellaisen palkkion kultakin päi- 3990: vältä kuin 14 §:ssä on säädetty. 3991: Toimitusvaliokunnasta ja tarkastusvaliokunnasta sääde- 3992: tään 76 §:ssä. 3993: Ylimääräisillä valtiopäivillä asetettakoon ne valiokunnat, 3994: jotka ovat tarpeen valtiopäivillä esilletulevain asiain valmis- 3995: telemiseen. 3996: 3997: 37 §. 3998: Kahdeksan päivän kuluessa valtiopäiväin avaamisesta 3999: tulee eduskunnan sellaista erinäisten asiain käsittelyä varten, 4000: kuin 57, §:ssä säädetään, asettaa eduskunnan suuri valio- 4001: 4 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 9. 4002: 4003: kunta, johon jäsenet, luvultaan neljäkymmentäviisi, ynnä 4004: tarvittavat varajäsenet, valitaan niinkuin valitsijamiesten 4005: vaalista on sanottu. 4006: 4007: 45 §. 4008: Kunkin valiokunnan tulee kokoontua kahden päivän ku- 4009: luessa sen jälkeen kuin se asetettiin ja, sitä myöten kuin 4010: asiat ehditään valmistaa, jokaisesta asiasta lähettää edus- 4011: kunnan täysi-istuntoon mietintö, minkä asian laatu aiheut- 4012: taa. 4013: Jos valiokunnan jäsen on estetty olemasta asiaa käsit- 4014: telemässä, kutsuttakoon hänen sija;a.nsa varajäsen. Valio- 4015: kunta ei ole päätösvaltainen, jollei vähintään neljä viides- 4016: osaa sen jäsenistä ole saapuvilla. 4017: Jos valiokunnan jäsen ilman estettä tai erityistä lupaa 4018: jää pois valiokunnan kokouksesta, v,oi eduskunta sakottaa 4019: häntä, kuten 15 §:ssä sanotaan, tai, jos se tapahtuu useam- 4020: min, julistaa hänen menettäneen t10imensa valiokunnan jäse- 4021: nenä. 4022: Jäsenellä, joka ei ole valiokunnan päätökseen yhtynyt, 4023: on lupa mietintöön liittää kirjallisesti esittämänsä eriävä 4024: mielipide, mietintöä kuitenkaan sen vuoksi viivyttämättä. 4025: Puhemiehellä ja varapuhemiehillä on oikeus olla saapu- 4026: villa valiokuntain kokouksissa. 4027: 4028: 4029: Helsingissä, 17 päivänä toukokuuta 1918. 4030: 4031: 4032: 4033: 4034: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjap,ainossa, 1918. 4035: 1917 -Toiset valtiopäivät N:o 10. 4036: 4037: 4038: 4039: 4040: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 4041: laiksi Korkeimmasta Oikeudesta. 4042: Hallitus antoi 'viimeksi ~oossaolleiile rvaltiopäiville esi- 4043: tyksen· laiksi kortkeimma.s,ta oikeuCLesta. Kun Eduskunnan 4044: hyväksymä lakiehdotus ei vielä ole vahvistettu eika julkaistu 4045: ja 1kun Hallitus kat-soo eräitä muutoksia sanotussa laki- 4046: ehd·otuksessa su'ota;va·ksi, jättää Hallitus nyt Eduskunnan 4047: hyväksytt<ä,väiksi uuden, sisällykseltään jossakin määrin 4048: muut.eJtun ehdotuksen 1aitksi lmrkeimmasta oik2ud.esta; ja 4049: johtuvat kosketellut lffiuutolkset osaJksi niistä eihd·otuksista, 4050: joita valtiopäiviLlä ylempänäimainittua Hallituksen esitystä 4051: käsiteltäessä on teht.y, osa1ksi niistä määräyksistä, jotka 4052: sisältyvät Hallituksen Eduskunnan h;yväksyttävälksi jättä- 4053: mään ehd~tukseen ISuomen Hallitusmuodosta. 4054: Tämä .Jakiehdotus on näin kuuluva: 4055: 4056: 4057: Laki 4058: Korkeimmasta Oikeudesta. 4059: 4060: Suomen eduskunnan päätöks·en mukaisesti säädetään s,eu- 4061: raavaa: 4062: 4063: 1 §. 4064: Ylintä. tuomiovaltaa oikeusasioissa Suomessa käyttää kor- 4065: kein oikeus. 4066: M6-17 4067: 2 N:o 10 4068: 4069: Korkein oikeus valvoo myÖs tuomarien Ja ulos·ottoviran- 4070: omaisten lainkäyttöä. 4071: 4072: 2 §. 4073: Korkeimmassa oikeudessa on oleva presidentti ja vähin- 4074: tään kaksitoista oikeusneuvosta. Presidentiksi ja, korkeim- 4075: man oikeuden esityksestä, oikeusneuvoksiksi nimittää halli- 4076: tus oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja 4077: kokemusta tuomarintoimissa. 4078: 4079: 3 §. 4080: Korkeimman oikeuden on tutkittava Ja lopullisesti rat- 4081: kaistava: 4082: 1) kaikki oikeud€Ukäyntijutut, jotka lain tahi erityisten 4083: asetusten mukaan on voitu saattaa Suomen senaatin oikeus- 4084: osaston tutkittaviksi; 4085: 2) valitukset viranomaisten päätöksistä ja foimi•sta, joista 4086: tätä ennen on saanut Yalittaa senaatin oikeusosastoon; 4087: 3) valitukset maanjako-oikeuden tuomioista ja päätök- 4088: sistä; 4089: 4) syytteet virkavirhe:istä, joita virkansa toimitumsessa 4090: on tehnyt hovioik·euden presidentti tahi jäsen taikka kor- 4091: keimman hallinto-oikeuden presidoentti tai jäsen; ja 4092: 5) hakemukset menetetyn ajan takaisinsaamisesta ja lain- 4093: voiman saaneen tuomion purkamisesta. 4094: 4095: 4 § .. 4096: Korkeimman oikeuden käsiteHäviä ovat sen lisäksi:" 4097: 1) ne oikeushallintoa koskevat ja muut asiat, jotka kor- 4098: keimmalle oikeudelle on uskottu; 4099: 2) kysymykeet siitä, onko jokin juttu tahi as1a yleisen 4100: tuomioistuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallintoviran- 4101: omaisen tutkittava. 4102: N:o 10 3 4103: 4104: Oikeushallintoa koskevien asioiden valmistelusta ja sen 4105: hallituksenjilsenen osanottamisesta niiden käsittelemiseen, 4106: jolle oikeushallintoasiat kuuluvat, on säädetty erikseen. 4107: 5 §. 4108: Korkeimman oikeuden tulee antaa hallitukselle lausun- 4109: tonsa kysymyksistä, jotka koskevat perustuslain taikka si- 4110: viili- t.ai rikoslainsäädännön alalle kuuluvien lakien säätä- 4111: mistä, muuttamista, selittämistä tahi kumoamista. 4112: Korkeimman oikeuden asia on, kun se katsoo tarvittavan 4113: lain taikka as·etuksen muutosta tai s·elitystä, tehdä hallituk- 4114: selle esitys sellaiseen lainsäädäntötoimenpiteeseen ryhtymi- 4115: sestä. 4116: 6 §. 4117: Niistä tähän asti senaatin oikeusosaston käsiteltäviin 4118: kuuluneista asioista, jotka siirretään korkeimpaan hallinto- 4119: oikeuteen, on erikseen säädetty. 4120: 4121: 7 §. 4122: Korkein oikeus on tuomionvoipa vusiJasenisenä, jollei 4123: eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen 4124: säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää. 4125: Lainsäädäntökysymykset 'sekä oikeushallintoa koskevat 4126: asiat ovat korkeimmassa oikeudessa käsiteltävät yleisessä 4127: istunnossa. 4128: Muut jutut ja asiat saadaan, jollei korkein oikeus toisin 4129: määrää, käsitellä jaostoissa. 4130: 8 §. 4131: Korkeimmassa oikeudessa tulee olla tarpeellinen määrä 4132: esittelijöitä, joiden nimittämisestä on erikseen säädetty, ja 4133: muita virkamiehiä, jotka korkein oikeus itse nimittää. Näi- 4134: hin virkoihin -on nimitettävä lainoppineita miehiä, joiria on 4135: taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa. 4136: 4 N:o 10 4137: 4138: 9 §. 4139: Prokuraattorin tul~e korkeimmassa oikeud~ssa käyttää 4140: sitä toimivaltaa ja täyttää ne tehtävät, mitkä hänellä tähän 4141: asti senaatin oikeusosastossa \lll olin l. 4142: 4143: 10 §. 4144: Kaikille tuomareiUe p~rustuslaissa vakuutettu oik~us, 4145: ettei heitä saa ilman laillista tutkimusta ja tuomiota virasta 4146: erottaa, o~koon voimassa myös kork~imman oikeudtm presi- 4147: denttiin ja jäseniin sekä esittelijöihin nähden. 4148: 4149: 11 §. 4150: Korkeimman oikeud~n presidentti ja jäsen~t ·sekä esit- 4151: telijät ja muut virkamiehet ovat v~lvolliset eroamaan .viras- 4152: taan knude;nkymmenen kahdeksan vuoden iässä. 4153: 4154: 4155: 12 §. 4156: Korkeimman oikeuden presidentti ja jäsenet saatetaan 4157: prokuraattorin syytteestä viran toimituksessa tekemäistään 4158: virheestä edesvastaukseen siinä erityisessä tuomioistuimessa, 4159: joka käsittelee hallituksen jäsentä vastaan nostettua syy- 4160: t~ttä lainvastaisesta menettelystä virkatoiminna;ssa. 4161: 4162: 4163: 13 §. 4164: Mitä Oikeudenkä.ymiskaaren 30 luvussa ja erityisissä 4165: asetuksissa on säädetty menett~lystä ylimmässä oikeusas- 4166: teessa, on noudatettava oikeud~nkäynnissä korkeimmassa 4167: oik~ud·essa. 4168: 4169: 4170: 14 §. 4171: Korkein oikeus laatikoo!l työjärjestyksensä. & määrät- 4172: köön myös hovioikeuksi·en työjärjestyksen. 4173: N:o 10 6 4174: 4175: 15 §. 4176: Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöön- 4177: panemista varten ovat. tarpeen, annetaan hallinnollisella a~e 4178: tuksella. 4179: 16 §. 4180: Tämä laki astuu voimaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . Samana 4181: päivänä lakkautetaan senaatin oikeusosasto ja astuvat sen 4182: varapuheenjohtaja. ja jäsenet sekä wrkamiehet vastaaviin 4183: toimiin korkeimmassa oikeudessa; älköön kuitenkaan 11 § :n 4184: määräystä heihin sov·ellettako. 4185: Ne korkeimman oikeuden käisiteltäviin kuuluvat jutut 4186: ja asiat, jotka sanottuna päivänä ovat oikeusosastossa vireillä, 4187: siirretään korkeimpaan oikeuteen. 4188: 4189: Helsingissä, 3 päivänä joulukuuta 1917. 4190: 4191: 4192: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 4193: 4194: Oikeustoimituskunnan Päällikkö 4195: 4196: Onni Talll8, 4197: 4198: 4199: A. Pulkkinen. 4200: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 4201: 1917 II Vv. - V. M.- Esitys N:o 10. 4202: 4203: 4204: 4205: 4206: Lakivaliokunnan mietintö 4207: N :o 6 hallituksen esityksen johdosta, joka si- 4208: sältää ehdotuksen laiksi Korkeimmasta Oi-keu- 4209: desta. 4210: 4211: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lähel- 4212: tänyt hallituksen edellä mainitun esityksen N :o 10. 4213: 4214: 4215: Ylimpänä tuomioistuimena on nykyisin Suomessa se- 4216: naatin oikeusosasto. Ei tietenkään o~e asianmukai•sta, että 4217: maan ylin oikeusaste samalla on korkeimman hatllitnslai- 4218: toks·en osana. Hamtuksesta erillään olevan ylimmän tuo- 4219: mioistuimen aikaansaaminen on senvuoksi pideJWivä tär- 4220: keänä lainsäädän1ötehftävänä. Eduskunnan viime valtio- 4221: päivillä hyväksymä lakiehdotus ki:>rkeimma:sta oikeudesta 4222: jätettiin nyt koossa olevilla valtiopäivillä vahvistamatta. 4223: Sitä ennen oli kuitelllkin hallitus jo Eduskunnalle an.tanut 4224: uuden, nyt käsiteltävänä olevan esityksen korkeimma11 4225: oikeuden perustamisesta. 4226: Hallituksen esityksen mukaan olisi, niinkuin luonnol- 4227: lista, perustettavan korkeimman oikeuden ·eli, niinkuin sitä 4228: Valiokunnan valmistamassa la:kiehdotuksessa nimitetään, 4229: ylimmän oikeuden päiätehtävänä ylimmän tuomiovalla.n 4230: käy:ttäminen oikeusasi.oissa, mutta sille kuuluisi myöskin 4231: tuomarien ja ulosottoviranomaisten oikeudenkäytön valvo- 4232: minen. Samoin kuin oikeusosast.o tätä nykyä käsitteler-:, 4233: niin tulisi ylin oikeuskin sen lisäbi käsitte'leniään useita 4234: oikeushallintoa koskevia asioita, joista tärkeimpiä ovat ky- 4235: symykset virkanimityksistä oikeusvirkakunna.ssa. Näiden 4236: asiain käsittelyn jättämis1Jä ylimmän oikeuden tehtäväksi 4237: puoltaa se, että yl.immä:llä oikeudella tulee kokoonpanonosa · 4238: 2 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 10. 4239: 4240: ja toiminitansa vuoksi olemaan tarkemmat tiedot oikeushoi- 4241: don tästä haarasta kuin hallituksella. 4242: Asian luonnon mukaan ovat ylimmän oikeuden käsitel- 4243: täviä myös kysymykset toimivaltariidasta eli siitä, onko 4244: jokin asia yleisen vai erikoistuomioistuimen vai hallinto- 4245: viranomaisen tutkittava. Ylimmän oikeuden lt.ulisi esityk- 4246: sen mukaan myös antaa hallitukselle lausuntoja lainsää- 4247: däntökysymyksistä sekä tarpeen vaatiessa tehdä esityks.iä 4248: lainsäädäntötoimenpiteeseen ryhtymisestä. 4249: Ylimmässä oikeudessa olisi oleva presidentti ja vähin- 4250: tään kaksitoista oikeusneuvosta, jotlm b.allitus nimittäis·i. 4251: Tuomareille perustuslaeissa vakuutettu oikeus, ettei heitä 4252: saa ilman laillista tutkimusta ja tuomiota v.irasta erottaa, 4253: olisi voimassa myöskin ylimmän oikeud-en jäseniin nähden, 4254: ollen he kuitenkin velvolliset eroamaan virastaan kuuden- 4255: kymmenen kahdeksan vuoden iässä. Ylimmän oikeuden jä- 4256: senet saaltetta.isiin virkavirheestä edesvastaukseen 8iinä eri- 4257: tyisessä tuomioi'stuimessa, joka ion perustettava lkäsittele- 4258: m'ään hallituksen jäsentä vastaan nostettua. syytettä lain- 4259: vastaisesta menEittelystä virkatoiminnasss. 4260: 4261: 4262: Nykyaikais-en valtio-oikeudellisen käsitystavan mukaan 4263: on valtiovalta yksi ja yhtenäinen, mutta sen toimintamuo- 4264: dot·ovat valtion eri tehtäväin mukaan erilaiset ja pääasialli- 4265: sesti kolmea laatua, lainsäädänftöä, hallintoa ja lainkäyt- 4266: töä. Näitä tehtäviä varten tarvitaan eri elimiä. Vaikka 4267: nämä elimet eivät olekaan toistensa kanssa rinnastettavia, 4268: tunnustetaan kuitenkin ehdottomaksi oikeusjärjestyksen vo~ 4269: massapysymisen ehdoksi, että niiden tulee tehrtäväi:r;u~ä suo- 4270: rittamisessa olla toisistaan riippumattomia, its·enäisiä. Si- 4271: ten pidetään kansalaisvapauden olennaisena edellytyksenä 4272: tuomarivallan itsenäisyys, !tuomarien tulee olla riippumatto- 4273: mia niin hallituksesta kuin kansaneduskunnasta.. Tämän 4274: tuomarivallan itsenäisyyden tärkeimpänä takeena on. tuo- 4275: marien erottamattomuus eli että tuomarit ainoastaan lailli- 4276: sen tutkimuksen ja tuomion poja.lla voidaan virasta erottaa. 4277: Ylin Öikeus. 3 4278: 4279: Niinkuin e~llä on huomautettu, on esityk&essä ylimmän 4280: ~ik-euden tuomareihin nähden sanottu periaate tunnustettu. 4281: Mutta jos kohta ylintä tiiomioistuinta luo•.aessa. edellä 4282: e:;itetyt nakök()(hdat vaativat osakseen ehdotonta huomiota, 4283: on tässa kuitenkin varottava menemä~t'ä lihllisuuteen. Va1- 4284: tiovalian yhtenäisyyden kannalta ei voida sallia tuomiois- 4285: tuimien itsenaisyyden ulottamista hajoittava.an riippumatto- 4286: muuteen asti. V,altionla.~toksina täytyy tuomioistuimien 4287: olla riittävän julkisen valvonnan alaisina. Tämä koskee 4288: varsinkin peruateitavaa ylintä oikeutta. On näet painavana 4289: asianhaarana otettava huomioon, että ylin oikeus ei tulisi 4290: toimimaan ainoasiaan )tuomioistuimena., vaan etta sen ieh- 4291: taviin kuuluisi myöskin useita oikeushallinnon asioita, nii- 4292: den joukossa tärkeät virka,nimitykset.. Ei voida pitaä 'asian~ 4293: mukaisena, että ylin oikeus saisi suorittaa nämä hallinto- 4294: tehtävänsä eduskunnalla olematta minkäänlaiflta valvonta- 4295: oikeutta tai mahdollisuutna vaikuttaa ylimman oikeuden ko- 4296: lmonpanoon. Muuten voisi helposti käydä niin, että ylim- 4297: män oikeuden .iäJsenten vieraantuessa elämästä ja. kansasta 4298: heidän päätöksissään ei enää ilmenisi kansan oikeuskäsitys. 4299: vaan joko hengetön lainsäännösten tulkinta tai pahimmassa 4300: tapa,uksessa jonkun luokan tai ryhmän etujen tiedoton. tai 4301: tietoinenkin ajaminen. Valiokunta senvuoksi ehdotta, että 4302: ylimmän oilre11den tuomarit asetettaisiin mä,ärä:a.ia.ksi ja etta 4303: hallituksen olisi, ennenkuin se n:imittää jäseniä ylimpään 4304: oikeuteen, hankittava ehdokkaista eduskunnan perustusla:ki- 4305: v~liokunnan lausunto. Lausunnossaan olisi perustusluki- 4306: valiokunnalla tilaisuus esittää mielipiteensä siitäkin, mon- 4307: tako jäsentä: ylimmässä oikeudessa tulee olla. Perustus- 4308: lakivaliokunnan lausunitoa oEsi ili.allitu·ksen tietysti nouda- 4309: tettava. Luonnomsta muuten on, etta jäs€nia uudelleen 4310: nimitettäessä etusija yleensä tulisi olemaan entisillä jäse- 4311: nillä, ellei joku heist'ä poikkeustapaubessa olisi virantoimi- 4312: tuksessaan menetellyt niin, E:Jtta han€t olisi katsottava toi- 4313: meen sopimattomaksi. Tat~Bn tulisi myöskin ylimmän oikeu- 4314: den lain soveltamisessa säilymlään suul'iarvoisena pidettävä 4315: oik-<Cuskrusityk.sen yhtenäisyys Ja lain tulkinta siteon va·kaa.n- 4316: 4 1917 II Vp, - V. M. - Esitys N:o 10. 4317: 4318: tumaan. l\ilutta ehdotettu järjestelmä tekisi sen ohessa mah- 4319: dolliseksi tarvittaessa vahvistaa ylintä oikeutta uusilla pys- 4320: tj-·villä voimilla. 4321: Kun ylimmän oikeuden jäsenet edellä esitetyin ta.voin 4322: tulisivat asetelttaviksi vain määräajaksi, on se mahdollisuus 4323: tarjolla, että ehkä kävisi vaikeaksi aina saada ylimmän oi- 4324: keusasteen tuomareiksi siihen soveliaimmat henkilöt. Niin- 4325: ikään ylimmän oikeuden jäsenet, kun heidän ·taloudellinen 4326: toimeentulonsa o1isi epävarma, eivät olisi niin riippumatto- 4327: mia kuin tuomarien tulee olla. Tämä l1ait\ta saadaan lmi- 4328: tenkin suurimmalta osalta poistetuksi säätämällä, että vir- 4329: kamies, joka nimitetään ylimmän oikeuden jäseneksi, pysyy 4330: edellisessä virassaan. Ainakin toistai.seksi tulee näet o•lemaan 4331: niin, että ylimpään oikeuteen soveliaita tuomareita on saata- 4332: vissa ainoastaan virkamiesten, hovioikeuksien jä·senten ja 4333: alituomari en, keskuudesta. On kyllä tunnustetta.va, että viran 4334: hoitam1ruen pitemmän aikaa .sijaisella ei ole suotavaa. Toden- 4335: näköisesti ei ehdoftetnsta .ilirjestelystä kuitenkaan tule ole- 4336: maan tuntuvampaa haittaa. Lainvalmistelukunnan jäsen-et 4337: pysyvät myös entisissä virois•saan eikä sitä ole havaittu epä- 4338: kohdaksi. Asianmukaisinia muuten lienee, että virkamies, 4339: joka nimitetään ylimmän oikeuden jäseneksi, luopuu kai- 4340: kista edellisen virkansa pa.lkkaeduisna, j<)t.ka siis s·älästyvät 4341: kruunulle, mikäli niitä. ei tarvita rsija.isen l1alkkaamisecn. 4342: Valiokunnan ~hdotuks-en mukaan jär.i€stet1yinä tulisivat 4343: ylimmän oikenden tuomarinvirat lähinnä olemaan luotta- 4344: mustoimia. Kun virat täytettäisiin perustuslakiva.Jiokunnan 4345: annettua ehdokkaif'ta puoltavan lausunnon, .iäs-enet voitai- 4346: siin aika ·ajoin uusia, mutta ne siitä huolimatta tuomites- 4347: saan saattaisiva!t tuntea itsensä täysin riippumattomiksi, on 4348: Valiokunnan va-kaumuksen mukaan ehdotettu järjQstelmä 4349: omansa. lisäämään :vlimmän oikeuden arvovaltaa. 4350: Tämä.nkaltainen järjestelmä on meillä jo vanhastaan ollut 4351: olemarssa. Hallitusmuodos-sa mainittuun oikeusrevisioniin sekä 4352: Yhdistys- ja Vaknuskirjasa mainittuun korkeimpaan oikeu- 4353: tepn nimitettiin jäs•enet toistaiseksi. Senaatin oikeusosaston 4354: jäsenet on taas nimitetty kolmeksi vuodeksi erä1tään. Sa- 4355: Ylin Oikeus. 5 4356: 4357: munsuuntaisesti kuin nyt on ehdotettu, on ylin oikeusaste jär 4358: jestetty Sveitsi•ssä. . Li~tto-oikeuteen määrätään nimittäin 4359: jäs•enet kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Ruotsissa taas on 4360: vaUiopäiväin erityisesti asetettavalla valiokunnalla valtio- 4361: päiväin puolesta oikeus säädetyllä äänten,enemmistöllä päät- 4362: tää, onko joku ,ylimmän oikeuden jäsen menettänyt luotta- 4363: muksen, missä ta.pauk•sessa kuningas on velvollinen anta- 4364: maan erokirjan sellaiselle jäsenelle, joka kuitenkin on oi- 4365: keutettu saamaan puolta palkkaansa vas•taavan eläkkeen. 4366: Muissa maissa ei eduskunnalla ole senlaatuista oikeutta. 4367: Englannissa voivat kuitenkin parlamentin molemmat huo- 4368: neet määrätyin edellyt;vks:n lähettää ha!]]itukselle adressin, 4369: joka oiktmttaa tämän rrottam:=wn tuomarin. 4370: 4371: 4372: Senaatin oikeusosasto käsittelee nykyisin armolllinomuk- 4373: sia. 'l'ämä tehtävä olisi annettava myöskin ylimmälle oi- 4374: keudelle, kuitenkin vain sikäli, että se antaisi niistä lau- 4375: sunnon .. Armonanomuksen ratkaisu kuulu'u nimittäin asian- 4376: mukaisesti korkei'mmaJl.e vallalle. Yleisen armahtamisen 4377: tullessa kysymykseen, olisi ylimmän oikeuden lausunto saa- 4378: tava siitäkin. Lakiehdotuhen 4 § :ään on tehty tämän- 4379: mukainen lisäys. Saman pykälän alkuosaan tehdyllä kor- 4380: jauksella on palaute~tu viime Yaltiopäiville ;annetun esi- 4381: tyksen sanamuoto. Siten tulee selvemmin lausutuk-si, mitkä 4382: oikeudenhoitoa koskevat asiat ovat ylimmän oikeuden käsitel- 4383: täviä. Asiallista. muutosta korjaus siis ei tiedä. Epätietoi- 4384: suuden välttämiseksi on Valiokuuta pitänyt tarpeellisena 4385: uudessa, lakiehdotuksen 15 §:ssä määrätä, että ylimmän oi- 4386: keuden tuomioista, päätöksistä ja pö;rtäkirjoista on vaadit- 4387: taessa, siis tarvitsematta hankkia lupaa, annettava säädet- 4388: tyjä maksuja vast.aan jäljennök,siä ja otteita. 4389: Esityksen 16 § :n mukaan astuisivat 'senaatin oikeus- 4390: osaston jäsE'net ja virkamiehet vastaaviin toimiin ylimmässii 4391: oikeudessa. Valiokunta ei voi kannattaa •tätä ehdotusta. 4392: Mitä ylimmän oikeuden jäseniin tulee, on harp<eeUista jo en- 4393: simäisistä ehdokkaista saada perU'stuslakivalioknnnan Jan- 4394: 6 1917' II Vp.- V. M. -lid.tys N:o 10. 4395: 4396: sunto. On myöskin huomattava, että senaatin oikeusosa~to» 4397: nykyiset jäsenet ovat Venäjän väliaihisen hallituksen nhnit- 4398: tämät ja ottä heid•än nimityksensä laillis_uutta laajoissa llii- 4399: re~ssä pidetään ainakin epäilyksenalaisena. On senvuoksi 4400: välttämätöntä, että ylimpään oikeuteen jäseniä nimitettäessä 4401: ensimäiselläkin kerralla noudatetaan käsiteltävänä olevassa 4402: lakiehdotuksessa sitä va:rlten säädettyä järjestystä. Mitä vir- 4403: kamiehiin tulee, on kyllä totta, että nyt on ky1symyk- 4404: sessä maan ylimmän oikeusa<steen uudestaan järjestäminen, 4405: joten oikeusosaston virkamiesten siirtäminen ilman muuta 4406: vastaaviin toimiin ylimmässä oikeudes~a ei olisi mahdoltonta. 4407: Asianmukais•empana täytynee kuitenkin pitää, että ylimmän 4408: oikeuden esittelijät ja muut virkamiehet säädetyllä tavalla 4409: nimitetään. Ne oikeusosaston virkamiehet, jdt.ka silloin 4410: ehkä eivät tule kysymykseen, joutuvat lakkautuspalkalle. 4411: J.ottei syntyisi keskeytystä oikeusasiain käsittelyssä, on tar- 4412: peellista, ei~ä ylimmän oikeuden jäs·enet aset.etaan toimiinsa 4413: ennen sitä päivää, jona tämä laki astuu voimaan ja jona se- 4414: naatin oikeU'sosasto on lakkautettava.. Hll.llituksen asiaksi 4415: \·oidaan määrä:tä ryhtyä valmistaviin to~menpiteisiin, niin 4416: -että ylimmän oikeuden esittelijäin ja muid-en virkamiesten 4417: virat voidaan heti mainittuna päivänä tai kohta sen jälkeen 4418: täyttää. Pnh-eenaoleva lainpaikka, Valiokunnan lakiehdo- 4419: b1ksen 17 §, on edellä esitetyn mukaisesti muodosteltu. 4420: 4421: 4422: Lakivaliokunta on pyytänyt Perustuslakivaliokunnalta 4423: lausuntoa siitä, onko esitykseen sisältyväsRti lakiehdotuk- 4424: sessa sää.nnöksiä, jotka sisältävät poikkeuksen perustuslaista, 4425: joten lakielhdotusta olisi käsiteltävä siinä järjestyksessä kuin 4426: perustuslain muutltamisesta on säiädetty. Perustuslakiv;tlio- 4427: kunta on antamassaan ja tämän mietinnön oheen liitetyssä 4428: lausunnossa mielipiteenään esittänyt, ette~ lakiehdotuksessa 4429: ole sellaisia säännöksiä. Lakivaliokunta yhtyy tähän lau- 4430: suntoon. 4431: Sen nojalla, mitä ed.t>llä on esitetty, Valiokunta kunnioit- 4432: 1aPn ehdottaa, 4433: Ylin Oikeus. 7 4434: 4435: että Eduskunta hyväksyisi ja vahvistaisi seu- 4436: raavan lakiehdotuksen: 4437: 4438: 4439: Laki 4440: Ylimmästä Oikeudesta. 4441: 4442: Suomen ednskunnaru päätöksell-ä ( poist.) säädetään seu- 4443: raavaa.: 4444: 1 §. 4445: Korkeinta tuomiovaltaa oik-eusaisioissa Suomessa käy'ttää 4446: ylin oikeus. 4447: Ylin {)ikeus valvoo myös •tuomarien 'ja uilosottoviran.- 4448: omaisten lainkäyttöä. 4449: 4450: 2 §. 4451: Ylimmässä oikeudessa tulee olZa presidentti ja tarpeelli- 4452: nen määrä oikeusneuvoksia. Näihin toimiin asettaa hallitus 4453: joka viides vuosi, hankittuaan eduskunnan perustuslaki- 4454: våliokunnan lausunnon ehdokkaista, oikeamielisiä ja lain- 4455: oppineita kansalaisia, joilZa on taitoa ja kokemusta tuo- 4456: marintoimissa. Oikeuden jäsenten viisivuotisen toimikauden 4457: aikana älköön avoimeksi joutunutt.a paikkaa täytettäkö pi- 4458: temmäksi kuin jäljellä olevaksi .ajaksi. 4459: Virkamies, joka nimitetään ylimmän oikeuden jäseneksi, 4460: pysyy edellisessä virassaan, mutta on velvollinen luopumaan 4461: kaikista virka.an kuuluvista palkkaeduista. 4462: 4463: 3 §. 4464: Ylimmän oikeuden on tutkittava Ja lopullis·esti ratkais- 4465: tava: 4466: 1) Jiaikki oikeudenkäyniijutut, jot'ka lain tahi erityisten . 4467: asetusten mukaan on voitu saattaa Suomen senaatin oitkeus- 4468: osa~ston tutkittaviksi; 4469: 2) valitukset viranomaisten päätöksistä ja toimista, joista 4470: tä'tä ennen on saanut valittaa senaatin oikeusosastoon; 4471: 8 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 10. 4472: 4473: 3) v.alitukset ma@ja:ko-oikeuden tuomioista ja päätök- 4474: sistä; 4475: 4) syytt-eet virkavirheistä, joita virkansa toimituksessa 4476: on tehnyt hovioikeuden presidentti tahi jäsen taikka ylim- 4477: män hallinto-oikeuden presidentti tai jäsen; ja 4478: 5) hakemuikset menetetyn ajan ta;kaisinsaamisesta. ja lain- 4479: voiman saaneen tuomion purkamis·esta. 4480: 4481: 4 -§. 4482: Ylimmän oikeuden käsiteltäviä ovat sen lisä.ksi: 4483: 1) sellaiset hovi- ja alioikeuksia koskevat nimitys-, vir- 4484: kavapaws- ja viransijaisuusasiat, joiden ratkaisu ei kuulU! 4485: alemm:an viranomaisen tehtäviin; 4486: 2) mwujt oikeudenhoitoa koskevat asiat, jotka Nlimmälle 4487: oikeudelle ·ehkä u-skotaan; 4488: 3) kysymykset siitä, onko jokin juttu ta.'hi asia yleisen 4489: tuomioistuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallintoviran- 4490: omai>'en tutkitta.va; ja 4491: 4) lausUinffi.On antarninen armahduksesta. 4492: Oi<keushallintoa koskevien asioiden valmi·stelusta ja. sen 4493: nullituksenjäseneu osanotta,misesta Dliiden käsittelemiseen, 4494: joille oikeushallintoasiat kuuluvat, on säädetty erikseen. 4495: 4496: 5 §. 4497: Ylimmän oikeuden tulee anta·a hallituks-elle lausuntonsa 4498: k;ysymyksistä, jatka koskevalt perustuslain taikka siviili- tai 4499: rikoslainsäädännön alaan kuuluvien lakien säätä:mistä, muut- 4500: tamista, selittämistä tahi kumoamrsta. 4501: Ylimmän oiikeuden asia on, kun se katsoo tarvittavan 4502: lain taikka asetuksen muutosta tai selitystä, tehdä hallituk- 4503: selle esitys sellaiseen lainsää>däntötoimenpiteeseen ryhtymi- 4504: sestä. 4505: 6 §. 4506: Niistä tähän asti se111aatin oikeusosaston käsiteltäviin 4507: kuuluneista asioista, jotka siirretään ylimpään hallinto-oi- 4508: keuteen, on eriks·een säädetlty. 4509: Ylin Oikeus. 9 4510: 4511: 7 §. 4512: Ylin ·oikeus on tuomionvoipa viisijäsen:isenä, jollei erään- 4513: laisten asiain ratkais·emista varten ole laissa erikseen säädetty 4514: suurempaa tai pienempää jäsenmäärää. 4515: LainsäädänWJry.symykset sekä oikeush8illinltoa kosikevat 4516: asiat ovat ylimmässä oikeudessa käsiteltävät yleisessä istun- 4517: nossa. 4518: Muut jutut ja asiat saadaan., jollei vlin oikeus toi·sin mää- 4519: rää, käsitellä jaostoissa. 4520: 4521: 8 §. 4522: Ylimmässä oikeudessa tulee olla tarpeellinen määrä esit- 4523: telijöitä, joiden nimittämisestä on erikseen ·säädetty, j.a muita 4524: virkamiehiä, jotka ylin oikeus itse nimittää. Näihin virkoi- 4525: hin on uimitettävä lainoppineita. kansalaisia, joilla on taitoa 4526: ja kokemusta tuomarintoimissa. 4527: 4528: 9 §. 4529: Prokuraattorin tulee ylimmässä oikeudessa käy•t.tää sitä 4530: toimivaltaa ja täyttää ne tehtävät, mitkä hänellä tähän asti 4531: senaatin oikeusosastossa on ollut. 4532: 4533: 10 §. 4534: KaikiHe tuomareilla perustus.laissa vakuutettu oikeus, 4535: ettei heitä saa ilman laillista tutkimusta ja tuomiota virasta 4536: erottaa, olkoon voimassa myös ylimmän oikeuden president- 4537: tiin ja jäseniin sekä esittel·ijöihin nwhden. 4538: 4539: 11 §. 4540: Ylimmän ·oi,keuden presidentti ja jäsenet sekä esittelijät 4541: ja muut virkamiehet ovat velvolliset eroamaan virastaan kuu- 4542: denkymmenen kahdeksan vuoden iässä. 4543: 4544: 12 §. 4545: Ylimmän oikeuden. presideutti ja jäsenet saatetaan prOiku- 4546: raattorin syytteestä viran toimituksessa tekemästään vir- 4547: heestä edesvastaukseen siinä erityisessä 'tuomioistuimessa, 4548: joka käsittelee hallituksen jäsentä vastaan nostettua syytettä 4549: lainvastaisesta menettelystä virkatoiminnassa. 4550: 10 1917 II Vv.- V. M.- Esitys N:o 10. 4551: 4552: 13 §. 4553: Mitä Oi'ke-adenkäymiska.are:n 30 luvussa ja erityisissä ase- 4554: tuksissa on säädetty menettelystä ylimmässä oikeusasteessa, 4555: on noudatettava oikeudenkäynnissä ylimmässä oikeudessa. 4556: 14 §. 4557: Ylin ·oikeus laat~koon työjärjestY''kseusä. Se määrätköön 4558: myös hovioikeuksien työjärjestyksen. 4559: 15 §. 4560: Ylimmän oikeuden tuomioista, päätöksistä ja pöytäkir- 4561: joista annettakoon vaadittaessa säädettyjä maksuja vastaan 4562: jäljennöksiä ja otteita. 4563: 16 (15) §. 4564: Ne .tllifkemmat määräyokset, jotka tämän lain täytäntöön- 4565: panemista varten ovat tarpeen, a:nnetaan hallinnollisella ase- 4566: tuksella. 4567: 17 (16) §. 4568: Tämä laki a~tuu voimaan 1 päivänä lokakuuta 1918, jol- 4569: loin senaatin oikeusosasf;o lakkautetaan. Sitä ennen ovat 4570: ylimmän oikeuden jäsenet tä.ssä laissa säädetyssä jä1'jestyk- 4571: sessä asetettavat toim.iinsa. Hallituksen asio,na on ryhtyä 4572: Dalmistaviin toim.enpiteisiin, niin että ylimmän oikeuden 4573: csittel:ijäin ja muiden virkamiesten vimt VDidaan mainittuna 4574: 11äivänä ·täyttää. 4575: Ne ylimmän oikeuden käsiteltäviin kuuluvat jutut ja 4576: asia.t, jotka sanottuna päivänä ovat oikeusosastossa vireillä, 4577: i'iirretään JJlimpään oikeuteen. 4578: 4579: 4580: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh- 4581: taja Mikkola, varapuheenjohtaja Airola, jäsenet Aronen, Ha- 4582: kala, Anni Huotari, Alma. Jokinen, Kaila, Lapveteläinen, A. 4583: Manner, Nurminen, Roos, Saarelainen, Sirola, Snellman, I.1. 4584: Typpö, Yrjö-Koskinen ja AkestSon sekä varajäsenet Forsten, 4585: Korhonen, Lantto ja Tuomikoski. 4586: 4587: HeJ,,.ing·issä 2·1 päivänä tammikuuta 1918. 4588: Vastalauseita. 11 4589: 4590: 4591: 4592: 4593: Vastalauseita. 4594: I. 4595: 4596: Valiokunta on mietinnössään oikein ja yleispätevästi e$it- 4597: tänyt1 että kansalaisva.pauden olennaisena edellytyksenä ja 4598: oikeu~järj.estyksen ehdottomana voimassapysymisen ehto11.a 4599: on tuomarivallan itsenäisyys, tuomarien riippumattomuus 4600: niin hallituksesta kuin eduskunnasta, sekä lisäksi että tämän 4601: riippumattomuuden tärkeimpänä takeena on tuomarien erot~ 4602: tamattomuus. 4603: Muuttamalla hallituks-en esityksen 2 § :n siten, että ylim- 4604: män oikeuden jäseniä ei nimitetä eliniäksi, vaan viideksi vuo- 4605: deksi ja vaali toimit.etaa.n perustuslakivaliokunnan hallitusta 4606: sit.ovan lausunnon nojalla, on valiokunta itse asiassa mene- 4607: tellyt ihan päivastoin kuin yllämainitut valiokunnan oikeiksi 4608: tnnnustamat periaatteet olisivat vaatineet. Ylimmän oikeuden 4609: tuomarien erottamattomuus on poistettu ja oikeuden 'kokoon- 4610: pano pantu riippumaan yksinomaan eduskunnan enemmistön 4611: mielivallasta. 4612: Tä;tä periaatteellisesta kannastaan luopumista on valio- 4613: klmta koettanut puolustaa syillä, jotka mielestäni eivät pidä 4614: paikkaansa. Toiselta puolen olisivat ylimmän oikeuden tuo- 4615: marit muka erottamattomia sen johdosta, että heitä ei viisi- 4616: vuotiska.utenaan voisi erottaa ilman tutkintoa ja tuomiota. 4617: Toiselta puolen olisi ylin oikeus muka riittävää julkista val- 4618: vontaa vailla ja johtaisi valtiovallan yhtenäisyyttä hajoitrta- 4619: vaan riippumattomuuteen, jos oikeuden jäsenet nimi'tettäisiin 4620: eliniäksi ja olisivat erottamattomat. Tällaisessa todistetussa 4621: on oleillassa ilmeinen käsitteiden hämmennys. Samalla syyllä 4622: voitaisiin päet väittää erottamattomiksi .ia riippumattomiksi 4623: 12 1917 II Vp, - V. M. -Esitys N:o 10. 4624: 4625: tuomareita, jotka eduskunta tai hallitus asettaisi erikseen ku- 4626: takin asiaa varten, kunhan vain tuomareita. ei voitaisi ilman 4627: tutkintoa ja tuomiot erotta niin kaull!n kuin as,ian käsittelyä 4628: kestää. Puhe valtiovallan yhtenäisyyttä hajoittavasta tuo- 4629: mioistuimen riippumattomuudesta on, jos mahdollista, vielä- 4630: kin aiheettomampaa. Oikeushan tuomitsee valtion voimassa 4631: olevain lakien mukaan ja on prokuraattorin valvonnan sekä 4632: oikeudellisen rangaistuksen ja erottamisenkin alainen, jos se 4633: tuomiois&aan poikkeaa laista. Siinä on olemassa riittävä val- 4634: vonta,. joka tuomarien erottamattomuuden yhteydessä lujit- 4635: taa, mutta ei suinkaan hajoita valtiovallan yhtenäisyyttä. 4636: Kansan oikeuskäsityksen muuttumisen tulee ilmetä lain- 4637: säädännössä, mutta ei millään ehdolla sitä va,.stoin tuomarin 4638: yksityi&essä käsityhessä bkien soveltamisesta, sillä tuomarin 4639: tulee noudattaa lakia eikä omia ,henkeviäkään" mielijohtei- 4640: taan. Väite, että ylimmän oikeuden tuomarien nimittäm~nen 4641: eliniäksi useiden oikeushallinnon asiain ja tärkeiden virka- 4642: nimi,tysten kuuluessa niiden tehtäviin, voisi johtaa puolue- 4643: pyyteiden ja yksityisetujen ajamiseen, johtaisi, mikäli sellai- 4644: nen mahdollisuus oli&i ajateltavissa, siihen että näitä teh- 4645: täviä ei olisi annettavs ;rlimmälle oikeudelle, vaan ei suin- 4646: kaan siihen, ·että ylimmän oikeuden jäsenet, joiden päätehtä- 4647: vänä kaikissa tapauksissa on oikeusasiain ratkaisu, olis1 nimi- 4648: tettävä määrävuosiksi, mutta ei eliniäksi. 4649: Mitä si1Jten tulee valiokunnan ehdottamalla tavalla ko- 4650: koonpannun ylimmän oikeuden riippumattomuuteen, niin voi 4651: sellai&esta tuskin puhua siinä merkit.yksessä, kuin tuomarien 4652: riippumattomuutta käsitetään nykyajan valtio-oikeudessa. 4653: Parlamentaarisen hallitustavan vallitessa on hallitus, jonka 4654: nimitettäviä ylimmän oikeuden tuomarit olisivat, riippuva 4655: eduskunnan enemmistöstä. Suhteellisilla vaaleilla valittu :pe- 4656: rustuslakivaliokunta, jo-nka yksinkertaisella äänten enemmis- 4657: töllä annettua lausuntoa valiokunnan mielipiteen mukaan hal- 4658: lituksen tulisi näissä nimitysasioissa ehdottomasti noudattaa, 4659: on uskollinen pienoiskuva eduskunnasta ja välillisesti sekä 4660: välittömästi tulisi eduskunta siten määräämään ylimmän oi- 4661: keuden tuomarien virkanimitykset. Tällöin ei kannata puhua 4662: Vastalauseita. 13 4663: 4664: tuomioistuimen riippumattomuudesta ja juuri tämäntapainen 4665: tuomarivallan riippuvaisuus lainsäädäntöva liasta on seldi 4666: trorian että käytännön mukaan kansalai&vapaudelle ja oikeus- 4667: järjestyksen voimassapysymiselle mitä suurin vaara. Kun 4668: maan muut sekä ylemmält että aiemmat tuomarit perustus- 4669: lakien mukaan ovat erottama•ttomia ja eliniäksi nimitet.tyjä, 4670: esiintyy korkeimman oikeuden jäsenten määräaikaisuus sitä 4671: räikeämpänä poikkeuksena tästä yleisestä ja oikeaksi tunnus- 4672: tetusta säännöstä ja on omansa Osaltaan vaik·euttamaau pal'- 4673: haiden tuomarivoimain saamista maan ylimpään tuomioist.ui- 4674: meen. Tosin valiokunnan ehdotulrsen mukaan ylimmän oi- 4675: keud.en presidentiksi ja jäseniksi nimitetyt pysyisivät edelli- 4676: sissä viroissaan, mutta sen kautta synnytetään uusi epäkohta 4677: näiden virkain hoidollf', pitkäaikainen ja turmiollinen sijais- 4678: .iär.iest.elmä. Sen ohessa tulisi ylimmän oikeuden .iäs·enrten 4679: vaihtelu lyhytaikaisin määräajoin olemaan esteenä yhden- 4680: mukaisen ja vakiintuneen lainkäytön ja laintulkinnan syn- 4681: tymis·elle maassa. Valiokunnan otaksumalle, että ylimmän 4682: oikeuden jäsenet viisivuotiskauden päätyttyä yleensä tulisi- 4683: vat uudelleen virkoihin nimif.etyiksi, ei eduskunnan tähän- 4684: astinen toiminta .ia vasemmistossa esiintynyt vallantavotlteln 4685: anna tukea. 4686: Valiokunnan vf'toaminen eräiden muiden maiden esimerk- 4687: lreihin korkeimman tuomioistuimen kokoonpanosta ja. niiden 4688: .iäsent·en erottamattomnudesh ei ole omiansa tukrmaan valio- 4689: knnnan ehdotusta, koska valiokunta ei ole voinut esittää ai" 4690: noa,taka~tn maata, jossa ylin oikeus sekä nimitystapaansa ·että 4691: virka-aikaansa nähd·en oHsi samansuuntaisesti järjest-etty. 4692: Päinvastoin on tuomarien erottamattomuus ja ylimmän tuo- 4693: mioistuimen riippumattomuus kaikkialla turvattu erityisi11ä. 4694: useimmiten perustuslaissa säädetyillä ·tak·eilla ja määräenem- 4695: mistöillä, kun ne meillä valiokunnan f'hdotuksen laiksi tultua 4696: sitä vastoin jäisivät riippumaan satunnaisen yksinkertaisen 4697: Pduskuntaenemmistön mielijohteista. 4698: Hallituksen •esi'tyksessä olevan nimityks·en Korkein Oi- 4699: keus on valiokunta muurttanut Ylimmäksi Oikeudeksi, joka 4700: nimitys ·oikeusasteena voi olla paikallaan, mutt.a tuomioistui- 4701: men nimit:v•ksenä ei ole parannukseksi 'katsottava. 4702: 14 1917 II Vp.- V. M. -Esitys N:o 10. 4703: 4704: Vihdoin on valiokunta lakiehdotukseen lisannyt uuden, 4705: 15 pykälän, joka sisällykse·ensä katsoen mielestäni parMUnin 4706: soveltuu hallinnolliseen asetuheen. 4707: Yllä esittämäni johdosta. saan kunnioittaen ehdottaa: 4708: että ed~U.sk1!.nta hy1:äksyisi perustettavan t·uo- 4709: mioistuim.en nimeksi Korkein Oikeus ja mu.utmisi 4710: nimityksen esityksen rwukaiseksi kaikissa lakieh- 4711: dotuksen pykälissä, joissa nimitys esiintyy; 4712: että lakiehdot1tksen 1 ja 2 § hyväksytti&iin 4713: esityksen mukaisitta; ja 4714: että lakiehdotuksen 15 § poistettaisiin. 4715: 4716: Mielipiteeni mukaan sisältää valiokunnan lakiehdotuksen 4717: 2 ja 11 § poikkeuksen perustuslaissa säädetystä tuomarien 4718: nimittämisjärjestyksestä ja virasta erottamat!tomuudesta, 4719: jonka vuoksi kunnioittaen ehdotan 4720: että lakiehclobus olisi käsiteltävä siinä. järjes- 4721: tyksessä kuin peru.stnsl<(J.in mnuttamise.ttta :on sää- 4722: detty. 4723: 4724: Helsingissä, tammikuun 21 p:nä 1918. 4725: Antti Mikkola. 4726: 4727: Ylläolevaan vastalausees•een yh(vy 4728: S. Wilh. Roos. 4729: 4730: Ylläolevaa.n vastalauseeseen yhtyy )lliki:j,li se koske-e tuo- 4731: marien eroittamatt.omuutta. 4732: 1. Yrj(i;.KOIJlinen. 4733: Vastala.useita. 16 4734: 4735: 4736: 4737: 4738: II. 4739: 4740: Emme ole voineet yhtyä valiokunnan enemmis'tön lmn- 4741: taan, jonka mukaan lausunnonauto Ylimmän Oikeuden jäsen- 4742: ten sopivaisuudesta kuuluisi perustusla]dvaliokunnaUe, vaan 4743: tuHsi tämä tärkeä tehtävä kuulua Eduskunnalle. 'l'ämä on 4744: sitäkin luonnollisempaa, kun edelliset valtiopäivät ovat sen 4745: kannan hyväksyneet ja mitään aiheHil. ei ole siitä nytkään 4746: poiketa. Sellaisen järjest·elmän vallitessa olisi Ylimmän Oi- 4747: keuden jäseniä nimitettäessä etusija entisillä jäsenillä, jotka 4748: virkatoimessaan eivät ole antaneet aihetta oikeutet'tuun moit- 4749: teeseen, kun taas sellaista jäsentä, jonka toimintaa vastaan 4750: Eduskunta lausuisi moitteen, ei voitaisi uudelleen nimiiJtää. 4751: Eduskunnan tehtävänä olevan valvonnan helpottamiseksi pi- 4752: täisi välttämättä säätää, että Ylimmän Oikeuden tulee vuo- 4753: sittain antaa Eduskunnalle kertomus toiminnastaan. Sitä 4754: tarkoittava lisäpykälä olisi otettava lakiin 16 § :ksi. 4755: Ylimmän Oikeuden jäsenten syytteeseen asettamisen hei- 4756: dän tekemistään vir karikaksista katsomme soveliaimmin ta- 4757: pahtuvan samassa järjestyksessä kuin .hallituksen jäsentan 4758: tuomitsemisen. Lain 12 § on siis muodostettava sen mukai- 4759: seksi. 4760: Valiolmnnan enemmistön hyväksymän lain 2 § :n 2 mo- 4761: mentin, jossa Ylimmän Oikeud·en jäseneksi nimitetylle pysy- 4762: tetään entinen virkansa, pidämme vähemmän onnistuneena, 4763: koska siitä on seurauksena noiden virkain sijaisilla hoitami- 4764: nen ja l).iiden: aiheuttamat haitat. Jos Ylimmän Oikeuden 4765: jäseneksi nimitetty hoitaa kunnolli&esti tehtävänsä, voi hän 4766: jatkuvasti pysyä siinä toimessa eikä tarvitse vanhaa vir- 4767: kaansa pakopaikkanaan, ja jos hän taas jostain syystä ·eroaa, 4768: ei hänen liene vaikeata saada uutta vakinaista, virkaa. koska 4769: 16 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 10. 4770: 4771: hänen olonsa Ylimmän Oikeud~n .iäsenmä on lisänn~rf. hiinen 4772: virka -am;ioitaan. 4773: E·hdotamme siis, että lain ah'mpana mainitut 11;vkälät sai- 4774: sivat seuraavan muodDn: 4775: 2 §. 4776: Ylimmässä Oikeudessa tulee olla presidentti ja tarpeel- 4777: linen määrä oikeusneuvoksia. Näihin toimiin asettaa Se- 4778: naatti joka viides vuosi, han1{ittuaan Eduskunnan lausunnon 4779: tekemästään ehdollepanosta, oikeamielisiä j.a lainoppineita 4780: kanE.alaisia, joilla on taitoa .ia kokemusta lainkäytön alalla. 4781: Jäseniä uudelleen nimitettäessä saakoot etusijan entiset 4782: jäsenet, jotka virkatoimessaan eivät ole antaneet aihetta 4783: oikeutettuun moitteeseen. Oikeuden jäsenten viisivuotisen 4784: t.oimikauden aikana älköön avoimeksi joutunutta paikkaa 4785: täytettäkö pitemmäK-si kuin .iiiljelläolevaksi ajaksi. 4786: 4787: 12 §. 4788: Ylimmän Oikeuden jäsenet saa·tetaan lainvastaif>esta me- 4789: nettelystään edesvastuuseen sillä tavalla .ia siinä erit.yisessli 4790: tuomioistuimessa kuin säädetään laissa Eduskunnan oikeu- 4791: desta tarkaf>taa hallituksen jäs·enlen v:irkalointen lainmukai- 4792: suutta. 4793: 16 § (uusi). 4794: Ylimmän Oikeuden on vuosittain annettava kertomus toi- 4795: minnastaan EdusKunnalle. 4796: 4797: Lain loppupykäläin numerot tulisivat edelläolevan lisä- 4798: pykälän johdosta vastaavasti muuttumaan. 4799: 4800: Helsingissä, tammik. 21 p :nä 1918. 4801: 4802: K. Hakala. Anni Huotari. 4803: Alma Jokinen. T. J1apvetelä.inen. 4804: Vastalauseita. 17 4805: 4806: 4807: 4808: 4809: III. 4810: 4811: Lakiehdotuksen 12 § :n saannös, että ylimmän oikeuden 4812: jäsenien r;yyltee5een asettaminen virantoimituksessa tekemis- 4813: tään virheistä jätetään prokuraattorista riippuvaksi ei mieles- 4814: täni ole riittävä. Eduskunnalla tai jollain s-en valiokunnalla, 4815: pitäisi tässä suhtees•sa olla niin suuri v·alta, että voisi pä;ät- 4816: tää onko syyte nostettava ja, että tästä voitaisiin kysymys 4817: Eduskunnassa vireiHe nostaa. Tästä syystä ·onkin valiokun- 4818: nassa. ehdotettu lakiehelotukseen otettavaksi vastaava sään- 4819: nös viime valtiopäivillä hyväksytystä laista, jonka kymme- 4820: nennen pykälän toisen momentin mukaan ylimmän oikeuden 4821: jäsenet saatetaan lainvastaisesta menettely~:.tään edesvastuu- 4822: seen sillä tavalla kuin säädetään laissa Eduskunnan oikeu- 4823: desta tarkastaa hallituksen jäsenten virkatointen lainmukai- 4824: i>uutta. Kun kuitenkin tätä vastaan on muistutettu, et·tä ei 4825: olisi ylimmän oikeuden arvolle eduksi se, että Eduskunnassa 4826: otettaisiin sen virkatoimet yksityiskohtaisen keskustelun ja 4827: arvioimisen alaisiksi, niin ja johdonmukaisesti 2 § :n sään- 4828: nöksien kanssa ehdotan 12 § :n loppuun lisättäväksi r;euraa- 4829: van toisen momentin: 4830: Eduskunnan P·erustu•lakivaliokunnalla on oikeus, Edus- 4831: kunnan sille lähettämän, tai valiokunnassa. herätetyn kysy- 4832: myksen yhteydessä päättää, onko ylimmän oikeuden jäseniä 4833: vastaan no»tettava syyte lainvastaisesta menettelystään. 4834: 4835: Helsingissä, tammikuun 21 p:nä 1918. 4836: 4837: J. 1. Nurminen. 4838: Tähän yhtyvät: 4839: M. A. Airola, N. Aronen. 4840: 4841: 4842: 2 4843: 18 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 10. 4844: 4845: SUOMEN EDUSKUNNAN 4846: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 4847: Liite. 4848: Helsingissä, 4849: tammikuun 15 p:nä 1917. 4850: N:o 9. 4851: 4852: 4853: L a k i v a 1 i o k u n n a 11 e. 4854: 4855: Ryhtyessään käsittelemään hallituksen esitystä N :o 10, 4856: joka sisältää ehdotuksen laiksi Korkeimmasta Oikeudesta., 4857: on Lakivaliokunta katsonut tarpeelliseksi saada Perustus- 4858: lakivaliokunnalta lausunnon siitä, onko mainitussa laki- 4859: ehdotuksessa säännöksiä, jotka sisältävät poikkeuksen pe- 4860: rustuslaista, .ia lakiehdotusta siis käsiteltävä siinä järjes- 4861: tyksessä, kuin. perustuslain muuttamisesta on säädetty. 4862: Lakivaliokunta on sentähden kirjelmällä tämän tammikuun 4863: 9 päivältä pyytänyt Perustuslakivaliokunnan lausuntoa 4864: mainitusta kysymyksestä. 4865: Yleisen tuomiovallan käyttämisestä ylimmässä oikeus- 4866: asteessa on säännöksiä sekä 1772 vuoden Hallitusmuodossa 4867: että 1789 vuoden Yhdistys- ja Vakuuskirjassa. Samaten 4868: kuin Hallitusmuodon 8 §:n mukaan oikeusrevisionissa, sa- 4869: maten Yhdistys- ja V akuuskirjan 2 kohdan mukaan kor- 4870: keimmassa oikeudessa tulee hallitsijalla olla kaksi ääntä. 4871: Perustettavaksi aiotussa Korkeimmassa Oikeudessa kuuluisi 4872: tuomiovalta. sitä vastoin yksinään oikeuden jäsenille. Sitten- 4873: kuin Suomesta on tullut riippumaton tasavalta, on selvää, 4874: että mainitut säännökset, joita ei ole voitu sovelluttaa Suo- 4875: men ja Venäjän yhteyden aikana, ovat menettäneet kaiken 4876: merkityksensä. 4877: Yhdistys- ja Vakuuskirjan 2 kohdassa säädetään, että 4878: korkeimmassa oikeudessa tulee olla jäseninä sekä aatelisia 4879: että ,aatelittomia miehiä. Esityksessä oleva lakiehdotus taas 4880: ei sis·ällä mitään säännöksiä Korkeimman Oikeuden jä.senten 4881: säädystä. Kun Valiokunnan mielestä ehdotettu laki niin 4882: Liite. 19 4883: 4884: ollen ei muuttaisi eikä kumoaisi sitä, mitä tässä kohden voi- 4885: daan katsoa perustuslain mukaan voimassa olevaksi, niin 4886: ei myöskään mainittu seikka tee ehdotuf'ta perustuslakia 4887: koskevaksi eikä vaadi sen käsittelemistä siinä j::trjestyksessä, 4888: kuin perustuslain säätämisestä on voimassa. Samaten on 4889: myöskin sen, lakiehdotuksen 1 §:n 2 momentissa olevan, 4890: säännöksen laita, että Korkeimman Oikeuden on pidettävä 4891: silmällä tuomarien ja täytäntöönpaneviranomaisten oikeu- 4892: denkäyttöä. Tämä perustuslain mukaan hallitsijalle kuu- 4893: luva oikeus on nimittäin aikaisemmin hallinnollisilla sään- 4894: nöksillä siirretty osaksi senaatin ,oikeusosastoUe, osaksi ta- 4895: lousosastolle. Sitä paitsi puheenalaista säännöstä, verrat- 4896: tuna 4 § :n 1 ja 2 kohtaan, ei V aliakunnan mielestä ole käsi- 4897: tettävä siten, että sillä muutettaisiin sitä oikeutta ylinnä 4898: valvoa oikeudenhoit.oa ja määrätä sen valvonnasta, mikä voi- 4899: daan katsoa hallituksella olevan. Niin ollen ei tämäkään 4900: ~ä:ännös sisällä perustuslain muutosta. 4901: Sen nojalla, mitä etlllä on esiintuotu, ja kun lakiehdotus 4902: ei muissakaan kohdin ole soveltumaton voimassa oleviin 4903: perustuslain säännöksiin, saa Perustuslakivaliokunta kun- 4904: nioittaen mielipiteenään lausua, 4905: 4906: että puheenalaisessa lakiehdotuksessa ei ole 4907: säännöksiä, jotka sisältäisi·rät poikkeuksen pe- 4908: rustu,slaista. 4909: 4910: 4911: Perustuslakivaliokunnan puolesta: 4912: K. J. Ståhlberg. 4913: 4914: 4915: 4916: Hjalmar Kahelin. 4917: ~0 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 10. 4918: 4919: 4920: 4921: 4922: Vastalauseita. 4923: 1. 4924: Korkeinta oikeutta koskevan lakiehdotuksen 11 § :ssä sää- 4925: detään, että tämän oikeuden presidentti ja jäsenet sekä esit- 4926: telijät ja muut virkamiehet -ovat velvolliset eroamaan viras- 4927: taan 68 vuoden iässä. Tämä säännös tietää, käsittääk.seni, 4928: puikkeuksen hallitusmuodon 2 § :n, valtiopäivä.päätöksen 23 4929: p :ltä kesäkuuta 1786 4 § :n sekä yhdistys- ja vakuuskirjan 4930: vahvistuksen ·säännöksistä, joiden mukaan tuomareille ja, 4931: eräin poikkeuksin, muille virkamiehiW perustuslain turvalla 4932: on vakuutettu oikeus, ettei heitä lailhsetta tutkimuksetta ja 4933: tuomiotta viroistansa eroteta, jonka vuoksi sellainen sään- 4934: nös, tullakseen laik.si, on saatava aikaan siinä järjestyksessä 4935: kuin perustuslain muuttamisesta on sä:ädetty. Sama käsitys 4936: on myöskin omaksuttu useissru iilaisuuillsissa ~äätyvaltio 4937: päivien aikana, muun muasa sääd·ettäessä K. A:lla joulu- 4938: kuun 14 päivältä 1885 upseerien eroamisesta VTirasta mää- 4939: räiäs·sä. Että kysymys nyt koskee uutta tuomioistuinta ei 4940: muuta asian laitaa. 4941: Saan sentähden, samalla kuin muutoin yhdyn P·erustus- 4942: lakivaliokunnan lausuntoon, mielipiteenani lausua: 4943: 4944: että lakiehdotuksen 11 §:ssä oleva säännös 4945: sisältää poikkeuksen perustu.slaista. 4946: 4947: Helsingissä, 15 p :nä tammikuuta 1918. 4948: 4949: 4950: R. A. Wrede. 4951: Liite. 2l 4952: 4953: 4954: 4955: 4956: II. 4957: 4958: Allekirjoittanut saa esilläolevaan esitykseen nähden ja 4959: seu suhte-esta perustuslakiin viitata vastalauseisiin I ja II, 4960: jotka ovat 'lii'tetyt Perustuslakivaliokunnan lausuntoon 4961: Lakivaliokunnalle viime valtiopäivillä ja jotka sisältyvät 4962: tämän valiokunnan mietintöön n :o 14. Sanotm;,sa vastalau- 4963: seessa mainitut olosuhteet O':ot vieläkin O'lema~sa paitsi hal- 4964: litsijalle henkilökohbis·esti knuluvHa oikeutta kahd-ella ää- 4965: nellä ottaa nsrr;:; korkPimman oikemlBn tuomioon. mikä oikeu~ 4966: on lakannut, koska hallitsijaa ei ole olemassa. Sil'lä niitä 4967: perustuslakisäännöksiä, joista tässä on ky.symys, ei vielä 4968: laillisessa järjestykses,sä ole muutettu. 4969: Esityksen n:o 10 11 §ja esityks·en n:o 11 13 §sisältävät 4970: sitä part.s1i määräyksiä korkeimman oikeuden ja korkeimman 4971: hallinto-·oikeuden presidentin ja jäsenten sekä esittelijäin ja 4972: muitten virkamiesten velvollisuudesta erota virastaan 1 saa- 4973: vutettuaan määrätyn iän. Siitä että myös tämä määräys voi 4974: saavuttaa lain voiman winoastaan noudattamalla perustus- 4975: lain muuttamisesta sää-dettyä järjestystä, saan niinikään 4976: viitata yllämainittuun vastalauseeseen II. 4977: 4978: Helsingissä, 15 p :nä tammikuuta 1918. 4979: 4980: 4981: 4982: Ernst Estlander. 4983: 22 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 10. 4984: 4985: 4986: 4987: 4988: III. 4989: 4990: Vaikka s-e lopputulos, jonka Valiokunnan -eMmmistö 4991: lausunnossaan ilmoittaa, vastaa myös meidän kantaamm€, 4992: nojautuu kuit-enkin meidän kantamme osaksi tois-ellais-e-en 4993: oik-euskäsityks-een, nimittäin täydellisesti siihen käsitykseen, 4994: joka on esitetty viime valtiopäiväin Perustuslakivaliokun- 4995: nan samasta asiasta Lakival,iokunnalle antamassa lausun- 4996: nossa. Tätä oikeuskäsitystämme ei meillä ole syytä nyt lain- 4997: kaan muuttaa myöhemmin e.siintyneiden poliitillisten muu- 4998: tosten tai uusien konjunktuurien johdosta. 4999: Näinollen olemme sitä mieltä, että Perustuslakivalio- 5000: kunnan nyt annettavassa lausunnossaan olisi tullut 'Vain 5001: viitata viime valtiopäiväin Perustuslakivaliokunnan asiasta 5002: antamaan lausuntoon. 5003: 5004: Helsingissä, 15 päivänä tammikuuta 1918. 5005: 5006: 5007: Yrjö Mäkelin. 0. W. Kuusinen. 5008: Onni Tuomi. Eetu Salin. 5009: Karl H. Wiik. Frans Rantanen. 5010: A. Salo. J. Kujala. 5011: 5012: 5013: 5014: 5015: Helsingis,sä, Suomen Senaa.tin kirjapainossa, 1918. 5016: 1917 II Vp. ,- S. V. M.- Esitys N:o 10. 5017: 5018: 5019: 5020: 5021: Suuren valiokunnan mietintö 5022: N :o 24 Hallituksen esityksen johdosta, joka si- 5023: sältää ehdotuksen lamsi korkeimmasta oikeu- 5024: desta. 5025: 5026: Tätä asiaa kä:;itellessään on Suuri valiokunta päättänyt 5027: puoltaa Lakivaliokunnan mietinnössä N :o 6 t·ehtyä lakiehdo- 5028: tusta erinäisillä muutobilla enimmäkseen hallituksen esi- 5029: tyksen mukaisesti, niin että k1;ki tulisi näin kuuluvaksi: 5030: 5031: 5032: Laki 5033: korkeimmasta oikeudesta 5034: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seu- 5035: raavaa: 5036: 1 §. 5037: Ylintä tuomiovaltaa oikeusasioissa Suomessa käyttää 5038: korkein oikeus. 5039: Korkein oikeus valvoo myös tuomarien ja ulos·ottoviran- 5040: omaisten lainkäyttöä. 5041: 2 §. 5042: Korkeimmassa oikeudessa on ole-va presidentti ja vähin- 5043: tään kaksitoista oikeusneuvosta. Presidentiksi ja, korkeim- 5044: man oik•euden esityksestä, oikeusneuvoksiksi nimittää halli- 5045: tus oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja 5046: kokemusta tuomarintoimissa. 5047: 5048: 3 §. 5049: Korkeimman oikeud•en on tutkittava Ja lopullis·esti rat- 5050: kaistava: 5051: 2 1917 II Vp. - S. V. M.- Esitys N:o 10. 5052: 5053: 1) kaikki oikeudenkäyntijutut, jotka lain tahi erityisten 5054: asetusten mukaan on voitu saattaa Suomen senaatin oikeus- 5055: osaston tutkittaviksi; 5056: 2) valitukset viranomaisten päätöksistä ja toimista, joista 5057: tätä ennen on saanut valittaa senaatin oikeusosastoon; 5058: 3) valitukset maanjako-oikeuden tuomioista ja päätök- 5059: sistä; 5060: 4) syytteet virkavirheistä, joita virkansa toimituksessa 5061: on tehnyt hovioikeuden pr.esidentti tahi jäsen taikka kor- 5062: keimman hallinto-oikeuden ']Jresidentti tai jäsen; ja 5063: 5) hakemukset menetetyn ajan takaisinsaamisesta .Ja 5064: lainvoiman saaneen tuomion purkamisesta. 5065: 5066: 4 §. 5067: Korkeimman oikeuden käsiteltäviä ovat sen lisäksi: 5068: 1) sellaiset hovi- ja alioikeuksia koskevat nimitys-, vir- 5069: kava•paus- ja viransijaisuusasiat, joiden ratkaisu ei kuulu 5070: alemman viranomaisen tehtäviin; 5071: 2) muut oikeudenhoitoa koskevat asiat, jotka ylimmälle 5072: oikeu·delle ehkä uskotaan; 5073: 3) kysymykset siitä, onko jokin juttu tahi asia yleisen 5074: tuomioistuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallintoviran- 5075: omaisen tutkittava; ja 5076: 4) lausunnon antaminen armahduksesta. 5077: Oikeushallintoa koskevien asioiden valmist,elusta .Ja sen 5078: hallituksenjäsenen osanottamisesta niiden käsittelemiseen, 5079: joille oikeushallintoasiat kuuluvat, on säädetty erikseen. 5080: 5081: 5 §. 5082: Korkeimman oikeuden tulee antaa hallitukselle lausun- 5083: tonsa kysymyksistä, jotka koskevat perustuslain taikka si- 5084: viili- tai rikoslainsäädännön alaan kuuluvien lakien säätä- 5085: mistä, muuttamista, selittämistä tahi kumoamista. 5086: Korkeimman oikeuden asia on, kun se katsoo tarvittavan 5087: lain taikka asetuksen muutosta tai selitystä, tehdä hallituk- 5088: selle esitys sellaiseen lainsäädäntötoimenpiteeseen ryhtymi- 5089: sestä. 5090: Korkein oikeus. 3 5091: 5092: 6 §. 5093: Niistä tä:hän asti senaatin oikeusosaston kä.siteltäviin 5094: kuuluneista asioista, jotka siirretään korkeimpaan hallinto- 5095: oikeuteen, on erikseen säädetty. 5096: 5097: 7 §. 5098: Korkein oikeus on tuomionvoipa VllSIJasenisenä, jollei 5099: eräänlaist·en asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen 5100: sääldetty suurempaa tai pienempää jäs·enmäärää. 5101: Lainsäädäntökysymykset sekä o~keushailintoa koskevat 5102: asiat ovat korkeimmassa oikeudessa käsiteltävät yleisessä is- 5103: tunnossa. 5104: Muut jutut ja asiat 'Saadaan, jollei korkeirn oikeus toisin 5105: määrää., käsitellä jaostoissa. 5106: 5107: 8 §. 5108: Korkeimmassa oikeudessa tulee olla tarpeellinen maara 5109: esittelijöitä, jotka hallitus nimittää korkeimman oikeuden 5110: esityksestä, ja muita virkamiehiä, jotka ovat korkeimman 5111: oikeuden l~ts·ensä m'mJi~Citfäv(;t. Näihin virkoihin on nimitet- 5112: tävä lainoppineita kansalaisia, joilla on taitoa ja kokemusta 5113: tuomarintoimissa. 5114: 9 §. 5115: Prokuraattorin tulee korkeimmassa oikeudessa käyttää 5116: sitä toimivaltaa ja ~äyttää ne te'htävät, mitkä hänellä tähän 5117: asti senaatin oikeusosastossa on ollut. 5118: 5119: 10 §. 5120: Kai!rille tuomareille perustuslaissa vakuutettu oikeus, 5121: ettei heitä saa ilman laillista tutkimusta ja tuomiota virasta 5122: erottaa, olkoon voimassa myös korkeimman oikeuden ·presJ- 5123: denttiin ja jäseniin sekä esittelijäihin näihden. 5124: 5125: u §. 5126: Korkeimman oikeuden presidentti ja jäsenet sekä esitte- 5127: lijät ja muut virkamiehet ovat vdvolliset eroamaan virastaan 5128: seitsemänkymmenen vuoden iässä. 5129: 4 1917 II Vp. - S. V. M.- Esitys N:o 10. 5130: 5131: 12 §. 5132: Korkeimman oikeuden 'Presidentti ja jäsenet saatetaan 5133: prokuraattorin syytteestä viran toimituksessa tekemästään 5134: virheestä edesvastuuseen siinä erityisessä tuomioistuimessa, 5135: joka käsittelee haUituksen jäsentä vastaan nostettua syytettä 5136: lainvastaisesta menettelystä virkatoiminnassa. 5137: 5138: 13 §. 5139: Mitä Oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa ja erityisissä ase- 5140: tuksissa on säädetty menettelystä ylimmässä oikeusasteessa, 5141: on noudatettava oikeudenkäynnissä korkeimmassa oikeu- 5142: dessa. 5143: 14 §. 5144: Korkein oikeus laatikoon työjärj,estyksensä. Se määrät- 5145: köön myös hovioikeuksien työjärjestyksen. 5146: 5147: 15 §. 5148: (Poist.) 5149: 5150: 15 (16) §. 5151: Ne tarkemmat määräyks·et, jotka tämän lain täytäntöön- 5152: panemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella ase- 5153: tuksella. 5154: 16 (17) §. 5155: Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä lokakuuta 1918, jol- 5156: loin senaatin oikeusosasto lakkautetaan ja sen virkamiehet 5157: siirtyvät vastaaviin toimiin. korkeimmassa oikeudessa. Sitä 5158: ennen ovat korkeimman oikeuden jäsenet tässä laissa säädf:. 5159: tyssä järjestyksessä asetettavat toimiinsa ( poist.). 5160: 5161: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1918. 5162: 5163: 5164: 5165: 5166: Helsingis·sä. Su{)men Senaatin .kirj&painos!'l·~ 1918. 5167: 191711 V\1.---- S. V. M.- Esitys N:o 10. 5168: 5169: 5170: 5171: 5172: Suuren valiokunnan mietintö 5173: N :o 24 a hallituksen esityksen johdosta, jok81 5174: sisältää ehdotuksen laiksi Korkeimmasta Oi- 5175: keudesta. 5176: 5177: Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyväksynyt 5178: lain korkeimmasta oikeudesta Suuren valiokunnan ·mietin- 5179: nössä N :o 24 olevan ehdotuksen mukaan, paitsi mikäli kos- 5180: kee 16 (17) § :ää, jonka Eduskunta on hyväksynyt näin kuu- 5181: luvaksi: 5182: ,Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä lokakuuta 19118, 5183: jolloin senaatin oikeusosasto lakkautetaan ja sen virkamiehet 5184: siirtyvät vastaaviin toimiin korkeimmassa oikeudessa. Sitä 5185: ennen hallitus nimittää toimiinsa korkeimman oikeuden jä- 5186: senet." 5187: Kun asia Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta on 5188: 1 5189: ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä on V aliakunta päät- 5190: tänyt puoltaa lakiehdotusta Eduskunnan päättämässä muo- 5191: dossa, kuitenkin siten että 16 §:ään on lisätty Lakivaliokun- 5192: nan mietinnössä N :o 6 ·ehdotettu toinen momentti sanamuo- 5193: tivttaan tarpeellisissa kohdin muutettuna. 5194: Edellä olevan perusteella sa,a Suuri valiokunta kunnioit- 5195: taen t-bdottaa, 5196: että laki Korkeinimasta Oikeudesta hyväksyt- 5197: täisiin Ed'ltskunnan päätöksen mukaan muut~, 5198: paitsi että 16 § kuuluisi näin: 5199: 5200: 16 §. 5201: Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä lokakuuta 19,18, jol- 5202: loin senaatin oi>keusosasto lakkautetaan ja sen virkamiehet 5203: siirtyvät vastaaviin toimiin korkeimmas,;a oikeudessa. Sitä 5204: 2 1917 ll Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 10. 5205: 5206: ennen hallitus nimittää toimiinsa korkeimman oikeuden jä- 5207: senet. 5208: Ne korkeimman Oikeuden käsiteltäviin kuuluvat jutut 'ja 5209: asiat, jotka sanottuna päivänä ovat oikmtSosastossa vireillä, 5210: siirretään korkeimpa,an oikeuteen. 5211: 5212: Helsingissä 2'2 päivänä toukokuuta 1918 . 5213: 5214: 5215: 5216: 5217: • 5218: 5219: 5220: 5221: 5222: Helsingis.sä, Suomen Sena81tin kirjwpainos'sa, 1918. 5223: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 10. 5224: 5225: 5226: 5227: 5228: Suomen Eduskunnan vastaus 5229: Hallituksen esitykseen laiksi Korkeimmasta 5230: oikeudesta. 5231: 5232: EduskunnaHe on annettu Hallituksen esitys laiksi Kor- 5233: keimmasta oikeudesta, ja on Eduskunta, joll-e Lakivalio- 5234: kunta on a:siasta antanut mietinnön N:o 6, hyväksynyt seu- 5235: raavan lain: - 5236: 5237: 5238: Laki 5239: Korkeimmasta oikeudesta. 5240: 5241: Suomen eduskunnan pääitökJsen mUJkaisesti säädetään seu- 5242: raavaa: ' 5243: 1 §. 5244: Ylintä tuomiova:l'taa oikeu1sasi oissa Suomessa käy,ttää 5245: 1 5246: 5247: 5248: 5249: Korkein oikeus. 5250: Korkein oikeus v'alvoo myös tuomarien ja ulosottovira.n- 5251: omaist.en lainkäyttöä. 5252: . 5253: 2 §. 5254: Korkeimmassa oikeudessa on oleva presidentti ja vähin- 5255: tään kaksitoista oik-eusneuvosta. Presidentiksi ja;, Kor-keim- 5256: man oikeuden esityksestä, oikeusneuvoksiksi nimittää Halli- 5257: tus oiJwamidisiä ja lainoppineilta miehiä, joilla, on taitoa ja 5258: kokemusta tuomarintoimissa. 5259: 5260: 3 §. 5261: Korkeimman oikeud•en on tutkittava ja lopullisesti rat- 5262: kaistava: 5263: 2 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 10. 5264: 5265: 1) kaikki oikeudenkäyntijutut, jotka lain tahi erityisten 5266: asetusten mukaan on voitu saattaa Suomen sena,atin oikeus- 5267: osaston tutkittaviksi; 5268: 2) valitukset viranomaisten päätöksistä ja to]mista, joista 5269: tätä ennen on saaurut valittaa senaatin oikeusosastoon; 5270: 3) valitukset maanjako-oikeuden tuomioista ja päätök- 5271: sistä; 5272: 4) syytteet virkavirheistä, joita virkansa toimituksessa 5273: on tehnyt hovioikeuden presidentti tahi jäsen taikka Kor- 5274: keimman hallinto-oikeuden presid,entti tai jäsPn; .ia 5275: 5) hakemukset menetetyn ajan ta,kaisinsaamisesta ,Ja 5276: lainvoiman saaneen tuomion purkamisesta. 5277: 5278: 4 §. 5279: Korkeimman oikeuden käsi'teltäviä ovat sen lisäksi: 5280: 1) sellaiset hovi- ja alioikeuksia koskevat nimitys-, vir- 5281: kava'))aus- ja viransijaisuusasiat, joiden ratkaisu ei kuulu 5282: alemman viranomaisen tehtäviin; 5283: 2) muut oikeudenhoitoa koskeva.t asiat, jotka Korkeim- 5284: malle oikeu:deUe ehkä uskotaan; 5285: 3) kysymykset siitä, onko jokin juttu tahi asia yleisen 5286: tuomioistuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallintoviran- 5287: omaisen tutkittava; ja 5288: 4) lausunnon antaminen armahduksesta. 5289: Oikeushallintoa koskevien asioiden valmistelusta Ja sen 5290: hallituksenjäsenen osanottamisesta niiden käsittelemis,een, 5291: jolle oikfilshallintoasiat kuuluvat, on säädetty erikseen. 5292: 5293: 5 §. 5294: Korkeimman oikeuden tulee antaa HaHitukselle lausun- 5295: ionsa kysymyksistä, jotka koskevat perustuslain taikka si- 5296: viili- tai rikoslainsäädännön alaan kuuluvien lakien säätä- 5297: mistä, muuttamista, selittämistä tahi kumoamista. 5298: Korkeimman oiffienden as]a on, kun se ka,tsoo tarvittavan 5299: lain taikka a1setuksen muutosta tai selitystä, tehdä HaJlitu:k- 5300: selle esitys sellaiseen lainsäädäntötoimenpiteeseen ryhtymi- 5301: s,estä. 5302: Korkein oikeus. 3 5303: 5304: 6 §. 5305: Niistä tähän asti \Senaatin oikeusosaston käJsitelrtäviin 5306: kuuluneista asioista, jotka siirrflrtään Kormeimpaan hallinto- 5307: oikeuteen, on erikseen säädetty. 5308: 5309: 7 §. 5310: Kor.kein oikeus •on tuom:ionvoipa VllS'lJasenisenä, jollei 5311: eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen 5312: särudetty su~rempaa tai pienempää jäsenmäärää. 5313: Lainsäädäntökysymykset sekä oikeushallintoa koskevat 5314: asiat ovat Korkeimma·ssa oikeudessa käsiteltävät yleisessä is- 5315: tunnossa. 5316: Muut jutut •ja a:sirut saadaan, jollei Korkein oikeus toisin 5317: määrää, käsitellä jaostoissa. 5318: 5319: 8 §. 5320: Korkeimmas1sa oikeudess'a tul·ee oHa tarpeellinen maara 5321: esit.telijöitä, jotka Hallitus nimittää Korkeimman oikeuden 5322: esityksestä, ja muita virkamiehiä, jotka ovat Korkeimman 5323: oikeuden ~tsensä nimitet.tävä:t. Näihin virkoihin on nimitet- 5324: tävä lainoppineita kansalaisia, joilla on taitoa ja kokemusta 5325: tuomarintoimissa. 5326: 9 §. 5327: Prokuraattorin tulee Korkeimmassa oikeudessa käyttää 5328: sitä toimivaltaa ja täyttää ne tehtävät, mitkä hänellä tähän 5329: asti Senaatin oikeusosastossa on ollut. 5330: 5331: 10 §. 5332: Kai!rille tnomareille perustuslaissa vakuutettu oikeus, 5333: ettei heitä saa ilman laillista tutkimusta ja. tuomiota virasta 5334: erottaa, olkoon voimassa myös Korkeimman oikeuden presi- 5335: denttiin ja jäseniin sekä esittelijäihin nähden. 5336: 5337: 11 §. 5338: Kormeimman oikeuden presiden!tti ja jäsenet sekä esitte- 5339: lijät ja muut virkamiehet ovat v~elvolliset eroamaan virastaan 5340: seitsemänkymmenen V'U!Oden iäJssä. 5341: 4 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 10. 5342: 5343: 12 §. 5344: Kor lmimman oikeuden presidentti ja jäsenet saatetaan 5345: prokuraattorin syytteestä viran toimituksess·a tekemästään 5346: virheestä edesvastuuseen siinä erityisessä tuomioistuimessa, 5347: joka käsittelee hallituksenjäsentä vastaan nostettua syyt€ttä 5348: lainvastaisesta menettelystä virkatoiminnassa. 5349: 5350: 13 §. 5351: Mitä Oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa ja ·erityisissä as,e- 5352: tuksissa on säädetty menettelystä ylimmässä oikeusasteessa, 5353: on noudatettava oikeudenkäynnissä Korkeimmassa oikeu- 5354: dessa. 5355: 14 §. 5356: Korkein oikeus la,atikoon työjärjes·tyksensä. Se määrät- 5357: köön myös hovioikeuksien työjärjestyksen. 5358: 5359: 15 §. 5360: Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöön- 5361: panemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella ase- 5362: tuksella. 5363: 16 §. 5364: Tämä lwki astuu voimaan 1 päivänä loka.kuuta 1918, jol- 5365: loin Senaatin oikeusosasto lakkautetaan ja sen virkamiehet 5366: siirtyvät vastaaviin toimiin Korkeimmassa oi·keudessa. eSitä 5367: ' ennen Hallitus nimittää toimiinsa Korkeimman oikeuden jä- 5368: senet. 5369: Ne Korkeimman o~keuden käsiteltäviin kuuluvat jutut ja 5370: as·}ait, jotka. sanottuna päivänä ovat oikeusos•astossa vireillä, 5371: siirretään Korkeimpaan oikeuteen. 5372: 5373: 5374: 5375: · Helsingissä, 28 päivänä toukokuuta 19-18. 5376: 5377: 5378: 5379: 5380: HelsingiS~Sä, Suomen Senaatin rkirjaip.ainoss•a, 1918. 5381: 1917- 'l'oiset valtiopäivät N:o 11, 5382: 5383: 5384: 5385: 5386: Ballitnben esitys Suomen Eduskunnalle 5387: laiksi· Korkeimmasta Hallinto-oikeudesta. 5388: Viimeksi koossaoUeiHe valtiopäiville jätti Ha.llitus m. m. 5389: esityksen laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta, 20 päi- 5390: vänä heinäkuuta 1906 annetun vaalilain 13i ja 16· §:n muutta- 5391: misesta sekä 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista ja niiden 5392: kanssa menettelemisestä annetun asetuksen 9 §:n muuttami- 5393: sesta. Kun Eduskunnan hyväksymät lakiehdotukset eivät 5394: vielä ole vahvistetut eikä julkaistut ja kun Hallitus katsoo 5395: eräitä muutoksia sanotuissa lakiehdotuksissa suotavaksi, jät- 5396: tää Hallitus nyt Eduskunnan hyväksyttäväksi niistä uudet 5397: ehdotukset, ottaen tällöin huomioon ne määräykset, jotka si- 5398: sältyvät Hallituksen Eduskunnan hyväksyttäväksi jättämään 5399: ehdotukseen Suomen Hallitusmuodosta. Nämä ehdotukset 5400: ovat näin kuuluvia: 5401: 5402: Laki 5403: Korkeimmasta Hallinto-oikeudesta. 5404: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seu- 5405: raavaa: 5406: 1 §. 5407: Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudelEsissa valitus- 5408: asioissa alempana mainittavin poikkeuksin käyttää korkein 5409: ha.llinto-oikeus. 5410: Korkeimman hallinto-oikeuden on myös pid·ettävä sil- 5411: mällä ,alempien viranomaisten lainkäytt-öä hallinto-oikeuden 5412: alalla. 5413: 4275--17. 5414: 2 N:o 11 5415: 5416: 2 §. 5417: Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti ja 5418: vähintään seitsemän hallintoneuvosta. Presidentiksi ja, kor- 5419: keimman hallinto-oikeuden esityk.,estä, hallintoneuvoksiksi 5420: nimittää hallitus oikeamielisiä ja lainoppineita mi~hiä, joilla 5421: on taitoa ja kokemusta tuomarin- tai hallintotoimissa. Vä- 5422: hintään puolella korkeimman hallinto-oikeuden jäsenistä tu-, 5423: lee olla kelpoisuus tuomarinviran hoitoon. 5424: 5425: 3 §. 5426: Korkeimman hallinto-oikeuden on tutkittava ja 1opul!i- 5427: sesti ratkaistava: 5428: 1) ne hallinto-oikeudelliset valitusasiat, jotka tähän saak- 5429: ka on ratkaistu senaatin talousosastossa, 4 ja 5 §:ssä säädet- 5430: tyjäi poikkeuksia luku~notta:matta; 5431: 2) asiat, joista erinäisten lakien ja asetusten nojalla teh- 5432: dään valituksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen taikka jotka 5433: sinne alistetaan, samoin kuin hakemukset menetetyn ajan ta- 5434: kaisinsaamisesta ja lainvoiman saaneen päätöksen purkami- 5435: sesta sellaisissa hallintoasioissa, jotka kuuluvat tämän tuo- 5436: mioistuimen taikka hallituksen käsiteltäviin. 5437: 5438: 4 §. 5439: Nimitysasioita koskevat valitukset käsittelee hallitus. 5440: Sama olkoon laki, mitä tulee valituksiin asioissa, jotka lain 5441: mukaan on alistettu hallituksen tutkittaviksi. 5442: 5443: 5 §. 5444: ,T os korkein hallinto-oikeus katsoo valituksen koskevan 5445: kysymystä, jonka ratkaisu pääasiassa riippuu päätöksen tai 5446: toimenpiteen tarkoituksenmukaisuuden harkitsemisesta, on 5447: as1a jätettävä haUituksen ratkaistavaksi. 5448: N:o 11 3 5449: 5450: Jos asiassa, josta 1 momentissa on puhe, on kysymys 5451: myös siitä, onko päätös tai toimenpide lainva.stainen, anta- 5452: koon korkein hallinto-oikeus siitä lausuntonsa. 5453: Korkeimman hallinto-oikeuden tässä ·pykälässä tarkoi- 5454: tettu ,toimenpide tai lausunto on lopullinen. 5455: 5456: 6 §. 5457: Jos valitubeen liittyy samaa as1aa koskeva anomus 5458: hallinnollisesta toimenpiteestä, ratkaiskoon korkein hallinto- 5459: oikeus va:litusasian ja siirtäköön ·asian muussa suhteessa 5460: hallituksen päätettäväksi. 5461: 7 §. 5462: Kovkeimma.n hallinto-oikeuden tulee antaa hallitukselle 5463: lausuntoja hallinnollisista lainsäädäntökysymyksistä. 5464: Korkeimman hallinto-oikeuden asia on, kun se katsoo 5465: hallintoa koskevan Iain tai asetuksen muuttamisen tai se- 5466: littämis·en tarpeen vaatimaksi, tehdä siitä esitys hallituk- 5467: selle. 5468: 8 §. 5469: Korkein hallinto-oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, 5470: jollei eräänlaisten asiain ratkaisemista va.rten ole laissa erik- 5471: seen säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää. 5472: 9 ·§. 5473: Korkeimmassa ha:llinto-oikeudessa tulee olla tarpeellinen 5474: määrä esittelijöitä, joiden mimittämisestä on eriks·een sää- 5475: de.tty, ja muita virkamiehiä, jotka korkein hallinto-oikeus itse 5476: nimittää. Näihin virkoihin on nimitettävä lainoppineita 5477: miehi~. 5478: 10 §. 5479: Prokuraa,ttorilla olkoon korkeimmassa hallinto-oikeu- 5480: dessa sama toimivalta ja samat tehtävät, jotka hänellä on ol- 5481: Iut senaatin oikeusosastossa. 5482: 4 N:o 11 5483: 5484: 11 §. 5485: Kaikille tuomareilla perustusl·aissa vakuutettu oikeus, 5486: ettei heitä saa ~lman laillista .tutkimusta ja tuomiota vi- 5487: rasta erottaa, olkoon voimassa myös korkeimman hallinto- 5488: oikeuden presidenttiin ja jäseniin sekä esittelijöihin nähden. 5489: 5490: 12 §. 5491: Korkeimman hallinto-oikeuden pre:si·dentti ja ha1linto- 5492: neuvokset sekä esittelijät ja muut virkamiehet ovat velvolli- 5493: set eroamaan virastaan kuudenkymmenen kahdeksan vuo- 5494: den iässä. 5495: 13 §. 5496: Viran toimituksessa tekemäs.tään virheestä pannaan kor- 5497: keimman hallinto-oi•keuden presidentti ja hallinboneuvos 5498: syytteeseen korkeimmassa oikeudessa. 5499: 5500: 14 §. 5501: Asiain käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa 5502: noudatettakoon laillista •oikeudenkäyntijärjestystä. 5503: 5504: 15 §. 5505: Milloin asian ratkaisu niin vaatii, hankkikoon korkein 5506: hallinto-oikeus lausunnon tai selityksen viranomaiselta sekä 5507: antakoon määräyksen ·todistajan tai asiantuntijan kuulemi- 5508: sesta tuomioistuimessa. 5509: 16 §. 5510: Korkein hallinto-oikeus päättäköön töiden j31kamisesta 5511: jäsentensä kesken sekä laatikoon. työjärjestyksensä. 5512: 5513: 17 ·§. 5514: Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain tä.ytäntöön- 5515: pimemi~ta varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella ase- 5516: tuksella. 5517: N:o 11 5 5518: 5519: 18 §. 5520: Tämä laki astuu voimaan ......................... . 5521: , Ne jutut ja asiat, jotka tämän lain mukaan kuuluvat 5522: korke!rnman hallinto-oikeuden käsiteltäviin, mutta: jotka 5523: sanottuna päivänä ovat vireillä senaatissa taikka korkeim- 5524: massa oikeudessa, siirretään korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 5525: 5526: 5527: Laki 20 päivänä heinäkuuta- 1906 annetun 5528: Vaalilain 13 ja 16 §:n muuttamisesta. 5529: 5530: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä- 5531: ten, että 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain 13 5532: .ia 16 § ovat muutettavat U:äin kuuluviksi: 5533: 5534: 13 §. 5535: Jos joku tahtoo hakea muutosta kuvernöörin päätökseen, 5536: tehköön •sen valituksella, joka, asetetaan kork·eimmaUe 5537: hallinto-oikeudelle ja annetaan kuvernöörille viimeistään 5538: ennen kello kahtatoista neljäntenätoista päivänä pää.töksen 5539: kuuluttamisesta lukien. 5540: Kun valitus on tehty, lähettäköön kuvernööri sen ynnä 5541: jäljennöksen päätöksestä ja asiakirjat heti mainitun aja.n 5542: kuluttua korkeimpaan haHinto-oikeuteen; mutta muussa 5543: tapauksessa kuvernööri ilmoittakoon vaalilautakunna1le, että 5544: päätös on saanut lainvoiman. 5545: Korkein hallinto-oikeus toimituttaa kuvernöörin kautta 5546: vaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen. 5547: 5548: 16 §. 5549: Ennen uusia vaaleja on vaaliluettelo niin tarkastettava, 5550: lnlin 8 § :ssä on sanottu, sekä heti sen jälkeen kymmenen päi- 5551: vän kuluesså asianmukaisen· valvonna.:n a.laisena pidettävä 5552: c. N:o 11 5553: 6 5554: 5555: äänestysalueella esillepantuna, josta kuulutuksella on tieto 5556: annettava. 5557: V aa tim us vaalii uettelon oikaisemisesta on saman aJan 5558: kuluessa kirjallisesti lautakunnalle esitettävä. Jos vaatimus 5559: tarkoittaa jonkun p•oistamista vaaliluettelosta, antakoon lau- 5560: takunta kirjelmän hänen tiedokseen 10 § :ssä mainitussa jär- 5561: jestyksessä, k·ehottaen häntä seitsemän päivän kuluessa 5562: edellä 1 momentissa mainitun ajan loputtua antamaan kir- 5563: jallisen selityksensä. 5564: Sen jälkeen menetelläi-in asiassa niinkuin 11 § :ssä on sää- 5565: detty; ja kuvernöörin tulee joutuisas·ti alistaa asiasta anta- 5566: mansa päätös korkeimman hallinto-oikeuden tutkittayaksi. 5567: 5568: 5569: Laki 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista 5570: ja niiden kanssa menettelemisestä annetun ase- 5571: tuksen 9 §:n muuttamisesta. 5572: 5573: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä- 5574: ten, ·että 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista ja niiden 5575: kanssa menettelemisestä annetun asetuksen 9 § on muutet- 5576: tava näin kuuluvaksi: 5577: 5578: 9 §. 5579: Muutosta päätökseen saa.daan hakea korkeimmassa 5580: hallinto-oikeudessa valituksella, joka, ynnä päätöksen ja, 5581: valituksessa mainittujen, -ennen sisäänantamattomain asia~ 5582: kirjain kanssa on viimeistään yhdentenäkolmaHa päivänä 5583: julistamisen jälkeen, julistamispäivää kumminkaan luke- 5584: mat-ta, laillisesE.a järjestyksessä annettava joko korkeimmalle 5585: hallinto~oikendelle taikka kuvernöörille, jossa viimemaini- 5586: tussa tapauksessa kuvernööri vaatikoon valituksesta asian- 5587: omaisten selitJ~ksen sekä sen jälkeen toimittakoon valituksen 5588: N:o 11 7 5589: 5590: ja asiaan kuuluvat asiakirjat oman lausuntonsa kanssa kor- 5591: keimpaan hallinto-oikeuteen. 5592: 5593: Helsingissä, 3 päivänä joulukuuta 19 17. 5594: 1 5595: 5596: 5597: 5598: 5599: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 5600: 5601: Oikeustoimituskunnan Päällikkö 5602: 5603: Onni Talas. 5604: 5605: 5606: A. Pulkkinen. 5607: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjap.ainossa, 1917. 5608: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 11. 5609: 5610: 5611: 5612: 5613: Lakivaliokunnan mietintö 5614: N :o 7 hallituksen esityksen johdosta. joka 5615: sisältää ehdotuksen laiksi Korkeimmasta Hal- 5616: linto-Oikeud.-.sta. 5617: 5618: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lä1hettä- 5619: nyt hallituksen edellä.mai•nitun esityksen N :o 11. 5620: 5621: 5622: Useimmissa sivistysmaissa on hallinto-oikeudellista lain- 5623: käyttöä varten perustettu erityisiä hallintotuomioistuimia, 5624: joko ,siten että hallinto-oikeudelliset riita-asiat on kaiki-ssa 5625: oikeusasteisSia siirretty sellaisille tuomioistuimiUe, tai siten 5626: että arempina oikeusastein~ ovat hallintoviraoomaiset} mutta 5627: viimeisenä asteena erityinen hallintotuomioistuin. Kun Suo- 5628: messa on ollut kysymyksessä uudistuksen aikaansaami]leri 5629: tällä alalla, ci ole jo kustannus:tenkaan vuoksi ajateltu täy- 5630: dellisen oikeuslaitoksen aikaansaamista, vaan ainoastaan 5631: ylimmoo hallinto-oik-eu~ellisen tuomioistuimen perustamista. 5632: Ne haita.t, jotka johtuvat siitä, että hallinto-oikeudeHi.:set 5633: riita-a!Siat ovat hallintoviranomaisten käsiteltäviä, ovatkin 5634: erityisen tuntuvia ainoastaan mitäJ tuloo ylimpään oikeus- 5635: asteeseen eli hallitukseen. Toisaalta. mainitut asiat lilan pal- 5636: j~n kysyvät hallituksen aikaa yleisempää 'luontoa olevain 5637: tehtäväin vahingoksi, toisaalta ei oikeusturvallisuuden kan" 5638: nalta ole riittäviä takeita sanottujen asiain tyydyttävästä 5639: ratkaisUJsta, koska hallituksen jä.s~:miä nimitettäessä ei voida 5640: panna erityistä huomiota heidän kykyynsä hallinto-oikeudel~ 5641: l1sessa lainkäytössä. Viime valtiopäiviHä hyväksytty laki 5642: e~ityisen ylimmän hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen: ·pe- 5643: rustamisesta jät~ttiin· koossa olevilla valtiopäivillä vahvista- 5644: 1917 II Vp . ..,--V. M.- Esitys N:o 11. 5645: 5646: matta. Jo sitä ennen oli kuitenkin hal!litus jMtälltyt Edus- 5647: kunnalle uuden esityksen asiasta. 5648: Hallituksen esityksen .mukaan olis.i perustettavan kor- 5649: keimman eli, kuten sitä Valiokunl!Ja•n valmistaana.ssa la.kieh- 5650: dotuksessa nimitetään, ylimmän: hallinto-oikeuden käytettävä 5651: korkeinta tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisis1sa valitusasioissa 5652: sekä myös pidettävä silmällä .alempien viranomaisten lain- 5653: käyttöä hallinto-oikeuden alalia. Poikkeuksena olisivat nimi- 5654: tysasioita koskevat valitukset sekä valitukset, joiden ratkaisu 5655: pääasiassa riippuu päätöksen tai toimenpiteen tarkoituksen- 5656: mukaisuuden harkit.semisesta. Ensiksimainittu poikkeus joh- 5657: tuu siitä.,. että. pääiasian, virkanimityksen, täytyy a.g;ia.nmu- 5658: ka.isesti olla hallituksen tehtävä.nä, jälkimäinen poikkeus 5659: aiheutuu a1sian luonnosta. Jos samassa asiassa valitukseen 5660: liittyy anomus hallinnollisesta toimenpiteestä, ratkaisisi ylin 5661: hallinto-oikeus valituksen ja hallitus asian muulta osalta. 5662: Pä.t.evyysriita. haHituksen ja ylimmän hallinto-oikeuden vä- 5663: lillä olisi hallinto-oikeuden ratkaistava. 5664: Paitsi senaatin talousosa!Stossa, käsitellään hallinto- 5665: oi.looudeBisia. valitusasioita myöskin se11aatin oikeusosa.&1:0$Sa. 5666: 1'ärkeimmät näist-ä elin. k. jako-asiat, joissa usein joutuu rat- 5667: ka1stavaksi laaja.kanioisia. omistu11oikeutta koskevia kysy- 5668: myksiä, ei senvuoksi esityksessä. olekaan siirretty ylimpääin 5669: hallinto-oikeuteen, jota vastoin va.litukset vaaliasioissa ja 5670: idolaisuutta koskevis;:a asio~ssa, luonteeltaan puht~asti hal- 5671: liwto-oikeudellisil).a, olisivat ylimmän hallinto-oikeud.ep. käsi- 5672: t~ltäviä. 5673: ;Esityksen mukaan tulisi ylimmällä! hallinto-oikeudella 5674: var""in.a.isen toimintaitSa ohella myöskin olemaan tärkeänä 5675: t•htävänä lausuntojen antaminen hallitukselle hallilbilollisi-sta 5676: lainsää.däntökysymyksistä, jota paitsi se saisi tehdä ~ityksiä 5677: sanotun lainsäädännön muuttamisesta ja. selittämi~estä. 5678: Ylimmässä ha~llinto-oikeudessa olisi oleva presid~ntti .ia 5679: vähintään seit.semän hallintou.euvosta, jotka. hallitus n.imit- 5680: tä.i.si. rRallinto-oikeus olisi tuomionvoipa viisijäseniwnä. 5681: Hallinto-oikeuden käsitelwväin valitusasiain valmistelua ja 5682: esittelyä varten olisi. hallinto-oikeudessa oleva tarpeellinen 5683: Y;\W Hallilt~ik.eus. 3 5684: 5685: määrä esittelijöitä ja muita virk!uni~h.iä. Tuomareille perus- 5686: tuslaissa vakuutettu oikeus, ettei heitä saa ilman laillista tut- 5687: ·kimUJSta ja tuomiota virasta erot.taa, olisi voimassa myöslPn 5688: ylimmän hallinto-oikeuden presidenttiin ja. jäseniin nähden, 5689: ollen he kuitenbn veholliset eroamaan, virasta 6·8 vuoden 5690: iä>ssä. Virkavirheestä olisi hallinto-oikeuden jä.sen panta.va 5691: syytteeseen ylimässä oikeudessa. 5692: 5693: 5694: Erityisen ylimmän hallin ta-oikeudellisen tu{)mioistuimen 5695: aikaansaaminen on ylempänä esitetyistä syistä pidettävä tar- 5696: peellisena ja, kun hallinto-oikeudeHisia valitusasioita on tätä 5697: nykyä paljo ratkaisematta, kiil'eellisenäkin. Ne periaatteet, 5698: joille esitykseen sisältyvä lakiehdotus perustuu, ovat myös- 5699: kin Valiokunnan mielestä yleensä hyväksyttävät. Tärkeä 5700: muistutus täJssä kuitenkin on tehtävä. Esityksessä ei ole huo()- 5701: l~hdittu riittävän julkisen valvonnan aikaansaamisesta ylim- 5702: pään hallinrto-oikeuteen nähdep:. Valiokunta sentähden nyt, 5703: niinkuin äS'ken antamasaan mietinnössä ylimpään oikeuteen 5704: nähden, ehdottaa, että ylimmän hallinto-oikeuden jä.s·enet ni- 5705: mitettäisiin viideksi vuodeksi kerrallaan ja että 4allituksen 5706: olisi ennen nimitystä ha•nkittava eduskunna.n peruiStuslaki- 5707: valiokunna.n lausunto ehdokkaista. Syistä, jotka ylim1,lää 5708: oikeutta koskevassa mietinnössä on esitetty, ehdotetaan sen 5709: lisä'ksi, että virkamies, joka nimitetäij;n ylimi)1än hallinto- 5710: oikeuden jäseneksi, pysyisi edemsessä virassaan, mutta olisi 5711: velvollinen luopumaan siihen kuuluvista palkka.eduista. Esi- 5712: tyksen 2 § on tämän mukaisesti uudestaan muodosteltu. 5713: Kun mikään ei estä:, että laki ylimmästä hallinto.oikeu- 5714: desta astu voimaan heti, kun se julkaistaan, on· lalriehdotuk- 5715: '~en 19 § ::stä poistettu sään·nös lain voimaa•n astumisesta eri- 5716: tyisesti mä!ärättävänä päivänä. Muut esitykseen tehdyt vä- 5717: häiset korjaukset ja ·lisäyks•et eivät kaivannoa selitystä. 5718: Lopuksi on mainittava, että Lakivaliok]nlta, y4tyen P.e- 5719: mstusla•kivaliokunna.lta asiasta. saamaansa, t.ähän: liitettyyn 5720: la!IS1Jllltoon, on sitä mi-eltä, että käsiteltävänä olevassa l~ki 5721: ehdotuk.sessa ei ole s.ä.ännöksiä., jotka sisältäisivät poik]reuk- 5722: 4 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o ll. 5723: 5724: sen perustuslaista, ja että lakiehd<>tusta siis ei tarvitse k11si- 5725: ~llä ,siiuä järjestyksessä kuin perustuslain muuttamisesta on 5726: säädetty. 5727: Edellä esittämänsä nojalla Valiokunta. kunnioittaen eh· 5728: dottaa, 5729: että Eduskunta hyväksyisi ja. vahvistaisi seu- 5730: raavan lakiehdotuksen: 5731: 5732: 5733: 5734: Laki 5735: Ylimmästä Hallinto-oikeudesta. 5736: 5737: Suomen eduskunnan päätöksellä ( poist.) .säädetään seu- 5738: raavaa: 5739: 1 §. 5740: Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitus- 5741: asioissa alempana mainittavin poikkeuksin käyttää ylin 5742: hallinto-oikeus. 5743: Ylimmän hallinto-<>ikeuden on myös pidettävä silmällä 5744: alempien viranomaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla. 5745: 5746: 2 §. 5747: Ylimmässä hallinto-oikeudessa tulee olla presidentti ja 5748: tarpBellinen mää:rä hallintoneuvoksia. Näihin toi•rniin asebtoo 5749: hallitus joka viides voosi, hankittu.aan edUAslwnnan perusfJus- 5750: lakivaliokunnan laus·unnon ehdokkaista, oikeamielisiä ja lain- 5751: oppineita kansalaisia, joilla on taitoa ja kokemrusta tuomarin- 5752: tai hallintotoimissa. Vähintään puolellia ylimmän hallinto- 5753: oikeuden jäsenistä tulee olla k.elpoiswus tuomarinviran hoitoon. 5754: Oiloeuden jäsenten viisivuoti<;en toimikmuden aikana ålk'öön 5755: aDoimeksi jmttunutta paikkaa täytettäkö pitermnäksi kuin 5756: jäljellä olevaiksi ajaksi. 5757: Virkamies, joka nimitetään yiirnrnän hallinto-oikeuilmt 5758: _jäset~eksi, pysyy edellisessä vimssaan, mutta on velvollinen 5759: luopumaan kaikista virkaan kmul·uvista palkkae&uista. 5760: Ylin Hallinto-Oikeus. 5 5761: 5762: 3 §. 5763: Ylimmän hallinto-oikeuden on tutkittava ja lopullisesti 5764: ratkaistava: 5765: 1) ne hallinto-oikeudelliset valitusasiat, jotka tähän 5766: saakka on ratkaistu senaatin talousosastossa, 4 ja 5 § :ssä 5767: säädettyjä poikkeuksia lukuunottamatta; 5768: 2) asiat, joista erinäisten lakien ja asetusten nojalla teh- 5769: dään valituksia ylimJJään hallinto-oikeuteen taikka jotka 5770: sinne alistetaan, samoin kuin hakemukset menetetyn ajan 5771: takaisinsaamisesta ja lainvoiman saaneen päätöksen purka- 5772: misesta sellaisissa hallintoasioissa, jotka kuuluvat tämän tuo- 5773: mioistuimen taikka hallituksen käsiteltäviin. 5774: 5775: 4 §. 5776: Nimitysasioita koskevat valitukset käsittelee hallitus. 5777: Sama olkoon laki, mitä tulee valituksiin asioissa, jot.ka lai.n 5778: , hallituksen tutkittaviksi. 5779: mukaan on alistettu 5780: 5781: 5 §. 5782: Jos ylin hallinto-oikeus katsoo valituksen koskevan kysy- 5783: mystä, jonka ratkaisu pääasiassa riippuu päätöksen tai toi- 5784: menpiteen tarkoituksenmukaisuuden harkitsemis(lsta, on asia 5785: jätettävä hallituksen ratkaistavaksi. 5786: Jos asiassa, josta 1 momentissa on puhe, on kysymys 5787: myös siitä, onko päätös tai toimenpide lainvastainen, anta- 5788: koon ylin hallinto-oikeus siitä lausuntonsa. 5789: Ylimmän hallinto-oikeud·en tässä pykälässä tarkoi,tettu 5790: toimenpide tai lausunto on lopullinen. 5791: 5792: 6 §. 5793: Jos valitukseen liittyy samaa asiaa koskeva anomus 5794: hallinnollisesta toimenpiteestä, ratkaiskoon ylin hallinto- 5795: oikeus valitusasian ja siirläköön asian muulta osalta halli- 5796: tuksen päätettäväksi. 5797: 7 §. 5798: Ylimmän hallinto-oikeuden tulee antaa hallitukselle lau- 5799: suntoja hallinnollisista lainsäädäntökysymyksistä. 5800: 6 1917 II Vp.- V. M.- ESitys N:o 11. 5801: 5802: Ylimmän hallinto-oikeuden asia. on, kun se katsoo hal- 5803: lintoa koskevan lain tai asetuksen muuttamisen tai selitti1- 5804: misen tarpeen vaatimaksi, tehdä siitä esitys hallitukselle. 5805: 5806: 8 §. 5807: Ylin hallinto-oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, 5808: jollei eräänlaisten asiain ratkaisemista. vart€11 ole laissa erik- 5809: se~n säadett.y suurempaa tai pienempää jäsenmäärää. 5810: 5811: 5812: 9 §. 5813: l'limmässä hallinto-oikeudessa tulee olla tarpeellinen 5814: määrä esit.telijöitä, joiden nimittämisestä on ·erikseen säädetty, 5815: ja muita virkamiehiä, jotl(a ylin hallinto-oikeus itse nimittää. 5816: Näihin virkoihin on nimitet.tävä lainop11ineita kansalaisia. 5817: 5818: 10 §. 5819: Prokuraattorilla olkoon ylimmässä hallinto-oikeudessa 5820: sama toimivalta ja samat tehtävät, jotka hänellä on ollut 5821: senaatin oikeusosastossa. 5822: 5823: 11 §. 5824: Kaikille tuomareille perustuslaissa vakuutettu oikeus, 5825: ettei heitä saa ilman laillista tutkimusta ja. tuomiota virasta 5826: erottaa, olkoon voimassa myös tJlimmän hallinto-oikeuden 5827: pre;identtiin ja jäseniin sekä esittelijöihin nähden. 5828: 5829: 12 §. 5830: Ylimmän hallinto-oikeuden presidentti ja hallintoneuvok- 5831: set sekä esiU~lijät ja muut virkamiehet ovat velvolliset eroa- 5832: maan virastaan kuudenkymmenen kahdeksan vuoden iässä. 5833: 5834: 13 §: 5835: 'Viran toimituksessa tekemästään virheestä pannaan ylim- 5836: män hallinto-oikeuden presidentti ja. hallintoneuvos syyttee- 5837: seen ylimmässä oikeudessa. 5838: Ylin Hallinto-oikeus. 7 5839: 5840: 14 §. 5841: Asiain käsittelyssä ylimmässä hallinto-oikeudessa nouda- 5842: tettakoon laillil'>ta oikeudenkä;yntijärj:estystä. 5843: 5844: 15 §. 5845: 1\iilloin asian ratkaisu niin vaatii, hankkikoon ylin ;haJ- 5846: lintocoikeus lausunnon tai selityksen viranomaiselta sekä an- 5847: takoon määräyksen todistajan tai asiantuntijan kuulemisesta 5848: tuomioistuimessa. 5849: 16 §. 5850: Ylin hallinto-oikeus päättäköön töiden jakamisesta jäsen- 5851: tenl'>ä k-esken sekä laatikoon työjärjestyksensä. 5852: 5853: 17 §. 5854: Ylimmän hallinto-oikeuden päätöksistä ja pöytäkirjO'iJsta 5855: annettakoon vaadittaessa säädettyjä maksuja vastaan jäljen- 5856: nöksiä ja otteita. 5857: 18 (17) §. 5858: Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöön- 5859: panemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnol1isella ase- 5860: tuksella. 5861: 1.9 (18) §. 5862: (Poist.). 5863: Ne jutut ja asiat, jotka tämän lain mukaan kuuluvat 5864: ylimmän ha1linto-oik-euden käsiteltäviin, mutta jotka- sa~ 5865: . nottuna päivänä ovat vireillä senaatissa taikka ylimmässä 5866: oikeudessa, siirretään ylimpään hallinto-oikeuteen. 5867: 5868: 5869: 5870: Laki 5871: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain 13 ja 16 §:n 5872: muuttamisesta. 5873: 5874: Suomen eduskunnan päätöksellä (poist.) muutetaan täten 5875: ~0 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain 13 ja 16 § 5876: (poist.) näin kuuluviksi: 5877: 8 1917 II Vp.--:- V. M.----:-:- Esitys N:o 11. 5878: 5879: 13 §. 5880: Jos joku tahtoo hakea muutosta kuvernöörin päätökseen, 5881: tehköön sen valituksella, joka asetetaan ylimmälle hallinto- 5882: oikeudelle ja annetaan kuvernöörille viimeistään ennen kello 5883: kahtatoista neljäntf:mätoista päivänä päätöksen kuuluttami- 5884: sesta lukien. 5885: Kun valitus on tehty, lähettäköön kuvernööri sen ynnii 5886: jäljennöksen päätöksestä ja asiakirjat heti mainitun ajan lm- 5887: luttua ylimpään hallinto-oikeuteen; mutta muussa tapauk- 5888: sessa kuvernööri ilmoittakoon vaalilautakunnaUe, että päätös 5889: on saanut lainvoiman. 5890: Ylin haJlinto-oikeus toimituttaa kuv·ernöörin kauttru vaal~, 5891: lantakunnalle asiasta antamansa päätöksen. 5892: 5893: 16 §. 5894: Ennen uusia vaaleja on vaaliluettelo niin tarkastettava, 5895: kuin 8 § :ssä on sanottu, sekä heti sen jälkeen kymmenen päi- 5896: vän kuluessa asianmukaisen valvonnan alaisena pidettävä 5897: äänestysalueella esillepantuna, josta kuulutuksella on tieto 5898: annettava. 5899: Vaatimus vaaliluettelon oikaisemisesta on saman ajan 5900: kuluessa kirjallisesti lautakunnalle esitettävä. Jos vaatimus 5901: tarkoittaa jonkun lJOistamista vaaliluettelosta, antakoon lan- 5902: takunta -kirjelmän hänen tiedokseen 10 § :ssä mainitussa jär- 5903: jestyksessä,· kehottaen häntä seitsemän päivän kuluessa 5904: edellä 1 momentissa mainitun ajan loputtua antamaan kir- 5905: jallisen selityksensä. 5906: Sen jälkeen menetellään asiassa niinkuin 11 § :ssä on sää- 5907: detty; ja kuvernöörin tulee joutuisasti alistaa asia&ta anta- 5908: mansa päätös ylimmän hallinto-oikeuden tutkittavaksi. 5909: / 5910: 5911: 5912: 5913: 5914: Ylin Hallinto-oikeus. 9 5915: 5916: Laki 5917: 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista ja niiden kanssa 5918: menettelemisestä annetun asetuksen 9 §:n muuttamisesta. 5919: 5920: Suomen eduskunnan päätöksellä ( poist.) rnwutetaan täten 5921: ( poi.<;t.) 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista ja niiden 5922: kanssa menettelemisestä annetun asetuksen 9 § (pois.t.) näin 5923: kuuluvaksi: 5924: 9 §. 5925: Muutosta päätökseen sandaan hakea ylimmä~ä hallinto- 5926: oikeudessa valituksella, joka, ynnä päätöksen ja valituksessa 5927: mainittuj-en, ennen sisäänantamattomain asiakirjain kanssa on 5928: viimeistään yhdentenäkolmatta päivänä julistamisen jälkeen, 5929: julistamispäivää kumminkaan lukematta, laillisessa järjes- 5930: tyksessä annettava joko ylimmälle hallinto-oikeudelle taikka 5931: kuvernöörille, jossa viimemainitussa tapauksessa kuvernööri 5932: vaatikoon valituksBsta asianomaisten selityksen sekä sen jäl- 5933: keen toimittakoon valituksen ja asiaan kuuluvat asiakirjat 5934: oman lausuntonsa kanssa JJlimpiiän hallinto-oikeuteen. 5935: 5936: 5937: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 5938: Mi,kkola, varapuhoonjohtaja Airala, jllisenet Aronen, Hakala, 5939: Anni Huotari, Alma Jokinen, Kaila, Lapveteläinen, A. 5940: Manner, Nurminen, Roos, Saarelainen, Sirola,, Snellman, L. 5941: Typpö, Yrjö-Koskinen ja Akesson sekä varajäsenet Alanen, 5942: Forsten, Korhonen, Lantto ja Tuomikoski. 5943: 5944: Helsingissä, 23 päivänä tammikuuta 1918. 5945: 10 1917 II Vp.- V. .M.- Eslcys N:o 11. 5946: 5947: 5948: 5949: 5950: Vastalauseita. 5951: I. 5952: 5953: Koska niinhyvin esityksen kuin valiokunnan ehdotuk- 5954: sen mukaan ylimmästä hallinto-oikeudesta on tarkoitettu 5955: muodos-taa varsinainen tuomioistuin, saamme viittaamalla 5956: Lakivaliokunnan mietintöön N :o 6, joka sisältää ehdotuk- 5957: sen laiksi ylimmästä oikeudesta, liitetyssä ensimmäisessä 5958: vastalauseessa esiintuotuihin perusteihin, kunnioittaen eh- 5959: dottaa, 5960: että perustettavan tumnioistt~imen nimeksi 5961: hyväksyttäisiin KoTkein Hallinto-oikeus; 5962: että lakiehdotuksen 2 § hyväksyttäisiin ltal- 5963: lttuksen esityksen mukaisena; sekä 5964: että lakiehdotuksen 17 § poistettaisiin. 5965: 5966: Helsingissä, tammikuun 23 päivänä 1918. 5967: 5968: 5969: Antti Mikkola. S. Wilh. Roos. 5970: ~ Vastalauseita. 11 5971: 5972: 5973: 5974: 5975: II. 5976: 5977: Valiokunta on mietinnössään asettunut sille kannalle, 5978: että hallituksen on ylimmän hallinto-oikeud€n jäsenten paik- 5979: koja täyttäissään hankittava lausunto eduskunnan perustus- 5980: lakivaliokunnalta eikä eduskunnalta sekä että virkamies, 5981: joka nimitetä,än ylimmän hallinto-oikeuden jäseneksi pysyy 5982: edellisessä vira.ssaan ollen ve1vollin;m luopumaan kaikista 5983: virkaan kuuluvista palkkaeduista. 5984: Lakivaliokunnan mietintöön N :o 6 liittämässämme vasta- 5985: lauseessa olemme asettuneet sille kannalle, että ylimmän 5986: oikeuden jäseniä virkoihin asetet.taissa olisi hankitta,va lau- 5987: sunto eduskunnalta sekä ettei virkoihin nimitetyille olisi 5988: tarpeellista säilyttää Bntisiä virkojaan. Siinä vastalauseessa 5989: esitetyt perustelut soveltuvat kaikissa kohdin myöskin ylim- 5990: män hallinto-oikeudoo jäsenten nimitykseen. Ehdotamme 5991: siis että eduskunta hyväksyisi laissa ylimmästä hallinto- 5992: oikeudest,a 2 §:n näin kuuluvana: 5993: Ylimmässä Hallinto-oikeudessa tulee olla presidentti ja 5994: vähintään viisi hallintoneuvosta. Näihin toimiin asettaa 5995: Senaatti joka viides vuosi, hci.nkittuaan Eduskunnan lausun- 5996: non tekemästään ehdollepanosta, oikeamielisiä ja lainoppi- 5997: neita kansalaisia, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarin- tai 5998: hallintotoimissa. Vähintään puolella Ylimmän Hallinto- 5999: oi/f,euden jäsenistä tulee -olla kelpoisuus tuomarinviran hoi- 6000: toon. 6001: Jäseniä uudelleen nimitettäessä saakoot etusijan entiset 6002: jäsenet, jotka virkatoimessaan eivät ole antaneet aihetta oi- 6003: keutettuun moitteeseen. Ylimmän Hallinto-oikeuden jäsen- 6004: ten viisivuotisen toimikauden aikana älköön avoimeksi jou- 6005: tun'lftta paikkaa täytettäkö pitemmäksi kuin jäljellä olevaksi 6006: ajaksi. 6007: 12 1917 II Vp . .,---V. M.- Esitys N:o 11. 6008: 6009: Lisäksi ehdotamme lakiin otettavaksi uuden §:n, jonka 6010: järjestysnumeroksi soveltunee 17 ja, jolloin sen jälkeen seu- 6011: raavien §:lien. järjestysnumero tulisi muuttumaan. Uuden 6012: § :n sanamuoto olisi seuraava: 6013: Ylimmän Hallinto-oikeuden on vnosittain annettava ker- 6014: tomus toiminnastaan Suomen Eduskunnalle. 6015: 6016: Helsingissä, 23 päivänä tammikuuta 1918. 6017: 6018: 6019: K. Hakala. Alma Jokinen. 6020: T. Lapveteläinen. Anni Huotari. 6021: Liite. 18 6022: 6023: SUOMEN EDUSKUNNAN 6024: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 6025: Liite. 6026: Helsingissä, 6027: tammikuun 15 p:nä 1918. 6028: N:o 10. 6029: 6030: 6031: La k i v a l i o k u n n a ll e. 6032: 6033: Ryhtyessään käsittelemään hallituksen esitystä N :o 11, 6034: joka sisältää ehdotuksen laiksi Korkeimmasta Hallinto- 6035: oikeudest{l, on Lakivaliokunta katsonut tarpeelliseksi saada 6036: P-erustuslakivaliokunnalta lausunnon siitä,, onko mainitussa 6037: lakiehdotuksessa säännöksiä, jotka :-.isältävät poikkeuksen 6038: perustuslaista., ja lakiehdotusta siis käsiteltävä siinä järjes- 6039: tyksessä, kuin perustuslain muuttamisesta on säädetty. Laki- 6040: valiokunta on sentähden kirj.elmällä tämän tammikuun 11 6041: päivältä pyytänyt Perustuslakivaliokunnan lausuntoa mai- 6042: nitusta kysymyksestä. 6043: Ylin hallinto-oikeudeUinen lainkäyttö on, oltuansa 6044: Ruotsin vaHan aikana kollegioiden ja niiden yläpuolella 6045: olevan hallituksen toimitettavana, vuodesta 1809 ollut uskot- 6046: tuna hallituskonseljin, sittemmin senaatin, talousosastolle. 6047: Kun hallinto-oikeudellinen lainkäyttö ;ylimmässä oikeus- 6048: asteessa nyt ehdotetaan siirrettäväksi erityiselle Korkeim- 6049: malle Hallinto-oikeudelle, on niiden säännöksien luonnetta, 6050: joilla tämä muutos olisi aikaansaa.tavissa, arvosteltava 6051: asiasta aikaisemmin voimassa ·olleen lainsäädäJlnön mukaan. 6052: Hallinto-oikeudellinen lainkäyttö yleensä on ollut, myös- 6053: kin Oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 2-6 § :n mukaan, ero- 6054: tettuna erityisille hallinnollisilla säännöksillä järjestettä- 6055: ville viranomaisille. Kol'legiota lkosl.,evat Hallitusmuodon 6056: säännöksetkään eivät tarkoita hallinto-oikeudelliseen lain- 6057: käyt.töön kuuluva.in asiain, vaan hallintoasiain. käsittelyä. 6058: Niin ollen on hallinto-oikeudellinen lainkäyttö, myöskin 6059: viimeisessä oikeusasteessa, voitu hallinnollisilla säännöksillä 6060: 14 1917 II Vp.- V. M:.- Esitys N:o 11. 6061: 6062: siirtää senaatin talousosastolle ja olisi voitu edelleen siirtää 6063: myöskin eri'tyiooll~ koll~giooll~ viranomaiselle. Vastaava 6064: muutos on sentähden perustuslain estämattä aikaansaata- 6065: vissa myöskin eduskuntalailla. Sen kautta tulisi tosin 6066: hallinto-oikeudellin~n lainkäyttö ylimmässä oikeusasteessa 6067: riippuvaksi eduskuntalaista.. Mutta niin on erinäisten hal- 6068: linnolli~een lainkäyttiiän kuuluvain asiain, esim. knnnallis- 6069: ttm valitusasiain käsit.tely ja oikeuspaikka jo aikaisemmin 6070: tul·lut eduskuntalama järjest~tyksi. Myöskint Hallituksep 6071: esityksessä ehdotettu laki Korkeimmasta Hallinto-oikeudesta 6072: voidaan oontähden säätää noudattam<Ltta sitä erityistä jär- 6073: jestystä, joka perustuslain muuttamisesta on voimassa. 6074: Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, saa Perustuslaki- 6075: valiokunta lmnnioittaen käsityksenään la.usua, 6076: että puheenalaisessa lakiehdotuksessa ei ole 6077: säännöksiä, jotka sisältiiisivät poikkimksen pe- 6078: Yustuslaista. 6079: 6080: Perustuslakivaliokunnan puolesta: 6081: 6082: K. J. Ståhlberg. 6083: 6084: 6085: Hjalrna:r Ka.helin. 6086: Liite. 15 6087: 6088: 6089: 6090: 6091: Vastalauseita. 6092: 6093: 6094: Viitaten perustuslakivaliokmman kir.telmäan Korkeim- 6095: ma,s.t.a tuomioistuimesta liittwmääni vastalausooseen, saan mie- 6096: lipiteenäni lausua, että: 12 § :n säännös esityksessä Korkeim- 6097: masta hallinto-oikeudesta, jonka mukaan tämän tuomioistui- 6098: meiJJ jäsenet ja. virkamiehet ovat vel-volliset määräiässä eroa- 6099: 'maan virastaan, sisältää poikkeuksen perustuslaista ja siis, 6100: tullakseen laiksi, on. saatava aikaan siinä jär.}estyhessä, kuin 6101: on säädetty Jl€rustuslain muuttamisesta. 6102: 6103: Helsingi;;:.ii, 15 p :n~ tammikuuta 1918. 6104: 6105: 6106: R. A. Wrede. 6107: 16 1917 II Vp. - V. M.- Esitys N:o 11. 6108: 6109: 6110: 6111: 6112: II. 6113: 6114: Allekirjoittanut pyytää saada viitata siihen vastalau.s.ee- 6115: seen, jonka olen liittänyt esitystä n :o 10 koskevaan perus- 6116: tuslakiYalioknnnan lausuntoon. 6117: 6118: Helsingissä, 15 }>:nä tammikuuta 1918. 6119: 6120: 6121: ErDBt I<Jstlander. 6122: 6123: 6124: 6125: 6126: Helsingissä, Suomen Senaa.tin kirjll!painossa, 1.918. 6127: 1917 II Vp.- S. V. M. -·Esitys N:o 11. 6128: 6129: 6130: 6131: 6132: Suuren valiokunnan mietintö 6133: N :o 2ö Hallituksen· esityksen johdosta, joka 6134: sisältää ehdotuksen laiksi korkeimmasta hal- 6135: linto-oikeudesta. 6136: 6137: Sittenkun Eduskunta pöytäkirjanotteella tämän touko- 6138: kuun 15 päivältä on lausunnon antamista ja ehdotuksen teke- 6139: mistä varten lähettänyt yllämainitun esit.yksen, on Suuri 6140: valiokunta päät.tänyt puoltaa LakivaEokunnan mietiuniässä 6141: N :o 7 olevia lakiehdotuksia, kuitenkin tehden niihin enim- 6142: mäk<seen esityksen mukaisesti l6rinäisiä muutoksia. Niiden 6143: johdosta tulisivat lait näin kuuluviksi: 6144: 6145: 6146: Laki 6147: korkeimmasta haHinto-oi.k:eudesta. 6148: 6149: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seu- 6150: raavaa: 6151: 1 §. 6152: Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitus- 6153: asioissa alempana mainittavin poikkeuksin käyttää korkein 6154: hallinto~oikens. 6155: Korkeimman ha.llinto-oikeuden on myös Didettävä silmällä 6156: alempien viranomaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden ailalla. 6157: 6158: 2 §. 6159: Korkeirn.paan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti jo, 6160: vähintään seitsemän hallinton>e<uvosta. PresidfintiJksi ja, kor- 6161: keimman hallinto-m'keuden esityksestä, hallintoneutJoksi/csi 6162: nimittää hallitu;S oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla 6163: 2 1917 Jl Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 11. 6164: 6165: ou taitoa ja kokemusta tuomarin- tai hallintotoimissa. V ä- 6166: hintään puolella korkeimman haUinto-oike1tden jiL~enistä tu~ee 6167: olla kelpoisuus tuomarinvitan hoitoon. 6168: 6169: 3 §. 6170: Korkeimman hallinta-oikeuden on tutkittava ja lopulli- 6171: sesti ratkaistava: 6172: 1) ne hallinto-oikeudelliset valitusa;;iat, jotka tähän 6173: saakka on ratkaistu senaatin blousosastossa, 4 ja 5 §:ssä 6174: säädettyjä poikkeuksia lukuunottamatta; 6175: 2) asiat, joista erinäisten lakien ja asetusten nojalla teh- 6176: dään valituksia 'korkeimpaan hallinto-oikeuteen taikka jotka 6177: &inne alistetaan, samoin kuin hakemuk;;et menetetyn aja11 6178: takaisinsaamisesta ja lainvoiman saaJ!een päätöksen purka- 6179: misesta sellaisissa hallintoasioissa, jotka kuuluvat tämän tuo 6180: mioistuimen taikka hallitukseni käsiteltäviin. 6181: 6182: 4 §. 6183: Nimitysasioita koskevat valitukset käsittelee hallitu;;. 6184: Sama olkoon laki, mitä tulee valituksiin asiois·sa, jotka lain 6185: mu'kaan on a.listettu hallituhen tutkittaviksi. 6186: 6187: 5 §. 6188: Jos korkein hallinto-oikeus katsoo valituksen koskevan 6189: kysymystä, jonka ratkaisu pääaE.iassa riippuu päätöksen tai 6190: toimenpiteen tarkoitu:ks-enmukaisuuden :harkitsem1sesta, otn 6191: asia jätettävä halHtuksen ratkaistavaksi. 6192: Jos asiassa, josta 1 momentissa on puhe, on kysymyE. myös 6193: siitä, onko päätös tai toimenpide lainvastainen, antakoon 'kor- 6194: kein hallinto-oikeus siitä lausuntonsa. 6195: Korkeimman hallinto-oikeuden tässä pykälässä tarkoitettu 6196: toimenpide tai lausunto on lopullinen. 6197: 6198: 6 §. 6199: Jos valitukseen liittyy samaa asiaa koskeva anomus hal- 6200: linno1lisesta toimenpiteestä, ratkaiskoon korkein haniniio- 6201: Korkein hallinto-oikeus. 3 6202: 6203: oikeus valitusasian ja siirtäköön asian muulta osalta halli- 6204: tuksen päätettäväksi. 6205: 6206: 7 §. 6207: Korkeimman hallinto-oik.euden tulee antaa hallitukselle 6208: lausuntoja hallintoa koskevista lainsääidäntö'kysymyksistä. 6209: Korkeimman ha\llinto-oikeuden aE>ia on, kun se katsoo hal- 6210: lintoa koskeva.n lain tai asetuksen muuttamisen tai selittä- 6211: misen tarpeen vaatimaksi, tehdä siitä esitys hallitukE>elle. 6212: 6213: 8 §. 6214: Korkein hallinto-oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, 6215: jollei eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erik- 6216: seen säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmä.ärää. 6217: 6218: 9 §. 6219: J( orkeimmassa hallinto-oikeudessa tulee olla tarpeellim•n 6220: määrä esittelijöitä, jotka hallitus nimittää korkeimman hal- 6221: linto-oikeuden esityksestä, ja muita virkamiehiä, jotka ovat 6222: korkeimman hallinto-oikeuden itsensä nimitettävät. Näiihin 6223: virkoihin on nimitettävä lainoppineita kansalaisia. 6224: 6225: 10 §. 6226: Prokuraattorilla olkoon korkeimmassa hallinte()~oikeud'essa 6227: sama toimivalta ja. samat tehMvät, jotka hänellä on ollut se- 6228: naatin oikeusosastossa. 6229: 6230: 11 §. 6231: Kaikille tuomareille perustuslaissa vakuutettu oikeus, 6232: ettei heitä saa ilman laillista tutkimusta ja tuomiota virasta 6233: erottaa, olkoon voimassa myös korkeimman hallinto-oikeuden 6234: presidenttiin ja jäseniin sekä esittelijäihin nähdien. 6235: 6236: 12 §. 6237: Korkeimman hallinto-oik·euden p:vesidentti ja hallintoneu- 6238: vokset sekä Eosittelijät. ja muut virkamiehet ovat velvolliset 6239: eroamaan virastaan seitsemänkymrn.enen vuoden iässä. 6240: 4 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 11. 6241: 6242: 13 §. 6243: Viran toimituks·essa tekemästään virheestä pannaan kot- 6244: keimman hallinto-oikeuden presidentti ja hallintoneuvos syyt- 6245: teeseen korkeirnmassa oikeudessa. 6246: 6247: 6248: 14 §. 6249: Asiain käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa non- 6250: da.tettakoon laillista oilnmdenkäyntijärj·estystä. 6251: 6252: 6253: 15 §. 6254: Milloin asian ratkaisu niin vaatii, hankkikoon korkein hal- 6255: linto-oikeus lausunnon tai selityksen viranomaiselta sekä an- 6256: takoon määräyksen todistajan tai asiantuntijan kuulemisesta 6257: tuomioistuimessa. 6258: 6259: 16 §. 6260: Korkein hallinto-oikeus päättäköön töiden jakamisesta jä- 6261: sentensä kesken sekä laatikoon työjärjesty ksensä. 6262: 6263: 17 §. 6264: (Poist.) 6265: 6266: 1•7 (18) §. 6267: Ne tarkemmat määräykset, jot.ka tämän lain täytäntöön- 6268: panemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella ase- 6269: tuksella. 6270: 18 (19) §. 6271: Ne jutut ja asiat, jotka tämän lain mukaan kuuluvat 6272: korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäviin, mutta jotka 6273: lain voimaan tullessa ovat vireillä senaatissa taikka korkeim- 6274: massa oikeudessa, siirretään korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 6275: Korkein hallinto-oikeus. · 5 6276: 6277: 6278: 6279: Laki 6280: 20 Jläivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain 13 ja 16 §:n 6281: muuttamisesta. 6282: 6283: Suomen eduskunnan p_ääWksen mukaisesti muutetaan tä- 6284: ten 20 'Päivänä heinwkunt.a 1'906 annetun Vaalilain 13 ja Hi 6285: § näin kuuluviksi: 6286: 6287: 13 §. 6288: Jos joku tahtoo 'hakea muutosta maaherran päätökseen, 6289: tehköön sen valitnksella, joka asetetaan korkeimmaUe hal- 6290: linto-oik.eudelle ja annetaan maaherralle viimeistään ennen 6291: kello ka,htatoista neljäntenätoista päivänä päätöksen kuulut- 6292: tamisesta lulkien. 6293: Kun valitus on tehty, lähettäköön maaherra sen ynnä 6294: jäljennöksen päätöksestä ja asiakirjat heti mainitun ajan ku- 6295: luttua korkeimpaan ·hallinto-oikeuteen; mutta muussa ta- 6296: pauksessa maaherra ilmoittakoon vaalilautakunnaUe, että 6297: päätös on saanut lainvoiman. 6298: Km·kein hallinto-oikeus toimituttua maaherran kautta 6299: vaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen. 6300: 6301: 16 §. 6302: Ennen uusia vaaleja on vaaliluettelo niin tarkastettava, 6303: kuin 8 § :ssä on sanottu, s~kä heti sen jälkeen kymmenen päi- 6304: vän kuluessa asianmukaisen valvonnan alaisena 'Pidettävä 6305: äänestysalueella esillepantuna, josta kuulutuksella on tieto 6306: annettava. 6307: Vaatimus vaaliluettelon oikaisemisesta on saman ajan 6308: kuluessa kirjallisesti lautakunnalle esitettävä. Jos vaatimus 6309: tarkoittaa jonkun poistamista vaaliluettdosta, antakoon lau- 6310: takunta kirjelmän hänen tiedokseen 10 § :ssä mainitussa jär- 6311: jestyksessä, kehottaen hänt& seitsemän päivän kuluessa 6312: edellä 1 momentissa mainitun ajan lo,puttua antamaan kir- 6313: jallisen selityksensä. 6314: 6 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 11. 6315: 6316: Sen jälkeen menetellään asiassa niinkuin 11 §:ssä on sää- 6317: detty; ja maaherran tulee joutuisasti alistaa a~siasta anta- 6318: mansa 'Päätös korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi. 6319: 6320: 6321: 6322: Laki 6323: 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista ja niiden kanssa 6324: menettelemisestä annetun asetuksen 9 §:n muuttamisesta. 6325: 6326: Suomen eduskunnan 'Päätöksen mukaisesti muutetaan tä- 6327: ten 2 päivä.nä huhtikuuta 1883 irtolaisista .ia niiden kanssa 6328: menettelemisestä annetun asetuksen 9 § näin kuuluvaksi: 6329: 6330: 9 §. 6331: Muutosta päätöl\;seen saadaan hakea korkeimmassa hal- 6332: linto-oikeudessa valituksella, joka, ynnä päätöksen ja vali- 6333: tuksessa mainittujen, ennen sisäänantamattomain asia•kirjain 6334: kanssa on viimeistään yhdentenäkolmatta päivänä julistami- 6335: sen jälkeen, julistamispäivää kumminkaan lukematta, lailli- 6336: sessa järjestyksessä annettava joko korkeimmalle hallinto- 6337: oikeudelle taikka maaherralle, jossa viimemainitussa tapauk- 6338: sessa maaherra vaatikoon valituksesta asianomaisten selity k- 6339: sen sekä sen jälkeen toimittakoon valituks·en ja asiaan kuu- 6340: luvat a.siakirjat oman lausuntonsa kanssa korkeimpaan ha l- 6341: iin to-oikeu teen. 6342: 6343: 6344: Helsingis~ä. Hi päivänä toukokuuta 1918. 6345: 6346: 6347: 6348: 6349: Helsingis.sä, Suomen Senaa.tin kirjapainossa, 1918. 6350: 1917 H Vp. - Edusk. vast. - ~Esitys N:o 11. 6351: 6352: 6353: 6354: 6355: Suomen l~dnskunnan vastaus 6356: Hallituksen esitykseen laiksi Korkeimmasta 6357: hallinto-oikeudesta. 6358: 6359: Eduskunnalle on a,nnettu Hallituksen esitys laiksi Kor- 6360: keimmasta hallinto-oikeudesta ja on Eduskunta., jolle Laki- 6361: valiokunta on asiasta antanut mietinnön N:o 7, hyvä:ksynyt 6362: senraavat lait: 6363: 6364: 6365: Laki 6366: Korkeimmasta hallinto-oikeudesta. 6367: 6368: tluomen l~dnskunnan päätöksen mukaisesti säädetään sen- 6369: raavaa: 6370: 1 §, 6371: Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitus- 6372: asioissa alempana mainitJavin poikkeuksin käyttää Korkein 6373: hallinto-oikeus. 6374: Korkeimman hallinto-oikeuden on myös pidettävä silmällä 6375: alPmpien viranomaisten lainkäyttöä hallinto-oikeud~n ailalla. 6376: 6377: 2 §. 6378: Korkeimpaan hallinto-oikeu-teen kuuluu presidentti ja 6379: vä.hintään seitsemän hallintoneuvosta. Presidentiksi ja, Kor- 6380: keimman hallinto-oikeuden esityksestä, hallintoneuvoksiksi 6381: nimittää Hallitus oikeamielisiä ja lainop;pineita miehiä, joilla 6382: on taitoa ja kokemusta tuomarin- tai hallintotoimissa. Vä- 6383: hintään puolella Korkeimman hallinto-oikeuden jäsenistä 6384: tnler olln kelpoisuus tuomarinviran hoitoon. 6385: 2 1917 II Y v. -- Edusk. vast~ :_ Esitys N :o 11. 6386: 6387: 3 §. 6388: Korkeimman hallinto-oikeuden on tntkiJtava Ja lopulli- 6389: se,;ti ratkaistava: 6390: 1) ne hallinto-oikeudelliset valitnsa~iat. jotka tähän 6391: saakka on ratkaistu Senaatin talousoRastossa, 4 ja 5 §:ssä 6392: säädettyjä poikkeuksia htkuunottamatta; 6393: 2) asiat, joista erinäisten lakien ja asetusten nojalla tf•li- 6394: dään valituksia Korkeimpaan hallinto-oikeuteen taikka jotka 6395: sinne alistetaan, samoin kuin halwmnhet menetetyn 'ajan 6396: takaisinsaamis,esta ja lainvoiman saaneen päätöksen purka- 6397: misesta sellaisissa hallintoasioissa, jotka kuuluvat tämä.n bw 6398: mioistuimen taikka Hallituksen käsit-eltäviin. 6399: 6400: 6401: 6402: 4 §. 6403: Nimitysasioita koshvat valitukset käsittele(, Hallitus. 6404: Sama olkoon laki, mitä tulee valituksiin asioissa, .iotka lain 6405: mukaan on alistettu Hallituksen tutkittaviksi. 6406: 6407: 6408: 6409: :) § . 6410: •Jos Korkein hallinto-oikeus kaboo valituksen koskevan 6411: kysymystä, jonka ratkaisu ]1ääa~iassa riippuu päätöksen tai 6412: toimenpiteen tarkoitnksenmukaisuuclen 'harkit•semisesta, oin 6413: asia jätettävä Hallituksen ratkais,tavaksi . 6414: •Jos asiassa, josta 1 momentissa on p~he, on k;ysymy& myös 6415: siitä, onko •piiätös lai !oimenpide lainva~tainen. antakoon Kor- 6416: kein 'hallinto-oikeus siitä lausuntonsa. 6417: Korkeimman hallinto-oikeuden tässä p;vkä1ä><sä tarkoi- 6418: tettu toimenpide tai lausunto on lopullinen. 6419: 6420: 6421: 6422: 6 §. 6423: Jos valitn kseen liittyy samaa asiaa koskeva anomus hal- 6424: 1iunollises.ta toimen pileesi ä. n1tka iskoon Korkein hallinto- 6425: Korkein hallinto-oikeus. 3 6426: 6427: oikeus valitusasian ja siirtäköön asian muulta osa1ia Halli- 6428: tukslm päätettäväksi. 6429: 6430: 7 §. 6431: Korkeimman :hallinto-oikeuden tulee antaa Hallitukselle 6432: lausuntoja hallintoa. koskevista lainsäädäntökysymyksistä. 6433: Korkeimman hallinto-oikeuden asia on, kun se katsoo hal- 6434: lintoa koskev~n lain tai asetuksen muuttamisen tai selittä- 6435: misen tarpeen vaatimaks:i, tehdä siitä esitys Hallitukselle. 6436: 6437: 8 §. 6438: Korkein hallinto-oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, 6439: jollei eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erik- 6440: seen siiädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää. 6441: 6442: 9 §. 6443: · Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tulee olla tar·peellinen 6444: määrä ·esitteliji:litä, jotka. Hallitus nimittää Korkeimman hal- 6445: linto-oikeuden esityksestä, ja muita virkamiehiä, jotka ovat 6446: Korkeimman hallinto-oikeuden itsensä nimitettävät. Näihin 6447: virlmihin on nimitettävä lainoppineita kansalaisin. 6448: 6449: 10 §. 6450: Prqkuraattorilla olkoon Korkeimmassa· hallinto-oikeu- 6451: deS$a sama toimivalta ja samat tehtävM, jotka hänellä on 6452: ollut Senaatin oikeusosastossa. 6453: 6454: 11 §. 6455: Kaikille tuomareille 8Tustus1aissa vakuutettu orkeus, 6456: ett{li heitä saa ilman lailli~ta tutkimusta ja tuomiota virasta 6457: erQttaa, ·olkoon voimassa myös Korkeimman hallinto-oikeu-' 6458: den presidenttiin ja jäseniin sekä esitteli.jöihin nähden. 6459: 6460: 12 §. 6461: Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja haHintoneu~ 6462: vokset sekä Esittelijät ja muut virkamiehet ovat velvol1iF:i't 6463: eroamaan virastaan seitsemiinkymmenen vuoden iässä. 6464: 4 1917 II Vp. - F.Aiusk. vast. - Esitys N:o 11. 6465: 6466: 13 §. 6467: Viran toimituk~ssa tekemästään virheestä palllnaan Kor· 6468: keimman hallinto-oikeuden -presidentti ja hallintoneuvos syyt. 6469: teeseen Korkeimmassa oikeudessa. 6470: 6471: 6472: 14 §. 6473: Asiain käsittelyssä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa 6474: noudatettakoon laillista oikeudenkäyntijärjestystä .. 6475: 6476: 6477: 15 §. 6478: Milloin asian ratkaisu niin vaatii, hankkikoon Korkein 6479: hallinto-oikeus Jausunnon tai selityksen viranomaiselta sekä 6480: antakoon määräyksen todistaja.n tai asiantuntijan kuulemi- 6481: sesta tuomioistuimessa. 6482: 6483: 16 §. 6484: Korkein hallinto-"ikeus -päättä.köön töiden jakamisesta jä- 6485: sentensä kesken sekä ,Jaa.tikoon työjä~jestyksensä. 6486: 6487: 6488: 17 §. 6489: N>e tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täyiä.ntlsön- 6490: panemista varten <>vat tar-peen, annetaan hallinnollisella a.se· 6491: tuksella. 6492: 6493: 18 §. 6494: Ne jutut ja asiat, jotka tä.lfttn lain mukaan ikuuluvat 6495: Korkeimman hallinto-oikeuden käsiteJ,täviin, mutta jotka 6496: lain voimaan tullessa ovat vireillä Senaatissa .taikka Kor- 6497: keimmassa oikeudessa, siirretään Korkeim11aan hallinto- 6498: oikeuteen. 6499: Korkein hallinto-oikeus. 5 6500: 6501: 6502: 6503: Laki 6504: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain 13 ja 16l:n 6505: muuttamisesta. 6506: 6507: Suomen Eduskunnan pää;töksen mukaisesti muutetaan tä- 6508: t~n 20 •päivänä 'heinälkuuta 11906 annetun Vaalilain 13 ja 16 6509: § näin kuuluviksi: 6510: 6511: 13 §. 6512: Jos joku taht-Oo hakea muutosta maaherran ·päätökseen, 6513: t.ehköön sen valituksel1a, joka aseteta.an Korkeimmalle hal- 6514: lint<>-oikeudelle ja annetaan maaherralle viimeistään ennen 6515: kello kal.hta·toista neljäntenäteoista ·Päivänä päätöksen kuulut- 6516: ta misesta lukien. ' 6517: Kun valitus on teht;y, lähettäköön maaherra sen ynnä 6518: jäljennöksen päätöksestä ja asiakirjat heti mainitun ajan ku- 6519: luttua Korkeimpaan hallin•to-oikeuteen; mutta muussa ta- 6520: pguksessa maaJ.herra ilmoittakoon vaalilautakunnalle, että 6521: päätös on saanut ·Iainvoiman. 6522: Korkein hallinto-oikeus toimituttaa maaherran kautta 6523: vaa;Ji,la:ut~tkunnalle asiasta antamansa päätöksen. 6524: 6525: 16 §. 6526: Ennen uusia vaaleja on vaaliluettelo niin tarkastettava, 6527: kuin 8 §:ssä on sanottu, seikä heti sen jälkeen kymmenen päi- 6528: vän kuluessa asianmukaisen valvonnan alaisena 'Pid~vä 6529: äänestysalueella: esillepantuna, josta kuulutu:kse1la on tiet-O 6530: . a-nnetta.va. 6531: Vaatimus va.aliluettelon oikaisemisesta on saman ajan 6532: kuluessa kirjaUisesti lautakunnalle esitettävä. Jos vaatimus 6533: tarkoittaa jonkun poistamista vaaliluettelosta, antakoon lau- 6534: takunta kirjelmän hänen tiedokseen 10 §:ssä mainitussa jä.r- 6535: jestyksessä, kehottaen häntä seitsemän .päivän ktrluessa 6536: edellä 1 momentissa mainitun ajan 10!!Juttua. antamaan :kir- 6537: jallisen selityksensä. 6538: ~ 1917 II Vp. '..;_ Edusk:. vast. - Esitys N:o 11. 6539: 6540: Sen jälkeen menetellään asiassa niinkuin 11 §:ssä on sää- 6541: detty; .ia maaherran tulee ,j{)utuisasti alistaa asiasta anta- 6542: mansa päätös Korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi. 6543: 6544: 6545: 6546: Laki 6547: 2 päivänä huhtikuuta 1883 · irtolaisista ja nii4en kanssa 6548: menettelemisestä annetun asetuksen 9 §:n muuttamisesta. 6549: 6550: Suomen Eduskunnan ,päätöksen mukaisesti muutetaan tä- 6551: ten 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista ja niiden kanssa 6552: menettelelnisestä anu;etun asetuksen 9 § näin kuuluvaksi: 6553: 6554: 9 §. 6555: Muurosta päätökseen saadaan hakea Korkeimmassa hal- 6556: lint{)-oikeudessa· valituksella, joka, ynnä päätöksen ja vali- 6557: tuksessa mainittujen, ennen sisäänantamatromain asiakirjain 6558: kanssa on viimeistään yhderit,enakolmatta päivänä julistami- 6559: sen' jälkeen, julistamispäi vää kumminkaan lukematta; lailli- 6560: sessa järj-estyksessä annettava joko Korkeimmalle hallinto- 6561: oikeudelle taikka maaherralle, jossa viimemainitussa tapauk- 6562: sessa maaherra vaati·koon va1ituksesta asianomaisten selityk- 6563: sen sekä sen jälkeen toimitta'koon valituksen ja. asiaan kuu- 6564: luvat asiakirjat oman lausuntons-a, kanssa Korkeimpaan hal- 6565: linto-oikeuteen. 6566: 6567: 6568: Helsingissä; 24 päivänä toukokunta 1918. 6569: 6570: 6571: 6572: 6573: Helsin·gissii, Suomen Sen-aatin kirja.paill0819a, 1t18. 6574: 1917 - Toiset valtiopäivät N:o 12. 6575: 6576: 6577: 6578: 6579: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 6580: laiksi mooseksenuskolaisista Suomessa. 6581: Vuoden 1917 viimeksi Jwossaolleille valtiopäiville jätti 6582: Hallitus muun •mua;ssa esity.ks.en Ia.iiksi mooseksenuskolaisista 6583: Suomessa ja laiksi·, joka. ko~ee Oikeudenkäymiskaal'en 17 6584: luvun 7 §:n muuttamista toi•sin kuuluvaksi. Kun Eduskun- 6585: nan hyväksymää lakiehdotusta ei vielä ole vahvistettu eikä 6586: julkaistu ja kun Ha1litus katsoo eräitä muutoksia sanotussa 6587: lakiehdotuksessa suotavaksi, jättää Hallitus täten Eduskun- 6588: nan hyväksyttäväksi uuden ehdotuksen laiksi mooseksen- 6589: uskolaisi<Sta Suomessa, jossa myös•kin tarpeellinen muutos 6590: Oikeuderukäymiskaaren 17 luvu·n 7 § :n määräyksiin on tehty 6591: ja jossa •on otettu huomioon ne hu1omautuk•set, joita va1tio- 6592: päivillä asiaa käsiteltäessä on esit.etty. Tämä ehdotus on 6593: seuraava: 6594: 6595: 6596: Laki 6597: mooseksenuskolaisista Suomessa. 6598: 6599: .Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 6600: 20 päivänä heinäkuuta. 1906 annetun VaJtiopäiväjärjestyksen 6601: 60 §:ssä määrätylilä tavalla, säädetään täten: 6602: 6603: 1 §. 6604: Mooseksenuskolai•nen voi haikemubesta päästä Suomen 6605: kansalaiseksi •srumoillla •ehdoilla. ja. sama•ssa jä:rjestybessä kuin 6606: ulkomaalainen. 6607: 2842-17 6608: 2 N:o 12 6609: 6610: Mooseksenu,slwlaisiin nähden, jotka e:ivät ole sa,avuttaneet 6611: Suoinen kansala:isoikeuksia, olkoon kru:ikissa suhteissa voi- 6612: massa mitä V,enäj,än kansalaisista tahi ulkomaala,ilsista on 6613: säädetty. 6614: 2 §. 6615: Mooeeksenuskoisella SuOiffien kansalaisella on sama oi<keus 6616: olla virka- ja palv-elusmiehenä maassa kuin kr:istity11ä Suomen 6617: kansalai·sella, joka ei tunnusta evankeHs-luterilaista oppia. 6618: 3 §. 6619: Us·kowtJonsa harjoittamista ja muita seurakunnallisia 6620: tehtäviä varten on mooseksenus.kolaisilla oikeus <Suomessa 6621: muodostaa seurakuntia tai uskonnollisia yhdyskuntia; ja on 6622: niissä noudatettava hallituksen asiasta antamia päätöksiä, 6623: kunnes uskonll!ollisista yhdys,kunnista ehkä toisin säädetään. 6624: 4 §. 6625: Avioliitto moosebenuskolaisten tahi mooseksenuskolaisen 6626: ja henkilön välillä, joka ei tunnusta sama,a uskontoa, ;pääte- 6627: tään kuten siviiliavioliitosta säädetään. 6628: 5 §. 6629: Oilkeudenkäymiskaaren 17 luvun 7 § :ssä oleva kielto, 6630: ettei se, joka ei ole kristinus:koa, ,saa todistaa, älköön koskeko 6631: rnoosebenuskolaista. 6632: Kun mooseksenuskola~nen temee vala.n. vannokoon ,Ju- 6633: malan ja hänen pyhän lakinsa kautta". 6634: 6 §. 6635: Tämä laki astuu voimaan 6636: Helsingissä, 3 päivänä joulukuuta 1917. 6637: 6638: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 6639: 6640: Oikettstoimitusknnnan Päällikkö 6641: 6642: Onni 'l'alas. 6643: 6644: 6645: A. Pulkkinen. 6646: 1917 II V.v.- Y. M.- Esitys N:o 12. 6647: 6648: 6649: 6650: 6651: Perustuslakivaliokunnan mie. 6652: t i n t ö N :o 3 Hallituksen esityksen johdosta. 6653: joka sisältää ehdotuksen laiksi mooseksenusko· 6654: laisista Suomessa. 6655: 6656: Paätettyään, että Hallituksen esitys N :o 12, &isältävä 6657: ehdotuksen laiksi mooseksenuskolaisista Su<Jmessa, on käsi- 6658: teltävä sillä tavoin, kuin keisarin ja suuriruMinaan esityk- 6659: sistä on säädetty, on Eduskunta lähettänyt mainitun esityk- 6660: sen Perustuslakivaliokuntaan valmisteltavaksi. 6661: 6662: Tämän vuoden ensimäisillä valtiopäivillä hyväksyi 6663: Eduskunta, &iinä järjestyksessä kuin Valtiopäiväjärjestyksen 6664: 60 §:ssä säädetään, lain mooseksenuskolaisista sekä sen yh- 6665: teydessä lain Oik.eudenkäymiskaaren 17 luvun 7 §:n muut- 6666: tamisesta. Kun eräitä muutoksia siten hyväksyttyihin laki- 6667: e4dotuksiin on katsottu suotaviksi, on Eduskunnalle nyt an- 6668: nettu uusi €sitys laiksi mooseksenuskolaisista Suomessa . 6669: .1\fainittu esitys tarkoittaa sen poikkeusaseman poista- 6670: mista, jossa mo,oseksenuskolaiset Suomessa tätä nykyä vielä 6671: voim~ssa olevain sää·nnösten mukaan ovat. Niinkuin viime 6672: ,valtiopäiväin Perustuslakivaliokunnan tätä asiaa koskevassa 6673: mietinnössä (N :o 4, Esitys N :o 8) on tarkemmin esitetty, 6674: johtuu Hallitusmuodon 1 § :n säännöksistä, että mooseksen- 6675: uskolainen ei voi saada Suomen kansalaisoikeutta. Eräät 6676: kauemman aikaa Suomessa asuneet mooseksenuskolaiset saa- 6677: vat, senaatin 29 päivänä maaliskuuta 1889 antaman kierto- 6678: kirjeen mukaan, joka kuudes kuukausi uudistettavalla olo- 6679: lipulla perheineen asua Suomessa ja harjoittaa elinkeinoa 6680: ahtaissa rajoi$sa, mutta muiden mooseksenuskolaisten on sal- 6681: littu ainoastaan passiasetuksessa 27 päivältä kesäkuuta 1888 6682: ·olevan säännöksen nojalla määräaikaisella passilla tilapäisesti 6683: 2 1917 II Vp. - V. M. - Esitys N :o 12. 6684: 6685: matkustaa ja oles}rella Suomessa. Todistuskelpoisuutta moo- 6686: seksenm;kolaisilla ei ole, koska Oikeudenkäymiskaaren 17 lu- 6687: vun 7 § estää sen, joka ei ole kristitty, todistamasta tuomio- 6688: istuimessa. 6689: Nyt esillä oleva lakiehdotus on, samoin kuin viime Edus- 6690: kunnan hyväksymäkin, rakennettu sille periaatteelle, ettei 6691: ketään kansalaisoi'keuden myöntämiseen ja muihin oikeuksiin 6692: nä:hden ole pidettävä poikkeusasemassa hänen kansallisuu- 6693: tensa tai uskontunnustuksensa takia. Ne muutokset, jotka 6694: esityksessä on tehty Eduskunnan viime valtiopäivillä hyväk- 6695: symään lakiehdotukseen, aiheutuvat muuttuneista oloista. 6696: Viime Eduskunnan päättämässä laissa mooseksenuskolai- 6697: E>ista säädettiin, että mooseksenuskolainen voi hakemuksesta 6698: päästä Suomen kansalaiseksi samoilla ehdoilla ja samassa jär- 6699: jestyksessä kuin muu Venäjän kansalainen tahi ulkomaa- 6700: lainen. Nyt esitetyssä lakiehdotuksessa, jos:,a vastaava sään- 6701: nös on 1 § :n 1 momentissa, ei erityisesti mainita ,muuta 6702: Venäjän kans.alaista". Tämän muutoksen kautta lakiehdo- 6703: tuksen sanamuoto tulee paremmin vastaamaan nykyisiä val- 6704: tiollisia oloja. 6705: Toinen .muuto& koskee mooseksenuskolaisen avioliittoa. 6706: Viime valtiopäivillä hyvä:ksytty laki sisälsi, että siihen asti 6707: kuin laki avioliiton solmimisesta siviiliviranomaisen edessä 6708: tulee noudateHavaksi, voidaan avioliitto mooseksenuskolais- 6709: ten kesken solmia heidän u:,-konnollisten menojensa mukaan 6710: sekä avioliitto mooseksenuskolaisen ja muuta uskontoa tun- 6711: nustavan kesken sen uskonnollisen yhdyskunnan menojen 6712: mukaan, johon toinen lmtokumppaneista kuuluu. Sen ohessa 6713: oli säännös, että senaatin tuli antaa tar{leelli&et määräykset 6714: mainithjen avioliittojen rekisteriin merkitsemisestä. Halli- 6715: tuksen lakiehdotuksen 4 §:ssä on tässä kohden ainoastaan vii- 6716: tattu siihen, mitä siviiliavioliitosta säädetään. Sen jälkeen 6717: kuin asia käsiteltiin viime valtiopäivillä, on nimittäin 2 päi- 6718: vänä marraskuuta 1917 va:hvistettu 1911 vuoden valtiopäi- 6719: villä päätetty asetus avioliiton solmimisesta siviiliviranomai- 6720: sen edessä, joka asetus astuu voimaan 1 päivänä tammi- 6721: lmuta 1918. 6722: Laki moosek:senuskolaisista. 3 6723: 6724: Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 7 § :n muuttamista ko5- 6725: kevan erityisen lain sijasta on mooseksenuskolaisten todistus- 6726: kelpoisuutta koskeva 5äännös otettu lakiin mooseksenusko- 6727: laisista, 5 § :ään, jossa on määrätty myöskin mooseksenusko- 6728: laisten tehtävän valan sanamuoto. 6729: 6730: Ne syyt, joilla Eduskunta viime valtiopäivillä puolsi tasa- 6731: arvoisuuden periaatteen mukaista lainsäädäntöä mooseksen- 6732: uskolaisista, ovat Perustuslakivaliokunnan mielestä edelleen- 6733: kin paik'kansa pitävät. Valiokunta on niinikään 'havainnut 6734: esityksessä olevan lakiehdotuksen yleensä tarkoitustaan vas- 6735: taavaksi ja puoltaa sitä hyväksyttäväksi eräillä muutoksilla. 6736: Lakiehdotuksen 1 § :n 2 momentin mukaan olisi moosek- 6737: senuskolaisiin nähden, jotka eivät ole saavuttaneet Suomen 6738: kansalaisoikeutta, kaikissa suhteissa voimassa, mitä Venä- 6739: jän kansalai5ista tahi ulkomaalaisista on säädetty. Viitaten 6740: siihen, mitä ylempänä on lausuttu saman pykälän 1 momen- 6741: tista, saa Valiokunta ehdottaa, että sanat ,Venäjän kansa- 6742: laisista tahi" tarpeettomina poistettaisiin. 6743: Kun Suomessa nykyään yleensä ei ole säädettynä pakolli- 6744: nen, vaan valinnainen siviilia violiitto, on Valiokunta kat- 6745: sonut olevan oikein, että mooseksenuskolaisten &allitaan päät- 6746: tää avioliittoja keskenään myöskin heidän uskonnollisten me- 6747: nojensa mukaan. Sitä vastoin olisi avioliitto moos·eksenu&ko- 6748: ~ laisen ja muuta uskontoa tunnustavan kesken aina &olmittava 6749: siviiliviranomaisen edessä. Valiokunta on tämän mukaisesti 6750: uudestaan muodostellut lakiehdotuksen 4 § :n. 6751: Esityksessä edellytetään, että puheena olevalle laille, sen 6752: 6 § :ssä, säädettäi&iin erityinen voimaantuloaika. Kun V alia- 6753: kunnan mielestä kuitenkin hankaluuksitta käy päinsä, että 6754: tämä laki saatetaan voimaan heti kun se on julkaistu, niin 6755: mainittu pykälä voidaan jättää pois. 6756: Laki-ehdotuksen nimikkeeseen. ja 2 § :ään ·sekä ruotsin- 6757: kielisessä tekstissä 5 § :ään on vielä tehty muodollisia muu- 6758: toksia. 6759: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit- 6760: taen ehdottaa, 6761: 4 1917 II Vp. - V. M. - Esitys N :o 12. 6762: 6763: että Ed~kunta hyväksyisi ja vahvistaisi seu- 6764: raavan lAin: 6765: 6766: 6767: Laki 6768: mooseksenuskolaisista (poist.). 6769: 6770: SuDmen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 6771: 20 päivänä 'heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk- 6772: sen 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten: 6773: 6774: 1 §. 6775: 1\iooseksenuskolainen voi hakemu'ksesta päästä Suomen 6776: kansalaiseksi samoilla ehdoilla ja samassa järjestyksessä kuin 6777: ulkomaalainen. 6778: Mooseksenuskolaisiin nähden, jotka eivät ole saavutta- 6779: neet Suomen kansalaisoikeuksia, olkoon kaikissa suhteissa 6780: voimassa mitä (poist.) ulkomaalaisista on säädetty. 6781: 6782: 2 §. 6783: Mooseksenuskoisella Suomen kansalaisella ·on sama oikeus 6784: olla <Virka- ja palvelusmiehenä (poist.) kuin kristityllä Suo- 6785: men kansalaisella, joka ei tunnusta evankelis-luterilaista 6786: oppia. 6787: 3 §. 6788: Uskontonsa harjoittamista ja muita seurakunnallisif!- teh- 6789: täviä varten on mooseksenuskolaisilla oikeus Suomessa muo- 6790: dostaa seurakuntia tai uskonnollisia yhdyskuntia; ja on niissä 6791: noudatettava hallituksen asiasta antamia päätöksiä, •kunnes 6792: uskonnollisista yhdyskunnista ehkä toisin säädetään. 6793: 4 §. 6794: A vialiitto mooseksenuskol,aisten välillä väätetään niin- 6795: kuin si1Jiiliavioliitosta on säädetty taiklw. heidän uslvon1wllis- 6796: ten m.enojensa mnkaan. Mooseksen~kowisen ja henkilön vä- 6797: lillä, joka ei tunnusta sam,aa ~kontoa, päätetään avioliitto 6798: k~tlen siviiliavioliitosta on säädetty. 6799: L!lk:i mGosekseuuskola.isista. 5 6800: 6801: Senaatin asiana on antaa tarpeelliset määräykset niiden 6802: avioliittojen rekisteriin merkitsemisestä, jotka mooseks,en- 6803: uskolatset päättävät uskonrnollisten menojensa mukaan. 6804: 6805: 5 §. 6806: Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 7 § :ssä oleva kielto, 6807: ettei se, joka ei ole 'kristinuskoa, saa todistaa, älköön koskeko 6808: mooseksenuskolaista. 6809: Kun mooseksenuskolainan tekee valan, vannokoon ,Ju- 6810: malan ja hänen pyhän lakinsa kautta". 6811: 6812: (6 §. Poist.) 6813: 6814: 6815: 6816: Jotta puheenalainen laki, joka Hallitusmuodon 1 § :ää 6817: koskevana on säädettävä siinä järjestyksessä kuin perustus- 6818: lain muuttamisesta on voimassa, saataisiin lopullisesti hyväk- 6819: sytyksi jo näillä valtiopäivillä, ehdottaa Valiokunta. kun- 6820: nioittaen, 6821: että ehdotus laiksi mooseksenuskolaisista 6822: käsitellään siinä järjestyksessä, kuin Valtiopäi- 6823: väjärjestyksen 60 §:n 2 momentissa on säädetty. 6824: 6825: Helsingissä, 18 päivänä joulukuuta 1917. 6826: 6827: 6828: 6829: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ståhl- 6830: berg ja jäsenet Mäkelin, Y., Alkio, Antila, Estlander, Hultin, 6831: Ingman, J uutilainen, Kujala, Kuusinen, Kullervo Manner, 6832: Rantanen, Rantasalo, Salin, Tuomi, Wiik ja Wrede sekä va- 6833: rajäsen Kokko. 6834: 6 1917 II Vp. - V. M. - Esitys N:o 12. 6835: 6836: 6837: 6838: 6839: Vastalauseita. 6840: I. 6841: Allekirjoittaneella ei oie ollut syytä muuttaa sitä mieli- 6842: I>idettään, joka on esitetty ensimäisessä vastalauseessa 6843: perustuslakivaliokunnan mietintöön N :o 4 tiimän vuoden 6844: en.simäisillä valtiopäivillä. Olen Valiokunnan enemmistön 6845: ·kanssa yhtä mieltä siitä, että niille mooseksenuskolaisille, 6846: jotka tosiasiallisesti jo asuvat Suomessa, on annettava tilai- 6847: suus saada Suomen kansalaisoikeus. Kysymyksessä oleva 6848: väestö ei ole suuri ja siinä on henkilöitä, jotka ovat Suomessa. 6849: syntyneet ja kasvaneet, niin että heillä tuskin voi katsoa 6850: olevan muuta kotimaata. 6851: Siinäkin yhdyn V aliakunnan enemmistöön, että Suo- 6852: messa jo asuvien mooseksenuskolaisten oikeutta kansalais- 6853: oikeuden saavuttamiseen ei voida tehdä riippuvaksi muista. 6854: ehdoista kuin mitkä tässä kohden ovat yleensä ulkoma.tlai- 6855: sista voimassa. 6856: 'Sitä vastoin en voi kannattaa sitä V aliakunnan ehdotusta, 6857: että mitä täten säädettäisiin Suomen mooseksenuskolaisista, 6858: olisi ulotettava koskevaksi myös ulkomaiden juutalaisia. 6859: Käytännöllistä tarvetta tähän ei ole, ja läheinen naapuruu- 6860: temme Venäjään ei kehoita meitä houkuttelemaan tänne 6861: sieltä juutalaista väestöä. Mitä ulkomaiden mooseksen- 6862: uskolaisiin nähden voidaan kohtuudella vaatia, on mielestäni 6863: se, että heille täällä annetaan samat oikeudet, mitkä laki 6864: myöntää muihin uskokuntiin kuuluville, jotka eivät vle 6865: Suomen kansalaisia. 6866: Saan tämän johdosta kunnioittaen ehdottaa, 6867: että Eduskunta palauttaisi mietinnön Valio-- 6868: kuntaan, antaen V aliakunnalle tehtäväksi laatia 6869: lakiehdotuksen seuraaville perusteille: 6870: Vastalauseita. 7 6871: 6872: 1) Suomessa jo asuvat mooseksenuskolaiset 6873: voivat saada Suomen kansaluisoikeuden samoilla 6874: ehdoilla kuin muut ulkomaalaiset; ja 6875: 2) muille mooseksenuskolaisille myönnetään 6876: ne oikeudet, joita muut ulkomaalais~t Suomessa 6877: nauttivat. 6878: 6879: Helsingissä, 18 päivänä joulukuuta 1917. 6880: 6881: 6882: Lauri Ingman. 6883: 8 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o. 12. 6884: 6885: 6886: 6887: 6888: II. 6889: 6890: Lakiehdotuksen 3 § :n jälkiosasta olisi mielestämme pois- 6891: tettava säännös, joka oikeuttaa senaatin toistaiseksi antamaan 6892: päätöksiä moosek&enuskolaisttm seurakunnista ja uskonnolli- 6893: &ista yhdyskunnista. Ehdotamme siis, 6894: että Eduskunta hyväksyisi "lakiehdotuksen 6895: S:e!traavassa mwodossa: 6896: 6897: 3 §. 6898: Uskontonsa harjoittamista ja muita &eurakunnaHisia: teh- 6899: täviä varten on mooseksenuskolaisilla oikeus Suomessa muo- 6900: do&taa seurakuntia tai uskonnollisia yhdyskuntia; ja on niihin 6901: taähden noudatettava ( poist.) mitä uskonnollisista yhdyo:~;:un 6902: niE,ta (poist.) säädetään. 6903: 6904: Helsingissä, 18 p. jouluk. 1917. 6905: 6906: 6907: 0. ,V. Kuusinen. Onni Tuomi. 6908: Eetu Salin. Kullervo Manner. 6909: J. Kujala. F. Rantanen. 6910: J. Watanen. Yrjö Mäkelin. 6911: 6912: 6913: 6914: 6915: Helsingissä, Suomen Senaatin 'itirjapainossa, 1917. 6916: 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 12. 6917: 6918: 6919: 6920: 6921: Suuren valiokunnan mietintö 6922: N :o 13 esityksen johdosta, joka sisältää ehdo- 6923: tuksen laiksi mooseksenuskolaisista Suomessa. 6924: 6925: Käsiteltyään yllämain1itun asimL saa Suuri valittkunta 6926: ehdottaa, " 6927: että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen laiksi 6928: mooseksenuskolaisista, sellaisena kuin se esiintyy 6929: Perustuslakivaliokunnan tästä asiasta antamassa 6930: mietinnössä N :o 3. 6931: 6932: Helsingissä-19 päivänä joulukuuta 1917. 6933: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 6934: 6935: 6936: 6937: 6938: ' 6939: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys. N:o 12. 6940: 6941: 6942: 6943: 6944: Suomen Eduskunnan vastaus 6945: Hallituksen esitykseen, joka sisältää ehdotuk- 6946: sen laiksi mooseksenuskolaisista Suomessa. 6947: 6948: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys laiksi 6949: mooseksenuskolaisista Suomessa, ja on Eduskunta, jolle 6950: Perustuslakivaliokunta on asiasta antanut mietinnön N :o 3, 6951: käsiteltyään esillä olevan lainsäätämi,sa,sian siinä järjestyk- 6952: sessä, kuin Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :n 2 momentissa on 6953: säädetty, hyväksynyt ja v·ahvistanut seuraavan lain: 6954: 6955: 6956: Laki 6957: mooseksenuskolaisista. 6958: 6959: Suomen Eduskunnan päätöhen mukaisesti, joka on tehty 6960: 20 päivänä heinäkuuta 1900 annetun Valtiopäiväjärjestyk- 6961: sen 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten: 6962: 6963: 1 §. 6964: .Mooseksenuskolainen voi hakemuksesta päästä Suomen 6965: kansalaiseksi samoilla ehdoilla ja samassa järjestyksessä kuin 6966: ulkomaalainoo. 6967: Moos.eksenuskolaisiin nähden, jotka eivät ol·e saavut.ta- 6968: neet Suomen kansalaisoikeuksia, olkoon kaikissa suhteissa 6969: voimassa mitä ulkomaalaisista on säädetty. 6970: 6971: 2 §. 6972: Mooseksenuskoisella Suomen kansalaisella on sama oi- 6973: keus olla virka- ja palvelusmiehenä kuin kristityllä Suomen 6974: kansalaisella, joka ei tunnusta evankelis-luterilaista oppia. 6975: 2 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 12. 6976: 6977: 3 §. 6978: Uskontonsa harjoittamista ja muita seurakunnallisia teh- 6979: täviä varten on mooseksenuskolaisilla oikeus Suomessa muo- 6980: dostaa seurakuntia tai uskonnollisia yhdyskuntia; ja .on niissä. 6981: noudatettava hallituksen asiasta antamia päätöksiä, kunnes 6982: uskonnollisista yhdyskunnista ehkä toisin säädetään. 6983: 6984: 4 §. 6985: A vialiitto mooseksenuskolaisten välillä päätetään niin- 6986: kuin siviiliavioliitosta on säädetty taikka heidän uskonnollh;- 6987: ten menojensa mukaan. Mooseksenuskolaisen .ja henkilön vä- 6988: lillä, joka ei tunnusta samaa uskontoa, päätetään avioliitto- 6989: kuten siviiliavioliitosta on säädett;y. 6990: Senaatin asiana on antaa tarrJeelliset määräykset niidtm 6991: avioliittojen rekisteriin merkitsemisestä, jotka mooseksen- 6992: nskolaiset päättävät uskonnollisten menojensa mukaan. 6993: 6994: 5 §. 6995: Oikeudenkä;ymiskaaren 17 luvu11 7 §:ssä oleva kielto, 6996: ettei se, joka ei ole kristinuskoa, saa todistaa, älköön kaskeko 6997: mooseksenuskolaista. 6998: Kun moos·eksenuskolainen tekee valan, vannokoon ,Ju- 6999: malan ja hänen pyhän lakinsa kautta". 7000: 7001: 7002: Helsingissä, 22 päivänä joulukuuta 1917. 7003: 7004: 7005: 7006: 7007: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 7008: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 13. 7009: 7010: 7011: 7012: 7013: ~ llallituksen esitys 7014: Suomen Eduskunnalle 7015: suurten tulojen verosta. 7016: Koska vuoden 19;17 ensimäisille valtiopäiville annettua 7017: esitystä suurten tulojen verosta ei ehditty Eduskunnassa kä- 7018: sitellä, jätetään täten Eduskunnalle uusi lakiehdotus sellais- 7019: ten suurten tuloj.en suostuntaverosta, jotka ovat tulleet tä- 7020: män vuoden kunnallistaksoituksen mukaisesti verotetuiksi. 7021: Samoin kuin ensiksimainittu esitys rakentuu tämäkin eh- 7022: dotus siihen periaatteeseen, että suuret tulot ovat saatetta- 7023: vat myöskin valtion v·erotuksen alaisiksi. Vuodelta 1916 7024: kannetuista tihlnänlaatuisista tuloista olisi siis, paitsi 19>17 7025: vuoden taksoituksen mukaan jo ma:ks·ettava:ksi pantua kun- 7026: nallisveroa, vi•elä vaitionkin hyväiksi kannettava suostunta:- 7027: veroa, jonka. •progressiivinen aistei'kko voi:daan muodostaa 7028: . 7029: enemmiiln. tai vähemmän tehokkaaksi. Sitä pait.si voi syyHä 7030: vwltion hyväksi vielä verottaa vuonna 19'16 saavutettua tulo- 7031: j-en lisäystä. Sellaisen perust·een mukainen lisävero kohdistuu 7032: nimittäin pääasiallisesti sota-ajan aiheuttamaan ansiot- 7033: tomaan arvonnousuun ja ylimääräiseen tulojen lisääntymi- 7034: seen. 7035: Tämän nojalla käsittää siis ehdotettu suurten tulojen 7036: suostuntaverö osaksi perusveron sellaisista tuloista ja osaksi 7037: niiden lisäw~ron, mitkä verot yhteensä täydentävät muun 7038: Yaltionverotuksen ja läheisesti liittyvät vuodelta 1916 jo 7039: taksoitettuihin ja maksettavaksi pantuihin kunna11isveroihin. 7040: J ot.ta. ehdotettu verotus mikäli mahdollista rajoittuisi 7041: pi1htaaseen, täydesti maksukykyiseen tuloon, oikeuttaa laki- 7042: •so5-17. 7043: 2 N:o 13 7044: 7045: ehdotuksen 3 § v·erovelvollista väihentämään eräitä sellaiselle 7046: talolle vieraita eriä, joista hän on antanut pätevän selvityk- 7047: sen. Näitten erien joukossa lienee erittäin merkille pantava 7048: 4:ssä momentissa mainittu erä, joka ei löytynyt. ·edellisille 7049: valtiopäiville annetussa lakiehdotuksessa suurten tulojen ve- 7050: rottamisesta ja jonka mukaan saa vähentää puolet sellaisten 7051: verovelvolliselle metsän myynnistä pantuj.en tulojen mää- 7052: rästä, joista häntä on vuodelta 1916 verotettu. Tällaista lie- 7053: vennystä se, joka viimemainittuna vuonna on metsää myy- 7054: nyt, voipi :;yyllä odottaa, koska muuten sellaiset tulot, jotka 7055: on saatu suuremmista metsänmyynneistä ja joista hän ·on 7056: jo kunnallisveroa suorittanut, tulisivat liian kovin v-erote- 7057: tuiksi, kun tämä vero kohdistuisi itse säästetyn metsä- 7058: pääoman rahaksi muuttoon eikä sen åntamaan tuloon. Pu- 7059: heenalaisen 3 § :n viimeises:;ä momentissa myönnetään sa- 7060: ' 7061: moin oikeus vähentämään puolet 1 päivästä toukokuuta 19·16 7062: saman vuoden loppuun uutisviljelyksiin, viljelysten paran- 7063: nustöihin, maataloudellisiin uutisrakennuksiin ja koneisiin 7064: ynnä muuhun maatalousliikeyrityksen laajentamiseen taikka 7065: sen velkain malrsami:;een käytetyistä kustannuksista. Täl- 7066: lainen veron huojennus näyttää olihan sitä enemmän paikal- 7067: laan, kun puheenalaisissa tapauksissa verovelvollisella usein 7068: ei enää ole riittävästi varoja paljon myöhemmin maksettavan 7069: veron suorittamiseksi tai niitä ainoastaan suurilla vaikeuk- 7070: sina voi hänen liikkee:;tään irroittaa. 7071: Jotta verovelvollinen voisi näitä eriä tulostaan vähentää, 7072: edellyttää lakiehdotuksen 16 § :n toinen momentti yleensä, 7073: ettei hän ole laiminlyönyt määrätyn ajan kuluessa annetta- 7074: vain suurten tulojen verotusta varten tarpeellisten ilmoitus- 7075: ten ja häneltä vaadittujen tiedonautojen jättämistä. 7076: Ne veroasteikot, joiden mukaan suurten tulojen perusvero 7077: sekä niiden lisävero ovat laskettavat, ovat mikäli mahdollista 7078: N:o 13 3 7079: 7080: muodm;tetut tasaisesti nousten sen verokyvyn mukaan, joka 7081: seuraa suurempia tuloja ja tulojen lisääntymistä. Vaan sii- 7082: hen nähden, ·että liikln•en harjoittaja ei ole osannut 1916 7083: vuoden tuloista vmata puheenaolevan, vasta vuonna 1918 7084: kannettavan veron suorittamiseen tarpeellisia varoja, ei ole 7085: syytä tällä kertaa tehdä veroasteikkoja varsin rasittaviksi. 7086: Erittäin tärkeä on molempain v·erojen summan asianmukai- 7087: nen rajoittaminen._ 'rämä rajoitus on lakiehdotuksen 9 § :n 7088: en&i momentissa määrEtty 25 prosentiksi, jonka takia ei lisä- 7089: \'eron erityistä 8 §:ään sisältyvää asteikkoa ole ulotettu vii- 7090: memainittua prosenttimäärää ulommaksi. 7091: Jotta verotus tapahtuisi tarkoin laissa säädettyjen perus- 7092: teiden mukaan, on 12 § :ään otettu määräys erityisten vero- 7093: tuslautakuntain perustamisesta lääninhallituksiin. 7094: Vuonna 191'6 tuotti huhtikuun 8 päivänä 1916 annetuill 7095: asetuhen kautta bäädetty väliaikainen suurten tulojen vem 7096: tasaisin luvuin 12,28 2,0(){) markkaa ja saman vuoden elokuun 7097: 1 7098: 7099: 7100: 7101: 18 päivänä annetun asetuksen kautta määrätty vero sodan 7102: aikana saadusta tulon lisäyksestä 6,638,000 markkaa. Nyt 7103: ehdotetussa muodossaan suurten tulojen perus- ja lisäverojen 7104: tuotto on arvioitu yhteem,ä 75,000,000 markkaan. 7105: Sen peru&teella, mitä edellä on esitetty, esittää Hallitus 7106: Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan lakiehdotuksen: 7107: 7108: 7109: Laki 7110: suurten tulojen suostuntaverosta. 7111: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään 7112: täten: 7113: 1 §. 7114: Vuodelta 1916 suoritetaan seuraavana vuonna toimitetun 7115: kunnallistaksoituksen perustuksella suostuntaveroa suuri&ta 7116: 4 N:o 13 7117: 7118: tuloista. Tämä vero kannetaan perus- ja lisäverona tuloista, 7119: jotka· nousevat alempana mainittuihin määriin. 7120: 7121: 2 §. 7122: Suurten tulojen perusveroa on jokaisen suoritettava, jonka 7123: tulot ovat vuoden 1917 kunnallistaksoituksessa, siten lasket- 7124: tuina kuin 3 § :ssä sanotaan, yhdessä tai useammassa kun- 7125: nassa nousseet yhteensä 20,000 markkaan tai sitä suurem- 7126: paan määrään. 7127: 3 §. 7128: Edellisessä pykälässä mainitun veron perusteena ovat ne 7129: verovelvollisella vuonna 1916 olleet tulot, joista hänelle kun- 7130: nallistaksoituksessa on pantu veroäyrejä. 7131: Näiden tulojen määrästä on verovelvollinen kuitenkin oi- 7132: keutettu vahentämään alempana mainitut erät, jos hän niistä 7133: esittää pätevän selvityksen, nimittäin: 7134: 1) »e'n summan, josta verovelvolliselle on pantu vero- 7135: äyrejä !hänen liikkeensä laatuun ja laajuuteen nähden yli 7136: tnloj.en oikean määrän; 7137: 2) varallisuuden lisääntymisen verovelvolliselle langeu- 7138: neen perinnön tahi vakuutussumman johdosta, jos näistä 7139: on kunnallisveroa maksettavaksi pantu; 7140: 3) verovelvollisen kiinteän omaisuuden kiinnitetyistä ve- 7141: loista suoritetut korkomaksut; 7142: 4) puolet verovelvolliselle metsänmyynnistä pantujen tu- 7143: lojen määrästä; 7144: 5) verovelvollinen osakeyhtiö tahi osuuskunta sen mää- 7145: rän, joka vastaa viittä prosenttia ennen vuoden 1916 alkua 7146: maksetusta yhtiön osakepääomasta tai osuuskuntaan suori- 7147: tetuista osuusmaksuista; 7148: 6) puoJet 1 päivästä toukokuuta 1916 saman vuoden 7149: loppuun uutisviljely ksiin, viljelysten parannm;töihin, maa- 7150: taloudellisiin uutisrakennuksiin ja koneisiin ynnä muuhun 7151: N:o 13 5 7152: 7153: maatalousliikeyrityksen laajentamiseen taikka sen velkain 7154: maksamiseen käytetyistä kustannuksista. 7155: 7156: 4 §. 7157: Suurten tulojen perusveroa suoritetaan seuraavan asteikon 7158: mukaan: 7159: Vero tuloista Veron Alarajan yli 7160: Tuloluokka, 7161: alarajan koh- vakio erä, menevästä 7162: Smk. 7163: dalla. Smk. osa.<~ta. 7164: 7165: 20,000- 30,000 l.o ?f; 200 + 4 ().' 7166: !iJ 7167: 30,000- 40,000 2.0 600 + 4 7168: " " 7169: 40,000- 50,000 2.5 " 1,000 + 5 7170: " 7171: 50,000- 60,000 3.0 , 1,500 + 6 " 7172: 60,000- 70,000 3.5 2,100 T 7173: 1 7174: 7 7175: " " 7176: 70,000- 80,000 4.0 2,800 -L 8 7177: " 1 7178: " 7179: 80,000~ 90,000 4.5 3,600 + 9 " 7180: " 7181: 90;000-100,000 5.o 4,500 + 10 7182: " " 7183: 100,000-110,000 5.5 ., 5,500 +ll 7184: " 7185: 110,000-120,000 6.0 6,600 + 12 7186: " " 7187: 120,000'-130,000 6.5 7,800 + 13 7188: " " 7189: 130,000'-140,000 7.o 7190: " 7191: 9,100 + 14 7192: " 7193: 140,000-150,000 r5 10,500 + 15 7194: ] 50;000-160,000 8.0 7195: " " 7196: 12,000 + 16 7197: " " 7198: 160,000-170,000 8.5 13,600 + 17 7199: " " 7200: 170,000-180,000 9.0 7201: " 7202: 15,300 + 18 7203: " 7204: 180,000-190,000 9.5 17,100 + )9 7205: " " 7206: 190,000-200,000 10.o 19,000 + 20 7207: " 7208: 200,000-220,000 10.5 7209: " 7210: 21,000 + 2l.Fi "" 7211: 220,000-240,000 11.5 25,300 + 23.5 ,, 7212: " 7213: 240,000-260,000 12.5 30,000 + 25.5 7214: " " 7215: 260,000-280,000 13.5 35,100 -l- 27.5 7216: " 7217: 280,000--300,000 14.5 40,600 + 22.0 7218: " " 7219: 300.000- 15.0 , koko tulosta. 7220: 6 N:o 13 7221: 7222: 5 §. 7223: •Tos sillä, joka on velvollinen suorittamaan suurten tulo- 7224: jen perusveroa, on vuonna 1916 ollut tuloja vähintään 10,000 7225: markkaa yli sen keskimäärän, mihin hänen tulonsa ovat 7226: nousseet vuosina 1913, 1914 ja 1915, on hänen velvollinen 7227: perusveron ohella maksamaan lisäveroa vuonna 19}6 saa- 7228: dusta tulonlisäyksestä, joka lasketaan siten, että verovelvolli- 7229: sella vuosina 19 13, 1914 ja 1915 olleiden kunnallistaksoituk- 7230: 1 7231: 7232: 7233: 7234: sessa huomioon otettuj.en tulojen keskimäärä vähennetään 7235: siitä tulomäärä~tä, josta verovelvollista on taksoitettu vuo- 7236: delta 1916. Sanotusta tulomäärästä on verovelvollinen oikoo- 7237: tettu vähentämään 3 § :ssä mainitut erät, jos hänellä vuo- 7238: sina 1913, 19114 ja 1915 olleiden tulojen keskimäärää lasket- 7239: t&essa samalla ta.vain otetaan huomioon vastaavat vähennyk- 7240: set näiden vuosien tuloista. 7241: 7242: 6 §. 7243: Siinä tapauksessa, että verovelvolliselle ei ole kunnallis- 7244: taksoituksessa pantu veroäyrejä vuodelta 1913, vaan vasta 7245: 1914 vuoden tuloista, otetaan vuonna 1916 tapahtuneen tu- 7246: lonlisäyksen määrää laskettaessa huomioon 5 §:ssä mainitun 7247: keskimäärän s·ijaan ainoaf:>taan 1914 vuoden tulot. Jos häntä 7248: ei ole verotettu myöskään vuodelta 1914, lasketaan hänen 7249: tulonsa vuonna 19}6 lisääntyneen määrällä, joka nousee yli 7250: 10,000 markan. 7251: 7 §. 7252: Kun on laskettava, ovatko yrityksestä saadut tulot 7253: vuonna 1916 lisääntyneet, on niitä, huolimatta mahdollisesti 7254: tapahtuneesta omistajan vaihdoksesta, 5 ja 6 § :ssä sanotulla 7255: tavalla verrattava yrityksestä aikaisempina vuosina saatui- 7256: hin t.uloihin, jors yrityksen toimintaa omistajan vaihdoksen 7257: jälkeen on samaan tapaan jatkettu. 7258: N:o 13 7 7259: 7260: 8 §. 7261: Suurten tulojen lisäveroa suoritetaan seuraavan asteikon 7262: mukaan: 7263: 7264: Vero tulon- Veron Alarajan yli 7265: Tulonlisälk- lisäyksestä 7266: sen luok a, alarajan vakioerä, menevästä 7267: Smk. kohdalla. Smk. osasta. 7268: 7269: 0/ 7270: 10,000- 20,000 6 10 600 + 7 % 7271: 20;000- 3'0,000 6.5 1,300 + 8 7272: " " 7273: 30,000--,-. 40,000 7 2,100 + 9 7274: " " 7275: 40,000- 50,000 7.5 3,000 + 10 7276: " " 7277: 50,000'- 60,000 8 4,000 +11 7278: 8.5 7279: " " 7280: 60,000'- 70,000 5·,100 + 12 7281: " " 7282: 70,000- 80,000 9 6,300 + 13 7283: " " 7284: 80,000- 90,000 9.5 7,600 +14 7285: " " 7286: 90,000-100,000 10 9,000 + 15 7287: 10.5 7288: " " 7289: 100,000-110,000 10,500 + 16· 7290: " " 7291: 110,000-120,000 11 12,100 + 17 7292: " " 7293: 120,000-130,000 11.5 13,800 + 18 7294: " " 7295: 130,000-140,000 12 15,·600 + 19 7296: " " 7297: 140,000-150,000 12.5 17,500 + 20 7298: " " 7299: 150,000-160,000 13 19,500 + 21 7300: 13.5 7301: " " 7302: 1&0,000-170,000 21,600 ~ + 22 7303: 1 7304: 7305: " " 7306: 170,000-180,000 14 23,800 + 27.5 " 7307: " 7308: 180,000-190,000 14.75 " 26,550 +29 7309: 190,000-200,000 7310: " 7311: 15.50 " 29,450 + 30.5 " 7312: 200,000-210,000 16.211'" " 32,500 + 32 7313: " 7314: 210,000-220,000 17 35,700 + 39 7315: . 220,000-230,000 7316: " " 7317: 18 39,600 + 41 7318: " " 7319: 230,000-240,000 19 43,700 + 43 7320: " " 7321: 240,000-250,000 20 48,000 + 45 7322: " " 7323: 250,000-2,60,000 21 52,500 + 47 7324: " " 7325: 8 'N:o 13 7326: 7327: Tulolisäyk- Vero tulon- Veron Alarajan 7328: sen luokka. lisäyksestä vakio erä, menevästä 7329: alarajan Smk. osasta. 7330: Smk. kohdalla. 7331: 260,000~270,000 22 57,200 + 49 % 7332: 270,000-280,000 23 62,100 +51 7333: " " 7334: 2RO,·Ö00-300,000 24 67,200 + 39 7335: " " 7336: 300,000- 25 , koko tulonlisäy ksestä. 7337: 7338: 7339: 9 §. 7340: Jo;;; perusvero .ia lisävero edellä mainittujen perusteiden 7341: mukaan l.askettuina. yhteensä ovat enemmän kuin kaksikym- 7342: mentäviisi prosenttia siitä tulomäärästä, josta perusveroa 7343: maksetaan, on verovelvollinen vapaa sen veromäärän suorit- 7344: tamisesta, joka nousee yli sanotun prosenttimäärän. 7345: Jos s·e, joka on velvollinen suorittamaan suurten tulojen 7346: perusveroa, esittää pätevän selvityksen, että hänelle tämän 7347: lain nojalla asetettava lisävero on hänen muuttuneen taloudel- 7348: lisen asemansa johdosta kohtuuton, vapautettakoon lisäve- 7349: rosta. 7350: Omaisuudesta, joka ennen tämän lain voimaan astumista 7351: on luovutettu konkurssiin, suoritetaan suurten tulojen veroa 7352: ainoastaan, jos omaisuutta on jälellä, sittenkun konkurssissa 7353: valvotut saatavat on maksettu. Sama määräys kaskekoon 7354: myöskin kuolinpesää ja osakeyhtiötä, joiden omaisuus pesän 7355: selvityksen tai yhtiön hajoituksen takia on jaettu osakkaiden 7356: kesken ennen tämän lain voimaan astumista. 7357: ' 7358: Valtio, kunta, seurakunta ja armeliaisuuslaitokset sekä 7359: kirjallisuuden, tieteen, taiteen, maatalouden tahi muun yleis- 7360: hyödyllisen tarkoituksen edi:,tämistä varten perustetut seu- 7361: rat, yhdistykset ja ,säätiöt ovat tässä laissa säädetyistä ve- 7362: roista vapaat. 7363: N:o 13 7364: 7365: 10 §. 7366: Sen, jolle vuonna 191 'i' toimitetussa kunnallistaksoituk- 7367: sessa on pantu kunnallisveroa vä!hintäin 20,000 markan i>UU- 7368: ruisista tuloista, tulee 30 päivän kuluessa tämän lain julkai- 7369: semisen jälkeen antaa maistraatille tai kumtallislautakun- 7370: nalle sillä paikkakunnalla, j.ossa hänellä on kotinsa ja asuin- 7371: Imikkansa tai josi>a asianomaisen ;yrityksen liallitus sijaitsee, 7372: kirjallinen ihhoitus, josta näkyy, mihin määrään hänen tu- 7373: lonsa on yhdessä tai useammassa kunnassa taksoitettu nous- 7374: seen vuonna 1916 i>ekä mihin määriin ne on taksoitettu nous- 7375: s~n vuosina 1913, 1914 ja 19-15. 7376: Samalla hän myös, jos tahtoo taksoitetuista tuloista 3 tai 7377: 5 § :n mukaan vähentää niissä mainittuja eriä, esittäköön sen 7378: selvityksen, johon hän vaatimuksensa perustaa. 7379: Kuvernöörin vaatiessa on jokaisen sitä paitsi o;nasta. puo- 7380: lestaan määrätyn ajan kuluessa annettava sellaisia ilmoituk- 7381: sia, joita mahdollisesti tarvitaan suurten tulojen veroa mak- 7382: settavaksi pantaessa, jota paitsi kukin on oikeutettu sellaisia 7383: ilmoituksia antamaan, jotka voivat olla tarpeellisia häntä ve- 7384: rotettessa. 7385: 7386: 11 § . 7387: .Maistraattien ja kunnallislautalmntain cm Suomen Senaa- 7388: tin määrättävänä aikana lähetettävä lääninkonttoriin luette}'(~ 7389: niistä verovelvollisista, ·joiden tulot vuodelta 1916 on taksoi- 7390: tettu vähintään 20,000 markkaan, sekä samalla ilmoitettava, 7391: onko joku heistä tiettävästi taksoitettu toisessakin kunnassa. 7392: Tähän Luetteloon on myös merkittävä verovelvollisilla vuo- 7393: si.na 1913, 19'14 ja 19·15 olleiden kllllllallisverona.laisttlll tul.e- 7394: jen määrä. 7395: Niinikään toimittakoot maistraatit ja kunnallii>lautakun- 7396: nat lääninkonttoriin vProvelvollisten 10 '§:n mukaan antamat 7397: '10 N:o 13 7398: 7399: ilmoitukset sekä lausuntonsa niistä vaatimuksista, joista mai- 7400: nitaan saman pykälän 2 momentissa. 7401: 7402: 12 §. 7403: Lääninhallituksen asiana on pitää huolta :,uurten tulojen 7404: veron maksuunpanosta ja kannasta. 7405: J-otta ne tulot ja se tulonlisääntyminen, joista tämän lain 7406: mukaan on veroa maksettava, tulisi oikein arvi~iduksi, perus- 7407: tetaan kuhunkin lääninhallitukseen verotuslautakunta, jonka 7408: kokoonpanon .ia palkkiot Suomen Senaatti määrää. 7409: Sittenkun 10 ja 11 § :issä mainitut ilmoitukset ja 1uette- 7410: lot ovat saapuneet, tulee verotuslautakunnan määrätä, kuinka 7411: paljon veroa on kunkin verovelvollisen tämän lain mukaan 7412: suoritettava, sekä laatia veroluettelo, käsittävä läänin kaikki 7413: verovelvolliset, jonka luettelon allekirjoittavat kaikki vem- 7414: tuslautakunnan jäsenet. 7415: 7416: 13 §. 7417: Veroluettelo pannaan allekirjoittamisen jälkeisenä päi- 7418: vänä lääninhallituksessa esille neljäntoista päivän ajaksi vero- 7419: velvolHsten tarkastettavaksi. 7420: Aika, jonka kuluessa veroluettelo on lääninhallituksessa 7421: tarkastamista varten näh1ävänä, on viipymättä ilmoitettava 7422: tiedoksi kuulutuksella yhdessä tai useammassa, läänissä il- 7423: mestyvässä oanomalehdessä. 7424: 7425: 14 §. 7426: Verovelvollinen, joka tahtoo valittaa suurten tulojen ve- 7427: ron maksuun panosta, antakoon 30 päivän kulnesoa siitä, kun 7428: veroluettelo on tarkastusta varten pantu nähtäväksi, muistu- 7429: tuksensa kuvernöörille, jonka tulee kiireellisesti ottaa asia 7430: tutkittavakseen ja antaa valitukseen päätös. 7431: N:o 13 11 7432: 7433: Kuvernöörin päätöksestä voidaan säädetyssä järjeE>tyk- 7434: sessä 30 päivän kuluessa valittaa Senaatin ta,1ousosastoon. 7435: 7436: 15 §. 7437: Valitus suurien tulojen suostuntaveron perusteena ole- 7438: vasta kunnallistahoituksesta taikka suurten tulojen veron 7439: maksuunpanosta ei tuota lykkäystä veron maksuun nähden, 7440: mutta jos valitus hyväksytään, on liiaksi kannettu määrä suo- 7441: ritettava takaisin, kun veronmaksaja siitä tekE'e kuvernöörille 7442: hakemuksen. 7443: Kuitenkin voi kuvernööri verovelvolliselle, joka on valit- 7444: tanut siitä, että häntä on kahdessa tai useammassa kunnassa 7445: samasta tulosta verotetiu, myöntää veronmaksun lykkäystä. 7446: 7447: 16 §. 7448: Jos verovelvollinen on jättänyt aikanaan antamatta sel- 7449: laisen ilmoituks·en tai sellaiset tiedonannot, jotka hän 10 § :n 7450: mukaisesti on velvollinen antamaan suurten tulojen verotusta 7451: varten, velvoittakoon kuvernööri, maistraatin tahi kunnallis- 7452: lautakunnan ilmoituksesta, hänet sakon uhalla määräajan 7453: kuluessa täyttämään velvollisuutensa. 7454: Se, joka 10 § :ssä määrätyn ajan kuluessa on jättänyt an- 7455: tamatta säädetyn ilmoituksen tai vaaditut tiedonannot suur- 7456: ten tulojen veron maksuunpanoa varten, ei ole oikeutettu vä- 7457: hentämään 3 §:n 1-6 momenteissä mainittuja eriä. 7458: 7459: 17 §. 7460: Joka väärällä ilmoituksella tahi muulla vilpillä yrittää 7461: pidättää kruunulta puheenalaista veroa, rangaistakoon niin- 7462: kuin rikoslaissa sanotaan ja olkoon sen ohessa velvollinen suo- 7463: rittamaan kaksinkertaisena sen veromäärän, jota hän yritti 7464: pidättää. 7465: 12 N:o 13 7466: 7467: 18 §. 7468: Senaatin talousosaston asiana on antaa tarkemmat ohjeet 7469: ~ämän lain soveltamista varten. 7470: 7471: 7472: Helsingissä, 30 päivänä marraskuuta 19'17. 7473: 7474: 7475: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 7476: 7477: V altiovaraintoimituskunnan Päällikkö 7478: 7479: Juhani Arajärvi. 7480: 7481: 7482: K. Willg-ren. 7483: 7484: 7485: 7486: 7487: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 7488: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 13. 7489: 7490: 7491: 7492: 7493: Valtiovarainvaliokunnan 7494: m i e t i n t ö N:o 2 suurten tulojen veroa kos- 7495: kevan esityksen johdosta. 7496: 7497: Eduskunta on kuluvan joulukuun 5 päivänä keskustelu- 7498: pöytäkirjan seuraumana lähettänyt Valtiovarainvali'Oikunnan 7499: valmisteltavaksi Hallituksen esityksen N :o 13 suurten tulo- 7500: jen verosta ja samalla päättänyt, että mainittua ehdotusta 7501: on käsiteltäNä sillä tavoin kuin Valtio·päiväjärjestyksessä on 7502: säädetty keisarin ja suuriruMinaan esityksistä. Asian kä- 7503: sittelyä varten on Valiokunta saanut käytettävä:kseen Senaa- 7504: tiss'a esitysehdotusta va,lmistetbvessa syntyneet asiakirjat. 7505: 7506: 7507: Esitys perustuu 'Pääasiassa Valtiovarainvaliokunnan tä- 7508: män vuoden ensimäisillä valtiopäivillä. suurten tulojen ve- 7509: rosta antamassa mietinnössä N :o 16 olevaan ehdotukseen, 7510: kuitenkin siten, ·että mainittuun mi·etintöön liitetyssä en- 7511: simäisessä vastalauseessa tehdyt muutosehdotukset on sisälly- 7512: tetty esityksessä olevaan verolakiehdotu'kseen. Verotuksen 7513: toimeenpanoa varten on esityksessä sitä paitsi ehdotettu ku- 7514: hunkin lääniin ase1Jettavaksi erityinen verotuslautakunta, 7515: niinkuin oli asianlaita vuonna. 1916 kannetun sodanaikaisen 7516: tulonlisäyksen verotuksenkin yhteydessä, mutta jollaisten 7517: lautakuntien asettamista Valtiovarainvaliokunnan viime ke- 7518: sänä valmistama ehdotus ei edellyttänyt. Tämän ohella on 7519: lakiehdotukseen t.ehty eräitä pienempiä, pääasiassa muodolli-' 7520: sia. muutoksia. 7521: Vali1okunta ei saata tässä koihden olla huomauttamatta, 7522: että se asiantila, mikä syntyi siitä, että tämän vuoden 7523: ensimäiset valtiopäivät estettiin työtään loppu~n suoritta- 7524: masta, on nyt kyseessä olevan veron kannalta katsoen vai- 7525: kuttanut er]ttäin haitallisesti. Valtiovarastolta jäi siten 7526: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 13. 7527: 7528: aikanaan saamatta sen tärkein tuloerä, mikä seikka ei ole 7529: voinut oll~ tuottamatta valtiotalouden säännölliselle hoidolle 7530: suuria häir~öitä. V alioikunta 1on ~·o mietinnössään N :o 1 7531: lyhytaikaisen valtinlainan -ottamisestå kosketellut niitä 7532: eduskunnan finanssi'oi~euksia loukkaavia rahaoperatsioneja, 7533: joihin Senaatti aiheutuneen rahanpuutteen vuoksi oli ryh- 7534: tynyt. Myöskin suurten tulojen veron kannolle on veron 7535: päättämisen lykkääntyminen aiheuttanut suuria vaikeuksia. 7536: Vuoden 1916 tuloihin kohdistuvan ver'on kanto tulee tät·en 7537: lykkääntymään .ensi vu~teen, joUoin verrattaln lyhyin väl:i- 7538: ajoin tulee myösikin kannetta!Vaksi 'kunnallinen tulovel'o 7539: vuoden 19-17 tuloista sekä ·epäilemättä myöskin tarpeelliE>eksi 7540: ha·vaittava suuriin 'tuloihin vuonna 19117 tkohdistuva valtiolle 7541: kannettruva vero. Tärrnä asiantila ei kuitenkaan ole autetta- 7542: vissa, eikä se saata Valiokunnan mielestä myöskään vaikut- 7543: taa ny•t päätettävänä olevaan v·eroon, joka valtion tarpei- 7544: den tyydyttämiseksi on välttämätön. Veron päättämisen 7545: siirtymisestä näin myöhään on myöskin voinut johtua, 7546: että vemvelvollisten taloudellis·essa asemassa on saattanut 7547: tapahtua muuto•ksia sen jälkeen kuin lkunnallistaksoitus, 7548: johon suurten tuloden vel"o perustuu, toimitettiin. Erityisesti 7549: on saattanut esiintyä tapauksia, jolloin kurssivaihtelut, var- 7550: sinkin ruplan kurssin aleneminen, ovat 'Oleellisesti huunon- 7551: taneet verovelvollisen taloudellista asemaa. Valiokunta kat- 7552: soo kuitenkin, e'ttä täJIDänlaiset vuonna 1917 tapahtuneet 7553: muutokset verovelvollisten taloudellisessa asemassa eivät 7554: saata vailkuttaa nyt kyseessäolevaan ·veroon, joka perustuu 7555: vuoden 1916 tuloihin ja niistä toimitettuun kunnallistaksoi- 7556: tuks:een. Sitä paitsi on verovelvollisilla veron kannon .}yk- 7557: kääntymisen kautta ollut tilaisuus syntyneen väliajan ku- 7558: luessa hyväkseen käyttää ne useinkin huomattavat raha- 7559: määrät, jotka he veron kannon a.ikanaan tapahtues.sa olisi- 7560: vat olleet velvolliset verona suorittamaan. 7561: V aliakunta on. näin ollen pääasiassa ilisettunutkannattamaan 7562: Valtiovarainvaliokunnan viime valtiopäivil'lä suurten tulojen 7563: verosta 'laatimaa ehdotusta eikä V aliakunnan mielestä ny·t- 7564: kään ole ollut aihetta niihin muutoksiin, joita. silloin va~ta- 7565: Suurten tulojen vero. 3 7566: 7567: laus-eessa j.a nyt esityksessä on ehdot-ettu. Valiokunta 7568: sen vuoksi,, mitä sen ehdotuksen yleiseen perusteluun tulee, 7569: viittaa Valtiovarainvaliokunnan tämän vuoden •ensimäisillä 7570: valtiopäivillä nyt kyseessä olevasta verosta antamaan mie- 7571: tintöön N:o 16. Esityksen johdosta. on Va~liokunnan vielä 7572: es·itettä vä seuraavia seikkoja. 7573: Siitä tulomä:äräS'tä, josta verovelvollis•elle on pantu 3 §. 7574: veroäyreJa, olisi ih.ä:nellä esityksen mukaan oikeus vä- 7575: hentää :muun muassa varallisuud·en lisääntyminen perin- 7576: nön tahi valkuutus•sumanan johdosta. Määräys vakuutus- 7577: summan vahentäJmis·esitä •S•aattanee kuitenkin jo siihen nä.h- 7578: den, että vel'o koskee ai•rrnastaan suuria tuloja, vain harvoin 7579: tulla kysymykseen, jota paitsi vakuutussummasta vain poik- 7580: keustapauksissa Umnnailistaboituksessa veroäyre'jä a.setetta- 7581: nee. Milloin saatua vakuutussummaa ei voida katsoa sellai- 7582: seksi tulvksi, josta on kunnailisv:eroa maksettava, on poilk- 7583: keuksen tekeminen vakuutus•snmmaan nähden tarpeeton. Jos 7584: taas vakuutussumma on pidettiiNä tulona, josta kunnallitS- 7585: taksoituksessa pannaan veroäyrejä, ei liene syytä jättää täl- 7586: laisen tulon saajaa vapaaksi maksamasta nyt kysymyksessä 7587: olevaa veroakaan. 7588: •Myöskään ei Valiokunta ole saattanut. puoltaa verovel- 7589: volliselle oikeutta saada taks'oitetusta tulomäärästä v.äJhentää 7590: puolet metsänmyynnistä vantujen tulojen PJ.äärästä. Tätä 7591: 1 7592: 7593: 7594: ehdotusta voidaa.n tosin perustella sillä, että metsänmyyn- 7595: nistä saatu tulo, ·ollen säästyneen metsäpääoman raihaksi 7596: muuttoa, ei todellisuudesS'a ole syntynyt puheenalais-ena 7597: vuonna, vai~kakin se silloin on saatu. Erityisesti olisi täl- 7598: laisen tulon 'Verottruminen progressiivisen ast.eikon mukaan 7599: epäoikeutettu, koska metsänomistajia täten dohdettaisiin 7600: myymään me'tsänsä vähissä erin välttääkseen suurien metsän- 7601: myyntien aiheuttruman korkean v-ero·prosentin tahi myy•mään 7602: metsän mukana metsäpohjankin, jolloin he kokonaan va- 7603: pautuisivat verosta. T·äUöin he eivät :myöskään voisi käyttää 7604: hyvä:kseen metsänmyynnille edullisia konjurrktuureja, jotka 7605: suuresti vaihtelevat vuodesta tois-een. Vali()lkunta ei kuiten- 7606: kaan ole katsonut olevan aihetta tällaiseen veronhelvotukseen 7607: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 13. 7608: 7609: siitä syystä, että metsänomistajat wat nyt vallinneiden poik- 7610: keuksellis'ten olojen johdosta saaneet eri~täin hyvät hinnat 7611: myymistään metsäntuotteista. 7612: Esityksen mukaan olisi verovelvollinen !hänelle kun- 7613: nallistaksoituksessa asetetusta tulomää:rästä vielä oikeu- 7614: tettu vähentämään puolet 1 päivästä toukokuuta 1916 sarrnan 7615: vuoden loppuun uutisviljelyksiin, viljelysten parannus.töihin, 7616: maataloudellisiin uutisrakennulksiin ja koneisiin ynnä muu- 7617: hun maatalousliikeyritytksen laajentamiseen taikka sen vel- 7618: kain maksamiseen käytetyistä kustannuksista. Kun ei näytä 7619: olevan syy'tä tällaisten erien vapa,uttamiseen lisäverosta, •on 7620: Va.liokunta 4 § :ään ottanut samanluontoisen, mutta sisällyk- 7621: seltään jonkun verran aMaamman määräyksen, jontka kautta 7622: tämänlaiset erät vapau'tetaan ·perusverosta. 7623: Mitä muuten tulee sii,hen selvitykseen, joka vemvelvolli- 7624: !:>en tulee esittää saadakseen 3 § :ssä mainitut erät suurte~ 7625: tulojen veroa laskettaessa ·vähennetyiksi taksoitetuista tu- 7626: loista, ei Valiokunnan mielestä verovelvolliselle myönnettyä ""' 7627: , vähentäJini,soi'keutta VJoida katsoa selvitetyksi yksistään sillä, 7628: että hän esimerHksi nä.yttää saaneensa perintöä tahi suorit- 7629: taneensa korkoa kiinnitetyistä veloista, ·Vaan tulee hänen 7630: selvittää, dtä hänen vähennettäviksi pyytämänsä erät ovat 7631: kunnal1istaksoituksessa vaikuttaneet sen summan määräämi- 7632: seen, josta hänelle ·on pantu ;yeroäyrejä. 'Tällaisen selvitylksen 7633: esittämiselksi lienee useimmissa tapauksissa t&rpeen, että 7634: ve11ovelvollinen antaa täydellisen ilm'Oituksen vuosituloistaan 7635: sekä niistä vähennyksistä, jotka ikunnallista:ksoituksessa on 7636: huomioon otettu. 7637: 5 §. Esitybeg,säJ ehdotett11a twpaa lSaadun ttu:lonlisäyk- 7638: sen määrää:miseksi ·ei Valiokunta ~le voinut hyväk- 7639: syä siitä syystä, että tulonlisäyksen suuruus tuon ehdo- 7640: tuksen mukaan lasketaan vahentämällä verovelvollisen vulön- 7641: .na 191-6 saaunista tuloista vuosien 1913, 1914 ja 1915 tulojen 7642: ikeskimäärä. Kun viimemainitun vuoden tulot varsin useassa 7643: t,apau!ksessa jo •ovat sotatilan aiheuttamien konjunlktuurien 7644: vuoksi lhyvinkin suuret, tulevat tällaisia tuloja saaneet, jos 7645: tulonlisäys -1asketaan es•ityksoessä ehdotetuna tavalla, 7646: Suurten tulojen vero. 5 7647: 7648: pääsemään helpommalla verolla kuin ne, jotka vasta vu'Od~:m 7649: 19116 aikana ovat tuollaista tulonlisäystä saaneet. TäJmä 7650: näkyy selvästi siitä tilast.ollisesta ainehistosta, jonka. 7651: Valtiovarainvaliokunta kuluvan vuoden edellisillä valtito- 7652: päivillä Helsingistä hankki. Vuonna 1916 oli Helsingissä 7653: 1,542 verotettua, joilla oli ta.ksoituksen mukaan tuloja 20,000 7654: ma:rlkikaa tai enemmän ja jotka samalla olivat olleet verotetut 7655: 1 7656: 7657: 7658: vuosien 1913, 1914 ja 1•91<5 tuloista.'"Heillä oli tuloja vuonna 7659: 1913 yhteensä 65,012,600 marlkkaa, vuonna 1914 67,728,400 7660: markkaa, vuonna 191•5 94,948,400 markkaa ja <vuonna 1916 7661: 1<52,63,6,800 markkaa. Niillä, joiden tulot ·olivat yli 300,000 7662: markkaa, oli taksoitettujen tulojen summa vuonna 19'1'3 7663: 22,34,6,000 ma.rkkaa ja •vuonna 1914 24,744,400 markkaa, 7664: mutta vuonna 1915 43,430,000 markkaa ja vuonna 19:16 7665: 77,770,800 marlkikaa. Al:Ummissa tuloluokissa oli tul•ojen 7666: nousu vuonna 1915 edellisiin vuosiin verraten suhteellisesti 7667: mellkoista vähempi. Sotatilan konjunktuurien aiheuttaman 7668: tulonlisäyksen laskeminen esityksessä ehdotetulllli tavalla 7669: tulisi nam ollen erityisesti suurtuloisille edulliseksi. 7670: Boistaa!kseen tämän, kohtuuttomuuden Valiokunta ehdottaa, 7671: että tulonlisäys laskettaisiin tämän vuoden ensimäisten val- 7672: tiopäivien Va,ltiovarainvali_okunnan ehdotuksen mukaan siten, 7673: että vuoden 1916 tuloista vähennetään vuosien 191-3 ja 19114 7674: tulojen keskimäärä. 7675: ·Sota-ajan konjunktuurien aiheuttama tulonlisäys on täJ- 8 §. 7676: laisen tulon oman luonteen vuoksi Valio·kunnan mielestä 7677: verotettava suhteellisen raskaasti niissäkin tapauksissa, 7678: jolloin tulonlisäys ko1konaismäärältään ei ole suuri. Tästä 7679: syystä ei Valiokunta ole saattanut hyväksyä esityksessä 7680: olevaa asteikkoa, vaan on hy·väJksynyt lisäveroa varten 7681: saman asteikon kuin tämän vuoden ensimäisten valti<Opäiväin 7682: Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N :o 16 on ehdotettu. 7683: Esityksessä ehdotetun ja VaEokunnan hyväJksymän as- 7684: teikon yksityiskoMaisen vertåilun helpott.a:miseksi seuraa 7685: mietintöä liite N :o I, jossa tätä seikkaa selvitellään. Sama 7686: asia on havainnollisesfi esitetty myöskin murtoviivalla liit- 7687: teessä N :o II. 7688: 6 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 13. 7689: 7690: 9 §. Esityksessä on perusveron ja lisäveron yhteenlas- 7691: kettu korkein määirä rajoitettu ·2 5 %:iin verotetta- 7692: 1 7693: 7694: 7695: 7696: vasta~ tulomäärästä. Tästä suoritettavan veron ylärajan 7697: määräämisestä on etua etupäässä sellaisille tulonnautti.joiile, 7698: joiden tulot ovat verrattain suuret, vähintään 180,00()..- 7699: 200,000 markkaa, ja joiden tuloista samalla verrattain iso 7700: osa on sodan aikana saatua tulonlisäystä. Valiokunnan mie- 7701: lestä ei ole aihetta ant~ta näille kysymyksessä oleville vero- 7702: velvol.lisil:le niin suurta ·etua kuin esityksen määräys 7703: sisältää, j.oka määräys sitä paitsi suuresti vähentäisi veron 7704: tuottoa. Ottaen myöskin huomioon, että valtion suu- 7705: resti lisäälltyneiden menojen vuoksi tarvitaan lisäva- 7706: roja, on V a;liokunta korottanut molempien verojen yh- 7707: teenlasketun korkeimman maaT·an 33 <Jo :iin tuloista, 7708: jos nämä ovat alle 1,000,000 markan, mutta 35 <Jo:iin, 7709: jos tulot ovat 1,000,000 markkaa tai enemmän. :Mi'kä vai- 7710: kutus nyt kysymyksessä olevilla veron ylintä määrää 'kos- 7711: kevilla .raj oituksilla on v1eron ·twottoon, näkyy siitä, että 7712: 1 7713: 7714: 7715: veron tuotto Helsingissä, ottamalla huomioon Valiokunnan 7716: ehdottarua ylin rajoitus, nousisi noin 36,000,000 markkaan. 7717: Jos molempien verojen yhteenlaskettu korkein määrä Valtio- 7718: varainvaliokunnan tämän vuoden ensimäisillä valtiopäivillä 7719: ehdottamalla tava.Ua dlisi 30 <Jo tuloista,, kun nämä ovat alle 7720: 1,000,000 markan, mutta 32 <Jo, kun tulot ovat 1,000,000 7721: markkaa rtai enemmän, olisi veron tuotto Helsingissä 7722: ollut noin 3'3,800,000 markkaa. Jos ylin naja olisi 7723: 30 %, olisi veron tuot>to noin 33,400,000 markkaa, 7724: ja jos yliraja esityksen muka·an olisi 25 %, olisi veron· 7725: tuotto noin 27,000,000 markkaa. Ilman mitään molem- 7726: 'Pien verojen yhteis.summaa koskevaa ylintä rajaa olisi 7727: veron tuotto Helsingissä noin 39,800,000 markkaa. 7728: Näihin Relsingi•stä esitettyihin lukuihin nähden on kui- 7729: tenikin huomattava, ettei Helsinikiä koskevia tilastollisia 7730: tie.toja lasketta.essa 'ole ollut mahdolli·sta m~ärätä 'niiden 7731: kunnallistaksoituksessa asetettujen tulojen vähennysten suu- 7732: ruutta, joita verovelvolliset olisivatt esityksen ja Va- 7733: Suurten tulojen v·ero. 7 7734: 7735: lio'kunnan laatiman la'kiehdotu'ks•en 3 §:n nojalla oikeu- 7736: tetut saamaan. Myös·kään .ei ole voitu ottaa huomioon sitä 7737: lisäystä veron tuottoon, jonka ehkä aiheuttaa se, että osa 7738: Helsingissä verotetuista suorittaa veroa jossain muussakin 7739: maan kunnassa. 7740: Esitykseen sisältyvän låkiehdotuksen 9 §:n 2 mo- 7741: mentin kohdalla olevaan ehdotukseen ·ei V aliakunta ole saat- 7742: taurut yhtyä syistä, joita edellä jo on kosketeltu, ja on Valio- 7743: kunta tästä syystä poistanut tämän momentin. 7744: Jos kuolinpesä, jonka on tämän lain mukaan veroa suori- 7745: tettava, on jaettu osakkaiden kesken ennen tämän lain voi- 7746: maan astumista, on V aliakunnan mielestä kunkin osakkaan 7747: verosta vastattava osuutensa mukaan pesä.ssä. Sama mää- 7748: räys lienee kohdistettava myös osakeyhtiöön, jonka omaisuu.S 7749: yhtiön hajoituksen takia on )aettu osakkaiden kesken ennen 7750: tämän lain voimaan astumista. TäilJe kannalle asettuen ei 7751: Valiokunta ole· saattanut hyväksyä esityksen 9 §:n 3 momen- 7752: tissa olevaa vastaavaa määJräystä, vaan on sen tilalle ottanut 7753: hyväksymäänsä lakiehdotukseen uuden 3 momentin. 7754: Lakiehdotuksen 12 Ja 13 § :ään ~n otettu Vai~ 12 ja 13 §. 7755: tiovarainvaliokunnan vnme kesänä hyväksymän laki- 7756: ehdotuksen 12 § :n sisällys. Esityksessä ehdotetaan 7757: sen lisäksi ku'h unkin -lääninhaHituksee.n aseteHavaksi 7758: verotuslautakunta, jonka kokoonpanon ja palkkion 7759: Senaatti määräisi. Verotuslautakunnan tulisi 10 ja 7760: 11 § :ssä mainittujen ilmoitusten ja luetteloiden saavuttua 7761: määrätä, paljonko veroa on kunkin verovelvollisen tämän lain 7762: - murkaan suoritettava, sekä laadittava ja allekirjoitettava vero- 7763: luettelo. Vaiillkakaan V.alio1kunnan mielestä ve.rotuslauta- 7764: kuntien asettaminen kyseessä olevaa verraten yksinkertaista 7765: verollepanoa suorittamaan ei ole ehdottomasti välttä!mätön, 7766: on V aliakunta ehdotukseen kuitenkin yhtynyt, koska erinäi- 7767: sissä suhteissa näistä lautakunnista saattaa olla 'Verollepa- 7768: nossa 'hyötyäkin. Kuitenkin .katsoo Valiokunta asiall!lllu'kai- 7769: seksi lausua, että lautakuntaan tulee jäseninä .kuulua eri 7770: yhteiskuntaluokkien edustajia. 7771: 7772: 7773: 7774: 7775: . 7776: 8 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 13. 7777: 7778: Sen nojalla, mitä edellä ·on ·esitetty, Valiokunta kunnioit- 7779: taen ·ehdottaa, · 7780: että Eduskunta, edellyttäen että puheena 7781: oleva suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväk- 7782: syisi näin kuuluvan lain suur/en tulojen verosta: 7783: 7784: Laki 7785: suurten tulojen suostuntaverosta. 7786: Suom~n eduskunnan päätöksellä säädetään täten: 7787: 1 §. 7788: Vuodelta 1916 suoritetaan seuraavana vuonna toimitetun 7789: kunnallistaksoi.tuksen perustuksella suosiuntaveroa suuriE>ta 7790: tuloista. Tämä vero kannetaan suu.rten tulojen perus- ja liE>ä- 7791: verona (poist.). 7792: 2 §. 7793: Jokaisen kunnallisveroa maksavan, jonka tulot vuonna 7794: 1916 yhdessä tai useammassa kunnassa ovat, siten l1askettuina 7795: kuin 3 § :ssä sanotaan, ( poist.) nousseet yhteensä 20,000 7796: markkaan tahi sitä suurempaan määrään, on suoritettava 7797: s1turten tulojen perusveroa. 7798: 7799: 3 §. 7800: Edellisessä pykälässä mainitun veron perusteena ovat ne 7801: verovelvollisella vuonna 1916 olleet tulot, joista hänelle kun- 7802: nallistaksoituksessa on pantu veroäyrejä.' 7803: Näiden tulojen määrästä on verovelvollinen kuitenkin oi- 7804: keutettu vahentämään alempana mainitut erät, jos hän niistä 7805: esittää pätevän selvityksen, nimittäin: 7806: 1) :.en summan, josta verovelvolliselle on pantu vero- 7807: äyrejä hänen liikkeensä laatuun ja laajuuteen nähden yli 7808: tulojen oikean määrän; 7809: 2) varallisuuden lisääntymisen verovelvolliselle langen- 7810: n(~>8ll perinnön (poist.) johdosta, jos siitä on kunnallisveroa 7811: maksettavaksi pantu; 7812: 3) V•erovelvoUisen kiinteään omaisuuteen kiinnitetyistä 7813: veloista suoritetut korkomaksut; 7814: Suurten tulojen vero. 9 7815: 7816: (Poist.) 7817: 4-j verovelvollinen osakeyhtiö tahi osuuskunta sen mää- 7818: rän, joka vastaa viittä :prosenttia ennen vuoden 1916 alkua 7819: maksetusta yhtiön osakepääomasta tai osuuskuntaan suori- 7820: tetuista osuusmaksuista. 7821: (Poist.) 7822: 7823: 4 §. 7824: Suurten tulojen perusveroa suoritetaan seuraavan asteikon 7825: mukaan: 7826: Vero tuloista Veron Alarajan yli 7827: Tuloluokka, 7828: alarajan koh- vakioerä, menevästä 7829: Smk. 7830: dalla. Smk. osasta. 7831: 20,000- 30,000 I.o% 200 + 4 :to 7832: 30,000- 40,000 2.o , 600 + 4 7833: 40,000- 50,000 2.t " 1,000 + 5 " 7834: 50,000- 60,000 3.0 " 1,500 + 6 " 7835: 60,000- 7·0,0.00 3.!'i " 2,100 + 7 ,," 7836: . 70,000~ 80,000 7837: 80,000- 90,000 7838: 4.0 " 7839: 4.5 " 7840: 2,800 7841: 3,600 7842: + 7843: + 7844: 8 7845: 9 " 7846: 90,000'-100,000 5.0 " 4,500 + 10 "" 7847: 100,000-110,000 5.5 " 5,500 +11 7848: 110,000-120,000 6,600 7849: " 7850: 6.0 " + 12 7851: 120,000-130,000 6.5 7,800 + 13 7852: " 7853: 13{),00~140,000 7854: " 9,100 " 7855: 7.o " + 14 7856: 140,000-150,000 7.5 " 10,500 + 15 7857: " 7858: ] 50,000-16.0,000 12,000 + 16 7859: " 7860: 8.0 " 7861: 160,000-170,000 13,600 " 7862: 8.5 " + 17 7863: 170,000-180,000 9.o ,, 15,300 + 18 ,, 7864: " 7865: 180,000-190,000 9.5 " 17,100 + 19 7866: 190,000~200,000 10.o , 19,000 +20 " 7867: 200,000-220,000 21,000 + 2l.li 7868: " 7869: 10.5 " 7870: ,220,000-240,00{) 11.5 , 25,300 + 23.5 ",, 7871: 240,000-260,000 12.5 " 30,000 + 25.5 " 7872: 260,000-280,00{)' 13.!'i " 35,100 + 27.5 " 7873: 280,000-300,000 14.5 " 40,600 + 22.0 " 7874: 300,000- 15.0 " koko tulosta. 7875: 10 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 13. 7876: 7877: Jos verovelvollinen 1 päivästä toukokuuta 1916 .saman 7878: vuoden loppuun on pannut kU!Btannttksia rnaataloudellisiin 7879: ~tutisviljelyksiin, viljelysten parannustöihin tai maataloudel- 7880: lisiin u.utisrakennuksiin, on hänellä oikeus maksettavastaan 7881: su~trten tulojen perusverosta vähentää puolet siitä perusveron 7882: määrästä, joka on yhtä suuri osa koko perusverosta, kuin pu- 7883: heenalaiset kustannukset ovat vemtettavasta tulomäärä:stä. 7884: 7885: 5 §. 7886: ,Tos sillä, joka' on velvollinen suorittamaan suurten tulo- 7887: jen perusveroa, on vuom{a 1916 ollut tuloja vähintään 10,000 7888: markkaa yli ~en keskimäärän, mihin hänen tulonsa ovat 7889: nousseet vuosina 1913 ja 19,14 (poist.), on hän velvollinen 7890: perusveron ohella maksamaan lisäveroa vuonna 191<6 saa- 7891: dusta tulonlisäyk&estä, joka lasketaan siten, että verovelvolli- 7892: sella vuosina 1913 ja 1914 (poist.) olleiden kunnallistak&oi- 7893: tuksessa huomioon otettujen tulojen keskimäärä vähennetään 7894: siitä , tulomäärästä, jost.a verovelvollista on taksoitettu vuo- 7895: delta 1916: Sanotusta tulomäärästä on verovelvollinen oikeru- 7896: tettu vähentämään 3 § :ssä mainitut erät, jos hänellä vuo- 7897: sina 1913 ja 1914 (poist.) olleiden tulojen keskimäärää lasket- " 7898: taessa samalla tavoin otetaan huomioon vastaavat vähennyk- 7899: ,;et näiden vuosien tuloista. 7900: 7901: 6 §. 7902: Siinä tapauksessa, että verovelvolliselle ei ole kunnallis- 7903: taksoituksessa pantu veroäyrejä vuodelta 1913, vaan vasta 7904: 1914 vuoden tuloista, otetaan vuonna 1916 tapahtuneen tu- 7905: lonlisäyksen määrää laskettaessa huomioon 5 § :ssä mainitun 7906: keskimäärän sijaan ainoa:.taan 1914 vuoden tulot. Jos häntä 7907: ei ole verotettu myö~kään vuodelta 1914, lasketaan hänen 7908: tulonsa vuonna 1916 lisääntyneen määrällä, joka nousee yli 7909: 10,000 markan. 7910: 7911: 7 §. 7912: Kun on laskettava, ovatko yrityksestä saadut tulot 7913: vuonna 1916 lisääntyneet, on niitä, huolimatta mahdollisesti 7914: Suurten tulojen vero. 11 7915: 7916: tapahtuneesta omistajan vaihdoksesta, 5 ja 6 §:sså 5anotulla 7917: tavalla verrattava yrityksestä aikaisempina vuosina saatui- 7918: hin tuloihin, jos yrityksen toimintaa omistajan vaihdoksen 7919: jälkeen on samaan tapaan jatkettu. 7920: 7921: 8 §. 7922: Suurten tulojen lisäveroa suoritetaan seuraavan asteikon 7923: mukaan: 7924: Vero tulon- 7925: Tulonlisä~k- lisäyksestä Veron Alarajan yli 7926: sen luok a, alarajan vakioerä, menevästä 7927: Smk. kohdalla. Smk. osasta. 7928: 7929: 10,000- 20,000 7 CJ'o 700 + 9 % 7930: 20,000- 30,000 8 1,600 +11 7931: " " 7932: 80,000-- 40,000 9 7933: " 7934: 2,700 + 13 7935: " 7936: 40,000-- 50,000 10 7937: " 7938: 4,000 + 15 7939: " 7940: 50,000- 60,000 11 5,500 +17 7941: 12 " 7942: " 7943: . 60,000- 70,000 7944: " 7945: 7,200 + 19 7946: " 7947: 70,000- 80,000 13 7948: " 7949: 9,100 + 21 7950: " 7951: 80,000- 90,000 14 11,200 +23 7952: 90,000--100,000 15 7953: " 13,500 7954: " 7955: +25 7956: 100,000-120,000 16 " 16,000 7957: " 7958: +28 7959: .120,000-140,000 18 " 21,600 + 32 7960: " 7961: " " 7962: 140,000-160,000 20 7963: " 7964: 28,000 + 36 7965: " 7966: 160,000-180,000 22 35,200 +40 7967: " " 7968: 180,000-200,000 24 7969: " 7970: 48,200 + 34 7971: " 7972: 200,000-220,000 25 7973: " 7974: 50,000 + 36 7975: " 7976: 220,000-240,000 26 7977: " 7978: 57,200 + 88 7979: " 7980: U0,000-260,000 27 7981: " 7982: 64,800 + 40 7983: " 7984: 260,000-280,000 28 7985: " 7986: 72,800 + 42 7987: " 7988: 280,000-300,000 29 7989: " 7990: 81,200 + 44- 7991: " 7992: 300,000- :-JO koko tulonlisäyks,estä. 7993: " 7994: 9 §. 7995: Jos perusvero ja lisävero edellä m!linittujen perusteiden 7996: mukaan laskettuina yhteensä ovat enemmän kuin kolmekym- 7997: mentäkolme prosenttia siitä tulomäärästå, j'Osta 'perusveroa 7998: 12 1917 1~ Vp.- V. M.- Esitys N:o 13. 7999: 8000: maksetaan, on cverov,elvollinen, jonka tulot ovat alle 1,000,000 8001: markan, vapaa sen veromäärän suorittamisesta, joka nousee 8002: yli sanotun prosenttimäärän. Jos verovelvollisen tulot ovat 8003: 1,000,000 markkaa tai enemmän, on hän vapaa s,en veromää- 8004: rän suorittamisesta, joka nousee yli kolmenkymmenenviiden 8005: prosentin siitä tulosta, josta perusveroa maksetaan. 8006: (Poist.) 8007: Omaisuudesta, joka ennen tämän lain voimaan astumista 8008: on luovutettu konkurssiin, suoritetaan suurten tulojen veroa 8009: ainoastaan, jos omaisuutta on jälellä, sittenkun konkurssissa 8010: valvotut saatavat on maksettu. (Pois:t.) 8011: Jos kuolinpesä, jonka on tämän lain mukaan veroa suo- 8012: ritettava, on jaettu osakkaiden kesken ennen tämän lain voi- 8013: maan ast·umista, vastatkoon kukin osakas verosta osuutensa 8014: mukaan pesässä. Sama määräys koskekoon myös osakeyh- 8015: tiötä, jonka omaisuus yhtiön hajoituksen takia on jaettu osak- 8016: kaiden kesken ennen tämän lain voimaan astumista. 8017: Valtio, kunta, seurakunta ja armeliaisuuslaitokset sekä 8018: kirjallisuuden, tieteen, taiteen, maatalouden ·tahi muun yleis- 8019: hyödyllisen tarkoituksen edi&tämistä varten perustetut seu- 8020: rat, yhdistykset ja saätiöt ovat tässä laissa säädetyistä ve- 8021: roista vapaat. 8022: 8023: 10 §. 8024: Sen, jolle vuonna 1917 toimitetussa kunnallistaksoituk- 8025: sessa on pantu kunnallisveroa vä!hintäin 20,000 markan bUU- 8026: ruisista tuloista, tulee 30 päivän kuluessa tämän lain julkai- 8027: semisen jälkeen antaa maistraatille tai kunnallislautakun- 8028: nalle sillä paikkakunnalla, jossa hänellä on kotinsa ja asuin- 8029: paikkansa tai jossa asianomaisen yrityksen hallitus sijaitsee, 8030: kirjallinen ilmoitus, josta näkyy, m,ihin määrään hänen tu- 8031: lonsa on yhdessä tai usea:rp.massa kunnassa. taksoitettu nous- 8032: seen vuonna 1916 sekä mihin määriin ne on taksoitettu nous- 8033: seen vuosina. 1913 ja 1914 (poist.). 8034: Samalla hän myös, jos tahtoo taksoitetuista tuloista 3 tai 8035: 5 § :n mukaan vähentää niissä mainittuja eriä tahi saada 8036: Suurten tulojen vero. 13 8037: 8038: veronvähennystä 4 §:n 2 momentin perusteella, esittäköön sen 8039: selvityksen, johon hän vaatimuksensa perustaa. 8040: Kuvernöörin vaatiessa on jokaisen sitä paitsi omasta puo- 8041: lestaan määrätyn ajan kuluessa annettava sellaisia ilmoituk- 8042: sia, joita mahdollisesti tarvitaan suurten tulojen veroa mak- 8043: settavaksi pantaessa, jota paitsi verovelvollinen on oikeutettu 8044: sellaisia ilmoituksia antamaan, jotka voivat olla tarpeellisia 8045: häntä verotettaessa. 8046: 8047: 11 §. 8048: Maistraattien ja kunnallislautakuntain on Suomen Senaa- 8049: tin määrättävänä aikana lähetettävä lääninkonttoriin luettelo 8050: niistä verovelvollisista, joiden tulot vuodelta 1916 on taksoi- 8051: tettu vähintään 20,000 markkaan, sekä samalla ilmoitettava, 8052: onko joku heistä tiettävästi taksoitettu toisessakin kunnassa. 8053: Tähän luetteloon on myös merkittävä verovelvollisilla vuo- 8054: sina 1913 ja 1914 (poist.} olleiden kunnallisveronalaisten tulo- 8055: jen J!läärä. 8056: Niinikään toimittakoot maistraatit ja kunnallislautakun- 8057: nat lääninkonttoriin verovelvollisten 10 '§:n mukaan antamat 8058: ilmoitukset sekä lausuntonsa niistä vaatimuksista, joista mai- 8059: nitaan saman pykälän 2 momentissa. 