94 Käyttäjää paikalla!
0.0056281089782715
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: VALTIOPÄIVÄT 2: 1917 3: 4: ASIAKIRJAT 5: 6: ENSIMJ\INEN, TOINEN JA 7: KOLMAS OSA 8: 9: 10: 11: 12: HELSINGISSÄ, 1917 13: SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA 14: Sisällys. 15: 16: Ensimäinen osa. 17: Lepäämään jät,etty esitys maanvuokraolojen järjestämisestä. 18: Maatalous,valiokunnan siitä ,antama mietintö N :o 1. 19: Suomen Eduskunnan kirjelmä. 20: 21: Hallituksen esitys N :o 1 Venäjän kansalaisten oikeudesta 22: el·inkeinon harjoittamiseen Suomes,sa. 23: Talousvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 1. 24: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 2. 25: Suomen Eduskunnan vastaus. 26: 27: Hallituksen esitys N :o 2 Suomess.a asuvain Venäjän kansa- 28: laisten kunnallisistp oikeuksista. 29: Talousvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 2. 30: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 3. 31: Suomen Eduskunnan vastaus. 32: 33: Hallituksen esity1s N :o 3 laiksi eräänlaisen omaisuuden käy- 34: töstä sodan aikana sekä g,odan aiheuttamis,s,a poikkeuksellisis,sa 35: oloissa, 36: Elin tarveasiainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 1. 37: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 1. 38: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 1 a. 39: Suomen Eduskunnan vast~~Jus. 40: 41: Hallituksen esity1s N :o 4 laiksi eduskunnan oikeudesta tar- 42: kastaa hallituksenjäsenten virkatointen lainmukaisuutta. 43: Perustuslakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 7. 44: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 14. 45: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 14 a. 46: Suomen Eduskunnan vcastaus. 47: 4 48: 49: 50: Hallituksen esitys N :o 5 laiksi 20 päivänä heinäkuuta 1906 51: annetun Valtiopäiväjärjestyksen 32, 46 ja 51 § :n muuttamisesta 52: t-oisin kuuluviksi. 53: Perustuslakivaliokunnan si~tä antama mietintö N :o 5. 54: Suuren valiokunnan .siitä antama mietintö N :o 1.0. 55: Suomen Eduskunnan vcastaus. 56: 57: 58: Toinen osa. 59: Hallitu~sen esitys N :o 6 lai~s.i Korkeimmasta Oikeudesta-' 60: Lakivaliokunnan siitä .ant~~>ma mietintö N :o 14; ynnä liite. 61: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 26. 62: Suuren--valiokunnan siitä antaii\a mietintö N :o 26 a. 63: Suomen Eduskunrnan v.astaus. 64: 65: Hallituksen esity;s N :o 7 }a~ksi Korkeimmasta Hallinto- 66: oilceudesta. 67: Lakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 15; ynnä liite. 68: Oikaisulehti •s8imaan mietintöön. 69: Suuren valiokunnan as.ia;.sta antama mietintö N :o 28. 70: Suuren valiokunnan .siitä antama mietintö N :o 28 a . 71: .Suomen Eduskunnan va;.sta;.us. 72: 73: Hallituksen esity;s N :o 8 laiksi mooseksenuslcolais1~sta Suo- 74: mes-sa. 75: Perustuslakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 4. 76: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 1.2. 77: Suomen Eduskunnan v!listaus. 78: 79: Hallituksen esity;s N :o 9 erinäisten as~a~n sii1·tämistä Suo- 80: men Senaatin ja Kenraalikuvernöörin ratkaistavaksi. 81: Perns.tuslakivaliokunnan siitä anta;.ma mietintö N :o 9. 82: Suuren V•aliokunnan S·iitä .antama mietintö N :o 1.9; ynnä 83: liite. 84: Suomen Edm~kunnan V"!liStaus. 85: 86: Hallituksen esity;s N :o 10 laiksi 20 päivänä heinäkuuta 1.906 87: 1 88: 89: 90: annetun Valtiopäiväjärjestyksen erinäLsten valtiopäivwtöitä kos- 91: kevain .säännösten muuttamisesta ja täydentämisestä sekä sa- 92: mana päivänä ·annetun Suomen Suuriruht.inaanmaan Va.alilain 93: 37 § :n muuttam~sesta. · 94: Perus·tuslakivaliokunnan siitä •antama mietintö N :o 6. 95: Suur·en valiokunnan siitä antama mietintö N :o 1.3. 96: Suomen Edu&kun,nan vasta;us. 97: 5 98: 99: 100: Hallituben esityJs N :o 11 laiksi, ~sisältävä selityksen asetuk- 101: seen 12 päivältä maaliskuuta 1909 .samana päivänä .annetun, 102: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-.alueen vuokrausta koskevan 103: asetuksen soveltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuolcrasuh- 104: teisiin. 105: Maatalousvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 4. 106: SuuJ.'Ien valiokunnan siitä antama mietintö N :o 18. 107: Suomen Eduskunnan vasta;ns. 108: 109: 110: Kolmas osa. 111: Hallituksen esitjo"B N :o 12 valtiolainan ottamisesta Venäjän 112: ja Suomen väli•sen rahan vaihdon järjestelyä varten . 113: .Valtiovarainvaliokunnan siit·ä anta,ma mietintö N :o 11. 114: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 27. 115: Suomen Eduskunna;n va•staus. 116: 117: Hallituksen esitys N :o 13 valtiolainan ottami:se.sta kulkulai- 118: tosrahaston tarpeisiin. 119: v.altiovarainvalioJnmnan siitä antama mietintö N :o 14. 120: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö· N :o 30. 121: Suomen Eduskunnan vaostaus. 122: 123: Hallituksen esitys N :o 14 valtiolainan ottami.se•sta Suomen 124: Pankin aseman v.ahvis.t·amiseksi. 125: Valtiovarainvaliokunnan siitä ,antruma mietintö N :o 13. 126: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 29. 127: Suomen Eduskunnan va•staus. 128: 129: Hallituksen esityJs N :o 16 yhdistyksiä koskev.aksi laik!si. 130: Laikiv8Jliokunnan siitä antama n'lie,tintö N :o 12. 131: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 20. 132: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 20 a. 133: Suomen Eduskunnan vaosta·ns. 134: 135: Hallitu.ks.en esityJs N :o 16 erinäisten sodan ajaksi hallinnol- 136: lista tietä säädettyjen verojen jatkamisesta vuoden 1917 'lop- 137: puun. 138: Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 6. 139: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 21. 140: Suomen Eduskunnan va.staus. 141: v.altiova·rain:valiokunnan asia;sta antama mietintö N :o 7 142: (Pääoma- ja kuponkisuostunta). 143: Suur-en valiokunnan sanotusta .suostunnasta antama mietintö 144: N:o 22. 145: 6 146: 147: 148: Valtiovarainvaliokunnan asiasta ant,ama mietintö N:o 8 149: (Leimasuostun ta). 150: Suuren valiokunnan sanotusta suostunnl!,sta antama mietintö 151: N:o 23. · 152: Valtiovarainvaliokunnan .asiasta .antama mietintö N :o 9 153: (Paloviinavero). 154: Suuren • 'Valiokunnan sanotusta verosta antama mietintö 155: N:o 24. 156: Valtiovarainvaliokunnan asiasta antama mietintö N :o 10 157: ( K iinnityslainasuostunta). 158: Suuren valiokunnan sanotusta suostunnasta antama mietintö 159: N:o 25. 160: 161: Hallituks·en esitys N :o 17 suurten tulojen verosta. 162: Valtiovarainvaliokunnan asiasta antama mietintö N :o 16. 163: Suomen Eduskunnan va·staus. 164: 165: Hallituksen esitys N :o 18 ehdotuksineen Laiksi säästöpan- 166: keista. 167: Suomen Eduskunnan vastaus. 168: 1. 169: Lepäämään jätetty esitys 170: maanvuokraolojen järjestämisestä. 171: 172: Eduskunnalle annetun esityks.en johdosta on edus.kunta 173: säädetyn käsittelyn jäl,keen 1914 vuoden valtiopäivillä hy- 174: väksynyt seuraavan asetus-ehdotuks·en, sellaisena kuin edus- 175: kunta on sen toisessa käsittelyssä päättänyt, jätettäväksi le- 176: päämään ensimäisiin uusien vaalien jäiestä kokoontuviin val- 177: tiopäiviin: 178: Asetus, 179: sisältävä määräyksiä erinäisistä maaliskuun 13 päivänä 180: 1916 voimassa olevista torppaa, lampuotitilaa ja mäki- 181: tupa-aluetta koskevista vuokrasopimuksista. 182: 1 §. 183: Vuokrasopimus, joka maaliskuun 13 päivänä 1916, joko 184: sopimusehtojen tai torpan, lampuotit.ilan ja mäkitupa-alueen 185: vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikais-emmin 186: syntyneisiin vuokrasuhteisiin maaliskuun 12 päivänä 1909 187: annetun asetuks.en 1 § :n säännöksen nojalla, on voimassa 188: ja jota mainittujen asetuksien säännökset koskevat, on, huo- 189: mioon ottaen mitä alempana on säädetty, katsottava piten- 190: netyksi, jos vuokra-aika tulisi päättymään, lukien ensin sano- 191: tusta päiväst.ä, 192: 1 vuoden kuluessa, 5 vuodella 193: 2 tai 3 ,. , 4 , 194: 4 5 , 3 195: " " " 196: 6 7 2 197: " " " " 198: 8 9 , 1 199: " " " 200: Älköön vuokrasopimusta kuitenkaan tämän pykälän mu- 201: kaan pitennettäkö vastoin vuokramiehen tahtoa. 202: 203: 2 §. 204: Jos vuokramiehelH1 on 1 §:n mukaan jatketun vuokra- 205: sopimuksen perusteella metsänkäyttöoikens, olkoon vuokran- 206: antajalla valta saada se vuokramiehen kotitarp,een mukaan 207: rajoitetuksi ja tarkoin määrätyksi. Vuokranantaja olkoon 208: myös oi,keutettu toiselle alu,eelle siirtä.nlään vuokramiehen 209: metsänkäyttöoikeuden, ellei uuden alueen kä.yttämin~m tuota 210: vuokramiehelle kohtuutonta haittaa. 211: Jos tässä pykälässä mainitut rajoitukset ja muutobet 212: supistavat vuokramiehen etuja taikka muuten tuottavat hä- 213: nelle haittaa, sovitettakoon vuokramaksu sen mukaan. 214: Mitä tässä on säädetty, ei koske sellaista vuokra-aluetta, 215: jon.ka vuokramies taikka hänen saantomiehensä on perinnön 216: vast.ikkeena saanut. 217: 3 §. 218: Maaliskuun 12 päi1vänä 1909 torpan, la.mpuotitilan ja 219: mäkitupa-alueen vuokrauksesta samana päivänä annetun 220: asetuks·en soveltamista aikaisemmin syntyneisiin vuokra- 221: suhteisiin koskevan asetuksen 2-6 § :n määräyksiä nouda- 222: tetta.koon edelleen niihin vuokrasuhteisiin nähden, joita tä- 223: män asetuksen määräykset k{);Skevat. 224: 225: 4 §. 226: Riitaisuudet, jotka tämän asetuks,en säännöksiä sovellet- 227: taessa asianosaisten keskBn syntyvät, ovat käsiteltävät siinä 228: järjestyksessä kuin torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen 229: vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta 1909 annetus-sa ase· 230: tuksessa vuokrasuhteesta johtuvien riita-asiain käsittelemi- 231: sestä säädetään. 232: 233: Viittaus: 1914 vuoden valtiopäiväin esitys n:o 1; 234: Maatalousvaliokunnan mietintö n:o 81; 8nu- 235: ren valiokunnan mietintö n:o 6 ja eduskun- 236: nan vastaus. (Asiaki,rjat I). 237: Keskustelupöytäkirjat siv. 20; 23; 58; 238: 644; 648; 672 ja 6·917. 239: 240: Helsingissä Suomen Eduskunnan kansliassa 11 p :nä huh- 241: tikuuta 1917. 242: Vakuudeksi: 243: livar Aharva. 244: 1917. - V. M. - Lep. esit. 245: 246: 247: 248: 249: Maatalousvaliokunnan mie- 250: t i n t ö N :o 1, joka sisältää lausunnon ehdo- 251: tuksesta asetukseksi, sisältäivä määräyksiä eri- 252: näisistä maaliskuun 13 päivänä 1916 voimassa 253: olleista to.rppaa, lampuotitilaa ja mäkitupa- 254: aluetta koskevista vuokrasopimuksista. 255: 256: Säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksyi 1914 vuoden val- 257: tiopäiville kokoontunut Ed~skunta asetusehdotuksen, sisäl- 258: tävä määräyksiä erinäisistä maaliskuun 13 päivänä 1916 259: voimassa olevista torppaa, lampuotitilaa ja mäkitupa-aluetta 260: koskevista vuokrasopimuksista, jätettäväksi lepäämään ensi- 261: mäisiin uusien vaalien jäljestä kokoontuviin valtiopäiviin. 262: Tämän asetusehdotuksen on Eduskunta lähettänyt Maata- 263: lousvaliokuntaa,n lausunnon antamista varten siitä, onko se 264: hyväksyttävä vai hyljättävä. 265: 266: 267: 268: 269: ·,Jo vuoden 1914 valtiopäiville kokoontuneen Eduskunnan 270: vastauksessa Hallituksen esitykseen maanvuokraolojen jär- 271: jestämisestä perusteltiin kysymyksessä olevan asetuksen tar- 272: peellisuutta m. m. sillä, että vuonna 1916 päättyväin vuokra- 273: sopimusten lukumäärä tulisi olemaan noin 61,000 'sekä vuo- 274: sina 1916-1922 päättyvien noin 76,000. Lisäksi huomau- 275: tettiin, etteivät vuokraolojen lopulliseen järjestämiseen tar· 276: peelliset lainsäädäntötoimenpiteet voisi tulla suoritetuiksi 277: niin pian, että niiden vaikutus ennättäisi esiintyä jo vuonna 278: 1916 tai lähivuosina sen jälkeen. Eduskunta katsoi sen 279: vuoksi tarpeelliseksi ryhtyä väliaikaisiin toimenpiteisiin 280: asiassa. Olosuhteet ovat 1914 vuoden jälkeen olleet sellai- 281: 2 1917. - V. M. - Lep. esit. 282: 283: set, ettei vuokraoloja lopullisesti järjestäviä toimenpiteitä vie- 284: läkään ole saatu aikaan. Näin ollen ovat siis asetuksen voi- 285: maan saamiseen edellee:tlJkin olemassa samat syyt, jotka esiin- 286: tyvät Eduskunnan yllä mainituissa perusteluissa. Mainitta- 287: koon vielä, että asiata jä:rljestävien lainsäädäntötoimenpitei- 288: den puute jo nyt on aiheuttanut sekä vuokranantajien ja 289: vuokramiesten välillä että muutenkin hankaurksia ja ristirii- 290: toja, jotka uhkaavat edelleen laajeta, jos suuri joukko vuokra- 291: miehiä jää epä!varmaan asemaan. 'Tämän takia ja; kun sunri- 292: lukuis·en väestönosan aseman vakiinnuttaminen on maamme 293: yleistäkin menestystä silmällä pitäen vä;lttämättömän tar- 294: peellinen, on Va1idkunta sitä mieltä, että vuokramiesten asema 295: on väliaikaisesti järjestettävä ja sitä varten puheenalainen 296: asetusehdotus hyväksyttävä. 297: Asetuks.en 1 § :ssä säädetään: ,Vuokrasopimus, joka maa- 298: liskuun 13 päivänä 1916, joko sopimusehtojen tai torpan, 299: lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan ase- 300: tuksen soveltamisesta; aika,isemmin syntyneisiin vuokrasuh- 301: teisiin maaliskuun 12 päivänä 1909 annetun asetuksen 1 §:n 302: säännöksen nojalla, on voimassa - - - on - - - - 303: ·katsottava pitennetyksi - - - - -". Tämä asetuksen 304: sanamuoto on laadittu edellyttäen, että asetus astuisi voimaan 305: ennen maaliskuun 13 päivää 1916. Siitä johtuu, että säännös 306: on kirjoitettu sanamuodoltaan jonkun verran toisin kuin mi- 307: ten se kirjoitettaisiin, jos asetus nyt otettaisiin uud~n alottcen 308: perusteella laadittava!ksi. Valiokunnan mielestä näyttää !kui- 309: tenkin selvältä, että asetus, jos se voimaan saatetaan, on sa- 310: namuodon'kin mukaan tulkiten sovellettava niin hyvin niihin 311: siinä lähemmin mainittuihin vuokrasuhteisiin, jotka o.va.t ol- 312: leet maaliskuun 13 päivänä 1916 voimassa, mutta päättyneet 313: ennenkuin uusi asetus astuu voimaan, •kuin myös uuden ase- 314: tuksen voimaan astumisen jälkeen, asetuksessa tarkemmin ra- 315: tioitettuna aikana päättyviin vuokrasuhteisiin. 316: Siltä varalta että asetuksen 1 § aiheuttaisi edellä koske- 317: tellussa kohdassa toisenlaistakin tulkintaa, kuin minkä Valio- 318: kunta on edellyttänyt, katsoo Valiokunta kuiterukin tärkeliksi, 319: että Hallitus ryhtyy viipymättä sellaisiin toimenpiteisiin. 320: Maanvuokraolojen järjestäminen. 3 321: 322: joiden kautta esillä olevan asetuksen alkuperäinen tarkoitus 323: tulee täysin saavutetuksi. 324: Sen nojalla, mitä edellä on esille tuotu, saa Valiokunta 325: kunnioittaen ehdottaa, 326: 327: että Eduskunta hyväksyisi asetuksen, sisäl- 328: tävä määräyksiä ~inäisistl1 'YtUHLli.skuun 13 päi- 329: vänä 1916 voimassa olleista torppao,, lampuoti- 330: tilaa ja mäkitupa-aluetta koskevista vuokrasopi- 331: muksista. 332: 333: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1917. 334: 335: 336: 337: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjoh- 338: taja Mäki sekä varsinaiset jäsenet Brander, Eloranta, Eronen 339: (osittain), Haapanen, J., Haataja, Hiidenheimo, Huttunen, P., 340: Koskeiin (osittain), Lehtosaari, Lepola, Marttila, Saalasti, 341: Sjöstedt-Jussila, Siren ja Tåg ynnä varajäsenet Hakkinen 342: (osittain), Lautasalo (osittain) ja Salomaa (osittain). 343: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 344: 1917.- Edusk. kirj. 345: 346: 347: 348: 349: Suomen E d u s ik. u n n a n k i r- 350: j e 1m ä 1914 vuoden valtiopäivillä hallituksen 351: esityksen perusteella laaditun, niillä lepäämään 352: jätetyn asetusehdotuksen johdosta maanvuokra- 353: olojen järjestämiseksi. 354: 355: Hallitukse~ esityksen johdosta hyväksyi Eduskunta 1914 356: vuoden valt~opäåvillä asetusehdotuksen, s~sältävä määräyksiä 357: erinäisistä maaliskuun 13 päivä;nä 191·6 voimassa olevista 358: torppaa, lampuotiti•laa ja mäkitupa-aluetta koskeVista vuolt- 359: rasopimuksista, jätettäväksi V altiopfuiväjärjestyksen 60 § :n 360: mukaisestJi lepäämään en:simäisiiru uus~eh vaal~en jäiestä ko- 361: koontuviin valtiopäiviin. Kun Eduskunta uusien vaalien 362: jällmen kokoontui näille 1:917 vuoden valtiopäiville, on 363: Edw~kunta Valtiopäiväjärjes·tyksen 60 § :n määräämässä jär- 364: jestYksessä ottanut y1emvänä! mainitun lep äJämään j'ä1Jetyn 365: 1 366: 367: 368: 369: asetusehdotuksen lopullisesti 'käsiteltävälkseen. 370: 371: Vuoden 1914 valtiopäiville kokoontuneen Eduskunnan 372: vastauksessa hallitu:ksen esitykseen perusteltiin ~,tsetuksen 373: tarpeellisuutta muun .muassa sillä:, että vuonna 1'916 päatty- 374: vien maanvuokrasopimusten Jukumäläjjä tulisi olemaan noin 375: 61,000 sekä vuosina 19!1'6-1•922 päättyvien noin 76,000. Li- 376: säksi huomautettiin, etteivät vuokraolojen !lopulliseen järjes- 377: tämiseen tarpeelliset lainsäädäntötoimenpiteet voisi tul.la 378: suori·tetuiksi niin pian, että nliiden vaikutus ennättäisi esiin- 379: tyä jo vuonna 1916 tai lähivuosina sen jälkeen. Eduskunta 380: katsoi senvuoksi tarp.eelliseksi ryhtyä ehdotettuihin väliai- 381: kaisiin toimenpiteisiin .asiassa. Olosuhteet ovat 1914 vuoden 382: j!älkeen olleet sellaiset, ettei vuokraoloja lopullisesti jär- 383: jestäviä toimenpiteitä vieläkään ole saatu aikaan. 384: 2 1917. - Edrusk. kirj. 385: 386: Asiata järjestävi·en lainsäädäntötoimenpiteiden puute 387: on jo nyt aiheuttanut sekä vuokranantajien ja vuok- 388: ramiesten välillä että muutenkin hankauksia ja ristiriitoja, 389: jotka uhkaavat ed:eHeen laajeta, jos suuri joukko vuokramie- 390: hiä jää epävarmaan asemaan. Kysymyksessä olevan suuri- 391: lukuisen väestöosan as·eman vakiinnuttaminen on myöskin 392: maan yleistä menestystä silmällä pitäen välttäm~tön. Näi- 393: hin seikkoihin katsoen Eduskunta on sitä mi·eltä, että vuokra- 394: ~iesten asema on väliaikaisesti jiärjestett!ävä;, ja ·on Edus- 395: 'kun:ta sen vuoksi hyväksynyt puhe~na oleV'an asetusehdo- 396: tuksen 1914 vuoden valtiopäivien ;pruättämässä -muodossa. 397: Lakiehdotukseen tehtyjä muutoksia on Eduskunta perus- 398: tellut 1914 vuoden valti~päivillä antamassaan va,s:tauks~sa 399: hallitulkoon esitykseen. 400: 401: Eduskunnan hyväksymän as·etusehdotuksen 1 §:ssä 402: on määräys: ,Vuokrwsopimus, joka maaliskuun 13 päi- 403: vänä 1916·, j·oko sopimusehtojen tai torpan, lampuo- 404: titilan Ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan ase- 405: tuksen sovelta;mis-esta aika;isemmin syntyneisiin vuokrasuh- 406: teisiin maaliskuun 12 päivänä 1909 annetun asetuksen 1 §:n 407: säännöksen nojalla, on voimassa - - - on - - - - 408: katsottava pitennetyksi--- -". Tämä asetusehdotuksen 409: sanamuoto on laa;dittu edellyttäen,· että asetus olisi astunut 410: voimaan ennen ma,aliskuun 13 päivää 191·6. Jos asetus nyt 411: olisi otettu uuden a·lotteen perusteella laadittayaksi, olisi 412: säännös saanut jonkun verran toisen sanamuodon. Eduskun- 413: nan mielestä näyttää kuitenkin selvältä, että asetusehdotus, 414: jos se V'oimaan saatetaan, on sanamuodonkin mukaan tulki- 415: ten sovellettava niin hyvin niihin siinä lähemmin mainit- 416: tuihin vuokrasuhteisiin, jotka ovat olleet maaliskuun 13 päi- 417: vänä 1916 voimassa, mutta päättyneet ennenkuin uusi asetus 418: astuu voimaan, kuin myös uud·en asetuksen voimaan astumi- 419: sen jälkeen, asetuksessa tarkemmin rajoitettuna aikana päät- 420: tyviin vuokrasuhteisiin. 421: . Siltä varalta, että 'asetusehdo1mksen astuttua voimaan, sen 422: 1 § aiheuttaisi edellä kosketeHussa kohdassa toisenlaista- 423: Maanvuokraolojen järjestäminen. 3 424: 425: ki~ tuTkintaa kuin Eduskunta on ·edellyttänyt, 'katsoo Edus- 426: kunta tärkeäJksi, että Hallitus ryhtyy viipymättä sellaisiin 427: toimen~iteisiin, että asetuksen alkuperäinen tarkoitus tulee 428: täysin saavutetuksi. 429: 430: ·Koska nykyään ei ole •sellaista Suomen korkeimman halli- 431: tusvallan: haltijaa, joUe .Suomen lakien vahvistaminen maan 432: perustusla:kåen mukaan kuuluisi, on Eduskunta pääJttänyt, 433: että kysymys siitä, kenen tehtäväksi vahvistusoikeuden käyt- 434: täminen on tuleva, on järjestettävä Eduskunnan myötävaiku- 435: tuksella. Kun tätä ei kuitenkaan vielä ole Venäjän ja Suo- 436: men kesken edes väliaikaisesti järjestetty ja käsiteltävänä ole= 437: van asetuksen voimaan saattaminen ei lykkäystä siedä, antaa 438: Eduskunta suostumuksensa siihen, että Venäjän Väiliaikai- · 439: nen hallitus vahvistaa kysymyksessä olevan asetuksen. 440: 441: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta ilmoittaa, 442: 443: että Eduskunta, luopumatta päätäntöoikeu- 444: destansa siihen nähden, kenen tehtäv~ksi Suomen 445: lakien vahvista-/ninen on tttleva, mutta antaen 446: st(,ostumuksenRa siihen, että Venäjän Väliaikai- 447: nen hallitus tämän asetuksen vahvisfxla, on hy- 448: väksynyt esitetyn asetusehdotuksen näin kuulu- 449: vana: 450: 451: 452: Asetus, 453: sisältävä määräyksiä erinäisistä maaliskuun 13 paiVana 454: 1916 voimassa olevista torppaa, lampuotitilaa ja mäki- 455: tupa-aluetta koskevista vuokrasopimuksista. 456: 457: 1 §. 458: Vuokrasopimus, joka maaliskuun 13 päivänä 19M, joko 459: sopimusehtojen tari torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-aluean 460: vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikaisemmin 461: 1917.- Edusk.til'lj. 462: 463: syntyneisiin vuokrasuhteisiin maaliskuun 12 päivänä 1909 464: annetun asetuksen 1 § :n säännöksen noja1la, on voimassa ja 465: jota mainittujen asetuksien säännökset 'koskevat, on, huo- 466: mioon ottaen m!i.tä alempana on säädetty, kaiisottava pitenne- 467: tyksi, jos vuokra-aika tulisi päättymään, lukien ensin sano- 468: tusta päivästä, 469: 470: 1 vuoden kuluessa, 5 vuodella 471: 2 tai 3 4 472: 4 5 " " 3 " 473: 6 474: " 7 " " 2 " 475: 8 " 9 " " 1 476: " " " " 477: Älköön vuokrasopimusta kuitenkaan tämän pykiillän mu- 478: kaan pitennettäkö vastoin vuokramiehen tahtoa. 479: 480: 2 §. 481: J·os vuokramiehellä on 1 §:n mukaan jatketun vuokra- 482: sopimuksen perusteella metsänkäyttooikeus, olkoon vuokran- 483: antajana v·alta saada se vuokramiehen kotitarpeen mukaan 484: rajoitetuksi ja tarkoin määräiyksi. Vuokranantaja olkoon. 485: myös oikeutettu toiselle alueelle ·siirtämään vuokramiehen 486: metsänkäyttöoikeuden, ellei uuden alueen käyttäiminen tuota 487: vuokramiehelle kohtuutonta haittaa. 488: Jos tässä pykruläissä mainitut rajoitukset ja muutokset 489: supistavat vuokramiehen etuja taikka muuten tuottavat hä- 490: nelle haittaa, sovitettakoon vuokramaksu sen mukaan. 491: Mitä tässä on säädetty, ei kosk-e sellaista vuokra,..aluetta, 492: jonka vuokramies taikka hänen saantomiehensä on p·erinnön 493: vastikkeena saanut. 494: 3 §. 495: Maaliskuun 12 päivänä 1909 torpan, lampuotitilan ja 496: mäkitupa-alueen vuokrauksesta samana päivänä annetun 497: asetuksen soveltamista aikaisemmin syntynei.siin vuokra- 498: suhteisiin 'koskevan asetuksen ~6 § :n määräyksiä nouda- 499: tettakoon edelleen niihin vuokrasuhteisiin nähden, joita tä- 500: män asetuksen määräykset koskevat. 501: MaanTuokraolojen .iärjestäiminen. 5 502: 503: 4 §. 504: Riitaisuudet, jotka tämän asetuksen säännöks'iä sovellet- 505: taessa asianosaisten kesken synt,yvät. ovat _käsiteltävät siinä 506: järjestyksessä kuin torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen 507: vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta 1909 annetussa ase- 508: tuksessa vuokrasuhteesta .iohtuvien riita-asiain käsittelerui- 509: sestä säädetään. 510: 511: 512: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1917. 513: Helsingi s,sä, Suomen Senaatin kirjapainoss4l., 1917. 514: 1917. - N:o 1. 515: 516: 517: 518: 519: llallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 520: Venäjän kansalaisten oikeudesta elinkeinon 521: harjoittamiseen Suomessa. 522: Elinkeinoista maalisk. 31 p :nä 1879 annetussa ja muissa 523: elinkeinotoimintaa koskevissa asetuksissa on elinkeinovapau- 524: den periaate täysin sovellettu ainoastaan Suomen kansalaisiin. 525: Hallitus ehdottaa, Eduskunnan 1913 vuoden valtiopäivillä 526: hyväksymän esityksen mukaisesti, joka ei ole saanut vah- 527: vistusta, ett:i nämä määräykset muutettaisiin niin, että Ve- 528: näjän kansalaiset saavat yhtä laajan oikeuden elinkeinon har- 529: joittamiseen Su()messa, kuin mikä lain mukaan kuuluu Suo- 530: men kansalaisille. 531: Tämän mukaisesti laadittu lakiehdotus, joka nyt anne- 532: taan Eduskunnan hyväksyttäväksi, on näin kuuluva: 533: 534: 535: Laki 536: Venäjän kansalaisten oikeudesta elinkeinon 537: harjoittamiseen Suomessa. 538: 539: Täten säädetään seuraavaa: 540: 541: 1 §. 542: Venäjän kansalainen olkoon samoilla ehdoilla kuin Suo- 543: men kansalainenkin oikeutettu harj()ittamaan elinkeinoa Suo- 544: messa, sellaistakin, jonka harjoittamiseen voimassa olevien 545: asetusten mukaan erityinen myönnytys on tarpeen, kuin 546: 1374-17. 547: 2 N:o 1 548: 549: myös perustamaan yhtiöitä ja osuuskuntia sekä olemaan nii- 550: den hallitusten jäsenenä. 551: 2 §. 552: Tämän kautta muutetaan: 1 § asetuksessa 24 päivältä 553: marraskuuta 1864 äänettörnistä eli kommandiitti-yhtiöistä; 554: 1, 10, 11 ja 12 § elinkeinoista annetussa asetuksessa 31 :päi- 555: vältä maaliskuuta 1879; 9 § marraskuun 12 päivänä 1883 556: annetussa valtaus- ja kaivossäännössä; 2 § asetuksessa yksi- 557: tyisistä rautateistä yleis·tä keskusliikettä vart~m 15 päivältä 558: huhtikuuta 1889; 2 § asetuksessa 10 päivältä toukokuuta 559: 1886 pankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoittaa; 1 § asetuksessa 560: 9 päivältä kesäkuuta 1892 paloviinan valmistamisesta ja 561: tislaamisesta, sekä 3 ja 4 § samana päivänä annetussa ase- 562: tuksessa paloviinan .ia muiden poltettu.ien tahi tislattujen 563: väkiviinajuomien myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa 564: pitämisestä; 1 § asetuksessa 30 päivältä syyskuuta 1892 ylei- 565: sistä talletusmakasiineista, joilla on oikeus antaa warrant- 566: teja; 34 § laissa osakeyhtiöistä 2 päivältä toukokuuta 1895; 567: 3 § asetuksessa 19 päivältä kesä:kuuta 1895 säästöpankeista; 568: 1 § ammattimaisen panttilainausliikkeen harjoittamisoikeu- 569: desta 19 päivänä huhtikuuta 1898 annetussa asetuksessa; 570: niin myös ne muut säännökset, jotka ovat tämän lain kanssa 571: ristiriitaiset. 572: 573: Todistetaan että tämä esitys, joka mainitaan 574: siinä luettelossa Hallituksen esityksistä, joka jä- 575: tettiin Suomen Eduskunnalle Valtiopäivien ava- 576: jaisissa Helsingissä vuonna 1917, on Suomen Se- 577: naatin alistuksen mukainen sekä että se semmoi- 578: senaan on hyväksytty Eduskunnalle jätett_äväksi. 579: Suomen Senaatin Kauppa- ja Teollisuustoimi- 580: tuskunnassa huhtikuun 14 päivänä 1917. 581: 582: Leo Ehrnrooth. 583: Hj. Enwald. 584: 1917.- V. M.- Esitys N:o 1. 585: 586: 587: 588: 589: T a l o u s v a Ii o k. u n n a n mi et i nt ö 590: N : o 1 Hallituksen esityksen johdosta, joka 591: koskee Venäjän kansalaisten oike~tta elinkei- 592: non harjoittamiseen Suomessa. 593: 594: Huhtikuun 20 päivänä 1917 on Eduskunta lähettänyt 595: keskustelupöytäkirjan seuraamana Talousvaliokunnan val- 596: misteltavaksi HaUituksen ·esityksen N :o 1 Venäjän kansa- 597: laisten oikeudesta elinkeinon harjoittami~een Suomessa. 598: 599: 600: 601: 602: Maaliskuun 31 päivänä 18,79 elinkeinoista annettu asetus 603: samaten kuin muutkin elinkeino- ja liiketoimintaa koskevat 604: lakimääräykset asettavat, mitä elinkeinon harjoittamisen oi- 605: keuteen tulee, kaikki, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, 606: näihin verraten poikkeukselliseen asemaan. Vuoden 1913 607: v:altiol!äivillä tehtiin kuitenkin erinäisiä esity.sehdotuksia, 608: että myöskin Venäjän rulamaisil'le tunnustettaisiin samat oi- 609: keudet elinkeinon harjoittamiseen maassamme, kuin mitä 610: Suomen kansalaisilla on. Näiden esitysehdotusten johdosta 611: valmisti Talousvaliokunta asetusehdotuksen, jonka mukaan 612: niille Venäjän valtakunnan alamaisilla, jotka eivät ole Suo- 613: men kansalaisia, myönnettiin yhtä 'laaja oikeus elinkeinon 614: harjoittamiseen Suomessa, kuin mikä ~lain mukaan kuuluu 615: Suomen kansalaisille. Tämän asetusehdotuksen hyväksyi 616: Eduskunta, mutta tuli se silloisen hallituksen taholta sittem- 617: min hylätyksi. Samoilla valtio']Jäivil'lä Eduskunnassa hy- 618: väksytyksi tulleessa, mutta niinikään hylätyssä, elinkeinon 619: harjoittamisen oikeutta koskevassa asetusehdotuksessa ase- 620: tettiin samaten V enä.iän valtakunnan alamaiset elinkeinon 621: 2 1917.- V. M.- Esitys N:o 1. 622: 623: harjoittamisen oikeuteen nähden Suomen kansalaisten kanssa 624: yhdenvertaiseen asemaan. ~Nyt käsiteltävänä oleva esitys on 625: a:;,ialliselta sisällöltään yhtäpitävä ensiksimainitun, Eduskun- 626: nassa 1913 vuoden valtiopäivillä hyväksytyn asetusehdotuk- 627: sen kanssa. 628: 629: 630: Käsitellessään esillä olevaa Hallituksen e~itystä on V a- 631: liokunta hyväksynyt siihen sisältyvän 11eriaatteen, että V e- 632: näjän kansalaisille on myönnettävä yhtä laajat oikeudet 633: elinkeinon harjoittamiseen Suomessa, kuin mitä lain mukaan 634: kuuluu Suomen kansalaisille. Tämän toteuttaminen on V a- 635: liokunnan mielestä molemminpuolisien etujen mukaista. 636: 1 §. V aliakunta on sen vuoksi katsonut voivansa hyväJksyä esityk- 637: sessä olevan lakie,hdotuksen 1 §:n sisäl'lön sanll!muodoUeen 638: muuttamattomana ja ottanut sen lakiehdotuksen 1 § :n 1 mo- 639: mentiksi. 640: Valiokunta: ei kuitenka·an ole voinut puoltaa lakiehdo- 641: tusta semmoisenaan hyväksyttäväksi. Käytännössä voi ni- 642: mittäin lukuisastikin tulla esiintymään sellaisia tapauksia, 643: että Venäjän kansalainen, joka Suomessa ryhtyy harjoitta- 644: maan elinkeinoa, ei asu maassamme. Koska luotettavan sel- 645: vyyden saaminen liikkeen omistajasta ja kotipaikasta, sama- 646: ten kuin myös haasteen toimittaminen asianomaiselle liikettä 647: koskevissa asioissa saattaa tällöin käydä varsin hankalaksi, 648: katsoo Valiokunta olevan paikallaan, että liikkeen- tai elin- 649: keinon harjoittajan tällaisissa tapauksissa olisi asetettava 650: Suomessa asuva edustruja, joka on oikeutettu ja velvollinen 651: maan oikeuslaitoksiss·& ja virastoissa vastaamaan kaikissa 652: niissä asioissa, jotka elinkeinon harjoittamisesta saattavat 653: aiheutua. Edustajalle toimitetut vira.nomaisten ja yksityis- 654: ten tiedon8!nnot, sisältävätpä ne ilmoituksen, käskyn, vaati- 655: muksen, haasteen tahi muun sellaisen, olisi pidettävä yhtä 656: pätevinä kuin elinkeinon harjoitta.jalle itseliekin annetut. 657: Samalla kun tehdään viranomaisille ilmoitus elinkeinon har- 658: joittamisesta, olisi myös jätettävä ilmoitus siitä, kuka tulee 659: edustaja.ksi; <kun edustaja syystä tai toisesta vaihtuu, olisi 660: Venäjän kansalaisten elinkeino-oikeus. 3 661: 662: siitäkin ilmoitettava. Niinikään olisi viranomaisille esitet- 663: tävä selvitys siitä, että asianomainen henkilö on suostunut 664: edustajaksi rupeamaan. Niissä tapauksissa, jolloin ei il- 665: moitusta elinkeinon harjoittamista varten vaadita, ei Valio- 666: kunta katso olevan aihetta myöskään vaati:a edustajan aset- 667: tamista, koska elinkeinotoiminnalla tällöin ei ole sitä laa-" 668: juntta, että sillä olisi suurempaa merkitystä. Näillä perus- 669: teilla on V aliakunta lisännyt lakiehdotuksen 1 §: ään 2 mo- 670: mentin. 671: Koska V ruliokunnan mielestä näyttää soveliaammalta, 2 §. 672: että lakiehdotuksen 2 § :ssä luetellut lakimääräykset tulisi- 673: vat mainituiksi siinä aikajärjestyksessä kuin ne ovat anne- 674: tut, on Valiokunta tehnyt tästä aiheutuvan muutoksen mai- 675: nittuun § :ään. 676: 677: 678: Vaikka käsiteltävänä oleva Hallituksen esitys ei ole sel- 679: lainen alote kuin V rultiopäiväjärjestys tuntee, katsoo Valio- 680: kunta, nojaten Perustuslakivaliokunnan lausuntoon, joka liit- 681: teenä seuraa Valiokunnan mietintöä, että on olemassa riittä- 682: viä edellytyksiä tämän asian 'käsittelylle sekä ehdottaa kun- 683: nioittaen, 684: että Eduskunta hyväksyy Eduskunnan myö- 685: tävaikutuksella määrättävällä tavalla vahvistet- 686: tavaksi ja voimaan saateltavaksi seuraavan laki- 687: ehdotvkaen: 688: 689: 690: Laki 691: Venäjän kansalaisten oikeudesta elinkeinon harjoitta- 692: miseen Suomft!Sa. 693: 694: 1 §; 695: Venäjän kansB!lainen olkoon samoilla ehdoil'la kuin Suo- 696: men kansalainenkin oikeutettu harjoittamaan elinkeinoa Suo- 697: messa, sellaistakin, jonka harjoittamiseen voimassa olevien 698: " 699: 4· 1917. -V. M.- Esitys N:o 1. 700: 701: asetusten mukaan erityinen myönnytys on tarpeen, kuin myös 702: perustamaan yhtiöitä ja osuuskuntia sekä olemaan niiden 703: hallitusten jäsenenä. 704: J~os elinkeinon harjoittaja ei asu Suomessa, olkoon hän 705: velvollinen sellaisissa tapauksissa, jolloin ilmoitus elinkei- 706: non harjoittamisesta on tehtävä, asettamaan tässä maassa 707: asuvan edustajan, joka on oikeutettu ja velvollinen maan tuo- 708: mioistuimissa ja virastoissa vastaamaan kaikissa niissä asiois- 709: sa, jotka elinkeinon harjoittamisesta johtuvat; ja olkoon 710: haaste tai m'UU tiedonanto edustajalle toimitettuna yhtä pä- 711: tevä kuin jos se olisi annettn elinkeinon harjoittajalle itselleen. 712: Tieto edustajasta sekä sen vaihtum~sesta on jätettävä samalle 713: viranomaiselle, jolle ilmoitus elinkeinon h:arjoitta.misesta on 714: tehtävä. 715: 2 §. 716: Tämän kautta muutetaan: 1 § asetuksessa 24 päiviilltä 717: marraskuuta 18M, äänettömistä eli kommandiitti-yhtiöistä; 718: 1, 10, 11 ja 12 § elinkeinoista annetussa asetuksessa 31 päi- 719: vältä maaliskuuta 1879'; 9 '§ marraskuun 12 päivänä 1883 an- 720: netussa V'altaus- ja kaivossäännössä; (poist.) 2: § asetuksessa 10 721: päivältä toukokuuta 1886 pankkiliikkeestä, jota yJJ.tiö har- 722: joittaa; 2 § asetu,ksessa yksityisistä rautateistä yleistä kes- 723: kusliikettä varten 15 pä,ivältä huhtikuuta 1889; 1 § asetuk- 724: sessa 9 1Jäivältä kesäkuuta 1892 paloviinan valmistamisesta 725: ja tislaamisesta, sekä 3 ja 4 § samana päivänä annetussa ase- 726: tuksessa paloviinan ja muiden poltettujen tahi tislattujen 727: väkiviinajuomien myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa 728: pitämisestä; 1 § asetuksessa 30 päivältä syyskuuta 18,92 ylei- 729: sistä talletusma:kasiineista, jor1la on oikeus antaa varrantteja; 730: 34 § laissa osakeyhtiöistä 2 päivältä toukokuuta 1895; 3 § 731: asetuiksessa 19 päivältä kesäJkuuta 1895 särustöiJankeista; 1 § 732: ammattimaisen 'J)anttilainausliikkeen harjoittamisoikeudesta 733: 19 päivänä huhtikuuta 1898 annetussa asetuksessa; niin myös· 734: ne muut siijinnökset, jotka ovat tämän lain kanssa ristirii- 735: taiset. 736: Venäjän kansalaisten elinkeino-oikeus. 5 737: 738: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Peu- 739: ralwski, varapuheenjohtaja Kaskinen (osittain), sekä jäsenet 740: Aromaa (osittain), Helenius-Seppälä (osittain), Hirvensalo 741: (osittain), Inborr, Koponen, Leivo (osittain), Letonmäki, 742: Lohi (osittain), Mäkelä, Pohjola, Saari, ,K., Savolainen, Tas- 743: kinen, Typpö, T. ja Vaarala, sekä osittain varajäsenet Hälvä, 744: Niukkanen, Rikkonen, Runtti ja Takala. 745: 746: Helsingissä toukokuun 11 p :nä 1917. 747: 6 1917.- V. M.- Esitys N:o 1. 748: 749: 750: 751: 752: Vastalause. 753: Mielestämme on tarpeetonta, että Talousvaliokunta tämän 754: lakiehdotuksen y'hteydessä ryhtyy itse selittämään perustus- 755: lakia puoleen tai toiseen, kun V aliakunnan mietintöön 'ker- 756: ran on liitetty Perustuslakivaliokunnan asiasta antama lau- 757: sunto. Näin ollen ehdotamme kunnioittaen, €ttä mietinnön 758: sivulla 3 la'kiehdotuksen edellä olevan loppu'kappaleen ja 759: ponnen tilalle otettaisiin seuraava kappa1e ja ponsi: 760: Seri. johdosta, että Valiolkunnassa on herätetty kysymys 761: siitä, missä määrin on katsottava olevan laillisia edellytyk- 762: siä puheenaolevan lakiehdotuksen käsittelylle ja millainen 763: ehdotus sen vahvistamisesta tai voimaansaattamisesta on teh- 764: tävä, on Valiokunta pyytänyt asiassa Perustuslakivaliokun- 765: nan lausuntoa, joka liitteenä seuraa tätä mietintöä. 766: Edellä ~sitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen eh- 767: dottaa, 768: että Edu-skunta hyväksyisi Hallituksen · esi- 769: ~yksessä olevan lakiehdotuksen 'nä~n muutettuna: 770: 771: 772: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1917. 773: 774: 775: Matti Helenius-Seppälä. K. A. Lohi. _ 776: J. 0. Peurakoski. J. Kaskinen. 777: W. Taskinen. 778: Liite. 7 779: 780: SUOMEN EDUSKUNNAN 781: 782: ERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. 783: Liite. 784: Helsingissä, 785: 10 p. toukokuuta 1917. 786: N:o 5. 787: 788: 789: 790: T a 1 o u s v a 1 i o k u n n a 11 e. 791: 792: Kirje1mällä viime huhltrkuun 28 päiväiltä on Ta1ousv~lio 793: kunta pyytänyt Perustuslakivaliokunnan lausuntoa siitä, 794: 1) mi'ssä määrin on katsottava olevan laiUisi.a edellytyk- 795: siä niiden lakiehdotusten käsittely:lle, jotka sisältyvät Ta- 796: lousvaliokuntaan lähete1Jtyilhin esityksiin N :o 1 ja 2; ja 797: 2) millainen ehdotus nyt voidaan Eduskunnalle tehdä la- 798: kiehdotus·ten vahvistamisest·a tai voimaansaattamisesta. 799: Tämän johdosta saa Perustuslakivaliokunta kunnioittaen 800: käsityksenään lausua seuraavaa. 801: Yllämainitut esitykset, jotka Suomen Senaatti on va:lmis! 802: tanut ja Venäjän Vä:liaikainen Hallitus Eduskunnalle jättä- 803: nyt, eivät ole sellaisia esityksiä kuin Valtiopäiväjärjes-tys 804: tuntee. Venäjän Väliai-kaiselle Hallituks-elle ei voi kuulua, 805: ellei Eduskunta siti! nimenomaan myön:nä, Suomen perustus- 806: laeissa säädettyä esitysten antamisen oikeutta, ·eikä muuta 807: oikeutta korkeimman vallan käyttöön Suomen sisäisissä 808: asiOissa. 809: Silloin kun Suomi joutui, omalla val~iosäännöllä varustet- 810: tuna, sisäisissä asioissaan itsenäisenä valtiona, yhlf;eY,teen Ve- 811: näjän kanssa, tuli Suomen valtiosäätyjen suostumuksella voi- 812: maan, että Venäjän keisari oli oleva samalla Suomen Suuri- 813: .ruhltinas. Sen kautta ei Suomen ja Venäjän hallitusvalta 814: kuitenkaan tullut yhtenäiseksi, sillä yhiteinen hallitsija tuli 815: kummassakin ma.a:ssa kannaitamaan eri oikeuspersoualli- 816: !Suutta. Suomen hallitsijana hän käytti Suomen julkista val- 817: ·taa, ja I!lis•sä laa:juud·essa hän on ollut oikeutettu siJtä käyttä- 818: mään, on ollut määrättynä Suomen ·perustus1aeissa. 819: 8 1917.- V. M.- Esitys N:o 1. 820: 821: Kun Venäjällä nyt on keisarivalta kukistettu, on siitä 822: seurannut, ettei Suomellakaan enää ole monarkkia. Venäjän 823: ja Suomen välistä oikeussuhdetta ei Venäjällä tarpahtu- 824: nut vallankumous ole tY'hjäksi tehnyt. Niinpä ulkopolitiikan 825: asioissa Suomenkin osalta kuuluu. valta ·edelleen Venäjän 826: valtiovallalle, siis tätä nykyä Venäjän VäJliaikaiselle Halli- 827: tu'kselle. Mutta sisäisissä asi·oissaan Suomi valtiosääntönsä 828: peru!s'tuksella on alun11itäen ollut vapaa ja riirppumaton Ve- 829: näjän hallituslaitoksista, kuten Eduskunnan lausunnoissa on 830: viime vuosina usein osoitettu, eivätkä Suomen Suuriruhti- 831: naalle ennen kuuluneet oikeudet ole, ilman Suomen •suostu- 832: musta, voineet siirtyä sellaisellekaan V·enäjän hallitukselle, 833: kuin nykyinen Väliaikainen Hallitus on. Venäjälle on 834: tosin kuulunut säätää kruunurnperimyksestä se'kä hallitsijan 835: vallan käytö.gtä Keisarin ja Suuriruhtina•an alaikäisyyden 836: aikana tahi hallitsijan ollessa estettynä valtakunnan halli- 837: ,tusta hoitama:sta.' Mutta mikään. tällainen tapaus ei nyt ole 838: ky·symyksessä, koska on poistettu monar'kinen valta, joka oli 839: edellytj;ettynä niin Venäjän 'kuin Suomenkin perustuslaeissa; 840: kysymys siiltä, mikä valtiomuoto VenäjäJllä tule~ voimaan, on 841: siellä nyt täysin avonaisena. Venäjän nykyinen Väliaikai- 842: nen Hallitus ei niin ollen ole mikään entisen monarkisen 843: valtiomuodon elin, jota saattaisi verrata holhoojahallitukseen 844: ja jolle itsestään kuuluisi myös Suomen Suuriruhtinaalla 845: olleen vallan käyttäminen. Tämän vallan siirtäminen Venäjän 846: Väliaikaiselle Hallitukselle edellyttäisi Suomen perustus- 847: lakien muuttamista, joka ei voi ta·pahtua ilman Eduskunnan 848: suostumusta. 849: Nykyinen asiaintila vaatii Suomen Suuriruhtinaan ·enti- 850: sen toimivallan siirtämistä uuden valtio-orgaanin käy- 851: tettäväksi. Sitä varten on Suomen valtiosäännön uudistus 852: tarpeen. Toistaiseksi ei kysy.mys maan kork•eimman 'hallitus- 853: vallan käyttämisestä ole vielä edes väliaikaisesti järjestetty 854: Eduskunnan myötävaikutuksella. Tästä ei kuitenkaan seuraa, 855: että Suomessa nyt kaiken lainsäädäntötyön ja hallituksen hoi- 856: don pitäisi olla seisauksissa. Niinpä on Eduskunnan täytynyt 857: voida kdkoontua valvomaan ma·an oikeuksia ja elinetuja. Ja 858: Liite. 9 859: 860: välttämättämissä ta]lauksissa, niinkuin maan asiain Uhatessa 861: joutua -epäjärje&tykseen, täytyisi myös katsoa Eduskunnan 862: velvollisuutena olevan väliaikaisesti ryhtyä poikkeukselli- 863: siin toimenpl'tersiin sellaisten asiain järjestämiseksi, jotka 864: eivät lykkäystä siedä. . 865: Niinikään on nyt katsottava, että kun Valtiopäiväjärjes- 866: .tyksessä edellytettyjä hallitsijan esityksiä ei enää voida an- 867: taa, Eduskunnalla on oikeus, riittävän aiheen perusteella, ot- 868: tamaUa ohjetta Hallitusmuodon säännöksistä, ryhtyä käsitte- 869: lemään muitakin alotteita kuin V aitiopäiväjärjestys tuntee. 870: Ne ·esitykset, jois:ta nyt Talousvalidkunnan kirjelmässä on 871: kysymyrs, .sisältäväJt tärkeitä, kansan oikeudentunnon mukai- 872: sia lakiehdotuksia, sama:nsisältöisiä kuin Suomen Eduskunta 873: jo aikaisemmin on hyväksynyt. Sitäpaitsi on, ehdotusten 874: sisällykseen katsomll!tta, huomioon otettava, että ne ovat 875: Eduskunnalle jätetyt Venäjän: Väliaikaisen Hallituksen ni- 876: messä, joka nykyään, ollen Venäjän täyden valtiovallan hal- 877: tijana, olisi asianomainen valtio-orgaani Venäjän puolesta, 878: kuten Suomen Edmikunta Suomen puolesta, k~sittelemään 879: ehdotuksia Suomen ja Venäjän välisten suhteiden järjestämi- 880: sestä. Mainitut esitykset eivät tosm koske Venäjän ja Suo- 881: men välisiä su!hteita, mutta tästä seikasta ei nykyis•essä 882: asiaintilassa voida katsoa johtuvan, että Eduskunta oHsi es- 883: teiJty ottama'Sta ·niitä käsiteltäväJkseen. Mikäli maan hyöty 884: va!ttii, on nykyään, jolloin Vaitiopäiväjärjestyksen mukai- 885: sia hallituksen esityksiä ei Eduskunnalle lainkaan voida 886: jättää, katsottava Eduskunnalla olevan oikeus, v·apaan har- 887: kintansa mukaan, S\).ostua käsittelemään myös tällaisia Ve- 888: näjän valtiov;al'lan puolelta esit-et;tyjä ehdotuksia, vai'kkalman 889: niitä ei ole pidettävä Suomen hallitusvallan esityksinä, joHa 890: Eduskunta olisi velvollinen käsittelemään. 891: Näin ol'len PeruS'tuslakivaliokunta saa käS'ityksenään lau- 892: sua, 893: että on olemassa riittäviä edellytyksiä näiden 894: esitysten käsittelylle. 895: 896: Siihen katsoen, ettei nykyään ole sellaista maan korkeim- 897: man hallitusvallan haltijaa, jolle htkien vahvistaminen pe- 898: 10 1917.- v: M.- Esitys N:o 1. 899: .rustuslakien mukaan kuuluisi, eikä va!hvistusoikeuden käyt- 900: tämistä ole Eduskunnan myötävaikutu'ksella järjestetty, on 901: Perustuslakivaliokunnan mielestä aihetta mietinnössä lausua, 902: 903: että vahvistuksen tulee tapahtua Eduskunnan 904: myötävaikutuksell4 määrättävällä. tavalla. 905: 906: 907: 908: 909: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 910: Mäkelin, Y., ja. jäsenet Ingman, Alkio, Estlander, Hultin, 911: Karhinen, Kurkinen, Kuusinen, Nevanlinna, Piisinen, Ran- 912: tanen, F., Retulainen ja Tuomi sekä varajäsenet Kujala, Nur- 913: mela, Rosenqvist (osittain), Ståhlberg ja Suosalo. 914: 915: 916: 917: 918: Perustuslakivaliokunnan puolesta: 919: Yrjö llik.elin. 920: Liite. 11 921: 922: 923: 924: 925: Vasta.Ja use. 926: Emme ole voineet yhtyä edellä olevaan lausuntoon, joka 927: äänestyksellä on tullut P.erustuslakivalidkunnan päätökseksi, 928: vaan olemme olleet sitä mieltä, että Talousvaliokunnalle 929: olisi annettava· näin kuuluva lausunto: 930: Kirjelmällä viime huhtikuun 28 p :Itä on Talousvaliokunta 931: pyytänyt Perustuslakivaliokunnan lausuntoa siitä 1) missä 932: määrin on katsottava olevan laillisia edellytyksiä niiden la- 933: kiehdotusten käsittelylle, jotka sisältyvät Talousvaliokuntaan 934: lähetettyihin esityksiin N :o 1 ja 2, ja 2) millainen ehdotus 935: nyt voidaan Eduskunnalle tehdä lakiehdotusten vahvistami- 936: sesta tai voimaansaattamisesta. 937: Tämän johdosta saa Perustuslakivalio'kunta kunnioittaen 938: lausua seuraavaa. 939: Yllämainitut esitykset on Eduskunnalle annettu hallituk- 940: sen esityksinä sen Väliaikaisen Hallituksen puolesta, jolle 941: nyt on siirtynyt hallitusvalta Venäjällä. Näin ollen ja sen 942: yhdistyksen johdosta, missä Suomi vuodesta 1809 lähtien on 943: ollut Venäjän kanssa, on myöskin se hallitusvalta Suomen 944: asioissa, joka tämän maan lakien mukaan kuuluu hallitsijalle, 945: tunnustettava tätä nykyä olevan mainitun Väliaikaisen Hal- 946: lituksen käytettävänä, vai'kka hallitusmuodon muutos V enä- 947: jällä tekeekin tarpeelliseksi Suomen ja Venäjän välien uudes- 948: taanjärjestämisen Suomen Eduskunnan myötävaikutuksella. 949: Mainitut esitykset ovat siis katsottavat oikeiksi hallituksen 950: esityksiksi, ja niitä on käsiteltävä ja niiden johdosta ehkä 951: päätetyt 1akiehdotu'kset vahvistettaviksi toimitettava niin- 952: kuin Valtiopäiväjärjestyksessä on Keisarin ja SuuriruMinaan 953: esityksistä sääd,etty. 954: 12 1917.- V. M.- Esitys N:o 1. 955: 956: Edellä esitetyn nojalla P,erustuslakivaliokunta on sitä 957: mieltä, 958: 959: että on laillisia edellytyksiä yllämainittttjen 960: asiain sella.iselle käsittelylle, kuin V aVtiopäivä- 961: järjestylcsessä ·on Keisarin ja Suuriruhtinaan esi- 962: tyksistä säädetty; ja 963: että Talousvaliokunnan siis tulee Eduskun- 964: nalle ehdottaa niissä olevat lakiehdotukset joko 965: hyväksyttäviksi, sellaisinaan tav muutettul'na, 966: taikka hyljättäviksi. 967: 968: Ernst Estlander. E. Nevanlinna. 969: Lauri Ingman. Ilalle Nurmela. 970: Santeri Alkio. Alfred Retulainen. 971: K. J. Ståhlberg. 972: 973: 974: 975: 976: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj,ap.ainossa, 1917. 977: 1917.- S. V. M.- Esitys N:o l. 978: 979: 980: 981: 982: Suuren valiokunnan mietintö 983: N :o 2 ~hallituksen esityksen johdosta Venäjän 984: kansalaisten oikeudesta elinkeinonharjoittami- 985: seen Suomessa. 986: 987: Suuri valiokunta on, käsiteltyänsä yllämainitun asian, 988: puoltanut Talousvaliokunnan mietinnössä N :o 1 olevaa eh- 989: dotusta, kuitenkin siten, että on katsottu tarpeelliseksi sel- 990: ventää lakiehdotuks·en 1 § :ssä olevia sanoja ,Venäjän kan- 991: salainen" sekä tehdä lakiehdotukseen lisäys siltä var~lta 992: ettei elinkeinonharjoittajan puolesta ole edustajaa asetettu 993: taikka ilmoitusta siitä tai sen va.ihtumisesta tehty. Samalla 994: on lakiehdotuksen 1 § jaettu kahdeksi pykäläksi. 995: Edeliä esitetyn nojalla saa Suuri vaEokunta kunnioit- 996: taen ehdottaa·, 997: että Eduskunta hyväksyy Eduskunnan myö- 998: tävaikutuksella määrättävällä tavalla vahvistet- 999: tavaksi ja voimaan saatettavaksi seuraavan laki- 1000: ehdotuksen: 1001: 1002: 1003: Laki 1004: Venäjän kansalaisten oikeudesta elinkeinon harjoitta- 1005: miseen Suomessa. 1006: 1007: 1 §. 1008: V enäjä:n kansalainen, kansallisuuteen ja uskontoon kat- 1009: somatta, olkoon samoilla ehdoilla kuin Suomen kansalainen- 1010: kin oikeutettu harjoittamaan elinkeinoa Suomessa, sellaista- 1011: kin, jonka harjoittamiseen voimassa olevien asetusten mu- 1012: 2 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 1. 1013: ' 1014: . kaan erityinen myönnytys on tarpeen, kuin myös perusta- 1015: maan yhtiöitä ja osuuskuntia sekä olemaan niiden hallitusten 1016: jäsenenä. 1017: 1018: 2 §. 1019: Jos elinkeinon harjoittaja ei asu Suomessa, olkoon hän 1020: velvollinen sellaisissa ta·pauksissa, jolloin ilmoitus elinkei- 1021: non harjoittamisesta on tehtävä, asettamaan tässä maassa 1022: asuvan edustajan, joka on oikeutettu ja velvollinen maan tuo- 1023: mioistuimissa ja virastoissa vastaamaan kaikissa niissä asiois- 1024: sa, jotka elinkeinon harjoittamisesta johtuvat; ja olkoon 1025: haaste tai muu tiedonanto edustajalle toimitattuna yhtä pä- 1026: tevä kuin jos se olisi annettu elinkeinon 'harjoittajalle itsel- 1027: leen. Tieto edustajasta sekä sen vaihtumisesta on jätettävä 1028: samalle viranomaiselle, jolle ilmoitus eli'l1keinonharjoittami- 1029: sesta on tehtävä. 1030: EZZ.ei edustajaa ole asetettu taikka ilmoitusta siitä tai sen 1031: vaihtumisesta ole tehty, meneteUäköön niinkuin elinkeinon 1032: harjoittaja olisi tiebtävästi paikkakunnalla oleskeleva; ja saa 1033: haaste tai ilmoitus, jos ei häntä kuitenkaan voida siellä ta- 1034: vata, tapahtua sillä tavalla ja siinä järjestyksessä kuin 0. K. 1035: 11 luvun 7 §:n viimeisessä kohdassa, sellaisena kuin se on 7 1036: p:nä syyskuuta 1901 annetussa asetuksessa, säädetään. 1037: 1038: 3 (2) §. 1039: (Kuten Talousvaliokunnan mietinnössä.) 1040: 1041: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1917. 1042: 1043: 1044: 1045: 1046: 1 1047: 1048: Hel-singi.ssä, Suomen Senaatin ikirjap.ainoss.a, 1917. 1049: 1917. - Edusk. wst. ~ f:Esitys N:o 1. 1050: 1051: 1052: 1053: 1054: S·u o me n 'Eduskunnan vastaus 1055: Hallituksen esitykseen, joka koskee Venäjän 1056: kansalaisten· oirkeutta elinkeinon harjoittamiseen 1057: 'Suomessa. 1058: 1059: Hallitus on Eduskunnalle antanut ·esityben Venäjän 1060: kansa.laisten oikeudesta elinkeinon ha•rjoittamiseen Suomes'Sa. 1061: 1062: Eduskunta on katsonut esityksessä lausutun 'p>eriaatteen 1063: toteuttamisen, jonka mukaan Venäjän kansalaisille on myön- 1064: nettävä yhtä laajat oikeudet elinkeinolli harjoittami<seen Suo- 1065: messa, kuin lain mukaan kuuluu Suomen kansalaisille, ole- 1066: van niinhyvin Suomen kuin VenäjällJ kansan etujen mukai- 1067: ·sen, ja ·on Eduskunta sen vuoksi hyväks1yn~t sanotun .peri- 1068: aa.tteen. Muutta.mattomana ei 'Eduskunta kuitenkaan ole voi- 1069: nut hyväksyä kysymyksessä olevaa laki ehdotusta. 1070: Lakiehdotuksessa olisi selvyyd•en vuoksi nimenomaan l §. 1071: m~inittava, että oikeus elinkeinon harjoittamiseen Suomessa 1072: on Venäjän kansalaisP lla kansallisuuteen ja uskontoon kat- 1073: somatta. Siitä syystä on Eduskunta 'tehnyt lakiehdotuksen 1 1074: 1 § :ään tästä aiheutuneen lisäyksen. 1075: Usein voi tapahtua, että Venäjän kansalainen, joka Suo- 2 §. 1076: messa ryhtyy harjoittama•an elinkeinoa, ei asu maassa. Jos 1077: puuttuu nimenomainen määräys Venäjän kansalaisen velvol- 1078: lisuudesta tällaisessa tapauksessa asettaa itselleen edusmies, 1079: voi käydä varsin hankalaksi ei ainoastaa.n luotettavan selviYy- 1080: den saaminen täällä avatun liikkeen omistajasta ja kotipai- 1081: kasta, vaan myöskin asianmukaisen haasteen tahi muiden 1082: laissa säädettyjen, määrätyllit tavalla tehtävien tiedonautojen 1083: toimittaminen. Näin ollen on Eduskunta katsonut välttämät- 1084: tömäksi ottaa lakiehdotukseen määräyksen siitä, että elinkei- 1085: 2 1917. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1. 1086: 1087: non harjoittaj.an, joka ei asu Suomessa, on asetettava maassa 1088: asuva edustaja, joka on oikeutettu tuomioistuimissa ja viras- 1089: toissa vastaamaan kaikissa niissä asioissa, jotka elinkeinon 1090: harjoittamisesta johtuvat, sekä siitäkin, ·että tälle edustajalle 1091: toimitetut haasteet ja viranomaisten tahi yksityisten muut 1092: tiedonanMt, on pidettävä yhtä pätevinä kuin elinkeinon har- 1093: joittajaUe itselleen annetut. Velvollisuus as•ettaa edusmies on 1094: kuitenkin rajoitettu niihin tapauksiin, j.olloin ilmoitus elin- 1095: keinon harjoittamisesta on asianomaiselle viranomaiselle teh- 1096: tävä. Milloin ilmoitusta voimassa olevan lainsäädännön mu- 1097: kaan ei vaadita ja siis täytyy ed,ellyttää elinkeinotoiminnan 1098: olevan vaiHa suurempaa laajuutta ja merkitystä, on katsottu 1099: v•oitavan olla vaatimaHa edustajan asettamista. Edelleen on 1100: säädetty, että ilmoitus ·edustajaksi v·alitusta henkilöstä tai 1101: uudesta edustajasta, milloin vaihtuminen on tapahtunut, on 1102: annettava sille viranomais,elle, jolle ilmoitus elinkeinon har- 1103: joittamisesta on tehtävä. Lisäksi on määrätty, miten on me- 1104: neteltävä siinä t·apauksessa että edustajaa ei ole asetettu tai 1105: ilmoitus siitä tai edustajan vaihtumisesta -on laiminlyöty. 1106: Nämä määräykset on Eduskunta yhdis.tänyt uudeksi 2 r§:ksi. 1107: 1 1108: 1109: 1110: 1111: 3 §. Esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen viimeiseen pykä- 1112: lään on tehty vain se muutos, että kaikki siinä mainitut 1113: lakimääräyks·et on lueteltu aikajärjestyksessä. 1114: 1115: Edellä esitettyyn viitaten saa Edu5kunta ilmoittaa, 1116: että Eduskunta on hyväksyny.t Eduskunnan 1117: myötävaikutuksella määrättävällä tavaU.a vah- 1118: vz'stettavaksi ja voimaan saatettavaksi S'eUr:aavan 1119: lakiehdotuksen: 1120: 1121: Laki 1122: Venäjän kansalaisten oikeudesta elinkeinon harjoitta· 1123: miseen Suomessa. 1124: 1 -§. 1125: Venäjän kanSJalainen, kansa.llisuuteen ja uskontoon kat- 1126: somatta, olkoon samoilla ehidoilla kuin 'Suomen kans,alainen- 1127: Venäjän kansalaisten elinkeino-oikeus. 3 1128: 1129: kin oikeutettu harjoittamaan elinkeinoa, Suomessa, sellaista- 1130: kin, j,onka harjoittamiseen voimas,sa olevien asetusten mu- 1131: kaan erityinen myönnyty.s on tarpeen, kuin myös perusta- 1132: maan yhtiöitä ja osuusk·unt,ia sekä olemaan niiden hallitus~ 1133: ten jäsenenä. 1134: 1135: 2 §. 1136: Jos elinkeinon harjoittaja ei asu Suomessa, olkoon hän 1137: velvollinen sellaisissa tapauksissa, jolloin ilmoitus elinkei- 1138: non harjoittamisesta on tehtävä, asettamaan tässä maassa 1139: a1suvan edustajan, joka. on oikeutettu ja velvollinen maa.n tuo- 1140: mioistuimissa · ja virastoissa vastaamaan, kaikissa niissä 1141: asioissa, jotka. elinkeinon harjoittamisesta. johtuvat; ja olkoon 1142: 'haarste tai muu tiedonanto edustajalle toimitettuna yhtä pä- 1143: tevä kuin jos se olisi annettu elinkeinon harjoittajalle itsel- 1144: leen. Tieto edustajasta sekä sen vaihtumisesta on jätettävä 1145: samalle viranomaiselle, jolle ilmoitus elinkeinon harjoittami- 1146: sesta on tehtävä. 1147: Ellei edustajaa ole a.setettu taikka ilmoitusta siitä tai sen 1148: vaihtumisesta ole tehty, meneteltäköön niinkuin elink•einon 1149: harjoitt•aja olisi tiettäväst.i pai>kkakunnalla o1eskeleva; ja saa 1150: haaste tai ilmoitus, jos ei häntä kuitenkaan voida siellä ta- 1151: vata, tap.a!htua sillä tavalla ja siinä järjest•yksessä kuin 0. K. 1152: 11 luvun 7 § :n viimeisessä kohdassa, sellaisena kuin se on 1153: 7 päivänä syyskunta 1901 annetussa asetuksessa, säädetään. 1154: 1155: 3 §. 1156: Tä:män kautta muutetaan: 1 § asetuksessa 24 päiväJtä 1157: marraskuuta 18'64 äänettömistä eli kommandiitti-yhtiöistä; 1158: 1, 10, 11 ja 12 § elinkeinoista annetussa asetuksessa 31 päi- 1159: vältä maaliskuuta 1879·; 9 § marraskuun 12 päivänä 1883 an- 1160: netussa valtaus- ja kaivossäännössä; 2 § asetuks·essa 10 1161: päivältä toukokuuta 1886 pankkiliikkeestä, jota yhtiö har- 1162: joittaa.; 2 § asetuksessa yksityisistä rautateistä yleistä kes- 1163: kusliikettä varten 15 päivältä huhtikuuta, 1889; 1 § asetuk- 1164: sessa 9 päivältä kesäkuuta 1892 paloviinan valmistamisesta 1165: ja tislaamisesta, sekä 3 ja 4 § samana päivänä annetussa ase- 1166: 4 1917. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1. 1167: 1168: tuksessa paloviinan ja muiden poltettujen tahi tislattuj~n 1169: väkiviinajuomien myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa 1170: pitämisestä; 1 § asetuksessa 30 päivältä syyskuuta 18-92 ylei- 1171: sistä taUetusmakasiineista, joilla on oi~eus antaa warrantteja; 1172: 34 § laissa osakeyhtiöistä 2 'Päivältä toukokuuta 1895; 3 § 1173: aseturksessa 19 päivältä kesäikuuta 1895 säästöpankeista; 1 § 1174: ammattimaisen IJanttilaina usliikkeen harj oittamisoikeudesta 1175: 19 päivänä huhtikuuta 1898 annetussa asetuksessa; niin myös 1176: ne muut säännökset, jotka ovat tämän lain kanssa ristirii- 1177: taiset. 1178: 1179: 1180: Helsingissä 30 IJäivänä toukokuuta 191'7. 1181: 1182: 1183: 1184: 1185: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 1186: 1917. - N:o 2. 1187: 1188: 1189: 1190: 1191: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 1192: Suomessa asuvain Venäjän kansalaisten kun- 1193: nallisista oikeuksista. 1194: Sekä maalais- että kaupunkikuntain kunnallishallintoa 1195: koskevain asetusten mukaan ovat ainoastaan Suomen kansa- 1196: laiset täysiin kunnallisiin oikeuksiin osallisia. 1197: Hallitus ehdottaa, Eduskunnan 19;13 vuoden valtiopäi- 1198: villä hyväfk:s.ymän esityksen mukaisesti, joka ei ole saanut 1199: vahvistusta, että nämä määräykset muutettaisiin niin, että 1200: ne Venäjän kansalaiset, jotka muuten täyttävät kunnalli- 1201: sesta äänioikeudesta Suomessa vOimassa olevat ehdot, 1202: ovat äänivaltaisina kunnan jäseninä otettavat ääniluet- 1203: teloon ja sen jälkeen ovat kunnallisiin oikeuksiin ja velvolli- 1204: !luuksiin nähden yhdenvertaiset Suomen kansalaisten kanssa. 1205: Siihen nälhden, että ne Suomen kaupungeissa asuvat 1206: Venäjän kansalaiset, jotka ovat tahl ennen ovat olleet 1207: venäläisessä siviili- ta.i sotapalveluksessa, mutta jotka ei- 1208: vät kaupungissa omista kiinteimistöä taikka harjoita lii- 1209: kettä, kunnallishallituksesta kaupungissa joulukuun 8 päi- 1210: vänä 1873 annetun asetuksen 53 § :n mukaan, sellaisena kuin 1211: tämä lainkohta kuuluu asetuksessa elokuun 15 päivältä 1883, 1212: eivät ole kunnall~staksoituksen alaisia, eivätkä siis niin kau- 1213: van kuin verovelvollisuus on kunnallisen äänioikeuden eh- 1214: tona ilman lainmuutosta voi tulla äänioikeutetuiksi kunnas- 1215: sa, on tähän esitykseen kuuluvan lakiehdotuksen 2 §:ssä 1216: määrätty se järj'estys, jota noudattaen nämäkin Venäjän 1217: 1373-17. 1218: 2 N:o 2 1219: 1220: kansalaiset jo nyt voivat saavuttaa täydet kunnalliset 1221: oikeudet. 1222: Edellä esitetyn nojalla on Hallitus tahtonut Eduskunnan 1223: hyväksyttäväksi antaa seuraavan lakiehd~tuksen: 1224: 1225: 1226: 1227: 1228: Laki 1229: Suomessa asuvain Venäjän kansalaisten kunnallisista 1230: oikeuksista. 1231: 1232: Täten säädetään seuraavaa: 1233: 1234: 1 §. 1235: Venäjän kansalainen, jåka täyttää ku:rmallisesta ääni- 1236: oikeudesta Suomen lain mukaan voimassa olevat ehdot, otet- 1237: ta:koon äänivaltaisena kunnan jäsenenä ääniluetteloon. 1238: 1239: 2 §. 1240: Sellainen kaupungissa asuva Venäjän kansalainen, joka 1241: Suomessa voimassa olevien säännösten mukaan ei ole vel- 1242: vollimm kunnalle veroa maksamaan, mutta joka haluaa ääni- 1243: oikeutta kunnassa, ilmoittakoon siitä maistraatille, jonka tu- 1244: lee, jos hän muuten täyttää kunnallisen äänioikeuden saa- 1245: misesta voimassa olevat ehdot, taksoituslautakunnalle teihdä 1246: siitä ilmoitus veroäyrien panemiseksi hänelle. 1247: 1248: 3 §. 1249: Venäjän kansalainen, joka 1 tai 2 § :n mukaan on otettu 1250: kunnan ääniluetteloon, on kaikkiin kunnallisiin oikeuksiin 1251: ja velwllisuuksiin nähden yhdenvertainen Suomen kansalai- 1252: sen kanssa. 1253: N:o 2 3 1254: 1255: 4 §. 1256: Tämän kautta muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 1257: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen 10 ja 1258: 53 §, sellaisina kuin ne ov:t, 10 § asetuksessa 15 päivältä 1259: joulukuuta 1897 ja 53 § asetuksessa 15 päivältä elokuuta 1260: 1883, sekä 9 § maalaiskuntain kunnallishallinnosta anne- 1261: tussa asetuksessa 15 päivältä kesäkuuta 1898. 1262: 1263: 1264: T'odistetaan että tämä esitys, joka mainitaan 1265: siinä luettelossa Hallituksen esityksistä, .ioka jä- 1266: tettiin Suomen Eduskunnalle valtiopäiväin ava- 1267: jaisissa Helsingissä vuonna 1917, on Suomen Se- 1268: naatin alistuksen mukainen sekä että se semmoi- 1269: senaan on hyväksytty Eduskunnalle jätettäväksi. 1270: Suomen Senaatin Siviilitoimituskunnassa 14 1271: päivänä huhtikuuta 1917. 1272: 1273: Allan Serlachius. 1274: 1275: 1276: Karl Modeen . 1277: 1278: 1279: 1280: 1281: • 1282: 1 1283: 1284: 1 1285: 1286: 1 1287: 1288: 1 1289: 1290: 1 1291: 1292: 1 1293: 1294: 1 1295: 1296: 1 1297: 1298: 1 1299: 1300: 1 1301: 1302: 1 1303: 1304: 1 1305: 1306: 1 1307: 1308: 1 1309: 1310: 1 1311: 1312: 1313: 1314: 1315: • 1316: 1917. - V. M. - Esitys N:o 2. 1317: 1318: 1319: 1320: 1321: Talo usv ali ok u n nan mietintö 1322: N :o 2 Hallituksen esityksen johdosta, joka 1323: koskee Suomessa asuvain Venäjän kansalaiste~ 1324: kunnallisia oikeuksia. · 1325: 1326: Eduskunta on pöytäkirjanotteeNa huhtikuun 20 päivältä 1327: 1917 Talousvaliokunnan valmisteltavaksi lähettänyt Halli- 1328: tuks,en esityksen 'N :o 2 ,Suomessa asuva;in Venäjän kansa- 1329: laisten kunnallisista oikeuksista. 1330: 1331: 1332: 1333: Vuoden 1913 valtiopäivillä tehtiin Eduskunnassa eri- 1334: näisiä esitysehdotuksia sellaisten muutosten aikaansaami- 1335: seksi voimassa oleviin, kaupunki- ja maalaiskuntain kun- 1336: nallishaJllintoa koskeviin asetuksiin, että myöskin Suomessa 1337: asuville Venäjän alamaisille myönnettäisiin täällä kunnalliset 1338: oikeudet. ·'Näiden esitysehdotusten johdosta valmisti Talous- 1339: ~ valiokunta tätä tarkoittavan asetusehdotuksen, jonka Edus- 1340: kunta samoilla valtiopäivillä hyväksyi. 'Asetusehdotus tuli 1341: kuitenkin silloisen hallituksen taholta hylätyksi. Asia on 1342: nyt uudelleen saatettu 'Eduskunnan käsiteltäväksi Hallituk- 1343: sen esityksellä, joka asialliselta sisällöltään on yhtäpitävä 1344: edellämainitun Eduskunnan hyväksymän asetusehdotuksen 1345: kanssa. 1346: Käsitellessään puheenalaista Hallituksen esitystä on 1347: V a:liokunta katsonut oikeuden- ja kohtuudenmukaiseksi, että 1348: Suomessa asuvat Venäjän kansalaiset ovat kunnallisiin oi- 1349: keuksiin ja velvollisuuksiin näihden saatettavat yhdenvertai- 1350: seen asemaa~ Suomen kansalaisten kanssa. 1351: Koska Valiokunnassa on herännyt epäilyksiä siitä, onko 1352: lakiehdotuksen 4 §:ään sisältyvä luettelo muutP.ttavista lain- 1353: 2 1917. - V. M. - Esitys N:o 2. 1354: 1355: kohdista aiTan täydellinen, on V aHokunta tehnyt sanottuun 1356: §:ään täydentävän lisäyksen. 1357: 1358: 1359: 1360: Siitä, missä määrin on katsottava olevan laillisia edelly- 1361: tyksiä tämän lakiehdotuksen käsittelylle, sekä siitä, millainen 1362: ehdotus nyt voidaan Eduskunnalle tehdä lakiehdotuksen 1363: vahvistamisesta ja voimaan saattamisesta, on Valiokunta 1364: pyytänyt Perustuslakivaliokunnan lausuntoa, joka on lii- 1365: ~tty Valiokunnan mietintöön N :o 1. 1366: Edellä esitetyn nojaJlla saa Va.liokunta kunnioittaen 1367: ehdottaa, 1368: että Eduskunta hy,väksyisi Eduskunnan myö- 1369: tävaikutuksella määrättävällä tavalla vahvistet- 1370: tavaksi ja voimaan saatettavaksi seuraavan laki- 1371: ehdotuksen: 1372: 1373: 1374: Laki. 1375: ~Suomessa asuvain'' Venäjän kansalaisten kunnallisista 1376: oikeuksista. 1377: 1378: 1 §. 1379: Venäjän kansalainen, joka täyttää kunnallisesta ääni- 1380: oikeudw;ta Suomen lain mukaan voimassa olevat ehdot, 1381: otettakoon äänivaltaisena kunnan jäsenenä ään~luetteloon . 1382: 1383: • 2 §. 1384: Sella,inen kaupungissa asuva Venäjän kansalainen, joka 1385: Suomessa voimassa olevien säännösten mukaan ei ole vel- 1386: vollinen kunnalle veroa maksamaan, mutta joka haluaa ääni- 1387: oikeutta kunnassa, ilmoittakoon siitä ma:istraatille, jonka 1388: tulee, jos hän muuten täyttää kunnallisen äänioikeuden 1389: saamisesta voimassa olevat ehdot, taksoituslautakunna:lle 1390: tehdä siitä ilmoitus veroäyrien panemiseksi hänelle. 1391: Venäläisten kunnalliset oikeudet. 3 1392: 1393: 3 §. 1394: 1Venäjän kansalainen, joka 1 tai 2 § :n mukaan on otettu 1395: kunnan ääniluetteloon, on kaikkiin kunnallisiin oikeuksiin 1396: ja velvollisuuksiin nähden ythdenvertainen <Suomen ·kansa- 1397: laisen kanssa. 1398: 4 §. 1399: Tämän kautta muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 1400: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuben 10 ja 1401: 53 §, sellaisina kuin ne ovat, 10 § asetuksessa 15 päivältä 1402: joulukuuta 1897 ja 53 § asetuksessa 15 päivältä elokuuta 1403: 1883, sekä 9 § maalaiskuntain kunnallishallinnosta anne- 1404: tussa asetuksessa 15 päivältä kesä:kuuta 1898 ja kaikki 1405: muut tämän lain kanssa ristiriitaiset 1406: s ä ä n n ö 'k s e t . 1407: 1408: 1409: 1410: .AJsian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Peura- 1411: koski, varapuheenjohtaja Kaskinen (osittain), sekä jäsenet 1412: Aromaa, Helenius..,Seppälä, Hirvensalo (osittain), Inborr, 1413: Koponen, Leivo (osittain), Letonmäki, Lohi (osittain), Mä- 1414: kelä, Pohjola, Saari, K., Savolainen, Taskinen, Typpö, T. 1415: ja V aarala sekä osittain varajäsenet Hälvä, 'Niukkanen ja 1416: Rikkonen. 1417: 1418: Helsingissä toukokuun 14 päivänä 1917. 1419: 4 1917., - 'r· M.. - Esitys N:o 2. 1420: 1421: 1422: Vastalauseita. 1423: I. 1424: 1425: 'l'alousvaliokunnan •on täytynyt käsitellä esitys Suo- 1426: me~a a.suvain Venäjän kansalaisten kunnallisista. oikeuksista 1427: hyvin hankalissa olosuhteissa. Samaan aikaan valmisteltiin 1428: nimittäin Kunnallisvaliokunnassa uusia ·kunnallislakiehdo- 1429: tuksia, joissa myöskin tämä asia tulee puheeksi. Talousvalio- 1430: kunta on laatinut edellä esitetyn lakiehdotuksensa pitäen 1431: yksinomaan silmällä nykyään voimassa olevia kunnallis- 1432: aJsetuksia. Jos nyt kuitenkin saataisiin uudet kunnallislait 1433: ensi tilassa aikaan, olisi laki Suomessa asuvain Venäjän 1434: kan~alaisten kunnallisista oikeuksista Talousvaliokunnan 1435: ehdottamass31 muodossa heti vanhentunut. Voisi myöskin 1436: 1 1437: 1438: 1439: 1440: herättää väärinkäsitystä, jota ei aina ole niinkään helppo 1441: kohta saada hälvennetyksi, jos toiselta puolen tulee julki- 1442: suuteen, että on aikomus myöntää ·kunnallinen äänioi·keus 1443: Suomen kansalaisille ilman veronmaksuvelvollisuutta, mutta 1444: toiselta puolen esillä oleva,s•sa lakiehdotuksessa puhutaan 1445: veroäyrien panemisesta Venäjän kansalaisille, joka haluaa 1446: äänioikeutta kaupungissa. Näin ollen näyttää ·suotavalta, 1447: että :l·a!kiehdotus saataisiin Iaadituksi !Sellaiseen 1muotoon, 1448: että sitä ei tarvitsisi muuttaa senkään jälkeen, kun uudet 1449: kunnallisasetukset saadaan aikaan. •Tällä perusteella roh- 1450: kenen kunnioittaen ehdottaa, että pwheenaoleva lakiehdotus 1451: hyväiksyttäisiin seuraavilla muutoksilla: 1452: 1453: 1 §. 1454: 1 momentti •samom kuin Valiokunnan ehdotuksessa. 1455: Tämän säännöksen sovelluttamisen ehdoista antaa Suomen 1456: Senaatti lähempiä määräyksiä. 1457: 2 §. (poist.) 1458: Vastalause 1. 1459: 1460: 2 §. (3 §.) 1461: Venäjän kansalainen. joka 1 (poist.) §:n mukaan j. n. e. 1462: 1463: 3 §. (4 §.) 1464: Tämän kautta kumotaan kaikki tämän lain kanssa risti- 1465: riitai:~et säännökset. 1466: 1467: 1468: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1917. 1469: 1470: 1471: Matti Helenius-Seppälä. 1472: 6 1917. - V. M. - F...sitys N:o 2. 1473: 1474: 1475: 1476: 1477: II. 1478: 1479: Kun valiokunnan mietinnössä lakiehdotuksen edellä oleva 1480: ponsi on ristiriidassa valtiopäiväjärjestyksen 75 §:n sisällön 1481: kanssa, saam kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta hyväk- 1482: syisi sanotun ponnen näin kuuluvana: 1483: 1484: että Eduskunta hyväksyisi Hallituksen esi- 1485: tyksessä olevan ldkiehdotuksen näin kuulu,vana: 1486: 1487: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1917. 1488: 1489: 1490: J. Oskari Peurakoski. 1491: 1492: 1493: 1494: 1495: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 1496: 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 2. 1497: 1498: 1499: 1500: 1501: Suuren valiokunnan mietintö 1502: N :o 3 hallituksen esityksen johdosta, joka kos- 1503: kee Suomessa asuvain Venäjän kansalaisten 1504: kunnallisia oikeuksia. 1505: 1506: Suuri valiokunta on, käsiteltyänsä yllämainitun asian, 1507: puoltanut Talousvaliokunnan mietinnössä N :o 2 olevaa ehdo- 1508: tusta, kuitenkin siten, että lakiehdotuksen 1 §:ssä olevien 1509: sanojen ,Venäjän kansalainen" ja sanan ,joka" väliin on 1510: mahdollisten epäselvyyksien välttämiseksi lisätty sanat ,lmn- 1511: sa.llisuuteen ja uskontoon katsomatta". 1512: Ylläolevan nojalla saa Suuri valiokunta kunnioittaen eh- 1513: dottaa, 1514: että Eduskunta hyväksyisi Eduskunnan myö- 1515: tävaikutuksella määrättävällä tavalla vahvistet- 1516: tavaksi ja voimaan saatettavaksi seuraavan laki- 1517: ehdotuksen: · 1518: 1519: Laki 1520: Suomessa asuvain Venäjän kansalaisten kunnallisista 1521: oikeuksista. 1522: 1 §. 1523: Venäjän kansalainen, kansallisuuteen ja uskontoon katso- 1524: maMa, joka täyttää kunnwllisesta äänioikeudesta Suomen lain 1525: mukaan voimassa olevat ehdot, otettakoon äänivaltaisena 1526: kunnan jäsenenä ääniluetteloon. 1527: 2, 3 ja 4 §§. 1528: (Kuten Talousvaliokunnan mietinnössä:) 1529: 1530: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1917. 1531: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 1532: 1917.- Edusk. va:st.- Esitys N:o 2. 1533: 1534: 1535: 1536: 1537: Suomen Eduskunnan vastaus 1538: Hallituksen esitykseen, joka koskee S110messa 1539: asuvain Venäjän kansalaisten kunnallisia oi- 1540: keuksia. 1541: 1542: Hallitus on Eduskunnalle antanut esityksen Suomessa 1543: a.~mvain Venäjän kansalaisten kunnallisista oikeuksista. 1544: 1545: 1546: Eduskunta on katsonut oikeudeJt ja kohtuuden mukai- 1547: seksi, että maassa asuvat Venäjän kansalaiS<et kunnallisiin 1548: oikeuksiin ja velvollisuuksiin nähden saatetaan yhdenver,tai- 1549: siksi Suomen kansalaisten kanssa, ja on pääasiassa hyväk- 1550: synyt esihyksessä olevan lakiehdotuksen. 1551: Selvy;yden vuoksi ,on lakiehdotuksessa nimenomaan mai- 1 §. 1552: nittava, että kysymyksessä olevat oikeudet tulevat Venäjän 1553: kansalaisille kansallisuuteen ja uskontoon katsomatta. Tä- 1554: män mukainen lisäys on tehty lakiehdotuksen 1 § :ään. 1555: Koska voinee 'asetta:a kysymyksenalaiseksi, missä määrin 4 §. 1556: lakiehdotukseen sisältyvä luettelo lainkohdista, joihin esillä 1557: oleva lainsäädäntötoimi aiheuttaa muutoksia, on aivan täy- 1558: dellinen, on Eduskunta htsonut tarpeelliseksi 4 § :ään tehdä 1559: tä;ydentävän lisäyksen. 1560: 1561: Edellä esitettyyn viitaten Eduskunta ilmoittaa, 1562: 1563: että Eduskunta on hyväksynyt Eduskunnan 1564: myötävaikutwksella määrättävällä tavalla vah- 1565: vistettavaksi ja voimaan· saa.tettavaksi seuraavan 1566: lakiehdotuksen: 1567: 2 1917.- Edusk. vast.- Esitys N:e 2. 1568: 1569: Laki 1570: Suomessa asuvain Venäjän kansalaisten kunnal)isista 1571: oikeuksista. 1572: 1 §. 1573: Venäjän kansahinen, kanrsall~suuteen ja uskontoon katso- 1574: matta, joka täyttää kunniallisesta äänioikeudesta Suomen lain 1575: mukaan voimassa olevat ehdot, otettakoon äänivalrtaisena 1576: kunnan jäsenenä ääniluetteloon, 1577: 1578: 2 §. 1579: Sellainen kaupungissa asuva Venäjän kansalainen, joka 1580: Suomessa voimassa olevien säännösten mukaan ei ole vel- 1581: vollinen·kunnall~t veroa maksamaan, mutta joka haluaa ääni- 1582: oikeutta kunnassa, ilmoittakoon siitä ma~straatille, jonka 1583: tulee, jos hän muuten täyttää kunnallisen äänioikeuden 1584: saamisesta voimassa olevat ehdot, ~aksoituslautakunnaJlle 1585: tehdä siitä ilmoitus veroäyrien panemiseksi hänelle. 1586: 1587: 3 §. 1588: :Venäjän ka:nsalainen, joka 1 tai 2 § :n mukaan on otettu 1589: kunnan ääniluetteloon, on kaikkiin kunnallisiin oikeuksiin 1590: ja velvollisuuksiin nähden yhdenvertainen Suomen kansa- 1591: laisen kanssa. 1592: 4 §. 1593: Tämän kautta muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 1594: kunnallishaUituksesta kaupungissa annetun asetuksen 10 ja 1595: 53 §, sellaisina kuin ne ovat, 10 § asetuksessa 15 päivältä 1596: joulukuuta 1897 ja 53 § asetuksessa 15 päivältä elokuuta 1597: 1883, sekä 9 § maalaiskuntain kunnallishallinnosta anne- 1598: tussa asetnksessa: 15 päivältä kesäkuuta 18918: ja kaikki muut 1599: tämän lain kanssa ristiriitais·et säänn!Ökset. 1600: 1601: 1602: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1917. 1603: 1604: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 1605: 1917. - N:o 3. 1606: 1607: 1608: 1609: 1610: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 1611: laiksi eräänlaisen omaisuuden käytöstä sodan 1612: aikana sekä sodan aiheuttamissa poikkeuk- 1613: 8ellisissa oloissa. 1614: Varsin pian maailmansodan puhjettua kävi ilmeiseksi 1615: useimmissa maissa, joihin sodan taloudelliset vaikutukset vä- 1616: littömästi ulottuivat, että oli ryhdyttävä poikkeuksellisiin 1617: toimenpiteisiin väestön varustamiseksi elintarpeilla ja muilla 1618: tärkeillä yleisesti käytetyillä tarveaineilla. Tässä tarkoituk- 1619: sessa hyväksyttiin eri maissa lakeja, joilla hallitukselle an- 1620: nettiin laajat valtuudet sellaisten tarveaineiden hankkimi- 1621: seksi ja niiden kulutuksen tarkoituksenmukaiseksi järjestä- 1622: miseksi. Suomessa ei tunnetuista syistä näin menetelty. To- 1623: sin täälläkin hallitus koetti järjestävästi puuttua asiain me- 1624: noon. Toimenpiteissään on hallitus nojautunut eräisiin vuon- 1625: na 1909 julkaistuihin ,Säännöksiin sotatilaan julistetuista 1626: paikkakunnista". Tämä asetus ei kuitenkaan ole syntynyt 1627: Suomen lakien mukaisessa järjestyksessä joten se, samoin- 1628: kuin siihen perustuvat määräykset, on vailla laillisesti vel- 1629: voittavaa voimaa. 1630: Se elintarvepula mikä maassamme jo jonkun aikaa on 1631: vallinnut, on sitten viime joulun, tuonnin Venäjältä nyt- 1632: temmin miltei kokonaan tauottua, yhä kärjistynyt ja on nyt 1633: jo suorastaan ul1kaava. Ainoastaan nopeat ja tarmok'kaat 1634: toimenpiteet voivat enää 11elastaa suurista koettelemuksista. 1635: 1357-17 1636: N:o 3 1637: 1638: Esilläolevan lakiehdotuksen tarkoituksena on antaa hallituk- 1639: selle valta ryhtyä tällaisiin, yksityisten oikeuksiin mitä tun- 1640: tuvimmin koskeviin toimenpiteisiin. 1641: Maamme eristettyyn asemaan nä'hden ja kun on epätie- 1642: toista missä määrin ja kuinka pian tuonti Venäjältä voidaan 1643: saada käyntiin, on ilmeistä, että kansamme täytyy, toistai- 1644: seksi tulla toimeen kotoisella tuotannolla. Tämän vuoksi on 1645: lakiehdotusta valmisteltaessa ollut määräävänä varsinaisesti 1646: kaksi pääperiaatetta, toiselta puolen elintarpeiden ja muiden 1647: tärkeiden tarveaineiden oikeudenmukainen jako väestön kes- 1648: ken ja niiden hintain pysyttäminen mikäli mahdollista ko~ 1649: tuullisena, toiselta puolen pyrkimys tärkeimpien elintarpei- 1650: den tuotannon lisäämiseen. 1651: Ensiksi mainitussa tarkoituksessa on Senaatille ehdotettu 1652: myönnettäväksi laaja valta järjestää kysymykseen tulevien . 1653: tavarain kauppaa, kulutusta sekä kuljetusta. Ehdotuksen 1654: mukaan S<>naatti saisi määrätä elintarpeille, ,karjanrehulle, 1655: polttoaineille, vaatetustavaroille ja muille sellaisille tarve- 1656: aineille lmrkeimpia sallittuja hintoja, joita ei olisi lupa myy- 1657: täessä ylittää, eli niinkuin niitä vakiintuneen tavan mukaan 1658: nimitetään, rajahintoja (2 §). Samoin Senaatti saisi vahvistaa 1659: suurimman määrän, mikä s,ellaisia tavaroita on lupa osta- 1660: jalle samalla kertaa antaa (6 §) eli siis panna toimeen n. s. 1661: korttijärjestelmän. Edelleen Senaatti voisi antaa mainittujen 1662: tavarain kaupan yksinoikeudeksi yhdelle ta~ useammalle liik- 1663: keelle tai liikkeiden yhtymälle (5 §) niinkuin todennä;köi- 1664: sesti täytyy esim. lihakaupan alalla tehdä. Vielä Senaatti 1665: voisi muullakin tavalla säännöstellä näiden tavarain kaup- 1666: paa (6 §), johon tietysti myös sisältyy valta kieltää jonkun 1667: tavaralajin, esim. sokerileivosten, marmelaadin y. m. kauppa 1668: kokonaan. Kyseenalaisten tavarain kulutukseen Senaatilla 1669: olisi oikeus järjestävästi puuttua antamalla määräyksiä nii- 1670: N:o 3 3 1671: 1672: den valmistustavasta, esim. viljan säästämistarkoituksessa 1673: leivän ·kokoomuksesta tai viljan jauhatuksesta, taikka niiden 1674: käyttämistavasta esim. kieltämällä syöttämästä viljaa kar- 1675: jalle (8 §). · 1676: Jotta puheenalaisia tärkeitä tarveaineita säilyisi koti- 1677: maisen kulutuksen hyväksi, on tärkeätä, että olosuhteiden 1678: mukaan v·oidaan rajoittaa, vieläpä kieltää niiden maasta- 1679: vienti. Samoin voi käydä tarpeelliseksi tilapäisen puutteen 1680: vallitessa jossain osassa maata rajoittaa tai kieltää niiden 1681: kuljetus sieltä muualle. Voi myöskin käydä suotavaksi estää 1682: ylellisyystavarain maahan tuonti. Näistä syistä ja kun hal- 1683: lituksella muutenkin ttiytyy olla valta järjestää kaikenlaa- 1684: tuisen tavaran vientiä ja tuontia sekä nykyvloissa maassa 1685: kuljetustakin, on lain 7 §:ään pantui sitä tarkoittava säännös. 1686: Edellä esitetyt toimenpiteet voivat kuitenkin osottautua 1687: riittämättömiksi turvaamaan väestölle 2 § :ssä mainittujen 1688: tarveaineiden saantia. Jos silloin käy ilmi, että jollakin on 1689: rajaJhinnan alaista tavaraa hallussaan melkoista enemmän 1690: kuin hän tarvitsee itseään tai niitä varten, jotka häneltä saa- 1691: vat elatuksen tai muonaa, taik:ka mitä hänelle on tarpeen 1692: muun elinkeinon kuin kaupan harjoittamiseen, mutta hän 1693: viranomaisen, esim. kruununpalvelijan tai kuntaan asetetun 1694: erityisen elintarvelautakunnan vaatimuksesta"' kieltäytyy 1695: myymästä sitä rajahintaan, voi lakiehdotuksen mukaan ku- 1696: vernööri myyttää mitä hänellä on yli mainitun tarpeen (3 §). 1697: Edellä selostettu säännös on1 aiottu koskevaksi myöskin sitä, 1698: jolla tavara on pantti- tai pidätys•oikeuden nojalla hallus- 1699: saan; hänen tulee siis saada suoritus saatavastaan tavaran 1700: myyntihinnasta. Kuvernöörin päätös tavaran myymisestä 1701: men~e täytäntöön, vaikka si•itä valitetaankin. Jos valitus hy- 1702: väksytään, seuraa siitä yleisten periaatteiden mukaan, että 1703: 4 N:o 3 1704: 1705: valtion on korvattava myymisen johdosta ehkä syntynyt 1706: vahinko. 1707: Tällainen pakkomyynti voi tulla kysymykseen vain yksi- 1708: tyistapauksissa ja soveltuu käytettäväksi kun jollakin paik- 1709: kakunnalla ilmestyy tilapäistä kysymyksessä olevain tava- 1710: rain tarvetta. Mutta jos on pelättävissä, että sellaisen tava- 1711: ran riittämättömyyden johdosta voi käydä vaikeaksi tyy- 1712: dyttää yleistä tarvetta, ei ole muuta mahdollisuutta kuin 1713: pakko-otto, mikä tietttä sitä, että valtio korvausta vastaan 1714: ottaa yksityisiltä huostaansa kaiken heiltä liikenevän ta- 1715: varan myydäkseen sen sitte väestölle. Määräykset pakko- 1716: otosta ovat lakiehdotuksen 7 § :ssä. Sen mukaan on sille, 1717: jonka tavara luovutetaan, jätettävä ainoastaan mitä hän 1718: välttämättä tarvitsee itseään sekä niitä varten, jotka hä- 1719: neltä saavat elatuksen tai muonaa. Kuitenkin on sille, joka 1720: harjoittaa elintarpeiden tuotantoa, niinhyvin pakko-otossa 1721: kuin pakkomyynnissäkin, lisäksi jätettävä mitä hän viilt- 1722: -tämättä tarvitsee tuotantonsa ylläpitämiseksi ja edelleen ke- 1723: hittämiseksi sekä sitä varten tarpE>ellisen työväen elättämi- 1724: seksi. 1725: Ennenkuin Senaatti päättää pakko-otosta, voi käydä tar- 1726: peelliseksi panettaa kulloinkin kysymyksessä oleva tavara 1727: takavarikkoon. Tästä sääeletään lakiehdotuksen 10 §:ssä. 1728: Määräys takavarikosta samoin kuin pakko-otostakin voi kos- 1729: kea yksityistä tapausta, mutta myöskin koko maata tai mää- 1730: rättyä osaa siitä. Todennä-köisesti tulee yleensä meneteltä- 1731: väksi siten, että joku ta.varalaji, esim. vilja, julistetaan maas- 1732: sa määrähetkestä takavarikkoon pannuksi. Sen johdosta 1733: vaaditaan kultakin ta1oudelta ilmoitus, kuinka paljon sillä 1734: on hallussaan kyseenalaista tavaraa, ja sitten:kun on mää- 1735: rätty miten paljQ sama talous määrätyksi ajaksi eteenpäin 1736: tarvitsee samaa tavaraa, julistetaan ylijäämä valtiolle luo- 1737: N:o 3 5 1738: 1739: vutettavaksi. Tämä ylijäämä voidaan heti ottaa valtion 1740: huostaan, tai myöskin jättää entisen haltijan säilytettäväksi, 1741: ollen tämä velvollinen osoittamaan sitä varten .tarpeellisen 1742: rakennuksen tai muun varastopaikan (11 §). 1743: Kun saattaa olla tarpeellista, että valtiolla on käytettä- 1744: vissä laitos tai omaisuutta, jota voidaan tarvita kysymyk- 1745: sessä olevain tavarain valmistamiseen (riihiä, puimalaitoksia, 1746: myllyjä j. n. e.), kuljetukseen (laivoja, maitoastioita) tai 1747: jakeluun (varastopaikkoja, myymälöitä sisustuksineen ja 1748: välineineen), on ehdotettu (11 §), että Senaatilla olisi oikeus 1749: velvoittaa sellaisen omaisuuden haltija korvausta vastaan 1750: asettamaan omaisuus valtiQn käytettäväksi tai sillä tekemä.än 1751: työtä valtion hyväksi. 1752: Edellä on jo kosketeltu useita säännöksiä, joiden tarkoi- 1753: tuksena on edistää elintarpeiden tuotantoa. Tärkein laki- 1754: ehdotuksen sellaisista säännöksistä on 4 '§ :ään sisältyvä 1755: säännös eräiden elintarpeiden alimmasta eli n. s. minimihin- 1756: nasta. Jos maanviljelijä voi olla varma siitä, että maanvil- 1757: jelystuotteiden hinnat määrätyn ajan pysyvät ainakin niin 1758: korkeina, että hän saa työstään kohtuullisen korvauks!m, 1759: ei hän ainakaan vähennä viljelystään, vaan päinvastoin, var- 1760: sinkin jos hinnat pysyvät hyvinä, sitä lisääkin. Tämä tar- 1761: koitusperä saavutetaan, jos valtio sitoutuu määrätystä hin-- 1762: nasta Innastamaan mitä viljelijä yleisillä markkinoilla ei 1763: saa kaupaksi. 1764: Suurempaa tappion vaaraa valtiolla tästä ei ole, sillä jär- 1765: jestelemällä tuontia ulkomailta valtio voi melkoisesti vaikut- 1766: taa hintojen korkeuteen. Kotimaisen tuotannon liiallista pai- 1767: sumista ei myöskään tarvitse pelätä., kos:ka puheenalainen si- 1768: toumus tietenkin annetaan ain10astaan muutamaksi harvakai 1769: vuodeksi. Luonnollisesti ei muuten voi tulla kysymykseen 1770: minimihinnan määrää'minen muille tuotteille kuin sellaisille, 1771: 6 N:o 3 1772: 1773: joita voidaan säilyttää verrattain kauan varastossa. Sel- 1774: vää vihdoin on, että tehokkain keino sellaisen. yleisen hädän 1775: torjumiseksi, joka maata nyt, ja ehkäpä vielä enemmän ensi 1776: vuonna uhkaa, on juuri minimihintain säätäminen, niiden 1777: vaikutus kun kohdistuu juuri hädän perimmäiseen syyhyn. 1778: Lakiehdotuksessa on senvuoksi myönnetty Senaatille valta 1779: päättää, että se vahvistamastaan alimmasta hinnasta lunas- 1780: taa valtiolle kotimaassa tuotettua viljaa, siementavaraa, pe- 1781: runoita sekä juurikasveja, mikäli ne eivät ole yleisillä mark- 1782: kinoilla menneet ·kaupaksi. Tällainen sitoumus disi voimassa 1783: korkeintaan 19'19 vuoden loppuun. 1784: Korvaus, josta lakiehdotuksessa puhutaan, on ehdotettu 1785: laskettavaksi rajahinnan mukaan, milloin tavaralle on sel- 1786: lainen pantu, mutta muuten sen vahvistaisi 'käyvän hinnan 1787: ja todellisten kulujen mukaan arviolautakunta (12 §). Tar- 1788: k·oituksessa edistää 2 § :ssä mainittujen yleisten tarveainei- 1789: den vapaaehtoista luovutusta liikkeeseen on· kuitenkin ehdo- 1790: tettu, että korvaus voitaisiin määrätä rajahintaa alemmaksi- 1791: kin, enintään 10 prosenttia. Samasta syystä on pakkomyyn- 1792: nistäkin säädetty, että tavara on myytävä rajahinnasta tai 1793: vähentämällä siitä enintään 10 prosenttia. 1794: Kun rakennustoiminta kaupungeissa ja asutuskeskuk- 1795: sissa nykyään on melkein kokonaan seisahdukSissa ja kär- 1796: jistynyt asuntopula senvuoksi vallitsee, on lakiehdotuksen 1797: 14 § :ssä myönnetty Senaatille valta antaa määräyksiä myös- 1798: kin vuokra-asuniJojen korkeimmasta vuokrasta sekä vuokra- 1799: suhteiden muusta järjestelystä. 1800: Voimassa olevain kunnallisasetusten nojalla kunnallisia 1801: viranomaisia tuskin voitaisiin velvoittaa m;yötävaikuttamaan 1802: lakiehdotuksen mukaan annettavien määräysten toimeenpa- 1803: nossa. E'hdotukseen on senvuoksi otettu tästä säännös (18 §). 1804: Tarpeelliseksi voi myöskin käydä, että Senaatti siirtää vai- 1805: N:o 3 7 1806: 1807: tion tai kunnan viranomaisille oikeutensa la!kiehdotuksessa 1808: mainittujen määräysten antamiseen. Tämäkin on siitä syystä 1809: ehdJotuksessa edellytetty (19 §). 1810: Vaikka lakiehdotuksella tietenkään ei ole tarkoitettu ra- 1811: joittaa sitä oikeutta pakkotilauksiin, joka sotilasviranomai- 1812: silla tosiasiallisesti tätä nykyä on, on kuitenkin katsottu tar- 1813: peelliseksi siitä erityisesti mainita (16 §). 1814: Mitä vihdoin tulee rangaistusmääräyksiin lain rikkomi- 1815: sesta, täytyy niiden laisinkaan tepsiäkseen olla melkoisen 1816: ankarat; vapausrangaistuksetkin ovat siitä syystä välttä- 1817: mättömät. 1818: Edellä esitetyn perusteella on Hallitus tahtonut Edus- 1819: kunnan hyväksyttäväksi antaa seuraavan lakiehd'otuksen: 1820: 1821: 1822: 1823: Laki 1824: eräänlaisen omaisuuden käytöstä sodan aikana sekä 1825: sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa. 1826: 1827: 1 §. 1828: Sodan aikana sekä sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa 1829: oloissa on Senaatilla valta antaa määräyksiä eräänlaisen omai- 1830: &uuden käywstä sillä tavalla kuin tässä laissa säädetään. 1831: 1832: 2 §. 1833: Senaatilla on valta, estääikseen jonkun alempana malm· 1834: hm tavaran hinnan kohoamista huomattavasti yli sen, mitä 1835: olosuhteet vaativat, määrätä elintarpeiden, kar.ianrehun, 1836: lämpöä, valoa ja voimaa synnyttävien polttoaineid·en, vaate- 1837: tustavaroiden ja muiden yleisten tarveaineiden rajahintoja. 1838: Niitä määrättäessä on pidettävä silmällä, etteivät ne ehkäise 1839: tarpeellista tuotantoa. 1840: 8 N:o 3 1841: 1842: Määräys rajahinnasta voi koskea koko maata tai osaa 1843: siitä. Rajahinta voi olla eri suuri eri osissa maata, niin myös 1844: tukku- ja vlilhittäiskau,Passa. 1845: 1846: 3 §. 1847: Jos jollakin on 2 § :ssä' mainittua tavaraa hallussaan mel- 1848: koista enemmän kuin mitä hän tarvitsee itseään tai niitä var- 1849: ten, jotka häneltä saavat elatuksen tai muonaa, taikka mitä 1850: hänelle on tarpeen muun elinkeinon kuin kaupan harjoitta- 1851: miseen, ja jos hän vastoin asianomaisen viranomaisen vaati- 1852: musta kieltäytyy myymästä sitä rajaihintaan, voi kuvernööri, 1853: kun sellaisen tavaran tarvetta ilmenee, haltijan laskuun ja 1854: kustannuksella myyttää mitä tavarasta on yli mainitun tar- 1855: peen. Tavaran myyminen voi tapahtua joko rajahinnasta 1856: tai, jos syytä on, vähentämällä siitä enintään kymmenen 1857: proeenttia. 1858: Kuitenkin on sille, joka harjoittaa elintarpeitten tuotan- 1859: toa, vaadittaesaa jätettävä yli 1 momentissa säädetyn mää- 1860: rän myös mitä hän tarvitsee tuotannon edelleen kehittämi- 1861: seksi sekä tuotantoa varten tarpeellisen vakinaisen ja tila- 1862: päisen työväen elättämiseksi ja palkkaamiseksi. 1863: Kuvernöörin päätös tavaran myymisestä pantakoon täy- 1864: täntöön, vaikka siitä valitetaankin. 1865: 1866: 4 §. 1867: Tuotannon turvaamiseksi ja edelleen kehittämiseksi ol- 1868: koon Senaatilla valta päättää, että se vahvistamastaan alim- 1869: masta hinnasta lunastaa valtiolle kotimaassa tuotettua viljaa, 1870: siementavaraa, perunoita sekä juurikasveja, mikäli ne eivät 1871: yleisillä markkinoilla ole tästä hinnasta kaupaksi menneet. 1872: Sellainen sitoumus olkoon voimassa Senaatin vastedes 1873: määräämän ajan, ei kuitenkaan kauvemmin kuin vuoden 1874: 1919 loppuun. 1875: N:o B 1876: 1877: 5 §. 1878: Keinottelun vastustaruisaksi on Senaatilla valta antaa 1879: y kainoikeuksia 2 § :ssä mainittujen tavarain kaupan harjoit- 1880: tamiseen yhdelle tai useammalle liikkeelle tai liikkeiden yh- 1881: tymälle. 1882: 6 §. 1883: Senaatilla on oikeus va:hvistaa suurm määrä, mikä 2 1884: § :ssä mainittuja tavaraita vähittäiskaupassa on lupa osta- 1885: jalle samalla kertaa myydä, sekä antaa muitakin sanottujen 1886: tavaroiden kauppaa järjestäviä määräyksiä. 1887: 1888: 7 §. 1889: Senaatti voi rajoittaa tai ki'eltää tavaran kuljetUJksen 1890: maassa paikasta toiseen sekä sen tuonnin ja vi-ennin. 1891: Ellei elintarpeiden vientiä kiellettäessä niiden rajahintoja 1892: poisteta, on näitä järjestelemällä pidettävä huolta siitä, että 1893: sellaisten elintarpeiden tuotanto tulee muuten turvatuksi. 1894: 1895: 8 §. 1896: Senaatti on oikeutettu antamaan 2 § :ssä mainittujen ta- 1897: ·varain valmistus- ja käyttämistavasta määräyksiä, joita ku- 1898: lutnksen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi pidetään 1899: tarpeellisina. Sellainen määräys voi koskea koko maata tai 1900: osaa. siitä. 1901: 9 §. 1902: ,Tos havaitaan, että jonkin 2 § :ssä mainitun tavaran tar- 1903: peen tyydyttäminen voi käydä vaikeaksi sen kaupan tai 1904: kulutuksen ollessa vapaana, olkoon Senaatti oikeutettu vel- 1905: voittamaan tavaran haltijan korvausta vastaan luovuttamaan 1906: sen valtiolle, mikäli hän ei välttämättä tar:,vitse sitä itseään 1907: tai niitä varten, jotka häneltä saavat elatuksen tai muonaa. 1908: 10 N:o 8 1909: 1910: Kuitenkin on sille, joka harjoittaa elintarpeiden tuo- 1911: tantoa, vaadittaessa jätettävä yli 1 momentissa säädetyn 1912: määrän mitä hän välttämättä tarvitsee tuotantonsa ylläpitä- 1913: miseksi ja edelleen kehittämiseksi sekä sitä varten tarpeelli- 1914: sen työväen elättämiseksi. 1915: 10 §. 1916: Jos nousee kysymys 9 §:ssä mainitun määräyksen anta.- 1917: misesta, voi Senaatti panettaa tavaran ta:kavariklroon. Ellei 1918: Senaatti neljässäkymmenessäviidessä päivässä takavarikon 1919: toimittamisesta ole määrännyt tavaraa luovutettavaksi, pe- 1920: räytyy takavarikko. 1921: Takavarikoidusta tavarasta ei s·en haltija saa käyttää 1922: muuta kuin mitä hän takavarikon aikana tarvitsee 9 §:ssä 1923: mainittuihin tarpeisiin. Tavaran haltija on samana aikana 1924: velvollinen pitämään huolta tavarasta, mutta on oikeutettu 1925: saamaan korvauksen tarpeellisista kustannuksista tavaran 1926: varastoonpanosta, säilytyksestä, hoidosta ja vakuutuksesta. 1927: Jos takavarikko peruutetaan tai }leräyty;y, on korvattava 1928: vahinko, mikä tavaralle on takavarikon johdosta saattanut 1929: tulla. 1930: 11 §. 1931: Jos yleisen tarpeen tyydyttämisek,si tarvitaa-n laitosta 1932: tai muuta omaisuutta, joka on tarlroitettu tai voidaan käyttää 1933: 2 § :ssä mainittujen tavarain valmistamiseen, kuljetukseen 1934: tai jakeluun, on Senaatilla oikeus velvoittaa omaisuuden hal- 1935: tija korvausta vastaan asettamaan omaisuus valtion käytet- 1936: täväksi tai s1llä suorittamaan työtä valtion hyväksi. Edellä 1937: sanottu koskee myöskin varastaa varten tarpeellista maata 1938: .ia rakennusta. 1939: 12 §. 1940: Korvaus, josta tässä laissa puhutaan, laSketaan, milloin 1941: tavaralla on rajahinta, joko rajahinnan mukaan tai vähen- 1942: N:o 3 11 1943: 1944: tämällä siitä enintään kymmenen prosenttia, mutta muuten 1945: sen vanvistaa paikkakunnan käyvän hinnan ja todellisten 1946: kulujen mukaan arviolautakunta, j10hon kumpikin asianosai- 1947: nen valitsee yhden jäsenen ja tuomari tahi, kaupungissa oi- 1948: keuden puheenjohtaja tai järjestysmies kolmannen puheen- 1949: johtajaksi. .Jos tuomari asuu kaukana, toimittakoon ku1l!ta- 1950: kokouksen esimies sanotun vaalin. 1951: 1952: 13 §. 1953: Jokain-en olkoon velvollinen, kuvernöörin tai hänen kä.s- 1954: kystään kruununpalvelijan taikka 18 § :ssä mainitun elin- 1955: tarvelautakunnan tiedustellessa, antamaan tarkat tiedlot siitä, 1956: onko hänellä ja kuinka paljon sellaista omaisuutta, josta pu- 1957: hutaan 2 § :ssä. 1958: Kuv·ernJöö,rillä on valta tarkastuttaa nisk·oittelevan tai 1959: vääräin tietojen antamisesta epäluulonalaisen henkilön myy- 1960: ~älää, makasiineja, konttoreja ja muita huoneuksia, mm 1961: myös hupan1pito- ja muit.a sellaisia asiakirj01ja. 1962: Joka täUai~Sen tarkastuksen toimittaa, älköön siitä, mitä 1963: hän on saanut tietoonsa, ilmaisko muuta kuin mikä on tM- 1964: peellista tarkastuksen tarkoituksen saavuttamiseksi. 1965: 1966: 14 §. 1967: Senaatti on oikeutettu antamaan määräyksiä vuokra- 1968: asuntojen korkeimmasta vuokrasta sekä vuokrasuhteiden 1969: muusta järjestelystä. 1970: 1.) §. 1971: Joka rikkoo 2, 5, 6, i, 8 ja 14 §:n mukaan annettu,ja 1972: määräyksiä taikka kieltäytyy antamasta 13 §:ssä mainit- 1973: tuja tietoja tahi niitä antaessaan tai tarkastuksessa koet- 1974: taa erehdyttää viranomaista, rangaistakoon: enintään kymme- 1975: nentuhannen markan sakolla taikka korkeintaan kahden vuo- 1976: den vankeudella. 1977: 12 N:o 3 1978: 1979: Sama olkoon laki, jos joku, tietäen 9, 10 tai 11 § :n mu- 1980: kaan annetusta määräybestä, luvattomasti käyttää, tahalli- 1981: sesti vahingoittaa tahi hävittää omaisuutta taikka jättää 1982: tavaran hoitamatta, kun sen hoito on hänen velvollisuute- 1983: naan. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, olkoon ran- 1984: gaistus kuritushuonetta korkeintaan kolme vuotta. 1985: Tavara, joka vastoin 5 tai 7 § :n mukaan annettua kiel- 1986: toa yritetään myydä taikka kuljettaa tai maasta viedä tai 1987: maahan tuoda taikka vastoin 9 §:n mukaan annettua mää- 1988: räystä yritetään pidättää valtiolta, olkoon menetetty. 1989: 1990: 16 §. 1991: Tällä lailla ei rajoiteta sitä oikeutta pakkotilauksiin, 1992: joka on myönnetty sotilasviranomaisille. 1993: 1994: 17 §. 1995: Senaatti on oikeutettu harkinnan mukaan myöntämään 1996: tämän lain nojalla antamistaan määräyksistä poikkeuksia. 1997: 1998: 18 §. 1999: Senaatilla on oikeus velvoittaa kunnat m;yötävaikutta- 2000: maan tämän lain nojalla annettavien määräysten täytäntöön- 2001: panossa, erittäinkin asettamalla, sillä ta.va.lla kuin senaatti 2002: määrää, erityisiä elintarvelautakuntia. 2003: 2004: 19 §. 2005: Senaatti VOI harkinnan mukaan siirtää oikeutensa tässä 2006: laissa mainittujen määräysten antamiseen valtion tai kunnan 2007: viranomaisille. 2008: 20 §. 2009: Senaatti antaa tarkempia määräyksiä tämän lain sovel- 2010: tamisesta samoin kuin valtiolle luovutetun omaisuuden käyt- 2011: tämisestä. 2012: N:o 3 13 2013: 2014: 21 §. 2015: Tämä laki käy heti noudatettavaksi Ja on vmmassa 2016: huhtikuun 1 päivään 1918. Samana päivänä lakkaavat 2017: myöskin sen nojalla annetut määräykset ja toimitetut ta- 2018: kavarikot. Kuitenkin ovat 4 § :n määräykset alimmasta hin- 2019: nasta, 12 § :n säännökset korva n ksen määräämisestä sekä 2020: 15 § :n rangaistusmääräykset lain voimassaolon aikana teh-- 2021: tyihin rikoksiin nähden senkin jälkeen sovellettavat. 2022: 2023: 2024: Todistetaan, että tämä esitys, joka mainitaan 2025: siinä luettelossa Hallituksen esityksistä, joka jä- 2026: tettiin Suomen Eduskunnalle Valtiopäivien ava- 2027: jaisissa Helsingissä vuonna 1917, on Suomen Se- 2028: naatin alistuksen mukainen sekä että se semmoi- 2029: senaan on hyväksytty Eduskunnalle jätettäväksi. 2030: Suomen Senaatin Maanviljelystoimituskun- 2031: nassa, huhtikuun 14 päivänä 1917. 2032: 2033: Kyösti Kallio. 2034: 2035: 2036: Väinö Ahla. 2037: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 2038: 1917.- V. M.- Esitys N:o 8. 2039: 2040: 2041: 2042: 2043: Elintarveasiainvaliokunnan 2044: m i e t i n t ö N :o 1 hallituksen esityksen joh· 2045: dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi eräänlai- 2046: sen omaisuuden käytöstä sodan aikana sekä SO· 2047: dan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa. 2048: 2049: Suomen Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä varten 2050: Elintarveasiainvaliokuntaan lähettänyt hallituksen esityksen 2051: N :o 3 laiksi eräänlaisen omaisuuden käytöstä sodan aikana ja 2052: sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa ja on Valio- 2053: kunta saanut myöskin vastaanottaa pöytäkirjanotteen asiasta 2054: Eduskunnassa tapa:htuneesta lähetekeskustelusta. 2055: 2056: 2057: Niinkuin hallituksen esityksen johdannosta käy selville, 2058: on esityksen aiheuttanut se, että niiltä toimenpiteiltä, joilla 2059: nykyisen edellinen Senaatti ryhtyi sota-aikana järjestelemään 2060: taloudellista elämää, ennen kaikkea elintarvekysymystä, 2061: puuttui laillista 'Pohjaa. Ei nimittäin haluttu kutsua Edus- 2062: kuntaa koolle antamaan hallitukselle lailliset valtuudet elin- 2063: tarvekysymyksen järjestelemiseen, vaan nojautui hallitus 2064: erääseen Venäjällä 26 päivänä helmikuuta 1890 vahvistet- 2065: tuun asetukseen sotajoukkojen hallinnosta sodassa ja sodan 2066: aikana, mikä asetus venäläisessä järjestyksessä oli ulotettu 2067: Suomeenkin ja julkaistu Suomen asetuskokoelmassa 13 päi- 2068: vänä marraskuuta 1909. Kun tätä asetusta ei oltu käsitelty 2069: Suomen lakien määräämässä, .järjestyksessä;- ei sillä eikä sen 2070: nojalla syntyneillä määräyksillä ollut laillisesti velvoittavaa 2071: voimaa. Laittomuusjärjestelmän kaaduttua on uuden Senaa- 2072: tin ensimäisiä tehtäviä ollut saattaa elintarveasiain säännös- 2073: 2 1917.- V. M.- Esitys N:o 3. 2074: 2075: tely sota-ai~ana lailliselle pohjalle, jonka vuoksi kysymyk- 2076: sessä oleva esitys on Eduskunnalle jätetty. 2077: 2078: 2079: Nyt Eduskunnan käsiteltäväksi jätetyn lainsäädännön, 2080: jonka nojalla Senaatilla olisi valta määrätä yksityisten omai- 2081: 3undesta ja sen käytöstä tavalla, mikä jyrkästi poikkeaa nor- 2082: maalisten aikojen oikeus- ja kohtuusperiaatteista, on Valio- 2083: kunta katsonut tarpeelliseksi niis'sä poikkeuksellisissa oloissa, 2084: joihin maamme melkein kaikkien sivistysmaiden mukana on 2085: sodan aikana joutunut. Ja erityisesti siinä vaiheessa, mihin 2086: elintarvekysymys Suomessa on viime aikoina tullut, on täl- 2087: laisen lain aikaaH:saaminen välttämätön, jos mieli väestön 2088: jotenkuten .päästä' ensi kesän ja talven yli. 2089: Tärkein elintarvekysymys maassamme on leipäviljan 2090: hankinta. -Kuten tunnettua, on . maamme viljankulutuk- 2091: Sfensa nähden riippuvainen ulkoa tuonnista, koska se ei ole 2092: enää vuosikymmeniin kyennyt tuottamaan väestön lmlutuk- 2093: selle riittävästi viljaa. Tämä epäsuhde viljan kulutuksen ja 2094: kotimaisen tuotannon välillä on yli puoli vuosisataa kasva- 2095: mistaan kasvanut. Sodan edellisinä viitenä •satovuonna oli 2096: maahamme vuositta,in tuotava yhteensä noin 600 milj. kiloa 2097: viljaa, jos nimittäin m,aaham~e tuodut jauhot kansainvälis- 2098: ten tila.stollisten laskuperusteiden mukaan muunnetaan vil- 2099: jaksi. Kun samaan aikaan maassamme vuosittain tuotettiin 2100: syömäviljaa, rukiita, ohria ja vehnää, keskimäärin 370 milj. 2101: kiloa- vuotuinen kaur&sato nousi lähes samaan määrään eli 2102: noin 360 milj. kiloon keskimäärin - olisi siis tuolla tavalla 2103: saadun tilaston mukaan ulkomailta ollut tuotava noin 2 / 3 2104: maassamme tarvittavasta syömäviljasta: Vaikkakin ottaa 2105: huomioon, että esitetyn tiiaston -laskemisperuste meidän maa- 2106: hamme nähden on osittain harhaanviepä, jää joka tapauksessa 2107: tosiasiaksi, että maahamme on ollut tuotava ainakin puolet 2108: täällä kulutetusta syömäviljasta. 2109: Jos Suomi sodan syttyessä olisi joutunut kokonaan eris- 2110: tetyksi niistä maista, joista se rauhan aikana oli syömävil- 2111: jansa tuottanut, olisi sen väestö ennen pitkää joutunut hä- 2112: Eräänlaisen omaisuuden käyttö. 3 2113: 2114: tään. Maamme yhteys maailman tärkeimmän vilja-aitan, V e- 2115: näjän, kanssa antoi kuitenkin toiveita siitä, että verrattain 2116: helpolla suoriutuisimme syömäviljakysymyksestä sodan 2117: aikana. Kahtena ensimäisenä sotavuonna onnistuttiinkin saa- 2118: maan Venäjältä osapuilleen se viljamäärä, mikä ulkoa oli 2119: rauhan aikanakin tuotu. .Tonkun verran kuitenkin maamme 2120: käytettävissä oleva viljamäärä väheni, varsinkin ensimäisenä 2121: sotavuonna. Viisivuotiskautena 1 / 9 1909-31 / 8 1914 viljasadon 2122: ja viljan nettotuonnin vuotuinen keskimäärä, ylläselostetulla 2123: tavalla laskien, oli noin 1,330 milj. kiloa. Satovuonna 1 / 9 2124: 191<4-31 / 8 1915 oli se ainoastaan 1,100 milj. kiloa ja 1 / 9 2125: 1915-31 / 8 1916 noin 1,300 milj. kiloa. Ensimäisenä ja toi- 2126: sena sota-ajan satovuonna oli esitetystä tilastosta päättäen 2127: kulutettava suureksi osaksi loppuun edellisten vuosien va- 2128: rastot. 2129: Kulumassa olevan satovuoden sadon ja tähänastisen net- 2130: totuonnin on laskettu tekevän yhteensä noin 1,000 milj. kiloa, 2131: jonka lisäksi edelliseltä satovuodelta !jääneet varastot on 2132: arvioitu noin 90 milj. kiloksi. Kun maamme normaalinen 2133: vuotuinen viljankulutus on arvioitu yli 1,300 milj. kiloksi, ei 2134: maamme tämän laskelml;ln perusteella voisi, kulutuksen 2135: nykyisellään ollen, tulla toimeen nyt käytettävissä olevalla 2136: viljamäärällä uuteen satoon saakka. 2137: Tilanteen vakavuutta osoittavatkin kerätyt varastoti- 2138: lastot. Huhtikuun 1 päivänä toimitetun varastoarvion mu- 2139: kaan oli maassamme syömäviljaa enää noin 176 milj. kiloa 2140: ja kauroja noin 143 milj. kiloa. Nuo arvioidut syömävilja- 2141: varat eivät 'ole suinkaan kaikki käytettävissä ihmisravin- 2142: noksi, vaan on niistä varattava siemeneksi ainakin 60 milj. 2143: kiloa. .Jos syömäviljan kulutus maassamme lasketaan 50 2144: . milj. kiloksi kuukaudessa, riittäisivät huhtikuun varastot 2145: kesäkuun puoliväliin asti. Tarkka .ilmoitusvelvollisuuteen 2146: perustuva tilasto maamme viljavaroista, jollaista parhaiHaan 2147: järjestetään, tulee todennäköisesti osoittamaan aseman vie- 2148: läkin uhkaavammaksi. Useissa seuduin jo nyt ilmenee syö- 2149: mäviljan puutetta. 2150: 4 1917.- V. M.- Esitys N:o 3. 2151: 2152: Viljatavarain tuonti Venäjältä, joka jo aikaisemmin oli 2153: melkoista pienempi kuin n. s. tuontisuunnitelmissa edelly- 2154: tetty, on joulukuusta asti ollut miltei koktmaan tyrehdyk- 2155: sissä. Kun ·tuonti aikaisemmin oli keskimäärin 1 milj. kiloa 2156: päivässä, on se viimeisimpinä aikoina supistunut kahteen kol- 2157: meen miljoonaan kiloon kuukaudessa. On niin ollen mahdol- 2158: lista, että maamme on: tultava ·toimeen ensi syksyyn saakka 2159: jo mainitulla riittämättömällä viljamäärällä. Aseman tekee 2160: vielä uhkaavammaksi se seikka, että maassamme oleskeleva 2161: väestö on normaalista runsaampi, ollen arviolta kaikkiaan 2162: noin 4 milj. henkeä. Täällä on lukuisasti ulkoisi:a: kuluttajia, 2163: etupäässä venäläistä työvä:keä ja sotilasten perheitä, jotka 2164: ovat mukana kuluttamassa maamme vilja- samoinkuin muit- 2165: tenkin tarvetavarain varastoja. Sen lisä:ksi on syömäviljaa 2166: viime aikoina ehkä entistä enemmän ruvettu käyttämään ko- 2167: tieläinten ruokinnassa, koska myöskin väkirehujen tuonnissa 2168: on tapahtunut samanlainen pysähdys kuin viljankin tuon- 2169: mssa. 2170: Uhkaavan nälänhädän torjumiseksi tulevana kesänä 2171: or~ ensinnäkin koetettava mahdollisimman paljon lisätä 2172: jo kesällä valmistuvien ravintokasvien viljelystä. Sitä- 2173: paitse on ryhdyttävä aivan erikoisiin toimenpiteisiin, 2174: jotta maassamme löytyvät viljavarat saataisiin talteen ote- 2175: tuiksi ja tasaisesti jaetuiksi kaikkien kuluttajien kesken. 2176: On tuskin muuta keinoa kuin maassamme olevan viljan 2177: luovuttaminen valtiolle määrähinna•sta, tietysti kuitenkin 2178: jättämällä maanviljelijöille se määrä, minkä nämä tarvitse- 2179: vat siemeniksi ja .perheensä sekä työväkensä elättämiseksi. 2180: Samalla on välttämätöntä määrätä, että kaikki kansa- 2181: laiset tulevat saamaan vain säästeliään määräannoksen jau- 2182: hoja tai leipää. Sellaisiin toimenpit.eisiin tarkoittaa halli- 2183: tuksen esitys antaa Senaatille lailliset valtuudet. 2184: Mutta syömäviljakysymyksemme ei ole ainoastaan kysy- 2185: mys siitä, millä tavalla maamme väestö tulee toimeen ensi 2186: satoon asti, vaan se on yhtä paljon kysymys siitä, mitenkä 2187: maamme voidaan varustaa leipäaineella ensi satovuonna. 2188: Siinäkin suhteessa näyttävät olosuhteet hyvin vilihän toive- 2189: Eräänlaisen omaisuuden kä.yttö. 2190: 2191: h,i:kkailta. On n:äet varsin todennäköistä, että ensi syksynä 2192: ja talvenakaan ei ole suuria viljamääriä odotettavissa Venä- 2193: jältä, eipä siinäkään ltapauks~sa, että rauha sillä välin sol- 2194: mittaisiin. Venäjän v~ljelysala on sotavuosina melkoisesti 2195: pienentynyt, joten sen sadoista ei lähivuosina riittäne maasta- 2196: vietäväksi läheskään samoja määriä kuin ennen. Lisäksi on 2197: otettava huomioon, että Venäjällä rauhanteon jälkeenkin luul- · 2198: tavasti jatkuu ·samanlainen taloudellisen elämän säännöstely 2199: kuin sodan aikana, joten suomalaiset eivät saane vapaata 2200: oikeutta hankkia Venäjältä syömäviljaa. Sitäpaitsi tulee 2201: sotaväen ja sotatarpeiden kotiin lähettäminen ri.qtamalta 2202: vaikuttamaan mahdolliseen tuontiin häiritsevästi. Niin ollen 2203: on varustauduttava sen varalle, että tuonti Venäjältä tul-ee 2204: supistumaan riittämättömän vähiin~ Kun tuonti myöskin 2205: muista maista vähentyneen tuotannon, vaikeutuneitten liiken- 2206: neolojen ja jatkuvien säännostelyjen takia tulee olemaan 2207: ehkä hyvinkin vaikeata, voidaan ensi talvena todennäköisesti 2208: odottaa elintarvepulaa maassamme. Va~kkapa sen torjumi- 2209: seksi ponnistettaisiin kaikki voimat kotimaisen elintarve- 2210: tuotannon lisäämiseksi, kuten viljan, perunain, lantun y. m. 2211: · viljelyksen laa;jentamiseksi, on olemassa seikkoja, jotka pane- 2212: vat rajoja tuolle lisäämiselle. Tällaisia ovat kelvollisen sie- 2213: menviljan, lantun ja keittiökasvien siementen sekä paikoit- 2214: tain siemenperunoittenkin puute. Kun kuitenkin kaikista 2215: niistä. vaikeuksista huolimatta, joita elintarvetuotannon lisää- 2216: misellä ensi kesänä saa'ttaa olla, siihen on mahdollisimman 2217: voll;nakkaasti pyrittävä, niin on kysymyksessä olevan laki- 2218: ehdotuksen tarkoitus' antaa lhallitukseHe erikoisia valtuuksia 2219: toimia ennen kaikkea tuotannon lisäämiseksi. Siinä on m. m. 2220: jätetty Senaatille valta sitoutua määrähinnasta valtiolle os- 2221: tamaan lähivuosina ·tuotettua viljaa ja muita elintarpeita, 2222: mikäli ne eivät yleisessä kaupassa tule myydyiksi vähintään 2223: siitä hinnas1ta. Täillä tavalla, takaamaHa viljelijöille tuot- 2224: teistaan kohtuullinen alin hinta, toivotaan saatavan maan- 2225: viljelijät myöskin oman etunsa kannustamin.a lisäämään ra- 2226: vintokasvien tuotantoa. 2227: 6 1917.- V. M.- Esitys N:o 3. 2228: 2229: Sellaisissa oloissa, joissa maamme väiestö nyt elää, vaa- 2230: ditaan siis yhteiskunnan ja hallituksen puolelta tarmokkaita 2231: toimenpiteitä moneen suuntaan. Ensinnäkin on 'lmetettava, 2232: niin kuin edellä on esitetty, kaikilla mahdollisilla keinoilla 2233: lisätä välttämättömien ~ elintarpeitten tuotantoa, ennen 2234: kaikkea syömäv.iljan ja muitten ravintokasvien kotimaista 2235: viljelystä. Samalla on pidettävä huoli siitä, että tuotetut 2236: elintarpeet ja muut välttämättömät tarvetavarat tulevat ta- 2237: saisesti jaetuiksi kaikille kuluttajille eivätkä joudu yleisen 2238: puutteen vallitessa jää:mään tuot'tajien tai välittäjien va- 2239: rastoihin. Kun tälla.inen aika on myöskin omiansa kohotta- 2240: maan elintarpeiden ja muitten tarveaineiden ·hintoja- osa'ksi 2241: luonnollisista syistä, kuten tavarain kohonneista tuotanto- 2242: ja kulj.etuskustannuksista, tuotteiden määrän vähenemisestä, 2243: rahan arvon alenemisesta sekä osaksi myöskin keinottelun 2244: vaikutuksesta - on koetettava tarkoitilksenmukaisilla kei- 2245: noilla lievittää tästä kohoamisesta johtuvia seurauksia ennen 2246: kaikkea välhävaraisille väestöryhmille. Kaikkien näiden 2247: yllämainittujen tarkoitusperien toteuttamiseen tahtoo halli- 2248: tuksen lakiehdotus antaa hallitukselle keinot. Monet halli- 2249: tuksen esityksen edellyttämistä keinoista tulevat toteutet- 2250: tuina epäilemättä merkitsemään pitkälle menevää sekaantu- 2251: mista yksityisten taloudelliseen toimintaan. Sellaiseen talou- 2252: dellisen elämän säännöstelyyn on kuitenkin sota-aikana ollut 2253: pakko ryhtyä muissakin maissa eikä näytä meilläkään voita- 2254: van sitä välttää. 2255: 2256: 2257: 2258: Yllä esitettyjä näkökohtia silmälläpitäen on Valiokunta 2259: laatinut tähän liitetyn e;hdotuksensa laiksi eräänlaisen omai- 2260: suuden käytöstä sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa 2261: oloissa. Se rakentuu pääasiassa hallituksen esitykselle. 2262: Eräässä tärkeässä kohdassa on Valiokunta kuitenkin katso- 2263: nut tarpeelliseksi siitä poiketa. 2264: Hallituksen esityksessä on määräys, lakiehdotuksen 16 §, 2265: jonka kantta sotilasviranomaisten pakkotilaukset tulisi~at 2266: ' Eräänlaisen omaisuuden käyttö. 7 2267: 2268: laillistetuiksi. .Paitsi sitä sotaväen majoitusta, joka 18 päi- 2269: vänä tammikuuta 1882 annetun, Suomen V altiosäätyjen myö- 2270: tävaikutuksella syntyneen asetuksen perustuksella on Suo- 2271: messa voimassa, on täällä majaileva sotaväki nykyisen so- 2272: dan aikana käyttänyt varsinkin alusten, hevosten, ajokalu- 2273: jen, valjaiden, rehun y. m. sellaisen omaisuuden pakkoti- 2274: lausta. Samoin on sotilasviranomaisten käS'kystä työväkeä 2275: ua hevosia lukuisasti otettu varustusjärjestelyä tarkoittaviin 2276: töihin. Kun tätä ei ole maan omain hallintoelimien kautta 2277: voitu asianmukaisesti järjestää, on siitä johtunut rasitus hy- 2278: vin epätasaisesti kohdannut maan väestöä, tuottaen häiriötä 2279: ja. epävarmuutta sen taloudellisessa toiminnassa. 2280: Puheenalaiset pakkotilaukset perustunevat Venäjää var- 2281: ten 26 päivänä helmikuuta 1890 vahvistettuun asetukseen so- 2282: tajoukkojen hallinnosta :>odassa sodan aikana ynnä linnoi- 2283: tusten hoidosta sekä sotatilaan julistettuja paikkakuntia 2284: kos'kevia säännöksiä sisältäviin asetuksiin 15 päivältä syys- 2285: kuuta 1901, mitkä kaikki asetukset määrättiin toukokuun 20 2286: (kesäkuun 2) päivänä J:904 annetulla hallinnollisella asetuk- 2287: sella Suomeen ulotettaviksi. Tällä tavoin syntyueinä ei noilla 2288: säännöksillä kuitenkaan voi Suomessa olla laillisesti velvoit- 2289: tavaa voimaa. 2290: Ennenkuin Eduskunta voisi ryhtyä lainsäädäntötoimen- 2291: piteensä kautta ·kyseessä olevaa pakkotilausmenettelyä lail- 2292: listuttamaan, olisi sille ollut valmistettava tilaisuus .perus- 2293: tuslain mukaisessa järjestyksessä käsittelemään niitä sään- 2294: nöksiä, joihin se perustuu. Hallituksen esitys ei kuitenkaan 2295: tätä tarkoita eikä käsillä olevan asian kiireellisyys muuten- 2296: kaan sellaista sallisi. Kun Eduskunnalta täten puuttuu edel- 2297: lytykset kysymyksen tarpeelliseen punnitsemiseen, ei Valio- 2298: kunnasta ole näyttänyt mahdolliselta ehdottaa puheenalaista 2299: säännöstä Eduskunnan hyväksyttäväksi. 2300: Tälle kannalle on V aliakunta asettunut m uista.kin syistä. 2301: Käsillä oleva hallituksen aloite tarkoittaa taloudellisen toi- 2302: minnan järjestämistä maassa eräillä poikkeuksellisilla toi.: 2303: menpiteillä sillä tavoin, että väestön varustaminen elintar- 2304: peilla .ia muilla yleisesti käytetyillä tarveaineilla tulisi mi- 2305: 8 1917.- V. M.- Esitys N:o 3. 2306: 2307: käli mahdollista turvatuksi. Tätä varten tulisi maan halli- 2308: tukselle ja sen määräämille yhteiskunnallisille elimille väli- 2309: aikaisesti laaja toimivalta annettavaksi. Jos kuitenkin tuon 2310: rinnalla sotilasviranomaisille laillistutettaisiin samanlaisia 2311: valtuuksia, olisi tämä omansa synnyttämään ~h·kä vaikeasti- 2312: kin selvitettäviä sekaannuksia, jopa joissakin tapauksissa 2313: tekemään kyseessä olevan lainsäädännön vaikutukset tehotto- 2314: miksi. 2315: Sotaa käyvissä kansoissa on esiintynyt pyrkimys kaikkien 2316: yhteiskunnallisten voimien ja harrastusten käyttämiseen ,ar- 2317: meijan selkäpuolen" järjestämiseksi sillä tavoin, että sota- 2318: väen tarpeet voitaisiin saada tarkoituksenmukaisesti tyydy- 2319: tetyiksi .. Asialliset syyt puoltavat samoin menettelemään 2320: Suomessa. Pakkotilausten toimittaminen olojamme tun- 2321: temattomain sotilasviranomaisten kautta vie piankin sii- 2322: hen, että elintar·peet ja muut tarvikkeet joissakin paikoin 2323: loppuvat ja väestö siellä joutuu hädänalaiseen tilaan, samalla 2324: kuin sotilasviranomaisten yritykset sieltä edelleen saada sota- 2325: väen tarvilrkeita jäävät onnistumatta. Näin ollen on asian- 2326: mukaisinta, että sotilasviranomaiset hankintaansa varten, 2327: mikäli ei vapaaehtoisuuden tie vie tuloksiin, täällä käyttä- 2328: vät niiden suomalaisten elimien myötävaikutusta, jotka 2329: puheena olevan lakiehdotuksen mukaan tulevat elintarpei- 2330: den ja muiden yleisesti käytettyjen tarveaineiden tuotantoa 2331: ja kulutusta järjestämään. 2332: Hallituksen lakiehdotuksen 16 § :ssä oteva säännös näyt- 2333: tää siis sekä suunniteltua järjestelmää arveluttavasti rikko- 2334: V\llta että käytännölliseltä kannalta epätyydyttävältä. Va- 2335: liokunta on sen vuoksi ehdotuksestaan sanotun säännöksen 2336: poistanut. 2337: 2338: 2339: Niiden yksityiskohtaisten muutosten tueksi, jotka Valio- 2340: kunta on hallituksen lakiehdotukseen tehnyt, saa Valiokunta 2341: esittää seuraavat perustelut. 2342: 2 §. Hallituksen esityksessä on Senaatille jätetty valta asettaa 2343: rajahintoja elintarpeille, karjanrehulle, polttoaineille, vaate- 2344: Eräänlaisen omaisu9den käyttö. 9 2345: 2346: tustavaroil1e ja muille yleisille tarveaineille. Vaikka on 2347: ilmeistä, että yleisiin tarveaineisiin kuuluvat muunkin teol- 2348: lisuuden kuin vaatetusteollisuuden tuotteet, on Valiokunta 2349: selventänyt pykälää sikäli, että Senaatin oikeudesta asettaa 2350: rajahinnat esim. paperille ja maataloudessa tarvittaville työ- 2351: kaluille ja koneille ei synny epäilyksiä. Rajahintajärjestelyn 2352: ulkopuolelle jäävät niin ollen etupäässä ylellisyysteollisuu- 2353: den tuotteet, joiden säännöstely tässä pykälässä mainitulla 2354: t~tvalla onkin tarpeeton. 2355: Valiokunta lausuu käsityksenään, että rajahinta, joka ei 2356: takaa yrittäjälle hänen kustannuksiaan ja normaalista liike- 2357: voittoa, on omiansa vaikuttamaan tuotantoon ja liike-elämään 2358: lamauttavasti. Mikäli ei voida asettaa jotakin muuta järjes- 2359: telmää yksityisen liike-elämän tehtäviä täyttämään, on tuol- 2360: laisesta lamaantumisesta yhteiskunnalle vahingollisia seu- 2361: rauksia. Varsinkin on yhteiskunnan ·edun kannalta arvelutta- 2362: vaa, jos- rajahintojen vaikutuksesta lamaannusta ilmenee tär- 2363: keimpien elintarpeiden ja muiden yleisten tarveaineiden tuo- 2364: tannossa. 1Senvuoksi on yleisesti tunnustettu ·periaate, että 2365: rajahintoja ei ole asetettava sellaisiksi, että ne ehkäisevät 2366: tarpeellisen tuotannon jatkumista. ja, missä niin tarvitaan, 2367: m;yöskin lisääntymistä. Jotta jälkimäinenkin näkökohta 2368: tulisi tunnustetuksi ohjeeksi tässä laissa, on 2 § :n 1 momentin 2369: kaksi viimeistä sanaa.: ,tarpeellista tuotantoa" vaihdettu sa- 2370: noiksi ,tarpeellista tuotannon lisääntymistä". Sanalla ,tar- 2371: peellinen" on Valiokunta tahtonut painosta.a sitä, että jos 2372: jonkin tuotannon lisääntyminen on yhteiskunnan kannalta 2373: tarpeellista, sitä on silmällä pidettävä rajahintoja määrät- 2374: täessä. 