8060: 8061: 12 §. 8062: Lääninhallituksen asiana on pitää huolta ;,uurten tulojen 8063: veren maksuunpanosta ja kannasta. 8064: - Jotta ne tulot ja se tulonlisääntyminen, joista tämän lain 8065: mukaan on veroa maksett.ava, tulisi~at oikein arvioiduiksi, 8066: perustetaan kuhunkin lääninhallitukseen verotuslautakunta, 8067: jonka kokoonpanon ja palkkiot Suomen Senaatti määrää. 8068: Sittenkun 10 ja 11 § :ssä mainitut ilmoitukset ja luette- 8069: lot ovat saapuneet, tulee verotuslautakunnan määrätä, kuinka 8070: paljon veroa on kunkin verovelvollisen tämän lain mukaan 8071: suoritettava, sekä laatia veroluettelo, käsittävä läänin kaikki 8072: verovelvolliset, jonka luettelon allekirjoittavat kaikki ve:m- 8073: tuslautakurman jäsenet. 8074: 14 1917 II Vp.- V. l[.- Esitys N:o 13. 8075: 8076: 13 §. 8077: Veroluettelo pannaan allekirjoittamisen jälkeisenä päi- 8078: vänä lääninhallituksessa esille neljäntoista päivän ajaksi vero- 8079: velvollisten tarkastettavaksi. 8080: Aika, jonka kuluessa veroluettelo on lääninhallituksessa 8081: tarkastamista varten nähtävänä, on viipymättä ilmoitettava 8082: tiedoksi kuulutuksella yhdessä tai useammassa, läänisf!ä il- 8083: mestyvässä sanomalehdessä. 8084: 8085: 14 §. 8086: Verovelvollinen, joka tahtoo valittaa suurten tulojen ve- 8087: ron maksuunpanosta, antakoon 30 päivän kuluessa siitä, kun 8088: veroluettelo on tarkastusta varten pantu nähtäväksi, muistu- 8089: tuksensa kuvernöörille, jonka tulee kiireellisesti ottaa asia 8090: tntkittavakseen ja antaa valitukseen päätös. 8091: Kuvernöörin päätöksestä voidaan säädetyssä järjestyk- 8092: sessä 30 päivän kuluessa valittaa Senaatin ta1ousosastoon. 8093: 8094: 15 §. 8095: Valitus suurten tulojen suostuntaveron perusteena ole- 8096: vasta kunnallistaboituksesta taikka suurten tulojen veron 8097: maksuunpanosta ei tuota lykkäystä veron maksuun nähden, 8098: mutta jos valitus hyväksytään, on liiaksi kannettu määrä suo- 8099: ritettava takaisin, kun veronmaksaja siitä tekee kuvernöörille 8100: hakemuksen. 8101: Kuitenkin voi kuvernööri verovelvolliselle, joka on valit- 8102: tanut siitä, että häntä on kahdessa tai useammassa kunnassa 8103: samasta tulosta verotettu, myöntää veronmaksun lykkäystä. 8104: 8105: 16 §. 8106: Jos verovelvollinen on jättänyt. aikanaan antamatta sel- 8107: laisen ilmoituksen tai sellaiset tiedonannot, jotka hän 10 § :n 8108: mukai.sesti on velvollinen antamaan suurten tulojen verotusta 8109: varten, velvoittakoon kuvernööri, maistraatin tahi kunnallis- 8110: lautakunnan ilmoituksesta, hänet sakon uhalla määräajan 8111: kuluessa täyttämään velvollisuutensa. 8112: Suu~n tulojen vero. 15 8113: 8114: (Poist.) Joka 10 §:ssä määrätyn ajan kuluessa on jättänyt 8115: antamatta sää.detyn ilmoituksen tai vaaditut tiedonannotsuur- 8116: ten tulojen veron maksuunpanoa varten, ei ole oikeutettu vä- 8117: hentämään 3 §:n 1-4 momenteissa mainittuja eriä eikä koo- 8118: maan veronvähennystä 4 §:n 2 momentin perusteella. 8119: 8120: 17 §. 8121: J.oka väärällä ilmoituksella tahi muulla vilpillä yrittää 8122: pidättää valtiolta puheenalaista veroa, rangaistakoon niin- 8123: kuin rikoslaissa sanotaan ja olkoon sen ohessa velvollinen suo- 8124: rittamaan kaksinkertaisella sen veromäärän, jota hän yritti 8125: pidättää. 8126: 18 §. 8127: Suomen Senaatti ( poist.) anJta.a tatkemmat ohjeet tämä:n 8128: lain soveltamista varten. 8129: 8130: 8131: 8132: Va;liokunta katsoo asiakseen huomauttaa, että kunnille 8133: olisi suorit~ttava riittävä korvaus puheenalaista verotusta 8134: varten tarpeellist.en luettelojen: laatimisesta. 8135: Jotta puheena.laisten verojen tuoton arvio~mise~le vast- 8136: edes saataisiin varmempaa i)ohjaa, on Valiokunnan mie- 8137: lestä suotavai:a, että ha.J!litus toimituttaa yksityiskohtaisen 8138: tilastollisen selvityksen näid.en verojen kannosta ja tuotosta 8139: sekä myöskin vercma:lamten tulojen vähennyksistä ja vero- 8140: vapautuksista.. 8141: 8142: 8143: 8144: Esityksessä on suurten tulojen veron tuotto arvioitu 8145: 75,000,000 markaksi. Valiokunnan suorittamain laskelmain 8146: perusteella veron tuotto voidaankin arvioida mainittuun 8147: summaan. Ottaen kuitenkin huomioon, että Valiokunta 8148: ehdottaa tulonlisäystä verotettavaksi hiukan raskaamma.n 8149: asteikon mukaan kuin ·esitys ja että 'lakiehdotuksen 9 § :ssä 8150: on korotettu •perus- ja lisäveron yhteen:la,skettua ylintä mää- 8151: 16 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 13. 8152: 8153: rää, voidaan veron tuotto laskea; esityksen arviota huomat- 8154: tavasti suul"emmaksi ·e'li 8'5,000,000 ma,rkkaan. 8155: Edellä esitetyn nojaLla Valiokun,ta siis kunnioittaen eh- 8156: dottaa, 8157: että Eduskunta arvioisi suu1·ten tulojen ve- 8158: rosta saatavan tulon 85,000,000 markaksi. 8159: 8160: Helsingissä, 10 ;päivänä joulukuuta 1917. 8161: 8162: 8163: 8164: Asian käsittelyyn ov-at ottaneet osaa ·puheenjohtaja. Gyl- 8165: ling, jäsenet Ahmavaara, Björk, R. Furuhjelm, Haapanen, 8166: Holsti (osittain), Hurmevaara, E. Huttunen, K. R. Häkkinen, 8167: Kairamo, Kirves (osittain), J. Kohonen, Komu, Lahdensuo,' 8168: Lehokas, Luopajärvi, Paasonen, Puumala, Raitanen, Saari- 8169: kivi ja vamjäsen Vuokoski sekä osittain varajäsenet Arffman, 8170: S. Häkkinen, Jalonen, Kotila ja Ottelin. . 8171: Va.stalause I. 17 8172: 8173: 8174: 8175: 8176: Vastalauseita. 8177: I. 8178: 8179: Validkunta on samom kuin Valtiovarainvaliokunta tä- 8180: män vuoden ensimäisillä valtiopäivillä asettunut !kannalle, 8181: joka veron sov-elluttamisessa on tuntuvasti ankarampi kuin 8182: Hallituksen esitys. Valiokunnan laskelmien mukaan tulisi 8183: siten v.ero tuottamaan 10 mi,ljoonaa ma.:vkkaa enemmän kuin 8184: mitä Hallitus on otaksunut. Täihän on antanut aihetta val- 8185: tiolaitoksen nopeasti kas,vava rahant.a.rve, jonka. suuruutta 8186: Valiokunta ei kuitenkaan vielä mietintöä laadittaessa ole voi- 8187: nut edes osa'puilleen määrätä. Valiokunta ei sen vuoksi 8188: myös'kään ole voinut. esittää syitä, minkä vuoksi se ~atsoo 8189: tarpeelliseksi niin suuresti kohottaa veron y Ii sen määrän, 8190: jonka Hallitus puolestaan on havainnut kohtuuUiseksi. 8191: Kun toiselta puolen on pelättävä, että Va:liokunnan laa- 8192: tima laki, jos sen Eduskunta sellaisenaan hyväksyy, liian 8193: jyrkkien säädöstensä kautta voi aikaansaada odottamattomia. 8194: häiriöitä maamme liike-elämässä, rohkenen esittää, että se 8195: eräissä kohdin lievennettäisiin,- viitaten samalla siihen sel- 8196: vittelyyn, joka on annettu Valtiovarainvaliokunnan tämän 8197: vuoden ensimäisillä valtiopäivillä mietintöön n:o 16 liite- 8198: tyssä vastalauseessa I. 8199: 1. Koska metsänmyynnistä saatu nettotulo suu- 8200: reksi osa'ksi on katsottava vain pääoman ra•ha.ksimuutoksi, 8201: vaikka se kunnallistaksoituksessa juurtuneen ja hyväksyrtyn 8202: menettelyta.van mukaan voidaan iyhentämättä verot.taa, ei 8203: sitä nähdäiksemme kokonaisuudessaan ole verrattava sellai- 8204: seen liike- tai muuhun tuloon, j.ota 'kyseellinen suurten imlo- 8205: jen vero yleensä tarkoittaa. Ainoastaan mikäli metsänomis- 8206: taja on tuHut osalliseksi sota-ajan edu:l'lisista puutavarahin- 8207: la 8208: 18 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 13. 8209: 8210: noista ovat hänen tulonsa pidettävät tähän kuuluv~na. Sil- 8211: mällä pitäen tätä metsätulojen erikoisluonnetta ja koska ve- 8212: rotuksen toimeenpa,nossa yksityistapausten vapaa hark~tse 8213: minen ei käytännössä olisi mahdollinen, lienee paikallaan, 8214: että metsätulojen verottamista varten sääd.etään, niinkuin 8215: Halli·tus onkin ehdottanut, poikkeuksellinen menettely, joka 8216: tietysti ei pyri olemaan, eikä voi olla muuta kuin suunnil- 8217: leen oikea, mutta kuitenkin metsänomistajan oikeutta vähem- 8218: min loukkaava kuin Valiokunnan esittämä, vastamainittuja 8219: näkökohtia kolkonaan syrjäyttävä verotus. Ehdotan siis: 8220: 8221: että lakiehdotuksen 3:een §:ään lisättäisiin 8222: neljäntenä momenttina seuraava määräys: 8223: puolet verovelvolliselle metsänmyynnistä 8224: p.antujen tulojen määrästä. 8225: 8226: 8227: 8228: 2. Hal<lituksen ehdottama. aste i k k o, jonka mukaan 8229: lisäveroa on suoritettava, on vähemmin alllkara kuin se, jonka 8230: V aliakun ta puoles·tansa on hyväksynyt, ja. se on varsinkin 8231: tuloniisäyksen alempiin luokkiin suhteellisesti varovaisempi 8232: kuin viimemainittu. Tähän onkin mielestäni sitä suurempi 8233: syy, kun Valiokunnan ehdotuksen mukaan lähtö·kohtana tu- 8234: lonEsäyksen määräämiselle tulee olemaan verovelvollisen tu- 8235: lojen keskimäärä vuosina 1913 ja. 1914, eikä niinkuin Halli- 8236: tt:ksen esityksen mukaan vastaava keskimäärä vuosilta 1913, 8237: 1914 ja 1915. Tämän laskutavan mukaan, jota olen muut- 8238: tuneissa oloissa katsonut voivani puoltaa., tulee näet vero- 8239: tettava tulonlisäys todennäköises·ti useammissa tapauksissa 8240: melkoi~esti kohoamaan. 8241: Ehdotan siis: 8242: 8243: että Eduskunta hyväksyisi lakiehdotuksen 8244: B:nen §:n sellaisena kun se kuuluu Hallituksen 8245: esityksessä. 8246: Vastalause I. 19 8247: 8248: 3. MääriteUessään sitä y l i! n t ä r a j a a, mihin perus- 8249: vero j.a lisäv.ero yhteenlaskettuina korkeintaan voivat nousta, 8250: on Valiokunta katsonut ta,rpeelliseksi sivuuttaa ei ainoastaan 8251: Hallituksen ehdottamia 25 % ver·ovelvollisen tulomäärästä, 8252: vaa:n myöskin sitä, mitä Valtiovarainvaliokunta vielä viime 8253: kesänä piti riittävänä. 8254: Koska niin anka.ra verotus kun 35 % veronalaisesta tulo- 8255: määrästä mielestämme on kohtuuton eikä sen tal'peellisuutta 8256: ole edes yritetty todistaa, rohkenen ehdottaa, 8257: että Eduskunta hyväksyisi lakiehdotuk.Yen 8258: 9:nen §:n ensimäisen kohdan näin kuuluvana: 8259: Jos perusvero ja lisävero edellä mainittujen 8260: · perusteiden mukaan laskettuina yhteensä ova.,t 8261: enemmän kuin k o l m e k y m m e n t ä prosent- 8262: tia siitä tulomäärästä, josta perusveroa makse- 8263: taan, on verovelvollinen vapaa sen veromäärän 8264: suorittamisesta, joka nousee yli sanotun prosent- 8265: timäärän. 8266: 8267: 8268: 4. Kun asianomaisen JmnnaJlistaksoituksen ja kyseeili- 8269: sen verokannon välillä nähtävästi tulee kulumaan noin vuosi, 8270: on varsin mahdollista, että vero v e 1 v o 'll i sen ta 1 o u- 8271: d e 11 i n .en a s e m a sill'aika·a on ehtinyt tuntuvasti muut- 8272: tua, jopa siihen määrään, että hänellä ei enää, aikaisemmista 8273: tuloistaan !huolimatta, ole omia varoja veron suorittamiseen. 8274: Jo viimekesä~sessä, tätä verokysymystä koskeva•ssa V altiova- 8275: ra.invaliokunnan mietinnössä ilmoittavat ensimäisen vasta- 8276: lauseen tekijät tuntevansa. sellaisia ta.pauksia. Nyt käsillä 8277: olevan mietinnön siv. 2 myöntää Valiokuntakin, että sellai- 8278: sia tapauksia on saattanut esiintyä, jolloin varsinkin ruplan 8279: kurssin aleneminen on oleellises.ti huonO'lltanut verovelvolli- 8280: sen taloudellista asemaa. Valiokunta sivuuttaa ilman muuta 8281: vaikeuden, ~kemättä huomantuksestalliSa oikeaa johtopää- 8282: töstä. Selvä lienee 'kuitenkin, että tapahtunut kunnallista:k- 8283: soitus v!l!rsinkin sota-ajan alituisesti muuttuvissa oloissa ver- 8284: rattain pian sa.a.ttaa käydä sopima-ttomaksi olema;an myöhem- 8285: 8286: 8287: 8288: • 8289: 20 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 13. 8290: 8291: min säädetyn ja aivan toisluontoisen verokannon ~rusteena. 8292: Jos sellainen muutoa on oloolHsta laatua, olisi kohtuutoDtta 8293: jättää se kokonaan huomioon ottamatta. VarsiDJka.run ei tämä 8294: liene 'Paikallaan niin syvälle vaikuttava;n veron toimeenpa- 8295: nemisessa kuin nyt käsiteltä.vä on. 8296: Ehdota,n ·sen vuoksi kunnioittaen, 8297: että Hallituksen esityksen mukaisesti laki- 8298: ehdotuksen 9:een §:ään lisiittäisiin toisena koh- 8299: tana näin kuuluva määräys: 8300: Jos se, joka on velvollinen suorittamaan suur- 8301: ten t.ulojen perusveroa, esittää pätevän selvityk- 8302: sen, että hänel·le tämän lain nojalla asetet>tava 8303: lisävero on hänen muuttuneen taloudellisen ase- 8304: mansa johdosta kohtuuJon, vapautetta.k()on lisä- 8305: verosta. 8306: 8307: Helsingissä, 10 päivänä marraskuuta 1917. 8308: A. Osw. Kairamo. 8309: 8310: Edellä olevaan vastalausees•een yhdyn. 8311: P. Ahmavaara. 8312: 8313: Edel1ä olevan vastala·useen 2, 3 ja 4 kohtiin yhdyn. 8314: K. R. Häkkinen. 8315: 8316: Edellä olevan vastalauseen 1, 3 ja 4 kohtiin yhdymme. 8317: Jussi Puumala. K. V. Wuokoski. 8318: M. Kotila. 8319: 8320: Edellä olevan vastalauseim 3 ja 4 kohtaan yihdymme. 8321: Helsingissä, 10 päivänä joulukuuta 1917. 8322: M. V. Björk. R. Furuhjelm. 8323: Vastalause II. 21 8324: 8325: 8326: 8327: 8328: II. 8329: 8330: Samalla kun ilmoitamme yhtyvämme mietinnön johdosta 8331: tehtyyn I:seen vastalauseeseen mikäli vastalause koskee met- 8332: sänmyynnistä saadun tulon verottamista, olemme valiokun- 8333: nan enemmistöstä e~iävällä kannalla' myöskin osakeyhti·öille 8334: myönnettyä veron vähentämisoikeutta koskevassa suhteessa. 8335: l-akiehdotuksen 3 § :n viimeisessä kohdassa myönnetään osa- 8336: 1 8337: 8338: 8339: 8340: keyhtiöille oikeus verotettavasta tulosta vähentämään 5 % 8341: vuoden 19;16 alussa maksettuna olleesta osakepääomasta. 8342: Tällaiseen vähentämi'soikeuteen ei mielestämme ole aihetta. 8343: Osakeyhtiöt, niin tärkeän si!jan kun niille talouselämän 8344: eräänä ilmenemismuotona toistaiseksi lie syytä antaa, ovat 8345: luonteeltaan sellaisia ettei mielestämme veroa säädettäissä ole 8346: syytä niiden verovelvollisuutta lieventää. Tällä ~ertaa on 8347: sitä:paitsi otettava huomioon, että varsinkin osakeyMiöitten 8348: tiedetään vuosivoittojensa todellisen suuruuden näkyväi- 8349: syyttä lyhentaneen hyvinkin suurilla poistoiilla. Kun osa.ke- 8350: yhtiöt sen lisäksi edellisenä vuonna. hallinnollista tietä ta- 8351: pahtuneessa suurten tulojen verotuksessa ovat päässeet puo- 8352: lella veromäärällä, niin on mielestämme nyt tehtyyn lyhentä- 8353: miseen ollut smä sitä vähemmän. 8354: Edellä lyhyesti ma:inrittuihin näkökohtiin viita,ten ehdo- 8355: tamme siis, 8356: että eduskunta hyväk;syisi ookiehdot.uk'sen 8357: 8 §:n viimeisen kohdan niin 1nu.utettuna että ve- 8358: ronvälkntämisoilueus osakeyhtiöiltä tulisi pm"ste- 8359: ~uksi. 8360: 8361: Helsingissä, 10 p. joulukuuta 1917. 8362: Mikko Luopajärvi. Oskari Lahdensuo; 8363: Rudolf Holsti. Santeri Haapanen. 8364: 22 1917 II Vp.- V. Jlf.- Esitys N:o 13. 8365: 8366: 8367: 8368: 8369: III. 8370: 8371: Koska Eduskunta on päättänyt itse käyttää sitä valtaa, 8372: jdka ennen oli kuulunut keisarille ja suuriruhtinaalle, olisi 8373: Valiokunnan tullut ehdottaa, että Eduskunta sekä hyväksyisi 8374: että vahvistaisi kyseessä olevain verola,in. Sen johdosta kun- 8375: nioittaen ehdotamme, että mietinnössä lakiehdotuk·sen edellä 8376: oleva' pon1si olisi näin kuuluva: 8377: että Eduskunta, edellyttäen eUä puheena< 8378: oleva suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväk-' 8379: syisi ja vahvistaisi näin kuu·luvan lain suurten 8380: • tulojen verosta. 8381: 8382: Helsingissä, 10 päivänä joulukuuta 1917. 8383: 8384: 8385: Edvard Gylling. J. A. Komu. 8386: H. Hurmevaara. V. Lehokas. 8387: E. Huttunen. Armas Paasonen. 8388: Juho Kirves. J{. A. Raitanen. 8389: Jalo Kohonen. Santeri Saar:ikivi. 8390: 23 8391: Liite 1. 8392: 8393: Suurten tulojen lisäveron veroasteikkojen vertaus. 8394: 8395: 1 8396: 'r 8397: 8398: 8399: 11 8400: Veron suuruus Smk. 8401: Verotettava tulon- 1---~ ------~----·------ 8402: lisäys, 8403: Vero ou 'fo tulon- 8404: lisäyksestä. 8405: ----. ------ 8406: 1 Smk. 1 Esityksen 1 Mietinnön Esityksen 1 Mietinnön 8407: asteikon f asteikon asteikon i 8408: asteikon 8409: 8410: i~-- 1 8411: 1 8412: mukaan. j mu]<aun. 8413: ' 8414: mukaan. 1 mukaan. 8415: . 1 8416: 8417: 8418: 8419: 10000 600 700 6.00 7.oo 8420: 20 000 1300 1600 6.50 8.00 8421: 30000 2100 2 700 7.00 9.oo 8422: 40 000 3 000 4000 7.50 10.00 8423: 50 000 4000 5500 8.00 11.00 8424: 60 000 5100 7 200 8.50 12.00 8425: 70000 6300 9100 9.00 13.00 8426: 80000 7600 11200 9.50 14.00 8427: 90 000 9000 13 500 10.00 15.oo 8428: 100 000 10500 16 000 10.50 16.00 8429: 110 000 12100 18800 11.00 17.09 8430: 120 000 13800 21600 11.50 18.00 8431: 130 000 15 600 24800 12.00 19.08 8432: 140 000 17 500· 28 000 12.50 20.00 8433: 150000 19500 31600 13.00 21.07 8434: 160 000 21600 35200 13.50 22.00 8435: 170 000 23 800- 39 200 14.00 23.06 8436: 180 000 26 550 43200 14.75 24.00 8437: 190 000 29450 46600 15.50 24.53 8438: 200 000 32 500 50000 16.25 25.00 8439: 218000 35700 53600 17.00 25.52 8440: 220 000 39600 57 200 18.00 26.00 8441: 230000 43700 61000 19.00 26.52 8442: 240 000 48000 64800 20.00 27.00 8443: 250000 52 500 68800 21.00 27.52 8444: 260000 57200 72800 22.00 28.00 8445: 270 000 62100 77 000 23.00 28.52 8446: 280 000 67 200 81200 24.00 29.00 8447: 290000 71100 85600 24.52 29.52 8448: 300 000 75000 90000 25.00 30.00 8449: lM7 II Vto - S. V. 1\f. - EsiUs N:6 13>. 8450: 8451: 8452: 8453: 8454: Suuren valiokunnaa Blietintö 8455: N :01 2 sumrteu tuDJe& veroa kestevaa e!Jityk. 8456: , seu johd98ta.. 8457: 8458: Käsiteltyään yllämainitun asi·an saa .Suuri valiokunta 8459: ilmoittaa yhtyneensä Valtiovarainvaliokunnan mietinnös- 8460: sään N :o 2 tekemään ehdotukseen muussa suhteeessa, paitsi 8461: että lakiekda.twks-ee:n. Halli·tuksen esityk~:ra ja Valtiovarain- 8462: valiohmnan m·ietintm5n hitiyvän ensimmäisen vastalauseen 8463: mukai.sesti, olsii. otettava metsänmyynnistä sa~atujen tulojen 8464: v·erottamisesta P·oi:kk'ett8·määräys, ja ehdottaa Suuri valio- 8465: kunta siis, 8466: että Eduskqt.nta, edellyttäen että ptUh.~r/J(Jj()let'a 8467: ~tu-nta ho,vaitaan tarpoollvseksi, hyväksy·isi 8468: elulotuhsen laiksi suu.rten lu"tojen suostuntave- 8469: 'riosta sellaisena kuin se esiintyy V altioviarain- 8470: valiolclunnan tästä asiasta ootarnassa rn~etinnässä 8471: N:o 2, kuitenkin n'l}~wttamall!(l sen 3 § ..., näin 8472: ktu.uluvaksi: 8473: 8474: 3 §. 8475: Edelli:>essä pykälässä mainitun veron perusteena ovat ne 8476: verovelvolllisella vuonna 1916 olleet tulot, joista hänel!Je 8477: kunnallistamsoituksessa, on pantu veroäyrejä. 8478: Näiden tulojen määrästä on V·erovelvollinen kuitenkin 8479: oikeutettu vähentämään alempana mainitut erät jos hän 8480: niistä esittää pätevän selvityksen, n~mittäin: 8481: 1) sen summan, josta v~rovehrollis~lle on pantu vero- 8482: äyrejä hänen liikkf'ensä laatuun ja laajuuteen nähden yli 8483: tulojen <Jf.kean m,ää•rän; 8484: • 8485: 8486: 2 1917 II Vp. - S. V. M. - Esitys N:o i3. 8487: '· 8488: 2) varallisuuden lisääntymisen verov.elvollisellte la.ngen- 8489: neen p€rinnön johdosta, .ios ,siitä on kunnal1isveroa maks-et- 8490: tavaksi pantu; 8491: 3) verovelvollis€ll kiinteään omaisuuteen kiinnit•etyistä 8492: veloista suoritetut korkomaksut; 8493: 4) puolet verovelvolliseUe metsärnmyy·nnistii pwntn:ien 8494: tulojen määrä&tä; 8495: 5) verovelvollinen osakeyhtiö tahi osuuskunta sen maa- 8496: rän, joka vastaa viittä pmsenttia enm:m vuod€n l916 alkua 8497: maksetusta yhtiön osakepääomasta tai osuuskuulaan suori- 8498: tetuista osuusmaksuista. 8499: 8500: 8501: että Edu.slwnta wrvioisi .~~unrte11 fu"o.ien ve- 8502: tosta saalamatn t1t~on 8.S.OOO,OOO markaksi. 8503: 8504: Helsingissä 13 päivänä joulukunta 1917. 8505: 8506: 8507: 8508: 8509: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 8510: Liite II. 8511: 8512: Suurten tulojen lisäveron veroasteikkoja osottavat 8513: murtoviivat. 8514: Vero ~!on V ero tulon- 8515: lisäyksestä lisäyksestä 8516: % % 8517: 30 8518: ~ 8519: 1 8520: - . /V 8521: J 30 8522: 29 8523: l!8 8524: 1 ' V 8525: 1 L 28 8526: 27 8527: 1 1 V 27 8528: 26 1 _....-V 26 8529: 23 // 2!) 8530: 24 . /V 8531: _......v 24 8532: i 8533: ' 8534: L 1 V 23 8535: 2"2 8536: f--- f--- 8537: 1 8538: V '/ 22 8539: 21 '/ '/ 21 8540: 20 1/ / zo 8541: 19 V V .1 19 8542: 18 '/ V 18 8543: 17 '/ / 17 8544: Jö V -~ 8545: -· 8546: '/ 16 8547: V 8548: 15 '/ - 15 8549: 14 '/ ./ 8550: / 14 8551: 13 1 V 1 8552: 8553: 8554: V 8555: / Hl 8556: 12 '/ / 12 8557: ll 1 8558: lL V 8559: . /V 11 8560: 10 '/ / -- 10 8561: 9 V / 8562: ./ 8563: 9 8564: 8 V V 8565: ./ 8566: 8 8567: 7 V V 7 8568: 6 vv (j 8569: 8570: 5 5 8571: 1 8572: 4 4 8573: 3 3 8574: 2 2 8575: - 8576: 0 0 8577: 8578: 8579: 8580: 8581: Ylempi murtoviiva osottaa Valiokunnan, alempi esityksen asteikkoa. 8582: • 8583: 8584: 8585: 8586: 8587: . 8588: . 8589: 1917 11 Vp... - S. V. M. - Esitys N:o 13. 8590: 8591: 8592: 8593: 8594: Suuren valiokunnaa mietintö 8595: N:o 2 suurten tulojen veroa koskevaa esityk- 8596: sen J9hdesia. 8597: 8598: Käsiteltyään yllämainitun asian saa Suuri valiokunta 8599: ilmoittaa yht;rnoonsä Valtiovarwinvaliokunnan mietinnös- 8600: sään N :o 2 tekemään ehdotukseen muussa suhtooessa, paitsi 8601: että lakiehdotuksoon. Hallitukstln eBityksen ja Valtiovarain- 8602: valiokunnan mietintöön liittyvän elhSimmäisen vastalauseen 8603: mnkai·sesti, olsii otettava metsänmyynnistä sruatujen tulojen 8604: v·erottamist:>,sta poik1k~msmääräys, ja ehdottaa Suuri valio- 8605: kunta siis, 8606: että Eduskru.nta, edellyttäen että p1~heenoolmm 8607: duostunta havaitaan tarpeelliJseksi, hyväksyi,si 8608: ehdotuksen laiksi su.u.rten tulojen suostuntave- 8609: trl&ta sellaisW,a kuin se esilntyy. V altioVtarain- 8610: valiokrunnan tästä asiasta antamassa m~etinnössä 8611: N:o 2, kuitenkin ri1JUI/.I,ttf.mw.lla sen .1 §.m n.äin 8612: TiAJ.uluvaksi: 8613: 8614: 3 §. 8615: :Cdellisessä pykälässä mainit1...1 veron rerusteena ovat ne 8616: verovelvoLlisella vuonn·a 1916 olleet tulot, joista hänellle 8617: kunnallistak.soituksessa. on pantu veroä.yrejä. 8618: Näiden tulojen määrästä on verovelvollinen .kuitenkin 8619: oikeutettu vähentämään alempana mainitut erät jos hän 8620: niistä esittää pätevän s.el vityks-en, nimittäin: 8621: 1) sen summan, josta veroveholliselle on pantu vero- 8622: äyrejä hänen liikkoensä laatuun ja laajuuteen nä\hden yli 8623: tulojen oikean määrä-n; 8624: 2 1917 II Vp.- S. V. M.- ,Esitys N:o 13.. 8625: 8626: 2) varallisuud€ll lisääntymisen verovelvolliseHe lang€n- 8627: neen perinnön johdosta, jos .siitä on kunnallisveroa ma.kset- 8628: ta vaksi pantu; 8629: 3) veroveb10llisen kiint·eään omaisuuteen kiinnitetyistä 8630: veloista suoritetut korkomaksut; 8631: 4) puolet verovelvolliselle metsoomyynm'stii pamtu.ien 8632: tulojen määrästä; 8633: 5) verovelvollinen osakeyhtiö tahi osuuskunta sen maa- 8634: rän, joka vastaa viittä pro•senttia ennen vuoden 1916 a1kua 8635: maksetusta. yhtiön osakepääomasta tai osuuskuntaan suori- 8636: tetuista osuusmaksuista. 8637: 8638: srkä 8639: että Edu.~knnla (1//'Vioisi ~~unrtfm tulo.ien ve- 8640: t'osta saalavan htlon S.S,OOO,OOO m.arlraksi. 8641: 8642: Hdsingis•sä 13 päivänä ,iou1n1muta Hl17. 8643: 8644: 8645: 8646: 8647: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, HJ17. 8648: 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 13. 8649: 8650: 8651: 8652: 8653: Suuren valiokunnan mietintö 8654: N:o 2 a suurten tulojen veroa koskevan esityk- 8655: sen Johdosta. 8656: 8657: Asian toi·&e&sa käsittelyssä on Eduskunta hyväksynyt eh- 8658: dotuksen laiksi suurten tulojen suosiuntaverosta Suuren va- 8659: liokunnan mietinnössä N :o 2 olevan ehdotuksen muka•an muu- 8660: toin, paitsi että ehdotuksen 3 §:n Eduskunta on hyväksynyt 8661: näin kuuluvana: 8662: 3 §. 8663: Edellisessä pykä.lä!Ssä mainitun veron perusteena ovat ne 8664: verovelvollis·eHa vuon!na 1916 olleet tulot, joista häne'lle kun- 8665: nallistaksoituksessa on pantu veroäyrejä. 8666: Näiden tulojen määrästä on verovelvollinen 'kuitenkin 8667: oikeutettu vähentämään ·alempana mainitut erät, jos hän niis- 8668: tä esittää pätevän selvityksen, nimittäån: 8669: 1) sen summan, josta verovelvolliselle on pantu veroäy- 8670: rejä hänen liikkeensä laatuun ja laajuuteen nähden yli tulo- 8671: jen oikean määrän; 8672: 2) varallisuuden lisääntymisen verovelvolliselle langeu- 8673: neen perinnön johdosta., jos siitä on kunnallisveroa maksetta- 8674: vaksi pantu; 8675: 3) verove:Ivollisen kiinteään omaisuuteen kiinnitetyistä 8676: veloista suoritetut korkomaksut; 8677: 4) puolet. verovelvolliselle meilsänmyynJillistä pantujen tu- 8678: lojen määrästä; 8679: 5) verovelvollinen (poist.) osuuskunta sen määrän, joka 8680: vastaa viittä prosenttia ennen vuoden 1916 alkua (poist.) 8681: osuuskuntaan suoritetuista osuusmaksuista. 8682: 2 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 13. 8683: 8684: Eduskunnan päättämän muutokseTh johdosta on Suuri va- 8685: liokunta käsitellyt lakiehdotuksen ,toistamiseen, ja saa valio- 8686: kunta 8687: ptwltaa lakiehdotuksen hyväksyttävälr,si 8688: Eduskunnan päättämässä muodossa. 8689: 8690: Helsingissä, 15 päivänä joulukuuta 1917. 8691: 8692: 8693: 8694: 8695: Helsingissä, SlWmen Senaatin kirjapainossa, 1917'. 8696: 1917 n VJ).- Edusk. vast. --Esitys N:o 13. 8697: 8698: 8699: 8700: 8701: Suomen Eduskunnan vastaus 8702: Hallituksen esitykseen suurten tulojen verosta. 8703: 8704: EduskunnaHe on annettu HaUituksen esitys suurten tulo- 8705: jen verosta, ja on Eduskunta päättänyt, että mainittua ehdo- 8706: tusta on käsiteltävä sillä tavoin kuin Valtiopäiväjärjestyk- 8707: sessä on säädetty keisarin ja suuriruhtinaan esityksistä. 8708: Se asiantila, mikä syntyi siitä, että tämän vuoden ensi- 8709: mäiset valtiopäivät estettiin työtään <loppuun suorittamasta, 8710: on nyt kysymyksessä olevan veron kannailta katsoen vaikut- 8711: tanut erittäin haitallisesti. Valtiovarastolta jäi si,ten aikanaan 8712: saamatta sen tärkein tuloerä, mikä seikka ei ole voinut olla 8713: tuottamatta valtiotalouden säännölliselle hoidolle suuria häi- 8714: riöitä. Myöskin suurten ·tulojen veron kannolle on veron 8715: päättämisen lykkääntyminen aiheuttanut suuria vaikeuksia. 8716: Vuod-en 19'16 tuloihin kohdistuvan veron kanto tulee täten 8717: lykkääntymään ensi vuoteen, jolloin verrattain lyhyin väli- 8718: ajoin tulee myöskin kannettavaksi kunnallinen tulovero 8719: vuoden 1917 tuloista sekä mikäli tarpeellise'ksi havaitaan 8720: suuriin tuloihin vuonna 1917 kohdistuva valtiolle kan- 8721: nettava vero. TäJmä a,siant~la ei kuitenkaan ole autetta- 8722: vissa, eikä se saata myöskään vaikuttaa nyt päätettävänä ole- 8723: vaan veroon, joka valtion tarpeiden tyydyttämiseksi on vält- 8724: tämätön. V eron päättämisen siirtymisestä näin myöhään on 8725: myöskin v·oinut johtua, että verovelvollisten taloudellisessa 8726: cvsemassa on saattanut tapahtua muutoksia sen jälkeen kuin 8727: kunnallistaksoitus, johon suurten tulojen vero perustuu, toi- 8728: mitettiin. Erityisesti on saattanut esiintyä tapauksia, jolloin 8729: :kurssivaihtelut, varsinkin ruplan kurssin aleneminen, ovat 8730: oleellisesti huonontaneet verovelvoll~sen taloudellista as-emaa. 8731: Eduskunta katsoo kuitenkin, että tämänlaiset vuonna 1917 8732: tapahtuneet muutokset v.erovelvollisten taloudellisessa ase- 8733: 2 1917 II Vp.- Edusk. vast. - Esit.vs N :o l:J. 8734: 8735: massa eivät saa.ta varkuttaa nyt kysymyksessä ol-evaan ve- 8736: mon, joka perustuu vuoden 1916 tuloihin ja niistä toitmi,tet- 8737: tuun kunnallista!ksoitukseen. !Sitä paitsi on verovelvollisilla 8738: veron kannon lykkääntymisen kautta ollut tilaisuus syn.t;y- 8739: neen väliaj•an kuluessa hyväkseen käyttää ne useinkin huo- 8740: mattavat rahamäärät, jotka he veron kannon aikanaan .tapah- 8741: tues-sa olisivat oLleet velvolliset verona suorittama•an. 8742: Eduskunta on näin ollen pääasiassa asettanut viime val- 8743: tiopäiväin Valtiovarainvaliokunnan suurten tulojen verosta 8744: la.atiman ehdotuksen kanna.Ue, erkä Eduskunna.n mielestä 8745: ole aihetta niihin 1puutoksiin, joita n,y'i esityksessä on ehdo- 8746: tettu. Esityksen johdosta Eduskunta vielä esittää seuraa- 8747: via seikkoja. 8748: 3 §. Siitä tulomäärästä, josta verovelvolliselle on pantu vero- 8749: äyrejä, olisi ·hänellä esityksen mukaan oikeus vähentää muun 8750: muassa varallisuuden lisääntyminen perinnön- tahi va'kuu- 8751: tl~ssumman johdosta. Määräys vakuutussumman vähentämi- 8752: sestä saattanee kuitenkin jo siihen nähden, että vero koskee 8753: ainoastaan suuria tuloja, vain harvoin tulla k,y'symykseen, 8754: jota paitsi vakuutussummasta vain poikkeustapauksissa kun- 8755: nallistaksoituksessa veroäyrejä asetettanee. Milloin saatua 8756: vakuutussummaa ei voida katsoa sellaiseksi tuloksi, josta on 8757: kunnallisveroa maksettava, on poikkeuksen tekeminen va- 8758: kuutussummaan nähden tarpeeton. Jos taas vakuutussumma 8759: on pidettävä tulona, josta kunnallistaksoituksessa pannaan 8760: veroäyr.ejä, ei liene syytä jättää tällaisen tulon saajaa va- 8761: paaksi maksamasta nyt k.}'symyksessä olevaa veroakaan. 8762: Esityksen mukaan olisi verovelvollinen hänelle kunnal- 8763: listaksoituksessa asetetusta tulomäärästä vielä oikeutettu 8764: vähentämään puolet 1 päivästä toukokuuta 1916 saman vuo- 8765: den loP'puun uutisviljelyksiin, vilj.elysten parannustöihin, 8766: maataloudellisiin uutisrakennuksiin ja koneisiin ynnä muu- 8767: hun maatalousliikeyrityksen laajentamiseen tai'kka sen vel- 8768: kain maksami,seen käytetyistä kustannuksista. Kun ei näytä 8769: olevan syytä tällaisten erien va:pauttamiseen 1isäverosta, on 8770: Eduskunta 4 § :ään ,ottanut samanluontoisen, mutta sisällyk- 8771: seltään jonkun verran ahtaamman määräyksen, jonka kautta 8772: tämänlaiset erät vapautetaan perusverosta. 8773: Suurten tulojen vero. 3 8774: 8775: :Mitä muuten tulee siihen ·selvitykseen, joka ver9velvolli- 8776: sen tulee esittää saadakseen 3 § :ssä mainitut €rät suurten tu- 8777: lojen veroa laskettaessa vähennetyiksi taksoitetuista tuloista, 8778: ei verovelvolliselle myönnetty.ä vähentämisoikeutta voida 'kat- 8779: soa selvitetyksi yksistään sillä, että hän esimerkiksi näyt- 8780: tää saaneensa .perintöä tahi suorittaneensa korkoa kiinnite- 8781: tyistä veloista, vaan tulee hänen selvittää, että hänen: vähen- 8782: nettäviksi pyytämänsä erät ovat kunnallistahoitukseHsa vai- 8783: kuttaneet sen summan määräämiseen, josta hänelle on pantu 8784: veroäyrejä. Tällaisen selvityksen esittämiseksi lien€e useim- 8785: missa bpauksissa tarpeen, että verovelvollinen antaa täydel- 8786: lisen ilmoituksen vuosituloistaan sekä niistä vähennyksistä, 8787: jotka kunnallistaksoituksessa on •huomioon ot€ttu. 8788: Kolmannen § :n 2 :sen mom. 5 :nnestä kohdasta on pois- 8789: teHu osakeyhtiöitten verohuojennusta koskeva määräys. 8790: Esityksessä ehdotettua tapaa saadun tulonlisäyksen mää- 5 §. 8791: räämiseksi ei Edu•skunta ole voinut hyväksyä siitä syystä, 8792: että tulonlisäyksen suuruus tuDn ehdotuksen mukaan las- 8793: ketaan vähentämällä verovelvollisen vuonna 1916 saamista 8794: tuloista vuosien 1913, 19'14 ja 1915 tulojen keskimäärä. Kun 8795: viimemainitun vuoden tulot varsin usea•ssa tapauksessa. jo 8796: ovat sotatilan aiheuttamien konjun:ktuurien vuoksi hyvinkin 8797: :muret, tulevat tä:llaisia tuloja saaneet, jos tulonlisäys las- 8798: ketaan esityksessä ehdotetulla tavalla, pääsem,ään helpom- 8799: malla verolla kuin ne, jot'ka va·sta vtwclen 1916 aikana ovat 8800: tuollaista tulonlisäystä saaneet. Sotatilan konjunktuurien . 8801: aiheuttaman tulonlisäyksen laskeminen esityksessä ehdote- 8802: tuna tavalla tulisi erityisesti suurtuloisille edulliseksi. Pois- 8803: taakseen tämän kohtuuttomuuden on Eduskunta päättänyt, 8804: eitä tulonlisäys lasketaan siten, että vuoden. 191t6 tuloista vä- 8805: hennetään vuosien 1913 ja 1914 tulDjen keskimäärä. 8806: Sota-ajan kon.iunktuurien aiheuttama tulonlisäys on täl- 8 §. 8807: lais<(m tulon oman luonteen vuoksi verotettava suhteellisen 8808: raskaasti niissäkin tapauksissa, jolloin tulonlisäys kokonais- 8809: määräitään ei ole suuri. Tästä syystä ei FAuskunta ole saat- 8810: tanut hyväksyä esityksessii olevaa asteikkoa, vaan on hyväk- 8811: synyt lisä:v.eroa varten sen asteikon, joka. Valtiovarain•valio- 8812: kt~nnan mietinnössä N :o 2 ont ehdotettu. 8813: 4 1917 II Vp.- l<Jdnsk. vast.- Esitys N:o 13. 8814: 8815: 9 §. EsitY:ksessä on perusveron ja lisäveron yhteenlaskettu 8816: korkein määrä rajoitettu 2·5 %:iin verotettavasta tulomää- 8817: räJstä. Tästä suoritettavan veron ylärajan määräämisestä on 8818: !hyötyä etupäässä selJaisille tulonnauttijoille, joiden tulot ovat 8819: verrattain suuret, väJhintään 180,000--.:200,000 markkaa, ja. 8820: joiden tuloista samalla verrattain iso osa on sodan aikana 8821: saatua tulonlisäystä. Eduskunnan mielestä ei ole aihetta 8822: antaa näille kysymyksessä oleviHe verovelvollisille niin suur- 8823: ta etua kuin esityksen määräys sisältää, joka määräys sitä 8824: paitsi suuresti vähentäisi veron tuottoa. Ottaen myöskin 8825: huomioon, että valtion suuresti lisääntyneiden menojen vuoksi 8826: tarvitaan lisävaroja, on Eduskunta korottanut molempien ve- 8827: Tojen yhteenlasketun korkeimman määrän 33 %:iin tuloista, 8828: jos nämä ovat alle 1,000,000 markan, mutta 35 %:iin, jos 8829: tulot ovat 1,000,000 markkaa tai enemmän. 8830: Esitykseen sisältyvän 1akiehdotuksen 9 § :n 2 momentin 8831: kohdalla olevaan ehdotukseen ei Eduskunta o1le saattanut 8832: yhtyä syistä, joita €dellä jo on kosketeltu, vaan on Edus- 8833: kunta poistanut tämän momentin. 8834: Jos kuolinpesä, jonka on tämän lain mukaan veroa suori- 8835: tettava, on ja.ettu osakkaiden kesken ennen tämän lain voi- 8836: maan astumista, on kunkin osa:kkaan verosta vastattava 8837: osuutensa mukaan pesässä. Sama määräys on kohdistettava 8838: myös •osakeyhtiöön, jonka omaisuus yhtiön hajoituksen takia 8839: on jaettu osakkaiden kesken ennen tämän lain voimaan as- 8840: tumista. Tälle kannalle asettuen ei Eduskunta ole saatta- 8841: nut hyväksyä esityk·sen 9 § :n 3 momentissa olevaa. vastaa- 8842: vaa määräyst, vaan on sen tilalle ottanut lakiin uuden 3 8843: moment:in. 8844: 12 ja 13 §. Esityksen 12 § :ssä ehdotetaan kuhunkin läänin- 8845: hallitukseen asetettavaksi verotuslautakunta, jorrka ko- 8846: koonpanon ja palkkion Senaatti määräisi. Vaikkakaan Edus- 8847: kunnan mielestä verotuslautakuntien asettaminen kyseessä 8848: olevaa verraten yksinkertaista verollepanoa suorittamaan 8849: ei ole ehdottomasti välttämätön, on Eduskunta ehdotukseen 8850: kuitenkin yhtynyt, koska erinäisissä suhteissa näistä lauta- 8851: kunnista saattaa olla veroHepanossa hyötyäkin. Kuitenkin 8852: Suurten tulojen vero. · 5 8853: 8854: katsoo Eduskunta asianmukaiseksi lausua, että ·lautakuntaan 8855: tulee jäseninä kuulua eri yhteiskuntruluokkien edustajia. 8856: 8857: Suurten tulojen verosta saatavan tulon on Eduskunta ar- 8858: vioilliut 95,000,000 marka.ksi. 8859: 8860: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta ilmoittaa, 8861: 8862: että Eduskunta, havaittuaan puheena olevan 8863: suostunnan tarpeelliseksi, on hyväksynyt näin 8864: kuuluvan lain suurten tulojen verosta: 8865: 8866: 8867: Laki 8868: suurten tulojen suostuntaverosta. 8869: 8870: Suomen Eduskunnan päätöksellä •säädetään täten: 8871: 8872: 1 §. 8873: Vuodelta 1916 suoritetaan seuraavana vuonna toimitetun 8874: kunnallistaksoituksen perustuksella suosiuntaveroa suurista 8875: tuloista. Tämä Yero kannetaan suurten tulojen perus- ja. lisä- 8876: verona. 8877: 2 §. 8878: Jokaisen kunnallisveroa maksavan, jonka tulot vuonna 8879: 1916 yhdessä tai useammassa kunna~sa ovat, sit6'n lasket- 8880: tuina kuin ·3 §:ssä sanotaan, nouss·eet yhteensä 20,000 mark- 8881: kaan tahi sitä suurempaan määrään, on suoritettava suurten 8882: tulojen perusveroa. 8883: 3 §. 8884: Edellisessä pykälässä mainitun veron perusteena ovat ne 8885: verovelvollisella vuonna 1916 olleet tulot, joista hänelle kun- 8886: nallistaksoituksessa on pantu veroäyrejä. 8887: Näiden tulojen määrästä on verovelvollinen kuitenkin oi- 8888: keutettu vahentämään alempana mainitut erät, jos hän niistä 8889: <esittää pätevän selvityksen, nimittäin: · 8890: 6 1917 ll Vtl. -l~dusk. yast.- Esitys N:o 13. 8891: 8892: 1) ~o.en summan, josta verovelvolliselle on pantu vero- 8893: äyrejä !hänen liikkeensä laatuun ja laajuuteen nähden yli 8894: tuloj.en oikean määrän; 8895: 2) varallisuuden lisääntymisen verovelvolliselle langen- 8896: neC'n perinnön johdost~, jos siitä on kunnallisveroa maksetta- 8897: vaksi pantu; 8898: 3) verovelvollisen kiinteään omaisuuteen kiinnitetyistä 8899: veloista suoritetut korkomaksut; 8900: 1) puolet verovelvolliselle metsänmyynnistä pantujen tu~ 8901: lojen määrästä; 8902: 5) Yerovelvollinen osuuskunta sen määrän, joka vastaa 8903: viittä prosenttia ennen vuoden 1916 alkua osuuskuntaan 8904: suoritetuista osuusmaksuista. 8905: 4 §. 8906: Suurten tulojen perusveroa suoritetaan seuraavan asteikon 8907: mukaan: 8908: V ero tuloista Veron Alarajan yli 8909: Tulo luokka, 8910: alarajan koh- vakioerä, menevästä 8911: Smk. 8912: dalla. Smk. osasta. 8913: 20,000- 30,000 I.o% 200 + 4 % 8914: 30,000- 40,000 2.o , 600 + 4 ,. 8915: 40,000- 50,000 2.5 " 1,000 + 5 ,. 8916: 50,000- 60,000 3.0 1,500 + 6 8917: 3.5 " 8918: " 8919: 60,000- 70,000 8920: " 8921: 2,100 + 7 ",. 8922: 70,000- 80,000 4.0 2,800 + 8 8923: 80,000- 90,000 4.5 " 3,600 -+ 9 8924: 9o,ooo-I-oo;ooo 5.o " 4,500 8925: " 8926: + 10 8927: 100,000-110,000 8928: " 8929: 5,500 +11 8930: " 8931: 5.5 " 8932: 110,000-120,000 6.o 6,600 +12 ,." 8933: 120,000-130,000 6.5 " 7,800 + 13 8934: " 8935: 9,100 8936: " 8937: 130,000-140,000 7.0 " + 14 8938: " 8939: 140,000-150,000 7.5 10,500 + 8940: 150;000-160,000 8941: " 8942: 8.o , 12,000 8943: 15 8944: + 16 ,. 8945: " 8946: 160,000-170,000 8.5 8947: " 8948: 13,600 + 17 " 8949: 170,000-1,80,000 9.0 . 15,300 + 18 8950: 180,000-190,000 9.5 " 17,100 + 19 8951: " 8952: " 8953: 10.o , 19,000 8954: " 8955: 190,000--200,000 +20 8956: " 8957: Suurten tulojen vero. 7 8958: 8959: Vero tuloista Veron Alarajan yli 8960: Tuloluokka, alarajan koh- vakioerä, menevästä 8961: Smk. dalla. Smk. osasta. 8962: 8963: 200,000~220,000 10.5 % 21,000 + 211.5 % 8964: 220,000-240,000 11.5 " 25,300 + 23.5 " 8965: 240,000-260,000 12.5 " 30,000 + 25.5 " 8966: 260,00~280,000 13.5 " 35,100 +,27.5 " 8967: 280,000--300,000 14.5 " 40,600 + 22.0 " 8968: 300.000- 15.o , koko tulosta. 8969: 8970: Jos verovelvollinen 1 päivästä toukokuuta 19'16 saman 8971: vuoden loppuun on pannut kustannuksia maataloudellisiin 8972: uutisviljelyksiin, viljelysten parannustöihin tai maataloudel- 8973: lisiin uutisrakennuksiin, on hänellä oikeus maksettavastaan 8974: suurten tulojen perusverosta vähentää puol-et siitä perusv.eron 8975: määrästä, joka on yhtä suuri osa koko perusverosta., kuin pu- 8976: heenala.iset kustannukset ovat verotettavasta tulomäärästä. 8977: 8978: 5 §. 8979: •Tos sillä, joka on velvollinen suorittamaan suurten tulo- 8980: jen perusveroa, on vuonna 1916 ollut tuloja vähintään 10,000 8981: markkaa yli sen keskimäärän, mihin hänen tulonsa ovat 8982: --nousseet vuosina 1913 ja 1914, on hän velvollinen perusveron 8983: ohella maksamaan lisäv-eroa vuonna 1916 saadusta tulon- 8984: lisäyksestä, j.oka lasketaan siten, että verovelvollisella vuosina 8985: 1913 ;ja. 1914 olleiden kunnallistaksoituksessa huomioon otet- 8986: tujen tulojen keskimäärä vähennetään siitä tulomäärästä, 8987: josta verovelvollista on taksoit.ettu vuodelta 19116. Sanotusta 8988: tulomäärästä an verovelvollinen oikeutettu vähentämään 8989: 3 § :ssä mainitut erät, jos hänellä vuosina 1913 ja 19-14 ollei- 8990: den tulojen keskimäärää laskettaessa samalla tavoin otetaan 8991: huomioon vastaavat vähennykset näid.en vuosien tuloista. 8992: 8993: 6 §. 8994: Siinä tapauksessa, että verovelvolliselle ei ole kunnallisc 8995: taksoituksessa pantu veroäyrejä vuodelta 1913, vaan vasta 8996: 1914 vuoden tuloista, otetaan vuonna 1916 tapahtuneen tu- 8997: lonlisäyksen määrää laskettaessa huomioon 5 § :ssä mainitun 8998: 8 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N :o 13. 8999: 9000: keskimäärän sijaan ainoailtaan 1914 vuoden tulot. Jos häntä 9001: ei ole verotettu myöbkään vuodelta 1914, lasketaan hänen 9002: tulonsa vuonna 1916 lisääntyneen määrällä, joka nousee yli 9003: 10,000 markan. 9004: 7 §. 9005: Kun on laskettava, ovatko yriiy ksestä saadut tulot 9006: vuonna 1916 lisääntyneet, on niitä, huolimatta mahdollisesti 9007: tapahtuneesta omistajan vaihdoksesta, 5 ja 6 § :ssä E>anotulla 9008: tavalla verrattava yrityksestä aikaisempina vuosina saatui- 9009: hin tuloihin, jos yrityksen toimintaa omistajan vaihdoksen 9010: jälkeen on samaan tapaan jatkettu. 9011: 9012: 8 §. 9013: Suurten tulojen lisäveroa suoritetaan seuraavan asteikon 9014: mukaan: 9015: Vero tulon- 9016: Tulonlisä~k- lisäyksestä Veron Alarajan yli 9017: sen luok a, alarajan vakio erä, menevästä 9018: Smk. kohdalla. Smk. osasta. 9019: 10,000- 20,000 7 % 700 + 9 % 9020: 20,000- 30,000 8 , 1,600 +11 , 9021: 30,000~ 40,000 9 , 2,700 + 13 9022: 40,000- 50,000 10 4,000 + 15 9023: " 9024: " " 9025: 50,000- ·60,000 11 5,&00 + 17 , 9026: " 9027: 60,000- 70,000 12 7,200 + 19 , 9028: 70,0·~ 80,000 9029: " 9030: 13 , 9,100 + 21 , 9031: 80,000-- 90,000 14 , 11,200 + 23 , 9032: 90,00~100,000 15 13,500 + 25 , 9033: 100,000~120,000 16 " 16,000 + 28 , 9034: 120,00~140,000 9035: " 9036: 18 , 21,600 + 32 , 9037: 140,000---160,000 20 , ·28,000 +36 9038: 160,000-180,000 22 , 35,200 + 40 , 9039: " 9040: 180,000~200,000 24 , 43,200 + 34 9041: 200,000-220,000 25 50,000 + 3'6 9042: " 9043: 220,000-240,000 " 9044: 26 , 57,200 9045: " 9046: + 38' 9047: 27 , 64,800 9048: " 9049: 240,000-260,000 +40 9050: 28 , 72,800 9051: " 9052: 2·6·0,000-280,000 +42 9053: 280,000-300,000 29 81,200 9054: " 9055: +44 9056: " 9057: 300,000- 30 " koko tulonlis.äyksestä. 9058: " 9059: Suurten tulojen vero. ,g 9060: 9061: 9062: 9 §. 9063: Jos perusvero ja lisävero edellä mainittujen perusteiden 9064: mukaan laskettuina yhteensä ovat enemmän kuin kolmekym- 9065: mentäkolme prosenttia siitä tulomäärästä, josta perusveroa 9066: maksetaan, on verovelvollinen, jo'llka tulot ovat alle 1,000,000 9067: markan, vapaa sen veromäärän suorittamisesta, joka nousee 9068: yli sanotun prosenttimäärän. Jos verovelvollisen tulot ovat 9069: 1,000;000 markkaa tai Enemmän, on hän vapaa sen veromää- 9070: rän suorittamisesta, joka nousee yli kolmenkymmenenviiden 9071: prosentin siitä tulosta, josta permveroa maksetaan. 9072: OmaiE.uuclesta, joka ennen tämän lain voimaan astumista 9073: on luovutettu konkurssiin, suoritetaan suurten tulojen veroa 9074: ainoastaan, jos omaisuutta on jälellä, sittenkun konkurssissa 9075: valvotut saatavat on maksettu. 9076: Jos kuolinpesä, jonka on tämän lain mukaan veroa suo- 9077: ritettava, on jaettu osaklmiden kesken ennen tämän lain voi- 9078: maan astumista, vastatkoen kukin osakas verosta osuutensa 9079: mukaan pesässä. Sama määräys kaskekoon myös osakeyh- 9080: tiötä, jonka omaisuus yhtiön hajoituksen takia on jaettu osak- 9081: kaiden kesken ennen tämän lain voimaan a~stumista. 9082: V aitio, kunta, seurakunta ja armeliaisuuslaitokset sekä 9083: kirjallisuuden, tieteen, taiteen, maatalouden tahi muun yleis- 9084: hyödyllisen tarkoituksen edi:;tämistä varten perustetut seu- 9085: rat, yhdistykset ja säätiöt ovat tässä laissa säädetyistä ve- 9086: roista vapaat. 9087: 9088: 10 §. 9089: Sen, jolle vuonna 1917 toimitetussa lmnnallistaksoituk- 9090: sessa on 'Pantu kunnallisveroa vähintään 20,000 markan suu- 9091: ruisista tuloista, tulee 30 päivän kuluessa tämän lain julkai- 9092: semisen jälkeen antaa maistraatille tai kunnallislautakun- 9093: nalle sillä paikkakunnalla, jossa hänellä on kotinsa ja asuin- 9094: Daikkansa tai jossa asianomaisen yrityksen hallitus sijaitsee, 9095: kirjallinen ilmoitus, josta näkyy, mihin määrään hänen tu- 9096: lonsa on yhdessä tai useammassa kunnassa taksoitettu nous- 9097: seen vuonna 1916 sekä mihin määriin ne on taksoitettu nous- 9098: seen vuosina 1913 ja 19'14. 9099: 10 1917 II Vp.- FJ(}usk. vast.- Esitys N:o 13. 9100: 9101: Samalla hän myös, jos tahtoo taksoitetuista tuloista 3 tai 9102: 5 § :n mukaan vähentää niissä mainittuja eriä tahi saada 9103: veronvähennystä 4 § :n 2 momentin perusteella, esittäköön sen 9104: selvityksen, johon hän vaatimuksensa perustaa. 9105: Kuvernöörin vaatiessa on jokaisen 5itä paitsi omasta puo- 9106: lestaan määrätyn ajan kuluessa annettava sellaisia ilmoituk-· 9107: sia, joita mahdollisesti tarvitaan suurten tulojen veroa mak- 9108: settavaksi pantaessa, jota paitsi verovelvollinen on oikeutettu 9109: sellaisia ilmoituksia antamaan, jotka voivat olla tarpeellisia 9110: häntä verotettaessa. 9111: 11 §. 9112: Maistraattien ja kunnallislautakuntain on Suomen Senaa- 9113: tin määrättävänä aikana lähetettävä lääninkonttoriin luettelo 9114: niistä verovelvollisista, joiden tulot vuodelta 1916 on taksoi- 9115: t.ettu vähintään 20,000 markkaan, sekä samalla ilmoitettava, 9116: onko joku heistä tiettävästi taksoitettu toisessakin kunnassa. 9117: Tähän luetteloon on myös merkittävä verovelvollisilla vuo- 9118: sina 1913 ja 1914 olleiden kunnaUisveronalaisten tulojen 9119: määrä. 9120: Niinikään toimittakoot maistraatit ja kunnallislautakun- 9121: nat lääninkonttoriin verovelvollisten 10 §:n mukaan antamat 9122: ilmoitukset sekä lausuntonsa niistä vaatimuksista, .ioista mai- 9123: nitaan saman pykälän 2 momentissa. 9124: 9125: 12 §. 9126: Lääninhallituksen asiana on pitää huolta buurten tulojen 9127: veron maksuunpanosta ja kannasta. 9128: Jotta ne tulot ja se tulonlisääntyminen, joista tämän lain 9129: mukaan on veroa maksettava, tulisivat oikein arvioiduiksi, 9130: perustetaan kuhunkin lääninhallituks·een verotuslautakunta, 9131: .ion.ka kokoonpanoli ja palkkiot Suomen Senaatti määrää. 9132: Sittenkun 10 ja 11 § :ssä mainitut ilmoitukset ja luette- 9133: lot ovat. saapuneet, tulee verotuslautakunnan määrätä, kuinka 9134: paljon veroa on kunkin verovelvollisen tämän lain mukaan 9135: suoritettava, sekä laatia veroluettelo, käsittävä läänin kaikki 9136: verovelvolliset, jonka luettelon allekirjoittavat. kaikki vero- 9137: tuslautaJmnnan jäsenet. 9138: Suurten tulojen vero. 11 9139: 9140: 13 §. 9141: Veroluettelo pannaan allekirjoittamisen jälkeisenä päi- 9142: vänä lääninhallituksessa esille neljäntoista päivän ajaksi vero- 9143: velvollisten tarkastettavaksi. 9144: Aika, jonka kuluessa veroluettelo on lääninhallituksessa 9145: tarkastamista varten nähtävänä, on viipymättä ilmoitettava 9146: tiedoksi kuulutuksella yhdessä tai useammassa, läänissä il- 9147: mestyvässä :;,anomalehdessä. 9148: 9149: 14 §. 9150: Verovelvollinen, joka tahtoo valittaa suurten >i:ulojen ve- 9151: ron maksuunpanosta, antakoon 30 päivän kuluessa siitä, kun 9152: veroluettelo on tarkastusta varten pantu nähtäväksi, muistu- 9153: tuksensa kuvernöörille, jonka tulee kiireellisesti ottaa asia 9154: tntkittavakseen ja antaa valitukseen päätös. 9155: Kuvernöörin päätöksestä voidaan säädetyssä järjestyk- 9156: ~essä 30 päivän kuluessa valittaa Senaatin talonsosastoon. 9157: 9158: 9159: 15 §. 9160: Valitus suurten tulojen suostuntaveron pernsteena ole- 9161: vasta kunnallistahoituksesta taikka suurten tulojen veron 9162: maksuunpanosta ei tuota lykkäystä veron maksuun nähden, 9163: mutta jos valitus hyväksytään, on liiaksi kannettu määrä suo- 9164: ritettava takaisin, kun veronmaksaja siitä tek!'e kuvernöörille 9165: hakemuksen. 9166: Kuitenkin voi kuvernööri verovelvolliselle, joka on valit- 9167: tanut siitä, että häntä on kahdessa tai useammassa kunnassa 9168: snmasta tulosta verotettu, myöntää veronmaksun lykkäystä. 9169: 9170: 16 §. 9171: Jos verovelvollinen on jättänyt aikanaan antamatta sel- 9172: laisen ilmoituksen tai sellaiset tiedonannot, jotka hän 10 § :n 9173: mukaisesti on velvollinen antamaan suurten tulojen verotusta 9174: varten, vel voittakoon kuvernööri, maistraatin tahi kunnallis- 9175: lautakunnan ilmoituksesta, hänet sakon uhalla määräajan 9176: kuluessa täyttämään velYollisuutensa. 9177: 12 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 13. 9178: 9179: Joka 10 § :ssä määrätyn ajan kuluessa on jättänyt anta- 9180: matta säädetyn ilmoituksen tai vaaditut tiedonannot suur- 9181: ten tulojen veron mabuunpanoa varten, ei ole oikeutettu vä- 9182: hentämään 3 § :n 1-4 momenteissa mainittuja eriä eikä saa- 9183: maan veronvähenny:otä 4 §:n 2 momentin J)erusteella. 9184: 9185: 17 §. 9186: Joka väärällä ilmoituksella tal1i muulla vilpillä yrittää 9187: pidättää valtiolta pnhf enalaista veroa, rangaistakoon niin- 9188: kuin rikosl~issa sanotaan ja olkoon sen ohessa velvollinen suo- 9189: rittamaan kaksinkertaisella sen verom~iärän, jota hän yritti 9190: pidättää. 9191: 18 §. 9192: Suomen Sena,atti antaa tarkemmat ohjeet tämän lain sovel- 9193: tamista varten. 9194: 9195: 9196: Helsingi~sä, 22 päivänä joulukuuta 1917. 9197: 9198: 9199: 9200: 9201: Hc)]singissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 9202: 1917 - Toiset valtiopäivät N:o 14. 9203: 9204: 9205: 9206: 9207: Hallituksen ~sitys Suomen Eduskunnalle 9208: leimasuostunnan suorittamisesta 1918 vuoden 9209: loppuun. 9210: Sy,yskuun 24 päivänä 1914 vahvistettiin Eduskunnan 9211: 1914 vuoden valtiopäivillä hyväksymä asetus leimasuos- 9212: t.unnasta vuonna 1915. Kun Eduskuntaa er vuosma 9213: 1915 ja 19'16 kutsuttu koolle, julkaisi Hallitus 24 päivänä 9214: joulukuuta 1915 asetuksen, jossa määrättiin vuoden 1916 9215: alusta kannettavaksi -leimaveroa. Sen esityksen johdosta, 9216: jonka B'ailitus kuluvan vuoden ensimäisillä valtiopäivillä an- 9217: toi Eduskunnalle sodan ajalrsi hallinnollista tietä säädettyjen 9218: verojen jatkamisesta vuoden 1917 loppuun, laati Eduskun- 9219: nan Valtiovarainvaliokunta ehdotuksen laiksi leimasuostun- 9220: nasta äskenmainitun vuoden loppuun, joka ehdotus muuta- 9221: milla poikkeuksilla .ia lisäyksillä oli yhtapitävä yllämainitun, 9222: Hallituksen 24 päivänä joulukuuta 1915 antaman asetuk- 9223: sen kanssa. Eduskunnan hajoittamisen johdosta ei tätä ehdo- 9224: tusta kuitenkaan lopullisesti käsitelty, minkä vuoksi kysy- 9225: mys leimasuostunnan suorittamisesta sinä aikana, mikä vuo- 9226: desta 1917 vielä on jälellä, on saatettava uuden käsittelyn 9227: alaiseksi. Koska vuosi 1917 jo on loppuun kulumassa, eikä 9228: ole epäilystä leimasuostunnan tarpeellisuudesta myös vuo- 9229: deksi 1918, on Hallitus katsonut sopivimmaksi, siitä huoli- 9230: matta, että Eduskunnalle vasta myöhemmin voidaan antaa 9231: vuoteen 1918 kohdistuva esitys varojen han:kkimis1esta Jti!i- 9232: 4353-17 9233: 2 N:o 14 9234: 9235: hin tarpeisiin, johin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, Edus- 9236: kunnan käsiteltäväksi jättää ehdotuksen laiksi, jonka perus- 9237: teella leimasuostuntaa olisi suoritettava niin hyvin lain jul- 9238: kaisemispäivästä kuluvan vuoden loppuun, kuin myös vuonna 9239: 19'18. 9240: Asirullisessa suMeessa on puheenalainen ·la;kiehdotus laa- 9241: dittu pääkohdiltaan nykyisen leimaveroasetuksen pohjalle. 9242: Kuitenkin on katsottu olevan syytä kiinnittää huomiota nii- 9243: hin lisäys- ja muutosehdotuksiin, joita Va-ltiovarainvalio- 9244: kunta tämän vuoden ensimäisillä valtiopäivillä esitti. - Va- 9245: liokunta ehdotti, että IJelikorteista olisi säädettävä suoritetta- 9246: vaksi suostuntav·eroa 1 markka 40 ·penniä kultakin leikiitä 9247: eli 2 markkaa 80 penniä täydeltä peliltä, minkä johd.osta hal- 9248: linnollisella asetuksella 10 päivältä maaliskuuta 19,14 peli- 9249: korteista suoritettavabi määrätty samansuuruinen maklm 9250: olisi lakkautetta.va. Nyt esitettävään lakiehdotukseen 01. 9251: otettu samansuuntainen :säännös, kuit€nkin korottamalla lei- 9252: maveron määrä 2 markkaan leikiltä eli 4 markkaan täydeltä 9253: peliltä. 9254: Leimasuostunnan kokonaistulo on vuodeksi 1917 laskettu 9255: nousevan ]1,500,000 mar·klkaan. Tätä määrää arvioitaessa on, 9256: muun muassa, huomioon ·otettu, että uusia osakkeita tämän 9257: vuoden kuluessa on laskettu runsaasti liikkeeseen, josta joh- 9258: tuu tuntuva lisäys leimatuloissa. Otaksuttavaa on, että osak- 9259: keiden leimaamisesta kertyvä tulo vuonna 19:18 tulee ole- 9260: maan jonkun verran vähempi kuin kuluvana vuonna, mutta 9261: siitä huolimatta .voitanee leimasuostunnasta vuonna 1918 koi- 9262: tuva tulo arvioida 14,500,000 markaksi. 9263: Sen nojalla mitä edellä on esilletuotu, ·on Hallitus tahto- 9264: nut Eduskunnan ·hyvä-ksyttäväksi jättää seuraavan :la'kiehdo- 9265: tuksoen: 9266: N:o 14 3 9267: 9268: 9269: Laki 9270: leimasuostunnasta. 9271: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään 9272: täten: 9273: 1 LUKU. 9274: Leimaveron suorittamisvelvolliS'UIUdesta ja maksuperusteista. 9275: 1 §. 9276: Allamainitut virastojen ja viranomaisten toimituskirjat 9277: on varustettava leimalla seuraavin määrin: 9278: 9279: A rvokirja, valtakirja ja muu asiakirja, 9280: 1) jolla nimi tai arvo, todellisen vuan sitä seuraa- 9281: matta, annetaan: 9282: henkilölle, joka ei ole valtion, kirkon tai kunnan pal- 9283: veluksessa, kun arvonimi on 9284: 4 arvoluokassa, 1,200 markkaa 9285: 5 1,000 9286: " " 9287: 6 750 ,. 9288: " 9289: 7 600 9290: " " 9291: 8 500 9292: " " 9293: 9 400 9294: " " 9295: 10 300 9296: " " 9297: 11 200 9298: " " 9299: 12 150 9300: 13 9301: " 9302: 100 9303: " 9304: " " 9305: 14 75 9306: " " 9307: arvonimi, jota ei mainita arvojärjestyksessä, 50 markkaa; 9308: 9309: 2) jolla annetaan aatelisarvo, 1,000 markkaa:, vapaa- 9310: herran arvo 2,000 markkaa, kreivin arvo 3,000 markkaa; 9311: 4 N:o 14 9312: 9313: 3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi Suo- 9314: men ritarihuoneeseen: 9315: muukalaiselle aateliasuvulle ..... . 1,000 markkaa 9316: muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000 9317: muukalaiselle kreivin suvulle .... 3,000 " 9318: ulkomaiselle aateliamiehelle jo vas- " 9319: taanotettuun sukuun ......... . 1,000 9320: " 9321: 4) jolla vahvistetaan vaakuna tai vaakunan muutos, 9322: 500 markkaa. 9323: ' 9324: Erioilceuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen tai 9325: apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mark- 9326: kaa, maaseudulla 50 markkaa. 9327: 9328: Kansalaiskirja kansalaisoikeuden saamiseksi 20 markkaa. 9329: 9330: Lahjoituskirja eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk- 9331: sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan, kun 9332: lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 prosenttia 9333: lahjan arvosta. 9334: 9335: Lepoajankirja 10 markkaa. 9336: Myyntikirja ulosottotoimin myydystä 2 § :ssä 1kauppakirjan 9337: kohdalla mainitusta kiinteästä omaisuudesta leimataan 9338: niinkuin 2 § :ssä on kauppakirjasta säfudetty. 9339: 9340: Passitus, paloviinan sekä muiden väkevämpien tai mie- 9341: dompien väkijuomain, 5 markkaa. 9342: 9343: Patenttikirja 20 markkaa. 9344: Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote, 9345: jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaehtoista 9346: maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, varietee- tai 9347: N:o 14 5 9348: 9349: akrobaattinäytäntöjä, harjoittaa posetiivinsoittoa tai muu- 9350: ta ~atusoittoa, pitää karusellia, näytellä vahakuvia, kine- 9351: matografikuvia, eläinkoko.elmia y. m.: 9352: a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuukau- 9353: delta tai kuukauden osalta: 9354: sirkus- ja varieteenäytännöistä 500 markkaa, 9355: kinematografinäytännöistä Helsingissä, Turussa, Vii- 9356: purissa Ja Tampereella 500 markkaa, Vaasassa, Kuo- 9357: piossa, Oulussa, Porissa ja Kotkassa 400 markkaa; maan 9358: muissa kaupungeissa ja kauppalaissa 200 markkaa, 9359: kinematografinäytännöistä maalla kuin myös muista 9360: yllämainituista näytännäistä ja karusellin pitämisestä 9361: 100 markkaa, 9362: posetiivinsoitosta ja muun katusoiton harjoittami- 9363: sesta 3 markkaa; • 9364: b) jos lupa myönnetään määrätyiksi näytännöiksi, 9365: jokaisesta näytännöstä yksi kymmenesosa edellisessä mo- 9366: mentissa mainitustå kuukautisesta maksusta. 9367: Jos yhdistetään erilaatuisia näytäntöjä, jorhin lupa on 9368: myönnettävä leimamaiksun a:laisella resolutsionill&, pää- 9369: töksellä tai pö;ytäkirjanotteella, on. leimavero lasketta.va 9370: kustakin näytäntölajista erikseen. 9371: Leimasta vapaa on resolutsioni, päätös tai pöytä- 9372: kirjanote, jolla ·paikkakunnan kouluneuvoston tahi 9373: koulunjohtokunnan puoltalauseen nojalla opetustarkoituk- 9374: sessa myönnetään lupa näytellä vaha- ja kinematografi- 9375: kuvia, eläinkokoelmia y. m. 9376: Valtauskirja 20 ·markkaa. 9377: Muut toimituskirjat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m., 9378: . samoin myös valtJakirja, kon.stitutorir;tli ~ai muu toimitus- 9379: kirja, jolla asetetaan ·virkaan tai 11irkatoimeem 9380: 6 N:o 14 9381: 9382: Senaatin ja sen toimituskuntain, 5 markkaa arkilta; 9383: hovioikeuksien, 2 markkaa 50 penniä arkilta; 9384: lääninhallituksien, 1 markka arkilta; 9385: kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien 9386: sekä maistraattien ja järjestysoikeuksien, 50 pen-niä 9387: arkilta. 9388: Leimasta va~paa on kuitenkin diaritodistus, eläkekirja, 9389: haaste, jäljennös viranomaisen ·huostassa säilytetystä asia- 9390: kirjasta, määräyskirja yhden viikon tai lyhyemmän aikaa 9391: hoitamaan virkaa tai tointa, notarintodistus, passi mat- 9392: kaa varten ulkzypuolelle Suomea, rasitustodistus, tie-- 9393: donantopäätös, virkaerokirja, kun ero hakemuksetta an- 9394: netaan, sekä resolutsioni tai todistus, joka kirjoitetaan 9395: viranomaiselle annettuun asiakirjaan. 9396: 9397: 2 §. 9398: • Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat 9399: on varustettava leimalla seuraavin määrin: 9400: 9401: K auppalcirja, lahjakirja, vaihtokirja taikka muu. -luov·utus- 9402: kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudat~sta hae- 9403: taan: 9404: jos omaisuuden arvo on korkeintaan 5,000 markkaa, 9405: 1/ 9406: 4 prosenttia kultakin täydeltä 100 markalta omaisuu- 9407: den arvosta, ei kuitenkaan väJhempää kuin 25 pennin 9408: määrä; 9409: jos omaisuuden arvo on suurempi kuin 5,000 mark- 9410: kaa, mutta ei yli 2·5,000 markan, 1 / 2 prosenttia kultakin 9411: täydeltä 100 markalta; 9412: jos. omaisuuden arvo on 25,000 markkaa suurempi, 9413: 1 prosentti kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden 9414: arvosta; 9415: N:o 14' 7 9416: 9417: Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutuskir- 9418: jalla luovutettu samalle vastaanottajalle, on se leimalla 9419: varustettava täyteen määrään, kun lainhuudatusta ensi 9420: kerran haetaan. 9421: Samansuuruinen leimamaksu on suoritettava saman- 9422: laisista asiakirjoista, j<_!tka :kos'kevat alusta, 'kun se il- 9423: moitetaan rekiste.röitäväksi, tai kaupungissa olevaa 9424: vuokratouttia· rakennuksineen, kun sFrto viranomai- 9425: selle ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioineen, 9426: kun siirto viranomaisen hyväksyttäväksi alistetaan. 9427: Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo on 9428: ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutuskirja 9429: leimalla varustettava viranomaisen arvion mukaan. 9430: Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu, en- 9431: nenkuin lainhuudatusta haetaan tai siirto viranomai- 9432: selle ilmoitetaan, on jokainen luovutuskirja erikseen 9433: leimalla varustettava. Kuitenkin on ennen tammikuun 9434: 1 päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka oikeudelle 9435: näytetään aikaisemman omistajan tai haltijan saannon 9436: todistamiseksi, leimasta vapaa. 9437: 9438: lYI etsänhakkuukontrahti, kun se tuodaan oikeuteen kiin· 9439: nitettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsännautintaoikeu- 9440: desta sovitun· hinnan kokonaissummasta 1 prosentti. 9441: Jos hakkuuo~keuden vastike ei käy kontrahdista 9442: ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultåkin täy- 9443: deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on 9444: myönnetty, 2 markan määrään tai, jos metsäalan pinta-ala 9445: ei käy selville, oikeuden harkinnan mukaan. 9446: Osakekirjat, kun ne annetaan yhtiötä perustettaessa, 1 pro- 9447: sentti osakkeen nimellisarvosta; 9448: kun ne annetaan osakepääomaa kor.otettaessa, 2 pro· 9449: senttia osa'kkeen nimellisarvosta. 9450: 8 N:o 14 9451: 9452: Perunkirjoituslcirja, kun se rekisteröitävä:ksi tuodaan:· 9453: a) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puoli- 9454: soa, vaan rintaperillinen, kultakin täydeltä 100 9455: markan määräitä: 9456: 1 :ksi 2 / 10 % säästöstä, kun se ei nouse 10,000 mark- 9457: ,kaan; 9458: 2 :ksi 8 / 10 · % ~äästöstä, kun se on vähintään 10,000 9459: markkaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan; 9460: 3 :ksi 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 20,000 9461: markkaa, mutta ei nouse 30,000 .markkaan; 9462: 4 :ksi ~>f 1 o. % säästöstä, kun _se on vähintään 30,000 , 9463: markkaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan; 9464: 5 :ksi 6 / 10 % säästöstä, kun 'Se on vähintään 40,000 9465: markkaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan; 9466: 6 :ksi 7_'10 % säästöstä, k~n se on vähintään 50,000 9467: markkaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan; 9468: 7 :ksi 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 65,000 9469: markkaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan; 9470: 8 :ksi 1 % säästöstä, kun se on vähintään 80,000 mark- 9471: kaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan; 9472: ro 9473: 9 :ksi 1 2 /to säästöstä, kun se on vähintään 100,000 9474: markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan; 9475: ro 9476: 10 :ksi 1 "/10 säästöstä, kun se on v.ähintään 150,000 9477: markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan; 9478: 11 :ksi 1 8 / 10 % säästöstä, kun se <m vähintään 200,000 9479: markkaa, mutta ei nouse 250,000 markkaan; 9480: 12 :ksi 2 1 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 250,000 9481: markkaa, mutta· ei nouse 300,000 markkaan; 9482: 13 :ksi 2 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 300,000 9483: markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan; 9484: 14:ksi 2 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 350,000 9485: . 9486: markkaa, mutta ei nouse· 400,000 markkaan; . 9487: ,. 9488: 9489: N:o 14 9 9490: 9491: 15 :ksi 3 % säästöstä, kun se on vähintään 400,000 9492: markkaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan; 9493: 16:ksi 3 3/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 450,000 9494: markkaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan; 9495: 17 :ksi 3 6 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 500,000 9496: markkaa, mutta ei nouse 550,000 markk·aan; 9497: 18 :ksi 3 9/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 550,000 9498: markkaa, mutta ei nouse 600,000 markkaan; 9499: 19 :bi 4 2 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 600,000 9500: markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan; 9501: 20 :ksi 4 5/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 650,000 9502: markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan; 9503: 21 :ksi 4 8/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 700,000 9504: markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan; 9505: 22 :ksi 5 1/ 10 % säästöstä; kun se on vähintään 750,000 9506: markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan; 9507: 23:ksi 5 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 800,000 9508: markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan; 9509: 24 :ksi 5 7/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 850,000 9510: markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan; 9511: 25 :ksi 6 % säästöstä, .kun se on vähintään 900,000 9512: markkaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan; 9513: 26 :ksi 6 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 950,000 9514: markkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan; 9515: 27 :ksi 6 6 / 10 %säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark- 9516: kaan tai enempään. 9517: Maksu on siis kultakin täy-deltä 100 markalta sääs- 9518: töstä: 9519: 1 :ssä luokassa Smk. -:20 9520: 2 :ssa -:30 9521: 3:ssa 9522: " 9523: , " -:40 9524: " 9525: 4:ssä -:50 9526: " " 9527: 10 N:o 14 9528: 9529: 5 :ssä luokassa. Smk. --: 60 9530: 6 :ssa , , --: 70 9531: 7 :ssä , , - : 80 9532: 8:ssa 1:- 9533: " " 9534: 9 :ssä 1:20 9535: 10 :ssä 9536: " " 1: 50 9537: 11 :ssä 9538: " " 1: 80 9539: " " 2: 10 9540: 12 :ssa 9541: 13 :ssa 9542: " " 2:40 9543: " " 9544: 14:ssä 2: 70 9545: 15:ssä 9546: " " 3:- 9547: 16 :ssa 9548: " " 3: 30 9549: ," 3: 60 9550: " 9551: 17:ssä 9552: 18 :ssa 9553: " 3: 90 9554: 19 :ssä 9555: " " 4:20 9556: 20:ssä " " 4: 50 9557: 21 :ssä " " 4: 80 9558: 22 :ssa 9559: " " 5:10 9560: 23:ssa 9561: " " 5:40 9562: 24 :ssä 9563: " " 5:70 9564: " " 9565: 25 :ssä 6:- 9566: 26:ssa 9567: " " 6: 30 9568: 27 :ssä 9569: " " 6: 60 9570: " " 9571: b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puoliso, 9572: siihen katsomatta onko rinta- tahi mnuta perillistä vai 9573: ei, ainoastaan puolet edellä olevassa taksassa mainitusta 9574: määrästä; 9575: c) JOS perinnönjättäjäiltä ei ole jäänyt jälkeen puo- 9576: lisoa, eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli, 9577: sisar, sisarpuoli, tahi veljen, velipuolen, sisare~ tahi si- 9578: sarpuolen jälkeläinen, taksassa mainittu määrä, lisät- 9579: N:o 14 11 9580: 9581: tynä 150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan kaukaisempia 9582: tahi ei mitään perillisiä jää jä·lben, Ii~ättynä 300 pro- 9583: sentilla . 9584: .Yelvollisuus leimata perunkirjoituskirja säädetyin· 9585: määrin ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen kirjaa, 9586: joka on asianomaiseen oikeuteen annettava, ja pitää 'toi- 9587: seen kappaleeseen, joka kuolinpesän osakkaille anne- 9588: taan takaisin, kirjoitettaman todistus siitä, että asian- 9589: omaisesti 1eimattu kappale on oikeuteen annettu. 9590: Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen 9591: mukaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja 9592: annetaan oikeuteen. 9593: Jos useammissa paikkakunnissa· on vainajan jäl· 9594: keen jäänyttä'omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset 9595: on pidetty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perunkir- 9596: joitusten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tulee näi- 9597: den perunkirjoituskirjain leimaamisen olla toimitettu, 9598: kun ne annetaan sen paikkakunnan oikeuteen, jossa 9599: vainaja kuollessaan oli hengille kirjoitettuna. 9600: Kun pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja pe- 9601: rinnönjättäjältä on jäänyt puoliso tai rintaperillinen, 9602: on perunkirjoituskirja leimamaksusta vapaa. 9603: 9604: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun 9605: kruununtilan, immisionia haettaessa siihen, sekä kruunun 9606: virkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle siirron vahvis- 9607: tamise'ksi annetaan, samoin :kuin kauppakirja. 9608: Testamentti, joka tuodaan vaivattavaksi: 9609: a) omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus, lei- 9610: mataan, milloin määrätty rahasumma on mainittu, 1 9611: markalla kultakin täydeltä 100 rriarkalta omaisuuden 9612: arvoa; mutta jos ei määrättyä summaa tahi arvoa ole 9613: 12 N:o 14 9614: 9615: mainittu, lasketaan leimamaksun määrä niinkuin tuo- 9616: mari, testamentatun omaisuuden arvon mukaan, kohtuul- 9617: liseksi näkee; 9618: b) omaisuudesta, johon o? ainoastaan na~intaoi 9619: keus, varustetaan samoin, tuomarin harkinnan mukaan, 9620: leimalla 2 markasta 200 markkaan, siihen katsomatta, 9621: onko vissi raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leima- 9622: taan fideikomissikirja lähinnä edellisen· a) kohdan mu- 9623: kaan. 9624: Testamentti isälle, äidille, veljelle, velipuolelle, sisa- 9625: relle, sisarpuolelle, tai veljen, velipuolen, sisaren tahi 9626: sisarpuolen jälkeläiselle leimataan 50 pennillä kultakin 9627: täydeltä 100 markalta omaisuuden arvoa. 9628: Testamentti puolisolle tahi rintaperilliselle, opetus- 9629: laitokselle, kansanvalistuksen hyväksi, tieteelliseen tai 9630: taiteelliseen tarkoitukseen tahi armeliaisuuslaitokselle 9631: sekä yleensä kaikille laitoksille, säätiöille taikka yhdis- 9632: tyksille, joilla on yleishyödyllinen tarkoitus, niin myös 9633: kaikki muut testamentit, joilla annetaan omaisuutta, 9634: minkä arvo ei nouse 100 markkaan, ovat leimasta va- 9635: paat. 9636: Vekseli, olkoonpa vekselinanta.jan itsensä taikka jonkun 9637: muun maksettavaksi asettama, 9638: jos vekselisumma on pienempi ~uin 200 markkaa, 20 9639: penniä; 9640: jos vekselisumma on 200 markkaa tahi sitä suurempi, 9641: 20 penniä kulta:kin täydeltä 100 markalta. 9642: Vekseli on ehdottomasti leimaveron alainen, älköönkä 9643: sitä, olematta asianmukaisesti leimattu, hyväksyttäväksi 9644: tahi maksettavaksi esitettä:kö eikä toiselle annettako tahi 9645: siirrettäkö, vaikka se olisikin ulkopuolellw Suomea ase- 9646: tettu. 9647: • 9648: N:o 14 13 9649: 9650: Jos vekseli on kirjoitettu ma·ksettavaJksi muussa raha- • 9651: la!jissa kuin Suomen markoissa, lasketaan leimavero vas- 9652: taavasta summasta Suomen markoissa niiden pysyväisten 9653: kurssien mukaan, jotka Suomen senaatin valtiovarainfui- 9654: mituskunta, katsoen eri rahalajien arvoon rahakauppaliik- 9655: keessä, siinä tarkoituksessa joka kuukausi virallisissa sa- 9656: nomalehdissä julkaisee noudatettaviksi seuraavana kuu- 9657: kautena. 9658: Vekselin, joka on tämän mukaan leimattu, tulee kui- 9659: tenkin, kun se kiinnityksen ·tai marksun saamiseksi oi1keu- 9660: teen taikka ulosottoviranomaiselle tuodaan, olla leimattu 9661: niinkuin .velkakirja tai muu saamistodiste. 9662: Tässä sääd~tystä leimaverosta ovat vlpaat: postiläihe- 9663: tysvekseli, ulkopuolella Suomea asetettu vekseli, joka on 9664: Suomen ulkopuolella maksettavakin, jp, asianmukaisesti 9665: leimatun vekselin kwksoiskappaleet. 9666: 9667: 9668: Velkakirja tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai 9669: maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle 9670: tuodaan, 'leimataan sen pääomamäärän mukaan, josta 9671: kiinnitystä tai maksua haetaan: enintään 100 markan 9672: pääomalta 20 penniä ja sen yli jokaiselta täydeltä 100 9673: markan pääomalta 20 penniä. Lasku leimataan niin- 9674: kuin saamistodiste. 9675: Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saaruisto- 9676: diste kiinnityksen tai maksun saamista varten uudel- 9677: leen tuodaan vir_anomaiselle, on se leimattava ainoas- 9678: taan mikäli silloin kysymyksessä olevasta saamisesta 9679: aikaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu. 9680: Saamistodiste, joka konkurssin tahi vuosihaasteen 9681: valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa .. 9682: 14 N:o 14 9683: • 3 §. 9684: Pääsylipusta sirkus-, varietee-, akrobaatti-, kinemato- 9685: grafi-, vahakuva-, eläinkokoelma y. m. samanlaatuisiin näy- 9686: täntöihin, suoritetaan leimaveroa 10 penniä, ·kun pä!äsyli'pun 9687: hinta on kork~intaan 50 penniä, mutta sitä kalliimmista pää- 9688: sylipuista 20 penniä markalta, jolloin markkaa. pienemmät 9689: erät lasketaan täydek,si markaksi. 9690: 9691: 4 §. 9692: Suomessa valmistetuista tai muualta tuoduista pelikor- 9693: teista maksetaan leimaveroa kaksi markkaa kultakin leikiitä 9694: eli neljä markkaa täydeltä peliltä. 9695: . . 9696: 5 §. 9697: Leimaveron suorittamisesta ovat vapaat: 9698: 9699: Kruunu. 9700: 9701: Valtion viranomaiset virka-asioissa. 9702: 9703: 6 §. 9704: Ensimäisessä pykälässä säädetyn leimaveron suoritta- 9705: misesta ovat vapaat: 9706: 9707: Koulu, kunta ja kunnallinen viranomainen sekä uskon- 9708: nollinen yhdyskunta ja seurakunta, ei kuitenkaan kiin- 9709: teätä omaisuutta koskevissa asioissa; 9710: 9711: Varaton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu tahi asian- 9712: mukaisesti tddistettu; 9713: 9714: V 1~eraan valtion tuomioistuin ja viranomainen asioissa, 9715: jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäyntilai· 9716: tosta ko!lk~vi!l k!l~S~tinvälisiä. sopirrruksia. 9717: N:o 14 15 9718: 9719: 7 §, 9720: Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat: 9721: rikosasioissa, jotka ovat yleisen syytteen alaiset, kun 9722: virallinen syyttäjä on niissä ottanut puhevallan, olkoonpa 9723: edesvastausta vaadittu taikka ei; 9724: oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa; 9725: verotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa; 9726: asioissa, jotka koSikeViat Eduskunnan ja kirkolliskokouk- 9727: f(en jäsenten valitsemista; 9728: asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastuvan- 9729: kokouksessa; 9730: asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista osuus- 9731: kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten peruste- 9732: tuille yhdistyksille; 9733: asioissa, jotka koskevat maan lohkomista, uutistalojen 9734: ja kruununmetsätorppain perustamista sekä kaskimaiden 9735: hakattavaksi määräämistä; sekil. 9736: posti-, <kanava- ja rautatieliikettä koskevissa wsioissa; 9737: .sekä 9738: toimituskivja, jok:a ilman lunastusta tai muuta maksua 9739: annetaan. 9740: 8 §. 9741: Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan, 9742: on leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti 9743: on ollut säädetyllä leimalla varustettu. 9744: 9745: 9746: II LUKU. 9747: - 9748: Leimojen käyttämisestä ja leimaveron suorittamisen 9749: valvomisesta. 9750: 9 §. 9751: Asiakirja, joka tämän lain mukaan on leima.veron alainen, 9752: va:rustett!l)koon leimamerkillä1 9753: 16 N:o 14 9754: 9755: Niinkauan kun leimrupaperia löytyy varastossa, voidaan 9756: leimamaksun alainen asiakirja kumminkin kirjoitta·a leima- r 9757: paperille. 9758: Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei ole, 9759: eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suorittaa, 9760: käytettäköön lähinnä pienempää leimaa. 9761: 9762: 10 §. 9763: 1\filloin asiallisen sallitaan oikeudessa tai virastossa pää- 9764: kirjan sijaan esiintuoda varmennettu -jäljennös siitä, pitää 9765: samalla todistettaman, että pääkirja on varustettu leimalla ja 9766: mihin määrään sekä että leima on asianmukaisesti kelpaa-_ 9767: mattomaksi tehty .•Tos tätä ei noudateta taikka jos jotakin 9768: olisi laiminlyöty pääkirjan asianmukaiseen · leimaamiseen 9769: nähden, varustettakoon jäljennös sillä leimamäärällä, joka 9770: pääkirjasta pudtuu. 9771: Tällaisen todistuksen antakoon mieluummin kaupungissa 9772: maistraatin puheenjohtaja tahi siinä palveleva virkamies ja 9773: maalla tuomari, pappi tahi kruununpalvelija. 1\fuiden us- 9774: kottujen miesten, jotka sen todistavat, tulee, paitsi nimeänsä, 9775: merkitä siihen myös virkansa tahi ammattinsa ja kotipaik- 9776: kansa. 9777: 11 §. 9778: Toimituskirjain leimaamisesta vastatkoon se virkamies, 9779: joka on toimituskirjan varmentanut, taikka, jollei toimitus- 9780: kirjaa varmenneta, se, joka sen on antanut. 9781: 9782: 12 §. 9783: Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä on 9784: leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asiakirjan 9785: vastaanottaa, siitä, että leimamaksun suorittamisvelvollisuus 9786: asianmukaisesti täytetään. 9787: Osakekirjan leimalla varustamisen toimittakoon osakeyh- 9788: tiön hallitu$, 9789: N;o 14 17 9790: 9791: V ekselin leimalla varustamisesta pitäköön huolen vekse- 9792: lin antaja. Kuitenkin vastatkoon myös jokainen, joka hank- 9793: kimansa oikeuden todistukseksi vastaanottaa vekselin taikka 9794: jqka sellaisen siirtää tahi hyväksyttäväksi tai maksettavaksi 9795: esittää, siitä, että vekselin leimaamisvelvollisuus asianmukai- 9796: sesti täytetään. 9797: 13 §. 9798: ,Joka toimeenpane 3 § :ssä mainittuja näytäntöjä ja huvi- 9799: tilaisuuksia, on velvollinen niissä kävijälle antamaan leima- 9800: merkillä säädettyyn määrään varustetun pääsylipun. 9801: 9802: !II LUKU. 9803: Erinäisiä säiinnöksiä. 9804: 14 §. 9805: Virkamiehen päätöksestä, joka koskee asiakirjan lei- 9806: maamista, on asianomaisella lupa.. valittaa sille viranomai- 9807: selle, jonka alainen virkamies on. 9808: 9809: 15 §. 9810: Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoitta- 9811: misesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta ja 9812: leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole lu- 9813: nastettu tai muun laillisen syyn takia poisannettu, suoritetta- 9814: koon leimamaksut takaisin, kun leimapaperit tai leimamerkit 9815: lääninhallitukseen lä!hetetään. 9816: 16 §. 9817: Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhekir- 9818: joittamisesta tai muuten pilaantuu, tai jos hän erehdyk- 9819: sestä on käyttänyt leimapaperia tai leimamerkkiä, kun sitä 9820: ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty on, 9821: haettakoon leimamaksua takaisin kuvernööriltä, joka päät- 9822: tää, onko se takaisin suoritettava. 9823: 2 9824: 18 N:o 14 9825: 9826: 17 §. 9827: Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa vas- 9828: taa~, joka on asetettu Suomen Pankille, Suomen Valtio- 9829: konttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille, säästöpan- 9830: kille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainanhakijana 9831: oikeus asianomaisen laitoksen antaman todistuksen nojalla 9832: lääninhallituksesta saada suoritettu leimamaksu takaisin. 9833: 18 §. 9834: Senaatin asia on antaa tarkempia määräyksiä leimaveron 9835: kannasta ja sen tilittämisestä. 9836: 9837: 19 §. 9838: Tämä laki on voimassa julkaisemispäivästä vuoden 1918 9839: loppuun. 9840: 20 §. 9841: Täten kumotaan joulu~uun 24 päivänä 1915 annettu ase- 9842: tus leimaverosta, maaliskuun 10 päivänä 1914 annettu asetus 9843: leimamaksun kantamisesta pelikorteista Suomessa, joulukuun 9844: 29 päivänä 1914 annettu asetus julkisista näytännäistä ja 9845: huvitilaisuuksista kannettavasta väliaikaisesta verosta sekä 9846: maaliskuun 27 päivänä 1916 annettu asetus julkisista näy- 9847: tännäistä ja huvitilaisuuksista kannettavan väliaikaisen ve- 9848: ron korottamisesta. 9849: Helsingissä, 30 päivänä marraskuuta 19 17 . 9850: 1 9851: 9852: 9853: 9854: 9855: . Suomen Senaatin päätöksen mukaan 9856: 9857: V altiovaraintoimit1tskunnan Päällikkö 9858: Juhani Arajärvi. 9859: 9860: Axel Riikberg. 9861: 9862: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 9863: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 14. 9864: 9865: 9866: 9867: 9868: V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n n a n m i e- 9869: t i n t ö N:o 4 esityksen N:o 14 johdosta, joka 9870: koskee leimasuostunnan suorittamista 1918 9871: vuoden loppuun. 9872: 9873: Eduskunta on kuluvan joulukuun 5 päivä.nä keskustelu- 9874: pöyt.äkirjan s-euraamana lähettänyt Valtiovarainvaliokunnan 9875: valmisteltavaksi Hallituksen ·e•sit.Y'ksen N :o 14 leima•suos- 9876: tunnan suoriUamisesta 1918 vuoden loppuun j& samalla 9877: päättänyt, että mainittua ehdotusta on käsit-eltävä samalla 9878: ta v.oin kuin V altiopäi väj ärj.estyksessä orr säädetty kei·sarin 9879: ja suuriruhtinaan esityksistä. Asian käsittelyä varren on 9880: Vali.okunta saanut käyt-ettäväkseen Senaatiss·a esitiYsehdo- 9881: tusta valmistett&essa syntyne-et asiakirjat. 9882: 9883: 9884: 9885: Esitys leimasuostunn:rusta perustuu nykyisin voimassa 9886: olevaan leimaveroasetukseen, mutta on siinä tämän ohella 9887: otettu pääasiassa huomioon myöskin ne lisäy•s- ja muutos- 9888: ehdotukset, jotka kuluvan vuoden edellist-en valtiopäi väin 9889: V alt:i.ovarainvaliokunia: mietinnössään esitti. ' Asiallisesti 9890: eroaa -esit.ys V aliakunnan hyväksymästä lakiehdotuk·sesta 9891: siinä, että pelikorteista V aliakunnan ehdottaman 1 mar ka:n 9892: 40 pennin ja 2 markan 80 pennin asemasta ehdotetaan 9893: suoritettavaksi suostuntaveroa 2 markkaa leikiitä eli 9894: 4 markkaa täydeltä peliltä ja että lakiehdotuksen 1 §:stä 9895: on ]Joistettu kappale, jossa säädetään resolutsionin, päätöksen 9896: tai pöytäkirjanotteen leimalla varustamisesta, kun sirkus-, 9897: varietee-, akrobaatti- tahi kinemat.ografinäytäntöjä annetaan 9898: huoneistossa, jos·sa tahi jonka välittömässä yhteydessä an- 9899: niskellaan väkijuomia. 9900: ~ 1917 II Vp. --V. M.- Esitys N:o 14. 9901: 9902: Kun nykyisin voimassa olevan leimaveron kanto perus- 9903: tuu sodan ajruksi hallinnollista tietä 24 päivänä j.oulukuuta 9904: 1915 annettuun asetuksei:m, eikä Eduskunnalla tämän vuo- 9905: den edellisillä valtiolpäivillä ole ollut tilaisuutta loppuun käsi- 9906: tellä 'Sen ratkaistavaksi jätettyä esitystä leimasuostunnasta, 9907: on asia nyt saatettu uudistetun käsittelyn alaiseksi leima- 9908: suostunnan säätämiseksi jälelläolevaksi ajaksi kuluva.a 9909: vuotta. Esityksessä >ehdotetaan ·suostuntaa samalla ja:bket- 9910: tavaksi 19,18 vuod.en loppuun. 9911: Huolimatta :;iitä, ettei vielä ole selvitetty, paljonko 9912: varoja tarvitaan valtiovaraston m-enojen peittämiseksi 9913: vuonna 1918, on Valiokunta kuitenkin tullut vakuute- 9914: tuksi •siitä, että leimasuosiunta on edelleen tarp•eellinen. 9915: Siihen nähd-en, että valtion menot ovat nopeasti ka1svaneet 9916: ja ·kehitys näyttää yhä kulkevan samaan suuntaan, saattaa 9917: tapahtua, että l·eimasuostunta siinä muodossa kun Valio- 9918: kunta sen nyt ·es•ittää Eduskunnan hyväksyttäväksi, enn>en 9919: p.itkää osottautuu riittämättömäksi .ia että jo 1918 vuoden 9920: kuluessa täytyy suunnitella; nyt säädflttävän lain muutta- 9921: mista eräissä kohdin nykyistä tehokkaammaksi. Tämä koh- 9922: distuu varsinkin perinnön ja. testamentin verottamista koske- 9923: viin säännöksiin, joista jo 1910 vuoden valtiopäiville annet- 9924: tiin esitys tarkoittava perintöveron uudistamista ja tehok- 9925: kaammaksi saattamista, muun muassa yhdistämällä lahja- 9926: veron perintöveroon sekä erottamalla vastaavat lainkohdat 9927: leimasuostunnan yhteydestä erilliseksi verohi. Tämänsuun- 9928: taisen ehdotuksen laatiminen vaatisi kuitenkin tarkempaa 9929: valmistusta kuin mitä V aliakunta voi sille tässä yhteydessä 9930: hankkia. Koska Valiokunta pitää tärkeänä, että Edus-kunta 9931: pidättää itselleen vapauden jo ensi vuoden kulues:;a mene~ 9932: tellä niinkuin muuttunut •asiaintila ehkä vaatii, ehdottaa Va- 9933: liokunta, että leimasuosiunta määrättäisiin tällä kertaa. jat- 9934: kettavaksi 1 päivään huhtikuuta 1918. 9935: Esityks.en lakiehdotuksflll yksityiskohtiin nähd-en Valio- 9936: kunnan •On esit-ettävä seuma.vaa.. 9937: 1 §. 1Senjohdosta että asetus alkoholipitoisten aineiden val- 9938: !Jli'stubesta, maa.hantuonpista, myYnnistä, kuljetuksesta. ja 9939: Leimasuostunta. 3 9940: 9941: varastossapidosta on 29 päivänä toukokuuta 1917 tullut vah- 9942: vistetuksi ja koska on todennäköistä, että samaa asiaa kos- 9943: kevat väliaikaiset kieltolahsäännökset saadaan voimaan lä- 9944: himmässä tulevaisuudessa, Valiokunnalle annettujen tieto- 9945: jen mukaan jo 1918 vuoden a.lust•a, on tarkoitus leimamaksun 9946: avulla raj.oittaa. a1koholipitoisten aineiden käyttöä siten me- 9947: neWinyt merkityksensä. Esityksestä onkin jo poistettu tätä 9948: tarkoittavia määräyksiä ja· Valiokunta yhtynyt näihin muu- 9949: toksiin. Tämän lisäksi on V aliakunta poi•stanut l akiehdo- 9950: tu<ks•esta tarpeettomaksi käyueenä myöskin 1 § :ssä olleen 9951: määräyksen, .i·onka mukaan paloviinan sekä muiden väke- 9952: vämpien tai mied·ompien väki.iuomain passituksesta on kan- 9953: nettu leimamaksua 5 markkaa. 9954: Koska. oikeudenkäynnistä johtuvia kuluja vähävaraisem- 9955: mille kansankenoksille olisi edes hiukankin huojennettava, 9956: on Vali.okunta lakiehdotuksen 1 § :n tätä koskevaan kohtaan 9957: tehnyt s·en muutokseu, että kihlakunnan-, maanjako- ja raa&- 9958: tuvanoikeuksien s·ekä mai•straattien ja järjestysoikeuksien 9959: antamista toimituskirj.oista, tuomioista, päätöksistä, reso- 9960: lutsioneista: y. m. •kannetaan leimamaksua 50 penniä ~ensi 9961: mäiseltä ja: 25 penniä sitä seuraavilta arkeilta, sensijaan 9962: että esityksen mukaan leimamaksua kannettaisiin 50 penniä 9963: j.okaiselta arkilta. 9964: r Nykyisten poikkeuksellisten o!ojen johdosta kaupan- 2 §. 9965: käynti maa- ja kaupunkikiinteistöillä on suuresti lisäänty- 9966: nyt. Kun vielä vuonna 1915 myytiin kiintei·stöjä, joill-e 9967: ha.ettiin lainhuudatusta, yhteensä 171,307,608 markan ar- 9968: vosta, teki vuonna 1916 myytyjen kiinteistöjen arvo yh- 9969: teensä 354,486,756 markkaa, joista maaseutukiinteistöjen 9970: osalle tuli 223,135,394 markkaa ja kaupunkikiinteistöjen 9971: 131,351,362 markkaa. Kiinteän omaisuuden tällä tavoin kä- 9972: destä käteen vaihtuminen on us·eissa ta.pauksissa katsottava 9973: tapahtuvan keinottelutarkoituksessa, joka osaltaan johtuu 9974: nykyises•tä maan arvon nousemisesta ja. toiselta puö-len sitä 9975: edeiieenkin vaan lisää. Tätä tila.päistä, sotakonjunktuu- 9976: reista johtunutta hintakeinottelua olisi pyrittävä. estämään 9977: ja sitä senvuoksi verot<ettava leimasuostunnan yhteydessä 9978: 4 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 14. 9979: 9980: antkarammin kuin mitä esityksen mukaan tulisi olemaan 9981: laita. Tällainen korotettu kiinteistökaupan verottaminen 9982: olisi t.o:Vs·elta. puolen omiaan tuntuvasti lisäämään valtiotuloja 9983: kasvaneiden menojen peittämiseksi. :Sen vuoksi .on Valio- 9984: kunta ottanut lakiehdotuksen 2 § :ään osaksi muutetun ja 9985: osaksi lisätyn asteikon, jonka mukaan leimamaksua kanne- 9986: taan kauppa.kirjasta, lahjakirjasta, vaihtokirjasta tai 9987: muu'sta kiinteän omaisuuden luovutuskirjasta, j.olle lainhuu- 9988: datusta ha1etaan. 9989: !Sen johdosta, että osinkokupongeist.a ·kannettavaa ku- 9990: ponkiveroa voidaan välttää antamalla voitto-osingon ase- 9991: masta vapaaosakkeita yhti,öiden entisille osakkeenomis- 9992: tajille, on Valiokunta katsonu,t tarpeelliseksi muuttaa 9993: lakiehdotuksen 2 § :ssä olevaa määräystä osakoekirjojen lei- 9994: 'malla varustamisesta siihen suuntaan, että tällainen kuponki- 9995: verosta vapautuminen tulee estetyksi.- Ehdotuksessa on sen 9996: vuoksi määrätty, että osakekirjat, jotka annetaan osake- 9997: pääomaa kor·otettaessa vapaaosakkeina, ilman että niistä on 9998: maksettu täyttä vastiketta, on varustettava leimalla, joka 9999: vast~a 5 prosenttia osakkeen nimellisarvosta. 10000: 6 §. Lakiehdotuks-en 6 § kaipaa Valiokunnan mielestä sel- 10001: vennystä sii,hen suuntaan, että ·ei ainoastaan aivan varat()n, 10002: vaan myö'skin vähävarainen henkilö, joka sellaiseksi tunne- 10003: taan tai asianmukais-esti todistetaan, on vapautettava: leima- 10004: veron suorittamisesta, koska asiaintil!!J käytännössäkin pai- 10005: kottain on jo sellaiseksi muuttumassa:. Asianomaiseen koh- 10006: taan on Valiokunta s-enjohdosta tehnyt tämänmukais·en muu- 10007: toksen. 10008: 7 §. Syyskuun 22 päivänä 1909 annetun asetuksen mukaan, 10009: lwskeva maanmittareille tulevaa korvausta maatilojen hal- 10010: komisesta, lohkomisesta ja ·palstoittamisesta tilattoman maa- 10011: laisväestön hyväiksi, nauttivat asetuksessa mainittuun tilat- 10012: tomaan maalaisväestöön kuuluvat henkilöt eräitä huojennuk- 10013: sia, silloin kun maatil.oja heille m. m. lohkomalla. tai palsta- 10014: tiloiksi muodostamaHa erotetaan. Valiokunta on ka:tsonut,, 10015: -että niinhyvin lohkom.i's- kuin palstatilanerottamistoimitu~ 10016: kirjat olisivat leimamaksuista vapaat, silloin kun lohkomi- 10017: 5 10018: 10019: nen tai palsta tilan erottaminen tapahtuu. Niiden muissa. ta- 10020: pauksissa leimamaksusta vapauttamiseen ei Valiokunnan 10021: mielestä ole aihetta ja on lakiehdotuksen 7 § muutettu tämän 10022: periaatteen mukaiseksi. 10023: ViitaJten niihin perll'~teluihin, joita edellä on esitetty, on 17 §. 10024: Valiokunta lakiehdotuksen 19 § :n muuttanut kuuluvaksi si- 10025: ten, että la~ki leima,suostunnasta on voimassa julkaisemispäi- 10026: västä 1 päivään huhtikuuta vuonna 19:18. 10027: Sen nojalla, mitä edellä mi esitetty, Valiokunta kunnioit- 10028: taen ehdottaa, 10029: 10030: että Eduskunta, edellyttäen että puheena 10031: olev,a suostunta harvait(J)an tarpeelliseksi, hyväk- 10032: syisi näin ku;uluvan lajn l.eimO!Suostunnastf1: 10033: 10034: 10035: Laki 10036: leimasuostunnasta. 10037: 10038: Suomen Eduskunnan päätöksellä säädetään täten: 10039: 10040: 1 LUKU. 10041: Leimaveron suorittamisvelvollisuudesta ja maksuperusteista. 10042: 10043: 1 §. 10044: Allamainitut virastojen ja viranomaisten toimituskirjat 10045: on varustettava leimalla seuraavin määrin: 10046: 10047: A rvokirja, valtakirja ja mt<u asiakirja, 10048: 1) jolla nimi tai arvo, todellisen vnan sitä seuraa- 10049: matta, annetaan: 10050: henkilölle, joka ei ole valtion, kirkon tai kunnan pal- 10051: veluksessa, kun arvonimi on 10052: / 10053: 10054: 4 arvoluokassa, 1,200 markkaa 10055: 5 " 1,000 " 10056: 6 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 14. 10057: 10058: 6 arvoluokassa, 750 markkaa 10059: 7 600 10060: 8 " 500 " 10061: 9 ", 400 " 10062: 10 300 " 10063: 11 ," 200 10064: " 10065: 12 150 ," 10066: 13 " 100 10067: 14 ", 75 10068: " 10069: " 10070: arvonimi, jota ei mainita arvojärjestyksessä, '50 markkaa; 10071: 10072: 2) jolla annetaan aatelisarvo, 1,000 markkaa, vapaa- 10073: herran arvo 2,000 markkaa, kreivin arvo 3,000 markkaa; 10074: 3) jolla -annetaan oikeus tulla vastaanotetaksi Suo- 10075: men ritarihuoneeseen: 10076: muukalaiselle aatelissuvnlle 1,000 markkaa 10077: muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000 10078: muukalaiselle kreivin suvulle .... 3,000 " 10079: ulkomaiselle aatelismiehelle jo vas- " 10080: taanotettuun sukuun .......... 1,000 10081: " 10082: 4) jolla vahvistetaan vaakuna tai vaakunan muutos, 10083: 500 markkaa. 10084: 10085: Erioilceuskirja el,i lupapäätös apteekin perustamiseen tai 10086: apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mark- 10087: kaa, maaseudulla 50 markkaa. 10088: 10089: Kansalaiskirja kansalaisoikenden saamiseksi 20 markkaa. 10090: 10091: Lahjoituskirja eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk- 10092: sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan, kun 10093: lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 prosenttia 10094: lahjan arvosta. 10095: 10096: Lepoajankirja 10 markkaa. 10097: Leimasuostunta. 7 10098: 10099: Myyntikirja ulosottotoimin myydystä 2 § :ssä 1kauppakirjan 10100: kohdalla mainitusta . kiinteästä omaisuudesta leimataan 10101: niinkuin 2 § :ssä on kauppakirjasta säädetty. 10102: 10103: (Poist.). 10104: 10105: Patenttikirja 20 markkaa. 10106: 10107: Resolutsioni, päätös tai pöytiikirjanote, 10108: jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaehtoista 10109: maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, varietee- tai 10110: akrobaattinäytäntöjä, harjoittaa posetiivinsoittoa tai muu- 10111: ta katusoittoa, pitää karusellia, näytellä vahakuvia, kine- 10112: matografikuvia, eläinkokoelmia y. m.: 10113: a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuukau- 10114: delta tai kuukauden osalta: 10115: sirkus- ja varieteenäytännäistä 500 markkaa, 10116: kinen~atografinäytännöistä Helsingissä, '!'urussa, Vii- 10117: purissa ja Tampereella 500 markkaa, Vaasassa, Kuo- 10118: piossa, Oulussa, Porissa ja Kotkassa 400 markkaa; maan 10119: muissa kaupungeissa ja kauppalaissa 200 markkaa, 10120: kinematografinäytännöistä maall,a kuin myös muista 10121: yllämainituista näytännäistä ja karusellin pitämisestä 10122: 100 markkaa, 10123: posetiivinsoitosta ja muun katusoiton harjoittami- 10124: sesta 3 markkaa; 10125: b) jos lupa myönnetå'än määrätyiksi ·näytännöiksi, 10126: jokaisesta näytännöstä yksi kymmenesosa edellisessä mo- 10127: mentissa mainitusta Imukautisesta maksusta. 10128: Jos yhdistetään erilaatuisia näytäntöjä, joi'hin lupa on 10129: myönnettävä leimamwksun a1aisella resolutsionilla·, pää- 10130: töksellä tai pöytäkirjanotteella, on leimayero laskettava 10131: kustakin näytäutölajista ·erikseen. 10132: Leimasta vapaa on resohitsioni, päätös tai pöytä- 10133: kirjanote, jolla paikkakunnan ko11luneuvoston tahi 10134: koulunjohtokunnan puoltalauseen nojalla opetustarkoituk- 10135: 8 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 14. 10136: 10137: sessa myönnetään lupa näytellä vaha- ja kinematografi- 10138: kuvia, eläinkokoelmia y. m. 10139: 10140: F altauskirja 20 markkaa. 10141: 10142: Muut toimituskirjat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m., 10143: samoin myös valtakirja, konstitutoriali tai muu toimitus- 10144: kirja, jolla asetetaan virkaan tai 'oirkatoimeen: 10145: Senaatin ja sen toimituslmntain, 5 markkaa arkilta; 10146: hovioikeuksien, 2 markkaa 50 penniä arkilta; 10147: lääninhallituksien,'l markka arkilta; 10148: kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien 10149: sekä maistraattien ja järjestysoikeuksien, 50 penniä 10150: ensi.mäiseltä ja 25 penniä sitä seura.avilta arkeilta. 10151: I..~eimasta va,paa on kuitenkin diaritodistus, eläkekirja, 10152: haaste, jäljennös viranomaisen huostassa säilytety~tä asia- 10153: kirjasta, määräyskirja yhden viikon tai lyhyemmän aikaa 10154: hoitamaan virkaa tai tointa, notarintodistus', passi mat- 10155: kaa varten ulkopuolelle "Suomea, rasitustodistus, tie- 10156: donantopäätös, virkaerokirja, kun ero hakemuksetta an- 10157: netaan, sekä resoiutsioni tai todistus, joka kirjoitetaan 10158: viranomaiselle annettuun asiakirjaan. 10159: 10160: 2 §. 10161: Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat 10162: on varustettava leimalla seuraavin määrin: 10163: 10164: Kauppakirja, lahjakirja, vaihtokirja taikka muu luov-utus- 10165: kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta hae- 10166: taan: 10167: jos omaisuuden arvo on korkeintaan 5,DOO markkaa, 10168: 2.5 penniä kultakin täydeltä 100 markalta omaisuu- 10169: den arvosta, ei kuitenkaan vähempää kuin 25 pennin 10170: määrä; 10171: jos omaisuuden arvo on suurempi kuin 5,000 mark- 10172: kaa, mutta ei yli 25,000 markan, 50 penniä kultakin 10173: täydeltä 100 markalta; 10174: Leimasuostunta. 9 10175: 10176: jos omaisuuden arvo on sut~rempi kuin 25,000. mark- 10177: -kaa, (poist.) mutta ei yli 50,000 markan, 1 ma;rkka kul- 10178: takin täydeltä 100 markalta (poist.); 10179: jos omaisuuden arvo on suur.empi kuin 50,000 m'(J)rk- 10180: liaa, mutta ei yli 100,000 mark·an, 1 markka 50 penniä 10181: kultakin täydeltä 100 mr;erkalta; sekä 10182: jos omaisuuden arvo on 100,000 markkoJa suurempi, 10183: 2 markkaa kultakin täydeltä 100 m.arkalta omaisuuden 10184: arvosta. 10185: Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutuskir- 10186: jalla luovutettu samalle vastaanottajalle, on se leimalla 10187: varustettava täyteen määrään, kun lainhuudatusta ensi 10188: kerran haetaan. 10189: Samansuuruinen leimamaksu on suoritettava saman- 10190: laisista asiakirjoista, jotka ~kos'kevat alusta, kun se il- 10191: moitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa olevaa 10192: vuokratonttia rakennuksineen, kun siirto viranomai- 10193: selle ilmoitetaan, taikka apteekkia i~ventarioineen, 10194: kun siirto viranomaisen hyväksyttäväksi alistetaan. 10195: Kun omåisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo on 10196: ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutuskirja 10197: leimalla varustettava viranomaisen arvion mukaan. 10198: Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu, en- 10199: nenkuin lainhuudatusta haetaan tai siirto viranomai- 10200: selle ilmoitetaan, on jokainen luovu tuskirj a erikseen 10201: leimalla varustettava. Kuitenkin on ennen tammikuun 10202: 1 päivaa 1892 annettu luovutuskirja, joka oikeudelle 10203: näytetään aikaisemman omistajan tai haltijan saannon 10204: tO<listamiseksi, leimasta vapaa. 10205: 10206: M etsänhalck1wlcontrahti) kun se tuodaan oikeuteen kiin- 10207: nitettäväksi, hakkuuoikeude?.ta ja metsännautintaoikeu- 10208: desta sovitun hinnan kokonaissummasta 1 prosentti. 10209: Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdista 10210: ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy- 10211: deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on 10212: .. 10213: 10 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 1"\. 10214: 10215: myönnetty, 2 markan määrään tai, jos metsäalan pinta-ala 10216: ei käy selville, oikeuden harkinnan mukaan. 10217: 10218: Osakekirjat, kun ne annetaan yhtiötä perustettaessa, 1 pro- 10219: sentti osakkeen nimellisarvosta; 10220: kun ne annetaan osakepääomaa korotettaessa, 2 pro- 10221: senttia osakkeen nimellisarvosta,' jos osakkeen arvo on 10222: 'rnaksettu, m<ttta 5 pr~enttia o.sakkeen nimellwarrvoof)a, jos 10223: osake on ilman täyttä vastiketta 'Vaparwsakkeena annettu. 10224: 10225: Perunkirjoituslcirja, kun se rekisteröitäväksi tuodaan: 10226: a) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puoli- · 10227: soa, vaan rintaperillinen, kultakin täydeltä 100 10228: markan määräitä: 10229: 10230: 1 :ksi 2 / 10 % säästöstä, kun se ei nouse 10,000 mark- 10231: kaan; 10232: 2 :ksi 8 / 10 % säästöstä, ·kun se on vähintään 10,000 10233: markkaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan; 10234: 3 :ksi 4 / 10 7o säästöstä, kun se on vähintään 20,000 10235: markkaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan; 10236: 4 :ksi 5 / 10 7o säästöstä, kun se on vähintään 30,000 10237: markkaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan; 10238: 5 :ksi 6 / 10 % säästöstä, kun 'Se on vähintään 40,000 10239: markkaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan; 10240: 6 :ksi 7!10 % säästöstä, kun se on vähintään 50,000 10241: markkaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan; 10242: 7 :ksi 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 65,000 10243: markkaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan; · 10244: 8 :ksi 1 % säästöstä, kun se on vähintään 80,000 mark- 10245: kaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan; 10246: 9 :ksi 1 2/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 100,000 10247: markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan; 10248: ro 10249: 10 :ksi 1 5/lo säästöstä, kun se on vähintään 150,000 10250: markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan; 10251: 11 :ksi 1 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 200,000 10252: markkaa, mutta ei nouse 25Ö,OOO markkaan; 10253: Leimasuostunta. 11 10254: 10255: 12 :ksi 2 1 / 10 % sää,stöstä, kun se on vähintään 250,000 10256: markkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan; 10257: 13 :ksi 2 4/lo % säästöstä, kun se on vähintään 300,000 10258: markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan; 10259: 14:ksi 2 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 350;000 10260: markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan; 10261: 15 :ksi 3 % säästöstä, kun se on vähintään 400,000 10262: markkaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan; 10263: 16 :ksi 3 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 450,000 10264: markkaa, mu~ta ei nouse 500,000 markkaan; 10265: 17 :ksi 3 6 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 500,000 10266: markkaa, mutta ei nouse 550,000 markkaan; 10267: 18 :ksi 3 9/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 550,000 10268: markkaa, mutta. ei nouse 600,000 markkaan; 10269: 19 :ksi 4 2 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 600,000 10270: markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan; 10271: 20:ksi 4 5/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 650,000 10272: markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan; 10273: 21 :ksi 4 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 700,000 10274: markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan; 10275: 22 :ksi 5 1 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 750,000 10276: markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan; 10277: 23 :ksi 5 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 800,000 10278: markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan; 10279: 24 :ksi 5 7/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 850,000 10280: markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan; 10281: 25 :ksi 6 % säästöstä, kuu se on vähintään 900,000 10282: markkaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan; 10283: 26 :ksi 6 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 950,000 10284: markkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan; 10285: 27 :ksi 6 6 / 10 % säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark- 10286: kaan tai enempään . 10287: 10288: . Maksu on siis kultakin täydeltä 100 markalta sääs- 10289: töstä: 10290: 1 :ssä luokassa Smk. - : 20 10291: 2 : ssa ,, , - : 30 10292: 12 1917ll Vp. ~V. M.- .Esitys N:o 14. 10293: 10294: 3 :ssa luokassa Smk. -:-: 40 10295: 4:ssä -·:50 10296: 5 :ssä " " -:60 10297: 6 :ssa " " -:70 10298: 7 :ssä " " -:80 10299: 8':ssa " " 1:- 10300: 9:ssä " " 1:20 10301: 10:ssä " " 1: 50 10302: 11 :ssä " " 1: 80 10303: 12 :ssa 10304: " " 2: 10 10305: 13 :ssa " " 2:40 10306: 14 :ssä 10307: " " 2: 70 10308: 15:ssä " " 3:- 10309: 16 :ssa " " 3: 30 10310: 17 :ssä " " 3: 60 10311: 18 :ssa " " 3: 90 10312: 19 :ssä 10313: " " 4:20 10314: 20 :ssä " " 4: 50 10315: 21 :ssä " " 4: 80 10316: 22:ssa " " 5: 10 10317: 23 :ssa 10318: " " 5:40 10319: 24:ssä ,," " 5: 70 10320: 25 :ssä " 6:- 10321: 26 :ssa " " 6: 30 10322: 27 :ssä " " 6: 60 10323: " " 10324: b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puoliso, 10325: siihen kats-omatta onko rinta- tahi muuta perillis,tä va.i 10326: ·ei, ainoastaan puolet edellä olevassa taksassa mainitusta 10327: määrästä; 10328: c) jos perinnönjättäjä:ltä ei ole jäänyt jälkeen puo- 10329: lisoa, eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli, 10330: sisar, sisarpuoli, tahi veljen, velipuolen,-eisaren tahi si- 10331: sarpuolen jälkeläinen, taksassa mainittu määrä, lisät- 10332: tynä 150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan kaukaisempia 10333: tahi ei mitään perillisiä jää .iä:l'keen, 'lisättynä 300 pro- 10334: sentilla. 10335: Leimasuostunta. 13 10336: 10337: Velvollisuus leimata perunkirjoituskirja säädetyin 10338: määrin ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen kirjaa, 10339: joka on asianomaiseen oikeuteen annettava, ja pitää toi- 10340: seen kappaleeseen, joka kuolinpesän osakkaille anne- 10341: taan takaisin, kirjoitettaman todistus siitä, ~että asian- 10342: omaisesti leimattu kappale on oikeuteen annettu. 10343: Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen 10344: mukaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja 10345: annetaan oikeuteen. 10346: Jos useammissa paikkakunnissa on vainajan j äl- 10347: keen jäänyttä omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset 10348: on pidetty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perunkir- 10349: joitusten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tulee näi- 10350: den perunkirjoituskirjain leimaamisen olla toimitettu, 10351: kun ne annetaan sen paikkakunnan oikeuteen, jossa 10352: vajnajlJ, kuollessa.an oli hengille kirjoitettuna. 10353: Kun pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja pe- 10354: rinnönjättäjältä on jäänyt puoliso tai rintaperillinen, 10355: on perunkirjoituskirja leimamaksusta vapaa. 10356: 10357: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun 10358: kruununtilan, immisionia haettaessa. siihen, sekä kruunun 10359: virkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle siirron vahvis· 10360: tamiseksi annetaan, samoin ikuin kauppakirja.. 10361: 10362: Testamentti, joka tuodaan valvottavaksi: 10363: a) omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus, lei- 10364: mataan, milloin määrätty rahasumma on mainittu, 1 10365: markalla kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden 10366: arvoa; mutta jos ei määrättyä summaa tahi arvoa ole 10367: mainittu, lasketaan leimamaksun määrä niinkuin tuo- 10368: mari, testamentatun omaisuuden arvon mukaan, kohtuul- 10369: liseksi näkee; 10370: h) omaiRmlf1esta, johon on ainoastaan nautintaoi- 10371: keus, varustetaan samoin, tuomarin harkinnan mukaan, 10372: leimalla 2 markasta 200 markkaan, siihen katsomatta, 10373: onko vissi raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leima- 10374: 14 1917.11 Vp.- V. M.- Esitys N:o 14. 10375: 10376: taan fideikomissikirja lähinnä eJellisen a) kohdan mu- 10377: kaan. 10378: Testamentti isälle, äidille, veljelle, velipuolelle, sisa- 10379: relle, sisarpuolelle, tai veljen, velipuolen, sisaren tahi 10380: sisarpuolen jälkeläiselle leimataan 50 pennillä kultakin 10381: täydeltä 100 markalta omaisuuden arvoa. 10382: Testamentti puolisolle ·tahi rinta perilliselle, opetus- 10383: laitokselle, kansanvalistuksen hyväksi, tieteelliseen tai 10384: taiteelliseen tarkoitukseen tahi armeliai su uslai tokselle 10385: sekä ~leensä kaikille laitoksille, säätiöille taikka yhdis- 10386: tyksille, joilla on yleishyödyllinen tarkoitus, niin myös 10387: kaikki muut testamentit, joilla annetaan omaisuutta, 10388: minkä arvo ei nouse 100 markkaan, ovat leimasta va- 10389: paat. 10390: 10391: Vekseli, olkopnpa vekselinantajan itsensä taikka jonkun 10392: muun maksettavaksi asettama, 10393: jos vekselisumma on pienempi ~min 200 markkaa, 20 10394: penniä; 10395: jo~s vekselisumma on 200 markkaa tahi sitä suurempi, 10396: 20 penniä kultakin täydeltä 100 markalta. 10397: Vekseli on ehdottomasti leimaveron alainen, älköönkä 10398: sitä, olematta asianmukaisesti leimattu, hyväksyttäväksi 10399: tahi maksettavaksi esitettäkö eikä toiselle annettako tahi 10400: siirrettäkö, vaikka se olisikin ulkopuolella Suomea ase- 10401: tettu. 10402: Jos vekseli on kirjoitettu maksettavaiksi muussa raha- 10403: lajissa kuin Suomen markoissa,' las!ketaan leimavero vas- 10404: taavasta summasta Suomen markoissa niiden pysyväisten 10405: kurssien mukaan, jotka Suomen senaatin valtiovaraintoi- 10406: mituskunta, katsoen eri rahalajien arvoon rahakauppaliik- 10407: keessä, siinä tarkoituksessa joka kuukausi virallisissa sa- 10408: nomalehdissä julkaisee noudatettaviksi seuraavana kuu- 10409: kautena. 10410: Vekselin, joka on tämän mukaan leimattu, tulee kui- 10411: tenkin, kun se kiinnityksen tai maiksun saamiseksi oikeu- 10412: Leimasuostunta. 15 10413: 10414: teen taikka ulosottoviranomaiselle tuodaan, sen lisäksi 10415: olla leimattu niinkuin velkakirja tai muu saamistodiste. 10416: Tässä säädetystä leimaverosta ovat vapaat: postilähe- 10417: tysvekseli, ulkopuolella Suomea' asetettu vekseli, joka on 10418: Suomen ulkopuolella maksettavakin, Ja asianmukaisesti 10419: leimatun vekselin kaJksoiskappaleet. 10420: 10421: Velkakirja tai muu Sllamistodiste, kun se kiinnityksen tai 10422: maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle 10423: tuodaan, leimataan sen pääomamäärän mukaan, josta 10424: kiinnitystä tai maksua haetaan: enintään 100 markan 10425: pääomalta 20 penniä ja sen yli jokaiselta täydeltä 100 10426: markan pääomalta 20 penniä. Lasku leimataan niin- 10427: kuin saamistodiste. 10428: Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saaruisto- 10429: diste kiinnityksen tai maksun saamista varten uudel- 10430: leen tuodaan viranomaiselle, on se leimattava ainoas- 10431: taan mikäli silloin kysymyksessä olevasta saamisesta 10432: aikaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu, 10433: Saamistodiste, joka konkurssin tåhi vuosihaasteen 10434: valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa. 10435: 10436: 3 §. 10437: Pääsylipusta sirkus-, varietee-, akrobaatti-, kinemato- 10438: grafi-, vahakuva-, eläinkokoelma y. m .. samanlaatuisiin näy- 10439: täntöihin suoritetaan leimaveroa 10 penniä, kun pääsylipun·. 10440: hinta on k·orkeintaan 50 penniä,. mutta sitä kalliimmasta pää- 10441: sylipusta 20 penniä markalta, jolloin markkaa pienemmät 10442: erät lasketaan täydeksi markaksi; 10443: 10444: 4 §. 10445: Suomessa valmistetuista tai muualta. tuoduista pelikor- 10446: teista maksetaan leimaveroa kaksi markkaa kultakin leikiitä 10447: eli neljä markkaa täydeltä peliltä. 10448: 10449: 5 §. 10450: Leimaveron suorittamisesta ovat vapaat: 10451: 16 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 14. 10452: 10453: Valtio. 10454: 10455: Valtion viranomaiset virka-asioissa. 10456: 10457: 6 §. 10458: Ensimäisessä llykälässä säädetyn leimaveron &uoritta- 10459: inisesta ovat vapaat: 10460: 10461: Koulu, kunta ja kunnallinen viranomainen sekä uskon- 10462: nollinen yhdyskunta ja seuralcunta, ei kuitenkaan kiin- · 10463: teä tä omaisuutta koskevissa asioissa; 10464: 10465: V ä h ä v a r .a i s e k s i ( poist.) t~~nnetttt tai a~nmu k'aisesti 10466: todlstet,tu henkilö; 10467: 10468: Vieraan valtion tuomioistuin ja v·iranomainen as101ssa, 10469: jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäyntilai· 10470: tosta koskevia kansainvälisiä sopimuksia. 10471: 7 §. 10472: Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat: 10473: rikosasioissa, jotka ovat yleisen syytteen alaiset, kun 10474: virallinen syyttäjä on niissä ottanut puhevallan, olkoonpa 10475: edesvastausta vaadittu taikka ei; 10476: oikaisu-, kurin pito- ja virkasyyteasioissa; 10477: " verotusta ja taksoi tusta koskevissa valitusasioissa; 10478: •asio!ssa, jotka koSJkeViat Eduskunnan ja kirkolliskokouk- 10479: Ren jäsenten valitsemista; 10480: asioissa, joita käsitell~än maistraatin edessä raastuvan- 10481: kokouksessa; 10482: asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista osuus- 10483: kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten peruste- 10484: tuille yhdistyksille; 10485: asioi:;sa, jotka koskevat maan loh'komis_ta. tai palstatilan 10486: erottamista Suomen tilattoman maalaisväestön hyväksi, uutis- · 10487: talojen ja kruununmetsätorppain perustamista sekä kaski- 10488: maiden hakattavaksi määräämistä; ( poist.) 10489: Leimasuostunta. 17 10490: 10491: posti-, kanava- Ja rautatieliikettä koskevissa a'sioissa; 10492: .sekä 10493: toimituskil"ja, joka ilman lunastusta tai muuta maksua 10494: annetaan. 10495: 8 §. 10496: Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan, 10497: on leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti 10498: on ollut säädetyllä leimalla varustettu. 10499: 10500: 10501: II LUKU. 10502: Leimojen käyttämisestä ja leimaveron suorittamisen 10503: valvomisesta. 10504: 10505: 9 §. 10506: Asiakirja, joka tämän lain mukaan on leimaveron alainen, 10507: varustettakoon leimämerkillä. 10508: Niinkauan kun leimatpaperia löytyy varastossa, voidaan 10509: leimamaksun alainen asiakirja kumminkin kirjoitta,a leima- 10510: paperille. 10511: Jos suoritetta van leimamaksun suuruista leimaa ei ole, 10512: eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suorittaa, 10513: käytettäköön lähinnä pienempää leimaa. 10514: 10515: 10 §. 10516: 1\Elloin asiallisen sallitaan oikeudessa tai virastossa pää- 10517: kirjan sijaan esiintuoda varmennettu jäljennös siitä, pitää 10518: samalla todistettaman, että pääkirja on varustettu leimalla ja 10519: mihin määrään sekä että leima on asianmukaisesti kelpaa- 10520: mattomaksi tehty. Jos tätä ei noudateta taikka jos jotakin 10521: olisi laiminlyöty pääkirjan asianmukaiseen leimaamiseen 10522: nähden, varustettakoon jäljennös sillä leimamäärällä, joka 10523: pääkirjasta puuttuu. 10524: Tällaisen todistuksen antakoon mieluummin kaupungissa 10525: maistraatin puheenjohtaja tahi siinä palveleva virkamies ja 10526: maalla tuomari, pappi tahi kruununpalvelija. Muiden us- 10527: 2 10528: 18 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 14. 10529: 10530: kottujen miesten, jotka sen todistavat, tulee, paitsi nimeänsä, 10531: merkitä siihen myös virkansa tahi ammattinsa ja kotipaik- 10532: kansa. 10533: 11 §. 10534: Toimituskirjain leimaamisesta vastatkoon se virkamies, 10535: joka on toimituskirjan varmentanut, taikka, jollei toimitus- 10536: kirjaa varmenneta, se, joka sen on antanut. 10537: 10538: 12 §. 10539: Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä on 10540: leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asiakirjan 10541: vastaanottaa, siitä, että leimamaksun suorittamisvelvollisuus 10542: asianmukaisesti täytetään. 10543: Osakekirjan leimalla varustamisen toimittakoon osakeyh- 10544: tiön hallitus. 10545: Velrselin leimalla varustamisesta pitäköön huolen vekse- 10546: lin antaja. Kuitenkin vastatkoon myös jokainen, joka hank- 10547: kimansa oikeuden todistukseksi vastaanottaa vekselin taikka 10548: joka sellaisen siirtää tahi hyväksyttäväksi tai maksettavaksi 10549: esittää, siitä, että vekselin leimaamisvelvollisuus asianmukai- _ 10550: sesti täytetään. 10551: 13 § . 10552: •Toka toimeenpanee 3 § :ssä mainittuja näytäntöjä ja hurvi- 10553: tilaisuuksia, on velvollinen niissä kävijälle antamaan leima- 10554: merkillä säädettyyn määrään varustetun pääsylipun. 10555: 10556: 10557: III LUKU. 10558: Erinäisiä säännöksiä. 10559: 14 §. 10560: Virkamiehen päätöksestä, joka koskee asiakirjan lei- 10561: maamista, on asianomaisella lupa valittaa sille viranomai- 10562: selle, jonka alainen virkamies on. 10563: 15 §. 10564: Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoitta- 10565: misesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta ja 10566: Leimasuostunta. 19 10567: 10568: . leimatusta toimjtuskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole lu- 10569: nastettu tai muun laillisen syyn takia poisannettu, suoritetta- 10570: koon leimamaksut takai~n, kun leimapaperit tai leimamerkit 10571: lääninhallitukseen lähetetään. 10572: 16 §. 10573: Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhekir- 10574: joittamisesta tai muuten pilaantuu, tai jos hän erehdyk- 10575: sestä on käyttänyt leimnpaperia tai leimame:rkkiä, kun sitä 10576: ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty on, 10577: haettakoon leimamaksua takaisin kuvernööriltä, joka päät- 10578: tää, onko se takaisin suoritettava. 10579: 10580: . 17 § . 10581: Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa vas- 10582: .taan, joka on asetettu Suomen Pankille, Suomen Valtio- 10583: konttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille, säästöpan- 10584: kille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainanhakijana 10585: oikeus asianomaisen laitoksen antaman todistuksen nojalla 10586: lääninhallituksesta saada suoritettu leimamaksu takaisin. 10587: 10588: 18 §. 10589: Suomen Senaatti (poist.) antaa tarkempia·määräyksiä lei- 10590: maveron kannasta ja sen tilittämisestä. 10591: 19 §. 10592: Tämä lwki on voimassa julkaisemispäivästä 1 päivään 10593: huhtikttuta vuo·nna 19'18 (poist.). 10594: 20 §. 10595: Täten kumotaan joulukuun 24 päivänä 1915 annettu ase- 10596: tus leima verosta, maaliskuun 10 päivänä 1914 annettu asetus 10597: leimamaksun kantamisesta pelikorteista Suomessa, joulukuun 10598: 29 päivänä 1914 annettu asetus julkisista näytännöistä ja 10599: huvitilaisuuksista kannettavasta väliaikaisesta verosta sekä 10600: ma~liskuun 27 päivänä 1916 annettu asetus julkisista näy- 10601: tännäistä ja huvitilaisuuksista kannettavan väliaikaisen ve- 10602: ron korottamisesta. 10603: 20 1917.11Vp.- V.M.-EsitysN:o14. 10604: 10605: . 10606: . Leimasuostunnasta saatava kokonaistulo vuonna 1917 on 10607: es1ty ksessä laskettu nousevan 11,500,000 markkaan. V alia- 10608: kunnan hankkimien tietojen mukam\ on mainittu vero kulu- 10609: van vuoden syyskuun loppuun mennessä tuottanut 10,641,39,7 10610: markkaa· 42 'penniä. Ottaen huomioon, että veron tuotto 10611: vuoden alkupuolella on suurempi kuin lopulla vuotta ja· 10612: että Valiokunnan lakiehdotukseen tekemät muutokset eivät 10613: kuluvana vuonna vielä vaikuttane veron tuottoon, on Valio- 10614: kunnan mielestä leimasuostunnasta vuoden 1917 viimeisellä: 10615: neljänllieksellä saatava tulo arvioitava 2,000,000 markaksi 10616: ja koko vuonna 1917 saatava tulo 12,500,000 markaksi. 10617: Lein;averon tuotto vuonna 1918 on esityksessä arvioitu 10618: 14,500,000 markaksi. Valiokunnan ehdottamat muutokset 10619: aiheuttavat kuitenkin tuntuvan lisäyksen, johtuen•etupäässä 10620: määräyksestä,· joka ko.skee kiinteän omaisuuden kauppakirjan 10621: tai muun luovutuskirjan leimalla varustamista. Tämän li- · 10622: säyksen osalle on Valiokunta arvioinut 3,000,000 markkaa. 10623: Mitä muihin Valiokunnan ehdottamiin muutoksiil). tulee, ei- 10624: vät ne vai1kuttane mainittavammin arviolaskuun ja ·olisi si- 10625: ten leimasuostunnasta saatava kokonaistulo, jos olisi kysy- 10626: myksessä koko vuosi 1918, laskettava Valiokunnan arvion 10627: mukaan 17,500,000 markaksi. Kun Valiokunta kuitenkin 10628: ehdottaa suostuntaa :jatkettavahi ainoastaan 1 päivään huiJ:l- 10629: tikuuta 1918, olisi leimasuostunnan tu'otto mainittuna aikana, 10630: ottaen huomioon, että vero vuoden alku,Jmolella tuotta,a, enem- 10631: män kuin lopulla vuotta, laskettava 5,000,000· markaksi. 10632: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun- 10633: nioittaen ehdottaa, 10634: 10635: että EdU!Sk<unta, edellyttäen että puheena 10636: oleva suostunta havaitaan tm·peelliseksi, arvioisi 10637: leimaswostumnasta vuonna 1917 saatavan tulon 10638: 12,500,000 markaksi sekä vuoden 1918 tammi- 10639: ku'Wn 1 päivän ja huhtikwtm 1 päivän välisenä 10640: aikana saatavan tulon 5,000,000 tnarkak.si. 10641: 10642: Helsingissä, 14 päivänä joulukuuta 1917. 10643: Leimasuostunta. 21 10644: 10645: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Gyl- 10646: ling, jäsenet Ahmavaara, Björk, R. Ruruhjelm, Haapanen, 10647: Hurmevaara, E. Huttunen, K. R. Häkkinen, Kairamo, Kir- 10648: ves, J. Kohonen, Kamu, Lahdensuo (osittain), Lehokas (osit- 10649: tain), Luopajärvi (osittain), Nevanlinna (osittain), Paasonen 10650: (osittain), Puumala, Raitanen ja Saarikivi sekä osittain va- 10651: riijäsenet Arffman, Jalonen, Kotila, Paavolainen, Rentola, 10652: Suutala ja V uokoski. 10653: 10654: 10655: 10656: 10657: ' 10658: 22 1917.l1Vp.- V.M.-EsitysN:o14. 10659: 10660: 10661: 10662: 10663: Vastalauseita. 10664: I. 10665: 10666: Syistä, jotka ovat esitetyt mietinnön siv. 2 ja. jotka me- 10667: kin hyväksymme, on Valiokunta katsonut ta.rpeelliseksi eh- 10668: dottaa, että Eduskunta pidättäisi itselleen tilaisuuden tehdä 10669: leimasuostuntalakiin muutoksia 1918 vunden kuluessa, jos 10670: aihetta siihen ilmaantuu. Täss'ä tarkoituksessa Valiokunta 10671: ehdottaa, että leimasuostunta tällä ·kertaa määrättäisiin jat- 10672: kettav,aksi vaRn 1 päivään huhtikuuta 1918. Mielestämme 10673: olisi 'kuitenkin tällä määräyksellä se heikkous, että leima- 10674: suostuntaverou kanto olisi lakkautettava keskellä vuotta siinä 10675: tapauksessa, että uutta lakia syystä tahi toisesta ei saataisi 10676: määräpäiväksi v·ahvistettua. Emme sen vuoksi prdä V alro- 10677: kunnau ehdotusta tässä kohdin hyvi,u harkittuna, vaan ehdo- 10678: tamme kunnioittaen, 10679: 10680: että Eduskunta 'hyväksyisi lain 19:nen §:n 10681: näin kuultt1).Una: 10682: 10683: Tämä laki on v.oinws<sa julkaisemispäivästä toista1>Seksi, ei 10684: ktdtenka,an pitemmäksi ajaksi kuin 1.918 vuoiten loppuun. 10685: 10686: Hdsingissä 14 päivänä joulukuuta 1917. 10687: 10688: 10689: A. Osw. Kairamo. !{. R. Häkkinen. 10690: Ragnar Furuhjelm. K. W. Wuokoski. 10691: Jussi Puumala. 1\likko Luopajärvi. 10692: Santeri Haapanen. A. Rentola. 10693: P. Ahmavaara. M. V. Björk. 10694: M. Kotila. 10695: Vastalause II. 23 10696: 10697: 10698: 10699: 10700: II. 10701: 10702: Oikeudenkäynnissä syntyvät asiakirjat ja hallinnollisten 10703: viranomaisten antamat toimituspöytäkirj·at ehdotamme va- 10704: paiksi leima verosta, koska tällä toimenpiteellä voitaisiin hel- 10705: pottaa vähävaraisten kansanainesten oi·keuden saantia. 10706: Tämän vuoksi olisi 1 § :n viimeiseBn kappaleeseen lisät- 10707: tävä seuraavat sanat: 10708: 10709: sekä toimitu'8kirjat, tuomiot, päätöks·et ja resolutsionit oi- 10710: keudenkäyntidsioissa. 10711: 10712: Vaikkakin olemme sitä mieltä, että väJhäis·et kiinteistö- 10713: kaupat voidaan asettaa lievemmän leima veron alaisiksi kuin 10714: kiinteistökaupat yleensä, ei mielestämme ole enään mitään 10715: syytä antaa tällaista etua sellaisille kiinteistökaupoille, joissa 10716: myydyn omaisuuden arvo on enemmän kuin 50,000 markkaa. 10717: Emme tästä syystä ole voineet yhtyä Valiokunnan mietin- 10718: nön sivuilla 8 ja 9 ·olevaan asteikkoon kauvpakirjan, lahja- 10719: kirjan y. m. leimalla varustamisesta, vaan ehdotamme tilalle 10720: seuraavan asteikon, joka jo 50,000 markan kohdalla saavut- 10721: taa ylirajansa, ollen samalla alemmillakin asteilla jonkun 10722: verra.n Valiokunnan ehdottamaa asteikkoa raskaampi: 10723: 10724: 2 §. 10725: 10726: Kau.ppakirja, lahjakirja, vaihtokirja tmi muu luovutuskirja 10727: kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta haetaan: 10728: Jos omaisuuden arvo on korkeintaan 5,000 markkaa, 10729: 50 penniä kultakin täydeltä 100 markabta omaiswuden ar- 10730: ·vosta, ei kuitenkaan vähempää kuin 50 pennin määrä; 10731: 24 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 14. 10732: 10733: jos omaisuuden arvo on suttrempi kwin 5,000 markkaa, 10734: mutta ei yli 25,000 markan, 1 markka kultakin täydeltä 10735: 100 markalta; 10736: , jos omaisuuden arvo on suttrempi kuin 25,000 mark- 10737: kaa, mutta ei yli 50,000 markan, 1 markka 50 penniä kul- 10738: takin täydeltä 100 markalta; sekä 10739: jos omaisuuden arvo on 50,000 markkaa suurempi, 10740: 2 markkaa kwltakin täydeUä 100 markalta oma.isuwden 10741: arvosta. 10742: 10743: Kun lain 3 pyk,älässä määrätty vero kohdistuu :pääasial- 10744: lisesti asujamiston vähävaraisiin väestökerroksiin, ja kun ei 10745: ole l'ähemmin määritelty niitä huvi- ja juhlatilaisuuksia, 10746: joilla on sivistävä luonne, ja joiden avulla valistusta ja yleis- 10747: hyödyllistä tarkoitusta varten :perustetut yhdis,tykset ja seu- 10748: rat ylläpitävät toimintaansa, ehdotamme, , 10749: 10750: että Valiokunnan ehdottamasta lakiehdotuk- 10751: sesta poistettaisiin 3 ja 13 pykälä. 10752: 10753: Helsingissä, 14 :päivänä jouhrkuuta 19'17. 10754: 10755: 10756: Jalo Kohonen. I<Jdvard Gylling. 10757: Wilho Lellokas. E. Huttunen. 10758: Jullo Kirves. Santeri Saarikivi. 10759: J. A. Komu. 1{. A. Raitanen. 10760: A1·mas Paasonen. H. Hm·mevaara. 10761: 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o l4. 10762: 10763: 10764: 10765: 10766: Suuren valiokunnan mietintö 10767: N :o 6 esityksen johdosta, joka koskee leimasuos- 10768: tunnan suorittamista 1918 vuoden loppuun. 10769: 10770: Suuri valiokunta saa kunnioittaen ehdottaa, 10771: 10772: että Eduskunta hyväksyisi puheena olevan 10773: lain Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N :o ..f. 10774: olevan ehdotuksen mukaan, kuitenkin muuttaen 10775: sen 19 §:n näin kuuluvaksi: 10776: 10777: 19 §. 10778: Tämä laki on voima&sa julkaisemispäiväistä toistaiseksi, 10779: ei kuitenkaan pitemmäksi ajaksi kuin 1918 vuoden loppuun. 10780: 10781: 10782: Lisäksi v!l!liQkunta ehdotta-a, 10783: 10784: että lakiehdotuksen 6 §:n kaksi viimeistä koh- 10785: taa vaihtaisivat paikkaansa. 10786: 10787: Helsingissä, 15 päivänäjoulukuuta 1917. 10788: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. · 10789: 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N :o 14. 10790: 10791: 10792: 10793: 10794: Suomen Eduskunnan vastaus 10795: Hallituksen esitykseen leimasuostunnan suo- 10796: rittamisesta 1918 vuoden loppuun. 10797: 10798: Eduskunnalloe on annettu Hallituks·en esitys 1eima.suos- 10799: tunnan •SJUorittamis·e,sta 1918 vp.oden loppuun ja on Edus- 10800: kunta päättänyt, että mainittua ·ehdotusta on käsiteltävä 10801: samalla tavoin kuin Valtiopäiväjärjestyksessä on säädetty 10802: keisarin ja suuriruhtinaan esityksistä. 10803: Sittenkun Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta ja Suuri 10804: valiokunta olivat asiasta antaneet mietint.önsä, on Eduskunta 10805: Valtiopäiväjärjestyksen säätämässä asian kolmannessa kä- 10806: sjttelyssä hyljännyt esityks-essä olevan lakiehdotuksen. 10807: 10808: Helsingissä, 18 päivänä joulukuuta 1917. 10809: He1singis·sä, Suomen Sena.atin kirjapainossa, 1918. 10810: 1917 - 'l'oiset valtiopäivät N :o 15. 10811: 10812: 10813: 10814: 10815: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 10816: pääoma- ja kuponkisuostunnan suorittami- 10817: sesta 1918 vuoden loppuun. 10818: Eduskunnalle on vuosittain, alkaen vuodesta 1910, esi- 10819: tetty ehdotukset pääoma- ja. kuponkiveron suorittamisesta, 10820: mutta kaikki tähän suuntaan käyvät esitykset, paitsi 19U 10821: vuoden valtiopäiville annettua, jota Eduskunta ei loppuun 10822: käsitellyt, on Eduskunta säännöllisest,i evännyt. Kun :Edus- 10823: kuntaa ei vuosina llH5 ja 19116 kutsuttu koolle, on Hallitus 10824: 1 päivänä helmikuuta 1915 julkaissut asetuksen pääoma- ja 10825: kuponkiverosta, joka pääasiassa on yhtäpitävä nii~en asetus- 10826: ehdotusten kanssa, jotka Hallitus suostuntaesityksiriä oli an- 10827: tanut edellisille valtiopäiville. Tämä asetus kuitenkin eroaa 10828: Eduskunnalle aikaisemmin annetuista ehdotuksista siinä, ettei 10829: tässä veroa-setuksessa ole säädetty kannettavaksi veroa palo- 10830: vakuutusyhtiölle tai paloapuyhdistykselle suoritetusta va- 10831: kuutusmaksusta. Myöskin on sanotussa veroasetuksessa 10832: myönnetty va.pautus kuponkiverosta jonkun verran laajempi 10833: kuin Eduskunnalle· aikoinaan annetuissa esityksissä, minkä 10834: ohessa siitä on poistettu määräys, että vero on SU{)ntettava · 10835: Rikoslain 40 luvun 7 § :ssä säädetyllä uhaila. 10836: Sen esityksen johdosta, jonka. Hallitus kuluvan vuoden 10837: cnsimäisillä valtio11äivillä Eduskunnalle antoi sodali ajaksi 10838: hallinnollista tietä säädettyjen verojen jatkamisesta vuod'en 10839: 1917 loppuun, laati Eduskunnan Valtiovarainvalibkuti.ta eh- 10840: dotuksen lai·ksi piiäoma- ja kuponkis'uostunnasta, .i6ka pää- 10841: 4867-17 10842: 2 N:o 15 10843: 10844: asiassa oli yhtäpitävä nyt voimas&a oleva:n asetuksen kanssa. 10845: Eduskunnan hajoittamisen johdosta ei_ tätä ehdotusta kui- 10846: tenkaan lopullisesti käsitelty, minkä vuobi asia nyt on saa- 10847: tettava. uuden lkäJsiitelyn alailseksi. 'Tämän johdosta ja 1kosika 10848: vuosi 1917 jo ·on 1o]Jpuun ·kulumassa~ eikä ole epäiilystä soos- 10849: .tun.nan tarpeellisuudesta vuodeksi 1918, on Hallit.us, siitä 10850: huoli:matta, että Eduskunnalle vrusta myöhemmin voidaa.n 10851: antaJa vuoteen 1918 ·kohdistuva ~esityS' varoj·en hantkikimisesta 10852: niihin tarpeisiin, j.oihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, 10853: lmihsonut s:opivimmak!si Eduskunnan lkäsiteltävä.ksi jättää 10854: ehdotuksen laiksi, jonka perusteena: oliJsi ~suoritettaNa tpää- 10855: oma- ja kuponki s111ostuntwa niin hyvin lain julikai:s€1Illi:s- 10856: 1 10857: 10858: 10859: 10860: 10861: päilvälstä kuluvan vuoden 'loppuun, kuin myös V~Uonna 1918. 10862: Sisältöön&ä nähden on puheenalainen lakiehdotus laadittu 10863: siihen muotoon kuin Valtiovarainvaliokunta tämän vuoden 10864: ensimäisillä valtiopäivillä on ehdottanut. Kuitenkin on sii- 10865: hen vielä tehty eräs asiallinen lisäys. Kun valiokunnal!- laa- 10866: timan ehdotuksen mukaan puheenaolevasta verosta ovat va- 10867: pautettuja myöskin Suomen kaupunki- ja maalaiskuntien 10868: keskuslainal.lro.s.san ja ma,am kiinteistölwottolaitosrben: l~ikkee 10869: seen las·kema.t obligatsionit, joi.lhin lueta!IJU myös rahalaitostUen 10870: erityisiä kiinteis~töluotto-.ostastojaan varten a:ntaiiDat obligat- 10871: sionit, on1 Lakiehdotuksessa täJmä oikeus ulotet1Ju myös 10872: m'aamm:e kuntien ja semakUDJtien vä!littömJästi ottaimiin !obli- 10873: gU~tsione:iJhin, •koska näiden ja ed·ellisten vä!Ji.l!lä ~ei ole mitään 10874: 1 10875: 10876: oleellista. erotusta. Tähäm. vapautukseen näyttää o1ev·run 1sitä 10877: enemmän syytä kuin 1sillä ra:halli:s~essa suhteessa ei o1e suurta 10878: merkitystä. 10879: Vuodeksi 19'17 on pääoma- ja kuponkivero laskettu 10880: 7,100,000 markaksi. Kuten edellisestä käy ilmi, on vuonna 10881: 19'18 tulojen vähennystä odotettavissa sen johdosta, että kun- 10882: tien ja seurakuntien ottamien obligatsionilainojen kupongit 10883: N:o 15 3 10884: 10885: vapautettaisiin mainitm;ta verosta, mutta kun toiselta puolen 10886: yksityiset pääomat ovat melkoisesti lisääntyneet vuonna 10887: 1917, joten ne jo seuraavana vuonna tuottavat runsaammin 10888: lwrkoja, voitanee tämä vero vuodeksi 1918 laskea saman- 10889: suuruiseksi 'kuin edellisenä vuonna eli siis 7,100,000 mar- 10890: kaksi. 10891: Hallitus on sentähden tahtonut Eduskunnan hyväksyttä- 10892: väksi esittää seuraavan lakiehdotuksen: 10893: 10894: 10895: Laki 10896: pääoma- ja kuponkisuostunnasta. 10897: 10898: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään 10899: täten: 10900: 1 §. 10901: Kun talletus-, pääoma-, säästökassa-, juoksevalle, kontto- 10902: kurantti- tahi muulle sellaiselle tilille yksityis- tai säästö- 10903: pankkiin pannuista rahoista maksetaan tai hyväksi kirjoite- 10904: taan korkoa, niin on vero, vastaava viittä prosenttia asian- 10905: omaiselle hyvitetystä korosta, valtiovaraston hyväksi pidä- 10906: tettävä. 10907: 2 §. 10908: Kun korkokuponki, joka kuuluu sellaiseen obligatsionilai- 10909: naan, josta maksetaan korkoa Suomessa, tahi osinkokuponki 10910: kuuluva sellaisen osakeyhtiön liikkeeseen la.skemaan ·osak- 10911: keeseen, joka tarkoittaa pankki- tai teollisuusliikkeen har- 10912: joittamista, rautatie- . tai muuta yritystä, joutuu maksetta- 10913: vaksi, niin on vero, vastaava viittä prosenttia kupongin ar- 10914: vosta, valtiovaraston hyväksi pidätettävä. 10915: Sanottua veroa ei uloteta kuponkeihin, jotka kuuluvat 10916: Suomen valtion a.ntamiin tahi takaamiin obligatsioneihin. 10917: 4 N:o 15 10918: 10919: eikä niihin obligatsioneihin, joita kiinteistöluottolaitos, Suo- 10920: mem ·lmupurnki- ja marulaisikunti,en ~eskusilain!akflJssa. ta~I&a. 10921: maamnre ikunm~at !tai ·seurakulhllat ovat laskeneet tliikkooseen. 10922: 3 §. 10923: Ne mhamäärät, jotka täanän lain 1 ja 2 § :n perusteella 10924: on valtiovaraston hyväksi pidätetty, on asianomaisten pank- 10925: kien ja niiden laitosten, jotka ovat osakkeet tai obligatsionit 10926: antaneet, lääninrahastoon suoritettava yhden kuukauden ku- 10927: luessa siitä kun korko on hyväksi kirjoitettu tai kuponki 10928: maksettavaksi joutunut, huolimatta siitä, onko maksu pää- 10929: oman tai kupongin omistajalle suoritettu. 10930: 4 §. 10931: ·SienaJaitin UJsia on 'antaa ta:rkoemm.a.t mäJä;OO.yikset veron 10932: hn!nosta ja trlitY!kSJestä. 10933: 5 §. 10934: Tämä laki ön voimassa julkaisemispäiväslä vuoden 19,18 10935: loppuun. 10936: 6 §. 10937: Täten kumotaan asetus pääoma- ja kuponkiverosta hel- 10938: mikuun 1 päivält.ä 1915. 10939: 10940: Helsingissä, 30 päivänä marraskuuta 1917. 10941: 10942: 10943: Suumea Senaatin piiiitökseli. muban 10944: 10945: V altiovaraintoimituskunnan Päällikkö 10946: 10947: Juhani Årajiirvi. 10948: 10949: 10950: Axel R.jjkberg. 10951: 10952: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 10953: 1917 II Vp.- V. M.- EsitysN:o 15. 10954: 10955: 10956: 10957: 10958: Valtio·varainvaliokunnan 10959: m i et i n t ö N :o 3 esityksen johdosta, joka 10960: koskee pääoma- ja kuponkisuostunnan suO<ritJta. 10961: mista 1918 vuoden loppuun. 10962: 10963: Eduskunta on kuluvan joulukuun 5 päivänä keskustelu- 10964: pöytäkirjan seuraamana lähettänyt Valtiovarainvaliokunnan 10965: valmisteltavaksi Hallituksen esityksen N :o 15 pääoma- ja 10966: kuponkisuostunnan suorittamisesta 1918 vuoden loppuun ja 10967: samalla päättänyt, että mainittua ehdotusta on käsiteltävä 10968: sillä tavoin kuin V eltiopäiväjärjfls.tyksessä on säädetty kei- 10969: sarin ja suuriruhtinaan esityksistä. Asian käsittelyä. var- 10970: ten on Valiokunta. saanut käytettäväl.:seen Senaatissa esitys- 10971: ehdotusta valmistettaessa syntyneet asiakirjat. 10972: 10973: 10974: 10975: Esitys paaoma- ja kuponkisuostunnasta perustuu paa- 10976: asiassa siihen ehdotukseen, joka sisältyi Valtiovarainvalio- 10977: kunnan kuluvan vuoden ensimäisillä valtiopäivillä ])ääoma- 10978: ja kuponkåsuostunnasta antam~an mietintöön N :o 7. Esi- 10979: tyksen lakiehdotus poikkeaa asiallisesti Valiokunnan eh- 10980: dotuksesta ainoastaan siinä, että va1Jautettuja kuponkiverosta 10981: ovat, paitsi maan kiinteistöluottolaitosten ja Suomen kau- 10982: punki- ja maalaiskuntien keskuslainakassan liikkeeseen las- 10983: kemia obiigatsioneja, lisäksi ne obligatsionit, joita kunnat 10984: tai ,seurakunnat ovat laskeneet liikkeeseen. 10985: Yhtyen esitykseen Valiokunta kuitenkin katsoo, e)tä 10986: jos kyseessä oleva vero vastedes havaitaan tarpeelliseksi, 10987: myöskin otettaisiin perinpohjaisesti uudell.een harkittavaksi, 10988: onko ja missä laajuudessa vapautusta pääoma.- ja kuponki- 10989: verosta myönnettävä. 10990: 2 1917 II Vp.- V: M.- Esitys N:o 15. 10991: 10992: Esityksessä ehdotetaan pääoma.- ja kuponkivero myön- 10993: nettävähsi ensi vuoden loppuun asti. Vaikkakaan Va- 10994: liokunnalla nyt ei ole ollut tilaisuutta yksityiskohtaisesti 10995: harkita val tiota,louden tarpeita tul·evana vuonna, on Valio- 10996: kunnan mielestä kuitenkin ilmeistä, että pääoma- ja kuponki- 10997: vero va'ltiomenojen peittämiseksi on •ensi vuonnakin tarpeen. 10998: Valiokunta on sen vuobi tässäkin kohden yhtynyt esityk- 10999: seen. 11000: Edellä esitetyn nojalla, Valiokunta kunnioittaen ehdottaa, 11001: että Eduskunta, edellyttäen että puheena olet'a 11002: suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväksyisi 11003: näin kuu.luvan lain pääoma- ja kuponkisuostun- 11004: nasta: 11005: 11006: 11007: Laki 11008: pääoma- ja kuponkisuostu:nnasta. 11009: 11010: Suomen Eduskunnan päätöksellä säädetään täten: 11011: 11012: 1 §. 11013: Kun talletus-, pääoma-, s~ästökassa-, juoksevalle, kontto- 11014: kurantti- tahi muulle sellaiselle tilille yksityis- tai säästö- 11015: pankkiin pannuista rahoista maksetaan tai hyväksi kirjoite- 11016: taan korkoa, niin on vero, vastaava viittä prosenttia asian- 11017: omaiselle hyvitetystä koros!a, valtiovaraston hyväksi pidä- 11018: tettävä. 11019: 2"§. 11020: Kun korkokuponki, joka: kuuluu sellaiseen obligatsonilai- 11021: naan, josta maksetaan korkoa Suomessa 1 tahi osinkokuponki 11022: kuuluva sellaisen osakeyhtiön liikkees·een laskemaan osak- 11023: keeseen, joka tarkoittaa pankki- tai teollisuusliikkeen har- 11024: joittamista, rautatie- tai muuta. yritystä, joutuu maksetta- 11025: vaksi, niin on vero, vastaava viittä prosenttia kupongin ar- 11026: vosta, valtiovaraston hyväksi pidätettävä. 11027: Sanottua veroa ei uloteta kuponkeihin, jotka kuuluvat 11028: Suomen valtion antamiin tahi takaamiin obligatsioneihin, 11029: Pääoma- ja kuponkisuostunta. 3 11030: 11031: eikä niihin obligatsionei:hin, joita kiinteistöluottolaitos, Suo- 11032: men kaupunki- .ia maalaiskuntien keskuslainakassa taikka 11033: {poist.) kunnat tai seurakunnat ovat laskeneet liikkeeseen. 11034: 11035: 3 §. 11036: N.e rahamäärät, jotka tämän lain 1 ja 2 § :n perusteella 11037: on valtiovaraston hyväksi pidätetty, on asianomaisten pank- 11038: kien ja niiden laitosten, jotka ovat osakkeet tai obligatsionit 11039: antaneet, lääninrahastoon suoritettava yhden kuukauden ku!'" 11040: luessa r,iitä, kun korko on hyväksi kirjoitettu tai kuponki 11041: maksettavaksi joutunut, huolimatta siitä, onko maksu pää- 11042: oman tai kupongin omistajalle suoritettu. 11043: 11044: 4 §. 11045: Suomen Senaatti {poist.) antaa tarkemma't määräiykset 11046: veron kannosta ja tilityksestä. 11047: 11048: 5 §. 11049: Tämä laki on voimassa julkaisemispäivästä vuoden 1918 11050: loppuun. 11051: 6 §. 11052: Täten kum.otaan asetus pääoma- Ja kuponkiverosta hel- 11053: mikuun 1 IJäivältä 1915. 11054: 11055: 11056: 11057: 11058: Esitykses,sä -on IJääoma- ja kuponkisuostunnan tuott'o niin 11059: hyvin vuonna 1917 kuin vuonna 1918 arvioitu 7,100,000 mar- 11060: kaksL Valiokunnan saamien tietojen mukaan on vero, jota 11061: kuluvana vuonna on kannettu pääasiassa samojen perusteiden 11062: mukaan kuin Valiokunnan hyväJksymä lakiehdotus edellyt- 11063: tää, tuottanut vU'oden yhdeksän ensimäisen kuukauden ai- 11064: kana yhteensä 6,981,836 markkaa 50 p·enniä. Vu-oden vii- 11065: meis,eltä neljänne'kseltä saatujen tietojen perusteella voitanee 11066: vuoden koko tuotto arvioida 7,500,000 markabi. Mitä ve- 11067: ron tuottoon vuonna: 19'18 tulee, on otettava huomioon, että 11068: varkkakin kuntien ja seurakuntien ottamien obligatsionilai- 11069: 4 1917 II Vp.- 'V. M.- Esitys N:o 15. 11070: 11071: nojen kupongit vapa:dtetaan verosta, vähentäen jonkun ver- 11072: , ran veron tuottoa, tulee tämä toiselta puolen runsaasti kor- 11073: vatuksi sen kautta, että kuluvan vuoden jälkipuoliskolla yhä 11074: karttuneista talletuksista saatavan pääomaveron tili~ys ta- 11075: pa.htuu pääasiallis·esti vasta tulevan vuoden alussa, osab-i 11076: sen kautta että vuoden 1917 aikana tapahtunut yhtiöiden 11077: osakepääomatin runsas lisäys ja edulliset liiketulokset osal- 11078: ....taan lisäävät kuponkiveron tuottoa. Valio-kunta on senvuoksi 11079: arvioinut pääoma- ja. ]mponkisnostunnan tuoton vuonna 1918 11080: 8,000,000 markaksi. 11081: E·CLellä esitetyn nojalla VaEokunta siis 'kunnioittaen eh- 11082: dottaa, 11083: että Eduskunta arvioisi pääoma- ja kuponki- 11084: suostunrt~asta vuonna 1917 saatavan tulon 11085: 7,500,000 markaksi sekä vuonna 1918 saatavan 11086: tulon 8,000,000 markaksi. 11087: 11088: Helsingissä, 1{) päivänä joulukuuta. 1917. 11089: 11090: 11091: 11092: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja, G.,Yl- 11093: ling, jäsenet Ahmavaara, Björk, R. Furuhjelm, Haapanen, 11094: Holsti, Hurmevaara, E. Huttunen (osit.tain), K. R. Häkki- 11095: nen, Kairamo, Kirves, J. Kohonen, Koron, Lahdensuo, !,eho- 11096: kas, Luopajärvi, Paasonen, Puumala, Raitanen, Saarikivi 11097: ja varajäsen Vuokoski sekä osittain varajäsenet. Arffman, 11098: S. Häkkinen, Jalonen, Kotila ja Ottelin. 11099: Vastalause. 5 11100: 11101: 11102: 11103: 11104: Vastalause. 11105: Koska Eduskunta on ,päättänyt itse kttyttää sHä valtaa, 11106: joka <ennen oli kuulunut keisarille ja suui:iruhtinaalle, oli'si 11107: Valiokun:na:n tullut ehdottaa, että Eduskunta sekä hyväksyisi 11108: että vahvistaisi kyseessä olevan verolain'. Senjohdosta kun- 11109: nioittaen ehdotamme, että mietinnössä lakiehdotuksen edellä 11110: oleva. ponsi olisi näin kuulu.va: 11111: 11112: että Edusku;nta, edeUyttäen että puhee'na 11113: oleva suo>Stunta ha'V.a:itaan ta::rpeelUseksi, hyväk- 11114: syiS<i ja vahvistaisi näin lduruluv,an naitn päiioma- 11115: ja kupo,nkiswasturnnosta. 11116: .. 11117: Helsingissä, joulukuun 10 p:nä 1917. 11118: 11119: Edvard Gylling. J. A. Komu. 11120: H. Hurmevaara. V. Lebokas. 11121: E. Huttunen. Armas Paasonen. 11122: Juho Kirves. K. A. Raitanen. 11123: Jalo Kohonen. Santeri Saarikivi. 11124: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 11125: 1917' II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 16. 11126: 11127: 11128: 11129: 11130: Suuren '\'aliokunnau mietiht(i 11131: N:o 3 pääoma· ja kuponkisuostunnan suoritta- 11132: mista 1918 vuoden loppuun koskevan esityksen 11133: johdosta. 11134: 11135: Käsiteltyään yHämainitun asian saa, Suuri vali01kunta 11136: ehdottaa, 11137: että Eduskunta, edellyttä,en että puheena- 11138: oleva suostunta havaitO-tan tarp,eell~ek,si, hyväk- 11139: syisi ehdotuksen laiksi pä.äoma- ja kuponki- 11140: SfUOStuwnusta sellaisena kuin se e:siintyy Valtio- 11141: varaimval~okwn~ tästä fl8iasta ootamassa mie- 11142: tinnössä N:o 3; sekä 11143: että Eil<uskrunta arvioisi päiimna- ja kuponki- 11144: suostunn,f18ta vuonna 1917 sa.atwvan tulon 11145: 7,500,000 markaksi sekä V'Uonna 1918 saatawoo 11146: tulon 8,000,000 markaksi. 11147: 11148: Hel,singistsä 13 päivänä joulukuuta 1917. 11149: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 11150: 1917 II VJl. -- Edusk. vast.- Esitys N:o 15. 11151: 11152: 11153: 11154: 11155: Suomen Eduskunnan vastaus 11156: Hallituksen esitykseen pääoma- ja kuponki- 11157: suostunnan suorittamisesta 1918 vuoden IOJl· 11158: puun. 11159: 11160: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys paaoma- ja 11161: kuponkisuostunnan suorittamisesta 1918 vuoden loppuun, ja 11162: on Eduskunta päättänyt, että mainittua ehdotusta on käsi- 11163: telt.ii:vä sillä tavoin kuin Valtiopäiväjärjestyksessä on sää- 11164: detty keisarin ja suuriruhtinaan esityksistä. 11165: Sittenkun Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta ja Suuri 11166: valiokunta olivat asiasta antaneet mietint.önsä, on Eduskunta 11167: Valtiopäiväjärjestyksen säät.ämässä asian kolmannessa kä- 11168: sittelyssä hyljännyt esityksessä olevan lakiehdotuksen. 11169: 11170: HebingissiL 17 päivänä .ioulukuuta 1917. 11171: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918. 11172: II. 11173: 1917- Toiset valtiopäivät N:o 16. 11174: 11175: 11176: 11177: 11178: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 11179: k~lkulaitosrah.astosta vnodeksi 1917. 11180: 11181: Vuoden 1914 valtiopäivillä kiilsitelty kulkulaitosrahaston 11182: 1915 vuoden budjetti <>n viimeinen, mikä on esitetty Suomen 11183: eduskunnalle. Kun eduskunta ei ole kokoontunut vuosina 11184: 19:15 ja 1916, on .kulkulaitosraJhaston 1916 vuoden budj,etti 11185: laadittu ilman eduskunnan myötävaikutusta. Tätä bud- 11186: jettia ei sentähden ole pantu tässä alempana -esitettyjen 'kul- 11187: kulaitosrahaston 1917 budjetin laskelmain pdhjabi, vaan 11188: perustuvat nä:mä laskelmat ralb.aston tilaan 191'6' vuoden lo- 11189: pussa sekä Rautatiehallituksen 191'6 vuoden tilinpäätökaessä 11190: esitettyihin, mainitun vuoden todellisilin menoihin ja tuloihin. 11191: Kulkulaitosrahaston tila 1916 vuoden Jopussa selviää 11192: alempana olevasta ti~iasemasta: 11193: 11194: Vastaavaa: 11195: Smk. Smk. 11196: Valtiovaraston pano- ja otto- 11197: tili Suomen Pankissa . . 1,051,561: 77 11198: Valtiovaraston ruplatili Suo- 11199: men Pankissa . . . . . . . . 2',2'1'3~ 7811: 14 11200: Rautatiehallituksen pano- ja 11201: ottotili Suomen Pan- 11202: • kissa ................ . 118,420: 98 11203: Rautatiehallituksen saaiDI- 11204: nen Venäjän V alta!kun- 11205: nanpankilta 17,967,829: 3'9 11206: .767-17 11207: 2 N:o 16 11208: 11209: Saamisia ulkomaisilta asia- 11210: miehiltä ............ . 934,266: 71 11211: Kassa ................. . 5,847,521:88 11212: Obligatsioneja .......... . 100,844: 76· 28,234,226: 63 11213: Varastot: 11214: Valtionrautateiden tar- 11215: veainevarastot . . . . . 25,()26,831: 713 11216: Varastot rautatieraJken- 11217: nuksilla . . . . . . . . . . 2,00'9,656: 59 27,036,488:32 11218: Tulorästejä: 11219: Paloviinaverorahoja ... 3,981,470: 70 11220: S-ekalaisia tulorästejä .. 1,8'66,191: 19 5:,84 7,661: 89 11221: Suomen Pankkiin myytyjen 11222: obligatsionien kirjaan- 11223: pannun arvon ja myynti- 11224: hinnan välinen erotlffi .. 8,0011,666: 616 11225: :Erinaisiä etumaksuja . . .. . 41,140,950: M 11226: ErinäisiäJ velallisia . . .... . 1,822,290: 24 50,964,907: 46 11227: / Vajausta rahastossa ................... . 7,720,048: 2u 11228: • -------------------------- 11229: Yhteensä 119,803,332: 56 11230: 11231: Vastattavaa: ' 11232: Velkaa laarrianninkäräjäjyvärahastolle · .... 3,854,0001: ~ 11233: 1\fenorästejä: 11234: Paloviinaverorahoja ... 78,74.1: 85 11235: Sekalaisia menorästejä.. 4,075,314: 5'2 4,154,056:3,7 11236: Varattuja määrärahoja ................ . 11237: Erinäisiä saamamiehiä .... 20,860,556: 13 11238: Leski- ja orpokassa henki- 11239: • 11240: löitä varten, jotka 'kuu- 11241: luvat erityisiin laitoksiin 55,407: 38 20,915,9·63: 5'1 11242: N:o 16 3 11243: 11244: 1915 vuoden valti,plaina 30,000,000: - 11245: Tilapäinen kassalaina val- 11246: tiorahastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27,000,000:- 11247: Yhteensä 119,803,332: 5<6 11248: 11249: Edellä olevan tiliaseman mukaan oli rahastossa 1917 11250: vuoden alussa 7,720,048 markan 26 pennin vajaus. Tässä 11251: on kuitenkin huomattava, että tämän kirjaanpannun vajauk- 11252: sen•todellisuudessa saanee laskea ,paljon suuremmaksi, jos 11253: ottaa huomioon, että ruplatilin osottama saaminen on mer- 11254: • kitty Suomen markoiksi sen kurssin mukaan, josta valtion- 11255: rautateiden on täytynyt vastaanottaa ruplia; että tuloräs- 11256: teiksi merkityt pa:loviinaverorahatvoivat kokonaan tai osit- 11257: tain jäädä kertymättä, jos varastossa oleva väkiviina de- 11258: naturoidaan; sekä että suurin osa erinäisten etumaksujen 11259: määrästä on kiireellisistä töistä maksettuja kustannuksia, 11260: joide'n korvaaminen vaatii myöntämään määrärahoja ja jotka 11261: osittain esiintyvät alempana menojen joukossa nimikkeen 11262: ,Uutisrakennuksia valmiilla rautateillä'' kohdalla. 11263: 11264: 11265: 11266: Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1917. 11267: 11268: I. V a 1 t i o n r a u t a t e i d e n k o k o n a i s t u 1 o. 11269: Tätä tuloa oli kuluvan vuoden tammikuusta syyskuun 11270: loppuun tasaluvuin 91,500,000 markkaa. Tulot vuoden jä- 11271: lellä olevalta kolmelta kuukaudelta voidaan siis todennäköi- 11272: sesti la,-,kea 30,500,000 markaksi, johon olisi lisättävä vielä 11273: kertyviä ennemmin kirjoihin merkitsemättä jääneitä tuloja 11274: noin 2,500,000 markkaa. Koko vuositulo tekisi niinollen 11275: 124,500,000 markkaa. Mutta tässä ovat vielä seuraavat asian- 11276: haarat huomattavat, jotka vaikuttavat mainitui). tulosumman 11277: ·- 11278: 4 N:o 16 11279: 11280: lisääntymiseen. Sota-aikana on 1915 vuod-en alusta sekä mat- 11281: kustajain että tavarain ja pakaasin kuljetukselle pantu veroja, 11282: joista kertynyt tulo, 9',429,095 markkaa 5:9 penniä vuonna 11283: 1915 ja 18,574,221 markkaa 24 penniä vuonna. 1916, on men- 11284: nyt valtiorahastoon. Kun Hallitus viimekuluneen lokakuun 11285: 1 päivästä alkaen on poistanut nämä verot ja siirtänyt niistä 11286: kuluvana vuonna mainittuun päivään saakka jo kertyneet 11287: varat, tasaluvuin 14,500,000 markkaa, valtiorahastosta ,kul- _ 11288: lmlaitosrahastoon, lisääntyy, valtionrautateiden kokonaistulo 11289: viimeksi mainitulla määrällä. 11290: Jo kuluvan vuoden maalis- ja huhtikuussa oli jonkun ver- tt 11291: ran korotetut matkustajain ja tavarain kuljetustariffit pantu 11292: voimaan, mutta kohonneiden käyttökustann~usten ja raha- 11293: arvon alenemisen takia on katsottu oikeaksi ja välttämättlö- 11294: mäksi, samaUa kun y_llämainitut verot poistettiin, ottaa· käy- 11295: täntöön olosuhteiden vaatimat edellämainittujen tariffien 11296: isommat korotukset. Sellaiset onkin viime lokakuun 1 päi- 11297: västä alkaen pantu käytäntöön ja koska valtio myöskin sa- 11298: masta päivästä lukien on ottanut Porvoon--Keravan radan 11299: liikenteen· haltuunsa sekä Jyväskylän-Pieksämäen rataosa 11300: vielä tänä vuonna avattaneen liikenteelle on tästä kertyvä 11301: tulo laskettu arviolta 9,500,000 markaksi. 11302: Valtionrautateiden kokonaistulo vuonna 11H 7 voidaan 11303: siis arvioida 148,500,000 markaksi. 11304: 11305: 11306: II. Korot. 11307: _•Sijoitetuista varoista kuluvana vuonna rahastolle tulevat 11308: korot on merkitty arviolta 50,000 markaksi. 11309: 11310: 11311: lll. Oikaisurahat ja. sat~nnaiset tulot -- 11312: on budjettiin merkitty arviolta 10,100 markaksi. 11313: N:o 16 5 11314: 11315: IV. K o r v a u s p o s t i n k u 1 j et u k se s ta v a 1 t i on- 11316: rautateillä. 11317: Tällä korvauksella on merkitystä oikean· kuvan saa- 11318: miseksi valtion kaHden tärkeän liiketoimintwhaM"an, rau- 11319: tatieliikenteen ja postiliik'keen, taloudellisesta tuloksesta. 11320: Ilman tuollaista korvausta esiintyy ensinmainitun liike- 11321: haaran taloudellinen tulos tileissä huomattavasti epäedulli- 11322: sempana, jälkimäisen taas tuntuvasti edullisempana kuin 11323: mitä todellisuudessa on laita. ,Eduskunnan 1897 ja 1905- 11324: 1906 vuosien valtiopäivillä tekemäin esitysten johdosta an- 11325: nettiin, sittenkun tilastollinen selvitys oli hankittu, kesä- 11326: kuun 18 päivänä 1907 määräys, että vuosina 1907, 1908 ja 11327: 1909 kunakin oli 500,000 markkaa siirrettävä valtiorahas- 11328: tosta kulkulaitosrahastoon korvaukseksi postinkuljetuksesta 11329: valtion:rautateillä. Tämä siirtosumma oli jo silloin tuntu- 11330: vasti vähempi mainitusta ku'ljetuksesta valtionrautateille 11331: koituvia omia kustannuksia. 1910 vuoden alusta lähtien ovat 11332: nämä siirrot lakanneet. 11333: Rautatiehallituksen toimittamain laskelmain mukaan oli 11334: postinkuljetuksesta vuonna 1907 kustannuksia 1,007,000 tai 11335: 81 7,000 markkaa, riippuea siitä, pannaanko suhteellinen osa 11336: eräistä rautatieliikenteen yleiskustannuksista vaiko ainoas- 11337: taan samanlainen .osa käyttökustannuksista postilaitoksen 11338: maksettavaksi. Jälkimäisen laskutavan mukaan oli postin- 11339: lmljetuksesta vuonna 1908 kustannuksia 91'2,000 mar~kaa ja 11340: vuonna 1911, viimeisenä, jolta erityinen laskelma on toimi- 11341: tettu, 963,500 markkaa. Tähän ei ole luettu eräitä postinkul- 11342: jetuksesta rautateille välittömästi koituneita menoja, niinkuin 11343: postivaunujen ynnä akselien ja pyöräin korjausta sekä vau- 11344: nujen voitelu-, lämmitys- ja valaistusaineita, jotka menot 11345: postilaitos on korvannut R~utatiehallituksen antamain eritel- 11346: tyjen las·kujen mukaan ja joita ei ole mainittu Rautatiehalli- 11347: 6 N:o li 11348: 11349: tuksen vuosikertomuksissa lueteltujen rauta~iekäytön meno- 11350: jen joukossa. 11351: Jos postinkuljetuksesta mainittuna kolmena vuonna olleet 11352: menot ilmaishian prosenttiluwin rautateiden käyttökustan- 11353: nusten kokonaismäärästä, olivat ne 2,4 % vuonna 1907, 2,6 % 11354: vuonna 1908 ja 2,6 o/o vuonna 1911. Näiden prosenttilukujen 11355: yhtäpitäväisy;ys oikeuttanee olettamaan, että valtionrautatei- 11356: de:tt menot postinkuljetuksesta ainakin säännölE,sten olojen 11357: vallitessa ovat noin 2,6 % käyttökustannusten kokonaismää- 11358: rästä. Tä1lä ·edellytyksellä olisi valtion.rautateillä ollut me- 11359: noja postinkuljetuksesta 936,500 markkaa vuonna 1909, 11360: 948,900 markkaa vuonna 1'9·1'0, 1,005,500 markkaa vuonna 11361: 1912 ja 1,048,700 markkaa vuonna 1913. Jos edellämainitut 11362: prosenttiluvut pitävät paikkansa myöskin sotavuosina 1914 11363: -191-6, olisi postinkuljetuksesta ollut valtionrautateillä me- 11364: noja 1,()91,500 markkaa vuonna 1914, 1,302,600 markkaa 11365: vuonna 1915 ja 1,99·5,300 markkaa vuonna 1916. 11366: Postinkuljetuksesta valtionrautateillä olisi siis vuosina 11367: 1910-1916 ,ollut kustannuksia kaikkiaan 8,3.16,000 markkaa. 11368: ,Jos korvaus postinku}jetuksesta vuonna 1917 l!J.sketaan 11369: 2.6 %:ksi tämän vuoden liikenne!ustannnksista, joiden voi- 11370: daan laskea tekevän vähintään 130 miljoonaa markkaa, nou-· 11371: si~i tämä korvaus tasaluvuin 3,400,000 markaksi ja ehdote- 11372: taan mainittu summa siirrettäväksi valtiorahastosta kulku- 11373: laitosrahastoon korvauksena postinkuljetuksesta va1tionrau: 11374: ta teillä vuonna 1917. 11375: Budjettiehdotukseen on senvuoksi täanä t11loerä merkitty 11376: 3,400,000 markaksi. 11377: 11378: V. S i i r t o v a 1 t i o r a h a s t o s t a. 11379: Edellä esitettyjen syiden ja laskelmain nojalla ehdote- 11380: taan että korvauksena postinkuljetuksesta valtionrautateillä 11381: N:o 16 7 11382: 11383: vuosma 19'10-1916 siirretään valtiorahastosta kulkulaitos- 11384: rahastoon 8,3M,OOO markkaa. 11385: Koska valtionrautateillä vuosina 1915 Ja 19,16 kannetut 11386: verot, jotka ovat tuottaneet valtiorahastoon 28,003,316 mark- 11387: kaa 83 penniä, oikeastaan ovat katsottavat kuljetusmaksujen 11388: lisäyksiksi ja niiden sentähden pitäisi tulla kulkulaitosrahas- 11389: ton hyväksi, ehdotetaan että viimeksi mainittukin määrä siir- 11390: rettäisin tähän rahaE>toon. 11391: Budjettiehdotuksessa on siis siirtona valtiorahastosta kul- 11392: kulaitosrahastoon huomattu yhteensä 36,359,3,16 markkaa 83 11393: penniä. 11394: 11395: VI. V u o d e n 1 9 1 7 l a i n a. 11396: Kuten alempana rahaston menojen laskelmassa, osas- 11397: tossa III, ,Korot ja lainojen vähennysmaksut", tarkem- 11398: min mainitaan, on tänä vuonna otettu 7_5 miljoonan markan 11399: suuruinen laina, mikä määrä siis on merkittävä budjettiin 11400: tulona vuonna 1917. 11401: 11402: Kulkulaitosrahaston tulot, joihin ei enää o}e o<lotettavana 11403: lisäystä paloviinarahoista. noui>isivat siis edellä esitettyjen 11404: laskelmain mukaan vuonne. 1917 kaikkiaan 268,319,416 11405: filarkkaan 83 penniin. 11406: 11407: 11408: Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1917. 11409: 11410: I. V a lt i on r a u t at e i d en v a k i n a i n en 11411: m e n o s ä ä n t ö. 11412: Tämä menoerä oli vuonna 19'16 Rautatiehallituksen laa- 11413: timan tilinpäätöksen mukaan 74,444,088 markkaa 98 pen- 11414: niä. Vuonna 1917 se nousee 168,872,700 markkaan ja ja- 11415: kautuu rautatiehallinnon eri osastojen kesken seuraavasti: 11416: 8 N:o 16 11417: 11418: 1) Keskushallinto: palkkauks-et 2,068,000 markkaa 11419: (1,613,89 9: 07) *), 11420: 1 11421: painatuskulut 860,000 markkaa 11422: (696,819: 70), tarverahat 90,000 markkaa (58,249: 33), 11423: lämmitys, siivoaminen ja valaistus 115,000 markkaa 11424: (74,409: 87), kaluston kunnossapito 6,000 markkaa 11425: (4,014: 45) ja sekalaiset menot 64,500 markkaa (19,452: 05) 11426: eli yhteem.ä 3,203,500 markkaa (2,466,844: 4 7); 11427: 2) linjahallinto: palkkaukset 490,000 markkaa 11428: (422,377: 84), sairaanhoito 400,000 markkaa (285,55·3: 87) 11429: ja sekalaiset nienot 565,000 markkaa (456,106: 92) eli yh- 11430: teensä 1,455,000 markkaa (1,164,038: 63); 11431: 3) liikenneosasto: palkkaukset 28,000,000 markkaa 11432: (19,809,115: 43), tarveaineet ja kalusto 6,000,·000 markkaa 11433: (3,037,731: 12), lennätin ja puhelin 200,000 markkaa 11434: 037,223: 05) ja sekalaiset' menot 14,100,000 markkaa 11435: (782,03.3: 64) eli yhteensä 48,300,000 markkaa 11436: (23, 766,103: 24); 11437: 4) rataosasto: palkkaukset 3,941,900 markkaa 11438: (3,203,079: 58), maa- ja taitotyöt 992,900 markkaa 11439: (639·,8:5·2: 77), raiteet 7,272,600 markkaa (3,490,320: 07), 11440: huonerakennukset 3,104,800 markkaa (1,631,680: 30), len- 11441: nätin- ja puhelinjohdot 284,200 markkaa (120,820•: 37), ka- 11442: luston kunnossapito 130,200 markkaa (53,993: 20), lumen- 11443: lnonti 1,408,000 markkaa (933,848: 84) ja sekalai&et menot 11444: 179,200 markkaa (49,061: 60) eli yhteensä 17,313,800 mark- 11445: kaa (10,122,292: 63); 11446: 5) koneosasto: veturipalvelus: palkkaukset 10,200,000 11447: markkaa (6,794,631: 60), polttoaineet y. m. 44,221,800 11448: markkaa (18,7'9•7,597: 11); vaunupalvelus: palkkaukset 11449: 825,000 markkaa (570,810: 43), kustannukset vaunujen 11450: *) Sulkujen sisässä mainitaan vas,taavat 1916 vuoden tilin-· 11451: päätöksen osottamat määrät. 11452: N:o 16 9 11453: 11454: tarveaineiden hankinnasta 320,000 markkaa (162,127: 97): 11455: veturien ja tenderien kunnossapito 6·,900,000 markkaa 11456: (3,28,6,085: 63), vaunujen kunnossapito 6,600,000 markka~ 11457: (3,907 ,137: 89), varastonhoito 5150,000 markkaa (34 7,643: 51) 11458: ja sekalaiset menot 450,000 markkaa (203,709: 34) eli yh- 11459: teensä 70,066,800 markkaa (34,0'69,805: 48); sekä ' 11460: 6) muut menoi: kaluston täydentäminen 723,600 mark- 11461: kaa (713,159: 82), arvaamattomiin menoihin Senaatin käy- 11462: tettäväksi 450,000 markkaa (382,818: 56), arvaamattomiin 11463: menoihin Kulkulaitostoimituskunnan käytettäväksi 80,000 11464: markkaa (77,319: 70), arvaamattomiin menoihin Rautatie- 11465: . hallituksen käytettäväksi 80,000 markkaa (78,682: 77), eh- 11466: dotetun uuden palkkau·ssäännön käytäntöönottamista varten 11467: 1, 700,000 markkaa (26-4,314: 25), palkkauksen ja kalliinajan- 11468: lisäystä valtionmutateiden palveluksessa oleville henkilöille 11469: arviolta 25,500,000 markkaa (1,338, 709: 43) eli yhteensä 11470: 28,533,600 markkaa (2,8<55,004: 53). 11471: 11472: Mitä kohdissa 1-5 mainittuihin määrära'hanlisäyksiin 11473: tulee, johtuvat ne palkkauksiin nähden erinäisillä senaatin- 11474: päätöksillä perustetuista uusista viroista ja määrättyjen pal- 11475: velusvuosien nojalla asetusten mukaan maksettavista palk- 11476: kionkorotuksista sekä tarpeelliseksi havaitusta ylimääräisen 11477: henkilökunnan ja sille tulevan palkkauksen lisäämisestä, ja 11478: taas muihin eriin nähden osittain suuressa määrin lisäänty- 11479: neestä liikenteestä siitä johtuvine lisääntyneine määrärahan- 11480: tarpeineen, osittain nykyään sekä tarveaine- että työaine- 11481: markkinoilla vallitsevista tavattomasti kohonneista hinnoista. 11482: Erittäin sopii huomauttaa, että liikenneosaston sekalais- 11483: ten menojen määräraha on kohonnut sen johdosta, .että tä- 11484: män menoerän kohdalla oleva määräraha korvausten suorit- 11485: iamiseksi vieraiden rautateiden omistamain vaunujen käyttä- 11486: 10 N:o 16 11487: 11488: misestä valtionrautateillä on korotettu 13',084,600 mark- 11489: kaan. 11490: Korvausmäär5it Suo~·essa olevien yksityisten ratojen vau- 11491: nujen käyttämisestä ovat aivan~ vähäpätöiset. Sitä vastoin 11492: nousevat ne vaununvuokrat ja sakot, jotka ovat suoritettavat 11493: venäläisten vaunujen käyttämisestä Suomen valtionrauta- 11494: teillä, melkoisiin määriin. Joulukuun 24 p :nä 1914 julkais- 11495: tiin Suomen asetuskokoelmassa sopimus tavarankuljetuksesta 11496: maitse käyvässä yhdysliikenteessä Suomen kanssa, j·onka mu- 11497: kaan mainittujen rautateitten on kaikkiin vaunujen vaihta- 11498: mista koskeviin kysymyksiin nähden noudatettava keski-' 11499: näistä tavaravaunujen käyttämistä koskevan yleisen sopi- 11500: muksen määräyksiä. Koska Suomen valtionrautateiltä ]Juut- 11501: tuu yhdysliikennemallisia tavaravaunuja vastavaihtoa varten 11502: on tämä puute korvattava Venäjän radoilta saaduilla vau- ' 11503: nuilla. Yhdysliikenteen alkaessa oli valtionrautateillä 500 11504: ja on niillä nyll:yään 2,200 yhdysliikennevaunua, mutta kun 11505: sano\nn yhdysliikenteen ylläpitämiseen tarvitaan vähintään 11506: 6,200 vaunua, täytyi alussa käyttää noin 5,700 ja nykyisin 11507: 4,000 vierasta vaunua. Kun korva_us vaunua ja vuorokautta 11508: kohti on 1 ruplasta- 25 kopekasta 3 ruplaan 50 kopekkaan, 11509: riippuen siitä katsotaanko se vaununvuokraksi vaiko sakoiksi 11510: laiminlyödystä vaunujen vasiava~hdosta, on selvää että val- 11511: tionrautateiden vaunuvelka nousee melkoisiin määriin. 11512: Venäläisten rat.o.ien vaatimus nouseekin lähemmä 11 milj. 11513: ruplaan, mutta koskei velkomusperuste osittain v.ie1ä ole 11514: selvä, on riidattomana osana siitä maksettu 3,629,347 ruplaa 11515: kurssin mukaan 266: 6'6 2 / 3 tekevä 9,678,250 markkaa 6,() 11516: penniä ja tulee tämän vuoden kuluessa vielä maksett:;tvaksi 11517: 2,99·6,669 ruplaa 25 kopekkaa kurssin muka-an 107:- te- 11518: ' - 11519: lzevä 3,206,436 markkaa 10 penniä, minkä tähden kuluvan 11520: N:o 16 11 11521: 11522: vuoden menosäännössä on siihen tarkoitukseen varattu 11523: 13,000,000 markkaa. 11524: Koneosaston määräraha polttoaineita y. m. varten on eh- 11525: dotettuun määräänsä korotettu seuraavilla perusteilla. Polt- 11526: toaineiden kulutus nousi tämän vuoden 9 ensimäisenä kuu- 11527: kautena kaikkiaan 1,904,952 rn 3 ja lasketaan se vuoden jä- 11528: lellä olevia kuukausia varten 757,500 m 3 :ksi, tehden siis yh- 11529: teensä 2,662,452 m3 • Tästä menee konttorihuoneiden, asun- 11530: tojen ja konepajojen lämmitykseen noin 2·62,452 m 3 , ja loput 11531: 2,4'00,000 m 3 on vetureissa käytettäviä polttoaineita. Näiden 11532: kustannukset nousivat tammikuun alusta syyskuun loppuun 11533: 27,606,394 markkaan ja lasketaan niiden jälellä olevilta kuu- 11534: kansilta tarvittavilta 690,000 rn 3 :Itä, nykyisen varastohin- 11535: nan mukaan, 21 markkaa 15 penni m 3 :ltä, tekevän 14,5'93,500 11536: markkaa. Veturipolttoaineiden koko kustannus on siis tasa- 11537: luvuin 42,200,000 markkaa. Muu osa tämän menoerän koh- 11538: dalla olevasta määrärahasta on varattu veturien voiteluun, 11539: puhdistukseen ja valaistukseen sekä vedenottopaikkain käyt- 11540: töknluihin. 11541: Kiinnittäen huomionsa menojen ja varsinkin polttoaine- 11542: menojen suureen kohoamiseen on eduskunta vastauksessaan 11543: kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1915 annettuun esitykseen 11544: lausuimt toivomuksen, että hallitus, toimitettuaan tutki- 11545: muksen siitä, eikö .Suomen valtionrautateillä voitaisi ottaa 11546: sähköä käyttövoimaksi, antaisi eduskunnalle kaikinpuoli- 11547: seen selvitykseen perustuvan ehdotuksen asiasta. .Sen joh- 11548: dosta oru asiaa tutkimaan asetettu komitea, joka kuitenkaan 11549: e~ vielä ole työtään päättänyt. 11550: Kohtaan 6, ,muihin menoihin" sisältyvistä: menoeristä 11551: kiinnittää huomiota etenkin rautatieläisten palkanlisäyksiä lia 11552: kalliinajanlisäyksiä koskeva erä. 11553: 12 N:o 16 11554: 11555: Vuonna 1913 lausui ·eduskunta mielipiteenään, että val- 11556: tionra.utateiden virka- ja palvelusmiesten palkkausolot on 11557: asetettava täydellisen järjestelyn_ alaisiksi ja pienempiä palk- 11558: koja nauttivien palvelusmi-esten tarpeet silloin erikseen otet- 11559: tava huomioon, niin että alin vakinainen kuukausipalkka 11560: olisi 100 markkaa, minkätähden eduskunta edellä mainit- 11561: tujen tarkoitusten toteuttamiseksi otti 1914 vuoden budjet- 11562: tiin 4,800,000 markan määrärahan. Kun 1914 vuoden edus- 11563: kunta piti suotavana uuden palkkaussäännön voimaansaat- 11564: tamisen 1914 vuoden alusta, mutta edellämainitun 1914 vuo- 11565: den budjettiin otetun maärämhan ei enään ·katsottu täysin 11566: riittävän alimpiin palkkausluokkiin kuuluvain palvelusmies- 11567: ten palkkaolojen parantamiseen, pani eduskunta 1915 vuo- 11568: den budjettiin vuosia 1914 ja 19!115 varten yhteensä 1,150,000 11569: markan lisämäärärahan. Uutta palkkaussääntöä ei kuiten- 11570: kaan saatettu. voimaan vuonna 1914, vaan sen sijaan paran- 11571: nettiin 2 päivänfi, syyskuuta 1!H5 annetulla asetuksella val- 11572: tionrautateiden palkkiovirkamiesten ja palvelusmiesten palk- 11573: kauksia mainitun vuoden heinäkuun 1 päivästä alkaen siten, 11574: eHä vahimmaksi kuukausipalkkioksi tuli 100 markkaa. Tä- 11575: ten syntyneet menot on otettu huomioon edellä kohdissa 1-5. 11576: Viimeksimainittu asetus siis ainoastaan osittain I!luutti 11577: huhtikuun 24 päivänä 1907 Suomen valtionrautateille annet- 11578: tua palkkaussääntöä. Rautateitten virka- ja palvelusmiesten 11579: eläkkeet pysyivät samanmääräisinä kuin vastamainitussa 11580: sekä heinäkuun 13 päivänä 191'2 mainittujen rautateiden 11581: ylempäin ja alempain virkamiesten sekä palvelusmiesten elä- 11582: keoikeudesta annetussa asetuksessa sääd.etään. 11583: Vuoden 191!) palkkausjärjestelyn yhteydessä oikeutettiin 11584: Senaatti yksissä neuvoin Kenraalikuvernöörin kanssa jaka- 11585: maan kuukausiHain 25,000 markkaa ~ääntöpalk'kaisten vir- 11586: kamiesten palkanpai'annuksiksi, heinäkuun 1 päivästä 1915 11587: N:o 16 13 11588: 11589: lukien, siksi 'kunmes valtionrautateiden uusi palkkaussääntö 11590: tulee vahvistetuksi. 11591: Elokuun 18 päivänä 1917 annetulla asetuksella tuli uusi 11592: palkkaussääntö valtionrautateille vahvistetuksi ja on se pantu 11593: käytäntöön kuluvan vuoden heinäkuun 1 päivästä lukien. 11594: Uusi vuokratariffi on myöskin sanotusta päivästä alkaen as- 11595: tunut voimaan. Tästä johtuvat menot on huomattu edeUä 11596: ,muiden menojen" joukkoon, ehdotetun uuden palkkaussään- 11597: nön käytäntöönottamista varten, merkityn määrärahan koh- 11598: dalla. 11599: ,Muiden menojen" joukkoon merkitty määräraha palk- 11600: kauksen- ja kalliinajanlisäyksiksi valtionrautateiden palve- 11601: 'luksessa oleville henkilöil'le perustuu seuraaviin seikkoihin. 11602: Syyskuun 1 päivästä 1916 lähtien paraikaa jatkuvan sodan 11603: loppuun asti tai kunnes valtionrautateiden uusi palkkaus- 11604: sääntö tulee "\!ahvistetuksi, on niille v'altionrautateiden virka- 11605: ja palvelusmiehille, joiden vuotuinen pohjapalkka ei ole 11606: 6,000 markkaa suurempi, myönnetty palkanlisäystä, palk, 11607: kioluokkain mukaan lukien, alempana mainittu prosentti- 11608: määrä pohjapalkasta: 11609: 11610: 17 :nm~ssä palkkioluokassa 25 % pohjapalkasta 11611: 16:nnessa 23 % ' " 11612: " 11613: 15:nnessä 22 % 11614: " " 11615: 14:nnessä 21% 11616: 13 :nnessa 11617: " 11618: 19 % 11619: " 11620: " " 11621: 12 :nnessa 18 % 11622: " " 11623: ll:nnessä 17% 11624: " " 11625: 10:nnessä 15% 11626: " " 11627: 9 :nnessä 14 % 11628: " " 11629: 8:nnessa 13 % 11630: 7:nnessä 11631: " " 11632: 1'1% 11633: " " 11634: 14 N:o 16 11635: 11636: 6 :unessa palkkioluolms&a 10 % pohjapalka.&ta 11637: 5 :nnessä , 9 % , 11638: 4:nnessä 8%. 11639: " " 11640: Viimeksi mainittu prosenttimäärä, 8 %, tulee niillekin 11641: virkamiehille, joilla on sekä palkkaa että palkkiota raha- 11642: säännön mukaan, mutta joid·en vuosipalkkaus ei ole 6,000 11643: markkaa suurempi. 11644: Kun nämä palkanlisäykset, e~intään 556 ja vähintään 11645: 15() markkaa vuodessa, eivät ole olleet riittävät, kun niitä 11646: on saanut nauttia ainoastaan ·osa valtionrautateiden .palve- 11647: luksessa olevaa henkilökuntaa ja kun vielä kaikkien elämän 11648: ylläpitoon tarpeellisten tavarain hinnat edelleen !Päivä päi- 11649: vältä kohosivat, myönsi Senaatti sekä Rautatiehallituksen 11650: esitysten että erinäisten rautatieläisjärje&töjen tekemäin ano- 11651: musten johdosta valtionrautateiden palveluksessa oleville hen- 11652: kilöille, niin vakinaisille kuin y limääräisillekin, tämän vuo- 11653: den huhtikuun 1 päivästä lähtien toistaiseksi kalliinajan- 11654: lisäystä seuraavain yleisten perusteiden mukaan: 11655: 11656: llenkilöille, joiden vuotuiset palkka- Kunkansit- Knnkausit- 11657: edut rahasoa ja luontoisetnina, tainen lisäys tainen lisäys 11658: ennen myönnetyt kalliinajan- henkilöille, henkilöille, 11659: lisäykset luknunotettuina, joilla on joilla ei ole 11660: yhteensä ovat: lapsia: lapsia: 11661: '*-' 9'mf. 11662: enint. 2·,000 mk . . . . . . . . . 100:- 80:- 11663: 2,001-4,000 , ........ 90:- 70:- 11664: 4,001-6,000 ........ 80:-'- 60:- 11665: " 11666: 6,001 mk. ja enemmän .... 70:- 50:- 11667: 11668: Siihen nähden, että elantokustannukset V·enäjällä ovat 11669: melkoista suuremmat kuin Suomessa, on Pietarissa ja Val- 11670: keasaaren-Pietarin rataosalla palveleville rautatieläisille 11671: N:o 16 H) 11672: 11673: myönnetty 25 %:n kmotus edelläma.inittuihin kuukautisiin 11674: lir,äyksiin. 11675: Kor,ka yhä edelleen kohoavien elantokustannusten takia 11676: viimeksi mainitut kalliinajanlisä.yksetkin huomattiin riittä- 11677: mättömiksi ja uusi p:alkkaussääntö, joka on vahvistettu· pää- 11678: asiallisesti vuonna 19·12 tehdyn ehdotuksen ja syy~kuun 2 11679: p:nä 1915 annetun asetuksen perusteilla, ei tuottanut huo- 11680: mattavampaa parannusta palkkauksiin nähden, on 1Sena,atti, _ 11681: peruuttaen tätä ennen myönnetyt kalliinajanlisäykset, kat- 11682: sonut tarpeelliseksi myöntää kalliinajanlisäyksiä, kuluvan 11683: vuoden lokakuun 1 päivästä alkaen, alempana mainittujen 11684: perusteiden mukaisesti: 11685: 11686: virkailijalle, jolla on 4- tai useampi alle 18 vuoden ikäistä 11687: lasta, 300 markka~ kuukaudessa; 11688: virkailijalle, jolla on 1--3 alle 18 vuoden ikäistä lasta, 11689: 275 markkaa kuukaudessa; 11690: virkailijalle, jolla ei ole alle 18 vuoden ikäisiä lapsia 250 11691: markkaa kuukaudessa; 11692: ylimääräisille palvelijoille, jotka hoitavat avonaisia vir- 11693: koja tai sellaisia, jotka vastaavat menosäännössä löytyviä 11694: vakinaisia virkoja, riippumatta perhesuhteista, 250 markkaa 11695: kuukaudessa jos he ovat olleet ainakin 6 kuukautta valtion- 11696: rautateiden palveluksessa, muutoin 225 markkaa kuukau- 11697: dessa; sekä 11698: harjoittajille ja laskuapulaisille 100 markasta 250 mark- 11699: kaan kuukaudessa, riippuen siitä kuinka kauan he ovat olleet 11700: valtionrautateiden pa1veluksessa ja millä osastolla he pal- 11701: velevat. Sitä paitsi on Senaatti pysyttänyt ennallaan kaikille 11702: Viipurin-Pi_etarin rataosalla palveleville kuluvan vuoden. 11703: heinäkuun 1· p :stä alkaen myöntämänsä 50 markan kuukau- 11704: tisen kalliin paikkakunnan lisäkorotuksen sekä v:eturimiehille 11705: 16 N:o 16 11706: 11707: myönnetyn 50 markan kuukautisenkorvauksen menetetyistä 11708: virantoimitusrahoista. 11709: 11710: Tämän johdosta on ,muiden menojen" joukkoon näitä 11711: palkkauksen- ja kalliinajanlisäyksiä varte11: kuluvan vuoden 11712: osalle pantu arviolta 25,500,000 markan määräraha. 11713: EdeHä .esitetyillä perusteilla on valtionrautateiden vaki- 11714: nainen menosääntö 1917 vuoden budjettiehdotulrseen merkitty 11715: 168,872,700 markaksi. 11716: 11717: II. Eläkkeet ja erinäiset määrärahat. 11718: Tämän erän kohdalla oli vuonna 1916 menoja kaikkiaan 11719: 764,979 markkaa 19 penniä. Vuodeksi 1917 on määräraha- 11720: tarve laskettu seuraavaksi: rautatievirkakuiinan' eläkkeet ja 11721: apurahat 499,500 markkaa, va.hingonkorvauksia ruumiin- 11722: vammoista 360,000 markkaa, apumaksu valtionrautateide!n 11723: elälwlaito'kselle 170,000 markkaa, •lakkautuspalkkasääntö 11724: 31,500 markka·a ja hautausa·vuiksi eläkettä saavain virka- 11725: miesten kuolinpesille 6,000 markkaa eli yhteensä 1,067,000 11726: markkaa. 11727: 11728: 1 I 1. K o r o t j a 1 a i n o j e n v ä ih e n n y s m a k s u t. 11729: Puheena oleviin menoihin tarvitaan vuonna 1917 seuraa- 11730: vat määrärahat: korko ja kuoletus 188:9 vuoden la~nasta 11731: 1,624,000 markkaa, 189·5 vuoden lainasta 735,500 markkaa, 11732: 1898 vuoden lainasta 1,982,100 markkaa, 1901 vuoden lai- 11733: nasta 1,021,500 markkaa, 1003 vuoden lainasta. 408,600 11734: markkaa ja 1909 vuoden lainasta 2,226,6100 markkaa sekä 11735: näiden valtiolainain kurssitappioita, toimituspalkkioita ~a 11736: kustannuksia varten 2,140,700 markkaa •eli yhteensä 11737: 10,139,000 markkaa, mihin tulee lisäksi laamanninkäräjä- 11738: jyvärahastolle maksettavia 'korkoja 154,1'6<0 markkaa. 11739: • N:o 16 17 11740: 11741: Vuonna 1915 otti 'hallitus 30,000,000 markan suuruisen 11742: lyhytaikaisen kotimaisen lainan. Tämä laina on kokonaan 11743: käytetty kulkulaitosrahaston hyväksi 'kuten edellä olevasta 11744: kulkulaitosrahaston tilaa 1916 vuoden lopussa osattavasta bi- 11745: lanssista nä:kyy. Laina on nostettu kolmessa 10 miljoonan 11746: markan suuruisessa erässä, nimittäin 1 päivänä marraskuuta 11747: 1915 sekä 1 päivänä tammikuuta ja 1 päivänä maaliskuuta 11748: 1916 ja on takaisin maksettava 1 päivänä marraskuuta 1917. 11749: Lainan pääoma-alennus oli 1 % ja korko 5 %, jotka menot, 11750: edellinen 300,000 markkaa ja jälkimäinen 2, 74 7,2'22 markkaa 11751: 22 penniä, eli yhteensä 3,047,222 markkaa 22 penniä, on mer- 11752: kittäNä 1917 vuoden budJettiin. 11753: Osittain edellämainitun 30 miljoonan markan lainan ta- 11754: kais·inmaksamiseksi, osittain valtiovaraston kassan vahvista- 11755: miseksi otettiin tämän vuoden helmikuun 16 päivänä saadun 11756: määräyksen ja Senaatin seuraavan maaliskuun 24 •Päivänä 11757: tekemän päätöksen mukaisesti 75 llliljoonan markan suurui- 11758: nen laina tasa-kurssiin 5 1 / 2 % :n korolla, josta lainasta 45 11759: miljoonaa markkaa on nostettu viime huhtikuun 1 päivänä ja 11760: jäännös käytetään 1 päivänä marraskuuta ennenmainitun lai- 11761: nan maksamiseksi. Uuden lainan korko rvuodelta 1917 tekee 11762: 1,237,500 markkaa. 11763: Tämän lisä~si tulee vielä vuoden kuluessa otettujfmlyhyt- 11764: aikaisten vekselilainainkorot, noin 2,000,·000 markkaa. 11765: Tämä menoerä nousee siis kaikkiaan 16,577,882 mark-- 11766: kaan 22 penniin. 11767: 11768: 11769: I V. 0 i k a i s u p r o s e n t t i. 11770: 11771: Tämä menoerä on budjettiehdotukseen merkitty 500 mar- 11772: kaksi. 11773: 11774: 2 11775: N:o 16 . 11776: V. A) Uutisrakennustyöt valmiill11. 11777: radoilla. 11778: 11779: Tämän esityksen mukana seuraavassa liitteessä tehdään 11780: tarkemmin selkoa niistä. uutisrakennustöistä, joita Rau- 11781: tatiehallituksen ehdotuksen mukaan olisi teetettävä val- 11782: miilla radoilla vuonna 1917. Samassa li·itteessä 1uetellaan 11783: niinikään n:ojen 1-13 ja 1'5 kohdalla määrärahat niiden 11784: ennakkomaksujen suoritukseksi, joilla on 'kustannettu erinäi- 11785: siä sota-ajan 'sekä liikekannallepanon että lisääntyneen tava- 11786: rankuljetuksen johdosta tarpeellisia töitä, joita Rautatiehal- 11787: litus Senaatin antamain määräysten mukaan osittain jo on 11788: teettänyt ja osittain paraikaa teettää. 11789: Suurin ehdotetuista määrärah'Oista, 3,000,000 markkaa, 11790: on merkitty Tornion-Haaparannan yhdysradan raken- 11791: nuttamista varten. Sittenkuin Venäljän ja Ruotsin kes- 11792: ken oli aikaansaatu sopimus Ruotsin ja Suomen valtion- 11793: rautateiden yhdistämisestä Tornionjoen poikki rakennetta- 11794: valla sill'alla, jonka sopimuksen mukaan työ oli a1otettava 11795: viimeistään syyskuun 1 päivänä 1916, määräisi S.enaa.tti elo- 11796: kuun 29 päivänä mainittua vuotta työt Suomen puolel1a rajaa 11797: heti alotettaviksi ja va.ltuutettiin Rautatiehallitus ennakko- · 11798: maksuina käyttämään 750,000 markkaa sekä 1917 vuoden 11799: budjettiin sa:maa tarkoitusta varten merkitsemään 2,000,000 11800: markkaa. Suomen puolesta teetettäväin töiden kustannusar- 11801: vio nousee 5,000,000 markan vaiheille, mutta al."Vio on laa- 11802: dittu jouluku~ssa 1915, mistä lähtien raudan ja muiden tarve- 11803: aineiden hinta sekä työpalkat ovat paljon kohonneet ja yhä 11804: vaan kohoavat, jonka vuoksi lopullista kustannusarviota ei 11805: nykyään voi laatia. Vuonna 1917 on laskettu tarvittavan 11806: N:o 16 19 11807: 11808: 3,000,000 markkaa, josta summasta suun osa on varattava 11809: korvaukseksi Ruotsin valtionradoille, jotka ovat ottaneet huo- 11810: lekseen yhteisen sillan teettiimisen joen poikki. 11811: Sitä likinnä suurin määräraha, 2,600,000 markkaa, on 11812: merkitty Kttshelevkan välitysaseman rakennuttamisesta edel- 11813: täpäin maksettujen kustannusten suoritukseksi. Yhdyslii- 11814: kennettä venäläisten ratain kanssa alotettaessa järjesti Ve- 11815: näjän Nikolainrata Pietariin Kusheievkaan välitysaseman. 11816: Sen raiteet olivat alituisesti täynnä Suomen valtionrautateille 11817: siirrettäviä venä1äisiä vaunuja, jonka vuO:ksi venäläisille ra· 11818: doille meneväin suomalaisten vaunujen lä:hettäminen kävi 11819: ylen hankalaksi; sitäpa.itsi oli Suomen valtionrautateiden 11820: käytettävänä vain ahdas ja epämukava huoneusto venäläi- 11821: sen asematalon yläkerroksessa. Näiden vaikeuksien rpois- 11822: tamiseksi oli välttämätöntä Suomen valtionrautateitä varten 11823: rakentaa Kushelevkaan asema Nikolainradan samannimisen 11824: aseman kohdalle sekä laskea riittä.vän pitkät raiteet venäläi- 11825: sille radoille sii;rettäväin suomalaisten vaunujen lä:hettämi- 11826: seksi, ja onkin jo yksitoista tällaista raidetta laskettu sekä 11827: suuri osa tarpeellisia raikennuksia teetetty. HuMikiuussa 11828: 19M laadittu työkustannusarvio nousee 1,570,000 ruplaan 11829: eli kurssin 266: 6•6 2/ 3 mukaan 4,186, 700 markkaan, josta 11830: summasta 2,600,000 mal'kkaa on pantu 19'17 vuoden meno- 11831: sääntöön. 11832: Melkoisen suuri määräraha, 1,223,500 markkaa, on va- 11833: rattu uuden vaunukonepajan rakennuttamiseksi Fredriks- 11834: be~giin, koska tämmöisen lait~ksen aikoonsaa~inen on käy- 11835: nyt välttämättömäksi liikenteen kasvamisen johdosta. 11836: Raiteiden lujittamiseksi EUsenvooran-Sortavalan- 11837: Värtsilän, Antrean-VuoksennfJskan sekä Pieksämäen-- 11838: Kt~opion rataosilla ehdotetaan 88:8,000 markan määrärahaa. 11839: 20 N:o 16 11840: 11841: Tämä työ on välttämätön, jotta näillä radoiila v<>isi kuljettaa 11842: raskasmallisia tavaravaunuja. 11843: Fredriksbergin ratapihan uudestirakMtamista varten oo 11844: merkitty 300,000 markan määräraha. Vastauksessaan esi- 11845: tykseen kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1915 huomautti 19H 11846: vuoden eduskunta, että seuraaville va:ltiopäiville annetta- 11847: vaan esitykseen olisi otettava sekä täydellinen ja tarkka 11848: selonteko että myös eri vuosien kesken jaettu kustannus- 11849: arvio Fredriksbergin asemalle suunnitelluista suurista uutis- 11850: rakennustöistä. Muuttuneiden olojen sekä nykyään ·hinnoi- 11851: tuksissa vallitsevan epävarmuuden johdosta ei 'kuitenkaan 11852: ole mahdollista laatia lähimainkaan paikkaansapitävää ar- 11853: viota tässä kohden. Nyt cpyydetty määräraha käytettäisiin 11854: maan lunastukseen. 11855: Muuten ehdotetaan mäS.rära:hoja erinäisiä tarpeellisiksi 11856: havaittuja töitä varten, joista huomattavimmat ovat: H~lsin 11857: gin ratapihan uudestirakennustyöt ja Keravan ratapihan laa- 11858: jentaminen, toisen satamalaiturin teettäminen Vesijärven ase- 11859: malle ~:>ekä Terijoen aseman uudestirakentaminen ynnä eri- 11860: näiset lisä- ja muutosmkennustyöt K~eravan, Järv~npäiiln, 11861: Oitin, Humppilan, Salon, Viipurin, Ollilan, Vihannin, Kou- 11862: volan, Parikkalan, Udelnajan ja Oulaisten asemilla. Näiden 11863: lisäksi tarvitaan määrärahoja kahden siirtonostakone~n hank- 11864: kimiseksi ja sijoittamiseksi Pietarin tavararatapihalle sekä , 11865: kiveäruistöiden teettämiseksi Viipurin tavararataiJihalla ynnä 11866: erinäisiin töihin liilmnteen turvaamiseksi, nimittäin: lumi- 11867: auran hankkimiseksi neljänteen rata;jaksoon, lennätinjohd·on 11868: teettämiseksi Tam'Pereen ja Peipohjan asemain välille, 34 11869: vilkkuvalolaitteen hankkimisEiksi ja puhe!J.inyhtey·den toi- 11870: meenpanemiseksi vai~dekojujen ja as·emakonttorien välillä 11871: Tampereen-Tornion Ja Tampereen--Mäntyluodan rata- 11872: osill::J. 11873: N:o 16 21 11874: 11875: 1917 vuoden budjettiehdotukseen on edellämainitun ehdo- 11876: tuksen mukaisesti valmiil.la radoilla teetettäviä ·uutisraken~ 11877: nustöitä varten merkitty arviolta 1'0,906,450 markkaa. 11878: 11879: 11880: V. B) Li i k k u v a n k a 1 u s t o n 1 i s ä ä m i n e n. 11881: Tähän ·tarkoitukseen esitetään varattavaksi: 11882: 11883: a) liikennöidyille radoille: 11884: Smk. Smk. 11885: 6 veturia, raskasta, tava- 11886: rajunia varten . . . . . . a 270,000:- 1,620,000:- 11887: 10 I & II l. boggie-päivä- 11888: vaunua ••••••••• 130,000:- 0 •• 1,300,000:- 11889: " 11890: 9 III l. s:n ·S:n 95,000:- 11891: ·~ 855,000:- 11892: " 11893: • • • • • • 0 11894: 11895: 11896: 11897: 11898: 290 katettua tavaravaunua 11899: .]arrumeen .......... 14,500:- 4,205,000:- 11900: " 11901: 860 s:n s:n jarrutta ~' 11902: 12,500:- 0 0 •• 10,750,000:- 11903: 115 avonaista s:n Jarrm- 11904: ne en ••••• 0 0 •• , ll,OOO:- 11905: 0 ••••• 1,26·5,000: - 11906: 385 s:n s:n jarrutta , 9,000:- • 0. 0 3,4·65,000:- 11907: 11908: b) Jyväskylän-Pieksämäen radalle: 11909: 4 veturia, raskasta, tavara- 11910: junia varten . . . . . . . . a. 270,000: -- 1,080,000: - 11911: 60 katettua tavaravaunua 11912: jarruineen . . . . . . . . . . , 14,500:- 870,000:-- 11913: 190 s:n s:n jarrutta .... , 12,500:- 2,3·75,000:- 11914: 1 lumiaura 28,000:- 11915: 11916: c) H iitolan:_R(lflSHlin rarlJalle: 11917: 10 veturia, raskasta, tava- 11918: rajunia varten ....... a 270,000: -- ~ 2,700,000:- 11919: 22 N:o 16 11920: 11921: 80 katettua tavaravaunua 11922: jarruinee'n . . . . . . . . . . a 14,500:- 1,160,000:- 11923: 270 s :n s :n jarrutta . . . . , 12,500:- 3,375,000:- 11924: 1 lumiaura 28,000:- 11925: Yhteensä 35,076,000:- 11926: 11927: Edellä ehdotettuun liikkuvan kaluston lisäämiseen näh- 11928: den on huomautettava, että sitä on vaatinut välttämätön 11929: pakko ja vuosikausien kuluessa saavutettu kokemus, sillä sekä 11930: veturien että matkustaja- ja tavaravaunujen lukumäärä on 11931: jo kauan ollut riittämätön. Ehdotuksessa lueteliuiMa tavara- 11932: vaunuista on 2,000 yhdysliikennevaunua, joiden tarpeelli- 11933: suutta ei tarvinne erityisesti perustella. 11934: Nykyisten poikkeuksellisten olojen vallitessa on ehdotuk- 11935: seen liikkuvan kaluston lisäämiseksi otettu ainoastaan sellai- 11936: set veturit .ia vaunut, jotka jo ovat tilatut tai joita varten 11937: aineksia on voitu hankkia. Kaikki ehdotukseen merkityt ve- 11938: turit, sekä vanhoja että uusia ratoja varien, ovat jo raken- 11939: netut valmiiksi Amerikassa sekä maksetut ja osa niistä on 11940: aivan piakkoin tänne odotettavissa. Vaikkakin kaiken liik- 11941: kuvan kalu~:,tqn hinnat, kuten ehdotuksesta näkyy, ovat ta- 11942: vattoman korkeat, on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi ottaa 11943: ehdotukseen sellaisia vaunuja, jotka ovat erittäin tarpeen 11944: vaatimia ja joiden rakentamisesta Senaatti on aikaisemmin 11945: määrännyt. Keskeytys vaunujen valmistamisessa voi tuskin 11946: tulla kysymykseenkään jo siitäkin syystä, ett'ei vaununval- 11947: mistustyöhön erikoisesti harjaantuneen työkunnan eroitta- 11948: rnista voi pitää järkiperäisenä toimena, jota paitsi vaunun- 11949: valmistuksen keskeyttäminen olisi töiden yhtäjaksoisuudelle 11950: epäedullinen, koska konepajain eri osastojen työt ovat ·ouu- 11951: ressa määrin toisiltaan riippuvat. 11952: N:o 16 23 11953: 11954: Edellä lausutun johdosta on liikkuvan kaluston lisäämi- 11955: seksi 1917 vuoden budjettiehdotukseen merkitty arviolta 11956: 35,076,000 markkaa. 11957: 11958: 11959: VI. M ä ä r ä r a h a t r a u t a t i e r a k e n n u k s i a 11960: varten. 11961: 11962: J yväskylän-Pieksärnäen ratarakennus. Alkuperäinen 11963: kustannusarvio päättyi 16,170,000 markkaan, josta summasta 11964: kuluvan vuoden alkuun asti on käytetty 15,000,000 mark- 11965: kaa. Määrärahasta on siis jälellä 1,4 70,000 markkaa. Kun 11966: tä.p.än ratarakennukseen tarvittavat ratakiskot tarvikkeineen 11967: . on hankittu Venäjän kulkulaitosministeriön toimesta, mutta 11968: tietoa kustannuksista ei vielä ole saatu, ei tarvittavan määrä- 11969: rahan lopullinen summa ole nykyään mainittavissa. Muista 11970: kustannuksista on Tie- ja vesirakennusten ylihallitus antanut 11971: seuraavat tiedot. 11972: Puheena olevaa, kuluvana vuonna valmistuvaa rataraken- 11973: nusta varten tarvittava lisämääräraha nousee, lukuun otta- 11974: matta ratakiskojen ja kiskotarvikkeiden kustannuksia, 11975: 5,350,000 markkaan ja jakautuu seuraaviin ..eriin: . 11976: Yleisiä kustannuksia, niinkuin !palk- 11977: kioita, matkarahoja, konttorihuo- 11978: neustojen vuokria y~ m. . . . . . . . . . . Smk. 216,125:- 11979: Pakkolunastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 4,000:- 11980: Pengerrystyöt: vielä teettämättömät 11981: leikkaustyi}t, penkereen täyttäminen, 11982: tunnelilouhinta y. m ............ . 11983: " 11984: Sillat: siltakaaret ja niiden kokoon}lano, 11985: väyläin ruoppaus .............. . 795,187: 50 11986: " 11987: 24 N:o 16 11988: 11989: Päällysrakennll1l: ratakiskojen , naulaa- 11990: minen, rata;penkereen soraaminen ja 11991: vaakitseminen ................. . Smk. 854,400:- 11992: Tiesillat ja ylikäytävät ........... . 14>6,400:- 11993: " 11994: Huonerakennukset ................ . 3-40,460:- 11995: " 11996: Lennätin- ja puhelinjohto .......... . 4,000:- 11997: " 11998: Merkinautolaitteet sekä asemain varus- 11999: taminen liikennettä varten ..... . 94,000:-- 12000: " 12001: Liikkuva kalusto ................. . 1,200,000:- 12002: " 12003: Sairaanhoito ..................... . 