2375: Pakkomyynti on toimenpide, joka haUituksen esityksen 3 §. 2376: mukaan voi tulla toimeen pantavaksi, kun jollakin on raja- 2377: hinnan alaista tavaraa melkoisesti enemmän kuin mitä hän 2378: tarvitsee pykälässä mainittuihin tarkoituksiin ja hän kiel- 2379: täytyy sitä rajahintaan myymästä. Hallituksen esityksen 2380: kantaa voi pitää hyväksyttävänä vähemmän kärjistyneissä 2381: oloissa, mutta kun .useista elintarpeista ja tarveåineista on 2382: ennen pitkää oleva vaikea pula, on Valiokunnan ·mielestä 2383: 10 1917.- V. M.- Esitys N:o 3. 2384: 2385: syytä ulottaa ·oikeus pakkomyynnin toimittamis,een kaikkiin 2386: niihin 1Ja;pa uksiin, jolloin 2 § :ssä mainittua ta varaa jolla- 2387: kulla on y Ii lain edellyttämi·en tarpeiden. Näin ollen Valio- 2388: kunta ehdottaa sanan ,melkoista" poistamista. 2389: Niinikään ehdottaa Valio'kunta 2 momentista poistetta- 2390: vaksi sanaa ,vaadittaessa". Useakin voi nimittäin, viran- 2391: omaisen tullessa pakkomyyntiä toimittamaan, unohtaa vaatia 2392: itselleen jätettäväksi ta..varaa l.ain edellyttämiin tarkoituksiin. 2393: 4 §. Valiokunta ehdottaa 4 § :ää niin selvennettäväksi, että 2394: siitä käy ilmi, että valtio ostaa pykälässä mainittuja tava- 2395: roita siinä tapauksessa, että ne eivät yleisessä kaupassa tule 2396: myydyiksi vähintään määrätystä minimihinnasta. 2397: 5 §. Niiden yksinoikeuksien myöntäminen, joista 5 § :ssä pu- 2398: hutaan, voi V aliakunnan mielestä tulla kysymykseen lihan 2399: hankinnassa väestön tarpeeksi, mikä jo tämän vuoden alusta 2400: onkin ollut karjanmyyntiosuuskuntien yksinoikeutena. Tä- 2401: män toimenpiteen tarkoituksena ei ole ollut vain lihan hank- 2402: kiminen kulutusta varten, vaan yhtä tärkeänä tarkoituktlena 2403: on sillä ollut karjakannan säilyttäminen. Tehostaakseen eri- 2404: t-yisesti tätä seikkaa, on Valiokunta lisännyt pykälän alkuun 2405: nimenomaisen maininnan siitä, että .lihan hankinnan ;vksin- 2406: oikeuden myöntämisen tarkoituksena tulee olla karjakannan 2407: säilyminen ja elintarpeiden tuotannon turvaaminen. Kol- 2408: mantena tarkoitusperänä on mainittu ,kohtuuttoman voiton- 2409: tavoittelun ehkäiseminen", mikä on asetettu hallituksen laki- 2410: ehdotuksessa olevan ,keinottelun" sijalle. Tämä siitä syystä, 2411: että ,keinottelu" -sana.lla on eri merkityksiä. Keinottelu eli 2412: spekulatsioni kansantaloudellisessa mielessä ei suinkaan kä 2413: sitä toimintaa, .ionka ehkäiseminen olisi tämän lain tarkoitus. 2414: Kun on mahdollista, että myöskin eräitten kuntien elin- 2415: tarvelautakunnat voisivat käyttää kysymyksessä olevia yk- 2416: . sinoikeuksia, on Valiokunta tahtonut jättää Senaatille vallan 2417: harkintansa mukaan sellaisia oikeuksia niille myöntää. Py- 2418: kälään on tällaisen mahd{lllisuuden varalta lisätty sana 2419: ,yhteisöille". 2420: 7 §. Hallituksen esityksessä on 7 § :n 2 momentti sikäli pnut- 2421: teellinen, että se koskee vain elintarpeiden vientikieltoa, 2422: Eräänl~isen omaisuuden käyttö. 11 2423: 2424: vaikka 1 mom·entissa puhutaan myöskin viennin rajoittami- 2425: sesta. Valiokunta on muuttanut kysymyksessä olevan lain- 2426: kohdan niin, että siinä otetaan huomioon sekä viennin rajoitus 2427: että kielto. Toisekseen voi esityksen kysymyksessä ole- 2428: vasta kohdasta lukea ajatuksen, että vientiä kiellettäessä 2429: . olisi joka kerta joko rajahinnat-poistettava tai niitä koroi- 2430: tettava. Jotta IJykälään ei sisällytettäisi tällaista kehoi- 2431: tusta, mutta ei myöskään sellaista järjestelyä tarpeen vaa- 2432: tiessa tehtäisi mahdottomaksi, ·ehdottaa Valiokunta ohjeeksi 2433: vientiä rajoitettaessa tai kiellettäessä, ettei sellaisilla toimen- 2434: piteillä saa. ehkäistä tarpeellista tuotannon lisääntymistä. 2435: Hallituksen lakiehdotuksen 8 '§ :ssä annetaan Senaatille s §. 2436: valta antaa määräyksiä ,;kulutuksen tarkoitubenmukai- 2437: seksi järjestämiseksi". Valiokunnan mielestä on syytä la- 2438: ventaa tätä oikeutta sikäli, että määräyksiä voidaan antaa 2439: myöskin ,elintarvetuotannon turvaamiseksi". Voi ajatella 2440: esimerkiksi sellaista tapausta, että joku tehdas, joka ennen 2441: on valmistanut maatalouden työRaluja tai koneita, lopet- 2442: taakin niid~n valmistuksen ruvetaks·een valmistamaan toisia 2443: tuotteita. ·Tällöin voisi Senaatti tämän pykälän nojalla vel- 2444: voittaa tehtaan jatkamaan entistä tuotantoaan - mikäli ei 2445: maka-aineiden puute y. m. seikat. ole tehdasta pakottaneet 2446: 11Jaa muuttamaan. 2447: Lakiehdotuksen 9 § :ssä oikeutetaan rSenaatti ryhtymään 9 §. 2448: elintarpeiden ja yleisten tarveaineiden pakko-ottoon, jos ha- 2449: vaitaan, että tarpeen tyydyttäminen voi käydä vaikeabi 2450: niiden ,;kaupan tai kulutuksen ollessa vapaana". Nuo sanat 2451: ovat harhaanviepiä, koska sellaiseen hätäkeinoon useim- 2452: miten täytynee ryhtyä vasta sitten, kun tavarain suhteen on 2453: sovellettu jo muitå tässä lakiehdotuksessa mainittuja toimen- 2454: piteitä: rajahintain määräämistä, kulutuksen järjestelyä 2455: y. m., jolloin niiden kauppa tai kulutus ei ole enää katsot- 2456: tava vapaaksi. Valiokunta on sen vuoksi ehdottanut IJnheena- 2457: olevien sanojen pyyhkimistä. - Pykälän 2 momentista eh- 2458: dottaa Valiokunta 3 §:n ·perusteluissa mainituilla syillä 2459: poistettavaksi sanan ,vaadittaessa". 2460: 12 1917.- V. M.- Esitys N:o 3. 2461: 2462: 10 §. Hallituksen lakiehdotuksen 10 § :ssä puheenaolevan taka- 2463: varikon kestäruisaika on V aliakunnan mielestä liian pitkä. 2464: Se aika, jonka kuluessa tavaran haltija on estetty vapaasti 2465: ta varasta määräämästä, olisi oleva mahdollisimman lyhyt, 2466: jotta takavarikon ailheuttama häiriö taloudellisessa toimin- 2467: nassa kävisi pienemmäksi. V aliakunta ehdottaa sen vuoksi, 2468: ·että jollei Senaatti kolmessakymmenessä päivässä ole mää- 2469: rännyt takavarikoidun tavaran luovuttamisesta, peräytyy 2470: takavarikko. Siinä ajassa pitäisi Senaatin ehtiä ratkaista, 2471: tarvitaanko takavarikoitua tavaraa käyttää puutteen lieven- 2472: tämiseksi. 2473: Pykälän 2 momentin ehdottaa Valiokunta selvennettä~ 2474: väksi sikäli, että takavarikoidun tavaran haltija veivoitetaan 2475: pitämään huolta tavarasta ainoastaan siinä tapauksessa, että 2476: se jätetään hänen säilytettäväkseen. Saman momentin vii- 2477: meisen lauseen mukaan on tavaran haltijalle takavarikon 2478: peruutuessa korvattava .ainoastaan se vahinko, mikä taka- 2479: varikon aikana on tavaralle sattunut. Korvauksen rajoitta- 2480: minen tähän tapaukseen sisältää ilmeisen kohtuuttomuuden 2481: tavaran haltijaa kohtaan. Takavarikko tulee useastikin koh- 2482: taamaan tavarata, joka takavarikon sattuessa on myyty tai 2483: jonka hinta voi ta·kavarikon aikana laskea. Mikäli tavaran 2484: haltija luotettavalla selvityksellä näyttää toteen, että hän 2485: on takavarikon takia joutunut vahinkoon, katsoo Valiokunta 2486: kohtuulliseksi, että se hänelle korvataan. 2487: II §. Hallituksen lakiehdotuksen 11 § :ssä oleva määräys, että 2488: valtio saa korvausta vastaan ottaa käytettäväkseen yksityis- 2489: ten omaisuutta; kaipaa eräissä kohdissaan täydentäviä- ja 2490: selventäviä määräyksiä. Hallitu'ksen lakiehdotus myöntää 2491: kyllä Senaatille oikeuden ottaa jonkun laitoksen valtion käy- 2492: tettäväksi ja teettää sillä työtä valtion lukuun, mutta sillä 2493: lakiehd·otuksen sanamuodon mukaan ei ole oikeutta samalla 2494: tavalla varata laitoksessa tarpeelliselle työväelle asuntoja, 2495: ei myöskään suojuksia hevosille ja ajokaluille enempää kuin 2496: työaineksillekaan. Myöskään ei hallituksen lakiehdotus si- 2497: sällä nimenomaista määräystä siitä; että Senaatti voi valtion 2498: käytettäväksi ottamansa omaisuuden suhteen panna toimeen 2499: Eräänlaisen "omaisuuden käyttö. 18 2500: 2501: tarvittavia muutoksia. Tällainen menettely voi sekin tulla 2502: tarpeelliseksi. Valiokunta on yllämainituista seikoista otta- 2503: nut nimenomaiset määräykset pykälään. 2504: Tässä pykälässä on annettu hallitukselle tilaisuus kysy- 2505: myksessä olevain tavarain t~ottamisen, kulj,ettamisen. ja 2506: jakelun järjestelyyn. Varsinainen elintarvetuotanto on sen 2507: sijaan jätetty tällaisen toimivallan ulkopuolelle. Tätä sel- 2508: ventävän määräyksen on Valiokunta lisännyt 2 momenttina 2509: 11 §:ään. 2510: Hallituksen.lakiehdotuksen 12 § :n mukaan lain edellyt- 12 §. 2511: tämä korvaus lasketaan, jos tavaralla on rajahinta, rajahin- 2512: nan mukaan, tai vähentämällä siitä korkeintaan kymmenen 2513: prosenttia. Valiokunnan mielestä on tällainen korvauksen 2514: laskeruisperuste epäoikeudenmukainen, koska pa'kkoluovu- 2515: tettu rajahinnanalainen tavara.. voi arvoltaan olla varsin eri- 2516: laista. Olisi kohtuutonta, jos melkoisesti ala-arvoisestakin 2517: tavarasta olisi korvauksena suoritettava rajahinta, vä:hen- 2518: nettynä korkeintaan kymmenellä prosentilla. Tässä suh- 2519: teessa olisi Valiokunnan mielestä riidan syntyessä arviolau- 2520: takunnalle jätettävä harkintavapaus korvauksen alimpaan 2521: rajaan näihden. Mitä tulee sellaisten tavarain korvauksen 2522: laskemiseen, joilla ei ole rajahintaa, on hallituksen laki- 2523: ehdotuksen ohje, että korvaus lasketaan paikkakunnan käy- 2524: vän hinnan ja todellisten kulujen mukaan, omiansa johta- 2525: maan selkkauksiin. On tavaroita, joiden paikkakunnalla 2526: käypä hinta ei ole suhteellinen todellisiin kuluihin. Kum- 2527: paako perustetta on arviolautakunnan tässä tapauksessa pi- 2528: dettävä ohjeenaan? Todellisten kulujen määrääminen on 2529: useissa tapauksissa varsin vaikea tehtävä. Valiokunta 2530: on tähän näihden selventänyt pykälää sikäli, että korvauksen 2531: laskeruisperusteeksi on asetettu .paikkakunnan käypä hinta. 2532: Missä käypää hintaa jöllakulla tavaralla mahdollisesti ei ole, 2533: on korvauksen laskeminen jätettävä arviolautakunnan har- 2534: kinnan varaan. 2535: Arviolautakunnan kokoonpanoon nähden kaipa,a halli- 2536: tuksen esitys niinikään korjausta. Onhan yleistä, että so- 2537: d.ntolautakuntien puheenjohtajan vaali on jätetty lauta- 2538: 14 1917. ,__ V. M. - Esitys N:o 3. 2539: 2540: kunnan jäsenten S{)Vittavaksi ja vasta jos nämä eivät sovi 2541: puheenjohtajasta, määrää s,ellaisen ulkopuolinen puolueeton 2542: laitos. Tässä lakiehdotuksessa edellytetyn arviolautakunnan 2543: puheenjohtajan vaalin ehdottaa Valiokunta näin ollen myös- 2544: kil). samalla tavalla tapahtuvaksi. Vasta jos arviolautakun- 2545: !TJan jäsenet eivät tule yksimielisiksi puheenjohtajasta, mää- 2546: rätköön hänet viranomainen. 2547: 13 §. Kun joku, ·asianomaisen viranomaisen tiedustellessa, 2548: paljoko hänellä on kysymyksessä olevan lain 2 §:ssä mai- 2549: nittuja tavaroita, nis'koittelee tietojen antamisessa tai antaa 2550: vääriä tietoja, on viranomaisille luonnollisesti varattava 2551: oikeus tarkastuttaa tuollaisen henkilön varastoja ja ki>rjan- 2552: pito- ja muita asiakirjoja. HaUituksen esityksessä on tar- 2553: . kastusviranomaiseksi edellytetty kuvernööri. V aliakunnan 2554: mielestä onkin paikallaan, että kuvernööri ulosotonhaltijana 2555: ensi kädessä tulee kysymykseen puheenaolevan tarkastuksen 2556: toimeenpanijana, varsinkin milloin on kysymyksessä liik- 2557: keen tarkastus, jolla on varastoja useammalla paikkakun- 2558: nalla. Voi kuitenkin olla tapauksia, jolloin tarkastuksen 2559: tarkoitus jäisi saavuttamatta, jos paikallisten viranomaisten 2560: olisi ennen sen toimeenpanoa pyydettävä siihen lupa kuver- 2561: nööriltä. Ennenkuin lupa ehtii saapua, voidaan varastot 2562: mahdollisesti toimittaa sillä välin muualle. Tällaisia tapauk- 2563: sia varten on Valiokunta 13 § :n 2 momenttiin lisännyt 2564: määräyksen, että myöskin elintarvelauta:kunnilla on oleva 2565: oikeus kruununpalvelijalla kahden valitsemansa henkilön 2566: läsnä ollessa tarkastuttaa varastoja ja asiakirjoja pykälän 2567: edellyttämässä tarkoitumsessa. 2568: Hallituksen lakie'hdotuksen 13 § tuskin sinänsä antaa 2569: tarkastuksen toimeenpanijoille tarpeeksi laajaa tarkastus- 2570: oikeutta, koska sana ,huoneus" tarkoittaa joka taholta sul- 2571: jettua rakennusta, mutta pykälän edellyttämä tarkastus olisi 2572: usein pantava toimeen muunkinlaisissa suojuksissa, kuten 2573: aJuksissa, vajoissa y. m. Valiokunta ehdottaa pykälää tällä 2574: tavoin selvennettäväksi. 2575: 16 §. Valiokunta ehdottaa lakiin otettavaksi nimenomaisen 2576: säännöksen siitä, missä järjest;yksessä tämän lain 1.5 § :ssä 2577: Eräänltdsen omaisuuden kä7ttö. 16 2578: 2579: mainitut rikkomukset ovat oikeudellisesti käsiteltävät. Oi- 2580: keudenkäyntijärjestys tämän lain perusteella .syntyneitä ri- 2581: kosjuttuja. käsiteltäessä olisi Valiokunnan mielestä määrät- 2582: tävä kiireelliseksi, koska kyseessä olevat rikkomukset olisi 2583: syytä ~oeHaa :saada rangaistukseen mahdollisimman ln•o- 2584: Jleasti. Tässä laissa edellytettyjen rikosjuttujen kiir.eelli- 2585: seksi määrääminen edellyttää luonnollisesti, että kihlakunnan 2586: tuomarien on näitä juttuja varten määrättävä välikäräjät, 2587: milloin varsinaiset käräjät eivät tule pian piclettäviksi. Va- 2588: liokunta on senvuoksi tästä ottanut lakiehdotukseen uuden, 2589: 16 §:n: 2590: Hallituksen esityksestä on Valiokunta tarpeettomana (17 §). 2591: poistanut 17 § :n, koska Senaatilla on ilmankin oikeus har- 2592: kintansa mukaan myöntää poikkeuksia antamistaan omista 2593: määräyksistään. 2594: :Hallituksen lakiehdotuksen 18 § antaa SenaatiHe erittäin 17 § 2595: laajat valtuudet sekaantua kunnalliseen itsehailintoon, se kun (18 §). 2596: jättää m. m. Senaatin mä,ärättäväksi, millä tavalla elintarve- 2597: lautakunnat on asetettava. Tällaisen vallan myöntäminen 2598: hallitukselle on kuntien itsehallinto-oikeutta loukkaa.va ja 2599: sellaisena arveluttava. Näin ollen ehdottaa Valiokunta itse 2600: laissa määrättäväksi ne perusteet, joiden mukaan elintarve- 2601: lautakunnat on asetettava. 2602: Tärkeä seikka, joka tulee suuresti vaikuttamaan siihen, 2603: missä määrin tämän lain tarkoitusperät käytännössä saavu- 2604: tetaan, on elintarvelautakuntien kokoonpano. Valiokunta on 2605: katsonut tal'peelliseksi ottaa lakiin perusteen, jonka mukaan 2606: elintarvelautakuntien jäsenet on valittava, ja ehdottaa sellai- 2607: seksi määräystä, että elintarvelautakuntien jäsenet on va- 2608: littava silmällä pitäen kunnan väestön yhteiskunnallista ko- 2609: koonpanoa. Lisäksi Valioku·nta .ehdottaa pykälään mää- 2610: räystä, että paikkakunnilla, missä työväki muodostaa huo- 2611: mattavan osan väestöä, työväen järjestöjen esittämistä hen- 2612: kilöistä on valittava ·vähintään puolet elintarvelauta,kunnan 2613: jäsenistä. Nämä määräykset ed.ellyttävät yleiseksi sään- 2614: nöksi, •että elintarvelautakunna.t on pantava kokoon työväen 2615: ja muitten yhteiskuntaluokkien edust.a.jista, jolloin s·amalla 2616: 16 1917.- V. M.- Esitys- N:o a. 2617: 2618: elintarpeiden tuottajat ja kuluttajat tulevat niissä eduste- 2619: tuiksi. Vain tällainen kokoonrpano takaa elintarvelautakun- 2620: tien menestyksellisen toiminnan. Laki edellyttää kuiten- 2621: kin, että missä työväki muodostaa kunnan väestön huomat- 2622: tavan osan, siellä sillä on oikeus, jos se niin haluaa, vaatia 2623: elintarvelautakunnan jäsenten enemmistö ehdokkaist.aan va- 2624: littavaksi. Missä taa:s se muodostaa vain pienen osan väes- 2625: töä, on sen tyydyttävä vastaavaan· edustukseen. 2626: 18 § ~aliokunta on katsonut ta.rpeelliseksi antaa hallituk- 2627: (19 §).sen lakiehdotuksen l9 §:lle sen oikeata tarkoitusta vastaavan 2628: sanamuodan. 2629: 20 §. Hallituksen .esityksestä puuttuu säännöksiä eräitten seik- 2630: kain varalta, 3oista V aliakunnan mielestä kysymyksessäole- 2631: van luontoisessa ·laiss·a tulisi olla määräykset. Huomattavin 2632: puute on se, ettei hallituksen lakiehdotuksessa ole mainittu, 2633: että jos tämän lain säännökset tai sen nojalla annetut mää- 2634: , räykset tekevät mahdottomaksi tai epäedulliseksi täyttää en- 2635: nen niiden julkaisemista tehtyä välipuhetta, välipuhe voi pur- 2636: kautua. Luonnollisesti on sen välipuheen tekijän, joka yllä- 2637: mainitusta syystä haluaa päästä sopimuksensa täyttämisestä 2638: vapaaksi, määräajan kuluessa sanouduttava siitä irti. Hänen 2639: sopimuskumppaninaan on oleva sama oikeus sanoutua irti 2640: niistä sopimuksista, joita hän ehkä on tehnyt ensimäisen väli- 2641: puheen nojalla. Mikäli välipuheen purkamisesta jollekin 2642: asianosalliselle koitu~ melkoi1sta suoranaista tappiota, katsoo 2643: Valiokunta luonnolliseksi, että se hänelle valtion varoista 2644: korvataan. Valiokunta ehdottaa lakiin otettavaksi tämän- 2645: suuntaisen säädöksen 20 § :ksi. 2646: 21 §. 20 §:n sisällyksestä johtuu ja muutenkin näyttää tarpeel- 2647: liselta, että lakiin otetaan säännös siitä tavasta, millä Senaa- 2648: tin tämän lain perusteella antamat määräykset on saatettava"' 2649: yleiseksi tiedoksi. Valiokunta on sen vuoksi asiasta laatinut 2650: uuden, 21 § :n. 2651: 22 § Hallituksen lakiehdotuksen mukaan olisi laki oleva voi- 2652: (21 §).massa huhtikuun 1 päivään 1918. 'rätä aikamääräystä voi 2653: tuskin pitää onnistuneena. Lain ja sen nojalla amiettujen 2654: määräysten lakattua olemasta voima•ssa, tulisivat m. m. sie- 2655: Eräänlaisen omaisuuden käyttö. 17 2656: 2657: menikai varatut vilja ja perunat pääsemään vapaiksi rajoit- 2658: tavista määräyksistä. Voi pitää todennäköisenä, että yleisen 2659: puutteen vallitessa ne joutuisivat useassa tapauksessa syötä- 2660: viksi jo ennen kevätkylvöjä ja perunain istutusta, mikä tie- 2661: tysti asettaisi vaaranalaiseksi seuraavan satovuoden elintar- 2662: vetuotannon. Tällaisen mahdollisuuden ehkäisemiseksi olisi 2663: lain lakkaamisen ja kylvöjen a•lkamisen väli asetettava mah- 2664: dollisimman lyhyeksi. Sekin etu olisi lain päättymisajan 2665: siirtämisestä myöhemmäksi, että jos olot vaatisivat lain voi- 2666: massaolaajan pidentämistä ensi keväänä, se ehdittäisiin pa- 2667: remmin Eduskunnassa saattaa pää:tökseen kuin jos laki päät- 2668: tyisi jo kahd·en kuukauden kuluttua Eduskunnan laillisesta 2669: kokoontumis·ajasta. Toiselta puolen ei ole syytä :lykätä lain 2670: voimassaolon aikaa kesään asti. Ne muutokset, mitä tämän 2671: lain voimassaoloaikaa ehkä jatkettaessa lakiin tehtäisiin, voi- 2672: sivat vaikuttaa 'esimerkiksi kevätkylvöjen laajuuteen. Vilje- 2673: lijän on nuo mahdolliset muutokset tiedettävä kylvöjään ke- 2674: väällä suunnitellessaan, joten kysymys lain jatkamisesta olisi 2675: käsiteltävä Eduskunnassa jo sitä ennen. Näillä perusteilla 2676: ehdottaa Valiokunta, että kysymyksessä oleva la:ki olisi oleva 2677: voimassa toukokuun 1 päivään 1918. 2678: Lisäksi on Valiokunta tehnyt hallituksen lakiehdotuk- 2679: seen erinäisiä muodollisia korjauksia. 2680: 2681: 2682: 2683: Vaikka käsiteltävänä oleva 'hallituksen esitys ei ole sel- 2684: lainen aloite kuin Valtiopäiväjärjestys tuntee, katsoo Valio- 2685: kunta Perustuslakivaliokunnan oheenliitettyyn lausuntoon 2686: nojaten, että on olemassa riittäviä edellytyksiä tämän asian 2687: käsittelylle. Kysymyksessä oleva lakiehdotus näyttää myös-- 2688: kuten käy selville Perustuslakivaliokunnan Valiokunuan tie- 2689: dusteluun antamasta vast'auksesta - olevan käsiteltävä siinä 2690: järjestyksessä kuin perustuslainluontoisten kysymysten käsit- 2691: teleruisestä on säädetty. Valiokunnasta näyttää sitä paitse 2692: tarpeelliselta lausua, että laki olisi vahvistettava eduskunnan 2693: myötävaikutuksella määrättävällä tavalla. 2694: 2 2695: 18 1917.- V. M.- Esitys N:o 3. 2696: 2697: Valiokunta ehdottaa siis eduskunnalle kunnioitrta;en, 2698: 2699: että esillä oleva lainsäätämisasia käsitellään 2700: siinä järjestyksessä kuin Valtiopäiväjärjestyksen 2701: 60 § :n 2 momentissa on säädetty; ja 2702: että Eduskunta hyväksyy Eduskunnan myö- 2703: tävaiktttuksella määrättävällä tavalla vahvistet- 2704: tavaksi ja voimaan saatettavaksi seuraav:an laki- 2705: ehdotuksen: 2706: 2707: 2708: Laki 2709: eräänlaisen omaisuuden käytöstä (poist.) sodan aiheutta- 2710: missa poikkeuksellisissa oloissa. 2711: 2712: 1 §. 2713: (Poist.) Sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa on 2714: Suomen Senaatilla valta antaa määräyksiä eräänlaisen omai- 2715: suuden käytöstä sillä tavalla kuin tässä laissa säädetään. 2716: 2717: 2 §. 2718: Senaatilla on valta, estääkseen jon'kun alempana mai- 2719: nitun tavaran hinnan kohoamista (poist.) yli sen, mitä olo- 2720: suhteet vaativat, määrätä elintarpeiden, rehutavaroiden, 2721: lämpöä, valoa ja voimaa synnyttävien ·polttoaineiden, vaa- 2722: tetustavaroiden, paperin ja muiden yleisten tarveaineiden 2723: sekä elintarvetuotannolle välttämättömien teollisuustuottei- 2724: den rajahintoja. Niitä määrättäessä on pidettävä silmällä, 2725: etteivät ne elrkäise tarpeellista tuotannon lisääntymistä. 2726: Määräys rajahinnasta voi koskea koko maata tai osaa 2727: siitä. Rajahinta voi olla eri suuri eri osissa maata, niin 2728: myös tukku- ja vähittäiskau:passa. 2729: 2730: 3 §. 2731: Jos jollakin on 2 § :ssä mainittua ta varaa hallussaan 2732: (poist.) enemmän kuin mitä hän tarvitsee itseään. tai niitä 2733: Eräänlaisen omaisuuden käyttö. 19 2734: 2735: varten, jotka häneltä saavat elatuksen tai muonaa, taikka 2736: mitä hänelle on tarpeen muun elinkeinon kuin 'kaupan har- 2737: joittamiseen, ja jos 'hän vastoin asianomaisen viranomaisen 2738: vaatimusta kieltäytyy myymästä sitä rajahintaan, voi kuver- 2739: nööri, kun sellais-en tavaran tarvetta ilmenee, haltijan las- 2740: kuun ja kustannuksella myyttää mitä tavarasta on yli mai- 2741: nitun tarpeen. Tavaran myyminen voi tapahtua joko raja- 2742: hinnasta tai, jos syytä dn, vähentämä'llä siitä enintään kyJ?-- 2743: menen prosenttia. 2744: (Poist.) Sille; joka harjoittaa elintarpeiden tuotantoa, 2745: (poist.) on jätettävä yli 1 momentissa sääidetyn 'määrän myös 2746: mitä hän tarvitsee tuotannon edeUeen kehittämiseksi sekä 2747: tuotantoa varten tarpeellisen, vakinaisen ja tilapäisen, työ- 2748: väen elättämis·eksi ja palkkaamiseksi. 2749: Kuvernöörin päätös tavaran myymisestä pantakoon täy- 2750: täntöön, vai·kka siitä valitetaankin. 2751: 2752: 4 §. 2753: Tuotannon turvaamiseksi ja edistämiseksi olkoon Senaa- 2754: tilla valta ·päättää, että valtio sitoutuu määräajan kuluessa 2755: ostamaan Suomessa tuotettua viljaa, siementavaraa, peru- 2756: noita ja muita juurikasveja vahvistetusta hinnasta, jos näiden 2757: elintarpeiden hinta yleisessä kaupassa ei siihen nouse. 2758: Sellainen valtion sitoumus älköön kuitenkaan k.estäkö 2759: kauvemmin kuin vuoden 1919 'lop'Puun. 2760: 2761: 5 §. 2762: Karjakannan säilymiseksi, elintarpeiden tuotannon tur- 2763: vaamiseksi sekä kohtuuttoman voitontavoittelun ehkäisemi- 2764: seksi olkoon Senaatilla valta antaa yksinoikeuksia 2 § :ssä 2765: mainittujen tavarain kaupan harjoittamiseen yhdelle tai 2766: useammalle liikkeelle, (poist.) yhtymäUe tai yhteisölle sekä 2767: ryhtyä muihin toimenpiteisiin sellaisen kaupan järjestämi- 2768: seksi. 2769: 6 §. 2770: SenaatiHa on oikeus vahvistaa suurin määrä, mikä 2771: 2 § :ssä mainittuja tavaroita vähittäiskaupassa on lupa osta- 2772: ~ 2773: 20 1917. -V. ~f.- Esitys N:o :3 • 2774: 2775: .ialle samalla kertaa myydä, sekä antaa muitakin sanottujen 2776: tavaroiden kauppaa järjestäviä määräyksiä. 2777: 2778: 7 §. 2779: Senaatti voi rajoittaa tai kieltää ta varan kuljetuksen 2780: maassa paikasta toiseen se'kä sen tuonnin ja viennin. 2781: Elintarpeiden vientiä rajoitettaessa tai kiellettäessä on 2782: pidettävä silmällä, ettei ehkäistä tarpeellista tuotannon lisään- 2783: tymistä. 2784: 8 §. 2785: Senaatti on oikeutettu antamaan 2 § :ssä mainittujen ta- 2786: varain valmistus- ja käyttämistavasta määräyksiä, joita ku- 2787: lutuksen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi tai elintar- 2788: vet-uotannon turvaamiseksi pidetään tarpeellisina. Sellainen 2789: määräiys voi koskea koko maata tai osaa siitä. 2790: 2791: 9 §. 2792: Jos havaitaan, että jonkun 2 § :ssä mainitun ta vara1. 2793: tarpeen tyydyttäminen voi käydä vaikeaksi (poist.), olkoon 2794: Senaatti oikeutettu velvoittamaan tavaran haltijan korvausta 2795: vasta-an luovuttamaan sen valtiolle, mikäli hän ei välttämä:ttä 2796: tarvitse sitä itseään tai niitä varten, jotka häneltä saavat ela- 2797: tuksen tai muonaa. 2798: (P-oist.) Sille, joka harjoittaa elintarpeid,en tuotantoa 2799: (poist.), on jätettävä yli 1 momentissa säädetyn määrän 2800: mitä hän välttämättä tarvitsee tuotantonsa ylläpitämiseksi 2801: ja edelleen kehittämiseksi sekä sitä varten tarpeellisen työ- 2802: väen elättämiseksi. 2803: 2804: 10 §. 2805: Jos nousee kysymys 9 § :ssä mainitun määräyksen anta- 2806: misesta1 voi Senaatti panettaa tavaran takavarikkoon. Ellei 2807: Senaatti kolmessakymmenessä päivässä takavarikon toimit- 2808: tamisesta ole määrännyt tavaraa luovutettavaksi, peräytyy 2809: takavarikko. 2810: Takavarikoidusta tavarasta ei sen haltija saa käyttää 2811: muuta kuin mitä hän takavarikon aikana tarvitsee 9 §:ssä 2812: Eräänlaisen omaisuuden käyttö. 21 2813: 2814: mainittuihin tarpeisiin. Tavaranhaltija on samana aikana 2815: velvollinen pitämään ilmolta tavarasta, jos se takavarikoi- 2816: taesaa hänen huostaansa jätetään, mutta on oi keutettu saa- 2817: 1 2818: 2819: 2820: 2821: maan korvauksen tarpeellisista kustannuksistaan tavaran 2822: varastoonpanosta, säilytyksestä, hoidosta ja vakuutuksesta. 2823: Jos takavarikko peruutetaan tai perääntyy, on korvattava 2824: va·hinko, mikä tavaran haltijalle on takavarikon johdosta 2825: saattanut tulla. 2826: 11 §. 2827: Jos ;yleisen tarpeoo tyydyttämiseksi tarvitaan maata, ra- 2828: kenmtsta, laitosta tai muuta omaisuutta, joka soveltuu 2 § :ssä 2829: mainittujen tavarain valmistamiseen, säilytz1kseen, kuljetuk- 2830: seen tai jakeluun, taikka tuotannossa tarpeellisen väen asun- 2831: noiksi, sekä hevosten, ajoneuvojen ja muun kaluston ynnä 2832: työainesten suojuksiksi, olkoon Senaatilla oikeus velvoittaa 2833: omaisuuden haltija korvausta .vastaan luovuttamaan tuo 2834: omaisuus valtion käytettäväksi tai sillä suorittamaan työtä 2835: valtion hyväksi; ja tulee haltijar_~, sallia siihen tarvittavia 2836: muutoksia tehtäväksi ehdolla, että omaisuus haltijan vaati- 2837: mttksesta saatetaan entiseen tilaansa niin pian kuin sen käp- 2838: täntö valtion tarpeeseen on lakannut. 2839: Kuitenkin olkoon se, mitä yllä on sanottu, voimassa elin- 2840: tarvetuottajiin nähden ainoastaan, mikäli se koskee varastoon- 2841: panna, puimista ja jmthattamista varten tarpeellista omai- 2842: S1.tutta ja sillä suoritettua työtä. 2843: 12 §. 2844: Korvaus, josta tässä laissa •puhutaan, lasketaan, milloin 2845: tavaralla on rajahinta, korkeintaan rajahinnan (poist.), mutta 2846: muuten (poist.) paikkakunnam käyvän hinnan mukaan 2847: (poist.). Ellei siitä voida sopia, ratkaisee asian arvio lauta- 2848: kunta, johon kumpikin asianosainen valitsee yhden jäsenen 2849: ja nämä yhdessä valitsevat puheenjohtajan. Elleivät sovi, 2850: määrätköön tuomari tahi kaupungissa maistraatin vuheen- 2851: .iohtaja tai järjestysmies kolmannen puheenjohtaj·aksi. Jos 2852: tuomari asuu kaukana, toimittakoon kunta:.kokouksen esimies 2853: vaalin. 2854: 22 1917.- V. M.- Esitys N:o 3. 2855: 2856: 13 §. 2857: Jokainen olkoon velvollinen, kuvernöörin tai hänen käs- 2858: kystään kruununpalvelijan taikka 17 § :ssä mainitun elin- 2859: tarvelautakunnan tiedustellessa, antamaan tarkat tiedot siitä, 2860: onko hänellä ja kuinka paljon sellaista omaisuutta, josta pu- 2861: hutaan 2 § :ssä. 2862: Kuvernöörillä tai elintarvelautakunnalla on valta kahden 2863: valitsemansa jäsenen läsnä ollessa kruununpalvelijalla tar- 2864: kastuttaa niskoittelevan tai vääräin tietojen antamisesta epä- 2865: luulon alaisen henkilön J!!YYmälää, makasiineja, konttoreja, 2866: huoneuksia, aluksia ja muita suojuksia, niin myös kaupan- 2867: pito~ ja muita sellaisia asiakirjoja. 2868: Joka tällaisen tarkastuksen toimittaa, älköön siitä, mitä 2869: hän on saanut tietoonsa, ilmaisko muuta kuin mitä on ta.r- 2870: peellista tarkastuksen tarkoituksen saavuttamiseksi. 2871: 2872: 14 §. 2873: Senaatti on oikeutettu antamaan määräyksiä (poist.) 2874: asuntojen korkeimmasta vuokrasta sekä vuokrasuhteiden 2875: muusta järjestelystä. 2876: 2877: 15 §. 2878: Joka rikkoo 2, 5, 6, 7, 8 ja 14 §:n mukaan annettuja mää- 2879: räyksiä taikka kieltäytyy antamasta 13 §:ssä mainittuja tie- 2880: toja tahi 'Iliitä ·antaessaan tai tarkastuksessa koettaa erehdyt- 2881: tää viranomaista, rangaistakoon enintään kymmenentuhan- 2882: nen markan saiko1la taikka korkeintaan kahden vuoden van- 2883: keudella. 2884: Sama olkoon laki, jos joku, tietäen 9, 10 tahi 11 § :n mu- 2885: kaan annetusta määräyksestä, luvattomasti käyttää, tahalli- 2886: sesti vahingoittaa tahi hävittää omaisuutta taikka jättää ta- 2887: varan hoitamatta, kun sen hoito on hänen velvollisuutenaan. 2888: Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, olkoon rangaistus 2889: kuritushuonetta korkeintaan kolme vuotta. 2890: Tavara, joka vastoin 5 tai 7 §:n nojalla annettua mää- 2891: räystä yritetään myydä taikka kuljettaa tai maasta viedä 2892: Eräänlaisen omaisuuden käyttö. 23 2893: 2894: tai maahan tuoda taikka vastoin 9 § :n mukaan annettua 2895: määräystä yritetään pidättää valtiolta, lillkoon menetetty. 2896: 2897: 16 § (poist.). 2898: 16 § (uusi). 2899: Syytteet tämän lain säännösten ja niiden nojalla annettu- 2900: jen määräysten rikkomisesta ovat tuomioistuimissa kii1·eelli- 2901: sinä käsiteltävät. 2902: 17 § (poist.). 2903: 2904: 17 § (18 §). 2905: Senaatti saakoon velvoittaa kunnat myötävaikuttamaan 2906: tämän lain nojalla annettavien määräyksien täytäntööniJa- 2907: nossa, ·erittäinkin asettamalla kukin yhden tai useampia elin- 2908: tarvelautakuntia; joiden jäseniä valittaessa on pidettävä sil- 2909: mällä kunnan väestön yhteiskunnallista kokoonpanoa. 2910: Missä varsinainen työväki muodostaa huomattavan osan 2911: väestöä, on vähintään puolet elintarvelmttakuntien jäsenistä 2912: valittava työväen järjestöjen esittämistä henkilöistä. 2913: 2914: 18 § (19 §). 2915: Milloin kiireellisyys tai muut pakottavat asianhaarat kat- 2916: sotaan sitä vaativan, saattaa Senaatti valtuuttaa erinäise~ 2917: valtion tai kunnan viranomaiset antamaan tässä laissa mai- 2918: nittuja määräyksiä noudatettaviksi. 2919: 2920: 19 § (20 §). 2921: Senaatti antaa tarkempia määräyksiä tämän lain sovelta- 2922: mis·esta samoin kuin valtiolle luovutetun omaisuuden käyttä- 2923: misestä. 2924: 20 § (uusi). 2925: Jos tämän lain säännökset tai Senaatin sen nojalla anta- 2926: mat määräykset tekevät jollekulle mahdottomaksi tai tap- 2927: piota tuottavaksi täyttää välipuhetta, johon hän ennen nii- 2928: den julkaisemista on sitoutunut, saakoon välipuheen purkaa, 2929: 1917.- V. M.- Esitys N:o 3. 2930: 2931: jos hän kahdenkymmenenyhden päi·vän kuluessa sen jälkeen 2932: sopimuskumppanilleen sanoutuu siitä välipuheesta irti, ·ja 2933: olkoon tällä sama aika siitä eteenpäin sanoutua irti sopimuk- 2934: sesta, minkä hän ehkä on ensinmainitun sopimuksen nojalla 2935: kolmannen kanssa tehnyt. 2936: Jos joku nyt mainitun välipuheen purkamisesta jmttuu 2937: melkoista suoranaista tappiota kärsimään, on se valtiovaroista 2938: korvattava sillä tavoin kuirt 12 §:ssä säädetään. 2939: 2940: 21 § (uusi). 2941: Kokonaista kuntaa tai sitä suurempaa aluetta koskeva 2942: määräys, jonka Senaatti tämän lain nojalla antaa, on voi- 2943: massa ollakseen julkaistava, niinkuin asetusten ja muiden hal- 2944: litulr,sen yleisten määräysten tiedoksi Slaattamisesta on nouda- 2945: tettavana. 2946: 2947: 22 § (21 §). 2948: Tämä laki käy heti noudatettavaksi ja on voimassa tou- 2949: kokuun 1 päivään 1918. Samana päivänä lakkaavat myös- 2950: kin sen nojalla annetut määräykset ja toimitetut takavarikot. 2951: Kuitenkin ovat 4 § :n määräykset alimmasta hinnasta, 12 § :n 2952: säännökset korvauksen määräämisestä sekä 15 § :n rangaiE.tus- 2953: määräykset lain voimassaolon aikana tehtyihin rikoksiin näh- 2954: den senkin jälkeen sovellettavat. 2955: 2956: 2957: 2958: Asian käsittelyyn ovat ottruneet osaa puheenjohtaja Leivo, 2959: varapuheenjohtaja LiSito ja jäsenet Blomqvist, Hakkinen, Hir- 2960: ven~ailo, Juutilainen, Kaskinen, Hanna Kohonen, Lautasalo, 2961: Pehkonen, Peitsalo, Runtti, E. Saari, Storbjörk, Sundberg 2962: Tuomi ja Vatanen sekä osittain varajäsenet Aromaa, Hiiden- 2963: heimo, Isaksson, Kujala, Lohi, Pennanen ja Väisänen. 2964: Helsingissä, toukokuun 8 p:nä 1917. 2965: Vastalause I. 25 2966: 2967: 2968: 2969: 2970: Vastalauseita. 2971: I. 2972: 2973: Perustuslakivaliokunnan lausunnon lopussa oleva perus- 2974: telematon yritys pyytämättä neuvoa ~Elintarveasiainvalio 2975: kuntaa siihen, mitä sen tulee mietinnössään !Eduskunnalle 2976: esittää, on lievimmin ·sanoen riittämättömästi harkittu toi- 2977: ,menpide. Elintarveasiainvaliokunnan ainoa oikea vastaus tä- 2978: hän olisi ollut jättää se huomioon ottamatta. Kun näin ei 2979: kuitell'kaan ole tapahtunut, vaan Elintarveasiainvaliokunta 2980: on .käynyt lausumaan mielipiteensä sen alotteen laadusta, 2981: minkä Eduskunta on lä!hettänyt Valiokuntaan valmistelevaa 2982: käsittelyä varten, katson asi'akseni täten panll'a vastalauseeni 2983: Elintarveasiainvaliokunnan enemmistön puheena olevaa ly- 2984: hytnäköistä menettelyä vas.taan. 2985: ,se lausunto, jonka Valiokunnan enemmistö on loppukap- 2986: paleeksi mietinnön sivulle 17 laatinut, on asiallisesti väärä. 2987: Niinikään on Valiokunnan jälkimäinen ponsilause Valtiopäi- 2988: väjärj-estyksen 75 §:n sisällyksestä poikkeava. Minun tulee 2989: sen vuoksi kunnioitta.en ehdottaa, että Eduskunta sanotussa 2990: kohdin hyväksyisi seuraavan perustelun· ja ponsilauseet: 2991: Asiaa käsiteltäessä oli Vraliokunnassa syntynyt arve- 2992: luja ~siitä, eivätkö eräät kohdat Valiokunnan valmistamassa 2993: lakiehdotuksessa olleet sitä laatua, että ne, sillä alalla kuin 2994: lakiehdotus käsittää, väliaikaisesti tekisivät voimattomiksi 2995: erinäisiä perustuslaki·emme säännöksiä ja eivätkö siis mai- 2996: nitut lainkohdat, saadakseen laillista pätevyyttä, vaatisi sel- 2997: laista käsittelyä Eduskunnassa kuin Valtiopäiväjärjestyksen 2998: 60 § :ssä on säädettynä. Koska Valiokunta kuitenkin katsoi 2999: itseltään puuttuvan pätevyyttä varmuudella arvostella täten 3000: 1917.- V. M.- Esitys N:o 3. 3001: 3002: syntynyttä kysymystä, katsoi Valiokunta asiakseen siitä 3003: pyytää Perustuslakivaliokunnan lausuntoa; ja on Elintarve- 3004: asiainvaliokunta saanut Perustuslakivaliokunnalta vastaan- 3005: ottaa tähän mietintöön liitetyn kirjelmän, jossa mainitut ar- 3006: velut lausutaan oikeutetuiksi. Tämän johdosta ja viitaten 3007: Perustuslwkivaliokunnan lausuntoon saa Elintarveasiainva- 3008: liokunta ehdottaa, että Edus kunta käsittelisi esillä olevaa 3009: 1 3010: 3011: 3012: 3013: lakiehdotusta Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :,ssä säädetyssä 3014: järjestyksessä. 3015: Lisäksi pyytää Valiokunta asian laatuun nähden ehdot- 3016: taa, ,että ,Eduskunta päättäisi julistaa asian kiireellisenä rat- 3017: kaistavaksi. 3018: 3019: 3020: Sanotun perustuksella saa Valiokunta siis kunnioittaen 3021: ehdottaa: 3022: että Edu~kunta päättäisi julistaa asian kii- 3023: reelliseksi; sekä 3024: että Eduskunta, sillä tavoin kuin V altiopäi- 3025: väjärjestyksen 60 §:ssä on säädetty, eräin muu- 3026: toksin ja lisäyksin hyväksyisi hallituksen esityk- 3027: sessä olevan lakiehdotuksen näin kuuluvana: 3028: 3029: Helsingissä, 8 p. toukokuuta 1917. 3030: 3031: A. Listo. 3032: 3033: Tähän vastalauseeseen yhtyvät: 3034: 3035: E. Saari. J. Kaskinen. 3036: J. G. Hirvensalo. J. Runtti. 3037: Johannes Storbjörk. E. Y. Pehkonen. 3038: Antti Juutilainen. 3039: Vastalause ll. 27 3040: 3041: 3042: 3043: 3044: II. 3045: 3046: Koska Valiokunnan mietintöön sellaisenaan emme katso 3047: voivamme yhtyä, panemme vastalauseemme niihin kohtiin, 3048: joihin muutoksen saamisen pidämme välttämättömänä. 3049: Valiokunnan mietinnön 5 § :n perusteluista ·ehdotamme 3050: ensimäisen kapp·aleen loppuosan, alkaen lauseesta: ,Tehoa- 3051: taakseen erityisesti tätä seikkaa" j. n. e. aina kappaleen lop- 3052: puun asti, tarpeettomana poistettavaksi. 3053: Esitämme 8 §:n perustelujen loppuun lisättäväksi seu- 3054: raavan lauseen: ,Sama valta ulotetaan myös,kin maatalous- 3055: tuotantoon, milloin näyttää ilmeiseltä, että tukkiyhtiöt y. m. 3056: suurmaanomistajat jättävät peltonsa viljelemättä tai muuten 3057: vastustavat tämän pykälän tarkoitusta elintarvetuotannon 3058: turvaamise'ksi". 3059: 11 § :n perustelujen jälkimäisestä kappaleesta ehdotamme 3060: kaksi viimeistä lausett•a poistettavaksi. 3061: Lakiehdotuksen 5 § :n ehdotamme kuulumaan seuraa- 3062: vasti: 3063: 5 §. 3064: Keinottelun vastustamiseksi on Senaatilla valta an- 3065: taa yksinoikeuksia 2 § :ssä mainittujen tavarain kaupan har- 3066: joittamiseen yhteisölle, yhdelle tai useammalle liikkeelle tai 3067: liikkeiden yhtymälle. 3068: 11 § :n 2 momentti on tarpeettomana poistettava. 3069: 3070: Helsingissä, toukokuun 8 p :nä 19•17. 3071: 3072: Otto Peitsalo. Juho Lautasalo. 3073: Julius Sundberg. J. W. Hakkinen. 3074: V. Blomqvist. Onni Tuomi. 3075: Hanna Kohonen. J. Watanen. 3076: 28 1917.- V. M.- Esitys N:o 3. 3077: 3078: 3079: 3080: 3081: III. - 3082: 3083: Valiokunnan hyväksymän lakiehdotuksen 13 §:ään on 3084: otettu määräys, että ,kuvernöörillä tahi elintarvelautakun- 3085: nalla on valta kahden valitsemansa jäsenen läsnä-ollessa 3086: kruununpalvelijana tarkastuttaa" epäluulon alaisen henkilön 3087: varastoja. Täten on toimivalta tahdottu antaa kahdelle toi- 3088: sistaan riippumattomaUe elimelle, jolloin luonnollisesti voi 3089: syntyä epäselvyyttä siitä, kenen velvollisuudeksi missäkin 3090: tapauksessa tarkastuttamisen toimeenpano kuuluu. Toisissa 3091: tapauksessa voi sattua, että tarkastus tulee toimitetuksi ·kah- 3092: teen kertaan. Tämän määräyksen kautta on aiheettomasti si- 3093: vuutettu voimassa oleva hallinnollinen järjestelmä, jonka mu- 3094: kaan paikalliset viranomaiset ovat kuvernöörinviraston alai- 3095: set, saattamalla ne nyt myöskin •elintarvelautakuntain alai- 3096: siksi. Kun s·enlisäksi tarpeellinen toimivalta voidaan elin- 3097: tarvelautakunnille antaa erinäisten tarpeellisten tapausten va- 3098: ralta kysymyksessä olevan lain soveltamise•sta annettavilla 3099: hallinnollisilla määräyksillä, saamme kunnioittaen ehdottaa 3100: 3101: että Eduskunta päättäisi V aliakunnan ehdo- 3102: tuksen 13 §:n, 2 momentista poistaa sanat ,tai 3103: elintarvelautaku'imalla" ja ,kahden valitsemansa 3104: jäsenen läsnä-ollessa kruununpalvelijalla" sekä 3105: 13 §:n perusteluista ensi momentin kokonaan. 3106: 3107: Kuten valiokunnan perusteluista ilmenee, on maamme 3108: elintarvekysymyksen ratkaisu perustettava- miltei yksin- 3109: omaan oman maan tuotantoon. Kun tämä tuotanto ei Iälhes- 3110: kään riitä tyydyttämään kulutusta, mikä nykyään on ja 3111: edelleenkin voi tulla olemaan tavallista suurempi on käsi- 3112: Vastalause IH. 29 3113: 3114: tyksemme mukaan elintarvetuotannon lisääminen kansalli- 3115: nen kysymys, johon on saatava kaikki voimat mukaan. Tä- 3116: hän nähden ol·emme valiokunnassa ehdottaneet asetu·ksessa 3117: annettavaksi Senaatille oikeus välttämättömän tarpeen vaa- 3118: tiessa määrätä työvoimaa elintarvetuotannon käytettäväksi.· 3119: Olemme nimittäin varmasti vakuutettuja siitä, etteivät elin- 3120: tarvetuottajat uskalla eivätkä voi riittävän suuressa määrin 3121: lisätä paljon työvoimaa vaativien vilja- ja juurikasvien sekä 3122: perunan viljelystä, ellei ole takeita työvoiman saamisesta 3123: korjuutöihin. Asetusehdotus, jonka ensimäisenä perusteena 3124: täytyy olevissa oloissa pitää juuri elintarvetuotannon lisää- 3125: mistä, on valiO'kunnan hyväksymässä muodossa menettänyt 3126: tärkeimmältä osaltaan merkityksensä ja nälänhädän uhka on 3127: siten jäänyt varsin pelottavassa määrin olemaan. 3128: Edellä sanottuun ehdotuksen te'kemiseen olemme .katso- 3129: neet olevamme velvolliset, paitsi sitä, että asia on kaikille 3130: yhteinen ja •ennen kaikkea kuluttajain kannalta tärkeä, myös- 3131: kin siihen nähden, että täten olisi voitu saada elintarvetuo- 3132: tannon käytettäväksi henkilöitä, varttunutta ~oulunuorisoa 3133: y. m., jotka eivät vapaata aikaansa yleensä käytä suora- 3134: naista hyötyä tuottamaan. Toisessa sijassa olisi voinut tulla 3135: kysymykseen ·erinäisten yleisten töitten kes!keyttäminen ja 3136: siten vapautuneen työvoiman saaminen elonkorjuutöihin, sa- 3137: malla kuin joka tapauksessa olisi elintarvelautakunnan väli- 3138: tyksellä Senaatin vahvistamissa rajoissa taattu tälle työvoi- 3139: malle kohtuullinen palkka, ravinto ja asunto. 'Samaa peri- 3140: aatetta seuraten olemme ehdottaneet S~naatille annettavaksi 3141: oikeuden u:wvostyövoiman määräämiseksi elintarvetuotannon 3142: palvelukseen. Kaikki tämä yhdessä olisi antanut elintarve- 3143: tuottajille ainakin osittaisen vakuuden työvoiman saamisesta 3144: korjuutöihin, samalla kuin se olisi velvoittanut kaikkia kan- 3145: sanluokkia suhtautumaan auttavasti elintarvetuotannon li- 3146: säämiseen. Tämän ehdotuksemme on kuitenkin valiokunnan. 3147: enemmistö hyljännyt. 3148: Kun asetusehdotus on täten jäänyt miltei yksinomaan 3149: vain elintarvetuottajia veivoittavaksi samalla kuin se antaa 3150: hallitukselle laajan määräämisvallan heidän tuottamiinsa 3151: 30 1917.- V. M.- Esitys N:o 3. 3152: 3153: tuotteisiin toisten 1kansaluokkien hyväksi ja kun on kohtuu- 3154: tonta asettaa ylhteisen nälänhädän torjuminen elintarvetuot- 3155: tajain yksinään suoritettavaksi, pyydämme kunnioittaen eh- 3156: dottaa 3157: että Eduskunta päättäisi ottaa kysymyksessä 3158: olevaan asetusehdotukseen tätä koskevat seuraa- 3159: vat lisäpykälät: 3160: 3161: §. 3162: Jos jollakin paikka'kunnalla esiintyy elintarpeiden tuo- 3163: tannon alalla sellaista työväen puutetta, että tarpeellisia töitä 3164: ei sen ta!kia saada aikanaan tehdyksi, olkoon Senaatilla valta 3165: asianomaisen elintarvelautakunnan anomuksesta ja sittenkun 3166: vakuus työpalkkain maksamisesta sekä kelvollisen elatuk- 3167: sen ja soveliasten asuntojen hankkimisesta on asetettu, mää- 3168: rätä vä:keä muualta sinne määräaja.ksi lähetettäväksi sanot- 3169: tuja töitä suorittamaan. 3170: Työväen 'hankkimiseksi edellisessä momentis,sa. mainit- 3171: tuun tarpeeseen saa 'Senaatti määrätä sellaisia töitä määrä- 3172: ajaksi keskeytettäväksi, jotka haitatta voidaan toiseen aikaan 3173: 1 3174: 3175: 3176: 3177: siirtää. Sama olkoon laki, jos työtarve vaatii opetuksen kes- 3178: keyttämistä jossakin oppilaitohessa tai sen osassa. 3179: Toiseen paikkaan läilletetyn työväen matkatkustannukset 3180: työpaikoille ja sieltä takaisin ovat valtiovaroista maksetta- 3181: vat, mutta sen palkkaus on työanbjan suoritettava asian- 3182: omaisen elintarvelautakunnan välityksellä Senaatin sitä var- 3183: ten vahvistamain rajojen sisällä. Senaatti määrätköön myös- 3184: kin tilatun työväen työpäivän pituuden. 3185: 3186: §. 3187: Edellisessä pykälässä säädetyn työvelvollisuuden alainen 3188: olkoon jokainen, joka on tullut kuudentoista, vaan ei viiden- 3189: kymmenenkuud·en vuoden ikäiseksi, ellei hän ole äiti alle 3190: kuudentoista vuoden ikäiselle lapselle, joka on hänen hoidos- 3191: saan, tai ellei hän vaadittaessa lääkärintodistuksena osota ole- 3192: vansa kykenemätön sellaista työtä suorittamaan tai näytä 3193: vakinaisesti olev,ansa julkisessa tai yksityisessä palveluksessa. 3194: Vastalause Ill 31 3195: 3196: Älköön kuiten'kaan naisia eikä alaikäisiä miehiäkään 3197: määrättäkö kauyaksi 'kotipaikastaan työhön lålhetettäväksi. 3198: 3199: §. 3200: Missä elintllirpeiden tuotannon alalla ilmaantuu sellaista 3201: hevosten tai muiden vetoeläinten puutetta, että tarpeelliset 3202: työt tai ainesten kuljetukset näyttävät sen takia jäävän teke- 3203: • mättä tai myöhästyvän, olkoon 'Senaatilla valta velvoittaa 3204: sellaisten eläinten omistajat antamaan niitä määräajaksi toi- 3205: sen käytettäväksi, kuitenkin siten, että täten tilattu eläin on 3206: pidettävä sen hoidossa tai ajettavana, jonka eläimen haltija 3207: siihen valitsee. 3208: Muuten olkoon noudatettavana mitä työväen tila,u:ksesta 3209: edellä säädetään. 3210: 3211: Jos tämä ehdotus tulee hyväksytyksi, pyydämme esittää 3212: 3213: että ehdotetut lisäpykälät sijoitettaisiin asetus- 3214: ehdotuksen U, 15 ja 16 §:ksi ja pykälien järjes- 3215: tysnumeroissa tehtäisiin tästä aiheutuvat muu- 3216: tokset; 3217: että V aliakunnan ehdotuksessa olevaan 15 3218: §:ään otettaisi'in viittaus myöskin edellä ehdotet- 3219: luihin lisäpy käUin; sekä 3220: että perusteluihin siv. U 16 §:n perustelujen 3221: edelle otettaisiin seuraavat lisäkappal~et, samalla 3222: kuin perusteluissa oleviin pykälien järj&Btysnu- 3223: meroihin tehtäisiin vastoovat muutokset: 3224: 3225: Kun maamme elintarvekysymyksen mtkaisu 'Dn miltei 14 §. 3226: yksinomaan perustettava oman maan tuotantoon, mikä ei lä- 3227: heskään riitä tyydyttämään kulutus'ta, on elintarvetuotannon 3228: lisäämiseen kohdistettrava kai1kki mahdolliset voimat. Tämä 3229: lisääminen voi tapahtua etupäässä viljan, juurikasvien ja pe- 3230: runan viljelyksen laajentamisen kautta. Kun nämä viljelys- 3231: kasvit vaativat suhteellisesti paljon työvoimaa j1a kun toi- 3232: selta puolen jo edellis,anäkin, vuonna esiintyi monin paikoin 3233: 3234: • 3235: Hll7. --V. M. --Esitys N:o :1. 3236: 3237: maassamme t;yöväen puutetta, varsinkin korjuutöiden aikana, 3238: on ryhdyttävä erikoisiin toimenpiteisiin työvoiman varaami- 3239: seksi vilj:ankorjuutöihin. Tähän voidwan käyiitää lähinnä 3240: henkilöitä, va:rttunutta koulunuorisoa y. m., jotka eivät muu- 3241: toin käytä vastaavaa aikaans•a suoranaiscta hyötyä tuotta- 3242: maan. S'amassa tarkoituksessa voi tulla kysymykseen eri- 3243: näisten yleisten töitten keskeyttäminen. Sellaisina on ajatel- . 3244: tava esim. halonhakkuutyöt, jotka ilman suurempaa haittaa 3245: voidaan siirtää myöhemmin syksyllä j1a talvella toimitetta- 3246: viksi. Kun kuitenkin tälläisiin pakollisiin toimenpiteisiin on 3247: hallituksen puolelta ryhdyttävä v:asta välttämättömän tar- 3248: peen vaatiessa, on tätäJ tarkoittavan anomuksen .ial siihen liit- 3249: tyvien selvitysten tekeminen sopivimmin jätettävä elinta:rve- 3250: lautakunnan huoleksi. S:amoin on kohtuullisen. palkan tur- 3251: vaamiseksi annettava lopullinen päätösvalta Senaatin mää- 3252: räämissä rajoissa; elintarv.elautakunna.lle. Tällaisten toimen- 3253: piteitten varal'ta ja ottamalla huomioon yhteisen nälänhädän 3254: uhkan torjuminen, on hallitukselle annettu valtru ryhtyä 3255: myöskin toimenpiteisiin työvoiman järjestämiseksi maanvil- 3256: jelyst.öihin. 3257: 15 §. On luonnollista, .että tällain'en työvelvollisuus voidaan 3258: ulottaa ainoastaan henkilöihin, gotk'a ikänsä ja 'terveyt.ensä 3259: puolesiJa ovat siihen sopivia. S1amoin ·ei ole tarkoituksenmu- 3260: kaista määrä.tä vakituisessa tai muussa seHais·essa toimessa 3261: olevia henkilöitä, joiden siirtämisestä lbarpeellis·et tehtävät 3262: tulisivat kärsimään. 3263: 16 §. Kun useat yhtiöt samoinkuin yksityise'tkin ovat hankki- 3264: neet itselleen huomattavat määrät hevosia talvella toimitetta- 3265: via metsätöitä varten ja kun edellisen vuoden kokemuksesta 3266: pääaitäen osa näistä hevosista 'tulee kesän olemaan laitumella 3267: käyttämät1;öminä, on etupäässä tällaisia tapauksia V•arten tah- 3268: dottu antaa hallitukselle oikeus velvoittaa omistajat luovut- 3269: tamaJan hevosia elintarvetuotannon palveluks~en, missä m. m. 3270: sotilaspakko-ottojen vuoksi on hevosten puutetta olemassa. 3271: 3272: Asetusehdotuksen 17 § :ssä on Valiokunta tahtonut jättää 3273: työväestölle tilaisuuden saada luottamustaan nauttivia hen- 3274: Vastalause Ill 33 3275: 3276: kilöitä elintarvelautakuntiin, tunnustamalla, ett.ä elinta.rve- 3277: lantakuntain menestyksellisen työn ehtona on eri kansalais- 3278: ryhmien sille antama kannatus ja. luottamus. Valiokunnan 3279: hyväksymässä muodossa edellyttää tämä määräys kuitenkin 3280: yleensä työväen edustajain runsaampaakin enemmistöä, mikä 3281: helposti voi vähentää toisten ryhmien kannatusta.. Poistla- 3282: maUa 17 §:n 2 :sen momentin toiselta riviltä sanan ,vähin- 3283: tään" voidaan määräys saada tasapuolisempaa kokoonpanoa 3284: tarkoittavaksi, samalla kuin jätetään tiLaisuus siellä, missä 3285: olosuhteet sitä vaativ,at, valita enemmistökin työväen esi11tä- 3286: mistä henkilöistä. Tähän nähden 11yydämme ehdottaa 3287: 3288: että Eduskunta päättäisi V aliakunnan ehdo- 3289: tu,ksesta 17 §:n 2:sen momentin toiselta riviUä 3290: sekä perusteluista siv. 15 alhaalta neljänneUä ri- 3291: viltå poistaa sanan ,vähintään". 3292: 3293: He1~ illgi;.:s. 7 p :nii touhol;uuta 19·] 7. 3294: 3295: 3296: E. Y. Pehkonen. J. G. Hirvensalo. 3297: E. Saari. Antti Juutilainen. 3298: ,Johannes Storbjörk. Juuso Runtti. 3299: 34 1917.- V. M.- Esity8 N:o 3. 3300: 3301: SUOMEN EDUSKUNNAN 3302: PERUSTUSLAI{IVALIOKUNTA. 3303: 3304: Helsingissä toukok. 7 p:nä 1917. 3305: N:a 9. 3306: 3307: 3308: 3309: 3310: E 1 i n t <1 r \' e a ~ i a i n v a 1i o k u n n a 1 1 t>. 3311: 3312: Tämän toukokuun 1 päivänä on Perustuslakiva.liokuuta 3313: saanwt 'Vastaanottaa Elintarveasia;i'I1vali,okunnalta kirjelmän, 3314: .i·ossa Valiokunta pyyrtää Berustuslakivaliokunnan lausuntoa 3315: siitä onko ja missä kohdin Valiokunnan, Hallituksen esityk- 3316: sen N :o 3 johdosta lalll'tima, kirje1mään liitetty ehdotus laiksi 3317: eräänlaisen omaisuuden käytöstä sodan aiheuttamissa poik- 3318: keuksellisissa oloissa ristiriidassa Suomen perustusla:kien 3319: kanssa. 3320: Asiaa käsitelltyään saa Perustuslakivaliokunta kunnioit- 3321: taen esittää seuraavaa: 3322: Hallitusmuodon 2 § :ssä säädetään, että ,Kuninkaan tulee 3323: hallita valtakuntaansa- _ , - --; kenenkään---- 3324: onnea turmelematta - - - - ja keneltäkään mitään ir- 3325: tainta !tahi kiinieintä omaisuutta otta,matta tahi otatta1mat1a 3326: ilman laillista tuomiota. ja tutkintoa,-----." Yhdistys- 3327: ja vakuuskirjan 2 :ssa kohdassa säädetään: ,Ja niinkuin 3328: kaikki olemme yhtä vapaita alammaisia, niin pitää meidän 3329: myös lain turvissa lmikkein nauttia yhtäläistä oi- 3330: keutta,'' ja sen 3 :ssa kolhdassa lausutaan: ,Yhtä va- 3331: paalla kansalla pitää olla yhtäläinen oikeus, ja sen- 3332: tähden on kaikilla Säädyillä valta ihaUita ja ansaita maata 3333: yhteisessä isänmaassansa." V altakunnan porvaristolle ja 3334: kaupungeilla helmikuun 23 päivänä 1789 annetun vakuutuk- 3335: sen 1 § :ssä säädetään: ,että heillä ·olevat- - - - erioikeu- 3336: rlet - - - - loukkaamatta säilytetään - -- -- - , niin 3337: ettei kukaan heilUe heidän maittensa, huoneittensa, talonase- 3338: Liite. 3339: 3340: mainsa, tilainsa, met.säinsä, 'takamailtten·sa, v.irtainsa, vou- 3341: rainsa, kalastuspaikkainsa, myllyinsä, sahainsa tahi muiden 3342: laitostensa, eikä heidän kauppansa ja merenlkulkunsa, elin- 3343: keinoinsa ja liikenteensä suhteen väih1ntäkään estettä tahi 3344: haittaa saa tehdä." Saman vakuutuksen 2 § :ssä sanotaan: ' 3345: ,että kaikki semmoinen kauppa, liikenne, taide tai käsityö, 3346: joka entises.tään on tunnettu, harjoitettu ja yleisesti mahdol- 3347: linen harjoittaa, tästä lähin 'ei ole ylhdelle tahi: muutamille 3348: yksityisille kotimaan tahi ulkomaan miehille jätettävä tahi 3349: annettava yksinomaisten erioi'keuksien, yksin-oikeuksien tahi 3350: vourauksien ehdolla - - - -." Talonpoikaisen kansan 3351: vapauksiHe ja oikeuksille huhtikuun 4 päivänä 1789 annetun 3352: vakuutuksen 2 § :ssä lausutaan: ,BerintMalonpojan omistus- 3353: oikeus perintöta,loon pidetään voimassansa aina rikko.rna,tlta, 3354: niinkuin myös ·se oikeus sitä hallita, joka on myönnetty ja 3355: vakuutettu - - - -." Saman erikoiskirjan 4 § :ssä vakuu- 3356: tetaan talonpoikaisen kansan oikeus , Valtakunnassa kuljet- 3357: taa ja myydä omia .ia naapuriensa jyvä- ja karja- viljaa sekä 3358: käsitöitä." 3359: Helmikuun 21 päivänä 1789 kruununtalojen myymisestä 3360: perinnöksi sekä niistä eduista ja ehdoista, joilla p.erintötaloja 3361: on hallittava, annetun perustuslainluontoisen asetuksen 2 3362: § :ssä säädetään: ,Kaikilla perintötaJollisilla, olkoonrpa heillä 3363: tiloja, joita Meiltä .i? Kruunulta .i•o on myyty tahi täs·tälähin 3364: saatetaan myydä, tai'kka}la ikivanhoja perintötaJloja, on pe- 3365: rintötalohon ja sen laillisen mittauksen ja rajoituksen kautta 3366: vahvistettuun maahan, .sekä rinta- ja ulko-tilusten ·että met- 3367: sän ja maan ynnä niillä olevan kalastuksen, metsästyksen ja 3368: eläintenpyynnön suhteen, kaikessa yhtä järkä:htämätöin 3369: omistus- ja yhtä vapaa hallinto-oikeus, kuin aatelisilla va- 3370: paataloon, erioikenksien, lain ja asetuksien mukaan; - - 3371: " 3372: Tarkastaessaan Elinttarveasiainvaliokunnan valmistamaa 3373: lakiehdotusta, on Perustuslakivaliokunta havainnut, että sa- 3374: notun lakiehdotuksen perustavat määräykset ovat ristirii- 3375: da.s.sa main:ttujen perustuslukien ja perustuslainluontoisten 3376: säännösten kanssn. Poikkeuksellisissa oloissa ja lakiJhdotuk- 3377: 36 1917.- V. M.- Esitys N:o 3. 3378: 3379: s·essa määrätyn ajanjakson kuluessa .antav:at ne Senaatil1e ja 3380: muille hallintoelimil,le oilmuden ryhtyä kansalaisten omai- 3381: suuteen ja taloudelliseen toimintaan tavalla, joka loukkaa 3382: Suomen kansalaisille perustuslaeissa vakuutettuja oikeuksia. 3383: Niinpä la,kiehdotuksen 2 § on ristiriidassa porvaristolle 3384: ja kaupuruge~lle annetun vakuutuksen 1 §:n kanssa, sillä ta- 3385: varanomistajalle tuotiaa estettä ja haittaa se, ettei hän saa 3386: va})aasti määrätä tavaransa myyntihintaa. 3387: Hallitusmuodon 2 § :ään ja äsken maini,tun vakuutuksen 3388: 1 § :ään soveltuma1ton on lakiehdotuksen 3 § :n säännös, jonka 3389: mukaan viranomainen saa vallan ei ainoastaan haltuunsa ot- 3390: taa yksityisten omaisuutta, vaan myöskin oikeuden myydä 3391: se määrätystä hinnasta. 3392: Yhdistys- ja V akuuskirjan 2 ja 3 ~ohdan, pmvaris- 3393: tolle annetun vakuutuksen 2 § :n sekä talonpoikaiselle kan- 3394: salle annetun vakuutuksen 4 § :n kanssa on rist~riidassa laki- 3395: ehdotuksen 5 §, koska Senaattti saisi sen nojalla vallan antaa 3396: yksinoikeuksia erinäisten tavarain kau})an harjoittamiseen. 3397: · Lakitehdotuksen 6 § :ssä oleva säännös, jonka nojaJla Se- 3398: na~tiUa olisi oi'keus kieltää ja estää yksityistä myymästä 3399: omaisuuttaan niin suurissa erissä kuin haluaa, ei ole sopu- 3400: soinnussa porvaristoHe annetun vakuutuksen 1 § :n kanssa. 3401: Sää:nnös ehdotuksen 7 § :ssä, jonka mukaan Senaatti voi 3402: rajoittaa tai kokonaan kieltää tavarain kuljetuksen maassa 3403: paikasta toiseen sekä tuonnin ja. viennin, on ris.tiriida,ssa rpor- 3404: varistolle annetun vakuutuksen 1 ja 2 § :n sekä talonpojille 3405: annetun vakuutuksen 4 § :n kanssa. . 3406: Ehdotuksen 8 § :n mukaan olisi Senaat.ti oikeu:tettu anta- 3407: maan eräänlaisten tavarain valmistus- ja käy(ttämistavasta 3408: määräyksiä, jotka voi'Vat koskea koko maata tai osaa siitä. 3409: Tämä V3ilta tulisi loukkaamaan niitä vapauksia ja oikeuksia, 3410: jotka porvaristolle on t~Vattu useinmainitun vakuutuksen 3411: 1 §:ssä. 3412: Se pakkoluovutus, joka lakiehdotuksen 9 ja 10 § :ssä sää- 3413: detään, on ristiriidassa Hallitusmuodon 2 § :n ja ro:rvaris- 3414: tolle annetun vakuutuksen 1 § :n säännösten kanssa, vaikkd.- 3415: kin pak:koluovutus tap:1htuu korvausta va•staan. 3416: ·Liite. 37 3417: 3418: Hallitusmuodon 2 §:n, porvaristolle annetun vakuutuksen 3419: 1 § :n ja ta.lon1Jojille annetun vakuutuksen 2 § :n sekä kruu- 3420: nuntalojen myymistä koskevan asetuksen 2 § :n säännösten 3421: vastainen on lakiehdotuksen 11 § :ssä oleva säännös Senaatin 3422: oikeudesta pakkoluovutuksella ottaa valtion käytettäväksi 3423: erinäistä omaisuutta. 3424: Porvaristolie annetun vakuutuksen 1 § :ään sisältyväin 3425: säännösten Vllistainen on lakiehdotuksen 14 §, joka oikeuttaa 3426: Senaatin antamaan määräyksiä asuntojen korkeimmista vuok- 3427: r.Usta sekä vuokmsuhteiden muusta järjestelystä. 3428: Ylläisanotusta hwvaitaan, että lakiehdotuksen tärkeimmät 3429: ja oleellisimmat osat merkitsevät poikkeamista perus- 3430: tuslakien säännöksistä. La;kiehdoltuksen muilla määräyk- 3431: sillä ei taas ole merkitystä ilman ylläkosketeltuja säännöksiä. 3432: Perustuslakivaliokunnan mielestä on siis esiHä oleva lakieh- 3433: dotus kokonaisuudessaan käsiteHävä siHä tavalla, kuin 1Je- 3434: rustuslain muuttamisesta säädetään. 3435: Tässä yhiteydessä on Valiokunta katsonut syytä olevan 3436: huomauttaa, etteivät täimän lakiehllotuksen säännökset kumoa 3437: yllämainittuja, perustuslaissa kansalaisille turvattuja oikeuk- 3438: sia ja va11auksia, vaan ainoastaan tekevät ne väliaikaisesti 3439: voimattomiksi ehdotetun la:in käsittämällä alalla. 3440: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Perustuslaikivalio- 3441: kunta saa mieliJpiteenään lausua, 3442: 3443: että ehdotus laiksi eräänlaisen otnaisuudeJ~, 3444: käytöstä sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa 3445: oloissa on käsiteltävä siinä järjestyksessä kuin 3446: Valti.opäiväjäl·jestyk,sen 60 §:ssä säädetään. 3447: 3448: Koska puheenaoleva esitys ei ole sellainen aloite kuin V al- 3449: tiopäiväjärjeE>tys tuntee, mutta siitä huolimatta void,aa:n krut- 3450: soa olevan riittäviä edellytyksiä sen käsittelylle, oli:si Perus- 3451: tuslakivaliokun1lan mielestä syytä mietinnössä tästä huo- 3452: mnurttaa. Sitä paitsi näyttää olevan tarpeellista lausua, ettii 3453: laki olisi vahvistettava l~duskunnan myötävaikutuksella mää- 3454: rättävällä tavalla. 3455: 1917.- V. M.- E8it;r8 N:o 3. 3456: 3457: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 3458: Mäkelin, Y. j·a jäsenet: Ingman, Estlander, Hultin, Karhinen, 3459: Kuusinen, K nrkinen, Nevanlinna, Pennanen, Piisinen (osit- 3460: tain), Rantanen, F., Repo (osit!Jain), Retulainen s-ekä Vlarajä- 3461: senet Kujala, Listo (osittain), Rosenqvist, Suosalo, Tirkkonen 3462: (osittain) ja W atanen (osittain). 3463: 3464: 3465: 3466: PernRtuslaki va.liok{mnan puolesta: 3467: 3468: Yrjö Mätkelin. 3469: lAite. 3470: 3471: 3472: 3473: 3474: Vastalauseita. 3475: I. 3476: 3477: V. J :n mukaan on Perustuslakivaliokunnan, kuten' muit- 3478: tenkin valiokuntain, asiana vrulmistella kysymykset, jotka 3479: Eduskunta, sovelluttaen jokaisen valiokunnan pätevyyttä kos- 3480: kevia säännöksiä, sille on lähettänyt. Työjärjestyksessä, joka 3481: va.liokuntia varten vahvistetaan, on sellainen menettely saa- 3482: vuttanut tunnustusta, että valiokuntaa on IJidetty oikeutet- 3483: tuna asiassa, joka sen 'käsiteltäväksi on lähetetty, pyytää 3484: lausuntoa suorastaan toiselta valiokunnalta. Valiokunnalla 3485: ei yleensä ole oikeutta omasta aloitteesta.an ottaa käsiteltäväk- 3486: seen asiaa eikä siitä antaa lausuntoa. Sellais~a menettelyä ei 3487: myöskään voi IJitää sopivana sellaiseen kysymykseen nähden, 3488: .ioka on lähetetty toiseen valiokuntaan ja josta tämä valio- 3489: kunta ei ole lausuntoa pyytänyt, tahi joka Eduskunnan täysi- 3490: istunnossa voidaan valiokuntavalmistelutta ratkaista. Jos 3491: valiokunta syystä tai toisesta itsestään ot!taisi käsiteltäväk- 3492: seen asioita .ia antaisi niistä lausuntoja, olisi tämä myöskin 3493: omiaan selrä viiv;vttämään niiden asiain loppuun suoritta- 3494: mista, jotka Eduskunta valiokunnalle on uskonut, että häiri- 3495: ten vaikuttamaan muitten valiokuntain työhön. 3496: Elintarveasiainvaliokunta on kysynyt, onko ja m1ssa 3497: kohdin Valiokunnan Hallituksen esityksen N :o 3 johdosta 3498: laatima mietintö ristiriidassa Suomen perustuslakien kanssa. 3499: Tästä 'asi,asta on Perustuslakivaliokunta an<tanut l·ausunnon, 3500: minkä sisällys on keskitetty r)onteen, johon omasta puolestani 3501: olen yhtynyt. 3502: Se, minkä Valiokunta ponnen jälkeen on lisännyt, ei sitä 3503: vastoin kuulu kysymykseen, onko mainittu 'lakiehdotus ja 3504: 40 1917.- V. M:;- Esitys N:o 3. 3505: 3506: missä osissa ristiriidassa 'Perustuslain kanssa, vaan sisältää 3507: se <lausunnon, .ioka koskee itse esityksen suhdetta V. J:een 3508: sekä sitä tapaa, millä lakiehdotus olisi vahviRtettava, joista 3509: asioista lausuntoa ei ole pyydetty. 3510: Näin ollen täytyy minun katsoa, että Perustuslakivalio- 3511: kunnaHa ei ole <Jllut syytä ]ausua mieli'pidettä;än mainituist}l 3512: seikoista, ja olen siinä tarkoituksessa merkinnyt vastalau- 3513: seen. 3514: Mitä P.erustusla,kiva1iokunnan lausunnon sisältöön tässä 3515: kohdin tulee, on se mielestäni sekä epäselvä että väärH. 3516: 3517: Helsingissä toukokuun 7 p :nä 19'17. 3518: 3519: Ernst Estlander. 3520: 3521: Tähän yhtyy 3522: H. G. Ro~tmqvist. 3523: Liite. 41 3524: 3525: 3526: 3527: 3528: II. 3529: 3530: Elintarveasiainvaliokunta ei ole pyytänyt Perustuslaki- 3531: valiokunnaHa lausuntoa siitä, onko Hallituksen esitys N :o 3 3532: sellainen aloite, jota Valtiopäiväjärjestys tuntee, eikä myös- 3533: kään siitä, onko olemassa riittäviä edellytyksiä sanotun esi- 3534: tyksen käsittelylle ja millä tavalla Eduskunnan tässä asiassa 3535: ehkä päättämä lakiehdotus olisi vahvistettava. E1intarve- 3536: asiainvaliokunnan valmistama mietintö ei myöskään ole ollut 3537: Perustuslakivaliokunnan nähtävänä, eikä Perustuslakivalio- 3538: kunnalla muutenkaan ole oHut tietoa sanotun mietinnön si- 3539: sällöstä. Perustuslakivaliokunnalta on niin ollen kokonaan 3540: puuttunut aihetta huomautukseen, että Elintarveasiainvalio- 3541: kunnan tulisi mietinnössään kosketeHa ylempänä mainittuja 3542: seikkoja. Meillä ei niin ollen myöskään ole syytä esiintuoda 3543: mielipidettämme Valiokunnan lausunnossa näistä seikoista 3544: esiintuodusta käsityksestä, jota Valiokunta ei ole millään ta- 3545: valla perustellut. 3546: 3547: Hel~ingif'f'ä. 7 p:nä tonkok. 19] 7. 3548: 3549: 3550: Lauri Ingman. Alftoed Uf\tulaiHPII. 3551: E. Nevanlinna. T. Hultin. 3552: Pekka Pflnnatwn. 3553: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 3554: 1917.- S. V. M..- Esitys N:o 3. 3555: 3556: 3557: 3558: 3559: Suuren valiokunnan mietintö 3560: N:o 1 hallituksen esityksen johdosta, joka si· 3561: sältää ehdotuksen laiksi eräänlaisen omaisuu- 3562: den käytöstä sodan aikana sekä sodan aiheut- 3563: tamissa poikkeuksellisissa oloissa. 3564: 3565: Suuri vaEokunta on, bsiteltyänsä yllämainitun asian, 3566: päättänyt yhtyä Elinta,rveasiainva1iokunnan mietinnössä 3567: N :o 1 olevaan ehdotukseen, 3568: että esillä oleva lainsäätämisasia käsitellään 3569: siinä järjestyksessä kuin Valtiopäiväjärjestyksen 3570: 60 §:n 2 momentissa on säädetty; ja 3571: että Eduskunta hyväksyy Eduskunnan myö- 3572: tävaikutuksella määrättävällä tavalla vahvistet- 3573: tavaksi ja voimaan saatettavaksi Elintarveasiain- 3574: valiokunnan laatiman lakiehdotuksen. 3575: 3576: Helsingissä, 10 päivänä toukO'kuuta 1917. 3577: \ 3578: 1917. ~ 8. V. M.- Esitys N:t 3. 3579: 3580: 3581: 3582: 3583: Vastalauseita. 3584: I. 3585: 3586: Kun me Hallituksen kutsumuksesta. V. J :n mukaan olem- 3587: me :kokoontuneet valtiopäiville, on meidän. seurattava V. J :n 3588: määräyksiä Edusrkunnalle jätettyjen esitysten käsittelystä 3589: ja Eduskunnan hyväksymien ehdotusten jä.ttämisestä vahvis- 3590: tamista ja lakina antamista varten. Aiheeton on sen vuoksi 3591: mielestäni tätä a.siaa koskeva lausunto Elinta,rvevlllliokunnan 3592: puolelta.. 3593: Ehdotan siis, että VaHiokunnan kaksi pontta (siv. 18) 3594: korvattaisiin seuraa vi'11a: 3595: 3596: että EduNku•ta päättäisi julistaa. asian kii- 3597: reelliseksi, sekä 3598: että EdU3kunta, sillä tavoin kuin V altiopäi- 3599: väjärjestyksen 60 §:ssä on .<;äädetty, eräin muu- 3600: toksin ja lisäyksin hyväksyisi hallituksen esityk- 3601: sessä olevan lakiehdotuksen näin kuuluvaksi: 3602: 3603: Viimeinen kappa-le Elintarvevaliokunnan perusteluista 3604: on tal'löin poistettava lukuunottamatta näin kuuluvaa lau- 3605: setta: 3606: Ky;symyksessä oleva la.lritfudotus on - kuten käy sel- 3607: ville Perustm!!lakiva1iokunnan Valiokunnan tiedusteluun an- 3608: tamasta vastauksesta - käsiteltävä siinä järjestyksessä ikuin 3609: perustusla•kiluontoisten kysymy·sten käsittelemisestä on sää- 3610: detty. 3611: He:lsingissä, toukokuun 10 p:nä 1917. 3612: G. G. Rosenqvist. 3613: 3614: Tähän yhtyy: 3615: Gustaf Gädda. 3616: V18talause II. 3 3617: 3618: 3619: 3620: '· 3621: ' 3622: 3623: 3624: 3625: II. 3626: 3627: Suuri validkunta on päättänyt puolestaan hyväksyä nii- 3628: den ponsien muadoste1un, joihin Elintarvevaliokunnan mie- 3629: tintö Eduskunnalle jätetystä ehdotuksesta laiksi eräänlai- 3630: sen omaisuuden käytöstä sodan arkana sekä sodan aiheutta- 3631: missa poikkeusoloissa päättyy, sekä niiden mietinnössä esi- 3632: tetyn perustelun. Jälkimäinen ponsi sekä se perustelun ydt- 3633: 1 3634: 3635: 3636: tely, joka siihen liittyy, on mielestämme kuitentkin erittäin 3637: arveluttava, koska sen kautta ehdotetun lain voimaanastumi- 3638: sen aika jää ri]ppuvaksi toisen kysymyksen ratkaisun ajasta, 3639: kysymyksen, jdka vielä on epämääräinen. Toiselta .puolen 3640: ei v.oida ·katsoa välia~kaisen ja tavpee1'1isella ennakkoepäyk- 3641: sel'lä annetun tunnustuksen Venäjän väliaikaisen hallituksen 3642: oikeudesta v!llllitsevissa poikkeuksellisissa ja vä:liaikaisissa 3643: oloissa toistaiseksi vahvistaa kiireellisiä eduskuntapäätöksiä 3644: lou~kaavan EduS'kunnam oikeutta ja velvol'lisuutta koettaa 3645: Suomen valtiomuodon hengen mukaisesti ma1hdollisimman 3646: pian järjestää maan lainsäätämisjärjestys ja valvoa Suomen · 3647: oikeutta ja etua. 3648: Esittämil'lämme 'Perusteilla olemme olleet sitä mieltä, 3649: että Suuren va11iokunnan puolestaan o'lisi pitänyt yhtyä seu- 3650: raavaan lausuntoon, joka vastaa El'intarveasiain valiokunnan 3651: mietinnön loiJIPUa alkaen sanoista: ,Vaikka käsit~ltäväna 3652: oleva 'hallituksen esitys": 3653: Vaikka käsiteltävänä oleva esitys ei täytä Valtiopäivä- 3654: järjesty'ksen asettamia ehtoja, katsoo Valiokunta kuitenkin, 3655: että nykyisissä oloissa on olemassa riittäviä edel'lytyksiä tä- 3656: män asian kälsittelylle. Kysymyksessä oleva lakiehdotus · 3657: näyttää myös - kuten käy selville Perustuslakivaliokunnan 3658: Valiokunnan tiedusteluun antamasta. vastauksesta - olevan 3659: käsiteltävä siinä järjestyksessä kuin perustus1ain'luontoisten 3660: 4 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 3. 3661: 3662: ky.eymysten käsitteleruisestä on säädetty. Valiokunta siis, 3663: edellyttäen, että olojen vaatima muutos Suomen lainsäätä- 3664: misjärjestyksen säännöksiin mitä pikimmin Eduskunnan 3665: myötäva~kutu:kselle sa·adaan aikaan, kunnioittaen Eduskun- 3666: nalle ehdottaa: 3667: että esillä oleva lainsäätämisasia käsitellään 3668: siinä järjestyksessä kuin V altiopäiväjärjestyk- 3669: sen 60 §:n 2 momentissa on säädetty; ja 3670: että Eduskunta hyväksyy seuraavan lakieh- 3671: doty,ksen:. 3672: 3673: Helsingissä, toukokuun 10 p:nä 1917. 3674: 3675: 3676: Eirik Hornborg. A. J. Bäek. 3677: 3678: 3679: 3680: 3681: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 3682: 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 3, 3683: 3684: 3685: 3686: 3687: Suuren valiokunnan mietintö 3688: N :o 1 a hallituksen esityksen johdosta, joka 3689: sisältää ehdotuksen laiksi eräänlaisen omai- 3690: suuden käytöstä sodan aikana sekä sodan ai- 3691: heuttamissa poikkeuksellisissa oloissa. 3692: 3693: Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyväJksynyt · 3694: r_,ain eräänbi sen omaisuuden käytöstä sodan aiheuttamissa 3695: poikkceu'ksellisissa oloissa Suuren valiokunnan mietinnössii 3696: N :o 1 olevan ehdo·tuksen mukaan, paitsi mikäli koskee 1] 3697: § :ää, josta Eduskunta on päättänyt poistaa 2. momentin, niin 3698: että pykälä olisi näin kuuluva: 3699: 3700: 11 §. 3701: Jos yleis·en tanpeen tyydyttämiseksi tarvitaan maata, ra- 3702: kennusta, la;itosta tai muuta omaisuutta, joka soveltuu 2 § :s~ä 3703: mainittujen tavarain valmistamiseen, säilytykseen, kuljetuk- 3704: seen tai jakeluun, taikka tuotannossa tarpeellisen väen asun- 3705: noiksi, se'kä !hevosten, ajoneuvojen ja muun kaluston ynnä 3706: työainesten suojuksiksi, olkoon Senaatilla oikeus velvoittaa 3707: omaisuuden haltija korvausta vastaan luovuttamaan tuo 3708: omaisuus valtion käytettäväksi tai sillä suorittamaan työtä 3709: valtion hyväksi; ja tulee haltijan sallia siihen tarvittavia. 3710: muutoksia tehtäväksi ehdolla, että omaisuus haltijan vaati- 3711: muksesta saatetaan entiseen tilaansa niin IJian kuin sen !käy- 3712: täntö valtion tarpeeseen on la!kannut. 3713: (Poist.) 3714: Kun asia Eduskunnan IJäättämän muutoksen johdosta on 3715: ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä, on Valiokunta päät- 3716: tänyt puoltaa lakiehdotusta Eduskunnan päättämässä muo- 3717: dossa, kuitenkin siten muutettuna, että 11 § hyväksyttäisiin 3718: sellaisena kuin se on 'ha'llitu•klsen esityksessä. 3719: 2 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 3. 3720: 3721: Edelläolevan perusteella saa Suuri valiokvnta lnmnioit- 3722: taen el!dottaa, 3723: 3724: että Edusk1~onta hyväksyisi lakiehdotuksen 3725: 11 §:n hallituksen esityksen mukaisesti, nii'in 3726: kuuluvana: 3727: 3728: 11 §. 3729: Jos yleisen tarpeen tyydyttämis,eksi tarvitaan laitosta 3730: tai muuta omaisuutta, joka on tarkoitettu tai voidaan käyttää 3731: 2 § :ssä mainittujen tavarain valmistamiseen, kuljetukseen 3732: tai ja:keluun, on Senaatilla oikeus velvoittaa :omaisuuden hal- 3733: tija korvausta vastaan asettamaan omaisuus valtion käytet- 3734: täväksi tai sillä suorittamaan työtä valtion hyväksi. Edellä 3735: sanottu koskee myöskin varastoa varten tarpeellista maata 3736: ja rakennusta. II 3737: 3738: Helsingissä, 12 päivänä toukakuuta 1917. 3739: 3740: 3741: 3742: 3743: Helsingissä, Suomen Senaatin kirja,painossa, 1911. 3744: 1917. - Edusk. vast. - Esitys N :o 3. 3745: 3746: 3747: 3748: 3749: Suomen Eduskunnan vastaus 3750: Hallituksen esitykseen laiksi eräänlaisen omai- 3751: suuden käytöstä sodan aikana sekä sodan ai- 3752: heuttamissa poikkeuksellisissa oloissa. 3753: 3754: Suomen Eduskunta on käsitellyt Hallituksen antaman 3755: esityksen laiksi eräänlaisen omaisuuden käytöstä sodan ai- 3756: kana sekä sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa. 3757: Hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen on, ku- 3758: ten käy selville Hallituksen esityksestä, aiheuttanut se, että 3759: entinen hallitus, ryhtyessään poikkeuksellisiin toimenpitei- 3760: siin maan väestön varustamiseksi elintarpeilla ja muilla tär- 3761: keillä yleisesti käytetyillä tarveaineilla, on nojautunut Suo- 3762: men asetuskokoelmassa 13 päivänä marraskuuta 1909 jul- 3763: kaistuihin ,sotatilassa oleviksi julistettuja paikkakuntia kos- 3764: keviin säännöksiin", joilla säännöksillä, koska ne eivät ole 3765: syntyneet Suomen låkien mukaisessa järjestyksessä, ei ole 3766: ollut laillisesti velvoittavaa voimaa. 3767: Eduskunnan käsiteltäväiksi annetun lakiehdotuksen no- 3768: jalla Senaatilla olisi valta määrätä yksityisten omaisuudesta 3769: ja sen käytöstä tavalla, mikä jyrkästi poikkeaa normaalisten 3770: aikojen oikeus- ja kohtuusperiaatteista. Eduskunta on imi- 3771: tenkin katsonut, että niissä poikkeuksellisissa oloissa, 3772: joihin Suomi, kuten melkein kaikki sivistysmaat, on 3773: sodan aikana joutunut, ja erityisesti siinä vaiheessa, mihin 3774: elintarvekysymys Suomessa on tullut, on väittämätöntä ryh- 3775: tyä toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön aikaansaamis~ksi 3776: kuin Hal.lituksen esityksessä on tarkoitettu. 3777: Tärkein elintarvetta koskeva kysymys on leipäviljan han- 3778: kinta. Kuten tunnettua, Suami on viljankulutukseen nähden 3779: riip'Puvainen tuonnista, koska se ei ole enää vuosi:kymmeniin 3780: kyennyt tuottamaan väestön kulutukselle riirttävästi viljaa. 3781: 2 1917. - Edusk. vast. - Esitys N :o 3. 3782: 3783: 'l'ämä epäsuhde viljan kulutuksen ja kotimaisen tuotannon 3784: välillä on yli puoli vuosisataa kasvamistaan kasvanut. Maan 3785: yhteys Venäjän kanssa antoi kuitenkin toiveita siitä, että 3786: suoriuduttaisiin syömäviljakysymyksestä sodankin aikana; 3787: mutta nämä toiv·eet eivät ole toteutuneet. Til!listo osottaa, 3788: ettei voida tulla toimeen nyt käytettävissä olevalla viljamää- 3789: rällä uuteen satoon saakka. Useissa seuduin ilmeneekin jo 3790: syömäviljan puutetta. Aseman tekee vielä u'hkaavammaksi 3791: se seikka, että maassa oleva väestö on melkoista lukuisampi 3792: kuin tavallisissa oloissa, koska täällä on runsaasti venäläistä 3793: työväkeä ja sotilasten perheitä. 3794: Sella~sissa oloissa, joissa Suomen väestö nyt elää, vaa- 3795: ditaan yhteiskunnan ja hallituksen puolelta >barmokkaita 3796: toimenpiteitä. On koetettava kaikilla mahdollisilla keinoilla 3797: lisätä välttämättömien elintarpeiden tuotantoa, ennen kaik- 3798: kea syömäviljan ja muiden ravintokasvien kotimaista vilje- 3799: lystä. Samalla on pidettävä huoli siitä, että tuotetut elintar- 3800: peet ja muut välttämättömät tarvetavarat tulevat tasaisesti 3801: jaetuiksi kaikille kuluttajille eivätkä joudu yleisen puutteen 3802: vallitessa jäämään tuottajien tai välittäjien vamstoihin. Kun 3803: tällainen aika on myöskin omansa kohottamaan elintarpei- 3804: den ja muiden tarveaineiden hintoja, on tarkoituksenmukai- 3805: silla keinoilla lievitettävä tästä kohoamisesta johtuvia seu- 3806: rauksia ennen kaikkea vähävaraisille väestöry·hmille. Näiden 3807: tarkoitusperien toteuttamiseen ta'htoo lakiehdotus antaa hal- 3808: lituk,selle keinot. 3809: Samalla kun Eduskunta on pääkohdissa hyväksynyt Hal- 3810: lituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen, on Eduskunta 3811: sen yksityiskohtiin tehnyt erinärsiä muutoksia ja lisäyksiä. 3812: 3813: 2 §. Hallituksen esityksessä olevan lakiehdotuksen 2 § :ssä on 3814: Senaatille annettu valta määrätä elintarpeiden, karjanrehun, 3815: polttoaineiden, Vaatetustavaroiden ja muiden yleisien tarveai- 3816: neid·en rajahintoja. Eduskunta on muuttanut pykälää siten, 3817: että Senaatin oikeus asettaa rajahinnat esim. p1JiPerille ja 3818: maataloudessa tarvittaville työkaluiUe ja koneille käy sel- 3819: Eräänlaisen omaisuuden käyttö. 3 3820: 3821: vemmin ilmi. Rajahintajärjestelyn ulkopuolelle jäävät niin 3822: ollen etupäässä ylellisyysteoHisuuden tuotteet, joiden säännös- 3823: telyä täissä pykäilässä mainitulla tavalla ei ole katsottu tar- 3824: peelliseksi.- Koska yhteiskunnan edun kannalta on tarpeel- 3825: lista rajahintoja määräittäessä ottaa huomioon, että niiden 3826: va~kutuksesta ei keskeytystä synny tärkeidtm elintarpeiden 3827: ja muiden yleisten tarveaineiden tuotannossa ja tuotaJnnon li- 3828: sääntymisessä, vaan että rajahinta takaa lrittäjäille hänen 3829: kustannuksensa ja tavanmukaisen liikevoiton, on Eduskunta 3830: puheena olevan 2 § :n 1 momentin kaksi viimeistä sanaa ,tar- 3831: peellista tuotantoa" vaihtanut sanoiksi ,tarp-eellista tuotan- 3832: non lisääntymistä". 3833: Milloin jollakin on lakiehdotuksen 2 § :ssä mainirttua ta- 3 §. 3834: varaa hallussaan melkoista enemmän kuin hän tarvitsee 3835: itseään tai niitä varten, jotka häneltä sa•avat elatuksen 3836: tai muonaa taikka mitä ~hänelle on tarpeen muun elinkeinon 3837: kuin kaupan !harjoittamiseen ja milloin 'hän kieltäytyy myy- 3838: mästä sitä rajahintaan, voi kuvernööri lakiehdotuksen 3 § :n 3839: mukaan siinä määrätyin edellytyksin myyttää tavaran hal- 3840: tijan laskuun. Koska Eduskunnan mielestä uhkaavan elin- 3841: tarvepulan johdosta on syytä ulottaa oikeus pakkomyynnin 3842: toimittam~seen kaikkiin niihin trupauksiin, jolloin 2 § :ssä 3843: mainittua tavaraa on jollakin yli laissa sallitun määrän, on 3844: Eduskunta poistanut pyikälästä sanan ,melkoista".- Koska 3845: voi bpaMua, että viranomaisen tullessa pakkomyyntiä toi- 3846: mittamaan asianomainen unohtaa vaatia its·elleen jätettäväksi 3847: tavaraa sen verran kuin lakiehdotuksen 3 § :n 2 momentin 3848: mukaan on hänelle jät~ttävä yli 'saman pykälän 1 momen- 3849: trssa säädetyn määrän, on Eduskunta ensinmainitusta mo- 3850: ment1sta poistanut sanan ,vaadittaessa". 3851: Eduskunnan tekemäin muutosten johdosta lakie'hdotuk- 4 §. 3852: sen 4 §:ään voi valtio ostaa pykälässä mainittuja tavaroita 3853: vahvistetusta hinnasta, jos näiden elintarpeiden hinta ylei- 3854: sessä !kaupassa ei sii'hen nouse. 3855: LaJkiehdotuksen 5 § :n mukaan on Senaatilla valta kei- 5 §. 3856: nottelun vastustamiseksi antaa yksinoikeuksia lakiehdotuk- 3857: sen 2 § :s·sä mainittujen tavarain kaupan ~harjoittamiseen yh- 3858: 4 1917. - Edusk. vast. - Esitys N:o 3. 3859: 3860: delle tai useammalle liikkeelle tai liikkeiden yhtymälle. 3861: Koska näiden yksinoikeuksien myöntäminen voi Eduskunnan 3862: mielestä tulla kysymykseen lihan ha-nkinnassa väestön tar- 3863: peeksi ja tämän toimenpiteen ohella on yhtä tärkeänä tarkoi- 3864: tuksena karjakannan säilyttäminen, on Eduskunta puheen- 3865: alaiseen pykälään lisännyt näitä seikkoja käsittävän kohdan. 3866: Sanan ,keinottelu" on Eduskunta katsonut tarkoituksenmu- 3867: kaiseksi muuttaa sanoiksi ,kohtuuttoman voiton tavoittelun 3868: ehkäiseminen".~ Samalla kun Eduskunta on ·pykälän lappu- 3869: osaan tehnyt muutoksen, jonka mukaan Senaatilla on valta 3870: ryhtyä myös mui'hin toimenpiteisiin sanotussa lainpaikassa 3871: tarkoitetun kaupan järjestämiseksi, on EduskuJJJta tahtonut 3872: antaa Senaatille oikeuden harkinnan mukaan myöntää ky- 3873: symyksessä olevia yksinoikeuksia ·myös kuntien elintarve- 3874: lauta·kunnille. Tällaisen ma:hdolli:suuden varalta on pykä- 3875: lään lisätty sana ,yhteisölle". 3876: 7 §. Hallituksen esityksessä olevan lakiehdotuksen 7 § :n 1 3877: momentissa annetaan Senaatille valta rajoittaa tai kieltää ta- 3878: varan kuljetus paikasta toiseen sekä sen tuonti ja vienti, 3879: mutta saman pykälän 2 momentti koskee vain vientiä. Tämä 3880: määräys olisi omansa antamaan aihetta sellaiseen käsitykseen, 3881: että vientiä kiel·lettäessä olisi joka kerta joko rajahinnat pois- 3882: tettava tai niitä korotettava. ,Jotta pykälään ei sisälly- 3883: tettäisi tätä kehoitusta, mutta ei myöskään sellaista järjes- 3884: telyä tehtäisi tarpeen vaatiessa mahdottomaksi, on Edus- 3885: kunta muuttanut puheenalaisen kohdan siten, että elintar- 3886: peiden vientiä rajoitettaessa tai kiellettäessä on pidettävä sil- 3887: mällä, ettei ehkäistä tarpeellista tuotannon lisääntymistä. 3888: 8 §. Lakiehdotuksen 8 § :ssä Senaatille annettua valta-a mää- 3889: rätä kulutuksen tarkoituksenmukaista järjestämistä on Edus- 3890: kunnan mielestä syytä laventaa sikäli, että määräyksiä voi- 3891: daan anta·a myöskin elintarvetuotannon turvaamiseksi. 3892: 9 §. Senaatille annetaan lakiehdotuksen 9 § :ssä oikeus ryhtyä 3893: elintarpeiden ja yleisten tarveaineiden pakko-ottoon, jos ha- 3894: vaitallin, että tarpeen tyydyttäminen voi käydä vaikeaksi 3895: niiden kaupan tai kulutuksen: ollessa vapaana. Koska sellai- 3896: seen hätäkeinoon useimmiten täytynee ryhtyä vasta sitten, 3897: Eräänlaisen omaisuuden käyttö. 5 3898: 3899: kun tavarain suhteen on sovellettu jo muita lakiehdotuk- 3900: sessa mainittuja toimenpiteitä, on Eduskunta lakiehdotuksesta 3901: poistanut sanat ,kaupan tai kulutuksen ollessa vapaana".- 3902: Lakiehdotuksen 3 § :n 2 momenttiin tehdystä muutoksesta 3903: johtuu myös 9 § :n 2 momentin korjaaminen. 3904: Se neljänkymmenenviiden päivän aika, jonka kuluttua 10 §. 3905: Hallituksen esityksessä olevan lakiehdotuksen 10 §:n mää- 3906: räyksen mukaisesti takavarikko perääntyy, on Eduskunnan 3907: mielestä liian pitkä. Jotta takavarikon aiheuttama häiriö 3908: taloudellisessa toiminnassa kävisi pienemmäksi, on Edus- 3909: kunta lyhentänyt sanotun ajan kolmeksikymmeneksi päi- 3910: väksi. - Saman pykälän 2 momentin on Eduskunta selven- 3911: tänyt siten, että takavarikoidun tavaran haltija veivoitetaan 3912: pitämään huolta tavarasta ainoastaan siinä taiJauksessa, että 3913: tavara jätetään hänen säilytettäväkseen. Puheenalaisen mo- 3914: mentin viimeisessä lauseessa olevau ehdotuksen mukaan on 3915: tava;ran haltijalle takavarikon peruutuessa tai perääntyessä 3916: korvattava ainoastaan se vahinko, mikä takavarikon johdosta 3917: on tavaralle sattunut. Korvausvelvollisuuden rajoittami- 3918: nen. vain tähän tapaukseen on Eduskunnan mielestä kohtuu- 3919: tonta tavaran haltijaa kohtaan, sillä takavarikko tulee use~s 3920: tikin kohtaamaan tavaraa, joka takavarikon sattuessa on 3921: myyty tai jonka hinta voi takavarikon aikana laskea. Edus- 3922: kunta on tämän vuoksi pitänyt sopivana, että tavaran halti- 3923: jalle korvataan se vahinko, minkä hän takavari'kon johdosta 3924: on saattanut joutua kärsimään. 3925: Hallituksen esityksessä olevan lakiehdotuksen 12 §:n 12 §. 3926: mukaan lain edellyttämä korvaus lasketa;an, milloin tavaralla 3927: on rajahinta, joko rajahinnan mukaan tai vähentämällä siitä 3928: enintään kymmenen ·prosenttia. Eduskunnan mielestä on 3929: tällainen korvauksen laskeruisperuste kuitenkin eiJäoikeuden- 3930: mukainen, koska pakkoluovutettu tavara voi arvoltaan olla 3931: varsin erilaista. Olisi kohtuutonta, jos melkoisesti ala-ar- 3932: voisestrukin tavarasta olisi korvauksena suoritettava raja- 3933: hinta, vähennettynä korkeintaan kymmenellä prosentilla. 3934: Tässä suhteessa on Eduskunnan mielestä riidan syntyessä ar- 3935: viola11takunnalle jätettävä harkintavapaus korvauksen alim- 3936: 6 1917. - Edusk. vast. - Esitys N :o 3. 3937: 3938: paan rajaan nwhden. Mitä tulee sellaisten tavarain korvauk- 3939: sen laskemiseen, joilla ·ei •ole rajahintaa, ·On esityksessä olevan 3940: lakiehdotuksen ohj·e, että korvaus lasketaan paikka:kunnan 3941: käyvän hinnan ja todellisten kulujen mukaan, omansa johta- 3942: maan sdk•kauksiin, sillä on tavaroita, joiden pairkkakunnalla 3943: käypä hinta ei ole suhteeLlinen todellisiin kulurhin. Edus- 3944: kunta on tähän nährden selventänyt pykälää sikäli, että 3945: korvauksen las•kemisperusteeksi on a•setettu paikkakunnan 3946: käypä hinta. Missä ·käypää hintaa jollakulla tavaralla mah- 3947: dollisesti ei ole, on korvauksen laskeminen jätettävä arviolau- 3948: takunnan 'harkinnan varaan. Arviolautakunnankokoonpanoon 3949: nähden on Eduskunta sitä mieltä, että sovintolautakuntien 3950: puheenjohtajan vaali on jätettävä 'lautakunnan jäsenten so- 3951: vittavaksi, ja jos nämä eivä.t sovi puheenjohtajasta, mää- 3952: rää sellaisen ulkopuolinen ·puolueeton viranomainen. 3953: 13 §. Jokainen on velvollinen Hallituksen antaman lakiehdo- 3954: tuksen 13 § :n mukaan kuv·ernöörin tai hänen käskystään 3955: kruunupalvelijan häneltä tiedustellessa antamaan tarkat 3956: tiedot siitä, onko hänellä ja kuinka paljon sellai,sta omai- 3957: suutta, josta puhutaan lakiehdotuksen 2 §:ssä. Sen ohessa 3958: on kuvernööri oikeutettu, milloin asianomainen niskoittelee 3959: tai antaa vääriä tietoja, toimituttamaan täJstä aiheutuvan 3960: tarlkastuksen. Ulosoton haltijana onkin kuvernööri sopiva 3961: puheenaolevan tarkastuksen toimeenpanijruksi, varsinkin 3962: miHoin on kysymyksessä liikkeen tarkastus, jolla on varas- 3963: toja useammalla paikkakunnalla. Voi kuitenkin olla tapauk- 3964: sia, jolloin tarkastuksen tarkoitus jäisi saavuttamatta, jos 3965: ·paikallisten viranomaisten olisi ennen sen toimeenpanoa pyy- 3966: dettävä sii>hen lupa kuvernööriltä. Ennenkuin lui>a ehtii saa- 3967: pua, voidaan varastot toimittaa muualle. Tämän johdosta on 3968: Eduskunta pykälän 2 momenttiin ;lisännyt määräyksen, jonka 3969: mukaan elintarvelautakunnaJlla on oleva valta kahden valit- 3970: semansa jäsenen läsnä ollessa kruununpalv·elijalla tarkastut- 3971: taa epäluulon alaisen henkilön varastoja ja asiakirjoja. Kos- 3972: ka lisäksi Hallituksen esityksessä olevan lakiehdotuksen sa- 3973: namuoto ei Eduskg.nnan mielestä anna täyttä •selvyyttä siitä, 3974: että tarkastuksen voisi panna toimeen semmoisissakin suojuk- 3975: Eräänlaisen omaisuuden käyttö. 7 3976: 3977: sissa kuin aluks~ssa ja vajoissa, on Eduskunta selventänyt 3978: puheenalaista lainpai:kkaa. 3979: Hallituksen •esityksessä olevan lakiehdotuksen 16 §:n mu- (16§.) 3980: kaan tulisivat soti] a.svira.nomaisten pakkotila uks·et laiUisille- 3981: tuiksi. Paitsi sitä sotaväen majoitusta, joka 18 päivänä .:tam- 3982: mikuuta 1882 annetun, Suomen Valtiosäätyj.en myötävaiku- 3983: tuksella synt:v·neen asetuksen p.erustuksella on Suomessa voi- 3984: massa, on täällä majaileva ·sotaväki nykyisen sodan arkana 3985: käyttänyt var:Sinkin alusten, hevosten, ajokaluj•en, valjaid~n, 3986: rehun ynnä muun sellaisen omaå.suuden pakkoti1austa. Sa- 3987: moin on sotilasviranomaisten käskystä työväikeä ja hevosia 3988: lukuisasti otettu varustusjärjestelyä tarkoittaviin töihin. Kun 3989: tätä ei ole maan omain hallintoelimien kautta voitu a;sianmu- 3990: kaisesti järjestää, on siitä johtunut rasitus hyvin epätasaisesti 3991: ·kohdannut maan väestöä, tuottaen häiriötä ja epävarmuutta 3992: sen taloudellisessa toiminnassa. 3993: Puheenalaliset pak1kotilaukset p.erustunevat Venäjää :var- 3994: ten 26 päivooä helmikuuta 18190 vahvistettuun asetukseen 3995: sotajoukkojen hallinnosta sodassa sodan aikana, linnoitusten 3996: hoidosta 15 päivänä syy'Skuuta 190.1 annettuun wsetukseen 3997: sekä sotatilaan julistettuja paikkakuntia koskeviin säännö·k- 3998: siin, mitkä kaikki asetukset määrättiin toukokuun 20 (kesä- 3999: kuun 2) päivänä 1'904 annetulla hallinnollisella asetuksel]a 4000: Suomeen ulotettaviksi. Tällä tavoin syntyneinä ei noilla 4001: säännöksillä kuitenkaan voi Suomessa; .olla lail~isi8Sti velvoit- 4002: tavaa voimaa. 4003: Ennenkuin Eduskunta olisi voinut ryhtyä lainsäädäntö- 4004: toimenpiteen !kautta kyseessä olevaa pakkotilausmenettelyä 4005: laillistuttamaan, olisi Eduskunnalle ollut valmistettava ti- 4006: laisuus perustuslain mukaisessa järjestyksessä käsitellä niitä 4007: ·säännöksiä, joihin se perustuu. HaUitu:ksen esitys ei kuiten- 4008: kaan tätä tarkoita ~ikä asian kiireellisyys muutenkaan sel- 4009: laista sallisi. 4010: Lisä1ksi tahtoo Eduskunta vielä huomauttaa, että Halli- 4011: tuksen -esityksessä oleva lrukiehdotus imikoittaa taloudlellisen 4012: toiminnan järj,estämistä maass~ eräiNä poikk,euklsellisilla toi- 4013: m~npiteillä sillä tavoin, että viäestön varustamin~n ~lintar- 4014: 8 1917. - Edusk. vast. - Esitys N:o 3. 4015: 4016: IJeilla ja muilla yleisesti käytetyillä tarveaineilla tulisi mi- 4017: käli mahdollista turvatuksi, ja tulisi maan hallitukselle ja 4018: sen määräämille yhteiskunnallisille elimille väliaikaisesti 4019: Jaaja toimivalta annettavaksi. Jos kuitenkin sen rinnalla. so- 4020: tilasviranomaisille laillistutettaisiin samallaisia valtuuksia, 4021: -olisi tämä omansa synnyttämään ehkä vaikeastikin selvitettä- 4022: viä sekaannuksia, jopa joissakin ta.pauksissa tekemään ky- 4023: seessä olevan lainsäädännön vaikutukset tehottomiksi. Pak- 4024: kotilausten toimittaminen maan oloja tuntemattomain so- 4025: tilasviranomaisten kautta veisi sitäpaitsi piankin siihen, 4026: että elintarpeet ja muut tarvikkeet joissa.kin paikoin loppuvat 4027: j·a. väestö siellä joutuu hädänalaiseen tilaan, samalla kuin 4028: sotilasviranomaisten yritykset sieltä ~delleen saada sotaväem 4029: tarvikkeita jäisivät onnistumatta. Näin ollen on asianmukai- 4030: sinta, ettäJ sotilasviranomaiset hall!kintaa;nsa varilen, mi'käli ei 4031: V'apaaehtoisuuden t1ie vie tuloksiin, käyttävät niiden suoma- 4032: laisten elimien myötävaikutusta, jotka puheena olevan laki- 4033: ehdotuksen mukaan tulevat elintarpeiden ja muiden ylei- 4034: sesti käytettyjen tarveaineiden tuotantoa ja kulutusta jär- 4035: jestämään. 4036: Hallituksen lakiehd~tuksen 16 § :ssä oleva säännös näyt- 4037: tää siis sekä suunniteltua jär.i·estelmää arveluttavasti ri'k1m- 4038: valta että käytännölliseltä kanna:ha epätyydyttävältä. Edus- 4039: kunta on •sen vuoksi ehdotuksesta poistanut sanotun sään- 4040: nöksen. 4041: 16 (uusi) §. Eduskunta on päättänyt' lakiin ottaa nimenomaisen sään- 4042: nöksen siitä järjestyksestä, missä tämän lain 15 § :ssä maini- 4043: tut rikkomukset ovat oikeudellisesti käsiteltävät. Oikeuden- 4044: käyntijärjestys tämän lain perusteella syntyneitä rikosjut- 4045: tuja käsiteltäessä on Eduskunnan mielestä määrättävä kii- 4046: reelliseksi, koska puheena olevat rikkomukset on syytä koet- 4047: taa saada rangaistukseen ma!hdollisimman nopeasti. Tässä 4048: laissa edellytettyjen rikosjuttujen käsittelyn määrääminen 4049: kiireelliseksi vaatii luonnollisesti, että ki~la.kunnantuomarien 4050: on näitä juttuja varten määrättävä välikäräjät, miHoin varsi- 4051: I_laiset käräjät eivät tule pian pidettäviksi. Eduskunta on 4052: senvuoksi tästä ottanut lakiehdotukseen· uuden 16 § :n. 4053: Eräänlaisen omaisuuden käyttö. 9 4054: 4055: Esityksessä olevasta lakiehdotuksesta on Eduskunta tar- (17 §.) 4056: peettomana porstanut 17 § :n, koska Senaa tilla on ilmankin 4057: oikeus harkintansa mukaan myöntää poikkeuksia antamis- 4058: taan määräyksistä. 4059: Hallituksen lakiehdotuksen 18 § antaa Senaatille erit- 17 (18) §. 4060: täin laajat valtuudet sekaantua kunnalliseen itsehallintoon, 4061: siinä kun sääidetään Senaatin määrättäväksi, millä tavalla 4062: elintarvelautakunnat on asetettava. Tällaisen vallan myön- 4063: täminen hallitukselle olisi kuntien itsehallinto-oikeutta louk- 4064: kaava ja sellaisena arveluttava. Eduskunta onkin 'Päättänyt 4065: lakiin ottaa ne perusteet, joiden mukaan elintarvelaurbakun- 4066: nat on asetettava. 4067: Tärkeä seikka, joka tulee suuresti vaikuttamaan siihen, 4068: missä määrin tämän lain tarkoitusperät käytännössä saavu- 4069: tetaan, on elintarvelautakuntien kokoonpano. Eduskunta on 4070: senvuoksi katsonut tarpeelliseksi laissa määrätä, että elintar- 4071: velautakuntien jäsenet on valittava silmällä pitäen kunnan 4072: väestön yhteiskunnallista kokoonpanoa. Tämä määräys edel- 4073: lyttää yleiseksi säännöksi, että elintarvelautakunnat on pan- 4074: tava kokoon työväen ja muitten yhteiskuntaluokkien edusta- 4075: jista, jolloin samalla elintarpeiden tuottajat ja kuluttajat 4076: tulevat niissä edustetuiksi. Laki edellyttää kuitenkin, että 4077: missä työviiiki muodostaa kunnan väestön huomattavan osan, 4078: siellä sillä on o~keus, jos se niin haluaa, vaatia elintarvelau- 4079: takunnan jäsenten enemmistö vaHttavaksi työväenjärjestöjen 4080: esittämistä henkilöistä. Missä taas se muodostaa vain pienen 4081: osan väestöä, on sen tyydyttävä vastaavaan edustukseen. 4082: Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi antaa Hallituksen 18 (19) §. 4083: esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen 19 § :lle sen oikeata tar- 4084: koitusta vastaavan sanamuodon. 4085: Hallituksen esitykseen 'Sisältyvässä lakiehdotuksessa ei 20 (uusi) §. 4086: mainita, että jos tämän lain säännökset tai •sen nojalla annetut 4087: määräykset tekevät mahdottomaksi tai epäedulliseksi täyt- 4088: tää ennen niideR julkaisemista tehtyä väli puhetta, välipuhe 4089: voi purkautua. Luonnollisesti on sen välipuheen tekijän, 4090: joka yllämainitusta syystä haluaa 'Pääistä sopimuksensa täyt- 4091: tämisestä vapaaksi, määräajan kuluessa sanouduttava siitä 4092: 10 1917. - Edusk. vast. - Esitys N :o 3. 4093: 4094: irti. Hänen sopimuskumppaniihan on oleva sama oikeus sa- 4095: noutua irti niistä sopimuksista, joita 'hän ehkä on tehnyt en- 4096: simäisen välipuheen nojalla. Mikäli välipuheen purkami- 4097: sesta jollekin asianosaiselle koituu melkoista suoranaista 4098: tappiota, katsoo Eduskunta luonnolliseksi, että se häneHe 4099: vaHion varoista korvataan. Eduskunta on lakiehdotukseen 4100: ottanut tätä koskevan säännöksen uudeksi 20 § :ksi. 4101: 21 (ausi) §. Näyttää myöskin tarpeelliseUa, että lakiin otetaan sään- 4102: nös siitä tavasta, millä Senaatin tämän lain perusteella anta- 4103: mat määräykset on saatettava yleiseksi tiedoksi. Eduskunta 4104: on sen vuoksi katsonut tarpeelEseksi lwkiin ottaa tätä kos- 4105: kevan uuden 211 §:n. 4106: 22 (21) §. Hallituksen ehdotuksen mukaan tulisi laki olemaan voi- 4107: massa huhtikuun 1 päivään 19·18. On kuitenkin otettava 4108: huomioon, että lain ja sen nojalla annettujen määräysten la- 4109: kattua olemasta voimassa, tulisivat m. m. siemeniksi vara- 4110: 1mt vilja ja ·perunat pääsemään va·paiksi rajoittavi:sta mää- 4111: räyksistä. Voi ·pitää todennä köisenä, etltä yleisen rpuutteen 4112: 1 4113: 4114: 4115: 4116: vallitessa ne joutuisivat useassa tapauksessa syötäviksi jo 4117: ennen kevätkylvöjä ja perunain istutusta, mikä tietysti aset- 4118: taisi vaaranalaiseksi S·euraavan satovuoden elintarvctuotan- 4119: non. Tällaisen mahdollisuuden ehkäisemiseksi olisi lain lak- 4120: kaamisen ja kylvöjen rulkamisen väli asetettava mahdollisim- 4121: man lyhyeksi. Sekin etu olisi lain päättymisajan siirtämi- 4122: sestä myöhemmäksi, että jos olot vaatisivat lain voimassaolo- 4123: ajan pidentämistä en:si keväänä, se ehdittäisiin paremmin 4124: Eduskunnassa saattaa päätökseen kuin jos la:ki päättyisi jo 4125: kahden kuukauden kuluttua Eduskunnan laillisesta kokoon- 4126: tumisajasta. Toiselta puolen ei ole syytä lykätä lain voi- 4127: massaolon aikaa kesään asti. Ne muutokset, mitä tämän lain 4128: voimassaoloaikaa ehkä jrutkettaessa lakiin tehtäisiin, voisi- 4129: vat vaikuttaa kevätkylvöjen laajuuteen. Viljelijän on 4130: ma.hdolliset muutokset tiedettävä kyl vö.iään keväällä 4131: suunnitellessaan, joten kysymys lain jatkamisesta olisi kä- 4132: siteltävä Eduskunnassa jo sitä ennen. Näillä perusteilla on 4133: Edus·kunta päättänyt, että kysymyksessä oleva laki on oleva 4134: voimassa toukokuun 1 päivään 1918. 4135: Eräänlaisen omaisuuden käyttö. 11 4136: 4137: Lisäksi on Eduskunta tehnyt lakiehdotukseen erinäisiä 4138: pienempiä muodollisia muutoksia. 4139: 4140: Siihen nä:hden että kysymyksessä olevan lakiehdotuksen 4141: tärkeimmät ja oleellisimmat osat merkitsevät poikkeamista 4142: perustuslakien säännöksistä, on Eduskunta lakiehdotuksen 4143: käsitellyt niinkuin 'Perustuslain säätämisestä, muuttamisesta, 4144: selittämisestä tai kumoamisesta on säädetty V aitiopäiväjär- 4145: jestyksen 60 § :ssä. 4146: 4147: Vaikka tämä Hallituksen esitys ei ole sellainen alote kuin 4148: Valtiopäiväjärjestys tuntee, on Eduskunta katsonut olevan 4149: riittäviä edellytyksiä asian käsittelylle. 4150: Hyväiksyessään tämän laJkiehdo1mksen on Eduskunta päät- 4151: tänyt lausua, että koska nykyään ei ole sellaista Suomen kor- 4152: keimman hallitusvallan haltijaa, jolle Suomen lakien vahvis- 4153: taminen maan perustuslakien mukaan kuuluisi, kysymys 4154: siitä, kenen tehtäväkosi vahvistusoikeuden käyttäminen on 4155: tuleva, on järjestettävä EduS'knnnan myötävaikutuksella. 4156: Kun ·tätä ei :kuitenkaan vielä ole Venäjän ja Suomen kesken 4157: edes väliaikai~esti järjestetty ja käsiteltävänä olevan lain voi- 4158: maan saattaminen ei lykkäystä siedä, antaa Eduskunta suos- 4159: tumuk>sensa siihen, ~ttä Venäjän Väliaikainen hallitus vah- 4160: vistaa kysymyksessä olevan lain. 4161: 4162: 4163: Sen nojalla, mitä edellä on es,itetty, Eduskunta ilmoittaa, 4164: 4165: että Eduskunta luopumatta päätäntöoikeudes- 4166: tansa siihen nähden, kenen tehtäväksi S·uomen la- 4167: kien vahvistaminen on tuleva, mutta anbaen suos- 4168: tumuksensa siihen, että Venäjän Väliaikainen hal- 4169: litus tämän lain vahvistaa, on hyväksynyt esite- 4170: tyn lakiehdotuksen näin kuuluvana: 4171: 12 1917. ~ Edusk. vast. ~Esitys N:o 3~ 4172: 4173: 4174: Laki 4175: eräänlaisen omaisuuden käytöstä sodan aiheuttamissa poik- 4176: keuksellisissa oloissa. 4177: 1 §. 4178: Sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa on Suo- 4179: men Senaatilla valta antaa määräyksiä eräänlaisen omaisuu- 4180: den käytöstä sillä tavalla kuin tässä laissa säädetään. 4181: 4182: 2 §. 4183: Senaatilla on valta, estääkseen jonkun alempana maini- 4184: tun tavaran hinnan kohoamista yli sen, mitä olosuhteet vaa- 4185: tivat, määrätä elintarpeiden, rehutavaroiden, lämpöä, valoa ja 4186: vmmaa synnyttävien polttoaineiden, vaatetustavaroiden, 4187: paperin ja muiden yleisten tarveaineiden sekä elintarvetuo- 4188: tannolle välttäJmättömien teollisuustuotteiden rajahintoja. 4189: Niitä määrättäessä on pidettävä silmällä, etteivät ne ehkäise 4190: tarpeellista tuotannon lisääntymistä. 4191: Määräys rajruhinnasta voi koskea koko maata tai osaa 4192: siitä. Rajahinta voi olla eri suuri eri osissa maata, mm 4193: myös tukku- ja vähittäiskaupassa. 4194: 4195: 3 §. 4196: Jos jollakin on 2 § :ssä mainittua ta varaa ha:ll u&Saan 4197: enemmän kuin mitä hän tarvitsee itseään tai niitä varten. 4198: jO'tka häneltä saavat elatuksen tai muonaa, taikka· mitä hä- 4199: nelle on tarpeen muun elinkeinon kuin kaupan harjoittami- 4200: seen, ja jos hän vastoin asianomaisen viranomaisen vaati- 4201: musta kieltäytyy myymästä sitä rajahintaan, voi kuvernööri, 4202: kun sellaisen tavaran tarvetta ilmenee, haltijan laskuun ja 4203: kustannuksella myyttää mitä tavarasta on yli mainitun tar- 4204: peen. Tavaran myyminen voi tapahtua joko rajahinnasta 4205: tai, jos syytä on, vähentämäillä siitä enintään kymmenen pro- 4206: senttia. 4207: Sille, joka harjoittaa elintarpeiden tuotantoa, on jätettävä 4208: yli 1 momentissa säädetyn määrli!n myös mitä hän tarvitsee 4209: Eräänlaisen omaisuuden käyttö. 13 4210: 4211: tuotannon edelleen kehittämiseksi sekä tuotantoa varten tar- 4212: peellisen, vakinaisen ja tilapäisen, työväen elä:ttämiseksi ja 4213: palkkaamis~ksi. 4214: Kuvernöörin päätös tavaran myymisestä pantakoon täy- 4215: täntöön. vaikka siitä valitetaankin. 4216: 4217: 4 §. 4218: Tuotannon turvaamiseksi ja edistämiseksi olkoon Senaa- 4219: tilla valta päättää, että valtio sitoutuu määräajan kuluessa 4220: ostamaan Suomessa tuotettua viljaa, siementavaraa, peru- 4221: noita ja muita juurikasveja vahvistetusta hinnasta, jos näiden 4222: elintarpeiden hinta yleisessä kaupassa ei siihen nouse. 4223: Sellainen valtion sitoumus ä:lköön kuitenkaan kestäkö 4224: kauemmin kuin vuoden 1919 loppuun. 4225: 5 §. 4226: Karja·kannan säilymis~ksi, elintarpeiden tuotannon tur- 4227: vaamiseksi sekä kohtuuttoman voitontavoittelun ehkäisemi- 4228: seksi olkoon Senaatilla valta antaa yksinoikeuksia 2 § :ssä 4229: mainittujen tavarain kaupan harjoittamiseen yhdelle tai 4230: useammalle liikkeelle, yhtymälle tai yhteisölle sekä ryhtyä 4231: mui'hin toimenpiteisiin sellaisen• kaupan järjestämiseksi. 4232: 4233: 6 §. 4234: Senaatilla on oikeus vaihvistaa suurin määrä, mikä 2 § :ssä 4235: mainittuja tavaroita vähittäiskaupassa on .lupa ostajalle sa- 4236: malla kertaa myydä, sekä antaa muitakin sanottujen tava- 4237: roiden kauppaa jä:rjestäviä määräyksiä. 4238: 4239: 7 §. 4240: Senaatti voi rajoittaa tai kieltää tavaran kuljetuksen 4241: maassa paikasta toiseen sekä sen tuonnin ja viennin. 4242: Elintarpeiden vientiä rajoitettaessa tai kiellettäiessä on 4243: pidettävä silmällä, ettei ehkäistä tarpeellista tuotannon li- 4244: sääntymistä. 4245: 8 §. 4246: Senaatti on oikeutettu antamaan 2 § :ssä mainittujen ta- 4247: varain valmistus- ja käyttämistavrusta määräyksiä, joita 1m- 4248: 14 1917.- Edusk. esit. ____~Esitys N:o 3. 4249: 4250: lutuksen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi tai elintar- 4251: vetuotannon turvaamiseksi pidetään ta!1peellisina. Sellainen 4252: määräys voi koskea kolm maata tai osaa siitä. 4253: 4254: 9 §. 4255: Jos havaitaan, että jonkun 2 § :ssä mainitun tavaran tar- 4256: peen tyydyttäminen voi käydä vaikeaksi, olkoon Senaatti oi- 4257: keutettu velvoittamaan tavaran haltijan korvausta vastaan 4258: luovuttamaan sen va'ltiolle,' mikäli hän ei välttämättä tar- 4259: vitse sitä itseään tai niitä varten, jotka häneltä saavat ela- 4260: tuksen tai m uonaa. 4261: Sille, joka harjoittaa elintarpeiden tuotantoa, on jätet- 4262: tävä yli 1 momentissa säädetyn määrän mitä hän välttämättä 4263: tarvitsee tuotantonsa ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämi- 4264: seksi sekä sitä varten tarpeellisen työväen elättämiseksi. 4265: 4266: !0 §. 4267: Jos nousee kysymys 9 § :ssä mainitun määräyksen anta- 4268: misesta, voi Senaatti panettaa tavaran takavariklkoon. Ellei 4269: Senaatti kolmessakymmenessä päivässä ta:kavari:kon toimit- 4270: tamisesta ole määräinnyt tavaraa luovutettavaksi, peräytyy 4271: takavarikko. 4272: Ta:kavarikoidusta tavarasta ei sen haltija saa käyttää 4273: muuta 'kuin mitä hän ta,kavarikon aikana tarvitsee 9 §:ssä 4274: mainittuihin tarpeisiin. Tavaranhaltija on samana aikana 4275: velvollinen pitämään huolta tavarasta, jos se takavari:koi- 4276: taessa 'hänen huostaansa jätetään, mutta on oikeutettu saa- 4277: maan korvauksen tarpeellisista kustannuksistaan tavaran 4278: varastoolllpanosta, säilytyksestä, hoidosta ja vakuutuksesta. 4279: Jos takavarikko peruutetaan tai 'Perääntyy, on korvattava 4280: vahinko, mikä tavaran haltijalle on takavarikon johdosta 4281: saattanut tulla. 4282: 4283: 11 §. 4284: Jos yleisen tarpeen tyydyttämi,seksi tarvitaan laitosta 4285: tai muuta omaisuutta, joka on tarkoitettu tai voidaan käyttää 4286: 2 § :ssä mainittuj.en tavarain valmistamiseen, kuljetukseen 4287: Eräänlaisen omaisuuden käyttö. 15 4288: 4289: tai jakeluun, on Senaatilla oikeus velvoittaa omaisuuden ha1- 4290: tija korvausta vasta;an asettamaan omaisuus valtion käytet- 4291: täväksi tai sillä suorittamaan työtä valtion hyväksi. Edellä 4292: sanottu kos:kee myöskin varastoa varten tarpeellista maata 4293: .ia rakennusta. 4294: 4295: 12 §. 4296: Korvaus, josta tässä laissa puhutaan, lasketaan, milloin 4297: tavaraHa on rajahinta, korkeintaan raja:hinnan, mutta muu- 4298: ten paikkwkunnan käyvän hinnan mukaan. Ellei siitä voida 4299: sopia, ratkaisee asian arviolautakunta, johon kumpikin asian- 4300: osainen valitsee yhden jäsenen ja nämä yhdessä valitsevat 4301: puheenjohtajan. Elleivät sovi, määrätköön tuomari tahi kau- 4302: pungissa maistraatin puheenjohtaja tai järjestysmies kolman- 4303: nen ·puheenjohtajaksi. Jos tuomari asuu kaukana, toimitta- 4304: koon kuntakokouksen esimies vaalin. 4305: 4306: 13 §. 4307: Jokainen olkoon velvollinen, kuvernöörin tai hä:nen käs- 4308: kystään kruununpalvelijan taikka 17 § :ssä mainitun elin- 4309: tarvelautakunnan ti·edustellessa, antamaan tarkat tiedot siitä, 4310: onko hänellä ja kuinka paljon sellaista omaisuutta, josta pu- 4311: hutaan 2 § :ssä. 4312: Kuvernöörillä tai elintarvelautakunnalla on valta kahden 4313: valits-emansa jrusenen läsnä ollessa kruununpalvelijalla tar- 4314: kastuttaa niskoittelevan tai vääräin tietojen antamisesta epä- 4315: luulon alaisen henkilön myymälää, makasiineja, konttoreja, 4316: huoneuksia, aluksia ja muita suojuksia, niin myös kaupan- 4317: pito- ja muita sellaisia asiakirjoja. 4318: Jdka tällaisen tarkastuksen toimittaa, älköön siitä, mitä 4319: hän on saanut tietoonsa, ilmaisko muuta kuin mitä on tar- 4320: peellista tarkastuksen tarkoituksen saavuttamiseksi. 4321: 4322: 14 §. 4323: Senaatti on oikeutettu antamaan määräyksiä asuntojen 4324: korkeimmasta vuokrasta sekä vuokrasuhteiden muusta jär- 4325: jestelystä. 4326: 16 1917.- Edusk. esit.- Esitys N:o 3. 4327: 4328: 15 §. 4329: Joka rikkoo 2', 5, 6, 7, 8 ja; 14 §:n mukaan annettuja mää- 4330: räyksiä taikka kieltäytyy antamasta 13 § :ssä mainittuja tie- 4331: toja tahi niitä antaessaan tai tarkastuksessa koettaa erehdyt- 4332: tää viranomaista, rangaistakoon enintään kymmenentuhannen 4333: markan sakolla taikka korkeintaan kahden vuoden van- 4334: keudella. 4335: Sama olkoon laki, jos joku, tietäen 9, 10 tahi 11 § :n mu- 4336: kaan annetusta määräyksestä, luvattomasti käyttää, tahalli- 4337: sesti vahingoittaa tahi hävittää omaisuutta taikka jättää ta- 4338: varan hoitamatta, kun sen hoito on hänen velvollisuutenaan. 4339: Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, olkoon rangaistus 4340: kuritushuonetta korkeintaan kolme vuotta. 4341: Ta vara, joka vastoin 5 tai 7 § :n nojalla annettua mää- 4342: räystä yritetään myydä taikka kuljettaa tai maasta viedä 4343: tai maa!han tuoda taikka vastoin 9 § :n mukaan annettua 4344: määräystä yritetään pidättää 'valtiolta, olkoon menetetty. 4345: 4346: 16 §. 4347: Syytteet tämän lain säännösten ja niiden nojalla annettu- 4348: jen määräysten rikkomisesta ovat tuomioistuimissa kiireelli- 4349: sinä käsiteltävät. 4350: 17 §. 4351: Senaatti saakoon velvoittaa kunnat myötävaikuttamaan 4352: tämän lain nojalla annettavien määräyksien täytäntöönpa- 4353: nossa, erittäinkin asettamalla kukin yhden tai useampia. elin- 4354: tarvelautakuntia, joiden jäseniä valittaessa on pidettävä sil- 4355: mällä kunnan väestön yhteiskunnallista kokoonpanoa. 4356: Missä varsinainen työväki muodostaa huomattavan osan 4357: väestöä, on vähintään puolet elintarvelautakuntien jäsenistä 4358: valittava työväen järjestöjen esittämistä henkilöistä. 4359: 4360: 18 §. 4361: Milloin kiireellisyys tai muut pakottavat asianhaarat kat- 4362: sotaan sitä vaativan, saattaa Senaatti valtuuttaa erinäiset 4363: valtion tai kunnan viranomaiset antamaan tässä laissa. mai- 4364: nittuja määräyksiä noudatettaviksi. 4365: Eräänlaisen omaisuuden käyttö. 17 4366: 4367: 19 §. 4368: Sena-atti antaa tarkempia määräyksiä tämän lain sovelta- 4369: misesta samoin kuin valtiolle luovutetun omaisuuden kä-yttä- 4370: misestä. 4371: 20 §. 4372: Jos tämän lain säännöks-et tai Senaatin sen nojalla anta- 4373: mat määräykset tekevät jollekulle mahdottomaksi tai tap- 4374: piota tuottavaksi täyttää välipuhetta, johon hän ennen nii- 4375: den julkaisemista, on sitoutunut, saakoon vällipuheen purkaa, 4376: jos hän kahdenkymmenenyhden 'Päivän kuluessa sen jälkeen 4377: sopimuskumppanilleen sanontuu siitä välipuheesta irti, ja 4378: olkoon täl·lä sama arka siitä eteenpäin sanoutua irti sopimuk- 4379: sesta, minkä hän ell'kä on ensinmainitun sopi~uksen nojalla 4380: kolmannen kanssa tehnyt. 4381: Jos joku nyt mainitun välipuheen purkamisesta joutmt 4382: melkoista suoramaista tappiota kärsimään, on se valtiovaroista 4383: korvattava sillä tavoin ~uin 12 §:ssä säädetään. 4384: 4385: 21 §. 4386: Kokonaista kuntaa tai sitä suurempaa aluetta koskeva 4387: määräys, jonka Senaatti tämän lain nojalla antaa, on voi- 4388: massa ollakseen julkaistava, niinkuin as·etusten ja muiden hal- 4389: lituksen yleisten määräysten tiedoksi saattamisesta on nouda- 4390: tettavana. 4391: 2·2 §. 4392: Tämä laki käy heti noudatettavaksi ja on voimassa tou- 4393: kokuun 1 päivään 1918. Samana päivänä lakkaavat myös- 4394: kin sen nojalla annetut määräykset ja toimitetut ta:kavarikot. 4395: Kuitenkin ovat 4 § :n määräykset a1immasta hinnasta, 12 §:n 4396: säännökset korvauksen määräämisestä s·ekä 15 § :n rangais- 4397: tusmääräykset lain voimassaolon aikana tehtyihin rikdksiin 4398: nähden senkin jälkeen sovellettavat. 4399: 4400: 4401: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1917. 4402: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj,apainossa, 1917. 4403: 1917. - N:o 4:. 4404: 4405: 4406: 4407: 4408: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 4409: laiksi eduskunnan oikeudesta tarkastaa hal- 4410: litnksenj äsenten virkatointen lainmukaisuutta. 4411: Hallituksenjäsenet ovat vielä voimassa olevan 1772 vuo- 4412: d·en Hallitusmuodon mukaan virkatoimistaan vastuunalaisia 4413: ainoastaan ha1litsijaille (32 § verrattuna 4 § :ään). Jotta 4414: perustuslaillisissa valtioissa yleensä tarpeellis,eksi katsottu 4415: hallituksenjäsenten vastuunalaisuus kansaneduskunnalle ai- 4416: kaansaataisiin, lausuttiin marraskuun 4 päivänä 1905 an- 4417: netussa julistuskirjassa, että Valtiosäädyille oli esitettävä 4418: ehdotus perustuslainsäännöksiksi, jotka antaisivat eduskun- 4419: nalle oikeuden tarkastaa hallituksenjäsenten virkatointen 4420: laillisuutta. Asiasta annettiinkiu vuosien 1905-1906 yli- 4421: määräisillä valtiopäiviUä käsiteJltäväksi laki-ehdotus, jonka 4422: Valtiosäädyt muutamin muutaksin hyväksyivät, mutta si- 4423: ten muutettu lakiehdotus jätettiin vahvistamatta, eikä uutta 4424: esitystä tällaiseksi laiksi, jonka säätäminen edellytetään 4425: myöskin heinäkuun 20 1päivänä 1906 annetun Valtiopäivä- 4426: järjestyksen 33 § :ssä, ole eduskunnalle senjälkeen annettu. 4427: 4428: Julistuskirjassa vii'IDe maa1iskuun 7/20 päivältä on lau- 4429: suttu, että valtiopäiville oo annettava lakiehdotus eduskunnan 4430: oikeudesta tarkastaa Suomen hallituksen jäsenten virkatoi- 4431: mia. Sillä tar'koitettu hallituksen saattaminen vastuunalai- 4432: seksi eduskunnalle sisältää, kun sitä ei tarkemmin määritellä, 4433: sekä sen, että hallituksenjäsenten tulee olla eduskunnalle vas- 4434: 1805-71 4435: 2 N:o 4 4436: 4437: tuunalaiset virkatointen lainmukaisuudesta, että myöskin sen, 4438: että heidän tulee vastata niiden tarkoituksenmukaisuudesta. 4439: Kun kuitenkin viim~ksimainittu -elin. s. valtiollinen vastuun- 4440: alaisuus, samoinkuin se hallituks.enjäsenten vastuunalaisuu- 4441: den yleinen edellytys, että eduskunnalla tulee olla mahdolli- 4442: suus saada tieto hallitustoimista, näyttää olevan sopivimmin 4443: toteutettavissa pääasiallisesti kehittämällä Valtiopäiväjärjes- 4444: tyksessä olevia säännoksiä, on HaUitus jä!ttänyt nämä puo- 4445: let hallituksen vastuunalaisuutta erilkseen säännösteltävillrsi 4446: ja rajoittanut käsillä olevan lakiel1dotuben koskemaan yk- 4447: sinomaan eduskunnan oikeutta tarkastaa haHituksenjä:sen- 4448: ten virkatointen lainmukaisuutta. 4449: Kun se lakiehdotus, joka puheena olevasta asiasta hyväk- 4450: syttiin vuosien 1905---'1906 valii<Ypäivillä, on HalHtuksen 4451: mielestä yleensä tarkoituksenmukainen, on se otettu valmis- 4452: tetta.van lakiehdotuksen perustu!kseksi. 1\IIuutamissa tär- 4453: keissä kohdin on Hallitus kuitenkin aset:tunut siitä poikkea- 4454: valle ;kannalle. 4455: Niinpä main•itun lakiehdotuksen säännöksiä siitä, minkä- 4456: laisesta menettelystä 1haUituksenjäsen voidaan panna syyt- 4457: teeseen, on näyttänyt olevan syytä täydentää. Hallituksen 4458: jäsenten johtavaan vil'ika-asemaan nähden ja kun tällaisen 4459: aseman väärinkäyttäminen voi seurauksi'ltaan olla sangen 4460: laajakantoinen ja tuhoisa, täytyy maamme oloja silmällä- 4461: pitäen vaatia, ettei ainoastaan nykyään voimassa olevan 4462: oik·euden mulkaan ilmeis<esti lainvastainen virkatoimi aiheuta 4463: rangaistusta, vaan että myöskin muu virka-aseman tahal- 4464: linen käyttäminen maan ilmeiseksi vahingoksi on oleva ran- 4465: gaistuksen alainen. Kun virkarikoksista voimassa olevia 4466: säännöksiä ei käyne ilman muuta sov·elluttaminen tällaisiin 4467: tapauksiin, on Hallitus valmistamaa;nsa lakiehdotukseen ot- 4468: tanut näitä tarkoittavan määräyksen (6 §). 4469: N:o 4 3 4470: 4471: Siinä ·tuomioistuimessa, jonka tehtäväksi jäisi hallituk- 4472: senjäsenten tuomitseminen •tämän lain nojalla, tulisi Halli- 4473: tuksen mielestä myöskin maamkkoaineksen voida saada 4474: sijaa, niin!kuin muissa maissa yleensä on laita. Täten siinä 4475: saataisiin maassa vallitseva yleinen oikeuskäsitys täydelli- 4476: semmin edustetuksi, kuin jos siihen, niinkuin VaiJ.tiosäätyjen 4477: hyväksymässä lakiehdoftuksessa on esitetty, kuuluisi yksin- 4478: omaan ammattituomareita ja lainoppineita. Tuomioistui- 4479: men jäsenten, puheenjohtajaa lukuunottamatta, jona toimisi 4480: korkeimman tuOIIllioistuimen puheenjohtaja., tulisi olla va- 4481: littuja. Niiden valitseminen, minkä tulisi tal)ahtua määrä- 4482: ajaksi, on ajateltu järjestettä.väksi siten, että eduskunnan 4483: valitsijamiehet, joiden täytyy katsoa edustavan maassa val- 4484: litsevaa oi•keusikäsitystä, •toimittaisivat vaalin suhteellista 4485: vaalitapaa käyttäen. 4486: Asiain käsittelyn edellä mainitussa tuomioistuimessa tu- 4487: lee, päätöksentekoa lukuunottamatta, olla julkinen, jol.Ieivät 4488: erikoiset seikat vaadi salaista käsittelyä. Tästä ei kuitenkaan 4489: ole katsottu 'tarpeelliseksi ottaa lakiehdotukseen nimenomaista 4490: säännöstä, ko~a käsittely tulisi tässä tuomioistuimessa ole- 4491: maan suullinen ja meillä voimassa olevain prosessioiikeudel- 4492: listen periaatteid•en mukaan 'suullinen käsittely on julkinen. 4493: Muuten on oteutu lakiehdotusta laadittaessa huomioon seu- 4494: raavat nakökohdat. 4495: Lakiehdotuks.en 1 •§ :ssä on lausuttu julki se .periaate, että 4496: eduskunnalla on oikeus tarkastaa hallituksenjäsenten virka- 4497: tointen lainmukaisuutta ja tehdä tarkastamisesta aiheutuvia 4498: päätöksiä. Kun Suomessa ennen pitkää saadaan muodoste- 4499: tuksi riirppumruton korkein tuomioistuin ja senaatin oikeus- 4500: osasto siis muodollisestikin hallitu1ksesta ·erotetuksi, ei tätä 4501: tarkastusoikeutta ole) ulotettu oikeusosastoni jäseniin, semmin- 4502: kin kun heidät virkarikoksistaanl voidaan tuomita korkeim- 4503: 4 N:o 4 4504: 4505: massa tuomioistuimessa ja heidän virkatoimintansa miltei yk- 4506: sinomaan käsittää tuomarintehtäv;iä. Sitävastoin on lakiehdo- 4507: tuksessa, yhtäpitävästi useinmainittujen Valtiosäätyjen teke- 4508: män anomuksen kanssa, eduskunnalle vastuunwlaisiin hen- 4509: kilöihin luettu myöskin ministerivaltiosihteeri ja hänen apu- 4510: laisensa, koska näillä on hoidettavina tärkeitä Suomen hal'li- 4511: tukseen kuuluvia tehtäviä. 4512: Säännöstellessään sitä järjestystä, jossa kysymys halli- 4513: tuksenjäsenen virkatoimen lainvastaisuudesta on pantava vi- 4514: reille, on Hallitus yl,eensä yhtynyt siihen, mitä Valtiosääty- 4515: jeu hyväksymässä lakiehdotuksessa tästä säädettiin, mutta 4516: on kuitenkin sen johdosta, ,että muistutuksia tässä suhteessa 4517: varmaankin tultaisiin etupäässä panemaan vireille perustus- 4518: lakivaliokunnassa, sen mukaisesti muuttanut pykälään otet- 4519: tujen säännösten järjestyksen. :Säätyvaltiopäivillä hyväksy- 4520: tyn ,la:kiehdotu1ksen mukaisesti on - tarkastusoikeuden vää- 4521: rinkäyttämisen estämiseksi - säädetty, että vivkatoimen 4522: lainvastaisuudesta tehty muistutus ei voi aiheuttaa keskus- 4523: telua eduskunnan täysi-istunnossa eikä toimenpidettä edus- 4524: kunnan puolelta, ennenkuin perusimslwkivaliokunta, jonka 4525: valmistettavia tällaiset kysymykset VaHiopäiväjärjestyk- 4526: sen 40 § :n 2 momentin mukaan ovat, on asiaa käsitellyt. 4527: Hyväksy,en pää!llsiallisesti sen kannan, jolle Valtiosäädyt 4528: asettuivat kysymyksessä, miten laaja valta .puheena olevain 4529: asiain lkäsittelemisessä olisi annettava perustuslwkivaliokun- 4530: na:lle, on Hallitus katsonut, että asian on annettava raueta, 4531: jos mainittu valiokunta katsoo, ettei hallituksenjäsen ole me- 4532: netellyt lainvastaisesti. Ainoastaan siinä tapauksessa, että 4533: asia on lähetetty perustuslakivaliokuntaan toisesta valiokun- 4534: nasta, olisi se aina alis·tettava eduskunnan ratkaistavaksi, 4535: koskei ole p1detty sopivana, että perustus,lakivaliokunta saisi 4536: jättää raukeamaan toisen valiokunnan tekemän muistutuksen. 4537: N:o 4 5 4538: 4539: Sitävastoin eduskunnalla tulee olla valta, silloinkin kun 4540: perustuslakivaliokunta on selittänyt hruHituksenjäsenen me- 4541: netelleen lainv-astaisesti, antaa asian raueta. 4542: Kun Hallituksen mielestä on sadava taimita siitä, ettei 4543: tuomittua hatllituksenjäsentä aiheettomasti armahdettaisi, on 4544: armahduksen myöntäminen asetettu riippuvaksi tämän eri- 4545: tyisen tuomioistuimen esityksestä. 4546: Edellä esitettyjen näkökohtain nojalla Ha;llitus on laati- 4547: nut ja antaa nyt Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan 4548: lakiehdotuksen: 4549: 4550: 4551: 4552: 4553: Laki 4554: Suomen Eduskunnan oikeudesta tarkastaa hallituksen- 4555: jäsenten virkatointen lainmukaisuutta. 4556: 4557: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 4558: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 4559: 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten seuraavaa: 4560: 4561: 1 §. 4562: Suomen eduskunnalla on oikeus täimän -lain mukaan tar- 4563: kastaa hal!lituksenjäsenten virkatointen lainmukaisuutta sekä 4564: t·ehdä päätöksiä, jotka tarkastamisesta aiheutuvat. 4565: Hallituksenjäseniksi sanotaan tässä laissa Senaatin ta- 4566: lousosaston varapnheenjohtaja ja jä,senet, Senaatin proku- 4567: raattori sekä Suomen ministerivaltiosihteeri ja hänen apu- 4568: laisensa. 4569: 2 §. 4570: Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulee !käsitelles- 4571: sään s·en valmisteltavina olevia asioita. miilloin ruihetta sii- 4572: 6 N:o 4 4573: 4574: hen esiintyy, tutkia ha.l1ituibenjäsenten virkatointen lain- 4575: mukaisuutta. 4576: Jos jokin muu valiokunta havaitsee olevan syytä muistu- 4577: tuksen tekemis·een siiilä, että hallituksenjäsen on virkatoi- 4578: messaan menetellyt lainvastaisesti, lähettäköön asian verus- 4579: tuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. 4580: Muistutus hallituksenjäsenen vir!katoimen lainvastaisuu- 4581: desta voidaan tehdä myöskin eduskunnassa. Tällainen muis- 4582: tutus on tehtävä kirjallis,esti ja väihintään viiden edustajan 4583: allekirjoittamana puhemiehelle annettava. Kun sellainen 4584: kirjoitus eduskunnassa esitellään, on asia, siitä keskustele- 4585: matta, lähetettävä perustuslakivaliokuntaan. 4586: 4587: 3 §. 4588: Jos perustuslakiva'liokunta jotakin as1aa käsitellessään 4589: havaitsee syytä olevan muistutuksen t-ekemiseen hallituk- 4590: senjäsenen virkatoimen lainvastaisuudesta taikka jos halli- 4591: tuksenjäsentä vastaan tehty muistutus on lähetetty perus- 4592: tuslakivaliokuntaan, antakoon valiokunta hänelle .tilaisuu- 4593: den määräajan kuluessa antaa kirjallisen tahi suullisen seli- 4594: tYksen. 4595: 4 §. 4596: Jos perustuslakivaliokunta tutkiessaan hallituksenjäsentä 4597: vastaan tehtyä muistutusta on havainnut hänen menetelleen 4598: lainvastaisesti, tulee valiokunnan antaa asiasta !lausunto 4599: eduskunnalle. Jos valiokunta huomaa, ·ettei laittomuutta ole 4600: tapahtunut, on ·lausunto niinikään annettava, kun muistutus 4601: on toisesta valiokunnasta sinne lähetetty. Muissa tapauk- 4602: sissa pidettäköön asia rauenneena, ja perustuslakivaliokunta 4603: antakoon siitä ilmoituksen eduskunnal:le, paitsi milloin muis- 4604: tutus on tehty 1perustuslakivaiidkunnassa eilkä siitä ole seli- 4605: t;ystä vaadittu. 4606: "N:o 4 7 4607: 4608: Sellaisen muistutuksen harkitsemisessa osaUisina olkoon 4609: perustuslrukivaliokunna.ssa vähin,tää:n kuusitoista jäsentä. Jos 4610: erimielisyyttä ilmaantuu siitä, on'ko halllituksenjäsen mene- 4611: tellyt lainvastaisesti vai ei, ja äänet iankeavat tasan, pidet- 4612: täköön jälkimäin~m mielipide valiokunnan päätöksenä. 4613: 4614: 5 §. 4615: Perustus1akivaliokunnan annettua lausuntonsa on edus- 4616: kunnan vaNassa päättää joko että hallituksenjäsen on pan- 4617: tava syytteeseen täimän lain mukaan taikka että asia on 4618: raukeava. 4619: Jos eduskunta ei suorastaan päätä, että asia on raukeava, 4620: on a,sianomaista hallituksenjäsentä kehotettava eduskunnaHe 4621: antamaan kirjallinen tahi suullinen selitys, joka on annet- 4622: tava kymmenen päivän kuluessa tiedonsaamisesta lukien. 4623: 4624: 6 §. 4625: Lainvastaisena menettelynä, josta hal•lituksenjäsen voi- 4626: daan tämän lain mukaan panna syytteeseen, pidettäköön: 4627: jos hän virkatoimessaan ,on ollut avullisena i'lm.eiseen 4628: laittomuuteen tahi sitä edistänyt; 4629: jos hän maan ilmeiseksi vahingoksi on tahallans•a vää- 4630: rinkäy,ttänyt viåa-asemaansa, mikä menettely on katsot- 4631: tava virkarikokseksi; taikka 4632: jos hän muuten jossakin virkatoimessaan on selvästi lain- 4633: vastaisesti menet-ellyt. 4634: 7 §. 4635: Siihen erityiseen tuomioistuimeen, jossa hallituksenjäsen 4636: on tämän lain mukaan pantava syytteeseen, kuuluu puheen- 4637: johtajana maan korkeimman tuomioistuimen puheenjohtaja 4638: sekä kaksitoista eduskunnan valitsijwmiesten aina kolmeksi 4639: vuodeksi varlitsemaa jäsentä, joista kuusi va.litaan maan vi- 4640: 8 N:o 4. 4641: 4642: rassa olevista tuomareista, ja kuusi muuta jäsentä, jotka 4643: kaikki valitaan suhteellisilla vaaleilla. NiiHe on valittava 4644: ;yhtä monta varajäsentä. 4645: Niin kauan kuin maan korkeimpana oikeusvirastona -ei 4646: ole hallitustoimista erillään oleva tuomioistuin, pitää 1 mo- 4647: mentissa mainitun erityisen tuomioistuimen puheenjohtajana 4648: olla Turun hovioikeuden presidentti. 4649: Jos erityisen tuomioistuimen jäsen laillisen -esteen tai 4650: esteellisyyden vuoksi ei voi olla osallisena asian ·käsittelyssä, 4651: kutsutaan hänen sijaansa hänelle valittu varajäsen. Jos pu- 4652: heenjohtaja on estetty tai -esteellinen, olkoon puheenjohta- 4653: jana tuomioistuimen jäsenten kutsuma hovioikeuden presi- 4654: dentti. 4655: Oikeus on tuomionvoipa, kun kaikki sen jäsenet ovat 4656: saapuvilla. 4657: 8 §. 4658: Eduskunnan päättiilmää syytettä aJamaan määrää syyt- 4659: täj&n ,perustuslakivaliokunta. Hänen tulee tuomioistuim-en 4660: puheenjo'htajalta vaatia, että syytteeseen pantava kutsutaan 4661: asiasta vastaamaan. Puheenjohtajan tulee s:en jä!lkeen ryh- 4662: tyä toimiin, että erityinen tuomioistuin koikoontuu asiaa 4663: laillisessa järjestyksessä käsittelemään. 4664: Lopetettuaan tutkimuksen tuomioistuin antakoon tuo- 4665: mionsa asiasta, sovelluttll!en yleistä lakia. Siitä tuomiosta. 4666: älköön armahdusta m;yönnettäkö muuten kuin tämän erityi- 4667: sen tuomioistuimen esityksestä. 4668: 4669: 9 §. 4670: Tämän lain vaikutus ei ulotu sellaisiin hallituksenjäsen- 4671: ten virkatoimiin, joihin on ryhdytty ennen kuin laki annet- 4672: tiin. 4673: 4674: 4675: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj,apainossa, 1917. 4676: 1917.- V. M.-Esitys N:o 4. 4677: 4678: 4679: 4680: 4681: Perustuslakivaliokunnan 4682: m i e t i n t ö N :o 7 Hallituksen . esityksen 4683: johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi edus- 4684: kunnan oikeudesta tarkastaa hallituksenjäsen- 4685: ten virkatointen lainmukaisuutta. 4686: 4687: Eduskunta on pö;ytäkirjanotteella 8 päivältä kuluvaa ke- 4688: säkuuta lähettänyt va.lmistelevaa käsittelyä varten Perustus- 4689: lakivaliokunta.an Hallituksen esityksen N:o 4, joka sisältää 4690: ehdotuksen laiksi eduskunna1{ oikeudesta tarkastaa hallituk- 4691: senjäsenten virkatointen lainmukaisuutta. Samalla on Va- 4692: liokunta saanut vastaanottaa otteen lähetekeskustelussa s.vn- 4693: . . 1 4694: tyneestä pöytäk ll'Jasta. 4695: 4696: Valtiopäiväjärjestyksen 33 § :n mukaan on erityisessä 4697: laissa säädettävä eduskunnan oikeudesta tutkia hallituksen- 4698: jäsenten virkatointen laillisuutta ja sellaisten asiain käsitte- 4699: lystä. Hallituksen esityksessä ehdotetut säännökset näistä 4700: asioista on Perustuslakivaliokunta havainnut yleensä tar- 4701: koituksenmukaisiksi, jonka vuoksi Valiokunta pääasiassa 4702: puoltaa esityksen hyväksymistä. Erinäisten muutosten joh- 4703: dosta, jotka Valiokunta elhdottaa lakiehcwtuksen yksityis- 4704: kohtiin, saa. Valiokunta esittää ·seuraavaa. 4705: Ballituksenjäseniin, jotka tulisivat käsiteltävänä olevan 1 §. 4706: lain muka.an vastuunalaisiksi, on esityksessä luettu senaatin 4707: talousosaston varapuheenjo'htaja ja jäsenet, senaatin proku- 4708: raattori sekä Suomen ministerivaltiosihteeri ja hänen a.}m- 4709: laisensa. Perustuslakivaliokunta 'katsoo kuitenJrin, että tä- 4710: män lain alaisiksi olisi saatettava senaatin oikeusosaston- 4711: kin varapuheenjdhtaja ja jäsenet. Tosin senaatin oikeus- 4712: osaston jäsenten ,·irkatehtävät ovat enimmältä osaltaan toi- 4713: 2 1917.- V. M.-Esitys N:o 4. 4714: 4715: senluontoisia kuin talousosaston• jäsenten, edellisten virka- 4716: alaan kun kuuluvat lainkäyttöä taåoittavat toimenpiteet 4717: paljoa suuremmassa määrin kuin jälkimäisten. Mutta lain- 4718: 'käytön ala,lla on yhtä tarpeellista kuin hallituksen hoidon 4719: alalla saattaa ylimpien viranomaisten lainvastainen menet- 4720: tely edesvastuun ålaisebL. Voimassa oleva Ri'koslakikin 4721: määrää samat rangaistusseuraamukset, olkoon1pa kysymyk- 4722: sessä tuomari tai muu virkamies, joka tuomites·saan tai päät- 4723: täessään tekee vääryyttä. Senaatin oikeusosaston jäseniä ei 4724: kuitenkaan voida, katsoen sirhen että oikeusosasto toimii 4725: ylimpänä oikeusa,steena, saattaa vääristä tuomioistaan tai 4726: muusta lainvastaisesta menettelystään minkään alemman 4727: tuomioistuimen tuomittaviksi. Vielä vähemmän sopivaa olisi 4728: jättää heidän tuomitsemistaan oikeusosaston itsensä tehtä- 4729: väksi. Ei myöskään olisi aihetta perustaa heitä varten 4730: toista erityistä tuomioistuinta, koska käsiteltävän lain 4731: kautta perustettava tuomioistuin soveltuu tutkimaan ja 4732: tuomitsemaan lainkäytössäkin esiintyneitä lainvastaisia toi- 4733: mia. Kun eduskunta saa tämän lain kautta tilaisuudcm val- 4734: voa, että oikensosastonkin jäsenten lainvastainen menettely, 4735: mikäli sellaista esiintyy, on joutuva pätevän, puolueettoman 4736: tuomioistuimen tutkittavaksi, voi tämä olla omansa v:aikut- 4737: tamaan entistä tunnollisempaa lain noudattamista lainkäy- 4738: tössä ylimmässä asteessa. Jos senaatin oikeusosasto tulee 4739: eroitettavaksi lhallitustoimista erillään olevaksi ylimmäksi 4740: oikeudeksi, voidaan tämän oikeuden jäsenet ;y"htä .hiyvin 4741: asettaa nyt käsiteltävänä olevan lain alaisiksi. 4742: 3 §. Kun 3 § :n sanamuoto Harllituksen esityksessä voi antaa 4743: aihetta siihen käsitykseen, että perustuslakivaliokunnan on, 4744: milloin valiokunta jota.kin asiaa käsitellessään havaitsee 4745: syytä olevan, päätettävä muistutuksen tekemisestä hallituk- 4746: senjäsenen virkatoimen lainvastaisuudesta, ennenkuin hä- 4747: nelle annetaan tilaisuus seli.:tyksen antamiseen, on Valiokunta 4748: selventänyt 'pykälän sanamuotoa, jotta siitä kävisi ilmi 4749: toisaalta, että perustuslakivaliokunnan :päätöstä muistutuk- 4750: sen tekemisestä ei tässäkään tapauksessa tehdä, ennenkuin 4751: asianomainen on saanut tilaisuuden selityk:sen antamiseen, 4752: Edusk. oikeus tarkastaa hallituksenjäsenten virkat. lainmukaisuutta. 3 4753: 4754: 4755: toisaalta että valiokunnalla on oleva oikeus hyljätä valiokun- 4756: nassa esitetty muistutus selvitystä vaatimattakin. 4757: Lakiehdotuksen 4 §:n mukaan tulisi perustuslakivalio- 4 §. 4758: kunnan antaa lausunto eduskunnalle asianmukaisesti esitetyn 4759: mu1stutuksen johdosta, paitsi milloin valiokunta on havainnut 4760: hallitwksenJjäsenen menetelleen lainvastaisesti, ainoastaan jos 4761: muistutus on toisesta valiokunnasta lähetetty rperustuslaki- 4762: valiokuntaan. Milloin kysymys olisi tullut rperustuslakivalio- 4763: kuntaan eduskunnasta tai nostettu perustuslakivaliokunnassa, 4764: ja valiokunta huomaisi, ettei laittomuutta ole tapahtunut, olisi 4765: asia pidettävä rauenneema, ja ilmoitus siitä tehtävä eduskun- 4766: nalle; jos perustuslakivaliokunta olisi hyljännyt valiokun- 4767: nassa esitetyn mui,stutuksen vaatimailta siitä asianomaisen 4768: selitystä, ei ilmoitustakaan olisi eduskunnalle tehtävä. Pe- 4769: rustuslakivaliokunnan mielestä olisi lausunto eduskunnalle 4770: annettava myöskin silloin, kun ~uheenalaista laaJtua, oleva 4771: asia on lähetetty perustuslakivaliokuntaan eduskunnasta, 4772: ja valiokunta havaitsee, ettei laittomuutta ole ta];lafitunut. 4773: 1 4774: 4775: 4776: 4777: Sitävastoin ei Valiokunnan mielestä p,erustuslakivaliokun- 4778: nassa herätetyn muistutuskysymyksen raukeamisesta ilmoi- 4779: tuksen tekeminen eduskunnalle olisi tarpeen siinäkään ta- 4780: pauksessa, että selitys olisi hallituksenjäseneltä vaadittu. 4781: Valiokunta on tämän mukaisesti uudestaa,n muodostellut 4782: 4 §:n. 4783: Hallituksenjäsenet on saatettava rangaistuksen alaisiksi 6 §. 4784: paitsi voimassa olevan oikeuden mukaan ilmeisesti lainvastai~ 4785: sesta virkatoiminnasta myös muusta virka-asemansa väär:in- 4786: käyttämisestä maan ilmeiseksi vahingoksi. Esitykseen sisäl- 4787: tyvän lakiehdotuksen sanamuoto ei Valiokunnan mielestä kui- 4788: tenkaan täysin vastaa tätä tarkoitusta. Valiokunta ehdottaa 4789: 6 §:n muuttamista siten, että siinä selvästi sääidetään, että 4790: hallituksenjäsen voidaan panna syytteeseeill ja tuomita, 4791: vaikkei hän menettelyllään ole rikkonutkaan yleistä lakia, 4792: jos hän muuten on väärinkäyttänyt virka-asemaansa maan 4793: ilmeiseksi vahingoksi. 4794: Se rikosoikeudellinen vastuu, joka V aliakunnan ehdotta- 8 §. 4795: man 6 § :n 3 kohdan kautta on ha:Uituksenjäseniin ~ovellet- 4796: 4 1917.- V. M.-Esitys N:o 4. 4797: 4798: tava, vaatii, että tämä uwli rikoslaji määrätään erikoisen ran- 4799: gaistusuhan alaiseksi. Säännöksen siitä ehdottaa Valiokunta 4800: 8 §:ään. 4801: Arma!hduksen ~yöntämiseen erityisen tuomioistuimen 4802: tuomiosta olisi Valiokunnan mielestä vaadittava ·paitsi sa- 4803: notun tuomioistuimen esitystä myöskin eduskunnan suostu- 4804: mus, ja ehdottaa Valiokunta tämänlaisen iisäyksen 8 § :ään. 4805: 9 §. Valiokunnan mielestä olisi, sen mukaan kuin jo 1 §:n 4806: kohdalla on esitetty, nimenomaan säädettävä, että tämän lain 4807: vaikutus ulottuu myöskin lain alaisten henkilöiden lainkäyt- 4808: töä koskeviin toimeTipiteisiin, ja on Valiokunta sen jdhdosta 4809: 9 §:ään tehnyt tarpeellisen lisäyksen. 4810: 4811: Edellä esitetyn nojalla ehdottaa Valiokunta kunnioit- 4812: taen, 4813: että Eduskuni;a hyväksyWi Eduskunvn,an rnyö- 4814: tävaikutuksella määrättävällä tavalla vahvistel- 4815: tavaksi ja voimaansaatettavaksi esityksessä ole- 4816: van lakiehdotuksen näin ku~iluvana: 4817: 4818: 4819: 4820: 4821: Laki 4822: Suomen Eduskunnan oikeudesta tarkastaa hallituksen- 4823: jäsenten virkatointen lainmukaisuutta. 4824: 4825: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 4826: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk- 4827: sen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten seuraa.vaa: 4828: 4829: 1 §. 4830: .Suomen eduskunnalla on oikeus tämän lain mukaan tar- 4831: kastaa hallituksenjäsenten virkatointen lainmukaisuutta 4832: sekä tehdä päätöksit~, jotka tarka·stamisesta aiheutuvat. 4833: Hallituksenjäseniksi sanotaan tässä laissa senaatin ta- 4834: lousosaston ja oikeusosa~ton varapuheenjohtajat ja jäsenet, 4835: Edusk. oikeus tarkastaa hallituksenjäsenten virkat. lainmukaisuutta. 5 4836: 4837: senaatin :prokuraattori sekä Suomen ministerivaltiosihteeri ja 4838: hänen a.pulaisensa. 4839: 4840: 2 §. 4841: Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulee käsitelles- 4842: sään sen valmisteltavina olevia asioita, milloin aihetta sii- 4843: hen esiintyy, tutkia hallituksellijäsenten virkatointen lain- 4844: mukaisuutta. 4845: Jos jokin muu valiokunta hava.itsee olevan syytä muis- 4846: tutuksen tekemiseen siitä, että lhallituks.enjä:sen on virkatoi- 4847: messaan menetellyt lainvastai.sesti, lähettäköön asian perus- 4848: tuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. 4849: Muistutus hallituksenjäs·enen virkatoimen lainvastfri- 4850: suudesta voidaan tehdä myöskin eduskunnassa. ·Tällainen 4851: muistutus on tehtävä kirjallisesti ja vähintään viiden edus- 4852: tajan allekirjoitta.mana puhemiehelle annettava. Kun sellai- 4853: nen kirjoitus eduskunnassa esitellään, on asia, siitä kesku.>- 4854: telema tta, lähetettävä perustuslakivaliokuntaa.n. 4855: 4856: 3 §. 4857: Jos jotakin asiaa perust·uslakivaliokunnassa käsiteltäessä 4858: esitetään muistutus hallituksenjäsenen virkatoimen lainvas- 4859: taisuudesta, ja valiokunta katsoo asian ansaitsevan huomiota, 4860: taikka jos hallituksenjäsentä vastaan tehty muistutus on lä- 4861: hetetty perustuslakivaliokuntaa.n, antakoon valiokunta hä- 4862: nelle tilaisuuden määräajan kuluessa antaa kirjalli.sen tahi 4863: suullisen selityksen. 4864: 4865: 4 §. 4866: Hallituksenjäsentä vastaan tehdyn muistutuksen johdosta 4867: on perustuslakivaliokunnan hankittava, onko haUituksenjä- 4868: sen menetellyt lainvasta:isesti, ja annettava siitä lausunto 4869: eduskunnalle, paitsi milloin muistutus on tehty perustus- 4870: lakivaliokunnassa ja valiokunta on havainnut sen aiheetto- 4871: maksi. 4872: Sellaisen muDstutuksen harkitsemisessa osallisina olkoon 4873: perustuslakivaliokunnassa vähintään kuusitoista jäsentä. 4874: 6 1917. - V. M.- Esitys N:o 4. 4875: 4876: 4877: Jos erimielisyyttä ilmaantuu siitä, onko hallituksenjäsen 4878: menetellyt lainvastaisesti vai· ei, ja äänet laukeavat tasan, pi- 4879: dettäköön jälkimäinen mielipide va1iokunnan päätöksenä. 4880: 4881: 5 §. 4882: ·Perustuslakivaliokunnan annettua lausuntonsa on edus- 4883: kunnan vallassa päättää jako että 'hallituksenjäsen on pan- 4884: tava syyttees·een tämän lain mukaan ta,ikka että asia on rau- 4885: keava. 4886: Jos eduskynta ei suorastaan päätä., että asia on raukeava, 4887: on asianomaista hallituksenjäsentä kehoitettava eduskunnalle 4888: antamaan kirja.Ilinen tahi .suullinen selitys, joka on annettava 4889: !kymmenen päivän kuluessa tiedonsaamisesta lukien. 4890: f 4891: 4892: 6 §. 4893: Lainvasta.isena menettelynä, josta halliiuksenjäsen voi- 4894: daan tämän lain mukaan panna syytteeseen, pidettäköön: 4895: jos hän virkatoiminnassaan on ollut avullisena ilmeiseen 4896: laittomuuteen tahi teossa tai tahall~ella laiminlyönnillä 4897: sitä edistänyt; 4898: {poist.) 4899: jos hän muuten ( poist.) virkatoiminnassaan on selvästi 4900: lainvastai.sesti menetellyt; taikka 4901: jos hän muulla tavalla on väärinkäyttänyt virka- 4902: asemaansa maan ilmeiseksi vahingoksi. 4903: 4904: 7 §. 4905: Siihen erityiseen tuomioistuimeen, jossa fhallituksenjäsen 4906: on tämän lailll mukaan ·panta.va syytteeseen, kuuluu :puheen- 4907: johtajana maan korkeimman tuomioistuimen puheenjohtaja 4908: sekä kaksitoista eduskunnan valitsijamiesten aina kolmeksi 4909: vuodeksi valitsemaa jäsentä, joista kuusi valitaan maan vi- 4910: rassa olevista tuomareista, ja kuusi muuta jäsentä, jotka 4911: kai·kki valitaan suhteellisilla vaaleilla. Niille on vali1tava 4912: yhtä monta vara:jäsentä. 4913: Niin kauan kuin maan korkeimpana oikeusvira,stona ei 4914: ole hallitustoimista erillään oleva tuomioistuin, ·pitää 1 mo- 4915: Edusk. oikeus tarkastaa hallituksenjäsenten virkat. lainmukaisuutta. 7 4916: 4917: mentissa mainitun erityisen tuomioistuimen puheenjohtajana 4918: olla Turun hovioikeuden }lresidentti. 4919: Jos erityisen tuomioistuimen jäsen laillisen esteen tai es- 4920: teellisyyden vuoksi ei voi olla osallis·ena asian käsittelyssä, 4921: kutsutaan hänen sijaansa hänelle valittu varajäsen. Jos pu- 4922: heenjohtaja on estetty tai esteellinen, olkoon 'PUheenjohtajana 4923: tuomioistuimen jäsenten kutsuma hovioikeuden presidentti. 4924: Oikeus on tuomionvoipa, kun kaikki sen jäsenet ovat saa- 4925: puvilla. 4926: 8 §. 4927: Eduskunnan päättämää .syytettä ajamaan maaraa syyt- 4928: täijän perustuslakivaliokunta. Hänen tulee tuomioistuimen 4929: puheenjohtajalta vaatia, että syytteeseen pantava kutsutaan 4930: asiasta vastaamaan. Puheenjohtajan tulee ·sen jälkeen ryh- 4931: tyä toimiin, että erityinen4:uomioistuin kokoontuu asiaa lail- 4932: lisessa järjestyksessä käsittelemään. 4933: Lopetettuaan tutkimu'ksen tuomioistuin antakoon tuo- 4934: miO'nsa asiasta, sovelluttaen yleistä la;kia. 4935: Siinä tapauksessa, joka mainitaan 6 §:n 3 kohdassa, ol- 4936: koon Mngaistus, tuomioistuimen harkinnan mukaan, virasta 4937: erottaminen, maan palvelukseen kelpaamattom·aksi julistami- 4938: nen tahi vankeutta enintään kolme v'lWtta . 4939: .Annetusta tuomiosta älköön armahdusta myönnettäkö 4940: muuten kuin tämän erityisen tuomioistuimen esityksestä ja 4941: eduskunnan suostu.mtiksella. 4942: 9 §. 4943: Tämä laki, jonka 'vaikutus ulottuu myöskin lainkäyttöä 4944: koskeviin hallituksenjäsenten toimenpiteisiin, mutta ei mi- 4945: hinkään sellaisiin hallituksenjäsenten ( poist.) toimiin, 'joihin 4946: on ryhdytty ennen kuin laki annettiin, astuu voimaam heti. 4947: 4948: 4949: V aliokua1ta tämän ohessa ehdottaa, 4950: että Eduskunta päättäisi julistaa puheen- 4951: alaisen asian kiireelliseksi. 4952: 8 1917.- V. ~1.- Esitys N:o 4. 4953: 4954: 4955: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa pulheenjohtaja Y. 4956: Mäkelin, jäsenet Ingman, Alkio, 'Estlander, Hultin, Kar- 4957: hinen, Kuusinen, Kurkinen, Nevanlinna, Pennanen, Piisinen, 4958: Rantanen, F., Repo, Retulainen ja Tuomi sekä varajäsenet 4959: Kujala, Nurmela (osittain), Suosalo .ia Tirkkonen (osittain). 4960: 4961: ·Helsingissä, 19 päivänä kesäkuuta 1917. 4962: Vastalause 1. 4963: 4964: 4965: 4966: 4967: Vastata useita. 4968: I. 4969: 4970: 1 § :n 2 kohtaan on Valiokunta ottanut lisäyksen, jonka 4971: mukaan Senaatin Oikeusosastonkin puheenjohtaja ja jäsenet 4972: tulisivat vastuunalaisiksi Eduskunnalle tämän lain mää- 4973: räysten nojalla. Tätä säännöstä täy'tyy pitää sekä periaat- 4974: teellisessa suhteessa vääränä, koska laki tarkoittaa ainoas- 4975: taan hallituksenjäsenten vastuunalaisuutta, että myös käy- 4976: tännöllis·esti tarpeettomana, koska on annettu esitys. oikeus- 4977: osaston muodos·tamisesta erillään olevaksi ja riippumatto- 4978: maksi ylimmäksi tuomioistuimeksi. 4979: Valiokunnan 9 § :ään tekemä muutos tuo ilmi, että lakia 4980: on soveUettava ,lainkäyttöä koskeviin hallituksenjäsenten 4981: toimenpiteisiin" ja että siihen käsitetään kuuluvaksi oikeus- 4982: osastonkin jäs·enten tuomaritoiminta. Verratessa määräyk- 4983: siä siitä, millä tavoin ja_missä järjestyksessä muistutus on 4984: tehtävä hallituksenjäseniä vastaan lainvastaisuudesta tai 4985: muusta suhtautumisesta, johon tämä lakiehdotus kohdistuu, 4986: käy kyllin s·elville, että tällöin avautuisi Eduskunnalle .ia 4987: sen valiokunnille mahdollisuus ottaa tutkittavakseen myös 4988: yksityisiä, ylimmässä oikeusasteessa ratkaistuja tahi siellä 4989: vireillä oleviakin juttuja ja asioita. 4990: Siten järjestetty menettely on merkittä;vä mahdottomaksi 4991: hyväksyä, samoinkuin mitään siihen verrattavaa ei minun 4992: tietääkseni 1iioin ole olemassa. Ruotsin hallitusmuodossa 4993: sijaa saanut n. s. opinioonilautakunta eroaa toimirrtatapansa 4994: puolesta tästä kauas, jotapa.itsi hallitusmuodossa on nimen- 4995: omaan säädettynä, että valtiopäivät älkööt ensinkään ryh- 4996: tykö erikoisesti tutkimaan ylimmän tuomioistuimen pää- 4997: 10 1917.- V. M. - Esitys N:o 4. 4998: 4999: 5000: töstä, älköönkä siitä myöskään yleisesti opinioonilautakun- 5001: nassa keskusteltako. M·enettelyä sellaista kuin se, joka va- 5002: liokunnan tekemän muutoks·en johdosta syntyisi, onkin ylei- 5003: sesti pidetty suuressa määrin onnettomuuttatuottavalla sekä 5004: oikeudenkäytön koskemattomuudelle että my·ös kansanedus- 5005: kunnan arvolle ynnä kansalaisten ja koko yhteiskunnan me- 5006: nestykselle. Ja sen kokemuksen jälkeen, joka ruotsalais- 5007: suomalfllisen oikeuden ke:hityksellä on takanaan, tulisi sellai- 5008: sen ehdotuksen kaikkein vähimmän saada meillä kannatusta. 5009: Määräykset tulevan ylimmän tuomioistuimen jäsenten 5010: syyttees·een panosta voidaan, jos tarpeellisena pidetään, sää- 5011: tää ylintä tuomioistuinta koskevassa laissa tahi hallitusmuo- 5012: dossa. 5013: Saan niinmuodoin kunnioittavasti ehdottaa, että 1 ja 9 § 5014: hyväksyttäisiin esityksen sanamuodon mukaisiksi. 5015: 5016: V ahokunnan 'lakiehdotuksen 6 § :ään panema viimeinen 5017: kohta laajentaa lain soveltamista sen tarkoittaman tehtävän 5018: yli, joka. on: järjestää virkatoimien lainmukaisuudesta joh- 5019: tuva vastuunalaisuus. Sillä sanottu lisäys sisältää, että hal- 5020: lituksenjäsen on va;tuunalainen puhtaasti valtiollisistakin 5021: teoistaan ja laiminlyönneistään. On myös epäiltävää, tuli- 5022: siko tämä ta:hi toinen Valiokunnan samaan § :ään tekemä 5023: muodostelma lakia sovellettaessa vastaamaan tarkoitusta pa- 5024: remmin kuin lainpaikka sellaisena kuin se kuuluu esityk- 5025: sessä. 5026: Tähän nähden pyydän esittää, että 6 § hyväksyttäisiin 5027: esityksen mukaan. Siitä johtuisi myös, että 8 §:ään pantu 5028: uusi kohta. oliS'i poistettava. 5029: 5030: Ei voitane kieltää, että tuomioistuimiin, jotka kansan- 5031: eduskunta asettaa langettamaan tuomion ha-llituksesta, jo 5032: sinänsä pyrkii :helposti liittymään mielikuva valtiollisten 5033: katsantokanltain vaikutuksen alaisesta oikeud·esta. Näin on 5034: laita silloinkin kuin hallituksen toimintatavan laillisuuden 5035: tarkastaminen on kysymyksessä. Se, että niin on laita, on 5036: luonnollisena seurauksena siitä, että tämä tuomiovalta koh- 5037: Vastalause 1. , 11 5038: 5039: 5040: distuu ta.pauksiin, jotka valtiosääntö edellyttää vain harvi- ' 5041: naisiksi poikkeuksiksi ja joiden sa;attaa ajatella esiintyvän 5042: etupäässä valtiolEsesti levottomina aikoina. Tuomitsevan 5043: vallan tehtävä ja kokoonpano on senvuoksi enemmän tai vä- 5044: hemmän tilapäinen. 5045: Mutta viitattu asiaintila johtuu myös siitä, että kaikkien 5046: valtioiden valtiosäännön historialla ylipäätään ja tiettävästi' 5047: meid;inkin oikeushistoriallamme on näytettävänä monta ta- 5048: pausta, jolloin tällaisten tuomioistuimien toimintaa ovat ol- 5049: leet johtamassa muut näkökohdat kuin oikeamielisyys ja 5050: asiallinen arvostelu. Tämän käsityksen juurtumis·een on 5051: myös vaikuttanut vastenmielisyys sellaisia tuomiovallalla 5052: varustettuja komissioneja ja lähetystöjä vastaan, olivatpa ne 5053: hallitsijan ta'hi kansanedu.skunnan asettamia, jotka taka- 5054: aikoina eivät olleet outoja Ruotsinkaan valtiollisessa elä- 5055: mässä, ja mitkä, niinkuin tunnettu, ovat painaneet syviä jäl- 5056: kiä historiaamme ja olleet suoranaisena aiheena moniin pe- 5057: rustuslakiemme säännöksiin. 5058: On s·envuoksi sitä tähdellisempää, että kun järjestetään 5059: sitä erinomaisen arkaluontoista oikeudenkäyttöä, joka esillä- 5060: olevan lakiehdotuksen mukaan on kyseessä, on, mikäli suin- 5061: kin käy larutuun, tuomioistuinta asetetta;essa vältet:tävä kaik- 5062: kea puolueellisuuden varjoakin. S.e menett·ely, jota esityk- 5063: sessä puolletaan, antaa kuitenkin arveluttavuuksille sijaa 5064: juuri tässä katsannossa, koska Eduskunta, vaikka onkin ju- 5065: tussa asianosainen, tulisi asettamaan koko tuomioistuimen, 5066: puheenjohtajaa lukuunottamaiita. Tämän rinna;lla on annet- 5067: tava etusija sille mainitun tuom~oistuimen kokoon]Janoa 5068: koskevalle eihdotukselle - vaikk'ei sekään kaikin puolin ole 5069: tyydyttävä - , jonka perustuslakikomitea on valmistanut 5070: esityksen pohjaksi ~a joka sekin suo kansaneduskunnalle 5071: suuren vaikutusvallan. Sovittelutienä näyttää tämä ·ehdotus 5072: voitavan 'hyväksyä, ja saan siis esittää, että Eduskunta 5073: hyväksyisi 7 § :n näin kuuluvaksi: 5074: 7 §. 5075: Siihen erityiseen tuomioistuimeen, jossa hallituksenjäsen 5076: on tämän lain mukaan 'Pantava syytteeseen, kuuluu 'PUheen- 5077: 12 1917. - V. M. - Esitys N:o 4. 5078: 5079: 5080: johtajana maan korkeimman tuomioistuimen puheenjohtaja 5081: sekä yksitoista jäsentä, nimittäin korkeimman karlintoasiain 5082: tu,omioistuimen puheenjohtaja, kaikkien hovioikeuksien pre- 5083: sidentit ja yliopiston lainopillisen tiedekunnan keskuudestaan 5084: kolmeksi mwdeksi valitsema professori sekä kuusi edus- 5085: kunnan valitsijamiesten kunkin vaalikmtden ajaksi suhteel- 5086: lisen vaalitavan mukaan valitsemaa henkilöä. 5087: Niin kaua;n kuin maan korkeimpana oikeusvirastona ei 5088: ole riippum~ton 'tuomioisttdn, pitää l1nomentisS,a mJarmitbuUln 5089: erit;qiseen tuomioistuimeen korkeimman tuomioistuimen pu- 5090: heenjohtajan sijasta kuulua virassa vanhin jäsen Turun 5091: hovioikettdesta. Jos korkeinta hallintoasiain tuomioistuin ta 5092: ei ole, tulee tämän tuomioistuimen puheenjohtajan sijasta 5093: Viipu1·in hovioikeuden vanhimman jäsenen asttta erityiseen 5094: t1wtnioistuimeen. Erityisen tttomioistuimen pul11eenjohtajana 5095: on edellisessä tapauksessa Turtm hovzoikeuden presidentti. 5096: Jos korkeimman ttwmioistuimen puheenjohtaja tahi kor- 5097: keimman hallintoasiain tuomioistuimen puheenjohtaja taikka 5098: hovioikeuden presidentti tai jäsen laillisen esteen tai esteelli- 5099: syyden vuoksi ei voi olla osallisena asian käsittelyssä, kut- 5100: sutaan· hänen sijaansa se, joka virassa on vanhin häntä 5101: lähinnä. Jos tuomioistuimen valittu jäsen on tällaisesta 5102: syystä estetty asiaa käsittelemästä, astuu hänen tilall'een 5103: hänelle valittu varajäsen. - 5104: Oikeus on tuomionvoi'Pa, kun kaikki sen jäsenet ovat 5105: saa,puvilla. Jos puheenjohtaja on estetty, olkoon puheen- 5106: johtajana Tttrun hovioikeuden tahi, tämän ollessa estetty, 5107: Viipurin hovioikeuden presidentti. 5108: Hovioikeuden jäseniin luetaan tässä laissa myöskin sen 5109: varapresidentti. 5110: 5111: Kun erinäiset tämän lain säännöks,et muuttavat voimas- 5112: saolevia perustuslainsäännöksiä ja kun sen määräyksiin si- 5113: sältyy uuden, oleellisen ja s.eurauksilta1an laajakantoisen pe- 5114: riaatteen soveltaminen valtiosääntöömme, näyttää olevan 5115: asianmukaista, ,että 9 § :ään otetaan määräys siitä, että laki 5116: on oleva voimassa perustuslakina, niinkuin my,ös sen yhteys 5117: 5118: 5119: 1 5120: Vastalause 1. lfl 5121: 5122: 5123: V. ,J :n kanssa edellyttää. Tähän nähden esitän kunnioit- 5124: tatasti, että 9 § tulisi kuulumaan: 5125: 5126: Tämä laki, jonka vaikutus ei ulgtu sellaisiin 5127: hallituksenjäsenten virkatoimiin, joihin on ryh- 5128: dytty ennen ktti,n laki annettiin, on oleva voi- 5129: massa perustuslakina. 5130: 5131: Vihdoin katson asiakseni ilmoittaa vastalauseeni Valio- 5132: kumnan mietinnön sivulla 4 olevaa pontta vastaan ja ehdotan 5133: sen seuraavan sisältöiseksi: 5134: 5135: että Eduskunta hyväksyisi esitykseen sisäl- 5136: tyvän lakiehdot·uksen näin kuu,luvana: 5137: 5138: Helsingissä kesäkuun 19 päivänä 1917. 5139: 5140: Ernst Estlander. 5141: 5142: 5143: Pyydän saada y-htyä edelläolevaan vastalauseeseen paitsi 5144: mitä tulee lain vahvistamista ja voimaansaattamista koske- 5145: vaan P.oillteen, 1jonka suhteen olen samaa mieltä kuin Valio- 5146: kunnan enemmistö. 5147: 5148: Tekla Hultin. 5149: 14 1917.- V. M.- Esitys N:o 4. 5150: 5151: 5152: 5153: 5154: II. 5155: 5156: V aliakunta , tahtoo vastoin hallituksen esitystä tehdä 5157: myöskin senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajan ja jäse- 5158: net tämän lain mukaan vastuunalaisiksi eduskua:malle, eikä 5159: ainoastaan n1istä hallintotoimista, joissa nämä ovat osallisina, 5160: vaan myöskin heidän päätehtävästään, jona on lainkäyttö. 5161: Täihän emme voi yhtyä. Vuosisatain kokemus osottaa se:n 5162: periaatteen oikeaksi, että lainkäytön tulee olla riippumaton 5163: sekä hallituksesta että eduskunnasta. Ja kun senaatin oi- 5164: keusosastolla on vain vähäinen määrä hallintotoimia, ei mie- 5165: lestäm.Qle niiden vuoksi ole syytä tehdä heitä tämän lain 5166: alaisiksi. 5167: Mitä tulee kysymykseen, mitä m_enettelyä on pidettävä 5168: sellaisena, josta hallituksenjäsen voidaan panna syytteeseen, 5169: ehdottaa Valiokunta niinikään hallituksen esitykseen muu- 5170: toksia. Esitys on tässä kohden yhtäpitävä perustuslakiko- 5171: mitean ehdotuksen kanssa ja olisi mielestämme semmoisenaan 5172: hyväksyttävä. 5173: Sen tuomioistuimen kokoonpanoon ja asettaruistapaan 5174: nähden, jossa hallituksenjäsen on pantava syytteeseen, on 5175: hallituksen esitys toisella kannalla kuin esityksen 'Perusteena 5176: oleva perustuslakikomitean mietintö. Mielestämme täytyy 5177: kuitenkin viimemainituss-a ehdotettua kokoonpanoa ja aset- 5178: taruistapaa pitää oikeampana. Se antaa varmemmat takeet 5179: tuomioistuimen pätevyydestä eikä, kuten esitykse;n ehdotus, 5180: loukkaa sitä luonnollista vaatimusta, ettei syyttäjän -tässä 5181: eduskunnan - sovi asettaa tuomioistuimen jäsenten enem- 5182: mistöä. 5183: Lakiehdotuksen 8 § :n viimeinen momentti olisi mieles- 5184: tämme hyväksyttävä esityksen mukaisesti. 5185: Vasialause II. 16 5186: 5187: 5188: Vihdoin olisi mielestämme perustuslakikomitean e'hdotuk- 5189: sen mukaisesti säädettävä, että käsiteltävänä oleva laki on 5190: oleva voimassa perustuslakina, koska se sisältää tärkeitä 5191: muutoksia voimassa olevaan perustuslakiin ja on olemuksel- 5192: taan perustuslain luontoa. 5193: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kunnioittaen 5194: 5195: että Eduskunta hyväksyisi seuraavat lakieh- 5196: dotuksen pykälät näin kuuluvina: 5197: 5198: 1 §. 5199: Suomen eduskunnalla on oikeus tämän lain mukaan tar- 5200: kastaa halilituksenjäsenten virkatointen lainmukaisuutta sekä 5201: tehdä päätöksiä, jotka tarkastamisesta aiheutuvat. 5202: Hallituksenjäseniksi sanotaan tässä laissa senaatin i:a- 5203: lousosaston varapuheenjohtaja ja jäsenet, senaatin proku- 5204: raattori sekä Suomen ministerivaltiosihteeri ja hänen apu- 5205: laisensa. 5206: 6 §. 5207: Lainvastaisena menettelynä, josta hal'lituksenjäsen voi- 5208: daan tämän lain mukaan panna syytteeseen, pidettäköön: 5209: jos hän virkatoimessaan on ollut avullisena ilmeiseen 5210: . laittomuuteen tahi sitä edistänyt; 5211: jos hän maan ilmeiseksi vahingoksi on tahallansa vää- 5212: rinkäyttänyt virka-asemaansa, mikä menettely on katsot- 5213: tava virkarikokseksi; taikka 5214: jos hän muuten jossakin virkatoimessaan on selvästi lain- 5215: vastaisesti menetellyt. 5216: 5217: 7 §. 5218: Siimen erityiseen tuomioistuimeen, jossa hallituksenjäsen 5219: on tämän lain mukaan 1pantava syytteeseen, kuuluu 'Puheen- 5220: johtajana maan korkeimman tuomioistuimen puheenjohtaja 5221: sekä yksitoista jäsentä, nimittäin korkeimman katZintoasiain 5222: tuomioistuimen puheenjohtaja, kaikkien hovioikeuksien pre- 5223: sidentit ja yliopiston lainopillisen tiedekunnan keskuudestaan 5224: kolmeksi vuodeksi valitsema p11ofessori sekä kuusi edus- 5225: 16 1917. - V. M. - Esitys N:o 4. 5226: 5227: 5228: kunnan valitsijamiesten kunkin vaalikauden ajaksi suhteel- 5229: lisen vaalitavan mukaan 'Valitsemaa henkilöä. 5230: Niin kaua;n kuin maan korkeimpana oikeusvirastona ei 5231: ole riippnmaton tuomioistuin, pitää 1 momenti~Ssa mainittu.Uft 5232: erityiseen tuornioistuin~~een korkeimman tuomioistuimen pu- 5233: heenjohtajan sijasta kuulna virassa vanhin jäsen Turun 5234: hovioikeudesta. Jos korkeinta hallintoasiain tuomioistuinta 5235: ei ole, tulee tämän tnomioistuimen puheenjohtajan sijasta 5236: Viipurin hovioikeuden vanhimman jäsenen asttta erit;ljiseen 5237: tuomioistuimeen. Erityisen f1wmioistuimen puheenjohtajana 5238: on edellisessä tapauksessa Tttrun hovioikeuden. presidentti. 5239: Jos korkeirnman tzwmioistnimen pnheenjohtaja tahi kor- 5240: keimman hallintoasiain tuomioistttimen pnheenjohtaja taikka 5241: hovioikeuden presidentti tai jäsen laillisen esteen tai esteelli- 5242: sy yden vuoksi ei voi o/.la osallisena asian käsittelyssä, knt- 5243: sutaan hänen sijaansa se, joka virassa on vanhin häntä 5244: lähinnä. .!os tuomioistnimen valittn jäsen on tällaisesta 5245: Slfystä ~stetty asiaa käsittelemästä, astuu hänen tilalleen 5246: hänelle valittu vamjäsen. 5247: Oikeus on tuomionvoi,pa, kun kaikki sen jäsenet ovat 5248: sawpuvilla. Jos puheenjohtaja on estetty, olkoon puheen- 5249: johtajana Tumn hovioikenden tahi, tämän ollessa estetty, 5250: V iipttrin hovioikeuden presidentti. ~ 5251: Hovioikmtden jäseniin luetaan tässä laissa m11Öskin sen 5252: varapresidentti. 5253: 5254: 8 §. 5255: Eduskunnan päättämää syytettä ajamaan määrää syyt- 5256: täjän perustuslakiva.liokunta. Hänen tulee tuomioistuimen 5257: puheenjdhtajalta vaatia, että syytteeseen pantava kutsutaan 5258: asiasta vastaamaan. Puheenjohtajan tulee sen jä>lkeen ryh- 5259: tyä toimiin, että erityinen tuomioistuin koikoontuu asiaa 5260: laillisessa järjestyksessä käsittelemään. 5261: Lopetettuaan tutkimuksen tuomioistuin antakoon tuo- 5262: mionsa asiasta, sovellutta,en yleistä lakia. Siitä tuomiosta 5263: .älköön armahdusta myönnettäkö muuten kuin tämän erityi- 5264: sen tuomioistuimen esityksestä. 5265: Vastalause II. 17 5266: 5267: 5268: 9 §. 5269: Tämä laki, jonka vaikutus ei ulotu sellaisiin hallituksen- 5270: jäsenten virkatoimiin, joihin on ry,hdytty ennen kuin laki 5271: ' annettiin, olkoon voimassa perustuslakina. 5272: 5273: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1917. 5274: 5275: Lauri Ingman. E. Nevanlinna. 5276: Jllfred ltetulainen. H. Repo. 5277: 5278: 5279: Tähän yMyy 5280: Pekka Pennanen. 5281: 5282: Edelläolevaan vastalauseeseen allekirjoittanut pääasiassa 5283: yhtyy 5284: 5285: Santeri Alkio. 5286: 5287: 5288: 5289: 5290: 2 5291: Helsingissä, Ruomen Senaatin kirjapainossa, l!Ji7 . 5292: 5293: 5294: 5295: 5296: .· 5297: 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 4. 5298: 5299: 5300: 5301: 5302: Suuren valiokunnan mietintö 5303: N:o 14 Hallituksen esityksen johdosta, joka 5304: sisältää ehdotuksen laiksi eduskunnan oikeu- 5305: desta tarkastaa hallituksenjäsenten virkatoin- 5306: ten lainmukaisuutta. 5307: 5308: Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian, 5309: päättänyt yhtyä P,erustuslakivaliokunnan mietinnössä N :o 7 5310: olevaan ehdotukseen, 5311: 5312: että Eduskunta hyväksyisi Eduskunnan 5313: myötävaikutukseZla määräctävällä tavalla .vah- 5314: vistettavaksi ja voimaansaatettavaksi Perustus- 5315: lakivaliokunnan mietinnössä olevan lakiehdotuk- 5316: sen. 5317: 5318: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1917. 5319: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917 . 5320: 5321: 5322: 5323: 5324: • 5325: 1917. - S. V. M. - Esitys N:o 4. 5326: 5327: 5328: 5329: 5330: Suuren valiokunnan mietintö 5331: N:o 14 a Hallituksen esityksen johdosta, joka 5332: sisältää ehdotuksen laiksi eduskunnan .,ikeu- 5333: desta· tarkastaa hallituksenjäsenten virkatoin- 5334: ten lainmukaisuutta. 5335: 5336: Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyväksynyt 5337: Lain Suomen Eduskunnan oiktmdesta tarkastaa hallituksen- 5338: jäsenten virkatointen lainmukaisuutta Suuren valiokunnan 5339: mietinnössä N :o 14 olevan ehdotuksen mukaan, paitsi mi- 5340: käli koskee 1 § :ää, jonka Eduskunta on päättänyt hyväksyä 5341: ,hallituksen esityksen mukaisena eli siis näin kuuluvana: 5342: 5343: 1 §. 5344: Suomen eduskunnalla on oikeus tämän lain mukaan tar- 5345: kastaa hallituksenjäsenten virkatointen lainmukaisuutta sekä 5346: tehdä päätöksiä, jotka tarkastamisesta aiheutuvat. 5347: Hal1ituksenjäseniksi sanotaan tässä laissa ,senaatin ta- 5348: lousosaston varapuheenjohtaja ja jäsenet, Senaatin proku- 5349: raattori s,ekä Suomen ministerivaltiosih'teeri ja hänen f!Jpu- 5350: laisensa. 5351: 5352: 5353: Kun asia Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta 5354: on ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä, on Suuri valio- 5355: kunta päättänyt pysyä ennen tekemässään päätöksessä, ja 5356: saa siis kunnioittaen ehdottaa, 5357: 5358: että Eduskunta hyväkstJisi lakiehdotuksen 5359: 1 §:n näin kuuluvana: 5360: 2 1917. - S. V. M. - Esitys N:o 4. 5361: 5362: 1 §. 5363: Suomen eduskunnalla on oikeus tämän lain mukaan tar- 5364: kastaa hallituksenjä13enten virkatointen lainmukaisuutta 5365: sekä tehdä päätöksiä, jotka tarkastamisesta aiheutuvat. 5366: Hallituksenjäseniksi sanotaan tässä laissa senaatin ta- 5367: lousosaston ja oikeusosaston varapuheenjohtajat ja jäsenet, 5368: senaatin prokuraattori sekä Suomen ministerivaltiosihteeri' ja 5369: hänen apulaisensa. 5370: 5371: Helsingissä, 3 päivänä heinäkuuta 1917. 5372: 5373: 5374: 5375: 5376: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj~ainossa, 1917. 5377: 1917. - Edusk. vast. - Esitys N:o 4. 5378: 5379: 5380: 5381: 5382: Suomen Eduskunnan vastaus 5383: Hallituksen esityksen johdosta, joka sisältää 5384: ehdotuksen laiksi eduskunnan oikeudesta tar- 5385: kastaa hallituksenjäsenten "firkatointen lain- 5386: mukaisuutta. 5387: 5388: Eduskunta on Hallituksen esityksenä saanut käsiteltä- 5389: vä.kscen ehdotuksen laiksi eduskunnan oikeudesta tarkastaa 5390: hallituksenjäsenten virkatointen lainmukaisuutta. 5391: 5392: Voimassa olevan Valtiopäiväjärjestyksen 33· §:n mukaan 5393: on erityisessä laissa säädettävä eduskunnan oikeudesta tut- 5394: kia hallituksenjäsenten virkatoimien laillisuutta ja sellaisten 5395: asiain käsittelystä. Hallituksen esityksessä ehdotetut sään- 5396: nökset näistä asioista; on Eduskunta havainnut yleensä tar- 5397: koituksenmukaisihi. Lakiehdotuksen yksityiskohtiin on 5398: Eduskunta kuitenkin tehnyt eräitä muutoksia, joiden johdosta 5399: on esitettävä seuraavaa. 5400: Hallituksen esityksessä 3 §:n •sanamuoto voi antaa 3 §. 5401: aihetta siihen käsitykseen, että perustuslakivaliokunnan on, 5402: milloin valiokunta jotakin asiaa käsitellessään hav8!itsee 5403: syytä olevan, päätettävä muistutuksen tekemisestä hallituk- 5404: senjäsenen virkatoimen lainvastaisuudesta, ennenkuin hä- 5405: nelle annetaan tilaisuus selityksen antamiseen. Eduskunta on 5406: selventänyt pykälän sanamuotoa, niin että siitä käy ilmi, 5407: toisaalta että perustuslakivaliokunnan päätöstä muistutuk- 5408: sen tekemisestä ei tässäkään tapauksessa tehdä, ennenkuin 5409: asianomainen on saanut tilaisuuden selityksen antamiseen, 5410: toisaalta että valiokunnalla on oleva oikeus selvitystä vaati- 5411: mattakin hyljätä valiokunnassa esitetty muistutus. 5412: Lakiehdotuksen 4 § :n mukaau tulisi perustuslaki valio- 4 §. 5413: kunnan antaa lausunto eduskunnalle asianmukaisesti esitetyn 5414: 2 1917. - Edusk. vast. - Esitys N:o 4. 5415: 5416: muistutuksen johdosta, paitsi milloin valiokunta on havainnut 5417: hallituksenjä:;enen menetelleen lainvastaisesti, ainoasta5in sii- 5418: ;nä tapauksessa, että muistutus on tois,esta valiokunnasta lähe- 5419: tetty perustuslakivaliokuntaan. Milloin kysymys olisi tullut 5420: perustuslakivaliokuntaan eduskunnasta tai nostettu perustus- 5421: lakivaliokunnassa, ja valiokunta huomaisi, ettei laittomuutta 5422: ole tapahtunut, olisi asia pidettävä rauenneena ja ilmoitus 5423: siitä tehtävä edvskunnalle; jos perustuslakivaliokunta olisi 5424: hylännyt valiokunnassa esitetyn muistutuksen vaatimatta 5425: siitä asianomaisen selitystä, ·ei ilmoitustakaan olisi eduskun- 5426: nalle tehtävä. Eduskunta on katsonut, että lausunto edus- 5427: kunnalle on annettava myöskin silloin, kun puheenalaista 5428: laatua oleva asia on lähetetty perustuslakivaliokuntaan edus- 5429: kunnasta, ja valiokunta havaitsee, ettei laittomuutta ole ta- 5430: pahtunut. Sitävastoin ei ilmoituksen tekeminen eduskunnalle 5431: perustuslakivaliokunnassa herätet,yn muistutuskysymyksen 5432: raukeamisesta ole tarpeen siinäkään tapauksessa, että selitys 5433: on hallituksenjäseneltä vaadittu. Eduskunta on tämän mu- 5434: kaisesti uudestaan muodostellut 4 § :n. 5435: 6 §. Hallituksenjäsenet on saatettava rangaistuksen alaisibi, 5436: paitsi voimassa olevan oikeuden mukaan ilmeisesti lainvastai- 5437: sesta virkatoiminnasta, myös muusta virka-asemansa väärin- 5438: käyttämisestä maan ilmeiseksi vahingoksi. EsitykSeen sisäl- 5439: tyvän lakiehdotuksen sanamuoto ei kuitenkaan täysin vas- 5440: taa tätä tarkoitusta. Eduskunta on muuttanut 6 § :n sen si- 5441: sältöiseksi, että hallituksenjäsen voidaan panna syytteeseen 5442: ja tuomita, vaikkei hän menettelyllään ole rikkonutkaan 5443: yleistä lakia, jos hän muuten on väärinkäyttänyt virka-ase- 5444: maansa maan ilmeiseksi vahingoksi. 5445: 8 §. Se rikosoikeudellinen vastuu, joka Eduskunnan hyväksy- 5446: män 6 § :n 3 kohdan kautta on hallituksenjäseniin sovellet- 5447: tava, vaatii, että tämä uusi rikoslaji määrätään ·erikoisen ran- 5448: gaistusuhan alaiseksi. Armahduksen myöntämiseen erityisen 5449: tuomioistuimen tuomiosta on vaadittava, paitsi sanotun tuo- 5450: mioistuimen esitystä, myöskin eduskunnan suostumus. Tä- 5451: män mukaisesti on laadittu lakiehdotuksen 8 §. 5452: l!dusk. oikeus tarkastaa hallituksenjäsenten virkat. lainmukaisuutta. 3 5453: 5454: Kun on tarpeellista saattaa hallituksenjäsenten lainvas- 9 §. 5455: tainen menettely edesvastuun alaiseksi myöskin lainkäytön 5456: alalla, on Edus.kunta 9, §:ään tehnyt tätä tarkoittavan lisäiyk- 5457: sen. 5458: 5459: Edellä esitetyn nojålla Eduskunta, Valtiopäiväjärjestyk- 5460: (',en 60 § :n mukaisesti loppuun käsiteltyään asian, ilmoittaa, 5461: 5462: että Eduskunta on hyväksynyt Ed'usk'U!Y/hi(J,n 5463: myötävaikutukselZa mäå"rrättät,ällä tavalla vahvis- 5464: tettavaksi ja voimaan s!1Jatettav,akisi .esity ksJssä 5465: okvan l!akiehdotuksen näin k'uuluvana: · 5466: 5467: 5468: Laki 5469: Suomen Eduskunnan oikeudesta tarkastaa hallituksen- 5470: jäsenten virkatointen lainmukaisuutta. 5471: 5472: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 5473: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk- 5474: sen 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten seuraa.vaa: 5475: 5476: 1 §. 5477: .Suomen eduskunnalla on oikeus tämän lain mukaan tar- 5478: kastaa hallituksenjäsenten virkatointen l~inmukaisuutta 5479: s·ekä tehdä päätöksiä, jotka tarka·stamisesta aiheutuvat. 5480: Hallituksenjäs·eniksi sanotaan tässä lais(',a Senaatin ta- 5481: lousosaston varapuhe~njobtaja ja jäsenet, Senaatin proku- 5482: raaUori sekä Suomen ministerivaltiosihteeri ja. hänen apu- 5483: laisensa. 5484: 2 §. 5485: Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulee käsitelles- 5486: sään .sen valmisteltavina olevia asioita, milloin aihetta sii- 5487: hen esiintyy, tutkia hallituksenjäsenten virkatointen lain- 5488: mukaisuutta. 5489: Jos jokin muu valiokunta hava~tsee olevan syytä muis- 5490: tutuksen tekemis-een siitä, että !hallituksenjäsen on virkatoi- 5491: 4 1917. - Edusk. vast. - Esitys N:o 4. 5492: 5493: messaan menetellyt lainvastaisesti, lähettäköön asian perus- 5494: tuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. 5495: Muistutus hallituksenjäsenen virkatoimen lainvastai- 5496: suudesta voidaan tehdä myöskin Eduiikunnassa. Tällainen 5497: muistutus on tehtävä kirjallisesti ja vähintään viiden edus- 5498: tajan allekirjoittamana puhemiehelle annettava. Kun sellai- 5499: nen kirjoitus Eduskunnassa esitellään, on asia, siitä keskus- 5500: telematta, lähetettävä perustuslakivaliokuntaan. 5501: 5502: 3 §. 5503: Jos jotakin asiaa perustuslakivaliokunnassa käsiteltäessä 5504: esitetään muistutus hallituksenjäsenen virkatoimen lainvas- 5505: taisuudesta, j.a valiokunta katsoo asian ansa,itsevan huomiota, 5506: taikka jos hallituksenjäsentä vastaan tehty muistutus on lä- 5507: hetetty perustuslakivaliokuntaa.n, antakoon valiokunta hä- 5508: nelle tilaisuuden määräajan kuluessa antaa 'kirjallisen tahi 5509: suullisen selityksen. 5510: 5511: ~ §. 5512: Hallituksenjäsentä vastaan tehdyn muistutuksen johdosta 5513: on perustuslakivaliokunnan harkittava, onko hallituksenjä- 5514: sen menetellyt lainvastaisesti, ja. annettava siitä lausunto 5515: Eduskunnalle, paitsi milloin muistutus on tehty perustus- 5516: lakivaliokunnassa ja valiokunta on havainnut s·en aiheetto- 5517: maksi. 5518: Sellaisen mui,stutuksen. harkitsemisessa osallisina olkoon 5519: perustuslakivaliokunnassa vähintään kuusitoista jäsentä. 5520: Jos erimielisyyttä ilmaantuu siitä, onko hallituksenjäsen 5521: menetellyt lainvastaisesti vai ei, ja äänet laukeavat ta·san, pi- 5522: dettäköön jälkimäinen mielipide valiokunnan päätöksenä. 5523: 5524: 5 §. 5525: Perustuslakivaliokunnan annettua lausuntonsa on Edus- 5526: kunnan vallassa päättää joko että 'hallituksenjäsen on pan- 5527: tava syytteeseen tämän lain mukaan taikka että asia on rau- 5528: keava. 5529: Edusk. oikeus tarkastaa hallituksenjäsenten virkat. lainmukaisuutta. 5. 5530: 5531: Jos Eduskunta ·ei suorastaan päätä, että asia on raukeava, 5532: on asianomaista .hallituksenjäsentä kehditettava Eduskun- 5533: nalle antamaan kirjallinen tahi suullinen selitys, joka on an- 5534: nettava kymmenen päivän kuluessa tiedon saami1:;esta lukien. 5535: 5536: 6 §. 5537: Lainvasta.isena ·menettelynä, josta halliiuksenjäsen voi- 5538: daan tämän lain mukaan panna syytteeseen, pidettäköön: 5539: jos hän virkatoiminnassaan on ollut avuHisena ilmeiseen 5540: laittomuuteen tahi teossa tai tahallisella laiminlyönnillä 5541: sitä edistänyt; 5542: jos hän muuten virkatoiminnassaan on selvästi lainvas- 5543: taisesti menetellyt; taikka 5544: jos hän muulla tavalla on väärinkäyttänyt virka-ase- 5545: maansa maan ilmeiseksi vahingoksi. 5546: 5547: 7 §. 5548: Siihen erityiseen tuomioistuimeen, jossa lhallituksenjäsen 5549: on tämän lailll mukaan ·panta.va syytteeseen, kuuluu :puheen- 5550: johtajana maan korkeimman tuomioistuimen puheenjohtaja 5551: sekä kaksitoista Eduskunnan valitsijamiesten aina kolmeksi 5552: vuodeksi valitsemaa jäsentä, joista kuusi valitaan maan vi- 5553: rassa olevista tuomarei:;ta ja kuusi muuta jäsentä, jotka 5554: kaikki valitaan suhteellisilla vaaleilla. Niille on valittava 5555: yhtä monta vara;jäs·entä. 5556: Niin kauan kuin maan korkeimpana oikeusvir?-•Stona ei 5557: ole hallitustoimista erillään oleva tuomioistuin, JJitää 1 mo- 5558: mentissa mainitun erityisen tuomioistuimen puheenjohtajana 5559: olla Turun hovioikeuden }lresidentti. 5560: Jos erityisen tuomioistuimen jäsen laillisen esteen tai es- 5561: teellisyyden vuoksi ei voi olla osallisena asian käsittelyssä, 5562: kutsutaan hänen sijaansa hänelle valittu varajäsen. Jos pu- 5563: heenjohtaja on estetty tai esteellinen, olkoon puheenjohtajana 5564: tuomioistuimen jäsenten kutsuma hovioikeuden presidentti. 5565: Oikeus on tuomionvoipa, kun kaikki sen jäsenet ovat saa- 5566: puvilla. 5567: 6 1917. - Edusk. vast. - Esitys N:o 4. 5568: 5569: 8 §. 5570: Eduskunnan päättämää .syytettä ajamaan määrää syyt- 5571: tä:jän perustuslakivaliokunta. Hänen tulee tuomioistuimen 5572: puheenjohtajalta vaatia, että syytteeseen pantava kutsutaan 5573: asiasta vastaamaan. Puheenjohtajan tulee sen jälkeen ryh- 5574: tyä toimiin, että erityinen tuomioistuin kokoontuu asiaa lail- 5575: lisesroa järjestyksessä käsittelemään. 5576: Lopetettuaan tutkimuiJr,sen tuomioistuin antakoon tuo- 5577: mionsa asiasta, sovelluttaen yleistä lakia. 5578: Siinä tapauks·essa, joka mainitaan 6 §:n 3· kohdassa, ol- 5579: koon rangaistus, tuomioistuimen harkinnan mukaan, virasta 5580: erottaminen, maan palvelukseen kelpaamattomaksi julistami- 5581: nen tahi vankeutta enintään kolme vuotta. 5582: Annetusta tuomiosta älköön armahdusta myönnettäkö 5583: ·muuten kuin tämän erityisen tuomioistuimen esityksestä ja 5584: Eduskunnan suostumuksella. 5585: 5586: 9 §. 5587: Tämä laki, jonka vaikutus ulottuu myöskin lainkäyttöä 5588: koskeviin hallituksenjäsenten toimenpiteisiin, mutta ei mi- 5589: hinkään sellaisiin hallituksenjäsenten toimiin, joihin on ryh- 5590: ·dytty ennenkuin laki annettiin, astuu voiPJ.aan heti. 5591: 5592: 5593: 5594: Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1917. 5595: 5596: 5597: 5598: 5599: Helsingissä, SIWmen Senaatin kirjapainossa, 1917. 5600: 1917.- N:o ·5. 5601: 5602: 5603: 5604: 5605: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 5606: laiksi 20 päivänä heinäkunta 1906 annetun 5607: Valtiopäiväjärjestyksen 32, 46 ja 51 §m 5608: muuttamisesta toisin kuuluviksi. 5609: 5610: Julistuskirjassa kuluvan vuoden maaliskuun 7/20 päi- 5611: vältä lausutaan, että valtiopäiville on annettava lakiehdotus 5612: eduskunnan oikeudesta tarkastaa Suomen hallituksen jäsen- 5613: ten virkatoimia. Samalla kuin Hallitus jättää €duskunnalle 5614: ehdotuksen laiksi Eduskunnan oikeudesta tarkastaa halli- 5615: tuksenjäsenten virkatointen lainmukaisuutta, on Hallitus 5616: vaLmistuttanut ehdotuksen laiksi hallituksenjäsenten saatta- 5617: misesta ·eduskunnalle vastuunalais~ksi myöskin virkatoin- 5618: tensa tarkoituksenmukaisuudesta eli kysymyks·en n. s. val- 5619: tiollis•esta vastuunalaisuudesta sekä sen yhteydessä ehdo- 5620: tuksen säännökseksi, jonka kautta tehokkaammin kuin ennen 5621: turvataan eduskunnalle mahdollisuus saada tieto hallitus- 5622: toimista, mikä eduskunnalle on välttämätöntä sen käyttäessä 5623: tarkastusoi'keuttaan llallituksenjäseniin nähden. 5624: Hallitus on pitänyt asianmukaisena, että parlamentaa- 5625: risen hallitustavan periaate Suomessa tulee perustuslaissa . 5626: nimenomaan julkilausutuksi. Tätä tarkoittava säännös 5627: kuuluu tosin luonnostaan hallitusmuotoon, mutta kun uuden 5628: hallitusmuodon säätäminen vaatii jonkun verran aikaa, on 5629: Hallitus tahtonut ehdottaa, että Valtiopäiväjärjestykseen 5630: otetaan tällainen julkilausuma ja että se sijoitetaan 1 mo- 5631: 1850-17 5632: 2 N:o 5 5633: 5634: mentiksi 32 § :ään, jossa sen toteuttamista tarkoittava edus- 5635: kunnan välikysymysoikeus säiännöstellään ja jota seuraa- 5636: vassa 33 §:ssä mainitaan hallituksenjäsenten vastuunalai- 5637: suus heidän virkatoimiensa lainmukaisuudesta. 5638: Puheena olevan lausuman ottaminen perustuslakiin ei 5639: kuitenkaan sinänsä riitä saattamaan voimaan hallituksen 5640: valtiollista vaJStuunalaisuutta eduskunna.lle. Sen ai'kaansaa- 5641: miseksi on tarpeen, että eduskunnan käytettäväksi varataan 5642: sellainen täydelinen välikysymysmenettely, joka on otettu 5643: käytäntöön useimmissa niissä maissa, missä parlamentaarinen 5644: hallitustapa on voimassa. Edellämainittua tarkoitusta sil- 5645: mällä pitäen on katsottu tarpeelliseksi kehittää tästä sään- 5646: nöstöstä Valtiopäiväjärj.estyksen 32 •§ :ssä ja eduskunnan työ- 5647: järjestyksen 31 §:ssä olevia määräyksiä ja on tällöin asian 5648: tärkeyden tähden nämä säännökset koottu Valtiopäivä- 5649: järjestykseen. 5650: Nykyisten välikysymystä koskevien säännösten oleelli- 5651: sin puutteellisuus on se, ettei eduskunnalla ol·e mitään mah- 5652: dollisuutta jatkaa väli•kysymyksen käsittelyä, jos ·hallituk- 5653: senjäsen katsoo, että hänen on kieltäytyminen kysymykseen 5654: vastaamasta. Hallituksenjäsendie täytyy tosin, selilaisten ta- 5655: pausten varalta, jolloin maan etu vaatii jotakin asiaa salassa 5656: pidettäväksi, myöntää oikeus kieltäytyä vastaamasta tehtyyn 5657: kysymykseen. Mutta jos hallituksenjäsenet todella on saa- 5658: tettava eduskunnalle vastuunalaisiksi, tulee eduskunnalla olla 5659: valta harkita, onko kieltäytymiseen ollut aiihetta, ja oikeus 5660: jatkaa asian käsittelyä silloinkin, kun annettu selitys sisäl- 5661: tää tällaisen kieltäytymisen, vieläpä siinäkin tapauksessa, 5662: ettei mitään selitystä annettaisi. !Samaten täytyy pitää epä· 5663: tyydyttävänä sitä voimassa olevaa säännöstä, että kysymyk- 5664: sen esittämiseen hallituksenjäsenelle vaaditaan eduskunnan 5665: enemmistön suostumus, koska siten kokonaan estetää,n vä- 5666: 5667: 5668: .· 5669: N:o 5 3 5670: 5671: hemmistö olipa tämä miten suuri tahansa, asettamasta halli- 5672: tuksen toimintaa tarka,stuksen alaiseksi. Väihemmistön oi- 5673: keus saadaan riittävästi turvatuksi ja toisaalta mahdollisuus 5674: välikysymysoikeu.den väärinkäyttämiseen rajoitetuksi, jos 5675: välikysymyksen esittämiseen vaadita.an, että kaksikymmentä 5676: jäsentä siihen yhtyy. Edelleen on näyttänyt tarpeelliselta 5677: täydentää perusteltua päiväjärjestykseen siirtymistä 'koske- 5678: vaa kohtaa niin, että siitä selvästi käy ilmi, ettei eduskunta 5679: ole sidottu a;siaa valmistelleen valiokunnan e'hdotukseen. Il- 5680: man nimenomaista säännöstäkin on selvää, että hallitus voi 5681: välikysymy·stä käsiteltäessä asettaa hallituksessa pysymisen- 5682: sä riippuva·ksi eduskunnan antamasta luottamuslaus.eesta. 5683: Varsinaisen välikysymyksen ohella tulee saattaa mah- 5684: dolliseksi myös yksinkertaisten .kysymysten tekeminen halli- 5685: tuksen jäsenille. 'Siten ·kävisi tarpeettomaksi laajoihin kes- 5686: kusteluihin johtavain välikysymysten ebittäminen asioista, 5687: jotka eivät seikkaperäisempää käsittelyä kaipaa, ja vuoro- 5688: vaikutus eduskunna.n ja hallitu~sen välillä tulisi entistä lä- 5689: heis·emmäksi. 5690: Tarpeelliseksi on katsottu tässä yhteydessä täydentää 5691: myöskin Valtiopäiväjärjestyksen 46 § :ssä olevaa säännöstä 5692: virallisten asiakirjain ja tietojen antamisesta eduskunnan va- 5693: liokunnille, kos'ka tämä säännös, johon voi käydä välttämät- 5694: tömäksi nojautua myöskin eduskunnan käyttäessä hallitus- 5695: toimiin kohdistuvaa tarkastusoikeuttaan, on nykyisessä muo- 5696: dossaan osottautunut riittämättömäirosi turvaamaan valiokun- 5697: tain oikentta asiakirjain ja tietojen saamiseen. Tämän sään- 5698: nöksen mukaan on tarvittavat asiakirjat ja tiedot pyydet- 5699: tävä senaatin puheenjohtajalta. Tehdäksensä niiden saannin 5700: vähemmän mutkalliseksi on säännö'been ehdotettu sellainen 5701: lisäys, että niitä voitaisiin pyytää myöskin senaatin asian- 5702: omaisen toimituskunnan päälliköltä. Milloin asirukirjojen ja 5703: 4 N:o 5 5704: 5705: tietojen antaminen on mahdotonta, on syy siihen ilmoitettava 5706: valiokunnaUe, jotta se voisi rY'htyä asian vaatimiin toimen- 5707: piteisiin, jos se ei katso ilmoitettua syytä pätevaksi. 5708: Kun kysymyksiä ja välikysymyksiä tämän eihdotuksen 5709: mukaan voidaan tehdä senaatin prokuraattorilleliin, on ta.r- 5710: peellista varata myöskin hänelle oikeus olla saapuvilla edus- 5711: kunnan istunnoissa. Sen mu:kaisesti ·on 51 § sanamuotoa 5712: muodosteltu. 5713: Lakiehdotus, joka nyt annetaan Eduskunnan hyväks;d- 5714: täväksi, on näin kuuluva: 5715: 5716: 5717: 5718: 5719: Laki 5720: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaitiopäiväjärjes- 5721: tyksen 32, 46 ja 51 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi. 5722: 5723: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 5724: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk- 5725: sen 60 §:.ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten, että sano- 5726: tun Valtiopäiväjärjestyksen 32, 46 ja 51 § muutetaan näin 5727: kuuluvibi: 5728: 5729: 32 §. 5730: Senaatin talousosaston jäsenet, jotka nimitetään Suomen 5731: eduskunnan luottamusta nauttivista henkilöistä, ovat virka- 5732: toimistaan eduskunnalle vastuunalaiset, kaikki yhteisesti 5733: hallituksen toiminnan yleisestä suunnasta ja kukin erikseen 5734: omista virkatoimistaan. 5735: J,os edustaja tahtoo hallituksenjäsenen vastattavaksi 5736: tehdä kysymyksen tämän virka-alaan kuu1uvasta asiasta, 5737: antakoon sen kirjallisesti laadittuna ja sisällykseltään täs- 5738: 5 5739: 5740: mällisenä puhemiehelle, jonka tulee saattaa se hallituksen- 5741: jäsenen tietoon. Puhemiehen kanssa sopimallaan ajalla an- 5742: taa hallituksenjäsen suullisen tai kirjallisen vastauksen, ellei 5743: katso ·että vastausta ei ole annettava. Tällaisesta. asiasta äl- 5744: köön eduskunnassa keskusteltako älköönkä päätöstä tehtäkö. 5745: Milloin edustaja tahtoo te~hdä hallituksenjäsenelle tämän 5746: virka-alaan kuuluva·sta asiasta välikysymyksen eduskun- 5747: nassa käsiteltäväksi, antakoon sen 2 momentissa mainitulla 5748: tavalla laadittuna puhemiehelle. Sittenkuin kysymys on 5749: eduskunnassa esitetty ja ollut pöydällä johonkin seuraavaan 5750: istuntoon, on se, jos vähintään kaksikymmentä edustajaa, ky- 5751: symyksen tekijät niihin luettuina, on kirjallisesti ilmoittanut 5752: siihen yhtyVänsä, ilman keskustelua eduskunnassa, puhemie- 5753: hen toimesta annettava tiedoksi asianomaiselle hallituksen- 5754: jäsenelle, joka puhemiehen kanssa sopii, milloin vastaus ky- 5755: symykseen annetaan. Kun vastaus on annettu tahi hallituk- 5756: senjäsen on eduskunnalle ilmoittanut, ·ettei hän asian laadun 5757: vuoksi voi kysymykseen vastata, ja keskustelu asiasta 'On 5758: 1 5759: 5760: 5761: 5762: julistettu päättyneeksi, esittää •puhemies ·eduskunnan hyväk- 5763: syttäväksi päiväjärjestykseen siirtymisen, jonka sanamuoto 5764: on seuraava: ,kuultuansa annetun selityksen eduskunta siir- 5765: tyy päiväjärjestykseen". 5766: Jos tällaista yksinkertaista päiväjärjestykseen siirtymistä 5767: ei hyväksytä, lähetetään asia perustuslakivaliokuntaan talhi, 5768: jos asian laatu sitä vaatii, johonkin muuhun valiokuntaan. 5769: Valiokunnan tulee ehdottaa perusteltu päiväjärjestykseen 5770: siirtyminen, jonka lopullisesta sisällyksestä eduskunta päät- 5771: tää. 5772: Mitä tässä pykälässä on sanottu hallituksenjäsenestä, ol- 5773: koon soveltuvilta kohdin voimassa myöskin senaatin proku- 5774: raattorista. 5775: 6 N:o 5 5776: 5777: 46 §. 5778: Jos valiokunta katsoo tarvitsevansa saada joltakin virka- 5779: mieheltä tai sellaisesta yleisestä laitoksesta, joka ei ole edus- 5780: kunnan hallinnon alainen, nälhdäkseen virkatoimissa ·kerty- 5781: neitä asiakirjoja, taikka saada suullisia tai kirjallisia tietoja 5782: virkamieheltä tai sellaisesta laitoksesta, taikka saada kun- 5783: nallisissa virastoissa kertyneitä asiakirjoja tai muita tietoja 5784: kunnallisista oloista, niin senaatilll puheenjohtaja, varrupu- 5785: heenjoihtaja tahi asianomainen toimituskunnan päällikkö, 5786: valiokunnan :pyynnöstä, ryhtyköön sellaiseen toimeen, että 5787: vaaditut asiakir:jat tai tiedot viipymättä annetaan valiokun- 5788: nalle. Jos niitä ei voida antaa, on syy siihen valiokunnalle 5789: ilmoitettava. 5790: 5791: 51 §. 5792: Senaatin talousosaston puheenjohtajalla, varapuheenjoh- 5793: taj,al1a j'a. jälse:rili.Hä, \sekä. s•enarat1n prokur1a,a'ttoril1a on •oil.keus 5794: olla saa;puvilla eduskunnan istunnoissa ja ottaa osaa keskus- 5795: t-elu:i1hin, Vlruan •ei päätöksiin, ,eUeivät ole eduskunnrwn jäSiemiä. 5796: Jos joku heistä tahtoo käyttää !puheenvuoroa, annettakoon 5797: se 'hänelle ennen muita. 5798: Suuren valiokunnan päätettävänä on, saavatko senaatin 5799: jäsenet valiokunnan kokoubiin ja keskusteluihin ottaa osaa. 5800: 5801: 5802: 5803: 5804: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainoss.a, 1917. 5805: 1917.- V. M.- Esitys N:o 5. 5806: 5807: 5808: 5809: 5810: Perustuslakivaliokunnan mie- 5811: t i n t ö N :o 5 Hallituksen esityksen johdosta, 5812: joka sisältää ehdotuksen laiksi Vaitiopäiväjär- 5813: jestyksen 32, 46 ja 51 §:n muuttamisesta toi- 5814: sin kuuluviksi. 5815: 5816: Eduskunta on pöytäkirjanotteella 8 päivältä ,kuluvaa 5817: kesäkuuta Perustuslakivaliokuntaan valmistelevaa käsittelyä 5818: varten lähettänyt Hallituksen esityksen N:o 5, joka sisältää 5819: ehdotuksen laiksi 20 päiv.änä heinäkuuta 100'6• annetun Val- 5820: tiopäiväjärjestyksen 32, 416 ja 5il §:n muuttamisesta toisin 5821: kuuluviksi. Srumalla on Valiokunta •saanut vastaanottaa ot- 5822: teen lähetekeskustelussa syntyneestä pöytäkirjasta. 5823: Valtiopäiväjäirjestyksen 32 §:ään esityksessä ehdotetut 32 §. 5824: muutokset tarkoittavat hallituksen saattamista eduskunnalle 5825: valtiolEsesti vastuunalai,s~ksi ja tämän vastuunalaisuuRen to- 5826: teuttamiseksi tarpeellisen, tähänastista täydellisemmän väli- 5827: kysymysmenettelyn aikaansaamista. 5828: Ha'llituksen valtiollista vastuunala!isuutta tarkoittava 5829: säännös kuuluu luonnostaan haHitusmuotoon, ja uutta halli- 5830: tusmuotoa säädettäessä o'lis~kin siihen otettava määräy.s hal- 5831: lituksen valtiollisesta vastuunalaisuudesta eduskunnalle. 5832: Kuunes tämä on aikaansaa:tu, voidaan Valiokunnan mielestä 5833: säännös tästä vastuunalaisuud.es,ta, kuten esityksessä ehdote- 5834: taan, ottaa Valtiopäiväjärj.estykseen. 5835: N ykyis·en välikysymysmenettelyn oleel'lisin.:rmutteellisuus 5836: on se, että eduskunnalla ei ole mahdollisuutta jatkaa väli- 5837: kysymyksen käsittelyä,' jos hallituksenjäsen ei ky·symykseen 5838: vastaa. V ailkkakin maan etu voi vaatia jotakin asiaa salassa 5839: pidettäväksi, tulee eduskunnalla, niinkuin esityksessä huo- 5840: mautetaan, kuitenkin olla oikeus harkita, onko vastaamasta 5841: 2 1917.- V. M.- Esitys N:o 6. 5842: 5843: kitJltäytymiseen ollut aihetta, ja jatkaa asian käsittelyä sil- 5844: loinkin, kun selity·s sisäHää kieltäytymisen tai kun mitään 5845: selitystä ei anneta. Ky,symys kieltäytymisestä olisi V aHo- 5846: kunnan mielestä senaatin talousosaston ratkaistava, ja ehdot- 5847: taa Valiokunta sen johdosta erää;n muutoben 32 §:n 3 mo- 5848: menttiin. 5849: Valiokunnan mielestä on tarpeellista, että eduskunnan 5850: jäsenten oikeutta tehdä hallituksenjäsenille kysymyksiä 5851: muissa'kin suhteissa kehitetäiäTI ·esityksessä ehdotetuna ta- 5852: valla. 5853: 46 §. Valtiopäiväjärjestyksen 46 §:ään esityksesSä ehdotettu 5854: muutos on omansa tekemään jullristen asiaikirjain ja tietojen 5855: saannin eduskunnan valiokunnille mutkattomammaksi. 5856: 51 §. Esityks·essä V. J :n 51 § :ään ehdotettu muutos, joka tar- 5857: koittaa oikeuden varaamista myöskin senaatin pro'kuraatto- 5858: rille olla sacapuvilla eduskunnan istunnoissa, on tarpeellinen 5859: sen johdosta, että kysymyksiä ja väl~kysymyksiä l!vkiehdo- 5860: tuksen mukaan voidaan tehdä myöskin hänelle. Läheisem- 5861: män vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi eduskunnan ja hal- 5862: :lituksen väli'llä on V alio'kunnan' mielestä t&rp.een, ·että muut- 5863: kin valiokunnat kuin suuri valiokunta voitvat myöntää 'h&lli.- 5864: tuksenjäsenelle oikeuden ottaa osaa valiokunnan. kokouksiin 5865: ja keskusteluihin, ja ehdottaa Validkunta sitä tarkoittavan 5866: muutoksen V. J :n 51 § 2 momenttiin. 5867: Edellä esitetyn nojalla ehdottaa Val•iokunta kunnioittaen, 5868: että Eduskunta hyväksyWi EduskrurlhiAan myö- 5869: tävaikutuksella määrättävällä 1{)avalkt vahvi!stet- 5870: tavaksi ja voimaansaatettavaksi seuraavan laki- 5871: ehdotuksen: 5872: 5873: 5874: Laki 5875: 20 ;päivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaitiopäiväjärjes- 5876: tyksen 32, 46 ja 51 §:u muuttamisesta toisin kuuluviksi. 5877: 5878: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 5879: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk- 5880: Hallituksen vastnunalaisuus. a 5881: sen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten, että sano- 5882: tun Valtiopäiväjärjestyksen 32, 46 ja 51 § muutetaan näin 5883: kuuluviksi: 5884: 32 § . 5885: .Senaatin talousosaston jäsenet, jotka nimitetään Suomen 5886: eduskunnan luottamusta nauttivista. henkilöistä, ovat virka- 5887: toimistaan edus'kunnalle vastuunalaiset, kaikki yhteisesti 5888: hallituksen toiminnan yleisestä suunnasta ja kukin erikseen 5889: omista virkatoimistaan. 5890: Jos edustaja tahtoo hallituksenjäsenen vastattavaksi 5891: tehdä kysymyksen tämän virka-alaan kuu~uvasta asiasta, 5892: antakoon sen kirjallisesti laadittuna ja siisällykseltään täs- 5893: mällisenä puhemiehelle, jonka tulee saattaa se hallituksen- 5894: jäsenen tietoon. Puhemiehen kanssa sopimaliaan ajalla an- 5895: taa hallituks!ID.jäsen suullisen tai kirjallisen vastauksen, ellei 5896: katso että vastausta ei ole annettava. Tällaisesta asiasta äl- 5897: köön eduskunnassa keskusteltaka älköönkä päätöstä tehtäkö. 5898: Milloin edustaja tahtoo teihdä hallituksenjäsenelle tämän 5899: virka-alaan kuuluva.sta asiasta välikysymyksen eduskun- 5900: nassa käsiteltäväksi, a:ritakoon sen 2 momentissa mainitulla 5901: tavalla laadittuna puhemiehelle. Sittenkuin kysymys on 5902: eduskunnassa esitetty ja ollut pöydällä joho:rrkin seuraavaan 5903: istuntoon, on se, jos vähintään kaksikymmentä edustajaa, ky- 5904: _symyksen tekijät niihin luettuina, on kirjallisesti ilmoittanut 5905: siihen yhtyvänsä, ilman keskustelua eduskunnassa, puhemie- 5906: hen toimesta annettava tiedoksi asianomaiselle hallituksen- 5907: jäsenelle, joka puhemiehen kanssa sopii, milloin vastaus ky- 5908: symykseen annetaan. Kun vastaus on annettu tahi senaatin 5909: puolesta eduskunnalle ilmoitettu, ettei asian laadun vuoksi 5910: voida kysymykseen vastata, ja keskustelu a.sia.sta on julis- 5911: tettu -päättyneeksi, esittää puhemies eduskunnan hyväksyt- 5912: täväksi ~päiväjärjestykseen siirtymisen, jonka sanamuoto on 5913: seuraava: ,kuultuansa annetun selityksen eduskunta siir- 5914: tyy päiväjärjestykseen". 5915: Jos tällaista yksinkertaista päiväjärjestykseen siirtymistä 5916: ei hyväksytä, lähetetään asia perustuslakivaliokuntaan twhi, 5917: jos asian laatu sitä vaatii, johonkin muuhun valiokuntaan. 5918: 4 1917.- V. M.- Esitys N:o 5. 5919: 5920: Valiokunnan tulee ehdottaa perusteltu päiväjärjestykseen 5921: siirtyminen, jonka lopullisesta sisällyksestä eduskunta päät- 5922: tää. 5923: Mitä tässä pykälässä on sanottu hallituksenjäsenestä, ol- 5924: koon soveltuvilta kohdin voimassa myöskin senaatin proku- 5925: raattorista. 5926: 46 §. 5927: Jos valiokunta katsoo tarvitsevansa saada joltakin virka- 5928: mieheltä tai sellaisesta yleisestä laitoksesta,, joka ei ole edus- 5929: kunnan hallinnon alainen, nä:hdäkseen virkatoimissa kerty- 5930: neitä asia!kirjoja, ta;ikka saada suullisia tai kirjallisia tietoja 5931: virkamieheltä tai sellaisesta laitoksesta, taikka saada kun- 5932: nallisissa virastoissa kertyneitä asiakirjoja tai muita tietoja 5933: kunnallisista oloista, niin senaatiiL puheenjo}ltaja, vara!pu- 5934: heenjolhtaja tahi asianomainen toimituskunnan päällikkö, 5935: valiokunnan rpyyiLnöstä, ryhtyköön sellaiseen toimeen, että 5936: vaaditut asiakirjat tai tiedot viipymättä annetaan valiokun- 5937: nalle. Jos niitä ei voida antaa, on syy siihen valiokunnalle 5938: ilmoitettavru. 5939: 51 §. 5940: Senaatin talousosaston puheenjohtajalla, vampuheenljoh- 5941: tajalla ja jäsenillä sekä senaatin prokuraattorilla on oikeus 5942: olla saaJI)uvilla eduskunnan istunnoissa ja ottaa osaa keskus- 5943: . telui~hin, Vlaan ~ei päätöksiiJU, ,eUeivät ole edUJSkullilliiJJn jäs1eniä. 5944: Jos joku heistä tahtoo käyttää 1puheenvuoroa, annettakoon 5945: sf' 'hänelle ennen muita. 5946: (Poist.) Valiokunnan päätettävänä on, saavatko senaatin 5947: jäsenet valiokunnan kokouksiin ja 'keskusteluihin ottaa osaa. 5948: 5949: Tämän ohessa Perustuslakivaliokunta ehdottaa: 5950: että Eduskunta päättäisi jult.staa puheenalai- 5951: sen lainsäädäntötoimenpiteen kiir>ldellmse#si. 5952: 5953: Helsingissä kesäkuun 12 päivänä 1917. 5954: Hallituksen vastuunalaisuus. 6 5955: 5956: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa pu,heenjolh- 5957: taja Y. Mäkelin sekä jäsenet Ingman, Alkio (osittain), Est- 5958: lander, Hultin, Karhinen (osittain), KurkineDJ (osittain), 5959: Kuusinen, Nevanlinna, Pennanen, Piisinen, Repo (osittain)., 5960: Retulainen ja Tuom~ sekä varajäsenet Kujala, Lista (osit- 5961: tain), N urmela (osittain), Rosrnqvist (osittain), Suosalo, 5962: Tirkkonen (osittain) ja Vatanen. 5963: 1917.- V. M.- Esitys N:o 5. 5964: 5965: 5966: 5967: 5968: Vastalauseita. 5969: I. 5970: Hallituksen esityksessä olevan lakiehdotuksen 312 § :n 3 5971: momenttiin on Perustuslakivaliokunnan enemmistö ehdotta- 5972: nut muutoksen, jonka mukaan senaatin talousosaston eikä 5973: yksityisen hallituksenjäsenen tulisi ratkaista ~ysymys, onko 5974: kieltäydyttävä vastaamasta tehtyyn' välikysymyksen. Pi- 5975: dämme tämän muutoksen tarpeettomana, koska täytyy katsoa 5976: asianomaisen hallituksenjäsenen parhaiten voivan ratkaista, 5977: onko olemassa asianhaaroja, jotka estävät välikysymykseen 5978: vastaamasta, ja eduskunta joka tapauksessa voi asian jat- 5979: kuvassa käsittelyssä saada selvityksen siitä, onko kieltäy- 5980: miseen ollut riittävän aihetta. E,hdotamme sentähden kun- 5981: nioittaen, 5982: että Edusk'J,tn~a hyväldsyisi V. J :n 32 §:n 5983: 3 momentin Hallituksen esi!tyksen rwukaitesti 5984: näin kuuluvaksi: 5985: 5986: 32 § 3 mom. 5987: Milloin edustaja ta'htoo te'hdä hallituksenjäsenelle tämän 5988: virka-alaan kuuluvasta asiasta välikysymyksen eduskun- 5989: nassa käsiteltäväksi, antakoon sen 2 momentis,sa mainitulla 5990: tavalla laadittuna puhemiehelle. Sittenkuin kysymys on 5991: eduskunnassa ·esitetty ja ollut pöydällä jolhonkin seuraavaan 5992: istuntoon, on se, jos vähintään kaksikymmentä edustajaa, ky- 5993: ,symyksen tekijät mihin luettuina, on kirjallisesti ilmoittanut 5994: siihen yhtyvänsä, ilman keskustelua eduskunnassa, puhemie- 5995: hen toimesta annettava tiedoksi asianomaiselle hallituks·en- 5996: jäsenelle, joka puhemiehen kanssa sopii, milloin vastaus ky- 5997: Vastalause 1. 7 5998: ~, 5999: 6000: 6001: 6002: 6003: ,symykseen annetaan. Kun vastaus on annettu ta1hi hallituk- 6004: senjäsen on eduskunnalle 1lmoittanut, ·ettei hän asian laadun 6005: vuoksi voi kysymykseen vastata, ja keskustelu asiasta on 6006: julistettu päättyneeksi, esittää puhemies eduskunnan hyväk- 6007: syttäväfusi päiväjärjestykseen .sii,rtymisen, jonka sanamuoto 6008: on seuraava: ,kuultuansa annetun selityksen eduskunta siir- 6009: tyy päiväjärjestykseen". 6010: 6011: Helsingissä, 12 p :nä kesäkuuta W17. 6012: 6013: 6014: Lauri Ingman. E. Nevanlinna. 6015: Alfred Retulainen. 6016: 6017: 6018: Tähän yhtyvät: 6019: 6020: Pekka Pennanen. H. Repo. 6021: Tekla Hutlin. 6022: 8 1917.- V. M.- Esitys N:o 5. 6023: 6024: 6025: 6026: 6027: II. 6028: •3'2 § :n 1 momentis.sa olevaa säännöstä että Ta1ousosas- 6029: ton jäsenet ovat nimitettävät Suomen eduskunnan luotta- 6030: musta nauttivista henkilöistä, ei voida ottaa Valtiopäiväjär- 6031: jestykseen. Se ei ole tarpeellistakaan, koska sama säännös 6032: si,sältyy siihen määrättyjen asioiden siirtämistä Senaatin ja 6033: Kenraalikuvernöörin ratkaistavaksi koskevaan lakiehdotuk- 6034: seen, joka on jätetty Eduskunnalle ja joka, sittenkuin Edus- 6035: kunta on sen hyväksynyt ja Ha1litus vaihvistanut, tulisi IJY- 6036: symään voimassa siksi kunnes uusi ha1litusmuoto saataisiin 6037: aikaan, johon vastaavat lainmääräykset voitaisiin, JOS se 6038: huomataan tarpeelliseksi, sopivassa muodossa ottaa. 6039: Saan sentähden kunnioitta·en ehdottaa, 6040: että 32 §:n 1 momentista poistettroisiin sanat 6041: ,jotka nimitetään Suomen eduskunnan luotta- 6042: musta nauttivista henkilöistä". 6043: 6044: Se~ ohessa saan ehdottaa, että valiokunnan ponsi sivulla 6045: 2 tulisi kuulumaan seuraavasti: 6046: että Eduskunta hyväksyi$?, esityksessä olevan 6047: lakiehdotuksen näin kuuluvana: 6048: 6049: Helsingissä 12 p:nä kesäkuuta 1917. 6050: 6051: Ernst Estlander. 6052: 6053: 6054: 6055: Heleingis.sä, Suomen Senaatin tkirjap.ainossra, 1917. 6056: 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 5. 6057: 6058: 6059: 6060: 6061: Suuren valiokunnan mietinti; 6062: N :o 10 Hallituksen et3ityksen johdosta, joka si- 6063: sältää ehdotuksen laiksi Valtiooäiväjärjestyk- 6064: sen 32, 46 ja 51 §:n muuttamisesta toisin kuu- 6065: luviksi. 6066: 6067: Sunri valiokunta on, käsiteltyänsä yllämainitun a,sian, 6068: päättänyt puoltaa Perustuslakivaliokunnan mietinnössä 6069: N :o 5 olevaa ehdotusta, 6070: 6071: että Eduskunta hyväksyisi Eduskunnan 6072: myötävaikutukseZla mää:rättävällä tavalla vah- 6073: vistettavalisi ja voimaansa(JJtettavaksi Perustus- 6074: lakivaliokunnan mietinnössä olevan lakiehdo- 6075: tuksen. 6076: 6077: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1917 . 6078: 6079: • 6080: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917 . 6081: 6082: 6083: 6084: 6085: • 6086: 1917. - Edusk. vast. -- Esitys N :o 5. 6087: 6088: 6089: 6090: 6091: • 6092: 6093: Suomen Eduskunnan vastaus 6094: Hallituksen esitykseen, joka sisältää ehdotuksen 6095: laiksi Valtiopäiväjärjestyksen 32, 46 ja 51 §:n 6096: muuttamisesta toisin kuuluviksi. 6097: 6098: Hallitus on antanut Ed·uskunnalle esityksen, joka sisältää 6099: ehdotuksen laiksi Valtiopäiväjärjestyksen 312, 46 ja 51 § :n 6100: muuttamisesta toisin kuuluviksi, ja on Eduskunta käsitellyt 6101: tämän lakiehdotuksen Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :n mää- 6102: räämässä järjesty k~ssä. 6103: 6104: Määräykset hallituksen :valtiollisesta vastuunalaisuudesta 6105: eduskunnalle kuuluvat luonnostaan hallitusmuotoon sen olen- 6106: naisena osana. Mutta koska uutta. hallitusmuotoa Sn{))nelle 6107: ei vielä ole saatu aikaan, voi Eduskunta hyväksyä esity k- 6108: sessä lausutnn ajatuksen, että puheena oleva periaate otetaan 6109: erikoisena määräy ksenä V al tiopäivä.iärjesty kseen. 6110: Eduskunta on pääasiassa hyväks~nyt 3·2 § :ään tehdyn 32 §. 6111: muutosehdotuksen, mutta kuitenkin ollut sitä mieltä, että 6112: kysymystä, voidaanko hallituksenjäsenelle tehtyyn välikysy- 6113: mykseen vastata vaiko ei, asianomainen hatllituksenjäsen ei 6114: ratkaise Y'ksinäiän, vaan Senaatin talousosasto kokonaisuu- 6115: dessaan. Tästä aiheutuvan muutoksen on Eduskunta tehnyt 6116: lakiehdotuksen 32 § :n 3 momenttiin. 6117: Esityksessä on ehdotettu pysytettäväksi muuttamatta- 51 §. 6118: mana se Valtiopäiväjärjestyksen määräys, että eduskunnan 6119: suuren valiokunnan päätettävänä on, saavatko Senaatin jä- 6120: senet ottaa. osaa valiokunnan kokouksiin ja keskusteluihin. 6121: Läheisemmän vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi eduskun- 6122: nan ja hallituksen välillä on kuitenkin tarpeen, että muutkin 6123: valiokunnat voivat myöntää hallituksenjäsenelle oikeuden 6124: 2 1917. - Edusk. vast. - Esitys N :o &. 6125: 6126: ottaa o~aa valiokunnan kokouksiin ja keskusteluihin. Tässä 6127: tarkoituksessa on Eduskunta tehnyt muutoksen lakiehdotuk- 6128: sen M § :n 2' momenttiin. 6129: Edellä esitetyn nojalla Eduskunta ilmoittaa, 6130: 6131: että Ednskunta on hyväksynyt Eduskunnan 6132: myötävaik,utuksella rnäärättävällii tavalla vah- 6133: vistettavaksi ja voimoon saatett'avaksi settraavan 6134: lakiehdotuksen: 6135: 6136: 6137: 6138: Laki 6139: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaitiopäiväjärjes- 6140: tyksen 32, 46 ja 51 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi. 6141: <T 6142: 6143: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 6144: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk- 6145: sen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten, että sano- 6146: tun Valtiopäiväjärjestyksen 32, 46 ja 51 § muutetaan näin 6147: kuuluviksi: 6148: 32 §. 6149: Senaatin talousosaston jäsenet, jotka nimitetään Suomen 6150: eduskunnan luottamusta nauttivista henkilöistä, ovat virka- 6151: toimistaan eduskunnalle vastuunalaiset, kaikki yhteisesti 6152: hallituksen toiminnan yleisestä suunnasta ja kukin erikseen 6153: omista virkatoimistaan. 6154: Jos- edustaja tahtoo hallituksenjäsenen vastattavaksi 6155: tehdä kysymyksen tämän virka-alaan kuuluvasta asiasta, 6156: antakoon sen kirjallisesti laadittuna ja sisällykseltään täs- 6157: mällisenä puhemiehelle, jonka tulee saattaa se hallituksen- 6158: jäsenen tietoon. Puhemiehen kanssa sopimaliaan ajalla an- 6159: taa hallituksenjäsen suullisen tai kirjallisen vastauksen, ellei 6160: katso että vastausta ei ole annettava. Tällaisesta asiasta äl- 6161: köön eduskunnassa keskusteltaka älköönkä päätöstä tehtäkö. 6162: Milloin edustaja ta:htoo te1hdä hallituksenjäsenelle tämn 6163: virka-alaan kuuluvasta asiasta välikysymyksen eduskun- 6164: Hallituksen Tastuunalaisuus. 3 6165: 6166: nassa käsiteltäväksi, antakoon sen 2 momentissa mainitulla 6167: tavalla laadittuna puhemiehelle. Sittenkuin kysymys on 6168: eduskunnassa esitetty ja ollut pöydällä johorrkin seuraavaan 6169: istuntoon, on se, jos vähintään kaksikymmentä edustajaa, ky- 6170: symyksen tekijät niihin luettuina, on kirjallisesti ilmoi-ttanut 6171: siihen yhtyvänsä, ilman keskustelua eduskunnassa, puhemie- 6172: hen toimesta annettava tiedoksi asianomaiselle hallituksen- 6173: jäsenelle, joka puhemiehen kanssa sopii, milloin vastaus ky- 6174: symykseen :wnetaan. Kun vastaus on annettu tahi senaatin 6175: puolesta eduskunnalle ilmoitettu, ettei asian laadun vuoksi 6176: voida kys·;vmykseen ·vastata, ja keskustelu asiasta on julis- 6177: tettu päättyneeksi, esittää puhemies eduskunnan hyväksyt- 6178: täväksi päiväjärjestykseen siirtymisen, jonka sanamuoto on 6179: seuraava: ,kuultuansa annetun selityksen eduskunta siir- 6180: tyy päiväjärjestykseen". 6181: Jos tällaista yksinkertaista päiväjärjestykseen siirtymistä 6182: ei hyväksytä, lähetetään asia perustuslakivaliokuntaan ta>hi, 6183: jos asian laatu sitä vaatii, johonkin muuhun valiokuntaan. 6184: Valiokunnan tulee ehdottaa perusteltu päiväjärjestykseen 6185: siirtyminen, jonka lopullisesta sisällyksestä eduskunta päät- 6186: tää. 6187: Mitä tässä pykälässä on sanottu hallituksenjäsenestä, ol- 6188: koon soveltuvilta kohdin voimassa myöskin senaatin proku- 6189: raattorista. 6190: 46 §. 6191: Jos valiokunta katsoo tarvitsevansa saada joltakin virka- 6192: mieheltä tai sellaisesta yleisestä laitoksesta., joka ei ole edus- 6193: kunnan hallinnon alainen, nä:hdäkseen virkatoimissa ·kerty- 6194: neitä asiakirjoja, taikka saada suullisia tai kirjallisia tietoja 6195: virkamieheltä tai sellaisesta laitoksesta, taikka saada kun- 6196: nallisissa virastoissa kertyneitä asiakirjoja tai muita tietoja 6197: kunnallisista oloista, niin senaatin puheenjohtaja, varrupu- 6198: heenjohtaja tahi asianomainen toimituskunnan päällikkö, 6199: valiokunnan •pyynnöstä, ryhtyköön sellaiseen toimeen, että 6200: vaaditut asiakirjat tai tiedot viipymättä annetaan valiokun- 6201: nalle. Jos niitä ei voida antaa, on syy siihen valiokunnalle 6202: ilmoitettava. 6203: 1 6204: 4 HH 7. - Edusk. vast. - Esitys N :o l>. 6205: 6206: 51 §. 6207: Senaatin talousosaston puheenjohtajalla, varapuheenjoh- 6208: tajalla ja jäsenillä sekä senaatin prokuraattorilla on oikeus 6209: olla saapuvilla eduskunnan istunnoissa ja ottaa oeaa keskus- 6210: teluihin, Vlwan ·ei päätöksiim, •eHeivät ole eduskunnra:n jäseniä. 6211: Jos joku heistä tahtoo käyttää puheenvuoroa, annettakoon 6212: se hänelle ennen muita. 6213: Valiolmnnan päätettävänä on, saavatko senaatin jäsenet 6214: valiokunnan kokouksiin ja keskusteluihin ottaa osaa. 6215: 6216: 6217: 6218: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1917. 6219: 6220: 6221: 6222: 6223: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj.SJpainossa, 1917. 6224: II. 6225: .. 6226: 1917. - N:o 6. 6227: 6228: 6229: 6230: 6231: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 6232: laiksi Korkeimmasta Oikeudesta. 6233: Suomen ylimmän tuomioistuimen, Senaatin oikeusosas- 6234: ton, asema ylimmän hallitusviraston osana on, vai'kkakin 6235: historiallisella pohjalla olevana, osottanut tuottavansa huo- 6236: mattavia haittoja. Kun osaston jäsenet, ollen senaattoreja, 6237: nimitetään virkoihinsa määrä!ajaksi, •kolmeksi vuodeksi, joh- 6238: tuu siitä, että he ovat viroistaan erotettavia ja siis sitä tur- 6239: vattua asemaa vailla, joka tuomarinviran haltijalla täytyy 6240: olla, jotta hän voi hyvästi ltäyttää edesvastauksellisen teh- 6241: tävänsä ja joka myöskin voimassa olevassa p.erustuslaissa 6242: on Suomen tuomareille vakuutettu. Se seikka, että oikeus- 6243: osaston jäsenet samalla ovat Senaatin jäseniä, saattaa m;yi)s- 6244: kin vaikuttaa, että sanotun osaston jäisenpaikkoja täytet- 6245: täessä ei oteta huomioon a~naastaan asianomaisten taitoa ja 6246: tuomarintoimeen sopivaisuutta, vaan my·öSikin heidän valtiol- 6247: liset mielipiteensä. 6248: Tähän katsoen on tarpeellis!ta, että oikeusosasto muodos- 6249: tetaan Senaatista erillään olevaksi korkeimmaksi tuomio- 6250: istuimeksi. .To vuonna 1906 tekikin Senaatti ·ehdotuksen 6251: sitä tarkoitta.van ·esityksen antamises·ta valtiopäiville. s~naa 6252: tin valmistama esitysehdotus ei kuitenkaan saavuttanut hal- 6253: litsijan hyväksymistä, vaan käskettiin Senaattia laatimaan 6254: ehdotus uudeksi esitykseksi asiasta 1907 vuoden v·allti:opäi- 6255: ville. Sellaisen ehdotuksen Senaatti lähettikin hallitsijalle, 6256: mutta jätettiin sekin varteenottamatta. Suomen Suuriruhti- 6257: t71lS-t7 6258: 2 N:o 6 6259: 6260: naanmaan val'tiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saat- 6261: tamisesta täysin toteutetuksi maaliskuun 7/20 päivänä 1917 6262: annetussa julistuskirjassa on nyt kuitenkin määrätty, että 6263: valtiopäiville on annettava m. m. oodotus laiksi riippumatto- 6264: masta ylimmästä oikeudesta. Hal,litus on sentähden teet- 6265: tänyt ehdotuksen laiksi Korkeimmasta Oikeudesta. 6266: Tämän ehdotuksen :rpukaan on Korkeimman Oikeuden 6267: tehtävänä ylimmän tuomiovallan käyttäminen oikeusasioissa 6268: sekä myöskin oikeudenkäytön valvominen. 6269: HistoriaUisten olojen perusteella oikeusosasto käsittelee 6270: kysymyksiä virka.ylennyksistä oikeusvirkakunnassa ja eräitä 6271: muita oikeushallintoa koskevia asioita, joiden tutkimiseen 6272: tarvitaan semmoisia ammattitietoja, joita on suuremmassa 6273: määrässä tässä osastossa kuin Senaa:tin talousosastossa. Kun 6274: ehdotettu uudistus ei vaadi etujen uhraamista, joita tuottaa 6275: se, että noita asioita käsittelee oikeusviranomainen, niin ehdo- 6276: tuksessa määrätään, että sdlaiset hovi- ja alioikeuksia kos- 6277: kevat nimitys-, virkavapaus- ja viransijaisuusa:siat, joide.n 6278: ratkaisu ei kuulu alemman viranomaisen tehtäviin samoin- 6279: kuin muut oikeushoitoa koskevat asiat, jotka KorkeimmaUe 6280: Oikeudelle ehkä uskotaan, ovat Korkeimman Oikeuden käsi- 6281: teltäviä. Senaatin oikeustoimituskunnan esittelystä ja sen 6282: päällikön ottaess~ osaa! asian: käsittelemiseen ja päättämiseen. 6283: Suomen oikeudessa ei ole tähän asti ollut määräystä siitä 6284: ,kenen ratkaistavia ovat kysymykset, onko jokin juttu tai asia 6285: yleisen tuomioistuimen vai ·erikoistuomioistuimen tai hallinto- 6286: viranomaisen tutkittava. EJatsoelll siihen, että tällainelll mää- 6287: räys on tarpeen vaatima, on sanottu tehtävä jätetty Korkeim- 6288: mal'le Oikeudelle, jolle se asian luonnon mukaan kuuluu. 6289: Oikeuso sasto on aikaisemmin yhdessä talou:sosaston 6290: 1 6291: 6292: 6293: 6294: kanssa käsitellyt erinäisiW lainsäädäntöasioita. Sen edun säi- 6295: lyttämiseksi, joka tästä lainsä:idäntötyölle on ollut, ehdote- 6296: N:o 6 3 6297: 6298: taan säädettäväksi, että Korkeimman Oikeuden on annettava 6299: l:lellaisista asioista lausuntonsa. 6300: Oikeusosastosta, on tätä nykyä voimassa, että se on tuo- 6301: mionvoipa rviisijäsenisenä, kuitenkin niin, että semmois·ia 6302: asioita, jotka ei!vät koske henkeä, voipi ratkaista neljä jä- 6303: sentä, jos vahintään kolme on päätöksestä yhtä mieltä. Sii- 6304: hen näihden, että Korkeimman O~keuden on tuomittava vii- 6305: meisenä oikeusas·teena, on kuitenkin tarpeellista että vähin- 6306: täänkin viisi jäsentä on mukana juttuja ratkaisemassa. 6307: Koska ei ole katsottu sopivaksi ottaa lakiehdotukseecn 6308: niitä voimassa, olervan Senaatin ohjesäännön määräyksiä, 6309: jotka tarkemmin järj>estävät eräiden asiain, niinkuin eriva- 6310: pautushakemusten y. m. käsittelyn, niin on lakiehdotuksessa 6311: lausuttu, että semmoiset määräykset annetaan hal1innollisessa 6312: asetuksessa. 6313: Edellämainittu lakiehdotus Korkeimmasta Oikeudesta 6314: jätetään täten Eduskunnan hyväksyttäväksi. Tämä .ehdotus 6315: on näin kuuluva: 6316: 6317: 6318: 6319: Laki 6320: Korkeimmasta Oikeudesta. 6321: 6322: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säiädetään sen- 6323: raavaa: 6324: 1 §. 6325: Ylintä tuomiovaltaa oikeusasioissa käyttäköön Suomen 6326: Senaatista erillään oleva rtuomioistuin, jota kutsutaan Kor- 6327: keimmaksi Oikeudeksi. 6328: Korkeimman Oikeuden on myös pidettävä silmällä tuo- 6329: marien ja täytäntöönpanoviranomaisten oikeudenkäyttöä. 6330: 4 :N:o 6 6331: 6332: 2 §. 6333: Korkeimmassa Oikeudessa on oleva presidentti ja tarpeel- 6334: linen määrä oikeusneuvo'ksia. :Näihin virkoihin nimittää hal- 6335: litus, Korkeimman Oikeuden tehtyä siitä esityksen, oikeamie- 6336: lisiä ja lainoplpineita miehiä, joiHa on taitoa ja kokemusta 6337: tuomarin toimissa. 6338: 6339: 3 §. 6340: Korkeimman Oikeuden on tutkittava Ja lopullisesti rat- 6341: kaistava: 6342: 1) kaikki oikeudenkäyntijutut, jotka lain tahi erityisten 6343: asetusten mukaan on vo~'tu .saattaa Senaatin oikeusosaston 6344: t~tkittaviksi; 6345: 2) 1'alitukset kuvernöörien ja muiden viranomaisten pää- 6346: töksistä ja toimista, joista tätä ,ennen on saanut valittaa Se- 6347: naatin oikeusosastoon: 6348: 3) valitukset maanjako-oikeuden tuomioist'a ja päätök- 6349: sistä; 6350: 4) syytteet virhvivheistä, joita virka.nsa toimituksessa 6351: on tehnyt hovioikeuden presidentti tahi jäsen, Korkeimman 6352: Oikeuden tahi Korkeimman Hallinto-oikeuden presidentti tai 6353: jäsen, niin myös Senaatin jäsen taikka prokuraat.tori, milloin 6354: virhe ei käsitä sellaista lainvaHtaisuutta, joka on erityisessä 6355: järjestyksessä käsiteltävä; ja 6356: 5) hakemukset menetetyn ajan takaisinsaamisesta ja lain- 6357: voiman saaneen tuomion purkamisesta. 6358: 6359: 4 §. 6360: Korkeimman Oikeuden käsiteltäviä ov111t sen lisäksi: 6361: 1) sellaiset hovi- ja alioi'keuksia kosk·evat nimitys-, virka- 6362: vapaus- ja viransijaisuusasiat, joiden ratkaisu ei kuulu alem- 6363: man viranomaisen tehtäviin; 6364: N:o 6 5 6365: 6366: 2) muut oikeudenhoitoa kosk€vat asiat, jotka Korkeim- 6367: maHe Oikeudelle ehkä uskotaan; 6368: 3) erityiset asiat, jotka lain mukaan tähän asti ovat olleet 6369: Senaatin oikeusosaston käsiteltäviä; sekä 6370: 4) kysymykset siitä onko jokin juttu tahi asia yleisen 6371: tuomioistuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallintoviran- 6372: .· maisen tutkittava. 6373: Tässä ylempänä 1 ja 2 kohdassa mainitut asiat ratkais- 6374: taan Senaatin oikeustoimituskunnan ·esittelystä sekä sen 6375: päällikön ottaessa osaa asian kä:oittelemiseen ja päättämiseen. 6376: 6377: 5 §. 6378: Eorkeimman Oikeuden tulee an:taa Senaatille lausuntonsa 6379: kysymyksistä, jotka koskevat perustuslain taikka muun, hal- 6380: lituksen ja eduskunnan yhtäpitävällä pääJtöksellä syntjVvän 6381: lain säätämistä, muuttamista, selittämistä tahi kumoamista. 6382: Jos •lain muuttaminen tahi selittäminen osoittautuu tar- 6383: peen vaatimaksi, saa Korkein Oikeus tehdä siitä esityksen 6384: Senaatille. 6385: 6386: 6 §. 6387: Niistä rtähän asti Stnaatin oikeusosaston käsiteltäviin 6388: kuuluneista asioista, jotka siirretään Korkeimpaan Hallinto- 6389: oikeuteen, on erikseen sääidetty. 6390: 6391: 7 §. 6392: Korkein Oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä. 6393: Lainsäudäntökysymykset sekä ne asiat, jotka oikeustoi- 6394: mituskunta valmistelee, ovat Korkeimmassa Oikeudessa käsi- 6395: teltävät yleisessä istunnossa. 6396: Muut jutut ja asiat saadaan, jollei Korkein Oikeus toisin 6397: määrää, käsitellä jaostoissa. 6398: 6 N:o 6 6399: 6400: 8 §. 6401: Korkeimmassa Oikeudessa tulee olla tarpeellinen määrä 6402: oikeussihteereitä ja muita virkamiehiä, jotka Korkein Oi- 6403: keus it.se nimittää. Näihin virkoihin on nimitettävä lainoppi- 6404: neita miehiä, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimessa. 6405: 6406: 6407: 9 §. 6408: Senaatin 'prokuraattorin ~tulee Korkeimmassa Oikeudessa 6409: käyttää sitä .toimivaltaa ja täyttää ne tehtävät, mitkä hä- 6410: nellä tähän asti Senaatin oikeusosastossa on ollut. 6411: 6412: 10 §. 6413: YLempien ja alempien oikeuksien tuomareille perustus- 6414: laissa vakuutettu oikeus, ettei heitä saa ilman laillista 'tutki- 6415: musta ja tuomiota virasta erottaa, olkoon voimassa myös Kor- 6416: keimman Oikeuden presidenttiin ja muihin jäseniin sekä vir- 6417: kamiehiin nähden. 6418: 6419: 11 §. 6420: Mitä Oikeudenrkäymiskaaren 30 luvussa ja erityisissä 6421: asetuksissa on säädetty menettelystä ylimmässä oikeusas- 6422: teessa, on noudatettava oikeudenkäynnissä Korkeimmassa 6423: Oikeudessa. 6424: 6425: 12 §. 6426: Korkein Oikeus laatikoon työjärjestyksensä. Se määräit- 6427: köön myös hovioi'keuksien työjärjestyksen. 6428: 6429: 13 §. 6430: Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöön- 6431: panemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella ase- 6432: tuksella. 6433: N:o 6 7 6434: 6435: 14 §. 6436: Tämä laki astuu voimaan . . . . . . . . . . . . . . . . . Samana 6437: päivänä lakkautetaan Senaatin oikeusosasto ja astuvat sen 6438: varapuheenjohtaja ja jäsenet sekä virkami~het vastaaviin 6439: toimiin Korkeimmassa Oikeudessa. 6440: Ne jutut ja asiat, j,otka sanottuna 'Päivänä ovat oikeus- 6441: osastossa vireillä, siirretään Korkeimpaan Oikeuteen. 6442: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj,apainossa, 1917. 6443: 1917.- V. ll.- Esitys N:o 6. 6444: 6445: 6446: 6447: 6448: Lakivaliokunnan mietintö 6449: N:o 14 hallituksen esityksen johdosta, joka si- 6450: sältää ehdotuksen laiksi Korkeimmasta Oikeu- 6451: desta. 6452: 6453: Eduskunta on Lrukivaliokuntaan valmisteltavaksi läihet- 6454: tänyt hallituksen kysymyksessäolevan esityksen N :o 6. 6455: 6456: 6457: 6458: Kun Suomi erotettiin Ruotsista ja yhdistetiliin Venäljään, 6459: jäi maa vaille eräitä laitoksia, jotka olirvat olloot hallitsijan 6460: apuna hallintoa ja muita valti!on asioita varten. Näitä oli 6461: muiden muassa 1789 vuoden yhdistys- ja vakuuskirjalla. pe- 6462: rustettu korkein oikeus. Tämän johdosta annettiin jo Por- 6463: voon valtio:päiville esitys hallituksen järjestämisestä maassa 6464: ja 18 :pälivänä elvkuu1a 1809 vahvistettiin sitten ohjesääntö 6465: hallituskonseljil.Ie Suomessa. Uusi 'hallituSilaitos, joka vuon- 6466: na 1816 sai Suomen Senaatin nimen, asetettiin Suomenmaan 6467: yleistä hallintoa varten ja jakaantui kruhteen kollegisesti 6468: jäTjestettyyn osastoon, joista Oilkeusosasto oli varsinaista 6469: lainkäyttöä varten. Oikeusosasto sai täten entisen korkeim- 6470: man oikeuden tehtävät, siitä tuli Suomen ylin tuomioistuin. 6471: Lainkäytön 1is11ksi se sai tehtäväkseen käsiilellä eräitä oikeus- 6472: hallintoa koskevia asioita ja valvoa oikeusviranfomaisten toi- 6473: mintaa. Näin järjestettynä on maan ylin oikeusaste säi- 6474: lynyt meidän päiV'iiiillme saakka. 6475: Siitä, että maan korkein tuomioistuin siten on ylimmän 6476: hallintolaitoksen osana, on huomattavia 'haittoja. Niin hy- 6477: vin dhjesä.ännössä .haUituskionseljille (11 kohta) kuin Senaa- 6478: tin nykyisin voimassa olevassa, 13 :päivänä syyskuuta 1892 6479: annetussa olhjesäännössä (6 §) säädetään, että Senaatin vara- 6480: 2 1917.- V. M.- Esitys N:o 6. 6481: 6482: puheenjohtajat ja jäsenet nimitetään virkoihinsa kolmeksi 6483: vuodeksi. Tästä johtuu, että Oikeus·osaston jäsen·et ovat 6484: virastaan er{)tettavia ja siis sitä turvattua asemaa vailla, 6485: joka tuomarinviran haltijalla täytyy olla, jotta hän hyvin 6486: voisi suorittaa tärkeän tehtävänsä, ja joka myöskin voimassa 6487: olevassa ·perustuslaissa on Suomen tuomareille vakuutettu. 6488: Se seikka, että Oikeus{)saston jäsenet samalla ovat Senaa- 6489: tin jäseniä, myöskin hel,posti vaikuttaa, ettei sanotun osaston 6490: jäs.enpaikJ..oja täytettäessä oteta huomioon ainoastaan asian:: 6491: omaisten taitoa ja tuomarintoimeen sopivaisuutta, vaan myös- 6492: kin heidän valtiolliset mielipiteensä. 6493: Näistä syistä, lausutaan esitylksessä, on tarpeellista, että 6494: Oimusosasto muodostetaan Senaatista erillään olevaksi kor- 6495: keilllllllaksi tuomioistuimeksi. Huomauttaen, että Senaatti 6496: oli tehnyt ehdotuksen sitä tarkoittavan esityksen antamisesta 6497: sekä 1906 vuoden että 1907 vuoden valtiopäiville, mutta. ettei 6498: esitysehdotus kummaMakaan kerralla saavuttanut hallitsi- 6499: jan hyväksymistä, ilmoittaa ha11itus Suomen Suuriruht.i- 6500: naanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jäJlleen saatta- 6501: misesta täysin toteutetuksi maaliskuun 20 päivänä 1917 an- 6502: netussa julistuskirjassa alevan määräylksen mukaisesti val- 6503: n~istuttaneensa Eduskunnalle nyt annetun esityksen laiksi 6504: Korkeimmasta Oikeudesta. 6505: Esityksen mukaan vn, niinkuin luonnollista, Korkeim- 6506: man Oikeuden llääteilitävänä yl~mmän tuomiovallan käyttä- 6507: minen oikeusasioissa, mutta sen oihessa myöskin, samoinkuin 6508: on ollut Oikeusosaston jo vanhastaan, aJleimllien tuomarien 6509: ,ja täytäntöönpanoviranomaisten orkeudenkäytön valvo- 6510: mmen. 6511: Oikeusosasto käsitrel•ee tätä ny;kyä, kuten jo alussa huo- 6512: mautettiin, myöskin useita oikeushallintoa koskevia asioita. 6513: Mitkä nämä ovat, näkyy SE'naatin 'Ohjesäännön 83 §:stä sekä 6514: Senaatille suodusta oikeud·esta lopullisesti ratkaista eräät 6515: asiat 'heinäkuun 2,3 ]Jäivänä 1896 annetun asetuksen 1 §:stä. 6516: Tärmim1>iä ovat kysymykset 'Virkanimityksistä 'Oi'keusvirka- 6517: kunnassa. Näiden asiain käsittelyn jättämistä Korkeim- 6518: man Oikeuden tehtäväksi puoltaa se seikka, että Korkeim- 6519: Korkein Tuomioistuin. 3 6520: 6521: maHa Oikeudella kokoonvanonsa ja toimintansa vuoksi tulee, 6522: olemaan ta,rkemmat tiedot oikeushoiilon tästä haarasta kuin 6523: hallituksena. Esityk&essä ehd1otetaan senvuoksi, että sellai- 6524: set hovi- ja alioikeuksia koskevat nimitys-, virkava,:paus- ja 6525: viransijaisuusasiat, joiden ratkaisu ei kuulu alemman viran- 6526: omaisen tehtävi~n, olisivat Korkeimman Oikeuden käsiteltä- 6527: viä samoinkuin ne muut oikeudenhoitoa koskevat asiat, jotka 6528: Korkeimmalle Oik<eude1lle tfukä uskotaan. Korkeimman Oi- 6529: keuden jäsenet nimittäisi edelleen, kuten tälhänkin asti, maan 6530: hallitus. 6531: Suomen oikeudessa ei ole määrälystä siitä, :menen ratkais- 6532: tavia ovat kysymykset toimivaltariidasta teli siitä, onko jo- 6533: kin asia yleisen vai erikoistuomioistuimen IVai hallintoviran- 6534: omaisen tutkittava. Asian luonnon mukaan tällainen teh- 6535: tävä kuuluu maan yllimmälle tuomioistuimelle ja on esityk- 6536: seen sen mukaisesti :pantu asiasta määräys. 6537: Edellä mainitun 1896 tVuoden asetuks<en 6 § :n mukaan, 6538: joka nyttemmin on kumottu asetuksella 23 päivältä tammi- 6539: kuuta 1914, tuli Oikeusosaston yhdessä Talousosaston kanssa 6540: käsitellä erinäisiä lainsäädäntöasioita. Sen edun säilyttämi- 6541: seksi, mikä tästä on ollut lainsäädäntötyöllie, ethdotetaan esi- 6542: tyksessä, että Kork<eimman Oikeuden olisi annettava sellai- 6543: sista asioista lausuntonsa. 6544: Oikeusosastosta on SenMtin ohjesäännön 92 § :n mukaan 6545: voimassa, että se on tuomi~mvoipa viisijäsenisenä, mutta että 6546: asiat, jotka eivät koske henkeä, voi ratkaista neljäkin jä- 6547: sentä, jos vähintään kolme on pääköbestä yihtä mieltä. Tätä 6548: vastaan voidaan huomauttaa, niinkuin oik<eudenikälyntilaitok- 6549: semme uudistamista vart-en asetettu komitea mietinnössään 6550: onkin tehnyt, että kun tuomionvoivasta jäsenmärurästä on 6551: hoYioikeuksiin nähden yhtäläinen säännös voimassa, maan 6552: ylin tuomioistuin ei siis tässä kohden anna, suurempaa va- 6553: kuutta 'hyvästä lainkäytöstä kuin hovioikeruletkaan. Esityk- 6554: sessä e}]dotetaankin, ettei K<orkein Oikeus olisi tuomionvoipa, 6555: ellei vH,hintään Yiisi jäsentä olisi mukana asiaa ratkaise- 6556: massa. 6557: 1917.- V. II.- Esitys N:o 6. 6558: 6559: Niirukuin Valiokunta aikaiseDltlilin näillä valtiopäivillä 6560: on toisessa Y'hteydessä esittän~yt, ei ole toi~Voa, että oikeuden- 6561: käyntilaitoksen ])erin:pohjainen uudistus voitaisiin vielä 6562: useaan vuoteen saada toteutetuksi. Täytyy sentähden, mil- 6563: loin se haitatta voi taJ)a:htua, vsittaisilla:kin muutoksilla kor- 6564: jata siinä !ha.vaittuja puutteellisuuksia. Senaatista eri1lään 6565: olevan ylimmän tuomiuistuimen luominen on ilmeisen, kvke- 6566: muksenkin näyttämän ta.rpeen vaatima, ja se voidaan myös- 6567: kin !hyvin suorittaa . suuresta oikeudenkäyntiuudistuksesta 6568: riippumattakin. 6569: Esitykseen sisältyvä lakiehdotus on Valiokunnan käsi- 6570: tyksen mukaan yleensä rakennettu oikeille ja hyväksyttä- 6571: ville periaatteille. Eräitä varsin painavia muistutubia 6572: ~itä vastaan kuitenkin täJ;·tyy tehdä. 6573: Nykyaikaisen valtio-oikeudellisen käsitystavan mukaan 6574: on valtiovalta yksi ja yhtenäinen, mutta sen toimintamuo- 6575: dot ovat valtion eri tehtäväin mukaan erilaiset ja pääasialli- 6576: sesti kolmea laatua, nimittäin lainsäädäntöä, hallintoa ja lain- 6577: käyttöä. Näitä tehtäviä varten tarvitaan eri orgaaneja. 6578: Vaikka nämä orgaanit eivät olekaan toistensa kanssa rinnas- 6579: .tettavia, tunnustetaan kuitenkin ehdottomaksi ·oikeuSJjärjes- 6580: tyksen voimassa pitämisen edellJ;·tykseksi, että niiden tulee 6581: tehtäväinsä suorittamisessa olla toisistaan riippumattomia, 6582: itsenäisiä. Tämän vuoksi on, mitä tulee tuomitseviin orgaa- 6583: neihin eli tuomioistuimiin, nykyajan julkisessa oikeudessa ai- 6584: van yleisesti omaksuttu periaate, että tnomitsevaa valtaa 6585: saavat ainoastaan lailliset tuomioish1imet käyttää, että se 6586: sii& on yhtä vähän hallituksen kuin kansaneduskunnankaan 6587: tehtävänä eikä sitä myöskään saa jättää tilapäisesti asete- 6588: tuille komissioneille vaan siis yksinomaan lain mukaan jär- 6589: jestetyille tuomioistuimille. Tämä koskee ylintä oikeutta 6590: yhtä hyvin kuin alempia oikeuksia. Samoin kuin useimpa.in 6591: muiden maiden oikeudessa, on tämä periaate meilläkin tun- 6592: nustettu (1772 vuoden hallitusmuodon 2 ja 8 § sekä yhdis- 6593: tys- ja vakuuskirjan 2 §). 6594: Tuomioistuimien siten tunnustetun itsenäisyyden tär- 6595: keimpänä ·takeena on se, että tuomarit voidaan ainoastaan 6596: Korkein Tuomioistuin. 5 6597: 6598: laillisen tutkinnon ja tuomion nojalla virasta erottaa. Närn 6599: on asian laita Skandinavian maissa, Alankomaissa, Bel- 6600: giassa, Saksassa, Itävallassa, Unkarissa, EnglM:Lnissa, Poh- 6601: jois-Amerikan Y~dysvalloissa y. m. Niinkuin edellä on 6602: huomautettu, on tämä periaate voimassa meilläkin, paitsi 6603: ylimmän tuomioistuimen jäseniin nähden. 6604: ValtiovaUan yhtenäisyys ei voi sallia tuomioistuimien 6605: itsenäisyyden ulottumista hajoittavaan riippumattomuu- 6606: teen asti. V wltionlaitoksina tälytyy tu<>mioistuimien olla 6607: julkisen valvonnan alaisina, virka1mie'hinä täytyy tuo- 6608: marien olla vastuussa virkavelvollisuuksiensa syrjäyttä- 6609: misestä. Nämäkin periaatteet ovat kaikkialla tunnuste- 6610: tut oikeiksi. ,Tuuri tässä kohden voidaan nyt esillä ole- 6611: vaa lakiehdotusta vastaan teihdä muistutuksia. Se val- 6612: vonta, joka Korkeimpaan Oikeuteen nähden on lakiehdo- 6613: tuksessa järj-estetty, on vain siinä, minkä senaatin 'Pro- 6614: kuraattori voi toimittaa. Se supistuu siis siihen että, jos 6615: Kmkein Oikeus poikkeaa •laista, prokmaattorin velvol- 6616: lisuutena on sitä vastaan tehdä muistutus ja etiä, jos sitä ei 6617: oteta varteen, prokuraattorilla on valta antaa k'Elrtomus 6618: asiasta korkeimmalle 11allitusvatllalle. Sen lisäksi proku- 6619: 1 6620: 6621: 6622: 6623: raattori voi virkavirheestä syyttää Korkeimman Oikeuden 6624: presidenttiä tai jäsentä. Sellainen syyte olisi kuitenkin ajetta- 6625: va ja ratkaistava Korkeimmassa Oikeudessa, milloin virhe ei 6626: käsitä sellaista lainvastaisuntta, j'Oka on &ityisessä järjtes- 6627: tyksessä käsiteltävä s. ·o. milloin vi:rlhe ei ole se1.laista. val- 6628: tiollista laatua, että se on käsiteltävä siinä oikeudessa, joka 6629: tulee sellaisia asioita varten mityisessä jä;rljestyksessä asetet- 6630: tavaksi. Kun muissa asioissa Korkein Oikeus siis itse tulisi 6631: tuomitsemaan jäsenensä virkavirheestä, täytyy havaita jär- 6632: jestelmä epäty;ydyttäväksi. Ei voi pitää soveliaana, että syy- 6633: tetyn virkatoverit tuomitsevat hänet ehkäpä sellaisessa asiassa 6634: tehdystä virheestä, jonka käsitt..elyyn he itse ovat ottaneet 6635: osaa. Ja sopii kysyä, kuka tuomitsee, jos Korkein Oikeus 6636: täysi-istunnossa on tehnyt virkavirheen tai niin monta. sen 6637: jäsenistä ovat sellaiseen syypäät, ettei ole jäljellä hwmion- 6638: voipaa lukumäärää virh€entehneitä tuomitsemaan. 6639: 6 1917. .:__V. M.- Esitys N:o 6. 6640: 6641: Muissa'maissa on Korkeimpaan Oikeuteen nähden eri ta- 6642: voin koetettu aikaansaada riittävää valvontaa. Ruotsissa on, 6643: paitsi kuninkaan luottamusmiestä, oikeuskansleria, valtio:päi- 6644: väin luottamusmies, oikeusasiamies, velvollinen valvomaan, 6645: että korkein oikeus lain mukaisesti täyttää tehtävänsä sekä 6646: virkavirheestä syyttää sanotun oikeuden jäseniä erityisessä 6647: valtakunnanoikeudteksi kutsutussa tuomioistuimessa. Sen 6648: uhessa valtiopäiväin erityiStesti asetettavalila valio'kunnalla 6649: on valtio'päiväin puolesta oikeus säädetyllä ääntenenemmis- 6650: töllä päättää, vnlko joku korkeimman oikeuden jäsen menettä- · 6651: nyt luottamuksen, missä trupaukStessa kuningas on velvolli- 6652: nen antamaan erokirljan s·ellaiselle jäsen~Ue, joka kuitenkin 6653: on oikeutettu saamaan :puolta palkkaansa vastaavan eläk- 6654: keen. Muissa maissa ei eduskunnalla ole vastaavaa valvun- 6655: taoi'keutta. Kuitenkin voi Norjassa odelstinget valtakun- 6656: nanoikeudessa syyttää ylimmän tuomioistuimen jäseniä v;r- 6657: kavil'heistä. Englannin alahuone ja Pohjois-Amerikan Yh- 6658: dysvaltain edustajahuone ovat niinikään oikeutetut raskaam- 6659: mista rikoksista syyttämään tuomareita ylähuoneessa ja se- 6660: naatissa. Sen ohessa voivat Englannissa parlamentin mo- 6661: ltemmat hooneet määrätyin edellytyksin lälhettää hallituk- 6662: sellte adressin, joka oikeuttaa tämän erottarp.aan tuömarin. 6663: Sveitsissä on asia järjestetty siten, että liitto-oikeuteen, joka 6664: on maan ylin tuomioistuin, valitaan sen jäsenet kuudeksi 6665: vuodeksi kerrallaan, vaarinottamalla, että maa.n kaikki kolme 6666: kieliryhmää tulevat edustetuiksi. Liitto-oikeuden jäsentä on 6667: vi~kavirheestä sy;vtettävä samassa oikeudes•sa tä:ydennettynä 6668: liittokolrouksen sitä varten valitsemilla jäStenillä. Siinä ta- 6669: pauksessa että liitto-oikeuden kaikki jäsenet ovat syytettä~ 6670: vät, asettaa liittokokous tarkoitusta varten kokonaan uuden 6671: tuomioistuimen. Saksassa nimittää keisari liittoneuvoston 6672: esityksestä korkeimpaan 'Valtakunnano:ihuteen jäsenet elin- 6673: iäksi. Tämän oikeuden jäsenet ovat toisia tuomareita riip- 6674: pumattomammassa asemassa. ··Sanotun oikeuden jäsen voi- 6675: daan vain oikeuden t.äysi-istunnosf'a tehdyl!lä 11äätöksellä 6676: erottaa virasta ja ainoastaan, jos •hän on tuomittu rangaistuk- 6677: seE-n kunniallte käyväst.ä rikokf'esta taikka vul()tta pitempään 6678: Korkein 'fuomioistuin. 7 6679: 6680: vapausrangaistukseen. Jäsen voidaan asettaa eläkkeelle ai- 6681: .!loastaan siinä tapaulksessa, että hän sairaud-en taikka ruu- 6682: miillisten tai henkisten voimainsa väh~ntymisen takia ei 6683: enää voi täyttää virkatehtä<viään. 6684: 6685: Mitä ensiksi tulee kysymykseen, miten meillä olisi al- 6686: kaansaatava K'Orkeimman Oikeuclen riittävän tE;;hokas val- 6687: vonta, on V aliakunnan en<emmistön mielestä yksinkertaisin 6688: ja eniten kansanvaltaisuuden periaatteiden mukainen keino 6689: se, että Korkeimman Oikeuden jäsenten prysyttäominen toi- 6690: messaan aika ajoin asetetaan kansan, edustajainsa kautta, 6691: ratkaistavaksi. Korkeimman Oikeuden jäsenet ovat sen- 6692: vuoksi Va'liokunnan ehdotuksen mukaan nimitettävät mää- 6693: räajaksi, sovelia:llllmin 'viideksi vuod·eksi. Nimitys on oleva 6694: senaatin asiana, mutta senaatin tulee hankkia Eduskunnalta 6695: lausunto <ehdokkaista. Jäseniä uudeHeen nimitettäessä on 6696: etusija oleva entisillä jäsenillä, jotka virka toimessaan eivät 6697: ole antaneet ailhetta oikeutettuun moitteeseen. Jäsentä, 6698: .ionika toimintaa vastaan Eduskunta lausuisi moitteen, se- 6699: naatti siis ei uudelleen nimittäisi. Eduskunna.n tehtävänä 6700: täten olevan valvonnan helpottamiseksi on säädetty, että 6701: Korkeimman Oikeuden tulee vuosittain antaa EduskunnaUe 6702: toiminnastaan kertomus. Tällaisesta kertlomuksesta, jos se 6703: tehdään riittävän seikka•peräiseksi, on aDVeltu saatavan jon- 6704: kinmoista .perustusta Kmkeimman Oikeuden toiminnan yli- 6705: malkaiseen arvostelemiseen. Jonkun asian yksityiskoihtai- 6706: nen tutki!Illinen edellyttää hetysti tutustumista siihen kuu- 6707: luviin asiakirjoihin. 6708: Kun korkeimman Oikeuden jäsenet nimitetään vain vii- 6709: deksi vuodeksi kerrallaan, tulisi niiden erottamatto:muus kä- 6710: sittämään vain tämän ajan. Voitaneen väittää, että Korkeim- 6711: man Oikeuden tuomarien riip.pumattomuus ei näin tule riit- 6712: tävästi taatuksi. Tälhän nähden on kuitenkin muistettava, 6713: että niiden uudelleen nimittäminen viisivuotiskauden lo- 6714: puttua riippuu Eduskunnan arvostelusta. Tämä tulee ti~ 6715: 1;vst[ per11stumaan ankarasti asiallisiin syihin ja, ellei tuo- 6716: marin oma toiminta tee häntä korkeaan toimeensa sopi- 6717: 8 1917.- V. II.- Esitys N:o 6. 6718: 6719: mattomaksi, tUllee hän siinä siis pysymään elinikänsä. 6720: Kaikki rehelliset ja kansan parasta tarkoittavat tuomar:t 6721: voivat siten tuntea itsensä kaikesta painostuksesta va:paiksi 6722: tehtäväänsä morittaessaan. .Aivan aiheeton 'On luulo, että 6723: tuomarinvirkoja uudellleen täytettäessä mielivalta v<oisi tulla 6724: kysymykseen, saatikka sitten että minkäänlainen suosik- 6725: kijäirjestelmä siinä vääsisi käytäntöön. 6726: Niinkuin edellä on huomaut.ettu, ei voi tulla lcysymyk- 6727: seen, että Korkeimman Oikeuden jäsenet saatettaisiin ~ 6728: massa oikeud·essa syytteeseen lainvastaisesta. mrenettelystä. 6729: johon ,he ~irkaansa taimittaes·saan ovat tehneet itsensä syy- 6730: päiksi. Yksinkertaisinta <m, että Korkeimman Oikeurlen jä- 6731: senet syytetään ja tuomitaan sillä tavalla ja siinä tuomio- 6732: istuimessa, mistä säädetään hallituksen esityksessä laiksi. 6733: Eduskunnan oikeudesta tarkastaa hallituksen jäsenten virka- 6734: tointen laillisuutta. Kokoonpanansa 1molesta tätä tuomiois- 6735: tuinta voi pitää puheena olevaankin tarkoitukseen SOV'eltu- 6736: vana. Tasapuolinen se epäilemättä tulee olemaan ainakin 6737: yhtä suuressa määrässä kuin mikä muu tuomioistuin hyvänsä 6738: ja sitä asetetta.essa voidaan pitää silmällä, että lainopilliqet 6739: hedot tulevat siinä riittävästi edustetuiksi. 6740: Niiden periaatteellisten muutosten johdosta, jotka Valio- 6741: kunta edellä lausutun mukaan elhdottaa esitykseen, on käy- 6742: nyt tarpeelliseksi kokonaan uudestaan muodostella siihen si- 6743: sältyvän lakil()bdotuksen 2 § sekä tehdä eräitä muutoksia ja 6744: lisäyksiä 3 ja 10 § :ään, minkä Dhessa siihen on lisätty uusi, 6745: V aHokunnan lakiehdotuksen 13 §. Muut esitykseen tehdyt 6746: muutokset, jotka enimmäikseen ovatkin kielellisiä tai muodol- 6747: lisia, eivät kaivanne verusteluita. Huomautettakoon kuiten- 6748: kin, että Valiokunta on vaiU1tanut kysymyksessä olevan tuo- 6749: mioistuimen esityksessä olevan nicrnityksen Korkein Oikeus 6750: Korkeimmaksi Tuomioistuimeksi, että, niinkuin myöskin oi- 6751: keud'8nkäyntikomitean uudistusehd·otu'ksissa .ia aikaisemmin 6752: mainituissa Senaatin valmistamissa esitysehdotuksissa oli 6753: laita, Korkeimmalle Tuomioistuimelle on annettu tehtä- 6754: väksi käsitellä armonanomuksia, kuitenkin vain sikäli että 6755: sen tulee antaa niistä 1aumnto (4 §). f'ekä ett-ä, kun tätä ny- 6756: Korl:ein Tuomioistuin. 9 6757: 6758: k;yä ei lupaa hankkimatta saa otteita Senaatin Oikeusosaston 6759: pöytäkirtiaista, lakiehdotukseen lisätyssä uudessa pykälässä 6760: (14), on säädetty, että Korkeimman Tuomioistuimen tuo- 6761: mioista, 'Päätöksistä ja pöytäkirjoista on vaadittaessa säädet- 6762: tyjä maksuja vastaan annettava jä1jennöksiä ja otteita. 6763: Valiokunnan on lopuksi ilmoittaminen, että Perustuslaki- 6764: valiokunta, jolta Valiokunta oli 'pyytänyt lausuntoa siitä, 6765: rojssä kohdin käsiteltävänä oleva lakiehdotus ehkä sisälsi 6766: säännöksiä, .ioiden voitiin katsoa koskevan perustuslakia, oli 6767: vastauskirjelmässä, joka liitetään tämän mietinnön oheen, 6768: käsityksenään lausunut, ettei lakiehd,otus sisä~tänyt sen 6769: luontoisia säännöksiä. Tosin tuli 1772 vuoden hallitusmuo- 6770: don 8 § :n mukaan Oikeusrevisionissa samaten kuin 1789 vuo- 6771: den yhdistyi"- ja vakuuskirjan 2 kohdan mukaan Korkeim- 6772: massa Oikeudessa hallitsijalla olla kaksi ääntä sekä viimeksi- 6773: mainitun lainkohdan mukaan jäseninä sanotussa oikeudessa 6774: olla sekä aatelisia että aatelittomia. Vastaavia säännöksiä 6775: ei ole esillä oltevassa lakiehdotuksessa. Mainittujen säännös- 6776: ten witiin kuitenkin katsoa käyttämättömyyden perusteella 6777: menettäneen voimansa. Lakivaliokunnan enemmistö on tä- 6778: hän kysymykseen nälhden samalla kannalla kuin p,erustus- 6779: lakiva1io:kunta, joten Valiokunnan mielestä pwheena olevaa 6780: lakiehdotusta Korkeimmasta Oikeudesta ei ole käsiteltävä 6781: siinä järjestyksessä kuin p<ernstmdain muuttamisesta on sää- 6782: detty. 6783: 6784: Jl:Aiellä esiftämämä nojalla Valiokunta kunnioittaen eh- 6785: dottaa, 6786: että Eduskunta hyväksyisi se-uro.av(litil, ~Xli 6787: ehdotuksen: 6788: 10 1917. --V. M.- Esitys N:o 6. 6789: 6790: 6791: Laki 6792: Korkeimmasta Tuomioistuimesta. 6793: 6794: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti sliädetään seu- 6795: raavaa: 6796: 1 §. 6797: Ylintä tuomiovaltaa oikeusasioissa käyttäköön Suomen 6798: Senaatista erillään oleva tuomioistuin, jota kutsutaan Kor- 6799: keimmaksi Tuomioistuimeksi. 6800: Korkeimman Tuomioistuimen on myös pidettävä silmällä 6801: tuomarien ja ulosotonhaltijain oikeudenkäyttöä sekä tuomioi- 6802: den ja päätösten täytäntöönpanoa.. 6803: 6804: 2 §. 6805: Korkeimmassa Tuomi~tuimessa tulee olla presidentti 6806: ja tarpeellinen määrä oikeusneuvoksia. Näihin toimiin aset- 6807: taa Senaatti joka viid~s vuosi, hankittuaan Ed,rw,·kunn.a:n latu- 6808: sunnon tekemästään ehdollepanosta, oikeatmielisiä ja laim- 6809: oppineita kansalaisia, joilla on taitoa ja kokemusta ladn- 6810: käytön alalla. 6811: Jäseniä uudelleen nimitettäessä saakoot etusijan entiset 6812: jäsenet, jotka virkatoimessaan eivät ole antmwet aihietta 6813: oikeutettuun moitteeseen. Tuomioistuimen jäsenten viisi- 6814: vuotisen toimikauden aikana älköön oooimeksi joutunutta 6815: paikkaa täytettäkö pitemmäksi kuin jäljelläolevaksi ajaksi. 