22,050:- 12004: " 12005: Varasto ......................... · 33,477: 50 12006: " 12007: -------------------------- 12008: Yhteensä Smk. 5,3150,000:- 12009: 12010: Täihän tulevat lisäksi kustannukset Venäjän kulkulaitos- 12011: ministeriön välityksellä hankituista. raidetarpeista, nimittäin 12012: rata- ja sidekiskoista, pohjalaatoista, kiskonaul.oista ja ·kisko- 12013: puHeista. Toistaiseksi on maksettu ainoastaan rautatierahti 12014: Vladivostokista Pieksämäelle ja Jyväskylään, mutta ei ameri- 12015: kalaisten tehtaiden laskuja eikä tavarain kuljetusta Vladivos- 12016: tokiin, joita kustannuksia ei vielä tunneta. Mainittujen rai- 12017: detarpeiden kokonaispaino on noin 7,800 tonnia. Jos niiden 12018: " 12019: oletetaan maksavan keskimäärin 400 markkaa tonni Vladi- 12020: vostokissa, tarvittaisiin suoritukseksi 3,120,000 markkaa, jo- 12021: ten koko ratarakennusta varten olisi tarpeen }isämäärärahaa 12022: 8,4 70,000 markkaa. 12023: Se seikka, että •kustannukset näin suuressa määrin ylit- 12024: tävät arviosumman, johtuu pääasiassa siitä, että hinnat tarve- 12025: aine- ja työmarkkinoilla ovat tavattomasti kohonneet, mutta 12026: osaksi siitäkin, että työtä suuremmilla työmailla on Senaa- 12027: tin käskystä suuressa määrin j.oudutettu kustannuksiin ikat- 12028: somatb. Kun kuitenkin Rautatiehallitus liikkuvan kaluston 12029: lisäämistä koskevaan ehdotukseensa on pannut määräralhan 12030: N:o 16 25 12031: 12032: tällaisen kaluston lisäiämiseksi tässäkin puheena olevalla ra- 12033: dalla, voidaan poistaa Tie- ja vesirakennusfen ylihallituksen 12034: merkitsemät 1,200,000 markkaa, joten ratarakennusta varten 12035: tarpeellinen lisämääräraha väihenee 7,270,000 markkaan. 12036: Koko määräraha, lukuun otettuna alkuperäisestä määrära- 12037: hasta jälellä oleva osa, on siis 8,740,000 markkaa. 12038: Hiitolan-Raasulin ratarakennus. Tämän ratarakennuk- 12039: sen alkuperäinen kustannusarvio päättyi 18,430,000 mark- 12040: kaan, josta summasta oli kuluvan vuoden alkuun osotettu 12041: 14,500,000 markkaa ja jälellä siis on 3,9,30,000 markkaa. 12042: Viimemainittu summa on kuitenkin riittämätön radan val- 12043: miiksi saattamiseen. Tämänkin radan raidetarpeet on han- 12044: kittu Venäjän kulkulaitosministeriön toimesta eikä hankin- 12045: takustannuksia vielä tunneta, minkätähden rakennustyön lo- 12046: pullisten kustannusten määrä ei ole mainittavissa, mutta 12047: muista kustannuksista on Tie- ja vesirakennusten ylihallitus 12048: antanut alempana 'esitetyt tiedot. 12049: Puheena olevaa ratarakennusta varten, joka on aikomus 12050: saada valmiiksi syyskuun 1 päivään 1918, ta.rvitaan, rata- 12051: kiskoja ja kiskotarvik,keita lukuun ottamatta,. 6,900,000 mar- 12052: kan lisämääräraiha, joka ja'kautuu seu'raaviin eriin: 12053: 12054: Yleisiä kustannUiksia, niinkuin palk- 12055: kioi'ta, matkarahoja, konttorihuo- 12056: noostojen vuokria y. m. . ...... . Smk. 29,5,000:- 12057: Pa:kkolunastus (likimäärin) ....... . 1,800,000: - · 12058: " 12059: Pengerrystyöt ................... . 861,000:- 12060: Rummut ja sillat ................ . 12061: " 12062: 638,000:- 12063: " 12064: PäällysraJkennus: ratakiskojen naulaa- 12065: minen, penkereen soraaminen ja 12066: vaakitseminen ................ . 1,76:7,000:- 12067: Tiesillat ja ylikäytävät 205,000:- 12068: " 12069: 26 N:o 16 12070: 12071: Huonerakennubet ............... . Smk. 2,56,6,500:- 12072: Lennätin- ja puhelinjohto ......... . 5,000:- 12073: " 12074: Ratatarvikkeet ......•............ 440,000:- 12075: " 12076: Liikkuva kalusto (kustannusarvion 12077: mlikaan) .................... . 2,5912,000:- 12078: " 12079: Sairaanhoito .................... . 30,000:- 12080: " 12081: Varasto ........................ . 50,500:- 12082: " 12083: Riitalan aseman laajennus 230,000:-- 12084: " 12085: Yhteensä Smk. 11,480,000: - 12086: 12087: Ratarakennusta varten aikaisemmin 12088: osatetuistu varoista on vuoteen 19i 7 12089: varattu ........ ;·· . . . . . . . . . . . . . Smk. 4,580,000:- 12090: Tarvittava lisäys Smk. 6,900,000: - 12091: 12092: Tähän tulevat lisäksi kustannukset Venäjän kulkulaitos- 12093: ministeriön toimesta ihankituista raidetarpeista, joista ainoas- 12094: taan rautatierahti Vladivostokistu Hiitolaan on maksettu, 12095: muUa muita hankintåkusbinnuksia ei vielä tunneta. Puheena 12096: olevain raidetarpeiden kokonaispaino on 1'2,500 tonnia. Jos 12097: kustannukset oletetaan keskimäärin 400 markaksi tonnilta 12098: Vladivostokissa, tarvittaisiin niiden suoritukseen 5,000,000 12099: markkaa. Ratarakennusta varten tarpeellinen lisämääräraha 12100: kohoaisi siten 11,900,000 markkaan. 12101: Edellä jo mainituista syistä ovat alkuperäisessä kustan- 12102: nusarviossa lasketut summat tälläkin ratarakennuksella 12103: tulleet suuresti ylitetyiksi. Lisäksi tulee, että Venä- 12104: jän rajalle 'rakennetulle raja-asemalle on Rautatiehalli- 12105: tuksen ja Pietarissa yhdysliikenteen järjestämistä varten 12106: olevan komitean pyynnöstä teetetty raidelaitteita, kuormaus- 12107: laitureita ja huonerakennuksia paljon laajemmassa mitassa 12108: kuin ratarakennussuunnitelmaa laadittaessa pidettiin tar- 12109: peellisena. Kun Rautatiehallitus on liikkuvan kaluston li- 12110: N:o 16 27 12111: 12112: säämistä tarkoittavaan ehdotukseensa merkinnyt määrärahan 12113: tämänkin radan liikkuvan 'kaluston lisäämiseksi, voidaan 12114: edellä .esitetystä kustannusarviosta poistaa samaa tarkoitusta 12115: varten merkitty erä, 2,592,000 markkaa, joten 'puheena olevaa 12116: ratarakennusta varten tarpeellinen lisämäärära1ha vähenee 12117: 9,308,0QO markkaan. Koko rakennusmäärämha, lukuun otet- 12118: tuna alkuperäisestä arviosummasta jälellä oleva osa, 12119: 3,930,000 markkaa, on 13,238,000 markkaa. Jotta rata ko· 12120: konaisuudessa~n valmistuisi kesällä 1918, tarvitaan vuo· 12121: deksi 1917 1'2,430,000 markkaa. 12122: Ylivieskan--Iisalmen yhdysrata. Edus'kunta on jo usean 12123: kerran, viimeksi vuoden 1914 valtiopäivillä, määrännyt va- 12124: roja Ylivieskan-Haa,pajärven-Iisalmen rautatien rakenta- 12125: miseksi. Näid,en päätösten mukaisesti on vuoden 19'17 bud'- 12126: jettiin merkitty 1,000,000 markan määräraha töiden alka- 12127: miseksi mainitulla ratarakennuksella. 12128: 12129: VII. M ä ä r ä r a h a P o r v o o n - K e r a v: a n r a u t a- 12130: t i e :n 1 u n a s t a m i s t a v a r t e n. 12131: Sittenkuin liikenne Porvoon-Keravan yksityisradalla 12132: viime kesänä lakon johdosta oli loppunut ja sovinnonhieronta 12133: radan johtokunnan ja lakossa olevan henkilökunnan kesken 12134: ei tuloksena tuottanut liikenteen jälleen avaamista, mikä kui- 12135: tenkin monesta syystä oli sangen tarpeellinen, semminkin 12136: kun syksyllä laivaliikekin tulisi päättymään, nousi kysymys 12137: siitä olisiko radan liikenne ~ota-ajaksi otettava va'ltion hal- 12138: tuun vaiko rata valtiolle lunastettava. Asiantuntijain toimit- 12139: tamassa katselmuksessa ja arvioimisessa laskettiin kyseessä 12140: olevan rautatien sekä sen laitosten ja varastojen arvo lähes 12141: 2,800,000 markaksi, ja kun nämä tarjottiin lunastettaviksi 12142: 1,850,000 markan hinnasta, katsottiin kauppa valtiolle edul- 12143: liseksi, jonka vuoksi Senaatti viime lokakuun 2 päivänä päätti 12144: 28 N:o 16 12145: 12146: lunastaa mainitun radan valtiolle ja merkitään sen vuoksi 12147: budjettiehdotukseen sanottu kauppasummaa, 1,850,000 mark- 12148: kaa. 12149: 12150: VIII. M ää r är ah a r a u t a ti et u t ki mu k sia 12151: varten. 12152: Rautatietutkimusten kustantamiseksi osotettaneen vuo- 12153: deksi 1917, samoin kuin edellisinäkin vuosina on ollut laita, 12154: 50,000 markkaa. Hallitus katsoo, että Oulun-Vaalan- 12155: Nurmeksen ja Turun-Uudenkaupungin ratasuunnat olisivat 12156: ennen muita otettavat tutkittaviksi. 12157: 12158: Osastojen I -VIII kohdalla lueteltujen menojen summa 12159: vuodelta 1917 nousee kaikkiaan 256,570,5r32 ·markkaan 22 12160: penniin. 12161: 12162: 12163: Kun ennen mainittua tulosummaa, 263,319,416 markkaa 12164: 83 penniä, vastaan asetetaan menosumma 256,570,532 mark- 12165: kaa 22 penniä, saadaan 6,748,884 markkaa 6r1 penniä tekevä 12166: ylijäämä. 12167: Koska tämä ylijäämä ei riitä edes tiliasemassa näkyvien 12168: kassalainojen suorittamiseen, käy tästä selville, että suuren- 12169: lainen laina tarvitaan kul'kulaitosrruhaston vahvistamiseksi 12170: osittain edellisenä vuonna syntyneen vajauksen täyttämi- 12171: seksi ja sota-aikana otettujen väliaikaisten lainain suorituk- 12172: ::.eksi, osittain sen liikepääoman hankkimiseksi rahastoon, 12173: mikä aina on sidottuna ennakkomaksuihin, kassaliikkeen yl- 12174: läpitoon sekä kaikenlaisiin rautateille tarpeellisiin tarveainei- 12175: siin ja varastoihin, osittain vihdoin varain saamiseksi seuraa- 12176: vana vuonna rakennettaviin uusiin rautateihin, minkätähden 12177: Eduskunnalle tulee annettavaksi eri esitys tarpeellisen suu- 12178: ruisen lainan ottamisesta. 12179: N:o 16 29 12180: 12181: Edellä esitettyj-en laskelmain ja ehdotusten perusteella 12182: annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa'Va ehdotus 12183: kulkulaitosrahaston 1917 vuoden budjetiksi. 12184: 12185: 12186: Kulkulaitosrahaston budjetti vuodelle 1917. 12187: T.u 1 o t: 12188: Smk. Smk. 12189: Valtionrautateiden koko- 12190: naistulot . . . . . . . . . . . . 14'8,500,000:- 12191: Korot . . . . . . . . . . . . . . . . . 50,000:- 12192: Oikaisurahat ja satunnai- 12193: set tulot ........... . 10,100:- 12194: Korvaus postinkuljetukses- 12195: ta valtionrautateillä 12196: vuonna 19'17 . . . . . . . . 3,400,000:- 151,960,100:- 12197: Siirto valtiorahar,tosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36,359,316,: 83 12198: 1917 vuod·en laina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75,000,000:- 12199: Yhteensä Smk. 263,319,4'1 6: 813 12200: 12201: Menot: 12202: Smk. 12203: Valtionrautateiden vakinainen menosääntö. . 16~,872, 700:- 12204: Eläkkeet ja erityiset määrärahat . . . . . . . . 1,067,000:- 12205: V altiolainain vuotuismak:i- 12206: sut sekä provisiot ja 12207: lwlut niistä . . . . . . . . 13,186,222: 22 12208: Korko· laamanninkäräjäjy- 12209: värahastolle . . . . . . . . . 154,1'60:- 12210: Korkoa 1917 vuoden 'lai- 12211: nasta . . . . . . . . . . . . . . 1,237,500:- 12212: Korkoa lyhytaikaisir,ta vek- 12213: selilainoista . . . . . . . . . 2,000,000:- 16,577,882: 22 12214: 30 N:o 16 12215: 12216: Oikaisuprosenttia 500:- 12217: Uutisrakennustöitä varten 12218: valmiilla radoilla, ar- 12219: violta . . . . . . . . . . . . . . 10,906,450:- 12220: I.iikkuvan kaluston lisää- 12221: miseksi, arviolta . . . . . 3·5,076,000:- 45,982,450:- 12222: J yvi1sky Iän-PieksäJmäen 12223: ratarakennusta vart-en 8,740,000:- 12224: ' 12225: Hiitolan-Raasu1in rata- 12226: rakennusta varten 12,430,000:- 12227: Ylivieskaa-Iisa.Imen rata- 12228: rakennusta varten .... 1,000,000:- 22,170,000:- 12229: Porvoon-Keravan rautatien lunastamista 12230: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,850,000:- 12231: Rautatietutkimuksia varten . . . . . . . . . . . . 50,000:- 12232: Ylijäämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,748,884: 61 12233: Yhteensä Smk. 263,319,4'16: 83 12234: 12235: 12236: HeLsingissä, marraskuun 30 päivänä 1917. 12237: 12238: 12239: Suomen Senaatin päät"öksen mukaan 12240: 12241: Kulkulaitosten ja yleisten töiden toimituskunnan 12242: päällikkö 12243: J almar Castren. 12244: 12245: 12246: 12247: 12248: A. V. Ruotzi. 12249: Liite. 12250: Ehdotus uutisrakennuksiksi valmiilla radoilla 12251: vuonna 1917. 12252: Smk. 12253: 1. Määräraha sen 167,000 markan suurui- 12254: sen ennakkomaksun korvaamiseksi, jon- 12255: ka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehal- 12256: lituksen käyttämään uusien raiteiden 12257: rakentamiseen Pietarin tavararatapihalle. 12258: · Otetaan Senaatin päätöksen mukaan tou- 12259: kokuun 11 p:ltä 1915 ............. . 167,000:- 12260: 2. Määri!raha sen 278,900 markan suurui- 12261: sen ennakkomaksun korvaamiseksi, jon- 12262: ka Senaatti maaliskuun 29 p :nä 1915 on 12263: oikeuttanut Rautatiehallituksen käy;ttä- 12264: tnään 6 uuden junainkohtaamispaikan 12265: järjestämiseen sekä uusien sivuraiteiden 12266: rakentamiseen ja JO olevi,en raitei- 12267: den pidentämiseen seitsemällä Vii:purin 12268: -Riihimäen-Tampereen rataosan ase- 12269: malla. Myönnetystä 278,900 markan 12270: ennakkomaksusta vähennetään kustan- 12271: nukset, 2r2,500 markkaa, raiteiden mken- 12272: tamisesta y. m. Simolan asemalla, koska 12273: sanottua työtä varten myönnettiin eri- 12274: tyinen määräraha vuoden 1915 uutis- 12275: rakennusmenosäännössä, minkä tähden 12276: tähän otetaan 278,9~0- 22,500 256,400:- 12277: 32 N:o 16 12278: 12279: 3. Määräraha sen 44,000 markan suuruisen 12280: ennakkomaksun korvaamiseksi, jonka 12281: Senaatti on oikeuttanut Rautatiehalli- 12282: tuksen suorittamaan maa- ja vesialueen 12283: pakkolunastamista varten Skurun ase- 12284: malla. Otetaan Senaatin päätöksen mu- 12285: kaan huhtikuun 23 päivältä 1913 .... 44,000:- 12286: 4. Määräraha sen 160,000 markan suurui- 12287: sen ennakkomaksun korvaamiseksi, jon- 12288: ka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehal- 12289: lituksen käyttämään töiden lopettami- 12290: seen Härmän soraraiteella. Otetaan Se- 12291: naatin päätöksen mukaan kesäkuun 15 12292: päivältä 1915 ..................... . 160,000: ·-- 12293: 5. Määräraha niiden 86,7 50 ja 34,300 mar- 12294: kan suuruisten ennakkomaksujen kor- 12295: vaamiseksi, jotka Senaatti on oikeut- 12296: tan u t· Rauta tiehaUi tuksen käyttämään 12297: erinäisten töiden suorittamiseen ·Tor- 12298: mon asemalla, kuten raiteiden raken- 12299: tamiseen, tavaramakasiinin laajentami- 12300: seen, väliaikaisen tulli- Ja ra vintolara- 12301: kennuksen rakentamiseen y. m. Otetaan 12302: Senaatin päätösten mukaisesti touko- 12303: kuun 18 päivältä 1915 Ja kesäkuun 6 12304: päivältä 19M ..................... . 121,050:- 12305: 6. Määräraha sen 77,000 markan suurui- 12306: sen ennakkomaksun korvaamiseksi, jon- 12307: ka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehal- 12308: lituksen käyttämään raiteiden rakenta- 12309: miseen Lahdenpohja:n, satamaan. Ote- 12310: taan Senaatin päätöksen mukaan kesä- 12311: kuun 13 päivältä 1916 ........... . 77,000:- 12312: . N:o 16 33 12313: 12314: 7. Määräraha sen H, 700 markan suuruisen 12315: ennakkomaksun korvaamiseksi, jonka 12316: Senaatti on oikeuttanut Rautatiehalli- 12317: tuksen käyttämään raiteiden rakenta- 12318: miseen Sortavalan satama-asemalle. Ote- 12319: taan Senaatin .päätöksen mukaan kesä- 12320: kuun 13 päivältä 1916 ............. . 11,700:- 12321: - 8. Määräraha sen 1,223,500 markan suu- 12322: ruisen ennakkomaksun korvaamiseksi, 12323: jonka Senaatti on oikeuttanut Rauta- 12324: tiehallituksen käyttämään uuden vau- 12325: nukonepajan rakentamiseen Fredriks- 12326: bergiin. Otetaan 'Senaatin päätöksen 12327: mukaan kesäkuun 27 päivältä 1916 . . 1,2·23,500:- 12328: 9. Määräraha sen 70,000 markan suurui- 12329: sen ennakkomaksun korvaamiseksi, jon- 12330: ka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehal- 12331: lituksen käyttämään erinäisten val- 12332: tionrautateiden rautatiesiHain vartioimi- 12333: sesta aiheutuvien tarpeellisten töiden ja" 12334: laitosten kustantamiseen liikekannalle- 12335: panon aikana. Otetaan Senaatin pää- 12336: töksen mukaan heinäkuun 25 päivältä 12337: 1913 .. ·...................... ·.... . 70,000:- 12338: 10. Määräraha sen 75,000 markan suurui- 12339: sen ennakkomaksun korvaamiseksi, jon- 12340: ka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehal- 12341: lituksen käyttämään erinäisiin töihin ja 12342: laitoksiin Suomen valtionrautateiden 12343: saattamista varten siihen kuntoon, että 12344: mahdollinen liikekannallepano vaikeuk- 12345: sitta voidaan suorittaa. Otetaan Se- 12346: B 12347: 34 N:o 16 12348: 12349: naatin päätöksen mukaan lokakuun 8 12350: päivältä 1913 . : ................... . 75,0~:- 12351: 11. Määrämha sen 173,400 markan suurui- 12352: sen ennakkomaksun korvaamiseksi, jon- 12353: ka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehal- 12354: lituksen käyttämään Huopalahden laitu- 12355: rin muodostamista varten asemaksi. Ote- 12356: taan Senaatin päätöksen mukaan touko- 12357: kuun 16 päivältä 1916 ............. . 173,400:- 12358: 12. Määräraha sen 300,000 markan suurui-• 12359: sen erän korvaamiseksi, joka Senaatin 12360: päätöksen mukaan toukokuun 30 päi- 12361: vältä 1916 on saatu ottaa laina-ksi Fred- 12362: riksbergin ratapihan muodostamiseksi 12363: myönnetystä määrärahasta Helsingin 12364: ratapihan muodostamista varten ..... . 300,000:- 12365: 13. Määräraha sen 70,500 markan suuruisen 12366: ennakkomaiksun korvaamiseksi, jonka 12367: Senaatti on oikeuttanut 1 Rautatiehalli- 12368: tuksen käyttiimään pohjaved'8lloton ra- 12369: kentamiseen Viipurissa. Otetaan , Se- 12370: naatin paätöksen mUikaan syyskuun 26 12371: päivältä 1916 ..................... . 70,500:- 12372: 14. Määräraha vuodelle 1917 Tomrion-Haa- 12373: parannan yhdysradan V enäciänpuoleisen 12374: osa~ rakentamiseksi. Otetaan Senaatin 12375: päätöksen mukaan elokuun 29 :päivältä 12376: 1916 ........................ : . . . . 3,000,000:- 12377: 15. Määräraha sen •enna~komaksun korvaa- 12378: miseksi, jonJka Senaatti päätöksellä maa- 12379: liskuun 21 päivältä_ 1916 on määrännyt 12380: N:o 16 35 12381: 12382: Rautatiehallituksen käyttämään Kushe- 12383: lefkan aseman rakentamiseen. Kus,tan- 12384: nuslaskun mukaan huhtikuun 2,8 päi- 12385: vältä 1916 nousee kustannus tästä 12386: 1,570,000 rupla.ksi a kurssin 266: 66 2/a 12387: mukaan = 4,186, 700 markkaa, josta 12388: vuodelle 1917 otetaan . . . . . . . . . . . . . . . 2,600,000:- 12389: 16. Määräraha raiteen vahvistamiseksi rata- 12390: osill!! Elisenvaara-Sortavala-Värtsi- 12391: lä, Antrea-V udksenniska sekä Pieik,sä- 12392: mäki-I\uopio. Ennakolta myönnetty 12393: Senaatin päätöksellä huhtikuun 2'7 päi- 12394: vältä 1917 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 888,000:- 12395: 17. Lisämä:äräraha Fredriksbergin ratapi- 12396: han uudestaanmuodostamista varten. 12397: Vuodelle 1917 otetaan ............. . 300,000:- 12398: 18. Lisämääräraha Helsingin ratapihan uu- 12399: delleen rakentami,seksi ............ ~ . 12400: 19. Määräraha Keravan ratapihan laajenta- 12401: miseksi. Koko kustannus nousee 270,000 12402: markkaan. Vuodelle 1917 otetaan .... 100,000:- 12403: 20. Määräraha pohjavedenoton rakentami- 12404: seksi Keravan asemalle ............. . 14,100:- 12405: 21. Määräraha Järvenpään aseman vesitor- 12406: nin kohottamiseksi sekä uuden 50 m 3 :n 12407: vesisäiliön hankkimiseksi ........... . 15,200:- 12408: 22. Määräraha asuntorakennuksen rakenta- 12409: miseksi Oitin aseman asemapäällikölle 12410: sekä vanhan asemara1kennukserr muutta- 12411: mis·eksi suuremman tilan hankkimiseksi 12412: virkahuoneustoja varten ........... . 30,000:- 12413: 36 N:o 16 12414: 12415: 23. Määräraha asuinkasarmin rakentami- 12416: seksi Humppilan asemalle, joka raken- 12417: nus sisältää huoneustoja 1 kirjurille, 1 12418: sähköttäjälle ja 2 asemamiehelle ..... . 32,000:- 12419: 24. Määräraha Salon asemau tavaramakasii- 12420: nin lisärakennusta varten ........... . 17,500:- 12421: 25. Määräraha kahden 5 tonnin nostoranan 12422: hankkimiseksi ja; asettamiseksi Pietarin 12423: tavararatapihalle .................. . 16,000:- 12424: 26. Määräraha kuormaus-. ja purkamiskatu- 12425: jen kiveäimiseksi vapaakuormausraitei- 12426: den luona Viipurin tavararatapihalla 12427: 6,600 m 2 a 4:- .................. . 2!6,400:- 12428: 27. Määräraha tulevien tavarain makasiinin 12429: laajentamise'ksi Viipurin asemalla ..... 80,000:- 12430: 28. l\Iääräraha pikatavaramakasiinin raken- 12431: tamiseksi Ollilan asemalle. Merkitään 12432: Senaatin päätöksen johdosta marraskuun 12433: 28 päivältä 1916 ................. . 7,000:- 12434: 29. Määräraha lumiauran hankkimiseksi 12435: 4 :nteen ratajruksoon. Merkitään Senaa- 12436: tin pifåtöksen johdosta marraskuun 218 12437: päivältä 1916 ..................... . 10,000:- 12438: 30. Määräraha .sähköttäjänasunnon rakenta- 12439: miseksi Vihanuin asemalle. Merkitään 12440: Senaatin päätöksen johdosta joulukuun 12441: 28 päivältä 1916 ................. . 10,000:- 12442: 31. Määräraha ratatyÖläisten ruokalaraken- 12443: nuksen rakentamiseksi Kouvolan ase- 12444: malle. Merkitään Senaatin 'Päätöksen 12445: johdosta tammikuun 2,3 päivältä 1917 12,000:- 12446: N:o 16 37 12447: . 12448: 32. Määräraha telegraafijohdon rakentami- 12449: seksi Tampereen Ja Peipohjan asemien 12450: välille. Merkitään Senaatin päätöksen 12451: johdosta tammikuun 23 'Päivältä 1917 .. 38,000:- 12452: 33. Määräraha Viipurin lähtevän tavaran 12453: asemalla olevan peittokuivaushuoneen 12454: sisustamiseen huoneustoksi yhdysliiken- 12455: netoimistoa varten. Merkitään\ Senaatin 12456: päätöksen johdosta tammikuun 23 päi- 12457: vältä 1917 ....................... . 6,000:- 12458: 34. Lisämääräraha 'l'erijoen aseman muodos- 12459: tamista varten. llferkitään Senaatin pää- 12460: töksen' johdosta helmikuun 6 pärivältä 12461: 1917 0 0 0 •• 0 ••••••••• 0 ••••••••••••• 250,000:- 12462: 35. Määräraha kiiäntöraiteen rakentamiseksi 12463: vetureita varten Maas1kolan tavararata- 12464: pihalle Viipurin .asemalla. Merkitäiän 12465: S-enaatin päätöksen johdosta maaliskuun 12466: 1 päivältä 1917 ................... . 27,000:- 12467: 36. Määräraha asemaral>ennuksen rakenta- 12468: miseksi Parikkalaan, palaneen tilalle. 12469: Merkitään Senaatin pä:ätöksen johdosta 12470: maaliskuun 6 päivältä 19'1 7 ......... . 35,000:- 12471: 37. Määräraha toisen satamalaiturin raken- 12472: tamiseksi Vesijärven asemalle. Merki- 12473: tään Senaatin päätöksen iohdosta maa- 12474: liskuun 6 päivältä 1'917 ........... . 2{)0,000:- 12475: 38. Määräraha vedenottolaitteen rakentami- 12476: seksi U delnajan asemalle. Merkitään Se- 12477: naatin päätöksen johdosta maaliskuun '20 12478: päivältä 1917 . . .................. . 18,000:- 12479: 38 N:o 16 12480: 12481: 39. Määräraha 34 vilkkuvalolaitteen hank- 12482: kimiseksi. Merkitään Senaatin 'Päätök- 12483: sen johdosta joulukuun 5 päivältä 191<6 38,000: -· 12484: 40. Määräraha kahden putkikaivon rakenta- 12485: miseksi Kouvolan asemalle. Merkitään 12486: Senaatin päätöksen johdosta huhtikuun 12487: 13 päivältä 19'17 .................. . 24,000:- .. 12488: 41. Määräraha asuinrakennuksen rakentami- 12489: seksi sähköitäjää ja toista ,kirjuria varten 12490: Oulaisten asemalla. Merroitään Senaatin 12491: päätöksen johdosta huhtikuun 27 päi- 12492: vältä 1917 ....................... . 22,000:- 12493: 42. Määräraha asemakonttorien ja vaihde- 12494: - 12495: kojujen varustamise;ksi telefooniyhtey- 12496: dellä erinäisillä asemilla Tampereen- 12497: Tornion ja Tampereen-Mäntyluo'don 12498: rataosilla. Merkitään Senaatin päätök- 12499: sen johdosta hu'htikuun 27 päivältä 1917 60,700:- 12500: ---------------------- 12501: Yhteensä 10,906,450:- 12502: 12503: Edellä oleviin kohtiin merkittyjä määrärahoja valaistak- 12504: seen on Rautatiehallitus lausunut seuraavaa: 12505: 1-15) Ovat otetut niiden Senaatin antamien määräysten 12506: mukaan, jotka ovat mainitut ylempänä olevassa luettelossa. 12507: 16) ,M!ä:ärä~aha raiteen vahvistamiseksi rat&osilla Elisen- 12508: vaara-Solita vala-Värtsilä, - Antrea...:_Vuoksenniska selkä 12509: Pieksämäki-Kuopio 888,000 markkaa." 12510: Vuonna 19'16 saatiin 2,176,400 markan määräraha raide- 12511: vahvistamisen suorittamiseksi, jotta enin liikennöityjä päJä- 12512: ratoja voitaisiin lirkennöidä aina 1,000 puutaan kuormite- 12513: tuilla tavaravaunuilla. Ne rataosat, jotka tämän vuoksi ovat 12514: vahvistetut, ovat: Inkilä-Elisenvaa,ra, Elisenvaara-Savon- 12515: N:o• 16 39 12516: 12517: linna, Harju-Pieksämäki, In'keroinen-Hamina, Tampere- 12518: Mäntyluoto ja Seinäjoki---.:Tornio. Vuonna 1917 olisi työtä 12519: jatkettava rataosilla Antrea-Vuoksenniska, Elis.envaara- 12520: Värtsilä sekä Pieksämäki-Kuopio. Kustannus on laskettu 12521: 3,000 markaksi kilometriltä ja nousee 888,000 mark~man. 12522: Jälellä olevain rataosien vahvistaminen voipi j·äädä vuote~n 12523: HH8. 12524: 17) ,Lisämääräraha Fredriksbergin ratapihan uudelleen 12525: rakentamiseksi. Vuodeksi 1917 otetaan 300,000 markkaa." 12526: N :o 12 alle on otettu 300,000 markan määräraha kor- 12527: vauksena siitä samansuuruisesta mäiärästä, joka vuonna 1916 12528: lainattiin määrärahasta Fredriksbergin ratapihan uudelleen 12529: ra:kentamista varten. Siirtomäärä vuoteen 1917 viimeksi- 12530: mainitusta määrärahasta ter:hnee noin 640,000 markkaa. Yh- 12531: dessä yHämainitun toiseen työhön lainattujen 300,000 mar- 12532: kan kanssa tulee siis 940,000 markan rahamäärä olemaan 12533: käytettävänä kallionsärkemistöiden 'jatkamiseen ja sillama- 12534: kennustöiden alkamiseen Fredriksbergissä, joka ID'älärä onkin 12535: tähän tarpeellinen. Yllä lisämäärärahaksi otettu 300,000 12536: markkaa on tarpeen maan lunastamiseen. 12537: 18) ,Lis'ämä·äräraha Helsingin ratapihan uudelleen ra- 12538: kentamisll>ksi 280,000 markkaa." 12539: Niiden töiden kustannukset, jotka kuuluvat Helsingin ra- 12540: tapihan uudelleen rakentamiseen, nimittäin Töölönlahden yli 12541: vi·evän sillan 'keskimäisen osan uudelleenrakentaminen, mai- . 12542: nitun lahden osittainen täyttäminen, ratapihan korottaminen, 12543: 1,000 metrin uusien raiteiden rakentaminen ja 2,000 metrin 12544: vanhojen raiteiden uudelleen asettaminen, jotka työt ova.t 12545: aiotut suoritettaviksi vuonna 1917, nousevat kustannusarvion 12546: mukaan 3;616,000 markkaan. Kun määrärar:hasta Hl'16 vuoden 12547: lopussa tulee olemaan järellä noin 86,000 markan säästö, on se 12548: lisämääräraha, joka tarvitaan vuonna 1917, 280,000 markkaa. 12549: 40 N:o 16 12550: 12551: 19) ,Määräraha Keravan ratapihan laajentamiseksi 12552: 100,000 markkaa." 12553: Jo kauan on Keravan ratapiha osottautunut liian ah- 12554: taaksi, minkä vuoksi j<J kevä:ällä 1914, siis j.o ennen nyt kes- 12555: tä.vää sotaa ja sen tuottamaa kiihkeäiä liikennettä, ehdotus sen- 12556: laajentamiseksi laadittiin. Toisten vielä enemmän kiireel- 12557: listen töitten vuoksi ei ole v0itu saada määrärahaa ehdotui]{sen 12558: ~toteuttamiseksi. Kuitenkin on niiden junien myöhästymisten 12559: kautta, joita niin sanoaksemme päivittäin sattuu, ja osaksi 12560: junien yhteentörmäysten uhkien, osal!:si todellisuudessa ta- 12561: pahtuneitten yhteentörmäysten kautta, mitkä kaikki ovat ol- 12562: leet seurauksena ratapihan ahtaudesta, sen laajentamisen tar- 12563: peellisuus joka päivä käynyt yhä selvemmäksi. Se suunnitel- 12564: ma, jota nyt ehdotetaan suoritettavaksi, tarkoittaa pääasiassa 12565: äärimmäisen pohjois,en vavhteen siirron kautta 'kauemmaksi 12566: pohjoiseen päin sekä ul~svetoraiteen asettamisen kautta sinne 12567: saada tilaa niille tavarajunille, joita kuormataan tai ~puretaan 12568: tavarasillan luona, tarvitsematta samalla sulkea molempia 12569: pääraiteita, tekemällä nykyiset sivuraiteet pitemmiksi sekä 12570: osaksi uusien sivuraiteiden asettamiseila, osa:ksi ulosvetorai- 12571: teilla hankkia tilaa useammille junille ja lukuisammille vau- 12572: nuille, ,sekä vihdoin asettamalla ulosvetoraide eteläpäähän 12573: voida häiritsemättä ja paremmin järjestellä niitä vaunuja, 12574: jotka ovat säilössä niin kutsutulla Savionraiteella. Koko työ- 12575: kustannus tekee 270,000 markkaa, josta vuodeksi 1917 tar- 12576: vitaan 100,000 markkaa. 12577: 20) ,Määräraha pohjavedenoton rakentamiseksi Keravan 12578: asemalle 14,100 markkaa." 12579: 1 12580: 12581: 12582: 12583: Vedenmäärä Keravan asemalla veturien tarpeeksi on m- 12584: - van liian niukka, josta usein on _ollut seurauksena osittain, 12585: että junat myöhästyvät, ~osittain, että veturit voivat kuljettaa 12586: ainoastaan pienemmän määrän vaunuja. Näiden haittojen 12587: N:o 16 41 12588: 12589: välttämiseksi pitäisi ryhtyä toimiin v.eden lisäämiseksi siellä 12590: niin että aseman ohi kulkevat veturit, jotka tarvitsevat vettä, 12591: saavat tarpeensa täytetyksi. Kun niiden 1kaivausten mukaan, 12592: joita on toimitettu Kerava.n aseman luona, vettä on riittävästi 12593: saatavana ei kaukana vesitornista, ehdotetaan laadittavaksi 12594: ~inne pohjavedenotto insinööri Gagneurin ehdotuksen mu- 12595: kaan. 12596: 21) ,Määräraha Järvenpään aseman vesitornin korotta- 12597: miseksi sekä uuden 50 m 3 :n vesisäiliön hankkimiseksi 12598: 15,200 markkaa." 12599: Vaiklkei .Järvenpään asemaa .voida laskea suurempien vesi- 12600: asemien joukkoon, on se kuitenkin siksi tärkeä vesiasemana, 12601: että siltä voipi vaatia, että siellä aina löytyy vettä kylliksi, 12602: jotta useammat veturit perätysten voivat .saada vettä mah- 12603: dollisimman lyhyessä ajassa. Nämä vaatimukset eivät nyt 12604: tule tä;ytetyiksi, kun vesitornin nykyiseen säiliöön sopii vettä 12605: ainoastaan kahta tenderiä varten ja koska tarvitaan verrattain 12606: pitkä aika yhden tenderin täyttämiseen, kun säiliö on niin 12607: pienellä !korkeudella raiteen yli. Näiden haittojen, jotka var- 12608: sinkin näinä aikoina ovat olleet tuntuvia, poistamiseksi eh- 12609: dotetaan hankittavaksi uusi 50 m 3 :n vetoinen säiliö, sekä, ko- 12610: rottamalla tornia, tämä säiliö saatettavaksi niin 'korkealle rai- 12611: teen yli, että kyllin kova paine V()idaan saada, jotta tenderi 12612: täyttyy säännöllisessä ajassa. 12613: 22) ,~fääräraha asuntorakennuksen rakentamiseksi Oitin 12614: aseman asemapäällikölle sekä vanhan asemarakennuksen 12615: muuttamiseksi suuremman tilan hankkimiseksi virkahuoneus- 12616: toille 30,000 markkaa." 12617: Noin kolme vuotta sitten pyysi Oitin aseman läheisyy- 12618: dessä sijaitsevan Mattilan lepokodin omistaja, että asemata- 12619: loon rakennettaisiin lisäksi .toisen luokan odotussali ja nais- 12620: tenhnone, syystä että asematalossa oleva ainoa odotussali ta- 12621: 42 N:o 16 · 12622: 12623: vallis&sti oli täpösen täynnä rahvasta suur~ksi haitaksi niille 12624: potilaille, jotka matkustivat lepokotiin. Rautatiehallitus an- 12625: toi tämän johdosta käskyn asianomaiselle ratainsinöörille 12626: tehdä asiasta ehdotus, mutta vie1ä ei ole voitu tarkoitukseen 12627: saada mä!ärärahaa. Ehdotus tarkoitti, samaten kuiu on tapah- 12628: . tunut muissa paikoissa, laajentaa samalla konttorihuonetta, 12629: joka on aivan liian pieni. Ny.t on asia saanut toisen käänteen. 12630: Asemapäällikkö, joka asuu asematalossa; valittaa yhä enem- 12631: män, että hänen asuntonsa on 'kostea ja epäterv·eellinen, riip- 12632: puen siitä, että rakennuksen kivijalka on niin matala, että 12633: täytelattia on aivan lähellä maata. Tähän katsoen näyttää 12634: kysymys saavan- parhaan ratkaisun, jos asemarakennusta ei 12635: suurenneta, vaan sellaisena kuin se nyt on :kokonaan jätetään 12636: liikenteelle tekemällä ainoastaan tarpeelliset muutos- ja si- 12637: sustustyöt, ja erityinen asunto rakennetaan asemapäällikölle. 12638: 23) ,Määräraha asuinkasarmin rakentamiseksi Humppi- 12639: lan asemalle, joka rakennus sisältää huoneustoja yhdelle kir- 12640: jurille, yhdelle telegrafistille ja kahdelle asemamiehelle, 12641: 32,000 markkaa." 12642: Täi'hän saakka, joskin viime aikoina vaikeasti, on onnis- 12643: tuttu vuokraamaan asuntoja 1 1 / 2 km asemalta olevassa ky- 12644: lässä, mutta nyt ei huoneita ole saatavana. Yllä mainittu 12645: kasarmi. on senvuoksi rakennettava niin pian ikuin mahdol- 12646: lista. Kustannus, laskettuna 130 markan mukaan neliömet- 12647: riltä, nousee 32,000 markkaan. 12648: 24) ,Määräraha Salon aseman tavaramakasiinin lisära- 12649: kennusta varten 17,500 markkaa." 12650: Salon aseman tavn;rama:kasiini on aivan liian lJieni siellä 12651: vallitsevaa liikennettä varten, minkä vuoksi väil1intäin kolmea 12652: tavaravaunua täytyy joka päivä käyttää sen tavaran säilyt- 12653: tämiseen, joka ei mahdu makasiiniin. Jos jo säännöllisissä 12654: oloissa täHainen menettely tulee 'kalliiksi ja epäedulliseksi, 12655: N:o 16 43 12656: 12657: on näin asianlaita vieläkin enemmän nykyoloissa, jolloin ei 12658: yksikään vaunu saisi olla,.käyttämättä. Tämän epäkohdan 12659: poistamiseksi ·ehdotetaan makasiiniin mkennettavaksi yhtä 12660: suuri lisärakennus kuin nykyinen. 12661: 25) ,Määräraha kahden 5 tunnin nostoranan hankkimi- 12662: seksi ja asettamiseksi Pietarin tavararatapihalle 16,000 mark- 12663: kaa." 12664: Maini·tut nostot ovat sotilas•päällystön vaatimuksesta jo 12665: hankitut ja paikoilleen asetetut, :iosta Rautatiehallitus on il- 12666: moittanut kirjeessään N :o 4428/38'2'3 tämän vuoden maalis- 12667: kuun 24 päivältä ja samalla pyytänyt varoja kustannusten 12668: peittämiseksi. 12669: 26) ,Määräraha kuormaus- ja purkamiskatujen kiveämi- 12670: seksi vapaakuormausraiteiden luona Viipurin tavararata- 12671: pihalla 6,600 m2 å 4:- = 26,400 marmkaa." 12672: Liikennöivä yleisö valittaa vaikeutta päästä kärryillä Vii- 12673: purin tavararatapihan vapaakuormausraiteille, kun maa on 12674: niin pehmeää, että pyörät vajoavat syvälle maahan. Tämän 12675: auttamiooksi ehdotetaan, että raiteiden väliset kadut kivetään. 12676: 27) ,1\fääräraha tulevien tavarain makasiinin laajentami- 12677: seksi Viipurin asemalle 80,000 markkaa." 12678: Nykyistä liikennettä varten on tulevan tavaran mrukasiini 12679: Viipurin asemalla aivan liian pieni, minkä vuoksi 50 a 60 12680: tavaravaunua päivittäin täytyy käyttää makasiinina, :vaikka 12681: näitä vaunuja ·kipeästi tarvittaisiin liikenteessä. Tämän epä- 12682: kohdan poistamiseksi ehdotetaan makasiinia1 laajennettavaksi 12683: 962 neliömetrillä. 12684: 28) ,Määräraha pikatavaramakasiinin rakentamiseksi 12685: Otlilan asemalle. Senaatin päätöksen mukaan marraskuun 12686: 2.8 päivältä 1916, 7,000 markkaa.'' 12687: Siihen nähden, että matka- ja pikatavaran säilyttämiselle 12688: Ollilan asemalla on tuottanut suurta vaikeutta se seik.ka. että 12689: • 12690: 12691: 12692: 44 N:o 16 12693: 12694: mainitunlaista tavaraa, varsma1sen tavaramaka:siinin SIJal- 12695: tk~a noin 1/ 2 km pituisen matkan };jäässä asemarakennuksesta, 12696: on täytynyt säilyttää osaksi asemasillalla, osaksi aseman odo- 12697: tushuoneen nurkkaan erotetun matkatavaratiskin päällä, teki 12698: Rautatiehallitus ehdotuksen eri pikatavaramaikasiinin raken- 12699: tamiseksi Ollilaan. Senaatti on edellämainittuna ;päivänä! tar- 12700: koitusta varten myöntänyt 7,000 markan suuruisen määrä- 12701: rahan. 12702: '29) ,J\1ääräraha lumiauran hankkimiseksi 4 :nteen rata- 12703: jaksoon. Senaatin päätöksen mukaan marraskuun 28· päi- 12704: vältä 1916, 10,000 markkaa." 12705: Sittenkuin hksoisraide rataosuud·ella Uusikylä-Koria 12706: vuonna 19116 avattiin liikenteelle, oli välttämätöntä hankkia 12707: uusi n. k. yksipuolinen lumiaura 4:nteen ratajaksoon, jotta 12708: kaksoisraidetta voitaisiin aurata, sillä entiset aurat eivät mai- 12709: nittuun tarkoitukseen soveltuneet. 12710: 30) ,Määräraha ;ähköttäjänasunnon rakentamista vartein 12711: Vihanuin asemalle. Senaatin päätöksen mukaan joulukuun 12712: 28 päivältä 1916, 10,000 markkaa." . 12713: Siihen näili.den, että valtionasunnon tarve Vihanuin ase- 12714: man sänköttäjää varten vuosi vuodelta oli käynyt yhä vält- 12715: tälmättömämmäksi, johtuen siitä, ettei yk8ityisiä vuokra-asun- 12716: toja k01htuulli:sen matkan päässä"löydy, oli Rautatiehallitus 12717: pakotettu ehdottamaan valtionasunnon mkentamista Vihan- 12718: tiin, minkä ehdotuksen Senaatti hyväksyi. 12719: 31) ,Määräraha ratatyöläisten ruokalarakennuksen ra- • 12720: kentamiseksi Kouvolan asemalle. Senaatin päätöksen mu- 12721: kaan tammikuun 23 päivältä l9i17, 1'2,000 markkaa." 12722: Sittenkuin ylimääräisiä virkailijoita ja työläisiä joka osas- 12723: tolta oli jättänyt j·oukoittain pa!lveluksensa rautateillä siir- 12724: tyäkseen sellaisille paikkakunnille, missä ruuan saanti olisi 12725: helpompi kuin Kouvolassa, oli tämän vuoksi pakko eh- 12726: N:o 16 45 12727: 12728: dottaa kansankeittiön rakentamista Kouv·olaan, sillä ruuan 12729: saanti paikkakunnalla oli erittäin vaikea, ja eväsannoksien 12730: hankinta, joka matkustaville virkailijoille on välttämätön, oli 12731: miltei mahdoton. Työ oli erittäin kiireellistä ::laatua ja aloi- 12732: t&ttiin heti Senaatin myönnettyä tarpeelliset varat. 12733: 32) ,:M:ääräraha telegraafijohdon rakentamiseksi Tampe- 12734: reen ja Peipohjan asemien välille. :Senaatin pä&töksen mu- 12735: kaan tammikuun 23 päivältä 19:1'7, ,38,000 markkaa." 12736: Koska linjalla Tampere-Mäntyluoto löytyi ainoastaan 12737: yksi telegraafijohto, johon oli ;y~hdistetty 18 konetta ja jota 12738: myöten myöskin kailkki Rauman radan sähkösanomat lähe- 12739: tettiin, oli tästä nykyisten liikeolosuhteitten vallitessa seu- 12740: 1 12741: 12742: 12743: 12744: rauksena se, että tärkeä1ikin sä:hkösanomat tuntikausia vii- 12745: pyivät matk:alla. Toisen .telegraafijohdon saanti oli näin ollen 12746: tositarpeen vaatima. 12747: 33) ,Määräraha Viipurin lähtevän tavaran asemalla ole- 12748: van peittokuivaushuoneen sisustamiseen huoneustoksi yhdys- 12749: liikennetoimistoa varten. Senaatin päätöksen mukaan tam- 12750: mikuun 23 päivältä 19'17, 6,000 markkaa." 12751: Sittenkuin Viipurin as·emalle yhdysliikennettä varten pe- 12752: rustettu toimisto liikenteen . alituisen kasvamisen johdosta 12753: vaati eri huoneuston, ja entinen peittdkuivaushuone oli tar- 12754: koitukseen käytettävissä, oli :pak'ko ryhtyä toimenpiteisiin 12755: määrärahan myöntämistä varten ennenmainittujen vältt-ämät- 12756: tömien muodostelutöiden suorittamiseksi. 12757: 34) ,.Lisämääräraha Terijoen aseman muodostamistyön 12758: jatkamista varten. Senaatin päätöksen mukaan helmikuun 6 12759: ~Jäivältä 1917, 250,000 markkaa." 12760: Koska nykyisten olosuhteiden vallitessa oli mahdotonta 12761: suorittaa ennenmainittu suuri uutisrakennustyö kustannus- 12762: laskelmassa oletettujen hintojen mu'kaan, sillä, kuten tunnet- 12763: tu, olivat sekä aine- ett.ä työkustannukset sen .iälkeen melkoi- 12764: 46 N:o 16 12765: 12766: sesti nou:,seet, oli välttämätöntä saada lisämääräraha, jotta 12767: alotetut työt voitaisiin loppuun suorittaa. 12768: 35) ,Määräraha kääntöraiteen rakentamiseksi vetureita 12769: varten Maaskolan tavararatapihalle Viipurin asemalla. Se- 12770: naatin päätöksen mukaan maaliskuun 1 päivältä 19>17,. 27,000 12771: markkaa. 12772: Koskei sotatilan johdosta ollut toiveita lähimmässä tule- 12773: vaisuudessa saooa tilattuja kääntöpöytiä vetur€ita varten, ja 12774: kun uudet veturit oli nopeasti liikenteelle luovutettavat, eikä 12775: niitä pituutensa vuoksi voi kääntää nykyisillä 'kääntöpöydil- 12776: lämme, oli pa:kko rakentaa Viipuriin tarkoitusta varten eri- 12777: tyinen kolmikulman muotoinen raide, jonka läpi ajamalla 12778: vetureita voi kääntää. 12779: 36} ,Määrärahan asemarakennuksen rakentamisekbi Pa- 12780: rikkalaan, palaneen tilalle. Senaatin päätöksen mukaan maa- 12781: liskuun 6 päivältä 1917, 35,000 markkaa. 12782: Sittenkuin Parikkalan asemarakennus helmikuun 16 päi- 12783: vän illalla, 1917 oli perustuksiaan myöten p.alanut eikä lii- 12784: kennettä ilman mainittua asemaa voitu hoitaa, oli pakko 12785: heti ryht,vä palaneen asematalon uudestaan rakentamistyö- 12786: hön. 12787: 37) ,Määräraha toisen satamalaiturin rakentamiseksi 12788: Vesijärven asemalle. Senaatin päätöksen mukaan maaliskuun 12789: 26 päivältä 1917, 200,000 markkaa." 12790: Hiilien puuttuessa on täytynyt huolehtia suurien halko- 12791: määrien hankinnasta, jos mieli välttää liikenneseisausta rau- 12792: tateillä. Tähän tarkoituks·een on kesäksi 1917 ostettu suu- 12793: ria halkomääriä Päijänteen ympäristöltä, mitkä halot ovat 12794: Vesijärv€n aseman kautta lähetettävät määräpaikkoihinsa 12795: Tätä joukkolähetystä varten oli välttämätöntä rakentaa toi- 12796: nen satamalaituri Vesijärv·elle. 12797: N:o 16 47 12798: 38) ,Määräraha vedenottolaiteen rakentamiseksi Udel- 12799: najan asemalle. Senaatin päätöben mukaan maaliskuun 20 12800: päivältä 1917, 18,000 markkaa." 12801: Oli näyttäytynyt välttämättömäksi rakentaa Udelnajan 12802: asemalle vedenottopaikka etupäässä niitä päivystäjävetureita 12803: varten, jotka työskentelevät Shuvalovon ja Kushelefkan 12804: a&emien välisellä linjalla, syystä että nämä veturit veden- 12805: hakumatkallaan Kuchelefkaan tahi Pietariin kuluttivat 12806: useamman tunnin, aikaansaattien tuntuvaa wjanhukkaa lii- 12807: kenteelle. 12808: 3 9') ,Määräraha 34 vilkkuvalolaitteen hankkimisekSi. 12809: 1 12810: 12811: 12812: 12813: Senaatin pää-töksen mukaan joulukuun 5 päivältä 19'16, 12814: 38,000 markkaa." 12815: Koska yhä kasvavan liik~mteen johdosta on junanturvalli- 12816: suuden etua silmälläpitäen katsottu v<tämättömäksi siirtyä' 12817: vilkkuvalosignaaleihin, mikäli kosk·ee semafooreja ja niiden 12818: etusignaaleja, on rataosuudelle Pietari-Helsinki tilattu 12819: 34 vilkkuvalosignaalia. 12820: 40) ,Määräraha kahden putkikaivon rakentamiseksi Kou- 12821: volan asemalle. Senaatin päätöksen mukaan huhtikuun 13 12822: päivältä 1917, 24,000 markkaa." 12823: Kos'ka vedenkulutus Kouvolassa on niin kasvanut, etteivM 12824: entiset, noin 6 vuotta sitten rakennetut ja 300 m3 vuorokau- 12825: dessa antavat putkikaivot enää vastaisuuden varalle riitä, on 12826: välttämätöntä lisätä putkikaivojen lukumäärää kahdella, 12827: jotta Kouvolan alati kasvava vesitarve tulisi taatuksi. 12828: 41) ,Määräraha asuinrakennuksen rakentamiseksi sähköt- 12829: täjää ja toista kirjuria varten Oulaisten asemalle. Senaatin 12830: päätöksen mukaan huhtikuun 217 päivänä 1917, 22,000 mark- 12831: kaa." 12832: Sittenkun junamiehistön päivystyshuoneeksi vuokratut 12833: huoneet Oulaisten asemalla viime tammikuussa tapahtuneen 12834: 48 N:o 16 12835: 12836: tulipalon johdosta olivat turmeltuneet, oli välttämätöntä 12837: vuokra:huoneustojen puutteessa luovuttaa toisen lkirjurin val- 12838: tionasunto päivystäjähuoneeksi. Koska paikka;kunnalla jo pi- 12839: temmän aikaa on vallinnut vuokra;huoneustojen puute, ja 12840: niiden saanti sodan päätyttyä käy vieläkin vaikeammaksi, 12841: kun siellä olevat sahat jälleen alattavat toimintansa, on har- 12842: kittu välttämättömäksi rakentaa valtionasunto toista kirjuria 12843: ja sähköttäjää vart•en Oulajsiin. 12844: 42) ,Määräraha asemakonttorien ja vaihdekojujen varus- 12845: tamiseksi telefooniyhteydellä erinäisillä asemilla Ta.m:pereen 12846: ~Tornion ja Tampereen-Mäntyluodan rataosilla. Senaatin 12847: päätöksen mukaan huhtikuun 27 päivältä 1917,60,700 marlc- 12848: kaa." 12849: Sittenkuin yhä kasvavan liilcenteen turvaamiseksi :kävi 12850: välttämättömäksi järjestää telefooniyhteys asemakonttorista 12851: vaihteisiin niillä asemilla rataosuudella Tampere-Tornio ja 12852: Tampere-.:-Mäntyluoto, missä löytyi sisääntulosemafooreja 12853: tahi mihin sellaisia oli päätetty pystyttää, teki Rautatie- 12854: hallitus tarpeellisen esityksen varojen myöntämistä varten, 12855: mihinkä esitykseen Senaatti kaikin puolin suostuikin. Ei 12856: nimittäin voi välttää junanmyöhästymisiä ja epävarmuutta, 12857: ellei asianomainen junanlähettäjä telefoonits·e voi antaa mää- 12858: räyksiään sille vaihdemiehelle, joka hoitaa sisääntulosema- 12859: fooria. 12860: 12861: 12862: 12863: 12864: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainoss.a, 1917. 12865: 1917. - I I V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 12866: 12867: 12868: 12869: 12870: Valtiovarainvallokunnan mie- 12871: ti n t ö N :o 6 Hallituksen esityksen johdosta, 12872: joka koskee kulkulaitosrahastoa vuodeksi 1917. 12873: 12874: Eduskunta on kuluvan joulukuun 5 ·päivänä lähettä- 12875: nyt keskustelupöytäkirjan seumamana Valtiovarainvalio- 12876: kuntaan valmistelevaa käsittelyä varten Hallituksen esityk- 12877: sen kulkulaitosrahastosta vuodek·si 1917 ja samalla :päättänyt, 12878: että mainittua ehdotusta on käsiteltävä sama'lla tava:lla kuin 12879: Valtiopäiväjärjestyksessä on sääidetty ·keisarin ja suuriruhti- 12880: naan esitY'ksistä. Valiokunta on käytettäväkseen saanut Se- 12881: naatissa esitysehdotusta käsiteltäessä syntyneet asiakirjat ja 12882: on Valiokunta myös hankkinut täydentäviä tietoja erinäisistä 12883: virastoista. 12884: Valiokunta katsoo asiakseen huomauttaa, että Valiokunta 12885: ei nle voinut vapaasti harkita eri määrärahojen tarpeelli- 12886: suutta, sillä suurin osa määrärahoista on jo käytetty Valio- 12887: kunnan tälle vuodetie laatiessa budjettiehdotusta. 12888: 12889: 12890: HallHuksen budj·ettiehdotus kulkulaitosrahastolle vuod.eksi 12891: 1917 perustuu, kuten esityksestä käy ilmi, rahaston tilaan 12892: 1916 vuoden lo-pussa sekä Rautatiehallituksen 1916 vuo- 12893: den tilinpäätöksessä esitettyihin, mainitun vuoden todelli- 12894: siin menoihin ja tuloihin. Kun Eduskuntaa ei ole Valtio- 12895: päiväjärjestyksen määräysten mukaisesti kutsuttu koolle 12896: vuosina 1915 ja 1916, on vuoden 1913 kulkulaitosra- 12897: haston bilanssi viimeinen, mikä Eduskunnalle on esitetty. 12898: Koska rahaston tila sen jälkeen on ollut suurten muutosten 12899: alainen, on Valiokunta. laatinut alempana olevan bilanssi- 12900: yhdistelmän neljältä viime vuodelta, jotta Eduskunta olisi 12901: tilaisuudessa vertaamaan rahaston tilan keh:tystä sanottuina 12902: vuosina. 12903: 2 1917 ......... II V. P. ~V. M.- Kulkulai~srahasto. 12904: 12905: 12906: Kulkulaitosrahaston tila allaolevien vuosien lopussa. 12907: 12908: 1913 1914 1915 19J6 12909: 12910: ~ 1;'1/l ~ 1;'1/l ~ Ii"& :fmj. I1ZO 12911: ' 12912: 12913: 12914: 12915: Varat. - 12916: Valtiovaraston pano- ja 12917: ottotili Suomen Pan- 12918: kissa ................ 408,608 55 114,118 49 931,612 55 1,051,561 7' 12919: Valtiovaraston ruplatili 12920: Suomen Pankissa .... - - - - 2,753,587 18 2,213,7811 12921: Rautatiehallituksen pa- 12922: no- ja ottotili Suomen 12923: Pankissa .••.•.••.•.. 1,288,000 - 12924: 1,096,333 33 606,000 - 118,420 9 12925: Rautatiehallituksen saa- 12926: minen Venäjän Valta- 12927: kunnanpankilta ••.... - - - - - - 17,967,829 3 12928: Saamisia ulkomaisilta 12929: asiamiehiltä ........ 5,352,42!1 98 756,283 40 2,036,421 78 934,266 7 12930: Kassa .•••••..........•. 1,339,123 85 8,389,762 97 • 2,732,664 89 5,847,521 E 12931: Obligatsioneja ...•...... 1,290,558 15 100,844 76 100,844 76 100,844 j 12932: Valtionrautateiden tarve-~ 12933: ainevarastot . • . . . . . . 14,285,932 33 12,496,431 12 10,434,528 03 25,026,831 j 12934: Varastot rautatieraken- ' 12935: nuksilla ............ 540,524 73 ~,397,098 25 1,059,275 58 / 2,009,656 1 12936: Paloviinaverorahoja ..•. 1,056,604 35 4,222,416 47 4,198,468 75 3,981,4701 12937: Sekalaisia tulorästejä .. 1,376,699 58 2,144,429 15 2,070,292 93 1,866,191 J 12938: Väliaikainen kassalaina 12939: suostuntarahastoon •. - - 1,000,000 - - - - 12940: Suomen Pankkiin myy- 12941: tyjen obligatsionien 12942: kirjoihin merkityn ar- 12943: von, ja myyntihinnan 12944: välinen erotus ....•• - - - - - - 8,001,6661 12945: Erinäisiä etumaksuja 12946: ,. 12947: .. 2,210,171 97 2,509,425 07 14,452,263 42 41,140,950 i 12948: velallisia .•••• 235,263 6:l 644,750 \!7 8,100,603 58 1,822,29~1 12949: Vajausta rahastossa .... - - - - - - 7,720,048 12950: Yhteensä l29,383,911llli34,871,893J98J49,476,563i75l ll9,8US,832 12951: 1917.~ II V. P.- V. M.- Kulkolaitosrahasto. . 12952: 1913 1914 12953: 1915~ 12954: ~ /11& ~ /tzll ~ /1114 ~ /i'i« 12955: Velat. 12956: Rahaston pääoma ...... 5,051,61J07 5,541,455103 6,932,680 12 - !__ 12957: Velkaa valtiorahastolle •• 3,500,000- 3,500,000 - - - - - 12958: Velkaa laamanninkäräjä- 12959: jyvärahastolle .••... 3,854,000 -- 3,854,000 - 3,854,000 - 3,854,000 - 12960: Paloviinaverorahoja .•.. 793,365 38 112,341 77 109,097 71 78,741 85 12961: Sekalaisia menorästejä .• 6,994 67 850,432 63 3,052,243 34 4,075,314 52 12962: Varattuja määrärahoja •. 14,923,524 52 19,185,62ti 77 28,002,405 66 33,879,312 68 12963: Erinäisiä saamamiehiä .. ] ,234,618 65 1,808,478 92 1,490,649 48 20,860,556 13 12964: Leski- ja orpokassa hen- 12965: . 12966: 1 12967: kilöitä varten, jotka 1 12968: 12969: 12970: kuuluvat erityisiin lai- 12971: toksiin ...••.••...•.. 19,788 82 19,558 86 35,487 44 55,407 38 12972: lH15 vuoden valtiolaina - - 6,000,000 30,000,000 - 12973: 'rilapäinen kassalaina 1 12974: valtiorahastosta •..... / - ] - ] ] 27.000,000 12975: --' 12976: Yhte~nsä /2H,383,911/ll/34,871,893/98/49,476,563/75/ 119,803,332/561 12977: Tiliasemat vuosilta 1913 ja 1914 ·eivät anna a.ihetta huo- 12978: mautusten tekemiseen. Vuonna 1915 on avattu vaHiovaraston 12979: ruplatili Suomen Pankissa ja erinäiset etumaksut ovat kas- 12980: vaneet noin 2,500,000 markasta noin 14,500,000 markkaan. 12981: Rahastolla oli vielä liki 7,000,000 markan pääoma, mutta 12982: on silloin samana vuonna otetusta 30,000,000 markan valtio- 12983: lainasta täytynyt :käyttää 6,000,000 marHaa. Vuoden 1916 12984: tiliasema sensijaan antaa jo aihetta vakavaan huoleen, ei 12985: yksistään sen vuoksi, että bilanssi osottaa noin 7, 720,000 12986: markan vajausta, vaan ennen kaikkeru siitä syystä, että osaa 12987: tiliasemassa varoiksi merkittyjä ·eriä ei v·oi varoina pitää ja 12988: että osa näitä eriä ei todellisuudessa nouse niin suureen mää- 12989: rään, kuin ne on varojen puolelle otettu. Ru:plan kurssin 12990: huomattavan alenemis·en vuoksi on eriä ,Valtiovaraston 12991: ruplatili Suomen Pankissa" ja ,Rautatiehallituksen saatava 12992: Venäjän valtakunnanpankilta", yhteensä 20,181,610 ma.rk- 12993: kaa 53 penniä, tuntuvasti vähennettävä, sillä bilanssissa on 12994: • 4 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 12995: 12996: kummassakin näis.sä erissä rupla la~okettu kurssin 2: 66 2 / 3 12997: mukaan markoiksi. Laskettuna Suomen Pankin viime kuun 12998: vailiteessa noteeraaman kurssin mukaan (1: 00), tekee yllä- 12999: oleva summa vain 7,568,103 markkaa 95 penniä. Evotus on 13000: siis 12,613,506 markkaa 58 penniä. PaloV"iinarahoja, joita on 13001: bilanssiin merkitty 3,98,1,470 markkaa 70 penniä, ei voit;otne 13002: ottaa ensinkään varoina huomioon, sillä se vähäinen määrä, 13003: mikä niistä saattaa kertyä, täytyy käyttää vastaavien meno- 13004: jen peittämiseen. Erotus Suomen Pankkiin myytyjen obli- 13005: gatsionien kirjoihin merkityn arvon ja myyntihinnan välillä 13006: on varoissa otettu huomioon 8,001,666 markkana 66 penninä. 13007: Koska nämä obligatsionit ovat Venäjän valtion obligatsio- 13008: nej.a:, jotka ovat kirjoissa kurssin 2: 53 1 / 3 mukaan, ja ne on 13009: m;vyty S'nomen Pankkiin ehdolla, c:ttä ne määrätyn a.jan 13010: kuluessa ostetaan ta:kaisin samasta hinnasta, josta ne on 13011: pankkiin myyty, ja kun ruplan kurssi on ~edelleen laskenut, 13012: täytyy erotus eli tappio arvioida suuremmaksi. Jos viime 13013: kuun vaihteessa noteerattu kurssi pannaan arvion p.erusteeksi, 13014: tulee kurssitappio ·Ol·emaan 2,3,,814,931 mark'kaa 9 penniä 13015: suurempi bilanssiin merlkittyä määrää. Etumaksuista ovat 13016: Valiokunnan saamien tietojen mukaan ainakin seuraavat 13017: sBllaisia, joita ei voita:ne lukea va,roiksi: etumaksu valtion- 13018: rauta.teteiden asettamisesta liikekannalle Smk. 3,652,415: 99_ 13019: ja Venäjän rautateille ennakikoma1ksuna: suorit~etut vaunu- 13020: vuokrasakot Smk. 7 ,104, 709: 33, yhteensä 10,7 57,125 13021: markkaa 32 penniä. 13022: Edellä mainitut erät, jothin V aiiokunia on edelleen 13023: kiinnittävä huomi'onsa käsitellessään valtiovarain tilaa 13024: koskevia hallituksen kertomuksia, tekevät yhteensä tasa- 13025: luvuin 59,168,700 markkaa. Kun tähän lisätään bilanssissa 13026: oleva rahaston vajaus 7,720,048 markkaa ~6 penniä, näyt- 13027: tää vajaus olleen noin 66,889,000 markkaa. Valiokunnan 13028: toimittamat laskelmat eivät tietysti voi tarkasti osottaa 13029: rahaston vajauksen todellista määrää, vaan saattaa yllämai- 13030: nittu summa muuttua muun muassa ruplan kurssin muutos- 13031: ten joMosta.. " 13032: 1917.- II V. P . ...:_V. M.- Kulkulaitosrahasto. 5 13033: 13034: Ennenkuin ValiOikunta ryMyy käsittelemään kulkulaitos- 13035: rahaston tuloja ja menoja vuodelta 19<17, esittää Valiokunta 13036: laskelman kulkulaitosrahaston tuloista ja menoista vuosina 13037: 1913-19'16. 13038: 13039: Laskelma kulkulaitosrahaston tuloista ja menoista allaolevina 13040: vuosina tilinpäätöksen mukaan. 13041: T u 1 o t: 13042: 1 9 1 3 1 9 1 4 1 9 1 5 1 9 1 6 13043: Smk. Srnk. Smk. Smk. 13044: Säästö edelliseltä vuo- 13045: delta . . . . . . . . . . . . . . . . 5,823,784:73 5,051,619:07 5,541,455:03 6,932,680: 12 13046: Valtionrautateiden koko- 13047: -naistulo .............. 58,593,922:44 58,524,885:68 81,801,165:55 111,636,457:22 13048: Osuus anniskelu- ja vä- 13049: hittäismyyntiyhtiöiden 13050: nettovoitosta ....... . 1,477,858:85 l ,589,567: 02 630,336: 5.0 13051: Paloviinaverorahoja ... . 6,283,1 63: 56 8,800,682: 03 791,802:66 532,268:21 13052: Korkoja .. _...•.......... 412,006:94 199,357:95 101,874: 12 558,953:65 13053: Oikaisurahoja ja satun- 13054: naisia tuloja ........ .. 2,9R7: 80 5,310: 77 4,894:17 4,290:55 13055: Tuloa rahasäännön ulko- 13056: puolella •.•........... 68,198:20 30,234:97 378,826:82 41,488:44 13057: Vajaus ............... . 7,720,048:26 13058: ---------------------------------~--- 13059: Yhteensä 72,661,922:52 74,201,657:49 89,250,354:85 127,426,186:45 13060: 13061: M e n o t: 13062: 1 9 1 3 1914 1 915 l 9 1 6 13063: Smk. Smk. Smk.Smk. 13064: Valtionrautateiden vaki- 13065: nainen menosääntö .. 40,383,340: 53 41,603,458: 98 49,609,687:- 74,444,088: 98 13066: Eläkkeet ja erinäiset 13067: määrärahat ......... . 522,715:54 576,311: 48 658,408: 13 764,979: 19 13068: Valtiolainaio vuotuis- 13069: maksut sekä provisio- 13070: nit ja kulut ......... . 8,027,550: 48 8,023,957: 04 8,029,563: 26 9,883,03i: 96 13071: Korko laarnanninkäräjä- 13072: jyvärahastolle ....... . 154,160:- 154,160:- 154,160:- 154,160:- 13073: Korko valtiorahastolle .. 105,000:- 105,000:- 78,750:- 13074: Oikaisuprosenttia ..... . 41:79 23:25 37:71 63:15 13075: Uutisrakennustöihin val- 13076: miilla radoilla ....... . 4,875,743:02 4,302,299:84 6,825,300:- 6,481,172:06 13077: 6 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 13078: 13079: 1 9 1 3 1 9 1 4 1 9 1 5 19 16 13080: Smk. Smk. Smk. Smk. 13081: Liikkuvan kaluston lisää- 13082: miseen . • • . • . • . • . . • . . 2,778,000:- 3,868,200:- 6,070,000:- 16,093,000:- 13083: Lisäys I!,elsingin-Kar- 13084: jan rautatierakennuk- 13085: sen valmiiksi tekemistä 13086: varten................ 48,682:47 13087: Savonlinnan-Pieksämä- 13088: en ratarakennukseen 7,500,000:- 3,200,000:- 13089: Jyväskylän-Pieksämäen 13090: ratarakennusta varten 2,000,000:- 4,000,000:- 4,700,000:- 4,000,000:- 13091: Hiitolan--Raasulin rata- 13092: rakennusta varten •... 1,000,000: - 2,500,000: - 4,000,000: - 7,000,000:- 13093: Rautatietutkimuksiin .•. 50,000: - 50,000: - 50,000: - 50,000:- 13094: Valtioapu Kaskisten kau- 13095: pungille satamaraidetta 13096: varten •..•..••..•....• 100,000:- 13097: Hamin:an yksityisen r,au- 13098: tatien ostamiseen •.•. 800,000:- 13099: Haapamäen-JyväRky län 13100: rataosan uudestaanra- 13101: kentamiseen .•••....•. 6,000,000: - 13102: Valkeasaaren aseman uu- 13103: destaanrakentamiseen 2,553,600: ~ 13104: Menoa rahasäännön ul- 13105: kopuolella............ 65,069: 62 276,791: 87 1,341,768:65 2,091: 11 13106: Ylijäämä seuraavaan 13107: vuoteen . . • • . • . . . • . • . . 5,051,619: 07 5,541,455: 03 6,932,680: 12 13108: Yhteensä Smk. 72,661,922: 52 74,201,657:49 89,250,354:85 127,426,186:45 13109: 13110: 13111: 13112: 13113: Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1917. 13114: ) 13115: 13116: 13117: 1. Valtionrautateiden vakinainen menosääntö. Allaole- 13118: vaan yhdistelmään on otettu valtionrautateiden vakinaista 13119: menosääntöä varten kulkulaitosrahaston budjettiin merkityt 13120: määrät sekä minkä verran niistä on Rautatiehallituksen tilin- 13121: päätöksen mukaan kunakin vuonna todellisuudessa tasalu- 13122: vuin käytetty, kun jätetään eläkkeet huomioon ottamatta. 13123: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 'i' 13124: 13125: Menosääntö Vakinaiset menot Menojen lisäys 13126: Vuosi. Smk. Smk. l::lmk. 13127: 1912 38,300,000 38,718,000 2,517,000 13128: 1913 40,183,000 41,095,000 2,377.000 13129: 1914 46,992,000 42,408,000 1,313,000 13130: 19·15 51,545,000 50,491,000 8,083,000 13131: 1·91-6 64,836,000 75,396,000 24,905,000 13132: 13133: Vuod-e~ksi 1917 ·ehdotetaan esityksessä valtic)llra.utateiden 13134: vakinaista menosääntöä varten 168,872,700 markkaa. Suu- 13135: . rimmat lisäykset 1916 vuoden tilinpäätökseen aiheuttavat 13136: palkkaukset sekä polttoaineen kulutusmenot. 13137: Paitsi osastossa ,Muut menot" lueteltuja palkkausme~ 13138: noja, on osastoilla 1-5 palkkausmenojen lisäys yhteensä 13139: noin 12,858,000 markkaa, ja jakaantuu lisäys eri osastojen 13140: kesken seuraavasti: keskushaHinnossa tasaluvuin 454,000 13141: markkaa, linjahallinnossa 68,000 markkaa, liikenneosastolla 13142: 8,191,000 markkaa, rataosastolla 739,000 markkaa ja ~one 13143: osastolla 3,406,000 markkaa. Palkkausmenoj-en lisääntymi- 13144: nen näissä kohdin johtuu osaksi uusien virkojen pe- 13145: rustamisesta ja ylimääräisten virkailijain vakinaiseksi asetta- 13146: misesta, osaksi myös määrättyjen ·pa.lvelusvuosien· nojalla ase- 13147: tusten mukaan maksettavista palkankorotuksista ja tarpeelli- 13148: s,eksi havaitusta ylimäJär:äisen henkilökunnan ja sine tulevan 13149: palkkauksen lisä,ämisesrtä. Yhdellä kertaa tapahtuneeseen 13150: huomattavaa1n palkkausmenojen korotukseen on vaikuttanut 13151: myöskin se Eduskunnan budjettioikeutta loukkaava Halli- 13152: tuiksen menettely, jota se on Ii·oudattanut jättämällä huo- 13153: mioon ottamatta ja. käyttämättä Eduskunnan useilla -ed-elli- 13154: sillä valtiopäivillä osottamia ja budj-ettiin rautatieläisten 13155: palkkojen parantamiseksi merkitsemiä määrärahoja, vuonna 13156: 1914 tasaluvuin 4,618,600 markkaa, 3,351,200 markkaa 13157: vuonna 1915 ja 1,269,700 markkaa vuonna 1916 eli yhteensä 13158: 9,239;500 maflkkaa. 13159: Valiokunta ei tahdo -epäillä esityksessä olevain lisäy.sten 13160: tarp-eellisuutta, mutta katsoo välttämättömäksi jo tässä huo- 13161: ma.wttaa, että suurinta varovaisuutta ·on n:oudatettava kaikissa 13162: 8 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 13163: 13164: toimenpiteissä, j-otka lisäävät rautateiden nykyään huolestut- 13165: tavan korkeita liikennekustannuksia. 13166: Jo pitkän ajan kuluessa on menoissa esiintyvä >erä 13167: ,Veturipalvelus, poittoaineita y. m." ollut omansa kiin- 13168: nittämään Valtiovarainvaliokunnan huomiota puoleensa. 13169: Ensiksikin on sanottu menoerä aina ollut huomattavan suuri 13170: ,ja toiseksi rahasäännössä oleva melkoinen määräraha on 13171: säännöllisesti ylitetty, viime vuosina odottamattoman suu- 13172: ressa määrässä. Nämä menot ovat viiden viimeksi kuluneen 13173: vuoden aikana olleet täysin ma.rkoin seuraavat: 13174: Rahasään- Tilinpäätök- Menot Ias- 13175: Vuosi. nönmukaan sen mukaan kettuja suu- 13176: Smk. Smk. remmat 13177: Smk. 13178: 1912 4,918,200 5,993,864 1,075,664 13179: 1913 5,398,000 6,635,224 . 1,237,224 13180: 1914 5,941,800 6,562,650 620,850 13181: 1915 8,500,000 9,771,800 1,271,800 13182: 1916 12,914,500 18,797,579 5,883,.079 13183: 13184: Vuoden 1917 budjettiin ehdottaa Hallitus tähän tarkoi- 13185: tukseen otettavaksi 44,221,800 markkaa. 13186: Jotta kävisi mahdolliseksi ainakin osaksi arvostella, missä 13187: määrin tämä tavaton kustannusten kohoaminen riippuu lii- 13188: kenteen kasvan:{isesta ja polttoaineiden hinnan noususta, esi" 13189: tetään vielä muutamia lukusarjoja, jotka kohdistuvat puheena 13190: oleviin vuosiin. Ensimäisen ~sarekkeen luvut osattavat kuinka 13191: paljon polttoaineita on käytetty yksinomaan v€turien läm- 13192: mittämiseen, jolloin kivihiilet on muunnettu haloiksi valtion- 13193: rautateillä kåytetyn suhdeluvun mukaan, eli siten, että kaksi 13194: desitonnia hiiliä vastaa yhtä kuutiometriä halkoja. Toisen 13195: sarekkeen luvut ilmaisevat näiden polttoaineiden hinnan. 13196: Kolmannen sarekkeen luvut kuvaavat koko liikenteen suu- 13197: ruuden ilmaisemaHa vaunuaks.elien kulkemien kilometrien 13198: luvun miljonissa lausuttuna. Neljäs sareke kuvaa halkokuu- 13199: tiometrin keskimääräisen hinnan vaihdokset. Seuraavissa sa- 13200: rekkeissa esitetään suhdelukuja. 13201: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 9 13202: "' 13203: 'i:r tili< ~ 13204: <1 13205: c: 13206: re.~ 13207: 0 P1" ~· 13208: E:~ 13209: s ~ ~p;- 13210: p;-~ 13211: 13212: :=::§ts: s·.... ~~ 13213: 1,000 vaunuakseli- 13214: kilometriä kohti 13215: Frew,_ ...... 13216: 0 c;..o'< .. s c:~.:::: 13217: 0 -· ~ 13218: 13219: s. §' 13220: ::s 13221: ::s sos~~·.,.. 13222: "' 13223: tll ..... -=........ 13224: ~ 13225: 0 <P 13226: 0 <P P1" 0 13227: ;:1 .. 13228: ~. 13229: <P 13230: m 3 hal- kustan- 13231: "' 13232: tt "' 13233: ::!.a> 13234: =: ~ 13235: ~: ~ 13236: 13237: "' ...... '< 13238: i " ..,•• - z:.l8 ;:1 PJ: 13239: 1 13240: ::;'::s 13241: ;o: 13242: koja nus 13243: 13244: 1912 1,193.ö 5,452.4 5·25.4 4.42 mk 2.27 m 3 10.38 mk 13245: 1913 1,212.4 6,080.ö 562.8 4,28 2.. 16 10.86 13246: 1914 1,182.8 5,944.4 575 .. 3 4.40 " 2:.06 " 10.3ö " 13247: 1915 1,648.7 8,949.3 648.6 5.6ö " 2.. ö4 " 13.79 " 13248: 1916 2,307.8 17,239.8 927.2 8.31 .," 2.. öo " 18.ö9 " 13249: " " 13250: Tästä huomaa, että vuodesta 1912 vuoteen 1916 halkojen 13251: koko kulutus on noussut noin 9.3 %, vaunuakselikilometrien 13252: luku noin 76 % ja kustannukset vaunuakselikilometriä kohti 13253: noin 79 %, kun sitä vastoin polttoaineiden kulutus vaunu- 13254: akselikilometriä kohti on pysynyt verrattain muuttumatto- 13255: mana. Halkojen hinta kuutidmetriä kohti on noussut noin 13256: 88 %. Vuoden 1917 budjettiin ehdottaa Hallitu~·otettavaksi 13257: yksinomaan veturi en 'Polttoaineita varten tasa! uvuin 42,200,000 13258: mk. Syy tähän tavattomaan nousuun on et'upäässä ha1kojen 13259: yksikköhinnan kohoaminen n~in kaksinkertaiseksi vuoden 13260: 1916 hintaan verrattuna. Osa:ksi tämä myöskin riippuu siitä, 13261: että varsinkin sota-aikana on niin hyvin matkustaja- kuin ta- 13262: varajunain nopeutta ja lukumäärää täytynyt lisätä, josta on 13263: aiheutunut verrattain huomattava polttoaineiden lisäkulutu.s. 13264: Veturit ovat sitä paitsi niin liikarasitetut, että seurauksena 13265: on ollut lisätty polttoaineitten käyttö. Muitakin syitä. on 13266: esitetty: on oltu pakotettu käyttämään tuoreita halkoja, 13267: korjauksia. vetureissa ei ole ehditty suorittaa tarpeellisella 13268: huolella, veturitalleja ei ole riittävästi. 13269: Valiokunnan mielestä on polttoaineiden käytössä esiin- 13270: tyviä epäkohtia tarmokkaasti korjattava ja yleensä ankarinta 13271: säästäväisyyttä noudatettava polttoaineiden niinkuin kaik- 13272: kien muidenkin tarveaineiden käytössä, jolla on mitä suurin 13273: rahallinen merkitys. Mutta polttoainekysymyksen' tyydyt- 13274: tävä ratkaisu vaatii nähtävästi perinpohjaisempiakin uudis- 13275: tuksia. Tämä asia otettiin harkittavaksi 1914 vuoden valtio- 13276: päivillä, sillä Eduskunnan mielestä liikenteen kasvaessa ja 13277: 10 1917.- II V. P.- V. 11.- Kul.tudaitosra:IJ.8&te. 13278: 13279: rautatieverkon laajentuessa polttoainekustannukset tulisivat 13280: vuosi vuodelta yhä lisääntymään. Näin ollen ja koska poltto- 13281: puiden ja ·kivihiilen hinta on yhä osottanut taipumusta nouse- 13282: miseen, tahtoi Eduskunta asettaa harkinnan a.laiseksi, eikö 13283: sähkön käytäntiiön ottaminen tulisi valtionrautateillä liike- 13284: voimana ajanpitkään taloudellisesti edullisemmaksi. Ulko- 13285: mailta saadut kokemukset olivat myös omansa antamaan 13286: tukea sille käsitykselle, että maassa, jonka lukuisissa, osaksi 13287: valtian omistamissa, kaskissa olevaa vesivoimaa voitaisiin 13288: valtion toimesta ryhtyä käyttämään sähkön synnyttämiseen, 13289: sähkö saattaisi rautateillä tulla ehkä huokeimmaksi liike- 13290: voimaksi. Kun Hallitus kuitenkin oli asettanut komitean 13291: tutkima,an asiaa ja koska oli suotavaa, että Eduskunnalle 13292: aikianaan annetaan tieto tutkimukse~ tuloksista, päätti Edus- 13293: kunta lausua, •ettfL Hallitus annettuaan tutkia, voidaanko 13294: Suomen. valtionrautateillä ottaa sähköä liikev·oimaksi, antaisi 13295: Eduskunnalie kaikinpuoliseen selvitykseen perustuvan eh- 13296: dotuksen asiasta. 13297: Esityksessä ilmoitetaan, että asiaa tutkimaan ase- 13298: tettu komitea ei ole vielä työtään päättänyt. Tä.anän 13299: johdosta katsoo Valiokunta tarpee'lliseksi huomauttaa, että 13300: ikomiteån töitä olisi joudutottava ja aikanaan annettava 13301: Eduskunnalle ehdotus asiasta. Valiokunta pitää t~tä sitäkin 13302: tarpeeUisempana, kun on syytä olettaa, että sä'hköä arva- 13303: tenkin helpoimmin saatetaan rautateitten liikevoimaksi 13304: kä!yttää tämän mietinnön 38 sivulla mainitulla vastaisella 13305: Oulun-Vaalan radalla ja sen mahdollisella jatkolla, koska 13306: siellä !Valtion hallussa jo on sopivia koskia ja kun kokeilu 13307: tällä alalla edullisimmin .suoritettaneen jollakin uudella ra- 13308: dalla. 13309: .Samalla on Valiokunnassa ollut harkinna.n alaisena mui.- 13310: takin keinoja, joitten avulla polttoaineiden kulutusme- 13311: noja voitaisiin vähentää, ja on kiinnitetty huomiota siihen, 13312: että muissa maissa, varsinkin Ruotsissa, on viime vuosina 13313: käytetty huomattavia summia kokeiluun polttoturpeen käy- 13314: täntöön saamiseksi rautateillä. Suomessakin on jonkun ver- 13315: ran tällaisia kokeita tehty, mutta lieuevät ne rautateillä so- 13316: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 11 13317: 13318: dan alettua kokonaan lakanneet. Koska V aliakunnan mie- 13319: lestä h-u:olestuttava polttoainekustannusten lisääntyminen 13320: väilttämättä vaatii näiden kustannusten vä:hen1ämistä ja kun 13321: sähkön käytäntöön ottaminen liikev.oimana laajemmassa mi- 13322: tassa valtionrautateil.lä kysynoo aikaa, katsoo Valiokunta, että 13323: Hallituksen tulisi <edistää kokeiluja polttoturpeen käytän- 13324: töön ottamiseksi valtionrautateillä. 13325: Osastossa ,Muut menot" ehdotetaan esityksessä budjet- 13326: tiin otettavaksi palkkauksen ja kalliinajan lisäykseksi val- 13327: tionrautateiden palveluksessa oleville henkilöille arviolta 13328: 25,500,000 markkaa. 13329: Valtionrautateillä on vielä tämän vuoden a.ikana ollut 13330: osittain käytännössä VU<onna 1907 . vahvistettu palkkaus- 13331: sääntö. Kun siihen jo sen voimaan astuttua oltiin rauta- 13332: tieläispiireis.sä tyytymättömiä, t.ehtiin samana vuonna 13333: Rautatiehallitukselle useita anomuksia palkkaetujen paran- 13334: tamisesta. Rautatiehallitus esitti kirjelmässä helmikuun 13335: 14 päivältä 1911 Senaatin kulkulaitostoimituskunnålle, että 13336: asetettaisiin komitea laatimaan ehdotusta uudeksi palkkaus- 13337: säännölksi ja vuokratariffiksi valtiomautateille. Myöntyen 13338: tehtyyn esityks;een oikeutti Stmaa.tti saman kuun 24 päivänä 13339: Rautatiehallituksen asettamaan komitean edellä mainittua 13340: tarkoitusta varten. · Eomitea antoi mietintönsä Rautatiehalli- 13341: 1 13342: 13343: 13344: 13345: tukselle toukokuun 25 päivänä 1912. 13346: Komitea oli ehdottanut alimman palkkioluokan palk- 13347: kioksi 960 markkaa vuodessa. Rautatieläisten liitto ehdotti 13348: sanotussa palkkioluokassa pal'kkioksi 1,200 markkaa vuodessa. 13349: Vuokrataulun oli komitea laatinut niiden tietojen mukaan. 13350: joita eräs komitean osasto oli saanut tiedustellessaan vuokra- 13351: oloja ja poHtopuiden silloista hintaa kaupungeissa ja asemien 13352: lähettyv.illä. Komitea ehdotti myös, että vuokrataulu ~tina 13353: viiden vuoden kuluttua oli tarkastettava. Sääntöpaikkais-- 13354: ten virkaiiijain suhteen oli komitea ehdottanut kolme koro- 13355: tusta a 500 markkaa 5, 10 ja 15 vuoden palv·eluksesta. Täl- 13356: lainen korotus katsottiin suotavaksi, jotta ei peruspalkkausia 13357: tarvitsisi korottaa enemmän kuin oli tehty. 13358: Rautatiehallitus hyvälcsyi pääpiirteissä komitean ehdo- 13359: tuksen. Alimman palkkioluokan palkkion ehdotti Rautatie- 13360: 12 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 13361: 13362: hallitus kuitenkin 1,020 markaksi sekä alensi vuQkrat 2' ja 3 13363: huoneen huoneistoista. 13364: Vuoden 1913 valtiopäiville arrnetussa Hallituksen esi'tyk- 13365: sessä kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1914 oli tätä tarkoi- 13366: tusta varten otettu 3,900,000 markan määräraha. Esi- 13367: tykseen antamassa,an vastauksessa lausui Eduskunta 13368: mielipiteenään, että valtionrautateiden virka- ja palvelus- 13369: miesten palkkausolot on asetettava täydellisen järjestelyn 13370: alaisiksi! ja pienempiä palkkoja 1muttivien palvelusmiesten 13371: tarpeet silloin erikseen otettava huomioon, niin että alin 13372: vakinainen kuukausipalkka olisi_ 100 markkaa, minkä- 13373: tähden Eduskunta edellä m~inittujen tarkoitusten toteuttami- 13374: seksi otti 1914 vuoden budjettiin 4,800,0~0 markan määrä- 13375: rahan. Kun Eduskunta 1914 vuoden valtiopäivillä piti suo- 13376: tavana uuden palkkaussäännön voimaan saattamisen 1914vuo- 13377: den alusta, mutta edellä mainitun, 1914 vuoden budjettiin ote- 13378: tun, määrärahan ei enään katsottu täysin riittävän alimpiin 13379: palkkausluokkiin kuuluvain palvelusmiesten palkkaolojen 13380: parantamiseen, hyväksyi Eduskunta 1915 vuoden budjettiin 13381: vuosia 1914 ja 1915 varten yhteensä 1,150,000 markan lisä- 13382: määrärahan. 13383: Uutta palkkaussääntöä ei kuitenkaan saat.ettu voimaan 13384: vuonna 1914. Sitä '?astoin asetuksella 2 päivältä syys- 13385: kuuta 1915 parannettiin valtionrautateiden palkkiovirka- 13386: miesten ja palvelusmiesten palkkauksia mainitun vuoden hei- 13387: näkuun 1 päivästä alkaen siten, että vähimmäksi kuukausi- 13388: palkkioksi tuli 100 markkaa. 13389: Viimeksi mainittu asetus siis ainoastaan osittain muutti 13390: huhtikuun 24 päivänä 1907 Suomen valtion:r;autateille annet- 13391: tua palkkaussääntöä. Rautateitten virka- ja palvelusmiesten 13392: eläkkeet pysyivät saman määräisinä kuin så.ädetään vasta 13393: mainitussa asetuksessa ja heinäkuun 13 päivänä 1912 anne- 13394: tussa asetuksessa rautateiden ylempäin ja alempain virka- 13395: miesten s·ekä palvelusmiesten eläkeoikeudesta. 13396: Vuoden 1915 palkkausjärjestelyn yhteydessä oikeutettiin 13397: Senaatti yksissä neuvoin kenraalikuvernöörin kanssa jaka- 13398: maan kuukausittain 25,000 markkaa sääntöpaikkaisten vir- 13399: 1917.- II V. P.- V. M. - Kulkulaitosrabasto. 13 13400: 13401: kamiesten palkanparannuksiksi heinäkuun 1 päivästä 1915 13402: lukien, kunnes valtionrautateiden uusi palkkaussääntö tulisi 13403: vahvistetuksi. 13404: Elokuun 18 päivänä 1917 .annetulla asetuksella tuli uusi 13405: palkkaussääntö valtionrautateille vahvistetuksi ja on se pantu 13406: käytäntöön kuluvan vuoden heinäkuun 1 päivästä lukien. 13407: Uusi vuokratariffi on myöskin s.anotusta ·päivästä ailkaen 13408: astunut voimaan. 13409: Syyskuun 1 päivästä 1916 lä:htien on Senaatin päätöksen 13410: muk&an 7 päivältä marraskuu,ta 1916 niille valtionrauta- 13411: teiden virkailijoille, joiden vuotuinen pohjapalkka ei ole 6,000 13412: markkaa suurempi, myönnetty palkanlisäystä, palkkioluok- 13413: kain mukaan, ollen lisäys alimmassa palkkioluokassa 25 % 13414: pohjapa.lkas·ta ja neljännestä palkkioluokasta lähfi.en 8 % 13415: siitä:. Viimeksi mainittu prosenttimää.rä tulee niillekin vir- 13416: kamiehille, joilla on sekä palkka.a että palkkiota raha·sään- 13417: nön mukaan, mutta joiden vuosipalkkaus ei ole 6,000 mark- 13418: kaa suurempi. 13419: Koska näitä palkanlisäyksia ei pidetty riittävinä ja niitä 13420: oli saanut nauttia ainoastaan osa valtionrautateiden palve- 13421: luksessa olevaa henkilökuntaa ja kun elämän ylläpitoon tar- 13422: peellisten 'tavarain hinnat 'Olivat kohoamassa, myönsi Se- 13423: naatti s·ekä Rautatiehallituksen esitysten että erinäisten rau-- 13424: tatieläisjärjestöjen tekemäin anomusten johd•osta päätöksel- 13425: lään 28 päivältä viime huhtikuuta valtionrautateid-en palve- 13426: luksessa oleville henkilöille tämän vuoden huhtikuun 1 päi- 13427: västä lähtien ka:lliinajan1isäystä seuraavam yleisten perus- 13428: teid-en mukaan: 13429: Henkilöille, joldPn vuotuiset palkka· Kuukauslt- Kuukau•lt- 13430: Ja 13431: edut rah ..ssa luontoisetulna, talnen lisäys 13432: henkilöille, 13433: tainen lisäys 13434: hcnkllilille, 13435: ennen myönnetyt kal!iinajan- joilla on joilla ei ole 13436: Jisäykset lukuunotettuina, lapsia: lapsia: 13437: yhteensä ovat: 31nl 31nl 13438: enint. 2,000 mk. ......... . 100:- 80:- 13439: 2,001~,000 " ......... . 90:- 70:- 13440: 4.,001-6,000 " ......... . 80:- 60:- 13441: 6,001 mk. ja enemmän ... . 70:- 50:- 13442: 14 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 13443: 13444: Siihen nälhden, että elantokustannukset. Venäjällä ovat 13445: melkoist~ suuremmat kuin Suomessa, on Pietarissa ja Val- 13446: keasaaren-Pietarin rataosalla ]lalveleville rautatieläisille 13447: myönnetty 25 %:n korotus edellä mainittuihin kuuka.utisiin 13448: lisäyksiin. 13449: Esityksessä ilmoit·etaan edelleen, että yhä kohoavien elan- 13450: tokustannus'ten ta'kia myös viimeksi mainitut kalliinajan- 13451: li:säykset h1,wmattiin riittämäUömiksi ja uusi palkkaussääntö, 13452: joka on vahvistettu ·pääasiallisesti vuonna 1912 tehdyn ehdo- 13453: tuksen ja syyskuun 2 päivänä 19'15 annetun asfltuksen perus- 13454: teella, ei tuottanut huomattavam}laa parannusta palkkauksiin. 13455: Tämän johdosta on Senaatti, peruuttaen ennen myönne- 13456: tyt kalliinajanli~äykset, katsonut tarpeelliseksi päätökseUään 13457: 4 päivältä 'lokakuuta 1917 myöntää kalliinajanlisäyksiä ku- 13458: luvan lokakuun 1 päivästä alkaen seura1avien perusteiden 13459: muik.ai·sesti: 13460: virkailijalle, jolla on 4 tai useampi .aUe 18 vuodfln ikäistä 13461: lasta, 300 markkaa kuukaud·essa; 13462: virkailijalle, jolla on 1-3 aU.e 18 vuoden ikäistä lasta, 13463: 275 markkaa kuukaudessa; 13464: vitrkailija.Ue, jollla ·ei 'o'1e allie 18 v'uoden ikäisiä lapsia, 2·50 13465: markkaa kuukaudessa; 13466: ylimääräisi'lle palvelijoille, jotka hoitavat avonaisia vir- 13467: rooja tai sellaisia, jotka vastaavat menosäännössä olevia va- 13468: kinaisia virkoja, riip]lumatta }lerhesuhf.eista, 250 markkaa 13469: kuu:kaudBssa, jos he 'o~at tollleet ainakin 6 IJmulkautta valtion- 13470: rautateiden palveluksessa, muutoin 2<25 markkaa kuukau- 13471: dessa; sekä 13472: harjoittelijoille ja laskuapulaisil1e 100 markasta 250 13473: ma.rkkaa.n •kuukaudessa, rii]lpuen siitä.kuinka kauan he ovat 13474: olloot valtionrautateiden palveluksessa ja. millä ·osastolla hfl 13475: ])alvelevat. iSitä paitsi on Senaatti pysyitänyt enna.llaan kai- 13476: kille Viipurim--Pietarin rataosalla palvelevil•le kuluvan vuo- 13477: ·den heinäkuun 1 päivästä alkaen myöntämäänsä 50 markan 13478: kuukautisen ka.lliin IJa:lkkakunnan lisäkorvauksen sekä veturi- 13479: miehille myönnetyn 50 markan kuukautisen korvauks~ me- 13480: netetyistä virantoimitusrahoista. 13481: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulknlaitosrahasto. 15 13482: 13483: Valli(}kunnan mielestä ei yleensä pitäisi Eduskuntaa 13484: kuulematta myöntää näi.p: merkittäviä palkan- ja kalliin- 13485: ajanlisäyksiä. Koska elantokustannusten kallistumisen 13486: ja muiden pakottavain seikkain johdosta kuitenkin Va- 13487: liokunnan saamain tietojen mukaan nyt ei 1iene ollut 13488: mahdoHista lykätä; päätöksen tekoa näistä seikoista, eh- 13489: d(}ttaa Valiokunta puheenalaåcset määrärahat kuluvaa vuotta 13490: varten budjettiin merkittäväksi. 13491: Esityksessä ilmoitetaa:n, että lii:kenneosaston 'sekalaisten 13492: menojen summa on kohonnut sen johdosta, että tämän meno- 13493: erän kohdalla oleva määräraha korvausten suorittamiseksi 13494: vieraiden rautateiden omistamain vaunujen. käyttämisestä 13495: valtionrautateillä on korotettu 13,084,600 markkaan. Kor- 13496: vausmäärät Suomessa olevien yksityisten ratojen vaunujen 13497: kä;rttämisestä ovat aivan vähäpätöiset. Rahalliselta merki- 13498: tykseltään monin verroin huomattavammat ovail Venäjän rau- 13499: tateille maksetta,vat korvaukset ja sakot venäläisten vaunu- 13500: j-en käyUämisestä. 13501: Mainitut korvaukset ja sakot perustuvat 6 '§ :ään V enä.iän 13502: ja Suomen välisessä sopimuksessa tavarankuljetuksestamaitse 13503: käyvässä yhdysliikenteessä Suomen kanssa, jonka mukaisesti 13504: mainittujen rautateitten on ,kaikkiin vaunujen vaihtamista 13505: koskeviin k;ysymyksiin nähden noudatettava keskinäistä ta- 13506: varavaunujen käyttämistä koskevan Yleisen sopimuksen 13507: määräyksiä". Sanottu sopimUts tavaran kuljetuks·esta maitse 13508: käyv'ässä yhdysliikenteessä on jul~istu 1'9•14 vuoden asetus- 13509: kokoelmassa. Kosketellussa pykälässä tarkoitettu yleinen 13510: sopimus on siis ollut määrämänä Suomen valtionrautateiden 13511: sekä Nikolain- ja muiden Venäjä;n rautateiden välisissä tili- 13512: tysasioi,ssa. 13513: Sen johdosta, että Suomen valtionrautateillä 1914 13514: yhdysliikenteen alkaessa oli omia yhdysliikennemallisia 13515: vaunuja ainoastaan 500 kappaletta, marraskuun 14 päivänä 13516: 1915 vain 900 kappaletta, 1916 kesäkuun 14 päivänä 13517: ] ,800 sekä tätä nykyä 2,200 kappaletta, on Suomen valtion- 13518: rautateillä aina tähän saakka ollut ja tulee vielä toistaiseksi 13519: olemaan omien yhdysliikenteessä käytettävien ta.va.rawunu- 13520: 16 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahastö. 13521: 13522: jen puute, joka puute on, yllämainitun ja kaikkien muidenkin 13523: yhdysliikennesopimuksien mukaisesti, täytettävä vierailta 13524: radoilta saaduilla vaunuilla. Ratojen kesken ori ajoittain 13525: sovittava korkeimmastru sallitusta vaunuluvusta., joka saa 13526: määrättyä vuokraa vastaan päivittäin olla vieraan radan 13527: huostassa. Kuljetettavan tavaran paljoudesta riippuu luon- 13528: nollisesti kulloinkin päätetyn luovutusnormin suuruus. Koska 13529: Suomeen Venäjältä sota-aikana on tullut suuri määrä tavaraa, 13530: on lu.Qnnoll'ista, että Nikolainradalta on päivittäin täytynyt 13531: saada paljon vaunuja. V eturien, raiteid·en, osaksi miehistönkin 13532: puutteen takia ja sotilasviranomaisten asettamien esteitten- 13533: kin vuoksi on '.ollut mahdoton palauttaa tyhjiä vaunuja sa- 13534: massa määrässä kuin niitä tänne on saapunut. Koska jokai- 13535: nen vaunu, josta saman vuorokauden kuluessa ei ole voitu· 13536: antaa korvaukseksi vastaavaa vaunua, päivän luovutusasia- 13537: kirjoihin merkitään hwvutuksen laiminlyöneen radan velaksi 13538: sovittua päivämaksua vastaan, on selvää, että tällaista vau- 13539: nuvuokrasakkoa on karttunut paljon. Bilanssiin etumaksujen 13540: joukkoon merkityt ,vaunuvuokrasakot" joulukuusta 1914 13541: (vanhaa lukua) kesäkuuhun 1916 (v. 1.) nousevat 7,104,709 13542: markkaan 33 penniin, kuten :rp.i.etinnön alussa on mainittu. 13543: Esityksessä ilmoitetaan, että venäläisten ratojen vaatimus 13544: nouseekin lälh·errumä 11,000,000 ;ruplaan, mutta kosk,ei velko- 13545: musperuste osittain vielä ole selvä, on riidattomana osana 13546: siitä maksettu 3,629,347 rnpha kurssin mu'kaan 2: 66 2 / 3 , te- 13547: kevä 9,678,250 markkaa ·66 'penniä ja tU'lee tämän vuoden 13548: !kuluessa vielä maksettavaksi 2,996,669 ruplaa 25 kopeekkaa 13549: kurssin mulk:aan 107, tekevä 3,206,436 marklkaa 10 penniläl, 13550: minkä tähden kuluvan vuoden menosäännössä on siihen tar- 13551: koitukseen varattu 13,000,000 markkaa. Valiokunnan saa- 13552: mien tietojen mukaan on paljon epäkoh'tia ja puutteellisuutta 13553: niissä järjestelytoimenpiteissä, joista tämä menoerän suuruus 13554: riippuu. Valiokunta odottaa, että Senaatti ryhtyy tarmok- 13555: kaihin toimiin näiden epäkohtain korjaamiseksi, jotta kysy- 13556: myksessä olevat menot, jotka hyvin tuntuvasti vaikuttavat 13557: valtionrautateiden talouteen, supistuvat niin vähään kuin se 13558: on mahdollista. 13559: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 17 13560: 13561: Koska Valiokunta ·ehdottaa esityksessä 10levat määrä- 13562: raiDat hyväksyttäviksi, on valtionrautateiden vakinaista 13563: menosääntöä varten budjettiin otettu kaikkiaan 168,872,700 13564: markkaa. 13565: II. Eläkkeet ja erinäiset määrärahat. Esityksessä on 13566: tämä määräraha korotettu 180,000 markalla Eduskunnan 13567: vuonna 1914 myöntämästä 887,000 markasta. Samalla kun 13568: Valiokunta puoltaa tämän määrärahan budjettiin: ottamista, 13569: on Valiokunta sitä mieltä, että säännökset rautatieläisten 13570: eläkkeistä ·olisi ot-ettava tarkastuksen alaisiksi ottamalla sa- 13571: massa yhteydessä huomioon pysyväisesti päiväpalkalla työs- 13572: kentelevätkin. Valiokunta ehdottaa eläkkeitä ja erinäisiä 13573: määrärahoja varten budjettiin otettavaksi 1,067,000 markkaa. 13574: II!. Korot ja lainojen vähennysmaksut. EIS'i,tyksessä 13575: ilmoitetaan, _että Hallitus vuonna 19·15 otti 30,000,000 mar- 13576: kan suuruisen lyhytaikaisen kotimaisen lainan, joka on 13577: kokonaan käytetty kulkulaitosrahaston hyväksi. Osit- 13578: tain sanotun lainan takaisin maksamiseksi, osittain val- 13579: tiovaraston kassan vahvistamiseksi on tämän vuoden hel- 13580: mikuun 1-6 päivänä saadun määräyksen ja Senaatin seuraa- 13581: van maalis'kuun 24 päivänä tekemän päätöksen mukaisesti 13582: otettu 75,000,000 markan suuruinen laina, josta 45,000,000 13583: markkaa on nostettu viime huhtikuun 1 päivänä ja jäännös 13584: 1 päivänä marraskuuta käytetty mainitun 30,000,000 markan 13585: lainan maksamiseen. Valiokunta on ottanut nämä lainat 13586: budjettia tehdessään huomioon, mutta ei katso voivansa 13587: imomautuksetta sivuuttaa sitä menettelyä, että Hallitus on 13588: tehnyt tämän velan Eduskuntaa kuulematta, vaikka kyllä 13589: olisi ollut mahdollisuus saattaa asia Eduskunnan käsiteltä- 13590: väksi. 13591: Valiokunta ehdottaa korkoihin ja 'lainojen vähennysmak- 13592: suiksi budjettiin merkittäväksi esityksessä olevan määrän, 13593: siihen· luettuna lyhytaikaisten vekselilainain korkoihin 13594: 2,000,000 markkaa, yhteensä 16,577,882 'markkaa 22 penniä. 13595: IV. Oikaisuprosentti. Valiokunta on tähän tarkoituk- 13596: seen merkinnyt ehdotetun määrän, 500 markkaa. 13597: 2 13598: t8 1917. -II V. P.- V. M.- :Kuikulaitosrahastö. 13599: 13600: T. A. Uutisrakennustyöt valmiilla radoilla. Esityks-essä 13601: on ehdotettu budjettiin merkittäväksi määrärahoja erinäisiä 13602: tähän ryhmään kuuluvia töitä varten, joista lähemmin on 13603: tehty selkoa esityksessä seuraavassa liitteessä. 13604: Erät 1-13 ilmoitetaan esityksessä otetuiksi Senaatin 13605: niistä aikanaan antamien määräysten mukaan. Valio- 13606: ku)lnan huomiota on kuitenkin kiinnittänyt ne näistä määrä- 13607: rahoista, jotka ilmoit-etaan otetuiksi Senaatin eri pää- 13608: töksien mukaan jo vuodelta l913, siis aikana, jolloin 1914 13609: vuoden valtiopäiville annettu Hallituksen esitys ei vielä ollut 13610: valmistunut. Mikäli on saatu tietää, perustuvat nämä määrä-· 13611: rahat siihen ·entisen Hallituksen harjoittamaan Eduskunnan 13612: budjettioikeutta loukkaavaan menettelyyn, että, vaikka Edus- 13613: kunta kokoontui joka vuosi ja kulkuJaitosrahastosta uutis-. 13614: rakennuksiin valmiilla radoilla maksettavat määrärahat 13615: ilman vaikeutta yleensä olisi voitu antaa Eduskunnan 13616: päätettäviksi ennen niiden käyttämistä, Hallitus !kuitenkin 13617: piti tapanaan useitten vuosien kuluessa määrätä erinäisiä 13618: rakennustöitä tehtäviksi ja suorittaa: näiden kustannukset 13619: etumaksuina, jotka vasta vuosia myö'hemmin annettiin Edus- 13620: kunnan tiedoksi samalla kun pyydettiin määrärahoja sanottu- 13621: jen ennakkomaksujen korvaamiseksi. Näitä on tällä kertaa 13622: määräraha n:o 3, 44,000 markkaa, ennakkomaksun korvaa- 13623: miseksi, jonka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehallituksen 13624: suorittamaan maa- ja vesialueen pakkolunastamista varten 13625: Skurun asemalla, määräraha n:o 9, 70,000 markkaa, ennak- 13626: komaksun korvaamiseksi, jonka Senaatti on oikeuttanut Rau- 13627: tatiehallituksen käyttämään -erinäisten valtionrautateiden 13628: rautatiesiHain vartioimisesta aiheutuvien tarpeellisten töiden 13629: ja laitosten kustantamiseen liikekannallepanon aikana ja 13630: määräraha n:o 10, 75,000 markkaa, ennakkomaksun korvaa- 13631: miseksi, jonka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehallituksen 13632: käyttämään erinäisiin töihin ja laitoksiin Suomen valtionrau- 13633: tateiden saattamista varten siihen kuntoon, että mahdollinen 13634: liikekannallepano vaikeuksitta voidaan suorittaa. 13635: Uuden vaunukonepajan rakentamiseksi Fredriks:bergiin 13636: ehdotetusta 1,223,500 markan suuruisesta määrärahasta 13637: 1917.- II V. P.- V. M.- KuUmlaitosrahasto. 19 13638: 13639: n:o 8 on saatujen tietojen mukaan tämän vuoden lokakuun 13640: 3 päivään mennessä käytetty 881,0W markkaa 99 penniä ja 13641: tulee vuoden loppukuukausina käytettäväksi vielä 2100,000 13642: markkaa, eli yhteensä tasaluvuin 1,081,000 markkaa. Jotta 13643: työtä kuitenkin voitaisiin keskeyttämättä jatkaa tulevanakin 13644: vuonna, ehdottaa ·valiokunta koko pyydetyn määrära,han nyt 13645: jo myönnettäväksi ja budjettiin merkittävä.ksi. 13646: Määrärahaa n:o 9 sen ennakkomaksun korvaamiseksi,. 13647: jonka Senaatti on oikeuttaUtut Rauta,tiehallituksen käyttä- 13648: mään erinäisten valtionrautateiden rautatiesiHain vartioimi- 13649: sesta aiheutuvien tarpeellisten töiden ja. laitosten kustanta- 13650: miseen liikekannallepanon aikana, 70,000 markkaa, ei myös- 13651: kään ole kokonaisuudessaan käytetty, 'Vaan on syntynyt noin 13652: 39,500 markan ylijäämä. Valiokunta on sen vuoksi budijet.ti- 13653: .ehdotukseensa me-rkinnyt sanotun määrärahan 30,500 mar- 13654: kan -suuruisena. 13655: Huopalahden laiturin asemaksi muuttamista varteUt ehdo- 13656: tettu määrä!raha n :o 11, 173,400 markkaa, ·on sen si~aan 13657: suuresti ylitetty. Jo viime lokakuun 3 pä:Uvään menneS<sä 13658: oli sanottua tarkoitusta varten käytetty 210,205 markkaa 13659: 29 penniä ja vuoden loppukuukausina on ilmoitettu tultavan 13660: käyttämään vielä 60,000 markkaa. Näin ollen ehdottaa Va- 13661: liokunta tähän tarkoitukseen budjettiin merkittävä;ksi tasa- 13662: luvuin 270,000 markkaa. 13663: Tornion-Haaparannan y'hdysradan ra'kentamista varten 13664: on esityksessä ehdotettu 3,000,000 markan määrärahan 13665: n:o N budjettiin ottamista yhdysra.dan ,Venäjän1:1uoleisen" 13666: osan rakentamiseksi. Esityksestä käy ilmi, että V enä- 13667: jän ja -Ru<>tsin kesken on aikaan saatu sopimus Ruot- 13668: sin ja Suomen valtionrautateiden yhdistämisestä Tor- 13669: nionjoen poikki rakennettavalla sillalla, ja oli Rautatie- 13670: hallitus valtuutettu viime vuoden syyskuun 1 päivän jäl- 13671: keen käyttämään vuonna 19-1 6 etumaksuna Suomen puolella 13672: 1 13673: 13674: 13675: 13676: tapahtuviin töihin 750,000 markkaa. ~Suomen puolesta 13677: suoritettaNien· töitten kokonaiskustannusarvio nousi joulu- 13678: kuussa vuonna 19r15 laaditun kustannusarvion· mukaan noin 13679: 5,000,000 markkaan. Koska siitä lähtien raudan, sementiri. 13680: 20 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 13681: 13682: ja muiden tarveaineiden Mnta sekä työpalkat ovat tuntu- 13683: vasti nousseet, ei tämä kustannusarvio luonnollisestikaan 13684: enään pidä paikkaansa, vaan on uusi, kohonneita hintoja huo- 13685: mioon ottava kustannusarvio •laadittava ja Eduskunnalle esi- 13686: tettävä. Valiokunta katsoo, että ennen sopimuksen teke- 13687: mistä mainitun yhdysradan rakentamisesta, olisi asia ollut 13688: saatettava Eduskunnan päätettäväksi. Koska Valiokunnan 13689: mielestä Tornion-Haaparannan yhdysradan rakentaminen 13690: on hyödyllinen ja siis loppuun saatettava, on esityksen mu- 13691: kaisesti tätä tarkoitusta varten budjettiehdotukseen otettu 13692: 3,000,000 markan määräraha vuodeksi 19r17. 13693: Sen ennakkomaksun korvaamiseksi, jonka Senaatti pää- 13694: töksellä maaliskuun 21 päivältä 1916 on määrännyt Rau- 13695: tatiehallituksen käyttämään Kushelefkan aseman raken- 13696: tamiseen, on esityksessä ehdotettu määrärahan n:o 15, 13697: 2,600,000 markkaa, budjettiin ottamista. Koko !kustan- 13698: nusarvio on 4,186, 700 markkaa. ·T•ästä summasta on jo nyt 13699: käytetty noin 2,000,000 markkaa. Siihen nruhd-en, että 13700: maan pakkolunastukseen ei o}e tarvinnut käyttää niin 13701: suurta määrää, kuin kustannusarviossa oli edellytetty, ja 13702: myös siihen, että hiljattain valmistunut puurakennus sano- 13703: tulla asemalla pitkän ajan tulee olemaan liikennettä varten 13704: riittävä, Valiokunta ehdottaa Kushelefkan aseman rakenta- 13705: miseen täksi vuodeksi 2,000,000 markkaa budjettiin otetta- 13706: vaksi, koska saatu:jen tietojen mukaan enempää ei tänä 13707: vuonna tulla sanotulla ra:kennuksella käyttämään. 13708: Määräraha n:o 16, 888,000 markkaa, tarkoittaa rai- 13709: teen vahvistamista rataosilla Elisenvaara-Sortavala- 13710: Värtsilä, Antrea-Vuoksenniska sekä Pieksämäki-Kuo- 13711: pio. Verrattomasti suurin osa Suomen v·altionrautateitä 13712: on jo vahvistettu, niin rettä niitä voidaan liikennöidä aina 13713: 16,400 kilogrammaan (1,000 puutaan) kuormitetuilla tavara- 13714: vaunuilla. Vahvistamatta ovat toistarseksi seuraavat valtion- 13715: rautateiden rataosat: Antrea-Vuoksenniska, Elisenvaara-- 13716: Nurmes, Pieksämäki-K~jaani, Jyväskylä-Suolahti, J;y- 13717: väskylä-Haapamäki ja Laurila-Rovaniemi. On suotavaa, 13718: että Suomen valtionrautatiet saadaan vahvistetuiksi,-jotta ta- 13719: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 21 13720: 13721: varavaunujen uudestaan kuormausta ei radan heikkouden täh- 13722: den tarvitse tapahtua. Kuluvana vuonna ei tähän työhön 13723: voitane edullisesti käyttää suurempaa määrää kuin esityk- 13724: sessä on ehdotettu. Näin ollen on Valiokunta esityksen mu- 13725: kaisesti budjettiehdotukseen tätä työtä varten merkinnyt 13726: 888,000 markkaa. 13727: Lisämääräraha n :o 17 Fredriks•bergin ratanihan uudes- 13728: taan muodostamista varten, 300,000 markkaa. - Vuoden 13729: 1914 valtiopäiville annetussa esityksessä kullmlaitosrahas- 13730: tosta ehdotettiin 950;000 markan määrä.raihan budjettiin otta- 13731: mista erinäisiä uutisrakennustöitä varten Fredriksbergin ase- 13732: maHa. Samalia kun Eduskunta vuodeksi 19'15 päätti bud- 13733: jettiin merkitä tämän määrärahan, Eduskunta kuitenkin 13734: huomautti, ettäJ seuraaville valtiopäiville annettavaan 13735: Hallituksen esitykseen on otettava sekä täyddlinen ja 13736: tarkka selonteko että eri vuosille .iakautuva kustannusar- 13737: vio niistä uutisrakennustöistä, joita Fredriksbergin asemaila 13738: oli suunniteltu toimitettaviksi. Mitään täydellisempää •selon- 13739: t.ekoa ei .esityksessä kuitenkaan ole. Siinä vain sanotaan, että 13740: nykyään hinnoituksissa vallitsevan epävarmuuden johdosta 13741: ei ole mahdollista laatia lähimainkaan paikkansa pitävää 13742: arviota tässä kohden. 13743: Kuten vuoden 1909 valtiopäiville annetusta kulkulaitos- 13744: rahastoa koskevasta Hallituksen esityksestä käy ilmi, laati 13745: insinööri C. 0. Gleim vuonna 1903 suunnitelman Fred- 13746: riksbergin aseman uud·estaan rakentamiseksi, minkä suun- 13747: nitelman Senaatti sittemmin hyväksyi. TäJmän suun- 13748: nitelman perustuksella laadittu kustannusarvio nousi 13749: 2,64 7,000 markkaan. Silloin tunnettujen tosiasioiden pe- 13750: rustuksella tehtiin helmikuussa 1'909 kustannusehdotus niille 13751: töille, jotka 1 päivänä tammikuuta 1909 vielä olivat suorit- 13752: tamatta ja joita varten aikaisemmin •ei ollut myönnetty määrä- 13753: rahaa. Näitten töi.tten kokonaiskustannus nousi 3,600,000 13754: markkaan. Niin suurta summaa ei kuitenkaan katsottu tar- 13755: vittavan, koska valtionrautateille Fredriksbergin-Karjan 13756: radan valmistuttua oli jätetty mainitun rautatierakennuksen 13757: varoja käytettäväksi uuden radan vaatimiin raiteisiin ja mui- 13758: 22 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 13759: 13760: hin laitoksiin Fredriksbergin asemalla, ja oli näistä varoista 13761: silloin jälellä 754,443 markkaa 63 pienniä. Siten tarvittiin 13762: vielä 2,845,556 markan 37 pennin määräraha. 13763: Niiden suurten, parhaillaan tekeillä ja alotteella olleiden 13764: töiden takia Viipurin ja Pietarin asemien uudestaan raken- 13765: tamiseksi, jot'ka vaativat melkoisia määrärahoja, ei kuiten- 13766: kaan silloin voitu myöntää mitään määrärahaa Fredriksber- 13767: gin aseman uudestaan rakenta1miseen. Tämä työ täytyi 13768: jättää toistaiseksi ja tehdä ainoastaan sellaisia pienempiä 13769: töitä, jotka olivat välttäJmättömästi tarpeellisia .ia jotka voi- 13770: tiin suorittaa edellä mainituilla jäännösvaroilla tililtä ,Hel- 13771: singin-Karjan radan liittämispaikka". 13772: Koska oli kuitenkin kulunut niin pitkä aika suunnitelman 13773: ~aatimisesta ja liikenne tällä aikaa oli •kasvanut suuressa mää- 13774: rässä, katsoi Rautatiehallitus vuonna 1913 tarpeelliseksi 13775: hankkia selvyyden siitä, vastasika suunnitelma vielä ei ai- 13776: noastaan silloista vaan sitäkin liikennettä, mi'kä togen- 13777: näköisesti oli odotettavissa lähimpinä vuosina.. Tuloksena 13778: Ratakonttorin teknillisen toimiston suorittamasta tutkimuk- 13779: sesta, mikä <perustui tilastollisiin tietoihin, oli se, että 13780: Gleim'in suunnitelma oli aivan liian pieni silloisellekin lii- 13781: kenteel1e. Seuraamalla Gleim'in suunnitelman periaatteita 13782: tehtiin sentähden uusi huomattavrusti laajennettu suunni- 13783: telma, minkä Rautatiehallitus hyväiksyi 2.8 päivänä elokuuta _ 13784: 1913. Siinä on muun muassa 22 kilometriä enemmän raiteita 13785: kuin Gleim'in ehdotuksessa. 13786: Kun pieninkin Fredriksbergin asema·pihan laajennus vaa- 13787: tii huomattavia ku'stannuksia1 jo sen tähden, että laajen- 13788: nustöitä suoritettaessa kaikkialla on vastassa kallio, mikä on 13789: räjäyttämällä poistettava, niin on selvää, että uuden suunni- 13790: telman toteuttaminen vaatii smtria menoja. Syyskuun ] 13791: päivänä 1914 tehdyn arvion mukaan nousevatkin. mikäli 13792: Valiokunta on saanut tietää, kustannukset mainitun päivän 13793: jälkeen tehtävistä töistä 8,530,000 markkaan. RakennuMika 13794: on tässä otaksuttu 5 vuodeksi. . 13795: Fredriksbergin aseman uudestaan rakentamiseen myönnet- 13796: tiin 500,000 markkaa vuodleksi 1914 ja 950,000 ma.rkkaa vuo- 13797: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto._ 2 13798: 13799: deksi 1915. :M:äärära'hasta tilillä ,Helsingin-Karjan radan 13800: liittämispaikka" oli 1915 vuoden syyskuun 1 päivänä jälellä 13801: 405,000 markan erä. Tarvittava lisämääräraha työn loppuun 13802: suorittamista varten nousee siis 6,675,000 markkaan vuonna 13803: 1914 tehtyjen laskujen mukaan. Nämä laskut e}vät enään 13804: nykyisenä aikana vastaa todellisuutta. 13805: Koska vuodelta 1915 oli jäänyt käyttämättä noin 13806: 1,338,000 markkaa, mikä summa riitti niitä töitä varten, 13807: j.oita seuraavana vuotena katsottiin voitavan suorittaa, ei vuo- 13808: deksi 1916 ollut merkitty mitään määrärahaa. Vuodeksi 1917 13809: Hallitus ehdottaa budjettiin ot.ettavaksi esityksessä mainitun 13810: määrän, 300,000 markkaa. Koska Valiokunta on saanut tie- 13811: tää, että tätä määrärahaa ei tänä vuonn::;. ole ensinkään käy- 13812: tetty eikä myöskää.n enään tulla käyttämään, on Valiokunta 13813: sen budjettiehdotuksestaan poistanut. Samalla tahtoo Valio- 13814: kunta jälleen huomauttaa, että, milloin Eduskunnalta pyy- 13815: detään määräTahoja suuriin jatkuviin töihin, Hallituksen olisi 13816: ·esitettävä ma1hdollisi!fiman yksityiskohtainen kustannusarvio 13817: koko suoritettavas,ta työstä ja selonteko sen laadusta. 13818: Helsingin ratapihan uudelleen rakentamiseksi ehdotetun 13819: 280,000 markan suuruisen määrärahan n :o 18 on Valio- 13820: kunta kaisonut tarkoituksenmukaiseksi. Valiokunnan saa- 13821: mien tietojen muka.an ei tähän työhön ku:luvana vuonna voida 13822: käyttää enempää kuin 50,000 markkaa. :M:utta jottei työtä 13823: tarvitsisi uudelta vuodelta keskeyttää, ehdottaa Valiokunta 13824: koko pyydetyn raJhamäärän nyt jo '()tettavaksi budjettiin. 13825: Sama.sta syystä on Val-iokunta ottanut budjettiehdotuk- 13826: seen Keravan ratapihan laajentamiseksi ehdotetun 100,000 13827: .nmi kan määräJrahan n :o 19 vuod·eksi, 19·17 ja rmälärärahan 13828: n :o 20 pohjaved.en ~saamiseksi Keravan asema'lla, 14,100 13829: markkaa, vaikka' näitä töitä -ei tänä vuonna ehditä toimittaa. 13830: Järvenpään aseman vesitornin korottamiseksi ja 13831: uuden ve·sisäiliön hankkimiseksi ehdotettu määrärahå 'n :o 2:1, 13832: 15,200 markkaa, on osottautunut liian a:lhaiseksi. Jo loka- 13833: kuussa oli sanottuun tarkoitukseen käytetty 24,106 markkaa 13834: 44 penniä ja vuoden lopulla on ajateltu käyttää vielä 13835: 3,000 markkaa. Näin ollen ehdottaa Valiokunta tätä tarkoi- 13836: 24 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 13837: 13838: tusta varten budjettiin merkittäväksi tasaluvuin 27,100 mark- 13839: kaa. 13840: Niinikään on määräraha n:o 22, 30,000 markkaa, asunto- 13841: rakennuksen ra:kenta;miseksi Oitin aseman asemapäällikölle 13842: sekä vanhan asematalon muuttaminen suuremman tilan 13843: hankkimiseksi virkahuoneistolle saatujen tietojen mukaan 13844: riittämätön, sillä jo nyt on mainittuun rakennustyöhön käy- 13845: tetty lähes 40,000 markkaa. Valiokunta on sen vuoksi tämän 13846: määrärahan ehdotuksessaan korottanut 40,200 markkaan. 13847: Esityksessä olevan määrära:han n:o 23, 3'2,000 markkaa, 13848: asuinkasarmin rakentamiseksi ·Humppilan asemalle ehdottaa 13849: Valiokunta edellä jo mainitusta syystä ·otetta.vaksi tämän 13850: vuoden budjettiin:, vaikkei tarkoitukseen tänä vuonna voida 13851: käyttää kuin: 14,000 mark!kaa. :V aliakunnassa on tämän 13852: yhteydessä kuitenkin lausuttu epäilyksiä siitä, onko käy- 13853: tä:nnöllisin ja tarkoituksenmukaisin se järjestelmä, että raken- 13854: netaan sellaisillall:in seuduilla, joissa maan arvo on verrattain 13855: alhainen, monia huoneistoja .käsittäviä asuinkasarmeja. 13856: Salon aseman tavar'amakasiinin lisärakennusta varten 13857: pyyodetyn määrärahan n :o 24, 17,500 markkaa, ehdottaa 13858: Valiokunta hyvälksyttäväksi, jotta työhön tarpeen va:atiessa 13859: voidaan ryhtyä jo ennen kuin kulkulaitosrahaston budjetti 13860: tulevalle vuodelle on vahvistettu. Saatujen tietojen mukaan 13861: töitä ei kuitenkaan tänä vuonna voida alottaa. 13862: Pietarin tavararatapihalle laitetun kahden siirtonostolait- 13863: teen hankkimisesta ja asettamisesta aiheutuneen määrärahan 13864: n:o 25, 16,000 markkaa, VaEokunta niinikään ehdottaa hy- · 13865: väksyttä väksi . 13866: .Seuraavat uutisrakennustyöt ehdottaa Valiokunta esityk- 13867: sen mukaisesti hyväksyttäviksi, koska ne joko ovat valmiiksi 13868: rakennetut tai tulevat, mikäli V aHokunnalle on ilmoitettu, 13869: kustannusarviota: ylittämättä tänä vuonna valmiiksi: määrä- 13870: raha n:o 2·6 raiteiden välisten katujen kiveämiseksi Viipurin 13871: tavararata pihalla, 26,400 markkaa, määrära·ha n:o 27 tule- 13872: 1 13873: 13874: 13875: 13876: vain tavarain makasiinin laajent~·miseksi Viipurin as·emalla., 13877: 80,000 markkaa, määräraha n:o 28 pihta:varamakasiinin ra- 13878: kentamiseksi Ollilan asemalle, 7,000 markkaa, määräraha 13879: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 25 13880: 13881: n :o 31 rat.atyöläisten ruokalarakennuksen rakentamiseksi 13882: Kouvolan asemalle 12,000 markkaa, määräraha n :o 33 Vii- 13883: purin lä,htevän tavaran asemalla olevan •peittokuivaushuo- 13884: neen sisustamis•een huoneistoksi yhdysliikennetoimistoa va.r- 13885: ten, 6,000 markkaa, lisämääräraha n :o 34 Terijoen aseman 13886: muodostamista varten, 250,000 markkaa, määräraha n:o 35 13887: kääntöraiteen rakentamiseksi vetureita varten Maaskolan ta- 13888: vararatapihalle Viipurin asemalla, 27,000 markkaa, määrä- 13889: raha n :o 3·6 asemara.kennuksen rakeutamis·eksi Parikkalaan, 13890: palaneen' tilalle, 35,000 markkaa ja määräraha n :o 41 asuin- 13891: rakennuksen rakentamisehi sähköttäjää ja toista kirjuria 13892: varten Oulaisten asemalle, 22,000 markkaa. 13893: Mää;rärahan n :o 29 1umia uran hankkimiseksi 4 :nteen rata- 13894: jaksoon, 10,000 markkaa, ehdottaa Valiokunta korotettavaksi 13895: 20,000 markkaan, määrärahan n :o 30 sä.hköttäjänasunnon 13896: rakentamiseksi Vihanuin as.emaHe, 10,000 markkaa, 35,000 13897: markkaan, määrärahan n:o 32 telegraafijohdon rakentami- 13898: seksi Tampereen ja Peipohjan asemien välille, 38,000 mark- 13899: :kaa, 46;000 markkaan. Korotusehdotuks·et aiheutuva.t tie- 13900: doista, jotb Valiokunta on hankkinut näiden töid•en todelli- 13901: sista kustannuksista. Määräraha u:o 37 toisen satamalaitu- 13902: rin rakentamiseksi Vesijärven asemalla, jota määrärahaa loka- 13903: kuuhun mennessä oli käytetty 85,52:5 markkaa, kuluu vuoden 13904: loppuun 101,000 markkaa. Valiokunta ehdottaa kuitenkin 13905: koko :pyydetyn määrärahan, 200,000 markkaa, nyt jo myön- 13906: nettäiväksi, jottei työn keskeytystä uudesta vuodesta tarvitse 13907: tapahtua. Määrärahasta n :o 38 ved·enottolaitteen rakentami- 13908: seksi Udelnajan &semalle, 18,000 markkaa, ei tänä vuonna tule 13909: käytettäväksi muuta kuin noin 5,200 markkaa, mutta äsiken 13910: mainitusta syystä ehdotetaan koko tämäkin määräraha nyt jo 13911: budjettiin merkittäväksi. Määrärahasta n:o 39, vilkkuiait- 13912: teitten hankkimiseksi, 38,000 markkara, jää käyttämättä noin 13913: 33,000 markkaa, mutta voitanee sekin nyt jo kokonaisuudes- 13914: saan ottaa menojen joukkoon. Niinikään ei määrär~haa n :o 13915: 40, kahden putkikaivon rakentamis·eksi Kouvolan asemalle, 13916: 24,000 markkaa, voida kokonaan käyttää, mutta usein mai- 13917: nitusta .syystä ei Valiokunta o1e sitäikään vähentänyt. Määrä- 13918: 26 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 13919: 13920: rahan n :o 42, asemakonttori,en ja vaihdekojuien varustami- 13921: seksi telefooniyhteydellä erinäisillä asemilla Tampereen- 13922: Tornion ja Tampereen--Mäntyluodan rataosrlla, 60,700 13923: markkaa, ehdottaa V aliakunta niinikään kokonaisuudessaan 13924: nyt jo budjettiin otettarvaksi, vaikkei siitä tänä vuonna kulune 13925: kuin 36,000 markkaa. 13926: 13927: Valtiovarainvaliokunta on Rautatieha:llitukselta tie- 13928: dustellut, missä :laajuudessa valtionrautateillä voitaisiin 13929: toimeen panna yleisiä töitä, joihin voitaisiin sijoittaa 13930: työtöntä väk-eä. Rautatiehalli.tus on lähettänyt " Va- 13931: liokunna1le ehdotuben kysymyksen alaisten töiden jär- 13932: jestämiseksi, samalla ilmoittaen, että sanottua ehdo- 13933: tusta laadHta;essa oli y],e,t:twsä välte1tt3- sellaisten rakennustöi- 13934: den ottamista ehdotukseen, joita varten olisi hankittava ny- 13935: kyään ka:lliita rakennusaineita. Tällaisia töit,ä ehdottaa Rau- 13936: tatiehallitus suoritettavaksi seuraavasti.: 13937: 13938: II piiri. 13939: 13940: Maatyöt kaksoisraiderakennuksella, Ko- 13941: ria-KaipiB;inen ja Taavetti-,-Viipu- 13942: ri, kustannus .................. . Smk. 2,000,000:- 13943: Maaskolan hiilivaraston maatyöt, kus- 13944: tannus ....................... . , 200,000:- 13945: Haminan radan asuinrakennukset, kus- 13946: tannus 50,000:- 13947: ' Tyrisevän ratapihatöiden alottaminen, " 13948: kustannus ..................... . 120,000: ----'. 13949: Suonne.ioen uuden sorara:iteen maatyöt, 13950: " 13951: tku.stannus ..................... · 44,000:- 13952: 13953: III piiri. 13954: Maatyöt kaksoisraiderakennuksella 13955: Uusikylän--Riihimäen välillä, kus- 13956: tannus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 3,500,000;- 13957: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 27 13958: 13959: 350 m l)ituisen pistoraiteen rakentami- 13960: nen Hyvinkäälle, kustannus ..... . Smk. 100,000:- 13961: Uuden asemarakennuksen rakentami- 13962: nen Nummelaan j~ \rata.pihan muo- 13963: dostelu, kustannus ............. . , 105,000:-- 13964: Toija~lan ratapihalaajennuksen maatyöt, 13965: kustannus ..................... . 60.000:- 13966: " 13967: Epilän laiturin asemaksi muuttamisen 13968: maatyöt, kustannus ............. . 35,000:- 13969: " 13970: Maatyöt ka·ksoisraiderakennuksella Es- 13971: bo~Kyrkslätt, kustannus ....... . 2,062,000: ..:...._ 13972: " 13973: Varkauden ja. Tampereen asemien kään- 13974: töpöytien vaihtaminen, kustannus .. 25,000:- 13975: ------------------------- 13976: ~ ~ 13977: 13978: 13979: 13980: 13981: Yhteensä Sm'k. 8,301,000:- 13982: 13983: YHälueteltuja. töitä varten on Senaa.tti viime loka·kuun 13984: 10 päivänä määrännyt 1,500,000 markkaa, ja on, Valio- 13985: kunnan saamain tietojen mukaan, suurin osa töistä jo 13986: al otettu. Kos·ka nämä työt V a:liokunnan mieloestä ovat tar- 13987: koituksenmukaisia sekä uhkaavan työttömyyden johdosta 13988: suotavia, ja jottei töiden keskeytystä tal)ahtuisi, ehdottaa 13989: Valiokunta k01ko mainitun määrän, 8,301,000 markkaa, 13990: budJettiin merkittävä·ksi. 13991: Ed,el:lä esitetyn nojalla Valiokunta ehdottaa, !;'lttä Edus- 13992: kunta hyväksyisi vuodeksi 1917 uutis•rakennuksia varten 13993: valmiilla radoilla yhteensä. 18,429,6.50 markkaa. 13994: 13995: ,Jyväskylän-Haapam.äen rahaosan uudestaan rakenta- 13996: minen. Sen lisäksi, mitä esityksessä on mainittu, on 13997: Valiokunta viime vuoden rahasäännöstä huomannut, että 13998: erittäin suuria kustannuksia kysyvään uutisrakennus- 13999: työhön on ryhdytty J yväskylän-Haapamä.en rataosalla. 14000: Valiokunta on katsonut asiakseen tästä uutisrakelllnus- 14001: työstä ottaa lähemmin selkoa ja saanut tietää seuraavaa. 14002: Venäjän rautatiehallituksen teknillinen osasto on elo- 14003: kuun 10 päivänä 19'16 pitämässään kokouksessa käsitellyt 14004: kysymystä läpikulkuliikent~estä linjalla. P,ieta.ri-Vaasa ja 14005: 28 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 14006: 14007: pöytäikirj~ssa!an., josta ot{l on heth~iten toimitettu Senaatin 14008: tietoon, lausunut: - - - - - - - - - ,kesällä 1917, 14009: sihtenkun rata Pietarista Raasuliin (64 km), Raasulis'ta- 14010: Hiitolaan (108 km) ja Pi,eksämäeltä....::_Jyväskylään (80 km) 14011: on valmistunut, on tarkoituksena avata läpikulkuliikenne 14012: edellä mainittujen seutujen kautta päälinjalla Pietari-Niko- 14013: lainkaupunki, minkä viimeksi mainitun linjan pituus on 730 14014: km. Osana tästä päälinjasta on myöskin jo löytyvä rataosuus 14015: Haapamäki-Jyväskylä, pituudeltaan 77.75 km, joka rata 14016: aikoinaan on rakennettu seuraamaHa hel>pompia teknillisiä 14017: ehtoja, joista mainittakoon 300 metrin minimisäde ja maksi- 14018: minousu O.o2o, ollen vastaava't luvut päälinjalla 500 ja 0.012". 14019: -- - - - - ,Jos päälinjalla Pietari-Niko1ainkaupunki 14020: säilytettäisiin rataosuus Haapamäki.-Jyväskylä entisellään, 14021: aiheutuisi tästä koko sen kuljetuskyvyn väheneminen, sillä 14022: ei olisi mahdollista kysymyksessä olevalla radalla kuljettaa 14023: vastaavaa lukumäärää täysin kuormattuja. tavara- ja sotilas- 14024: junia, vaan täytyisi niitä jakaa useampaan eri osaan ja kul- 14025: jettaa jokainen osa erikseen" - - - - - ,Kuitenkin on 14026: päälinjalla Pietari-c-Nikolainkaupunki suuri valtakunnalli- 14027: nen merkitys, jonka johdosta viime a,ikoina on vaad]ttu 'edellä 14028: mainittujen rautatierakennustöiden pikaista loppuun suorit- 14029: tamista, mitkä vaatimukset johtuvat Korkeimman Ylipäälli- 14030: kön Esikunnanpäällikön vastaavasta esityksestä. Si'tä paitsi 14031: on päälinjalla Pietari-Nikolainkaupunki toinenkin tarkoi- 14032: tuksensa sen kautta, että mainittua rataa pitkin kaikki Poh- 14033: janlalhden satamista ynnä Torniosta Pietariin osotetut lähe- 14034: tykset kulkisivat, täten suuressa määrässä helpottaen ainoata 14035: nyt löytyvää päälinjaa Riihimäki-Viipuri, mikä nyt vai- 14036: keudella tyydyttää suuren junaliikenteen vaatimuksiå." 14037: Ylläsanotun johdost:a on Senaatti' marraskuun 28 päi- 14038: vänä 1916 määrännyt 6,(){}().,000 marka.n suuruisen määrä- 14039: rahan Jymskylän---iHaapamäen rataosan uudestaan raken- 14040: tamista varten, ja oli tästä määrärahasta vuoden 1917 loka- 14041: kuun 3 päivänä, Valiokunnan saamien tietoj'en mukaan, käy- 14042: tetty 3,262,697 markha 8 penniä. 14043: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 29 14044: 14045: Tied ustel taessa Rauta tiehallituksesta sanotun rata osan 14046: uudestaan rakentamisen tarpeellisuutta, on Valiokunnalle il- 14047: moitettu, että J yväskylän-Haapamäen radan nousut ovat 14048: niin jyrkät, että hankkimalla erityisen vahvoja koneitakiu 14049: ai kuitell'kaan voitaisi junissa kuljettaa enempää kuin noin 14050: puolet siitä vaunumäärästä, mikä Vaasan-Pieksämäen 14051: -Raasulin-Pietarin muina rataosilla kuljetetaan. Syynä 14052: tähän on, että vaunukytkimet ·vaunuissa helposti kat- 14053: keavat kuorman lisääntyessä, eikä voida ajatella vaunu- 14054: jen varustamista uusilla ja vahvoilla kytkimillä ainoastaan 14055: yhden rataosan tähden. Ellei Haa.pamäen-J yväskylän rataa 14056: siis uusittaisi, olisi se tulevaisuudessa aina erittäin häiritse- 14057: vänä tekijänä koko rautatieverkossa ja vaikuttaisi myös sen, 14058: ettei kuormia aina voisi lähettää lyhimmän kuljetusmatkan 14059: osottamaa tietä. 14060: M.itä tulee rataosan uudestaan,rakentamis,esta aiheutuviin 14061: kustannuksiin, tulevat ne olemaan huomat.tavan suu- 14062: ret. Alkuperäinen kustannusarvio, joka oli 16,950,000 14063: ~arkkaa, tulee melkoisesti ylitetyksi. Vaikkakin alkuaan 14064: oli suunniteltu varustaa uusi rata kauttaaltaan 30 kilogram- 14065: man kiskoilla, kuten päållinjan muillakin osilla on laita, ryhtyi 14066: Rautatiehallitus kuitenkin, koska uusien kiskojen saaminen 14067: oli vaikea eikä niiden hinnasta ollut tietoa, toimenpitei-. 14068: siin käytettyjen ratakiskojen hankkimisek~i ainoastaan työ-. 14069: raiteita varten, joita kiskoja väliaikaisesti käytettäisiin, kun- 14070: nes nykyään käytännössä olevalta rinnakkaisradalta voidaan 14071: uroittaa siinä olevat 2,5 kilogramman kiskot. Näitä ratakis- 14072: koja voitaisiin uusissa raiteissa käyttää siten,·· että niiden 14073: kantavuus vahvistetaan alla olevien ratapölkkyjen lukumää- 14074: rää lisäämällä. Entisiä ratakiskoja ja osaksi vaihteitakin 14075: käyttämäHä voidaan säästää pyörein luvuin noin 1,130,000 14076: markkaa, mutta toiselta puolen on taas otettava huomioon, 14077: että alkuperäisen kustannusarvion laatimisen jälkeen on 14078: · melkoisia hinnannousuja tapahtunut ja ovat hinnat yhä vain 14079: kohoamaan päin. Nykyään' vallitsevien. hintojen mukaan 14080: on laskettu kustannusarvion loppusummaksi 25,657,000 14081: markkaa, jotenka alkuperäinen kustannusarvio tulisi Y'lite- 14082: tyksi noin 8, 700,000 markalla. 14083: 30 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 14084: 14085: Valiokunnan mielestä 'Olisi esityksessä ollut tästä asiasta. 14086: Eduskunnalle ilmoitettava, sillä uusia ratoja ja valtio- 14087: lainoja suunn~tellessaan tu:l·ee Edus·kunnalla ol'la mahdolli- 14088: simman ta:rkkaan tiedossaan lähivuosina tehtävät, suu- 14089: ria kustannuksia vaativat uutisrakennustyöt. Valiokunnalla 14090: ei ole ollut tilaisuutta perinpohjin harkita Jyväskylän-Haa- 14091: pamäen rataosan uudestaan rakentamisen välttämättömyyttä 14092: ja suunnitelman tarkoituksenmukaisuutta, mutta on Valio- 14093: kunta saanut tietoonsa, että, jos työt keskeytettäisiin, tulisi 14094: kuitenkin varata noin 2,000,000 markkaa alettujen töiden le- 14095: potilaan saattamista ja paalutettujen maiden pakkolunastusta 14096: varten. Töiden lopettamisen kautta joutuisi työttömäksi 14097: noin 800 varsinai•sta ratatyöläistä, jotka eivät ole juuri 14098: muihin töihin tottuneet. ·Tämä_ on sitä vähemmän suo- 14099: tavaa, koska myöskin Jyväskylän-Pieksämäen rautatiera- 14100: kennukselta suuri joukko työläisiä joutuu va.paiksi. Töiden 14101: täydellinen lopettaminen ei V aliqkunnan mielestä: siis nyt 14102: näytä suotavalta. 14103: Sen sijaan on Valiokunta katsonut, että, kun nykyään 14104: ne syyt ovat poistuneet, jotka vaativat tämän rataosan 14105: töitten e_rikoista jouduttamista kustannuksiin katsomatta, ja 14106: · V aliakunnalle on ilmoitettu, että tänä vuonna ei ole voitu rata- 14107: osalla edullisesti käyttää enempää kuin noin 500,000 mark- 14108: kaa kuukaudessa ja siis Senaatin 28 päivänä marraskuuta 14109: 1916 _myöntämästä määrärahasta tulisi Jaamaan noin 14110: 1,500,000 markkaa tänä vuonna käyttämättä, koko tämä 14111: summa voitaisiin merkitä kulkulaitosrahaston tuloksi vuonna 14112: 1917, mutta siihen nä'hden, että töiden keskeytystä on väl- 14113: tettävä, on Valiokunta merkinnyt kulkulaitosrahastoon tu- 14114: lona vuonna 1917 ainoastaan 1,000,000 markkaa. 14115: Valkeasaaren aseman uudestaan rakentaminen. Edus- 14116: kuntaa kuulematta oli toinenkin isonpuoleinen uutisraken- 14117: nustyö, Valkeasaaren aseman uud·estaan -rakentaminen, 1916 14118: päätetty tehtäväksi, 2,553,600 markkaan nousevilla kus- 14119: tannuksilla. Valiokunnan hankkimien tietojen mukaan ol~ 14120: tähän työhön käytetty tämän vuoden lokakuuhun mennessä 14121: tasaluvuin 2,237,200 ma.rkkaa. _ Loppuosa määrärahasta 14122: 1917. -II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 31 14123: 14124: menee maanlunastukseen, vesijohtojen asettamiseen, kiskon- 14125: aineiden hankkimise-en ja raiteiden lopulEs~eu tarkastuk-s·een. 14126: Terijoen-Koiviston rmttatierakennus. V aliakunnan 14127: hankkimien tietojen mukaan on hallitsija Suomen ken- 14128: raalikuvernöörin esityksestä vuoden 1914 huhtikuun 29 14129: päivänä määrännyt noin 74.s kilometrin pituisen stratee- 14130: gisen rautatielinjan rakennettavaksi Terijoen asemalta 14131: Koivistolle, Koivistonsalmen varrella, ehdolla, että sanottu 14132: noormaaliraiteinen ras'kaskiskoinen rata, jonka :kiskojen tul:ee 14133: painaa 40 kilogrammaa juoksevaa metriä .kohti, rakennetaan 14134: Suomen hallinnon toimesta Suomen senaatin 1hyväksymän 14135: ehdotuksen ja kustannusarvion mukaisesti ja että mainitun 14136: radan rakentamisesta aiheutuvat kustannukset, jotka tekevät 14137: 14,217 ,0{)0 Suomen markkaa, otetaan Suomen valtiorahaston 14138: varoista. Lisäksi määrättiin, että rakennustöihin on ryhdyt- 14139: tävä niin pian kuin mahdollista ja että kaikki nämä työt 14140: loppuun saatetaan ja rata avataan liikenteelle viimeistään 14141: kahden vuoden kuluttua rakennustöiden alottamisen jälkeen. 14142: Tämän määräyksen Senaatti antoi Tie- ja vesirakennusten 14143: ylihallituksen sekä Rautatiehallituksen tiedoksi 5 päivänä 14144: toukokuuta 1914. Radan rakennustöihin ryhdyttiin heinä- 14145: kuussa 1914 ja yhteisestä sopimuksesta Rautatiehallituksen 14146: ja Tie- ja. vesirakennusten ylihallituksen välillä siirrettiin 14147: sittemmin Terijoen asemapi'hano uudestaan rakentaminen 14148: ynnä Viipurin-Pietarin radan rinnalla oleva osa Koiviston 14149: radasta eli rat!wsa Ter.ijoki-Tyrisevä sekä Tyrisevän pysä- 14150: kin sivuutusraiteen rakentaminen, Rautatiehallituksen toi- 14151: meksi. Muun osan radasta on rakentanut Tie- ja vesiraken- 14152: nusten ylihallitus. 14153: Vuonna 1915 tehtiin talvi- ja keV'ätkauden aikana rum- 14154: mut, sillat ja pengerrys sekä kesä- ja syyskautena radan 14155: kiskotus, osittain sarastus ja tärkeimmät rakennukset. Väli- 14156: aikainen tavaraliikenne alkoi jouluklltlssa 1915 ja täydel- 14157: linen väliaikainen liikenne rataosalla Terijoki-luo avat- 14158: tiin 1 päivänä tammikuuta 1916. Sittemmin on rata kokonai- 14159: suudessaan avattu liikenteelle ja on Rau•tatiehallituksen ti- 14160: hnpäätösraportissa viime vuodelta merkitty radasta kerty- 14161: neen valtiorahastoon tuloja 93,86.5 markkaa 20 penniä. 14162: 32 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 14163: 14164: Tämän radan kustannuksista on Valiokunnalle ilmoitettu, 14165: dtä alkup·eräin~n kus'tannusarvio, 14,217,000 markkaa, on 14166: täytynyt ylittää, mutta mihin loppusummaan kustannuk- 14167: set nousevat, ei ole vielä tiedossa, koska osa la~kuista kisko- 14168: y. m. tarpeista on vielä saapumatta. 14169: Kuten edellisestä käy ilmi, on puheenalainen rata ra- 14170: kennettu valtiorahaston varoilla. Valiokunnan m1elestä .olisi 14171: rata siirrettävä kulkulaitosrahaston alaisiin ratoihin, joita 14172: muutkin valtionrautatiet ovat, sillä nykyään 'Eli tämä rata 14173: ole edes yhdysliikenteessä osallisena. Koska Valiokunnalla 14174: ei kuitenkaan ole ollut tilaisuutta eikä vielä mahdoUisuut- 14175: takaan hankkia perinpohjais~mpaa selvitystä asiasta, ei 14176: Valiokunta ole katsonut nyt voivansa tehdä tästä ehdotusta. 14177: Valiokunta, jonka mielestä Terijoen-Koiviston rataa pää- 14178: tettäessä ei ole yksinomaan maan hyötyä ja parasta pidetty 14179: silmällä, tulee 'Valtiovarain tilaa kos'kevaa Hallituksen kerto- 14180: musta käsitellessään seikkaperäisemmin palaamaan tähän ky- 14181: symykseen. Ehdotuksessa kulkulaitosrahaston budjetiksi 14182: vuodeksi 1918 olisi Eduskunnalle annettava seikkaperäinen 14183: selvitys Terijoen-Koiviston radasta sekä ehdotus radan siir- 14184: tämisestä valtiorahaston tileistä kulkulaitosrahastoon. Va- 14185: liokunta siis ehdottaa Eduskunnan lausuttavaksi, 14186: 14187: että esityksessä kulkulaitosrahastosta vuo- 14188: deksi 1918 olisi Eduskunnalle annettava selvitys 14189: Terijoen-Koiviston radasta sekä ehdotus sen 14190: siirtämisestä kulhtlaito.s.rahaston tileihin. 14191: 14192: Tornion-Karungin rata. Sota~-aikana on rakennettu 14193: myös Tomion-Karungin rata. Valiokunnan asiasta hank- 14194: kimien tieioj•en mukaaTh on Senaatti Venäjän ministerineu- 14195: v·oston :päätöksen johdosta 4 päivältä marraskuuta 1914 <käs- 14196: kenyt Tie- ja vesirakennust•en yliha;llitusta Venäjän val- 14197: takunnanrahaston varoilla rakennuttamaan väliaikaisen rau- 14198: tatien Torniosta Karunkiin tai Ku~kolaan, johon rakennus- 14199: työhön Tie- ja vesirakennusten ylihallitus myös viipymättä 14200: ryhtyi. Rautatien kiireellisen rakentamisen helpottamiseksi . 14201: 1917.- II V. P.- V. M. -Kulkulaitosrahasto. 33 14202: 14203: määräsi Senaatti, että Rautatiehallituksen tuli luovuttaa rau- 14204: tatierakennukselle tarvittavat veturit, vaunut, lumiaura ja 14205: rullavaunut sekä, mikäli mahdollista, asettaa tarvittavat ra- 14206: kenm1kset ja- varastopaikat Torniori asemalla sen käytettä- 14207: viksi. Radan kiskotarpeet iltaukki Venäjän rautatierakennus- 14208: ten hallitus. 14209: Sanottu rata on rakennettu To!'nion asemalta pitkin 14210: joen rantaa Karunkiin, joka on vastapäätä Ruotsin puolella 14211: sijaitsevaa Karungin asemaa, ja on radan p[tuus 26.2 'kilo- 14212: metriä. Tammikuun 19 päivänä 1915 avattiin rautatie hen- 14213: kilöliikenteelle ja saman kuun 25 päivänä tavaraliikenteelle 14214: sekä luovutettiin 1 päivänä helmikuuta samana vuonna Rau- 14215: tatiehallitukselle. 14216: Kustannukset radan rakentamisesta ovat nousseet 14217: 1,028,117 markkaan 77 penniin, luklllln ottamatta niitä kor- 14218: vausmääriä, joita on suoritettava asianomaisille maauomista- 14219: jille vahingoista ja haitoista, joita he ovat rautatien takia 14220: joutuneet kärsimään. Korvaussummain suuruus ei vielä ole 14221: määrätty. Venäjän rautatierakennusten halllituksen kåutta 14222: on Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselle suoritettu radan 14223: kustannuksia varten 1,058,304 markkaa. Mitä rata lopul- 14224: lisesti tulee maksamaan, siitä ei voi vielä antaa tarkkaa sel- 14225: vitystä. Avoinna on myöskin Venäjän ja Suomen välinen 14226: suhde tähän rataan samoin kuin kysymys, mikä merkitys 14227: radalla on, ·sen jälkeen 'kun T·ornion~aaparannan yhdys- 14228: rn,ta on valmistunut. ~ • 14229: Näin ·ollen Valiokunta ehdottaa Eduskunnan lausutta- 14230: vaksi, 14231: että Hallitus a:ntaisi EduskutJ,nalle kailiin- 14232: puolisen selvityksen Tornion-Karungin radasta. 14233: 14234: V. B. Liikknva!} kalustoo lisääminen. Esityksessä 14235: ehdotetaan varoja tähän tarkoitukseen myönnettäväksi 14236: seuraavat määrät: 6 raskasta tavara'juna.veiuria varten 14237: 1,620,000 markkaa, 10 ffil•simäisen ja toisen luokan .boggie- 14238: päivävaunua varten 1,300,000 markkaa, 9 kolmannen luo- 14239: 3 14240: 34 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 14241: 14242: kan bog.gie-päivävaunua varten 855,000 markkaa, 290 ka- 14243: tettua jarrul'lista tavaravaunua varten 4,205,000 markkaa, 14244: 860 katettua jarrutonta .tavaravaunua varten 10,7 50,000 14245: markkaa, 115 avonaista jarrullista tavaravaunua varten 14246: 1,265,000 markkaa ja 385 avonaista janutonta tavaravau- 14247: nua varten 3,465,000 markkaa. Lisäksi ehdotetaan Jyväs- 14248: kylän-Pieksämäen ra.d,alle seuraavat määrät: 4 raskasta 14249: tavarajunaveturia va.rl€n 1,080,000 markkaa, 60 katettua jar- 14250: rullista tavaravaunua varten 870,000 mavkkaa, 190 -katettua 14251: jar.rutonta tavaravaunua varten 2,375,000 mavk'kaa ja 1lumi- 14252: auraa varten 28,000 markkaa. Hiitolan-Raasulin rataa 14253: varten ehdotetaan: 10 ra,ska,sta tavarajunaveturia varten 14254: 2, 700,000 mar!ldraa, 80 katettua jarrullista tavaravaunua 14255: varten 1,160,000 markkaa, 2,70 katettua jarrutonta tavara- 14256: vaunua varten 3,375,000 markkaa ja 1 lumiauraa varten 14257: 28,000 markkaa. Liikkuvan kaiuston lisäämiseen ehdote- 14258: taan kaikkiaan käytettäväksi 35,076,000 markkaa. 14259: Liikkuvaa ·kalustoa on luonnollisesti hankittava si•käli 14260: kuin•liikenteen ta.rve vaatii. Kuinka paljon vetureja ja vau- 14261: nuja tä)hän ,kysytään, ei kuitenkaan riipu ainoastaan liiken- 14262: teen suuruudesta j!ll liikkuvan kaluston määrästä, vaan 14263: tuntuvasti myös siitä, kuinka tehokkaa:ksi ja ~tarkoituk 14264: s·enmukaiseksi ka'luston käyttö ja jakelu on järj-estetty. 14265: Puutteellisuudet tässä kohti voivat suuresti Hsätä liik- 14266: kuvan kaluston tarvetta ja siten valtion kustannwksia tähän 14267: tarkoitukseen. Näin ollen on tärkeätä, että HaHitus ja rauta- 14268: tiehallinto kiinnittää mitä suurinta huomi:ota liikkuvan ka- 14269: luston mahdollisimman tehokkaas·een ja järkiperäiseen käyt- 14270: töön. 14271: Koska esityksessä haukittavaksi ehdotettu liikkuva 14272: kalusto jo on lkokonai<suudessaan tilattu selkä maksettu ja 14273: osittain jo saapunutkin, ehdottaa Valiokunta mainitun määrä- 14274: rahan, 35,076,000 mnrkkaa, hyväksyttäväksi. 14275: VI. Määrärahat rautatierakennuksia varten. Jyväsky- 14276: län-Pieksämäen ratarakennus. Kun Eduslkunta HalEtUiksen 14277: esityksestä vuonna 1912 päätti sanotun radan rakennetta- 14278: vaksi, ilmoitettiin rakennuskustannukset, vaikka lopullinen 14279: 1917.- II V. P.- V. M.- Ii:ulkulaitosrahasto. 35 14280: 14281: kustannusarvio ei vielä ollut valmis, noin 11,900,000 mar- 14282: kaksi. Vuoden 1913 vaJ.tiopäiville Ha:llitus jälleen' i·lmoitti, 14283: ettei kustannusarvio· vieläkään ollut valmis. Kun Hallitu~ 14284: vuoden 1914 valtiopäivillä edelleen pyysi määrärahan myön- 14285: tämistä ratarakennukseen lopullista kustannusarviota ilmoit~ 14286: tamatta, hankki Valtiovarainvaliokunta siitä tiedon Tie- ja 14287: vesirakennusten ylihallitukselta, jonka antaman ilmoituksen 14288: mukaan se tulisi nousemaan 16,170,000 markkaan. Tämä 14289: määrä mainitaa.n esityksessä. Eri vuosina on kul'kulaitos- 14290: rahaston rahasääntöön otettu seuraavat määrärahat: 14291: Vuoden 1913 rahasääntöön • 0 •• 0 ••••• 0. 2,000,000 mk. 14292: 1914 4,000,000 14293: " 14294: ••• 0 ••••••••• 14295: 14296: 14297: " 1915 14298: " •• 0 •• 0. 0. 0 0 •• 2,700,000 14299: " " 14300: 1915 lisärahasääntöön 2,000,000 " 14301: 4,000,000 " 14302: •••••• 0 •• 0 14303: 14304: 14305: 14306: 14307: " 1916 ra:hasäälltöön ............. 14308: " " 14309: Yhteensä 14,700,000 mk. 14310: 14311: Eduskunta oli vuod·en 1915 budjettiin merkinnyt 14312: fl,OOO,OOO markkaa ja 1916 vuoden määräraha ei ole 14313: ollut Eduskunnan käsittelyn alainen. Kustannusarviosta 14314: on siis vielä kulkulaitosrahaston rahasääntöön ottamatta, 14315: kuten esityksessä mainitaan, 1,470,000 markkaa. Tämä 14316: summå ei kuitenkaan riitä rataralkennuksen loppuun saatta- 14317: miseksi, vaan tarviaa vi·elä erinäisiin, ~sityksessä luetel- 14318: tuihin, vuonna 1917 suoritettuihin ja vielä suoritettaviin 14319: töihin yhteensä 7,350,000 markkaa sekä ratakiskoihin ja 14320: kiskontarpeisiin 3,120,000 markkaa, eli yhteensä 10,470,000 14321: mark'kaa. Tästä srumma,sta tulee kuitenkin uuden _liikkuvan 14322: tka.luston mää.räirahws,sa dtettavaksi huomioon 1,200,000 ma:rlk- 14323: kaa, joten lisäys on 9,270,000 markkaa. Koko kustannus- 14324: arvio, liilkkuvaa :kalustoa lu·kuun ottamatta, on S'iios ny\kyiään 14325: 25,440,000 markkaa. Koska tästä summasta on ennen otettu 14326: · kulkulaitosrahaston ·raha.siääntöiillin 14,700,000 mar'kkaa, eh- 14327: d~rttaa Valio!lmnta budjerttiin merki~tävälksi vuotta 19!17 rvar- 14328: ten esity•ksessä ehdotetun 8, 740,000 markan sijasta 10,740,000 14329: markkaa. 14330: 36 1917.- II V. P.- V. M.- KuHmlaitosrahasto. 14331: 14332: Hiitolan-Raasuli-n ratarakoonus. Jo' vuoden 1911 valtio- 14333: päiville anltoi. Hallitus esityksen tämän radan rakentrumisesta, 14334: m~tta Eduskunta ei ottanut asiaa lopullisen 'käsittelyn alai~ 14335: seksi, koska sitä ei ollut HaHituJks.en puolesta riittävästi val- 14336: mistettu. Seuraavan vuoden vaHiopäi.viUe antoi Hallitus 14337: uuden esityksen radan rakentamisesta suuntaan Raasuli- 14338: Kiviniemi-U nnunkoski-Kaukola-Hiitola, mutta esittä- 14339: millään syillä Eduskunta puolestaan hyväksyi ratasuunnan 14340: Raasuli-Kiviniemi-Käkisalmi-Hiitola, jonka rakennus- 14341: kustannukset oli arvioitu 14,750,000 markaksi. Vuoden 1914 14342: valtiopäivillä ilmoitti Hallitus, että lopulliset laskelmat olivat 14343: kohonneet yli Eduskunnan hyväksymän kustannusarvion 14344: · 17,500,000 markkaan, johon vielä olisi lisättävä 930,000 14345: markkaa Hiitolan aseman uudestaan mkentamiseksi, joten 14346: kustaJnnusa·rvio ·päätttyi 18,430,000 markkaan. Samalla Hal- 14347: litus ehdotti radan suunnan muutettavaksi, minkä ehdotuk- 14348: sen Eduskunta kuitenkin hylkäsi. 14349: Esityksessä ilmoitetaan, että rakenllJuskusta:ll!llukset 14350: tulevat kustannusarviota huomattava:sti suuremmiksi, osaksi 14351: sentäJhden, että tarveaineet ja työpalkat ovat suuresti 14352: nousseet, osaksi sentäihden, että töitä •samoindmin Jyväsky- 14353: län-Pieksämäen rataasaHa on pitänyt Venäjän rautateitten 14354: hallituksen käskystä kiirehtiä kustannuksiin katsomatta. 14355: Lisäksi ilmoitetaan, että Raudun roja-asemllille on sekä Rau- 14356: tatie~haUituben ·että Pietar~ssa yhdy·sli:iJkellJteen järjestämistä 14357: va:vten olevan komitean pyynnöstä teet~tty raidelaitteita, 14358: 'kuormauslaitureita ja huonerakennuksia pa'ljon la.aj.emmassa 14359: mitassa kuin ratara:kennus:suunnritelmaa laadittaessa pidet- 14360: tiin tarp•eelli.sena. 14361: V~uoden 1917 alussa suorittamatta o'leviin, esitykse~sä 14362: erikseen lueteltuihin töihin · ja maksamatta olevien ra.ta- 14363: kiskojen hintaan tarvitaan yhteensä lt6,480,000 markkaa. 14364: Eduskunnan ennen hyväksymästä kustaoousarviosummasta 14365: oli näitä tarpeita varten rvielä vuoden alussa käyttämättä 14366: 4,1>80,000 markkaa, ja 2,592,000 markkaa tu}ee otettavaksi 14367: huomioon hankittavan uuden liikkuvan kaluston määrä- 14368: rahassa, eli yhteensä 7,172,000 markkaa, joten rabnnuskus- 14369: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulknlaitosrahasto. 37 14370: 14371: tanmusten lisäys on esityksen mukaan 9,308,000 markkaa. 14372: Sii·s koko rakennuskustannus liikkuvaa karlustoa lukuun .ot- 14373: tamatta on esityksen arvion mukaan 27,738,000 markkaa. 14374: Ratarakennusta varten ·on kulkulai.tosrahaston ra.hasää:ntöön 14375: tähän saakka merkitty: 14376: 14377: Vuoden 19·13 rahasääntöön 0 0 ....... 0. 0. 0 ••• 1,000,000 mk. 14378: 19.14 ••••••• 0. 0 0 •• 2,500,000 14379: 2,000,000 " 14380: " " 14381: 1915 14382: " 14383: • 0. 0. 0. 0 ••••• 14384: 14385: 14386: " " 14387: 19'15: lisärahasääntöön • 0 •••••••• 2,000,000 14388: 7,000,000 " 14389: " 1916 ral1asääntöön 0 ••••• 0. 0 •• 0 0 14390: 14391: 14392: " " 14393: Yhteensä 14,500,000 mk. 14394: 14395: Vuoden 1!H6 määräraha ei ole ollut Eduskunnan käsitel- 14396: tävänä. 14397: Rat•araJ.kennuksen loppuun saattamiseksi olisi esi- 14398: tyksen mnkaa.n vielä myönnettävä kaikkiaan 13,238,000 14399: markkaa. Siitä Senaatti lask~ tarvittavan vuoden 1917 14400: kuluessa 12,430,000 markkaa, joten 808,000 markba jäisi 14401: otettavaksi ~uomioon 1918 vu·oden rahasäännössä. Valiokun· 14402: nan hankkimien tietojen mukaan ei tämä summa \kuitenkaan 14403: riitä ratarakennuksen töiden loppuU:nsaatta:misoou, vaan tar- 14404: vitaan ensi vuonna lisää huomattavasti isompi summa. 14405: Mikäli Valiokunta on saattanut havaita, ·ei ole .syytä esityk- 14406: sessä olevan vuodeksi 1917 ehdotetun määräraha.n muutta- 14407: miseen, vaan ehdottaa_ Valiokunta budjettiin otettavaksi 14408: puheena olevaan tar~koitukseen 12,430,000 markkaa. 14409: Ylivieskan-Iisalmen ratamkennus. Koska Valiokunnan 14410: hankkimien tietojen mukaan työt Iisalmen-Haapajärven vä- 14411: lisellä osana jo on al-otettu, ja koska uhkaavan työttömyy- 14412: den vuoksi on suotavaa, että nyt jo varataan budjettiin tätä 14413: ratarakennusta varten niin :paljon varoja, että mitään kes- 14414: keyt.ystä ei vuoden vaihteessa synny, on Valiokuruta sitä 14415: mieltä, -että Ylivieska.n-Iisalmen yhdysradan rakentamiseen 14416: täuä vuonna olisi varattava 1,000,000 markkaa enemmän 14417: kuin esitykseS'Sä on ehdotettu. ·Valiokunta on siis budtietti- 14418: ehdoturkseensa ottanut tätä varten 2,000,000 markkaa. 14419: 38 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosraha.sto. 14420: 14421: Uusia rautatierakennuksia varten. Harkitessaan kysy- 14422: mystä rautatierakennusten jatkamisesta on Valiokunta ollut' 14423: yksimielinen siitä että sitä varten olisi ryhdyttävä mitä 14424: tarmokkaimpiin toiiilei1ipiteisiin. Yleinen työttömyys asettaa 14425: jo sinänsä vaatimuksen tuntuvasta töitten laajentamisesta. 14426: Mutta ennen kaikkea on pyrittävä siihen, että maan apu- 14427: 11thteet entistä nopeammin avataan ajanmukaisten kulku- 14428: neuvojen kautta. Koska 19 18 vuoden budjetti vasta jonkun 14429: 1 14430: 14431: 14432: 14433: ajan kuluttua voidaan esittää Eduskunnan hyväksyttäväksi, 14434: mutta on tärkeää, ettei uusien rak~nnustöitten alotta;mista 14435: tarvittavien määrärahojen puutteessa vi~vytetä, ehdottaa 14436: Valiokunta budjettiin otettavaksi tähän tarkoitukseen, 14437: 4,000,000 rnm-kan suuruisen määrärahan. Valiokunnan 14438: mielestä olisi luonnollista, että ei ainoastaan ratasuunta 14439: Oulu-Vaala mahdollisimman pian tutkittaisiin ja otettaisiin 14440: työnalaiseksi, kuten Eduskunta jo 1909 vuoden toisilla valtio- 14441: .päivillä on päättänyt, vaan että myöskin saman raidan åatko 14442: Kajaanin kautta Nurmekseen, jonka tutkimisesta Eduskunta 14443: samoilla valtiopä~villä teki anomuksen, päätettäisiin lähei~ 14444: sesstä tulevaisuudessa rakentaa. Kun sBkä J yväsky låin- 14445: Pieksämäen etj;ä Hiitolan'-Raasulin ratarakennuksista ennen 14446: pitkää va:pautunee huomattavia työvoimia, ei :pitäisi olla 14447: mahdotonta talven kuluessa alottaa työt myös jollakin Edus- 14448: kunnan päättilimistä radoista Etelä-Suomessa. 14449: 14450: ·VIII. Määräraha Porvoon-Keravan mutatien lunasta- 14451: mista varten. Esityksessä ilmoitetaan, että sittenkuin lii- 14452: kenne Porvoon--Keravan yksityisradal:la viime kesänä oli 14453: lakon johdosta loppunut, nousi kysymys siitä, olisiko radan 14454: liikenne sota-ajaksi otettava valtion haltuun va~ko mta val- 14455: tiolle lunastettava. Asiantuntijain toimittamassa katselmuk- 14456: sessa ja arvioimisessa laskettiin kyseessä olevan rauta tien 14457: sekä sen laitosten ja varastojen arvo lähes 2,800,000 mar- 14458: kaksi, ja kun nämä tarjottiin lunrustettaviksi 1,850,000 mar- 14459: kan hinnasta, katsottiin kauppa valtiolle edulliseksi, jonka 14460: vuoksi Senatttti viime lokakuun 2 päivänä IJäätti lunastaa 14461: radan valtiolle viimemainitusta hinnasta. 14462: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 39 14463: 14464: Valiokunta, jolla saatujen tietojen johdosta ei ole ronis- 14465: tuttamista sitä vastaan, että Porvoon-Keravan rautatie on 14466: lunastettu valtiolle, tahtoo lausua, että tällaisten kauppain 14467: päättäminen yleensä on, mikäli se käytännöllisesti suinkin 14468: käy päinsä, lykättävä Eduskunnan ra,1Jkaistavaksi. Valio- 14469: kunta on budjettiehdotuksessa merkinnyt Porvoon-Keravan 14470: rautat~en 1unastamista va.rten 1,850,000 markkaa. 14471: IX. Määräraha rautatietutkimuksiin. Vuosittain oso- 14472: tettu 50,000 markan määräraJ:!.a rautatietutkimuksiin on Va- 14473: liokunnan saamain tietojen mukaan vuosina 19.14 ja 1915 14474: jätetty käyttämättä, mutta sen sijaa.n on vuonna 1916 rauta- 14475: tietutkimuksiin käytetty 143,284 markkaa 12 penniä, ja on 14476: tämä summa Senaatin määräyksestä mennyt uuden Sorta- 14477: valasta Käsnäselän kylään Venäjän rajalle suunnitellun 14478: rautatielinjan tutkimiseen. Koska tätä määrärahaa ei tänä 14479: vuonna ole •ensinkään käytetty, eh:dottaa Valiokunta sen !bud- 14480: jetista ·poistettavaksi. 14481: 14482: Kulkulaitosrahaston menot olisivat edelli·s-en nojalla 14483: vuonna 1917 Valtiovarainvaliokunnan laskelmien mukaan 14484: 271,043,732 marlclraa 22 penniä. 14485: 14486: Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1917. 14487: l. Valtionrautateiden kokonaistulo. Kokonaistulo vuo- 14488: delta 1916 valtionrautateistä oli 111,6316,4M markkaa 22 pen- 14489: ma. Tästä kokonaissummasta on noin 90,000,000 markkaa 14490: tuloa kotimaisesta liikenteestä ja loput tuloa yhdysliiken- 14491: teestä. Tämän vuoden tammikuusta syy·skuun loppuun on 14492: valtionrautateiden kokonaistulo ollut tasaluvuin 9·1,500,000 14493: markkaa. Jos tähän summaan lisä:tää!l rautatiekuljetuksista 14494: valtiorahastoon kannetut sotaverot, vuoden alusta syyskuun 14495: loppuun tasaluvuin 14,500,000 markkaa, mikä summa nyt- 14496: temmin on siirretty kulkulaitosrahastoon, tekevät valtionrau- 14497: tateiden tulot syyskuun loppuun 1{)6,000,000 markkaa. Tä- 14498: män jälkeen ei sotaveroja rautateillä enään ole kannettu. Sen 14499: sijaan on lokakuun 1 päivä!stä alkaen voimassa uusi tariHi, 14500: 40 1917.- II V. P.- V. M.- KW.kulaitosrahasto. 14501: 14502: jonka korotukset vastaavat aikaisempia sotaveroja, jopa ovat 14503: vähän suuremmatkin. Tulojen lisäystä yli sen, mitä aikai- 14504: sempi tariffi yhdessä sotaverojen kanssa tuotti, tämä uusi 14505: tariffi ei kuiteDJkaan vielä ole voinrut aikaansaada, jota paitsi 14506: on huomattava, että viime marraskuun lakko on tuottannt 14507: valtionrautateille noin 2,500,000 markan tulovähennyksen. 14508: Näin ollen ei tuloja vuoden kolmelta viimeiseltä kuukau- 14509: delta voitane laskea suuremmiksi kuin 39,750,000 markkaan. 14510: LN'äihln summiin tulee kuitenkin vielä lisäksi erinäisiä tnlo- 14511: rästejä, yksityis·rautateid·en y. m. maksuja noin 2,500,000 14512: markkaa sekä valtiolle ostetun Porvoon-Keravan radan 14513: tulo noin 2.50,000 markkaa. Yhteensä edellä mainitut erät 14514: tekevät 14-8,500,000 markkaa, johon summaan Valiokunta 14515: esityksen mukaisesti siis on arvioinut valtionrautat·eiden koko- 14516: naistulon vuonna 1917. :Summan suhteen on kuitenkin huo- 14517: mattava, että Kulkulaitosrahaston todellinen tulo ·valtion- 14518: ra otateiden liikenteestä tulee olemaan .pienempi. Osa tuloista 14519: on nimittäin kertynyt ruplissa, jotka on otettu vastaan kurs- 14520: sin mukaan Smk. '2: 6·6 2 / 3 ruplasta, mikä on ruplan nykyistä 14521: kurssiarvoa palj.on suurempi. Tämän seikan, joka osaltaan 14522: aiheuttaa sitä lisävarojen tarvetta kulkulaitosrahastolle, johon 14523: tämän mietinnön lopussa viitataan, Valiokunta on ottava 14524: huomioon tehdessään ehdotuksen näiden lisävarain hankki- 14525: misei'>ta. 14526: Saadakseen valtionrantateiden menojen ja tulojen välisen 14527: suhteen pysymään tyydyttävällä kannalla, on 'Senaatti Rau- 14528: trutiehallituksen es·itybestä päättänyt toimeen pantavaksi 14529: kolmekin kuljetusmaksujen korotusta, n~aaliskuun 9 päivänä 14530: 1916, helmikuun 13 ·pä.ivänä ja lokakuun 1 päivänä 1917. 14531: Ensinmainittu korotus, jonka suuruus eri tapauksissa oli :hy- 14532: vin erilainen, kohdistui tavarankuljetusmaksuihin, ei kuiten- 14533: kaan' aivan yleisesti. Korotus mä:ärättiin useimmissa tapauk- 14534: sissa toimeen pantava1ksi lakkaottamalla liikenneohjesään- 14535: nön määräämät paljousrulennukset. Osittain korotettiin kul- 14536: jetusmaksuja 10 tai 20 prosenttia. Sitä paitsi otettiin käy- 14537: täntöön n. s. asemamaksun laskeminen. Helmikuun 13 päi~ 14538: vänä 1917 toimeenpantu 20 prosentin korotus kohdistui sekä 14539: l9l'i.- II V. P.- V. M.- Kulk.ulaitosrahasto. 41 14540: 14541: tavara- että matkustajatariffiin. Tämän vuoden lokakuussa 14542: päätetty korotus oli ennen sotaa oHeisiin tariffeihin verr~:~~t 14543: tuna noin 100 % matkustajaliikenteessä ja 60 % tavaralii- 14544: kenteessä. 14545: Näistä tariffienkorotuksista kertyneet tulot on tilitetty 14546: kulkulaitosrahastoon. lfutta korotuksien ohella on valtion 14547: tulojen enentämiseksi rautatiekuljetuksista kannettu myös 14548: erity~siä väliaikaisia veroja, joi!ka, kuten mainittu,. ovat men- 14549: neet valtiorahaston hyväksi. 14550: Syksyllä' 1914 sää&'ettiin Venäjällä matkustajien, matka- 14551: tavaran ja tavaran kuljetusmaksusta suoritettavaksi väliai- 14552: kaista veroa, joka vero astui voimaan myös Suomen val- 14553: tionrautateihin kuuluvalla Pietarin-Valkeasaaren rata- 14554: osalla. Jou1ukuun 1<6/29 IJaivana 1914 va.hvi;stettiin 14555: Sen~aatin tekemästä ·esityksestä •as·etus, joka määräsi rauta- 14556: teiden matkusta;jilta kannettavaksi Suomen va:lrtiorruhas- 14557: ton hyväksi väliaikaista veroa 2'5 prosenttia asianomaisesta 14558: maksusta, alkaen 1915 vuoden alusta. Tämä vero korotettiin 14559: huhtikuun 1 päivästä 19}6 lukien 30 prosentiksi. M·aalis- 14560: kuun 14/27 päivänä 1915 vahvistettiin Senaatin esityksestä 14561: asetus väliaikaisen veron kantamisesta tavaran ja matkus- 14562: tajain matkatavaran kuljettamisesta rautateillä, alkaen seu- 14563: raavan huhtikuun 1 päivästä. Veron suuruus oli tavallisesta 14564: rahtitavarasta 10 ·prosenttm kuljetusmaksusta. Vuotta 14565: myöhemmin, huhtikuun 1 päivästä 1916, tämä määrä koro- 14566: tettiin 15 prosentiksi. Pikatavarasta ja erinäisistä tavara- 14567: lajeista veroa on kannettu ·25 prosenttia ja muutamista ta- 14568: varal~jeista 50 prosenttia kuljetusmaksusta. Matkustajain 14569: matkatavaran kuljettamisesta on suoritettu 215 penniä jokai'- 14570: selta maksunalaiselta matkatavaralähetykseltä. Vuoden 1917 14571: alussa astui voimaan uusi rautatiekuljetuksiin kohdi:stuva 14572: väliMkainen vero, jota matkustajilta; on kannettu Venä:läisen 14573: punaisen ristin yhdistyksen hyväksi. Vähintään 5 markkaa 14574: maksavista 1 :sen ja 2 :sen ·luokan ·piJ.etei,stä sitä suoritettiin 14575: 50 penniä ja vähintään 20 markan hintaisista 3 :nnen luokan 14576: 1 14577: 14578: 14579: pileteistä 95 penniä . 14580: • 14581: 42 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 14582: 14583: Mitä tariffienikorotuksiin tuloo, V aliakunta katsoo asiak- 14584: seen lausua, ·että niitä ei ole toimeen pantava ilman Edus- 14585: kunnan hyväksymistä. 14586: Valtiorahrustoon kann•ettavat väliaikaiset verot, jotka 14587: ovat omansa supistama;an kulkulaitosrahaston tuloja, 14588: eivät ole .hyväksyttäviilt. Niiden säätäminen ilman Edus- 14589: ·kunnan suostumusta on ollut osana sitä valtiovarainhoitoa, 14590: j.dlla Hal'litus viime vuosina on koettanut selviytyä rahalli- 14591: sista vaikeuksi•sta Eduskuntaa koolle kutsumatta. 14592: Väliaikaisten verojen lakattua on*ollut 14593: , välttämätöntä 14594: \ 14595: ko- 14596: rottaa kuljetusmaksuja ja siten lisätä valtionrautateiden tu- 14597: loja. V rultionrautateiden menot vars>inkin tänä vuonna osat- 14598: tavat niin suurta nousua, että tarpee11isen tasapainon pysyt- 14599: tämiseksi valtionrautateiden taloudessa ja kohtuullisen pää- 14600: omankoron saamiseksi kaikesta päättäen on välttämätöntä 14601: ryhtyä suunnittelemaan uusiakin toimenpiteitä tulojen enen- 14602: tämiseksi. Tähän antaa aihetta myös rahan arvon viime- 14603: aikainen aleneminen, joka tekee, että kuljetusmaksujen enti- 14604: sellään 11ysyttäminen merkitsisi sama3! kuin alennuksen 14605: myöntäminen niihin. 14606: II. Korot. Valiokunta on ottanut korkoja huomioon esi- 14607: tyksessä lasketun määrän, 50,000 markkaa. 14608: III. Oikaisurahat ja satunnaiset tulot on niinikään esi- 14609: tyksen mukai•sesti merkitty 10.,100 markaksi. 14610: IV. Km·vmts postinkuljetukses~a vaUionroutateillä. Ku- 14611: ten esityksessäkin on sanottu, anMttiin kansaneduskuniilan 14612: aikaisemmin asiasta tekemäiin ehdotusten johdosta kesäkuun 14613: ~8 päivänä 1907 määräys, että vuonna 1907, vuonnå 1908- 14614: ja. vuonna 1909 oli vuosittain 500,000 markkaa siirrettävä 14615: vrultiorahastosta - kulkul8!itosrruhastoon korvauks-eksi pos.tin- 14616: lruljcluksesta valtionrautatei1lä. Jälkeen vuoden 1909 ei 14617: siirtoja ole toimitettu. _ 14618: Esityksessä myös todetaan, että tämä siirtosumma 14619: oli jo silloin tuntuvasti pienempi mainitusta kuljetuksesta 14620: ;valtionrautateille koituneita kustannuksia. Toimitettujen 14621: laskujen perustuksella ilmoitetaan ·esity:ksessä edelleen, 14622: ettäJ valtionrantateiden menot postinl~ulj.etuksesta ovat 14623: jälkeen vuoden 1909 olleet seuraavat: 14624: 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulait~srahasto. 43 14625: 14626: 14627: Vuonna 1910 0 ••••••• 0 0 9'48,900 markkaa 14628: 19H •• 0. 0 0 ••• 0 963,500 14629: " 19'12 ••••• 0. 0 0. 1,005,500 " 14630: ", 1913 •• 0. 0 ••• 0. 1,048,700 " 14631: 1914 • 0 ••• 0. 0 0. 1,0911,500 " 14632: " 19115 1,302,600 " 14633: " - 14634: •••• 0 •• 0 •• 14635: 14636: 14637: 14638: 14639: 1916 •••• 0 •• 0 •• 1,99:5,300 " 14640: " " 14641: Yhteensä 8,356,000 markkaa 14642: 14643: Jos tähän'lisätään postinku:ljetubesta vuonna 1917 olleet 14644: kustannukset, jotka esityksessä on arvioitu 3,400,000 mar- 14645: kaksi, saadaa.ni 'loppusummaksi 11,756,000 markkaa. 14646: Tällä korvauksella on huomattava merkitys oikean 'käsi- 14647: tyksen saamiseksi valtion liiketoiminnan kahden tärkeän haa- 14648: ran, rautatieliikenteen ja postiliikenteen, taloudellisista tulok- 14649: sista. Sillä ilman tällaista korvausta esiintyy ensin mainitun 14650: liikkeenhaaran taloudellinen tulos tileissä huom11ttavasti epä- 14651: edullisempana, viimE!ksi mainitun taas. tuntuvasti edullisem- 14652: pana kuin mitä todellisuudessa on laita. Sen johdosta onkin 14653: Eduskunta kaikilla varsinaisilla valtiopäivillä vuoden 1909 14654: toisista valtiopäivistä lähtien tunnustanut jo tili111pidon kan- 14655: nalta. oikeaksi sen menettelyn, että valtionrautateiden todel- 14656: lisia kustannuhia' vastaava summa siirretään valtiorahastosta 14657: kulkulaitosrruhastoon. 14658: VaEokunta on, ku.t·en Hallituskin, sitä mieltä, että mainittu 14659: summa, 11,7 56,000 markkaa, joka ei vastaa edes postinkulje- 14660: tuksen todellisia kustannuksia, kuten laskut aikaisemmilta 14661: vuosilta osottavat, on kokonaisuudessaan valtiorahastosta 14662: kulkulaitosrahastolle korvattava. Täs>ä on Valioku111ta esi- 14663: tyksen mukaisesti ottanut huomioon korvauksen vuodelta 14664: 1917, arviolta 3,4-00,000 markkaa, sekä loput, 8,356,000 mark- 14665: kaa, valtiorahastosta siirrettävien muitten varojen yhtey- 14666: d@s~ä. 14667: V. Siirto valtiorahastosta. Kuten jo aikaisemmin on 14668: huomautettu, on sota-aikana sekä matkustajain että tavarain 14669: ja matkatavaran kuljeimkselle panin veroja, jois~a kertynyt 14670: 44 1917. ~II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 14671: 14672: tulo on ·mennyt valtiorahastoon. Vuonna 1915 kannettiin näitä 14673: veroja valtiorahaston hyväiksi 9,429,095 markkaa 59 penniä 14674: ja seuraavana vuonna 18,574,22 1 markkaa 24 penniä, eli kum- 14675: 1 14676: 14677: 14678: 14679: 14680: panakin vuonna yhteensä 2S,003,316 markkaa 83 penniä. 14681: Valiokunnan mielestä ovat nämä varat esityksen mukaisesti 14682: kulkulaitosrahastolle suoritettavat. Tähän summaan on li- 14683: sättävä korvaus postinkuljetuksesta vuosrilta 19,10-16, yh- 14684: teensä 8,356,000 markkaa. Ylimääräisenä siirtona valtio- 14685: rahrustosta kulkulaitosrahastoon on siis laskelmaan merkitty 14686: 36,359,316 markkaa 83 penniä. 14687: Tähän siirtoon sisälty•vistä varoista on kuitenkin osa 14688: valtionrautateillä kertyneitä ruplia, jotka ovat kirjoissa 14689: vastaanottokurssin mukaan 2: 6·6 2 / 3 ruplalta ja ehdotetaan 14690: esityiksessä n :o 2·2 tästä aiheutunut kurssitappio noin 14691: 4,000,000 markkaa siirrettäväksi kulkulaitosrahaston tileihin. 14692: Kulkulaitosrahastolle siirrosta syntyvä tulo tulisi sen mu- 14693: kaan olemaan jonkun verran edelläimainittua pienempi. 14694: Tähän seikkaan V aliakunta 'palaa mietinnössään kulkulaitos- 14695: rahaston .va;hvistamisebi otettavasta lainasta. 14696: VI. Vuoden 1917 laina. Validkunta on, viitaten siihen, 14697: mitä Vali()kunrta on aikaisemmin asiasta sivulla 17 lausunut, 14698: ottanut tällä kohdalla tulona huomioon 1,9,17 vuoden lainan, 14699: 75,000,000 markkaa. 14700: VII. Palatttus llaapamfk,n-J yväskylän rr.t~m uudes- 14701: taanroken~amisen määrärahasta. V aliakunta on t-ällä koh- 14702: dalla ottanut tulojen joukossa huomioon sivulla 30 mainitun 14703: 1,000,000 markan määrän palautuksena Haapamäen-Jyväs- 14704: kylän rataosan uudestaanrakentamisen määrärahasta. 14705: VIII. Siirto s1wstuntavaroista. Hätäa.putöinä suoritet- 14706: tavia, siv. 27 ~a 3,8 mainittuja rakennustöitä varten Valio- 14707: kunta suostuntavaroista ehdottaa siirrettävälksi 10,000,000 14708: markkaa. 14709: Kulkulaitosrahaston tulot olisivat siis Valiokunnan las- 14710: :kelmain mukaan 274,319,416 markkaa 83 penniä. 14711: 19l7. -II V. P.- V. M.- l{ulkulaitosrahasto. 46 14712: 14713: Kuten edellisestä käy ilmi ja kulkulaitosrahaston budjetti 14714: ta·rk:emmin osotilaa, eivät valtionrauta:ieid:en tulot tätä nykyä 14715: :läheskään riitä peittämään rautateiden liikenteen tuottamia 14716: menoja. Jälkimäiset nousevat tämän vuoden budjetin mu- 14717: ka,an ta:s·a:luvuin 169,940,000 marklka;an:. Jos :lukuoo otetaan, 14718: kuten oikein on, myös korot ja kuoletu:kset kulkulaitosrahas- 14719: ton veloista, kasvaa menosumma; tasaluvuin 186,518,000 14720: markkaan. Sitä vastaa aånoastaan 151,960,000 marlkan. ·tulo- 14721: summa. V111j•aus on siis 34,G58,000 markkaa. Vaikka koJ.'Iko- 14722: meno.ia ei otettaisikaam 'lukuun, jää vajausta siksi huomattava 14723: summa kuin 17,980,000 markkaa. 14724: On ilmeistä, että tällain:en asi81intila , on kestämätön. 14725: Tältä vuode}ta ei se kuitenkaan ole korjattavissa. Valio- 14726: kunta on palaava tähän tärkeään kysymykseen käsitei- 14727: lessään kulkulaitusrahaston budjettia tulevalle vuod.elle, 14728: mutta katsoo välttämättömäksi jo tässä ilmoittaa odot- 14729: tavansa, että Hallitus on kiinnittävä mitä vakavinta huo- 14730: miota valtionrautateiden tulo- ja menoarvion häiriytyneese€n 14731: tasa:painoon ja viipymättä ryhtyvä ta•rmokkai•siin toimenpi- 14732: teisiin sen palauttamiseksi sekä arkanaan esittämään asian 14733: vaatimat toimenpiteet Eduskunnan hyväksyttäväksi. 14734: 14735: 14736: Vuoden 19'1.6 bilanssissa esiintyy velkojen puolella 19115 14737: vuoden valtiolaina, 30,000,000 markkaa, ja tilapäinen kassa- 14738: laina valtiora:hastosta, 27,000,000 markkaa, jotka lainat olisi 14739: kulkulaitosrahastosta noudatettavan tilitystavan mukaan ol- 14740: lut merkittävä asianomaisina vuosina kulkulaitosrahaston 14741: tuloiksi. N1iin ei ole kuitenkaan tapahtunut-9 Lainain suorit- 14742: tamiseen tarvitaan luonnollisesti vastaava määrä varoja, jotka 14743: on kulkulaitosrahastolle hankittava. 14744: Vuoden 1917 alussa kävi selville, että lisävar·oja tarvi- 14745: taan menojen peittämiseksi ja e~tä nimenomaan kU'lkulaitos- 14746: rahasto oli liikepääoman puuiteessa. Hallitus otti sen vuoksi 14747: maaliskuussa aikaisemmin mainitun 75,000,000 markan lai- 14748: nan. Siitä lähtevät varat on otettu tuloksi kulkula.itosraha~ton 14749: budjettiehdotuks-een vuodelle 1917. Kuten ehdotuks-esta nä- 14750: 46 1917.- II V. P. ~V. M.- KuJ.kulaitosrahasto. 14751: . ' 14752: kyy, kuluvat nälmä varat vuoden 1917 •menoihin eikä vuoden 14753: ylijäämä riitä kulkulaitosraha,stossa vuoden •alussa o1leen 14754: vajauksen täyttämiseen. Näin ollen tarvitaan rahaston 14755: edellä mainittujen tiliveikaiu suorittamiseen, rahaston .va- 14756: jauksen peittämiseen sekä sen krussatarpeen tyydyttämiseen 14757: melkoinen määrä lisävarbja. Miten nämä varat on hankit- 14758: tava, siitä Valiokunta tekee ehdotuksen mietinnössään esi- 14759: tyksen N :o 22 joihdosta, joka koskee valtiolainan ottamista 14760: lmlkulaitosraha&ton tarpeisiin. 14761: 14762: 14763: 14764: Edellä esitettyjen näkökohtien ja laskelmain nojalla saa 14765: Valiokunta kunnioittaen ehdottaa, 14766: 14767: että Eduskunta hyväksyim, kulkulaitcmvl.has- 14768: tolle vuodeksi 1917 seuraavan budjetin: 14769: 14770: 14771: Kulkulaitosrahaston budjetti vuodeksi 1917. 14772: 14773: T u 1 o t: 14774: Smk. 14775: V altionra utat.eiden kolwnaistu lo ........ . 148,500,000:- 14776: Korkoja ............................ . 50,000:- 14777: Oikaisurahoja ....................... . 100:- 14778: Satunnaisia tuloja .... .' ............... . 10,000:- 14779: Korvaus postinkuljetuksesta valtionrauta- 14780: teillä vuonna 1917 ................. . 3,400,000: - 14781: Siirto valtiorahastosta . . .............. . 36,359,316: 83 14782: Vuoden 1917 laina ................... . 75,000,000: - 14783: Palautus Raapamäen-Jyväskylän rataosan 14784: uudestaanrakentamisen määrärahasta .. 1,000,000:- 14785: Siirto suostuntavaroista ............... . 10,000,000: - 14786: Yhteensä Sink. 274,319,416: 83 14787: 1917.- 11-V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 47 14788: 14789: Menot: 14790: 14791: Valtionrautateiden vakinainen menosääntö: 14792: Smk. Smk. 14793: 1) keskushallinto . . .. . 3,203,500:- 14794: 2) · linjahallinto ...... . 1,455,000: -- 14795: 3) liikenneosasto ..... . 48,300,000: - 14796: 4) rataosasto . . ...... . 17,313,800:- 14797: 5) koneosasto ....... . 70,06·6,800: - 14798: 6) muut menot ...... . 28,533,600:- 168,872,700: ---- 14799: Eläkkeet ja erinäiset määrä- 14800: r8ihat .......... -..... . 1,067,000:- 14801: Valtiolainain vuotuismaksut 14802: sekä provisiot ja kulut 14803: niistä ............... . 13,186,22,2: 22 14804: Korko laamanninkäräjäjy- 14805: värahastolle ......... . 154,160:- 14806: Korko 1917 vuoden lainasta 1,237,500:- 14807: Korkoa lyhytaikaisista vek- 14808: selilainoista . . . . . . . . . . 2,000,000-:- 16,577,882: 2·2 14809: Oikaisuprosenttia ........ . 500:- 14810: Uutisrakennustöitä varten 14811: 'Valmiilla radoilla, (työ- 14812: määräraha) . . . . . . . . . . 18,429,650: -- 14813: Liikkuvan kaluston lisäämi- 14814: seksi (rajaton siirto- 14815: määräraha) .......... 35,07,6,000:- 53,505,()50: - 14816: .Tyväsky Iän-Pieksämäen 14817: ratarakennusta varten 14818: (työmääräraha) ....... 10,740,000:- 14819: Hiitolan-Raasulin ratara- 14820: kennusta varten (työ- 14821: määräraha) . . . . . . . . . . 12,430,000: - 14822: 48 1917. -II V. P.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 14823: 14824: Smk. Smk. 14825: Ylivieskan-Iisalmen rata- 14826: rakennusta varten (t;y-ö~ 14827: määrära:ha) . . . . . . . . . . 2,000,000: - 14828: Uusia rautatierakennuksia 14829: varten (työmääräroha). . 4,000,00{): ' - 29,170,000:- 14830: Porvoon~K-eravan rauta- 14831: tien lunastamista varten 1,850,000:- 14832: Ylijäämä vuoteen 1918 3,27{),684: 61 14833: Yhteensä Snik. 274,319,416: 83 14834: 14835: !Iekingissä 17 päivänä joulukuuta 1917. 14836: 14837: 14838: 14839: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohta1ja 14840: Gylling sekä jäsenet Ah!mavaara, Björik (osittain), R. Furu- 14841: hjelm, Haapanen, Hurmevaara (osittain), E. Huttunen, 14842: K. R. Häkkinen, Kairamo, Kirves, J. Kohonen, Komu, 14843: I~ahdensuo (osittain), Lehokas (osittain), Luopajärvi (osit- 14844: tain), Nevanlinna, Paasonen, Puumala, Raitanen, .Saariki vi 14845: ja varajäsen Paavolainen sekä osittain varajäsenet Arffman, 14846: S. Häkkinen, Jalonen, Kotila, Ottelin, Rentola, Salmi, 14847: Suutala ja Vuokoski. 14848: Va.stalauseita. 49 14849: 14850: 14851: 14852: 14853: Vastalauseita. 14854: I. 14855: 14856: Kun emme voi yhtyä valiokunnan mietintönsä sivulla. 41 14857: lausumaan mielipiteeseen, että tariffien korotuksia ei ole 14858: toimeenpantava ilman Eduskunnan hyväksymistä!, niin 14859: saa:mme ehdottaa, että sanotulla sivuna oleva kap}lale, joka 14860: alkaa sanoilla ,Mitä tariffien korotuksiin tulee" - - - - 14861: ja päiättyy sanalla ,hyvälksyrnistä", saisi seuraavan muodon: 14862: Tariffien korotuksien suhteen Valiokunta katsoo asiak- 14863: s€en la.usua, että niitä ei yleensä ole toimeenpantava edus- 14864: kunnan mieltä kuuLematta. 14865: Helsingissä, joulukuun 17 p:11ä 1917. 14866: 14867: 14868: Karl Ottelin. Ragnar Furuhjelm. 14869: P. Paavolainen. P. Ahmavaara. 14870: K. R. Häkkinen. Jussi Puumala. 14871: A. Osw. Kairamo. E. Nevanliuna. 14872: 14873: 14874: 14875: 14876: 4 14877: 60 1917.- II V. P. ~V. M.- Kulkulaitosrahasto. 14878: 14879: 14880: 14881: 14882: n. 14883: Emme katso voivamme yhtyä Valiokunnan mietintöön 14884: useistakaan syistä, minkä vuoksi olemme :palwitettuja mer- 14885: kitsemään siihen vastalauseemme. 14886: Ensimäinen seikka, mikä mielestämme on merkille pan- 14887: tava, on se, että mietinnössä kovin ylimalkaisesti sivuutetaan 14888: monia tä11keitä'kin :puolia, joista olisi ollut mainittava. Niin 14889: on ollut niitten lainvastaisten toimenpiteitten kanssa, joihin 14890: hallitus oli, yhdessä rautatielhallitu:Ksen kanssa, ryhtynyt 14891: m. m. erinäisten ennakkomaksujen suorittamiseen, joita 14892: esiintyy bilans~issa. yli 41 mi~joonaa markkaa. Kun emme 14893: kuitenkaan - siihen lyhyeen aikaan katsoen, mikä mietinnön 14894: käsittelylle ja valmistelulle oli olemassa, saata esittää seikka- 14895: peräistä arvosteluamme, niin teemme nyt 'Va,in seuraavat 14896: muistutukset sen johdosta: 14897: 1) Erikoisesti merkille pantavaa on se politi~kika, jota 14898: hallitus on noudattanut ja ne toimenpiteet, mihin se oli 14899: aikaisemmin ry.htynyt työväestöä vastaan sen va.atiessa 14900: parannuksia työ- ja pal:Kkaoloihinsa. Valiokunta on niissä 14901: suhteissa, poikkeuksetta, tahtonut hyväksyä hallituksen 14902: menettelyn 1 jopa antanut vastaisuuteen nähden viittauksia 14903: siihen, että huonosti kannattavaa rautatietaloutta olisi pa- 14904: rannettava ja yhä kasvavia menoja. supistettava työväestön 14905: palkkauksen kustannuksella. Kun mietinnön sivulla 7 löy- 14906: tyvä 'kappale, joka alkaa sanoilla: ,Valiokunta ei tahdo 14907: eyäillä esityksessä olevien lisäysten tarpeellisuutta" j. n. e., 14908: sisältää mielestämme viittauksen hallitukselle •siiihen suun- 14909: taan, ettei sen olisi tyydytettävä elantosuhteitten noususta- 14910: kaan aiheutuvia työväen kohtuullisia palkankorotusvaati- 14911: mlllksia, niin ehdotamme, että mainittu ka1ppale poistettaisiin. 14912: VaM:alauseita. 14913: 14914: 2) Katsoen siihen, ettei hallitus ole aikoinaan toimeen- 14915: pannut Eduskunnan tekemiä eräitä päätöksiä rautatielä1isten 14916: kalliinajan paikankorotusten järjestämiseksi ja. ottaen huo- 14917: mioon sen vaikean taloudellisen aseman, missä alempi rauta- 14918: tiehenkilökunta sekä päiväpalkkalaiset ovat olleet, ehdo- 14919: tamme, että 'Edus•kunta · hyvä.ksyisi mietinnön ;sivulle l,l) 14920: kappaleen jälkeen, joka alkaa sanoilla: ,Vali01kunnan mie- 14921: lestä ei yleensä pitäisi j. n. e.", seuraavan kappaleen: 14922: ,Tämän vuoden ensimäisien valtiopäivien Valtiovarain- 14923: valiokunta on laatimaan.sa kulh1J.aitosraha,ston. budjettiin 14924: vuodeksi 1917 ottanut 3,000,000 markan määrärahan huhti- 14925: kuun 1 päivästä rautatieJäisille 'Senaatin myöntämän kalliin- 14926: a;jan lisäyksen ulottamisesta vuoden alusta maksettavaksi. 14927: · Ehdotustaan, joka oli aivan yksimielinen, perustelee Valio- 14928: kunta sillä, että Eduskunta on hy.;äksynyt uuden palkkaus- 14929: säännön voimaan astuvaksi jo 1914 vuoden alusta Hekä sitä 14930: varten budjettiin ottanut määrärahoja. Ehdotetun palkkaus- 14931: säännön käytäntöön ottamista varten rahasääntöön merki- 14932: tystä mä.ärärahasta on hallitus kuitenkin jättänyt käyttä- . 14933: mättä huomattavia summia, jotka vuosilta 1914---1915 ja 14934: 19·16 nousivat yhteensä 9,2r39,500 markkaan, mikä summa 14935: Eduskunnan päätöksen mukaan olisi asianomaisina vuosina 14936: ollut rautatieläisten palrkkoina maksettava. Kun ne syyt, 14937: joiden nojalla edellisten valtiopäivien Valtiovarainvaliokunta 14938: on ehdotuksensa tehnyt, yhä edelleenkin ovat olemassa ja 14939: Valiokunta pitää niitä oikeudenmukaisina on Valiokunta 14940: tarkoitusta varten budjettiin merkinnyt 3,006',000 markkaa". 14941: 3) •Meidän mielestämme valtion olisi noudatettava tasa- 14942: . puolisuutta eri työntekijäryhmiin nähden. !Niin ei nyt kui- 14943: tenkaan ole kaikitellen ollut laita. Äskeisen suurlakon 14944: aikana noudatettiin eri menettelyä vakinaisten ja ylimää- 14945: räisten virka- .ia palvelusmiesten .ia toiselta puolen päivä- 14946: palkkalaisten suhteen lakkoajalta tapahtuneessa palkan 14947: maksussa. Koska emme sellaista menettelyä saata hyväksyä 14948: ja koska pidä:mme välttämättömänä, että eri työntekijä- 14949: ryhmät asetetaan samanarvoiseen asemaan, ehdotamme, että 14950: Eduskunta h;yväks;yisi mietinnön 115 sivulle ensimäisen kap- 14951: paleen jälkeen seuraavan lausunnon: 14952: 52 1917.- II V. P.- V. M.- Kulkulaito8rahasto. 14953: 14954: ,Palkkausasiain yihteydessä on valiokunta saanut tietää, 14955: että valtionrautateillä on viime, marraskuun lakon ajalta 14956: suoritettu llialk·ka kai:kille niiHe sekä v&kinaisille että yli- 14957: määräisille virka- ja palvelusmiehille, jotka ovat kuukausi- 14958: palkalla, mutta ·päiväpalkkalaisille ei ole lakkoajalta palkkaa 14959: suoritettu. Valiokunta on sitä mieltä, että päiväpal]tkalai- 14960: sillekin on lakkoajalta palHa :suoritettava". 14961: 14962: Helsingissä, 17 päivänä ,joulukuuta 1917 . 14963: 14964: • 14965: A. Paasonen. J. Kirves. 14966: H. Jalonen~ :E. Huttunen. 14967: J. A. Komu. S. Saarikivi. 14968: R Gylling. H. Hurmevaara. 14969: S. Häkkinen. W. Lehokas. 14970: H. Salmi. ;Jalo Kohonen. 14971: 14972: 14973: 14974: 14975: Helsingissä, Suomen 8enaatin kirjapainossa, 1917. 14976: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16. 14977: 14978: 14979: 14980: 14981: Suomen Eduskunnan vastaus 14982: Hallituksen esitylrseen, joka koskee kulkulai- 14983: tosrahastoa vuodeksi 1917. 14984: 14985: Eduskunnalle on näillä valtiopäivillä annettu Hallituksen 14986: esitys kulkulaitosmhastosta vuodeksi 19,17, ja on Eduskunta 14987: päättänyt käsitellä tämän esityksen samalla tavalla kuin Val- 14988: tiopäiväjärjestys säätää keisarin ja suuriruhtinaan esi- 14989: tyl;:sistä. Eduskunta katsoo asiakseen huomauttaa, että Edus- 14990: kunta ei ole voinut vapaasti harkita eri määrärahojen tar- 14991: peellisuutta, sillä suurin osa määrärahoista on jo käytetty 14992: Edm;lmnnan tälle vuodelle laatiessa budjettiehdotusta. 14993: Hallituksen bud.i·ettiehdotus kulkulaitosrahastolle vuodeksi 14994: 1917 perustuu, kuten esityksestä käy ilmi, rahaston tilaan 14995: 1916 vuoden lopussa. sekä Rantatiehallituksen 1916 vuo- 14996: den tilinpäätöksessä esitettyihin, mainitun vuoden todelli- 14997: siin menoihin ja tuloihin. Kun Eduskuntaa .ei ole Va;ltio- 14998: päiväjärjestyksen määräysten mukaisesti kutsuttu koolle 14999: vuosina 1915 ja 1916, on vuoden 1913 'kulkulaitosra- 15000: haston bilanssi viimeinen, mikä Eduskunnalle on esitetty. 15001: Koska rahaston tila sen jä:lkeen on ollut suurten muutosten 15002: alainen, on Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta laatinut 15003: alempana olevan bilanssiyhdistelmän neljältä viime vuodelta. 15004: 2 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N :o 16. 15005: 15006: 15007: Kulkulaitosrahaston tila allaolevien vuosien lopussa. 15008: 15009: ! i ' 15010: ; 1913 ! 1914 : 1915 1916 15011: 15012: 1~-~~-~--TtUi.i- ---§j;v.----v.; --:m-,tf.-.--,--17! 15013: - 1 1 1 15014: ' 1 1 15015: i 1 ! 15016: 1 1 1 15017: . 1 15018: Varat. : 1 1 15019: Valtiovaraston pano- ja 15020: ottotili Suomen Pan- i 1 15021: kissa ............... . 408,608155 114,118149 931,612 55 1,051,561 7 15022: Valtiovaraston ruplatili 1 15023: Suomen Pankissa .... - ; 15024: 1-,1 15025: ! 15026: - 1- 2,753,58718 2,213,7811 15027: 1 Rautatiehallituksen pa- 1 15028: i i i 15029: no- ja ottotili Suomen ' 1 i 15030: Pankissa ........... . 1,288,0001-1 1,096,333133 606,000 - 118,420\l 15031: 1 15032: Rautatiehallituksen sa:t- 1 1 1 15033: 1 15034: minen Venäjän valta- i 15035: 17,967,829 c 15036: 1 15037: , kunnanpankilta ..... . 1-1 ~- 15038: 15039: 1 Saamisia ulkomaisilta 15040: 1i • h"lt" 15041: as1am1e 15042: • 1 a ....... . 5,352,423198 756,283 40 2,036,421 78 934,266 7 15043: Kassa ................. . 1,339,123 85 8,389,762 97 2,732,664 89 5,847,521 ~ 15044: Obligatsioneja ......... . 1,290,558115 100,844 761 100,8441761 100,844 j 15045: Valtionrautateiden tarve- 15046: ainevarastot .......• 14,285,932133 12,496,431 12 10 434 528103 25,026,831 7 15047: Varastot rautatieraken- ' ' 15048: nuksilla ........... . 540,524 73 1,397,098 25 1,059,275 58 2,009,656 [ 15049: Paloviinaverorahoja ... . 1,056,604 35 4,222,416 47 4,198,468 75 3,981,470 j 15050: Sekalaisia tulorästejä .. 1,376,699 58 2,144,429 15 2,070,292 93 1,866,1911 15051: Väliaikainen kassalB,ina 15052: suostuntarahastoon .. - ,_ 1,000,000 - 15053: Suomen Pankkiin myy-,· 15054: tyjen obligatsionien 1 15055: kirjoihin merkityn ar-l ~ 15056: von ja myyntihinnan : 1 15057: 15058: Eri::~~~:ne::~:s~j·~.: : 2,210~71 1 15059: ;; 2,509,42& ~; 15060: 14,452,263 42 4~:~~:::~: 15061: » velallisia .. . .• 235,263 62 64ol,75 97 81100,603 88 1,822,2901 15062: Vajausta rahastossa . .. • - - 1 :._ - - - 7,720,0481 15063: Yhteensä )29,383,91lllli34,871,893I9BI49,476,563f75) 119,803,832)! 15064: Kulkulaitosrahasto. 3 15065: 15066: 1 15067: 15068: 15069: 15070: 1-19W_ i 1914 1 1915 1916 15071: 15072: 1 :myc i1t!4 ~ ~~1--~~- 1 15073: ~ li't& 15074: 1, 15075: 15076: 15077: Velat. 1 1 15078: 1 15079: Rahaston pääoma ...... 5,051,619 07 5,541,455 03 6,932,680 12 - 15080: Velkaa valtiorahastolle .. 3,500,000 - 3,500,000 - - - - 15081: Velkaa laamanninkäräjä- 1= 15082: jyvärahastolle ....... 3,854,000 -- 3,854,000 - 3,854,000 - 3,854,000 - 15083: Paloviinaverorahoja .... 793,365 38 112,341 77 109,097 71 78,741 85 15084: Sekalaisia menorästejä .. 6,994 67 850,432 63 3,052,243 34 4,075,314 52 15085: Varattuja määrärahoja .• 14,923,524 52 19,185,626 77 28,002,405 66 33,879,312 68 15086: Erinäisiä saamamiehiä .. 1,234,618 65 1,808,478 92 1,490,649 48 20,860,556 13 15087: Leski- ja orpokassa hen- 15088: 1 15089: kilöitä varten, jotka 1 ' 1 15090: 1 i 15091: kuuluvat erityisiin lai- 1 15092: toksiin ......•....... 19,788 82 19,558 861 35,487 441 55,407 38 15093: 1915 vuoden valtiolaina 15094: Tilapäinen kassalaina 15095: - 15096: 15097: ] =r6,000,000 15098: ] 15099: 30,000,000 - 15100: 15101: valtiorahastosta ...... 1 - - 27,000,000 -- 15102: Yhteensä /29,383,91l!ll!34,871,893!98!49,476,563!75l119,803,332/561 15103: 15104: Tiliasemat vuosilta 1913 ja 1914 eivät anna a,ihetta huo- 15105: milutusten tekemi,soon. Vuonna 1915 on avattu valtiovaraston 15106: ruplatili 'Suomen Pankis,sa ja erinäiset etu:maksut olivat kas- 15107: vaneet noin 2,500,000 markasta noin 14,500,000 markkaan. 15108: Rahastolla oli vielä liki 7,000,000 markan pääoma, mutta 15109: on silloin samana vuonna otetusta 30,000,000 markan valtio- 15110: lainasta täytynyt käyttää 6,000,00,0 marldma. Vuoden 1916 15111: tiliasema sensijaan antaa jo aihetta vakavaan huoleen, ei 15112: yksistään sen vuoksi, että bilanssi osottaa noin 7, 720,000 15113: markan vajausta, vaa.n ennen kaikke1li siitä syystä, että osaa 15114: tiliasemassa varoiksi merkittyjä .eriä ei voi varoina pitää ja. 15115: että osa näitä eriä ei todellisuud·essa nouse niin suureen mää- 15116: rään, kuin ne on varojen puolelle otettu. Ruplan kurssin 15117: huomattavan alenemisen vuoksi on eriä ,Valtiovaraston 15118: ruplatili Suomen Pankissa" ja ,Rautatiehallituksen saatava 15119: Venäjän valtakunnanpankilta", yhteensä 20,181,610 mark- 15120: kaa 53 penniä, tuntuvasti vähennettävä, sillä bila.nssissa on 15121: 15122: • 15123: 4 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16. 15124: 15125: kummassakin näissä erissä rupla lao,kettu kurssin 2: 6·6 2 / 8 15126: mukaan markoiksi. Laskettuna Suomen Pankin viime kuun 15127: vaihteessa noteeraaman kurssin mukaan (1: 00), tekee yllä- 15128: oleva summa vain 7,568,103 markkaa 915 penniä. Erotus on siis 15129: 12,613,506 markkaa 518 penniä. Paloviinaverorahoja, joita on 15130: bilans:;iin merkitty 3,981,470 markkaa 70 penniä, ei voitane 15131: ottaa ensinkään varoina huomioon, sillä se vähäinen määrä, 15132: mikä niistä saattaa kertyä, täytyy käyttää vastaavien meno- 15133: jen peittämiseen. Erotus Suomen Pankkiin myytyjen obli- 15134: gatsionien kirjoihin merkityn arvon ja myyntihinnan välillä 15135: on varoissa otettu huomioon 8,001,666 markkana 66 penninä. 15136: Koska nämä ohligatsionit ovat Venäjän valtion obligatsio- 15137: neja, jotka ovat kirjoissa kurssin 2: 53 1 /s mukaan, ja ne on 15138: myyty Suomen Pankkiin ehdolla, että ne määrätyn a,jan 15139: kuluessa, ost·etaan ta•kaisin samasta hinnasta, josta ne on 15140: pankkiin myyty, ja kun ruplan kurssi on edelleen laskenut, 15141: täytyy erotus eli ta.ppio arvioida suuremmaksi. Jos viime 15142: kuun vaihh:•essa noteerattu kurssi pannaan arvion perusteeksi, 15143: tulee kurssitappio olemaan 2•3,.814,931 markkaa 9 penniä 15144: suurempi bilanssiin merkittyä määrää. Etumaksuista ovat 15145: saatujen tietojen mukaan ainakin seuraavat sellaisia, joita ei 15146: voitane lukea varoiksi: etumaksu valtionrautateiden asettami- 15147: S•esta liikekannalle Smk 3,652,415: 99 ja Venäjän rauta- 15148: teille ennakkomaksuna suoritetut vaunuvuokrasakot Smk. 15149: 7,104,7·09: 33, yhteensä 10,7 57,125 markkaa 32 penniä. 15150: EdelHi mainitut erät tekevät yhteensä tasaluvuin 15151: 59,168,700 markkaa. Eun tähän lisätään bilanssissa 15152: oleva rahaston vajaus 7, 720,048 markkaa 2·6 penniä, näyt- 15153: tää vajaus olleen noin 66,88·9,000 markkaa. Toimitetut las- 15154: kelmat eivät tietysti voi tarkasti osottaa rahaston vajauksen 15155: todellista määrää, v•aan saattaa yllämainittu summa muuttua 15156: muun muassa ruplan kurssin muutosten johdosta . 15157: 15158: 15159: 15160: 15161: • 15162: Kulkulaitosrahasto. 5 15163: 15164: 15165: J{ulkulaitosrahaston menot vuonna 1917. 15166: 15167: 1. Valtionrautateiden vakinainen m.enosääntö. Allaole- 15168: vaan yhdistelmäii.n en ~t~ttu valtwnrautateiden vakinaista 15169: menosääntöä varten kulkulaitosrahaston budjettiin merkityt 15170: määrät sekä minkä verran niis~ä on Rautatiehallituksen tilin- 15171: päätöksen mukaan kunakin vuonna todellisuudessa tasalu- 15172: vuin käytetty, kun jätetään eläkkeet huomioon ottamatta. 15173: Menosääntö Vakinaiset menot Menojen lisäys 15174: Vuosi. Smk. Smk. Smk. 15175: 1912 38,300,000 38,718,000 2,517,000 15176: l91J.3 40,183,000 41 ,09·5,000 2,377,000 15177: 1914 46,992,000 42,408,000 1,313,000 15178: . 19>15 51,545,000 50,491,000 8,083,000 15179: 1916 64,836,000 75,396,000 24,905,000 15180: 15181: Vuod-e1ksi 1917 ehdot-etaan esity,ksessä valtionra.utateiden 15182: vakinaista m-enosääntöä varten 168,872,700 markkaa. Suu- 15183: rimmat lisäyks€t 1916 vuod-en tilinpäätöks€€n aiheuttavat 15184: palkkaukset sekä polttoaineen kulutusm-enot. 15185: Paitsi osastossa ,lVIuut menot" lueteltuja palkkausme- 15186: noja on 01sa•stoilla 1-5 palkkausm-enojen lisäys yht-eensä 15187: noin 12,858,000 markka.a, ja jakaantuu lisäys eri osastojen 15188: kesken seuraavasti: keskushaHinnossa tasaluvuin 454,000 15189: markkaa, linjahallinnossa 68,000 markkaa, liikenneosastolla 15190: 8,191,000 markkaa, rataosastolla 739,000 markkaa ja. !kone- 15191: osastolla 3,406,000 markkaa. Palkkausmenojen lisääntymi- 15192: nen narssa kohdin johtuu osaksi uusien virkojen pe- 15193: rustamisesta ja ylimääräisten virkailijain vakinaiseksi asetta- 15194: misesta, osaksi myös määrättyjen palvelusvuosien nojalla ase- 15195: tusten mukaan maks.ettavista palka.nkorotuksista ja tarpeelli- 15196: seksi havaitusta yli1111äJäräisen henkilökunnan ja sille tulevan 15197: palkkauks-en lisäämisestä. Yhdellä k-ertaa tapahtune-esoon 15198: huomattavaan pa.lkkausmenoj€n korotuks-e-en on vaikuttanut 15199: myöskin se Eduskunnan budjettioikeutta loukkaava Halli- 15200: 6 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N :o 16. 15201: 15202: tuksen menettely, jota se on noudattanut jättämällä huo- 15203: mioon ottamatta ja käyttämättä Eduskunnan useilla edelli- 15204: sillä valtiopäivillä osottamia ja budjettiin rautatieläisten 15205: palkkojen parantamiseksi merkitsemiä määrärahoja, vuonna 15206: 1914 :tasaluvuin 4,618,600 markkaa, 3,351,200 ma.rkkaa 15207: vm:mna 1915 ja 1,269,700 markkaa vuonna 1916 eli yhteensä 15208: 9,239,500 markkaa. 15209: Eduskunta ei tahdo epäillä esityksessä olevain lisäysten 15210: tarpeellisuutta, mutta katsoo välttämättömäksi jo tässä huo- 15211: mauttaa, että suumuta varovaisuutta on noudatettava kaikissa 15212: toimenpiteissä, jotka lisäävät rautaiJeid·en nykyään huolestut- 15213: tavan korkeita liikennekustannuksia. 15214: Jo pitkän ajan kuluessa on menoissa esiintyvä erä 15215: ,Veturipalvelus, poHtoaineita y. m." ollut omansa kiin- 15216: nittämään Eduskunnan huomiota puoleensa. Ensihikin on 15217: sanottu menoerä aina ollut huomattavan suuri ja toiseksi 15218: rahasäännössä oleva melkoimm määräraha on säännöllisesti 15219: ylitetty, viime vuosina odottamattoman suuressa määräs!lä. 15220: Nämä menot ovat viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana 15221: olleet täy&in markoin seuraavat: 15222: Rahasään- Tilinpäätök- Menot las- 15223: nönmukaan sen mukaan kettuja suu- 15224: Vuosi. 15225: Smk. Smk. remmat 15226: Smk. 15227: 1912 15228: 1 15229: 4,918,200 5,99·3,864 1,075,664 15230: 1913 5,398,000 6,635,224 1,237,224 15231: 1914 5,941,800 6,562,650 620,850 15232: 1915 8,500,000 9,771,800 1,271,800 15233: 1916 12,914,50() 18,797,579 5,883,079 15234: 15235: Vuoden 19•17 budjettiin ehdottaa H allitu's tähän tarkoi- 15236: tukseen otettavaksi 44,221,800 markkaa. 15237: Jotta kävisi mahdolliseksi ainakin osaksi arvostella, missii 15238: määrin tämä tavaton kustannusten kohoamin:en riipp11u lii- 15239: kenteen kasvamisesta ja polttoaineiden hinnan noususta, esi- 15240: tetään vielä muutamia lukusarjoja, jotka kohdistuvat ·puheena 15241: oleviin vuosiin. Ensimäisen sar-ekkeen luvut osattavat kuinka 15242: Kulkulaitosrahasto. 7 15243: 15244: paljon polttoaineita on käytetty yksinomaan veturien läm- 15245: mittämiseen, jolloin kivihiilet on muunnettu haloiksi valtion- 15246: rautateillä käytetyn suhdeluvun mukaan, eli siten, että kaksi 15247: desitonnia hiiliä vastaa yhtä kuutiometriä halkoja. Toisen 15248: sarekkeen luvut ilmaisevat näiden polttoaineiden hinnan. 15249: Kolmannen sarekkeen luvut kuvaavat koko liikenteen suu- 15250: ruuden ilmaisemaHa vaunuakselien kulkemien kilometrien 15251: luvun miljonissa lausuttuna. Neljäs sareke kuvaa halkokuu- 15252: tiometrin keskimääräisen hinnan vaihdokset. Seuraavissa sa- 15253: rekkeissa esitetään suhdelukuja. 15254: 15255: 1,000 vaunuakseli- 15256: kilometriä kohti 15257: m 3 hal- kustan- 15258: koja nus 15259: 1912 1,193.5 5,452.4 5·25.4 4.42 mk 2.27 m 3 10.38 mk 15260: 1913 1,212.4 6,080.5 562.8 4.28 " 2.16 " 10.86 " 15261: 1914 1,182.8 5,9,4'4.4 575·.3 4.40 " 2.06 " 10.3i> " 15262: 191'5 1,648.7 8,949.3 6·48.G 5.65 , 2:.54 " 13.79 " 15263: 1916 2.307.8 17,239.8 927.2 8.31 " 2·.50 " 18.i>9 " 15264: 15265: 15266: Tästä huomaa, että vuodesta 1912 vuoteen 19116 halkojen 15267: koko kulutus on noussut noin 93 %, vaunuakselikilometrien 15268: luku noin 76 % ja kustannukset vaunuakselikilometriä kohti 15269: noin 79 ~Ia, kun sitä vastoin polttoaineiden kulutus vaunu- 15270: akseliki,lometriä kohti on pysynyt verratain muuttumattoma- 15271: na. Halkojen hinta kuutiometriä kohti O:Q noussut noin 88%. 15272: Vuoden 1917 budjettiin ehdottaa Hallitus otettavaksi yk- 15273: sinomaan veturien polttoaineita varten tasaluvuin 42,200,000 15274: mk. Syy tähän tavattom"aan nousuun on etupäässä halkojen 15275: yksikköhinnan kohoaminen noin kaksinkertaiseksi vuoden 15276: 1916 hintaan verrattuna. Osaksi tämä myöskin riippuu siitä, 15277: että varsinkin sota-aikana on niin hyvin matkustaja- kuin ta- 15278: varajunain nopeutta ja lukumäärää täytynyt lisätä, josta on 15279: aiheutunut verrattain huomattava polttoaineiden lisäkulutus. 15280: Veturit. ovat sitä paitsi niin liikarasitetut, että seurauksena 15281: 8 1917 II Vp.- Edusk. Yast.- Esitys N:o 16. 15282: 15283: on ollut lisätty polttoaineitten käyttö. Muitakin syitä on 15284: esitetty: on oltu pakotettu käyttämään tuoreita halkoja, 15285: korjauksia. vetureissa ei ole ehditty suorittaa tarpeellisella 15286: huolella, veturitalleja ei ole riittävästi. 15287: Eduskunnan mielestä on :voHtoai.ueiden kärytössä esiin- 15288: tyviä epäkohtia tarmokkaasti korjattava .ja yleensä ankarinta 15289: säästäväisyyttä noudatettava polttoaineiden niinkuin b.ik- 15290: kien muidenkin tarveaineiden käytössä, jolla on mitä suurin 15291: rahallinen merkitys. Mutta polttoainekysymyksen tyydyt- 15292: tävä ratkaisu vaatii nähtävästi perinpohjaisempiakin uudis- 15293: tuksia. Tämä asia otettiin harkittavaksi 1914 vuoden valtio- 15294: päivillä, sillä Eduskunnan mielestä liikente€n kasvaessa ja 15295: rautatieverkon laajentuessa IJOlttoainekustannukset tulisivat 15296: vuosi vuodelta yhä lisääntymään. Näin ollen ja koska poHto- 15297: puiden ja ·kivihiilen hinta .on yhä osottanut taipumusta nouse- 15298: miseen, tahtoi Eduskunta asettaa harkinnan a.laiseksi, eikö 15299: sähkön käytäntöön ottaminen tulisi valtionrautateillä liike- 15300: voimana ajanpitkään taloudelliE>esti edullisemmaksi. Ulko- 15301: mailta saadut kokemukset olivat myös omansa antamaan 15302: tukea sille käsitykselle, että maassa, jonka lukuisissa, osaksi 15303: valtion omistamissa, kaskissa olevaa vesivoimaa voitaisiin 15304: valtion toim€sta ryhtyä käyttämään sähkön synnyttämiseen, 15305: sähkö saattaisi rautateillä tulla ehkä huokeimmakosi liike- 15306: voimaksi. Kun Hallitus lmitenkin oli asettanut komitean 15307: tutkimaan asiaa ja koska oli suotavaa, että Eduskunnalle 15308: aikanaan annetaan tieto tutkimuksen tuloksista, päätti Edus- 15309: kunta lausua, oet'tä. Hallitus annettuaart tutkia, voidaanko 15310: Suomen valtionrautateillä ottaa sähköä liikevoimaksi, antaisi 15311: Eduskunnalle kaikinpuoliseen s-elvitykseen perustuvan eh- 15312: dotuksen asiasta. 15313: Esityksessä ilmoitetaan, että asiaa tutkimaan ase- 15314: tettu komitea ei ole vielä työtään päättänyt. Trumän 15315: johdosta katsoo Eduskunta tarpeelliseksi huomauttaa, että 15316: komitean töitä olisi joudutettava ja aikanaan annettava 15317: Eduskunnalle ehdotus asiasta. Eduskunta pitää tätä sitäkin 15318: tarp.eeHisempana, kun on syytä olettaa, -että sähköä arva- 15319: tenkin helpoimmin saatetaan rautateitten liikevoimaksi 15320: K ulkulaitosrahasto. 9 15321: 15322: käyttää m;yöhemmin mainitulla, vastaisella. Oulun-Vaalan 15323: radalla ja sen mahdollisella jatkolla, koska siellä valtion hal- 15324: lussa on jo sopivia koskia ja kun kokeilu tällä alalla edulli- 15325: simmin snoritettaneen jollakin uudella radalla. 15326: Samalla on Eduskunnassa ollut harkinnan alaisena mui- 15327: takin keinoja, joitten avulla polttoaineiden kulutusme- 15328: noja voitaisiin vähentää, ja on kiinnitetty huomiota siihen, 15329: että muissa maissa, varsinkin Ruotsissa, on viime vuosina 15330: käytetty huomattavia summia kokeiluun polttoturpeen käy- 15331: täntöön saamiseksi rautateillä. Suomessakin on jonkun ver- 15332: ran tällaisia kokeita tehty, mutta lienevät ne rautateillä so- 15333: dan alettua kokonaan lakanneet. Koska Eduskunnan mie- 15334: lestä huolestuttava polttoainekustannusten lisääntyminen 15335: välttämättä vaatii näiden kustannusten vähentämistä ja kun 15336: sähkön käytäntöön ottaminen liikevoimana laajemmassa mi- 15337: ta>.sa valtionrautateillä kysynee aikaa. katsoo Eduskunta, että 15338: Hallituksen tulisi 'edistää kokeiluja polttoturpeen käytän- 15339: töön ottamiseksi valtionrautateillä. 15340: Osastossa ,Muut menot" ehdotetaan esityksessä budjet- 15341: tiin otettavaksi palkkauksen ja ImUiinajan lisäykseksi val- 15342: tionrautateiden palveluksessa oleville henkilöille arviolta 15343: 25,500,000 markkaa. 15344: Valtionrautat€illä on vielä tämän vuoden aikana ollut 15345: osittain ·käytännössä vuonna 1907 vahvistettu palkkaus- 15346: sääntö. Kun siihen jo sen voimaan astuttua oltiin rauta- 15347: tieläispiireissä tyytymättömiä, tehtiin samana vuonna 15348: Rautatieha1lituks-ell€ useita anomuksia pal,kka€tujen paran- 15349: tamisesta. Rautatiehallitus esitti kirj€lmä:ssä helmikuun 15350: 14 päivältä 1911 Senaatin kulkula.itost.oimituskunnalle, että 15351: asetettaisiin komitea laatimaan ehdotusta uudeksi palkkaus- 15352: säännötksi ja vuokratariffiksi valtio111rautateille. J\fyöntyen 15353: t€htyyn €sitykooen oibutti Senaatti saman kuun 24 päivänä 15354: Rautatiehallituks-en asettamaan komitean edellä mainittua 15355: tarkoitusta varten. Komitea antoi mietintönsä Rautatiehalli- 15356: tuksen€ toukokuun 25 päivänä 1912. 15357: Komitea oli ehdottanut alimman palkkioluokan l)alk- 15358: kioksi 9f30 markkaa vuodessa. Rautatieläisten liitto ehdotti 15359: 10 1917 II Vp,- Edusk. vast.- Esitys N:o 16. 15360: 15361: sanotussa palkkioluokassa palkkioksi 1,200 markkaa vuodessa. 15362: Vuokrataulun oli komitea laatinut niiden tietojen mukaan, 15363: joita eräs komit·ean osasto oli saanut tiedustellessaan vuokra- 15364: oloja ja polttopuiden silloista hintaa kaupungeissa ja asemien 15365: lähettyv.illä. Komitea ehdotti myös, että vuokrataulu aina 15366: viiden vuoden kuluttua oli tarkastettava. Sääntöpaikkais- 15367: ten virkailijain suhteen oli komitea ehdottanut kolme koro- 15368: tusta a 500 markkaa 5, 10 ja 15 vuoden palveluksesta. Täl- 15369: lainen korotus katsottiin suotavaksi, jotta ei peruspalkkausta 15370: tarvitsisi korottaa enemmän kuin oli tehty. 15371: Rautatiehallitus hyväksyi pääpiirteissä komitean ehdo- 15372: tuksen. Alimman palkkioluokan palkkion ehdotti Rautatie- 15373: hallitus kuitenkin 1,020 markaksi sekä alensi vuokrat 2' ja 3 15374: huoneen huoneistoista. 15375: Vuoden 19,13 valtiopäiville annetus'Ja Hallituksen esi~yk 15376: sessä kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1914 oli tätä tarkoi- 15377: tusta varten otettu 3,900,000 markan määräraha. Esi- 15378: tykseen antamassaan vastauksessa lausui Eduskunta 15379: mielipiteenään, että valtionrautateiden virka- ja palvelus- 15380: miesten palkkausolot on asetettava bydellisen järjestelyn 15381: alaisiksi~ ja pienempiä palkkoja nauttivien palvelusmiesten 15382: tarpeet silloin t:rikseen otettaNa huomioon, niin että alin 15383: vakinain.en kuukausipalkka olisi 100 markkaa, minkä- 15384: tähden Eduskunta edellä mainittujen tarkoitusten toteuttami- 15385: seksi otti 1914 vuoden budjettiin 4,800,000 markan määrä- 15386: rahan. Kun Eduskunta 1914 vuoden valtiopäivillä piti suo- 15387: tavana uuden palkkaussäännön voimaan saattamisen 1914vuo- 15388: den alusta, mutta edellä ma.initun, 1914 vuoden budjettiin ote- 15389: tun, määrärahan ei enään katsottu täysin riittävän alimpiin 15390: palkkausluokkiin kuuluvain palvelusmiesten palkkaolojen 15391: parantamiseen, hyyäksyi Eduskunta 19115 vuoden budjettiin 15392: vuosia 1914 ja 1915 varten yhteensä 1,15.0,000 markan lisä- 15393: määrärahan. 15394: Uutta palkkaussääntöä ei kuitenkaan ~aat.ettu voimaan 15395: vuonna 1914. Sitä vastoin asetuksella 2 päivältä syys- 15396: kuuta 1915 parannettiin valtionrautateiden palkkiovirka- 15397: miesten ja palvelusmiesten palkkauksia mainitun vuoden hei- 15398: Kulkulaitosrahasto. 11 15399: 15400: näkunn 1 päivästä alkaen siten, että vähimmä:ksi kuukausi- 15401: palkkioksi tuli 100 markkaa. 15402: Viimeksi mainittu asetus siis ainoastaan osittain muutti 15403: huhtikuun 24 päivänä 191()7 Suomen valtionrautateille annet- 15404: tua palkkaussääntöä. Rautateitten virka- ja pa.lvelusmiesten 15405: elä1kkeet pytsyivät saman määräisinä, kuin säädetään vasta 15406: mainitussa a.setuksessa ja heinäkuun 13 päivänä 1912 anne- 15407: tussa asetuksessa rautateiden ylempäin ja alempain virka- 15408: miesten sekä palvelusmiesten eläkeoikeudesta. 15409: Vuoden 1915 palkkausjärjestelyn yhteydessä oikeutettiin 15410: Senaatti yksissä neuvoin kenraalikuvernöörin kanssa jaka- 15411: maan kuukausittain 25,000 markkaa sääntöpaikkaisten vir- 15412: kamiesten palkanparannuksiksi heinäkuun 1 päivästä 1915 15413: lukien, kunnes valtionrautateiden uusi palkkaussääntö tulisi 15414: vahvistetuksi. 15415: Elokuun 18 päivänä 1917 annetulla asetuksella tuli uusi 15416: palkkaussääntö valtionrautateille vahvistetuksi ja on se pantu 15417: käytäntöön kuluvan vuoden heinäkuun 1 päivästä lukien. 15418: Uusi vuokratariffi on myöskin sanotusta päivästä a'lkaen 15419: astunut voimaan. 15420: Syyskuun 1 päivästä 1916 lähtien on Senaatin päätöksen 15421: mukaan 7 päivältä marra.skuu,ta 1916 niille valtionrauta- 15422: teiden virkailijoille, joiden vuotuinen pohjapalkka ei ole 6,000 15423: markkaa suurempi, myönnetty palkanlisäystä, palkkioluok- 15424: kain mukaan, ollen lisäys alimmassa palkkioluokassa 25 % 15425: pohjapalkasta ja neljännestä palkkioluokasta lähtien 8 % 15426: siitä. Viimeksi mainittu prosenttimää.rä tulee niillekin vir- 15427: kamiehille, joilla on sekä palkkaa f~ttti palkkiota ra1lasään- 15428: nön muka~m, muttn. joiden vuosipnlkkaus ei ole 6,000 mark- 15429: kaa suurempi. 15430: Koskn näitä pa lkanlisäy hsia ei pidetty riittävinä ja niitä 15431: oli. saanut nauttia ainoastaan osa valtionrautateiden palve- 15432: luksessa olevaa henkilökuntaa ja kun elämän ylläpitoon tar- 15433: peellistfm 'tavarain hinnat ·olivat kohoamassa, myönsi Se- 15434: na::utti s-ekä Rautatiehallituksen esityst·2n että erinäisten rau- 15435: tatieläisjärjestöjen tekemäin anomnsten johdosta päätöksel- 15436: lään 28 päivältä viime huht.ikuuta valtionrautateiden palve- 15437: 12 1917 II VJl.- Edusk. va.st.- Esitys N :o 16. 15438: 15439: luk&essa oleville henkilöille tämän vuoden huhtikuun 1 päi- 15440: västä lähtien ka lliinajan1isäy.stä seuraavain yleisten perus- 15441: teiden mukaan: 15442: Henkilöille, joiden vuotuiset palkka Kuukausit- Kuukausit· 15443: edut rahassa ja luontoisetulna, tainen lisäys tainen lisäys 15444: henkilöille, henkilöille, 15445: ennen myönnetyt kal!iinajan· joilla on joilla ei ole 15446: lisäykset lukuunotettuina, lapsia: lapsia: 15447: yhteensä ovat: :lmf $11f 15448: 15449: enint. 2,000 mk 100:- 80:- 15450: 2,001-4,000 90:- 70:- 15451: " 15452: '1,001-6,000 80:- 60:-- 15453: " 15454: 6,001 mk. Ja enemmän .... 70:- 50:- 15455: 15456: Siihen nähden, että elantokustannukset Venäjällä ovat 15457: nwlkoista suuremmat kuin Suomessa, on Pietarissa ja Val- 15458: hasaaren--Pietarin rataosalla palveleville rautatieläisille 15459: myönn·etty 25 ~.:; korotus edellä mainittuihin kuukalutisiin 15460: lisäyksiin. 