6816: 6817: 3 §. 6818: Korkeimman Tumnioistuinen on tutkittava ja lopullisesti 6819: ratkaistava: 6820: 1) kaikki oikeudenkäyntijutut, jotka lain tahi erityisten 6821: asetusten mukaan on voitu saattaa &maatin oikeusosaston 6822: iutkittaviksi; 6823: 2) valitukset kuvernöörien ja muiden viranomaisten pää- 6824: töksistä ja toimista; joista tätä ennen on saanut valittaa Se- 6825: naatin oikeusosastoon; 6826: Korkein Tuomioistuin. 11 6827: 6828: 3) valitukset maanjako-oikeuden tuomioista Ja päätök- · 6829: sistä; 6830: 4) syytteet virkavirheistä, joita virkansa toimituksessa 6831: on tehnyt hovioikeuden J)!residentti tahi jäsen taikka Kor- 6832: keimman (poist.) Ha1linto-Oikeuden presidentti tahi jäS€'n 6833: (pmst.); ja 6834: 5) hakemukset menetetyn ajan takaisinsaamisesta ja lain- 6835: voiman saaneen tuomion purkamisesta. 6836: 6837: 4 §. 6838: Korkeimman Tuomioistu·imen käsiteltäviä ovat sen lisäksi: 6839: 1) sellaiset hovi- ja alioikeuksia koskevat nimitys-, virka- 6840: vapaus- ja viransijaisuusasiat, joiden ratkaisu ei kuulu alem- 6841: man viranomaisen tehtäviin; 6842: 2) muut oikeudenhoitoa koskevat asiat, jotka Korkeim- 6843: malle Tuomioistuimelle ehkä uskotaan; 6844: 3) erityiset asiat, jotka lain mukaan tähän asti ovat olleet 6845: Senaatin oikeusoaston käsiteltäviä; (poist.) 6846: 4) kysymykset siitä, onko jokin juttu tahi asia yleisen 6847: tuomioistuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallintoviran- 6848: omaisen tutkittava; sekä 6849: 5) kmmnnon antaminen armahduksesta. 6850: Tässä ylempänä 1 ja 2 kohdassa. mainitut asiat ratkais- 6851: t.aan Senaatin oikeusfoimituskunnan esittelystä sekä sen 6852: päällikön ottaessa osaa asian kä::.ittelemiseen .ia päättämiseen. 6853: 6854: 5 §. 6855: Korkeimman Tuomioistuimen tulee antaa Senaatill!! 6856: lausuntonsa kysymyksistä, jotka koskevat perustuslain 6857: taikka muun, halrrituksen ja eduskunnan yhtäpitävällä pää- 6858: tökseJlä syntyvän lain säätämistä, muuttamista, selittämistä 6859: tahi !kumoamista. 6860: Jos lain muuttaminen tahi selittäminen osoittautuu tar- 6861: peen vaatimaksi, saa Korkein Tuomioistuin tehdä siitä esi- 6862: tvhen Senaatille. 6863: 12 1917. -V. II. - Esitn N:o 6. 6864: 6865: 6 §. 6866: Niistä tähän asti Senaatin oikeusosaston käsiteltäviin 6867: II uulnneista asioista, jotka siirretään Korkeimpaan Hallinto- 6868: oikeuteen, on eri·kseen säädetty. 6869: 7 §. 6870: Korkein Tuomioistuin on tuomionvoipa viisijäsenisenä. 6871: Lainsäädäntökysymykset sekä ne asiat, jotka oikeustoi- 6872: mituskunta valmistelee, ovat Korkeimmassa Tuomiois~ 6873: messa käsiteltävät yleisessä istunnossa. 6874: Muut jutut ja asiat saadaan, jollei Korkein Tumniaist-Wt 6875: toisin määrää, käsitellä jaostoissa. 6876: 8 §. 6877: Korkeimma,~sa Tuomioistuimessa tulee olla tarpeallinen 6878: määrä oikeussihteereitä ja muita virkamiehiä, jotka Korkein 6879: Tuomioistuin itse nimittää. Näihin virkoihin on nimitettävä 6880: lainoppineita kansalaisia, joilla on taitoa ja kokemusta tuo- 6881: marintoimessa. 6882: 9 ~- 6883: Senaatin prokuraattorin tulee Korkeimmassa Tuomio- 6884: ish~im.essa käyttää sitä toimivaltaa ja täyttää ne tehtävät, 6885: mitkä hänellä tähän asti Senaatin oikeusosastossa on ollut. 6886: 10 §. 6887: Yl~mpien ja alempien oikeuksien tuomareille perustus- 6888: laissa vakuutettu oikeus, ettei heitä saa ilman laillista tutki- 6889: musta jaHuomiota virasta erottaa, olkoon voimassa myös Kor- 6890: keimman Tuomi.oi,stuimen presidenttiin ja muihin jäseniin 6891: sekä virkamiehiin nä:hden, lw,itenkin 2 §:ssä säädetyin 1·a- 6892: joituksin. 6893: Korkeimman Tuomioistwimen jäa.enet 9aatetaan lmn- 6894: vast4isest4 'fY!I.enettelystään ei&Js.vasturuseen sillä tavaUa ja 6895: siinii erityisessä tumnioistuimessa kuin säii.detään laissa 6896: Eduskunnan oikeuilesta tarkastaa hallitJuksen jäsenten virlw:- 6897: tointe'fl, 1.ainmukctwwutta. 6898: 11 §. 6899: Mitä Oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa ja erityisissä 6900: asetuksissa on säädetty menettelystä ylimmässä oikeusas- 6901: Korkein Tuomioistuin. 13 6902: 6903: teessa, on noudatettava oikeudenkäynnissä Korkeimmassa 6904: T 'IM)'mlioistui'messa. 6905: 12 §. 6906: Korkein Tuomioistuin laatikoon työjärjestyksensä. Se 6907: määrätköön myös hovioikeuksien työ.iärjestyksen. 6908: 13 §. 6909: Korkeimman Tunmi'oilstuimen ~n vuosittain aa1.nettcwa 6910: kerliomlus toiminnastaan Suom.en Eduskunnal7Je. 6911: 14 §. 6912: Karkeimman Tuomioistuimen tuomiois-ta, päätöksistä ja 6913: pöytäkirjoilsta annettakoon vaadittaessa siiiiiteMyjä m.ak8f1,ja 6914: ·vastaan jäljewnöksiä ja otteiba. 6915: 15 §. 6916: Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöön- 6917: panemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella ase- 6918: tuksella. 6919: Hi §. 6920: Tämä laki astuu voimaan . . . . . . . . . . . . . . . . . Samana 6921: päivänä lakkautetaan Senaatin oikeusosasto ja astuvat sen 6922: varapuheenjohtaja ja jäsenet sekä virkamiehet vastaaviin 6923: toimiin Korkeimmassa Toomioistuimessa. 6924: Ne jutut ja asiat, jotka sanottuna päivänä ovat oikeuE- 6925: osastossa vireillä, siirretään Ko:rtkeillllPaan Tuon-,ioistuimeen. 6926: 6927: 6928: 6929: Tämän aswn käsitteb,yn ovat 'Ottaneet osaa puheenjoh- 6930: taja Sopanen, varapuJheengahtaja Airola, jäsenet Alavirta, 6931: Aromm, GrudoEn, Haka'la, Anni Huotari, Alma Jokinen, KQ- 6932: tila, Lappveteläinen, A. Mäkelin, Nurminen, Raade, Pesonen, 6933: Saarelainen, L. Typpö ja Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet 6934: Furuhjel!m, ,J uutilainen, Korhonen ja Väisänen. 6935: 6936: Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1917. 6937: 14 1917.- V. H.- Esitys N:o 6. 6938: 6939: 6940: 6941: 6942: Vastalauseita. 6943: 1. 6944: 6945: Oikeusjfurjestyksen ehdottomana ja nykyajan julkisessa 6946: oikeudessa aivan yleisesti tunnustettuna edellytyksenä on. 6947: että tuomioistuimet ovat riippumattomia eikä vain hallituk- 6948: ~esta vaan myöskin kansaneduskunnasta. Tämän rii'Ppumat- 6949: tomuuden ainoana tehokkaana takeena on, että tuomarit ovat 6950: erottamattomat ja siis ainoa§taan laillisen tutkinnon ja tuo- 6951: mion nojalla virasta erotettavia. Se, että maamme ylimmän 6952: tuomioistuimen senaatin oikeusosaston jäsenet ovat tässä koh- 6953: den vastoin Yhdistys- ja Vaknuskirjan säännöstä maan 6954: muista tuomareista poikkeavassa asemassa, on aina tunnettu 6955: epäkohdaksi ja kuluneena sortokautena on sanotun järjestel- 6956: män vaiJ!ingollisuus saatu entistä selvemmin käytännössäkin 6957: kokea. Tämän V aliakunnan enemmistö myöntääkin mie- 6958: tinnön perusteluissa. Siitä huolimatta ja kokonaan ristirii- 6959: dassa edellä mainitun periaatteen kanssa sanottu enemmistö 6960: kuioonkin ehdottaa saman periaatteellisesti väärän järjee- 6961: t.elmiin edelleen pysyttämistä voimassa, tosin semmoisia ero- 6962: tuksin, että ylin tuo,mioistuin, joka nyt on hallitusvallasttl 6963: riippuvainen, tulisi lisäksi ja pääasiallisesti olemaan Edus- 6964: kunnasta riippuvainen ja että sen jäsenet nimitettäisiin ai- 6965: noastaan viideksi vuodeksi. Tarkoitus, mitä tällaisella ehdo- 6966: tuksella tavotellaan, on ilmeinen. Maalle ja kansalle tämä eh- 6967: dotus, toteutettuna, varmasti ei tule olemaan hyödyksi, vaan 6968: turmioksi. Maan ylimpään tuomioistuimeen olisi koetettava 6969: saada jäseniksi etevimpiä, oikeamielisyydestä tunnettuja laki- 6970: mielhiä. Jos ehdotus toteutuu, käy epäilemättä vaikeaksi 6971: sellaisia sinne saada. y mmärrettäväälhän on, että semmois- 6972: ten jäsenten toiminta, joka on ilmauksena siitä, mitä he oman- 6973: tuntonsa ja parhaan ymmärryksensä mukaan pitävät oik·eana, 6974: Vastalause 1. 15 6975: 6976: he1posti voi jonkun tilarpäisen enemmistönä olevan puolueen 6977: mielestä anta.a aihetta moitteeseen, jonka oikeutuksen tuo 6978: puolue vielä itse ratkaisee. Seurauksena tulM epäilemättä 6979: olemaan, että maan ylin tuomioistuin lopulta tulee miehite- 6980: tyksi henkilöillä, jotka syrjävaikutuksille alttiina tietensä 6981: tai tietämättään taipuvat noudattamaan vallitsevia virtauk- 6982: sia, japa vallassaolijain .p;yyteitäkin. Ettei tämä tulos ole 6983: todellisen kansanvaltaisuudoen etujen mukaista, lienee sano- 6984: mattakin selvä. Ja miten juuri vasemmisto, joka tahtoo 6985: esiintyä ka.ns.anvaltaisuuden etujen valvojana ja edistäjänä, 6986: voi sellaista menettelytapaa, kuin sisältyy lakiehdotuksen 6987: 2 § :ään, puoltaa, osottaa johdonmukaisuuden ja asian oikean 6988: laidan käsittämisen puutetta. 6989: Ta:htomatta kieltää -etteikö esitys ehkä voisi kaivata pa- 6990: rannuksia, mikäli koskee korkeimman oikeuden valvontaa ja 6991: sen jäsenten syytteeseen panoa virkaviJ:iheistä, ja etteikö 6992: Ednskunnallekin voitaisi näissä kohdin myöntää sananval- 6993: taa, katson kuitenkin, että esitys voidaan sellainaankin hy- 6994: väksyä. Sillä tärkeintä lopultakin on, se muistettakoon, että 6995: henkilöt, jotka tulevat toimimaan maan ylimpinä tuomareina, 6996: itl"e ovat takeena työstään. Ja mahdollisuuden saada kor- 6997: kein oikeus muodostetuksi maan lakimieskunnan parhaim- 6998: mistosta, sen esitys täysin takaa, sillä korkeimmalla tuo- 6999: mioistuimella täytyy edellyttää olevan luotettavampi ja pa- 7000: rempi tuntemus sen jäseneksi sopivista henkilöistä kuin hal- 7001: lituksella ja FAluskunnalla. 7002: Olisi suuresti valitettavaa, jos Eduskunta, sittenkun ky- . 7003: symys riippumattoman ylimmän tuomioistuimen aikaansaa- 7004: misest-a 50 vuod-en ajan on ollut vireillä ja mikä uudistus, 7005: ei asiasta vallinneen erimielisyyden, vaan yksistään poliitis- 7006: ten syiden vaikutuksesta on jäänyt t-oteuttamatta, nytkin, 7007: kun tilaisuus siihen tarjoutuu, jättäisi sitä käyttämättä. 7008: Kun Valiokunnan en-emmistö huolimatta siitä päätöksestä, 7009: johon Eduskunta Hallituksen esityksen johdosta, joka si- 7010: sältää ehdotukSen laiksi Eduskunnan oikeudesta tarkastaa 7011: hallituksenjäsent-en lainmukaisuutta, johtui ja jossa päätök- 7012: sessään Eduskunta vastoin Perushlslakiva1iokunnan ehdo- 7013: 16 1917.- V. M.- Esitys N:o 6. 7014: 7015: tusta tuon lain alaisuudesta poisti Senaatin Oikeusosaaton, 7016: tässä yhteyd-essä kuitenkin ahdottaa ylimpään tuomioistui- 7017: meen, joka vastaa Senaatin Oikoeusosastoa, soveHettaviksi 7018: kaikki ne määräykset siitä tavasta ja järjestyksestä .ia siitä 7019: erityisestä tuomioistuimesta, jossa ylimmän tuomioistuim~n 7020: jäsenet saatetaan rangaistuksoon virkavirheistään, voitaneen 7021: hyvällä syyllä panna kysymykoonalaiseksi, onk{) tämä sopi- 7022: vaa tai edes mahdollistakaan. 7023: Huomauttaen vielä, että Valiokunnan en·emmistön ylim- 7024: mälle tuomioistuimelle antama nimitys on kielellisesti epä- 7025: onnistunut ja että eräät muutkin lakiehdotukseen tehdyt 7026: muutokset ovat aiheettomat, kunnioittaen e'hdotan, 7027: että -Eduskunta hyväk'8yisi perustettavan tuo- 7028: mioistuimen nimeksi Kor"Mein Oilreus; ja 7029: että lakiehdofniksen 1, 2, B, 8 ja 10 § h:IJväk-. 7030: syttäisi.in esityksen 111tukaisina :ia sen :iohdosta 7031: 1B § poi.steUaisiin. 7032: 7033: Muutoin olen sitä mieltä, että koska t772 vuoden Halli- 7034: tusmuodon 8 §:n sekä Yhdistys- ja Vakuuskirjan 2 kohdan 7035: mukaan korkeimmassa oikeud-essa hallitsijalla tulee olla 7036: kaksi ääntä sekä Yhdistys- ja Vakuuskirjan sanotun koh- 7037: dan mukaan tulee korkeimmassa oikeudessa myöskin o]Jo 7038: jäseninä sekä aatelisia että aatelittomia miehiä, kysymyk- 7039: sessä oleva lakiehdotus sisältää poikkeuksen perustuslaista .ia 7040: että se siis on kä.sibeltävä s-iinä jä1·jestylr,.se,~sä, 7041: kuin perustttslain 'mU/tbttami.sesta siiädetty. 7042: Helsingissä, 9 päivänä heinäkuuta 1917. 7043: E. W. Sopanen. 7044: Tähän yhtyvät: 7045: Annie Furuhjelm. lida Yrjö-Koskintm. 7046: M. M. Kotila. J,. Ty:ppö. 7047: K. E. R.aade. Otto Pesonen. 7048: P. Saarelainen. 7049: Vastalause II. 17 7050: 7051: 7052: 7053: 7054: II. 7055: 7056: oreellinen oed·ellytys kansalaisvapaudelle on tuomarival- 7057: lan itsenäisyys, s. o. sen käyttö niin, ettei toimeenpaneva 7058: eikä lakiasäätävä valta voi siihen vaikuttaa. Oikeusvaltiossa 7059: on tätä varten n. s. perustuslaillisia takeita. Niiden oi- 7060: kea punnits~inen on tarkka tehtävä, joka riippuen his- 7061: toriallisista ja tosi(lsiallisista edellytyksistä on eri aikoina 7062: ja eri maissa ratkaistu eri tavalla. Harkittavaksi on täl- 7063: löin otettava: kuka nimittää tuomarin ja kuinka pitkäksi 7064: ajaksi, kuka ja millä edellytyksillä voi tuomarin erottaa, 7065: missä syyte tuomioistuinta vastaan on tehtävä, ja kuka voi 7066: sen nostaa tahi kenen se on nostettava ja vihdoin onko muita 7067: tarkastuskeinoja kuin syytteeseenpano-oikeus säädettävä. 7068: Nimitys on yleensä hallituksen asiana, jota eräissä ta- 7069: pauksissa korkeimmat oikeusviranomaiset avustavat. On 7070: kuitenkin valtiosääntöjä, jotka antavat kansaneduskunnalle . 7071: suuremman tahi pienemmän vaikutusvallan korkeimman 7072: tuomioistuimen jäseniä nimitettäessä. Kysymybellä tuoma- 7073: rin nimittämisestä ei sinänsäkään ole vähäinen merkitys ja 7074: se tulee tavallisesti keskustelun alaiseksi silloin kuin valtiol- 7075: lisen järjestyksen perusteita yhteiskunnassa luodaan uudel- 7076: l·een. Tuomari saattaa joutua suuremmassa tai pienemmässä , 7077: määrässä riippuvaksi siitä valtiovallasta, jolla nimitysoi- 7078: keus on. On se:p.vuoksi välttämätöntä, että nimitysoikeuden 7079: käyttö tapa:htuu objektiivisten perusteiden mukais·esti ja no- 7080: jautuu nimitettäväin ansioid-en todelliseen tuntemukseen. 7081: Oik-ea vaali tulee senvuoksi ehdottomammin turvatuksi, jos 7082: nimitysoikeutta käyttää laissa mainituilla perusteilla asian- 7083: tunteva virasto kuin jos se välillisesti tai välittömästi on 7084: 2 7085: 18 1917.- V. H.- Esitys N:o 6. 7086: 7087: kansaneduskunnan käsissä, jossa jo sen kokoonpanon takia 7088: nimitysoikeutta käyt.ettäessä valtiolliset näkökannat eivät 7089: voi olla pääsemättä etualalle ja jonka suhteen ei ole mitään 7090: takeita siitä, että ehdotettujen tuomarien 'Pätevyyden asian- _ 7091: tuntemukseen ·p.erustuva arviointi on tuleva eduskunta- 7092: kokouksen "Päätökseksi. Ruotsissa onkin senvuoksi vapau- 7093: denajan muistojen vaikutuksesta hallitusmuotoon otettu 7094: nimenomainen säännös siitä, että valtiopäiväin ei tule olla 7095: missään tekemisissä virkanimitysten kanssa. Lakivaliokunta 7096: ei ole, mikäli saatan huomata, asianmukaisesti perustellut 7097: ·ehdotustaan, että m-eidän maassamme annettaisiin kansan- 7098: eduskunnallo vaikutusvaltaa korkeimman tuomioistuimen jä- 7099: senten nimitykseen. 7100: Useimmissa valtiosäännöissä säädetään, että tuomari on 7101: valittava elinkaudekseen, toisissa mää.rä.tään ikäraja. Jos 7102: nyt näin ollen kansaneduskunnan sekaantumista korkeim- 7103: man tuomioistuimen jäsenten nimitykseen ei V(}i puoltaa, on 7104: ilmeistä, ilttä sellaista järjestelmää on sanottava suorastaan 7105: vaaral•liseksi, jos korkeimman tuomioistuimen jäsenet nimi- 7106: tetään vain lyhy.eksi ajaksi ja uusiutuva nimitys tehdään 7107: riippuvaksi siitä, että jäsen on kansaneduskunnan käsityk- 7108: sen mukaan käyttäytynyt 1hyvin. Meidän ei tarvitse olois- 7109: tamme hakea mujta havaintoesineitä tämän väitteen tueksi 7110: kuin vain viitata kaatuneen hallitussuunnan oikeusosastoon, 7111: joka ei -epäröinyt ruveta oman asemansa turvaamiseksi lakia- 7112: rikkovan hallituksen aseenkanta:jaksi. Näyttää siltä. kuin 7113: Lakivaliokunnalta olisi jäänyt huomaamatta tämä katkera 7114: kokemus eikä se olisi ottanut varteen, että erityisesti meillä on 7115: lakiin perustuvan pysyväisen korkeimman tuomioistuimen 7116: tarve käynyt sangen tuntuvaksi. Tuomioistuim-en pysyväi- 7117: syyttä ei nimittäin millään tavoin turvaa Valiokunnan eh- 7118: dotuksessa oleva määräys, että jäsen, joka ei ole antanut ai- 7119: h€tta oikeutettuun moitteeseen, on etupäässä tuleva huomioon 7120: uudessa nimityksessä. Lakivaliokunta lienee ajatellut, että 7121: ilmeuneen moitteen oikeutus olisi eduskunnan arvostelta- 7122: vissa ja että eduskunnalla siis olisi valta tutkia asia ja tehdä 7123: s:itä päätös. Saisi siis otaksua, että jos Valiokunnan ehdotlls 7124: Vastalause II. 19 7125: 7126: tulee laiksi, Eduskunta ottaisi korkeimman tuomioistuimen 7127: virkatoimet yksityiskohtaisen k-eskustelun ja arvioinnin alai- 7128: seksi, mikä ei voi olla eduksi korkeimman tuomioistuimen ar- 7129: voll~ eikä sisältää asiantuntevaa arvosielua ·sen .toimin- 7130: nasta. Sellainen järjestely on omansa valmistamaan tietä 7131: kansaneduskunnan koroittamiseUe kaii.kkeillkorkeimmaksi 7132: tuomioistuimeksi, mikä ti€täisi tuomarivallan poistamista it- 7133: s~näisenä valtiotoimintana. Ruotsissa <?n taildattu pidättää 7134: kansaneduskunnalle mahdollisuus saada ko.rkeimmasta tuo- 7135: mioistuimesta poistetuksi jäsenet, joilla. ilmeisesti ei ole val- 7136: tiopäiväin luottamusta. .T oka kolmas vu-nsi on nimittäin val- 7137: tiopäiväin asetettava lautakunta, joka noudatta-en säännös- 7138: teltyä menettelyä voi määräenemmistöäänin päättää, etta 7139: muutamat korkeimman tuomioistuimen iä.senet, enintään 7140: kolme, ~n suljettava pois valt.iopäiväin luottamuksesta, ja 7141: tulee sillä tavoin poisä.änestetyn jäsenen saada knninkaalta 7142: ero ja palkan puoleen määrään nouseva eläke. Asiasta ·ei 7143: sallita erityisessä lautakunnassa eikä valtiopäivillä keskus- 7144: tella, ei myöskään ryhtyä erityisesti tutkimaan korkeimman 7145: tuomioistuimen päätöksiä. Tä-hän järj.estelyyn sisältyy tosin 7146: poikkeus tuomarin erottamattomuus;periaattoosta, mutta sel- 7147: laista poikkeusta saattaa eräillä edellytyksillä puolustaa 7148: tal"lJeellisina ohjeina., jotka estävät syntymästä kansan mie- 7149: lipiteen ja korkeimman tuomioistuimen toiminnan välille 7150: liian räikeää vastakohtaa. Sitä, ·että Ruotsissa on voitu olla 7151: ilman tätä varmuustoimenpidettä, todistaa kuitenkin se, että 7152: koko sen toistasataa vuotta kestäneen ajan kuluessa, jonka se 7153: on ollut voimassa, ei mainittu lautakunta ole selittänyt yh- 7154: denkään korkeimman tuomioistuimen jäsenen olevan suljet- 7155: tavan pois valtiopäiväin luottamuksesta. Minä en myöskään 7156: usko, että me nykyisessä tilanteessa Suomessa tarvitsemme 7157: mainitunlaisia ohjeita. Ne eivät kuitenkaan missään oloissa 7158: liittyisi sellaisiin arveluttavuuksiin kuin on Lakivaliokun- · 7159: nan ehdotuksen mukaan Eduskunnalle tunnust-ettu oikeus ja 7160: velvollisuus ajoittaisesti ryhtyä asettamaan ja erottamaan 7161: korkeimman tuomioistui,men jäseniä viisivuotiskautisten val- 7162: talupain alussa ja lopussa. Eduskunnalla ei sitävastoin liene 7163: 20 1917.- V. M.- Esitys N:o 6. 7164: 7165: aihetta kieltäytyä tykkänään tarkastamasta lainkäytön asian- 7166: mukaista kulkua, mutta tätä tarkastusta tulisi ·erityisen luot- 7167: tamusmiehen hoitaa sillä tavoin kuin alempana toisessa yh- 7168: teydessä viitataan. 7169: Tuomarin erottamattomuusperiaate on meidän oikeudes- 7170: samme lausuttu siinä perustuslain säännöksessä, että ylem- 7171: päin ja al€mpain oikeuksien tuomarit voidaan tuomita me- 7172: nettäJmään virkansa vain laillis-en tutkimuksen ja tuomion ~ 7173: pahduttua korke;mman oikeusasteemme tosiasiallinen muo- 7174: dostus. Siinä, että tässä suhteessa on mennyt toiseen suun- 7175: taan, ei ole mitään aihetta vastakin 'asettaa sellaisen kor~ 7176: keimman ·tuomioistuimen jäseniä, joka on hallituksesta eril- 7177: lään, oleellisesti huonompaan asemaan kuin missä tuomari- 7178: kunta ylipäätään on. Mutta tässä ei ole jätettävä huomiotta, 7179: että tarpeelliset takeet on annettava siitä, €ttä korkeimman 7180: tuomioistuimen talti sen jäsenen tekemät virkavirheet pan- 7181: naan syytteeseen ja että tämä tapa!htuu tuomioistuimessa, 7182: jonka kokoonpano riistää siltä puolenpidon varjonkin. 7183: Esityksen ehdotus, että korkei,mman tuomioistuimen jä- 7184: sen olisi hänen virkatoveriensa tuomittava, ei siltä kannalta 7185: katsoen ole täysin tyydtyttävä, minkä ohessa siinä tapauk- 7186: sessa syytettä koko korkeinta tuomioistuinta vastaan ei näy 7187: ensinkään voitavan tehdä. Valiokunnan ·ehdotus, joka kos- 7188: kee korkeimman tuomioistuimen jäsenten syytteeseenpanoa, 7189: merkitsee taas vastakkaiseen suuntaan käypää. äärimmäi- 7190: syyttä, asiaintuntemus ·kun ei tuossa erityisessä tuomioistui- 7191: . messa tunnu olevan riittävästi turvattu. Keskitie olisi haet- 7192: tava ja se löydettäneen siitä., että korkeinta tuomioistuinta 7193: koskevassa laissa vahvistetaan ·erityisen tuomioistuimen ko- 7194: koonpano sellaisten näkökohtain mukaan, jotka antavat täy- 7195: det takeet sekä puoltamattomuuden että asiantuntemukseen 7196: suhteen. Trumän tuomioistuimen jäsenlukua -ei tarvinne 7197: määrätä seitsemää suuremmaksi. Tuomioistuimen kokoon- 7198: pano on alempana· olevassa lakitekstissä tarkemmin esitetty. 7199: Täydennyksenä erityistä• korkeimman tuomioistuimen 7200: virkarikkomuksia tuomitsevaa tuomioistuinta koskevaan eh- 7201: dotukseen liittyy syytteeseenpano järjestely, mikä lienee us- 7202: Vastalause II. 21 7203: 7204: kattava Eduskunnan asetettavan virkailijan käsiin, jonka tu- 7205: lisi alituisesti valvoa, miten tuomarit ja virkamiehet noudat- 7206: tavat lakia. Tahdon tässä yhteydessä palauttaa muistiin 7207: Ruotsin oikeusasiamieslaitoksen, joka sivumennen sanoen 7208: näyttää käytännössä tehneen n. s. opinionilautakunnan tar- 7209: peettomaksi. Mielestäni ei ole mahdollista esilläolevassa 7210: Y'hteydessä muodostella lopullisia Eduskunnan oikeusasia- 7211: miesvirkaa tarkoittavia ehdotuksia, koska oikeusasiamiehelle 7212: tulee kuulua sellaisiakin tehtäviä, joista korkeinta tuomio- 7213: istuinta koskevassa laissa ei juuri voi antaa säännöksiä. 7214: Mutta Eduskunnalla näyttää olevan, jos tämä tässä esitetty 7215: ehdotus hyväksytään, aihetta kehoittaa hallitusta viivyttele- 7216: mättä laadituttamaan ja Eduskunnalle esittämään ehdotuk- 7217: sen Eduskunnan oikeusasiamiestä tarkoittavaksi laiksi ja 7218: hänen johtosäännökseen. Kun korkeimmankin tuomioistui- 7219: men lainkäytön valvonta kuuluisi Eduskunnan puolesta oi- 7220: keusasiamiehelle, jonka olisi siitä annettava Eduskunnalle 7221: kertomus, näyttää minusta, että Valiokunnan ehdotuksesta 7222: voi 13 § :n jättää pois. 7223: Edellä esitetyn nojalla saan siis esittää 7224: että Eduskunta hyväksyisi seuroovat Laki- 7225: valiokunoon 1 ehdo~kS'eien laikJsi Korkeimmnsta 7226: Tuomioistuimesta sisältyvät pykälät näin lvUJJJ,lu- 7227: viksi: 7228: 2 §. 7229: (Samoin kuin esityksessä, muuttamalla suomalaisessa 7230: tekstissä sanat ,Korkein Oilmus" sanoiksi ,Korkein Tuomio- 7231: istuin".) · 7232: 10 §. 7233: (1 m_om.: samoin kuin ·esityksen 10 §, muuttamalla suo- 7234: malaisessa tekstissä sanat ,Korkein oikeus" sanoiksi ,Kor- 7235: kein Tuomioistuin".) 7236: Viranhoidossa tehdystä virhe.estä s!aatetaan Korkeimman 7237: Tuomioistuimen Presidentti ja jäsenet syyttee$.een erityisessä 7238: tuomioistuimessa, joka on kokonpantu sillä tavoin kuin alem- 7239: pana 11 §:ssä säädetään. 7240: 22 1917. ~V. M.- Esitys N:o 6. 7241: 7242: 11 §. 7243: Sinä erityisenä tuomioistuimena, jossa Korkeimman Tuo- 7244: mioistuimen p.residentti tahi jiWen on tämän lain mulrJatln pan- 7245: taV'a syytteeseen,. on Turun Hovioikeu4en presidentti pu-- 7246: heenjohtaja ja kuusi jäsentä, nimittäin sekä Vaasan että 7247: Viipurin hovioikeuden presidentti, yksi Yliopiston lainopilli- 7248: sen tiedekunnan samasta tiedekunnasta valitsema proflA.s'sori 7249: sekä kolme.. EduskunnJan valitsij.amksten jokaiseksi vaalikau- 7250: deksi suhteellisella vaalitavalla valitsern.aa lainoppirvutta 7251: henkilöä. Viimeksi m•ainituille valif;Jann yhtä monta VJara- 7252: jäsentä. 7253: Jos erityisen tuomioistuimen .puheenjohtaja tahi jäsen 7254: laillisen esteen taikka esteellisyyden takia ei voi olla osalli- 7255: sena asian käsittelyssä, kutsutaan hovioikeuden •presidentin 7256: sijaan sen vanhin jäsen sekä valitun jäsenen sijaan varajäsen. 7257: Oikeus on tuomionvoipa, kun kaikki sen jäsenet ovat saa- 7258: puvilla .. Jos puheenjohtajalla on este, johtaa ;puhetta Vaa- 7259: san hovioikeudea presidentti sekä, 'hänenkin ollessa esteelli- 7260: senä, Viipurin 'hovioikeuden presidentti. 7261: 12 §. 7262: (Samoin kuin valiokunnan ·ehdotuksen 1'1 §.) 7263: 7264: 13 '§. 7265: (Samo:n kuin Valiokunnan ehdotuksen 12 §; valiokunnan 7266: ehdotuksen 13 § poistetaan.) 7267: 7268: 7269: 7270: Mietintöön liitetyssä lausunnossa, jota seuraa kaksi vas- 7271: talaus·etta, lausuu Perustuslakivaliokunta, että esityksen eh- 7272: dotus laiksi Korkeimmasta tuomioistuimesta ei sisällä pe- 7273: rustuslakia koskevia säännöksiä. Minun mielestäni ovat vas- 7274: talauseentekijät selvittäneet, ettei tämä käsitys ole oikea. 7275: On kuitenkin huomautettava, ettei Perustuslakivaliokunta 7276: ole lausunut mieltään Lakivaliokunnan nyt ·esilläolevasta 7277: lakiehdotuksesta, joka tärkeissä kohdin po:kkeaa esityksen 7278: ehdotuksesta. Itse asiassa ei voi olla muu.ta kuin yksi mieli- 7279: Vastalause II. 23 7280: 7281: pide siitä, että Lakivaliokunnan ehdotukseen otetut säännök- 7282: set Eduskunnan oikeudesta puuttua Korkeimman tuomiois- 7283: tuimen jäsenten nimitykseen ja sen syyttämiseen erityisessä 7284: Eduskunnan valitsemassa tuomioistuimessa ovat määräyksiä, 7285: jotka ·eittämättömästi koskevat perustuslakia. 7286: Saan senvuoksi ehdottaa 7287: että lakiehdotws käsiteltäisiin siinä järjesty k- 7288: sessä kuin V. J :n 60 § säätää. 7289: 7290: 7291: Lopuksi saan esittää 7292: että Eduskunta päättäisi kfehoittaa hallitusta 7293: viivyttelemättä laatimaan ja Eduskunnalle esit- 7294: tämään ehdotuksen Edusku'ltnan oikeusasiamiestä 7295: ja hänen johtosääntöään tarkattavaksi lai.ksi. 7296: 7297: Helsigissä heinäkuun 9 päivänä 1917. 7298: 7299: A. W. Gadolin. 7300: 24 1917.- V. M.- Esitys N:o 6. 7301: SUOMEN EDUSKUNNAN 7302: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. 7303: Liite. 7304: Helsingissä, 7305: 29 p. kesäkuuta 1917. 7306: 7307: 7308: 7309: 7310: L a k i v a l i o k u n n a l l e. 7311: 7312: Kirjelmällä tämän kesäkuun 9 päivältä on Lakivaliokunta 7313: pyytänyt Perustuslakivaliokunnan lausuntoa siitä, missä 7314: määrin Hallituksen esityksissä N :o 6 ja 7 olevat lakiehdotuk- 7315: set Korkeimmasta Oikeudesta ja Korkeimmasta Hallinto- 7316: oikeudesta ehkä sisältävät säännöksiä, joiden voidaan katsoa 7317: koskevan. perustuslakia, ja olisiko säännös, joka vel voittaisi 7318: mainittujen tuomioistuinten jäsenet määräikään tultuansa 7319: eroamaan virastaan, senlaatuinen. 7320: 7321: Perustuslakivaliokunnan mielestä eivät lakiehdotukset 7322: Korkeimmasta Oikeudesta ja Korkeimmasta Hallinto-oikeu- 7323: desta sisällä säännöksiä, joiden voitaisiin katsoa koskevan 7324: perustuslakia. 7325: Valiokunnassa on tosin huomautettu, että 1772 vuoden 7326: Hallitusmuodon 8 § :n mukaan tuli Oik·eusrevisionissa, sa- 7327: maten kuin 1789 vuoden Yhdistys- ja Vakuuskirjan 2 koh- 7328: dan mukaan Korkeimmassa Oikeudessa hallitsijalla olla 7329: kaksi ä'äntä, ja että Yhdistys- ja V akuuskirjan 2 kohdan mu- 7330: kaan tuli Korkeimmassa Oikeudessa olla jäseninä sekä aate- 7331: lisia että aatelittomia miehiä. 7332: Tämän johdosta on kuitenkin otettava huomioou, että 7333: kun hallitsija, Suomen tultua yhdistetyksi Venäjän kanssa, 7334: tuli olemaan vieras maan oikeuslaitokselle ja lisäksi asui 7335: maan ulkopuolella, oli itsestään selvää, ettei hän voinut 7336: ottaa henkilökohtaisesti osaa lainkäyttöön eikä olla jäsenenä 7337: korkeimmassa tuomioistuimessa. Tämä perustuslain mu- 7338: Liite. 25 7339: 7340: kaan hallitsijalle kuuluva oikeus täytyy siis katsoa jo tuona 7341: ajankohtana lakanneen olemasta voimassa. Niinpä ei myös- 7342: kään Hallituskonseljin ohjesäännössä 18 päivältä elokuuta 7343: 1809 eikä Senaatin ohjesäännössä 13 päivältä syyskuuta 1892 7344: mitään mainita tästä hallitsijan oikeudesta. Vieläpä katsot- 7345: tiin niissä voitavan antaa kenraalikuvernöörille oikeus 'Ottaa 7346: osaa {)ikeusosaston tuomitsemistoimintaan eräänlaisissa asi- 7347: oissa. Hallitsijat eivät 'illyöskään ole kuluneena yli sadan 7348: vuoden aikana sanottua oikeutta koskaan käyttäneet. Näin 7349: ollen on puheena oleva perustuslain säännös menettänyt voi- 7350: mansa, eikä siis voi olla esteenä kysymyksessä olevalle lain- 7351: säädäntötoimenpiteelle, sitäkin vähemmän kun hallitsijaa ei 7352: -enää ole olemassa. 1 7353: Mitä taas tulee siihen huomautukseen, että Korkeimmassa 7354: Oikeudessa, perustuslain mukaan tulisi olla myöskin aatelisia, 7355: niin esityksessä oleva lakiehdotus ei sisällä mitään määräyk- 7356: siä oikeuden jäsenten säädystä, eikä siis muuta tai kumoa 7357: sitä, mitä tässä suhteessa on katsottruva perustuslain mukaan 7358: voimassa olevan. Sitä paitsi voidaan katsoa Yhdistys- ja 7359: Vakuuskirjan mainitun säännöksen käyttämättömyyden pe- 7360: rusteella menettäneen voimansa. Tosin Hallituskonseljin 7361: ohjesäännössä vuodelta 1809 oli tämä perustuslain määräys 7362: vielä huomioon otettu, mutta kun käytännössä tuon tuostakin 7363: poikettiin siitä ja yleinen oikeuskäsitys maassa muuttui, 'me- 7364: netti sanottu säännös merkityksensä, eikä Senaatin ohjesään- 7365: nössä vuodelta 1892 enää mitään huomiota kiinnitetty oi- 7366: keusosaston jäsenten säätyyn. 7367: Lakiehdotus Korkeimmasta Hallinto-oikeudesta s:sältää 7368: vain sellaista uudistusta koskevia säännöksiä, joka olisi il- 7369: man ,perustuslain muutosta aikaan saatavissa. Eräitä hallin- 7370: nollisen lainkäytön aloja on jo aikaisemminkin yleisellä lailla 7371: säännöstelty katsomatta asian koskevan perustuslakia. 7372: Mitä sitten tulee siihen kysymykseen, olisiko säännös, 7373: joka veivoittaisi Korkeimman Oikeuden ja Korkeimman 7374: Hallinto-oikeuden jäsenet määräikään tultuansa eroamaan 7375: virasta, perustuslakia koskeva, ei Valiokunnan mielestä sel- 7376: 26 1917.- V. M.- Esitys N:o 6. 7377: 7378: laiseen käsitykseen ole aihetta, koska on kysymys uudesta 7379: vasta perustettavasta virkakunnasta. 7380: Viitaten siihen, mitä edellä on esiintuotu, Perustuslaki- 7381: valiokunta saa käsityksenään lausua, 7382: etteivät yllämainitut lakiehdotukset Kor- 7383: keimmasta Oikeudesta ja Korkeimmasta Hallinto- 7384: oikeudesta sisällä säännöksiä, jotk a koskervat 7385: 1 7386: 7387: 7388: perustuslakia, sekä 7389: ettei myöskään säänniJs, joka velvoittaisi ma·i- 7390: nittujen tuomioist·uinten jäsenet määräikään tul- 7391: tuansa eroamaan virasta, sisältäisi poikkeamista 7392: perustu,slain säännöksistä. 7393: 7394: 7395: Perustuslakivaliokunnan puolesta: 7396: 7397: Yrjö Mäkelin. 7398: 7399: 7400: 7401: 7402: Asian käsittelyyn ova<t ottaneet osaa puheenjohta!ja Y. 7403: 1\iäkelin ja jäsenet Ingman, Alkio, Estlander, Kuusinen, 7404: Nevanlinna, Ptmnanen, Rantanen, F., Retulainen, Tuomi ja 7405: Wiik, K. H sekä varajäsenet Kujala, N urmela, Ståhlberg, 7406: Suosalo ja Tirkkonen. 7407: Uite. 27 7408: 7409: 7410: 7411: 7412: Vastalauseita. 7413: I .. 7414: 7415: Korkeinta Oikeutta koskevassa lakiehdotuksessa on 1 ja 7416: 2 §:ssä säännöksiä, jotka käsitykseni mukaan sisältävät poik- 7417: keuksen perustuslaista ja joita siis ei voida aikaansaada 7418: muussa järjestyksessä kuin siinä, mikä perustuslain säätämi- 7419: sestä on voimassa. 7420: Yleisen tuomiovallan käyttämisestä korkeimmassa oi- 7421: keusasteessa on säännöksiä sekä 1772 vuoden Hallitusmuo- 7422: dossa että 1789 vuoden Yhdistys- jaJ Vakuuskirjassa. Sa- 7423: maten kuin Hallitusmuodon 8 .§:n mukaan Oikeusrevisio- 7424: nissa, samaten Yhdistys- ja Vakuuskirjan 2 kohdan mukaan 7425: korkeimmassa oikeudessa tulee hallitsijalla olla kaksi ääntä. 7426: Yhdistys- ja Vakuusk"irja.n 2 kohdan mukaan tulee korkeim- 7427: massa oikeudessa myöskin olla jäseninä sekä aatelisia että 7428: aatelit-tomia miehiä. Koska perustettavaksi aiotussa Kor- 7429: keimmassa Oikeudessa tuomiovalta kuuluisi yksinään oi- 7430: keuden jäsenille, .iotka olisivat nimitettävä.t säätyyn katso- 7431: matta, niin IJUheenalainen uudistus tulisi sisältämään poik- 7432: keuksen mainituista perustuslain säännöksistä. Jos lakiehdo- 7433: tuksen 1 § :·n 2 momentin säännös, ·että Korkeimman Oikeu- 7434: den on myös pidettävä silmällä tuomarien ja täytäntöönpano- 7435: viranomaisten oikeuden käyttöä, verrattuna 4 § :n 1 ja 2 7436: kohtaan, olisi käsitettävä niin, että sen ka'lltta lakkautettai- 7437: siin hallitsijan oikeus ylinnä valvoa oikeudenhoitoa ja 7438: siitä valvonnasta määrätä, voitaisiin senkin katsoa muut- 7439: tavan hallitsijalle perustuslain mukaan kuuluvaa hallitus- 7440: valtaa. 7441: • 7442: 28 1917.- V. M.- Esitys N:o 6. 7443: 7444: Sen nojalla, mitä ·edellä on esiintuotu, olen sitä mieltä, 7445: että låkiehdotus Korkeimmasta Oikeudesta on käsiteltävä 7446: siinä järjestyksessä kuin perustuslain muuttamisesta on sää- 7447: detty. 7448: K. J. Ståhlberg. 7449: 7450: 7451: Tähän vastalauseeseen yhtyvät 7452: 7453: Lauri Ingman. E. Nevanlinna. 7454: Pekka Pennanen. H. Repo. 7455: Santeri Alkio. K. Nurmela. 7456: Alfr. Retulainen. 7457: Liite. 29 7458: 7459: 7460: 7461: 7462: II. 7463: 7464: ·Samalla kuin yhdyn siihen, mi1å ·ensimäisessä vastalau- 7465: . seessa on tuotu esiin, pyydän lisäksi esittää seuraavaa. 7466: Lakiehdotus Korkeimmasta h·allinto-oikeudesta tarkoittaa 7467: erityisen tuomioistuimen perustamista ylintä hallinto-oikeu- 7468: dellista lainkäyMöä varten. Tämä lainkäyttö oli Ruotsin 7469: vallan aikana kollegioiden ja viime käd·essä hallitsijan toimi- 7470: tettavana. Vuoden 1809 jälkeen se on ollut uskottuna halli- 7471: tuskonseljin, sittemmin senaatin talousosastolle, joka on har- 7472: joittanut sitä hallitsijan nimessä. Kun tämä lainkäyttö ylim- 7473: mässä oikeusasteessa hallinto- ja taloudellisiin asioihin näh- 7474: den nyt tulisi siirrettäväksi erityis·elle Korkeimmalle hal- 7475: linto-oikeudelle, kosketellee se hallitsijan perustuslaissa sää- 7476: dettyä hallitusvaltaa. 7477: Tosin on myöhemmillä asetuksilla erilaatuisia asioita siir- 7478: retty pois talonosaston tuomiopiiristä, ilman että se on ta- 7479: pahtunut huomioon ottamalla mitä perustuslain muuttami- 7480: sesta on säädetty. Mutta ylin hallinto-oikeudellinen lain- 7481: käyttö kuuluu kuitenkin yhä periaa:tteellisesti hallitsijalle, 7482: joka harjoittaa sitä talousosaston kautta ja joka olisi oikeu- 7483: tettu, sikäli kuin siitä ei ole yleisessä laissa tavattavilla sään- 7484: nöksillä toisin määrätty, pidättämään sen hänen itsensä rat- 7485: kaistavana sekä siinä stthteessa antamaan siitä määräyksiä. 7486: Samaten tulee tämän lainkäytön yleisen valvonnan katsoa 7487: kuuluvan hallitsijalle. Tämä johtuu Hallitusmuodon 2 § :n 7488: ja Yhdistys- ja Vakuuskirjan 1 ja 2 kohdan säännöksistä. 7489: Lakiehdotuksen 1 § tulisi seuraannollisesti koskettelemaan 7490: näitä lainpaikkoja. 7491: Vastaus kysymykseen, voitaisiinko Korkeimman oik·eu- 7492: den ja korkeimman Hallinto-oikeuden jäsenet velvoittaa, pe- 7493: rustuslaista poikkeamatta, määräikään tultuansa eroamaan 7494: 30 1917.- V. M.- Esitys N:o 6.. 7495: 7496: virastaan, on yhteydessä virkamiesten erotta:mattomuuden 7497: selvityks·en kanssa. Siitä on Suomessa samoinkuin Ruotsissa 7498: Halll.tusmuodon 2 § :n mukaan, sellaisena kuin sen säännös 7499: on selitetty valtiopäiväpäätöksessä 23 päivältä kesäkuuta 7500: 1786, 4 § :ssä, ja sitten vakuutettu Yhdistys- ja Vakuuskir- 7501: jan vahvistuksessa, ollut ja on edelleenkin voimassa, että 7502: virkamiehiä, erityisillä poikkeuksilla, ei voida ·erottaa virasta 7503: eikä palveluksesta ilman laillista tutkimusta ja tuomiota 7504: asianomaisessa ·oikeudessa. 7505: Vaikka sitä, että virkamies olisi velvollinen eroamaan 7506: määräilrään päästyänsä, ei ole pidettävä soveltumattomana 7507: erottamattomuusperiaatteeseen ja vaikka sellaisen velvolli- 7508: lmuden säätäminen ei myöskään kumoaisi tätä periaatetta, 7509: sisältäisi se kuitenkin muutoksen ja rajoituksen siihen. 7510: Niille, jotka jo ovat virassa, ei määräiässä eroamisvel- 7511: vollisnntta taaksepäin vaikuttavana voimalla. voida säätää 7512: sekä Suomessa että Ruotsissa vallitsevan yhtäpitävän oi- 7513: keuskäsityksen mukaisesti, ei hallinnollisella asetuksella eikä 7514: y le1'sellä lailla. 7515: Ruotsissa on uusiin eläke- ja palkkao4jesääntöihin kat- 7516: sottu voitavan ottaa määräyksiä, että virkamiehen saada.k- 7517: seen nauttia niissä hänelle tunnustettuja uusia ehuja tulee 7518: määräiässä erota; mikä määräys siis nojautuu virkamiehen 7519: vapaaehtoiseen suostumukseen. Sen ohella on myöskin kat- 7520: somatt päätöksen koskevan perustuslakia, säädetty, että vir- 7521: kamiehet ovat velvolliset eroamaan määräiässä, tuomarit 7522: yleensä 70 vuotta täytettyään taikka eläkeikään tultuaan, 7523: jolloin virkamiehe nyleensä edellytetään tulevan kykene- 7524: mättömäksi virkaansa oikein hoitamaan, taikka ikään katso- 7525: mattakin sairwden tähden, josta johtuu sellainen kykene- 7526: mättömyys. Mutta tämä on koskenut ainoastaan niitä, jotka 7527: ·vasta. lain voimaan tultua astuvat virkaan, eikä ennestään 7528: virassa olevia, jolleivät nämä ole vapaaehtoisesti alistuneet 7529: puheenalaisiin määräyksiin. 7530: Suomessa on kuitenkin sekä hallituksessa että valtiopäi- 7531: villä ollut vallalla se oikeuskäsitys, että mainitunlaisia sään- 7532: nöksiä voi, silloinl>in kuin ne koskevat myöhemmin virkaan 7533: Liite. 31 7534: 7535: tulevia, syntyä ainoastaan l':'iinä järjestyks·essä kuin perustus- 7536: lain muuttamisesta on säädetty. 'l'ähän käsitykseen nojautu- 7537: vat sekä hallituksen esitykset tä·hän kuuluvista asioista että 7538: myöskin valtiosäätyjen lausunnot ja. päätökset 1885, 1888 7539: ja 1891 vuoden valtiopäivillä. Voimassaoleva lainsäädäntö 7540: on niinikään syntynyt tämän mukaisesti. Siten on Keisa- 7541: rillinen asetus 14 päivältä joulukuuta 1885 upseerien eroa- 7542: misesta sotapalveluksesta määräiässä syntynyt siinä järjes- 7543: tyksessä kuin perustuslain muuttamisesta on säädetty, vaikka 7544: sitä nimenomaan ei ollut sovellettava lakia annettaessa vi- 7545: rassa olleisiin henkilöihin. Tämä lainsäädäntömme kanta 7546: virkamiesten erottamattomuuskysymyksessä on myöskin so- 7547: pusoinnossa sen virkaan hankitun oikeuden kanssa, joka 7548: ylemmillä ja alemmilla virkamiehillä on ruotsalais-suomalai- 7549: ~ sen oikeuden mukaan vanhastaan katsottu olevan. 7550: Voimassa. olevana suomalaisena oikeutena on siis käsityk- 7551: seni mukaan pideti4vä, ettei tllOmareja eikä muita erotta- 7552: mattomia virkamiehiä voida muuten kuin sellaisella lailla, 7553: ·.ioka on syntynyt niinkuin perustuslain muuttamisesta on 7554: säädetty, velvoittaa eroamaan määräiässä. 7555: Lopuksi pyydän saada huomauttaa, että käsitykseni mu- 7556: kaan on esitykseen sisältyvissä lakiehdotuksissa vielä muita- 7557: kin perustuslakia koskevia kohtia, mutta minun ei ole ollut 7558: mahdollista omistaa lakiehdotuksen seikkaperäisempäärr ·tar- 7559: kastukseen tarpeellista aikaa, jonka vuoksi olen rajoittanut 7560: sanottavani yllä esitettyyn. 7561: 7562: Helsingissä 2·9 päivänä kesä~uuta 1917. 7563: 7564: 7565: Ernst Estlander. 7566: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 7567: 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 6. 7568: 7569: 7570: 7571: 7572: Suuren valiokunnan mietinfö 7573: N :o 26 hallituksen esitykseR Johdosta, joka si- 7574: sältää ehdotukSen laiksi Korkeimmasta Oikeu- 7575: desta. 7576: 7577: Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian, 7578: päättänyt pääasiallisesti yhtyä Lakivaliokunnan mietinnössä 7579: N :o H olevaan ehdotukseen. Kuitenkin on Suuri valiokunta, 7580: joka on katsonut korkeimmalle tuomioistuimelle ehdotetun 7581: nimen epäonnistuneeksi, ehdottanut tuomioi,stuimen nimeksi 7582: Korkein Oikeus. Sen ohessa on Suuri valiokunta tehnyt 7583: 4 § :n alkuun muodollisen muutoksen. 7584: 7585: Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, Suuri valiokunta 7586: kunnioittaen ehdottaa, 7587: että Eduskunta hyväksyisi seuraavan Zaki- 7588: ehdot1ttksen: 7589: 7590: 7591: Laki 7592: Korkeimmasta Oikeudesta. 7593: 7594: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seu- 7595: raavaa: 7596: 1 §. 7597: Ylintä tuomiovaltaa oikeusasioissa käyttäköön Suomen 7598: Senaatista erillään oleva tuomioistuin, jota kutsutaan Kor- 7599: keimmaksi Oikeudeksi. • 7600: Korkeimman O~k,euden on myös pidettävä silmällä tuo- 7601: marien ja ulosotonhaltijain oik~tudenkäyttöä sekä tuomioir 7602: den ja päätösten täytäntöönpan·oa. 7603: 2 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 6. 7604: 7605: 2 §. 7606: Korkeimmassa Oikeudessa tulee olla presid·entti ja ta~ 7607: p{lellinen määrä oikeusneuvoksia. Näihin toimiin asettaa. 7608: Senaatti joka viides vuosi, hankittuaan Eduskunnan lausun- 7609: non tekemästään ehdollepanosta, oikeamielisiä ja lainoppi- 7610: n:ita kansalaisia, joilla on taitoa ja kokemusta lainkäytön 7611: alalla. 7612: Jäseniä uudelleen nimitettäessä saakoot etusijan entiset 7613: j~enet, jotka virkatoimessaan eivät ole antaneet aihetta oi- 7614: keutettuun moitteeseen. Oikewlen jäsenten viisi,vuotisen toi- 7615: mikauden aikana älköön avoimeksi joutunutta paikkaa. tä.y- 7616: tettäkö pitemmäksi kuin jäljelläolevaksi ajaksi . 7617: .. 7618: 3 §. 7619: Korkeimman Oikeuden on tutkittava ja lopullisesti rat. 7620: kaistava: 7621: 1) kaikki oikeudenkäyntijutut, jotka lain tahi erityist~n 7622: asetusten mukaan· on voitu saattaa Senaatin- oikeusosaston 7623: tutkittaviksi; 7624: 2) valitukset kuvernöörien ja muiden viranomaisten pää- 7625: töksistä, ja toimista, joista tätä ennen on saanut valittaa Se- 7626: naatin oikeusosastoon; 7627: 3) valitukset maanjako-oikeuden tuomioista ja päätök- 7628: sistä; 7629: 4) syytteet virkavirheistä, joita virkansa toimituksessa 7630: on tehnyt hovioikeuden presidentti tahi jäsen taikka Kor- 7631: keimman Hallinto-Oikeuden presidentti tahi jäsen; ja 7632: 5) hakemukset menetetyn ajan takaisinsaamisesta ja lain- 7633: voiman saaneen tuomion purkamisesta. 7634: 7635: 4 §. 7636: Korkeimman Oikeuden käsiteltäviä ovat (pmst.) lisäksi: 7637: 1) sellaiset hovi- ja alioikeuksia koskevat nimitys-, virka- 7638: vapaus- ja vi.ransijaisuusasiat, joiden ratkaisu ei kuulu alem.. 7639: man viranomaisen tehtäviin; 7640: 2) muut oikeudenhoitoa koskevat asiat, jotka Korkeim- 7641: malle Oikeudelle ehkä uskot'aan; 7642: Korkein Tuomioistuin. 3 7643: 7644: 3) erityi!let asiat, jotka lain mukaan tähän asti ovat olleet 7645: Senaatin oikeusosaston käsiteltäviä; 7646: 4) kysymykset siitä, .onko jokin juttu tahi asia yleisen 7647: tuomioistuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallintoviran- 7648: omaisen tutkittava; seka 7649: 5)_ lausunnon antaminen armahduksesta. 7650: Tässä ylempänä 1 ja 2 kohdassa mainitut asiat ratkais- 7651: taan Senaatin oikeustoimituskunnan esittelystä. sekä. sen 7652: päällikön ottaessa osaa asian kä::.ittelemiseen ja päättämiseen. 7653: 7654: 5 §. 7655: Korkeimman Oikeuden tulee antaa Senaatille lau~un 7656: tonsa kysymyksistä, jotka koskevat perustuslain taikka 7657: muun, hallituksen ja eduskunnan yhtäpitävällä päätöksellä 7658: syntyvän lain säätämistä, muuttamista, selittämistä tahi ku- 7659: moamista. 7660: Jos lain muuttaminen tahi selittäminen osoittautuu tar- 7661: peen vaatimaksi, saa Korkein Oikeus tehdä siitä esityksen 7662: Senaatille. 7663: 6 §. 7664: Niistä tähän asti Senaatin oikeusosaston käsiteltäviin 7665: kuuluneista asioista, jotka siirretään Korkeimpaan Hallinto- 7666: oikeuteen, on erikseen säädetty. 7667: 7668: 7 §. 7669: Korkein Oikeus on tuomionvoipa viisidäsenisenä. 7670: Lainsäädäntökysymykset sekä ne asiat, jotka oikeustoi- 7671: mituskunta valmistelee, ovat Korkeimmassa Oikeudessa kä- 7672: siteltävät yleisessä istunnossa. 7673: Muut jutut ja asiat saadaan, jollei Korkein Oikeus toisin 7674: määrää, käsitellä jaostoissa. 7675: 7676: 8 §. 7677: Korkeimmassa Oikeudessa tulee olla tarpeellinen määrä 7678: oikeussihtooreitä ja muita virkamiehiä, jotka. Korkein Oikeus 7679: itse nimittää. Näihin virkoihin on nimitettävä lainoppi- 7680: 4 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 6. 7681: 7682: neita kansalaisia, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarin- 7683: toimessa. 7684: 9 §. 7685: Senaatin prokuraattorin tulee Korkeimmassa Oikeudessa 7686: käyttää sitä toimivaltaa ja täyttää ne tehtävät, mitkä hä- 7687: nellä täihän asti Senaatin oikeusosastossa on ollut. 7688: 7689: 10 §. 7690: Ylempien ja alempien oikeuksien tuomareille perustus- 7691: laissa vakuutettu oikeus, ettei heitä saa ilman laillista tutki- 7692: musta ja tuomiota virasta erottaa, olkoon voimassa myös Kor- 7693: keimman Oikeud.en presidenttiin ja muihin jäseniin sekä vir- 7694: kamiehiin nähden, kuitenkin 2 §:ssä säädetyin rajoituksin. 7695: Korkeimman Oike-Uden jäsenet saatetaan lainvastaisesta 7696: menettelystään edesvastuuseen sillä tavalla ja ~iinä erityi- 7697: sessä tuomioistuimessa kuin säädetään laissa Eduskunnan 7698: oikeudesta tarkastaa hallituksen jäsenten virkatointen lain- 7699: mukaisuutta. 7700: 11 §. 7701: Mitä Oikeudenrkäymiskaaren 30 luvussa ja erityisissä 7702: asetuksissa on säädetty menettelystä ylimmäJssä oikeusas- 7703: teessa, on noudatettava ·oikeudenkäynnissä Korkeimmassa 7704: Oikeudessa. 7705: 7706: 12 §. 7707: Korkein Oikeus laatikoon työjärjestyksensä. Se mää- 7708: rätköön myös hovioikeuksieq työjärjestyksen. 7709: 7710: 13 §. 7711: Korkeimman Oikeuden on vuosittain annettava kertomus 7712: toiminnastaan Suomen Eduskunnalle. 7713: 7714: 14 §. 7715: Korkeimman Oikeuden tuomioista, .päätöksistä ja pöytä- 7716: kirjoista annettakoon vaadittaessa säädettyjä maksuja vas- 7717: taan jäljennöksiä ja otteita. 7718: Korkein Tuomioistuin. 7719: 7720: li5 §. 7721: Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöön- 7722: panemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella ase- 7723: tuksella. 7724: 16 §. 7725: Tämä laki astuu voimaan . . . . . . . . . . . . . . . . . Samana 7726: päivänä lakkautetaan Senaatin oikeusosasto ja astuvat sen 7727: varapuheenjohtaja ja jäsenet sekä virkamiehet vastaaviin 7728: toimiin Korkeimmassa Oiktmdessa. 7729: Ne jutut ja asiat, jotka san'Ottuna 11äivänä ovat oikeus- 7730: osastossa vireillä, siirretään Korkeimpaan OiJkewtetM. 7731: 7732: 7733: 7734: Helsingissä 14 .päivänä heinäkuuta 1917. 7735: Helsinki, 1917. Suomen Senaatin kirjapaino. 7736: 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 6. 7737: 7738: 7739: 7740: 7741: Suuren valiokunnan mietintö 7742: N:o 26 a hallituksen esityksen johdosta, joka 7743: sisältää ehdotuksen laiksi Korkeimmasta Oi- 7744: keudesta. 7745: 7746: Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyväksynyt 7747: Lain KorlmimmaSJta Oi:keudesta 'Suul'en valiokunnan mietin- 7748: .nössä N :o 2'6 olevan ehdotuksen mukaan muutoin paitsi 5 .ia 7749: 16 §§,jotka Eduskunta on hyväksynyt näin kuuluviksi: 7750: .. 7751: 5 §. 7752: Korkeimman Oikeuden tulee pyydettäessä antaa Senaa- 7753: tille lausuntonsa kysymyksistä, jotka koskevat perustuslain 7754: taikka muun, hallituksen ja eduskunnan yhtäpitävällä pää- 7755: töksellä syntyvän 'lain säätämistä, muuttamista, selittämistä 7756: tahi kumoamista . 7757: •Jos lain muuttaminen tahi selittäminen osoittautuu tar- 7758: peen vaatimaksi, saa Korkein Oikeus tehdä siitä esityksen 7759: Senaatille. 7760: 16 §. 7761: Tämä laki rustuu vo1ma.an ....................... . 7762: Samana päivänä lakkautetaan Senaatin oikeusosasto. 7763: Ne jutut .ia asiat, jotka sanottuna päivänä ovat oikeus- 7764: osastossa vireillä, siirretään Korkeimpaan Oikeuteen. 7765: 7766: 7767: Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta on Suuri va- 7768: liokunta käsitellyt lakiehdotuksen toistamiseen _ja saa kun- 7769: nioitta-en 7770: puoltaa lakiehdofttkBen hyväksymistä Eaus- 7771: kwnnan päättämässä muodossa. 7772: Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1917. 7773: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 7774: 1917.- Edusk. vast.- Esitys N:o 6. 7775: ,· 7776: 7777: 7778: 7779: 7780: Suomen Eduskunnan vastaus 7781: Hallituksen esitykseen, joka sisältää ehdotuk- 7782: sen laiksi Korkeimmasta oikeudesta. 7783: 7784: Hallit.us on Eduskunnan käsiteltäväksi ant81nUt esityk- 7785: sen, joka sisältää ehdotuksen laiksi Kor~eimmasta, oikeu- 7786: desta. 7787: 7788: Koska ei ole toivoa, että oikeudenkäyntilait&ks-en perin- 7789: pohjainen uudistus voitaisiin vielä useaan vuoteen saada to- 7790: teutetuksi, täytyy, milloin se haitatta voi tapahtua, osittai- 7791: silla muutoksilla korjata siinä havaittuja puutteellisuuk- 7792: sia. Senaatista erillään olevan ylimmän tuomioistuimen luo- 7793: minen on ilmeisen, kokemuksenkin näyttämän tarpeen vaa-. 7794: tima, ja se voidaan hyvin suorittaa suuresta oikeudenkäynti- 7795: uudistuksesta riippumattakin. 7796: Esitykseen sisältyvä lakiehdotus on yloonsä rakennettu 7797: oikeille periaatteille. Eräitä val'Sin painavia muistutuksia 7798: täytyy kuitenkin tehdä sitä vastaan. 7799: Valtiovalta on yksi ja yhtenäinen, mutta sen toiminta- 7800: muodot ovat valtion eri tehtäväin mukaan erilaiset ja pää- 7801: asiallisesti kolmea laatua, nimittäin lainsäädäntöä, hallintoa 7802: ja lainkäyttöä. Vaikka näitä tehtäviä varten tarpeelliset eli- 7803: met eivät olekaan toistensa kanssa rinnast~ttavia, on kui- 7804: tenkin ehdottomana oikeusjärjestyksen voimassa pitämisen 7805: edellytyksenä, -että niid€n tulee tehtäväinsä suorittamisessa 7806: olla toisistaan riippumattomia. Tämän vuoksi on nykyajan 7807: julki!!eSsa oikeudessa aivan yleisesti omaksuttu periaate, että 7808: tuomiittevaa valtaa saavat käyttää ainoastaan lailliset tu<>- 7809: mioistuimet ja ettei se näin ollen kuulu hallituks~n eikä kan- 7810: saneduskunnan tehtäviin ja. ettei sitä myöskään saa jättää 7811: 2 1917. - Edusk. vast. - Esitys N:o 6. 7812: 7813: tilapäise~ti asetetuille toirnituskunnille. Tämä koskee ylintä 7814: oikeutta yhtä hyvin kuin alempia oikeuksia. Samoin kuin 7815: useimpain muiden maiden oikeudessa, on tämä periaate Suo- 7816: messa tunnustettu. 7817: Tuomioistuimien siten tunnustetun itsenäisyyden tär- 7818: keimpänä takeena on se, että tuomari voidaan ainoastaan 7819: laillisen tutkinnon ja tuomion nojalla virastwan erottaa. Tämä 7820: periaate on voimassa Suomessakin, paitsi ylimmän tuomio- 7821: istuimen jäseniin nähden. 7822: Valtiovallan yhtenäisyys ei kuitenkaan voi sallia tuo- 7823: mioistuimien itsenäisyyden ulottumista hajoittavaan riippu- 7824: mattomuuteen asti. Valtionlaitdksina täytyy tuomioistui- 7825: mien olla julkisen valvonnan alaisina, ja virkamiehinä täy- 7826: tyy tuomarien olla vastuussa virkavelvollisuuksiensa syr- 7827: jäyttämisestä. Nämäkin periaatteet ovat kaikkialla tunnus- 7828: tetut oikeiksi. Tässä kohden voidaan kuitenkin tehdä muis- 7829: tutuksia lakiehdotusta vastaan. Lakiehdotuksessa järj·estetty 7830: Kork-eimman oikeuden valvonta supistuisi siihen, minkä 7831: Senaatin prokuraaHori voisi toimittaa, siis siihen -että, jos 7832: Korkein oikeus poikkeaa laista, prokuraattorin velvolli- 7833: suutena olisi sitä vastaan tehdä muistutus, sekä, jos sitä ei 7834: oteta varteen, antaa kertomus asiasta korkeimmaille hal- 7835: litusvallalle. Sen lisäksi prokuraattori vo1s1 virkavir- 7836: heestä syyttää Korkeimman oikeuden presidenttiä tai jä- 7837: sentä. Sellainen syyte olisi kuitenkin ajettava ja ratkais- 7838: tava Korkeimmassa oikeudessa, milloin virh-e ei käsitä lain- 7839: vastaisuutta, joka on erityisessä järj-estyksessä asetettavassa 7840: oikeudess•a käsit-eltävä. Kun muissa asioissa Korkein oikeus 7841: itse tulisi tuomitsemaan jäs.enensä virkavirheestä, on ehdo- 7842: tettu järjestelmä epätyydyttävä. Ei voi pitää soveliaana, 7843: että s.yytetyu virkatoverit ovat tuomareina tuomittaessa, 7844: -ehkäpä selll}isessa asiassa t·ehdystä virheestä, jonka käs.itte- 7845: lyyn he itse ovat ottaneet osa:a. Ja epäselväks.i jää, kuka 7846: tuomitsee, jos Korkein oikeus täys.i-istunnossa on tehnyt vir- 7847: kavirheen tai niin monta sen jäsenistä ovat s·ellaiseen syy- 7848: päät, ettei ole tuomionvoipaa lukumäärää tuomitsemaan vir- 7849: heen tehneitä. 7850: Korkein oikeus. 3 7851: 7852: Yksinkertaisin ja eninten kansanvaltaisuuden periaattei- 7853: den mukainen keino, jolla saadaan aikaan Korkeimman oi- 7854: keuden riittävän tehokas valvonta, on se, että Korkeimman 7855: oikeuden jäsenten pysyttäminen toimessaan aika ajoin asete- 7856: taan kansan ratkaistavaksi edustajains·a kautta. Korkeim- 7857: man oikeud.en jäsenet ovat senvuoksi nimitettävät mää- 7858: räajaksi, soveliaimmin viideksi vuodeksi. Nimitys on oleva 7859: Senaatin asiana, mutta Senaatin tulee hankkia eduskunnalta 7860: lausunto ehdokkaista. Jäseniä uudelleen nimitettäessä on 7861: etusija oleva entisillä jäsenillä, jotka virkatoimessaan eivät 7862: ole antaneet aihetta oikeutettuun moitteeseen. Jäsentä, 7863: jonk-a toimintaa v<astaan eduskunta on lausunut moitteen, 7864: S€1.laatti siis ei uudelleen nimittäisi. Eduskunnan tehtävänä 7865: täten olevan valvonnan helpottamiseksi on säädetty, että 7866: Korkeimman oikeuden tul-ee vuosittain antaa eduskunnalle 7867: toiminnastaan kertomus. Tällaisesta kertomuksesta, jos . se 7868: tehdään riittävän seikka.peräis·eksi, saadaan jonkinmoinen 7869: perustus Korkeimman oikeuden toiminnan arvostelemiseen. 7870: Erityis·en asian yksityiskoht~tinen tutkiminen edellyttää tie- 7871: tysti tutustumista siihen kuuluviin asiakirjoihin. 7872: Kun Kork-eimman oikeuden jäsenet nimitetään vain vii- 7873: deksi vuodeksi kerrallaan, tulee heidän erottamattomuu- 7874: tensa käsittämään vain tämän ajan. Korkeimman oikeuden 7875: tuomarin riippumattomuus tulee tätenkin riittävästi taa- 7876: tuksi, koska hänen uudelleen nimittämistmsä viisivuotiskau- 7877: den loputtua riippuu eduskunnan arvostelusta, joka tietysti 7878: perustuu ankarasti asiallisiin syihin. Ellei tuomarin oma 7879: toiminta tee häntä korkeaan toimeensa sopimattomaksi, tu- 7880: lee hän siis pysymään siinä elinikänsä. Rehellinen ja kan- 7881: san parasta tarkoittava tuomari voi siten tuntea itsensä kai- 7882: kesta painostuksesta vapaaksi tehtäväänsä suorittaessaan. 7883: Tuomarinvirkoja uudelleen täytettäessä mielivalta -ei voi tulla 7884: kysymykseen, saatikka sitten minkäänlain-en suosikkijärjes- 7885: telmä päästä käytäntöön. 7886: Koska ei ole mahdollista, että Korkeimman oikeuden jä- 7887: s-enet saatettaisiin samassa oikeudessa syytteeseen lainvastai- 7888: s-esta menett-elystä, johon he virkaansa toimittaessaan ovat 7889: 4 1917.- Edusk. vMt.- Esitys N:o 6. 7890: 7891: tehneet itsensä, syypäiksi,. on yksinkertaisinta, että heidät 7892: saatetaan syytteeseen ja tuomitaan sillä tavalla ja siinä tuo- 7893: mioistuimessa, mistä säädetään Eduskunnan näillä valtiopäi- 7894: villä hyväksymässä lakiehdotuksessa eduskunnan oikeudesta 7895: tarkastaa hallituksenjäsenten virkatointen lainmukaisuutta. 7896: Kokoonpanonsa puolesta tämä tuomioistuin soveltuu puhee- 7897: na olevaankin tarkoitukseen. 7898: Edellä esitettyj.en p-eriaatteellisten muutosten johdosta on 7899: käynyt tarpeelliseksi kokonaan uudestaan muodostella laki- 7900: ehdotuksen 2 § sekä t-ehdä eräitä muutoksia ja lisäyksiä 3 ja 7901: 10 § :ään, minkä ohessa lakiehdotukseen on lisätty uusi 113 §. 7902: Huomautettakoon vielä, ·että Korkeimmalle oikeudelle on an- 7903: nettu tehtäväksi käsitellä armonanomuksia, kuitenkin vain 7904: sikäli, että sen tulee antaa niistä lausunto. Tästä on määräys 7905: otettu 4 :§ään. Kun tätä nykyä ei, lupaa hankkimatta, saa 7906: otteita Senaatin oikeusosaston pö;ytäkirjoista, on lakiehdo- 7907: tukseen lisätyssä 14 §:ssä sääd-etty, ·että Kork-eimman oikeu- 7908: den tuomioista, päätöksistä ja pöytäkirjoista on vaadit.taessa, 7909: säädettyjä ma,ksuja vastaan, a.nnett-ava jäljennöksiä ja ot- 7910: teita. Muut esityks-een tehdyt muutokset eivät kaipa-a pe- 7911: rusteluita. 7912: Eduskunnan Perustuslakivaliokunta on ilmoittanut, -ettei 7913: laki-ehdotus sisällä säännöksiä, jotka voidaan katsoa koske- 7914: van perustuslakia. Tosin tuli 1772 vuoden Ha1litusmuodon 7915: 8 § :n mukaan Oikeusrevisionissa sa.maten kuin 1789 vuoden 7916: Yhdistys- ja vakuuskirjan 2 kohdan mukaan Korkeim- 7917: massa oikeudessa hallitsijalla olla kaksi ääntä ~kä viimeksi- 7918: mainitun lainkohdan mukaan jäseninä sanotussa oikeudessa 7919: olla sekä aatelisia että. aatelittomia. Vastaavia säännöksiä 7920: ei ole esillä olevassa lakiehdotuksessa. Ma.inittujen säännös- 7921: ten voidaan kuitenkin katsoa käyttämättömyyden perusteella 7922: menettäneen voimansa. Näin ollen Eduskunta ei ole käsi- 7923: tellyt puheena ol~waa lakiehdotusta siinä järjestyksessä kuin 7924: perustuslain muuttamisesta on säädetty. 7925: Sen nojalla, mitä edellä on esit.etty, Eduskunta ilmoittaa, 7926: että Eduskunta on hyväksynyt seu.raav:an la- 7927: kiehdot1~ ksen: 7928: Korkein oikeus. 7929: 7930: Laki 7931: Korkeimmasta oikeudesta. 7932: 7933: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seu- 7934: raavaa: 7935: 1 §. 7936: Ylintä tuomiovaltaa oikeusasioissa k.äyttäköän Suomen 7937: senaatista erillään oleva tuomioistuin, jota kutsutaan Kor- 7938: k.eimmaksi oikeud-eksi. 7939: Korlmimman oikeuden on myös pidettävä ailmä.llä tuo- 7940: marien ja ulosotonhaltijain oikeudenkäyttöä sekä tuomioi· 7941: den ja päätösten täytäntöönpanoa. 7942: 2 §. 7943: Korkeimmassa oikeudessa tuloo olla presidentti Ja tar- 7944: peellinen määrä oikeusneuvoksia. Näihin toimiin asettaa 7945: Senaatti joka viides vuosi, hankittuaan Eduskunnan lausun- 7946: non tekemästään ehdollepanosta, oikeamielisiä ja lainoppi- 7947: neita kansalaisia, joilla on taitoa ja kokemusta lainkäytön 7948: alalla. 7949: Jäseniä uudelleen nimitettäessä saakoot etusijan entiset 7950: jäsenet, jotka virkatoimessaan eivät ole a.ntaneet aihetta oi- 7951: keutettuun moitteeseen. Oikeuden jäsenten viisivuotisen toi- 7952: mikauden aikana älköön avoimeksi joutunutta .paikkaa täy- 7953: tettäkö ·pitemmäksi kuin jäljelläolevaksi ajaksi. 7954: 3 §. 7955: Korkeimman oikeuden on tutkittava Ja lopullisesti rat- 7956: kaistava: 7957: 1) kaikki oikeudenkäyntijutut, jotka lain tahi erityisten 7958: asetusten mukaan on voitu saattaa Senaatin oikeusosaston. 7959: tutkittaviksi; · 7960: 2) valitukset kuvernöörien ja muiden viranomaisten pää- 7961: töksistä ja toimista, joista tätä ennen on saanut valittaa Se- 7962: naatin oikeusosastoon; 7963: 3) valitukset maanjako-oikeuden tuomioista ja päätök- 7964: sistä; 7965: 6 1917. - Edusk. vast.- Esitys N:o 6. 7966: 7967: 4) syytteet virkavirheistä, joita virkansa toimituksessa 7968: on tehnyt hovioikeud>en presidentti tahi jäsen taikka Kor- 7969: keimman hallinto-oikeuden presidentti tahi jäsen; ja 7970: 5) hakemukset menetetyn ajan takaieinsaamisesta ja lain- 7971: voiman saaneen tuomion purkamisesta. 7972: 7973: 4 §. 7974: Korkeimman oikeuden käsiteltäviä ovat lisäksi: 7975: 1) sellaiset hovi- ja alioikeuksia koskevat nimitys-, virka- 7976: vapaus- ja viransijaisuusasiat, joiden ratkaisu ei kuulu alem- 7977: -man viranomaisen tehtäviin; 7978: 2) muut oikeudenhoitoa koskevat asiat, jotka Korkeim- 7979: malle oikeudelle ehkä uskota·au; 7980: 3) erityiset"l:tsiat, jotka lain mukaan tähän asti ovat olleet 7981: Senaatin oikeusosaston käsiteltävi~; 7982: 4) kysymykset siitä, onko jokin juttu tahi asia yleisen 7983: tuomioistuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallintoviran- 7984: omaisen tutkittava; sekä 7985: 5) lausunnon antaminen armahduksesta. 7986: Tässä ylempänä 1 ja 2 kohdassa mainitut asiat ratkais- 7987: taan Senaatin oikeustoimituskunnan esittelystä s~kä sen 7988: päällikön ottaessa osaa asian kä::.ittelemiseen ja päättämiseen. 7989: 7990: 5 §. 7991: Korkeimman oik~mden tulee pyydettäessä antaa Senaa- 7992: tille luasuntonsa kysymyksistä, jotka koskevat perustuslain 7993: taikka muun, hallituksen ja eduskunnan· yhtäpitävällä pää- 7994: töksellä syntyvän lain säätämistä, muuttamista, selittämistä 7995: tahi kumoamista. 7996: Jos lain muuttaminen tahi selittäminen osoittautuu tar- 7997: peen vaatimaksi, saa Korkein oikeus tehdä siitä esityksen 7998: Senaatille. 7999: 8000: 6 §. 8001: Niistä tähän asti Senaatin oikeusosaston käsiteltäviin 8002: kuuluneista asioista, jotka siirretään Korkeimpaan hallinto- 8003: oikeuteen, on eribeen säädetty. 8004: Korkein oikeus. 7 8005: 8006: 7 §. 8007: Korkein oik~us on fuomionvoipa vnslJa.senis~nä. 8008: Lainsäädäntökysymykset ~kä n~ asiat, jotka Oik~ustoi 8009: mituskunta valmisreloo, ovat Korkeimmassa oikeudessa kä- 8010: siteltävät yleisessä istunnossa. 8011: Muut jutut ja asiat saadaan, jollei Korkein oikeus toisin 8012: määrää, käsitellä jaostoissa. 8013: 8014: 8 §. 8015: Korkeimmassa oikeudessa tulee olla tar~ellin~n maara 8016: oikeussihreereitä ja muita virkamiehiä, jotka Kork~in oik~us 8017: itse nimittää. Näihin virkoihin on nimitettävä lainoppi- 8018: neita kansalaisia, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarinr- 8019: toimessa. 8020: 9 §. 8021: Senaatin prokuraattorin tul~e Korkeimmassa oikeud~ssa 8022: käyttää sitä toi:mivaltaa ja täyttää ne tehtävät, mitkä hä- 8023: nellä tälhän asti Senaatin oikeusosastossa on ollut. 8024: 8025: 10 §. 8026: Yl,empien ja alempien oikeuksien tuomareilla perustus- 8027: laissa vakuutettu oikeus, ettei heitä saa ilman laillista tutki- 8028: musta ja tuomiota virasta erottaa, olkoon voimassa myös Kor- 8029: keimman oikeud·en pr~identtiin ja muihin jäseniin sekä vir- 8030: kamiehiin nähden, kuitenkin 2 §:ssä säädetyin ra.joituksin. 8031: Korkeimman oik~uden jäsenet saaretaan lainvastai~sta 8032: menettelystään edesvastuuseen sillä tavalla ja siinä erityi- 8033: sessä tuomioistuimessa kuin sääd.etään laissa eduskunnan 8034: oikeudesta tarkastaa hallituksen jäsenten virkatointen lain~ 8035: mukaisuutta. 8036: 8037: 11 §. 8038: Mitä Oikeuden'käy~iskaaren 30 luvussa ja erityisissä 8039: asetuksissa on säädetty menettelystä ylimmäissä oikeusas- 8040: teessa, on noudatettava oikeudenkäynnissä Korkeimmassa 8041: oik~udessa. 8042: 8 1917. - Edask. -vast. ~ Esitys N :o 6. 8043: 8044: 12 §. 8045: Korkein oikeus laatikoon työjä.rjestyk~nsä. Se mää- 8046: rätköön royös hovioikeuksien työjärjestyksen. 8047: 8048: 13 §, 8049: Korkeimman oikeuden on vuosittain annettava kertomus 8050: toiminnastaan Suomen eduskunnalk 8051: 8052: 14 §. 8053: Korkeimman oikeuden tuomioista, päätöksistä ja pöytä- 8054: kirjoista annetta-koon vaadittaesaa sä.ädettyjä. maksuja vas- 8055: taan jäljennöksiä ja otteita . 8056: 8057: .1'5 §. 8058: Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöön- 8059: panemista varten ov,at tarpeen, annetaan hallinnollisella ase- 8060: tuksella. 8061: ., 16 § . 8062: Tämä laki astuu voimaan ......................... . 8063: Samana päivänä lakkautetaan Senaatin oikeusosasto. 8064: Ne jutut ja asiat, jotka sanottuna päivänä ovat Oikeus- 8065: osastossa vireillä, siirretään Korkeimpaan oikeuteen. 8066: 8067: 8068: 8069: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1917. 8070: 8071: 8072: 8073: 8074: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, :tin.1. 8075: 1917. - N:o 7. 8076: 8077: 8078: 8079: 8080: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 8081: laiksi Korkeimmasta Hallinto-oikeudesta. 8082: Nykyään voimassa olevien määräysten mukaan kuuluu 8083: hallinto-oikeudellisten valitusasiain ratkaisu ylimmässä oi- 8084: keus·astoossa yleensä Senaatin talousosastolle, jonne ne saa- 8085: puvat kuvernööreiltä, ylihallituksilta, tuomiokapituleilta ja 8086: Revisionioikeudesta. Tällainen järjestys on jo kauan sitten 8087: havaittu vähemmän tyydyttäväksi. Tähän nähden on edus- 8088: kuntakin anomuksessaan lokakuun 23 päivältä 1908 pyytä- 8089: nyt saada esityksen erityisen tuomioistuimen perustamisesta 8090: kyseessäolevain asiain käsittelyä varten ylimmässä oikeus- 8091: asteessa. Tällöin on Eduskunta huomauttanut, että hallinto- 8092: oikeudellista laatua olevain valitusasiain käsittely Senaa- 8093: tin talousosastossa näiden asiain lukumäärään ja laatuun 8094: nähden vaatii en.emmän aikaa kuin talousosasto, laimin- 8095: lyömättä muita tehtäviään, saattaa niille omistaa sekä 8096: että oikeudenkäyttö tällaisissa asioissa on· tämän johdosta 8097: ylenmäärin hidasta eikä myöskään oikeusturvallisuuden kan- 8098: nalta katsoen annan riittäviä takeita, etenkin kun jäseniä ta- 8099: lousosastoon nimitettäessä ei voida panna erityistä huomiota 8100: heidän kykyynsä hallinto-oikeudellisessa lainkäytössä. Mai- 8101: nitut seikat yhdessä talousosaston jäsenien usein tapahtuvan 8102: vaihdon kanssa estävät myös syntymästä vakiintunutta oi- 8103: keudenkäyttöä, joka saattaisi vähentää Suomen hallinto- 8104: oikeudessa ilmenevien muodollisten puutteellisuuksien aiheut- 8105: 1~17 8106: 2 N:o 7 8107: 8108: tamia haittoja sekä olla tarpeellisena ohjeena oikeudenkäy- 8109: tölle alemmissa oikeusasteissa. 8110: Eduskunnan anomus ei johtanut toivottuihin toimenpitei- 8111: siin. Kuitenkin ovat haitat kysees,säolevan anomuksen teke- 8112: miJsen jälkeen ha.uinto-oikeudellisten valitusasiain käsittely- 8113: järjes•tyksessä tulleet yhä eruemmän näkyviin, muun muassa 8114: jo täillaisteh asiain lukumäärän kasvamisen ;vuoksi. Viime- 8115: kuluneen kymmenrvuotiskauden jälkimäisellä puoliskolla saa- 8116: pui nimittäin Senaattiin vuosittain keskimäärin 800 valitus-• 8117: asiaa, kun taas näiden luku vuosina. 1912-1916 oli keski- 8118: määrin 1,134. Uusi melkoinen: lisäys on odotettaviss·a sen 8119: jä.lkeen kun kunnallislainsäädännön suunniteltu uudistus tu- 8120: lee toteutetuksi. Hallitus, joka täydellisesti hyväksyy yllä- 8121: mainitut oous'kunnan esittämät näkökohdat sekä katsoo, ettei 8122: erityisen tuomioistuimen perustamista näiden asiain käsitte- 8123: lyä varten voida, enää lykätä, on sen vuoksi laadituttanut 8124: ehdotuksen tällaista tuomioistuinta koskevaksi laiksi. 8125: Eduskunnan yllämainittu anomus tarkoittaa vain ylim- 8126: pänä oikeusast.eena hallinto-oikeud,ellisia valitusasioita kä- 8127: sittelevän tuomioistuimen perustamista. Itse asiassa ei 8128: ainakaan nykyään ·pitemmälle tähtäävä uudistus voine tulla 8129: kysymykseen. Täyd·ellisen oikeusastelaitoksen aikaansaa- 8130: minen hallint<>-oikeudellisten riita-asiain käyttelyä varten 8131: vaatisi liian suuria kustannuksia ja viivyttäisi arvaamatto- 8132: malla tavalla kyseessäolevan uudistuksen toteuttamista. 8133: Hallitus on senvuoksi valmistuttanut ehdotuksen laiksi 8134: erityisestä Senaatista erillään olevasta tuomioistuimesta, joka 8135: ylimpänä oikeusasteena käsittelisi hallinto-oikeudellisia vali- 8136: tusasioita. Tätä ltuomioistuinta v·oisi sopivimmin nimittää 8137: Korkeimmaksi Hallinto-oikeudeksi. 8138: Asian luonnon ja muissa maissa saavutetun kokemuksen 8139: mukaista on, että hallinto-oikeudellisista asioista. ne, joiden 8140: 3 8141: 8142: ratkaisu riippuu lain soveltamisesta, etupäässä soveltu- 8143: vrut tuomioistuimessa käyteltäviksi, kun tarus sellaiset asiat, 8144: jotka koskevat ky.sym;y~stä hallinnollisen toimenpiteen sopi- 8145: vaisuudesta. tahi tarkoituksenmukaisuudesta, yleensä jätetään 8146: hallinnon piiriin. Ehdotus ,perustuu sen vuoksi siihen peri- 8147: aatteeseen, että ne valitusasiat, j.oid,en ratkaisu riippuu pää- 8148: • 8149: asiassa päätöksen tai :toimenpiteen tarkoituksenmukaisuu- 8150: den harkitsemisesta, edelleenkin jäävät Senaatin ratkais- 8151: tavaksi. Jotta olisi mahdollista yhtenäisesti arvostella 8152: oikeuspaikkakysymystä ja ehkäistä pätevyysriitojen syn- 8153: tymistä Senaatin ja Korkeimman Hallinto-oikeuden väliJllä,. 8154: jätettäisiin kuitenkin yleensä kaikki valitusasiat Korkeim- 8155: paan Hallinto-oikeuteen ,jonka tulisi mainittua kysymystä 8156: harkittuaan lykätä Senaatin ratkaistava:ksi yllämainitun laa- 8157: tuiset asiat. 8158: Tarpeettoman mutkallisUJUiden ja ajanihnkan välttämiseksi 8159: on erinäiset valitusa.siat, jotka joka tapauksessa ovat ratkais- 8160: tavat hallinnollista tietä, katsottu kuuluviksi suorastaan Se- 8161: naatille. Sellaisia ovat ensi sijassa nimitysasiat. Ne oikeus- 8162: kysymykset, jotka tällaisissa asioissa voivat tulla tutkitta- 8163: viksi (hakijan muodollinen 'Pätevyys y. m.), ovat nimittäin 8164: laadultaan niin yksinkertaisia, etteivät .ne vaadi tuomioistui- 8165: men käsittelyä, kun taas pääasian, virkanimityksen, täytyy 8166: asianmukaisesti olla hallituksen määrättävänä. 8167: Erityisen korkeimman hwllin'toasiain tuomioistuimen puut- 8168: teessa on osa haUinto-oikeudellisia va:litusasioita, joiden rat- 8169: kaiseminen viimeisessä oikeusasteessa tuHsi asianmukaisesti 8170: kuulumaan mainitunlai!Selle tuomioistuimelle, käsitelty Se- 8171: naatin oikeusosastossa. Niinpä ovat oikeusosastoon saa- 8172: puneet valitukset kuvernöörien antamista päätöksistä sekä 8173: kuvernöörien alistukset asioissa, jotka koskevat eduskunta- 8174: vaalien vaaliluetteloja ja valtiopäivämiesten vaalia. Sama- 8175: 4 N:o 7 8176: 8177: ten on oikeusosasto ratkaissut valitukset lkuv·ernöörin anta- 8178: mista päätöksistä, joilla irtolaisia on tuomittu yleiseen typ- 8179: hön. Nämä asiat on ehdotettu siirrettäviksi KorkeimmaJlle 8180: Hallinto-oikeudelle. Sentähden on laadi'titu ehdotukset ase- 8181: iuksiksi Suomen Suuriruhtipaanmaan Vaalilain 13 ja 16 §:n 8182: .sekä huhtikuun 2 päivänä 1883 ir.tolaisista ja niiden kanssa 8183: menettelemisestä annetun asetuksen 9 §:n muuttamisesta. 8184: Hallituksen mielestä on tarpeelEsta, että korkeimma,lle 8185: hallintoasiain tuomioistuimelle annetaan ratkaistavaksi ano- 8186: mubet menetetyn ajan takaisin antamisesta ja lainvoiman 8187: saaneen tuomion purkrumisesta ha:llintoasioissa, jotka kuulu- 8188: vat tämän tuomioistui~en taikka: Senaatin talousosaston kä<- 8189: siteltäviin, minkä vuoksi tätä koskeva säännös on otettu laki- 8190: ehdotuks·een. 8191: Varsinaisen toimintansa eli hallinto-oikeudellisten vali- 8192: tusasiain •käsittelyn ohella tulisi Korkeimmalla Hallinto- 8193: oikeudella olemaan se tärkeä tehtävä, että se antaisi Senaa- 8194: tille lausuntoja hallinnollisista lainsäädäntökysymyksistä. 8195: Yhtälpitävästi sen Fanssa, mitä esityksen mukaan laiksi 8196: Kor-keimmasta Oikeudesta tnlisi olemaan voimassa viimeksi- 8197: mainittuun nähden, tulisi Korkein Hallinto-oikeus olemaan 8198: tuomionvoipa, jos viisi jäsentä on saapuvilla. Jotta Korkeim- 8199: man Hallinto-oikeuden jäseDJlukua ei kuitenkaan mahdollisen 8200: sairaus- tai muun esteen takia tarvitsisi koroittaa kuutta kor- 8201: keammaksi, on katsottu olevan tarpeellista säätää, että Kor- 8202: kein Hallinto-oikeus on tuomionvoipa myöskin ainoastaan 8203: neljän jäsenen läsnäollessa, milloin kolme !heistä on yhtä 8204: mieltä käsiteJ.tävänä olevan asian ratkaisuun näiliden. 8205: Käytännöllisistä kysymyksistä, jotka korkeimman hal- 8206: lintoasiain tuomioistuimen perustamisen yhteydessä vaativat 8207: ratkaisua, on lähinnä kysymys sen käsiteltäväin valitusasiain 8208: v·almistelusta ja esittelystä. Hallituks-esta on järjestelmä, jon- 8209: ka mukaan sanotut t·ehtä.vät kuuluisivat yhä. edelleen asian- 8210: omaisille Senaatin toimituskunnille, näyttänytj nykyhetkellä 8211: ' 8212: olevan asetettava sellaisen järj-estelmän edelle, että Korkeim- 8213: paan Hallinto-oikeuteen otettaisiin erityisiä esi•ttelijöitä. En- 8214: sinmainitun järjestelmän mukaan pidettäisiin yllä suotava 8215: lälheinen yhteys ·vwsinai!Sen hallinnon ja hallinnolli- 8216: sen ~ainkä'Ytön välillä. Se asiantu~temus, jonka Senaatin 8217: virkamiehet saavuttavat ollessaan tekemisissä hallintoasiain 8218: kanssa, koituisi Korkeimman Hallinto-oikeuden hyödyksi. 8219: Kun ehdotuksen mukaan Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa 8220: eräissä tapauksissa vain suoritettaisiin asiain enna•kkotut- 8221: kinta oikeuspaikkakysymyksen ratkaisua varten, vältettäi- 8222: siin työvoiman tuhlausta, /{os sama henkilö esittelisi asian 8223: Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa ja S-enaatissa. Asiat 8224: voitaisiin kuten tähänkin asti jättää 8ena.atin (talous- 8225: osaston) reistraattorinkonttoriin, minkä kautta vältettäisiin 8226: muuten mahdolliseksi käyvä oikeuden menettäminen. Vih. 8227: doin sanottu järtjestelmä aiheuttaisi myöskin vähemmän me- 8228: noja valtiolaitokselle. Täihän katsoen ja kun ne käytännölliset 8229: ' koituisi, eivät ole 8230: haitat, j-oita tällaisesta ratkaisusta kenties 8231: näyttäneet vaikeasti voitettavilta, on Hallitus ehdottanut 8232: esitettyä, Ruot,sissakin noudatettua järj-estelmää ainakin tois- 8233: taiseksi hyväksyttävä:ksi. Ne asiat, jotka on siirretty S-enaa- 8234: tin oikeusosastosta Korkeimman Hallinto-oikeuden ratkaista- 8235: vaksi, tulisivat tällöin asianmukaisesti esiteltäviksi' oikeustoi- 8236: mituskunnasta. 8237: Mainitut lakiehdotukset Korkeimmasta Hallinto-oikeu- 8238: desta ynnä Vaalilain sekä huhtikuun 2 p :nä 1883 annetun 8239: irtolaisia koskevan asetuksen muuttamisesta jätetään täteln 8240: Eduskunnan hyväksyttäviksi. Nämä ehdotukset kuuluvat 8241: seuraavasti: 8242: 6 N:o 7 8243: 8244: 8245: 8246: 8247: Laki 8248: Korkeimmasta Hallinto-oikeudesta. 8249: 8250: Suomen ,eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään s-eu- 8251: raavaa: 8252: 1 §. 8253: Ne hallinto-oikeudelliset valitusasiat, jotka tähän saakka 8254: on ratkaistu Senaatin talousosastossa, käsittelee tästä 8255: lähtien, 2 ja 3 § :ssä säädettyjä poikkeuksia lukuunottamatta, 8256: erityinen tuomioistuin, jonka nimenä on Korkein Hallinto- 8257: oikeus. ' 8258: Korkeimman Halliinto-oikeuden t,ulee tutkia ja ratkaista 8259: asia.t, joista erinäisten asetusten oojalla tehdään valituksia 8260: Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen taikka jotka sinne alistetaan, 8261: samoin kuin hakemukset menetetyn ajan takaisinsaamisesta 8262: ja lainvoiman saaneen pålä;töksen purkam]sesta' sellaisissa 8263: halliDJtoasioissa, jotka kuuluvat täJmän tuomioistuimen taikka 8264: Senaatin talousosaston käsiteltäviin. 8265: Tämä!n oikeuden on myös pidettävä silmällä alempien 8266: viranomaisten hallin ta-oikeudellista lain käyttöä; 8267: 8268: 2 §. 8269: Valitukset, jotka koskevat nimitysasioita, käsittelee edel- 8270: leenkin Senaatti. Sama olkoon laki, mitä tulee valituksiin 8271: asioissa, jotka lain mukaan on alistettu Senaatin tutkitta- 8272: viksi. 8273: 3 §. 8274: Jos Korkein Hallinto-oikeus katsoo valituksen koskevan 8275: kysymystä, jonka ratkaisu pääasiassa riippuu päätöksen tai 8276: N:o 7 7 8277: 8278: toimenpiteen tarkoituksenmukaisuuden harkitsemisesta, on 8279: asia jätettävä Senaatin ratkaistavaksi. • 8280: Jos asiassa, jost!l 1 momentissa on puhe, on kysymys 8281: myös siitä, onko päätös tai toimenpide lainvastainen, anta- 8282: koon Korkein Hallinto-oikeus siitä lausuntonsa. 8283: Korkeimman Hallinto-oikEmden tässä pykälässä tarkoi- 8284: tettu toimenpide tai lausunto on lopullinen. 8285: 8286: 4 §. 8287: Jos valitukseen liittyy samaa asiaa koskeva anomus 8288: hallinnollisesta toimenpiteestä, ratkaiskoon Korkein Halrinto- 8289: oikeus valitusasian ja siirtäköön asian muussa suhteessa 8290: Senaatin päätettäväksi. 8291: 8292: 5 '§. 8293: Korkeimman Hallinto-oikeuden !tulee Senaatin pyyn- 8294: nöstä antaa lausuntoja hallinnollisista lainsäädäntökysy- 8295: myksistä. 8296: Jos hallintoa koskevan ;lain tai asetuksen muuttaminen 8297: tai selittäminen osoittautuu tarpeen vaatimaksi, saa Korkein 8298: Hallinto-oikeus tehdä siitä esityksen Senaatille. 8299: 8300: 6 §. 8301: Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa on oleva presidentti ja 8302: vähintään viisi hallintoneuvosta. Näihin virkoihin hallitus 8303: nimittää Korkeimman Hallinto-oikeuden siitä t-ehtyä esi- 8304: tyksen oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla on taitoa 8305: ja kokemusta tuomarin- tai hallintotoimissa. Vähintään 8306: puolella Korkeimman Hallinto-oikeuden jäsenistä tulee olla 8307: kelpoisuus tuomarinviran hoitoon. 8308: Ylempien ja alempien oikeuksien tuomareille perustus- 8309: laissa vakuutettu qikeus, ettei heitä saa ilman laillista 8310: tutkimusta ja tuomiota: virasta erottaa, olkoon voima.ssa 8311: 8 N:o 7 8312: 8313: myös Korkeimman Hallinto-(}ikeuden presidenttiin Ja jäse- 8314: niin nähden. 8315: 7 §. 8316: Korkein Hallinto-oikeus on tuomi<mvoipa, kun viisi 8317: jäsentä on läsnä, kuitenkin voi neljä päättää asian, ·jos 8318: vähintään kolme jäsentä on päätöksestä yhtä mieltä. 8319: Asiain käsittelyssä Kork·eimmassa Hallinto-oikeudessa 8320: noudatettakoon laillista oikeudoenkäyntijärjestystä. 8321: 8322: 8 §. 8323: Milloin asian ratkaisu niin va3Jtii, han:jrkikoon Korkein 8324: Hallinto-oikeus lausunnon tai selityksen viranomaiselta 8325: sekä antakoon määräyksen todistajan tai asiantuntijan kuu· 8326: Iemisesta tuomioistuimessa. 8327: 9 §. 8328: Asiat, jotka kuuluvat Korkeimman Hallinto-oikeuden 8329: käsiteltäviin, valmistellaan ja esitellään asianomaisesta 8330: Senaatin toimituskunnasta, jonka asiana myös on toimitus- 8331: kirjain valmistaminen ja poisantaminen. 8332: 8333: 10 §. 8334: Korkein Hallinto-oikeus päättäköön töiden jakamisesta 8335: jäsentensä kesken sekä laatikoon työjärjestybensä. 8336: 8337: 11 §. 8338: Senaatin prokuraattorilla olkoon Korkeimmassa Hallinto~ 8339: oikeudessa sama toimiv~lta ja samat tehtävät, jotka hänellä 8340: on ollut Senaatin oik·eusosastossa. 8341: 8342: 12 §. 8343: Viran toimituksessa tekemästään virheestä pannaan Kor- 8344: keimman Hallinto-oik-euden presidentti ja ha;llintoneuvos 8345: syytteeseen Korkeimmassa Oikeudessa. 8346: N:o 7 9 8347: 8348: 13 §. 8349: Leimapaperin käyttämisestä Korkeimman Hallinto- 8350: oikeuden toimituskirjoissa sekä näistä suoritettavista mak- 8351: suista olkoon rvoimassa mitä Senaatin toimituskirjoista on 8352: säädetty. 8353: 8354: 14 §. 8355: Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöön- 8356: panemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella 8357: asetuksella. 8358: 15 §. 8359: Tämä laki astuu voimaan ......................... . 8360: Ne jutut ja asiat, jotka tämän lain mukaan kuuluvat 8361: Korkeimman Hallinto-oikeuden käsiteltäviin, mutta jotka 8362: sanottuna päivänä ovat vireillä .Senaatissa taikka Kor- 8363: keimmassa, Oikeudessa, siirretään Korkeimpa,an Hallinto- 8364: oikeuteen. 8365: • 8366: 10 N:o 7 8367: 8368: 8369: 8370: 8371: Laki 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun 8372: Vaalilain 13 ja 16 §:n muuttamisesta. 8373: 8374: Suome;:; eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä- 8375: ten, että 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain 13 8376: Ja 16 § ovat muutettavat näin kuuluviksi: 8377: 8378: 13 §. 8379: Jos joku tahtoo ha:kea muutosta kuvernöörin päätökseen, 8380: a tehköön sen valituksella, joka as·etetaan KorkeimmaUe 8381: Hallinto-oikeudelle ja annetaan kuvernöörille viimeistään 8382: ennen kello kahtatoista neljäntenätoista päivänä päätöksen 8383: kuuluttamisesta .Iuki!en. 8384: Kun valitus on tehty, lähettäköön kuvernoori sen ynnä 8385: jäljennöksen päätöksestä ja asiakirjat heti mainitun ajan 8386: kuluttua Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen;· mutta muussa 8387: tapaukses·sa kuvernööri ilmoitta:koon vaalilauta:kunnalle, että 8388: päätös on saanut lainvoiman. 8389: Korkein Hallinto-oikeus toimituttaa kuvernöörin kautta 8390: vaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen. 8391: 8392: 16 §. 8393: ·Ennen uusia vaaleja on vaaliluettelo niin tarkastettav·a, 8394: kuin 8 § :ssä on sanottu, sekä iheti sen jälkeen kymmenen 8395: päivän kuluessa asianmukaisen valvonnam. alaisena pidettävä 8396: äänestysalueella esiU0pantuna, josta kuulutuksella on tieto 8397: annetta;va. 8398: N:o 7 11 8399: 8400: Vaatimus vaa,liluettelon oikaisemisesta on saman ajan 8401: kuluessa kirjallisesti lautakunna.Ue esitettävä. Jos vaatimus 8402: tarkoittaa jonkun poistamista vaaliluettelosta, antakoon lauta- 8403: kunta kirjelmän hänen tiedobeen 10 §:ssä mainituss,a järjes- 8404: tyksessä, kehotta,en häntä seitsemän päivän kuluessa edellä 8405: 1 momentissa mainitun ajan loputtua a'ntamaan kirjallisen 8406: selityksensä. 8407: 'Sen jälkeen menetellään asiassa niinkuin 11 §:ssä on 8408: säädetty; ja kuvernöörin tulee 'joutuisasti alistaa asiasta 8409: antamansa päätös Korkeimman Hallinto-oikeuden tutkitta- 8410: vaksi. 8411: 12 N:o 7 8412: 8413: 8414: 8415: 8416: Laki 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista 8417: ja niiden kanssa menettelemisestä annetun ase- 8418: tuksen 9 §:n muuttamisesta. 8419: 8420: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti sää<letään tä- 8421: ten, että 2 päivänä huhtikuuta 18813 irtolaisista ja niiden 8422: kanssa menettelemisestä annetun asetuksen 9 § on muutettava 8423: näin kuuluvaksi: 8424: 9 §. 8425: Muutosta päätökseen saadaan hakea Korkeimmassa 8426: Hallinto-oikeudessa valituksella, joka, ynnä päätöksen ja 8427: valituksessa mainittujen, ennen sisäänantamattomain asia- 8428: kirjain kanssa on viimeistään yhdentenäkolmatta päivänä 8429: julistamisen jälkeen, julistamis.päivää ·kumminkaan luke- 8430: matta, laillis·essa jäTjestyksessä annettava joko · Senl!Jatin 8431: reistraattorinkontt•oriin taikka kuvernööTiUe, jossa viime- 8432: mainitussa tapauksessa kuvernööri vaatikoon valituksesta 8433: asianomaisten selityksen sekä s•en jälkeen toimittakoon vali- 8434: tuksen ja asiaan kuuluvat asiakirjat oman lausuntonsa kan-ssa 8435: Senaattiin. 8436: 8437: 8438: 8439: 8440: HeJ.singis.sä, ~omen Senaatin kirjapainoiS•a, 1917. 8441: 1917.- V. H.- Esitys N:o 7. 8442: 8443: 8444: 8445: 8446: L a k i v a Ii o .k u n n a n m i e t i n t ö N:o 8447: 15 hallituksen esityksen johdosta, joka sisälti;iä 8448: ehdotuksen laiksi Korkeimmasta Hallinto- 8449: oikeudesta. 8450: 8451: Tämän hallituksen esityksen N :o 7 on Eduskunta lähet- 8452: tänyt I,akivaliokuntaan valmisteltavaksi. 8453: 8454: 8455: 8456: Kun Suomi Porvoon valtiopäivillä 1809 muodostui val- 8457: tioksi Venäjän keisarikunnan yhteyteen, kävi tarpeelliseksi 8458: järjestää maalle keskushallitus eri hallintolaitosten sijaan, 8459: joita vaille Suomi oli jäänyt Ruotsista tapahtuneen eroamisen 8460: jdhdosta: Siinä tarkoituksessa perustettiin Suomen hallitus- 8461: konselji, jonka ohjesääntö vahvistettiin elokuun 18 päivänä 8462: 1809. Tämä hallituslaitos, joka vuonna 19'16 sai Suomen 8463: Senaatin nimen, jakautui kahteen osastoon, joista Talous- 8464: osasto oli hallintoa ja hallinto-oikeudellista lainkäyttöä var- 8465: ten. Senaatin nykyisin voimassa olevan, syyskuun 13 päi- 8466: vänä 1892 annetun ohjesäännön 9·4 §:n mukaan on Talous- 8467: osaston tehtävänä edelleenkin hoitaa myöskin hallinto-oikeu- 8468: dellinen lainkäyttö viimeisessä oikeusasteessa. Tämä järjes- 8469: tys ei ole tyydyttävä. Niinkuin Eduskunta toisilla valtio- 8470: päivillä vuonna 1908 tekemässään anomuksessa, pyytäessään 8471: esitystä erityisen tuomioistuimen perustamisesta. käsittele- 8472: mään viimeisenä oikeusasteena hallinto-oikeudellisia valitus- 8473: asioita, on huomauttanut, ei sanottujen asiain käsittely Ta- 8474: lousosastossa ole riittävän joutuisa eikä myöskään anna tar- 8475: peellisia takeita oikeasta ratkaisusta, roun sanotun osaston 8476: jäseniä nimitettäessä ei voida panna erityistä huomiota hei- 8477: dän kykyynsä hallinto-oikeudellisessa lainkäytössä. Vii- 8478: 2 1917.- V. .H.- Esitys N:o 7. 8479: 8480: meksimainittu seikka sekä Talousosaston jäsenten usein ta- 8481: pahtuva vaiMo estävät myöskin syntymästä vakiintunutta 8482: oikeudenkäyttöä, mikä kuitenkin olisi erittäin tärkeätä Suo- 8483: men hallinto-oikeuden muodollisesta puutteellisuudesta ai- 8484: heutuvien haittojen vähentämiseksi sekä ohjeeksi oikeuden- 8485: käytölle alemmissa oikeusasteissa. Kun hallinto-oikeudel- 8486: listen valitusasiain lukumäärä on tuntuvasti kasvanut ja huo- 8487: mautetut haitat jo senkin takia tulleet yhä enemmän näky- 8488: viin, on hallitus katsonut, ettei erityisen tuomioistuimen pe- 8489: rustamista mainittujen asiain käsittelyä varten voida enää 8490: lykätä, ja senvuoksi valmistuttanut Eduskunnalle nyt anne- 8491: tun esityksen tällaista tuomioistuinta koskevaksi laiksi. 8492: 8493: Hallintoviranomaisten· järjestysmuoto on tietysti sovitettu 8494: niiden päätoimintaa, varsinaista hallintoa varten, jossa tar- 8495: koituksenmukaisuuden näkökohdat yleensä ovat määräävinä, 8496: ja tämä vaikuttaa sen, etteivät ne ole soveliaita ratkaisemaan 8497: sellaisia asioita, jotka olennaisesti kuuluvat oikeudenkäyt- 8498: töön ja joihin nähden on vain vahvistettava, mitä on pidet- 8499: tävä voiwassa olevan lain mukaisena. Useimmissa sivistys- 8500: maissa on tämän johdosta p.erustettu erityisiä hallinrtotuomio- 8501: istuimia, joko siten että hallinto-oikeudelliset riita-asiat on 8502: siirretty täydelliselle tällaisia tuomioistuimia käsittävälle 8503: oikeusastelaitokselle, tai siten että aiempina oikeusasteina 8504: hallintoviranomaiset käsittelevät mainittuja asioita ja vii- 8505: meisenä asteena erityinen hallintotuomioistuin. Täydellisen 8506: 1 8507: 8508: 8509: 8510: oikeuslaitoksen aikaansaaminen meillä vaatisi, niinkuin esi- 8511: tyksessäkin huomaute~aan, liian suuria kustannuksia ja vii- 8512: vyttäisi uudistuksen toteuttamista. Esityksessä ehdotetaan 8513: senvuoksi perustettavaksi erityinen Senaatista erillään oleva 8514: tuomioistuin, joka ylimpänä oikeusasteena käsittelisi hallinto- 8515: oikeudellisia valitusasioita. 8516: Mitä tulee kysymykseen tämän uuden laitoksen, Kor- 8517: keimman Ha:llinto-oikeuden, toimivallasta, ehdotetaan esityk- 8518: sessä, että ne hallinto-oikeudelliset valitusasiat, jotka tähän 8519: saakka on ratkaistu Senaatin Talousosastossa, siirtyisivät 8520: Korkeimman Hallinto-oikeuden käyteltäviksi, lukuunotta- 8521: Korkein Hallinto-oikeus. 3 8522: 8523: matta valituksia, jotka koskevat nimitysasioita, sekä valituk- 8524: sia, joiden ratkaisu pääasiassa riippuu päätöksen tai toimen- 8525: piteen tarkoituksenmukaisuuden harkitsemisesta. Ensiksi 1 8526: mainittu poikkeus aiheutuu siitä, että valituksen ratkaise- 8527: minen on yksinkertaista ja pääasia.n, virkanimityksen, täy- 8528: tyy asianmukaisesti olla hallituksen määrättävänä. Jälkimäi- 8529: n.en poikkeus johtuu taas asian luonnosta. Pätevyysriitojen 8530: syntymisen ehkäisemiseksi Senaatin ja Hailinto-oikeuden vä- 8531: lillä näihin viimeksi mainittuihin asioihin nähden, olisivat 8532: nekin jätettävät Hallinto-oikeuteen, joka lopullisesti harkit- 8533: sisi kysymyksen oikeuspaikasta. Siinä tapauksessa, että sa- 8534: massa asiassa valitukse.en liittyy kysymys hallinnollisesta 8535: toimenpiteestä, ratkaisisi K-orkein Hallinto-oikeus valituksen 8536: ja siirtäisi asian muulta osalta Senaattiin. 8537: Paitsi Talousosastossa käsitellään hallinto-oikeudellisia 8538: valitusasioita tätä nykyä myöskin Senaatin Oikeusosastossa. 8539: Tärkeimmät näistä ovat valitukset maanjako-oikeuden pää- 8540: töksistä eli n. k. jakoasiat, valitukset kuvernöörien antamista 8541: päätöksistä ja kuvernöörien alistukset asioissa, jotka kosk-e- 8542: vat eduskuntavaalien vaaliluetteloa ja valtiopäivämiesten 8543: vaalia, sekä valitukset kuvernöörien päätöksistä, j-oilla irto- 8544: laisia on tuomittu yleiseen työhön. Jakoasioissa joutuu usein 8545: ratkaistavaksi omistusoikeutta koskevia kysymyksiä, jotka. 8546: asianmukaisesti kuuluvat yleisen tuomioistuimen käsiteltä- 8547: viin. Ilmeisesti tästä syystä ei esityksessä olekaan ehdotettu, 8548: että jakoasiat siirrettäisiin Kork.eimpaan Hallinto-oikeuteen, 8549: vaan on ne, niinkuin näkyy esityksestä laiksi Korkeimmasta 8550: Oikeudesta, ehdotettu jätettäviksi viimeksimainitun oikeuden 8551: ratkaistaviksi. Edellä mainituista asioista ovat sitä vastoin 8552: muut, jotka luonteeltaan ovatkin puhtaasti hallinto-oikeudel- 8553: lisia, Eihdotettu siirrettäviksi Korkeimpaan Ha:llinto-oikeu- 8554: teen ja senvuoksi laadittu ehdotukset laeiksi 20 päivänä hei- 8555: näkuuta 1906 annetun Vaalilain 13 ja 16 §:n sekä huhti- 8556: kuun 2 päivänä 1883 irtolaisista ja niiden kanssa menettele- 8557: misestä annetun asetuksen 9 §:Ii muuttamisesta. 8558: Esityksen mukaan tulisi Korkeimmalla Hallinto-oikeu- 8559: d€lla varsinaisen toimintansa ohella olemaan se tärkeä teh- 8560: 4 1917.- V. M.- Esitys N:o 7. 8561: 8562: tä.vä, että se antaisi Senaatille lausuntoja. ha:llinnollisissa lain- 8563: säädäntökysymyksissä. Kun Hallinto-oikeus luonnollisesti 8564: tulee perinpohjaisesti perehtymään hallinnolliseen lainsää- 8565: däntöön ja silloin myöskin havaitsemaan sen puutteet, on 8566: esityksessä lisäksi ehdotettu, että Hallinto-oikeus saisi aiote- 8567: oikeuden sanotun lainsäädännön muuttamiseen ja selittämi- 8568: seen, niin että se saisi siitä tehdä esityksiä Senaatille. 8569: Korkein Hallinto-oikeus tulisi esityksen mukaan {)lemaan 8570: tuomionvoipa, jos viisi jäsentä on saapuvilla, mutta ehdote- 8571: taan että neljäkin jäsentä voisi 'Päättää asian, jos väJhintään 8572: kolme on pääitöksestä yhtä mieltä. Poikkeus on aiheutunut 8573: siitä, että on ta:hdottu välttää korottamasta jäsenlukua kuutta. 8574: korkeammaksi, mikä mahdollisen sairaus- tai muun esteen 8575: varalta olisi muuten ollut välttämätöntä. 8576: Esityksessä on ehd~tettu Korkeimman Hallinto-oikeuden 8577: kä.siteltäväin valitusasiain valmisteluun ja esittelyyn nähden 8578: sellaista järjestelmää, että sanotut tehtävät kuuluisivat yhä 8579: edelleen Senaatin toimituskunnille ja ettei hallinto-oikeuteen 8580: siis otettaisi eri esittelijöitä. Ehdotetun järjestelmän puolesta 8581: an esityksessä huomautettu, että siten tulisi pidetyksi yllä 8582: .läheinen yhteys varsinaisen hallinnon ja hallinn{)llisen lain- 8583: käytön välillä. Se asiantuntemus, jonka Senaatin virkamie- 8584: het saavuttavat hallintoasioissa, tulisi siten Korkeimman 8585: Hallinto-oikeudenkin hyväksi. Kun asiat voitaisiin jät~ 8586: Senaattiin, vältettäisiin muutoin mahdolliseksi käyvä oikeu- 8587: den menettäminen. Sanottu järjestelmä aiheuttaisi myöskin 8588: vähemmän menoja valtiolaitokselle. Ruotsissa on muuten sa- 8589: manlainen järjestelmä käytännössä. Hallitus on näistä :;,yistä 8590: ehdottanut, että esitetty järjestellmä ainakin toistaiseksi hy- 8591: väksyttäisiin meilläkin. Ne asiat, j{)tka on siirretty S'enaa- 8592: tin Oikeusosastosta Korkeimman Hallinto-oikeuden ratkais- 8593: taviksi ja jotka ennen on valmisteltu sanotussa osastossa, 8594: tulisivat siinä tapauksessa asianmukaisesti esiteltäviksi oi- 8595: keustoimituskunnasta. 8596: Korkein Hallinto-oikeus. 8597: 8598: Ne pää'haitat, jotka johtuvat siitä, että hallinto-oikeudel- 8599: liset riita-asiat viimeisessä oikeusal:>teessa ovat hallituksen 8600: käsiteltäviä, ovat, niinkuin jo huomautettu, toisaalta siinä, 8601: että sanotut asiat liian paljon kysyvät 'hallituksen aikaa ja 8602: työvoimaa yleisempää luontoa olevain tehtäväin vahingoksi 8603: ja toisaalta siinä, ettei oikeusturvallisuuden kannalta ole riit- 8604: täviä takeita puheenalaisten asiain tyydyttävästä lopullisesta 8605: käsittelystä. Näistä ja esityksessä lisäksi mainituista syistä 8606: ei voi olla kuin yksi mielipide ylimmän hallinnollisen tuo- 8607: mioistuimen perustamisen tarpeel'lisuudesta. Ne yleiset peri- 8608: aatteet, joita sitä tarkoittavaa lakiehd·otusta laadittaessa on 8609: esityksessä noudatettu, ovat myöskin Valiokunnan mielipi- 8610: teen mukaan yleensä oikeita tai ainakin nykyoloissa hyväk- 8611: syttäviä. 8612: Eräs tärkeä periaatteellinen muistutus kuitenkin täytyy 8613: lakiehdotusta vastaan telhdä. ,Niinkuin V aliakunta mietin- 8614: nössään, jonka Valiokunta on antanut 'hallituksen esityksen 8615: johdosta laiksi Korkeimmasta Oikeudesta, on tarkemmin esit- 8616: tänyt, tulee tuomioistuimien valtionlaitoksina olla tehok- 8617: kaan julkisen valvonnan alaisia. Esityksessä järjestetty val- 8618: vonta supistuisi kuitenkin siihen, minkä Senaatin prokuraat- 8619: tori voisi toimittaa. Tämän ·valvonnan laadusta viittaa Va- 8620: liokunta siihen, mitä mainitussa mietinnössä on siitä esitetty. 8621: Katsoen sen ehdotuksen~ minkä V aliakunta on sanotussa mie- 8622: tinnössä tehnyt riittävän valvonnan aikaansaamiseksi Kor- 8623: keimman Oikeuden toimintaan, soveltuvan m;yöskin Kor- 8624: keimpaan Hallinto-oikeuteen nähden, esittäiä. Valiokunta siis, 8625: että Korkeimman Hallinto-oikeuden jä.senet olisivat nimi- 8626: tettävät viideksi vuodeksi kerrallaan. Nimitys olisi oleva 8627: Senaatin asiana, mutta Senaatin tulisi hankkia eduskunnalta 8628: lausunto eihdokkaista. Jäseniä uudelleen nimitettä-essä olisi 8629: etusija ()lleva entisillä, elleivät he virkatoimessaan ol-e anta- 8630: neet aihetta oikeutettuun moitteeseen. Laki,e'hdotuksen 6 § 8631: on tämän mukais-esti muodosteltu. - Muutos, joka on tehty 8632: 9 §:ään, on johtunut siitä, ettei toimituskirjain poisantami- 8633: nen ole Senaatin toimituskuntain vaan sen r.eistraattorin 8634: asiana. :Muut lakiehdotukseen tehdyt muut<Okset eivät kai- 8635: paa perustelua. 8636: 6 1917,.- V. M.- Esitys N:o 7. 8637: 8638: Lopuksi on mainittava, että Perustuslakivaliokunta, jolta 8639: oli rpyydetty lausuntoa sii1Jä, sisältäisikö lakiehdotus Kor- 8640: keimmasta Hallinto-Oikeudesta säännöksiä, joiden voitaisiin 8641: katsoa kvsk-evan rperustuslakia, on vasta~skirjelmässään, joka 8642: liitetään tämän mietinnön dheen, lausunut, että mainittu 8643: lakiehdotus sisältää vain sellaista uudistusta koskevia sään- 8644: nöksiä, joka on ilman ,perustuslain· muutosta aikaansaata- 8645: vissa. Lakivaliokunta on tästä kysymyksestä samalla kan- 8646: nalla, joten Valiokunnan käsityksen mukaan puheenaolevaa 8647: lakiehdotusta ei ole käsiteltävä siinä järjestyksessä kuin pe- 8648: rustuslain muuttamisesta on säädetty. 8649: 8650: 8651: Edellä esittämänsä nojalla Valiokunta kunnioittaen eh- 8652: dottu, 8653: että Eduskunt(J! hyväksyisi seuraauan W1ki- 8654: ehdotuksen: 8655: 8656: 8657: Laki 8658: Korkeimmasta Hallinto-oikeudesta. 8659: 8660: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seu- 8661: raavaa: 8662: 1 §. 8663: Ne hallinto-oikeudelliset valitusasiat, jotka tähän saakka 8664: on ratkaistu Senaatin talousosastossa, käsittelee tästä 8665: lä:htien, 2 ja 3 §:ssä säädetyin poikkeuksin (poist.), erityinen 8666: tuomioistuin, jonka nimenä on Korkein Hallinto-oikeus. 8667: Korkeimman HalLinto-oikeuden tulee tutkia ja ratkaista 8668: &Siat, joista -erinäisten asetusten nojalla tehdään valituksia 8669: Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen taikka jotka sinne alistetaan, 8670: samoin kuin hakemukset meneiJetyn ajan takaisinsaamisesta 8671: ja lainvoiman saaneen päätöksen purkamisesta sellaisissa 8672: hallintoasioissa, jotka kuuluvat tämän tuomioistuimen taikka 8673: Senaatin talousosaston käsit-eltäviin. 8674: Korkein Hallinto-oikeus. 7 8675: 8676: Tämän {)ikeuden on myös pidettävä silmällä alempien 8677: viranomaist~n ha Uin to-oikeudellista lainkäyttöä. 8678: 8679: 2 §. 8680: Valitukset, jotka koskevat nimitysasioita, käsittelee edel- 8681: leenkin Senaatti. Sama olkoon laki, mitä tulee valituksiin 8682: as101ssa, jotka lain mukaan on alistettu Senaatin tutkitta- 8683: viksi. 8684: 3 §. 8685: Jos Korkein Hallinto-oikeus katsoo valituksen koskevan 8686: kysymystä, jonka ratkaisu pääasiassa riippuu päätöksen tai 8687: toimenpiteen tarkoituksenmukaisuuden harkitsemisesta, on 8688: asia jätettävä Senaatin ratkaistavaksi. 8689: Jos asiassa, josta 1 momentissa on puhe, on kysymys 8690: • myös siitä, onko päätös tai toimenpide lainvastainen, anta- 8691: koon Korkein Hallinto-oikeus siitä lausuntonsa. 8692: Korkeinftnan Hallinto-oikeuden tässä pykälässä. tarkoi- 8693: tettua toimenpidettä tai lausuntoa notulatettak00t1. 8694: 8695: 4 §. 8696: Jos valitukseen liittyy samaa asiaa koskeva anoonus 8697: hallinnollisesta toimen.piteestä, ratkaiskoon Korkein Hallinto- 8698: oikeus valitusasian ja siirtäköön asian muulta osalta Senaa- 8699: tin päätettäväksi. 8700: 5 '§. 8701: Korkeimman Hallinto-oikeuden 'tulee Senaatin pyyn- 8702: nöstä antaa lausuntoja hallinnollisista lainsäädäntökysy- 8703: myksistä. 8704: Jos hallintoa koskevan :lain tai asetuksen muuttaminen 8705: tai selittäminen osoittautuu tarpeen vaatimaksi, saa Korkein 8706: Hallinto-oikeus tehdä siitä esityksen Senaatille. 8707: 8708: 6 §. 8709: Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa tulee olla presidentti 8710: ja. väJhintään viisi lhallintoneuv.osta. Näihin toimiin asettaa 8711: Senaatti joka viides VUQsi, hankittwaa:n Eauslvunnan lOl.USUn-- 8712: non tekemästään ehdollepanosta, oikeamie'lisiä ja laioop'Jli- 8713: 8 1917.- V. M'.- Esitys N:o 7. 8714: 8715: neita kansalaisia, joiLla on taitoa ja kokemusta tuomarin- tai 8716: hallintotoimissa. Vähintään puoleHa Korkeimman Hallinto- 8717: oikeuden jäsenistä tulee olla kel•poisuus tuomarinvirån hoi- 8718: toon. 8719: Jäseniä um.delleen nimiteWJ,essä s((ll)koot etwsijan entiset 8720: jäsenet, jotka virkatoimessaan eivät ole antaneet aihetta oi- 8721: keutettuun moitteeseen. Korkeimman Hallinto-oikeuden jä- 8722: senten viisiVIOOtisen toimikauden aik'ana älköön avoimeksi 8723: iout<unutta paikkaa täytettäko pitemmäksi kt,in jäljellä o~e 8724: vaksi ajaksi. 8725: Ylempien ja alempien oikeuksien tuomareilla perustus- 8726: laissa vakuutettu oikeus, ettei heitä saa ilman laillista 8727: tutkimusta ja tuomiota virasta erottaa, olkoon voimassa 8728: myös Kmkeimman Ha'lllint·o-oik-euden presidenttiin ja jäS& 8729: niin nähden niin kauan kuin heidän toimikautensa kestää. • 8730: 8731: 7 §. 8732: Korkein Hallinto-oikeus on tuomionvoipa, kun viisi 8733: jäsentä on läsnä, kuitenkin voi neljä päättää asian, jru~ 8734: vähintään kolme jäsentä on päätöksestä yhtä mieltä. 8735: Asiain käsittelyssä Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa 8736: nouda tettakoon laillista oikeudenkäyntijärjestystä. 8737: 8 §. 8738: Milloin asian ratkaisu niin vaatii, hankkikoon Korkein 8739: Hallinto-oikeus lausunnon tai selityksen viranomaiselta 8740: sekä antakoon määräyksen todistajan tai asiantuntijan kuu- 8741: lustamisesta tuomioistuimessa. 8742: 8743: 9 §. 8744: Asiat, jotka kuuluvat Korkeimman Hall:into-oikeuden 8745: käsiteltäviin, valmistellaan ja esitellään asianomaisesta 8746: Senaatin toimituskunnasta, jonka asiana myös on toimitus- 8747: kirjain valmistaminen (poist.) 8748: 8749: 10. §. 8750: Korkein Hallinto-oikeus päättäköön töiden jak8.1Illisesta 8751: jäsentensä kesken sekä laatikoon työjärjestyksensä. 8752: Korkein Hallinto-oikeus. 9 8753: 8754: 11 §. 8755: Senaatin prokuraattorilla olkoon Korkeimmassa HaUinto- 8756: oikeudessa sama toimivalta ja samat tehtävät, jotka hänellä 8757: on ollut Senaatin oi!eusosastossa. 8758: 8759: 12 §. 8760: Viran toimituksessa tekemästään virheestä pannaan Kor- 8761: keimman Hallinto-oikeud~n presidentti ja hallintoneuvos 8762: syytteeseen Korkeimmassa Tuomioistuimessa. 8763: 8764: 13 §. 8765: Korkeimman Hallinto-o~kk>uden tuomibistJa, päiitöksistä 8766: ja pöytäkirjoista anootbakoon v'tlladittaessa säädettyjä mak- 8767: suja vastaan jäljennöksiä ja ott'eita. 8768: Leimapa.perin käyttämi.sestä Korkeimman Hallinbo-Dikeu- 8769: den toimituskirjoissa sekä näistä suoritettavista maksuista 8770: olkoon voimassa, mitä Senaatin toimituskirjoista on säädetty. 8771: 8772: 14 §. 8773: Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöön- 8774: panemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella 8775: asetuksella. 8776: 15 §. 8777: Tämä laki astuu voimaan ......................... . 8778: Ne jutut ja asiat, jotka tämän lain mukaan kuuluvat 8779: Korkeimman Hallinto-oikeuden käsiteltäviin, mutta jotka 8780: sanottuna päivänä ovat vireillä Senaatissa taikka' Kor- 8781: kei,mmassa Tuomioistuimessa, siirretään Korkeimpaan Hal- 8782: linto-oikeute€'11. 8783: 8784: 8785: 8786: Laki 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun 8787: Vaalilain 13 ja 16 §:n muuttamisesta. 8788: 8789: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä- 8790: ten, että 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain 13 8791: ja 16 § muutetaan näin kuuluviksi: 8792: 10 1917.- V. H.- Esitys N:o 7. 8793: 8794: 13 §. 8795: Jos joku tahtoo hakea muutosta kuvernöörin päätökseen, 8796: tahköön sen valituksella, joka a.setetaan Korkeimmalle 8797: Hallinto-oikeudelle ja annetaan kuvernöörille viimeistään 8798: ennen kello kahtatoista neljäntenätoista päivänä päätöksen 8799: kuuluttamisesta luki,en. 8800: Kun valitus on tehty, lähettäköön kuvernööri sen ynnä 8801: jäljennöksen päätöksestä ja asiakirjat heti mainitun ajan 8802: kuluttua Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen; mutta muuss~ 8803: tapauksessa kuvernööri ilmoittakoon vaalilautakunnalle, että 8804: päätös on saanut lainvoiman. 8805: Korkein Hallinto-otikeus toimituttaa kuvernöörin kautta 8806: vaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen. 8807: 8808: 16 §. 8809: Ennen uusia vaaleja on vaaliluettelo niin tarkastettava, 8810: kuin 8 § :ssä on sanottu, sekä heti sen jälkeen kymmenen 8811: päivän kuluessa asianmukaisen valvonnrun alaisena pidettävä 8812: äänestysalueella esiUevantuna, josta kuulutuksella on tieto 8813: annettava. 8814: Vaatimus <Vaa.liluette1on oikaisemisesta on saman ajan 8815: kuluessa kirjallisesti lautakunnalle esitettävä. Jos vaatimus 8816: tarkoittaa jonkun poistamista vaaliluettelosta, antakoonlauta- 8817: kunta kirjelmän hänen tiedoheen 10 §:ssä mainituss,a järjes- 8818: tyksessä, kehottaen häntä '5eitsemän päivän kuluessa edellä 8819: 1 momentissa mainitun ajan loputtua antamaan kirjallisen 8820: selityksensä. 8821: Sen jälkeen menetellään asiassa niinkuin 11 §:ssä on 8822: säädetty; ja kuvernöörin tulee joutuisasti alistaa asia,sta 8823: anta~ansa päätös. Korkeimman Hallinto-oikeuden tutkitta- 8824: vaksi. 8825: Korkein Hallinto-oikeus. 11 8826: 8827: 8828: Laki 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista 8829: ja niiden kanssa menettelemisestä annetun ase- 8830: tuksen 9 §:n muuttamisesta. 8831: 8832: Suomen eduskunnan päätöksen mu'kaisesti säädetään tä- 8833: ten, että 2 päivänä huhti•kuuta 1883 irtolaisista ja niiden 8834: kanssa menettelemisestä annetun asetuksen 9 § muutetaan 8835: näin kuuluvaksi: 8836: 8837: 9 §. 8838: Muutosta päätökseen saadaan ha:kea Korkeimmassa 8839: Hallinto-oikeudessa valituksella, joka, ynnä päätöksen ja 8840: valituksessa mainittujen, ennen sisäänantamattomain asia- 8841: kirjain kanssa on viimeistään yhdentenäkolmatta päivänä 8842: julistamisen jälkeen, julistamispäivää ·kumminkaan luke- 8843: matta, laillisessa järjestyksessä annettava joko Sena,atiR 8844: reistraattorinkontwriin taikka kuvernöörille, jossa viime- 8845: mainitussa tapauksessa kuvernööri vaatikoon vaHtuksesta 8846: a"Sianomaisten selityksen sekä s·en jälkeen toimittakoon vali- 8847: tuksen ja asiaan kuuluvat asiakirjat oman lausuntonsa kanssa 8848: Senaattiin. 8849: 8850: 8851: Tämän asian k!ä.sittelyyn ·ovat ottaneet osaa puheenjoh- 8852: taja Sopanen, varaJpuheenjohtaja AiTola, jäsenet Ala.virts, 8853: Aronen, Gadolin, Hakala, Anni Huotari, Alma. Jokinen, Ko- 8854: tila, Lapveteläinen, A. Mäkelin, Nurminen, Raa·de, Pesonen, 8855: Sttarelainen, L. T;y:ppö ja Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet 8856: Furnhj•elm, Juutilainen, Korhonen .ia Väisänen. 8857: 8858: Hfllsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1917. 8859: 12 1917.- V. M.- Esitys N:o-7. 8860: 8861: 8862: 8863: 8864: Vastalauseita. 8865: I. 8866: Viitaten nii,hin 11erusteluihin, jotka jäsenten riippumatto- 8867: muuden ja erottamattomuuden välttämättömyydestä olen 8868: esittänyt vastalauseessani Lakivaliokunnan mietintöön 8869: N :o 14 hallituksen esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuk- 8870: sen laiksi Korkeimmasta Oikeudesta, kunnioittaen ehdotan 8871: että Eduskrunta hyväksyisi ehdotuksen Laista 8872: Korkeimm!OJSta H.allinto-oi~ta 6 § esityksen 8873: mukaisena.· 8874: :Muutoin olen sitä mieltä, että kun lakiehdotuksen Ker- 8875: keimmasta Hallinto-oikeudesta 1 § :n säännös sisältää poik- 8876: keuksen hallitsijalle perustuslain mukaan. kuuluvasta hallin- 8877: nollisesta lainkäytöstä ja sen yleisestä valvonnasta, minä 8878: kunnioitta.en ehdotan, 8879: että lakiehdotus käsiteltäisiin siinä järjestyk- 8880: SfJSSä kuin perustusl.ain muuttamisesta on sää- 8881: detty. 8882: Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1917. 8883: E. W. Sopanen. 8884: ·Tähän vastalauseeseen Y'htyvät: 8885: lf. H .. Kotila. Otto Pesonen. 8886: K. E. Raade. P. Saarelainen. 8887: I... Typpö. Iida Yrjö-Koskinen. 8888: V:.astala118e 11. 13 8889: 8890: 8891: 8892: 8893: II. 8894: 8895: Lakivaliokunta on ehdotuksessaan laiksi, joka koskee 8896: Korkeinta Hallinto-oikeudellista tuomioistuinta, muodosta- 8897: nut esityksen l&kiehdotuhen 6 § :n sellaiseksi, että valiokun- 8898: nan ehdotuksen mukaan Eduskunnalle pidätetään oikeus 8899: käyttää vaikutusvaltaa kyseessäolevan tuomioistuimen virka- 8900: nimityksiin ja että tuomioistuimen jäsenet asetetaan viid:eksi 8901: vuod~ksi, jolloii'l sillä, jota vastaan ei ole oikent.attua moi- 8902: iPetta ilmaantunut, olisi toiveita tulla nimitetyksi uudeHeen. 8903: Tätä ehdotusta vastaan tulee ensi sijassa tehdä se muis- 8904: tutus, että Eduskunnalle varattu oikeus ottaa osaa virkanimi- 8905: tykseen merkitsee uuden, valtiomuodollemme vieraan peri- 8906: aatteen ottamista käytäntöön, periaatteen, joka tuo mukanaan 8907: sellaista valtiotehtäväin sekoittamista, mikä on omiaan ai- 8908: heuttamaan sekaannusta ja järkytyksiä m11!an hallintoko- 8909: neistossa. 8910: Ehdotus, että nimitysten Korkeimpaan Hallinto-oikeudel- 8911: liseen tuomioistuimeen tulee tapahtua määräiaj-aksi ja että jä- 8912: senyyden uudistaminen edellyttää hyvää suhdetta, joka olisi 8913: viime kädessä Eduskunnan ratkaistava, näyttää taas vaikut- 8914: tavan 'Elrään tärkeän ~dellytyksen kä;y-täntöönottamista vas- 8915: taan, johon esityksen 'lakiehdotus nojautuu, nimittäin toivo- 8916: mukseen valmistaa suuresti enennetty itsenäinen asema Kor- 8917: keimmalle Hallinto-tuomioistuimelle ja siten tehdä mahdolli- 8918: :reksi hallinto-oikeudellinen lainkäyttö, ~jonka toiminnalle 8919: laki tulisi olemaan osviittana enemmän kuin tähän asti on 8920: ollut laita. 8921: Saan senvuoksi esittää 8922: että Eduskunta hyväksyisi l!akiehdot-uksen 8923: 6 §:n niin ktml,um'I'/Ja kuin se (m, osityksessä. 8924: 14 1917.- V. M.- Esitys N:o 7. 8925: 8926: Lakivaliokunta on viittaamalla siihen lausuntoon, jonka 8927: Perustuslakivaliokunta on antanut esityksen ehdotuksesta 8928: laiksi, joka koskee Korkeinta Hallinto-oikeudellista tuomio- 8929: istuinta, selittänyt ol-evansa sillä kannalla, että Lakivalio- 8930: kunnan ehdotus samaksi laiksi ei sisällä perustuslakia kos- 8931: kevia säännöksiä. Kysymys, koskevatko Lakivaliokunnan 8932: ottamat Eduskunnan myötävaikutusta virkanimityksiin tar- 8933: koittavat uudet määräykset perustuslakia, ei kuitenkaan ole 8934: lainkaan ollut P_!3rustuslakivaliokunnan tutkittavana. Kun 8935: joka tapauksessa viimeksimainittu määräys kiistämättömä~tti 8936: on sen luontoinen, että se koskee perustuslakia, ehdotan 8937: että lakiehdotus käsiteltäisiin siinä järjAstyk- 8938: sessä kuin V. J:n 60 § määrää. 8939: 8940: Helsingissä heinäkuun 9 päivänä 19!17. 8941: 8942: A. W. Gadolin. 8943: 8944: 8945: Tähän yhtyy 8946: 8947: An.nie FUI'llbjelm. 8948: Liite. 15 8949: 8950: SUOMEN EDUSKUNNAN 8951: 8952: ERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. 8953: Liite. 8954: Helsingissä, 8955: 29 p. kesäkuuta 1917. 8956: 8957: 8958: 8959: 8960: L a k i v a l i o k u n n a 1 l e. 8961: 8962: Kirjelmällä tämän kesäkuun 9 päivältä on Lakivaliokunta 8963: pyytänyt Perustuslakivaliokunnan lausuntoa siitä, missä 8964: määrin Hallituksen esityksissä N :o 6 ja 7 olevat lakiehdotuk- 8965: set Korkeimmasta Oikeudesta ja Korkeimmasta Hallinto- 8966: oikeudesta ehkä sisältävät säännöksiä, joiden voidaall' katsoa 8967: koskevan perustuslakia, ja olisiko säännös, joka veivoittaisi 8968: mainittujen tuomioistuinten jäsenet määräikään tultuansa 8969: eroamaan virastaan, senlaatuinen. 8970: 8971: Perustuslakivaliokunnan mielestä eivät lakiehdotukset 8972: Korkeimmasta Oikeudesta ja Korkeimmasta Hallinto-oikeu- 8973: desta sisällä säännöksiä, joiden voitaisiin katsoa koskevan 8974: perustuslakia. 8975: Valiokunnassa on tosin huomautettu, että 1772 vuoden 8976: Hallitusmuodon 8 § :n mukaan tuli Oikeusrevisionissa, sa- • 8977: maten kuin 1789 vuoden Yhdistys- ja Vakuuskirjan 2 koh- 8978: dan mukaan Kmkeimmassa Oikeudessa hallitsijalla olla 8979: kaksi ääntä, ja että Yhdistys- ja Vakuuskirjan 2 kohdan mu- 8980: kaan tuli Korkeimmassa Oikeudessa olla jäseninä sekä aate- 8981: lisia että aatelittomia miehiä. 8982: Tämän johdosta on kuitenkin otettava huomioon, että 8983: kun hallitsija, Suomen tultua yhdistetyksi Venäjän kanssa, 8984: tuli olemaan vieras maan oikeuslaitokselle ja lisäksi asui 8985: maan ulkopuolella, oli itsestään selvää, ettei hän voinut 8986: ottaa henkilökohtaisesti osaa lainkäyttöön eikä olla jäsenenä 8987: korkeimmassa tuomioistuimessa. Tämä perustuslain mu- 8988: 16 1917.- V. M.- Esitys N:o 7. 8989: 8990: kaan hallitsijalle kuuluva oikeus täytyy siis katsoa jo tuona 8991: ajankohtana lakanneen olemasta voimassa. Niinpä ei myös- 8992: kään Hallituskonseljin ohjesäännössä 1'8 päivältä elokuuta 8993: 1809 eikä Senaatin ohjesäännössä 13 päivältä syyskuuta 1892 8994: mitään mainita tästä hallitsijan oikeudesta. Vieläpä kats.ot- 8995: tiin niissä voitavan antaa kenraalikuvernöörille oikeus ottaa 8996: osaa oikeusosaston tuomitsemistoimintaan eräänlaisissa asi- 8997: oissa. Hallitsijat eivät myöskään ole kuluneena yli sadan 8998: vuoden aikana sanottua oikeutta koskaan käyttäneet. Näin 8999: ollen on puheena oleva perustuslain säännös menettänyt voi- 9000: mansa, eikä siis voi olla esteenä kysymyksessä olevalle lain- 9001: säädäntötoimenpiteelle, sitäkin vähemmän kun hallitsijaa ei 9002: enää ole olemassa. 9003: Mitä taas tulee siihen huomautukseen, että Korkeimmassa 9004: Oikeudessa perustuslain mukaan tulisi olla myöskin aatelisia, 9005: niin esityksessä oleva lakiehdotus ei sisällä mitään määräyk- 9006: siä oikeuden jäsenten säädystä, eikä siis muuta tai kumoa 9007: sitä, mitä tässä suhteessa on katsotta'Va perustuslain mukaan 9008: voimassa olevan. Sitä paitsi voidaan katsoa Yhdistys- ja 9009: V akuuskirjan mainitun säännöksen käyttämättömyyden pe- 9010: rusteella menettäneen voimansa. Tosin Hallituskonseljin 9011: ohjesäännössä vuodelta 1809 oli tämä perustuslain määräys 9012: vielä huomioon otettu, mutta kun käytännössä tuon tuostakin 9013: poikettiin siitä ja yleinen oikeuskäsitys maassa muuttui, me- 9014: netti sanottu säännös merkityksensä, eikä Senaatin ohjesään- 9015: . nössä vuodelta 1892 enää mitään huomiota kii:imitetty oi- 9016: keusosaston jäsenten säätyyn. 9017: Lakiehdotus Korkeimmasta Hallinto-oikeudesta sisältää 9018: vain sellaista uudistusta koskevia säännöksiä, joka olisi il- 9019: man 1perustuslain muutosta aikaan saatavissa. Eräitä ha.llin- 9020: nollisen lainkäytön aloja on jo aikaisemminkin yleisellä lailla 9021: säännöstelty katsomatta asian koskevan perustuslakia. 9022: Mitä sitten tulee siihen kysymykseen, olisiko säännös, 9023: joka veivoittaisi Korkeimman Oikeuden ja Korkeimman 9024: Hallinto-oikeud·en jäsenet määräikään tultuansa eroamaan 9025: virasta, perustuslakia koskeva, ei Valiokunnan mielestä sel- 9026: Liite. 17 9027: 9028: laiseen käisitykseen ole aihetta, koska on kysymys uudesta 9029: vasta I>erustettavasta virkakunnasta. 9030: Viitaten siihen, mitä edellä on esiintuotu, Perustuslaki- 9031: valiokunta saa käsityksenään lausua, 9032: etteivät yllämainitut Zakiehdotukset Kor- 9033: keimmasta Oikeudesta ja Korkeimmasta Hallinto- 9034: oikeudesta sisällä säännöksiä, jotkJa koskevat 9035: perustuslakia, sekä 9036: ettei myöskään säännös, joka velvoittaisi mai- 9037: nittujen tuomioistuinten jäsenet määräikään tul- 9038: tuansa eroamaan virasta, sisältäisi poikkeamista 9039: perustuslain säännöksistä. 9040: 9041: 9042: Perustuslakivaliokunnan puolesta: 9043: 9044: Yrjö Mäikelin. 9045: 9046: 9047: 9048: Asian käsit-telyyn ovaJt ottaneet osaa puheenjohtaJja Y. 9049: Mäkelin ja jäsenet Ingman, Alkio, Estlander, KU:usinen, 9050: Nevanlinna, Pennanen,. Rantanen, F., Retulainen, Tuoroi ja 9051: Wiik, K. H sekä varajäsenet Kujala, Nurmela, Ståhlberg, 9052: Suosalo ja Tirkkonen. · 9053: 9054: 9055: 9056: 9057: 2 9058: 18 1917.- V. M.- Esitys N:o 7. 9059: 9060: 9061: 9062: 9063: Vastalauseita. 9064: I. 9065: 9066: Korkeinta Oikeutta koskevassa lakiehdotuksessa on 1 ja 9067: 2· §:ssä säännöksiä, jotka käsityksen] mukaan sisältävät poik- 9068: keuksen perustuslaista ja joita siis ei voida aikaansaada 9069: muussa järjestyksessä kuin siinä, mikä perustuslain säätämi- 9070: sestä on voimassa. 9071: Yleisen tuomiovallan käyttämisestä korkeimmass.a oi- 9072: keusasteessa on säännöksiä sekä 1772 vuoden Hallitusmuo- 9073: dossa että 1789 vuoden Yhdistys- jru Vakuuskirjassa. Sa- 9074: maten kuin Hallitusmuodon 8 § :n mukaan Oikeusrevisio- 9075: nissa, samaten Yhdistys- ja V akuuskirjan 2 kohdan mukaan 9076: korkeimmassa oikeudessa tulee hallitsijalla olla kaksi ääntä. 9077: Yhdistys- ja Vakuuskirja.n 2 kohdan mukaan tu1ee korkeim- 9078: ~ massa oikeud.essa myöskin olla jäseninä sekä aatelisia että 9079: aatelittomia miehiä. Koska perustettavaksi aiotussa Kor- 9080: keimmassa Oikeudessa tuomiovaltru kuuluisi yksinään oi- 9081: keuden jäsenille, jotka olisivat nimitettävät säätyyn katso- 9082: matta, niin puheenalainen uudistus tulisi sisältämään poik- 9083: keuksen mainituista perustuslain säännöksistä. Jos lakiehdo- 9084: tuksen 1 § :.n 2 momentin säännös, ·että Korkeimman Oikeu- 9085: den on myös pidettävä silmällä tuomarien ja täytäntöönpano- 9086: viranomaisten oikeuden käyttöä, verrattuna 4 § :ru 1 ja 2 9087: kohtaan, olisi käsitettävä niin, että sen kantta lakkautettai- 9088: siin hallitsijan oikeus ylinnä valvoa oikeudenhoitoa ja 9089: siitä valvonnasta määrätä, voitaisiin S·enkin katsoa muut- 9090: tavan hallitsijalle perustuslain mukaan kuuluvaa hallitus- 9091: valtaa. ' 9092: Liite. 