15461: Esityksessä ilmoitetaan edelleen, että yhä kohoavien elan- 15462: tokustannusten takia myös viimeksi mainitut kalliinajan- 15463: lisäykset huomattiin riittämättömiksi ja uusi palkkaussääntö, 15464: joka on vahvi~tettu pääasiallisesti vuonna 1912 tehdyn ehdo- 15465: tuksE'n ja syyskuun 2 päivä.nä 19'15 annetun asetuksen perus- 15466: teella, ei tuottanut lmomattavamiJ.aa parannusta palkkauksiin. 15467: Tiimiin johdo~ta on Senaatti, peruuttaen enn&n myönne- 15468: tyt kalliinajanlisäykset, katsonut tarpeelliseksi päätöksellään 15469: 4 päivältä lokakuuta 1917 myöntää kal1iinajanEsäyksiä ku- 15470: luvan lokakuun 1 päivästä alkaen seuraavien perust-eiden 15471: mukaisesti: 15472: virlmilijalle, jolla on 4 tai useampi alle 18 vuoden ikäistä 15473: la.-ta, BOO markhaa kuukaudessa; 15474: virkailijalle. jolla on 1-B alle 18 vuoden ikäistä lasta, 15475: 275 markkaa kuukaudessa; 15476: virkai1ijaUe, joNa ei 01Le al1e 18 vuoden ikäisiä lapsia, 260 15477: markkaa kuukaudessa; 15478: ylimääräi:sille palvelijoil1e, jotka hoitavat avonaisia vir- 15479: koja tai sellaisia. jotka vastaavat menosä.ännössä olevia va- 15480: kinaisia virkoja, riippumatta perhesuhteista, 250 marklz~a 15481: K ulkulaitosrahasto. 13 15482: 15483: kuukaudessa, jos he 'ovat vllleet ainakLn 6 Jkuulkautta valtion- 15484: rautateiden palveluksessa, muutoin 2~25 markkaa kuukau- 15485: dessa; sekä 15486: harjoittelijoille ja laskuapulaisille 100 markasta 250 15487: markkaan kuukaudessa, riippuen siitä kuinka kauan he ovat 15488: olloot valtionrautateiden palveluksessa ja. millä osastolla he 15489: palvelevat. Sitä paitsi on Senaatti pysyttänyt ennallaan kai- 15490: kille Viipurin~-Pietarin rataosalla palveleville kuluvan vuo- 15491: den heinäkuun 1 päivästä alkaen myöntämänsä 50 markan 15492: kuukautisenkalliin paikkakunnan lisäkorvauksfm sekä veturi- 15493: miehille myönnetyn 50 ma,rkan kuukautisen korvauksen me- 15494: ndetyistä virantoimitusrahoista. 15495: Eduskunnan mielestä ei yleensä pitäisi Eduskuntaa kuule- 15496: matta myöntää näin merkittäviä palkan- ja kalliinajanlisäyk- 15497: siä. Koska elantokustannusten kallistumisen ja muiden pa- 15498: koi'tta.vain seikkain johdosta kuitenkin saatujen tieto- 15499: jen mukaan nyt ei liene ollut mahdollista lykätä päätöksen 15500: tekoa näistä seikoista, on Eduskunta puheenalaiset määrä- 15501: rahat kuluvaa vuotta varten budjdtiin merkinnyt. 15502: Esity:ksessä ilmoitetaa;n, että lirkenneosaston ,sekalaisten 15503: menojen summa on kohonnut sen johdosta, että tämän meno- 15504: erän kohdalla oleva määräraha korvausten suorittamiseksi 15505: vieraiden rautateiden omistamain vaunujen käyttämisestä 15506: valtionrautateillä on korotettu 13,084,600 markkaan. Kor- 15507: vausmäärät Suomessa olevien yksityisten ratojen vaunujen 15508: käyttiimisestä ovat aivan vähäpätöiset.. Hahalliselta merki- 15509: tykseltään monin verroin huomatta vammat ovat Venäjän rau- 15510: tateille maksettavat korvaukset ja sakot venäläisten vaunu- 15511: jen käyttämisestä. 15512: Esityksessä ilmoitetaan, että venäläisten ratojen vaatimus 15513: nouseekin lähemmä H,OOO,OOO ruplaan, mutta lmskei velko- 15514: musperuste osittain vielä ole se.Ivä, on riidattomana osana 15515: siitä ma'ksettu 3,6'29,347 ~uplaa kurssin mu'kaan 2: 66 2/ 3 , te- 15516: kevä 9,678,250 markkaa 66 penniä, ja tulee tämän vuoden 15517: kuluessa vielä maksettavaksi 2,996,669 ruplaa 25 kopeekkaa 15518: kurssin mukaan 1: 07, tekevä 3,206,436 markkaa 10 penniä, 15519: minkä tähden kuluvan vuoden menosäännössä on siihen tar- 15520: 14 1917ll Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16. 15521: 15522: koitukS€en varattu 13,000,000 markkaa. Eduskunnan saa- 15523: mi:en tietojen mukaan on paljon epäkohtia ja puutteellisuutta 15524: niissä järjest.elytoimenpiteissä, j.oista täJmä menoerän suuruus 15525: riippuu. Eduskunta odottaa, että Senaatti ryhtyy tarmok- 15526: kaihin toimiin näiden epäkohtain korjaamiseksi, jotta kysy- 15527: myksessä olevat menot, jotka hyvin tuntuvasti vaikuttavat 15528: valtionrautateiden talouteen, supistuvat niin vähään kuin 15529: on mahdollista. 15530: Koska Eduskunta on hyväksynyt esityksessä olevat mää- 15531: rärahat, on valtionrautateiden vakinaista menosääntöä varten 15532: budjettiin otettu kaikkiaan 168,872,700 markkaa. 15533: II. Eläkkeet ja erinäiset määt·ärahat. Esityksessä on 15534: tämä määräraha 'korotettu 180,000 markalla Eduskunnam 15535: vuonna 1914 myöntämästä 887,000 markasta. Samalla kun 15536: Eduskunta on tämän määrärahan hyväksynyt, on Eduskunta 15537: sitä mieltä, että säännökset rautatieläisten eläkkeiF.tä olisi 15538: otettava tarhstukF.en alaisiksi ottamalla samassa yhteydessä 15539: huomioon pysyväisesti päiväpalkalla työskentelevätkin. 15540: Eduskunta on eläkkeitä ja erinäisiä määrärahoja varten bud- 15541: jettiin ottanut 1,067,000 1narkkaa. 15542: III. Korot ja lainojen vähennysmaksut. Es1ityksessä 15543: ilmoitetaan, että Hallitus vuonna 1915 otti 30,000;000 mar- 15544: kan suuruisen lyhytaikaisen kotimaisen lainan, joka on 15545: kokonaan käytetty kulkulaitosrahaston hyväksi. Osit- 15546: tain sanotun lainan takaisin maksamiseksi, osittain va1- 15547: t.iovaraston kassan vahvistamiseksi on tämän vuoden hel- 15548: mikuun }6 päivänä saadun määräyksen ja Senaatin seuraa- 15549: van maalislkuun 24 päivänä tekemän päätöksen mukaisesti 15550: otettu 75,000,000 markan suuruinen laina, josta 45,000,000 15551: markkaa on nostettu viime huhtikuun 1 päivänä ja jäännös 15552: 1 päivänä marraskuuta käytetty mainitun 30,000,000 markan 15553: lainan maksami;;een. Eduskunta on ottanut näniä lainat 15554: budjettia tehdessään huomioon, mutta ei katso voivansa 15555: huomautuksetta sivuuttaa sitä menettelyä, että Hallitus on 15556: tehnyt tämän velan Eduskuntaa kuulematta, vaikka kyllä 15557: olisi ollut. mahdollisuus saattaa asia Eduskunnan käsiteltä- 15558: väksi. 15559: Kulkulaitosrahasto. 15 15560: 15561: Eduskunta on korkoihin ja lainojen vähennysmaksuiksi 15562: budjettiin merkinnyt esityksessä olevan määrän, siihen luet- 15563: tuna lyhytaikaisten vekselilainain korkoihin 2,00>0,{)00 mark- 15564: kaa, yhteensä 16,577,882 markkaa 22 penniä. 15565: IV. Oikaisuprosentti. Eduskunta on tähän tarkoitukseen 15566: merkinnyt ehdotetun määrän, 500 markkaa. 15567: V. A. Uutisrakennttstyöt valmiilla radoilla. Esityksessä 15568: on ehdotettu budjettiin merkittäväksi määrärahoja erinäisiä 15569: tähän ryhmään kuuluvia töitä varten, joista lähemmin on 15570: tehty selkoa esityksessä seuraavassa liitteessä. 15571: Erät 1-13 ilmoitetaan esityksessä otetuiksi Senaatin 15572: niistä aikanaan antamien määräysten mukaan. Eduskun- 15573: nan huomiota on kuitenkin kiinnittänyt ne näi5tä määrä- 15574: rahoista, jotka ilmoitetaan otetuiksi Senaatin eri pää- 15575: töksien mukaan jo vuodelta 1913, siis aikana, jolloin 1914 15576: vuoden valtiopäiville annettu Hallituksen esitys ei vielä ollut 15577: valmistunut. :Mikäli on saatu tietää, perustuvat nämä määrä- 15578: rahtlt siihen ·entisen Hallituksen harjoittamaan Eduskunnan 15579: budjettioikeutta loukkaa,vaan menettelyyn, että, vaikka Edus- 15580: kunta kokoontui joka vuosi ja kulkuJaitosrahastosta uutis- 15581: rakennuksiin valmiilla radoilla ma:ksettavat määrärahat 15582: ilman vaikeutta yleensä olisi voitu antaa Eduskunnan 15583: päätettäviksi ennen niiden käyttämistä, Hallitus 1kuitenkin 15584: piti tapanaan useitten vuosien kuluessa määrätä erinäisiä 15585: rakennustöitä tehtäviksi ja suorittaa, näiden kustannukset 15586: etuma:ksuina, jotka vasta vuosia myöhemmin annettiin Edus- 15587: kunnan tiedoh:si, samalla kun pyydettiin määrärahoja sanot- 15588: tujen ennakkoma.hujen korvaa:tbiseksi. Näitä on tällä kertaa 15589: määräraha n :o 3 ennakkomaksun korvaamiseksi, jonka. Se- 15590: naatti on oikeuttanut Rautatiehallituksen suorittamaan maa- 15591: ja vesialueen pakkolunastamista varten Skurun asemalla, 15592: 44,000 markkaa, määräraha n :o 9 ennakkomaksun korvaa- 15593: miseksi, jonka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehallituksen 15594: käyt.tämään erinäisten valtionrautateiden rautatiesiHain var- 15595: tioiruisosta aiheutuvien tarpeellisten töiden ja laitosten kus- 15596: tantami5een liikekannallepanon aikana, 70,000 markkaa, ja 15597: määräraha n :o 1{) ennakkomaksun korvaami3eksi, jonka Se- 15598: 16 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16. 15599: 15600: naatti on oikeuttanut Rautatiehallituksen käyttämään eri- 15601: näisiin töihin ja laitoksiin Suomen valtionrautateiden saatta- 15602: mista varten siihen kuntoon . että mahdollinen liikekannalle- 15603: pano vaikeuksitta voidaan suorittaa, 75,000 markkaa. 15604: Uud€n vaunukonepajan rakentamiseksi Fredriksbergiin 15605: ehdotetusta 1,223,500 markan suuruisesta määrärahasta 15606: n:o 8 on saatujen tietojen mukaan tämän vuoden lokakuun 15607: 3 päivään mennessä käytetty 881,010 markkaa•99 penniä ja 15608: tulee vuoden ]Qppukuukausina käytettäväksi vielä 200,000 15609: markkaa, eli yhteensä tasaluvuin 1,081,000 markkaa. Jotta 15610: työtä kuitenkin voitaisiin keskeyttämättä jatkaa tulevanakin 15611: vuonna, on Eduskunta koko pyydetyn määrärahan nyt jo 15612: budjettiin merkinnyt. 15613: Määrärahaa n :o 9 sen ennakkomaksun korvaamiseksi, 15614: jonka Senaatti on oikeuttanut Rautatiehallituksen käyttä- 15615: mään erinäisten valtionrautateiden rautatiesiHain vartiormi- 15616: sesta aiheutuvien tarpeellisten töiden ja laitosten kustanta- 15617: miseen liikekannallepanon aikana, 70,000 markkaa, ei ~yös 15618: kään ole kokonaisuudessaan käytetty, vaan on syntynyt noin 15619: :19,500 markan ylijäämä. Eduskunta on sen vuoksi budjet- 15620: tiin merkinnyt sanotun määrärahan :10,500 markan suurui- 15621: srna. 15622: Määräraha n :o 11 Huopalahden laiturin asemaksi muut- 15623: tamista varten, 173,400 marlzkaa, on sen sijaan suuresti yli- 15624: tetty. ,T o viime lokakuun 3 11äivään mennessä oli sanottua 15625: tarkoitusta varten biytetty 210,205 markkaa 29 penniä ja 15626: vuoden loppukuukausina on ilmoitettu tultavan käyttämään 15627: vielä 60,000 markkaa. Näiri' ollen on Eduskunta tähän tar- 15628: koitukseen budjettiin merkinnyt tasaluvuin 270,000 markkaa. 15629: Tornion-Haaparannan yhdysradan rakentamista varten 15630: on esityksessä ehdotettu 3,000,000 markan määrärahan 15631: n :o 14 budjettiin ottami1sta yhdysradan ,venäjänpuo1eisen" 15632: osan rakentamiseksi. Esityksestä käy ilmi, että V enä- 15633: jän ja Ruotsin kesken on aikaan saatu sopimus Ruot- 15634: sin ja Suomen valtionrautateiden yhdistämisestä Tor- 15635: nionjoen poikki rakennettavalla sillalla, ja. oli Rautatie- 15636: hallitus valtuutettu viime vuoden syyskuun 1 päivän jäl- 15637: Kulkulaitosrahasto. 17 15638: 15639: keen käyttämään vuonna l!H6 etumaksuna Suomen puolella 15640: tapahtuviin töihin 750,000 markkaa. Suomen puolesta 15641: suoritettavien töitten kokonaiskustannusarvio nousi joulu- 15642: kuussa vuonna 1915 laaditun kustannusarvion mukaan noin 15643: 5,000,000 markkaan. Koska siitä lähtien raudan, sementin 15644: ja muiden tarveaineiden ·hinta sekä työpalkat ovat tuntu- 15645: vasti nousseet, ei tämä kustannusarvio luonnollisestikaan 15646: enään pidä paikkaansa, vaan on uusi, kohonneita hintoja huo- 15647: mioon ottava kustannusarvio laadittava ja Eduskunnalle esi- 15648: tettävä. Eduskunta katsoo, että ennen sopimuksen teke-- 15649: mistä mainitun yhdysradan rakentamisesta, olisi asia ollut 15650: ~atettava Eduskunnan päätettäväksi. Koska Eduskunnan 15651: mielestä Tornion-Haaparannan yhdysradan rakentaminen 15652: on hyödyllinen ja siis loppuun saatettava, on esityksen mu- 15653: kaisesti tätä tarkoitusta varten budjettiin otettu 3,000,000 15654: markan määräraha vuodeksi 1917. 15655: Sen ennakkomaksun korvaamiseksi, jonka Senaatti pää· 15656: töksellä maaliskuun 21 päivältä 1916 on määrännyt Rau- 15657: tatiehallituksen käyttämään Kushelefkan aseman raken- 15658: tamiseen, on esityksessä ehdotettu määrärahan n :o 15. 15659: 2,600,000 markkaa, budjettiin ottamista. Koko !kustan- 15660: nusarvio on 4,186, 700 markkaa. Tästä summasta on jo nyt 15661: käytetty noin 2,000,000 markkaa. Siihen nähden, että 15662: maan pakkolunastukseen ei ole tarvinnut käyttää niin 15663: suurta määrää, kuin kustannusarviosaa oli edellytetty, ja 15664: myös siihen, että hiljattain valmistunut puurakennus sano- 15665: tulla asemalla pitkän ajan tulee olemaan liikennettä varten 15666: riittävä, Eduskunta on Kushelefkan ·aseman rakentamiseen 15667: täksi vuodeksi ottanut 2,000,000 markkaa budjettiin, koska 15668: saatujen tietojen mukaan enempää ei tänä vuonna tulla sano- 15669: tulla rakennuksella käyttämään. 15670: Määräraha n :o 16 raiteen vahvistamiseksi rataosilla 15671: Elisenvaara-Sortavala-Värtsilä, Antrea-Vuoksenniska 15672: sekä Pieksämäki-Kuopio, 888,000 markkaa. Verratto- 15673: masti suurin osa Suomen valtionrautateitä. on jo vah- 15674: vistettu, niin että niitä voidaan liikennöidä aina 16,400 15675: kilogrammaan (1,000 puutaan) kuormitetuilla tavaravai.l- 15676: 2 15677: 18 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16. 15678: 15679: nuilla. Vahvistamatta ovat toistaiseksi seuraavat valtion- 15680: rautateiden rataosat: Antrea-Vuoksenniska, Elisenvaara-- 15681: Nurmes, Pieksämäki-Kajaani, Jyväskylä-Suolahti, Jy- 15682: väskylä-Haapa.mäki ja Laurila-Rovaniemi. On suotavaa, 15683: että Suomen valtionrautatiet saadaan vahvistetuiksi, jotta. ta- 15684: varavaunujen uudestaan kuormausta ei radan heikkouden täh- 15685: den tarvitse tapahtua. Kuluvana vuonna ei tähän työhön 15686: voitane edullisesti käyttää suurempaa määrää kuin esityk- 15687: sessä on ehdotettu. Näin ollen on Eduskunta esityksen mu- 15688: kaisesti budjettiin tätä työtä va~ten merkinnyt 8188,000 15689: markkaa. 15690: Lisämääräraha n :o 17 Fredriksbergin ratapihan uude~ 15691: taan muodostamista varten, 300,000 markkaa. - Vuoden 15692: 1914 valtiopäiviUe annetussa esityksessä kulkulaitosrahas- 15693: tosta ehdotettiin 9ö0,000 markan määräraihan budjettiin otta- 15694: mista erinäisiä uutisrakennustöitä varten Fredriksbergin ase- 15695: malla. Samalla kun Eduskunta vuodeksi 19'15 päätti bud- 15696: jettiin merkitä tämän määrärahan, Eduskunta kuitenkin 15697: huomautti, ettäJ seuraaville valtiopäiville annettavaan 15698: Hallituksen esitykseen on otettava sekä täydellinen ja 15699: tarkka selonteko että eri vuosille jakautuva kustannusar- 15700: vio niistä uutisrakennustöistä, joita Fredriksbergin asemalla 15701: oli suunniteltu toimitettaviksi. Mitään täy'dellisempää •selon- 15702: tekoa ·ei esityksessä kuitenkaan ole. Siinä vain sanotaan, että 15703: nykyään hinnoituksissa vallitsevan epävarmuuden johdosta 15704: ei ole mahdollista. laatia lähimainkaan paikkansa pitävää 15705: arviota tässä kohden. 15706: Kuten vuoden 1909 valtiopäiville annetusta kulkulaitos- 15707: rahastoa koskevasta Hallituksen esityksestä käy ilmi, laati 15708: insinööri C. 0. Gleim vuonna 1903 suunnitelman Fred- 15709: riksbergin aseman uudestaan rakentamiseksi, minkä suun- 15710: nitelman Senaatti sittemmin hyväksyi. TäJmän suun- 15711: nitelman perustuks.ella laadittu kustannusarvio nousi 15712: 2,647,000 markkaan. Silloin tunnettujen tosiasioiden pe- 15713: rustuksella t~htiin helmikuussa 1909 kustannusehdotus niille 15714: töille, jotka 1 päivänä tammikuuta 1909 vielä olivat suorit- 15715: tamatta ja joita varten aikaisemmin ei ollut myönnetty määrä- 15716: ; 15717: 15718: 15719: 15720: 15721: Kulkulaitosrahasto. 19 15722: 15723: rahaa. Näitten· töitten kokonaiskustannus nousi 3,600,000 15724: markkaan. Niin suurta summaa ei kuitenkaan katsottu tar- 15725: vittavan, koska valtionrautateille Fredriksbergin-Karjan 15726: radan valmistuttua oli jätetty mainitun raut~J,tierakennuksen 15727: varoja käytettäväksi uuden radan vaatimiin raiteisiin ja mui- 15728: hin laitoksiin Fredriksbergin asemalla, ja oli näistä varoista 15729: silloin jälellä 754,443 markka.a 63 pienniä. Siten tarvittiin 15730: vielä 2,845,556 markan 37 pennin määräraha. 15731: Niiden suurten, parhaillaan tekeillä ja aiotteelia olleiden 15732: töiden takia Viipurin ja Pietarin asemien uudestaan raken- 15733: tamiseksi, jotka vaativat melkoisia määrärahoja, ei kuiten- 15734: kaan silloin voitu myöntää mitään. määrärahaa Fredriksber- 15735: gin aseman uudestaan rakentamiseen. Tämä työ täytyi 15736: jättää toistaiseksi ja tehdä ainoastaan sellaisia pienempiä 15737: töitä, jotka olivat välttämättömästi tarpeellisia ja jotka voi- 15738: tiin suorittaa edellä mainituilla jään.nösvaroilla tililtä ,Hel- 15739: singin-Karjan radan liittämispaikka.". 15740: Koska oli kuitenkin kulunut niin pitkä aika suunnitelman 15741: laatimisesta ja liikenne tällä aikaa oli -kasvanut suuressa mää- 15742: rässä, katsoi Rautatiehallitus vuonna 1913 tarpeelliseksi 15743: hankkia selvyyden siitä, vastasika suunnitelma vielä ei ai- 15744: noastaan silloista vaan sitäkin liikennettä, mi'kä toden- 15745: näköisesti oli od'otettavissa lähimpinä vuosina. Tuloksena 15746: Ratakol!ttorin teknillisen toimiston suorittamasta tutkimuk- 15747: sesta, mikä perustui tilastollisiin tietoihin, oli se, että 15748: Gleim'in suunnitelma oli aivan liian pieni silloisellekin lii- 15749: kenteelle. Seuraamalla Gleim'in suunnitelman periaatteita 15750: tehtiin sentähden uusi huomattavrusti laajennettu suunni- 15751: telma, minkä Rautatiehallitus hyväksyi 28 päivänä elokuuta 15752: 1913. Siinä on muun muassa 22 kilometriä enemmän raiteita 15753: kuin Gleim'in ehdotuksessa. 15754: Kun pieninkin Fredriksbergin asemapihan laajennus vaa- 15755: tii huomattavia kustannuksia jo sen tähden, että laajen- 15756: nustöitä suoritettaessa kaikkialla on vastassa kallio, mikä on 15757: rä.iäyttämällä poistettava, niin on selvää, että uuden suunni- 15758: telman toteuttaminen vaatii suuna menoja. Syyskuun 1 15759: päivänä 1914 tehdyn arvion mukaan nousevatkin, mikäli 15760: 20 1917 II Vp.- Edusk. Yast.- Esitys N:o 16. 15761: 15762: on saatu tietää, kustannukset mainitun päivän jälkeen tehtä- 15763: vistä töistä 8,530,000 markkaan. Rakennusaika on tässä otak- 15764: suttu 5 vuodeksi. 15765: Fredriksbergin aseman uudestaan rakentamiseen myönnet- 15766: tiin 500,000 markkaa vuodieksi 1914 ja 950,000 markkaa vuo- 15767: deksi 1915. Määrärahasta tilillä ,Helsingin-Karjan radan 15768: liittämispaikka" oli 1<915 vuoden syyskuun 1 päivänä jälellä 15769: 405,000 markan erä. Tarvittava lisämääräraha työn loppuun 15770: suorittamista varten nousee siis 6,67 5,000 markkaan vuonna 15771: 1914 tehtyjen laskujen mukaan. Nämä laskut eivät enään 15772: nykyisenä aikana vastaa todellisuutta. 15773: Koska vuodelta 1915 oli jäänyt käyttämättä noin 15774: 1,338,000 markkaa, mikä summa riitti niitä töitä varten, 15775: joita seuraavana vuotena katsottiin voitavan suorittaa, ei vuo- 15776: deksi 1916 ollut merkitty mitään määrärahaa. Vuodeksi 1917 15777: Hallitus ehdottaa budjettiin otettavaksi esityksessä main~tun 15778: määrän, 300,000 markkaa. Koska Eduskunta on saanut tie- 15779: tää, että tätä määrärahaa ei tänä vuonn~, ole ensinkään kä;v- 15780: tetty eikä myöskään enään tulla käyttämään, on Eduskunta 15781: sen budjettiehdotuksesta poistanut. Samalla tahtoo Edus- 15782: kunta jälleen huomauttaa, että, milloin Eduskunnalta pyy- 15783: detään määräira1hoja suuriin jatkuviin töihin, Hallituksen olisi 15784: esitettävä ma1hdollisimman yksityiskohtainen kustannusarvio 15785: koko suoritettavasta työstä ja selonteko sen laadusta. 15786: Helsingin ratapihan uudelleen rakentamiseksi ehdotetun 15787: 280,000 markan suuruisen määrärahan n :o 18 on Eduskunta 15788: katsonut tarkoituksenmukaiseksi. Saatujen tietojen mukaan 15789: ei tähän työhön kuluvana vuonna voida käyttää enempää kuin 15790: 50,000 markkaa. Mutta jottei työtä tarvitsisi uudelta vuo- 15791: delta keskeyttää, on Eduskunta p~·ydetyn rahamäärän n;yt 15792: jo ottanut budjettiin. 15793: Samasta syystä on Eduskunta ottanut budjettiin Keravan 15794: ratapihan laajentamiseksi ehdotetun 100,000 markan määrä- 15795: rahan n:o 19 vuodeksi 1917 ja määrärahan n:o 20 pohjaveden 15796: saamiseksi Keravan asemalla, 1.1,100 markkaa, vaikka näitä 15797: töitä ei tänä vuonna ehditä toimittaa. 15798: Järvenpään aseman vesitornin korottamiseksi ja 15799: uuden vesisäiliön hankkimiseksi ehdotettu määräraha n :o 211, 15800: Kulkulaitosrahasto. 21 15801: 15802: 15,200 markkaa, on osottautunut liian alhaiseksi. .Jo loka- 15803: kuussa oli sanottuun tarkoitukseen käytetty 24,106 markkaa 15804: 44 penniä ja vuoden lopulla on ajarteltu käyttää vielä 15805: 3,000 markkaa. Näin olltn on Edushinta tätä tarkoitusta 15806: varten· budjettiin merkinnyt tasaluvuin 27,100 markkaa. 15807: Niinikään on määräraha n:o 22, 30,000 markkaa, asunto- 15808: rakennuksen ra:kentamiseksi Oitin aseman asemapäällikölle 15809: sekä vanhan as•ematalon muuttamiseksi suuremman tilan 15810: hankkimiseksi virkahuoneistolle saatujen tietojen mukaan 15811: riittämätön, sillä jo nyt on mainittuun rakennustyöhön käy- 15812: tet.ty lähes. 40,000 markkaa. Eduskunta on sen vuoksi tämän 15813: määrärahan korottanut 40,200 markkaan. 15814: Esityksessä olevan määrära:han n:o 23, 32,000 markkaa, 15815: asuinkasarmin rakentamiseksi Humppilan asemalle on Edus- 15816: kunta edellä jo mainitu~ta syystä ottanut tämän vuoden bud- 15817: jettiin, vaikkei tarkoitukseen tällä vuonna voida käyttää kuin 15818: 14,000 markkaa. Eduskunnassa on tämän yhteydessä kui- 15819: tenkin lausuttu epäilyksiä siitä, onko käytännöllisin ja tar- 15820: koituksenm~lkaisin se järjestelmä, että rakennetaan sellaisil- 15821: lakin seuduilla, joissa maan arvo on verrattain alhainen, 15822: monia huoneistoja käsittäviä asuinkasarmeja. 15823: Salon aseman tavaramakasiinin lisärakennusta varten 15824: pyydetyn määrärahan n :o 24, 17,500 markkaa, on Eduskunta 15825: hyväksynyt, jotta työhön tarpeen vaatiessa voidaan ryhtyä 15826: jo ennen kuin kulkulaitosrahaston budjetti tulevalle vuodelle 15827: on vahvistettu. Saatujen tietojen mukaan töitä ei kuitenkaan 15828: tänä vuonna voida alottaa. 15829: Pietarin tavararatapihalle laitetun kahden siirtonostolait- 15830: teen hankkimisesta ja asettamisesta aiheutuneen määrärahan 15831: n:o 25, 16,000 markkaa, Eduskunta niinikään on hyväk- 15832: ~ynyt. 15833: Seuraavat uutisrakennustyöt on Eduskunta esityk- 15834: sen mukaisesti hyväksynyt, koska ne joko ovat valmiiksi 15835: ra.kennetut tai tulevat, mikäli on ilmoitettu, kustannus- 15836: arviota ylittämättä tänä vuonna valmiiksi: määräraha 15837: n:o 26 raiteiden välisten katujen kiv·eämiseksi Viipurin 15838: ta vararatapihalla, 26,400 markkaa, määräraha n :o 2'7 tule- 15839: 22 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16. 15840: 15841: vain tavarain makasiinin laajentamiseksi Viipurin asemalla, 15842: 80,000 markkaa, määräraha n:o 28 pikatavaramakasiinin ra- 15843: kentamiseksi Ollilan asemalle, 7,000 markkaa, määräraha 15844: n:o 31 ratatyöläisten ruokalarakennuksen rakentamiseksi 15845: Kouvolan asemalle, 12,000 markkaa, määräraha n:o 33 Vii- 15846: purin lålhtevän tavaran asemalla olevan peittokuivaushuo- 15847: neen sisustamiseen huoneistoksi yhdysliikennetoimi:stoa var- 15848: ten, 6,000 markkaa, lisämääräraha n :o 3'4 Terijoen aseman 15849: muodostamista varten, 250,000 markl•aa, määräraha n:o 35 15850: kääntöraiteen rakentamiseksi vetureita varten Maaskolan ta- 15851: vararatapihalle Viipurin asemalla, 27,000 markkaa, määrä- 15852: raha n :o 36 asemarakennuksen rakentamiseksi Parikkalaan, 15853: lla}aneen 'tilalle, 35,000 markkaa, ja määräraha n:o 41 asuin- 15854: rakennuksen rakentamiseks~i sähköttäjää ja toista kirjuria 15855: varten Oulaisten asemalle, 22,000 markkaa. 15856: Määrärahan n:o 29 lumiauran hankkimiseksi 4:nt.een rata- 15857: jaksoon, 10,000 markkaa, on Eduskunta korottanut 15858: 20,000 markkaan, määrärahan n :o 30 sähköttäjänasunnon 15859: niktmtamiseksi Vihanuin asemalle, 10,000 markkaa, 35,000 15860: markkaan, määrärahan n:o 32 telegraafijohdon rakentami- 15861: seksi Tampereen ja Peipohjan asemien välille, 38,000 mark- 15862: kaa, 46,000 markkaan. Korotukset aiheutuvat tiedoista, jotka 15863: Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta on hankkinut, näiden 15864: töiden todellisista kustannuksista. Määräraha n :o 3 7 toisen 15865: satamalaiturin rakentamiseksi Vesijärven asemalla, jota 15866: määrärahaa lokakuuhun mennessä oli käytetty 85,525 mark- 15867: kaa, kuluu vuoden loppuun 101,000 markkaa. Eduskunta on 15868: kuitell'kin koko pyydetyn määrämhan, 200,000 markkaa, nyt 15869: jo myöntänyt, jottei työn keskeytystä uudesta vuodesta tar- 15870: vitse tapahtua. Määrärahasta n:o 38 vedenottolaitteen raken- 15871: tamiseksi Udelnajan asemalle, 18,000 markkaa, ei tänä vuon- 15872: na tule käytettäväksi muuta kuin noin 5,200 markkaa, mutta 15873: äsk-en mainitusta syystä on koko tämäkin määräraha nyt jo 15874: budjettiin merkitty. Määrärahasta n:o 39, vilkkulait- 15875: teitten hankkimiseksi, 38,000 markkaa, jää käyttämättä noin 15876: 33,000 markkaa, mut.ta on sekin nyt jo kokonaisuudes- 15877: saan otettu menojen joukkoon. Niinikään ei määrärahaa n :o 15878: Kulkulaitosrahasto. 23 15879: 15880: 40, kahden putkikaivon ra:kentamiS€ksi Kouvolan asemalle, 15881: 24,000 markkaa, voida 'kokonaan käyttää, mutta usein mai- 15882: nitusta syystä ei sitäkään ole vähennetty. Määrärahan 15883: n:o 42, asemakonttorien ja vaihdekojujen varustami- 15884: seksi telefooniyhteydellä erinäisillä asemilla Tampereen- 15885: Tornion ja · TampereeTh--Mäntyluodon rataosiUa, 60,700 15886: markkaa, on Eduskunta niinikään kokonaisuudessaan nyt 15887: jo budjettiin ottanut, vaikkei siitä tänä vuonna kulune kuin 15888: 36,000 markkaa. 15889: Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta on Rautatiehalli- 15890: tukselta tiedustellut, missä laajuudessa valtionrautateillä voi- 15891: taisiin toimeen panna yleisiä töitä, joihin voitaisiin si- 15892: joittaa työtöntä väkeä.. Rautatiehallitus on lähettä- 15893: nyt ehdotuksen kysymyksen alaisten töiden järj-estä- 15894: miseksi, samalla ilmoittaen, että sanottua ehdotusta laa- 15895: dittaessa oli yleensä vältetty sellaisten rakennustöiden 15896: ottamista ehdotukseen, joita varten olisi hankittava ny- 15897: kyään hlliita rakennusaineita. Tä.llaisia töitä ehdotta·a Rau- 15898: ta tiehallitus suoritettavaksi seuraavasti: 15899: 15900: II piiri. 15901: Maatyöt kaksoisraiderakennuksella Ko- 15902: ria-Kaipiainen ja Taavetti-Viipu- 15903: ri, kustannus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 2,000,000.:- 15904: Maasko-lan hiilivaraston maa.työt, kus- 15905: tannus 200,000:- 15906: Haminan radan asuinrakennukset, kus- 15907: " 15908: tRnnus ....................... . ;)0,000:- 15909: Tyrisevän ratapihatöiden alottaminen, 15910: " 15911: kustannus ..................... . 120,000:- 15912: Suonnejoen uuden soramoiteen maatyöt, 15913: " 15914: ·kustannus ..................... . 44,000:- 15915: 15916: []] piiri. 15917: Maa työt kaksoisraiderrukennuksella 15918: Uusikylän-Riihimäen välillä, kus- 15919: tannus Smk. 3,500,000: - 15920: 24 1917 II Vp,- Edusk. vast.- Esitys N:o 16. 15921: 15922: 350 m 'Pituisen pistoraiteen rakentami- 15923: nen Hyvinkäälle, kustannus ..... . Smko 100,000:- 15924: Uuden asemarakennuksen rakentami- 15925: nen Nummelaan ja ratapihan muo- 15926: dostelu, kustannus . 0 ,, 15927: •••••••••••• 105,000:- 15928: Toija~lan ratapihalaajennuksen maatyöt, 15929: kustannus ..................... 60,000:- 15930: " 15931: 0 15932: 15933: 15934: 15935: 15936: Epilän 'laiturin asemaksi muuttamisen 15937: maatyöt, kustannus ....... 35,000:- 15938: " 15939: 0 •••••• 15940: 15941: 15942: 15943: 15944: Maatyöt ka•ksoisraiderakennuksella Es- 15945: bo-Kyrkslätt, kustannus ....... 2,062,000:- 15946: 0 15947: 15948: 15949: 15950: 15951: Varkauden ja Tampereen asemien kään- " 15952: töpöytien vaihtaminen. kustannus .. 25,000:- 15953: ------------------------- 15954: " 15955: Yhteensä Smk. 8,301,000:- 15956: 15957: 15958: YHälueteltuja töitä varten on Senaatti viime lokakuun 15959: 10 päivänä määrännyt 1,500,000 markkaa, ja on, saa- 15960: tujen tietojen mukaan, suurin osa töistä jo alotettuo 15961: Koska nämä työt Eduskunnan mielestä ovat tarkoituk- 15962: senmukaisia sekä uhkaavan työttömyyden johdosta suotavia, 15963: ja jottei töiden keskeytystä tapahtuisi, on Eduskunta koko 15964: mainitun määrän, 8,301,000 markkaa, budjettiin merkinnyt. 15965: Eduskunta on siis hyväksynyt vuodeksi 1917 uutisra- 15966: kennuksia varten valmiilla radoilla yhteensä 18,4-29,650 15967: markkaa. 15968: 15969: Jyväskylän-Haapamäen rataosan uudestaan rakenta- 15970: minen. Sen lisäksi, mitä esityksessä on mainittu, on 15971: saatu tietää, että erittäin suuria kustannuksia kysyvään uu- 15972: tisrakenn~styöhön on ryhdytty Jyväskylän-Haapamäen 15973: rataosalla. Eduskunnassa on katsottu syytä olevan tästä uu- 15974: tisrakennustyöstä ottaa lähemmin selkoa ja saatu tietää seu- 15975: raavaa. Venäjän rautatiehallituks-en teknillinen osasto on elo- 15976: kuun 10 päivänä 1916 käsitellyt kysymystä läpiku,lkuliiken- 15977: teestä linjalla Bietari-Vaasa ja pöytäkirjassaan, josta 15978: Kulkulaitosrahasto. 25 15979: 15980: ot~ on hetimiten toimitettu &naatin tietoon, lausunut: - 15981: - - - - - - - - - - - - - ,kesällä 1917, sit- 15982: tenkun rata Pieta,rista Raasuliin (64 km). Raasulilsta--- 15983: Hiiiolaan (108 km) ja P1eksämäeltä-Jyväskylään (80 km) 15984: on valmistunut, on tarkoituksena avata läpikulkuliikenne 15985: edellä mainittujen seutujen kautta päälin;ialla Pietari-Niko- 15986: lainkaupunki, minkä viimeksi mainitun linjan pituus on 730 15987: km. Osana tästä päälinjasta on myöskin jo löytyvä rataosuus 15988: Haapamäki-J yväskylä, pituudeltaan 77.75 km, joka rata 15989: aikoinaan on rakennettu seuraamalla hel'Pompia teknillisiä 15990: ehtoja, joista mainittakoon 300 m:etrin ruinimisäde ja maksi- 15991: minousu O.o2o, ollen vastaavat luvut päälinjalla 500 ja 0.012". 15992: - - - - - ,Jos päälinjalla Pietari-Nikolainkaupunki 15993: ~äilytettäisiin rataosuus Haapamäki-J yväskylä entisellään, 15994: aiJ1eutuisi tästä koko sen kuljetuskyvyn vä.heneminen, sillä 15995: ei olisi mahdollista kysymyksessä olevalla radalla kuljettaa 15996: vastaavaa. lukumäärää täysin kuormattuja:. tavara- ja sotilas- 15997: junia, vaan täytyisi niitä jakaa useampaan eri osaan ja kul- 15998: jettaa jokainen osa erikseen". - - - - - ,Kuitenkin on 15999: päälinjalla Pietari-Nikolainkaupunki suuri valtakunnalli- 16000: nen merkitys, jonka johdosta viime aikoina on vaadi,ttu •edellä 16001: mainittujen rautatierakennustöiden pikaista loppuun suorit- 16002: tamista, mitkä vaatimukset johtuvat Korkeimman Ylipäälli- 16003: kön Esikunnanpäällikön vastaavasta esityksestä. Sitä paitsi 16004: on päälinjalla Pietari-Nikolainkaupunki toinenkin. tarkoi- 16005: tuks-ensa sen kautta, että mainittua rataa •pitkin kaikki Poh- 16006: janla'hden satamista ynnä Torniosta Pietariin osotetut läille- 16007: tykset kulkisivat, täten suuressa määrässä helpottaen ainoata 16008: nyt löytyvää päälinjaa Riihimäki-Viipuri, mikä nyt vai- 16009: keudella tyydyttää suuren junaliikenteen vaatimuksia." 16010: Ylläsanotun johdos,ta on Senaatti marraskuun 28 päi- 16011: \'änä 1916 määrännyt 6,000,000 markan suuruisen määrä- 16012: rahan J yViä;skylän---'Haapamäen rataosan uudestaan ra.ken- 16013: tamista varten, ja. oli tästä määrärahasta vuoden 1917 loka- 16014: kuun 3 päivänä, saatujen tietojen mukaan, käytetty 3,2&2,697 16015: markkaa 8 penniä. 16016: 26 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16. 16017: 16018: Tiedusteltaessa Rautatiehallituksesta sanotun rataosa'll 16019: uudestaan rakentamisen tarpeellisuutta, on ilmoitettu, 16020: että Jyväsk;ylän---Haapamäen radan nousut ovat niin 16021: jyrkät, että hankkimalla erityis-en vahvoja koneita~kin 16022: ei kuitenkaan voitaisi junissa kuljettaa enempää kuin noin 16023: puolet ~iitä vaunumäärästä, mikä Vaasan-Pieksämäen 16024: -Raasulin-Pietarin muil1a rataosilla kuljetetaan. Syynä 16025: tähän on, että vaunukytkimet va:unuissa helposti kat- 16026: keavat kuorman lisääntyessä, eikä voida ajatella vaunu- 16027: jen varustamista uusina ja vahvoilla kytkimillä ainoastaan 16028: yhden rataosan tähden. Ellei Haa,pamäen---Jyväskylän rataa 16029: siis uusittaisi, olisi se tulevaisuudessa aina erittäin häiritse- 16030: vänä tekijänä koko rautatieverkossa ja vaikuttaisi myös sen, 16031: ettei kuormia aina voisi lålhettää lyhimmän kuljetusmatkan 16032: osottamaa tietä. 16033: Mitä tulee rataosan uudestaan rakentamis·esta aiheutU\-i·in 16034: kustannuksiin, tulevat ne olemaan huomattavan suu- 16035: ret. Alkuperäinen kustannusarvio, joka oli 16,950,000 16036: markkaa, tulee melkoisesti ylitetyksi. Vaikkakin alkuaan 16037: oli suunniteltu varustaa uusi rata kauttaaltaan 30 kilogram- 16038: man kiskoilla, kuten päållinjan muilla:kin osilla on laita, ryhtyi 16039: Rautatiehallitus kuitenkin, koska uusien kiskojen saaminen 16040: oli · vaikea eikä niiden hinnasta ollut tietoa, toimenpitei- 16041: siin käytettyjen ratakiskojen hankkimiseksi ainoastaan työ- 16042: raiteita varten, joita kiskoja väliaikaisesti käytettäisiin, kun- 16043: nes nykyään käytännössä olevalta rinnakkaisradalta voidaan 16044: uroittaa siinä olevat 25 kilogramman kiskot. Näitä ratakis- 16045: koja voitaisiin uusissa raiteissa käyttää siten, että niiden 16046: kantavuus vahvistetaan alla olevien ratapölkkyjen luku~äa 16047: rää lisäämällä. Entisiä ratakiskoja. ja osaksi vaihteitakin 16048: käyttämältlä voi:daan säästää pyörein luvuin noin 1,130,000 16049: markkaa; mutta toiselta puolen on taas otettava huomioon, 16050: että alkuperäisen kustannusarvion laatimisen jälkeen on 16051: melkoisia hinnannousuja. tapahtunut ja ovat hinnat yhä vain 16052: kohoamaan päin. Nykyään vallitsevien hintojen mukaan 16053: on laskettu kustannusarvion loppusummaksi 2:5,657,000 16054: markkaa, jotenka alkuperäinen kustannusarvio tulisi ylite- 16055: tyksi noin 8,700,000 markalla_ 16056: Kulkulaitosrahasto. 27 16057: 16058: Eduskunnan mielestä olisi esityksessä ollut tästä asiasta 16059: Eduskunnalle i1moitettava, sillä uusia rat.oja ja valtio- 16060: lainoja suunnitellessaan tulee Eduskunnalla olta mahdolli- 16061: simman ta:rk!kaan tiedossaan lähivuosina tehtävät, suu- 16062: ria kustannuksia vaativat uutisrakennustyöt. Eduskunnalla 16063: ei ole ollut tilaisuutta perinpohjin harkita Jyväskylän-Haa- 16064: pamä-en rataosan uudestaan rakentamisen välttämä'ttömyyttä 16065: ja suunnitelman tarkoituksenmukaisuutta, mutta ·on saatu 16066: tietää, että, .ios työt keskeytettäisiin, tulisi kuitenkin 16067: varata noin 2,000,000 markkaa a1ettujen töiden lepo- 16068: tilaan saattamista ja paalutettujen maiden pakkolunastust.a 16069: varten. Töi:den lopettamisen kautta joutuisi työttömäksi 16070: noin 800 varsinaista ratatyöläistä, jotka eivät ole juuri 16071: muihin töihin tottuneet. Tämä on sitä vähemmän suo- 16072: tavaa, koska myöskin Jyväskylän-Pieksämäen rautatiera- 16073: kennukselta suul"i joukko työl1iisiä. joutuu va.paiksi. Töiden 16074: täydellinen lopettaminen -ei Eduskunnan mielestä siis nyt 16075: näytä &uotavalta. 16076: Sen sijaan on Eduskunta katsonut, että, kun nykyään 16077: ne syyt ovat poistuneet, jotka vaativat tämän rataosan 16078: töitten erikoista jouduttamista kustannuksiin katsomatta, 16079: ja on ilmoitettu, että tänä vuonna ei ole voitu rata- 16080: osalla edullisesti käyttää enempää kuin noin 500,000 mark- 16081: kaa 1mukaudessa ja siis Senaatin 28 päivänä marraskuuta 16082: 1916 myöntämästä määrärahasta tulisi .]aamaan noin 16083: 1,500,000 markkaa tänä vuonna käyttämättä, koko tämä 16084: summa voitaisiin merkitä kulkulaitosrahaston tuloksi vuonna 16085: 1917, mutta siihen nä•hden, että töiden keskeytystä on väl- 16086: tettävä, on Eduskunta merkinnyt kulkulaitosrahastoon tu- 16087: lona vuonna 1917 ainoastaan 1,000,000 markkaa. 16088: Valkeasaaren aseman ttudestaan rakentaminen. Edus- 16089: kuntaa kuulematta oli toinenkin isonpuoleinen uutisraken- 16090: nustyö, Valkeasaaren aseman uud·esta.an: rakentaminen, 1916 16091: paätetty teihtäväksi, 2,553,600 markkaan nousevilla kus- 16092: tannuksilla. Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan hankki- 16093: mien tietojen mukaan oli tähän työhön käytetty tämän vuo- 16094: den lokakuuhun mennessä tasaluvuin 2,237,200 markkaa. 16095: 28 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16. 16096: 16097: Loppuosa määrärahasta menee maanlunastukseen, vesijohto- 16098: jen asettamiseen, kiskonaineiden hankkimiseen ja raiteiden 16099: lopulliseen tarkastukseen. 16100: Terijoen-Koiviston muta.tierakennus. Saatujen · tie- 16101: tojen mukaan on hallitsija Suomen kenraalikuvernöörin 16102: esityksestä 2<9 päivänä huhtikuuta 1914 määrännyt 16103: noin 74.s kilometrin pituisen strateegisen rautatielin.jan 16104: rakennettavaksi Terijoen asemalta Koivistolle, Koiviston- 16105: salmen varrella, ehdolla, että !Sanottu normaalirruiteinen 16106: raskaskiskoinen ra,ta, jonka kiskojen tulee }lainaa 40 16107: kilogrammaa juoksevaa lffietriäJ kohti, rakennetaan Suomen 16108: hallinnon tDimesta Suomen senaatin hyvämsymän ehdo- 16109: tuksen ja kustannusarvion muka,isesti ja että maånitun 16110: radan rakentamisesta aiheutuvat kustannukset, jotka tekevät 16111: 14,217,000 Suomen markkaa, otetaan Suomen valtiorahaston 16112: varoista. Lisäksi määrättiin, että rakennustöihin on ryhdyt- 16113: tävä niin pian kuin mahdollista ja että kaikki nämä työt 16114: loppuun saatetaan ja rata avataan liikenteelle viimeistään 16115: kahden vuoden kuluttua rakennustöiden alottamisen jälkeen. 16116: Tämän määräyksen Senaatti antoi 'Tie- ja vesirakennusten 16117: ylihallituksen sekä Rautatiehallituksen tiedoksi 5 päivänä 16118: toukokuuta 1914. Radan rakennustöihin ryhdyttiin heinä- 16119: kuussa 1914 ja y'hteisestä sopimuksesta Rautatiehallituksen 16120: ja Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen välillä siirrettiin 16121: sittemmin Terijoen asemapi1han uudestaan rakentaminen 16122: ynnä Viipurin~Pietarin radan rinnalla oleva osa Koiviston 16123: radasta eli rataosa Teri.ioki-Tyrisevä sekä Tyrisevän pysä- 16124: kin sivuutru,raiteen rakentaminen Rautatiehallituksen toi- 16125: meksi. Muun osan radasta on rakentanut Tie- ja vesiraken- 16126: nusten ylihallitus. 16127: Vuonna 1915 tehtiin talvi- ja kevätkauden aikana rum- 16128: .mut, sillat ja pengerrys sekä kesä- ja syyskautena radan 16129: kiskotus, osittain sarastus ja tärkeimmät rakennukset. Väli- 16130: aikainen tavaraliikenne alkoi joulukuussa 1915 ja täydel- 16131: linen väliaikainen liikenne rataosalla Terijoki-luo avat- 16132: tiin 1 päivänä tammikuuta 1916. Sittemmin on rata kokonai- 16133: suudessaan avattu liikenteelle ja on Rauetatiehallituksen ti- 16134: Kulkulaitosrahasto. 29 16135: 16136: Iinpäätösraportissa v~~ime vuodelta merkitty radasta kerty- 16137: neen valtiorahastoon tuloja 93,865 markkaa 20 penniä. 16138: Tämän radan kustannuksista on ilmoitettu, että alkupe- 16139: räinen kustannusarvio, 14,217,000 markkaa, on täytynyt ylit- 16140: tää, mutta mihin loppusummaan kustannukset nousevat, ei 16141: ole vielä tiedossa, koska osa laskuista kisko- y. m. tarpeista 16142: on vielä saapumatta. 16143: Kuten edellisestä käy ilmi, on puheenalainen rab. ra- 16144: kennettu valtiorahaston varoilla. Eduskunnan mielestä olisi 16145: rata siirrettävä kulkulaitosrahaston ala1siin ratoihin, joita 16146: muutkin valtionrautatiet ovat, sillä nykyään ei tämä rata 16147: ole edes yhdysliikenteessä osallisena. Eduskunnan mielestä 16148: Terijoen-Koiviston rataa päätettäessä ei ole yksinomaan 16149: maan hyötyä ja pa.rasta pidetty silmällä. Ehdotuksessa kul- 16150: kulaitosrahaston budjetiksi vuodeksi 1918 on Eduskun- 16151: nalle annettava seikkaperäinen selvitys Terijoen-Koiviston 16152: mda<Sta sekä ehdotus radan siirtämisestä valtiora.ha.ston 16153: tilt>istä kulkulaitosra.hastoon. Eduskunta siis lausuu, 16154: että esityksessä kulkulaitosrahastosta vuo- 16155: deksi 1918 on Eduskunnalle annettava selvitys 16156: Terijoen-Koiviston radasta sekä ehdotus sen 16157: siirtämisestä kulkulaitosrahaston Weihin. 16158: 16159: Tornion-Karun.r;in rata. Sota-aikana on rakennettu 16160: myös Tornion·-Karungin rata. Asiasta hankittujen tie- 16161: tojen mukaan on Senaatti Venäjän ministerineuvoston 16162: päätöksen johdosta 4 päivältä marraskuuta . 1914 käs- 16163: kenyt Tie- ja vesirakennusten ylihallitusta Venäjän val- 16164: takunnanrahaston varoilla rakennuttamaan väliaikaisen rau- 16165: tatien Torniosta Karunkiin tai Kukkolaan, johon rakennus- 16166: työhön Tie- ja vesirakennusten ylihallitus myös viipymättä 16167: ryhtyi. Rautatien kiireellisen rakentamisen helpotta.miseksi 16168: määräsi Senaatti, että Rautatiehallituksen tuli luovuttaa rau- 16169: tatierakennukselle tarvittavat veturit, vaunut, lumiaura ja 16170: rullavaunut sekä, mikäli ma.hdollista, asettaa tarvittavat ra- 16171: kennu'kset ja varastopaikat Tornion asemalla sen käytettä- 16172: 30 1917 II Y11.- Edusk. mst.- Esitys N:o 16. 16173: 16174: viksi. Radan kiskotarpeet hankki Venäjän rautatierakennus- 16175: if:n hallitus. 16176: Sanottu rata on rakennettu Tornion asemalta pitkin 16177: joen rantaa Karunkiin, joka on vastapäätä Ruotsin puolella 16178: sijaitsevaa Karungin asemaa, ja on radan p·ituus 26.2 kilo- 16179: metriä. Tammikuun 19 päivänä 1915 avattiin rautatie hen- 16180: ldlöliikentcelle ja saman kuun 25 päivänä tavaraliikenteelle 16181: sekä luovutettiin 1 päivänä helmikuuta samana vuonna· Rau- 16182: tatiehallitukselle. • 16183: Kustannukset ra.dan ra<kentamis-esta ovat nousseet 16184: 1,028,117 markkaan 77 penniin, lukuun ottamatta niitä kor- 16185: vausmääriii, joita on suoritettava asianomaisille maanomista- 16186: jille vahingoista ja haitoista, joita he ovat rautatien takia 16187: joutuneet kärsimään. Korvaussummain suuruus ei vielä ole 16188: määrätty. Venäjän rautatierakennusten halllituksen kautta 16189: on Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselle suoritettu radan 16190: kustannuksia varten 1,058,304 markkaa. Mitä rata lopul- 16191: lisesti tul-e-e maksamaan, siitä ei vielä ole olemassa tarkkaa 16192: selvitystä. Avoinna on myöskin Venäjän ja 8u01men väl[nen 16193: suhde tähän rataan samoin kuin kysymys, mikä merkitys 16194: radalla on, ·sen jälke·en 'kun T·ornion-Haaparannan yhdys- 16195: rata on valmistunut. 16196: Tämän johdosta Eduskunta lausuu, 16197: että Hallit1ts antaisi Eduskunnalle kaikin- 16198: puolisen selvityksen Tomion-Karungin radasta. 16199: V. B. Liikkuvan kaluston lisääminen. Esitykses-sä 16200: ehdot-etaan . varoJa tähän tarkoitukseen myönnettäväksi 16201: seuraavat määrät: 6 raskasta ta varajuna.veturia varten 16202: 1,620,000 markkaa, 10 ensimäisen ja toisen luokan boggie- 16203: päivävaunua varten 1,300,000 markkaa, 9 kolmannen luo- 16204: kan boggie-päiväYaunua varten 855,000 markkaa, 290 ka- 16205: tettua jarruHista tavaravaunua varten 4,205,000 markkaa, 16206: 860 ·katettua jarrutonta tavaravaunua varten 10,750,000 16207: mar'kkaa, 115 avonaista jarrullista tavaravaunua varten 16208: 1,265,000 markkaa ja 385 avonaista jarrutonta tavaravau- 16209: nua varten 3,465.000 markkaa. Lisäksi ehdotetaan Jyväs- 16210: Kulkulaitosrahasto. 31 16211: 16212: :..:yiän-'-Pieksämäen radalle seuraavat määrät: 4 raskasta 16213: tavarajunaveturia varten 1,080,000 markkaa, 60 katettua jar- 16214: rutlista tavaravaunua varten 870,000 markkaa, 190 katettua 16215: jarrutonta tavaravaunua varten 2;375,000 markkaa ja 1lumi- 16216: auraa varten 28,000 markkaa. Hiitolan-Raasulin rataa 16217: varten ehdotetaan: 10 raskasta tavarajunaveturia varten 16218: 2,700,000 markkaa, 80 katettua jarrullista tavaravaunua 16219: \'arten 1,160,000 markkaa, 2·70 katettua jarrutauta tavara- 16220: Yaunua varten 3,375,000 markkaa ja 1 lumiauraa varten 16221: 28,000 markkaa. I.iikkuvan ka·lusfon lisäämiseen ehdote- 16222: taan kaikkiaan käytettäväksi 35,076,000 markkaa. 16223: Liikkuvaa kalustoa on luorunollisesti hankittava sikäli 16224: ~uin liikenteen tarve vaatii. Kuinka paljon vetureja ja. vau- 16225: nuja tä!hän 1kysytään, ei kuitenkaan riipu ainoastaan liiken- 16226: teen suuruudesta ja, lii,kkuvan kaluston mää.rästä, vaan 16227: tuntuvasti myös siitä, kuinka tehokkaaksi ja •tarkoituk- 16228: senmukaiseksi kaluston käyttö ja jakelu on järjestetty, 16229: Puutf.eellisuudet tässä kohti voivat suuresti lisatä liik- 16230: kuvan kaluston tarvetta j.a siten valtion kustannruksia tähän 16231: tarkoitukseen. Näin oUen on rtärkeätä, että Ha1litus ja rauta- 16232: tiehallinto kiinnittää mitä suurinta huomiota lirkikuvan ka- 16233: luston mahdolEsimman tehokkaaseen ja järkiperäiseen käyt- 16234: töön. 16235: Koska .esityksessä hankitta.vaksi ehdotettu liikkuva 16236: kalusto jo on 'kokonaisuudessaan tilattu s~kä maksettu ja 16237: osittain jo saapunutkin, on Eduskunta mainitun määrärahan, 16238: .15,076,000 markkaa, hyväksynyt. 16239: V 1. Määrärahat rautatierakennuksia varten. J yväsky- 16240: län-Pieksämäen ratarakennus. Kun Eduslkunta HanitUlksen 16241: esityksestä vuonna 1912 päätti sanotun radan rakennetta- 16242: \'aksi, ilmoitettiin rakennuskustannukset, vaikka. lopullinen 16243: kust'annnsarvio ei vielä ollut valmis, noin 11,900,000 mar- 16244: ka.ksi. Vuoden 1913 vaMiopäåville Hal'litus jälloon i·lmoitti, 16245: ettei kustannusarvio vieläkään ollut valmis. Kun Ha·llitus 16246: vuoden 1'914 valtiopäivillä edelleen pyysi määräraha,n myön- 16247: tämistä ratarakennukseen lopullista kustannusarviota ilmoit- 16248: tamatta, hankki Valtiovarainvaliokunta siitä tiedon Tie- ja 16249: 32 1917 II Yp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16. 16250: 16251: vesirakennusten ylihallitukselta, jonka antaman ilmoituksen 16252: mukaan se tulisi nousemaan 16,170,000 markkaan. Tämä 16253: määrä main~taan -esityksessä. Eri vuosina on kultkulaitos- 16254: rahaston rahasääntöön otettu s-euraavat mä;ärärahat: 16255: Vuoden 19'13 rahasääntöön ..•••••...• 0. 2,000,000 mk. 16256: 1914 •• 0. 0 •••••••• 4,000,000 16257: " " " 16258: 1915 2,700,000 16259: " 16260: ••••••••• 0. 0 0 16261: 16262: 16263: " " 16264: 1915 lisärahasääntöön 2,000,000 16265: " 16266: ••••••••• 0 16267: 16268: 16269: 16270: 16271: ," 1916 rahasääntöön . . ........... 4,000,000 16272: " 16273: Yhteensä 14,700,000 mk. 16274: 16275: Eduskunta oli vuoden 1915 budjettiin merkinnyt 16276: 5,000,000 markkaa ja 1916 vuoden määräraha ei ole 16277: ollut Eduskunnan käsittelyn alainen. Kustannusarviosta 16278: on siis vielä kulkulaitosrahaston rahasääntöön ottamatta, 16279: kuten. esityksessä mainitaan, 1,470,000 markkaa. Tämä 16280: summa ei kuitenkaan riitä ratara:kennuksen loppuun saatta- 16281: miseksi, vaan tarvitaan vielä erinäisiin, esityksessä luetel- 16282: tuihin, vuonna· 1917 suoritettuihin ja vielä suorit-ettaviin 16283: tqihin yhteensä 7,350,000 markkaa sekä rata.kiskoihin ja 16284: kiskontarpeisiin 3,120,000 markkaa, eli yhteensä 10,470,000 16285: ma:rk'kaa. Tästä suiiD!ma.sta tulee kuitenkin uud:en liikkuvan 16286: ka.lusi!on mää,rärahws:sa ·otettavaksi huomioon 1,200,000 marlk- 16287: kaa, joten lisäys on 9,270,000 markkaa. Koko kustannus- 16288: arvio, liilkkuvaa kalustoa luhmn ottamatta, •on sii•s nylkyää11 16289: 25,440,000 markkaa. Koska tästä summasta on ennen otettu 16290: kulkulaitosrahaston rahasääntöihin 14,700,000 markkaa, on 16291: Eduskunta budjettiin merkinnyt vuotta 1917 vart-en esityk- 16292: sessä ehdotetun 8,740,000 markan sijasta 10,'140,000 16293: maTkkaa. 16294: Hiito'lan-RaasuUn ratamkennus. Jo vuoden 19'11 valtio- 16295: päiville antoi Hallitus esityksen tämän radan rakentamisesta, 16296: mutta Eduskunta ei ottanut asiaa lopullisen käsittelyn alai- 16297: seksi, koska sitä -ei ollut Hallituben puolesta riittävästi val~ 16298: mistettu. Seuraavan vuoden valtiopäiville antoi Hallitus 16299: uuden esityksen radan rakentamisesta suuntaan Raasuli~ 16300: Kulkulaitosrahasto. 33 16301: 16302: Ki viniemi-U nnunkoski-Kaukola-Hiitola, mutta esittä- 16303: millään syillä Eduskunta puolestaan hyväksyi ratasuunnan 16304: Raasuli-Ki viniemi-Käkisalmi-Hiitola, jonka rakennus- 16305: kustannukset oli arvioitu 14,750,000 markaksi. Vuoden 19'14 16306: valtiopäivillä ilmoitti Hallitus, että lopulliset laskelmat olivat 16307: kohonneet yli Eduskunnan hyväksymän kustannusarvion 16308: 17,500,000 markkaan, johon vielä olisi lisättävä 930,000 16309: markkaa Hiitolan aseman uudestaan rakentamiseksi, joten 16310: kusta:nnusarvio päättyi 18,430,000 markkaan. Samalla Hal- 16311: litus ehdotti radan suunnan muutettavaksi, minkä ehdotuk- 16312: sen Eduskunta kuitenkin hylkäsi. 16313: Esityksessä ilmoitetaan, että rakennuskustannukset 16314: tulevat kustannusarviota huomattavasti suuremmiksi, osaksi 16315: sentälhden, että tarveaineet ja työpalkat ovat suuresti 16316: nousseet, osaksi Sf:mtähden, että töitä, samoinkuin Jyväsky- 16317: län-Pieksämäen rataosalla, on pitänyt Venäjän rautateitten 16318: hallituksen käskystä kiirehtiä kustannuksiin katsomatta. 16319: Lisäksi ilmoitetaan, että Raudun raja-asemalle on sekä Rau- 16320: tatieha;llituksen että Pietarissa yhdysliiken•teen järjestämistä 16321: varten olevan komitean pyynnöstä teetetty raidelaitteita, 16322: kuormauslaitureita ja huonerakennuksia paljon laaj.emmassa 16323: mitassa kuin ratarakennussuunnitelmaa laadittaessa pidet- 16324: tiin tarpeellisena. 16325: V:uoden 1917 alussa suorittamatta oleviin, esityksessä 16326: erikseen lueteltuihin töihin ja maksamatta olevien rata- 16327: kiskojen hintaan tarvitaan yhteensä 1>6,480,000 markkaa. 16328: Eduskunnan ennen hyväksymästä kustannusarviosummasta 16329: oli näitä tarpeita varten vielä vuoden alussa käyttämättä 16330: 4,580,000 markkaa, ja 2,59r2,000 markkaa tul•ee otettavaksi 16331: huomioon hankittavan uuden liikkuvan kaluston määrä- 16332: rahassa, eli yhteensä 7,172,000 markkaa, joten rakennuskus- 16333: tannusten lisäys on esityksen mukaan 9,308,000" markkaa. 16334: Sii•s koko rakennuskustannus liikkuvaa ka:lustoa lukuun ot- 16335: tamatta on esityksen arvion mukaan 27,738,000 markkaa. 16336: Ratarakennusta. varten on kulkula~tosrahaston rahasääntööu 16337: tähän saakka merkitb': 16338: 34 1917 II Vp. - Edusk. nst. -Esitys N :o 16. 16339: 16340: Vuoden 19•1 3 rahasääntöön ............ . 1,000,000 mk. 16341: 1914 2,500,000 " 16342: " " 16343: 1915 2,000,000 " 16344: " 16345: 19'15 lisärahasääntöön ......... . 2,000,000 " 16346: 1916 rahasääntöön ............ . 7,000,000 " 16347: " 16348: Yhteensä 14,500,000 mk. 16349: 16350: Vuoden 1916 määräraha ei ole ollut Eduskunnan käsitel- 16351: tävänä. 16352: Rat-ara1kennu<ksen loppuun saattamiseksi olisi esi- 16353: tyksen mukaan vielä myönnettävä kaikkiaan 13,238,000 16354: markkaa. Siitä Senaatti lask~ tarvittavan vuoden 1917 16355: kuluessa 12,430,000 markkaa, joten 808,000 markkaa jäisi 16356: otettavaksi huomioon 1918 vuoden rahasäännössä. Saa- 16357: tujen tietojen mukaan ei tämä ~umma lmitenkaan 16358: riitä ra·tarakennuksen töiden loppuunsaa itamisoon, vaan tar- 16359: vitaan ensi vuonna lisää huomattavasti isompi summa. 16360: Mikäli Eduskunta on saattanut havaita, ei ole syytä e~ityk 16361: sBssä olevan vuodeksi 1917 ehdotetun määrärahan muutta- 16362: misren, vaan on Eduskunta budjettiin ottanut puheena ole- 16363: vaan tarkoitukseen 12,430,000 markkaa. 16364: Ylivieskan-Iisalmen mtamkennus. Koska saatujen 16365: tietojen mukaan työt Iisalmcm-Haapajärven välisellä 16366: osalla jo on alotettu, ja koska uhkaavan työttöm;yy- 16367: den vuoksi on suotavaa, että nyt jo varataan budjettiin tätfl 16368: ratarakennusta varten niin paljon varoja, että mitään kes- 16369: keytystä ei vuoden vaihterssa synny, on Eduskunta sitä 16370: mieltä, että Ylivieska,n-Iisalmen yhdysrada11 rakentamiseen 16371: tänä vuonna on varattava 1,000,000 markkaa en~rr~~.::- 1c;·in 16372: esityksessä on ehdotettu. Eduskunta on siis hc1Lljet1iin otta- 16373: nut tätä varten 2,000,000 1narkloa,a. 16374: VII. Uusia rmttatierakcnnuksia varten. Harkitessaan 16375: kysymystä rautatierakennusten jatkamisesta on Ecl1lslnmla 16376: ollut sitä mieltä, että sitä varten olisi ryhdyttävä mitä 16377: tarmokkaimpiin toimenpiteisiin. Yleinen työttömyys asettaa 16378: jo sinänsä vaatimuksen tuntuvasta töitten laajentamisesta. 16379: Mutta ennen kaikkra. on p;nittävH siihen. että maan npn- 16380: Kulkulaitosrahasto. 35 16381: 16382: lähteet entisUi nopeammin avataan Rjanmukaisten kulku- 16383: neuvojen kauttn. Koska 1918 vuoden budjetti vRsta jonkun 16384: ajan kuluttua voidaan -esittää Eduskunnan hyväksyttä- 16385: väksi, mutta on tärkeää, ettei uusien rakennustöitten 16386: alottamista tarvittavien määrärahojen puutteessa viivy- 16387: tetä, on Eduskunta budjettiin ottanut tähän tarkoituk- 16388: seen 4,000,000 rnarkan suuruisen määrärahan. Eduskunnan 16389: mielestä ol i>si luonnollista, että ratasuunta Oulu-Vaala 16390: mahdollisimman pian tutkittaisiin ja otettaisiin työn- 16391: alaiseksi, kuten Eduskunta jo 1909 vuoden toistilla valtio- 16392: päivillä on päättänyt, ja dtä myöskin saman radan jatko 16393: Kajaanin kautta N urmekseen, jonka tutkimisesta Eduskunta 16394: samoilla valtiopäivillä teki anomuksen, päätettäisiin lähei- 16395: sessä tulevaisuudessa rakentaa. Kun sekä Jyväskylän- 16396: Pieksämäen eltti Hiitolan-Raasulin ratarakennuksista ennen 16397: pitkää vapautunee huomattavia työvoimia, ei pitäisi olla 16398: mahdotonta talven kuluessa alottaa työt myös jollakin Edus- 16399: kunnan päättämistä raeloista Etelä-Suomessa. 16400: 16401: VIII. Määräraha Porvoon-Keravan rautatien lunasta- 16402: mista varten. Esityksessä ilmoitetaan, että sittenkuin lii- 16403: kenne Porvoon--Keravan yksityisradalla viime kesäinä. oli 16404: lakon johdosta loppunut, nousi kysymys siitä, olisiko radan 16405: liikenne sota-ajaksi otettava valtion haltuun vaiko rata val- 16406: tiolle luuastetta va. Asiantuntijain toimittamassa katselmuk- 16407: sessa ja arvioimisessa laskettiin kyseessä olevan rautatien 16408: sekä sen laitosten ja varastojen arvo lä,hes 2,800,000 mar- 16409: kaksi, ja kun nämä tarjottiin lunastettaviksi 1,850,000 mar- 16410: kan hinnasta, katsottiin kauppa valtiolle edulliseksi, jonka 16411: vuoksi Senaatti viime lokakuun 2 r,äivänä päätti lunastaa 16412: radan valtiolle viimemainitusta hinnasta. 16413: Eduskunta, jolla saatujen tietojen johdosta ei ole muis- 16414: tuttamista sitä vastaan, että Porvoon-Keravan rautatie on 16415: lunastettu vaHiolle, tahtoo lausua, että tällaisten kauppain 16416: päättäminen yleensä on, mikäli se käytännöllisesti suinkin 16417: käy päinsä, lykättävä Eduskunnan ratkaistavaksi. Edus- 16418: kunta on budjettiin merkinnyt Porvoon-Keravan rautatien 16419: lunastamista varten 1,850,000 markkaa. 16420: 36 1917 II VJl.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16. 16421: 16422: IX. Määräraha rautatielutkimnksiin. Vuosittain oso- 16423: tettu 50,000 markan määräraha rautatietutkimuksiin on 16424: saatujen tietojen mukaan vuosina 1914 ja 1915 jä- 16425: tetty käyttämättä, mutta sen sijaan on vuonna 1916 rauta- 16426: tietutkimuksiin käytetty 143,284 markkaa 12 penniä, ja on 16427: tämä summa Senaatin määräyksestä mennyt uuden Sorta- 16428: valasta Käsnäselän kylään Venäjän rajalle suunnitellun 16429: rautatielinjan tutkimiseen. Koska tätä määrärahaa ei tänä 16430: vuonna ole ensinkään käytetty, on Edus1mnta sen budj-etista 16431: poistanut. 16432: 16433: J{ulkulaitosrahaston menot ovat edellisen nojalla 16434: vuonna 1917 Eduskunnnn laskelmien mukaan 271,043,732 16435: markkaa 2~ penniä. 16436: 16437: Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1917. 16438: l. T' altionrantateiden kokonaistnlo. Kokonaistulo vuo- 16439: delta 1916 valtionrautateistä oli 111,636,457 markkaa 22 pen- 16440: ma. Tästä kokonaissummasta on noin 90,000,000 markkaa 16441: tuloa kotimaisesta liikenteestä ja loput tuloa yhdysliiken- 16442: teestä. Tämän vuoden tammikuusta syyskuun loppuun on 16443: valtionrautateiden kokonaistulo ollut tasaluvuin 91,500,000 16444: markkaa. Jos tähän summaan lisätää:J. rautatiekuljetuksi,sta 16445: valtiorahastoon kannetut sotaverot, vuoden alusta syyskuun 16446: loppuun tasaluvuin 14,500,000 markkaa, mikä summa nyt- 16447: temmin on siirretty kullmlaitosrahastoon, tekevät valtionrau- 16448: tateiden tulot syyskuun loppuun 106,000,000 markkaa. Tii- 16449: män jälkeen ei sotaveroja rautateillä enään ole kannettu. Sen 16450: sijaan on lokakuun 1 päivästä alkaen voimassa uusi tariffi, 16451: jonka korotukset vastaavat aikaisempia sotav-eroja, jopa ovat 16452: vähän suuremmatkin. Tulojen lisäystä yli sen, mitä aikai- 16453: sempi tariffi yhdessä sotaverojen kanssa tuotti, tämä uusi 16454: tariffi ei kuitenkaan vielä ole voinut aikaan saada, jota paitsi 16455: on huomattava, että viime marraskuun lakko on tuottanut 16456: valtionrautateille noin 2,500,000 ma1·kan tulovähennyksen. 16457: Näin ollen ei tuloja vuoden kolm<a viimeiseltä lmukau- 16458: Kulkulaitosrahasto. 37 16459: 16460: delta voitane laskea suuremmiksi kuin 39,750,000 markkaan. 16461: Näihin summiin tulee kuitenkin vielä lisäksi erinäisiä tulo- 16462: rästejä, yksityisrautateiden y. m. maksuja noin 2,500,000 16463: markkaa sekä valtiolle ostetun Porvoon-Keravan radan 16464: tulo noin 250,000 markkaa. Yhteensä edellä mainitut erät 16465: tekevät 148,500,000 markkaa, johon summaan Eduskunta 16466: esitytks·en mukaisesti siis on a.rvioinut valtionrautateiden koko- 16467: naistulon vuonna 1917. Summan suhteen on kuitenkin huo- 16468: mattava, että kulkulaitosrahaston todellinen tulo valtion- 16469: rautateiden liikenteestä tulee olemaan pienempi. Osa tuloista 16470: on nimittäin kertynyt rnplissa, jotka on otettu vastaan kurs- 16471: . sin mukaan 1Smk. 2: 6•6 2 / 3 , mikä on ruplan nykyistä 16472: kurssiarvoa paljon suurempi. 'fämän seikan, joka osaltaan 16473: aiheuttaa sitä lisävarojen tarvetta lmlkulaitosrahastolle, johon 16474: tämän kirjelmän lopussa viitataan, Eduskunta on ottava huo- 16475: mioon tehdessään päätöstä näiden lisävarain hankkimisesta. 16476: Saadakseen valtionrautateiden menojen ja tulojen välisen 16477: suhteen pysymään tyydyttävällä kannalla, on Senaatti Rau- 16478: tatiehallituksen esityksestä päättänyt toimeen pantavaksi 16479: kolmekin kuljetusmaksujen korotusta, maaliskuun 9 päivänä 16480: 1916, helmikuun 13 päivänä ja lokakuun 1 päivänä 1917. 16481: Ensinmainittu korotus, jonka suuruus eri. tapauksissa oli hy- 16482: vin erilainen, kohdistui tavarankuljetusmaksuihin, ei kuiten- 16483: kaan aivan yleisesti. Korotus määrättiin useimmissa tapauk- 16484: sissa toimeen pantavaksi lakkauttamaila .liikenneohjesään- 16485: nön määräämät paljousatlennukset. Osittain korotettiin kul- 16486: jetusmaksuja 10 tai 2•0 prosenttia. Sitä paitsi otettiin käy- 16487: täntöön n. s. asemamaksun laskeminen. Helmikuun 13 päi- 16488: vänä 1917 toimeenpantu 20 prosentin korotus kohdistui sekä 16489: tavara- että matkusta.jatariffiin. Tämän vuoden lokakuussa 16490: päätetty korotus oli ennen sotaa olleisiin tariffeihin verrat- 16491: tuna noin 100 % matkustajaliikenteessä ja 60 % tavaralii- 16492: kenteessä. 16493: Näistä tariffienkorotuksista kertyneet tulot on tilitetty 16494: kulkulaitosrahastoon. M:utta korotuksien ohella on valtion 16495: tulojen enentämiseksi rautatiekuljetuksista kannettu myös 16496: erityisiä väliaikaisia veroja, jotka, kuten mainittu, ovat men- 16497: neet valtiorahaston hyväksi. 16498: 38 1917 II VJl.- F.Alusk. -vast.- Esitys N:o 16. 16499: 16500: Syksyllä 1914 säädettiin Venäjällä matkmtajien, matka- 16501: tavaran ja tavaran kuljetusmaksusta suorite.Uavaksi väliai- 16502: kaista veroa., jok,a vero astui voimaan myiis Suomen vill- 16503: tionrautateihin kuuluvalla Pietarin-Valkeasaaren rata- 16504: osalla. .T oulukuun 16/29 päivänä 1914 v•ahvistettiin Senaa- 16505: tin tekemästä esityksestä asetus, joka määräsi rautateiden 16506: matkustajilta kannettavaksi Suomen valtiorahaston hyväksi 16507: väEa~kaista veroa 25 prosenttia asianomaisesta maksusta, 16508: alkaen 1915 vuoden alusta. Tämä vero korotettiin huhti- 16509: kuun 1 päivästä 1916 lukien 30 prosentiksi. Maaliskuun 16510: 14/27 päivänä 1915 vahvistettiin Senaatin esityksestä asetus 16511: väliaikaisen veron 'kantRmisesta t.avaran ja matkustajain 16512: matkatavaran kuljettamisesta rautateillä, a•lkaen seuraavan 16513: huhtikuun 1 päivästä. Veron suuruus oli ta.Yallisesta rahtl- 16514: ta,narasta 10 prosenttia lmljetusmaksusta. Vuotta myöhem- 16515: min, huhtikuun 1 päivästä 1916, tämä määrä korotettiin 15 16516: prosentiks;i. Pikatavarasta ja erinäisi,stä tavaralajeista on 16517: veroa. kannettu 2,5 prostmttia ja muutamista tavaralajeista 16518: 50 prosenttia kuljetusmaksusta. Matkustajain matkatava- 16519: ran kuljettamisest1a on suoritettu 25 pennili jokaiselta ma.lc- 16520: snnalaiselta matka tavaralähety,kseltä. Vuoden 1917 alussa 16521: astui voimaan uusi rantatiekuljetuksiin kohdistuva väliaikai- 16522: nen vero, jota ma tkustajilta on kannettu Venäläisen punaisen 16523: ristin yhdistyksl"n hyväksi. Vähintään 5 markkaa maksa- 16524: vista 1:sen .f.a 2:sen luökan pileteishi sitä suoritettiin .50 pen- 16525: niä ja vähintään 20 markan hintaisista i1:nnen luo1om pile- 16526: triRtä 25 penniä. 16527: Mitä tariffienkorotuksiin tul-ee, Eduskunta katsoo asiak- 16528: seen lausua, että niitä ei ole toimeen pantava Eduskuntaa 16529: kuulematta. 16530: V alti ora:ha'Si oon kannet! a vat väliaikaiset verot, jotka 16531: ovat omansa supistHmaan kulkulaitosrahaston tnlo.ia, 16532: eivät ole hyväksyttävät. Niiclc,n säätäminen ilman Edus- 16533: kunnan suostumusta on ollut osana sitä valtiovarainhoitoa, 16534: jo'lla Hal'litus viime vuosina on koettanut selviytyä rahalli- 16535: sista vaikeuksista Eduskuntaa koolle kutsumatta.. 16536: Väliaikaisten verojen lakattua on ollut välttämätöntä ko- 16537: rottaa kuljetusmaksuja ja siten lisätä valtionrautateiden tu- 16538: Kulkulaitosrahasto. 39 16539: 16540: loja. Valtionrautateiden menot varsinkin tänä vuonna osat- 16541: tavat niin suurta nousua, että tarpeellisen tasapainon pysyt- 16542: tiilmiseksi valtionrautateiden taloudessa ja kohtuullisen pää- 16543: omankoron saamiseksi kaikesta päättäen on välttämätöntä 16544: ryhtyä suunnittelemaan uusiakin toimenpiteitä tulojen enen- 16545: tä;miseksi. Tähän antaa aihetta myös rahan arvon viime- 16546: aikainen aleneminen, joka tekee, että kuljetusmaksujen enti- 16547: sellään pysyttäminen merkitsisi samaa kuin alennuksen 16548: myöntäminen niihin. 16549: II. Korot. Eduskunta on ottanut korkoja huomioon esi- 16550: tyksessä lasketun määrän, 50,000 markkaa. 16551: III. Oikaisumhat ja satnnnaiset tnlot on niinihäiin (>si- 16552: tyksen mukai·sesti metkitt;v 10,100 mm·kaksi. 16553: IV. K01·vans postinkuljetukS!estJ,a valtionnantateillä. Ku- 16554: ten esityksessäkin on sanottu, annettiin Edm;kunnan 16555: aikaisemmin asiasta tekemäun ehdotusten johdos.ta kesäkuun 16556: 218 päivänä 1907 määräys, että vuonna 1907, vuonna 1908 16557: ja vuonna 190.9 oli vuosittain 500,0()0 markkaa siirrettävä 16558: va,ltiora.h'astosta kul'kuhvitosra•hastoon korvaukseksi postin- 16559: kuljetukse.sta, valtionrautateillä. Jälkeen vuoden 1909 ei 16560: siirt·oja ole toimitettu. 16561: Esityksessä myös todetaan, että tämä siirtosumma 16562: oli jo silloin tuntuvasti pienempi mainitusta kuljetuksesta 16563: valtionrautateille koituneita kustannuksia; Toimitettujen 16564: laskujen perustuksella "ilmoitetaan esityksessä edel'leen, 16565: että valtionmutateiden menot postinkuljetnksesta ovat 16566: jälkeen vuoden 1909 olleet seuraavat: 16567: 16568: Vuonna 1910 •••• 948,900 markkaa 16569: 4 ••••• 16570: 16571: 16572: 16573: 16574: 1911 .......... 963,500 '~ 16575: " 16576: 1912 1,005,500 16577: " 16578: •• 0 ••••••• 16579: 16580: 16581: 16582: " 16583: , 1913 .......... 1,048,700 16584: " 16585: 1914 .......... 1,09 1,500 1 16586: 16587: " " 16588: 1915 .......... 1,302,600 16589: " 1916 ••• 1,995,300 16590: 0 •••••• 16591: " 16592: ~ ~ 16593: 16594: " 16595: Yhteensä 8,356,000 rnarkka•a. 16596: 0 1917 II VtJ.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16. 16597: 16598: •Tos tähän lisätään postinkuljetuksesta vuonna 1917 olleet 16599: kustannukset, jotka esityksessä on arvioitu 3,400,000 mar- 16600: karosi, saadaan: 'loppusummaksi 11,756,000 markkaa. 16601: Tä.llä korvauksella on huomattava merkitys oikean 'käsi- 16602: tyksen saamiseksi valtion liiketoiminnan ka'hden tärkeän haa- 16603: ran, rautatieliikenteen ja postiliikenteen, taloudellisista tulok- 16604: sista. Sillä ilman tällaista korvausta esiintyy ensin mainitun 16605: liikkeenhaaran taloudellinen tulos tileissä huomattavasti epä- 16606: edullis.empana, viimeksi mainitun taas tuntuvasti edullisem- 16607: pana kuin mitä todellisuudessa on laita. Sen jo'hdosta onkin 16608: Eduskunta kaikilla varsinaisilla valtiopäivillä vuoden 1909 16609: toisista valtioDäivistä lähtien tunnustanut jo tilinvidon kan- 16610: nalta oikeaksi sen menettelyn, että valtionrautateiden torlel- 16611: lisia kustannuhia vastaava summa siirretään valtiorahastosta 16612: knllmlaitosraihastoon. 16613: Eduskunta on, kuten Ha1litnskin, sitä mieltä, että mainit- 16614: tu summa, 11,756,000 markkaa . .ioka ei vastaa edes postinkul- 16615: jetuksen todellisia kustannuksia, kuten 1asknt aikaisemmilta 16616: vuosilta osottavat, on kokonaisuudessaan valtiorahastosta 16617: ku}ku}aitosrahastolle korvattava. Tässä on Eduskunta esi- 16618: t:vksen mukaisesti ottanut huomioon korvauksen vuodelta 16619: 1917, arviolta 3,4-00,000 markkaa, sekä loput, 8,356,000 mark- 16620: kaa, valtiorahastosta siirrettävien muitten varojen yhtey- 16621: dessä. 16622: V. Siirto valtiorahastosta. Kuten jo aikaisemmin on 16623: huomautettu, on sota-aikana sekä matkustajain että tavarain 16624: ja matkatavaran kulje1mkselle pantu veroja, joista kertynyt 16625: tulo on mennyt valtiorahastoon. Vuonna 1915 kannettiin näitä 16626: veroja valtiorahaston hyväksi 9.429,095 markkaa 59 penniä 16627: ja seuraavana vuonna 18,57 4,2'2:1 markkaa 2:4 penniä, eli kum- 16628: panakin vuonna yhteensä 28,003,316 markkaa 83 penniä. 16629: Eduskunnan mielestä ovat nämä varat esityksen mukaisesti 16630: kulkulaitosrahastolle suoritettavat. Tä:hän summaan on li- 16631: sättävä korvaus -postinkuljetuksesta vuosilta 1910-16, yh- 16632: teensä 8,356,000 markkaa. Ylimääräisenä siirtona valtio- 16633: rll!hrustosta kulkulaitosrahastoon on siis laskelmaan merkitt:v 16634: .'16 . .'~.1)9 ..'~1fi mnrk1rrlfl R8 prr1niii. 16635: K ulkulaitost·ahasto. 41 16636: 16637: 'I'ähän siirtoon sisältyvistä varoista on kuitenkin osa 16638: valtionrautateillä kertyneitä ruplia, jotka ovat kirjoissa 16639: vastaanottokurssin mukaan 2: 66 2 / 3 , ja ehdotetaan -e'Sityk- 16640: sessä n:o 29 tästä aiheutunut kurssitappio noin 4,000,000 16641: markkaa siirrettäväksi lmlkulaitOtsrahaston tileihin. Eulku- 16642: laitosrahastoUe siirrosta syntyvä tulo tulis[ sen mukaan 16643: olemaan jon1kun v-erran ede'llämainittua pienempi. 16644: VI. Vuoden 1917 laina. Eduskunta on, viitaten siihen, 16645: mitä Eduskunta on aikaisemmin asiasta lausunut, otta- 16646: nut tällä kohdalla tulona huomioon 1917 vuoden lainan, 16647: 75,000,000 mm·kkaa. 16648: VII. Palautus H aapamä.en--J yväskylän rataros'an uudes- 16649: taan rakentamisen määrämhasta. Eduskunta on tällä koh- 16650: dalla otta.nut tulojen joukoss'a huomioon sivulla 27 mainitun 16651: 1,000,000 markan mäiiriin pal::mtuksena Haapamäen-.Tyväs- 16652: kylii.n rataosan uudestaan rakentamisen määrärahasta. 16653: VIII. Siirto suostuntavaroista. Hätäaputöinä suoritet- 16654: t:wi,a. siv. 24 ja 35 mainittuja ra kennustöitii varten Edus- 16655: kunta suostuntavaroista on päättänyt siirrettäväksi 16656: 10,000,00 markkaa. 16657: Kullmlaitosrahaston tulot ovat siis Edus'lmnnan las- 16658: :l<elmain mukaan 274,319,416 markkaa 83 penniä. 16659: 16660: 16661: Kuten edellisestä käy ilmi ja kulkulaitosrahaston budjetti 16662: tarkemmin osott>aa, eivät valtionrautat~iden tulot tätä nykyä 16663: läheskään riitä peittämään rautateiden liikenteen tuottamia 16664: menoja.. .Tälkimäiset nousevai- tämän Yuoden budjetin mu- 16665: kaan ta,sa:luvuin 169,940,000 markkaan. .Tos lukuun otetaan, 16666: kut-en oikein on, myös korot ja knoletukset kullmlaitosrahas- 16667: ton veloista, kasvaa menosumma tasaluvuin 186,518,000 16668: markkaan. Sitä vastaa ainoastaan 151,960,000 markan tulo- 16669: summa. Vajm1s on siis 34,658,000 markkaa. Vaikka korko- 16670: menoja ei otettaisikaan 'lukuun, jää vajausta siksi huomattava 16671: summa kuin 17,980,000 mal"kkaa. 16672: On ilmeistä, että tällainen asiaintila on kestä;mätön. 16673: Tältä vuodelta ei se kuitenkaan ole korjattavissa. Edus- 16674: 42 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 16. 16675: 16676: kunta katsoo välttämättömäksi tässä ilmoittaa odotta- 16677: vansa, että Hallitus on kiinnittävä mitä vakavinta huo- 16678: miota valtionrau:t&teiden tulo- ja menoarvion häiiriytyneeseen 16679: tasa:painoon ja viipymättä ryhtyvä ta.rmokkaisiin toimenpi- 16680: teisiin sen palauttamiseksi sekä aikanaan esittämään as1an 16681: vaatimat toimenpiteet Eduskunnan hyväksyttävähi. 16682: 16683: 16684: Vuoden 1916 bilanssissa esiintyy velkojen puolella 19115 16685: vuoden valtiolaina, 30,000,000 markkaa, ja tilapäinen kassa- 16686: laina valtiorahastosta, 27,000,000 markkaa, jotka lainat olisi 16687: kulkulaitosrahastosta noudatettavan tilitystavan mukaan ol- 16688: lut merkittävä asianomaisina vuosina kulkulaitosrahaston 16689: tuloiksi. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Lainain. suorit- 16690: tamiseen tarvitaan luonnollisesti vastaava määrä varoja, jotkq 16691: on kulkulaitosrahastolle hankittava. 16692: Vuoden 1917 alussa kävi selville, että lisävaroja tarvi- 16693: taan menojen peittämiseksi ja että nimenomaan ku>lkulaitos- 16694: rahasto oli liikepääoman puutteessa. Hallitus otti sen vuoksi 16695: maaliskuussa aikaisemmin mainitun 75,000,000 markan lai- 16696: nan. Siitä lähtevät varat on otettu tuloksi kulkulaitosrahaston 16697: budjettiehddtukseen vuodelle 1917. Kuten ehdotuksesta nä- 16698: kyy, kuluvat nämä varat vuoden 1917 menoihin eikä vuoden 16699: ylijäämä riitä kullmlaitosrahastossa vuod·en •alussa o11een 16700: vajauksen täyttämiseen. Näin ollen tarvitaan rahaston 16701: edellä mainittujen tiliveikaiu suorittamiseen, rahaston va- 16702: jauksen peittämiseen sekä sen kassatarpeen tyyd;yttämiseen 16703: melkoinen määrä lisävaroja. Miten nämä varat on hankit- 16704: tava, sitä Eduskunta tulee käsittelemään vastauksessaan 16705: Hallituksen esitykseen, joka koskee valtiolainan ottamista 16706: lmlku laitosrahast.on tarpeisiin. 16707: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta ilmoittaa, 16708: 16709: että Eduskunta on hyväksynyt kwlkulaitos- 16710: rahastolle vnodeksi 1917 seuraavoo budjetin: 16711: Kulkulaitosrahasto. 43 16712: 16713: Kulkulaitosrahaston budjetti vuodeksi 1917. 16714: T u 1 o t: 16715: Smk. 16716: Valtionrautateiden kokonaistulo ........ . 148,500,{)00:- 16717: Korkoja ............................ . 50,000:- 16718: Oikaisurahoja ....................... . 100:- 16719: Satunnaisia tuloja .................... . 10,000:- 16720: Korvaus postinkuljetuksesta valtionrauta- 16721: teillä vuonna 1917 ................. . 3,400,000: - 16722: Siirto valtiorahastosta ................ . 36,359,316: 83 16723: Vuoden 1917 laina : . ... ·.............. . 75,000,000: - 16724: Palautus Haapamäen-Jyväskylän rataosan 16725: uudestaanrakentamisen määrärahasta .. 1,000,000:- 16726: Siirto suostun ta varoista 10,000,000: - 16727: Yhteensä Smk. 274,319,416: 83 16728: 16729: Menot: 16730: Valtionrauta teiden vakinainen menosääntö: 16731: Smk. Smk. 16732: 1) keskushal·linto .... . 3,203,500: - 16733: 2) linjahallinto ...... . 1,455,000:-- 16734: 3) liikenneosasto ..... . 48,300,000: - 16735: 4) rataosasto ........ . 17,313,800:- 16736: 5) koneosasto ....... . 70,066,800: -- 16737: 6) muut menot ...... . 28,533,600:- 168,872,700: -- 16738: Eläkkeet ja erinäiset määrä- 16739: ra;hat ............... . 1,067,000:-- 16740: V altiolainain vuotuismaksut 16741: sekä provisiot ja kulut 16742: niistä ................ 13,186,2212: 212 16743: Korko laamanninkärä.jäjy- 16744: värahastolle . . . . . . . . . . 154,160:- 16745: Korko 1917 vuoden lainasta 1,237,500:- 16746: Knrkoa lyhytaikaisista vek- 16747: selilainoista . . . . . . . 2,000,000:- 16,577,882: 22 16748: 4± 1Hl7' II Vp.- V. M.- Kulkulaitosrahasto. 16749: 16750: Smko Smko 16751: Oikaisuprosenttia 0 0 0 o o 0 o 00 500: - 16752: Uutisrakennustöitä varten 16753: valmiilla radoilla (työ- 16754: määräraha) . 0 0 0 • 0 00 0• 18,429,()50: - 16755: I1iikkuvan kaluston lisäämi- 16756: seksi (rajaton siirto- 16757: määräraha) . 00 0 0 0 0 0 0 0 35,07 G,OOO: --- 53,505,(i50: - - 16758: .T yväskylän-Pieksämäen 16759: ratarakennusta varten 16760: (työmääräraha) 0 0 . 0 0 0 0 10,7 Hl.OOO: -- 16761: Hiitolan-Raasulin ratara- 16762: kennusta vartrm (työ- 16763: määräraha) 0 0 0 0 0 00 0 0 0 12,430.000: -- 16764: Ylivieskan-Iisalmen rata- 16765: rakennusta varten (työ- 16766: määräraha) .. 0 0 0 0 0 0. 0 2,000,000: --- 16767: Uusia rautatierakennuksia 16768: varten (työmääräraha) 0 400000000: --- 16769: o 2B, 170,000: --- 16770: Porvoon-Keravan rauta- 16771: tien lunastamista varten 1,850,000: -- 16772: YlijHämä vuoteen ] 918 3,275,684: G1 16773: Yhteensä Smko 274,31 9,41(): 83 16774: 16775: Heli'ing-i~:oiL 22 jmdukullta 19170 16776: 16777: 16778: 16779: 16780: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 19180 16781: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 17. 16782: 16783: 16784: 16785: 16786: Hallituksen esitys Su~men Eduskunnalle 16787: varojen osottamisesta kansanopetusta varten 16788: vuodeksi 1917. 16789: 16790: Hallituksen ja eduskunnan vä~inä vallinnut ristiriita on 16791: aiheuttanut että eduskunnan myöntämistä määrärahoista 16792: kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten 16793: useampain vuosien aikana miltei kaikki muut, ·paitsi krunsa- 16794: koululai,toksen yi].läpitämistä varten aivan välttämättömim- 16795: mät, on kokonaan jätetty pois suostuntarahaston menosään- 16796: nöstä. Muuttuneissa oloissa hallitus ja eduskunta jälleen voi- 16797: vat ryhtyä P-distämään niitä kansano,petus- ja sivistyspyrin- 16798: töjä, joita varten tässä ;esityksessä mainitut varat ovat tar- 16799: koitetut, ja ovat. nämä tarpeet katsottavat niin tärkeiksi että, 16800: vai'kka yleisiä varoja nyt kysytään monenlaisiin eri tarkoi- 16801: tuksiin, näitä tarpeita ei voi jättää tyydyttämättä. 16802: Eduskunnalle ·annetaan siis s·euraava esitys varojen osot- 16803: tamisesta kansanopetusta v.art~n vuodeksi 1917. 16804: 16805: 16806: 1. Apwmaksu kaupunkien kansakoululaitoksia varten. 16807: Kaupunkien kansakoululaitoksien kannattamiseksi suo- 16808: ritettiin viimeksi valtioapua v. 1914 ja oli avustus silloin 16809: vain kaksitoista ja puoli prosenttia kansakoululaitosten, to- 16810: dellisista menoista, nousten kaikkiaan summaan Smk. 16811: 716,471: 29. Jos avustusprosentti ?lisi ollut tavallinen kaksi- 16812: kymmentäviisi prosenttia, olisi valtioapuj.en yhtein,en summ.a 16813: 215ll-17 16814: 2 N:o 17 16815: 16816: tehnyt Smk. 1,432,942: 58 ja laskettu lisäys edellisestä vuo- 16817: desta, joll<>in aiJumaksujen summa nousi Smk. 1,368,540: 15, 16818: ollut vain Smk. 64,402~ 43, vaikka sen keskimääräinen vuo- 16819: tuinen lisäys vv. 1908-1913 teki yli 90,000 markkaa. Li- 16820: säyksen huomattavaan alennukseen vaikutti epäilemättä pal- 16821: jon valtioavun epävarmuus ja vähennys: kaupunkikunnat 16822: eivät katsoneet voivansa samassa määrä:ssä laajentaa kansa- 16823: kou1ulaitoksia.an ja p&nna. toimeen IJa.ranntmsia, korottaa 16824: opettajiston palkkoja y. ni. Kun kaupunkiki.mnat eivät seu- 16825: raavina vuosina ole lainkaan saaneet yaltioapua kansakoulu- 16826: menoihinsa, ovat n~ olleet .edelleenkin pakotettuja monessa 16827: suhteessa noudattamaan suurempaa säästäväisyyttä. Toi- 16828: selta puolen taa's on sota-aika ja elämän kallistuminen joh- 16829: tanut useimmissa kaupungeissa ka,Jliinajan palkanlisäyksiin 16830: opettajiUe, jot-en kolmen viimeisen vuoden keskimääräinen 16831: lisäys .kuitenkin olisi arvioitava noin 90,000 markaksi, ja eh- 16832: dotetaan puheenaoleva apumaksu, joka valtiopäivillä aikai- 16833: semmin hyväksytyn IJerusteen mukaisesti on oleva kaksi- 16834: kymmentäviisi prosenttia kaupunkien todellisista menoista 16835: kansakoululaitosta varten, tämän nojalla v. 1917 16836: 1, 700,000 markaksi. 16837: 16838: 16839: 2. Apwmaksu maalaiskansakoulujen varsinaisen opettaji.ston 16840: palkkaamiseen. 16841: Tätä määrärahaa kului v. 1913 Smk. 3,968,629:38, v. 16842: 1914 Smk. 4,107,361: 61, v. 1915 Smk. 4,214,513:48 j·a v. 16843: 1916 Smk. 4,296,116: 44. Vuotuiset lisäykset kolmena vii- 16844: meisenä vuotena ovat sns · olleet Smk. 138,732: 23, 16845: 107,151: 87 ·ja 81,602: 96 eli keskimäärin Smk. 109,162: 35. 16846: Tämän laskelmau mukaan riittäisi tänä vuonna hyvin 16847: 100,000 markan •lisäys viime vuoden t<>dellisiin menoihin. 16848: • 16849: N:o 17 16850: 16851: Mutta kun uusien· koulujen ja opettajavirkojen perustami- 16852: sessa on muuttunciden olosuhteiden johdosta ollut huomatta- 16853: vaa nousua, ehdotetaan tämä mä;äräraha korotetta:vaksi v. 16854: 1917 ta,saisin luvuin 16855: 4-,450,000 marMaan. 16856: 16857: 3. Määräraha maalaiskansakmtlujen varsinaisen opettajiston 16858: palkankorotuksiin. 16859: V. 1913 kului tätä määrärahaa Smk. 1,120,433: 39, v. 16860: 1914 Smk. 1,206,801:97, v. 1915 Smk. 1,296,877:02 ja v. 16861: 1916 ·Smk. 1,383,149:-79. Vuotuiset lisäykset kolmena viime 16862: vuotena tekivät sus Smk. 86,368: 58, 90,07 5: 05 ja 16863: . 86,272: 77 ·eli keskimäärin Smk. 87,572: 13. Vaikka tämän 16864: laskelman mukaan saattaisi tänä vuonna riittää tähän tarkoi- 16865: tukseen parikymmentätuhatta markkaa pienempi summa, 16866: ehdotetaan siihen kuitenkin tasaisin luvuin 16867: 1,500,000 markkaa. 16868: 16869: 4-.' Määräraha maalaiskansakoulujen varsinaisen opetta- 16870: jiston kalliinajan palkanlisäyksiin. 16871: Syksyllä 19'16 vahvistettujen määräysten mukaan saivat 16872: erinäisillä rajoituksilla ne kansakoulunopettajat, joilla on 16873: peruspalkkaa 1,100 markkaa vuodessa, kalliinajan lisäystä 16874: 25 markkaa kuukaudessa eli 300 markkaa vuodessa, sekä 16875: opettajat, joilla on peruspalkkaa 900 markkaa vuodessa, kal- 16876: liinajan lisäystä 15 markkaa kuukaudessa eli 180 markk~a 16877: vuodessa. Kun tämä lisäys, yhä kallistuvien elantokustan- 16878: nusten tähden, oli osoittautunut riittämättömäksi, ehdotettiin 16879: siinä esityksessä, joka valmistettiin kuluvan vuoden ensimäi- 16880: sille valtiopäiville annettavaksi, nämä kalliinajan lisäykset 16881: korotettaviksi, huhtikuun 1 päivästä lukien, ilman mitään 16882: 4 N:o 17 16883: 16884: rajoitta.via määräyksiä, ylemmässä palkkausluokassa oleville 16885: opettajille 900 markkaa vuodessa ja alemmassa palkkausluo- 16886: kassa oleville 720 markkaa. Esitys ei tosin kerinnyt tulla, 16887: valtiopäiville jätetyksi, mutta asiaa valmistavasti käsitelles- 16888: sänsä valtiovarainvaliokunta katsoi, että kalliinajanlisäykset 16889: olisivat korotettavat ylemmässä palkkausluokassa 1,080 16890: markka~n ja alemma~:>sa luokassa 840 markkaan vuodessa. 16891: Koska kumminkin tämän jälkeen elantokustannukset ovat 16892: entisestään vielä kalli~:>tunoot ja kansa.koulunopettajat jou- 16893: tuneet yhä vaikeampaan taloudelliseen asemaan, niin ehdo- 16894: tetaan, ·että kalliinajanlisäykset korotettaisiin viime loka- 16895: kuun 1 päirvästä lukien ylemmässä palkkausluokassa olevillt 16896: 1;800 ma:r:kkaan ja alemmassa ·palkkausluokassa oleville 1,500 16897: markkaan vuodessa. Näiden perusteiden mukaan laskettuna 16898: tarvittaisiin kalliinajanlisäyksinä vuoden ensimäisenä neljän- 16899: neksenä 2147,500 markkaa, toisena ja kolmantena neljännek- 16900: senä yhteensä 2,15•0,000 markkaa ja vuo<1en viimeisenä nel- 16901: jänneksenä 1,800,0DO markkaa. Näihin summiin on lisättävä 16902: vuoteen 19·16 kohdistuvaa, kuluvana vuonna suoritettua kal- 16903: liinajanlisäystä, 93,000 markkaa, jolen vuodeksi 1917 tar- 16904: vitaan tasaisin luvuin arviomäärärahana yhteen~:>ä 16905: 4-,2.90,000 markkaa. 16906: 16907: 5. Apu,raha opettajien ja opettajattarien palkkaamiseksi 16908: mies- ja naiskäsitöiden opetusta varten. 16909: Entisten perusteiden mukaan 'la;skettuna riittäisi tähän 16910: tarkoitukseen 160,000 markkaa, mutta kun näiden opettajain 16911: mitättömän pieni palkka tekee lisäyksen välttämättömäksi, 16912: ' jotta voitaisiin saada kelvollisia opettajia tässä tärkeässä ai- 16913: neessa, ehdotetaan että kuluvan lukuvuoden alusta lukien ja 16914: niin että syyslukukausi luetaan puoleksi vuodeksi, valtioapu 16915: veistanohjaajien palkkaamiseen korotettaisiin nykyisestä 16916: N:o 17 5 16917: 16918: määrästä 75 markasta 150 markkaan ja naiskäsitöiden opet- 16919: tajattarien palkkaamiseen 50 markasta 100 markkaan. Tä- 16920: män mukaisesti tarvitaan vuodeksi 1917 tasaisin luvuin 16921: 260,000 markkaa. 16922: 16923: 6. Määräraha maalais/t;an..~al;;oulujen varsinaisen opetta- 16924: jiston eläkkeiksi. 16925: V. 1913 tarvittiin tätä määrärahaa Smk. 158,756: 20, 16926: v. 1914 Smk. 166,439: 10, v. 1915 Smk. 177,743:68 ja v. 16927: 1916 Smk~ 194,135: 37. Määrärahan tarv·e lisääntyi nJi,in 16928: ollen v. 19114 Smk. 7,682:90, v. 1915 Smk. 11,304:58 ja 16929: , v. 1916 Smk. 1'6,391: 65; lisäys on siis kolmena ~d~llis~nä 16930: . vuotena keskimäärin ollut tasaluvuin 12,000 markkaa ja kun 16931: eläkkeell~ siirtyueiden opettaji~n lukumäärä ·on viime ai- 16932: koina paljon kasvanut, täytynee kuluvan vuod~n lisäys ar- 16933: vioida yhtä suureksi kuin viim~ vuodenkin, ja ehdotetaan 16934: rentähd~n tähän tarkoitukseen varattavaksi v:ksi 1917 · 16935: 210,000 markkaa. 16936: 16937: 7. Apumaksu kaupunkikansakoulujen opettaji-Yton 16938: eläkkeiksi. 16939: Tähän tarkoitukseen .tarvittava määräraha on aikaisem- 16940: pina vuosina, jolloin kaupunkeihin perustettiin paljon uusia 16941: opettajanvirkoj.a, kasvanut vuosittain pari ·tuhatta markkaa. 16942: Mutta v. 1913 kului tätä arviomäärärahaa Smk. 51,475, 16943: v. 1914 Smlt. 52,012: 50, v. 1915 Smk. 52,233: 33 j'a v. 1916 16944: Smk. 52,650:-, joten vuotuinen lisäys on kolmena viime 16945: vuotena ollut ainoastaan Smk. 537:50, 220:83 j-a 416:67 eli 16946: keskimäärin Smk. 391: 67. Vaikka lisäys tulisikin tänä 16947: vu<mna olemaan jonkun verran tuntuvampi, niin riittää tä- 16948: hän tarkoitukseen kuitenkin 16949: 55,000 markkaa. 16950: 6 N:o 17 16951: 16952: 8. Määräraha sairaiden kansakoulunopettajien ja -opetta- 16953: jatarten avustOYmiseksi. 16954: Tämä määräraha oli 1914 vuoden menosäännössä supis- 16955: tettuna 20,000 markkaan eikä koko määrärahaa ole lainkaan 16956: esiintynyt seuraavien vuosien men?säännöissä. Vuodeksi 16957: 1915 arvioi Eduskunta tämän määrärahan 100,000 mark- 16958: kaan, Ja ehdotetaan tähän tarkoitukseen v. 1917 samaa 16959: määrää . 16960: 100,000 markkaa . 16961: 16962: • 16963: 9. Apumakstb kansakoulutalojen ja käsityöhuoneustojtm 16964: rakentmmiseksi maalaJiskuntiin. 16965: Vuosina 1914 ja 1915 ei tähän tarkoituks-een myönnetty 16966: mitään valtioapuja ja v. 1916 supistui avustus 100,000 mark- 16967: kaan. Rakennusavut olisivat kuitenkin, jos niitä runsaam- 16968: pina myönnettäisiin sekä uusien koulutalojen rakentamiseksi 16969: että aikaisemmista rakennustöistä a'iheutuneiden suurien vel- 16970: kojen lyhentämiseksi, omiaan tuntuvasti huojentamaan maa- 16971: laiskuntien kansakoulurasituksia sekä tehokkaasti kohotta- 16972: maan kansakoululaitoksen kehitystä siitä seisahdustilasta, jo- 16973: hon se monien tärkeiden määrärahojen puutteessa on viime 16974: vuosina ollut vajoamassa. Kun tämä vuosi kuitenkin on lop- 16975: puunkulumassa ja nykyinen poil>keuksellisen kallis aika osal- 16976: taan on ehkäisevästi vaikuttanut uusien koulutalojen raken- 16977: tamiseen, voitaisiin vielä tänä vuonna rajoittua ~uhteellisesti 16978: vahäiseen määrään, josta etupäassä annettaisiin avustuksia 16979: aikasampien rakennusvelkojen lyhentämiseen. Tarkoitukseen 16980: ehdotetaan, rajattomana siirtomäärärahana, vuodeksi 1917 16981: sama summa, minkä Eduskunta puolestaan osoitti vuodeksi 16982: 1915, eli 16983: 500,000 markkaa. 16984: N:o 17 7. 16985: 16986: 10. Määräraha kirjastoja varten maalaiskan;sakoulujen sekä 16987: ala.kansakoulujen ja kiertokoulujen opettajille ja 16988: opettajattarille, 16989: mikä määräraha samaten kuin useimmat seumavatkin on 16990: kokonaan puuttunut vuosien 1914, 1915 ja 1916 vahviste- 16991: tuista menDsäännöistä, ehdotetaan pysytettäväbi samana, 16992: miksi Eduskunta on sen usea.na vuonna määrännyt eli 16993: 30,000 markkana. 16994: 16995: 11. Määräraha maalaiskansakoulujen jatkokursseja 16996: varten. 16997: Kun 1914 yuoden vahvistettuun menosääntöön ei otettu 16998: mitään määrärahaa maalaiskansakoulujen jatkokursseja var~ 16999: ten, jäivät yli 300:n lukuvuonna 1913-14 pidettyjen jatko- 17000: kurssien op·ettajat ilman palkkiota. Seuraavina lukuvuosina 17001: on tämän johdosta toimeenpantu verraten harvoja jatkDkurs- 17002: seja: lv. 1914-15 lähes 90 ja hr. 1915-16 ainoastaan noin 17003: 40. Kun näinäkään vuosina ei ol•e ollut mitään määrärahaa 17004: tähän tarkoitukseen käytettävänä, ovat siis noin 430:n jatko- 17005: kurssin opettajat edelleenkin odottamassa hyvin ansaittua 17006: palkkiotaan vuosikausia sitten suDritetusta tärkeästä opetus-.· 17007: työstä. J at.kokursseja on pidetty erilaajuisia, mutta kurs- 17008: sien keskimääräiseksi palkkioksi kuluvan vuoden syysluku- 17009: kauteen asti voimassa olleiden määräysten mukaan void,aaii 17010: laskea 2Q0 markkaa, joten ennen lukuvuotta 1916-1917 toi- 17011: meenpantujen jatkokurssie~ palkkaamiseksi tarvittaisiin lä- 17012: hes 110,000 markkaa. Syyslukukauden alusta 1917 on 17013: kurssien palkkio, juka nykyoloissa oli kDhtuuttoman pieni, 17014: vastaten 2 markkaa tunnilta, korotettu 50 prosentilla ja 17015: etäämpänä asuville opettajille vakuutettu matkakustannusten 17016: korvaus korotettu 50 markasta 100 markkaan kurssia kohti. 17017: Siihen nähden että lukuvuonna 1916-1917 kuitenkin oli 17018: 8 N:o 17 17019: 17020: toimessa verraten harvoja kursseja ja että, joskin korotetut 17021: palkkiot ovat vaikuttaneet elvyttävästi kurssien pitämis·een, 17022: kuluvau syyslukukaudeu jatkokurssien palkkiot joutuvat 17023: suoritettaviksi pi:iäasiallisesti 19118 vuoden määrärahasta, voi- 17024: daan vuonna 1917 tarvittava määräraha rajoittaa 17025: 150,000 markkaan. 17026: 17027: 12. Mäiiräraha stipendeiks~ kuuntelua jaJ opintomatkoja 17028: varten. 17029: Siihen nähden että puheenaolevaa määrärahaa, johon 17030: Edu&kunta vuonna 1915 osoitti 40,000 markkaa, ei enää ku- 17031: luvana vuonna voitaisi sanottavassa määrässä tarkoitukseensa 17032: käyttää, ei sitä varten ehdoteta tänä vuonna varoja osoitet- 17033: tavaksi. 17034: 17035: 13. Määräraha havainto· y. m. opetusvälineiden hankkimi- 17036: seksi maalaiskansakouluihin. 17037: Määräraha on ennen ollut yhteinen puheenaolevien opetus- 17038: välineiden hankkimiseksi maalaiskansakouluihin ja kan- 17039: sanopistoihin. On kuitenkin pid·etty sopivampana, että kan- 17040: "san'Opistojen osuus määrärahasta siirretään kansanopistojen 17041: avustamista tarkoittavan yleisen määrärahan yhteyteen. 17042: Kun varsinkin tarpeellisten voimistelu- ja urheiluvälinei- 17043: den puute on maalaiskansakouluissa tuntuva ja koulujen 17044: kannattajat ovat vastahakoisia niitä yksinomaan omin va- 17045: roin hankkimaan, lausui Eduskunta jo 1914 vuoden valtio- 17046: päivillä. ·että kansakoulujen osalle tulevan apurahan käyt- 17047: töoikeus olisi ulotettava yleensä opetusvälineiden hankkimi- 17048: sen edistämiseen. Mäarärahan tullessa siten käsittämään 17049: kaikki opetusvälineet, olisi siihen yhdistettävä se osa valtio- · 17050: rahaston menusäännössä käsityötaidon edistämiseksi maalais- 17051: kansakouluissa olleesta määrärahasta. vuoden 1916 rahasään- 17052: N:o 17 9 17053: 17054: nössä 35,000 markkaa, ja joka osa siitä teki 2,9,000 markkaa. 17055: Vielä olisi suotavaa, että määrärahaa voitaisiin käyttää 17056: myöskin tarkoituksenmukaisten opetusvälinesäiliöiden han- 17057: kinnan avustamiseen, koskapa sellaisten puute on näyttänyt 17058: 1 ', 17059: 17060: suuresti haittaavan välineiden käyttöä ja kunnossapitoa. 17061: Määrärahan tarpeen arvioi Eduskunta v:ksi 19 15 100,000 17062: 1 17063: 17064: 17065: 17066: markaksi, josta 10,000 markkaa oli laskettu kansanopistojen 17067: osalle. Ehdotettu käyttöoikeuden laajennus samaten kuin 17068: välivuosina kerääntyneiden anomusten tyyd,yttäminen vaatii 17069: iäohän summaan jonkun verran enemmän lisäystä, kuin käsi- 17070: työvälineavustukseen arviolta tarvittava määrä, mutta kun 17071: vuosi on jo pitkälle kulunut, riittänee v:ksi 191}7 17072: 150,000 markkaa. 17073: 17074: U. Apumaksu kaulutarpeiden ostoon maalaiskansakoulujen 17075: oppilaille. 17076: Tähän tarkoitukseen tarvittavan määrärahan suuruutta 17077: on vaikea arvioida. Kun määrärahan puutteen takia ei vv. 17078: 1911, 1912 ja 1914-16 saapuneid,en anomus~en perustalla 17079: ole mitään apumaksuja suoritettu ja v. 1913 saapuneista.kiu 17080: vain osan perusteella, niin on tästä ollut seurauksena, että 17081: monet kunnat ovat peruuttaneet päätöks-ensä vapaiden kou- 17082: lutarpeid·en antamisesta kansakoulujen oppil,aiUe. Koska 17083: toiselta puolen taas tämä avustus on näyttäytynyt tehok- 17084: kaaksi edistämään koU'lunkäyutiä maaseudulla, ·ehdotetaan, 17085: että avustus, joka on ollut 75 prosenttia hankittujen koulu- 17086: tarpeiden hinnasta, määrättäisiin tästä vuodesta alkUJen epä- 17087: määräisemmäksi, 50-75 prosentiksi, riippuen koulujen kan- 17088: nattajain, kuntien varallisuudesta, mutta että avustusta ei' 17089: käytettäisi edellisinä vuosina hankittujen koulutarpeiden 17090: kustantamiseen ja että kyseessjolevaan tarkoitukseen vuo- 17091: deksi 1917 myönnettäisiin 17092: • 500,000 markkaa. 17093: 10 N:o 17 17094: 17095: 15. Määräraha kesävirkistyksen toimittamiseksi kesäsiirto- 17096: laissa varattomille, etupäässä sairaille ja heikoille 17097: kansakO'UtlulapsiUe 17098: ehdotetaan samaksi, minkä Eduskm:i.ta osotti vuodeksi 17099: 1915, eli 17100: 75,000 markaksi. 17101: 17102: 17103: 16. Määräraha kansanlastentwrhain kannattamiseksi. 17104: 17105: Tämän valtioa.vun suuruus oli v. 1913 - ainoa vuosi 17106: jolloin määrärahaa on ollut käytettävissä - kolmasosa kai- 17107: ki,ta lastentarhain kuluista. Eduskunta 'puolestaan osoitti 17108: v:ksi 19.15 tähän tarkoitukseen 200,000 markkaa. Joskin 17109: valtioavustuksen puute on vaikuttanut lamauttavasti lasten- 17110: tarhain perustamiseen, ovat kuitenkin maan suurimmat kau- 17111: pungit niitä ylläpitäneet eikä määrärahaa voida siitä alen- 17112: taa, mihin Eduskunta sen vuotta 19115 varten arvioi. Vuo- 17113: deksi 1917 ehdotetaan siis ennen hyväksytyn perusteen mu- 17114: kaan 17115: 200,000 markkaa. 17116: 17117: 17118: 17. Määräraha köyhien kansakoulunoppilaiden ravinto- ja 17119: vaatetusavuksi. 17120: Tätä määrärahaa oli v. 1913 käytettävänä 150,000 17121: markkaa ja tämä tärkeä avustus saatiin silloin järjestetyksi 17122: sekä hyvään alkuun. Riittävää kokemusta .tähän•tarkoituk- 17123: seen vuosittain tarvittavan rahamäärän suuruudesta ei vielä 17124: ole .voitu saada, mutta kun katsottiin suotavaksi, että puhee- 17125: naolevasta määrärahasta jaettaisiin avustusta myöskin kun- 17126: nallisten alakansakoulujen qppila.iden ravitsemista ja vaatet- 1 17127: 17128: 17129: tamista varten, korotti Eduskunta määrärahan vuodek~i 17130: • 17131: N:o 17 11 17132: 17133: 1915 250,000 markkaan. Kun vuosi kuitenkin on pitkälle 17134: kulunut ehdotetaan 1917 vuoden määl"äraha ainoastaan 17135: 150,000 markaksi. 17136: 17137: 18. Määräraha maa7aisku;nti~n ylläpitämien alcikansakoulu- 17138: jen avustamiseksi. 17139: Maalaiskansakoulujen menestyksellistä toimintaa ehkäi- 17140: see_suuressa mää.rin puutteellinen alkuopetus. Vuosien 1913 17141: ja. 1914 vahvistetuissa menosäännöissä oli määräraha maa- 17142: laiskuntain ylläpitämien alakansakoulujen avustamiseksi, ja 17143: näj,den kouluj.e,n perustaminen pääsi silloin useissa kunnissa. 17144: hyvään alkuun. Kun ei tätä avustusta ole seuraavina vuo- 17145: sina saatu, Qn taantumus tällä alalla pääs·syt valtaan. V. 17146: 1914 valtioapua nauttineiden 270 :n -ja syksyllä 1914 perus- 17147: tettujen 40--50 :n uuden alakan~akoul un val tioa vhksi riit- 17148: - täisi entisten avustusperust-eiden mukaan hyvin Eduskunnan 17149: tähän tarkoitukseen vuodeksi 1915 osottaman määrärahan 17150: suuruinen su~ma, 200,000 markkaa. Alakansakoulujen opet- 17151: tajaluokan huonot toimeentulomahdollisuudet nykyisenä kal- 17152: liina aikana ovat kuitenkin tehneet vätttämättömäksi kal- 17153: liinajanlisäyksen myöntämisen heiHe, ja on sellaisena kulu- 17154: valta ·syyslukukaudelta suoritettu 100 markkaa. Kun sitä 17155: paitsi alakansakouluien perustaminen l.as valtiQavun toi- 17156: vossa on lisääntynyt, niin ehdotetaan tähän tarkoitukseen 17157: arviomäärärahaksi muutettuna, vuodeksi 1917 17158: 4-00,000 markkaa. 17159: 17160: 19. Määräraha maalaiskansakoulujen oppilaskirjastojen 17161: avu.Ytamiseksi. 17162: Oppila.skirjastoasia on kansakoulun uudistuskysymysten 17163: yhteydessä saanut erikoista huomiota osakseen: oppilaskir- 17164: 12 N:o 17 17165: 17166: jastosta toivotaan kansakoulun tärkeintä opetusvälinettä, 17167: jonka tarkoituksenmukainen käyttäminen on omians'a edistä- 17168: mään oppilaiden ymmärteellistä lukutaitoa ja hankkimaan 17169: asianmukaista havaintopohj,aa kaikelle asiaopetukselle. Eri- 17170: näiset toimenpiteet ja ennen kaikkea 1913 vuoden suostunta- 17171: menosäännössä ollut 25,000 markan määräraha maalaiskB~n 17172: sakouluien oppilaskirjastoj,en avusta.miseksi saivat aikaan 17173: huomattavan nousun näiden kirjll!stojen perustamisessa. Kir- 17174: ja:stojen lukumäärä, joka vielä lukuvuonna 1909-10 oli vain 17175: 358 ja niissä 19,764 kirjanidosta, nousi jo lukuvuonna 1913 17176: -14 1.469 :ään käsittäen yhteensä 99,261 nidosta. Ja vaikka 17177: mitään valtioapua ei sen jälkeen ol-e oHut saåtavissa, on kir- 17178: jastojen perustaminen ja kartuttaminen seuvaavinakin vuo- 17179: sina jatkunut muutaritien kustannusliikkeiden suosiollisella 17180: avustuksella, niin että lukuvuonna 1914-15 oli näiden kir- 17181: jastojen lukumäärä 1,827 ja niissä yhteensä 131,806 nidosta 17182: sekä lukuvuonna 1915-16 kirjastoja noin 2,050 ja niissä 17183: kirjoja noin 150,000. Kun näin ollen on oletettava, että tä- 17184: män määrärahan kysyntä tu1ee olemaan varsin huomattava 17185: eikä näiden kirjastqjen tarpeellisuudesta ja hyödystä ole eri 17186: mieliä, ehdotetaan tähän tarkoitukseen rajatto.mana siirto- 17187: _määrärahana Eduskunnan .io vuodeksi 1915 osottama summa 17188: • • 50,000 markkaa. 17189: 17190: 17191: 20. Määräraha maalaiskansakowlujen oppilaskasvitarhd.in 17192: av~stami.seksi. 17193: 17194: Viime vuosina on ryhdytty monenmoisiin toimenpitei- 17195: siin tarkoituksenmukaisten kasvitarhojen perustamisen edis- 17196: tämiseksi maalaiskansakouluihin ja niissä ai\nettavan kasvi- 17197: tarhan-hoidon ja maatalousopetuksen toimeenpanemiseksi. 17198: Kun kou[ujen kanlllattaj,a.t eivät kuitenkaan monessakaan p&i- 17199: N:o 17 18 17200: 17201: kassa ole katsoneet asiakseen uhrata varoja tarvittavan maa- 17202: alueen. muokkaamiseen ja kuntoonpanemiseen sekä ·tarvitta- 17203: vien työkalujen y. m. kasvitarhatarpeiden han.kkimiseen, on 17204: tult~ siihen vakaumukseen, että ilman valtion avustusta ei 17205: tätä tärkeätä asiata saada tarkoituksenmukais:ella tavalla 17206: eikä tarpeellisella joutuisuudella järjestetyksi ja että tähdel- 17207: lisin toimenpide asian hyväksi nykyoloissa sentähden olis·i 17208: määrärahan saaminen, josta erinäisillä ehdoilla jaettaisiin 17209: koulujen kannattajille avustusta esim. 50 prosenttia oppilas- 17210: kasvitarhain perustamis- sekä työkalujen y. m. ostokustan- 17211: riuksiin. Eduskunta QSoittikin puolestaa.n v:ksi 1915 tähän 17212: tarkoitukseen 215,000 markkaa. Kun määrärahaa ei ollut käy- 17213: tettävissä tämän vuoden viljelyskauden alussa, riittänee vuo- 17214: deksi 1917 samansuuruinen määräraha eli 17215: 25,000 markkaa. 17216: 17217: 17218: 17219: 21. Määräraha maalaiskansakoulujen oppilasasuntolain 17220: y lläpitämisek~. 17221: 17222: Harvimmin asutuilla seuduilla toimivien kansakoulujen 17223: yhteyteen aikaisemmin perustettuja oppilasasuntoloita ei 17224: ta.rpeellisen kokemuksen puutteessa osattu järjestää siten, 17225: että ne olisivat voineet V@-tää suur·en yleisön harrastusta ja 17226: kannatusta puoleen~a, ja niukan va:ltio.avun V·araan jätet- 17227: tyinä .ovat ne vain vaillinaises-ti kyenneet täyttämään tär- 17228: keätä tehtäväänsä saloseutujen lasten koulunkäynnoin edistä- 17229: miseksi. Jokunen asuntola välttävine suojineen on varojen 17230: puutteessa joutunut aivan kylmillekin, ja oppilaspuute 17231: asianomaisessa koulussa on silloin tehnyt miltei tyhjäksi 17232: kunnan ja valtion suuret uhraukset koulun hyväksi. Näin 17233: oHen ja koska asuntolat kuitenkin ovat maamme harvimmin 17234: 17235: 17236: 17237: • 17238: 14 N:o 17 17239: 17240: asutoissa seuduissa lasten koulunkäyntiä varten aivan vält- 17241: tämättömät ja niiden ·tarpeelliseksi käynyt uutisjärjestely 17242: vaatii melkoisia kustannuksia eikä kunnilta ja yleisöl~ ole 17243: ainakaan aluksi odotettavissa mainittavia uhrauksia asian 17244: hyväksi, olisi tähän tarkoituk.seen saatava erikoinen määrä- 17245: raha, josta määrätyillä ehdoilla ja-ettaisiin avustusta 50 pro- 17246: senttia asuntolain ylläpitokustannuksista ja tarvittaessa 17247: enemmänkin. Eduskunta puolestaan hyväksyikin tähän 17248: tarkoitukseen v:ksi 1915 30,000 markka.a, ja ehdotetaan nyt 17249: uudelleen 1917 vuoden suostuntamenosääntöön rajattomana 17250: siirtomäärärahana sama summa eli 17251: 30,000 markkaa. 17252: 17253: 17254: 22. Määräraha kansanopistojen ja emäntäkoulujen 17255: avustamisek si. 17256: Vuonna 1913 noudatettiin kansanopistojen <a;Vustamisessa 17257: ensimäisen ja ainoan kerran Eduskunnan vuod.en 1908 toi- 17258: silla valtiopäivillä hyväksymiä avustusperusteita. Näiden 17259: perusteiden mukaan myönnettiin jokaiselle kansanopistoUe, 17260: joka oli ollut toimessa kaksi vuotta ja jossa oli vähintään 20 17261: oppilasta, kahteen kolmasosaan koulun menoista nouseva 17262: valtioapu, ei kuitenkaan yli 6,000 markan vuodessa, ja uu- 17263: delle kansanopistolle apurahaksi järjestiiimiskustannusten 17264: suorittamiseen opiston kahtena ensimäis•enä toimintavuotena 17265: kolmatta osaa koulun menoista vastaava valtioapu, ei kuiten~ 17266: kaan yli 3,000 markan vuodessa, sekä sitä paitsi hallituk- 17267: sen harkinnan 17268: :..• 17269: mukaan, .riippuen kunkin 'opiston oppilaslu- 17270: vusta sekä paikkakunnan varallisuussuhteista, 1,500-2,000: 17271: - markkaa, jaettavaksi olosuhteid·en mukaan 75-125 markan 17272: suuruisina apurahoina vähävaraisilla oppilaille. Näiden pe- 17273: rusteiden mukaan jaettuna riitti v. 1913 osoitet~u 360,000 17274: N:o 17 15 ' 17275: 17276: markan määräraha hyvin, ja kun uusia opistoja on sen jäl- 17277: keen perustettu vain joku ainoa, riittäisi sama määrä saman- 17278: laisten avustusten suorittamiseksi v. 1917. Näyttää kuiten- 17279: kin sopivalta, että puheenaolevaan määräraha,~n yhd~stetään 17280: valtion yleisessä rahasäännössä pitkät ajat 160,000 markan 17281: suuruisena ollut määräraha kansanopistoj,en sekä isänti1- ja 17282: emäntäkoulujen avustamiseksi, josta määrärahasta kansan- 17283: opistot ovat varsinaisen kansanopistoavustuksensa 'lisäksi 17284: saaneet 3,000 markan kaunat11ksen ja jotkut vielä eri määrära- 17285: haa maatalousopetusta varten sekä muutamat erilliset emän- 17286: täkoulut 3,.000'-4,000 markan vuotuista kannatusapua. Sa- 17287: moin olisi asianmukaista että määrärahaan siirrettäisiin mää- 17288: räraha havainto- y. m. opetusväilineid·en hankkimiseksi kan- 17289: sanopistoihin, jok·a määräraha ennen on ollut 10,000 .markan 17290: suuruisena samanlaisen määrärahan yhteydessä maa[·aiskan- 17291: . sakonluja varten. Jos kysymyksessä oleva.t määrärahat yh- 17292: . distetään j·a yht·eisestä määrärahasta. •sen jälkeen jaetaan· ai- 17293: kaisemmin määrätyt kaunatusavut kawsanopistoil~e korotet- 17294: tuina 3,000 markalla niissä annettavaa isäntä- ja emäntäkou- 17295: luopetusta varten, 3,000-4,000 markkaa erillisten emäntä- 17296: koulujen Jrannatusavuksi, apurahoja mainittujen opistoj-en 17297: vähävaraisilla oppilaille edellämainittujen perusteiden mu- 17298: kaan sekä avustusta opetusvälineiden hankkimiseksi sanot- 17299: tuihin opistoihin tähän asti noudatettujen perusteiden mu- 17300: kaisesti, niin tarvittaisiin näihin menoihin 540,000 markan 17301: määräraha. Mutta kun kallisaika o:a koskenut kansanopiston 17302: opettajia erityisen kovasti sen tähden, että opistojen johto- 17303: kunnat valtioavun puutteessa ja raha-arvon laskiessa eivät 17304: ole kaikkialla jaksaneet suorittaa opettajille entisiäkään 17305: palkkoja saatikka sitte niitä kalliinajan tähden \korottaa, 17306: ehdotetaan että tähän määrärahaan lisättäisiin vielä 100,000 17307: markkaa jaettavaksi kansanopistoille lisävaltioapuina yksin- 17308: 16 N:o 17 17309: 17310: omaan opettajain kalliinajan palkanlisäyksiksi ja olisi mää- 17311: räraha tämän johdosta vuodeksi 1917 korotettava 17312: 64-0,000 markaksi. 17313: 17314: 23. Määräraha kansanopistojen ja emäntäkoulujen 17315: rakennus avuksi. 17316: Useimpien kansanopistojen taloudellista asemaa on, huoli- 17317: matta v. 1913 jaetuista runsaista rakennusavuista, edelleen- 17318: kin vaikeuttamassa suuret rakennusvelat ja toisilta opistoilta 17319: puuttuu vielä tarpeellisia rakennuksia. Ottaen kuitenkin 17320: huomioon, miten paljon varoja kansanopetuksen eri puoliin 17321: nykyään tarvitaan, ehdotetaan kansa1wpistojen ja emäntä- 17322: koulujen rakennusavuksi rajattomana siirtomäärärahana 17323: v:ksi 1917 vain sama summa kuin aikaisempina vu,osina eli 17324: 200,000 markkaa. 17325: 17326: 24-. Määräraha työväenopistojen avustamiseksi. 17327: Ensimäisen ja ainoan kerran ovat työväenopistot saaneet 17328: valtioapua v. 1913. V :ksi 19!15 Eduskunta korotti tämän 17329: määrärahan 40,000 markkaan ja vuodeksi 1917 ehdotetaan 17330: sama summa eli 17331: 4-0,000 markkaa. 17332: 17333: 25. Määräraha kansankirjastojen avustamiseksi. 17334: Puheenaolevaan tarkoituks·een on Eduskunta myöntänyt 17335: v. 1909 Smk. 65,000, v. 1910 Smk. 60,000, v. 1911 Smk. 17336: 75,000 sekä v. 1912, 1913 ja 19H 70,000. markkaa, mutta ei 17337: näitä summia ole kuitenkaan otettu mainittujen vuosien ra- 17338: hasääntöihin. Vuodeksi 1917 ehdotetaan rajattomalla siirto- 17339: määrärahana 17340: 75,000 markkaa. 17341: N:o 17 - 17 17342: 17343: Kansanopetusta varten vuonna 1917 suoritettavat määrä- 17344: rahat tulisi<Vat edelläolevan laskelman mukaan olemaan 17345: seuraavat: 17346: 1. Apumaksu kaupunkien kansakoululai- 17347: toksia varten (arviomääräraha)...... 1,700,000:- 17348: 2. Apumaksu maalaiskansakoulujen varsi- 17349: naisen opettajiston palkkaamiseen 17350: (arviomääräraha) ................ 4,450,000:- 17351: 3. J.\fääräraha maalaiskansakoulujen varsi- 17352: naisen opettajiston palkankorotuksiin 17353: (arviomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,500,000: - 17354: 4. Määräraha maalaiskansakoulujen varsi- 17355: naisen opettajiston kalliinajan palkan- 17356: lisäyksiin (arviomääräraha) . . . . . . . . . . 4,290,000:- 17357: · 5. Apuraha op€ttajien ja opettajattarien 17358: palkkaamiseksi mies- ja naiskäsitöiden 17359: opetusta varten (arviomääräraha) .... 260,000:-- 17360: 6. Määräraha maalaiskansako~lujen varsi- 17361: naisen opettajiston eläkkeiksi (arvio- 17362: määräraha) ..................... . 210,000:- 17363: 7. Apumaksu kaupunkikansakoulujen 17364: opett-ajiston eläkkeiksi (arviomäärä- 17365: raha) ................... - .... - · . · 55,000:- 17366: 8. Määräraha sairaiden kansakoulunopet- 17367: tajien ja -opet.tajatarten avustamiseksi 17368: (rajaton siirtomääräraha) ........... . 100,000:- 17369: 9. Apumaksu kansakoulutalojen ja. käsi- 17370: työhuoneustojen rakentamiseksi maalais- 17371: kuntiin (ra.jaton siirtomääräraha) ..... 500,000:- 17372: 10. Määräraha kirjastoja varten maalais- 17373: kansakoulujen sekä alakansakoulujen ja 17374: 18 N:o 17 17375: 17376: kiertokoulujen opettajille ja opettajatta- 17377: rille (rajaton siirtomääräraha) ....... . 30,000:- 17378: 11. Määräraha maalaiskansakoulujen jatko- 17379: kursseja varten (rajaton siirtomäärä- 17380: raha) ........................... . 150,000:- 17381: 12. Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja 17382: opintomatkoja varten .............. . 17383: 13. Määräraha havainto- y. m. opetusväli- 17384: neiden hankkimiseksi maalaiskansakon- 17385: luihin (rajaton siirtomääräraha) ..... . 150,000:- 17386: 14. Apumaksu koulutarpeiden ostoon maa- 17387: 1!!-iskansakouluj.en oppilaille (arvio- 17388: määräraha) ..................... . 500,000:- 17389: 15. Määräraha kesävirkisty:IDsen toimittami- 17390: seksi kesäsiirtolaissa varatt·omille, etu- 17391: paassa sairaille ja heikoille kansa- 17392: ·koululapsille (rajaton ·siirtomää.räraha) 75,000:- 17393: 16. Määräraha kansanlastentarhain kannat- 17394: tamiseksi (rajaton siirtomääräraha) .... 200,000:- 17395: 17. Määräraha köyhien kansakoululasten 17396: ravinto- ja vaatetusavuksi (rajaton 17397: siirtomääräraha) ................. . 150,000: --'--- 17398: 18. Määräraha maalaiskuntien ylläpitämien 17399: alakansakoul uj.en a vustamiseksi (arvio- 17400: määräraha) .................... ·.. . 400,000: ...:._ 17401: 19. Määräraha maalaiskansakoulujen oppi- 17402: laskirjastojen avustamiseksi (rajaton 17403: siirtomääräraha) .................. . 50,000:- 17404: !0. Määräraha maalaiskansakoulujen oppi- 17405: ·laskasvitarhain avustamiseksi (rajaton 17406: siirtomääräraha) 25,000:- 17407: N:o 17 19 17408: 17409: 21. Määräraha maalaiskansakoulujen oppi- 17410: lasasuntolain ylläpitämiseksi (rajaton 17411: siirtomääräraha) .................. . 30,000:- 17412: 22. Määräraha kansanopistojen ja emäntä- 17413: koulujen avustamiseksi (rajaton siirto- 17414: ···· .. ah a ) ...................... 17415: maarar . . 640,000:- 17416: 23. Määräraha kansanopistojen ja emäntä-· 17417: koulujen rakennusavuksi (rajaton siirto- 17418: määräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200,000:- 17419: 24. Määräraha työväenopistoj·en avustami- 17420: ;seksi (rajaton siirtomääräraha) 40,000:- 17421: - 17422: 25. Määräraha kansankirjast.ojen avustami- 17423: seksi (rajaton siirtomääräraha) 75,000:- 17424: -------------------------- 17425: Yhteensä Smk. 15,780,000:- 17426: 17427: Hel'singissä 3 päivänä joulukuuta 1917. 17428: 17429: 17430: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 17431: 17432: Kirkollis- ja opetustoimituskunnan Päällikkö 17433: 17434: E. N. Setälä. 17435: 17436: 17437: M. A. Malkki. 17438: 1817 U "V1l.- V. Jl.- .Esitys N:o l'i'. 17439: 17440: 17441: 17442: 17443: Valtiovarainvaliokunuan 17444: m i e t i n t ö N :o 5 esityksen. johdosta, .joka .kos· 17445: kee varojen· osottamista kansanopetusta varten 17446: vuodeksi 1917. 17447: 17448: Eduskunta on kuluvan j oulukuun 12 päivänä Valtio- 17449: 1 17450: 17451: 17452: 17453: varainvaHokun>taan valmistavaa käsitt.ely.ä. varten lii:hettänyt · 17454: Hallituksen esityksen N :·o 17 varojen osottamisesta kansan- 17455: opetusta varten vuod,eksi 1917 .ia samalla päättänyt, että mai- 17456: nittua ehdotusta on kä,sitdtävä sillä tavoin kuin Valtiopäi" 17457: järjesty~kses·sä on säädetty 'keisarin ja suuriruMinaan esityk- 17458: sistä. Asiaa käsite:llessään on Valiokunta saanut käytettä- 17459: väkseen esitysehdottusta Suomen Senaatissa valmistettaessa 17460: syntyneet asia,kirjat. 17461: 17462: Esity;stä harkitessaan V ali<:lkunta on kiinnittänyt hu<:l- 17463: miota sii•hen, että useat nyt 'kysymyksessä ·olevat määrärahat 17464: ovat rajattornia siirtomääräira.hoja. Tätlaisten märurära!h"Ojen 17465: käyrt;töä voitiin puolustaa silloin, kun vaLtiopäivät ko- 17466: koontuivat vain joka kolmas vuosi ja rahasääntö oli aina 17467: pitempää aikaa varten laadittava, mutta nyttemmin, kun 17468: Eduskunta vuosittain on tilaisuudessa rahasäännön laati- 17469: maan, eivät tällaiset määrära:ha:t enää näytä tarpe.envaati- 17470: m1lta. K'Okemus on osottanut, ·että siirtomäärärahoista taval- 17471: laan syntyy rahastoja, joit-a. asianomaiset virastot ·käyttele- 17472: vät ja joiden käytön v.a.1vonta käy sekä Eduskull'naHe että 17473: Hatlitubelle vaikeaksi. Valio:kunlta ei •kuitenikaan ole .vieliä 17474: tällä kertaa pitä·nyt ajankohtaa sopivana ryhtyä muuttamaan 17475: tässä kohd·en vaka.antunutta }\:äytäntöä, kos•ka rahasääntö tu- 17476: lee Va hvistettavaksi aiva·n vuoden lopulla ja suuri osamää.xä- 17477: 1 17478: 17479: 17480: 17481: ralioista:<Jl'Ojen ~osta .siirtyy seuraav.aan v.Mteen. ' 17482: 2 1917 11 Vp.- V. M:- Esitys N:o 17~ 17483: 17484: Useimpiin esi·t;)rtksessä oleviin määrärahoihin nähden, ei 17485: ValiO:kunnaHa puolestaan ole muis1uttamista, vaan ehd-ote- 17486: taan ne saHaisinaan Edu.skunnatn hyvä.k_syttäviksi. Seuraa- 17487: vien erien suh-teen Valiokunta. pyytää tehdä erinäisiä huomau- 17488: tuksia. ja muutosehdotuksia:. 17489: 4. Määräraha maa~ais]fansakoulujen varsinaisen opetta- 17490: j·iston kalliinajan palkanlisäyksiin. Kansakoulunop-ettajille 17491: on syiksyllä 1916 va;hvi-stettujen määräysten mukaan kulu- 17492: vana. vuonna suoritettu erin.äisiHä rajoituksilla, peruspalkan 17493: suuruuden mukaan, koJ:ikea;mma:ssa luokassa ka:liliinajan li- 17494: säystä 2t5 markkaa ja alemmassa luokasi>a 15 ma;drtkaa kuu- 17495: kautta kohti. Yhä k31llistuvien elantokustannusten takia 17496: tämä lisäys kuitenkin on osottautunut riittälmättömäiksi ja 17497: siinä lnonnoksessa, joka va!lmist-ettiin täJmän vuoden ensimäi- 17498: siUe valtiopäiville esityksenä annettavaimsi, ehdotettiin !kal- 17499: liinajan lisäykset viime huhtikuun 1 päivästä lukien ilman 17500: rajoittavia määräyksiä korotettavaksi ylemmässä :luokassa 17501: 900 markaksi ja. alemma.ssa luoka,ssa 720 markaksi vuotta 17502: kohti. Asiaa va;lmistelevasti käsitellessään katsoi siLloinen 17503: Valtiovarainvaliokunta asiakseen korottaa nämä määrät 17504: 1,080 ja 840 markaksi. Kunelantokustannusten kallistumista 17505: tämän jälkeen on suuressa määrin jatkunut, on nyt käsiteltä- 17506: vänä olevassa esityksessä pidetty viillttämättöm.änä korottaa 17507: kalliinajanlisät lukien 1 .päivästä viime lo'kakuuta ylemmässä 17508: palkhusluoka.ssa oleville 1,800 markaksi ja alemmas•sa palk- 17509: kausluokassa oleville 1,500 markaksi vuodessa. Kalliinajan 17510: lisäykset tulisi'Vat laskien vuoden ensimäis·eltä neljäncrmkseltä 17511: vuonna 1916 vahvistettujen perusteiden, t'()iselta ja kolman- 17512: nelta neljännekseltä edel1äsa'lwtun V.altiovarainva:liokunnan 17513: eh,dotuksen ja loka;-joulukuun ajalta nyt esitetyn lisäyksen 17514: mukaan vuonna 1917 nous·emaan 4,2,90,000 markkaan. Va.lio- 17515: kunta puolestaan on katsonut voivansa tässä kohden ik:an- 17516: nattaa esitystä. Samalia on Va:liokunta kuitenkin pitänyt 17517: suotavana, että myöskin kunnat oma,Ha osuud-elta,an vastaa- 17518: vassa määräs-sä .lisäisivät opettajien kaHiina:jan avustUik.sia. 17519: Asiaa: käsiteH.äessä on Valiokunnassa myöskin esiintuotu, 17520: eiti;\ mitä pikimmin olisi otettava. harkittava ksi kansakoulun. 17521: 1 17522: Kansanopetusmälirärahat. 3 17523: 17524: opettajain va,kinaisen pal(kikauksen järjestäminen paremmalle 17525: ja ;h'eidän tärkeää t·ehiäväänsä vastaavalle kanna;lle. 17526: 5. Apuraha opettajien ja opettajattarien palkkaamiseksi 17527: mies- ja nfliskäsitöiden opetnsba varten. Esityksessä ehdote- 17528: taan, että niiden 160,000 markan lisäksi, mitkä nykyisten 17529: perusteiden mukaan menisivät tähän t<1rkoitukseen, puheena- 17530: olevaa tarkoitusta varten m'yönnettäisiin 100 prosentin ko- 17531: rotus kuluvan lukukauden alusta lukien, ja on tätä varten 17532: laskettu ta:rvitta van 100,000 markan lisä määräraha. Valio- 17533: kunta puolestaan on ottanut huomioon, että käsit;vönopetta:jain 17534: palkkaus tätä n;ykyä on siksi kehno, ettei opetusta voida saada 17535: t;v;ydyiltävä:lle kannalle, jollei palkkaetuja tuntuvas·ti panm- 17536: neta. iSen vuoksi Valiokunta ehdottaa, että puheenaoleville 17537: opettajille kulumassa olevan vuoden jäilkimäi.seltä puoJiskolta 17538: myönnettäisiin 200 :prosentin kol'oius. J\Ionoerii tulis·i näin 17539: laskien lJioilsemaan 320,000 markkaw1 vuodelta 1917. , 17540: 6. Määräraha rnaalaiskansakmdnjen V'arsinaisen opetta- 17541: jiston eläkkeiksi, ja 17542: 7. A pum.aksu kaupunkikansakoulujen opcttajistm~ eläl~ 17543: lceiksi. Näillä valtiopäivillä tekemässään anomusehdotuk- 17544: sessa N:o 49 ovat ecl. Tan;btu y. m. ehdottaneet, että eläk- 17545: keelläolevat kanswlwulunopeHaja{ saisivat nykyisiin eläikkei- 17546: siinsä 200 pros-entin suuruisen 1mlliinajan lisäyksen vuodelta 17547: 1917. Valiokunna.sswkin on huomant·ettu siitä ylen hädän- 17548: alitisesta asemasta, johon eläkettä Iiauttivat kansakoulunopet- 17549: tajat nykyisinä ka:lliina ai·koina ovat joutuneet. Kun lmi- 17550: tenkin Valiokunnan mj.e]estä tämäJkin asia ·on ratkaistava 17551: kaikkien valtion vir~kamiesten eläkkeitä kos1kevan kysymyk- 17552: sen yhteydessä, ei Valiokunta ole talhtonut ehdottaa Hitä tar- 17553: koitusta varten esitett;~'.iä määrärahoja korotetta viksi, vaan 17554: on hyväksynyt ne täl'lä kertaa mnuttamattomina, ensinmaini- 17555: tun määrärahan 210,000 markkana .ia jälkimäisen 55,000 17556: markkana. 17557: 8. Määräraha sairaiden kansakonl~~nopetlajien ja -opetta- 17558: :iattar~en avustmn"iseksi. Asiaa käsiteltäessä on Valiokunnassa 17559: lausuttu, että jos maamme kansakoulunopettaj!J,t perustaisi- 17560: vat yhteisen :>airasapukassan, joka sopiva:Ha tavoin valtion 17561: 4 1917 II. Vp.---:-- V. M.- EsitYs N:o 17. 17562: 17563: valvonnan alaisena toimien tältä saisi määrä;tyn avustuksen, 17564: tämän määrärahan myöntäminen nykyisessä muodossaan kä- 17565: visi tarpeettomaksi. Va:liokunta on kuiten·kin, vaikkakin se 17566: on katsonut sano-tun ehdot1,1ksen am:aitsevan 'kaikkea huo- 17567: miuta, tä:llä kertaa ehdottanut määrärahan myörmettäväiksi 17568: entiseen tapaan käytettäväksi sen suurui~E'Ila, kuin esit;vk- 17569: :;essä ·on ehdotettu, eli 100,000 markkana. - 17570: 9. Apu,maksu kansakoulutalojen ja käsilyöhuoneustojetl 17571: rakentamiseksi maalaiskttntiin. Vaikkakin tähän tarkoi.tuk- 17572: ooen nyt um11eenkuluma.ssa olevan vuoden aikana tähän asti 17573: on käytetty verrattain vä·häinen mää:rä tässä kosketelt.uja va- 17574: roja, on Valiokunta kuitenkin siihen nähden, että ensi vuoden 17575: rahasääntö todennä:köisesti tulee ainakin muutaman kuukau- 17576: den ~iipymään, ja kun on välttämätöntä, että uhkaavan työt- 17577: töm;yyden takia määtäralboja heti vuoden alusta ·on riittävästi 17578: kä;vtettävissä kyseessäolevaa tarkoitusta varten, korottanut 17579: tiimän siirtomäärärahan 2,000,000 mar/;kaall. 17580: 10. Määräraha kirjastoja vw·len nwalaiskansakoulujeu 17581: sekä alakansakoulujen ja kiertokoulujen opettajiUe .ia opetta- 17582: jatta.rille. Valiokunta on tosin tietoonsa saanut, että tässä 17583: tarkoitettuja kirjastoja verrattain väihässä määrin käytetään, 17584: jO'len niiden uucle'lleen jär,je.stäminen olisi otettava harkinnan 17585: a.laiseksi, mutta ei kuitenkaan ole tahtonut kieltää ehdotettua 17586: määrärahaa, joka muuttamattomana, 30,000 markkana, on 17587: otettu Vahokunnan ehdotu1kseen. 17588: 14. Apwr!1.aksu kou.luf;arpe'iden ostoon nwalai.'!kansakoulu- 17589: :ien oppil;(tille. Hallitus on esittänyt tämän määrärahan 17590: .500,000 markaksi. Valiokunnassa on kylla huomautettu, 17591: että määräraha koulutarpeiden hintojen tavattoman nousun 17592: takia ehkä olisi vahvistettava suuremmaksikin, mutta kun 17593: Valiokunnalle on ilmoitettu, ·että kys,vmyksessä olevasta 17594: mäiäräraha.sta tänä vuonna on käyt-etty ainoastaan pieni osa, 17595: koska kunnat, epätietoisisina siitä, tulisivatko kuluvaita- 17596: kaan vuod·elta. saamaan valtion avustusta tähän tarkoituk- 17597: 'seen, ovat hyvin val'ovais•esti koulutarpeita hankkineet. 17598: ei Il!cäärärahan lisääminen ole näyttän\Yt tarpeelliselta, var- 17599: sinkin kun on kysymyksessä arviomäärära'ha, jota tuskin 17600: 5 17601: 17602: ehdittäisiin tänä vuonna 1oppuun käyttää, jos sitä lisättäi- 17603: siin. Ra;llituksen esityks-essä lisäksi ·ehdotetaan, että kun- 17604: nille tuevla avustus, joka on ollut 75 prosenttia lhankittujen 17605: koulutarpeiden hinnasta, määrättäisiin 50-75 prosentiksi, 17606: riippuen kouluja kannattavien kuntien varallisuudesta. Kun 17607: kolituudenmukaisen asteikon asettaminen tässä suhteessa 17608: näyttää vaik-ealta. Valiokunta puoltaa entistä menettelyä, 17609: että avustus olisi sama 75 prosenttia k~ikiUe kunnille. 17610: 17. Määräraha köyhien kansalwulunoppilaiden ravinto- 17611: ja. vaatetusavuksi. KoSlka elintarv,ekysymyks•en yhä kärjis- 17612: tyessä tä>hän tarkoitukseen tarvitaan varsin suuria rahamää- 17613: riä ja kun: 1918 vuodell' rahasääntö €i heti ensi vuoden alussa 17614: ehdi va:lmistua, on Valiokunta korottanut tämän määrärahan 17615: 150,000 markasta 1,000,000 markkaan. 17616: 18. Määräraha maaTaiskuntien ylläpitämien a1akansakott- 17617: lujen avustamiseksi. Eduskunta on jo vuodeksi 1918 myön- 17618: tänyt. puheenaolevaan tarkoitukse-en 400,000 markkaa, korot- 17619: tuen alrukansakoulujen opettajain aikaisemmin määrätyn vuo- 17620: tuisen valtiopal'kan 400 :stä 600 :teen :rn.arkkaan. ,Jos twmä 17621: opettajien valtioapu pysyteHiän viE!lä tänä vuonna 400 mark- 17622: kana, eikä avustusta anneta kunnallisten kansakoulupiirien 17623: tahi yksityisten yiläpitämille a•la>kallisakouluiHe, tuntuu esi- 17624: tyksessä täksi vuodeksi oleva määräralha kovin suurelta. Tä- 17625: män vähäpaikkaisen opettajaluokan toimeentulomahdollisuu~ 17626: det ovat nykyisenä b!l'liina aikana !kovin huonot. Siihen 17627: nähden, etteivät kunnat vielä' ennät-ä jrurjes•tää. piirien tahi 17628: yksityist-en ylläpitämi-en a'lakansakoulujen ottamista huos- 17629: taansa, olisi myöskin suotavaa, ettäi näillekin kouluille tänä 17630: vuonna myönnettäisiin valtioapua, ehdoi:Ia, että :ri:iissä seura- 17631: taan samanlaista opetussuunnitelmaa kuin kuntien ylläpitä- 17632: missä alakan:sa.kou'luissa. Ottaen -huomioon nämäkin nä:kö- 17633: kohdat, Valiokunta kun'nlioittaen ehdottaa Eduskunnan pää- 17634: tettäväJksi, että kunnallisten alakansakoulujen opettajille on 17635: tästä määrärwhasta vielä ma'k~ttava kalliinajan palkanli- 17636: säyksenä syyslukukaud•en ajalta 200 marJ.ikaa, ja että pu- 17637: he-ena oleva avustus myönnletään ed-elJä ·mainitulla ehd·oHa 17638: 6 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 17. 17639: 17640: myoskin piirien ja yksityisten yllä:pitä:mille alakansakouluille 17641: jaettavaksi opettajille kalliinajan palkanlisäyksenä. Näihin- 17642: kin tarkoituksiin tule-e esit·etty määräraha näJhtävästi riittä- 17643: mään. 17644: 21. MääräroJ~a maalaiskansakoulujen oppilasasuntolain 17645: ylläpitämt:seksi. Valiokunnassa on, sen käsitellessä kysy- 17646: mystä, mitenkä parhaiten olisi edistettävä kaukana asuvain 17647: oppilaiden koulunkäyntiä, 1huomautettu, että! oppilasasuntolat 17648: eivät ikaikkia!lh ole osoitautuneet tarkoitustaan vastaaviksi, 17649: .ia on Valiokunnm;:sa t·ehty sellain·en rhdotm;, ·että kunnat tai 17650: koulucpiirit kus·tantaisiva t kauempana asuvien oppilaiden kyy- 17651: dityksen koulun ja kodin ·väli:llä, saatden avustusta valtion 17652: varoista, mitä varten nyt puheenaolevaa määrärahaa olisi li- 17653: sättävä. Kun kysymys ·kuitenkin on ollut selvityksen tar- 17654: peessa, ei Valiokunta vielä kuluvan 'vuotta varten ole tahto- 17655: nut ehdottaa märärahan 1isää:mrstä, etenkin kun sii'hen on 17656: tilaisuus enF!i vuoden rahasääntöä laaditlfmssa, jos sihi on 17657: flnnätetty sa·ruda riittävää selvittelyä sanotuHe ehdotukselle. 17658: Määräraha tulisi siten 30,000 ma1~karksi, josta osa voitaisiin 17659: käyttää edellä'Viitatun kyydityksen avustamiseksi. 17660: 2'2. Määräraha kansanopistojen _ia emäntäkoul:__ujen avus- 17661: tamiseksi ja apurahoiksi näiden opistojen vähiivawaisille 17662: _, oppilaille sekä niiden opettajain kalliinajanpalkanlisäykseksi. 17663: Kun tähän 640,000 markaksi ehdotettuun miiärärahrtan sisäl- 17664: tyvät kansanopistojen .ia cmäntäkouluje111 vähävaraisille 17665: oppilaille annetta<vat avustukset ja myöskin näiden koulujen 17666: opettajille ehdot·ettua k31lliina'jan lisäystä 100,000 mark!Jraa, 17667: on Valiokunta tehnyt täydentä,vän lisä;vksen määrärahan 17668: n~imikkeeseen. 17669: 2'3. Määräraha kansanopistojen ja emäntäkoulujen 1-akcn- 17670: nnsavuksi. Valiokunnassa on kyllä huomautettu. ~ttä ny- 17671: kyis-enä rahanrunsauden aikana kan:sanopistot helposti voisi- 17672: vat lainoja ottamal1a järjestää rakennusvelkansa se'kä uudet 17673: rak;ennusyrit;y'ks~ensii, mutta Valiohmt8 ri kuitenkaan ole 17674: tahrtfmut vä:hentää ·ehdotettua 200,000 markan määrää. Valio- 17675: ·kunta on kuitenkin sitä mi.eltä, että ·ennenkuin, määrärahaa 17676: tähän tarkoitukseen vastedes myönnetään, täysi selvitys on 17677: Kansanopetusmäärärahat. 17678: 17679: hankittava :kansanopistojen ,ta:loudellisesta asemasta Ja var- 17680: sinkin niiden rakennusveloista. 17681: 214. Määräraha työväenopistojen avustamiseksi. Senaatin 17682: tähän tar1wirtukseen esittäJmä mää,r:äraha on ikoviu niukka,, 17683: Mutta kun vuosi on jo pitkälle 'kulunut, joten perustettaville 17684: uusille työväenopistoiHe ei ,saata tänä vuonna suuria summia 17685: mennä, niin Valiokunta py;ytää kunnioittaeru •ehdottaa, etUi 17686: Eduskunta korottaisi vuodeksi 1917 tämän määmärahan sa- 17687: ma·ksi, miksi Eduskunta sen jo vuodelksi 1915 määrätsi, eli 17688: 50,000 markaks·i, jotta entisten sää,nnö.sten mukaisia valtio- 17689: apuja saatettai,~iin jonkun verran 1korottaa ja ·työväeruopisto- 17690: jen opettajat voisivat siten saada 'toisin paikoin hyvinkin tar- 17691: peellisia kalliinajan palkanlisäyksiä. 17692: 17693: 17694: 17695: Valiokunnan ehdotuksen mukaisesti nousisivat myönn>et- 17696: tävä{ määrärahat 15,780,000 markasta esityksessä 18,200,000 17697: markaJksi, mistä 13,42r5,000 markkaa on arvio- .ia 4,775,000 17698: marlclraa rajattornia siirtomäärärahoja. 17699: Ehdotetut määrärahat jakautuvat st:mraavasti: 17700: 17701: Kunnille ·koulukustannu'ksia varten ... . 2,100,000 mavktkaa 17702: Opetta.jist·on hyväksi ............... . 10,925,000 " 17703: Oppilaiden avustukseksi ........... . 2,130,000 " 17704: Kansakoulurakennuksiin ........... . 2,000,000 " 17705: Kansanopistoille ja. emäntäkouluille .. 840,00.0 " 17706: Kirja.stoja varten ................. . 155,000 , 17707: Työväenopi~toi;lle ....•............. 50,000 " 17708: 17709: Opettajien osalle tu'lisi 60 %' OP'Pilaille 12ro' 17710: rakennus- 17711: avustukseksi 11 % ja muihin tarkoituksiin 17 %koko myön- 17712: nettävä;stä mäiiräR,tä. 17713: 8 1917 II Vp.- V. 'M.. -Bsit)lt N:o 1'7. 17714: 17715: Edelläesitetyn nojalla Valiokunta kunnioittnen ehdottaa 17716: Erluskunnan päätettäväksi, 17717: 17718: että kansanopetusta V(jl,rten vuodeks-i 1917 080· 17719: tetaan seumavat määrärahat: 17720: 17721: 1. Apumaksu :kaupunkien lmnsakonlulai- 17722: toksia va:rten (arviomääräraha) . . . . . . 1,700,000:- · 17723: 2. Apumaksu maalaiskansakoulujen varsi- 17724: nais-en opettaji·ston palkkaamiseen (ar- 17725: vio:rnääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4;450,000: - 17726: 3. Määräraha maalaiskansakoulujen varsi- 17727: naisen opettajis·ton pallkankorotuksiin. 17728: (arviomääräraha) ................. ·. 1,500,000:- 17729: 4. Määräraha maalaiskansakoulujen varsi- 17730: naisen. opettajiston kalliinajan palkan- 17731: iisäyksiin (arviomääräraha).......... 4,290,000:- 17732: 5. Apuraha, opettajien ja opettajattarien 17733: palkkaamiseksi mies- ja nais'käsitöiden 17734: opetusta vart-en (arviomääräraha) . . . . 320,000:- 17735: 6. Määräraha maalaiskansakou1uj·en varsi- 17736: naisen op•ettajist•on ~läkk-eiksi (arvio- 17737: mäli:räraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210,000:- 17738: 7. Apuma-ksu 'kaupunkikansa:koulujen 17739: operttajiston Bläkkeiksi (arviomäärä- 17740: raha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55,000:- 17741: 8. Määräraha sairaiden kalllsakonlunopet- 17742: ,tajien- ja -opettaja<ttari'811J avustamiseksi 17743: (rajaton siirtomääräraha)............ 100,000:- 17744: 9. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi- 17745: tyÖhuoneustojen rakentamiseksimaalais- 17746: kuntiin (rajaton siirtomäärära•ha) . . . . 2,000,000:- 17747: 10. Määrära·ha kir'jastoja varten maalais- 17748: kansakoulujen se1kä alakansakoulujen ja 17749: lki·ertokouJuj.en opettajille ja opcl.tajatta- 17750: rille (rajaton siirtomäiäräralha) . . . . . . . . 30,000: - 17751: Kansanopetusmäärä•·allat. 17752: 17753: 11. Mää.räraha maalaiskan:sakoulujen jatko- 17754: kursseja vart·en (rajaton siirtomäärä- 17755: raha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150,000:- 17756: 12. (Poist.) 17757: 13. Määräraha 'havainto- y. m. opetusväli- 17758: neiden hankkimiseksi maalaiskansakou- 17759: lui'hin (rajaton siirtomäärära•ha) . . . . . . 150,000:- 17760: 14. Apumaksu koul utarpeiden ostoon maa- 17761: 1 17762: 17763: 17764: 17765: laiskansakoulujen oppilaille (arvio- 17766: määräraJla) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500,000:- 17767: 15. Määräraha 1kesävirkistyksen toimittami- 17768: seksi 'kesäsiirtoloissa varaHomiHe, etu- 17769: päässä sairaille ja heikoille kansa- 17770: koululapsille (rajaton siirtomääräraha) 75,000:- 17771: l6. Määräraha kansanlastenta.rhain kannat- 17772: .tarniseksi (rajaton siirtomääräraha) . . 200,000: - 17773: 17. Määrära:ha köyhien kansakoululasten 17774: ravinto- ja vaatetusavuksi (rajaton 17775: siirtomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,000,000:- 17776: 18. Määräraha maalaiskuntien ylläpitämien 17777: alakansakoulujen avustarniseksi (arvio- 17778: määräraha) ..................... . 400,000:- 17779: 19. Määräraha maalaiskansakoulujen oppi- 17780: laskirjastojen avustamiseksi (rajaton 17781: siirtomäärärailla) ................. . .50,000: --- 17782: 20. Määräraha maalaiskansakoulujen oppi- 17783: lwskasvitarhain avustarniseksi (rajaton 17784: siirtomäärära-ha) ................. . 25,000:- 17785: 21. Määräraha maalaiskansakoulujen oppi- 17786: lasasuntolain ylläpitämis€ksi (rajaton 17787: siirtomääräraha) ... , ............. . 30,000:- 17788: 22. Määräraha kansanopistojen ja emäntä- 17789: koulujen' avustamiseksi ja apztrahoiksi 17790: näiden opistojen vähävaraisille oppilaille 17791: sekii niiden opettajain kalliinajan pol- 17792: kanlisäykseksi (rajaton siirtomäärä- 17793: rahn) ........................... . (j4.0,000:- 17794: 10 1917 II Vp.- V.lU.- Esitys ,N:o 17. 17795: 17796: 230 Määrära:ha kansanopistoj,en ja emäntä- 17797: koulujen rakennThsavuksi (rajaton siirto- 17798: määräraha) 0. 0. 0 •••••••••••••••• 0 200,000:-- 17799: 240 Määräraha työväenopistojen avustami- 17800: seksi (ra~aton siirtomääräraha) 0 0 0 0 0 0 50/JOO:---- 17801: 250 Määräraha kansanJkirja,stojen avustami- 17802: seksi (rajaton siirtomääräraha) . . . . . . 75,000:- 17803: -------------------------- 17804: Yhteensä Smk 18,200,000:- 17805: 17806: Helsingissä, 14 päivänä joulukuuta 1917. 17807: 17808: 17809: 17810: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 17811: GylliTIIg, jäsenet Ahmavaara, Björk (osittain), R. Furu- 17812: hjelm (osittain), Haapanen, Hurmevaara, E. Huttunen, Ko 17813: Ro Häkkinen, Kairamo, Kirves, J. Kohonen, Koron, Lah- 17814: densuo, Lehokas (osittain), Luopajärvi, Nevanlinna (osit- 17815: tain), Paasonen, Puumala, Raitanen, Saarikivi ja varajäsen 17816: S. Häkkinen sekä osi~tain varajäsenet Arffman. Jalonen, 17817: Kotila, Ottelin, Paavolainen, Suutala ja Vuokoski. 17818: 17819: 17820: 17821: 17822: Hel'lingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 19170 17823: 19H II Vp.- I<Jdusk: vast.- Esitys N:o 17. 17824: 17825: 17826: 17827: 17828: Suomen Eduskunnan Tastaus 17829: Hallituksen esitykseen varojen osottamisesta 17830: kansanopetusta varten vuodeksi 1917. 17831: 17832: Eduskunnalle on annettu Hallitul;sen esitys vnrojen osot- 17833: tamisesta kansanopetusta varten vuodeksi 1917, .ia on Edus- 17834: kunta ottanut tämän esityksen käsitelläkseeri samalla tavalla 17835: kuin Valtiopäiväjärjestys säätää kFisarin ja suuriruMinaan 17836: esityksistä. 17837: 17838: Esitystä käsitellessään Eduskunta on kiinnittänyt huo- 17839: miota siihen, että useat Hallituksen esityksessä ehdotetut 17840: määrärahat ovat rajattomia siirtomäärärahoja. Tällaisten 17841: määrärahojen käyttöä voitiin puolustaa silloin, kun valtiopäi- 17842: vät kokoontuivat vain joka kolmas vuosi ja rahasääntö oli 17843: aina pitempää alkaa varten laadittava, mutta nyttemmin, kun 17844: eduskunta vuosittain on tilaisuudessa rahasäännön laati- 17845: maan, eivät tällaiset määrärahat enään näytä tarpeen vaati- 17846: milta. Kokemus on osottanut, että siirtomäärärahoista taval- 17847: laan syntyy rahastoja, joita asianomaiset virastot käyttele- 17848: vät ja joiden käytön \·alvonta käy sekä eduskunnalle eWi 17849: hallitukselle vaikealrsi. Eduskunta ei kuitenkaan ole vielä 17850: tällä kertaa pitä:nyt ajankohtaa sopivana ryhtyä muuttamaan 17851: tässä kohden vakaautuuutta käytäntöä, koska rahasääntö tu- 17852: lee va:hvistettavaksi aivan vuoden lopulla ja suuri osa määrä· 17853: rahöista o1ojen pakosta siirtyy seuraavaan vuoteen. 17854: Useimmat esityksessä ehdotetuista määrärahoista on 17855: Eduskunta ilman mitään huomauttamista hyväksynyt. Seu- 17856: raavien erien suhteen on Eduskunta havainnut syytä olevan 17857: erinäisiin muutoksiin .ia huomautuksiin. 17858: ~ 191711 Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 17. 17859: 17860: 4. Määräraha maal,aiskansalwu{ujen varsinaisen opetta- 17861: jiston kalliinajan palkanlisäyksiin. Kansakoulunopettajille 17862: on sytksyllä 1916 vahvistettujen määräysten mukaan kulu- 17863: vana vuonna suoritettu erinäisillä rajoituksilla, peruspalkan 17864: suuruuden mukaan, korkeammassa palkkausluokassa kal- 17865: lii:pajanlisäystä 25 markkaa ja alemmassa llalkkansluo- 17866: ka·ssa 15 markkaa kuukautta kohti. Yhä kallistuvien 17867: elantokustannusten takia tämä lisäys kuitenkin on o~ot 17868: tautunut riittämättömäksi ja siinä lnonnoksess&, joka 17869: Senaatissa oli valmistettu tämän vuoden ensimäisille 17870: valtiopäiville esityksenä annettavaksi, ehdotettiin kalliin- 17871: ajanlisäykset viime huhtikuun 1 päivästä 1ukien ilman 17872: rajoittavia määräyksiä korotettavaksi ylemmässä luokaEsa 17873: 900 markaksi ja. alemmassa luokassa 720 markaksi vuotta 17874: kohti. Asiaa valmistelevasti käsitellessään katsoi silloi- 17875: nen valtiovarainvaliokunta tariJee11iselu,i ehdottaa nämä mää- 17876: rät korotet.taviksi 1,080 ja 840 markaksi. Kun elantokustan- 17877: nusten kallistumista tämän jälkeen on <:;UUI'essa f!läärin jatku- 17878: nut, on näille valtiopäiville annetusS'a Hallituksen esityks·essä 17879: pidetty välttämättömänä korottaa kalliinaja<11lisät lukien 1 17880: päivästä viime lokakuuta ylemmässä palkkausluokassa 'oleville 17881: 1,800 markaksi ja alemmassa palkkausluokassa oleville 1,500 17882: markaksi vuodessa. Kalliinajanlisäykset tulisivat laskien vuo- 17883: den ensimäiseltä neljännekseltä yuonna 1916 vahvistettujen 17884: perusteiden, toiselta ja kolmannelta neljännekseltä viime val- 17885: tiopäiväin valtiovarainvaliokunnan ehdotuksen ja lokakuun- 17886: joulukuun ajalta nyt esitetyn lisäyksen mukaan vuonna 1917 17887: nousemaan 4,290,000 markkaan. Eduskunta on tässä koh- 17888: den hyväksynyt Hallituksen esityksen, samalla kuitenkin 17889: pitäen suotavana, että myöskin lmnriat omalta osuudeltaan 17890: vastaavassa määrässä lisäävät opettajien kalliinajanavustuk- 17891: sia. Ed1,1skunnassa on myös lausuttu, että mitä pikimmiu 17892: olisi otettava harkittavaksi kansakoulunopettajain vakinai- 17893: sen palkkauksen järjestäminen paremmalle ja heidän tärkeäii 17894: tehtäväänsä va~;taavalle kannalle. 17895: 5. Apuraha opettajien ja opettajattarien palkkaamiseksi 17896: 'rwies- ja naiskäsitöiden opetusta varten. .Esi,tyksessä( ehdok 17897: Kansanopetusmäärärahat. 17898: 17899: taan, että niiden 160,000 markan lisäksi, mitkä nykyisten 17900: perusteiden mulmnn menisivät tähän tarkoitukseen, puheena 17901: olevaa tarkoitusta varten myönnettäiråin 100 prosentin ko- 17902: rotus tämän vuoden syyslukukauden alusta luki.en, ja on 17903: tähän laskettu tarvittavan 100,000 markan lisämääräraha. 17904: Eduskunta on ottanut huomioon, että käsityönopettajain 17905: palkkaus tätänykyä on siksi huono, ettei opetusta voida saada 17906: 1yydyttävälle kanna:lle, jollei palkkaetuja iuntuvasti paran- 17907: neta. Sen vuoksi Eduslnmla on päättäny'r, että puheena ole- 17908: ville opettajille kulumassa olevan vuoden jälkimäisdtä puu- 17909: liskolta 011 myönnettävä 200 prosentin korotns. Menoerä tulee 17910: näin laskien nousemaan 320,000 markkaan \·nodelta 1917. 17911: 6. Määräraha maalaiskansakoulnjen 1Jars1:naisen opetta- 17912: .iiston eläkkeiksi, ja 17913: 7. Apu.rnaksu. kaupunkikansakoulujen opettajiston eläk- 17914: keiksi. Näillä. valtiopäivillä on tehty anomusehil.otus, että 17915: eläkkeellä olevat kansakoulunopettajat saisivat nykyisiin 17916: eläkkeisiinsä 200 prosentin suuruisen kalliinajanlisäyhen 17917: vuodelta 1917. Eduskunnassa on kiinnitetetty huomiota sii- 17918: hen hädänalaiseen asemaan, johon eläkettä nauttivat kansa- 17919: kouluno}Jettajat nykyisinä kalliina aikoina ovat joutnneei. 17920: Koska Eduskunnan mielestä tämä asia kuitenkin on ratkais- 17921: tava kRikkien valtion virkamiesten eläkkeitä koskevan k,ysy- 17922: myksen yhteydessä, ei Eduskunta ole tahtonut tätä tarkoi- 17923: tusta varten esitettyjä määrärahoja korottaa, Ynan on hyväk- 17924: synyt ne tällä kertaa muuttamattomina, ensin mainitun mäli- 17925: riirahan 210,000 ja jälkimäison 55,000 markan suuruisena. 17926: 8. Mää1·äraha sairaiden kansakoulunopettajien ja -opetta- 17927: jattarien avustarniseksi. Eduskunnassa on kiinnitetty huo- 17928: miota siihen, että jos maan kansakoulunopettajat perustaisi- 17929: vat yhteisen sairasapukassan, joka soiJivalla tavoin valtion 17930: ,·alvonnan alaisena toimien valtiolta saisi määrätyn av11stuk- 17931: sen, tämän määrärahan myöntäminen nykyisessä muodossaan 17932: kävisi tarpeettomaksi. Eduskunta on kuitenkin, vaikkakin 17933: on katsonut sanotun ehdotuksen ansait:s-evan huomiota, tällä 17934: lwrt.aa määrärahan myöntänyt entiseen tapaan käytettä- 17935: l'äksi esityksen mn kaisesti 100,000 markan suuru·isena. 17936: 4 1917 II Vp.- Edusk. vast. --Esitys N:o 17. 17937: 17938: 9. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityöhuonei;;tojen 17939: mkentamiseksi maalaiskuntiin. Vaikkakin tähän tarkoituk- 17940: seen nyt umpeenkulumassa olevan vuoden aikana on käytetty 17941: . q;rrattain vähäinen määrä tässä kosketeltuja varoja, on F:tlus- 17942: kunta kuitenkin siihen nähden, että ensi vuoden rahas<iärdö 17943: todennäköisesti tulee ainakin muutaman kuukauden viipy- 17944: mään ja kun on välttämätöntä, että uhkaavan työttömyyden 17945: takia määrärahoja heti vuoden alusta on riittävästi käytettä- 17946: vis&ä puheena olevaa tarkoitusta varten, korottannt tämän 17947: siirtomäärärahan 2,000,000 markkaan. 17948: 10. Määrä·raha kirjastoja varlen maalaiskansakmtl~tjen 17949: sekä alakansakou.lujen ja kiertokoulnjen opeUajiUe ja opetta- 17950: jattarille. Vaikka kyllä on tnnndtna, eHä tässä tarkoi- 17951: tettuja kirjastoja verrattain vähäisessä määrin käytetään, 17952: joten niiden nndelleen järjestäminen olisi otettava harkin- 17953: nan alaiseksi, ei Eduskunta. kuitenkaan ole tahtonut kieltää 17954: ehdotettua määrärahaa, vaan on hyväksynyt :<en muuttumat- 17955: tomana, 30,000 markan suuruisena. 17956: 11. Määräraha maaloiskans.akO'ul!njen jatkokursseja var- 17957: ten. Koska syyslukukauden alusta 19'17 Hallituksen päät- 17958: tämä jatkokurssipalkkioiden korotus 50 prosentilla on nyky- 17959: oloissa kovin vähäinen eikä ole riittänyt vaikuttamaan elvyt- 17960: tävästi jatkokurssi-en toimeenpanoon, katsoo Eduskunta tar- 17961: koituksenmukaiseksi hyväksyä Koulutoimen ylihallituksen 17962: esittämän 100 prosentin korotuksen. 17963: 14. Apumaksu koulutarpeiden ostoon maalaiskansakoulu- 17964: jen oppUaille. Hallitus on esittänyt tämän määrärahan 17965: 500,000 markaksi. Eduskunnassa on kyllä huomautettu. 17966: että määräraha koulutarpeiden hintojen tavattoman nml- 17967: sun takia ehkä olisi korotettava, mnt·ta kun on saatu 17968: tietää, että kysymyksessä ol<evasta määräraha!sta tänä 17969: vuonna on käytetty ainoastaan pieni osa, koska kunnat, 17970: epätietoi.sina siitä, tulisivatko kuluvaitakaan vuodelta 17971: saamaan mltion an:stusta bhlin lar1witnl\S'3Pn, ovat 17972: hyvin va.rovai,sesti koulutarpeita hankkineet, ei määrä- 17973: rahan lisääminen ole näyttän;yt tarpeelliselta, varsm- 17974: kin kun on kys,ymyksessä arviomääräraha, jota tuskin 17975: Kansanopetusmäärärahat. 17976: 17977: ehdittäisiin tänä vuonna loppuun käyttää, jos sitä lisättäi- 17978: .~iin. Hallituksen esityksessä lisäks~ ehdotetaan, .että kun- 17979: nille tuleva avustus, joka on ollut 75 prosenttia hankittujen 17980: koulutarpeiden hinnasta, määrättäisiin 50-7 5 prosentiksi, 17981: riippuen kouluja kannattavien kuntien varallisuudesta. Kun 17982: kohtuudenmukaisen asteikon asettaminen tässä suhteessa 17983: kuitenkin näyttää vaikealta, on Eduskunnan mielestä tar- 17984: koituksenmnkaisiuta edelleenkin mendellä entisellä tavalla. 17985: 16. Määräraha kansanlastentarhain kannattarniselcsi. 17986: ~::duslmuta on katsonut tarkoituksenmukaiseksi korottaa tä- 17987: män määrärahan esityksessä ehdotetusta 200,000 markan 17988: määrästä 300,000 markkaan. 17989: 17. Määt'iiraha köyhien kansakoulttnoppilaiden raminto- ja 17990: vaatetusavuksi. Koska elintanekys,Ym,Yksen yhä kärjis- 17991: tyessä truhän tarkoitukseen tarvitaan varsin suuria rahamää- 17992: riä ja kun 1918 vuoden rahasääntö ei heti ensi vuoden alussa 17993: ehdi valmistua, on Eduskunta korottanut tämän määrärahan 17994: 15·0,000 markasta 1,000,000 markkaan. 17995: 18. Määräraha maa.laiskuntien ylläpitiimien aldkansakon- 17996: lujen avnstamiseksi. Eduskunta on jo vuodeksi 1918 myön- 17997: tänyt puheena olevaan tarkoitukseen 400,000 markkaa, korot- 17998: taen ala'kansakoulujen opettajain aikaisemmin määrätyn vuo- 17999: tuisen valtiopalkan 400:stä 600:aan markkaan. Jos tämä 18000: opettajien valtioapu p;ysytetää·n vielä tänä: vuonna 400 markan 18001: suuruisena eikä .avustusta anneta kunnallisten kansakoulupii- 18002: rien tahi yksityisten ;ylläpitämille alakansa.kouluille, tuntuu 18003: esityksessä täksi vuodeksi oleva määräraha 1kovin suurelta. 18004: Tämän vähäpaikkaisen opettajaluokan toimeentulomahdolli- 18005: suudet ovat nykyisenä kalliina ·aikana kovin hnonot. Siihen 18006: nähde;:J., etteivät kunnat vielä ennätä järjestää piirien tahi 18007: ;yksityisten ylläpitämien aJakansakoulujen ottamista huos- 18008: taansa, olisi myöskin suotavaa, että näillekin kouluille tänä 18009: vuonna myönnettäisiin valtioapua, ehdolla että niissä seura- 18010: taan samanlaista opetussuunnitelmaa kuin kuntien ;ylläpitä- 18011: missä alakansakouluissa. Ottaen hu·omioon nämäkin näkö- 18012: kohdat Eduskunta on päättän~·i, että kunnallisten alakansa- 18013: konlujen opPHajille on tästä mfiärära hasta vielä maksettava 18014: 6 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:o 17. 18015: 18016: kaUiinajan palkanlisäyksenä syyslukukauden ajalta 200 18017: markkaa, ja että puheena oleva avustus myönnetään edellä 18018: mainitulla ehdolla myöskin piirien ja yksityisten ylläpitä- 18019: mille alakansakouluille jaettavaksi opettajille kalliinajan pal- 18020: kanlisäyksenä. Näihinkin iarkoituhiin tuler tämä määrä- 18021: raha nähtävästi riittämään. 18022: 21. Määräraha maala:iskan:~akm~lwjen oppilasasuntolain 18023: ylläpitämiseksi. Eduskunnassa on, käsiteltäessä kysymyst:i, 18024: miten parhaiten olisi edistettävä koulusta etäällä asuvain 18025: oppilaiden koulunkäyntiä, 'hlwma utettu, että oppilasasuntolat. 18026: eivät kaikkialla ole osottautnneet tarkoitnstaan vastaaviksi. 18027: Tämän yhteeydessä on myö;;: ollut kysymyksenalaisena, että 18028: kunnat tai konlu11iirit knstantaisivat kauempana asuvien 18029: oppilaiden k;\'Yclityksen koulun ja kodin välilHi, saaden avus- 18030: tusta valtion varoista. Tämä aiheuttaisi puheena olevan 18031: määrärahan lisäämisen. Koska kysymystä kuitenkaan ei ole 18032: tarpeeksi selvitetty, ei Eduskunta vielä kuluvaa vnotta var- 18033: ten ole tahtonut määrärahaa lwrottaa, etenkin kun siihen on 18034: tilaisuus ensi vuoden rahasääntöä laadittaessa, jos siksi on 18035: ~nnätetty saada riittävää selvittelyä sanotulle .ehdotukselle. 18036: Eduskunta on siis hyväksynyt Hallituksen esityksessä eh- 18037: dotetun määrärahan 30,000 markan suuruisena, josta osa 18038: voitaisiin kä;vttää edelläviitatnn 1\;vyrlitykRen avustamiEeksi. 18039: 22. Mäiiräraha kansanopistojen .~a e·mäntäkmdwjen avus- 18040: tamisekS'i ja apurahoiksi näiden opisto_jen viihäv(Jffait>'ille 18041: oppilaille sekä niiden opettajain kalliina:ian palkanlisäykseksi. 18042: Kun tähän 640,000 markaksi ehdotettuun määrära.haan t:isH.l- 18043: tyvät kansanopistojen ja emäntäkoulujen vähävaraisille 18044: oppilaille annettfliVat avustukset ja myöskin näiden koulujen 18045: opettajille ehdotettua kaJliinajan lisäystä 100,000 marl&.aa, 18046: on Eduskunta tehnyt täydentävän lisäyksen määrärahan 18047: nimikkeeseen. 18048: 23. Määräraha kansanop~tojen ja emäntäkoulujen raken- 18049: nusavuksi. Eduskunnassa on kyllä huomautettu, että ny- 18050: kyisenä rahanrunsauden aikana kansanopistot helposti voisi- 18051: vat lainoja ottamalla järjestää rakennusvelkansa sekä uudet 18052: rakennusyrityksensä, mutta Eduskunta ei lmitenkaan ole 18053: Kansanopetusmäärärahat. 7 18054: 18055: tahtonut vähentää ehdotettua 200,000 markan määrä~. Edus- 18056: kunta <m sitä mieltä, että ennenkuin määrärahaa tähän tar- 18057: koitukseen vastedes myönnetään, täysi selvity.s on hankittava 18058: kansanopistojen taloudellisesta asemasta ja varsinkin niiden 18059: rakennusveloista. 18060: 24. Määräraha työväenopistojen avwstamiseksi. Halli- 18061: tuksen esityksessä tähän tarkoitukseen esitetty määräraha on 18062: liian niukka. Mutta kun vuosi on jo pitkälle kulunut, joten 18063: perustettaville uusille työväenopistoille ei saata tänä 'vuonna 18064: suuria summia mennä, on Eduskunta korottanut vuodeksi 18065: 1917 tämän määrärahan samaksi, miksi EduskHnta sen jo 18066: vuodeksi 1915 määräsi, eli 50,000 markaksi, jotta entisten 18067: säännösten mukaisia valtioapuja saatettaisiin jonkun verran 18068: korottaa ja työväenopistojen opettajat voisivat siten saada 18069: toisin paikoin hyvinkin tarpeellisia kalliinajan palkanlisäyk- 18070: siä. 18071: 18072: Eduskunnan päätösten mukaisesti nousevat myönnetyt 18073: määrärahat esityksessä ehdotetusta 15,780,000 markan mää- 18074: rästä 18,300,000 markaksi, mistä 13,425,000 markkaa on 18075: arvio- ja 4,875,000 markkaa rajattornia siirtomäärärahoja. 18076: Eduskunta siis ilmoittaa päättäneensä, 18077: että määrärahat k·ansanopetusta varten vuo- 18078: deksi 1917 ovat sewraavat: 18079: 18080: 1. Apumaksu kaupunkien kansakoululai- 18081: toksia varten (arviomääräraha) . . . . . . 1,700,000:-- 18082: 2. Apumaksu maalaiskansakoulujen varsi- 18083: naisen opettajiston palkkaamiseen (ar- 18084: viomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,450,000: --- 18085: 3. J\'Iääräraha maalaiskansailroulujen varsi- 18086: naisen opettajiston p.al•kan·korotuksiin 18087: (arviomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,500,000:- 18088: 4. Määräraha maalaiskansakoulujen :varsi- 18089: naisen opettajiston )\:alliinajan palkan- 18090: lisäyksiir~ (arviomääräraha). . . . . . . . . . 4,290,000: -- 18091: 8 1917 II Vp.- Edusk. vast. --Esitys N:o 17. 18092: 18093: 5. Ap"llraha opettajien ja opettajattarien 18094: palkkaamiseksi mies- ja naiskäsitöiden 18095: opetusta varten (arviomäiiräraha) .... 020,000:-. 18096: 6. Määräraha maalaiskansakoulujen varsi- 18097: naisen op.etta.jiston eläkkeiksi (arvio- 18098: määräraha) ...................... . 210.000: -- 18099: 7. Apumaksu kaupunkikansakoulujen 18100: opettajiston eläkkeiksi (arviomäärä- 18101: raha) ........................... . 55,000:- 18102: 8. Määräraha sairaiden karusakoulunopet- 18103: tajien ja ·-opettajaHarien avustamiseksi 18104: (rajaton siirtomääräraha). . . . . . . . . . . . 100,000: --- 18105: 9. Apumabu kansakoulutalojen .ia käsi- 18106: työhuoneistoj-en rakentamiseksi maalais- 18107: kuntiin (rajaton :::iirtomääräraha) . . . . :? .00'0,000: -· 18108: ~ 10 .. Määräraha kirjastoja varten maalais- 18109: kansakoulujen sekä alakansa.koulujen ja 18110: k}ertokou1ujen opettajille ja. opettajatta- 18111: rille (rajaton siirtomäärära!ha). . . . . . . . 30.000: -- 18112: 11. M~äräraha maa:lais'krmsakoulujen jatko- 18113: kursseja vart·en (rajaton siirtomäärä- 18114: raha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11)0.000: .. 18115: 12. Määräraha havainto- y. m. opetusväli- 18116: neiden hankkimiseksi maalaiskansakon- 18117: luihin (rajaton siirtomääräraha) . . . . . . 150,000:- 18118: 13. Apumaksu koulutarpeiden o~>toon maa- 18119: laiskansakoulujen oppilaille (arvio- 18120: määräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ;)00,000:- 18121: 14. Määräraha kesävirkistyksen toimittami- 18122: seksi kesäsiirtolaissa varattomiHe, etu- 18123: päässä sairaille ja heikoille kansa- 18124: koululapsille (rajaton siirtomääräraha) 75,000:- · 18125: 15. Määräraha kansanlastentarhain kannat- 18126: filmiseksi (rajaton siirt.omääräraha) . . 300.000:- 18127: 16. Määräraha köyhien kansakoululasten 18128: ravinto- .ia vaatetusavuksi (rajaton 18129: siirtomääräraha) .. , . , ..... , ..... , . l,OQO;OOO; ··· 18130: Kansanopetusmäärärahat. 9 18131: 18132: 17 0 Määräraha maalaiskuntien y lläpitämien 18133: alakansakoulujen avustamiseksi (arvio- 18134: määräraha) 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 400,000: -· 18135: 180 Määräraha maalaiskansakoulujen oppi- 18136: laskirjastojen a vustamiseksi (rajaton 18137: siirtomääräraha) 0 0 0 •• 0 • 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 50,000: --- 18138: \90 Määräraha maalaiskansakoulujen oppi- 18139: laskasvitarhain avustamiseksi (raja.ton 18140: snr ...... h a) 18141: .. t omaarara o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 25,000:-- 18142: 20. Määräraha maalaiskansakoulujen oppi- 18143: lasasuntolain ylläpitämiseksi (rajaton 18144: siirtomääräraha) 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 o 30,000:. 18145: :?1. l\fääräraha kansanopistojen ja emäntä- 18146: koulujen avustamiseksi ja apurahoiksi 18147: näiden opistojen vähävaraisille oppilaille 18148: sekä niiden opettajain kalliinajan pal- 18149: kanlisäykseksi (rajaton siirtomäärä- 18150: raha) 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0. 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 •• 640,000: -- 18151: 220 Määräraha kansanopistojpn ja emäntä- 18152: lmulujen rakennUtsavuksi (rajaton siirto- 18153: määräraha) o o o o o 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 200,000: ---- 18154: 230 Määräraha työväenopistojen avustami- 18155: seksi (rajaton siirtomääräraha) 'o 0 0 0 0 • 50,000: 18156: 240 Määräraha kansankirjastojen avustami- 18157: seks1 (rajaton siirtomääräraha) 0 o 0 0 0 o 75,000:- 18158: -------------------------- 18159: Yhteensä Smlc 18o300o000: -- 18160: 18161: Helsingissä, 22 päivänä joulukuuta 1917. 18162: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918. 18163: 1917 - Toiset Valtiopäivät N:o 18. 18164: 18165: 18166: 18167: 18168: Hallituksen esitys Suomen EdnsknnaUe 18169: tnnlaakimaksun laskemisen perusteesta. 18170: 18171: Asetuksella 26 (13) päivä:ltä joulukuuta 1913 säädettiin, 18172: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, että, niinkuin sii- 18173: henkin asti, tuulaakimaksnn la•skemisen J]eru~ksi oli 1916 18174: vuoden loppuun asti vahvistettava määräiprosentti tuulaaki- 18175: maksun alaisten tavarain tullimaksusta.. 18176: Samalla annettiin mainitun asetuksen p.er'usteella tarkem- 18177: mat hallinnolliset määräykset asia,sta, jotka sisälsivät muun 18178: muassa: 18179: että tuulaa'kima,ksun korkein määrä oli kolme prosenttia 18180: tuulaakiverotuksen alaisen tavaran tullimaksusta; 18181: että määräys tuulaakimaksun suorittamisesta yhtäläi- 18182: sellä prosentilla sekä maahan tuotujen että maasta vietä- 18183: vien tavarain tul'lista pysyi muuttamatta; 18184: että tämän maksun suorittaisivat yhtä suureen määrään 18185: S·ekä kaupunkien asukhat että kaikki muut, jotka meritse 18186: tahi maitse Suomenmaan ulkopuolella olevista paikkakun- 18187: nista kaupunkeihin toivat tahi sieltä veivät tullinalaisia ta- 18188: varoita. 18189: Sittemmin Senaatti asianomaisten kaupunginviranomais- 18190: ten Senaattiin toimittamain ehdotusten perusteella va;hvisti 18191: tuulaakiprosentin määrän niill.e kaupungeil'le, jotka ovat oi- 18192: keutetut nauttimaan puheenalaista etua. Prosenttimäärä jäi 18193: samaksi kuin se oli kolmivuotiskautena 1911-19'13 ja oli- 18194: vat siten va.hvistetut •prosenttimäärät: Haminrussa 3 prosent- 18195: 4914-17 18196: 2 N:o 18 18197: 18198: tia, Hangossa 2, Helsingissä 2, Iisalmessa 2, Joensuussa 2, 18199: Ka~skisissa 2, Kemissä 3, Kokkolassa 2 l;r2, Kotkassa 2, Kuo- 18200: 'Piossa 3, Loviisassa 3, M:aari,anhaminassa 2, Mikkelissä 2l;r2, 18201: Naantalissa 2, Nikolainkaupungissa 2, Oulussa 2l;r2, Pietar- 18202: saaressa 3, Porissa 2, Porvoossa 2, RaaJtessa 3, Raumalla 2, 18203: Kristiinankaupungissa 3, Savonlinnassa 3, Sortavalassa 2, 18204: Tammisaaressa 2, Torniossa 2, Turussa 2, Uudessakaarle- 18205: pyyssä 3, Uudessakaupungissa 2 ja Viipurissa 2 prosenttia. 18206: Kun edellämainittujen asetusten pätevyysaika päättyi 18207: vuoden 1916 lopussa, ruutia se sei'kka, ·ettei Eduskuntaa sa- 18208: nottuna vuonna kutsuttu kokoon, teki mahdottomaksi Edus- 18209: kunnan myötävaikutukseUa seuraav~V'ksi ajaksi jä;rjestää tuu- 18210: la:akimaksun suorittamis-en muotoa, näyttäytyi tarpeel1iseksi 18211: ryhtyä väliaikaisiin toimenpiteisiin tilai'suuden va'lmistamista 18212: varten kau:pungeil1e kesikeyttämättä nauttia hyväksensä 18213: puheenala~sta verotusoikeuttaan; ja koska kaupunkikunnat, 18214: anta.essaan heiltä vaaditut lausunnot siitä, minkä .perusteen 18215: mukaan mainittu maksu olisi laskettava vuoden 1916 pe- 18216: rästä, ovat ilman eriävää mielipidettä puoltaneet silloisen ve- 18217: lottamisperusteen pysyttämist.ä., säädettiin asetuksella 17 (4) 18218: 'Päivältä tammikuuta 1917, että tuulaakima.ksua on tänä 18219: vuonna suoritettava samojen rperusteiden mukaan, jotka oli- 18220: . vat vahvistettit yllämainituissa ars,etuksissa joulukuun 2~6 (13) 18221: päivältä 1913. 18222: Hallitus on, saattaakseosa tuulaakiverotuksen jälloon jär- 18223: jestetyksi lainmukaisella tavalla ja ottaen huomioansa kau· 18224: punkikuntien tähän verotukseen nähden lausuman edellämai- 18225: nitun toivomuksen, teettänyt ehdotuksen laiksi tuulaakimak- 18226: sun laskemisen perusteesta kuluvaksi ja kahdeksi seuraavaksi 18227: vuodeksi. Ehdotuksen mukaan tämä maksu tulisi edelleen 18228: kannettavaksi samoja perusteita noudattaen kuin nytkin. 18229: Tässä kohden ~i ole jätetty huomioonottamatta, että Edus- 18230: N:o 18 3 18231: 18232: kunta vuoden 19M valtiopäivillä on anonut esityksen anta- 18233: mista Eduskunnalle tuulaakimaksun poisiamis·esta. Eoska 18234: kuitenkaan uudistustoimeu,pidettä. Eduskunnan tarkoittamaan 18235: ·suuntaan, siihen tarpeellisten laajaperäisten esitöiden vuoksi, 18236: ei voitane missään tapauksessa lähimmässä. tulevaisuudessa 18237: ..saattaa !Xlrille, niin on tuulaakimaksua koskevain määr:äys- 18238: ten voimassaoloaika katsottu voitavan ehdottaa vahvistetta- 18239: valk·si 1919 vuoden loppuun asti. 18240: Ylempänä mainitut tuulaakimaksun suorittamisesta an- 18241: netut hallinnolliset määräykset aiotaan edelleenkin määrätä 18242: noudatettavaksi. 18243: Edellä esitetyn nojalla annetaan nyt Eduskunnan hy- 18244: väksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 18245: 18246: Laki 18247: tuulaakimaksun laskemisen perusteesta. 18248: Suomen Eduskunnan päätöks·en mukaisesti säädetään tä- 18249: ten seuraavaa : 18250: TuulaaJrimaksun laskemisen perusteeksi on, niinkuin tä- 18251: ihänkin asti, vahvistettava määräprosentti tuulaakimaksun 18252: a'laisten tavarain tullimaksusta. 18253: Suomen Senaatin asiana on antaa tark<>mpia määräyksiä 18254: asiasta. 18255: Tämä laki on voimassa 19119 vuoden loppuun asti. 18256: 18257: Helsingissä, 6 päivänä joulukuuta 1917. 18258: 18259: 18260: Suomen Senaatin päätöksen mukaan: 18261: 18262: Sisäasiaintoirnitw;ku.nnan Apulaispääll?:kkö 18263: Alexander Frey. 18264: 18265: Karl Modeen. 18266: He1singissä, Suomen Senaatin kirjapainDSSa, 1917. 18267: 1917 II Vp. - V. 11. - Esitys N:o 18. 18268: 18269: 18270: 18271: 18272: Talousvaliokunnan mietintö 18273: N:o 2 Hallituksen esityksen johdosta, joka kos- 18274: kee tuulaakimaksun laskemisen perustetta. 18275: 18276: Päätettyään, että Hallituksen esitys N :o 18 tuulaaki- 18277: maksun laskemisen perusteesta on käsiteltävä sillä tavoin, 18278: kuin Valtiopäiväjärj<estybessä on säädetty keisarin ja. suuri- 18279: ruhtin:a.an esityksistä, on Eduskunta. lähetttänyt mainitun 18280: esityksen Talousvaliokunnan valmisteltavaksi 18281: 18282: 18283: 18284: Kun hallitus vuoden 1872 valtiopäiville oli antanut esi- 18285: tyksen tuulaakimaksun määräämisperusteen muuttami&esta 18286: siten, että sanottua maksua oli suoritettava määräprosentti 18287: tuulaakimaksun alaisten tavarain tullimaksusta, hyväksyivät 18288: säädyt t.ämän suoritusperuste-en ainoastaan määräajahi. Sen 18289: . jälkeen ova.t v:altiopäivät asian uudelleen esille tullessa 18290: .. noudattaneet samaa menettelyä ja. on hallitus aina ennen 18291: määrävuosien päättymistä jättänyt valtiopäivien käsiteltä- 18292: väksi asia.a koskevan esityksen. Täten säädetyissä laeissa 18293: hallitukselle myönnetyn oikeuden nojalla. on hallitus sitten 18294: antanut lähemmäJt määräykset asiasta. .. 18295: Tuulaa.kimaksun laskemisen perusteesta. 26 päivänä 18296: joulukuuta 1913 annetun asetuksen voimassaoloaika päättyi 18297: vuoden 1916 lopussa. Kun eduskuntaa ei mainittuna vuonna 18298: kutsuttu koolle, ka·tsoi hallitus, jotta kaupungit saisivait 18299: keskeytymättä nauttia puheenalaista verotusoikeuttaan, 18300: tarp·eelliseksi määrätä ilman eduskunnan myötävaikutusta 18301: 17 päivänä tammikuuta 1917 annetulla asetuksella. tuulaaki- 18302: maksua vuonna 1917 suoritettavaksi saman perusteen 18303: mukaan, joka oli säädetty edellämainitussa, 26 päivänä 18304: 2 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 18. 18305: 18306: joulukuuta 1913 vahvistetussa 1\Setuksessa, sekä noudatta- 18307: malla niitä määräyksiä, jotka. sisältyivät sanotun asetuksen 18308: käyttämisestä annettuun hallinnolliseen asetukseen. 18309: Saattaakseen tuulaairiverotuksen jälleen järjestetyksi 18310: la~nmukaisella tavalla, on Hallitus näillä valtiopäivillä 18311: ant,anu:t Eduskunnalle esityksen laiksi timlaakimaksun 18312: lask·emisen perusteesta vuosiksi 1917, 19-1~ ja 1919. Esi- 18313: tyksessä on mainittu, että Hallitukselta ei ole jäänyt huo- 18314: mioonottamatta ·eduskunnan vuoden 1913 valtiopäivillä 18315: tekemä anomus esityksen 'antamisesta eduskunnalle tulaaki- 18316: ma.ksun poistamisesta. Koska Hallitus kuitenkin on ollut 18317: sitä mieltä, ,ettei ·eduskunnan~ ta.rkoittamaa uudistustoimen- 18318: pidettä, sitä varten tarpeellisten esitöiden vuoksi, voitane 18319: lähimmässä tulevaisuudessa saattaa perille, oh Hallitus 18320: katsonut voivansa ehdottaa., että laki våhvistettaisiin voi- 18321: massa olemaan vuoden 1919 loppuun asti. 18322: Käsitellessään esillä olevaa Hallituksen e:,itystä on Valio- 18323: kunta ollut yksimielinen siitä, että tuulaakimaksu nykyisin 18324: on vanhentunut ja sopimaton vero, joka on ensi tila.ssa saatava 18325: lakkautetuksi. Koska asian järjestäminen kuitenkin ed~l 18326: lyttää valmistelua, (}D Valiokunta luottaen siihen, että Hal• 18327: liius mahdollisimman pian S€n taimituttlllft, Jkatsönut 18328: voiva.nsa -ehdottaa HaJlituksen esityk·sessä olevan tuu- 18329: laakimaksun laskemisen perust,e-en hyväksyttäväksi. Sii- 18330: hen nähden, .että Valiokunnasta on näyttänyt mahdolliselta, 18331: että tarpeelliset eeityöt voidaan jouduttaa. niin, .että tuulaaki- 18332: m.u saataisiin lakkautetnksi jo vuoden 1919 alusta lähtien, 18333: ei~liokunta kuit'llnk:aan ole taht.onut. puoltaa lakia voimassa 18334: olevaksi pitemmälle kuin vuoden 1918 loppuun. 18335: Edellä esitetyn perusteella saa Valiokunta kunnioittaen 18336: ehdottaa, 18337: että Edwkwnta hyväksyilfi ja vahvistaisi .s&u- 18338: raavan lai'fl: 18339: Tnulaakimak:su. 3 18340: 18341: Laki 18342: tuuJaakimak:sun laskemisen perusteesta. 18343: 18344: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä- 18345: tt:'n seuraavaa: 18346: 18347: Tuulaakimaksun laskemisen perusteeksi on, niinkuin- tä- 18348: hänkin asti, vahvistettava määräprosentti tuulaakimaksun 18349: alaisten tavarain tullimabusta. 18350: Suomen Senaatin asiana on antaa tarkempia määräyksiä 18351: asiasta. 18352: Tämä laki on voimassa 1918 vuoden loppuun asti. 18353: 18354: Helsingissä, 10 päivänä tammikuuta 1918. 18355: 18356: 18357: 18358: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 18359: Peurakoski, va.rapuheenjohtaja .Sinkko, jäsenet Aromaa (osit- 18360: iain), Redberg (osittain), Heikkilä, Inborr, Kiviniemi ~osit 18361: tain), Koponen, Laine, Lohi (osittain), K. Saari, Savolainen, 18362: Takhla., Tanttu;-Tavastähti jaT. Typpö (ositain) sekä osit- 18363: tain vårajäsenet La.nkila, I-.~ehmus ja TanskaMn. 18364: 4 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 18. 18365: 18366: 18367: 18368: 18369: Vastalause. 18370: Valiokunta on ehdottnut Eduskunnan hyväksyttäväksi 18371: lain tuulaakimaksun laskemisen ·perusteesta muuten Halli- 18372: tuksen· esityhen mukaisesti, paitsi että lain voimassaoloaika 18373: kestäisi vain 1918 vuoden loppuun. Sanotun muutoksen on 18374: Valiokunta tehnyt siinä toivossa, että Eduskunnalle dä 18375: ennen jätettäisiin esitys tuulaakimaksun lakkautamises·ta. 18376: V aliakunta myöntää kuitenkin, että asia vaatii esitöitlL 18377: Koska Hallituksen esityksestä käy ilmi, ettei Hallitus ole 18378: pitänyt mahdollisena tarvittavien esitöiden pääUeeseen saat- 18379: tamista lähimpänä aikana, ja jos lisähi ottaa ·huomioon, että 18380: esitys, tullakseen ajoissa käsitellyksi, olisi jätettävä jo ku- 18381: luvan vuDden valtiopäiville, joten esitöiden suorittamiseen 18382: saattaa olla hyvinkin vähän aikaa, ei Valiokunnalla mieles- 18383: tämme ole ollut riittäivää perustetta ehdottamansa muutoks~n 18384: tekemisf:en. Näin ollen pyydämme kunnioittaen ehdottaa, 18385: että eduskunta päättäisi hyväksyä ja vahvis- 18386: taa lain tuulaakimaksu11, laskemis.en penf,sfie<esta 18387: sellaisena kuin se on Hallituksen esityksessä. 18388: 18389: Helsingissä, 10 päivänä tammikuuta 1918. 18390: 18391: 18392: J. Oskari Peurakoski. E. Sinkko. 18393: A. Taottu. 18394: 18395: 18396: 18397: 18398: HBlsingissä, .Suomen Sen&atin kirjapainossa, 1918. 18399: UH7 ll Vp. -- S. V. M. -~Esitys N:o Hl. 18400: 18401: 18402: 18403: 18404: Suuren valiokunnan mietintö 18405: N :o 16 Hallituksen <•sityksen johdosta, joka 18406: koskee tuulaakimaksun laskemisen perustetta. 18407: 18408: Käsitelt;rään yllämainitun asian saa Suuri valiokunta 18409: chdott~a, 18410: 18411: että Eduskunta hyväksyisi ja vahvistaisi eh- 18412: dotuksen laiksi tuul<.~akirnaksun laskemisen pe- 18413: rusteesta sella,isena, kuin se esiintyy Talou-svalio- 18414: kunnan tästii as~asta antamassa mietinnössä N :o1 18415: 18416: 18417: 18418: 2, kuitenkin muuttamalla sen johtolnuseen näin 18419: kuuluvaksi: 18420: 18421: Suomen Eduskunnan päätöksellä (poist.) säädetään täten 18422: seuraavaa: 18423: 18424: HelsingiE>sä, 16 päiviinii tammikuuta 1918. 18425: Helsingis~ä, Suomen &n!lllltin kirjapainossa, 1918. 18426: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 18. 18427: 18428: 18429: 18430: 18431: Suomen Eduskunnan vastaus 18432: Hallituksen esitykseen tuulaakimaksun laske- 18433: misen perusteesta. 18434: 18435: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys tuulaaki- 18436: maksun laskemisen perusteesta, ja on Eduskunta päättänyt, 18437: f'ttä mainittu esitys on käsiteltävä sillä tavoin kuin Valtio- 18438: päiväjärj.estyb,essä on säädetty keisarin ja · suuriruMinaan 18439: csity ksistä. 18440: 18441: Eduskunta on katsonut, että tuulaakimaksu nykyisin on 18442: vanhentunut ja sopimaton vero, joka on ensi tilassa, saata ';a 18443: lakkautetuksi. Koska a~ian järjestäminen kuitenkin edel- 18444: lyttää valmistelua, ·on Eduskunta luottaen siihen, että Hal- 18445: litus mahdollisimman pian sen toimituttaa, katsonut voivans>l 18446: hyväksyä Hallituksen esityksessä olevan tuulaakimaksnu 18447: laskemisen perust.een. Kun Eduskunnasta on näyttänyt 18448: mahdolliselta jouduttaa tarpeellisia. esitäitä niin, että tuu- 18449: laakiruaksu saadaan lakkautetuksi jo vuoden 1919 alust.a 18450: lähtien, ei Eduskunta kuitenkaan ole tahtonut hyväksyä 18451: lakia voimas!'a oleva·ksi pitemmälle kun vuoden 1918 lop- 18452: puun. 18453: Edellä esitetyn llen:steella Eduskunta ilmoittaa, 18454: että Eduskunta oo hyväksynyt ja vakvistanut 18455: senraavan lain: 18456: 18457: 18458: Laki 18459: tuulaakimaksun laskemisen perusteesta. 18460: 18461: Suomen Eduskunnan päätöksellä säädetään täten seu- 18462: raavaa: 18463: 2 1.917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 18. 18464: 18465: Tuulaakimaksun laskemisen perusteeksi on, niinkuin tä- 18466: hänkin asti, vahvistettava määräprosentti tuulaakimaksun 18467: alaisten tavarain tullimahru;ta. 18468: Suomen Senaatin asiana on antaa tarkempia määräyksiä 18469: asiasta. 18470: Tämä laki on voimassa 1918 vuoden loppuun asti. 18471: 18472: 18473: 18474: Helsingissä, 22 päivänä tammikuuta 1918. 18475: 18476: 18477: 18478: 18479: Helsingissä, Suomen Sena,atin kirjapainossa, 1918. 18480: 1917 - Toiset V aitiopäivät N:o 19. 18481: 18482: 18483: 18484: 18485: Hallitukse_n esitys Suomen Eduskunnalle 18486: laiksi postisäästöpankista Suomessa 24 päi- 18487: vänä toukokuuta ISS6 annetun asetuksen 2 18488: §:n muuttamisesta. 18489: Postisäästöpankista Suomessa 24 päivänä toukokuuta 18490: 1886 annetun asetuksen johdatuksen mukaan ovat Valtiosää- 18491: dyt myöntyneet valtion takaaillan ja hoidettavan postisäästö- 18492: pankin perustamiseen muun muassa sillä ehdolla, ettei vuo· 18493: tuisten talletusten summa yhdessä säästöpankkikirjassa saa 18494: nousta yli 1,000 markan, ja sisältää mainitun asetuksen 2 § 18495: myöskin säännöksen tässä suhteessa. 18496: Tämä säästöönpanojen rajoitettu määrä on jo kauemman 18497: aikaa ja etenkin viime vuosina näyttäytynyt liian alhaiseksi, 18498: sillä niiden kolmenkymmenen vuoden aikana, jotka ovat ku- 18499: luneet postisäästöpankin perustamisesta, on rahan arvo mel- 18500: koisesti alennut, jota paitsi maan taloudelliset olot ovat suu- 18501: resti kehittyneet, niin ettei postisäästöpankki useinkaan voi 18502: tyydyttää edes varattomimpien kansankerrosten säålstölaito-;- 18503: tarvetta, jota varten postisäästöpankki kuitenkin etupäässä 18504: 011 perustettu. 18505: 18506: Kun postisäästöpankin aikaisempina. toimintavuosina pää- 18507: 'asiallisesti ainoastaan pienempiä rahamääriä on siihen tal- 18508: letettu, on tässä suhteessa myöhemmin tapahtunut melkoi- 18509: nen muutos. Tämän seikan selostukseksi mainittakoon, 18510: että keskimäärin oli kullakin säästökirjalla säästössä vuo- 18511: 4930-17 18512: 2 N:o 19 18513: 18514: den lopussa: vuonna 1905 97 markkaa, vuonna 1910 121 18515: markkaa, vuonna 19 15 130 markkaa ja'vuonna 1'9:16 18'1 18516: 1 18517: 18518: 18519: 18520: markkaa. Niiden säästökirjojen luku, joissa oli säästöä yli 18521: 1,000 markan, oli vuoden lopussa: vuonna 1905 927, vuonna. 18522: 19 10 1,471, vuonna 1915 2,345 ja vuönna 1916 5,005. 18523: 1 18524: 18525: 18526: 18527: Sää:stöönpanijain saa.misissa on myöskin melkoinen ke- 18528: hitys huomattavissa viime vuosina. Tämä saaminen oli vuo- 18529: den lopussa: vuonna 1905 5,204,600 markkaa, vuonna 1910 18530: 7,237 ,5·94 markkaa, vuonna 19<15 9,M0,9•78 markkaa ja 18531: vuonna 19,16 15,4 76,028 markkaa sekä huhtikuun lopussa 18532: vuonna 1917 18,411,418 markkaa. 18533: Säästöönpanijain saamiset pankissa olisivat kuitenkin 18534: huomattavasti suurempia, elleivät postisääistöpankinkonUo- 18535: ~it olisi olleet pakoitetut k1eltäytymään vastaanottamas!a 18536: suuremiJia summia kuin edellä mainittu säännös sallii. J·a 18537: ovatkin lukuisat säästöönpanija.t ja postisäästöpankinkontto-, 18538: rit etenkin paikkakunnilla, joissa ei ole muita pankkilaitok- 18539: sia, tehneet esityksiä säästöönpanojen mainitun rajamäärän 18540: korottamis·esta. 18541: Koska näin ollen olisi niin -hyvin postisäästöpankin 18542: omaksi kuin s·en tallettajain eduksi, että puheenalainen raja- 18543: määrä korotettaisiin, katsoo Hallitus suotavaksi, että nyt 18544: kysymyksessä olevat määräykset muutettaisiin siten, että 18545: säästöönpanojen summa yhdessä säästöpankkikirjassa samana 18546: kalenterivuotena ei saa nousta yli 3,000 markan, mutta koska 18547: kuitenkin runsaitten rahavarain aikoina tahi muusta syystä 18548: voisi käydä vaikeaksi varmalla tavalla tehdä korkoa kasva- 18549: viksi ne suuremmat rahamäärät, joita näin muutettujen mää- 18550: räysten mukaan voitaisiin postisäästöpankkiin tallettaa, kat- 18551: soo Hallitus tarpeelliseksi, että asetus postisäästöpankista 18552: myöskin sisältäisi Postisäästöpankinhallitukselle annetun 18553: vallan, olosuhteita harkittuaan, joksikin aikaa alentaa kor- 18554: N:·O 19 3 18555: 18556: keimman säästöönpanomäärän yhtä säästöpankkikirjaa kohti 18557: samana kalent·erivuotena 1,000 markkaan asti. Jottei vuo- 18558: sien kuluessa kovin suurta summaa saattaisi yhtä säästökir- 18559: jaa .kohti tallettaa, olisi vielä säädettävä että postisäästö- 18560: pankki ei maksa korkoa suuremmalle rahamäärälle kuin 18561: 15,000 markalle säästökirjaa kohti. 18562: Sen nojalla, mitä edellä on ·esille tuotu, saa Hallitus esit- 18563: tää Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa~an lakiehdotuksen: 18564: 18565: 18566: Laki 18567: postisäästöpankista Suomessa 24 päivänä toukokuuta 18568: 1886 annetun asetuksen 2 §:n muuttamisesta. 18569: 18570: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 18571: Postisäästöpankista Suomessa 24 päivänä toukokuuta 1886 18572: annetun asetuksen '2 § näin kuuluvaksi: 18573: 18574: 2 §. 18575: Postisäästöpankkiin voi jokainen, kotopaikkaan katso- 18576: matta, tehdä säästöönpanoja, omalle taikka toisen nimelle, jo- 18577: kaisessa postikonttorissa ja postitoimituksessa sekä niissä 18578: postiasemissa, jotka säästöpankin konttoreiksi määrätään, 18579: siihen aikaan, kuin mainitut toimistot pidetään yleisölle 18580: avoimina postilähetysten sisäänantamista ja ulosottoa varten. 18581: Säästöönpanojen summa yhdessä säästöpankkikirjassa sa- 18582: mana kalenterivuotena ei saa nousta yli 3,000 markan; kui- 18583: tenkin on Postisäästöpankinhallituksella oikeus vallitsevia 18584: olosuhteita harkittuaan joksikin aikaa alentaa tämä rajoi- 18585: tettu rahamäärä 1,000 markkaan asti. Korkoa ei makseta 18586: suuremmiLle summille kuin 15,000 markalle säästökirjaa 18587: kohti. 18588: 4 N:o 19 18589: 18590: Säästöönpanijana pidetään sitä, jonka nimelie säästöön- 18591: pano tehdään. 18592: Säästössä olevain varain irtisanomista ·ja ulosottoo voi- 18593: daan niinikään, noudattamalla määräyksiä 8 §':ssä, toimit- 18594: taa missä hyvänsä edellämainituista postitoimistoista, vaikka 18595: säästöönpano olisikin toisessa. paikassa. tapahtunut. 18596: 18597: Helsingissä, 8 päivänä joulukuuta. 1917. 18598: 18599: 18600: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 18601: 18602: Kulkulaitosten ja yleisten töiden toimituskU~Y~,-nan 18603: Päällikkö 18604: 18605: Jalmar Castrlin. 18606: 18607: 18608: 18609: 18610: G. E. F. Albrecht. 18611: 18612: 18613: 18614: 18615: Helsingissä, S11omen Senaatin kirjapainossa, 1917. 18616: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 19. 18617: 18618: 18619: 18620: 18621: Pankkivaliokunnan mietintö 18622: N :o 1 Hallituksen esityksen johdosta, joka sisäl- 18623: tää ehdotuksen laiksi postisäästöpankista Suo- 18624: messa 24 päivänä toukokuuta 1886 annetun ase- 18625: tuksen 2 §:n muuttamisesta. 18626: 18627: Päätettyään, •että Hallituksen esitys N :o 19, sisältävä eh- 18628: d,otuksen ,laiksi postisäästöpanJrista Suomessa 24 päivänä 1ou- 18629: ko'kuuta 1886 annetun asetuksen 2 § :n muuttamisesta, ,on kä- 18630: siteltävä sinä tavoin, kuin keisarin ja suuriruMinaan esityk- 18631: sistä on säädetty, on Eduskunta lähettänyt mainitun esityk- 18632: s·en Pankkivaliokuntaan valmisteltavaksi. 18633: 18634: YHämainittua esitystä käsiteltäessä ei Pankkivaliokun- 18635: nalta ole jäänyt huomaamatta, •että ·postisäästöpankkiasetus 18636: on syntynyt hal<linnoUista tietä ja että siihen myöskin tätä 18637: ennen on tehty muutoksia hallinnollisessa. järjestyksessä. 18638: Mutta valiiosäädyt ovat aikanaan hyväksyneet ne .perusteet, 18639: jotka sanottu asetus sisältää, ja ovat niinikään tehdyistä muu- 18640: toksista kulloinkin antaneet lausuntonsa. Kun Eduskunta 18641: sitäpaitsi nimenomaan on postisäästöpankista ta:kuussa sekä 18642: valiokuntansa kautta .tarka·siaa sen hoitoa, katsoo Pankkiva- 18643: liokunta oikeaksi, että postisäästöpankkia koskeva lainsää- 18644: däntö, paitsi mitä tulee järjestysmääräyksiin, tapahtuu Val- 18645: tiopäiväjärjestyksen 57 § :n ed-ellyttämässä järjestyksessä. 18646: Mitä tulee Ha1lituksen esityksen asialliseen sisällykseen, 18647: on Pankkivaliokunta sitä mieltä, eiltä muuttuneet olosuhteet 18648: ja ennen kaikkea rahan arvon huomattava aleneminen ei vain 18649: sodan aikana, vaan sitä ennenkin, tekevät tarpeelliseksi, että 18650: vuotuisten talletusten korkein sallittu määrä yhdessä säästö- 18651: 2 1917 II Vp. - V. M. -Esitys N:o 19. 18652: 18653: pankkikirjassa korotetaan 1,000 markasta 3,000 matkkaan. 18654: Tähän nähden, ja koska Pankkivaliokunnan mielestä ·ehdo- 18655: tus muissakin kohdin on tarkoituksenmukainen, Valiokunta 18656: kunnioittaen ehdottaa, · 18657: että Eduskunta hyväksyisi ja vahvistaisi H al- 18658: lituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen. 18659: 18660: Helsingissä, 9 päivänä tammikuuta 1918. 18661: 18662: 18663: 18664: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Schy- 18665: bergson, varapuheenjohtaja Kellos·almi ja jäsenet Arokallio 18666: (osittain), Forsten (osittain), Kaitila, Lager1öf, Lantto, Lon- 18667: kainen, Malmivaara, Waljakka (osittain) ja Välisalmi sekä 18668: varajäsenet Korhonen, Särkkä (osittain) ja Vuorimaa. 18669: 18670: 18671: 18672: 18673: Helsingissä, Suomen Seu~atin kirjapainossa, 1918. 18674: 1917 II Vp. - S. V. M.- Esitys N:o 19. 18675: 18676: 18677: 18678: 18679: Suuren valiokunnan mietintö 18680: N:o 17 Hallituksen esityksen johdosta, joka 18681: sisältää ehdotuksen laiksi postisäästöpankista 18682: Suomessa 24 päivänä toukokuuta 1886 annetun 18683: asetuksen 2 §:n muuttamisesta. 18684: 18685: Käsiteltyään yllämainitun asian saa Suuri valiokunta 18686: ehdottaa, 18687: että Eduskunta hyväksyisi ja vahvistaisi 18688: esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen, k1titenkin 18689: muuttamalla sen johtola,useen näin kuuluvaksi: 18690: 18691: Suomen Eduskunnan päätöks€llä (poist.) muutetaan 18692: Postisäästöpankista Suomessa 24 päivänä toukokuuta 1886 18693: annetun asetuksen 2 § näin kuuluvahi: 18694: 18695: 18696: Helsingissä, 16 päivänä tammikuuta 1918. 18697: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918. 18698: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 19. 18699: 18700: 18701: 18702: 18703: Suomen Eduskunnan vastaus 18704: Hallituksen esitykseen, joka sisältää ehdotuk- 18705: sen laiksi postisäästöpankista Suomessa 24 18706: päivänä toukokuuta 1886 annetun asetuksen 18707: 2 §:n muuttamisesta. 18708: 18709: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys laiksi posti- 18710: säästöpankista Suomessa 24 päivänä toukokuuta. 1886 anne- 18711: tun asetuksen 2 § :n muuttamisesta, ja on Eduskunta, jolle 18712: Pankkivaliohinta on asiasta antanut mietintönsä N :o 1, hy- 18713: väksynyt ja vahvistanut näin kuuluvan lain: 18714: 18715: 18716: Laki 18717: postisäästöpankista Suomessa 24 päivänä toukokuuta 18718: 1886 annetun asetuksen 2 §:n muuttamisesta. 18719: 18720: Suomen Eduskunnan päätöksellä muuteta.an Postisäästö- 18721: pankista Suomessa 24 päivänä toukokuuta 1886 annetun 18722: asetuksen 2 § näin kuuluvaksi: 18723: 2 §. 18724: Postisäästöpankkiin voi jokainen, kotopaikkaan katso- 18725: matta, tehdä säästöönpaiioja, omalle taikka toisen nimelle, 18726: jokaisessa postikonttorissa ja postitoimituksessa sekä niissä. 18727: postiasemissa, jotka säästöpankin konttoreiksi määrätään, 18728: siihen aikaan, kuin mainitut toimistot pidetään yleisölle 18729: avoimina postilähetysten sisäänantamista ja ulosottoa var- 18730: ten. S'äästöönpanojen summa yhdessä säästöpankkikirjassa 18731: samana kalenterivuotena ei saa nousta yli 3,000 markan; 18732: kuitenkin on Postisäästöpankinhallituksella oikeus vallitse- 18733: via olosuhteita harkittuaan joksikin aikaa alentaa tämä ra- 18734: 2 1917 II Vp. - EduU.. vast. - Esitys N :o 19. 18735: 18736: joitettu rahamäärä 1,000 markkaan asti. Korkoa ei makseta 18737: suuremmille summille kuin 15,000 markalle säästökirjaa 18738: kohti. 18739: Säästöönpanijana ])idetään sitä, jonka nimelle säästöön- 18740: pano tehdään. 18741: Säästössä olevain varain irtisanomista ja ulosottoa voi- 18742: daan niinikään, nou:dattamalla määräyks~ä 8 §:ssä, toimit- 18743: taa missä hyvänsä edellämainituista postitoimisteista, vaikka 18744: säästöG:npano olisikin toisessa paikassa tapahtnnnt. 18745: 18746: 18747: 18748: Helsingis$ä, 22 päi.vä.nä tammikuuta 1918. 18749: 18750: 18751: 18752: 18753: Hels-ingissä, Sm.>men Sena.atin kirjapainossa, 1:918. 18754: 1917 - Toiset Valtiopäivät N :o 20. 18755: 18756: 18757: 18758: 18759: llallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 18760: välittävistä säännöksistä maalaiskuntain kun- 18761: nallislain, kaupunkien kunnallislain, kansan- 18762: äänestystä tarkoittavan lain ja kunnallisen 18763: vaalilain käytäntöön saattamista varten. 18764: Se laajasuuntainen uudistus kunnallislainsäädännön alalla, 18765: jota 27 päivänä marraskuuta 1917 annetut maalaiskuntain 18766: ja kaupunkien kunnallislait, kansanäänestystä tarkoittava 18767: laki ja kunnallinen vaalilaki tietävät, vaatii- erityisiä toi- 18768: menpiteitä siirryttäes,sä tähän astisista oloista mainittujen 18769: lakien ka,utta luotuihin uusiin oloihin kunnaHIS.elämän 18770: alalla. 18771: Täihän näihden on etupää:ssä huomautettava, että vasta- 18772: mainitun vaalilain käytäntöön ottaminen edellyttää sellaisten 18773: vaaliluettelojen olemassaoloa, jotka on laadittu aivan toisten 18774: perusteiden mukaan kuin kuntain nykyiset ~vaali- ja ääni- 18775: luettelot. Kun tämä laki astui voimaan heti, kun se oli jul- 18776: kaistu, ennenkuin uusia vaåliluetteloita oli ehditty senmu- 18777: kaisesti laatia, on seuraus siitä ollut se, että niiden puut- 18778: teessa toi,staiseksi ei voida toimittaa uusia kunnallisvaaleja 18779: eikä muita toimituksia, joissa noita vaaliluetteloita olisi 18780: käytettävä, niinkuin kansanääll'estyksiä ja raastuvankokouk- 18781: sia. Uusien, erittäinkin suurissa kunnissa käytettävien vaa- 18782: liluetteloiden valmistaminen vaatii aikaa, jota vielä pitentää 18783: laissa määrätty luetteloid~n tarkastus,- ja voima.ansaattamis- 18784: meruettely kolinelia kuukaudella; ja kun vuoden 1918 tammi- 18785: !l952-17 18786: 2 N:o 20 18787: 18788: kuun 1 päivän jälestä, jolloin uusien lmnnallislakien voimas- 18789: sa.olo_a,lkaa, kuntain päätösvalta ehdottomasti pitää ol1a kuu- 18790: nanvaltuusmifsten käytettävänä, mutta mainittujen olojen 18791: vallitessa ei voida toimittaa ]mnnaneduskurrnan vaalia, missä 18792: sitä eduskuntaa ei ol·e ennen ollut, eikä tähäm a.sti toimessa. ol- 18793: leita kunnan- ja kaupung~n valtuusmiehiä vuoden lopussa 18794: vuoron mukaan, poistuvain jälkeen täydentää luvultaan pää- 18795: tösvaltaisiksi, eikä myöskään taksoitus- ja. taåastuslauta- 18796: kuntia sekä Elintarkastajia valita y. m. s., niin tämä tietäisi 18797: useiden kuukausien ajan jatkuvaa yleistä kunnallisen toimin- 18798: nan seisahdusta. 18799: Tämän estämiseksi on Hallitus katsonut asiaksensa 18800: ehdottaa väliaikaisena toimenpiteenä, ·että, -kunnes vaa-lilain 18801: mukaan tehdyt ~valiluettelot on saatu aikaan, kunnalliset 18802: vaalit olisivat toimitettavat niitä valmiina olevia vaaliluette- 18803: loja. noudattamalla, joita käytettiin viimeisissä va.ltiopäivä- 18804: miesva.aleis~Sa.. Lukuunottamatta sitä seikkaa, että alin ikä- 18805: raja valtiopäivämiesvaal·eihin osanottoa varten on korkeampi 18806: kuin ~unnallisissa vaaleissa säädetty, on kelpoisuusehtojen 18807: eroa.vaisuuksilla muuten vähän käytäinnöllistä merkitystä, ja 18808: siirtäisi siis valtiopäiväimiesvaaleja varten tehtyjen vaali- 18809: luettelojen 'paneminen lruhinnä seuraa.vien 'kunnaJlisten vaa- 18810: lien perusteeksi suurin tpiirtein ikatsottuna ratkaisevan vai- 18811: kutusvallan kunnallisiS'sa asioissa samoille kansankerrnksille 18812: kuin uudet kunnallislaitkin. Jos kohta ehdotetun järjes- 18813: telyn kautta kuntien jäsenten alimmat ikäluokat, myöskin 18814: ne heistä, jotka tähän asti ovat nauttineet täysiä kunnallisia 18815: oikeuksia, läfuim:pänä ai1kana tulisivat estetyiksi aktiivisesti 18816: ottamasta os-aa kunnallise-en elämään, tulisi kuitenkin Hal- 18817: lituksen ajatuks-en mukaan tämä haitta hyvinkin korvatuksi 18818: sen kautta, että siten se aika, joksi kuntien toiminta edellä- 18819: mainituista syistä tulisi keskeytety ksi, olenna,isesti ly henisi. 18820: 18821: , 18822: N:o 20 3 18823: - 18824: Ajan voittamiseksi näyttää vielä olevaill tarpeellista sää- 18825: tää, että valt:Uopäivämiesvaaleissa käytetyt vaaliluettelot oli- 18826: sivat katsottavat myös nyt puheena1aista tarkoitusperää var- 18827: ten lainvoiman saaneiksi. 18828: Erinäisiä vaaleja ja muita toimituksia, joita varten uu- 18829: sissa laeis.sa on säädetty mä.äräaika, ei voida asianmu~aisten 18830: vaa1iluette1ojen puutioeen vuoksi ensi kerralla toimittaa sää- 18831: dettynä aikana. Senvuoksi näyttää tarpeelliselta myöntää 18832: Hallitukselle valta huomioonottaen esilläolevat seikat mää- 18833: rätä näiden toimitusten aika. 18834: Edelleen jätettäneen HaUitukselle .puheenalaisten lakien 18835: käytäntöön saatt·amisesta aiheutuneitten olosuhteiden järjes- 18836: täminen väliaikaisilla säännöksillä siirlymisaikaa varten. 18837: Esitetyn perusteella saa Hallitus jättää Eduskrrnnan hy- 18838: väiksyttäväksi seuraavan lakiehdotuksen: 18839: 18840: 18841: 18842: Laki, 18843: sisältävä välittävät säännökset maalaiskuntain kunnallis- 18844: lain, kaupunkien kunnallislain, kansanäänestystä tarkoit- 18845: tavan lain ja kunnallisen vaalilain käytäntöön 18846: saattamisesta. 18847: 18848: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään 18849: tät-en: 18850: Ma,rraslmun 27 päivänä 1917 annettujen maalaiskuntain 18851: kunnallislain, ·kaupunkien kunnallislain, kansanäänest.ystä 18852: tarkoitta.van lain ja kunnallisen vaalilain käytäntöön saatta- 18853: misessa· on otettava huomioon seuraavaa: 18854: Vaalit, kansanäänestys, raastuvankokous ja muu sellai- 18855: nen kunnalEnen toimitus, joka on suoritettava käyttämällä 18856: kunnallisen vaalilain määräysten mukaan tehtyä vaaliluet- 18857: 4 N:o 20 18858: 18859: teloa, toimitettakoon, kunne& sellainen vaaliluettelo ens1 18860: kerran on ehditty kunnalle tehdä, 1917 vuoden jälkimäisten 18861: valtiopäiväin vaaleissa käytetyn vaaliluettelon johdolla; ja 18862: ori tätä silloin pidettävä nyt kyseissäolevaa1kin tarkoitusperää 18863: varten lainvoiman saaneena. 18864: Suomen Senaatin tulee määrätä niiden kunnalhsten vaa- 18865: l~en aika, joita asianmukaisten vaaEluettelojen puutteen 18866: vuoksi ei tätä 8llll8n ole voitu tai toistaiseksi ei voida toimit- 18867: taa la]ssa. säädettynä määräaikama, samoin myös muuten an- 18868: taa tarpeelliset mää[äykset mainittujen lakien käytäntöön 18869: saattamisesta. 18870: 18871: Helsingissä 6 päivänä joulukuuta 1917. 18872: 18873: 18874: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 18875: 18876: Sisäasiaintoimituskunnan ApUJlaispäällikkö 18877: 18878: Alexander Frey. 18879: 18880: 18881: 18882: Karl Modeen. 18883: 18884: 18885: 18886: 18887: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 18888: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 20. 18889: 18890: 18891: 18892: 18893: L a k i- j a t a l o 11 s v a l i o k u n n a n 18894: m i e t i n t ö N:o 1 Hallituksen esityksen Job.· 18895: dosta välittä.vistä säännöksistä maalaiskuntabt 18896: kunnallislain, kaupunkien kunnallislain, kan· 18897: sanäänestystä tarkoittavan lain ja kunnallisen 18898: vaalilaiw käytäntöön saattamista varten. 18899: 18900: Eduskunta on pöytäkirjanotteella 12 päivältä joulukuuta 18901: 19,17 lä.hettänyt tämän esi,tyksen valmisteltavaksi Laki- ja 18902: ta:lousvaliokunrl:aan; ja on Valiokunta samalla >Saanut vastaan- 18903: ottaa pöytäkirjanotteen Eduskunnassa tapahtuneesta lähete- 18904: keskustelusta asiassa. 18905: 18906: 18907: Se laajasuuntainen uudistus kunnallislainsäädännön 18908: alalla, jota 27 päivänä marraskuuta 1917 annetut maalais- 18909: kuntain ja kaupunkien kunnallislait, kansanäänestystä tar- 18910: koittava laki ja kunnallinen vaalilaki tietävät, vaatii eri- 18911: tyisiä toimenpiteitä siirryttäessä tähän astisista oloista mai- 18912: nittujen lakien kautta luotuihin uusiin <Jloihin kunnalliselä- 18913: män alalla. 18914: Vastamainitun vaalilain käytäntöön ottaminen .edellyt- 18915: tää sellaisten vaaliluettelojen olemassaoloa, jotka on laadittu 18916: aivan toisten perusteiden mukaan kuin kuntain nykyiset 18917: vaali- ja ääniluettelot. Kun tämä la.ki astui voimaau heti, 18918: kun se oli julkaistu, ·ennenkuin uusia vaaliluetteloita oli 18919: ehditty senmukaisesti laatia, on seuraus siitä oll\It se, että 18920: niiden pu!Jtteessa toistaiseksi ei voida toimittaa uusia kun- 18921: nallisvaaleja eikä muita toimituksia, joissa noita vaaliluet- 18922: teloita olisi käytettävä, niinkuin kansanäänestyksiä ja raas- 18923: tuvankokouksia. Uusien, erittäinkin suurissa kunn•issa kä~·- 18924: 2 1917 II Vp.- V. l\1. --Esitys N:o 20. 18925: 18926: tettävien vaaliluetteloiden valmistaminen vaatii aikaa, jota 18927: vielä pitentää laissa määrätty lu'etteloiden tarkastus- ja voi- 18928: maansaattamismenettely kolmella kuukaudella; ja kun vuo- 18929: den 1918 tammilkuun 1 päivän jälestä, jolloin uusien kun- 18930: nallislakien voimassaolo alkaa, kuntain päMösvalta ehdotto- 18931: masti pitää olla kunnanvaltuusmiesten käytettävänä, mutta 18932: mainittujen olojen vallitessa ei voida toimittaa kunnanedus- 18933: kunnan vaalia, misE>ä sitä eduskuntaa ei ole ennen ollut, eikä 18934: tähän asti toimessa. olleita kunnan- ja kaupungin valtuus- 18935: miehiä vuoden lopussa vuoron mukaan poistuvain jälkeen 18936: täydentää luvultaan päätösvaltaisiksi, eikä myöskään tak- 18937: soitus- ja tarkastuslauta;kuntia sekä toiiintarkastajia va.Iita 18938: y. m. s, niin tämä tietäisi UE>eiden kuukausien ajan jatkuvaa 18939: yleistä kunnallisen toiminnan seisahdusta . 18940: . 'l'ämän estämiseksi on Hallitus käsiteltävänä olevassa 18941: esityksessä ehdottanut väliaikaisena toi:menpiteenä, että, kun- 18942: nes kunnallisen vaalilain mukaan tehdyt vaaliluettelot on 18943: saatu aikaan, kunnalliset va·alit, kansanäänestys, ra.astu van- 18944: kokous ja muu sellainen toimitus, joka on suoritettava käyt- 18945: tämällä sellaista vaaliluetteloa, on toimitettarva 19-17 vuoden 18946: jälkimäisben valtiopäiväin vaaleissa käytetyn vaaliluettelon 18947: johdolla. 18948: 18949: 18950: Valiokunta puolestaan ei ole voinut yhtyä Hallituksen 18951: esityksessä ehdotettuihin säännöksiin. Niitten mukaan tulisi 18952: suuri' joukko kansalaisia, joille uudet vasta vahvistetut kun- 18953: nallislait ovat vakuuttaneet äänioikeuden ja sen kautta osan- 18954: ob:m kunnan asioiden päättämiseen, jäämään suhteellisen 18955: pitkäksi ajaksi tätä oikeutta vaille. Tällainen järjestely tu- 18956: lisi varmaankin herätHimään tyytymättömyyttä laajoissa 18957: kansankerroksissa. 18958: Näin ollen on Valiokunta arvellut, että tyydyttävämpi 18959: ratkaisu olisi löydettävissä, jos väliaikaiset säännökset ra- 18960: kennettaisiin· seuraavan järjestelyn pohjalle: 18961: Kunnan asioita hoitaisivat toistaiseksi tähfinastiset kun- 18962: nan elimet. Uusien kunnallislakien mukaiset vaalit olisivat 18963: Välittävät säännökset kunnallislaeista. 3 18964: 18965: toimitettavat siten että vaaleihin.saisivat ottaa osaa myös ne 18966: 24 vuotta nuoremmat kansalaiset, jotka vaa:livuoden edelli- 18967: senä vuonna dvat täyttäneet 20 vuotta sekä muuten lähei- 18968: sesti liittyen niihin määräyksiin, joita vaalitavasta y. m. 18969: on uusissa laeissa säädetty. Valiokunta arvelee tämän voi- 18970: van tapahtua siten, että ensimäisissä vaa.leissa. käytettävän 18971: vaaliluettelon ·pohjaksi otettaisiin tammikuussa 19'18 valmis- 18972: tuva valtiollinen vaaliluettelo, jota täydentäisivät henkikir- 18973: joittajain tammikuun kuluessa laadittavat lisäluettelot niistä 18974: henkilöistä, joita mainittuihin luetteloihin ei ole otettu. Jos 18975: vrualiluettelojen tarkastamiseen, valitsijayhdistysten perusta- 18976: miseen sekä muihin vaaleja koskeviin seikkoihin nähden nou- 18977: datettruisiin uuden kunnallisen vaalilain periaatteita, ja mi- 18978: käli mahdollista lyh entäen sä.äJdettyjä J:;rJ.ääräaikoja, arvelee 18979: 1 18980: 18981: 18982: Valio'kunta, että ensimäiset vaalit voitaisiin toimittaa jo 20 18983: päivänä maalis,kuuta 1918. Täten ei tarvitsisi mitään pitem- 18984: pää pysäystä kunnan toiminnassa syntyä, kun van'hat kun- 18985: nan elimet edelleen jäisivät toimimaan, siksi kun uudet on 18986: valittu. 18987: Koska tällais·esta järjestelystä kuitenkin aiheutuisi, että 18988: kaupunkikunnissa taksoituslautakunnan vaali sekä senjoh- 18989: dosta itse taksoit~s siirtyisi pari kolme kuukautta myöhem- 18990: mäksi tavalli$ta aikaa, mistä taas saattaisi aiheutua haitalli- 18991: sia seurauksia kaupunkikootain taloudelle, olisi annettava 18992: . erityisiä säännöksiä siitä, miten taksoituslautakunnat kau- 18993: pung'eissa voitaisiin valita jo ensi vuoden tammikuun ku- 18994: luessa. 18995: Taksoitusla utakunnan jäsent.en vaali voitaisiin V aHo- 18996: kunnan miel estä toimittaa 1917 vuoden toi·sien valtiopäiväin 18997: 1 18998: 18999: 19000: 19001: vaå.leissa käytetyn vaaliluettelon johdolla. Vaali olisi tapah- 19002: tuva maistraatin toimesta äänestysa.lueittain, ja olisi niissä 19003: noudatettava suhteellista vaalitalJaa, siten että jokainen 19004: äänestäisi yh:tä montaa h·enkilöä kuin valittavia taksoitus- 19005: lauta,kuntain jäseninä on ja vaa.lilipussa ensimäisenä oleva 19006: henkilö, saisi kultakin va'li.tsijalta yhden koko äänen, toinen 19007: lJ2 ja kolmas 1/ 3 ääntä j. n. e. . 19008: 4 1917 II Vp. -V. M.- Esitys N:o 20. 19009: 19010: 'l'ässä edellä selostettui,hin näkökohtiin perustuen on Va- 19011: liokunta laatinut kokonaan uudet määräykset välittävistä 19012: säännöksistä uusien kunnallislakien ja kunnaUisen vaalilain 19013: käytäntöön ottamisesta ja liittyvät ne läheisesti uusien kun- 19014: nallio,lakien ja kunnal1isen vaalilain omaksumiin periaattei- 19015: siin. Lakiehdotuksen 8 § :n suhteen tahtoo Valiokunta erit- 19016: täin huomauttaa, että 11yyntö valitsijayhdistyksen ehdokas- 19017: listan julkaisemisesta olisi tehtävä erikseen kunnanvaltuu- 19018: tettujen ja erikseen tilintarkastajain vaalia varten. Samoin 19019: olisi vaalilippu oleva erikseen kumpaa.kin varten. 19020: ~Sen johdosta, lllitä edellä on esit-etty, Valiokunta siis 19021: ehdottaa, 19022: 19023: että Edmkwnta hyväksyisi ja vahvi;stai8i 19024: näin k'tmlruvan lakiehdotuksen: 19025: 19026: 19027: 19028: Laki 19029: sisältävä välittävät säännökset maalaisk:untain kunnallis- 19030: lain, kanptmkien kunnallislain, kansanäänestystä koske· 19031: van lain ja kunnallisen vaalilain käytäntöön saattamisesta. 19032: 19033: 'Suomen Eduskunnan päätöksellä säädetään täten: 19034: 19035: 1 §. 19036: Siihen asti kuin marraskuun 2t7 päivänä 19,17 annettu- 19037: jen maalaisknniain kunnallislain, kaupunkien kunnallislain 19038: ja. kunnallisen vaalilain edellyttämät vaalit on ehditty ensi 19039: kerran suorittaa, hoitakoot kuntain asioita ne kunnalliset eli" 19040: met, jotka sen ovat truhänkin asti tehneet. Viimeksi valittu- 19041: jen. kunnallisten toimihenkilöiden toiminta-aika kestää siksi, 19042: kunnes tämän };a,in mukaiset vaalit ovat suoritetut. 19043: 19044: 2 §. 19045: Kaupunikien ta:ksoituslautakuntain vaalit toimitettakoon 19046: viimeistäälil tammikuun kuluessa vuonna 1918 vuoden 1917 19047: Väl'ittävät säännökset kunnallisla.eista. r,. 19048: 19049: jälkimäisten valtiopäi'Väin va.aleissa käytetyn vaaliluettelon 19050: johdolla, jota on pidettä·vä kyseessäolevaa tarkoitusta varten 19051: lainvoiman saaneena. 19052: Täissä pykälässä mairuiHu vaali on pidettävä maistraatin 19053: toimesta äänestysalueittain sellaisen jaon mukaan, mikä oli 19054: voimassa 19117 .vuoden valtiollisissa vaaleissa. 19055: Taksoituslautakuntaan valitaan yhtä monta jäs·entä kuin 19056: siinä on ollut vuonna 1917. .. 19057: Kukin on oikeutettu käyttämään sellaista vaalilippua 19058: kuin ha.luaa, ja on siinä oleva yhtä monta ·nimeä kuin on 19059: valittavia taksoituslautakunnan jäseniä, mainitsemaila valit- 19060: tavan henkilön nimen ja ammatin. Vaalilippu, jossa on enem- 19061: män tai vähemmän nimiä, on hyljättäivä. 19062: Vaalin tuloksen la:skee mais.traatti ja on vaalissa nouda- 19063: tettava sellaista s.u;hteellista vaalitapaa, että ensimäisenä 19064: vaaliJi.pussa mainitun henkilön hyväksi lwsketaa1n yksi ääni, 19065: seuraavalle 1 / 2 , seuraavalle 1/ 3 , seuraavalle 1 } 4 j. n. e.; ja va- 19066: littuina on pidettävä ne 'henkilöt, jot.k.a täten ovat saaneet 19067: enimmät äänet, ;huolimatta siitä, esiintyykö heidän nimerusä 19068: yhdessä tahi useammassa vaalilipussa. Äänien sattuessa ta- 19069: san ratkaisee arpa. 19070: Vaaleista on ilmoitettava sillä tavalla kuin 27 päivänä 19071: marraskuuta 1917 annetussa kaupunkien kunnallislaissa on 19072: säädetty kunnallisis~a kuulutuksista. 19073: 19074: 19075: 3 §. 19076: Marraskuun 27 päivänä HH 7 annetun maalaiskuntain 19077: kunnallislain. 7 §:ssä mainittu kunnanvaltuutettujen vaali 19078: tapahtuu ensi kerran maaliskuun 20 päivänä 19,18 siinä. jär- 19079: jestyksessä kuin marraskuun 27 päi·vänä 19117 annetuSSia. kun- 19080: nallisessa vaaJilai•ssa lähemmin säädetään. Maalaiskuntain 19081: kunnallislain 7 § :ssä mainittu tilintarkastajain vaa;]i suori- 19082: tetaan eiiJSi kerran joulukuussa 1918 i:apahtuvain kunnaJl<. 19083: valtuutettujen vaalin yhteydessä. 19084: Marraskuun 27 päivä:nä 19117 annetun kaupunki:kuntaiiR 19085: kunnallislain 8 § :ssä sää:dett.y valtuutettujen ja tilintarka•sc 19086: 6 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 20. 19087: 19088: taljain vaali suoritetaan errsi kerran maaliskuun 20 päivänä 19089: kunnallisen vaalilain määrääimässä jär-jestyksessä. 19090: 19091: 19092: 4 §. 19093: Ensimäisiä vaaleja. toi'mittamaan valitsee maistraa.tti 19094: kaupungissa ja. kunnallislautaikunta maalla •viimeistään tam- 19095: mikuussa 19'18 kunnan vaalikelpoisista henkilöistä keskus- 19096: lautakunnan, johon k~luu puheenjohtaja ja neljä jäsentä 19097: ynnä neljä varajä.sentä, sekä, jos kunta on jaettu äänestys- 19098: alueisiin, erikseen kuta:kin äänestysaluetta varten vaalilauta- 19099: kunnan, johpn 'kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ynnä 19100: kolme varajäs·entä, ja k·estää 'heidän toimikautensa, 'kun.nes 19101: uudet lautakunnat ensi kesäikuussa on valittu. 19102: Kaupunginvaltuusto määrätköön viimeistään tammi- 19103: kuussa 1918 kuinka monta tilintarkastajaa ja heidän vara- 19104: miestään on ensimäisissä vaaleissa valittava ja päättiiiköön 19105: he~dän eroamisjäl"jestyksestään. 19106: 19107: 19108: 5 §. 19109: Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tehköön alueen 19110: vaalilautakunta ennen helmikuun 15 päivää 1918. Vaali- 19111: luetteloon on otettava vuoden 19:17 henkikirjan mukaan 19112: kaikki Ille äänestysalueella asuvat kunnan jäsenet, jotka en- 19113: nen vuoden 1918 a:lkua ovat täyttär;eet kal"s.ikymmentä 19114: vuotta. Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jollakulla 19115: luetteloon merkityllä henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se 19116: merkittävä luetteloon hänen 'nimensä kohdalle. Vaalilauta- 19117: kunta allekirj'oittakoon vaaliluettelon. 19118: 'Kaupungissa tehköön ma,istraatti tarpeellisen vaaliluette- 19119: lon kullekin äänestysalueelle. 19120: Vaaliluettelon pohjana on käytettävä sitä pohjaluetteloa, 19121: jonka henkikirjoittaja 2;0 11äivänä heinäkuuta 19(}6 annetun 19122: vaalilain 7 §:n mukaan on tammikuussa 19!18 velvollinen 19123: toimittamaan vaalilautaikunnalle. Sen lisäksi olkoon heiliki- 19124: kirjoittaja velvollinen ta:mmikuun kuluessa vuonna 1918 sää- 19125: dtlttyä maksua v&staan laatimaan ja kullekin vaalilautakun- 19126: 19127: • 19128: Välittävät säännökset kunnallislaeista. 7 19129: 19130: nalle toimittamaan lisäluettelon, johon on otettava vuoden 19131: 19:17 h€nki·kirjan mukaan kaikki wlueella asuvat €llnen vuo- 19132: den 1918 alkua 20 vuotta täyttäneet henkilöt, joita ei löydy 19133: edellä mainitussa pohjalu€ttelossa. 19134: Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä kruu- 19135: nmmimismies ja kaupunginvislkaali ovat velvolliset antamaan 19136: vaalilautakunnalle tarpe'elli:set tiedot. 19137: 19138: 6 §. 19139: Vaaliluettelon pitää helmikuun 16 päivästä-alkaen saman 19140: -... 19141: kuun 2·4 päivän loppuun asti olla, asianmukaisen valvonnan 19142: alaisena, tarkastettavaksi esille pantuna sopivas·sa pa;ikassa 19143: äänestysalueella, mistä on ti€to annettava sillä tavall!ll kuin 19144: kunnalli·sten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa. 19145: 19146: 7 §. 19147: Jos joku äänioikeutettu kunnan Jasen on jätetty pois 19148: vaaliluettelosta ja tahtoo pyytää oikaisua, tehköön sen kir- 19149: jallisesti tai suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa 25 19150: päivänä helmikuuta tai antakoon oikaisuvaatimuksensa ·kir- 19151: jallisesti sitä ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Jos 19152: joku arvelee, että toinen henkilö oikeudettomasti on vaali- 19153: luetteloon otettu ja tahtoo pyytää oikaima, on oikaisuvaati- 19154: mus tehtävä kirjallisesti viimeistään helmikuun 20 päivänä 19155: vaalilautakunnan puheenjohtajalle. 19156: Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaalii uette- 19157: loon otettu on siitä poistettava, antakoon }mheenjohtaja vii- 19158: meistään helmikuun 24 päivänä hänelle siitä tiedon, ilmoit- 19159: taen että hänellä on tilaisuus osotetussa paikassa ottaa sel- 19160: koa kirjoituksesta ja viimeistään helmikuun kuluessa antaa 19161: vaalilautakunnalle kirjallinen selit.yksensä. 19162: Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa, johon vastaan- 19163: ottajan nimi ja asuinpaikka on merkitt.y, postin kautta toimi- 19164: tettavaksi; kuitenkin on vaalilauta,kunnalla valta toimittaa 19165: se hänelle muullakin tavoin. Tiedonanto on sitä paitsi tie- 19166: doksipantava sopivaan paikkaan maalla valtuuston kokous- 19167: huoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen. 19168: 8 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 20. 19169: 19170: Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitellään ja 19171: ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa helmikuun 25 19172: päivänä. 19173: Joka ei tyydy vaalilauta.kunnan ratkaisuun, hakekoon 19174: ennen maaliskuun 7 -päivää siihen muutosta lääJnin kuver- 19175: nööriltä, jonka tulee viipymättä käE>itellä asia ja antaa pää- 19176: töksestään tieto vaalilautakunnalle, ja toimiUrukoon lauta- 19177: kunta päätöksestä tiedonannon tiedoksipanolla kuten 3 mo- 19178: '>. mentissa on säädetty. 19179: Kuvernöörin päätökseen vaalii uetteloa koskevassa asiassa 19180: näissä vaalE>issa ei .saa hakea muutoE>ta. 19181: Näin muodostunutta vaaliluetteloa lisä.luetteloineen 0111 19182: tarvittaessa käytettävä myös marras•kuun 27 päivänä 19·17 19183: annettua kansanäänestystä koskevaa lakia sovellettaessa. 19184: 19185: 8 §. 19186: Py;yntö valitsijayhdistykE>en ehdokaslistan julkaisemi- 19187: sesta ~rikseen kunnanvaltuutettujen Ja erikseen tilintarkasta- 19188: jain vaalia varten tulee asiamiehen kirjallisesti jättää kes- 19189: kuslautakunnalle näissä vaaleissa. viimeistään 28 päivänä 19190: helmikuuta ennen kello ka:htatoista päivällä kunnallisessa 19191: vaalilaissa sää:detyHä twvallru. 19192: Helmikuun 28• päivänä keskuslautakunta tarkastaa' n~ 19193: hakemukSBt, jotk!l! valitsijayhdistysten puolesta ovat jätetyt, 19194: ja ryhtyy niiden johdosta. kunnallisen vaalilain määräämiin 19195: toimen-piteisiin. 19196: Maaliskuun 5 päivänä tarkastetaan ne muutokset, jotka 19197: asiamies kunnallisen vaalilain 12 § :n 1 momentissa mainitun 19198: orkeud•en nojalla on tehnyt. 19199: Keskuslautakunta kokoontuu ainakin helmikuun 28 Ja 19200: maaliskuun 5 päivänä sekä vaalin jälkeisenä päivänä. 19201: 19202: 9 §. 19203: T'ä.ssä laissa tarkoitetuissa vaaleissa valitut kunnalliset 19204: toimihenkilöt ryhtyvät toimeensa heti kun keskuslautakU!Uta 19205: on säädetyllä tavalla julistanut vaalin tuloksen. 19206: Välittävä.t säännökset kunnaJlislaeista. 9 19207: 19208: Valtuutetut kokoonkutsuu ensi kerran maalla kuntako- 19209: kouksen esimies ja kaupungissa entisen kaupunginvaltuuston 19210: puheenjohtaja kahdeksantena päivänä kutsumuksen tiedobi- 19211: panos•ta. 19212: w §. 19213: Suomen Senaatin tulee antaa ·tarpeelliset määräykset edel- 19214: lämainittujen lakien ja tämän lain käytäntöön saattamisesta. 19215: 19216: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1917. 19217: 19218: 19219: 19220: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohta:ja Alo- 19221: paeus, varwpuheendohtaja Lanne sekä jäs~met Hoikka, Anton 19222: Huotari, Härmä, Koivisto, N urmela, Paron•en, Pennanen, 19223: Salo, E. Saari, .Sa111rinen, Virrkki ja Wuoristo sekä vara- 19224: jäsenet Lehmus (osittain), Vanhala, Py'kälä ja Snellman. 19225: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 19226: 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 20. 19227: 19228: 19229: 19230: 19231: Suuren v a Ii o kunnan mietintö 19232: N:o 7 esityksen johdosta välittävistä säännök- 19233: sistä maalaiskuntain-kunnallislain, kaupunkien 19234: kunnallislain, kansanäänestystä tarkoittavan 19235: lain ja kunnallisen vaalilain käytäntöön saatta- 19236: mista varten. 19237: 19238: Suuri valiokunta saa kunnioittaen ehdottaa, 19239: 19240: että Ed?tskunta hyväksyisi puheenMle1Jatr 19241: lain Laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä N :o 1 19242: ole1Jan ehdotuksen mukaan, kuitenkin muuttaen 19243: sen 1 §:n näin kuuluvaksi: 19244: 19245: 1 §. 19246: Ne 'lmpna!lliset elimet ja toimihenkilöt, jotka ovat toi- 19247: messa silloin kuin marraskuun 27 päivänä 1917 annetut maa- 19248: laiskunta.in kunn:allislarki, kaupunkieri kunnallislaki ja kun- 19249: nallinen vaalilaki aS'tuvat voimaan, hoitakoot kuntain asioita 19250: edelleenkin siksi rkunnes marinittujen lakien nojalla toimit-et- 19251: tarvat vaalit on ehditty ensi kerran suorittaa ja valitut ovat 19252: ryhtyneet torimeensa. 19253: Valtuusto olkoon päätösva:lta.inen, jos puolet sen jä;senistä 19254: on saapuvi1la. 19255: 19256: Helsingissä, 15 päivänä joulukuuta 1917. 19257: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 19258: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 20. 19259: 19260: 19261: 19262: 19263: Suomen Eduskunnan vastaus 19264: Hallituksen esityksen johdosta välittävistä 19265: säännöksistä maalaiskuntain kunnallislain, 19266: kaupunkien kunnallislain, kansanäänestystä 19267: koskevan lain ja kunnallisen vaalilain käy· 19268: täntöön saattamista varten. 19269: 19270: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esity& välittävistä 19271: säännöksistä maalaiskuntain kunnallislain, kaupunkien kun- 19272: nallislain, kansanäänestystä koskevan lain ja kunnallisen 19273: vaalilain käytäntöön saattamista varten, ja on Eduskunta, 19274: jolle Laki- ja talousvaliokunta on asiasta antanut mietintönsä 19275: N:o 1, hyväksynyt ja vahvistanut näin kuuluvan lain: 19276: 19277: 19278: Laki 19279: sisältävä välittävät säännökset maalaiskuntain kunnallis- 19280: lain, kaupunkien kunnallislain, kansanäänestystä koske- 19281: van lain ja kunnallisen vaalilain käytäntöön saattamisesta. 19282: 19283: Suomen Eduskunnan päätöksellä säädetään täten: 19284: 19285: 1 §. 19286: Ne kunnallis•et elimet ja toimihenkilöt, jotka ovat toi- 19287: messa silloin kun marraskuun 27 päivänä 1917 annetut maa- 19288: laiskuntain kunnallislaki, kaupunkien kunnallislaki ja kun- 19289: nallinen vaalilaki astuvat voimaan, hoitakoot. kuntain asioita 19290: edelleenkin siksi kunnes mainittujen lakien nojalla toimiiet- 19291: tavat vaalit on ehditty ensi kerran suorittaa ja valitut ovat 19292: ryhtyneet toimeensa. 19293: 2 1917 II'Vp~- Edusk. vast;- Esitys N:o 20~ 19294: 19295: Valtuusto olkoon päätösvaltainen, jos puolet sen jäsenistä 19296: on saapuvilla. 19297: 2 §. 19298: Kaupunkien taksoituslautakuntain vaalit toimitettakoon 19299: viimeistään tammikuun kuluessa vuonna 1918 vuoden 1917 19300: jälkimäisten valtiopäiväin vaaleissa käytetyn vaaliluettelon 19301: johdolla, jota ·on' pidettävä kyseessäolevaa tarkoitusta varten 19302: lainvoiman saaneena. 19303: Tässä pykälässä mainittu vaali on pidettävä maistraatin 19304: toimesta äänestysalueittain sellaisen jaon mukaan, mikä oli 19305: voimassa 1917 vuoden valtiollisissa vaaleissa. 19306: Taboituslauta.kuntaan valitaan yhtä monta jäs·entä kuin 19307: siinä on ollut vuonna 1917. 19308: Kukin on oikeutettu käyttämään sellaista vaalilippua 19309: kuin haluaa, ja on siinä oleva yhtä monta nimeä kuin on 19310: valittavia taksoituslauta.kunnan jäseniä, mainitsemaHa valit- 19311: tavan henkilön nimen ja a'illmatin. Vaalilippu, jossa on enem- 19312: män. tai· vähemmän nimiä, on hyljättävä. 19313: Vaalin tnloksen laskee maistraatti, ja on va;alissa nouda- 19314: tettava sellaista suhteellista vaalitapaa, että ·ensimäisenii 19315: vaalilipussa mainitun henkilön hyväksi lasketaan yksi ääni, 19316: seuraavalle 1 / 2 , seuraavalle 1 / 3 , seuraavalle 1 / 4 j. n. e.; ja va- 19317: littuina on pidettävä ne henkilöt, jotka. täten ovat saaneet 19318: enimmät äänet, huolimatta siitä, esiintyykö heidän nimensä 19319: yhd-essä tahi useamma1ssa vaalilipussa. Äänien sattuessa ta- 19320: san •ratkaisee· arpa:· 19321: Vaaleista on ilmoitettava sillä tavalla kuin 27 päivänä 19322: marraskuuta 1917 annetussa kaupunkien kunnallislaissa on 19323: säädetty kunnallisista kuulutuksista. 19324: 19325: 3 §. 19326: Marraskuun 27 päivänä 1917 annetun maalai>skuntain 19327: kunnallislain 7 § :ssä mainittu kunnanvaltuutettujen vaali 19328: tapahtuu -ensi kerran maaliskuun 20 päivänä 1918 siinä jär- 19329: jestyksessä kuin marraskuun 27 päivänä 1917 annetussa kun- 19330: ~ nallis·essa vaalilaissa lähemmin säädetään. Maalaiskuntain 19331: kunnallislain 7 §:ssä mainittu tilintarkastajain vaali suori- 19332: Välittävät säännökset kunnallislaeista. 3 19333: 19334: tetaan ensi kerran joulukuussa 1918 tapahtuvain kunnan- 19335: valtuutettujen vaalin yhteydessä. 19336: Marraskuun 27 päivänä 1917 annetun kaupunkikuntain 19337: kunnallislain 8 § :ssä säädetty valtuutettujen ja tilintar kas- 19338: tajain vaali 'Suoritetaan ensi kerran maaliskuun 20 päivänä 19339: kunnallisen vaalilain määräämä:ssä järjestyksessä. 19340: 19341: 4 §. 19342: Ensimäisiä vaaleja toimittamaan valitsee maistraatti 19343: kaupungissa ja kunnallislautakunta maalla viimeistään tam- 19344: mikuussa 1918 kunnan vaalikelpoisista henkilövstä keskus- 19345: lautakunnan, johon kuuluu puh-eenjohtaja ja neljä jäsentä 19346: ynnä neljä varajäsentä, sekä, jos kunta on jaettu äänestys- 19347: alueisiin, erikseen kutakin äänestysaluetta varten vaalilau- 19348: takunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ynnä 19349: kolme varajäsentä, ja kestää heidän toimikaut-ensa, kunnes 19350: uudet lautakunnat ensi kesäkuussa on valittu, 19351: Kaupunginvaltuusto määrätköön viimeistään tammi- 19352: . kuussa 1918, kuinka monta tilintarkastajaa ja heidän vara- 19353: miestään on ensimäisissä vaaleissa valittava, ja päättäköön 19354: heidän eroamisjärjestyksestään. 19355: 19356: 5 §. 19357: Vaaliluettelon kullekin ään-estysalueelle t·ehköön alueen 19358: vaalilautakunta ennen helmikuun 15 päivää 1918. Vaali- 19359: luetteloon on otettava vuoden 1917 henkikirjan mukaan 19360: kaikki ne äänestysalueella asuvat kunnan jäsenet, jotb en- 19361: nen vuod·en 1918 alkua ovat täyttäneet kaksikymmentä 19362: vuotta. Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jollakulla 19363: luetteloon merkityllä henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se 19364: merkittävä luetteloon hänen nimensä kohdalle. Vaalilauta- 19365: kunta allekirjoittakoon vaaliluetf.elon. 19366: Kaupungissa tehköön maist.raatti tarpeelli-sen vaaliluette- 19367: lon kullekin äänestysalueelle. 19368: Vaaliluett-elon pohjana on käytettävä sitä pohjaluetteloa, 19369: jonka henkikirjoittaja 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun 19370: vaalilain 7 § :n mukaan QU tammikuussa 1918 velvollinen 19371: 4 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:o 20. 19372: 19373: toimittamaan vaalilautakunnalle. Sen lisäksi olkoon henki- 19374: kirjoittaja velvollinen tammikuun kuluessa vuonna 1918 sää- 19375: dettyä maksua vastaan laatimaan ja kullekin vaalilautakun- 19376: nalle toimittamaan lisäluettelon, johon on otettava vuoden 19377: 1917 henkikirjan mukaan kaikki alueella asuvat ennen vuo- 19378: den 1918 alkua 20 vuotta täyttäneet henkilöt, joita ei löydy 19379: edellä mainitussa pohjaluettelossa. 19380: Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä kruu- 19381: nunnimismies ja kau']Junginviskaali ovat velvolliset antamaan 19382: vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot. 19383: 19384: 6 §. 19385: Vaaliluettelon pitää helmikuun 16 päivästä alkaen saman 19386: kuun 24 päivän loppuun asti oHa, asianmukaisen valvonnan 19387: alaisena, tarkastettavaksi esille pantuna sopivassa. paika·ssa 19388: ääne:;tysalueella, mistä on tieto annettava sillä tavalla kuin 19389: kunnallisten Hmoitusten tiedoksiantamisesta. on v·oimassa. 19390: 19391: 7 §. 19392: Jos joku äänioikeutettu kunnan jä:sen on jätetty pois 19393: vaaliluettelosta ja tahtoo pyytää oikaisua, tehköön s·en kir- 19394: jallisesti ta.i suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa 25 19395: päivänä helmikuuta tai aniakoon oikaisuvaatimuksensa kir- 19396: jallisesti sitä ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Jos 19397: joku arvelee, että toinen henkilö oikeudettomasti on vaali- 19398: luetteloon otettu, ja tahtoo pyytää oikaisua, on oikaisuvaati- 19399: mus tehtävä kirjallisesti viimeistään helmikuun 20 päivänä 19400: vaalilautakunnan puheenjdhtajalle. 19401: Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaaliluette- 19402: loon otettu on siitä poistettava, antakoon puheenjohtaja vii- 19403: meistään helmikuun 24 päivänä hänelle siitä tiedon, ilmoit- 19404: taen että hänellä on tilaisuus osotetus'Sa paikassa ottaa sel- 19405: koa kirjoituksesta ja viimeistään helmikuun kuluessa antaa 19406: vaalilautakunnalle kirjallinen selityks·ensä. 19407: Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa, johon vastaan- 19408: ottajan nimi ja asuinpaikka on merkitty, postin kautta toimi- 19409: tettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla valta toimittaa 19410: Välittävät säännökset kunnallislaeista. ·5 19411: 19412: se hänelle muullakin tavoin. Tioedonanto on sitä paitsi tie- 19413: doksipantava sopivaan paikkaan maa<lla valtuuston kokous- 19414: huoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen. 19415: Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitellään ja 19416: ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa helmikuun 25 19417: päivänä. 19418: Joka oei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hakekoon 19419: ennen maaliskuun 7 päivää siihen muutosta läänin kuver- 19420: nööriltä, j·onka tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa pää- 19421: töksestään tieto vaalilautakunnalle, ja toimittakoon lauta- 19422: kunta päätöksestä tiedonannon tiedoksipanolla, kuten 3 mo- 19423: mentissa on säädetty. 19424: Kuvernöörin päätökseen vaaliluoetteloa koskevassa asiassa 19425: näis·sä vaaleissa ei saa hakea muutosta. 19426: Näin muodostunutta vaaliluetteloa lisäluettelaineen on 19427: tarvittaessa käytettävä myös marraskuun 27 päivänä 1917 19428: annettua kansanäänestystä koskevaa lakia sovellettaoessa . 19429: . 19430: 8 §. 19431: Pyyntö valitsijayhdistyksen ehd·okaslistan julkaisemi- 19432: s·esta erikseen kunnanvaltuutettujen ja erikseen tilintarkasta- 19433: jain vaalia varten tuleoe asiamiehen kirjallisesti jättää kes- 19434: kuslautakunnaUe näissä vaaleissa viimei·stään 28 päivänä 19435: helmikuuta ennen kello kahtatoista päivällä kunnallisessa 19436: vaalilaissa säädetyllä tavalla. 19437: Helmikuun 28 päivänä keskuslautakunta tarkastaa ne 19438: hak·emukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta ovat jätetyt, 19439: ja ryhtyy niiden johdosta kunnallisen vaalilain määräämiin 19440: toimenpiteisiin. 19441: Maaliskuun 5 päivänä tarkastetaan ne muutokset, jotka 19442: asiamies kunnallisen vaalilain 12 § :n 1 momentissa mainitun 19443: oikeuden nojalla on tehnyt. 19444: Keskuslautakunta kokoontuu ainakin helmikuun 28 ja 19445: maaliskuun 5 päivänä sekä vaalin jälkeisenä päivänä. 19446: 6 1917 II Vp.- Edusk. vast. -·Esitys N:o 20. 19447: 19448: 9 §. 19449: Tässä laissa tarkoitetuissa vaaleissa valitut kunnalliset 19450: toimihenkilöt ryhtyvät toimeensa heti kun keskuslautakunta 19451: on säädetyllä tavalla julistanut vaalin tuloksen. 19452: Valtuutetut kokoonkutsuu ensi kerran maalla kuntako- 19453: kouksen esimies ja kaupungissa ·entisen kaupunginvaltuuston 19454: puheenjohtaja kahdeksantena päivänä kutsumuksen tiedoksi- 19455: panosta. 19456: 10 §. 19457: Suomen Senaatin tulee antaa tarp-eelliset määräykset edel- 19458: lämainittujen lakien ja tämän lain käytäntöön saattamisesli:a. 19459: 19460: 19461: 19462: Helsingissä, 18 päivänä joulukuuta 1917. 19463: 19464: 19465: 19466: ----· 19467: 19468: 19469: 19470: 19471: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjSJpainossa, 1917. 19472: N:o 21 19473: 19474: 19475: 19476: 19477: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 19478: erinäisistä muutoksista Suomen evankelis- 19479: luterilaiselle kirkolle 6 päivänä joulukuuta 19480: 1869 annettuun kirkkolakiin. 19481: Turun kaupungissa lokakuussa 1913 koolla ollut Seitse- . 19482: mäs yleinen Kirkolliskokous on voimassaolevan kirkkolain 19483: 14 ja 455 § :n säätämässä järjestyksessä tapahtuneen aiotteen 19484: ja valmistelun jälkeen hyväksynyt eräitä muutoksia mainit- 19485: tuun lakiin sekä alistanut ne viimeksimainitussa pykälässä 19486: olevan säännöksen nojalla Hallituksen ja Eduskunnan tut- 19487: kittaviksi ja hyväksyttäviksi. 19488: Nämä muutosehdotukset on Hallitus täten tahtonut kirk- 19489: kolain 455 § :ssä olevan säännöks.en nojalla jättää Eduskun- 19490: nan päätettäviksi. 19491: 19492: 19493: Seuraavassa annetaam lyhy.t selonteko KirlkhUisk:oikouk- ~ 19494: sissa kutaJkin muutosehdotusta varten esiitu10duista prerwste- 19495: luista: 19496: 19497: · I. Kysymys lukkarien ja urkurien virkateihtävien uudes- 19498: taan järjestämisestä on ollut esillä muun muassa jo ensimäi- 19499: sessä, t01s~ssa, viidennessä ja 'kuudennessa Kirkolliskokouk- 19500: sessa. Seitsemäs yleinen Kirkolliskokous ehdottaa nyt kirk- 19501: kolain 2'68, 282 ja 283 § :n poistettaviksi sekä erinäisiä muu- 19502: toksia ja lisäyksiä Kirkkolain 263, 264, 266, 267, 269, · 270, 19503: 271, 272, 279, 284, 285, 286 ja 144 § :ään. Näiden kautta 19504: tulisivat lukkarien ja urkurien velvollisuudet sekä kirkk(l- 19505: 4315--17 19506: N:o 21 19507: 19508: musiikin että lastenopetuksen alalla tarkemmin määritellyiksi 19509: samoinkuin säännökset hakukelpoisuudestakin mainittuihin 19510: virkoihin. E<lelleen sisältävät tähän ryhmään kuuluvat muu- 19511: tosehdotukset sen uudistuksen, että lukkarin tai lukkari-urku- 19512: rin virkaan voidaan yhdistää myöskin diakonintoimi (263 §). 19513: Muutos,ehdotus 144 § :ään sisältää sen, että seurakunnal- 19514: linen diakonia tulee yhdistetyksi kirkon elimistöön. Muut 19515: muutosehdotukset koskevat puheenaolevain virkain hakijain 19516: pätevyyttä, itse viranhakua, äänivaltaa lukkarin ja urkurin 19517: vaalissa j. n. e. Erityisesti on tässä kuitenkin huomautettava 19518: /- sitä periaatteellista uudistusta, että kirkkoherran virkaääni 19519: lukkarinvaalissa 'On ehdotettu poistettavaksi. Siltä varalta, 19520: ettei hakukelpoisia !hakijoita ilmaantuisi lukkarin- tai urku- 19521: rinvirkaan jossakin maaseurakunnassa, on 271 § :ään ~tettu 19522: määräyksiä; joiden mukaan asianomaisella tuomiokapitu- 19523: lilla on oikeus sää.d-etyssä järjestyksessä antaa valtakirja jol- 19524: lekin muulle toimeen sopiva.lle henkilölle. 19525: 19526: 19527: 19528: II. Kirkkolain 50 § :ssä olevaa säännöstä, että mm 19529: sanotun katkismussaarnan jälkeen on kirkossa lyhyesti kuu- 19530: lusteltava samaa kap])alett~, varsinkin siltä nuorisolta, joka 19531: viimeksi kuluneina vuosina on päästetty Herran pyhälle eh- 19532: toolliselle, ei enää voida kaikissa suihteissa pitää ajan kehi- 19533: tystä vastaavana. Katkismuskuulustelujen poisjättäminen 19534: olisi siis Kirkoliskokouksen mielestä jätettävä seurakunnan 19535: ja papiston kirkonkokouksessa tekemän päätöksen varaan 19536: sekä siinä tapauksessa että seurakunta ja papisto ovat asiassa 19537: eri mieltä asianomaisen tuomiokapitulin tutkittavaksi ja rat- 19538: kaistavahsi. 19539: N:o 21 3 19540: 1 19541: III. Nykyiseen tuo.miokapitulien asessorinvirkain täyt-, 19542: täimistapaan liittyy se epäkohta, että sama pappi voidaan 19543: pitkiksi ajoiksi, toisinaan vuosikymmeniksikin, kutsua tuo- 19544: miokapitulin jäseneksi, joten hänen varsinainen virkansa jou- 19545: tuu usein vaihtuvien viransijaisten hoidettavaksi. Epä.kohta 19546: on jo kauan ollut tunnettu ja tunnustettu, mutta aikaisem- 19547: mat esitykset epäkohidan poistamis~ksi ensimäisessä, kolman- 19548: nessa ja viidennessä Kirkolliskokouksessa eivät ole johtaneet 19549: suotuisiin tuloksiin. Vuoden 19131 Kirkolliskokous on puoles- 19550: tansa katsonut, että kosketeltu epä:kohta voidaan lopullisesti 19551: poistaa ainoastaan siten, että ·kirkkolain 386 § :ään tu- 19552: lee määräys siitä, ettei missään tapauksessa sitä, joka saman 19553: seurakunnan pappina on kaksi vaalikautta asessorina toimi- 19554: nut, enää saa, hänen siinä seurakunnassa virassa ollessaan, 19555: valita asessoriksi. 19556: 19557: 19558: 19559: IV. Vuoden 1908 Kirkolliskokous on lausunnossaan 19560: ·ehdotuksesta laiksi avioliittoon menemisestä siviiliviran- 19561: omaisen edessä puoltanut tällaista aviöliiton päättämis- 19562: muotoa valinnaisena kirkollisen vihkimisen kanssa. Vuo- 19563: den 1913 Kirkolliskokous on kirkkokäsikirjaan ottanut eri- 19564: tyisen kaavan, jonka mukaan siviiliviranomaisen edessä pää-· 19565: tetyt avioliitot ovat siunattavat. Tästä syystä on Kirkollis- 19566: kokous kirkkolain 71 § :ään päättän;yt ehdottaa mainittua 19567: uudistusta vastaavan lisäyksen. 19568: 19569: 19570: 19571: 19572: V. Kirkolliskokous on puolestansa hyväksynyt uusia 19573: säännöksiä äänioikeudesta papinvaalissa ja kirkonkokouk- 19574: sessa, papinvirkain täyttämisestä, kirkollisten maksujen 19575: 4 N:o 21 19576: 19577: maksunpalliosta Ja kannosta sekä kirkollisten tilien päättä- 19578: misestä kaltenterivuosittain kuin myöskin kirkkovaltuustojen 19579: laademmasta käytäntöönottamisesta. Sen johdQsta, että näitä 19580: asioita koskevat muutokset aiheuttavat muutoksia u.seinkin 19581: aivan samoihin pykäliin on Kirkolliskokous käytännöllisistä 19582: syistä katsonut välttämättömäksi, että kaikki nämä muutok- 19583: set käsitellään toistensa yhteydessä. 19584: 19585: Vuonna 1908 vahvistetut muutokset äänioikeudesta 19586: papinvaalissa ja kirkonkokouksessa sisältävät jo melkoi- 19587: sia rajoituksia kirkollisissa äänioikeusoloissa. Mutta kun 19588: nä~den muutostenkin voimaan astuttua vielä esimerkiksi per- 19589: heenisällä on oikeus äänestää huonekuntaansa kuuluvien hen- 19590: kil>öitten sekä pa1velijoittensa puolesta ja koska suuremmalla 19591: tai pienemmällä rahamäärällä osanottaminen kirkollisma:k- 19592: sujen suorittamiseen Qn papinvaalissa käytettävänä äänival- 19593: lan perUJsteena ristiri~dassa D.Jykyisen käsitys·kannan kanssa, 19594: ei mainittuja, äänioikeuidesta papinvaalissa ja kirkonkokouk- 19595: sessa voimassaolevia säännöksiä voida pitää tyydyttävinä. Jo 19596: vuonna 1908 koolla ollut Kirkolliskokous on kiinnittänyt 19597: huomionsa näihin ynnä muilhin tässä suhteessa vallitseviin 19598: epäkohtiin ja. antanut siitä syystä asettamansa kirkkolaki- 19599: komitean toimeksi laatia ehdotuksia näiden epäkohtien pois- 19600: tamiseksi. Pääasiassa täJmän komitean ehdotuksen mukai- 19601: sesti on vuonna 1913 KirkQlliskokous .hyväksynyt sellaisen 19602: kirkollisen äänioikeuden, 'jonka mukaan, eräillä 309 §:ssä 19603: luetelluilla rajoituksilla, kullakin ·kasteenliittonsa uudista- 19604: neella seurakunnan jäsenellä sitä lähinnä seuraavan vuoden 19605: alusta, jona hän on täyttänyt nel,jäkolmatta vuotta, on oikeus 19606: yhdellä äänell~ ottaa osaa kirkonkokouksen päätöksiin, kui- 19607: tenkin niillä lisäyksillä että äänivaltainen saa yhden lisä- 19608: äänen täytettyään neljäkymmentä vuotta ja samoin, 311 § :ssä 19609: N:o 21 19610: 19611: luetelluilla rajoituksilla, yhden lisä-äänen avioliiton perus- 19612: teella kymmenen vuoden kuluttua siitä kun avioliitto on käsi- 19613: kirjassa määrätyllä tavalla pyhitetty, minkä- lisä-äänen saa 19614: leskikin. Korkein äänimäärä, mikä äänivaltaisella voi olla, 19615: on kolme. Kirkolliskokouksen hyväksymä äänioikeus tulisi 19616: käytäntöön myöskin papin s·ekä lukkarin ja urkurin vaalissa. 19617: 19618: Osaksi seurakuntain edun kannalta, osa.ksi taas niiden 19619: haittojen poistamiseksi, joita papeilla on siitä, että joutuvat 19620: pitkäksi aikaa kiinni papinviran hakemukseen voimatta sinä 19621: aikana hakea toista virkaa, on S.eitsemäs yleinen Kirkollis- 19622: kokous hyväksynyt kirkkolain 15 luvun B) osastoon useita 19623: muutoksia, ;joiden voimaan astuttua papinvirkojen täyttämi- 19624: nen voisi tapahtua nopeammin ja yksinkertaisemmin kuin 19625: nykyään -on mahdollista. Tärkeimmät näistä muutoksista 19626: ovat n. s. kysymyspäivän poisjättäminen ja vaalipäivän 19627: siirtäminen kysymyspäivän tilalle, joten saadaan aikaan 14 19628: päivän lyhennys vaalitoimituksessa; vaalin esteetön toimit- 19629: taminen siinäkin tapaUJksessa, että ehdolle asetettu ilman 19630: laillista estettä on laiminlyönyt vaalinäJytteen suorittamisen; 19631: virkaehdotusta, vaalia tahi nimitystä virkaan koskevan vali- 19632: tusajan ly-hentäminen 60 päivästä 45 päivään, sekä mä;ä- 19633: räykset, joiden mukaan eri ääniluettelon tekeminen ja tarkas- 19634: taminen papinvaalia varten kumotaan ja ääniluetteJona 19635: käytetään erinäisillä sarekkeilla varustettua jäljennöstä 19636: kirkonkokouksen äänilnettelosta. 8eurauksena näistä muu- 19637: toksista on m. m. se, että aikaa kysyvä vaaliluettelon tarkas- 19638: taminen vaalitoimitusten yhteydessä jää pois. Itse vaalitoi~ 19639: mitusta hidastuttava määräys kirkkolain 223 § :ssä suusanal- 19640: lisen valtuutuksen käyttämisestä papinvaalissa on myöskin 19641: päätetty poistettavaksi. 19642: 6 N:o 21 19643: 19644: Siihen nä.hd:en ettei äänivalta enää perustu maksuihin 19645: on Kirkolliskokous pitänyt luonnollisena. että kirkkolain 19646: 197 § :ssä mainitut sopimukset siitä, mit·en yhdistetyissä 19647: kaupunki- ja maaseurakunnissa kummankin seurakunnan on 19648: oikeus papinvaalissa äänestää, ovat lakkautettavat voimas- 19649: ia.an. Sen sijaa.n on Kirkolliskokous päättänyt viimemainit- 19650: tuun pykälään sijoitettavaksi seurakuntain jakamista vaali- 19651: piireihin koskevat määrä.ykset, josta säännös on nykyisin 19652: 215 §:n 1 kappaleessa. 19653: Vihdoin sisältyy tässä al€IDpana oleviin kirkkolain 19654: muutosehdotuksiin määräyksiä vaaliluettelo,issa esiintyvien 19655: virheellisyyksien korjaamisesta sekä säännöksiä siitä, miten 19656: on meneteltävä siinä ta:rauksessa, että neljänneksi vaalisaar- 19657: naajaksi pyydetty kysyttäessä ei kutsumubeen suostu. Näi- 19658: denkin määräysten tarkoituksena on joltduttaa papinvirkojen 19659: täyttämistä. 19660: 19661: Niihin kirkkolain säännöksiin, jotka koskevat kirkollisten 19662: mahmjen maksunpanoa ja kantaa s-ekä kirkollisten tilien 19663: päättämistä on Kirkolliskokous hyväksynyt joukon muu- 19664: toksia, joiden tarkoituksena on poistaa erinäisiä puutteelli- 19665: suuksia ja epätasaisuuksia nykyisessä kirkollisten verojen 19666: kannassa ja tilityksessä. Nämä muutokset eivät kosk·e niitä 19667: perusteita, joi·den mukaan verotus kirkollisia tarpeita varten 19668: tapahtuu ja jotka ovat vahvistetut yhteiskunnallis·en lainsää- 19669: dännön kautta. Kirkollisk'Okouksen hyväksymät uudistukset 19670: sisältävät ainoastaan välttämättömiksi katsottu.ia säännöksiä 19671: vuosittain laadittavasta tulo- ja menoarviosta, maksunpano- 19672: ja kantoluettelon låatimisesta ja tarkastamisesta sekä mää- 19673: räyksen siitä, että kirkolliset tilit ovat pää:tettävät kalenteri- 19674: vuosittain. 19675: N:o 21 7 19676: 19677: 19 päivänä lokakuuta 1908 on kirkkolakiin vahvistettu 19678: erinäisiä lisäyksiä ja muutoksra, joiden johdosta joukko siihen 19679: asti kirkonkokouksessa käsiteltäviä asioita on kaupunkiseu- 19680: rakunnassa, jossa on.väihintä.änkin kymmenentuhatta jäsentä, 19681: sekä väkiluvultaan yhtä suuressa yhdistetyssä kaupunki- ja 19682: maaseurakunnassa, sääJdetty jätettäväksi sitä varten valit- 19683: tavien kirkkovaltuusmiesten käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. 19684: Koska tämä järjestelmä on käytännössä osoittautunut sopi- 19685: vaksi, on Seitsemäs yleinen Kirkolliskokous puolestaan hy- 19686: väksynyt kirkkola,kiin tässä alempana olevat muutokset, joi- 19687: den kautta kirkkovaltuusmiesjärjestelmä ulotetaan kaikkiin 19688: seurakuntiin, joissa väkiluku nousee vähintään 'viiteentuhan- 19689: teen, mutta voidaan, asianomaisen kirkonkokouksen päätök- 19690: sen perustuksella, ottaa käytäntöön muissakin seurakunnissa. 19691: 19692: 19693: 19694: VI. Sen johdosta että kirkolla on ollut ja yhä on sellaisia 19695: tarpeita, joiden tyydyttäminen vaatii varoja, mutta joita var- 19696: ten kirkolla ei nykyään ole varoja käytettävänään, on Kir- 19697: kolliskokous yksimielisesti eMottanut kirkkolain 455, 460 ja 19698: 463 § :ään erinäisiä lisäyksiä, joiden saavutettua lain voiman 19699: kirkko saisi tarpeellisiksi katsomiansa varoja kaikille seura- 19700: kunnille y'hteisiin tarpeisiin. Oikeus vahvistaa määräyksiä 19701: näiden varojen käyttämisestä ehdotetaan kuuluvaksi Kirkol- 19702: liskokoukselle, varojen hoito Piispainkokoukselle. Lisäksi 19703: on 455 § :ssä nimenomainen määräys siitä, että varoja 19704: taksoitetaan ainoastaan kirkon omilta jäseniHä, eikä mis- 19705: sää!n tapaubessa vuosittain enempää kuin se määrä, joka 19706: kertyisi, jos kutakin edellisenä yuonna kirkonkirjoissa ollutta 19707: henkilöä knhti ka.nnettaisiin 2 penniä. 19708: 8 N:o 21 19709: 19710: Näitä ehdotuksia käsiteltäessä on huomioonotettava, että 19711: eri e!hdotukset ovat riippumattomat toisistaan, joten yhden 19712: hyväksyminen tai hylkääminen ei vaikuta toisiin. 19713: N:o 21 9 19714: 19715: 19716: 19717: 19718: 1. Ehdotus Suomen Evankelis-luterilaiselle 19719: kirkolle annetun Kirkkolain 263, 264, 266, 267, 19720: 269-272, 279, 284-286 ja 144 §:n muuttami- 19721: sesta toisin kuuluviksi sekä 268, 282 ja 283 19722: §:n poistamisesta mainitusta laista. 19723: 19724: 26·3 §. 19725: Lukkarin velvollisuus on johtaa veisuuta yhteisissä ju- 19726: malanpalveluksissa ja muissa kirkollisissa toimituksissa, 19727: joissa kirkkok,äsikirjan mukaan joko on määrätty veisatta.- 19728: vaksi tai veisuuta sopii käyttää j.a asianomainen kutsuu luk- 19729: karia sitä toimittamaan. Hänen tulee rippikoulunuorisolle 19730: opettaa koraaliveisuuta sekä muutenkin elvyttää kirkkovei- 19731: suun harrastusta ja ·edistää sen kehittämistä seurakunnas.sa 19732: toimeenpanemalla, kirkkoneuvoston hyväksymän suunnitel- 19733: man mukaan, veisuunopetusta ja veisuunharjoituksia. Missä 19734: kuoroveisuuta voidaan saada aikaan, olkoon lukkari velvolli- 19735: nen kuoroa harjoittamaan ja johtamaan. 19736: Lukkarin tulee myöskin papiston määräyksen mukaan 19737: olla apuna luku- ja kristinapintaidon opettamisessa lapsille 19738: ja r]ppikoulunuorisolle, milloin tarvitaan, sekä kuulusteluissa 19739: l ukukinkereillä. 19740: Mitä muuten lukkarin tehtäväksi hänen virkansa puolesta 19741: määrätään, tulee hänen tunnollisesti noudattaa. 19742: Jo;; lukkarinvirkaan on yhdistetty urkurin tai diakonin 19743: toimi tahi molemmat, olkoon hänen noudatettava, mitä näistä 19744: tpimista on säädetty. 19745: 10 N:o 21 19746: 19747: 264 §. 19748: Urkurin tulee urkujen soitolla säestää veisuuta yhteisissä 19749: jumalanpalveluksissa ja muissa toimituksissa, joita kirkossa 19750: pidetään, sekä olla avullisena kirkkoveisuuu kehittämisessä. 19751: Hänen tulee myöskin vastata urkujen huolellisesta hoidosta. 19752: 19753: 26·6 §. 19754: Lukkarin- tai urkurinvirkaa hakevan pitää olla hyvä- 19755: maineinen, Herran Ehtoollisella käynyt ja tunnettu kristilli- 19756: seksi elämässänsä sekä vapaa sellaisesta taudista taikka ruu- 19757: miinviasta, joka haittaa virantoimittamista taikka muuten 19758: on loukkaava;' hänen tulee olla suorittanut sellaisen koulun 19759: oppimäärä, joka, sittenkuin asianomainen tuomiokapituli on 19760: puolestaan hyvä:ksynyt koulun opetussuui:mitelman, toimii 19761: tuomiokapitulin tarkastuksen alaisena. Tämän lisäksi tulee 19762: lukkarinvirkaa hakevan olla suorittanut vähintään se oppi- 19763: määrä, joka vaaditaan kirkollisen lastenkoulun opettajalta, 19764: ellei sitä ole suoritettu lukkar.iurkurikoulussa. 19765: Urkurinvirkaan, johon lukkarinvirka ei ole yhdistett;:y·, 19766: saa ottaa naisenkin. 19767: 19768: 267 §. 19769: Kun lukkarin- tahi urkurinvirka .ioutuu aVloimeksi, tulee 19770: kirkkoherran viimeistäänkin kolmenkymmenen päivän ku- 19771: luessa sen jälkeen yhtenä sunnuntaina tahi juhlapäivänä 19772: seurakunnalle saarnastuolista ly_ettavalla ja kerta maan 19773: virallisissa sanomalehdissä julaistavalla kuulutuksella ke- 19774: hottaa halullisia hakijoita kuudenky~menen päivän kuluessa, 19775: sen päivän alusta lukien, jona kuulutus sanomalehdissä oli, 19776: itse tahi asiamiehen kautta hänelle antamaan taikka postissa 19777: lähettämään kirjallisen hakemuksensa ynnä todistukset tai· 19778: dostaan ja siitä, että hakija 26,6 § :n säännösten mukaan on 19779: N:o 21 11 19780: 19781: muutenkin hakukelpoinen, sekä, jos hän on kirkollisia vir- 19782: koja hoitanut, ·oikeaksi todistetun luettelon niistä ynnä il- 19783: moituksen kunkin viran toimittamisen ajasta ja todistuksen 19784: siitä, millä taidolla ja uutteraudella hän viimeksi hoita- 19785: maansa virkaa on toimittanut. Jos lukkarin- tai urkurin- 19786: virkaan on yhdistetty diakonin toimi, liittäköön hakija hake- 19787: mukseensa todistukset hakukelpoisuudestaan tähäinkin toi- 19788: meen. Hakemuksessa.an tulee hänen myöskin vakuuttaa, 19789: ettei ole toisen lukkarin- tai urkurinviran hah:ijana. 19790: ·,Jos hakija tahtoo suuremman taidon tai ansion nojalla 19791: saada. etuoikm{tta ehdotussijaan, liittäköön ha-kemukseensa 19792: ne todistukset, joihin hän anomuksensa perustaa. 19793: 19794: 2·69 §. 19795: Jos lukkarin- tai urkurinviran hakijan havaitaan vastoin 19796: 267 § :n mukaan antamaansa vakuutusta yhtaikaa olleen 19797: hakijana kahteen tai useampaan lukkarin- tai urkurinvir- 19798: kaan, olkoot hänen hakemuksensa mitättömät. Hakijalla, 19799: joka ei ole ehdotussijaa saanut ja joka on asianomaiselle 19800: kirkkoherralle ilmoittanut ehdollepanaan tyytyvänsä, olkoon 19801: sen jälkeen ·oikeus hakea toista virkaa. 19802: Jos vaali on toimitettu, mutta virkaannimitys ei ole ta- 19803: pahtunut kuuden kuukauden kulues~a sen jälkeen, olkoon 19804: ehdolle asetetulla oikeus hakea toista virkaa swmoilla eh- 19805: doilla ja velvollisuuksilla, kuin 182 § :n 2 momentissa papin- 19806: virkaan ehdolla olevasta on säädetty. 19807: 19808: 270 §. 19809: Heti hakuajan umpeen kuluttua ottakoon kirkkoherra ja 19810: kirkkoneuvosto, jos hakijoita on ilmoittautunut kolme tahi 19811: useampia, käsiteltäväkseen tulleet hakemukset liitekirjoineen 19812: ja asettakoon hakukelpoisista hakijoista ehdolle kolme sen 19813: 12 N:o 21 19814: 19815: mukaan kuin he ovat taitonsa ja ansionsa puolesta muita ja 19816: toisiaan etevämmät tai, heidän yhtä eteviä ollessa, virka- 19817: vuosiltaan vanhemmat, sekä kuulututtakoon ehdollepanon 19818: saarnastuolista sunnuntaina tai juhlapäivänä, ilmoittaen 19819: toisetkin hakijat. Jos hakijoita ei ole ilmoittautunut taikka 19820: heitä ei ole riittävää määrää taikka kirkkoherran ja kirkko- 19821: neuvoston harkinnan mukaan hakukelpoisia ei -ole niin monta, 19822: että täysilukuinen ehdotus voidaan tehdä, kuulutettakoon 19823: uusi kolmenkymmenen päivän hakuaika. Tämän hakuajan 19824: umpeen kuluttua tehköön kirkokherra .ia kirkkoneuvosto 19825: edellä sanotulla tavalla ehdotuks·en, huomioonottaen että: en- 19826: simäisellä hakuajalla pmoittautuneilla on etuoikeus ehdo- 19827: tussijan saantiin, ollen ehdotus ·pid·ettävä täydellisenä, 19828: vaikkei sille voida .asettaa enempää kuin yksi tahi ka;ksi ha- 19829: kukelpoista hakijaa, ja on siitä kuulutettava niinkuin edellä 19830: on sanottu. Ehdollepano-kuulutuksessa on annettava osotus, 19831: että ehdotukseen ty;ytymätön saapi kolmenkymmenen päivän 19832: kuluessa, kuuluttamisen jälkeisestä -päivälstä lukien, valittaa 19833: siitä tuomiokapituliin ja taas sen jälkeen toisten lmlmenkym~ 19834: menen päivän kuluessa näyttää kirkkoherralle tuomiokapitu- 19835: lista otetulla todistuksena, että valitus todella on tehty. Jos 19836: valitus tehdään, liitettäköön siihen ehdollepanokuulutuksen 19837: jäljennös, jonka kirkkoherra on velvollinen antamaan ja oi- 19838: keaksi vahvistamaan. 19839: Ehdotusta tehtäessä lukkarin- tai urkurinvirkaan ollmon 19840: noudatettavana, mitä taidon ja ansion vaikutuksesta ehdo- 19841: tusta tehtäessä papinviran täyttämiseksi 176 § :ssä, 'Verrat- 19842: tuna 177 § :ään, on sääidetty. 19843: 19844: 271 §. 19845: Jos lukkarin- tai urkurinvirka on ollut uudestaan haetta- 19846: vaksi julistettuna .ia kirkokherra ja kirkkoneuvosto harkitse- 19847: N:o 21 13 19848: 19849: vat, ettei! yksikään ilmoittautuneista hakijoista lainmukai- 19850: sesti voi ehdolle päästä, antakoot siitä samoin tiedon ja vali- 19851: tusosotuksen, niinkuin 270 § :ssä sanotaan. Jos päätös saapi 19852: lainvoiman tahi asianomaisen vahvistuksen, kuulutettakoon 19853: uusi kolmenkymmenen .päivän hakuaika. Sama olkoon )aki, 19854: jos ei ole yhtää:n hakijaa ilmoittautunut. 19855: Jos maaJaisseurakunnan lukkarin- tai lukkariurkurin- 19856: virka on kahdesti ollut haettavaksi julistettuna eikä yhtään 19857: ha:kukelpoista ole ilmoittautunut, olkoon seurakunnalla valta 19858: tuomiokapitulilla ehdottaa virkaan otettavaksi siihen haluava 19859: kansakoulun~ tai 1astenkoulunopettaja, diakoni ta1 muu kir- 19860: kollisen lastenkoulun opettajanvirkaan vaadittavan oppi- 19861: määrän suorittanut henkilö, joka todistu'ksilla joko siitä 19862: oppilaitoksesta, jonka oppimäärän hän on suorittanut, tai 19863: lukkariurkurikoulun asianomaiselta opettajalta nä.yttää ta.i- 19864: tavansa tyydyttävästi veisata ja, minoin on kysymyksessä 19865: lukkariurkurin virka, myöskin soittaa ja hoitaa urkuja. Jos 19866: tuomiokapituli katsoo virkaa seuraavan palkan vä:häiseksi ja 19867: seurakunnan niin pieneksi tai vähävaraiseksi, ettei palkkaa 19868: seurakuntaa rasittamatta voi korottaa, antakoori ehdotetulle, 19869: jos hän muuten on hakukelpoinen, säädetyssä järjestyksessä 19870: valtakirjan. 19871: 272 §. 19872: Heti kun ehdotus on saanut lainvoiman, määrätköön 19873: kirkkoherra minä perättäin seuraavina sunnuntaina ehd·olle 19874: pantuj·en on suoritettava vaalinäytteensä sen seurakunnan 19875: kirkossa, jossa virka on avoinna, ja kutsukoon kirjallisesti 19876: kunkin ehdolla olevan määrättynä päivänä vaalinäytteensä 19877: suorittamaan sekä antakoon näytteiden suorittamisesta tiedon 19878: seurakunnalle kuulutuksella, joka on julaistava seurakunnan 19879: kirkossa neljäätoista päivää ennen ensimäistä vaalinäyte- 19880: päivää. 19881: 14 N:o 21 19882: 19883: J·os joku esteettömästi laiminlyö vaalinäytteensä, menet- 19884: täköön ::hdotussijansa. 19885: 19886: 279 §. 19887: Jos äänivaltainen tai joku niistä, j·otka ovat ehdolla, tah- 19888: too valittaa vaalipäivän toimituksesta, ilmoittakoon sen 19889: kirkkoherralle ja antakoon viimeistäänkin kolmantenakym- 19890: menentenä päivänä vaalipäivän jälkeen tuomiokapituliin 19891: valituksensa ynnä todistuksen siitä, että hän on sen kirkko- 19892: herralle ilmoittanut, sekä vaalipäivän pöytäkirjan; näyttä- 19893: köön myös kirkkoherralle ko1menkymmenen IJäivän kuluessa 19894: sen päivän jälkeen, jona valitusaika on loppunut, tuomio- 19895: ka·pitulista saadun todistuksen, että hän on valituksen tehnyt. 19896: Jos valituksessa ei ole selvästi ja tarkkaan ilmoitettu niitä 19897: asianhaaroja, joista hän tahtoo valittaa, eikä niitä todistuksia 19898: ja syitä, joihin valituksensa perustaa, jääköön valitus tehot- 19899: tomaksi. 19900: 284 §. 19901: Kirkkoherran tulee urkurin- ta;hi lukkarinviran avoinna 19902: ollessa määrätä sen toimittajaksi sovelias henkilö. 19903: Jos lukkari tahi ·urkuri tarvitsee virkavaiJautta, anokoon 19904: sitä kirkkoherralta, joka, jos näkee siihen syytä olevan, 19905: myöntäköön virkavapautta korkeintaan kolmeksi kuukau- 19906: deksi. Jos virkavapautta anotaan .pitemmäksi ajaksi, päättä- 19907: köön siitä kirkkoherra yksissä neuvoin kirkkoneuvoston 19908: kanssa. Älköön virkavapautta myönnettäkö, ellei anoja hanki 19909: ja IJalkkaa kirkkoherran hyväksymää henkilöä toimittamaan 19910: virkaa virkavapauden aikana. 19911: 19912: 285 §. 19913: Jos lukkari tahi urkuri lf!iminlyö taikka huolimattomasti 19914: hoitaa tahi väärin käyttää virkaansa, tahi mitä hänen käske- 19915: N:o 21 15 19916: 19917: tään virkansa puolesta toimittaa, käyttäytyy tottelematto- 19918: masti tahi ynseästi kirkkoherraa, muuta papistoa tahi seura- 19919: kuntaa kohtaan, taikka aikaansaa pahennusta elämällänsä, 19920: varottalwon häntä kirklioherra ensin yksityisesti. Jos hän ei 19921: ota siitä oj.entuakserrsa, saakoon varotuksen kirkkoneuvos- 19922: tolta. Jos hän on kahdesti ollut kirkkoneuvoston varotetta- 19923: vana ja uudestaan rikkoo, taikka jos hänen rikkomuksensa 19924: on niin törkeätä laatua, etteivarotus siitä ole kylläksi, olkoon 19925: kirkkoherralla valta kieltää hänet virkaa toimittamasta ja 19926: määrätä toinen, palkasta menevää ·palkkiota vastaan, sitä 19927: väliaikana toimittamaan, ja ilmoittakoon silloin asian heti 19928: tuomiokapitulille, joka rikkoneen erottakoon virantoimituk- 19929: sesta, vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään vuodeksi, 19930: taikka pankoon hänet viralta, asian laadun mukaan. Seura- 19931: kunnalla, joka on tyytymätön lukkariin tahi urkuriin eikä 19932: tyydy siihen, mitä kirkk,oherra sen johdosta päättää, olkoon 19933: oikeus ilmoittaa tyytymättömyytensä ja sen syyt tuomioka- 19934: pitulille, jonka tulee asia tutkia ja laillisessa järjestyksessä 19935: käytellä. 19936: 19937: 286 i§.. 19938: Jos lukkaria tahi urkuria maallisessa oikeudessa syyte- · 19939: tään häpeällisestä rikoksesta, niin kirkkoherra, neuvotel- 19940: tuaan kirkkoneuvoston kanssa, erottakoon .hänet toistaiseksi 19941: toimittamasta virkaa ja ottak<Jon kohtuullisella osalla pal- 19942: kasta toisen sitä sillä aikaa hoitamaan. 19943: 19944: 144 §. 19945: Seurakunnan vaivaisista tulee kirkkoherran pitää eri- 19946: tyistä huolta, ilmoittaa heitä tarpeen mukaan autettaviksi ja 19947: kristillisesti heidän asiaansa vai voa. Niinikään 19948: 1 19949: tulee hänen 19950: edistää jatktl'Van laupeudentoimen ylläpitämistä seurakun- 19951: 16 N:o 21 19952: 19953: nassa ja varsinkin toimia tarvittavien diakonien tai diako- 19954: nissojen eli mies- tai naispalvelij.oiden ottamiseksi seurakun- 19955: nan 'palvelukseen. 19956: N:o 21 17 19957: 19958: 19959: 19960: 19961: II. Ehdotus Suomen Evankelis-luterilaiselle 19962: kirkolle annetun Kirkkolain 50 §:n muuttami- 19963: sesta toisin kuuluyaksi. 19964: 19965: 50§. 19966: Kun aamu- tai ehtoajumalanpalveluksessa saarnataan 19967: jostakin katkismuksen kappaleesta, on saarnan päätyttyä 19968: kirkossa lyhyesti kuulusteltava samaa kappaletta, varsinkin 19969: siltä nuorisolta, joka viimeksi kuluneina vuosina on päästetty 19970: Herran pyhälle ehtoollis.alle. 19971: Missä olot niin vaativat, saakoon seurakunta ja papisto 19972: kirkonkokouksessa sopia siitä, että kuulustelu on jätettävä 19973: pitämättä. J·os papisto ja seurakunta ovat eri mieltä, jätettä~ 19974: köön asia tuomioka~pitulin tutkittavaksi ja ratkaistavaksi. 19975: 18 N:o 21 19976: 19977: 19978: 19979: 19980: 111. Ehdotus Suomen Evankelis-luterilai- 19981: selle kirkolle annetun Kirkkolain 386 §:n 19982: muuttamisesta toisin kuuluvaksi. 19983: 19984: 386 §. 19985: Kun asessorinpaikka tuomiokapitulissa tu}ee avoimeksi, 19986: määrää tuomiokapituli vaalin pidettäväksi avoinna olevan 19987: paikan uudestaantäyttämiseksi. Vaali toimitetaan sillä ta- 19988: valla ja siinä järjestyksessä, kuin piispanvaalista on sanottu; 19989: mutta vaalike1poinen on ainoastaan se, jolla hiippakunnassa 19990: on va:kinainen papinvirka. Älköön se, joka •on ensi kerran 19991: valittu sellaiseen luotta.mustoimeen, siitä k~eltäytykö, ellei 19992: voi näyttää semmoisia syitä, jotka yleinen laki lukee lailli- 19993: siksi esteiksi, taikka ole täyttänyt kuuttakymmentä ikä- 19994: vuotta . 19995: .Sitä, joka saman seurakunnan pappina on kaksi vaali- 19996: kautta toiminut asessorina, älköön enää, hänen siinä seura- 19997: kunnassa virassa ollessaan, asessoriksi valittako. 19998: N:o 21 19 19999: 20000: 20001: 20002: 20003: IV. Ehdotus Suomen Evankelis-luterilai- 20004: selle kirkolle annetun Kirkkolain 71 §:n muut- 20005: tamisesta toisin kuuluvaksi. 20006: 20007: 71 §. 20008: Ne, jotka tahtovat mennä avioliittoon toistensa kanssa, 20009: ovat vihkimisellä yhdistettävät, niinkuin käsikirja sanoo. 20010: Siviliviranomaisen edessä solmitut avioliitot ovat siunat- 20011: tavat sillä tavoin kuin käsikirjassa määrätään. 20012: N:o 21 20013: 20014: 20015: 20016: 20017: V. Ehdotus Suomen Evankelis-luterilaiselle 20018: kirkolle annetun Kirkkolain 57, 101, 179, 182, 20019: 184, 186-191, 194, 196-202, 204, 205, 207, 20020: 219, 222-224, 229-237. 241, 273-276, 305, 20021: 309, 311-314, 322, 331, 350, 418, 466 ja 467 20022: §:n sekä Kirkkolain XXVII luvun otsakkeen 20023: muuttamisesta toisin kuuluviksi kuin myöskin 20024: 171, 208-213, 215-218, 220, 225, 277, 278 20025: ja 310 §:n poistamisesta mainitusta laista. 20026: 20027: 57 §. 20028: Joka lainvoimaisella tuomioistuimen päätöksellä on tuo- 20029: mittu kuolemanrangaistukseen, mutta armosta saanut h,en- 20030: kensä säilyttää, tahi kuritushuoneeseen, taikka rangaistuk- 20031: seen siitä, että on herjannut Jumalaa tahi soimannut tai pil- 20032: kannut J uroalan pyhää sanaa tahi sakramenttejä, tahi häi- 20033: rinnyt julkista jumalanpalvelusta, taikka väärästä valasta, 20034: taikka suoraan ylenevässä polvessa olevan sukulaisen tahal- 20035: lisesta pahoinpitelystä tahi hänen kunniansa loukkarumisesta, 20036: taikka ta,posta, myöskin jos se on tapahtunut tuottamuksesta, 20037: taikka varkaudesta, näpistämisestä tahi väärennyksestä, 20038: taikka väkisinmakaamisesta, taikka kaksinnaimisesta tahi 20039: muusta aviorikoksesta, tajkka sala~oteudesta tahi muusta 20040: haureudesta, ja se nainen, >joka on synnyttänyt aviottoman 20041: lapsen kuin myöskin hänen tunnettu makaajansa, ripitettä- 20042: köön erityisesti, käsikirjassa sanotulla ta.valla, kun' hän, osot- 20043: taen katuvansa syntiänsä ja haluavansa synninpäästöä, 20044: N:o 21 21 20045: 20046: pyytää rippiä. Tämä rippi tapahtukoon joko yksityisesti 20047: papin edessä tahi muutamien seurakunnan jäsenten saalpu- 20048: villa ollen, taikka koko seurakunnan läsnäollen Herran alt- 20049: tarin edessä, aina sen mukaan, miten ne tahtovat, j·otka täl- 20050: laista rippiä pyytävät. 20051: 20052: 101 §. 20053: Jos seurakunnassa jonkun havaitaan paatuvan julkiseen 20054: syntiin ja :Paheeseen, josta häntä kuitenkaan ei ole oikeuteen 20055: vedetty, saakoon hän ensin varotuksen kirkkoherralta kahden 20056: kesken; jos hän ·ei •ota siitä ojentuaksensa, on varotus kirkko- 20057: '· 20058: herran ynnä kahden tahi kolmen vakavaksi kristityksi tun- 20059: netun seuraknutalaisen uudistettava; jos hän ei sittenkään 20060: ojennu, antakoon kirkkoneuvosto hänelle varotuksen koko 20061: seurakunnan nimessä. Jos hän kuitenkin ·pysyy katumatto- 20062: muudessansa, julistakoon kirkkoneuvosto hänet menettäneeksi 20063: oikeuden •olla kummina, kirkollisen äänioikeuden sekä oikeu- 20064: den tulla valituksi sellaisiin tehtäviin, joiden antaminen 20065: tämän lain mukaan on yksinomaan kirkonkokouksen vallassa, 20066: kuin myös edusmieheksi kirkolliskokoukseen; kuitenkin on 20067: kirkkoneuvoston tästä tekemä päätös alistettava tuomiokapi- 20068: tulin tutkittavaksi, joka, jos asianhaarat siihen antavat 20069: aihetta, kutsukoon syyllisen eteensä ·ja jos hän, saatuansa 20070: vakavan varotuksen, ·ei sittenkään ·osota parannusta, iulista- 20071: koon hänet määrätyksi aikaa kelvottom~ksi nauttimaan Her- 20072: ran ehtoollista. Jos hän luopuu synnistänsä, tunnustaa sen 20073: ja 'PYYtää sitä anteeksi erityisessä ripissä sielunhoitajan 20074: edessä, antakoon kirkkoneuvosto edellä mainitut oikeudet 20075: hänelle takaisin; ja ilmoittakoon sen myös tuomiokapitulille. 20076: Sama laki "olkoon niistä, jotka törkeistä rikoksista on vedetty 20077: maalliseen oikeuteen ja siellä tuomittu edesvastaukseen, mutta 20078: jotka tästä rangaistuksesta eivät ole ottaneet ojentuaksensa. 20079: 22 N:o 21 20080: 1 20081: 20082: 179 §. 20083: Jos määrätyssä ajassa ei tule hakijoita, taikka heitä ei 20084: ole niin monta, että täysilukuinen ehd·otus voidaan tehdä, 20085: taikka jos hakijat eivät ole ehdolle kelpaavia, julistettakoon 20086: uusi hakuaika. Jos ei toisenakaan hakuaikana tule riittävää 20087: määrää ehdolle kelpaavia hakijoita, pidett.äköön ehdotus täy- 20088: dellisenä, -vaikka ainoastaan yksi taikka kaksi hakijaa on 20089: ilmoittautunut. Jos tuomiokapituli ei katso ketään ha.kijoista 20090: ehdolle kel'Paavaksi, annettakoon päätös siitä tiedoksipanon 20091: jälkeen ja sama1la laillinen valitusosotus. Jos ei yhtäkään 20092: hakijaa tule, julistettakoon virka vieläkin avoimeksi. 20093: Tässä mainituissa tapauksissa olko:m hakuaika kolme- 20094: kymmentä päivää. 20095: 20096: 182 §. 20097: Hakuajan päätyttyä älkoon virkaa hakenut hakemustaan 20098: peruuttako, ennenkuin ehdotus on tehty; älköönkä ehdolle 20099: päässyt sanDutuko siitä .pois, ellei •ole saanut edullisempaa 20100: virkaa, taikka sairauden tähden tahi muusta syystä joutunut 20101: kykenemättömäksi toimittamaan haettua virkaa. Jos hän 20102: ennen vaalipäivää ilmoittaa tuomiokapitulille tämmöisen es- 20103: teen, niin tuomiokapituli, tutkittuansa hänen es·iintuomansa 20104: syyt, poistakaan hänet ehdolta ja vaatikoon niitä muita haku- 20105: kelpoisia hakijoita, joita ei ole väliaikana toiseen virkaan 20106: ehdotettu taikka nimitetty, määräajan kuluessa ilmoittamaan, 20107: tahtovatko hakemuksessaan pysyä vai eivät. Jos tahtovat 20108: huomioon tulla, pantakoon ansiollisin heistä avoimella sijalle, 20109: ja näin muutettu ehdotus pantakoon tiedoksi ja kuulutetta- 20110: koon uudestaan asianmukaisessa järjestyksessä. Jos ei ku- 20111: kaan niistä, joilta on kysytty, tahdo jatkaa hakemustansa, 20112: taikka jos ei muita ·hakij.oita ole kuin ne, jotka on ehdolle 20113: pantu, menetelköön tuomiokapituli niinkuin 179 § :ssä on 20114: sanottu. 20115: N:o 21 23 20116: 20117: Jos tuomiokapituli on 205 § :ssä mainitulla tavalla vaali- 20118: saarnaajaksi pyydetylle antanut ·ehdotussijan, ja tä:mä toi- 20119: menpide on saanut lainvoiman, taikka jos vaali on toimitettu, 20120: mutta virkaannimitys kuuden kuukauden kuluessa sen jäl- 20121: keen ·ei ole tapahtunut, olkoon ehdolle asetetulla papilla 20122: oikeus toista papinpaikkaa hakea tai tulla siihen kutsutuksi, 20123: pysyköön kumminkin ·ens:imäisellä ehdolla kunnes asia on 20124: lopullisesti ratkaistu. Jos hän tulisi nimitetyksi molempiin 20125: virkoihin, on hi;i,n velvollinen Innastamaan valtakirjan tai 20126: vahvistuskirjan kumpaseenkin virkaan ja viivyttelemättä 20127: ilmoitt!l!maan, kummanko viran hän tahtoo pitää. Älköön 20128: kuitenkaan kukaan yhtaikaa olko ehdolla useampaan kuin 20129: kahteen virkaan. 20130: .. 20131: 184 §. 20132: Heti kun ehdotus on saanut lainvoiman, taikka siitä teh- 20133: dyt valitukset on lopullisesti ratkaistu, määrä:tköön tuomio- 20134: kapituli missiiv·eillä ·eli kirjeillä ehdotetut kolmena perättäin 20135: seuraavana sunnuntaina saamalla ja alttaritoimituksella 20136: vaalinäytteitä suorittamaan sen ·seurakunnan kirkossa, johon 20137: pappi on valittava. Jos kirkkoherrak~n:taan kuuluu kaksi 20138: taikka useampia seurakuntia, joilla 'On eri kirkot, ja valittava 20139: pappi ·on seurakunnille yhteinen, suoritettakoon vaalinäytteet 20140: emäkirkossa; muissa tapauksissa määrätköön tuomiokapituli, 20141: missä kirkossa näytteet ovat suoritettavat. Mutta jos kirkko- 20142: herrakuntaan kuuluu sekä suomen- että ruotsinkielisiä seura- 20143: kuntia, taikka jos samassa seurakunna,ssa kirkonmenot ovat 20144: pidettävät moleiDJIDilla kielillä, suoritettakoon vaalinäytteet 20145: kummallakin kielellä, ja määrätköön tuomiokapituli, miten 20146: sen soveliaimmin tulee tapahtua, joko samana ·päivänä eri 20147: kirkoissa, missä niitä on, taikka eri päivinä, taikka samana 20148: päivänä samassa kirkossa, kahdessa perättäin pidettävässä 20149: jumalanpalveluksessa. 20150: 24 N:o 21 20151: 20152: 186 §. 20153: Vaali on toimitettava seitsemäntenä pa1vana vnme1sen 20154: vaalisaarnapäivän jälkeen seurakunnan kirkossa. Jos kaksi , 20155: tai useampia seurakuntia, joilla on eri kirkot, kuuluvat yh- 20156: teen kirkkoherrakuntaan, ja valittava pappi on seurakun- 20157: nille yhteinen, toimitettakoon vaali emäkirkossa; muissa ta- 20158: pauksissa määrätköön tuomiokapituli, missä kirkossa vaali 20159: on toimitettava. 20160: 20161: 187 §. 20162: Samalla kuin 184 § :ssä mainitut kirjeet päätetään lähe- 20163: tettäviksi, määrättäköön vaalin.toimittajakin ja toimitetta- 20164: koon seurakunnalle kuulutus, jossa sille ilmoitetaan, kutka 20165: ovat ehdolla, mitä ansioita kullakin heistä on ja minä päivinä 20166: heidän on suoritettava vaalinäytteensä, minä päivänä ja 20167: missä kirkossa vaali Hn toimitettava sekä kuka vaalin toimit- 20168: - ' 20169: 20170: tajaksi on määrätty. Jos joku ehdotetuista on vaalinäyttei- 20171: den suorittamisesta va·paa, niinkuin 185 § :ssä on sanottu, 20172: mainittakoon sekin kuulutuksessa. Tämän kuulutuksen lä- 20173: hettäköön tuomiokapituli sille, jonka hallussa kirkkoherran- 20174: toimi seurakunnassa on, julkaistavaksi neljäätoista päivää 20175: ennen ensimäistä vaalisaarnapäivää seurakunnan kirkossa, 20176: tai j.os seurakunnassa on useampia kirkkoja, tai jos valittava 20177: pappi ·on yhteinen useammalle seurakunnalle, joilla on eri 20178: kirkot, kaikissa niissä kirkoissa, joissa jumalanpalvelusta 20179: pidetään. 20180: Todistus julkaisemisesta merkittäköön kuulutukseen. 20181: 20182: 188 §. 20183: Jos tuomiokapitulin kirje on, satunnaisten esteitten 20184: vuoksi, tullut perille niin myöhään, ettei vaalisaarnaaja 20185: määräpäiväksi ennätä ·paikalle vaalinäytteitään suorittamaan, 20186: N:o 21 26 20187: 20188: taikka jos sairaus tahi muu arvaamaton este, jota ei voi 20189: välttää, pidättää häntä lähtemästä vaalinäytteitä määräpäi- 20190: vänä suorittamaan, niin antakoon viivyttelemättä siitä tuo- 20191: miokapitulille tiedon. Jos kirje ei ole ajoissa perille tullut, 20192: määrätköön tuomiokapituli heti uuden vaalisaarna- ja vaali- 20193: päivän ja kuuluttakaan sen säädetyssä järjestyksessä seura- 20194: kunnalle, ilmoittaen myös muutoksen syyn. Jos sairaus tahi 20195: muu syy on aikaansaanut esteen, antakoon tuomioka'Pituli 20196: niinikään siitä seurakunnalle tiedon, viimeistäJänkin määrät- 20197: tynä vaalisaarnapäivänä, jos mahdollista on. 20198: 20199: 189 §. 20200: Jos se, jota sairaus esti, kuudenkymmenen päivän ku- 20201: luessa ensin määrätystä vaalisaarnapäivästä tuomiokapitu- 20202: lilla ilmoittautuu vaalinäytteitä suorittamaan, määrätköön 20203: tuomioka:pituli sitä varten uud·en päivän, joka on asianmukai- 20204: sesti kuulutettava. Jos hän ei siinäkään ajassa tule, määrät- 20205: köön tuomiokapituli seurakunnalta kirkonkokouksessa kysyt- 20206: täväksi, tyytyykö se ehdotukseen, vaikka tällä tavoin estynyt 20207: ei suoritakaan ~aalinäytteitä. Jos seurakunta tyytyy ehdolla 20208: olevaan ilman vaalinäytteitä, ryhdyttäköön asianmukaisessa 20209: järjestyksessä vaali toimiin. Jos este Johtui muusta syystä, 20210: määrätköön tuomiokapituli uuden vaalisaarnapäivän.. 20211: Jos 'ehdolle asetettu ilman laillista estettä on laiminlyönyt 20212: vaalinäytteen suorittamisen, älköön se estäkö vaalin toimit- 20213: tamista asianmukaisessa järjestyksessä. 20214: Pappia, joka on tehnyt itsensä syypääksi lähinnä edelli- 20215: s·essä momantissa mainittuun laiminly·öntiin, rangaiskoon se 20216: tuomiokapituli, j•onka alaisena hän ·on, sellaisella varotuk- 20217: sella, kuin 126 § :ssä säädetään. 20218: 26 N:o 21 20219: 20220: 190 §. 20221: Jos joku ehdotetuista, sen jälkeen kuin vaalisaarnapäivä 20222: on määrätty, kuolee taikka erotetaan ·pappisviran toimituk- 20223: sesta määräajaksi taikka ainaiseksi, noudatettakoon mitä 182 20224: § :ssä säädetään, ja keskeyttäköön tuomiokaiJituli heti koko 20225: vaalitoimituksen, kunnes siit.ä vastedes määrätään. 20226: 20227: 191 §. 20228: Älköön yhden estymisen tähden toisen vaalisaarna-päivää 20229: viivytettäkö tahi muutettako; mutta vaalipäivä on jätettävä 20230: siksi kuin este on poistettu; tämä huomautettakoon myös, kun 20231: este seurakunnalle ilmoitetaan. 20232: 20233: 194 §. 20234: Vaalintoimittaja ottakoon avuksensa jäävittömän miehen, 20235: ennen muita papin, pöytäkirjaa -pitämään vaalipäivänä. 20236: 20237: 196 §. 20238: Vaali käyköön, jos useampia kuin yksi on ehdolle pantu, 20239: vaaliluettelon mukaan. Vaalissa on äänivalta samoilla hen- 20240: kilöillä ja äänimäärä sama kuin kirkonkokouksessa. Vaali- 20241: luettelo tehdään siten, että voimassaolevasta kirkonkokouk- 20242: " ääniluettelosta kirjoitetaan jäljennös, johon lisätään eri 20243: sen 20244: sareke kullekin ehdotetulle ja niille äänille, jotka hän saa, 20245: sekä. sareke muistutuksia varten. Va.aliluetteloa on kirjoitet- 20246: tava kaksi kapiJaletta. 20247: 20248: 197 §. 20249: Kaupunki- sekä yhdistetyssä ka.upunki- ja maaseura- 20250: kunnassa tulee kirkkoneuvoston ennen viimeistä vaalisaarna- 20251: päivää jakaa seurakunta sopiviin vaalipiireihin ja määrätä, 20252: missä· järjestyksessä kunkin piirin äänivaltaiset saavat vaa- 20253: lissa äänensä antaa. 20254: N:o 21 27 20255: 20256: Jos muu seurakunta tahtoo noudattaa edellisessä momen- 20257: tissa mainittua menettelyä, päättäköön siitä kirkonkokouk- 20258: sessa. 20259: 20260: 198 §. 20261: Sinä pa1vana, jolloin vnmemen vaalisaarna pidetään, 20262: kuulututtakoon kirkkoherranviran toimittaja saarnastuolista 20263: niissä kirkoissa, joissa kuulutus vaalisaarnapäivistä ja vaali- 20264: päiivästä on julkaistava, että asianomaisesti määrätty vaalin- 20265: toimittaja on seuraavana sunnuntaina tuleva, pöytäkirjaa 20266: tekemään otettu nota.rio avustajana, vaalia alustamaan siinä 20267: kirkossa:, jossa vaali on toimitettava, ja jos este.itä ei 20268: ilmaannu, toimittamaan itse vaalin. 20269: Jos seurakunta 197 §:ssä sanotulla tavalla on jaettu 20270: nalipiireihin, ilmoitettakoon kuulutuksess·a myöskin, missä 20271: järjestyksessä kunkin piirin äänivaltaiset saavat äänensä 20272: antaa. 20273: Todistus julkaisemisesta on merkittävä kuulutukseen. 20274: 20275: 199 §. 20276: Jos vaalintoimittaja katsoo tarpeelliseksi, että jumalan- 20277: palvelus vaalipäivänä alotetaan tavallista aikaisemmin, 20278: ol!>:oon ·hänellä oikeus määrätä se varhemmin alotettavaksi. 20279: Kaupungissa kuulutettakoon, jos tarpeelliseksi katsotaa.n, 20280: että ehtoajumalanpalvelus vaalipäivänä jätetään pitämättä. 20281: Yhteistä Herran ehtoollista älköön myöskään sinä päivänä 20282: pidettäkö. 20283: 20284: 200 §. 20285: Kun vaalipäivä on tullut, asettukoon, jumalanpalveluksen 20286: päätyttyä, vaalintoimittaja notarion ja kirkkoneuvoston jä- 20287: senten kanssa kuoriin, julkilukekoon määräyskirjansa ja 20288: kysyköön sitten seuraJmn1n•alta: 20289: 28 N:o 21 20290: 20291: 1) Tunnustetaanko ·hän ja notario jäävittömiksi toimi- 20292: tusta pitämään? Jos jääviä ilmoitetaan toimitusmiestä vas- 20293: taan, tutkikoon hän sen. Jos näkee siinä perää olevan, 20294: luopukoon toimituksesta ja anta·koon siitä tiedon tuomio· 20295: kapitulille, joka, jos jäävimuistutuksen hyväksyy, määrää 20296: uuden vaalipäivän ja toisen vaalin toimittajan. Jos hän tutkii 20297: jäävin perättömäksi, ilmoittakoon sen d11 jatkakoon toimitus- 20298: tans·a. Jos notariota vastaan ilmoitetaan jäävi, jolp ih!livai- 20299: taan todenperäiseksi, ottakoon vaalintoimittaja heti paikalla 20300: taitavan ja jäävittömän apumiehen hoitamaan vaaliluettelon 20301: toista kappaletta ja kirjoit.takoon itse pöytäkirjan, jollei hän 20302: voi sitä apumiehe1lensä uskoa. 20303: 20304: 201 §. 20305: Jos vaalintoimittrujaa vastaan ei ·ole jääviä ilmoitettu, 20306: taikka jos hän on jäävin perättömäksi katsonut, kysyköön 20307: silloin: 20308: 2) Onko ehdotuksen ja saarnapäivän kuulutus oikeaJSsa 20309: ajassa ja asianomaisiss·a kirkoissa, julistettu, ja ovatko vaali- 20310: saarnaajat sen mukaisesti vaalinäytteensä suorittaneet? Jos 20311: hava:itaan, että kuulutusta ei ole oikein julkiluettu, mutta 20312: vaalinäytteet kuitenkin on määräpäivinä asianmukaise~ti 20313: suoritettu, ja jos seurakunta siihen tyytyy, jatkettakoon 20314: toimitusta. Jos siitä ilmaantuu eri mieliä, noudatettakoon 20315: mitä useimmat sa.apuvilla olevista äänivaltaisista seurakun- 20316: talaisista miesluvun mulfaan pääJttävät. Jos seurakunta 20317: vaatii virhettä tutkittavaksi, lykättäköön kaikki muut toi- 20318: menpiteet toistais,eksi .ja ilmoitett.akoon asia tuomiokapitu- 20319: lille, joka, asian laadun mukaan, määrätköön joko uuden 20320: kuuluttamisen ja uudet vaalinäytteet, taik"ka vaalitoimituk- 20321: sen j.atkettavaksi uudestaan määrättävänä 'Päivänä. 20322: N:o 21 29 20323: 20324: 202 §. 20325: Sitten kysytään seurakunnai ta: 20326: 3) Onko vaalin toimittamiapäivä ja -paikka asianmukai- 20327: sesti kuulutettu? Jos niin ei ole, lykätkoon vaalintoimittaja 20328: toimituksensa neljänteentoista .päivään sen perästä, ja kuu- 20329: lutettakoon se laillisesti viikkoa ennen eli seuraavana sun- 20330: nuntaina. Asia on myös tuomiokapitwlille ilmoit·ettava.. 20331: 20332: 204 §. 20333: Jos y;htä taikka useampaa ehdotettua vastaan esiintuo- 20334: daan muita seikkoja, joista ei tulisi sellaista seuraamusta, 20335: kuin 203 § :ssä sanotaan, faikka jos äänten keräilemisen 20336: yrityksestä annetaan ilmi muita kuin vaalisaa.rnaaja, eikä 20337: voida väittääkään hänen sitä ailheuttaneen, niin pantakaan 20338: sekin pöytäkirjaan ja ilmoitettakoon seuralmnna1le, että 20339: sillä on valta siitä tehdä va.litus, mutta jatkettakoon kui- 20340: tenkin toimitusta. 20341: 205 §. 20342: Vaalipäivänä olkovn seurakunnalla lupa pyytää, JOS 20343: ta;htoo, neljättä vaaJisaarnaajaa; nimittäköön myös samalla 20344: sen pappismiehen, jota. ne}jänneksi tahtoo. Jos sellainen 20345: pyyntö on telhty, on, siinä järjestyksessä kuin s·eurakunnassa 20346: on papinvaalissa äänestettävä, otettava selvä siitä, missä 20347: määrin sBUrakunta pyyntöä kannattaa. Jos pyyntöä silloin 20348: kannattaa. vähintäänkin viides•osa. koko seurakunnaaJ. ääni- 20349: luvusta eikä eri mieliä ilmaannu, taikka jos seura;kunnan 20350: jäsenistä niin monta on yhtynyt samaa pappismiestä pyytä- 20351: mään, että 'heidän äänensä yhteenlaskettuina tekevät koko 20352: seurakunnan ääniluvusta puolet taikka enemmän, niin k-es- 20353: keytettäköön toimitus, ja pöytäkirja, sittenkuin se on julki- 20354: luettu ja hyväksytty, lähetettäköön tuomioka.pituliin, jonka 20355: tulee asiassa menetellä niinkuin 241 § :ssä sanotaan. 20356: 3(f N:o 21 20357: 20358: 207 §. 20359: Jos ei ilmaannu sellaisia vaalin toimittamisen esteitä, 20360: kuin nyt on mainittu, ja jos ainoastaan yksi on ehdolle 20361: pantu, ilmoittakoon vaalintoimittaja seurakunnalle, että 20362: tämä pidetään valittuna, ja antakoon osotuksen valituksen 20363: .tekemiseen niinkuin 232 § :ssä sanotaan. Sittenkuin toimi- 20364: tuksessa tehty pöytäkirja on hyväksyttä'Väksi julkiluettu 20365: ja vaalin'toimittaja, vaalinotario sekä kaksi seurakunnan 20366: jäsentä ovat sen allekirjoittap;eet, lähettäköön vaalintoimit- 20367: taja sen tuomiokapituliin ja jättäköön siitä jäljenntöksen sille, 20368: jonka 'hallussa kirkk(}herrantoimi on, pidettäväksi niin kauan 20369: seurakunnan saatavana, kuin valitusaikaa kestää. 20370: Mutta jos useampi kuin yksi on ehdolle pantu, ryhdyt- 20371: . 20372: täköön itse vaaliin . 20373: 20374: 219 §. 20375: Vaalintoimittaja. alkakoon toimituksen rukouksella sekä 20376: lyhy-ellä puheella, joss-a -seura:kunnaUe muistutetaa>n vaalin . 20377: arvoa ja tärkeyttä ~a sitä kehotetaan siinä tunnollisesti 20378: menettelemään; julkilukekoon sitten vaalisaa.rnapäiväin 20379: kuulutuksesta ehdolla olevien nimet ja ansiot, ilman mitään 20380: lisäystä talhi puoltamista. 20381: Milloin äänestys on tapahtuva piirittäin, määrätköön 20382: vaalintoimittaja kirkkoneuvoston ehdotuksesta, minä aikana 20383: kunkin piirin äänivaltaiset saavat äänensä antaa. Ilmoitus 20384: ·siitä on ennen äänestyksen alkamista seurakunnalle annet- 20385: tava ja toimituspaikan ovelle tiedoksi pantava. 20386: 20387: 222 §. 20388: Äänestyksessä olkoon noudatettavana, että kukin ääni- 20389: valtainen, erikseen, siinä järjestyksessä, jossaJlän on mer- 20390: kitty vaaliluetteloon, huudetaan esiin ja silloin astuu vaalin- 20391: N:o 21 31 20392: 20393: toimittajan eteen ääntänsä antamaan. Annetun äänen tois- 20394: takoon niinikään vaalintoimitta,ja, ennenkuin se merkitään 20395: vaaliluetteloon. Jos äänivaltainen ei tule ensimäiselle esiin- 20396: huudolle, huudettakoon :häntä heti S·en jälkeen toistamiseen. 20397: Joka ei sittenkään tule, itse tai asiamiehen kautta, olkoon 20398: siksi kertaa menettänyt äänivaltansa, ja merkittäköön vaali- 20399: luetteloon poissa olleeksi. Jos joku juovuksissa oleva tahtoo 20400: äänestää, käskettäköön hän ulos ja hänen äänens·ä jätettä- 20401: köön lukematta; senkin asian kirjoittakoon va.alintoimittaja 20402: pöytäkirjaan. 20403: Niissä seurakunnissa, joissa. 322 § :n mukaan äänestetään 20404: kirkonkokouksessa .siten, että äänivaltaiset, ilman että heitä 20405: erikseen esiin!huudetaan, antava.t äänensä puheenjohtajan 20406: määräämässä järjestyksessä, noudatettakoon samaa järjes- 20407: tystä papinvaalissa, kuitenkin niin, että äänet vastaanottaa 20408: vaalintoimi tta.j a. 20409: 223 §. 20410: Poissa oleva, joka tahtoo äänivaltaansa, käyttää, olkoon 20411: oikeutettu panemaan toisen äänivaltaisen seurakunnanjäse- 20412: nen asiamieheksensä. Valtakirjassa pitää olla: asiamiehen 20413: nimi ja arvo, ketä ehdolla olevista hänen tulee äänestää, 20414: valtakirjan autopäivä ja äänivaltaisen nimi ja sinetti, taikka, 20415: sinetin asemesta, todistus kahdelta jä.ävittömältä todistajalta, 20416: joista ainakin toisen tulee olla kirjoituksen taitava. Jos 20417: äänivaltainen ei ole itse kirjoittanut valtakirjaa, on siinä 20418: myöskin mainittava kirjoittadan nimi ja arvo. Muunlaista 20419: valtuuttamista älköön !hyväksyttäkö. Saapuvilla oleva ääni- 20420: valtainen älköön äänestäkö asiamiehen kautta. 20421: 20422: 224 §. 20423: Älköön kukaan valtaki!'ljan nojalla äänestäkö useamma.n 20424: kuin y:hd·en poissa olevan äänivaltaisen puolesta. 20425: 32 N:o 21 20426: 20427: 229 §. 20428: Kun äänestys on loppunut ja vaali, pidetty, on kunkin 20429: vaalisaarnaajan osalle tulleiden äänten yhteenlaskettu luku 20430: merkittävä kumpaankin vaaliluetteloon. Yhteenlaskemisen 20431: jälkeen ilmoittakoon vaalintoimittaja seurakunnalle vaalin 20432: tuloks.en; antako-on myös osotuksen kuinka se, joka on vaali- 20433: päiväm toimitu'k:se.en •tyytymätön, 1saa rsiitä vaEtta.a, rs'en .ajan 20434: kuluessa, jonka r232 ·§ määrää. Lopuksi julkiluettakoon 20435: vaalipäivän pöytäkirja hyväksyttäväksi, minkä jälkeen 20436: vaalintoimittaja, va8Jlinotario ja kaksi seurakunnan jäsentä 20437: allekirjoittavat sen ynnä kummankin vaaliluettelon. Jos 20438: seurakunta ·on ollut äänivaltaansa käyttämättä, julkiluetta- 20439: koon ja aUekirjoitettwkoon sittenkin vaalipöytäkirja, niin- 20440: kuin nyt on säädetty. Jos pöytäkirjan tarkistamista ja 20441: äänien yhteenlaskemista ei ennätetä samarra päivänä suo- 20442: rittaa, ilmoittakoon vaalintoimittaja, mi:ssä ja milloin se 20443: seuraavana päivänä on tehtävä. 20444: 20445: 230 §. 20446: Vaalitoimituksen päätyttyä lähettäköön vaalintoimit- 20447: taja toisen kappaleen vaaliluetteloa, vaalipäivän pöytäkirjan 20448: sekä kaikki annetut valta.kirjat viivyttelemättä tuomiokapi- 20449: tuliin, jw jättäköön toisen kappaleen ynnä vaalipäivän pöytä- 20450: kirjan jäljennöksen sille papille, jonka hallussa kirkk()herran- 20451: toimi on, pidettäviksi seurakunnan saatavana niin kauan 20452: kuin valitusaikaa kes·tää; sen jälkeen nämä asiakirjat pan- 20453: naan kirkon arkistoon. 20454: 20455: 231 §. 20456: Mitä vaalintoimittaja katsoo tarpeelliseksi määrätä suo- 20457: rastaan järjestyksen pitämiseksi vaalitilaisuudessa, se on 20458: kirkkoneuvoston jäsenten ja seurakunnan vanhinten heti 20459: N:o 21 33 20460: 20461: pantava toimeen. Jos joku vaalitoimituksen aikana IJitää 20462: m-elua, kiroo, riitelee tahi toruu, taikka sanalla. tahi teolla 20463: loukkaa vaalintoimittajaa, vaalinotariota, tahi muita läsnä- 20464: olevia, taikka muulla tavalla häiritsee sitä rauhaa, jonka 20465: tulee toimituksessa vallita, merkittäköön se kaikkine asian- 20466: haaroin.een pöytäkirjaan. 20467: 20468: 232 §. 20469: Vaalisaarnaaja talhi äänivaltainen, joka ei tyydy vaali- 20470: päivän toimitukseen, saa tehdä siitä valituksen asianomai- 20471: seen tuomiokapituliin -ennen kello kahtatoista kolmantena- 20472: kymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona toill/-itus on 20473: loppuun saatettu, ja ilmoittakoon samalla tarkkaan sekä ne 20474: asiaruhaarat, joista luulee itsellänsä olevan valittamisen 20475: syytä, koskivatpa ne hakukumppania, vaalisaarnaajaa tahi 20476: vaalintoimittajaa, taikka itse toimitusta, tahi muuta luultua 20477: • laittomuutta, että myöskin ne todistajat tahi todisteet, joihin 20478: hän valituksensa perustaa. Sama olkoon laki, jos hän tahtoo 20479: valittaa äänien keräilemisestä tahi laittomasta palkkasopi- 20480: muksesta: Älköön otettako huomioon niitä valituksia, joita 20481: muut kuin äänivaltainen tahi vaalisaarnaaja tekevät, eikä 20482: myöskään semmoisia valituksia tahi niiden osia, jois~a ei ole 20483: varmaa ilmoitusta nyt mainituista asianhaaroista. Jos vaalin- 20484: toimittaja itse havaitse.e jonkin laittomuuden tapahtuneen, 20485: joka voi asian lopulliseen päätökseen vaikuttaa, ilmoittakoon 20486: sen tuomiokapitulille, joko vaaliasiakirjat sinne lähettäessään 20487: taikka viimeistään ennen valitusajan loppua. 20488: 20489: 233 §. 20490: Jos joku valittaa siitä, että vaaHntoimittaja on ollut 20491: jäävillinen tahi toimitukseensa 'oikeudeton, taikka että on 20492: virhe tehty vaaliluettelossa, taikka että on äänivalta laitto- 20493: 3 20494: 34 N:o 21 20495: 20496: masti j·ollekulle myönnetty truhi joltakulta. kielletty, taikka 20497: luettu liian suureksi tahi liian vähäiseksi, taikka ettei esiin- 20498: huuto vaaliluettelon mukaan, missä se olisi ollut tehtävä, ole 20499: asianmukaisessa järjestyksessä ta}.lahtunut, taikka muusta 20500: sellaisesta, joka koskee itse vaalitoimitusta, taikka vaalintoi- 20501: mittajan tahi vaalinotarion virheellistä menettelyä, niin tut- 20502: kikoon ja ratkaiskoon sen tuomiokapituli. 20503: 20504: 234 §. 20505: Jos vaalintoimittaja huoma.taan olevan jäävillinen tahi 20506: toimitukseensa oikeudeton, olkoon hänen toimituksen:sa mi- 20507: tätön ja määJrätköön tuomiokapituli toisen miehen uutta toi- 20508: mitusta }.litäimään. Jos huomataan, ettei vaalitoimitusta -ole 20509: oikein koulutettu, taikka ettei vaa~iluflttelo ole tehty ·hyväk- 20510: sytyn ja trurkastetun ääniluettelon mukaan, niinkuin 196 20511: §:ssä sanotaan, taikka -ettei vaalitil,aisuudessa ole äänestä- 20512: jiä oikein esille huudettu, missä se olisi ollut tehtävä, niiv 20513: on myös määrättävä uusi vaali toimitus. Jos havaitaan, että 20514: kirkonkokouksen ääniluettelon mukaan äänivaltainen, joka 20515: ei ole äänioikeutta.nsa menettänyt, on vaaliluettelossa olevan . 20516: virheellisyyden johdosta tai muusta syysrtä kielletty ääni- 20517: oikeuttansa käyttämästä, ja s•iten antamatta jääneet äänet 20518: olisivat voineet vaalin tulokseen vaikuttaa, määrättäköön 20519: niinikään uusi vaali pidettäväksi. 20520: Tuomiokapitulin päätöksestä, jolla uusi vaali on mää- 20521: rätty pidettäväksi, älköön olko lupa valittaa. 20522: 20523: 235 §. 20524: Jos valittaja voi näyttää, että niitäJkin, joilla ei ole ääni- 20525: _valtaa, on laskettu äänestämään tai että äänivaltaisen anta- 20526: mat äänet on väärin vaaliluetteloon merkitty, tehköön tuo- 20527: miokapituli asianmukaisen oikaisun. Jos valituksessa teh- 20528: N:o 21 35 20529: 20530: däiän muu väite, joka ei vaikuta muutosta vaalin tulokseen, 20531: julistettakoon itse va-ali pysyväiseksi. 20532: 236 §. 20533: Älköön tuomiokapituli, ellei valitusta ole tullut, taikka 20534: ellei vaalintoimittaja ole laittomuutta ilmoittanut, tehkö 20535: muistutusta· vaalia vastaan tahi sitä kumotko. Jos annettu- 20536: jen äänien yhteenlaskussa tavataan vir}_te, niin se kuitenkin 20537: oikaistakoon. Jos vaalin tulos siitä muuttuu, ilmoittakoon 20538: tuomiokapituli sen kuulutuksella seurakunnalle ja antakoon 20539: osotuksen, että on valta valittaa kolmessakymmenessä päi- 20540: vässä, kuulutuksen julkilukemisen jälkeisen päivän alusta 20541: lukien, sillä tapaa kuin 232 § muuten säätää. 20542: 237 §. 20543: Jos vaaliasiakirjat osattavat vaalintoimittajaa ta:,hi vaa- 20544: linotariota loukatun, taikka rauhaa ja järjestystä vaalitoi- 20545: mituksessa muulla tapaa häirityn, ilmoittakoon tuomiokapi- .. 20546: tuli sen kruunun käskynhaltijalle läänissä. 20547: 241 §. 20548: Jos seurakunta, 205 § :ssä mainitulla tavalla, on pyytä- 20549: nyt neljättä vaalisaa.rnaajaa, ja tämä, kysyttruessäi, kutsu- 20550: mukseen suostuu, tutkikoon tuomiokapituli, onko 'hän 160 ja 20551: 165 § :n mukaan siihen oikeutettu. Jos ni1n on, pantakaan 20552: hän, vaikka ei virkavuosien puolesta olisikaan ennestään eh- 20553: doHa ol·evien vertainen, neljännelle sijalle ja määrättäkÖön 20554: vaalinäytteitä suorittamaan. Jos havaitaan toisin olevan, 20555: hylättäköön seurakunnan pyyntö. Jos tuomiokapituli sellai- 20556: seen pyyntöön suostuu taikka sen hylkää, antakoon siitä 20557: päätöksen ja valitusosotuksen. 20558: Jos neljänneksi vaalisaarnaajaksi pyydetty ei kutsumuk- 20559: seen suostu, määrätköön tuomiokapituli vaalitoimitusta vii- 20560: pymättä jatkettavaksi. 20561: 36 N:o 21 20562: 20563: 273 §. 20564: Viimeisen vaalinäytteen päivänä kuulututtakoon kirkko- 20565: h.err.a seurakunnan kirkossa, että lruhinnä seuraavana sun- 20566: nuntaina on pidettävä kirkonkokous, jossa lukkarin tai ur- 20567: kurinvaalia alus,tetaan ja, ellei esteitä ilmaannu, toimitetaan 20568: itse vaali. 20569: 20570: 274 §. 20571: Edellisessä p;ykälässä mainitussa kirkonkohoul;:sessa ot- 20572: takoon puheend01htaj.a, ~os katsoo tarpeelliseksi, avuksensa 20573: soveliaan henkilön pöytäkirjaa pitämään. 20574: Jäävistä puheenjohtajaa ja hänen apumiestään vastaan 20575: olkoon voimassa, mitä 195 '§ :ssä jäävistä paj)invaalin toimit- 20576: tajaa ja hänen apumiestänsä vastaan sanotaan. Älköön kui- 20577: tenkaan sitä, että he vaalissa käyttävät äänivaltaansa, pidet- 20578: läkö jäävinä h0itä vastaan. 20579: 20580: 275 §. 20581: Äänivallasta, vaaliluettelon tekemisestä, vaalin alusta- 20582: misesta ja toimittamisesta, äänestämisen järjestämisestä ja 20583: toimittamisesta sekä äänivallan käyttämisestä asiamiehen 20584: kautta olkoon soveltuvissa kohdin noudatettavana, mitä 20585: näistä seikoista on sääidetty papinvaaliin nähden. 20586: Älköön kuitenkaan lisäehdokkaan pyyntöön vaaliehdolle 20587: lukkarin-_ tai urkurinviran täyttämistä varten suostuttako. 20588: 20589: 276 §. 20590: Jos vaalipäivänä käypi selville, että ku.tsumuskirje vaali- 20591: näytteiden suorittamiseen on tullut peril1e niin myöhään, 20592: ettei ehdolla oleva ole ennättänyt määräpäivänä saapua näyt- 20593: teitä suorittamaan, taikka sairaus tai muu voittamaton ~ste 20594: on pidättänyt häntä siitä, keskeytettä:köön toimitus ja mää- 20595: rättäköön uusi päivä näytteiden suorittamista varten. 20596: N:o 21 37 20597: 20598: Jos joku ·ehdolla olevista on kuollut, tullut .hakukelpaa- 20599: mattomaksi tai esteettömästi laiminlyönyt vaalinäytteensä, 20600: saakoon ~urakunt.a päättää, tyytyykö se siten vaillinaiseksi 20601: tulleeseen ehdotukseen vai onko avoimeksi tullut ehdotussija 20602: julistettava haettavaksi. Jos täillaista asiaa päätettäessä eri 20603: mieliä syntyy, noudatettakoon mitä useimmat miesluvun mu- 20604: kaan päättävät. 20605: 20606: 305 § . 20607: .Älkööt kirkkoherra ja seurakunta käyttäkö kirkon va- 20608: roja ja tuloja muihin kuin kivkon tarpeisiin, älkööt myös- 20609: kään mitään rarhastoa, joka on erityiseen tarkoitukseen mää- 20610: rätty taihi annettu, k~yttäkö muuhun kuin sen omaan tarkoi- 20611: tukseen. 20612: Jos jotakin puuttuu kirkon tai seurakunnan tarpeista 20613: eikä sitä, _nyt sanotulla tavalla, saaida- sen varoilla tä;yte- 20614: tyks.i, suorittakoon seurakunta siihen lisämaksun, jonka suu- 20615: ruus määrätään meno- ja tuloarviota 314 § :n mukaan vah- 20616: vistettaessa. 20617: Mitä meno- ja tuloarviota va•hvistettaessa päätetään kan- 20618: nettavaksi S·eur.aavana k.alenterivuotena, on säärlettyjen riako- 20619: perusteiden mukaisesti' kaikkien niiden maksettava, jotka 20620: lain ja asetusten mukaan ovat velvolliset sellaista kirkollis- 20621: m.aksua kuluvalta verotusvu01delta suorittamaan. Joka vero- 20622: tusvuoden kuluessa on muuttanut seurakunnasta, suoritta- 20623: koon hengeltä menevän kirkollismaksun siellä, mutta ei sa· 20624: malta vuodelta siinä seurakunnassa, johon muutti. 20625: Jos jossakin rahastossa, joka ei ole yksityisen henkilön 20626: lahjoittama tai testamenttaama, on enempi varoja kuin tarvi- 20627: taan rahaston tarkoitukseen, ja seurakunta haluaa näitä lii- 20628: kavaroja siirtää toiseen kirkolliseen rahastoon tai käyttää 20629: tois-een kirkolliseen tarkoitukseen, tehköön siitä esityksen 20630: 38 N:o 21 20631: 20632: tuomiokapituliin, joka alistakoon hakemuksen ynnä oman 20633: lansuntonsa hallituksen tutkittavaksi ja ratkaistavaksi. 20634: Kullakin seurakunnalla pitää olla seurakunnan hyväk- 20635: symät ja tuomiokapitulin vahvistamat säänDJÖbet siitä, 20636: millä ta-..alla kirkon ja seurakunnan varat ovat hallittllvat ja 20637: t nottaviksi tehtävät. 20638: Irtaimen tavaran myymisestä olkoon seurakunnalla valta 20639: neuvotella ja päättää; älköön kuitenkaan kulta- ja hopea- 20640: astioita, kirjoja ja asiakirjoja taikka muinaisajan muis4o- 20641: .merkkejä myytäkö tuomiokapitulin suostumuksetta. 20642: 20643: 309 §. 20644: Oikeus olla osallisena kirkonkokouksen keskusteluissa ja 20645: päätöksissä on kullakin kasteenliittonsa uudistaneella seura- 20646: kunnan jäsenellä sitä lähinnä seuraavan vuoden alusta, jona 20647: hän on täyttänyt neljäkolmatta vuotta. 20648: Tätä oikeutta vailla Qn kuitenkin: 20649: 1) se, joka on 1holhouksen alaisena; 20650: 2) se, jQlla ei ole kansalaisluottamusta; 20651: 3) se, joka on julistettu äänioikeutensa menettäneeksi, 20652: kunnes se hänelle säädetyssä jäa'jestyksessä ta.kaisin annfl- 20653: taan; 20654: 4) se, joka 57 § :ssä luetelluissa tapauksissa, ei ole nöyr- 20655: tynyt rikoksestaan tekemään ·erityistä ·rippiä; 20656: 5) se, joka on sekaantunut kihlakumppaniinsa, taikka 20657: joka on sekaantunut avioliittolupauksin, jos lupaus sitten 20658: maallis·essa oikeudessa on julistettu pysyväksi, taikka jos 20659: makaaja on naisen morsiamenansa kirkkoon otattanut, kun- 20660: nes toisiinsa sekaantuneitten kesken avioliitto laillisesti pää- 20661: tetään; 20662: 6) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että 'hän ylei- 20663: sissä vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä tai sitä yrittä- 20664: N:o 21 39 20665: 20666: nyt taikka häirinnyt vaalivapautta, aina kolmannen vuoden 20667: loppuun siitä lukien kuin lopullinen tuomio asiasta annet- 20668: tiin; 20669: 7) se, joka muun syyn kuin asianomaisen viranomaisen 20670: todistaman varattomuuden tähden on jättänyt suorittamatta. 20671: hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuo-. 20672: den kirkollismaksut. 20673: Se, jolta este äänioikeuden käyttämiseen on poistunut, 20674: saakoon jälleen käyttää ääni·oikeutta sitä läJhinnä seuraavan 20675: vuoden alusta, jona este poistui. 20676: 20677: 311 §. 20678: Kullakin äänivaltaisella on yksi ääni. Kuitenkin saapi 20679: äänivaltainen: 20680: 'a) yhden lisä-äänen täytettyään neljäkymmentä vuott-a; 20681: 20682: b) yhden lisä-äänen avioliiton perusteella kymmenen 20683: vuoden kuluttua siitä, kuin avioliitto on käsikirjassa määrä- 20684: tyllä tavalla pyrhitetty, minkä lisä-äänen saa leskikin; äl- 20685: köön kuitenkaan lisä-ääntä tällä perusteella olko aviopqoli- 20686: soilla, jotka eivät kastata lapsiansa, älköönkä sillä, jonka 20687: avioliitto on purettu. 20688: Älköön' yhdellä äänivaltaisella olko enempää kuin yh- 20689: teensä kolme ääntä. 20690: 312 §. 20691: Kirkonkokouksia varten on kirkkoneuvoston toimesta 20692: vuosittain ennen ma.rraskuun loppua tehtävä seuraavaksi 20693: vuodeksi ääniluettelo, johon on otettava kaikki viimeksi sa- 20694: notun vuoden tammikuun ensimäi~>enä päivänä äänivaltaiset 20695: seurakunnan jäsenet sekä merkittävä heidän kotipaikkansa. 20696: säätynsä, nimensä, syntymä- ja v~rhkimävuotensa sekä kun- 20697: kin äänimäärä ynnä äänien summa. 20698: 40 N:o 21 20699: 20700: Tarkastamista varten on ääniluettelo pidettävä kuulute- 20701: tussa paikassa nälhtävillä neljätoista päivää, ja on äänival'- 20702: taisell~t seurakunnan jäsenellä oikeus tehdä muistutuksia 20703: luetteloa vastaan, jos kats·oo, että äänivalta on häneltä oi- 20704: keudettomasti kielletty ta•i äänet liian alhaiseksi laskettu 20705: tahi että äänivalta on jollekin, jolla ei ole siihen oikeutta., 20706: myönnetty tai jonkun äänivaltaisen äänet liian korkeiksi 20707: laskettu. Muistutukset ovat tehtävät kirjallisesti, kuitenkin 20708: saa omaa äänivaltaa koskevat muistutukset tehdä suullises- 20709: tikin. 20710: Ääniluetteloa vastaan tehdyt muistutukset käsittelee ja 20711: ratkaisee tutkijakunta, jossa. tulee -o'lla väihintään kolme jä- 20712: sentä ja kaksi varajrusentä. Tutkijakunnan jäsenet ja vara- 20713: jäsenet valitaan nel~äksi vuodeksi, ja. on niiden valitsemi- 20714: sesta, vaalikelpoisuudesta, oikeudesta kieltäytyä tästä toi- 20715: mesta sekä luopumisesta ja uudelleen valitsemisesta nouda- 20716: tettavana, mitä vastaavisS'a kohidin kirkkoneuvostosta on 20717: sääldetty. Tutkijakunta. valitsee keskuudestaan puheenjolh- 20718: tajan ja varapuiheenjohtajan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. 20719: Tutkijakunnan .päätöksen vo·ipaisuudesta sekä päätöksen te- 20720: kemisestä erimielisyyden ilmaantuessa noudatettakoon, mitä 20721: vastaavissa kohdin kirkkoneuvostosta on säiildetty. 20722: Tutkijakunta kokoontuu nel•jäntoista päivä:n kuluttua toi- 20723: sessa momentissa sanotun määräajan jälkeen käsittelemään 20724: ääniluetteloa vastaan tehtyjä muistutuksia. 20725: KirjaUiset muistutukset ovat jätettävät ääniluettelon 20726: nälhtävilläolon aikana tutkijakunnan puheenjohtajalle: Jos - 20727: muistutus koskee toisen äänivaltaa, antakoon puheenjohtaja 20728: siitä tiedon s_ille tai niille, joiden äänivaltaa muistutus kos- 20729: kee, seuraavana sunnuntaina julkaistavalla kuulutukseHa 20730: seurakunnan kirkossa, -ilmoittaen samalla, missä paikas.sa 20731: muistutuskirjoitus on nälhtävänä ja että asianomaisella on 20732: N:o 21 41 20733: 20734: tilaisuus antaa selityksensä kirjallisesti puheen\iohtajalle en- 20735: nen tutkijakunnan kokousta tai suullisesti tutkijakunnan 20736: kokouksessa. 20737: Suulliset muistutukset ovat tehtävät main·itussa kokouk- 20738: sessa. 20739: Tutkijakunta ottakoon kokouksessaan muistutukset rat- 20740: . kaistavaksensa ja julistakoon kustakin asiasta heti päätök- 20741: sen osotuksella, että päätökseen tyytymätön saapi tehdä siitä 20742: kirjallisen valituksen tuomiokapituliin kolmenkymmenen päi- 20743: vän kuluessa lJäätöksen julistamiSipäivän jälkeen, ja että hä- 20744: nen siinä muuten on noudatettava, mitä valituksenteosta kir- 20745: konkokouksen päätöksestä on säädetty. 20746: Tutkijakunnan kokouksess·a on pidettävä pöytäkirja, jo- 20747: hon on kirjoitettava kaikki tutkijakunnan käsiteltävinä ol- 20748: leet asiat ja niistä annettu päätö·s. Jos muistutuksia ään-i- 20749: luetteloa vastaan ei ole tehty, mainittakoon se pöytäkir- 20750: Jassa. 20751: Tutkijakunta tehköön päätöksestänsä aiheutuneet muu- 20752: tokset ääniluetteloon ja kirjoittakoon luette'loon todistuksen 20753: siitä, että sitä vastaan teJhdyt muistutukset on ratkaistu tahi 20754: ettei muistutuksia ole tehty. Ääniluettelo olkoon sitten, huo- 20755: limatta siitä että tutkijakunnan .päätöksistä voidaan valit- 20756: taa, sinä vuonna, jota varten se on tehty, noudatettavana ja 20757: edelleenkin, kunnes uusi luettelo tässä sanotussa. järjestyk- 20758: sessä aikaansaad5tan. 20759: Kuulutulisen ääniluettelon nruhtä.villepanemisesta, muis- 20760: tutusten tekemisestä ja tutkijakunnan kokouksesta toimitta- 20761: koon kirkkoherra. 20762: 20763: 313 §. 20764: Poissa oleva äänivaltainen saakoon valtakirjalla toiselle 20765: äänivaltaiselle seurakunnan jäsenelle luovuttaa oikeutensa 20766: / 20767: 42 N:o 21 20768: 20769: kirkonkokouksessa puhua ja äänestää; älköön kuitenkaan 20770: kukaan valtakirjan nojalla puhulro tai äänestäkö useamman 20771: kuin yhden poissa,olevan ää~ivaltaisen puolesta. V altakir- 20772: . jan tulee olla joko antajan kirjoittama ja allekirjoittama, 20773: • sekä hänen sinetillänsä varustettu, taikka antajan allekir- 20774: joittama ja bhden todistajan allekirjoituksella oikeaksi vah- 20775: vistettu. Jos on kysymys sellaisesta vaalista, jota varten 20776: ehdotus on tehtävä ja tiedoksi annettava, noudatettakoon 20777: valtakirjaan näJhden mitä papinvaalista on sanottu. 20778: 20779: 314 §. 20780: Kaksi varsinaista kirkonkokousta on joka vuosi pidet- 20781: tävä: toinen, jos·sa päätetään edellisen vuoden tileistä ja hal- 20782: linnosta sekä valitaan kuluvan vuoden tilintarkastajat, t~i 20783: nen, jossa vahvistetaan seuraavan kalenterivuoden meno- ja 20784: tuloarvio sekä valitaan virkamiehet niihin toimiin ja te'htä- 20785: viin, jotka kuuluvat kirkonkokouksen alaan ja vuoden lo- 20786: Illllla tulevat avoimiksi. 20787: Sellaisessa seurakunnassa, jossa on kirkkovaltuusto, vah- 20788: vistavat kirkkovaltuusmiehet meno- ja tullaarvion sekä päät· 20789: tävät edellisen vuoden tilinteosta 20790: , ja hallinnosta, mutta tilin- 20791: tarkastajat valitaan kirkonkokouksessa. 20792: 3'22 §.. 20793: · Jos keskustelussa ilmaantuu eri mieliä eikä niitä saada 20794: yhteen sovitetuiksi, ja jos silLoin ääinestystä vaaditaan, toi- 20795: mitettakoon se julkisesti, esiinhuudolla ääniluettelon mu- 20796: kaan. Se mielipi'de, jonka puolella on suurin ääniluku,-tul- 20797: koon päätökseksi. Jos eri mielipiteet ovat saaneet yhtä pal- 20798: jon ääniä, voittakoon se, johon useimmat miesluvun mukaan 20799: ovat yhtyneet. Jos äänet näinkin laskien ovat jakautuneet 20800: tasan, tulkoon ]Jäätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja 20801: yhtyy. 20802: N:o 21 43 20803: 20804: Sellaisessa seura.kunnassa, j•osta 466 § :n 1 momentissa 20805: mainitaan, ää;nestetään kirkonkokouksessa siten, että ääni- 20806: valtaiset, ilman että heitä erikseen esiinhunldetaan, antavat 20807: äänensä puheenjohtarjan määrä11mässä järjestyksessä, ja ol- 20808: koon puheenjohtaja oikeutettu äänes'tämistäJ varten jakamaan 20809: äänivaltaiset piireihin sekä jättämään äänten vastaanotta- 20810: misen kussakin 1Jiirissä toisen pappismiehen tehtäväksi. 20811: Jos muu seurakunta taMoo ottaa käytäntöön edellis•essä 20812: momentissa mainitun äänestystavan, päättäköön siitä k1rkon- 20813: kokouksessa.. Kun sel1ainen päätös I()U tehty, älköön kirkon- 20814: kokous käsiteltäväkseen ottako ehdotusta sen kumoamisesta 20815: ennenkuin viidentenä vuotena päät.öksen voimaan astumi- 20816: sesta. 20817: Jos on kysymys vaa~ista, jota varten ehdotusta ei ole 20818: tehtävä, ja useampia kuin yksi on valittava, toimitettakoon 20819: vaali niinkuin kirkkl()valtuusmies-ten vaalista on sanottu. 20820: 20821: 331 §. 20822: Kirkkoneuvoston asiana on: pitää kristillistä siveyden- 20823: hoitoa ja kirkkokuria seurakunnassa; lähinnä valvoa kirkon 20824: ja seurakunnan omaisuuden ja- varojen hoitoa ja hallintoa, 20825: olkoonpa tämä hoito ja hallinto kirkonisännöitsijän tai seura- 20826: kunnan muiden luottamusmiesten hallussa; vuosittain kir- 20827: konisännöitsijän tai kassanhoitajan taikka kirkkohallinto- 20828: kunnan avulla valmistaa ja kirkonkokouksen tai kirkkoval- 20829: tuusmiesten tarkastettavaksi ja vahvistettavakai esittää 20830: meno- ja tuloarvio seuraavalle vuodelle; ottaa virka·an ja 20831: virasta erottaa suntiot ja muut alemmat kirkonpalvelijat; 20832: saattllia täytäntöön kirkonkokouksen päätökset kaikissa niissä 20833: tapauksissa, joissa täytäntöönpanoa ei ole annettu toimeksi 20834: erityisille sitä varten valituille henkilöille; tehdä kirkonko- 20835: koukselle niitä ·esityksiä: ja ehdotuksia, joita se havaitsee 20836: 44 ;N :o 21 20837: 20838: asianhaarain .kaipaavan, sekä antaa ne valmistelevat lau- 20839: sunnot, joita kirkonkokous ehkä vaatii. 20840: 20841: 350 §. 20842: Kirkonisännöitsijän .pitää, ellei erityistä kantomiestä ole 20843: l~illisesti määrätty, kantaa kirkon ja seurakun~an sekä va- 20844: kinaiset että satunnaiset tulot kultakin vuodelta. Kun meno- 20845: ja tuloarvio on vahvistettu, ja papiston palkkauksen maksun- 20846: pano sen jälkeen toimitetaan, tulee kirkonisännöitsijän tai 20847: ' muun asianomaisen kantomiehen sen johdolla jakaa arviossa 20848: oleva lisämaksu verovelvollisten kesken ja siitä valmistaa 20849: maksunpano- ja 'kantoluettelo, joka_ on kirkonkokouksen tai 20850: kirkkovaltuusmiesten määräämällä tavalla tarkastettava. 20851: Senjälkeen toimit·etta:koon :kirkollismaksujen kanto aikana ja 20852: paikassa, jotka kirkkoneuvosto määrää. 20853: Kaikki kannon jälkeen vielä ma:ksfl!matta olevat maksut 20854: merkitsee kantomies rästiluetteloon ja perityttää maksuvel- 20855: vollisilta. 20856: Rästit, joita syystä tai toisesta ei ole voitu periä, poiste- 20857: taan kirkonkolmuksen tai kirkkovaltuusmiesten määräyksen 20858: mukaan tileistä. 20859: Kirkonisännöitsijän-tai muun luottamusmiehen, jolle kir- 20860: kon tahi .seurakunnan varain hoito ja hallinto on uskottu; 20861: pitää kirkkoherralle antaa tili 'lQlssoista, niid.en tuloista ja 20862: menoista tarpeellisine todisteineen kultakin kuluneelta ka- 20863: lenterivuodelta, viimeistäänkin ennen senjälkeisen helmikuun 20864: loppua, noudattaen sitä, että jokaisesta rahastosta tehdään 20865: eri tili. 20866: 41;8 §, 20867: Sille, joka muissa asioissa on tuomiokapitulin päätökseen 20868: tahi välipäätökseen tyytymätön, annettakoon osotus: että 20869: hän saa siitä alamaisesti valittaa Keisarilliselle :Majestee.- 20870: N:o 21 45 20871: 20872: tille, Hänen Suomen Senaattinsa Talous-Osastoon, JOS vali~ 20873: tus koskee virkaehdotusta, vaalia taikka nimitystä, viiden- 20874: viidettä päivän kuluessa, mutta muutoin kuudenkymmenen 20875: päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös tahi välipäätös 20876: annettiin; että jos muutosta haetaan, se on saman ajan· ku- 20877: luessa tuomiok::tpitulille ilmoitettava; ja että jos sellainen 20878: ilmoitus on tehty, hakijan tulee, kolmenkymmenen päivän 20879: ajassa ensimäisen määräpäivän jälkeen, toimittaa mainitusta 20880: osastosta tuomiokapituliin todistus, että valitus t•odella on 20881: tehty, kaikki puhevallan menettämisen uhalla. Jos määrä- 20882: päivä sattuu pyhäpäiväksi, on se lähinnä seuraavaksi arki- 20883: päiväksi määrättävä. Virkaehdotuksesta tahi nimityksesta 20884: tehdyn valituksen mukana seuratkoon ehdotusta tahi nimi- 20885: tystä koskeva pö;ytäkirja ja päätöS, ja: muissa asioissa se pää- 20886: tös, josta valitetaan. 20887: 20888: 20889: Seitsemäskolmatta Imku. 20890: Kirkkovaltuustoista. 20891: 466 §. 20892: Niissä kaupunkiseurakunnissa, yhdistetyissä kaupunki- 20893: ja maaseurakunnissa sekä maalaisseurakunnissa, .ioissa väki- 20894: luku nousee vähintään viiteentuhanteen, on seurakunnan 20895: päätösvalta 305 § :ssä sekä 307 § :n 4, 5, 6, 11, J,2 ja -13 koh- 20896: dassa tarkoitetuissa asioissa annettava kirkkovaltuusmie- 20897: hine. 20898: Jos muu seurakunta tahtoo antaa päätösvaltansa edelli- 20899: sessä momentissa tarkoitetuissa asioissa kirkkovaltuusmie- 20900: hille, IJäättäköön siitä kirkonkokouksessa. Kun sellainen IJää- 20901: tös on tehty, älköön kirkonkokous käsiteltäv·äJkseen ottako 20902: ehdotusta sen kumoamis·esta, ennenkuin viidentenä vuotena 20903: päätöksen voimaan astumisesta. 20904: 46 N:o 21 20905: 20906: Yhdistetyssä kaupunki- ja maaseurakunnassa ovat kui- 20907: tenkin asiat, jotka koskevat ainoastaan jompaakumpaa seura- 20908: kuntaa, käsiteltävät kirkonkokouksessa, joka pidetään ainoas- 20909: taan sen seurakunnan jäsenten kanssa. 20910: 20911: 467 §. 20912: Kirkkovaltuusmiesten lukumäärästä päättä seurak~nta, 20913: kuitenkin niin, {lttä seurakunnassa, jossa on jäseniä neljä- 20914: tuhatta tahi vähemmän, valitaan vähintään kaksitoista ja 20915: enintään neljäkolmatta; 'jossa on enemmän kuin neljätiJ.hatta, 20916: vaan ei yli kahdeksantuhatta, vähintään kuusitoista ja enin- 20917: tään kaksineljättä, sekä seura:kunnassa, jossa on enemmän 20918: kuin kahdeksantuhatta, vähintään neljäkolmatta ja enintään 20919: kahdeksan viidettä. 20920: Käsiteltäessä kysyu1,yksiä kirkon ynnä siihen kuuluvain 20921: rakennusten sekä pappilan uudestarakentamisesta, kirkon 20922: tai seurakunnan kiinteän omaisuuden myymisestä tai kiin- 20923: teistön ostamisesta seurakunnalle, lainan ottamisesta pitem- 20924: mäksi kuin kahden vuoden ajaksi sekä hautausmaan perusta- 20925: misesta on kirkkovaltuusmiesten lukumäärä lisättävä puolen 20926: verta, taikka, jos murtoluku syntyy, lähinnä seuraavalla 20927: suuremmalla luvulla. 20928: Kirkkovaltuusmiehet valitaan suljetuilla lipuilla kirkon- 20929: kokouksessa seurakunnan äänivaltaisista miehistä. Poissa- 20930: oleva äänivaltainen saakoon käyttää vaalioikeuttansa asia- 20931: miehen kautta 3,13 § :ssä sanotulla tavalla, _älköön kuiten- 20932: kaan valtakirjaan panko niiden nimiä, joita äänestää. 20933: Yhdistettyyn kaupunki- ja maaseurakuntaan on asetet- 20934: tava kahdeksalla tasan jaollinen luku kirkkovaltuusmiehiä, 20935: joista nelJäsosa on eri seu'rakuntain valittava, puolet kum- 20936: mastakin, seurakunnan omain: jäsenten joukosta, jP. muut 20937: N:o 21 47 20938: 20939: valitaan moleiDipain seurakuntain yhteisessä kirkonkokouk- 20940: sessa. 20941: V al tuusmiesten asettamisesta eräisiin seurakuntiin, joilla 20942: on yhteinen talous, säädetään myöskin 478 §:ssä. 20943: 48 N:o 21 20944: 20945: 20946: 20947: 20948: VI. Ehdotus Suomen Evankelis-luterilai- 20949: selle kirkolle annetun Kirkkolain 455, 460 ja 20950: 463 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi. 20951: 20952: 455 §. 20953: Yleisen kir:kol.lisk·okouksen asiana on ehdottaa uutta kirk- 20954: kolakia ja voimassa olevan muuttamista ja selittämistä, jonka 20955: jä.lkeen kirkolliskokouksen ehdotukset alistetaan Keisarin ja 20956: Valtiosäätyjen tutkittaviksi ja hyväksyttäviksi; ottaa käy- 20957: tettäväksi uusi virsi- ja evankeliumikirja, kirkkokäsikirja, 20958: katkismus ja raamatunkäännös; antaa lausuntoja niistä kysy- 20959: myksistä, jotka hallitus sille lähettää ja jotka koskevat evan- 20960: kelis-luterilaisen kirion suhdetta valtioon taikka muihin 20961: Suol:llessa oleviin kristinuskoa joko tunnustaviin tahi tun- 20962: nustamattomiin uskontokuntiin, kuin myös niin sanotuista 20963: sekalaisasioista, sekä mainitunlaatuisista asioista hallituk- 20964: selle tehdä esityksiä ja lausua toiv·omuksia. Kirkollisko- 20965: kouksen tulee myös valita ne miehet, jotka valmistavat kirk- 20966: kolain, virsi- ja evankeliumikirjan, kirkkokäsikirjan, katkis- 20967: muksen ja raamatunkäännöksen muutosehdotukset. Ennen- 20968: kuin sellaiset ehdotukset jätetään kirkolliskokottksen 'käsitel- 20969: täviksi, autakoot seurakunnat ja J)apisto niistä lausuntonsa. 20970: Kirkolliskokouksella on myös oikeus kristinapin taidon 20971: edistämiseksi ja kristillisen elämän vartuttamiseksi ynnä tar- 20972: koituksiin, joita on pidettävä seurakunnille yhteisinä, mää- 20973: rätä kirkonkassoista maksettaviksi varoja, jotka kirkon 20974: omilta jäseniltä taksoitetaan kirkollis_ten ma.ksu,ien suoritta- 20975: N:o 21 49 20976: 20977: misesta yleensä säädettyjen perusteiden mukaan; niin myös 20978: oikeus vahvistaa määräyksiä näiden varojen !käyttämisestä. 20979: .Älkööt kuiten·kaan kirkonkassojen maksut miltäkäiin vuo- 20980: delta nousko sitä määrää suuremmiksi, joka kertyisi, jos 20981: kutakin edellisenä vuonna kirkonkirjoissa ollutta henkilöä 20982: kohti kannettaisiin 2 penniä. 20983: 20984: 460 §. 20985: Kokouksen valittujen jäsenten tulee saada palkkio, joka, 20986: siltä osalta kuin se on tuleva pappissäädyn ~dusmiehille, on 20987: hiippakunnittain laskettava ja kaikkien tähän säät~rn kuu~ 20988: luvain Vaalioikeutettuden maksettava se'kä rovastikunnittain 20989: valituille maallikoille taksoitettava kirkonkassoista makset~ 20990: tavaksi. 20991: Näistä kassoista ovat niinikään muut kirkolliskokouksen 20992: kustannukset suoritettavat sekä myöskin niiden komiteain 20993: kustannukset, joita kirkolliskokous 455 § :n :mukaan katsoo 20994: tarpeelliseksi asettaa, viimeksi mainitut kustannukset mikäli 20995: niitä ei suoriteta yleisistä valti·ovaroista. 20996: Jos kirkolliskokouksen ja sen komiteain kustannusten 20997: suorittaminen vaatisi, että varoja sanottuihin kustannuksiin 20998: edeltäpäin ;koottaisiin yhteiseksi kirkolliskokouksen, rahas~ 20999: toksi, on kirkolliskokous oikeutettu yksinkertaisella äänten 21000: enemmistöllä siitä 'Päättämään. 21001: Jos kirkolliskcokousten väliaikana ilmaantuu tarve koota 21002: sellaista kirlmlliskokouksen rahastoa, on piispain:kokcouksoo 21003: asia ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin sik.sikuin, kirkollis- 21004: kokous saapi tilaisuuden päättää asiasta. 21005: Kaikki kustannukset ja .maksut, jotka tämän §:n sekä. 21006: 455, 463 ja 465 '§:n mukaan ovat suoritettavat kirkonkas- 21007: soista, ovat näiden maksettaviksi jaettavat seurakuntien 21008: väkiluvun mukaan. 21009: 4 21010: N:o 21 21011: 21012: 463 §. 21013: Piispainkokouksen tulee niinikään: 21014: 1) ennen kirkolliskokouksen alkamista laatia ehdotus ko- 21015: kouksen työjärjestykseksi; 21016: 2) pitää huolta siitä että ne lausunnot, jotka 455 § :n mu- 21017: kaan ovat jätettävät kirkolliskokoukselle, tulevat siten ,koo- 21018: tuiksi ja järjestet;sriksi, että kokous ja sen valiokunnat voivat 21019: ilman suurempaa ajanhukkaa hyväksensä käyttää niitä; 21020: 3) ryhtyä muihin mahdollisesti tarvittaviin valmistaviin 21021: toimenpiteisiin ,kirkolliskokousta varten; 21022: 4) ryhtyä kaikkiin täytäntöönpanotoimiin, joita kirkollis- 21023: kokouksen 455 § :n 2 momentin nojalla tekemät päätökset 21024: vaativat; 21025: 5) määrätä niiden varojen hoitaja, joita 455 §:n 2 mo- 21026: mentissa ja 460 §:n 3 ja 4 momentissa olevien säännösten 21027: nojalla on väätetty kirkonkassoista koottaviksi, laatia ohje- 21028: sääntö ·rahatStonhoitajalle, Vla:lita rtarkwstajatt, jotka piispain- 21029: ikokou.ksen ylivalvonnan alaisina pitävät varojen hoitoa sil- 21030: mällä, antaa muita mahdollisesti tarvittavia määräyksiä, 21031: sekä valmistuttaa varojen hoidosta kirkolliskokoukselle ker- 21032: tomus; 21033: 6) jakaa eri hiippakuntain välillä ne maksut tai kustan- 21034: mikset, Jotka tämän § :n sekä 455 '§ :n 2 momentin, 460 ja 21035: 465 § :n mukaan ovat kirkonkassoista ta>ksoitettavat; 21036: 7) ilmoittaa tuomiokapituleille, heidän asianansa oleviin 21037: täytäntöönpanetoimiin ryhtymistä vart,en, sellaiset kirkollis- 21038: kokouksen päätökset, jotka kirkkolain mukaan ilman esi- 21039: vallan vahvistusta ovat pappien ja seurakuntien noudatet- 21040: tavat; 21041: 8) kirkolliskokousten väliaikoina antaa niille komiteoille, 21042: jotka kirkolliskokous 455 § :n nojalla ·on asettanut, niitä 21043: määräyksiä näiden työstä ja toimenpiteistä, jotka komitean 21044: N:o 21 51 21045: 21046: oma.in esitysten johdosta katsotaan tarpeellisiksi, ja jotka 21047: eivät ole kirkolliskokouksen päätöksiä vastaan; 21048: 9) määrätä ne palkkiot ja muut maksut mainittuja ko- 21049: miteoja varten, jotka 460 § :n mukaan ovat kirkonkassoista 21050: taksoitettavat, jollei kirkolliskokous ole niitä määrännyt; 21051: sekä 21052: 10) ryhtyä muihin kirkolliskokouksen päätöksestä mah- 21053: dollisesti johtuviin täytäntöönpanotoimiiu, mikäli ne eivät 21054: lain mukaan ole tuomiokapitulin tehtäviä. 21055: 21056: Helsingissä, 8 päivänä joulukuuta 1917. 21057: 21058: 21059: Suomen Senaatin päätöl~:scn mukaan 21060: 21061: Kirkollis- ja opetustoimituskunnan Päällikkö 21062: E. N. Setälä. 21063: 21064: 21065: 21066: Yriö Loimaranta. 21067: Helsingissä, ~-,omen Senaatin kirjapainossa, 1917. 21068: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 21. 21069: 21070: 21071: 21072: 21073: Lakivaliokunnan mietintö 21074: N:o 8 hallituksen esityksen johdosta erinäi· 21075: sistä muutokSista Suomen evankelis-luterilai· 21076: selle kirkolle 6 päivänä joulukuuta 1869 an- 21077: nettuun kirkkolakiin. 21078: 21079: Eduskunta on valmisteltavaksi lähettänyt Lakivaliokun- 21080: taan hallituksen edellä mainitun l'sityksen N :o 21. 21081: 21082: 21083: Kirkkolain 455 §:n mukaan ovat yleisen kirkolliskokouk- 21084: sen ehdotukset. kirkkolain muuttamisesta alistettavat lakia- 21085: säätävän vallan tutkittaviksi ja hyväksyttäviksi. Kirkollis- 21086: kokouks·en ehdotukset ovat siis tämän mukaan muuttamatta 21087: hyväksyttävät taikka hyläiiävät. Hallituksen esityksellä nyt 21088: tutkittaviksi eioitetyt kirkolliskokouksen muutosehdotukset 21089: kirkkolakiin ovat esityksessä jaetut kuuteen osastoon, sisäl- 21090: täen kukin erillisen ja niinmuodoin sellai,senaan hyväksyttä- 21091: vän tai hylättävän lakiehdotuksen kirkkolain eräiden lain- 21092: paikkain muuttamis·esta. 21093: Kun Eduskunnalla ei ole mahdollisuutta muuttaa. kirkol- 21094: liskokouks-en ehdotuk<sia, voidaan Valiokunnan mielestä, siinä 21095: tapauksessa ettii muutoksia olisi toivottava, ehdotukset kui- 21096: tenkin hyväks3'ä, elleivät ne loukkaa yhteiskunnan etua tai 21097: kansalaisten oikeuksia. Toisin ei voitane menetellä kirkkoa 21098: vahingoittamatta. Myöskin on huomattava että, kun uskon- 21099: nonvapauslaki ennen pitkää saadaan säädetyksi, niillä, jotka 21100: eivät hyväksy kirkon sisäistä järjestystä, tulee olemaan va- 21101: paus erota kirkon yhteydestä. On siis edellämainituin rajoi- 21102: tuksin sallittava kirkon jä.rjestää sisäiset asiansa sm mukaan 21103: kuin se itse parhaaksi katsoo. 21104: 2 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 21. 21105: 21106: Sanotulta kannalta arvosteltuina voidaan Valiokunnan 21107: käsityksen mukaan hyväksyä eE>itykseen sisält.yvät lakiehdo- 21108: tukset lukuunottamatta neljättä. Tämän lakiehdotuksen mu- 21109: kaan olisi kirkkolain 71 §:ään tehtävällä lisäyksellä säädet- 21110: tävä, että siviiliviranomaisen edessä solmitut avioliitot ovat 21111: siunattavat sillä tavoin kuin käsikirjassa määrätään. Siviili- 21112: avioliiton kirkollinen siunaaminen olisi siis pakollista. Täl- 21113: laista ~hdotusta ei voida. hyväksyä. Kun yhteiskunnallisella 21114: lailla avioliiton solmiminen siviiliviranomaisen edessä on sää- 21115: detty luvalliseksi ja päteväksi avioliittoon menemisen muo- 21116: doksi, ei voida pitää oikeana, että kirkko, varsinkin niin 21117: kauan kuin sen yhteydestä ei voi vapaaBti erota, saisi asettaa 21118: .iäs·enilleen pakolliseksi vaatimuksen s·ellaisen avioliiton kir- 21119: kollisesta siunauttamisesta. Sellainen lainmääräys sisältäisi 21120: omantunnonpakkoa toisinajat.televia kohtaan. 21121: Edellä esittämänsä nojalla V aliakunta kunnioittaen eh- 21122: dottaa, 21123: että Eduskunta hylkäisi esitykseen sisältyvän 21124: lakiehdotttksen ki1·kkolain 71 §:n muuttamisesta, 21125: mutta hyväksyisi ja vahvistaisi muut esitykseen 21126: sisältyvät lakiehdot1drset. 21127: 21128: 21129: 21130: Tämän asian käsittely,yn ovat ottaneet osaa puheenjoh- 21131: taja Mikkola, varapuheenjohtaja Airola, jäsenet Aronen, Ha- 21132: kala, Anni Huotari, Alma Jokinen, Kaila, Lapvet.eläinen, 21133: A. Manner, Nurminen, Roos, Saarelainen, Snellman, L. 21134: Typpö, Yrjö-Koskinen ja Akesson &ekä varajäsenet Alanen, 21135: Fors·ten, Korhonen, Lantto ja Tuomikoski. 21136: 21137: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1918. 21138: 21139: 21140: 21141: 21142: Helsingissä, Suomen Senaatin kirh•pa:inossa, 1918. 21143: 1917 II Vp. - S. V. M. - Esitys N:o 21. 21144: 21145: 21146: 21147: 21148: Suuren valiokunnan mietintö 21149: N:o 27 hallituksen esityksen johdosta ·erinäi- 21150: sistä muutoksista Suomen evankelis-luterilai- 21151: selle kirkolle 6 päivänä joulukwta 1869 an,. 21152: nettuun kirkkolakiin. 21153: 21154: Suuri valiokunta on, käsiteltyänsä yllämainitun asi~w, 21155: päättänyt yhtyä Lakivaliokunnan mietinnöösä N:o 8 elovaan 21156: ehdotukseen, 21157: että Eduskunta hylkäisi esitykseen sisältyvän 21158: lakiehdotuksen kirkkolain 71 §:n muuttamt8esta, 21159: mutta hyväksyisi ja vahvistaisi muut esitykseen 21160: .si.~ältyvät lakiehdotukset. 21161: 21162: 21163: HelsingiöSä 2'2 päivänä toukoknuta 19·18. 21164: Helsingissä, Suomen Senaatin kirja.painossa, 1918. 21165: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 21. 21166: • 21167: 21168: Suomen Eduskunnan vastaus 21169: Hallituksen esitykseen erinäisistä muutoksista 21170: Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle 6 päi- 21171: vänä joulukuuta 1869 annettuun Jdrkkolakiin. 21172: 1 21173: 21174: EduskunnaUe on annettu Hallituksen esit.ys erinäisistä 21175: muutoksista Suomen evankelis-luteri1aiselle kirkolle 6 päi- 21176: vänä joulukuuta 1869 annettuun kirkkolakiin, ja on Edus- 21177: kunta, jolle Lakivaliokunta on asiasta antanut mietinnön 21178: N :o 8, päättänyt 21179: 21180: hl}lätä esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen 21181: kirkkolain 71 §:n muuttamisesta, mutta hyv{ik- 21182: syä muut esitykseen sisältyvät lakiehdotukset. 21183: 21184: Helsingi8sä, 28 päivänä toukokuuta 1918. 21185: • 21186: 21187: 21188: 21189: 21190: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918. 21191: 1917 - Toiset VaJtiopäivät N:o 22. 21192: 21193: 21194: 21195: 21196: Hallituksen esitys Suemen Eduskunnalle 21197: valtiolainan ottamisesta kulkulaitosralmston 21198: tarpeisiin. 21199: Eduskunnalle kuluvan vuoden ,edeLlisillä valtiopäivillä 21200: annetussa esityksessä ehdotti HaHitus 125,000,000 markan 21201: suuruisen valtiolainan ottamista kulkulaitosrahaston vahvis- 21202: tamiseksi. Tämä esitys ei kuitenkaan silloin ehtinyt tulla 21203: lopullisesti käsitellyksi, minkä vuoksi asia on näillä valtio- 21204: päivillä otettava uudelleen harkittavaksi ja päätett.äväksi. 21205: Samaten kuin Eduskunnalle nyt annettuun kulkulaitosrahas- 21206: toa koskevaan esitykseen sisältyvä ehdotus mainitun rahas- 21207: ton budjetiksi vuodeUe 1917 olennaisesti eroaa siitä budjetti- 21208: ehd{ltuksesta, joka oli valmisteltu esitettäväksi viime valtio- 21209: päivien hyvä:ksyttäväksi, on myöskin suunnitellun valtiolai- 21210: nan määrä.ä oHut pakko nyttemmin tarkistaa ottamalla huo·- 21211: mioon tämä uusittu budjettiehdotus ynnä rautatietalouden 21212: yhä suureneva liikepääomaTI tarve. 21213: 21214: Kulkulaitosrahaston tulot vuodelta 1917 ovat budjetti- 21215: ehdotuksessa arvioidut 263,319,416 markaksi 83 penniksi ja 21216: menot 256,570,532 markaksi 22 penni1ksi, joten laskettu 21217: ylijäämä tekee 6,748,884 markkaa 61 penniä. Tämä yli- 21218: jäämä ei kuitenkaan riitä peittämään ra•hastossa vuodelta 21219: 1916 olevaa 7,720,048 markan 26 :pennin suuruista pääoma- 21220: vajau.s·ta, vaan tarvitaan s[tä varten lisäva.roja 971,163 21221: markkaa 65 penniä. 21222: 5121-17 21223: N:o 22' 21224: 21225: Budjettilaskelmassa sisältyy kulkulaitosrahaston tuloihin 21226: vuodBlta 1917 muun muassa viime maaliskuussa imhdeksi 21227: vuodeksi otettu 75,000,000 markan suuruinen laina kokonai. 21228: suudessaan sekä 39,759,316 markan 83 pennin suuruinen 21229: siirto valtiorahastosta. Näiden tuloerien suhteen on kuitenkin 21230: huomattava, etteivät ne kdko määriltään ole käytettävissä 21231: budjettimenojen suorittamiseksi. Mitä ensinnäkin tulee pu- 21232: heen:alaiseen lainaan, niin on siitä 30,000,000 markkaa men- 21233: nyt vuonna 19,15 otetun ja marraskuun 1 päivänä 1917 erään- 21234: tyneen lyhytaikaisen lainan maksuun, mitä suoritusta. kui- 21235: tenkaan ei ole otettu budjettiin menoksi, koska nyt kuolete- 21236: tusta lainasta saa.tuja varoja ai'kanaan ei oltu huomattu kul- 21237: kulaitosrahaston budjetissa tulona. Täs·tä seura,a, että 1917 21238: vuoden budjettimenojen peittämiseksi tarvitaan vastaava 21239: 30,000,000 ma.rkan suuruinen varain lisäys. Mitä taas tulee· 21240: ehdotettuun siirtoon: valtiorahastosta, on muistettava, että 21241: kulkulaitosrahaston tiliasema. 1916 vuoden lopussa osottaa 21242: viimemainitun rahaston jo käyttäneen siihen mennessä val- 21243: tiorahaston va.roja 27,000,000 markkaa. 1917 vuoden bud- 21244: jettimenoihin saa, siis kulkulaitosrahasto kysymyksessäolevan 21245: siirron kautta itse asiassa vain 12,759,316 markfkaa, 83 penniä 21246: uusia varoja ja jäännös 2 7,000,000 markkaa kuittaantuu 21247: viimevuotista tilivelkaa vastaan, aiheuttaen samansuuruisen 21248: 1isävarain tarpeen menojen peittämistä varten. 21249: Lainavaroja. tarvitaan siis yhteensä 57,971,163 markkaa 21250: 65 ~penniä yksinomaan sellaisen tilan aikaansaamiseksi, ettei 21251: kulkulaitosrahaston tileissä synny pääomavajausta. 21252: Kuitenkin on otettava lukuun, että kulkulaitosrahastossa 21253: aina on tarpeen melkoinen liikepääoma kassa.varoja, tarve- 21254: ainevarastoja ja lukuis,ia etumaksuja kuin myös muita sijoi- 21255: tulksia varten. Lainavaroja tarvitaan tähänkin tarkoituk- 21256: seen, koska puheenalaiset sijoitukset ovat viime v·uodesta 21257: N:o 22 3 21258: 21259: kasvaneet melkoisesti. Niincpä oli rautatei<den tarveaineva- 21260: rastoihin syyskuun lopussa kiinnitetty noin 42,000,000 21261: markkaa enemmän kuin vuoden alussa ja ennakkomaksujen 21262: sekä erinäisten velallisten tili osotti noin 39,000,000 markan 21263: lisäystä. Koska kuitenkin näistä sijoituksista useat erät 21264: myöhemmin, budjetin tultua vahvistetuksi, viedään vastarr- 21265: vien määrärahojen ·tilille tahi varattuina määrärahoina siir- 21266: retään seuraavaan vuoteen, eivät ne vaa>di koko määräänsä 21267: vastaavaa liikepääomaa hankittavaksi, mutta likimääräisen 21268: arvion mukaan lienee ta11peen varata tähän tarkoitukseen 21269: noin 30,000,000 ma,rkkaa 21270: Vielä on otettava huomioon, että rahaston tuloista mel- 21271: koinen määrä kuluvanakin vuonna on kertynyt ja edelleen 21272: kertyy ruplissa., joiden kurssi syyskuun loppuun saakka oli 21273: luonnottoman korkea eli 266 markkaa 67 penniä 100 ruplalta, 21274: kunnes Senaatin Valtiovaraintoimituskunta asetuksella syys- 21275: kuun 29 päivältä 1917 oikeutettiin määräämään kurssin 21276: Lontoossa noweratun ruplien ostokurssin ja Suomen Pankin 21277: noteeraaman Englannin puutien myyntikurssin .perustuk- 21278: sella. Sikäli kuin kulkulaitosrahaston tälle vuodelle lasketut 21279: tulot sisältävät sellaisia korkean kurssin mukaan tilitettyjä 21280: ruplia, joita ei suorastaan käytetä rautatietalouden meno~hin, 21281: vaan joita on ·Suomen rahan saantia varten ollut paklm 21282: myydä Suomen Pankille päh;än kurssin mukaan, on kurs~si 21283: erotusta vastaava määrä lisävaroja tarpeen, jotta rahaston 21284: m€not voitaisiin suorittaa. Puhe-enalaiset kurssierotukset 21285: voitanee kuluvalta vuodelta arvioida tasaluvuin 18,000,000· 21286: markaksi. 1Sen johdosta, että rautateillä edellisinä vuosina 21287: kannetut sotaverot budjettiehdotuksen mukaan kuluvana 21288: vuonna siirretään kulkula.itosrahastoon, siirtyy viimemainit- 21289: tuun myös valtiorahastossa tilitetty osuus mainittujen. vero- 21290: jen maksussa kertyneiden ruplavaluuttojen aiheuttamista sa- 21291: 4 N:o 22 21292: 21293: manluontoisista kurssierotuksista, tekevä nom 4,000,000 21294: markkaa. Kurssierotusten aiheuttama lisävarojen tarve 21295: kulkulaitosrahastossa lienee näin ollen ardoita va 22,000,000 21296: markaiksi. 21297: Kulkulaitosrahaston budjettiehdotuksen ynnä rahastcn 21298: tänä vuonna tapahtunei·den sijoitusten tarkastelu antaa näin 21299: ollen tulokseksi noin 110,000,000 maTkan su'uruisen laina- 21300: tarpeen. 21301: Koska. vuosi jo on loppuun kulumasE"a, on itsestään sel- 21302: vää, ettei kulkulaitosrahaston taloutta ole voitu tähän saakka 21303: hoitaa turvautumatta väliaikaiseen lainau~seen. Niinpä on- 21304: kin Senaatin ,päätöksen mukaan 29 päivältä kesäkuuta 1917 21305: otettu vekselilaina 30,000,000 markkaa, joka sittemmin on 21306: uudistettu, viimeksi 1 päivänä joulukuuta kolmrksi kuukau- 21307: deksi. Edelleen on Senaatin päätöksen mukaan 14 päivältä 21308: syyskuuta 19;17 otettu 25,000,000 markan vekoolilaina sekä 21309: vielä iSenaatin päätöksien mukaan 13 päivältä loka/kuuta 21310: 10,000,000 markan ja 26 päivältä lokaku·uta niinikään 21311: 10,000,000 markan vekselilaina, kaikki 3 kuukauden vebe- 21312: leitä käyttämällä. Ja vi·hdoin on Eduskunnan 4 päivänä 21313: joulukuuta 1917 tekemän päätöksen perustuhella otettu 21314: 25,000,000 markan tilapäinen ve'kselilaina, niinikään 3 kuu- 21315: kaudeksi. Niinmuodoin on kuluvan vuoden kassatarvetta 21316: varten kaikkiaan otettu 1q0,000,000 markkaa lainaksi. 21317: Koska. kassa on kai'ki.lle valtion rahastoille ja sen hoidossa 21318: oleville lahjoitetuille rahastoille ynnä postisäästöpankin 21319: Valtiokonttoriin jättämille varoille yhteinen, on myös mui- 21320: den• rahastojen kwssavaroja todennäköisesti joutunut kulku- 21321: laitosrahaston sijoituksiin noin 10,000,000 mall'kkaa. 21322: Kassa.liikettä:kin silmälläpitäen tullaan niinmuodoin sa- 21323: maan tuloikseen, johon edellä budjettia ja tilisijoituksia tut- 21324: kiskelemalla. on tultu, eli noin 110,000,000 markan laina- 21325: tarpeen olemassaoloon. 21326: N:o 22 5 21327: 21328: J_,ainatarve on todellisuudessa vieläkin suurempi, koska 21329: Suamen Pankista on takaisin lunastettava ne ruplaval:uutat, 21330: jotka, sinne vuosina 1915, 19·16 ja 1917 ovat myydyt ehdolla 21331: että Suomen Kruunu määräa;jan kuluessa ostaa takaisin sa· 21332: notut valuutat samasta hinnasta kuin mitä niistä on Pan• 21333: kilta saatu. Tämä velvoitus olisi ennen kuluvan vuoden lop· 21334: pua täytettävä ja tekee sitoumusten määrä kulkulaitosrahas· 21335: ton osalta, tasais,in luvuin 82,000,000 markkaa. 21336: Kokonaisuudessaan nousisi näin ollen kulkulaitosrahaston 21337: laskettu lainatarve yksistään tämän vuoden taloutta silmällä. 21338: pitäen 192,600,000 markkaan. Mutta koska tässä esitetyt 21339: numerot niinkuin budjetinkin erät muuta,Ipin kohdin luon· 21340: nollisesti ova.t arviomääriä eikä uuden pit-käaikaisen lainan 21341: ottamista voitane ajatella vielä ensi vuoden a.lkupuolen ku· 21342: luessa, näyttää välttämättömältä määrätä nyt suunnit-ellun 21343: la:inan suuruus tasaluvuin 200,000,000 markaksi. 21344: Puheenalaisen lainahankkeen toteuttamiseen nähden on 21345: epätietoista, voidaanko sijoittaa entisestä :rräärästä; korotet· 21346: tua lainaa samoilla ehdoilla kuin mitä aikaioompi esitys 21347: edellytti, etenkin kun samanaikaisesti on vireillä kysymys 21348: 200,000,000 markan suuruisen lainan hankkimis{lsta Suomen 21349: Pankin aseman vahvistamiseksi sekä suuren lyhytaikaisen 21350: luoton saamisesta elintarveasiain hoitoa. varten. Näin oUen 21351: näyttää soveliaalta olla tässä yhteydessä määrit.telemättä 21352: lainaehtoja S€ll· tarkemmin, kuin että olisi otettava . 21353: 200,000,000 marka;n suuruinen kuoletuslaina 50 vuoden 21354: maksuajalla. Hallituksen huoleksi jäisi Suomen Pankin 21355: välityksellä mahdollisimman edullisen lainasopimuksen ai· 21356: kaansaaminen rahalaitosten krunssa. 21357: Ed-ellä esitetyn p-erusteella Hallitus täten ehdottaa että 21358: Eduskunta päättäisi 21359: 6 N:o 22 21360: 21361: valtuuttaa H aUituksen kulkulaitosmha,ston 21362: va:hvisbamiseksi ottamaan 200,000,000 markan 21363: su/ll(ruisen ku,oletuslainan viidenkymmenen vuo- 21364: den maksuajalla.; &ekä 21365: tämän lainan koron ja kuol"etuksern soorritta- 21366: miseksi v/liQsittatn osottaa tarpeellisen määrrä- 21367: rahan. 21368: 21369: Helsingissä, 11 päivänä joulukuuta 1917. 21370: 21371: 21372: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 21373: 21374: Valtiovaraintoimituskunnan Päällikkö 21375: .T uhaui Arajä.rvi. 21376: 21377: 21378: J. Wartiovaara. 21379: 21380: 21381: 21382: 21383: Helsingi~Hii, Suomen Senaatin kirjap:1inussa, 1917. 21384: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 22. 21385: 21386: 21387: 21388: 21389: Valtiovarainvaliokunnan 21390: m i et i n t ö N :o 7 Hallituksen esityksen Jo-h- 21391: dosta, joka koskee valtiolainan ottamista kul- 21392: kulaitosrahaston tarpeisiin. 21393: 21394: Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä varten V altiova- 21395: rainvaliakuntaan .lähettänyt Hallituksen ·esityhen N :o 22 21396: vwltiol·aina!llJ ottamisesta 'kulkulaiitosrahaston tarpeisiin ja ·sa- 21397: malla päättänyt, että tätä esitys.tä on käsiteltävä samalla 21398: tavalla kuån V altiopäiv'äijärjestys s'äätää keisarin ja suuri- 21399: ruhtinaalll esityksistä. Valiokunta on myös käytettävakseen 21400: saanut Senaatissa tätä esitysehdotusta valmistetta'E\Ssa synty- 21401: neet asiakirjat. 21402: 21403: 21404: Kuten V a:liokunta on esilttänyt mietinnössään N :o 6 esi- 21405: tyksen johdosta, joka woskee kulkulaitosrahastoa vuodeksi 21406: 1917, on täiliä:n rahastoon •hankittava melkoinen .n:Ui.ärä v·aroja 21407: sen lisäksi, mitä rahaston budjettiehdotukseen otettujen me- 21408: noj,en suorrttamJ.soon on tarpeen. Syyt, ·joista tämä lisävaro- 21409: jen ta;rve johtuu, ovat seuraavat: 21410: Kwlkulai tosrwhaston biialliSsi vuoden 1916 lopussa osottaa 21411: vajausta 7, 720,048 markkaa. 26 penniä. Rahaston budjetti 21412: tälle vuodelle jättäiä V alidkunnan ehdotuks-en :mukaan sääs- 21413: töä ainoastaan 3,275,684 markkaa 61 penllliä. Rahaston va- 21414: jaus vuoden 1917 päättyessä olisi näin ollen 4,444,363 mark- 21415: kaa 6•5 penntiä. 21416: Edelleen osottaa s•an.ottu biilans.si, että rahastolla tämän 21417: vuoden alussa oli kabi tilapä;istä lainaa, toinen, vuonna 1915 21418: otettu 30,000,000 markan suuruioon, toinem, valtiorahastosta 21419: annettu kassa.laina, mää:räJltäänt 27,000,000 markkaa. Kuten 21420: rahastom tä'InänvuotiseJsta budjettiehdotu:ksesta näkyy, ei ra- 21421: 2 i917·II Vp.- V. M.- Esitys N:o 22. 21422: 21423: haston tuloista li.ikene mitään näiden t~livelkain maksami- 21424: seen. Rahasto·n vahvista:mise~si on tämän vuoden maa:lis- 21425: kuussa otettu 75,000,000 markan .laina. Muttru 'kun tällä lai- 21426: nalla saadut varat on asetusten mukaan otettu rahaston tä- 21427: mänvuotiseen budj.ettiin tUJloksi ja tulot melkeiru IJ>:okonaan 21428: kuluvat budj·ettiin kuuluviin melliO:i:him, tekee 1915 vuoden 21429: valtiolainan takaisinmal~su edelleen ta!'Peellis·eks.i hankkia 21430: kulkulaitosrahastoon 30,000,000 markkaa sen .lisäJksi, mitä 21431: ra;haston tämänvuotisten budjettimenojen peittämiseen kysy- 21432: tään. 21433: Kuluvan vuoden vajauksen peittämiseen tarvitaan siis 21434: 4,444,363 markkaa 65 penniä, 30,000,000 marlkkaa viime 21435: marraskuun 1 ]läivänä eräärutyneen lainan maksuun ja 21436: 27,000,000 markkaa lainan maksuun valtiorahastorle, yJl- 21437: teensä 61,444,363 markkaa 65 penniä. I .. ainavarojen osotta- 21438: mioon n1ä;i•hin tarkoituksiin tavahtuu kUJitenikin siHä edt:llly- 21439: tyksellä, että ensi vuoden kuluessa lankeavia, näiden tarkoi- 21440: tuS])erien väliaikaiseen järjestelyyn otettuja, valtiovaraston 21441: vekselilainoja samalla määrällä lyhennetään. 21442: Esityksessä mainitaan, että valtio on Suomen Pankkiin 21443: vuosina 1915, 1916 .ja 1917 myynyt päivän kurssista ne 21444: ru])lavaluutat, jotka kulkulaitosrahastolle on kertynyt V e- 21445: näjän rahassa tehdyistä suorituksista, ~hdolla että valtio 21446: ostaa määräajan kuluessa taikaisin sanotut valuutat samasta 21447: hinnasta kuin mitä niistä on Suomen Pankista saatu. Tämä 21448: velvoitus olisi ennen kuluvan vuoden loppua täytettävä ja 21449: tekee sitoumusten määrä kulkulaitosrahaston osalta tasaisin 21450: luvuin 82,000,000 markkaa. Nykyisen Suomen Pankin 21451: noteeraaman ikurssin mukaan ei näiden ruplavaluuttojen arvo 21452: kuitenkaan ole kuin noin 50,000,000 markkaa, joten niistä 21453: on syntynyt noin 32,000,000 markan suuruinen lkurssitappio. 21454: V aliakunnan mielestä olisi Suomen Pankin kanssa koetettava 21455: aikaansaada sopimus kyseessä olevien ruplavaluuttojen 21456: edelleen pysyttäimiseksi Suomen Pankin hallussa toistaiseksi. 21457: Mutta kun Suomen Pankki nähtävästi ei ole tai])uvainen näitä 21458: ruplavaluuttoja ot.tamaan vastaan niiden ·kurssiarvoa ylem- 21459: mästä hinnasta, olisi edellämainittu summa 32,000,000 mark- 21460: Kulkulaitosrahaston laina. 3 21461: 21462: kaa sopimusta Pankin. kanssa tehtäessä pankille suoritettava. 21463: Koåa nyt kyseessä -olevia kurssitappioita ei ole otettu huo- 21464: mioon tämänvuotisessa kulkulaitosrahaston 'budjetissa, syn- 21465: tyy tästä 3'2,000,000 markan lisävarojen tarve. 21466: Edelleen on huomattava, että sen melkoisen liikkeen hoi- 21467: toon, j~nka tilinä kulkulaitosrahasto ron valtion taloudessa, 21468: aina tarvitaan melkoinen määrä kass,avaroja. Valtionrau- 21469: tateiden ja rautatierakennusten tarveainevarastot sitovat 21470: säännöllises1ii tuntuvia summia ja niin kauan kuin kulkulai- 21471: tosrahaston taloudessa -esiintyy suuria etumaksuja, syntyy 21472: täistäkin huomattava varain "tarve yli sen; mitä budjetti si- 21473: sältää. Tarveainevarastotili oli tämän vuoden lokakuun 21474: päättyessä, ~ykyisten korkeiden hintain j'ohdosta, noin 21475: 71,000,000 markkaa eikä tulle piakkoin tästä sanottavasti 21476: alenemaan. Kulkulaitosrahastosta suoritettuja etumaksuja 21477: tulee tämän vuoden lopussa olemaan nroin 60,000,000 mark- 21478: kaa. Kuten esityksessä huomautetaan, korvautuu niistä 21479: kuitenkin osa, sittenkun vuoden budjetti on mhvistettu, sii- 21480: hen otetuista määrärahoista ja toista osaa on vastaamassa 21481: j·oukko menoiksi merkittyjä, mutta käyttämättä jääneitä eli 21482: n. s. varattuja määrärahoja. Sen summan, joka näin ollen 21483: olisi hankittava kulkulaitosrahasto~ kassatarpeen tyydyttä- 21484: miseksi, on Valiokunta arvioinut 2'5 ,000,000 markaksi. 21485: Edellisessä luetellut tarpeet tekevät yhteensä 118,444,363 21486: markkaa 65 penniä. Esityksen ~ukaan .on kuiterl'kin laina- 21487: tarve vieläkin suurempi, koska sen mukaan Suomen Pankista 21488: on takaisin lunastettava edellä mainitut ruplavaluutat, ,johon 21489: vielä tarvittaisiin noin 50,000,000 markkaa. Tämän lisäksi 21490: olisi otettavalla lainalla m. m. korvattava ne 2:2,000,000 21491: ma:rtkkaan nousevat kurssitappiot, mitkä valtio on tullut 21492: 'kärsimään myydessään .päivän kurssist~ 'Suom;n Pankkiin 21493: korkeamman kurssin 266 markkaa 67 penniä 100 ruplalta 21494: mukaan ·vastaanottamiaan ruplia. Koska tämäkään tarve ei 21495: aiheuta mitää:n välitöntä kassavarain tarvetta ja Valio- 21496: kunnalla nyt ei ole ollut riittävästi aikaa asian kaikin- 21497: puoliseen harkintaan, ei Valiokunta noita tarpeita nyt ole 21498: ottanut lainatarpeen suuruutta arvioidessaan huomioon. 21499: 4 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 22. 21500: 21501: V aliakunnan toimittamat laskelmat osattavat siis, että 21502: nyt olisi kulkulaitosrahastolle hankittava 120,000,000 mar- 21503: kan suuruinen laina. Lainan realiseeraukseen ja lainaehtoihin 21504: nähden on Valiokunta sitä mieltä, että laina olisi otettava 21505: pitkäaikaisena kuoletuslainana 50 vuoden maksuajalla. Hal- 21506: lituksen asia,ksi jäisi Suomen Pankin välityksellä tehdä raha- 21507: laitosten kanssa lainasopimus, joka korkok:mtaan ja muihin 21508: ehtoihin nähden on "valtiolle maihdollisimman edullinen. 21509: Laina tulisi budjettiin tulopuolelle otettavaksi ja sen koron 21510: ja kuoletuksen suorittamiseksi tarpeelliset varat tulisivat 21511: kunakin vuonna huomattaviksi ~iinikään kulkulaitosrahaston 21512: • budjetissa. 21513: Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa 21514: Eduskunnan päätettäväksi, 21515: että Eduskunta valtuuttaa Hallituksen 21516: kulkulaitosrahaston vahvistamiseksi ottamaan 21517: 120,000,000 markan $Uuruisen kuolett,slainan 21518: viidenkymmenen vUoden maksuajalle. 21519: 21520: Helsingissä, 18 päivänä joulukuuta 1917. 21521: 21522: 21523: 21524: -Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 21525: Gylling sekä jäsenet Luopajärvi (osittain), Ahmavaara (osit- 21526: tain), Björk (osittain), R. Furuhjelm, Haavanen, Hurme- 21527: vaara, E. Huttunen, K. R. Häkkinen, Kairamo, Kirves, J. 21528: Kohonen, Komu, Lahdensuo, Lehokas (osittain), Nevanlinna, 21529: Paasonen, Puumala, Raitanen, Saarikivi ja varajäsen Paavo- 21530: lainen sekä osittain· varajäsenet Arffman, Jalonen, Ottelin, 21531: Suutala ja Vuokoski. 21532: Vastalause 1. 5 21533: 21534: 21535: 21536: 21537: Vastalauseita. 21538: I. 21539: 21540: Valiokunnan mietinnössä olevalle ponnelle ehdotamme 21541: seuraavan sana:muodon: 21542: 21543: että Eduskunta valtuuttaa Hallituksen kul- 21544: kulaitosrahaston vahvistamiseksi ottamaan 21545: 120,000,000 markan suuruisen kuoletu.slainan 21546: viidenkymmenen vuoden maksuajalla ja korkein- 21547: taan .5 prosentin korolla. 21548: 21549: 21550: Edvard Gylling. J. A. Komu. 21551: H. Hurmevaara. V. Lehokas. 21552: E. Huttunen. A. Paasonen. 21553: J. Kirves. K. Raitanen. 21554: Jalo Kohonen. S. Saarikivi. 21555: 6 1917' II Vp.--,-- V. M.- Esitys N:o 22. 21556: 21557: 21558: 21559: 21560: II. 21561: 21562: Kun Valiokunnan perustelut mielestämme ovat osittain 21563: epätyydyttävät, ehdotamme, 21564: 21565: että mietinnölle alkaen siv. 2 olevasta kappa- 21566: leesta, joka alkaa sanoilla ,Esityksessä maini- 21567: taan", ja jatkuu 3 sivztn lopputtn annettaisiin sett- 21568: raava sananmuoto: 21569: 21570: ,Valtionrautateitten tulot ovat tänäkin vuonna melkoiselta 21571: osa.lta kertyneet ruplissa, joiden kurss.i syys'kuun loprpuun 21572: saakka oli 266 markkaa 67 penn~ä 100 ruplalta. Sikäli kuin 21573: kulku:laitosraha1ston täJlle vuodelle lasketut tulot sisältävät 21574: sellaisia korkean kurssin mukaan tilitettyjä ruplia, joita ei 21575: suorastaan käytetä rautatietalouden menoihin, -vaalii joita on 21576: Suomen rahan saantia varten ollut pa:kko myydä Suomen 21577: Pankille päivän kurssin mukaan, on kurssierotusta vastaava 21578: määrä lisävaroja taflpeen. Esitykses.sä on 1Juheenw}aiset kurs- 21579: sier.otrrkset kuluvalta vuodelta arvieitu tasaluvuin 18,000,000 21580: markaksi. Tähän on esityksen m\lkaan 'lisättävä vielä 21581: 4,000,000 markkaa sen johdosta, että rautateiHä edellisinä 21582: vuosina kannetut sotaverot budjettiehdotuksen mukaan. kulu- 21583: vana vuonna: siirretää,n ku:lkulaitosrahastoon, jolloin viime- 21584: mainittuuiJJ myö·s siirtyy valtiorahastossa tilitetty osuus mai- 21585: nittujen verojen maksussa kertyneiden rup.lava1luuttojen 21586: aiheuttamista kurssierotuksista. Kun näitä kurssita•ppioita 21587: ei ole vähennetty kulkula·it01srahastcm tämänvuotiseen budjet- 21588: tiehdotukseen merkityistä tuloista eikä myöskään otettu huo- 21589: mioon menoissa, syntyy tässä 2·2,000,000 markan lisävarojen 21590: tarve. 21591: Vastalause II. 7 21592: 21593: Edelleen on huomattava, että sen melkoisen liikkeen hoi- 21594: toon, jorrka ltiinä kulkulaitosrahasto on valtion taloudessa, 21595: aina tarvitaan melkoinen määrä kassavaroja. Valtionrau- 21596: tateiden ja rautatiera:keD:nusten tarveainevarastot sitovat 21597: säännöllisesti tuntuvia summia ja niin kauan kuin kulku- 21598: laitosrahaston taloudessa esiintyy suuria etumaksuja, syntyy 21599: tästäkin huomattava varain tarve yli sen, mitä budjetti 21600: si&ältää. Tarveainevarastotili oli trumän vuoden lokakuun 21601: päättyessä, nykyisten korkeiden hintain johdosta, noin 21602: 71,000,000 markkaa eikä tulle piakkoin tästä sanottavasti 21603: alenemaan. Kulkulaitosrahastosta suoritettuja etumaksuja 21604: tulee tämän vuoden lopussa olemaan noin 60,000,000 mark- 21605: kaa. Kuten esitylks,ess,ä huomautetaan, korvautuu niistä 21606: kuitenkin osa, sittelllkun vuoden budj.etti on vahvistettu, 21607: siihen otetuista määrärahoista ja toista osaa on vastaamassa 21608: joukko menoiksi merkittyjä, mutta käyttämättä jääneitä eli 21609: n. s. varattuja määrärahoja. Se suiD:ma, joka näin ollen olisi 21610: hankittava kulkulaitosralhaston kassatarpeen tyydyttämi- 21611: seksi, arvioidaan esityksessä 30,000,000 markaksi. 21612: Edellisessä luetellut tarpeet tekevät yhteensä 113,44,3630 21613: marrokaa 65 penniä. Esityksen mukaan on kuit-enkin laina- 21614: t-arve vieläkin suurempi, koska Suomen Pankista on ta;kaisin 21615: luna;stettava ne ruplavaluutat, jotka sinne vuosina 1915, 1916 21616: ja 1917 ovat myydyt ehdolla, että valtio määräajan kuluessa 21617: ostaa takaisin sanotut valuutat samasta hinnastw kuin mitä 21618: niistä on Pankilta saatu. Kulkulaitosrahaston osalle tuloo 21619: tällaisia ennen vuoden loppua täytettäviä sitoumuksia tasai- 21620: sin luvuin 82,000,000 markkaa. 21621: Valiokunnan mielestä voidaan tässä yhteydessä jättää 21622: avonaiseksi kysymys, onko välttämätönt-ä piwkkoin: :Suomen 21623: Pankista lunastaa puheenaolevat obligatsionit, vai eikö ole 21624: näyttäytyvä sekä mahdolliseksi että edulliseksi menetellä: niin, 21625: että Suomen Pankki edelloon pitäisi obligatsionit hallussaJan. 21626: Mutta vaikka jälkimäinen mell!ettely tulisikin noudatetta- 21627: vaksi, syntyy kulkulaitosrahastolle lähiaikana varojen tar- 21628: vetta sen lisäksi mitä ed,ellä on esitetty. Suomen Pankki voi- 21629: nee uudestaan ot.taa vastaan puheenaolevat ruplavaluutat 21630: 8 1917 II V'P.- Y. II.- Esitys N:o 22. 21631: 21632: ainoastaan niiden nykyisestä kurssiarvosta. Kun tämä on 21633: noin 32,000,000 valuuttojen myyntiarvoa alempi, kysytään 21634: kulkulaitosrahaston varojen ennallaan säilyttämiseksi tämä 21635: määrä lisävaroja. Edelleen on !huomattava, että kulkulaitos- 21636: rahasto tarvitsee tulevanakin vuo_nna enemmän varoja kuin 21637: mitä rahaston säännölliset tulot tuottavat. Tarpeita, joihin 21638: näitä varoja ikysytää:n, ovat uutisrakennukset valmiilla ra- 21639: doilla, uuden liikkuvan ·kaluston hankkiminen sekä uudet 21640: rautatierakennukset, jota ·paitsi on pelpättävä, että valtio- 21641: rautateiden liikenne vielä tulevanakin vuonna tuottaa ta'P- 21642: piota. J os• edellä mainitut obligatsionit voivat joksikin aikaa 21643: vielä jäädä Suomen Pankista 1unastamatta, saataisiin n;yi 21644: hankittavalla lainalla, siinä tapauksessa että se esityksen 21645: mukaisesti määrättäisiin 200,000,000 suuruiseksi, varoja 1\äi- 21646: ·hinkin tarpeisiin, joiden tyydyttäaniselksi joka tapauksessa 21647: piakkoin on turvauduttava lainanottoon. 21648: Esityk~sä t·ehdyn ehdotuksen tueksi, että nyt otettava 21649: laina olisi määrättävä 200,000,000 markan suuruiseksi, voi- 21650: daan näin ollen Valiokunnan mielestä esittää pätevät syyt. 21651: Valiokunnassa on kuitenkin tuotu esiin se mielipide, että 21652: tällä kertaa voitaisiin rajoittaa lainan maara esim. 21653: 120,000,000 markaan ja jättää lisävarojen hankinnan harkit- 21654: &eminen myöhemmäksi, jolloin täsmäHisempiä tl:~toja valtio- 21655: varwston rahantarpoeesta, kokonaisuudeksi katsottuna, on ole- 21656: massa. Tämän käsityksen tueksi on huomautettu, että ne 21657: rahantarpeet, joiden tyydyttämistä laina tarkoittaa, toistai- 21658: seksi ovat toiseksi puoleksi täytetyt valtiovaraston ottamilla 21659: yhteensä 100,000,000 markkaan nousevilla lyhytaikaisilla 21660: lainoilla, ja että näistä lainasitoumuksista ainoastaan 21661: 20,000,{)00 markkaa eräy,tyy ma~ksettavaksi ennen tulevaa 21662: maaliskuuta, mutta loput vasta sen jälkeen. 21663: Kun lähimpien 'kuukausien kassa.varoj·en tarve voidaan 21664: saada tyydytetyksi siinäkin tapauksessa, että nYt otetaan 21665: atilliOastaan 120,000,000 markan laina, on V aliakunta pä;ättä- 21666: nyt puoltaa lainan suuruuden määrääm~stä täJhän summaan. 21667: Valiokunta katsoo kuitenkin tarpeelliseksi lausua, että lisä- 21668: varojen hankkiminen kulkulaitosrahastolle piakkoin on otet- 21669: tava uudestaan rkäsiteltävä:ksi." 21670: Vastalause II. 9 21671: 21672: Kun lainan ment?Stykselle nykyisissä oloissa on tärkeätä, 21673: että sen obligatsionit ja kupongit saavat nauttia verova'Pautta, - 21674: ehdotamme myös, 21675: 21676: että mietinnön 4 sitfun ensimäisen kappaleen 21677: toiseen lauseeseen lisätään sanat: ,minkä ohessa 21678: lainan obligatsionien ja kupon.kien tulisi olla 21679: Suorne.Ysa verovapaat". 21680: 21681: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1917. 21682: 21683: 21684: A. Osw. Kairamo. E. Nevanlinna . 21685: 21686: 21687: 21688: 21689: • 21690: 21691: 21692: 21693: 21694: • 21695: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917 . 21696: 21697: 21698: 21699: 21700: • 21701: ,. 21702: 21703: 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 22. 21704: 21705: 21706: 21707: 21708: Suuren valiokunnan mietintö 21709: N:o 12 esityksen johdosta, joka koskee valtio· 21710: lainan ottamista kulkulaitosrahaston tarpeisiin. 21711: 21712: Käsiteltyääu yllämainitun asian saa Suuri valiokunta il- 21713: moitta:a yhtyJlleensä puoltamaan· Valtiovarainvaliokuruna.n 21714: mietinnössä·än N :o 7 tekemiiä elJidotusta, 21715: että Eduskunta valtuuttaa Hallituksen kul- 21716: kulaUosrahaston vahv~.stJamiseksi ottamaan 21717: 120,000,000 markan suuruisen kuoletuslainan vii- 21718: denkymmenen mwden maksuajaUe. 21719: 21720: Helsingissä 19 päivänä joulurkuuta 1917. 21721: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 21722: 1917 U V. 1). ~ S. V. M.- }Jsitys N:o 22. 21723: 21724: 21725: 21726: 21727: Suuren valiokunnan mietintö 21728: N :o 12a esityksen johdosta, joka koskee valtio- 21729: lainan ottamista kulkulaitosrahaston tarpeisiin. 21730: 21731: Asian toisessa kä.sittelyssä. on Eduskunta 'hyväksynyt 21732: Suur-en valiokunnan ehdotuksen, kuitenkin sillä muutoksella 21733: joka sisältyy valtiovarainvaliokunnan mieti:ntöön n :o 7 Iii.- 21734: tety.ssä toisessa vastalauseessa olevaan ehdotukseen, 21735: että mainitun ,mietinnön 4 sivun ensimmäisen 21736: kappaleen toiseen la,Useeseen lisätään sanat: 21737: ,minkä ohessa lainan obligatsionien ja kuponkien 21738: tulee olla Swom,essa verovapaat". 21739: 21740: 21741: 21742: Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta on Suuri va- 21743: liokunta käsitellyt iasialll toistamise-en, ja saa va.li~kunta 21744: puoltaa ehdoi'111ksen hyväksymistä EdttSkwn- 21745: nan päättämässä n~uodossa. 21746: 21747: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1917. 21748: ' 21749: 21750: 21751: 21752: 21753: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 21754: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 22. 21755: 21756: 21757: 21758: 21759: Suomen Eduskunnan vastaus 21760: Hallituksen ffiitykseen valtiolainan ottamisesta 21761: kulkulaitosrahaston tarpeisiin. 21762: 21763: Eduskunnalle on ann-ettu Hallituksen esitys valtiolainan 21764: ottamisesta kulkulaitosrahaston tarpeisiin, ja on Eduskunta 21765: ottanut tämän -esitykS€n käsitelläks-een samalla tavalla kuin 21766: Valtiopäiväjärjestys k-eisarin ja suuriruhtinaan esity.ksistä 21767: säätää. 21768: Valtiovarainvaliokunnan toimittamat laskelmat, jotka on 21769: esitetty V aliakunnan mietinnössä N :o 7, ovat osoittaneet, että 21770: nyt olisi kulkulaitosrahastolle hankittava 120,000,000 mar- 21771: kan suuruinen laina:. Lainan realiseeraukseen ja laina·ehtoihin 21772: nähden on Eduskunta sitä mieltä, että laina on otettava 21773: pitkäaikaisena :kuoletuslainana 50 vuoden maksuajalla, minkä 21774: ohessa lainan obligatsionien ja kuponkien tulee olla Suo- 21775: messa verovapaat. Hallituksen asiaksi jää Suomen Pankin 21776: välityksellä teJhdä rahalaitosten kan~sa lainasopimus, joka 21777: korkokantaan ja muihin ehtoihin nähden on valtiolle mah- 21778: dollisimman edullinen. Laina tulee budjettiin tulopuolelle 21779: otettavaksi, ja sen koron ja kuoletukS€n suorittamiseksi tar- 21780: peelliset varat tulevat kunakin vuonna huomattavaksi mm- 21781: ikään kulkulaitosrahaston budjetissa. 21782: Edellä esitetyn -nojalla on Eduskunta päättänyt, 21783: että Eduskunta' valtuuttaa Hallituksen 21784: kulkulaitosrahaston vahvistamiseksi ottamaan 21785: 120,000,000 markan suuruise~ kuoletuslainan 21786: viidenkymmenen vuoden maksuajalle. 21787: 21788: Helsingissä, 22 päivänä joulukuuta 1917. 21789: llelsingissi, Suomen Senaatin kirjapainos.s.a, 1917 . 21790: 21791: 21792: 21793: 21794: .. 21795: 1917 - Toiset valtit)päivät N:o 23. 21796: 21797: 21798: 21799: 21800: lalltbtksen esitys Suomen Bduskmmalle 21801: laiksi selityksestä 23 päivänä syyskuuta 1?17 21802: annettuun asetukseen, joka sisältäii määräyk- 21803: siä erinäisistä 13 päivänä maaliskuuta 1916 21804: voimassa olleista torppaa, 1ampuotitilaa ja 21805: IDikitupa•aluetta koskevista vaokrasopimuk- 21806: &ista. 21807: Vuoden 19<14 valtiopäiville kokoontuneelle Eduskunnalle 21808: annettiin esitys asetu'kseksi, joka sisälsi määräybiä erinä.i-, 21809: sistä. 13 päivänä maaliskuuta 1916 voimassa olleist!!l torppaa, 21810: lampuotitilaa ja. mäkitupa-aluetta koskevista vuokrasopimuk- 21811: sista. Eduskunta hyväksyi asetuksen lepäämään ensimäisiin 21812: uusien vaalien jäljestä kokoontuviin valtiopäiviin ja on se niin 21813: ollen vasta kuluvan vuoden ensimä.isillä valtiopäivillä tullut 21814: lopullisesti hyväksytyksi, minkä jälkeen asetus on vahvis- 21815: tettu 10/23 päivänä viime syyskuuta. 21816: Vuoden 1914 valtiopäiville annetun esityksen tarkoituk- 21817: sena oli 14 päivänä maaliskuuta 1916 j31 lähivuosina sen jäl- 21818: keen päättyvien vuokrasopimuksien pitentäminen muutamilla 21819: vuosilla, kunnes vuokraoloja lopullisesti järjestäviä rainsää- 21820: däntötoimenpiteitä. saataisiin aikaan. Asetus oli siis tarkoi- 21821: tettu astumaan voimaan ennen viimeksi mainittua päivää. ja 21822: oli sen sanamuoto myös sitä silmällä pitäen laadittu. 21823: Kun asetus, edellä mainitusta syystä,. on vasta Il!Yt tullut 21824: lo)lullisesti hyväksytyksi, on aiheutunut epätietc»suutta 21825: siitä, voidaanko sen pitentäviä määräyksiä asetuksen sana· 21826: muodon mukaan ulottaa niihin vuokrasopimuksiin, joiden 21827: 6189-17 21828: 2 N:o 23 21829: 21830: vuokra-aika on vuonna 1909 annettujen asetuksien mukaan 21831: päättynyt vuoden 1916 kuluessa tai sen jälkeen, ennen pu- 21832: heena olevan asetuksen voimaan astumista. Koska as•etus ei 21833: tälhän anna selvää vastausta, on katsottu tarpeelliseksi saada 21834: yhdenmukaisuus lain tulkinnassa \tässä kohden aikaan lain- 21835: selityksen kautta. 21836: Asetuksen alkuveräisenä tarkoituksena oli turvata ennen 21837: kaikkea niiden lukuisien vuokramiesten asema, joiden vuok- 21838: rasdpimukset vuonna 1909 annetun lainsäädännön mukaan 21839: päättyivät 14 päivänä maaliskuuta •1916. Tällaisia vu~kra 21840: miehiä on tilaston mukaan kaikkiaan 68,880 eli n. 45 % torp- 21841: parien, lampuoti.en ja mäkitupala[sten koko luvusta. Vuo- 21842: sina 1917-212 ·päättyviä vuokrasopimuksia on kaikkiaan 21843: noin 16,200. Tarkoituksena ·a;s,etuksella., jonka Eduskunta 21844: vuoden 1914 valtiopäivillä.asiassa hyväksyi lepäämään jätet- 21845: täväksi, oli ilmeisest.i kaikkien näiden vuokrasopimuksien 21846: pä:ättymisajan lykkääminen. Hyvä:ksyessään asetuksen lopul- 21847: lisesti viime valtiopäivillä oli Eduskunnalla myös ilmei.sesti 21848: sama tarkoitus, eli siis myös niiden vuokrasopimuksien piten- 21849: täminen, joiden vuokra:-aika oli aikaisempien määräyksien 21850: mukaan päättynyt ennen-uuden asetuksen voimaan astumista. 21851: Näin ollen olisi a.setusta selitettävä niin, että sen tark·oitns 21852: tulee tässä kohden saavutetuksi. 21853: Asetus ei luonnollisesti ole voinut pitentää sellaisia pu- 21854: heena olevan laatuisia vuo:krasopimumsia, joiden varassa 21855: olevat vuokramiehet ehkä ovat vuokra-alueesta luopuneet en- 21856: nen asetuksen voimaan astumista tai tulleet lain voiman voit- 21857: taueen tuomion perusteella laillisessa järjestyksessä hääde- 21858: tyiksi. 21859: Sen nojalla., mitä edellä on esitetty, antaa Hallitus Edus- 21860: kunnan hyväksyttäväksi seuraavan lakiehdotuksen: 21861: N:o 23 3 21862: 21863: Laki 21864: selityksestä 23 päivänä syyskuuta l917 annettuun ase- 21865: tukseen, joka sisältää määräyksiä erinäisistä 13 päivänä 21866: maaliskuuta 1916 voimassa olleista torppaa, lampuotitilaa 21867: ja mäkitupa-aluetta koskevista. vuokrasopimuksista. 21868: 21869: Selittäen 23 päivänä syyskuuta 1917 annettua asetusta 21870: erinäisistä 13 päivänä maa!liskuuta 1916 voimassa olleista 21871: torppaa, lampuotitilaa ja mäkitupa-aluetta koskevista vuokra- 21872: sopimuklsista, säädetään Suomen Eduskunnan päätöksen mu- 21873: k;aisesti, joka. on tehty 20 päivänä h~einäkuuta 1916 annetun 21874: Valtiopä;iväjärjestyksen 60 §:s'sä määrätyllä tavalla, seu- 21875: raavaa: 21876: Vuokrasopimus, joka 13 päivänä maaliskuuta 1916, joko 21877: sopimusehtojen tähi torpän, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen 21878: vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikaisemmin 21879: syntyneisiin vuokrasuhteisiin 12 päivänä maaliskuuta 1901} 21880: annetun asetuksen 1 § :n säännöksen nojalla oli voimassa ja 21881: jota mainittujen asetuksien säännokset koskevat, on niissä- 21882: kin ta;pauksissa, joissa vuonna 1909 säädetty pitennysaika 21883: on päättynyt ennen asiasta 23 päivänä syyskuuta 1917 an- 21884: netun asetuksen voimaan astumista, katsottava pitennetyksi 21885: sillä tavalla kuin viimeksi mainitun asetuksen 1 §:ssä sää- 21886: detään, jos vuokramies saman asetuksen voimaan astuessa 21887: vielä vuokra-aluetta hallitsi. 21888: Heh,ingissä, 13 päivänä joulukuuta 19U. 21889: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 21890: 21891: Oikeu,stmmitusku,nnan Päällikkö 21892: Onni Talas. 21893: 21894: A. Pulkkinen. 21895: Helsingfi!sll., Soutnen 8en&atib kirjapäibossa, 1917. 21896: HH i II VJ>. - V. M. ---- Bsit.ys N:o 23. 21897: 21898: 21899: 21900: 21901: MaatalousYaliokunnan mie- 21902: t i n t ö N:o 3 Hallituksen esityksen johdosta, 21903: joka sisältää ehdotuksen laiksi selityksestä 23 21904: päivänä syyskuuta 1917 annettuun asetukseen 21905: erinäisistä maaliskuun 13 päivänä 1916 voi- 21906: massa olleista torppaa, lampuotitilaa ja mäki- 21907: tUJ)a· aluetta koskevista vuokrasopimuksista. 21908: 21909: Viime joulukuun 15 päivänä on Eduskunta .lähettänyt 21910: edellä mainitun Hallituksen esityks-en Maatalousvaliokunnan 21911: valmisteltavaksi. 21912: 21913: 21914: Vuod-en 1914 va.ltiopäivillä kokoontuneelle EduskunnaUe 21915: antoi HaUitus esityksen asetukseksi, joka sisälsi määräyksiä 21916: erinäisistä 13 päivänä maaliskuuta 1916 voimassa olleista 21917: torppaa, lampuotitilaa ja mäkitupa-aluetta koskevista 21918: vuokrasopimuksista. Eduskunta hyväksyi tämän asetuksen 21919: lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jäljestä kokoontuviin 21920: valtiopäiviin ja on se sittemmin vuoden 1917 ensimäisillä · 21921: valtiopäivillä tullut lopt?-llisesti hyväksytyksi, minkä jäl- 21922: keen as·etus on vahvistettu 23 päivänä viime syyskuuta. 21923: Vuoden 1914 valtiopäiville annetun esityksen tarkoituk- 21924: sena oli 14 päivänä maaliskuuta 1916 ja lähi vuosina sen 21925: jälkeen päättyvien vuokrasopimuksien pitentäminen muu'- 21926: tamilla vuosilla; kunnes vuokraoloja lopullisesti järjestäviä 21927: lainsää.däntötoim(?nviteitä saataisiin aikaan. Asetus ·oli siis 21928: tarlroitettu astumaan voimaan ennen viimeksi mainittua päi- 21929: vää .ia oli sen sanamuoto myös sitä silmällä pitäen laadittu. 21930: Kun asetus, edellä mainitusta syystä, kuitenkin vast.a vuonna 21931: 1917 on tullut .lopullisesti hyväksytyksi, on aiheutunut epä- 21932: tietoisuntta siitä, voidaanko sen pitentäviä määräyksiä ase- 21933: 1917 II Vp. -- V. M. ~- Bsitys N:o 23. 21934: 21935: tuk!en sana?luodon mukaan ulotta:a niihin vuokrasopimuk- 21936: siin, joidtm vuokra-aika on vuonna 1909 annettujen a&etnk- 21937: sioen mukaan päättynyt vuoden 1917 kuluessa tai sen jäl- 21938: keen, ennen puheena olevan asetuksen voima'an astumista. 21939: Koska as-etus ei tähän anna selvää vastausta, ·on katsottu 21940: tarpeelliseksi saada yhdenmukaisuus lain tulkinnassa tässä 21941: kohden aikaan· lainselityksen kautta. 21942: Asetuks-en alkuperäisenä tarkoituksena oli turvata ennen 21943: kaikkea niiden lukuisien vuokramiesten asema, joiden 21944: vuokrasopimukset vuonna 1909 annetun lainsäädännön mu- 21945: kaan päättyivät 14 päivänä maaliskuuta HH6. Tällaisia 21946: vuokramiehiä on tilaston mukaan kaikkiaan 68,880 eli 21947: n. 45- % ,torpparien, lampnotien ja mäkitupalaisten koko 21948: luvusta. Vuosina 1917--1922 päättyviä vuokrasopimuksia 21949: on kaikkiaan noin 16,200. Tarkoituksena asetuksella, jonka 21950: Eduskunta vuoden 1914 valtiopäivillä asiassa hyväksyi 21951: lepä.ämään jätettäväksi, oli ilmeisesti kaikkien näiden 21952: vuokrasopimuksien päättymisajan lykkäi1minen. Hyväk- 21953: syessään asetuksen lopullisesti viime vaHiopäivillä oli Edus- 21954: kunnalla myös ilme~s-esti sama tarkoitus, eli siis myös niiden 21955: vuokrasopimuksien pit~nt&minen, joiden vuokra-aika oli 21956: aikaisempien määräyksien mukaan päättynyt -ennen uuden 21957: asetuksen voimaan astumista. Asiaa koskevassa Eduskun- 21958: nan kirjelmäsp.ä lausutaan siitä-m. m.: ,Eduskunnan mie- 21959: lr.stä näyttää kuitenkin selvältä, että as,etm:,ehdotus, jos se 21960: voimaan ,o:aatetaan, on sanamuod-onkin mukaan tulkiten so- 21961: vellettava niinhyvin niihin siinä' lähemmin mainittuihin 21962: vuokrasuhteisiin, jotka ovat olleet maaliskuun 13 päivänä 21963: 1916 voimassa, mutta. päättyneet enne,nkuin uusi asetus 21964: astuu voimaan, kuin myös uuden asetuksen voimaan astumi- 21965: ~n jälkeen, asetuksessa tarkemmin ra.joitettuna aikana. päät- 21966: tyviin vua'krasuht.eisiin". Samalla myös Edus"kunta ilmoitti 21967: pitävänsä tärkeänä, että jos asetuksen voimaan astuttua sen 21968: 1 § edellä kosketelluSisa kohdassa aiheuttaisi tois·enlais- 21969: t.a.kin tulkintaa, Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta ase- 21970: tuks·en a]k{,peräi~~n tarkoitus tulisi tåysin saavutetnksi. 21971: ., 21972: i) 21973: 21974: 21975: 21976: 21977: Edellä esitettyjen syiden noja.lla on Valiokunta katsonut 21978: tärkeäksi, että lainselitys saadaan asiassa aikaan. Myös 21979: on ValiokUnta katsonut Hallituksen ehdottaman lainselityk~ 21980: sen sellaisenaan selittävän puheena olevaa asetusta niin, että 21981: sen tarkoitus tulee tässä kohd.en saavutetuksi. 21982: Asetus ei luonnollisesti ole voinut lJitentää sellaisia pu- 21983: heena olevan la:atuisia vu.okrasopimuksia, joiden varassa ole- 21984: vat vu·okramiehet ehkä ovat vuokra-alueesta luopuneet -ennen 21985: asetuksen voimaa.n astumista tai tulleet lain voiman voitta- 21986: neen tuomion pernsteella ],aillis·essa jär.iesityks,es,sä hääde- 21987: tyilzsi. 21988: . Kysymyksessä oleva lainselitys tarkoittaa s~ellaisen lain 21989: selittämistä, joka on säädetty siinä järjestyks·essä kuin pe- 21990: rustuslain luontoisten k;y-sym;ysten käsittelemisestä on voi- 21991: massa, ja on siis tii."mä lainselityskin siinä järjestyksessä kä- 21992: sit-eltävä. 21993: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Valiokunta kun- 21994: n1oittaen ehdottaa, 21995: että Eduskunta hyväkSlJisi ja vahvistaisi 21996: seumavan lakiehdotuksen: 21997: 21998: 21999: Laki 22000: selityksestä 23 päivänä syyslruuta 1917 annettuun asetuk- 22001: seen, joka..sisältää määräyksiä erinäisistä 13 päivänä maa- 22002: liskuuta 1916 voimassa olleista torppaa, lampuotitilaa ja 22003: miikitupa-ahu>tta koskevista vuokrasopimuksista. 22004: 22005: Selittäen 23 päivänä syyskuuta 1917 annettua asetusta 22006: erinäisistä 13 päivänä maaliskuuta 1916 voimassa olleista 22007: torppaa, lampuotitilaa ja mäkitupa-aluetta koskevista. vuokra- 22008: sopimuksista, säädetään Suomen Edusknnnan päätökseWi, 22009: joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 19,16 annetun Valtio. 22010: päiväjärjest.yksen 6() § :ssä määrätyllä tavalla, S8nraavaa: 22011: V11okrasopimns, joka 13 päivänä maaliskuuta 1916 joko 22012: ;.·opimuRehtojen tahi torpan, lampnotiti.l·an .ia mäkitupa- 22013: 4 1917 II Vp. --V. M.- Esitys N:o 23. 22014: 22015: a 1ueen vuokra usta koskevan asetuksen soveltamisesta aikai- 22016: semmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin 12 päivänä maalis- 22017: kuuta 1909 ann-etun asetuksen 1 §:n säännöksen nojalla oli 22018: v·oimassa ja jot.a mainittujen asetuksien säännökset koske- 22019: vat, on niissäkin tapauksissa, j~issa vuonna 1909 säjidetty 22020: pitenn;ysaika on päättynyt ennen asiasta. 23 päivänä syys- 22021: kuuta 1917 annetun asetuksen voimaan astumista, katsot- 22022: tava pitennetyksi sillä tavalla kuin viimeksi mainitun ase- 22023: tuks·en 1 § :ssä säädetään, jos vuokramies saman asetukS€n 22024: voimaan astuessa vielä vuokra-aluetta hallitsi. 22025: 22026: 22027: Kun Valiokunta pitää tärkeänä, et.t.ä l·akiehdotus tulisi 22028: jo näillä valtiopäivillä lopullisesti hyväksytyksi, ehdottaa 22029: Valiokunta Ed1ElnmnaU.e kunnioittaen, 22030: 22031: että esillä oleva lainsäätämisasia käsitellään 22032: siinä järjestyksessä, knin V altiopäiväjärje:~ty k.<Jen 22033: 60 § :n 2 momenti.ssa on säädetty. 22034: 22035: Helsingissä. 15 päivänä tammi1kuuta 1918. 22036: 22037: 22038: 22039: 22040: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa Valiokunnan 22041: ensimäisen osaston puheenjohtaja Pullinen ja jä~net Haa-. 22042: taja, Hakkinen, Lepola, K. E. Linna, Mäki, v. Rettig, Ve- 22043: kara ja Vuorimaa, sekä osittAin Eloranta, Eronen. I.1einonen 22044: .ia Siren ;vnnä varajäsenet Paronen ja Rnntti. 22045: Vastalause. 22046: Koska emme ole voin-eet kaikissa kohdin yhtyä valiokun- 22047: nan enemmistön ehdot,ukseen, esitämme täten eriävän mieli- 22048: pit>Bemme. 22049: -valiokunnan enemmistö selittää hallituksen esityksen 22050: mukaisesti mietinnön sivulla 3 ensimmäisessä! ja toisessa kap- 22051: paleessa, että ,asetus ei luonnollisesti ole voinut pitentää 22052: sellaisia puheena olevan laatuisia vuokrasopimuksia, j.oid·en 22053: varassa olevat vuokramiehet ehkä ovat vuokra-alueesta luo- 22054: puneet ennen asetuksen voimaan asimmista tai tulleet lain 22055: voiman voittaneen tuomion perusteella laillisessa järj·estyk- 22056: s~..ssä häädetyiksi." 22057: Päin vastoin kuin valiokunnan enemmistö ja hallitus, eh- 22058: dottavat allekirjoittaneet nyt kyseessä olevassa lajssa seli- 22059: tettäväksi, että ,Asetus 'Sisältävä määräyksiä erinäisistä 22060: maaliskuun 13 päivänä 1916 voimassa olleista, torppaa, 22061: hirnpuotitilaa ja mäkitupa-aluetta kosk,evista vuokrasopi- 22062: muksista", ilman erotusta pitent,ää kaikki ne vuokrasopi- 22063: mukset, jotka sanottuna päivänä olivat voimassa, vaikka 22064: ,jotkn;t vuokramiehet ehkä olisivatkin lain suojan puutteessa 22065: vuokra-alueistaan luopuneet tai lain voiman voittaneen tuo- 22066: mion nojalla tulleet häädetyiksi semvuoksi, että ei sanottu 22067: asetus astunutkaan voimaan 13 p :nä maaliskuuta 1916 vaan 22068: vasta 23 p :nä sy;rskuuta 1917. 22069: Asetuksen alkuperäjsen tarkoituksen saa,vuttamiseksi eh- 22070: dotamme,et:t.ä lakiehdotuksen lopusta se osa, joka. kuuluu: ,jos 22071: vuokramies saman asetuksen voimaan ast1wssa vielä vuokra- 22072: aluetta hallitsi" poistetaan, sekä että mietinnön kolmannella 22073: sivulla olevien perustelujen enr:immäinen .ia toinen ka.ppa.le 22074: muutetaan. näin .kuu,luvtJ,ksi: 22075: t> UH 7 II Vt•. ~- V. J\1. -~ Esitys N:o 2H. 22076: 22077: Edellä esitettyjen syiden nojalla ja että asetuksen alku· 22078: pcräinen tarkoitus tulee täysin saavutetuksi, on tärkeätä, 22079: että lainselitys saadaan asiassa aikaan, ·ja sen vuoksi on 22080: ial'}:>C'el1ista muuttaa hallituksen esitystä niin, että siinä seli· 22081: · t-etään sanotun asetuks·en pitentävän myöskin niiden vuokra- 22082: miesten vuokras-opimuksia, jotka Dnheena olevan as·etuksen 22083: viivästymisen vuoksi ovat joutuneet vuokratiloiltaan· pois 22084: muuttamaan. 22085: 22086: Helsingissä. 15 päivänä tammikunta 1918. 22087: 22088: 22089: · .J. V. Hakkinen. Jaakko Mäki. 22090: E Eloranta. 0. Eronen. 22091: Aatto Siren. Kalle Lepola. 22092: 22093: 22094: 22095: 22096: Helsingi.s·?ä, 8nomen Sona.atin kirj·apainos~a. HH8. 22097: 1917 II Vp, -- Edusk. vast.- Esitys N:o 23. 22098: 22099: 22100: 22101: 22102: Suomen Eduskunnan vastaus 22103: Hallituksen esitykseen laiksi selityksestä 2H 22104: päivänä syyskuuta 1917 annettuun asetukseen, 22105: joka sisältää määräyksiä erinäisistä 13 päivänä 22106: maaliskuuta 1916 voimassa olJeista torppaa, 22107: lampuotitilaa ja mäkitupa-aluetta koskevista 22108: vuokrasopimuksista. 22109: 22110: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys ~aiksi seli- 22111: tyksestä 23 päivänä syyskuuta 1917 a;nnettuun asetuboon, 22112: joka sisältää määräyksiä erinäisistä 13 päivänä maaliskuuta 22113: 1916 voimassa olleista torppaa, lampuotitilaa ja mäkitupa- 22114: aln·etta koskevi•sta vuokrasopimuksista. 22115: Tästä esityks·es•tä on Eduskunnan 1\'Iaatalousvaliokunta 22116: laatinut mietintönsä N :o 3. mutta Eduskunta ei ole ehtinyt 22117: asiaa loppuun käsitellä. 22118: 22119: Helsingissä, 10 päiviin1i rlokuuta J9J8. 22120: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918. 22121: 1917 - Toiset Valtiopäivät N :o 24. 22122: 22123: 22124: 22125: Hallituksen esitys Suomen Etluskunnalle 22126: varojen hankkimisesta vuodeksi 1917 niihin 22127: tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot 22128: eivåt riitii. 22129: 22130: Voimassaolevan Valtiopäiväjärjestyksen 26 § :n mukaan 22131: on varsinaisten valtiopäivien alussa Eduskunnalle annettava 22132: esitys varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vaki- 22133: naiset valtion tulot eivät riitä, ja on selvitykseksi siitä esi- 22134: tykseen liitettävä laskelma valtion vakinaisista varoista ja 22135: tarp·eista ensitulevaksi varainhoito'Vuodeksi. 22136: Eduskunnalle olisi tämän säämiöksen mukaan näiden val- 22137: tiopäivien alussa ollut annettava esitys 1918 vuoden tarpei- 22138: den tyydyttämisestä. Kun kuitenkaan Eduskuntaa ei ole kut- 22139: suttu koolle· vuosina 1915 ja 1916, eikä myöskään ilman 22140: Eduskunnan myötävaikutusta ole laadittu rahasääntöä vuo- 22141: ,delle 1917, on välttämätöntä ensin saada tämä järjestetyksi. 22142: Se esitys, joka nyt suuresti myöhästyneenä Eduskunnalle an- 22143: netaan, tarkoittaa senvuoksi rahasäännön järjestämistä kulu- 22144: valle vuodelle ja sen mukaisesti kohdistuu myöskin selostus 22145: valtion vakinaisi,sta varoista ja menoista, joka esitykseen liit- 22146: tyy, kuluvaan eikä ensitulevaan varainhoitovuoteen. 22147: Valtiorahaston vakinaiset menot ja siirrot ovat tähän lii- 22148: tettyyn laskelmaan merkityt 189,155,061 markaksi 7 pen- 22149: niksi ja ylimääräiset menot 8,117,558 mar};.aksi. :M:enojen 22150: kokonaismäärä on niinmuodoin 197,272, 619 markkaa 7 pen- 22151: niä. Näiden menojen lisäksi tulevat kuitenkin vielä ne me- 22152: 5()9'rl7 22153: 2 N:o 24 22154: 22155: no~ jotma, tavallisesti on suoritettu suostuntavaroilla ja mitkä 22156: täksi vuodeksi oru lask-ettu nousevan seuraaviin määriin: 22157: Valtiopäiväkustannukset 2,100,000 markkaa, jakautuen 22158: tämä summa seumaviin 1eriin: 1,170,000 markkaa matkakus- 22159: tannuksia ja edustajain palkkioita va,rten; 730,000 markkaa 22160: yleisiin kustannuksiin; 50,000 markkaa arkiston ja kirjaston 22161: hoitoon; 78,000 markkaa säätytaloa varten j;1 80,000 mark- 22162: kaa väliaikaisen huoneuston vuokman. 22163: Kannanta- ja tarkastnsknstannukset, jotka on arvioitu 22164: leimaverosta 35,700 markaksi ja mallasjuomaverosta 65,000 22165: markaksi eli yhteensä 100,700 markaksi. 22166: Kansanopetusta varten Eduskunnalle annetun erityisen 22167: esityksen mukaan 15,780,000 markkaa. 22168: H. F. Antellin testamenttaamain kokoeTmain hoitoa 22169: varten 15,000 markkaa,, joista. 12,000 markkaa näitä kokoel- 22170: mia varten asetetun Valtuuskunnan toiminnasta johtuviin 22171: menoihin ja 3,000 markkaa kokoelmain luetteloimista varten. 22172: Raittiustyön kannattamiseksi 100,000 markkaa jaetta- 22173: vaksi tällä alalla työskenteleville järjestöille. 22174: PalO:Viina:nvalmistukMn ja k:aupan silmälläpito ,sekä pa- 22175: loviina-asetuJ~sia vastaan tehtZtjen rikkomnsten syytteeseen- 22176: panoku,stannusten lcorvaaminen 200,000 markkaa. 22177: Denaturoichtsta paloviinasta takaisin suoritettu valmis- 22178: tusvero 18,000,000 markkaa. 22179: Oikaisuprosentti 200 markkaa. 22180: Kaikki menot yhteensä nousevat siis 233,568,519 mark- 22181: kaan 7 penniin. 22182: Näiden menojen suorittamiseksi on ensi sijassa käytet- 22183: tävä valtiorahaston tulot, jot};:ia on laskettu: vakinaiset tulot 22184: ja siirto 109,779,900 markaksi ja ylimääräiset tulot 330,000 22185: markaksi. Tulojen kokonaissumma, joka siis tekee yhteensä 22186: 110,109,900 markkaa, ei näin ollen riitä menojen suorittami- 22187: N:o 24. 3 22188: 22189: seen, jotka kuten edellä on mainittu, on laskettu 233,568,519 22190: markaksi 7 penniksi, vaan syntyy lisävarojen tarve, jonmlJ; 22191: suuruus on 123,458,619 markkaa 7 penniä. 22192: Perustuslain mukaan ovat valtiorahaston kaikki tulot 22193: käytettävät valtiomenojen .suorittamis€en. Näihin tuloihin 22194: tulee lisäksi se määrä, joka "barkoitusta varten voidaan luo- 22195: vuttaa valtiorahast.on pääomasäästöstä. Niinkuin esityk- 22196: seen liitetty valtiorahaston tilia&ema osottaa, oli valtio- 22197: rahaston pääomasäästö vuoden 1916 lopussa 124,980,656 22198: markkaa 73 penniä. Tämä säästö oli sidottu pääasialli- 22199: sesti pitkäaikaisiin lainoihin, tulorästeihin, ennakkomak- 22200: suihin, Sako.assa takavarikoituihin obligahioneihin ja eri- 22201: näisiin muihin tilisaataviin, muun muassa 27,000,000 mar- 22202: kan saatavaan kulkulaitosraha.stolta. Kuten käy ilmi Edus- 22203: kunnalle annetusta esityksestä, joka koskee valtiolainan otta- 22204: mista kulkulaitosrahaston tarpeisiin, olisi mainittu saatava 22205: suoritettava valtiorahastoon takaisin. Täten irroitetut varat 22206: voidaan siis käyttää valtiomenojen peittämis·eksi, jota vas- 22207: toin valtiorahaston muut pääomavara.t, huomioonoHaen myös 22208: virastojen nykyään lisääntyneet käteis·en kassan tarpeet. ynnä 22209: välttämätön kassareservi, eivät ole käytettävissä 1917 vuoden 22210: budjetin täytteeksi. 22211: Tämän mukaan olisi yllä arvioitujen vuonna 1917 kysy- 22212: mykseen tulevien valtiotarpeiden tyydyttämiseen käytettä- 22213: vinä seuraavat varat: 22214: 22215: Valtiorahaston tulot . . . . . . . . . . . . . . Smk. 110,109,900:- 22216: V altiorahastou pääomasäästöstä . . . . , 27,000,000: - 22217: Yhteensä Smk. 137,109,900:- 22218: 22219: Kaikkien 1917 vuoden menojen on, k)lten edellä on mai- 22220: nittu, laskettu tekevän 233,5·68,519 markkaa 7 penniä. Kun 22221: 4 N:o 24 22222: 22223: näiden menojen suorittamiseen käytettävissä olevien varojen 22224: määrä on 137,109,900 markkaa, eivät vakinais~t valtion varat 22225: riitä valtion yleiseen budjettiin otettavien menojen suoritta- 22226: miseksi vuonna 1917, vaan syntyy täten 96,458,619 markan 22227: 7 pennin suuruinen vajaus, joka on täytettävli suostunta- 22228: varoilla. 22229: Suostuntarahasto, joka vuoden 1915 päättyessä osoitti va- 22230: jausta 1,920,000 marlrkaa, on vuoden 19'16 kuluessa kasva- 22231: nut niin,' että mainittu vajaus on tullut ~kokonaan peitetyksi 22232: ja ra:hastoon on kert,ynyt 2,055,87 4 markan 32 rpennin säästö. 22233: Eduskunnalle annetuissa esity ll:sissä on ehdotettu kannetta- 22234: viksi pääoma- ja. kuponkiveroa, leimaveroa ja suurten tulojen 22235: veroa. Paitsi IJääoma- ja kp.ponkiveroa ja leimaveroa on vuo- 22236: den kuluessa jo kannettu muitakin sodan ajaksi hallin- 22237: nollista tietä .säädettyjä veroja, nimittäin näytäntö- ja. huvi- 22238: veroa;, paloviinanva.lmistnsveroa, alkoholipitoisten juomain 22239: anniskeluveroa ja a:Hroholipitoisten aineiden tukkukauppa- 22240: veroa, mitkä verot ehdotetaan meneviksi suostuntaraha.stoon. 22241: Tulo kaikista edellä luetelluista suostunnoista on laskettu 22242: 120,600,000 markaksi, minkä lisäksi odotetaan kertyvän 22243: korkotuloa 100,000 markkaa. Kun paloviinarahoille ei laa- 22244: dita eri budjettia, on suostuntarahaston tuloina vielä huomat- 22245: tava asetuksiin perustuvia kontrollimaksuja tislauslaitok- 22246: sista ja denaturoimismaksuja 50,000 ma;rkkaa sekä anniske- 22247: lumak.suja 2,000 markkaa. Satunnaisia tuloja on merkitty 22248: 100 markkaa. Suostuntarahastoon, pääomasäästön lisäksi, 22249: kertyisi siis varoja 120,7 52,10-0 markkaa. 22250: Suostuntarahaston tulot, :Qääomasäästö niihin luettuna, 22251: . 22252: olisivat tämän mukaan vuonna 1917 seuraavat: 22253: N:o 24 5 22254: 22255: Smk. 22256: Pääomasäästö vuodelta 1916 2,055,874: 32 22257: Maksuja paloviinan anniske- 22258: lnsta ............... . 2,000: - 22259: Bruttotulo seuraavista suos- 22260: tun ta veroista: 22261: mallasjuomaverosta . . . . 1,000,000:- 22262: paloviinan valmistusve- 22263: rosta . . . . . . . . . . . . . 18,000,000: - 22264: näyiäntö- ja huviverosta 3,000,000: - 22265: pääoma- ja. kuponkive- 22266: • 22267: rosta . . . . . . . . . . . . . 7,100,000:- 22268: leimaverosta ......... 11,500,000:-- 22269: alkoholipitoisten juomai.n 22270: anniskeluverosta . . . 2,600,000: ---- 22271: alkoholipitoisten aineiden 22272: tukkukauppaverosta 2,400,000: -- 22273: suurten tulojen verosta 75,000,000:- 22274: Korkoja . . . . . . . . . . . . . . . . 100,000:-- 22275: Satunnaisia tuloja ....... . 100:- 22276: Kontrollimaksuja tislauslai- 22277: toksista ja denaturoimis- 22278: maksuja ............ . 50,000:- 120,752,100:- 22279: Yhteensä 122,807,9•74: 32 22280: 22281: Se:n mukaan kuin edellä on esitetty, tarvitaan menojen 22282: peittämiseksi lisävaroja 9-6,458,619 markkaa 7 penniä, minkii 22283: määrän Hallitus pyytää Eduskuntaa suostunnan muodoss<l 22284: myöntämään. Edellyttäen että Eduskunta suostunnat myön- 22285: tää, tekisivät kaikki arvioidut tulot ynnä rahas,tojen kä'ytet- 22286: tävinä olevat pääomasäästöt yhteensä 259,917,874 markkaa 22287: 3r2 penniä, joten menojen ollessa 233,56<8,519 markkaa 7 pen- 22288: N:o 24 22289: 22290: niä, ylijäämäksi suostuntarahastoon jäisi 26,349,355 markkaa 22291: 25 penniä. 22292: Tämä ylijäämä olisi Hallituksen mielestä varattava vuo- 22293: d·en 1918 aikana suoritettavia hätäaputöitä varten, joita, 22294: mikäli Hallitus nyt jo voi havaita, on pa:kko suorittaa taval- 22295: lista, laajemmassa mitassa. 22296: Edelläolevan nojalla ja viitaten tähän esitykseen liitty- 22297: vä~n valtiorahastoa koskevaan laskelmaan, ehdottaa Hallitus 22298: Eduskunnalle: 22299: 22300: 1) että Eduskunta hyväksyisi vuonna 19.17 22301: suoritettavaksi mainittuun laskelmaan otetut me- 22302: not, tehden yhteensä 233,568,519 markkdp 7 pen- 22303: niä; 22304: 2) että näiden menojen suorittami$een ensi 22305: sijassa käytettäisiin valtiorahaston 110,109,900 22306: markaksi arvioidut tulot ja sen pääomasäästöstä 22307: 27,000,000 markkaa ja että syntyvä lisava,rojen 22308: barve tyydytettäisiin suostuntarahastosta,· 22309: 3) että Eduskunta myöntäisi suostuntarahas- 22310: toon lva;nn,ettavaksi ehdotetut suostunnat; sekä 22311: 4-) että Sluostuntara,haston säästö 26,34-9,355. 22312: markaa 25 penniä varattaisiin vuonna 1918 teh- 22313: täviä hätäaputöitä varten. 22314: 22315: E-dellyttäen, että Eduskunta hyväksyy Hallituksen edel- 22316: läolevat ehdotukset samoinkuin kulkulaitosra'ha.stoa koske- 22317: van erityisen esityksen, tahtoo Hallitus vielä ehdottaa, 22318: 22319: että Edusl•unta hyväksyisi vuodelle 1917 seu- 22320: raavan rahasäännön: 22321: N:o 24 7 22322: 22323: 22324: 22325: 22326: Valdnain en rabasääntö. 22327: 22328: 22329: 22330: A. V a 1t i o t u 1o t. 22331: Ensimäinen Osasto. 22332: Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion 22333: omaisuudesta. 22334: 22335: Tttloja kruunun maatiloista (V al tiorahasto) • 22336: kalastuksista 22337: " " 38,000,000 22338: metsät!!!loudesta 22339: " " 22340: mkennuksista 22341: " 22342: , kanavista , 22343: Korkoja (V.altiorahasto) ......· ........... . 22344: , (Suostuntarahasto) .............. . 22345: , (Kulkulaitosrahasto) ............ . 22346: Tuloja valtioura u ta teistä (K ul,kulai tosrahasto) 148,500,000 22347: 191,070,000: -- 22348: 22349: 22350: 22351: Toinen Osasto. 22352: Välittömiä veroja. 22353: Maaveroja (Valtiorahasto) ................ . 4,470,000- 22354: Elinkeinoveroj·a (Valtiorahasto) ........... . 600,000 -· 22355: , (Suostuntarahasto) ....... . 2,000 - 22356: Henkiveroja (Valtio.rahasto) .............. . 4,630,000- 22357: 9, 702,000: - 22358: Siirto 1 200, 772,oool- 22359: 8 N:o 24 22360: 22361: 22362: 22363: 22364: Siirto 200,772,000/- 22365: Kolmas Osasto. 22366: Välillisiä veroja. 22367: Tullituloja (Valtiorahasto) ............... . 34,270,0001- 22368: Aksiiseja 100,000- 22369: " 22370: (Suostuntarahasto) ............. . 19,000,000 - 22371: 53,370,000: - 22372: Neljäs Osasto. 22373: Sekaluontoisia veroja. 22374: K nolinpesäprosenttia (V al tiorahasto) 100,000- 22375: Senttonaalia 200,000- 22376: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (Valtiora- 22377: hasto) ............................... . 1,240,000 -, 22378: • Maksuja yleisistä huv,eista (Valtiorahasto) .. 330,000-l 22379: 1 22380: 22381: 22382: 22383: Maksuja metalli·en ja paperin tutkimisesta sekä ! 22384: rekisterimaksuja (Valtiorahasto) ....... . 216,000-\ 22385: Veroja 'sodan ajaksi (Valtiorahasto) ....... . 800,000- 1 22386: Näytäntö- ja huvivero (Suostuntamhasto) .. 3,000,000- 22387: Pääoma- ja kuponkivero 7,100,000- 22388: " 22389: Leimavero , .. 11,500,000 - 22390: Alkohoiipitoisten juomain anniskeluvero (Suos- 22391: tuntarahasto) ......................... 1 2,600,000- 22392: Alkoholipitoisten .aineiden tukkukauppavero 1 22393: (Suostuntarahasto) .................... . 2,400,000- 22394: Suur·ten tulojen vero (Suostuntarahasto) 75,000,000 --- 22395: 104,486,000: - 22396: Viides Osasto. 22397: Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämi- 22398: sestä. 22399: (Valtimahasto) 22400: Postimaksuj.a ............................ . 10,000,000- 22401: Majakkamaksuja ......................... . 350,000- 22402: Saira,smaksuja yleisi~sä sairaaloissa . . . . . . . . . 1,250.000- 22403: Siirto 1 370,228,0001- 22404: N:o 24 9 22405: 22406: 22407: ~ 1,.1 22408: ·1 S,u,, 370,228,000 _l i 22409: 22410: Oppilasmaksuja opetuslaitoksissa ........... 1 750,000 -i 22411: i 1 22412: 22413: Sekalaisia vähempiä mak.suja ............. . 35 000--1 22414: ' 1 ! 22415: 12,385,000: -- ' 1 22416: 22417: 22418: 1 22419: 22420: 22421: 22422: 22423: Kuudes Osasto. !· 22424: Sekalaisia tuloja. r 1 22425: 22426: 22427: Kru un unsakkorahoj a (V al tiorahasto) 550,000]-! 22428: 1 1 22429: 22430: Perinnöksiostomaksuja 4,0001-! 22431: Lunfllstettujen maatilain kauppahinnanmaksuja 22432: (Valtiorahasto) ....................... . 450,0001-j 22433: 1 22434: Korvausta kruunun •ennakolta maksamista 22435: kustannuksista (Valtiorahasto) ......... . 1,250,000 22436: 150,000-1 22437: i 22438: -1 22439: Viralliset sanomalehdet (V altiorahasto) .... . 22440: Senaatin kirjapai.no 22441: " 22442: 1,400,000 -1. 22443: Tuloja työtoiminnasta erinäisis.sä valtionlai- 22444: toksissa (V aitiorahasto) ............... . 1,178,000 -i 22445: Apumaksuja kunnilta (Valtioraha•st.o) ..... . 1,636,900 -j 22446: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (Valtio- 22447: 1 22448: 22449: r·ahasto) ............................. . 900,000- 22450: Satunnaisia tuloja (Suostuntara.hasto) ..... . 100- 22451: Oikaisurahat ja satunnaisia tuloja (Kulku- 22452: laitosrahasto) 22453: Ko~trollimaksuja tislauslaitoksi.sta ja de~tu- 1 22454: 22455: 22456: roimismaksuja (Suostuntarahasto) 22457: 7,579,100:- 22458: 22459: Yhteensä valtiotuloa: 22460: 378,592,100: - 22461: Siirtoa Lainausrahastosta Valtior·aha;s.toon, 22462: korkoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22463: 500,000 - 22464: Lisäys v·altiorahaston pääomasä&st.östä . . . . . . 27,000,000- 22465: Lisäys ·suostuntarahaston pääomasäästö.stä . . 2,055,874 32 22466: -----------+---------~ 22467: Siirto/ 408,147,974/32 22468: 10 N:o 24 22469: 22470: 22471: ~ 1~ 22472: Siirto -408,147,974132 22473: Rahasäännön alaisten rahastojen välisiä · 1 22474: 22475: 22476: siirtoja. 1 22477: 22478: 22479: Valtiorahasctoon: 1 22480: 22481: 22482: Suostuntarahas•tosta, arviolta 60,162,7191071 22483: Kulkulaitosrahastoon: 22484: Valtiorahastosta, korvausta postinkuljetuk- 22485: sesta valtionr_autateillä ............. . 3,400,000 -- 22486: Valtiorahastosta ............._._._._._._.._._._....!......_36....:,_35_9_.3_1_6:....8_31 22487: Yhteensä 508,070,010 22 22488: 22489: 22490: 22491: 8. V a 1t i o m e n o t. 22492: Ensimäinen Pääluokka. 22493: Hntisen Hallitsijan käytettävänä olleet varat. 22494: Y aitiorahasto 350,000- 22495: 350,000:- 22496: 22497: Toinen Pääluokka. 22498: V altiopäiväkustannuksia. 22499: Suostuntarahasto ........................ . 2,100,000- 22500: 2,100,000: - 22501: 22502: 22503: Kolmas Pääluokka. 22504: H allituslaitokset. 22505: (Valtiorahasto.) 22506: 1 22507: 22508: Kenraalikuvernöörinvirk·a ................. i 338,400-1 22509: 1 22510: Senaatti ................................ . 2,636,900-1 22511: Valtiosihteerin virasto 581,100-1 22512: Kenraalikuvernöörinkanslia ................ : 455,800- 22513: 22514: 4,012,200: -- ----.l..~----L...-1 1 22515: 22516: 22517: 22518: 22519: Siirto 1 6,462,2001-1 22520: N:o 24 11 22521: 22522: ~----------------------------~--~-----T~~~ 22523: 22524: 22525: 1 22526: 22527: 22528: Siirto i 6,462,2001- 22529: 1 22530: 22531: 22532: 22533: Neljäs Pääluokka. 22534: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan 22535: kohdistuvat hallinnonhaarat. 22536: (Valtiorahasto.) 22537: Hovioikeudet ............................ . 22538: Kihlakunnanoikeudet .................... . 22539: Maanjako-oikeudet ....................... . 53,300 22540: Lainvalmistelukunt,a ..................... . 11,000-1 22541: V ankeinhoito .............. : ............ . 7,161,200 -1 22542: Erinäi,siä määrärahoja ................... . 251,413 201 22543: 9,586,013: 2C 22544: 22545: 22546: Viides Pääluoklm. 22547: 22548: Siviilitoimituskuntaan kohdist7tvat hallinnon- 22549: haarat. 22550: 22551: (Valtiorwhasto.) 