19 9093: 9094: Sen nojalla, mitä ·edellä on esiintuotu, olen sitä mieltä, 9095: että lakiehdotus Korkeimmasta Oikeudesta on käsiteltävä 9096: .siinä järjestyksessä kuin perustuslain muuttamisesta on sää- 9097: detty. 9098: K. J. Ståhlberg. 9099: 9100: 9101: Tähän vastalauseeseen yhtyvät 9102: 9103: IAuri Ingman. E. Nevanlinna. 9104: Pekka Pennanen. H. Repo. 9105: Santeri Alkio. K. Nurmela. 9106: Alfr. Retulainen. 9107: 20 1917.- V. M.- Esitys N:o 7. 9108: 9109: 9110: 9111: 9112: II. 9113: 9114: Srumalla kuin yhdyn siihen, mi1,ä ·ensimäisessä vastalau- 9115: seessa on tuotu esiin, pyydän lisäksi esittää seuraavaar. 9116: Lakiehdotus Korkeimmasta hallinto-oikeudesta tarkoittaa 9117: erityisen tuomioistuimen perustamista ylintä hallinto-oikeu- 9118: dellista lainkäyttöä varten. Tämä lainkäyttö oli Ruotsin 9119: vallan aikana kollegioiden ja viime käd·essä hallitsijan toimi- 9120: tettavana.. Vuoden 1809 jälkeen se on ollut uskottuna halli- 9121: tuskonseljin, sittemmin senaatin talousosastolle, joka on har- 9122: joittanut sitä hallitsijan nimessä. Kun tämä lainkäyttö ylim- 9123: mässä oikeusasteessa hallinto- ja taloudellisiin asioihin ~äh 9124: den nyt tulisi siirrettäväksi erityi·selle Korkeimmalle hal- 9125: linto-oikeudelle, kosketellee se hallitsijan perustuslaissa sää- 9126: dettyä hallitusvaltaa. 9127: '!'osin on myöhemmillä a:setuksilla erilaatuisia asioita siir- 9128: retty pois talonosaston tuomiopiiristä, ilman että se on ta- 9129: pahtunut huomioon ottamalla mitä perustuslain muuttami- 9130: sesta on säädetty. Mutta ylin hallinto-oikeudellinen lain- 9131: käyttö kuuluu kuitenkin yhä J)eriaatteellisesti hallitsijalle, 9132: j-oka harjoittaa sitä talousosaston kautta ja joka olisi oikeu- 9133: tettu, sikäli kuin siitä ei ole yleisessä laissa tavattavilla sään- 9134: nöksillä toisin määrätty, pidättämään sen hänen itsensä rat- 9135: kaistavana sekä siinä suhteess·a antamaan siitä määräyksiä. 9136: Samaten tulee tämän lainkäy·tön yleisen valvonnan katsoa 9137: kuuluvan hallitsijalle. Tämä jdhtuu Hallitusmuodon 2 § :n 9138: ja Yhdistys- ja Vakuuskirjan 1 ja 2 kohdan säännöksistä. 9139: Lakiehdotuksen 1 § tulisi seuraannollisesti koskettelemaan 9140: näitä lainpaikkaja. 9141: Vastaus kysymykseen, voitaisiinko Korkeimman oikeu- 9142: den ja korkeimman Hallinto-oikeuden jäsenet velvoittaa, 'Pe- 9143: rustuslaista poikkeamatta, miiäräikään tultuansa ~roamltan 9144: Liite. 21 9145: 9146: virastaan, on yhteydessä virkamiesten erottamattomuuden 9147: selvityksen kanssa. Siitä on Suomessa samoinkuin Ruotsissa 9148: Hallitusmuodon 2· § :n mukaan, sellaisena kuin sen säännös 9149: on selitetty valtiopäiväpäätöksess.ä 2!3 päivältä kesäkuuta 9150: 1786, 4 §:ssä, ja sitten vakuutettu Yhdistys- ja Vakuuskir~ 9151: jan vahvistuksessa, ollut ja ·on edelleenkin voimassa, että 9152: virkamiehiä, erityisillä -poikkeuksilla, ei voida ·erottaa virasta 9153: eikä palveluksesta ilman laillista tutkimusta ja tuomiota 9154: asianomaisessa oikeudessa. 9155: Vaikka sitä, että virkamies olisi velvollinen eroamaan 9156: määräikään päästyänsä, ei ole pidettävä soveltumattomana 9157: erottamattomuusperiaatteeseen ja vai·kka sellaisen velvolli- 9158: suuden sää~äminen ei myöskään kumoaisi tätä periaatetta, 9159: sisältäisi se kuitenkin muutoksen• ja rajoituksen siihen. 9160: Niille, j'Otka jo ovat virassa, ei määräiässä eroamisvel- 9161: vollisuutta taaksepäin vaikuttavalla voimalla voida säätää 9162: sekä Suo~essa että Ruotsissa vallitsevan yhtä-pitävän oi- 9163: keuskäsityksen mukaisesti, ei hallinnollisella asetuksella eikä 9164: yleisellä lailla. 9165: Ruotsissa on uusiin eläke- ja palkkaohjesääntöihin kat- 9166: sottu voitavan ottaa määräyksiä, että virkamiehen saadak- 9167: seen nauttia niissä hänelle tunnustettuja uusia etuja tulee 9168: määräiässä erota; mikä määräys siis nojautuu virkamiehen 9169: vapaaehtois·een suostumukseen. Sen ohella on myöskin kat- 9170: somatt päätöksen koskevan perustuslakia, saädetty, että vir- 9171: kamiehet ovat velvolliset eroamaan määräiässä, tuomarit 9172: yleensä 70 vuotta täytettyään taikka; eläkeikään tultuaan, 9173: jolloin virhmiehe nyleensä -ed~lytetään tulevan kykene- 9174: mättörriäksi virkaansa oikein hoitamaan, taikka ikään katso- 9175: mattakin sairllluden tähden, josta johtuu sellainen· kykene- 9176: mättömyys. Mutta tämä on koskenut ainoastaan niitä, jotka 9177: vasta lain voimaan tultua astuvrut virkaan, eikä ennestään 9178: virassa olevia, jolleivät nämä ole vapaa.ehtoisesti alistuneet 9179: puheenalaisiin määräyksiin. 9180: Suomessa on kuitenkin sekä hallituksessa että valtiopäi- 9181: villä ollut vallalla se oikeuskäsitys, että mainitunlaisia sään- 9182: nöksiä voi, silloinkin kuin ne koskevat myöhemmin virkaan .,-, 9183: 22 1917.- V. M.- Esitys N:o 7. 9184: 9185: tulevia, syntyä ainoastaan siinä järjestyksessä kuin perustus~ 9186: lain muuttamisesta on säädetty. Tähän 'käsitykseen nojautu- 9187: vat sekä hallituksen esitykset täihän kuuluvista asioista että 9188: myöskin valtiosäätY'jen lausunnot ja }läätöksei 1885, 1888 9189: ja 1891 vuoden valtiopäivillä. Voimassaoleva lainsäädäntö 9190: on niinikään syntynyt tämän mukaisesti. Siten on Keisa- 9191: rillinen asetus 14 päivältä joulukuuta 1885 upseerien eroar 9192: misesta sotapalveluksesta määräi'ä.ssä syntynyt siinä järjes- 9193: tyksessä kuin perustuslain muuttamisesta on säädetty, vaikka 9194: sitä nimenomaan ei ollut sovellettava lakia annettaessa vi- 9195: rassa. olleisiin henkilöihin. Tämä lainsäädäntömme kanta 9196: virkamiesten erottamattomuus'kysymyksessä on myöskin so- 9197: pusoinnossa sen virkaan hankitun oikeuden kanssa, joka. 9198: ylemmillä ja alemmilla virkamiehillä on ruotsalais-suomalai- 9199: sen oikeuden mukaan vanhastaan katsottu olevan. 9200: ._ Voimassa. olevana suomalaisena oikeurtena on siis käsityk- 9201: seni mukaan "Pidettävä, ettei tuomareja eikä muita erotta- 9202: ma.ttomia virkamie<hiä voida muuten kuin sellaisella lailla, 9203: .joka on syntynyt niinkuin perustuslain muuttamisesta on 9204: säädetty, velvoittaa er·oamaan määräiässä. 9205: Lopuksi-pyydän saada huomauttaa, että käsitykseni mu- 9206: kaan on eSitykseen sisältyvissä lakiehdotuksissa vielä muita..- 9207: kin perustuslakia koskevia kohtia, mutta minun ei ole ollut 9208: mahdollista omistaa lakiehdotuksen seikka'Peräisempään tar- 9209: kastukseen tarpeellista aikaa, jonka vuoksi olen radoittanut 9210: sanottavani yllä esitettyyn. 9211: 9212: Helsingissä 2·9 päivänä kesämuuta 1917. 9213: 9214: 9215: Ernst Estlander. 9216: 9217: 9218: 9219: 9220: Helsingi&sä, Suomen Senaatin kirj apainoss.a, 1917. 9221: 1917.- V. M.- Esitys N:o 7. 9222: 9223: 9224: 0 i k a is u 1 e h t i. 9225: 9226: 9227: 9228: 9229: L a k i v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N :o 9230: 15 hallituksen esityksen johdosta, joka sisältää 9231: ehdotuksen laiksi Korkeimmasta Hallinto- 9232: oikeudesta. 9233: 9234: Sivulla 12 tulee 2 k8ippaleen kuulua näin: 9235: 9236: Muutoin olen sitä mieltä, että lakiehdotuksen Kor- 9237: keimmasta Hallinto-oikeudesta 1 § :n säännös sisältää poik- 9238: keuksen hallitsijålle perustuslain mukaan kuuluvasta hallin- 9239: nolli<sesta lainkäytöstä ja sen yleisestä valvounasta, ja. sen- 9240: tähden kunnioittaen ~hdotan, 9241: 9242: että lakiehdotus käsiteltäVsiirn siinä järj.esty k- 9243: sessä kuin perttstuslain muuttamisesta on sää- 9244: detty. 9245: Helsingiasä, Suomen Senaatin kirj,111painossa, 1917. 9246: 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 7• 9247: 9248: 9249: 9250: 9251: . 9252: Suuren valiokunnan mietintö 9253: N :o 28 hallituksen esityksen johdosta, joka 9254: sisältäii ehdotuksen laiksi Km·keimmasta Hal- 9255: linto-oikeudesta. 9256: 9257: Suuri valiokunta on, käslteHyään yllämainitun asian, 9258: päättänyt pääasia'llisesti puoltaa I.~aki valiokunnan mietinnössä 9259: N :o 15 olevaa ehdotusta. Kuitenkin on Suuri valiokunta, 9260: koska Eduskunta on hyväksyn;yt korkeimman tuomioi:;tuimen 9261: nimeksi ,,Korkein Oikeus" ja siihen nähden ettei Korkein 9262: Hallinto-oikeu~ anna tuomioita, vaan päätöbiä, tehnyt Kor- 9263: keiuta Hallinto-oikeutta koskevan laki~hdotuksen 12, 13 .ia 9264: 15 pykäliin t>räitii muutoksia. 9265: Edcllii e~itet,Yn nojalla Suuri valiokunta kunnioittaen eh- 9266: dottaa, ' 9267: cltii Eduskunta hyviil.-syil3i seuraavat laki- 9268: ehdotukset: 9269: 9270: 9271: Laki 9272: Korkeinnnåsta Hallinto-oikeudesta. 9273: 9274: Suomm eduskunnan lPäätöb;en mukaise~ti siiädetäiin seu- 9275: raavaa: 9276: 1-11 §. 9277: (Kuten Laki" aliakunnan mietinnössä). 9278: 12 §. 9279: Yiran toimitukscs:;a teknnästään Yirheestä pannaan Kor- 9280: keiinman Hallinto-oikeuden presidentti ja hallintoneu vo:- 9281: s~·;ytteeseen Korkeimma5sa Oikeudessa. 9282: 2 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 7. 9283: 9284: 13 §. 9285: Korkeimman Hallinto-oikeuden (poist.) 11äätöksistä ja 9286: pöytäkirjoista annettakoon vaadittaessa säädett,yjä maksuja 9287: vastaan jäljennöksiä ja otteita. 9288: Leimapaperin kä,yttämisestä Korkeimman Hallinto-oikeu- 9289: den toimituskirjoissa sekii näistä suoritettavista maksuista 9290: olkoon voimassa, mitä Senaatin toimituskirjoi~ta on ~äädetty. 9291: 14 §. 9292: (Kuten Lakivaliokunnan mietinnössä). 9293: 15 §. 9294: Tämä laki astuu voimaan ......................... . 9295: Ne jutut ja asiat, jotka tämän lain mukaan kuuluvat 9296: Korkeimman Hallinto-oikeuden käsiteltäviin, mutta jotka 9297: ~anottuna päivänä ovat vireillä Senaatissa taikka Kor- 9298: keimmassa Oikeudessa, siirretään Korkeimpaan Hallinto- 9299: oikeuteen. 9300: 9301: 9302: J1aki 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun 9303: Vaalilain 13 ja 16 §:n muuttamisesta. 9304: 9305: (Kuten Laki valiokunnan mietinnös::;li). 9306: 9307: 9308: 9309: Laki 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista 9310: ja niiden kanssa menettelemisestä annetun ase· 9311: tuksen 9 §:n muuttamisesta. 9312: 9313: (Kuten Lal;ivaliolnmnan mietinnö::;sä). 9314: 9315: 9316: H clsiugibsli ] 8 päivänä heinäkuu ta 1917. 9317: 9318: 9319: 9320: Helsingissä, ~uomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 9321: 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 7. 9322: 9323: 9324: 9325: 9326: Suuren valiokunnan mietintö 9327: N :o 28 a hallituksen esityksen johdosta, joka 9328: sisältää ehdotuksen laiksi Korkeimmasta Hal- 9329: linto-oikeudesta. 9330: 9331: Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyväksynyt 9332: lain Korkeimma.sta Hallinto-oikeudesta Suuren valiokunnan 9333: mietinnössä N :o 28 olevan ehdotuksen mukaan muutoin, 9334: paitsi että Eduskunta on 12 §:n jälkeen päättänyt lisätä 9335: uuden näin kuuluvan pykälän: 9336: 9337: 13 §, 9338: Korkeimman Hallinto-oikeuden on vuosittain annettava 9339: kertomus toiminnastaan Suomen Eduskunnalle. 9340: 9341: 9342: Kun asia Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta 9343: uudestaan on ollut Suuren valiokunnan käsiteltävä'nä,ei Suuri 9344: valiokunta ole voinut yhtyä Eduskunnan päätökseen, että 9345: Korkeimman Hallinto-oikeuden tulee antaa kertomus toimin- 9346: nastaan Eduskunnalle. Syyskuun 13 päivänä 189~ annetun 9347: asetuksen, sisältävä ohjesäännön ·Suomen Senaatille, 56 § :n 9348: mukaan tulee prokuraattorin jokaisille valtiopäiville antaa 9349: kertomus lainkäytöstä maassa ja lakien voimassa pitäJmi- 9350: sestä. Kysymyksena.laisen lakiehdotuksen 11 § :n mukaan 9351: on prokuraattorilla Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa sama 9352: toimivalta ja samat tehtävät, jotka häneHä on ollut Senaatin 9353: oikeusosastossa. Kun prokuraattorin siis tulee Eduskunnalle 9354: antaa kertomus myöskin Korkeimman Hallinto-oikeuden toi- 9355: minnasta, on Suuri valiokunta katsonut tarpeettomaksi ottaa 9356: lakiehdotukseen Eduskunnan 'Päättämän uuden pykälän. 9357: 2 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 7. 9358: 9359: Sen perusteella, mitä ed·ellä on esitetty, on 1Suuri valio- 9360: kunta päättänyt pysyä entisessä päätöksessään ja saa siis 9361: kunnioittaen ehdottaa, 9362: 9363: että lakiehdotftls Korkeimmasta Hallinto-oi- 9364: j.eudesta hyväksyttäisiin Swuren valiokunnan 9365: mietinnössä N :o 28 olevassa muodossa. 9366: 9367: Helsingissä 28 päivänä heinäkuula 1917. 9368: 9369: 9370: 9371: 9372: Helsinki, 1917. Suomen Senaatin kirjapaino. 9373: 1917.- Edusk. vast.- Esitys N:o 7. 9374: 9375: 9376: 9377: 9378: Suomen Eduskunnan vastaus 9379: Hallituksen esitykseen, ·joka sisältää ehdotuk· 9380: sen laiksi Korkeimmasta hallinto-oikeudesta. 9381: 9382: Hallitus on Eduskunnan käsiteltäväksi antanut esityksen, 9383: joka sisältää ehdotuksen laiksi Korkeimmasta hallinto-oikeu- 9384: desta. 9385: 9386: Siitä, että hallinto-oikeudelliset riita-asiat viimeisessä oi- 9387: keusasteessa ovat halEtuksen käsiteltäviä, aiheutuu, kuten 9388: Eduskunnan toisilla valtiop.äivillä 1908 tekemässä anomuk- 9389: sessa ja Hallituksen näillä valt~opäivillä antamassa esityk- 9390: sessä huomautetaan, tuntuvia epäkohtia. Nämä ilmenevät toi- 9391: saalta siinä, ·että sanotut asiat liian palijon vaativat hallituk- 9392: sen aikaa ja työvoimaa yleisempää luontoa olevain, tehtäväin 9393: vwningoksi, ja toisUlalta siinä, ettei oikeusturvallisuuden kan- 9394: nalta ole riittäviä takeita puheenalaisten asiain tyydyttä- 9395: västä liopullisesta käsittelystä. Näistä sekä Hallitu:kS'8ll esi- 9396: tyksessä mainituista. inuista s•yistä käy selviJle, että ylimmän 9397: hallinn10llisen tuomioistuimen perustaminen on tarp-een vaa- 9398: tima. 9399: Ne yLeiset p·eriaatteet, joita esityksessä olevaa lakieh- 9400: dotusta laa:ditta•essa on noudatettu, ovat yleensä oikeat tai 9401: ainakin nykyoloissa. hyväksyttävät. Eräs tärkeä periaaJtteel- 9402: linen muistutus on kuitenkin lakiehdotusta: vastaan tehtävä. 9403: Niinkuin siinä vastauksessa, jonka Edus.kunta on heinäkuun 9404: 30 'Päivänä 19'17 antanut HaHituksen ·esitykseen, joka sisälsi 9405: ehdotuksen laiksi Korkeimmasta oikeudesta, oru tarkemmin 9406: esitetty, tulee tuomioistuint.en valtionlaitoksina olla tehok- 9407: kaan julkisen valvonnan alaisia. Esityksessä e'hdotettu val- 9408: vonta SU'Pistuisi kuitenkin si'i'hen, min•kä s:enaatin I>rokuraat- 9409: tori voisi toimittaa:. Mitä tulee tämän valvonnan laatuun,. 9410: 2 1917. - Edusk. vast. - Esitys N :o 7. 9411: 9412: viitta.a E<duskunta siihen, mitä ed·ellä mainitussa vastauk- 9413: sessa on asiasta esitetty. Koska samantrupainen muutos, min- 9414: kä Eduskunta on tehnyt sanottuun lakiehdotukseen, että saa- 9415: taisiin aikaan Korkeimman oikeuden toiminnan riittävä val- 9416: vonta, soveltuu myöskin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, on 9417: Eduskunta nyt käsiteltävänä olevan la,kiehdotuksen 6 § :ään 9418: tehnyt sen muutoksen, että Korkeimman hallinto-oikeuden 9419: jä~;enet ovat nimitettävät viideksi vuodeksi kerrallaan. Ni- 9420: mitys on oleva Senaatin asiana, mutta Senaatin tulee hank- 9421: kia eduskunnalta lausunto ehdokkaista. Jäseniä uudelleen 9422: nimitettäessä on etusija oleva entisillä, el~eivät ne virkatoi- 9423: messaan -ole antaneet aihetta oikeutettuun moitteeseen. Muu- 9424: tos, joka on tehty 9· § :ään, on johtunut siitä, ettei toimitus- 9425: kirjain poisantaminen ole Senaatin toimituskuntain, vaan sen 9426: reistraattorin asiana. 9427: 9428: Sen nojalla, mitä ed-ellä on esitetty, Eduskunta ilmoittaa, 9429: että Eduskunta :on hyväksynyt f!.eurfimvat Za-' 9430: kiehwotfukset: 9431: 9432: 9433: Laki 9434: Korkeimmasta hallinto-oikeudesta. 9435: Suomen Eduskunnan päät-öksen mukaisesti säädetään seu- 9436: raavaa: 9437: 1 §. 9438: Ne hallinto-oikeudelliset v;alitusasiat, jotka tähän saakka 9439: on ratkaistu Senaatin talousosastossa, käsittelee tästä 9440: lähtien; 2 ja 3 § :ssä säädet.yin poikkeuksin, erityinen tuomio- 9441: istuin, jonka nimenä on Korkein hal'linto-oikeus. 9442: Korkej,mman hallinto-oikeuden tuloo tutkia ja ratkaista 9443: asiat, joista erinäisten asetusten nojalla tehdään valituksia 9444: Korkeimpaan hallinto-oilmutoon ta,ikka jotka sinne alistetaan, 9445: samoin kuin hakemukset menetetyn a.jan takaisinsaamisesta 9446: ja lainvoiman :saaneen päätöksen purkamisesta sellaisis,sa 9447: Korkein hallinto-oikeus. 3 9448: 9449: hallinrtoasioissa, jotka kuuluvat tämän tuomioistuimen taikka 9450: Senaatin talousosaston käsiteltäviin. 9451: Tämän oikeuden on myös pidettävä silmällä alempien 9452: viranomaisten hallinto-oikeudellista lainkäyttöä. 9453: 9454: 2 §. 9455: Valitukset, jotka koskevat nimitysasioita, käsittelee edel- 9456: leenkin Senaatti. Sama olkoon laki, mitä tulee valituksiin 9457: asioissa, jotka lain mukaan on alistettu Senaatin tutkitta- 9458: viksi. 9459: 3 §. 9460: Jos Korkein hallinto-oikeus katsoo valituksen koskevan 9461: kysymystä, jonka ratkaisu pääasiassa riippuu päätöksen tai 9462: toimenpiteen tarkoituksenmukaisuuden harkitsemisesta, on 9463: asia jätettävä Senaatin ratkaistavaksi. 9464: Jos asiassa, josta 1 momentissa on puhe, on kysymys 9465: myös siitä, onko päätös tai toimenpide lainvastainen, anta- 9466: koon Korkein 'haJ!linto-oikeus siitä ,lausuntonsa. 9467: Korkeimman hallinto-oikeuden tässä pykälässä tarkoi- 9468: tettua toimenpid"että tai lausuntoa noudatettakoon. 9469: 9470: 4 §. 9471: Jos valitukseen liittyy samaa asiaa 1mskeva anomus 9472: hallinnollisesta toimenpiteestä, ratkaiskoon Korkein haninto- 9473: oikeus valitusasian ja siirtäköön asian muulta osalta S.enaa- 9474: tin päätettäväksi: 9475: 5 §. 9476: Korkeimman ha.llinto-oikeuden tulee Senaatin pyyn~ 9477: nöstä antaa lausuntoja hallinnollisista lainsäädäntökysy- 9478: myksistä. 9479: Jos hallintoa koskevan ilain tai asetuksen muuttaminen 9480: tai selittäminen osoirttautuu tarpeen vaatimaksi, 'Saa Korkein 9481: hallinto-oikeus tehdä siitä esityksen Senaatille. 9482: 9483: 6 §. 9484: Korkeimmassa ha.uinto-oikeudessa tulee olla presidentti 9485: ja vahintään viisi 'hallinton•euvosta. Näilhin toimiin asettaa 9486: 4 1917. - Edusk. vast. - Esitys N :o 7. 9487: 9488: Senaa,tti joka viides vuosi, hankittuaan Ed.uskunnan lausun~ 9489: non tekemästään ehdollepanosta, oikeamielisiä ja lainoppi- 9490: neita kansalaisia, joilla. on taitoa ja kokemusta tuomarin- tai 9491: hallint•otoimissa. Väihintään .puolella Korkeimman hallinto- 9492: oikeuden jäsenistä tulee olla kel,poi,suus tuumarinviran hoi- 9493: iloon. 9494: Jäseniä uUidelleen nimitettäessä saakoot etusijam entiset 9495: jäsenet, jotka virkatoimessaan eivät ole antaneet aihetta ·oi- 9496: keutettuun moitteeseen. Korkeimman hallinto-oikeud.en jä- 9497: senten viisivuotisen toimikauden aikana älköön avoimeksi 9498: joutunutt·a paikkaa täytettäkö pitemmaksi kuin jäljellä ole- 9499: vaksi ajaksi. 9500: Ylempien ja alempien oikeuksien tuomareille perustus- 9501: laissa vakuutettu oikeus, ettei heitä saa ilman laillista 9502: tutkimusta ja tuomiota virasta erottaa, olkoon voimassa 9503: myös Korkeimman hallinto-oikeuden presidenttiin ja jäse- 9504: niin nähden niin kauan kuin heidän t.oimikautensa kestää. 9505: 9506: 7 §. 9507: Korkein hallinto-oikeus on tuomiorrvoipa,, kun vns1 9508: jäsentä on läsnä, kuitenkin voi neljä päättää asian, jos 9509: vähintään kolme jäsentä on päätöksestä yhtä mieltä. 9510: Asiain käsittelyssä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa 9511: nouda tettakoon laillista oikeudenkäyntijärjestystä. 9512: 9513: 8 §. 9514: Milloin asian ratkaisu niin vaatii, hankkikoon Korkein 9515: hallinto-oikeus lausunnon tai selityksen· viranomaiselta 9516: sekä antakoon määräyksen todistajan tai asiantuntijan kuu· 9517: lustamis,esta tuomioistuimessa. 9518: 9519: 9 §. 9520: Asiat, jotka kuuluvat Korkeimman hallinto-oikeuden 9521: käsiteltäviin, valmistellaan ja esitellään asianomaisesta 9522: Senaatin toimitrrskunnasta, jonka asiana myös on toimitus- 9523: kirjain valmistaminen. 9524: Korkein hallinto-oikeus. 5 9525: 9526: 10 §. 9527: Korkein hallinto-oikeus päättakööh töiden jakamisesta 9528: jäsentensä kesken sekä laatikoon työjärjestyksensä. 9529: 9530: 11 §. 9531: Senaatin prokuraattorilla. olkoon Korkeimmassa hallinto- 9532: oikeudessa sama toimivalta ja samat tehtävät, jotka hänellä , 9533: on ollut Senaatin oikeusosastossa. 9534: 9535: 12 §. 9536: Viran toimituksessa tekemästään virheestä pannaan: Kor- 9537: keimman hallinto-oikeud..en IJresid·entti ja hallintoneuvos 9538: syytteeseen Korkeimmassa oikeud·essa. 9539: 9540: 13 §. 9541: Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä ja 1)öytäkir- 9542: joista R~nnettakoon vaadittaessa säädettyjä maksuja vastaan 9543: j~ljennöksiä ja. otteita. · ' 9544: Leimapaperin käyttämisestä Korkeimman hallinto-oikeu- 9545: den toimituskirijoissa sekä näistä sumitettavista maksuista 9546: olkoon voimassa, mitä Senaatin toimituskirjoista on säädetty. 9547: 9548: 14 §. 9549: Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöön- 9550: panemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella 9551: asetuksella. 9552: 9553: 15 §. 9554: Tämä laki astuu. voimaan ......................... . 9555: Ne jutut ja asiat, jotka tämän lain mukaan kuuluvat 9556: Korkeimman 'hallinto-oikeud.en käsiteltäviin, mutta .jotka 9557: sanottuna päivänä ovat vireiJlä <Senaatissa taikka Kor- 9558: keimmassa oikeudessa, siirretään Korkeiffi'paan hallinto-oi- 9559: keuteen. 9560: 6 1917.- Edusk. vast.- Esitys N:o 7. 9561: 9562: Laki 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun 9563: Vaalilain 13 ja 16 §:n muuttamisesta. 9564: Suome~ Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä- 9565: ten, että 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain 13 9566: ja 16 § muutetaan näin kuuluviksi: 9567: 9568: 13 §. 9569: Jos joku tahtoo hakea muutosta kuvernöörin päätökseen. 9570: tehköön sen valituksella, joka a,g.etetaan Korkeimmalle 9571: !hallinto-oikeudelle ja annetaan kuvernöörille viimeistään 9572: ennen kello kahtatoista neljäntenätoista päivänä päätöksen 9573: kunluttamisesta Tuki'ell. 9574: Kun valitus on tehty, lähettä:köön kuvernööri sen ynnä 9575: jäljennöksen päätöksestä ja asiakirjat heti mainitun ajan 9576: kuluttua Korkeimpaan hallinto-oikeuteen; mutta muus~a 9577: tapaukseg,sa kuvernööxi ilmoitta'koon vaalilautakunnalle, että' 9578: päätös on saanut lainvoiman. · 9579: Korkein ha!llinto-oikeus toimituttaa kuv·ernöörin kautta 9580: vaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen. 9581: 9582: 16 §. 9583: Ennen uusia vaaleja on vaaliluettelo niin tarkastettava. , 9584: kuin 8 § :s·sä on sanottu, sekä ·heti sen jälkeen kymmenen 9585: päivän kuluessa asianmukaisen valvonnan alaisena pidettävä. 9586: äänestysalueella esillerpantuna, josta kuulutuksella on tieto 9587: annettava. 9588: Vaatimus •vaaEluettelon oikais·emisesta on saman ajan 9589: kuluessa kirjallisesti lautakunnalle esitettävä. Jos vaatimus 9590: tarkoittaa jonkun poistamista vaaliluettelosta, antakoori lauta- 9591: kunta kirjelmän hänen tiedobeen 10 §:ssä mainituss'a järjes- 9592: tyksessä,. kehotta·en häntä seitsemän päivän kuluessa edellä 9593: 1 momentissa mainitun ajan loputtua antamaan kiTjallisen 9594: selityksensä . 9595: .Sen jälkeen menetellään asiass•a niinkuin 11 §:g,sä on 9596: säädetty; ja kuvernöörin tulee joutuisasti alistaa isia,sta 9597: antamans•a pääMs Korkeimman hallinto-oikeuden tutkitta- 9598: vaksi. 9599: Korkein hallinto-oikeus.• 7 9600: 9601: Laki 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista 9602: ja niiden kanssa menettelemisestä annetun ase- 9603: tuksen 9 §:n muuttamisesta. 9604: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä- 9605: ten, että 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista ja niiden 9606: kanssa menettelemisestä~ annetun asetuksen 9 § muutetaan 9607: näin kuuluvaksi: 9608: 9609: 9 §. 9610: Muutosta päätökseen saadaan hakea Korkeimmassa 9611: . 9612: haLlinto-oikeudessa valitmksella, joka, ynnä päätöksen ja 9613: valituksessa mainittujen, ennen sisäänantamattomain asia- 9614: kirjain kanssa on viimeistään yhdentenäkolmatta päivänä 9615: julistamiHen jälkeen, julista.mis.päivää kumminkaan luke- 9616: matta, laillis·essa järjestyksessä annettava joko Senaatin 9617: reistraattorinkonttoriin taikka kuveriiiÖöriUe, jossa viime- 9618: mainitussa tapauksessa kuvernööri vaatikoon valituksesta 9619: asianomaisten selityksen sekä sen jälkeen toiinitta'koon vali- 9620: tuks·en ja asiaan kuuluvat asiakirjat oman lausuntonsa kanssa 9621: Senaattiin. 9622: 9623: 9624: 9625: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1917. 9626: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjwpainossa, 1917. 9627: 1917. - N:o 8. 9628: 9629: 9630: 9631: 9632: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 9633: laiksi mooseksenuskolaisista Suomessa. 9634: Vuoden 1772 hallitusmuodon 1 §:ssä on julkilausuttu se 9635: periaate, että kaikkien valtakunnan alamaisten tulee olla lu- 9636: terilaisen opin tunnustajia. Tämä säännös on sittemmin muu- 9637: tettu säätypäätöksellä tammikuun 26 'päivältä 1779 sekä myö- 9638: bemmilla asetuksill'a histityn uskonopin tunnustajiin nah- 9639: den, mutta estää edelleen ei-kristittyjä pääsemästä Suomen 9640: kansalais~ksi. Mooseksenuskolainen ei niin muodoin voi saada 9641: Suomen kansalaisoikeutta, vaan on hänen oikeud,ellinen ase- 9642: mansa sama kuin enemmän tai vähemmän tilapäisesti maassa 9643: oleskelevan V enä;jän kansalaisen tai ulkomaalaisen, vaikka- 9644: kin hän jo kauemman aikaa olisi maassa asunut. Hallinnol- 9645: listen a;s,etusten kautta on myöhemmin mods,eJilsenuskJOTaisten 9646: oikeudelliseen asemaan nä;hden tehty ero toiselta puolen nii- 9647: den välillä, jotka ovat saaneet erityisen luvan oleskeHa 9648: maassa, toiselta puolen vierasten mooseksenuskolaisten vä- 9649: lillä, joiden oleskelu Suomessa venäläisen tai ulkomaa- 9650: laisen viranomaisen antaman passin nojalla on laadultaan 9651: tilapäisempää. Edelliset OV'at Senaatin kiertokirjeellä maa- 9652: liskuun 2,9 päivältä 1889 oikeutetut joka kuudes kuukausi 9653: uudistettavalla ololipulla perheineen edeHeen asumaan 9654: maassa, kuitenkin varsin rajoittaviHa ehdoilla; jälkimäiset 9655: sa~vat, vuoden 1888 pa:ssiasetuksen mukaan, määrätyn ajan, 9656: kulloinkin a;sianomaisen kuvernöörin harkinnasta riippuen, 9657: matkustella ja oleskeHa Suomessa, ollen heidän siinä nouda- 9658: tettava mitä heihin nähden mahdollisesti erittäin määrätään. 9659: 1722-17 9660: 2 N:o i 9661: 9662: Mooseksenuskolaisten epävarman oikeusaseman turvaami- 9663: seksi ja järjestelemiseksi lainsäädäntöteitse on aikojen ku- 9664: luessa tehty useita alotteita ja ehdotuksia, jotka kuitenkaan 9665: eivät ole johtaneet tulokseen. Valtiopäivillä on asia lukuisia 9666: eri kertoja oHut käsittelyn alaisena ja on Senaatti eri kerroilla 9667: alistanut ValtiosäädyiHe jätettävän esitysehd·otuksen ja laa 9668: timalllsa ehdotuksen säännöksiksi asiasta Keisarin ja Suuri- 9669: ruMinaan •hyväksyttäväksi, mutta saanut epäävän vastauk- 9670: sen. Kun Senaatti 18•97 vuoden valtio'Päivien anottua asian 9671: järjestämistä seuraavlana vuonna lähettäessään sanotun 9672: anomuksen korkeimpaan paikkaan pyysi itselleen OI- 9673: keutta valmistuttaa ehdotuks·en asetuikseksi asiasta, myön- 9674: nyitiin siihen; ja valmistuikin vuonna 1909 perusteltu ehdo- 9675: tus asetukseksi mooseksenus'kolaisista Suomessa. Samana 9676: vuonna Eduskunta anoi, että Eduskunnal•le niin pian kuin 9677: mahdollista annettaisiin esitys, joka sisältäisi ehdotuksen 9678: lainsäädännöksi sekä niistä edellytyksistä, joilla mooseksen- 9679: uskoa tunnustavat henkilöt saisivat oleskella Suomessa ja 9680: täällä harjoittaa elinkeinoa, että niistä ehdoista, joilla moosek- 9681: senuskolaiset voisivat päästä SU'omen kansalaisiksi. 9682: HallitU'smuodossa ilmenevä periaate, ettei mooseksenusko- 9683: laiselle voida uskontonsa vuoksi antaa kansalaisoikeuksia, 9684: on jo kauan tunnustettu valllhentuneeksi. Lakiehdotus on 9685: senvuoksi rakennettu sellaisen tasa-arvoisuuden perusteelle, 9686: joka niinhyvin Suomen kansalaiseksi ottamiseen kuin mui- 9687: hinkin oikeuksiin nähden maassa täysin rinnastaa mooseksen- 9688: uskoa olevat Venäjän kansalaiset ja ulkomaalaiset muiden 9689: Venäjän kansalaisten ja ulkomaalaisten kanssa. 9690: EdeHälausuttu periaate vaatii myöskin oikeuden myÖJJ_tä- 9691: mistä mooseksenuskola.iselle :sH•ada, todistajavalan vannot- 9692: tuaan, esiintyä todistajana oikeudessa. Oikeudenkäymisikaa- 9693: ren 17 luvun 7 § on senvuoksi muutettava. Kun säännös siitä, 9694: N:o 8 3 9695: 9696: että todistaa ei saa se, joka ei ole kristinuskoa, kadottaa käy- 9697: tännöllisen merkityksensä, kun mooseksenuskolaiselle tämä 9698: oikeus myönnetään, tapa:htuu muutos parhaiten siten, että 9699: sanottu määräys kokonaan poistetaan. 9700: Eduskunnan hyväksyttävä:ksi jätetään täten lakiehdo- 9701: tukset mooseksenuskolaisista Suomessa ja Oikeuderrkäymis- 9702: kaaren 17 luvun 7 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi. Nämä 9703: ehdotukset ovat seuraavat: 9704: 9705: 9706: 9707: Laki 9708: mooseksenuskolaisista Suomessa. 9709: 9710: Suomen eduskunnan päåltöksen mukaisesti säädetään 9711: täten: 9712: 1 §. 9713: Mooseksenuskolainen voi hakemuksesta päästä Suomen 9714: kansalaiseksi samoilla ehdoilla ja samassa järjestyksessä kuin 9715: muu Venäjän kansaJlainen tahi ulkomaalainen. 9716: Mooseksenuskolaisiin nä:hden, jotka eivät ole saavutta- 9717: neet Suomen kansalaisoikeuksia, olkoon kaikissa suhteissa 9718: voimassa mitä Venäjän kansalaisista tahi ulkomaalaisista 9719: on säädetty. 9720: 9721: 2 §. 9722: Mooseksenuskois'ella Suomen kansalaisella on sama m- 9723: keus olla virka- ja IJalvelusmiehenä maassa kuin Suomen 9724: kansalaisella, joka ei tunnusta evankelis-luterilaista opiJia. 9725: 9726: 3 §. 9727: Mooseksenuskolaisten seurakunnista on vmmassa mitä 9728: uskonnollisista y hdyskunnista sääd1etään. 9729: 4 N:o 8 9730: 9731: 4 §. 9732: Avioliitto mooseksenuskolaisten tahi mooseksenuskolaisen 9733: ja henkilön väli'llä, joka ei tunnusta samaa uskontoa, solmi- 9734: taan kuten siviiliavioliitosta säädetään. 9735: 9736: 5 §. 9737: Kun mooseksenuskolainen tekee valan, vannokoon ,,Ju- 9738: malan ja hänen pyhän lakinsa kautta". 9739: 9740: 6 §. 9741: Tämä laki astuu voimaan 9742: N:o 8 5 9743: 9744: 9745: 9746: 9747: Laki, joka koskee Oikeudenkäymiskaaren 9748: 17 luvun 7 §:n muuttamista toisin kuuluvaksi. 9749: 9750: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään 9751: täten: 9752: 7 §. 9753: Todistaa ei saa se, joka on valapatto, [maanpakolaiseksi 9754: tai] kunniansa menettäneeksi tuomittu taikka silloin sellai- 9755: sesta rikoksesta syytettynä; ei vastapuoli eikä ilmeinen viha- 9756: mies; ei mielipuoli eikä viittätoista vuotta nuorempi; ei tunte- 9757: maton ja vieras, ennenkuin hänen maineestaan saadaan tieto; 9758: ei se, joka tunnustaa sellaista uskonoppia, että hänellä on to- 9759: distajavalasta väärä ja vahingollinen ajatus; ei [oma perheen- 9760: väki eikä yksityiset palvelijat pa>lveluksessa ollessansa, paitsi 9761: jos suuri rikos on talossa tehty ja muita ei ole läsnä ollut;] 9762: rikosasiassa ei ilmiantaja eivätkä ne, jotka ovat siitä huhua 9763: levittäneet tahi muilta sen vain kuulleet; eivät ne, jotla jom- 9764: makunnan asianosaisen kanssa ovat sellaisessa sukulaisuu- 9765: dessa tahi lankoudessa kuin 13 luvun 1 § :ssä tuomarin jää- 9766: vistä on sanottu, ilmoitettiinpa heidät todistamaan vastoin 9767: tahi myöten, ja olkoon sama laki, vaikka ainoastaan kihloissa 9768: ollaan; ei se, jolla itsellään taikka jonka sukulaisilla on 9769: asiassa osa tahi siitä mahdollista hyötyä tahi vahinkoa odo- 9770: tettavana. Älköön myöskään valtuusmies todistako siitä, 9771: mitä hänen päämiehensä on sen oikeudenkäynnin aikana 9772: hänelle us,konut. J-os havaitaan, että hän on otettu val- 9773: tuusmieheksi sitä varten, ettei kelpaisi todistamaan, niin 9774: pitää hänen luopua asiasta ja todistaa. 9775: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 9776: 1917.- V. M.- Esitys N:o 8. 9777: 9778: 9779: 9780: 9781: Perustusla.kivalio.kunnan mie- 9782: t i n t ö N :o 4 Hallituksen esityksen johdosta, 9783: jo.ka sisältää ehdotuksen laiksi mooseksenus.ko- 9784: laisista Suomessa ja laiksi Oi.keuden.käymis- 9785: .kaaren 17 luvun 7 §:n muuttamisesta toisin 9786: .kuuluvaksi. 9787: 9788: Eduskunta on pöytäkirjanotteella 8 päivältä kuluva·a 9789: kesäkuuta lij,hettänyt valmistelevaa käsittelyä varten Perus- 9790: tuslakivaliokuntaan Hallituksen esityksen n:o 8. Tässä yh- 9791: teydessä Valiokunta on käsitellyt myös edustajain K. H. 9792: '\Viikin y. m. anomusehdotuksen siitä, että eduskunnalle 9793: annettaisiin esitys laiksi, jolla tehdään loppu mooseksen- 9794: uskolaisten oikeudettomuudesta Suomessa. Samalla on Va- 9795: liokunta myöskin saanut ottaa vastaan otteen lähetekeskus- 9796: telussa syntyneestä pöytäkirjasta. ' 9797: 9798: Kysymys mooseksenuskolaisten aseman järjestämisestä 9799: Suomessa on jo kauan ollut päiväjärjestyksessä. Yleiseeti on 9800: tunnustettu, että asiaa koskeva lainsäädäntö on vanhentunut 9801: .ia vaatii perinpohjaista uudistamistru. 9802: 9803: Varhaisempina aikoina oli ei-kristittyjen maahan asettu- 9804: minen ainakin muodollisesti kokonaan kielletty. Tämän mu- 9805: kaisesti vuoden 1686 kirkkolaki sisälsi sen säännöksen, että 9806: juutalaiset, turkkilaiset, murianit ja pakanat, jotka asettui- 9807: vat Ruots:n valtakuntaan, oli käännettävä kristinuskoon. 9808: Nämä periaatteet, joista myölhemmin myönnettiin erinäisiä 9809: poikkeuksia, olivat voimassa 1700-luvun loppupuolelle saak- 9810: ka, jolloin mooseksenuskolaisten asema Kustaa III:nen us- 9811: konnonlainsäädännön yhteydessä tuE uudestajärjestetyksi. 9812: Juutalaisten oikeudet määriteltiin tarkemmin kauppakolle- 9813: 2 1917.- V. M.- Esitys N:o 8. 9814: 9815: gion vuonna 1782 antamassa juutalaisohjesäännössä. Tämän 9816: mukaan mooseks~nuskolaisilla oli oikeus asettua asumaan 9817: vain kolmeen kaupunkiin, nimittäin Tukholmaan, Götebor- 9818: giin ja N orrköpingiin. s:ttemmin kuninkaallisella kirjeellä 9819: 25 päivältä marraskuuta 1806 kiellettiin juutala~silta kuiten- 9820: kin kokonaan pääsy valtakuntaan. 9821: Suomeen eivät juutalaiset Ruotsin vaHan aikana siis voi- 9822: neet asettua. Nykyinen Suomen juutalaisasutus on syn- 9823: tynyt Venäjän vallan aikana pääasiallisesti Suomen sijoi- 9824: tetusta venäläisestä sotaväestä. Maaliskuun 29 päivänä 185,8 9825: annetussa asetuksessa myönnettiin palveluksesta eronneille 9826: venäläisille sotamiehille ja matruuseille, jos heillä oli asian- 9827: omaisten' v·enäläisten viranomaisten antama erokirja, passi 9828: tai matkapiletti, sekä heidän leskilleen ja lwpsilleen oikeus 9829: paikallisviranomaisten silmälläp~don alaisina asua Suomessa 9830: ja täällä itseään elättää. Näitten hen'kilöjen elinkeino-oikeu- 9831: det määriteltiin tarkemmin asetuksessa 30 päivältä kesäkuuta' 9832: 1869. Vaikka näissä asetuksissa ei puhuttukaan mooseksen- 9833: uskolaisista, ulotettiin niiden, määräykset käytännössä hei- 9834: hinkin, ja siten syntyi, pääasiallisesti Helsinkiin, Turkuun 9835: ja Viipuriin, juutalaista asutusta. 9836: Vuoden 1858 asetuksen säännöksen kumosi julistus 19 9837: päivältä kesäkuuta 1886, jossa määrättiin, että Venäjän 9838: sotaväestä eronsaaneet, alipäällikkökuntaan ja miehistöön 9839: kuuluvat henkilöt sekä heidän leskensä ja lapsensa saivat 9840: Suomessa oleskella vain kuten muutkin Venäjän alamaiset 9841: Venäjän viranomaisten antamien passien nojalla. 9842: Kun Keisari ja Suuriruhtinas 'kesäkuun 20 päivänä 1887 9843: oli jättänyt huomioonottamatta senaatin vuonna 1884 teke- 9844: män alistu'ksen esityksen antamisesta valtiopäiville moosek- 9845: senuskolaisten aseman parantamisesta, antoi senaatti 29 9846: päivänä maaliskuuta 188!), saadakseen järjestystä kys.ymyk- 9847: sessä olevalla alalla toimeen, kiertokirjeellä kuvernööreille 9848: määräyksiä si.itä, mitkä nimeltä mainitut, Suomessa jo en- 9849: nestään asuvat mooseksenuskolaiset saisivat luvan väli- 9850: aikaisesti jäädä Suomeen, sekä heidän elinkeino-oikeudestaan. 9851: Sen jälkeen ovat mooseksenuskolaisten oikeudet Suomessa 9852: olleet seuraavat. 9853: Laki mooseksenuskolaisista. 3 9854: 9855: Ne mooseksenuskolaiset, jotka mainituss·a kiertokirjeessä 9856: luetellaan, ovat oikeutetut' joka kuudes kuukausi uudistetta- 9857: valla ololipulla perheineen .edelleen asumaan maassa, kuiten- 9858: kin v,arsin rajoittavilla ehdoilla.. He saavat yleensä oleskella 9859: ainoastaan niissä kaupungeissa, jotka ovat heille osoitetut 9860: asuinpaikaksi, ja siellä elatuks·ekseen harjoittaa vain määrät- 9861: tyjä elinkeinoja. Viimeksimainitussa suhteessa määrää kier- 9862: tokirje, että heillä on oikeus henkensä ylläpitämiseksi myydä 9863: itse valmistamiaan käsityötuotteita, kaupustella leipää, lei- 9864: purituotteita, marjoja ja ~hedelmiä, sikareja, paperosseja, 9865: tulitikkuja, käytettyjä vaatteita ja jalkineita sekä kaiken- 9866: laisia vaatetuskappaleita, pitää kaupan halvempia liina- ja 9867: pitovaatteita, huiveja, lakkeja, jalkineita ja muita •halvem- 9868: paa rihkamaa sekä muuten harjoittaa sitä elinkeinoa, johon 9869: he ennen kiertokirjeen antamista ovat saaneet asianmukai- 9870: sen luvan. Se o:keus, joka kiertokirjeessä luetelluille moo- 9871: seksenuskolaisille on suotu, on heidän lapsillaankin, mutta 9872: ainoastaan niin kauan kuin pysyvät vanrhempainsa kodissa 9873: tai siihen asti kuin menevät naimisiin tai heidät kutsutaan 9874: sotapal vel ukseen. 9875: Niitten mooseksenuskolaisten asema, joita kiertokirje ei 9876: koske, siis kiertokirjeessä mainittujen :henkilöiden jälkeläis- 9877: tenkin, jos ovat vanhempainsa kodista eronneet, on vielä mel- 9878: koisesti epävarmempi; he saavat 1888 vuoden passiasetmksen 9879: 11 § :n mukaan matkustella ja oleskella ·Suomessa vain asian- 9880: omaisen kuvernöörin harkinnasta riippuvan maaraaJan, 9881: mutta asettuminen tänne asumaan on heiltä kielletty. 9882: Kansalaisoikeuden saavuttaminen Suomessa on moosek- 9883: senuskolaisilta kielletty Hallitu.smuodon 1 § :n kautta, jtossa 9884: on julkilausuttu se periaate, että kaikkien· alamaisten tulee 9885: olla evankelis-luterilaisen opin tunnustajia. Tästä periaat-' 9886: teesta on sittemmin säädetty poikkeuk·sia, niin että muunkin 9887: kristityn uskonopin tunnustajat nykyään voivat saada Suo- 9888: men kansalaisoikeuden, mutta se estää edelleen ei-kristittyjä 9889: pääsemästä Suomen •kansalaisiksi. 9890: 9891: Kysymys mooseksenuskolaisten oikeudellisen aseman pa- 9892: rantamisesta oli säätyvaltiopäivillä esillä vuosina 1872, 1877 9893: 4 1917.- V. M.- Esitys N:o 8. 9894: 9895: -78, 1<882, 1885, 1894 ja 1897. Valtiosäätyjen anomuk- 9896: sen johdosta annett~in Lainvalmistelukunnalle vuonna 1907 9897: tehtäväksi ottaa harkitiavakseen, millä ehdoilla voitaisiin 9898: Suomessa syntyneille tai pitemmän ajan täällä oleskelleille 9899: mooseksenuskolaisille myöntää kansalaisoikeus, ja laatia la- 9900: kiehdotus asiasta, sekä laatia uudistetut määräykset sel- 9901: laisten mooseksenuskolaisten oikeudesta, jotka eivät nauti 9902: Suomen kansalaisoikeutta, oleskella ja harjoittaa elinkeinoa 9903: täällä. Lainvalmistelukunnan mietintö valmistui tammi- 9904: kuussa vuonna 1909. 9905: Yksikamarisessa eduskunnassa on juutalaiskysymys ollut 9906: esillä vuosina 1907 ja 1909. Viimeksimainittuna. vuonna 9907: anoi eduskunta, että eduskunnalle niin pian kuin mahdol- 9908: lista annettaisiin esitys, joka sisältäisi ehdotuksen lainsää- 9909: dännöksi niistä edellytyksistä, joilla mooseksenuskoa tunnus- 9910: tavat henkilöt saisivat oleskella Suomessa ja täällä harjoittaa 9911: elinkeinoa, sekä niistä ehdoista, joilla mooseksenuskolaiset 9912: voisivat päästä Suomen kansalaisiksi. 9913: Anomuksessaan lausui Eduskunta,, muun muassa seu- 9914: raavaa: 9915: ,Suo~nessa asuvien juutalaisten asema on - - - erit- 9916: täin epäedullinen. He eivät voi saada kansalaisoikeutta eikä 9917: heille ole edes va'kuutettu turvattua oikeutta oleskella maas- 9918: samme, vaikka suurella osalla heistä tuskin saattaa katsoa 9919: olevan muuta isänmaata. Niin pian kuin juutalaisten lap- 9920: set menevät avioliittoon tai muusta syystä jättävät vanhem- 9921: painsa kodin, ovat he pakotetut muuttamaan maasta. Juu- 9922: talaisten elinkeino-oikeuskin on voimassa olevain säännösten 9923: mukaan sangen kohtuuttomasti rajoitettu, samalla kuin olo- 9924: lippujärjestelmä tuottaa heille tuntuvia kustannuksia. 9925: Ne uskonnolliset arvelut, jotka aikaisemmin ·ovat •estä- 9926: !lleet myöntämästä ka.nsalaisoikeutta juuta.laisille, ovat aitkoja 9927: •sitten väistyneet. Mainitun toimenpiteen vastustaminen, •si- 9928: käli kuin sitä ilmell'ee IIDaas•samme, johtuu'kin pääa.siassa vä- 9929: hemmän uskonnollisista •kuin taloudellisista ja kansallisista 9930: arveluista. Niin vähälu:kuinm kansana.ine•s kuin täällä asu- 9931: vat juutalais·et tuskin kuitenkaan v·oi alla kansallisessa <tai 9932: · Laki mooseksenuskolaisista. 5 9933: 9934: tal'Oud·Blli•sessa suMoos•sa va;arallinen 1ka.nsalle, joka on saa- 9935: vuttanut s·en sivistysasteen ja taloud·ellis·en 1kehityksen, mi1kä 9936: Suomen kansalla on. Pikemmin on juuta:lwisten asettaminen 9937: maamme muiden 1kansal•aisten veroisiirosi, sen mukais•esti mitä 9938: kehitys muissa maiss·a on osottanu:t, oleva omansa täyttä- 9939: mään juutala:sten ja viimeksimainittujen välistä juopaa sekä 9940: tekelllään heidän harra'Stuksensa yhte1sirosi. Tässäkin .on osot- 9941: tautuva, että uskollinen 'PYSyminen ·oikeud_.en ja ihmi•syyden 9942: peria:a·tteissa ·on aikaa vo~ttaen myös •ol•eva 'käy:tännöllisintä 9943: ja viisainta. Niin :irmodoin on EdMkunnan mielestä lainsää- 9944: däntöön tehtävä sellainen muutos, että Suomessa. asuvat juu- 9945: ia·b~set voivat, jos he pi·t·emmän ·a:~ka;a o}eskel•emalla maa:s- 9946: samme ovat ·osottaneet va1kavaa aikomusta •wsettua ·tänne ei- 9947: vätkä sinä aikana 'Ole antaneet .o~k·eutettua aihetta mui·stu- 9948: tuiksiin, saada 1Suomen k:a·nsalaisoikeud•en, jonka ohella erit- 9949: täin juutalaiJSiin nähd_.en v•oimassa o.leva.t elinkeino-oi-keuden 9950: rajoitukset ovat poistettavat." 9951: 9952: Mooseksenuskolais]sta 1Suomes•sa on viimeksi .Ia:adittu ti- 9953: 1a•stoa vuodelta 1912. Sen mu'ka.an oli näitä Suome·s·sa kaålk- 9954: kiaan 1,229 herukeä, joista na~mattomia sekä al.le 21 vuodBn 9955: ~käisiä 779 ja nainei•ta ja les1kiä yhteensä 450. Ammatinhar- 9956: joittajia oli 333 miestä j·a 105 naista, joista kauppiaita 118 9957: mi·es·tä ja 27 naista, käsityöläi•siä 76 mi•estä j.a 3 naista, 9958: kauppa-apulaisia 63 miestä ja 61 naista, vai>aan ammatin 9959: harjoittajia 27 miestä ja 1 nainen, agentteja 14 miestä ja 1 9960: nainen sekä tehtailijoita 8 miestä. 9961: 9962: Esityksessä •ehdotetaan, •että mooseksenuskolaisiHe •Sekä Laki moo- 9963: kansalaisoikeuden saavuttamiseen nähden että muissakin suh- seksenusko- 9964: teissa myönn€ttäisiin ne oikeudet, jotka ovat muilla Venäjän laisista. 9965: kansalaisilla ja ulkomaalaisilla. Valiokuntakin katsoo, ettei 9966: kansalaisoikeuden ja muitten oikeuksien myöntämiseen näih- 9967: den olisi henkilöitä pidettävä poikkeusasemassa heidän kan- 9968: sallisuutensa tai uskontunnustuksensa takia, ja .pitää sentäh- 9969: den ehdotetun lainsäädäntötoimenpiteen oikeana. 9970: 6 19,17.- V. M.- Esitys N:o 8. 9971: 9972: Ehtojen ja järjestyksen määrääminen kansalaisoikeuden 9973: saavuttamiselle on Suomessa kuulunut hallitsijan etuoikeuk- 9974: siin, ja on niistä voimassa seuraavat periaatteet. 9975: Yleinen ehto on, että asianomainen henkilö, päästäkseen 9976: Suomen kansalaiseksi, on kristitty, hyvämaine:nen, kyke- 9977: nevä elättämään itseään ja omaisiaan, vapautettu entisestä 9978: alamaisuudestaan, esittää todistuksen ijästään sekä on. asu- 9979: nut täällä jonkun aikaa. ,Ulkomaalaiselta yleensä vaadi- 9980: taan, että hän vähintään kolme vuotta on Suomessa: asu- 9981: nut. Ulkomaalaiselta, joka asuu Venäjällä, samo:nkuin 9982: venäläisiltä porvareilta ja talonpojilta, vaaditaan vain kir- 9983: jallinen sitoumus muuttaa Suomeen ja pysyväisesti tänne 9984: asettua; tällaista sitoumusta ei kuitenkaan vaadita niiltä 9985: venäläisiltä, jotka voivat todistaa jo kuusi vuotta Suomessa 9986: asuneensa. Venäläisiltä aatelismiehiltä ja säätyhenkilöiltä 9987: vaaditaan ·ainoastaan todistus hyvästä maineesta, jommoista 9988: todistusta asetukset eivät taas vaadi muilta venäläisiltä. 9989: Venäläis·e'n kauppiaan, porva:rin ja ta1lonpojan, kuten Ve- 9990: näjällä asuvan ulkomaalaisenkin, tulee etukäteen suorittaa 9991: Suomen valtiolle tuhat mplaa. Muilta henkilöiitä ei tällaista 9992: maksua vaadita ja. ovat nekin venäläiset kauppiaat, porvarit 9993: ja talonpojat, jotka kuusi vuotta ovat Suomessa asuneet, va- 9994: paat täm!in maksun suorittamisesta. 9995: Venäläisistä sotamiehistä ja matruuseista on voimassa, 9996: että heidän ·wnomutks•e-staa:n ·pää&tä Suomen 1kansa:laisi•ksi on 9997: han•kittava :a1sianomaisen >kunnan lausunto. Vastatava·a mää- 9998: räystä •ei ole muihin ryhmiin !kuuluvista :henk:Ulöistä. 9999: V•enäjä:n alamaisten •ottaminen :Suomen ka:nsa.l:ai-siksi mää- 10000: rättiin vuonna 1900 toistaiseksi lakkautettavaksi. 10001: Kansalaisoikeuden myöntämisen ehdot ovat siten var- 10002: sin kirjavat ja kaipaavat järjestelyä eduskunnan ·myötävai- 10003: ikutu:kseHa. Voisri sentähd~n ajatella lll'ahdl()lli:s•elksi, ·että tällä 10004: 1kertaa sääd•ettäisi•i:n 'kan:s•alais·oikeuden :myöntämisestä vain 10005: Suomessa :syntyneille tai täällä pitemmän Rilka;a: :nyt jo a:su- 10006: neill:e moos-eksenuskolaisille, samalla. ikuin muitten moooek- 10007: senuSikolaisifien kan:salaisoikeude:n saavuttwmisen •ehdot jätet- 10008: täisiin määrättäW'ksi k:ansalaisoikeudoen swavuttamusta yleen- 10009: Laki mooseksenuskolaisista. 7 10010: 10011: ·sä jä:rjestävie'D. lainsäädäntöooimenpiteitt·en yh:teydes•sä. Va- 10012: liokunta on kuitenkin katsonut, että mooseksenuskolaiset 10013: jo nyt kansalaisoikeuden saavuttamiseen nähden olisi- 10014: vat rus·eitetta.v.at samaan •aJSema:an muitten V·enäjäm kansala~s 10015: ten tllli ulkomaalaisten ikanssa, ja •että esitys siinä !kohdin s·iis 10016: olisi hyväksyttävä. SrumaUa olisi Valiokunnan mielestä kui- 10017: tenkin anottava, että hallitus valmistuttaisi ja eduskunnan 10018: hyväksyttävi!'krsi •antaisi •esityben Suomoo ka:nsalaisoi'keuden 10019: myöntämisenr ehdoista yleensä. 10020: Valiokunta on katsonut, •että •säännöks•et moo.seJks•enus•k•o- 1 §. 10021: laisten ·o~k·eudesta päästä Suomen kansalaisilksi ja heidän as•e- 10022: mastaan muissa kohdin olisi erotettava eri rpykäliksi. 10023: KunnaHisiim o]keuksiin ja elink·eino-oi<keu'ksiin nähdien 2 §. 10024: on Eduskunta hyväksy•essään ehdotu1bet la·eiksi Yenäjän (1 § 2 mom.) 10025: kansalaåsten !kunnallisista oikeU'ksista ja •elin•keino-oi;k~uksils·ta 10026: Suomessa jo rus.ettunut sille 1kanua,lle, että mooseks·enusJwlai- 10027: sillekin, jotka ovat Venäjän kamsalaiffia,, on •suotava .s:amat 10028: oikeudet Suomessa kuin muillekin Venäjän kansalaisille. 10029: YJldenmukaisesti tämän kanssa sisältää lakiehdotus sen 10030: määräyks·en, ·että moos•eksenuskolainen muuhunkin kuin ikan- 10031: sa.laisorkeud·em saavuttamis·een nähden on oleva sa;ma·ssa as·e- 10032: massa kuin Venäjän kansalainen ·ja ulkomaalainen yleensä. 10033: Marraskuun 11 päivänä 1889 •annetun, perustuslain luon- 3 § (2 §). 10034: >toa olevan a;setuksen mwkaan on muuta kristittyä uskonoppia 10035: kuin evanlrelis-luterilaista olevan Suomen kansalaisen oikeus 10036: olla virka- j:a. palvelusmiehenä maa;ssa rajoitettu y·leensä ai- 10037: noastaan .siten, •että häm 'virkamiehenä ·ei voi ryhtyä toimiin, 10038: jotka ovat yhteydessä evankelis-luterilaisen uskonopin opet- 10039: tamis,en tai uskonnonhoidon kans.sa. Niin pian kuin moos•ek- 10040: s•enuskolarsiHe ·anneta;an 'kan.sa.lais•oikeus, on Va;,liokunnan 10041: mielestä astanmu'kaista, ·että heille puheenaolevas·sa suhteessa 10042: myönnetään •samat oi!keudet, mitkä •ovat niillä 1k6stityil1ä 10043: Suomen kansalaisilla, jotka eivät ole evankelis-luterilaiseen 10044: uSJk·onto1mnrtaan •kuuluvia. 10045: Valiokunta on katsonut tarpeelliseksi, että tämä pykälä 4 § (3 §). 10046: täydennetään nimenomaisella määräyksellä mooseksenusko- 10047: l"aisten uskonnonharjoittamisen oikeudesta. 10048: 8 1917.- V. M.- Esitys N:o 8. 10049: 10050: 5 § (4 §). Kun eduskunta v. 19'11 valtiopäivillä jo on hyväksynyt 10051: ·asetuksen siviiliavioliitosta, ei Valiokunnalla ole ollut epäi- 10052: ly'ksiä mää·räystä vastaan, j·oka 'edellyttää siviiliavioli,itto,lain 10053: olemassaol-oa ma.as•samme. MääräYJS pakollisesta si viilia vio- 10054: liiilosba moos•eksenus'kolaisten tahi moosek·s•enuslmlaisen ja. 10055: henkilön välillä, joka ei tunnusta sa:ma•a uskontoa, edellyttää 10056: kuitenkin, 1et.tä laki moosE:Iksoenuskolaisi·s•ta •ei a1stu voimaan. 10057: ennenkuin as•etus avidiiton ·solmimisesta tsiviiliviranoma.i.sen 10058: edessä on voimaan saatettu, koska päinvastaisessa tapauk- 10059: sessa laillisen a vialiiton solmiminen kävisi mooseksenusko- 10060: laisille toistaiseksi mahdottomaksi. 10061: 6 § (5 §). Tämän pykälän määräyksiin nähden ei Valiokunnalla ole 10062: ·ollut mitään muistuttamista. 10063: Lain nimikkeeseen V aliakunta ehdottaa pienehkön muu- 10064: toksen. 10065: Laki 0. K:n Esityks·essä 1ehdoteiaan een määräy,ksen poistamista, joka 10066: 17 l:n 7 §:n estää ei-kristittyä todistajana kuulustamasta tuomioistui- 10067: m~:~:a~i- messa. Mainittu määräys onkin vanhentunut ja käytäntö lie- 10068: ,nee jo 'S'8ll .syrjäyttänyt. Valiokunta 1]m;bsoo •ehdotetun muu-1 10069: toiks:en .asian!Illuka~seksi. 10070: 10071: 10072: 10073: Kun mooseksenusikolaisille tämäm la;in !kautta annetaan 10074: oikeus päästä Suomen kans·alaisi1ksi, on Valio'kunnan mioe- 10075: lestä entistä luonnollisempaa, ettei heille myönnetä •erio~keu:k 10076: tSia, jotka ovat vast•en Suomessa voima·ssaolevia yleisiä .sään- 10077: nöksiä. Tämän johdosta VaJ,j,okunta ka·ts·oo •ta.rpeellis·eksi l]au- 10078: ;sua, että HaUituksen tul~si velvoittaa Suomessa a'suvat moo- 10079: tSe'ks·enuskolaiset·kin, samoinkuin muut, j-oille täE,sä suhteessa 10080: on myönnetty erityisiä oikeuksia, noudattamaan kotieläinten 10081: teurastusta koskevaa yleistä asetusta. 10082: 10083: 10084: 10085: 10086: Sen nojalla, mitä ed·cllä on ·esit·etty, Valio'kunta kunnioit- 10087: taen ehdottaa, 10088: 1 10089: 10090: 10091: Laki mooseksenuskolaisista. 9 10092: 10093: että Edu-skunta hyväksyisi Eduskunnan myö- 10094: tävaikutuksella määrättävällä tavalla vahvistet- 10095: tavaksi ja voimaansaatettavaksi seuraavat laki- 10096: ehdotukset: 10097: 10098: 10099: Laki 10100: mooseksenuskolaisista (poist.). 10101: 10102: Suomen eduSikunnan päätaks·en mukruisesti, joka on tehty 10103: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 10104: 60 §:ssä määrätyllä tavalla, sääd€itään .täten: 10105: 1 § (1' § 1 mom.). 10106: Moos>eksenus!kolain·en voi hakemuks est.a päästä Suomen 10107: 1 10108: 10109: 10110: 10111: kansalaiseksi samoilla ·ehdoilla ja 'samassa järjestykses,sä 'kuin 10112: muu V·enäjän kansalainen tahi ulkomaaJla;inen. 10113: 10114: 2 § (1 § 2 mom.). 10115: Mooseksenuskolaisiin nähden, jotka eivät ole saavutta- 10116: neet- Suomen kansalaisoikeuksia, olkooi:t kaikissa suhteissa 10117: voimassa mitä Venäjän kansalaisista tahi ulkomaalaisista 10118: on säädetty. 10119: 3 § (2 §). 10120: Mooseksenuskoisella Suomen kansalaisella on sama oikeus 10121: olla virka- j~ palvelusmiehenä (poist.) kuin kristityllä Suo- 10122: men kansalaisella, joka ei tunnusta evankelis-luterilaista 10123: oppia. 10124: 10125: 4 § (3 §). 10126: Mooselksenlslkolaisten IS•eura'kunni~ta ja uskonnonharjoii- 10127: tamisen oikeudesta on voimassa mitä uskonnollisista yhdys- 10128: lkunnista •sääd-etään. 10129: 5 § (4 §). 10130: A viG>liitto mooseiks·enuskolaisten tahi mooseiks,enuslm1alisen 10131: ja henkilön välillä, joka ei tunnusta 'samaa uslwn1ioa, solmi- 10132: taan kuten siviiliavioliitosta ,säädetään. 10133: 10 1917.-:- V. M.- Esitys N:o 8. 10134: 10135: 6 § (5 §). 10136: Kun mooseilrs·enUJSkOila.inen .tekee valan, vanno'koon ,Ju- 10137: malan ja hänen pyhän 1akirnsa kau·tta". 10138: 10139: 7 § (6 §). 10140: Tämä laki astuu voimaan . . päivänä ...... kuuta 19 . . 10141: 10142: 10143: 10144: Laki, joka koskee Oikeudenkäymiskaaren 10145: 17 luvun 7 §:n muuttamista toisin kuuluvaksi. 10146: 10147: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään 10148: täten: 10149: 7 §. 10150: Todistaa ei saa se, joka on valapatto, [maanpako1aiseksi 10151: tai] kunniansa menettäneeksi tuomittu taikka silloin sellai- 10152: se,sta TilkO'ksesta ·syytettynä; •ei vastapuoli ·e~kä ilmeinen viha- 10153: mies; •ei mielipuoli eikä viittätoista vuotta nuorempi; ei tunte- 10154: maton ja vieras, 'elnnen'kuin ·hänen maineestaan saadaan t.ieto; 10155: ei SH, jotka tunnust~a 1sellaista us•k<onoppia, •että håine.Uä /On 10156: todistaj·avalasta väärä ja. vahingollinen ajatus; ei [oma per- 10157: heenväki eikä. yksityiset palvelijat palveluksessa ollessansa, 10158: pa.itsi jos suuri Tikos 'On talos·s·a tehty ja muita •ei ole läsnä 10159: ollut;] rikosasiassa ei ilmiantaja eivätkä ne, jotka ovat siitä 10160: huhua l·evittäneet .tahi lillui•lta sen vain ikuu:lleet; eivät ne, 10161: jotka jommankumman asianosaisen kanssa ovat sellaisessa 10162: sukulaisuud·ess.a tahi lan'koud·essa ikuin 13 luvun 1 §:ssä tuo- 10163: marin jäävrstä un sanottu, ilmoiil:,ettiinpa heidät rodiistamaan 10164: vastoin ·tahi myöten, ja oLkoon sama laki, vaikka aill'Oastaa.n 10165: kihloissa ollaan; ei s·e, jolla itsellään taikka·•jonlka sukulai- 10166: ·silla on asiassa •osa tahi siitä mahdollista hyötyä tahi vahin- 10167: koa odotettavana. Älköön myöskään valtuu:smies .todi;ta:ko 10168: siitä, mitä hänen päämiehensä on .s·en oilk<eudenkäynnin a~kana 10169: hänelle usk,anut. JO's haVlaitaa:n, dtä hän on otettu valtuns- 10170: mieheksi sitä V3Jrien, ettei 'kelpaisi todi•stamaan, ID.iin pitää 10171: hämen luopua asi,asta j8J todistaa. 10172: Laki mooseksenuskolaisista. 11 10173: 10174: Kysymy'ks·essä olev.a La,ki mooseksenuskolaisista Suo- 10175: messa tietää muutosta Hallitusmuodon 1 §:n säännökseen 10176: ja on sentähden käsiteltävä siinä järiestyksessä kuin perustus- .. 10177: lain muuttamisesta on säädetty. Kun on tär!k·eätä, ·että la:ki- 10178: ehdotus tulee jo näillä valtiopäivillä hyväksytyksi, ehdottaa 10179: Valiokunta kunnioittaen, , 10180: että ehdotus Laiksi mooseksenuskolaisista 10181: käsitellään siinä järjestyksessä, kuin Valtiopäi- 10182: väjärjestyksen 60 §:n 2 momentissa on säädetty. 10183: 10184: 10185: Edellä esitetyistä syistä V aliakunta ehdottaa, 10186: että Eduskunta anoisi, että Hallitus valmis- 10187: tuttaisi j.a eduslwnnan hyväksyttäväksi antaisi 10188: esityksen Suomen ;kansalaisoikeuden saavutta- 10189: misen ehdoista. 10190: 10191: 10192: Kun Hallitus käsiteltävänä olevana ·esityksellä jo on 10193: suorittanut sen toimenpiteen, jota edustajat K. H. Wiik y. m. 10194: edellämainitussa alotteessaan ehdottavat anottavaksi, päät- 10195: tänee Eduskunta, 10196: ettei anomusehdotus anna 1aihetta toimenpi- 10197: teeseen . 10198: 10199: 10200: Asian •käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Y. 10201: Mäkelin ja jäsenet lnglnan, Alkio (osittain), Estlander, Hul- 10202: tin, Karhinen (osittain), Kurkinen (osittain), Kuusinen (osit- 10203: tain), Nevanlinna, Pennanen, Piisinen; Repo (osittain), Retu- 10204: lainen ja Tuomi sekä varajäsenet Kujala, Listo (osittain), 10205: Nurmela (osittain), Rosenqvist (osittain), Suosalo, Tirkko- 10206: nen ja W atanen. .... 10207: 10208: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1917, 10209: 12 1917.- V. M.- Esitys N:o 8. 10210: 10211: 10212: 10213: 10214: Vastalauseita. 10215: I. 10216: 10217: Olemme Valiokunnan enemmistön kanssa yhtä mieltä 10218: siitä, että niille pwoseksenuskolaisille, jotka tosiasiallisesti 10219: jo asuvat Suomessa, on annettava tilaisuus saada Suomen 10220: kansalaisoikeus. Kysymyksessä oleva väestö ei ole suuri ja 10221: siinä on henkilöitä, jotka ovat Suomessa .syntyneet ja kas- 10222: vaneet, niin että heillä tuskin voi katsoa olevan muuta koti- , 10223: m~ata. 10224: Siinäkin yhdymme Valiokunnan enemmistöön, että Suo- 10225: mes·sa jo asuvien mooseksenuskolaisten oikeutta kansalais~ 10226: oikeuden saavuttamiseen ei voida tehdä rii:p·puvaksi muista 10227: ehdoista kuin mitkä tässä kohden ovat yleensä Venäjän kan- 10228: salaisista ja ulkomaalaisista voimassa. 10229: Sitä vastoin emme voi kannattaa sitä Valiokunnan ehdo- 10230: tusta, että mitä täten .säädettäisiin Suomen mooseksenusko- 10231: laisista, olisi ulotettava koskevaksi myös Venäjän ja ulko- 10232: maiden juutalaisia. Käytännöllistä tarvetta tähän ei ole .ia 10233: läheinen naaipuruutemme Venäjään ei ke'hoita meitä houkut- 10234: telemaan tänne sieltä juutalaista väestöä. Mitä Venäjän ja 10235: ulkomaiden mooseksenuskolaisiin nälhden voidaan kohtuu- 10236: della vaatia, on mielestämme se, että ·heillä täällä annetaan 10237: samat oikeudet, mitkä laki myöntää muihin uskontokuntiin 10238: kuuluville, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. 10239: Tällaiseen ratkaisuun on mielestämme sitä enemmän 10240: syytä, kun kysymys kansalaisoikeuden myöntämisen eh- 10241: doista, ·kuten Valiokunnan mietinnöstä käy ilmi, kaipaa 10242: uudestajärjestämistä sillä tavalla kuin Valiokunta ehdottaa 10243: anottavaksi. 10244: Vastalause 1. 13 ' 10245: 10246: Samalla kuin tässä yhdymme V aliakunnan enemmistöön, 10247: saamme edellä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdottaa: 10248: 10249: että Eduskunta palau.ttaisi mietinnön V alia- 10250: kuntaan, antaen V aliakunnalle tehtäväksi laatia 10251: lakiehdotuksen seuraaville perusteille: 10252: 1) S·uomessa jo asuvat mooseksenuskolaiset 10253: voivat saada Suomen kansalaisoikeuden samoilla 10254: ehdoilla kuin muut Venäjän kansalaiset tai ul- 10255: komaalaiset; ja 10256: 2) muille mooseksenuskolaisflle myönnetään 10257: ne oikeudet, joita muut Venäjän kansalaiset tai 10258: ulkomaalaiset Suomessa nauttivat. 10259: 10260: Helsingissä 11 .:päivänä kesäkuuta 19117. 10261: 10262: 10263: E. Nevanlinna. Lauri Ingman. 10264: Alfred Retulainen. H. Repo. 10265: 14 1917.- V. M.- Esitys N:o 8. 10266: 10267: 10268: 10269: 10270: II. 10271: 10272: ·Allek:rjoittanut ehdottaa kunnioittaen, että Eduskunta 10273: hyväksyisi Valiokunnan IJOnnen sivulla 9 seuraavan sisäl- 10274: töisenä: 10275: että Eduskunta ·hyväksyisi hallituksen esi- 10276: 10277: ' . 10278: tykseen sisältyvät lakiehdotukset fläin kuuluvina: 10279: 10280: Helsingissä 11 päivänä 'kesäkuuta 1917. 10281: 10282: 10283: Ernst Estlander. 10284: 10285: 10286: 10287: 10288: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 10289: 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 8. 10290: 10291: 10292: 10293: 10294: Suuren valiokunnan mietintö 10295: N :o 12 Hallituksen esityksen johdosta, joka si- 10296: sältää ehdotuksen laiksi mooseksenuskolaisista 10297: Suomessa ja laiksi Oikeudenkäymiskaaren 17 10298: luvun 7 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi. 10299: 10300: Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian, 10301: päättänyt pääasiassa puoltaa Perust-uslakivaliokunnan mie- 10302: tinnössä N :o 4 olevaa ehdotusta, mutta katsonut tarpeelli- 10303: seksi esittää siihen eräitä muutoksia, joita Suuri valiokunta 10304: pyytää saada täs'Sä jäilempänä perustella. 10305: Hallituksen esityksessä mooseksenuskolaisista Suomessa Laki moosek- 10306: ehdotetun lain 3 § ja sitä vastaava 4 § PerustuslakivaEokun- senuskolai- 10307: nan ehdottama'Ssa laissa mooseksenusk'Dlaisista on jättänyt sista. 4 Ja 5 §. 10308: epäselväksi, mitä uskonnollisia yhdyskuntia koskevia sään- 10309: nöksiä olisi sovelletta•va mooseklsenuskol.aisten seurakunta- 10310: eiämään ja uskonnonharjoittamiseen. Eräät 1700-luvun lop- 10311: pupuolella julkaistut säännökset uskonvapaudesta näyt- 10312: täväit vanhentuneilta ja Suomen kansalaisoikeutta nauttiville 10313: sovdtumattomilta. Myöhemmin syntynyttä asetusta 11 päi- 10314: vältä marraskuuta 1889 protesta.ll!ttisista eriuskolaisista ei 10315: myöskään käyne mooseksenuskola·i·sten seurakuntiin sovelta- 10316: minen. Asiaan sopivan lainsäädännön puute tällä alalla, es- 10317: täisi siis toistaiseksi moaseksenuskolaisia Suome'Ssa har- 10318: j.oittamasta uskontoaan seurakuntina tai muina uskonnolli- 10319: sina yhdyskuntina. 10320: Laillisen avioliiton solmrminen mooseksenuskolaisten 10321: keslmn tai mooseksenuskolaisep ja henkilön vä!lillä, joka ei 10322: tunnusta samaa uskontoa, on hallituksen esityksessä, jota 10323: Perustuslakivaliokunta on kannattanut, ehdotettu tonc~ietta 10324: vaksi ,kuten siviliavioliitosta säädetään". Kun sivHiavio- 10325: liittoa kuitenkaan ei vielä ole Suomessa laillistettu, täytyisi 10326: 2 1917.- S. V. M. _:Esitys N:o 8. 10327: 10328: nyt puheena olevan lain voimaanastumisen, niinkuin Perus- 10329: tuslakiva.liokunta on mietinnössään huomauttanut, jäädä 10330: riippuvaksi, kunnes Eduskunnan 1911 vuoden valtiopäivillä 10331: päättämä asetus avioliiton solmimisesta siviliviranomaisen 10332: edessä on voimaan saatettu, koska päinvastaisessa ta.pauk- 10333: sessa laillisen avioliiton solmiminen kävisi mooseksenus.kolai- 10334: siUe Suomen kansalaisille toistaiseksi mahdottomaksi. 10335: Suuresta valiokunnasta on kuitenkin näyitänyt että k'lln- 10336: salaisoikeuksien ja siitä johtuvien etujen vakuuttamista moo- 10337: ~eks,enuskolaisille ei sopivasti voida jättää mainituista edelly- 10338: tyksistä riippuvaksi, vaan olisi asia kysessäolevissa kohdissa 10339: järjest·ettävä väliaikaisilla säännöksillä, jotka lakkaisivat 10340: olemas.ta voimassa nrin pian kuin lait uskonnollisista yhdys- 10341: kunnista ja avioliiton solmimisesta sivilivimnomaisen edessä 10342: meillä saadaan toimeen. Tämän käsityksensä muka:sesti on 10343: Suuri valiokunta laatinut uudestaan 4 ja 5 § :n lakiehdotuk- 10344: sessa mooseksenuskolaisista. Edellisen pykälän muka-an tu- 10345: li•si mooseksenuskolaisten seurakuntain tai muid'8n uskonnol- 10346: listen yhdyskuntain perustamiy.en ja niiden toiminta toistai- 10347: seksi olemaan senaatin asiasta antamain päätösten varassa. 10348: Jälkimäisen rpykälän mukaan tunnustettaisiin mooseksenus- · 10349: kolaisten keskinäiset ja n. s. seka-avioliitot, jos ne solmitaan 10350: uskonnollisten menojen mukaan, ·Suomessa laillisiksi. 10351: 0. K. 17:7. Ehdotuksen mukaan laiksi, joka koskee Oikeudenkäymis- 10352: kaaren 17 luvun 7 § :n muuttamista toisin kuuluvaksi, pois- 10353: tettaisiin kielto sille, joka ei ole kristinuskoa, todistamasta 10354: oikeudessa. Suuri valiokunta on kuitenkin katsonut, ettei 10355: tässä yhteydessä ole syytä kumota mainittua kieltoa laajem- 10356: malti 'k:uin mikäli se koskee mooseksenuskolaisia, ja on Suuri 10357: valiokunta sentähden tahtonut pysyttää Oikeuden:käymis- 10358: kaaren 17 1u vun 7 §: n sellai&ena 1kuin se on nykyään voi- 10359: massa olevan lain mukaan, mutta pykäläiän lisännyt sään- 10360: nöksen ·siitä, ettei kielto todistamast•a koske mooseksenusko- 10361: laisia. 10362: Lopuksi on Suuri valiokunta katsonut, että Oikeudenkäy- 10363: miskaaren 17 luvun 7 §:n muuttamista koskevan lakiehdo- 10364: tuksen ni.m]ke ja johdanto olisi muodollisesti korjattava. 10365: Laki mooseksenuskolaisista. 3 10366: 10367: Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, Suuri valiokunta 10368: kunnioittaen ehdoiltaa, 10369: että Eduskunta hyväksyisi Eduskunnan myö- 10370: tävaikutuksella määrättävällä tavalla vahvistet- 10371: tavaksi ja voimaansaatettavak'Si souramvat laki- 10372: ehdotukset: 10373: 10374: 10375: Laki 10376: mooseksenuskolaisista. 10377: 10378: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka. on tehty 10379: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 10380: 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten: 10381: 1, 2 ja 3 §§. 10382: (Kuten Perustuslakivaliokunnan mietinnössä). 10383: 10384: 4 §. 10385: Uskontonsa harjoittamista ja muita seurakunnallisia teh- 10386: täviä varten on mooseksenuskolaisilla oi~eus Soomessa muo- 10387: dostaa seurakuntia tai muita uskonnollisia yhdyg;kuntia; ja 10388: on niissä noudatettava Senaatin asiasta antamia päätöksiä, 10389: kunnes uskonnollisista yhdyskunnista ehkä toisin säii&etään. 10390: 5 §. 10391: Siihen asti kuin laki avioliiton solmimisesta siviliviran- 10392: omaisen edessä tulee noudatettaJVaksi, void·aan avioliitto moo- 10393: seksenuskolaisten kesken solmia heidän uskonnollisten me- 10394: nojensa muk~n sekä avioliitto mooseksenuskolaisen ja muuta 10395: uskontoa tunnustavankesken sen uskonnollisen yhdyskunnan 10396: menojen mukaan, johon toinen liittokumppaneista kuuluu. 10397: Senaatin asiana on antaa tarpeelliset määräykset nyt mai- 10398: nittujen avioliittojen rekisteriin merkitsemisestä. 10399: 6 ja 7 §§. 10400: (Kuten Perustuslakivaliokunnan mietinnössä). 10401: 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 8. 10402: 10403: 10404: Laki 10405: (poist.) Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 7 §:n 10406: muuttamisesta (poist.). 10407: Suomen ·eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä- 10408: ten, että Oikeudenkäyrnisk•aa~ren 17 luvun 7 § mWU!tetaam näin 10409: kuuluvaksi: 10410: 7 §. 10411: Todistaa ei saa se, joka on valapatto, [maanpakolaiseksi 10412: tai] kunniansa menettäneeksi tuomittu taikka silloin sellai- 10413: sesta rikoksesta syytettynä; ei vastapuoli eikä ilmeinen viha- 10414: mies; ei mielipuoli eikä viittätoista vuotta nuorempi; ei tun~ 10415: tematon ja vieras, ennenkuin hänen maineestaan saadaan 10416: tieto; ei .se, j'okia ei ole kristinuskoa, ei!kä s·e, joka. tunnustaa 10417: sellaista uskonoppia, että hänellä on todistajava,lasta väärä 10418: ja vahingollinen ajatus; ei [oma perheenväki eikä yksityi.set 10419: palvelijat palveluksessa ollessansa, paitsi jos suuri rikos on 10420: taloss·a tehty ja muita ei ole läsnä ollut;] rikosasiassa ei il- 10421: miautaja eivätkä ne, jotka ovat siitä hu'hua levittäneet tahi 10422: muilta sen vain kuuUeet; eivät ne, jotka jommankumman 10423: asianosaisen kanssa ovat sellaisessa. sukulaisuudessa tahi lan- 10424: koudessa kuin 13 luvun 1 § :ssä tuomarin jäävistä on san.ottu, 10425: ilmoitettiinpa heidä<t todistamaan vastoin, tahi myöten, ja 10426: olkoon sama laki, vaikka ainoastan kihloissa ollaan; ei se, 10427: jolla itsellään taikka jonka sukulaisilla on asiassa 0\Sa tahi 10428: siitä mahdollista hyötyä tahi vahinkoa odotettavana. Älköön 10429: myöskään valtuusmies todistako siitä, mitä hänen pääJmie- 10430: hensä on sen oikeudenkäynnin aikana hänelle uskonut. Jos 10431: havaitaan, että hän ·on otettu valtuusmieheksi sitä varten, 10432: ettei kelpaisi todistamaan, niin pitää hänen luopua asiasta ja 10433: todistaa. 10434: Edelläoleva kieUo, ettei se, joka ei ole kristinuskoa, saa 10435: todistaa, ei kuitenkaan koske mooseksenuikolaista. 10436: Helsingissä, 20 päivänä kesäkuuta 191'7. 10437: 10438: 10439: Helsingissä, Suomen Senaatin kirja1painossa, 1917. 10440: 1917. - Edusk. vast. - Esitys N:o 8. 10441: 10442: 10443: 10444: 10445: Suomen Eduskunnan vas .. 10446: t a u s Hallituksen esityksen johdosta, joka si· 10447: sältää ehdotuksen laiksi mooseksenuskolaisista 10448: Suomessa. 10449: 10450: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys, joka sisäl- 10451: tää ehdotuksen laiksi mooseksenuskolaisista Suomessa ja 10452: laiksi Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 7 §:n muuttamisesta 10453: toisin kuuluvaksi. 10454: 10455: Hallituksen esityksessä on ehdotettu, että mooseksenusko- 10456: la isille sekä kansalaisoikeuden saavuttamiseen näihden että 10457: muissakin suhteissa myönnettäisiin ne oikeudet, jotka ovat 10458: muilla Venäjän kansalaisilla ja ulkomaalaisilla. Koska kan- 10459: salaisoikeuden ja muitten oikeuksien 'myöntämisessä ei ke- 10460: tään ole pidettävä poikkeusasemassa hänen kansallisuutensa 10461: tai uskontunnustuksensa takia, on Eduskunta katsonut ehdo- 10462: tetun lainsäädäp.tötoimenpiteen oikeaksi ja periaatteessa hy- 10463: väksynyt Hallituksen esityksen. Lakiehdotusten yksityi,- 10464: kohdista, joita Eduskunta on osittain muuttanut ja uudesta1an 10465: muodostellut, on huomautettava seuraavaa. 10466: 10467: Eduskunta on katsonut, että säännökset mooseksenusko- Laki moo- 10468: seksenusko- 10469: laisten oikeudesta päästä Suomen kansalaisiksi ja säännökset Iaisista. 10470: heidän asemastaan muissa kohdin on erotettava eri pykäliksi. 1 §. 10471: KunnaHisiim oillkeuksiin ja elin'bino-oikeu'ksiim nähdlen 10472: 1 2 §. 10473: on Eduskunta hyväksy;essään ehdotwbet La,eibi Venäjän (1 § 2 mom.) 10474: ,kanso;la,isten 1kunnallisista oikeuiffisi~sta. ja 1elinlkeino-oi1keub]s,ta 10475: Suomessa jo rus,ettunut sille 'kanna11e, että mooseksenusJwhi:i- 10476: sille, jotka ovat Venäijän kansalaisia, on suotava samat 10477: oikeudet Suomessa kuin muillekin Venäjän kansalaisille. 10478: Y.hdenmuk~aisesti tämän kanssa sisältää lakiehdotus sen 10479: 2 1917. - Edusk. vast. - Esitys- N:o 8. 10480: 10481: määräy'ks·en, ·että mno·s·eks·ennSJkolainen mruuhunikin \kuin lkan- 10482: salaisoiik:ceudoo saavurbtamis•oon nähden on ol~va •S!I!mass·a ase- 10483: massa kuin Venäjän kansalainen ja ulkomaalainen yleensä. 10484: 3 § (2 §). Marraskuun 11 päivänä 1889 'annoetum, perrustuslain lnon- 10485: :toa 01loevan a•s•etruksen muika:an on muuta kri:stittyä usknnoppi·a 10486: kuin evankelis-luterilaista olevan Suomen kansaiaisen oikeus 10487: olLa vil'llm- ja, palvelusmiehenä mawssa rajoitettu y•1eensä -ai- 10488: noa:staån .siten, •etitä häin virkamiehenä ·ei voi ryhtyä toimiin, 10489: jotka ovat yhteydessä evankelis-luterilaisen uskonopin opet- 10490: tamis,en 1iai u:skonuonhoid•on kanssa. Niin pian kuin mnos•ek- 10491: senuskolaisille annetaan kansalaisoikeus, on asian.mukaista, 10492: että heille pubeena oleva'ssa. suhteessa myönnetään samat oi- 10493: keudet, mitkä ovat niillä kristityillä 8uomen kansalaisilla, 10494: jotka eivät ole evankelis-luterilaiseen uskontokuntaan kuu- 10495: luvia. 10496: 4Ja 5 § Esityksessä ehdo1ietun lain 3 § on jättänyt epäse1välksi, 10497: (3 ja 4 §). mitä uskonnollisia yhdyskuntia koskevia säännöksiä olisi so- 10498: vellettava mooseksenuskolaisten seurakuntaelämään •ja uskonr 10499: nonharjoittamiseen. Eräät 1700-luvun loppupuolella julkais- 10500: tut säännökset uslwnnonva:paudesta näyttävät vanhentuueilta 10501: ja Suomen kansalaisoikeutta nauttiville soveltumattomilta. 10502: Myöhemmin syntynyttä asetusta 11 päivä:ltä marraskuuta 10503: 1889 protestanttisista eriuskolaisista ei myöskään käy moo- 10504: seksenuskolaisten seurakuntiin soveltaminen. Asiaa.n sopi- 10505: van lainsäädä;nnön .puute tällä alalla estäJisi siis toistaisek~i 10506: mooseksenuskolaisia Suomessa ha.rjoittamasta uskontoaan 10507: seurakuntina tai muina uskonnollisina yhdyskuntina. 10508: Laillisen avioliiton solmiminen mooseksenuskolaistoo 10509: kes,ken tai mooseksenuskolaisen ja henkilön välillä, joka ei 10510: tunnusta samaa: uskontoa, on Hallituksen esityksessä ehdo- 10511: tettu toimitettavaksi kuten siviiliavioliitosta säädetään (4 §). 10512: Kun siviiliavioliittoa kuitenkaan ei vielä ole Suomessa lail- 10513: listettu, täytyisi ny.t puheena olevan lain voimaan astumisen, 10514: jos siihen mainitunlainen säännös otettaisiin, jäädä riippu- 10515: vaksi, kunnes Eduskunnan 1911 vuoden va:ltiopäivillä päät- 10516: tämä asetus avioliiton solmimisesta siviiliviranomaisen edessä 10517: on voimaan saatettu, koska päinvas·taisessa tapauksessa lail- 10518: Laki mooseksenuskolaisista. 3 10519: 10520: lisen avioliiton solmiminen kävisi mooseksenuskolais1lle Suo- 10521: men kansalaisille toistaiseksi mahdottomaksi. 10522: Eduskunnasta on kuitenkin näyttänyt, ·että kansalaisoi- 10523: keuksien ja siitä johtuvien etujen vakuuttamista mooseksen- 10524: uskolaisille ei sopivasti voida jättää mainituista edellytyk- 10525: sistä. riippuvaksi, vaan on asia kyseessä olevissa kohdissa 10526: järj.estettävä väliaikaisilla säännöksillä, jotka lakkaavat ole- 10527: masta voimass•a niin pian kuin lait uskonnollisista yhdyskun- 10528: nista ja avioliiton solmimisesta siviiliviranomaisen edessä 10529: Suomessa· saadaan toimeen. Tämän mukaisesti on Eduskunta 10530: muuttanut esityksen 3 ja 4 §:n sisäJllystä. Edellisen pykälän 10531: mukaan tulee mooseksenuskolaisten seurakuntain tai muiden 10532: uskonnollisten yhdyskuntain perustaminen ja. niiden toi- 10533: minta pykälässä määrätyissä rajomsa toistaiseksi olemaan 10534: Senaatin asias.ta antamain päätösten varassa. Jälkimäisessä 10535: pykälä,sä tunnustetaan mooseksenuskolaisten keskinäiset ja 10536: n. s. seka-avioliitot, jos ne solmitaan uskonnollisten menojen 10537: mukaan, Suomessa laillisiksi. 10538: Lakiehdotuksen nimikkeeseen on Eduskunta myöskin teh- 10539: nyt muutoksen. 10540: 10541: Esityksessä olevan ehdotuksen mukaan laiksi, joka kos- Laki 0. K:n 10542: kee Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 7 § :n muuttamista toi- 17 l:n 7 §:n 10543: sin 'kuuluvaksi, poistettaisiin kielto sille, joka ei ole kristin- muuttami- 10544: sesta. 10545: uskoa, todistamasta oikeudessa. Eduskunta on kuitenkin kat- 10546: sonut, ettei tässä yhteydessä ole syytä kumota mainittUa kiel- 10547: toa laajemmalti kuin mikäli se tarkoittaa moo"eksenuskolaisia, 10548: ja on Eduskunta sentähden tahtonut pysyttää Oikeudenkäy- 10549: ruiskaaren 17 luvun 7 § :n sellaisena; kuin se nykyään on voi'" 10550: massa, mutta lisännyt siihen säännöksen, ettei sanottu kielto 10551: koske moo8eksenuskolaisia. 10552: Samalla on lakiehdotuksen nimikettä. ja johdantoa muo- 10553: '-dollisesti korjattu. 10554: 10555: 10556: Kun mooseksenuskolaisille edellä mainitun lain kautta 10557: annetaan oikeus päästä Suomen kansalaisiksi, on luonnol- 10558: 4 1917. - Edusk. vast. - Esitys N :o 8. 10559: 10560: lista, ettei heille myönnetä erioikeuksia., jotka ovat vasten 10561: Suomessa voimassa olevia yleisiä säännöksiä. Tämän joh- 10562: dosta Eduskunta katsoo tarpeelliseksi lausua, että Hallituk- 10563: sen tulisi velvoittaa Suomessa asuvat mooseks-enuskolaiset- 10564: kin, sa.moin kuin muut, joille tässä suhteessa on myönnetty 10565: erityisiä oikeuksia, noudattamaan kotieläinten teurastusta 10566: koskevaa yleistä asetusta. 10567: 10568: 10569: 10570: 10571: Kun kysymyksessä oleva laki mooseksenuskolaisista si- 10572: sältää muutoksen Hallitusmuodon 1 § :ään, on se Eduskun- 10573: nassa käsitelty siinä järjestyksessä kuin perustuslain muut- 10574: tamisesta on säädetty. ~amalla on Eduskunta Valtiopäivä- 10575: järjestyksen 60 § :n 2 mom. mukaisesti julis.tan:ut asian kii- 10576: reelliS'eksi, mikäli se koskee nyt mainittua lakiehdotusta. 10577: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta ilmoittaa, 10578: 10579: että Eduskunta on hyväksynyt Eduskunnan 10580: myötävaikutuksella määrättävällä tavalla vah- 10581: vistettavaksi ja voimaan saatettavaksi seuraavat 10582: lakiehdotukset: 10583: 10584: 10585: 10586: Laki 10587: mooseksenuskolaisista. 10588: 10589: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 10590: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk- 10591: sen 60 § :ssä määrätyHä tavalla, sääidetään täten: 10592: 10593: 1 §. 10594: Mooserosemirsl:k!olrain·en voi ha::k!emuksres·ta pääistä Suomen 10595: iklaJisraJaiseksi samoilla •ehdoilla ja ISama,ss~ järjes·tyksessä 1kuin 10596: muu Venäjrälll k·ansalrain,en tahi un.·komaaJlra1inen. 10597: Laki mooseksenuskolaisista. 10598: 10599: 2 §. 10600: Moostlksenuskolaisiin nähden, jotka eivät ole saavutta- 10601: neet Suomen kansalaisoikeuksia, olkoon kaikissa suhteissa 10602: voimassa mitä Venäjän kans·alaisista tahi ulkomaalaisista 10603: on sääd·etty. 10604: 3 §. 10605: Mooseksenuskoisella Suomen kansalaisella on sama oikeus 10606: olla virka- ja palvelusmiehenä kuin kristityllä Suomen kan- 10607: salaisella, joka ei tunnusta evankelis-luterilaista oppia. 10608: 10609: 4 §. 10610: Uskontonsa harjoittamista. ja muita seurakunn.aHisia teh- 10611: täviä varten on mooseksenuskolaisilla oikeus Suomessa muo- 10612: dostaa seurakuntia tai muita uskonnollisia yhdyskuntia; ja 10613: on niissä noudatettava Senaatin asiasta antamia päätöksiä, 10614: kunnes uskonnollisista yhdyskunnista ehkä toisin sääJdetää;n. 10615: 10616: 5 §. 10617: Siihen asti kuin laki avioliiton .solmimisesta siviiliviran- 10618: omaisen edessä tulee noudatettavaksi, voidaan avioliitto moo- 10619: seksenuskolaisten kesken solmia heidän uskonnollisten me- 10620: nojensa mukaan sekä avioliitto mooseksenuskola.isen ja. muuta 10621: uskontoa tunnustavankesken sen urskonnollisen yhdyskunnan 10622: menojen mukaan, johon toinen liittokumppaneista kuuluu. 10623: Senaatin asiana on antaa tarpeelliset määräykset nyt mai- 10624: nittujen avioliittojen rekisteriin merkitsemisestä. 10625: 10626: 6 §. 10627: ,Kun moos,eiks·enusko,laåne·n ·tek·ee valan, vannotkoon ,Ju- 10628: malan j·a hänen pyfhän 'laikiru.•sa kautta". 10629: 10630: 7 §. 10631: Tämä laki astuu voimaan päivänä ...... kuuta. 1:9 .. 10632: 6 1917. - Edusk. vast. - Esitys N :o 8. 10633: 10634: 10635: ·Laki 10636: Qikeudenkäymiskll.aren 17 luvun 7 §:n muuttamisesta. 10637: 10638: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä- 10639: ten, että Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 7 § muutetaan näin 10640: kuuluvaksi: 10641: 7 §. 10642: Todistaa ei saa se, joka on valapatto, [maanpaikolaiseksi 10643: tai] kunniansa menettäneeksi tuomittu taikka, silloin sellai- 10644: sesta rikoksesta syytettynä; ei vastapuoli eikä; ilm~inen viha- 10645: mies; ei mielipuoli eikä viittätoista vuotta nuorempi; ei tun~ 10646: tematon ja vieras, ennenkuin hänen maineestaan' saadaan 10647: tieto; ei se, joka ei ole kristinuskoa, ~ikä se, joka tunnustaa 10648: sellaista uskonoppia, että hänellä on todistajaVJrulasta väärä 10649: ja vahingollinen ajatus; -ei [oma perheenvälki eikä yksityiset 10650: palvelijat :palveluksessa oUessansa, paitsi jos ,suuri rikos on 10651: talossa tehty ja muita ei ole läsnä ollut;] rikosasiassa ei il- 10652: miantaja ·eivätkä ne, jotka ovat siitä hulhua levittäneet tahi 10653: muilta sen vain kuull~et; eivät ne, jotka jommankumman 10654: asianosais·en kanssa ovat sellaisessa sukulaisuudessa tahi lan- 10655: koudessa kuin 13 luvun 1 §:ssä tuomarin jäävistä on sanottu, 10656: ilmoitettiinpa heidät todistamaan vastoi,n tahi myöten, ja 10657: olkoon sama laki, vaikka ainoastaan kihloissa ollaan; ei se, 10658: jolla itsellään taikka jonka sukulaisilla on asi&ssa osa tahi 10659: siitä mahdollista hyötyä tahi vahinkoa odotettavana. Älköön 10660: myöskään valtuusmies todistako siitä, mitä hänen pääm:tie- 10661: hensä on sen oikeudenkäynnin a~kana hänelle uskonut. Jos 10662: havaitaan, että hän on otettu valtuusmiehebi sitä varten, 10663: ettei kelpaisi todistamaan, niin pitää hänen luopua asiast!L ja 10664: todistaa. 10665: Edellä oleva kielto, ettei se, jokru ei ole kristinuskoa, saa 10666: todistaa, ei kuitenkaan koske mooseksenuskolaista. 10667: Laki mooseksenuskolaisista. 7 10668: 10669: Ehtojen ja järjestyksen määrääminen kansalaisoikeuden 10670: suorittamiselle on Suomessa kuulunut h~II:itsijan etuoikeuk- 10671: siin. Kansalaisoikeuden myöntämisen ehdot ovat voimassa 10672: olevissa määräyhissä varsin kirjavat ja kaipaavat uudistusta 10673: Eduskunnan myötävaikutuksella. Tämän johdosta Edus- 10674: kunta anoo, 10675: että Hallitus valmis:tutta~ ja Eii!U:Skunnan 10676: hyväksyttäväksi antaisi e.sity~en Suomen Man- 10677: salaisoikeuden saavuttamisen ,ehdoista. 10678: 10679: Helsingissä 29 päivänä kesäikuuta 1917. 10680: Helsingissä, Suomen Senaatin kirja!painoHa, '1917. 10681: 1917. - N:o 9. 10682: 10683: 10684: 10685: 10686: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 10687: erinäisten asiain siirtämisestä Suomen Senaa- 10688: tin ja Kenraalikuvernöörin ratkaistavaksi. 10689: Maaliskuun 7)2'0 päivänä! 1917 annetun julistuskirjan 10690: muka&n, joka lmskee Suomen Suuriruhtinaanmaan' valtio- 10691: säännön vakuuttamista sekä jälleen saattamista täysin toteu- 10692: tetuksi, on Suomen -eduskunnalle muun muassa esitettävä 10693: ehdotuksia erityisiksi perustuslakis.äännöksiksi, jo~den kautta 10694: maan valtiosääntöä kehitetään. Ennenkuin nämä esitykset 10695: ehtivät valmistua, käy 1kuitenkin tarpeelliseksi järjestää maan 10696: hallitusasiain hoito väliaikaisen lain kautta niin että" sam!J,lla 10697: kun osa niistä ed!elleen on alistettava korkeimman hailitus- 10698: vallan tutkittavaksi, siirretään/ osa joiklo Kenraalikuvernöörin 10699: tahi Suomen' Senaatin Talouso;;aston lopullisesti päätettä- 10700: vä.ksi. 10701: Korkeimman hallitusvallan tutkittavaksi alistetaan ne· 10702: asiat, jotka 1koskevat Venäjän etuja, Venäjän ja Suomen väli- 10703: siä oikeussuhteita ta-hi niistä johtuvia. asioita taikka Venäjän 10704: kansalaisia ja laitoksia. Mitkä asiat ovat tämän laatuisia, 10705: on lähitulevaisuudessa lainsäädäntötoimenvitein määrättävä. 10706: Kunnes niin tapahtuu, täytyy ratkaisun kussa:kin yksityis- 10707: tapauksessa jäädä harkinnan varaan. 10708: Korkeimman hallitusvallan ratkaistaviksi jäisivät edel- 10709: leen Valtio'päivien kokoo:rukutsuminen, niiden avaaminen, lo- 10710: peittam>inoo ja hajolttalminen V~alti10päåväjäöeSJtylimen m:ää- 10711: 1414-17. 10712: 2 N:o 9 10713: 10714: räysten mukaisesti, .korkeimmalle hallitusvallalle olennai- 10715: sesti kuuluvina toimina, joihin korkein hallitusvalta m~odol 10716: lisesti Valtiopäiväjärjestyksen hengen mukaan ei voi olla 10717: osaaottamatta. Väliaikainen hallitus tahtoo kuitenkin: tässä 10718: yhteydessä huomauttaa, ·että sen tarkotuksena ·ei suinkaan ole 10719: käyttää oikeuttaan Valtio'päivien hajottamiseen minkään- 10720: laisten omien tarkoitus'periensä ajamiseen; takeena tästä on 10721: se, ·että Väliaikainen hallitus jo on ihnoittanut olevansa suos- 10722: tuvainen Suomen hallitsemista koskevissa as~oissa nojautu- 10723: maan eduskunnan luottamusta nauttivaan Senaattiin. 10724: Vihdoin ,mimittä:iJsri kol'lkieiln hr.:illiltwsv:alif.la KlenmalålkuVIer- 10725: nöörin ja hänen apulaisensa sekä vahvistaisi, Suomen Senaa- 10726: tilll T!ailioUISOsaSiton leSiityikJs:eSitä, v<irk!ruan ::Mimillsteriv:a.•ltiooihrl:Jeer:m 10727: ja hänen. apulaisensa. 10728: Kenraalikuvernöörin tulee ehdotetun väliaikaisen lain 10729: mukaan nimittää Suomen Senaatin Talousosaston jäsenet ja 10730: prokuraattori Suomen eduskunnan luottamusta nauttivista 10731: henkilöistä. Sen ohessa on ihän oikeutettu nimittämään kana- 10732: liansa virkamiehet. Ollen lain mrikaan Senaatin puheenjoh- 10733: taja on hänellä sitäpaitsi tilaisuus vaikuttaa kaikkien sen 10734: -käsiteltävien asiain ratkaisuun. 10735: Syyskuun 13 päivänä 189:2 annetun Senaatin ohjesään- 10736: nön mukaan ratkaisee Suomen Senaatin Talousosasto ennes- 10737: tään supren osan Suomen hallitusasioit'a. Tällaisten asiain 10738: lukua on sittemmin lisätty 2•3 päivänä heinäkuuta 18196 anne- 10739: tulla asetuksella, joka koskee Senaatille suotua oikeutta rat- 10740: kaista eräitä asioit~, kuitenkin siten, että viimeksimainitun 10741: asetuksen mukaan Senaatin toimivaltaaDJ siirtyneistä, sama- 10742: ten kuin muutamista ohjesäännössä mainituistakin asioista 10743: on ollut hankittava Kenraalikuvernöörin lausunto, kun hän 10744: . 10745: ei ole ottanut osaa niiden käsittelyyn Senaatissa, sekä että 10746: j:os Kenraalikuvernöörillä on ollut toinen mielipide kuin Se- 10747: N:o 9 · 3 10748: 10749: naatin enemmis.töllä, asia on ollut lykättävä Keisarin ja 10750: Suuriruhtinaan tutkittavaksi. 10751: Tärkeimmät niistä asioista, jotka ehdotetun lain mukaan 10752: tulevat Senaatin Talousosaston.lo:pullisesti ratkaistavwksi, 10753: ovat seuraavat: 10754: esiiltYJs~en 3Jnltam:i'Illen red'Uiskunm~a~Le da S~elktåisrtlen redruslkun- · 10755: n~n tekemien päätösten hyv~ksyminen, joiden voimaan tule- 10756: mista varten vaaditaan hallituksen vahvistus, elleivät esi- 10757: tykset ja päätökset koske V enäJjän etuja, Venäjän ja Suomen 10758: välisiä oikeussuhteita tahi niistä johtuvia asioita ta:ikka Ve- 10759: näjän kansalaisia tai laitoksia Suomessa; 10760: tulo- ja menoarvion vahvis-taminen sekä varojen myöntä- 10761: minen sen yli;. 10762: hallinnollisten, as·etusten antaminen, muuttaminen ja ku- 10763: moaminen ylempänä mainituin edellytyksin; 10764: :kirkolliskokouksen kokoonkutsuminen ja kirkolliskokouk- 10765: sen puheenjohtajan määrääminen, jos arkkipiispalla on este, 10766: sekä kirkolliskokouksen :päätösten vaihvistaminen; 10767: kysymykset uusista yleisistä laitoksis-ta ja virastoista; 10768: eläkkeiden ja armolaJhjojen myöntäminen sekä 10769: armahdusoikeus. 10770: Senaatin 'Talousosas.ton lopullisesti päätettäJv1tksi · tule- 10771: vat, ylempänä mainittavin poikkeuksin, myöskin ne virka- 10772: nimitykset, jotka tähän saakka ovat olleet Keisa,rin ja 10773: .Suuriruhtinaan ratkaistavat. Virkanimityksistä on lo:pulli- 10774: s~a määriäylmsruä otertltruviiSis a. 'edU'skrunlllaHe jätelttävään 'esirtylk- 10775: 1 10776: 10777: 10778: 10779: seen uudeksi Hallitusmuoddksi. 10780: Senaatin Talousosaston lopullisesti ratkaistavaksi tule- 10781: vat vihdoin ne Aleksanterin Yliopistoa koskevat asiat, jotka 10782: tähän saakka Keisari ja Suuriruhtinas on :päättän~. Sellai- 10783: sia ovat kanslerin nimittäminen, sijaiskanslerin nimittäminen 10784: kanslerin esityksestä, uusien Yliopistoa koskevien asetusten 10785: vahvistaminen ja voimassa olevien kumoa.:m.inen tai muutta- 10786: minen sekä uusien määrärahoje:n myon~ämi:il:en Suomen val- 10787: tion varoista Yliopisian tarpeisiin. Yliopistoa koslkeVista pe- 10788: tussäännöksistä :myöskin mikäli il~ käsittävät edGllä mai- 10789: ·ruiifrlmj,a: a:sllioiba:, 'alln<etaJa:n edu,sku,n:nan VliDil'illa 191 t tbetkiemäm 10790: ooomuk.sen mullmilse!S'ti 1esli.tys ~eduSkunbJäln hyväbylbtävä:lcsi. 10791: Ehdotetun laih mukaan tulee Senaatin' 'l'alousösastoil sille 10792: siirlyneissä asioissa hankkia K~nraalikuverhöö'ri:h lausufi.to 10793: siiia, katsooko hän asian koskevan Venrujän etuja, Ven.ä;jä:n ja 10794: Suomen välisiä oikeussuhteita tahi niistä johtuVia asioita 10795: taikka Venäjän kansalaisia tai laitoksiå Suom.essa. 'mllei 10796: han asiaa senlaatniseksi katso, astun Senaatin pääitös voi- 10797: maan, päinvastaisessa twpauksessa tulee Senaatin alistaa ky- 10798: syinyts :p.ä.liJtösViailll8lsfu 'k'<irlln~imma'n htall~iltusva;Uan :i1alttk<ailista- 10799: vaiksi iflarlikllm toimoopide Hls1a1Sisa ro:umoo. 10800: Edella olevain periaatteiden mukaan valmistettu lakieh- 10801: . dotus, joka annetaan EduskunnaDJ hyväksyttäväksi, 'On näin 10802: kuuluva: 10803: 10804: 10805: Laki 10806: erinäisten- asiain siirtämisestä Suomen Senaatin ja Ken- 10807: raalikuv~rnöörin ratkaistavaksi. 10808: 10809: 10810: Täten säädetään: Kunnes Venäjän ja Suomen välinen 10811: oiikieussu'hd'e ·eduslk'U'n11Ja:n myöltävailkutulks.eHa 'llJU:ruesti järj<es- 10812: tetään taikka kunnes perustuslain määräämässä järjestyk- 10813: sessä muuten toisin säädetään, määrätään täten Eduskunnan 10814: päätöksen mukaisesti seuraavaa: 10815: 10816: 1 §. 10817: Suomen Senaatin Talousosaston lopullisesti ratkaistavaksi 10818: siirretään ne Suomen asiat, jotka Keisari ja Suuriruhtinas 10819: N:o 9 5 10820: 10821: tätä ennen voimassaolleiden säännösten mukaan on ratkais- 10822: sut Suomen lainsäädännön ja hallinnon järjestyksessä, ei 10823: kuitooban sel1ruisåa~ j·otka tkoSkieVIaJt Venäjäm etuja,, Venäjän 10824: ja Suomen välisiä oikeussuhteita ta:hi niistä johtuvia asioita 10825: taikka Venäjän kansalaisia tai laitoksia Suomessa, eikä 10826: 2 § :ssä mainittuja virkanimityksiä. 10827: 10828: 2 §. 10829: Korkein hallitusvalta nimittää Kenraalikuvernöörin ja 10830: hänen apulaisensa, vahvistaa Suomen Senaatin Talousosaston 10831: esityksestä virkaan Ministerivaltiosihteerin ja hänen apulai- 10832: sensa sekä kutsuu kokoon, avaa, lopettaa ja hajottaa valtio- 10833: päivät. 10834: ~ Kenraalikuvernööri nimittää Senaatin Talousosaston jä- 10835: senet ja prldku.roottorin: Swomen ed'U.ISkunnan luottamusta 10836: nauttivista henkilöistä. Kenraalikuvernöörin asiana on myös- 10837: kin määrätä kansliansa virkamiehet. 10838: 10839: 3 §. 10840: Tämän lain mukaan Senaatin Talousosaston ratkaista- · 10841: vaksi siirtynei~sä asioissa on hankittava Kenraalikuvernöörin 10842: lausunto siitä, katsooko hän asian koskevan Venäjän etuja, 10843: Venäjän ja Suomen välisiä oikeussuhteita tahi niistä johtuvia 10844: asioita taikka Venäjän kansalaisia tai laitoksia Suomessa. 10845: Ellei hän asiaa senlaatuiseksi katso, astuu Senaatin päätös 10846: voimaan; päinvastaisessa tapauksessa Senaatti alistakoon ky- 10847: symyksen päätösvallasta korkeimman hallitusvallan ratkais- 10848: tavaksi taikka toimenpide asiassa raukee. 10849: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 10850: 1917. - V. M. - Esitys N:o 9. 10851: 10852: 10853: 10854: 10855: Perustuslakivaliokunnan mie- 10856: t i n t ö N:o 9 Hallituksen esityksen johdosta, 10857: joka sisältää ehdotuksen laiksi erinäisten asiain 10858: siirtämisestä Suomen senaatin ja kenraalikuver- 10859: nöörin ratkaistavaksi. 10860: 10861: Eduskunta on pöytäkirjanotteella kuluvan lmsäkuun 1'2 10862: päivältä Perustuslakivaliokuntaan valmisteleva:a käsittelyä 10863: varten 11thettänyt Hallituksen esityksen N :o 9. Samalla on 10864: V aHokunta saanut vastaanottaa otteen lähetekeskustelussa 10865: syntyneestä pöytäkirjasta. 10866: 10867: Esityksessä Venäjän Väliaikainen Hallitus on Suomen 10868: EduskunnaUe tehnyt ehdotuksen erinäisten keisarin ja suu- 10869: riruhtinaan päätösvaltaan kuuluneiden Suomen asiain siirtä- 10870: misestä Suomen senaatin ja kenraalikuvernöörin ratkaista- 10871: vaksi. 10872: Valiokunta puolestaan myös pitää nyky.isessä asiaintilassa 10873: tärkeänä, että maan hallitusasiain hoito toistaiseksi, kunnes 10874: kysymys Suomen ja Venäjän välisestä suhteesta tulee ratkais- 10875: tuksi, järjestetään sopimusluontoisen lain kautta, jonka. 10876: Venäjän Väliaikainen Hallitus hyväksyy Venäjän puolesta 10877: ja Eduskunta Suomen puolesta, ja jonka kautta enin osa 10878: keisarin ja suuriru~tinaan päätösvaltaan kuuluneita Suo- 10879: men asioita siirretään Suomen hallituksena olevan se'naatin 10880: talousosaston lopuillisesti ratkaistavaksi. 10881: Kysymys Su01men ja Venäjän välisen oikeussuhteen muut- 10882: tamisesta on ratkaistavru myöhemmin. Suomen kansa toivoo, 10883: että se tulee ratkaistuksi myöntämällä Suomelle valtiollisen 10884: itsenäisyyden oikeus. Nyt käsiteltävänä olevana lailla sitä- 10885: vastoin tarkoitetaan ainoastaan väliaikaista Suomen haLlitus- 10886: 2 1917. - V. M. - Esitys N:o 9. 10887: ' 10888: as1am hoidon järjestelyä, pyrkimättä muuttamaan Suomen 10889: ja Venäjän välisen voimassaolevan •oikeussuhteen perm- 10890: teita. · 10891: Tältä kannalta katsoen näyttää asianmukaiselta, että 10892: nyt keisarivallan kukistuttua myönnetään väliaikaisen jär- 10893: jestelyn ajaksi Venäjän hallitusvallalle kohtuullisen :laaja 10894: veto-·oikeus takeeksi siitä, ettei Suomen, senaati1le siirtyvän 10895: hallitusvallan käytössä loubta Venäjän etuj& eikä Venäljän 10896: kan~ala,isten ja laitosten oikeuksia Suomessa, eikä myöskään 10897: Venäjän ja Suomen välistä oikeussuhdetta. Sitävastoin Valio- 10898: kunnan käsityksen mukaa,n Venäjä,n halEtukselle ei voLda 10899: myöntää oikeutta ollru Suomen korkeimpana hallitusv.altana. 10900: Esityksessä ,on nähtävästi lähtökohtana edellytys, 10901: että oikeus korkeimma:n vallan käyttöön Suomen si'3äi- 10902: sissäkin. a;sioissa jo on, eduskunnan myöntämättä, siirtynyt 10903: Venäjän hallitukselle. Tämä edellytys, kuten Perustuslaki- 10904: valiokunta näillä valtiopäivillä eräässä aikaisemmassa lau- 10905: sunnos-sa,an on osoittam.ut, ei Suomen valtiosäännön mukaan 10906: ole oikea. 10907: Silloin kun Suomi joutui, omalla valtiosäJännöllä varus- 10908: tettuna, sisäisissä asioissaan itsenäisenä valtiona, yhteyteen 10909: Venäjän kanssa, tuli Suomen va.ltiosäätyjen suostumuksella 10910: voimaan, että Venäjän keisari oli oleva. samalla Suomen suu- 10911: riruhtinas. Sen kautta ei Suomen ja Venäjän hallitusvalta 10912: kuitenkaan tullut yhtenäiseksi, sillä yhteinen hallitsija tuli 10913: kummassakin- maassa kannattamaan eri oikeuspersonalli- 10914: suutta. Suomen hallitsijana hän käytti Suomen julkista val- 10915: taa, ja missä laajuudessa hän on ollut oikeutettu sitä käyttä- 10916: mään, on ollut määrättynä Suomen perustuslaeissa. 10917: Kun Venäjällä nyt on keisarivalta kukistettu, on siitä 10918: seurannut, ettei Suomellakaan enää ole monarkkia.• Muussa 10919: suhteessa ei Venäjällä tapahtunut vallankumous ole muut- 10920: tanut Venäjän ja Suomen välistä oikeussuhdetta. Niinpä ul- 10921: kopolitiikan asioissa Suomenkin osalta kuuluu valta edelleen 10922: Venäjän valtiovallalle, s·iis tätä nykyä Väliaikaiselle Halli- 10923: tukselle. Mutta. sisäisissä asioissaan Suomi valtiosääntönsä 10924: ... 10925: perustuksella on alunpitäen ollut vapaa ja riippumaton Ve- 10926: Senaatin ja kenraalikuvem~örin vallan laajentaminen. 3 10927: 10928: näjän hallituslaitoksista, kuten eduskunnan lausunnoissa 10929: on viime vuosina usein osoitettu, eivätkä Suomen suuriruhti- 10930: naalle ennen kuuluneet oikeudet ole, ilman ~Suomen suostu- 10931: musta, voineet siirtyä sellaisellekaan Venäjän hallitukselle, 10932: kuin Väliaikainen Hallitus on. Venäjälle on tosin kuulunut 10933: säätää kruunuuperimyksestä sekä hallits,ijan vallan käytöstä 10934: keisarin ja suuriruMinaan wlaikäisyyden aikana tahi hallit- 10935: sijan ollessa· estettynä valtakunnan hallitusta hoitamasta. 10936: Mutta mikään tällainen tapaus ei nyt ole kysymyksessä, 10937: koska on poistettu monarkinen valta, joka oli edellytettynä 10938: niin Venäjän kuin Suomenkin perustuslaeissa; kysymys siitä, 10939: mikä valtiomuoto Venäjällä tulee voimaan, on siellä nyt täy- 10940: sin a vonaisena. Venäjän Väliaikainen Hallitus ei niin ollen 10941: ole mikään entisen monarkiseJ;L valtiomuodon elin, jota saat- 10942: ta.isi verrata holhoojahallitukseen ja jolle itsestään kuuluisi 10943: myös Suomen suuriruhtinaalla olleen vallan käyttäminen. 10944: Tämän va1la,n siirtäm~nen Venäjän hallituksellle olisi edel- 10945: lyttänyt Suomen perustuslakien muuttamista, joka ei ole 10946: voinut tapahtua- ilman eduskunnatn suostumusta. 10947: Nykyinen asia'l1tila vaatii •Suomen suuriruMinaan enti- 10948: sen toimivallan siirtämistä toisille valtioelimille. Mutta jos 10949: esityksessä ehdotettu osa tätä toimivaltaa siirrettäisiin, vaik- 10950: kapa vain väliaikaisesti, Venäjän hallitusvallalle, joka on 10951: Venäjän lakien alainen ja riippuvainen Venäjän lainsäädän- 10952: tölaitoksista, tietäisi se Suomen valtiosäännön mukaisen oi- 10953: keuden arveluttavaa supistamista ja maamme valtioaseman 10954: horjuttamista. Tämän aseman säilyttämiseksi on hallitus- 10955: valta Suomen sisäisissä asioissa nyt. jätettävä Suomen valtio- 10956: elimien käytettäväksi. 10957: Tämän mukaisesti on Valiokunta muuttanut esitykseen 10958: sisältyvää. lakiehdotusta. · 10959: Säädettävän väliaikaisen järjestelyn ajaks'i ehdotetaan 10960: myönnettäväksi Venäjän hallitusvallalle oikeus nimittää 10961: Suomen kenraalikuvernööri ja. 'hänen apulaisensa sekä hy- 10962: väksyä senaatin talousosaston esityksestä virkaan ministeri- 10963: valtiosihteeri ja tämän apulainen. 'Senaatin ta!lousosaston 10964: jäs·enten ja prokuraattorin nimittämisent kenraa1'ikuvernöörin 10965: 4 1917. - V. M. - Esitys N:o 9. 10966: 10967: toimestll!, ·eduskunnan luottamusta nauttivista .heDJkilöistä, eh- 10968: dottaa Valiokunta hyväksyttäväksi esityksen mukaan, kuiten- 10969: kin sillä lisäyksellä, ·että eduskunta tahi, valtiopäiväin väli- 10970: ajalla, eduskunnan valtuuttama valiokunta esittää henkilöt 10971: näihin toimiin. Sitä paitsi on lakiin lisätty nimenomainen 10972: määräys siitä, että sen&atin jäsentem tulee erota, jos edus- 10973: kunta lausuu senaatiUe epäluottamuksen:sw. 10974: Kun keisarin ja suuriruhtinaan oikeus valtio!)äiväin ko- 10975: koonkutsumiseen ja lopettamiseen s'ekä eduskunnan hajoit- 10976: tamiseen ja uusien vaalien määräämiseen on lakannut, olisi 10977: Valiokunnan mielestä senaatin talousosastolle siirrettävä oi- 10978: keus ylimää~äisten valtiopäiväin kokoonkutsumiseen, mutta 10979: varsinaisten vaHio!)äiväin alkaminen s·äädettävä ta!)ahtu- 10980: maan, samoin kuin eräissä muissa maissa on laita, ilman eri- 10981: tyistä kutsumusta. Edusk~nnan asiana olisi päättää milloin 10982: valtiopäivät ovat lopetettavat. 10983: Mitä erityisesti eduskunnan hajoittamisoik.euteen tulee, 10984: ei sitä Valiokunnan mielestä voida myön·tää Venäjån halli- 10985: tuksene, enempää kuin iSuomen senaatille. Vars'inkin tar- 10986: koitetun väJliaikaisen järjestelyn voimassaoloaikana vaatii 10987: maan menestyksen valvominen, ettei kansaneduskuntaa voida 10988: hajoittaa millään eduskunnan ulko!)uolelta lähtevällä mää- 10989: räyksellä. Sen sijaan on toistaiseksi, kunnes 'Suomen uusi 10990: hallitusmuoto on säädetty, jätettävä eduskunnan itsensä 10991: käytettäväksi oikeus tarpeen vaatiessa Valtiopäiväjärjes- 10992: tyksen 18 § :n mukaisesti määrätä uudet vaalit toimitetta- 10993: viksi. 10994: Venäjän hallitusvallalile myönnettävä veto-oikeus senaa- 10995: tin päätösvaltaan siirrettävissä asioissa ulottuisi Valiokunnan 10996: ehdotuksen mukaan sellaisiin seU<aatin päätöksiin, joiden 10997: kenraalikuvernööri ja Venäjän hallitusvalta katsovat louk- 10998: kaavan Venäjän etuja taikka VenäjäU< kansalaisten tahi lai- 10999: tosten oikeuksia Suomessa taikka Venäjän ja Suomen välistä 11000: oikeussuhdetta. Säännös tästä sisältyy lakiehdotuksen 11001: 4 § :ään. Valiokunnan mielestä olisi vain tarpeetonta ja han- 11002: kalaa monimutkaisuutta, että Venäjän hallituksen tarkas- 11003: tettavaksi lähetettäisiin, kuten esityksessä käytetty sa~a- 11004: Senaatin ja kenraalikuvernöörin vallan laajentaminen. 5 11005: ~ . 11006: muoto näyttää tark:oittavan, sellaisetkin senaatin päätökset, 11007: ' joiden Venäjän haHituksen nimittämä kenraalikuvernööri to- 11008: sin voi katsoa V e.nä;jän etuja koskevan, vaikka ei ensinkään 11009: niitä loukkaavan. Samoin on Suomessa olevia Venäjän kan- 11010: salaisia tai laitoksia koskevissa asioissa tarpeetonta viivyttää 11011: senaatin päätöksen voimaanastumista sen jälkeen kuin 11012: kenraalikuvernööri on ilmoittanut, ettei hän katso näiden 11013: oikeuksia sen kautta loukattavan. 11014: Kun senaatin päätös saatetaan Venäjän hallitusva:llan 11015: tietoon,· on Suomen hallituksen hoidon, kannalta tärkeää, 11016: •ettei sen kautta asiain ratkaisu viivästy tarpeettoman kauvan. 11017: Sen vuoksi V aliakunta pitää tarpeellisena ehdottaa lakiin 11018: kohtuullisen määräajan Venäjän :hallituksen mielipiteen 11019: jlmoittamista varten. Tärkeää on myöskin. että Venäjän 11020: ihallitusvalta, milloin se vastustaa senaatin päätöstä, i:lmoit- 11021: taa, miten ja missä kohdin se katsoo päätöksen loukkaavaksi, 11022: joita senaatti tietäisi mitä näJkökolhtia asiaa järj·estettäessä on 11023: huomioon otettava. 11024: Veni1jän nallitusvallalle myönnettävää veto-oikeutta ei 11025: kuitenkaan kohtuudella voida vaaltia ulotettavaksi kaikkiin 11026: senaatin toimivallan piiriin siirrettävi~n asioihin. Myöskin 11027: ·esityksen perusteluissa on lueteltu joulM.o Suomen asioita, 11028: jotka tulisivat olemaan senaatin lopullisesti ratkaristavia. 11029: Sellaisina on mainittu tulo- ja menoarvion vahvistaminen 11030: sekä varojen myöntäminen sen yli, kirkolliskokouksen pää- 11031: tösten vahvistaminen, kysymykset uusista yleisistä laitok- 11032: sista ja virastoista, eläkkeiden ja armolahjojen myöntäminen, 11033: armahdusoikeus, virkanimitykset sekä yliopistoa koskevat 11034: ,asiat. 11035: Valiokunnan mielestä olisi lak:iin otettava nimenomainen 11036: määräys siitä, että näissä rusioissa senaatin päätöksestä ei 11037: ole tarpeen pyytää kenraalikuvernöörin lausuntoa taikka 11038: .saa tta'a pää tästä Venäjän hallitusvallan tietoon. 1Saman 11039: määräyksen alaisiksi ·ol:isi •S•aatefttava .•ve1ro- ja tu!lliasiat 11040: sekä valtionomaisuuden hallintoa koskevat .kysymykset, 11041: jotka ovat oleellisessa yhteydessä tulo- ja menoarvion vah- 11042: vistamisen kanssa. Kuitenkin ovat kysymykset uusten tai 11043: 6 1917. - V. M. - Esitys N:o 9. 11044: 11045: korotettujen tullien asettamisesta V enä'jältä Suomeen tuo- 11046: taville tavaroiHe .sen luontoisia, että niistä olisi hankit- 11047: tava kenraalikuvernöörin lausunto. Kohtuullista on jät- 11048: tää Suomen valtioelimien vapaasti päatettäviksi myöskin 11049: työväenlainsäädäntöasia sekä koululaitosta, lukuunottamatta 11050: ~Venäläisiä kouluja, koskevat asiat. 11051: ~. 11052: 11053: Edellä es(itetyn nojalla Vaiiokunta kunnioittaen ehdottaa, 11054: 11055: että E~kunta hyväksyisi Venäjän V äT!iai- 11056: kaisen Hallitttksen ·esittäm&n lakr:ehdotuksern näin 11057: lw)uliuvama: · 11058: 11059: 11060: 11061: Laki 11062: erinäisten as1am siirtämisestä Suomen senaatin ja ken- 11063: raalikuvernöörin ratkaistavaksi. 11064: 11065: Täten säädetään: Kunnes kysymys Venäjän ja Suomen 11066: välisestä oikeussuhteesta tulee Eduskunnan päätöksen mu- 11067: kaisesti ratkaistuksi taikka muuten Eduskunnan myötävai- 11068: kutuksella toisin säädetåan, määrätään täten Eduskunnan 11069: päätöksen mukaisesti, joka on tehty Valtiopäiväjärjestyksen 11070: 60 §:n säätämässä jädesty•ksessä, seuraavaa: 11071: 11072: 1 §. 11073: Suomen 'Senaatin talousosaston lopullisesti ratkaistavaksi 11074: siirretään, alempana tässä laissa ma'inituillJa 'naloituksilla ja 11075: ehdoilla, ne Suomen asiat, jotka. keisari ja suuriruhtinas tätä 11076: ennen voimassaolleiden säännösten mukaan on ratkaissut Suo- 11077: men lainsäädännön ja halliunon järjesty kses.sä (pmst.). 11078: \ 11079: 11080: 2 §. 11081: Venäjän hallitusvalta nimittää kenma:likuvernöörin ja hä- 11082: nen apulaisensa, sekä hyväksyy Suomen senaatin talousosas- 11083: ton esityksestä virkaan ministerivaltiosihteerin ja hänen apu- 11084: laisensa (poist.). 11085: / 11086: 11087: Senaatin ja kenraalikuvernöörin vallan laajentaminen. 7 11088: 11089: Kenraalikuvernööri nimittää senMlitin talousosaston jä- 11090: senet ja prokuraattorin Suomen eduskunnan luottamusta 11091: nauttivista henkilöistä, ;jotka eduskunta tai v,altiopäivä%"n vä- 11092: liaikana eduskunnan valtuuttama valiokunta esittää. Jos 11093: eduskunta lausuu senaatille epäluottamuksensa, tulee senaa- 11094: tin jäsenten erota. 11095: Kenraalikuvernöörin asiana on ( poist.) mää~ätä kansliau- 11096: sa virkamiehet. 11097: 11098: 3 §. 11099: Ed,uskunta kokoontuu V!(J)J'sinaisillJe valtiopäiviUe ilman 11100: erityistä kutsumusta ja päättää, milloin valtiopäivät ovat lo- 11101: petettavat. Kunnes Suomen uusi hallitusmuo}(;o on sääd!etty, 11102: käyttää eduskunta oikeutta Valtiopäiväjärjestyksen 18 §:n 11103: mu,kaisesti määrätä uusien vaalien toimittamisesta ja edus- 11104: kunnan hajaantumisesta. 11105: 11106: 4 § (3 §). 11107: Tämän lain mukaan senaatin taZousosaston ratkaistavaksi 11108: siirtyneissä asioissa, ei kuitenkaan niissä, jotka mainitaan 11109: 5 §:ssä, pyydettäköön, ellei senaatin päätös asiassa ole hyl- 11110: käävä, kenraalikuvernöörin law;untoa siitä, katsooko hän 11111: senaatin päätöksen loukkaavan Venäjän etuja taikka Venäjän 11112: kansalaisten ta:hi laitosten oikeuksia Suomessa taikka V e- 11113: näjän ja Suomen välistä oikeussuhdetta. Jos kenraaliku- 11114: vernööri ilmoittaa, ettei hän senaatin päätöstä senlaatuiseksi 11115: katso, astuu se voimaan. Päinvastaisessa taipau'ksessa joko 11116: päätös asiassa rauetkoon taikka senaatin talousosasto saat- 11117: takaan päätöksensä Venäjän hallitusvallan tietoon. 11118: Jos Venäjän hallitusvalta tällöin vas~ustaa senaatin pää- 11119: töstä ilmoittaen, missä kohdin se loukkaa Venäjän etuda taik- 11120: ka Venäjän kansalaisten tahi laitosten oikeuksia Suomessa 11121: taikka Venäjän ja Suomen välistä oikeusswhdetta, rawkeaa 11122: päätös asiassa. Ellei sellaista ilmoitusta ole annettu 'kuuden 11123: kuukauden kuluessa siitä kuin asia on Venäjän hallitus- 11124: vallan tietoon saatettu, astuu senaatin päätös voimaan. 11125: 8 1917. - V. M. - Esitys N:o 9. 11126: 11127: 5 §. 11128: Kenraalikuvernöörin lausunnon hankkiminen ja asian 11129: esittäminen Venäjän hallitusvallalle ei ol~ tarpeen, kun 11130: ovat kysymyksessä 11131: ·tulo- ja menoarvion vahvistaminen sekä varojen myön- 11132: täminen sen yli; 11133: vero- ja tulliasiat, lukuunottamatta kysymyksiä uusien 11134: tai korotettujen tullien asettmnisesta Venäjältä tuota'ville ta- 11135: ' varoille; 11136: valtionomaisuuden hallintoa koskevat asiat; 11137: kirkolliskokouksen päätösten vahvistaminen; 11138: yliopistoa ja koululaitosta, lukuunottamatta venäläisiä 11139: kouluja, koskevat asiat; 11140: työväenlainsäädäntöasiat; 11141: .kysymykset uusista yleisistä laitoksista ja virastoista; 11142: virkanimitykset; 11143: eläkkeiden ja armolahjojen myöntäminen; sekä 11144: armahduksen myöntäminen. 11145: 11146: 11147: 11148: Valiokunta ehdottaa, 11149: että Eduskunta päättäisi i'ultstaxt wsiJan Mi- 11150: r.eelliseksi. 11151: 11152: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1917. 11153: 11154: 11155: 11156: Asian käsittelyyn ova,t ottaneet osaa puheendohtaj.a Y. 11157: Mäkelin, jä:senet lngma,n, Alki.o, E~tlander, Hultin (osit- 11158: tain), Karhinen (osittain), Kurkinen, Kuusinen, Nevanlin- 11159: na, Pe,nnanen, Rantanen, ;F,, Repo, Retuh>inen, Tuomi ja 11160: Viik, K. H. sekä varajäsenet Kujala, Nurmela (osittain), 11161: Ståhlberg, Suosalo, Tirkkonen (ositta,in) ja Watanen. 11162: 11163: 11164: 11165: 11166: , 11167: Vastalause 1. 9 11168: 11169: 11170: 11171: 11172: • 11173: Vastalauseita. 11174: I. 11175: 11176: Valiokunnan mietintö perustuu siihen katsantotapa.an, 11177: että sen jälkeen kuin keisarinvaltaa Venäjällä ei ole, Suomen 11178: hallits.ijan valta :Suomen sisäisissä asioissa ei ole Venäjän 11179: korkeimmalla halilitusv,allalla. Olemme jo aikaisemmin esit- 11180: täneet mielipiteenämme, että sen yhdistyksen johdosta, missä 11181: Suomi vuodesta 1809 H1htien on Venäjän kanssa, on se hal- 11182: litusvalta, joka tämän maan lakien mukaan kuuluu hallit- 11183: ::;ijalle, tunnustettava oilevan Venäjän korkeimman hallitus- 11184: vallan haltijan käytettävänä, vaikka hallitusmuodon muutos 11185: Venäjällä tekeekin tarpeelliseksi Suomen ja Venäjän välien 11186: uudestaanjärJestämisen Suomen eduskunnan myötävaiku- 11187: tuksella. 11188: Mainitun katsantokantansa mukaisesti ValiokJinta kä- 11189: sittää laatimansa lakiehdotuksen luonteeltaan sopimukseksi, 11190: jo:ruka Venäjän Väliaikainen Hallitus hyväksyy Venäjän 11191: pudlesta ja Eduskunta Suomen puolesta. Tähän ,sopimus- 11192: kirjaan" on kuitenkin otettu tärkeitä määräyksiä useista 11193: puhtaa.sti sisäisilstä Suomen asioista, osaksi sellaisistakin, 11194: joista on säännöksiä Valtiopäiväjärjestyksessä, kuten valtio- 11195: , päiväin kokoonkutsumisesta ja lopettamisesta, uusien vaa- 11196: lien määräämisestä ja eduskunnan hajaantumisesta, Suomen 11197: senaatin nimittämisestä, vastuunaLaisuudesta eduskurvnalle 11198: ja eroamisesta. Tämä on mielestämme sekä luonnotonta että 11199: vaarallista. Valiokunnan ehdotusta tässä kohden täytyy sitä 11200: enemmän valittaa, kun Hallituksen puheenal.ai8en esityksen 11201: mukaan ei Valtiopäiväjärjestyksen enempää kuin muiden- 11202: 10 1917. - V. M. - Esitys N:o 9. 11203: 11204: kaan Suomen .perustuslakien muuttamiseen ylleensä tarvit- 11205: taisi muuta kuin Suomen eduskunnan ja senaatin yhtäpitävä 11206: päällös. 11207: V aliakunnan enemmistön mielestä korkein hallitusvalta, 11208: m~käli se tu:lisi toimimaan Suomen asioissa, tekisi sen V e- 11209: näjän eikä 'Suomen hallituksena. Tämä tietäisi arveluttavaa 11210: luopumista siitä Suomen autonomian päälperusteesta, ettei • 11211: Venäjän hanitusval'ta ole oikeutettu käyttämään julkista 11212: valtaa Suomen sisäisissä asioilssa. Valiokunnan enemmistön 11213: kanta on:·sitä arveluttavampi, kun Venä;jän haUituksen asiana 11214: olisi nimittää 1Suomen siviilihallinnon korkein päällikkö, 11215: maan kenraalikuvernööri, joka puolesta:an nimiitäisi senaa- 11216: tin talousosaston jäsenet. Kaiken julkisen vallan lähteenä 11217: Suomessa, mikäli se ei kuulu eduskunnalle, tulisi siten ole- 11218: maan Venäjän korkein hallli'tusvalta. 11219: 'Sitä vas'taan, että kälsiteltävänä olevaa esitystä. Valio- 11220: kunnan mietinnö.ssä mainitaan Venäjän Hallituksen esityk- 11221: seksi, on myöskin pantwva vastalause. Itse esityksessäkään 11222: ei .sitä esitetä v.enäjän hallitusvallan antamaksi, ja .ainoastaan 11223: Suomen hallitusvaltaa käyttävän haillituksen esi'tyksenä se 11224: voidaan laillisesti ottaa ja on otettava Va1tiopäiväjärjest.yk- 11225: sen mukaan käsiteltäväksi. Suomen sisällisen itsenäisyyden 11226: kannalta on sekä n1ykyään että tulevaisuuden varalta erit- 11227: täin tärkeätä, ettei 1Suomen eduskUlllnrun puolesta käydä häl- 11228: ventämään periaatteellista eroa Suomen hanitusvaJilan ja Ve- 11229: näjän hallitusvallan välillä. 11230: Mitä tulee nii,hin tämän lakiehdotuksen pui'tteiden ulko- 11231: puoleUa oleviin säännöksiin, jotka V aliakunnan enemmistö 11232: on siihen ottanut., ovat ne asiaJiliselta sisälllöltäänkin seHai- 11233: sia, ettemme voi niitä hyväksyä. Niistä mainittakoon eri- 11234: tyisesti: säännös, että senaatin talousosaston jiils·enet ovat ni- 11235: mitettävät henkilöi,stä, jotka eduskunta ta.i eduskunnan v.al- 11236: tuuttama valiokunta esittää, minkä ehdotuksen Eduskunta 11237: käsit~ltäessä Hallituksen esitys'tä erinäisten valtiopäivätöitä 11238: koskevain säännösten muuttamisesta. ja täyd.entämisestä hyl- 11239: käsi; säännös~ että eduskunta pää!ttää .istuntojen1sa lopet- 11240: tamisesta, joka voi johtaa siihen, että eduskunta on koolla 11241: Vastalause 1. 11 11242: 11243: vaåkka koko vuoden; sekä .säännös, että eduskunta itse tois- 11244: taiseksi käyttää oikeutta Valtiopäiväjärjestyksen 18 § :n 11245: mukaisesti mä:ärätä uusien vaalien toimittamisesta ja edus- 11246: kunnan haja·antumisesta, joka säännös -yhdessä määräyk- 11247: sen k,~nssa, , e'ttä senaatin talousosa,ston jäsentelll, jos edus- 11248: kunta lausuu ,senaatille epä!luottamuksensa, tulee erota - 11249: tekee ma'hdottomaksi hallitubeHe, milloin ·erimielisyyk·siä 11250: syntyy eduskunnan kans.sa, ved-ota valitsija,in ratkaisuun. 11251: Mitä taas tulee Valiokunnan enemmistön ehdotuksen 4 ja 11252: 5 §:ssä oleviin säännöksiin, niin on arveluttavaa luetella ne 11253: asiat, jotka eivät voi tulla korkeimman halllitusvallan kä.si- 11254: teltäviksi, koska sellainen käsittely silloin tulee esiintymään 11255: yleisenä; .sääntönä eikä niinkuin esityksen mukawn poikkeuk- 11256: sena. 11257: Tosin esiltyksenkin lakiehdotus antaa arhetta muistutuk- 11258: siin. V aTsinkin on ehdotuben 1 §: ssä käytetty sanontatapa: 11259: ,jotka koskevat Venäjän etuja", niin epämääräinen, että kor- 11260: keimman hallitusvallan oikeutta: ratkaista Suomen asioita 11261: voidaan, vedoten s,iihen, laajentaa Suomelle turmiollist:JUa 11262: tavalla. A:ilvan välttämäitöntä on sentähden, että lähitulevai- 11263: suudessa lainsäädäntötoimenpitein määrätään, mitkä asiat 11264: ova:t mainittua laatura. Myöskin kysymys, mitkä asiat kos- 11265: kevat Venäjän ja Suomen välisiä oikeussuhteita tahi niistä 11266: johtuvia asioita taikka· Venäjän ka,nsa!laisia ja laitoksi'a, kai- 11267: paa lähitulevaisuudessa: määrittelyä ja rajoittamista lain- 11268: säiädäntötietä. 11269: Toiselta puolen .esityksen lakiehdotus tietää suuriarvoista 11270: sekä periaatteellista että käytännöllistä Suomen itsemäärää- 11271: mi.soikeuden laa•jentami,sta, kun sen kautta säännöksi teh- 11272: dään, että Suomen lainsäädäntö- ja hallintoasiat, joista 11273: kaikki tärkeimmät nykyään lopullisesti päätetään maan m- 11274: jojen ulkopuolella, tästä lähtien ovat Suomen kotimaisten 11275: ·valtioelinten ratkaistavat. 'Täten tarjona oleva Suomen vall- 11276: tiosäännön kehittäminen on varm3Jsti sara·vutettavi.ssa, jos esi- 11277: tys hyvä:ksytään semmoisen'aan, mutta v·oi joutua vaaraan·, 11278: jos esitykseen tehdään muutoksia, varsinkin niin pitkälle me- 11279: neviä, kuin Valiokunnan tjhdottamat ovat. 11280: 12 l917. - V. M. - Esitys N:o 9. 11281: 11282: Näin ollen mielestämme Hallituksen esityksessä ehdo- 11283: tettu puheenalaisen asian väliaikainen järjestely on senlaa- 11284: tuinen, että siihen 1Suomen puolelta voidaan ja tulee nyky- 11285: oloi,ssru suostua, ja saamme siis kunnioittaen ehdottaa, 11286: että Eduskunta päättäisi hyväksyä H allituk- 11287: sen esityksen muuttamatta. 11288: 11289: Lauri Ingman. E. Nevanlinna. 11290: H. Repo. Alfred Retulainen. 11291: K. J. Ståhlberg. 11292: 11293: 11294: Niillä perusteilla, jotka edelläolevassa vastalauseessa nel- 11295: jännesiä ka'.ppaleesta alkaen esitetään, yhdyn vastalauseen 11296: ponteen. 11297: 11298: Pekka Pennanen. 11299: Vastalause II. 13 11300: 11301: 11302: 11303: 11304: II. 11305: 11306: Koska ·en olle voinut yhtyä Valiokunnan kanssa siitä, min- 11307: kälaiseksi olisi muodostettava laki ja mietinnöm 'Perusteet 11308: siitä Hallituksen esityksestä, joka sisä.ltää ehdotuksen laiksi 11309: erinäisten asiain siirtämisestä S'uomen senaatin ja kenraali- 11310: kuvernöörin ratkaistaviksi, pyydän saada esittää eriävän 11311: mielipiteeni. 11312: Hallituksen esitys tarkoittaa nimenomaan, kuten lakiesi- 11313: tyksen johdelauseessa sanotaankin, väliaikaista hallintosuh- 11314: teen järjestelyä Venäjän ja Suomen välillä. Venäjän Väli- 11315: aikaisen hallituks·en valtuudet, mikäli niitä Suomessa tunne- 11316: taa.n, eivät edes riittäne Suomen ja Venäjän välisten suhtei- 11317: den lopulliseen järjestämiseen. Tätä väliaikaista asiain jär- 11318: jestelyä on Suomen taholta katsottu kipeän tarp·een vaati- 11319: maksi, koska ilman sellaista vallitsee vaikeuksia synnyttävä, 11320: laissa määrittelemätön eiJämääräisyyden tila. Suomen Se- 11321: naatti onkin, tietääkseni, toiminut Suomen yleisen pyrki- 11322: myksen toteuttajana saadakseen aikaan tällaista väliaikaista 11323: järj.estelyä tarkoittavan lakiesityksen. 