22552: Lääninhallitukset ........................ . 22553: Kihlakuntain hallinto .................... . 22554: Muita läänien hallinnon menoja . . . . . . . . . . . . 2,707,510- 22555: Kaupunben poliisilaitokset . . . . . . . . . . . . . . . . 8,000,000- 22556: Lääkintölaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11,289,897 - 22557: Yle~set rakennukset ..................... · . 513,390- . 22558: 22559: 22560: 22561: Tilastollinen Päätoimisto .................. ' 92,600 - 22562: Painoasiain YlihallitU>s ja painoasiamiehet . . 141,685 ---, 1 22563: 22564: 22565: ! 22566: Vaivaishoidon ja· 'suojeluskasva:tuk•s:en tarkas- ' 22567: tus .................................... ·, 68,700 -!.i 22568: Vaiva~shoidon j.a suojelu-shsvatuksen ylläpitä- 1 1 22569: 22570: 22571: 22572: 22573: mis.eksi . . ..................... ·-·-·-~-~-;r-~-~-~~--4-4,-:-:o-1:~:-::-;l-2o 1 22574: 12 22575: 22576: 22577: 22578: • 22579: Siirto 44,390,16+0! 22580: 22581: Suomei!; Pa:s1sitoimisto Pietaris,sa ........... . 1630701- 22582: , 1 22583: 22584: 22585: Erinäisiä määrärahoja .................... . 778,695 72 22586: 29,283,717: 72 22587: 22588: 22589: 22590: Kuudes Pääluokka. 22591: V altiovarainto·imituskuntaan kohdistuvat hal- 22592: linnonhaarat. 22593: 1 22594: 22595: 22596: Valtiokonttori (V al tiorahasto) 165 9001 -!,' 22597: ' 1 22598: 22599: 22600: 22601: 22602: Tullilaitos 5,919,7001- 22603: Rahapaja 171,1001-; 22604: Kruuuunjyvästöt 33,6oo: -- 22605: " ! 22606: Säästöpankkien ja pa•nttilainauslaito.sten tar- 22607: kastus (V al tior·ahasto) ................. . 40,100!-' 22608: Erinäisiä määrärahoja (Valtiorahasto) ..... . 29,200 1 22609: - 22610: 22611: 22612: 22613: 22614: Leimakonttori (Suostuntarahasto) ......... . 35,700!-- 22615: ' 22616: 22617: 6,395,300: - 22618: 22619: 22620: Seitsemäs P.ääluokka. 22621: Kama1·itoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon- 22622: haarat. 22623: i 22624: Valtiovarain tarkastus (Valtlorahasto) ...... 1 164,280 1 - 22625: , ·, (Suo1stuntarahasto) .. 1 22626: 200-- 22627: (K ulkulaitosr·ahasto) 500- 22628: Metsänhoitolaitos (Valtiorahasto) ........ l 35,091,000- 22629: Virkatalojen hoi·to .... ... 1 388,0001-- 22630: Erinäisiä määrärahoja lll,OOO- 22631: " ........ 1 22632: 1 : 22633: 35,754,980: -- 1 22634: 1 i 22635: 22636: Siirto 1 22637: N:o 24 13 22638: 22639: 22640: 22641: 22642: Siirto j 87,482,21 ol92 22643: 1 22644: 22645: 1 22646: Kahdeksas Pääluokka. 1 22647: 22648: 22649: 22650: 22651: Sotilasmenoja. 1 22652: 22653: 22654: 22655: (Valtiorahasto.) 1 22656: 1 22657: 22658: Erinäisiä määrärahoja ................... . 124,050 - 22659: Menoja Suomeen .sijoitetusta venäläisestä sota- 22660: väestä ............................... . 83,927 72 22661: 207,977: 72 ' 22662: 22663: 22664: Yhdeksäs Pääluokka. 22665: K irkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat 22666: hallinnonhaarat. 22667: Luterilainen kirkko (Valtiorahasto) ....... . 600,100-- 22668: Kreikkalai,s-katolinen ja roomalai,s-katolinen 22669: kirkko (Valtiorahasto) ................ . 185,400- 22670: Aleksanterin-Yliopisto (V al tiorah3Jsto) 2,603,800 --1 22671: Koulutoimen Ylihallitus 314,800-1 22672: ' Oppikoulut 8,601,400 _ 22673: " 22674: Kansakoululaitos 1,903,400 -1 1 22675: 22676: 22677: 22678: (Suostuntarahasto) 14,460,000 - 22679: Aisti viallis koulut (V altioraha,sto) ......... . 1,223,300 -1 22680: Yhteiskunnallista valistustyötä varten (Valtio- 22681: rah-3Js t o) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,000-- 22682: Yhteiskunnallista vali,s,tustyötä varten (Suos- 22683: tuntarahasto) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 955,000 22684: • 22685: -11 22686: M uinaistieteellinen Toimikunta (Valtiorahas,to) 205 900 --' 22687: 116 400 -~ 22688: ' 1 22689: 22690: 22691: Meteorologinen Keskuslaitos 22692: Tieteen ja t-aiteen kannattamisek.si 1 22693: 427,400 1 - - 22694: Tieteen ja t·aiteen kannattamisek·si (Suo.stunta- i j 1 22695: 22696: 22697: rahasto) .............................. 1 15 0001-1 22698: Erinäisiä määrärahoja (V.altior!l'hasto) ...... 1 768:9001!_ 22699: 32,389,800: - 1 22700: --------~--------~1 22701: Siirto 1 120,079,988164 22702: 14 N:o 24 22703: 22704: 22705: ~~ 1~1 22706: 1 ' 22707: 1 ' 22708: 22709: 22710: 22711: 22712: Siirto 120,079,98816+1 22713: 22714: Kymmenes Pääluokka. Ii 22715: j)f aanviljelystoimit'Uskuntaan kohdistuvat hal- 22716: linnonhaarat. 22717: 22718: (Valtiorahas.to.) 22719: i 22720: 22721: ! Maanmittaus- ja Vakauslaitos ............. . 1,378,000i- 22722: Maanmittam- ja verol1epanokus'tannuiDS'ia ... . 1,590,000i- • 22723: 1 ! 22724: ,\{aan vilj ely.shalli tus ...................... . 429,8001- 22725: Maa,taloudelliset oppilaitokset ja 1koulutilat .. 2,600,600i--. 22726: Maanviljelystaloudellinen koelaitos ......... . 98,100[- : 22727: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labor~a.torioi 17,9001 __ : 22728: Maanviljelysinsinöörit ja -agronoomit ..... . 244,500- 22729: 1 22730: 22731: 22732: 22733: 22734: K,arjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit .. . 55,200-: 22735: Ilevo,shoito ............................. . 178,600- 22736: Eläinlääkintälaitos ....................... . 602,700-- 22737: ICalastus ................................ . 284.,500-1 22738: Maataloudelliset s~eurat ................... . 1,297,500- 22739: Erinäisiä määrärahoja.· .................. . 2,056,500- 22740: 10,833,900: -- 22741: 22742: 22743: Yhdestoista Pääluokka. 22744: .Kulkulaitostoimituslcttntaan kohdistuvat hal- 22745: linnonhaarat. 22746: 1 22747: 1 22748: Tie- ja vesirakennukset (Valtiorahasto) 1,651,300 -- 22749: 22750: 22751: Kanavat •••••• ! 1,792,600 -- 22752: Postilaitos ...... ! 13,348,300-: 22753: Erinä~siä määrärahoja , 690,500 -i 22754: 1 22755: 22756: 22757: •••1 0 •• 22758: 22759: 22760: 22761: 22762: Valtionrautatiet (Kulkula:itosrahasto) 168,872,700 -i 22763: 186,355,400: - 22764: Siirto j 317,269,28Sj64J 22765: N:o 24 15 22766: 22767: 22768: II 22769: ~ 1~1 22770: Siirto 1 317,269,288164! 22771: 22772: Kahdestoista Pääluokka. 1 22773: 22774: 22775: 22776: 22777: Kauppa- ja Teollisuustoimituskuntaan kohdis-1 22778: tuvat hallinnonhaarat. 1 22779: 22780: 22781: 22782: 22783: L uotsilaitoos (Valtioraha<sto) 22784: Merenmitta u skus,tannuksia 22785: , Teollisuushallitus 22786: Amma'ttien tarkastus 22787: Teknillinen Korkeakoulu 22788: Muu teknilHnen opetus 22789: Käsityöläis- ja ammattikoulut 22790: Kauppaopetus 650,000-: 22791: Merikoulut 205,900-1 22792: " ! 22793: Merenkuluntarkastus 39,100-1 22794: Geologinen Toimisto 91,410- 22795: Vakuutustarkas'tus 13,300-r 22796: Suomen kauppa-asiami,ehet 15,683 20 22797: 1 22798: Erinäisiä määrära;hoja 655,800-1 22799: , (Suos,tuntar,ahasto) 100,000- 22800: Paloviina-asetuksissa edellytettyjä menoju 22801: (Suostuntarahasto) .... 0 0. o • 0 • 0 0 ••••• 0 0 18,200,000 - 22802: Mallasjmomain rvalmistuksen silmälläpito (Suos- 22803: tuntarahasto) 0 •• o 0 • 0 • 0 ••• 0 0 • 0 • 0 0 0 0 • 0 0 0 22804: 65,000- 22805: 25,441,205: 20 22806: 22807: 22808: Kolmastoista Pääluokka. 22809: ', 22810: 22811: 22812: :· Talousosaston Kansliaan kohdistuvat hallin- 22813: nonhaarat. 22814: (Valtiorahasto.) 22815: Suomen Valtioarkisto 0 •• o 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 22816: 85,100- 22817: 22818: • Suomen viralliset ,s,anomalehdet 22819: Siirto 1 22820: 108,300-1 22821: 342,903,S931s41 22822: 16 N:o 24 22823: 22824: 22825: 22826: 22827: Siirto 342,903,891:1 84j 22828: Senaatin kirjapaino ...................... . 1,409,700 -i 22829: Erinäisiä määrärahoja ................... . 3,000-! 22830: 1,606,100: - 1 22831: 22832: 1 22833: 22834: 22835: 22836: 22837: Neljästoista Pääluokka. 22838: 8 ekalaisia yleisiä menoja. 22839: (Valtioraha,sto). 22840: Kenraalikuvernöö.rin ja Senaatin käyttövarat 1 22841: 22842: 22843: Matkakustannuksia ....................... 'j 22844: 22845: 22846: 22847: Korjaus- ja uudisrakennuskustannuksia .... . 22848: Erinäisiä määrärahoja ................... . 2,270,250 40] 22849: 1 22850: 22851: 22852: 22853: 22854: 4,474,230: 40 22855: 22856: Viidestoista Pääluokka. 22857: EläHeitä ja yleisiä apurahoja 22858: 1 22859: 22860: 22861: Siviilieläkkeitä (Valtiorahasto) 3,836,000 _i 22862: Sotilaseläkkeitä 853.000-1 22863: Erinäisiä määrärahoja ....... . 350.0001- !1 22864: 22865: 22866: 22867: 22868: (Suostuntarahasta) ... . 15i\,(1001-i 22869: , , (Kulkulaitosrahasto) . : 6,000-: 22870: Eläkkeitä Suostuntarahastosta ............. . 210.000 __ : 22871: i 22872: Eläkkeitä ja apurahoja Kulkulaitosrahastosta 1,061,000 - ' 22873: 6,471,000:- 22874: 22875: Kuudestoista Pääluokka. 22876: Valtiovelka. 22877: Kulkulaitosrahasto, korkoja ja kuoletuksia 16,423,722 221 22878: 16,423,722; 22 22879: 1 22880: Yhteensä valtiomenoa: i ! 22881: 1 1 22882: 371,685,566: 46 22883: Siirto 1 1:171,685,566\461 22884: N:o 24 17 22885: 22886: 22887: 22888: 22889: Siirto 371,685,566 461· 22890: Siirtoja: 22891: V al tior·ahas·to.s·t.a: 22892: Tilattoman väestön lainarahastoon 300,000- 22893: Turvattomien la·s•ten hoitorahastoon .. 70,000- 22894: K ulkulai tosrah!l!sfosta: 22895: Laamanninkär äj äj yvärahastoon, korkoa 154,160- 22896: 22897: Rahasäännön alaisten rahastojen välisiä 22898: siirtoja: 22899: V altiorahastost.a: 22900: K ulkulai tos.rahastoon, korvausta postin- 22901: kuljetubesta valtiomantateillä 3,400,000- 22902: K ulkulai tos;r,ahastoon . . . . . . . . . . . . . ..... 36,359,316 83 22903: Suostuntaraihastosta: 22904: 1 22905: V altiorahllJstoon, arviolta . . ............ . 60,162,719 oil 22906: Lask·ettu ylijäämä: i 22907: Val tioraha·stos•sa 7,787,558- 22908: Suostuntar!\hrustos;sa ................... . 26,349,355 25 22909: Kulkulaitosrahastos;s•a ............... · .. J 1,801,334 61 22910: • Yhteensä 1 508,070,010122 22911: 22912: 22913: 22914: 22915: 2 22916: 18 N:o 24 22917: 22918: 22919: 22920: 22921: Ylimääräinen rahasääntö. 22922: 22923: 22924: 22925: 22926: A. Tuloja. 22927: Ylijäämä vakinai,sesta _rahasäännö·stä: 22928: Valtiorahasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,787,558- 22929: Kulkulaitosrahasto .................. · . . 1,801,334 Gl 22930: Valtiorahaston ylimääräiset tulot ......... ·1 330,000- 22931: 1917 vuoden valtiolaina (Kulkulaitosrahasto) 75,000.000- 22932: ------~~~~~~-1 22933: 22934: Yhteensä 84,918,092161 22935: 22936: 22937: B. Menoja. 22938: Valtiorahaston ylimäärä~set menot 8,117,558- 22939: Kulkulaitosrahaston 70,052,450 - 22940: " 22941: Laskettu ylijäämä: 22942: K ulkulai tosrahastossa ................ 0 •• 0 • 6,748,884 61 22943: Yhteensä 1 84,918,892/61 22944: • 22945: 22946: 22947: 22948: 22949: Valtiorahastoa 22950: koskeva 22951: 22952: Laskelma. 22953: .. 22954: 20 N:o 24 22955: Valtiorahaston tila vuo- 22956: 22957: 22958: 1~ 22959: Varat: 22960: Valtiovaraston pano- j.a ottotili 22961: Suomen P.ankiss.a ........... . 1,736,305- 22962: Saatava ulkomaisilta asiam~ehiltä 24,562 29 22963: Kassa .............. ·. · · · · · · · · 11,069,298 94 i 22964: Oblig.atsioneja . . .............. . 17 '734,528 43 30,564,694 661 22965: 22966: VaraJstot: 22967: 1 1 22968: Jyviä ...................... . 452,523 07 22969: Raihaksilyömätöntä kultaa ja ho· 22970: peaa ..................... . 414,600 60 22971: Sekalaisia var.astoja ......... . 1,796,489 12 2,663,612 79 22972: -----~- 22973: Tulorästejä .................. . 15,851,162 39 22974: Talletettu ::M.aanviljelys1pankkiin .. 136,095 32 22975: Pitkäaikaisia 1ainoj,a . . . . . . . . . . . 21,150,871 27 22976: Vilja]ainoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81,482 52 22977: Saata'Va Pos,tisäästöpankilta ..... 50,000- 21,418,449 11 22978: Väliaikainen kassal,aina Kulkulai- 22979: tosrahastolle . . . . . . . . . . . . . . . . 1 22980: 27,000,000- 22981: Eroitus Suomen Pankkiin myyty- \ \ 22982: jen obligat,sion~en kirjoihin mer- 1 22983: 22984: kityn ja myyntihinnan välillä .. j 1,926,466 64 22985: Erinäisiä ennakkomamsuja 26,584,965 92 22986: Talletettuja ,!Hvopapere~ta . . . . . . 1,286,007 59 22987: Postiosoitusv.aroja . . . . . . . . . . . . . 10,991,979 18 22988: 1 22989: 22990: Erinäisiä velallisia ............. 1 11,035,629 78 nl,825,049 11 22991: ~~~==~~~~~~~~ 22992: Summa 1. l--1149,272,968lo61 22993: N:o 24 21 22994: 22995: den 1916 päättyessä. 22996: 22997: 22998: 1~ 22999: Velat: 23000: Rahaston pääoma ............. . 124,980,656 731 23001: Menorästejä .................. . 8,811,495 98 23002: Varattuja määrärahoja ......... 1 23003: 6,278,016 96 23004: . Lähetteiden tili ................ 1 1,527,227091 23005: 1 • 1 23006: 23007: 23008: 23009: 23010: S~::n. ~·~~~~ .~~~~~a~·a· .~~~~~~~ 23011: 1 ' 23012: 23013: 23014: 1 1 47,588 41 i 23015: · Er~n~~s~~ ·tallet~ksia ........... l 1,873,144 12 23016: ~ Erma1s1a v.elkoJia .............. : 5,379,739 20 ! 1 23017: 23018: 23019: 23020: 23021: 'EläkekaSJsat ................... 1 375,099 57 7,675,571130j 23022: 1 1 23023: 1 23024: ' 1 23025: 23026: 1 23027: 1 1 23028: 23029: 23030: ' 23031: 23032: 1 23033: 23034: 23035: 23036: 23037: 1 23038: 23039: 23040: 23041: 23042: 1 23043: 23044: 23045: 23046: 23047: • 23048: 23049: 23050: 23051: 23052: 1 23053: 23054: 23055: 23056: 23057: 1 1 1 ' 23058: 23059: 23060: Summa[ !-1 149,272,9u8lo6i 23061: 22 N:o 24 23062: 23063: 23064: Laskelma 23065: valtiorahaston tuloista ja menoista vuosina 1916 ja 1917. 23066: 23067: 1916 vuoden Laskettu 23068: 1 rahasäännön määrä vno- 23069: [' mukaan. delle 1917. 23070: 23071: ·--~-~--~~ 23072: 23073: T ui ot. 23074: 1 23075: Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion 23076: 1 omaisuudesta. 23077: 1 Tuloja kruunun maatiloista ......... . 2,040,000- 2,300,000'- 23078: Tuloja kruunun kahstuksista ......... . 90,000- 70,0001- 23079: Tuloja kruunun metsäta;loudesta . . . . . . 1 19,000,000\ -- 38,000,0001- 23080: Tuloja kruunun rakennuksista ....... . 120,000- 150,000- 23081: Tuloja kanavilsta , .................. . 700,000-- 1,100,0001- 23082: Korkoja ........................... . 900,000- 800,0?01- 23083: 22,850,000: - ; 42,420,000:- 23084: 23085: Välittömiä veroja. 23086: Maaveroja 3,755,000- 4,470,0001-1 23087: Elinkeinoveroja 600,000- 600000·-1 23088: Henkiveroja ....................... . 4,4136,000- 23089: ' 23090: 4,630,000; -1 23091: 1 23092: 23093: 23094: 23095: 23096: . 8,791,000: - ; 9,700,000:- 1 . 23097: 23098: 23099: 23100: 23101: Välillisiä verofa.- 1 23102: . 23103: 1 23104: ! 23105: 23106: 23107: Tullituloja ......................... . 88,200,000 - 34,270,0001- i 23108: Aksiisej a . . ......................... - 150,000- 1oo,ooo! --- i 23109: 1 23110: 23111: 38,350,000: - ; 34,370,000:- i 23112: 1 23113: 23114: Sekaluontoisia veroja. ! 23115: Kuolinpesäprosenttia ............... . 95,000- 100,0001-! 23116: Senttonaalia ....................... . 190,000- 200,000 - i 23117: Virkaylenny,s- ja toimitusmaksuja . . . 660,000-- 1,240,0001-i 1 23118: 23119: 23120: 23121: Maksuja yleisistä huveista ........... . 275,000- 33o,ooo 1 23122: -\ 23123: N:o 24 23 23124: 23125: • 1916 vuoden Laskettu 23126: rahasäänniin ärä vuo- 23127: mukaan. delle 1917. 23128: 23129: 23130: 23131: Maksuja metallien j.a paperin tutkimi- 23132: .sesta. 55,000- 44,000- 23133: . Rekisterimaksuja ................... . 75,000- 172,000- 23134: Veroja sodan ajak:si ................. . 40,000,000 - 800,000- 23135: 41,350,000: - ; 2,886,000:- 23136: 23137: Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyt- 23138: tämisestä. 23139: Postimaksuja ..................... . 8,000,000 - 10,000,000- 23140: Majakkamaksuja ................... . 300,000 - 350,000 - 23141: Sairasmaksuja yleisissä sairaaloissa .. 1,000,000 - ,1,250,000 -1 23142: 1 Oppilasmaksuja opetuslaitoksissa ..... . 921,000 ~ 750,000- i 23143: Sekalaisia vähempiä maksuja ....... . 41,000 - 35,000 -1 23144: 10,262,000: - ; 12,385,000:- 23145: 23146: Sekalaisia tuloja. 1 23147: 23148: 1 Kruununsakkorahoja ............... . 400,000- 550,000- 23149: Perinnöksiostomaksuja ............. . 7,000- 4,000- 23150: Luuastettujen maatilain kauppahinnan- 23151: maksuja ......................... . 370,000- 450,000- 23152: Korvausta kruunun ennakolta maksa- 23153: mista kustannuksista ............. . 1,063,000- 1,250,000- 23154: Viralliset sanomalehdet ............. . 200,000- 150,000- 23155: Senaatin kirjapaino ................. . 1,000,000- 1,400,000- 23156: Tuloja työtoiminnasta ·erinäisissä val- 23157: tionlaitoksi·ssa ................... . 1,073,000- 1,178,000 -1 23158: Apumaksuja kunnilta ............... . 630,544- 1,636,900 -l 23159: Muita :sekalaisia j·a :satunna~sia tuloja .. 457,000- 900,000- 23160: 5,200,544: - ; 7,518,900:- 23161: Yhteensä vakinaisia tuloja: 23162: ·126,803,544: - ; 109,279,900:- 23163: L1säys valtiorahaston pääoma.säliistöstä .. -27000000_1 23164: 27,000,000;- ~ ' ' 1 23165: 24 N:o 24 23166: 23167: ' 23168: 1916 vuoden Laskettu 23169: 1 rahasäännön määrä vuo- 23170: mukaan. delle 1917. 23171: 23172: :!ml jf'U9' :!ml jf'U9' 23173: 23174: Siirtoia: 1 23175: 23176: 23177: Lainausrahrestosta, korkoa . . . . . . . . . . . . ! "900,000- 500,000 i 23178: , 23179: Suostuntarruhastosta, korvausta leima- ' 23180: veron kanno,sta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ! lCO,OOO- - J 1 • 23181: 23182: 1,000,000: - ; 500,000: - 1 ! 23183: Yhteensä 1127,803,5441- 136,779,9001- 23184: 23185: Ylimääräisiä tuloia. 23186: , Lunastettujen lahjoitusmaiden ostohin- 23187: 1 1 II 23188: 1 23189: 23190: 23191: nan ylimääräi,siä os,amak'SuJ'a . . . . . . . . · 23192: ', 23193: ao,oooi- ' 33o,oool-/ 23194: Yhteensä ylimääräisiä tuloja: ! 23195: l ao,ro>~- ~oool '1 23196: 1 • 23197: 23198: 23199: 23200: 23201: Menot. ' 23202: ! 23203: Vakinaiset valtiomenot 23204: 1 23205: 1 23206: Entisen Hallitsijan käytettävänä olleet 1 1 23207: 23208: 23209: varat ia hänen välittömästi käytettävä- 23210: nään ollut valtio-omaisuus. 1 23211: 23212: 23213: 1 23214: Entisen Hallitsijan käytettävänä olleet 23215: varat ........................... . 500,000 - 350,000 - 23216: Rakennus·ten ja laito·sten kunnossapito .. 29,900 -- - - 23217: 529,900: - ; 350,000:- 23218: 23219: Karvaus valtakunnanrahastoon Suomen 23220: Suuriruhtinaanmaan väestöstä Valta- 1 23221: 23222: 23223: kunnanneuvostoon ja Valtakunnan- \ 23224: duumaan valittuien iäsenten säädetty- 23225: jen päivärahojen ia matkakustannus- 1 23226: 23227: 23228: 23229: 23230: ten menoista ..................... . so,ooor- 1- 23231: 80,000: - ; - · - 23232: N:o 24 25 23233: 23234: 1916 vuoden Laskettu 23235: rahasäännön määrä VUO• 23236: mukaan. delle 1917. 23237: ' 23238: ' ~ 1~ ~ 1~ 23239: H allituslaitokset. 1 23240: 1 23241: 23242: Kenraalikuvernöörinvirka ••••••••• 0 0. 23243: ' 299,000 - 338,400 - 23244: Senaatti •••••••••••••• 0 ••••••••••••• 23245: 1 2,343,400 - 2,636,900 - 23246: Valtiosihteerinvirasto •• 0 ••••• 0 ••••••• 23247: ! 381,200 - 581,100 - 23248: ! 23249: Kenraalikuvernöörinkanslia 0 0 •• 0 ••••• 398,500 - 455,800 - 23250: 3,422,100: - ; 4,012,200: - 23251: 23252: 23253: Tupmioistuimet ja Oilceustoimituskun- 1 23254: 1 23255: 23256: 23257: ! 23258: taan kohdistuvat hallinnonhaarat. 23259: Hovioikeudet •••• 0 ••••• 0 ••• 0 0 •••••• 23260: i 23261: 1,066,000 - 1,494,400 - 23262: Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet .... 573,643 20 614,700 - 23263: !faanj ako-oikeudet ••••• 0 0 ••••••••••• 23264: 17,760 - 53,300 -- 23265: Lain valm1stel ukunta •••• 0 0 0. 0 •••• 0 0. - - 11,000 - 23266: Vankeinhoitohal1i tus ••••• _••••••• 0 •• 0 23267: 52,700 - 75,400 - 23268: K uritushuoneet j.a työvankilat ••••• 0 •• 23269: 2,090,900 - 2,875,100 - 23270: 23271: i 23272: Läänin- ja kihlakunnanvankilat ...... 1,453,400 - 2,113,200 -1 23273: 1 Kas·vatuslaitokset ,alaikäisiä lainrikkodia 23274: varten •••••••••• 0 •• 0 ••• 0 ••• 0 •• 0. 0 23275: 530,300 - 832,400 -- 23276: Muita vankeinhoidon menoja ........ 300,000 - 1,265,100 - 23277: Erinäisliä määrärahoja ... : . ........... 241,200 - 251,413 20 23278: 6,325,903: 20; 9,586,013: 20 23279: ~ 23280: 23281: 23282: 23283: 23284: Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat 23285: hallinnonhaarat. 23286: Lääninhallitukset .................. 1,630,~60 - 1,938,240 23287: Kihlakuntain hallinto •• 23288: 23289: 23290: 23291: 23292: Muita läänien 'hallimnon menoja ........ 23293: 0 •••••••••• 0 •• 23294: 2,935,550 - 23295: 150,952 50 23296: 3,188,150 23297: =1 23298: 2,707,510 _, 23299: i 23300: 1 23301: Kaupunkien polii,silaitokset ••• 0 0 ••• 0. 23302: 3,983,600 - 8,000,000- 23303: 1 23304: 1 Lääkintöhallitus ••••• 0 0. 0. 0 ••••• 0 •• 0 153,950 - 180,120-1 23305: 1 23306: Lääkärinhoito maalla 0 t. 0 •••••••••••• 436,500 - 565,800- 23307: 26 N:o 24 23308: 23309: 1916 vuoden Laskettu 23310: rahasäännön määrä vuo- 23311: mukaan. delle 1917. 23312: 23313: 3lmj: [7'/11 3lmj: [1tf<! 23314: 1 23315: Helsingin yleinen sairaala ........... . 1,126,700 - 2,183,328 - 23316: Lääninsairaalat j.a muut ylei·set ,sairaalat 1,959,750 - 3,592,295 - 23317: Mielenvikaisten hoitolaitokset ....... . 1,260,050 - 2,250,654 - 23318: Synnytyslaitokset .................. . 112,000 - 140,000 - 23319: Rokotus ........................... . !)8,900 - 109,800 23320: Tarttuvien tautien ehkäi.s.eminen 23321: Muita lääkintölaitoksen menoja 23322: 350,000 - 23323: 569,300 - 23324: 800,000 23325: 1,467,900 23326: =1 23327: Yleisten rakennusten Ylihallitus 133,000 - 138,360 =1 23328: 1 Lääninrakennuskonttorit 51,805 - 55,430 - 23329: Muita rakennusvirkakunnan menoja .. 140,0:.10 - 319,600 -· 23330: Tilastollinen Päätoimisto ........... . 23331: Painoa.siain Ylihallitms ja painoasiamie- 23332: 64,500 - 92,600 23333: -1 23334: het ............................. . 157,379 - 141,685 - 23335: Vaivaisho~don ja suojelmskasvatuksen 23336: tarkastus 62,985 - 68,70<1 - 23337: Vai vaishoidon ja suojelThskasvatuksen 23338: avustamiseksi .................... . 205,825 - 401,780 - 23339: 1 23340: Suomen Passitoimisto Pietarissa ..... . 125,070 - 163,070 - 23341: Erinäisjä määrärahoja ............. . 189,695 72 778,695 72 23342: 15,898,072: 22; 29,283,717: 72 23343: 23344: 23345: V altiovarh.intoimituskuntaan kohdistu- 23346: vat hallinnonhaarat. 23347: Valtiokonttori ..................... . 13-7,100- 165,900-1 23348: TullihallitThs ....................... . 284,700- 303,400 --~· 23349: Tullikamarit ja tullitoimitukset ..... . 1,669,100- 1,691,500- 23350: Rantavartiohöyrylaivat j.a 1höyrypurret. , 373,100- 323,000- 23351: Muita tullilaitoks.en meJll()j•a ......... . 1,064,300- 3,601,800 -1 23352: Rahapaja ......................... . 93,000- 171,100--1 23353: ! 23354: Kruuuunjyvästöt ................... . 29,600- 33,600 -! 23355: N:o 24 27 23356: 23357: 1916 vuoden Laskettu 23358: rahasäännon määrä VJ:\O~ 23359: mukaan. delle 1917. 23360: 23361: 1('1& 23362: 23363: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten 23364: ta:rkastu,s 32,600- 40,100- 23365: E:rinä~siä mää:rä:r.ahoja 28,600- 29,2po- 23366: 3,712,100: - ; 6,359,600:- 23367: 23368: 23369: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat 23370: hallinnonhaarat. 23371: Yleinen Revisionioikeus ............. . 37,800- 40,000- 23372: Revisionikonttori ................... . 100,900- 124,280- 23373: Metsähallitus ..................... . 240,600- 243,000- 23374: Hoitoalueiden ,hallilllto 1,105,000- 1,225,000- 23375: Metsänvartijakoulut 151,600- 180,000- 23376: Muita metsänhoit~laitoks.en menoja ... . 9,512,200- 33,443,000- 23377: : V:irkatalojen hoito .................. . 319,000- 388,000 - 23378: Erinäisiä määrärahoja ............. . 105,300- 111,000-, 23379: 11,572,400: - ; 35,754,280:- 23380: 23381: 23382: Sotilasmenoja. 1 23383: 23384: 23385: · Rahamaksu asevelvolHsuuden ,suoritta- 1 23386: 23387: 23388: m1sen 'sijasta ..................... . 17,000,000- -1 23389: Erinäisiä määrärahoja ............. . 124,000- 124,050-1 23390: ' Menoja Suomeen 'sijoitetusta v·enäläi- 1 23391: 23392: i 23393: ·sestä .sotaväestä 83,927 72 83,927 7~, 23394: 17,207,927: 72; 207,977: 72 23395: 23396: 23397: 1 Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdis- 23398: tuvat hallinnonhaarat. 23399: Luterilainen kirkko ................ . 472,200-- 600,100- 23400: Kreikkalais-katolinen ja roomalais-kato- 23401: linen ikirkiko ..................... . 166,500- 185,400- 23402: 28 N:o 24 23403: 23404: 23405: 1916 vuoden Laskettu 1 23406: rahasäännön määrä vuo- 23407: mukaan. delle 1917. 23408: 23409: $nf. I1U<1 $nf. .ltu« 23410: 1 23411: 1 1 23412: 23413: Aleksanterin- Yliopisto ............. . 2,038,600 - 23414: 1 23415: 2,603,800 - 23416: Koulutoimen Ylihallitus ............ . 1 23417: 280,100 - 314,800 - 23418: N ormaalily,s•eot ..................... . 1 23419: 476,300 - 499,900 - 23420: Klws.silliset lyseot ................... . 408,300 - 432,500 -1 23421: Ly,seot rinnakkaisine lukio1uokkineen .. 2,043,800 - 2,108,000 -1 23422: Keskikoulut ....................... . . 402,800 - 484,000 - 23423: Tyttökoulut ....................... . 1,057,000 - 1,098,500 - 23424: Valtioapua yksityi,sille kouluille ..... . i 1,956,000 - 2,049,000 - 23425: Muita oppikoulujen menoja ......... . i 165,500 - 1,929,500 - 23426: Kansakoulunopettaja- j.a. -opettajatar- 23427: s·eminaarit ....................... . 931,200 - 1,150,800 - 23428: Piiritarhstaj,at ................... . 259,500 - 268,500 _ l 23429: 1 23430: Erinäi,siä kansakoululaitoksen menoja .. 193,700 - 484,100 23431: Kuuromykkäin opetuslaitok,set ' ....... . 574,000 - 708,300 -1 23432: Sokeainopetuslaitobet .............. . 138,500 - 197,200,-. 23433: 1 23434: 23435: 23436: Tylsami,eH&ten opetuslaitokset ....... . 115,000 - 176,300 - 23437: Muita menoja aistivia!Hskoululaitoksesta 19,500 - 141,500 - ; 23438: YJJ.tei,skunnallista valistustyötä varten .. 9,000 - 9,000'--! 23439: Muinai,stieteellinen Toimikunta ...... . 162,600,- 205,900 -· 23440: M-eteorologinen Keskuslaitos ........ . 96,3001- 116,400 1 - : 23441: Tieteen j.a taiteen kannattamiseksi ... . 262,200!- 427,400 23442: Erinäisiä määrärahoj.a: 1,010,6001- 768,900 l=f 23443: 13,239,200: - ; 16,959,800:- 1 23444: 23445: 23446: 1 23447: 1 1 23448: 23449: 23450: 1 23451: 1 23452: 1 23453: 1 ; 23454: 1 23455: Maanviljelystoimitus kuntaan kohdistu- 23456: vat hallinnonhaarat. 23457: 1 23458: 1 ! 23459: 23460: 23461: 1 23462: i i 23463: 23464: Maan:mittaUJs· j.a Vakauslaitos ........ . 612,5001- 1,378,oooj-i, 23465: 1 1 23466: Maanmittaus- ja verollepamokustannuk- 1 1 23467: sia ....... , ..... , ............ ·.... . 1,590,0001- 1,590,000[-1 23468: N:o 24 29 23469: 23470: 1916 vuoden Laskettu 23471: rahasäännön määrä vno- 23472: mukaan. delle 1917. 23473: 23474: 1~ 1;'1& 23475: 23476: 23477: Maan viljely,shalli tus 146,800 - 429,800 ·- 23478: Valtion koulutilat ja niå.hin sijoitetut 23479: maataloudelli,set 'oppil.aitoklset 1,345,500 - 1,684,300 23480: Muut mru!litaloudell~set oppilaitoks,et ... . 841,100 - 916,300 =1· 23481: Maanviljely;s·taloudellinen koelaitos ... . 94,200 - 98,100 - 23482: Maanviljely:s- ja kauppakemialliset labo- 23483: r.atoriot ......................... . 17,300 - 17,900 - 23484: Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit .. 227,900 -- 244,500 - 23485: Karj•anhoito· .ja meij'eritalouskonsulentit 53,400 - 55,200 - 23486: Hevo,shoito ....................... . 165,4001- 178,600 - 23487: Eläinlääkintälaitos ................. . 518,700- 602,700 - 23488: l{alastus .......................... . 226,100 - 284,500 - 23489: Maataloudellis.et s<eurat ............. . 1,157,500 - 1,297,500 - 23490: Erinäisi·ä määrär.whoja .............. . 478,000 - 2,056,500 - 23491: 1 23492: l 23493: 7,474,400: - ; 10,833,900:- 23494: 1 23495: 23496: 23497: 23498: 23499: K ullculaitostoimituslcuntaan kohdistuvat 23500: hallinnonhaarat. 23501: 23502: Tie- ja vesår.alkennUJsten Ylihallitus 150,400- 153,000- 23503: Tie- ja vesirakennusten insinöörikunta 354,500- 356,300- 23504: Muita tie- ia vesirakennusten menoja .. 956,000 - 1,142,000 -, 23505: Kanavat ........................... . 935,600- 1,792,600- 23506: Postihallitus ....................... . 313,000- 322,800 - 23507: Poo·tipiirit ......................... . 26,200- 26,200-, 23508: Postikonttorit 2,508,600- 2,639,000- 23509: Rautatiepoo•titoimit_us ............... . 856,000- 886,600 - 23510: Poortitoimituroset, postias·emat ja postipy- 23511: i/ säkit ........................... . 1,288,400 - 1,370,100 - 23512: 30 N:o 24 23513: 23514: 1 23515: 1916 vuoden Laskettu 23516: rahasäämttln määrä vuo- 23517: mukaan. delle 1917. 23518: 23519: 23520: - ~ [tu4 ~ [J'IIII 23521: 23522: 23523: Muita postilaitoksen meno,ja 1 8,103,6001- 23524: 3,382,6001- 23525: Erinäisi·ä :määrärahoja .............. . 831,500- 690,5001-- 23526: 1 23527: 11,602,800: - ; 17,482,700:- 23528: 1 23529: 1 23530: Kauppa- la Teollisuustoimituskuntaan 1 23531: 1 23532: 1 23533: i 23534: kohdistuvat hallinnonhaarat. 23535: Luotsilaitos •• 0 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,821,742 - 3,430,442 1-1 23536: M.erenmittauskUJstannuksia ......... . 194,392 50 198,550 - i 23537: Teollisuushallitus ................. . 147,000 - 173,500 1--] 23538: Ammattientarkastus ............... . 76,500 - 82,500 ;-1 23539: Teknillinen Korkeakoulu ........... . 444,200 - !)62,600 23540: Muu teknillinen opetus ............. . 508,600 - 657,420 =1 23541: I Kitsityöläis- j.a .rummattikoulut ....... . 250,000 - 300,000 - 23542: 23543: I Kauppao·petus ..................... . 23544: Merikoulut ....................... . 23545: 600,000- 23546: 1 23547: 175,900 - 23548: 650,000 - 23549: 205,900 - 23550: Merenkulun tar krustus 33,800 - 39,100 -- 23551: Geologinen Toimisto 80,350 -- ~1,410 - 23552: Vakuutustarkastus 11,300 - 13,300 - 23553: Suomen kauppa-a·siamiehet 15,6&3 20 15,683120 23554: Erinäisiä määrärahoja 557,600 - 655,800- 23555: 5,917,067: 70; 7,076,205: 20 23556: ! 1 23557: 23558: 23559: 23560: i 23561: Talousosaston Kansliaan kohdistuvat 23562: hallinnonhaarat. 1 23563: 23564: 23565: Suomen V aitioarkisto ..............• 62,100 - 85,100 - 23566: Suomen viralli·set .sanomalehdet 111,200 - 108,300 - 23567: Senaatin kirjapaino ................. . 700,000 - 1,409,700 - 23568: Erinäisiä määrärahoj·a 3,000 - 3,000 - 23569: 876,300: - ; 1,606,100: - 23570: N:o 24 31 23571: 23572: 1916 vuoden Laskettu 23573: rahasäännön määrä vuo- 23574: mukaan. delle 1917. 23575: 23576: [11'4 23577: 23578: Sekalaisia yleisiä menoja. 1 23579: 23580: 23581: Kenraalikuvernöörin ja Senaatin käyttö- 23582: varat ........................... . 244,000- 244,000- 23583: :Ma tkakustannuksia ................. . 60,000- 60,000- 23584: Korjauskustannuksia ............... . 1,200,000- 1,400,000- 23585: U udisrakenn usku:stann uksia ......... . 400,000-- 500,000- 23586: Erinäisiä määrärahoj,a ............. . 3,274,250 40 2,270,250 40 23587: 5,178,250: 40; 4,474,250: 40 23588: 23589: 23590: Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. 23591: Siviilivirkakunta 3,585,000 - 3,638,000 - 23592: Tullivirkakun ta 133,000 - 133,000 - 23593: Postilaito,s ......................... . 25,000 - 25,000 - 23594: Mi,eskohtaisia apurahoj:a ............. . 40,000 - 40,000 - 23595: Sotilas>eläJkkeitä ................... . 897,000 - 853,000 - 23596: Erinäisiä mäJiräraho}a ............. . 341,400 - 350,000 - 23597: 5,021,400: - ; 5,039,000:- 23598: 23599: Yhteensä vakinai,sia menoja:' 23600: 108,057,821: 24; 149,025,744: 24 23601: 23602: Siirtoja. 23603: Tilattoman väestön lainarahastoon .... 300,000- 300,000- 23604: Työhön kokonaan kykenemättömien hen- 23605: kilöiden hoitorahastoon ........... . 70,000- 23606: Turvattomien lasten hoitorahastoon 70,000-- 70,000- 23607: Kulkulaito,srahastoon korvaubena poS'- 23608: tinkuljetubesta ..............•.... 3,400,000- 23609: K ulkulai tosr.ahastoon ............... . - 36,359,316 83 23610: 440,000:-; 40,1.29,316: 83 23611: Yhteensä vakinaisia menoja ja siirtoja /108,497,821/24ll89,155,061j07 23612: 32 N:o 24 23613: 23614: 1916 vuoden Laskettu 23615: , rahasäännön määrä vuo- 23616: mukaan. delle 1917. 23617: 23618: - -+lf'llll_, 23619: {/mf...:..._+-l;'li<l-+---{/mf.__;,_,. 23620: 23621: 23622: Ylimääräiset valtiomenot. 23623: 23624: Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hal- 23625: linnonhaarat. 23626: Maa-alueiden o·stamiseksi Sippolan pitä- 23627: jäs.sä ,sijaitsevalle väliaikaiselle kasva_ 23628: tuslaito~elle ..................... . 55,067- 23629: 55,067: - ; - : - 23630: 23631: Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hal- 23632: 1 linnonhaarat. 23633: i 1 23634: 1 23635: Yliopiston uusien klinikkain rakennuk- 23636: 1 23637: 23638: 23639: 23640: 23641: set ............. · . · . · · · · · · · · · · · · · · 500,0001- 500,0001- 23642: Tilkka-nimisen s.airaalan ostohinnan 23643: maksamiseen ..................... . - I- 400,0001- 23644: Muutos- ja Hsärrubnnustöihin v•altion I 1 23645: 23646: omi·stam.a,s.sa talossa N :o 10 Aleks,ante- 1 1 23647: rinkadun vanelia HeLsingin kaupun- 23648: gis,s.a ..................... · ...... · 23649: 500,000: - ; 1,075,000:- 23650: - 1- 23651: 1 23652: 175,000- 23653: ! 23654: ii 23655: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hal- 23656: linnonhaarat. 1 23657: 1 23658: M.etsämaiden ostoa varten valtiolle .... 200,0001- - - 23659: 1 23660: Kamaritoimituskunnan Elintarveosaston 23661: 'käytettävä1ksi toimihenkilöiden ja 1 23662: 23663: 23664: 23665: elintarvejärjestöjen palkkauksiin, pai- 23666: i 23667: natustöihin y. m .................. . 1,100,000- 23668: Av·UJstuksi•ksi väihä:varaisiUe ku:luttaja- 23669: p·erheille maidon, voin j,a juuston 23670: hankkimista va:rten ............... . 1- 100,000- 23671: 1 23672: N:o 24 33 23673: 23674: 1916 vuoden Laskettu 23675: rahasää ·nön määrä vno- 23676: mukaan. delle 1917. 23677: 23678: ltut 23679: Korvau~si.a maalais;kunniUe 1917 vuoden 1 23680: 23681: sadon takav,arikoimisesta s~eur,anneen 23682: viljan !kulutuksen järjestelystä ..... . 400,000- 23683: Tappion korvaamiseksi, joka syntyy v·al- 23684: tioUe siitä, että valtion varastoon koo· 23685: tuista voimääri,stä osa on myyty alle 23686: 1 23687: 23688: ostohinnan ..................... . 500,000-- 23689: Tappion Jmrvaami•s,eksi elintary;elauta- 23690: kunnille, jotka kärsivät siitä, että nii- 23691: den tu1ee määrätystä luovutu,shinnasta 23692: myydä kalliimmasta hinnaJsta osta- 23693: mansa viljat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . / 460,000- 23694: 200,000: - ; 2,560,000: - 23695: 23696: 23697: 23698: Sotilasmenoja. 23699: Väliaikaisten .sairaalain p.erus·tamiseen ja 23700: ylläpitämiseen haavoitettuja j.a sai- 23701: raita 'sotilaita varten 3,000,000- 500,000- 23702: 3,000,000: - ; 500,000:- 23703: 23704: 23705: 23706: K irkollisasiaintoimituskuntaan kohdis- 23707: tuvat hallinnonhaarat. 23708: Uuden mus,eorakennuks·en sisustami:sta 23709: varten ......................... . 40,000- 40,000- 23710: Kahden kirkon rakentamista varten 23711: Lappiin ........................... . 25,000- 25,000- 23712: Koulutalojen rakentamista varten venä- 23713: läi,sille k·an~aJkouluiUe ............. . 25,000- 23714: 23715: 90,000: - ; 65,000:- 23716: 3 23717: N:o 24 23718: 23719: 1916 vuoden Laskettu 23720: rahasäännön määrä vuo- 23721: mnkaan. delle 1917. 23722: 23723: ltu4 23724: K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat 23725: hallinnon haarat. 23726: AaHonmurtajan rakentam1sta varten Sor- 23727: tanlahd·en ,satamaan ............... . 82,000- 23728: Maantien tekemistä varten Kyrön ky- 23729: lästä Inarin pitäjän 'kirkonkylään .... 140,000- 25,000- 23730: Maantien tekemistä varten Inarin pitä- 23731: jän Kyrön kylästä Petsamoon Arkan- 23732: gelin ku vernement~ssa 2,500,000- 23733: Rov.aniemen~Kemij ä:rven välisen maan- 23734: 'tien kuntoonp,anemista varten ..... . 220,000-1 23735: Erinäisten Oulun joen vanel1a ~olevien 23736: koskitilojen ostoon ............... . 1,750,000 -1 23737: HätiiJaputöitä varten ................ . 23738: 2,722,000: - ; 3,295,000:- 23739: 1,300,000 -1 23740: 1 23741: 23742: Kauppa- ja Teollisuustoimituskuntaan 23743: kohdistuvat hallinnonhaarat. 1 23744: i 23745: Opetusvälineiden ja koneiden hankkimi- 23746: seksi Tampereen Teknilliselle opistolle 30,000- 16,588 _[ 23747: Jatkettaviin malminetsintöihin Kuus- 1 23748: 23749: järven pitäjässä ••••••• 0. 0 i 23750: ••• 0 •• 0. 80,000- 106,000-1 23751: 110,000: - ; 122,588: - 1 23752: 23753: 23754: 23755: 23756: Talousosaston Kansliaan kohdistuvat 23757: hallinnonhaarat. 1 23758: 23759: 23760: 23761: 23762: Senaatin t'alon itäi,sen .siipirakennuksen 1 23763: 23764: i 23765: uudestaan rakentamiseksi ......... . 250,000- 500,000-i 23766: 250,000: - ; 500,000:- 23767: --------------------------~~------~4-------~-1 23768: Yhteensä ylimääräisiä meno·a 6 927 0671-1 8,117,5581-! 23769: N:o M 86 23770: 1 23771: 23772: 1916 vuoden Laskettu 1 23773: 1 rahasäännön määrä vuo- , 23774: muka.an. delle 1917. 1 23775: 23776: CAttf 1;'1111. CJ1nf. /11M 23777: Yhteenveto. 23778: 1 23779: 23780: V alcinaiset tulot ja siirrot ............ [127,803,5441- 136,779,900 - 23781: Ylimääräiset tulot •••••• 1 23782: 0 0 30,000- 23783: 0 ••• 330,000 23784: 0. 0 0 •• 23785: 23786: 23787: 23788: 23789: 1 23790: Kaikkiaan valtiotuloa 127,833,544 137,109,900 23791: 23792: :1 23793: - 23794: 23795: 23796: 23797: 23798: V alcinaiset menot ja siirrot 108,497,82124 189,155,061 23799: 23800: -1 23801: 0 ••• 0 •••• 0 23802: 23803: 23804: 23805: 23806: Ylimääräiset menot .................. 6,927,067- 8,117,558 23807: 1 23808: 23809: 23810: 23811: 23812: Kaikkiaan valtiomeno.a luö,424,88~ 24 197,272,619 071 1 23813: 1 23814: 1 23815: 23816: Laskettu ylijäämä • 0 ••• ~ 0 • 0 ••• 0 ••••• 12,378,655 76 - -- 23817: 1 23818: Laskettu vajaus •• 0 •••••• 0 0 0 ••••• 0 •• - - 60,162,719 07 23819: 1 23820: 23821: 23822: Yhteensä l127,833,n44l-1137,109,9001-l 23823: 23824: 23825: 23826: Vaikkakin rahasäännön esittäminen aikaisemmin mamt- 23827: tuis.ta syistä on ly.kkäytynyt näin myöhäiseksi, on sen laati- 23828: minen monestakin syystä osoittautunu( vaikeaksi. Poikkeuk- 23829: selliset olot ovat aiheuttaneet, että alituisesti on esiintynyt 23830: uusia tarpeita, jotka ovat vaatineet pikaista ~yydyttämistä. 23831: Hallitus .on sen tähden kuluvan varainhoitokaud.en kuluessa 23832: ollut pakoitettu myöntämään useita. suuria menoeriä. Kun 23833: koko sodan ajan vallinnut elämän kalleus tänä vuonna kävi 23834: yhä rasittavammaksi, on ollut välttämätöntä entistä suurem- 23835: massa määrin myöntää valtion palveluksessa oleville henki- 23836: löille kalliinajanlisäyksiä. Näitä kailiinajan1isäykBiä on en- 23837: sin päätetty antaa viime huhtikuun 1 päivästä lukien toistai- 23838: seksi ja kunnes Eduskunta asiasta päättäisi, niinhyvin vaki- 23839: naisille kuin ylimääräisillekin virkailijoille seuraavan yleis- 23840: asteikon mukaan: 23841: 36 N:o 24 23842: 23843: -Henkilöille, joiden vuo- Kuukautinen 23844: tuiset palkkaedut, ennen lisäys henki- Kuukautinen 23845: myönnetyt kalliinajan- löille, joilla lisäys lapsetto- 23846: lisäykset lukuunotettui- on lapsia: mille: 23847: na, yhteensä ovat: Ymj.: Ymj.: 23848: 23849: enintään 2,000 mk. 100:- 80:- 23850: 2,001-4,000 90:- 70:- 23851: " 23852: 4,001-6,000 80:- 60:- 23853: " 70:-- 23854: 6,00i mk. ja enemmän .. 50:- 23855: 23856: Ylläolevasta asteikosta poikkeavien määräysten alaisiksi 23857: asetettiin ne henkilöt, jotka ovat Suomen valtion virassa 23858: Venäjällä. Heille myönnetty ka1liinajanlisäys oli 25 prosent- 23859: tia suurempi, kosk!a elantokustannukset Venäjän puolella 23860: olivat suuremmat kuin Suom.es,sa. Samoin tapahtui puh- 23861: taaksikirjoittajattarien ja muiden niihin v.errattavien virkai- 23862: li:jain, vahtimestarien sekä muutamien muiden ryhmien palk- 23863: kausten parantaminen jonkun verran toisten perusteiden mu- 23864: kaan ~yystä, että puheenaolevien virkailijain palkkal}het 23865: olivat. äskettäin uudestijärjestetyt. 23866: Kun elantokustannukset kuitenkin tämän jälkeen vielä 23867: nousivat ja edellämainitut palkkaedut tämän kautta kä...-ivät 23868: liian alhaisiksi, oli pakko vielä korottaa mainittuja kalliin- 23869: ajanlisäyksiä, luettuna osittain syyskuun osittain lokakuun 23870: 1 päivästä alkaen. 23871: Jo myönnettyjen kalliinajanlisäysten yhteinen määrä 23872: kuluvaa vuotta varten tekee valtiorahaston osalle yhteensä 23873: lähes 17,000,000 markkaa. Sen lisäksi on suostuntarahastosta 23874: ja kulkulaitosrahasto;;ta myönnetty samanlaisia lisäyksiä. 23875: Huomattavan nousun menoissa on aiheuttanut myöskin 23876: polttopuiden kallistuminen, minkätähden on täytynyt korot- 23877: taa tuntuvasti määrärahoja pdlttopuiden 'hankkimista varten. 23878: Samoin on täytynyt lisätä runsaasti määrärahoja ruuanpitoa 23879: N:o 24 37 23880: 23881: varten sairaaloissa, vankiloissa y. m. ja yleensä kaikkia niitä 23882: määrärahoja, joista suoritetaan virastoille ja laitoksille han- 23883: kittavien tarveaineiden hinnat. 23884: Seuraavan selostuksen tarkoituiks·ena on ·selvittää, mitä 23885: huomattavampia muutoksia eri tulo- ja menoryhmissä on ta- 23886: pahtu:qut edellisen vuoden rahasääntöön verraten. 23887: 23888: 23889: Vakinaiset valtiotulot. 23890: 'hlot valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta. 23891: 23892: Tuloja kruunun maatiloista. Maanviljelys- ja karjanhoito- 23893: t.uotteiden hintain kohoamisen tähden ovat nämä tulot mer- 23894: kityt laskelmaan 2,300,000 markaksi, vastaten 2,040,000 23895: markkaa 1916 vuoden rahasäännössä. 23896: Tulot kruunun metsätaloudesta. V altiorahas·ton tulot 23897: kruunun metsätaloudesta nousivat: 23898: 23899: vuonna 1913 ••••• 16,115,000 markkaan 23900: 0. 0 23901: 23902: 23903: 23904: 23905: , 1914 •• 16,337,000 23906: 0 •••• 0 23907: 23908: 23909: 23910: " 23911: 1915 ........ 11,430,000 23912: " " 23913: 1916 • 21,859,000 23914: 0. 0. 0 0. 23915: 23916: 23917: " " 23918: Tulot kruununmetsätaloudesta, jotka ennen vuotta 19•16 23919: olivat merkityt rahasääntöön yhdelle momentille, on sen jäl- 23920: keen katsottu tarkoituksenmukaisemmaksi hajoittaa kahdelle 23921: eri momentille siten, että varsinaiset metsätulot merkitään 23922: erikseen ja tulot metsähallinnon hankinnoista valtiolaitoksille 23923: ja liikeyrityksistä eri:kseen. Vuonna 1916 kertyi edelli- 23924: seen ryhmään kuuluvia tuloja 13,364,000 markkaa ja viime- 23925: mainitun ryhmän tuloja 8,495,000 markkaa. 23926: Kuluvan vuoden 9 ensimäisenä kuukautena tuottivat var- 23927: sinaiset metsätulot 11,970,000 markkaa. Vuoden 3 viimeisen 23928: 38 N:o 24 23929: 23930: kuukauden aikana voidaan ne arvioida 1,030,000 markaksi, 23931: joten nämä tulot koko vuodelta nousisivat 13,000,000 mark- 23932: kaan. Mitä taas tulee tuloihin metsähallinnon hankinnoista 23933: ja liikeyrityk~:,istä, niin on huomioonotettava, että uittoaikana 23934: sattuneiden lakkojen, hevosmie.sten puutteen ynnä muiden, 23935: töid2n kulkuun epäedullisesti vaikuttavien asianhaarojön ta- 23936: kia 'suuret määrät halkoja y. m. jäivät metsään tai uittoväy- 23937: lien varsille. Tuloja puheenaolevalla momentilla e1 sen täh- 23938: den voida arvioida täksi vuodeksi korkeampaan määrään 23939: . kuin 25,000,000 markkaan, josta määrästä vuoden 9· ensimäi- 23940: sen kuukauden aikan.a on kertynyt 16,635,000 markkaa. 23941: Kruunun metsätalouden bruttotulo on niinmuodoin ar- 23942: vioitu laskelmassa yhteensä 38,000,000 markak~:,i. 23943: Tuloja kanavista. Kanavamaksut olivat 1916 vuoden ra- 23944: hasäännössä merkityt 700,000 markaksi. Kertynyt tulo nousi 23945: kuitenkin 1,3'17 ,000 markkaan, mikä korotus on aiheutunut 23946: pääasiallisesti sota-aikana lisääntyneestä halkojen kuljetuk- 23947: . sesta. Kanavamaksut olivat vuonna 1914 768,000 markkaa 23948: ja vuonna 1915 501,000 markkaa. Senaatin päätöksellä 13 23949: päirvältä huhtikuuta 1917 on tosin vahvistettu uusi korotettu 23950: taksa kanaville, mutta kun liikenne niillä kuluvan vuoden 23951: purjehduskautena on suiJistunut, ei kanavatuloja ole voitu 23952: la~:,kea 1,100,000 markkaa suuremmiksi. 23953: Korkoja. Valtiorahaston korkotulot, jotka 1916 vuoden 23954: rahasääntöön olivat merkityt 900,000 markaksi, tuottivat sa- 23955: nottuna vuonna 2,250,000 markkaa, johon summaan kuiten-- 23956: kin sisältyy kirjoihin merkitty korko, 505,305 markkaa 56 23957: penniä, Saksassa sodan alussa takavarikoi•duista obligatsio- 23958: neista. Kuluvana vuonna odotetaan korkotuloa saatavan val- 23959: tiorahastosta annetuista lainoista noin 680,000 markkaa sekä 23960: V aitiokonttorissa säilytetyistä obligatsioneista 115,000 mark- 23961: kaa eli yhteensä pyörein luvuin 800,000 maukkaa. Maini- 23962: N:o 24 39 23963: 23964: tuille Saksassa takavarikoiduille obligatsioneille juoksevaa 23965: korkoa ei ole otettu huomioon. Korkotulot vuodeksi 1917 23966: on senvuoksi merkitty laskelmaan 800,000 ma,rkaksi. 23967: 23968: Välittömiä veroja. 23969: Maa_veroja. Pääasiallisesti verohinnan nousun takia on 23970: maaverojen tuloa jonkun verran korotettu ja on sanottu tulo 23971: otettu vuodeksi 1917 4,4 70,000 markaksi. 23972: 23973: Välillisiä veroja. 23974: Tttllituloja. Vuosina 1913-1916 nousivat tullitulot tasai- 23975: sin tuhansin markoin seuraaviin määriin: 23976: 23977: 1 v. 1913. v. 1914. V. 1915. v. 1916. 23978: 1 1 i 1 23979: ! 1 23980: i1 23981: 1 Tuontitulli •....••• 55,375,000 44,584,000 41,904,000 45,229,000 23982: Vientitulli ••.•.•.. 1,790,000 981,000 25,000 .192,000 23983: 1 23984: [ Sabausmaksut .•.... 551,000 233,000 12,000 5,000 23985: 1 Toimitusmaksut ••.• 596,000 362,000 142,000 196,000 23986: Sekalaisia väbempiä 23987: tuloja •••••••..... 12,000 9,000 23,000 12,000 23988: ~ 23989: ! 23990: Summa[ o8,324,000 1 46,169,000[ 42,106,000[ 45,634,0001 23991: 23992: Niinkuin edelläolevat numerot osottavat, on sodan aikana 23993: tapahtunut tullitoloissa tuntuva vähennys. Kuluvana vuonna 23994: on tätä vähennystä yhä jatkunut. Kymmenen en&imäisen 23995: kunkauden aikana tuotti tuontitulli 28,672,000 markkaa, 23996: vastaten 38,185,000 markkaa vuonna 1916. Vähennys tältä 23997: ajalta on siis 9,513,000 markkaa. Samana aikana tuotti 23998: vientitulli 89,000 markkaa, vastaten 186,000 markkaa edel- 23999: lisenä vuonna, sahansmaksut taasen antoivat 10,000 markkaa, 24000: toimitusmaksut 123,000 markkaa j,a &ekalaiset tulot 20,000 24001: 24002: 24003: • 24004: 40 N:o 24 24005: 24006: markkaa, kun vastaavat numerot vuonna 1916 olivat 5,000, 24007: 173,000 ja 7,000 markkaa. Kun tulojen vähennystä vielä 24008: vuoden viimeisiltä kuukansilta on odotettavis&a, on tullitulot 24009: varovaisuutta laskelmassa noudattaen arvioitu vuodeksi 1917 24010: seuraaviin määriin, nimittäin: 24011: 24012: Tuontitulli ...................... . 34,000,000 markkaa 24013: Vientitulli . . .................... . 100,000 " 24014: Sahausmaksuja .................. . 10,000 " 24015: Toimitusmaksuja ................. . 150,000 , 24016: Sekalais~a vä:hempiä tuloja ......... . 10,000 24017: " 24018: -------------------------- 24019: Yhteensä 34,270,000 markkaa 24020: 24021: 24022: 24023: Sekaluontoisia veroja. 24024: 24025: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja. Lisäys tällä otsak- 24026: keella johtuu osaksi siitä, että kuluvana vuonna on ta"Pah- 24027: tunut uusia virkanimityksiä tavallista runsaammin, jonka. 24028: johdosila virkaylennysmaksut ovat lisääntyneet, osaksi taas 24029: siitä, 'että erinäiset lunastus- y. m. toimitusmaksut ovat 24030: peruutetut kruunulle. Armollisessa asetuksessa maanmittaus- 24031: töiden korvaamisesta 22 päivältä kesäkuuta 1916 on 19 §:ssä 24032: määrätty, että lunastus karttain, toimituskirjain, pöytäkir- 24033: jain ja muitten asiakirjain jäljennöksistä ja otteista lankeaa 24034: kruunulle. Tulo näistä lunastuksista on kuluvaksi vuodeksi 24035: arvioitu 280,000 markaksi. ~ätä paitsi on vuonna 1916 an- 24036: netui,ssa kaupunkien poliisilaitosten menosäännöissä määrät- 24037: ty, että poliisilaitosten tarverahojen lisäämiseksi kertyvät toi- 24038: mituskirjain lunastusmaksut sekä ne summat, mitkä 23 päi- 24039: vänä maaliskuuta 1863 ja 2 päivänä helmikuuta 1876 annet- 24040: tujen Armollisten kirjeiden mukaisesti suoritetaan järjestyk- 24041: 24042: 24043: • 24044: N:o 24 41 24045: 24046: sen valvonnasta yleisissä ·huveissa, menevät krnunulle. Näitä 24047: toimitusmaksuja odotetaan kertyvän 200,000 markkaa. 24048: EdeUä mainituilla perusteilla on virkayJennys- ja toi,. 24049: mitusmaksut katsottu voita.van merkitä la~kelmaan 1,240,000 24050: markaksi. 24051: Rekisterimaks?tja. Kesäkuun 22 päivänä 1916 maan- 24052: mittaustöiden korvaamisesta a.nnetun Armollisen asetuksen 24053: 18 ja 19 § :n mukaan, maatilain merkitseruisestä maarekiste- 24054: riin on lmnnettava erityistä korvausta, joka laiikeaa kruu- 24055: nulle. Tämän tähden ja kun nämät korvaukset, jotka ovat , 24056: arvioidut kuluvalle vuodelle 100,000 marka'ksi, tulevat huo- 24057: mattava.ksi lisäyksenä tällä otsa.kkeella, on rekisterima:ksut 24058: budjettilaslkelmaan merkitty korotettu[na i 72,000 markaksi. 24059: V eroja sodan ajaksi. Tällä •otsa:kkeella tuloutetut verot 24060: nousivat vuonna 1915 21,824,000 markkaan ja vuonna 1916 24061: 60,989,000 markkaan. Näistä veroista ovat nyttemmin rauta- 24062: teiden pilettivero ja rautateiden tavarankuljetusvero sekä 24063: telefonivero lakkautetut. Kuten Eduskunnalle kulkulaitos- 24064: rahastosta annettu esitys sisältää tulisi kahdesta ensinmaini- 24065: tusta verosta kuluvana vuonna kertynyt tulo siirrettäväksi 24066: sanottuun rahastoon. Sitä vastoin telefoniverosta tänä vuonna 24067: saatu tulo pysytettäisiin valtiorahastossa, jonka hyYäksi 24068: myös tulisi tullinluontoinen väliaikainen vero Suomeen tuo- 24069: tavista alkoholipit.oisista juomis,ta. Kahden viimemainitun 24070: veron on arvioitu tuottavan yhteensä 800,000 markkaa. - 24071: Seuraavat 1916: vuoden rahasäännössä puheenaolevaan tulo- 24072: luokkaan merkityt verot, nimittäin näytäntö- ja huvivero, 24073: pääoma- ja kuponkivero, alkoholipitoisien juomain anniskelu- 24074: vero, alkoholipitoisien aineiden tukkukauppavero sekä suur- 24075: ten tulojen vero ehdotetaan huomattaviksi suosiuntarahaston 24076: tuloina. 24077: 42 N:o 24 24078: 24079: 24080: Maksut erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä. 24081: 24082: Postimaksut. Postimaksut tuottivat: 24083: vuonna 1914 .......... 8i,l9i3,000 markkaa 24084: 1915 .......... 8,031,000 24085: " " 24086: 1916 ••• 0 8,932,000 24087: 0 0 •••• 24088: 24089: 24090: " " 24091: Viime vuoden rahasäännössä olivat postimaksut merkityt 24092: 8,000,000 markaksi, mutta todellinen tulo oli 932,000 mark- 24093: kaa suurempi. Kun postimaksuja on korotettu lokakuun 1 24094: päivästä alkaen, voidaan nämä maksut kuluvaksi vuodeksi 24095: laskea 10,000,000 markaksi. 24096: Sai1'asmaksuja · yleis1:ssä sairaaloissa. Huomioonottaen 24097: että sairasmaksut ovat Senaatin 20 päivänä joulukuuta 1916 24098: tekemällä päätöksellä korotetut, ovat mainitut maksut, joiden 24099: tulo vuonna 1916 oli 1,17 5,000 markkaa, pantu laskelmaan 24100: 1,250,000 markaksi. 24101: Oppilasmaksut opetuslaitoksissa. Vuonna 1916 tuottivat 24102: nämä maksut 859,000 markkaa ja nousivat 1917 vuoden edel- 24103: lisellä puoliskolla 522,000 markkaan. Sen johdosta, että ne 24104: korotetut opintomaksut, jotka sodan >aikana vahvistettiin kor- 24105: keakouluissa opiskelevien suoritettavaksi, on kumoHu ja että 24106: oppikoulujen oppilasmaksut on alennettu ennen sotaa vah- 24107: vistettuihin määriinsä, ovat tulot tässä tuloluokassa alenne- 24108: tut 750,000 markkaan. 24109: 24110: 24111: Sekalaisia tuloja. 24112: Kru1~nunsakkorahoja. Tällä otsakkeella kertyi vuonna 24113: 1916 tuloa 544,000 markkaa rahasä:äntöön merkittyjen 24114: 400,000 markan sijasta. Tähän nähden ja ·kun ne korvauk- 24115: set, jotka tuomioistuimet ovat tuominneet Lääkäreille oikeus- 24116: N:o 24 48 24117: 24118: lääketieteellisistä katsastuksista sekä 'kreikkalais-!katolisille 24119: papeille ja todistajille :Nkosasioissa maksetuista palkkioista, 24120: ovat nyttemmin tilitettävät sakkojen yhteydessä, josta aiheu- 24121: tuu lisäystä noin 6,000 markkaa, on laskelmaan merkitty 24122: lisäystä 150,000 markkaa. 24123: Lunastettujen maatilain kwuppahinnan mak8uja. Tällä 24124: kohdalla tilitetään lunastettujen lahjoitusmaiden kauppahin- 24125: nanmaksut sekä tilatonta väestöä varten lunastettujen tilain 24126: kauppahinnan maksut. Vuonna 1916 tuottivat edelliset 24127: 190,000 markkaa ja jälkimäiset 138,000 markkaa. Kuluvan 24128: vuoden yhdeksän ensimäisen kuukauden aikana on edellisellä 24129: tulomomentilla kertynyt 178,000 markkaa ja jälkimäisellä 24130: 265,000 markkaa, joten tulot yhteensä koko vuodelta on las- 24131: ketty 450,000 markaksi. 24132: Korvausta kruunztn ennakolta maksami'sta kustannuksista. 24133: Sittenkuin suon'kuivausrahasto Armollisella ikäskyllä 2 päi- 24134: vältä syyskuuta 1915 la:kkautettiin, suoritetaan rahasääntöön 24135: merkityistä määrärahoista menoja vesiperäisten maiden kui- 24136: vattamista ja viljelyskuntoon saattamista varten myöskin 24137: siltä osalta, jonka kuivaustöiden osakkaat ovat velvolliset 24138: -kruunulle korvaamaan. Tällaisia korvauksia odotetaan ker- 24139: tyvän kuluvana vuonna 40,000 markkaa ja huomataan ne 24140: tällä otsakkeella rahasäännössä. Niinkuin edellä on jo mai- 24141: nittu, siirretään tästä ,Kruununsakkorahojen" k01hdalle 24142: korvaukse·t lääkäreille oikeuslääketieteellis·istä katsastuksista 24143: sekä kreikkalais-katolisille papeille ja todistajille rikos- 24144: asioissa maksetuista palkkioista. Tämän johdosta ja huo- 24145: mioonottaPn mitä kuluvana vuonna jo on kertynyt, ovat tulot 24146: tällä kohdalla laskettu 1,250,000 markaksi. 24147: Viralliset sanomalehdet. Sodan aikana ovat viralliset il- 24148: moitukset, pääasiallisesti konkursseista, suuresti vähenneet, 24149: minkät.ähden tulot virallisista sanomalehdistä on laskelmassa 24150: N:o 24 24151: 24152: alennettu 150,000 markaksi, vastaten 200,000 markkaa 1916 24153: vuoden railiasäännössä. 24154: Senaatin kirjapaino. Tällä otsaklkeella huomattu lisä, 24155: 400,000 markkaa, aiheutuu hintain 1whoamisen ja töiden suu- 24156: ren lisääntymisen vuoksi. 24157: Apumaksuja kunnilta. Mruan Jmu]_lunkien poliisilaito'k- 24158: sille on viime vuonna annettu uudet menosäännöt, joiden mu- 24159: kaan kaUipungit ovat velvoitetut ottamaan osaa vuotuisiin po- 24160: liisimenoihin määrätyllä osuudella, joka vaihtelee eri kau- 24161: pungeissa yhden kolmasosan ja !kahden seitsemäsosau välillä 24162: vuotuisista menoista. Kaupunkien osuudet las'kettuina mai- 24163: nittuihin menosääntöihin merkittyjen vuotuismenomäärien 24164: mukaan nousevat 1,564,000 markkaan. Osuutta pal'kkionko- 24165: rotuksiin määrävuosien palveluksen jälkeen ei tällä kertaa 24166: ole voitu arvioida 40,000 markkaa suuremmaksi, koska useim- 24167: missa kaupungeiss:a entinen Iloliisimiehistö on kevään ku- 24168: luessa sanottu irti. Laskelmassa huomatun lisäyksen aiheut- 24169: tavat pääasiallisesti edellämainitut kaUIPunkien apumaksut, 24170: jotka siis tekevät yhteensä 1,604,000 markkaa. Viime vuoden 24171: tilinpäätöksen mukaan nousivat kaupunkien apumaksut po- 24172: liisilaitosten ylläpitoa varten 9132,000 markkaan~ vastaten 24173: 600,000. markkaa saman vuoden rahasäännössä. 24174: 24175: Siirrot. 24176: Lainausrahastosta, korkoa. Armollisen julistuks.en mu- 24177: kaan 11 päivältä heinäkuuta 18187 on vuosittain siirrettävä 24178: valtiorahastoon summa, joka kunkin vuoden vuosira.hasään- 24179: töä järjestettäessä määrätään. Jotta lainausrahastosta ·voitai- 24180: siin antaa lainoja varsinkin kansakoulurakennuksia varten, 24181: on tämä korkovarojen siirto, joka kahtena viimeisenä vuonna 24182: on ollut 900,000 markan määräinen, mutta, aikaisemmin pie- 24183: nempi, supistettu laskelmassa 500,000 markkaan. 24184: N:o 24 45 24185: 24186: 1 24187: Suostuntarahastosta. korvausta leimav,eron ~nnlosta. 24188: Sellaisteil. leima- ja muiden merkkien myymisestä, jotka 24189: ovat todisteena veron tai maksun suorittamisesta, 2 päi- 24190: vänä syyskuuta .1915 annetun Armollisen asetuksen mu- 24191: lraan, ovat ne virastot ja virkamiehet, joille annetaan 24192: toimeksi myydä leimamerkkejä:, velvolliset ilman palk- 24193: kiota myymään niitä. Tämä tehtävä on Senaatin .pää- 24194: tökselLä 28 päivältä joulukuuta 19115 annettu Postihallituk- 24195: sen asiaksi, joka on yleisön mukavuutta silmälläpitäen 24196: määrännyt ne postikont.torit ja postitoimistot, joissa leima- 24197: merkkejä on 'Pidettävä kaupan. Sen ohessa ovat kruunun- 24198: nimismiehet velvoitetut varsinaisilla 'k.äräjillä pitämään myy- 24199: tävänä leimamerkkejä. Vaikkakin suostuntarahasto maini- 24200: tun jär-jestelyn kautta on vrupautunut suorittamasta korvausta 24201: leimamerkkien myynnistä, ei laskelmaan kuitenkaan ole kat- 24202: sottu voitavan otta·a sitä vastaavaa hyvitystä valtiorahastolle, 24203: minkä tähden viime vuoden ra!hasääntöön merkitty siirto 24204: 100,000 markkaa on jätetty pois laskelmasta. 24205: 24206: 24207: Vakinaiset valtiomenot. 24208: Entisen Hallitsijan käytettävänä olleet varat ·ja hänen 24209: välittömästi käytettävänään ollut valtio-omaisuus. 24210: 24211: Entisen Hallitsijan käytettävänä olleet varat. Måärära- 24212: hlllt, jotka 1916 vuoden rahasääntöön ovat merkityt HalUtsi- 24213: jan välittömästi käytettäväksi, on katsottu voitavan alentaa 24214: laskelmassa 500,000 markasta 350,000 mark'kaan eli siihen 24215: mälärään, joka oE nostettu vuoden ;enrsi ·n&ljliluneksellä. 24216: Rakennusten ja laitosten ylläpito. Niinhyvin Helsingin 24217: linna kuin myöskin Lappeenrannassa oleva entinen keisa.ri- 24218: asunto on aiottu annettavarksi Yleisten <I"akennusten Ylihalli- 24219: ·N:o U 24220: tuksen valvonnan alla hoidettavaksi, joten menot niistä tule- 24221: vat poistettavaksi t!ilstä ja siirrettävaksi viidenteen Pääluok- 24222: 1]m.an momentiUe ,ErinäJiste.n vailrhi!on lkiintei•stöjen menoja". 24223: 24224: 24225: Valtakunnanneuvosto ja Valtakunnanduuma. 24226: 24227: Korvaus V altakunnanrahastoon Suomen Suuriruhtinaan- 24228: maan väestöstä V altakunnanneuvostoon ja V altakt~nnanduu 24229: maan valittujen jäsenten säädettyjen päivärahojen ja matka- 24230: kustannusten 'menoista. Muuttuneisiin oloihin nähden on tämä 24231: määräraha jätetty laskelmasta poi:;,. 24232: 24233: 24234: Hallituslaitokset. 24235: Kenraalikuvernöörinvirka. Tähän on merkitty lisäystä 24236: 39,400 markkaa, josta 35,400 markkaa Kenraalikuvernöörin 24237: ja Kenraalikuvernöörinapulaisen asuntojen :kunnossaiJitoon 24238: sekä 4,000 markkaa mieskohtaista palkkiota IV :n luokan vir- 24239: kamiehelle K. A. Sventor~etskylle. 24240: Senaatti. Senaattiin 'lmhdistuvat lisäytkset jrukawtuva:t 24241: seuraaviin ·eriin: 200,000 markkaa. kalliinajan palkankoro- 24242: tuksiin Senaatin virka- ja palveluskunnalle; 37,000 markan 24243: iisäys Senaatin tarvera!hoihin; 14,·600 markan ll'sä Senaatin 24244: talonmiesten ja yövartijain palkkauksiin; 78,500 markkaa 24245: Senaatin automobiilien kunnossa.pito- ja käyttök{u,tannuk- 24246: sii!J.. Muut lisäyks.et, yhteensä 132,050 markkaa, ovat osaksi 24247: korotuksia virkamiehille ja palveluskunnalle määrävuosien 24248: palveluksesta, osaksi puhtaaksikirjoitt.ajain ja vahtimestarien 24249: parannettuja palkkauksia, osaksi määrärahoja yhden Siviili- 24250: toimituskuntaan perustetun esittelijäviran palkkaukseen sekä 24251: suomen- ja ruotsinkielenkääntäjäin a6ettamista varten vaki- 24252: • 24253: naiselle palkkaussäännölle, määrärahojen korotuksia ylimää- 24254: N:o 24 47 24255: 24256: räisten virkamiesten ja esittelijäin palkkausta. varten y. m. 24257: pienempiä lisäyksiä. 24258: Senaatin menosääntöä on kuitenkin voitu vähentää yh- 24259: teensä 168,85{) markalla, johon summaan sisältyvät vähen- 24260: nykset oViat aiheutuneet pääasiallisesti siitä, että Lakineu- 24261: vosto on lakkautettu ja että ylimääräisten venäjänkielen- 24262: kääntäjäin ja puhtaaksikirjoittajain lukumäärä on voitu pie- 24263: . nentää sekä erityisiä toimia varten ot.ettujen virkamiesten 24264: palkkioita poistaa. ~ Todellinen lisäys on siis kaikkiaan 24265: 59'0,100 markkaa. 24266: Valtiosihteerinvirasto. Tätä virastoa varten on merkitty 24267: lisäystä 199,900 markkaa, joista 35,000 markkaa kahden 24268: V :n arvoluokan virkamiehen palkkaukseen kuluvana vuonna.; 24269: 46,200 markkaa lisäystä tarverahoihin; 58,500 markkaa 24270: automobiilin hankkimiseen ja. sen käyttö- ja kunnossapito- 24271: kustannuksiin; 54,000 mar}l:kaa kalliinajanlisäyksiin ja jään- 24272: nös palkkionkorotuksia määrävuosien palveluks.esta. ja Val- 24273: tiosihteerinviraston talon kunnossapitoa varten. 24274: Kenraalikuvernöörinkanslia. Lisäys tässä virastossa: 24275: 57,300 markkaa, johtuu pääasiallisesti myönnetyistä ka1liin- 24276: ajanlisäyksistä, jotka nousevat 57,000 markkaan. Sitä paitsi 24277: on määrärahaa kielenkääntäjäin palkkaamiseksi korotettu 24278: 4,500 markalla. Määrära.hoja palkkauksia varten on sitä 24279: vastoin voitu vähentää kansliassa tapahtuneiden virkamies- 24280: vaihdoksien kautta. 24281: 24282: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat 24283: hallinnonhaa.rat. 24284: Hovioikeudet. Tämän otsakkeen kohdalle merkitään seu- 24285: raavat lisäykset: 147,200 markkaa kahta uutta vakinaista 24286: osastoa varten Turun ja Viipurin Rovioikeuksiin, jotka osas- 24287: 1 24288: 24289: tot on perusterhtu asetuksilla 19 ja 29 päiviltä toukokuuta 24290: 48 N:o U 24291: 24292: . 1917, 1,100 markka.a lisäy.ksinä erinäisiin palkkauksiin, 24293: 43,400 markkaa a]mjäsenyyspalkkioihin, 38,800 markkaa 24294: hovioikeuksien tarverahoihin ja .määrärahoihin hnsliatöitä 24295: varten sekä 161,000 markkaa kalliinajanlisäyksiin hovioi- 24296: / keuksien jäsenille ja kaikille virka- ja palvelusmiehille. 24297: Kihlakunnanoikeudet ja raastuvanoikeudet. Tältä otsak'- 24298: keelta poistuu Naantalin pormestarin palkka-apu, 343 mark- 24299: kaa 20 penniä, joka on siirretty ,Erinäisiä määrärahoja"- 24300: nimiselle otsakkeelle. Kihlakunnantuome.reille tulevien kä- 24301: räjäjyvien korvausmäärän arvioidusta kohoamisesta aiheutuu 24302: lisäystä 41,400 markkaa. 24303: Maanjako-oikeudet. J..,okalmun 26 IJ'äivänä 1916 anne- 24304: tulla asetuksella on perustettu 'kolme vakinaista maanjako- 24305: oikeutta, yksi Turkuun, toinen Vaasaan ja kolma.s ViiiJuriin. 24306: Näiden maamj:aiko-o:i®eurosi'en kustannwkSiet noUiSievat vuod~es'sa 24307: yhteensä 53,300 markkaan. Viipurin läänin maanjako- 24308: oikeutta va,rten 1916 vuoden rahasääntöön merkit·yt määrä- 24309: rahat, yhteensä 17,760 markkaa, ovat sitävastoin jätetyt 24310: pois laskelmasta. Lisäys on niinmuodoin 35,540 markkaa. 24311: LainVialmisteluku.nta. Äskettäin perustettua Lainvalmis- 24312: telukuntaa varten merkitään kuluvaksi vuodeksi 11,000 24313: markkaa. 24314: V ankeinhoitohallitns. Va,nkeinhoi'tohallitu'kselle merki- 24315: tään seuraavat lisäykset; 14,300 markkaa ylitirehtöörin ja 24316: virkailijain palkkauksien väliaikaista korottamista varten, 24317: 4,600 markkaa Vankeinhoitohallitukseen perustet.un vanki- 24318: lantarkastajanviran palkkaukseksi, muutamien virkailijain 24319: palkkausten järjestämiseksi ja vahtimestarin r.alkkauksen ko- 24320: rottamiseksi; 4,200 markkaa ylimääräisten virkamiesten ja 24321: apulaisten palkkaamiseksi sekä 1,400 markkaa Vankeinhoi'to- 24322: hallituksen kä:yttövaroihin. Sitä vastoin on määrärahoja 24323: Vankeinhoito'hallitJJsta- varten voitu vähentää 1,800 markalla. 24324: N:o 24 49 24325: 24326: K uritttshuoneet ja työvankilat. Lisäyks:iä on laskettu 24327: tarvittavan; 46,300 markkaa virka- ja p.alvelw;miesten palk- 24328: kionkorotubiin määrävuosien palveluksesta, vuokrarahoihin 24329: 26 päivänä lokakuuta 19116 annetun as.etuksen nojalla ja 24330: uusien palvelushenkilöiden p.alkkauksiin; 290,700 markkaa 24331: ruuanpitoon elintarpeid.en hintain nousun vuoksi; 5•6,800 24332: markkaa pito- ja makuuvaatteisiin; 1,600 markkaa kalustoon 24333: ja työaseihin; 23,000 markkaa työaineisiin; 281,300 mark- 24334: kaa poltto- ja valaistusaineisiin; 12,000 markkaa lääkeainei- 24335: siin; 8,000 markkaa kanslia- ja kirja·i'>tovaroihin; 4,500 mark- 24336: kaa pienempiä rakennuskorjauksia varten ja 64,500 markkaa 24337: sekalaisiin menoihin, joista 25,000 markkaa yleisen armah- 24338: duksen nojalla vapaaksi pääsevien vankien vaatetus- y. m. 24339: avuksi. Erinäiset poistot, yhteensä 4,500 markkaa, huo- 24340: mioonottaen, nousevat mainitut lisäykset kaikkiaan 784,200 24341: markkaan. 24342: Läänin- ja kihlakunnanvankilat. Tämän otsakikeen koh- 24343: dalle on merkitty lil'>äyksiä: 23,250 markkaa vuokrarahoi- 24344: hin ja uusien palvelushenkilöiden palkkauksiin; 278,300 24345: markkaa ruuanpitoon elintarp.eiden hintain kohoamisen 24346: vuoksi; 48,100 markkaa pito- ja makuuvaatteisiin; 6,500 24347: markkaa kalustoon ja työaseihin; 85,000 m!!rkkaa työainei- 24348: siin; 147,800 markkaa lämpö- ja valaistusaineisiin; 12,100 24349: markkaa lääkeaineisiin; 7,400 markkaa kanslia- ja kirjasto- 24350: tarpeisiin; 7,200 markkaa rakennuskorjauksia varten; 700 24351: markkaa alkeisopetukseell. ja 46,800 markkaa .sekal.aisiin 24352: menoihin, joista 10,000 markkaa armahduksen nojalla va- 24353: paaksi pääsevien vankien avustamiseksi. Lisäyst.en yhteinen 24354: summa, huomioonottaen erinäiset poistot, kaikkiaan 300 24355: markkaa, on 659,800 markkaa. 24356: Kasvatuslaitokset alaikäisiä lainrikkojVa varten. Lisäyik- 24357: set, jotka tekevät yhteensä 302,100 markkaa, kohdistuvat: 24358: 4 24359: N:o 24 24360: 24361: 4,000 markkaa palkkionkorotuksiin ja uusien palvelusmies- 24362: ten palkkauksiin; 92,500 markkaa ruuanpitoa varten; 36,900 24363: markkaa pito- ja makuuvaatteisiin; 5,000 markkaa kalustoa 24364: ja työaseita varten; 45,200 markkaa työaineita varten; 54,000 24365: markkaa lämpö- ja valaistusaineisiin; 900 markkaa sairaan- 24366: hoitoa varten; 2,100 markkaa kanslia- ja kirjastotarpeisiin; 24367: 2,200 markkaa pienempiin rakennuskorjauksiin; 1,400 mark- 24368: kaa kustannuksiin yksityisistä kasvatuskodeista; 1,800 mark- 24369: kaa sekalai:;iin menoihin ja &6,000 markkaa maatilain tuot- 24370: tamia menoja varten. 24371: Jtl ui ta vankeinhoidon menoja. Tällä otsa'kkeella on en- 24372: sinnäkin lisätty apurahaa vankiloista ja kasvatuslaitoksista 24373: päästetyille henkilöille 4,000 markalla. Koska on näyttäyty- 24374: nyt tarpeelliseksi tänä vuonna korottaa vankikyytirahaa 10 24375: pennistä 20 penniin kilometriltä j,a vangin muonarahaa 50 24376: pennistä 1 markkaan päivässä, on vanginkuljetuskustannus- 24377: ten määrärahaan varattu 90,000 _markan 1isä. Vankiasemien 24378: ~rlläpitämiskustannuksia varten on arvioitu tarvittavan lisää 24379: 6,100 markkaa ja vankisiirtoloiden laajentamista varten 24380: 15,000 markkaa. Vankeinhoitovirkakunnan ja yleisten kas- 24381: vatuslaitosten palvelusmiehille on Armollisella: määräyk- 24382: sellä 26 päivältä lokakuuta 1916 myönnetty kalliinajan- 24383: lisäyksenä palkkauksiin 15 markkaa kuukaudess.a henkeä 24384: .kohti ja tämän lisäksi Senaatin paätöksel1ä 8 päi'Vältä touko- 24385: kuuta 1917 uutta kalliinajanlisäystä, minkä jälkeen vielä on 24386: ollut pakko lisätä heidän palkkioitansa. Senaatti on sen 24387: vuoksi laatinut uuden väliaikais·en palkkaassäännön, ja teke- 24388: vät mainittujen palkkausten parannukset yhteenså 850,000 24389: markkaa. Li:;äykset tällä otsakkeella nousevat siis yhteensä 24390: 965,100 markkaan. 24391: Erinäisiä määrärahoja. Tällä otsakkeella huomatut li- 24392: sliykset ovat: 4,000 markan lisäys satunnaisten ylt'listen ta.r- 24393: N:o 24 51 24394: 24395: peiden määrärahaan Oikeustoimituskunnan käytettäväksi; 24396: 6,000 markkaa selostuksen laatimista varten Oikeusosaston 24397: päätöksistä; 3,800 markan lisä määrärahaan tuomioistuinten 24398: ja maanjako-oikeuksien arkistojen sitomista varten; 343 24399: markkaa 20 penniä Naantalin pormestarin palkka-apua sekä 24400: vielä 70 markan vastike pormestarin palkkaukseen kuulu- 24401: vasta ruplaverosta eräältä tilalta, mikä vero Senaatin päätök- 24402: sellä 26 päivältä syyskuuta 1916 on peruutettu kruunulle. 24403: 24404: 24405: Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. 24406: Lääninhallitukset. Lääninhallituksille on merkitty li- 24407: säystä: 29,000 markkaa pääasiallisesti vahtimestarien ja 24408: kuriirien palkkaetujen parantamiseksi, 1911,200 markkaa osit- 24409: tain ylimääräisten virkamiesten luvun lisäämiseksi ja heidän 24410: palkkioittensa parantamiseksi sekä osittain puhtaabikirjoit- 24411: tajain sek.ä la.sku- ja kanslia-apulaisten palkkaetujen uudesti- 24412: järjestämiseksi, 54,500 markkaa t.arverahoihin sekä. 31,700 24413: markkaa lämmityk~en ja valaistukseen. 24414: Kihlakuntain hallinto. Tässä on huomattu 3,000 mark- 24415: kaa ·asetuksenmukaisia palkkionkorotuksia määrävuosien 24416: palv-eluksista., 1,200 markkaa kanslia-apulaisten palkkaami- 24417: seksi Maskun ja Ulvilan kihlakuntien kruununvontien kont- 24418: toreihin, 140,580 markkaa asetuksenmukaisia korotuksia 24419: maalaispoliiseille sekä 106,620 markkaa poliisipäällystön ja 24420: poliisimiehistön palkka uksiin. 24421: Muita läänien hallinnon menoja. Viransijaisten palkkaus- 24422: määräraha on katsott.u tarpeelliseksi korottaa 43,000 mar- 24423: kalla sekä merkitä arestihuoneiden ja poliisikonttorien 24424: vuokria varten 5,557 markan lisäys. Sitäpaitsi on otettu 24425: tähän kalliinajanlisäyksiä lääninhallitusten ja kihlakuntain 24426: virka- ja palvelusmiehille 2,508,000 markkaa. 24427: 52 N:o 24 24428: 24429: Kaupunkien poliisilaitos. Vuoden 1916 kaupunkien 'PO- 24430: liisilaitosten vakinaisten ja ylimääräisten menosäärutöjen mu- 24431: kaan nousivat poliisilaitoksen menot 3,983,600 markkaan, 24432: mutta tilinpäätöksen mukaan olivat nälnä menot 4,2i6;7 ,384 24433: markkaa 46 penniä. Vuonna 1916 vahvist.ettujen uusien 24434: menosääntöjen mukaan nousevat valtion ja kaupunkien yhtei~ 24435: set menot, lukuunottamatta määrävuosista riippuvia valk- 24436: kionkorotuksia, 5,0·06,300 markkaan, teihden lisäys siis 24437: 1,022,700 markkaa edel1iseen vuoteen verraten. Uusien me- 24438: nosääntöjen vahvistamiseSita maan kauvunkien poliisHaitok- 24439: sille heräsi Senaatissa kysymys jo kohta n. s. Via'Porin 24440: kapinan jälkeen elokuussa 1'90&, josta läJhtien maassa vallit- 24441: sevien levottomien olojen vuo~si valtion täytyi periaatteelli- 24442: sesti ensin väliaikaisesti ja sittemmin vuotuisesti ruveta 24443: suorittamaan melkoisia summia valtion varoista maan 24444: kauvunkien poliisin .lisäämiserosi ja vahvistamiseksi kaupun- 24445: kikuntain ottamatta mitään 'Osaa näihin menoihin. Ylimää- 24446: räisen poliisimenosäännön menot tekivät täten vuonna 1916 24447: 2,106,424 markkaa. Toisena ·pääsyynä kaupunkien poliisi- 24448: laitosten menosääntöjen uusimiseen on ollut se, että entisissä 24449: menosäännöissä, jotka eivät muutenkaan vastanneet kaupun- 24450: kipoliisin todellisia menoja, vallitsi yhtenäisen järjestelmän 24451: puute, ja että menosäännöissä jo kohta niiden vahvista- 24452: misen jälkeen ilmeni palkkauksien riittämättömyys ja epäta- 24453: saisuus eri kaupungeissa. Sitä paitsi useissa pienissä kaupun- 24454: geissa, ennen vuotta 1916, ei ole ollut olemassa minkään- 24455: laista hallituksen vahvistamaa menosääntöä, vaan ovat niiden 24456: poliisimenot sisältyneet ainoastaan kaupunkien valtuustojen 24457: vahvistamiin menosääntöihin, siitä huolimatta, että valtio on 24458: ottanut osaa poliisista aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna 24459: 1916 julkai&tuissa menosäännäissäkin ovat palkkaukset, jot- 24460: ka normaaliaikanakin, varsinkin suuremmissa kaupungeissa, 24461: N:o 24 58 24462: 24463: olisivat niukat, nykyisinä kalliina aikoina aivan riittämät- 24464: tömät. Tästä syy<>tä on :Senaatti myöntänyt kaupunkien po- 24465: liisivirkailijoille kalliinajanlisäystä, mik,ä lisäys vuoden 24466: loppuun nousee noin 3,000,000 markkaan. Määrävuosista 24467: riippuviin palkkionkorotuksiin tarvitaan 1917 arviolta 24468: 200,000 markkaa. Poliisilaitosten kokonaismenot vuodeksi 24469: 1916 ovat siis arvioidut 8,000,000 markaksi. 24470: Lääkintöhallitus. Lisäys, 26,170 markkaa, jO'htuu vahti- 24471: mestarien ja ·puhtaaksikirjoittajain palkkojen uudestijärjes- 24472: tämisestä, virkahuoneuston laajentamise<>ta., lämmitys- ja va- 24473: laistuskustannuksista sekä määrärahan lisäämisestä •y limää- 24474: räisten lääkärien paikkaamista varten. 24475: Lääkärinhoito maalla. Tähän on merkitty 117,300 mark- 24476: kaa valtioapua varten myöskin sellaisille IJiunnille kunnanlää- 24477: kärien pa1kkaamiseksi, jotka jälkeen vuoden 1913 eivät ole 24478: saaneet valtioapua nauttia, sekä 12,000 markkaa aluelääkä- 24479: rien palkkojen korottamista varten. 24480: Helsingin yleinen sairaala. Sairaalan eri osastojen hen- 24481: kilökunnan palkkojen järjestelystä ja määrävuotisista palk- 24482: kionkorotuksista aiheutuu 11,040 markan li<>ä ja kun Yli- 24483: opistollisen opetuksen laajentamisen kautta henkilökuntaa 24484: klinikoilla on täytynyt lisätä, johtuu siitä vuodelle 1917 24485: 17,628 markan lisäys. Ruoka-, polltto- ja tarveaineiden sekä 24486: työpalkkojen kallistumisesta aiheutuu lisäystä 1,017,900 24487: markkaa. 24488: Lääninsair{()alat ja mut~t yleiset sairaalat. Sairaalahenki- 24489: lökunnan lisäämisen johdo<>ta sekä palkkausten asetuksenmu- 24490: kaisiin korotuksiin on tarvittu 18,29'5 markkaa ja 1,6H,250 24491: markkaa ruoka-, poltto- ja tarveainemäärärahojen lisäyksiin, 24492: joka on johtunut samasta syystä kuin vastaavien määräraho- 24493: jen .korotus edellisen otsakkeen kohdalla. 24494: N;o 24 24495: 24496: Mielenvikaisten hoitolaitokset. Näille hoitolaitoksille on 24497: merkitty 26,8M markan lisä henkilökunnan palkkojen jär- 24498: jestelyyn ja määrävuotisiin palkkionkorotuksiin sekä 9·63, 750 24499: mark.kaa., johtuen ruoka-, poltto- ja ·tarveaineiden kallistumi- 24500: sesta. 24501: Synnytyslaitokset. Synnytyslaitosten lisäavustamis·eksi 24502: on nykyisen kalliin ajan takia varattu 28,000 markkaa, joi- 24503: hin sisältyy myös ne synnytyslaitosten ylläpitämiseksi myön- 24504: netyt apurahat, jotka ennen ovat olleet ,muiden lääkintölai- 24505: tosten menojen" joukossa, ja jotka ovat siirretyt tämän mo- 24506: mentin alle. 24507: Rokotu.s. Lisäys, 10,900 markkaa, :)Ielsingin rokkoaine- 24508: valmi:;tuslaitokselle, johtuu vasikkain, puiden ja sähkön hin- 24509: tain kallistumisesta. 24510: Tarttuvien tautien ehkäiseminen. Veneeristen tautien li- 24511: sääntymisen johdosta on Helsingin kaupungissa avattu uusi 24512: pdliklinikka. Tästä syystä ja kun henkilökunnille on myön- 24513: netty kalliinajanlisäyksiä ja kaikki hinnat ovat nouss,eet, 24514: on tällä kohdalla tilitettävien menojen suorittamis·een varattu 24515: 450,000 markan lisäys. 24516: Muita l-ääkintölaitoksen menoja. Tämän nimikkeen koh- 24517: dalle on merkitty seuraavat lisäykset: ,Kammio sjukhem"- 24518: nimiselle yhdistykselle 8,500 markkaa, sairashoitolaitoksille 24519: 70,000 markkaa, sairastuville 4,500 markkaa, kätilöioden 24520: palkkaami:;ek:;i maa!laiskuntiin 20,000 markkaa, kiertävien 24521: sairaanhoitajattari.en palkkaamiseksi 10,000 markkaa, viran- 24522: sijai~ten palkkaamiseksi lääkintölaitoksessa 5,000 markkaa, 24523: valtioapua erinäisille yhdistyksille ja yksityisille 31,000 24524: markkaa, määräraha seroloogista laboratoriota varten,.jonka 24525: yhteyteen on perustettu pasteurlaitos ja difteria:;erumlaitos, 24526: 20,000 markkaa, tuberkuloosin vastustamiseksi 200,000 24527: N:o 24 55 24528: 24529: markkaa s.ekä kalliinajanlisäyksiä lääkintölaitoksessa. palve- 24530: lPville henkilöille 530,000 markkaa. 24531: Yleisten rakennusten Ylihallitus. Uudelle ylitirehtöörille 24532: on mevkitty mieskohtaista palkkionlisäystä 2,000 markkaa 24533: 1 24534: 24535: 24536: 24537: tätä vuotta varten ja vahtimestarin palkkaukseen ja tarvera- 24538: hoihin y. m. yhteensä 3,860 markkaa. Vähenee määrävuotisia 24539: palkkionkorot.uksia. 500 markkaa . 24540: .Muita rakennusvirkakunnan menoja. Määrärahat entisen 24541: keisarillisen linnan ylläpitoa varten, yhteensä 29,90(! mark- 24542: kaa., ovat ra'hasäännön ensimäisestä Pääluokasta siirretyt tä- 24543: hän menoryhmään momentille ,Erinäisten valtion kiinteistö- 24544: jen menoja", jolle momentille sitäpaitsi tulee lisäystä 5'8,000 24545: markkaa valtion ·talojen menosääntöjen korottamisesta. Kal- 24546: liinajanlisäykset puheenaolevassa menoryhmässä nousevat 24547: 84,000 markkaan. 24548: Tilastollinen Päätoimista. Päätoimiston osalle tulee: 24549: 1 ,500 markkaa vahtimestarien •palkkauksen uudestijärjeste- 24550: lyyn ja mää:rävuotuisiin palkkionkorotuksiin, 20,000 mark- 24551: kaa määrärahaan ylimääräisten apulaisten palkkaamiseksi ja 24552: 6,600 markkaa kalliinajanlisäyksiin. 24553: Painoasiain Ylihallitus ja painoasiamiehet. Sodan alussa 24554: voimaan pannun ennakk~ensuurin tänä kevänä lakattua, 24555: on painoasiamiest-oimet heti lakkautettu, lukuunottamatta 24556: k·ahta, jot.ka on toistaiseksi pysytetty ulkomama tule- 24557: vain painotuotteiden tarkastusta varten. Samoin on tar- 24558: koit·uksena esittää Painoylihallituksen jälellejääneet tehtä- 24559: vät siirrettäväksi jonkun muun viraston huolehdittavaksi. 24560: Huomioonottaen kuitenkin erinäiset korotukset saadaan vi- 24561: raston määrärahoissa ainoastaan 15,69·4 markan vähennys. 24562: V aivaishoidon ja suojeluskasvatuksen tarkastus. Tähän 24563: on ·merkitty 1,600 mark,kaa vahtimestarintoimen perustami- 24564: sen johdosta, 1,000 markan korotus vaivaishoidontarkasteli- 24565: 66 N:o 24 24566: 24567: jan tarverahoihin Ja puhtaaksikirjoitusta varten sekä 3,100 24568: markkaa kalliinajanlisä:vksiin. 24569: V aivaishoidon ja suojeluskasvatuksen avustaminen. Val- 24570: tioav·un korotuksiin vaivaishoitoyhdyskunnille otetaan las- 24571: kelmaan 2<9,000 markkaa. Armollisella käskyllä 212 päivältä 24572: joulukuuta 1916, jolla lakkautettiin ,Työhön •kokonaan ky- 24573: kenemättömien 'henkilöiden hoitorahasto", on määrätty, että 24574: rahasääntöön on vuosittain otettava 50,000 markan suurui- 24575: nen määräraha, josta jaettaisiin avustuksia köyhäinhoidon 24576: edistämiseksi. Tästä aiheutuu 50,0()0 markan lisäys. Sitä- 24577: paitsi on merkitty 27,3()0 markkaa Kylliälän kasvatuslaitok- 24578: SEn määrärahaan oppilaiden ylläpidoksi, 73,00() markkaa hy- 24579: 24580: väntekeväisyyslaitosten ylläpitämisen avustukseen ja 17,000 24581: markkaa erinäisten suojeluskasvatuslaitosten mä-ärärahojen 24582: korottamiseen. 24583: Suomen Passitoimisto Pietarissa. Passitoimistolle on mer- 24584: kitty Hsäystä brverahoihin ·s·ekä ~äJmmiiys- ja vwlaistuskus- 24585: tannuksiin yhteensä 8,000 markkaa ynnä 30,000 markkaa 24586: kalliinajanlisäyksiä varten. 24587: Erinäisiä määrärahoja. Senaatin käytettävänä oleva 24588: 50,000 markan suuruinen määräraha poliisitarkoituksiin on 24589: katsottu tarpeelliseksi korottaa 650,000 markkaan, koska 24590: menot ei ainoastaan ylimääräisten poliisiviranomaisten palk- 24591: ' 24592: kaamiseen maaseudulla ja kauJ)ungeissa, vaan myös·kin mui- 24593: hin satunnaioiin poliisitarkoituksiin ovat melkoisesti 'lisään- 24594: tyneet nykyisten J)oikkeuksellisten olojen sekä sotatilan joh- 24595: dosta, sekä määräraha sa,tunnaisia yleisiä tarpeita varten Si· 24596: viilitoimituskunnan käytettäväksi 20,000 markalla, jotavas- 24597: toin valti.oapumäärära:haa erinäisille yhdistyksille sekä yksi- 24598: tyisille on vähennetty 3'1,000 markalla, koska sitä vastaava 24599: määrä on siirretty 5 P. L. VIII lukuun. 24600: N:o 24 57 24601: 24602: Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. 24603: 24604: V altiokonttori. Tämän otsakkeen kohdalle on mer-kitty 24605: lisäyhiä yhteensä 28,800 markkaa, joista 2,800 markkaa on 24606: johtunut va:htimestarien palkkaoksien uudestaan järjes.tämi- 24607: sestä ja palkkionkorotuksista määrävuosien palveluksesta, 24608: 1,000 markkaa ylimääräisten rupulaisten palkkaetujen paran- 24609: tamisesta ja 25,000 markkaa kalliinajanlisäyksistä. " 24610: Tullihallittts. Lisäys, 18,700 markkaa, jrllmutuu s.euraa- 24611: vasti: 6,200 markkaa vahtimestarien pa1kkauiksien uudestaan 24612: järjestämisestä, 1,500 markkaa asetuksenmukaisista palk- 24613: kionkorotuksista, 4,000 markkaa Tullihallituksen huoneis- 24614: tojen lämmitys- ja valaistusmäärärahojen korottamisesta, 24615: 4,000 markkaa apulaisten paikkaamisesta ja tarpeiden hank- 24616: kimisesta tilastolliseen konttoriin sekä 3,000 markkaa oi- 24617: - 24618: 24619: 24620: kaisu prosentista. 24621: Tullikamarit ja tullitoimitukset. P·ermstettavaksi aiottua 24622: Raudun tullitoimitusta varten on varattu 13,150 markkaa ja 24623: asetuksenmukaisia pal kkionkorotu'ksia varten 9,250 markkaa. 24624: 1 24625: 24626: 24627: 24628: 24629: Rantavartiohöyrylaivat ja höyrypurret. Vähennys, 50,100 24630: , markkaa, johtuu pääasiallisesti siitä, että kunnossapito- ja 24631: käyttökustannusten määrärahaa on kuluvaksi vuodeksi kat- 24632: sottu voitavan alentaa 50,000 markalla. 24633: Muita tullilaitoksen menoja. Tämän otsakkeen kohdalle 24634: merkitään seuraavat lisäykset; 5,000 martkkaa matkafkustan- 24635: nuksiin, 228,500 markkaa tullilaitoksen kulunkisåäntöön otet- 24636: tuun määrärahaan erinäisten ylimääräisten virkailijain 5a 24637: palvelusmiesten palkkaamiseksi, tullileimojen ja kaluston 24638: hankkimiseksi ja ylläpitämiseksi y. m., 40,000 markkaa 24639: lisäyksenä tullilaitoksessa palvelevien henkilöiden palkkauk- 24640: siin ja 2,310,000 markkaa kalliinajanlisäyksiin. Sitä vas- 24641: tion voidaan kalliinajanlisäystä erinäisille tullilaitoksen pal- 24642: 24643: 24644: ... 24645: ö8 N:-o 24 24646: 24647: velru,miehille vähentää 41,000 markalla ja määrärahaa Ve- 24648: näjän va5taisella rajalla palvelevien tullipalvelusmiesten 24649: palkkausten tilapäistä lisäämistä varten 5,000 markalla. 24650: Rahapaja. Lisäyksestä, 78,100 markasta, merkitään: 24651: 800 markkaa vahtimestarin palkkauksen uudestijärjestä- 24652: miseksi, 50,000 markkaa wpulaisten 1lalkkaamiseksi, 2·5,000 24653: markkaa polttoaineisiin sekä tarverahoihin ja 2,300 markkaa 24654: kalliinajanlisäyksiä varten. 24655: K ruunnnjyvästöt. Mitta- ja vaakarahoihin y. m. on mer- 24656: kitty 4,000 markan lisä. 24657: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten tarkastus. Tä- 24658: hän on merkitty 87 5 markkaa kolmannen kanslia-apulaisen 24659: palkkaamiseksi,· 300 markkaa vuokrarahan korottamiseksi ja 24660: 6,3.00 markkaa kaHiinajanlisäyhiin. 24661: Erinäisiä määrärahoja. Pelikorttien valmistuksen tarkas- 24662: tusta varten on merkitty 600 markan l~säys. 24663: 24664: 24665: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. 24666: 24667: Yleinen Revisionioikeus. Lisäys, 2,200 markkaa, aiheutuu 24668: Revisionioikeuden vahtimestarin pal:kkaetujen 1Jarantami- 24669: sesta. 24670: Revisionikonttm·i. Lisäyksestä, 23,380 markasta, on 1,130 24671: markkaa varattu asetuksenmukaisiin [lal<kkausten ·korotuksiin 24672: ja 21,700 markkaa kalliinajanlisäykseksi revisionilaitoksen 24673: virka- ja palvelusmiehille. 24674: Metsähallitus. 2,400 markan lisäys on laskettu asetuksen- 24675: mukaisiin palkkausten korotuksiin. 24676: Hoitoalueiden hallinto. Laskettu 120,000 markan lisäys 24677: johtuu pääasiallisesti metsäkasöörien provisionin kohoami- 24678: sesta sekä asetuksenmukaisista palkan- ja palkkionkorotuk- 24679: sista. 24680: 24681: 24682: 24683: • 24684: N:o 24 24685: 24686: Jfetsänvartijakoulut. Näihin kouluihin kdhdistuvasta li- 24687: säyksestä, 28,400 markasta, lukeutuu 26,050 markkaa ruoka- 24688: rahoihin ja loput koulujen palveiusväkeen kuuluvien henki- 24689: löiden palkkauksen parantamiseen. 24690: llfuita metsänhoitola#oksen menoja. Paitsi: 4160,000 mark- 24691: kaa hätäaputöinä kruununmetsissä toimeenpantavia suon- 24692: kuivaustöitä varten, 25,000 markan lisäystä kruunulle jaetttu- 24693: jen tieosuuksien kunnossapitomä.ärärahaan ja 500,000 mar- 24694: kan kalliinajanlisäystä metsänhoitolaitoksen virkailijoille, on 24695: lisäystä laskettu tarvittavan 22,950,000 markkaa va~ltiolai 24696: toksille t.arp€ellisten puutavararain hankintaa varten. Viime- 24697: mainittu melkoinen lisäys aiheutuu siitä, että puutavarain 24698: hankintakustannukset, jotka jo vuonna 1916 tuntuvasti ko- 24699: hosivat entisestään, ovat Y'hä kasvaneet ja että poltto)Juiden 24700: hankintaa valtionrautateille, jotka kivihiilten saannin lakat- 24701: tua edelleenkin ovat pakot€tut polttoaineena käyttåmään 24702: miltei yksinomaan halkoja,, on suunniteltu vieläkin laajennet- 24703: tavaksi. Menojen nousun on aiheuttanut myöskin se seikka, 24704: että uittokustannukset ovat huimaavasti nousseet. 24705: Sekalaiset määrärahat ovat jonkun verran alenneet, kun 24706: valtion sahalaitoksista suoritettavat palovakuutusmaksut, 24707: 5,500 mar'IDk818 ovaJt LSe!kalaisten määträrahain !kohdaJta siir- 24708: retyt valtiolaitoiksille tarpeellisten puutavarain hankintaa 24709: varten varattuun määrärahaan. 24710: Virkatalojen hoito. Lisäyksiä on laskettu tarvittavan S€u- 24711: roaVIa;t mää!'lät: asetuk:senmuikaisiin määrävuosi<en palvel'lllk- 24712: sesta vukatal()jentarkastajille annettaviin palkankorotuksiin 24713: 2,000 markkaa, metsänjaoituskustannuksiin 20,000 markkaa, 24714: virkatalonmittauskustannusten määrärahaan 2,000 markkaa, 24715: uuden virkatalojen käyttämisjärj·estelmän toimeenpanemi- 24716: seksi 30,000 markkaa ja kalliina.ianlisäykseksi virkatalojen- 24717: hoitovirkailijoille 15,000 markkaa. 24718: 60 N:o 24 24719: 24720: Erinäisiä määrärahoja. Tässä on laskettu 3,000 markam. 24721: lisä Suomen Metsänhoitoyhdistylkselle myönnettyyn apura- 24722: haan, 900 mar!kkaa Kurkijoen ja Tuleman kauppakylien me- 24723: noihin sekä 1,650 mar'kkaa kalliinajanlisäykseksi Kymin tia 24724: Vuoksen jokien ·kalastuksenkaitsijoille. 24725: 24726: 24727: Menoja so~ilastarpeisiin. 24728: 24729: Rahamaksu mieskohtaisen asevelvollisuuden suorittamisen 24730: sijasta. Maassamme muuttuneihin oloihin nähden on tämä 24731: määräraha laskelmasta poistettu. 24732: 24733: 24734: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon- 24735: haarat. 24736: Luterilainen kirkko. Tämän luvun kohdalle merkityt li- 24737: säykset, yhteensä 127,900 markkaa, johtuvat osittain kah- 24738: den uuden matkapapin asettamisesta kuuromykkäin sielun- 24739: hoitoa varten osittain verohinnan ja polttoaineiden kallistu- 24740: misesta, vahtimes•tarien .ia puhtaaksikirjoittajien palkkain 24741: korottamisesta sekä myönnetyistä kalliinajanlisäyksistä. 24742: KreikkalaiskatoUnen ja roomalaiskatolinen kirkko. 24743: Kreikkalaiskatolisten matka]lappien ja kirkonpalvelijain 24744: pa1kkausten korottamiseksi merkitään 5,400 markkaa, kir- 24745: konpalvelijan ja oblaatin leipojattaren palkkaamiseksi Tam- 24746: pereen kreikkalais-katolisessa kirkossa 1,500 markkaa ja 24747: kreikkalaiskatolisen ar'lrkihii]lpaikunnan, sen :hallituksen ja 24748: _ katedraalikhkon yllä']litämiseksi 1'2,000 markkaa. 24749: Aleksanterin-Yliopisto. Tämän otsakkeeDJ kohdalle on 24750: merkitty lisäyksiä: uusien virkain ja tointen perustamisesta, 24751: opetuksen antamisesta erinäisissä aineissa. sekä palkan ja 24752: palkkion korotuksista määrävuosi·en palveluksesta yhteensä 24753: N:o 24 61 24754: 24755: 91~800 markkaa, läm!)öön ja valaistukseen sekä tarverahoi- 24756: hin 200,000 markkaa, museoille ynnä muille tieteeHisille lai- 24757: toksille 8,400 markkaa sekä kalliinajanlisäyksiä varten 24758: 2-6·5,000 markkaa. 24759: Kouluto·imen Ylihallitus. Y'lihallitu'ksen menosääntöön 24760: merkitään: lisäystä palkkoihin ga .palkkioihin 2,200 markkaa, 24761: puhtaaksikirjoitukseen 1,000 markkaa, lämpöön ja valoon 24762: 1,500 markkaa sekä kalliinajanlisäyksiin 30,000 markkaa. 24763: N ormaalilyseot. N ormaa1ilyseoille merkitään seuraavat 24764: lisäykset: 5,000 markkaa palkkauksiin, 16,000 markkaa läm- • 24765: pöön ja valoon ja 2,600 markkaa sekalai&ten menojen määrä- 24766: rahaan. 24767: Klassilliset lyseot. NäiUe lyseoille on seuraavat lisäy1kset 24768: katsottu ta.rpeellisiksi: 2,300 markkaa palkkauksiin, 20,400 24769: markkaa lämpöön ja valoon sekä 1,500 markkaa sekalaisiin 24770: menoihin. 24771: Lyseot rinnakkaisz'ne lukioluokkineen. Tämän oppikoulu- 24772: ryhmän määrärahoihin nahden huomataan seuraavat muu- 24773: tokset: J)aLkikauiksia väheninetään 30,600 mark1kaa, mikä on 24774: johtunut Oulun !JJoisen lyseon mruu1tamisesta ~~es,kikOIUlll'bi, 24775: minkä vuoksi sen palkkaukset on siirretty keskikoulujen 24776: palkkausten joukkoon; 9,200 markkaa lisäystä virantoimi- 24777: tusmäärärahoihin; menoerä opetusväJlineitä varten vähenee 24778: edellämainitun muutoks.en perusteella 1',000 markalla; läm- 24779: mitykseen ja valaistukseen merkitään 74,100 markan lisäys; 24780: sekalaisiin menoi!hin tulee 3,500 markan lisäys sekä rinnak- 24781: kaisluok'kien ylläpitämiseksi lisäystä 9,000 markka,a. 24782: Keskikoulut. Näille kouluille merkitään lisäyksenä seu- 24783: raavat määil'ät: 50,100 markkaa palkkauksia varten, 4,000 24784: markkaa virantoi.Inituspalkkioihin, 500 markkaa opetuskalus- 24785: toa varten, 22,300 markkaa lämmitykseen .ia valaistukseen 24786: sekä 4,300 markkaa sekalaisiin menoihin. 24787: 62 N:o 24 24788: 24789: Tyttökoulut. Palkkauksiin ja virantoimituspalkkioihin 24790: merkitään 38,000 markan lisäys, lämpöön ja valoon 72,700 24791: markkaa, sekalaisiin menoihin 4,000 markkaa ja rinna:kkais- 24792: osastoj,en ylläpitämiseen 26,800 markkaa. 24793: Valtioapua yksityisille kouluille. Erinäisten. valtioapu- 24794: jen lisäämiseksi ja uusien valtioapujen myöntämiseksi on t.ä- 24795: hän merkitty 93,000 markan lisäys. 24796: Muita oppikoulujen menoja. Kouluhuoneistojen vuokra- 24797: 24798: - määrärahaa on lisätty 14,000 markalla ja merkitty kalliin- 24799: ajanlisäyksiä 1,750,000 markkaa. 24800: Kansakoulunopettaja- ja opettajatarseminaarit. Seminaa- 24801: reihin kohdistuvat lisäykset ovat: palkkauksiin ja virantoimi- 24802: tuspalkkioihin 27,900 mark'kaa, lämmitykseen ja valaistuk- 24803: seen 104,000 markkaa, ruuanpitoon &3,000 markkaa, semi- 24804: naarien työhuoneita varten 3,500 markkaa, stiiJendeihin va- 24805: rattomille oppilaille 10,000 markkaa ja seka1aisiin menoihin 24806: 10,900 markkaa. 24807: Piiritarkastajat. Palkkauksiin on merkitty 3,000 markan 24808: lisäys sekä kansliatarpeiden hankk~misen avustamiseksi 24809: 6,000 markkaa. 24810: Erinäisiä k,ansakoululaitoksen menoja. Tälle kohdalle on 24811: merkitty seuraavat lisäykset: 50,000 ma:r\kkaa kansakoulujen 24812: ylläJpitämiseksi maan köyhimmissä ja harvimmin asutuissa 24813: seuduissa, 20,400 markkaa sekalaisiin menoihin s·ekä 220,000 24814: markkaa kalliinaj an1isäy ksiin. 24815: Kuuromy kkäin opetus laitokset. Pa.lkkauksiin on mer- 24816: kitty li~äystä 2,400 markkaa, huoneistoa, lämmitystä ja va- 24817: laistusta varten 3t1,100 markkaa, ruuanpitoon ja majoituk- 24818: seen 89,100 markkaa, sekalaisiin menoihin 1,700 markkaa 24819: ynnä rinnakkaisluokkien ylläpitämiseksi 10,000 markkaa. 24820: Solceainopetuslaitokset. Pal.kkauksiin on merkitty li- 24821: säystä 1,500 markkaa, lämmitykseen ja valaistukseen 18,000 24822: N:o M 24823: 24824: markkaa, ruuanpitoon 24,500 markkaa ja sekalaisiin menoi- 24825: hin 14,700 markkaa. 24826: Tylsämielisten opehtslaitokset. Palkkauksiin on merkitty 24827: vahennystä 8<00 markkaa, mutta lisäystä lämmitykseen ja 24828: valaistukseen 15,800 ma.rkkaa, ruuanpitoon ja vaafetukseen 24829: 35,200 markkaa, sekalaisiin määrärahoihin 1,100 markkaa 24830: ja Perttulan maatilan menosääntöön 10,000 markkaa. 24831: Muita menoja aistivialli-YkoululaitokMSsa. Sekalaisiin 24832: määrärahoi,hin aistivialliskouluja varten on merkitty 3,000 24833: markan vähennys ja kalliinajanlisäyksiä varten 125,000 24834: markkaa. 24835: Muinaistieteellinen Toimikunta. Toimikunnan menosään- 24836: töä uudelleen järjestettäessä on siihen merlritty lisäystä 24837: 43,300 markkaa, johon myöskin sisältyy kalliinajanlisäylciet 24838: 17,500 markkaa. 24839: Meteorologinen Keskuslaitos. Tälle kohdalle on merkitty 24840: lisäystä pal1rkauksiin, lämpöön ja valoon sekä kalliinajan- 24841: lisäyksiä yhteensä 20,100 markkaa. 24842: Tzeteen ja taiteen kannattamiseksi. I.åsäys 165,200 mark- 24843: kaa jdhtuu siitä, että tämän luvun kohdalla olevat määrärahat 24844: ovat 'korotetut samoihin tai lähimmiten samoihin määriin, 24845: jotka olivat rahasäännössä ennen sodan alkua. 24846: Erinäiset määrärahat. Tähän on merkitty lisäyksiä: 4,000 24847: markkaa satunnaisia yleisiä tarpeita varten Kirkollisasiain- 24848: toimituskunnan käytettäväksi; 4,500 markkaa lukkari- ja 24849: urkurikoulujen kannattamiseksi; 68,000 markkaa apurahoiksi 24850: evankelis-luterilaisille seurakunnille kirkollisten pikkulasten- 24851: koulujen opettajain ja opettajatarten palkkaamiseen; 500 24852: markkaa suomenkielen opetuksen kustantamiseksi Pietarin 24853: hengellisessä akademiassa; 13,·600 markkaa lisäapurahaa 24854: oppilaitoksille pikkukoulunopettajain valmistamista varten, 24855: ja 2,500 markan lisäys s,ekalaisiin määrärahoihin. V.enäläi-s- 24856: 64 N:o 24 24857: 24858: ten koulujen asioita varten as·etetun komitean käytettäväksi 24859: m,yönnettyyn määrärahaan on merkitty vähennystä 330,000 24860: markkaa. sekä 4,800 markkaa määrärahaan koulujen yllä- 24861: pitämiseksi syntyperäisiä suomalaisia varten Pietarissa S•ekä 24862: saarnaajain ja koulunopettajain palkkaamiseksi Arkangelin 24863: ja Aunuksen kuvemementtien luterilaisis;;a seurakunnissa. 24864: 24865: 24866: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hal- 24867: linnonhaarat. 24868: 24869: Maanmittaus- ja V ak.auslaitos. 1880-luvulta. asti vireellä 24870: ollut 'kysymys maanmittauslaitoksen uudesti järjestämisestä 24871: ratkaistiin lopullisesti erinäisillä asetuksilla kesäkuun 22 24872: päivältä 1916. l-ukuunottamatta puhtaasti teknillisammatil- 24873: lisia muutoksia on näillä asetuksilla maanmittausvirkaili- 24874: jain lukua ja palkkaetuja lisätty, mikä on aikaansaanut huo- 24875: mattavan lisäyksen menosääntöön. Mutta toiselta puolen 24876: ovat taas tulot tuntuvasti kohonneet syystä, että lunastuk- 24877: set kartoista y. m. asiakirjoista nyttemmin laukeavat kruu- 24878: nulle. Lisäys virkakunnan palkkaamiseen tekee 502,000 24879: markkaa, joista kuitenkin vähenee 160,000 markkaa, mikä 24880: määrä oli myönnetty virkakunnan palkkojen parantamiseksi, 24881: kunnes uudesti järjestely olisi pantu toimeen. Virkakunnan 24882: kalliinajanlisäyksiä varten on merkitty 379,100 markan 24883: määrä. Hallituksen tarverahat ovat kor·otetut 1,000 ja lää- 24884: ninmaanmittauskonttorien tarverahat 21,000 markalla, jota 24885: paitsi päällikön käyttövaroihin on merkitty lisäystä 1,400 24886: markkaa ja määrärahaan erään Lapissa olevan alueen mit- 24887: taamista varten 1,000 markkaa. Vakauslaitokseen nähden 24888: mainittakoon, että, koska kuluvana vuonna johtosäännön mu- 24889: kaan on toimitettava painojen ja mittojen tarkastus kussakin 24890: maan kunnassa, on matkakustannusmäärärahaa korotettu 24891: N:o 24 65 24892: 24893: 17,500 markalla ja. 1,500 markkaa merkitty kalliinaja:nli- 24894: säyksiä v~rkailijoille. 24895: Maanviljelyshallitus. Paitsi asetuksenmukaisia palk- 24896: kion korotuksia määrävuosien rpalveluksesta, jota varten on 24897: merkitty 2,500 markkaa, on huomioonotettu Maanviljelyshal- 24898: litukselle ja sen alaisille vitkailijoille kalliinajanlisäyksiä 24899: 265,000 markkaa. Sitä paitsi on lisätty tarveralwja 4,000 24900: markall~, määrärahaa lämmitystä ja valaistusta varten 1,200 24901: markalla, maanviljelystilaston kustannuksia 2,800 markalla, 24902: maanviljelys.taloudellisen osaston määrärahaa 4,500 markalla 24903: ja matkakustannusmäärärahaa 3,000 markalla. 24904: Valtion koulutilat ja niihin sijoitetut maataloudelliset 24905: oppilaitokset. Oppilaitosten opettajille tuleviin palkkionko- 24906: rotuksiin määrävuosien palveluksesta sekä <vapaan sopimuk- 24907: sen perusteella niissä rpalvelevien virkailijain, kuten työmies- 24908: ten y. m. pa1kkioid.en 'korottamista varten on merkitty li- 24909: säystä yhteensä 4,300 markkaa. Oppila.itos1en ruuanpidon 24910: määrärahaa on korotettu 2,500 markalla sekä merkitty 24911: lämpöä ja valow varten 12,000 markan, sekalaisia ~e 24912: noja varten 3,000 markan ja rakennusten korjauksia varten 24913: 1'2,5 00 markan lisäykset. Lopuksi on koulutiloj,en määrä- 24914: 1 24915: 24916: 24917: 24918: rahaan merkitty 304,500 markan lisä, mikä johtuu palvelus- 24919: väen korotetuista palkkioista kuin myös siitä, että kaikkien 24920: tarveaineitten y. m. hinnat tuntuvasti ovat nousseet. 24921: Muut maataloudelliset oppilaitokset. Lisäyksiä tälle ot- 24922: sukkeelle on merkitty yhteensä 75,200 markkaa, jakau- 24923: tuen seuraavasti: 10,000 markkaa maamiestalvikursseja var- 24924: ten, niinhyvin jo perustettujen uusien koulujen (Osaran 24925: Ikaalisissa, ja Småbrukareskolan i Östra Nyland) kannatta- 24926: IDiseksi kuin myöskin uusia kiertäviä maamieskouluja var- 24927: ten, joista on anomuksia tehty; 25,000 markkaa 'karjan'hoito- 24928: ja meijerikouluja sekä harjoittelulaitoksia varten näillä 24929: 5 24930: 66 N:o 24 24931: 24932: aloilla; 20,200 markkaa maanviljelyslyseoita varten, joista 24933: 14,700 markkaa Lapuan maanviljelyslyseon kannattamiseksi, 24934: sekä 5,437 markkaa 50 penniä. Helsingin maanviljelyslyseon 24935: opettajien ImUiinajan palkanlisäyksiin ja 20,000 markkaa ta- 24936: louskouluja varten, joitten toiminnan tukemiseksi on kalliin- 24937: ajan takia ollut välttämätöntä antaa lisäa:purahoja. 24938: Maanviljelystaloudellinen koelaitos. Kahd·en a.ssistentin 24939: palkkauksen parantamisen vuoksi on tähän merkitty lisäystä 24940: 4,100 markkaa, jota va:stoin lämmitys- ja valaistusmäärära- 24941: hasta poistetaan 200 markkaa. 24942: Maanviljelys- ja kmtppakemiallinen laboratorio. Labora- 24943: torion vunkraa ja lämmitystä tarkoittava määräraha on li- 24944: sätty 600 markalla. 24945: 1 24946: 24947: 24948: 24949: Maanviljelysinsinöörit ja agmnoomit. Agronoomeille 24950: myönnetyt väliaikaiset palkkionkorotukset ovat merkityt 24951: 8,400 markaksi; määräraha maanviljelysinsinöörien virka- 24952: huoneitten ja työkalujen säilytyspaikkojen vuokraamiseksi 24953: on korotettu 4,500 markalla s•ekä maanviljelysinsinöörien 24954: käyttövaroiksi otettu uusi 3,900 markan määräraha. Pal- 24955: kionkorotuksia vähenee '200 markkaa. 24956: Karjanhoito- ja meijerikonsulentit. Meijerikousulenteille 24957: myönnetyt väliaikaiset palkkionkorotukset on merkitty 24958: 1,800 ?larkaksi. 24959: Hevoshoito. Lisäys 13,200 markkaa johtuu osaksi siitä, 24960: että hevosjalostusliittojen kannatusapu, jota viime vuosina 24961: on alennettu, on katsottu tarpeelliseksi korottaa entiseen mää- 24962: räänsä ja osaksi siitä, että määrärahat siitosoriitten ostoa 24963: sekä mvikiLpailuja ja kantakirjanäyttelyjä varten ovat osoit- 24964: tautuneet riittämättömiksi. Palkkausmomentti on lis·ätty 100 24965: markalla. 24966: Eläinlääkintölaitos. Lisäyksestä, 84,000 markasta, lu- 24967: k-eutuu 63,800 markkaa virkailijoidBn kaUiinajanlisäyksiä 24968: N:o 24 67 . 24969: 24970: varten, 2,400 markkaa asetuksenmukaisiin palkkionkorotuk- 24971: siin määrävuosien palveluksesta ja 17,800 markkaa kunnan- 24972: eläinlääkärien palkkausmäärärahaan. 24973: Kalastus. Tälle otsakkeelle on merkitty 14,000 mark- 24974: kaa kalliinajanlisäyksiin puheenaolevassa hallinnonhaa- 24975: rassa palveleville virkailijoille ja 40,000 markkaa lisäystä 24976: maärärahaan kalastuselinkeinon kohottamista varten, joka 24977: lisäys johtuu pääasiallisesti siitä, että osa mainittuun tarkoi- 24978: tukseen myönnetyistä vakinaisista avustuksista on viime vuo- 24979: sina suoritettu varatuista määrärahoista, jotka nyttemmin 24980: ovat loppuunkäytetyt. Viimemainitusta määrärahasta, joka 24981: vuonna 1915 alennettiin 150,000 markasta 100,000 mark- 24982: kaan, on kuluvana vuonna suoritettava 123,000 markkaa. 24983: Vielä on merkitty lisäyksiä: palkkauksiin 800 markkaa, 24984: Evon kalastuskoeasemaa varten 600 markkaa ja kalastuslai- 24985: van päällikön palkkionkorotukseen 300 markkaa ynnä laivan 24986: vuosikorjauksia varten 2,700 markkaa. 24987: Maataloudelliset seurat. Seuraavat . maataloudellisten 24988: seurojen apurahat ovat korotetut aikaisempiin määriinsä, ni- 24989: mittäin määrärahat: yleisiin kustannuksiin 70,000 markasta 24990: 100,000 markkaan, maanviljelyksen kohottamiseksi, 360,000 24991: markasta 400,000 markkaan, karjanhoidon ja meijeritalouden 24992: edistämiseksi 180,000 markasta 200,000 markkaan, puutar- 24993: hanhoidon edistämiseksi 67,500 markasta 75,000 markkaan 24994: sekä metsätalouden edistämiseksi 225,000 markasta 250,000 24995: markkaan. Sitäpaitsi on viimeksimainittuun määrärahaan 24996: merlkit.ty Tapio-seuralle tilapäinen 15,000 markan avustus 24997: taimitarhan laajentamista varten. Edelleen on merkitty li- 24998: säyksiä karjanjalostusyhdistyksille 2,000 markkaa ja sian- 24999: hoidon edistämiseksi 2,500 markkaa. Kylvösiemenyhdistyk- 25000: sen siementarkastuslaitoksen kannattamiseksi myönnetty 25001: 2,000 markan avustus poistetaan, koska tämä laitos on lakan- 25002: nut toimimasta. 25003: 68 N:o 24 25004: 25005: Erinäisiä määrärahoja. Koska nykyään maatalouden 25006: alalla alinomaa ilmenee sellaisia uusia tarpeita, joita olisi 25007: yleis,en hyödyn takia' krunnatetta.va, merkitään tähän 60,000 25008: markan ' lisäys määrärahaan maanviljdyksen ja sen sivuelin- 25009: keinojen edistämiseksi, ja on tästä! määrästä jo erinäisille 25010: seuroille myönnetty 8,000 markkaa. Sitä paitsi on Martta- 25011: yhdistyksen apurahaa lisätty 5,000 markalla, Suomen Metsä- 25012: tieteelliselle seuralle on myönnetty 6,000 markan lis.äapuraha, 25013: Maanviljelystoimituskunnan käytettävänä olevaa satunnais- 25014: ten yleisten tarpeiden määrärahaa on korotettu 2,000 mar- 25015: kalla, sekä Voitutkimuslaitosta varten merkitty palkkionko- 25016: rotuksiin 500 markkaa. Suonkuivaustöiden teettämistä var- 25017: ten hätäaputöinä on huomattu laskelmassa, 1,500,000 markan 25018: määräraha sekä 11,000 markkaa siipikarjan ja mehiläishoi- 25019: don edistämiseksi. 25020: 25021: 25022: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. 25023: 25024: Tie- ja vesirakennusten Ylihallitus. Asetuksenmukaisiin 25025: määrävuosien palveluksesta johtuviin palkkionkorotuksiin 25026: sekä vahtimestarien palkkaetujen ,parantamiseksi on varattu 25027: lisää yhteensä 2,600 markkaa. 25028: Tie- ja vesirakennusten insinöörikunta. Asetuksenmu- 25029: kaisiin määrävuosien palveluksesta annettaviin palkan- ja 25030: palkkionlisäyksiin on varattu lisää 1,800 markkaa. 25031: Muita tie- ja vesirakennusten menoja. Senaatin vahvista- 25032: man työehdotuksen mukaan suoritettavat tie- ja vesiraken- 25033: nustyöt vaativat 50,000 markan sekä tie- ja vesirakennusten 25034: korjaukset 13,000 markan lisäyksen, jotapaitsi Tie- ja vesi- 25035: rakennusten Ylihallituksen jäsenille ja sen 1alaisille virka- ja 25036: palvelusmiehille myönnetyt kaHinajanlisäykset ja palkkion- 25037: korotukset edellyttävät 123,000 markan määrärahan myön- 25038: N:o 24 69 25039: 25040: tämistä. Koko lisäys: otsakkeen kohdalla on siis 186,000 25041: markkaa. 25042: Kanavat. Laajennetun työohjelman vuoksi on henkilö- 25043: kunnan lisäämiseksi samoin~kuin ajan vaatimia lkorotettuja 25044: palkkaoksia varten varattu lisää 69,000 markkaa, jåtapaitsi 25045: vahvistetun työehdotuksen mukaan suoritettavat kanavain 25046: kunnossa~itotyöt edellyttävät 44,000 markan sekä parannus- 25047: ja laaj·ennustyöt 474,000 markan lisäystä. Kanavien virka- 25048: ja palvelusmiehille myönnetyt kallinajanlisäykset ja palk- 25049: kionkorot•ukset edellyttävät 270,000 markan määrärahan 25050: myöntämistä. Koko iisäys on siis 857,000 markkaa. 25051: Postihallitus. Erinäisten ylimääräisten virkamiesten aset- 25052: tamiseksi vakinaiselle IJalkkakannalle, eräästä virkasiirrosta 25053: sekä vuoden kuluessa sattuvaa muuta tarvetta varten on tä- 25054: män otsakkeen kohdalla oleva määräraha lisätty yhteensä 25055: 9,800 markalla. 25056: Postikonttorit. Erinäisissä ~ostikonttoreissa palvelevien 25057: ylimääräisten virkamiesten ja postiljoonien asettamiseksi va- 25058: kinaiselle· palkkakannalle, asetuksenmukaisiin määrävuo- 25059: sien 'Palveluksesta annettaviin palkkionkorotuksiin, erinäis- 25060: ten virkamiesten ja postiljoonien palkkioiden korottamiseksi 25061: muutamilla kalliimmilla paikkakunnilla sekä eräitä virka- 25062: -siirtoja varten on varattu yhteensä 84,000 markkaa. Osa 25063: näistä lisäyksistä aiheuttaa kuitenkin samalla vähennyksen 25064: muita IJOstilaitoksen menoja varten myönnettyyn J!läärära- 25065: haan. Koska kustannukset huoneostojen vuokriin, lämmityk- 25066: seen, valaistukseen, kirjoitusaineisiin y. m. ovat suuresti ko- 25067: honneet, on näitä tarkoituksia va~en varattu lisää yhteensä 25068: 46,400 markkaa. Koko lisäys tämän otsakkeen kohdalla nou- 25069: see siis 130,400 markkaan. 25070: Rautatiepostitoimitus. Erinäisten ylimääräisten postil- 25071: .]oomen asettamista varten vakinaiselle palkkakannalle, 25072: 70 N:o 24 25073: 25074: uusien ylimääräisten postiljoonivirkojen perustamista varten, 25075: asetuksenmukaisiin määrävuosien palveluksesta annettaviin 25076: palkkionkorotuksiin ynnä erinäisten postiljoonien palkkioi- 25077: den korottamiseksi on varattu lisää 11,600 markkaa. Lämmi- 25078: tykseen ja valaistukseen tarpeellinen määräraha on korotettu 25079: 19,000 markalla. Koko lisäys nousee siis 30,600 markkaan. 25080: Postitoimitukset, postiasemat ja postipysäkit. Uusien 25081: postitoimistojen ja rpostiljomrivirkojen perustamiseen sekä 25082: eräiden postitoimistojen korottamiseen korkeampaan luok- 25083: kaan kuin myös määrävuosien palveluksesta maksettaviin 25084: palkkionkorotuksiin, erinäisten virkamiesten ja postiljoonien 25085: palkkioiden kor·ottamiseksi ynnä postipysäkkien ylläpidoksi 25086: on varattu lisää yhteensä 48,900 markkaa, jotapaitsi vuok- 25087: rain korotusta ja lisääntyvää poHtopuiden tarvetta varten on 25088: tähän merkitty lisää 32,800 markkaa, eli siis kaikkiaan 25089: 81,700 markkaa. 25090: Muita postilaitoksen menoja. Postiliikenteen alituisen li- 25091: sääntymisen takia tarvitaan määr-ärahain lisäystä uusien yli- 25092: määräisten apulaisten ja. postiljoonien palkkaamiseen yh- 25093: teensä 700,000 markkaa, jota paitsi uusia postitoimistoja ja 25094: postinkantaa varten tarvitaan lisää 20,000 markkaa. Postin- 25095: kuljetuskustannus•ten alituisen kohoamisen johdosta ja Tor- 25096: nio~Haa.parannan ilmaradan rakentamis·een tarvitaan lisää 25097: 1,600,000 markkaa. Koska kustannukset postimerkkien ja 25098: kaavakkeiden valmistamisesta ovat duuresti kallistuneet ja 25099: sitäJpaitsi aiotaan käytäntöönottaa uudenmallisia postimerk- 25100: kejä, joista myös aiheutuu tuntuvia lisämenoja, on tarkoi- 25101: tusta varten varattu lisää yhtensä 200,000 markkaa. Kruu- 25102: nunpostihuoneustojen kunnossapitomäärärah!lla on sen riit- 25103: tämättömyyden takia tarvittu korottaa 3,000 markalla. 25104: Määrämha vaatetusapua varten ylimääräisille postiljooneiHe 25105: on samasta styystä korotettu 8,000 markalla. Postilaitoksen 25106: N:o 24 71 25107: 25108: virkamiehille ja postiljooneille kuin myös ylimääräisil1e a.pu- 25109: laiE>ille ja postiljooneille myönnetyt kalliina,janlisäy kset ja 25110: palkkionkorotukset edellyttävät 2,200;000 markan määrära- 25111: han myöntämiE.tä. Kalustoon merkittäviä menoja voidaan 25112: vähentää 10,000 markalla, ·koska koko määrärahaa ei ole 25113: tarvittu käyttää edellisenä vuonna. Koko lisäys nousee siis 25114: 4,721,000 markkaan. 25115: ETinäisiä määrärahoja. Senaatin päätöksien mukaan 25116: suoritettavat tientekotyöt vaativat lisää 150,000 markkaa, 25117: jotapaitsi kalliinajanlisäysten suorittamista varten Hangon 25118: rautatiesataman virka- ja palvelusmiehille on varattu lisää 25119: 6,000 markkaa. Koska teid·en kunnossapitoon, kcstikieva- 25120: rinpidon avustamis·eksi sekä puid€11 hankkimiseksi autio- 25121: tupia varten Lapissa merkitystä määrärahasta jo on käytetty 25122: 143,300 markkaa, on määräraha korotettu 130,000 marka.lla. 25123: Sitävastoin on kustannukset valtionrautat·eiden santarmi- 25124: vartiostoa varten vähennetty 135,000 markalla, koska 25125: mailllittu vartiosto nyttemmin on lakka•utettu ja. ainoas- 25126: taan vuoden ensimäis,ellä n·eljänneksellä ollut toimin- 25127: nassa. Niinikään on valtioapu merenkulkulaitoksen edistä- 25128: miseksi vähennetty 270,000 markalla, koska. säännollinen 25129: höyrylaiva- ja postinkulku Tukholman ja Turun välillä on 25130: toistaiseksi keskeytetty, jotapaitsi valtioapu telefonilinjain 25131: perustamiseksi on vähennetty 19,000 markalla, koska määrä- 25132: rahaa viime vuonna ei ole käytetty ja se siis on täksi vuo- 25133: deksi varattu. 5,000 markan määräraha valtion automobii- 25134: lin kunnossa;pito- ja käyttökustannuksia varten on poistettu, 25135: koska automobiilin käyttö on siirretty Talousosaston Kans- 25136: lian valvonnan alaiseksi. Määräraha koskoolaskijain palk- 25137: kaamiseksi on riittämättömyyden takia korotettu 2,000 25138: marka.lla1. Vähennys tämän otsakkeen kohdalla tekoo siis 25139: yhteensä 141,000 markkaa. 25140: 72 N:o 24 25141: 25142: 25143: Kauppa- ja Teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat 25144: hallinnonhaarat. 25145: Luotsilaitos. Tälle virkakunnalle on merkitty seuraavat 25146: lisäykset: 2,300 markan lisäys Luotsihallituksen vahtimesta- 25147: rien palkkausten uudestijärjestämiseksi, 35,000 markkaa. 25148: Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikoilla palvelevien luot- 25149: sien palkkauksiin, 700 markan lisäys, johtuen asetustenmu- 25150: kaisista palkkionkorotuksista määrä vuosien palveluksesta, 25151: 112,01{)0 markka,a reimarien ja meriviittain kunnossa- 25152: pitoon, 35,000 markkaa majakkalruiv.ojen ruuanrpitoop., 25153: 10,000 markkaa majal-dkalai!vojen korjaus y. m. me- 25154: noihin, 20,000 markkaa pienempien loistojen hoitoon ja 25155: kunnossapitoon, 3,000 markkaa Hylkysaaren asetonikaa- 25156: sutehtaan kunnossapitoon, 2, 700 markkaa luotsilaitoksen va- 25157: rakoneenkäyttäjän 'palkkaukseen, 70,000 markkaa luotsihöy- 25158: rylaivojen varustamiseen, kunnossapitoon ja miehittämiseen, 25159: 68,000 markkaa samojen laivojen suurempia korjaustöitä var- 25160: ten sekä 250,000 markkaa kallina.janlisäyhiä. 25161: Merenmittauskustannuksia. Pohjanlahden ja Lypertön- 25162: Turun merenmittausretkikuntia varten vahvistettujen uusien 25163: menosääntöjen mukaan on palkkausmääräraha korotettu 25164: 4,200 markalla ja määräraha ruuanpitoon 6,300 markalla 25165: sekä kalliinajan palkanlisäyksiä varten otettu arviolta 14,000 25166: markkaa. Erinäisten merenmittaustöiden määräraha on Sai- 25167: maan vesistöjen merenmittaustöiden keskeytymisen vuoksi 25168: alennettu noin 20,000 markalla. 25169: Teollisuushallitus. Vahtimestarien palkkausten uudesti- 25170: järjestämisestä on ai'heutunut 1,760 marlmn lisäys ja myön- 25171: netystä asetuksenmukaisesta palkkionkorotuksesta määrä- 25172: vuosien palveluksesta y. m. 540 markkaa. Muut lisäyk· 25173: set ovat seuraavat: 1,080 markkaa tilastollisen osaston 25174: N:o 2•4 73 25175: 25176: huoneustoa varten, 1,000 markkaa virallisen paperin val- 25177: mistuksen valvontaa varten, 2,750 markkaa Teollisuushalli- 25178: tuksen talontilimäärärahaan, 4,000 markkaa kustannuksia 25179: kauppar.ekisteria. vart~m ja 300 markkaa määrärahaan kir- 25180: 1 25181: 25182: 25183: 25184: janpitäjäapulaisen palkkaamiseksi sekä 15,000 markkaa 25185: kalliinajanlisäyksiä varten. 25186: Ammattientarkastus. Kalliinaij.anlisäyksiin on tähän mer- 25187: kitty 7,000 markkaa ja määrävuotisia palkkionkorotuksia 25188: poistettu 1,000 markkaa. 25189: Teknillinen Korkeakoulu. Korkeakoulun määrärahojen 25190: lisäykset _jakautuvat seuraaviin eriin: 24,400 markkaa palk- 25191: kauksiin, 6,000 ma-rkkaa kirjastomääräraihaa.n, 15,000 mark- 25192: kaa kemiallisen laboratorion määrärahaan, 16,000 markkaa 25193: määrärahaan lämmitystä ja valaistusta varten ja 4.,000 mark- 25194: 1 25195: kaa sekalaisten menojen määrärahaan. Korkeakoulun alku- 25196: peräisen menosäännön mukaisesti on tähän siirretty 14 P. L. 25197: IV luvun 8 momentin kohdalle merkitystä määrärahasta 25198: 8,000 markkaa jaettavaksi opintomatkoja varten Korkea- 25199: koulun opettajille, ja määräraha Senaatin käytettäväksi on 25200: korotettu entiseen määräänsä, josta johtuu 10,000 markan 25201: lisäys. Kalliinajanlisäyksiä varten on: merkitty 35,000 25202: markkaa. 25203: Muu teknillinen opetus. 'Tämän nimikkeen kohdalle on 25204: merkitty lisäyksiä: Tampereen Teknillisessä opistossa 11,500 25205: markkaa palkkauksiin, 4,000 markkaa tarvera'hoihin, kir- 25206: jastoa ja laboratoriota varten ja 17,000 markkaa lämmitys- ja 25207: valaistusmäärärahaan; sekä teollisuuskouluissa: 4,800 mark- 25208: kaa palkkauksiin, 3,300 markkaa tarverahoihin ynnä määrä- 25209: rahoihin kirjastoja ja laboratorioita varten, 34,500 ma.rk- 25210: kaa lämmitystä ja valaistusta varten sekä 1,520 markkaa· 25211: Porin yksityisen teollisuuskoulun kannattamismääfärahaan. 25212: Tampereen Teknillisen opiston erikoismenosääntöön on siir- 25213: 74 N:o 24 25214: 25215: retty 14 Pääluokasta 2,000 markkaa matlmstipendeiksi opet- 25216: tajille, ja Kauppa- ja Teo'llisuustoimituskunnan määräraha 25217: opiston satunnaisia menoja varten on korotettu entiseen mää- 25218: räänsä, josta aiheutuu lisäystä 5,000 markkaa. Ralliinajan- 25219: lisäyksiä varten Teknillisessä opistossa ja teollisuuskouluissa 25220: on otettu 70,000 markkaa. Tampereen Teknillisen opiston ja 25221: teollisuuskoulun määrärahat huoneuston vuokraamiseksi, 25222: ö,300 markkaa, ovat poistetut, koska nämä oppilaitokset ovat 25223: siirretyt omaan taloon. 25224: Käsityöläis- ja ammattikoulut. Tälle kohdalle on kat- 25225: sottu tarpeelliseksi merkitä 50,000 markan lisäys uusien am- 25226: mattikoulujen perustamisekså.. 25227: Merikoulut. Kalliinajan palkanlisäyksiä V1arten meri- 25228: kouluissa on merkitty 30,000 markkaa. 25229: Kauppaopetus. V altiompuja: yksityisille kauppaopistoille 25230: Ja -kouluiUe on vallitSievan kalliinajaru vuoksi korotettu, 25231: josta aiheutuu arviolta: 50,000 markan lisäys. 25232: Merenkulnnta-rkastus. VaMimestarin palkkauksen järjes- 25233: tämisestä aiheutuu 300 markan lisäys. Kalliinajanllisäyksiä 25234: varten on merkitty 5,000 markkaa. 25235: Geologinen Toimisto. Vahtimestarin palkkauksen uudesti- 25236: .iärjestämisestä aiheutuu 1,060 ffilarkan lisäys ja kalliinajan 25237: palkanlisäyksiä varten on merkitty 10,000 markkaa. 25238: Vakuutuksentarkastus. Kalliinajanlisäyksiä varten on 25239: huoma.ttu 2,000 markkaa. 25240: Erinäisiä määrärahoja. Määräraha kauppaetujen edistä- 25241: miseksi on suunniteltujen kauppakamarien vuoksi tkorotettu 25242: 30,000 markalla•. Määräraha merenkulun edistämiseksi on 25243: Sortanlahden sat.amamestarille ja. konsta.apelille myönnetty- 25244: jen kalliinajanlisäysten vuoksi korotettu 1,200 markalla. 25245: Määräraha Ateneum':.rakennuksen hoitoa vart~m on kalliiden 25246: polttoaineiden vuoksi katsottu tarpeelliseksi korottaa 15,000 25247: N:o 24 75 25248: 25249: matkalla. 'Suomenkieltä taitavan sihteerin· palkkaamiseksi 25250: Kristianiassa olevaan Venäjän konsulivirastoon on merkitty 25251: 6,000 markkaa. Määrära,ha varattomain syntyperäisten suo- 25252: malaisten kotiin lähettämisen y. m. kusta.utamiseksi on koro- 25253: tettu tarpeen vaatimalla määrällä 35,000 markalla.. Valtio- 25254: apuna, Työnvälityskeskustoimistolle paikallisten työnvälitys- 25255: toimistojen ,perustamista ja asiamiesten asettamista varten 25256: y. m. on huomattu 12,000 markkaa. Määräraha ammatti- 25257: kirjallisuuden julkaisemista varten on vähennetty 1,000 25258: markalla. 25259: 25260: 25261: Talousosaston Kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat. 25262: 25263: Suomen V altioarkisto. Valtioarkistone on merkitty seuraa- 25264: vat lisäyks.et: 1,100 markkaa va>htimestarin, ovenvartijan ja 25265: a.pulaisvahtimestarin palkkaetujen uudestaan järjestämiseksi; 25266: 500 markkaa asetuksiin perustuvia palkkionkorotuksia; 25267: 1,000 markkaa ylimääräisten apulaisten palkkaamiseksi; 25268: 800 markkaa asiakirjain jäljentämistä varten ja tarverahoi- 25269: hin; 13,000 markkaa puhtaanapitoon ja poHtopuihin sekä 25270: 8,400 markkaa, kalliinajanlisäyksiin. Kun mainittujen lisäys- 25271: ten yhteisestä määrästä, 24,800 markasta, vähennetään 1,800 25272: markkaa poisjääviä palkkionkorotuksia, nousee todellinen 25273: lisäys• tällä otsakkeella 23,000 markkaan. 25274: Suomen viralliset sanomalehdet. Tähän merkitään: 500 25275: markkaa palkkionlisäystä vahtimestariHe, 500 markkaa se- 25276: kala.isiin menoihin ja 6,100 markkaa kalliinajallllisäyksiin eli 25277: yhteensä lisäystä 7,100 markkaa. Painatus- ja pa,perimäärä- 25278: rahaa on taas kats-ottu v·oitavan laskelmassa alentaa 10,000 25279: markalla. Vähennys, on siis 2,900 markkaa. 25280: Senaatin kirjapaino. Työkustannusten ja tarveaineiden 25281: kallistumisen .tähden on kirjapainon määrärahaja 'katsottu 25282: 76 N:o 24 25283: 25284: tarpeelliseksi korottaa 709,700 markalla, josta, määrästä 25285: 259,700 markkaa ovat kalliinajanlisäyksiä. 25286: 25287: 25288: Sekalaisia yleisiä menoja. 25289: Korjauskustannuksia. TyöpaJkkojen ja kaikkien amet- 25290: den kallistumisen vuoksi on tähäm me11kitty lisäystä 200,000 25291: markkaa. 25292: Uudismkennuskustannuksia. Edellisen otsakkeen alla 25293: mainitusta syystä on myöskin uudisrakennuksia varten kat- 25294: sottu tarvittavan 100,000 markan lisäys. 25295: Erinäisiä määrärahoja. Sen johdosta että kalliinajanli- 25296: säyksiä varten on tälle otsakkeelle merkitty viime vuoden 25297: rahasääntöön 1,000,000 markkaa, johon tarkoitukseen on nyt 25298: otettu varoja asianomaisten ~.ääluokkien -kohdalla, vähenee 25299: määrärahasta ,Asetuksiin tai armollisiin määräyksiin perus- 25300: tuvia .ta~eita varten, joita rahasääntöön .ei ole erittäin mer- 25301: ·kitty", 1,000,000 markkaa. Sen ohessa on katsottu tarpeelli- 25302: seksi vähentää: venäjänkielen stipendimäärärahaa 185,000 25303: markalla sekä määrärahaa keskusvirastorien ~äälli:köiden 25304: palkkausten lisäyksiin 4,000 markalla, jonka ohessa on tar- 25305: peettomana poistettu 30,000 markan määräraha venädänkie- 25306: len suunnitellusta käytäntöönottamisesta haHintovirostojen 25307: asiainkäsiUelyssä ja kirjevaihdossa johtuvia valmistavia toi- 25308: menpiteitä varten. Vihdoin on siirretty opintoapurahoja yh- 25309: teensä 10,000 markkaa ,Teknillisen Korkeakoulun" ja 25310: ,Muun teknillisen opetuksen" määrärahoihin (12 P. l.). 25311: 1 25312: 25313: 25314: 25315: 25316: Sitä vastoin on katsottu tarvittavan lisätä pak'kolunastus- 25317: kustannusmäärärahaa 25,000 markalla, määrärahaa komitea- 25318: kustannuksiin 100,000 markalla ja määrärahaa Senaatin kir- 25319: japainossa toimitetuista erinäisten virastojen painatustöistä 25320: niinikään 1'00,000 markalla. 25321: N:o 2'4 77 25322: 25323: Kun yllämainittujen välhennysten ja SJl.lrron yhteissum- 25324: masta, 1,229,000 markasta, vähennetään kerrottujen lisäys- 25325: ten kokonaismäärä, '2!25,000 markkaa, saadaan väihennykseksi 25326: tällä otsakkeella 1,004,000 markkaa. 25327: 25328: 25329: Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. 25330: 25331: Siviilivirkakunta. Lisäys tällä otsakkeella aiheutuu pää- 25332: asiallisesti kuluvana vuonna tapaihtuvien lukuisien virkaero- 25333: jen johdosta. 25334: Sotilaseläkkeitä. Sattuneiden kuolemantapausten joh- 25335: dosta on eläkkeiden määrä vähentynyt. 25336: 25337: 25338: Siirrot. 25339: 25340: Työhön kokonaan kykenemättöm~en henkilöiden hoito- 25341: rahastoon. Koska tämä rahasto on lakkautettu Armollisella 25342: käskyllä 2'2 päivältä joulukuuta 1!916, on tämä siirto jätetty 25343: pois laskelmasta. 25344: Korvauksia kulkulaitosrahastoon. Kuten erityisessä 25345: esityks·essä kulkulaitosrahastosta, ehdotetaan, olisi tehdyn 25346: laskelman. mukaaJJJ siirrettävä valtiorahastosta kulkulai- 25347: tosrahastoon 3,400,000 markkaa korvauksena po.stinkulje- 25348: tubesta valtion rautateillä vuonna 1917. Tämän lisäksi 25349: Qn sanotussa esityksessä ehdotettu, että korvauksena 25350: postinkuljetuksesta valtionrautateillä vuosina 1910-1916 25351: siirrettäisiin valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon 8,356,000 25352: markkaa kuin my.öskin ne 28,003,316 markkaa 83 .penniä, 25353: jotka: ovat kertyneet valtiorahastoon sota-aikana sekä mat- 25354: kust.ajain että tavarain ja pakaasin kuljetukselle määrä- 25355: tyistä veroista. Tämän johdosta on laskelmaan merkitty ei 25356: 78 N:o 24 25357: 25358: ainoastaan edellämainittu siirto 3,400,000 markkaa, vaan 25359: myöskin kaksi viimeksi nimitettyä yhteens.ä 36,359,316 25360: markkaa 83 penniä. 25361: 25362: 25363: 25364: 25365: Ylimääräiset .valtiomenot. 25366: Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. 25367: 25368: Yl-iopiston uusien klinikka~n rakennukset. Rakennus- 25369: töiden jatkamiseksi yliopiston uusilla klinikkarakennuksilla 25370: Meilahdessa oli 19'16 vuoden ylimääräiseen menosääntöön 25371: otettu 500,000 markan määräraha (Helsingin yleisen sairaa- 25372: lan uudisra'kennuksia varten). Töiden jatkamiseksi sekä ti- 25373: lattujen tiilien maksamiseksi on kuluvaksi vuodeksi merkitty 25374: 500,000 markkaa. 25375: Tilkka-nimisen sairaalan ostoMnnan maksam~nen. Huh- 25376: tikuun 4 päivänä 1913 alisti Senaatti ·hallitsija:lle, että ,,Le- 25377: pokoti Tilkka"-niminen sairaala siihen kuuluvine rakennuk- 25378: sineen ja kalustoineen ynnä vuokra-oikeus maahan lunastet- 25379: taisiin valtiolle, käytettäväksi tarkoitukseen, josta Senaatti 25380: vastedes tekisi esityksen, ja että ostohinnan suorittamiseen 25381: saataisiin ennakkomaksuna käyttää 400,000 markkaa. Tähän 25382: alistukseen suostui hallitsija 16 päivänä toukokuuta 1913. 25383: Mainitun ennakkomaksun poistamista varten tileistä merki- 25384: tään tähän 400,000 markkaa. 25385: Muutos- ja lisarakennustöihin valtion omz'stmnlM'sa tar- 25386: l.ossa N :o 10 Aleksanterin kadun varrelZa Helsingin kaupun~ 25387: gissa. Tähän tarkoitukseen on merkitty laskelmaan 175,000 25388: markkaa. 25389: N:o 24 79 25390: 25391: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. 25392: 25393: Karnaritoimituskulflnan Elintarveosaston, Elintarvekes- 25394: kuskomitean ja sen alaisten virkailijain palkkauksiin, lei}Jä- 25395: korttien painatus.- y. m. kustannuksiin sekä lä:äninkomiteain 25396: jäs~mten palkkauksiin ja tarverahoiksi on vuod-en kuluessa 25397: lokakuun 15 päivään asti käytetty läh-es 800,000 markkaa. 25398: Kun mainitusta päivästä vuod~n loppuun on samaa tarkoi" 25399: tusta vart€n laskettu tarvittavan 300,000 markkaa, on meno- 25400: sääntöön koko vuodeksi merkitty 1,100,000 markkaa,. Paitsi 25401: tätä määrää on m-enosääntöön otettu 100,000 markkaa avus- 25402: tukseksi vähävaraisille kuluttajaperheille maidon, voin ja 25403: juuston hankkimista. vart-en, 400,000 markkaa niiden kustan- 25404: nusten korvaamis-eksi, mitkä maalaiskunnilla, on ollut vuonna 25405: 1917 S'adon takavarikoimises·ta s-eurann€€n viljan kulutuksen 25406: järjestelystä, 500,000 markkaa sen tappion p-eittämiseksi, 25407: mikä vaitiolle on koitunut s€n johdosta, että valtion varas- 25408: toon kootuista voimääristä osa myytiin all-e ostohinnan sekä 25409: 460,000 markkaa sen ta,ppion korvaamiseksi, jonka elintarv-e: 25410: lautakunnat ovat joutuneet kärsirl'l:ään siitä, että niid-en tuli 25411: määrätystä luovutushinna.sta myydä kalliimmasta hinnasta 25412: ostamansa viljat. Edellämainitut menot t•ekevät yhteensä 25413: 2,560,000 markkaa. 25414: 25415: Sotilasmenoja. 25416: 25417: Väliaikaisten sairaalain perustamiseen ja ylläpitämiseen 25418: haavoitettuja ja sairaita sotilaita varten. Mainittua tarkoi- 25419: tusta varten perustettuja sairaaloita on ollut toimessa syk· 25420: systä 1914 alkaen. Vaikka kuluvan vuoden alkupuolella sai- 25421: raiden luku on ollut vli:häinen, niin että valtiovaroja niiden 25422: ylläpitoon .on vuoden -ensimäisellä puoliskolla käytetty 25423: ainoa,staan noin 385,000 markkaa, on kumminkin katsottu 25424: 80 N:o 24 25425: 25426: tarp-eelliseksi vara1ta laskelmassa puheenaolevia sairaaloita 25427: varten 500,000 markkaa. 25428: 25429: 25430: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon- 25431: haarat. 25432: Uuden museorakennuksen sisustamista varten. Puheen- 25433: alaisiin töihin on 2'2 päivänä huhtikuuta 1910 periaatteessa 25434: hyväksytty enintään 373,84 7 markkaa. Sen jälkeen on tästä 25435: määrärahasta otettu rahasääntöihin vuosina 1911-1916 yh- 25436: teensä 2'23,000. markkaa. Töiden jatkamista varten merki- 25437: tään vuodeksi 1917 40,000 markkaa. 25438: Kahden kirkon rakentamista varten Lappiin. Tähän tar- 25439: koitukseen on vuonna 19 14 myönnetty 100,000 markkaa, 25440: 1 25441: 25442: 25443: 25444: josta määrästä on rahasäännöissä tähän asti !huomattu kaik- 25445: kiaan 75,000 markkaa. Lo}lut 2'5,000 mark:kaa merkitään 25446: ~entäihden kuluvaksi vuodeksi. 25447: 25448: 25449: Kulkulaitostoimituskuntaan · kohdistuvat hallinnonhaarat. 25450: 25451: Maantien tekemistä varten Kyrön kylästä Inarin pitäjän 25452: kirkonkylään. Tähän tarkoitukseen on myönnetty Armolli- 25453: sella määräyksellä 17 JJäivältä toukokuuta 1914 310,000 25454: markkaa ja Armollisella määräyksellä 18 JJäivältä elokuuta 25455: 1916 90,000 markkaa, joista rahamääristä oli otettu raha- 25456: sääntöön vuodeksi 19<14 160,000 markkaa, vuodeksi 1915 25457: 75,000 markkaa ja vuodeksi 1916 140,000 markkaa. Lo}lpu- 25458: I;Uäärä 25,000 markkaa merkitään kuluvaksi vuodeksi. 25459: Rovaniemen---Kemijärven välisen maantien kuntoonpane- 25460: mista varten. Puheenaolevaan tarkoitukseen on Senaatti 8 25461: päivänä helmikuuta 1916 myöntänyt 35,000 markkaa 11 25462: P. L. IV luvnn 2 mom. kohdalla ol·evasta määrärahasta. Työn 25463: jatkamiseen ja loppuunsaattamiseen on Senaatti 28 päivänä 25464: N:o 24 81 25465: 25466: maaliskuuta ja 1<3 päivänä kesäkuuta 1916 myöntänyt 25467: 220,000 markan ennakikomaksun, jonka korvaamiseksi on 25468: merkitty laskelmaan vastaava määrä 2'20,000 markkaa. 25469: Erinäislen Oulun joen varrella olevien koskitillojen astoon. 25470: Koska Armollisen käskyn nocjalla 1 'Päi'vältä maaliskuuta 25471: 1917 on valtiolle ostettu Oulun joella oleva Unkarin koski- 25472: tila sirhen rajoittuvine maa-alueineen 1, 700,000 markan hin- 25473: nasta ja muihin kaup:poihin on käytetty 50,000 markkaa, ote- 25474: taan laskelmaan 1,750,000 markan määräraha. 25475: Hätäaputöitä varten. Tähän tarkoitukseen "on Senaatti 25476: erityisiä tierakennuksia vart-en myöntänyt 1,300,000 mark- 25477: kaa. 25478: 25479: 25480: Kauppa- ja Teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hallin- 25481: nonhaamt. 25482: 25483: Opetusvälineiden ja koneiden hankkimiseksi Tamperee'lt 25484: Teknilliselle opistolle. Vuonna 1914 myönnettiin tähän tar- 25485: koitukseen 78,184 markkaa, josta sanottuna vuonna käytet- 25486: tiin 31,600 markkaa, ja 1916 vuoden raihasääntöön merkittiin 25487: 30,000 markkaa. Loppuerä 16,588 markkaa merkitään kulu- 25488: vaksi vuodeksi. 25489: J atkettaviin malminetsintöihin K uusjärven pitäjässä. Tä- 25490: hän tarkoitukseen on Senaatti myöntänyt 106,000 markkaa. 25491: 25492: 25493: 'l'alousosaston Kansllaan kohdistuvat hallinnonhaarat. 25494: 25495: Senaatin talon itäisen siipirakennuksen uudestaan raken- 25496: tamiseksi. Tätä tarkoitusta varten on Senaatti 23 päivänä 25497: lokakuuta 1915 myöntänyt 50,000 markkaa 14 P. L. ITI luv. 25498: 2 mom. kohdalle merkitystä määrärahasta, jota paitsi Armol- 25499: 6 25500: 82 N:o 24 25501: 25502: lisella määräyksellä 5 päivältä elokuuta 1916 on siihen oso- 25503: tettu 450,000 markkaa, josta 1916 vuoden ylimääräiseen ra- 25504: hasääntöön on merkitty 250,000 markkaa. Jotta rake.nnus- 25505: työt saataisiin kuluvana vuonna loppuunsuoritetuiksi, tarvi- 25506: taan paitsi ennen myönnettyjä 200,000 markkaa, lisäksi 25507: 300,000 markan määräraha. Tämän johdosta on laskelmaan 25508: otettu 500,000 markkaa. 25509: N:o 24 83 25510: 25511: Suostuntarahaston tila vuoden 1916 päättyessä. 25512: 25513: 25514: -~-i-+lp&l_~_. IM 25515: Varat: 25516: i ll 1 25517: i V~tltioval'tasion pano- ja ottotili ! 1' : 25518: Suomen Pankissa ............ ! 1,603,689 80,1 25519: 1 Kll!ssa ........................ : 4.,625/16! 1,608,314 96 25520: j TulorästeJ'ä .................... 1·-~-:------~-~ 1,049,473 55 25521: : 1 ' 25522: 25523: Summa·. 25524: i 25525: 1-1 25526: 1 1 25527: 2,65:.~88)51 i 25528: 1 1 25529: : 1 1 1 25530: Velat: 25531: Rahaston .pääoma .............. , 2,055,8i4ja2j 25532: Menorä.stejä ................... ; 482,767J931 25533: i ; 25534: 1 25535: 25536: Varattuja määrärahoja ......... 70,913j08I 25537: K.ansakoulunopettaj.ain leski- ja; • ) 1 · 25538: orpokassa . . ................. \ 48,233 81 25539: 1 25540: --------~------~~~~--------+1-1 25541: Summa :-1 2,657,788 51, 25542: Helsingissä, 1:3 päivänä joulukuuta 1917. 25543: 25544: 25545: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 25546: 25547: V altiavarai7ttoimitttaku'YI1Yblm Päällikkö 25548: 25549: Juhani Arajärvi. 25550: 25551: 25552: 25553: A.xel Rikberg. 25554: , 25555: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 25556: 25557: 25558: 25559: 25560: Valtiovarainvaliokunnan mie- 25561: t i n t ö N :o 10 esityksen johdosta, joka koslree 25562: varojen hankkimista vuodeksi 1917 niihin tar- 25563: peisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät 25564: riitä. 25565: 25566: Eduskunta on kuluvan joulukuun 18 päivänä lahettänyt' 25567: keskustelupöytäkirjan seuraamana Valtiovarainvaliokuntaan 25568: valmistelev.aa käsittelyä varten hallituksen esityksen N :o 24 25569: varojen hankkimisesta vuodeksi 1917 niihin tarpeisiin, jo~hin 25570: vakinai:o·et valtion tulot eivät riitä, ja samalla päättänyt, että 25571: mainittua ehdotusta on käsiteltävä samalla tavoin kuin Val- 25572: tiopäiväjärjestyksessä on sä.ädetty keisarin ja suuriruMinaan 25573: esityksistä. Valiokuuta on käytettäväkseen saanut S.cn'la- 25574: tissa esitysehdotusta käsiteltäessä syntyneet asiakirjat ja. on 25575: Valiokunta myös hankkinut täydentäviä tietoja erinäisistä 25576: virastoista. 25577: 25578: 25579: Valiokunta tahtoo huomauttaa, että ne poikkeukselliset 25580: olot, joiden vallitessa Valiokunnan mietintö on syntynyt, 25581: ovat kovin haitallisesti vaikuttaneet Valiokunnan työhön. 25582: Sitä paitsi on vuosi jo aivan loppuun kulumassa ja määrära- 25583: hoja vastaavassa määrässä käytetty V aliakunnan tehdessä' 25584: tälle vuodelle ehdotusta tulo- ja menoarvioksi. Näin ollen V a- 25585: liokunnalla. ei ole ollut tilaisuutta riittävän yksityiskohtai- 25586: sesti tarkastaa laskelmaan otettuja menoeriä. Sellainen perin- 25587: pohjainen tarkastaminen, joka asian laatuun nähden olisi tar- 25588: peellinen ja johon olisi sitäkin enemmän aihetta, kun valtio- ~ 25589: päiviä ei sodan aikana o'le kutsuttu koolle eikä Eduskunta 25590: 2 1917 II Vp.- V. Jt- Esitys N:o 24. 25591: 25592: nä~n ollen ole voinut käsitflllä ja. tarkastaa valtion taloutta, 25593: ei nykyisessä tilanteessa ole ollut mahdollinen, semminkin 25594: kuin useita menojen lisäyksiä esityksessä ei ole lahem- 25595: min perusteltu. Valiokunta on sen vuoksi yleensä otta- 25596: nut menot tällä kertaa laskelmaansa esityksessä arvioitui- 25597: hin määriin. Ainoastaan mi.Jkäli erikoiset asianhaarat 25598: tai Validkunnan käytettävissä olleet uudemmat tiedot ovat 25599: antaneet siihen aihetta, on tehty ehdotuksia uusien määrä- 25600: rahojen myöntämisestä sekä menoerien arviosummia muu- 25601: tettu. Tämän ohessa ovat Eduskunnan määräraha-asioista 25602: tekemät päätökset kuin myöskin asianomaisista vira.stoi'Sta 25603: sa,adut lisätiedot huomioon otetut. 25604: >Se seikka, ·että määrärahat kuluvalle vuodelle on jo 25605: miltei kokonaan käytetty :ja tämäkin vuosi siis oltu ilman 25606: Eduskunnan hyväksymää budjettia; on suorastaan pakotta- 25607: nut Valiokunnan menettelemään yllämainitulla tavalla. K u- 25608: luvan vuoden budjetti tulee yksityiskohtien vastaiseen käsit- 25609: telyyn I'l'åhden tämän vuoksi olemaan toisenlaioossa asemassa 25610: kuin muut Eduskunnan hyväksymät budjetit. 25611: Valiokunta ei ole ryhtynyt budjettioikeuden järjestämistä 25612: koskeviin kysymyksiin, koska budjettisäännökset läheisessä 25613: tulevaisuudessa kokonaisuudessaan tulevat Eduskunnan kä- 25614: siteltäviksi. Se budjettiasiain laiton järjestely, jota Venä- 25615: jän entinen hallitus on yksipuolisesti koettanut Suomessa 25616: voimaan saattaa, on joutuva arvostelun alaiseksi mietinnössä, 25617: jossa käsitellään valtiovarain tilaa. 25618: 25619: 25620: 25621: Tarkrustaessaa.n esillä olevaa esitystä, on Valiokunta 25622: ennen muuta havainnut, että siihen liitetty rahasääntö- 25623: ehdotus vuodelle 1917 on, niirrkuin perustuslaissa edelly- 25624: tetään, laadittu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, joka kai- 25625: kilta osiltaan on Eduskunnan harkinnan ja päätöksen va- 25626: rassa. Esityksessä on kuitenkin säilytetty se vanha menet- 25627: tely 1 e~tä toiselta puolen valtioralb.asto ja toiselta puolen 25628: suostuntarahasto ovat kaksi toisistansa erotettua valtiovaro- 25629: Budjetin järjestely. 3 25630: 25631: jen. alaa. Tämän mukaisesti on esityksessä merkitty suos- 25632: iuntarahastosta suoritettaYik;;i menot valtiopäiväkustannuk- 25633: sia varten, leima- ja maUasjuomaverosta. aiheutuvat kannanta- 25634: ja tarkastuskustannukset, määrärahat lmnsanopetusta. ja 25635: H. F. Antellin kokoelmain hoitoa varten, raittiustyön kau- 25636: nattami's,eksi otettu määräraha, edelleen paloviinanvalmistuk- 25637: sen ja kaupan silmälläpitoon sekä pa.loviina-as.etnksia vastaan 25638: tehtyjen rikkomusten syytteeseenpanokustannusten korvaa- 25639: miseen tarvittava määräraha kuin myöskin denaturoidusta 25640: paloviinasta takaisin suoritettu valmistusvero ja eräs pie- 25641: nempi määrä .oikaisuprosenttia. 25642: Aikaisempina vuosina on erilaisia menoja tilitetty eri ra- 25643: hastoissa, niinpä suostuntarahaston maksettavaksi on pantu 25644: senluontoisia menoja kuin nyt esityksessä on suostunta- 25645: rahastoon kohdistettu. Ei kuitenkaan ole olemaiSSa mi- 25646: tään· S·enlaatuisia va.lt>iotarpeita, joiden tyydyttämiseen 25647: olisi käytettävä ainoastaan suostuntavaroja, eikä myös mi- 25648: t&än oikensperiaatetta, joka vaatisi, että suostuntarahaston 25649: tulo-jen ja. menojen tulee vastata toisiaan. Suostunt.arahasto 25650: ei edusta mitään määrättyä valtiotarvetta varten muodostet- 25651: tua erityistä valtiotalouden alaa, vaan on ainoastaan kirjan- 25652: pito-osasto suostuntavaroja ja niiden käyttöä varten. 25653: Esityhen rahasääntöehdotuksesta on tällä kertaa jätetty 25654: pois sellaisia määrärahoja, mitkä ,io useampana vuonna 25655: vastoin Eduskunnan suostumusta on otettu rahasääntöön. 25656: Tällaisista määrärahoista mainittakoon ,korvaus V alta- 25657: kunnanrahastoon Suomen Suuriruhtinaanmaan väestöstä 25658: Valtakunnanneuvostoon ja V al takunnand u umaan valittujen 25659: jäsenten säädettyjen päivärahojen ja matkakustannusten 25660: menoista" sekä ,ra,bamakisu mieskohtaiS>en asevelvollisuuden 25661: suorittamisen sijasta". Mutta muitakin riidanalaisia määrä- 25662: rahoja on joko kokonaan poistettu tai melkoisesti vähen- 25663: netty, jota vastoin useita, etenkin sivistyspyrintöjä tarkoit- 25664: tavia mää•rärahoja, joita viime vuosina on supistettu, nyt ou 25665: esityksessä otettu t>nt.iseen määräänsä. 25666: Esityksessä olevan laskelman mukaan nousevat valtio- 25667: rahaston vakinaiset menot, smrtoja liukuun ottamatta, 25668: 4 1917 II Vp.- V. M:- Esitys N:o 24. 25669: 25670: 149,125,744 markkaan 24 penniin, joka määrä, yllämainit- 25671: tua kahta. poistoa lukuun ottamatta, on 58,147,923 markkaa 25672: 1916 vuoden menosääntöön merkittyjä menoja suurempi. 25673: Tämä menojen tavaton lisäys mainitaan esityksessä johtu- 25674: neen poikkeuksellisten olojen aiheuttamista, alituisesti li- 25675: sääntyneistä tarpeista, jotka ovat vaatineet pikaista tyydyt- 25676: tämistä ja joihin Senaatti varainhoitokauden kuluessa on 25677: ollut pakotettu myöntämään useita suuria menoeriä. 25678: Kun koko sodan ajan vallinnut kallis ai'ka tänä. vuonna on 25679: käynyt yhä rasittavammaksi, on ollut välttämätöntä entistä 25680: -suuremmassa määrin myöntää valtion •palveluksessa oleville 25681: henkilöille kalliinajanlisäyksiä, joita lisäyksiä on ensin an- 25682: nettu viime huhtikuun !päivästä lukien toistaiseksj_ ja kun- 25683: nes Ed11skunta asiasta päättää, niin hyvin vakinaisilla kuin 25684: ylimääräisiHekin virkailijoille esityksessä mainitun yleis- 25685: a.steikon mukaan, riippuen palkkojen suuruudesta ja perhe- 25686: oloista. 25687: Tästä asteikosta poikkeavien määräysten alaisiksi ovat 25688: asetetut ne henkilöt, jotka ovat Suomen valtion virassa Venä- 25689: jällä. Heille myönnetty kalliinajanlisäys on 25 prosenttia 25690: suurempi, koska elantokustannukset Venäjän puolella ovat 25691: suuremmat kuin Suomessa. Samoin on puhtaaksikirjoitta- 25692: jattarien ja muiden niihin verrattava.in virkailijain, vahti- 25693: mestarien sekä muutamien muiden ryhmien palkkausten pa- 25694: rantaminen tapahtunut jonkun verran toisten perusteiden mu- 25695: kaan syystä, että puheena olevien virkailijain palkkaukset 25696: ovat äskettäin uudestijärjestetyt. 25697: Kun ·elantokustannukset kuitenkin tämän dälkeen vielä 25698: nousivat ja edellämainitut lisätytkin palkkaedut tämän kaut- 25699: ta kävivät liian alhaisiksi, oli ·esityksen mukaan pakko vielä 25700: korottaa mainittuja kalliinaja.nlisäyksiä, luettuna osittain 25701: syyskuun, osittain lokakuun 1 päivästä alkaen. 25702: Eduskunta on jo useilla va1tiopäivillä lausunut toivo- 25703: muksen, että, milloin tuntuvampi palkkausmenojen lisäys 25704: Oli kysymyksessä, Eduskunnalle annettaisiin tilaisuus lausua 25705: asiasta mielipiteensä, ja ettei kokonaisten virka- ja palvelus- 25706: miesryhmien palkkauksia ainakaan vakinaisesti korotettaisi, 25707: Budjetin järjestely. 5 25708: 25709: ennenkuin virkamiesolojen yleisen järjestelyn perusteet ovat 25710: määrätyt. Näin ·ei ole nyt tapahtunut. Mutta Valio- 25711: kunnan mielestä nyt myönnetyt kalliinajanlisäykset ovat 25712: poikkeuksellisiin oloihin rrähden olleet välttämättömiä sitä 25713: suuremmalla syyllä kun Eduskunnalle kahtena viimekulu- 25714: neena vuonna ei ole annettu, vastoin Valtiopäiväjärjestyksen 25715: määräyksiä, tilaisuutta kokoontua eikä siis mahdollisuutta 25716: harkitsemaan mitä tässä suhteessa olisi tarpeen vaatimaa. 25717: Verratessa~n näitä kalliinajanlisäyksiä niihin, joita yksityi- 25718: sen palveluksessa ·oleville henkilöille on suorit,ettu, on Valio- 25719: kunta havainnut, että hallituksen myöntämä:t lisäykset ovat 25720: pikemmin alhaiset kuin korkeat, joten/ niitä ei voida pitää 25721: kohtuuttomina. 25722: Esityksessä ilmoitetaan, että jo myönnettyjen kalliinajan- 25723: lisäysten yhteinen mää:rä kuluvaa vuotta varten nousee val- 25724: tiorahaston osalle yhteensä lähes 17,000,000 markkaan, 25725: josta määrästä noin 9,,000,000 markkaa tulee huhtikuun 1 25726: päivästä myönn•ettyjen lisäysten osall-e. Sen lisäillsi on 25727: kulkulaitosrahastosta myönnetty samallaisia lisäyksiä, jotka 25728: Senaatin laskelmien mukaan nousevat 25,500,000 markkaan, 25729: ja jotka Valiokunta on laskelmissaan ottanut huomioon sa- 25730: mansuuruisina. Tämä:n oheo;sa ovat suostuntarahaston osalle 25731: luetut lisäykset laskettavat noin 4,500,000 markaksi. Yh- 25732: teensä tekevät nämä ka.Iliinajanlisäy kset noin 4 7,000,000 25733: markkaa. 25734: Huomattavan nousun menoissa on aiheuttanut myöskin 25735: polttopuiden kallistuminen, minkä tähden on ollut pakko tun- 25736: tuvasti korottaa määrärahoja poHtopuiden hankkimista var- 25737: ten. Samoin on täytynyt lisätä runsaasti määrärahoja 25738: ruuanpitoa varten sairaaloissa, vankiloissa y. m. ja yleemä 25739: kaikkia niitä määrärahoja, joista suoritetaan virastoille ja 25740: laitoksille hankiitavien tarveaineiden hinnat. 25741: Moniin vuosiin ei ole valtion toimesta suoritettu muita 25742: kuin aivan välttämättömiä yleisiä töitä, koska entisen halli- 25743: tuksen maan hyödystä ja parhaasta välittämätön raha-asiain 25744: hoitotapa on syrjäyttänyt sellaisetkin työt, joihin maan 25745: edun kannalta olisi jo aikoja sitten pitänyt ryhtyä. Useat 25746: 6 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 25747: 25748: tällaisista töist.ä, kuten viljelyskuntoisen maan lisääminen, 25749: metsänkasvun ·edistäminen kruununmetsissä, ku1kuneuvojen 25750: tehokas edistäminen ja erinäisten sairaalain rakentaminen 25751: sekä laajentamin·en ovat kuitenkin sellaisia, että ilman suurta 25752: haittaa ei voida niitä enään siirtää. Samalla on Valiokunnan 25753: mielestä myös nykyinen ajankohta sopiva yleisten töitten 25754: toimeen panemiselle, sillä jo nyt suureksi naisunut työttö- 25755: myys ja sen yhteydessä yhä kärjistyvä elintarvepula pakot- 25756: tavat valtiota yleisiä töitä järjestämällä huolehtimaan kan- 25757: salaisten toimeentulosta. Valiokunta onkin näidm seik- 25758: kojen vuoksi käänt;ynyt Senaatin sekä erinäisten keskus- 25759: virastojen ja työttömyyskeskuskomitean puoleen tieduste- 25760: lnlla minkälaisia yleishyödyllisiä, tarpeellisia .töitä voitai- 25761: siin tätä nykyä toimeenpa.nna ja miten paljon määrärahoja 25762: siinä tarkoituksessa pikaisesti olisi myönnettä;vä. Saatujen 25763: vastausten jo'hdosta ehdottaa Valiokunta hyväksyttäväksi 25764: seuraavia määrärahoja, joista lähemmin tehdään selkoa 25765: asianomaisten määrärahael1dotusten kohdalla: Siviilitoimi- 25766: tuskunnan käytettäväksi 600,000 markkaa, Kamaritoimi- 25767: tuskunnan käytettäväksi 2,950,000 markkaa, Maanviljelys- 25768: toimituskunnan käytettäväksi 3,500,000 markkaa ja Kulku- 25769: laitostoimituskunna.n käyt·ettäväksi 24,161,000 markkaa, 25770: josta valtiorahaston osalle tulee 10,860,000 markkaa. Se- 25771: naatin käytettäväksi työttömille järjestettäviä töitä varten 25772: on Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2 päiväiltä elokuuta 25773: 1917 otettu huomioon 10,500,000 markan määräraha. Yh- 25774: teensä nousevat nämä määrärahat 41,711,000 markkaan. 25775: Elintarvekysymyksen kärjistyminen on niinikään aiheut- 25776: tanut suuren määrän ylimääräistä menoa vaitiolle sekä toi- 25777: mihenkilöiden palkkauksiin ja painatusmenoihin että erilai- 25778: siin avustuksiin. Kamaritoimituskunnan kohdalle on tästä ai- 25779: heutuvia ylimääräisiä menoja otettu 5,07 4,200 markkaa ja 25780: maanviljelystoimituskunnan kohdalle 2,950,000 markkaa eli 25781: ;yhteensä 8,024,200 markkaa. 25782: 25783: 25784: Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n mukaan on ValiokJunnan 25785: ensiksi arvioitava menot vuonna 1917 ja sitten otettava tut- 25786: Bl:l4ietin järJestely. 7 25787: 25788: kitta.vakseen, missä määrin vakinaisia v~tltiova:roja on nlJ,I- 25789: den menojen suorittamiseen käytettävissä, sekä täm~n tar- 25790: kastuksen perusteella harkittava, ouko tarvetta lisävarojen 25791: hankkimiseen, ja, jos sellainen tarve on olemassa, tehtävä 25792: asianmukaiset ehdotukset lisävarojen tarpeen tyy:dyttämi- 25793: seksi. 25794: Koska kulkulaitosrahaston tulot ja menot m.uodostav~t.t 25795: erityisen kokol}aisuuden, on Valiokunta tämän mukaises.ti 25796: erikseen käsitellyt kulkulaitosrahaston budjetin. 'rällainen 25797: menettely ei kuitenkaan ole esteenä mainitun tulo- ja menoar- 25798: vion liittämiselle yleiseen rahasääntöehdotukseen, niinkuin 25799: esityksessä onkin tapahtunut; päin vastoin muodostuu raha- 25800: sääntö tämän kautta sellaiseksi ehy·eksi kokonaisuudeksi 25801: kuin Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :ssä edellytetään. 25802: 25803: 25804: Vakinaiset men:Ot. 25805: 1 .vääluokka: Entisen b,allitsijan käytettävä.ni,i. .olleet 25806: varat ja hänen välittömästi käytettävä,nään ollu,t valtio"" 25807: omaisuus. - Entisen hallit~·rijan käytettävänä olleet volat. 25808: Eduskunta 1914 vuoden valtiopäivillä laski nämä Vil·l'1tt 25809: 475,000 markaksi vuodeksi 1915, mutta 1915 vuoden ,raha- 25810: sää.J;J.töön otettiin tarkoitusta varten 500,000 markkaa. Ku- 25811: ,luvaksi vuodeksi voidaan määräraha .vähentää 3501000 mar- 25812: .kaksi eli siihen määrään, joka' vuode.n .ensi neljänneksellä 25813: jo on nostettu. Tämä määräraha on ollut tavallaan entisen 25814: hallitsijan Suomen valtiovaroista menevänä sivililistanaja on 25815: siitä suoritettu avustuksia suomalaisille koulu- ja hy:vän- 25816: tekeväisyys;laitoksille Pietarissa sekii, eläkkeitä Pietarissa 25817: asuvien suomalaisten virkamiesten lesk~lle ja lapsille, ja 25818: on näitä varoja myös väärinkäytetty muun wua.ssa rp,ak- 25819: i:;amalla niistä apurahoja erinäisille virkamiehille. }jlikäJ,i 25820: vastaisuudessa käy tarpeelliseksi ottaa menosääntöön määrä- 25821: rahoja yllämainittuja hyväntekeväisyystarkoituksia :vart~, 25822: ovat ne rahasäännössä siirrettävät asianmukaisten menomo- 25823: rnenttien kohdalle. Tulevan vuoden menosäännöstä 25824: , tämä .mää- 25825: 8 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 25826: 25827: räraha on poistettava. Tarkempi 6elonteko näistä varoista ja 25828: niiden käytöstä on tuleva Valiokunnan mietintöön, joka kos- 25829: kee valtiovarain tilaa. 25830: Rakennusten ja laitosten ylläpito. Koska niin hyvin ,Kei- 25831: sarillinen linna" kuin myöskin Lappeenrannassa oleva entinen 25832: keisarinasunto on aiottu siirtää Yleisten rakennusten ylihalli'- 25833: tuksen hoidettaviksi, ovat niiden menot tältä kohdalta pois- 25834: tetut ja merkityt viident·een pääluokkaan momentille ,Erinäi- 25835: siä valtion kiinteistöjen menoja". Pääluokan loppusumma 25836: on siis ainoastaan 350,000 markkaa. 25837: 2 pääluokka: Yaltiopäiväkustannukset. Esityksessä las- 25838: ketaan valtiopäiväkustannukset kuluvaa vuotta varten 25839: 2,100,000 markaksi, jakautuen tämä määrä seuraaviin eriin: 25840: 1,170,000 markkaa matkakustannuksia ja edustajain pailk- 25841: "kioita varten; 730,000 markkaa yl·eioiin kustannuksiin; 25842: 50,000 markkaa arkiston ja kirjaston hoitoon; 7·0,000 mark- 25843: kaa säätytaloa varten ja 80,000 markkaa väliaikais~n huo- 25844: neiston vuokraan. Sen jo'hdosta, että Eduskunta on päättä- 25845: nyt vuoden 1917 toisilla valtiopäivillä suoritetta.van edusta- 25846: ja%Jalkkion korotettavaksi 40 markkaan päivältä, on edustaja- 25847: palkkioita varten varattu määräraha korotettava 120,000 25848: markalla eli 1,290,000 markaksi. Pääluokan menot nousevat 25849: siis kaikkiaan 2,220,000 markkaan. 25850: 3 pääluokka: Hallituslaitokset.- KenraaUkuv.ernöörin- 25851: virka. Eduskunta on jo aikaisemmin huomauttanut siitä 25852: Suomen lakien vastaiseota asiain tilasta, että hallitsijan mää- 25853: räyksen mukaan 17 päivältä joulukuuta 1908 Suomen val- 25854: tiovaroista on suoritettu. Venäjän valtakunnanrahast·oon kor- 25855: vaukSc'\ll·a kenraalikuv·ernöörin ja hänen apulaisensa palkkaus- 25856: ten maksamisesta 120,000 markkaa (45,000 ruplaa) vuosit- 25857: tain, luki~n tammikuun 1 päivästä 1909, sekä että ,samasta 25858: lähteestä" oli sitä paitsi valtakunnanrahastoon siirrettävä 25859: niin suuri määrä kuin sanottuun ajankohtaan saakka oli val- 25860: takunnanrahastosta suoritettu kenraalikuvernööriJn ja hänen 25861: a.pulaisensa palkkaamise-en. Valiokunta on esityksen mu- 25862: kaan tämän ryhmän menot laskelmissaan ottanut 338,400 25863: markan mäii.ränä huomioon. Kun K-enraalikuvernöörinvirka 25864: Budjetin järjestely. 9 25865: 25866: nyttemmin oo kats·ottava •lakanneeksi, ei menoeraa Valio- 25867: kunnan mielestä enää ole otettava tulevan vuoden budjettiin. 25868: - Senaatti. Ryhmän menot otetaan esityksen mukaisesti 25869: 2,636,900 markaksi. - V a.ltiosihteerinvirasto. Sen johdosta 25870: että Eduskunta on päättänyt, että Suomi on itseDJäinen tas·a- 25871: valta, seuraa siitä, että Valtiosihteerinvira::.to nykyisessä muo- 25872: dossaan on lakkautettava ja jos katsotaan tarpeelliseksi jon- 25873: kun Suomea edustavan viraston asettaminen Ven1äjäl.le, on sen 25874: järje.stely saatettava perinpohjaisen harkinnan a-laiseksi. 25875: Kuluvan vuoden budjettiin on V aliakunta menoerän kuiten- 25876: kin ottanut esityksen mukaisesti 581,100 markan suuruisena, 25877: vaikkakaan1 Va.liokunta ei ole voinut (olla kiinnittämättä 25878: huomiota tämän menoerän suurtJen kasvamiseen. V alioknnta 25879: on laskelmaansa merkinnyt esityksessä olevan määl'\än 25880: 581,100 markk.aa. - Kenraalikuvernöörinkanslia. Mitä 25881: edellä on sanottu kenraalikuvernöörinviran iakkauttami- 25882: sesta, ko::.kee myös kenraalikuvernöörinkansliaa. Samalla 25883: tahtoo Valiokunta myös lausua, ·että tämän kanslian virka- 25884: miehille myönnettyihin kalliinajan palkanlisäyksiin ei olisi 25885: ollut aihetta. Kuluvaksi vuodeksi Valiokunta vielä on otta- 25886: " nut laskelmaansa ehdotetun määrän, 455,800 markkaa. Pää- 25887: luokan menojen kokonaissumma on 4,012,200 markkaa. 25888: 4 pääluokka: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskun- 25889: taan kohdistuvat hallinonhaarat. - :Maanjako-oikeudet. 25890: Asetuksella loka·kuun 26 päivältä 1916 on Viipurin läänin 25891: maanjako-oikeus lakkautettu ja samalla ]J·erustettu kolme 25892: uutta vakinaista maan.jako-oikeutta, nimittäin Turun, Vaasan 25893: ja Viipurin maanjako-oikeudet. Nä-id·en puheenjohtajat saavat 25894: kukin palkkaa. 6,000 markkaa ja. palkkiota. 3,000 markkaa eli 25895: yhteensä 27,000 markkaa. Kun tähän vielä on lisättäNä mat- 25896: karahoja puheenjohtajille sekä lääninmaamittareiUe, nousevat 25897: tämän ryhmän menot yhteensä 5:-J,300 markkaan. - Eri- 25898: näisiä määrärahoja. Tähän on VaEokunta merkinnyt 15,000 25899: markkaa Suomen MaanvuokraajainLiitolle oikeusavun myön- 25900: tämisehi, josta Eduskunta jo 1914 vuoden valtiojläivillä 25901: on tehnyt anomuksen. Ryhmän n~enot ovat siis 266,413 25902: markkaa 20 penniä. Muut pääluokan menot otetaan esi- 25903: 10 1917 II V,p, - V ..M. -:- Esitys N :o 24. 25904: 25905: cyksen arvion mukaan, joten :Pä4i:ludkan lo,pJ)usumma on 25906: 9,601.013 mariilma 20 penniä. 25907: 5 päälu.okka: Si:vilitoimituskuntaan kohdistuvat hal- 25908: Jhwonhaarat. - Lääninhallitukset. Tarkastettaessa lää- 25909: ninhallitusten menoja on Valiokunnassa kiinnitetty ilmo- 25910: miota niihin väärinkäytöksiin, joita eri lääninhallituk- 25911: sissa on ilmaantunut ennen vaUankumousta. Tämä e1 25912: ole kuitenkaan antanut Valiokunnalle aihetta muut- 25913: taa •esityksen laskelmaa 1,938,240 markkaa, sillä Valiokunta 25914: on tahtonut odottaa tietoja niiden tutkimusten tuloksista, 25915: joita eri viranomaisten toiminnan suhteen on alotettu. Va- 25916: lioktlill;na•n tietoon on saatettu, että nämä tutkimukset ·eräissä 25917: Jääneissä ovat toimitetut liian rajotetussa mä:ärin, mutta että 25918: näiden tutkimusten yht•eydessä jo nyt on paljastunut erit- 25919: täin ra·skaita ja. laajal:le levinneitä väärinkäytöksiä vir- 25920: kava1lan :Puolelta. Sa,malla kun Valiokunta katsoo täyty- 25921: vänsä lausua, että väärin<käytöksiin syyllisiksi havaitut vir- 25922: ka;miehet sekä laittomasti toimiinsa asHetut viranhoitajat 25923: ov:at vii:Py~~Mtä viroistaan ·erotettavat, Valiokunta :Pitää vält- 25924: tåimättömänä, että kyseessä olevia tutkimuksia on tarmok- 25925: kaasti jatkettava ja virastoj•en hoito saatettava sellaiselle 25926: kannalle, .että kansa tuntee luottamusta niiden toimintaan. - 25927: .Kaupunkien poliisilaitos. Men.ot tässä ryhmässä ovat vuosi 25928: vuodelta kohonneet. Eduskunta 'laski 1914 vuod:en valtio- 25929: päi;villä :Puheena oleva•t menot 3,840,000 markaksi vuo- 25930: d~i 1915, mutta viimeksi san•otun vuoden mhasäJärutöön otet- 25931: tiin .tarkoitusta varten 3,988,600 markkaa, joka määräraha 25932: seuraav~J,n 1916 vuoden rahasäännössä jon'kun verran aleni, 25933: ollen siinä 3,983,600 markkaa. Todelhsuudessa nousivat nä- 25934: mä menot viimekuluneena vuonna 4,267,384 markkaan 46 25935: ~nniin. Esitykseen kuluvaa vuotta varten tähän. tarkoituk- 25936: seen on, merkitty 8;000,000 markkaa. Korotus aiheutuu ei 25937: ainoastaan siitä, että valtion ja okauJ)unkioen yhteiset menot 25938: puheena oleva.a tarkoitusta varten vuonna 1916 vahvistettu- 25939: jen uusien menosääntöjen mukaan nousevat, lukuun otta.- 25940: matta määrävuosista riippuvia :Palkkionkorotuksia, 5,006,300 25941: markkaan>, vaan myöskin siitä, että .Senaatti on myöntänyt 25942: 25943: 25944: 25945: • 25946: Budjetin järjestely. 11 25947: 25948: kaupun:lcien poliisivirkailijoille kalliinajfulllisäystä, mikä 25949: lisäys vuoden loppuun nousee noin 3,000,000 markkaan, 25950: sekä että määrävuosista riippuviin palkkionkorotuksiin on 25951: laskettu vuonna 1917 tarvittavan arviolta 200,000 markkaa. 25952: Jo useilla valtiopäivillä on Eduskunta huomauttanut 25953: kaupunkien poliisilaitosten menojen yhtämittaisesta lisään- 25954: tymisestä. Sekä 1913 että 1914 vuosien valtiopäivillä mer- 25955: kittriin tämä lisääntyminen huolestuttavaksi ilmiöksi, johon 25956: oli vakavasti käännettävä huomiota. Eduskunnan mielestä 25957: oli täysi syy epäillä, eivätkö ne vaatimukset, joita eri vi- 25958: ranomaiset tekivät milloin minkin kaupungin poliisivoiman 25959: vahvistamiseksi, olleet aiheettomia ja. yleisen järjestyksen 25960: valvonnan vuoksi tarpeettomia. Poliisihoidon kannalta olisi 25961: ensi sijassa huolehdittava .siitä, että poliisikunta sekä pääl- 25962: l;rstöön että miehistöön nähden olisi kunnollinen ja nauttisi 25963: väestön luottamusta, sekä ettei poliisivoimaa käytettäisi jär- 25964: jestyksen ylläpitämiselle vieraisiin tarkoituksiin. 25965: Valiokunnan hankkimien tietoj€Jll mukaan on pääkau- 25966: pungin hallinto havainnut vuonna 1916 poliisilaitokselle v.a:h- 25967: vistetun menosäännön liian korkeaksi ja syytä on olettaa, että 25968: maan muittenkin lmupunkien poliisilaå.toksille samana vuon- 25969: na vahvistetut menosäännöt ovat laaditut samalla runsaalla 25970: mita1la. Vaikkapa myönnettäisiinkin, että esityksessä kysy- 25971: myksessä ol,evaa tarkoitu&ta varten kuluvaksi v.uodeksi 25972: ehdotettu määräraha maassa vallitseviin poikkeuksellisiin 25973: oloihin ja kalliiseen aikaan nähden on tarpeen vaatima var- 25974: sinki.p, jos otetaan huomioon valtion velvollisuus ottaa osaa 25975: niihin suuriin kustannuksiin, joita maan kaupungit tänä 25976: vuonna ovat- saaneet kärsiä järjestyksen ylläpitämisestä, 25977: pitä.ä Va.liokunta kuitenkin välttämättömänä, että nämä 25978: uudet menosäännöt ensi tilaisuud·essa pannaan, uuden tar- 25979: kastuksen alaisiksi ja että menoja supistetaan todellista tar- 25980: vetta vastaavaan mäHrään. 'Iällainen tarkastaminen ja epä- 25981: kohtien poistaminen näyttää tällä hetkellä sitä sopivam- 25982: malta, kun koko maan poliisilaitos tätä nykyä on uudistuk- 25983: sen alais,ena. Tällä kertaa Valiokunta ehdottaa hyväksyttä- 25984: väksi esityksessä olevan määrän siihen -luettuna Eduskun- 25985: 12 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 25986: 25987: nan tämän vuoden ensimäisillä valtiopäivillä Helsin,gin 25988: miliisilakon johdosta hyväksymän 300,000 markan määrä- 25989: rahan Helsingin miliisin palkkauksellJ parantamiseen. Ryh- 25990: män loppusumma olisi niin muodoin 8,000,000 markkaa. 25991: Valiokunta tahtoo kuitenkin huomauttaa, että Valiokunta' 25992: ehdottaa. nämä määrärahat myönnettävrksi smä' edel:lytyk- 25993: sellä, että poliisilaitos tulee järj-estettäväksi mahdollisimman 25994: nopeasti uudelle, kansanvaltaisemmaUe kannalle, pääasiassa 25995: poliisila.itoksen uudistamista sunnittelemaan asetetun komi- 25996: tean mietinnön pohjalle, jonka mietinnön mukainen alatekin 25997: on näillä valtiopäivillä Eduskunnassa tehty. N ykyis'et järjes- 25998: tystoimikunnat ovat luonnollisesti pysytettävät voimassaan 25999: siksi kunnes mainittu poliisilaitoksen järjestely on saatu 26000: aikaan. - Lääkärinhoito maalla. Laskelmaan on tä.llä koh- 26001: dalla esityksen mukaisesti merkittty 117,300 markkaa valtio- 26002: apua varten myöskin s-ellaisille kunnille kunnanlääkärien 26003: palkkaamiseksi, jotka jälkeen vuoden 1913 eivät ole saaneet 26004: valtioapua nauttia. RYhmän menot ovat 565,800 markkaa. -- 26005: Mielenvikaisten hoitolaitokset. V aliakunnassa on huomau- 26006: tettu, €ttä-palve1uskunnan palkkaus on ollut näissä laitoksissa 26007: aivan riittämätön nykyi·sissä ka11iissa oloissa. Kiinnittäen 26008: huomiota tähän seikkaan on V aliakunta ryhmän m'llnot mer- 26009: kinnyt esityksessä olevaan määrään 2,250,654 m.arkkaan. - 26010: Painoasiain ylihallitus ja pa:inoasiamiehet. .To· useilla valtio- 26011: päivillä on huomautettu tämän laitoksen tarpeettomuudesta 26012: sen jä}koon, kun painovapaus elokuun 20 päivänä 1906 26013: annetulla lailla on taattu. Esityksestä käy ilmi, .että 26014: painoa.siamiestoimet viime kevää.nä lakkautettiin, lukuun 26015: ottamatta kahta, jotka on toistaiseksi pysytetty ulko- 26016: mailta tulevain painotuotteiden tarkastusta varten. :Samoin 26017: on tarkoituksena. Bsittää Painoylihallituksen jälellejääneet 26018: tehtävät siirrBttäväksi jonkun muun viraston huoJeh- 26019: dittavaksi. Erinäisten korotusten johdosta ei vimston mää- 26020: rärahoissa kuitenkaan saada suurempaa vähennystä kuin 26021: 16,694 markkaa. Jälelle jäisi siis määrärahoja U0,685 mark- 26022: kaa. *) Vaikka V aliakunta on sitä mieltä, että menot tällä 26023: 26024: *) Esityksen laskelmaan on merkitty 141,685 markkaa. 26025: Budjetin järjestely. 13 26026: 26027: kohdalla voitaisiin suorittaa 14 P. L. IV: 1 kohdalla ole- 26028: vasta määrärahasta, jotta koko puheena "()leva ryhmä voi- 26029: taisiin menosäännöstä poistaa, on tänä vuonna .kuitenkin 26030: säilytetty ryhmä paikallaan syystä, että kaikissa lää- 26031: ninhallituksissa vuoden kuluessa maksettuja menoja jo on 26032: tilitetty tällä kohdalla.- Erinäisiä määrärahoja. Muutamina 26033: edellisinä vuosina on rahasäännössä ollut 50,000 markan suu- 26034: ruinen määräraha Senaatin käytettäväksi poliisitarkoituksia 26035: varten. Esityksessä ehdotetaan tämä määräraha korotetta- 26036: vaksi 6510,000 markaHa. Viitaten siihen mitä Valiokunta on 26037: edellä lausunut kaupunhen poliis-ilaitoksien menojen . koh- 26038: daUa, Valiokunta tässäkin on pysyttänyt esityksessä_ehdo- 26039: tetun summan. Ryhmän menot ovat siis 778,695 markkaa 26040: 72 penniä. Pääluokan loppusumma on 29,282,717 mark- 26041: kaa 72 penniä. 26042: 6 pääluokka: V altiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat 26043: hallinnonhaarat. - Muita tullilaitoksen menoja. Val- 26044: tiovarainvaliokunnalle annetussa kirjelmässä kesäkuun 4 päi- 26045: vältä 1917 ovat maan tullivirkamiehet viimekuluneen 26046: toukokuun 27 päivänä pitämässään yleisessä kokouksessa 26047: tehdyn päätöksen mukaisesti anoneet, että tullilaitoksen vir- 26048: ka- ja palvelusmiehille suoritettaisiin korvausta vuosina 1914 26049: --1916 vähentyneistä toimitusmaksuista ja että tullihalli- 26050: tuksen käytettäväksi tarkoitusta varten määrättäisiin, jos 26051: 1913 vuoden toimitusmaksuosuus otetaan perusteeksi, 26052: 1,088,605 markkaa 2 penniä ja, jos osuuden keskimäärä 10 26053: viime säännölliseltä vuodelta otetaan perusteeksi, 807,585 26054: markkaa 97 penniä. Samoin on Suomen tullimiesten lii- 26055: ton toimikunta Va.Itiovarainvaliokunnalle tämän vuoden 26056: ensimäisillä valtiopäivillä antamassaan, toukokuun 15 26057: päivänä 1917 päivätyssä kirjelmässä anonut, että vaki- 26058: naisille tullipalvelijakunnan jäsenille, jotka toimitusmaksu- 26059: o&uuksissa ovat sodan alusta lukien menettäneet noin 26060: 629 markkaa osuutta kohti ;,uodess"a, tämä erä korvat- 26061: taisiin valtion varoista vuosilta 1914-1916 sekä että se 26062: kuukautinen kalliinajanlisäys, minkä .Senaatti on heille 26063: myöntänyt huhtikuun alusta ja joka vaihtelee 50-100 26064: 14 1917 II Vp..- V. M.. - Esitys N:o 24. 26065: 26066: markkaan, ulotettaisiin tämän vuoden alusta voimaan 26067: astuv3!ksi. Näiden anomusten johdosta. katsoo Valio-· 26068: kunta; asiaks-een huomauttaa, ettei V aliakunnalla ole oHut 26069: mahdollisuutta tutkia, olisi:ko pyyclettyä korvausta suori- 26070: tettava ja siinä tapaubessa minkä perusteiden mukaan, 26071: koska tij,llai~ten as·iain valmistelu kuuluu Senaatin telltäviin. 26072: Jos kuitenkin puheena olevat toimitusma;ksut todellisuudessa 26073: ovat sellaisia palkkraetuja, jotka tullilaitoksessa palveleva.n 26074: henkilökunnan kaikissa olosuhteissa on saata:va, ja Sena.atti 26075: sen johdosta katsoo välttämättömäksi myöntää pyydettyä 26076: korvausta, on V aliolnmta, tämän vuoden ensimäisten valtio- 26077: päivi•en Valtiovarainvaliol1:unan ehdotuksen mukaisesti, Ias- 26078: . kelmaa.n tarkoitusta. varten merkinnyt 750,0010 markkaa. 26079: Va;l:iokunta tahtoo korvausperusteista kuitenkin mielipitee- 26080: nään lausua, ·että, jos korvauksia myönnetään, niille, 26081: joid;en pall~ka.edut ovat pienimmät, korvausta on annet- 26082: tava · srihtooHisesti enemmän kuin korkeirnmissä palkka- 26083: luokissa. R;yhmän menot nousevat tämän kautta 4,351,800 26084: markkaan. ~ Leimakonttori. Leimasuostunnan kantamisesta 26085: johtuvat kustannukset, jotka •esityksessä on arvioitu nouse- 26086: van U,700 rnarkkaan, ovat tässä ryhmässä huomioon oteiut.. 26087: - Muut menot otetaan esityksen mukaisesti, joten pääluokan 26088: loppusumma on 7,145,300 markkaa. 26089: 7 pääluc,Jrka: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hal· 26090: linnonkaarat. Hoitoalueiden hallinto. Esityksessä ehdote- 26091: taan tähän tarkoitukseen 120,000 markan lisäystä, joka. pää- 26092: asiaillisesti johtuu metsäkasöörien provisionien kohoamisesta. 26093: Krunnunmetsäin hallinnosta 13 p:nä toukokuuta 1859 an- 26094: netun julistuksen 1 luvun 4 § :n mukaan on , itsekunkin hoito- .· 26095: alueid·en metsänhoitohallituksessa tapaht~via ylöskantoja ja. 26096: mruksu:ja toimittamaan otettava erinäiset Metsänhoidon raha- 26097: vartiat". Saman julistuksen 4 luvun 23 §:n mukaan saavat 26098: nämä virkailijat ,pralkkiokseen kaksi prosenttia sekä ulos- 26099: maksetuista. rahoista, että myöskin niistä, joita m•etsäaineiiten 26100: myömisestä lähtee". Mikäli koskee metsäntuotteid·en myyn· 26101: tiä, on sekä estääkseen kovin suurien summien keräytyrnistä 26102: metsäkasseihin että rajoittaakseen metsä.kasöö:rien proviiaioo~- 26103: · Budjetin järjestely. 15 26104: 26105: nit kohtuullisiin määriin jo kauemmin aikaa ollut Metsä- 26106: haUituksen kiertokirjeellä määrättynä, ettei metsäkassaan 26107: saada maksaa suurempiin määriin kuin 2,000 markkaan nou- 26108: sevia metsäntuotteiden hintoja, vaan ovat ne yleisiin kassa- 26109: virastoihin suoritettavat. Sensijaan maksetaan kaikki hoito- 26110: alueen menot metsäkassasta ja saa metsäkasööri niistä pro- 26111: visionia. Kun Metsähallinnon hankintatöihin viime ja tänä 26112: vuonna. on käytetty monta vertaa suurempia rahamääriä kuin 26113: ennen, ovat useat metsäkasöörit tulleet· kantamaan kohtuut- 26114: toman korkeata palkkiota verrattain vähän työtä aiheutta- 26115: vasta toimestaan. Lokakuun 1 päivästä lukien on provisioni 26116: tosin alennettu 1 prosentiksi, mutta tämänkin perusteen mu..- 26117: kaan tulevat useat metsäk,asöörit saamaan liian korkeaa palk- 26118: kaa. Kun metsäkasöörilaitos muutenkin nykyisessä l11UO- 26119: dossaan on antanut aihetta muistutuksiin, onkin herätet(v 26120: kysymys uuden järjestelmän käytäntöön ottamisesta metsä· 26121: hallinnon mhavarain hoidossa. Valiokunta on esity·k&en mu- 26122: kaisesti ottanut kys·ymyksessä olevan määrärahan ehd·otuk- 26123: seensa 1,225,000 markkana. - Muita rnetså"nhoitoVaitoksen 26124: menoja. Tämän ryhmän menot ovat vuosittain melkoisesti 26125: lisääntyneet. Eduskunta vnod·en 1913 valtiopäivillä la,usm- 26126: kin sentähden suotavaksi, että, koska ryhmän loppusumma, 26127: joka 1914 vuoden budj.etissa oli ehdotettu 4,179,000 mar- 26128: kaksi, luonnollisesti ·kasvaa, vastedes hallituksen esityksessl.l 26129: sop·ivalla tavalla tarkemmin eriteltäisiin ja perusteltaisiin 26130: ryhmään sisältyvät erikoiset määrärahat. Vuoden 1914 va•l- 26131: tiopäivillä nämät menot laskettiin 4,413,000 markaksi vuo- 26132: deksi 1915, mutta tästä määrästä otettiin 1915 vuoden raha- 26133: sääntöön ainoastaan 4,144, 700 markkaa. Seuraavana vuonna 26134: 1916 olivat ryhmän menot rahasäännössä sitä vastoin kohon- 26135: neet 9,512,200 markkaan, josta 2,200,000 markkaa oli mer- 26136: kitty erin11isiä metsähallinnon menoja. varten. Saadakseen 26137: tietää, miten tätä määrärahaa, ioka 300,000 markalla. oli 26138: kohonnut edelliseen vuoteen verraten, on käytetty vuosina 26139: 1915 ja 1916 on Valiokunta hankkinut lisätietoja, jotka käy- 26140: . vät ilmi seuraavasta taulukosta: 26141: 16 1917 II. Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 26142: 26143: v. 1915. v. 1916. 26144: Smk. Smk. 26145: Leimaaminen ja puiden mer- 26146: kitseminen . . .......... . 129,215: 83 178,158:37 26147: Rakkausalojen raivaaminen .. 21,574: 07 41,321: 74 26148: Hakkuunvalvonta ......... . . 128,587: ___:_ 133,503: 09 26149: Metsähallinnon puolesta toimi- 26150: tettavat hakkaukset .... . 657,201: 99 318,416:- 26151: MetsännuorBnnos ......... . 72,881:,66 68,096: 16 26152: Metsänarvioiminen .Ja metsän 26153: järjestely ............. . 339,304: 97 386,128: 72 26154: Rajain avaaminen ......... . 6,415: 62 8,008: 92 26155: Teitten, polkujen Ja siltain 26156: ylläpito ja teko ....... . 70,772: 58 26157: Uskotuille miehille maksetta- 26158: vat palkat ......... : . .. . 3,113: 97 2,100: 85 26159: Ylimääräisiä palkkaoksia .. . 46,8H:- 58,770: 08 26160: Uittoväylien perkaukset ... . 61,403: 09 79,169: 50 26161: Ylimääräinen vartioiminen .. 73,886: 46 79,263: 70 26162: Rakennustyöt ............ . 108,009: 79 88,612: 67 26163: Vesiperäisten maiden kuivatta- 26164: ·minen ................ . 123,188: 42 150,926: 59 26165: Erinäiset työt ............ . 73,358: 55 69,022: 75 26166: ---------------------------------- 26167: Summa 1,901,920: 91 1,732,271: 72 26168: 26169: Kut-en edellä olevasta ilmenee, on määrära,ha sta viime 26170: vuonna säästynyt lähes 500,000 markkaa. Kuluvaksi 26171: vuodeksi ehdotetaan Bsityksessä tähän tarkoitukseen 26172: 2,.660,000 markkaa. Tästä lisäyk&estä on 460,000 markkaa 26173: kustannuks·ia Metsähallinnon hätäaputöinä toimituttamista 26174: suonkuivatustöi»tä, ioihin .on ryhdytty vuoder> 1917 loppu- 26175: puoliskolla sen johdosta, että viime V altiopäiväin Valtio- 26176: varainvaliokunta valmistamassaan rahasäännön luonnoks•essa 26177: oli ehdottanut sanottuun tarkoitukseen vuonna 1917 käytet- 26178: täväksi 2,500,000 markkaa. Kun kuitenkin vuosi ehti kulua 26179: verrattain pitkälle ennenkuin työt saatiin käyntiin, ei ennen . 26180: talven tuloa, jonka aikana tällaisia töitä ·ei suuremmas»a mää- 26181: :budjetin järjestely. 17 26182: 26183: rässä voida toimittaa, ole vo·itu käyttää suurempa,a työmies- 26184: määrää näissä töissä. Paraana aikana oli töissä 800 miestä, 26185: mutta tätä nykyä niiden luku on vähentynyt noin 200:aan. 26186: Niillä harvaan asutuilla seuduilla, j.oissa puheena olevat työt 26187: ovat suoritettavat, on myöskin Yallinnut sella·inen elintarve- 26188: }mla, että suurempi-en iyöläisjoukkojen olisi ollut melkein 26189: mahdotonta tulla toimeen. Valiokunta on ottanut kysymyk- 26190: sessä olevan määrärahan laskelmiinsa e·sityksen muk,aisesti. 26191: Esillä olevaan ryhmään sisältyy myös määräraha ,Valtio- 26192: laitoksille tarpeellisten puutavarain hankintaa varten" (7 P. 26193: L. II: 14), joka vuosi vuodelta on kohonnut. Vuonna 1915 26194: oli se 2,000,000 markkaa, mutta nousi jo seuraavana vuonna 26195: 7,050,000 markkaan, jota paitsi Senaatti vuoden lopulla 26196: myönsi samaan tarkoitukseen käytettäväks·i 3,500,000 mark- 26197: kaa. Esityksessä ehdotetaan tähän käytettäväksi 30,000,000 26198: markkaa. 26199: Kun näin erittäin suuri lisäys on kysymyksessä, on Valio- 26200: kunta kiinnittänyt huomiota metsähallinnon hankintatöihin ja 26201: iiikeyrityksiin. Paitsi suuresti lisääntyneitä työpalkkakus- 26202: tannuksia hoitoaineissa tehdyistä metsätöistä suoritetaan 26203: tästä määrärahasta kustannukset metsähallinnon perusta- 26204: masta kolmesta sahalaitoksesta, jotka osittain ovat kehitty- 26205: neet exporttis•ahoiksi, sekä kahdesta suuremmasta ja kolmesta 26206: pienemmästä haikosahasta, jotka on katsottu vä.Jttämättö- 26207: mik:oi perustaa halkojen hankinnan jouduttamista ja niistä 26208: johtuvain kustannusten vähentämistä varten. Sahalaitokset 26209: on tosin perustettu ennen sodan alkua, mutta on sen kestäessä- 26210: kin täytynyt toimittaa niillä. rakennustöitä, hankkia uusia 26211: koneita j. n. e., mikä kaikki on käynyt hyvin kalliiksi. Mo- 26212: lem11ia suurempia halkolaitoksia varten on maa-alueet han- 26213: kittu sekä tarpeelliset rak·ennukset kaikkine koneineen, työ- 26214: väenasuntoineen, lastauspaikkoineen y. m. rakennetut sodan 26215: aikana ja kustannukset ovat nousseet hyvin suuriin summiin. 26216: Halkojen kuletusta varten on hankittu hinaajahöyry sekä 26217: useiila proomuja, joiden hinnat sota-aikana ovat oUeet varsin 26218: korkeat. Vedätyksen helpottUJmiseksi on ostettu pari sataa 26219: hevosta, joiden hinnat ostaessa nlivat 'korkeimmillaan, ja joi- 26220: 2 26221: 18 1917 II V~t.- V. M.- Esitys N:o 24. 26222: 26223: den elatus varsinkin viime aikoina on tullut hyvin kalliiksi, 26224: kun metsähallinnon on hevos·enruoka. ostamalla hankittava. 26225: Kun kaikki nämä menot on :,uoritettu samasta määrärahasta, 26226: ei vielä nyt ole mahdollista antaa tarkempaa selvitystä eri- 26227: laatuisista menoeristä. 26228: Näyttää kuitenkin välttämättömältä että jo ensi vuoden 26229: rahasääntöä laa'ditta,essa tämä suuri määräraha jaetaan tar- 26230: koituksenmukai:,iin uusiin momentteihin, joiden avulla voi- 26231: daan saada täydellinen selvyys metsähallinnon liiketoiminnan 26232: eri haaroista, kunkin eri saha- ja halkolaitohen menoista 26233: erikseen, hankintatöitä varten o:,tetusta kalustosta, työnjohto- 26234: kustannuksista j. n. e. Ainoastaan tällä tavoin on Eduskun- 26235: nalla mahdollisuus valvoa niiden varsin suuri,en rahamäärien 26236: käyttämistä, jotka metsähallinnon liiketoimi'nnas&a käyte- 26237: tään. Kun etenkin marraskuulla sattuneen lakon johdosta 26238: ennen vuoden loppua ei ehditä käyttää koko ehdotettua 26239: 30,00'0,000 markkaa, on Valiokunta ottanut tämän määrä- 26240: rahan laskelmiinsa 28,500,000 markkana. - Muiden metsä- 26241: hallinnon menojen kohdalle merkityt menot nousisivat 26242: 31,943,000 markkaan ja kaikki met:,ähallinnon menot 26243: 33,591,000 markkaan. Koko pääluokan loppusumman on 26244: Valiokunta näin ollen merkinnyt 34,254,280 markaksi. 26245: 8 pääluokka: Sotilasmenoja. Tähän pääluokkaan kuu- 26246: luvat menot Valiokunta on merkinnyt esityksen laskelman 26247: maarun, joten pääluokan menojen kokonaissumma on 26248: 207,977 markkaa 72 penniä. 26249: 9 pääluokka: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistu- 26250: vat hallinnonhaarat.- Luterilainen kirkko. Tämä määrä- 26251: ra'ha o.n esityksessä erhekirjoituksen kautta merkitty 200 26252: markkaa liian pieneksi. V aliakunta on -laskelma ansa sen 26253: ottanut 600,300 markaksi. - Kreikkalaiskatolinen ja roo- 26254: malaiskatolinen kirkko. Tämän ryhmän menoihin on esi- 26255: tyksessä vuodeksi 1917 merkitty 6,900 markan lisäys 26256: kreik1mlaiskatolisten matkapappien ja kirkonpalvelijai:J. 26257: palll.kausten korottamiseksi sekä 12,000 markan korotus mää- 26258: rärahaan heikka1aiskat.olisen arkkihiippakunnan, sen halli- 26259: tuksen ja katedraalikirkon ylläpitämiseksi. Eduskunta o.n 26260: kuitenkin sekä 1913 että 1914 vuosien valtiopäivillä huo- 26261: ·Budjetin järjestely. 19 26262: 26263: mauttanut kreikkalaisvenä}äisen ' papiston paikkaamisesta 26264: valtiolle aiheutuvien menojen viime vuosina ta•pahtu:rueesta 26265: lisääntymisestä, jota ei voida pitää oikeudenmukaisena, var- 26266: sinkin kun suurin osa siitä on tullut Helsingin kreikkalais- 26267: venäläisen seurakunnan osaLle, jonka jäsenet ovat suhteelli- 26268: sesti varaJrkaita. Valiokunta katsoo senvuoksi tarpeelliseksi 26269: uudi&taa tämän lau!'lunnon sekä Eduskunnan samalla lau- 26270: suman toivomuksen, että viipymättä toteutetaan ne toimen- 26271: piteet, joihin on ryhdytty, jotta tämän seurakunnan jäsenet, 26272: jotka eivät suorita pa;pistolleen palkkaa, vastedes tulisivat 26273: ottamaan siihen osaa, jota paitsi Valiokunta tahtoo lausua, 26274: että valtion osuus näiden kirkkokuntien menoihin olisi 26275: saatava alenemaan. Ryhmän menot on Valiokunta ottanut 26276: 185,-WO markan määrään. - Tyttökoulut. Määräraha on 26277: esityksessä virheellisesti merkitty }00,000 markkaa liian 26278: alhaiseksi. Valiokunta on senvuoksi ryhmän merkinnyt 26279: 1,198,500 markkaan. 26280: Kansakoulujen valtioavustus. Tähän on otettu seuroo.vat, 26281: Eduskunnan jo päätiämät määrärahat: 26282: Apumaksu kaupunkien kansakoululai- 26283: toksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . .. Smk. 1,700,000:- 26284: Apumaksu maalaiskansakoulujen var- 26285: sinaisen opettajiston palkkaamiseen 4,450,000:- 26286: Määräraha maalaiskansakoulujen var- " 26287: sinaisen opettajiston palkankorotuk- 26288: snn ......................... . 1,500,000: --' 26289: Määräraha maalaiskansakouluj·en var- 26290: " 26291: sinaisen opettajiston kalliinajan- 26292: ;palkarulisäyksii·n . . ............ . 4,290,000:-- 26293: Apuraha opettajien ja opettajattarien 26294: " 26295: palkkaamiseksi mies- ja naiskäsi- 26296: töiden opetusta varten ......... . 320,000:- 26297: " 26298: -------------------------------- 26299: Summa Smk. 12,260,000:- 26300: 26301: Erinäisiä kansakOUilulaitoksen menoja. Tähän ryhmään 26302: kuuluvat seuraavat Eduskunnan päättämät määrärahat: 26303: 2Q 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 26304: 26305: Apumaksu kansakoulutaloj-en ja käsi- 26306: työhuoneistojen rakentamiseksi 26307: maalaiskuntiin ................ . Smk. 2,000,000: - 26308: Määräraha kirjastoja varten maalais- 26309: kansakoulujen sekä alakansakoulu- 26310: jen ja kiertokoulujen opettajille ja 26311: opettajattarille ............... ·. 30,000:- 26312: Määräraha maalaiskansakoulujen jat- 26313: " 26314: kokursseja varten ............. . 150,000:- 26315: Määräraha havainto- y. m. opetusväli- " 26316: neiden hankkimiseksi maalaiskansa- 26317: kouluihin ja kansanopistoihin .... 150,000:- 26318: 'Apumaksu koulutarpeiden ostoon maa- 26319: laiskansakoulujen oppilaille ..... . 500,000:- 26320: Määräraha kesävirkistyksen toimitta- 26321: IDiseksi kesäsiirtoloissa varattomil- 26322: le, etupäässä sairaille ja heikoille 26323: kansakoululapr,ille . . . . . . . . . . . . . • , 26324: Määräraha kansanlastentarhain kan- 26325: nattamiseksi ................. . ,. 300,000:- 26326: Määräraha köyhien kansakoululasten 26327: ravinto- ja vaatetusavuksi ..... . 1,000,000: - 26328: Määräraha maalaiskunt]en ylläpitä- 26329: mien alakansakoulujen avustami- 26330: seksi ........................ . 400,000:- 26331: Määräraha maalaiskansakoulujen op- " 26332: pilaskirjastojen avustamiseksi .... 50,000~- 26333: Määräraha maalaiskansakoulujen oppi- " 26334: laskasvitarhain avustamiseksi .... 25,000: ..:__ 26335: Määräraha maalaiskansakoulujen oppi- " 26336: lasasuntolain ylläpitämiseksi . . . . , 30,000:- 26337: ----------~--------~---- 26338: Summa Smk. 4, 710,000:- 26339: Sen lisäksi on laskelman tähän ryhmäiän otettu ·esityksessä 26340: siv. 28 valtiora!haston menoiksi merkityt 484,100 markkaa. 26341: Ryhmän menot ovat siis 5,194,100 markkaa. 26342: Määrärahat yhteiskunnallista valistustyötä varten. Tähän 26343: ryhmään on otettu seuraavat Eduskunnan jo päättämät 26344: määrärahat: 26345: Budjetin järjestely. 21 26346: 26347: KansaruO'pis1x>jen ja emäntä!koulujen 26348: avustamrseksi ja apurahoiksi näiden 26349: -opistojen vähävaraisiUe oppilaille 26350: sekä niiden opettajain ka.lliinajan 26351: .palka.wlisäyksetksi · . . . . . . . . . . . . . . Smk. 640,000:- 26352: Kansanopistojen rakennusavuksi . . . . ,. 200,000:- 26353: Työväenopistojen avustamiseksi . . . . . , 50,000:- 26354: Kansankirjastojen avustamiseksi . . . . , 75,000:- 26355: -------------------------- 26356: Summa Smk. 965,000:- 26357: 26358: Tähän on lisättävä esityksen siv. 28 valtiorahaston me- 26359: IliOksi merkitty 9,000 -markkaa kirjastoneuvoja.in palkkaa- 26360: miseksi. Ryhmän loppusummaksi saadaailli niin muodoin 26361: 974,000 'markkaa. - Tieteen ja taiteen kannattamista tar- 26362: koittavia menoja on esitykseen merkitty lmikkiaan 427,400 26363: markkaa, ja on lisäys 165,200 markkaa edelliseen vuo- 26364: teen verraten. Esityksessä i·lmoitetaan, lisäykseru tapah- 26365: tuneen syystä, että tämän luvun määrärahoja on korotettu 26366: samansuuruisiksi kuin ne olivat rahasäännössä ennen so- 26367: dan alkua. Valiokunta on kuit~mkin havainnut, tarkastaes- 26368: saan viimeistä rahasääntöä ennen sotaa, eli rahasääntöä vuo- 26369: delle 191,3, että siinä oli tieteen ja taiteen kannattamista tar- 26370: koittavia menoja otettu kaikkiaan 628,700 markan määrään. 26371: Vuoden 1914 valtiopäivillä ehdotti Valtiovarainvaliokunta 26372: tarkoitusta varten, nimenomaan huomauttaen olevan syytä 26373: ottaa 24,000 markkaa laskelmiin avustuksen antamiseksi työ- 26374: väenteattereille, 629,000 markan ]:mdjettiin ottamista. Valio- 26375: kunta ei katso syytä olevan ehdottaa tämän määrän alenta- 26376: mista, vaan on laskelmiinsa merkinnnyt 629,000 markkaa 26377: tähän tarkoituheen, johon summaan myös sisältyy 15,000 26378: markkaa Antellin kokoelmain hoitoa varten se'kä 40,000 26379: markkaa työväen teatterien avustukseen. - Erinäisiä mää- 26380: rärahoja. Vu<Onna 1914 siirrettiin 14 .pääluokasta tähän 26381: ryhmään erinäisiä määrärahoja, niiden joukossa määräraha 26382: venäläisten koulujen asioita varten asetetun komitean käytet- 26383: täväksi. Kun Hallitus tätä määrärahaa 1914 vuoden valtio- 26384: päivillä ehdotti korotettavaksi 640,000 markkaan, huomautti 26385: 22 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 26386: 26387: Eduskunta, että I>nheena olevaa määrärahaa epäilemättä käy- 26388: tettiin myös Raja-Karjalan suomalaisen väestön epäkansallis- 26389: tuttamista tarkoittavien koulujen perustamiseen ja ylläpi- 26390: toon, minkä johdosta ja sen nojalla,, mitä jo vuosien 1912 ja 26391: 1913 valtiopäivillä .oli tästä asiasta esitetty, Eduskunta kat- 26392: soi oikeaksi ottaa puheena olevaan tarkoitukseen ainoastaan 26393: sen 100,000 markan rahamäärän, minkä Eduskunta aina vuv- 26394: desta 1904 oli merkinnyt budjetin menopuolelle. .Samalla 26395: Eduskunta vastauksessaan Hallituksen esitykseen anoi, ettei 26396: puheena olevia varoja käytettäisi kouluj~en ei•kä muiden lai- 26397: tosten ylläpitoon, jotka tarkoittivat väestön houkuttelemista 26398: luopumaan kansallisuudestaan. Tästä,-huolimatta merkittiin 26399: 1915 vuoden rahasääntöön 630,000 markkaa tarkoitusta 26400: varten, mikä määrä 1916 vuoden rahasäännössä korotettiin 26401: 660,000 mark•kaan. Esityksessä on tätä määrärahaa. vähen- 26402: netty 330,000 markalla, joten jälelle jäisi samånsuuruinen 26403: määrä. Valiokunta tahtoo uudistaa, mitä tästä määrärahasta 26404: edellisillä valtiopäivillä on lausuttu, mutta siihen nähden, 26405: että Valiokunnan mielestä on kohtuullista, että venäjän- 26406: kielinen väestö saa nauttia opetusta omalla äidinkielellään, 26407: ehdottaa Valiokunta hyväksyttäväksi esityksessä mainitun 26408: määrän, 330,000 markkaa tätä tarkoitusta varten. Edelly- 26409: tyksenä tämän määrän myöntämiselle on luonnollisestikin, 26410: rttä näin avustetut koulut ovat Suomen valtion koulu- 26411: viranomaisten tarkastuksen alaisina ja että myönnetyistä 26412: varoista tehdään asianomainen tili. Sen johdosta, että 26413: Eduskunta tämän vuoden ensimäisillä valtiopäivillä on 26414: päättänyt anoa 15,000 markan suuruisen apurahan myön- 26415: tämistä Helsingin palvelijatary<hdistykselle sen ylläpitäimän 26416: palvelijatarkodin laajentamista varten, on Valiokunta tähän 26417: ottanut mainitun summan. Menojen kokonaissummaksi tälle 26418: ko·hdalle on merkitty 788,900 markkaa. Pääluokan menojen 26419: loppusumma on 35,211,600 markkaa. 26420: 10 pääluokka: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistu- 26421: vat hallinnonhaarat.- Hevoshoito. Hevoshoid"On edistämi- 26422: s-een on esityksessä osotett1r 178,600 maTkkaa. Koska val- 26423: tion siitosoriiden hallikkiminen kaipaa va.llitsevien kalliiden 26424: olojen tähden lisättyjä varoja, on Valiokunta määrärahan ko- 26425: Budjetin järjestely. 23 26426: 26427: rottanut 278,600 markkaan.- Maataloudelliset seurat. Ryh- 26428: män men1ot on esityksessä merkitty 1,297,500 markaksi. Kos~ 26429: ka maataloudellisten seurojen ·palveluksessa olevat neuvojat • 26430: ja muut virkailijat ovat kalliinajan palkankorotusten tar- 26431: p.ee~sa, on Valiokunta, tämän huomioon ottaen, korottanut 26432: määrärahaa 150,000 markalla, joten ryhmän menot tulevat 26433: olemaan 1,447,000 rnarkkaa. - Erinäisiä määrärahoja. Esi- 26434: tyksessä on laskelmaan ·otettu 1,500,000 markan määräraha 26435: suonkuivaustöiden teettämistä vart~n hätäaputöinä. Kun 26436: tämä mennerä kuuluu asiaHisesti ylimääräisiin menoihin, on 26437: Valiokunta sen sinne siirtänyt. Pääluokan menot Valiokunta 26438: on siis merkinnyt las:kelmaan 9,583,900 markaksi. 26439: 11 pääluokka: Kulkulaitostoimituslmntaan kohdistu- 26440: vat hallinnonhaarat. - Postihallitus. Valiokunnassa on 26441: esiinrtuotu, että viimekuluneina vuosina postilaitosta ja sen 26442: virka·kunltaa on käytetty kansalaisva.pauksia sortaviin tarkoi- 26443: tuksiin ja tulee Va.liokunta valaamaan tä'hän kysymykseen 26444: valtiovarain tilaa 'koskevassa mietinm.össäälf. - Pää!luokan 26445: menot, sikäli kuin ne kuuluvat va.ltiorahastoon, otetaan esityk~ 26446: sen mukaisesti, joten pääluokan menojen loppusumma on 26447: 17,482,700 markkaa. 