11324: Hallituksen esitykseen sisältyvä l81kie'hdotus ei ole kui- 11325: tenkaan, minun mielestäni, väliaikaistakaan järjestelyä varten 11326: täysin tyydyttävä, varsinkaan siinä, että se ai'Van määrittele- 11327: mättä jättää kenraalikuv·ernöörin harkinnasta riiprpuvaksi 11328: mikä esiteltävä asia milloinkin katsotaan koskettavan Venä- 11329: jän etuja. Tämä määritelmä, joka jättää kaikkien esiteltä- 11330: väin Suomen asiain päätäntöön saamisen riippumaan kenraa- 11331: likuvernöörin harkinnasta, siis yksityisen tulkinnan mi.eli- 11332: vallasta, on ajan pitkään aivan luonnoton ja tulee varmaan 11333: heti osottautumaan käytännössä suuria. vaikeuksia synnyttä- 11334: väksi. Se on sitä paitsi suuressa ristiriidassa sen yleisrperi- 11335: aatteen kanssa, joka tämän Hallituksen esityksen antamisella 11336: 14 1917. - V. M. - Esitys N:o 9. 11337: 11338: tunnustetaan, että Suomen, as~at on Suomessa ra~kaistava. 11339: Kun Valiokunta siis pyrkii tässä suhteessa panemaan laki- 11340: ·ehdotukseen määräyksiä, joiden kautta tämä epämääräinen 11341: suhde säännöstelrtäisiin, se kyllä on ymmärrettävissä. Mutta 11342: V aHokunnan koe on tässä suhteessa niin epäonnistunut, että 11343: se uhkaa saattaa koko lakiehdotuksen mahdottomaksi. Pyy- 11344: dän tässä su:hteessa huomauttaa vain muutamis•ta kohdista. 11345: 2 '§ :ssä esittää Valiokunta sääd·ettäväksi, että Suomen 11346: senaatin talousosaston jäsenet tulisi eduskunnan tai sen val- 11347: tuuttaman valiokunnan esittää. Kun parlamenttisen halli- 11348: tuksen kokoonpano on usein mitä monimutkaisin ja vaikein 11349: suoritettava, tuntuu aivan mahdottomalta, että eduskunta tai 11350: sen asettama valiokunta voisi tällaisen tehtävän suorittaa si- 11351: ten, että hallitubeen todella tulisi sellaisia henkilöitä, jotka 11352: riittävillä edrellytyksillä voisivat tämän tehtävän suorittaa. 11353: Menetelmä kaiken todennäköisyyden mukaan johtaisi sään- 11354: n:öllisesti siihen, että hallituksella ei voisi ol'la mitään_ itse- 11355: näisyyttä, vaan toimittaisi se vain kansliat·ehtäviä saamiensa 11356: määräy,sten mukaan. Näin heikko hallitus olisi käsitykseni 11357: mukaan onnettomuus maalle. 11358: 3 § ei edes kuulu tämän lain piiriin. Sen sisältämä 11359: säädös valtiopäiväin! lopettamisest.a ja eduskunnan itsensä ha- 11360: jottamisesta voisi johtaa arveluttaviin väärinkäytöksiin~ m. 11361: m. valtiopäiväin kokovuotiseen koossaoloon y. m. Kun täl- 11362: lainen menettely jo valtiotaloudenkin kannalta on pelättävä, 11363: on se vielä epäi~yttäväm'pi eduskunnan kokoonpanoon näh- 11364: den, joten koko pykälä sellaisenaan sisältää voimaan tulleena 11365: vaaran valtioelämällemme. 11366: 5 § :ään otettu luetf.elo niistä asioista, joista ei tarvita 11367: kenraalikuvernöörin lausuntoa, muuttaa periaatteellisesti tä- 11368: män ilakiehdotuksen luonnetta Suomelle epäedullisemmaksi. 11369: Hallituksen esityksen tarkoituksena on kuitenkin siirtää Suo- 11370: men senaatin ratkaistaviksi kaikki ne asiat, jotka Keisari ja 11371: Suuriruhtinas tätä ·ennen voimassa ol_leid·en säännösten mu- 11372: kaan on ratkaissut. Poikkeuksen muodostavat vain Venäjän 11373: etuja, Suomen ja Venäjän välistä oikeussuhdetta ja eräitä 11374: muita koskevat asiat. Valiokunta on nyt kuitenkin. ryhtyes- 11375: Vastalause 11. 16 11376: 11377: sään luettelon tekoon niistä asioista, joita ei ole koenraalikuver- 11378: nöörille esitettävä, joutunut siihen, että tämän lain mukaan 11379: kaikki muut asiat on kenraalikuvernöörille esitettävä! Tämä 11380: on virhe, joka tekee VaHokunnan laatiman lakiehdotuksen 11381: paljon huonommaksi, kuin Hallituksen esitys, varsinkin, 11382: koslm Venäjän etujen kannalta tapahtuva harkintaoikeus on 11383: edelleen 5 § :n mukaan jääpä kenraalikuvernöörille. Luet- 11384: telo olisi ehdottomasti ollut tehtävä vain niistä poikkeus- 11385: asioista, jotka on alistettava kenraalikuvernöörin ja Venä- 11386: jän hallituksen harkintaan. Silloin oltaisiin oik-ealla tolalla. 11387: Valiokunnan perusteluissa esiintyy monta ristiriitaista 11388: ja hämärää kohtaa, joista on vavkea tietää, mitä niillä tar- 11389: koitetaan. Eräät niistä voivat antaa aihetta hyvinkin eriä- 11390: viin tulkitsemisiin. Niinpä mietinnössä puhutaan esityk- 11391: sestä, jonka on antanut Venäjän Väliaikainen Hal!i>tus. Sel- 11392: laista esitystä ei Eduskunnalle eikä myöskään V aliokunnaJle 11393: o1!) annettu, vaan Ha•llituksen esitys, jonka on toimittanut 11394: Suomen Senaatti. 11395: V aliakunta on p•erustelujen viidennessä kappaleessa val- 11396: mis myöntämään ,Venäjän haHituks-eHe" laajan veto-oikeu- 11397: den m. m. siinä suhteessa, ettei loukata ,Venäjän ja Suomen 11398: välistä oikeussuhdetta". Mutta heti seuraavass·a lauseessa 11399: on Valiokunta valmis ilman mitään perustelua lausumaan: 11400: ,Sitävastoin Valiokunnan käsityksen mukaan ei voida myön- 11401: tää V1enäjän Hallitukselle oikeutta olla Suomen korkeimpana 11402: hallitusvaltana.'' 11403: Joutuu kysymään: minkälainen tämän tulkinnan mukaan 11404: on Venäjän ja Suomen välinen oikeu.ssuhde, jonka loukkaa- 11405: mattomuuden takaamisesta V aliakunta kuitenkin tahtoo 11406: m'ennä takuuseen? 11407: Perustelujen neljännessä kaippaleessa lausutaan yhdiellä 11408: ainoana lauseella ilmi Suomen kansan toivo valtiollisen itse- 11409: näisyyden oikeudesta. Tämä ajatus, johon luullakseni on tar- 11410: koitettu kuitenkin sisällyttää kauas kantava pyrkimys, on 11411: tuotu esiin niin syrjäis enä ja varovaiS'essa muodoss-a, että sen 11412: 1 11413: 11414: 11415: p.erusteella on melkein mahdotonta päästä selvyyteen siitä, 11416: että se sisältää täillä hetkellä yhden meidän. valtiollisten pyr· 11417: kimyksiemme ydinajatuksen. 11418: 16 1917. - V. M. - Esitys N:o .9. 11419: 11420: Minun mi'elestäni Suomella olisi velvotllisuus esiintyä tu- 11421: levaisuuspyrkimyksiinsä nähden Venäjän edessä täysin avo- 11422: naisin k~tsein. Valtiolliseen vapauteen 'pyrkiminen on nyky- 11423: hetkellä yksityisten kansalaisten ja laa,jojen kansankerrosten 11424: sisäisten pyrkimystien pyhin asia. Jos ei Suomen kansa täl- 11425: laiseHa hetkellä ajattelisi omaa täysi-ikäisyyttään, olisi se 11426: luonnoton ilmiö, joka osottaisi sitä, että Suomessa on kansal- 11427: listunne jo väsähtänyt ja kansa aikansa elänyt. Kun on ky- 11428: symys kansasta, jonka kahleet Venäjän vaHankumous jo on 11429: katkonut, olisi suorastaan arvotonta, ellei Suomen puolelta 11430: tänä aikana katsottaisi its'eään pakotetuksi ilmaisemaan, että 11431: tääJllä kansa epäröimättä pyrkii nyt siihen, että Suomi saa 11432: sellaisen valtiollisen va~pauden, joka ei enään joudu tuuliajolle 11433: toisen hallitsevan valtion satunnaisten hallitussuuntien mie- 11434: livallan varassa. 11435: Valtiolliseen vapauteen pyrkimy.stämme ei Suomella ole 11436: mitään syytä esittää kierossa ja peitetyssä muodossa, kuten 11437: se esiintyy tässäkin valiokunnan mietinnössä. Sitä vastoin 11438: olisi lausuttava avonaisesti ja r,ehelEsesti julki se, minkälaista 11439: valtiollista asemaa Suomi nyt pitää pyrkimystensä pääimää- 11440: ränä. 11441: Mutta koska Venäjän Väliaikaisella Hallituksella ei, ym- 11442: märtääkseni, tämän asian lopullisen ratkaisun kanssa ole mi- 11443: tään asiallista tekemistä, ei meidän ole tässä väliaikaisessa 11444: järjestelyssä syytä vaikeuttaa sen tehtävää, vaatimaHa siltä 11445: sellaista, joihin sen valtuudet eivät ulotu. 11446: Kun molemminpuolis~elle asiai!l) järjestelylle on kuiten- 11447: kin tärkeätä, että .sellainen väliaikainen laki, jot,a hallituk- 11448: sen esitys tarkoittaa, saadaan aikaan, rohkenen kunnioittaen 11449: ehdottaa, 11450: että Eduskunta hyväksyisi H amtuksen esi- 11451: tyksen muubtamatta. 11452: Santeri Alkio. 11453: Tähän yhtyy: 11454: Kalle Nurmela. 11455: Vastalause 111. 11456: 11457: 11458: 11459: 11460: III. 11461: 11462: Esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen merkitys on ilmei- 11463: nen. Se Suomen sisäisten asiain lapulliwen ratkai:')uoikeus, 11464: joka täten [periawtteellisesti tunnustetaan maan omalle halli- 11465: tukselle, on johdonmukainen seuraus sii,tä, että korkein halli- 11466: tusvalta ei enään ole monarkkisen henkilön hallussa. On tun- 11467: nettua, että esitys, joka on s,yntynyt Suomen puolelta teh- 11468: dystä alotteesta, on niiden monessa suhteessa toisistaan 11469: -eroavain käs~tystenl yhteensovituksen tulos, joita tässä asias- 11470: sa on ollut suomalaisella ja venäläisellä taholla. Mikäli mah- 11471: doilista olisi Eduskunnan hyväksyttävä tämä esitys suurem- 11472: mitta muutoksitta. 11473: Valiokunta, jonka yleiseen lausuntoon nähden, mikäli se 11474: koskee S~omen ja Venäjän välistä suhdetta, viittaan siihen 11475: vastalauseesoon, jonka olen liittänyt Valiokunnan Talous- 11476: valiokunnalle esityksen n :o 1 :n johdosta lähettämään kir- 11477: jelmään, ja täysi-istunno8sa toukokuun 11 p :nä antamaani 11478: lausuntoon, on kuitenkin tehnyt esityksen lakiehdotukseen 11479: pitkällemeneviä muutoksia. Toiset niistä ovat parannuksia, 11480: jotka olisivat omiaan laaj,entamaan ja turvaamaan maan oi- 11481: keutta. Mutta enlimmäksi osaksi ne kuitenkin ovat sellaisia, 11482: ettei niitä saata hyväksyä, koska niiden hyväksyminen pe~ 11483: rustuisi kestämättömiin edellytyksiin eivätkä liioin sinänsä- 11484: kään olisi valtioelämällemme ja sen kehityksdle hyödyllisiä. 11485: Valiokunta on yriN:änyt arutaa asetusehdotukselle jonkin- 11486: laisen Venäjän hallituksen ja Suomen eduskunnan välisen 11487: sopimuksen eli niinmuodoin1 valtioperuskirjan luonteen. 11488: Tämä tulee näkyviin1 paitsi sanoista ,Venäjän hallitusvalta", 11489: joka on pantu esityksen käyttämäin ,korkein hallitusvalta"- 11490: sanojen sijaan (nimittäin Suomen korkein halhtusvalta), eri- 11491: 2 11492: 18 1917. - V. M. - Esitys N:o 9. 11493: 11494: tyisesti myös 6 sivulla olevasta ponnesta. Valiokunta tun- 11495: nustaa niinmuodoin Venäjän halEtusvallalle oikeud'en ni- 11496: mittää kenraalikuvemöörin ja hänen apulaisensa, jolloin ken- 11497: raalikuvernööri vuorostaan nimittää senaatin talousosaston 11498: jäseMt eli siis Suomen korkeimman hallituksen. Täten hy- 11499: väksyttäisiin myös se kaksoisasema, joka kenraalikuv•ernöö- 11500: rillä tosiasiallisesti on ollut toiselta ·puolen suomalaisema vir- 11501: kamiehenä ja rt,oimeenpanevan siviilihallinnon päällikkönä, 11502: toiselta puolen ,valtakunnanvallan" edustajana, mikä 11503: kaksoisasema ei ole ollut maalle hyödyllinen'. Voimassaoleva 11504: oikeus, jonka kannalle esityskin on asettunut, sisältää, niin- 11505: kuin tumnettu, että julkisen toimivallan käyttö Suomen virka- 11506: miesten nimitrt.ämiseenl kuuluu sille, joka Suomen valtio- 11507: säännön mukaan käyttää korkeinta valtaa valtiossa. 11508: Yl·eensä saattaa syystä panna kyseenalaiseksi, sisältyi- 11509: sikö siihen, että Suomen valtio-oikeus yhdistetään valtio- 11510: peruskirja-käsitrteeseen, kaikissa oloissa toivottavaa muutos- 11511: ta tai toisiko se lainka.an mukalllaan parannusta Suomen 11512: asemaan. Joka tapauksessa olisi siinä kohdin kuitenkin 11513: saatava selväksi, mitkä asiat luonteensa mukaisesti voidaan 11514: tällais•een valtioperuskirjaan ottaa, mitkä eivät kuulu siihen. 11515: Minkäänlaista sellaista ka,tsausta ei tätä nykyä ·ole ole- 11516: massa. Johdonmukainen seUTaus valtioperuskirja-aatteesta 11517: on myös, että mitä sellaisella sopimuksella säädetään, ei 11518: voida muuttaa kumpaisenkin asianosaisen suostumuksetta. 11519: Sen menettelyn arvel utta vu udet, johon V aliakunta on ry h- 11520: tynyt, käyvät silminnähtävästi ilmi siitä, että lakiehdotuk- 11521: seen sisältyvät määräykset koskevat asioita, jotka ovat luon- 11522: teeltaall/ Suomen sisäisiä asioita, joihin Valiokunta on vielä 11523: lisännyt toisia, erittäin tärkeitä asioita, jotka niinikään il- 11524: meisesti eivät sinne kuulu. 11525: · Niin;pä Valiokunta Oil' esimerkiksi 3 § :ään ottanut V. J :tä 11526: koskevia muutoksia. Paitsi mitä koskee ehdotusta, että Edus- 11527: kunta kokoontuisi itsestään vuosittain määräaikan.a, josta 11528: Eduskunta päättänee toisessa yhteydessä, eivät muutokset 11529: myöskään ole toivattavia tahi hyväksyttäviä. - Samanlaa- 11530: tuisia ovat 2 § :ään otetut muutokset. 11531: Vastalause 111. 19 11532: 11533: Jos oleellisia muutoksia on näin ollen esitykseen tehty, 11534: , on siihen sen sijaan jätetty yksi säännös, joka etukädessä 11535: ·olisi ollut siitä poistettava, nimittäin, että asiat, jotka koske- 11536: vat m. m. ,Venäjän etuja", on alistettava korkeimman halli- 11537: . tusvallan ratkaistaviksi Paitsi että, niinkuin yllä on huo- 11538: mautettu, viimeksi mainitut sanat on vaihdettu sanoiksi 11539: ,Venäjän hallitusvalta", on Valiokunta vain pannut sanojen 11540: . ,asiat, jotka koskevat Venäjän etuja" sijaan ,päätökset, jotka 11541: loukkaavat Venäjän etuja". Mitä muutokseen tulee ensiksi- 11542: mainitussa suht~essa, soveltuu siihen mitä edellä on sanottu; 11543: ,koskea" -sanan vaihtaminen ,loukata" -sanaksi on itse asiassa 11544: merkityksetön. Valiokunnankin ehdotukseen\ siis jää mää- 11545: räys ,Venäjän eduista" ja asetusehdotuksen hyväksyminen 11546: .sisältäisi siis Suomen puolelta annetun tunnustuksen, ·että 11547: ..sen; asiain ratkaisu, silloinkin kuin ne riidattomasti ovat sen 11548: sisäisiä asioita, saataisiin 'tehdä Venäjän eduista riippuviksi. 11549: Sellainen tunnustus kuin tämä olisi kuitenkin '8rinomai- 11550: .sen periaatteellista laatua ja siihen voitaisiin maamme va- 11551: hingoksi vast'edeskin vedota. Kokemus on kuitenlkin osoit- 11552: tanut, että niin kauan kuin Suomi on yhdistettynä Venäjään, 11553: Suomen täytyy välttämättömästi pitää kiinni siitä, että V'e- 11554: näjän vaikutusvalta Suomen asiain ratkaisuun yoi kohdistua 11555: vain .siihen, mikä koskee näiden maiden välistä oikeussuh- 11556: . detta. 11557: Valiokunta on tosin tehnyt. sen muutoksen, että vahvis- 11558: . tusoikeus asioissa, jotka lykättäisiin korkeimman hallitus- 11559: vallan ratka•istaviksi, on vaihdettu kielto-oikeuteen. Mutta 11560: tämä kielto-oikeus on kuitenkin ehdoton ja tulos siitä olisi 11561: . suurin piirtein katsottuna todellisuudessa sama. Epäsuotui- 11562: sissa oloissa saattaisi seuraannollisesti ta~pahtua pysähdys 11563: suurilla aloilla lainsäädäntöä. Että Valiokunnan muutoseh- 11564: dotuksen johdosta tämä kielto-oikeus tunnustetaan Venäjän 11565: hallitukseUe, ei monarkille Suomen oikeuden mukaan kuu- 11566: luvan vallan väliaikaisena käyttäjänä, vaan vieraan valtion 11567: (Venäjän) · hallitu~sena, ei suinkaan tee asian,la~taa parem- 11568: . maksi. 11569: 1 11570: 11571: 20 1917. - V. M. - Esitys N:o 9. 11572: 11573: Vaikka laki, niinkuin sen alkulauseessa sanotaan, sa1s1 11574: vain tilapäisen luonteen ja olisi voimassa ainoastaan toistai- 11575: seksi, on kuitenkin sen voimassaoloaika nJ71kyään vallitse- 11576: vissa ·arvaamattomissa oloissa aivan ·epävarma. 11577: Kun sitäpaitsi minun mielestäni Eduskunnan ei pidä an- 11578: ~a.a edes väliaikaiskaudeksikaan sitä tunnustusta, että Venä- 11579: jän edut saavat olla määräävinä .Suomen asioita ratkais- 11580: taessa, esitän kunnioittavasti, samalla kuin katson ~sityksen 11581: muilta kohdiltaan voitavan hyväksyä. 11582: 11583: e~tä esUyksen l!ak~ehdotuksen 1 ja 3 §:stii" 11584: poistetfJaisiin sanat , V e:näjiin etuja". 11585: 11586: Sen ohessa ehdotan, että Valiokunnan 6 sivulla oleva. 11587: polliSi, joka Valiokunnan sille antamassa muodossa on vas- 11588: toin V. J :tä, tulisi kuulumaan: 11589: 11590: että EdW8kunta on 11591: hyväkisywut Hallituksen 11592: esitykseen sisältyvän lakiehdofmksen näin kuulu- 11593: vana: 11594: 11595: Helsingissä 2·9 p:nä kesäkuuta 1917. 11596: 11597: Ernst Estlander. 11598: 11599: 11600: 11601: 11602: Helsingissä, Suom€n Senaatin kirjapainossa, 1917. 11603: 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 9. 11604: 11605: 11606: 11607: 11608: Suuren valiokunnan mietintö 11609: N :o 19 Hallituksen esityksen johdosta, joka si- 11610: sältää ehdotuksen laiksi erinäisten asiain siir- 11611: tämisestä Suomen senaatin ja kenraalikuver- 11612: nöÖrin ratkaistavaksi. 11613: 11614: Käsitellessään yllämainittua asiaa ei Suuri valiokunta 11615: ole voinut puoltaa Perustuslakivaliokunnan mietinnössä 11616: N :o 9 olevaa lakiehdotusta sellaisenaan, vaan on ollut sitä 11617: mieltä, että lakiehdotus olisi entistä enemmän rakennettava 11618: Suomen sisäistä itsemääräämisoikeutta. turvaaville perus- 11619: teille. Suuri valiokunta on sep.tähden 'PYYtänyt ja saanut Pe- 11620: rustuslakivaliokunnalta asiassa uuden ehdotuksen, joka si- 11621: sältyy tähän oheen liitettyyn Perustuslakivaliokunnan vas- 11622: tauskirjelmään. Yhtyen tähän ehdotukseen saa Suuri valio- 11623: kunta kunnioittaen esittää, 11624: 11625: että Eduskun~a,. hyväksyisi lakiehdotuksen 11626: näin k'WUluvana: 11627: 11628: 11629: Laki 11630: Suomen korkeimman valtiovallan käyttämisestä. 11631: Täten säädetään: Kun hallitsijan oikeiidet ovat lakanneet, 11632: olkoon Suomen Eduskunnan päätöksen mw"Maisesti voimassa 11633: seuraavaa: 11634: 1 §. 11635: Suomen eduskunta yksin päättää, vahvisfJaa ja voimaan- 11636: pantavaksi määrää kajkki Suomen lait, myöskin valtiota- 11637: loutt•a, verotusta ja tulliasioita koskevat. Eduskrunta lopul- 11638: lisesti päättää myös kaikkien muiikn Suomen asiain ratkai- 11639: 2 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 9. 11640: 11641: susta, jotka Ikisari jta swuriruhtit'IJltS tätä ennen voimassa ol- 11642: leiden säännösten m.rukaan on ratkaissut. ' 11643: Mitä tässä laissa säädetään, ei koske ulkopolitiikan 11644: asioita, ei myöskään soti"taslainsäädäntöä ja sotilashallintoa. 11645: 11646: 2 §. 11647: Eduskunta kokoontuu varsinaisille valtiopäiville ilman 11648: erityistä kutsumusta ja •päättää, milloin valtiopäivät ovat 11649: lopetettavat. Kunnes Suomen uusi hallitusmuoto on sää- 11650: detty, käyttää eduskunta oikeutta Valtiopäivä.järjestyksen 11651: 18 § :n mukaisesti määrätä uusien vaalien toimittamisesta 11652: ja eduskunnan hajaantumisesta. 11653: 11654: 3 §. 11655: Eduskunta määrää Suomen toimeenpanevan vallan. 11656: Ylintä toimeenpanovalfJaa käyttäköön toisbai$eksi Suo- 11657: men senaatin talO!USosasto, jonka jäsenet 'eitusktt.nfJ.a asettaa 11658: ja erottah. 11659: 11660: Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1917. 11661: Vastalause 1. 3 11662: 11663: 11664: 11665: 11666: Vastalauseita. 11667: I. 11668: 11669: Koska olemme sitä mielipidettä, ·että lakiehdotuksen ensi- 11670: mäinen pykälä Suuren valiokunnan ehdottamassa muodossa 11671: on puutteellinen ja epäselvä, ehdotamme Eduskuntaa. hyväk- 11672: symään sen näin kuuluvana: 11673: 11674: 1 §. 11675: Suomen Eduskunta päättää ja Senaatin talousosasto vah-· 11676: vistaa kaikki Suomen lait, myöskin valtiotaloutta., verotusta 11677: ' ja tulliasioita koskevat. Eduskunta päättää myös millä ta- 11678: valla ja missä järjestyksessä ratkaistaan ne asiat, jotk,a kei- 11679: sari ja suuriruhtinas tätä ennen voimassaolleiden säännös: 11680: ten mukaan on päättänyt. 11681: Mitä täs,sä laissa säädetään, ei koske ulkopolitiikan asioita 11682: eikä myöskään muuta sitä, mitä sotilaslainsäädännöstä ja 11683: sotilashallinnosta on ennestään voimassa. 11684: 11685: Lakiehdot1-iksen johdantolause on saanut valiokunnassa 11686: sellaisen muodon, josta ei kay selville että lain käsittely 11687: tulisi tapahtumaan sillä tavalla, kuin perustuslain muuttami- 11688: sesta on säädetty, minkä tähden ehdotamme hyväksyttä- 11689: väksi laille seuraavan johdantolauseen: · 11690: Täten säädetään: Kun hallitsijan oikeudet ovat lakanneet, 11691: määrätään Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka 11692: on tehty Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :n säätämässä järjes- 11693: tyksessä, seuvaavaa: 11694: 11695: K. A. Lohi. Kalle Nurmela. 11696: S. Haapanen. J. Niukkanen. 11697: 1. Fr. Lantto. 11698: 4 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 9.· 11699: SUOMEN EDUSKUNNAN 11700: 11701: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. 11702: Liite. 11703: Helsingissä 11704: 9 p. heinäkuuta 1917. 11705: 11706: 11707: 11708: 11709: S u u r e l l e v a l i o k u n n a l l e. 11710: 11711: 11712: · Suuri va,.liokunta on kirjelmällä Perustuslakivalio.kun- 11713: nalle tämän heinäkuun 6 päivältä, myötäliittäen Suuren va- 11714: liokunnan laatiman eihdotuksen laiksi erinäisten asiain siir- 11715: tämisestä Suomen senaatin ja kenraalikuvernöörin ratkaista- 11716: vaksi, ilmo:ttanut olevansa sitä mieltä, että lakiehdotus olisi: 11717: muodostettava entistä enemmän rakentuvaksi Suomen sisäi- 11718: sen itsemääräämisoikeuden takaamis·ta turvaaville perusteille, 11719: ja on Suuri valiokunta, pitäen mahdollisena, että lakiehdotus, 11720: katsoen muuttuneihin olosulhteihin, vaatisi mainittuun suun- 11721: taan paljon perinpohjaisempia muutoksia kuin ne, joitten te- 11722: kemiseen Suuri valiokunta ilman erikoisvaliokunnan valmis- 11723: telua on tilaisuudessa; päättänyt, ennenkuin Suuri valiokunta 11724: osaltaan saattaa asian käsittelyn loppuun, pyytää Perustus- 11725: lakivaliokunnalta uutta, edelläsanottuun suuntaan käyvää 11726: ehdotusta, jättäen kuitenkin asian kokonaisuudessaan Perus- 11727: tuslakivaliokunnan vapaasti harkittavaksi. 11728: Perustuslakivaliokunta katsoo voivansa yhtyä Suuren 11729: valiokunnan käsitykseen, että on syytä uudelleen muodos- 11730: te1la käsiteltävänä olevaa lakiehdotusta. 11731: Asianmukaisinta ja selvintä lienee, ettei tässä laissa yri- 11732: tetä lä:hemmin määritellä Suomen eduskunnan ja senaatin 11733: toimivallan keskinäistä suhdetta, vaan rajoitutaan säätämään 11734: pääasiassa vain se yleinen periaate, että hallitsijan oikeuk- 11735: Liite. 5 11736: 11737: si.en lakattua on eduskunta, joka edusta1a Suomen kansaa, 11738: esteeton käyttämään Suomen korkeinta valtiovaltaa. Tä- 11739: män periaatteen mukaista oikeutta on Venä.:jänkin kansan- 11740: V'alolan edustajain taholta vaadittu Suom-en eduskunnalle tun- 11741: nustettavaksi. Senaatin toimivallan lahempi määrittelemi- 11742: nen voisi jäädä myö.hemmän, täydentävän lainsäädännön 11743: asiaksi. 11744: Tämän mukaisesti Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 11745: 1 §:ssä säädettäväksi, että eduskunta yksin päättää, vahvis- 11746: taa ja voimaan ]lantavaksi määrää kaikki Suomen lait, myös- 11747: kin valtiotaloutta, ve11otusta ja tulliasioita koskevat, ja että 11748: eduskunta lopullisesti päättää myöskin kaikkien muiden Suo- 11749: men asiain ratkai~usta, jotka keisari ja suuriruhtinas tätä 11750: ennen voimassa oUeiden säännösten mukaan on ratkaissut. 11751: Ainoastaan kaksi asiaryhmää olisi Valiokunnan mielestä 11752: jätettävä tämän lain ulkopuolelle, nimittäin ulkopolitiikan 11753: asiat sekä sotilaslainsäädäntö ja sotilashallinto. Näistä 11754: asioista voimassaolevaan oikeuteen ei siis nyt säädoettävän 11755: lain perusteella voisi muutosten toimeenpaneminen tulla ky- 11756: symykseen, eikä toisaalta myöskään luovutettaisi pois mitään 11757: siitä oikeudesta, mikä Suomella ja Suomen eduskunnalla 11758: maan perustuslakien mukaan on sotilaslainsäädäntöä ja soti- 11759: lashallintoa koskevissa asioissa. 11760: Lakiehdotuksen 2 § :ksi olisi Perustuslakivaliokunnan 11761: mielestä otettava sellaisenaan 3 § .Valiokunnan aikaisem- 11762: masta ehdotuksesta. 11763: Lopuksi olisi lain 3 § :ssä säädettävä, että eduskunta mää- 11764: rää Suomen toimeenpanevan vallan, ja että toistaiseksi ylintä 11765: toimeenpanavaa valtaa käyttäköön senaatin talousosasto, 11766: j.onka jäsenet eduskunta asettaa ja -erottaa. 11767: Lakiehdotuksen johtolauseessa on Valiokunnan mielestä 11768: syytä nimenomaan mainita se käsiteltävänä olevan lainsää- 11769: däntötoimenpiteen läihtökohta, että hallitsijan oikeud-et ovat 11770: lakanneet. Lain nimike olisi V aliakunnan mielestä muutet- 11771: tava kuulumaan: ,Laki Suomen korkeimman valtiovallan 11772: käyttämisestä." 11773: 6 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 9. 11774: 11775: Sen nojalla mitä edellä on sanottu, Efudottaa Perustus-. 11776: lakivaliokunta, 11777: 11778: että S'IJ!t(,ri valiokunta ehdottaisi T:akiehdotuk- 11779: sen Eduskunnan hyväksyttäväksi näin k~lu 11780: vooa: 11781: 11782: 11783: 11784: 11785: Laki 11786: Suomen korkeimman valtiovallan käyttämisestä. 11787: 11788: Täten säädetään: Kun hallitsijan oikeudet ovat lakanneet, 11789: olkoon Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti voimassa 11790: seuraavaa: 11791: 11792: 1 §. 11793: Suomen eduskunta yks1n päättää, vahvistaa ja voimaan- 11794: pantavaksi määrää kaikki Suomen lait, myöskin valtiota- 11795: lautta, verotusta ja tulliasioita koskevat. Eduskunta lopul- 11796: lis-esti päättää myös kaikkien muiden Suomen asiain ratkai- 11797: susta, jotka keisari ja suuriruhtinas tätä ennen voimassa ol- 11798: leiden säännösten mukaan 'On ratkaissut. 11799: Mitä tässä laissa säädetään, ei koske ulkopolitiikan 11800: asioita, ei myöskään sotilaslainsäädäntöä ja soti>lashal'lintoa. 11801: 11802: 2 §. 11803: Eduskunta kokoontuu varsinaisille valtiopäiville ilman 11804: E-rityistä kutsumusta ja päättää, milloin valtiopäivät ovat 11805: lopetettavat. Kunnes Suomen uusi hallitusmuoto on sää- 11806: detty, käyttää .eduskunta oikeutta Valtiopäiväjärjestyksen 11807: 18 § :n mukaisesti määrätä uusien vaalien toimittamisesta 11808: ja eduskunnan hajaantumisesta. 11809: Liite. 7 11810: 11811: 3 §. 11812: Eduskunta määrää Suomen toimeenpanevan vallan. 11813: Ylintä toimeeni>anovaltaa käyttäköön toistaiseksi Suo- 11814: men senaatin talousosasto, jonka jäsenet eduskunta asettaa 11815: ja erottaa. 11816: 11817: 11818: 11819: Perustuslakivaliokunnan puolesta: 11820: Yrjö Mäkelin. 11821: 11822: 11823: 11824: 11825: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja. Y. 11826: Mäkelin ja jäsenet In~man, Alkio, Estlander, Hultin, Karhi- 11827: nen, Kwrkinen, Kuusinen, Nevanlinna, Pennanen (osittain), 11828: F. Rantanen, Repo, Retulainen, Tuomi, K. H. Wiik ja Suo- 11829: salo sekä varajäsenet Kujala (osittain), Ståhlberg ja Vata- 11830: nen. 11831: 8 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 9. 11832: 11833: 11834: 11835: 11836: Vastalauseita. 11837: I. 11838: 11839: Suuren valiokunnan kirj·elmän olen käsittänyt niin, että 11840: Valiokunta ei ole 'halukas IJUoltamaan esitystä, mutta ei 11841: myöskin Perustuslakivaliokunnan mietinnössä n :o 9 teh- 11842: tyä ehdotusta, vaan haluaa saada uud•en •lakiehdotusluonnok- 11843: sen, joka ilmaisisi Eduskunnan vaatimukset väliaikaiseen 11844: välins.elvityks,een nähden, jos s.emmoinen selvitys on suotui- 11845: sissa oloissa saavutettavissa. 11846: Olen siis sitä mieltä, ~ttei nyt ole ollut Perustuslakivalio- 11847: kunnan asia arvosnella, ovatko todella olemassa ne edelly- 11848: tyks·et, jotka Suuren valiokunn·an mielestä näyttävät ·olevan 11849: tarjona. Tällä pohjalla olen sentähden ollut sitä mieltä, 11850: että Perustuslakivaliokunnan on V. J :n 57 § :n mukaan käy- 11851: 11852: . 11853: tävä vastaamaan Suuren valiokunnan t.iedusteluun. 11854: Halutun lakiehdotuksen tulisi mielestäni olla sellainen, 11855: että sen hyväksymisellä ja vahvistamisella saavuttais1vat 11856: . 11857: tunnustuksen eräät periaaUeet, joita kävisi 'J)itäm:nen mää- 11858: räävinä tai ainakin ohjaavina ja ·alustavina lopullista välin- 11859: selvitystä aikaansaataessa. LiEäksi tulisi ehdotettujen uudis- 11860: tusten olla sellaiset, että niitä, sikäli kuin niitä ei heti voida 11861: toimeenpann·a, kävisi mainittavia muutoksia tekemättä vä- 11862: littömästi soV:eltaminen. Siten saataisiin lasketuksi perustus 11863: järjestykselle, joka IJääasiassa voisi vastaisuudessakin jäädä 11864: pysyväiseksi, samaUa kun olisi mahdollisuus sitä kehittää 11865: ja täydellisentää. 11866: On sentähden tärke'ää, eWi. Valiokunnat laativat ja puol- 11867: tavat ainoastaan semmoisia ehdotuksia, jotka olisivat omansa 11868: antamaan Suomen valtiosäännön ja muun lainsäädännön ke- 11869: hitykseUe terv.een suunnan ja s·en ohessa edistäisivät järjes- 11870: Liite. 9 11871: 11872: tyk.sen, s€lvy,yden ,ja lujuuden vakiintamista hallinnossa. 11873: Ehdotukseen, joka olisi täyttänyt näruä vaatimukset, olisin 11874: minä 1molestani - edellä mainitsemin edellytyksin - voi- 11875: nut yhtyä, samoin kuin Valiolmnnassakin olen koettanut 11876: edistää sellaisen ,ehdotuksen aikaansaamista. Valiokunnan 11877: ehdotuksen ·ei kuitenkaan voi katsoa täyttävän niitä vaati- 11878: muksia. Ja kun minä puolestani en katso olevan olemassa 11879: seikkoja, jotka vaatisivat laatimaan uutta ehdotusta vas- 11880: taukseksi e;:itykseen n :o 9, enkä voi yhtyä Perustuslakivalio- 11881: kunnan ehdotuk!'leen, pyydän suositella hyväksyttäväko;;i Pe- 11882: rustmlakivaliokunnan mietintöön n :o 9 liittämääni vasta- 11883: lausetta. 11884: 11885: Ernst Estlander. 11886: 10 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 9. 11887: 11888: 11889: 11890: 11891: IL 11892: Meillä ei ole ollut syytä. muuttaa käsitystämme, että Hal- 11893: lituksen esitys, joka sisältää ehdotuksen laiksi erinäisten 11894: asiain siirtämisestä Suomen senaatin ja kenraalikuvernöörin 11895: ratkaistavaksi, olisi h;vväksyttävä muuttamattomaua. 11896: 11897: 11898: Lauri Ingman. E. Nevanlinna. 11899: AHred Betulainen. H. Repo. 11900: K. ~. StWberg. 11901: 11902: 11903: 11904: 11905: Hel'flingisaä, Suomen Senaatin 'kirjapainossa, 1.917. 11906: 1917. - Edusk. vast.- Esitys N:o 9. 11907: 11908: 11909: 11910: 11911: Suomen Eduskunnan vastaus 11912: Hallituksen esitykseen, joka sisältää ehdotuk- 11913: sen laiksi erinäisten asiain siirtämisestä Suo~ 11914: men senaatin ja kenraalikuvernöörin ratkaista- 11915: vaksi. 11916: 11917: Eduskunta on Hallituksen esityksenä, saanut käsiteltä- 11918: väkseen ehdotuksen laiksi erinäisten asiain siirtämisestä Suo~ 11919: men senaatin ja kenraalikuvernöörin ratkaistasaksi. 11920: 11921: Hallituksen esityksessä on lähtökohhma edellytys, että 11922: oikeus korkeimman vallan käyttöön Suomen sisäisissäkin 11923: asioissa on, eduskunnan myöntämättä, ·siirtynyt Venäjän hal- 11924: litukselle. Tämä edellytys ei Suomen valtiosäännön mukaan 11925: ole oikea. 11926: Silloin kun Suomi joutui, omalla va'ltiosäännöllä varus- 11927: tettuna, sisäisissä asioissa,an itsenäisenä valtiona, yhteyteen 11928: Venäjän kanssa, tuli Suomen valtiosäätyjen suostumuksella 11929: voimaan, että V enäj'än keisari oli oleva samalla Suomen suu- 11930: riruhtina.s. ~en kautta ei Suomen .ia Venäjän hallitusvalta 11931: kuitenkaan tu•llut yhtenäiseksi, sillä yhteinen hallitsija tuli 11932: kummassakin maassa edustamaan eri oikeuspersoonaa. Suo- 11933: men hallitsijana hän käytti Suomen julkista valtaa, ja Suo- 11934: men perustuslaeissa on ollut määrättyn·ä, missä laajuudessa 11935: hän on ollut oikeutettu tätä valtaa käyttämään. 11936: Kun keisarivalta Venäjällä nyt on kukistet.tu, on siitä 11937: seurannut, ettei Suomellakaarn enään ole monarkkia. Muussa 11938: suhteessa ei Venitjällä tapahtunut vallankumous ole muut- 11939: tanut Venäjän ja Suomen välistä oikeusrsuhdetta. Niin'Pä ul- 11940: kopolitiikan asioissa Suomenkin osalta kuuluu valta edeHeen 11941: Venäjän valtiovallalle, siis tätä nykya Venäjän Väliaikaiselle 11942: 2 1917.- Edusk. vast.- Esitys N:o 9. 11943: 11944: hallitukselle. Mutta sisäisissä asioissaan Suomi valtiosään- 11945: töns'ä perustuksella on alunpitäen ollut va.paa ja, riippumaton 11946: Venäjän hallituslaitoksista, kuten Eduskunnan larusunnoissa 11947: on viime vuosina usein osoitettu, eivätkä Suomen suuriruhti- 11948: naalle ennen kuuluneet oikeudet o·le, ilman Suomen suostu- 11949: musta, voineet siirtyä sellaisellekaan V enäjäm, hallitukselle, 11950: kuin Väliaikainen hallitus on. Venäjän asiana on tosin ollut 11951: säätää kruununperimyksestä sekä ha1litsijan vallan käytöstä 11952: keisa,rin ja suuriruhtrnaan alaikäisyyden aikana tahi hallit- 11953: sijan ollessa estettynä valtakunnan hallitusta hoitamasta. 11954: Mutta mikään tällainen ta·paus ei nyt ole kysymyksessä, 11955: koska on poistettu monarkkinen valta, joka oli edellytettynä 11956: niin Venäjän kuin Suomenkin perustuslaeissa.; kysymys siitä, 11957: 1hikä valtiomuoto Venä;jällä tulee voimaan, on siellä nyt täy- 11958: sin avonaisena. VenäJjän Väliaikainen hallitus ei niin ollen 11959: ole mikään entisen monarkkisen valtiomuodon elin, jota saat- 11960: ta.isi verrata holhoojahallitukseen ja. jolle itsestään kuuluisi 11961: myös Suomen suuriru'htinaalla olleen vallan käyttäminen. 11962: Tämän vallan siirtäminen Venäjän hallitukselle olisi edel- 11963: lyttänyt Suomen perustuslaJitien muuttamista, joka ei ole 11964: voinut tapahtua ilman eduskunnan suostumusta. 11965: Nykyinen asiantila vaa-tii Suomen suuriruMinaan enti- 11966: sen toimivallan· siirtämistä toisille valtioelimille. Mutta joR 11967: esityksessä ehdotettu osa tätä toimivaltaa siirrettäisiin, vaik- 11968: kapa vain väliaikaisesti, Venäjän hallitusvallalle, joka on 11969: Venäjän lakien alainen ja riippuvainen Venäjän lainsäädän- 11970: tölaitoksista, tietäisi se Suomen vrultiosää'llrnön mukaisen oi- 11971: keuden arveluttavaa supistamista ja- maamme valtioaseman 11972: horjuttamista. Tämän a8eman säilyttiämiseksi on hallitus- 11973: valta Suomen sisäis,issä a,sioissa nyt jätettävä Suomen valtio- 11974: elimien käytettäväks:. 11975: 11976: Mitä tulee asian yksityiskohtaiseen järjestelyyn, on 11977: asianmukaisinta ja selvintä, että kysymyksessä olevassa 11978: laissa ei yritetä lähemmin määritellä Suomen eduskunnan ja 11979: Senaatin toimivallan keskinäistä suhdetta, vaan rajoitutaan 11980: säätämään Ilääasiassa vain se yleinen periaate, että hallitsijan· 11981: Suomen korkeimman valtiovallan käyttäminen. 3 11982: 11983: oikeuksien lakattua on eduskunta, joka edustaa Suomen kan- 11984: saa, esteetön käyttämään Suomen korkeinta valtiovaltaa. Se- 11985: naatin toimivallan lähempi määritteleminen on jätetty myö- 11986: hemmän, täydentävän lainsäädännön asiaksi. 11987: Tämän mukaisesti on Eduskunta hyväksymänsä lain 1 11988: §:ssä säätänyt, että eduskulllta y~sin päättää, vahvis,taa ja 11989: voimaan pantavaksi määrää kaikki Suomen lait, myöskin 11990: Yaltiotaloutta, verotusta l.ia tulliasioita /koskevat, ja että 11991: eduskunta lopullisesti päättää myöskin kaikkien muiden Suo- 11992: men asiain ratkaisusta, jotka keisari ja suuriruhtina,s tätä 11993: ennen voimassa olleiden sääwnösten mukaan on ratkaissut. 11994: Ainoastaan kaksi asiaryhmää on Eduskunta jättänyt tä- 11995: män lain ulkopuolelle, nimittäin ulkopolitii,kan asiat sekä 11996: sotilaslainsäädännön ja sotilashallinnon. Näistä asioista voi- 11997: massa olevaan oikeuteen ei siis nyt säädetyn lain perusteella 11998: muutosten toimeenpaneminen voi tulla kysymykseen, eikä 11999: sen kautta toisaalta myöskään luovuteta mitään siitä oikeu- 12000: desta, mikä §uomella ja Suomen eduskunnalla maan perus- 12001: tuslakien mukaan on sotilaslainsäädäntöä ja sotilashallintoa 12002: koskevissa asioissa. 12003: Kun keisarin ja suuriruhtinaan oikeus valtiopäiväin ko- 12004: koonkutsumåseen ja lopettamiseen sekä eduskunnan hajoit- 12005: tamiseen ja uusien vaalien määräämiseen on lakannut, on 12006: varsinaisten valtiopäiväin alkami.nen 'Säädettävä tapahtu- 12007: maan, samoin kuin eräissä muissa maissa on laita, ilman eri- 12008: tyistä kutsumusta. Eduskunnan asiana on oleva päättää, mil- 12009: loin valtiopäivät. ovat lopetettavat. Mitä erityisesti eduskun- 12010: nan 1Jajoittamisoikeuteen tulee, ei sitä voida my,öntää Venä- 12011: jän hallitukselle eikä Suomen senaatillekaan. Maan menes- 12012: tyksen valvominen vaatii, ettei kansaneduskuntaa voida ha- 12013: joittaa millään eduskunnan ulkopuolelta l·ähtevällä. mä.äräy,k- 12014: sellä. Sen sijaan on toistaiseksi, kunnes Suomen uusi 'halli- 12015: tusmuoto on säädetty, jätettävä eduskunnan itsensä käytettä- 12016: väksi oikeus tarpeen vaatiessa Valtiopäiväijärjestyksen 18 12017: §:n mukaisesti määrätä uudet vaalit toimitettaviksi. Näille 12018: perusteille rakentuu lain 2 §. 12019: 4 1917. - Edusk. vast. - Esitys N :o 9. 12020: 12021: Lain 3 § :ssä on säädetty, että eduskunta määrää Suomen 12022: toimeenpanevan vallan, ja että ylintä toimeenpanevaa. valtaa 12023: toistaiseksi käyttää SenaAtin talousosasto, jonka jäsenet edus- 12024: kunta asettaa ja erottaa. 12025: Eduskunnan mielestä on syytä lain johtolauseessa ni- 12026: menomaan mainita se käsiteltä.vänä olevan lainsäädäntötoi- 12027: menpiteen lähtökohta, että ha,llitsijan oikeudet ovat lakan- 12028: neet. Lain nimike on muutettu kuulumaan: Laki Suomen 12029: korkeimman valtiovallan käyttämisestä. 12030: 12031: Edellä esitetyn nojalla Eduskunta, Valtiopäiväjärjestyk- 12032: sen 60 § :n mukaisesti heinäkuun 18 päivänä loppuun käsi- 12033: teltyään Hallituksen esityksen ja hylättyään ehdo~uksen, että 12034: laki lähetettäi.siin Venäjän Väliaikaisen hallituksen vahvis- 12035: tettavaksi, ilmoittaa, 12036: 12037: että Ednskunta on hyväksynJil lakiehdotuk- 12038: sen näin knuluvana: 12039: 12040: 12041: 12042: Laki 12043: Suomen korkeimman valtiovallan käyttämisestä. 12044: 12045: Täten säädetään: Kun hallitsijan oikeudet ovat lakanneet, 12046: olkoon Suomen EousknnnRn päätöksen mukaisesti voimassa 12047: seuraavaa: 12048: 12049: 1 §. 12050: Suomen eduskunta yksin päättää, vahvistaa ja voimaan- 12051: pantavaksi määrää kaikki Suomen lait, myöskin valtiota- 12052: loutta, verotusta ja tulliasioita koskevat. Eduskunta lopul- 12053: lisesti päättää myös kaikkien muiden Suom1en asiain ratkai- 12054: susta, jotka keisari ja suuriruhtinas tätä ennen voimassa ol- 12055: leiden säännösten mukaan on ra·tkaissut. 12056: :Mitä tässä laissa säädetään, ei koske ulkopolitiikan 12057: asioita, ei myöskään sotilaslaimäädäntöä ja sotilashallintoa. 12058: Suomen korkeimman valtiovallan käyttäminen. 5 12059: 12060: 2 §. 12061: Eduskunta kokoontuu varsinaisille valtiopäiville ilman 12062: erityå.stä kutsumusta ja päättää, milloin valtiopäivät ovat 12063: lopetetta.vat. Kunnes Suom1en uusi hallitusmuoto on sää- 12064: detty, käyttää Eduskunta oikeutta Valtiopäiväjärjestyksen 12065: 18 §:n mukwisesti määrätä uusien vaalien toimittamisesta 12066: ja Eduskunnan hajaantumisesta. 12067: 12068: 3 §. 12069: Eduskunta maaraa Suomen toimeenrpanevan vallan. 12070: Ylintä toimeenrpanovaJtaa käyttäköön toistaiseksi Suo- 12071: men senaatin talousosasto, jonka jäsenet Eduskunta asett.aa 12072: ja erottaa. 12073: 12074: 12075: Tänään hyväksymässään, Venäjän Väliaikaiselle halli- 12076: tukselle osoteiussa adres.sissa on Eduskunta ilmoittanut päät- 12077: t~neensä ja säätäneensä edeNä olevan La.in Suomen korkeim- 12078: man valtiovallan käyttämisestä. 12079: 12080: Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 1917. 12081: ----------------------- 12082: Helsingissä, Suomen Senaatin ~idavainassa, 1917. 12083: 1917. - N;o 10. 12084: 12085: 12086: 12087: 12088: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 12089: laiksi 20 piiivänä heinäkuuta 1906 annetun 12090: Valtiopäiväjärjestyksen eriniiisten valtiopiiivii- 12091: ' 12092: töitä koskevain säiinnösten muuttamisesta ja 12093: täydentämisestä sekä samana piiivänä annetun 12094: Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilain 37 §:n 12095: muuttamisesta. 12096: 12097: Valtiopäiväjärjestyksessä säädetty eduskunnan vuotuinen 12098: koossaoloaika kolme kuukautta on käytännössä havaittu 12099: riittämättömäksi. Muuttuneissa oloissa, kun eduskunnan 12100: vaikutus lainsäädäntöön ja valtiotalouteen laajenee, kävisi 12101: eduskunnalle miltei mahdottomaksi ehtiä kunnollisesti suo- 12102: rittaa tehtävänsä mainitun ajan kuluessa, ja säännöksi tulisi 12103: todennäköisesti, että sitä olisi aina kerrakseen pitennettävä, 12104: johon 'hallituksella v~altiopäiväjärje&tyksen mukaan on oi- 12105: keus. Hallitus on näin ollen katsonut painavain syiden vaa- 12106: tivan, että ~eduskunnan laissa määrättyä istuntoaikaa on pi- 12107: tennettävä yhdellä kuukaudella eli siis neljäksi kuukaudeksi. 12108: Poikkeustapauksia varten tulee hal~ituksella kuitenkin, niin- 12109: kuin 18llnenkin, olla oikeus oman harkintansa mukaan taikka 12110: eduskunnan esityksestä määrätä, että valtiopäivät ovat aikai- 12111: semmin tai myöhemmin lopetettavat. 12112: Jotta sekä valtiovarainvaliokunnalle että eduskunnalle 12113: varattaisiin riittävästi aikaa valtion tulo- ja menoarviOn 12114: seikkaperäiseen ja huolelliseen käsittelemiseen, on katsottu 12115: 1970-17 12116: 2 N:o 10 12117: 12118: suotavaksi, että eduskunta, oman päätöksensä mukaan, voisi 12119: joksikin aikaa, vaikkapa muutamiksi kuukausiksi, keskeyt- 12120: tää istuntonsa, kokoontuakseen väliajan kuluttua uudelleen. 12121: Samassa tarkoituksessa on eduskunnalle myönnetty oikeus 12122: määrätä, että valtiovarainvaliokunnan tulee jatkaa työtänsä 12123: väliajallakin. 12124: Toinen uudistus, jolla suuresti voitaisiin edistää valtio- 12125: päiväajan tehokasta käyttämistä, on se, että ne valiokunnat, 12126: jotka eduskunta asettaa, voivat samassa kokoonpanossa toi- 12127: mia seuraaviin edustajanvaaleihin asti, ja että aina edustajan- 12128: vaalien jälkeen asetetaan valitsijamiehet ;kaikkia sekä varsi- 12129: naisia että ylimääräisiä valtiopäiviä varten. Näin ollen valio- 12130: kunnat myöhemmillä valtiopäivillä voivat heti istuntokauden 12131: alussa ryhtyä varsinaiseen työhönsä. Saman tarkoituksen 12132: saavuttamiseksi ehdotetaan myöskin se nelj.äntoista päivän 12133: aika, joka nyt on Valtiopäiväjärjestyksessä säädetty aiottei- 12134: den tekemistä varten, lyhennettäväksi seitsemäksi päiväksi. 12135: Tämän ohella ehdotetaan säädettäväksi, että kun varsinaisilla 12136: valtiopäivillä jotakin asiaa ·ei ole ehditty loppuunkäsitellä, 12137: sen käsittdyä saadaan jatkaa seuraavilla varsinaisilla valtio- 12138: päivillä, ellei edustajanvaaleja ole sillä välin toimitettu. 12139: Hankaluuksia lainsäädäntötyöHe on aiheutunut siitäkin, 12140: että sellaisia eduskunnan tekemiä päätöksiä, joita varten 12141: hallituksen hyväksyminen on tarpeen, on joskus pitkiksi 12142: ajoiksi jätetty ratkaisematta ja eduskunta sentähden on sillä 12143: välin ollut estetty uudelleen asiaa käsiteltäväkseen otta- 12144: masta. Tämän epäkohdan poistamiseksi on Hallitus katso- 12145: nut tarpeelliseksi ehdottaa V altiopäi väjärjesty kseen otetta- 12146: vaksi erityisen säännöksen. Toiselta puolen hallitus on oilieu- 12147: tettava peruuttamaan eddkunnalle annetun •esit~ksen, niin- 12148: kuin monessa muussakin maassa on asian laita. 12149: Ylempänä perustellut ehdotukset eduskunnan istunto- 12150: kauden pidentämisestä vaativat myöskin niiden Valtiopäivä- 12151: N:o 10 3 12152: 12153: järjestyksen säännöksien muuttamista, jotka koskevat edus- 12154: tajille suoritettavaa palkkiota. Valtiopäiväjärjestyksen 14 12155: § :n 2 momentissa säädetään, että edustajan palkkio valtio- 12156: päiviltä on enintään 1,400 markkaa ja, jos valtiopäivät kes- 12157: tävät vähemmän aikaa kuin kolme kuukautta, 15 markkaa 12158: päivältä. Jos valtiopäiväaikaa pitennetään neljäksi kuukau- 12159: deksi, niin edustajan palkkio ei voi olla rajoitettu niin vä- 12160: häiseen määrään kuin 1,400 markkaan. Sen ohessa elanto- 12161: kustannusten lisääntyminen vaikuttaa, vaikka nykyisen sota- 12162: ajan poikkeusoloja ei otettaisikaan määrääviksi, sen, että 15 12163: markan päiväpalkkiota ei voida pitää riittävänä, vaan että 12164: sitä on tuntuvasti korotettava. Hallitus sentähden ehdottaa, 12165: että, pysyttäen nykyinen järjestelmä, jonka mukaan on sää- 12166: detty erityinen päiväpalkka sekä samoilta valtiopäiviltä 12167: korkeintaan tuleva palkkio, edellinen määrättäisiin 25 mar- 12168: kaksi ja jälkimäinen '3,000 markaksi, mikä viimemainittu 12169: määrä vastaisi säännöllistä neljän kuukauden valtiopäivä- 12170: aikaa. 12171: Edustajille tulevan palkkion korottaminen vaatii edel- 12172: leen, että myöskin Valtiopäiväjärjestyksen sakkomääräys 12173: edustajan esteettömästä poissaolasta muutetaan sen mukai- 12174: sesti. 12175: Ne lainmuutokset, jotka edellä esitetyn nojalla on kat- 12176: sottu tarpeellisiksi, kohdistuvat seuraaviin voimassa olevan 12177: Valtiopäiväjärjestyksen säännöksiin, nimittäin 14, 15, 17, 12178: 30, 34, 35 ja 37 § :ään, jonka ohessa säännökset edellisillä 12179: valtiopäivillä kesken jääneiden asiain käsittelyn jatkamisesta 12180: sekä eduskunnan päätösten ja hallituksen esitysten peruut- 12181: tamisoikeudesta voitaisiin ottaa uuteen 31 a § :ään. 12182: Siinä tapauksessa, että nyt esillä oleva Hallituksen eh- 12183: dotus tulee laiksi, voi sattua että eduskunnan koossaolo- 12184: aikaa käy tarpeelliseksi jatkaa vll!oden jälkimäisellä puolis- 12185: 4 N:o 10 12186: 12187: kolla. Kun edustajain toimivalta jatkuu ja heidän valtakir~ 12188: jansa ovat voimassa siihen asti kuin seuraavat. •edustajanvaalit 12189: on suoritettu, ·ei sellainen eduskunnan koossaolaajan jatka- 12190: minen kävisi päinsä niinä vuosina, joina edustajanvaalit, 12191: joiden Valtiopäiväjärjestyksen mukaan tulee alkaa heinä- 12192: kuun 1 päivänä, toimitetaan. Ei olisi myöskään soveliasta 12193: muuttaa lakia niin, ·että ennen valitut edustajat saisivat istua 12194: valtiopäivillä sen jälkeen kuin uudet edustajat jo ovat vali- 12195: tut. Senvuoksi Hallitus ehdottaa, että vaalitoimituksen alka- 12196: misen aika siirrettäisiin joulukuun 1 päiväksi ja Vaalilain 12197: 37 § muutettaisiin sen mukaisesti. 12198: Lakiehdotukset, jotka täten annetaan Eduskunnan hy- 12199: väksyttäviksi, ovat näin kuuluvat: 12200: 12201: 12202: Laki 12203: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk- 12204: sen erinäisten valtiopäi"yätöitä koskevain säännöksien 12205: muuttamisesta ja täydentämisestä. 12206: 12207: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 12208: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 12209: 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten, että sanotun 12210: Valtiopäiväjärjestyksen 14, 15, 17, 30, 34, 35 ja 37 §§tule- 12211: vat -näin kuuluviksi sekä että Valtiopäiväjärjestystä täyden- 12212: netään jälempänä olevalla 31 a §:llä. 12213: 12214: 14 §. 12215: Edustaja saakoon valtion varoista palkkion ja sen lisäksi 12216: korvauksen matkastaan valtiopäiville ja valtiopäiviltä ta- 12217: kaisin. 12218: Palkkio on varsinaisilta valtiopäiviltä kolmetuhatta 12219: markkaa taikka, jos eduskunta on hajoitettu tahi edustajan 12220: N:o 10 5 12221: 12222: toimi lakannut, ennenkuin sata kaksikymmentä päivää on 12223: kulunut valtiopäiväin alusta, kaksikymmentäviisi markkaa 12224: päivältä. Varsinaisilta valtiopäiviltä, jotka kokoontuvat 12225: eduskunnan hajoittamisen ja uusien vaalien jälkeen muuna 12226: kuin lakimääräisenä aikana, sekä myös ylimääräisiltä val- 12227: tiopäiviltä, olkoon palkkio niinkuin viimeksi on sanottu, ei 12228: kuitenkaan yhteensä enempää kuin kolmetuhatta markkaa. 12229: 15 §. 12230: Jos ei edustaja saavu ajoissa valtiopäiville, taikka jos hän 12231: eduskunnan luvatta jää pois istunnosta, eikä hänellä ole hy- 12232: väksyttävää estettä, voi eduskunta tuomita hänet menettä- 12233: mään palkkionsa, kaksikymmentäviisi markkaa jokaiselta 12234: päivältä, minkä hän oli )Joissa, ja sitä paitsi sakotettavaksi 12235: enintään saman verran. Jos edustaja ei ole ottanut sakosta 12236: ojentuakseen, voi eduskunta julistaa hänet toimensa menettä- 12237: neeksi. 12238: 17 §. 12239: Eduskunta kokoontuu varsinaisille vaitiopäiville vuosit- 12240: tain, erityisestä kullakin kertaa annetusta kutsumuksesta, 12241: ensimäisenä päivänä helmikuuta, jollei hallitus muuta vuo- 12242: den päivää määrää, ja lopettaa istuntonsa, hallituksen mää- 12243: räyksestä, sata kaksikymmentä päivää koossa oltuansa joko 12244: yhteen menoon taikka väliajoin eduskunnan päätöksen mu- 12245: kaan. Hallitus voi kuitenkin, oman harkintansa mukaan 12246: taikka eduskunnan esityksestä, määrätä että valtiopäivät 12247: ovat aikaisemmin tai myöhemmin lopetettavat. 12248: Jos edellisessä momentissa taikka muualla tässä laissa 12249: säädetty määräpäivä sattuu ]Jyhäpäiväksi, pidettäköön seu- 12250: raava arkipäivä määräpäivänä. 12251: 12252: eo §. 12253: Eduskuntaesitys taikka anomusehdotus on edustajan 12254: tehtävä kirjallisesti seitsemän päivän kuluessa valtiopäiväin 12255: 6 N:o 10 12256: 12257: avaamisesta. Myöhemmin älköön ·edustajan olko sallittu 12258: tehdä eduskuntaesitystä tahi anomusehdotusta, jollei siihen 12259: joku eduskunnan jo tekemä päätös taikka muu valtiopäi- 12260: väin aikana sattunut tapaus suorastaan anna aihetta. 12261: Eduskuntlllesityksen tulee sisältää lain muotoon Iaadittu 12262: ehdotus, ja on siinä mainittava myöskin ne syyt, joihin ehdo- 12263: tus perustuu. 12264: Alköön erilaatuisia asioita pantako yhteen kirjoitukseen. 12265: 12266: 31 a §. 12267: Kun asiaa varsinaisilla valtiopäivillä ei ole ehditty lop- 12268: puun käsitellä, saa sen käsittelyä jatkaa seuraavilla varsi- 12269: naisilla valtiopäivillä, jollei edustajanvaaleja ole sillä välin 12270: toimitettu. 12271: Toisilla varsinaisilla valtiopäivillä sen jälkeen, kuin jo- 12272: kin eduskunnan päätös on hyväksyttäväksi lähetetty', on 12273: eduskunnalla, jollei päätöstä vielä ole hyväksytty, oikeus 12274: tehdä asiasta uusi päätös erityisen alatteen nojalla taikka 12275: peruuttaa ennen tekemänsä päätös, joka molemmissa tapauk- 12276: sissa on katsottava rauenneeksi. 12277: Hallitus voi, milloin aihetta siihen on, peruuttaa edus- 12278: kunnalle annetun esityksen. 12279: 12280: 34 §. 12281: Edustajanvaalien jälkeen ensin kokoontuvan eduskunnan 12282: tulee kolmen päivän kuluessa valtiopäiväin avaamisesta 12283: asettaa valitsijamiehet, vähintään kolmekymmentä viisi, ynnä 12284: tarvittavat varamiehet valitsemaan eduskunnan valiokuntain 12285: jäseniä. 12286: Valitsijamiehet ja heidän varamiehensä, joiden toimi jat- 12287: kuu kaikilla valtiopäivillä '8Dsi edustajanvaaleihin asti, va- 12288: litaan suhteellisilla vaaleil~a. Tarkempia määräyksiä vaali- 12289: N:o 10 7 12290: 12291: tavasta hyväksyy eduskunta noudatettaviksi siihen asti kuin 12292: toisin J?äätetään. 12293: 12294: 35 §. 12295: Ensimäisillä varsinaisilla valtiopäivillä edustajanvaalien 12296: jälke-en on viiden päivän kuluessa valtiopäivien avaamisesta 12297: asetettava, :kaikkia varsinaisia valtiopäiviä varten ensi vaa- 12298: leihin asti, perustuslakivaliokunta, lakivaliokunta, talous- 12299: valiokunta ja valtiovarainvaliokunta, kussakin vä~intään 12300: kuusitoista jäsentä, sekä pankkivaliokunta, jossa tulee olla 12301: vähintään kaksitoista jäsentä. Samalla valitaan valiokun- 12302: tiin varajäseniä, vähintään neljäsosa jäsenten lukumäärästf:i. 12303: Valtiovarainvaliokunta jatkakoon, milloin eduskunta niin 12304: päättää, tointansa myöskin samojen valtiopäiväin väliajalla, 12305: ja sen jäs·enet saavat silloin sellaisen palkkion kultakin päi- 12306: vältä, kuin 14 § :ssä on säädetty. 12307: Eduskunta voi tarvittaessa asettaa muitakin valiokuntia; 12308: ja saa tällaiseen valioku,ntaan, jos siinä on vähintään kaksi- 12309: toista jäsentä, lähettää sellaisenkin asian, joka laadultaan 12310: olisi lakimääräisen valiokunnan valmisteltava. Jos tällaiseen 12311: valiokuntaan lähetettyjen asiain käsittely sitä vaatii, toimi- 12312: koon valiokunta ·ensi vaaleihin asti. 12313: Valiokunta saakoon, kun töiden suorittaminen sitä vaatii, 12314: jakaautua osastoihin, jotka kukin antavat lausuntoja valio- 12315: kunnan nimessä. Jos semmoisessa tapauksessa havaitaan tar- 12316: peelliseksi lisätä jäsenten lukua, jätetään asia ·eduskunnan 12317: päätettäväksi. 12318: Toimitusvaliokunnasta ja tarkastusvaliokunnasta sääele- 12319: tään 76 § :ssä. 12320: Ylimääräisillä valtiopäivillä asetettakoon ne valiokunnat, 12321: jotka ovat tarpeen valtiopäivillä esilletulevain asiain valmis- 12322: telemiseen. 12323: 8 N:o 10 12324: 12325: 37 §. 12326: Ensimäisillä varsinaisilla valtiopäivillä edustajanvaa- 12327: lien jälkeen tulee eduskunnan kahdeksan päivän kuluessa 12328: valtiopäiväin avaamisesta sellaisten ·erinäisten asiain käsit- 12329: telyä varten, kuin 57 § :ssä säädetään, asettaa eduskunnan 12330: suuri valiokunta, johon jäsenet, luvultaan kuusikymmentä, 12331: valitaan niinkuin valitsijamiesten vaalista on sanottu. Sitten- 12332: kuin suuri valiokunta on täten asetettu, toimii se kaikilla 12333: varsina.isilla valtiopäivillä ensi edustajanvaaleihin asti. 12334: 12335: 12336: Laki 12337: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Suomen Suuriruhti- 12338: naanmaan Vaalilain 37 §:n muuttamisesta toisin 12339: kuuluvaksi. 12340: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12341: Vaalilain 37 § näin kuuluvaksi: 12342: 12343: 37 §. 12344: Joulukuun 1 päivänä sinä vuonna, jona kolmivuotisaika 12345: viime edustajanvaaleista lukien päättyy, alkaa vaalitoimitus 12346: kussakin äänestysaineessa kello yhdeksän aamuna. sekä jat- 12347: kuu kello kahdeksaan illalla ja seuraavana päivänä niinikään 12348: kello yhdeksästä kello kahdeksaan, kumpaisenakin rpäivänä 12349: keskeytyen enintään kahden tunnin väliajaksi vaalilautakun- 12350: nan määräyksen mukaan. 12351: Jos hallitus on määrännyt toimitettavaksi uudet vaalit, 12352: ryhdytään vaalitoimitukseen sen kalenterikuukauden ensi- 12353: mäisenä päivänä, joka alkaa lä'hinnä 'kuu,denkymmenen päi- 12354: vän kuluttua siitä 'kuin määräys julkaistiin, sekä jatkuu sit- 12355: ten niinkuin 1 momentissa on sanottu. 12356: 12357: 12358: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 12359: 1917. - V. M. -lEsitys N:o 10. 12360: 12361: 12362: 12363: 12364: Perustuslakivaliokunnan mie- 12365: t i n t ö N :o 6 Hallituksen esityksen johdosta' 12366: erinäisten valtiopäivätöitä koskevain Vaitio- 12367: päiväjärjestyksen säännösten muuttamisesta ja 12368: täydentämisestä sekä Vaalilain 37 §:n muutta- 12369: misesta. 12370: 12371: Eduskunta on Peru,stUJslakivaliokunnan valmis.teltava,ksi 12372: lähettänyt Hallituksen esityksen N :o 10, joka sisältää ehdo- 12373: tuksen laiksi '20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtio- 12374: päiväjärjestyksen erinäisten valtiopäivätöitä lmskevain sään- 12375: nösten muuttamisesta ja täydentämisestä sekä samana päi~ 12376: vänä annetun Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilain 37 §:n 12377: muuttamisesta. Samalla on Perustuslak.ivaliokunta saanut 12378: vastaanottaa otteen lahetekeskustelussa syntyneestä pöytä- 12379: kirj.asta. 12380: 12381: 12382: Tarkastettuaan puheenaolevan esity,ksen on Perustuslaki- 12383: valiokunta päättänyt, puoltaa sen hyväksymistä eräin muu- 12384: taksin ja lisäyksin. 12385: Kolmen kuukauden istuntoaika on jo tähän asti käytän- 12386: nös:sä osottautunut riittämättömäksi. V aitiopäivätöitä on 12387: varsinkin istuntokausien LoppUJlluolella täytynyt tehdä asiain 12388: huolelliselle harkinnalle haitallisella kiireellä, ja usein on 12389: valiokunnissa valmisteltuja asioita jäänyt lop'Puunkäsittele- 12390: mättä. Kun eduskunnan toiminta ja vaikutus sekä lainsää- 12391: dännön että valtiotalouden alalla täst'edes on laajeneva, on 12392: Valiokunnan mielestä :säännöllisen istuntoa!jan rpidentämis:tä 12393: pidettävä välttämättömänä. ElsitY:ksessä ehdotettu neljän 12394: kuukaud·en istuntoa.ika lienee katsottava riittäväksi, kun 12395: otetaan huomioon 1 että eduskunnan työn tehokkuutta voi 12396: 2 1917. - V. M. - Esitys N:o 10. 12397: 12398: tuntuvasti lisätä ~hdotettu järjestely, että asiank!äsittelyä, 12399: j·ota ei ole ehditty varsinaisilla valti<Orpäivillä lo:ppuunsuo- 12400: rittaa, sa;adaan. jatkaa s~euraavilla varsinaisilla valtiopäi:villä, 12401: jollei edustajanvaaleja ole sillä välin toimitettu (3·1 a §, 1 12402: mom.). Tarpeelliset määräykset siitä, millä tavoin päätös 12403: loppuunkäsittelemättä jääneen asian jatkuvasta käsittelystä 12404: on tehtävä, olisi V aliakunnan mielestä otettava eduskunnan 12405: Työjärjestykseen. 12406: Valiokunta ei ole voinut yhtyä esityksessä tehtyyn eh- 12407: dotukseen, että V altiopäiväj.ärjestyks.en 35 § :n 1 momentissa 12408: mainitut valiokunnat sekä suuri valiokunta ensimäisillä var- 12409: sinaisilla valtiorpäivillä edustajanvaalien jälkeen olisivat ase- 12410: tettavat kaikkia varsinaisia vaLtiopäiviä varten ensi vaalei- 12411: hin asti, ja että niinikään valitsijamiesten ja heidän vara- 12412: miestensä toimi jatkuisi kaikilla valtiopäivillä ensi edusta- 12413: janvaaleihin saak!ka. Valtiopäivätöiden menestymiselle on 12414: tärkeätä, että valiokuntien jäseniä valittaessa otetaan huo- 12415: mioon, mitä asioita kunkin valiokunnan valmisteltavaksi kul- 12416: loinkin todennäköisesti tulee. Samoin on välttämätöntä, että 12417: jäs~eniä niihin valiokuntiin, jotka eduskunta Valtiopäiväjär- 12418: jestyksen 35 § :n 2 momentin nojalla asettaa, voidaan va- 12419: paasti määrätä silmällä pitäen edustajain perehtymistä niissä 12420: käsiteltäviksi tuleviin asioihin, mikä ei olisi mahdollista, jos 12421: suuri määrä edustajia olisi kaikiksi edustajanvaalien väli- 12422: siksi varsinaisiksi valtiopäiviksi kerta kaikkiaan sidottu mää- 12423: rättyihin valiokuntiin. Varsinkin on tärkeätä, että suureen 12424: valiokuntaan jokaisilla valtiopäivillä tulee riittävä määrä 12425: sellaisia edustajia, jotka erikoisvalioknnnissa ovat ottaneet 12426: osaa suuren valiakunnan käsiteltäviksi tulevien tärkeiden la- 12427: ki~hdotusten valmist~eluun. Jäsenten siirtäminen valiokun- 12428: nasta toi,seen ·eri istuntokansien alussa tuottaisi suurta han- 12429: kaluutta, varsinkin kun valiokunnat asetetaan suhteellisilla 12430: vaaleilla. Suuren valiokunnan jäsenten vaihdosta ei missään 12431: tapauksessa voisi tämän valiokunnan vaalista voimassa ole- 12432: vien määräyst~en mukaan toimittaa. Se seikka, että varsi- 12433: naisilla valtiopäivillä loppuunkäsittelemättä jääneiden asiain 12434: käsittelyä voitaisiin seuraavilla varsinai~illa valtiopäivillä 12435: Erin. valtiopäivätöitä ja eduskuntavaaleja kosk. saännöksiä. 3 12436: 12437: jatkaa, jollei edustajanvaaleja ole sillä välin toimitettu, 12438: kyllä tekisi tärkeäksi, että suuria muutoksia valiokuntien 12439: kokoonpanossa ei tehtäisi. Mutta eduskunta ja va;litsijamie- 12440: het voivat riittävästi ottaa tämän näkökohdan huomioon, 12441: vaikka suuren valiokunnan ja V aitiopäiväjärjestyksen 35 12442: § :n 1 momentissa mainittujen valiokuntain as·ettaminen ta- 12443: palhtuukin ainoastaan yhdeksi istuntokaudeksi. Tämä kos- 12444: kee myöskin Valtiopäiväjärjestyksen 35 §:n 2 momentic:;sa 12445: mainittujen valiokuntain asettamista, joten ehdotettu sään- 12446: nös, jonka mukaan tällainen valiokunta voisi, jos siihen lä- 12447: hetettyjen asiain käsittely sitä vaatisi, toimia ensi vaaleihin 12448: asti, niinikään on tarpeeton. Kun valiokuntain jäsenet tä- 12449: ten tulisivat valittaviksi ainoastaan ylhdeksi is.tuntokaudeksi, 12450: on V aliakunta pitänyt tarpeettomana tehdä poikkeuksen va- 12451: litsijamiesten ja heidän varamiestensä vaaliin nähden, ja on 12452: siis sitä mieltä, että heidätkin ·olisi asetettava yhdeksi is- 12453: tunto'kaudeksi kerrallaan. 12454: Kokemus on osottanut, että suur·en valiokunnan asetta- 12455: mises,sa ja työssä tuottaa tuntuvaa haittaa se seikka, että 12456: suureen vaEolmntaan Valtiorpäivä;iärjestyksen 37 §:n mu- 12457: kaan ei valita varajäseniä. Valiokunnan mielestä tämä erpä- 12458: kohta olisi soveliaasti kmjattava esillä. olevan asian yhtey- 12459: dessä, ja ehdottaa Valiokunta siinä tarkoituksessa li· 12460: säyksen mainittuun Valtiopäivajärjestyksen rpy,kälään. Tä.- 12461: män johdosta on tarpeen tehdä Valtiopäiväjärjestyksen 12462: 45 § :n viimeiseen momenttiin muutos, josta käy ilmi, että 12463: siinä suureen valiokuntaan näihden säädetty .poikkeus koskee 12464: ainoastaan suuren valiokunnan päätösvaJtai.suutta. 12465: V altioiJäivä töiden tarlmituksenm ukaista; järjestämistä, 12466: varsinkin valtion tulo- ja menosäännön huolellista käsittely·ä 12467: on omansa edistämään se esityksessä ehdotettu järjestely, 12468: että eduskunta saa, milloin tarpeellis·eksi harkitsee, keskeyt- 12469: tää istuntonsa joksikin aikaa, vaikkapa muutamiksi kuukau- 12470: siksi, ja määrätä valtiovarainvaliokunnan jatkamaan työ- 12471: tänsä väliajalla'kin. Valiokunnan mielestä olisi Eduskun- 12472: nalle tämän lisäksi varattava oikeus, erityisten syiden vaa- 12473: tiessa, määrätä muukin valiokuntat jatkamaan työtään samo- 12474: 4 1917. - V. M. - Esitys N:o 10. 12475: 12476: jen valtio'Päiväin :Väliajalla. iP.oikkeusta·pauks~s,sa voisi 12477: käydä tarpeelliseksi jonJrin valiokunnan jatkaa työ- 12478: tään myöskin en valtiopäiväin välisellä ajaUa. Va- 12479: liokunta oru · tämänmuka:isesti muodostellut ·esityksen 12480: 35 § :n 1 momentin viimeisessä lauseessa olevan säännök- 12481: sen ja ehdottaa sen otettavaksi erityisenä kolmantena mo- 12482: menttina sanottuun pykälään. 12483: Valiokunta edelleen ehdottaa Valtiopäiväjärjestyk- · 12484: sen 17 §:n muutettavaksi siten, että eduskunnan on, 'ilman 12485: erityistä kutsumusta, määräaikana kokoonnuttava varsinai- 12486: sille valtiopäiville, kuten eräissä muissa maissa on säädetty. 12487: V a:liokunta ei ole myöskään katsonut soveliaaksi, että halli- 12488: tuksella tulisi olemaan oikeus määrätä valtiopäivät lopetet- · 12489: taviksi ennen tai jälkeen laissa määrätyn istuntokauden 12490: päättymistä, vaan olisi eduskunnan siitä päätettävä. 12491: Valtiopäiväjärjestyksen 30 § :ään eJhdotettua muutosta, 12492: jonka kautta aiotteiden tekoa1ka lyhennettäisiin neljästä- 12493: tois.ta seitsemäksi päiväksi, ei Valiokunta ole ,katsonut olevan 12494: syytä puolta8J. Ehdotettu seitiS·emän päivän aika olisi 'liian 12495: lyhyt eduskuntaesitY~Sten ja anomusehdotusten valmistelulle, 12496: ja huomioonotettava on, ettei truhän valmisteluun käytetty 12497: aika mene hukka.an eduskuntatyöltä. 12498: Ennen saatui1hin k~kemuksiin perustuvia ja tarpeellisia 12499: ovat Valiokunnan mielestä VaJtiorpäiväjärjestykseen otetta- 12500: vi:IDsi e'hdotetut säännökset (31 a §, 2 ja 3 mom.), jotka kos- 12501: kevat eduskunnan ennen päättämäin, ratkaisematta. jätetty- 12502: jen asiain uudelleen 'käsiteltäväksi ottamista ja hallituksen 12503: 6sitysten peruuttamista. 12504: V aliakunta puoltaa myös'kin esityksessä ehdotettua edus- 12505: tajapalkkion korottamista. Kuitenkin on Valiokunnan mie- 12506: lestä soveliainta jättää palkkio Valtiopäiväjärjestyksessä 12507: kiinteästi määräämättä, koska palkkion määrän yleensä tu- 12508: lisi olla suhteelliuen rahau arvoon ja vallitseviin ·elantokus- 12509: tannuksiin. Kun Valtiopäiväjärjestyksen säännöksiä ei 12510: voida soveliaasti muutelia näiden vaihtelujen mukaan, eh- 12511: dottaa Valiokunta, että edustajapalkkion määrääminen olisi 12512: annettava senaatin asiaksi, kuitenkin sillä rajoituksella, ettei 12513: • 12514: Erin. valtiopäivätöitä ja eduskuntavaaleja kosk. säännöksiä. 5 12515: 12516: sitä voitaisi vahvis·taa esityksessä ehdotettua määrää, 25 12517: markkaa päi'vältä, vähemmäksi. Milloin eduskunnan istun- 12518: not määrätään jatkettaviksi yli säännönmukaisen istunto- 12519: kauden, olisi valhvistettu på1kkio suoritettava myöskin yli- 12520: ajalta. V aHokunta on tämänmukaisesti uudestaan muodos- 12521: tellut V. J:n 14; §:n 2 momentin. Twstä johtuu vastaava 12522: muutos Valtiopäiväjärjestyben .15 § :ään. . 12523: 12524: Valiokunnan mielestä olisivat V!iil.tiopäiväjärjestykseen 12525: nyt ehdotetut muutokset määrättävät soveltuvilta kohdilta 12526: sovellettaviksi myöskin par'aikaa koossa oleviin valtiopäi- 12527: viin, ja ehdottaa Valiokunt~ sitä tarkoittavan lisäyksen val- 12528: tiopäivätöitä koskeva.n _lain jo'htolauseeseen. 12529: 12530: 12531: 12532: Eduskuntavaalien aika on esityksessä esiintuoduista 12533: syistä siirrettävä vuod·en loppupuolelle. Valiokunta on kui- 12534: tenkin ollut sitä mieltä, että vaaliajan määrääminen joulu- 12535: kuun 1 ja 2 IJäiviksi ei ole sovelias, koska vaaliin saapuminen 12536: maan etellilosassa, varsinkin saaristossa, silloin vallitsevan 12537: kelirikon vuo!ksi tuottaa valitsijoille suuria vaikeuksia. Va- 12538: liokunta ehdottaa, ·että eduskuntavaalit määrättäisiin alka- 12539: viksi marraskuun 1 IJäivänä. 12540: Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun- 12541: nioitta.en ehdottaa, 12542: 12543: että Eduskun1a hyväksyisi Eduskunnan 12544: myötävaikutukseUa määrättävällä tavalla vah- 12545: vistettaviksi ja voimaans®tettaviksi esitykseen 12546: sisältyvät lakiehdotukset näin kuuluvina: 12547: 6 1917. - V. M. - Esitys N:o 10. 12548: 12549: 12550: Laki 12551: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk- 12552: sen erinäisten valtiopäivätöitä koskevain säännöksien 12553: muuttamisesta ja täydentämisestä. 12554: 12555: Suomen Eduskunnan pä.ätöksen mukaisesti, joka on tehty 12556: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 12557: 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten, että sanotun 12558: Valtiopäiväjärjestyksen 1'4, 1'5, 17, (poist.) 315, 37 ja 45 § 12559: 1 12560: 12561: 12562: 12563: tulevat näin kuuluvibi sekä että Valtiopäiväjärjestystä täy- 12564: dennetään jälempänä olevalla 31 a § :llä; ja on, mitä täten 12565: säädetään, soveltuvilta kohdilta SOV'ellettavana myöskin 12566: 1917 vuoden varsinaisiin valtiopäiviin. 12567: 12568: 14 §. 12569: Edustaja saakoon valtion varoista palkkion ja sen lisäksi 12570: korvauksen matkastaan valtiopäiville ja valtiopäiviltä ta- 12571: kaisin. 12572: Palkkio, jonka Suomen Senaatti määrää, olkoon vähin- 12573: tään kaksikymmentäviisi markkaa päivältä eduskunnan koos- 12574: saoloaikana. 12575: 15 §. 12576: J" os ei edustaja saavu ajoissa valtiopäiviHe, taikka jos hän 12577: eduskunnan luvatta jää pois istunn:~sta, eikä hänellä ole hy- 12578: väksyttävää estettä, voi eduskunta tuomita hänet meuettä- 12579: mään palkkionsa (poist.) jokaiselta päivältä, minkä hän oli 12580: poissa, ja sitä paitsi sakotettavaksi enintään saman verran. 12581: J" os edustaja ei ole ottanut sakosta ojentuakseen, voi edus- 12582: kunta julistaa hänet toimensa menettäneeksi. 12583: 12584: 17 §. 12585: Eduskunta 'lmkoontuu varsinaisiHe va1tiopäi ville :vuo- 12586: sittain, ilman erityistä kutsumusta, ensimäisenä päivänä hei- 12587: mrkuuta (poist.) ja lo·pettaa istuntonsa (poist.) sata kaksi- 12588: kymmentä päivää lmossa oltuansa joko yhteen menoon taikka 12589: Erin. valtiopäivätöitä ja eduskuntavaaleja kosk. säännöksiä. 7 12590: 12591: väliajoin eduskunnan päätöksen mukaan. Eduskunta voi 12592: kuitenkin (poist.) päättää, että valtiopäivät ovat aikaisem- 12593: min tai myöhemmin lopetettavat. 12594: "Jos edellisessä momentissa taikka muualla tässä laissa 12595: säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettälköön seu- 12596: •raava arkipäivä määräpäivänä. 12597: 12598: ao §. 12599: (Voimassa olevan V. J :n 30 § jää muuttamatta.) 12600: 12601: 31 a §. 12602: Kun asiaa varsinaisilla valtiopäivillä ei ole ehditty lop- 12603: puun käsitellä, saa sen käsittelyä jatkaa seuraavilla varsi- 12604: naisilla valtiopäivillä, jollei edustajanvaaleja ole sillä välin 12605: toimitettu. 12606: Toisilla varsinaå.silla valtiopäivillä sen jälkeen kuin jo- 12607: kin eduskunnan päätös on hyväksyttäväksi lähetetty, on 12608: eduskunnalla, jollei päätöstä vielä ole hyväksytty, oikeus 12609: tehdä asiasta uusi päätös erityisen alatteen nojalla taikka 12610: peruuttaa ennen tekemänsä päätös, joka molemmissa tapauk- 12611: sissa on katsottava rauenneeksi. 12612: Hallitus voi, milloin aihetta siihen on, peruuttaa edus- 12613: kunnalle annetun esityksen. 12614: 12615: 34 §. 12616: (Voimassa olevan V. J :n 34 § jää muuttamatta.) 12617: 12618: 35 §. 12619: (Poist.) Varsinaisilla valtiopäivillä ( poist.) on viiden 12620: päivän kuluessa vrultiapäivien avaamisesta a,setettava (poist.) 12621: perustuslakivaliokunta, lakivaliokunta, talousvaliokunta ja 12622: va:ltiovarainvaliokunta, kussakin vähintään kuusitoista jä- 12623: sentä, sekä pankkivaliokunta, jossa tulee olla vähintään 12624: kaksitoista jäsentä. Samalla valitaan valiokmitiin vara- 12625: jäseniä, vähintään neljäsosa jäsenten lukumäärästä. (Poist.) 12626: Eduskunta voi tarvittaessa asettaa muitakin valiokuntia; 12627: ja saa tällaiseen valiokuntaan, jos siinä on vähintään kaksi- 12628: 8 1917. - V. M. - Esitys N:o 10. 12629: 12630: ·toista jäsentä, lähettää sellaisenkin asian, joka laadultaan 12631: olisi lakimääräisen valiokunnan valmisteltava. (Paist.) 12632: (3 mom., uusi) Valtiovarainvaliokunta, ja erityisten syi- 12633: den vaatiessa mutfkin valiokunta, jatkakoon, milloin edus- 12634: kunta niin päättää, tointansa myöskin ( poist.) valtiopäiväin 12635: väliajalla, ja sen jäsenet saavat silloin sellaisen palkkion 12636: kultakin päivältä, kuin 14 § :ssä on sää;detty. 12637: Valiokunta saakoon, kun töiden suorittaminen sitä vaatii, 12638: jakaautua osastoihin, jotka kukin antavat lausuntoja valio- 12639: kunnan nimessä. Jos semmois·essa tapauksessa havaitaan tar- 12640: peelliseksi lisätä jäsenten lukua, jätetään asia ·eduskunnan 12641: päätettäväksi. 12642: Toimitusvaliokunnasta ja tarkastusvaliokunnasta sääde- 12643: tään 76 § :ssä. 12644: Ylimääräisillä valtiopäivillä asetettakoon ne valiokunnat, 12645: jotka ·ovat tarpeen valtiopäivillä esilletultlVain asiain valmis- 12646: telemiseen. 12647: 37 §. 12648: (Poist.) KaJhdeksau päivän kuluessa valtiopäiväin avaa- 12649: mi,sesta tulee eduskunnan ,sellaista erinäisten asiain käsit- 12650: telyä varten, kuin 57 § :ssä säädetään, asettaa eduskunnan 12651: suuri valiokunta, johon jäsenet, luvultaan kuusikymmentä, 12652: ynnä tarvittavat varajäsenet, valitaan niinkuiu valitsijamies- 12653: ten vaalista on sanottu. {Poist.) 12654: 12655: 45 §. 12656: Kunkin valiokunnan tulee kokoonrtuaJ kahden päivän ku- 12657: luessa sen jälkeen kuin se asetettiin ja, sitä myöten~ kuin 12658: asiat ehditään valmistaa, jokaisesta asiasta lälhettää edus- 12659: kunnan täysi-istuntoon mietintö, ruinikä asian laatu aiheuttaa. 12660: Jos valiokunnan jäsen on estetty olemasta asiaa käsit- 12661: telemässä, kutsuttakoon hänen sijaan~sa varajäsen. Valio- 12662: kunta ei ole päätösvaHainen, jollei väJhintään neljä viidesosaa 12663: sen jäsenistä ole saapuvilla. 12664: Jäsenellä, joka ei ole valiokunoon päätökseen yhtynyt, 12665: on lupa mietintöön liittää kirjallisesti esittämänsä eriävä 12666: mielipide, mietintöä kuitenkaan sen vuoksi viivyttämättä. 12667: Erin. valtiopäivätöitä ja eduskuntavaaleja kosk. säännöksiä. 9 12668: 12669: Puhemiehellä ja vara'])uhemiehillä on oikeus olla saapu- 12670: villa valiokurrtain kokouksissa. 12671: :M:itä 2 momentissa on säädetty valiokttnnan päätösvaltai- 12672: suudesta, älköön kos'keko eduskunnan suurta valiokuntaa. 12673: 12674: 12675: 12676: Laki 12677: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Suomen Suuriruhti- 12678: naanmaan Vaalilain 37 §:n muuttamisesta toisin 12679: kuuluvaksi. 12680: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12681: Vaalilain 37 § näin kuuluvaksi: 12682: 12683: 37 §. 12684: Marraskuun 1 päivänä sinä vuonna, jona kolmivuotisaika 12685: viime edustajanvaaleista lukien päättyy, alkaa vaalitoimitus 12686: kussakin äänestysaineessa kello yhdeksän aamulla sekä jat- 12687: kuu kello kahdeksaan illalla ja seuraavana päivänä niinikään 12688: kello yhdeksästä kello kahdeksaan, kumpaisenakin 'Päivänä 12689: keskeytyen enintään kahden tunnin väliajaksi vaalilautakun- 12690: nan määräyksen mukaan. 12691: Jos hallitus on määrännyt toimitetta;vaksi uudet vaalit, 12692: ryhdytään vaalitoimitukseen sen kalenterikuukauden ensi- 12693: mäisenä päivänä, joka aHma lä'hinnä kuudenkymmenen päi- 12694: vän kuluttua siitä kuin määräys julkaistiin, sekä jatkuu sit- 12695: ten niinkuin 1 momentissa on sanottu. 12696: 12697: 12698: Tämlln ohessa Perustuslakivaliokunta ehdottaa, 12699: 12700: että Edush:,unta päättäisi julistaa puheenalai- 12701: sen lainsäädäntöasian kiimelliseksi. 12702: 12703: Helsingissä, kesäkuun 16 p :nä 19'17. 12704: 10 1917. - V. M. - Esitys N:o 10. 12705: 12706: Asian käsittelyyn ovat ottruneet osaa puheenjohtaja Y. 12707: Mäkelin sekä jäsenet Ingman, Alkio (osittain), Estlander, 12708: Hultin, Karhinen, Kurkinen, Kuusinen, Nevanlinlla, Penna- 12709: nen, Piisinen, Rantanen, F., Repo, Retulai,nen ja Tuomi 12710: (osittain) sekä varajäsenet Kujala, N urmela, Suosalo, 12711: Tirkkonen ja Vatanen (osittain). 12712: 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 10. 12713: 12714: 12715: 12716: 12717: Suuren valiokunnan mietintö 12718: N :o 13 Hallituksen esityksen johdosta erinäis- 12719: ten valtiopäivätliiti koskevain VaitiopäiväJär- 12720: jestyksen säännösten muuttamisesta ja täyden- 12721: tämisestä sekä Vaalilain 37 §:n muuttamisesta. 12722: 12723: Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian, 12724: päättänyt pääasiassa puoltaa Perustuslakivaliokunnan mie- 12725: tin:nössä N :o 6 olevaa ehdotusta. Kuitenkin on Suuri valio- 12726: kunta katsonut tarpeellisebi ehdottaa siihen eräitä muutok- 12727: sia, joita perustellakseen Suuri valiokunta pyytää saada esit- 12728: tää seuraavaa. 12729: Kalliiksi käyneitten elantokustannusten tähden on Suuri ValtlopäiYi- 12730: valiokunta sitä 'mieltä, että kolmekymmentä markkaa päi- Järjestys. 12731: väHä on katsottava kohtuulliseksi palkkioksi edustajalle. 14 ja 15 §§. 12732: SamaUa on Suuri valiokunta asettunut sille kannalle, että 12733: edustajain palkkion määräämistä ·ei ole jätettävä Senaatin 12734: asiaksi. 12735: Kun eduskunnan istuntokautta rpidennetään ja eduskun- 35 §. 12736: nan valiokunnat saattavat seuraavilla varsinaisilla valtiopäi- 12737: villä, jollei edustajam·aalia ole sillä välin toimitettu, jatkaa 12738: niitten asiain käsittelyä, joita ei ole ennätetty edellisillä val- 12739: tiopäivillä loppuun saattaa, ei ole katsottu välttämättömäksi 12740: että muut valiokunnat kuin valtiovarainvaliokunta jatkavat 12741: tointansa valtiopäiväin väliajalla. Myöskään ei ole pidetty 12742: tar koituk·senm ukaisena, että valtiovarainvaliokunnankaan 12743: työt jatkuvat muuten kuin samojen valtiopäivien väliajalla; 12744: .pykälä on tä.ssä suhteessa palautettu hallituksen esityksen 12745: mukaiseksi. 12746: •Suuren valiokunnan jäsenmääräksi on katsottu riittävän 37 ja 45 §f. 12747: neljäkymm"entä, kun samalla määrätään, että valiokunnalla 12748: tulee olla varajäseniä, jolloin asiantuntemuksella on mahdol- 12749: 2 i917.- S. V. M.- Esitys N:o 10. 12750: 12751: lisuus tulla valiokunnassa suuremmassa määrässä eri asmm 12752: käsittelyssä edustetuksi kuin muuten olisi asianlaita. Sa- 12753: malla on 45 § :stä poistettu viimeinen momentti, niin että 12754: Suuri valiokuntakaan ei ole päätösvaltainen, ellei vähintään 12755: neljä viidesosaa sen jäsenistä ole saapuvilla. 12756: Valtiopäiväjärjestyksessä ei ole mitään säännöstä siitä, 12757: miten on meneteltävä, jos valiokunnan jasen ilman pätevää 12758: estettä on jäiänyt valiokunnan kokouksista pois. Tätä puU- 12759: tetta on koetettu auttaa ottamana Eduskunnan työjärjestyk- 12760: seen .määräys, että ,jos valiokunnan jäsen on kolme kertaa 12761: ilman hyväksyttävää estettä tai erityistä lupaa jäänyt valio- 12762: kunnan kokouksista pois, on se ilmoitettava eduskunnalle, 12763: j.oka tämän johdosta ryhtyy asianhaarain aiheuttamaan toi- 12764: menpiteeseen". Koska kuitenkin on tarkemmin määrittele- 12765: mätt.ä; mihin toimenpiteeseen eduskunta tässä kohden voisi 12766: ryhtyä, ja kun nyt on tilaisuus, valtiopäiväjärjestyksen 45 12767: § :n ollessa tarkastuksen alaisena, täydentää lainsäädäntöä, 12768: on Suuri valiokunta tahtonut ehdottaa kysymyksenalaiseen 12769: py kälään otettavaksi säännöksen asiassa. 12770: 12771: Vaalilaki. Perustuslakivaliokunta on hallituksen esityksen mukai- 12772: 37§. sesti ehdottanut, että ·eduskuntavaalien aika siirrettäisiin 12773: vuoden loppupuolelle. Pitäen tämän siirtämisen tarpeelli- 12774: sena, on Suuri valiokunta kuitenkin katsonut suotavaksi, 12775: että vaalit vaalivuonna toimitetaan jonkun verran aikaisem- 12776: min kuin hallituksen esityksessä ja perustuslakivaliokunnan 12777: mietinnössä on ehdotettu, ja on siinä kohden ollut sitä mieltä, 12778: että sopivin aika vaalien toimittami:selle olisi lokakuun alku. 12779: 12780: Kun Valtiopäiväjärjestyksen täydellinen nimi on Suomen 12781: Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys, on e<lellisen laki- 12782: ehdotuksen nimikettä ja johdanto.a tämän mukaisesti täy- 12783: dennetty. Samanta'painen muutos on tehty jälkimäisen laki- 12784: ehdotuksen johdantoon. 12785: 12786: Sen perusteella, mitä edellä on ·esiintuotu, saa Suuri va- 12787: liokunta kunnioittaen ehdottaa, 12788: V aitiopäivätöitä ja eduskuntavaaleja kosk. säännöksiä. 3 12789: 12790: että Eduskunta hyväksyisi Ed!uskunnan myö- 12791: tävaikutuksella määrätflävällä tavalla vahvistet- 12792: taviksi ja voirnafJ:nSaatettaviksi Perustuslakiva- 12793: liokunnan mietinnössä olevat lakiehdotukset näin 12794: kuuluvina: 12795: 12796: 12797: Laki 12798: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Suomen Suurimhti· 12799: naanmaan Valtiopäiväjärjestyksen erinäisten valtiopäivä· 12800: töitä koskevain säännöksien muuttamisesta ja 12801: täydentämisestä. 12802: 12803: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 12804: 20 päivänä hein<ä:kuuta 190:6 annetun Suomen Suuriruhti- 12805: naanmaan Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä ta- 12806: valla, säädetään täten, että sanotun Valtiopäiväjärjestyksen 12807: 14, 15, 17, 34, 37 ja 4!5 § tulev.at näin kuuluviksi sekä että 12808: Valtiopäiväjärjestystä täydennetään jlälem'pänä olevalla 12809: 31 a §:llä; ja on, mitä täten säädetään, sov·eltuvilta kohdilta 12810: sovellettava myöskin 1917 vuod·en varsinaisiin valtiopäiviin. 12811: 12812: 14 §. 12813: Edustaja saakoon valtion varoista palkkion ja sen lisäksi 12814: korvauksen matkastaan valtiopäiville ja valtiopäiviltä ta- 12815: kai'sin. 12816: Palkkio (poist.) olkoon (poist.) lrolmekymmentä mark- 12817: kaa päivältä eduskp.nnan koossaoloaikana. 12818: 12819: 15 §. 12820: J·os ei edustaja saavu ajoissa va1tiopäiville, taikka jos hän 12821: eduskunnan luvatta jää 'pois istunnosta, eikä hänellä ole hy- 12822: väksyttävää estettä, voi eduskunta tuomita hänet menettä- 12823: mään palkkionsa, 'kolmekymmentä markkaa jokaiselta päi- 12824: vältä, minkä hän oli 'JlOissa, ja sitä paitsi sak:otettavaksi 12825: enintään saman verran. Jos edustaja ei ole ottanut sakosta 12826: 4 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 10. 12827: 12828: ojentuakseen, vm eduslmnta julistaa hänet toimensa menet- 12829: täneeksi. 12830: 17 ja 31 a. 12831: (Kuten Perustuslakivaliokunnan mietinnössä.) 12832: 12833: 35 §. 12834: Varsinaisilla valtiopäivillä on viiden pal'Van kuluessa 12835: valtiopäivien avaamisesta asetettava perustuslakivaliokunta, 12836: lakivaliokunta, talousvaliokunta ja valtiovarainvaliokunta, 12837: kussakin vähintään kuusitoista jäsentä, sekä pankkivalio- 12838: kunta, jossa tulee olla väJhintään kabitoista jäs·entä. Sa- 12839: malla valitaan valiokuntiin varajäseniä, väihin:tään neljäsosa 12840: jäsenten lukumäärästä. _ 12841: Eduskunta voi tarvittaessa asettaa muitakin valiokuntia; 12842: ja saa tällaiseen valiokuntaan, jos siinä on vähintään kaksi- 12843: toista jäsentä, lähettää sellaisenkin asian, joka laadultaan 12844: olisi lakimääräisen valiokunnan valmisteltava. 12845: Valtiovarainvaliokunta (poist.) jatkakoon, milloin edus- 12846: kunta niin päättää, tointansa myöskin samojen valtiopäiväin 12847: väliajalla, ja s-en jäs·enet saavat silloin sellaisen palkkion 12848: kultakin 'Päivältä, kuin 14 § :ssä on säädetty. 12849: V aliakunta saakoon, kun töiden suorittaminen sitä vaatii, 12850: jakaautua osastoihin, jotka kukin antavat lausuntoja valio~ 12851: kunnan nimessä. Jos semmoisessa tapauksessa havaitaan tar- 12852: peelliseksi lisätä jäsenten lukua, jätetään asia eduskunnan 12853: päätettäväJksi. 12854: Toimitusvaliokunnasta ja tarkastusvaliokunnasta sääde- 12855: tään 76 §:ssä. 12856: Ylimääräisillä valtiopäivillä asetettakoon ne valiokunnat, 12857: jotk~ ovat tarpeen valtiopäivillä esilletulevain asiain valmis- 12858: telemiseen. 12859: 37 §. 12860: Kahdeksan päivän kuluessa valtiopäivä.in avaamisesta 12861: tulee eduskunnan sellaista erinäisten asiain käsittelyä 'var- 12862: ten, kuin 57 § :ssä säädetään, asettaa eduskunnan suuri va- 12863: liokunta, johon jasenet, luvultaan neljäkymmentä, ynnä tar- 12864: vittavat varajäsenet, valitaan niinkuin valitsi'jamiesten vaa- 12865: lista on sanottu. 12866: V aitiopäivätöitä ja eduskuntavaaleja kosk. säännöksiä. 5 12867: 12868: 45 §. 12869: Kunkin valiokunnan tulee kokoontua kahden päivän ku- 12870: luessa sen jälkeen kuin se asetettiin. ja, sitä myöten kuin 12871: asiat ehditään valmistaa, jokaisesta asiasta lähettää edus- 12872: kunnan täysi-istuntoon mietintö, minkä asian laatu aiheut- 12873: taa. 12874: Jos valiokunnan jäsen on estetty olemasta asiaa käsit· 12875: telemässä, kutsuttakoon hänen• sijaansa varajäsen. Valio- 12876: kunta ei ole päätösvaltainen, jollei vähintään neljä viidesosaa 12877: s·en jäsenistä ole saapuvilla. 12878: Jos valiokunnum jäsen ilman estettä tai erityistä lwpoo 12879: jää pois valiokunnan kokouksesta, voi eduskunta sakottoo 12880: häntä, kuten 15 §:ssä sanotaan, tai, jos se tapahtuu useam- 12881: min, julistaa hänen menettäneen toimensa valiokunnan jäse- 12882: nenä. 12883: Jäsenellä, joka ·ei ole valiokunnan päätökseen yhtynyt, 12884: on Tupa mietintöön liittää kirjallisesti esittämänsä eriävä 12885: mielipide, mietintöä kuitenkaan sen vuoksi viivyttämättä. 12886: Puhemiehellä ja varapuhemiehilllä on oikeus olLa saapu- 12887: villa valiokuntain kokouksissa. 12888: (Poist.) 12889: 12890: 12891: Laki 12892: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Suomen Suuriruhti- 12893: naanmaan Vaalilain 37 §:n muuttamisesta toisin 12894: kuuluvaksi . 12895: 12896: .Suomen Eduskunnan pääitöks·em mukaisesti muutet·aan 12897: Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilain 37 § näin kuulu- 12898: vak'si: 12899: 37 §. 12900: Lokakuun 1 paiVana sinä vuonna, jona kolmivuotisaika 12901: viime edustajanvaaleista lukien päättyy, alkaa vaalitoimitus 12902: kussakin äämestysalueessa kello yhd~ksän aamulla sekä jat- 12903: kuu kello kahdeksaan illalla ja seuraavana päivänä niinikään 12904: 6 1917.- S. V. IL- Esitys N:o 10. 12905: 12906: kello yhdeksästä kello kahdeksaan, kumpais·enakin päivänä 12907: keskeytyen enintään ikahderu tunnli.n väliajaksi vaalilautakun- 12908: nan määräyksen mukaan. 12909: Jos halHtus on määrännyt toimitettavaksi uudet vaalit, 12910: ryhdytään vaalitoimituks·een sen kalenterikuukauden ensi- 12911: mäisena päivänä, j.oka alkaa lähinnä kuudenkymmenen päi- 12912: vän kuluttua siitä kuin määräys julka.~stiin, sekä jatkuu sit- 12913: ten niinkuin: 1 momentissa on sanottu. 12914: 12915: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1917. 12916: 12917: 12918: 12919: 12920: Helsingissä, ~Suomen Senaatin kirj.ap.ainossa, 1917. 12921: .1917. - Edusk. vast. - Esitys N:o 10. 12922: 12923: 12924: 12925: 12926: Suomen Eduskunnan vastaus 12927: Hallituksen esitykseen erinäisten valtiopäiv~ 12928: töitä koskevain Valtiopäiväjärjestyl\sen sään- 12929: nösten muuttamisesta ja täydentämisestä sekä 12930: vaalilain 37 §:n muuttamisesta. 12931: 12932: Suomen Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys, joka 12933: sisältää ehdotukset laiksi 20 päivänä heinäkuuta 1906 anne- 12934: tun Valtiopäiväjärjestyksen erinäisten valtiopäivätöitä kos- 12935: kevain säännöksien muuttamisesta ja täydentämisestä sekä 12936: laiksi sanottuna päivänä annetun Suomen Suuriruhtinaan- 12937: maan Vaalilain 3 7 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi. 12938: 1 12939: 12940: 12941: 12942: 12943: Mainitut lakiehdotukset on Eduskunta hyväksynyt, teh- 12944: den niihin kuitenkin eräitä muutoksia ja lisäyksiä. 12945: Eduskunnan kolme kuuka11tta kestävä istuntoaika on 12946: käytännössä osottautunut riittämättömäksi. V aitiopäivätöitä 12947: on varsinkin istuntokansien loppupuolella täytynyt tehdä 12948: asiain huolelliselle harkinnalle haitallisella kiireellä, ja usein 12949: on valiokunnissa valmisteltuja asioita jäänyt loppuun käsit- 12950: telemättä. Kun edur;kunnan toiminta ja vaikutus sekä lain- 12951: sä:ädä.nnön että valtiotalouden alalla täst.edes on laa.jeneva, on 12952: säJännöllisen istuntoajan pidentäminen käynyt välttämättä~ 12953: mäksi. Esityksessä ehdotettu neljän kuukauden istuntoaika 12954: lienee katsottava J:'iittäväksi, kun otetaan huomioon, että edus- 12955: kunnan työn tehokkuutta voi tuntuvasti iisätä ehdotettu jär- 12956: jestely, että asian käsittelyä, jota ei ole ehditty varsinaisilla 12957: valtiopäivillä loppuun suorittaa, saadaan jatkaa' seuraavilla 12958: varsinaisilla valtiopäivillä, jollei edustajanvaaleja ole sillä 12959: välin toimitettu (31 a § :n 1 mom.). Tarpeelliset määräykset 12960: siitä, millä tavoin päätös loppuun käsittelemättä jä:äneen 12961: 2 1917. - Edusk. vast. - Esitys N:o l o. 12962: 12963: asian jatkuvasta käsittelystä on tehtävä, on otettava edus- 12964: kunnan 'Työjärje&ty k&een. 12965: Eduskunta ei sitä vastoi_n ole voinut yhtyä esityksessä 12966: tehtyyn ehdotukseen, että V altiopäiväjärjestyk&en 3-5 '§ :n 1 12967: momentissa mainitut valiokunnat sekä suuri valiokunta ellili- 12968: mäisillä varsinaisilla valtiopäivillä edustajanvaalien jälkeen 12969: olisivat asetettavat kaikkia varsinaisia valtiopäiviä varten 12970: ·ensi vaaleihin asti, ja että niinikään valitsijamiesten ja hei- 12971: dän varamiestensä toimi ja.tkui&i kaikilla valtiopäivillä ensi 12972: edustajanvaaleihin asti. V aitiopäivätöiden menestymiselle on 12973: tärkeätä, että valiokuntien jäseniä valittaessa otetaan huo- 12974: mioon, mitä asioita kunkin valiokunnan valmisteltavaksi kul- 12975: loinkin todennäköisesti tulee. Samoin on v-älttämätöntä, että 12976: jäseniä niihin valiokuntiin, jotka eduskunta Valtiopäiväjäir- 12977: jestyksen 3'.5 §:n 2i momentin .uojaUa asettaa, voidaan va- 12978: tpaasti määrätäsilmällä pit.äen edu&tajain .perehtymistä niissä 12979: käsiteltäviksi tuleviin asioihin, mi1kä .ei olisi mahdollista, jos 12980: suuri määrä edustajia olisi kaikiksi edustajanvaalien väli- 12981: siksi varsinaisiksi valtiopäivi,ksi kerta. kaikkiaan sidottu mää- 12982: rättyrhin valio kuntiin. V ärsinkin on tärkeätä, että &uureen 12983: 'Valiokuntaan jokaisilla valtiopäivillä tulee riittävä määrä 12984: niitä edustajia, jotka erikoisvaliokunnissa ovat ottaneet osaa 12985: suuren valiokunnan käsiteltäviksi tulevien tärkeiden laki- 12986: ehdotusten valmisteluun . .Jäsenten siirtäminen valiokunnasta 12987: toiseen eri istuntokansien alussa tuottaisi :murta hankaluutta, 12988: varsinkin kun valiokunnat asetetaan suhteellisilla vaaleilla. 12989: Suuren valiokunnan jäsenten vaihdosta ei missään tapauk- 12990: sessa voisi tämän valiokunnan vaalista voimassa olevien mää- 12991: räy&ten mukaan toimittaa. Se seikka, että varsinaisilla val- 12992: tiopäivillä loppuun käsittelemättä jääneiden asiain käsittelyä 12993: voidaan seuraavilla varsinaisilla valtiopäivillä jatkaa, jollei 12994: edustajanvaaleja ole sillä välin toimitettu, kyllä tekee tär- 12995: keäksi, että suuria muutoksia valiokuntien kokoonpanossa ei 12996: tapahdu. Mutta eduskunta ja valitsijamiehet 'VOivat riittä- 12997: västi ottaa tämän näkökohdan huomioon, vaikka suuren valio- 12998: kunnan ja Valtiopäiväjärjestyksen 3:5 § :n 1 momentissa mai- 12999: nittujen valiokuntain a&ettaminen tapahtuukin ainoastaan yh- 13000: Erin. valtiopäivätöitä ja edustajanvaaleja kosk. säännöksiä. 3 13001: 13002: deksi istuntokaudeksi. Tämä koskee myöskin Valtiopäivä- 13003: tiärjestyksen 35 §:n 2 momentissa mainittujen valiokunta:in 13004: asettamista, joten ehdotettu säännös, jonka mukaan tällainen 13005: valiokunta voisi, .ios siihen lähetettyjen asiain käsittely sitä 13006: vaatisi, toimia ensi vaaleihin asti, niinikään on tarpeeton. 13007: Kun valiokuntain jäsenet täten tulevat valittaviksi ainoastaan 13008: yhdeksi istuntokaudeksi, on Eduskunta pitänyt tarpeetto- 13009: mana tehdä poikkeuksen valitsijamiesten ja heidän vara- 13010: miestensä vaaliin nähden, ja on Eduskunta siis sitä mieltä, 13011: että heidätkin on asetettava yhdeksi istuntokaudeksi ker- 13012: rallaan. 13013: Kokemus on osottanut, että suuren valiokunnan asettami- 13014: sessa ja työssä tuottaa tuntuvaa haittaa se seikka, että suu- 13015: reen valiokuntaan Valtiopäiväjärjestyksen 317 ,§:n mukaan 13016: ei valita varajäseniä. Tämä epäkohta poistuu siHä että mair 13017: nittuun pwkälään tehdään lisäys varajäsenten valitsemisesta. 13018: Samalla voidaan vähentää suuren valiokunnan jäsenmäärää, 13019: joka on tarpeettoman suuri. Kun valiokunnal1e asetetaan 13020: varajäseniä, jolloin asiantuntemuksella on tilaisuus tulla va- 13021: liokunnassa suuremmassa määrässä edustetuksi kuin muuten 13022: olisi asianl'aita, 'katsoo Eduskunta että neljäkymmentä on 13023: riittävä luku suuren valiokunnan jäsenmääräksi. Eduskunta 13024: on .tämän mukaisesti muuttanut Valtiopäiväjärjestyksen 13025: 37 §:ää, mutta katsonut puheena olevan muutoks-en vaativan 13026: viimeisen momentin poistamista V a<ltiopäiväjärjesty ksen 13027: 4'5 § :stä, niin että suuri valiokunta ei ole päätösvaltåinen, 13028: ellei vähintään neljä viidesosaa sen jäsenistä ole saa,puvilla. 13029: Valtiopäivätöiiden tarkoituksenmukaista järjestämistä, 13030: varsinkin valtion tulo- ja menosäännön huolellista käsittelyä, 13031: on omansa edistämään se esityksessä ehdotettu järjestely, että 13032: eduskunta saa, milloin tarpeelliseksi harkitsee, keskeyttää 13033: istuntonsa joksikin aikaa, vaikka;pa muutamiksi kuukausiksi, 13034: ja määrätä valtiovarainvaliokunnan jatkamaan työtänsä väli- 13035: ajallakin. 13036: Eduskunta on päättän;xt Va1tiopäiväjärjestyksen 17 '§:n 13037: muutettavaksi siten, että eduskunnan on, ilman erityistä kut- 13038: sumusta, määräaikana kokoonnuttava varsinaisille valtiopäi- 13039: 4 1917. - Edusk. vast. -· Esitys N:o 10. 13040: 13041: ville, kutt>n eräissä muissa maissa on säädetty. Ei ole myös- 13042: kään harkittu soveliaaksi, että ha:llituksella tulisi olemaan 13043: oikeus määrätä valtiopäivät lopetettaviksi ennen tai jälkeen 13044: laissa määrätyn istuntokauden päättymistä, vaan on edus- 13045: kunnan siitä päätettävä. 13046: Valtiopäiväjärjestyksen 30 § :ään ehdotettua muutosta, 13047: jonka kautta alotteidentekoaika lyhe:imet.täisiin neljästätoista 13048: seitsemäksi päiväksi, ei Eduskunta ole katsonut olevan sYJYiä 13049: hyväbyä. Ehdotettu .seitsemän päivän aika olisi liian lyhyt 13050: eduskuntaesitysten ja anomusehdotusten valmistelulle, ja 13051: huomioon otettava ~yöskin on, ettei tähän vwlmisteluun käy- 13052: tetty aika mene hukkaan eduskuntatyöltä. 13053: Ennen saatuihin kokemuksiin perustuvia ja tarpeellisia 13054: ovat ne Valtiopäiväjärjestykseen otettaviksi ehdotetut .ia 13055: Eduskunnan nyt hyväksymät säännöks,et (3'1 a § :n 2' ja 3 13056: mom.), jotka koskevat eduskunnan ennen päättämäin, rat- 13057: r 13058: kaisematt.a jätettyjen asiain uudelleen käsiteltäväksi otta- 13059: mista ja hallituksen esitysten peruuttamista. 13060: Eduskunta on myöskin periaatteessa hyväksynyt esityk- 13061: sessä ehdotetun edttstaja,palkkion korottamisen. ·Mutta kal- 13062: liiksi .käyneitten elantokustannusten tähden on Eduskunta 13063: ollut sitä mieltä, että kolmekymmentä markkaa päivältä on 13064: katsottava kohtuulliseksi palkkioksi~ edustajalle. Milloin 13065: eduskunnan istunnot määrätään jatkettaviksi yli säännön- 13066: mukaisen istuntokauden·," on va;hvi.stettu palkll:io suoritettava 13067: myöskin yliajalta. Eduslmnta on tämän mukaisesti uudes- 13068: taan muodostellut Valtiopäivä5ärjestyksen 14 §:n 21 momen- 13069: tin. 'Tästä johtuu vastaava muutos 15, § :ään. 13070: Valtiopäiväjärjestyksessä ei ole mitään säännöstä siitä, 13071: miten on meneteltävä, jos valiokunnan jäsen ilman pätevää 13072: estettä on jäänyt valiokunnan kokouksesta pois. Tätä puu- 13073: tetta on koetettu auttaa ottamalla eduskunnan Työjärjestyk- 13074: seen määräys, että jos valiokunnan jäsen on kolme kertaa 13075: ilman hyväksyttävää estettä tai •erityistä lupaa, jäänyt valio- 13076: kunnan kokouksista pois, on se ilmoitettava eduskunnalle, 13077: joka tämän johdosta ryhtyy asianhaarain aiheuttamaan toi- 13078: menpiteeseen. Kosll:a kuitenkin on tarkemmin määrittele- 13079: Erin. valtiopäivätöitä ja edustajanvaaleja kosk. säännöksiä. 5 13080: mättä, mihin toimenpiteeseen eduskunta tässä kohd-en voisi 13081: J:yhtyä, on E<1uskunta päättänyt kysymyksena.laiJ&een pykä- 13082: ]ään otettavaksi säännöksen as,iasta. 13083: 13084: 13085: 13086: Eduskuntavaalien aika on esityksessä mainituista syistä 13087: siirrettävä vuoden loppupuolelle. Eduskunta on kui·tenkin 13088: ollut sitä mieltä, että vaaliajan määrääminen joulukuun 1 ja 13089: 2' päiväksi ei ole sovelias, koska vaaleihin saapuminen maan 13090: eteläosassa, varsinkin saaristossa, silloin vallitsevan kelirikon · 13091: vuoksi, tuottaa valitsijoille suuria; vaikeuksia,.· Eduskunta- 13092: vaalien ajaks'i' on Eduskunta sentähden valinnut lokakuun 13093: a lkupäivät. 13094: 13095: 13096: Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, sekä V altiopäl:vä- 13097: järjestyksen 60 §:n säätämässä järjestyksessä loppuun käsi- 13098: teltyään asian, i·lmoittaa Eduskunta, 13099: 13100: ·että Edwskurnta on hyväksyny.t Edrwskunnan 13101: myötävaikutuksella mäiträttävä~lä tavalna vahv~ 13102: tettaviksi ja vaimJOJain sdatdttJavikSi esity k.seen 13103: sisälty1Jät lakiehdotukd.et ·niWn kuuluvina: 13104: 13105: 13106: 13107: Laki 13108: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Suomen Suurimhti- 13109: naanmaan Valtio})äivädädestyksen erinäisten valtiopl.i"ri- 13110: töitä koskevain säännöksien muuttamisesta ja 13111: täydentämisfBtä. 13112: 13113: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13114: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Suomen Suuriruhti- 13115: naanmaan Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :ssä mälärntyllä ta- 13116: valla, säädetään täten, että!. sanotun V a1tiopäåvä;järjestyben 13117: 6 1917. - Edusk. vast. - Esitys N:o '10. 13118: 13119: 14, 15, 17, 35, 3,7 ja 45 § tulevat näin kuuluviksi sekä että 13120: Valtiopäiväjärjestystä täyde11netään jiill_empänä olevalla 13121: 31 a §:llä; ja on, mitä täten säåJd,etään, soveltuvilta kohdilta 13122: sovellettava myöskin 1917 vuoden varsinaisiin valtiopäiviin. 13123: 13124: 14 §. 13125: Edustaja saakoon valtion varoista palklkion ja sen lisäksi 13126: korvauksen matkastaan valtiopäiville ja valtiopäiviltä ta- 13127: kai'sin. 13128: Palkkio olkoon kolmekymmentä markkaa päivältä edus- 13129: kunnan koossaoloaikana. 13130: 13131: 15 §. 13132: Jos ei edustaja saavu ajoissa valtiopäiville, taikka jos hän 13133: eduskunnan luvatta jää pois istunnosta, eikä hänellä ole hy- 13134: väksyttävää estettä, voi eduskunta tuomita hänet me~että 13135: mään palkkionsa, kolmekymmentä markkaa jokaiselta päi- 13136: vältä, minkä hän oli 'Poissa, ja sitä paitsi sakotettavaksi 13137: enintään saman verran. Jos edustaja ei ole ottanut Sakosta 13138: ojentuakseen, voi eduskunta julistaa hänet toimensa menet- 13139: täneeksi. 13140: 17 §. 13141: Eduskunta kokoontuu varsinaisille valtiopäiville vuosit- 13142: tain, ilman erityistä kutsumusta, en~imäisenä ,päivänä helmi~ 13143: kuuta ja. lopettaa istuntonsa sata kaksikymmentä 'Päivää 13144: koossa oltuansa joko yhteen menoon taikka väliajoin edus- 13145: ku:r,man päätöksen mukaan. Eduskunta voi kuitenkin päät- 13146: tää, että valtiopäivät ovat aikaisemmin tai m(Yöhemmin lo- 13147: petettavat. 13148: Jos edellisessä momentissa taikka muualla tässä laissa 13149: säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seu-c 13150: raava arkipäivä määräpäivänä. 13151: 13152: 3,1 a §. 13153: Kun asiaa varsinaisilla valtiopäivillä ei ole ehditty lopo 13154: puun käsitellä:, saa sen käsittelytä jatkaa seuraavilla va:rsi- 13155: Erin. valtiopäivätöitä ja edustajanvaaleja kosk. säännöksiä. 7 13156: naisilla valtiopäivillä, jollei edusta.,ianvaaleja ole sillä välin 13157: toimitettu. 13158: Toisilla varsinajsilla valtiopäivillä sen jälkeen kuin jokin 13159: eduskunnan päätös on hyväksyttäväb'i lähetetty, on edus- 13160: kunnalla, jollei päätöstä vielä ole hyväksytty, oikeus tehdä 13161: asiasta uusi päätös erityisen a1otteen nojalla taikka peruuttaa 13162: ennen tekemänsä IJäätös, joka molemmissa tapauksissa on kat- 13163: sottava rauenneeksi. · 13164: Hallitus voi, milloin aihetta siihen on, peruuttaa edus- 13165: kunnalle annetun esityks-en. 13166: 13167: ·35 §. 13168: Var,sinll!isilla valtiopäivillä on viiden parvan kuluessa 13169: valtiopäivien avaamisesta asetettava IJerustuslakivaliokunta, 13170: lakivaliokunta, talousvaliokunta ja valtiovarainvaliokunta, 13171: kussakin vähintään kuusitoista jäsentä, sekä pankkivalio- 13172: kunta, jossa tulee olla vähintään ka:msitoista jäs-entä. Sa- 13173: malla valitaan valiokuntiin varajäseniä, vähintään neljäsosa 13174: jäsenten lukumäärästä. 13175: Eduskunta voi tarvittaessa asettaa muitakin valiokuntia; 13176: ja saa tällaiseen valiokuntaan, jos siinä on vähintään kaksi- 13177: toista jäsentä, lähettää sellaisenkin asian, joka laadultaan 13178: .olisi 1akimääräisen valiokunnan valmisteltava. 13179: Valtiovarainvaliokunta jatkakoon, milloin eduskunta niin 13180: _päättää, tointansa myöskin samojen valtiopäiväin väliajalla, 13181: ja sen jäsenet saavat silloin sellaisen palkkion kultakin päi- 13182: vä;ltä kuin 14 §:ssä on säädet~y. 13183: V aliakunta saakoon, kun töiden suorittaminen sitä vaatii, 13184: jakaautua osastoihin, jotka kukin antavat lausuntoja valiO'- 13185: .kuunan nimessä. Jos semmoisessa tapauksessa havaitaan tar- 13186: peelliseksi lisätä jäsenten lukua, jätetään asia eduskunnan 13187: päätettäväJksi. 13188: Toimitusvaliokunnasta ja tarkastusvaliokunnasta sääde- 13189: tään 76 § :ssä. 13190: Ylimääräisilliil valtioiJäivillä asetettakoon ne valiokunnat, 13191: jotka ovat tarpeen valtiopäivillä esilletulevain asiain valmis- 13192: telemiseen. 13193: 8 1917. - Edusk. vast. - Esitys N:o 10. 13194: 13195: 37 §. 13196: Kahdeksan pa1van kuluessa valtiopäivä.in avaamisesta 13197: tulee eduskunnan sellaista erinäisten asiain käsittelyä var- 13198: ten, kuin 57 § :ssä sääd.etään, asettaa eduskunnan suuri va- 13199: liokunta, johon jäsenet, luvultaan neljälkymmentä, ~nnä talr- 13200: vittavat varajäsenet, valitaan niinkuin vaEtsiljamiesten vaa~ 13201: lista on sanottu. 13202: 13203: 45 §. 13204: Kunkin valiokunnan tulee kokoontua kahden päivän ku- 13205: luessa sen jälkeen kuin se asetettiin ja, sitä myöten kuin 13206: asiat ehditään valmistaa, jokaisesta asiasta lähettää edus- 13207: kunnan täysi-istuntoon mietintö, minkä asian laatu aiheut- 13208: taa. 13209: Jos valiokunnan jäsen on estetty olemasta asiaa käsit- 13210: telemässä, kutsuttakaan hänen sijaansa varajäsen. Valio- 13211: kunta ·ei ole päätösvaltainen, jollei vähintään neljä viidesosaa 13212: sen jäsenistä ole saapuvilla. 13213: Jos' v:iliokunnan jäsen ilman estettä tai erityistä lurpaa jää 13214: pois valiokunnan kokouksesta, voi .eduskunta sakottaa häntä, 13215: kuten 15 §:ssä sanotaan, tai, jos ,se tapahtuu useammin, ju- 13216: listaa hänen menettäneen toimensa valiokunnan jäsenenä. 13217: Jäsenellä, joka ei ole validkunoon päätökseen yhtyn;yt, 13218: on lupa mietintöön liittää kirjallisesti esittämänsä, eriävä 13219: mielipide, mietintöä kuitenkaan sen vuoksi viivyttämättä. 13220: Puhemiehellä ja varapuhemiehi!llä on oikeus olLa saapu- 13221: villa valiokuntain kokouksissa. 13222: Erin. valtiopäivätöitä ja edustajanvaaleja kosk. säännöksiä. 9 13223: 13224: Laki 13225: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun SuQmen Suuriruhti- 13226: naanmaan Vaalilain 37 §:n muuttamisesta toisin 13227: kuuluvaksi. 13228: 13229: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13230: Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilain 37 § näin kuulu- 13231: vaksi: 13232: 37 §. 13233: Lokakuun 1 päiVana sma vuonna, jona kolmivuotisaika 13234: viime edustajanvaaleista lukien päättyy, alkaa vaalitoimitus 13235: kussakin äänestysaineessa kello yhdeksän aamulla sekä jat- 13236: kuu kello kahdeksaan illalla ja seuraavana päivänä niinikään 13237: kello yhdeksästä .kello kahdeksaan, kumpaisenakin päivänä, 13238: keskeytyen enintään kahden tunn[n väliajaksi vaalilautakun- 13239: nan määräyksen mukaan. 13240: Jos hallitus on määrännyt toimitettavaksi uudet vaalit, 13241: ryhdytään va~litoimitukseen sen kalenterikuukauden ensi- 13242: mäis·enä päivänä, joka alkaa lähinnä kuudenkymmenen päi- 13243: vän kuluttua siitä kuin määräys julkaistiin, sekä jatkuu' sit- 13244: ten niinkuin 1 momentissa on sanottu. 13245: 13246: 13247: 13248: Helsingissä 3r päivänä heinäkuuta 19H. 13249: Helsingi.ssä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 13250: 1917. - N:o 11. 13251: 13252: 13253: 13254: 13255: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 13256: laiksi, sisältävä selityksen asetukseen 12 päi- 13257: vältä maaliskuuta 1909 samana päivänä anne- 13258: tun, torpan, lampuotitilan ,ja mäkitupa-alueen 13259: vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta 13260: aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin. 13261: Maalis·kuun 12 päivänä 1909 annetussa asetu!Jrsessa, joka 13262: koskee samana •päivänä to!'lpan, lampuotitilan ja mäkitupa- 13263: alueen vuokrauksesta annetun asetuksen soveltamista aikai- 13264: semmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin, ovat asetuksen voi- 13265: maan astuessa mainitunlaisesta vuokraesineestä voimassa ol- 13266: lleet, asetuksen 1 § :ssä mainitun a;jan kuluessa päättyvät 13267: vuokrasopimukset pitennetyt muutamiUa, enintään seit- 13268: semällä vuodella. Asetuksessa ei kuitenkaan •erityisesti 13269: puhuta pitentä:mistä koskevien säännoksien soveltamisesta 13270: elinkaudeksi tehtyihin vuokrasopimuksiin. Siitä on ollut 13271: seurauksena., että maan tuomioistuimet ovat tulkinneet ase- 13272: tusta tässä kohden eri tavalla, toiset soveltaen pitentäviä 13273: määräyksiä elinkautisiin'kin sapimuksiin, milloin ne olisi- 13274: vat aikaisemman lainsäädännön ja sopimuksen mukaan pääit- 13275: <tyneet asetuksen 1 § :ssä mainittuna aikana asetuksen voi- 13276: maan -astumisen jälkeen, tois-et taas jättäen sanotut määräyk- 13277: set sellaisiin tapauksiin soveltamatta. Lainkäyttö hovioikeuk- 13278: sissa, j•otka nykyään ratkaisevat tällaiset riita-asiat viimeisenä 13279: oikeusasteena, on tässä kohden ·alussa ollut horjuvainen, mutta 13280: sittemmin on viimeksi mainittu tulkinta tullut niissä ylei- 13281: 11504.-17 13282: 2 N:o 11 13283: 13284: se:ksi, vaikka tosin suuri vithemmistö on useissa tapauksissa 13285: edustanut ensiksi mainittua kantaa. Sen sijaan ovat useat 13286: kihlakunnanoikeudet myöhemminkin antaneet ensiksi maini- 13287: tun tulkinnan mukaisia tuomioita. Näin ollen näyttää siltä, 13288: että yhdenmukaisuutta lain tul kinnassa puheena olevassa ky- 13289: 1 13290: 13291: 13292: 13293: 13294: symyksessä ei saada muuten kuin lains·elityksen kautt~. 13295: Harkittaessa mi:hin suuntaan la:kia olisi tässä !kohden seli- 13296: tettävä on huomattava, että lainsäätäjän tarkoitus silmin- 13297: nähtävästi on ollut piientävien määräyksien ulottaminen elin- 13298: kautisiinkin vuokrasopimuksiin. Näillä määräyksillä oli 13299: ;yleensä tarkoituksena estää pitennysaikana vuokramieshää- 13300: döt sekä saruda sen kuluessa aikaa·n uusia toimenpiteitä, 13301: joilla turvattaisiin vuokra-alueiden pysyminen erityisinä vil- 13302: jelminä. Niiden yhteiskuntapoliitisten s.yiden lmnnalta, 13303: jc.tka aiheuttiyat pitentäväin määräyksien antamisen, oli 13304: yhtä tärkeätä jokaisen vuokra-alueen pysyttäiminen erityi- 13305: senä viljelmänä, siitä voimassa olevan sopimuksen eri laa- 13306: tuun katsomatta. Asetuksessa siis ei ollut sen tarkoituksen 13307: kannalta syytä tehdä mitään eroa eri lajisten vuokrasopimuk- 13308: sien kesken. Asian luonnosta myös seuraa, että jos eroa olisi 13309: tässä kohden a;jateltu ja tarkoitettu, niin siitä olisi asetukseen 13310: otettu nimenomainen säännös. Mikään kohta asetuksen val- 13311: misteluasia;kirjoissa ei myöskään edes viittaa siihen, että osa 13312: vuokmsorpimuksista olisi sopimuksen eri laadun perusteella. 13313: tarkoitettu jäämään ·piterutävien määräyksien ulmopuolelle. 13314: Samaan suuntaan viittaa myös se sanamuotoon ·Perustuva tul- 13315: kinta, johon asetuksen 1 § :n 1 momentin vertarumiruen sen 2, 13316: 3 ja 5 § :n määräyksiin johtaa. 13317: Näiden näkökohtien mukaan olisi siis katsottava, että jos 13318: torpasta tai lampuotitilasta on tefhty !kirjallinen elirrkautinen 13319: vuokrasopimus ennen 30 päivää maaliskuuta 19019 ja jos 13320: vuokramies on kuollut tai kuolee 30/ 3 1909-30 / 3 1922 jättä- 13321: · N:o 11 3 13322: ' 13323: mättä jälkeensä leskeä, taikka jos hänen kuollessaan jättä- 13324: mänsä leski mainitun ajan kuluessa kuolee tai menee uusiin 13325: naimisiin, niin sopimus pitenee ta,annehtivan asetuksen 1 § :n 13326: 1 mOOlentin mukaan ikäänkuin jos määräaikainen SO'pimus 13327: silloin päättyisi. 13328: Lisäksi on ilmennyt erimielisyyttä siitä, milloin elinkau- 13329: tisen vuokraso,pimuksen on katsottava sopimuksen mukaan 13330: päättyvän. Määräyksien mukaan Maakaaren 16 luvussa, ver- 13331: rattuna kuninkaalliseen asetukseen 2'2 päivältä lokakuuta 1766 13332: sekä kuninkaalliseen kirjeeseen 17 päivältä 1o1mkuuta 178 1, 13333: 1 13334: 13335: 13336: 13337: vaadittiin torpan ja lampuotitilan vuokrasopimuksen lakkaa- 13338: miS'een irtisanominen, jonka tuli tavahtua ennen Tuomaan- 13339: päivää, ja sai vuokramies irtisanomisen jälkeen .asua vuokra- 13340: alueella lailliseen lähtöpäivään saakka eli siis koko seuraa- 13341: van vuoden ja maaliskuun 14 cpäivään toisena vuonna, ellei 13342: muusta irtisanomisajasta oltu sovittu. Tämän on katsottu 13343: 'koskevan myös elinkautisia torpasta ja la;mpuotitilasta teh- 13344: tyjä vuokrasopimuksia. Laissa maanvuokrasta maalla 19 13345: päivältä kesäkuuta 1902 taas säädettiin,. että elinkautinen 13346: torpasta ja lampuotitilasta tehty vuokrasopimus lakkaa ilman 13347: irtisanomistakin ensimäisenä läili:töpäivänä vuokramiehen 13348: kuoltua, ellei vuokramieheltä jää leskeä, joka olisi vuokra- 13349: sopimuksen jatkamiseen oikeutettu. Elinkaudeksi tehdyt 13350: mäkitupa-alueen vuokrasopimukset taas ovat aikaisemvien 13351: määräyksien mukaan lakanneet vuokramiehen kuollessa, il- 13352: man irtisanomista ja läihtöaikaa. Näihin määräyksiin on 13353: 1909 . vuoden maanvuokra-asetus tehnyt muutoksen. Sen 13354: mukaan ka,ikki vuokrasopimukset päättyvät vuokrakauden 13355: kuluttua maaliskuun 14 päivänä ilman erityistä irtisano- • 13356: mista ja on tämä' määräys vuokrasopimuksen lakkaamista 13357: koskevana määrätty sovellettavaksi myös kaikkiin aikaisem- 13358: mm tehtyihin vuokrasopimuksiin. Tästä johtuu, että nii- 13359: 4 N:o 11 13360: 13361: denkään torpista ja lampuotitiloista tehtyjen vuokrasol!imuk- 13362: sien ·päättymiseen, jotka ovat tehdyt ennen vuotta 1904, ei 13363: enää dlisi vaadittava irtisanomista, vwan tulisi niiden päät- 13364: tyä ilman sitäkin sinä maaliskuun 14 päivänä, jd.ka enrsiksi 13365: seuraa sen jälkeen kuin so.pimuksen mukaiset vuokravuodet 13366: ovat kuluneet umpeen. Ja niinikään seuraa siitä, että ikaik- 13367: kien elinkaudeksi tehtyjen mäkitupasopimuksien olisi pälä- , 13368: tyttävä sinä maaliskuun 14 päivänä, joka ·ensilksi seuraa 13369: vuokramiehen kuoltua. Näin ollen tulisi kaikkien elinkau- 13370: tisten vuokrasopimuksien, jotka ovat tehdyt ennen maalis- 13371: kuun 30 •päivää 1909, sopimuksen mukaan päättyä sinä maa- 13372: liskuun 14 päivänä, joka ensiksi seuraa elirrkautisen vuok- 13373: ramiehen kuoHua tai sen jälben kuin hänen jä;lkeelllsä jät- 13374: tämä vuokrasuhteen jatkamiseen oikeutettu leski on kuol- 13375: lut tai mennyt uusiin naimisiin, Vuonna 1909 säädetty 13376: vuokrasopimuks·en 'Pitennysaika olisi siis laskettava mai- 13377: nitusta lähtöpäivästä lukien, :Vkäänkuin määräaikainen vuok-· 13378: rasopimus silloin päättyisi. 13379: Sen nojalla mitä edellä on esine tuotu 'Saa Hallitus esit- 13380: tää Edus;kunnan hyväksyttäväksi seuraavan lakiehdotuksen: 13381: 13382: 13383: 13384: Laki sisältävä selityksen asetukseen 12 päivältä maalis- 13385: kuuta 1909 samana päivänä annetun, " torpan, lampuoti- 13386: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen 13387: soveltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin. 13388: 13389: ' Selittäen asetusta 12 päivältä maaliskuuta i909 samana 13390: päivänä annetun, torpan, Iampuotitilan ja mäikitupa-alueen 13391: vuokrausta koskevan asetulks·en so·ve1tamfsesta aikaisemmin 13392: syntyneisiin vuokrasuhieisiin, säädetään Suomen Eduskunr 13393: nan päätöksen mukaisesti seuraavaa: 13394: N:o 11 5 13395: 13396: Vuokrasopimus, joka on torpasta, lwmpu:otitilasta tai 13397: mäkitupa-alueesta tehty. elinkaudeksi ennen maaliskuun 12 13398: päivänä 1909 tällaisen alueen vuokrauksesta annetun asetuk- 13399: sen voimaanastumista, on luettava niihin vuokrasopimuksiin, 13400: joita sanotun asetuksen soveltamisesta aikaisemmin synty- 13401: neisiin vuokrasu!hteisiin samana päivänä annetun a!setuksen 13402: 1 § :n säännökset tarkoittavat. 13403: Jos vuokramies, jolla on edellä mainitun laatuinen 13404: kirjallinen vuokrasopimus, on kuollut tai kuo'lee sanottujen 13405: asetuksien voimaanastumispäivän jälkeen, mutta ennen kuin 13406: kolmetoista vuotta si~tä on kulunut, niin hänen elinkautinen 13407: vuokrasopimuksensa on katsottava ·pitennetyksi hänen kuo- 13408: lemansa jälkeisestä maaliskuun 14 päiivästä lukien mainitun 13409: pykälän 1 momentissa säädetyillä vuosilla, ikäänkuin määrä- 13410: aikainen vuokrasopimus olisi silloin l:läättynyt. 13411: ,Jos vuokramies edel1ä ruainituis&a ta1Jauksissa jättää 13412: kuoltuaan jälkeensä lesken, joka on vuokrasuhteen jatkami- 13413: seen oikeutettu, on se mitä edellä on vuokrasuhteen jatkami- 13414: sesta sanottu voimassa myös sen jälkeen kuin leski on kuollut 13415: tai mennyt uusiin naimisiin. 13416: Helsingissä, Suqmen Senaatin kirjapainossa, 1917. 13417: 1917.- V. M.- Esitys N:o 11. 13418: 13419: 13420: 13421: 13422: Maatalousvaliokunnan mie- 13423: t i n t ö N :o 4 Hallituksen esityksen johdosta, 13424: joka sisältää selityksen asetukseen 12 päivältä 13425: maaliskuuta. 1909 samana päivänä annetun, 13426: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok- 13427: rausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikai- 13428: semmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin. 13429: 13430: Esillä olevan Hallituksen esityksen on Eduskunta pöytä- 13431: kirjanotteella kuluvan kesäkuun 12 päivältä lähettänyt Maa- 13432: ta1lousvaliokuntaan valmistelevaa kälsirttelyä varten. 13433: 13434: 13435: Suomen Eduskunta hyväksyi 1908 vuoden toisilla val- 13436: tiopäivillä, torpa.n, laiD;puotitilan ja mäkitupa-alueen vuok- 13437: rausta koskevan asetuksen soveltamisesta ai·kaisemmin synty- 13438: neisiin vuokrasuhteisiin annettavan asetuksen. Jo silloin tie- 13439: dettiin, että uuden vuokralainsäädännön ohella tarvittaisiin 13440: vuokraolojen järjestämi·seksi erityisiä muita lainsäädäntötoi- 13441: menpiteitä vuokramiesten aseman turvaamiseksi ja vuokra- 13442: alueiden saattamiseksi mahdollisuuden mukaan vuokramies- 13443: ten omiksi. Jotta saataisiin aikaa tällaisille toimenpiteille 13444: ja siihen mennessä turv·attaisiin entisten vuokrasuhteiden jat- 13445: kuminen ilman suurempia .häiriöitä, pitennettiin uuden ase- 13446: tuksenl voimaan astuessa irtisanomisen varassa olevat sekä 13447: lähivuosina sen jälkeen päättyvät vuokrasopimukset muuta- 13448: milla, enintään .seitsemällä vuodella. Nämät pitentävät mää- 13449: räykset muodostettiin asetuksen 1 § :'ksi. VuokrasoP'imusten 13450: pitennysajan tarkoituksena oli myös helpottaa siirtymistä 13451: aikaisemmasta lainsäädännöstä siihen lainsäädäntöön, joka 13452: uusien asetuksien kautta tuli voimaan. Tällaiseen pitentämi- 13453: •seen oli sitä suuren:wi syy, kun erinäiset seikat viittasivat sii- 13454: 2 1917.- V. M.- Esitys N:o 11. 13455: 13456: hen, että maanomistajat, sikäli kuin ~ennen uuden asetuksen 13457: voimaan astumista tehdyt vuokrasopimukset menisrivät um- 13458: peen, eivät enää ehkä verrattain useissa tapauksissa uud:is- 13459: taisi sopimuksia torppiensa, lampuotitilojensa ja mäkitupa- 13460: alueittensa vuokrauksesta. ' 13461: Asetuksen näin syntynyttä 1 § :ää käytäntöön sovellet- 13462: taessa on osa maamme tuomiois,tuimia ·eri perusteita käyttäen 13463: trtlkinnut sitä niin, etteivät pitentävät määräykset koskeneet 13464: elinkaudeksi tehtyjä vuo'krasopimuksia. Toiset tuomioistui- 13465: met ta!llsen ovat katsoneet pitentävien määräysten koskevan 13466: elinkautisiakin sopimuksia, milloin ne ovat päättyneet sano- 13467: tussa pykälässä mainittuna aikana asetuksen voimaan astu- 13468: misen jälkeen. Ensiksi main,ittu tulkinta on tullut yleiseksi 13469: Hovioikeuksissa, jotka ratkaisevat tällaiset riita-asiat viimei- 13470: senä oi'keusasteena. Valiokunta on kuitenkin saanut selville, 13471: että suuri vähemmistö Hovioikeuksi€n jäseniä on edustanut 13472: jälkimäistä kantaa. 'Tälle kannalle on myöskin asetuttu kai- 13473: kissa asiata koskevissa julkaisuissa. Yhdenmukaisuuden ai- 13474: kaansaamiseksi puheena olevassa suhteessa katsoo Valio- 13475: kunta lainselityksen tarpeellise·ksi. 13476: iN e syyt, jotka, kuten edellä on esitetty, saattoivat lain- 13477: säätäjän kysymyks€ssä olevia määräyksiä säätämään, osoit- 13478: tavat ilmeisesti lainsäädännön tarkoituksena olleen, että pi- 13479: tentävät määräykset ulottuisivai kaikenlaisiin vuokrasopi- 13480: muksiin, jotka sinä päivänä, jolloin asetus torpan, lampuoti- 13481: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta. astuisi voimaan, olisi- 13482: vat sellaisesta vuokraesineestä olemassa. Yhteiskunt&polii- 13483: tisten syiden kannalta oli myös,kin yht'ä tärkeätä jokaisen 13484: vuokra-alueen pysyttäminen erityisenä viljelmänä., siitä voi- 13485: massa olevan sopimuksen eri laatuun katsomatta. .Asian 13486: luonnosta seuraa, että jos eroa tässä suhteessa olisi tarkoi- 13487: tettu, niin. olisi siitä asetukseen otettu uimen.omainen sään- 13488: mös. Kun tällaista säännöstä ei ole, on katsottava lainsäätä- 13489: jän tarkoituksen olleen piientävien määräyksien ulottaminen 13490: el:Vnka utisiinkin vuokrasopim uksiin. 