26448: 12 pääluokka: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan 26449: kohdistuvat hallinnonhaarat. - Luotsilaitos. V aliakunta 26450: katsoo, että se Suomen itsenäisyy,ttä loukkaava laittomuus- 26451: tila, joka luotsilaitoksessa yhä vieläkin vallitsee, ensi tilai- 26452: louudessa on poistettava. Huomioon ottaen, että kuluvana 26453: vuonna, johon esillä oleva budjetti kohdistuu, jo melkoinen 26454: osa luotsilaitoksen määrärahoista ori suoritettu, on Valiokunta 26455: katsonut voivansa laskelmaan puheena olevaa tarkoitusta 26456: varten merkitä esityksessä olevan määrä:ra.han 3,430,442 26457: markkaa. - Erinäisiä määrärahoja. Esityksen laskelmassa 26458: olevien menojen lisäksi on tällä kohdalla otettu huomioon siv. 3 26459: mainittu määräraha raittiustyön kannatt3Jmiseksi. Tämä mää- 26460: räraha on useita vuosia ollut 100,000 markkaa, ja on se jaettu 26461: eri raittiusjärjestöjen välillä niin, että Raittiuden Ystävät 26462: ovat saaneet 65,000 markkaa, Finlands Svenska Nykterhets- 26463: förbund 20,•000 markkaa, Suomen Sosialidemokraattinen 26464: Raittiusliitto 8,000 markkaa ja Suomen Opi&kelevan Nuorison 26465: 24 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 26466: 26467: Raittiusliitto 7,000 markkaa. Näistä varoista ovat Raittiuden 26468: Ystävät kuluneena vuonna suorittaneet 17,100 markkaa ja 26469: Finlands Svenska N.ykterhetsförbund 4,000 markkaa Rait- 26470: tiusjärjestöjen Keskustoimiston ylläpitämiseksi. Valiokunnan 26471: mielestä olisi Finlands Svenska N ykterhetsförbundille 26472: annettu suhteettoman suuri osu~1s määrärahasta vähen- 26473: nettävä 17,000 markkaan ja sitell" säästyvistä varoista lisät- 26474: tävä Suomen Sosialidemokraattis~m Raittiusliiton -osuutta 26475: 2,000 markalla ja Suomen Opi,skelevan Nuorison RaittiusHi- 26476: ton osuutta 1,000 markalla. Koska sitä paitsi koko määrä- 26477: raha, niinkuin asianomaisten raittiusjärjestöjen taholta on 26478: huomautettu, on katsottava tarkoitukseensa riittämättömäksi 26479: nykyisenä kalliina aikana, jolloin puhujain palkat ja matka- 26480: kustannukset sekä painatustyöt ovat suuresti nousseet, olisi 26481: entisen määrärahan lisäksi myönnettävä 50,000 markkaa eri- 26482: koisesti juovutusjuoma-asetusten rikkomisen ehkäisemistä 26483: tarkoittavaa raittiustyötä varten ja tämä lisämääräraha jaet- 26484: tava tasan Suomen Sosia:lidBmokrattisen Raittiusliiton ja 26485: Raittiusjärjestöjen Keskustoimiston välillä, jota Raittiud·en 26486: Ystävät ja Finlands Svenska Nykt.erhetsförbund siten pääsi- 26487: sivät kannattamasta. Valiokunta on siis määrärahaksi rait- 26488: tiustyön kannattamiseksi merkinnyt kaikkiaan 150,000 mark- 26489: kaa. Ryhmän menot nousevat tämän kautta 805,800 mark- 26490: kaan. - Paloviina~a.Yetuksissa edellytettyjä menoja.. Tähän 26491: ryhmään :kuuluvat esityksen siv. 3 mainitut 200,000 mark- 26492: kaa paloviinavalmistuksen ja kau11an silmälläpitoon sekä 26493: paloviina-!!Jsetuksia vastaan tehtyjen rikkomusten syyttee- 26494: seenpanokustannusten korvaamiseen ynnä 18,000,000 mark- 26495: kaa denaturoidusta paloviinasta takaisin suoritettua valmis- 26496: tusveroa. Ryhmän menot ovat siis yhteensä 18,200,000 mark- 26497: kaa. - 'Mallasjuomain valmistuksen silmäll'iipito. Tästä 26498: aiheutuviin kustannuksiin otetaan esityksen mukaisesti 26499: 65,000 markkaa. Pääluokan menojen kokonaismäärä on 26500: 25,491,205 markkaa 20 penniä. 26501: 13 pääluokka: Talousosaston kansliaan kohdistuvat 26502: hallinnonhaarat. - Senaatin kirjapaino. Palkkain kohoa- 26503: misen ja tarveaineiden kallistumisen vuoksi on Senaatti esi- 26504: tyksessä kohottanut tätä määrärahaa 709,700 markalla. 26505: Budjetin järjestely. 25 26506: 26507: Senjälkeen on Valiakunnalle ilmoitettu lisäksi tätä vuotta 26508: varten tarvittavan 140,300 markkaa, joten Senaatin kirja- 26509: painon menot ovat 1,550,000 markkaa. Pääluokan menojen 26510: loppusumma on 1, 746,400 markkaa. 26511: 14 pääluokka: 8ekalaisia yleisiä menoja. - Kenr:aali- 26512: kuvernöörin ja Senaatin käyttövarat. Esityksessä on määrä- 26513: raha merkitty 244,000 markaksi. Sen johdosta, että Valio- 26514: kunnalle on ilmoitettu Senaatin päättäneen myöntää ulko- 26515: asiain hoitoa varten 200,000 markkaa, on Valiokuuta korot- 26516: tanut tämän määrärahan 4-H,OOO markkaan.- Korjauskus- 26517: tannuksia. Kun VaJiokunnalle on ilmoit·ettu, että nämä kus- 26518: tannukset tulevat ylitetyiksi 250,000 markalla, on ryhmän 26519: menot merkitty 1,650,000 markaan.- Uutisrakennuskustan- 26520: nuksia. Samasta syystä on tähän ryhmään kuuluvat menot 26521: otettu budjettiin korotettuina 200,000 markalla 700,000 mark- 26522: kaan. - Erinäisiä määrä.rahoja. Tähän ryhmään sisältyy 26523: ValiokUUillan saamien tietojen mukaan kuluvan vuoden s:yys- 26524: kuun 4 päivä:nä ann-etun maksumääräy'ksen nojalila. eversti 26525: J alanderiH·e suoritetut 400,000 markkaa sekä viime loka- 26526: kuun 13 päivänä annetun maksumääräyksen nojalla samalle 26527: suoritetut 450,000 markkaa. Mitään 1ähempää tilitystä näi- 26528: den varojen käytöstä -ei eversti Jalander vielä ole Senaa tille 26529: antanut. Mikäli Valiokunta kuitenkin an saanut tietää, ovat 26530: nämä va.rat käytetyt Sa'ksann.iemen kartanoon Porvoon pitä- 26531: jässä perustetun ratsupoliisikoulun perustami,s- ja ylläpito- 26532: kustannuksiin. Koska tämän koulun järjestäminen on eräille 26533: kansalaispiireille antanut aihetta epäilyksien lausumiseen, 26534: on Valiokunnan mielestä kyseenalai,sta, olisiko Senaatin 26535: omin päinsä pitänyt tällaiseen hankkeeseen ryhtyä: Kun va- 26536: rat kuitenkin ovat käytetyt, on Valiokunta menoerän sisäl- 26537: lyttänyt laskelmaansa. Ryhmän menot ovat siten esityksen 26538: mukaisesti 2,270,,250 markkaa 40 penniä. Kun muut pää- 26539: luokan menot otetaan laskelmaan ·esityksen mukaisesti, 26540: päättyy pääluokka 5,124,250 markaan 40 penniin. 26541: 15 pääluokka: Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.- Sivili- 26542: virkakunta. Tähän ryhmään kuuluvat eläkkeet olivat val- 26543: tion tilinpäätöks-en mukaan: 26544: 26 1917 II Vp. --V. M.- Esitys N:o 24. 26545: 26546: v. 1914 Smk. 3,365,116: 96 26547: " 1915 ,, 3,411,367: 39 26548: " 1916 " . 3,427,393: 79 26549: Kuluvaksi vuodeksi ehdotetaan esityksessä 3,638,000 26550: markkaa tätä tarkoitusta varten. Valiokunta tahtoo mieli- 26551: piteenään lausua, että laittomasti virkaansa nimitetyille 26552: ja laittomasti toimineille virkamiehille ei ole eläkettä 26553: myönnettävä. Suurempia ylimääräisiä eläkkeitä ei Valio- 26554: kunnan mielestä myöskään missään tapauksessa olisi myön- 26555: nettävä, ennenkuin Eduskunta QID. päättänyt eläkekysymyk- 26556: sen järjestämisestä kokonaisuudessaan. Kuluvaksi vuodeksi 26557: esityksessä ehdotettua määrärahaa on V aliakunta yllä 26558: sanotun johdostavähentänyt 100,000 markalla, joten ryhmän 26559: loppusumma on 3,538,000 markkaa. Valiokunta tulee palaa- 26560: maan tähän kysymykseen laajemmin valtiovarain tilaa kos- 26561: kevassa mietinnössään. 26562: Eläkkeitä suostuntarahastosta. Maalaiskansakoulujen var- 26563: sinaisen opettajiston eläkkeet otetaan laskelmaan Eduskun- 26564: nan erikseen tekemän päätöksen mukaisesti 210,000 mar- 26565: kaksi. - Erinäisiä määrärahoja. Eduskunnan erikseen te- 26566: kemän päätöben mukaisesti merkitään tähän· apumaksu 26567: kaupunkikansakoulujen opettajiston eläkkei~iin 55,000 mark- 26568: kaa ja sairaiden kansakoulunopettajien ja -opettajatarten 26569: avustamiseksi 100,000 markkaa, eli siis yhteensä 155,000 26570: markkaa. Ryhmän loppusumma on niin muodoin 505,000 26571: markkaa. Pääluokan loppusumma ·on 5,304,000 markkaa. 26572: Srnk. 26573: Täten arvioidut 1Jakinaiset tnenot ovat 187,017,544: 24 26574: Niiden lisäksi on otettava huomioon seu- 26575: raavat siirrot: 26576: 'rilattoman väestön laina- 26577: rahastoon .......... . 300,000:- 26578: Turvattomi>en lasten hoito- 26579: rahastoon ........... . 70,000:- 26580: Kulkulaitosrahastoon .... . 3,400,000:- 3,770,000:-- 26581: • 26582: Budjetin järjestely. 27 26583: 26584: 26585: Ylimääräiset menot. 26586: ' 26587: Kuten Valiokunta jo tämän mietinnön alussa on lausu· 26588: nut, on Valiokunta .kääntynyt. Senaatin ja. erinäisten yli- 26589: hallitusten sekä työttömyyskeskuskomitean puol€€n tiedus- 26590: tellen, missä laajuudessa voitaisiin hetimit.en toimeen panna 26591: yleisiä töitä. Saatujen tietojen johdolla on V alinkunta yli- 26592: määräisten menojen joukkoon ehdottanut €rinäisiä suur.en• 26593: puoleisia määrärahoja, jota paitsi on ylimääräisenä menona 26594: myös huomattu Eduskunnan 2 päivänä elokuuta päättämä 26595: 10,000,000 markan määräraha Hallituksen käytettäväksi 26596: työttömille järjestettäviä töitä varten. 26597: Ylimääräiset menot vuodeksi 1915 laski Eduskunta 1914 26598: vuoden valtiopäivillä 7,007,000 markaksi. Useimmat näistä 26599: menoista jätettiin kuitenkin huomioon ottamatta 1915 vuoden 26600: rahasäännössä, jos,sa myöskin erinäisiä määrärahoja su- 26601: pisrettiin pieniin määriin. S.en si-jaan noottiin rahasään- 26602: töön uusia määrärahoja, jotka 1!H4 vuoden valtio- 26603: päivillä eivät lainkaan olleet Eduskunnan harkittavina. 26604: Näistä uusista ansaitsevat mainitsemista 3,000,000 markan 26605: määräraha väliaikaisten sairaalain perustamiseen ja ylläpi- 26606: tämiseen haavoitettuja ja sairaita sotilaita varten, 1,000,000 26607: markan määräral1a entisen keisarinnan Aleksandra Feodorov- 26608: nan käytettäväksi ja jaettavaksi niiden laitos.ten kesken, 26609: jotka jo·htivat sotilaitten perheiden huoltamis.ta sekä 26610: sodan tuhojen johdosta kärsirueiden avustamista, setkä 26611: 9,217,000 markan määräraha Terijoen-Koiviston rautatie- 26612: rakennusta varten. Terijoen-Koiviston ratarakennusta on 26613: Valiokunta laajemmin käsitellyt sekä . kulkulaitosrahastoa 26614: että myös valtiovarain tilaa koskevissa mietinnöissään. Val- 26615: tiorahastosta maksettavat ylimääräiset menot nousivat siten 26616: 1915 vuoden rahasäännön mukaan 14,361,000 markkaan. 26617: ViimekU'luneena vuonna olivat ylimääräiset menot rahasään- 26618: nön mukaan ainoastaan 6,927,067 markkaa, josta määrästä 26619: 3,000,000 markkaa oli varattu yllämainittujen väliaikaisten 26620: sairaalain perustamiseen ja ylläpitämiseen sekä 2,500,000 26621: • 26622: 28 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 26623: 26624: markkaa maantien tekemistä varten Inarin pitäjän Kyrön 26625: kylästä Petsamoon Arkangelin kuvernementissä. Vuodeksi 26626: 1917 on esityksen laskelmaan merkitty ylimääräisiä menoja 26627: 8,117,558 markkaa. Valiokunta ehdottaa, että kuluvaksi 26628: vuodeksi ylimääräisiin menoihin otettaisiin alempana luetel- 26629: I ut määrärahat. 26630: Sivilitoimituskuntaan ' kohdistuvat hallinnonhaarat. 26631: Yliopiston uusien klinikkain rakennuksia varten, johon tar- 26632: koitukseen 1916 vuoden ylimääräiseen menosääntöön oli 26633: otettu 500,000 markkaa, on kuluvaksi vuodeksi merkitty sa- 26634: ma määrä. Koska Senaatti on kuluvan joulukuun 7 päivänä 26635: päättänyt samaan tarkoitukseen käytettäväksi vielä 100,000 26636: markkaa, on Valiokunta menoerän merkinnyt 600,000 mar- 26637: kabi. - Huhtikuun 4 päivänä. 1913 alisti Senaatti hal- 26638: litsijalle, että ,Lepokoti Tilkka" niminen sairaala siihen kuu- 26639: luvine rakennuksineen ja . kalustoineen ynnä vuokraoikeus 26640: maahan lunastettaisiin valtiolle, käytettäväksi tarkoitukseen, 26641: josta Senaatti vastedes tekisi esityksen, ja että ostohinnan 26642: suorittamiseen saataisiin ennakkomaksuna käyttää 4!00,000 26643: markkaa. Tähän alistukseen suostui hallitsija 16 päivänä 26644: toukokuuta 1913. Kun varsinaisena aiheena tähän ostoon oli 26645: i·lmoitetiu olevan lisäsijojen tarve venerisiä tauteja sairasta- 26646: ville naisille, mutta sairaalaa ei kuitenkaan ole tähän tarkoi- 26647: tukseen kä;ytetty, on V altiovarain.valiokunta jo 1914 vuoden 26648: valtiopäivillä huomauttanut tästä seikasta ja katsonut, että 26649: erityisesti olisi otettava tutkittavaksi, onko valtion etu tässä 26650: ostokysymyksessä tullut varteen otetuksi. Uudista.en tämän 26651: lausunnon on Valiokunta siihen nähden, että kauppahinta jo 26652: on suoritettu ennakkomaksuna ja siis nyt ainoastaan poistet- 26653: tava tileistä, merkinnyt laskelmaansa 400,000 markkaa tar- 26654: koitusta varten. - Myöskin on laskelmaan otettu esityk- 26655: s-essä oleva 175,000 markan määräraha muutos- ja lisära- 26656: kennustöitä varten valtion omistamassa talossa N :o 10 26657: Aleksanterinkadun varrella Helsingin kaupungissa. 26658: Tämän lisäksi on Valiokunta, saatuaan Sivilitoimitus- 26659: kunnalta tarvittavat tiedot, ottanut laskelmaan 500,000 26660: markam määrärahan tGiden aloittamiseksi uutta mielisairas- 26661: Budjetin järjestely. 29 26662: 26663: ten keskuslaitosta varten Oulussa, koska tasoitustöitä pie- 26664: nempää haararataa varten voidaan jo talv·en kuluessa suo- 26665: rittaa. Näiden menojen loppu&umma on niin muodoin 26666: 1,675,000 markkaa. 26667: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. 26668: Kesäkuun 14 päivänä 19·10 annetun valtuuden nojalla on vuo- 26669: ~:>ina 1911-1915 käytetty 900,000 markkaa metsämaiden os- 26670: toa varten valtiolle. Samaa tarkoitusta varten oli 1916 vuo- 26671: den rahasäännössä 200,000 markan määräraha, mitä määrää 26672: ei kuitenkaan ole otettu esityks,een kuluvaa vuotta varten. 26673: Vaikka. Valiokunnan mielestä olisi kysymyks-essä olevaan, 26674: sangen hyödylliseen tarkoitukseen uhrattava varoja melkoi- 26675: sesti enemmän, ei Valiokunta ole kuitenkaan tahtonut nyky[- 26676: sen' kalliin ajan vuoksi ehdottaa määrärahan korottamista, 26677: vaan on S·en la&kelmiinsa merkinnyt saman suuruisena kuin 26678: ai,kaisemmin. 26679: Valiokunta on saanut Hetää, että erinäi&iä suonkuivaus- 26680: töitä kruununmetsissä metsänkasvua vart·en on jo pitemmän 26681: aikaa ollut hankkeissa. Ojitussuunnitelmia on viimeisinä vuo- 26682: sina. tehty Virtain, Parkanon, Kurun, N.erkoon, Aureen, Mul- 26683: tian, Jämsän, Iisalmen, Mikkelin, Palojärven, Saanlahden ja 26684: Rajajoen hoitoalueissa. Vuoden alussa oli koneellisesti tut- 26685: kittu 57,519 hehtaaria vesip·eräisiä maita. ja ojitettu 16,650 26686: hehtaaria. Toteuttamattomia ojitussuunnitelmia on siis 26687: 40,869 hehtaarille vesiperäisiä maita. Senaatti myönsikin 26688: viime elokuun 8 päivänä 3,410,000 markkaa Metsähallituksen 26689: johdolla tehtäviä soiden-kuivatustöitä varten valtion metsissä. 26690: Kun vakinaisten menoj.en .i·oukossa on tähän tarkoituk~en .io 26691: osotettu 460,()00 markkaa, on Valiokunta merkinnyt jään- 26692: nöksen 2,950,000 markkaa ylimääräisten menojen joukkoon, 26693: koska Valiokunnan mielestä nämä työt ovat sekä hyödyllisiä 26694: että hätäaputöiksi .soveliaita. 26695: Kamaritoimituskunnan Elintarveosaston käytettäväksi 26696: toimihenkilöiden ja elintarv-ejärjestöjen palkkauksiin, pai- 26697: natustöihin 'y. m. on esityksessä merkitty 1,100,000 mark- 26698: kaa. Sen johdosta, että elintarveasiat Elimtarvehallituksen 26699: perustamisen kautta on asetettu uuden järjestelyn alaisiksi, 26700: BO 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 26701: 26702: on kuitenkin aiheutunut lisävarojen tarve, jota esityksessä ei 26703: ole ehditty ottaa huomioon. Kaikkiaan on laskettu tarvit- 26704: tavan kuluvan vuoden aikana 1,4 74,200 markkaa, j.onka 26705: menoerän Valiokunta on ottanut laskelmaan. - Avu~tuk 26706: seksi vähävaraisilla kuluttajaperhame maidon, voin ja juus- 26707: ton hankkimista varten on merkitty 500,000 markkaa, koska 26708: esityksessä ehdotettu 100,000 markkaa tuntuu riittämättö- 26709: mältä. - Korvaukseksi maalaiskunnille 1917 vuoden sado~; 26710: takavarikoimisesta seuranneesta viljan kulutuksen järjeste- 26711: lystä on ·esityksen mukaisesti otettu 400,000 markkaa. - 26712: Tappion korvaamiseksi, joka syntyy vaitiolle siitä, 26713: että valtion varastoon kootuista voimääristä osa on myyty 26714: alle ostohinnan, on laskelmassa esityksen mukaisesti oso- 26715: tettu 500,000 markkaa. - Sen sijaan on Valiokunta katsonut 26716: tarpeelliseksi tuntuvasti korottaa määrärahaa tappion kor- 26717: vaamiseksi elintarvelautakunnille, jotka kärsivät siitä, että 26718: niiden tulee määrätystä luovutushinnasta myydä kalliim- 26719: masta hinnasta ostamansa viljat. Tämän menoerän on Va- 26720: liokunta esityksen ehdottamasta 460,000 markasta korotta- 26721: nut 2,000,000 markkaan. - Näiden lisäksi on laskelmåan 26722: otettu 300,000 ma.rkkaa neuvontatyöhön elintarveasioissa 26723: Eduskunnan tämän vuod·en ensimäisillä valtiopäivillä teke- 26724: män päätöhen mukaisesti.- Menojen loppusumma on niin 26725: muodoin kaikkiaan 8,324,200 markkaa. 26726: Sotilasmenoja. Kuten edellä jo on mainittu, otettiin 26727: sekä 1915 että 1916 vuosien rahasääntöihin määrärahoja 26728: väliaikaisten sairaalain perustamiseen ja ylläpitämiseen 26729: haavoitettuja ja sairaita sotilaita vart·en. Esityksessä il- 26730: moitetaan, että kuluvan vuoden alkupuolella sairaiden 26731: luku on ollut vähäinen, niin että valtiovaroja sairaa- 26732: lain ylläpitoon on vuoden ensi puoliskolla. käytetty ainoas- 26733: taan noin 385,000 markkaa. Kuitenkin on katsottu tarpeel- 26734: li.Jseksi varata puheen!a olevia sairaaloita varten 600,000 26735: markkaa, minkä määrän Valio:ffiunta siis• on ottanut !askel- 26736: maansa. 26737: Kirkollisasiaintoimitusk.untaan kohdistuvat hallinnon· 26738: haarat. Esitykseen on merkitty 40,000 mankan määrä- 26739: :Budjetin järjestely. 31 26740: 26741: raha uud-en museorakennuksen sisustamista varten ja on 26742: Valiokunta tämän määrän budjettiin ottanut. - Kahden kir- 26743: kon rakentamista. varten Lappiin on vuonna 1914 myönnetty 26744: 100,000 markkaa, josta määrästä rahasäännöissä on tähän 26745: asti huomattu kaikkiaan 75,000 markkaa. Loppuosa, 25,000 26746: markkaa, on sentähden merkitty kuluvaksi vuodeksi. Näiden 26747: ylimääräisten menojen loppusumma olisi niin muodoin 26748: 65,000 markkaa. 26749: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon- 26750: haarat. Tällä kohdalla on V aliakunta lwskelmaansa otta. 26751: nut Eduskunnan tämän vuoden ensimäisillä valtiopäivillä 26752: päättämän 2,950,00.0 markan suuruisen määrärahan, josta 26753: 2,000,000 markkaa on käytettävä kunnille myönnettäviin 26754: lainoihin rukiinsiemenen hankkimista varten, 200,000 mark- 26755: kaa apulantain maahan tuonnin edistämiseksi ja 750,000 26756: markkaa väkirehujen maahan tuonnin edistämiHeksi. 26757: Saatujen tietojen perusteella on Senaatti kuluvan vuo- 26758: den aikana myöntänyt työttymyyden liev·entämiseksi seuraa- 26759: vat määrärahat vesip·eräisten maitten kuivattamista varten ja 26760: joenperkaustöihin: 26761: 26762: Smk.! 26763: Purmonjoen (Purmo-W aasan 1.) ja sen sivu- 26764: haarojen perkaus ................... . 225,877: 25 26765: Korven (Hollola) niitty. ja suo-alavien kui- 26766: vattaminen ......................... . 20,080:- 26767: Kangaslammin (W·ehkalahti) kuivattaminen 19,637: 90 26768: Järvijoen (Waahto, Maaria y. m. Turun l.) .. 17,100: -· 26769: Niitä jo hyväksyttyjä kuivatustöitä varten eri 26770: osissa maata, mitkä Maanviljelyshallituk- 26771: sen työsuunnitelman mukaan olisivat olleet 26772: vuonna 1918 tehtävät ............... . 225,900:- 26773: Konnunsuon (Lappeen y. m. pit.) kuivatta- 26774: minen ............................. . 624,358: ~ 26775: Pelsonsuon (Muhoksen ynnä lähipit.) kuivatta- 26776: minen ............................. . 50,000:- 26777: Lapinjoen (Turun 1.) perkaus ........... . 15,500:- 26778: 32 1917 II Vp.- V. M.- l!Jsitys N:o 24. 26779: 26780: Suo- y. m. järvien (Suojärvi) tutkimista varten 1,200:-- 26781: Lillån joen (Öfvermark) poerkaus ......... . 30,300:-- 26782: Lovisan joen perkaus ................... . 55,000:- 26783: Isonsuon (Lehtimäen pit.) kuivattaminen ... . 57,000:- 26784: Helisevänjoen (Rautjärvi ;r. m. pit.) perkans 43,&50: -· 26785: Luvianlahden (Luvia) niitt.valueen kuivatta- 26786: minen ............................. . 90,000: ~- 26787: Mankilankylän (Rantsila) nevojen kuivatta- 26788: minen ............................. . 31,000:-- 26789: Vantaan (N urniijärvi y. m.) ja sen lisäjoen Hoe- 26790: rajoen per kaus ..................... . 75,500:- 26791: Kotisuon (Parkano) kuivattaminen ....... . 4,340:- 26792: Kylälahden (Haapavesi) niityn kuivattaminen 9,297: 85 26793: Starrmossbäcken'in (Kronoby, Nedervetil, 26794: IT'eerijärvi) ja sen lisähaarojen perkaus .. 50,000:- 26795: Paisaarenojan (Miehikkälä) perkaaminoen ... . 16,240: 67 26796: J ousinevan (Kestilä) kuivattaminen ....... . 36,400:- 26797: Aukjärven (Sysmä) laskeminen ........... . 20,400:-- 26798: Lusikkanevan (Pulkkila) kuivattaminen ... . 31,218:-- 26799: Puttaanjoen (Vehmaa) perkaaminen ..... . 95,926:-- 26800: Hurmajärven (Messukylä) laskeminen ..... . 20,500:- 26801: Kapakanojan (Kalajoki) perkaus ......... . 88,000: -·- 26802: La.pin -eli Hinnerjoen (Eura.ioen ja IJapin pit.) 26803: perkaus ............................ . 96,646: 78 26804: Vehka-Alhon joen (Janakkala) perkaus : .. . 4,000:- 26805: Jokiperänjoen (Teuva) ja sen ympärillä ol·e- 26806: vien nevojen kuivattaminen ........... . 46,000:- 26807: ---------------------- 26808: Yhteensä 2,101,272: 45 26809: 26810: Paitsi niitä 300,000 markkaa ja sitä 186,874 markan 62 26811: pennin säästöä, joka. löytyy 10 Pääluokan XIII luvun 2 mo- 26812: mentin kohdalla varattuna vuodesta 1916 vuoteen 1917, 26813: olisi esityks-en mukaan kuluvan vuoden menosäännössä mai- 26814: nittuun tarkoitubeen osotettava 1,500,000 markkaa. Valio- 26815: kunta. on tämän erän ottanut laskelmassaan huomioon siir- 26816: tämällä sen ylimääräisten menojen jm1kkoon, johon se asial- 26817: lisesti kuuluu. 26818: Budjetin järjestely. 26819: 26820: Kun työttömyyskeskuskomiteasta on ilmoitettu, että ny- 26821: kyisin on vireillä erinäisiä joenperkaustöitä maanviljelysalo- 26822: jen enentämiseksi, joiden töiden kustannusarviot yhteensä 26823: nousevat noin 4,300,000 markkaan, on Valiokunta, jonka mie- 26824: lestä nämä työt hätäa.putöinä ovat soveliaita, niiden alkuun- 26825: pa.nemiseksi budj·ettiin ottanut 2,000,000 markan määrä- 26826: rahan, - Näiden ylimääräisten menojen loppusumma on siis 26827: 4;750,000 markkaa. 26828: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaa- 26829: rat. Esityksen mukaisesti otetaan tähän loppuerä, 26830: 25,000 markkaa, maantien tekemistä varten Kyrön kylästä 26831: Inarin pitäjän kirkonk;ylään myÖnnetystä määräraha>.ta. ~ 26832: Rovaniemen-Kemijärven välisen maantien kuntoon pane- 26833: mista varten on Senaatti 8 päivänä helmikuuta 19'16 myöntä- 26834: nyt 35,000 markkaa 11 P. L. IV: 2 kohdalla oleva>. ta määrä- 26835: rahasta, minkä ohessa Senaatti '28 päivänä maaliskuuta ja 26836: 13 päivänä kesäkuuta 1916 on myöntänyt työn jatkamiseen 26837: ja loppuun saattamiseen 220,000 markan ennakkomaksun. 26838: Tämän ennakkomaksun korvaamiseksi on laskelmaan otettu 26839: 220,000 markkaa. - Hallitsijan käskyn nojalla 1 päivältä 26840: maaliskuuta 1917 valtiolle on ostettu Oulunjoella oleva Un- 26841: karin koskitila siihen rajoittuvine maa--alm~ineen 1, 700,000 26842: markan hinnasta ja muihin kauppoihin on käytetty 50,000 26843: markkaa. Valiokunta on kiinnittänyt huomionsa kyseessä 26844: olevasta koskitilasta suoritettuun melkoiseen hintaan, mutta 26845: kun Valiokunnan ei ole ollut mahdollista n;yt saada selvitystä 26846: asiassa, on Valiokunta palaava siihen mietinnössään valtio- 26847: varain tilasta. Valiokunta on näiden määrien suorjttamiseksi 26848: laskelmaan merkinnyt 1,750,000 markkaa. - Työttömyys- 26849: keskuskomitealta saatujen tietojen mukaan on Senaatti myön- 26850: tänyt erinäisiin kanavarakennuksiin ja maanti·etöihin käy" 26851: tettäväksi 1,310,000 markkaa. 26852: Nämä työt ovat seuraavat: 26853: M a a n t i e t ö i t ä. 26854: Smk. 26855: 1. Rovaniemen kirkonkylästä Nuuppaaseen 60,000:- 26856: 2. Hyrynsalmelta Suomussalmelle ....... . .40,000:- 26857: 3. Kuusamon kirkonkylästä Lämsän kylään 40,000:- 26858: a 26859: 34 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 26860: 26861: Kanavatöitä. 26862: 4. Saimaan kanavalla: 26863: a) Lauritsalan-Mälkiän kanavaosan laa- 26864: jennustyön jatko ................ . 300,000:- 26865: b) Torpankapean laajennustyö ....... . 200,000:- 26866: c) Uusien asuinrakennusten perustaruis- 26867: työt ........................... . 50,000:- 26868: 5. Pielisjoen kanavilla: 26869: a) Paiholan sulun uudestaan rakentami- 26870: nen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200,000:- 26871: b) Joensuun sulun uudestaan rakentami- 26872: nen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80,000: - 26873: 6. Ruokovirran sulun uudestaan ra-kentami- 26874: nen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40,000:- 26875: 26876: .T o e n p e r k a u k s e t j a k u i v a t t a m i s t y ö t. 26877: 7. Lapuanj-oen perkaus ................ . 200,000:- 26878: 8. Teerijoen perkaus ............ ; ..... . 100,000:- 26879: 26880: Kaikkiaan tarvittavan määrärahan 1,310,000 markkaa 26881: on Valiokunta ottanut budjettiin. 26882: Maantietöitten avustamista varten eri osissa maata on Se- 26883: naatti työttömyyskeskuskomitean ehdotuksesta myöntänyt 26884: tasaluvuin 1,300,0-00 markkaa, minkä summan Valiokunta on 26885: esityksen mukaisesti merkinnyt ylimääräisten menojen jouk- 26886: koon.- Kysymys Iisveden-Konneveden-Keiteleen kana- 26887: voimisesta on jo kauan ollut vireillä ja on Eduskuntakin 26888: tunnustanut tämän kanavoiruistyön suuren merkityksen Kes- 26889: ki-Suomen sisäosien liikenneolojen edistämiseksi. Äskettäin 26890: on Senaatti päättänyt nämä kanavoiruistyöt alotettaviksi 26891: hätäaputöinä ja on Valiokunta sentähden tähän tarkoitukseen 26892: ottanut 2,000,000 markan työmäärärahan ylimääräisten me- 26893: nojen joukkoon. - Erinäisten kaupunkikuntain, kuten Hel- 26894: singin, Viipurin, Kotkan, Hangon, Porin, Tampereen y. m., 26895: joutuessa yhä vaikeampaan asemaan työttömyyden kasvaessa, 26896: on työttömyyskeskuskomitea ehdottanut näissä kaupungeissa 26897: Budjetin järjestely. 35 26898: 26899: osittain toimeenpantavaksi suoranaisia valtion töitä, osittain 26900: annettavaksi tehokasta valtionavustusta kunnille suurempia 26901: krumallisia töitä toimeen pantaessa. Näihin tarkoituksiin on 26902: työttömyyskeskuskomitean mielestä viipymättä varattava 26903: 3,000,000 markkaa, ja on Valiokunta, joka puoltaa komitean 26904: ehdotusta, tätä varten budjettiin ottanut mainitunsuuruisen 26905: määrärahan. - Maaseudullakin on työttömyys käymässä 26906: yhä uhkaavammaksi. Tästä aiheutuvan pUilan li·eventämi- 26907: seksi on kuntien taholta tehty joukko anomumsia ja työttö- 26908: myyskeskuskomitean ilmoituksen mukaan on uusia yhä tulos- 26909: sa järvien laskemisyrityksistä, ~Soitten kuivattamisesta, ojitus- 26910: y. m. suunnitelmien avustamisesta, maanteitten rakenta- 26911: misesta sekä sellaisten avustamisesta. Näihin tarkoituksiin 26912: tarvitaan työttömyyskeskuskomitean mielestä pikaisesti 26913: 3,000,000 markan määräraha, ja on Valiokunta tämänkin 26914: määrärahan budjettiin•ottanut käytettävämsi maalaiskuntien 26915: avustamiseksi hätäaputöiden järjestämisessä. - Lokakuun 26916: 17 päivänä kuluvaa vuotta myönsi S.enaatti avustuksena 26917: Rauman sataman. ·la.ajennustöitä varten 250,000 markkaa, 26918: joka menoerä on laskelmaan otettu. - Yllämainitut menot 26919: ovat yhteensä 12,855,000 markkaa. 26920: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hal- 26921: linnonhaarat. Tähän on otettu e·sityk1sessä mainitut määrä- 26922: rahat, 16,588 markkaa, opetusvälineiden ja koneiden hankki- 26923: miseksi Tampereen telmilliselle opistolle ja 106,000 mark- 26924: kaa jatkdtaviin malminetsintöihin Kuusjärven pitäjässä. 26925: Menojen loppusumma on siis 122,588 markkaa. 26926: Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat. 26927: Senaatin talon itäisen siipirakennuksen uudestaan rakenta- 26928: miseksi on Senaatti 23 :päivänä lokakuuta 1915 myöntänyt 26929: 50,000 markkaa 14 P. L. III: 2 !kohdalle merkitystä 26930: määrärahasta;. Sitä paitsi on tähän tarkoitukseen mää- 26931: räyksellä 5 'Päivältä elokuuta 1916 myönnetty 450,000 26932: markkaa, josta vuoden 1916 ylimääräiseen rahasääntöön otet- 26933: tiin 2.50,000 markkaa ja vuodelle 1917 varattiin 200,000 26934: markkaa. Kun rakennustyön loppuun saattamis~ksi kuiten- 26935: kin tarvitaan, paitsi äsbnmainittua 200,000 markkaa, vielä 26936: sen lisäksi 300,000 markkaa, on Valiokunta laskelmaans& 26937: 86 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 26938: 26939: ottanut 5'00,000 markkaa. Tähän kuuluvien menojen loppu- 26940: summa on siis 500,000 markkaa. 26941: Ylimääräisten menojen joukkoon on Valiokunta vielä 26942: merkinnyt Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10,000,000 26943: markkaa Senaatin käytettäväksi työttömille järjestettäviä 26944: töitä varten sekä 500,000 markkaa työttömyyskeskuskomi- 26945: tean käytettäväksi. 26946: Täten lueteltujen ylimääräisten menojen summa on 26947: niin muodoin 40,991,788 markkaa. 26948: Käsitellessään kulkulaitosrahaston 1budjettia vuodelle 1'917 26949: on Valiokunta katsonut, että ne tulot, jotka ovat kertynePt 26950: valtiora!hastoon sota-aikana sekä matkustajain että tavarain 26951: ja pakaasin 'kuljetukselle määrätyistä veroista, on palau- 26952: tettava kulku:laitosraha&tolle. Näihin varoihin, jotka esityk- 26953: sen mukaan ovat 28,003,316 markkaa 83 penniä, on lisättävä 26954: korvaus postinlmlj.etuksesta vuosilta ~1910-1916 yhteensä 26955: 8,3516,000 marklma. Tämän johdosta Valiokunta on ottanut 26956: 1917 vuoden budjettiin 36,35.9,316 markan 83 pennin suu- 26957: ruisen ylimäib·äisen siir·J'Ion kulkulaitosrahastoon. 26958: Kulkulaitosrahastoa koskevassa mietinnössään on Valio- 26959: kunta ehdottanut lisättyjä määrärahoja uutisrakennuksia 26960: varten valmiilla radoilla sekä uusiin rautatierakennustöihin, 26961: ja tätä varten ehdottanut 10,000,000 markkaa siirrettäväksi 26962: kulkulaitosrahastoon suostuntavaroista. Tämän johdosta on 26963: Valiokunta merkinnyt 10,000,000 markan suuruisen ylimää- 26964: räisen :Sit'rron kulkulaito.srahastoan. 26965: Tulos edellä esitetystä valti,on tarpeiden arvioimisesta on 26966: siis seuraava : 26967: Vakinaisia menoja ja siirtoja ...... Smk. 190,787,5,44: 24 26968: Ylimääräisiä menoja ja siirtoja . . . . , 87,351,104: 83 26969: Yhteensä Smk. 278,138,6:49: 07 26970: 26971: Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :ssä olevan säännöksen mu- 26972: kaisesti tarkastaessaan, missä määrin valtion vakinaiset va- 26973: rat riittävät näiden menojen suorittamiseen, Valiokunta on 26974: havainnut seuraavaa, 26975: Bu~tin järjestely. 37 26976: 26977: Valtiotulot. 26978: (Valtiorahaston tulQt). 26979: 26980: Kuten Valtiovarainvaliokunta muun muassa 1914 vuoden 26981: valtiopäivillä on huomauttanut, on erinäis·et valtiorahaston tu- 26982: lot aikaisempina vuosina tavallisesti arvioitu liian alhaisiksi. 26983: Koska laskelmat tällä kertaa on voitu tehdä aivan vuoden .Jo- 26984: pu1i}a, on ollut maihdollista ·tulot arvio~da tarkemmin kuin 26985: tavallisesti. V aliokunnaHa ei sen vuoksi ole .ollut aihetta 26986: tehdä suurempia muutoksia esityksessä arvioituihin määriin. 26987: 1 osasto: Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion 26988: omaisuudesta. - Tuloja kruunun maatiloista. Maanviljel~s 26989: j.a karjanhoitotuotteiden hintain kohoamisen tähden ovat 26990: nämä tulot esityksesslä la;sketut 2,300,000 markia.ksi, 26991: vastaten 2,040,000 markkaa 1916 vuoden rahasäännössä. 26992: Nämä tulot ovat vuosittain kohonneet, tuottaen 1,770,000 26993: markkaa vuonna 1914, 1,790,000 markkaa vuonna 1915 ja 26994: 2,197,000 markkaa vuonna 1916. Vwli10kun:ta •on ·puheenalai- 26995: set ·tulot kuluvaksi \'luod·aksi arvioirrl'Ut esityksen mukais.esti 26996: 2,300,000 markaksi. - Tuloja kruunun metsätaloudesta. 26997: Esityksessä: on tnlot kruunun metsäta,loudesta arrvioitu 26998: 38,000,000 markaksi, josta varsinaisia metsätu'loja pääasialli- 26999: sesti sahapuiden myynneistä 13,000,000 markkaa ja tuloja 27000: metsähallinnon hankinnoista ja liirkeyl'ityks.is11ä 2r5,000,000 27001: markkaa. Ensinmainittu erä on jotenkin yhtä suuri kuin 27002: vastaava tuloerä edrellisenä vuonna. Vuonna 1916 tehtyjen 27003: korkeiden huuto'ka·nppatarj.ouksien takia s.e olisi tuntuvasti 27004: suurempi, jolleivät useimmat ostwja.t vaikeiden työolojen ta- 27005: kia ja kun ·on ollut mahdotonta viedä sahatavaraa ulroomaiHe, 27006: olisi jättäneet ostamiaa·DJ puita viime hakkuuka udel1a; met- 27007: sästä ulosotta.matta, mihin heillä kauppwehtoj·ensa mukaisesti 27008: on oikeus. Niin pi•an kuin vientimahdollisuuksia taws tar- 27009: joutuu, tulevat nämä tulot tuntuvasti ka.svamaan. 27010: Hankinnoista ja liilketoiminna•sta jäävät tulot vuonna 1917 27011: suuressa määrin pienemmiksi kuin niihin käy·tetyt Jmstan- 27012: nukset, johtuen siitä, että salw~Ha ·olevia melkoisia tavara- 27013: 38 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 27014: 27015: varastoja ei ole voitu lähettää ulkomaille, ja myöskin siitä, 27016: että metsähaEinnon vamsrtoissa on .erittäin suuret määrät val- 27017: miita halkoja, joista kustannukset ovat tänä vuonna suorite- 27018: tut, mutta tulot niistä sawdaa.n vasta ensi vuonna, jolloin ha-1- 27019: kojen ·luovutus valtion laitoksille ta,pahtuu. Var&stojen 27020: määrästä ei vielä tällä hei!keLlä, kuru täyde'mnen imventtoimi- 27021: nen ·tapa.htuu vasta vuoden vaihteessa, ol,e mahdollista saada 27022: luotettavaa tietoa. Näi·n ollen on metsätalouden ta~oudellinen 27023: tulos todellisuudessa kyllä parempi, kuin mitä rahasäännön 27024: luvuista käy esille, riippuen tämä osaksi kirjanpidon puut- 27025: teellisesta järjestyksesta. Mutta Va1liokunta ei ole saattanut 27026: olla panemattaJ merkille, ·että tämänkin seikan ·huomioon 27027: ottaen valtion metsätaloudesta saatu rahallinen tulos on vii- 27028: me vuosina kehittynyt ilmeisesti ·epäedulliseksi, vaikka 27029: tunnetusti puutavarain hinnat ovat olleet hyvät. Koska 27030: tehokkaisiin toimenpiteisiin viipymättä on ryhdyttävä nyt 27031: kosketelluu epäkohdan auttamiseksi, tulee Valiokunta val- 27032: tiovarain tilaa koskevassa mietinoossään yksityiskohtaisesti 27033: tutkimaan tätä valtiotalouden alaa ja. tekemääin sen johdosta 27034: tarpeellisia ehd·otuksia. 27035: Edelläesitetyn nojalla on Valiokuruta merkinnyt l81Skel- 27036: miin tulot kruunun metsätaloudesta esityksen mukaisesti 27037: 38,000,000 rnarkan sunruisina. - Tuloja kmuxnun rakennuk- 27038: sista. Vuonna 1916 kertyi näitä tuloja 139,000 markkaa ja 27039: voitaneen ne tämän johdosta..ottaa laskelmaan esityksen mu- 27040: kaisesti 150,000 rnarkan määrään. Muut tähän osastoon kuu- 27041: luvat tulot on otettu esityksen mukaisesti 1,970,000 mark- 27042: kaan, joten osaston tulosumma on 42,420,000 markkaa. . 27043: 2 osasto: Välittömiä veroja. - Maaveroja. Verohinnan 27044: noustessa ovat maaverojen tuottamat tulot olleet lisäänty- 27045: mässä, tehden tasaluvuin 3,758,000 markkaa vuonna 1915 ja 27046: 3,937,000 mark:kaaJ vuonna 1916. Valiokunta on 'katso- 27047: nut oikeruksi arvioida ne vuodeksi 1917 esityksen mu- 27048: kaisesti 4,470,000 markaksi. - Henkiveroja. Näistä 27049: kl rtyneet tulot nousivat 2,441,000 markkaan vuonna 27050: 1915. Jouluk·uun 27 päivänä 1915 annetulla asetuk- 27051: tuks:ella määirättiin kuitenkin, että henkirahat vuodelta 27052: Budjetin järjestely. 39 27053: 27054: 1915 olivat suoritettavat kaksinkertaisella määrällä, nimit- 27055: täin 4 markalla mieheltä ja 2 markalla naiselta. Tämän 27056: kautta nousivat henkiverot 4,551,000 markkaan vuonna 1916. 27057: Kun henkirahoja lokakuun 216 päivänä 1916 annetulla asetuk- 27058: sella on määrätty suoritettavaksi vuodelta 191,6 samalla ta- 27059: valla korotettuina, voitaneen henkiverot vuodeksi 1917 laskea 27060: ..f-,630,000 markkaan. Osaston tulojen yhteenlaskettu määrä 27061: olisi siis 9, 700,000 markkaa. 27062: 3 osasto: Välillisiä veroja. - Tullituloissa, jotka aikai- 27063: sempina vuosi,na ovat tuntuvasti kasvaneet, on sodan aikana 27064: tapahtunut melkainen vähennys. Vuosina 1913-1916 nou- 27065: sivat tullitulot seuraaviin määriin: 27066: V. 1913 .............. Smk. 58,325,000:- 27067: " 1914 .. .. .. .. .. .. .. " 46,169,000:- 27068: " 1915 .. .. .. .. .. .. .. " 42,107,000:- 27069: " 1916 . . . . . . . . . . . . . . " 45,635,000:- 27070: 27071: Kuluvana vuonna ova.it nämä tulot alentuneet. Kun tätä 27072: tulojen vähennystä myös vuoden loppukuukausina on odo- 27073: tettavissa, ei Valiokunta ol,e katsonut voivansa laskea näitä 27074: tuloja korkeampaan määrään kuin mitä esityksessä on ar- 27075: vioitu, jaettuina seuraavalla tavalla: 27076: 27077: Tuontitulli . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 33,960,000: - 27078: Vientitulli . . . . . . . . . . . . . . . . . , 125,000:- 27079: Sahaus:maksu. . . . . . . . . . . . . . . , 12,000:- 27080: Toimitusmaksut. . . . . . . . . . . . . , 150,000:- 27081: Sekalaisia vä:hempiä tuloja . . . . , 23,000:- 27082: Yhteensä Smk. 3-f-,270,000:- 27083: 27084: Aksiiseja. Pelikorteista suoritettava leimamaksu on esi- 27085: tyksessä laskettu nousevan 100,000 markkaan. Tämä 27086: maksu, joka kesäkuun 22 päivänä 1859 annetussa julis- 27087: tuksessa säädettiin 40 penniksi leikiltä, korotettiin maalis- 27088: kuun 10 päivänä 1914 annetuna asetuksella 1 markkaan 40 27089: penniin leikiltä. Tämän johdosta Eduskunta 1914 vuoden 27090: 40 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 27091: 27092: valtiopäivillä silloin esittämistään syistä lausui, että mai- 27093: nittu asetus, mikäli siinä säädettiin leimamaksun suoritta- 27094: misesta Suomessa valmistetuista pelikorteista, oli lainvastai- 27095: nen eikä sen nojalla siis voitu Suomessa valmistetuista peli- 27096: korteista kantaa leimamaksua, minkä vuoksi Eduskunta sil- 27097: loin poisti laskelmastaan kysymyksessä olevan erän. Mai- 27098: nitun l~:nvastaisen asetuksen nojalla. on kuitenkin tähän 27099: saakka peli'korttileimamaksua kannettu. Valiokunnan mie- 27100: lestä ei tällaisen arsiantilan jatkumista. de salEttava, mutta 27101: koska tältä vuodelta pelikorttima:ksua OTh 'kannettu valtio- 27102: rahastoon, ·on Valiokunta sen twoton tähän merkinnyt 100,000 27103: markaksi. Osaston tulot päättyV'ät siis 34,370,000 markkaan. 27104: 4 osasto: Sekaluontoisia veroja. - Senttonaalin tulo, 27105: jdka vuonna 1916 tuotti 202,000 markkaa, on €sityksessä las- 27106: kettu nousevan 200,000 markkaan. Viime loka'kuulta saadut 27107: tiedot osottavat kuitenkin, että. tämän veron tuotto on arvioi- 27108: tava 205,000 markaksi, jonka summan V alio'kunta siis on 27109: merkinnyt laskelmiiThsa. - Rekisterimaksuja. Tämän tulo- 27110: erän on V a:li·okunta saatujen tietojen johdosta korottanut 27111: 180,000 markaksi. V eroja sodan ajaksi. Nämä 27112: vaHiomhastoon kertyneet verot nousivat vuonna 1916 27113: 60,989,000 markkaan. Valiokunnan ehdotuksen mukaan kan- 27114: netaan näistä veroista kuluvana vuonna näytäntö- ja huvi- 27115: vero, pääoma- ja kuponkivero, almoholipitoi'St~n juomain 27116: anniskeluvero, alkoholipitoisten aineiden tukkukauppavero 27117: sekä suurten tulojen vero, mitkä verot huomataan suostunta- 27118: rahaston tuloina. Puhelinvero sitä vastoin Olli Edttskunnan 27119: päätöksen mukaan lakkautettu kuluvan vuoden elokuun 27120: 1 päivästä lukien, mutta siitä jo tänä vuonna ker- 27121: tynyt tulo pysytetään valtiorahastossa., jonka vuoksi - 27122: laskelmaan tarkoitusta varten on merkitty 30,000 27123: markkaa. Tähän on esityksen mukaisesti lisätty ny- 27124: kyään tosin suostunnan luontoisena jatkuva väliaikainen vero 27125: Suomeen tuotavista alkoholipitoisista juomista, joka vuonna 27126: 1916 tuotti 1,822,000 markkaa. Valiokunta on tämän veron 27127: ottanut laskelmissaan huomioon 820,000 markkana. Ryhmän 27128: tulot nousevat siis 850,000 markkaan.- Muita sekaluontoisia 27129: Bu(ietin järjestely. 41 27130: 27131: tnlo'ja on laskelmaan esityksen mukaisesti otettu 1,714,000 27132: markkaa, joten tähän o'sasiJoon 'kuuluva.t tulot ovat yhteensä 27133: 2;949;000 markkaa. , 27134: ö osasto: Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämi- 27135: sestä. - Postimaksut ovat sota-ajaksi korobetut Venäjän sisä.- 27136: asiainministerin antamalla as•etuksella syyskuun 28 päivältä 27137: 1914 sekä määräyksillä syyskuun 30 päivältä 1914 ja syys- 27138: kuun 20 päivältä 1916. Tämä korotus· ei kuitenkaan vaikut- 27139: tanut postitulojen lisääntymiseen ennenkuin vuonna 1916, 27140: s[llä nämä maksut, jotka vuonna 19·14 olivat 8,19•3,000 mark- 27141: kaa, tuottivat seuraavana vuonna ainoastaan 8,031,000 mark- 27142: kaa. Vasta vuonna 1916 nousivat postitulot 8,932,000 mark- 27143: lman. Esityksessä arvioidaan kuluvaksi vuodeksi postituloja 27144: 10,000,000 'TYUJ,rkkaa, jonka summan Valiokunta on ottanut 27145: budjettiin. - Majakkamaksuja. Kolmilla edellisillä val- 27146: tiopäivillä on Eduskunta budjettiehdotuksesta poistanut 27147: tuloerän majakkamaksuja, koska luotsilaitoksessa toimeen- 27148: pautuj.en lainvastaisten muutosten johd.osta ei ollut olemassa 27149: laillisia edellytyksiä näiden: maksujen kantamiseen. Nämä 27150: mabut ovat tästä huolimatta joka vuosi otetut rahasään- 27151: töön ja arvioidaan ne esityksessä kuluvaksi vuodeksi 350,000 27152: markan määrään. Katsoen siihen, mitä aikais·emmin on luot- 27153: silaitoksesta lausuttu, ja kun Valiokunta tämän johdosta on 27154: laskelmissaan pysyttänyt luotsilaitosta koskevat määrä- 27155: rahat, ovat Valiokunnan mielestä majakkamaksutkin bud- . 27156: jettiin otettavat, minkä vuoksi ne on siihen merkitty esityk- 27157: sen mukaisesti 350,000 markaksi. - Osaston loppusumma on 27158: 12,385,000 markkaa. 27159: 6 osasto: Sekalaisia tuloja: - Apumaksuja kun- 27160: nilta. Kaupulllkien osuudet po1iisi1menojen suorittamiseksi, 27161: jotka osuud·et vuonna 1916 vahvistettujen menosääntöjen mu- 27162: kaan nousevat 1,564,000 markkaan, aiheuttavat korotuksen 27163: tässä ryhmässä. Esityben mukaisesti merkitään ryhmän 27164: tulot siis 1,636,900 'TYUJ,rkaksi. - Muita sekalaisia tuloja on 27165: esityksen laskelman mukaisesti otettu 5,882,000 markkaa, 27166: joten tähän osastoon kuuluvat tulot ovat yhteensä 7,518,900 27167: markkaa. 27168: 42 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 27169: 27170: Tässä esitetyii vakinaiset valtiotulot vuonna 1917 olisivat 27171: siis 109,342,900 mark'kaa. 27172: Ylimääräisinä tuloina Qtetaan esitykseen laskelman 27173: mukaan huomioon 330,000 markkaa luna·stettugen hllhjoi- 27174: tusmaiden ostohinnan ytlimääräisiä osam.1aksuja. 27175: Tähän tulee lisäksi siirto valtiorahastoon lainausrahas- 27176: tosta. Lainausrahaston korkotuloista on julistuksen mu- 27177: kaan 11 päivältä heinäkuuta 1887, paitsi sanotussa ju- 27178: listuksessa mainittua 76,000 markan rahamäärää, vuosittain 27179: siirrettävä valtiorahastoon summa, joka kunkin vuoden vuosi- 27180: rahasääntöä järjestettäessä määrätään. Jotta lainausrahas- 27181: tosta voitaisiin antaa lainoja varsinkin kansakoulurakennuk- 27182: sia varten, on tämä korkovarojen siirto, joka. kahtena viimei- 27183: senä vuonna on ollut 900,000 markkaa, esityksen mukaisesti 27184: supistettu 500,000 markaksi. 27185: Kaikki valtiorahaston vakinaiset ja ylimääräiset tulot 27186: vuonna 1917 olisivat edellisen mukaan yhteensä 110,172,900 27187: markkaa. 27188: 27189: 27190: Perustuslajn mukaan ovat valtiorahaston kaikki tulot käy- 27191: tettävissä valtiomenojen suorittamiseen. Näihin tuloihin 27192: tulee lisäksi se määrä, joka tarkoitusta varten voidaan luovut- 27193: taa valtiorahaston pääJomas.äästöstä.. Niinkuin esityk- 27194: . seen liitetty valtiorahaston tiliasema osottaa, oli rahaston 27195: pääomasäästö 19 16 vuoden lopussa 12~,9'80,656· markkaa 73 27196: 1 27197: 27198: 27199: 27200: penniä. Tämä säästö oli sidottu pääasiallisesti pitkäaikaisiin 27201: lainoihin, tulorästeihin, ennakkomaksuihin, Saksassa taka- 27202: varikoituihin obligatsioneihin, postiosotusvaroihin ynnä ·eri- 27203: näisiin muihin tilisaataviin, muun muassa 27,000,000 markan 27204: saatavaan kulkulaitosrahastolta. Sanottua rahastoa koske- 27205: vassa mietinnössään on V aliakunta kuitenkin ehdottanut, että 27206: viimeksi mainittu saatava olisi vuoden kuluessa suoritettava 27207: valtiorahastoon takaisin. Täten irroitetut varat voitaisiin siis 27208: käyttää valtiomenojen peittämiseen, jota vastoin valtiorahas- 27209: ton muut pääomavarat, huomioon ottaen myös virastojen ny- 27210: kyään lisääntyneet käteisen kassan tarpeet ynnä välttämätön 27211: Budjetin järjestely. 43 27212: 27213: kassareservi, eivät oli~i käytettävinä 1917 vuoden budjetin 27214: täytteeksi. 27215: Tämän mukaan olisi ylläarvioitujen vuonna 1917 kysy- 27216: mykseen tulevien valtiotarpeiden tyydyttämiseen käytettä- 27217: Yinä seuraavat varat: 27218: VaHiorahaston tulot . . . . . . . . . . . . . . Smk. 110,172,900: -- 27219: Lisäys valtiorahaston pää,omasäästöstä , 27,000,000:- 27220: Yhteensä Smk. 137,172,900:- 27221: 27222: Kaikkien 1917 vuoden menojen on, kuten edellä on mai- 27223: nittu, laskettu tekevän 278,138,649 markkaa 07 penniä. Tästä 27224: määrästä on kuitenkin väihennettävä laskelmaan otetut kan- 27225: nanta- ja tarkastuskustannukset leima- ja malla.sjuomaveros- 27226: ta, jotka on arv~oitu yhteensä 100,700 markaksi, menot palo- 27227: viinanvalmistuksen ja kaupan silmälläpidosta sekä J)aloviina- 27228: asetuksia vastaan tehtyjen rikkomusten syytteeseenpanokus- 27229: tanmisten korvaamisesta, 200,000 markkaa, sekä denatu- 27230: roidusta paloviinasta takaisin suoritettu valmistusvero, 27231: 18,000,000 markkaa, ynnä 200 markkaa oikaisurahoja eli 27232: yhteensä 18,300,900 mark'kaa., koska nämä menot, mainit- 27233: t.pjen suostuntaverojen kantamisesta aiheutuneina, ovat nii- 27234: den tuottamalla tulolla korvattavat Budjetin järjestelyssä 27235: vuodeksi 1917 kysymykseen tulevat menot ovat siten 27236: 2,59,837,749 markkaa 07 ·penniä. Kun näiden men:ojen 27237: suorittamiseen käytettävissä olevien varojen ~umma on 27238: 110,172,900 matkkaa, havaita•an, että vakinaiset valtion va- 27239: rat eivät riitä valtion yleiseen budjettiin otettavien menojen 27240: suorittamiseen vuonna 1917, vaan että syntyy lisävarojen 27241: tarve, joka siinä tapauksessa, että valtiorahaston käytettä- 27242: vissä oleviin varoihin edellisen mukaan luetaan 27,000-,000 27243: markkaa rahaston pääomasäästöstä, on suuruudeltaan 27244: 122,664,849 markkaa 07 penniä. 27245: Harkitessaan kysymystä tämän lisätarpeen täyttämisestä, 27246: Valiokunta on ensiksi ottanut huomioon suostuntarahaston 27247: säästön 1916 vuoden •päättyessä, joka. esitykseen liitetyn 27248: tiliaseman mukaan oli 2,05:5,844 markkaa 32 penniä. 27249: 44 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 27250: 27251: Tämän jälkeen on otettava lukuun tulot, nyttemmin suos- 27252: tunnanluontoisiksi katsottavista allamainituista sodan ajaksi 27253: hallinnollista tietä säädetyistä veroista sekä niistä suostunta- 27254: veroista, jotka Valiokunta, sillä edellytyksellä, että ne käy- 27255: vät tarpeellisiksi, on, ehdottanut vuonna 1917 suoritettaviksi 27256: seuraaviin määriin: 27257: 27258: mallasjuomaverosta .......... . Smk. 1,000,000:- 27259: paloviinanvalmistusverosta . . .. . 18,000,000: - 27260: näytäntö- ja ·huviverosta ..... . " 3,000,000: - 27261: pääoma- ja 'kuponkiverosta ... . 27262: " 7,500,000:- 27263: leimaverosta ................ . 27264: " 12,500,000:- 27265: alkoholipitoisten juomain anniske- 27266: " 27267: ,luverosta ................ . 2,600,000: - 27268: alkoholipitoisten aineiden tukku- 27269: " 27270: kauppa verosta . . .......... . 2,400,000:- 27271: suurten tulojen verosta ....... . 27272: " 95,000,000: - 27273: -------------------------- 27274: " 27275: Yhteensä Smk. 142,000,000:- 27276: 27277: 27278: Näistä tuloista on kuitenkin vähennettävä edellämainitut 27279: suostuntaverojen kantamisesta sekä paloviinan denaturoimi- 27280: sesta aiheutuvat menot, yhteensä 18,300,900 markkaa, ja jää 27281: niistä siis käytettävänä olevaksi tuloksi 123,699,100 mark- 27282: kaa. Jos tähän lisätään ann,iskelumaksut 2,000 markkaa 27283: ynnä kontrollimaksut tislauslaitoks.]sta j•a denaturoimismak- 27284: sut 50,000 markkaa sekä korko- ja satunnaisia tuloja arviolta 27285: 100,100 markkaa, tulee suostuntarahaston tulojen nettomää- 27286: räksi 123,851,200 maxkka.a vuonna 19<17. Yhdessä rahaston 27287: pääomasäästön kanssa puheena olevan vuoden alussa on s·iis 27288: ~·vuonna 1917 käytettävissä olevia suostuntarahaston varoja 27289: kaikkiaan 125,907,044 markkaa 32 IJenniä. 27290: Kun suostunnan tarve, kuten edellä mainittiin, on 27291: 122,664,849 markkaa 07 penniä, johonlisäksi tulevat suostun- 27292: tain kannasta sekä paloviinan denaturoimisesta aiheutuvat 27293: kustannukset 18,300,900 markkaa, havaitaan, että yllä lue- 27294: tellut suostuntaverot riittävät tämän tarpeen täyttämiseen, 27295: Budjetin· fårlestely. 46 27296: 27297: antaen yhdessä rahaston pääoman kanssa lisäksi ylijäämän, 27298: arviolta 3,242,195 markkaa 25 penniä, joka ·on Eduskunnan• 27299: vastedes käytettävänä. 27300: 27301: 27302: 'l'ässä yhteydessä on V aliakunta käsitellyt myös kysy- 27303: mystä määrärahan asettamisesta vanhuus- ja työkyvyttö- 27304: myysvakuutuksen toteuttamisHksi perustettavan erityisen 27305: rahaston aikaan saamis,eksi, mistä Valtiovarainvaliokunta 27306: tämän v·uoden ensimäisillä valtiopäivillä teki ·ehdotuksen. 27307: Tähän tarkoitukseen on myöskin edustajain Gyllip.gin y. m. 27308: anomusehdotuksessa N :o 83 anottu 40,000,000 markan aset- 27309: tamista vaHiorahaston säästövaroista. Eduskunta on jo vuo- 27310: den 19•14 valtiopäivillä vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuu- 27311: tuksen toteuttamiseksi Suomen Pankin voittovaroista myön- 27312: tänyt 4,000,000 markkaa, täten tunnustaen asian suuren mer- 27313: kityksen. Tämä Eduskunnan päätös on kuitenkin jäänyt 27314: toteuttamatta. Suomen Pankin asema nn nykyisin r;ellainen, 27315: ettei sillä ole voittovaroja valtiotarkoituksiin käytettäväksi 27316: ja lähivuos·ina mahdollisesti syntyvät. voittovarat tarvitaan 27317: varmaankin edelleen Pankin nyt horjuvan aseman vahvista- 27318: miseksi. Valiokunnan mi·elestä on mainittu tarkoitus kuiten- 27319: kin niin tärlreä, että valtiovaroja siihen on mahdollisuuden 27320: mukaan varattava joo nyt, vaikka ei voidakaan ryhtyä pu- 27321: heena olevaa vakuutusta käytäntöön heti sovelluttamaan. 27322: Nyt kyseessä oleva tärkeä valtiotarve ei vaadi irtaimia, 27323: käteisiä varoja juuri nykyhetkellä. Sellaiset valtiovaraston 27324: varat, kuten lainausrahaston varat ja valtiovaraston pitkä- 27325: aikaisiin lainoihin sidotut varat soveltuvat näin ollen hyvin 27326: vanhuus- ja työkyvyttömyy.svakuutuksen pohjapääomaksi 27327: siirrettäviksi, sitäkin paremmin, kuin mainitun perustetta- 27328: vankin rahaston varat tulevat. todennäköi&€sti samalla tavoin 27329: ainakin osaksi sijoitettaviksi. Valiokunta on senvuoksi sitä 27330: mieltä, että riittävän suuri, ainakin 40,000,000 markkaan 27331: nouseva, vanhuus- ja työkyvyttömyysrahasto nyt olisi siten 27332: aikaan saatava, että. tuollaiseen p·erustettavaan rahastoon siir- 27333: rettäisin valtion lainausrahastossa oleva säästö. Valiokunta 27334: 46 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 27335: 27336: on tehnyt tämän ehdotuksen sitäkin suuremmalla syyllä, 27337: kun Hailituksenkin taholta on ilmoitettu samanlaiseen järjes- 27338: telyyn ryhdytyn. Lainausrahastossa on nykyisin varoja noin 27339: 32,000,000 markkaa, joten. jos siihen valtiorahastosta siirre- 27340: tään siinä olevia pitempiaikaisia lainoja 8,000,000 markan 27341: määrään, mikä vaikeuki:,itta voinee tapahtua, perustettavan 27342: rahaston pääonn nousee Valiokunnan edellä suunnittelemaan 27343: summaan. 27344: Vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen vakuutusra- 27345: haston pohjapääomaksi siirrettäviksi ehdotetut 40,000,000 27346: markkaa olisi V aliakunnan mielestä hoidettava erityisenä 27347: Eduskunnan valvonnan alaisena rahastona ja tarkoitukseensa 27348: käytettävä ainoastaan Eduskunnan päättämällä tavalla, 27349: mutta siihen mennessä kartutettava rahaston sijoituksista 27350: saatujen korkojen kautta. :M:ikäli valtiovarat lähiaikoina sal- 27351: lisivut rahastoa edelleen siirroilla lisätä, olisi rahaston pää- 27352: omaa pyrittävä kasvattamaan. 27353: 27354: Edellä esitetyn nojalla V a:1iokunta kunnioittaen ehdottaa 27355: Eduskunnan päätettäväks<i, 27356: että vanhuus·· ja työkyvyttömyysvakwutuk- 27357: ~en toteuttam'iseksi cm petulstettava erityinen ra- 27358: hasto, • jota Eduskunnan valvonnan alaisena on 27359: hoidettava ja kasvuutettava, kunnes sen va'fat voi- 27360: daan Eduslmnnan piiättämällä tavalla tarkoituk- 27361: seensa käyttää, ja 27362: että tähän rahastocm on siirrettävä valtiom 27363: lainau;srahaston varat sekä v,altiorahastosta 8iinä 27364: olevia pitkäaikaisia lainoja 8,000,000 marka-n 27365: määrään. 27366: 27367: Edellyttäen, että Eduskunta hyväksyy Valiokunnan yl- 27368: läolevan ehdotuksen, on Valiokunta ottanut mainitun 27369: 8,000,000 markan menon siirtona huomioon, samalla merki- 27370: ten vastaavan summan lisäyksenä vaitiorahaston pääoma- 27371: säästöstä. 27372: Budjetin järjestely. 47 27373: 27374: Viitaten siihen, mitä edellä on esiin tuotu ja ottaen huo- 27375: mioon kulkulaitosrahastolle hyväksytyn erityisen budjetin 27376: sekä nojautuen Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n 2 momentin 27377: säännökseen, Valiokunta kunnioittaen ehdottaa, 27378: 27379: 1) että Eduskunta hyväksyisi noudatetta- 27380: vaksi seuraavan rahasäännön vuodelle 1.917, ja 27381: S:en rmtkaisesti päättäisi, 27382: 2) että vuoden 1917 valtiomenojen suoritta- 27383: miseen on käytettävä: 27384: a) valtiorrahaston ja knlkulaitosrahOJSton vaki- 27385: naiset ja ylimääräi'8et tulot t;uodelta 1917; 27386: b) valtiorahaston säästöstä 35,000,000 mark- 27387: kaa, josta 8,000,000 n~arkkaa siirrettäväksi van- 27388: huus- ja työkyvyttömyy;svakuutuksen toteutta- 27389: mista varten perustettavaan rahast.aon; sekä 27390: c) mikäli edellämainitut v<arat eivät riitä, 27391: suostuntarahaston var.oja aina 140,965,749 mark- 27392: kaa 07 penniin asti; 27393: 3) että suosiuntarahastoon on mwnna 1917 27394: kannettav'a mallasjuomavero, paloviinavero, nä;IJ- 27395: täntö- ja huvivero, leimavero, alkoh'olipitoisten 27396: juomain anniskeluve11o. alkoholipitoisten aineiden 27397: tukknkauppavero, näistä veroista annettujetn mää- 27398: ,·äysten mu}oaan sekä suurten tulojen suost·nnta- 27399: vero sekä pääoma- ja kuponkisuosiunta niiden 27400: lakien mukaan, jotka Edu.skunba on niistä hyväk- 27401: synyt . 27402: • 27403: 48 1917 II Vp . ..,..,. V. M. ~Esitys N:o 24. 27404: 27405: 27406: 27407: 27408: Valtiotulot. 27409: E n s i m ä i n e n 0 s a s t o. 27410: Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta. 27411: Tuloja kruunun maatiloista (Valtiorahasto) 2,300,000:-- 27412: " , kalastuksista , 70,000': -- 27413: " , metsätaloudesta , 38,000,000: -- 27414: " , rakennuksista , 150,000: --- 27415: " kanavista , 1, 100,000 : ---- 27416: Tuloja valtionrautateistä (Kulkulaitosra- 27417: hasto) ............................ 148,500;000:- 27418: Korkoja (Valtiorahasto) . . . . . . . . . . . . . . . . 800,000:- 27419: , (Suostuntarahasto) . . . . . . . . . . . . 100,000:- 27420: , (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . . . 50,000: - 27421: 191,070,000:- 27422: 27423: T o i n e n 0 s a s t o. 27424: Välittömiä veroja. 27425: Maaveroja (ValHorahasto) ............. . 4,4 70,000: - 27426: Elinkeinoveroja (Valtiorahasto) ........ . 600,000:- 27427: , (Suostuntaraha'Sto) ..... . 2,000':- 27428: Henkiveroja (Valtiora:hasto) ........... . 4,630,000:- 27429: Suurten tulojen 'Vero (Suostuntarahasto) .. 95,000,000: -- 27430: Pääoma- ja kuponkivero ('Suostuntarahasto) 7,500,000:- 27431: 112,202,000:--::- 27432: 27433: K o 1m a s 0 s a s t o. 27434: Välillisiä veroja. 27435: Tullituloja (Valtiorahasto) ............. . 34,270,000: -- 27436: Aksiiseja (Valtiorahasto) ............. . 100,000:- 27437: Aksiiseja (Suostuntarahasto) ........... . 1'9,000,000:- 27438: 53,370,000:- 27439: Budjetin järjestely. 49 27440: 27441: N e l j ä s 0 s a s t o. 27442: ~ 27443: Sekaluontoisia veroja. 27444: K nolinpesäprosenttia (V aitiorahasto) .... . 100,000:-- 27445: Senttonaa.lia (Valtiorahasto) ........... . 205,000:-.--- 27446: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (Valtio- 27447: rahasto) ......................... . 1,240,000:- 27448: Maksuja yleisistä huveista (V aitiorahasto) 330,000:-- 27449: Maksuja metallien ja paperin tutkimisesta 27450: sekä rekisterimaksuja (Valtiora.hasto) .. 224,000:- 27451: Veroja ~odan ajaksi (Valtiorahasto) ..... . 850,000:-- 27452: Näytäntö- ja huvivero (Suostuntarahasto) 3,000,000: - 27453: Leimavero (Suostuntaraha.sto) .......... . 12,500,000: -- 27454: Alkoholipitoisten juomain anniskeluvero 27455: (Suostuntarahasto) ................ . 2,600,000: -- 27456: Alkoholipitoisten aineiden tukkukauppa- 27457: vero (Siwstuntarahasto) ............. . 2,400,000: -- 27458: 23,449,000:- 27459: 27460: V i i d e s 0 s a s t o. 27461: Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä. 27462: (Valtiorahasto). 27463: Postimaksuja . . ...................... . 10,000,000: -- 27464: Majakkamaksuja ..................... . 350,000:- 27465: Sairasmaksuja yleisissä sa.iraaloissa ..... . 1,250,000:- 27466: Oppilasmaksuja opetuslaitoksissa ....... . 750,000:-- 27467: Sekalaisia vähempiä maksuja ........... . 35,000:- 27468: 12,385,000:- 27469: 27470: K u u d e s 0 s a s t o. 27471: Sekalaisia tuloja. 27472: Kruununsakkomhoja (Valtiora.ha:sto) ..... 550,000:- 27473: Perinnöksiostomaksuja , 4,000:- 27474: Lunastettujen maatilain kauppahinnanr 27475: maksuja (Valtiorahasto) ........... . 450,000:- 27476: Korvausta kruunun ennakolta maksamista 27477: kustannuksista (V aitiorahasto) ... , ... 1,250,000: - 27478: 4 27479: 50 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 27480: 27481: Viralliset sanomalehdet (Valtiorahasto) .. 150,000:- 27482: Senaatin kirjapaino f(V altiorahasto) ..... . 1,400,000:- 27483: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtion- 27484: laitoksissa (V aitiorahasto) .......... . 1,178,000: -- 27485: Apumaksuja kunn~lta (Vaitiorahasto) ... . 1,636,900:-- 27486: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (Val- 27487: tiorahasto) ........................ . 900,000:- 27488: Satunnaisia tuloja (Suostuntarahasto) ... . 100:- 27489: Oikaisurahoja ja satunnaisia tuloja (Kulku- 27490: laitosrahasto) .............. , ...... . 10,100:- 27491: Kontrollimaksuja tisla uslaitoksista ja de- 27492: na turoimismaksuj a (Suostun tarahasto) .50,000:- 27493: 7,579;100:- 27494: 27495: Summa vakinaista valtiotuloa . . . . . . . . . .. 400,055,100: - 27496: 27497: Ylimääräistä valtiotuloa. 27498: Osamaksua lunastettujen lahjoitusmaiden 27499: hinnasta (Vaitiorahasto) ........... . 330,000: -· 27500: Vuoden 1917 laina (Kulkulaitosrahasto) .. 75,000,000: - 27501: Palautus Haapamäen-Jyväskylän rataosan 27502: uudestaanrakentamisen määrärahasta 27503: (Kulkulaitosrahasto) ............... . 1,000,000: - 27504: 76,830,000:- 27505: 27506: Siirtoa lainausrahastosta valtiorahastoon, 27507: korkoa ........................... . 500,000:- 27508: Lisäys valtiorahaston pääomasäästöstä ... . 35,000,000:- 27509: Yhteensä 511,885,100: - 27510: 27511: Rahasäännön alaisten rahastojen välisiä siirtoja. 27512: Valtiorahastoon suostuntarahastosta ...... 130,9,65,749:07 27513: Kulkulaitosrahastoon valtiorahastosta . . . . 39,759,316: 83 27514: Kulkulaitosrahastoon suostuntarahastosta . . 10,000,000:- 27515: Summa .180, 725,065: 90 27516: BudJetin Järjestely. 51 27517: 27518: 27519: 27520: Valtiomenot. 27521: Vakinaiset menot. 27522: E n s i m ä i n e n P ä ä l u o k k a. 27523: Entisen hallitsijan käytettävänä ol~t varat ja hiifnen 27524: välittömästi käytettä·vänään olliut valtiJo-omaisrtvus. 27525: Entisen hallitsijan käytettävänä olleet va- 27526: rat 350,000:- 27527: 27528: 27529: 27530: Toinen Pääluokka. 27531: V altiopä:iväkustannuk'81b. 27532: Yleiset kustannukset 2,070,000: - 27533: Eduskuntahuoneistot 150,000:- 27534: 2,2'20,000: - 27535: 27536: Kolmas Pääl uokka. 27537: Hallitus7Jaitokset. 27538: Kenraalikuvernöörinvirka ............. . 3~8,400: -· 27539: Senaatti ............................ . 2,()36,900: --- 27540: Valtiosihteerinvirasto .................. · 581,100: ~ 27541: Kenraalikuvernöörinkanslia . . .......... . 455,800: ~ 27542: 4,012,'200: - 27543: 27544: N e 1 j ä ~; P ä ä 1 u () k k a: 27545: " 27546: Tuomroistuimet ja Oik'eU!StoimituskunfJaan kohd-istwv'OJt 27547: halUnnonhoorat. 27548: Hovio~keudet . . ......................• 1,49·4,400: - 27549: Kihlakunnanoikeudet ................. . 614,700:-;- 27550: 52 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 27551: 27552: Maanjako-oikeudet .................... . 53,300:- 27553: Lainvalmistelukunta .................. . 11,000: -- 27554: Van'keinhoitohallitus .................. . 75,400:- 27555: Kurltushuoneet ja työvankilat ......... . 2,875,100: -- 27556: Läänin- ja kihlakunnanvankilat ........ . 2,113,200:- 27557: Kasvatuslaitokset alaikäisiä lainrikkojia 27558: varten ........................... . 832,400:-- 27559: Muita vankeinhoidon menoja ... ~ ....... . 1,265,100:- 27560: Erinäisiä määrärahoja ................. . 266,413: 20 27561: 9,601,013: 20 27562: 27563: 27564: 27565: 27566: V i i d e s P ä ä 1 u o k k a. 27567: 27568: Sivilitmmituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. 27569: 27570: Lääninhallitukset ..... : .............. . 1,93 8,240:- 27571: 1 27572: 27573: 27574: Kihlakuntain hallinto ................. . 3,188,150:- 27575: Muita läänien hallinrrl'on menoja ......... . 2,707,510: -· 27576: Kaupunkien poliisilaitokset ............ . 8,000,000; - 27577: Lääkintöhallitus ..................... . 180,120:- 27578: Lääkärinhoito maalla ................. . 5·65,800:- 27579: Helsingin yleinen sairaala ............. . 2,'183,328: - 27580: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairaalat .. 3,5·92,2·95: - 27581: Mielenvikaisten hoitolaitokset .......... . 2,2,50,654: -· 27582: Synnytyslaitokset .................... . 140,000:- 27583: Rokotus ............................ . 109,800:- 27584: Tarttuvien tautien ehkäiseminen ....... . 800,000:-- 27585: Muita lääkintölaitoksen menoja ......... . 1,467,900: - 27586: Yleisten rakennusten ylihallitus ........ . 138,3·60:- 27587: Lääninrakennuskonttorit .............. . 55,430: -· 27588: Muita rakennusvirkakunnan menoja ..... . 3'19,600:- 27589: Tilastollinen päätoimisto . . ............ . 92,600:- 27590: Painoasiain ylihallitus ja painoasiamiehet 140,685:- 27591: Vaivaishoidon ja suojelukasvatuksen tarkas- 27592: tus .' ............... · · · · · · · · · · · · · · 68,700:- 27593: Budjetin järjestely. 53 27594: 27595: Vaivaishoidon ja suojelukasvatuksen avus- 27596: ta.miseksi . . ...................... . 401,780:- 27597: Suomen passitoimisto Pietarissa :· ...... . 163,070:- 27598: Erinäisiä määrärahoja ................. . 778,695: 72 27599: 29,282,717: 72 27600: 27601: 27602: K u u d e~s P ä ä 1 u o k k a. 27603: V altiovara.intoimituskwnhOO!,n kohdistnvat hallinrnonhaarat. 27604: Valtiokonttori ....................... . 165,900:- 27605: Tullihallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 303,400:- 27606: Tullikamarit ja tullitoimistot ........... . 1,691,500:- 27607: Rantavartiohöylaivat ja -höyrypurret ... . 328,000:- 27608: Muita tullilaitoksen menoja ............ . 4,351,800:- 27609: Rahapaja ..................... ·~· .... . 171,190:- 27610: Kruununjyväsföt ..................... . 33,600:- 27611: Leimakonttori ....................... . 35,700:-- 27612: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten 27613: tarkastus ........................ . 40,,100:- 27614: Erinäisiä määrärahoja 29,200:- 27615: 7,145,300:- 27616: ' 27617: 27618: S e i t s e m ä s P ä ä 1 u o k k a. 27619: Kamd!ritoimituskuntaan kohdistuvat kallinnonhaarat. 27620: Yleinen revisionioikeus ............... . 40,000:- 27621: Revisionikonttori ..................... . 124,280:- 27622: Oikaisuprosenttia (Kulkulaitosrahasto) ... . - 500:- 27623: Metsähallitus . . ...................... . 243,000:- 27624: Hoitoalueiden hallinto ................ . 1,2:2·5,000: - 27625: Metsänvartijakoulut .................. . 180,000:- 27626: Muita metsänhoitolaitoksen menoja ..... . 31,9,43,000:- 27627: Virkatalojen hoito ................... . 388,000:-- 27628: Erinäisiä määrärahoja ................. . 111,000:- 27629: 34,254,780: - 27630: 1917 II Vp.- V. M.- Jlsitys N:o 24. 27631: 27632: K a h d e k s a s P ä .ä 1 u o k k a. 27633: Sot-ilasmenoja. 27634: E;rinäisiä :n;täärärahoja ................. . 1~4,050: ........ 27635: Menoja Suomeen sijoitetusta venäläisestä so- 27636: taväestä ......................... . 83,927: 72 27637: 207,977: 72 27638: 27639: Y h d e k s'ä s Pää 1 u o k k a. 27640: K irkollisa.siaintoimituskun taan kohdistuvat hallinnonhaarat. 27641: Luterilainen kirkko ................... . 600,300:- 27642: Kreikkalais-katolinen ja roomalais-katolinen 27643: kirkko .......................... , 185,400:- 27644: Aleksanterin-Yliopisto ................ . 2,60,3,800:- 27645: Koulutoimen ylihallitus ............... . 314,800:- 27646: N ormaalilyseot . . .................... . 499,900: -· 27647: Klassilliset lyseot . . .................. . 432,500:- 27648: Lyseot rinnakkaisine luokkineen ....... . 2,1108,000:- 27649: Kes·kikoulut ......................... . 484,000:- 27650: Tyttökoulut ......................... . 1,198,500: -· 27651: Valtioapua yksityisille kouluille ....... . 2,049,000:- 27652: Muita oppikoulujen menoja ........... . 1,9,29,500:-- 27653: Kansakoulunopettaja- ja -opettajatarsemi- 27654: na.arit ........................... . 1,150,800: ·- 27655: Piiritarkastajat ................... ~ .. . 268,500:- 27656: Kansakoulujen valtioavustus ........... . 12,'~60,000:- 27657: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja ... . 5,194,100:- 27658: Kuuromykkäin opetuslaitokset ......... . 708,300:- 27659: Sokeain opetuslaitokset ............... . 197,200:- 27660: Tylsämielisten opetuslaitokset ......... . 176,300:- 27661: Muita menoja aistivialliskoululaitoksesta .. 141,,500:- 27662: Yhteiskunnallista. valistustyötä varten ... . 974,000:- 27663: Muinaistieteellinen toimikunta ......... . 205,900: -· 27664: 27665: . 27666: Meteorologinen keskuslaitos ........... . 116,400:- 27667: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi ..... . 629,000: ~ 27668: ' 27669: Erinäisiä määrärahoja ................ . 783,900:- 27670: 35,211,600:- 27671: h.dietin järjestely. 55 27672: 27673: Kymmenes l'ääluokka. 27674: Maan1lilielystoirnituskuntaan kohdistuvat hallinn.onhaarat. 27675: Maanmittaus- ja Vakauslaitos ......... . 1,378,000:-. 27676: Maa.Q.mittaus- ja verollepanokustannuksia .. 1,590,000:- 27677: Maanviljelyshallitus .................. . 429,800:- 27678: Valtio.Q. loo:ulutilat ja niihin sijoitetut maa- 27679: taloudelliset O'P'pilaitokset ..... , ..... . 1,684,300:- 27680: Muut maataloudelliset oppilaitokset .... . 916,300:- 27681: Maanviljelystaloudellinen koelaitos ..... . 98,100:- 27682: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labora- 27683: torit ............................ . 17,900:- 27684: Maanvilj.elysinsinöörit ja agronoomit ..... . 244,500:- 27685: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit .. 55,200:- 27686: Revoshoito . . ........................ . 278,600:- 27687: Eläinlääkintölaitos ................... . 602,700:- 27688: Kalastus ........................... . 284,500:- 27689: Maataloudelliset seurat ............... . 1,447,500:- 27690: Erinäisiä määrära.hoja 556,500:-- 27691: 9,583,900: - 27692: 27693: 27694: Y h d e s t o i s t a P ä ä l u o k k a. 27695: K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnoohaarat. 27696: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus ..... . -153,000:- 27697: , , , insinöörikunta .. . 356,300:- 27698: Muita tie- ja vesirakennusten menoja ... . 1,142,000:- 27699: Kana.vat ............................ . 1,792,-600:- 27700: Postihallitus ........................ . 322,800:- 27701: Postipiirit .......................... . 26,200:- 27702: Postikonttorit ....................... . 2,639,000:- 27703: Rautatiepostitoimitus .................. . 886,600:- 27704: Post.itoimitukset, postiasemat ja postipy~äkit 1,370,100:- 27705: Muita postilaito_ksen menoja ........... . 8,103,600:- 27706: Erinäisiä määrärahoja ................. -. 690,500:- 27707: Valtionrautatiet (Kulkulaitosrahasto) 168,872,700:- 27708: • 186,355,400:- 27709: M 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 27710: 27711: Kahdestoista Pääluokka. 27712: Kauppa- ja teollisuustoimitusktmtaan kohdistuvat 27713: hallinnonhaarat. 27714: Luotsilaitos ......................... . 3,430,442: - 27715: Merenmittauskustannuksia ............. . 198,550:- 27716: Teollisuushallitus .................... . 173,500:- 27717: Ammattientarkastus .................. . 82,500:-- 27718: Teknillinen korkeakoulu ............... . 562,600:- 27719: Muu teknillinen opetus ............... . 6.5,7 ,420: -- 27720: Käsityöläis- ja ammåttikoulut ......... . 300,000:- 27721: Kauppaopetus ....................... . 650,000:- 27722: Merikoulut .......................... . 205,900:- 27723: Merenkuluntarkastus ................. . 39,100:- 27724: Geologinen toimisto . . ................ . 9'1,410:- 27725: V akuutusta:rkastus ................... . 13,300:- 27726: Suomen kauppa-asiamiehet ............ . 15,683:20 27727: Paloviina-asetuksissa edellytettyjä menoja 18,200,000: - 27728: Mallasjuomain valmistuksen silmälläpito .. 65,000:- 27729: Erinäisiä määrärahoja................. . 805,800:- 27730: 25,491,205: 20 27731: 27732: Kolmastoista Päälil.okka. 27733: Talowsosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhoomt. 27734: Suomen valtioarkisto ................. . 85,100:- 27735: Suomen viralliset sanomalehdet ........ . 108,300:-- 27736: Senaatin kirjapaino ................... . 1,550,000:- 27737: Erinäisiä määrärahoja ................. . 3,000:- 27738: 1,746,400:- 27739: 27740: ~ Neljästoista Pääluokka. 27741: Sekalaisia yleisiä menoja. 27742: KenraalikuvernöÖrin ja Senaatin käyttö- 27743: varat ........................... . 444,000: --- 27744: Matkaku~'>tannuksia ........, ........... . • 60,000:- 27745: Budjetin järjestely. 57 27746: 27747: Korjauskustannuksia ................. . 1,650,000:- 27748: U utisrakennuskustannuksia ............ . 700,000:- 27749: Erinäisiä määrärahoja ............... . 2,270,2150: 40 27750: ~. 124,250: 40 27751: 27752: 27753: Viidestoista Pääluokka. 27754: Eläkkeitä ja yleisiä ;apurahoja. 27755: Sivilivirkakunta ..................... . 3,538,000:- 27756: Tullivirkakunta ..................... . 133,000:- 27757: Postilaitos .......................... . 25,000:- 27758: Sotilaseläkkeitä ...................... . 85-3,000:- 27759: Maalaiskansakoulnnopettajain eläkkeitä .. 210,000:- 27760: Mieskohtaisia apurahoja ............... . 40,000:- 27761: Eläkkeitä ja erinäisiä määrärahoja (Kul- 27762: kulaitosrahasto) ................... . 1,067,000:- 27763: Erinäisiä määrärahoja ................. . 505,000:- 27764: 6,371,000:- 27765: 27766: Kuudestoista Pääluokka. 27767: V altiovelka. 27768: Korkoja ja kuoletuksia (Kulkulaitosrahasto) 16,423,722: 22 27769: 16,423,722: 22 27770: , Summa vakinaisia menoja: 373,381,466: 46 27771: 27772: Siirtoja rahasäännön ulkopuolella oleviin rahastoihin. 27773: Valtiorahastosta: 27774: Tilattoman väestön lainarahastoon ... . 300,000:- 27775: Turvattomain la,sten hoitorahastoon .. . 70,000:- 27776: K ulkulai tosra hastosta: 27777: Laamanninkäräjäjyvärahastoon. korkoa 154,160:- 27778: 524,160:- 27779: 27780: Summa vakinaisia valtiomenoja ja siirtoja: 27781: 373,905,626: 46 27782: 68 1917 II Vp,......,.. V. Af. . ,. .,. fMtJ's N:o 24. 27783: 27784: 27785: Ylimääräiset menot. 27786: Sivilitoimituskuntaan kohdt'istuvttt hallin'YIXYYJ)wo,rat. 27787: Yliopibton uusien klinikan rakennukset .... 600,000:- 27788: . Tilkka-nimisen sairaalan ostohinnan maksa- 27789: miseen .......................... . 400,000:- 27790: Muutos- ja lisärakennustöitä varten valtion 27791: omistamassa talossa N :o 10 Aleksante- 27792: rinkadun varrella Heh;ingissä ....... . 176,000: ,....- 27793: Uutta mielisairasten keskuslaitosta varten 27794: Oulussa 51()(),000:- 27795: 1,675,000:- 27796: 27797: 27798: Karn.a:ritoimituskuntaan .kohdistuViat hallinnonhaar'at. 27799: Mebsämaiden ostoa varten valtiolle ..... . 200,000:- 27800: Suonkuivaustöitä varten kruununmetsissä .. 2,950,000:- 27801: Kamaritoimituskunnan Elintarveosaston 27802: käytettäväksi toimihenkilöiden ja elin- 27803: tarvejärjestöjen palkkauksiin, painatus- 27804: töihin y. m...................... . 1,474,200: -- 27805: Avustuksiksi väihävaraisille kuluttajaper- 27806: heille maidon, v·oin ja juuston hankki- 27807: mista varten . . .................... . 500,0:00: _. 27808: Korvauksia maalaiskunnille 1917 vuoden 27809: sadon takavarikoimisesta seuranneen 27810: viljan kulutuksen järjestelystä ..... . 400,000:- 27811: Tappion korvaamiseksi, Joka syntyy val- 27812: tiolle siitä, että valtion varastoon koo- 27813: tuis.ta voimääristä ogn, on m,yyty alle 27814: ostohinnan ....................... . 500,000:- 27815: Tappion korvaamiseksi elintarvelautakun- 27816: . nille, jotka kärsivät siitä, että niiden tu- 27817: Jltuljetin järjesteb'. 27818: 27819: lee määrätystä luovutushinnasta myydä 27820: kalliimmasta hinnasta ostamansa viljat 2,000,000: -- 27821: Neuvontatyöhön elintarvea.sioissa ....... . 300,00():- 27822: 8,324,200: - 27823: 27824: 27825: Sotilasmenoja. 27826: Väliaikaisten sairaa.lain perustamiseen .ja 27827: ylläpitä!Illiseen haavoitettuja ja sairaita 27828: sotilaita varten ................... . 500,000:- 27829: 500,000:- 27830: 27831: 27832: Kirlwllisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonkaarat. 27833: Uuden museorakennuksen sisustamista varten 40,000: ...._: 27834: Kahden kirkon rakentamista varten Lappiin 25,000:- 27835: 65,000:- 27836: 27837: 27838: Maanviljelystoimituskuntaan kohdi$tuvat hallinnonhaarat. 27839: Maanviljelyksen ·edistämise'ksi ......... . 2,950,000: - 27840: Erinäisiä suonkuivauksia ja joi:mperkauksia 1,500,000:- 27841: Erinäisiä alotettavia joenperkaustöitä varten 2,000,000: - 27842: 6,450,000:- 27843: 27844: 27845: K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. 27846: Maantien tekemistä varten Kyrön kylästä 27847: Inarin pitäjän kirkonkylään ........ . 215,000:- 27848: Rovaniemen-Kemijärvenvälisen maantien 27849: kuntoonpanemista varten ........... . 2'20,000:- 27850: Erinäisten Oulunjoen varrella olevien kos- 27851: kitilojen ostoon ................... . 1, 750,000: - 27852: Erinäisiä kanavarakennus- y. m. hätäapu~ 27853: töitä varten ....................... . 1,310,000:- 27854: Erilläiisten maantietöiden avustami&een ... . 1,300,000: - 27855: 60 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 24. 27856: 27857: Iisveden-Konn eveden-Keiteleen välistä 27858: kanavoimista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 2,000,000: - 27859: Kaupunkikuntien avustamiseksi työttömyy- 27860: den lieventämisessä . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,000,000: -- 27861: Maalaiskuntain avustamiseksi työttömyyden 27862: lieventämisessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3;000,000:- 27863: AvuF>tusta Rauman ,f'.ataman laajentamista 27864: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250,000: - 27865: Uutisrakennustöitä varten valmi!lla radoilla 27866: (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . . . . . . . . 18,429,650:- 27867: Liikkuvan kaluston l~säämiseen (Kulkulai- 27868: tosrahasto) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35,0'76,000:- 27869: Jyväskylän-Pieksämäen ratarakennusta 27870: varten (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . 10,740,000:- 27871: Hiitolan-Raasulin ratarakennusta varten 27872: (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . . . . . . . . 12,430,000:- 27873: Ylivieskan-Iisalmen ratarakennusta var- 27874: ten (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . . . . 2,000,000:- - 27875: Uusia rautatierakennustöitä varten (Kulku- 27876: laitosrahasto) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,000,000:- 27877: Porvoon-Keravan rautatien lunastamista. 27878: · · varten (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . 1,850,000:- 27879: 97,380,650:- 27880: 27881: 27882: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hallirpnon- 27883: haarat. 27884: _Opetusvälineiden hankkimiseksi Tampereen 27885: teknilliselle opistolle . . ............ . 16,588:- 27886: Jatkettaviin malminetsintätöihin Kuusjär- 27887: ven pitäjässä . , ................... . 106,000:- 27888: 27889: 27890: 27891: Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat. 27892: Senaatin talon itäisen siipirakennuksen 27893: uudestaan rak-entamiseksi ........... . 500,000:- 27894: 500,000:- 27895: Budjetin järjestely. 61 27896: 27897: Senaatin käytettäväksi työttömille järjestet- 27898: läviä töitå varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10,000,000: - 27899: Työttömyyskeskuskomitean käytettäväksi . . . 500,000: - 27900: 10,500,000:- 27901: Summa ylimääräisiä valtiomenoja: 27902: 125,517,438:- 27903: 27904: Ylimääräinen siirto rahasäännön ulkopuolella olevaan 27905: rah-astoon. 27906: Valtiorahaston 27907: # 27908: säästövaroista vanhuus~ ja 27909: työkyvyttömyysrahastoon . . . . . . . . . . . . 8,000,000: - 27910: Yhteensä 507,423,064:46 27911: 27912: Rahasäännön alaisten rahastojen välisiä siirtoja. 27913: Suostuntarahastosta valtiorahastoon ._. . . . . 130,965,7 49: 07 27914: Suostuntarahastosta kulkulaitosrahastoon . . 10,000,000:- 27915: Valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon . . . . 39,769,316: 83 27916: Summa 180,725,0•65: 90 27917: 27918: Laskettu ylijäämä: 27919: Kulkulaitosrahastossa ................ . 3,275,~684: 61 27920: Suostuntarahastossa 1,186,350: 9'3 27921: Summa Smk. 4,-162,035:54 27922: 27923: Hel.singissä, 20 päivänä j-oulukuuta 1917. 27924: 27925: ··. 27926: Asian · käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 27927: Gylling sekä jäs~met Ahmavaara (osittain), Björk (osittain), 27928: R. Furuhjelm, Haapanen, Hurmevaara, E. Huttunen, K. R. 27929: Hä;kkinen, Kairamo, Kirves, J. Kohonen, Komu, Lahden- 27930: suo (osittain), Lehokas (osittain), Luopajärvi, Nevanlinna, 27931: Paasonen, Puumala, Raitanen, Saarikivi ja varajäsen Vuo- 27932: koski sekä osittain varajäsenet Arffman, S. Häkkinen, Jalo- 27933: nen, Kotila, Ottelin, Paavolainen, Rentola ja Salmi. 27934: - 62 1917 II Vp.. -=- V. M.-= ~itys N:o 24. 27935: 27936: 27937: 27938: 27939: Vastalause. 27940: Valiokunta on siv. 2.5 ottanut puheeksi ne Hallituksen 27941: tämänvuotiset toimenpiteet, jotka tarkoittivat järjestysvallan 27942: vahvistamista, asettaen niiden oikeutuksen ·epäH.y.ksen alai- 27943: seksi. Meidän mielestämme olivat lukuisat e:Päjärjestykset 27944: ja väkivallanteot jo kesän aikana selvästi osottaneet, ·että 27945: kansalaisten henki, vapaus ja omaisuus eivät olleet riittä- 27946: västi turvatut niillä voimilla, jotka silloin olivat olemassa. 27947: Hallituksen ehdoton velvollisuus oli sen vuoksi ainakin yrit- 27948: tää saada aikaan parannus vallitsevissa oloissa. Myöhemmät 27949: tapaukset ovat siksi räikeällä tavalla antaneet lisätodistuksia 27950: maassa syntyneestä, anarkiaa lähentelevästä tilasta, ettei luu- 27951: lisi jäävän tilaa epäilyksille kyseeilisten toimenpiteitten oi- 27952: keutuksesta ainakaan yhteiskuntaa suojelevissa edustaja- 27953: piireissä. 27954: Ehdotamme sen vuoksi kunnioittaen, 27955: 27956: että Edusku,n~a päättäisi poistaa mietinnön 27957: • siv. 25 olevat ,Erinäisiä mää.riitrahoja" koskevat 27958: lauseet. 27959: 27960: Helsingissä 20 p: nä joul uk. 1917. 27961: / 27962: 27963: A. Osw. Kairamo. P. Ahmavaara. 27964: Karl Ottelin. K. R. Häkkinen. 27965: Jussi Puumala. K. W. Wuokos.ki. 27966: E. Nevanlinna. Ragnar Futubjelm. 27967: 27968: 27969: Helsingissä~ Suomen Senaatin kida'Painossa, 1917. 27970: 1917 H Vp.- Edusk. vast.- Esitya N:o ~4. 27971: 27972: 27973: 27974: 27975: Suomen Eduskunnan vastaus 27976: Hallituksen esitykseen, joka koskee varojen 27977: hankkimista vuodeksi 1917 niihin tarpeisiin, 27978: joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä. 27979: 27980: Eduskunnalle on näillä valtiopäivillä annettu Hallituksen 27981: esity·s varojen hankkimisesta vuod~ksi 1917 niihin 1arpeisiin, 27982: joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, ja on Eduskunta 27983: päättänyt käsitellä tämän ·esityksen samalla tavalla kuin 27984: V aitiopäiväjärjestys säätää keisarin ja suuriruhtinaan esi- 27985: tyksistä. 27986: 27987: 27988: Eduskunta tahtoo huomauttaa, että ne poikkeukselliset 27989: olot, joiden vallitessa Eduskunta on tämän budjetin valmista- 27990: nut, ovat kovin haitallis·esti vaikuttaneet E~uskunnan työhön. 27991: Sitä paitsi on vuosi jo aivan loppuun kulumassa ja määrära- 27992: hoja vastaavassa määrässä käytetty vuod·en tulo- ja meno- 27993: arvion ollessa Eduskunnassa käsiteltävänä. Eduskunna.Ua 27994: ei myöskään ole ollut tilaisuutta riittävän yksityiskohnai- 27995: sesti ta,rkastaa las~elmaan otettuja menoeriä. Sellainen p·erin- 27996: pohjainen tarkastaminen, joka asian laatuun nähden olisi tar- 27997: peellinen ja johon olisi sitäkin enemmän aihetta, kun valtio- 27998: päiviä ei sodan aikana ote kutsuttu ·~oolle .eikä Eduskunta 27999: näiin ollen ole voinut käsitellä ja .trurbstaa valtion taloutta, 28000: ei nykyisessä tilanteessa ole ollut mahdollinen, semminkin 28001: kuin useita menojen lisäyksiä esityksessä ei ole läihem- 28002: min perusteltu. Eduskunta on sen vuoksi yleensä otta,. 28003: nut menot tällä kertaa laskelmaansa esityksessä arvioitui- 28004: b.in määriin. Ainoastaan milkäli erikoiset asianhaarat 28005: tai Eduskunnan käytettävissä olleet uudemmat tiedot ovat 28006: 2 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24. 28007: 28008: antaneet siihen •aihetta, on päätetty uusia määrärahoja myön- 28009: tää sekä menoerien arviosummia on muutettu. Tämän ohessa 28010: ovat Eduskunnan määräraha-asioista erikseen tekemät pää- 28011: tökset kuin myöskin asi•anomaisista. viraostoista saadut lisä- 28012: tiedot huomioon otetut. Kaiken tämän johdosta kuluvan 28013: vuoden budjetti tulee yksityiskohtien vastais·een käsittelyyn 28014: nähden olemaan tois·enla.isessa asemassa kuin muut Edus- 28015: kunnan hyväksymät budjetit. 28016: 28017: Esitykseen liitetty rahasääntöehdotus vuodelle 1917 on, 28018: niinkuin perustuslaissa edellytetään, kaikilta osiltaan jätetty 28019: Eduskunnan harkinnan ja. päätöksen vara·an. Kumminkin 28020: esiintyy siinä edelleenkin toiselta puolen valtiorahasto ja 28021: t·oiselta puolen suostuntarahasto toisistaan erotettuna. tulo- 28022: lähteenä määrät.tyjen valtiomenojen !'luorittamista va~ten. 28023: Ei kuitenkaan ole olemassa mHään senlaatuisia valtio- 28024: tarpeita., joid·en tyydyttämiseen olisi käytettävä ainoastaan 28025: suostuntavaroja., eikä myös mitään oikeusperiaatetta, joka 28026: va.atisi, että suostun'l:arahaston tulojen ja menojen tulee vas·· 28027: tata toisiaan. Suostuntar:ahasto ei edusta mitään määrättyä 28028: ~ valtiotarvetta varten muodostettua erityistä valtiotalouden 28029: alaa, vaan on ainoastaan kirjanpito-osasto suostuntavaroja 28030: ja niiden käyttöä varten. 28031: Kun koko sodan ajan vallinnut kallis aika tänä vuonna on 28032: käynyt yhä rasittavammaksi, on ollut välttämätöntä entio;:;tä 28033: suuremmassa määrin myöntää valtion •palveluksessa oleville 28034: henkilöille kalliinajanlisäyksiä,. joita lisäyksiä on enrsin an- 28035: nettu viime huhtikuun 1 päivästä lukien toistaiseros?. ja kun- 28036: nes Eduskunta asiasta päättäisi. Kun elantokustannukset 28037: kuitenkin tämän jälkeen vielä nousivat ja. lisätytkin palkka- 28038: edut tämän kautta kävivät liian a.lhaisiksi, oli esityksen mu- 28039: kaan pakko vielä korottaa mainittuja kalliinajanlisäyksiä, 28040: luettuna osittain syyskuun, osittain lok·akuun 1 päivästä al- 28041: kaen. 28042: Eduskunta on jo useilla valtiopäivillä lawmnut toivo- 28043: muksen, että, milloin tuntuvampi palkkausmenojen lisäys 28044: ou kysymykses.sä, Eduskunnalle annettaisiin tilaisuus lausua 28045: Budjetin järjestely. 3 28046: 28047: asiasta mielipiteensä, ja ettei kokonaisten virka- ja palvelus· 28048: miesryhmien palkkauksia ainakaan vakinaisesti korotettaisi, 28049: ennenkuin virkamiesolojen yleisen järjestelyn perusteet ovat 28050: määrätyt. Näin ei ole nyt tapahtunut. Mutta Edus- 28051: kunnan mielestä nyt myön:netyt ka.lliinajanlisäykset ovat 28052: poikkeukseHisiin oloihin nähden olleet välttämättömiä sitä 28053: suuremmalla syyllä, kun Eduskunnalle kahtena viimekulu- 28054: neena vuonna ei ole annettu, vastoin Valtiopäiväjärjestyksen 28055: määräyksiä, tilaisuutta kokoontua eikä siis mahdollisuutta 28056: harkitsemaan mitä tässä suhteessa olisi tarpeen vaatimaa. 28057: Verratessaan näitä kalliinajanlisäyksiä niihin, joita y ksityi- 28058: sen p!!ilveluksessa oleville henkilöiHe on suoritettu, on Edus- 28059: kunta havainnut, että Hallituksen myöntämät lisäy;kset ovat 28060: pikemmin alhaiset kuin korkeat, joten niitä ei voida pitää 28061: kohtuuttomina. 28062: Moniin vuosiin ei ole valtion toimesta suoritettu muita 28063: kuin aivan välttämättömiä yleisiä töitä, koska entisen halli- 28064: tuksen maan hyödystä ja parhaasta välittämätön raha-asiain 28065: hoitotapa on syrjäyttänyt ·sellaisetkin työt, joihin maan 28066: edun kannalta olisi jo aikoja sitten pitänyt ryhtyä. Useat 28067: tällaisista töistä, kuten viljelyskuntoisen maan lisääminen, 28068: metsänkasvun edistäminen kruununmetsissä, kuilkuneuvojen 28069: tehokas edistäminen ja erinäisten sairaalain rakentaminen 28070: sekä laajentaminen ovat kuitenkin sellaisia, että ilman suurta 28071: haittaa. ei voida niitä enään siirtää. Samalla on Eduskunnan 28072: mielestä myös nykyinen ajankohta sopiva yleisten töitten 28073: toimeen panemiselle, sillä jo nyt suureksi paisun11.t työttö· 28074: myys ja sen yht·eydessä yhä kärjistyvä elintarvepula pakot- 28075: tavat valtiota yleisiä töitä järjestämällä huolehtimaan kan- 28076: salaisten toimeentulosta. Eduskunnan Valtiovarainvalio- 28077: kumian Sena,atista sekä erinäisistä keskusvirast·oista ja työt- 28078: tömyyskeskuskomiteaha hankkimien tiet.ojen perustuksella 28079: Eduskunta on hyväksynyt seura:avat määrärahat, joista lä- 28080: hemmin tehdään selkoa. asianomaisten menoerien kohdalla: 28081: Sivilitoimituskunnan käytettäväksi 600,000 markkaa, Ka- 28082: maritoimituskunnan käytettäväksi 2,950,000 markkaa, 28083: Maanviljelystoimituskunnan käytettäväksi 3,500,000 mark· 28084: 4 1917 II V11.- Edt~Sk. vatt.- Esitys N:o 24. 28085: 28086: kaa ja Kulkulaitostoimituskunnan käytettäväksi 24,161,000 28087: markkaa. Senaatin käY'tettäväksi työttömille järjestettäviä 28088: töitä varten on Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2· päivältä 28089: elokuuta 1917 otettu huomioon 10,500,000 markan määrä- 28090: raha. Yhteensä nousevat nämä määrärahat 41,711,000 mark- 28091: kaan. 28092: Elintarvekysymyksen kärjistyminen on niinikään aiheut- 28093: tanut suuren määrän ylimääräistä menoa valtiolle toimi- 28094: •henkilöiden >palkkauksiin ja rpainatusmenoihin sekä erilai- 28095: siin avustuksiin. Kamaritoimituskunnan kohdalle on näitä 28096: menoja otettu 5,07 4,200 markkaa ja Maanviljelystoimitus- 28097: kunnan kohdalle 2,950,000 markkaa eli yhteensä 8,024,200 28098: markkaa. 28099: 28100: 28101: Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :n mukaan on Eduskunnan 28102: ensiksi arvioitava menot vuonna 1917 ja sitten otettava tut- 28103: kitta,vakseen, missä määr,in vakinaisia valtiova.roja on näi- 28104: den menojen suorittamiseen käytettävissä, sekä tämän tar- 28105: kastuksen :perusteella harkittava, onko tarvetta lisävarojen 28106: hankkimiseen, ja, jos sellainen tarve on olemassa, tehtävä 28107: asianmukaiset ehdotukset lisävarojen tarrpeen tyydyttämi- 28108: seksi. 28109: Koska kulkulaitosrahaston tulot ja menot muodostavat 28110: erityisen kokonaisuuden, on Eduskunta tämän mukaisesti 28111: erikseen käsitellyt kulkulaitosrahaston budjetin. Tällainen 28112: menettely ei kuitenkaan ole esteenä mainitun tulo- ja menoar- 28113: vion liittämiseUe yleiseen rahasääntöön. 28114: 28115: 28116: Vakinaiset menot. 28117: 1 pääluokka: Entisen hallitsijan käytettävänä olleet 28118: varat ja hänen välittömästi käytettävänään ollut valtio"' 28119: omaisuus. -- Entisen hallitsijan käytettävänä olleet '/Ji(lffat. 28120: Eduskunta 1914 vuoden valtiopäivillä laski nämä va.vat 28121: 4 75,000 markaksi vuodeksi 1915, mutta 1915 vuoden raha- 28122: Budjetin järjestely. 5 28123: 28124: sääntöön otettiin tarkoitusta. varten 500,000 markkaa. Ku- 28125: luvaksi vuodeksi on määräraha vähennetty 350,000 mar- 28126: kaksi eli siihen määrään, joka vuoden ensi neljänneksellä 28127: jo on nostettu. Tämä määräraha. on ollut tavallaan entisen 28128: hallitsijan Suomen valtiovaroista menevänä sivililistana ja on 28129: siitä suoritettu avustuksia suomalaisille koulu- ja hyvän- 28130: tekeväisyyslaitoksille Pietarissa sekä eläkkeitä Pietarissa 28131: asuvien suomalaisten virkamiesten leskille ja lapsille; näitä 28132: varoja on myös väärinkäytetty muun muassa maksa- 28133: malla niis,tä arpurahoja erinäisille virkamiehille. Mikäli 28134: vastajsuud·essa käy tal"]Jeelliseksi ottaa menosääntöön määrä- 28135: rahoja yllämainittuja hyväntekeväisyystarkoituksia varten, 28136: ovat ne rahasäännössä siirrettävät asianmukai&ten menomo- 28137: menttien kohd·alle. 28138: Rakennusten ja laitosten ylläpito. Koska tässä tarkoi- 28139: tetut rakennukset ja laitokset on aiottu siirtää Yleisten ra- 28140: kennusten ylihallituksen hoidettaviksi, ovat niiden menot 28141: tältä kohdalta poistetut ja. merkityt viidenteen pääluokkaan 28142: momentille ,Erinäisiä valtion kiinteistöjen menoj<a". Pää- 28143: luokan loppusumma on siis 350,000 markkaa. 28144: 2 pääluokka: Valtiopäiväkustannukset. Esityksessä las- 28145: ketaan valtiopäiväkustannukset kuluvaa vuotta varten 28146: 2,WO,OOO markaksi, jakautuen tämä määrä seuraaviin eriin: 28147: 1,170,000 markkaa matkah,ustannuksia ja edustajain prulk- 28148: kioita varten; 730,000 markkaa ylei&iin kustannuksiin; 28149: 50,000 markkaa arkiston ja kirjaston hoitoon; 70,000 mark- 28150: kaa säätytaJoa varten ja 80,000 markkaa väliaika1sen huo- 28151: neiston vuokraan. Sen jondosta, että Eduskunta on päättä- 28152: nyt vuoden 1917 toisilla valtiopäivillä suoriiettavan edusta- 28153: japalkkion korotettavaksi 40 markkaan päivältä, on edustaja- 28154: palkkiota varten varattu määräraha korotettu 120,000 mar- 28155: kalla eli 1,290,000 markaksi. Pääluokan menot nousevat 28156: siis kaikkiaan 2,220,000 markkaan. 28157: 3 pääluokka: Hallituslaitokset.- Kenraalikuvernöörin- 28158: virka. Eduskunta on esityksen mukaan tämän ryhmän me- 28159: not laskelmi~saa.n ottanut 338,400 markan määränä. huo- 28160: mioon. Kun kenraalikuvernöörinvirka nyttemmin on la- 28161: ti 1917' II Vtl.-'- Edusk. vast.- Esit:vs N:o 24. 28162: 28163: kannut, ei mwoerän ottaminen tulevan vuoden budj-ettiin 28164: tule kysymykseen. -Senaatti. Ryhmän menot otetaan esi- 28165: tyksen mukaisesti 2,636,900 markaksi. - V altiosihteerin- 28166: virasto. Sen johdosta että Eduskunta. on päättänyt, että 28167: Suomi on itsenäinen tasavalta, seuraa siitä, että Va.ltiosih- 28168: teerinvirasto nykyisessä muodossaan on lakkautettava ja jos 28169: katsota·an tarpeelliseksi jonkun Suomea edustavan viraston 28170: asettaminen Venäjälle, on sen järjestely saatettava perinpoh- 28171: jaisen harkinnan alaiseksi. Kuluvan vuoden budjettiin on 28172: Eduskunta. menoerän kuitenkin ottanut esityksen mukaisesti 28173: 581,100 markan suuruisena, vaikkakaan Eduskunta ei ole 28174: voinut olla kiinnittämättä huomiota. tämän menoerän suu- 28175: reen kasvamiseen. - Kenraalikuvernöörinkanslia. Mitä 28176: edellä on sanottu henra.alikuvernöörista, koskee myös ken- 28177: raalilmvernöörinkansliaa. Samalla taMoo Eduskunta lau- 28178: sua, että tämän kanslian virkamiehille myönnettyihin kal- 28179: 1iinajan palkanlisäyksiin ei olisi ollut aihetta. Kuluvaksi 28180: vuodeksi Eduskunta vielä on ottanut laskelmaansa ehdote- 28181: tun määrän, 4.55,800 markl,:aa. Piiiiluokån menojen kokonais- 28182: summa on 4,012,200 markkaa. 28183: 4 pääluokka: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituslmn- 28184: taan kohdistuvat hallinnonhaarat. - Erinäisiä määrära- 28185: hoja. Tähän on Eduskunta merkinnyt 15,000 markkaa Suo- 28186: men Maanvuokraajain Liitolle oikeusavun myöntämiseksi, 28187: josta Eduskunta jo 1914 vuoden valtiopäivillä on tehnyt 28188: anomuksen. Ryhmän menot ovat siis 266,413 ntarkkaa 20 28189: penniä. Muut })ääluokan menot oteta:an esityksen arvion 28190: mukaan, jot,en pääluokan loppusumma on 9,601,013 markkaa 28191: 20 penniä. 28192: 5 pääluokka: Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat bal- 28193: linnonbaarat. - Lääninhallitukset. Tarbstettaessa lää- 28194: ninhallituksen menoja. on Eduskunnassa. kiinnitetty huo- 28195: miota niihin väärinkäytöksiin, joita eri lääninhallituk- 28196: sissa on ilmaantunut ennen vallankumousta. Tämä e1 28197: ole kuitflnkaan antanut Eduskunnalle aihetta muuttaa 28198: esityksen lask~lmaa 1,938,240 markkaa, sihlä Eduskunta 28199: on tahtonut odottaa tietoja niiden tutkimusten tuloksista, 28200: Budjetin järjestely. 7 28201: 28202: joita eri viranomaisten toiminnan suhteen on alotettu. Edus- 28203: kunnan tietoon on saatettu, että nämä tutkimukset eräissä 28204: lääneissä ovat toimitetut liian rajotet~ssa määrin, mutta että 28205: näiden tutkimusten yhteydessä jo nyt on paljastunut erit- 28206: täin ra·skaita ja. laajaLle levinneitä väärinkäytöksiä vir- 28207: kavaUan puolelta. Samalla kun Eduskunta katsoo tarpeelli- 28208: seksi lausua, että väärinkäytöksiin syyllisiksi havaitut vir- 28209: kamiehet sekä laittomasti toimiinsa asetetut viranhoitajat 28210: ovat viipymättä viroistaan erotetta.vat, Eduskunta pitää vält- 28211: tämättömänä, että kyseessä olevia tutkimuksia on tarmok- 28212: kaasti jatkettava ja virastoj@ hoito saatettava sellaiselle 28213: kannalle, että kansa tuntee luottamusta niiden toimintaan. - 28214: Kaupunkien poliisilaitos. Menot tässä ryhmässä ovat vuosi 28215: vuodelta kohonneet. Ne nousivat viimekuluneena vuonna 28216: 4,267,384 markka,an 46 penniin. Esitykseen on kuluv•aa 28217: vuotta varten tähän tarkoitukseen merkitty 8,000,000 mark- 28218: kaa.. 28219: Jo useilla valtiopäivillä on Eduskunta huomauttanut 28220: kaupunkien poliisilaitosten menojen yhtämittaisesta lisään- 28221: tymisestä. Sekä 1913 että 1914 vuosien valtiopäivillä mer- 28222: kittiin tämä lisääntyminen huolestuttavaksi ilmiöksi, johon 28223: oli vakavasti käännettävä huomiota. Eduskunnan mielestä 28224: oli täysi syy epäilLä, eivätkö ne vaatimukset, joita eri vi- 28225: ranomaiset tekivät milloin minkin kaupungin poliisivoiman 28226: vahvistamiseksi, olleet aiheettomia ja yleisen järjestyksen 28227: valvonnan vuoksi tarpeettomia. Poliisihoidon kannalta olisi 28228: ensi sijassa huolehdittava. .siitä, että pdliisikunta sekä pääl- 28229: lystöön että miehistöön näihden olisi kunnollinen ja nauttisi 28230: väestön luottamusta, sekä ettei poliisivoimaa käytettäisi jär- 28231: jestyksen ylläpitämiselle vieraisiin tarkoituksiin. 28232: Eduskunnan saamien tietojen mukaan on rpääkaupun- 28233: gin hallinto havainnut vuonna }916 poliisilaitokselle vah- 28234: vistetun menosäännön liian korkeaksi ja syytä on olettaa, että 28235: maan muittenkin kaupunkien poliisilaå.toksille samana vuon- 28236: na vahvistetut menosäännöt ovat laaditut samalla runsaalla 28237: mit!l!lla. Vaikkapa myönnettäisiinkin, että esityksessä kysy- 28238: myksessä olevaa tarkoitusta varten kuluva'ksi vuodeksi 28239: 8 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24. 28240: 28241: ehdotettu määräraha maassa vallitseviin poikkeuksellisiill 28242: oloihin ja kalliiseen aikaan nähden on tarpeen vaatima var- 28243: sinkin, jos otetaan huomioon valtion velvollisuus ottaa osaa 28244: niihin suuriin kustannuksiin, joita maan kaupungit tänä 28245: vuonna ovat saaneet kärsiä järjestyksen ylläpitämisestä, 28246: pitää Eduskunta kuitenkin väilttämättömänä, että nämä 28247: uudet menosäännöt ensi tilaisuudessa. pannaan tarkastuksen 28248: alaisiksi ja että menoja supistetaan iod·ellista tarvetta vas- 28249: taavaan määrään. 'l'ällä kertaa. Eduskunta on hyväksynyt 28250: esityk::)essä olevan määrän, johon sisältyy Eduskunnan tä- 28251: män vuoden ensimäisillä valtj,opäivillä Helsingin miliisila- 28252: kon johdosta. hyväksymä 300,000 markan määrära.ha Helsin- 28253: gin miliisin palkkauksen parantamiseen. Ryhmän loppu- 28254: summa on niin muodoin 8,000,000 markkaa. Eduskunta on 28255: kuitenkin myöntänyt nämä määrärahat sillä edellytyksellä, 28256: että poliisilaitos tulee järjestettäväksi mahdollisimman no- 28257: peasti uudelle, kansanvaltaisemmalle kannalle, pääasiassa 28258: poliisilaitoksen uudistamista suunnittelemaan asetetun komi- 28259: tean mietinnön pohjalle, jonka mietinnön mukainen aiotekin 28260: on näillä valtiopäivillä Eduskunnassa tehty. Nykyiset 28261: järjestystoimikunnat ovat pysytettävät voimassaan siksi 28262: kunnes mainittu poliisilaitoksen järjestely on saa,tu ai- 28263: kaan. - Lääkärinhoito maalla. Laskelmaan on tällä koh- 28264: dalla esityksen mukaisesti merkitty 117,300 markkaa valtio- 28265: apua. varten myöskin sellaisille kunnille kunnanlääkärien 28266: palkkaamiseksi, jotka jälkeen vuoden 1913 eivät ole saaneet 28267: valtioapua nauttia. Ryhmän menot ovat 565,800 markkaa.- 28268: Mielenvikaisten hoitolaitokset. Eduskunnassa on huomau- 28269: tettu, ·että palveluskunnan palkkaus on ollut .näissä laitoksissa 28270: aivan riittämätön nykyisissä kalliissa oloissa. Kiinnittäen 28271: huomiota tähän seikkaan on Eduskunta ryhmän menot mer- 28272: kinnyt esityksessä olevaan määrään 2,250,654 markkaan. - 28273: Painoasiain ylihallitus ja painoasiamiehet. Jo. useilla valtio- 28274: päivillä on huomautettu tämän laitoksen tarpeettomuudesta 28275: sen jäl-keen, kun painovapaus elokuun 20 päivänä 1906 28276: annetulla lailla on taattu. Esityksestä käy ilmi, että. 28277: paino!llsiamiestoimet viime keväänä lakkautettiin, lukuun 28278: Budjetin järjestely. 28279: 28280: ottamatta kahta, jotka on toistaiseksi ·pysyt:etty ulko- 28281: mailta tulevain painotuotteiden tarkastusta varten. Eri- 28282: näisten korotusten johdosta ei viraston määrärahoissa 28283: kuitenkaan saada suurempaa vähennystä kuin 16,694 28284: markkaa. Jälelle jää siis määrärahoja. U0,685 mark- 28285: kaa. V arkh Eduskunta on sitä mieltä, että menot tällä 28286: kohdalla voitaisiin suorittaa 14 P. L. IV: 1 kohdalla ole- 28287: vasta määrärahasta, jotta koko puheena oleva. ryhmä voi- 28288: taisiin menosäännöstä poistaa, on tänä vuonna kuitenkin 28289: säiilytetty ryhmä paikallaan syystä, että kaikissa · lää- 28290: ninhallituksissa vuoden kuluessa maksettuja ·menoja jo on 28291: tilitetty tällä kohdalla. - Erinäisiä määrärahoJa. Muutamina 28292: edellisinä vuosina on rahasäännössä ollut 50,000 markan suu- 28293: ruinen määrärahaSenaatin käytettäväksi poliisitarkoituksia 28294: varten. Esityksessä ehdotetaan tämä määräraha korotetta- 28295: vakai 650,000 markalla. Viitaten siih~n mitä Edus'kunta on 28296: edellä lausunut kaupunki·en poliisilaitoksien menojen koh- 28297: dalla, Eduskunta tässäkin on pysyttä.nyt esityksessä ehdo- 28298: tetun summan. Ryhmän menot ovat siis 778,695 markkaa 28299: 72 penniä. Pääluokan loppusumma on 29,282,717 mark- 28300: kaa 72 penniä. 28301: 6 pääluokka: Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat 28302: hallinnonhaarat. - Muita tullilaitoksen menoja. Val- 28303: tiovarainvaliokunnalle annetussa kirjelmässä kesäkuun 4 päi- 28304: vältä 1917 ovat maan tullivirka:rniehet viimekuluneen 28305: toukokuun 27 päivänä pitämässään yleisessä kokouksessa 28306: tehdyn päätöksen mukaisesti anoneet, että tullilaitoben vir- 28307: ka- ja palvelusmiehille suoritettaisiin korvausta vuosina 1914 28308: -19'16 vähentyneistä toimitusmaksuisila ja että Tullihalli- 28309: tuksen käytettäväksi tarkoitusta varten määrättäisiin, jos 28310: 1913 vuoden toimitusmaksuosuus otetaan perusteeksi, 28311: 1,088,605 markkaa 2 penniä tai, jos osuuden keskimäärä 10 28312: viime säännölliseltä vuodelta otetaan perusteeksi, 807,585 28313: markkaa 97 penniä. Samoin on Suomen tullimiesten !lii- 28314: ton toimikunta Valtiovarainvaliokunnalle tämän vuoden 28315: ensimäisillä valtiopäivillä antamassaan, toukokuun 15 28316: päivänä 1917 päivätyssä kirjelmässä anonut, että vaki- 28317: 10 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24. 28318: 28319: naisille tullipalvelijakunnan jäsenille, jotka toimitusmaksu- 28320: osuuksissa ovat sodan alusta lukien menettäneet noin 629 28321: markkaa osuutta kohti vuodessa,, tämä erä korvattaisiin val- 28322: tion varoista, vuosilta 1914-1916 sekä että se kuukau- 28323: tinen kalliinajanlisäys, minkä Senaatti on heille myön- 28324: tänyt huhtikuun alusta ja joka vaihtelee 50-100 mark- 28325: kaan, ulotettaisiin tämän vuoden alusta, voimaan astu- 28326: vaksi. Näiden anomusten johdosta. katsoo Eduskunta 28327: asiakseen huomauttaa, et'tei Eduskunnalla ole ollut mah- 28328: dollisuutta t'.::.tkia, olisiko pyydettyä korvausta suoritet- 28329: tava ja siinä tapauksessa, minkä perusteiden mukaan, 28330: koska tällaisten as,iai,n valmistelu kuuluu Senaatin tehtäviin. 28331: Jos kuitenkin puheena olevat toimitusm3Jksut todellisuudessa 28332: ovat sel1laisia palkk,aetuja, jotka tullilaitoksessa palvele.fa,n 28333: henkilökunnan kaikissa olosuMeiss,a on saatllJVa, ja Sena.atti 28334: sen johdosta katsoo välttämättömäksi myöntää pyydettyä 28335: • korvausta, on Eduskunta tämän vuoden ensimä:isten valtio- 28336: päivien Valtiovarainvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti las- 28337: kelmaan tarkoitusta. varten merkinnyt 750,000 markkaa.- 28338: Eduskunta tahtoo korvausperusteista. kuitenkin mielipitee- 28339: nään lausua, että, jos korvauksia, myönnetään, on niille, 28340: joiden palkkaedut ovat pienimmät, korvausta annettava 28341: suhteellisesti enemmän kuin korkeimmissa. palkkaluokissa. 28342: Ryhmän menot nousevat tämän kautta. 4,351,800 mark- 28343: kaan. - Leimakonttori. Leimasuostunnan kantamisesta 28344: johtuvat kustannukset, jotka ~esityksessä on arvioitu nouse- 28345: van 35,700 ma,·kkaan, ovat tässä ryhmässä huomioon otetut. 28346: - Muut menot otetaan esityksen mukaisesti, joten pääluokan 28347: loppusumma on 7,145,300 markkaa. 28348: 7 pääluokka: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hal- 28349: linnonhaarat.- Hoitoalueiden hallinto. Esityk,sessä ehdote- 28350: taan tähän tarkoitukseen 120,000 markan lisäystä, joka päiä- 28351: asianisesti johtuu metsäkasöörien provisionien kohoamisesta. 28352: Kruununmetsäin halEnnosta 13 'Päivänä toukokuuta 1859 an- 28353: netun julistuksen lluvun 4 § :n mukaan on ,itsekunkin hoito- 28354: alueiden metsänhoitohallituksessa tapahtuvia ylös~antoja ja 28355: mruksu:ja toimittamaan otettava. erinäiset Metsänhoidon raha- 28356: Budjetin järjestely. 11 28357: 28358: vartiat". Saman julistuksen 4 luvun 23 §:n mukaan saavat 28359: nämä virkailijat ,palkkiokseen kaksi prosenttia sekä ulos- 28360: maksetuista rahoista että myöskin niistä, joita metsäaineiden 28361: myömisestä lähtee". Mikäli koskee metsäntuotteiden myyn- 28362: tiä, on sekä estääkseen kovin suurien summien keräytymistä 28363: metsäkassoihin että r.ajoittaakseen metsäkasöörien provisio- 28364: neja, kohtuullisiin määriin jo pitemmän aikaa ollut Metsä- 28365: hallituksen kiertokirjeellä määrättynä, ettei metsäk,assaan 28366: saada maksaa suurempiin määriin kuin 2,000 markkaan nou- 28367: sevia metsäntuotteiden hintoja, vaan ovat ne yleisiin kassa- 28368: virastoihin suoritettavat. Sen sijaan maksetaan kaikki hoito- 28369: alueen menot metsäkassasta ja saa metsäkasööri niistä pro- 28370: VIsionia. Kun metsähallinnon hankintatö~hin viime ja tänä 28371: vuonna on käytetty monta vertaa suurempia rahamääriä kuin 28372: ennen, ovat useat metsäkasöörit tulleet kantamaan kohtuut- 28373: toman korkeata palkkiota verrattain vähän työtä 'aiheutta- 28374: vasta toimestaan. Loka,kuun J päivästä lukien on provisioni 28375: tosin alennettu 1 prosentiksi, mutta tämänkin perusteen mu- 28376: kaan tulevat useat metsälmsöörit saamaan liian korkeaa palk- 28377: kaa. Kun metsäkasöörilaitos muutenkin nykyisessä muo- 28378: dossaan on antanut aihetta muistutuksiin, onkin herätetty 28379: kysymys uuden järjest.elmän käytäntöön ottamisesta metsä·· 28380: haJlinnon rahavarain hoidossa. Eduskunta on esityksen mu- 28381: kaisesti ottanut kysymyksessä olevan määrärahan 1,225,000 28382: rnarkk·ana. - Muita metsänhoitolaitoksen menoja. Tämän 28383: ryhmän menot ovat vuosittain melkoisesti lisääntyneet. 28384: Eduskunta vuoden 19·13 valtiopäivillä lausuikin sen- 28385: tähden suotavaksi, että, koska ryhmän lo,ppusumma, joka 28386: 1914 vuoden budjettiin oli otettu 4,179,000 markaksi, 28387: luonnollisesti kasvaa, vastedes hallituksen esityksessä so- 28388: pivalla tava.lla tarkemmin eriteltäisiin ja perusteHaisiin 28389: ryhmään sisältyvät erikoiset määrärahat. Vuoden 1914 va•l- 28390: tiopäivillä nämät menot laskettiin 4,413,000 markaksi vuo- 28391: deksi 19'15, mutta tästä määrästä otettiin 1915 vuoden raha- 28392: sääntöön .ainoastaan 4,144, 700 markkaa. Seuraavana vuonna 28393: 1916. olivat ryhmän menot rahasäännössä sitä vastoin kohon- 28394: neet 9,512,200 markkaan, josta 2,200,000 markkaa oli mer- 28395: 12 1917 II Yp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24. 28396: 28397: kitty erinäisiä metsähallinnon menoja varten. Saadakseen 28398: tietää, miten tätä määrärahaa, joka 300,000 markalla oli 28399: kohonnut edelliseen vuoteen verraten, on käytetty vuosina 28400: 1915 ja 1916 on Eduskunnan Valtiovarainva1iokunta hankki- 28401: nut lisätietoja, jotka 'käyvät ilmi seuraavasta taulukosta: 28402: v. 1915. v. 1916. 28403: Smk. Smk. 28404: Leimaaminen ja puiden mer- 28405: kitseminen ............ . 129,215:83 178,158: 37 28406: Rakkausalojen raivaaminen .. 21,574: 07 41,32.1: 74 28407: Hakkuunvalvonta ......... . 128,587:- 133,503:09 28408: Metsä!hallinnon puolesta toimi- 28409: tattavat hakkaukset .... . 657,201: 99 318,416:- 28410: Metsännuorennos ......... . 72,881: ~66 68,096: 16 28411: Metsänarvioiminen Ja metsän 28412: järjestely ............. . 339,304: 97 386,128: 72 28413: Rajain avaaminen ......... . 6,415: 62 8,008: 92 28414: Teitten, polkujen Ja siltain 28415: ylläpito ja teko ....... . 56,905: 10 70,772: 58 28416: Uskotuille miehille maksetta- 28417: vat palkat ............. . 3,113: 97 2,100: 85 28418: Ylimääräisiä palkkauksia .. . 46,874:- 58,770:08 28419: Uittoväylien perkaukset ... . 61,403: 09 79,169: 50 28420: Ylimääräinen vartioiminen .. 73,88'6: 46 79,263: 70 28421: Rakennustyöt ............ . 108,009: 79 88,612: 67 28422: Vesiperäisten maiden kuivatta- 28423: 'mlnen ................ . 123,188: 42 150,926: 59 28424: Erinäiset työt . . .......... . 73,358: 55 69,022': 75 28425: ---------------------------------- 28426: Summa 1,901,920: 91 1,732,271: 72 28427: 28428: Kuten edellä olevasta ilmenee, on määrärwhasta viime 28429: vuonna säästynyt lähes 500,000 mavkkaa. Kuluvaksi 28430: vuodeksi ehdotetaan esityksessä tähän tarkoitukseen 28431: 2,660,000 markkaa. Tästä lisäyks·estä on 460,000 markkaa 28432: kustannuksia metsä:hallinnon hätäaputöillä toimituttamista 28433: lmonkuivatustöi&tä, joihin on ryhdytty vuoden 1917 loppu- 28434: puoliskolla sen johdosta, että viime valtiopäiväin VaJtio- 28435: Budjetin järjestely. 13 28436: 28437: varainvaliokunta valmistamassaan rahasäännön luonnoks•essa 28438: oli ehdot-tanut sanottuun tarkoituheen vuonna 19,17 käytet- 28439: täväksi 2,500,000 markkaa. Koska kuitenkin vuosi ehti kulua 28440: verrattain pitkälle ennenkuin työt saatiin käyntiin, ei 28441: ennen talven tuloa, jonka aik•ana tällaisia töitä ei suurem- 28442: massa määrässä voida toimittaa, ole v·oitu käyttää suurempaa 28443: työmiesmäärää näissä töissä. Paraana aikana oli töissä 800 28444: miestä, mutta tätä nykyä niiden luku on vähen'tynyt noin 28445: 200 :aan. Niillä harvaan asutuilla seuduilla, joissa puheena 28446: olevat työt ovat suoritettavat, on myöskin vallinnut sellainen 28447: elintarvepula, että suurempien työläisjoukkojen olisi ollut 28448: melkein mahdotonta tulla toimeen. Eduskunta on ottanut 28449: kysymyksessä ·oleva.n määrärahan laskelmiinsa esityksen 28450: mukadsesti. 28451: Esillä olevaan ryhmään sisältyy myös määräraha ,Valtio-. 28452: laitoksille t-arpeellisten puutavarain hankintaa varten" (7 P. 28453: L. II: 14), joka vuosi vuodelta on kohonnut. Vuonna: 1915 28454: oli se 2,000,000 markkaa, mutta nousi jo seuraavana vuonna 28455: 7,050,000 markkaan, jota paitsi Senaatti vuoden lopulla 28456: myönsi samaan tarkoitukseen käytettäväbi 3,500,000 mark- 28457: kaa. Esityksessä ehdotetaan tähän käytettäväksi· 30,000,000 28458: markkaa. 28459: Kun näin erittäin suuri lisäys on kysymyksessä, on Edus- 28460: kunta kiinnittänyt huomiota metsähallinnon hankintatöihin ja 28461: liikeyrityksiin. Paitsi suuresti lisääntyneitä työpalkkakus- 28462: tannuksia hoitoaineissa tehdyistä metsätöistä suoritetaan 28463: tä~Stä määrärahasta kustannukset met~Sähallinnon perusta- 28464: masta kolmesta sahalaitoksesta, jotka osittain ovat kehitty- 28465: neet vientitavaraa valmistaviksi, sekä kahdesta suuremmasta 28466: ja kolmesta pienemmästä halkosahasta, jotka on katsottu 28467: välttämättämiksi peruste3Ja halkojen hankinnan jouduttamista 28468: ja niistä johtuvain kustannusten-vähentämistä varten. Saha- 28469: laitokset on tosin perustettu ennen sodan ·alkua, mutta. on 28470: sodan kestäessäkin täytynyt toimittaa niillä rakennustöitä 28471: sekä hankkia uusia koneit•a ja muita laitteita, mikä kaikki 28472: on käynyt hyvin kalliiksi. Molempia, suurempia halko1aitok- 28473: sia varten on maa-aineet hankittu sekä tarpeelliset raken- 28474: 14 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24. 28475: 28476: nukset kaikkine koneineen, työväenasuntoineen ja lastaus- 28477: paikkoineen ra.k~mnettu sodan aikana ja kustannukset ovat 28478: nousseet hyvin suuriin summiin. Halkojen kuletusta varten 28479: on hankittu hinaajalaiva sekä useita lotjia, joiden hinnat 28480: sota-aikana ovat olleet varsin korkeat. Vedätystä varten on 28481: ostettu pari sataa hevosta, joiden hinnat ostaessa oliva.t kor- 28482: keimmillaan, ja joiden elatus varsinkin viime ·aikoina on tul- 28483: lut hyvin kalliiksi. Kun kaikki nämä menot on suoritettu 28484: samasta määrärahasta, ei vielä nyt ole mahdollista antaa tar- 28485: kempaa. selvitystä erilaatuisista menoeristä. 28486: Näyttää kuitenkin välttämättömältä, että jo ensi vuoden 28487: rahasääntöä laadittaessa tämä suuri määräraha jaetaan tar- 28488: koituksenmukai:;iin uusiin momentteihin, joiden avulla voi- 28489: daan saada täydellinen selvyys metsähallinnon liiketoiminnan 28490: • eri haaroista, kunkin eri saha- ja halkolaitoksen m~noista 28491: erikseen, hankintatöitä varten o&tetusta kalustosta, työnjohto- 28492: kustannuksista sekä muista tähän kuuluvista menoista. Ai- 28493: noastaan tällä tavoin on EduskunnaHa ma.hdoUisuus valvoa 28494: nii-den varsin suurien rahamäärien käyttämistä, joita metsä- 28495: hallinnon liiketoiminta vaatii. Kun etenkin marr.as- 28496: kuulla sa.ttuneen >lakon johdosta ennen vuoden Joppua ei eh- 28497: ditä käyttää koko ehdotettua 30,000,000 markkaa, on Edus- 28498: kunta ottanut tämän määräraihan laskelmiinsa 28,<500,000 28499: markkana. -Muiden metsähallinnon menojen kohdalle mer- 28500: kityt menot nousevat siis 31,943,000 markkaan ja kaikki 28501: metsähallinnon menot 33,591,000 markkaan. Koko pääluokan 28502: loppusumma,n on Eduskunta näin ollen merkinnyt 34,254,280 28503: markaksi. 28504: 8 pääluokka: Sotilasmenoja. Tähän pääluokkaan kuu- 28505: luvat menot Eduskunta on merkinnyt esityksen ·lask~lman 28506: määriin, joten pääluokan menojen kokonaissumma on 28507: 207,977 markkaa 72 penniä. 28508: 9 pääluokka: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistu- 28509: vat hallinnonhaarat. - Luterilainen kirkko. Tämä määrä- 28510: raha on esityksessä erhekir.ioituksen kautta merkitty 200 28511: ma.rkkaa liian pieneksi. Eduskunta on •las'kelmaansa sen 28512: ot1anut 600,300 markaksi. - Kreikkalaiskatolinen ja roo- 28513: Budjetin järjestely. 15 28514: 28515: malaiskatolinen kirkko. Tämän ryhmän menoihin on esi- 28516: tyk essä vuodeksi 1917 merkitty 6,·900 ma.rkan lisäys 28517: kreik,kalaiskatolist.en matkapappien ja kirkonpalvelijain 28518: palkkausten korottamiseksi sekä 12,000 markan korotus mää- 28519: rärahaan kreikkalaiskato'lisen arkkihiippakullinan, sen halli- 28520: tuksen ja katedraalikirkon yHäpitämiseksi. Eduskunta o.n 28521: kuitenkin sekä 1913 että 1914 vuosien valtiopäivillä! huo- 28522: mauttanut kreikkalaiskatolisen pa.piston paikkaamisesta 28523: valtiolle aiheutuvien menojen viime vuosina ta>pahtuneesta 28524: lisääntymisestä, jota ei voida pitäiä oikeudenmukaisena, var- 28525: sinkin kun suurin osa siitä on tullut Helsingin kreikkalais- 28526: katolis.en seurakunnan osalle, jonka jäsenet ·ovat suhteelli- 28527: sesti varakkaita. Eduskunta katsoo sen vuoksi tarpeelliseksi' 28528: uudibtaa tämän lausunnon sekä Eduskunnan samalla lau- 28529: suman toivomuksen, että viipymättä toteutetaan ne toimen- 28530: piteet, joihin on ryhdytty, jotta tä:män seurakunnan jäsenet, 28531: jotka eivät suorita paipistolleen palkkaa, vastedes tulisivat 28532: ottamaan siihen osaa, jota paitsi Eduskunta tahtoo lausua, 28533: ett!i valtion osuus näiden kirkkokuntien menoihin olisi. 28534: saaiiava al·enemaan. Ryhmän menot on Eduskunta ottanut 28535: 185,400 markan määrään. -- Tyttökoulut. Määräraha on 28536: esityksessä virheellisesti merkitty 100,000 markkaa liian 28537: alhaiseksi. Eduskunta on sen vuoksi ryhmän merkinnyt 28538: 1,198,500 markkaan. 28539: Kansakonlujen valtioavustus. Tähän on ot.ettu seumavat, 28540: Eduskunnan erikseen päåttämät määrärahat: 28541: 28542: Apumaksu kaupunkien kansakoululai- 28543: toksia varten . . ................ . Smk. 1,700,000:- 28544: Anumaksu maalaiskansakoulujen var- 28545: sinaisen opettajiston palkkaamiseen 4,450,000:- 28546: Määräraha maalaiskansakoulujen var- 28547: sinaisen opettajiston palkankorotuk- 28548: siin ......................... . 1,500,000:- 28549: " 28550: Määräraha maalaiskansakoulujen var- 28551: sinaisen opettajiston kalliinajan- 28552: 'PalkanJisäyksiin .............. . 4,290,000: - 28553: " 28554: 16 1917 II Vp.- Ed\W:. va~Jt.- Etityl5 N:e 24. 28555: 28556: Apuraha opettajien ja opettajattarien 28557: 'palkkaamiseksi mies- ja naiskäsi- 28558: töiden opetusta varten . . . . . . . . . . Smk. 3·20,000: -- 28559: 8utmma Smk. 12,260,000:- 28560: 28561: 28562: Erinäisiä kansakmtlulaitoksen menoja. Tähän ryhmään 28563: kuuluvat seuraavat Eduskunnan niinikään erikseen .päättä- 28564: mät määrä:raha.t: 28565: 28566: Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi- 28567: työhuoneistojen rakentamiseksi 28568: maalaiskuntiin ................. Smk. 2,000,000:- 28569: Määräraha kirjastoja varten maalais- 28570: kansakoulujen sekä alakansakoulu- 28571: jen ja kiertokoulujen opettajille ja 28572: opettajattarille ............... . 30,000:- 28573: Määräraha maalaiskansakoulujen jat- " 28574: kokursseja varten ............. . 150,000:- 28575: Määräraha havainto- y. m. opetusväli- " 28576: neiden hankkimiseksi maalaiskansa- 28577: kouluihin ja kansa.nopistoihin .... 150,000:- 28578: Apumaksu koulutarpeiden ostoon maa- 28579: " 28580: laiskansakoulujen oppilaille ..... . 500,000:- 28581: " 28582: Määräraha kesävirkistyksen toimitta- 28583: miseksi kesäsiirtolaissa varattomil- 28584: le, etupäässä. sairaille ja heikoille 28585: kansakoululap~;iHe ............ . 75,000:- 28586: Määräraha kansanlastentarhain kan- " 28587: nattamiseksi ................. . 300,000:- 28588: Määräraha köyhien kansakoululasten 28589: " 28590: ravinto- ja vaatetusavuksi ..... . 1,000,000:- 28591: " 28592: Määräraha maalaiskunti,en ylläpitä- 28593: mien alakansakoulujen avustami- 28594: seksi ........................ . 400,000:- 28595: Määräraha maala.iskansakoulujen op- " 28596: pilaskirjastojen avustaiDiseksi . , .. 50,000~- 28597: " 28598: Budjetin järjestely. 17 28599: 28600: Määräraha' maalaiskansakoulujen oppi- 28601: laskasvitarhain avustami5eksi .... Smk. 25,000:- 28602: Määräraha maalaiskansakoulujen oppi- 28603: lasasuntolain ylläpitämisehlti . . . . , 30,000:- 28604: ---------~------------- 28605: Summa Smk. 4,710,000:- 28606: 28607: Sen lisäksi on tähän ryhmään otettu esityks~essä siv. 28 28608: vcaltiorahaston menoiksi merkityt 484,100 markba. Ryh- 28609: män menot ovat siis 5,194,100 markkaa. 28610: Määrärahat yhteiskunnallista v~listustyötä varten. Tähän 28611: ryhmään on otettu seuraavat Eduskunnan erikseen päättä- 28612: mät määrärahat: 28613: 28614: Kansa.nopistojen ja emäntrukoulujen 28615: avustam:i,seksi ja apurahoiksi näiden 28616: opistojen vähävaraisr1le opprlaille 28617: sekä niiden opettajain hlliinajan 28618: palkall!lisäykseksi .............. Smk. 640,000:- 28619: Kansanopistojen rakennusavuksi . . . . , 200,000:- 28620: Työväenopistojen avustamiseksi . . . . . , 50,000:- 28621: Kansankirjastojen avustamiseksi . . . . , 75,000:- 28622: ----------~-------------- 28623: Summa Smk. 965,000:- 28624: 28625: !Tähän on lisättävä esityksen siv. 28 v!liltiorahaston me- 28626: ooksi merkitty 9,000 markkaa kirjastoneuvojain palkkaa- 28627: miseksi. Ryhmä;n loppusummaksi saadaan, niin muodoin 28628: 974,000 markkaa. - Tieteen ja taiteen kannattamista tar- 28629: koittavia menoja ·on es~tyks.een merkitty kaikkiaan 427,400 28630: markkaa, ja on lisäys 165,200 markkaa ·edelliseen vuo- 28631: teen verraten. Esityksessä ilmoitetaan lisäyks.eru tapah- 28632: tuneen syy:stä, että tämän luvun määräraihoja on korotettu 28633: samansuuruisiksi kuin ne olivat rahasäännössä ennen so- 28634: dan alkua. Eduskunta on kuitenkin havainnut, tarka,staes- 28635: saan viimeistä rahasäänt-öä ennen sotaa, ~eli rahasääntöä vuo- 28636: delle 191 3, että siinä oli tieteen ja taiteen kannattamista tar- 28637: 1 28638: 28639: 28640: 28641: koittavia menoja otettu kaikkiaan 628,700 markan määrään. 28642: 2 28643: 18 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24. 28644: 28645: Vuoden 1914 va1tio:päivi:llä päätti Eduskunta tarkoitusta 28646: varten, nimenomaan huomauttoon olevan syytä ottaa 28647: 24,000 markkaa laskelmiin avustuksen antamiseksi työväen- 28648: teattereille, merkitä budjettiin 629,000 markkaa. Edus- 28649: kunta ei katso syytä olev,an alentaa tätä määrää, vaan on 28650: merkinnyt tähän tarkoitukseen 629,000 markkaa, johon sum- 28651: maan myös sisältyy 15,000 markkaa Antellin kokoelmain 28652: hoitoa varten sekä 40,000 markkaa työväen teatterien avus- 28653: tukseen. -Erinäisiä määrärahoja. Vuonna 1914 siirrettiin 28654: 14 pääluokasta tähän ryhmään erinäisiä määrärahoja, nii- 28655: den joukossa määräraha venäläisten koulujen asioita. varten 28656: asetetun kom~tean käytettäväksi. Kun Hallitus 'tätä määrä- 28657: rahaa 1914 vuoden valtiopäivillä ehdotti korotettavaksi 28658: 640,000 markkaan, huomautti Eduskunta, että puheena ole- 28659: vaa määrärahaa epäilemättä käytettiin myös Raja-Karjalan 28660: suomalaisen väestön epäkansallistuttamista tarkoittavien 28661: koulujen perustamiseen ja ylläpitoon, minkä johdosta ja sen 28662: nojalla, mitä jo vuosien 1912 ja. 1913 valtiopäivillä oli tästä 28663: asiasta esitetty, Eduskunta. katsoi oikeaksi ottaa puheena 28664: olevaan tarkoitukseen ainoastaan sen 100,000 markan raha- 28665: määrän, minkä Eduskunta aina vuodesta 1904 oli merkinnyt 28666: budjetin menopuolelle. Samalla Eduskunta vastauksessaan 28667: Hallituksen esitykseen anoi, ettei puheena. ~olevia varoja käy- 28668: tettäisi koulujen eikä muiden laitosten ylläpitoon, jotka tar- 28669: koittiva.t väestön haukutteleroista luopumaan kansallisuu- 28670: destaan. Tästä huolimatta merkittiin 1915 vuoden rahasään- 28671: töön 630,000 markka1a tarkoitusta varten, mikä määrä 1916 28672: vuoden rahasäännössä korotettiin 660,000 markkaan. Esi- 28673: tyksessä on tätä määrärahaa vähennetty 330,000 markalla, 28674: joten jälelle jäisi samansuuruinen määrä. Eduskunta tahtoo 28675: uudistaa, mitä tästä määrärahasta edellisillä vaHi:opäivillä 28676: on lausuttu, mutta siihen nähden, että Eduskunnan mielestä 28677: on kohtuullista, että venäjänkielinen väestö saa nauttia ope- 28678: tusta omalla äidinkielellään, on Eduskunta hyväksynyt esi- 28679: tyksessä mainitun määrän, 330,000 markkaa tätä tarkoitusta 28680: varten. Edellytyksenä tämän määrän myöntämiselle on 28681: • 28682: luonnollisestikin, että näin avustetut koulut ova,t Suomen 28683: Budjetin järjestely. 19 28684: 28685: valtion kouluviranomaisten tarkastuksen alaisina ja että 28686: myönnetyistä varoista tehdään ·asianomainen tili. Sen joh- 28687: dosta, •että Eduskunta tämän vuoden ensimäisillä valtiopäi- 28688: villä on päättänyt 15,000 markan suuruisen apurahan myön- 28689: tämisen Helsingin palvelija~aryhdistykselle sen ylläpitämän 28690: palvelijatarkodin laajentamista varten, on Eduskunta tähän 28691: ottanut mainitun summan. lVIenojen kokonaissummaksi tälle 28692: kohdalle on merkitty 783,900 markkaa. Pääluokan menojen 28693: loppusumma on 35,211,600 markkaa. 28694: 10 pääluokka: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistu- 28695: vat hallinnonhaarat.- Hevoshoito. Hevoshoidon edistämi- 28696: seen on esityksessä osotettu 178,600 ma'l'kkaa. Koska val- 28697: tion siitosoriiden han1kkiminen kaipaa vallitsevien kalliiden 28698: olojen tähden lisättyjä varoja, on Eduskunta määrärahan ko- 28699: rottanut 278,600 markkaan.- Maataloudelliset seurat. Ryh- 28700: män men:ot on esityksessä merkitty 1,2,97,500 markaksi. Kos- 28701: ka maataloudellisten seurojen 'Palveluksessa olevat neuvojat 28702: j& muut virkailijat ovat kalliinajan palkankorotusten tar- 28703: peessa, on Eduskunta, tämän huomioon ottaen, /korottanut 28704: määrärahaa 150,000 markalla, joten ryhmän menot tulevat 28705: olemaan 1,447,000 markkaa. -Erinäisiä määräraho,ia. Esi- 28706: tyksessä on laskel~aan ntettu 1,500,000 markan määräraha 28707: suonkuivaustöiden teettämistä varten hätäaputöinä. Kun 28708: tämä menoerä kuuluu asialEsesti ylimääräisiin menoihin, on 28709: Eduskunta sen sinne siirtänyt. Pääluokan menot Eduskunta 28710: on .siis merkinnyt la·skelmaan 9,583,900 markaksi. 28711: 11 pääluokka: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistu- 28712: vat hallinnonhaarat. - Pääluokan menot, sikäli kuin ne 28713: kuuluvat valtiomhastoon, otetaan esityksen mukaisesti, joten 28714: pääluokan menojen loppusumma, on 17,482,700 markkaa. 28715: 12 pääluokka: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan 28716: kohd~istuvat hallinnonhaarat. 28717: - Luotsilaitos. Eduskunta 28718: katsoo, että se Suomen itsenäisyyttä loukkaava laittomuus- 28719: tila, joka luotsilaitoksess·a yhä vi·eläkin vallitsee, ensi ti- 28720: lassa on poistettava. Huomi'Oon ottaen, että kuluvana 28721: vuonna, johon esillä oleva budjetti kohdistuu, jo melkoinen 28722: osaluotsilaitoksen määrärahoista on suoritettu, on Eduskunta 28723: 20 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:o 24. 28724: 28725: katsonut voivan,.;a laskclmaan puheena olevaa tarkoitusta 28726: varten merkitä esityksessä olevan määrämhan 8,430,442 28727: markkaa. - EYinii1'siä määrärahoja. Esityksen laskelmassa 28728: olevien menojen lisäksi on tällä kohdalla otettu huomioonsiv. 3 28729: mainittu määräraha raittiustyön kannattamiseksi. Tämä mää- 28730: räraha on useita vuosia ollut 100,000 markkaa, ja on se jaettu 28731: eri raittiusjärjestöjen välillä niin, että Raittiuden Ystävät 28732: ovat saaneet 65,000 markkaa, Finlands Svenska Nykterhets- 28733: förbund 20,000 markkaa, Suomen Sosialidemokraattinen 28734: Haittiusliitto 8,000 markkaa ja Suomen OpiskelevanNuorison 28735: Raittiusliitto 7,000 markkaa. Näistä varoista ovat Raittiuden 28736: Ystävät kuluneena vuonna suorittaneet 17,100 markkaa ja 28737: Finlands Svenska Ny kterhetsförbund 4,00(} markkaa Rai t- 28738: tiusjärjestöjen Keskustoimiston ylläpitämiseksi. Finlands 28739: Svenska Ny kterhetsförbundille annettu suhteettoman suuri 28740: osuus määrärahasta. olisi kuitenkin vähennettävä 17,000 28741: markka·an ja siten säästyvistä varoista lisättävä Suo- 28742: men Sosialid-emokraattisen Raittiusliiton osuutta 2,000 28743: markalla ja Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiuslii- 28744: ton osuutta 1,000 markalla. Koska sitä paitsi koko määrä- 28745: raha, niinkuin asianomaisten raittiusjärjestöjen taholta on 28746: huomautettu, on katsottava tarkoitukseensa riittämättömäksi 28747: nykyisenä kalliina aikana, jolloin puhujain palkat ja matka- 28748: kustannukset sekä painaJtustyöt ovat suuresti nousseet, on 28749: entisen määrärahan lisäksi myönnettävä 50,000 markkaa eri- 28750: koisesti juovutusjuoma-asetusten rikkomisen ehkäisemistä 28751: tarkoittavaa raittiustyötä varten ja tämä l1sämääräraha jaet- 28752: tava tasan Suomen Sosialidemokmattisen Raittiusliiton ja 28753: Raittiusjärjestöjen Keskustoimiston välillä, jota Raittiud-en 28754: Ystävät ja Finlands Svenska N ykterhetsförbund siten pääsi- 28755: sivät kannattamasta. Eduskunta. on siis määrärahaksi rait- 28756: tiustyön kannattamiseksi merkinnyt kaikkiaan 150,000 mark- 28757: kaa. Ryhmän menot nousevat tämän kautta 805,800 mark- 28758: kaan. - Paloviina--asetuksissa edellytettyjä menoja. Tähän 28759: ryhmään 1kuuluvat esityksen siv. 3 mainitut 200,000 mark- 28760: kaa paloviinanvalmistuksen ja kaupan silmälläpinoon sekä 28761: paloviina-·lilsetuksia va.staan tehtyJen rikkomusten 11yytiee- 28762: Budjetin järjestely. ~] 28763: 28764: 28765: 28766: seenpanokustannusten korvaamiseen ynnä 18,000,000 mark- 28767: kaa denaturoidusta paloviinasta takaisin suoritettua valmis- 28768: tusveroa. Ryhmän menot ovat siis yhteensä 18,200,000 mark- 28769: kaa. - Y.allasjuomain valrnist~ksen silmälläpito. Tästä 28770: aiheutuviil9 kustannuksiin otetaan esityksen mukaisesti 28771: 65,000 markkaa. Pääluokan menojen kokonaismäärä on 28772: 25,491,205 markkaa 20 penniä. 28773: 13 pääluokka: Talousosaston kansliaan kohdistuvat 28774: hallinnonhaarat. - Senaatin kirjapaino. Falkkain kohoa- 28775: mi·sen ja tarveaineiden kallistumisen vuoksi on esityk- 28776: sessä tätä määrärahaa korotettu 709,700 markalla. Sen- 28777: jälkeen on ilmoitettu tätä vuotta varten. tarvittavan lisäksi 28778: 140,300 markkaa, joten Senaatin kirjapainon menot ovat 28779: 1,550,000 markkaa. Pääluokan menojen loppusumma on 28780: 1,746,400 markkaa. 28781: 14 pääluokka: Sekalaisia yleisiä menoja. - Kenraali- 28782: kuvernöörin ja Senaatin kä11ttövarat. Esityksessä on määrä- 28783: raha merkitty 244,000 markaksi. :Sen johdosta•, että on i1lmoi- 28784: tettu Senaatin päättäneen myöntää U'l.k·~asiain hoitoa varten 28785: 200,000 markkaa, on Eduskunta korottanut tämän määrära- 28786: han 4-U,OOO markkaan. -- Korjauskustannnksia. Koska on 28787: ilmoitettu, että nämä kustannukset tulevat ylitetyiksi 250,000 28788: markalla, on ryhmän menot merkitty 1,650,000 markkaan. 28789: -- Uutisrakenmtskustannuksia. SamasiR syystä on tähän 28790: ryhmään kuuluvat menot ot.ettu budjettiin korotettuina 28791: 200,000 markalla 700,000 markkaan. - Erinäisiä määrä- 28792: rahoja. Tähän ryhmään sisältyy saatujen t.ietojen mukaan 28793: kuluvan vuoden syyskuun 4 päivänä annetun maksumää- 28794: räyksen nojalla eversti J alanderille suoritetut 400,000 mark- 28795: kaa sekä viime lokakuun 13 päivänä annetun ma'ksumää- 28796: räyksen nojal'la. samalle suoritetut 450,000 markkaa. Mitään 28797: lähempää tiEtystä näiden varojen käytöstä ei eversti Jalan- 28798: der vielä ole Senaatille antanut. Mikäli Eduskunta kuiten- 28799: kin on saanut tietää, ovat nämä vamt käytetyt Saksannie- 28800: men kartanoon Porvoon pitäjässä perustetun ratsupoliisi- 28801: koulun perustamis- ja ylläpitokustannuksiin. Eduskunta on. 28802: menoerän sisällyttänyt laskelmaansa. Ryhmän menot ovat 28803: :i2 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24. 28804: 28805: siten esityksen mukaisesti 2,270,250 markkaa 40 penniä. 28806: Kun muut pääluokan menot .otetaan laskelmaan esityksen 28807: mukaisesti, pää!ttyy pääluokka 5,124,250 markkaan 40 pen- 28808: niin. • 28809: 15 pääluokka: Eläkkeitä ja yleisiä apura:ho;La. ~ Sivili- 28810: virkakunta. Kuluvaksi vuodeksi ehdotetaan esityksessä 28811: 3,638,000 markkaa tätä tarkoitusta varten. Eduskunta tahtoo 28812: mielipiteenään lausua,, että laittomasti virkaansa nimitetyille 28813: ja laittomasti toimineille virkamiehille ei ole eläkettä 28814: myönnettävä. Suurempia ylimääräisiä elakkeitä ei Edus- 28815: kunnan mielestä myöskään missään tapauhessa olisi myön- 28816: nettävä, ennenkuin Eduskunta. on päättänyt eläkekysymyk- 28817: sen järjestämisestä kokonaisuudessaan. Vuodeksi 1917 esi- 28818: tyksessä ehdotettua määrärahaa on Eduskunta yllä sano- 28819: tun johdosta vähentänyt 100,000 markalla, joten ryhmän 28820: loppusumma on 3,538,000 markkaa. 28821: Eläkkeitä suostuntarahastosta. Maalaiskansakoulujen var- 28822: sinaisen opettajiston eläkkeet otetaan laskelmaan Eduskun- 28823: nan erikseen tekemän päätöksen mukaisesti 210,000 mar- 28824: kaksi. - Erinäisiä määrärahoja. Eduskunnan erikseen te- 28825: kemän päätöben mukaisesti merkitään tähän apumailrsu 28826: kaupunkikansakoulujen opettajiston eläkkeisiin 55,000 mark- 28827: kaa ja sairaiden kansakoulunopettajien ja -opettajatarten 28828: avustamiseksi 100,000 markkaa, eli siis yhteensä 155,000 28829: markkaa. Ryhmän loppusumma on niin muodoin 505,000 28830: markkaa. Pääluokan loppusumma on 5,304,000 markkaa. 28831: 28832: 28833: 28834: 28835: Srnk. 28836: Täten arvioidut vakinaiset menot ovat . . . . 1187,017,544: 24 28837: Niiden lisäksi on otettava huomioon seu- 28838: raavat siirrot: 28839: Tilattoman väestön laina- 28840: rahastoO<n . . ........ . 300,000:- 28841: Budjetin jllrjestely. 28842: 28843: Turvattomien lasten hoito- 28844: rahastoon ........... . 70,000:- 28845: Kulkulaitosrahastoon .... . 3,.400,000:- 3, 770,000: - 28846: Vakinaisten menojen ja siirtojen loppu- 28847: summa on siten .................... 190,787,544:24 28848: 28849: 28850: 28851: 28852: Ylimääräiset menot. 28853: Saatujen tietojen johdolla on Eduskunta ylimääräisten 28854: menojen joukkoon ottanut erinäisiä suuren-puoleisia määrä- 28855: rahoja, jota -paitsi on ylimääräisenä menona. myös huoma:litu 28856: Eduskunnan 2 päivänä elokuuta päättämä 10,000,000 mar- 28857: kan määrämha Hallituksen käytettäväksi työttömille järjes- 28858: tettäviä töitä varten. 28859: Esityksen laskelmaan on vuodeksi 1917 merkitty yli- 28860: määräisiä menoja 8,1117,558 markkaa. Eduskunta. on päät- 28861: tänyt, että kuluvaksi vuodeksi ylimääräisiin menoihin on 28862: otettava alempana luetellut määrärahat. 28863: Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. 28864: Yliopiston uusien klinikkain rakennuksia varten, johon tar- 28865: koitukseen 1916 vuoden ylimääräiseen menosääntöön oli 28866: otettu 500,000 markkaa, on kuluvaksi vuodeksi merkitty sa- 28867: ma määrä. Koska Hallitus on kuluvan joulukuun 7 päivänä 28868: päättänyt samaan tarkoitukseen käytettäväksi vielä 100,000 28869: markkaa, on Eduskunta menoerän merkinnyt 600,000 mar- 28870: hllitksi. - Huhtikuun 4 päivänä 1913 alisti Senaatti hal- 28871: litsijalle, että ,Lepokoti Tilkka" niminen ~airaala siihen kuu- 28872: luvine rakennuksineen ja kalustoineen ynnä vuokraoikeus 28873: maahan lunastettaisiin valtiolle, käytettäväksi tarkoitukseen, 28874: josta Senaatti vastedes tekisi esityksen, ja että ostohinnan 28875: suorittamiseen saataisiin ennakkomaksuna käyttää 400,000 28876: markkaa. Tähän alistukseen suostui hallitsija 16 päivänä 28877: toukokuuta 1913. Kun varsinaisena aiheena tähän ostoon oli 28878: ilmoitettu olevan lisäsijojen tarve venerisiä tauteja sairast-a- 28879: 24 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24. 28880: 28881: ville naisille, mutta sairaalaa ei kuitenkaan ole tähän tarkoi- 28882: tukseen käytetty, ·on Eduskunta j.o 1914 vuoden v3!ltio- 28883: päivillä huomauttanut .tästä seikasta ja. katsonut, että 28884: erityisesti olisi otettava tutkittavaksi, onko valtion etu tässä 28885: ostokysymyksessä tullut varteen otetuksi. Uudistaen tämän 28886: lausunnon on Eduskunta siihen nähden, että kauppahinta jo 28887: on suoritettu ennakkomaksuna ja siis nyt ainoastaan poistet- 28888: tava tileistä, merkinnyt budjettiin 400,000 markkaa ·tar- 28889: koitusta varten. - Myöskin on budjettiin otettu esityk- 28890: Hessä oleva 175,000 markan määräraha muutos- ja. lisära- 28891: kennustöitä va.rten valtion omistamassa talossa N :o 10 28892: Aleksanterinkadun varrella Helsingin kaupungissa. 28893: Tämän lisäksi on Eduskunta, saatuaan Sivi:litoimitus- 28894: kunnalta tarvittavat ·tiedot, ottanut budjettiin 500,000 mar- 28895: kan määrärahan töiden alottamiseksi uutta mielisairas- 28896: ten keskuslaitosta varten Oulussa, koska tasoitustöitä pie- 28897: nempää haararataa vart·en voidaan jo talv·en kuluessa suo- 28898: rittaa. Näiden menojen loppu:;,umma on niin muodoin 28899: 1,675,000 markkaa. 28900: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. 28901: Kesäkuun 14 päivänä 1910 annetun valtuuden nojalla on vuo- 28902: sina 1911-19'15 käytetty 900,000 markkaa metsämaiden os- 28903: toa varten valtiolle. Samaa tarkoitusta varten oli 1916 vuo- 28904: den rahasäännössä 200,000 markan määräraha, mitä määrää 28905: ei kuitenkaan ole otettu esityks.e.en kuluvaa vuotta varten. 28906: Vaikka Eduskunnan mielestä olisi kysymyksessä olevaan, 28907: sangen hyödylliseen tarkoitukseen uhrattava varoja melkoi- 28908: sesti enemmän, ei Eduskunta ole kuitenkaan tahtonut ny- 28909: kyisen kalliin ajan vuoksi korottaa määrärahaa, vaan on sen 28910: merkinnyt saman,'suuruisena kuin aikaisemmin. 28911: Eduskunta on saanut tietää, eUä erinäisiä suonkuivatus- 28912: töitä kruununmetsissä metsänkasvua vart·en on j.o pitemmän 28913: aikaa ollut hankkeissa. Ojitussuunnitelmia on viimeisinä vuo- 28914: sina tehty Virtain, Parkanon, Kurun, Nerkoon, Aureen, Mul- 28915: tian, Jämsän, Iisalmen, Mikkelin, Palojärven, Soanlahd·en ja 28916: Rajajoen hoitoalueissa. Vuoden alussa oli koneellisesti tut- 28917: kittu 57,519 hehtaaria vesiperäisiä maita ja ojitettu 16,650 28918: Budjetin järjestely. 25 28919: 28920: he.htaaria. Toteuttamattomia ojitussuunnitelmia on siis 28921: 40,86:9 hehtaarille vesiperäi.siä maita. Senaatti myönsikin 28922: viime elokuun 8 päivänä 3,410,000 markkaa l\{etsähallituksen 28923: johdolla tehtäviä soiden kuivatustöitä varten valtion metsissä. 28924: Kun vakinaisten menojen joukossa on tähän tarkoitukseen .io 28925: osotettu 460,000 markkaa, on Eduskunta merkinnyt jään- 28926: nöksen 2,950,000 markkaa ylimääräist•en menojen joukkoon, 28927: koska Eduskunnan mielestä nämä työt ovat sekä hyödyllisiä 28928: että hätäapuiöihi soveliaita. 28929: Kamaritoimituskunnan Elintarveosaston käytettäväksi 28930: toimihenkilöiden ja. elintarvejärjestöjen palkkauksiin, pai- 28931: natustöihin y. m. on esityksessä merkitty 1,100,000 mark- 28932: kaa. Sen johdosta, että elintarveasiat Eli<ntarvehallituksen 28933: perustamisen kautta on saa:tettu uuden järjestelyn alaisiksi, 28934: on kuitenkin aiheutunut lisävarojen tarve, jota esityksessä ei 28935: ole ehditty ottaa huomioon. Kaikkiaan on laskettu tarvit- 28936: tavan kuluvan vuod·en aikana 1,474,200 markkaa, jonka 28937: menoerän Eduskunta on ottanut huomioon. - Avustuk- 28938: seksi vähävaraisille kuluttajaperheille maidon, voin ja juus- 28939: ton hankkimista varten on merkitty 500,000 markkaa, koska 28940: esityksessä ehdotettu 100,000 markkaa tuntuu riittämättö- 28941: mältä. - Korvaukseksi maalaiskunnille 1917 vuoden sadon 28942: takavarikoimisesta seuranneesta viljan kulutuksen järjeste- 28943: lystä on esityks·en mukaisesti otettu 400,000 markkaa. - 28944: Tappion korvaamiseksi, joka syntyy , valtiolle siitä, 28945: että valtion varastoon kootuista voimääristä osa on myyty 28946: alle ostohinnan, on laskelmassa esityksen mukaisesti oso- 28947: tettu 500,000 markkaa. - Sen ohessa on Eduskunt.a katso- 28948: nut tarpeelliseksi 'tuntuvasti korottaa määrärahaa, josta elin- 28949: tarv·elautakunnille korvataan tappio, minkä ne kärsivät sen 28950: johdosta, että niiden tulee määrätystä luovutushinnasta 28951: myydä kalliimpaan hintaan ostamansa viljat. 'rämän meno- 28952: erän on Eduskunta esityksen ehdottamasta 460,000 mar- 28953: kasta. korottanut 2·,000,000 markkaan. -Näiden lisäksi on 28954: budjettiin ·otettu 300,000 markkaa neuvontatyöhön elintar- 28955: veasioissa Eduskunnan tämän vuoden ensimäisillä valtiopäi- 28956: 26 1917 II Vp.- EdllSk. vast.- Esitys N:o 24. 28957: 28958: villä tekemän päätöksen mukaisesti. - Menojen loppusumma. 28959: on niin muodoin kaikkiaan 8,324,200 markkaa. 28960: Sotilasmenoja. Eduskunta on esityksen mukaisesti väili- 28961: aikaisten sairaalain perus.tamiseen ja ylläpitämiseen haavoi- 28962: tettuja ja sairaita sotilaita varten merkinnyt 500,000 mark- 28963: kaa. 28964: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon- 28965: haarat. Esitykseen on merkitty 40,000 mar:kan määrä- 28966: raha uuden museorakennuksen sisustamista varten, ja on 28967: Eduskunta tämän määrän budjettiin ottanut. - Kahden kir- 28968: kon rakentamista. varten Lappiin on vuonna 1914 myönnetty 28969: 100,000 markkaa, josta määrästä rahasäännöissä on tähän 28970: asti huomattu kaikkiaan 75,000 markkaa. Loppuosa, 25,000 28971: markkaa, on sentähden merkitty kuluvaksi vuodeksi. Näiden 28972: ylimääräisten menojen loppusumma on niin muodoin 28973: 65,000 markkaa. 28974: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon- 28975: haarat. Tähän on Eduskunta ottanut Eduskunnan tämän 28976: vuoden ensimäisillä valtiopäivillä päättämän 2,950,000 mar- 28977: kan suuruisen määrärahan, josta. 2,000,000 markkaa, on käy- 28978: tettävä kunnille myönnettäviin lainoihin rukiinsiemenen 28979: hankkimista varten, 200,000 markkaa apulantain maahan 28980: tuonnin edistämiseksi ja 750,000 markkaa väkirehujen maa- 28981: han tuonnin edistämiseksi. 28982: Saatujen tietojen perusteella on .Senaatti kuluvan vuo- 28983: den aikana myöntänyt työttymyyden lieventämiseksi seuraa- 28984: vat määrärahat vesiperäisien maitten kuivattamista varten ja 28985: joenperkaustöihin: 28986: 28987: Smk. 28988: Purmon.ioen (Purmo, vVaasan 1.) ja sen sivu- 28989: haarojen perkaus ................... . 225,877: 25 28990: Korven (Hollola) niitty- ja suo-alavien kui- 28991: vattaminen ......................... . 20,080:- 28992: Kangaslammin (W·ehkala.hti) kuivattaminen 19,637:90 28993: Järvijoen (\Vaahto, Maaria y. m. Turun 1.) .. 17,100: --· 28994: Niitä jo hyväksyttyjä kuivatustöitä varten eri 28995: Budjetin järjestely. 27 28996: 28997: osissa maata, mitkä Maanviljelyshallituk- 28998: sen työsuunnitelman mukaan olisivat olleet 28999: vuonna 1918 tehtävät ............... . 225,900:- 29000: Konnunsuon (Lappeen y. m. pit.) kuivatta- 29001: minen ............................. . 624,358:- 29002: Pelsonsuon (Muhoks€ll ynnä lähipit.) kuivatta- 29003: minen ............................. . 50,000:- 29004: Lapinjoen (Turun l.) perkaus ........... . 15,500:- 29005: Suo- y. m. järvien (Suojärvi) tutkimista varten 1,200:- 29006: Lillån joen (Öfvermark) perkaus ......... . 30,300:- 29007: Lovisan joen perkaus ................... . 55,000:- 29008: Isonsuon (Lehtimäen pit.) kuivattaminen ... . 57,000:- 29009: Helisevänjoen (Rautjiirvi y. m. pit.) perkaus 43,850:- 29010: Luvianlahden (Luvia) niittyalueen kuivatta- 29011: minen ............................. . 90,000:- 29012: Mankilankylän (Rantsila) nevojen kuivatta- 29013: minen ............................. . 31,000:- 29014: Vantaan (Nurmijärvi y. m.) ja sen lisäjoen He- 29015: rajoen perkaus ..................... . 75,500:- 29016: Kotisuon (Parkano) kuivattaminen ....... . 4,340:- 29017: Kylälahden (Haapa.vesi) niityn kuivattaminen 9,297: 85 29018: Starrmossbäcken'in (Kronoby, Nedervetil, 29019: Teerijärvi) ja sen lisähaarojen perkaus .. 50,000:- 29020: Paisaarenojan (Miehikkälä) perkaaminen ... . 16,240: 67 29021: J ousinevan (Kestilä) kuivattaminen ....... . 36,400:- 29022: Aukjärven (Sysmä) laskeminen ........... . 20,400:- 29023: Lusikkanevan (Pulkkila) kuivattaminen ... . 31,218:- 29024: PuUaanjoen (Vehmaa) perkaaminen ..... . 95,926:- 29025: Hurmajärven (Messukylä) laskeminen ..... . 20,500:- 29026: Kapakanojan (Kalajoki) perkaus ......... . 88,000:- 29027: Lapin- eli Hinnerjoen (Eurajoen ja Lapin pit.) 29028: perka.us ............................ . 96,646: 78 29029: Vehka-Al'hon joen (Janakkala) perkaus ... . 4,000:- 29030: .Tokiperänjoen (Teuva) ja sen ympärillä ole- 29031: vien nevojen kuivattaminen . . . . . . . . . . . . 46,000: - 29032: ----------------- 29033: Yhteensä; 2,101,272: 45 29034: 28 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24. 29035: 29036: Paitsi niitä 300,000 markkaa ja sitä 186,874 markan 62' 29037: pennin säästöä, joka, löytyy 10 P. L. XIII: 2 koh- 29038: dalla varattuna vuodesta 1916 vuoteen 1917, olisi 29039: esityksen mukaan kuluvan vuoden menosäännössä mai- 29040: nittuun ta-rkoitukseen osotettava 1,500,000 markkaa. Edus- 29041: kunta on tämän eri;in ottanut huomioon siirrtämällä sen yli- 29042: määräisten menojen joukkoon, johon se asiallisesti kuuluu. 29043: Kun työttömyyskeskuskomiteasta on ilmoitettu, että ny- 29044: kyisin on vireillä erinäisiä joenperkaustöitä maanvilJelysalo- 29045: jen enentämis~ksi, joiden töiden kustannusarviot yht·eensä 29046: nousevat noin 4,300,000 markkaan, on Eduskunta, jonka mie- 29047: lestä nämä työt hätäa.putöinä ovat soveliaita, niiden alkuun- 29048: p.anemiseksi budj·ei:ti;in ottanut 2,000,000 markan määrä- 29049: rahan.- Näiden ylimääräisten menojen loppusumma on siis 29050: 4, 750,000 markkaa. 29051: Kulku]aitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaa- 29052: rat. Esityksen mukaisesti otetaan tähän loppuerä, 29053: 25,000 markkaa, ntaantien tekemistä varten Kyrön kylästä 29054: Inarin pitäjän kirkonkylään myönnetystä määräraha<.ta. - 29055: Rovaniemen-Kemijärven välisen maantien kuntoon pane- 29056: mista varten on Senaatti 8 päivänä helmikuuta 19116 myöntä- 29057: nyt 35,000 markkaa 11 P. L. IV: 2 kohdalla oleva<. ta määrä- 29058: rahasta, minkä ohessa Senaatti 28 päivänä maaliskuuta ja 29059: 13 päivänä kesäkuuta 1916 on myöntänyt työn jatkamiseen 29060: ja loppuun saattamiseen 220,000 markan ennakkomaksun. 29061: Tämän ennakkomaksun lwnaamiseksi on budjettiin otettu 29062: 220,000 markkaa. - Hallitsijan käskyn nojalla 1 päivältä 29063: maaliskuuta 1917 valtiolle on ostettu Oulunjoella o1eva Un- 29064: karin koskitila siihen rajoittuvine maa-alueineen 1, 700,000 29065: markan hinnasta ja muihin kauppoihin on käytetty 50,000 29066: markkaa. Eduskunta on 'kiinnittänyt huomionsa kyseessä 29067: olevasta koskitilasta suoritettuun melkoiseen hintaan, mutta 29068: Eduskunnan ei ole ollut mahdollista nyt saada selvitystä 29069: asiassa. Näiden määrien suorittamiseksi Eduskunta on bud- 29070: jettiin merkinnyt 1,750,000 markkaa.- Työttömyyskeskns- 29071: komitealta saatujen tietojen mukaan on Senaa,tti myöntänyt 29072: Budjetin jä.rjestely. 29073: 29074: erinäisiin kanavaralmnnuksiin ja maantietöihin käyt.ettäväksi 29075: 1,310,00.0 markkaa. 29076: Nämä työt ovat seuraavat: 29077: 29078: M a a n t i e t ö i t ä. 29079: Smk. 29080: 1. Rovaniemen kirkonkylästä Nuuppaaseen 60,000:- 29081: 2. Hyrynsalmelta Suomussalmelle ....... . 40,000:- 29082: 3. Kuusamon kirkonkylästä Lämsän kylään 40,000:- 29083: 29084: Kanava töitä. 29085: 4. Saimaan kanavalla: 29086: a) Lauritsalan-Mälkiän kanavaosan laa- 29087: jennustyön jatko ................ . 300,000:- 29088: b) Torpankapean laajennustyö ....... . 200,000:- 29089: c) Uusien asuinrakennusten perustamis- 29090: työt ........................... . 50,000:- 29091: 5. Pielisjoen kanavilla: 29092: a) Paiholan sulun uudestaan rakentami- 29093: nen ........................... . 200,000:- 29094: b) Joensuun sulun uudestaan rakentami- 29095: nen ........................... . 80,000:- 29096: 6. Ruokovirran sulun uudestaan rakentami- 29097: nen .................. · · · · · · · · · · · · · 40,000:- 29098: 29099: .T o e n p e r k a u k s e t j a k u i v a t t a m i s t y ö t. 29100: 7. Lapuanj·oen perkaus ................ . 200,000:- 29101: 8. Teerijoen perkaus .................. . 100,000:- 29102: 29103: Kaikkiaan tarvittavan määrärahan 1,310,000 markkaa 29104: on Eduskunta ottanut budjettiin. 29105: Maantietöitten avustamista varten eri osissa maata on S-e- 29106: naatti työttömyyskeskuskomitean ehdotuksesta myöntänyt 29107: tasaluvuin 1,300,000 markkaa, minkä summan Eduskunta on 29108: esityksen mukaisesti merkinnyt ylimääräisten menojen jouk- 29109: koon. - Kysymys Iisveden-Konneveden-Keiteleen kana- 29110: voimisesta on jo kauan ollut vireillä ja on Eduskuntakin 29111: 30 1917 II Vp.- Edusk~ vast.- Esitys N:o 24. 29112: 29113: tunnustanut tämän kanavoimit>työn suuren merkityksen Kes- 29114: ki-Suomen sisäosien liikenneolojen edistämiseksi. Äskettäin 29115: on Senaatti päättänyt nämä kanavoimistyöt alotettaviksi 29116: hätäarputöinä ja on Eduskunta sentäihden tähän tarkoitukseen 29117: ottanut 2,000,000 markan työmäärärahan ylimääräisten me- 29118: nojen joukkoon. - Erinäisten kaupunkikuntain, kuten Hel- 29119: singin, Viipurin, Kotkan, Hangon, Porin, Tampereen y. m., 29120: joutuessa yhä vaikeampaan asemaan työttömyyden kasvaessa, 29121: on työttömyyskeskuskomitea ehdottanut näissä kaupungeissa 29122: osittain toimeenpantavaksi t>uoranaisia valtion töitä, osittain 29123: annettavaksi tehokasta valtionavustusta kunnille suurempia 29124: kunnallisia töitä toimeen pantaessa. Näihin tarkoituksiin on 29125: työttömyyskeskuskomitean mielestä viipymättä varattava 29126: 3,000,000 markkaa, ja on Eduskunta .tätä varten budjettiin 29127: ottanut mainitunsuuruisen määrärahan. - Maaseudullakin 29128: uhkaa vammaksi käyvän työttömy.yden aiheuttaman rpulan 29129: lieventämiseksi on kuntien taholta tehty joukko anomuksia ja 29130: työttömyyskeskuskomitean ilmoituksten mukaan on uusia yhä 29131: tulossa järvien laskemisyrityksistä, soitten kuivattamisesta, 29132: ojitus- y. m. suunnitelmien avustamis,esta, maanteitten raken- 29133: tamisesta sekä maanteitten rakentamisen avustamisesta. Näi- 29134: hin tarkoituksiin tarvitaan työttömyyskeskuskomitean mie- 29135: lestä pikaisesti 3,000,000 markan määräraha, ja on Eduskunta 29136: tämänkin määrärahan bnd.i·ettiin ottanut käytettäväksi maa- 29137: laiskuntien avustamiseksi hätäaputöiden järjestämisessä. - 29138: Lokakuun 17 päivänä IJruluva·a vuotta myönsi Senaatti avus- 29139: tuksena Rauman •sataman laajennustöitä varten 2•50,000 29140: markkaa, joka menoerä on huomioon otettu. - Yllämainitut 29141: menot ovat yhteensä 12,855,000 markkaa. 29142: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hal- 29143: linnonhaarat. Tähän on otettu esitykJs,essä mainitut määrä- 29144: rahat, 16,5-88 markkaa, op·etusvälineiden ja koneiden hankki- 29145: miseksi Tamper.een teknilliselle opistolle ja 106,000 mark- 29146: kaa jatkettaviin malminetsintöihin Kuusjärven pitäjässä. 29147: Menojen loppusumma on siis 122,588 markkaa. 29148: Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat 29149: Senaatin talon itäisen siipirakennuksen uudestaan rakenta- 29150: Budjetin järjestely. 31 29151: 29152: miseksi on Senaatti 23 päivänä lokakuuta 1915 myöntänyt 29153: 50,000 markkaa 14 P. L. III: 2 !kohdalle merkitystä 29154: määrärahasta. Sitä p!llitsi on tähän tarkoitukseen mää- 29155: räyksellä 5 päivältä elokuuta 1916 myönnetty 450,000 29156: markkaa, josta vuoden 1916 ylimääräiseen rahasääntöön otet- 29157: tiin 250,000 markkaa. Kun rakennustyön loppuun saa.ttatmi- 29158: seksi kuitenkin tarvitaan, paitsi jo myönnettyjä 200,000 29159: markkaa, vielä 300,000 markkaa, on Eduskunta budjettiin 29160: ottanut 500,000 markkaa. Tähän kuuluvien menojen loppu- 29161: summa on siis 500,000 markkaa. 29162: Ylimääräisten menoj·en j-oukkoon on Eduskun:ta vielä 29163: merkinnyt Eduskunnan viime valtiopäivillä tekemän päätök- 29164: sen mukaisesti 10,000,000 markkaa Senaatin käytettäväksi 29165: työttömille järjestettäviä töitä varten sekä 500,000 mark- 29166: kaa työttömyyskeskuskomitean käytettäväksi. 29167: Täten lueteltujen ylimääräisten menojen summa on 29168: niin muodoin 40,991,788 markkaa. 29169: Hyväksyessääln kulkulaitosrahaston budjetin vuodelle 1917 29170: on Eduskunta katsonut, että ne tulot, jotka ovat kertyneet 29171: valtiora!hastoon sota-aikana sekä matkustajain että tavarain 29172: ja matkata varan kuljetukselle määrätyistä veroista, on palau- 29173: tettava kui.kulaitosrahar.tolle. Näihin varoihin, jotka esityk- 29174: sen mukaan ovat 28,003,316 markkaa 83 penniä, on lisättävä 29175: korvaus postinkuljetuksesta vuosilta 1910-1916 yhteensä 29176: 8,356,000 markkaa. Tämän johdosta Eduskunta on ottanut 29177: 1917 vuoden budjettiin 36,359,316 markan 83 pennin suu- 29178: ruisen ylimää1·äisen siirnon kulkulaitosrahastoon. 29179: Kulkulaitosbudjetin yhteydessä on Eduskunta hyväksy- 29180: nyt lisättyjä määrärahoja uutisrakennuksia varten valmiilla 29181: radorlla. sekä uusiin rautatierakennustöihin, ja tätä varten 29182: päättänyt 10,000,000 markkaa siirrettävä;ksi kwlkulaitosra- 29183: ha;s;toon suostuntavaroista. Tämän johdosta on Eduskunta 29184: merkinnyt 10,000,000 'markan suuruisen ylimääräisen siirron 29185: kulkulaitosrahastoon. 29186: Tulos edellä esitetystä valtion tarpeiden arvioimisesta on 29187: siis seuruva: 29188: 29189: 29190: 29191: • 29192: 32 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24. 29193: 29194: Vakinaisia menoja ja siirtoja ...... Smk. 190,787,5•44: 24 29195: Ylimääräisiä menoja ja si1rtoja . . . . , 87,351,104: 83 29196: Yhteensä Smk. 278,13S,649: 07 29197: 29198: 29199: 29200: Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :ssä olev.an säännöksen mu- 29201: kaisesti tarkasta.essaan, missä määrin valtion vakinaiset va- 29202: rat riittävät näiden menojen suorittamiseen, Eduskunta on 29203: havainnut seuraavaa. 29204: 29205: 29206: Valtiotulot. 29207: (Valtiorahaston tulot). 29208: 29209: Kut-en Eduskunta ennen on huomauttanut, on erinäiset 29210: valtioraha~::rton tulot aikaisempina. vuosina tavallisesti arvioitu 29211: liian alhaisiksi. Koska laskelmat tällä kertaa on voitu tehdä 29212: aivan vuoden lopulla, on ollut mahdollista tulot arvioida! tar- 29213: kemmin kuin tavallisesti. Eduskunnalla •ei sen vuoksi ole 29214: ollut aihetta tehdä suurempia muutoksia esityksessä arvioi- 29215: tuihin määriin. 29216: 1 Osasto: Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion 29217: omaisuudesta. - Tuloja kruunun maatiloista. Maanviljel(Ys- 29218: j.a karjanhoitotuotteiden hintain kohoamisen tähden ovat 29219: nämä tulot esityksess;ä la;sketut 2,300,000 markaksi, 29220: vastaten 2,040,000 markkaa 1916 vuoden rahasäännössä. 29221: Puheenalaiset tulot ovat vuosittain kohonneet, tuottaen 29222: 1,770,000 markkaa vuonna 1914, 1·,790,000 markkaa vuonna 29223: 19·15 ja 2,197,000 markkaa vuonna 1916. Eduskunta on sano- 29224: tut tulot kuluvaksi vuodeksi arvioinut esityksen mukaisesti 29225: 2,300,000 markaksi. - Tuloja kruunun metsätaloudesta. 29226: Esityksessä on tulot kruunun metsäta.looudesta a1rvioitu 29227: 38,000,000 markaksi, jost.a varsinaisia metsätu~oja rpä;äasialli- 29228: sesti sahapuiden myynnistä 13,000,000 markkaa sekä tuloja 29229: metsähallinnon ha.nkinnoista ja liikeyrityksis1Jä 2;5,000,000 29230: 29231: 29232: 29233: • 29234: Budjetin järjestely. 33 29235: 29236: mad{'kaa. Ensinmainittu erä on jot.enikin yhtä suuri kuin 29237: vasta:ava tuloerä ed.el'lisenä vuonna. Vuonna 1916 te'htyjen 29238: korkeiden huuto'k:ilJU.ppatarj.ou'ksien takia se olisi tuntuvasti 29239: suurempi, jolleivät us·eimmat ostajat vaikeiden työoluje:u 29240: yuoksi .ia lnm on ollut mahdotonta viedä sahatavaraa ulko- 29241: maille, olisi jättäneet ostamiaan puita viime ihakkuukaudella 29242: metsästä ulosottamatta, mihin heillä kauppaehtojensa mukai- 29243: sesti on oikeus. Niin pian kuin vientimahdollisuuksia l!:aas 29244: tarjout.uu, tulevat nämä tulot tuntuvasti kasvamaan. 29245: Tulot hankinnoisl!:a ja liiketoiminnasta jäävät vuonna 1917 29246: suuressa määrin pienemmiksi kuin ni:ihin käytetyt kustan- 29247: nukset, johtuen siitä, että. saho~lla ·olevia melkoisia tavara- 29248: yarastoja ei ole voitu lähettää ulkomaille, ja myöskin siitä, 29249: että metsäha1'1inn:on vamstoissa on erittäin suuret määrät val- 29250: miita halkoja. joista kustannukset ovat tänä vuonna suorite- 29251: tut, mutta imlot niistä saadaan vasta ensi vuonna, jolloin. hal- 29252: kojen luovutus valt~on laitoksille tapahtuu. Vara•stojen 29253: määrästä ei vielä tällä hetkellä, kun täyde'llinen inJVentiioimi- 29254: nen ·tapahtuu vasta vuoden vaihteessa, ole mahdollista saada 29255: luotettavaa tietoa. Näin ollen on taloud-ellinen tulos todiellli- 29256: suudessa kyllä parempi, kuin mitä rahasäännön luvuista käY 29257: esille, riip.puen tämä osaksi kirjanpitojärjestelmästä. Mutta 29258: Eduskunta ei ole saattanut olla panematta merkille, €Hii. 29259: vaikka tämäkin seikka otetaan huomioon, va.Ition me,tsäta- 29260: loudesta saatu rahallinen tulos on viime vuosina kebittyn,d 29261: ilmeisesti epäedulliseksi, huolimatta siitä, että puutavarain 29262: hinna•t tunnetusti ovat olleet hyvät. 29263: Edellä esitetyn nojalla on Eduskunta merkinnyt budjet- 29264: tiin tulot kruunun metsätaloudesta €sityks-en mukais€'sti 29265: 88,000,000 markan s~mruisina. - Tuloja kru1tnun r:akennuk- 29266: sista. Vuonna 1916 kertyi näitä tuloja 139,000 markkaa ja 29267: voitaneen ne tämän johdosta. ottaa laskelmaan esityl\s€n mu- 29268: kaisesti 1.50,000 markan määrään. -- Muut tähän osastoon 29269: kuuluvat tulot on otettu esityksen mukaisesti 1,9'70,000 29270: markkaan, joten osa.ston tulosumma on 42,420,000 markkaa. 29271: 2 Osasto: Välittömiä veroja. - Mooveroja. Verohinnan 29272: noustessa ovat maaverojen tuottamat tulot olleet lisäänty- 29273: i{ 29274: 34 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N:o 24. 29275: 29276: mässä, tehden tasaluvuin 3,758,000 markkaa vuonna 1915 ja 29277: 3,937,000 markkaa vuonna 1916. Edus!kunta. on katso- 29278: nut oikea1ksi arvioida ne vuodeksi 1917 esityksen mu- 29279: kaisesti 4,4-70,000 markaksi. - Henkiveroja. Näistä 29280: kert;\'neet tulot nousivat 2,411,000 markkaan vuonna 29281: 1915. Joulukuun 27 päivänä 1915 annetulla asetuk- 29282: tuksella määräHiin, että henkirahat vuodelta Wl5 oliva.t 29283: :moritettavart:. kaksinkertaisella määrällä, nimittäin neijälllä 29284: markalla mieheltä ja kahdella markalla naiselta. Tämiin 29285: kautta nousivat henkiverot 4,551,000 markkaan vnonna 1916. 29286: Kun henkirahoja lokakuun 216 päivänä 19116 annetulla asetuk- 29287: sella on määrätty suoritettavaksi vuodelta 191·6 samalla ta- 29288: valla korotettuina, voitaneen henkiverot vuodeksi 19'17 laskea 29289: -f,630,000 markkaan. Osaston tulojen yhteenlaskettu määrä 29290: o11 siis 9, 700,000 markkaa. 29291: 3 Osasto: Välillisiä veroja. - Tullituloissa, jotka aika.i- 29292: sempina vuosina ovat tuntuvasti kasvaneet, on sodan aikana 29293: tapahtunut melkoinen vähennys. Kuluvanakin vuonna o":at 29294: nämä tulot alentuneet. Kun tätä. tulojen vähennystä myös 29295: vuoden loppukuukausina on jatkunuL ei Eduskunta ole kat- 29296: sonut voivansa laskea näitä tuloja korkeampaan määrää11 29297: kuin mitä esityksessä on anioitn, .iaettuina seuraavalla ta- 29298: valla: 29299: 29300: Tuontitulli . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 33,960,000:- 29301: Vien'titrulli . . . . . . . . . . . . . . . . . , 125,000: - 29302: .Sahaus:maksu . . . . . . . . . . . . . . . , 12,000:- 29303: Toimitusmaksut . . . . . . . . . . . . . , 150,000: - 29304: Seka-laisia vähempiä tuloja . . . . , 23,000:- 29305: Yhteensä Smk. 34-,270,000:- 29306: 29307: 29308: -- Aksii:seja. Pelikorteista suoritettava leimamabu on esi- 29309: tyksessä laskettu lliousevan 100,000 markkaan. Tämä 29310: maksu, joka kesäkuun 22 päivänä 1859 annetussa julis- 29311: tuksessa säädettiin 40 penniksi leikiltä, korotettiin maalis- 29312: kuun 10 päivänä 1914 annetuUa asetuksella 1 markkaan 40 29313: Budjetin järjestely. 35 29314: 29315: ptmni1n leikiltä. Tämän johdosta Eduskunta 1914 vuoden 29316: valtiopäivillä silloin esittämistään sy.i·stä lausui, että mai- 29317: nittu asetus, mikäli siinä sääelettiin leimamaksun suoritta- 29318: misesta Suomessa valmistetuista pelikorteista, oli lainvastai- 29319: nen eikä sen nojalla siis voitu Suomessa valmistetuista peli- 29320: korteista kantaa leimamaksua, minkä vuoksi Eduskunta sil- 29321: loin poisti laskelmas·taan kysymyksessä olevan erän. Mai- 29322: nitun lainvastaisen asetuksen no.ialla on kuitenkin tähän 29323: sailkka pelikorttiloimamaksua kannettu. Eduskunnan mie- 29324: lestit ei tällaisen asiantilan. .iatkumif'ta ole sa.Jilittava, mutta 29325: koska tältä vuodelta pelikorHimaksua on, IJ\:annettu valtio- 29326: raha::otoon, on Eduskunta sen tuoton tähän merkinnyt 100,000 29327: markaksi. Osaston tulot päättyvät siis 34,370,000 markkaan. 29328: 4 Osasto: SekaJuontoisia veroja. - Senttonaalin tulo, 29329: .ioha vuonna 1916 oli 202,000 markkaa, on e~ityksess1i la~ 29330: kettu nousevan 200,000 markkaan. Viime ldka'kuulta saadut 29331: tiedot osottavat kuitenkin., että tämän veron tuotto on arvioi- 29332: tav-a 205,000 mado,aksi, .ionka summan Eduskunta siis on 29333: merkinnyt laskelmiinsa. - Rekisterirnalr,suja. Tämän tulo- 29334: erän on Erlu8kunta saatujen tietojen johdosta korottanut 29335: 180,000 markaksi. Veroja sodan ajaksi. Nämä 29336: valtiorahastoon kannetut verot nou:"ivat 60,989,000 mark- 29337: kaan vuonna Hll6. Eduskunnan pliiitöksen mukaan suori~e 29338: taan näistä veroista kuhnana vuonna nliytlintö- ja huvi- 29339: V€ro, pääoma- ja kupon'1{ivero, allwholipitoisten juomain 29340: anmiskeluvero, alkoholipituisten aineiden tukkukauppavero 29341: sekä suurten tulojen vero, mitkä vemt huomataan suostunta- 29342: rahaston tuloina. Puhelinvero sitä vastoin on Eduskunnan 29343: pliätökf:pn mukaan laklwutettn kuluvan vuoc1en ·elokuun 1 29344: p~iivlisHi. lukien, muHn ,:iitä .io tiinä vuonna kert~·nyt tulo 29345: pys,vtetliän vaHioraha,to~~n, jonlm nwh~i lmrljettiin on mer- 29346: kitty 3·0,000 markkaa. T1ihän on esiiyhen mulwi~esti li- 29347: sätty nykyään snostunnan luuntoisena jatkuva väliaikainen 29348: vero Suomee!l tuotavista alkoholipoisista juomista, .ioh:a 29349: vuonna 191'6 tuotti 1,812.2,000 markkaa. Eduskunta on tä- 29350: mfin veron ottanut huomioon 820,000 marklrana. Ryhmä11 29351: tulot nousevat siis 850,000 ·marhkaan.- Mnitn seblnontoisi:~ 29352: 36 1!H7 II Vp.- Edusk. vast.- :Esitys N':o 24. 29353: 29354: veroja on budj€itiin esityksen mukais·esti otettu 1, 714,000 29355: markkaa, .ioten tähän o'sasnoon kuuluvat tulQt ovat yhteensä 29356: 2,949,000 markkaa. 29357: . 5 Osasto: Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämi- 29358: sestä. - Postirnaksttt ovat sota-ajaksi lwrotetut Venäjän sisä- 29359: asiainministerin antamalla a~etuksella syyskuun 28 päivältä 29360: 1914 sel\:ä määräyks1llä syyskuun 30 päivältä 1914 .ia syys- 29361: kuun 20 päivältä 1916. Nämä korotukset eiYfit knitcmkaan 29362: YaikuHaneet postitulojen lisääntymiseen enm~nkuin YlJOnna 29363: 1!H6, sillä sanotut maksut, jotka. vuonna11914 olivat 8,193,000 29364: markkaa, •tuottivat seuraavana vuonna ainoastaan 8,0in .000 29365: markkaa. Vasta vuonna J916 nousivat IJOstitnlot 8,9'32,000 29366: marldzaan. Esityksessä anioidaan kulnvabi vuoclebi posti- 29367: tuloja 10,000,000 markkaa, .io11lw summan Eduskunta on 29368: oitanut bmli!•ttiin. -- o~mston loppusumma on 12,385,000 29369: markkaa. 29370: G Osasto: Sekalaisia tuloja. - Apu.n~aksnja knn- 29371: nilta. Kaupunikien o;::uudet IlOliisi'menojen suorittamisehi. 29372: jotka osuudet vuonna 1916 vahvistettu.ien menosääntöjen mu- 29373: kaan nousevat 1,564,000 markkaan, aiheuttavat korotuksen 29374: tässä ryhmässä. Esit~~ksen mukaisesti merkitään ryhmän 29375: tulot siis 1,636,900 markaksi. - Muita ·sekalaisia tuloja {)11 29376: esityksen laskelman mukaisesti ot-ettu 5.882,000 markkaa. 29377: joten ,tähän osastoon kuuluvat tulot ovat yMeensä 7,518,900 29378: markkaa. 29379: Tässä esitetyt vakinaiset valtiotulot vuonna 1917 ovat 29380: siis 109,342,900 marl\lkaa. 29381: 29382: 29383: 29384: Ylimääräisillä tuloina otetaan esityksen laskelman 29385: mukaan huomioon 330,000 markkaa lunas.tettujen lwhj,oi- 29386: tusmaiden ostohinnan ylimääräisiä osarnaJksuja. 29387: Tähän tulee lisäksi siirto valtiorahastoon lainausrahas- 29388: tosta. Lainausrahaston korkotuloiE>ta on j~listuksen mu- 29389: kaan 11 päivältä heinäkunta 188'7, paitsi sanotussa ju- 29390: listuksessa mainittua 76,000 markan rahamäärää, vuosittain 29391: Budjetin järjestely. 37 29392: 29393: siirrettävä valtiorahastoon summa, joka kunkin vuoden vuosi- 29394: rahasääntöä jär~stettäessä määrätään. Jotta lainausrahas- 29395: tosta voitaisiin antaa lainoja varsinkin kansakoulurakennuk- 29396: sia varten, on tämä korkovarojen siirto, joka. kahtena viimei- 29397: senä vuonna on ollut 900,000 markkaa, esityksen mukaisesti 29398: supistettu 500,000 markaksi. 29399: Kaikki valtiorahaston vakinaiset ja ylimääräiset tulot 29400: vuonna 1917 ovat edellisen mukaan yhteensä 110,172,900 29401: markkaa. 29402: 29403: 29404: Perustuslain mukaan ovat valtiorahaston kaikki tulot käy- 29405: tettävissä valtiomenojen suorittamiseen. Näihin tuloihin 29406: tulee lisäksi se määrä, joka tarkoitusta varten voidaan luovut- 29407: taa valtiorahaston pääomasäästöstä. Niinkuin esityk- 29408: seen liitetty valtiorahaston tiliasema osottaa, oli rahaston 29409: pääomasäästö 1916 vuoden lopussa 1214,980,65'6 markkaa 73 29410: penniä. Tämä säästö oli sidottu pääasiallisesti pitkäaikaisiin 29411: lainoihin, tulor-ä:;,teihin, ennakkomaksuihin, Saksassa taka- 29412: varikoituihin obligatsioneihin, postiosotusvaroihin ynnä eri- 29413: näisiin muihin tilisaataviin, muun muassa 27,000,000 markan 29414: saatavaan ku'lkulaitosrahastolta. Kulkulaitosrahaston bud- 29415: jettia käsitellessään on Eduskunta kuitenkin päättänyt, että 29416: viimeksi mainittu saataYa olisi vuoden kuluessa suoritettava 29417: valtiorahastoon takaisin. Täten irroitetut varat voitaisiin siis 29418: käyttää valtiomenojen peittämiseen, jota vastoin valtiorahas- 29419: t.on muut pääomavarat, huomioon ottaen myös virastojen ny- 29420: kyään lisääntyneet käteisen kassan tarpeet ynnä välttämätön 29421: kassareservi, eivät olisi käytettävinä 1917 vuoden budjetin 29422: täytteeksi. 29423: Tämän mukaan olisi ylläarvioitujen vuonna 19'17 kysy- 29424: myks-een tulevien valtiqtarpeiden tyydyttämiseen käytettii- 29425: vinä s·euraavat vara.t: 29426: Valtiorahaston tulot . . . . . . . . . . . . . . Smk. 110,172,900: --- 29427: Lisäys valtiorH haston päii.omasääsiöstä , 27,000,000:- 29428: Yhteensä Smk. I 37,172,900: ---- 29429: i5H HH7' li V1'· - l<Jtlnsk. vast. - Hsitys N :o 24. 29430: 29431: Kaikkien 1917 vuoden menojen on, kuten edellä on mai- 29432: nittu, laskettu tekevän 278,138,649 markkaa 7 penniä. Täs,tä 29433: määrästä on kuitenkin väi}lCnnettävä laskelmaan otetut lmn- 29434: nanta- ja tarkastuskustannukset leima- ja mallasjuomaveros- 29435: ta, jotka on arvi,oitu yhteensä 100,700 marlmks~, menot palo- 29436: viinanvalmistuksen ja kaupan silmälläpidosta sehä paloviina- 29437: asetuksia vastaan tehtyjen rikkonmsten syytteeseenpanokus- 29438: tannusten korvaamisesta, 200,000 markkaa, sekä denatu- 29439: roidusta paloviinasta takaisin suoritettu valmistus vero, 29440: 18,000,000 markkaa, ynnä 200 markkaa oikaisurahoja eli 29441: yhteensä 18.300,900 mal'kkaa, kos'ka nämä menot, mainit- 29442: tujen suostuntaverojen kantamisesta aiheutunPina, ovat nii- 29443: den tuottamalla tulolla korvattavat. Budjetin järjestelyssä 29444: vuodeksi 1917 k:-,·symykseen tulevat menot ovat siten 29445: 259,837,749 markluta 7 penniil. Kun näiden menojen 29446: suorittamiseen käytettävissä olevien Yarojen summa on 29447: 110,172,900 markkaa, havaiiaan, että vakinaiset valtion va- 29448: rat eivät riitä valtion yleiseen budjettiin otetta vien menojen 29449: suorittamiseen vuonna 1917, vaan että syntyy lisävarojen 29450: tarve, joka siinä tapauksessa, että valtiorahaston käytettä- 29451: vissä oleviin varoihin edellisen mukaan luetaan 27,000,000 29452: markkaa rahaston· pääomasäästöstä, on suuruudeltaan 29453: 1 22,GG4,,849 marH:aa 7 ;penniä. 29454: Harkitessaan kysymystii Uimän lisätarpeen täyttämisesHi, 29455: Eduskunta on ensihi ottanut huomioon snostuntarahaston 29456: säästön 1916 vuoden r>äätiyessä, joka esitykseen liitetyn 29457: tiliaseman mukaan oli 2,055,8J-1 markkaa 32 penniä. 29458: 'l'ämän jälkeen on otettava lukuun tnloi n,vttemmin suos- 29459: tnnnanluontoisiksi kaisoita vista allamainituista sodan ajaksi 29460: hallinnollista tietä säädelyistä veroista sekä niistä suostunta- 29461: veroista, jotka Ednslmnta on päiittän:d vuonna 1917 suori- 29462: tettavil>si senrn~wiin miifiriin: 29463: 29464: mallasjuoma verosta . . . . . . . . . . . Sm k. 1,000,000: -- 29465: paloviinanvalmistnsverostn .... . , 18,000,000: --· 29466: näytäntö- .in huviverosta ..... . 3,000,000: --- 29467: piiiioma- ja knponkivllrostn 29468: " 7.500,()00: ---· 29469: Budjetin järjestely. 39 29470: 29471: leimaverosta ................. . Smk. 12,500.000:- 29472: alkoholipitoisien juomain anniske- 29473: luverosta ................ . , 2,600,000: - 29474: alkoholipitoisten aineiden tukku- 29475: kauppaverosta ............ . 2,400,000:- 29476: suurten tulojen verosta ....... . 29477: ", 95,000,000:- 29478: Yhteensä Smk. 142,000,000:- 29479: 29480: 29481: Näistä tuloista on kuitenkin vähennettävä edellämainitut 29482: suostuntaverojen k~antamisesta sekä paloviinan denaturoimi- 29483: sesta aiheutuvat menot, yhteensä 18,300,900 markkaa, ja jää 29484: niistä siis käytettävänä olevaksi tuloksi 123,699,100 mark- 29485: kaa. Jos tähän lisätään anniskelumaksut 2,000 markkaa 29486: ynnä kontrol'limaksut tislauslaitoks>i,sta ja denaturoimismak- 29487: sut 50,000 markkaa sekä korko- ja. satunnais,ia tuloja arviolta 29488: 100,100 markkaa, tulee suostuntarahas,ton tulojen nettomää- 29489: räksi 123,851,200 markkaa vuonna 19,17. Yhdessä rahaston 29490: pääomasäästön kanssa puheena olevan vuode11 alussa on siis 29491: vuonna 1917 käytettävissä olevia suostuntarahaston varoja 29492: kaikkiaan 125,907,044 markkaa 32 penniä. 29493: Kun suostunnan tarve, kuten edellä mainittiin, on 29494: 122,G64,8Ml ma.rkkaa 7 :rwnniä, johon lisäksi tulevat suostun- 29495: tain kannasta sekä paloviinan denaturoimisesta aiheutuvat 29496: kustannukset 18,300,900 markkaa, havaitaan, että yllä lue- 29497: tellut suostuntaverot riittävät tämän tarpeen täyttämiseen, 29498: antaen yhdessä rahaston pääoman kanssa lisäksi ylijäämän, 29499: arv~olta 3,242,195 mark'kaa 25 penniä, joka on Eduskun<nan 29500: vastedes käytettävänä. 29501: 29502: 29503: 'rässä yhteydessä on Eduskunta käsitellyt myös kysy- 29504: mystä määrärahan osoitamisesta vanhuus- ja työkyvyttö- 29505: myysvalmutuksen toteuttamiseksi perustettavan erit.yisen 29506: rahaston aikaan saamiseksi. Eduskunta on jo vuoden 1914 29507: valtiopäivillä Yanhuus- .ia työkyvyHöm;yysvakuutnksen to- 29508: teuttamiseksi Suomen Pankin voittovaroista. m;\·öntänyt 29509: 40 1917 II Yll.- Edusk. va.'it.- Esitys N:o 24. 29510: 29511: 4,000,000 markkaa. Tämä Eduskunnan päätös on kuitenkin 29512: jäänyt toteuttamatta. Suomen Pankin asema on nykyisin 29513: sellainen, ettei sillä ole Yoittovaroja valti01tarkoituksiin käy- 29514: tettäväksi ja lähivuosina mahdollisesti syntyvät voittovarat 29515: tarvitaan varmaankin edelleen Pankin aseman vahvisb- 29516: mis~ksi. Eduskunnan mielestä on mainittu tarkoitus kuiten- 29517: kin niin tär.ffieä, että valtiovaroja siihen on mahdollisuuden 29518: mukaan varattava jo nyt, vaikka ei voida:kaan ryhtyä pu- 29519: heena olevaa vakuutusta käytäntöön heti sovelluttamaan. 29520: Nyt kyseessä oleva tärkeä valtiotarve ei vaadi irtaimia, 29521: käteisiä varoja. juuri nyk;yhetkellä. Sellaiset valtion varat, 29522: kuin lainausrahasto ja valtiorahaston Jiitkäaikaisiin hinoi- 29523: hin sidotut varat soveltuvat näin ollen hyvin vanhuus- j.a 29524: työkyvyttömyysvakuutuksen pohjapääomaksi, sitäkin parem- 29525: m'in, koska· mainitun perusteHavankin rahaston varat tulevat 29526: todennäköisesti ainakin osaksi sijoit,e.ttaviksi. Eduskunta on 29527: sen vuohi sitä mieltä, että riittävän suuri, ainakin 40,000,000 29528: markkaan nouseva, vanhuus- ja työkyvyttömyysrahasto nyt 29529: on sirten aikaan saatava, että tuollaiseen perustetta.vaan :ra- 29530: hastoon siirrettäisiin vaHion lainausrahastossa oleva säästö, 29531: sitäkin suuremmalla syyllä, lmn Hallitulisenkin taholta on 29532: ilmoitettu samanlaiseen järjrst·elyyn jo ryhdytyn. Lainans- 29533: rahastossa on nykyisin varoja noin 32,000,000 mar!kkaa, 29534: joten, jos siihen siirretään valtiorahastosta pitempiaikaisia 29535: lainoja 8,000,000 markan määrään, mikä vaikeuksitta voinee 29536: tapahtua, perustettavan rahaston pää•oma nousee Eduskunnan 29537: edellä suunnittelemaan summaan. 29538: Vanhuus- ·ja työkyvyttömyysvakuutuksen vakuutusra- 29539: haston pohjapääomaksi siirrettävät 40,000,000 markkaa on 29540: Eduskunnan mielestä hoidettava •erityisenä Eduskunnan val- 29541: vonnan alaisena rahastona ja tm'koitukseensa käytettävä ai- 29542: noastaan Edm;lmnnan }1ääitämiilliil tavalla, mutta siihen' men- 29543: nessä kartutettava rahaston sijoitnl1sist.a saaduilla dwrO,iHa. 29544: Mikäli valtiovarat lähiaikoina sallisivut rahastoa ·edelle•en 29545: siirroilla lisätä, olisi rahast,on pääomaa pyrittävä kasvatta- 29546: maan. 29547: Budjetin järjestely. 41 29548: 29549: Edel'lä esitet,yn noja1la Eduskunta ilmoittaa päättäneensä, 29550: että vanhuus-· ja työkyvyttömyysvakuutuk- 29551: ~en toteuttamiseksi an plrt<uistettavfl, erityinen ra- 29552: hasto, jota EduskmuUJn valvonno,n alaisena on 29553: hoidettava ja kasv-nutetta'IJ-a, kunnes sen v.amt voi- 29554: daan Eduskunnan päättihnällii tavalla tar koituk- 29555: seensa käyttää, ja 29556: että tähän mlUJstoon on siirrettävä valtiorn 29557: lainansraha~-;ton va·rat sekä valtiorahastosta siinä 29558: otevia pitkäailmisia lainoja 8,000,000 markan 29559: määrään. 29560: 29561: Samalla Eduskunta ilmoittaa, että Edus.kunta on ottanut 29562: mainitun 8,000,000 markan menon siirtona huomioon, mer- 29563: kiten vastaavan summan lisäyksenä valtiorahaston pääoma- 29564: sääst<istä. 29565: 29566: 29567: Viitaten siihen, mitä edellä on esiin tuotu ja ottaen huo- 29568: mioon kulkulaitosrahastolle hyväksytyn erityisen budjetin 29569: sekä nojautuen Vartiopäiväjärjestyksen 43 §:n 2 momentin 29570: säännö'ksoon, Eduskunta i:Jmoittaa, 29571: 29572: 1) että Eduskunta on hyvilksynyt noudatetta- 29573: vaksi settraavan rahasäännön mtodelle 1917, ja 29574: sen mukaisesti päättänyt, 29575: 2) että vuoden 1917 valtiomenojen suoritta- 29576: miseen an käytettävä: 29577: a) valtiorahaston ja kulkulaitosrahaston vaki- 29578: naiset ja ylimää;räiset tulot 1:u~delta 1.917; 29579: b} valtiomhaston säästöstä 35,000,000 1nm·T.:- 29580: I.iaa, josta 8,000,000 1rmrkkaa siirrettäväkS'i van- 29581: hmt.<;- ja työkyvyttömyyscakuntuk-sen toteutta- 29582: mista varten ]Jerustettavaan rahastoon; sekä 29583: c} mikäli edellämainitttt varat eivät ~·iitä, 29584: suostuntarahaston 1!a.roja aina 140,965,711.9 mark- 29585: kaan 7 penniin a.~ti; 29586: 42 l9l7 II Y11. - Eduslr. vast. - Esitys N :o 24. 29587: 29588: 8) että suost1JJntarahastOQII1, on 'Ouonna 1917 29589: kanneUava 1nallasjuonwvero, paloviinavero, näy- 29590: täntö- ja hnvivero, leimavero, alkoholipitoisten 29591: juomain anniskeluve11o, alkoholipitoisten aineiden 29592: tukknkauppavero, näistä veroista annett~tjen miiii- 29593: räysten muk,aan sekä suttrien tulojen suostunta- 29594: vero sekä ]Jiiiion'/J.a- ja kuponkisuoslu.nta niiden 29595: lakien rl'l?tkaan, jotka Edu.~hunta on nii'stä hyväk- 29596: synyt. 29597: 29598: 29599: Kysymyksessä oleviin rahastoihin kuuluvat tnlot ja me- 29600: not: ovat edellisf"n mnka:in n10nna 1917 seuraavat: 29601: 29602: 29603: Valtiotulot. 29604: E n s i m ä i n e n 0 s a s t o. 29605: Tuloja valtiotiluksisla ja muusta valtion omaisnttdesta. 29606: 'ruloja kruunun maatiloista (Valtiorahasto) 2,300,000: -- 29607: , , kalastuksista , " 70,000:-- 29608: metsätaloudesta , 38,000,000: --- 29609: " ra l}enn ul;:si,;ta 150,000:-- 29610: ," 29611: " 1,100,000:-- 29612: , kanavista 29613: 'ruloja valtionrauta teistä (Kulkulaitosra- 29614: hasto) , , , . , , , , , , , , , , , ............ . 148,500,000: -- 29615: Korkoja (Valtiorahasto) ............... . 800,000:- 29616: , (Suostuntarahasto) ........... . 100,000:- 29617: , (Kulkulaitosra.hasto) .......... . 50,000:- 29618: 191,070,000: -- 29619: 29620: rr 0 i 11 e 11 0 s a s t 0. 29621: Välittömiä veroja. 29622: 1\faa veroja (V aitiorahasto) ............. . 1t,4 70,000: -- 29623: Elinkeinoveroja (Valtiorahasto) ........ . 600,000: --- 29624: , (Snostuntarahasto) ..... . 2,000:- 29625: Budjetin järjestely. 43 29626: 29627: Henki veroja (V altiomhasto) ........... . 4,630,000: - 29628: SuurtPn tulojen vero (Suostuntarahasto) .. 95,000,000: -- 29629: Pääoma- ja kuponkivero ('Suostuntarahasto) 7,500,000: -- 29630: - 112,202,000:- 29631: 29632: K o l m a s 0 s a s t o. 29633: Välillisiä veroja. 29634: Tullituloja (Valtiorahasto) ............. . 34,2:70,000: -- 29635: Aksiise.ia (Valtiorahasto) ............. . 100,000:- 29636: A ksiisej:1 (Suostuntaraha~to) ........... . Hl,OOO,OOO:- 29637: fJi3,:370,000: -- 29638: 29639: N e l j ä s 0 s a s t o. 29640: Sekaluontoisia veroja. 29641: Kuolinpesäpro;;enttia (Valtiorahasto) .... . 100,000: -- 29642: SenHanaalia (Valtiorahasto) ........... . 205,000:- 29643: Virkaylennys- .ia toimitusmaksuja (Valtio- 29644: rahasto) ......................... . 1,240,000: -- 29645: Maksuja ylei"istä hu veista (V aitiorahasto) :330,000: -- 29646: Maksuja metallien ja paperin tutkimis~sta 29647: sekii rekisterimaksuja (Valtioralwsto) .. 224,000:- 29648: Veroja sodan ajaksi (Valtiorahasto) ..... . 850,000:-- 29649: NäyWntö- ja huvivero (Suostnntarahasto) 3,000,000:- 29650: Leimavero (Suosiuntarahasio) .......... . 12,500,000: --- 29651: A lkoholipitoisten juomain anniskeluvero 29652: (Suostuntarahasto) ................ . 2,600,000: -- 29653: Alkoholipituisten aineiden tukkukauppa- 29654: vero (Suostuntarahasto) ............. . 2,400,000: -- 29655: 23,449,000:- 29656: 29657: V i i d e s 0 s a. s t o. 29658: Maksuja erinäisten valUalaitosten käuttämisestii. 29659: (Va ltiorahasto). 29660: Postimaksuja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10,000,000: -- 29661: Maja k kam aksnja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . :350,000: - - 29662: 44 1917 II VJ).- J:(lusk. Yast.- Esitys N:o 24. 29663: 29664: Sairasmaksuja yleisissä sa.iraaJoi:-sa ..... . 1,250,:000:- 29665: Oppilasmaksuja opetuslaitoksissa ....... . 750,000: --- 29666: Sekalaisia vähempiä maksuja ........... . 35,000:- 29667: 12,385,000: - 29668: 29669: K u u d e s 0 s a s t o. 29670: Sekalaisia tuloja. 29671: Kruununsakkorahoja (Valtiorahasto) ..... 550,000: --- 29672: Perinnöksiostomaksuja , 4,000: -- 29673: Lunastettujen maatilain kauppahinnan- 29674: maksuja (Valtiora.ha~to) ........... . 450,000:- 29675: Korvausta kruunun ennakolta maksamista 29676: kustannuksista (Valtiorahasto) ...... . ] ,250,000: - . 29677: Viralliset sanomalehdet (Val tiorahasto) .. 150,000:- 29678: Senaatin kirjapaino (Vnltiorahasto) ..... . L400,000: -- 29679: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtion- 29680: laitoksissa (Valtioraha~to) .......... . 1,178,000: --- 29681: Apumaksuja kunnilta (Valtiorahasto) ... . 1,636,900: - - 29682: ~Iuita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (Val- 29683: tiorahasto) ....................... . 900,000: --- 29684: Satunnaisia tuloja (Suostuntarahasto) ... . 100:- 29685: Oikaisurahoja ja satunnaisia tuloja (Kullm- 29686: laitosrahasto) ..................... . 10,100:- 29687: Kontrollimaksuja tislausla.itoksista ja de7 29688: naturoimismaksuja (Suostunta.rahasto) 50,000:-- 29689: 7,579,100:- 29690: Summa vakinaista valtiotuloa . . . . . . . . . . 400,055,100: - 29691: 29692: Ylimääräistä valtiotuloa. 29693: Osamaksua lunastettujen lahjoitusmaiden 29694: hinnasta (Va ltiorahasto) . . . . . . . . . . . . 330,000: - 29695: Vuoden 1917laina (Knlkulaitosrn.hasto) .. 75,000,000:-- 29696: Pala.utus Haapamäen-,T yväskylän rataosan 29697: uudestaanrakentamisen määrärahast-a 29698: (Knllmlaitosra}Jasto) . . . . . . . . . . . . . . . . 1,000,000:--- 29699: 7fi,R30,000:- 29700: Budjetin järjestely. 45 29701: 29702: SiiYtoa lainausrahastosta Valtiorahastoon, 29703: korkoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500,000: - 29704: Lisäys Valtioraha:::ton pääomasäästöstä . . . . 35,000,000:- 29705: Yhteensä 511,885,100: - 29706: 29707: Rahasäännön alaisten rahastojen välisiä siirtoja. 29708: Valtiorahastoon Suostuntarahastosta 130,965,749:07 29709: Kulkulaitosrahastoon ValtioraJ:~astosta .... 39,7;)9,316: 83 29710: Kulkulaitosrahastoon Suostuntara'hasto,ta 10,000,000:- 29711: Summa 180, 72ö,OHö: 90 29712: 29713: 29714: Valtio menot. 29715: Vakinaiset menot. 29716: E n s i m ä i n e n P ä ä l u o k k a. 29717: Entisen hallitsijan /;;äytettävänä olneet varat ja hänen 29718: välittömästi kåJJtettävänään ollnt valti!o-omai:s'IIJ:lts. 29719: Entisen hallitsijan käytettävänä olleet va- 29720: rat 350,000:- 29721: 350,000:- 29722: 29723: T o i n e n P ä ä l u o k k a. 29724: V altiopiiiväkustannuksz'a. 29725: Yleiset kustannukset 2,070,000:- 29726: Eduskuntahuoneistot 150,000:- 29727: 2,220,000:- 29728: 29729: K o 1 m a s P ä ä l u o k k a. 29730: H allitusfuitokset. 29731: Kenraalik u vcrnöörin virka ............. . 338,400: -· 29732: Senaatti ............................ . 2,·636,900: -- 29733: Valtiosihteerin virasto ................. . 581,100:- 29734: Kenraali 1m vcrnööri nkanslia ............ . 455,800:- 29735: 4,012,200: - 29736: 46 HH7 11 VJ),- J<~dusk. vast.- EsitJ'S N:o 24. 29737: 29738: N e l j ä s P ä ä l u o k k a. 29739: T·uornioistzdmet ja Oil.:eusloimituslmntaan kohdi'st't~vat 29740: halUnnonhaarat. 29741: Hovioikeudet . . ...................... . 1,494,400: -- 29742: Kihlakunnanoikeudet ................. . 614,700:- 29743: l\{aanjako-oikeudet ................... . 53,300:-- 29744: I,ain valmistelukunta .................. . 11,000: --- 29745: Van'keinhoitohallitus .................. . 75,100:- 29746: Kuritushuonect ja työvankilat ......... . 2,875,100:-- 29747: Läänin- ja kihlakunnanvankilat ........ . 2,113,200: -- 29748: Kasvatuslaitokset alaikäisiä lainrikkojia 29749: varten ........................... . 832,±00:- 29750: Muita vankeinhoidon menoja ........... . 1,265,100: - 29751: Erinäisiä m1iUrärahoja 266,413: 20 29752: 9,601,013: 20 29753: V i i cl e s P ä ä l u o k k a. 29754: Sivilitoirnituskuntaan kohcli'stnvat hallinnonhaarat. 29755: LUäninhallitukset .................... . 1,938,240:- 29756: Kihlakuntain hallinto ................. . 3,188,150:- 29757: Muita läänien hallinnon menoja ......... . 2,707,510: --· 29758: Kaupunkien poliisilaitokset ............ . 8,000,000: -- 29759: Lääkintöhallitus ..................... . 180,120:- 29760: Lääkärinhoito maalla ................. . 565,800:- 29761: Helsingin yleinen sairaala ............. . 2,183,328: -- 29762: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairaalat .. 3,592,295: -- 29763: l\Eelen:vikaisten hoitolaitok~et .......... . 2,·2·50,654: -· 29764: Synnytyslaitokset .................... . 140,000:- 29765: Rokotus ............................ . 109,800:- 29766: Tarttuvien tautien ehkäiseminen ....... . 800,000:-- 29767: Muita lääkintölaitoksen menoja ......... . 1,467,900:-- 29768: Yleisten rakennusten ylihallitus ........ . 138,360:- 29769: Lääninrakennuskonttorit .............. . 55,430: --- 29770: Muita rakennusvirkakunnan menoja ..... . 319,600:-- 29771: Tilastollinen päätoimisto .............. . 92,600:- 29772: Painoasiain ylihallitus ja painoasiamiehet 140,685:- 29773: Vaivaishoidon ja suojelnlwsvatuksen tarkas- 29774: tus .............. · ... · · ·. · · ·. · · · · 68,700:- 29775: Budjetin järjestely. 47 29776: 29777: Vaivaishoiuon ja suojelulmsvatuksen avus- 29778: tamiseksi ........................ . '101, 780: -- 29779: Suomen passitoimisto Pietarissa ....... . 163,070:-- 29780: Erinäisiä määrärahoja ................. . 778,695: 72 29781: 29,282,717: 72 29782: 29783: 29784: K u u d e s P ä ä l u o k k a. 29785: V altfovaminto'imituskuntaan l<oltdistnvat haZU.r~;nonhaatat. 29786: Valtiokonttori ....................... . 165,900: -- 29787: Tullihallitus ......................... . 303,400:- 29788: Tullikamarit ja tullitoimistot ........... . 1,6'91,500: -- 29789: Rantavartidhöyr.ylaivat ja -höyrypurret .. 323,000:- 29790: Muita tullilaitoksen menoja ............ . 4,351,800:- 29791: Rahapaja ........................... . 171,100:- 29792: Kruununjyvästöt ..................... . 33,600:- 29793: Leimakonttori ....................... . 3fi,700:- 29794: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten 29795: tarkastus ........................ . 40,100:--- 29796: Erinäisiä määrilrahoja 29,200:- 29797: 7,145,300:---- 29798: 29799: 29800: S e i t s e m ä s P ä ä 1 u o k k a. 29801: Kamtl}ritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaamt. 29802: YJ.einen revi::.iouioikeus ............... . 40,000:- 29803: Revisionikonttori ..................... . 121,280:- 29804: Oikaisuprosenttia (Kulkulaitosrahasto) ... . 500:-- 29805: Metsähallitus ........................ . 243,000:- 29806: Hoitoalueiden hallinto ................ . 1,2'2'5,000: --- 29807: Metsänvartijakoulut .................. . 180,000:- 29808: Muita metsänhoitolaitoksen menoja ..... . 31,9·-13,000:- 29809: Virkatalojen hoito ................... . 388,000:- 29810: E:r:inäisiä määrärahoja ................. . 111,000:- 29811: 34,254,780:- 29812: 48 1917 II Vp.- Edtisk. vast.- Esitys N:o 24. 29813: 29814: K a h d e k s a s Pää 1 u o k k a. 29815: SoUlasrnenoja. 29816: Erinäisiä määrärahoja ................. . 124,050:- 29817: Menoja Suomeen sijoitetusia venäläisest~ so- 29818: ta väestä 83,927: 72 29819: 207,977: 72 29820: 29821: Y h d e k s ä s P ä ä 1 u o k k a. 29822: Kirkollisa.siaintoirnitusktmtaan kohdistuvat hall'innonhaarat. 29823: Luterilainen kirkko ................... . 600,300: -- 29824: Kreiklmlais-lmtolinen ja roomalais-katolinen 29825: kirkko .......................... . 185,400:-- 29826: Aleksanterin-Y 1iopisto ................ . 2,603,800:-- 29827: Koulutoimen ylihallitus ............... . 314,800:-- 29828: N ormaalilyseot ...................... . 499,900: -· 29829: Klas.silliset lyseot .................... . 432,500: -- 29830: Lyseot rinnakkaisine luokkineen ....... . 2,1108,000: - 29831: Keskikoulut ......................... . 484,000:-- 29832: Tyttökoulut ......................... . 1,198,500: -- 29833: Valtioapua yksityisille kouluille ....... . 2,049,000: -- 29834: Muita oppikoulujen menoja ........... . 1,929,·500: -- 29835: Kansakoulunopettaja- ja -opettajatarsemi- 29836: naarit ........................... . 1,150,800: --- 29837: Piiritarkastajat ...................... . 268,500:- 29838: Kansakoulujen valtioavustus ........... . 12,260,000: - 29839: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja ... . 