13491: Asetuksen. sananmuotokaan ei V alio'kunnan mielestä 13492: anna aihetta tulkitsemaan sitä muulla tavalla, kuin mitä on 13493: 1909 v. taanneht. maanvuokra-aset. selitys. 3 13494: 13495: esitetty sen 1 § :n tarkoituksen olleen. Asetuksen 3 § :ssä ole- 13496: vat sanat ,ylempänä tässä asetuksessa mainitun vuokrasuh- 13497: teen perusteella" viittaavat asetuksen 1 ja 2 ·§ :ään ja edellyt- 13498: tävät siis, että kummassa'kin näistä pykälistä tarkoitetaan sa.- 13499: mallaisia vuokra suhteita, koska 3 § :ssä muus~a tapauksessa 13500: täytyisi nimenomaan viitata jompaankumpaan näistä pykä- 13501: listä. Asetuksen 2 § :ssä olevat sanat ,sovellettakoon - - - 13502: - - myös ja oleviin, ennen asetuksen voimaan astumista 13503: syntyneisiin vuokrasuhteisiin" osoittavat selvästi, että tämä 13504: pykälä tarkoittaa kaikkia sopimuksia, niiden laatuun katso- 13505: matta. Näin ollen ei myöskään 1 § :n määrä;y1ksiä voi toisin 13506: tulkita. Asetuksen 5 § :kin saa ainoastaan täten sen merki- 13507: . tyksen, joka sille on tarkoitettu. 8e osoittaa, että elleivät 13508: 1 §:n säännökset koskisi myös elinkautisia vuokrasopimuk- 13509: sia, ei kummallakaan asianosaisella olisi tällaisissa vuokra- 13510: suhteissa oikeutta siirtyä päivätyövelvollisuudesta raha- 13511: maksukannalle, •jota luonnollisesti ei ole tarkoitettu ja jol- 13512: laista väitettä ei myöskään ole julkisuudessa tuotu esille. 13513: Esitettyjen näkökohtien mukaan olisi siis katsottava, että 13514: jos torpasta tai lampuotitilasta on tehty kirjallinen elinkau- 13515: tinen vuokra:sapimus ennen 30 päivää maaliskuuta 1909 ja 13516: jos vuokrasopimus päättyy maaliskuun 30 päivän 1909 ja 13517: maaliskuun 30 päivän 1922 välisenä aikana sen johdosta että 13518: vuokramies on kuollut tai kuolee jättämättä jälkeensä les- 13519: 'keä, taikka sen johdosta että hä.nen kuollessaan jättämänsä 13520: leski mainitun ajan kuluessa kuolee tai menee uusiin naimi- 13521: siin, niin sopimus pitenee taannehtivan asetuksen 1 §:n 1 mo- 13522: mentin mukaan ikäänkuin jos määräaikainen sopimus silloin 13523: päättyisi. SuulEsiin elinkautisiin sopimuksiin ei tätä tul- 13524: kintaa voida ulottaa, koska kaikki suulliset sopimukset ovat 13525: vuokra-aikaan katsomatta asetetut 1902 vuoden maanvuok- 13526: ralaissa ·erikoisasemaan. 13527: Vuonna 1909 annettu maanvuokra-asetus säätää, että 13528: kaikki vuokrasopimukset päättyväit vuokrakauden kuluttua · 13529: maaliskuun 14 päivänä ilman erityistä irtisanomista. Saman 13530: asetuksen soveltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokra- 13531: suhteisiin annetun asetuksen 2 § :ssä taasen säädetään, että 13532: 13533: t 13534: 4 1917.- V. M.- Esitys N:o 11. 13535: 13536: määräykset V'Uokrasopimusten lakkaamisesta ov·at sovelletta- 13537: vat kaikkiin ·ennen asetuksen voimaan astumistakin tehtyi- 13538: hin vuokrasopimuksiin. Näin ollen tuEsi ·kaikkien elinkau- 13539: tisten vuokrasopimusten, jotka ov.at tehdyt ennen maaliskuun 13540: 30 päivää 1909, päättyä sinä maaliskuun 14 päivänä, joka 13541: ensiksi seurasi elinkautisen vuokramiehen kuoltua tai sen 13542: jälkeen kuin hänen jälkeen jättämänsä vuokrasuhteen jatka- 13543: miseen oikeutettu leski on kuollut tai mennyt uusiin naimi- 13544: siin. Vuonna 1909· säädetty vuokrasopimuksen pitennysaika 13545: on siis laskettava mainitusta lähtöpäivästä lukien. 13546: Valiokunta, joka. edellä esitetyn riojalla katsoo Hallituk- 13547: sen esittämän lainselityksen tarpeelliseksi ja myös, että se 13548: ehdotetussa muodossa vastaa selitettävän asetuksen tarkoi- 13549: tusta ja sisältöä, ehdottaa se vuoksi kunnioittaen 13550: 13551: että Eduskunta hyväksyisi ja vahvistetta- 13552: vaksi saattaisi seuraavan asetusehdotdksen: 13553: 13554: 13555: Laki sisältävä selityksen asetukseen 12 päivältä maalis- 13556: kuuta 1909 samana päivänä annetun, torpan, lampuoti- 13557: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen 13558: soveltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin. 13559: 13560: Selittäen asetusta 12 päivältä maa.liskuuta 1909 samana 13561: päivänä annetun, torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen 13562: vuokra usta koskevan asetuksen sovelta:misesta aikaisemmin 13563: syntyneisiin vuokrasuhteisiin, säädetään Suomen Eduskun~ 13564: nan päätöksen mukaisesti seuraavaa: 13565: Vuokraso•pimus, joka on torpasta, lrumpu:otitilasta tai 13566: mäkitupa-alueesta tehty elinkaudeksi ennen maaliskuun 12 13567: päivänä 1909 tällaisen alueen vuokrauksesta annetun asetuk- 13568: sen voimaanastumista, on luettava niihin vuokrasopimuksiin, 13569: joita sanotun asetuksen soveltamisesta aikaisemmin synt;y- 13570: neisiin vuokrasulhteisiin samana päivänä annetun a'Setuksen 13571: 1 § :n säännökset tarkoittavat. 13572: Jos vuokramies, jolla on edellä mainitun laatuinen 13573: kirjallinen vuokrasopimus, on kuoUut tai kuolee sanottujen 13574: 1909 v. taanneht. maanvuokra-aset. selitys. 5 13575: 13576: asetuksien voimaanastumispäivän jälkeen, mutta ennen kuin 13577: kolmetoista vuotta siitä on kulunut, nli.in hänen elinkautinen 13578: vuokrasopimuksensa on katsottava 'pitennetyksi hänen kuo- 13579: lemansa jälkeisestä maaliskuun 14 päivästä lukien mainitun 13580: pykälän 1 momentissa säädetyillä vuosilla, ikäänkuin määrä- 13581: aikainen vuokrasopimus olisi silloin .päättynyt. 13582: Jos vuokramies edellä mainituissa tavauksissa jättää 13583: kuoltuaan jälkeensä lesken, joka on vudkrasuhteen jatkami- 13584: seen oikeutettu, on se, mitä edellä on vuokrasuhteen j8Jt:ffiami- 13585: sesta sanottu, voimassa myös sen jälkeen kuin leski on kuollut 13586: tai mennyt uusiin naimisiin. 13587: 13588: 13589: 13590: Kysymybessä oleva lakiehdotus sisältää selityksen ase- 13591: tukseen, joka koskoee saavutettuja oikeuksia ja on siitä syystä 13592: käsiteltävä siinä järjestyksessä/ kuin perustuslain luontois- 13593: ten kysymysten käsitrtelemisestä on säädetty. Kun Valio- 13594: kunta pitää tärkeänä, että lainkäytössä !puheenaolevalla 13595: alalla vallitseva epävarmuus mitäi pikemmin tulisi poiste- 13596: tuksi ja sanottu lakiehdotus selli takia jo näillä v·altiopäivillä 13597: lopullisesti hyväksytyksi, ehdottaa Valiokunta Eduskunnalle 13598: kunnioittaen: 13599: että ,esillä olev:a lainselittä!mf$asi'a käwiJtiellään 13600: siinä järjestyksessä kuin Valtiopäiväjärjestyksen 13601: 60 § :n 2 momentissa on säädetty. 13602: 13603: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 19:1<7. 13604: 13605: 13606: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen- 13607: johtaja Mäki, varapuheenjohtaja Brander (osittain), varsi- 13608: naiset jäsenet Eloranta (osittain), Eronen, Haapanen, J., 13609: Haataja (osittain), Hautala, Hiidenheimo, Huttunen:, P., 13610: Koskelin, Lehtosaari, Lepola, Marttila, Saalasti,' ·Sjöstedt- 13611: Jussila, Siren (osiiltain) ja '-DåJg (osittain) sekä osittain vara- 13612: jäsenet Hakkinen, Lautasalo, Pehkonen, Pesonen ja Roos. 13613: Helsingi.ssä, Suomen Senaatin kirjap.ainos.sa, 1917. 13614: 1917. - S. V. M.- Esitys N:o 11. 13615: 13616: 13617: 13618: 13619: Suuren valiokunnan mietintö 13620: N :o 18 Hallituksen esityksen johdosta, joka 13621: ' 13622: sisältää selityksen asetukseen 12 päivältä maa- 13623: liskuuta 1909 samana päivänä annetun, tor- 13624: pan, lampuotitilan ja mä.Jtitupa-alueen, vuok- 13625: raosta koskevan asetuksen soveltamisesta aikai- 13626: semmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin. 13627: 13628: Suuri valiokunta on, käsiteltyänsä yllämainitun asian, 13629: päättänyt yihtyä Maatalousvaliokunnan mietinnössä N :o 4 13630: olevaan elhdotukseen, kuitenkin siten, että Suuri valiokunta, 13631: 'On kats!Onut tarpeelliseksi lakiehdotuksen j01h.dannossa mai- 13632: nita, •että lakiehdotus on käsitelty Valtio~päi'VäJjärjestyksen 13633: 60 § :ti säätämässä järjesty:msessä. 13634: Edelläolevan ·perusteella saa Suuri valiokunta sentähden 13635: kunnioittaen ehdottaa., 13636: 13637: että Eduskunta hyväksyisi ja vahvi.sfleitta- 13638: vaksi saattaisi näin kiUtU"luvan &lkfehdotuksen: 13639: 13640: 13641: Laki sisältävä selityksen asetukseen 12 päivältä maalis- 13642: kuuta 1909 samana päivänä annetun, torpan, lampuoti- 13643: tilan ja mäkitupa-alueen vuokraosta koskevan asetuksen 13644: soveltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin. 13645: 13646: Selittäen asetusta 12 päiväitä maaliskuuta 190·9 samana 13647: päi'Vänä annetun, to•rpan, lamlpuotitUan ja mäkitulpa-alueen 13648: vuokra usta koskevan asetuksen soveltamisesta aikaisemmin 13649: syntyneisiin vuokrasuht•eisirin, säädetään .SuOilllen Eduskun- 13650: nan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivämä heinä- 13651: 2 1917. - S. V. M. - Esitys N:o 11. 13652: 13653: kuuta 1906 annetun Valti!opäiväjäriestyksen 60 §:n siiätä- 13654: mässä järjestyksessä, seuraavaa: 13655: Vuokras·opimus, joka on torvasta, lampuotitilasia tai 13656: mäkitupa-alueesti tdhty elinkaudeksi ennen maaliskuun 12 13657: päivänä 1909 täl'laisen alueen vuokrauksesta annetun asetuk- 13658: sen voimaana,stbmis-ta, on luettava niihin vuokrasopimuksiin, 13659: joita sanotun asetUJksen soveltamisesta aikaise~min synty- 13660: neisiin vuokrasuhteisiin samana päivänä annetun asetuksen 13661: 1 §:n säännökset tarkoittavat. 13662: Jos vuokramies, jolla -on ed~llä mainitun laatuinen kir- 13663: jallinen vuok~Tasdpimus, on kuollut tai lmol•ee sa-nottujen ase- 13664: tuksien voimaanastumispäivän jälkeen, mutta ennen :kuin 13665: kolmetoista vuotta siitä on kulunut, niin hänen elinkautinen 13666: >vuokra.sapimuksensa on katsottava pitennetyksi hänen iJruo- 13667: lemansa jä}keisestä maaliskuun 14 rpäivästä lukien mainitun 13668: 'PYkälän 1 m-omentissa säädetyillä vuosilla, ikäänkuin määrä- 13669: aikainen vuokrasopimus olisi silloin rpäättynyt. 13670: Jos vuokramies edellä mainituissa tapau.'ksissa jättää 13671: kudltuaan jälkeensä lesken, joka on vuokrasuhteen jatkami- 13672: seen oikeutettu, on se, mitä edellä on vuokrasuhteen jatkami- 13673: sesta san-ottu, voimassa myös sen jälkeen kuin leski on kuol- 13674: lut tai mennyt uusiin naimisiin. 13675: 13676: 13677: 13678: Helrsingissä, 6 päivänä rheinäkuuta 1917. 13679: 13680: 13681: 13682: 13683: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj·apainossa, 1917. 13684: lD17. - Edusk. vast.- Esitys N:o 11. 13685: 13686: 13687: 13688: 13689: Suomen Eduskunnan vastaus 13690: Hallituksen esityksen johdosta, joka sisältää 13691: selityksen asetukseen 12 päivältä maaliskuuta 13692: 1909 samana päivänä annetun, torpan, lam- 13693: puotitilan ja mäldtupa-alueen vuokrausta kos- 13694: kevan asetuksen soveltamisesta aikaisemmin 13695: syntyneisiin vuokrasuhteisiin. 13696: 13697: Eduskunnalle on näillä valtiopäivillä annettu Hallituk- 13698: sen esitys, joka sisältää 12 päivänä maaliskuuta 1909, anne- 13699: tun, torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok:J:austa 13700: koskevan asetuksen soveltamista aikaisemmin syntyneisiim 13701: vuokrasuhteisiin tarkoittavan, s.amana päivänä ann-etun ase- 13702: tuksen selityksen. 13703: 13704: Eduskunta hyväksyi 1908 vuoden toisilla valtiopäi- 13705: villä torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokram.ta 13706: koskevan asetuksen soveltamisesta aikaisemmin synty- 13707: neisiin vuokrasuhteisiin annettavan asetuksen. Jo sillorin 13708: tiedettiin, että uuden maanvuokralainsäädännön ohella tar- 13709: vittaisiin vuokraolojen järjeställ!-is-eksi erityisiä muita lain- 13710: r:,äädäntötoimenpiteHä. Jotta saataisiin aikaa näille ja 13711: väliajaksi turvattaisiin entisten vuokrasuhteiden jatku- 13712: minen ilman suurempia häiriöitä, pitenneitiin uuden ase- 13713: tuksen voimaan astuessa irtisanomisen varassa olevat sekä 13714: lähivuosina sen jälkeen päättyvät vuokrasopimukset muuta- 13715: milla vuosilla. Nämä pitentävät määräykset muodostettiin 13716: asetuksen 1 § :ksi. Vuokrasopimusten pitennysajan tarkoi- 13717: tuksena oli myös helpottaa siirtymistä aikaisemmasta lain- 13718: säädännöstä siih-en, joka uusien asetuksien kautta tuli voi- 13719: maan. Tällaiseen pitentämiseen oli sitä suurempi syy, kun 13720: 2 1917. - Edusk. vast. - Esitys N :o 11. 13721: 13722: erinäiset seikat viittasivat siihen, että maanomistajat, sik~li 13723: kuin ennen uuden asetuksen voimaan astumista tehdyt vuok- 13724: ras-opimukset menisivät umpeen, eivät enään ehkä useissa ta- 13725: pauksissa uudistaisi sopimuks.ia torppiensa, lampuotitilojensa. 13726: ja mäkitupa-alueittensa vuokrauksesta. 13727: Asetuksen näin syntynyttä 1 § :ää käytäintöön sovellet- 13728: taessa on maan tuomioistui-missa, kuten esityksessä maini- 13729: taan, ilmennyt eri mieltä siitä, koskevatko pit.entävät. mää~ 13730: räykset myöskin elinkaudeksi tehtyjä vuokrasopimuksia. 13731: 13732: Ne syyt, jotka saa·ttoivat lainlaatijan säätämään kysy- 13733: myksessä olevat määräykset, osoittavat tarkoituksena ilmei- 13734: se~;ti olleen, että pitentävät määräykset ulottuisiva•t kaikkiin 13735: niihin vuokrasopimuksiin, jotka sinä päivänä, jolloin ase- 13736: tus torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta 13737: astuisi voimaan, olisivat sellaises·ta vuokraesineestä olemassa. 13738: Yhteiskuntapoliitisten syiden kannalta oli myöskin tärkeätä 13739: jokaisen vuokra-alueen pysyttäminen erityisenä viljelmänä, 13740: siitä voimassa olevan sopimuksen laatuun katsomatta. On 13741: luonnollista, että jos. olisi ollut tarkoituksena asettaa erilaa- 13742: tuiset sopimukset eri asemaan, olisi siitä asetukseen otettu ni- 13743: menomainen säännös. Kun tällaista säännöstä ei ole, on kat- 13744: sottava lainlaatijan tarkoituksen olleen pitentävien mää- 13745: räiyksien ulottaminen elinkautisiinkin vuokra.sopimuksiin. 13746: Asetuksen sanamuotokaan ei anna aihetta tulkitse- 13747: maan sitä muulla tavalla, kuin mitä on esitetty 1 § :n · 13748: tarkoituksen olleen. Asetuksen 3 ·§ :ssä olevat sa.nat 13749: ,ylempänä tässä asetuksessa maimitun vuokrasuhteen pe- 13750: rusteella" viittaavat asetuksen 1 ja 2 § :ään ja edellyt- 13751: tävät siis, että molemmissa näissä pykälissä tarkoitetaan sa- 13752: mallaisia vuokrasuhteita, koska 3 § :ssä muussa tapauksessa 13753: täytyisi nimenomaan viitata jompaankumpaan näistä pykä- 13754: listä. Asetuksen 2 § :ssä olevat sanat ,sovellettakoon - - - 13755: - -- myös jo oleviin, ennen asetuksen voimaan astumista 13756: syntyneisiin vuokrasuhteisiin" osoittavat selvästi, että tämä 13757: pykälä tarkoittaa kaikkia sopimuksia, niiden laatuun katso- 13758: matta. Näin ollen ei myöskään 1 § :n määräyksiä voi toisin 13759: 1 13760: 1909 vuoden taanneht. maanvuokra-asetuksen selitys. 3 13761: 13762: tulkita. Asetuksen 5 § :kin saa ainoastaan täten sen merki- 13763: tyksen, joka sille on tarlwitettu. Se osoittaa, että, elleivät 13764: 1 §:n säännökset koskisi myös elinkautisia vuokrasopimuk- 13765: sia, ei kummallakaan asianosaisella olisi tällaisissa vuokra- 13766: suhteissa oikeutta siirtyä päiväty•övelvollisuudesta raha- 13767: maksukannalle, jota luonnollisesti ·ei ole tarkoitettu. 13768: Esitettyjen näkökohtien mukaan on siis katsottava, että 13769: jos torpasta tai lampuotitilasta on tehty kirjallinen elinkau- 13770: tinen vuokra:sopimus ennen 30 päivää maaliskuuta 1909 ja 13771: jos vuokrasopimus päättyy maaliskuun 30 päivän 1909 ja 13772: ·maalislmun 30 päivän 19122 välisenä aikana sen johdosta, että 13773: vuokramies on kuollut tai kuolee jättämättä jälkeensä les- 13774: keä, taikka sen johdosta, että hänen kuollessaan jättämänsä 13775: leski mainitun ajan kuluessa kuolee tai menee uusiin naimi- 13776: siin, sopimus pitenfle taannehtivan asetuksen 1 · § :n 1 mo- 13777: mentin mukaan, ikäänkuin jos määräaikainen sopimus silloin 13778: päättyisi. Suu1lisiin elinkautisiin sopimuksiin ei' tätä tul- 13779: kintaa voida ulottaa, koska kaikki_suulliset sopimukset ovat 13780: vuokra-aikaan 'katsomatta asetetut 1902 vuoden maanvuok- 13781: ralaissa ·erikoisasemaan. 13782: Vuonna 1909 annettu maanvuokra-asetus säätää, että 13783: kaikki vuokrasopimukset päättyväJt vuokra.kaulfen kuluttua 13784: maaliskuun 14 päivänä ilman erityistä irtisanomista. Saman 13785: asetuksen soveltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokra- 13786: suhteisiin annetun asetuksen 2 § :ssä taasen säädetään, että 13787: määräykset vuokrasopimusten lakkaamisest)1 ov-at sovelletta- 13788: - vat kaikkiin ennen asetuksen voimaan astumistakin tehiyi- 13789: hin vuokrasopimuksiin. Näin ollen tU:lisi kaikkien elinkau- 13790: tisten vuokrasopimusten, jotka ov-at tehdyt ennen maaliskuun 13791: 30 päivää 1909, päättyä sinä maaliskuun 14 päivänä, joka 13792: ensiksi· seurasi elinkautisen vuokramiehen kuoltua tai sen 13793: jälkeen kun hänen jälkeen jättämänsä vuokrasuhteen jatka- 13794: miseen oikeutettu leski on kuollut tili mennyt uusiin naimir 13795: siin. Vuonna 1909 säädetty vuokrasopimuksen pitennysaika 13796: on siis laskettava mainitusta lähtöpäivästä lukien. 13797: Tässä esitettyjen seikkojen nojalla on Eduskunta katso- 13798: nut Hallituksen esittämän lainselityksen tarpeelliseksi ja 13799: 4 1917. - Edusk. vast. - Esitys N :o 11. 13800: 13801: ehdotetussa muodossa myöskin tarkoituksenmukaiseksi. Ai- 13802: noastaan lakitehdotukselll johdantoon on tehty lisäys, josta 13803: jälempänä mainitaan. 13804: Kysymyksessä oleva lakiehdotus sisältää selityksen ase- 13805: tuksew, joka koskee saavutettuja oi,keuksia, ja on s~itä syystä 13806: käsitelt.y siinä järjestyksessä kuin perustuslain luontoisten 13807: kysymysten käsittelemisestä on säädetty. Kun Eduskunta 13808: on pitänyt tärkeänä, että lainkäytössä puheenaolevalla alalla 13809: vallitseva epävarmuus ensi tilassa tulis1 poistetuksi, on 13810: lakiehdotus käsitelty kiireellisenä, Valtiopäiväjärjestyksen 13811: 60 §:n määräämässä järjestyksessä, mikä seikka mainitaan 13812: lakiehdotuksen johdannossa. 13813: Edellä esitetyn perusteella Eduskunta ilmoittaa, 13814: 13815: että Edttskunta on päätt&nyt hyväksyä ja 13816: vahvistettavaksi saatfJaa näin kuuluvan lJakieh- 13817: dotu,ksen: 13818: 13819: 13820: Laki, 13821: sisältävä stJityksen asetukseen 12 päivältä maaliskuuta 13822: 1909 samana päivänä annetun, torpan, lampuotitilan ja 13823: mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen sovelta- 13824: misesta aikaisemmin syntyneisiin vuolrrasuhteisiin. 13825: Selittäen ase~sta 12 päivältä maaliskuuta 1909 samana 13826: päivänä annetun, torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen ~ 13827: vuokra usta koskevan asetuksen soveltamisesta aikaisemmin 13828: syntyneisiin vuokrasuhteisiin, säädetään Suomen Eduskun- 13829: nan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinä- 13830: kuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:n säätä- 13831: mässä järjestyksessä, seuraa:va:a: 13832: Vuokrasopimus, joka on torpasta, lwmpuotitilasta tai 13833: mäkitui>a-alueesta tehty elinkaudeksi ennen maaliskuun 12 13834: päivänä 1909 tällaisen alueen vuokrauksesta annetun asetuk- 13835: sen voimaanastumista, on luettava niihin vuokrasopimuksiin, 13836: joita sanotun asetuksen sovelta;misesta aikaisemmin synty- 13837: 1909 vuoden taanneht. maanvuokra-asetuksen selitys. 5 13838: 13839: neisiin vuokrasuhteisiin samana päivänä annetun asetuksen 13840: 1 § :n säännökset tarkoittavat. 13841: Jos vuokramies, jolla on edellä mainitun laatuinen 13842: kirjallinen vuokrasopimus, on kuollut tai kuolee sanottujen 13843: asetuksien voimaanastumispäivän jälkeen, mutta .ennenkuin 13844: kolmetoista vuotta siitä on kulunut, niin hänen elinkautinen 13845: vuokrasopimuksensa on katsottava pitennetyksi hänen kuo- 13846: lemansa jälkeisestä maaliskuun 14 päivästä lukien mainitun 13847: pykälän 1 momentissa säädetyillä vuosilla, ikäänkuin määrä- 13848: aikainen vuokrasopimus olisi silloin päättynyt. 13849: Jos vuokramies edellä mainituissa tapauksissa jättää 13850: kuoltuaan jälkeensä lesken, joka on vuokrasuhteen jatkami- 13851: seen oikeutettu, on se, mitä edellä on vuokrasuhteen jatkami- 13852: sesta 'sanottu, voimassa myös,sen jälkeen kun leski on kuollut 13853: tai mennyt uusiin naimisiin. 13854: 13855: 13856: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1917. 13857: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 13858: 111. 13859: • 13860: 1917. - N:o 12. 13861: 13862: 13863: 13864: 13865: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 13866: valtiolainan ottamisesta Venäjän ja Suomen 13867: välisen rahan vaihdon järjestelyä varten. 13868: Sodan aikana on Venäjän ja Suomen välinen maksuba- 13869: lanssi muodostunut semmoiseksi, että Suomella on Venäjältä 13870: enemmän saatavaa kuin sinne maksettavaa. Tämä johtuu, 13871: paitsi Suomeen sijoitettujen sotajoukkojen täällä tekemistä 13872: ostoista, etupäässä Y·enäjän valtion laskuun suoritetuista va- 13873: rustustöistä ja sotatarvetilauksista, min!kä ohessa myös on ol- 13874: lut havaittavissa pyrkimystä siirtää Suomeen venäläistä pää- 13875: omaa joko talletus- tai keinottelutarkoituksessa. 13876: Puheenalaisesta maksubalanssin muodostumisesta on seu- 13877: rannut Venäjän rahan tulvaaminen Suomeen, mikä taas rin- 13878: nan ruplan kurssin alenemisen kanssa ulkomaisilla rahamark- 13879: kinoilla on pa:koittanut Suomen rahalaitoksia, täällä ylläpi- 13880: detyn suhteellisesti korkean 'kurssin ja yhä suurenevan rup- 13881: lien tarjonnan vuoksi, tappioiden välttämiseksi rajoittamaan 13882: Venäjän rahan vaihtoa Suomen rahaksi. 13883: Olotilan muodostuitua tämmöiseksi ryhdyttiin noin kaksi 13884: vuotta sitten järjestämään Venäjän ja Suomen ra:han vaih- 13885: don välistä epäsuhdetta siten, että Suomen Pankki ja eräät 13886: yksityispankit hankkiv~t Venäjän valtiolle 100 miljoonan 13887: markan suuruisen valuuttalainan, jotta Venäjän valtion me- 13888: not Suomessa voitaisiin suorittaa Suomen rahassa ja rupla- 13889: vaihto vastaavasti vähenisi. Näitä lainoja on. sittemmin 13890: myönnetty useampia ja nousee niiden yhteenlas·kettu määrä 13891: tätä nykyä 400 miljoonaan markkaan. 13892: 2481-17 13893: 2 N:o 12 13894: 13895: Nyttemmin on edellämainittujen lainojen avulla hankittu 13896: suomalainen valuutta kuitenkin loppuunkäytetty. Samanai- 13897: kaisesti ovat Venäjän valtion Suomen rahassa maksettavat 13898: menot nousseet ja vaikeudet Venäjän ra:han vaihdossa, eten- 13899: kin kun maksubalanssin tasaaminen luonnollisella tavalla, 13900: enentämällä tuontia Venäjältä Suomeen, tätä nykyä ei ole 13901: aikaansaatavissa, tulleet niin suuriksi, että Venäjän raha- 13902: asiainministeriö katsoo olevansa pakoitettu huolehtimaan 13903: Suomen rahan hankkimisesta myöskin yksityisten Suomessa 13904: oleskelevien perheidoen ja tänne matkustavien välttämättö- 13905: miin tarpeisiin samoinkuin kauppaliikkeiden tuonnin ja vien- 13906: nin erosta johtuvan tarpeen tyydyttämisestä. Tarvittavan 13907: Suomen valuutan määrän kuluvan vuoden aikana on Venäjän 13908: raha-asiainministeriö laskenut k·eskimäärin 100 miljoonaksi 13909: markaksi kuukaudessa. 13910: Benjälkeen kun Eduskunta on omaksunut Suomen Pankin 13911: Hallinnon käsityskannan, ettei tämäntapaisten lainojen 13912: myöntäminen ole Suomen Pankin asia, on jatkuva lainojen 13913: hankkiminen jäänyt valtion huolehdittava:ksi. 13914: Kun valuuttakysymyksen järjestely täten on jäänyt Hal- 13915: lituksen toimenpiteiden varaan, on Hallitus pitänyt edulli- 13916: sempana, ·että Suomen valtio lainan muodossa myöntää Ve- 13917: näjän raha-asiainministeriön käytettäväksi sen tarvitseman 13918: määrän Suomen rahaa, kuin että kaikki Venäjän hallituksen 13919: ja yksityisten venäläisten suoritukset Suomessa tapahtuisi- 13920: vat Venäjän rahassa. Jotta näin suunnitellut toimenpiteet 13921: olisivat tehokkaita, täytyisi asian järj·estelyn kuiteD'kin ta- 13922: pahtua muutamaksi kuukaudeksi eteenpäin ja lainaa voida 13923: antaa keskimäärin 100 miljoonaa markkaa kuukaudessa. 13924: Hallitus on pitänyt suotavana, että asia tällä kertaa järjes~ 13925: tettäisiin syyskuun loppuun ja että myönnettävän lainan 13926: määrä vahvistettaisiin 350 miljoonaksi markaksi. Tästä sum- 13927: N:o 12 3 13928: 13929: masta on etukäteen myönnetty 50 miljoonaa markkaa, koska 13930: Venäjän ra'ha-asiainministeriön käytettävissä oleva Suomen 13931: raha jo on loppuun kulutettu. Laina on suunniteltu takaisin 13932: maksettavaksi 5 vuoden kuluessa rauhanteosta lukien. 13933: Kun Suomen valtiolla ei ole vapaita raha varoja, ovat tä- 13934: hän valuuttalainaan tarvittavat varat hankittavat kotimai- 13935: silla rahamarkkinoilla otettavalla valtiolainalla, johon Suo- 13936: men Pank~i tarpeen vaatiessa voisi ottaa osaa. 13937: Edelläesitetyn perusteella Hallitus esittää Eduskunnan 13938: päätet.täväksi: 13939: että Eduskunta oildeuttaisi Su:om~en Senaatin 13940: myöntämään Venäjän 'mhan vaihdon järjeste,lyä 13941: vaYten Venäjän valtiol~e 350 mriljoooon Suomen 13942: ma.Ykan suuyuisen valuutta~ainoo; 8ekä 13943: että Hallitus oikJe:utet~amiin tähiitn laitnanan- 13944: toon ta1'vittavien vamjern haJnkkimisea varten ot- 13945: t!amaan 350 miljoonan m;,arlclwn Su<uroinen !Wti- 13946: mainen laina. 13947: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj.apa.inossa, 1917. 13948: 1917.- V. M.- Esitys N:o 12. 13949: 13950: 13951: 13952: 13953: Valtiovarainvaliokunnan 13954: m i et i n t ö N :o 11 hallituksen esityksen joh- 13955: dosta, joka koskee valtiolainan ottamista Venä- 13956: jän ja Suomen välisen rahan vaihdon järjeste- 13957: lyä varten. 13958: 13959: Eduskunta on valmisteleva.a käsittelyä varten Valtiova- 13960: rainvaliokuntaan keskustelupöytäkirjan s.euraamana lähettä- 13961: nyt hallituksen ,esityks·en N :o 12 valtiolainan ottamisesta Ve- 13962: näjän ja Suomen välisen rahan vaihdon järjestelyä varten. 13963: Valiokunta on myös saanut yastaan ottaa. Suomen senaatissa 13964: tätä esitystä valmistettaessa syntyneet asiakirjat, joista nä- 13965: kyy, että Senaatissa ei ole äänestystä asiassa tapahtunut. 13966: 13967: 13968: Hallituksen esityksessä tehdään selkoa V-enäjän ja Suo- 13969: men välisen maksubalanssin muodostumisesta sellaiseksi, 13970: että Suomella on Venäjältä en-emmän saatavaa kuin sinne 13971: maksettavaa. Tämä on johtunut, paitsi Suomeen sijoitettujen 13972: sotajoukkojen täällä tek,emistä ostoista, ·etuiJäässä V'enäjän 13973: valtion laskuun suoritetuista varustustöistä ja s!otatarveti- 13974: lauksista, minkä ohessa myös on ollut havaittavissa pyrki- 13975: mystä siirtää Suomeen venäläistä pääomaa joko tall-etus- tai 13976: keinottelutarkoituks·essa. · 13977: Tästä on seurannut V-enäjän rahan tulvaaminen Suomoon, 13978: mikä taas rinnan ruplan kurssin alentumisen kanssa ulko- 13979: maisilla rahamarkkinoilla on pakottanut Suomen rahalaitok- 13980: sia., täällä ylläpidetyn suhteellisesti korkean kurssin ja yhä 13981: suuremman ruplien tarjonnan vuoksi, tappioiden väittämä- 13982: seksi rajoittamaan Venäjän rahan vajhtoa Suomen rahaksi. 13983: 2 1917.- V. M.- Esitys N:o 12. 13984: 13985: Venäjän ja Suomen rahan välistä tästä johtunutta epä- 13986: suhtaa on sen vuoksi ryhdytty järjestämään siten, että Suo- 13987: men Pankki ja eräät yksityispankit ovat hankkineet Venä- 13988: jän valtiolle valuuttalainoja kaikkiaan 400,000,000 markan 13989: arvosta, jotta Venäjän valtion menot Suomessa voitaisiin suo- 13990: rittaa Suomen rahass:a ja ruplavaihto vastaavassa määrässä 13991: vähenisi. 13992: Koska nämä lainat ovat loppuun kulutetut, ja V e11.äjän 13993: raha-asiainministeriö on laskenut tarvittavan Suomen valuu- 13994: tan määrän kuluvan vuoden aikana keskimäärin 100,000,000 13995: markaksi kuukaudessa, on hallitus pitänyt sutotavana, että 13996: asia tällä kertaa järjestettäisiin syyskuun loppuun ja että 13997: myönnettävän lainan määrä vahvistettaisiin 350,000,000 13998: markaksi. Tästä summasta ilmoitetaan hallituben esityk- 13999: sessä Senaatin jo etukäteen myöntäneen 50,000,000 markkaa. 14000: Venäjän raha-asiainministerin taholta on Suomen senaatin 14001: valtiovaraintoimituskunnan päällikölle Eduskunnan tietoon 14002: saatettavaksi viime kesäkuun 20 päivänä ilmoitettu, että Suo- 14003: men Vialuutan tarve vuoden 19i7 toukokuusta jo~lukuuhun 14004: <>n laskettu seuraavaksi: 14005: 1) sotajoukkojen ylläpitoon ....... . Smk. 290,000,000: - 14006: 2) sotatarvetilauksiin ........... . " 275,000,000:- 14007: 3) saldo kauppahalanssin mukaan .. " 65,000,000: - 14008: 4) Suomessa asuvien yksityisten 14009: venäläisten henkilöiden menot .. 250,000,000:- 14010: " 14011: Yhteensä Smk. 880,000,000:-:- 14012: 14013: Edelleen ilmoittaa Raha-asiainministeri, että koska osa 14014: siitä ajasta, joksi ylläol·eva laskelma on tehty,. on jo kulunut, 14015: ja pitäen sitä paitsi mahdollis€Ua tilausten ja menojen pie- 14016: nentymistä Suomessa suoritettavia varustustöitä varten, toi- 14017: vovansa keskimäärin noin 100,000,000 markkaa kuukaudessa 14018: kesäkuusta vuoden loppuun riittävän, kuitenkin sillä edelly- 14019: tyksellä, että sanottua lainaa saa käyttää vapaasti, tarvit- 14020: sematta rajoittaa sitä 100,000,000 markkaan kuukaudessa. 14021: Tämä ehto ilmoitetaan olevan tarpeellinen siksi, että menot 14022: Venäjän ja Suomen välinen rahan vaihto~ ö 14023: 14024: kesäkuukausina ovat tuntuvasti suuremmat, ja taas myöhem- 14025: min vastaavassa määrässä pienen~ät. Tästä syystä, sano- 14026: taan puheenalaisessa tiedonanossa vielä, näyttää epävar- 14027: malta, vloiko Suomen senaatin -ehdottama 350,000,000 markan 14028: lanaoperatsioni täysin tyydyttää tarvetta syyskuun loppuun 14029: asti. 14030: Niissä neuvott~luissa, joita asiassa on 'Pidetty Venäjän 14031: väliaikaisen hallituksen edustajain ja Suomen senaatin val- 14032: tuutettujen kes~en, on kysymys lainasumman suuruudesta 14033: ollut pitemmän harkinnan alaisena. Viime kesäkuun 13 päi- 14034: vänä Venäjän raha-asiainministeriön luottokansliassa pide- 14035: tyssä kokouksessa ehdotti Senaatin valtiovaraintoimituskun- 14036: nan päällikkö, että Suomen puolesta myönnettäisiin heti 14037: 50,000,000 markkaa Venäjän hallituksen käytettäväksi ja 14038: sen jälkeen annettaisiin Suomen Eduskunnalle esitys 14039: 350,000,000 markan valuuttalainan ottamisesta Venäjän ja 14040: Suomen välisen rahan vaihdon järjestelyä varten. Käytettä- 14041: väksi oli ajateltu asettaa 50,000,000 markkaa kuukaudessa 14042: sodan loppuun asti, mahdollisesti vuoden loppuun, jos sotaa 14043: kestää niin kauan. Samalla ilmoitti V altiovaraintoimitus- 14044: kunnan päällikkö, että ·enempää ei voida sijoittaa suomalai- 14045: • sille m:arkkiJlloille. 14046: Tähän vastattiin kuitenkin venäläiseltä taholta, että 14047: 50,000,000 markkaa kuukaudessa olisi voinut riittää aikai- 14048: semmin, jolloin vain osa palkoista y. m. maksettiin Suomen 14049: rahassa ja asianomaiset. voivat vaihtaa sBn osan, joka mak- 14050: settiin ruplissa, markoiksi Suomen Pankissa. Nykyään ei 14051: tämä summa ·enään riittäisi, vaan vähimrnäksi mahdolliseksi 14052: määräksi ilmoitettiin tarvittavan 100,000,000 markkaa kuu- 14053: kaudessa. 14054: Yhtä suurta Brirnielisyyttä kuukausittaisen lainatarpeen 14055: suuruudesta oli myös kesäkuun 14 päivänä 'Su;omen senaatin 14056: edustajain ja Venäjän väliaikaisen hallituksen valtuutettu- 14057: jen välillä pidetys·sä kokouksessa, jossa. myös Venäjän raha- 14058: asiainminiswri oli läsnä. Viimemainittu, terottaessaan sitä, 14059: että Suomen Vialuutan kuukautinen tarve on ainakin 14060: 100,000,000 mårkkaa, nimenomaan huomautti, että Suomen 14061: . 4 1917.- V. M.- Esitys N:o 12. 14062: 14063: ' pitäisi laskea liikkeelle 800,000,000 markan laina lisäämällä 14064: Suomen Pankin s:etelina.nto-oikeutta. Hänen mielipiteensä 14065: mukaan otettava lairua nielisi liiat setelit, niin että markan 14066: kurssi ei ainakaan huomattavassa määrässä alenisi. 14067: Vaikka Suomen senaatin edustaja, luiQpuen edellisestä 14068: kannastaan, ehdotti jopa 75,000,000 markkaa kuukaudessa 14069: lainaa myönnettäväksi, selittivät Venäjän raha-asiainminis- 14070: teri ja Venäjän valtuutetut, ·ettei Venäjän tarve ole autettu 14071: 75,000,000 markalla kuukaudessa. He viittasivat vielä sii- 14072: hen, että heidän aikaisemmin ilmoittamansa 100,000,000 mar- 14073: kan määrä kuukautta kohti olisi jo pikemmin liian alhainen 14074: kuin kork·ea. 14075: Venäjän taholta ei siis katsottu voitavan supistaa niitä 14076: menoja, joita varten suomalainen valuuttalaina olisi tarpeen, 14077: s·en enempää kuin mitä ylempänä Venäjän raha-asiainminis- 14078: terin tiedonannossa oli mainittu. Niistä asiakirjoista, jotka 14079: Valiokunta on Senaatilta saanut käytettäväkseen, käy sel- • 14080: ville, että valuuttalainan myöntämisen yhteydessä myös- 14081: kin rupla.n kurssin Suomessa määräisi joko yksissä neuvoin 14082: Su:omen Pankin johtokunta ja Venäjän raha-asiainministeriön 14083: luottokanslia määräajaksi, esimerkiksi kolmeksi kuukaudeksi .. 14084: kerrallaan, tai sanottu luottokanslia yksin. Luottokanslian 14085: määräämän kurssin ohella ei saisi tapahtua muuta. kurssino- 14086: teerausta. ·Lainan hyväksyminen siis johtaisi ruplan pakko- 14087: kurssin käytäntöön saattamiseen Suomessa. 14088: 14089: Valiokunnan käytettäväksi annetuista asiakirjoista myös 14090: näkyy, että venäläiset ova.t ajatelleet erinäisiä toimenpiteitä 14091: mahdolliseksi siltä varalta, että Suomen Eduskunta ei tyy- 14092: dyttäisi Venäjän suomalaisen valuutan tarvetta. Edellä 14093: maihitussa 14 päivänä kesäkuuta pidetyssä kokouksessa lau- 14094: sui Venäjän raha-asiainministeri, että venäläisten oli pakko 14095: päättää joko kokonaan suorittaa menonsa ruplissa; seurauksiin 14096: katsomatta, tahi ha.akkia suomalaista vaJuuttaa riittävästi 14097: näiden menojen peittämiseksi, ja hänen mielestään tulisi 14098: sotamiesneuvosto edellisessä tapauksessa julistamaan ruplan 14099: vastaan ottamisen Suomessa pakolliseksi. Suomen kenraa- 14100: Venäjän ja Suomen välinen rahan vaihto. 5 14101: 14102: likuvernööri on Valiokunnalle myös antanut Venäjän raha- 14103: asiainministerin Kenra-alikuvernöörille tämän kuun 2 päi- 14104: vänä lähettämän sähkösanoman, jossa muun muassa lausu- 14105: taan: ,Pelkään, että jos emme saa Eduskunnan virallista 14106: 'suostumusta ennen 23 päivää kesäkuuta (vanhaa lukua), on 14107: meidän pakosta ryhdyttävä toimenpiteisiin sotaväen palkko- 14108: j.en maksamiseksi ruplissa". Niinikään on Suomen kenraali- 14109: kuvernööri Valiokunnan tietoon saattanut, että tässä tapauk- 14110: sessa kenties erinäisten tavarain pakko-ottoa tultaisiin rek- 14111: visitsionitietä harjoittamaan. Valiokunta ei ta'hdo pitem- 14112: mälti puuttua näihin mahdollisiin 'Pakkotoimenpiteisiin e:kä 14113: myöskään siihen kysymykseen, miten tällaiset imperialistis·et 14114: pakotuskeinot soveltuvat yhteen Suomen kansan itsemää- 14115: räämisoikeuden kanssa. 14116: 14117: Niihin eriin nähden, jotka sisältyvät Venäjän väliaikai- 14118: sen hallituksen vaatimuksiin, •On huomattava seuraavaa. 14119: Kauppabalanssin tasaukseen vuonna 1917 ilmoitetaan 14120: tarvittavan 65,000,000 markkaa. Kaupanbalanssin tasaami- 14121: nen keinotekoisella tavalla, lainan avulla, on kuitenkin epä- 14122: terv·että ja· arvatenkin epä.suhta ei siitä korjaannu vaan yhä 14123: pahenee. Taloudlellisia. lakeja ei voida mielin määrin järjes- 14124: tellä, vaan ainoa keino saada kauppabalanssi ·pysymään nor· 14125: maalina, on se, että pyritään tuonnin lisäämiseen Venäjältä 14126: Suomeen ja ~ientiä Suomesta nykyisestään vähennetään. 14127: Kaikki muut toimenpiteet ovat keinotekoisia, eivätkä sen 14128: vuoksi voi asiaa jär~stää, va.an lykkäämällä asian tulevai- 14129: suuteen saattavat maksubalanssin ·entistäkin suuremmassft 14130: määrässä tasapainosta pois. Jos kuitenkin :Suomi edelleen 14131: varustaa Pietaria karjanantuotteilla, polttotarpeilla .ia pape- 14132: rilla, siinä määrässä kuin nykyään on laita, mutta Venäjältä 14133: ei :Suomeen tueda juuri muuta kuin täällä pidettävän sota- 14134: väen tarpeita, joutuu kauppabalanssi~ yhä suurempaan epä- 14135: su'htaan. 14136: Swomessa asuvien yksiltyisten venäläisten •henkilöiden me- 14137: noja varten sanotaan tarvittavan 250,000,000 markkaa. Näi- 14138: den henki·löiden lukumäärän ilmoitetaan Venäjän raha-asiain- 14139: 6 1917..- V. M. '- Esitys N:o 12. 14140: 14141: ministerin tiedonannossa olevan yli 300,000. Tässä kohden 14142: ta.ht'oo Vali·okunta erilkoisesii huomauttaa sitä, että Suomen 14143: elinitarveky>s.ymys on joutunut niin vakavaan aste.eseen, että 14144: kysymyksenalaista on, Vloiko 1Suomen kansa. välttää suo- 14145: r~naista näilärrhätää. Huolimatta siitä, että Suomessa ei dle 14146: elintarpeita edes oma.lle väestölle, on tänne kuitenkin-tulvan- 14147: nuit noin huomatta:va omäärä etutpäässä varak!kaita Vienäläisiä 14148: huvila-asulclraita, jotka yhä lisäävät sui{)'Illalalisten muutenlrin 14149: vakavaa eEntarvepulaa. Ei näytämitenkään hyvän järjes.tyk- 14150: ·sen mukaiselta, j•os Suomi myöntäisi va'luutta~lainaa venä'läis- 14151: ten ·huv~la-asukkaitten tänne .siirtymiseksi ja heidän täällä 14152: oleskelunsa •h,elp•ottamiseksi, koska jokainen huvila-asuikas vä- 14153: ih~eutää SulOOllen kansaJlaisten Jeipä:määrää. Jos taas huvila- 14154: asukJkaitten ja muun venäläisen s:iviliväestön elintarpeet tyy- 14155: dytettäisiin Venädälltä /käsin, kuten olisi 'lUJonnollista, ei va- 14156: luuttalainaa Suomessa asuvain yksityisten venäläisten hen- 14157: kilöiden menoihin tarvittaisi. 14158: Mitä lopuksi tulee sotajoukkojen ylläpitoon Suomessa ja 14159: sotatarvetilauksiin, jotka tiedonannon mukaan tänä vuDnna 14160: aiheuttavat suurimman lainan tarpeen, eli 565,000,000 mark- 14161: kaa, on Valiokunta sitä mieltä, että lainaa tällaisiin sotilas- 14162: tarkoituksiin ei Suomi voi eikä kykene hankkimaan. Jos 14163: olisi kysymys suhteellisesti vähäisestä rajoitetusta määrästä 14164: varustustöiden lepotilaan saattamiseen Suom~ssa, sotatarve- 14165: tilausten lopettamiseen ja venäläisen sotaväen välttämättö- 14166: mien menojen suorittamiseen ennenkuin on voitu siirtyä rau- 14167: han aikaisiin oloihin, olisi lainaa Venäjälle koetett:wa jär- 14168: 'jestää, mikäli se.suomalaisilla markkinoilla olisi mahdollista. 14169: Koska mistään tällaisesta ·ei kuitenkaan ole kysymys, vaan 14170: Suomen myöntämällä valuuttahina[Ua 11elhtäisiin maihdoni~ 14171: seksi 'Sidtatarv•e- ja vamstustöitilen. ed~elleen jailkuminen ja ny~ 14172: kyisen olotilan pysyminen, ei Valiokunta voi pitää mahdol- 14173: lisena valuuttalainan myöntämistä yllämainittuihin tar- 14174: kioituksiin. Sitä paitsi Venäjitlilä lkäJsin ei ole witu riittä- 14175: vässä määrä:Ssä mnonittaa tää:llä olevaa S'otaväikeä, vaan on 14176: iSu•omen ollut pakko, 'kutlen edel'leenlkin on asian laita, osal- 14177: taan oiHa muoniiukres:sa avul·lisena. 14178: Veuäjän ja Suomen välinen rahan vaihto. 7 14179: 14180: Ei käy kieltäminen, että nykyinen maailmansota on eri- 14181: näisille kansanryhmille täällä samoin kuin muuallakin tuot- 14182: tanut taloudellisia etuja. Nyttemmin alkaa kuitenkin jo sel- 14183: västi näkyä, että Suomenkin valtio ja kansa kokonaisuudes- 14184: saan; vaikka ei olekaan välittömästi joutunut sodan jalkoihin, 14185: on sodan välillisten seurausten takia joutumassa taloudellisen 14186: tuhon alaiseksi. 14187: Kuten jo ylempänä on mainittu, Suomen Pankki ja eräät 14188: ybityi•spankit oV'alt h:a:nklkillleeit V1ernäjäl!l V'al1Jii(Jille useilta 14189: l.ruilooj1a, joi{\len yh:te.enlasiiDeitu määriä · nouiSOO tältä ruyfkyä 14190: 400,000,000 ma11kka,an. Lils:ä!ksi on Su10men Pa.nkJillin pää- 14191: asiassa jo aikaisemmin kerääntynyt ruplia ja ru11lalle ase- 14192: tettuja arvo.aapereita noin 180,000,000 ruplan määrästä, 14193: joten Venäjälle myönnetyn suomalaisen valuutan koko 14194: yhteinen summa on noin '800,000,000 markkaw. Nämä 14195: määrät ovat suuria maassa, jonka kansalEsvarallisuus on 14196: pieni ja jonka oman vuotuisen valtion budjetin nettomäärä 14197: ennen sotaa on noussut 110 a 120 miljonaan mal'kk.aan ja 14198: koko valtii()V'e~ka ni'i:ruiikäiä;n .e,lllllen solta1a oli •noilll 170,000,000 14199: ma·nklkaJa. V~amt aJikails<Elmrpiiln l•al<noihin Ve.näjäUe on al!libarnut 14200: päärusiaHiEieslJ;i Suomen &nkki ja j,Oilltulllut iämäl!l 1murtlt.a 14201: siihen v1aikoo1a:n aSiemaan, että •sen setelisltöji Vla~.amassa <Jill 14202: .suul"et määJräi arvapwp·ereita, jotka sodan päätyttyä'kään eivät 14203: .liene kultaan vaihdettavissa. Pankin liik!keessä ·olevien sete- 14204: lien ja muiden vaadittaessa suoritettavain sitoumusten määrä, 14205: jo'ka kesäkuun 30 ·päi!Vänä 1914 teki 149,000,000 markkaa, 14206: saavutti kesäkuun 30 päivänä 1917 jo 890,000,000 markan 14207: määrän. 14208: Koslka ~äUainen taV'a!Tlista mOIIlooikel"ta':iisesti isomman 14209: seoolimäämn Elikkieiessoolo V1ailkulttta:a 'flpäoouni'SieS'ti, .Su.omen 14210: Pta1I1ki1n as·emaan. on halliiu's lkatsorn•ut vä:l'tltämältltömä!k<si suun- 14211: ill'ili:,eM'a toimenpiteiltä sitä varten, e1lbä li1k!kei€JSSä olevilen .Suo- 14212: men Ptrunlkilp. ,set·ellien määrä ·ei ·enäärn pääsils] lbtsVIamaalll, vaan 14213: ·e1ftä Sle'tleli:sltö sa:aiV.aJis·iin vähenemään. 'DM.ä va:rlxm onlkin hal- 14214: 'liitus ~ehdottanut Edu&ku!Iliillall'lie 200,000,000 ma:rOmn ikoti- 14215: m!ai1sen ~a:J.nan otbamigha, Suomen Palllik1n a<Semoo vahvistami- 14216: seksi. 14217: 8 1917.- V. M.- Esitys N:o 12. 14218: 14219: Siitä huolimatta, että valtion rautateillä tariffeja sekä 14220: :erinäisiä muita maksuja on Eduskuntaa kuulematta suuresti 14221: nostettu, pyytää hallitus Eduskunnalta oikeutta 125,000,000 14222: markan suuruisen lainafl ottamiseen, voidakseen peittää 14223: kulkulaitosrahaston menot kuluvalta vuodelta, S'amalla il- 14224: .moittaen mainittuun rahastoon vuonna 1918 jälleen tarvit- 14225: tavan lainavaroja. 14226: Kuinka paljon valtion muun budjetin järjestely tänä 14227: vuonna vaatii valtiolainoja tahi korotettuja veroja, ei ole 14228: vielä määrättävissä, kun asiassa ei ole hallitukselta saatu esi- 14229: tystä, mutta Valtiovarainvaliokunnassa tehtyjen laskelmien 14230: mukaan täytynee vanhojen verojen lisäksi kansan kannetta- 14231: vaksi asettaa ainakin 100,000,000 markkaa sellaisia veroja, 14232: joita Eduskunta ei aikaisemmin ole hyväksynyt. 14233: Venäjän taholta nyt vaaditun vain kolmen kuukauden 14234: tarpeen tyydyitämistä tarkoittavan valuuttalainan hankki- 14235: minen tekisi nähtävästi mahdottomaksi tyydyttää kotimai- 14236: sella· lainalla nämä Suomen kannalta välttämättömät tar- 14237: peet, ja toiselta puolen lisäämällä jo ennestään liiallista liik- 14238: keellä olevaa setelimäärä vaikuttaisi valuuttalaina turmiol- 14239: lisesti maan rahalaitokseen ja sen koko julkis·een että yksi- 14240: tyiseen talouteen. Vähentärrnällä setelirahan arvon vain 14241: murto-osaan entisestään kohottaisi se tuntuvasti yleistä hin- 14242: tatasoa, tuottaen siten melkoista häiriötä taloudellisiin oloi- 14243: hin. Tästä voisi olla arvaamattomat seuraukset, jos samalla 14244: luottamus seteleihin, kuten mahdollista on, kokonaan hä- 14245: viaist. Valtion talous kärsisi paljon sen kautta, että hin- 14246: tojen ·noustessa valtion menot suuresti kasva.isivat, kun 14247: taas valtion tulot, joiden kantop·eru.steita ei voida vastaavassa 14248: määrin nostaa, eivät lälheskään samassa suhteessa lisääntyisi. 14249: Samallaiseen pulaan joutuisivat epäilemättä kunnat, joille, 14250: samoinkuin valtiollekin, aiheutuu tästä suuessa määrässä 14251: käteisvarojen ja lainojen tarvetta. 14252: Suomen kansa epäilemättä yrittää kantaa suuresti kas- 14253: vaneet kunnallis- ja valtioveronsa sekä keskuude5taan 14254: hankkia jo nyt välttämättämiksi hava~tut, ainakin 14255: 325,000,000 markkaan nous·evat valtiolainat. 14256: Venäjän ja Suomen välinen rahan vaihto. 9 14257: 14258: Mutta Venäjältä nyt esitettyjen vaatimusten tyydyttä- 14259: minen pysyttäisi epämääräiseen tulevaisuuteen vaikutukses- 14260: saan kaikki ne edellä mainitut seikat, jotka pitävät suuret 14261: joukot työväkeä kokonaan hyödyttömissä, jopa maata va:hin- 14262: goittavissa sotilastöissä, ehkäisevät uusia arvoja luovaa tuot- 14263: tavaa työtä ja vähentävät Suomen muutenkin riittämättömiä 14264: elintarve- ja -ta vara varastoja. 14265: Maassa vallit:ree mitä vakavin elintarvepula. Hallitus on 14266: ollut pakotettu määräämään, ,ettei leipäviljaa edes ruumiilli- 14267: sen työn tekijä saa syödäksensä enempää kuin 300 grammaa 14268: vuorokaudessa. V~;mäjällä on vastaava määrä 800-900 gram- 14269: maa. Eduskunnan lienee pakko valtuuttaa hallitus otta- 14270: maan myöskin miljoniin nouseva laina ihmisille .ia eläimille 14271: välttämättömien elintarpeitten hankkimiseksi. 14272: Asian tällä kannalla ollessa on ilmeistä, ettei Suomi ky- 14273: kene .edellä esitettyjä Venäjän hallituksen vaatimuksia tyy- 14274: dyttämään. Valiokunnan mielestä ei siis Eduskunta saata 14275: hyväksyä nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä ilmenevää 14276: sotavarustusten lisäämistä edistävää ajatuskantaa ja yrit- 14277: tää jotain sellaista, joka ei lopultakaan johda muuhun kuin 14278: suuriin taloudellisiin vaurioihin. 14279: 14280: Vaikkakin Valtiovarainvaliokunta, edellä esitetyt seikat 14281: huomioon ottaen, on sitä mieltä, ettei ole mahdollista suosiu- 14282: malla hallituksen esitykseen tyydyttää Venäjän taholta esi- 14283: tettyjä vaatimuksia, on Valiokunnan mielestä kuitenkin il- 14284: meistä, että niiden vaikeuksien lieventämiseksi, jotka joh- 14285: tuvat siitä, että Venäjän valtiolta suomalainen valuutta on 14286: lopussa, on ryhdyttävä eräisiin välttämättömiin järjestelyi- 14287: hin. Sekä täällä oleva venäläinen sotaväki että sotilaslai- 14288: tokselle kuuluvissa tehtaissa työskentelevä työväki saattavat 14289: joutua suoranaiseen hätätilaan, jos heille palkat maksettai- 14290: siin Venäjän rahassa, jota yksityisissä liikkeissä ei oteta vas- 14291: taan ja jota he eivät myöskään ole tilaisuudessa vaihta- 14292: maan Suomen rahaksi.~ Kunnes venäläisen sotaväen muo- 14293: nitus on voitu saada yksinomaan V enäjält'a käsin järjes- 14294: tet;vksi, vaadittaneen siihen samoinkuin välttämättömiin sota- 14295: 10 1917.- V. M.- Esitys N:o 12. 14296: 14297: laivaston korjaustöihin joku rajoitettu määrä suomalaista 14298: valuuttaa. Vaikka varustustöiden jatkamista, sotatarve- 14299: teollisuutta, kauppabalanssin tasausta varten ja Suomessa 14300: asuvien yksityisten venäläisten henkilöiden ta!'lpeeksi va- 14301: luuttalainan myöntäminen ei saata tulla kysymykseen, 14302: kysytään varustustöiden lepotilaan saattamiseen kuiten- 14303: kin Suomen rahaa, joka tarve "Yaliokunnan mielestä niin- 14304: ikään näyttää olevan tyydytettävä. Valiokunta katsoo sen 14305: vuoksi, että näitä tarkoituksia varten on käytettäväksi ase- 14306: tettava sellainen summa, jolla saatetaan tyydyttää Venäjän 14307: yllämainittua. laatua olevan Suomen· valuutan tarve. Läh- 14308: tien Venäjän raha-asiainministerin edellä esitetyistä laskel- 14309: mista katsoo Valiokunta, että tähän tarvittava määrä ensi 14310: kuukauclen aikana näyttää nousevan korkeintaan noin 14311: 50,000,000 markkaan. Sitä. seuraavina kuukausina olisi 14312: tämä määrä saatava asteettain ja tuntuva.sti alenemaan, 14313: minkä vuoksi kahden seuraavan kuukauden aikana kohdal- 14314: taan 30,000,000 ja 20,000,000 markan määrä olisi varattava. 14315: Nähtävästi ei näinkään pa.ljon olisi tarpeen, jos Venäjän 14316: taholta lisätään täällä tarvittavien tavarain, vilja·n, sokerin, 14317: karj:mrehun, raudan, kivihiilen, naftan, pal~öljyn, villan, 14318: puuvillan y. m. tuontia Suomeen, minkä kautta Venäjän hal- 14319: litus myöskin voisi saada käytettäväkseen runsaammin suo- 14320: malaista valuuttaa. Samaan tulokseen johtaisi niinikään, jos 14321: sellaisia Venäjän hallussa olevia Suomessa sijaitsevia maa- 14322: alueita ja muita realiarvoja, joiden omistaminen, mikäli 14323: asioita täällä voidaan ymmärtää, ei ole tuottanut eikä tuota 14324: Venäjän kruunulle mitään oleellis:•a etuja, mutta jotka Suo- 14325: men väestön käyttöön jätettyinä saisivat aivan ·tois!'ln mer- 14326: kityksen, käytettäisiin suomalaisen valuutan hankkimiseen. 14327: Valiokunta ei tässä yhteydessä saata jättää huomioon 14328: ottamatta, että kun suomalaista valuuttaa Venäjän hal- 14329: litukselle myönnetään vain yllä mainitulla tavo;n rajoite- 14330: tussa määrin, varustus.työt ja sotatarvetilaustyöt todennäköi- 14331: sesti saattavat piankin keskeytyä. Koska siitä johtuvasta 14332: mahdollisesta työttömyydestä voi koitua tuntuvia häiriötä 14333: Suomen yhteisknntaelämälle, olisi Valiokunnan mielestä val- 14334: Venäjän ja Suomen välinen rahan vaihto. 11 14335: 14336: tion aikanaan varustauduHava riittävässä määrin huolehti- 14337: maan töitä työttömyyden varalta ja olemaan myös avulli- 14338: sena tehtaitten tuotannon järjestämisessä siten, että sotatar- 14339: vetilausten asemasta tehtaat voisivat ryhtyä valmistamaan 14340: rauhan toimissa tarpeellisia välineitä, joten suurempaa kes- 14341: keytystä ei tuotannossa syntyisi. On kuitenkin huomattava, 14342: että samanlaisen häiriön varustustöissä ja sotatarvetuotan- 14343: nossa aikaansaisi rauhan sohniaminen. 14344: Edellä mainittu suomalaisen valuutan tarve tulisi s'Dpi- 14345: vimmin tyydytetyksi siten, että Suomen Pankki valti~n 14346: laskuun järjestäisi Venäjän rahan vaihdon Suomen rahaksi 14347: yllämainittuihin tarkoituksiin ja. korkeintaan 100,000,000 14348: markan määrään asti. Mikään ruplan pakkokurssi, jonka 14349: määräämisestä on tässä yhteydessä ollut puhe, ei tietysti mil- 14350: lään ·ehdolla saa tulla kysymykseen. 14351: Kaiken yllä esitetyn jdhdosta Valiokunta kunnioittaen 14352: ehdottaa Eduskunnan päätettäväksi, 14353: 14354: että Eduskunta ei ole voinut hyväksyä halli- 14355: tuksen esitystä 350,000,000 markan valtwlainan 14356: ottamisesta Venäjän ja Suomen välisen rahan 14357: !vaihdon järjestelyä varten, ja 14358: että niiden Mikeuksien lieventämiseksi, jotka 14359: •aiheutuvat edellä olev.asta päätöksestä, Suomen 14360: Pankin välityksellä järjestetään Venäjän ja Suo- 14361: men välistä rali,an vaihtaa perusteluissa maini- 14362: tui$sa rajoissa, sekä 14363: ·että hallituksen on ryhdyttävä tarmokkaisiin 14364: toimenpiteisiin !Sotilastöi<Jen lakkaamisen johdosta 14365: uhkaavan työttömyyden torjumiseksi. 14366: 14367: Esityksessä ilmoitetaan Suomen s·enaatin myöntäneen 14368: Venäjän hallitukselle etukäteen 50,000,000 markkaa vastedes 14369: mah.dollisesti otettavasta 350,000,000 markan valuuttalai- 14370: nasta, koska Venäjän raha~asiainministeriön käytettävissä 14371: oleva Suomen raha jo oli loppuun kulutettu. Valiokunnan· 14372: saamista asiakirjoista käy ilmi, että tämän 50,000,000 mar- 14373: 12 1917.- V. M.- Esitys N:o 12. 14374: 14375: kan Jainan järjestämistä varten on Venäjän raha-asiain- 14376: ministeriö, helmikuun 17 päivänä 1917 raha-asiain:ministe-' 14377: rille annetun määräyksen nojalla ryht.ynyt laskemaan liik- 14378: keeseen rahapääomain tuottamista tuloista maksettavasta 14379: v·erosta vapaita lyhytaikaisia valtakunnanraha,ston sitoumuk- 14380: sia 50,000,000 Suomen markan yhteiseen määrään kolmen 14381: kuukauden aja.ksi, lukien kesäkuun 15 päivästä 1917 syys- 14382: kuun 15 päivään samaa vuotta. Näitä sitoumuksia on Suo- 14383: men .s•enaatti lupautunut diskonttaamaan samaan 50,000,000 14384: markan määrään sellaisissa erissä ja ni1nä aikoina kuin raha- 14385: asiainministeriö osottaa, ja sijoittaa Senaatti diskonttauksesta 14386: saadut varat Venäjän luottokanslian ulkomaanosaston tilille 14387: Suomen Pankissa. 14388: Valiokunta toteaa, että ainoastaan siinä bpauksessa Se- 14389: naatilla olisi ollut oikeus myöntää nämä varat, että hallitus 14390: voisi ottaa valtiolainoja Eduskuntaa. kuulematta. Valiokun- 14391: nan mielestä Senaatilla olisi ollut mahdollisuus antaa asia 14392: Eduskunnan päätettäväksi. 14393: 14394: 14395: . 14396: Tämän' a·si•an lkäsit1Jelyyn ·ovat {).ttaneet osaa pUJheenjoh- 14397: taja Gylling sekä jäsenet Aakula (osittain), Antila, Arajärvi., 14398: Fränti, Hallsten, Hiekkaranta, E. Huttunen (osittain), Häk- 14399: kinen, Isaksson (osittain), J. Kohonen, Lahdensuo, Lehokas, 14400: Luopajärvi, Paasonen (osittain), Raitanen, 8aarikivi, Salmi, 14401: Sillanpää (osittain), Talas, A. H. Virkkunen, sekä osittain 14402: varajäsenet Frey, Forsten, Helenius-Seppälä, Jalonen, Komu, 14403: Lehmus, Takala ja Tukia. 14404: 14405: Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 19:17. 14406: Vastalause. 13 14407: 14408: 14409: 14410: 14411: Vastalause. 14412: Valiokunnan mietintönsä 11 sivulla Eduskunnan hyväk- 14413: syttäväksi ehdottama toinen ponsi ei meitä tyydytä. Se on 14414: laadittu toiselta puo1en epämääräiseksi, toiselta puolen käy- 14415: tännöllistä toimintaa tarpeettomasti sitovaksi. 14416: l\feidän käsityksemme mukaan saavutetaan huomattavia 14417: etuja, jos Eduskunta oikeuttaa nimenomaan Suomen senaatin 14418: _ perusteluissa esitettyjä näkökohtia huomioon ottaen, järjestä- 14419: mään Venäjän ja Suomen välisen ralhan vaihdon sikäli kuin se 14420: tarkoittaa välttämättömäksi havaittujen sotilastarpeitten tyy- 14421: dyttämistä. Valiokunta on rakentanut pontensa sellaiseksi, 14422: ettei siitä käy selville, kuka puheen ålaisen rahajärjestelyn 14423: toimittaa; mahdollisesti koituvat tappiot sen sijaan perustelu- 14424: jen mukaan siirr·etään valtion laskuun. Ellemme erehdy, on 14425: Valiokunta ajatellut asian itsestään järjestyvän siten, että 14426: Suomen Pankki yksinkertaisesti vaihtaa päivän kurssin mu- 14427: kaan sotilaskanslioista kulloinkin saapuvat erät ruplia. Suomen 14428: rahaksi. Kuten sanottu, meidän mielestämme pitäisi asian jär- 14429: jestely, mikäli se Suomea koskee, keskittää Suomen senaat- · 14430: tiin, joka voisi ja jonka tulisi pitää sellaista yhteyttä V enä- 14431: jän hallituksen kanssa, että on takeet olemassa, että puheen 14432: alaisen rahan vaihdon kautta oikealla tavalla tyydytetään yk- 14433: sinomaan niitä ta:r:peita; joitten hyväksi Eduskunta on päätök- 14434: sensä tehnyt. Myönnämme kyllä, että mietinnön pont.een voi 14435: sisältyä myöskin se ajatuskanta, jota me edustamme, mutta 14436: kun Valiokunta käsityksemme mukaan on tahtonut sen eri- 14437: laisille tulkinnoille mahdolliseksi tehdä, rohkenemme kun- 14438: nioittaen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi puheen alaisen 14439: toisen ponnen hyväksyä seuraavan muotoisena: 14440: että Suomen senaatti oiketttetaan Suomen 14441: Pankin avulla, perusteluissa ,lfsitettyjä näkökoh- 14442: 14 1917.- V. M.- Esitys N!o 12. 14443: 14444: tia huomioon ottaen, järjestämäan Venäjän ja, 14445: Suomen välistä rahan v.aihtoa, sikäli kuin se tar- 14446: koittaa välttämättömiksi havaittujen sotilastar- 14447: peitten tyydyttämistä. 14448: 14449: Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1917. 14450: 14451: 14452: J. E. Antila. Onni Hallsten. 14453: Juhani Arajärvi. William Isaksson. 14454: Artturi H. Virkkunen. 14455: 14456: 14457: 14458: 14459: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 14460: 1917.- S. V. M,- Esitys N:o 12. 14461: 14462: • 14463: 14464: 14465: 14466: 14467: Suuren valiokunnan mietintö 14468: N :o 27 hallituksen esityksen johdosta, joka 14469: koskee valtiolainan ottamista Venäjän ja Suo- 14470: men välisen l'ahan vaihdon järjestelyä varten. 14471: 14472: Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian, 14473: katsonut pääasiallisesti voivansa yhtyä siihen, mitä Valtio- 14474: varainvaliokunnan mietinnössä N :o 11 on esiintuot~. · l}:ui- 14475: tenkin on Suuri valiokunta sitä mieltä, että Valtiovarain- 14476: valiokunnan mietinnön viimeinen kappale sivulla 12 olisi 14477: poistettava. 14478: Sen p.erusteella, mitä edellä on esitetty, Suuri valiokunta 14479: kunnioittaen ehdottaa Eduskunoon päätettäv&ksi, 14480: että Edusk'lunta ei ole voiruut hyväksyä halli- 14481: tuksen esitystä 350,000,000 markat'/, valtrolai'Y/,an 14482: ottamisesta V enäjä'Y/, ja Suomen välisen rahan 14483: vaihdon järjestelyä varten, ja 14484: että niiden vaikeruJc.sien lieventämiseksi, jotka 14485: aiheutuvat edellä olevasta päätöksestä, Suomen 14486: Pankin välityksellä järjestetää'Y/, Venäjän ja Suo- 14487: men välisiä rahan vaihtoa perusteluissa maini- 14488: tuissa rajoissa, sekä· 14489: että hallituksen on ryhdyttävä tarmokkaisiin 14490: toimenpiteisiin sotilastöiden lakkaamise'Y/, johdosta 14491: uhkaavan työttömyyden torjumiseksi; ynnä 14492: että mietinnön sivrull!a 12 poistettaisiin siinä 14493: oleva pm"UStelujen viimeinen kappale. 14494: 14495: Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1917. 14496: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 14497: UH7. - EAttsk. vast. - Esitys N :o U. 14498: 14499: 14500: 14501: 14502: Suomen Edusku.It.nan vastaus 14503: Hallituksen esityksee~ joka km:kee val~inan 14504: ottamista V.enäjän. ja Su&men välisen rahtW· 14505: vaihdon jätiestelyä varten. 14506: 14507: Edu~;kunnalle on .annettu Hallituksen esitys valtiolainan 14508: ottamisesta Venäjän ja Suomen välisen rahanvaihdon jär- 14509: jestelyä varten. 14510: 14511: V e>Räj'än ja Suomen välinen maksubalanssi on muo€lostu- 14512: nut sella!isebi, että Su<Tmella on Venäj;ältä enemmän saata- 14513: vaa kuin sinllle maksettavaa. Tästä aiheutrmutta Venäjän ja 14514: Suomen rahan välh;tä epäsuhtaa on Hallitus yrittänyt vä- 14515: hentää siten, että Suomen Pankki ja eräät yksityispankit 14516: ovat thaJJ.kkiReet Venäjän val:tiolle n. s. valm~ttalainoja. 14517: Viime kesäkuun 20 päivänä <Yn Venäjän rahaasiaånmi- 14518: nis.ierin talJ1olta SuO'IDen s-enaatin v.altiovaraintoimitukun- 14519: nan päällikölle ilmoitettu käsiteltävänä olevan esityksen yh- 14520: teydessä Eduskunnan ·tietoon saatettavaksi, että ·Suomen 14521: valuutan tarve vuoden 1917 toukokuusta joulukuuhun .on las- 14522: kettu seuraavaksi: 14523: 14524: 1) sotajoukkojen ylläpitoon ...... . 8m.k. 290,000,000: - 14525: 2') sotatarvetilauksiin ........... . , 2:7 5,0GO,OOO: - 14526: 3) saldo kauppabalanssin mukaan .. " 6·5,000,000:- 14527: 4} Suomessa asuvien yksityisten ve- 14528: näläisten henlcilöiden menot .... 250,000.,000: - 14529: " 14530: Yhteensä S:mk. 880;000;000:- 14531: 14532: E«Lelleen ilmoittaa Venäriäli rahaasiainministeri toivo- 14533: v.a;nsa keskimäärin nmn 1{){),000,000 markkaa kulukaudessa 14534: k·esäkuusta vuoden loppuun riittävän, kuitenkin sillä edelly- 14535: 2 1917. - Edusk. vast. - Esitys N:o 12. 14536: 14537: tyl,sellä, että sanottua l41inaa saa käyttää. vapaasti, tarvit- 14538: sematta rajoittaa sitä 100,000~00 markkaan kuukaudessa. 14539: Asiasta pidetyissä Suomen senaatin ja Venäjän raha- 14540: ' asiainministeriön välisissä. neuvotteluissa. ei ·ole Venäjän ta- 14541: holta katsottu voitavan supistaa yllä mainittuja menoja, joita 14542: varten suomalainen valuuttalaina olisi tarpeen. Sen ohessa 14543: on vaadittu, että ruplan kurssin Suomes·sa määräisi joko yk- 14544: sissä neuvoin Suomen Pankin johtokunta ja Venäjän raha- 14545: asiainministeriön luottokanslia määräajaksi, esimerkiksi kol- 14546: meksi kuukaudeksi kerrallaan, tai sanottu luottokanslia 14547: yksin. Muuta kurssinoteerausta ei saisi tapahtua. 14548: 14549: Niihin eriin nähden, jotka sisältyvät Venäjän väiliaikai- 14550: sen hallituksen vaatimuksiin, on huomattava seuraavaa. 14551: Kauppa:balanssin tas.aukseen vuonna 19,17 ilmoitetaan 14552: tarvittavan 65,000,000 markkaa .. Kauppa!balanssin tasaami- 14553: nen keinotekoisesti lainan avulla on kuitenkin ·epätervettä, 14554: eikä arvatenkaan epäsuhta siitä korjaantuisi, vaan yhä pa- 14555: henisi, sillä taloudellisia la·keja ei voida mielin määrin jär- 14556: jestellä. Ainoa keino saada kaupprubalanssi pysymään nor- 14557: maalisena on se, etfå pyritään tuonnin lisäämiseen Venäjältä 14558: Suomeen ja että vientiä Suomesta vähennetään. Kaikki muut 14559: toimenpiteet ova;t .keinotekoisia, eivältkä ne sen vuoksi vöi 14560: asiaa järjestää, vaan lykkäämällä sen tulevaisuuteen entistä- 14561: kin suul'emmassa määrässä horjut.tavat m.aksubalam~sin tasa- 14562: painoa. Jos Suomi edelleen varustaa Pietaria karjan tuot- 14563: teilla, polttotarpeilla ja paperilla siinä määräs,sä kuin ny- 14564: kyään, mutta Venäjältä ei Suomeen tuoda juuri muuta kuin 14565: täällä pidettävän sotaväen tarvitsemia tavaroita, joutuu kaup- 14566: pabalanssi yhä suurempaan epäsuhtaan. · 14567: Suomessa asuvieri yksity.isten v·enäläisten henkilöiden me- 14568: noja varten on ilmoitettu tarvittavan •2;50,000,000 markkaa. 14569: Näiden henkilöiden luvun ilmoitetaan Venäjän rahaasiain- 14570: ministerin tiedonannossa olevan suuremman' kuin 300,000. 14571: Suomen elintarvekysymys on tätä nykyä joutunut niin vaka- 14572: vaan asteeseen, että kysymyksenalaista. on, voiko Suomen 14573: kansa välttää suoranaista nälänhätää. Huolimatta Siitä, että 14574: Venäjän ja Suomen välinen rahanvaibto; · 3 14575: 14576: Suomessa ei ole elintarp.e~ta. edes omalle väestölle, on tänne 14577: kuitenkin tulvannut elintarvepulaa Jisäämään noin huomat- 14578: tava määrä etupäässä varakkaita venäläisiä h'll.vi1a-asukkaita. 14579: Näin ollen ei näytä hyvän järjestyksen mukaiselta, että 14580: Suomi myöntäisi valuuttalainaa Venäläisten huvila-asukkait- 14581: ten tänne siirtymisen ja heidän täällä oleskelunsa helpotta- 14582: miseksi. . 14583: Sotajoukkojen ylläpitoon Suomessa ja sotatarvetilaKksiin, 14584: joihin tarkoituksiin edellä mainitun tiedonannon mukaan tänä 14585: vuonna tarvittaisiin 5'6·5,000,000 markkaa, ei Suomi k.ykene 14586: hankkimaan lainaa. Jos olisi kysymys suhteellisesti. vähäi- 14587: sestä rahamäärästä varustustöiden lepotilaan saattamiseksi 14588: Suomessa, sotatarvetilausten lopettamiseksi ja venäläisen so- 14589: taväen välttämättömien menojen suorittamiseksi, ·ennenkuin 14590: on voitu siirtyä rauhan aikaisiin oloihin, olisi lainaa Venä- 14591: jälle koetettava järjestää, mikäli se suomalaisilla rahamark- 14592: kinoilla olisi mahdollista. Senlaatuisista toimenpiteistä ei 14593: kuitenka~n ole kysymys. Suomen myöntämällä valuuttalai- 14594: nalla tehtäisiin mahdollise:t>"si sotatarve- ja varustustöitten 14595: edelleen jatkuminen ja nykyisen olotilan pysyttäminen. 14596: Valuuttalainan myöntäminen yllämainittuihin tarkoituksiin 14597: ei ole mahdollinen. Tässä yhteydessä huomautettakoon. että 14598: Venäjä ei ole riittävässä määrässä :n'l.uonittanut täällä olevaa 14599: sotaväkeä, vaan on Suomen ollut pakko, kuten edelleenkin 14600: on asian laita, olla tässä a vullisena. - 14601: .Ei käy kieltäminen, että nykyinen maailmansota on eri- 14602: naisille kansanryhmille täällä samoin kuin m.uualla,kin tuot- 14603: tanut taloud-ellisia etuja. Nyttemmin alkaa kuitenkin jo sel- 14604: västi näkyä, että Suomenkin valtio ja Suome~ kansa koko- 14605: naisuudessaan, vaikka maa ei ole välittömästi joutunut sodan 14606: jalkoihin, ovat sodan välillisten seura.amusten takia joutu- 14607: massa taloudellis<en tu!hon alaiseksi. · 14608: .Suomen Pankin ja: eräidep yksityis·pankkien Venäjän val- 14609: tiolle hankkimat valuuttaJainat nousevat tätä nykyä yh- 14610: teensä 400,000,000 markkaan. Lisäksi on Suomen Pankkiin 14611: pääasiassa jo aikaisemmin ~erääntynyt ruplaseteleitä ja rup- 14612: lalle asetettuja arvopapereita noin '180,000,000 ruplan 14613: 4' 1~7.- Eiusk. vast.- Esitn N:o 12. 14614: 14615: määrään, joien V·enäjälle myönnetyn Stfomala:i.sen valuu- 14616: tan koko summa on noin 800,000,000 markkaa. Nämä 14617: määrät ova.t suuri;1 maassa, jonka k.ansa1lisvarallisuu.s on 14618: -pieni, valtion vttotNisen budjetin nettomäärä ennen sotaa 110 14619: a 1~0 miljoonaa markkaa ja koko valtiovelka niinikään ennen 14620: s@'taa noin 170,000,000 markkaa. Varat edellä mainittuihin 14621: lainoihin on antanut pääasiallisesti Suomen Pankki, joka tä- 14622: män ltautta on joutunut siihen vaikeaan asemaan, että sen 14623: sete1istöä vastaamaslila on suuret määrät arvopapereita, jotka 14624: sodan päätyttyäkään eivät liene kultaa111. vaihdeitavissa. Pan- 14625: kin lii-kkeessä olevien setelien ja muiden vaadittaesaa suoritet- 14626: tavain sitoumusten määrä, joka kesäkuun 30 päivänä 19'14 oli 14627: 149,000,.000 markkaa,, saavutti kesihlruun 30 päivänä 19·17 jo 14628: 890,000,000 ma.rkan määrän. 14629: Täl1ainen tavallista monenkertaisesti isomman setelimää- 14630: rän liikkeessäO'lo vaikuttaa epäooullisesti Suomen Pankin ase- 14631: maan. Estääkseen liikkeessä olevien Suomen Pankin setelien 14632: määriilä enään kasvamasta ja, jos mahdollista, vähel.!tääkseen 14633: koko setelistöä, onkin Hallitus Eduskunnalle esittänyt 14634: 200,QOO,OOO markan kotimaisen lainan ottamista Suomen 14635: PaD.kin aseman vahvistamisek,si. 14636: Siitä huolimatta, että Hallitus on valtion rautateillä sau- 14637: resti koroitannt tariffeja sekä erinäisliä muita makmja, on 14638: Hallitus Eduskunnalle esittänyt 125,000,000 markan suurui- 14639: sen lainan ottamista peittääkseen kulkulaitosrahaston menot 14640: kuluvalta vuodelta. Samalla on ilmoitettu, että •mainittuun 14641: rahastoon vuonna 1918 jälleen tarvitaan lainavaroja. 14642: Kuinka paljon valtion muun budjetin järjestely tänä 14643: vuonna vaatii valtiolainoja tahi korotettuja. veroja, ei ole 14644: vielä mätärättävissä, kuiJ. asiasta ei ole Hallitukselta saatu 14645: esitystä, mutta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa teh- 14646: tyjen laskelmien mukaan täytynee vamhojtln verojen lisäksi 14647: kansan kannettavaksi asettaa ainakin 100,000,000 markkaa 14648: sellaisia veroja, joita Eduskunta ei aikaisemmin ole hyväk- 14649: synyt. 14650: V,enäjän taholta nyt va.aditun vain kolmen kuukauden 14651: · tanpeen tyydyttämista tarkoittavan, 3,50,000,000 markan va.- 14652: ' 14653: lu.uttalailitan hankkiminen tekisi nähtävästi. maJHlottom-aksi 14654: saada kotimaista lainaa edellä mainittuihiJJ. Suom.en ka:rmalta 14655: vä1ttämättömii.lil tarp.eisiin. Lisäämällä; jo enn~tään liialliitla 14656: liikkeellä o-levaa setelimäärää vaikuttaisi valuuttalaina t~ 14657: selta p1il.olen turmiollisesti maan raili.alait0kseen sekä va:ltion 14658: ja yksityisten talouteen. YäihentämäJllä, setelirahan arvon 14659: vain rou.rto-osa:Hll entisestään kohottaisi se tuntuvasti yleis- 14660: tä hinta:tasoo., · tuDttaeu siten me1koista häiriötä talonde1- 14661: li.siin oloihin. Tästä voisi olla arvaamattomat selluankset, jos 14662: sama~lla loottamus seteleihin, ktl!ten mahdollista oo, järkyte- 14663: tään. Valtion talous kärsisi palj;on sen kautta, että hintojen 14664: noustessa valtifYn menot suuresti kasvaisivat, kun taas val- 14665: tion tulot, jo.iden kantoperusteita ei voida vastaavassa mää- 14666: rin korottaa, eivät läheskään samassa suhteessa lisääntyisi. 14667: Samallai.seen pulaan joutuisivat epäilemättä kunnat~ jrolle, 14668: samoinkuin valtiollekin, tästä aiheu,tuu suuressa määrässä 14669: käteisvarojen ja sen vuoksi lainojen tarvetta. 14670: Suom.en kansa epäilemättä yrittää kantaa suuresti kas- 14671: vaneet kunnallis- ja valtioveronsa sekä kotimaasta hank- 14672: kia jo nyt välttämättämiksi havaitut, ainakin 3l215,()()(},000 14673: markkaan nousevat v3lltiolainat. 14674: Mutta jos Venäj·än taholta esitetyt vaatimuks.et tyydy- 14675: jettäisiin, jäisivät yhä edelleen vaikuttamaan kaikki ne edellä 14676: mainitut seikat, jotka pidättävät suur-et jolJI;kot työ:väkei kG- 14677: konaan hyöd;yttömissä, jopa maata vahingoittavisga sotilas- 14678: töissä, ehkäis·evät uusia arvoja lnovaa, tuottavaa työ'tä j:a 14679: vähentävät 1Suomen muutenkin riittämättömiä ·elintarve- ja 14680: tavara varastoja. 14681: Maassa vallitsevan mitä vakavimman elinta:rvepnlan 14682: vuoksi on Hallitus ollut pakotettu määräämääm:, ettei leipä- 14683: viljaa edes ruumiillisen työ:n tekijä saa syödäksensä. eDttmpää 14684: kuin 300 grammaa vuorokaudessa. Venäjällä on vastaava 14685: määrä 800-900 grammaa. Tode1'l:näköisesti Edusku:tJ.nan lie- 14686: nee pakko' valtuuttaa Hallitoo ottamaan myöskin miljQ&niin 14687: nouseva laina ihmisille ja eläimille välttämättömien elintar- 14688: peitt-en hankkimiseksi. 14689: 6 1917. - Edusk. vast. - Esitys N;o 12. 14690: 14691: Vaikka Eduskunta ei katso mahdolliseksi, suostumaHa 14692: Hallituksen esitykseen, tyydyttää Venäjän taholta esitettyjä 14693: vaatimuksia, on kuitenkin ilmeistä, että niiden vaikeuksien 14694: lieventämiseksi, jotka johtuvat siitä, että Venäjän valtiolta 14695: suomalainen valuutta on lopussa, on ryhdyttävä eräisiin vält- 14696: tämättömiin järjestelyihin. Sekä täällä oleva venäläinen sota- 14697: väki että sotalaitokselle kuuluvissa tehtaissa työskentelevä 14698: työväki saattaisivat joutua suoranaiseen hätätilaan, jos heille 14699: palkat maksettaisiin Venäjän rahassa, jota yksityisissä liik- 14700: keissä .ei oteta vastaan ja jota he eivät myöskään ole tilai- 14701: suudessa vaihtamaan. Suomen rahaksi. Kunnes venäläisen 14702: sotaväen 'muonitus on voitu saada järjestetyksi ;yksinomaan 14703: Venäjältä tapahtuvaksi, vaadittaneen siihen samoinkuin vält- 14704: tämättömiin sotalaivaston korjaustöihin joku rajoit.ettu määrä 14705: suomalai&ta valuuttaa. Vaikka valuuttalainan myöntäminen 14706: varustustöiden jatkamista, sotatarveteollisuutta, kauppaba- 14707: lanssin tasausta v~Vrten. ja. Suomessa asuvien yksityisten ve- 14708: näläisten henkilöiden tarpeeksi ei saata tulla kysymykseen, 14709: tarvitaan varustustöiden lepotilaan saattamiseen kuitenkin 14710: -Suomen rahaa. Näitä tarkoituksia varten on Ven,äjän halli- 14711: tuksen käytettäväksi asetettava &ellainen summa, jolla saate- 14712: taan tyydyttää yllämainittua laatua oleva Suomen valuutan 14713: puute. Venäjän rahaasiainministerin ed·ellä esitettyjen 14714: laskelmain perustuksdla tullaan siihen tulokseen että tä- 14715: hän tarvittava määrä ensi kuukauden aikana nousisi noin 14716: 50,000,000 , markkaan. Sitä seuraavina kuukausina olisi 14717: tämä määrä saatava asteettain ja tuntuvasti alenemaan, 14718: minkä vuoksi kahden seuraavan kuukauden aikana kohdal- 14719: taan 30,000,000 ja 2'0,000,000 markan määrä olisi varattava. 14720: Nähtävästi riittäisi vähempikin määrä, jos Venäjän taholta 14721: lisättäisiin täällä tarvittavien tavarain, viljan, sokerin, kar- 14722: janr.ehun, raudan, kivihiilen, naftan, paloöljyn, villan, puu- 14723: villan y. m. tuontia Suomeen, minkä kautta Venäjän hallitus 14724: myöskin voisi saada runsaammin suomalaista valuuttaa. 14725: Tämän hankkimiseksi voitaisiin käyttää myöskin sellaisia 14726: Venäjän h!Vllussa olevia Suomessa sijaitsev,ia maa-alueita ja 14727: muita realiarvoja, joiden omistaminen, mikäli asioita täällä 14728: Venäään ja _Suomen välinen rahanvaibto. 7 14729: 14730: voidaan ymmärtää, ei ole tuottanut eikä tuota Venäjän val- 14731: tiolle oleellisia etuja, mutta jotka Suomen väestön käytettä- 14732: vinä saisivat aivan toisen merkityksen. 14733: Eduskunta ei tässä yhteydessä saata jättää huomioon 14734: ottamatta, että, kun suomalaista valuuttaa V·enäjän ha1lituk- 14735: selle myönnetään vain yllä mainitulla tavoin rajoitetussa 14736: määrin, varustustyöt ja sotatarvetilaustyöt todennäköisesti 14737: saattavat piankin keskey(yä. Koska siitä ehkä johtuvasta 14738: työttömyydestä voi koitua tuntuvia häiriöitä tSuomen yhteis- 14739: kuntaelämälle, olisi valtion aikanaan varustauduttava riit- 14740: tävässä määrin huole'htimaan töitä työttömyyden varalta ja 14741: olemaan myös avullisena tehtaitten tuotannon järjestämisessä 14742: siten, että sotatarvetilausten asemasta tehtaat voisivat ryhtyä 14743: valmistamaan rauhan toi_missa tarpeellisia välineitä. 14744: Edellä mainittu suomalarisen valuutan tarve tulisi sopi- 14745: vimmin tyydytetyksi siten, että Suomen Pankki valtion las- 14746: kuun järjestäisi Venäjän rahan vaihdon Suomen rahaksi 14747: yllämainittuihin tarkoituksiin ja korkeintaan 100,000,000 14748: markan määrään asti. Ruplan pakkokurssi ei tietysti mis- 14749: sään muodossa saa tulla kysymykseen. 14750: Edellä esitetyn nojalla on Eduskunta päättänyt, 14751: 14752: että Eduskumta ei ol.e voi!fi!Ut hyväksyä H al'li- 14753: tuksen :esitystä 350,000,00() mark'om valtw"tainan 14754: ottannisesta Venäjän ja Suomen välisen rahan- 14755: vaihdon järjestelyä varten; ja 14756: että niiden vaikeuksien U'eventämi'Seksi, jotka 14757: aiheutuvat edellä oleva~ta päätöldsestä, S'11!Jmen 14758: Pankin välityksellä järjestetään V:enäjän ja Suo- 14759: men välistä rahanvaihtoa perusteluissa maini- 14760: tuissa rl1Jjoissa; sekä 14761: että Hallituksen on ryhdyttävä fJa~'dklMV$iin 14762: toimenpiteisiin sotifn.stöiden lakkaJamiJsen iohdostJa 14763: uhkaavan työttömyyden torjumiseksi. 14764: 14765: Esityksessä ilmoitetaan Suomen senaatin myöntäneen 14766: Venäjän hallitukselle etukäteen 50,000,000 markkaa vastedes 14767: 8 l'917.- Ed118k. vast.- Bsitys !bt 12. 14768: 14769: mahdollisesti o:tettavasta 315{};000,000 markaD vah:mttalai- 14770: nast.a, koska Venäjän rahaasiainministeriön käyiie,ttävissä 14771: oleva Suomen raha jo ()li loppuun kulutettu. 'I'ämän 14772: 5{},000,000 markan lainan järje5tämistä varten on Venäjän 14773: mha.asiainminis1reriö, hetmikuun 17 päivänä 19,17 rah:a- 14774: as:iainmi:nisteriHe annetun· määräyksen nojalla, ryhtynyt 14775: l:a:skemaan liikkeeseen rahapää~main tuottamista tllloista 14776: maksettavasta verosta vapaita, l,yhytaikaisia valtakunnan- 14777: rnh-aston sitoum'lllksia, yht-eensä -50,000,0{)0 Suomen mark- 14778: kaa, h:.o!lmen kuukauden ajaksi, kesäkuun 15 päivästä 14779: I-917 SyYskuun 15 päivään samaa vuotta. Näitä si- 14780: ·toomuksia on Suomen senaatti lupautunut diskonttaamaan 14781: . samaan 3:0,000,600 markan määräiän sellaisissa ·erissä ja niinä 14782: aikoina kuin ralntasiainminisieriö os.{j!j;taa, ja sijoittaa .Se- 14783: u.aa:tti :diskonttauksesta 5aad1ITt varat Venäjän hwttokanslian 14784: 1d:kamaanosaston tiliUe Suomen Pankissa. 14785: Edmskunta. to:teaa, ·että aimmstaan siinä ta:pauksess.a Se- 14786: naatina olisi ollut oikeus myöntää nämä varat, että HaHitus 14787: voisi O'!ta:a valtiolain()ja Edus.kunta'a kuulematta. Ed'lilskun- 14788: nan mielestä Senaati.Ha 'D'lisi oHut mahdollisuus anta.a asia 14789: Ed uskunnam. päätettäväksi. 14790: 14791: H:e~lsi:ngissä 2~ Jläivänä ·heinäkuwta 191 "1. 14792: 14793: 14794: 14795: 14796: Hel:singiSBä, Suomen 'Senaatin kirja:painoss.a, !19117. 14797: 1917. - N:o 13. 14798: 14799: 14800: 14801: 14802: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 14803: valtiolainan ottamisesta kulkulaitosrahaston 14804: tarpeisiin. 14805: Senmukaisesti mitä kulkulaitosrahastoa koskevassa esi- 14806: tyksessä on ilmoitettu, antaa Hallitus täten Eduskunnan en- 14807: t;yisesti harkittavaksi ja p.äätettäväksi kysymyksen valtio- 14808: lainan ottamisesta kulkulaitosrahaston tarpeisiin. 14809: 14810: 14811: Hallituksen vuonna 1915 ottama 30,000,000 markan suu- 14812: ruinen lyhytaikainen laina, josta tark·empia tietoja on an- 14813: nettu kulkulaitosrahaston budjetin yhteydessä, tarkoitti val- 14814: tion kaikille rahastoille Yhteisten kas,savarain vahvistamista, 14815: kunnes olisi käynyt ilmi, missä määrin sodan ajaksi sääde- 14816: tyillä veroilla saataisiin lisätuloja kerätyksi ja mitkä rahas- 14817: tot nimenomaan lopullisesti kaipaisivat tukemista pitelllpi- 14818: aikaisen valtiolainan avulla. Senvuoksi ei 1915 vuoden lai- 14819: nasta saatuja varoja otettu minkään määrätyn rahaston tu- 14820: loksi ylimääräiseen rahasääntöön, niin'kuin Suom~n valtion 14821: tilisäännöt tavallisista valtiolainoista edellyttävät, vaan vie- 14822: tiin ne erityiselLe tilille, käytettäväbi sen tai niid·en rahas- 14823: tojen laskuun, jotka kulloinkin käteisiä varoja joutuisivat 14824: tarvitsemaan. Nyttemmin osottaa valtion tilinpäät.ös vuo- 14825: delta 1916, .että lainavarat kokonaisuudessaan on käytetty 14826: kulkulaitosrahaston tarpeisiin, ja on tämä rahasto niinmuo- 14827: doin velvollinen suorittamaan lainan sen erääntyessä mar- 14828: raskuun 1 päivänä 1917. 14829: 2358-17 14830: 2 N:o 13 14831: 14832: Lainan ylläkerrotusta tilitystavasta gohtuu kuitenkin, 14833: ettei sen pääomasuoritusta ole huomattava kulkulaitosrahas- 14834: ton budjetissa menona, koska. saadut varat aikanaan eivät 14835: olleet budjettiin tuloksi otetut, vaan on suoritus .ta~pa;htuva, 14836: niinkuin muittenkin tila:päisten tilivelkain ja saatavain sel-. 14837: vittely, budjetin ulkopuolella, mutta tietysti kysyen vastaa- 14838: van määrän kassavaro.ja, niinkuin alempana osotetaan. 14839: Kuluvan 1·9'17 vuoden alussa kävi selville, että lisäva- 14840: roja edeUeen tarvittiin menojen peittämiseksi ja että nyt ni- 14841: menomaan kulkulaitosrahasto oli liikepääoman puutteessa. 14842: Hallitus otti senvuoksi maaliskuussa uuden 75,000,000 mar- 14843: kan suuruisen lainan tälläkin kertaa 2, vuodeksi. Siitä läh- 14844: tevät varat ovat koko määrällään, 75,000,000 markkaa, otetut 14845: tuloksi kulkulaitosrahastolll budjettiehdotukseen vuodelle 14846: 19'17, jotta lainan suorituskin aikanansa; kokonaisuudes- 14847: saan kävisi säännönmukaisesti tämän mhaston menosäännön 14848: kautta. Mutta koska, lainasta sopimuksen mu'kaan 310,000,000 14849: markkaa on käytettävä 19115 vuod·en lainan maksuun, joka, 14850: niinkuin edellä on sanottu, tapahtuu budjetin ulkopuolella, 14851: tarvitaan budjetissa osotettujen menojen suoritnks.oon vas- 14852: taava: 00,000.,000 markan täydennys eli budjetin laske- 14853: tun ylijäämän, 14,649,067 markan 78 rpennin lisaksi vielä 14854: 15,350,932 marl&aa 22 penniä lainattavia varoja. Sitä'paitsi 14855: on peitettävä 19·}6 vuoden tilivajaus 7,720,048 markkaa 26 14856: penniä ja valtiorahastoon palautettava siitä tilapäisesti lai- 14857: natut 27,000,000 markkaa. Tuloksena on niinmuodoin 14858: 50,070,980 ma·rkkaan 48 penniin nouseva lainavarojen tarve, 14859: jotta kulkulaitosrahaston 1917 vuoden budjettiin sisältyvä 14860: finanssiohjelma saataisiin toteutetuksi, edellisen vuoden va- 14861: Jaus peitetyksi ja tilapäiset lainat suoritetuiksi. 14862: N:o 13 3 14863: 14864: Suomen valtionrautateitten tulot kertyvät melkoiselta 14865: osalta ruplissa, joita sikäli kuin niitä ei rautatietalouden 14866: menoihin suorastaan käytetä. vuodesta 1915 lähtien on 5ijoi- 14867: tettu Venäjän valtion obligatsionei:hin. Näin saatuja obligat- 14868: sioneja samoin kuin ruplaseteleitäkin on Suomen rahan saan- 14869: tia varten myyty Suomen Pankille, jolloin Suomen kruunu 14870: on sitoutunut määräajan kuluessa, viimeistäänkin kuluvan 14871: vuoden lopussa, ostamaan takaisin sanotut obligatsionit ja se- 14872: telit samasta hinnasta kuin mitä niistä on Pankilta saatu. Täl- 14873: laisten sitoumusten mää11ä nousee tätä nykyä kulkulaitosra- 14874: ' 14875: haston osalta noin 55,000,000 markkaan. Kuluvan vuoden 14876: loppuun mennessä karttuvien ruplien vastikkeeksi lienee va- 14877: rattava vielä 20,000,000 markkaa. 14878: Tämän mukaan tarvittaisiin niinmuodoin 'kaikkiaan noin 14879: 75,000,000 markkaa lainavaroja kulkulaitosrahastoon kerty- 14880: neiden ja kuluvan vuoden loppuun saakka kertyvien rupla- 14881: valuuttojen pitämiseksi valtion hallussa, rasittamatta Suo- 14882: men Pankkia niiden vaihtamisella. 14883: 14884: 14885: 14886: 14887: Edellä esitetyissä arviolaskelmissa ei ole otettu lukuun 14888: sitä liikeiJääoman tarvetta, joka johtuu erinäisten tarveaine- 14889: varastojen lisäämisestä, koska toiselta puolen joukko 19 161 14890: 14891: 14892: 14893: vuoden tiliasemassa näkyviä ennakkomaksuja tulee korva- 14894: tuksi 1:9'17 vuoden budjetin määrära!hoilla ja. siten vastaa- 14895: vasti helpottaa käteiskassan tarvetta. 14896: Mitä taas tulee kulkulaitosrahaston tarpeisiin vuonna 14897: 1918, on todennäköistä, että lainavaro:lhin käy välttämättö- 14898: mäksi turvautua budjetin täyttämistä varten, mutta sanotun 14899: budjetin valmistelu ei vielä ole joutunut sille asteelle, että 14900: 4 N:o 13 14901: 14902: kävisi päättäminen minkä verran lainaa olisi otettava. Näin 14903: ollen ja koska tällä haavaa on katsottu tärkeä;ksi erityisen 14904: 200,000,000 markan suuruisen valtiolainan avulla, josta 14905: Eduskunnalle annetaan eri esitys, pyrkiä vahvistamaan Suo- 14906: men Pankin asemaa, ei näytä olevan aihetta jo nyt hankkia 14907: varoja kulkulaitosrahaston 1918 vuoden budjetin tasaubeen, 14908: etenkin kun kotimaisten ra:hamar kkinain tila tuskin lienee 14909: suotuisa suurempain lainamääräin sijoittamiselle yhdellä ker- 14910: taa, kuin mistä edellä on ollut puhetta, ja toistaiseksi on epä- 14911: tietoista, olisiko ulkomaisilla rahamarkkinoilla hyväksyttä- 14912: villä ehdoilla lainaa saatavissa. 14913: Näin ollen näyttää kulkulaitosrahastoa varten nyt han- 14914: kittava laina olevan määrättävä 12,5,000,000 markaksi. 14915: Rahamarkkinain nykyiseen tilaan katsoen on suunniteltu 14916: k-uoletuslainaa enintään 50 vuoden maksuajalla ja '5 prosen- 14917: tin korolla. Näillä ehdoilla ja jos niinhyvin lainaobliga"bsio- 14918: nit kuin kupongit tehdään Suomessa verovaiJaiksi, voitanee 14919: saada laina sijoitetuksi tasakurssiin. Obligatsionit· ja kupon- 14920: git asetettaisiin maksettaviksi Suomen markoissa ja vaihto- 14921: ehtoisesti myös jossakin ulkomaan rahalajissa, mutta voitai- 14922: siin jälkimäisessä ta:patiksessa Suomen kruunulle pidättää 14923: oikeus lunastaa määrävuosina, esim. lähinnä seuraavien 10 14924: vuoden aikana, laukeavat obligatsionit ja kupongit yksin- 14925: omaan Suomen rahassa. 14926: Edellä esitetyn perusteella Hallitus täten ehdottaa, että 14927: Eduskunta päättäisi 14928: 14929: valtuuttaa Hallitruksen kulkulaitosrahaston 14930: vahvistamiseksi ottamaan 125,000,000 'YYI;(Nkan 14931: suuruisen htolef}uslaitmn enintään 50 vuoden 14932: maksuajalle ja 5 pmsentin vuotuisella korolla: 14933: sekä 14934: N:o 13 5 14935: 14936: tämän lainan koron ja kuoletrt,ksen suorittami- 14937: seksi vuosittain osottaa tarpeellis.en määrärahaJn 14938: kulkulaitosrahaston varaista. 14939: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 14940: 1917.- V. M.- Esitys N:o 13. 14941: 14942: 14943: 14944: 14945: Valtiovara i n valiokunnan m i (l· 14946: t i n t ö N:o 14 hallituksen esityksen johdosta, 14947: joka koskee valtiolainan ottamista kulkulaitos- 14948: rahaston tarpeisiin. 14949: 14950: Eduskunta 'on Valmistelevaa käsittelyä varten v,altiova- 14951: rainvaliokuntaan lähettänyt hallituksen esityksen N :o 13 14952: valtiolainan ottamisesta kulkulaitosrahaston tarpeisiin. V a- 14953: l iokunta on myös saanut vastaan ottaa Suomen senaatissa 14954: tätä esitystä valmistettaessa syntyneet asiakirjat. 14955: 14956: 14957: Hallituksen esityksessä ilmoitetaan, että hallitus on vuon- 14958: na 1915 ottanut kahdelle vuodelle asetetun 30,000,000 mar- 14959: kan suuruisen kotimaisen lainan, joka kokonaisuudessaan on 14960: käyt,etty kulkulaitosrahaston tarpeisiin. Vuoden 1917 alussa 14961: kävi kuitenkin selville, että lisävaroja edelleen tarvittiin kul- 14962: kulaitosrahaston menojen peittämiseen. Hallitus otti sen 14963: vuoksi maaliskuussa tänä vuonna uuden 75,000,000 markan 14964: suuruisen lainan tälläkin kertaa kahdeksi vuodeksi, jonka lai- 14965: nan hallitus ilmoittaa tulevansa merkitsemään vuoden 1917 14966: budjettiehdotukseen kulkulaitosrahaston tulona. Tästä lai- 14967: nasta on sopimuksen mukaan 30,000,000 markkaa käytettävä 14968: 1915 otetun edellä mainitun saman suuruisen lainan maksa- 14969: miseen tänä vuonna. Lisäksi ilmoitetaan esityksessä, että 14970: kulkulaitosrahaston hyväksi on valtiorahastosta otettu 14971: 27,000,000 markan kassalaina vuonna 11916 ja että saman 14972: vuoden tiliaseman vajaus on -7,720,048 markkaa 2>6 penniä. 14973: Sanottua 30,000,000 markan lyhYtaikaista lainaa ei ole 14974: esityksen mukaan huomattu kulkulaitosrahaston budjetissa 14975: aikanaan ·tulona, josta tilitystavasta myös johtuu, ettei sen 14976: 2 l917.- V. M.- Esitys N:o 13. 14977: 14978: pääomasuoritusta myöskään ole otettava rahaston budjettim 14979: menoksi. Ulkopuolella budjetin ilmoitetaan myös olevan pei- 14980: tettävä valtiorahastosta otettu 217,000,000 markan kassalaina 14981: ja vuoden 1916 tilia-seman vajaus. 14982: Samalla ilmoitetaan esityksessä, että Eduskunnalle an- 14983: nettavassa hallituksen ehdotuksessa kulkulaitosrahaston bud- 14984: jetiksi vuodelle 1917 tulee olemaan 14,649,0•67 marka~si 78 14985: pennikai laskettu ylijäämä.. Koska budjetin ulkopuolella ta- 14986: pahtuvia suorituksia varten kuitellikin vaaditaan 64,720,048 14987: markkaa 2·6 penniä, on hallituksen laskeimain tuloksena siis 14988: 50,070,980 markkaan 48 penniin nouseva lainavarojen tarve. 14989: Suomen valtiorautateitten tulot kertyvät melkoiselta 14990: osa.lta ruplissa, joita hallituksen esityksen mukaan vuodesta 14991: 1915 lähtien, sikäli kuin niitä ei rautatietalouden menoihin 14992: suorastaan käytetä, on sijoitettu Venäjän valtion obligat- 14993: sioneihin. Näin saatuja obligatsioneja ·samoin kuin ruplase- 14994: teleitäkin on Suomen rahan saantia varten myyty Suomen 14995: Pankille, jolloin Suomen kruunu on ·sitoutunut määräajan 14996: kulues:Sa, viimeistää.nkin kuluvan vuoden lopussa, ostamaan 14997: takaisin sanotut obligatsionit ja setelit samasta hinnasta kuin 14998: mitä niistä 011. Pankilta saatu. Näiden sitoumusten määrä 14999: nousee titä nykyä kulkulaitosrMaston osalta n.oin 5-5,000,000 15000: markkaa:n. Kuluvan vu-oden loppuun mennessä sanotaan esi- 15001: tyksessä karttuvien ruplien vastikkeeksi olevan varattava 15002: vielä 20,000,.()00 markkaa. Esityksen mukaan tarvittaisiin 15003: niin muodoil'l. kaikkiaan noin 75,000,000 markka-a lainava- 15004: roja kulkulaitosrahast-oon kertyneiden ja kuluvan vuoden 15005: loppuun saakka kertyvien ruplavaluuttojen pitäm.iseksi val- 15006: twn hallussa. 15007: 'l'ämän lisäksi ilmoitetaan esityksessä, että ylläolevissa 15008: arviolaskelmissa ei ole otettu lukuun sitä liikepääoman tar- 15009: vetta, mikä johtuu erinäisten tarveainevarastojen lisäämi- 15010: sestä eikä myöskään tulevan vuoden bud~etin tasaukseen t.o- 15011: dennäköises-ti hankittavia varoja. 15012: Esityksessä siis ehdotetaan yllä esitetyt tarpeet huo- 15013: mioon ottaen, että kulkulaitosrahaston vahvistamiseksi 15014: otettaisiin 125,000,000 markan laina enintään 50 vuo- 15015: • 15016: 15017: Laina kulkulaitosrahaston vahvistamiseksi. 3 15018: 15019: den maksuajalle ja viiden prosentin korolla. Näillä ehdoiila 15020: ja jos niin hyvin lainaobli·gatsionit kuin ku'lmngit tehdään 15021: Suomessa verovapaiksi, toivoo haHitus sa,avansa lainan sijoi- 15022: tetuksi tasakurssiin. Obligatsionit ja kupongit asetettaisiin 15023: maksettaviksi Suomen markoissa ja vaihtoehtoisesti jossain 15024: ulkomaan rahalajissa, mutta voitaisiin jälkimäisessä tapauk- 15025: sessa Suomen kruunulle pidättää oikeus lunastaa määrävuo- 15026: sina, esimerkiksi lähinnä seuraavien 10 vuoden aikana, lau- 15027: keavat obligatsionit ja kupongit yksinomaan Suomen r~ 15028: hassa. 15029: Vaikka Eduskunnalle vieläkään ei ole annettu hallituk- 15030: sen esitystä kulkulaitosrahastosta vuodeksi 191'7, on Valio- 15031: kunta kuitenkin sekä Suomen Senaatista että erinäisistä vi- 15032: rastoista hankkinut käytettäväkseen asiakirjoja, joitten poh- 15033: jalla Valiokunta on voinut valmistelevasti käsitellä Edus- 15034: kunnalle annettavaa mietintöä kulkulaitosrahastosta kulu- 15035: vaksi vuodeksi. Valiokunnan tekemäin laskelmain mukaan 15036: tulisivat kulkulaitosrahaston menot tänä -vuonna. nousemaan 15037: tasaluvuin 2il8,800,000 markkaan. Rahaston tulot nousisivat 15038: 2·65,600,000 markkaan, mutta on tällöin tulojen joukkoon 15039: merkitty aikaisemmin mainittu 75,000,000 markan lyhyt- 15040: aikainen laina sekä kaikkiaan 39,000,000 markkaan nouseva 15041: siirto valtiorahastosta. Ylijäämä vuodelle 1918 tulisi näitten 15042: laskelmain mukaan olemaan noin 46,800,000 markkaa. Tämä 15043: ;d-ijäämä ei riitä esityksessä mainittuj.en, yhteensä lähes 15044: 65,000,000 markkaan nousevain lainain ja tilivajauksen peit- 15045: tämiseen, vaan on noin 18,000,000 markkaa lisävaroj-a tar- 15046: peen. Tämän lisäksi tarvittaneen, vaikkakin viipymättä to- 15047: teutetaan Eduskunnan päätös Suomen Pankin noteeraaman 15048: rupla!!' kurssin käytäntöön ottamisesta valtionrautateillä, 15049: 75,000,000 marldma lainavaroja kulkulaitosrahastoon kerty- 15050: neiden ja kuluvan vuoden loppuun kertyvien ruplavaluuttojen 15051: pitämiseksi valtion hallussa rasittamatta Suomen Pankkia nii- 15052: den vaihtamisella. Näin syntyy yhteensä noin 93,000,000 15053: markan lainan tarve. Viime vuoden tilias-eman johdosta näyt- 15054: tää kuitenkin aiheutuvan käteisvarojen puutetta enemmän 15055: kuin hallituksen esityksessä on edellytetty, osaksi ruplien 15056: 4 1917.- V. M.- Esitys N:o 13. 15057: 15058: aiheuttaman tappion vuoksi, osak.si siitä syystä, että tulo- 15059: rästeinä viime vuoden tilias-emaan merkityt paloviinaveroc 15060: rahat, jois,ta. on laskettu kertyvän noin 4,000,000 markkaa, 15061: jäävät tulematta. Sitä paitsi on vielä huomioon otettava, 15062: että erinäisten tarveainevarastojen lisäämisestä syntyy lii- 15063: kepääoman puute, jota varten Valiokunnan arvion mukaan 15064: tarvittaneen ainakin 28,000,000 markkaa. Valiokunta on 15065: siis sitä mieltä, että kulkulaitosrahaston vahvistamiseksi tar- 15066: vitaan hallituksen esityksessä ehdotettu 125,000,000 markan 15067: laina. 15068: Lainan realiseeraukseen ja lainaehtoihin nähden on Valio- 15069: kunta sitä mieltä, .että, kuten esityks-essä on ehdotettu, laina 15070: olisi otettava. pitkä.aikaisena kuoletuslainana 50 vuoden mak- 15071: suajalla ja viiden prosentin korolla. Harkittavaksi olisi myös 15072: otettava, olisiko obligatsionit ja kupongit asetettava makset- 15073: tavaksi Suomen markoissa ja vaihtoehtoisesti myös jo:-sain 15074: ulkomaan rahalajissa, pidättämällä jälkimäisessä tapauksessa 15075: Suomen kruunulle oikeus lunastaa määrävuosina, esimerkiksi 15076: lähinnä seuraavien 10 vuoden aikana, laukeavat obligatsionit 15077: ja kupongit yksinomaan Suomen rahassa. Näiden seikkain 15078: ja yleensä lainaehtojen määrääminen olisi annettava halli- 15079: tuksen ja Suomen Pankin hallinnon asiaksi. Laina tulisi 15080: budjettiin tulopuolelle otettavaksi ja s-en koron ja kuoletuk- 15081: sen suorittamiseksi tarpeelliset varat tulisivat kunakin vuon- 15082: na huomattaviksi niinikään kulkulaitosrahaston budjetissa. 15083: Kaiken ylläsanotun nojalla Valiokunta siis ehdottaa 15084: Eduskunnan päätettäväksi, 15085: 15086: että Eduskunta vaUuuttaa hallituksen kul- 15087: kulaitosrahaston vahvistamiseksi ottamaan 15088: 125,000,000 markan suuruisen kuoletuslainan 15089: enintään viidenkymmenen mwden maksuajalle ja 15090: t'iiden prosentin vuotuisella korolla. 15091: 15092: Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1917. 15093: J~aina kulkulaitos..ahaston vahvistamiseksi. 5 15094: 15095: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Gyl- 15096: ling sekä jäsenet Aakula (osittain), Antila, Ara.iärvi, Fränti, 15097: Hallsten, Hiekkaranta, E. Huttunen (ositt,ain), Häkkinen, 15098: Isaksson, J. Kohonen, Lahdensuo, Lehokas, Paasonen (osit- 15099: tain), Raitanen, Saarikivi (osittain), Salmi, Sillanpää (osit- 15100: -tain), A. H. Virkkunen sekä varajäsenet Helenius-Seppälä, 15101: .Jalonen, J:{_omu (osittain), Lehmus (osittain), Paavolainen ja 15102: Takala (osittain). 15103: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 15104: 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 13. 15105: 15106: 15107: 15108: 15109: Suuren valiokunnan mietintö 15110: N:o 30 hallituksen esityksen johdosta, joka kos- 15111: kee valtiolainan ottamista kulkulaitosrahas- 15112: ton tarpeisiin. 15113: 15114: Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian, 15115: päättänyt yhtyä Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N :o 15116: 14 olevaan ehdotukseen, 15117: 15118: että Eduskunta valtuuttaa hallituksen kul- 15119: kulaitosrahaston vahvis~amiseksi ottamaan 15120: 125,000,000 markan suuruisen kuoletuslainan 15121: enintään viidenkymmenen vuoden maksuajalle ja 15122: viii/en prosentin vuobuis'ella korolla. 15123: 15124: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1'917. 15125: Helsingissä, 'Suomen Senaatin kirjrupainossa, 1917. 15126: 1917. - Edusk. vast. - Esitys N:o 13. 15127: 15128: 15129: 15130: 15131: Suomen Eduskunnan vastaus 15132: Hallituksen esitykseen valtiolainan ottamisesta 15133: kulkulaitosrahaston tarpeisiin. 15134: 15135: Hallitus on Eduskun~alle antanut esityksen valtiolainan 15136: ottamisesta kulkulaitosrahaston tarpeisiin. 15137: Tästä f?Sity hestä ovat Eduskunnan Valtiovarainvalio- 15138: kunta ja Suuri valiokunta kumpikin antaneet mietinnön, 15139: mutta Eduskunta ei ole asiassa ehtinyt loppuun suoriiJtaa 15140: Valtiopäiväjärjestyksen säätämää toista käsittelyä. 15141: 15142: Helsingissä päivänä kuuta 1917. 15143: Helsingissä, SuQIIIlen Senaatin kirjapainossa, 1917. 15144: 1917. - N:o 14:. 15145: 15146: 15147: 15148: 15149: Hallituksen esitys Snonten Eduskunnalle 15150: valtiolainan ottamisesta Suomen Pankin ase- 15151: ntan vahvistamiseksi. • 15152: Maailmansodan mukanaan tuomat poikkeukselliset olot 15153: ovat aiheuttaneet Suomen Pankin setelistön tavattoman suu- 15154: ren lisääntymisen. Pankin liikkeessä olevien setelien ja mui- 15155: den vaadittaessa suoritettavien sitoumusten määrä, joka ke- 15156: säkuun 30 päivänä 1914 teki 149 miljoonaa markkaa, oli jou- 15157: lukuun 311 päivään 1'9·16 noussut 5171 miljoonaan markkaan 15158: ja saavutti toukokuun 311' päivänä 1917 jo 8i2i8 miljoonan mar- 15159: kan määrän. Näihin määriin sisältyi liikkeessä olevia sete- 15160: leitä kesäkuun 30 •päivänä 19'14 118 miljoonaa, joulukuun 31 15161: p.äivänä 1916 4211 miljoonaa ja toukokuun 31: päivänä }19117 15162: 5 57 miljoonaa. 15163: 1 15164: 15165: 15166: 15167: Koska tällainen tavallista monenkertaisesti isomman rsete- 15168: limäärän liikkeessäolo ilmeisesti saaMaa vaikuttaa epäedul- 15169: lisesti Suomen Pankin asemaan, on suunniteltu toimenpiteitä 15170: sitä varten, että liikkeessä olevien Suonien Pankin setelien 15171: määrä ei enää pääsisi kasvamaan ja ·että nykyään liikkeessä 15172: oleva. setelistö saataisiin vähenemään. Tätä tarkoittavana 15173: toimenpiteenä tulee •huomioon erityisen kotimaisen lainan 15174: ottaminen Suomen valtion nimeen ja vastuulla, josta lainasta 15175: ,saamillaan varoilla valtio osta~si .Suomen Pankilta esimer- 15176: kiksi venäläisiä valuuttaobligatsioneja ja ostohintaa suorit- 15177: taessaan siis vastaavasti vähentäisi Pankin setelistön määrää. 15178: li395--17 15179: 2 N:o 14 15180: 15181: Rahamarkkinain nykyiseen tilaan 'katsoen voisi toivoa 15182: saatavan tähän tarkoitukseen tarvittava laina, 12100,000,000 15183: markkaa, ja voisi lainan ottaa kuoletuslainana enintään 50 15184: vuoden maksuajalle ja 5 prosentin korolla, minkä ohessa obli- 15185: gatsionien ja kuponkien tulisi olla Suomessa verovapaita. 15186: Laina saataisiin näillä ehdoilla tod·ennäk·öisesti sijoitetuksi 15187: tasakmssiin. 'Kun tämä la.ina ei tulisi lisä:ämään valtion 15188: käytettävissä olevia varoja, ei näytä olevan ai'hetta ottaa sitä 15189: mirrkään budjetissa näkyvän rahaston laskuun, koska muu- 15190: toin täytyisi huomata siitä sa.atava.t 200 miljoonaa markkaa 15191: budjetissa tulona ja myös vastaavat Suomen Pankille annet- 15192: tavat 200 miljoonaa markkaa. ylimääräisenä valtiomenona, 15193: ja tällaisen merkinnän kautta budjetin loppusummat vain 15194: tulisivat aiheettomasti suurennetuibi. Asianmnkaisinta 15195: olisi siis käytellä puheenaolevaa lainaa ja sen vuotuisia kuo- 15196: letus- ja korkomaksuja budjetin ulko:puolel1a erityisenä ra- 15197: hastona. 15198: Edellä esitetyn perusteella Hallitus täten ehdottaa, että 15199: Eduskunta päättäisi 15200: 15201: valtuuttaa Hamtuksen ottarnaan Suomen 15202: valtion nimeen ja vastuulla 200,000,000 markan 15203: suuruisen kuoletus7Jairt~atn !enintään 50 vuoroen mak- 15204: suajalle ja 5 prosentin vttotuisella korollJa, käy- 15205: tettäväksi Suom.en Pankim aseman vahvistami- 15206: seksi tavalla, josta Ballitus, .sovitt~aan asilasta 15207: Suomen Pankin hallinnon kanssa, tarkemmin 15208: määrää. 15209: 15210: 15211: 15212: 15213: Helsingissä, ;Suomen Senaatin kirjwpainossa, 1917. 15214: 1917.- V. Jl.- Esicys N:o 14. 15215: 15216: 15217: 15218: 15219: Valtiovarainvaliokupnan 15220: m i e t i n t ö N:o 13 hallituksen esityksen joh· 15221: dosta. joka koskee valtiolainan ottamista Suo- 15222: men Pankin aseman vahvistamiseksi. 15223: 15224: Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä varten Valtiova- 15225: rainvaliokuntaan lähettänyt hallituksen esityksen N :o 14 15226: valtiolainan ottamisesta Suomen Pankin aseman vahvistami- 15227: seksi. Valiokunta on myös saanut vastaan ottaa Suomen 15228: senaatissa tätä esitystä valmistett-aessa syntyneet asiakirjat. 15229: 15230: 15231: Hallituksen esityksessä tehdään lyhyesti selkoa siitä 15232: vaikeasta asemasta, johon Suomen Pankki on sodan muka- 15233: naan tuomain poikkeuksellisten old.ien vuoksi joutunut. Pan- 15234: kin liikkeessä olevien setelien ja muiden vaadittaessa suori- 15235: tettavien sitoumusten määrä, jok.a kesäkuun 30 päivänä 15236: 1914 teki 149,000,000 markkaa, oli joulukuun 31 päivänä 15237: 191,6 noussut 5'7l,OOQ,OOO markkaan ja touk()kuun 31 päi- 15238: vänä 1917 saavutti 828,000,000 markan määrän. Kuukautta 15239: mylÖhemmin oli Suomen Pankin liikkeessä olevia seteleitä 15240: 5<83,852,720 markan arvosta ja lmko setelistö 889,519,29,4 15241: markkaa. 15242: Kaiken i;ämän johdosta Suomen Eduskunnan Pankikival- 15243: tuusmiehet, asiaa käsiteltyään ja hankittuaan siitä Suomen 15244: Pankin Johtokunnalta lausunnon, olivat sitä mieltä, että ta- 15245: vallista monenkertaisesti isomman setelimäärän liikkeessä 15246: olo vaikuttaa turmiollisesti maan rahalaitokseen, jota paitsi 15247: paperirnha:n lisätty liikkeelle laskeminen saattaa viedä suu- 15248: riin tappioihin, jos luottamus täihän rahaan häviää. Pank- 15249: kivaltuusmiesten mielestä oli suunniteltava sellaisia toimen- 15250: 2 1917.- V. M.- Esitys N:o 14. 15251: 15252: piteitä, että nykyään liikkees5ä olevien Suomen Pankin sete- 15253: lien määrä ei enään pääsisi kasvamaa.n ja että setelistö saa- 15254: taisiin vähenemään. Kokouksessaan 1 päivänä viime kesä- 15255: kuuta Pankkivaltuusmiehet katsoivat, että Suomen valtion 15256: olisi hankittav:a kotimainen laina ja ostettava täten saamil- 15257: laan varoilla Suomen Pankilta venäläisiä valuuttaobligatsio- 15258: neja. Jotta tällä lainalla tarkoitettu toimenpide saisi suu- 15259: remman kantavuuden, olisi laina, Pankkivaltuusmiesten mie- 15260: lestä, määrättävä tarpeellisen suureksi, väihintään 200,000,000 15261: markaksi. Tämän päätöksensä saattoivat-Pankkivaltuusmie- 15262: het kirjelmällä Suomen senaatin tietoon asiassa Eduskunnalle 15263: annettavan tarpeellisen esityksen aikaan saamiseksi. 15264: Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä onkin hallitus 15265: tehnyt ehdotuksen erityisen kotimaisen lainan ottamisesta 15266: Suomen valtion nimeen ja vastuulla, josta lainasta saamil- 15267: laan varoilla valtio ostaisi Suomen Pankilta esimerkiksi ve- 15268: näläisiä valuuttaobligatsioneja ja ostohintaa suorittaessaan 15269: siis vastaavasti vähentäisi Pankin setelistön määrää. 15270: Hallitus toivoo, rahamarkkinain nykyiseen tilaan kat- 15271: soen, tähän tarkoitukseen voitavan ottaa 200,000,000 mar- 15272: kan suuruisen lainan, joka o"betta.isiin kuoletuslainana enin- 15273: tään 50 vuoden maksuajalle ja viiden prosentin korolla, minkä 15274: ohessa obligatsionien ja kuponkien tulisi olla Suomessa vero- 15275: va.paita. Näillä ehdoilla ajattelee hallitus lainan voitavan 15276: sijoittaa tasakurssiin. 15277: Valiokunta on asiaa käsiteltyään sitä mieltä, että halli- 15278: tuksen esityksessä oleva ehdotus 200,000,000 markan valtio- 15279: lainan ottamisesta Suomen Pankin aseman va.hvistamiseksi, 15280: on esityksessä riittävästi perusteltu. Lainan realiseeraukseen 15281: ja lainaehtoihin nähden katsoo Valiokunta, että: laina olisi 15282: koetettava järjestä.ä pitkäaikaiseksi kuoletuslainaksi, enin- 15283: tään 50 vuoden maksuajalle ja viiden prosentin vuotuisella 15284: korolla Mkä oikeudella lainan tavallista lyhempiaikaiseen 15285: konverttaukseen. V aHokunta on kuitenkin kiinnittänyt 15286: huomiota siihen, että, paitsi puheenalaista 200,000,000 mar- 15287: kan lainaa, samoihin aik·oihin on pakko laskea liikkeelle 15288: myös ainakin 125,000;000 markan suuruinen laina kulkuiai- 15289: Laina Suomen Pankin aseman vahvistamiseksi. 3 15290: 15291: tosrahaston vahvistamiseksi, jonka lainan hallitus myös on 15292: suunnitellut otettavaksi enintään 50 vuod·en maksuajalle ja 15293: viiden prosentin koroll&. Koska pitkäaikaisten lainain sa- 15294: manaikainen ottaminen niin suureen määrään, kuin on näi- 15295: den lainojen yhteenlaskettu summa, saattaa tuottaa vaikeuk- 15296: sia, on Valiokunta ollut sitä mieltä, että, jos se lainaa rea- 15297: liseerattaessa havaitaan välttäJmättömäksi, osa Suomen 15298: Pankin vahvistamiseksi tarvittavaa lainaa voitaisiin ottaa 15299: lyhemmä;lle ajall-e, esimerkiksi viideksi vuodeksi. Tä- 15300: män samoin kuin muittenkin lainaehtojen määrääminen olisi 15301: annettava hallituksen ja Suomen Pankin hallinnon asiaksi, 15302: jolloin olisi otettava harkittavaksi, voitaisiinko ja missä 15303: määrin lyhytaikaiseksi määrättävästä lainaosuudesta suori- 15304: tettava korko asettaa alemmaksi kuin viisi prosenttia. 15305: Laina ja sen yhteydessä oleva rahasuoritus Suomen Pan- 15306: kin kanssa tilitettäisiin, kuten hallituksen esityksessäkin 15307: on ehdotettu, budjetin ulkopuolella, mutta Valiokunnan mie- 15308: lestä sen vuotuismaksut ja korkotulot olisi sopivimmin huo- 15309: mattava rahasäännössä, koska edellis·et tulevat edustamaan 15310: vakinaista va;ltion menoa, ja lainasta koituvat tulot vaki- 15311: naista valtiotuloa. 15312: Kaiken ylläsanotun nojalla Valiokunta siis ehdottaa 15313: Eduskunnan päätettäväk!si, 15314: että Eduskunta valtuuttaa hall#wksen otta- 15315: maan Soom,en valtion nimeen ja vastrwulla 15316: 200,000,000 '1Y/Jarkan S'lllUlrnM~en latinan ylempänä 15317: mainituilla ehdoilla, kä11tettäväksi Suomen Pan- 15318: kin aseman vahm:Stamiseksi tavalla, josta halli- 15319: tus, sovittuao,n asiasta Suomen P,ankin haUinnon 15320: TMnssa, tarkemmin määrää. 15321: 15322: Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 19:17. 15323: 15324: 15325: 15326: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohta:ja Gyl- 15327: ling sekä jäsenet Antila, Arajärvi, Fränti, H&llsten, Hiek- 15328: 4 1917. - V. ){. - Esitys N :o 14. 15329: 15330: karanta, E. Huttunen (osittain), Hiilkkinen, Isaksson, J. Ko· 15331: h.onen, Lahdensuo, LehokB~s, Luopajärvi, Raitanen, Saari- 15332: kivi, Salmi, Sillanpää, Talas, A. H. Virkkunen sekä vara- 15333: jäsenet Helenius-Seppälä (osittain), Jalonen, Komu (osit- 15334: tain), I.Jehmus, Paavolainen (osittain) ja Takala (osittain). 15335: 15336: 15337: 15338: 15339: Helsingissä, Suomen Senaatin kirje.paiUQssa,. 1917. 15340: 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 14. 15341: 15342: 15343: 15344: 15345: Suuren valiokunnan mietintö 15346: N :o 29 hallituksen esityksen ~ohdosta, joka 15347: kosikee valtiolainan ottamista Suomen Pankin 15348: aseman vahvistamisel(si. 15349: 15350: Suuri valiokunta. on, käsiteltyään edellämainitun asian, 15351: päättämyt yhtyä Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N :o 13 15352: olevarun ehdotukseen, 15353: 15354: että Eduskunta vaUuuttaa hallituksen otta- 15355: maan Suomen valtion nimeen ja. vastuulla 15356: 200,000,000 markan sut~ruisen lainan ylempänä 15357: mainituilla ehdoilla, käytettäväksi Suomen Pan- 15358: kin aseman vahvistamiseksi tavalla, josta halli- 15359: tus, sovittuaan asiasta Suomen Pankin hallinnon 15360: kanssa, tarkemmin määrää. 15361: 15362: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1917. 15363: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainos,sa, 1917. 15364: 1917. - Edusk. vast. -- Esitys N :o 14. 15365: 15366: 15367: 15368: 15369: Suomen Eduskunnan vastaus 15370: Hallituksen esitykseen valtiolainan ottamisesta 15371: Suomen Panltin aseman vahvistamiseksi. 15372: 15373: Eduskunta- on saanut vastaanottaa Hallituksen esityksen 15374: valtiolainan ottamisesta Suomen Pankin aseman vahvistami- 15375: seksi. 15376: Tästä esityksestä ovat Eduskunnan Valtiovarainvalio- 15377: kunta ja Suuri valiokunta kumpikin antaneet mietinnön, 15378: mutta Eduskunta, ei ole asiassa ehtiny't loppuun 1morittaa 15379: Valtiopäiväjärjestyksen säätämää toista käsittelyä. 15380: 15381: Helsingissä päivänä kuuta 1917 . 15382: 15383: 15384: 15385: 15386: .· 15387: --------------··--··--·----~ 15388: 15389: 15390: 15391: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1?17. 15392: 1917. - N:o 15. 15393: 15394: 15395: 15396: 15397: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 15398: yhdistyksiä koskevaksi laiksi. 15399: Elokuun 20 päivänä 1'906 annetulla pemstusl•ailla on Suo- 15400: men kansalaisille vakuutettu muun muassa oikeus edeltäpäin 15401: lupaa hankkimatta perustaa yhdistyksiä tarkoitusten toteut- 15402: tamista varten, jotka eivät ole vastoin lakia tai !hyviä ta:poja. 15403: Sitä vastoin puuttuu säännöksiä siitä, mitä tämän oikeuden 15404: käyttämisessä on noudatettava, mitkä säännökset sanotun pe- 15405: rustuslain mukaan olivat annattavat yleisen lain säätäruisestä 15406: voimassaoleva;ssa järjestyksessä. 15407: Vuosien 1905-1906 ylimääräisiUe valtiopäiville annet- 15408: tiin esityiksen ohella yllämainituksi perustuslaiksi myös esi- 15409: tys yhdistyksiä :koskevaksi laiksi, joka sisälsi tarkempia 15410: määräyksiä siitä, mitä yhdistymisoikeuden käyttä:misessä oli 15411: noudatettava. Valtiosäätyjen sen johdosta hyväiksymä laki- 15412: ehdotus ei kuitenkaan s·aavuttanut vahvi.stusta, vaan sai Se- 15413: naatti tehtäväkseen valmistaa uuden ehdotuksen esityks~ksi 15414: asiasta seuraaville varsinaisille valtiopäiville. Tätäkään Se- 15415: naatin ehdotusta ei kuitenkaan hyväksytty. Myöskin se 15416: ehdotus asetubeksi yhdistyks~stä, jonka vuoden 1911 valtio- 15417: päivät tehdyn ·eduskuntaesityksen johdosta hyväksyivät, jäi 15418: vahvistamatta. 15419: y,hdistyslain puutteessa on yhdistymisva·pauden käyttä- 15420: minen ollut riippuva hallinto- ja oikeusviranomaisten omak- 15421: sumasta käytännöstä, mikä ei ole ennättänyt vakaantua, vaan 15422: on ollut hyvinkin horjuvaa. Varsinkin hallinnollisessa suh- 15423: 1917-17 15424: N:o 15 15425: 15426: teessa on yhdistymisvapautta eri hallitussuuntien aikana kat- 15427: sottu voiltavan tulkita eri tavoin. Kun tällainen asiaintila 15428: on sekä kansalaisoikeuksien että oikeusjärjestyksen kannalta 15429: kokonaan ·epätyydyttävä, annetaan täten Eduskunnalle uusi 15430: esitys laiksi yhdistyksistä. 15431: Esitys rakentuu samoille ·perusteille kuin aikaisemmat 15432: asiaa koskevat ·ehdotukset ja on suureksi osaksi samansi•säl- 15433: töinen kuin vuoden 1911 valtio'Päivien hyväksymä ehdotus 15434: asetuksjjksi yhdistyksistä. Siihen tehdyt muutokset ovat ai- 15435: heutuneet lähinnä •py11kimyksestä saavuttaa tarpeellinen yh- 15436: denmukaisuus muun kotimaisen yhteisölainsäädänrnön uudis- 15437: tamis~ksi tehtyjen ehdotusten kanssa. 15438: Lakiehdotuksen ensimäiseen lukuun sisältyvät yhdisty- 15439: misvap.autta koskevat julkisoikendellis·et säännökset ovat pää- 15440: abiallisesti samat kuin vuoden 1<911 valtiopäivien hy- 15441: väksymässä ehdotukses:sa. Niinpä on pysytetty periaate, 15442: että yhdistyksiä, joiden tarkoituksiin kuuluu harjoittautumi- 15443: nen ampuma-aseiden käyttöön muuta kuin metsästystä var- 15444: ten, saa perustaa vain Senaatin ·luvalla.. Samoin on katsottu 15445: olevan paikallaan pysyttää määräys, että varsi:naisiin valtiol- 15446: lisiin yhdistyksiin saavat vain Suomen kansalaiset· kuulua, 15447: minkä peria.atteen ulkomainen lainsäädäntö yleensä ulottaa 15448: kaikkiin y hdistymsiin. 15449: Yihdistyksiä koskevissa yksityisoikeudellisissa suhteissa 15450: on enti:stä: tarkemmilla säännöksillä koetettu turvata sekä 15451: kolmannen miehen ·että yhd~styksen yksityisen jäsenen oi- 15452: keutta. Yrksityiskohtainen säännöstely koskee kuitenkin 15453: edelleen vain yhdistyksiä, jotka julkiseen yhdistysrekiste- 15454: riin tarpahtuvan merkinnän kautta tulevat itsenäisiksi 15455: oikeushenkilöiksi ja joissa jäsenet eivät henkilökohtai- 15456: sesti vastaa yhdistyksen nimiin tehdyistä sitoumuksista. 15457: Muut yhdistykset ovat yleisten sopimuksia koskevien velvoi- 15458: teoikeudellisten säännösten alaisia. 15459: N:o 15 3 15460: 15461: Asialliset muutokset yhdistysrekisteriä koskevaan kol- 15462: manteen lukuun aiheutuvat siitä että on katsottu yhdistysre- 15463: kist.erin täysin vastaavan tarkoitustaan vain silloin kuin se 15464: esiintyy yhtenä ja yhtenäisenä kokQ maalle, kuitenkin siten 15465: että paik:rulliset y;hdistykset sisältäviä luetteloja. pidetään kul- 15466: lakin paikkakunnalla erikseen. Sellaisen järjestelyn ]mutta 15467: saatetaan yhdistysrekisteri myös yhdenmukaisemmalksi kaup- 15468: parekisterin kanssa. 15469: Rangaistusmääräys on ulotettu myös siihen tapaukseen 15470: että rekisteriin me.rkityn yhdistyksen puolesta ,laiminlyö- 15471: dään ilmoittaa rekisteriin siihen merkityssä olosuhteessa ta- 15472: pahtunut muutos. Sellainen uhka, joka on kaupparekiste- 15473: riinkiin nälhden olemassa, on arveltu olevan tarpeen vwrsinkin 15474: kolmannen miehen oikeuden turva.amiseksi. 15475: Kun sekä julkis- että yksityisoikeudellisesti on tärkeätä, 15476: että kai!kki ne yhdis.tykset, jotka nimiinsä hankkivat oikeuk- 15477: sia tai sitoutuvat velvoituksiin, ovat yhdistysrekisteriin mer- 15478: kittyinä, on velvollisuus ilmoittautua rekisteriin merkittä- 15479: väksi ulotettu tämänlaatuisiin, ennen lain voimaanastumista- 15480: kin perusietimihin yhdistyksiin. Rekisteriin merkitseminen 15481: edellyttää tietenkin, että elleivät yhdistyksen säännöt ole 15482: sopusoinnussa tämän lain määräysten kanssa, ne ovat sellai- 15483: siksi muutettavat. 15484: Ehdotus, joka täten anneta.an Eduskunnan hyväksyttä- 15485: väksi, on näin kuuluva: 15486: 4 N:o 15 15487: 15488: 15489: 15490: 15491: Laki yhdistyksistä. 15492: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään 15493: täten: 15494: 15495: 1 LUKU. 15496: Yleisiä säännöksiä. 15497: 15498: 1 §. 15499: Semmoisen ta:rlkoituksen yhteistä toteuttamista varten, 15500: mikä ei ole vastoin ilakia tai hyviä tapoja, saa perustaa yh- 15501: distylksiä, noudattaen mitä tässä lla:issa ·säädetään. 15502: Tämän lain säämnökset eicvät kuitenikaan koske yht:een- 15503: . 15504: liittymiä semmoista toimintaa varten, joka tarkoittaa voiton 15505: taikka muun välittömän taloudellisen ansion hankkimista 15506: siihen osallisille taikka joka muuten on pääasiallisesti ta- 15507: loudellista laatua, eivätkä yhdistyksiä, jotka lainsäädäntö- 15508: toimenpitein erityisiä tarkoituksia varten järjestetään. 15509: Uskontokunnista olkoon voimassa, mitä niistä erikseen 15510: säädetään. 15511: 2 §. 15512: YhdistYksiä, joiden tarlmituksiin kuuluu harjoittautumi- 15513: nen ampuma-aseiden käyttöön ja jonka eivät o~e olemassa ai- 15514: noastaan metsästystä ja. metsästyshoitoa varten, ei vo.i perus- 15515: taa ilman Senaatin lupaa. 15516: 15517: 3 §. 15518: Yhdistyksen jäsenenä saattaa olla sekä. yksityinen hen- 15519: kilö että yhteisö taikka säätiö. 15520: N:o 15 5 15521: 15522: 4 §. 15523: Yhdistyksessä, jonka varsinaisena tarkoituksena on val- 15524: tiollisiin asioihin vaikuttaminen, eivät saa oHa jäseninä muut 15525: kuin Suomen kansalaiset taikka yhdistykset, joissa on ai- 15526: noastaan sellaisia jäseniä; älköön myöskään yhdistyksen tar- 15527: koitus käsittäkö niitä oikeuksia, jotka kuuluvat yksinomaan 15528: julkiselle viranomaiselle. 15529: 15530: 5 §. 15531: Yhdistyksen jäsenistä on pidettävä luetteloa. 15532: 15533: 15534: 2 LUKU. 15535: RekisteTiin meTkityistä yhdistyksistä. 15536: 15537: 6 §. 15538: Kun yhdistys, j'oka on aiottu reikisteriin merkittäväksi, 15539: perustetaan, on siitä tehtävä päivämääräUä varustettu sopi- 15540: muskirja, sisältävä y\hdistyksen säännöt, ja on sopimuskirja 15541: vä~intään kolmen yhdistyksen jä;seneksi ai'kovan henkilön 15542: a:llekirjoitettava. 15543: 15544: 7 §. 15545: Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 15546: 1) yhdistyksen nimi; 15547: 2) se tämän maan kunta, joka on pidettävä yhdistyksen 15548: koti paikkana; 15549: 3) yhdistyksen tarkoitus ja sen toiminnan laatu; 15550: 4) mimä ~hdoilla yhdistylkseen voi liittyä jäseneksi ja 15551: jäsen voidaan siitä ·erottaa sekä kenen asiana on uuden jäse- 15552: nen ottaminen taikka jäsenen erottaminen; 15553: 5) onko jäsenen suoritettava yhdistykselle maksuja ja 15554: niiden suuruus tahi miten se määrätään; 15555: 6 N:o 115 15556: 15557: 6) miten yhdistyksen hallitus on jä.I'jestettävä ja kuinka 15558: :pitkäksi ajaksi sen jäsenet on valittava; 15559: 7) milloin tiliDIPäätös on tehtävä ja miten tilejä ja yhdis- 15560: tyksen ha.llintoa on ta:r'kastettava; 15561: 8) milloin vuosi'kokous on :pidettävä; 15562: 9) millä tavalla yhdistys on kutsuttava koolle ja miten 15563: muut tiedonannot on yhdistyksen jäsenitle toimitettava; 15564: sekä 15565: 10) miten yhdistyksen varat on käytettävä, kun yhdis- 15566: tys purkautuu tai lakkautetarun. 15567: 15568: 8 §. 15569: Ylhdistys ilmoitetaan yhdis.tysrekisteriin merkittäväksi 15570: sillä t:ava1la kuin 3 luvussa sääldetään. 15571: Jos yhdistyksen sääntöjä muutetaan tai.mka ne hallituk- 15572: sen jäsenet, jotka. ovat oikeutetut kirjoittamaan yhdistyben 15573: nimen, vaihtuvat, on siitäkin tehtävä ilmoitus yhdistysrekis- 15574: teriin merkittäväksi. 15575: 15576: 9 §. 15577: Rekisteriin merkitty yhdistys voi nimiinsä saavuttaa oi- 15578: keuksia ja telhdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata. 15579: Elinkeinoa tahi muuta ansiotoimintaa saa yhdistys har- 15580: joittaa ainoastaan sikä:li kuin sen säännöissä on määrätty. 15581: 15582: 10 §. 15583: Yhdi·styksen jäsenet eivät vastaa mieskohtaisesti yhdis- 15584: tyksen sitoumuksista. 15585: 15586: 11 §. 15587: Yhdistyksen jäsenellä on oikeus koska hyvänsä erota 15588: yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle 15589: tahi sen puheenjohtajalle taikka myös suullisesti yhdistyk- 15590: N:o 1'5 7 15591: 15592: sen kokouksen pöytäkirjaan. Yhdistyksen säännöissä voi- 15593: daan kuitenkin määrätä jokin irtisanomisaika, enintään 15594: vuosi. 