5,194,100:- 29840: Kuuromykkäin opetuslaitokset ......... . 708,300:- 29841: Sokeain opetuslaitokset ............... . 197,200: -- 29842: Tylsämielisten opetuslaitokset ......... . 176,300:-- 29843: Muita menoja aistivialliskoululaitoksesta .. 141,500:- 29844: Yhteiskunnallista valistustyötä varten ... . 974,000:-- 29845: Muinaistieteellinen toimikunta ......... . 205,900:-- 29846: Meteorologinen keskuslaitos ........... . 116,400:- 29847: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi ..... . 629,000:- 29848: Erinäisiä määrärahoja ................ . 783,900: -· 29849: . 35,211,600:- 29850: Budjetin .iiriesWY. 49 29851: 29852: Kymmenes Pääluokka. 29853: Maanviljelystoimituskuntaan kohdiduvat hall:infll()nhaarat. 29854: Maanmittaus- ja V ~kauslaitos . . . . . . . . . . 1,378,000:- 29855: Maanmittaus- ja verollepanokustannuksia . . 1,5.00,000:- 29856: Maanviljelyshallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4~,800: - 29857: Valtion koulutilat ja niihin sijoitetut maa-· 29858: taloudelliset oppilaitokset . '· ......... . 1,684,300:- 29859: Muut maataloudelliset oppilaitokset .... . 916,300:- 29860: Maanviljelystaloudellinen koelaitos .... , . 98,100:- 29861: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labora- 29862: torit ............................ . 17,900:- 29863: Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit ..... . 244,500:- 29864: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit .. 5.5,200:- 29865: Hevoshoito ..... : .................... . 278,600:- 29866: Eläinlääkintölaitos ................... . 602,700:- 29867: Kalastus ........................... . 284,500:- 29868: Maataloudelliset seurat ............... . 1,447,500:- 29869: Erinäisiä määrära.hoja 556,500:-- 29870: 9,583,900: - 29871: 29872: 29873: Y h d e s t o i s t a P ä ä l u o k k a. 29874: K ulkuooito.stoimituskuntaan kohdistuvat hallimnanhaarat. 29875: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus · ..... . 153,000:- 29876: , , , insinöörikunta . . . 3M,300:- 29877: Muita tie- ja vesirakennusten menoja ... . 1,142,000:- 29878: Kana.vat ............................ . 1,792,600:- 29879: Postihallitus ........................ . 322,800: __; 29880: Postipiirit .......................... . 26,200:- 29881: Postikonttorit ....................... . 2,639,000: - 29882: Rautatiepostitoimitus -................. . 886,600:- 29883: Postitoimitukset, postiasemat ja postip;ysäkit 1,370,100:- 29884: Muita postilaitoksen menoja ........... . 8,103,600: - 29885: Erinäisiä määrärahoja . . .............. . 690,500:- 29886: Valtionrauta tiet (Kulkulaitosrahasto) 168,87,2,700:- 29887: 186,355,400:- 29888: 60 1917 II Vp.- Edusk. vast. ...,....,EsitysN:o 24. 29889: 29890: K a h d e s t o i s t a P ä ä 1 u o k k a. 29891: Kauppa. ja teoltiSuftstoimituskuntaan kohdistttvat 29892: lwl"liwnonhaarat. 29893: Luotsilaitos 3,430,442:- 29894: , Merenmittauskustannuksia ............. . 198,550:- 29895: Teollisuushallitus .................... . 173,500:- 29896: Ammattientarkastus .. . .-J• ••••••••••••••• 82,500:-- 29897: Teknillinen korkeakoulu ............... . 562,600: -- 29898: Muu teknilJinen opetus ............... . t>m,420:- 29899: Käsityöläis- ja ammattikoulut ......... . 300,000:- 29900: Kauppaopetus ....................... . 650,000:- 29901: Merikoulut .......................... . 205,900:- 29902: Merenkuluntarkastus ....... ·.......... . 39,100: --- 29903: Geologinen toimisto .................. . 91,410: -- 29904: Vakuiltusta:rkastus ................... . 13,300:- 29905: Suomen kauppa-asiamiehet . . .......... . 15,683: 20 29906: Paloviina.:asetuksissa edellytettyjä menoja 18,200,000: - 29907: Mallasjuomain valmistuksen silmiilläpito .. 65,000:- 29908: Erinäisiä määrärahoja ................. · 805,800:- 29909: 25,491,205: 20 29910: ' . 29911: K o 1 m a s toista Pää 1 u o k k a. 29912: TaU,uJsosaston kan.sliaan kohdistuvat hallinnonhaarat. 29913: Suomen. valtioarkisto ................. . 85,100:- 29914: Suomen viralliset sanomalehdet . . ...... . 108,300:-- 29915: Senaatin ,kirjapaino ...... '............. . 1,550,000:- 29916: Erinäisiä määrärahoja ................. . 3,000:- 29917: 1,746,400:- 29918: 29919: N e'l j ä s toista Pää 1 u o k k a. 29920: Sekalaisia yleisiä menoja. 29921: Kenraalikuvernöörin ja Senaatin käyttö- 29922: vara.t .... ·........... : ........... . 444,000; __c 29923: Matkaku.<~tannuksia ................... . 60,000:- 29924: Budjetin järjestely. 51 29925: 29926: Korjauskustannuksia ................. . 1,650,000: - 29927: U utisrakei1Iluskustann uksia . . .......... . 700,000:- 29928: Erinäisiä ,määrärahoja ............... . 2,270,2,50: 40 29929: .5,124,250: 40 29930: 29931: Viidest.oista Pääluokka. 29932: Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. 29933: Sivilivirkakunta ..................... . 3,538,000:- 29934: Tullivirkakunta ................... ·.. . 133,000:- 29935: Postilaitos .......................... . 25,000:- 29936: Sotilaseläkkeitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85<3,000:- 29937: Maalaiskansakoulunopeitajain eläkkeitä .. 210,000:- 29938: Mieskohtaisia apurahoja: ............... . 40,000:- 29939: Eläkkeitä ja erinäisiä määrärahoja (Kul- 29940: kulaitosrahasto) ................... . 1,067,000: - 29941: Erinäisiä määrärahoja ................. . 505,000:- 29942: 6,371,000: _.:_ 29943: 29944: K u u d e s t o i s t a P ä ä l u o k k a. 29945: Valtiovelka. 29946: Korkoja ja kuoletuksia (Kulkulaitosrahasto) 16,423,722: 22 29947: 16,423,722: 22 29948: Summa vakinaisia menoja: 373,381,466:46 29949: 29950: Siirtoja rahasäännön ulkopuolella o"&eviin rahastoihm. 29951: Valtiorahastosta: 29952: Tilattoman väestön 1ainarahastoon .... 300,000:- 29953: Turvattomain la,sten hoitorahastoon . . . 70,000:- 29954: Kulkulaitosrahastosta: 29955: Laamanninkäräjäjyvärahastoon, korkoa 29956: 524,160:- 29957: 29958: Summa vakinaisia valtiomenoja ja siirtoja: 29959: 373,905,626: 46' 29960: 52 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24. 29961: 29962: 29963: Ylimääräiset menot. 29964: Sivilitoimituskuntaan kohdistuv1at h'alliiM/Jonhaarat. 29965: 29966: Yliopiston uusi.en klinikkain rakennukset .. 600,000:- 29967: Tilkka-nimisen sahaalan ostohinnan ·maksa- 29968: miseen ........................... . 400,000:- 29969: Muu~s- ja lisärakennustöitä varten valtion 29970: omistamassa talossa N :o 10 Aleksante- 29971: rinkadun varrella Hehingissä . . . , .... 175,000:- 29972: Uutta mielisairasten keskuslaitosta varten 29973: Oulussa ......................... . 500,000:- 29974: 1,675,000: -- 29975: 29976: 29977: Kamari toimitus kurntaan kohdistuV(ll; lud'lintuYnhao:mt. 29978: 29979: Me~ämaiden ostoa varten valtiolle ..... . 200,000:- 29980: Suonkuivaustöitä va:r;t-en kruununmetsissä .. 2,950,000:- 29981: Kamaritoimituskunnan Elintar:veosaston 29982: käytettäväksi toimihenkilöiden ja elin- 29983: tarvejärjestöjen palkkauksiin, painatus- 29984: töihin y. m...................... . 1,474,200: -- 29985: A vustuksiksi väihävaraisille kuluttajaper- 29986: heille maidon, v·oin ja juuston hankki- 29987: mi13ta varten . . .................... . 500,000:- 29988: Korvauksia maalaiskunnille 1917 vuoden 29989: sadon takavarikoimisesta seuranneen 29990: viljan kulutukSen järjestelystä ..... . 400,000:-- 29991: Tappion korvaamis.eksi, joka syntyy val- 29992: tiolle siitä, että va.ltion varastoon koo- 29993: tuista voimääristä osa on myyty alle 29994: ostohinnan ....................... . 500,000:- 29995: Tappion lwrvaamiseksi elintarvelautakun- 29996: nille, jotka kärsivät siitä, että niiden tu- 29997: Budjetin järjestely. 29998: 29999: lee määrätystä luovutushinnasta myydä 30000: kalliimmasta hinnasta {)Stamansa viljat 2,000,000:- 30001: Neuvontatyöhön elintarveasioissa ....... . 300,000:- 30002: 8,324,200: - 30003: 30004: 30005: Sotilasmenoja. 30006: 30007: Väliai'kaisten sairaalain perustamiseen ja 30008: ylläpitättniseen haavoitettuja ja sairaita 30009: sotilaita varten ................... . 500,000:- 30010: 500,000:- 30011: 30012: 30013: K irkollisasiaintoimituskuntaoiö loohdisfnwat halUWiWJt,haorot. 30014: Uuden museorakennuksen sisustamista varten 40,000:- 30015: Kahden kirkon rakentamista varten Lappiin 25,000:- 30016: 6.§,000:- 30017: 30018: 30019: Maanvi~jelystoimituskuntaan kohdi.<;tuvat hallinnonhao:rat. 30020: 30021: Maanviljelyksen edistämiseksi ......... . 2,950,000: - 30022: Erinäisiä suonkuivatuksia ja joenpurkauksia 1,500,000:-- 30023: Erinäisiä alotettavia joenperkaustöitä varten 2,000,000:- 30024: 6,450,000: - 30025: 30026: 30027: K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarot. 30028: Maantien tekemistä varten Kyrön kylästä 30029: Inarin pitäjän kirkonkylään ........ . 215,000:- 30030: Rovaniemen-Kemijärven välisen maantien 30031: kuntoonpanemista varten ........... . 220,000:- 30032: Erinäisten Oulunjoen varrella olevien kos- 30033: kitilojen ostoon ................ , .. . 1,750,000:- 30034: Erinäisiä kanavarakennu&- y. m. hätäapu- 30035: töitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,310,000: - 30036: Erinäisten maantietöidPn avustamiseen .... 1,300,000: - 30037: 54 1917 D. Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 24. 30038: 30039: Ii.sveden-Konneveden-Keiteleen välistä 30040: kanavtlimista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 2,000,000:- 30041: Kaupunkikuntien avustamiseksi työttömyy- 30042: . den lieventämisessä . . ............. '. . 3,000,000: - 30043: Maalaiskuntain avustamiseksi työttömyyden 30044: lieventämisessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,000,Q()(}:- 30045: Avm.tusta Rauman .:;ataman laajentamista 30046: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250,000: - 30047: Uutisrakennustöitä varten valmiilla radoilla 30048: (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . ... . . . . . 18,429,650:- 30049: Liikkuvan kaluston 11säämiseen (Kulkulai- 30050: tosrahasto) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35,076,000:- 30051: Jyväskylän-Pieksämäen ratarakennusta 30052: . varten (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . 10,7 40,000: - 30053: Hritolan-Raasulin ratarakennusta varten 30054: (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . . . . . . . . 12,430,000:- 30055: Ylivieskan-Iisalmen ratarakennusta var- 30056: ten (Kulkulaitosrahasto) . . . . . . . . . . . . 2,000,000:- 30057: Uusia rautatierakennustöitä varten (Kulku- 30058: laitosrahasto) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,000,000:- 30059: Porvoon-Keravan rautatien lunastamista 30060: varten (Kulknlaitosralhasto) . . . . . . . . . 1,850,000: -- 30061: 97,380,650:- 30062: 30063: 30064: Kauppa- ja teolli$Uustoimituskuntaan kohdistuvat halli'MU)'(I- 30065: haarat. 30066: Opetusvälineiden hankkimiseksi Tampereen 30067: teknilliselle opi'stolle .............. . 16,588:- 30068: Jatkettaviin malminetsintätöihin Kuusjär- 30069: ven pitäjässä ..................... . 106,000:- 30070: 1212,588:- 30071: 30072: 30073: TaWu:.sosaston kan;sliaan kohdistuvat halliflfft.O'nhmzmt. 30074: Senaatin talon itäisen siipirakennuksen 30075: uudestaan rak·entamiseksi ........... . 500,000:- 30076: 500,000:- 30077: Budjetin järjestely. 55 30078: 30079: Senaatin. käytettäväksi työttömille järjestet- 30080: täviä töitä varten .................... 10,000,000:- 30081: Työttömyyske.r;;kuskomitean käytettäväksi . . 500,000:- 30082: 10,500,000:- 30083: Summa ylimääräisiä valtiomenoja: 30084: . 125,517,438:- 30085: 30086: Ylimääräinen siirto mhasäännön ulkopuolella olevaan 30087: rfJ.hastoon. 30088: Valtiorahaston säästövaroista vanhuus- ja 30089: työkyvyttömyysrahastoon . . . . . . . . . . . . 8,000,000: - 30090: . y,hteensä 507,423,064: 46 30091: • 30092: Rahasäännön alaisten rahastojen välisiä siirtoja. 30093: Suostuntarahastosta Yaltiorahastoun ...... 130,9,65,749:07 30094: Suostuntarahastosta Kulkulaitosrahastoon 10,000,000:- 30095: Valtioraihastos.ta Krdkulaitosrahastoon . . . . 39,759,316: 83 30096: Summa 180,725,005: 90 30097: 30098: 30099: Laskettu ylijäämä: 30100: Kulkulaitosrahastossa . . .............. . 3,275,684: 61 30101: Suostuntarahastossa 1,186,350: 9'3. 30102: Summa Smk. 4,462,035: 54 30103: 30104: Helsingissä, 22 päivänä joulukuuta 1917. 30105: • 30106: 30107: 30108: ll.elsinki, Suomen Senaatin kirjapaino, 1918. 30109: 1 30110: 30111: 1917 - Toiset valtiopäivät N :o 25. 30112: 30113: 30114: 30115: 30116: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 30117: valtiolainan ottamisesta Suomen Pankin ase- 30118: man vahvistamiseksi.' 30119: Ne ;poikkeukselliset olot, jotka nykyinen maailmansota 30120: on tuonut mukanaan, ovat ai'heuttaneet Suomen Pankin se- 30121: telistön suuren lisääntymi.Ben. Pankin liikkeessä olevien se- 30122: ' 30123: telien ja muiden vaaditta.essa suoritettavien sitoumusten 30124: . 30125: määrä, joka 30 ·Päivänä kesäkuuta 1914 teki 149 miljoonaa 30126: markkaa, oli 31 päivään joulukuuta 1916 noussut 571 mil- 30127: joonaan markkaan ja saavutti 30 päivänä ma;rraskuuta 30128: 1917 jo 1,108 miljoonan markan määrän. Näihin määriin 30129: sisältyi liikkeessä olevia seteleitä 30 päivänä kesäkuuta 1914 30130: 118 miljoonaa, 31 päivänä joulukuuta 1916 421 miljoonaa ja 30131: 30 päivänä marraskuuta 1917 783 miljoonaa markkaa. 30132: Koska tällainen, monenkertaisesti tavallista suuremman 30133: setelimää,rän liikkeessäolo vaikuttaa epä•edu'llisesti Suomen 30134: Pankin asemaan, on Pankkivaltuusmiesten puolelta suunni- 30135: teltu toimenpiteitä sitä varten, että liikkeessä olevien sete- 30136: lien määrä ei enää pääsisi kasvamaan ja e~tä nykyään liik- 30137: keessä oleva setelistö saataisiin vähenemään. Sellaisena 30138: toimenpiteenä ovat Pankkivaltuusmiehet ehdottaneet erityi- 30139: sen kotimaisen lainan ottamista Suomen valtion nimeen ja 30140: vastuulla, josta lainasta saamillaan varoilla valtio ostaisi 30141: Suomen Pankilta venäläisiä valuutta·obligatsioneja ja siten' 30142: vastaavasti vähentäisi Pankin. setelistön määrää. 30143: 5194.-17 30144: 2 N:o•25 30145: 30146: Vaikkakin rahamarkkinain tila nyt ei ole lainanoiolle 30147: yhtä edullinen kuin kesällä, jolloin hallitus antoi edus,kun- 30148: nalle esityksen asiasta, mutta joka ei ehtinyt tulla valtio- 30149: päivillä loppuun käsitellyksi, voidaan kuitenkin toivoa 30150: saatavan puheenaolevaan tarkoitukseen Pankkivaltuus- 30151: miesten ehdottama laina, 200,000,000 markkaa. Laina 30152: on aikaisemmin suunniteltu pitkäaikaiseksi, enintään 50 30153: vuoden maksuajalle ja viiden prosentin korolla. Mutta 30154: kun samoihin aikoi'hin, kuin nyt kysymyksessäoleva laina, 30155: tulee olettavaksi lmlkulaitosra:haston vahvistamiseksi sa- 30156: mansuuruinen laina 50 vuoden maksuajalle, voi syntyä 30157: vaikeuksia molempien näiden lainain sijoittamises,sa pitkä- 30158: aikaisiksi, joten saattaa käydä välttämättömäksi tarjota 30159: Suomen Pankin vahvistamiseksi tarvittava laina joko koko- 30160: naan tahi osa siitä lyhyemmälle mak;majalle. Tämän samoin- 30161: kuin muidenkin lainaehtojen määrääminen olisi näin ollen 30162: jätettävä Hallituksen ja Suomen Pankin hallinnon -asiaksi. 30163: Kun puheenalainen laina ei tulisi lisäämään valtion käy- 30164: tettävissä olevia varoja, ei näytä olevan aihetta ottaa sitä 30165: minkään budjetissa näkyvän rahaston laskuun, koska muu- 30166: toin täytyisi huomata .siitä saatavat 200 miljoonaa markkaa 30167: budjetissa tulona ja myös vastaavat Suomen Pankille annet- 30168: tavat 200 miljoonaa markkaa ylimääräisenä valtiomenona, 30169: ja tällaisen· merkinnän kautta budjetin loppusummat vain 30170: tulisivat aiheettomasti suurennetuiksi. Asianmukaisinta 30171: olisi siis käytellä puheenaolevaa lainaa ja sen vuotuisia kuo- 30172: letus- ja korkomaksuja vudjetin ulkopuolella erityisenä ra- 30173: hastona. 30174: Edellä esitetyn perusteella Hallitus täten ehdottaa, että 30175: Eduskunta päättäisi 30176: 30177: valtuuttaa Hallituksen otbamaan SU:Omen val- 30178: tion nimeen ja vastuulla 200,000,000 markan 30179: N:o 25 3 30180: 30181: suuruisen, kuoletuslainan ylempänä mainituilla 30182: ehdoilla, käytettäväksi Snomen Pankin aseman 30183: vahvistamiseksi tavalla,. josta llallit'Ws, sovit- 30184: twan asiasta Suomen Pankin hallinnon kanssa, 30185: tarkemmin määrää. 30186: 30187: Helsingissä, 15 päivänä joulukuuta 1917. 30188: 30189: 30190: V altiovaraintoimituskunnan Päällikkö 30191: 30192: Juhani Arajärvi. 30193: 30194: 30195: 30196: Juho Airaksinen. 30197: Helsingissä, Soumen Senaatin kirjapainossa, l!l17. 30198: 1917. II Vp. -- Esitys N:o 25. 30199: 30200: 30201: 30202: 30203: Kts. Esitys N:o 75. 30204: 1917 - Toiset valtiopäivät N:o 26. 30205: 30206: 30207: 30208: 30209: Hallituksen esitys Suomen Eduskunalle 30210: Suomen rahasta 9 päivänä elokuuta 1877 anne- 30211: ' 30212: tun l1ain 6, 10, II ja 16 §:n •auttamisesta 30213: toisin kuuluviksi. 30214: 30215: Vii~e aikoina yleisessä liikkeessä esiintynyt vaihtorahan • 30216: puute on tullut entistään tuntuvammaksi mitä kuparirahaan 30217: tulee. Kun kuparin kysyntä nykyisin on erittäin suuri ja. 30218: sen saanti ra;joitettu, ei siitä valmistettua vaihtorahaa ole 30219: voitu liikkeeseen laskea siinä määrin ,kuin tarve olisi vaati- 30220: nut. Sen lisäksi on valukuparin markkinahinta kohonnut 30221: noin 10 markkaan kilolta ja nousee sii& huomailtavasti yli 30222: lyödyn kuparirahan nimellisarvon, 7 markan 81 pennin sa- 30223: malta painomäärältä. 30224: Puheena olevan epäkohdan poistamiseksi voitaisiin aja- 30225: tella vaihtorahajärjestelmää 'siten muutettavaksi, että kupari: 30226: ra.fhan sijasta käytäntöön otettaisiin raudasta tai nikkelistä. 30227: v·almistettu ra;halaji. Rautarahan lyönti tuottaa kuitenkin· 30228: nykyisin käytettävänä olevilla teknillisillä 'keinoilla huomat- 30229: tavia vaikeuksia, minkä ohella sen käytäntöön ottaminen 30230: todennäköisesti aiheuttaisi kupa:rirahan kokonaan liikkeestä 30231: poistamisen ja senvuoksi vastaisuudessa vaikenttaisi siirty- 30232: mistä takaisin viimemainitun kannalle. Nikkelirahaa varten 30233: tarvittavan metalliseoksen saanti on taas sodan aiheuttamissa 30234: oloissa erittäin vaikeata ja hinnaltaankin siksi kallista, että 30235: sen vaihtorahaksi ottaminen nykyisin tuskin olisi toteutetta- 30236: ~17 30237: 2 N:o ~6 30238: 30239: viss·a; valmistusaineen kalleudesta johtuva rahojen ko'on 30240: pienentäminen tekisi sen ohella välttä:mättömä.ksi lyöttää 30241: 1 pennin rahat muusta metallista. 30242: Sen sijaan ~lisivat edellä kosketellut vaikeudet ainakin 30243: suurelta osalta vältettävissä, jo& 10 }a 5 pennin rahojen 9 30244: päivänä elokuuta 1877 Suomen rahasta annetussa laissa mää- 30245: JPätty tarpeettoman suuri paino ja koko vähennettäisiin. -Pie- 30246: nemmät kuparirahat olisi'Vat nopeammin valmistettavis:Sa, 30247: .minkä ohella sama metallimäärä riittäisi suurempaan raha- 30248: määrään. Sen kautta poistuisi myös nykyisin vallitseva epä- 30249: suhde makakuparin ja valmiin rahan hintojen välillä. Ku- 30250: • parirahojen painon alentuessa olisi kuitenkin luovuttava ny- 30251: kyisin säädetystä twsasuhtaisuudesta eri raha-arvojen paino- 30252: •rnäärien kesken, ja 1 pennin raha käytännöllisistä syistä val- 30253: mistettava toisiin vermten painavammaksL Tähän nälhden 30254: on ehdotettu, että 10 ·pennin ra!han paino alennettaisiin ny- 30255: 'kyään 12.8 gramma.sta 5 grammaan, 5 pennin 6.4 gram- 30256: masta ·2.5 grammaan ja 1 pennin 1.28 grammasta 1 gram- 30257: maan. 30258: Kuparirahoja valmistettaessa on voimassa olevan lain 30259: mukaan sallittu 1 % poikkeus normaalipainosta 10 pennin 30260: rahoihin näihden sekä 2 % mitä tulee 5 ja 1 pennin rahoi- 30261: hin. Kun ehdotetut uudet rahat painoltaan tulisivat kaikki 30262: ;<>lemaan nykyistä 5 pennin rahaa yähemmät, olisi poikkeuk- 30263: .&en. ylin raja jokaista varten vahvistettava 2 %:ksi. 30264: 1T.avallisen kuparin sijasta käytetään näiden rahojen val- 30265: 30266: 30267: mistukseen useissa ulkomaissa erityistä metalliseosta, n. k. 30268: rahapronssia, joka sisältää 95 % k'uparia, 4 % tinaa ja 1 % 30269: sinkkiä ja tekee rahat :kestävämmiksi. Kun saattaa olla 30270: syytä sellaisen vaihtoehtoisesti käytäntöön ottamiseen :Suo- 30271: messakin, olisi se erityisellä määräyksellä tehtävä mahdolli- 30272: seksi. 30273: N:o 26 30274: 30275: Siihen nähden että edellä esitetyt ehdotuks·et sisältävät 30276: ,muutoksia voimassa olevaan rahalakiin, jättää Suomen Se- 30277: naatti Eduskunnan hyväksyttäväksi näin, kuuluvan laki- 30278: ehdotuksen: 30279: 30280: 30281: Laki 30282: Suomen rahasta 9 päivänä elokuuta 1877 annetun Lain 30283: 6, 10. 11 ja 16 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi. 30284: 30285: Suomen Eduskunnan pä.ätöksen mukaisesti säädetään tä- 30286: ten, että Suomen raihasta 9 päivänä -elokuuta 1877 annetun 30287: Lain 6, 10, 11 ja 16 § muutetaan näiin kuuluvibi: 30288: 30289: 6 §. 30290: Vaihtorahoja ovat kahden ja yhden markan sekä viiden- 30291: kymmenen ja lmhdenkymmenenviiden pennin raha hopeasta 30292: ynnä kymmenen, viiden ja yhden pennin raha kuparista. tahi 30293: kupariseoksesta. Sel•laista va~htorahaa on lyötävä tässä Laissa 30294: säädt::•ttyjen perusteiden mukaan. 30295: Suomen rahasta 9 päivänä elokuuta 1877 annetun Lain 30296: s•ekä aikaisempien asetusten ·perusteella Suomessa tähän asti 30297: lyödyt hopea- ja kuparirahat ova't edelleen kelpoiset vaihto- , 30298: rahana siitä nimellisarvosta markoissa tai penneissä, joka nii- 30299: hin on merkitty. ,· , 30300: 30301: 10 §. 30302: Kymmenen, -viiden ja. yhden pennin raha on lyötävä jokD 30303: kuparista tahi kupariseoksesta, joka valmistetaan 95 osasta 30304: kuparia, 4 osasta tinaa ja 1 osasta sinkkiä. 30305: Kymmenen pennin rahan painon tulee olla 5 grammaa. 30306: Viiden pennin rahan painon tulee olla 2.5 grammaa. 30307: Yhden pennin rahan painon tulee olla 1 gramma. 30308: 4 N:o 26 30309: 30310: 11 §. 30311: Kymmenen, viiden ja yhden pennin rahoja valmistet- 30312: taessa sallitaan 2 prosentin poikkeus normaalipainosta niitä. 30313: 11unnittaessa sadan markan erissä. 30314: 30315: 16 §. 30316: Kullasta-, hopeasta-, ·kuparista- tai kupariseoksesta val- 30317: ·mistettu raha, joka kuluttamisen, leikkelyn, lävistämisen, 30318: lisäjuotoksen tahi muun tahallisen vahingonteon kautta on 30319: tärveltynyt tahi vähBntynyt, on lakannut olemasta laillisesti 30320: käypänä rahana. 30321: 30322: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta l 917. 30323: 30324: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 30325: 30326: Valtiovarain.toimituskunnan Päällikkö 30327: 30328: .Juhani Arajärvi. 30329: 30330: Hugo Rautapää~ 30331: '· 30332: 19.17 I.~ Vp~- 30333: . . 30334: V.~ - - 30335: E_si~~. N;:o 26r 30336: ~ 30337: 30338: 30339: 30340: 30341: Pankkivaliokunnan mietintö 30342: N :o 2 Hallituksen esityksen johdosta, joka si- 30343: sältää ehdotuksen Suomen rahasta 9 päivänä 30344: elokuuta 1877 annetun lain 6, 10, 11 ja 16 §:n 30345: muuttamisesta toisin kuuluviksi. 30346: 30347: Päätettyään, että Hallituksen esitys N :o 2'6, sisältävä 30348: ehdotuksen Suomen rahasta 9 päivänä elokuuta 1877 anne- 30349: tun Lain 6, 10, 11 ja 16 §:n muuttamisesta toisin kuulu- 30350: viksi, on käsiteltävä sillä tavoin, kuin keisarin ja suui:iruhti- 30351: naan esityksestä on säädetty, on Eduskunta lähettänyt mai- 30352: nitun esityksen Pankkivaliokuntaan valmisteltavaksi. Tä- 30353: män johdosta saa Pankkivaliokunta esiintuoda seuraavaa. 30354: Edellisillä valtiopäivillä antamassaan mietinnössä Suo- 30355: men Pankin tilaa ja hallintoa koskevan tarkastuksen joh- 30356: dosta huomautti silloinen pankkivaliokunta, että Suomessa- 30357: kin, kuten Ruotsissa, ehkä voitaisiin vaihtorahan puutteen 30358: poistamiseksi valmistaa pientä vaihtorahaa raudasta. Nyt 30359: käsittelynalaisena olevaan esitykseen sisältyvällä ehdotuk- 30360: sella näyttää sama tarkoitusperä olevan saavutettavissa. 30361: Vaihtorahan arvon alentamisesta tulisi nimittäin olemaan 30362: seurauksena sen voiton ehkäiseminen, minkä kuparirahan 30363: sulatus kuparin korkean hinnan ja Suomen markan alhaisen 30364: kurssin takia nykyään tuottaa. Voidaan tosin, siihen näh- 30365: den että rauhanteko näyttää olevan tulossa, katsoa ehdotettua 30366: toimenpidettä myöhäiseksi, kenties edellämainitun tarkoitus- 30367: peränsä kannalta tarp:13ettomaksikin. lVIutta ·ehdotetut uudet 30368: rahat ovat, mukavampina käyttää, säännöllisissäkin oloissa 30369: katsottavat vanhoja rahoja edullisemmiksi. Lisäksi tulee, 30370: kuten Pankkivaliokunta on tietoonsa soonut, että toimenpi- 30371: teisiin jo on ryhdyt.ty uusien rahojen valmistamiseksi, jotenka 30372: näitä ennen pitkää ehdotetun lain astuttua voimaan voidaan 30373: 2 1917 II Vp. -V. M. - Esitys N:o 26. 30374: 30375: lask·ea liikkeeseen. Näin ollen ja koska vaihtorahoja, ennen 30376: kaikkea vähempiarvoisia, on pidettävää yksinomaan raha- 30377: merkkeinä, joiden metalliarvona ei ole sanottavaa merkitystä 30378: niiden käypäisyyteen nähden, Valiokunta kunnioittaen eh- 30379: dottaa, 30380: että Eduskunta hyväksyisi ja vahvistaisi Hal- 30381: litttksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen. 30382: 30383: Helsingissä, 9 päivänä tammikuuta 1918. 30384: 30385: 30386: 30387: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Schy- 30388: bergson, varapuheenjohtaja Kellosalmi ja jäsenet Kaitila, 30389: Lagerlöf, Lantto, I;onkainen, Malmivaara, Mänty ja Väli- 30390: salmi sekä varajäsenet Korhonen ja Vnorimaa. 30391: 30392: 30393: 30394: 30395: Helsingissä, Suomen Sena.atin kirjapainossa, 1918 30396: HH7 II V11. --- S. V. .\1. -- l~it.v~:~ N:o 26. 30397: 30398: 30399: 30400: 30401: Suuren valiokunnan mietintö 30402: N:o lö Hallituksen e.GJityksen johdosta, joka 30403: sisiiltää. ehdotuksen Suomen rahasta 9 päivänä 30404: elokuuta 1877 annetun lain 6, 10, 11 ja 16 §:n 30405: muuttamisesta toisin kuuluviksi. 30406: 30407: Käsiteltyään yllämainitun asian saa Suuri valiokunto 30408: ,,hdottaa. 30409: että Edusl.<unt~ hyväksyisi ja vahvistaisi pu- 30410: heenaole-vaan esitykseen sisälty Dii.n lakiehdotuk- 30411: sen. 30412: 30413: Helsingil'>sä, 16 päivänä tammikuuta 1918. 30414: ·. He1singissä, :Sumnen Sen11atiu kirjapainossa, 1918. 30415: UH7 II Vp.- S. V. :.M.- Esitys N:o 26. 30416: 30417: 30418: 30419: 30420: Suuren valiokunnan mietintö 30421: N :o 15 a Hallituksen esityksen johdosta, joka 30422: sisältää ehdotuksen Suomen rahasta 9 päivänä 30423: elokuuta 1877 annetu~ lain 6, 10, 11 ja 16 §:n · 30424: muuttamisesta toisin kuuluviksi. 30425: 30426: Asian toisessa käsittelyss~ on Eduskunta hyväksynyt 30427: ehdotuksen laiksi Suomen rahasta 9 lJäivärrä .~lokuuta 1877 30428: annetun Lain 6, 10, 11 ja 16 § :n muuttamisesta toisin 30429: kuuluviksi Suuren valiokunnan mietinnössä· N :o 15 ole- 30430: van ehdotuksen mukaan muutoin, pai'tsi että la·kiehdotuk- 30431: sen johtolauseen on Eduskunta hyväksynyt näin kuuluvana: 30432: 30433: Suomen Eduskunnan päiäiöksellä säädetään täten, ·että 30434: Suomen rarhasta 9 'Päivänä elokuuta 1877 annetun lain 6, 10, 30435: 11 ja 16 § muut·eta.an näin kuu'luviksi: 30436: 30437: 30438: 30439: Eduskunnan pä:ättämän muutoksen johdosta on Suuri va- 30440: liokunta. käsitellyt lakiehdotuksen toistamis,een•, ja saa vaiio- 30441: lnmrta 30442: puoltl:ta lakiehdotusta Edtuskwrtnari piiättä- 30443: mii-SSä muodossa. 30444: 30445: Helsingissä, .21 päivänä tammikuuta 1918. 30446: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918. 30447: 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N :o 26. 30448: 30449: 30450: 30451: 30452: Suomen Eduskunnan vastaus 30453: Hallituksen esityrkseen, joka sisältää ehdotuk· 30454: sen Suomen rahasta 9 päivänä elokuuta 1877 30455: annetun Lain 6, 10, 11 ja 16 §:n muuttamisesta 30456: toisin kuuluviksi. 30457: 30458: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys Suomen ra- 30459: hasta 9 päivänä elokuuta 1877 annetun lain 6, 10, 11 ja 30460: 16 § :n muuttamisesta toisin kuuluviksi, ja on Eduskunta, 30461: jolle Pankkiv,aliokunta on asia, ta antanut mietintönsä N :o 2, 30462: hyväksynyt ja vahvistanut näin kuuluvan lain: 30463: 30464: 30465: Laki 30466: Suomen rahasta 9 päivänä elokuuta 1877 annetun Lain 30467: 6, 10, 11 ja 16 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi. 30468: 30469: Suomen Eduskunnan päätök:sellä säädetään täten, että 30470: Suomen rahasta 9 päivänä elokuuta 1877 annetun Lain 6, 30471: 10, 11 ja 16 § muutetaan näin kuuluviksi: 30472: 30473: 6 §. 30474: Vaihtorahoja ovat kahden ja yhden ma,rkan sekä viiden- 30475: kymmenen ja kahdenkymmenenviiden pennin raha hopea.sta 30476: ynnä kymmenen, viiden ja yhden pennin raha kuparista tahi 30477: kupariseoksesta. Sellaista vaihtorahaa on lyötävä tfussä 30478: Laissa säädettyjen perusteiden mukaan. 30479: Suomen rahasta 9 päivänä elokuuta 1877 annetun Lain 30480: sekä aikaisempien asetusten perusteella :Suomessa tähän asti 30481: lyödyt hopea- ja kuparirahat ovat edelleen kelpoiset vaihto- 30482: rahana siitä niroellisarvosta markoissa tai penneissä, joka 30483: niihin on merkitty. 30484: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 26. 30485: 30486: 10 §. 30487: Kymmenen, viiden ja yhden pennin raha on lyötävä joko 30488: kuparista tahi kupariseoksesta, joka valmistetaan 95 osasta 30489: kuparia, 4 osasta tinaa ja 1 osasta sinkkiä. 30490: Kymmenen pennin rahan painon tulee olla 5 grammaa. 30491: Viiden pennin rahan painon tulee olla 2.5 grammaa. 30492: Yhd-en pennin rahan painon tulee ,olla 1 gramma. 30493: 30494: 11 §. 30495: Kymmen-en, viiden ja yhd€ll pennin rahoja valmistet- 30496: taessa sallitaan 2 prosentin poikkeus normaalipainosta niitä 30497: punnitta-essa sadan markan erissä. 30498: 30499: 16 §. 30500: Kullasta, hopeasta, kuparista tai kupariseoksesta val- 30501: mistettu raha, joka kuluttamisen, leikkelyn, lävistämisen, 30502: lisäjuotoksen tahi muun tahallisen vahingonteon kautta on 30503: tärveltynyt tahi vähentynyt, on lakannut olemasta laillisesti 30504: käypänä rahana. 30505: 30506: 30507: Helsingissä, 25 päivänä tammikuuta 1918. 30508: 30509: 30510: 30511: 30512: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918. 30513: 1917 - 'l'oiset valtiopäivät N :o 27. 30514: 30515: 30516: 30517: 30518: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 30519: valtiolainan ottamisesta elintarpeiden hankin;. 30520: taå varten. 30521: Eduskunnan tiedossa on, miten vakava elintarveky- 30522: symYJksemme tila on. Keväällä jo oli useissa kun- 30523: nissa viljan puute suuri ja ainoastaan tarmokkaiden järjes- 30524: telrytoimenpiteiden avulla pelastuttiin uhkaavasta. nälä~ 30525: hädästä. Kesällä vallinneet epäsuotuisat sää&uhteet aiheutti- 30526: vat, että viljasatomme, joka säännöllisissäkin oloissa kulu- 30527: tusta rajoittamatta on vastannut vain 2 / 5 vuotuisesta tar- 30528: peesta, ei tarkimmallakaan säännöstelyllä riitä koko kulu- 30529: tuskaudebi, ellei ulkomailta saada tuotetuksi huomattavia 30530: vHjamääriä. 30531: Kuivuus aiheutti myös, että perunasato maassa tuli odo- 30532: tettua huonompi, joten kaupunkeihin ja muihin kulutuskes- 30533: kuksiin, joiden perunatarve aina on osittain tyydytetty 30534: ·Virosta tuoduma perunoilla, täytyy koettaa nytkin niitä 30535: tuottaa. 30536: Lihan puutteen poistamiseksi kehoitti senaatti sybyllä 30537: kuntien elin1arv·ela,utakuntia varaamaan teurastusaikana suo• 30538: Ialihaa talven varalle. Kummi]]lkaan eivät ol·e ·elintarvelauta- 30539: kmrnat voineet, etenkin kun maahamme sijoitetun venäläisen 30540: sotaväen lihantarve on ollut suuri, saada kyllin suuria 30541: varastoja ja sentähden tulee ruiillä paikkakunnilla, missä lihaa 30542: ei ole suoJattu, !kohdakkoin lihan puute, ·ellei sitä edelleen ul- 30543: koa saada ·tai ryhdytä pakkot·eurarstukseen, mikä ikansan- 30544: f-198-17 30545: 2 N:a 27 30546: 30547: taloudelliselta kannalta ja maidon tuotantoa silmälläpitäen 30548: olisi arvaamattoman vahingollista. 30549: Kaikki tämä on aiheuttanut, että Senaatti on katsonut 30550: ve'lvollisuud,ekseen, mikäli se on ollut mahdollista, yrittää jär- 30551: jestää viljan ja muiden elintarpeiden tuontia maa,han. 30552: K€'Säknun 1 päivänä päätti .Sena.atti ostaa toiminimeltä 30553: W .. R. Grace & C:o New-Yorkissa 50,000 tonnia vehnäjau- 30554: hoja, joitten maksamiseksi Suomen Pankki avasi Suomen 30555: valtion lukuun National City Bankissa New-Yorkissa 30556: 9,50'0,000 dollarin suuruisen akkreditiivin. Syyskuun 27 I1äi- 30557: vänä päätti Senaatti ostaa mainitulta toiminimeltä vielä 30558: lisäik~i 10,000 tonnia vehnäjauhoja ja avasi Suomen Pankin 30559: kautta yllä~ainitussa' panll:issa New-Yorkissa 5,000,000 dol- 30560: lariru suurui'sren Esäakkreditiivin ·puheenaoleva.n jauhomäärän 30561: maksamista ynnä tämän ja aikaisemmin ostetun jauhomäärän 30562: rahrti-, vakuutus- y. m. maksujen peittämiseksi. Tästä jauho- 30563: määrästä ei kuitenkaan vielä ole yhtään erää voitu saada 30564: Suomeen. 30565: Heinä:kuun 10 p'äivänä pääJtti Sena:atti ostaa Venäjän Väli- 30566: aikaiselta Hallitukselta 4,000,000 puntaa viljaa, joka määrä 30567: oli ennen marraS'kuun 13 päivää ko'kon•aisuudessa'3Jn Suomeen 30568: toimitettava, ja otti Senaatti viljan hinnan suorittamiseksi 30569: 60,000,000 ma,rkan suuruisen våse1i1ainan Suomen Pankista, 30570: Kansallis-Osake-Pankista, Yhdyspankista, Pohjoismaiden 30571: Os·akepan!kistw ja Priva·tbankenista. PuheenaoleW.ISta :qtää- 30572: rästä on •saapnnlllt Suomeen va1sta 476,487 puntaa, vastaten 30573: 7,804,857 kg. 30574: Kun suolat.ilakan hinnat uhkasivat nousta kohtuutto- 30575: masti, P'<iätti Senaatti lokakuun 4 päivänä ostaa suolasilak- 30576: kaa, J.aski.en sen, estääkseen hintain nousua, ostohintaa alem- 30577: masta hinnasta ·kaup'j)aan ja. myönsi tätä ostoa varten 249.253 30578: markkaa. 30579: N:o 27 30580: 30581: Lokakuun 16 päivänä päät,ti Senaatti ostaa 1,{)00,000 30582: puntaa. perunoita Viron Elintarvehallitukselta ja myönsi sitä 30583: varten 13,000,000 markkaa. 30584: Varat.akseen · maanviljelijöille .en&i vuodeksi kunnollista 30585: .siemenviljaa, päätti Senaatti lokakuun 22 päivänä ostaa Kes- 30586: kusosuusliikkeiden Hankkijan ja Lruborin kautta valtion va- 30587: rastoihin 11,700,000 kg. siemenviljaa, mihin arviolta tarvi- 30588: taan noin 20,000,000 markkaa. 30589: :Mrurraskuun 6 päivänä ]Jootti Sena.&tti hyvälksyä 30590: Elintarveosaston asiamiehen professori Georg von \Vendtin 30591: tekemän kaupan, jolla A/B Kontro & Kuosmanen Tukhol- 30592: massa möi Suomen valtiolle 2,45{),000 kg suolattua nau- 30593: danlihaa. Tämän määroo maksamiseen ynnä sen uudesti suo- 30594: laukseen ja hoitoon taryitut 20,000,000 markkaa valtuutti 30595: Senaatti Maataloustoimituskunnan ottamaan. Laina on saatu 30596: Kansallis-Osake-Pankilta. 30597: Senaatin mi·elipide on, että elintarpeiden hankintaa ulko- 30598: mailta o.n yhä edelleen jatkettava. Niinpä on suunniteltu 30599: ostaa 3 5,000 astiaa silliä, jot.ka olisivat saatavina. Tähän 30600: 1 30601: 30602: 30603: 30604: vn laskettu tarvittavan noin 11,000,000 markkaa. Lihan 30605: tuontia on samoin jatkettava ja sitä vart.en varattava ainakin 30606: 10,000,000 markkaa. Maidon tuotannon kehittämiseksi on 30607: valtion otettava väikiflehujen tuonti ja kauppa järjestääksensä · 30608: ja yrit.etään talven va,rrella sa·ada noin 3,000,000 kg. 30609: kuussa eli kuud-en kuukauden kuluessa väkirehuja arviolta 30610: '36,000,000 markan arvosta. 30611: Ei hen-e väiltettävissä, että vwltio myydessääin !kuluttajille 30612: vstamiaan elintarpeita ja tuottajille hankkimiaan tarvikkeita 30613: saa niistä erinäisissä tapauksissa pienemmän hinnan, kuin 30614: minkä valtio on niistä ma.ksanut, etenkin kun ostohinta jo 30615: kurssien takia tulee olemaan hyvi:n korkea. MyynnisJä aiheu- 30616: tuva tappio on aikanaan otettava tulo- ja menoarvioon. 30617: 4 N:o 27 30618: 30619: Kuinka suuri tiill!lä tarppio tulee olemaan, on tietysti vaikea., 30620: ennakolta määrätä. Seuraava taulukko osoittaa kuinka kor- 30621: keaksi elintarvehallitus on tappion arvioinut ja missä määri11 30622: varoja otaksutaan elintarpt'iden hankintaan tulevan yhtaikaa 30623: sidotuksi. 30624: 30625: 30626: Tavaran laatu. 30627: Kokonais- ~~Paljonko yht-~1 A. . • t ! 30628: aikaa sidot- , '':'Oltu ap- 1', 30629: summa. tnna Smk. i Smk. i 30630: p10 30631: 30632: 30633: 1 ' i 30634: 1 i! t 30635: 60,000 tonnia vehnäjauhoja 1 1 j 30636: 1 1 30637: Amerikasta 14,500,000 1 30638: dollaria å 8: 40 ...•..•• 122,000,0001122,000,0001 30,000,000[ 30639: 4 miljoonaa puutaa viljaa 30640: Venäjältä ............ . 6o,ooo,oool 6u,ooo,oool 1 30641: 30642: ! 30643: l,O~~:~jäit:~~~~. ~~~~~oi~~ 13,000,0001 30644: 1 30645: 4,000,0001 3,000,000 30646: 18,000,000 kg väkirehuja 30647: Venäjältä ............. . 36,000,0001 18,,000,00011 12,000,000 30648: 1 30649: 11,700.000 kg siemenviljaa 20,000,000 20,000,000 1 30650: 30651: ·j 30652: 35,000 astiaa silliä . : ..... 11,000,000 11,000,000 l 30653: 2,450,000 kg lihaa Ruot- 1 30654: 30655: sista ................. . 20,000,000 17,500,000 1o,ooo,oooj 30656: ! 30657: Lihaa Ruotsista tai Tans- 1 30658: 1 30659: 1 30660: kasta ................. . 10,000,0001 7,500,0001 5,000,0001 30661: 1 30662: Yhteensä 1 292,000,000! 260,ooo,ooo\ 60,000,0001 30663: 30664: Arkaisemmill! pää~ttyihin kauppo~hin ja nyt tiedossa ote- 30665: viin hankintoihin tarvittaisiin &iis jo yksistään n. 26·0,000,000- 30666: markkaa. Kun ottaa huomioon, että mahdollisesti aukeavat 30667: tila•isuudet •elintarpeide.p. saantiin aina vaativwt pvkatilta pää- 30668: töstä, olisi Senaatille annettava valtuus käyttää elintarpeiden 30669: ostoon korkeintaan 300,000,000 mwrkkaao siihen mukaan Juet-. 30670: tuna ne määrät, jotka Senaatti jo aikaisemmin tämän vuoden_ 30671: kuluessa on ·käyttänyt elintarpeiden hankintaan. 30672: X:o 27 5 30673: 30674: Hallitus katsoo velvollisuudekseen tässä yhteydessä mai- 30675: nita, että on aikomus sallia teollisuustavaroiden vientiä ulko- 30676: maille, kuitenkin siten, että vienti tapahtuu erikoisluvan no- 30677: j,alla ja mikäli mahdollista vastiketta vaAstaan. Näinmenette'le- 30678: mällä voidaan myöskin va1tioHe hank'kia huomattavia tuaoja. 30679: 'f.oiselta puolen lienee eräissä tapauksissa tarpeen, että val- 30680: tion, voidakseen käyttää vientitavaraa elintarpeiden vastik- 30681: keena, on sitoutuminen osaksi tai kokonaan takamaan sen 30682: 1notantokustannukset. 30683: On selvää, että elintarpeiden hankinta sam{)in kuin elin- 30684: tarveasiain järjestely yleensä vaatii suuria kustannuksia. Ku- 30685: luvana vuonna on tätä varten myönnett,y paitsi tulo- ja meno- 30686: arviossa mainittuja. eriä, 200,000 markkaa kiertävien elintar- 30687: veasiain neuvojien palklninmiseksi, s~ekä vasta-asetetun Elin- 30688: tarvehallituksen palkkioihin 74,200 markkaa j~a korttien pai- · 30689: natukseen y. m. menoihin 300,000 markkaa kuluvaa joulu- 30690: kunta varten. Näiden järjestelystä aiheutuneiden menojen 30691: lisäksi on Sennatti vielä lokakuun 13 päivänä päättänyt 30692: myöntää niille maanviljelijöille, jotka sitä ennen olivat myy- 30693: neet viljaa elintarvelantakunnille tai Suomen Elintarpeiden 30694: Tuontikunnalle r. l. elokuun 18 päivänä vahvistetuista raja- 30695: hinnoista korvausta 35 penniä kilolta. Tähän tarvitaan va- 30696: roja arviolta 2,500,000 markka:a. Siinä tapau'ksessar, että 30697: Elintarvehallituksen toimintaa~on pakko suunnitellussa muo- 30698: dossa jatkaa läpi koko ensi vuoden, täytyy varatH 1,200,000 30699: markkaa Elintarvehallituksen palkkaukseen, 1,000,000 mark- 30700: kaa leipäkorttien IJainatukseen, 1,000,000 markkaa muiden 30701: lwrttri.en painatukseen 1,000,000 mad:kaa lääninkomiteain 30702: töihin y. m. elintarveasiain aiheuttamiin menoihin sekä elin- 30703: tarvelautaknntain työvoimien vahvistamiseksi 2,000,000 30704: markkaa. Kun varman pohjan saamiseksi elintarveasiain j'är- 30705: .iestelylle on välttämätöntä lähitulevaisuudessa toimeenpanna 30706: yleinen elint.arpei.den ja eräiden muiden tarveaineiden inven- 30707: N:o 27 30708: 30709: tau.s, Ja kun on kohtuullista, että valtio ottaa tästä joh- 30710: tuviin menoihin huomattavalla määrällä osaa, on tätä tar- 30711: lroitusta varten varattava noin 2,250,000 markkaa. Kaik- 30712: kiaan aiheutunee elintarveasiain järje:;,telystä kuluja· emn 30713: vuonna n. 8,&00,000 markkaa. 30714: Ed.ellä esitetyn :perusteena Hallitus täten ehdottaa, 30715: 30716: että Eduskunta päättäisi valtuuttaa Hallitul.- 30717: sen elintarpeiden hankintaa varten ottam1aan ly- 30718: hytaikaisia lainoja 300,000,000 markan määrään 30719: asti, sekä 30720: v.astedes ottaa elintarpeiden ha.nkinnaHla ai- 30721: heutuvan tappion tulo- ja menoarvioon. 30722: 30723: Helsingis:;,ä, 15 päivänä joulukuuta 1\117. 30724: 30725: 30726: Suomen Senaatin päHtöksen mulman 30727: 30728: Valtimmraintoimitusknnnan PääTli,kkij 30729: Juhani Arajiirvi 30730: 30731: 30732: 30733: 30734: TV. A. La1;onins. 30735: 30736: 30737: 30738: 30739: Helii:agieä, Suomen Senaatin kirjapainos.s.a, 1917. 30740: 1&17- II V. P. - V. M.- Esitys N-:& ~. 30741: 30742: 30743: 30744: 30745: Valtiovarainvalioku~tnan 30746: m i e t i n t ö N:o 8 Hallituksen esityksen joh~ 30747: dosta valtiolainan ottamisesta elintarpeiden 30748: hankintaa varten. 30749: 30750: Eduskunta on kuluvan kuun 18 pa1vana valmistelevaa 30751: käsittelyä varten Valtiovarainvaliokuntaan lähettänyt Hal- 30752: lituksen esityksen N :o 27 valtiolainan ottamisesta elintar- 30753: peiden 'hankintaa varten ja samalla päättänyt, että tätä esi- 30754: tystä on käsiteltävä samalla tavalla kuin Valtiopäiväjärjestys 30755: säätää keisarin ja suuriruhtinaa•n esityksistä. Valiokunta ei 30756: ole ehtinyt käytettävä.k.seen saada Senaatista tätä esitysehdo- 30757: tusta valmistettaessa syntyneitä asiakirjoja. 30758: 30759: Esityksessä tehdään selkoa .erinäisistä Senaatin toimit- 30760: tamista elintarpeiden hankinnoista ja kaupoista ja ehdotetaan, 30761: että Eduskunta päättäisi valtuuttaa Hallituksen elintarpeiden 30762: hankintaa varten ottamaan lyhyta.ikaisia lainoja 300,000,000 30763: markan määrään asti sekä vastedes ottaa elintarpeiden han- 30764: ki~nasta aiheutuvan tappion tulo- ja menoarvioon. 30765: Valiokunta on, samoinkuin Hallituskin, sitä mieltä, että 30766: elintarpeiden hankinta valtion laskuun on nykyoloissa vält- 30767: tämätön. Valiokunnalla ei kuitentkaan, käytettävissä oleva:1 30768: ajan lyhyyden tähden, ole ollut mahdollisuutta ryhtyä tätä 30769: tärkeätä ja laajaa kysymystä yksityiskohtaisesti käsittele- 30770: mään eikä harkitsemaan nyt jo päätettyjen kaurppojen ~a 30771: hankintain tarkoituksenmukaisuutta. Samasta syystä Valio- 30772: kunta ei myöskään ole voiimt ottaa tutkiakseen asBtetun Elin- 30773: tarvehallituksen järjestelyä, palkkauksia ja muita kustannuk- 30774: sia enempää kuin niitä suunnitelmiakaan, joita esityksessä 30775: ilmoitetaan välttämättömäksi lälhituleva.isuudessa toimeen 30776: panna. 30777: 2 1917 II V. P.- V. M.- Esitys .N:o 27. 30778: 30779: Mitä tulee ehdotukseen, etta Eduskunta päättäisi vastedes 30780: ottaa elintarpeiden hankinnasta aiheutuvan tappion tulo- ja 30781: menoarvioon, vaatii tämäkin kysymys ja mitä sen yhteyd-essä. 30782: on enemmän harkintaa, kuin mihin Valiokunnalla ajan vä- 30783: hyyden vuoksi nyt on ollut tilaisuutta. Näin ollen täytyy 30784: Valiokunnan mielestä tämä kysymys kokonaisuudes&aan jät- 30785: tää myöhemmin 'ratkaistavaksi. 30786: Edellä esitetyn nojalla Valiokunta on sitä mieltä, että 30787: Eduskunnan tulisi tällä kertaa raj-oittua valtuuttamaan Hal- 30788: litus ottamaan elintarpeiden hankintaa varten, lukuunotta- 30789: matta nyt jo päätettyihin kauppoihin sidottuja varoja, lyhyt- 30790: aikaisia lainoja tulevain hankintain varalta 100,000,000 mar- 30791: kan määrään asti. 30792: Ylläsanotun nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa 30793: Eduskunnan päätettäväksi, 30794: 30795: että Edusk'U!nta valtuuttaa Hallituksen eUn- 30796: tm·peiden hankintaa varten ottamaan lyhytailr,ai- 30797: sia lainoja 100,000,000 markan määrään asti. 30798: 30799: Helsingissä 18 päi~änä joulukuuta 1917. 30800: 30801: 30802: 30803: 30804: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Gyl- 30805: ling sekä jäsenet Ahmavaara, Björk, R. Furuhjelm, Haapa- 30806: nen, Hurmevaara, E. Huttunen, K. R. Häkkinen, Kairamo, 30807: Kirves, J. Kohonen, Komu, Lahdensuo, Lehokas (osittain), 30808: Luop.ajärvi, Nevanlinna, Paasonen, Puumala, Raitanen, Saa.- 30809: rikivi ja varajäsen Vuokoski ~:.ekä osittain varajäsenet Paavo- 30810: lainen, Salmi ja Suutala. 30811: Va.stalause. 3 30812: 30813: 30814: 30815: 30816: Vastalause. 30817: Valiokunta ehdottaa, että Halli!us valtuutettaisiin otta" 30818: maan ·elintarpeiden hankintaa varten, lukuunottwmatta nyt jo 30819: päätettyihin kauppoihin sidottuja varoja, lyhytaikaisia lai" 30820: noja tulevain hankintain varalta 100,000,000 marhn mää- 30821: rään asti. 30822: Nyt jo päätettyihin kauppoihin on esityksessä annettujen 30823: tietojen mukaan sidottu seuraavat määrät varoja: 30824: V ehnäjauhojen ostoon Amerikasta (senaatin päätökset 1 30825: p:ltä kesäk. ja 27 p:ltä syysk. 1917) Smk. 122,000,000:-: 30826: Viljanostoon Venäjältä (senaatin päätös 10 p :Itä heinäk. 30827: 1917) Smk. 60,000,000: - ; 30828: Siemenviljanostoon (senaatin päätös 22 p :Itä lokak. 1917) 30829: Smk. 20,000,000: - ; 30830: Suolatun naudanlihan ostoon (senaatin päätös 6 p :Itä mar- 30831: rask. 1917) Smk. 20,000,000: - . 30832: Nämä rahamäärät, joiden suorittamiseen luotot jo on 30833: avattu, tekevät yhteensä 222,000,000 markkaa. Tähän on 30834: vielä lisättävä 13,000,000 markkaa, jotka senaatti 16 p :nä 30835: lokakuuta on myöntänyt perunain-ostoon Virosta. 30836: Jo päätettyihin kauppoihin »idottujen varain määrä tekee 30837: täten 235,000,000 markkaa. 30838: Jos, Valiokunnan ehdotuksen mukaan, Hallitus valtuu- 30839: tetaan tämän lisäksi ottamaan luottoa 100,000,000 markkaa, 30840: tietää se, että tarkoitukseen myönnetään lainavaroja 30841: 3>35,000,000 markkaa, mikä on 35,000,000 markkaa enemmän 30842: kuin esityksessä ehdotetaan. 30843: Nähdäksemme ei Eduskunnalla ole mitjiän syytä nyt osot- 30844: taa varoja yli sen mitä HaHitus ilmoittaa tarvitsevansa. 30845: Valiokunnalla on mielestämme ollut sitä vähemmän syytä 30846: 4. 1917 II V. P. -V. M.- Esitys N:o 27. 30847: 30848: lisätä lainamäärää, kun Valiokunnalla ei ole ollut aikaa ollen- 30849: kaan tutkia tehtäväin kauppain laajuutta. 30850: Esityks€n mukaan tarvitaan, jo päätettyihin kauppoihin 30851: sidottujen varojen lisäksi, uutta luottoa s•euraaviin tarkoituk- 30852: siin ja seuraaviin mlläriin: 30853: 30854: Siilinostoon . . . . . . . . . . Smk. 11,000,000: - 30855: I1ihantuontiin . . . . . . . . , 10,000,000: - 30856: Väkirehujen hankintaan , 36,000,000:- 30857: eli yhteensä: Smk. 57,000,000:- 30858: 30859: Kun väkirehujen hankinnasta ilmoitetaan, että se on 30860: aiottu toimitettavaksi kuuden kuukaud€n kuluessa, näyt- 30861: tää tällä kertaa riittävän, jos yli sen, mitä elintarpeiden 30862: hankintaan jo on sidottu, n;yt myönnetään Hallitukselle val- 30863: tuus ottaa lisäluottoa 50,000,000 markan määrään. 30864: Eb.dotamme siis kunnioittaen Eduskunnan päätettäväksi. 30865: 30866: että Eduskunta 1Jaltunttaa Hallituksen otta- 30867: matJ.n elintarpeiden hankintaa varten, sen lisäks·i 30868: mitä tarkoituk·sen on erinäisillä Senaatin pää- 30869: töksillä osotettu, lyhytaikaista l;uO,ttoa 50,000,000 30870: markan määrään asti. 30871: 30872: Helsingis:'1ä 18 päivänä joulukuuta 1917. 30873: 30874: 30875: A. Osw. Kairamo. R Nevanlinna. 30876: 30877: 30878: 30879: 30880: Helsingiseä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 30881: 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 27. 30882: 30883: 30884: 30885: 30886: Suuren valiokunnan mietintö 30887: N :o 10 esityksen johdosta, joka koskee valtio- 30888: lainan ottamista elintarpeiden hankintaa 30889: varten. 30890: 30891: Käsiteltyäiän ylläimainitun asian saa Suuri va[iokunta il- 30892: moittaa yhtyneensä .puoltamaan Valtiovarainvalirdkunna:n 30893: mietinnössään N :o 8 te:Jwmiää: ehdotusta, 30894: että Eduskunta valtuuttaa Hallituksen elin- 30895: tarpeiden hankintaa varten ottamaan lyhytaikai- 30896: sia lainoja 100,000,000 markan määrään asti. 30897: 30898: Helsingissä 19 päivänä joulu1kuuta 1917. 30899: Helsingissä, Suomen Senaatin Jdriapa.inossa, 1917. 30900: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 27. 30901: 30902: 30903: 30904: 30905: Suomen Eduskunnan vastaus 30906: Hallituksen esitykseen valtiolainan ottamisesta 30907: elintarpeiden hankintaa varten. 30908: 30909: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys valtiolainan 30910: ottamisesta elintarpeiden hankintaa varten, ja on Eduskunta 30911: päättänyt, että tätä esitystä on käsiteltävä samalla tavalln 30912: kuin Valtiopäiväjärjestys säätää keisarin ja suuriruhtinaan 30913: t:Jsityksistä. 30914: Esityksessä tehdään selkoa ·erinäisistä Senaatin toimitta- 30915: mista olintarpeiden hankinnoista ja kaupoista ja ehdotetaan, 30916: että Eduskunta päättäisi valtuuttaa Hallituksen elintarpeiden 30917: hankintaa va.rten ottamaan lyhytaikaisia lainoja 300,000,000 30918: markan määrään asti sekä vastedes ottamaan elintarpeiden 30919: hankinnasta aiheutuvan tappion tulo- ja menoarvioon. 30920: Eduskunta on, samoinkuin Hallituskin, sitä mieltä, että 30921: elintarpeiden hankinta valtion las•kuun on nykyoloissa vält- 30922: tämä:tön. ·Eduskunnalla ei kuitenkaan, käytettävissä olevan 30923: ajan lyhyyden tähden, ole ollut mahdollisuutta ry-htyä tätä 30924: tärkeätä ja laaja;a kysymystä yksityiskohtaisesti käsittele- · 30925: mään eikä :harkitsemaan nyt jo päätettyjen k>auppoj.en ja 30926: hankintain tarkoituksenmukaisuutta. Samasta syystä Edus- 30927: kunta ei myöskään ole voinut ottaa tutkiakseen asetetun Elin- 30928: tarvehallituksen järjestelyä, ·palkkauksia ja muita kustannuk- 30929: sia enempää kuin niitä suunnitelmiakaan, joita esityksessä 30930: ilmoitetaan välttämättömäksi ] ähitulevaisuudessa. toimeen 30931: panna. 30932: Mitä tulee ehdotukseen elintarpeiden hankinnasta aiheu- 30933: tuvan tappion ottamisesta tulo- ja; menoarvioon, on Edus- 30934: kunta jättänyt tämän kysymyksen ja mitä sen yhteydessä 30935: on myöhemmin ratka.istavaksi. 30936: ·2 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 27. 30937: 30938: Edellä esitetyn nojalla on Eduskunta tällä kertaa rajoit- 30939: turuut valtuuttamaan Hallituksen ottamaan elintarpeiden han- 30940: kintaa varten, lukuunottamatta nyt jo päätettyihin kauppoi- 30941: hin sidottuja ·varoja, lyhytai•kaisia lainoja tulevain hankin- 30942: tain varalta 100,000,000 markan määrään asti. Eduskunta 30943: on sentähden päättänyt, 30944: 30945: että Edusku,nta valtuuttaa Hallituksen elin- 30946: tarpeiden hankintaa varten ottamaan lyhytaikai- 30947: sia lainoja 100,000,000 markan määrään aBti. 30948: 30949: Helsingissä, 22 päivänä joulukuuta 1917. 30950: 30951: 30952: 30953: 30954: Helsingissä. Suomen Senaatin kir.i·apainossa, 1917. 30955: 1917 - Toiset Vaitiopäivät N :o 28. 30956: 30957: 30958: 30959: 30960: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 30961: ehdotuksineen Laiksi säästöpankeista. 30962: Kirjelmässä lokakuun 23 päivältä 1908 on Eduskunta 30963: anonut valtiopäiville esitystä sellaisista muutoksista ja 30964: lisäyksistä 19 päivänä kesäkuuta 1895 sääst!)pankeista annet- 30965: tuun asetukseen, jotka tekisivät säästöpankeille laajennetun 30966: liiketoiminnan mahdolliseksi. 30967: Tätä kysymystä valmistamaan asetti Senaatti komitean, 30968: joka samalla. sai tehtäväkseen harkita, mitä muutoksia ja 30969: lisäyksiä voimassaolevaan säästöpankkiasetuks.een muuten 30970: olisi tehtävä sen saattamiseksi ajan ta.rpeita vastaavalle kan- 30971: nalle. Komitean mietinnöstä ja ehdotuksista ovat sittemmin 30972: Suomen Pankin J ohtolmnta, Valtio konttori, rreollisuusha.lli- 30973: tus, Säästöpankkien tarkastaja sekä Suomen Säästöpankki- 30974: yhdistys antaneet lausuntonsa. Pääasiassa sen kannan mu- 30975: kaisesti, jonka komitea mietinnössään on omaksunut, on laa- 30976: dittu Hallituksen asiassa valmistama lakiehdotus, muuta- 30977: missa yksityiskohdissa kuitenkin huomioonottaen, mitä edellä 30978: mainituissa lausunnoissa on esitetty. 30979: Säästöpankit ovat syntyneet tarkoituksessa herättää sääs- 30980: täväisyyttä vähävaraisten kansankerrosten keskuudessa, vas- 30981: taanottamalla heidän säästöjänsä korkoa kasvamaan, sekä 30982: siten vaikuttaa näiden kansankerro~ten taloudellisen tilan 30983: kohottamiseksi. Tämän tehtävän ohella, jota edelleenkin on 30984: pidettävä säästöpankkien päätarkoituksena, ovat säästöpankit 30985: vähitellen muodostuneet tärkeiksi luottolaitoksiksi, ne kun 30986: 4997-1< 30987: N:o ~8 30988: 30989: rahojen sijoittajina ovat saavuttaneet huomattavan SIJan Ja 30990: varsinkin maaseudulla ovat tärkeimpänä luottotarpeen tyy- 30991: dytt.äjänä. Säästöpankkien merkityksestä ~>ijoituslaitoksina 30992: ovatkin lähinnä aiheutuneet vaatimukset niid·en toiminnan 30993: laajentamiseksi ja liikemuotoj.en kehittämiseksi siten, että 30994: säästöpankit entistään paremmin soveltuisivat myös lainan- 30995: ottajain tarpeisiin. Uudistuksia luotaessa tällä alalla on kui- 30996: tenkin välttämätöntä noudattaa ta.rpeelli~>ta varovaisuutta, 30997: jott·ei sääE.töpankkien vakavaraisuutta ja maksukykyä saateta 30998: vaaranalaiseksi. Samalla kun siis lakiehdotukseen on otettu 30999: määräyksiä erinäisistä, varsinkin sijoit.usliikettä koskevista 31000: laajennetuista toimintamuodoista, joita E.äästöpankeille on 31001: katsottu voitavan myöntää, on toiselta puolen ollut tarpeel- 31002: lista niiden ehdoksi asettaa määrätyitä rajoituksia, jotta estet- 31003: täisiin säästöpankkien kehitys epäterveeseen suuntaan. 31004: Edellämainittu lakiehdotus jätettiin Eduskunnan hyväk- 31005: syttäväksi vuoden 1917 edellisillä rvaltiopäivillä, minkä 31006: ohella Eduskunnalle tiedoksi annettiin lakiehdotukseen liit- 31007: tyvä ehdotus Asetukseksi, joka sisältää tarkempia määräyk- 31008: siä säästöpankeista ja on .aiottu anncttavaksi hallinnollisessa 31009: järjestyksessä. Nämä molemmat ehdotukset jätetään ny•t 31010: uudelleen Eduskunnalle, ensiksimainittu hyväksyttärväksi ja 31011: jälkimmäinen tiedoksi, ja ovat ne näin kuuluvat: 31012: N:o·28 31013: 31014: 31015: Laki 31016: sääStöpankeista. 31017: 31018: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seu- 31019: raavaa.: 31020: I LUKU. 31021: Yleisiä säännöksiä. 31022: 1 §. 31023: Säästöpa.nkki on tämän lain muk~an sellainen yleinen 31024: rahalaitos, jonka tarkoituksena on, perustajain tai heidän 31025: oikeudmomista.jainsa saamatta voittoa liikkeestä, vastaan- 31026: ottaa rahaa korkoa kasvamaan ja. li~:;äämällä koron pääomaan 31027: sitä kartuttaa sekä irtisanomisen mukaan maksaa säästöt. 31028: Säästöpankilla olkoon kuitenkin oikeus erinäisillä ehdoilla 31029: avata tili, jolta rahoja suoritetaan näytettäessä tai määrätyn 31030: • ajan, enintään seitsemän päivän, kuluttua näyttämis·estä 31031: maksettavaksi asetettua shekkiä vastaan. 31032: 31033: 2 §. 31034: Postisä.ästöpankkia lukuunottamatta älköön muu raha- 31035: laitos, kuin 1 § :n 1 momentissa mainittu, olko oikeutettu 31036: käyttämään nimitystä ,säästöpankki". Jos niin tapahtuu, 31037: määrätköön kuvernööri sen oikaistavaksi. 31038: 31039: 3 §. 31040: Säästöpankin voi perustaa vähintään viisi hyvämaineista 31041: Suomen kansalaista. Olkoon myös kunta oikeutettu säästö- • 31042: pankin perustamaan. 31043: Säästöpankin perustajain tulee siltä viranomaiselta, jonka 31044: Senaatti on määrännyt, hakea vahvistus säästöpankin sään- 31045: nöiUe, jolloin myöskin on todistettava, että säännöissä mää- 31046: : rätt.y kantarahasto on merkitty tahi on jo olemassa. 31047: 4 N:o 2I8 31048: 31049: Säästöpankin kantarahaston tulee olla vähintään kaksi 31050: tuhatta markkaa .ia on se rahassa suoritettava. 31051: 31052: 4 §. 31053: Säästöpankin säännöissä pitää olla määrättynä: 31054: 1) s.ää.stöpankin toiminimi, jossa tulee liikkeen laadun 31055: ilmai~:>emiseksi olla sana ,säästöpankki"; 31056: 2) säästöpankin kotipaikka; 31057: 3) kantarahaston määrä; 31058: 4) isäntien luku ja aika, joksi heidät valitaan, mit,en 31059: isäntien vaali on toimitettava, ja millä ehdoilla säästöön- 31060: panijalla on oikeus isäntien .kera ottaa osaa isäntien vaaliin, 31061: kuinka monta jä.ävitöntä i~:>äntää vähintään pitää olla saa- 31062: puvilla, ennenkuin voivat pätevän päätöksen tehdä, isänti-en 31063: toimivalta, paikkakunta, jossa isäntäin kokoukset pidetään, 31064: ja varsinaisten kokousten aika sekä kenen toimesta. ja miten 31065: isäntien varsinaiset samoinkuin ylimääräisetkin kokouks~ 31066: kutsutaan kokoon; 31067: 5) hallituksen jäsenten ja varajli~:>enten luku, aika, joksi 31068: heidät valitaan, sekä hallituksen tehtävät ja päätöksenvoi- 31069: pa.1suus; 31070: 6) tilintarkasta.jain ja heidän varamiestensä luku sekä 31071: aika, milloin tilinpäätös on tehtävä ja tilintarkastus toimi- 31072: tettava; 31073: 7) vähin määrä, minkä saa säästöönpanna, ja enin ~:>aami 31074: nen, josta samalle tallettajalle mahetaan korkoa ja joka on 31075: asetettava säästöpankin suuruuden mukaan, ei kuitenkaan 31076: 25,000 markkaa suuremmaksi, paitsi milloin tilinpitäjänä 31077: on kunta, seurakunta tai pysyväinen rahasto; 31078: 8) jos aiotaan käytäntöön ottaa 1 §:n 2 momentissa mai- 31079: nittu tili, se suurin mä.ärä, johon saman tilinpitäjän saami- 31080: nen tällä tilillä 5aa nousta, mikä määrä älköön kuitenkaan 31081: N:o 28 5 31082: 31083: olko 3,000 ma,rkkaa suurempi, paitsi milloin tilinpitäjänä on 31084: kunta, seurakunta tai pysyväinen rahasto; 31085: 9) miten lainanottokorosta päätetään ja ilmoitetaan; 31086: 10) minkä ajan kuluttua irtisanomisesta säästöpankki on 31087: velvollinen ja oikeutettu takaisin maksamaan 1 § :n 1 momen- 31088: tissa mainittuja sMstöjä, ja on aika määrättävä nostettavan 31089: summan &nnruuden mukaan, kuitenkin niin, ettei irtisanoruis- 31090: aika milloinkaan saa olla kahdeksaa päivää lyhyempi; ollen 31091: säästöpankin hallituksella valta, milloin se haitatta voi ta- 31092: pahtua, myöntää säästöstäottoa ennen irtisanomisajan lop- 31093: pua; 31094: 11) miten säästöpankin puolelta säästöönpanoja irti- 31095: sanotaan; 31096: 12) miten säästöpankin hallituksen tulee säilyttää ja 31097: tarkastaa säästöpankin kassa ja arvopaperit; 31098: 13) miten 17 ja 18 § :ssä mainitut ilmoituks,et saatetaan 31099: tiedoksi; sekä 31100: 14) miten sääntöjen muuttamisesta ja säästöpankin lak- 31101: kauttamise&ta päätetään. 31102: Säästöpankki iilköön ottako käytäntöön 1 §:n :2 momen- 31103: tissa eikä 21 §:n 3 momentissa sallittuja liikemuotoja, jollei 31104: niistä ole sääntöihin otettu tarpeellisia lähempiä määräyksiä. 31105: 31106: 5 §. 31107: Jos havaitaan, että säännöt eivät ole vastoin lakia, on ne 31108: vahvistettava. 31109: Sääntöjen muutos ei ole pätevä, ennenkuin sille on saatu 31110: vahvistus. 31111: 6 §. 31112: SääE.töpankki on ilmoitettava merkittäväksi kaupparekis- 31113: teriin, ennenkuin se alkaa toimintansa, ja on ilmoituksessa, 31114: joka on säästöpankin hallituksen kaikkien jäsenten allekir- 31115: joitettava, mainittava: 31116: 6 N:o 28 · 31117: 31118: 1) päivä, milloin säästöpankin säännöt ovat vahvistetut; 31119: 2) säästöpankin toiminimi; 31120: 3) säästöpankin kotipaikka; 31121: 4) kantarahaston suuruus; 31122: 5) millä tavoin :;,äästöpankin isännät kutsutaan kokoon; 31123: 6) ne henkilöt, .iotka kuuluvat säästöpankin hallituk- 31124: seen; sekä 31125: 7) kutka ovat oikeutetut kirjoittamaan säästö11ankin toi- 31126: nnm.men. 31127: Ilmoituksen tulee sisältää hallituksen selitys siitä että 31128: säästöpankin kantarahasto on rahassa täysin maksettu, ja :;ii- 31129: hen on liitettävä säästöpankin säännöt sekä oikeaksi todis- 31130: tettu jäljennös niiden vahvistamista koskevasta päätöksestä. 31131: Jos jossakin olosuhteessa, joka on .kaup}larekisteriin mer- 31132: kitty, tapa·htuu muutoksia, tai jos säästöpankki on asetettu 31133: snoritustilaa.n, on siitäkin tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin. 31134: Säästöpankki on vapautettu rekisteröimismaksnsta. 31135: Muuten olkoon vastaaviita osilta voimassa mitä kauppa" 31136: rakisteriin tehtävistä ilmoituksista tai niid·en laiminlyömi- 31137: sestä on säädetty. 31138: 7 §. 31139: Jos säästöpankki alkaa toimintansa ennenkuin se on mer- 31140: kitty kaupparekisteriin, olkoon se, joka sillä välin tekee sitou- 31141: muksia säästöpankin puolesta, niistä vastuunalainen niinkuin 31142: omasta vela.staan; jos heitä on useampia, vastatkoon niistä 31143: kukin omasta ja toistensa puolesta. 31144: 31145: II LUKU. 31146: Säästöpankkien hallinnosta. 31147: 8 §. 31148: Säästöpankin asioita hoitavat säästöpankin isännät ja sen 31149: hallitus. 31150: N:o 28 7 31151: 31152: 9 §; 31153: Isännät, jotka valitaan määräajaksi Ja joita. tulee olla 31154: vähintään kymmenen, pitävät säästöönpanijain edustajina. 31155: silmällä säästöpankin hallintoa. 31156: Isännät kokoontuvat ainakin kerran vuodessa varsinai- 31157: seen kokoukseen ja heidän tulee: valita hallituksen jäsenet 31158: säännöissä mainituksi määräajaksi ja joka vuosi tilintarkas- 31159: tajat säästöpankin hallintoa tarkastamaan, määrätä hallituk- 31160: sen ja tilintarkastajain palkkiot, vahvistaa tilinpäätös, päät- 31161: tää sattuneen tappion korvaamisesta, vuosivoiton käyttämi- 31162: sestfi sekä hallituksdle annettavasta vastuunvapaudesta tahi 31163: mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos vastuunva.pautta ei 31164: ole myönnetty, sekä ratkaista ne muut. asiat, jotka sääntöjen 31165: mukaan ovat heidän käsiteltäviään tahi jotka hallitus heidän 31166: päätettäväkseen jättää. 31167: Pätevän päätöksen tekemis·een isäntien kokouksessa vaa- 31168: ditaan vähintään viiden jäävittömän isännän läsnäolo. 31169: Isäntä, joka on hallituksen jäsen, älköön olk·o tiEntarkas- 31170: tajia valitsemassa älköönkä hallituksen vastuunvapaudesta 31171: päättämässä. 31172: Säästöpankin isäntä äll\'öön ollw saman säästöpankin vir- 31173: kailijaua. 31174: 31175: 10 §. 31176: Säästöpankin hallituksen asiana on säästöpankin toimin- 31177: nan välitön johto ja päättää se siis myös.kin sijoituksista, 31178: lainanautokorosta sekä lainanottamisesta ja luottotilin avaa- 31179: misesta. Hallitus kantaa ja vastaa säästöpankin puolesta. 31180: 31181: 11 §. 31182: Säästöpankin hallituksen jäsenelle saa maksaa palkkiota 31183: ainoastaan säästöpankin kanta- ja vararahastoj•en tuloista. 31184: 8 N:o 28 31185: 31186: Isännäll~t voidaan 31187: mainituista tuloista suorittaa kohtuul- 31188: linen korvaus isäntäin kokouksen hänelle aiheuttamista mat- 31189: kakuluista ja ajanhukasta. 31190: 31191: 12 §. 31192: Senaatin asiana on määrätä säästöpankkien toiminnan jul- 31193: kisesta. valvonnasta. 31194: 31195: 31196: III LUKU. 31197: Säästöönpanoista ja säästöstäoloista .sekä säästöpankin 31198: muusta lainanottamisesta. 31199: 31200: 13 §. 31201: Kun ensi kerran pannaan rahaa säästöön, ilmoitettakoon 31202: sen nimi ja kotipaikka, jonka hyväksi säästöönpano tehdään, 31203: ja jos säästöönpane tehdään yksityisen henkilön puolesta, 31204: hänen elinkeinonsa sekä syntymäaikansa, jos se tiedetään. 31205: Kun säästöönpano tehdään alaikäisen puolesta, on myöskin, 31206: jos mahdollista, hänen va.nhempiensa nimet ilmoitettava. Il- 31207: moitukset merkitään sää:;töpanldn laslmkirjaan. 31208: Jos se, joka toisen hyväksi panee rahoja säästöön, tahtoo, 31209: ettei niitä kävisi irtisanominen, ennenkuin määräajan kulut- 31210: tua, taikka, jos säästöönpanija tahtoo, että rahoja maksetaan 31211: ainoastaan määrätylle henkilölle, tehköön siitä ehdon ensi- 31212: mäisellä säästöönpanokerralla. Jos säästöönpanija haluaa 31213: tehdä· jonkun .muun ehdon, on säästöpankin hallituksella 31214: valta tutkia, voidaanko ehto hyväksyä. 31215: 31216: 14 §. 31217: Ensi kerta rahoja säästöön pantaessa annettakoon sääs- 31218: töönpanijalle ilmaiseksi järjestysnumerolla ja sen nimellä, 31219: jonka hyväksi säästöönpano tehdään, varustettu vastakirja, 31220: N:o 28 31221: 31222: johon säästöpankin säännöt on liitetty. Siihen merkitään 31223: myöE> ehto, j{)ka 13 § :n 2 momentin mukaan tehdään. 31224: Säästössä. olevia varoja annetaan sille, jonka hallussa 31225: vastakirja on ja joka sen esiintuo, ellei rahoja ole säästöön- 31226: pantu ehdolla, että ne maksetaan ainoastaan määrätylle hen- 31227: kilölle, jolloin yksinomaan tällä tahi hänen oilwudenomista- 31228: jallaan on valta niitä irtisanoa ja. nostaa. 31229: Kun säästöönpano tahi sääE>töstä:otto tehdään, merkitään 31230: määrä vastakirjaan sekä kirjaimilla että numeroilla.; ja. tulee 31231: säästöpankin hallituksen kahden jäsenen tai virkailijan var- 31232: mentaa säästöönpano nimikirjoituksellaan. Jos rahojen nos- 31233: taja ei ole säästöstäottoa kuitannut, on s·ekin samalla tavalla 31234: varmennettava. 31235: 15 §. 31236: Jos rahoja on :;äästöönpantu aviovaimon tahi viisitoista 31237: vuotta täyttäneen alaikäisen hyväksi, ehdolla ett.ä ainoastaan 31238: he ovat oikeutetut varat nostamaan, älköön edusmies tai hol- 31239: hooja olko oikeutettu rahoja irtisanomaan eikä nostamaan 31240: ilman aviovairnon tahi alaikäisen suostumusta. 31241: 31242: 16 §. 31243: Säästöpankin hallituksella olkoon oikeus vaatia., että vasta- 31244: kirja on määrätyn ajan kuluessa todistuE>ta vastaan jätettävä 31245: säästöpankkiin sen tilikirjoihin verrattavak.si, jolloin korko 31246: on vastakirjaan merkittävä, ellei sitä ole ennen tehty. Säästö- 31247: pankin laskukirjaan on samalla merkittävä, että vastakirja 31248: on ollut tilikirjoihin verrattavana ja että korko on siihen 31249: kirjoitettu. 31250: Jos vastakirjaa E>äästöpankin tilikirjoihin verrattaessa il- 31251: menee eroavai~;uutta vastakirjan ja tilikirjan välillä, on vii- 31252: meksi mainituilla todistusvoima, ellei jokin seikka vähennä 31253: niiden luotettavuutta. 31254: 10 N:o 28 31255: 31256: 17 §. 31257: Jos vast.a.kirja on joutunut hukkaan, tulee vastakirjan 31258: omistajan viipymättä antaa säästöpankin hallitukselle siitä 31259: tieto ja samalla ilmoittaa, milloin ja. miten vastakirja on ka" 31260: doiinut. Hallituksen pitää silloin vastakirjan katoamisesta 31261: kuuluttaa ilmoituks-ella, joka on vastakirjan omistajan kus- 31262: tannuksella julkaistava kerran maan virallisissa sanomaleh- 31263: dissä ja muulla säännöissä määrätyllä tavalla. Jos vasta- 31264: kirja~vei ole löydetty kuudessa kuukaudessa sen jälkeen, kun 31265: ilmoittaminen on tapahtunut, on vastakirjan omistaja oikeu~ 31266: tettu ·saamaan pois koko saamisensa; eikä vastakirjalla ole 31267: voimaa säästöpankkia vastaan sen perästä kuin rahat on 31268: poisma.ksettu. 31269: 18 §. 31270: Kmt vähintään kymmenen vuotta on kulunut vume1sen 31271: vuoden lopusta, jonka kuluessa vastakirjaa on säästöpankissa 31272: käytetty säästöönpanna tai säästöstäottoa varten, tai 16 § :n 31273: mukainen merkintä tehty, olkoon säästöpankin hallituksella 31274: oikeus ilmoituksella maan virallisissa sanomalehdissä ja 31275: muulla säännöissä määrätyllä tavalla kehottaa vastakirjan 31276: omistajaa· yön ja vuoden kuluessa siitä, kun ilmoitus on jul- 31277: kaistu, säästöpankin hallitukselta vaatimaan saamistaan. 31278: Jollei vaatimusta tehdä, menettäköön vastakirjan omista,ja 31279: puhevaltansa säästöpankkia vastaan ja rahamäärä siirrettä- 31280: köön säästöpankin vararahastoon. 31281: 31282: 19 §. 31283: Oikeus 1 §:n 2 momentissa mainitun tilin avaamiseen on 31284: ainoastaan ,s•ellaisella säästöpankiHa., jonka oma.t rahastot 31285: nousevat vähintään viiteenkymmeneen tuhanteen markkaan. 31286: 31287: 20 §. 31288: Rahatarpeensa tyydyttämiseksi olkoon säästöpankilla oi- 31289: keus ottaa laina ja muussa pankkilaitoksessa avata luottotili. 31290: N:b 28 · 11 31291: 31292: 31293: IV LUKU. 31294: Varojen· tainaksiantamisest·a ·ja rnunsta sijoituksesta sekä· 31295: maksumääräysten ja rahanperimisten toimittamisesta. 31296: 31297: 2•1 §. 31298: Sä&Sitöpankin varoja älköön, pa.itsi 3 momentissa maini- 31299: tussa ta.pa:uksessa, lainaksi annettako muuta .saamistodist·etta 31300: kuin velka.kirjaa va.staan. EHei lai•naa anneta. määräajaksi 31301: tai va.wditta•essa takaisin maksettavaksi, on velkakirjaan mer- 31302: kittävä määrätty, enintään kolmen kuukauden irtisanomis- 31303: aika.. 31304: Säästöpankki olkoon oikeutettu sijoittamaan niin suuren 31305: määrän v~roistaan, kuin viime tilinpäätöksen mukaan vas- 31306: taa enintään kymmenettä osaa~ säästöönpa,nijain saamisista, 31307: korkeintaan kuuden kuukauden määräaja.ksi annettaviin lai- 31308: noihin. 31309: Säästöpa.nkilla, jonka omat ra.hastot nou.sevat 19 §:ssä 31310: mainittuun määrään, olkoon oi:keus antaa ka.ssakreditiivi- ja 31311: konttokuranttilainoja, joiden yhteenlaskettu myönnetty mää- 31312: rä kuitenkaan ei saa oHa suu11empi kuin kymmenes osa. sääs- 31313: töörrpanijain saamisista viime tilinpääitö'ks.en mukaan. Lai- 31314: nan takaisinmaksuaikaa koskeva.t ehdot asetettakoon tämän 31315: pykälän 1 ja 2 momentissa olevien määrii;ysten mukai.siksi. 31316: EtleHisessä momentissa mai.nitulla säästöpankilla olkoon 31317: myös oikeus antaa irtisa.noma.tromia kuoletuslainoja sellai- 31318: seen kokonaismäärään, joka vasta·a enintään viidHttä osaa 31319: särustöönpanijain saamisista. 31320: Sä&stöpankilla o1koon lupa ·sijoi·ttaa korkcei.ntaan puolet 31321: omien varojensa määrästä sellaisen 'Pankkilaitoksen osakkei- 31322: hin, joka on perustettu säästöpankkien toimi1ma,n •edistämi- 31323: seksi. 31324: 12 N:o 2>8 31325: 31326: Säästöpankki ä:lköö.n myöntä:kö lainaa, jonka ma:ksami- 31327: sesta saman sääistöpan:kin hallituksen jäsen, varajäsen ta:hi 31328: virkailija lainanuttajana taikka takausmiehenä vastaa. 31329: 31330: 31331: 22 §. 31332: Säästöpankin varoista on määrä, joka vastaa vä1hintään 31333: kymmenettä osaa säästöönpatnijain saamisista viime tilin- 31334: päätöksen mukaan, pidettä.vä si.joitettuna varman pa.nkkilai- 31335: toksen ta.Uetuksiin, jotka voidaan helposti muuttaa rahaksi, 31336: taikka valtion, pa.nk'kien, hypoteekkilaitosten, kuntain tai 31337: seurakuntain obligatsioneihin. 31338: Jos mainitut talLetukset ja. arvopa1Jerit tai osa niistä 31339: säästöstäottojen vuohi tai säästö•pa.nkin oikeuden .suojelemi- 31340: seksi on muutettu rahaksi, on sääs·töpankin varoista yhtä 31341: suuri määrä niin pian kuin suinkin uudestaan sijoitettava 31342: sellaisiin talletuksiin tai arvopa:pereihin. 31343: 31344: 31345: 23 §. 31346: Sää,s.töpankki älköön omistako muuta kiinteistöä tai 31347: osuutta muussa kiinteistössä, kuin mikä säästöpa.nkin Iiikettä 31348: varten saattaa olla tarpeellinen. SääJstöpankiHa olkoon kui- 31349: tenkin lupa oikeutensa suojelemiseksi ostaa s-en s~aatavasta 31350: pantattu tahi ulosmibttu kiinteä omaisuus, joka huutokau- 31351: pa.Ila myydään; mutta on ostettu. ki:itnteistö taas myytävä, 31352: milloin sopivaksi harkitaan, ja ainakin niin pian kuin se saa- 31353: daan •tappiotta myydyksi. 31354: 31355: 31356: 24 §. 31357: Säästöpankki on oikeutettu välittämään maksumääräyk- 31358: siä sekä o~tamaa.n toimittaakseen ra.hanperimisiä. 31359: N:o 28 13 31360: 31361: V LUKU. 31362: K irjanpidosta ja tilintarkastuksesta sekä voittovarojen 31363: käyttämisestä. 31364: 215 §. 31365: Säästöpankin hallituksen tulee pitää huolta siitä, että 31366: säästöpankin kassa., kirjat ja arvopaperit ovM turva:ssa tu- 31367: lenvaa:ralta .ia a.nastukselta. 31368: 31369: 26 §. 31370: Senaatin a•Siama on määrätä säästöpankkien kirjanpidon 31371: järj,estämisestä. 31372: 27 §. 31373: T~linpäätö·s, josta säästöpankin tila,n tulee täydelli&esti 31374: näkyä, on tehtävä kalenterivuodelta.. 31375: SääJstöpankin ha-llituksen on ennen tilintarka.stusta laa- 31376: dittava. tililllkertomus sekä yleiskatsaus säästöpankin toimin- 31377: taan ti'livuoden aikana. 31378: Sää.stöpankin hallitus on myös velvollinen antamaan sillä 31379: tavoin kuin erittäin säädetää:n sekä tilastol'li:sia tietoja että 31380: muitakin ilmoitukSJia, jotka sääistöpankkien toiminnan val- 31381: vontaa va·rten ovat tarpeellisia. 31382: 31383: 28 §. 31384: Säästöpankin hallinnon ja tilien ta,rkastus on vuosittain 31385: toimit.ettava. Tilintal'kastajain on tutkHtavra säästöpankin 31386: kassa, arvopaperit, tilitodisteet sekä ti:li- ja. pöy·täkirjat, jota 31387: paitsi heidän on annettava la,usunto tilinpäätöksen oikeelli- 31388: suudest·a, sijoitusten pätevyydestä ja siitä, onko säästöpank- 31389: kia hoidettu tämän lain ja säästöpankin sääntöjen mukai:sesti. 31390: Tilinbrkastajain tulee sitä paitsi aina:kin kerran vuodessa, 31391: aikaa edeltäpäin ilmoittamatta, toimittaa säästöpankin kassan 31392: ja a.rvopaperiren ta·rkastus. 31393: '14 31394: 31395: 29 §. 31396: Säästöpankin liikkeen tuottama puhda>s voitto on käy- 31397: tettävä vararahaston muodostamiseksi j'a ka.rtuttamiseksi. 31398: Yaramha'stosta. korvataan, mikäJli tilivuoden voitto ei siihen 31399: riitä, sellainen tappio, jonka. korvaamista ei voida, lukea 31400: sää.stöpankin hallituksen ei'kä virkailijain velvollisuudeksi. 31401: Isäntäin päätöksen mukaan voidaan tilivuoden puhtaasta 31402: voitosta siirtää enintään viisi ·prosenttia ~el~erahastoon, 31403: josta suoritetaan eläkkeitä säästöpamkin virkailijoille ja pal- 31404: veluskunnalle. Eläkettä ei saa maksaa, ennenkui,n asian- 31405: omainen viranomainen on eläkerahastolle vahvistanut isän- 31406: täin sille hyväksymän ohjesäännön. Eläkerahasto on, sa- 31407: moin kuin muut omat rahastot, säästöpa,nkin sitoumus~ten va- 31408: kuutena.. 31409: Kun kanta- ja vararahastojen yht.eenlaskettn määrä on 31410: ;;uurempi kuin kymmenes osa tili<frpäätöksen osottamasta 31411: sääs,töön·panijain saamisesta, voivat isännät, säästöpankin 31412: hallituksen asiaa valmisteltua, määrätä osan puhtaasta voi- 31413: tosta hyvärrtekeväisyys- tai yleishyödyllisiin tRrkoituksiin, 31414: ei kuitenkaan semmoisiin, joista kunta tahi seurakunta on 31415: velvollinen pitämään huolta j.äs,eniään verottamalla. Jos. ehto 31416: on tehty kantarahaston ta:kaisin suoåttamisesta, älköön voit- 31417: / 31418: toa tässä mainittuihin tarkoituksiin määrättäkö, ennenkuin 31419: kanta,rahasto ehkä suoritettavine korkoineen on takaisin mak- 31420: settu. Päätettyä määräraJha,a ei saa m.aksaa, ennenkuin asian- 31421: oma-inen viranomainen on pääitöksen hyväksynyt. 31422: 31423: VI LUKU. 31424: Bt·inäisiä säännöksiä. 31425: 30 §. 31426: SäästöpankiHe kerätty kantarahasto voidaan maksaa ta- 31427: kaisin, miHoin siitä on tehty ehto sääntöihin, sittenkuin sääs- 31428: N:o 28 15 31429: 31430: töpankin omat rahastot ovrut nousseet kymmenen kertaa niin 31431: suuriksi kuin e<Lellämainittu kantarahasto ynnä sille ehkä 31432: suoritettava korko. Ka.ntarahastolle •ei saa tilittää eikä mak- 31433: saa korkoa. pitemmältä kuin 'kymmenen vuoden •aja.lta, ei kor- 31434: keampaa kuin viisi sadalta vuode'ssa eikä myöskään korkoa 31435: korolle. Korko maksetaan samwHa kertaa kuin pääomakin. 31436: 31437: 31 §. 31438: Kun säästäpankin tilinpäätös näyttää, että kolme neljän- 31439: nes:tä säästöpankin omista rahastoista on menetetty, niin on, 31440: ellei riittävää vakuutta aseteta, säästöpan'kin toiminta. keskey- 31441: tettävä ja sää:stöpånkki pantava suoritus·tilaan. 31442: 31443: 32 §. 31444: Jollei 31 § :n määräystä säästöpankin toiminnan keskeyt- 31445: tämisestä ·noudaieta, ova,t sellaiseen laiminlyöntiin syypäät 31446: kokin omasta j·a toistensa puole,sta vastuuna:laiset ,säästöpan- 31447: kin sitoumuksista. 31448: ·Muuten isännät ja hallituksen jäsenet ovat vastuunalai- 31449: set säästöpankille uskotuista varoista niiden perusteiden mu- 31450: kaan, jotka yleinen laki toimitsijoihin nähden säätää, ellei- 31451: vät ole ·erittäin s·itoutuneet laajempaan vastunseen. 31452: 31453: 33 §. 31454: Jos säästöpankkia on hoidettu vastoin tämän lain taihi 31455: säästöpankille vahvistettujen s1ääntö.ien määräyksiä, taikka 31456: jos on perusteellista syytä varoa a:c;ianlaidan olevan niin kuin 31457: 31 § :ssä mainitaan, määrMköön kuvernööri sääistöpankkien 31458: toimintaa vallvovan viranomaisen ·esityksestä virheen, josta 31459: on muistut.ettu, korjattavaksi ja säästöiJankin suoritustilaan 31460: pantavaksi taikka nostettavaksi ·sellaisen kanteen, johon ·ehkä 31461: on syytä. 31462: 16 N:o 28 31463: 31464: 34 §. 31465: Kun säästöpankki on päätetty lakkauttaa, haettakoon sen 31466: turutemattomille velkojille vuosihaa~te. 31467: Sittenkuin kaikki sää.stöprunkin sitoumukset ovat täyte- 31468: tyt ja takaisinsaantioikeudella kerätty kantara.hasrto on suo- 31469: ritettu, on ylijäämä käytettruvä 29 § :n 3 momentissa mainit- 31470: tuihin tarkoituksiin. 31471: 31472: 35 §. 31473: Säästöpankki on niissä asioissa, joista laissa ei toisin sää- 31474: eletä, kotipaikkansa alioikeuden alainen. 31475: 31476: 36 §. 31477: Tämä laki, jonka kautta kumotaan säästöpankeista 19 päi- 31478: vänä kesäkuuta 1895 annettu as•etus, a.stuu voimaan 1 päi- 31479: vänä tammikuuta - - ja on sove'llutettava jo olemassa ole- 31480: vaallikin sää:s.töpankkiin, jonka tulee, kuuden kuukauden ku- 31481: luessa mainitusta päivästä lukien, tehdä 6 § :ssä mää:rätt;y 31482: ilmoitus, sekä viidessä vuodessa. samasta päivästä muuttaa 31483: sääntönsä tä.män lain määräysten mukaisiksi, mikäli sään- 31484: nöt ovat ristiriidassa niiden ka•nssa, ja saman ajan kuluessa 31485: sanotusta päivästä lisäitä 22 §:n 1 momentissa mainittuja tal- 31486: letuksia tai arvopaperei·ta siinä säädettyyn määrään. Jo ole- 31487: massa oleva säästöpankki ei kuitenkaan ole velvollinen ha•nk- 31488: kimaan 3 § :n 3 momentissa määrättyä kantarahastoa. 31489: N:o 28 17 31490: 31491: 31492: 31493: 31494: Asetus, 31495: joka sisältää tarkempia määräyksiä säästöpankeista. 31496: 31497: 1 §. 31498: Säästöpa.nkkien toimintaa va'lvoo ta.rkrustaJa ·apulaistar- 31499: ka.stajain avulla. Tarkastajan ja apulaistarka.stajat valit- 31500: see Suomen Senaatti, joka. myös vahvistaa. herlle ohjesäännöt. 31501: 31502: 2 §. 31503: Säästöpa,nkille 'laaditut säännöt tai niihin tehdyt muu- 31504: tokset tutkii ja vahvistaa sen läänin kuvernööri, jossa sääs- 31505: töpankin kotipaikka on. Kun vahvistusta haetaan, tulee 31506: kuvernöörin vaatia tarkastajalta lausunto, ennenkuin asia 31507: otetaan lopullisesti tutkittavaksi. 31508: 31509: 3 §. 31510: Ennenkufu säästöpankki a1ottaar liikkeensä, on tarkas- 31511: tajalle lähetettävä täydellinen säästöpankkia, koskeva ote 31512: kaupparekisteristä sekä ilmoitet·tava, kutka ovat valitut sääs- 31513: töpankin isänniksi ja milloin sääistöpanikki ensi kerran pide- 31514: tään yleisöä vaxten auki. 31515: 31516: 4 §. 31517: Lsäntien ja hallituksen korkouksissa on pidettävä pöytä- 31518: kirjaa, johon merkitään kaikki käsiteltävänä olleet asiat 31519: ja tehdyt päätökset sekä ilmoitus siitä, kutka. henkilöt ova:€ 31520: 'kokouksessa olleet läsnä. 31521: Täydellinen jäljennös isäntien sekä varsinaisissa •että yli- 31522: määräi:sissä kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista on kuukau- 31523: den kuluessa kunkin kokouksen pitämisestä tarkastaja1le lä- 31524: hetettävä. 31525: 18 31526: 31527: 5 §. 31528: Säästöpankissa on pid-ettävä ainakin seuraavia kirjoja: 31529: kahta eri henkilöiden pidettävää kassakirjaa; 31530: laskukirjaa., joka näyttää jokaisen säiilstöönpanijan pano- 31531: ja ottomäärät sekä saamiset; 31532: lainauskirjaa, johon merkitään säästöpankin a•ntamat 31533: lainat, niistä ma;ksetut korot ja I>ääomanvä:hennykset sekä 31534: lainoista annetut vakuudet; 31535: vastuunalaisuuskirjaa, jossa jokaisen velallisen nimen 31536: kohda:Ha. mainita>an kaikki hänen sitoumuksensa säästöpan- 31537: kille, olipa hän lainanottaj·a tahi ta:kausmies; 31538: aakkosellista 'luetteloa .kaikista säästöönpanijoista; sekä 31539: pääkirjaa. 31540: Laskukirjan, vastuunalaisuuskirjan ja säästöön'Panijain 31541: luettelon asemasta vo:i.daan ottaa käytäntöön korttijärjestelmä 31542: tai muu kirjanpitotapa., laskukirjan asemasta kuitenkin ai- 31543: noastaan tarkastajan ·luvalla. 31544: J.os säästöpankki tahtoo käyttää säästöpankeista tänä 31545: päivänä annetun lain 1 §:n 2 momentissa., 21 §:n 3 momen- 31546: t.issa tai 24 § :ssä ta,rkoitettuja liikemuotoja, on tä;stä ilmoitet- 31547: tava tarkastajalle, jonka tulee määirä:tä, miten säästöpankin 31548: kirjanpito on niitä varten jä;rjestettävä. 31549: 31550: 6 §. 31551: Kun säästöpankin hallitus on edellämainitun lain 27 § :n 31552: mukaig.esti laatinut tilikertomuksen ja. yl•eiskatsauksen, ovat 31553: jäljennöks.et niistä tarkastajaU.e toimitettavat. 31554: Sanotun lain 28 §:ssä määrätty tilinta.rkas.tajain lausunto 31555: on liitettävä siihen isäntäin kokouksen pöytäkirjaan, jossa 31556: lausunto on ollut käsiteltävänä. Saman kokouksen pöytäkir- 31557: jaan liitetään niinikää:n selitys, jonka hallitus ehkä on anta- 31558: nut tilintarkastajain lausunnon johdosta. 31559: N:o 2·8 19 31560: 31561: Tarrkastajan tulee kaikkien hänen va:lvontam:sa. a~Laist.en 31562: .sääst.öpankkien tilikertomusten, yleiskatsausten ja, isäntäin 31563: kokousten pöytäkirjain johdoHa joka vuodelta laatia kertomus 31564: säästöpankkien toiminnasta. Tämä kertomus annetaan Se- 31565: naattiin ja on sopivalla tavalla julkaistava. 31566: 31567: 31568: 31569: 7 §. 31570: Jos säästöpankin isännät ovat päättäneet osan puhtaasta 31571: voitosta käytettäväksi hyväntekeväisyys- tai yleishyödylli- 31572: siin tarkoi·tuksiin, tulee tarkastajan tutkia., onko .päätös sääs- 31573: töpankeista annetussa laissa ja säästöpankin sääunöissä ole- 31574: vien määräysten mukainen. Jos ei ol.e syytä muistutukseen, 31575: ilmoittakoon tarkastaja. viipymättä säästöpankin hallituk- 31576: selle, että päätös saadaan panna täytäntöön. El'lei tarkrustaja 31577: päätöstä hyväksy, alista:koon asian kuv·ernöörin ratkaista- 31578: vaksi. 31579: 31580: 8 §. 31581: Kysymys isäntien hyväksymän ohjesäännön vahvistami- 31582: sesta säästöpa·nkin elä.kemha.stoa varten 'käsitellään tämän 31583: asetuksen 7 § :ssä mainitussa järjestyksessä. 31584: 31585: 31586: 9 §. 31587: Kun tarkastaja. tai apulaistarkas•taja tahtoo tutkia säästö- 31588: pankin hoitoa, antakoon haHi.tus hä:nen nähtäväkseen pank1n 31589: tili- ja pöytäikirjat, kassan s·ekä arvopaperit. 31590: Jos säästöpankkiru on hoidettu vastoin säästöp·anlmista 31591: annetun ·lain tai sää;stöpankille vahvistettujen sääntöjen mää- 31592: räyksiä taikka jos isännät tai hallitus ova.t tehneet päätöksen, 31593: joka. huomataan säästöpankin turva\llisuudelle vaarralliseksi 31594: 20 N:o .28 31595: 31596: tahi sää:stöönpanijain oikeutta loukka.avaksi, tulee ta.rkasta- 31597: .ian sen johdosta ,t,ehdä -esitys kuvernöörille niihin toimen- 31598: piteisiin ryhtymi'stä varten, jotka mainitun lai·n 33 §:n mu- 31599: kaisesti 'kuuluvat kuvernuörille. 31600: 31601: 31602: 10 §. 31603: Jos säästöpankeistä annetun lain 3'3 § :n mukaan säästö- 31604: pankki ·on asetettu suoritustilaan, on kuvernöörin, tarkasta- 31605: jan esityksestä, valittava asiamies suoritusta valvomaan. 31606: Asiamiehelle tuleva palkkio on kuvernöörin määrättävä ja 31607: yleisistä varoista maks.ettava sekä kruunulle korvattava &iitä 31608: säästöstä, joka ehkä on jäänyt jälelle, sittenkuin säästöpan- 31609: kin kaikki sitoumukset ovat suoritetut. 31610: 31611: 31612: 11 §. 31613: Jos säästöpankin toiminta keskeytetään Ja pa.D'kki ase- 31614: tetaan suoritustilaan taikka jos :sääJstöpankki on p.äätetty 31615: lakkauttaa, on se tarkastajalle viipymättä ilmoitettava. 31616: Jos lakkautetun säästöpankin varoista on jäänyt sääistöä, 31617: :;ittenkuin kaikki säästöpankin sitoumukset ovat täytetyt, 31618: on isäntäin päätös ylijäämän käyttämisestä ilmoitetitava tar- 31619: kastaja'lle, jonka tulee viipymättä antaa päätös kuvernöörille 31620: tiedoksi. Kuvernöörin asiana on valvoa että ylijäämä käy- 31621: tetää>n va:hvistetun päätöksen muka:isesti. 31622: 31623: 31624: 12 §. 31625: Kuvernöö·rin antamasta säästöpankkia. koskevasta, paa- 31626: töks,estä saa valittaa Korkeimpaan HaJllinto-oikeuteen, mutta 31627: päätö·s s.äästöpan:kin asettamisesta, suoritnstilaan menee lmi- 31628: t-enkin täytäntöön, ellei Senaatti toisin määrää. 31629: 21 31630: 31631: 13 §. 31632: Tällä a.&etukseHa. kumotaan 19 päivänä kesäkuuta 1895 31633: annettu Julistus, joka .sisMtää ta.rkempia määräyksiä säästö- 31634: pankeista. 31635: 31636: 31637: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1917. 31638: 31639: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 31640: 31641: Valtiovaraintoimituskunnan Päällikkö 31642: 31643: 31644: Juhani Arajäl'vi. 31645: 31646: 31647: 31648: Hug·o Rautapää. 31649: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 31650: 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 28. 31651: 31652: 31653: 31654: 31655: Pankkivaliokunnan mietintö 31656: N:o 5 hallituksen esityksen johdosta, joka slsäl· 31657: tää ehdotuksen laiksi sä.ästöpankeista. 31658: 31659: Päätettyään, ·että hallituksen esitys N :o 28, sisältävä eh- 31660: dotuksen laiksi säästöpankeista, on käsiteltävä siliä tavoin, 31661: kuin keisarin ja suuriruhtinaan esityksistä on säädetty, on 31662: Eduskunta pöytäkirjan otteen ohella lähettänyt mainitun esi- 31663: tyksen •valmisteltavaksi Pankki valiokuntaan, joka sen ohessa 31664: on saanut käytettäväkseen esitystä senaatissa valmisteltaessa 31665: syntyneet asiakirjat. 31666: Ennenkun hallituksen esitys Eduskunnalle annettiin, oli 31667: Eduskunta Pankkivaliokuntaan lähettänyt ed. Tantun y. m. 31668: ehdotuksen asetukseksi säästöpankeista sisältävän eduskuntar 31669: esityksen N :o 23, joka kuitenkin .sekä asiallisesti että sana- 31670: muodoltaan hyvin vähän poikkeaa hallituksen esityksestä. 31671: 31672: 31673: Kuten esityksessä mainitaan, anoi Eduskunta jo 1908 31674: vuoden valtiopäivillä esitystä sellaisista muutoksista 19 päi- 31675: vana kesäkuuta 1895 annettuun säästöpankkiasetukseen, 31676: jotka tekisivät laajennetun toiminnan mahdolliseksi s·äästö- 31677: pankeille. Senjälkeen on maamme säästöpankkilaitos varsin 31678: huomattavasti kehittynyt. 31679: Todisteena säästöpankkiemme liikkeen nopeasta ·edistyk- 31680: sestä viime vuosikymmenen aikana voidaan mainita seuraa- 31681: vat numerot: 31682: 19•07 vuoden alussa oli säästöpankkien luku 30'9, vuoden 31683: 1917 alussa oli säästöpankkeja 432; 31684: ' 1907 vuoden alussa oli säästÖpankkeihin talletettuna 31685: 169,275,008 markkaa, vuoden 1917 alussa 453,458,460 mark- 31686: kaa; 31687: 2 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 28. 31688: 31689: 1907 vuoden alussa olivat säästöpankkien omat varat 31690: 15,157,976 markkaa, vuoden 1917 alussa ne olivat 31691: 31,153,724 markkaa. 31692: Ma.ala-issäästöpankkien kehityksestä on erityisesti mai- 31693: nittava, että niihin 1907 ·vuoden alussa oli talletettuna 31694: 66,107,272 markkaa ja vuoden 1917 alussa 239,677,014 31695: markkaa. 31696: 1917 vuoden aikana ovat säästöönpanot lisääntyneet 31697: nopeammin kuin minään aikaisempana vuonna. Maamme 31698: säästöpankkien talletukset olivat 30 pitivänä syyskuuta 1917, 31699: miltä ajankohdalta viimeiset tiedot ovat saatavissa, yli 550 31700: miljoonaa markkaa. 31701: Edelläolevista numeroista näkyy, että sääs,töpankkilaitok- 31702: semme ja varsinkin maalaissäästöpankit nyttemmin ov!rl saa- 31703: vuttaneet varsin huomattavan aseman maamme taloudelli- 31704: sessa elämässä, ja näyttääkin yhä enemmän tarpeen vaati- 31705: maita saada lainsäädäntöön aikaan sen suuntaisia muutok- 31706: sia ja lisäyksrä kuin edellämainitussa Eduskunnan 1908 31707: vuoden valtiopäivillä tekemäissä anomuksessa tarkoitettiin. 31708: 31709: 31710: Niistä uudistuhista, joita esityksessä olevassa lakiehdo- 31711: tuksessa säästöpankkien toimintaan on suunniteltu, on tär- 31712: kein shekkien käytäntöön ottaminen säästöpankkiliikkeessä. 31713: Lakiehdotuksen 1 § :n 2 momentissa myönnetään säästöpan- 31714: keille oikeus ottaa rahoja vastaan tilille, jolta niitä suori- 31715: tetaan näytettäessä tai määrätyn ajan, enintään seitsemän 31716: päivän kuluttua näyttämisestä maksettavaksi asetettua shek- 31717: kiä vastaan, ja lakiehdotuksen 21 § :n 3 momentiss·a taas 31718: myönnetään säästöpankeille ·erinruisillä ehdoilla oikeus åntaa 31719: kassakreditiivi- ja konttokuranttilainoja, joilta rahoja noste- 31720: taan shekillä. Ehdotuksessa on shekkitiliä pidetty poikkeuk- 31721: sena 'säästöpankkien val'sinaisesta liikkeestä, ja on sen käy- 31722: täntöön ottamista varten ka.tJsottu tarvittavan ·erinäisiä va- 31723: rovaisuustoimenpiteitä. Siten myönnetään C'sityksessä oi- 31724: keus tällaisen tilin avaamiseen ainoastaan sellaiselle säästö- 31725: pankille, jonka omat rahastot nousevat vähintaän viiteen- 31726: l-aki säästöpankeista. 3 31727: 31728: kymmeneen tuhanteen markkaan, eikä näissäkään säästöpan- 31729: keissa saman tilinpit.äjän saaminen saisi nousta, paitsi mil- 31730: loin tilinpitäjänä on kunta, seurakunlta tai pysyväinen ra- 31731: hasto, kolmea tuhatta markkaa suuremmah:i. 31732: Mitä ensinnäkin tulee lakiehdotuksen 1 § :n 2 momentissa 31733: tarkoitettuun shekkitiliin, ei sen ja •tavallisen sää!stötilin 31734: väliHä ole muuta el'otusta kuin -että ra'hojen maksu 31735: .iälkimäiseltä tililtä tapahtuu merkitsemällä rah~määrä nosto- 31736: tilaisuudessa esitettävään vastakirjaan, ensinmainitulta. tililtä 31737: taas sht-kkiä vastaan. Valiokunnan mielestä voidaan irtisano- 31738: misaika molemmilla tileillä pitää nykyisten määräysten mu- 31739: kaisena, vähintään kahdeksana päivän~.. Shekkitilin pi- 31740: täjä.Ue tästä ei johtuisi haittaa, .siHä sää.s'töpankki kyllä 10 31741: § :n 2 momentin mukaisesti lunastai,si ainakin pienemmillr 31742: määrille asetetut shekit ilman irtisanomi.sta'kin, kuten ny- 31743: kyään rahoja säästötiEHäkin Y'l·eis·es1Ji suoritet<aan, ja säästö- 31744: pankille irtisanomisaika oli,si turva.na muricen ulosottojen 31745: sa,ttuessa. 31746: Valiokunta on ollut yksimielinen siitä, että shekkien käy- 31747: täntöön ottamisesta säästöpankkien tallettajiUe olisi tuntuvaa. 31748: etua. Tilinpitäjän ei, kuten tätä nykyä, tarvitsisi its·e tai 31749: asiamiehen kautta esittää vastakirjaansa säästöpankissa saa- 31750: dakseen nostaa tarvitsemiansa rahoja, vaan voisi hän käy- 31751: tellä säästöpankissa olevie varojaan asettamalla shekkejä, 31752: jotka siirtyisivät kädestä käteen, ja siten varsinkin maaseu- 31753: dulla ajanhukkaa tuottavat matkustukset raha-asioiden jär- 31754: irstämistä varten voitaisiin välttää. Säästöpankillekaan shek- 31755: kien käytöstä ei aiheutuisi enemmän vaikeuksia kuin ny- 31756: kyisten säästötilien hoidosta, kunhan vain, kuten jo edelH 31757: on ehdotettu, irtisanomisaika m~lempia tilejä varten on yhtä 31758: }Jitkä, jonka lisäksi luonnollisesti .saman tiEnpitäjän saamisen 31759: suuruudesta tulisi säästöpankin säännöissä olla shekkitiliä 31760: vart.en samallaisia rajoitt~via määräyksiä, kuin on voimassa 31761: säästötiliin nähden. 31762: Valiokunta on pitänyt tärkeänä, että kaikille säästöpan- 31763: keille annettaisiin tilaisuus shekkiliikkeen harjoittamiseen. 31764: Knn esityksessä säästöpankilta, ennenkuin sille tämä oikeus 31765: 4 . 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 28. 31766: 31767: myönnetään, vaaditaan 50,000 markkaa omia varoja, niin 31768: toistaiseksi tuskin puolet maamme sääJstöpankeista. päiä.sisi 31769: shekk~liikettä käyttämään. Valiokunnan m~elestä on kuiten- 31770: . kin omiNa varoi'lla tässä kohden v·erratbain vä.hän merkitystä. 31771: ·Säästöpankin liikkeen. menestyminen riippuu pa.nkin, hoi- 31772: dosta ·eikä omien varojen määrä ole tästäJ minkäänlaisena 31773: takeena. Lisälksi on huomattava, että 50,000 marka,n suu- 31774: rui•set omat varat saattavat toisessa. säästöpankissa olla 31775: tuskin pari prosenttia säästöpankin sitournuksi!Sita, ja t.oi.- 31776: sessa taas voi· paljoa pienempi.<kin määrä omia varoja oUa 31777: monta vertaa suurempana osana sää.stö.pankin sitoumuksista. 31778: Valiokunnan mielestä ei ole riittävää aihetta kieltää oikeutta 31779: shekkiliikkeen harjoittami•seen .säästöpankilta, jon!IDa omat 31780: varat eivät nouse lahehdotukses.sa edellytettyyn määrään. 31781: Va1iokunnasta on myöskin näyttänyt tarpeettomalta 31782: laissa määrätä, kuink•a suuri tallettajan saaminen shekki- 31783: tiliHä saa olla. Tuntuu sopivamma.lta., että tämä mää- 31784: rätään säästöpankin säännöissä, jotka luonnollisesti ovat laa- 31785: dittavat sellaisiksi, että liike niiden mukaan voidaan järjes- 31786: tää pankin etua ja paikkakunnallisia oloja vastaavaksi. 31787: Edelläsanottuja näkökohtia silmälla :Pitäen Valiokunta on 31788: lakiehdotuksesta poistanut shekkitiliä tarkoittavat 1 § :n 2 31789: momentin, 4 § :n 8 momentin ja 19 § :n sekä niiden sijaan 31790: laatinut uuden sheldritiliä koskevan momentin (4 §: 7), riota- 31791: paitsi lakiehdotuksen 4 § :n 9 momenttiin on tehty shekki- 31792: tiliä koskeva lisäys. 31793: Mitä tuleP esityksessä. oleviin ehdotuksiin siiä~töpank 31794: kien sijoitusliikkeen uudistamisesta, on Valiokunta •kiinnit- 31795: tänyt erityistä huomiot-a niihin ehdotuksiin, jotka. tarkoitta- 31796: vat lyhytaikaisen ]uohontarpeen tyydyttämistä säästöpan·k- 31797: kien varoiHa. Säästöpankkien etu näyttää vaativan tällai·sta 31798: laajennusta niiden toimintaan. Kun sää:stöpankkien on 31799: laajennettava ja supistettava lainausliikettään sen mukaan 31800: kuin talletu~{set lisääntyvält tai vähenevät, V'oisi sää:stö,parnk- 31801: kien toiminmaille olla etua siitä, ettei kai•kikia lainaksi• annet- 31802: tavia varoja sidottaisi pitkäaikaisiin lainoihin. 31803: Laki säästöpankeista. 5 31804: 31805: EsitY'ksessä ehdotetaan tässä tarkoituksessa, että säästö- 31806: pankeille myönnettäisiin oikeus korkeintaan kuuden kuukau- 31807: den lainojen antamiseen. Sitä: vastoin ei esityksessä ehdoteta 31808: vekselien diskonttaamisoikeuden myöntämistä säästöpan- 31809: keille. Tätä lainausmuotoa käytettiin ennen nykyisen säästö- 31810: panHriasetuksen voimaan astumista eräissä maalaissäästöpan- 31811: keissa eikä näille siitä liene aiheutunut tappiota. V ekselilii- 31812: kettä käyttäneet säästöpankit aikanaan varsin vastenm:iceli- 31813: sesti mukautuivat säästöpankkiasetuksen tässä kohden aset- 31814: tamiin rajoituksiin, ja vielä viime vuosinakin on säästöpank- 31815: kimiesten yleisissä kO'kouksissa esiintynyt vaatimuksia vek- 31816: selien diskonttausoikeuden myöntämisestä säJästöpankeille. 31817: Määräaikaisilla lainoilla voidaan {osin suurelta osalta tyy- 31818: dytiliä lyhytaikaisen luoton tarvetta, mutta vilkkaammissa 31819: liikekeskuksissa toimivissa suuremmissa pankeissa sattuu ta- 31820: ·'pauksia, jolloin sekä pankille että sen asiakkaille olisi edulli- 31821: sempaa vekselin kuin jossain määrin kankean velkakirjan 31822: !käyttäminen. Kun säästöpankkien hoidossa viime aikoina 31823: oppikurssien ja ammattikirjaUisuuden levittämisen kautta en 31824: tapahtunut tuntuvaa edistystä, ei Valiokunnan mielestä enää 31825: ole syytä vastustaa vekselien käytäntöönottoa säästöpankki- 31826: liikkeessä. 31827: Estääkseen säästöpankkeja liiaksi laajentamasta lyhyt- 31828: aikaista l uotonantoaan, ehdottaa Valiokunta määrättäväksi, 31829: -ett' ei määräaikaisiin lainoihin ja vekseleihin sa:ataisi sijoit- 31830: taa enempää kuin neljäsosa säästöönpanijain saamisi·sta. 31831: Tällainen rajoitus näyttää tarp.eellis{dta senkin vuoksi, että 31832: määrä,aikaisten lainain ja vekselien korkoa ei ole laissa ra- 31833: joitettu, ja tämä voisi houkutella säästöpankkien hallituksia 31834: ottamaan kor}reampaa •korkoa kuin sää~töpankkiaate oikeas- 31835: taan sallii. 31836: Valioku.nia on katsonut myöskin kassakreditiivi- ja, kont- 31837: to1mranttilainain myöntämistä säästöpa.nkkien toimintaan 31838: sopivaksi. Sen noja;lla, mitä edellä on esitetty, on Valiokunta 31839: lakiehdotuksesta poistanut sen rajoituksen, ettei säästöpankki 31840: saisi näitä tilejä käyttää, jolleivät sen omat varat ole vähin- 31841: tään 50,000 markkaa. Kun Valiokunnan mielestä säästö- 31842: 6 1H17 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 28. 31843: 31844: pankkien tulee saada järjestää tämä.kin iainausliikkeensä 31845: paikkakunnan luotantarpeen ja rahavarojensa mukaan, on 31846: Valiokunta. lakiehdotuks-esta myöskin poistanut määräy bet 31847: kassakreditiivi- ja konttokuranttilainain korkeimmasta ko- 31848: konaismäärästä. Lisä.ksi Valiokunta ehdottaa, että sanottuja 31849: lainoja saataisiin myöntää enintään yhden vuoden ajaksi. 31850: Valiokunta on muodostanut 4 §:n 7 ja 9 momentin myöskin 31851: näitä tilejä koskeviksi. 31852: Sitä vastoin Valiokunnan mielestä on välttämätöntä säi- 31853: lyttää se määräys, että irtisanomattornia kuoletu&lainoja saa- 31854: daa;n myöntää ainoastaan 20 Jo säästöönpanijain saamisista, 31855: jota paitsi Valiokunta, helpottaaks·een säästöpankkien rahan 31856: hankintaa pulan sattuessa, ja myöskin siltä varalta, että joku 31857: säästöpankki olisi pakoitettu lakkauttamaan toimintansa, on 31858: 20 § :n 4 momenttiin lisännyt sellaisen määräyksen, että näi- 31859: den lainojen tulee olla l'liirrettäviä. Rahaa tarvitseva tai lak- 31860: kaa va säästöpankki voisi siten luovuttaa tällaiset lainat jolle- 31861: kin toiselle rahalaitok,selle. Määräyksen siitä, ettei säästö- 31862: pankki, jonka omat varat ovat 5'0,000 markkaa pienemmät, 31863: saisi kuoletuslainoja myöntää, on V aliakunta edellä sano- 31864: tuista syistä poistanut. 31865: Vahvistaessaan SääJStöpan kkien Keskus-Osake-·Pankin 31866: yhtiöjärjestyksen Senaatti vuonna 1908 myönsi säästöpan- 31867: keille oikeuden sijoittaa 'enintää•n puolet omista varois!baan 31868: sanotun rahalaitoksen osakkeihin. Esityksessä olevan laki- 31869: ehdotuksen 21 § :ään on tämän myönnytyben laillistutta- 31870: mista varten otettu samanlainen määräys. V a1iokunnasta on 31871: kuitenkin näyttänyt, että korkeimman ragan asettaminen 31872: tässä suhteessa voisi antaa aihetta sellaiseen käsitykseen,. että 31873: säästöpankin hallinto on oikeutettu hankkimaan kysymyk- 31874: sessä olevia a.rvopapereita .ta.rvitsematta niiden va.rmuutta 31875: harkita ja olematta niistä edesvastuussa, kunhan vain lain 31876: määräämää korkeinta rajaa ei sivuuteta.. Tähän nähden Va- 31877: liokunta on muod:ostanut asiaa koskevan lainkohdan toisin 31878: kuuluvaksi. 31879: Voimassa ole,ri.en säännösten mukaisesti ei säästöpankki 31880: saa itselleen :Rankkia muita kuin edellä mainituita osakkei.ta. 31881: Laki säästöpankeista. 7 31882: 31883: Kun kuitenkin suurimmat kaupunkisäästöpankit myöntävät 31884: lainoja osakevakuutta vastaan, saattaisi käydä sää,stöpankille 31885: välttämättömäksi oikeutensa turvaamiseksi itselleen ostaa 31886: sille pantiksi jätettyjä arvopapereita, ja on V aliakunnassa eh- 31887: dotettu, että tällaisten bpausten varalta lakiin otettaisiin sa- 31888: manlaiset määräykset kuin ovat voimassa siitä ikiinteästä 31889: omaisuudesta, minkä säästöpankki on oikeutensa suojaami- 31890: seksi pakoitettu ostamaan. Kun ei näytä suotavalta, että sa- 31891: nottu lainausliike tulisi yleisempään käytäntöön säästöpan- 31892: keissa, joissa. etenkin maaseuduilla ei ole edellytyksiä tässä 31893: tarkoitettujen vakuuksien oikeaan arvostelsmiseen, ei Valio- 31894: kunta ole la·kiin ottanut sellaisia määräyksiä, jotka ni- 31895: menomaan osattaisivat mainitun lainausliikkeen olevan sal- 31896: littua. Koska säästöpankin hallitus Valiokunnan lakiehdo- 31897: tuks,en 12 § :n mukaisesti on va,stuus&a säästöpankille usko- 31898: tuista varoista., ei V aliakunta kuit:enkaan ·ole ID[IItsonut tar- 31899: peelli,seksi 'lainmääJräyks,eillä .estää tässä kosketeltua lainaus- 31900: lii1kettä. 31901: Vaikkakaan asiasta ei laissa nimenomaan mainita, voi 31902: säästöpankki tietysti oikeutensa suojelemiseksi lisävakuu- 31903: deksi ottaa osakkeita sekä niihin nähden menetellä samalla 31904: tavoin kuin 22 § :ssä on säädetty säästöpankille huutokau- 31905: passa .ostetusta kiinteistöstä. 31906: Harkitessaan kysymystä säästöpankin oikeudesta voitto- 31907: varojensa käyitämiseen, on Valiokunta ottanut huomioon, 31908: että nopeasti edistyvän säästöpankin omat varat vuosi vuo- 31909: delta muodostuvat pienemmäksi osabi säästöönpanijain 31910: saamisista, ja tämän kautta seliainen säästöpankki, joka jo 31911: useana vuonna on voittovaroja jakanut, voi joutua sellaiseen 31912: asemaan, ettei se, jos nykyiset tätä koskevat säännökset edel- 31913: leen pysytetään, enää saa ,sitä tehdä. Siihen nähden että 31914: voittovaroilla v·oisi olla varsin suuri merkitys hyväntekeväi- 31915: syys- ja sivistyslaitoksille, on Valiokunta muodostanut mää- 31916: räykset 27 §:n 2 momentissa siten, että jokainen säästö- 31917: }Jankki on oikeutettu yleishyödyllisiin ja hyväntekeväisiin 31918: tarkoituksiin myöntämään neljännen osan vuosivoitostaan. 31919: Tehdessään viimeksi sanottuun lainkohtaan vielä sen lisäyk- 31920: 8 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 28. 31921: 31922: sen, että mainittua vuosivoiton osaa saadaan k'äyttää · 31923: myöskin eläkkei:ksi säästöpankin virkailijoille, on Valio- 31924: kunta voinut ·poistaa esitykse111 29 § :n 2 moonentin. Tällainen 31925: poi,sto on Oll[ut trur1peen senkin vurOksi', ,että tämä ikohta esirtyk- 31926: sessä olevassa lakiehdotuklsessa tarkoittaa Öman eläkerahaston 31927: ·perustamista kullekin säästöparrMHe, j:otava:sto.i:n säästö- 31928: ·pankit ·par'aikaa SU<unnittelevat .yhteistä eläkeraJhstoa !kaik- 31929: kia maamme säästöpa.nlkkeja" va1r1Jen. 31930: Valiokunta on myöskin lakiehdotuksen 29' § :stä Jloista~ 31931: nut määräyksen, että voittovarojen käytt.ämistä koskevat pää- 31932: tökset ovat viranomaisten vahvistettavaksi alistettavat. Kun 31933: säästö·pankin tässä asiassa samoinkuin muussa:kin toiminnas- 31934: saan on seuraaminen lain määräyksiä ja sääntöjään, näyttää 31935: tällainen alistaminen tarpeettomalta. 31936: Viimeksi mainitusta pykälästä on myöskin poistet·tu mää- 31937: räys, ,että säästöpankin eläkeraha,ston ohjesääntö olisi viran- 31938: omaisten vahvistettavaksi jätettävä. 31939: Valiokunta on muuttae,ssaan VI luvun nimikkeen toisin 31940: kuuluvaksi siirtänyt sanotun luvun muutamat pykälät toi- 31941: seen paikkaan. Siten on 30 § siirretty 3 § :n 4 momentiksi, 31942: 32 §:n 2 momentti II luvun 12 §:ksi ja 3'5 § 1 §:n 2 mo- 31943: mentiksi. 31944: Lakiehdotuk&een tekemistään muista muutoksista, jotka 31945: ovat vähäpätöisempiä, osaksi ainoastaan muodollista laatua, 31946: Valiokunta sen lisäksi, mitä edellä on esitetty, saa mainita 31947: seu,raavaa: 31948: 1 luku 1 §. Esityksen 1 § :n 1 momeutti tarkoittaa ta~allista säästö- 31949: tiliä ja saman pykälän 2 momentti taas n. k. shekkitiliä. 31950: Kun Valiokunta on poistanut jälkimäisen momentin, on edel- 31951: linen ollut muodo&tettava sellaiseksi, että siihen voivat sisäl- 31952: tyä n;tolemmat edelläsanotut tilit. Koska. shekkitilillä ei kor- 31953: koa liitetä pääomaan, on tätä tarkoittava kohta poistettu en- 31954: simäisestä momentista. 31955: Esityksen 1 §:ssä on nykyisen lain määritelmään säästö- 31956: pankista lisätty, että säästöpankki on yleinen rahalaitos. 31957: TäJmä lisäys on johtunut ·eräid·en viranomai·sten esltelyistä 31958: esim. kunnallisten ja kirkollisten rahastojen säilyttämiselle 31959: Laki säästöpankeista. 9 31960: 31961: säästöpankeissa sillä syyllä, ettei säästöpankki olisi yleinen 31962: pankkilaitos, jollaiseen sanotut varat erinäisten määräysten 31963: mukais,esti ovat talletettavat. ' 31964: Esityksen mukaan on säästöpankin perustajain vähin 3 §, 31965: määJ>ä oleva viisi samoinkuin nykyisessä säästöpankkiasetuk- 31966: sessakin on säädetty. Tämä mMrä on Valiokunnasta kui- 31967: tenkin näyttänyt liian pieneltä, kun on kysymyksessä yleisen 31968: rahalaitoksen perustaminen, ja on Valiokunta korottanur. 31969: sanotun vähimmän määrän kymmeneksi, sitäkin suuremmalla 31970: syyllä, koska esityksessä isäntäin vähin luku on määrätty 31971: kymmeneksi, ja ensimäiset isännät aina valitaan perustajain 31972: joukosta. 31973: Esityksessä olevan lakiehdotuksen 4 § :n 7 momentissa 4 §. 31974: rajoitetaan se määrä, mikä samalla tilinpitäjällä saa säästö- 31975: pankissa olla, 25,000 markaksi, paitsi milloin tilinpitäjänä 31976: on kunta, seurakunta tai pysyväinen rahasto. Ed. 'Tantun 31977: y. m. eduskuntaesityksestä on tämä rajoitus jätetty pois. 31978: Kun useat säästöpankit nykyisten sääntöjensä mukaisesti jo 31979: pitkiä aikoja ovat samalta y ksityiseltäkin tilinpitäjältä otta- 31980: neet vastaan paljoa suurempiinkin määriin nous.evia talle- 31981: tuksia, ilman että tästä olisi vaikeuksia syntynyt, ja tuom- 31982: moinen määräys on helposti kierrettävissä, on Valiokunta 31983: p.uolestaan tässä kohden yhtynyt ed. Tantun y. m. edus•kunta- 31984: esitykseen ja poistanut lakiehdotuksesta sanotun määräyk- 31985: sen, jota säästöpankkien taholta yleisesti on vastustettu. 31986: Lakiehdotuksen 4 § :n 10 momentin viimeisen lauseen, 31987: joka koskee ra:hojen nostoa ennen irtisanomista haHituks·en 31988: suostumuksella, on VaEokunta siirtänyt toisen luvun 31989: 10 §:ään, jossa puhutaan 'hallituks·en muista;kin t·ehtävistä. 31990: Valiokunta on pykälään lilsännyt toisen momentin, jonka II luku 8 §. 31991: mukaan enintään koLmasos•a säästöpankin haillitulh;eu jäse- 31992: nistä saa oltla sen isäntinä. Trumä määräys on sopuS'Oinnussa 31993: useilmmissa sääJstöpankerssa tätä nykyä vall[i·tsevien olosuh- 31994: teiden kanssa, eikä ole näyttänyt syytä olevan. enempiin 31995: ra!joituksiin tässä suhteessa,, etenkin kun monin pankoin on 31996: osottautunut vaikeaksi 'sarudll! sääst•ö,pankin isänniksi ja hal- 31997: lituksen jäseni·ksi riittävä määrä sopivia: ja a:siaa harrastavia 31998: 10 1917' II Vp.- V. M. :__Esitys N:o 28. 31999: 32000: henkilöitä. N;y"kyisessä säästöpankkias·etuksessa ei !tässä 32001: kdhden ole minkäänlaista r<ll\ioitusta. 32002: 13 §. Lisättyään tähän pykä;lään säännöksen, että Senaatin 32003: asiana on määrätä, miten säästöpankkien kirjanpito on jär. 32004: jestettävä, ·on V a:liokunta voinut esityksessä olevasta laki.· 32005: ehdotuksesta poistaa V luvun 26 §. 32006: 111 luku. Paitsi 19 §:ää on tästä luvusta poistettl1 20 §,koska siinä 32007: olevat määräykset sisältyvät jo 10 § :ään. Tämän johdostn 32008: on lyhennetty III luvun nimikettä. 32009: 31 §. Valiokunta ehdottaa, että uusi sää:;töpankkilaki astuisi 32010: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1919. Lain vahvistamisen ja 32011: voimaanastumisen välisen ajan kuluessa voivat .sä:äsiöpankit 32012: ryhtyä niihin valmistaviin t9imenpiteisiin, joita varsinkin 32013: uusien liikemuotojen kä:vtäntöön ottaminen edellyttää. 32014: 32015: 32016: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit- 32017: taen ehdottaa, 32018: että Ednskunta hyväksy1:si seu,ma:van laki- 32019: ehdötnksen: 32020: 32021: 32022: Laki 32023: säästöpankeista. 32024: Suomen Ecluskunn[l)n päätöksen mukaise.sti säädetään 32025: seuraavaa: 32026: I LUKU. 32027: Yleisiä säännöi,,siä. 32028: 1 § (1 § 1 mom. ja 35 §). 32029: Säästöpankki on tämän lain mukaan sellaine:J. yleinen 32030: rahalaitos, jonka tarkoituksena on, perustajain tai heidän oi-• 32031: keuderuomista.jainsa saamatta voittoa liikkeestä, vastaanottaa 32032: rahaa korkoa kasvamaan (poist.) sekä irtisanomisen mukaan 32033: maksaa ,;ii.ästöt. 32034: (Poist.) 32035: Laki säästöpankeista. 11 32036: 32037: Stiä:stöpankki on niissä asioissa, joista laissa ei toisin sää- 32038: detä, kotipaikkansa alioikeuden alainen. 32039: 32040: 2 §. 32041: Postisäästöpankkia lukuunottamatta älköön muu rahalai- 32042: tos, kuin 1 § :ssä mailllittu, olko oikeutettu käyttämään nimi- 32043: tystä ,,säästöpankki". Jos niin tapahtuu, määrätköön lä;i- 32044: ninhalUtus sen oikaistavaksi. 32045: 32046: 3 § (3 § ja 30 §). 32047: Säästöpankin voi perustaa vähintään kymmenen hyvä- 32048: maineista Suomen kansalaista. Olkoon myös kunta oikeu- 32049: tettu säästöpankin perustamaa.n. 32050: Säästöpankin perusta.jain tulee lääninhOJllituksella 'hakea 32051: vahvistus säästöpankin säännöille, jolloin myöskin on todis- 32052: tettava, että säännöissä määrätty kantarahasto on merkitty 32053: tahi on jo olemassa. 32054: Säästöpankin kantarahaston tulee olla vähintään kaksi 32055: tuhatta markkaa ja on se rahassa suoritettava. 32056: Säästöpankin ( poist.) kantarahasto voidaan maksaa ta- 32057: kaisin, milloin siitä on tehty ehto sääntöihin, sittenkuin 32058: säästöpankin omat rahastot ovat nousseet kymmenen kertaa· 32059: niin suuriksi kuin edellämainittu kantarahasto ynnä sille ehkä 32060: suoritettava korko. Kantarahastolle ei saa tilittää eikä maksaa 32061: korkoa pitemmältä kuin kymmenen vuoden ajalta, ei kor- 32062: keampaa kuin viisi sadaUa vuodessa eikä myöskään korkoa 32063: Loroll'". Korko maksetaan samalla kertaa kuin pääomakin. 32064: 32065: 4 §. . 32066: Säästöpankin säännöissä pitää olla määrättynä: 32067: 1) säästöpan.kin toiminimi, jossa tulee ( poist.) olla sana 32068: ,säästöpankki"; 32069: 2) säästöpankin kotipaikka; 32070: 3) kantarahaston määrä; 32071: 4) isäntien luku ja aika, joksi heidät valita,an, miten 32072: isäntien vaali on toimitettava, ja millä ehdoilla säästöön- 32073: panijana on oikeus isäntien kera ottaa osaa isäntien vaaliin, 32074: '12 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 28. 32075: 32076: kuinka monta jäävitöntä isäntää vähintään pitää olla saa- 32077: puvilla, ennenkuin voivat pätevän päätöksen tehdä, paikka- 32078: kunta, jossa isäntäin kokoukset pidetään, ja varsinaisten 32079: kokoiisten aika :.ekä kenen toimesta ja miten isäntäin varsi- 32080: naiset samoinkuin ylimääräisetkin kokoukset kutsutaan 32081: kokoon; 32082: 5) hallituksen jäsenten ja varajäsenten luku, aika, joksi 32083: heidät valitaan, sekä hallituksen tehtävät ja päätöksenvoi- 32084: paisuus; 32085: 6) tilintarkastajain ja heidän varamiestensä luku sekä 32086: aika, milloin tilinpäätös on tehtävä ja. tilintarkastus toimi- 32087: tettava; 32088: 7) onko säästöpankki oikeubettu ottamaan rohoja sääs- 32089: töön sellaiselle tilille, jolta rahaa tnaksetaan shekkiä vasf:.a!Jln, 32090: ja antamaan rahaa lainaksi avaamalla samanlaisen tilin, sekä 32091: lähemmät määräykset tällaista tiliä varten; 32092: 8) onko säästöpankki oikeutettu diskoottaamaan v'ek- 32093: :releitä; 32094: 9) vähin määrä, minkä saa-säästöönpanna, ja suurin saa- 32095: minen, josta samalle tallettajalle maksetaan korkoa, kuin 32096: myöskin korkein määrä, johon yksityisen tilinpitäjän saa- 32097: minen tai velka 7 momentissa mainituilla tileillä saa nooJSta 32098: (poist.); 32099: (Poist.). 32100: 10) miten lainanottokorosta päätetään ja ilmoitetaan; 32101: 11) minkä ajan kuluttua irtisanomisesta säästöpankki on 32102: velvollinen ja oikeutettu takaisin maksamaan ( poist.) sääs- 32103: töjä sekä suorittamaan rahoja shekkiä vastaan, ja on aika 32104: määrättävä nostettavan summan suuruuden mukaan, kuiten- 32105: kin niin, ettei irtisanomisaika ( poist.) saa olla kahdeksaa 32106: päivää 'lyhyempi; ( poist.); 32107: 12) miten säästöpankin puolelta säästöönpanoja irtisano- 32108: taan; 32109: 13) miten säästöpankin hallituksen tulee säilyttää ja tar- 32110: kastaa säästöpankin kassa ja arvopaP'erit; 32111: (Poist.). 32112: Laki säästöpankei~ta. 13 32113: 32114: U) miten sääntöj-en muuttamisesta Ja säästöpankin lak- 32115: k auttamisesta päätetään. 32116: (Poist.) 32117: 32118: 5 §. 32119: Jos havaitaan, että säännöt eivät ole vastoin lakia, on ne 32120: vahvistettava. 32121: Sääntöjen muutos ei ole pätevä, ennenkuin sille on saa.tu 32122: vahvistus. 32123: 32124: 6 §. 32125: Säästöpankki on, ennenkuin se allkaa toimintan&a, iiJ.moi· 32126: tettava merkittävaksi kaupparekisteriin, ja on ilmoituksessa, 32127: joka on säästöpankin hallituksen kaikkien jäsenten allekir- 32128: joitettava, mainittava: 32129: 1) päivä, milloin säästöpankin säännöt ovat vahvistetut; 32130: 2) säästöpankin toiminimi; 32131: 3) säästöpankin kotipaikka; 32132: 4) kantarahaston suuruus; 32133: 5) millä tavoin säästöpankin isännät kutsutaan kokoon; 32134: 6) ne hen'kilöt, jotka kuuluvat säästöpankin hallitukseen; 32135: sekä 32136: 7) kutka ovat oikeutetut kirjoittamaan säästöpankin toi- 32137: minimen. 32138: Ilmoituksen tulee sisältää hallituks'en selitys, ( poist.) -että 32139: säästöpankin kantarahasto on ra'hassa täysin maksettu, ja 32140: siihen on liitettävä säästöpankin säännöt sekä oikeaksi to- 32141: distettu jäljennös niiden vahvistamista koskevasta pä;ätök- 32142: sestä. 32143: Jos jossakin olosuhteessa, joka on kaupparekisteriin mer- 32144: kitty, tapahtuu muutoksia, tai jos säästö,pankki on asetettu 32145: suoritustilaan, on siitäkin tehtävä ilmoitus kaupparekiste- 32146: riin. Säästöpankki on vapautettu rekisteröimismaksusta. 32147: Muuten olkoon vastaaviHa osilta voimassa, mitä kauppa- 32148: rekisteriin tehtävistä ilmoituksista t0.i niiden laiminlyömi- 32149: sestä on säädetty. 32150: 14 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o ~8. 32151: 32152: 7 §. 32153: Jos säästöpankki alkaa toimintansa ennenkuin se on mer- 32154: kitty kaupparekisteriin, olkoon se, joka si.llä välin tekee 32155: sitoumuksia säästöpankin puolesta., niistä vastuuna1ainen 32156: niinkuin omasta velastaan; jos heitä on useampia, vastatkoon 32157: niistä kukin omasta ja toistensa puo}esta. 32158: 32159: 32160: II LUKU. 32161: Säästöpa.nkkien hallinnosta. 32162: 32163: 8 §. 32164: Säästöpankin asioita hoitavat säästöpankin isännät ja 32165: sen hallitus. 32166: Hallituksen jäsenistä saa enintään kolmasosa kuulua 32167: isänni.~töön. 32168: 32169: 9 §. 32170: Isännät, jotka valitaan määräajaksi ja joita. tulee olla 32171: vähintään kymmenen, valvovat sää.stöönpanijain edustajina 32172: säästöpankin hallintoa. 32173: Isännät kokoontuvat ain,akin kerran vuodessa varsinai- 32174: seen kokoukseen ja heidän tulee: valita. hallituksen jäsenet 32175: säännöissä mainituksi määräajaksi ja joka vuosi tilintarkas- 32176: tajat säästöpankin hallintoa tarkastamaan, määrätä hallituk- 32177: sim ja tilintarkastajain palkkiot, vahyJstaa tilinpäätös, päät- 32178: tää sattuneen tappion korvaamisesta, vuosivoiton käyttämi- 32179: sestä sekä hallitukselle annettavasta vastuunvapaudesta tahi 32180: mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos vastuunva.pautta ei 32181: ole myönnetty, sekä ratkaista ne muut asiat, jotka sääntöjen 32182: mukaan ovat heidän käsiteltäviään tahi jotka hallitus heidän 32183: päätettäväkseen jättää. 32184: Pätevän päätöksen tekemiseen isäntien kokouksessa vaa- 32185: _ditaan vähintään viiden jäävittömän isännän läsnäolo. 32186: Isäntä, joka on hallituksen jäsen, älköön olko tilintarkas- 32187: tajia valitsemassa älköönkä hallituksen vastuunvapaudesta 32188: päättämässä. 32189: Laki säästöpankeista. 15 32190: 32191: Säästöpankin isäntä älköön olko saman säästöpankin vir- 32192: kailijana. 32193: 10 §. 32194: Säästöpankin hallituksen asiana on säästöpankin toimin- 32195: nan ( poist.) johto, ja päättää se ( poist.) •sijoituksiS'ta, lainan- 32196: autokorosta sekä lainanottamisesta ja luottotilin avaami- 32197: sesta. 32198: Säästöpankin hallituksella on valta, milloin se haitatt.a 32199: voi tapahtua, myöntää rahojen nostoa ennen irtisanomisajan 32200: loppua. 32201: Hallitus kantaa ja vastaa säästöpankin puolesta. 32202: 32203: 11 §. 32204: Säästöpankin ha.Jlitu'ksen jäseMlle saa mnksaa;~palkkiota. 32205: ( poist.). IsännäUe voidaan ( poist.) suorittaa kohtuullinen 32206: korvaus isäntäin kokouks·en hänelle aiheuttamista mai,lra- 32207: kuluista ja ajanhukasta. 32208: 12 § (32 § 2 mom.) 32209: Säästöpankin isännät ja hallituksen jäsenet ovat vastuun- 32210: alaiset säästöpankille uskotuista varoista niiden perusteiden 32211: mukaan, jotka ylein•en laki toimitsijoi8ta säätää (poi-st.). 32212: 32213: 13 (12) §. 32214: Senaatin asiana on määrätä, miten säästöpankkien kirjan- 32215: pito on järjestettävä, sekä niiden toiminnan julkisesta val- 32216: vonnasta. 32217: 32218: III LUKU. 32219: Säästöönpanoista ja säästöstäotoista ( poist.). 32220: 14 (13) §. 32221: Kun ensi kerran pannaa.n rahaa säästöön, ilmoitettakoon 32222: sen nimi ja kotipaikka, jonka hyväksi säästöönpallo tehdään, 32223: ja jos säästöönpano tehdään yksityisen henkilön hyväksi, 32224: hänen elinkeinonsa sekä syntymäaikansa, jos se tiedetään. 32225: Kun säästöönpano tehdään alaikäisen puolesta, on myöskin, 32226: 16 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 28. 32227: 32228: jos mahdollista, hänen vanhempiensa nimet ilmoitettava. Il- 32229: moitukset merkitään säästöpankin laskukirjaan. 32230: Jos se, joka toisen hyväksi panee rahoja säästöön, tah- 32231: too, ettei niitä kävisi . irtisanominen, ennenkuin määräajan 32232: kuluttua, taikka, jos säästöönpanija tahtoo, että rahoja mak- 32233: setaan ainoastaan määrätylle henkilölle, tehköön siitä ehdon 32234: ensimäisellä säästöönpanokerralla. Jos säästöönpanija ha- 32235: luaa tehdä jonkun muun ehd10n, on säästöpankin hallituk- 32236: t~ella valta tutkia, voidaanko ehto hyväksyä. 32237: 32238: 32239: 15 (14) §. 32240: Ensi kerta rahoja säästöön pantaessa annettakoon sää!!- 32241: ' töön:panijaHe ilmaiseksi järjesitysnurmerolla. ja s•en nimellä, 32242: .i•onika hyväksi säiilstöönpano tehdään, varustettu vastaki:rja, 32243: .i·ohon säästöpankin säänn.öt on liitetty. Jos rahojen nosfia- 32244: rnisesta on tehty ehto, on iiiitä tehtä1Jä merkintä va;stakirjabn. 32245: Säästössä olevia varoja annetaan sille, jonka hallussa 32246: vastakirja on ja joka sen esiin tuo, ellei· rahoja ole säästöön- 32247: pantu ehdolla, että ne maksetaan ainoastaan määrätylle hen- 32248: kilölle, jolloin yksinomaan tällä tahi hänen oikeudenomista- 32249: jallaan on valta miitä irtisanoa ja nostaa. 32250: Kun säästöönpano tahi säästöstäotto tapahtuu, merkitään 32251: määrä vastakirjaan ( poist.); ja tulee säästöpankin hallituk- 32252: sen kahden jäsenen tai virkailijan varmentaa säästöönpano 32253: nimikirjoituhellaam Jos rahojen nostaja ei ole säästöstä- 32254: ottoa kuitannut, on sekin samalla tavalla varmennettava. 32255: 32256: 16 (15) §. 32257: Jos rahoja on säästöönpantu aviovaimon tahi viisitoista 32258: vuotta täyttäneen alaikäisen hyväksi, ehdolla että ainoastaan 32259: he ovat oikeutetut varat nostamaan, älköön edusmies tai hol: 32260: hooja olko oikeutettu rahoja irtisanomaan eikä nostamaan 32261: ilman aviovaimon tahi alaikäisen suostumusta. 32262: 32263: 17 (16) §. 32264: Säästöpankin hallituksella olkoon oikeus vaatia, että vas- 32265: takirja on määrätyn ajan kuluessa todistusta vastaan jä.tet- 32266: Laki säästöpankeista. 17 32267: 32268: tävä säästöpankkiin sen tilikirjoihin verrattavaksi, jolloin 32269: korko on vastakirjaan merkittävä, ellei sitä ole ennen te'hty. 32270: Säästöpankin laskukirjaan on samalla merkittävä, että vasta- 32271: kirja on ollut tilikirjoihin v-errattavana ja että korko on sii- 32272: hen kirjoitettu. 32273: Jos vastakirjaa säästöpankin tilikirjoihin verrattaessa il- 32274: menee eroa.vaisuutta vastakirjan ja tilikirjain välillä, on vii- 32275: meksi mainituilla todistusvoima, ellei jokin seikka vähennä 32276: niiden luotettavuutta. 32277: 32278: 18 (17) §. 32279: Jo~ vastakirja on joutunut hukkaan, tulee vastakirjan 32280: omistajan (poist.) antaa säästöpankin hallitukselle siitä tieto 32281: ja samalla ilmoittaa, milloin ja mit-en vastakirja on kadon- 32282: nut. Hallituksen pitää silloin ~ vastakirjan katoamisesta 32283: kuuluttaa ilmoituksella, joka on vastakirjan omistajan kus- 32284: tanttuksella julkaistava kerran maan virallisissa sanomaleh- 32285: dissä (poist.). Jos vastakirjaa ei ole löydetty kuudessa kuu- 32286: kaudessa sen jälkeen, kun ilmoittaminen on ta·pahtunut, on 32287: vasta!kirjan omistaja oikeutettu perimään ( poist.) saamisensa; 32288: eikä vastakirja'lla ole voimaa säästöpankkia vastaan sen pe- 32289: rästä kuin rahat on (poist.) maksettu. 32290: 19 (18) §. 32291: • 32292: Kun vähintään kymmenen vuotta on kulunut viimeisen 32293: vuoden lopusta, jonka kuluessa vastakirjaa on säästöpankissa 32294: käytetty säästöönpanoa tai säästöstäottoa varten, tai 17 § :n 32295: mukainen merkintä tehty, olkoon säästöpankin hallituksella 32296: oikeus ilmoituksella ( poist.) virallisissa sanomalehdissä 32297: ( poist.) kehottaa vastakirjan omistajaa yön ja vuoden ku- 32298: luessa siitä, kun ilmoitus on julkaistu, sä.ästöpankin halli- 32299: tukselta vaatimaan saamistaan. Jollei vaatimusta t-ehdä, 'me- 32300: nettäköön vastakirjan omistaja puhevaltansa säästöpank!kia 32301: vastaan ja rahamäärä siirrettäköön säästöpankin vararahas- 32302: toon. Kuitenkin on hallituksella valta, milloin se katsoo syytä 32303: olevan, muöntää rahojen maksu vielä ,iäl!ceenkinpäin. 32304: 19 ja 20 §. (Poist.) 32305: 2 32306: 18 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 28. 32307: 32308: 32309: IV LUKU. 32310: V aroien lainaksiantamisesta ja muusta sijoil!uksesta sekä 32311: makswmääräy ksistä ja rahanperimisestä. 32312: , 32313: 20 (21) §. 32314: Säästöpankin rahoja annetaan lainaksi velkaJkirjaa vas.: 32315: taan, joka on vaadittaessa tai määr~tyn, enintään kuuden 32316: kuukauden irtisanomisajan kulwtCua maksettav.a. ' 32317: Säästöpankki olkoon oikeutettu sijoittamaan niin suure:rf 32318: määrän varoistaan, kuin viime tilinpäätöksen mukaan vas- 32319: taa enintään neljättä osaa säästöönpanijain saamisista, 32320: korkeintaan kuuden kuukauden määräajaksi annettaviin lai- 32321: noihin tai enintään kuuden kuukauden vekseleihin. 32322: Kassakreditiivi- ja konttokurantti"tainoja olkoon säästö- 32323: pankki oikeutettu myöntämään enintään vuoden aj.aksi. 32324: (Poist.) Säästöpankilla olkoon myös oikeus antaa siirret- 32325: täviä irtisanomattornia kuoletuslainoja sellaiseen kokonais- 32326: määrään, joka. vastaa enintään viidettä osaa säästöönpanijain 32327: saamisi~Sta. 32328: Säästöpankilla olkoon lupa sijoittaa (poist.) omia varojaan 32329: sellaisen pankkilaitoksen osakkeihin, joka on perust.ettu sääs- 32330: töpankki~ toiminnan edistämiseksi. 32331: Säästöpankki älköön myöntäkö lainaa älköönkä diskon- 32332: tatko vekseliä, jonka maksamisesta saman säästöpankin hal- 32333: lituksen jäsen, varajäsen tahi virkailija ( poist.) vastaa. 32334: 32335: 21 (22) §. 32336: ~äästöpankin varoista on määrä, joka vastaa vahintään 32337: ~ymmenettä osaa säästöönpanijain saamisista viime tilin- 32338: päätöksen mukaan, pidettävä sijoitettuna varman pankkilai- 32339: toksen talletuksiin, jotka voidaan helposti muuttaa rahaksi, 32340: taikka valtion, pankkien, hypoteekkilaitosten, kuntain tai 32341: seurakuntain obligatsioneihin.. 32342: Jos säästöpankki on rahaksi m,wuttanut mainitut ta1letuk- 32343: set ja arv:op,a.perit tai osan nii·stä, on säästöpankin varoista 32344: Laki sä.ästöpankeista. 19 32345: 32346: yhtä suuri määrä niin pian :kuiDJ suinkiu uudes~aan si\ioitet- 32347: tava sel'laisiin taHetuksiin tai arv{)!pa1pereihin1. 32348: 32349: 22 (23) §. 32350: Säästöpankki älköön omistako muuta kiinteistöä tai 32351: osuutta muussa kiinteistössä, kuin mikä säästöpankin lii- 32352: kettä varten saattaa olla tarpeellinen. Säästöpankilla olkoon 32353: kuitenkin lupa oikeutensa suojelemiseksi 1ostaa sen saatavasta 32354: p.antattu tahi ulosmitattu kiinteä omaisuus, joka huutokau- 32355: palla myydään; mutta on ostettu kiinteistö taas myytävä, 32356: milloin sopivaksi harkitaan, ja ainakin niin pian kuin se 32357: saadaan julkisen tarjonnan kautta tappiotta myydyksi. 32358: 32359: 23 (24) §. 32360: Säästöpankki on oikeutettu välittämään maksumääräyk- 32361: siä sekä ottamaan toimittaakseen raha.nperimisiä. 32362: 32363: 32364: V LUKU. 32365: Kirjanpidosta Ja tilintarkastwk&esta sekä voittovo;roje?t 32366: käyttämisestä. 32367: 32368: 24 (25) §. 32369: Säästöpankin hallituksen tulee pitää huolta siitä, ettit 32370: säästöpankin kassa, kirjat ja arV'opaperit ovat varmassa säi- 32371: lössä. 32372: (26 § poist.). 32373: 25 (27) §. 32374: Tilinpäätös, josta säästöpankin tilan tulee täydellisesti 32375: näkyä, on tehtävä kalenterivuodeilta. 32376: Säästöpankin hallituksen on ennen: tiEntarkastusta laa- 32377: dittava tilikertomus sekä yleiskatsaus säästöpankin toimin- 32378: taan tilivuoden aikana. 32379: Säästöpankin hallitus on myös velvollinen antamaan sillä 32380: tav<>in kuin erittäin säädetään sekä tilastollisia tietoja että 32381: 20 1917 II V.p.- V. M.- Esitys N:o i8. 32382: 32383: muitakin ilmoituksia, jotka säästöpankkien toiminnan val- 32384: vontaa varten ovat tarpeellisia. 32385: 32386: 32387: 26 (28) §. 32388: Säästöpankin hallinnon ja tilien tarkastus on vuosittain 32389: toimitettava. Tilintarkastajain on tutkittava säästöpankin 32390: kassa, arvopaperit, tilitodisteet sekä tili- ja pöytäkirjat, jota 32391: paitsi heidän on annettava lausunto tilinpäätöksen oikeelli- 32392: suudesta, sijoitusten pätevyydestä ja siitä, onko säästöpank- 32393: kia hoidettu tämän lain ja säästöpankin sääntöjen mukai- 32394: sesti. Tilinta.rkastajain tulee sitä paitsi ainakin kerran vuo- 32395: dessa, aikaa edeltäpäin ilmoittamatta, toimittaa säästöpan- 32396: kin kassan ja arvopaperien tarkastus. 32397: 32398: 32399: 27 (29) §. 32400: Säästöpankin liikkeen tuottama puhdas voitto on käy- 32401: tettävä vararahaston muodostamiseksi ja kartuttamiseksi. 32402: Vararahastosta korvataan, mikäli tilivuoden voitto ei siihen 32403: riitä, sellainen tappio, jonka korvaamista ei voida lukea 32404: säästöpankin hallituksen eikä virkailijan velvollisuudeksi. 32405: (Poist.). 32406: (Poist.) Isännät v,oivalt (poist.), s<äästöpankin hal1lituk- 32407: sen asiaa valmisteltua, määrätä enintään neljännen osan vuo- 32408: tuisesta puhtaasta voitosta eläkkeiksi säästöpankin virkaili- 32409: joille sekä hyväntekeväisyys- ja yleishyödyllisii).l tarkoi- 32410: tuksiin, ei kuitenkaan semmoisiin, joista kunta tahi seura- 32411: kunta on velvollinen pitämään huolta jäseniään verotta- 32412: malla. Jos ehto on tehty kantarahaston ta.kaisin suorittami- 32413: sesta, älköön voittoa tässä maini1Jtuilhin tarkoituksiin mää- 32414: rättäkö, ennenkuin kantarahaSto ehkä suoritettavine korkoi- 32415: neen on takaisin maksettu. (Poist.) 32416: Laki ähWpanb:ista. 21 32417: 32418: 32419: VI LUKU. 32420: Säästöpankkien toirninnan lakkauttamisesta. 32421: 32422: (30 § siirretty 3 § :ään.) 32423: 32424: 28 § (31 § ja 32 § 1 mom.). 32425: '.Kun säästöpankin tilinpäätös näyttää, että kolme nel- 32426: jännestä säästöpankin omista rahastoista on menetetty, niin 32427: on, ellei riittävää vakuutta aseteta, säästöpankin toiminta 32428: keskeytettävä ja säästöpankki pantava suoritustilaan. 32429: Jollei ( poist.) määräystä säästöpankin toiminnan keskeyt- 32430: tämisestä noudateta, ovat sellaiseen laiminlyöntiin syJpäät 32431: kukin omasta ja toistensa puolesta vastuunalaiset. säästöpan- 32432: kin sitoumuksista. 32433: 32434: (32 § 2 mom. siirretty 12 §:ksi.) 32435: 32436: 29 (33) §. 32437: Jos säästöpankkia on hoidettu vastoin tämän lain 32438: ta:hi säästöpankille vahvistettujen sääntöjen määräyksiä, 32439: taikka jos on perusteellista syytä varoa asianlaidan olevan 32440: niin kuin 28 §:ssä mainitaan, määrätköön lääninhallitus 32441: säästöpankkien toimintaa valvovan viranomaisen esityksestä 32442: virheen, josta on muistutettu, korjattavaksi tai säästöpankin 32443: suoritustilaan pantavaksi taikka nostettavaksi sellaisen kan- 32444: teen, johon ehkä on syytä. 32445: 32446: 30 (34) §. 32447: Kun säästöpankki on päätetty lakkauttaa, haettakoon sen 32448: tuntemattamille v-elkojille vuosihaaste. 32449: Sittenkuin kaikki säästöpankin sitoumukset ovat täyte- 32450: tyt ja takaisinsaantioikeudella kerätty kantarahasto on suo- 32451: ritettu, on ylitiMmä käytettävä 27 § :n 2 momentiss.a mainit- 32452: tuihin tarkoituksiin. 32453: 32454: (35 § siirretty 1 § :n 2 momentiksi). 32455: 22 1917 II Vp.- V. M.- Eititys N:o 28. 32456: 32457: 31 (36) §. 32458: Tämä laki, jonka kautta kumotaan säästöpankeista 19 32459: päivänä kesäkuuta 1895 annettu asetus, astuu voimaan 1 päi- 32460: vänä tammikuuta 1919 ja. on sovellutettava jo olemassa ole- 32461: - vaankin säästöpankkiin, j'onka tulee, kuuden kuukauden ku- 32462: luessa mainitusta päivästä lukien, tehdä 6 §:ssä määrätty 32463: ilmoitus, sekä virdessä vuodessa samasta päivästä muuttaa 32464: .sääntönsä tämän lain määräysten mukaisiksi, mikäli sään- 32465: nöt ovat ristiriidassa niiden kanssa, ja saman ajan kuluessa 32466: sanotusta päivä,stä lisä'täJ 21 § :n 1 momentissa mainittuj•a tal- 32467: letuksia tai arvopapereita siinä säädettyyn määrään. Jo ole- 32468: massa oleva säästöpankki ei kuitenkaan ole v€lvollinen hank- 32469: kimaan 3 § :n 3 momentissa määrättyä kantarahastoa. 32470: 32471: 32472: Valiokunta on myöskin tarkastanut Eduskunnan tietoon 32473: saatettua julistusta säästöpankeista, joka on tarkoitettu uud€n 32474: säästöpankkilain yhteydessä annettavaksi. Katsomatta asiak- 32475: SE>en antaa lähempää lausuntoa tästä julistusehdotuksesta, 32476: V aliakunta kuitenkin mielipiteenään esiintuo, e.ttä säästö- 32477: pankkien tark~tU$ta ei voida Slaada kyllin behokk.ookSi, 32478: jollei maata jaeta eri tarkastuspiireihin omine piirissään asu·- 32479: vine tarkastajineen. 32480: 32481: Helsingissä, kesäkuun 12 päivänä 1918. 32482: 32483: 32484: 32485: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Schy- 32486: bergson, jäsenet Kaitila, Lagerlöf, Lantto, Leinonen ja Mal· 32487: mivaara (osittain) sekä varajäsenet Hästbacka, Jou'kahainen, 32488: Nissinen, v. Rettig, Retulainen, Särkkä, Tavastähti (osittain) 32489: .ia Vuorimaa. 32490: Vastalause I. 23 32491: 32492: 32493: 32494: 32495: Vastalauseita. 32496: I. 32497: 32498: Valiokunnan 'Päätös ottaa säästöpankkilakiin veksdi- 32499: muoto ei ole hyvin harkittu. Lainat vdkakirjoja vastaan 32500: lyhyelle ajalla tuottavat saman hyödyn. Niissäkin on sama 32501: vika kuin veksel,eissä, nimittäin että la~ssa on sallittu niistä 32502: ottaa korkeampi korko kuin 6 %. Mutta yleinen oikeus- 32503: käsitY's ·tuomitsee 6 % korkeamman koron ottaml,sen V·elka- 32504: kirjalainoista. koronki.skomiseksi. Sitä vastoin katsotaan 32505: korkeampi korko veksdi:disk,onttauksissa asian 'luonnon mu- 32506: 1 32507: 32508: 32509: 32510: kaiseksi. J'os vekselit joutuvat käy.täntöön, tu}oo sen vuoksi 32511: monen sääistöpankin ha.Jlinto varsinkin aikoina, jolloin lai- 32512: nanottokorko on korkela ja mainittavan v·oittoa 6 % rajassa 32513: ei ole saatavissa, horjahtarrnaan vekselimuotoa käyttämällä 32514: ottamaan korkeampa,a korkoa kuin säästöpankkiaatteen k~an 32515: na1ta on saltittava. 32516: Säästöp13inkkilairusäädännön a:lalila, tulee ennen kaikkea 32517: muuta katsoa säästöönpanijoita ja heidän turvalilisuuttaan. 32518: Ne, j·otka ovat ajanut veks·eliä säästöpankkien ·lain'anannon 32519: muotona, näyttävät sitä vastoin ensi sijassa tarkoittavan 32520: lainanottajai;n etua ja tahtovat niistä, .ainakin muutamista 32521: niitten joukossa, saada jonkin kauppapank·kien va;stiG:keen 32522: niitten kansanluokkain hyväksi, joitten •tarpfoita kauppa- 32523: pankit eivät tarpeenmnkai,sesti tyydytä. MyJnnettävi;;. on, 32524: että tästä tarpeesta, kiilsityöläis- ja ka.nsanpankeista, ei ole 32525: meiHä pid·etty huolta siinä laajuudessa, kuin toivoitava 32526: olisi. Mutta alku ·on tehty ja ·keskitystä kai jatkunee va,r- 32527: sinkin suur·emmissa kaupung'eissa ja teollisuuskeskuksis:sa, 32528: joissa tämän mallisia p·ankkeja tarvitaan. SäästöpankkiBn 32529: asetta:m~nen sen vaaran alaisiksi, joka liittyy •tuon 'laartui- 32530: ;,J,4 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 28. 32531: 32532: seen 'lainausliikkeeseen, mainittavia omia pääomi'a. kaipa.avia 32533: kuin säästöpankit ovat, tietäisi säästöönpanij.ain etujen pet- 32534: tämistä. Kaikkein vä'hin ,tarvitaan tämä ka,s,vannainen 32535: säästöpankkiliikkeen a.lalla, maa,seudun säästöpank,eissa, 32536: joitten lukumäärä kuitenkin on verrattomasti suurin ja joita 32537: sen vuoksi sääistöpankkilainsäädännönkin ensi sijass'a tulee 32538: tarkoittaa. 32539: Huomioon otbmatta ei liioin ·saa jätt!:(ä, että vaikka.kin 32540: ainoa,staa:n muutamat säästöpankit ottaisivat vekselimuodon 32541: käytäntöön, kaikki muut voisivat 'siitä kärsiä vahinkoa, 32542: koska yleinen mielipid,e voisi k a'tsoa maamme koko säästö- 32543: 1 32544: 32545: 32546: 32547: pankkilaitoksen joutuneen väärä1le tolal'le. J'O'S sitt-en vek- 32548: selin käytäntöönotto yhdessä pankissa veisi väärään hoitoon 32549: ja säästöpankin vararikkoon, va.hingoittaisi tämä kaikkia 32550: muitakin. Yksi ainoa vekseliprotesti voisi täl1lä tavoin ai- 32551: kaansaada arvaruma,ttoman va.hingon. 32552: Lopuksi on huomautettava, että säästöpankkimiehet its·e 32553: k'okouksissaan, harvoja lukuunottamatta, .ovat 'Pyytäneet 32554: päästä vekselimuodosta. 32555: Edellä sanotun noj1alla ehdotamme: 32556: 32557: että lakiehdotuksesta poistetaan 4 § :n 8 mo- 32558: mentti, 20 §:n 2 momentin lopusta sanat: tai 32559: enintään kuuden kuuJwuden vekseleihin, sekä 32560: 20 §:n viimeisestä momentista sanat: älköönkä 32561: cliskontatko 1'ekseliä. 32562: 32563: Jos tämä vastalause hyväksytään, on 4 §:än momenttien 32564: numerojärjestystä 9 momenfista alkaen muutettava. 32565: 32566: Helsingissä, kesä'kuun 12 päivänä 1918. 32567: 32568: Emil Schybergson. Eric von Rettig. 32569: A. J,a:ger1öf. A. Retulainen. 32570: J. E. Hästbacka. Elli 'l'avastähti. 32571: Vastalause H. 32572: 32573: 32574: 32575: 32576: n. 32577: Valiokunta on lakiehdotuksen 8 §:n 2 lli()menttiin otta- 32578: nut mi:iäräyben, että kolmasosa hallituksen jäs~nistä &aa kuu- 32579: lua isännistöön. Tätä ehdotusta vastaan saamme tehdä seu- 32580: raa·v an vastalauseen: 32581: Lain hengen ja useimmissa säästöpankeis;.,a vallitsevan 32582: käytännön mukaisesti valitaan isännät t.wallisesti tallettajam 32583: joukosta ja valvovat näiden etua. l;;iinnät valitsevat halli- 32584: tuhen, joka on edesvastuusi'a pankin hoidosta. Siten halli- 32585: tuksen t{)imet ovat isiinnistön tarkastuksen alai.."€na eikä näin 32586: ollen ole paikal-laan että hallituksen .iä&?n kuuluu i-&änniS"t.öön. 32587: Eilt>-llä Banohm nojalla ehdotammP. · 32588: 32589: että laista poistettaisiin. 8 §:n 2 momentti. 32590: 32591: Helsingii':,:ä, 12 päiv~inä ke.säkuuta 1918. 32592: 32593: 32594: J. E. Hästbal:ka. Eric woo Rettig. 32595: Helaingisei, Suomen Senaatin ldrja.painos&a., 1918. 32596: 1917 II Vp.- S.'V. i\f.- Esit;rs N;o 28. 32597: 32598: 32599: 32600: 32601: Suuren valiokunnan mietintö 32602: N:o 42 hallituksen esityksen johdosta, joka si- 32603: siilt.ä.ä ehdotuksen laiksi sää.stöpankeista. 32604: 32605: Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian, 32606: päiiasiallisesti hyväksynyt Pankki valiokunnaa mietinnössä 32607: N :o 5 olevan ehdotukeen. Kititenkin on Suuri valiokunta 32608: J,at~onut tarpeelliseksi tehdä lakiehdotukseen sellaisen muu- 32609: toksen, jota Pankki valiokunnan mietintöön liitetyssä ensim- 32610: !näisessä vastalauseessa ehdotetaan. Suuri valiokunta saa 32611: sentäliden k·unnioittacn ehdottaa, 32612: 32613: että Edttskunta hyväksyisi seuraavan wkieh- 32614: dotuksen: 32615: 32616: 32617: Laki 32618: säästöpankeista. 32619: 32620: Suomen· Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään 32621: :rouraavaa.: 32622: 1-3 §. 32623: (Kut€11 Pankkivaliokunnan mietinnössä.) 32624: 32625: 4 §. 32626: · 'S~äst6panHn s~ännöissä pitää ol'la määrät.tynä: 32627: 1) säästöpankin toiminimi, jQssa tulee olla sana ,säästö- 32628: pårikki"; . 32629: 2) sii ii stöiHlll kiu koi i pai kl; a ; 32630: 3) kantarahaston määrä; 32631: 2 1917 ll yp• . ,. ,._. S. v~ M~- Esi~ N~o- 28. 32632: \ 32633: 4) isäntien luku ja aika, joksi heidät valitaan, miten 32634: isäntien vaali on toimitettava, ja millä ehdoilla säästöönpani- 32635: .ialla on oikeus isäntien kera ottaa osaa isäntien vaaliin, 32636: kuinka monta jäävitöntä isäntää vähintään pitää olla sa.a- 32637: puvilla, ennenkuin voivat pätevän päätöksen tehdä, paikka- 32638: kunta, jossa isäntäin kokoukset pidetään, ja varsinaist~n 32639: kokousten aika sekä kenen toimesta ja miten isänNiin varsi- 32640: naiset samoinkuin ylimääräisetkin kokoukset kutsutaan 32641: kokoon; 32642: &) lwllituksen jäsenten ja varajäsenten luku, aika, joksi 32643: heidät va~itsan, sekä hallituksen tehtävät ja. p~ätöksenvoi 32644: paisuus; 32645: 6) tilint.arkasta.iain .ia heidäi1 varamiestensä luku ~>e:kä 32646: aika, milloin tilinpäätös on tehtävä ja tilintarkastue toimi- 32647: tettava; 32648: 7) onko säästöpankki oikeutettu ottamaan rahoja sääs- 32649: töön sdlaiselle tilille, jolta rahaa mak~i!Uln shekkiä vas- 32650: taan, ja antamaan rahaa laina.ksi avaamalla samanlaisen ti- 32651: liu,'sekä lähem01ät määräykset tällaista tiliä varten; 32652: (8 mom. paist.). 32653: R) vJhin määrä, minkä saa säästöön\}anna, Ja suurin :saa:- 32654: minen, josta samalle tallettajalle maksetaan korkoa, kuin 32655: myöskin korkein määrä, johon yksityisen tilinpit~jän saa- 32656: minen tai velka 7 momentissa mainituilla tileillä saa nousta . 32657: •9) m_itr>n lainanottokoroot.a pä.ät~tään ja ilmoitetaan; 32658: 10) minkä ajan kuluttua irtisanomis~sta sä.ästöpa.nkki on 32659: velvollinen ja oikeutettu takaisin maksamaan säästöjä, sekä 32660: suorittamaan rahoja shekliiä vastaan, ja on aika miilriWivii. 32661: nosteHavan summan suuruuden mukaan, kuitenkin niin, et~i 32662: irtisanoruis-aika saa olla kahdeksaa päivää lyhyempi; 32663: 11) miten säästöpankin puolelta säästöönpanoja irtisaJW- 32664: ta.an; 1 32665: 12) mit-en säistöpankin hallitumn tul~ siily~ä-je tAr- 32666: kastaa säästöpankin kassa ja. arvopaperit; 32667: 13Y miten sääntöjen muuttamisesta ja sääst-O'panki:a lak· 32668: kauttamisesta päätetään. - 32669: 3 32670: 32671: 5-19 §§. 32672: (Kuten Pankki valiokunnan mitltiunössä.) 32673: 32674: 20 §. 32675: Säästöpankin ralwja annetaan lainaksi velkakirjaa vas- 32676: taan, joka on vaadittaessa tai määrätyn, enintään kuuden 32677: kuukauden irtisanomisajan kuluttua maksettava. 32678: Sääbtöpankki olkoon oikeutettu sijoittamaan niin suuren 32679: määrän varoistaan, kuin viime tilinpäätöksen mukaan vas- 32680: taa enintään neljättä osaa säästöönpani.iain saamisista, kor- 32681: keintaan kuuden kuukauden määräajaksi annettaviin lai- 32682: noihin (poist.). 32683: Kassakrooitiivi- .ia konttokur:mttilainoju olkoon säästö- 32684: vankki oikeutettu myöntämään enintään vuoden ajaksi. 32685: Säästöpankilla olkoon myös oikeus antaa siirrettäviä irti- 32686: &auomattoruia kuoletusla i no.ia sellaiseen kokonaisll1äärää n, 32687: joka vastaa enintään viideitii o~a ~äästöönpanijain saami- 32688: sista. 32689: Säästöpankilla olkoon lupa sijoittaa omia varojaan sel- 32690: lais·en pankkilaitoksen osakkeihin, joka on })erustettu säästö- 32691: (lan kkien toiminnan edistämiseksi. 32692: Säästöpankki älköön myöntäkö lainaa ( poist.), jonka 32693: maksamiS€sta saman säästöpankin 11allituksen jäsen, vara- 32694: jäsen t.ahi virkailija vastaa. 32695: 32696: 21~31 §§. 32697: 32698: (Kuten Pankkivaliokunnan mietinnössä.) 32699: 32700: 32701: Helsingissä, 19 päivänä kesäkuuta 1918. 32702: .. "'·" ... . ... ·! .::-·~ '.: 32703: 32704: 32705: 32706: 32707: HelsingiS@ä, Suomen Senaatin kirjs,painossa, 1918. 32708: 1917 H Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 28. 32709: 32710: 32711: 32712: 32713: Sunr('n valiokunnan mietintl 32714: N:o 42 a hallituksen esityksen johdosta, joka 32715: sisältää ehdotuksen laiksi säästöpan.keista. 32716: 32717: Yllämainitun asian toise&sa käsittelyssä on Edus·kunta 32718: hyväksynyt lain säästöpankeista Suuren valiokunnan ehdo- 32719: tuksen mukaisesti muutoin paitsi 4 ja 20 §§, jotka Edus- 32720: kunta on hyväksynyt sellaisina. kuin ne ovat Pankkivalio- 32721: kunnan mietintöön N :o 5 sisältyvässä ehdotukses&a. 32722: Kun asia Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta on 32723: uudesta.an ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä, on Suuri 32724: valiokunta päättän:yt pysyä ennen tekemässään päätöksessä 32725: ja saa sentähden ·kunnioittaen ehdottaa, 32726: 32727: että lakiehdotus hyväksyttäisiin Suuren valio- 32728: kunnan mietinnössä N:o 42 rnainitussa mu.odossa. 32729: 32730: Hel&ingisiiä, 28 päivänä kesäkuuta 1918. 32731: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj.apaino~sa, 1918. 32732: 1.917 II Vp.- FAlusk. vagt.- Esitys N:o 28. 32733: 32734: 32735: 32736: 32737: Suomen Eduskunnan vastaus 32738: Hallituksen esitykseen, joka sisältää ehdotuk- 32739: sen laiksi säästöpankeista. 32740: 32741: Eduskunnalle on annettu Ha:llituksen r~itys ehdotuksi- 32742: ne+>n laiksi säiistörJankeista. Eduskunta, j·olle Pankki valio 32743: klmta on asia,sta antanut mietintönsä N :o 5, ei ole Yoinut 32744: muuttamatta hyväksyä esityksessH olevaa lakiehdotusta, 32745: vaan on puolestaan hyväksynyt näin kuuluvan lain: 32746: 32747: 32748: Laki 32749: säästöpankeista. 32750: Suomen Eduskunnam päätöksen mukaisesti säll!detään 32751: seuraavaa: 32752: I LUKU. 32753: Ylei.siä säiinnöksiä. 32754: 32755: 1 ~. 32756: Säästöpankki on tämän lain muhaan sdlainen yleinen 32757: rahalaitos, jonka tarkoituksena on, perustajain tai heidän oi- 32758: keuden<omistajainsa saamatta voittoa liikkeestä, vastaanottaa 32759: rahaa korkoa kasvamaan sekä irtisanomisen mukaan maksaa 32760: säästöt. 32761: ·Säästöpankki on niissä asioissa, joista laissa ei toisin sää- 32762: detä, kotipaikkansa alioikeuden alainen. 32763: 32764: 2 §. 32765: Postisä:ästöpa.nkkia lukuunottamatta älköön muu rahalai- 32766: tos, kuin 1 § :ssä mainittu, olko oikeutettu käyttämään nimi- 32767: 2 1917 II Y11. -- Ednsk. vast. ---Esitys N:o 28. 32768: 32769: tystä ,bäästiipankki". .Tos niin tapta'htuu, määrätköön lää- 32770: ninhallitus ;,:en oikaistavaksi. 32771: 32772: 3 §. 32773: Säästöpankin vm perustaa vähintään kymmenen hyvä- 32774: maineista Suomen kansalaista. Olkoon myös kunta oikeu- 32775: tettu säästöpankin perustamaan. 32776: Säästöpankin perustajain tulee lääninhallitukselta hakea 32777: vahvistus säästöpankin säännöille, jolloin myöskin on todis- 32778: tettava, että säännöissä määrätty kantarahasto on merkitt~' 32779: tahi on .io olemassa. 32780: Säästöpankin kantarahaston tulee olla vähintään kaksi 32781: tuhatta markkaa ja on S'fl rahassa suoritettava. 32782: Säästöpankin kantara lwsto voidaan maksaa takaisin, 32783: milloin siitii on tehty ehto sääntöihin, sittenkuin sääs- 32784: töpankin omat rahastot ovat nousseet kymmenen kertaa niin 32785: suuriksi kuin edellämainittu kantarahasto ynnä sille ehkä 32786: suoritettava korko. Kantarahastolle ei saa tilittää: eikä maksaa 32787: korkoa pitemmältä kuin kymmenen vuoden ajalta, ei kor- 32788: keampaa kuin viisi sadalta vuodessa eikä myöskään korkoa 32789: korolle. Korko maksetaan sama.lla kertaa kuin pääomakin. 32790: 32791: 4 §. 32792: Säästöpankin säännöissä pitää olla määrättynä: 32793: 1) säästöpankin toiminimi, jossa tulee olla sana ,säästö- 32794: pankki"; 32795: 2) säästöpankin kotipaikka; 32796: 3) kantarahaston määrä; 32797: 4) isäntien luku ja aika, joksi heidät valitaan, miten 32798: isäntien vaali on toimitettava, ja millä ehdoilla säästöön- 32799: panijalla on oikeus isäntien kera ottaa osaa isäntien vaaliin, 32800: kuinka monta jäävitöntä isäntää vähintään pitää olla saa- 32801: puvilla, ennenkuin voivat pätevän päätöksen tehdä, isäntien 32802: toimivalta, paikkakunta, jossa isäntäin kokoukset pid,etään, 32803: ja varsina,isten kokousien aika sekä kenen toimesta ja miten 32804: isäntäin varsinaiset samoinkuin ylimääräisetkin kokoukset 32805: kutsutaan kdkoon; 32806: Laki säästöpankeista. 3 32807: 32808: 5) hallituksen jäsenten ja varajäsenten luku, aika, joksi 32809: heidät valitaan, sekä hallituksen tehtävät ja päätöksenvoi- 32810: paisuus; 32811: 6) tilintarkastajain ja heidän varamiestensä luku sekä 32812: aika, milloin tilinpäätös on tehtävä ja tilintarkastus toimi- 32813: tettava; 32814: 7) onko säästöpankki oikeutettu ottamaan rahoja sääs- 32815: töön sellaiselle tilille, jolta rahaa maksetaan shekkiä vastaan, 32816: ja antamaan rahaa lainaksi avaamalla samanlaisL'll tiEn, sekä 32817: lähemmät määräykset tällaista tiliä varten; 32818: 8) onko säästöpankki oikeutettu diskonttaamaan vakse- 32819: leitä; 32820: 9) vähin määrä, minkä saa säästöönpanna, ja suurin saa- 32821: minen, josta samalle tBllettajalle maksetaan korkoa, kuin 32822: myöskin korkein määrä, johon yksityisen tiEnpitäjän saa- 32823: minen tai velka 7 momentissa mainituilla tileiHä saa nousta; 32824: 10) miten lainanottokorosta päätetään ja ilmoitetaan; 32825: 11) minkä ajan kuluttua irtisanomisesta säästöpankki on 32826: Yel vollinen ja oikeutettu takaisin maksamaan säästöjä sekä 32827: :;uorittamaan rahoja shekkiä vastaan, ja on aika määrättävä 32828: nostettavan summan suuruuden mukaan, kuitenkin niin, ettei 32829: irtisanomisaika saa olla kahdeksaa päivää lyhyempi; 32830: 12) miten säästöpankin puolelta säUstöönpanoja irtisano- 32831: taan; 32832: 13) miten säästöpankin hallituksen tulee säilyttää ja tar- 32833: kastaa säästöpankin kassa ja arvopaperit; 32834: 14) mitn1 sääntöjen muuttamisesta ja säästöpankin lak- 32835: kauttamisesta päätetään. 32836: 5 §. 32837: Jos havaitaan, että säännöt eivät ole vastoin lakia, on ne 32838: vahvistettava. 32839: Sääntöjen muutos ei ole pätevä, ennenkuin sille on saatu 32840: vahvistus. • 32841: 6 §. 32842: Sää,stöpankki on, ennenkuin se allkaa toimintansa, ilmoi~ 32843: tettava merkittäväksi kaupparekisteriin, ja on ilmQituksessa, 32844: 4 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 28. 32845: 32846: joka on säästöpankin hallituksen kaikkien jäsenten allekir- 32847: joitettava, mainittava: 32848: 1) päivä, milloin säästöpankin sä.ännöt ovat vah "-istetut; 32849: 2) säästöpankin toiminimi; 32850: 3) säästöpankin kotipaikka.; 32851: 4) kantarahaston suuruus; 32852: 5) millä tavoin säästöpankin isännät kutsutaan kokoon; 32853: 6) ne hen:kilöt, jotka kuuluvat säästöpankin hallitukseen; 32854: sekä 32855: 7) kutka ovat oikeutetut kirjoittamaan säästöpankin toi- 32856: minimen. 32857: Ilmoituksen tul€e sisältää hallituksen selitys, että sääs- 32858: töpankin kantarahasto on ra:hassa täysin maksettu, ja 32859: siihen on liitettävä säästöpankin säännöt sekä oikeaksi to- 32860: distettu jäljennös niiden vahvistamista koskevasta päätök- 32861: sestä. 32862: Jos jossakin olosuhteessa, joka on kaupparekisteriin mer- 32863: kitty, tapahtuu muutoksia, tai jos säästöpankki on asetettu 32864: suoritustilaan, on siitäkin tehtävä ilmoitus kaupparekiste- 32865: riin. Säästöpankki on vapautettu rekisteröimismaksusta. 32866: Muuten olkoon vastaaviHa osilta voimassa, mitä kaup'Pa- 32867: rekisteriin tehtävistä ilmoituksista tai niiden laiminlyömi- 32868: sestä on säädetty. 32869: 7 §. 32870: Jos säästöpankki alkaa toimintansa ennenkuin se on mer- 32871: kitty kaupparekisteriin, olkoon se, joka sillä välin tekee 32872: sitoumuksia säästöpankin puolesta, niistä vastuunalainen 32873: niinkuin omasta velastaan; jos heitä on useampia, vastatkoon 32874: niistä kukin omasta ja toistensa puolesta. 32875: 32876: 32877: 32878: 32879: SiiiislÖ]Jankin hallinnosta. 32880: 32881: 8 §. 32882: Säästöpankin asioita hoitavat säästöpankin isännät ja 32883: sen hallitus. 32884: Laki säästöpankeista. 5 32885: 32886: Hallituksen jäst:nistä saa enintään kolmasosa kuulua 32887: isännistöön. 32888: 9 §. 32889: Isännät, jotka valitaan määräa.jaksi Ja joita tulee olla 32890: vähintään kymmenen, valvovat säästöönpanijain edustajina 32891: säästöpankin hallintoa. 32892: Isännät kokoontuvat ainakin kerran vuodessa varsinai- 32893: seen kokoukseen ja heidän tulee: valita hallituksen jäsenet 32894: säännöissä mainituksi määräajaksi ja joka vuosi tilintarkas- 32895: tajat säästöpankin hallintoa tarkastamaan, määrätä hallituk- 32896: sen ja tilintarkastajain palkkiot, vahvistaa tilinpäätös, päät- 32897: tää sattuneen tappion korvaamisesta, vuosivoiton käyttämi- 32898: sestä sekä hallitukselle annettavasta vastuunvapaudesta tahi 32899: mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos vastuunva.pautta ei 32900: ole myönnetty, sekä ratkaista ne muut asiat, jotka sääntö.jen 32901: mukaan ovat heidän käsiteltäviään tahi jotka hallitus heidän 32902: päätettäviks-een jättää. 32903: Pätevän päätöksen tekemiseen isäntien kokouks·essa vaa- 32904: ditaan vähintään viiden jäävittömän isännän läsnäolo. 32905: Isäntä, joka on hallituksen jäsen, älköön olko tiEntarkas- 32906: tajia valitsemassa älköönkä hallituksen vastuunvapaudesta 32907: päättämässä. 32908: Säästöpankin isäntä älköön olko saman säästöpankin vir- 32909: kailijana. 32910: 10 §. 32911: Säästöpankin hallituksen asiana on säästöpankin toimin- 32912: ua n johto, ja päättää se sijoituksista, lainana ntokorosta sekä 32913: lainanottamisesta ja luottotilin avaamisesta. 32914: Säästöpankin hallituksella on valta, milloin se haitatta 32915: voi tapahtua, myöntää rahojen nostoa ennen irtisanomisajan 32916: loppua. 32917: Hallitus kantaa ja vastaa säästöpankin puolesta. 32918: 32919: 11 §. 32920: Säästöpankin hallituksen jäsenell.e saa maksaa palkkiota. 32921: Isännälle voidaan suorittaa kohtuullinen korvaus isiintäin 32922: kukonksPn hänelle aiheuttamista matkakuluista ja ajanhu- 32923: Lada. 32924: 6 1917 II Vp.- Edusk. nst.- Esitys N:o 28. 32925: 32926: 12 §. 32927: Säästöpankin isännät ja hallituksen jäsenet ovat vastuun- 32928: alaiset säästöpankille uskotuista varoista niiden perusteiden 32929: mukaan, jotka J'leinen Iaki toimitsijoista säätää. 32930: 32931: 13 §. 32932: Senaatin asiana on määrätä, miten säästöpankkien kirjan- 32933: pito on järjestettävä, sekä niiden toiminnan .inlkisesta val- 32934: vonnasta. 32935: 32936: III LUKU. 32937: 8äästöönpanoista ja säästöstäotoista. 32938: 14 §. 32939: Kun ensi kerran pannaan rahaa säästöön, ilmoit€ttakoon 32940: sen nimi ja kotipaikka, jonka hyväksi säästöönpano tehdään, 32941: ja jos säästöönpano tehdään yksityisen henkilön hyväksi, 32942: hänen elinkeinonsa sekä syntymäaikansa, jos se tiedetään. 32943: Kun säästöönpano tehdään alaikäisen puolesta, on myöskin, 32944: jos mahdollista, hänen vanhempiensa nimet ilmoitettava. Il- 32945: moitukset merkitään säästöpankin laskukirjaan. 32946: Jos se, joka toisen hyväksi panee rahoja säästöön, tah- 32947: too, ettei niitä kävisi irtisanominen, ennenkuin määräajan 32948: kuluttua, taikka, jos säästöönpanija tahtoo, että rahoja mak- 32949: setaan ainoastaan määrätylle henkilölle, tehköön siitä ehdon 32950: ensimäisellä säästöönpanokerralla. Jos säästöönpanija ha- 32951: luaa tehdä jonkun muun ehd·on, on säästöpankin hallituk- 32952: l!ella valta tutkia, voidaanko ehto hyväksyä. 32953: 32954: 15 §. 32955: Ensi kerta rahoja 'säästöön pantaessa annettakoon sääs- 32956: töön:panijaHe ilmaiseksi järjesltysnumerolla ja sen ni:meHä, 32957: jonka hyväksi säästöönpano td1dä1in, varustettu •asta.hrja, 32958: johon säästöpankin säännöt on liitetty. Jos rahojen nosta- 32959: misesta on tehty ehto, on siitä tehtävä merkintä vastakirjaan. 32960: Säästössä olevia varoja annetaan sille, jonka hallussa 32961: vastakirja on ja joka sen esiin tuo, ellei rahoja ole säästöön- 32962: J,aki sä.ästöpankeista. 7 32963: 32964: pantu ehdolla, että ne maksetaan ainoastaan määrätylle hen- 32965: kilölle, jolloin yksinomaan tällä tahi hänen oikeudenomista- 32966: janaan on valta niitä irtisanoa ja nostaa. 32967: Kun säästöönpano tahi sääsWstäotto tapahtuu, merkitään 32968: määrä vastakirjaan; ja tulee säästöpankin hallituksen kah- 32969: den jäsenen tai virkailijan varmentaa siiästöönpano nimi- 32970: kirjoituksellaan. Jos rahojen nostaja ei ole säästösfäotton 32971: kuitannut. on sekin samalla tavalla varmennettåva. 32972: 32973: 16 §. 32974: Jos rahoja on säästöönpantu aviovaimon tahi viisitoista 32975: vuotta täyttäneen alaikäisen hyväksi, ehdolla että ainoastaan 32976: he ovat oikeutetut varat nos~amaan, älköön edusmies tai hol· 32977: hooja olko oikeutettu rahoja irtisanomaan eikä nostamaan 32978: ilman aviovaimon tahi alaikäisen suostumusta. 32979: 32980: 17 §. 32981: Säästöpankin hallituksella olkoon oikeus vaatia, että valli- 32982: takirja on määrätyn ajan kuluessa todistusta vastaan jätet- 32983: tävä säästöpankkiin sen tilikirjoihin verrattavaksi, jolioin 32984: korko on vastakirjaan merkittävä, ellei sitä ole ennen tehty. 32985: Säästöpankin laskukirjaan on samalla merkittävä, että vasta- 32986: kirja on ollut tilikirjoihin verrattavana ja että korko on sii- 32987: hen kirjoitettu. 32988: Jos vastakirjaa säästöpankin tilikirjoihin verrattaessa il- 32989: menee eroavaisuutta vastakirjan ja tilikirjain välillä, on vii- 32990: meksi mainituilla todistusvoima, ellei jokin seikka. väl1ennä 32991: niiden luotettavuutta. 32992: 18 ~- 32993: .Toi! vastakirja on joutunut hukkaan. tulee vastakirjan 32994: omistajan antaa säiistöpankin hallitukselle siitä tieto ja 32995: ~amaUa. ilmoittaa, milloin ja miten vastakirja on kadon- 32996: nut. Hallituksen pitää silloin vastakirjan katoamisesta 32997: kuuluttaa ilmoituksella, joka. on vastakirjan omistajan kus- 32998: tannuksella. julkaistava kerran maan virallisissa sanomaleh- 32999: dissä. .Tos vastakirjaa ei ole löydetty kuudessa kuukaudessa 33000: sen jälkeen, kun ilmoittaminen on ta.pahtunut, on vastakir- 33001: 8 1917 II Vp. - Edusk. vast. - Esitys N :o 28. 33002: 33003: jan omistaja oikeutettu perimään saami:;:f.m~a; eikä vasta- 33004: kirjalla. ole voimaa säästöpankkia vastaan sen }Jerästä kun 33005: rahat on maksettu. 33006: 19 §. 33007: Kun vähintään kymmenen vuotta. on kulunut viimeisen 33008: vuoden lopusta, jonka kuluessa vastakirjaa on säästöpankissa 33009: käytetty säästöönpanoa tai säästöstäottoa varten, tai 17 § :n 33010: mukainen merkintä tehty, olkoon säästöpankin hallituksella 33011: oikeus ilmoituksella virallisissa sanomalehdissä kehottaa vas- 33012: takirjan omistajaa yön ja vuoden kuluessa siitä, knn ilmoitus 33013: on julkaistu, säästöpankin hallitukselta vaatimaan saamis- 33014: taan. J oHei vaatimusta tehdä, menettäköön vastakirjan omis- 33015: taja puhevaltansa säästöpan'kkia v·astaan ja rahamäärä siir- 33016: rettäköön säästöpankin vararahastoon. Kuitenkin on halli- 33017: tuksella valta, milloin se katsoo syytä olevan, myöntää raho- 33018: jen maksu vielä jälkeenkinpäin. 33019: 33020: 33021: 33022: Varojen lainaksiantamisesta .ia muusta sijoitttksesta sekä 33023: maksumääräyksi$tä ja rahanperimisestä. 33024: 20 §. 33025: Säästöpankin raho,ia annetaan lainaksi velhakirjaa vas- 33026: taan, joka on vaadittaessa tai mliärätyn, enintään kuuden 33027: kuukauden irtisanomisajan kuluttua maksettaviJ. 33028: Säästöpankki olkoon oikeutettu sijoittamaan niin suuren 33029: määrän varoistaan, kuin viime tilinpäätöksen mukaan vas- 33030: ina ronintään neljätili osaa säästöönpanijain saamisista, 33031: korkeintaan kuuden kuukauden määräaja,l;.ei annei:ta.viin lai- 33032: noihin tai enintään kuuden lnll!kauden vekseleihin. 33033: Kassakreditiivi- .ia konttokuranttilaino.in olkoou ;o;liästö- 33034: pankki oikeutettu myöntämään enintään vuoden ajaksi. 33035: Säästöpankilla olkoon myös oikt:us antaa siirrettäviä irti- 33036: c;anomattomia kuoletuslainoja sellaiseen kokonaismäärä'än, 33037: joka vastaa enintään viidt:ttä osaa säästöönpanijain saami- 33038: sista. 33039: Laki säiistöpan.keista. 9 33040: 33041: Säästöpankilla olkoon lupa sijoittaa· omia varojaan sel- 33042: laisen pankkilaitoksen osakkeihin, joka on perustettu sääs- 33043: töpankkien toiminnan edistämiseksi. 33044: Säästöpankki älköön myöntäkö lainaa älköönkä diskon-- 33045: iatko vekseliä, jonka maksamisesta saman säästöpankin hal- 33046: lituksen jäsen, varajäsen tahi virkailija vastaa. 33047: 33048: 33049: 21 §. 33050: Säästöpankin varoista on määrä, joka vastaa vähintään 33051: kymmenettä osaa säästöönpanijarn saamisista viime tilin- 33052: päätöksen mukaan, piddtävä sijoitettuna va.rman pankkilai- 33053: toksen talletuksiin, jotka voidaan helposti muuttaa rahaksi, 33054: taikka valtion, pankkien, hypoteekkilaitosten, kuntain tai 33055: seurakuntain oibligationeihin . 33056: •Tos säästöpankki on rahaksi muuttanut mainitut talletuk- 33057: set ja arvop~.perit tai osan nii-stä, on säästöpankin varoista 33058: yhtä suuri mä.ärä niin pian 'kuin suinkin uudesflaan sid·oi~t. 33059: tava. seHa.isi.in taHetuksiin tai arvopa1pereihin,, 33060: 33061: 22 §. 33062: Säästöpankki älköön omistako muuta kiinteistöä t.a.i 33063: osuutta muussa kiinteistössä, kuin mikä säästöpankin lii- 33064: kettä varten saattaa olla tarpeellinen. Säästöpankilla .olkoon 33065: kuitenkin lupa oikeutensa suojehJmiseksi •ostaa sen saatavasta 33066: pantattu tahi ulosmitattu kiinteä omaisuus, jokä huutokau- 33067: palla myydään; mutta on ostettu kiinteistö taas myytävä, 33068: milloin 8opivaksi harkitaa•n, ja ,aiJnakin niin pian kun se 33069: saadaan iulkisen tarjonnan kautta tappiotta myydyksi. 33070: 33071: 33072: 23 §. 33073: Säästöpankki on oikeutettu välittämään maksumääräyk- 33074: siä sekä ottamaan toimittaakseen raha.nperimisiä.. 33075: 10 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 28. 33076: 33077: V LUKU. 33078: Kirjoopidosta Ja tilintarkastuksesta sekä voittov~ro:}en 33079: käyttämisestä. 33080: 33081: 24 §. 33082: Säästöpankin hallituksen tuloo pitää huolta siitä, että 33083: säästöpankin kassa, kirjat ja arvopaperit. ovat varmassa säi- 33084: lössä. 33085: 25 §. 33086: Tilinpäätös, josta säästöpankin tilan tulee täydellisesti 33087: näkyä, on tehtävä kalenterivuodeilta. 33088: Säästöpankin hallituksen on ennen tilintarkastusta laa- 33089: dittava tilikertomus sekä yleiskatsaus säästöpankin toimin- 33090: taan tili vuoden aikana. 33091: Säästöpankin hallitus on myös velvo1linen antamaan sillä 33092: tavoin kuin erittäin säädetään sekä tilasto1lisia tietoja. että 33093: muitakin ilmoituksia, jotka säästöpankkien toiminnan val- 33094: vontaa varten ovat tarpeellisia. 33095: 33096: 26 §. 33097: Säästöpankin hallinnon ja tilien tarkastus on vuosittain 33098: toimitettava. Tilintarkastajain on tutkittava säästöpankin 33099: kassa, arV'opaperit, tilitodisteet sekä tili- ja pöytäkirjat, jota 33100: · paitsi heidän on annettava lausunto tilinpäätöksen oikeelli- 33101: suudesta, sijoitusten pätevyydestä ja siitä, onko säästöpank- 33102: kia hoidettu tämän lain ja slUistöpankin sMintiijen mukai- 33103: ~esti. Tilintarkastajain tulefl sitä paitsi ainakin kerran vuo- 33104: dessa, aikaa edeltäpäin ilmoittamatta, toimittaa säästöpan- 33105: kin kassan ja arvopaperien tarkastus. 33106: 33107: 27 §. 33108: Säästöpankin liikkeen tuottama puhdas voitto on käy- 33109: tettävä vararahaston muodostamiseksi ja kartuttamiseksi. 33110: Vararahastosta korvataan, mikäli tilivuoden voitto ei siihen 33111: riitä, sdlainen tappio, jonka korvaamista ei voida lukea 33112: säästöpankin hallituksen eikä virkailijan velvollisundeksi. 33113: Laki sä.ästöpankeista. 11 33114: 33115: Isännät voivat, säästöpan:kin hallituhen asiaa valmistel- 33116: tua, määrätä enintään neljänn0n osan vuotuisesta puhtaasfa 33117: voitDsta eläkkeiksi säästöpankin virkailijoille sekä hyvän- 33118: tekeväisyys- ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin, ei kuitenkåan 33119: semmoisiin, joista kunta tahi seurakunta on velvollinen pitä- 33120: mään huQilta jäseniään verottamalla. Jos ehto on tehty kanta- 33121: rahaston takaisin suorittamisesta, älköön voittoa tässä mai- 33122: nittuihin tarkoituksiin määrättäkö. ennenkuin kantarahasto 33123: ehkä suoritettavinc korkoineen on takaisin maksettu. 33124: 33125: 33126: VI LUKU. 33127: SääBtöparnkin toiminnan lakkauttarn~csta. 33128: 33129: 28 §. 33130: Kun säästöpankin tilinpäätös näyttää, että kolme nel- 33131: jännestä säästöpankin omista rahastoista on menetetty, niin 33132: on, ellei riittävää vakuutta aseteta, säästöpankin toiminta 33133: ke.skeytettävä ja säästöpankki pautava suoritustilaan . 33134: .Jollei määräystä säästöpankin toiminnan keskeyttämi- 33135: sestä noudateta, ovat sellaiseen laiminlyöntiin syypäät kukin 33136: omasta ja toistensa puolesta vastuunalaiset säästöpankin Sl· 33137: toum uksista. 33138: 29 §. 33139: Jos säästöpankkia on hoidettu va.stoin tämän lain 33140: ta'hi säästöpankille vahvistettujen sääntöjen määräyksiä, 33141: taikka jos on perusteellista syytä varoa asianlaidan olevan 33142: niin kuin 28 § :ssä mainitaan, määrätköön lääninhallitus 33143: säästöpan·kkien toimintaa valvovan viranomaisen esityksestä 33144: virheen, josta on muistutettu, korjattavaksi tai säästöpankin 33145: suoritustilaan pantavaksi taikka nostettavaksi sellaisen kan- 33146: teen, johon ehkä on syytä. 33147: 33148: 30 §. 33149: Kun säästöpankki on päätetty lakkauttaa, haettakoon sen 33150: tuntemattamille vclko.iille vuosihaaste. 33151: l:.l 1917 II Yp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 28. 33152: 33153: Sittenkuin kaikki säästöpankin sitoumukset ovat täyte- 33154: tyt j.a takaisinsaantioikeudella kerätty kantarahasto on suo- 33155: ritettu, <On yl~jääifnä käytettävä 2'7 § :n 2 momentissa mainit- 33156: tuihin tarkoituksiin. 33157: 31 §. 33158: Tämä laki, jonka kautta kumotaan säästöpankeista 19 33159: päivänä. kesäkuuta 1895 annettu asetus, astuu voimaan 1 päi- 33160: vänä. tammikuuta 1919 ja on sovellutettava jo olemassa ole- 33161: vaankin säästöpankkiin, j•onka tulee, kuuden kuukauden ku- 33162: luessa mainitusta päivästä lukien, tehdä 6 § :ssä. määrätty 33163: ilmoitus, sekä viidessä vuodessa samasta päivästä muuttaa 33164: sääntönsä tämän lain määräysten mukaisiksi, mikäli sään- 33165: nöt ovat ristiriidassa niiden kanssa, ja saman ajan kuluessa 33166: sanotusta päivä•stä lisäitä 21 § :n 1 momenti·ssa mainittwja tal- 33167: letuksia tai arvopapereita siinä säädettyyn määrään. Jo ole- 33168: massa oleva säästöpankki ei kuitenkaan ole v-elvollinen hank- 33169: kimaan 3 § :n 3 momentissa määrättyä kanta rahastoa. 33170: 33171: 33172: Eduskunta on myöskin tarkastanut Eduskunnan tieto® 33173: saatetun ehdotuksen aset\1kseksi sääJstöpankeista, joka 10n tar- 33174: koitetltu uud-en säästöpankkilain yhteydessä annetlavaksi. 33175: Katsomatta asiakseen antaa lähemp.ää lausuntoa tästä asetUE- 33176: ehdotuksesta Eduskunta. kuit~nkin mielipitenään esiintuo, 33177: eitit sä.ästöpankkien tarkas'lmsta ei voida saada kyllin tehok- 33178: kaaksi, j.ollei maata jada eri tarkastuspiireihin omine pii- 33179: rissään asuvine ta.r·kasta.iineen. 33180: 33181: 33182: 33183: Helsingissä, 5 päivänä heinäkuuta 1918. 33184: 33185: 33186: 33187: 33188: Helsingissä., Suomen Sena&tin kirjwpainoas.a, 1918. 33189: 1917 -Toiset Valtiopäivät N:o 29. 33190: 33191: 33192: 33193: 33194: Hallituksen esitys Suoaooa Eduskunnalle 33195: erityisen työkyvyttömy)'§- ja vaaltuusvakuu- 33196: tusrahaston perustamisesta. 33197: Hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen kauan 33198: suunnitellun työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen mah- 33199: dollisin;tman pikaisesti tåteutetutksi. Kun muissa maissa, 33200: jQissa puheenaoleva. vakuutusmuoto jo on otettu käytäntöön, 33201: on ennä.tetty saavuttaa arvokasta kokemusta tässä suh- 33202: teessa, saattaa toivoa, että vanhuus- ja työkyvyttömyys- 33203: vakuutuksen toimeenpaneminen ei meillä tule vaatimaan niin 33204: pitkäj aika.a kuin us!'issa muissa maissa, joilla ei tällöin ole 33205: ollut käytettävissä yhtä laajaa ulkomaista aineistoa vakuu- 33206: tusta suunniteltaessa. Siihen nähden että meillä jo on ole- 33207: massa esitöitä työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutusta var· 33208: t.en, nimittäin vuonn'8 1904 asetetun komiilean valmistamat 33209: mietinnöt, on todennäköistä, että ä!Skettäin asetettu uusi ko- 33210: mitea, jonka tehtävänä on laatia ehdotus sekä työkyv;yttö- 33211: myys- ja vanhuusvakuutuksen että koko sosialivakuutuslain- 33212: säädännön yhtenäiseksi järjestämiseksi, verraten lyhyessä 33213: ajassa tulee suorittamaan työnsä. Jotta "ei puheena olevan 33214: vakuutuksen toteuttaminen kohtaisi käytämnöllisiä vaikeuk- 33215: sia, on nyt jo ryhdyttävä toimiin sen taloudellista järjestelyä 33216: varten. 33217: Järjestetäänpä työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus 33218: äsken mainitun, vuoden 1904 komitean ehdotuksen taikka 33219: jonkun muun suunnitelman mukaan, joka nojaa vakuutettujen 33220: suorittamiin vakuutusmaksuihin, niin joka tapauksessa käy· 33221: 5267-17 33222: 2 N:o 29 33223: 33224: nee välttämättömäksi muodossa tai toisessa valtion iPU- 33225: varoilla korottaa niitä eläkkeitä, jotka taloudellisesti hei- 33226: kommat voivat saavuttaa pelkästään suorittamiensa vakuu- 33227: tusma~ksujen perustuksella. Mikäli tahdotaan myöntää eläk- 33228: keitä myös niille kansalaisille, jotka lain voimaan tullessa 33229: jo ovat sivuuttaneet sen ikävuoden, mistä vakuutusmaksujen 33230: suorittaminen olisi alettava, on tähän tarkoitukseen vicelä 33231: suuremmassa määrässä käytettävä valtion varoja. Viimeksi 33232: mainittuun tarkoitukseen tarpeellinen apuraha on toiminnan 33233: alkuvuosina suurempi kuin myöhemmin, jolloin laitos .io on 33234: pitemmän ajan kuluessa ennättänyt vastaanottaa vakuutus- 33235: maksuja niiltä, jotka sivuuttavat vanhuuseläkkeen myöntä- 33236: miseksi säädPttävän ikärajan tai sitä ennen joutuvat työ- 33237: kyvyttömiksi. Jos mentäisiin niin pitkälle, että tahdDttaisiin 33238: noudattaa Englannin kansalaishuoltojärjestelmän mukaista 33239: suunnit,elmaa, joutuisivat melkein kaikki kustannuksPt ylei- 33240: sillä varoilla suoritettaviksi. 33241: Yllämainittuihin tarkoitnksiin tarpeellinen rahasumma 33242: voidaan tosin vuosittain siirtää vakuutuslaitoksen käytettä- 33243: väksi valtion menosääntöä järjestettäessä, mutta tähäill tarkoi- 33244: tukseen tarvitaan varsin!kin alkuvuosina siksi suuria määriä, 33245: että tuo seikka voisi rvaikeuttaa ehkä muuten _sopivaksi 33246: havaitun lain hyväksymistä. Jos sitä vastoin on etukäteen 33247: varattu huomattava rahamäärä, jonka pä.äoma voidaan vähi- 33248: tellen !Viyttää puheenaolevawn tarkoitukseen tahi jonka ko- 33249: roilla voidaan pienentää vuosittain muuten sitä varten siirret- 33250: tävää erää, hel,potetaan siten olennaisesti vakuutuksen toteut- 33251: tamista. Mainittakoon tässä että vastaavaa tarkoitusta var- 33252: ten siirrettiin Ruotsissa 20 vuoden kuluessa vuosittai·n 33253: 1,400,000 kruunua erityiseen rahastoon, jonka pääoma k'Or- 33254: ,koineen oli kasvanut lähes 36,000,000 kruunuun, kun ylei- 33255: nen eläkelaki siellä muutama vuosi sitten astui voimaan. 33256: N:o 29 3 33257: 33258: Har,kittaessa kysymystä, miten meillä sopivimmalla 33259: iavall~ olisi ihankittava työkyvyUömy;ys- ja vanhuusvakuu- 33260: tuksen pohjara.hasto, voitaisiin ajatella, että tähän tarkoituk- 33261: seen käytettäisiin valtiorahaston säästövaroja, jotka vuoden 33262: 1916 tilinpäätöksen mukaan tekivät tasaluvuin 124,980,000 33263: markkaa. Ne ovat. ,kuitenkin sen jälkeen huomattavasti vä- 33264: hentyneet ja edelleen vähentyvät sekä ovat ·suurimmalta 33265: osaltaan sellaisia, että niist.ä ei voida tarpeellista määrää 33266: puheenalaiseen tarkoitukseen siirtää. Sen sijaan voitaisiin 33267: Ha1lituksen mielestä työkyttömyys- ja vanhuusvakuutukse1; 33268: pohjarahasto määrätä perustettavaksi siten, että, ,tulo- ja 33269: menoarvion ulkopuolella Jioidetun valtion lainausrahaston 33270: varat kokonaisuudessaan· siirrettäisiin työkyvyttömyys- ja 33271: vanhuusvakuutusrahastoon. Lokakuun 31 päivänä 1917 oli 33272: lainausrahastossa varoja 31,698,900 markkaa.ll penniä, josta 33273: noin 2,800,000 markkaa oli ulkomaalaisia obligatsioneja ja 33274: niistä- johtuvia saatavia. 33275: ;Näin muodostettu rahasto olisi, kunnes valtion yleinen 33276: vakuutuslaitos perustetaan sosialivakuutuksen toteuttamista 33277: varten, jätettävä entiseen tapaan valtiokonttorin hoitoon. 33278: Ralhaston vuotuiset korot olisivat pääomaan lisättävät. 33279: Varojen hoidosta olisi vuosittain annettava eri kertomus 33280: Eduskunnalle. Työkyvyttöm~ys- ja vanhuusvakuutusta vas- 33281: taisuudessa järjestettäessä ·olisi päätettävä rahaston pääoman 33282: ja vuotuisen koron tarkoituksenmukaisesta käyttämisestä. 33283: Edellä sanotun perusteella saa Hallitus täten esittää: 33284: 33285: että perustetawn erityinen rah(JJJto työkyvyt- 33286: tömyys- ja vanhuusvakwwtuksen toteutta'misen 33287: helpottamiseksi; 33288: että nykyinen, tulo- ja menoarvion ulkopuo- 33289: lella hoidettu, valtion lainausrahasto lakkautetaan 33290: 4 33291: 33292: ja km:kki sen varat Siirretäiin työkyvyttömyyR- ja 33293: · ~anhuusvakuutusrakastoon; 33294: että rahasto jätetäiin Valtiokonttorin hoiclet- 33295: tnvaksi, kunnes perustetaan valtion vakuutnslai. 33296: tos, joUe mainittu tehtävä siUoin siirtyy; sekä 33297: että rahaston hoidosta on vuosittain annettava 33298: EditSkunnaUe kertomus. 33299: 33300: Helsingissä joulukuun 2{) päivänä 1917. 33301: 33302: 33303: Suomen Senaatin päätöksen mukaaJt 33304: 33305: Sosialitoim.ituskunnan päällikkö 33306: 33307: -0. W._Lonhivuori. 33308: 33309: 33310: Niilo A. Mannio. 33311: 33312: 33313: 33314: 33315: R.elsingis&i, Suomen Senaatin, kirj4Lpainossa, 1917- 33316: 1917 II Vp. (1918). - V. M. - Esitys N:o 29. 33317: 33318: 33319: 33320: 33321: Valtiovarainvaliokunnan 33322: m i e t i n t ö N:o 11 esityksen johdosta, joka 33323: koskee erityisen työkyvyttömyys. ja vanhuus- 33324: vakuutusrahaston perustamista. 33325: 33326: Eduskunta on viime joulukuun 22 päivänä keskustelu- 33327: pöytäkirjan seuraamana Valtiovarainvaliokuntaan valmistel- 33328: tavaksi lähettänyt Hallituksen esityksen N :o 29 ·erityisen 33329: työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutusra.haston perustami- 33330: sesta ja samalla päättänyt, että tätä ehdotusta on käsiteltävä. 33331: samalla tavalla kuin Valtiopäiväjärjestys säätää keisarin ja 33332: suuriru'htinaan esityksistä. 33333: 33334: 33335: 33336: Esityksessä ehdotetaan erityis-en rahaston. perustamista 33337: työkyvyttömyys- Ja vanhuusvakuutuksen toteuttamisen 33338: helpottamiseksi. Koska esityksen mukaan valtiorahaston 33339: säästövarat, jotka vu-oden 1916 tilinpäätöksen mukaan teki- 33340: vät tasaluvuin 125,000,000 markkaa, ovat sen jälkeen huo- 33341: mattavasti vähentyneet ja ovat suurimmalta osaltaan s-ellai- 33342: sia, että niistä ei Senaatin mielestä voida tarpeellista määrää 33343: puheenalaiseen tarkoitukseen siirtää, ehdotetaan ·esityksessä, 33344: että tulo- ja menoarvion ulkopuolella hoidetun valtion lai- 33345: nausrahaston varat kokonaisuudessaan siirrettäisiin perus- 33346: tettavaan työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutusrahastoon. 33347: Lokakuun lopussa 1917 oli lainausrahastossa varoja 33348: 31,698,900 markkaa 11 penniä, josta noin 2,800,000 mark- 33349: kaa oli ulkomaalaisia obligatsioneja ja niistä johtuvia saata- 33350: VIa. Nykyinen, tulo- ja menoarvion ulkopuolella hoidettu 33351: valtion lainausrahasto tulisi ehdotuksen mukaan lakkautetta- 33352: vaksi ja kaikki sen varat siirtettäviksi työkyvyttömyy&- ja 33353: 2 1917 II Vp. (1918).- V. M.- Esitys N:o 29. 33354: 33355: vanhuusvakuutusrahastoon, joka rahasto jäisi V aitiokontto- 33356: rin hoidettavaksi, kunnes perustetaan valtion vakuutuslaitos, 33357: jolle mainittu tehtävä silloin siirtyisi. 33358: V aliakunta on mietinnössään N :o 10 varojen hankkimi- 33359: sesta niihin 1917 vuoden ta.rpeisiin, Joihin vakinaiset valtion 33360: tulot eivät riitä, käsitellyt kysymystä 40,000,000 markan 33361: osottamisesta valtiorahaston säästövaroista työkyvyttömyys- 33362: ja vanhum;vakuutuksen toteuttamisebi. Valiokunta on tässä 33363: yhteydessä ehdottanut, että vanhuus- ja työkyvyttömyys- 33364: vakuutuksen toteuttamiseksi on perustettava erityinen ra- 33365: hasto, jota. Eduskunnan valvonnan alaisena on hoidettava ja 33366: kasvuutettava, kunnes sen varat voidaan Eduskunnan päät- 33367: tämällä tavalla tarkoitukseensa käyttää ja että tähän rahas~ 33368: t.oon on siirr·ettävä valtion lainausrahaston varat sekä valtio- 33369: rahastosta siinä olevia pitkäaikaisia lainoja 8,000,000 mar- 33370: lmi määrään. 33371: Koska Valiokunta täten jo on käsitellyt toisessa yhtey- 33372: dessä kysymyksest;ä olevan asian, ja Eduskunta hyväksynyt 33373: Valiokunnan asian johdosta tekemät ehdotukset, ehdottaa Va- 33374: liokunta kunnioittaen Eduskunnan päätettäväksi, 33375: että esitys erityisen työkyvyttömyys- ja van~ 33376: h'/JiUSvakuutusrahaston perustamisesta ei anna 33377: aihetta toimenpiteeseen Eduskunnan puolelta. 33378: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1918. 33379: 33380: 33381: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Gyl- 33382: ling sekä jäsenet R. Furuhjelm, Haapanen, Hurmevaara, 33383: E. Huttunen, K. R. Häkkinen, Kairamo, Kirves, J. Koho- 33384: nen, Kamu, Lahdensuo, Lehokas, Luopajärvi (osittain), N&. 33385: vanlinna, Paasonen, Puumala, Raitanen, Saarikivi ja vara- 33386: jäsenet Kotila ja Paavolainen sekä osittain varajäsenet S. 33387: Häkkinen, Ottelin, Rentola ja Vuokoski. 33388: 33389: 33390: Helsingissä, Suomen Senrua.tin kirjapainossa, 1918. 33391: 1917 II Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 29. 33392: 33393: 33394: 33395: 33396: Suomen Eduskunnan yastaus 33397: Hallituksen esitykseen erityisen työkyvyttö- 33398: myys- ja vanhuusvakuutusrahaston perusta- 33399: misesta. 33400: 33401: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys eri'tyisen työ- 33402: kyvyttömyys- .ia vanhuusvakuutusrahaston perustamisesta. 33403: Koska Eduskunta .io on käsit-ellyt kysymyksessä olevan 33404: asian Hallituksen esityksen yhteydessä varojen hankkimi- 33405: sesta niihin 1917 vuoden tarpeisiin, joihin vakinaiset ·val'tion 33406: tulot eivät riitä, on Eduskunta päättänyt, ettei nyt esihlä 33407: oleva esitys anna aihetta toimenpiteeseen Eduskunnan puo- 33408: lelta. 33409: 33410: Helsingissä, 12 päivänä tammikuuta 1918. 33411: ' 33412: 33413: 33414: 33415: 33416: Hel<Singissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918. 33417: 191 'i - 'I'oiset V aitiopäivät N :o 30. 33418: 33419: 33420: 33421: 33422: Balli~11ksen esitys Suomen Eduskunoalle 33423: laiksi Oikeu.deokåymiskaareo II lu.vun II §aa 33424: mu11ttamisesta toisin kuuluvaksi. 33425: Voimassa olevain rikosasiain oikeudenkäyntiä koskevai11 33426: "Säännösten mukaan ei ketään .voida tuomita rangaistukseen 33427: rikoksesta, ellei häntä ole henkilökohtaisesti kutsuttu vastaa- 33428: maan tahi tuotu oikeuteen. Tämä sääntö, joka nojautuu sii- 33429: hen oikeaan periaatteeseen, ettei ketään saa tuomita kuule- 33430: ma.ttaan, on kuitenkin sangen haitallinen siinä tllipauksessa, 33431: että virkamiestä vastaan, joka luvattomasti tai estettä ilmoit- 33432: tamatta on l}oissa virantoimituksesta ja jonka olinpaikka 33433: myöskin on tuntematon, nostetal!ln syyte hä'nen virastaan 33434: eroittamiseksi. Sil'lä kun ·hänelle siinä tapauksessa ei voida 33435: ioimitta.a haastetta, ei myöskään tuomioistuin voi ottaa tut- 33436: 'kittavabeen häntä vastaan tehtyä syytettä eikä tuomita 33437: :häntä vir:kaansa menettäneeksi, mistä taas, jos virkamies 33438: kunluu niihin, joita ei voida erottllia virastaan ilman tutki- 33439: must.a. ja tuomiota, voisi seurata, että virka jäisi ehkäpä pit- 33440: 'käksikin aikaa sijaisen hoidettavaksi. 33441: ~Kerrottujen haittain poistamiseksi on Hallitus valmis- 33442: tanut Eduskunna1le ehdotuksen sellaiseksi muutokseksi 33443: haastetta tuomioistuimeen rikosa.sioissa koskeviin säännök- 33444: siin, että virkamies mainituissa tapauksissa. saadaan haastaa 33445: kuulutuksella virallisissa lehdissä Sf!Ja;pumaan määrätyssä 33446: ajassa tuomioistuimeen, uhalla että, vaikkei hän tule saapu- 33447: iSl&--17 33448: 2 N:o 30. 33449: 33450: ville, häntä vastaan tehty ·syyte voidaan hänen poissaolos- 33451: taan huolimatta kuitenkin tutkia ja ratkaista. 33452: Puheena oleva laikiehdotus, joka täten jältetään Eduskun- 33453: nan käsiteltäväksi, on seuraava.nsisältöinen: 33454: 33455: 33456: Laki 33457: Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 10 §:n muuttamisesta 33458: toisin kuuluvaksi. 33459: 33460: Suomen eduskunna;n Jläätöksen mukaisesti säi!Kletään, että 33461: Oikeuden'käyml.skaar{ln 11 luvun 10 §, sellaisena kuin se ori. 33462: asetuksessa 7 päivältä syyskuuta 1901, muu~taan näin kuu- 33463: luvaksi: 33464: 10 §. 33465: Rikosas•iassa pitää syytetyn heti oikeuden käskyn saa- 33466: tuansa tulla vastaamaan. Jos hän ei tule, tuotettakoon kruu- 33467: nun taihi oikeuden 11a:lvelijoilla oikeuteen; kuitenkin saakoon 33468: {)ikeus vähemmissä asioissa määrätä vastaajalle uhkasakon. 33469: Virkamies, joka luvattomasti talli estettä ilmoittamatta 33470: or, ollut virantoimituksesta poissa, ja jota ei ole voitu kutSua 33471: vastaamaan tahi tuod.a oikeuteen, saadaan haastaa kuulutuk- 33472: sella vira1lisissa tehdissä, niinrkuin tämän luvun 7 §:n 2 mo- 33473: mentissa on säädetty. Ellei hän tule saaJpuv.ille, voidaan asia, 33474: hänen poisaaolostaan huolimatta. ottaa ratkaistavaksi. 33475: Helsingissä, 21 päivänä joulukuuta 1917. 33476: 33477: Suomen Senaatin päätöksen mukaan 33478: 33479: Oikeustoimituskunnan Päällikkö 33480: 33481: Onni Talas. 33482: 33483: A. Pulkkinen. 33484: 1917 II Vp. -V. M. - Esitys N:o 30. 33485: 33486: 33487: 33488: 33489: , LaJdvaliokunnan mietintö 33490: N :o 5 hallituksen esityksen johdosta, joka sisäl- 33491: tää ehdotuksen laiksi Oikeudenkäymiskaa.rea 33492: 11 luvun 10 §:n muuttamisesta. 33493: 33494: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi •lähet- 33495: tänyt hallituksen edellä mainitun esityksen N :o 30. 33496: 33497: 33498: Rikosasiain oikeudenkäynnistä voimassa olevain saan- 33499: nösten mukaan ei rikosjuttua voida käsitellä ·eikä tuomiota 33500: siinä julistaa, ellei syytetty ol-e saapuvilla. Tä.mä syyte- 33501: tyn oikeuden kannalta tärkeä periaate johtaa kuitenkin käy- 33502: tännössä mahdottomuuteen siinä tapauksessa, että virka- 33503: miestä vastaan on nostettava syyte hänen virasta erottami- 33504: sekseen sen vuoksi että hän on luvattomasti tahi ·estettä il- 33505: moittamatta ollut virantoimituksesta poissa, mutta virka- 33506: miehen olinpaikkaa ei tiedetä. Kun virkamiestä silloin ei 33507: saada ha.astetuksi, ei häntä voida tuomita virkaansa menet- 33508: täneeksi. Jos virkamies kuuluu niihin, joita ei voida erot- 33509: taa ilman tutkimusta ja tuomiota, ei häntä siis millään ta- 33510: valla saada virasta erotetuksi. 33511: Mainitun epäkohdan- poistamiseksi ehdotetaan käsiteltä- 33512: vänä olevassa esityksessä Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 33513: 10 · § :ään, jossa säädetään haasteesta rikosasiois·sa, lisättä- 33514: väksi säännös, että virkamies edellämainitunlaisessa ta- 33515: pauksessa saataisiin haastaa kuulutuksella virallisissa leh- 33516: dissä uhalla että, vaikkei hän tulisikaan saapuville, asia 33517: voitaisiin tutkia ja ratka.ista. 33518: Kun esitetty lainmuutos on tarpeen vaatima eikä valmis- 33519: tettua lakiehdotusta vastaan, paria vähäistä muotoseikkaa 33520: 11> 33521: 2 1917 II Vp.- V. M.- Esitys N:o 30. 33522: 33523: lukuunottamatta, ole muistutt.a.mista, niin IJa'kivaliokunta 33524: kunnioittaen ehdottaa, 33525: että Eduskwnta hyväksyisi ja vahvistaisi 33526: seuraavan lakiehdotuksen: 33527: 33528: Laki 33529: Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 10 §:n muuttamisesta. 33530: (poist.) 33531: Suomen eduskunnan päätöksellä (poist.) säädetään täten, 33532: että Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 10 §, sellaisena kuin 33533: se on asetuksessa 7 päivältä syyskuuta 1901, muutetaan näin 33534: kuuluvaksi: · 33535: .. 10 §. 33536: Rikosasiassa pitää syytetyn heti oikeudtm käskyn saa- 33537: tuansa tulla vastaamaan. Jos hän ei tule, tuotettakoon 33538: kruunun tahi oikeuden palvelijoilla oikeuteen; kuitenkin 33539: saakoon oikeus vähemmiStSä asioissa. määrätä vastaajalle 33540: uhkasakon. 33541: Virkamies, joka luvattomasti tahi estettä ilmoittamatta 33542: on Qllut virantoimituksesta poissa, ja jota ei ole voitu kutsua 33543: vastaamaan tahi tuoda oikeuteen, saadaan haastaa kuulutuk- 33544: sella virallisissa lehdissä, niinkuin tämän luvun 7 § :n 2 33545: momentissa on säädetty. Ellei hän tule saapuville, voidaan 33546: asia, hänen poissaolostaan huolimatta, ottaa ratkaistavaksi. 33547: 33548: 33549: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa. puheenjoh- 33550: taja Mikkola, varapuheenjohtaja .Airola, jäsenet Aronen, 33551: Hakala, Anni Huotari, Alma JQkinen, Kaila, Lapvetelä.i- 33552: nen, A. Manner, Nurminen, Roos, tSaarelainen, Snellman, 33553: L. Typpö, Yrjö-Koskinen ja ÅkeSISOn sekä varajäsen~t Ala.- 33554: nen, Forsten ja Tuomilroski. 33555: Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1918. 33556: 33557: 33558: fleJ,s_ingissä, Sumn-en Sen.a.atin kirj.apainOSISa, 1918. 33559: 1917 II Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 30. 33560: 33561: 33562: 33563: 33564: Suuren valiokunnan mietintö 33565: N:o 23 Hallituksen esityksen johdosta, joka 33566: sisältää ehdotuksen laiksi Oikeudenkäymiskaa- 33567: ren 11 luvun 10 §:n muuttamisesta. 33568: 33569: Käsit.e'ltyälän yllämainitun asian saa Suuri valiokunta 33570: ehdottaa, 33571: että Edwskunta hyväksyisi ja vahvistaisi eh- 33572: dotuksen laiksi Oikeudenkäy,miskad,en 11 luvun 33573: 10 §:n rnuwttamisesta sellaisena, kuin se on Laki- 33574: valiohwnnan tästä asiasta antamassa miet·innössä 33575: N:o 5. 33576: 33577: Hll'lsingissä, 21_ päivänä tammikuuta 1918. 33578: -------------------·· 33579: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainoasa,, 1918, 33580: 1917 11 Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 30. 33581: 33582: 33583: 33584: 33585: Suomen Eduskunnan vastaus 33586: Hallituksen esitykseen laiksi Oikeudenkäymis- 33587: kaaren 11 luvun 10 §:n muuttamisesta toisin 33588: kuuluvaksi. 33589: 33590: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys laiksi Oikeu- 33591: denkäymiskaaren 11 luvun 10 §:n muuttamisesta toisin kuu- 33592: luvaksi, ja on Eduskunta, jolle Lakivaliokunta. on asiasiat an- 33593: tanut mietintönsä N :o 5, hyväksynyt ja vahvistanut näin 33594: r 33595: kuuluvan lain: 33596: 33597: Laki 33598: Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 10 §:n muuttamisesta. 33599: 33600: Suomen Eduskunnan päätöks-ellä säädetään täten, että 33601: Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 10 §, sellaisena kuin se on 33602: asetuksessa 7 päivältä syyskuuta 190'1, muutetaan näin kuu- 33603: luvaksi: 33604: 10 §. 33605: Rikosasiassa pitää syytetyn heti oikeuden käskyn saa- 33606: tuansa tulla vastaamaan. J-os hän ei tule, tuotettakoon kruu- 33607: nun tahi oikeuden pa:lvelijoilla. oikeuteen; kuitenkin saakoon 33608: oikeus vähemmissä asioissa määrätä vastaajalle uhkasakon. 33609: Virkamies, joka luvattomasti tahi estettä ilmoittamatta 33610: on ollut virantoimituksesta poissa, ja jota ei ·ole voitu kutsua 33611: vastaamaan tahi tuoda oikeuteen, saadaan haastaa kuulutuk- 33612: se1la virallisissa lehdissä, niinkuin tämän luvun 7 § :n 2 33613: momentissa on säädetty. Ellei hän tule saapuville, voidaan 33614: asia, hänen poi~saolostaan huolimatta, ottaa ratkaistavaksi . 33615: 33616: . 33617: Hel-singissä, 15 päivänä toukokuuta 1918. 33618: HeLsingissä, Suomen Sen!lJatin iki~j,apainossa, 1918. 33619:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025