15595: Jäsenen erottua tahi tultua erotetuksi raukeavat myös ne 15596: velvoitukset, joihin hän yhdistykseen liittymällä on sitou- 15597: tunut, paitsi mitä tulee jo maksettaviksi joutuneisiin tahi 15598: määrätyksi ajaksi luvattuihin maksuihin. 15599: Jos jäsen kuolee, älköön hänen kuolinpesänsä olko vas- 15600: tuunalainen muista kuin suoritettaviksi joutuneista mak- 15601: suista yhdistykselle. 15602: 15603: 12 §.. 15604: Yhdistyksen päätäutöoikeutta käyttävät yhdistyksen ko- 15605: kouksessa läsnä olevat jäsenet. 15606: 15607: 13 §. 15608: Yhdistyksen kokouksessa älköön jäsen ottako osaa sem- 15609: moisen kysymyksen ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen 15610: etunsa voi joutua ristiriitaan yhdistyksen edun kanssa; älköön 15611: myöskään hallituksen jäsen ottako osaa tilintarkastajan vaa- 15612: liin. 15613: Yhdistyksen kokouksesta olkoon muuten vOimassa, mi- 15614: käli ei säännöissä ole toisin määrätty: 15615: että jokaisella yhdistyksen jäsenellä on kokouksessa 15616: äänioikeus; 15617: että jäsenellä on ainoastaan yksi ääni; 15618: että jäsenen äänioikeutta ei voi asiamies eikä edusmies 15619: käyttää; 15620: että yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jonka 15621: hyväksi useimmat äänet on annettu; 15622: että äänten ollessa tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta 15623: muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheen- 15624: johtaja on yhtynyt; sekä 15625: 8 N:o 16 15626: 15627: että päätöstä sääntöjen muuttamis·esta taikka yhdistyk- 15628: sen purkamisesta pitää, jotta se pääsisi voimaan, kannattaa 15629: vähintään kolme neljännestä kaikista äänestyksessä anne- 15630: tuista äänistä. 15631: 15632: 14 §. 15633: Yhdistyksen kokouksessa älköön tehtäkö päätöstä sään- 15634: töjen muuttamisesta tahi yhdistyksen ]Jurkamisesta taikka 15635: kiinteimistön ostamisesta, myymisestä tahi kiinnittämisestä, 15636: ellei sellaista asiaa ole kutsumuksessa erittäin mainittu. 15637: Päätöksistä, jotka tehdään yhdistyksen kokouksessa, on 15638: laadittava pöytäkirja, joka on joko yhdistyksen itsensä 15639: hyväksyttävä tahi vähintään kahden kokouksessa läsnä 15640: olleen yhdistyksen jäsenen tarkistettava ja oikeaksi todis- 15641: tettava. 15642: 15643: 15 §. 15644: Yhdistyksen kokouksessa tehty ]Jäätös, joka loukkaa kol- 15645: mannen miehen oikeutta taikka ilman jäsenen omaa suostu- 15646: musta vähentää !hänelle vakuutettua erityistä etua yhdistyk- 15647: sessä taikka hänen yhdenvertaisuuttaan muihin yhdistyksen 15648: jäseniin nähden, olkoon mitätön. 15649: Jos hallitus tahi sen jäsen taikka yhdistyksen jäsen muissa 15650: kuin 1 momentissa mainituissa tapauksissa katsoo, että yh- 15651: distyksen kokouksessa tehty päätös ei ole asianmukaisessa 15652: järjesty:ksessä syntynyt taikka muuten on lain taikka yhdis- 15653: tyksen sääntöjen vastainen, eikä ole siihen myöttävaikut- 15654: tanut, olkoon oikeutettu moittimaan sitä haasteella, joka on 15655: yhdistykselle toimitettava kuuden kuukauden kuluessa siitä 15656: kuin päätös tehtiin. 15657: Kun moitelranne on pantu vireille, määrätköön tuomio- 15658: istuin, milloin syytä siihen on, .ennenkuin asia lopullisesti 15659: N:o 1'5 9 15660: 15661: ratkaistaan, että moitteenalaista päätöstä ei ole täytäntöön- 15662: pantava ~kä ilmoittakoon, jos asia on sellainen, että se on 15663: yhdistysrekisteriin merkittävä, siitä rekisteriviranomaiselle. 15664: Milloin yhdistyksen hallitus tahtoo nostaa moitekanteen, 15665: on yhdis'tys viipymättä kutsuttava koolle valitsemaan edus- 15666: tajaa yhdistyks·en puolesta vastaamaan. 15667: 15668: 16 §. 15669: Yhdistyksen kokous on, ellei säännöissä toisin määrätä, 15670: pidettävä, kun vähintään kymmenes osa yhdistyksen koko 15671: jäsenluvusta sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjalli- 15672: sesti vaatii. Ellei hallitus ole kutsunut koolle säännöissä 15673: määrättyä kokousta, on sama oikeus jokaisella yhdistyksen 15674: jäsenellä. 15675: Jos yhdistyksen hallitus ilman laillista syytä kieltäytyy 15676: noudattamasta tällaista. vaatimusta, oikeuttakoon kuver- 15677: nööri sen tahi ne, jotka ovat vaatimuksen esittäneet, itse kut- 15678: sumaan ylli.distyksen koolle. 15679: 15680: 17 §. 15681: Yhdistyksen edustajana on se tahi ne henkilöt, jotka yh- 15682: distyksen hallituksena hoitavat sen asioita. Vajavaltainen 15683: älköön kuitenkaan edustako yhdistystä kolmatta miestä vas- 15684: taan tahi viranomaisen edessä. 15685: Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, saavatko ja 15686: missä määrin yksi tai useammat hallituksen jäsenistä, ilman 15687: toisten myötävaikutusta, taikka muut määrätyHä tehtäviä 15688: varten valitut luottamusmiehet toimia yhdistyksen puolesta. 15689: Haaste tahi muu viranomaisen käsky kuin myös muut tie- 15690: donannot on katsottava tulleen hallitukselle, kun joku sen 15691: jäsenistä, joka on oikeutettu kiTjoittaiDlaan yihdistyksen m- 15692: men, on säädetyssä järjestyksessä saanut ne tiedokseen. 15693: 10 N:o 11.5 15694: 15695: Hallitus älköön muutoin kuin yhdistyksen kokouksen eri- 15696: tyisen päätöksen nojalla myykö tahi kiinnityttäkö yhdistyk- 15697: sen kiinteätä omaisuutta. 15698: 15699: 18 §. 15700: Hallituksen tulee lain ja yhdistyksen sääntöjen s·ekä 15701: yhdistyksen kdkouksen antamain ohjeiden mukaa;n huolelli- 15702: sesti hoitaa yhdistyksen asioita. 15703: Hallituksen jäsen voidaan, vaikka se aika, joksi hän on 15704: valittu, ei ole loppuun kulunut, yhdistyksen kokouksen rpää- 15705: töksellä toimestaan erottaa. 15706: 15707: 15708: 19 §. 15709: Hallituksen jäsen ja muu yhdistyksen toimihenkilö vas- 15710: tatkoon siitä vahingosta, jonka hänen huolimattomuutensa 15711: taikka lakia tahi yhdistyksen sääntöjä vastaan sotiva toi- 15712: mensa on yhdistykselle tuottanut. Jos vahinko on usea;mpien 15713: tuottama, vastatkoon ku:kin omasta ja toistensa rpuolesta. 15714: 15715: 15716: 20 §. 15717: Yhdistyksen puo·lesta annettavan allekirjoituksen tulee, 15718: jotta se olisi yhdistystä sitova, sisäJltää yhdistYksen täy- 15719: dellinen nimi Ja allekirjoittajan omakätinen nimikirjoitus. 15720: 15721: 21 §. 15722: Virallisen syyttäjän tahi yhdistyksen jäsenen vaatimuk- 15723: sesta voi tuomioistuin julistaa yhdistyksen lakkautetuksi, 15724: jos yhdistys toimii vastoin lakia tai hyviä tapoja taikka yh- 15725: distyksen säännöissä määrättyä tarkoitusta. 15726: Milloin kysymyksessä on IJienempi rikkomus, harkitkoon 15727: oikeus, onko yhdistyksen hallitusta ainoastaan varotettava. 15728: N:o 15 11 15729: 15730: Jos tuomioistuin on julistanut yhdistyksen lakkaute- 15731: tuksi, on y'hdis~yksen toiminta heti keskeytettävä. Milloin 15732: ei tuomioistuin toisin määrää, srua'koon kuitenkin yhdistyksen 15733: silloinen hallitus, kunnes ylemmäm oikeuden päätös annetaan, 15734: yhdistyksen puolesta harjoittaa semmoista elinkeinoa, jota 15735: yhdistys on harjoittanut, ja muutoin hoitaa sen 'Omaisuutta. 15736: 15737: 2r.>-· §. 15738: Kun tuomioi·stuin julistaa yhdistyksen lakkautetuksi, 15739: määrätköön samalla yhden tahi useamman !henkilön sehit- 15740: tämään yhdistyksen pesän. 15741: Jos yhdistys muulla tavalla purkautuu, olkoot hal:lituk- 15742: sen jäsenet selvitysmiehinä, jollei yhdistys ole yhtä tahi 15743: useam'rpllia selvitysmiestä erittäin määrännyt. 15744: Selvitysmies o}koon oikeutettu pyytämään vuosihaas- 15745: tetta tuntemattamille velkojilrre. 15746: Ennenkuin yhdistyksen kaikki velka on maksettu, älköön 15747: yhdistyksen varoja käytettäkö tarkoitukseen, joka yhdistyk- 15748: sen purkautumisen varalta on määrMty. 15749: ) 15750: 15751: 15752: 15753: 15754: 23 §. 15755: Jollei yhdistyksen jäsen tyydy toimen'rpiteeseen, johon 15756: selvity·smies on ryhtynyt, saakoon sitä moittia tuomiois- 15757: tuimessa ennenkuin vuosi on kulunut selvityksen loprpuun 15758: saattamisesta. 15759: 24 §. 15760: Jos yhdistys purkautuu, la'klkautetaan tai•mka sen omai- 15761: suus luovutetaan konkurssiin, on siitä tehtävä i!lmoitus yh- 15762: distysrekisteriin merkitsemistä varten. Se1lainen ilmoitus 15763: on tuomioistuimen tehtävä, paitsi milloin yhdistys on itse 15764: päättänyt purkautua. 15765: 12 N:o 15 15766: 15767: 15768: 3 LUKU. 15769: YhdistJ;srekisteriin merkitsemisestä. 15770: 15771: 25 §. 15772: Yhdistysrekisteriä, ikoko maaHe yhteistä, pitää se virasto 15773: Helsingissä, jonka Senaatti siihen määrää. 15774: 15775: 26 §. 15776: Ilmoitus yhdistysrekisteriin on kaupungiss·a maistraa- 15777: tille ta~kka järjestysoikeudelle ja maaUa sen 'Pai'kkakunnan 15778: kruununvoudille, jossa Y'hdistyksen kotipaikka on oleva, 15779: taikka myös suorastaan rekisteriviranomaisel!le kirjallis·esti 15780: tehtävä. Tämä ilmoitus, joka voidaan myös postin kautta 15781: lähettää, on yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan allekir- 15782: joitettava ja on siihen liitettävä yhdistyksen perustamista 15783: '.roskeva sopimuskirja .sekä selvitys siitä, kuka tahi kutka hal- 15784: lituksen jäsenistä ovat oikeutetut mei'kitsemään yhdistyksen 15785: mm en. 15786: Ilmoituskirjaa ynnä siihen kuuluvia liitteitä on iaa;dit- 15787: tava kolme kappaletta, ja on yksi niistä säilytettävä sen vi- 15788: ranomaisen luona, jolle ilmoitus tehtiin, ja muut, jos ilmoi- 15789: tus on tehty •paikallisviranomaiselle, heti lähetettävä rekis- 15790: teri viranomais·elle. 15791: 27 §. 15792: Jos yhdistys säädetyssä järjesty'ks·essä on ilmoitettu re- 15793: kisteriin merkittäväksi ja sen säännöt ovat niin laaditut, ikuin 15794: 2 luvussa on sanottu, eikä niiden sisällys ole vastoin tämän 15795: lain määräyksiä, sekä jos yhdistys nimeltään selvästi eroaa 15796: ennen rekisteriin merkityistä yhdistyksistä, on rekisteriin 15797: merkitseminen heti toimitettava. Sen jälkeen on rekisteriin 15798: merkitsemisestä ynnä sen ajasta viipymättä ilmoitettava sille 15799: N:o 15 13 15800: 15801: paikaHisviranomaisell[e, jolle ilmoitus on tehty taikka olisi 15802: voitu tehdä, sekä samalla, jos ilmoitus on tehty suoraan re- 15803: kisteriviranomaiselle, toinen kapiJale asirukirjoista rpaikallis- 15804: viranomaiselle lähetettävä. Päätös rekisteriin merkitsemi- 15805: sestä on kirjoitettava kolmannelle kaiJpaleelle ja on s·e sen vi- 15806: ranomaisen kautta, jolle ilmoitus on tehty, toimitettava ha- 15807: kijalle. 15808: Jos rekisteriviranomainen havaitsee Laillisen esteen re- 15809: kisteriin merkitsemistä vastaan, on syyt siihen päätöksessä 15810: mainittava ja asiakirjat hakijaUe ed·ellisessä momentissa 15811: mainitulla tavalla palautettava. 15812: Jos hakija ei tyydy 'Päätökseen, orkoon oikeutettu hake- 15813: maan siihen muutosta Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa 15814: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kun hän sai pää- 15815: töksestä tiedon. 15816: Yhdistyksen rekisteröiminen on toimitettava maksutto- 15817: masti. 15818: 15819: 28 §. 15820: Yhdistyksestä on rekisteriin merkittävä: 15821: 1) yhdistyksen nimi, kotiparkka, tarkoitus ja toiminnan 15822: laatu; 15823: 2) kuka tahi kutka hallituksen jäsenistä ovat oikeutetut 15824: merkitsemään yhdistyksen nimen ja näiden kotipaikat; sekä 15825: 3) millä tavalla yhdistys on kutsuttava koolle ja muut 15826: tiedonannot 'sen jäsenille toimitettava. 15827: Mitä edellä on määrätty rekisteriin merkittävä;ksi, on 15828: myös rekisteriviranomaisen toimesta kuulutettava virallisessa 15829: rekisterilehdessä. 15830: Kun yhdistys on merkitty te'kisteriin, lisätään sen nimeen 15831: sanat ,rekisteröity yhdistys" tahi ,registrerad förening" 15832: taikka näiden sanojen lyhennykset ,r. y." tai ,r. f." 15833: 14 N:o 115 15834: 15835: 29 §. 15836: Mitä 2'6, 27 ja 28 § :ssä on säädetty, olkoon noudatet- 15837: tava myöskin 8 § :n 2 momentissa mainittuihin muutoksiin 15838: s,ekä yhdistyksen purkautumisen rekisteriin merkitsemiseen 15839: näihden. 15840: 15841: 30 §. 15842: Mitä täJmän lain mukaan on yhdistysrekisteriin merkitty 15843: ja asianmukais.esti kuulutettu, on katsottava tuHeen kolman- 15844: nen miehen tiedoksi, ellei asianhaaroista käy selville, ettei 15845: hän ole sitä tiennyt eikä ollut velvollinen tietämään. 15846: Ennen sellaista kuuluttamista äilköön s,eikkaa, joka on tahi 15847: olisi pitänyt olla ilmoitettu, lainvoimaisesti käytettäkö ke- 15848: tään muuta !kuin sitä vastaan, jolla näytetään olleen siitä 15849: tieto. 15850: 15851: 31 §. 15852: Yhdistysrekisteri s,ekä vaikallisviranomaisten rekisteriin 15853: merkity1stä yhdistyksistä pitämät luettelot ynnä niihin kuu- 15854: luvat asiakirjat ovat julkisia ja pidettävät ika:i'kkien nähtä- 15855: vinä. Otteita niis,tä anneta•an pyydettäessä säädetystä mak- 15856: susta. 15857: Joka krutsoo yihdistyksestä ·re'kisteriin tehdyn merkinnän 15858: Ioukkaavan oikeuttaau, olkoon oikeutettu nostamaan kanteen 15859: sen kumoamiseksi yhdistystä vastaan sen kotipaikan alioi- 15860: keudessa. Jos tuomioistuimen päätös aiheuttaa muutoksen 15861: rekisteriin tehdyssä merkinnässä, tulee tuomioistuimen il- 15862: moittaa siitä rekisteriviranomaiselle. 15863: Tarkempia määräyksiä rekisterin sekä 1 momentissa mai- 15864: nittujen luettelojen laatimisesta ja pitämisestä antaa Senaatti. 15865: N:o 15 15 15866: 15867: 15868: 4 LUKU. 15869: Rekisteriin merkitsemättömistä y hdisty ksistä. 15870: 15871: 32 §. 15872: Yhdistys, joka ei ole rekisteriin merkitty, ei voi nimiinsä 15873: saavuttaa oikeuksia tahi tehdä sitoumuksia eikä kantaa tahi 15874: vastata. 15875: Jos tehdään sitoumus yh:disty~sen 'PUolesta, joka ei ole 15876: r·ekisteriin merkitty, niin ne, jotka ovat sitoumuksen tehneet, 15877: vastatkoot siitä niinkuin muusta v~lastaan ku<kin omasta ja 15878: toistensa puolesta. Sellaisesta sitoumuksesta eivät yhdistyk- 15879: sen muut jäsenet vastaa. 15880: 33 §. 15881: Rekisteriin merkitsemättömän yhdistyksen 1laik'kautt311lli- 15882: sesta oll,koon soveltuvilta kohdin varmassa, mitä yl·em:pänä 15883: 21 §:ssä on sanottu. 15884: Vaatimusta sellaisen yhdistyks·en lakkauttamisesta ajet- 15885: takoon yhdistyksen hallitusta tahi yhdistyksen jäsentä tahi 15886: jäseniä vastaan. Asianoma;inen juttua käsittelemään on sen 15887: :Paikkakunnan tuomioistuin, missä vastaajalla tahi, jos vas- 15888: taajia on useampia, jollakulla heistä on asunto ja lkotipaiikka. 15889: 15890: 5 LUKU. 15891: Erinäisiä määräyksiä. 15892: 15893: 34 §. 15894: Joka, tietäien, että tuomioistuin on jullistanut yhdistyksen 15895: Lakka u tetuksi, 15896: muissa kuin 21 §:n 3 momentissa ja 2,2 §:ssä mainituissa 15897: tapauksissa edustaa yhdistystä tahi toimii sen puolesta, 15898: taikka ottaa uusia jäseniä yhdisty-kseen, 15899: 16 N:o 115 15900: 15901: tarkka toimeenpanee la:kkautetun yhdistyksen kokouksen 15902: tahi muuten jatkaa sen toimintaa, 15903: rangaistakoon enintään kolmensadan markan sakoilla. 15904: Saman rangaistuksen alainen olkoon se, joka laiminlyö 15905: velvollisuuden rekisteriin merkitsemistä varten ilmoittaa 15906: 8 § :n 2 momentissa mainitut muutokset tahi yhdistyksen 15907: 'PUrkautumisen. 15908: 15909: 35 §. 15910: Tämän lain voimaanastuessa toimiva yhdistys, joka on 15911: nimiinsä hankkinut oikeuksia tahi sitoutunut velvoituksiin, 15912: on 34 § :ssä säädetyn sakon uhaJlla vuod•en kuluessa Iain voi" 15913: maanastumisesta lukien siinä sä·äJd.etyssä järjestyksessä ilmoi- 15914: tettava yhdistysrekisteriin merkittäväksi. 15915: 15916: 15917: 15918: 15919: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 15920: 1917.- V. M.- Esitys N:o 1o. 15921: 15922: 15923: 15924: 15925: Lakivaliokunnan mietintö 15926: N:o 12 hallituksen esityksen johdosta, joka si- 15927: sältää ehdotuksen laiksi yhdistyksistä. 15928: 15929: Eduslk:unta on Lakivaliloikunltaan vallmistJeltaNa:ksi lä.het- 15930: tälnyt edellä mainitun es~tyksen. 15931: 15932: 15933: Lausunlto-, ko!koon!fru'mis- ja yhdis'tymh;wapaudlesta 20 15934: päilvänä elokuuta 1906 amnetUiSisa 'l'aiSM säädetään perustu. 15935: lain voimailila, muun mua•ssa, e'ttä Su<omen kamslalaisilla on 15936: oilreu'S edeltäJpäin lupaa hankkima& perustaa Jllhdisty!ksiä 15937: taxkoitusten toteuttami·s;ta va.rten, jotka eivät dle v'astoin la- 15938: kia ta]' hyviiä tapoja, ja eitä ·säännöksiä ,siitä, mitä ltämän 15939: 'O~'keuden· 'käyttälmisessä on IllOudatettava, amn•etaan ylei'sell 15940: lain sääJtä;mi:Siestä v.oimrussa o[evassa ,järj:estybes'Sä. 15941: Vuosien 1905-1906 ylim•ääräisil% valti0Jiäivi11ä annet- 15942: tiinkin V al'ti'OsääJdyiUe edellä!mainittua lakia kookle!vam esi- 15943: tyksen ohella .esitys, jolka srsällsi tarlkemrpia määräy'klsiä siitä, 15944: mitä yhdistymisoi'keuden käytltämisessä oli noudatettava. 15945: Valtiosäätyjan sen jo!hdiosta 'hyväksymä 'laki ylhdisty'ksistä 15946: ei kuitenkaan saavuttanut vahvistusta. Laki'va1iokunnan ooi• 15947: silla va•ltiopäivillä vuonna 1908 tehdyn edus·kuntaesityksen 15948: johdosta valmistama 1lalkiehdotus ei leniThättänyt tulla eduskun- 15949: nassa lopullisesti .käsitetlyksi. Se ehdotus asetukse'ksi yh- 15950: distyksistä, jonka Eduskunta iVuonna 1911 tehdyn eduskun- 15951: taesityksen johdosta 'hYiYäksyi, jäi taas vwhvistamatta. Esillä 15952: oleva hallituksen EdThskunnaile n;yt antama esitys rakentuu 15953: samoiUe perusteilla kuin a:ika]semmat asiaa koskevat ehdo- 15954: tukset. 15955: 2 1917.~ :-V. M.- Esitys N:o 15. 15956: 15957: 15958: E'sitykslen säännökset rova~ luonteeltaan osaiksi julki·wi- 15959: keud~lisia, osaksi yksityisoikeuden allaan kuuluvia. 15960: Ensiksimainittuun ryhmään 'kuuluvat ne säännökset, joi- 15961: den tarik!oituksena on toiselta puolien taata. kansa~.aiS1i.Ue yh- 15962: distymisva.paus, toiselta puolen turvata yhteiskuntaa niiltä 15963: vaaro~lta, jotlka. sitä voivat uhata. y~hdistymisvapaudem.· vää- 15964: rinkäyttämisestä. Lalcie'hdotuksen 1 § :ssä on siten yleis- 15965: lu'On'toinen säännös !Siitä, et'tä yhdistyksiä saa perustaa nou- 15966: dattaen mitä laissa säädetään. Sen ohessa pykälässä määritel- 15967: lään, minkälaisia yhteenliittymiä .lalki ei ole tarilmitettu kos- 15968: kemaan. Näitä ovat ne ylhteenliittymät, jotka ovat asetta- 15969: neet ans:ailtsemistoiminnan päätehtäväk'seen, ja yhdistykset, 15970: j·otka lainsäädäntötJoimenpitein erityisiä tarkoituksia var'tlen 15971: järjestetään, sekä uskontolkunnart. Viimemainittuja lukuun- 15972: ottamatta kuuluvat niinmuodoin lalkiehdJotuksen a.laan yleen- 15973: sä aatteellisia tarkoituksia varten aiotut yhdistykset. Laki- 15974: ehdotuksen 2 § muodostaa poi'l&eulksen yhdistymi'svatpauden 15975: periaatteesta. Semmoisia yhdistyksiä, joiden tarkoitukseen 15976: 'kuuJluu harjoittamtuminen ampuma-ruseiden käyttöön ja jotka 15977: eivät ol1e O'lemassa ainoastaan m.ets<ä)stystä ja metsästyshoi- 15978: toa var!tlen, ei nimittäin sanotun pyikälän mu'kaan vtofda pe- 15979: rustaa ~man Senaatin lupaa. Y!leisenä sääntönä 3 §:ssä lau- 15980: sutaan, että jäsenenä yhdistyksessä saa olla selkä yik·sityinen 15981: henki'lö että myöskin yhteisö tai:k;ka sä'ättiö, mutta rajoite- 15982: taan tätä sääntöä 4 § :ssä siten, että yhdistylkSie'Ssä, jlon'ka 15983: var~inaistena tarkoituksena ron v~tiollisiin asi•oihin vaikutta- 15984: minen, eivät saa .oUa jäs~ninä muut kuin Suomen kansarlai- 15985: set taikka yhdistykset, j·oissa on ainoastaan sellaisia jäseniä. 15986: Tärkeän julkisoikeudemisen säännö\ksen sisältää 21 §, jok'a 15987: määrää, että toomioistuin voi jullistaa. yhdisltyks•en laikkaute- 15988: tukrsi, jtos yhdistys toiilliii vastoin lakia tai hyviä tapoja 15989: taffilka yhdistyksen säännöissä määrättyä tarkoituS/ta.. 15990: Yksityisoikeude'llista luonnetta ovat ne lakiehd1otu'ks!m 15991: säännöksrelt, jotJra järjestävät yhdist:yiksen suhteen lrolman- 15992: teen mieheen sekä yhdr:stykslen sisäiset olot. Vakiintuneen 15993: oikeuskäsityksen mukaan eivät yhdistyksen jäsenet yleensä 15994: olre mi:eskohtai·sesti vastuussa yhdisltyksen sitoumulksista. 15995: Laki yhdistyk:sistä. 3 15996: 15997: Tämä on la'usu'ttu la!kiehdlo~u!ksen 10 § :ssä. Näin oill!en on 15998: myös 11 .§:ssä voitu säätää, että jäsen yleensä v,Oi klos:ka hy- 15999: vänsä erota yhdistyksestä. Yh'täJpitälvästi sen kans'sa, mitä 16000: on säädetty osakeyhtiöistä ja osuuskunnista, tulee esityksen 16001: mukaan yhdistYksen, saaJVuttaa!kseen 'Oi'lreusklellip1oisuud!en, 16002: kirjoiitautua julkiseen rekisteriin (9 §), jo1laista on pidet- 16003: tävä kollm maal'l.e yhteis!tlä (25 §). , Nouda!t'ta,en n. s. norma- 16004: tiivijärjestelmää, jonka mukaan rekisteriin kirjoittamista 16005: ei käy epäämin<en, jiQS y hdist;Yksten säännöt on vab:n~s'bettu 16006: määrättyj:en laissa mainittuJen ohj;eide:n :mulkaisesti, sääde- 16007: tään 27 § :ssä että, jos Y'hdisty'ksen säännö't on laadittu niinr 16008: ik:uin lakiehdotukslen 2 luvussa sall'otaan eikä niiden sisäl!J.ys 16009: muuten!kaa:n ,olle vas'tJoiin .saniottua la:kia ja i[tmoitus rekisteriin 16010: 'kirjoittamisesta sen •Qihles:sa on säädetyssä järjestyksessä tehty, 16011: ·on rekisteriin kirjoittaminen heti toimitettava. Rekisteriin, 16012: jonka pitää olil31 'kaikki;en nähtävänä, on tM'löin merkittävä 16013: eräät 28 § :ssä määrätyt tied1ot yhdistyksestä. . 16014: Kun yhdisty:s,on relkisteriin kirj;oHettu, on ~se, kuten ede1lä 16015: on sanottu, oikreuslk\elpoi:nen. Tämä ilmenee ·esitY'ksen 9 § :stä, 16016: jrossa lausutaan, että re'kistleriin merkitty yhdistys VIOi ni- 16017: miinsä saavuttaa oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kan- 16018: taa ja rva,stata. Rekisteriin metkitsemärttämäJllä yhdistyk- 16019: sdlä ei dl!e oilmuskel,p·oisuutta ,(32 §). Ne, jot'ka täl'laisen 16020: yhdistyksen puolesta telrevält sitoumuksen, vastaavat siitä 16021: !kukin omasta ja toistensa puo1esta. Tä!l~a~stJen yhdistysten 16022: sisäistälkään elämää ei ole ka.tS<>ttu trurvittavan erityisin sään- 16023: nöksin järjestää, vaan -on jäs.enten kre~inäinen suhd'e järtetty 16024: riippuva.ksi heidän välisl(lsiään srapimukisesta eli siis yhdis- 16025: tyksen säännöistä. Esityksessä ei sen vuoksi olekaan, edel- 16026: 'läm'ainiituja sää'nnöksiä l~uunottamatta, tälilaisista yhdis- 16027: ty:ksistä muita määräyksiä kuin että niiden lakkauttamistesta 16028: on sovel'tuvilta · 'kohdin 'Voimassa, mitä relkislteriin kirjoite- 16029: tusta yhdi1sty!ks.estä on säädetlty, minlkä ohiessa, mainitaan 16030: ik:eitä vasilaan ja mis,sä tuomioistuirrnes:sa vaatimus rekiste- 16031: riin merkitsemä'ttömän yhdistyksen lakkauttamis1e1sta on ajeJt-. 16032: taiVa (33 §). 16033: 4 1917.- V. M.- Esitys N:o 15. 16034: 16035: Oilloousloeilpoisella yh'disltylksellä täytyy dlla orgaaneja, 16036: jtotkw tioimirv'ai sen puoll<eglta. Näimä orgaa:nit O'V'at yhdis:twk- 16037: s'en kokous ja hallitus eli jolht.aku>nta. Ylhdistylksen ltdkou.s 16038: käy11tää yhdilstylk.sen jäJsenten päätäntöoillroeu<tta yhdistYksen 16039: asioissa (12 §). Yhdistyiksen edustaJana lrolmatta milestä ja 16040: ylkisityistä j.äJsentä vasltaam on 17 §:n mukaan ylhdistyben 16041: johrbcikunta. EI~ei sään:.nöissä nilm:enomaan olle jl()htokunnan 16042: tlehtävis1Jä roi.sån määlrätty, tullee sen jälseniflen to.ilmia yhtei~ 16043: sesti, kuitenkin niin, että haaste tai muu viranomaisen käsky 16044: on katsottava tulleen johtokunnan tietoon, kun joku sen jäse- 16045: nistä, j-oka on oikeutettu kirj·oitta:ma•an yhdistyksen nimen, on 16046: saanut sen tiedokseen. J·dh1Jokunnan toimivaltaa voidaan tie- 16047: tenkin ,c:;äännöissä ,mon~a ta'Va'Ua radoi.lttaa. Esiljjyiktseen ei 16048: ole katsottu ta:ripeeilll.isåsi dttJaa m,uu·ta ehdotonta rajl()itu·sta, 16049: kuin ettei johfukunta s'aa m'llulfioin kuin yhdisl1iyksen ]oollrouk- 16050: sen erityislen päätoksien n10jal'la myrydä tai• kiinni~yttää yh- 16051: distyksen ikiinteätä omaisuutta. Yl!eensä on EiSityjk.wgsä yh- 16052: dislty'ksen hal1in1Jo-1arga.an1e~hin näilidlen S'ow~ulviHa osilta 16053: ruoudatet'tu osikeylhtitölarrn j1a osuusthimin'ta:lain va!Staruvia 16054: säännöksiä. 16055: Oik~ll'Skci1poisen y.hdi'siyik,s,len jä)sleniJen keskinäiset oikeu- 16056: det ja v!BhrclJ.Ilisoodiet ovat esitykS~e~Ssä ltarka1sti määrältyt, 16057: mutta vo!i.daan niistä yhdistylksen sääinnöiSisä toisi'nlkin S'Oipia•. 16058: Simvia ovat kuitenkin muun m'Ujalssa ede1lämainitult 10 ja 11 16059: §:n säännökset, etteirvät yhdisty.Jrlsen jäse111et vastaa; mieSkbh- 16060: tai.s~i yhdi'sizylks'en si1loumuksista j,a elttä jä:sen voi 'k:oslka 16061: hyvänsä erota yhdistyksestä, vaarinottaen kuitenkin sään- 16062: nöissä eh'kä määrätyn ir'tisaniO!misaja.n, j·01ka ei saa, olla vuOitta 16063: pitempi. 16064: 16065: 16066: Y~ktsi<tyiskdhdittain tarka:staess.aan esitrylksoon sisältylvää 16067: qa:kiehdotwsta on Validkunta kats10nut ol1evan aihetta, seuraa- 16068: viän hUJOimautuk,s:iin ja muutld.ksiin. 16069: 1 §. Esi'tyk!sen mukaan saa yhd,ilstyiksiä perustoo muun 16070: mua1ssa sammoi,sl&l tarlroituksen 1Jot1eut~amista va:rllen, jdka ei 16071: ol1e va:stoin hyviä ta1ploja. Käsitie hyväit; tarvat on sijn;i epä- 16072: Laki ybdistyksistä. ö 16073: 16074: määräin€n, että se saattaa antaa siljaa erilaiseLle tulkitsemir 16075: selle. Kun sa.ma ehto on .säädetty edellä mainitussa perns- 16076: tu.sla.in luonfloisessa laiissa yhdistysten perrustamiiSen · edelly- 16077: tybek'si, ei sen :poista'Illineln esillä olevasta lalki.Jehdotuk.- 16078: sesta tietysti voi mnu'ttaa asiaa, vaan mainiltitu ehto jää ed·el- 16079: Leenllcin nou:drut.etta!Va:kisi. Valiokunta on täisltä huolimatta 16080: la:k.vrfu.dlotuksesta poistanut 'kiytstylmy'ksessä OLevan määräyk- 16081: sen. Tämän V aliakunta on tehnyt pääasiallisesti siitä syystä, 16082: ettei ole 10illrein :panna 1alldilin tuollaista apämääräistä sään- 16083: nöstä, jonka. :poisjattäJnisestä ei ole mitiiji;n haittaa. Myöskin 16084: .or: huomwtta<va että, jos, kuten Va1lilokunnan enemmrsiö on 16085: pitänyt suotavana, ennen l!llaini'ttu 'Perustuslainsäänliös ai- 16086: kanaan tulee tässä kdhden muutetu'ks'i', esillä oleva lainkoota 16087: samana si-säJllyk_s.eltään IVasiaavasti muuttuu ilman eri1m:iJsta 16088: lainsääldäntötoilmen:pidettä. 16089: Puheenalaisen pylkiäilän 2 momenti!SISru lausultlaan, ettlteivät 16090: tämän lain säännOkiset koslkie ylrteenlii'ttymiä semmoisia toi- 16091: mintaa var\ten, j•oka tarlroittaa voiilon ~taikka muun välitltö- 16092: män talloudiem&·sen ansi10n ha:niklki!m~ta siihen osaHiJsiq[e taikka 16093: jdka muuten on päärusiailllises'ti taJ1oudie'Llista. laia.'tua. Tälmän 16094: säännöksen lop:puosa on epämääräinen ja voi vaikuttaa sen, 16095: että. lain alaisuudesta tulee aiheettomasti suljetuksi yhdis- 16096: tyksiä taikka että yhdistykselle käy vaikeaksi harjoittaa 16097: elinkeinoa tai muuta ansiotoimintaa, mihin sillä esityksenkin 16098: mukaan (9 §) kuitenkin on oikeus. Valiokunnan mielestä 16099: tulee tässä kohden olla määräävänä, tarkoittaako yhdistyksen 16100: toiminta pääasiallisesti välittömän taloudellisen ansion hank- 16101: . kimista yhdistyksen jäsenille. .Sellainen yhteenliittymä ei 16102: olisi oleva tämän lain 'alainen. 16103: Tässä pykälässä oli määrätty, että yhdistyksiä, joiden Esitn 2 §. 16104: tarkoituksiin kuuluu harjoittautuminen ampuma-aseiden 16105: käyttöön ja jotka eivät ole olemassa ainoastaan metsästystä 16106: ja metsästyshoitoa varten, ei voitaisi perustaa ilman Senaa- 16107: tin lupaa. Voi panna kysymyksenalaiseksi, eikö sellainen 16108: määräys ole ristiriidassa edellä mainitun 20 päivänä elokuuta 16109: 1906 yhdistysruisvapaudesta annetun lain kanssa, jossa ni- 16110: menomaan säädetään, €ttä Suomen kansalaisilla on oikeus 16111: 6 1917.- V. M.- Esitys N:o 15. 16112: 16113: edeltäpäin lupaa hankkimatta· perustaa yhdistyksiä. Joka 16114: tapauksessa kerrottu säännös on tarpeeton, koska luvanauto- 16115: järjestelmän pysyttäminen ampumaseuroihin nähden ei Va- 16116: liokunnan lkäsityiksen mukaan kuitenkaan saata estää valtion 16117: tunallisuudelle v-aarallisten asestettujen yhdistysten synty- 16118: mistä, jos vallitsevissa oloissa niille muutoin on maaperää. 16119: Valiokunta on senvuoksi lakiehdotuksesta poistanut kysy- 16120: myksessäolevan pykälän. 16121: 2 §. Selvää on, että yhdistykseen tulee jäsenenä saada kuulua 16122: vajavaltainenkin henkilö. Tällaisen jäsenen varallisuw;oi- 16123: keudellisesta vastuunalaisuudesta on tietysti kuitenkin nou- 16124: datettava, .mitä siitä yleisessä laissa 'on säädetty. Selvyyden 16125: vuoksi on tästä pantu 2 § :ään säännös. 16126: 3 §. On kyllä luonnollista, ettei yleensä ole sallittava mui- 16127: den kuin oman maan kansalaisten kuulua valtiollisiin yh- 16128: distyksiin ja siten vaikuttaa maan yleisten asiain ratkaisuun. 16129: Kuitenkin voitaneen vaaratta myöntää tämä oikeus myöskin 16130: niille ulkomaalaisille, jotka vakituisesti ovat tänne asettu- 16131: neet. Erinomaisempaa haittaa ei myöskään liene siitä, jos 16132: valtiolliseen yhdistykseen sallitaan jäsenenä kuulua sellai- 16133: senkin yhdistyksen, joSISa on jäseninä muitakin kuin ~uomen 16134: kansalaisia. Näiden ulkomaalaisten jäsenten vaikutus pää- 16135: yhdistyksen asioihin ei poikkeustapauksissakaan voine käydä 16136: niin tuntuvaksi, että siitä koituisi vaaraa maan eduille. It- 16137: sestään selvä ja siis turha on taas määräys, ·ettei valtiollisen 16138: yhdistyksen tarkoitus saisi käsittää niitä oikeuksia, jotka 16139: kuuluvat yksinomaan julkiselle viranomaiselle. Puheena- 16140: oleva pykälä on edelliilmainittujen näkökohtien mukaisesti 16141: muodosteltu. 16142: 6 §. Tämän pykälän 9 kohdan mukaan on' yhdistyksen sään- 16143: nöissä mainittava, millä tavalla yhdistys on kutsuttava 16144: koolle ja miten muut tiedonannot on yhdistyksen jäsenille 16145: toimitettava. Kuten kokemuksesta tiedetään, käy usein tar- 16146: peelliseksi muuttaa näitä seikkoja. koskevia määräyksiä. 16147: Sen välttämiseksi, että yhdistyksen säännöt aina tällöin oli- 16148: sivat muutettavat, on Valiokunta lisännyt mainittuun koh- 16149: taan sensisältöisen säännöksen, että yhdistyksen säännöissä 16150: Laki yhdistyksistä. 7 16151: 16152: myöskin voidaan määrätä, millä tavalla kysymyksessä ole- 16153: vista seikoista on päätettävä. 16154: Vakiintuneen tavan mukaan kutsutaan sitä orgaania, 16155: joka hoitaa yhdistyksen asioita, yhdistyksen johtokunnaksi. 16156: Esityksessä nimitetään tätä orgaania yhdistyksen hallituk- 16157: seksi. Vailiokunta, joka pitää ensiksi mainilttua sanaa asian- 16158: mukaisempana, on laissa ottanut s·en käytäntöön. 16159: Esityksen vastaavan pykälän 2 momentissa säädettiin, 8 §. 16160: että yhdistys saisi harjoittaa elinkeinoa tai muuta ansiotoi- 16161: mintaa ainoastaan sikäli kuin sen säännöissä on määrätty. 16162: Jottei sääntöjen muuttaminen kävisi tarpeelliseksi, jos yh- 16163: distys tahtoisi harjoittaa muutakin ansiotoimintaa kuin sään- 16164: nöissä ehkä edellytettyä, on tämä momentti jätetty lakiehdo- 16165: tuksesta pois. Näin on katsottu rvoitavan haitatta tehdä, 16166: koska toiminta, joka on ilmeisesti vastoin yhdistyksen sään- 16167: nöissä määrättyä tarkoitusta, voidaan 20 §:n mukaan kiel- 16168: tää. Aiv·an vähäpätöisiä yhdistyksen ansiotoiminnan vaih- 16169: teluja varten on taas turha vaatia säälntöjä muutettaviksi. 16170: Esityksen mukaan on yhdistyksen kokouksessa tehty 14 §. 16171: päätös, joka ilman jäsenen omaa suostumusta vähentää hä- 16172: nelle vakuutettua erityistä oikeutta, mitätön. Valiokunnan 16173: mielestä tällainen säännös ei ole suotava, sillä se voi muut- 16174: tuneissa oloissa he}posti käydä yhdistY'k.sen vapaalle kehit- 16175: tymiselle esteeksi. Mainittu säännös on senvuoksi lakiehdo- 16176: tuksesta poistettu. 16177: Esityksessä on tfud•otettu että, mil~10in yhdistyksen joh- 15 f. 16178: tokunta ilman laillista syytä kieltäytyy noudattamasta oi- 16179: keutettua vaatimusta yhdistyksen koolle kutsumisesta, ku- 16180: vernööri saisi oikeuttaa sen tai ne, jotka ovat vaatimuksen 16181: esittäneet, itse kutsuma·an yhdistyksen koolle. Valiokunnan 16182: ajatuksen mukaan on turhaa tällaisissa asioissa kääntyä ku- 16183: vernöörin puoleen. On joutuisampaa ja yhtä asianmukaista, 16184: että vaatimuksen esittäjät itse kutsuvat yhdistyksen koolle 16185: ja yhdistys sitten päättää, onko toimenpiteeseen ollut ai- 16186: hetta. Säännöissä voidaan määrätä, että jäsen, joka tässä 16187: tekee :iltsensä ·syypääksi retteiöimiseen, saat~aan y>hdiistyk- 16188: sestä määräajaksi tai kokonaan erottaa tai sa.attaa jonkun 16189: muun kurinpidollisen toimen alaiseksi. 16190: • 16191: 8 1917.- V. M.- Esitys N:o 15. 16192: 16193: 17 §. Esityksen vastaavan pykälän 3 momentissa säädettiin, 16194: että haaste tai muu viranomaisen käJslky !kuin myös muut iJ- 16195: moitukset olisi katsottava tulleen johtokunnan tieoon, kun 16196: joku sen jäsenistä, joka on oikeutettu kirjoittamaan yhdistyk- 16197: sen nimen, on sää.detyssä järjestyksessä saanut ne tiedokseen. 16198: Tosin kolmannella miehellä ei yleensä voi olla tietoakaan 16199: muista johtokunnan jäsenistä, näitä kun ei ilmoiteta yhdis- 16200: iysrekisteriin. Mutta kun toisinaan ehkä saattaisi olla mu- 16201: kavampaa toimittaa puheenalaiset tiedonannot sellaiselle 16202: johtokunnan jäsenelle, joka ei ole oikeutettu kirjoittamaan 16203: yhdistyksen nimeä, eikä Qle mitään syytä tätä kieltää, on 16204: puheenalaista momenttia täten korjattu. 16205: 20 §. Esityksessä on ehdotettu, että tuomioistuin voisi viral- 16206: lisen syyttäjän tahi yhdistyksen jäsenen vaatimuksesta ju- 16207: listaa yhdistyksen la.kkautetuksi, jos yhdistys toimii vas- 16208: toin lakia tai hyviä tapoja taikka yhdistyksen säännöissä 16209: määrättyä tarkoitusta. Selvää kyllä Qn, että [Yhdistys on 16210: voitava lakkauttaa, jos yhteiskunnan turvallisuus sitä. vaa- 16211: tii, mutta toiselta puolen on tällaiseen äärimmäiseen toimen- 16212: piteeseen ryhdyttävä vain erittäin painavain syiden nojalla. 16213: Valiokunnan mielestä on yhdistys saatava lakkauttaa ai- 16214: noastaan, jos sen toiminta on rangaistuksen alaista. Koh- 16215: tuulllisena VIOidaan kuitenk'in pitää, että. Y'hdiiS"tystä,, ennen- 16216: kuin lakkautua tulee kysyunylkseen, varotetaan. Vasta sitten, 16217: jos yhdistys •vaooltuksesta lu•olimatta jatkaa rangai·stuksen- 16218: a,laista toimintaansa, on yihdistys lakikautettava. Siinä ta- 16219: pauksessa, että ythdistyksen tofrminta on vastoin yhdistYksen 16220: säännöissä määrättyä tarkoi:tusta, ei lakkauttaminen eiikä va- 16221: rotuskaan ole sovelias seuraamus, vaan .siUoi:q, Eenee asian- 16222: mukaisinta, että tuomiois•tuin kielltää sellalisen toiminnan jat- 16223: !lmmisen. Kiell'on rikkomisesta tuomio.istuimen tietysti on 16224: määrä11tävä ulhkasakko, joka. Tikos1ailll volimaanipanoasetuben 16225: 43 § :n mukaan voi ol.la eni'ntään neljänsadan mar'kan suurui- 16226: nen. Säännös, että Y'hdistyksen jäsenkin dlisi oikeutettu vaa- 16227: timaan ylhdistyksen lakkautettavaksi, ei ole fiY1Väksyttä.vä. 16228: Se tulisi vain antamaan ali.het!ta tmhaan rettelöimiseen sitä: 16229: ·haluavfUe ja se on muuten tatl'lpeeton, siNä. jos yhdistyksen 16230: 16231: • 16232: Laki yhdistyksistä. 9 16233: 16234: toiminta todella on rikollista, on virallinen sryyttäijä velvolli- 16235: nen viran 'PUOlesta ryhtymään asiaan. Sitä vastoin saa.maa 16236: ~. oUa palikallaan, että yhdistylksen jäJsten saa !pyytää 'kieltoa 16237: sellaisen toiminnaJl jatklmlisene, joka •on vastoin yhdistyksen 16238: säännöissä määrät•tyä tarkoitus~a. Valiokunta on näitä niäkö- 16239: kohtia si·lmälrräwitäen muodostellut rpuheenaal~van IIJY'kälän. 16240: Uuden lain voimaanastuessa toimivan yhdistyksen ilmoit- 26 §. 16241: tamiselle yhdistysrekisteriin olisi hallituksen esityksen mu- 16242: kaan edellytyksenä, että, elleivät yhdistyksen säännöt ole 16243: sopusoinnussa lain määräysten kanssa, ne ovat sellaisiksi 16244: muutettavat. Valiokunta on sitä mieltä, ettei tällaista vaati- 16245: musta voida vanhoille yhdistyksille asettaa. Yhdistysrekis- 16246: teri saattaa tämän vuoksi niihin nähden jossain kohdin ehkä 16247: tulla vaillinaiseksi, mutta suurempaa merkitystä ei sillä sei- 16248: ka1la liene. 16249: Esityksen mukaan 'On päätös, jolla yhdistys hyvä:ksrytään 16250: y·hdistysre'kisteritin me:rlkittäväksi tai se •evätään, mm-ki'ttävä 16251: yhdelle ilmoituskirjan kappaiJ..eelile, joka on toirrnitettava ha~ 16252: kija\lle. Kun tämä on ta:pahtuva virkateitse, s~uraa. siitä. 16253: ettei päätöksen perille toimittamisesta saa vaatia korvausta. 16254: Tä:mä käy muuoon vä!liJrrisesti il'mi myöskin 1Ju/heenalaisen 16255: pykälän viimei.sestä ID'omEm.tista., jlossa säädetään, että yhdis- 16256: tyksten ·rekisteröiminen on imalk!suton. 16257: Esityksessä ehdotetaan, että yhdistyksestä olisi rekiste- 27 §. 16258: riin merkittävä paitsi sen tarkoitusta myöskin sen toiminnan 16259: laatu. Tarpeetonta kuitenkin lienee rasittaa rekisteriä mer- 16260: kinnrullä. v:lime'ksi.mainitnsta seikasta, j-oka .yjhdistysten sään- 16261: nöissä usein on laajanlaisesti esitetty. Yhdistyksen tarkoi- 16262: tuksesta sen toiminnan laatukin sitäpaitsi useimmiten suun- 16263: nilleen selviää. Niinikään on aiheetonta rekisteriin merkitä, 16264: kuten esityksessä on ehdotettu, millä tavalla yhdistys bn 16265: kutsuttava koolle ja muut tiedonannot sen jä!senille toimitet- 16266: tava. Kolmas mies ei tarvitse tietoja näistä seikoista ja yh- 16267: distyksen jäsenet saavat ne paraiten yhdistyksen säännöistä 16268: tai pöytäkirjoista. 6 §:ään tehdyn muutoksen·johdosta eivät 16269: kaikki yhdistykset voisi näitä tietoja rekisteriin merkittä- 16270: viksi ilmoittaakaan. 16271: 10 1917.- V. M.- Esitys N:o 15. 16272: 16273: 13 §. .Kun tämän pykä:län 2 moonentiJS!sa mainittu riklOOimus en 16274: lievemi>i 1 miOOilenltmsa lu.abeltuij.a Tiklkomu!klsia, on katsottu 16275: tarp!OOliliSieksi 2 momJen:tiSs~a alentaa sa.ikllrorangai9tuklsen • 16276: määrä etniniJ;ään viidelkisiarytmmen~i mlaTkaikSi. , 16277: 34 §. Esityksessä on velvoit!Elttu uuden lain voimaan astuessa 16278: toimiva ylhdist.ys, jrokJB, ·on nimiiniSä hanlk!kinut oibuhllia tai 16279: sitautunut v.ellvloiltuksiin, 1sa'k-on uhaJU.a määräatia.ssa ri.'limo.ilttau- 16280: tumalan yhdistylsråilsteriin merkittäwä:k.si. Tälmlä säännös ei 16281: dle onn~stunult. Sia.lä j\os yhdi!Sty,sltä ~ ilm10iWta l"€!killsteriin, 16282: jä'ä yhdi!stylk]s-en oikeudelllinen asema ede1tleenkiiJJ '(llpåmääräi- 16283: seksi. Ilmeis-esti on kuitenkin tarkoiWttu, että sellainen yh- 16284: distys yhä ed-eskinipäin voisi toimia oikeuskell>oisena. Täten 16285: tulisi olemaan se'kä rekisteriin mer'kit~jä että merkitsemät- 16286: tömiä yhdistyksiä, jotka olisivaJt oikeuskelpoi.sia. Epätie- 16287: toista 'OU ,myöskin, mi'kä tulisi olemaan niiden yhdistysten 16288: asema, jotka eivät ole ennen •lain voimaan astumista nimiinsä 16289: hanlkkineet 'Oikeuksia tai sitoutuneet wlvoituksiin. V allio- 16290: kunnan mielesltä on selvintä säätää, että jokainen yhdistys, 16291: joka lain voimaan astuessa on toiminnassa, on määräajassa 16292: esim. vuoden ku~uessa ilmoitettava yhdistysrekisteriin mer- 16293: kittäväksi, uhalla että sitä muuten pidetään rekisteröimättö- 16294: mänä yhdistyksenä. Tietysti ei ·täHaisen ib:noitu'ksen laimin- 16295: lyöminen saisi vaikuttaa taa'ksewäin eli siis muutosta niihin 16296: oikeuksiin tai velvtoituksiin, jotka ennen tuon määräajan [op- 16297: puun ikuliDIDis·ta ovat syntyneet. Tällaisiin aikaisempiin 16298: oikeussuhteisiin nä1J.den y:hdistybellä myöskin aina olisi 16299: olev:a entinen kelpoisuutensa kantaa ja vastata. 16300: 16301: EdeUä etsititälmän'sä lliQjallla V afl':iblkunlta kiunruioittaen eh- 16302: diollltala, 16303: 16304: että Edrwskunta hyväksyisi .seurJOOva.. Jaki.eh- 16305: dotuksen: 16306: Laki yhdistyksistä. 11 16307: 16308: 16309: Laki 16310: yhdistyksistä. 16311: 16312: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään 16313: täten: 16314: 1 LUKU. 16315: Yleisiä säännöksiä. 16316: 1 §. 16317: Semmoisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten, 16318: mikä ei ole vastoin lakia (poist.) saa perustaa yhdistyksiä, 16319: noudattaen mitä tässä laissa säädetään. 16320: Tämän lain säännökset eivät 'kuitenkaan koske yhteen- 16321: lii'ttymiä aemmoista toimintaa varten, joka pääasiallisesti 16322: tarkoittaa voiton taikka muun välittömän taloudellisen an- 16323: sion hankkimista siihen osallisilla ( poist.), eivätkä yhdis- 16324: tyksiä, jotka lainsäädäntötoimenpitein erityisiä tarkoituksia 16325: varten järjestetään. 16326: Uskontokunnista olkoon voimassa, mitä niistä erikseen 16327: säädetään. 16328: (Esityksen 2 § poist.) 16329: 2 (3) §. 16330: Thdistyksen jäsenenä saattaa olla seikä yksityinen hen- 16331: kilö että yhteisö taikka säätiö. V ajavaltaisen j~senen varal- 16332: liswus~Jik,e.udellisesta vastuurnal ai,~·u-udesta. nouda.tetbakoon, 16333: mitä gleisessä laissa on säädetty. 16334: 3 (4) §. 16335: Yhdistyksessä, jonika varsinaisena tarkoituksena on vaJ- 16336: tiollisiin asioihin vaikuttaminen, eivät saa oHa jäseninä muut 16337: kuin Suomen kansalaiset taikka rw ulkotnaalai'Set, jotka va- 16338: kituisesti 0'00!1; tänne asettuneet (poist.). 16339: 16340: 4 {5) §. 16341: Yhdistyksen jäsenistä on 'Pidettävä luetteloa. 16342: 12 1917.- V. M.- Esitys N:o 15. 16343: 16344: 2 LUKU. 16345: Rekisteriin merkityistä yhdistyksistä. 16346: 5 (6) §. 16347: Kun yhdistys, joka on aiottu Teikisteriin mettkittävltksi, 16348: perustetaan, on siitä tehtävä päivämääräillä varustettu sopi- 16349: muskirja, sisältävä ylhdistyksen säännöt, ja on sopimuskirja 16350: väihintään kolmen ·yhdistykseen jäseneksi liittyneen henkilön 16351: a;llekirjoitettava. 16352: 16353: 6 (7) §. 16354: Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 16355: 1) yhdistyksen nimi; 16356: 2) se tämän maan kunta, joka on pidettävä yhdistyksen 16357: kotipaikkana; 16358: 3) yhdistyksen tarkoitus ja sen toiminnan laatu; 16359: 4) mil[ä ehdoilla yhdistylks·een voi liittyä jäseneksi ja 16360: jäsen voidaan siitä erottaa sekä kenen asiana on uuden jäse- 16361: nen ottaminen taikka jäsenen erottaminen; 16362: 5) onko jäsenen suoritettava yhdistykselle m~ksuja ja 16363: niiden suuruus tahi miten se määrätään; 16364: 6) miten yhdistyksen johtokunta on järjestettävä ja 16365: kuinka pitkäksi ajaksi sen jäsenet on valittava; 16366: 7) milloin tililliPäätös on tehtävä ja miten tilejä ja yhdis- 16367: tyksen h8illintoa on tarkastettava; 16368: 8) milloin vuosikokous on pidettävä; 16369: 9) millä tavalla yhdistys on kutsuttava koolle ja miten 16370: muut tiedonannot on yhdistyk!Sen jäsenille toimitettava 16371: taikka miten siitä päätetään; sekä 16372: 10) miten yhdistyksen varat on käytettävä, kun yhdis- 16373: tys purkautuu tai lakkauteta8111. 16374: 16375: 7 (8) §. 16376: Ylhdistys ilmoitetaan yhdistysrekisteriin merkittäväksi 16377: sillä tava:lla •kuin 3 luvussa säädetään. 16378: ,Jos yhdistyksen sääntöjä muutetaan taikka ne johtokun- 16379: nan jäsenet, jotka ovat oikeutetut kirjoittamaan yhdistyksen 16380: Laki yhdistyksistä. 13 16381: 16382: nim'en, vaihtuvat, on siitäkin tehtävä ilmoitus yhdistysrekis- 16383: teriin merkittäväksi. 16384: 16385: 8 (9) §. 16386: Rekisteriin merkitty yhdistys voi nimiinsä saavuttaa oi- 16387: keuksia ja teihdä sitoumuksia sekä 'kantaa ja vastata. 16388: (Poist.) 16389: 9 (10) §. 16390: Yhdistyksen jäsenet eivät vastaa mieskohtaisesti yhdis- 16391: tyksen sitoumuksista. 16392: 16393: 10 (11) §. 16394: Yhdistyksen jäsenellä on oikeus koska hyvänsä erota 16395: yhdistyksestä ilmoittamalla siitä (poist.) johtokunoolle tahi 16396: sen puheenjohtajalle taikka myÖs (paist.) yhdistyksen ko- 16397: kouksen pöytäkirjaan. Yhdistyks<en säännöissä voidaan kui- 16398: tenkin määrätä jokin irtisanomisaika, enintään vuosi. 16399: Jäsenen erottua tahi tultua erotetukai raukeavat myös ne 16400: velvoitukset, joihin hän yhdistykseen liittymällä on sitou- 16401: tunut, paitsi mitä tulee jo maksettaviksi erääntyneisiin t!llhi 16402: määrätyksi ajaksi luvattuihin maksuihin. 16403: Jos jäsen kuolee, älköön hänen kuolinpesänsä olko vas- 16404: tuunalainen muista kuin suoritettaviksi erääntyneistä m!llk- 16405: suista yhdistykselle. 16406: 16407: 11 (12) §. 16408: Yhdistyksen päätäutöoikeutta käyttävät yhdistyksen ko- 16409: kouksessa läsnä olevat jäsenet. 16410: 16411: 12 (13) §. 16412: Yhdistyksen kokouksessa älköön jäsen ottako osaa sem- 16413: moisen kysymyksen ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen 16414: etunsa voi joutua ristiriitaan yhdistyksen edun 'kanssa; älköön 16415: myöskään johtokunnan jäsen ottako osaa tilintarkastajan 16416: vaaliin. . 16417: Yh-distyksen kokouksesta olkoon muuten voimassa, mi- 16418: käli ei säännöissä ole toisin määrätty: 16419: 14 1917.- V. M.- Esitys N:o 15. 16420: 16421: että jokaisella yhdistyksen jäsenellä on kokouksessa 16422: äänioikeus; 16423: että jäsenellä on ainoastaan yksi ääni; 16424: että jäsenen äänioikeutta ei voi asiamies eikä edusmies 16425: käyttää; 16426: että yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jonka 16427: hyväksi useimmat äänet on annettu; 16428: . että äänten ollessa tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta 16429: muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheen- 16430: johtaja on yhtynyt; sekä 16431: että päätöstä sääntöjen muuttamisesta taikka yhdistyk- 16432: sen purkamisesta pitää, jotta se pääsisi voimaan, kannattaa 16433: vähintään kolme neljännestä kaikista äänestyksessä anne- 16434: tuista äänistä. 16435: 16436: 13 (14) §. 16437: Yhdistyksen kokouksessa älköön tehtäkö päätöstä sään- 16438: töjen muuttamisesta tahi yhdistyksen purkamisesta taikka 16439: kiinteimistön ostamisesta, myymisestä tahi kiimiittämisestä, 16440: ellei sellaista asiaa ole kutsumuksessa erittäin mainittu. 16441: Päätöksistä, jotka tehdään yhdistyksen kokouksessa, on 16442: laadittava pöytäkirja, .ioka on joko yhdistyksen itsensä 16443: hyväksyttävä tahi vähintään kahden kokouksessa läsnä 16444: olleen yhdistyksen jäsenen tarkistettava ja oikeaksi todis- 16445: tettava. 16446: 16447: 14 (15) §. 16448: Yhdistyksen kokouksessa tehty päätös, joka loukkaa kol- 16449: mannen miehen oikeutta taikka ilman jäsenen omaa suostu- 16450: musta vähentää (poist.) hänen yhdenvertaisuuttaan muihin 16451: yhdistyhen jäseniin nähden, olkoon mitätön. 16452: Jos johtokunta tahi sen jäsen taikka yhdistyksen jäsen 16453: muissa kuin 1 momentissa mainituissa tapauksissa katsoo, 16454: että yhdistyksen kokouksessa tehty päätös ei ole asianmu- 16455: kaisessa järjestyksessä syntynyt taikka muuten on lain 16456: taikka yhdistyksen sääntöjen vastainen, eikä ole siihen myö- 16457: tävaikuttanut, olkoon oikeutettu moittimaan sitä haasteella, 16458: Laki yihdistyk:sistä. 15 16459: 16460: joka. on yhdistykselle toimitettava kahden kuukauden ku- 16461: luessa siitä kuin päätös tehtiin. 16462: Kun moitekanne on pantu vireille, määrätköön tuomio- 16463: istuin, milloin syytä siihen on, .ennenkuin asia lopullisesti 16464: ratkaistaan, että moitteenalaista päätöstä ei ole täytäntöön- 16465: pantava sekä ilmoittakoon, jos asia on sellainen, että se on 16466: yhdistysrekisteriin merkittävä, siitä rekisteriviranomaiselle. 16467: Milloin yhdistyksen johtokunta tahtoo nostaa moitekan- 16468: teen, on yhdistys viipymättä kutsuttava koolle valitsemaan 16469: edustajaa yhdistyk&en puolesta vastaamaan. 16470: }5 (16) §. 16471: Yhdistyksen kokous on, ellei säännöissä toisin määrätä, 16472: pidettävä, kun vähintään kymmenes osa yhdistyksen koko 16473: jäsenluvusta sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten ki.rjalli- 16474: sooti vta.a.tii. Ellei johtokunta 'CJTe ku!Usunut koom1e säännöissä". 16475: määrättyä kokousta, on (poist.) jokaisella yhdistyksen jäse- 16476: nellä oikeus esittää johtokunnalle vaatimus yhdistyksen 16477: koolle ktttsumisesta. 16478: Jos yhdistyksen johtokunta ilman laillista syytä kiel- 16479: täytyy no.udattamasta esitettyä vaatimusta, olkoon se tahi 16480: ne, jotka ovat vaatimuksen esittäneet, oikeutetut itse kut- 16481: sumaan yhdistyksen koolle; ja päättäköön sitten yhdistys, 16482: onko kokous katsottava päteväksi. . 16483: 16 (17) §. 16484: Yhdistyksen edustajana on se tahi ne henkilöt, jotka yh- 16485: distyksen johtokuntana hoitavat sen asioita. Vajavaltainen 16486: älköön kuitenkaan edustako yhdistystä kolmatta miestä vas- 16487: taan tahi viranomaisen edessä. 16488: Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, saavatko ja 16489: missä määrin yksi ta.i useammat johtokunnan jäsenistä, ilman 16490: toisten myötävaikutusta, taikka muut määrätyitä tehtäviä 16491: varten valitut luottamusmiehet toimia yhdistyksen puolesta. 16492: Haaste tahi muu viranomais·en 'käsky 'kuin myös muut 16493: ilmoitukset on katsottava tul'leen johtokunnan tiedoksi, kun 16494: joku sen jäs•enistä (poist.) on sääd,etyssä järjestylksessä saa- 16495: nut ne tiedokseen. 16496: 16 1917. - V. M. -Esitys N:o 15. 16497: 16498: Johtokunta älköön muutoin kuin yhdistyksen kokouksen 16499: erityisen päätöksen nojalla myykö ta,hi kiinnityttäkö yhdis- 16500: tyksen kiinteätä omaisuutta. 16501: 16502: 17 (18) §. 16503: Johtokunnan tulee lain ja Y'hdistyksen sääntöjen sekä 16504: yhdistyksen kdkouksen antamain ohjeiden m111kaJan huolelli- 16505: sesti hoitaa yhdistyksen asioita. 16506: Johtokunnan jäsen voidaan, vaikka se aika, joksi hän on 16507: valittu, ei ole loppuun kulunut, yhdistyksen kokouksen pää- 16508: töksellä toimestaan erottaa. 16509: 16510: 18 (19) §. 16511: Johtokunnan jäsen ja muu yhdistyksen toimihenkilö vas- 16512: tatkoon siitä vahingosta, jonka hänen huolimattomuutensa 16513: taikka lakia tahi yhdistyksen sääntöjä vastaan sotiva toi- 16514: mensa on yhdistykselle tuottanut. Jos vahinko on useampien 16515: tuottama, vastatkoon kukin omasta ja toistensa :puolest~. 16516: 16517: 19 (20) §. 16518: Yhdistyksen puolesta annettavan allekirjoituksen tulee, 16519: ollaksensa yhdistystä sitova, sisältää yhdistyksen täydellinen 16520: nimi ja allekirjoittajan omakätinen nimikiijoitus. 16521: 16522: 20 (21) §. 16523: Virallisen syyttäjän ( poist.) vaatimuksesta voi tuomio- 16524: istuin julistaa yhdistyksen lakkautetuksi, jos yhdistys, varo- 16525: tuksen saatuaan, jatkaa rangaistukser~~alais~a toimintaa. 16526: (Esityksen 2 rnom. poist.). 16527: Jos yhdistyksen toiminta ilmeisesti on vastoin yhdistyk- 16528: sen säännöissä määrättyä tarkoitusta, saakoon tuomioistuin 16529: virallisen syyttäjän tahi yhdistyksen jäsenen vaatimuksesta 16530: sakon uhalla kieltää sellaisen toiminnan jatkamisen. 16531: Jos 'tuomioistuin on julistanut yhdistyksen la:kkaute- 16532: tuksi, on yhdistyksen toiminta heti bskeytettävä. Milloin 16533: ei tuomioistuin toisin määrää, S!lla'koon kuitenkin yhdistyksen 16534: silloinen johtokunta, kunnes ylemmän oikeuden päätös anne- 16535: Laki yhdistyksistä. 17 16536: 16537: taan, yhdistyksen puolesta harjoitba S·emmoista elinkeinoa, 16538: jota ~hdistys on harjoittanut, ja muutoin hoitaa sen omai- 16539: suutta. 16540: 16541: 21 (22) §. 16542: Kun tuomioi·stuin julistaa yhdistyksen lakkautetuksi, 16543: määrätköön samalla yhden tahi usewmman !henkilön selvit- 16544: tämään yhdistyksen pesän. 16545: Jos y:hdi.stys muulla tavalla purkautuu, olkoot johtokun- 16546: nan jäsenet selvitysmiehinä, jollei yhdistys ole yhtä tahi 16547: useam1Jaa selvitysmiestä erittäin määrännyt. 16548: Selvitysmies olkoon oikeutettu pyytämään vuosihaas- 16549: tetta tuntemattamille vel'kojiille. 16550: Ennenkuin yhdistyksen kaikki veLka on maksettu, älköön 16551: yhdistyksen varoja 'käytettäkö tarkoitukseen, joka yhdistYk- 16552: sen purkautumisen varalta on määräitty. 16553: 16554: 22 (23) §. 16555: Jollei yhdistyksen jäsen tyydy toimenpiteeseen, jdhon 16556: selvity·smies .on ryhtynyt, saakoon sitä moittia tuomiois- 16557: tuimessa, ennenkuin vuosi on kulunut selvityksen loppuun 16558: saattamisesta. 16559: 16560: 23 (24) §. 16561: Jos yhdistys purkautuu tahi lakkautetaan taikka sen 16562: omaisuus luovutetaan konkurssiin, on siitä tehtävä ilmoitus 16563: yhdistysrekisteriin merkitsemi~tä varten. Sellainen ilmoitus 16564: on tuomfoistuimen tehtävä, paitsi milloin yhdistys on itse 16565: päättänyt purkautua. 16566: 16567: 16568: 3 LUKU. 16569: Yhdistysrekisteriin merkitsemisestä. 16570: 24 (25) ·§. 16571: Yhdist~srekisteriä, ikoko maaJ:l,e yihteistä, pitää se virasto 16572: Helsingissä, jonka Senaatti ·siihen määrää. 16573: 2 16574: 18 1917.- V. M.- Esitys N:o 15. 16575: 16576: 25 (26) §. 16577: 1lmoitus yhdistysrekisteriin on kaupungissa. maistraa- 16578: tille 'tarkka järjestysoikeudelle ja maalla sen 11aikkakunnan 16579: kruununvoudille, jossa ~hdistyksen kotipaikka on oleva, 16580: taikka IIllyös suorastaan l'ekisteriviranomaiselile kirjallisesti 16581: tehtävä. Tämä ilmoitus, joka voidaan myös postin kautta 16582: lähettää, on yhdistyksen johtokunnan puheenjohtajan allekir- 16583: joitettava ja on siihen liitettävä yhdistyksen perustamista 16584: koskeva sopimuskirja sekä selvitys siitä, kuka tahi kutka 16585: johtokunnan jäsenistä ovat .oikeutetut merkitsemään yhdis- 16586: tyksen nimen. 16587: Ilmoituskirjaå ynnä siihen kuuluvia liitteitä on iJ.aa;dit- 16588: tava kolme kappaletta, ja on yksi niistä säilytettävä sen vi- 16589: ranomaisen luona, jolle ilmoitus tehtiin, ja muut, jos ilmoi- 16590: tus on tehty 11aikaJlisviranomaisel1e, heti lähetettävä rekis- 16591: teriviranomaiselle. 16592: 16593: 16594: 26 (27) §. 16595: Jos yhdistys säädetyssä järjestybessä on ilmoitettu re- 16596: kisteriin merkittäväksi ja sen säännöissä, kun on kysymys 16597: muusta kuin 84- §:ssä mainitusta yhdistyksestä, on otettu 16598: varteen mitä tässä laissa säädetään, sekä jos yhdistys nimel- 16599: tään selvä-sti eroaa ,ennen rekisteriin merkityistä yhdistyk- 16600: sistä, on rekisteriin merkitseminen heti toimitettava. Sen 16601: jälkeen on rekisteriin merkitsemisestä ynnä sen ajasta viipy- 16602: mättä ilmoitettava sille paikallisviranomaiselle, jolle ilmoi- 16603: tus on tehty taikka olisi voitu tehdä, sekä samalla, jos ilmoi- 16604: tus ·on tehty suaraan rekisteriviranomaiselle, toinen kappale 16605: asiakirjoista paika.llisviranomaiselle lähetettävä. Päätös re- 16606: kisteriin merkitsemis·estä on kirjoitettava kolmannelle kap- 16607: paleelle ja on (poist.) ,sen viranomaisen (poist.), jolle ilmoi- 16608: tus on tehty, toimitetta.va se fhakijaHe. 16609: Jos rekisteriviranomainen havaitsee laillisen esteen re- 16610: kisteriin merkitsemistä vastaan, on syyt siihen päätöksessä 16611: mainittava ja asiakirdat lli.akija]le edellisessä momentissa mai- 16612: nitulla tavalla. palautettava. 16613: Laki yhdistyksistä. 19 16614: 16615: Jos hakija e( tyydy 'Päätökseen, olkoon· oikeutettu hake- 16616: 1 16617: 16618: 16619: 16620: maan siihen muutosta Eorkeimmassa Hallinto-oikeudessa 16621: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun hän sai '{lä.ä- 16622: töksestä tiedon. 16623: Yhdistyksen rekisteröiminen on maksuton. 16624: 16625: 27 (28) §. 16626: Yhdistyksestä on rekisteriin merkittävä: 16627: 1) yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus (poist.); 16628: sekä 16629: 2) kuka ta.hi kutka johtokunnan jäsenistä ovat oikeute- 16630: tut merkitsemään yhdistyksen nimen ja näiden kotipaikat; 16631: ( poist.) 16632: Mitä edellä on määrätty rekisteriin merkittäväksi, on 16633: myös rekisteriviranomaisen toimesta kuulutettava virallisessa 16634: rekisterilehdessä. 16635: Kun yhdistys on merlkitty re'kisteriin, lisätään sen nimeen 16636: sanat ,rekisteröity yhdistys" tahi ,registrerad för·ening" 16637: taikka näiden sanojen lyhennykset ,r. y." tai ,r. f." 16638: 16639: 28 (29) §. 16640: Mitä 2i5, 216 ja 27 § :ssä on säädetty,, olkoon noudatet- 16641: 1 16642: 16643: 16644: 16645: tava myöskin 7 § :n '2 momentissa mainittuihin muutoksiin 16646: sekä yhdistyksen purkautumisen rekisteriin merkitsemiseen 16647: nähden. 16648: 29 (30) §. 16649: Mitä tämän lain mukaan on yhdistysrekisteriin merkitty 16650: ja asianmukaisesti kuulutettu, on katsottava tulleen kolman- 16651: nen miehen tiedoksi, eHei asianhaaroista käy selville, ettei 16652: hän ole sitä tiennyt eikä ollut velvollinen tietämään. 16653: Ennen sellaista kuulu'ttamista älköön S·eikkaa, joka on tahi 16654: olisi pitänyt olla ilmoitettu, lainvoimaisesti käytettäkö ke- 16655: tään muuta \kuin sitä vastaan, jolla näytetään olleen siitä 16656: tieto. 16657: 30 (31) §. 16658: Yhdistysrekisteri sekä ipaikallisviranomaisten rekisteriin 16659: merkityistä yhdistyksistä pitämät luettelot ynnä niihin kuu- 16660: 20 1917.- V. M.- Esitys N:o 15. 16661: 16662: ,luvat asiakirjat ovat julkisia ja· pidettävät kaikkien nähtä- 16663: vinä. Otteita niistä annetaan pyydettäessä säädetystä mak- 16664: susta. 16665: Joka krutsoo Yhdistyksestä ,rekisteriin tehdyn merkinnän 16666: loukkaavan oikeuttaan, olkoon orkeutettu nostamaan kanteen 16667: sen kumoamiseksi yhdistystä vastaan sen kotipaikan alioi- 16668: keudessa. Jos tuomioistuimen päätös aiheuttaa muutoksen 16669: rekisteriin tehdyssä merkinnässä, tulee tuomioistuimen il- 16670: moittaa siitä rekisteriviranomaiselle. 16671: Tarkempia määräyksiä rekl!sterin sekä 1 momentissa mai- 16672: nittujen luettel,ojen laatimi,sesta ja pitämisestä antaa Se- 16673: naatti. 16674: 16675: 16676: 4 LUKU. 16677: Rekisteriin merkitsemättömistä yhdistyksistä. 16678: 16679: 31 (32) §. 16680: Yhdistys, joka ei ole rekisteriin merkitty, ei voi nimiinsä 16681: saavuttaa oikeuksia tahi tehdä sitoumuksia eikä kantaa tahi 16682: vastata. 16683: Jos tehdään sitoumus yh'distylksen puolesta, joka ei ole 16684: rekisteriin merkitty, niin ne, jotka ovat sitoumuksen tehneet, 16685: vastatkoot siitä niin'kuin muusta velastaan kukin omasta ja 16686: toistensa puolesta. Sellaisesta sitoumuksesta eivät yhdistyk- 16687: sen muut jäsenet vastaa. 16688: 16689: 32 (33) §. 16690: Rekisteriin merkitsemättömän yhdistyksen 1laikkauttami- 16691: sesta oiElmon soveltuvilta kohdin voimassa, mitä ylem:pänä 16692: 20 §:ssä on sanottu. 16693: Vaatimusta sellaisen yhdistyksen lakkauttamisesta jtjet- 16694: takoon y"h.distyksen johtoktmtaa tahi yhdistyksen jäsentä tahi 16695: jäseniä vastaan. Asianomainen juttua käsittelemään on sen 16696: paikkakunnan tuomioistuin, missä vastaajalla tahi, jos vas- 16697: taajia. on useampia., jollakulla. heistä on a.sunto ja. kotipaikka. 16698: Laki yhdistyksistä. 21 16699: 16700: 16701: 5 LUKU. 16702: Erinäisiä määräyksiä. 16703: 16704: 33 (34) §. 16705: •Joka, tietäJen, että tuomioistuin on juiistanut yhdistyksen 16706: l.ak:kautetuksi, 16707: muissa kuin 20 § :n 3 momentissa ja 21 § :ssä mainituil'>sa 16708: tapauksissa edus'taa yhdistystä; tahi toimii sen puolesta, 16709: taikka ottaa uusia jäseniä yhdistyrkseen, 16710: taikka toimeenpanee la:kkautetun yhdistyksen kokouiksen 16711: tahi muuten jatkaa sen toimintaa, 16712: rangaistakoon enintään lmlmensa'dan markan sa'koiHa. 16713: (Poist.) Se, joka. laiminlyö velvollisuuden rekisteriin 16714: merkitsemistä varten ilmoittaa 7 ·§ :n 2 momentiSsa mainitut 16715: muutokset tahi yhdistyksen purkautumisen, rangaistakoon 16716: enintään viidenkymmenen ma~·kan sakolla. 16717: 16718: 34 (35) §. 16719: Tä;män lain VIOimaanasttuessa toimiva yhdist'YE.l ( poist.) 16720: on (poi:st.) vuoden kuluessa lain voimaanastumisesta lukien 16721: siinä säädetyssä järjestyksess.ä ilmoitettava yhdistysrekiste- 16722: riin merkittäväksi, uhalla että sitä mwutoin pidetään r.ekiste- 16723: röimättömänä yhdistyksenä. Kuitenkaan älköön tällaisen il- 16724: moituksen 1n,iminlyöminen vaik.wttako rniU)utosta niihin oi- 16725: keuksiin tai vdvcfi~wksiin, jotk'a sitä ennen ovat syntyneet. 16726: 16727: 16728: Täilllän asian käs.ittel.y;yn ovat ottaneet osaa pu!heenjoh- 16729: taja Sopanen, varapuheenjohtaja Airola, jäsenet Alavirta, 16730: Aronen, Gado1in, Hakala, Anni Huotari, Alma Jokinen, 16731: Kotila, La•pveteläinen, A. Mäkelin, Nurminen, Raade, Peso- 16732: nen, Saarelainen, L. Typpö ja Yrjö-Koskinen sekä varajäJse- 16733: net F~ruhjelm, J uutilainen, Korhonen ja Väisänen. 16734: 16735: Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 19'17. 16736: ' 16737: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 16738: 1917.- S. V. M. ...::.:_Esitys N:o 15. 16739: 16740: 16741: 16742: 16743: Suuren valiokunnan mietintö 16744: N :o 20 hallituksen esityksen johdosta, joka si- 16745: sältää ehdotuksen laiksi yhdistyksistä. 16746: 16747: Suuri valiokunta on, käsiteltyääiL yllämainitun asian, 16748: päättänyt pääasiallisesti puoltaa Lakivaliokunnan mietin- 16749: nössä N :o 1'2 olevaa ehdotusta>. Kuitenkin on. Suuri valio- 16750: kunta katsonut tarpeelliseksi ehdottaa siihen eräitä muutok- 16751: sia. 16752: Pykälästä on Suuri valiokunta. poistanut toisen lauseen 2 §. 16753: tarpeettomana. 16754: Suuri valiokunta on ollut sitä mieltä, että pykälä Laki- 14 §. 16755: valiokunnan ehdottamassa muodossa antaisi tilaisuutta ret- 16756: telöimiseen, ja on sentä:hden antanut •pykälälle toisen muodon. 16757: Suuri valiokunta on \,a.tsonut, että yhdistykset pykälän 28 §. 16758: toisen momentin mukaan, sellaisena kuin se on Lakivaliokun- 16759: nan ehdotuksessa, olisivat alttiina mielivallalle, ja siitä 16760: syystä poistanut momentin. Sen sijaan on pykälän ensimäi- 16761: seen momenttiin otettu hallituksen esityksen mukainen 16762: lisäys. 16763: 16764: Paitsi edellä.mainittuja, on Suuri valiokunta lakiehdotuk- 16765: seen tehnyt eräitä, pääasiallisesti muodollisia muutoksia. 16766: 16767: Edellä esitetyn nojalla Suuri valiokunta kunnioittaen eh- 16768: dottaa, 16769: dtä Edmkumta hyväksyisi ~Veuraavan laki- 16770: ehdotuksen: 16771: 2 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 15. 16772: 16773: Laki 16774: yhdistyksistä. 16775: 16776: Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään 16777: täten: 16778: 1 LUKU. 16779: Yleisiä säännöhsiä. 16780: 1 §. 16781: (Kuten LakivaliokUilllan mietinnössä.) 16782: 16783: 2 §. 16784: Yhdistyksen jäsenenä saattaa -olla sekä yksityinen hen- 16785: kilö että yhteisö taikka säätiö. (Poist.) 16786: 16787: 3 ja 4 §. 16788: (Kuten Lakivaliokunnan mietinnössä.) 16789: 16790: 16791: 2 LUKU. 16792: Rekisteriin merkityt yhdistykset. 16793: 5 §. 16794: (Kuten Lakivaliokunnan mietinnössä.) 16795: 16796: 6 §. 16797: Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 16798: 1) yhdistyksen nimi; 16799: 2) se tämän maan kunta, joka on pidettävä yhdistyksen 16800: koti paikkana; 16801: 3) yhdistyksen tarkoitus ja sen toiminnan laatu; 16802: 4) mi11ä ehdoilla yhdistyiks·een voi liittyä jäseneksi ja 16803: jäsen voidaan siitä erottaa sekä kenen asiana on uuden jäse- 16804: nen ottaminen taikka jäsenen erottaminen; , 16805: 5) onko jäsenen suoritettava yhdistykselle maksuja; 16806: (poist.) niiden suuruus tahi miten se määrätään; 16807: Laki yhdistyksistä. 3 16808: 16809: 6) miten yhdistyksen johtokunta on järjestettävä ja 16810: kuinka pitkäksi ajaksi sen jäsenet on valittava; 16811: 7) miUoin tilinlpäätös on tehtävä ja miten tilejä ja yhdis- 16812: tyksen ha;1lintoa on tarkastettava; 16813: 8) milloin vuosikokous on pidettävä; 16814: 9) millä tavaUa yhdistys on 'kutsuttava kQoUe ja miten 16815: muut tiedonannot on yhdistyk!Sen jäs-enille toimitettava 16816: taikka miten siitä päätetään; sekä 16817: 10) miten yhdistyksen varat on käytettävä, kun yhdis- 16818: tys purkautuu tai lakkautetaa;n. 16819: 7-13 §. 16820: (Kuten Lakivaliokunnan mietinnössä.) 16821: 16822: 14 §. 16823: Yhdistyksen kokouksessa tehty ,päätös, joka Zakia rikkoen 16824: loukkaa kolmannen miehen oikeutta taikka yhdistyksen 16825: sääntöjen V(J;Staisesti vähentää jäsenen yhdenvertaisuutta 16826: muihin (poist.) jäseniin nähden, olkoon mitätön. 16827: Jos johtokunta tahi vähintään viisi yhdistyksen jäsentä 16828: muissa kuin 1 momentissa mainituissa tawauksissa katsoo, 16829: että yhdistyksen kokouksessa tehty päätös ei ole asianmu- 16830: kaisessa jä!1jestyksessä syntynyt taikka muuten on lain 16831: taikka yhdistyksen sääntötien vastainen, eivätkä ole siihen 16832: myötävaikuttaneet, olkoot oikeutetut moittimaan sitä haas- 16833: teella, joka on yhdistykselle toimitettava ka.hden kuukau- 16834: den kuluessa siitä kuin päätös tehtiin. 16835: Kun moitekanne on pantu vireille, määrätköön· tuomio- 16836: istuin, milloin syytä siihoo on, ennenkuin llJSia lopullisesti 16837: ratkaistaan, että moitteenalaista päätöstä ei ole täytäntöön- 16838: pantava, sekä ilmoittakoon, jos asia on (pcn'st.) yhdistysrekis- 16839: teriin merkittävä, siitä rekisteriviranomaiselle. 16840: Milloin yhdistyksen johtokunta tahtoo nostaa moitekan- 16841: teen, on yhdistys viipymättä kutsuttava koolle valitsemaan 16842: . edustajaa yhdistyhen puolesta vastaamaan. 16843: 16844: 15 §. 16845: (Kuten Lakivaliokunnan mietinnössä.) 16846: 4 1917.- S. V. II.- Esitys N:o 15. 16847: 16848: 16 §. 16849: Yhdistykc4en edustajana on se tahi ne henkilöt, jotka yh- 16850: distyksen johtokuntana hoitavat sen asioita. Vajava.ltainen 16851: älköön kuitenkaan edustako yhdistystä kolma.tta miestä va.s- 16852: taan tBihi viranomaisen edessä. 16853: Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, saavatko ja 16854: missä määrin yksi tai useammat johtokunnan jäsenistä, ilman 16855: toisten myötävaikutusta, taikka muut määrätyitä tehtäviä 16856: varten valitut luottamusmiehet toimia yhdistyksen puolesta. 16857: Haa.ste tahi muu viranomaisen 'käsky kuin myös muu1: 16858: ilmoitukset on katsottava tulleen joht-okunnan tiedoksi, kun 16859: joku sen jäsenistä on säädetyssä järjestyksessä saanut ne 16860: tiedokseen. 16861: Alköön johtokunta muutoin kuin yhdistyksen kokouk~n 16862: erityisen päätöksen nojalla myykö ta,hi kiinnityttäkö yhdis- 16863: tyksen kiinteätä omaisuutta. 16864: 16865: 17 §. 16866: Johtokunnan tulee lain ja yhdistyksen sääntöjen sekä 16867: yhdistyksen kokouksen antama.in ohjeid€n muka;an huolelli- 16868: sesti hoitaa yhdistyksen asioita. 16869: Yhdistyksen kokouksen päätöksellä vaidaan johtokunnan 16870: jiUen toimestaan erottaa, vaikka se aika, joksi hän on valittu, 16871: ei ole loppuun kulunut (poist.). 16872: 16873: 18----"19 §. 16874: (Kuten Lakivaliokunnan mietinnössä.) 16875: 16876: 20 §. 16877: Virallisen syyttäjän vaatimuksesta voi tuomioistuin julis- 16878: taa yhdistyksen lakkautetuksi, jos yhdistys, varotuksen tuo- 16879: mioistuimelta saatuaan, jatkaa rangaistuksenalaista toimintaa. 16880: Milloin kysymyksessä on ]rienempi rikkomus, karkitkoon 16881: oikeus, onko yhdistyksen johtokuntaa ainoastaan varofJettooa. 16882: . (Poist.) 16883: 1 16884: Jos tuomioistuin on julistanut yhdistyksen la;kka ute- 16885: tuksi, on yhdistyksen toiminta heti bskeytettävä. Milloin 16886: Laki yhdistyksistä. 6 16887: 16888: ei tuomioistuin toisin määTää, Sllla'koon kuitenkin yhdistyksen 16889: silloinen johtokunta, kunnes ylemmän oikeuden päätös anne- 16890: taan, yhdistyksen puolesta harjoittaa semmoista elinkeinoa,, 16891: jota y·hdistys on harjoittanut, ja· muutoin hoitaa sen omai- 16892: suutta. 16893: 2·1-28 §. 16894: (Kuten Lakivaliokunnan mietinnössä.) 16895: 16896: 16897: 3 LUKU. 16898: Yhdistysrekist~iin merkitseminen. 16899: 16900: 24-----25 §. 16901: (Kuten Lakivaliokunnan mietinnössä.) 16902: 16903: 216 §. 16904: Jos yhdistys säädetyssä järjestyksessä on ilmoitettu re- 16905: kisteriin merkittäväksi ja sen säännöissä, kun on kysymys 16906: muusta kuin 34 § :ssä mainitusta yhdistyksestä, on otettu 16907: varteen mitä tässä laissa säädetään, sekä jos yhdistys nimel- 16908: tään selvä.sti eroaa ennen rekisteriin merkityistä yhdistyk- 16909: sistä, on rekisteriin merkitseminen heti toimitettava. Sen 16910: jälkeen on rekisteriin merkitsemisestä ynnä sen ajasta viipy- 16911: mättä ilmoitettava sille paikallisviranomaiselle, jolle ilmoi- 16912: tus on tehty taikka olisi voitu tehdä, sekä samalla, jos ilmoi- 16913: tus ·on tehty suoraan rekisteriviranomaiselle, toinen kappale 16914: asiakirjoista paikallisviranomaiselle lähetettävä. Päätös re- 16915: kisteriin merkitsemisestä on kirjoitettava kolma·nnelle kap- 16916: paleella ja on sen viranomaisen, jolle _ilmoitus on tehty, toimi- 16917: tettava se hakijalle. 16918: Jos rekisteriviranomainen havaitsee laillisen esteen re- 16919: kisteriin merkitsemistä vastaan, on se päätöksessä mainittava 16920: ja asiakirjat hakijalle edellisessä momentissa sarwtuUa tavalla 16921: palautettava. 16922: Jos hakija ei tyydy päätökseen, olkoon oikeutettu hake- 16923: maan siilhen muutosta KoTkeimmassa Hallinto-oikeudessa 16924: 6 1917.- S. V. M.- Esibs N:o 15. 16925: 16926: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun hän sai pää- 16927: töksestä tiedon. 16928: Yhdistyksen rekisteröiminen on maksuton. 16929: 27-30 §. 16930: (Kuten Lakiyaliokunnan mietinnössä.) 16931: 16932: 4 LUKU. 16933: Rekisteriin merkitsemättömät yhdistykset. 16934: 31-32 §. 16935: (Kuten Lakivaliokunnan mietinnössä.) 16936: 16937: 5 LUKU. 16938: Erinäisiä mliäräyksiä. 16939: 33 §. 16940: Joka, tietäen, että tuomioistuin on ju'listanut yhdistyksen 16941: },akkautetubi, 16942: muissa kuin 20 §:n 2 momentissa ja 21 §:ssä mainituissa 16943: tapauksissa edustaa: yhdistystä tahi toimii sen puolesta, 16944: taikka ottaa uusia jäiseniä yhdistybeen, 16945: tai1rka toimeenpanee la'kkautetun yhdistyksen kokouksen 16946: tahi muuten jatkaa sen toimintaa, 16947: rangaistakoon enintään kolmensadan markan sa'ko!Ha. 16948: Se, joka laiminlyö velvollisuuden rekisteriin merkitse- 16949: mistä varten ilmoittaa 7 § :n 2 momentissa mainitut muutok~ 16950: set tahi yhdistyksen purkautumisen, rangaistakoon enintään 16951: viidenkymmenen ma-rkan sakolla. 16952: 34 §. 16953: (Kuten Laki valiokunnan mietinnössä.) 16954: 16955: 16956: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta. 19,17. 16957: 16958: 16959: 16960: ~elsing~s.sä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 16961: 1917,- S. V. M.- Esitys N:o 11>. 16962: 16963: 16964: 16965: 16966: Suuren valiokunnan mietintö 16967: N :o 20 a hallituksen esityksen johdosta, joka 16968: sisältää ehdotuksen laiksi yhdisty·ksistä. 16969: 16970: Asian toisessa käsittelyssä on E~uskunta hyväksynyt 16971: Lain yhdistyksistä Suuren valiokunnan mietinnössä N :o 20 16972: olevan ehdotuksen mukaan muuto:n paitsi 6 ja 14 §§, jotka 16973: Eduskunta on hyväksynyt näin kuuluviksi: 16974: 16975: 6 §. 16976: Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 16977: 1) yhdistyksen nimi; 16978: 2) se tämän muun kunta, joka on pidettävä yhdistyksen 16979: kotipaikkana; 16980: 3) yhdistyksen tarkoitus ja sen toiminnan laatu; 16981: 4) millä ehdoilla yhdistykseen V:oi liittyä jäseneksi ja 16982: jäsen voidaan siitä erottaa sekä kenen asiana on uuden jäse- 16983: nen ottaminen taikka jäsenen erottaminen; 16984: 5) onko jäsenen suoritettava yhdistykselle maksuja; 16985: •6) miten yhdistyksen johtokull'ta on järjestettävä Ja 16986: kuinka pitkäksi ajaksi sen jäsenet on valittava; 16987: 7) milloin tilinpäätös on tehtävä ja miten tilejä ja yhdis- 16988: tyksen hallintoa on tarkastetta.va; 16989: 8) milloin vuosikokous on pidettävä; 16990: 9) millä tavalla yhdistys on kutsuttava koolle ja miten 16991: muut tiedonannot on yhdistyksen jäsenille toimitettava 16992: taikka miten siitä päätetään; sekä 16993: 10) miten yhdistyksen varat on käytettävä, kun yhdis- 16994: tys purkautuu tai lakkautetaan . 16995: 16996: . 14 §. 16997: Päätös, joka on yhdistyksen kokouksessa, tehty vastoin 16998: lakia tai yhdistyksen sääntöjä, olkoon tehoton yhdistyksen 16999: 2 1917.- S. V. M.- Esitys N!O 15. 17000: 17001: jäsentä vastaan, joka on päätöstä vastustanut tai muutoin voi 17002: näyttää, että hän ei ole päätöksessä osallisena ollut. 17003: 17004: 17005: 17006: Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta on Suuri va- 17007: liokunta käsitellyt lakiehdotuksen toistamiseen ja saa kun- 17008: nioittaen 17009: puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä Edus- 17010: kunnan päättämässä muodossa. 17011: 17012: Helsingissä 2·8 päivänä heinäkuuta 1917. 17013: 17014: 17015: 17016: 17017: Helsingissä, Suomen Senaatin kirja>painossa, 1917. 17018: 1917. - Edusk. vast. - Esitys N :o 15. 17019: 17020: 17021: 17022: 17023: Suomen Eduskunnan vastaus 17024: Hallitu.IL'3en esitykseen yhdistyksiä koskevaksi 17025: laiksi. 17026: 17027: Hallitus on Eduskunnalle antanut esirtyksen yhdistyksiä' 17028: koskevaksi laiksi. 17029: Tästä esityksestä ovat Edu~:>kunnan Lakivaliokunta ja 17030: Suuri valiokunta kumpikin antaneet mietintönsä, mutta on 17031: Eduskunta ehtinyt asiassa suorittaa ainoastaan VaJtiopäivä- 17032: järjes~yksen säätämän tois-en käsittelyn. 17033: 17034: 17035: Helsingissä päivänä kuuta 1917. 17036: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1911 . 17037: 17038: 17039: 17040: 17041: . 17042: 1917. - N:o 16. 17043: 17044: 17045: 17046: 17047: Hallituksen esitys SuoOlen Eduskunnalle 17048: erinäisten sodan ajaksi hallinnollista . tietä 17049: säädettyjen verojen jatkaDlisesta vuoden 1917 17050: loppuun. 17051: Aikana, joka on kulunut sen jälkeen kun eduskunta 1914 17052: oli koolla, on verolainsäädällmön alaUa tapahtunut mellmisien 17053: laaj,a epäsäännöllinen toiminta. Eduskunta oli 1915 kan- 17054: nettaviksi suostunnoi'ksi hyväksynyt }eirnaV'eron s~ekä V'erot 17055: mallasjuomain ja paloviinan valmis,tamisesrl;a, mink•ä jäl~een 17056: suostull'Iloista! laaditut asetus,ehdotubet tulivat Viahvistetui'ksi 17057: syys~mun 24 :päivämä 1'914. Jo sitä iennen oli kumminkin 17058: vielä kestävä sota al'kanut ja hallitus, nojautuen 1772 vuoden 17059: Hallitusmuodon 45 § :ään, ryhtynyt toimenpiteisiin sotavero- 17060: jen säätämiseksi hallinnollista ti·etä. Tämä lairu.lwhta ·edel- 17061: lyttää, ·että hallitubella 'sodan aikana; on oik.eus ilmain edus- 17062: kunnan myötävaikutusta säätää uusia veroja, mutiJa on V'e- 17063: roj,en jatkuva kant.o heti sodan loputtua alistettava edMkun- 17064: nan :päätettäväksi. S.en tapauksen varalta, että eduskunta 17065: sodan kestäessä kokoontuu, ,ei kuitenkaan ole olemassa vas- 17066: taavaa määräystä. Kun eduskunta nyt kuitenkin on koolla 17067: ja sen mieltä säädetyistä varoista voidaan kuulla, tahtoo Hal- 17068: litus antaa sille tilaisuuden :päättää näistä rasituksista. Tä- 17069: hän kehoittavat Hallitusta sitä;:paitsi useat käytännölliset .. 17070: syyt. Hallitus senvuoksi alistaa Eduskunnan :päätettäväksi 17071: mitä sodan aikana säädettyjä vemja on edelleen kannettava. 17072: 1982-17 17073: 2 N:o 16 17074: 17075: Tuloksena sodan aikana tapahtuneesta hallinnollis.esta V'e~ 17076: rolailltSäädännöstä on julkaistu useita asetuksia, joista seu- 17077: raavat alempana mainittuina aikoina vahvistetut asetukset 17078: edelleen ovat voimassa: 17079: 17080: 1. joulutkuun 29 päivänä 19'14 (asetuskokoelma N :o 58' - 17081: 1914) rautateiden matkustajilta koonettavasta vä~iaikai 17082: sesta v·erosta; 17083: 2. maaliskuun 27 päivänä 1915 (as•etuskokoelma N :o 14 17084: - 1915) väliarkaisesta v·erosta, j okral on suori-bettava ta- 17085: 1 17086: 17087: 17088: 17089: varan ja matkustajain pa:kaasin kuljettamisesta rauta- 17090: teillä; sekä kahteen edelliseen asetukseen liittyvänä ase- 17091: tus, jdka on .annettu 17092: maaliskuun 27 päivänä 1916 (asetuskokoelmaN :o 17093: 18 - 19,16) niid<en väliaikais-ben V'eroj<en !korottamisesta, 17094: joita kannetaan rautatiellä matkustajilta ja rautatiellä 17095: kuljetettava~sta rahtitavarasta; 17096: 3. hillmikuun 1' päivänä 1915 r (asetuskokoelma N :o 7 - 17097: 1915) tel·efooniverosta; 17098: 4. joulukuun 29 päivänä 1914 (asetuskokoelma N:o 59 - 17099: 1914) julkisista näytännäistä ja huvitilaisuuksista kan- 17100: nettavasta väliaikaisesta verosta; ja tähän liittyvänä as,e- 17101: tus, joka on annettu 17102: maaliskuun 27 päivänä 19161 (asetusfkokoelma N :o 18 17103: - 1916) julkisista näy·tännörstä ja huviti'laisuuksi.s-ba 17104: lmnnettavan väliaikajsen veron korottamisesta; 17105: 5. helmikuun 1 1_läivänä 1915 (asetuskokoelma N:o 6 - 17106: 19'15) pääoma- ja kuponkiverosta; 17107: 6. huhtikuun 8 päivänä 1916 (asetuskokoelma N :o 21 - 17108: 1916) väliaikaisesta suurten tulojen verosta; 17109: 7. elokuun 18 päivänä 1916 (asetuskokoelma N :o 59• - 17110: 1916) sodan aikana saadun tu1onlisäyksen v•erottami- 17111: sesta.; 17112: N:o 16 3 17113: 17114: 8. joulukuun 24 päivänä 19,15 (asetuskokoelma N :o 89 - 17115: 19}5) leimaverosta; 17116: 9. joulukuun. 2:4 päivänä 19>15 (a:s,etus'kokoelma N :o 90- 17117: 1915) mallasjuomista suoritettavasta verosta; 17118: 10. joulukuun 24 päivänä 1915 (asetuskokoelma N :o 90 - 17119: 191 5) siitä verosta, joka on suoritettava paloviinan val- 17120: mistamisesta Suomessa; 17121: 11. marraskuun 1'8 päivänä 1'914 (asetuskokoelma N :o 50 - 17122: 1914) arko'holipitoisten aineid>en !kaupan rajoittamisesta 17123: Suomessa .sotatilan voimassaolon ajaiksi; ja 17124: 12. maaliskuun 27 päivänä 1915 (as etuskokoelma N :o 15 - 17125: 1 17126: 17127: 17128: 17129: 1915) koskeva väliai'kai>Sta maksua ·alkoholipitoisten ai- 17130: neiden tukkukaupasta. 17131: Kahdessa viimebimainitussa asetuksessa tarkoitettu- 17132: jen anniiskeluveron s-ekä al'koholipitoisten aliueiden tuk- 17133: kukaupasta suorit.ettavan Vieron määristä, joitten V'ah- 17134: vistaminen oli jåitetty Senaatil1e, on Senaatti tehnyt pää- 17135: töksiä: a) anniskeluveron määrästä marraskuun 19 päi- 17136: vä:nä 1914 (asetuskokoelma N:o 50 - 1914), tammi- 17137: kuun 12 päivänä 1915 (asetus1wkoelma N:o 1 - 1'915) 17138: ja joulukuun 13' päivänä 191115 (as!etuskokoelma N:o 8~ 17139: - 1915); S ekä b) alkoholipitoisten aineiden tukkukau- 17140: 1 17141: 17142: 17143: 17144: paista suoritettavan v.eron määrästä maa:liskuun 30 päi- 17145: pänä 191'5 (asetus1kokoelma N:o 15,- 1'915'), kesäkuun 17146: 19 päivänä 1915 (asetuskokoelma N :o 30 - 1'9151) j,a 17147: joulukuun 13 päivänä 19'15 (asetuslkokoelma N:o 83 - 17148: 191'5). 17149: Paitsi edellä lueteltuja koko sodan ajaksi s:äädettyjä vero- 17150: as•etuksia on sodan ai'kana säädetty muutamia asetuksia mää- 17151: räajaksi, joka jo on umpeen 'kulunut, minkätähden näiden 17152: asetuksien mukaan kannetaan enää ainoastaan verorästejä. 17153: Asetukset ovat seuraavilta päiviltä: 17154: 4 N:o 16 17155: 17156: 13. syyskuun 2 ·päivältä 1915 (asetuskokoelma N :o 4 7 17157: 1915) sellaisten vela:ksiantnettuj'ell! rahtapäJäomain verot~ 17158: tamisesta, jotka. ovat turvatut kiinni'tyks•ellä kiinteään 17159: omaisuuteen; ja truhän liittyvänä asetus, joka on annettu 17160: huhtikuun 8 päivänä 1916 (asetuskokoelma N :o 21 17161: - 1916) kiinnityksellä turva,ttujen rahapääomain veron 17162: ·suorittamisesta vuonna 1916; 17163: 14. joulukuun 27 päivältä 1915 (asetuskokoelma N :o 91 - 17164: 191'5) vuodelta 1915 suoritet1nvien henkin1hoj•en korot- 17165: tamisesta; ja tähän liittyvänä asetus, joka on annettu 17166: lokakuun 2t6 päivänä 1916 (asetuskokoelma N :o 79 17167: - 1916) vuodelta 1916 suoritettavien henkirahojen ko- 17168: rottamisesta. 17169: 17170: 17171: Numerojen 8, 9 ja 10 kohdalla mainituissa a,s,etuksissa, 17172: jotka sääJdettiin korvaamaan eduskunnan 1914 hyväksymiä 17173: ja 1915 vuodten lopussa päättyviä suostunta-asetuksia, mää- 17174: rät.tiin, .että tulot leimaverosta ja mallasjuomista suoritetta- 17175: vasta verosta olivat menevät suosiuntarahastoon sekä että 17176: tulot paloviinan valmistamis·esta olivat tilitettävät paloviina- 17177: rahastoon. Kaikista muista sodan ajaksi säiädetyisilä ve:voista 17178: on määrätty, että niistä kertyvät tulot ovat menevät valtio- 17179: rahastoon. 17180: Kysymyksessä olevista eduskunnan lainsäädäntöalaan 17181: kuuluvista mutta sodan aja!ksi hallinnollisttaJ tietä sä•ädetyiis'tä 17182: veroista kertyneet tulot ovat nousseet melkoisiin määriin, teh- 17183: den vuonna 1916, jolloin verotus oli kokonaisuudessaan voi- 17184: massa, tasaisin tuhansin: 17185: 17186: 1. rauta.teid>en pilettive:vo 8,5 21,000:- 17187: 1 17188: 17189: 17190: 17191: 2. rautateid•en tavaran kulj·etusvero ..... . 10,053,000: - 17192: 3. telefooniv:ero ..................... . 58,000:- 17193: N:o 16 5 17194: 17195: ·L näytäntö- j>a huvivero .............. . 17196: 5. pääoma- j·a kuponkiv·ero •............ 5.,M4,000:- 17197: t}. suurten tulojen v·ero ............... . 12,2'82,000:- 17198: 7. sodan aikana saadun ·tulonlisäyksenvero 6,6·38,000: - 17199: 8. l-eima v.ero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 8,75·1,000:- 17200: 9. mallasjuomavero .................. . 2r,12t7,000:- 17201: W. paloviinan valmistusvero 1'6,200,000 17202: markkaa on kokonaisuudessaan takaisin 17203: maksettu <1enaturoidusta .paloviinasta .. 17204: 11. alkoholipitoisnen juomain annisllmluver.o 7,5-40,000:- 17205: 12. alkoholipitoisten aineiden 1;ukrkukauppa- 17206: Vel'O • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . • • • • 5·,8814,000·:- 17207: 13. kiinnityksellä turvattujen ra'ha-pää- 17208: omlen vero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 411,000:- 17209: 14. henkirahoj·en korotus, arviolta . . . . . . . . 2·,000,000:- 17210: Yhteel1'Sä Smk. 72,044,000: - 17211: 17212: Se rahaHinen ahdinkoti.la, johon valtio sodan ai'kana on 17213: joutunut, tekee välttämättömäksi edelleenkin turvautua nii- 17214: hin tulolähteisiin, joihin sodanaika~nen verotus on kohdli:s- 17215: tunut. Suurin osa näistä veroista olisi senvudksi ·ed-elleenki:n 17216: säilytettävä, mutta muutamien suhteen näyttää olevan aihetta 17217: noudattaa toisenlaista menettelyä. 17218: Ensinnäkin katsoo Hallitus, •ettei lainalksi annettuj•en, 17219: kiinnityksellä ki~nteään omaisuuteen turvattujren pääomiien 17220: verottamista eikä myöskään henkirahojen korottamista olisi 17221: enää j•atkettava, koska edellisren )ianto t.uottaa suuria vai•k1euk- 17222: sia ja jälkimäinen on kohtuuton. Niinikään olisi Hallituk- 17223: sen mielestä luovuttava telefooniverosta, sen tuottamien vä- 17224: häisten tulojen ja vähemmän sopivai:suuden vuoksi. 17225: Sodanaikaisten veroj•en joukossa ovat .erikoisasemassa ne 17226: verot, joiden ta:rikoituksoena on rautateitten liik·ennetuloj.en 17227: 6 N:o 16 17228: 17229: verotta~~inen. Ne maksut, j.oita suoritetaan rautateillä mat- 17230: kustavaisten ja tavaran kuljetuksesta, roa.nnetaan tariffien n'O- 17231: jalla, valtionrautateillä eduskunnan määräämisvallan alai- 17232: seen kuikulaitosmhastoon ja yksityisrauta;t:eillä asianomai:sen 17233: rautati,en lruskuun.. Sodan ,ajaksi säädetty verotus on måä- 17234: rätty suoritettavaksi visrs-eillä prosenteilla tariffien määrää!- 17235: m'is.tä kuljetusmaksuista ja muodostaa itse asia.srsa tariffien 17236: komtuksen, josta johtuvat tuLot niin valtion omistamiHa tkuirn 17237: yksityisrautateilläkin tulevat valtiorahaston hyvä!ksi. Tulot 17238: tästä v:erotuksesta tekiVIät vuonna 191'6 yhteensä valtion ja 17239: yksityisrautateillä 18,574,000 markkaa, 'josta määrästä ai- 17240: noastaan lähes 157,000 markkaa tul,ee yksityitsrautateitten 17241: osalle. ·Ta.rkoitU:ksena rautateitten 11ilmnnettä verotettae!Ssn 17242: lienee ollut saada verotuks·en avulla eduskunnan määräämis- 17243: vallan alaisuudesta siirretyksi ne maksunkorotu'kset, joita 17244: sodan ~a~kana katsottiin- mahdollirs,eksi ·kantara vaUionrauta- 17245: teillä tapahtuvasta kuljetuks:esta.. 17246: Kun tämä päämäJärä ei ole puolusilettavissa ja kun muu- 17247: tenkaan ei ole soveliasta, että lisäma:ksujaJ rautateit.ten liik.en- 17248: teestä kannetaan v.erotuksen muodossa, on HaHituks:en aiko- 17249: muksena kumota alussa n:o 1 ja 2 kohdalla mainitut tätä 17250: VJerotusta järjestävät as:etukset, mutta samalla llmrottaai rauta- 17251: teitten tariffeja tarpeellisi1rsi ka:tso:ttaviin määriin. 17252: Kaksi sodan aikana annettua veroasetus·ta, nimittäin ase- 17253: tus väliai:kai:s·esta suurten tuloj:en v-erosta ja sodan aikama 17254: saadun tulonlisäyks·en v·erottamis:esta kohdistuu tuloon, joka 17255: on erittäin s·opiva sodanaikaisren vrer~otuiksen ~esineeksi, minkä 17256: vuoksi samantapaisia VJeroja on muualla:kin yl.eis:esti roäytetty. 17257: Nämä ovat senvuaksi välttämättä edelleen särlytettävät, 17258: mutta .kun tähänastinen kokemus on osoittanut niissä olevan 17259: useita puutteellisuuksia, on Hallitus p]i:änyt tarp:eellis,eoo 17260: niitä osittain muuttaa. Niistä tulee senvuoksi eri esitys Edus- 17261: kunnalle annettavaksi. 17262: N:o 16 17263: . 7 17264: 17265: Mitä lopuksi tul,ee muuhun sodanaikaiseen verol:ainsaä- 17266: däntöön, joka kohdistuu eduskunnan lainsäädäntöalaan, on 17267: Hallitus !kyllä tietoinen siitä, että sitäkin hittaavat puut- 17268: teellisuudet ovat mahdoHisimman pian korjattavat, mutta 17269: on Hallitus kumminkin, silmällä pitäJen tämän lainsäädännoo 17270: järj>estelyn jouduttamista, katsonut mahdollis,e'ksi ·esittää sen 17271: jatkamista kuluvan 1917 vuoden loppuun asti .. Siinä tapauk- 17272: sessa .että 'käsitel1Jäväniä oleva alkoholipitoisten juomaini 'käyt- 17273: töä koskeva väliai•kainen kieltolainsäädäntö saadaan tälmän 17274: vuoden kuluessa aikaan, tulevat nykyiset alkoholmuomia kos- 17275: kevat verosäännokset jo ennen vuoden loppua toisin järjes- 17276: tetyiksi. 17277: Eduskunnan hyvä:ksyttäväksi ehdotetuista veroista on 17278: arvioitu kuluvalta vuodelta kertyvän seuraavat erät: 17279: 17280: näytäntö- ja huvivero ............. . 3,000,000:- 17281: pääoma- ja kuponkivero ........... . 6,000,000:- 17282: leimavero ............. ·: . ......... . 9,000,000: - 17283: mallasjuomav·ero .................. . 1,000,000:- 17284: paloviinan valmistusvero N~,000,000 17285: markkaa, joka määrä kuitenkin rpalo- 17286: viinan denakuroimisen vuoksi tulee 17287: takaisin suoritettavaksi .......... . 17288: alkoholipitoisten JUOmam anniskeluvero 2,500,000:- 17289: alkoholipitoisten aineiden tukku'kauppa- 17290: vero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,500,000:- 17291: Yhteensä 23,000,000: - 17292: 17293: 17294: Edellä oleva:n perusteena anThetaan Eduskunnan hyväk- 17295: s,yttäväksi s'euraava 17296: 8 • N:o 16 17297: 17298: Laki 17299: erinäisten sodan ajaksi ~hallinnollista tietä säädettyjen 17300: verojen jatkamisesta vuoden 1917 lop:puun. 17301: Suomen Eduskunnan päätök.s·en mukaisesti ·siLädetään seu- 17302: raavaa: 17303: 1 §. 17304: Seuraavat sodan ajaksi hallinnollista tietä säädetyt ase- 17305: tukset pysytetään yoimassa vuoden 19:17 loppuun, nimittäin: 17306: 17307: I. joulukuun 29 päivältä 19<14 julkisista näytännäistä ja 17308: huvitilaisuuksista kanll'ettavasta väliaikaisesta v·e- 17309: rosta; 17310: II. maaliskuun 2:7 päivältä 1916 julkisista näytännäistä 17311: ja huviti•laisuuksista kanneiltavan väliai'kais-en wron 17312: korottamiSiesta; 17313: III. helmikuun 1 päivältä 1915 pääoma- ja kup::mkive- 17314: rosta; 17315: IV. joulukuun 24 päivälltä 1915 leimaverosta: 17316: V. joulukuun 24 päivältä 1915 mallasjuomista suoritet- 17317: t·a vasta Vlerosta; 17318: VI. joulukuun 24 päivältä 1915 siitä verosta, jdka on suo- 17319: rirlieiltav·a pailoviinrun wlllmistamirs,esrta 8uomessa; 17320: VII. marraskuun 18 päivältä 1914 alkoholipitoisten ainei- 17321: den 'kaupan rajoittamis•esta Suomessa sotatilan voimas- 17322: saolon ajaksi; 17323: - VIII. maaliskuun 27 ·päivältä 1915 koskeva väliaikaista 17324: maksua alkoholipitoisten aineiden tukku'kaupasta. 17325: 17326: 2· §. 17327: EdelliBessäJ §:ssä luetellut suos.tunnat huomataan suostun- 17328: taraJJ.aston tuloina lukien koko vuodelta 1'917. 17329: 17330: 17331: Helsingissä, 1Suomen Senaatin kirjrup.ainossa, 1917. 17332: 1917.- V. I . - Esitys N:b'K. 17333: 17334: 17335: 17336: 17337: ValtiovarainvaHDknnnan mie- 17338: t i n t ö N :o 6 Hallituksen esityksen johdosta, 17339: joka koskee erinäisten sodan ajaksi hallinnDl· 17340: lista tietä säädettyjen verojen jatkamista voo- 17341: den 1917 loppuun. 17342: 17343: Eduskunta on viime kesäikruun 29 rpaivana ValtiOIVa- 17344: rainvaliokunnan valmisteltavaksi lähettänyt Hallituksen esi- 17345: ty ks·en N :o 16 ·erinäisten sodan ajaksi hallinnollista tietä 17346: säädettyjen verojen jatkamisesta vuoden 1917 loppnuu. 17347: Asian käsittelyä varten on Valiokunta pyynnöstä slianttt 17348: käytettäväkseen asiakirjat, jotka ·ovat syntyneet esitystä ja 17349: sodan ajaksi määrättyjä hallinnollisia asetuksia senaatissa 17350: valmistettaessa. 17351: 17352: 17353: Nyt vallitsevan sotati'lan kuluessa on valtion verotuksen 17354: alalla trupahtunut laaja epäsäännöllinen toiminta. Kun edus- 17355: kuntaa vastoin valtiopäivä.iärdestyksen määräyksiä ei vu~ina 17356: lfH5 ja 19116 kutsuttu koolle, johtui jo tästä, ettei eduskun- 17357: nan vuoden 1914 valtio.päivillä vuoookSi 19-15 päättäimien 17358: stt·ostuntaverojen voimassaolaajan umpeenkuluttua enään 17359: ollut eduskunnan päättämää suostuntaa olemassa. Entist~n 17360: suostunta;verojen tilalle määrättiin joulukuun 24 päivänä 17361: 1915 annetuilla erinäisill.ä hallinnollisilla af?ehwksiPla vastaa- 17362: vat verot sodan aikana kannettaviksi, aJkaerl vuoden 1916 17363: alu'sta. Kaiki.8'Sa näissä asetuksissa oli knitenkin en'tisiä 17364: suosiuntaveroja muutettu, enimmän mallasvetoa, jonka 17365: kanto oli asetettu aivan nu'deU.e, ~uskullillt~tn vuoden 1914 17366: valtiopäivillä nimenomaan hylkäämälle pemstalle. Näistä 17367: muutoksista, mikäli ne koskevat leimaveroa ja paldviiria- 17368: 2 1917.- V. M.- Esitys N:o 16. 17369: 17370: veroa, tekee V aliakunta lähemmin selkoa mietinnöissään 17371: n:rot 8 j'a 9, joissa leysymtystä näiden verojen kantamisesta 17372: kuluvan vuoden -loppuun erittäin käsitellään. 17373: Valtion tul·oj.en lisääimiseksi oli entinen hallitus jo tätä 17374: ennen ryhtynyt lukuisiin muihinkin verotustoimenpiteisiin. 17375: Niinpä korotettiin sodan ajaksi tai toistaiseksi useita mak- 17376: suja ja tariffeja valtiolaitosten käyttämisestä tai määrättiin 17377: uusia sel1aisia. Näistä ikorotuklsista tu1ee Valiokunta, mikäli 17378: ne ailheutta~at Validkunnan 'PUO'lellta muistutuksia, teke- 17379: mään selkoa varstauksessaan Hallituksen esitykseen varojl:ln 17380: hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin valtion vakinaiset 17381: tulot eivät riitä. Tämän ohella on hallitus, niinkuin esityk- 17382: sessä mainitaan, säätäny:t suuren joukon oUUisia sodan ajaksi 17383: määrättyjä erityisiä veroja tai korottanut entisiä. Vihdoin 17384: on marraskuun 14 •päivänä 191r6 annetu]la asetuksella mää- 17385: rätty rautateillä matkustaviita kannettavaksi erityistä veroa 17386: Venäläisen punaisen rirstin yhdistYksen hyväksi. Va1tiova- 17387: rainvaliokunta on jo mietinnössään n :o 5 Eduskunnalle eh- 17388: dottanut, että tämän veron kanto perus.tuslainvastaisena vii- 17389: pymättä lakkautettaisiin. 17390: Määrätessään sodan ajaksi jatkattavaksi vuoden 19il5 17391: loppuun .suosiuntaveroina kannetut verot ja säätäressään 17392: sodan ajaksi ·UUSia erityisiä veroja sekä korottaessaan ennes- 17393: tään olemassa olevia vakinaisia veroja, mainitaan esityk- 17394: sessä hallituksen nojautuneen Hallitusmuodon 45 §:n tätä 17395: asiaa koskeviin määräyksiin. Sen lisäksi ilmoitetaan esityk- 17396: s·essä, että kun Eduskunta nyt on koolla ja sen mieltä. sää- 17397: detyistä veroista voidaan kuulla, on Hallitus tahtonut antaa 17398: EduskunnaHe tilaisuuden päättää näistä rasituksista, johon 17399: Hallitusta sitäpaitsi kehottavat monet käytännölliset syyt. 17400: Niistä asiakirjoista, jotka ovat syntyneet senaatissa kä- 17401: sitel•täessä sodan aikana annettuja veroja, on V aliakunta kui- 17402: tenkin havainnut, että useimmat näistä veroista ovat mää- 17403: rätyt entisen hallitsijan syyskuun 2 päivänä 1914 vah- 17404: vistaman Venäjän ministerineuvoston päätöksen nojalla. 17405: Tuon .päätöksen mukaisen hallitsijan käskyn kautta määrät- 17406: tiin Suomenma-an kenraalikuvernööriä .ia Suomen senaattia 17407: Sodan ajaksi säädettyjen verojen jatkaminen. 3 17408: 17409: ,Qsoittamaan Keisarikunnassa kannettaviksi säädettyjen tai 17410: vastedes säädettävien vero- ynnä muiden rasituksien mukai- 17411: sia vero- tai muita lähteitä Suomen valtiotulojen kartutta- 17412: miseksi niinhyvin erityisessä järjestyksessä määrätyn sum- 17413: man siirtämiseksi valtiorahaston varoista Valtakunnanrahas- 17414: toon, joka summa osottaisi Suomen kohtuullista osuutta nii- 17415: hin valtakunnan ylimääräisiin menoihin, mitkä ovat nykyi- 17416: sen sodan- aiheuttamia, kuin myöskin Suomen paikallisen 17417: tulo- ja menoarvion järjestämistä varten, kuitenkin siten, 17418: että kenraalikuvernöörin ja s·enaatin ehdotukset käsiteltäisiin 17419: edelleen säädetyssä jä;rjlestybessä". Tällaisella viittauksena 17420: mainittuun minisierineuvtoston 'P'äätöbeen perustelee senaatti 17421: niitä verotusalotteita, j·oit.a se sodan ajalksi määrättälväksi eh- 17422: dottaa. Sodanaikaisen V'eroim'ksen ~äheistä: yhteyttä maini- 17423: tun Venädän ministeTineuvoston ·päätöksen ikanss·a selvittävät 17424: osaltaan ne kaksi Tiitettlilkin, jotka• Valiokunta liittää tämän 17425: mietintönsä lopipuun. 17426: Ainoastaan joulukuun 24 päivänä 1915 annettua ase- 17427: tusta leimaverosta senaatissa valmistettaessa on nimenomaan 17428: Hallitusmuodon 45 § :ään viitattu hallinnollisen veromää- 17429: räyksen perustana. 17430: Tämän johdosta on Valiokmman todettava, että sodan- 17431: aikaisen verotuksen s·elvään lausutimna tarkoi;tuksena ·oli 17432: sivuuttamalla Suomen eduskunta asettaa Suomen kansalle - 17433: veroja ja rasituksia suoritettavaksi maalle vieraisiin tarkoi- 17434: tuksiin. Alote tähän verotukseen oli myös perustuslainvas- 17435: taisesti syntynyt, sillä hallitsijan vahvistamalla Venäjän 17436: ministerineuvoston päätöksellä ei Suomessa laillisesti mitään 17437: veroja ja rasituksia voida kansan kannettavaksi as·ettaa eikä 17438: niitä laillisesti kantaa. 17439: Hallituksen esityksessä olevan edellä kosketelluu ilmoi- 17440: tuksen johdosta katsoo Valiokunta vielä tarpeelliseksi lau- 17441: sua, et.tä HallitusmuodQn 45 § :ssä hallitsijalle myönnetty 17442: oikeus verojen määräämiseen sodan aikana ilmeisesti on kat- 17443: sottava hätäkeinoksi, joka tekee hallitukselle mahdolliseksi 17444: pitää huolta maan puolustamisesta aikana, jolloin eduskunta 17445: ei ole koolla eikä siis tilaisuudessa osottama.an hallituk~elle 17446: 4 ' 1917.- V. M.- Esitys N:o 16. 17447: 17448: tarpeellisia varoja. Mutta tämän luonteeltaan poikkeusmää- 17449: räyksen tarkoituksena nähtävästi -ei ole loukata sitä Suo- 17450: messa ikivanhaa periaatetta, ettei hallitsija ole oikeutettu 17451: ilman kansan suostumusta määräämään uusia veroja tai 17452: muita suorituksia kansan kannettavaksi. Tuota öikeut.ta ei 17453: sen vuoksi ilman .pakottavaa aihetta olisi ollut käytettävä. 17454: Hallitusmuodon 45 § :n soveltamiseen nykyisin olisi ollut 17455: sitäkin vähemmän aih-etta, kun valtiopäiväjärjestys määrää 17456: eduskunnan kokoonkutsuttavaksi vuosittain ja edellyttää, 17457: että edusrounta sodankin aikana voidaan iJrutsua koolle. 17458: Tähän liittyy 'kysymys, ovatko sanotut sodan ajaksi mää- 17459: rätyt verot. voimassa vielä senkin jälkeen, kun eduskunta on 17460: kokoontunut. Hallitusmuodon 45 § •määrää: ,mutta niin 17461: pian kuin sota loppuu, pitää säätyjen mokoutua ja niiden 17462: uusien verojen, jotka sodan takia olivat määrätyt, kohta 17463: lakata". Jos eduskunta kokoontuu vasta sodan loputtua, on 17464: vastaus kysymykseen aivan selviil. Hallitsijan sodl'fil ajaksi 17465: määräämät v·erot lakkaavat heti sodan päätyttyä, siihen kat- 17466: somatta onko eduskunta ennättänyt jo kokoontua vai eikö. 17467: Jos eduskunta sitävastoin kokoontuu sodan kestäessä, niin 17468: ei Hallitusmuodon kyseessä olevan kohdan sanamuodosta saa 17469: vastausta tähän kysymykseen, koska tällaista tapaustru ei 17470: siinä ole edellytetty. Näin ollen lienee kats·ottava, ettei edus- 17471: kunnan kokoontuminen sellaisenaan vielä saata aiheuttaa 17472: sodan aja'ksi mää:rättyjen verojen lakkaamista. Toiselta 17473: puolen on ilmeistä, että Hallitusmuodon 45 § tarkoittaa. sel- 17474: laista tapausta, että eduskunta ei ole koolla, ja luonteeltaan 17475: tällaisena poikkeusmääräyksena se myöskään sellaisenaan 17476: vielä ei ole ristiriidassa eduskunnan veronmyöntämisoikeuden 17477: periaatteen kanssa. Mutta jos hallitsija eduskunnan ollessa 17478: koolla olisi oikeutettu määrälämään uusia veroja edu•skuntaa 17479: kuulematta, niin itse sanottu p-eriaate olisi loukattu. Tämä 17480: periaate tulisi loukatuksi myöskin, jos Hallitnsmuodon 17481: 45 § :n nojalla määrätyt verot jatkuisivat eduskunnan oll~sa 17482: koolla vasten eduskunnan nimenomaista päätöstä. Eduskun- 17483: nalla -täytyy niin ollen katsoa ol-evan oikeus päätöksellä lak- 17484: kauttaa puheena olevat verot. Ainoaksi oikeaksi m~nette- 17485: Sodan ajaksi slädettyjen verojen jatkamine.n. 5 17486: 17487: lyksi hallituksen puolelta täytyy sentähden katsoa, että se 17488: niin pian kun eduskunta kokoontuu jättää kysymyksen kai- 17489: 'kista sodan ajaksi säädetyistä veroista eduskunnan ratkaista- 17490: vaksi. Ja Eduskunna.lla on senmukaisesti katsottava 01levan 17491: oi·keus päättää siitä, ovatko nämä verot p~s~tettävät vai 17492: ovatko ne lwkkautettavat. ' 17493: N·yt esililä oleva Hallituksen esitys on Eduskunnalle an- 17494: nettu vasta istuntokauden viimeisenä viikkona. Sekin seikka, 17495: että esitys tarkoittaa sodan ajaksi määrättyjen verojen jatka- 17496: mista kuluvan vuoden lqppuun ja että niitä tähänastisten 17497: perusteiden mukaan on kannettu jo puolen vuotta, on sitonut 17498: Valiokunnan kädet asian käsittelyssä. Muutosten toimeen- 17499: .panoa kesken vuotta sellaisiin veroasetuksiin, joiden nojalla 17500: veroa kannetaan jatkuvasti ympäri vuoden, on näet mikäli 17501: mahdollista vältettävä. Sentähden on Valiokunta, vaikka 17502: se onkin ottanut huomioon, että sodan ajaksi säädetyt verot 17503: Eduskunnan päätöksen kautta muuttuvat suostunnanluonroi- 17504: siksi ja että niiden hyväksymiseen ensi vuodeksi ei enään 17505: vaadita valtiopäiväjärjestyksen edellyttämää määräenem- 17506: mistöä, katsonut oikeimmaksi säilyttää ne verot, joita se 17507: puoltaa edelleen 'kannettaviksi, pääasiallisesti sellaisin>aan. 17508: Esityksessä ilmoittaa HallitU's käs.ityksenään, että se ra- 17509: hallinen ahdinkotila, johon valtio sodan aikana o~ joutunut, 17510: tekee välttämättömäksi edelleenkin turvautua niihin tulo- 17511: lähteisiin, joihin sodanaikainen verotus on kohdistunut. Sen- 17512: vuoksi ehdotetaan suurin osa näistä veroista edelleen säily- 17513: tettäväksi, joskin eräät niistä olisi lakkautettava ja toisiin 17514: nähden taas toisenlaista menettelyä noudatettava. 17515: Sodanaikainen, kuten edellä on esille käynyt, Venäjän 17516: vastaavan verotuksen mallin mukaisesti aikaan tullut vero- 17517: tus lepää kuitenkin suureksi osaksi väärillä perusteilla. Vii- 17518: taten siihen, mitä Valiokunta tästä lausuu mietinnössään suu- 17519: rista tuloista kannettavaa veroa koskerva Halllitu'ksen esi- 17520: ty msen johdosta, Valiokunta senv.uoksi ehdottaa jatkettaviksi 17521: vain ne kyseessä olevat verot, jotka väJlittömästi rasittamatta . 17522: vähävaraista väestönosaa voidaan katsoa kuuluvan luonteel- 17523: taan oikeutettujen veromuotojen joukkoon. 17524: 6 1917.- V. M.- Esitys N:o 16., 17525: 17526: Valiokunta näin ollen yhtyy siihen. Hallituksen käsityk- 17527: seen, ettei henkirahoja enään ole korotetuin määrin !kannet- 17528: tava, eikä siis lokakuun 26 :päivänä 1916 annettua asetusta 17529: vuodelta 19·}6 suoritdtavien henkiraihojen korottamisesta, 17530: jonka mukaan kuluvana vuonna henkirahat korotetuin mää- 17531: rin on kannettu, enään ensi vuodeksi ole uusittava. Myöskin 17532: on Va1iokunia sitä mieltä, että telefoniverosta 'On luovuttava, 17533: sillä tämä v·ero, joka kohdilstuu yhteiskuntaelämässä välttä- 17534: mättömäksi käyneeseen ja laajaJile :levinneeseen käyttöesi- 17535: neeseen samalla kun se kohtaa väestöä kovin epätasaisesti hei- 17536: dän maksukykyään ensinkään huomioouottamatta, tuottaa 17537: myöskin aivan vähän. 17538: Esityksessä ilmoitetaan edelleen Hallituksen aikomuksena 17539: olevan kumota ne väliaikaiset verot, jotka suoritetaan rauta- 17540: teillä matkustavieuja tavaran kuldetuksesta, kuitenkin siten, 17541: että samalla korotettaisiin rautateiden tariffeja tarpeelli- 17542: siksi havaittaviin määriin. Viitaten siihen, mitä Valiokunta 17543: lausuu tästä asiasta kulkulaitosrahailtoa koskevassa mietin- 17544: nössään, Valiokunta tässä yhteydessä, yhtyen siihen mitä 17545: esityksessä asian johdosta lausutaan, ehdottaa kyseessä ole- 17546: vat .rautateid·en liikennettä rasittavat sodanaikaiset verot 17547: lakkaotettaviksi. 17548: Erikoiseen asemaan ovat asetettavat sodan ajaksi maa- 17549: rätyt alkoholilpitoisten juomain valmis·tulksesta sekä rulko:holi- 17550: juomaliikkeestä kannettruvat verot. Hallituksen esityksessä 17551: ehdotetaan niilmä verot vuod·en loppuun jatkettaviksi. Siin'ä 17552: tapauks'essa, että väliaikaiset kieltolakisäännOkset vuQden 17553: kuluessa saataisiin aikaan, tulisivat alkoholijuomia koskevat 17554: verolakisäännökset i]mitenkin jo ennen vuoden loppua toisin 17555: järjestettäviksi. Asiaa harkitessaan on Valiokunta :puoles- 17556: taan tuUut siihen tu'lokseen, ~ttä kaikkien näiden verojen jat- 17557: kamiseen Haniwksen ehdottamatla taval'la ei ole aihetta. On 17558: todennäköistä, että väliaikaiset !kieltolakisäännökset joutuvat 17559: niin hyvissä arj'oin Eduskunnan käJsiteltävi:ksi, että ne jo var- 17560: sin pian •voivat astua voimaan. Veroasetusten ehdotetuna ta- 17561: valla jatkaminen sivu tämän ajankohdan käy senvuoksi tar- 17562: peettomaksi. Tämän vuoksi V aliakunta ehdottaakin kyseessä 17563: Sodan aJaksi säädettyjen verojen jatkaminen. 7 17564: 17565: olevat veromääräykset, niihin luettuna myöskin heinäkuun 17566: 9 päivänä 1916 annetulla asetuksella sääd:etty väliaikainen 17567: vero Suomeen tU'otavista a!lkdhol~pitoisista juomista, lakkaa- 17568: virosi samanaikaisesti kuin väliaikaiset •kieltolakisäännökset 17569: astuvat voimaan, kuitenkin viimeistään joulukuun 31 päivänä 17570: 1917. Viimemainittua tuontiveroa esillä olevassa esityksessä 17571: tosin ei mainita, mutta Hallituksen esityksessä varain hank- 17572: kimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot ei- 17573: vät riitä, edellytetään sen ilman Eduskunnan myöt·ävaiku- 17574: tusfla jaillmvan vuoden ~oppuun. Valiokunnan mielestä on 17575: . kuitenkin ilmeistä, että tämä vero, joskin sitä kannetaan maa- 17576: han tuodusta tavarasta, yh1Jä hyvin kuin muutkin sodanai- 17577: ka~set verot, kuuluu Eduskunnan suostuntainmyöntämiS'Oi- 17578: keuden tpiiriin, kOISka Sle on erillisenä verona määrätty eikä 17579: tullimak•sun korotuksena toimeenpantu. Ainoastaan palovii- 17580: nan valmistamisesta suoritettava vero olisi vuoden loppuun 17581: jatkettava, koska tpaloviinan vallmistus erinäisiin lääkinnölli- 17582: siin, teknillisiin ja. tieteellisiin tarkoituksiin väliaikaisten 17583: kieltolakisäännöstenikin voimaanastuttua saattanee jatkua. 17584: Niiden sodan ajaksi sääd·ettyjen verojen joukkoon, jotka 17585: Hallitus esittää jatkettaviksi vuoden loppuun, kuuluu myös 17586: väliaikainen vero julkisista huveista ja näytännöistä. Tämä 17587: v.ero, joka kootaan julkisissa huveissa kävijöiltä, kohdistuu 17588: suureksi osaksi väestön vähäva:raisiin kerroksiin ja rasittaa 17589: tarpeettomasti sellaisiakin huviti.laisuuksia, joita seurat ja 17590: Y'hdistykset yleis:hyödyllisiä ja valistustarkoituksia varten 17591: toimeenpanevat. Valtiovarainvaliokunta on jo vuoden HH4 17592: valtiopäivillä antamassaan mietinnössä sen kertomuksen joh- 17593: dosta, jonka Suomen senaatti oli antanut eduskunnalle val- 17594: tiovarain tilasta vuonna 1912, lm.tsonut tarpeelliseksi esittää, 17595: että seurojen ja yhdistysten toimeenpanemista. yleissivistä- 17596: vistä huvi- ja juhlatilaisuuksista valtiolle suoritettavat mak- 17597: sut olisivat lakkaurtettavat. Näille valtidpäivHle on myös 17598: jätetty ed. J aiosen y. m. a1lekirjoitta.ma anomuseihdotus 17599: n :o 13 julkisista huveista, julhlista ja näytännöistä val- 17600: tioHe kann.et'tujen maksujen lakkauttamisesta. Ottaen kai- 17601: ken tämän huomioon on Valiokunta sitä m~eltä, että sodan- 17602: t9t-7.- V. M.- Esitys N:o 16. 17603: 17604: ajaksi määrätty vero julkisista huveista ja näytännäistä on 17605: lakkaava, mutta samalla on Valiokunta kuitenkin l.eimasuos- 17606: tuntaa koskevaan lakiehdotukseen sisällyttänyt uuden py- 17607: kälän,, jossa sääd.etään nykyisen sotatilan adaksi annetun ve- 17608: ron suuruinen leimavero kannett&va'ksi kinematografi- ja 17609: eräissä muissa s>enkaltaisissa huveissa ja näytännäissä kävi- 17610: jöiltä. 17611: Sodan. aikana hallinnollisen as·etuksen nojalla voima,.ssa 17612: olevan leimaveron samoinkuin hallinnollista tietä määrätyn 17613: pääoma- ja kuponkiveron Valiokunta puoltaa vuoden lop- 17614: puun kannettavaksi. Niinikään katsoo Valiokunta, kuten. 17615: sen asian johdosta a.nta.masta erityisestä mietinnöstä illlllenee, 17616: ettii ny·t kuluvana vuonna, kuten vuosina 19·15 ja HH6, on 17617: kannetta'va veroa myös kiinnitykseillä kiinteään omaisuuteen 17618: turvatuista rahapääomista. 17619: Hallituksen esityksessä on Eduskunnan hyväksyttäväksi 17620: jätetty lakiehdotus, jonka ensimäisessä pykälässä luetel- 17621: laan niiden sodan ajaksi annettujen veromääräysten nimik- 17622: keet, jotka hallitus ehdottaa vuoden loppuun 'kannettavilksi. 17623: Eräis ennakkotapaus, jolloin samanlaista menettelyä on nou- 17624: datettu, oR tosin ylimääräisiltä valtiopäiviltä 1905-1906, 17625: jolloin Eduskunta hallituksen esityksestä päätti vuoden 1905 17626: loppuun saakka kannetut suostuntaverot jatket•taviksi vuoden 17627: 1906 ensi puo~en vuoden aikana. ·Valtiovarainvaliokunta ei 17628: kuitenkaan katso tällaista menettelyä nyt mahdol1isåsi, sillä 17629: jat'kettaviksi ehdotetut v-erot joko ovat uusia veroja, joita 17630: eduskunta ei ennen ole lainkaan käsiteLlyt, tai ovat ne entisiä 17631: eduskunnan päättämiä suostuntaveroja, jotka veromääril- 17632: tään ja osaksi toi·sisswkin suhteissa ovat muutetut, ja on Va- 17633: liokunnan mielestä siis välttämätöntä, että Eduskunnan pää.- 17634: tettäväksi ·esitetään suostuntalakiehdotus sel'laisenaan eikä 17635: vain sen ni.mrke. Kun Valiokunta on asettunut tälle kan- 17636: 'na'lle, on se myöskin 'Pitänyt sopivimpana antaa erityis·en mie- 17637: tinnön klustakin eri verosta, j·otka. s•e esittää ku[ruvan vu!Oden 17638: loppuun jatkettaviksi. Tästä menettelystä on myöskin se etu, 17639: että Valiokunta, joskaan se esittämistään syistä ei ole voinut 17640: käydä riittävän yksityiskohtaisesti k~sittelemään näitäkään 17641: Sodan ajaksi säädettyjen verojen jatkaminen. 9 17642: 17643: veroja, kuitenkin on saattanut tehdä niihin eräitä muutoksia 17644: sekä nykyisistä olosuhteista aiheutuneita muodollisia kor- 17645: jauksia. 17646: Niinkuin Valiokunta edellä tässä mietinnössään on jo 17647: käsityksenään lausunut, on Eduskunnalla katsottava olevan 17648: täysi oikeus päättää, ovatko ,ja mitkä sodan ajaksi annetuista 17649: veroista lakkautettavat, mitkä taas edelleen jatkettavat ja 17650: missä muodossa. Hallituksen esityksessä ilmoitetaan tosin 17651: Hallituksen aikomuksena olevan lakkauttaa ne sodan ajahi 17652: määrätyt verot, joiden jatkamiseen sen mielestä ei enään ole 17653: aihetta. Mutta Valtiovarainvaliokunta katsoo oikeammaksi, 17654: ettei näiden v.erojen lakkauttamista jätetä Hallituksen pää- 17655: töksen varaan, vaan että Eduskunta nimenomaan päättää, 17656: että kyseessä olevien verojen kanto on lakkaava, määräten sen 17657: ajankohdan, jolloin tämän tulee tapahtua. Valiokunnan eh- 17658: dotuksen mukaan tulisivat .esityksessä mainituista veroista 17659: ainoastaan leimavero, pääoma- ja kuponkivero, vero kiinni- 17660: tyksellä turvatuista pääomista sekä paloviinan valmistuk- 17661: sesta suoritettava vero .iatkettaviksi kuluvan vuoden lop- 17662: puun. Erityisessä mietinnössä Eduskunnalle annetun suurten 17663: tulojen veroa koskevan· esityksen johdosta tulee Valiokunta 17664: sitäpaitsi tekemään tästä verosta ehdotuksen. Kaikki muut 17665: sodan ajaksi annetut veromääräykset, jotka myöskään val- 17666: tion tulojen lisäämis•en kannalta eivät ole välttämättömiä, 17667: V aliakunta ehdottaa kumottaviksi. 17668: Sen nojalla, mitä •edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit- 17669: taen ehdottaa. Eduskunnan päätettäväksi: 17670: 17671: 1) että .Yeuni:avat ~tukset on lrMmottrirv.a.: 17672: a) jonlukwun 29 päivänä 19U annetfw, as:etu$ 17673: rautateiden matkustajilta ko:nn;JttooasCa väliai- 17674: kai8esta verosta; 17675: b) rn.aaliskwun 27 päivänä 1915 annettu ase- 17676: tus väliaikaises~a verosta, joka on Sf/to.ritettava 17677: tavaran ja matku.~fJ(ljain pak!aasin kJuljet!Jamisesta 17678: rautateillä; 17679: 10 1917.- V. M.- Esitys N:o 16. 17680: 17681: c) 'ffliOJIJlis~ 27 päivänä 1916 annettu. ase- 17682: tu.s niiden välmikaishen verojen koratftamislesta, 17683: joita kannetaan rautatiellä ma;t,k'UStajiUa ja rau- 17684: tatiellä kuljetettavasta rahtit(uvarasta; ja 17685: d) helmikuun 1 päivänä 1915 annettu aset'US 17686: telefoniver6Sta; sekä 17687: että alkaen ensitulevan elokuun 1 päivästä 17688: kaikki veronkanto, rästiveronkantoa lukuunot- 17689: tamatta, 1Jllämainittujen hallinnollista tietä an- 17690: nett:ujen ver(),asetu.sten ja niiden perit~teeUa tehty- 17691: jen sen(mtin verot'USpäätösf,en nojallJa oo lak- 17692: kaava; 17693: 2) että väliaikaisten kieltolakisäännösten voi- 17694: mJaanastuttua on kumottava: \ 17695: a} jowltukwun 24- päivänä 1915 annetttu asetas 17696: mallasjuomista suorit.ettavasta verosta; 17697: b) marnaskxu,un 18 päivänä 1914 annettu (JSe- 17698: tus allooholipitoisten aineiden k~pan rajoittami- 17699: sesta Suomessa sobat~lan voim'tl'Ss:aolon ajaks-b; 17700: c) maaliskrw.un 27 päivänä 1915 annettw. 'fJ,Setus 17701: koskeva väliaikaista maksua alkoholipitoisten ai- 17702: neiden tukkukaupasta; sekä kaht<een edelliseen 17703: asetukseen liittyvät Senaati,n päätökset annis- 17704: keluveron määrästä marraskuun 19 päivältä 19U, 17705: tammikuun 12 päivältä 1915 ja joulukuun 1.1 17706: päivältä 1915 sekä alkohoUpitoisten aineiden tuk- 17707: kukaupasta suoritettavan veron määrästä maalis- 17708: kuun 30 päivältä 1915, kesäkuun 19 päivältä 17709: 1915, jo,lukuun 13 på~vältä 1915 ja helmikuun 17710: 29 pä1:väUä 1916; ja 17711: d) heinäkurun 9 päivänä 1916 annettu asetu.s 17712: Suomeen tuotavien alkoholipitoisben juomain 17713: väliaik,aisesta verosta; sekä 17714: että samana päivänä kun väUaikaise't k?'·elto- 17715: lakisäännökset astuvat voimaan, kuitenkin vii- 17716: meistään joolukuun 31 päivänä 1917, kaikki ve- 17717: ronkanto, rästiveronkantoa lukuunottamatta, edel- 17718: Sodan aJaksi säädettyJen veroJen Jatkaminen. 11 17719: 17720: lisessä 2 kohdassa mainittujen hallinnollista tietä 17721: annettujen verOi(ISeJtusten ja niiden penisteella 17722: tehtyjen s.enlaatin WJrotuspäätösten nojallh on lak- 17723: TMava. 17724: 17725: l\Hetinnöss·ään Hallituksen esityksen dohdosta varojen 17726: hankkimisesta niihin tarpeisiin, joi1hin valtion vakinaiset tu- 17727: lot eivät riitä, tulee Valiokunta esittämään laskelmansa nyt 17728: lakikautettavaksi ehdotettujen sodan ajaksi määrättyjen vero- 17729: jen tuotosta vuoden alusta siihen päivaän asti, jona niiden 17730: kanto Valiokunnan ~hdotuksen mukaisesti on lakkaava. 17731: 17732: _ Helsingissä heinäkuun 7 päivänä 1917. 17733: 17734: 17735: 17736: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Gyl- 17737: ling, jäsenet Aakrula (osittain), Antila (osittain), Axajärvi, 17738: Fränti, Hallsten, Hiekkaranta, E. Huttunen, Häkkinen, 17739: LsaJrsson (ositttairn), J. Kohooen, liahdeJl!suo, lieho:lm:s, Lu;opa- 17740: järv~, ~aalSIOilleu (oo1ittain), RJai,t<aAneu (osi.tta.Jin), Saarillci.V'i·, 17741: Sila'anpöä, Taill!lls ja A. H. Vilrk!kooen 1selkä IO!Sittruin· vaJra.- 17742: jäsenlelt Frey, Heleni!UIS-SeppWlä, Ja~onen, Lehmms, 'Dabla 17743: ja TulkiiB..• 17744: 12 1917.- V. M.- Esitys N:o 16. 17745: 17746: 17747: 17748: 17749: Vastalause. 17750: Valiokunnan mietinnössä ehdotetaan julkisissa ja näy- 17751: tännöis~ä kävijöiltä sodan ajaksi määrätty vero lakkautetta- 17752: vahi, mutta samalla on Valiokunta kuitenkin leimasuostun- 17753: taa koskevaan lakiehdotukseen sisällyttänyt uuden pykälän, 17754: jossa ~ää,detään nykyisen sotatilan ajaksi annetun veron suu- 17755: ruinen leimavero kannettavaksi kinematografi- ja eräissä 17756: muissa senkaltaisissa huvei~sa ja näytännäissä kävij,öiltä. 17757: Koska leirnasuostuntaa koskevan Valiokunnan mietinnön 17758: n:o 8 yhteydessä olemme ehdottaneet tuon pykälän· poistetta- 17759: vaksi, ehdotamme täs·sä yhteydessä, 17760: 17761: että V.alioku,nnan mietinniin sivullJa 10 otevarn 17762: d) ponnen jälkeen otettaiisiin seuTiaavat ponnet: 17763: 17764: e) joulukuun 29 päivänä 1914- ann,ettn asetttS 17765: julkisiSta näytännäistä ja hnvitilaisu,uk!Sista kan- 17766: nettavasta väliaikaz'sesta Wffosta, ja 17767: f) maa~isku,un 2'7 päivänä 1916 annettu asetus 17768: julkisi..~ta näytännäistä ja h1tvitilaisu.uksista kan- 17769: netta.van välia.ikai.sen veron korrottamisesta; 17770: 17771: Helsingissä heinäkuun 7 päivänä 1917. 17772: 17773: 17774: Hulda Salmi. Aino Takala. 17775: Edvard Gylling. 17776: Liite. 13 17777: 17778: Liite. 17779: I. 17780: SUOMEIIIIIIAAN 17781: 17782: :ENRAALIKUVERNÖÖRI. 17783: 17784: 17785: Helsingissä, 17786: Syyskuun 9/22 p. 1914. 17787: N:o 11345. 17788: 17789: 17790: 17791: K e i s a r i 1 l i s e l l e S u o m e n S e n a a t i ll e. 17792: 17793: Hänen Majesteettinsa Keisari on kuluneen syyskuun 2 17794: päivänä Armossa suvainnut vahvistaa allamainitun Ministeri- 17795: neuvoston päätöksen Suomen asujaimisiollj saattamisesta osal- 17796: liseksi valtakunnan rahaston ylimääräisiin menoihin, jotka 17797: ovat nykyisen sodan aiheuttamia: 17798: I. Hyväksytään Raha-asiainministeri~ esitys Suomen 17799: asujaimiston saattamisesta osalliseksi valtakunnan rahaston 17800: ylimääräisiin menoihin, jotka ovat nykyisen sodan aiheutta- 17801: mia. 17802: II. Muodostetaan Raha-asiainministeriön yhteyteen Eri- 17803: tyinen Neuvotteleva Komitea asianomaisten virastojen edus- 17804: tajista, niiden joukossa Valtakunnan kanslian, Mi,nisterine:u- 17805: voston kanslian, Suomen Ke,nraalilmvernöörin ja Keisarilli- 17806: sen Suomen Senaatin, tarkoituksenaan laskea :kohtuullinen 17807: Suomen asujaimiston osalle tuleva määrä veroja, jotka, peit- 17808: tääkseen I:ssä osastossa mainitut menot, ovat määrätyt Kei- 17809: - sarikunnan asujaimistolle, kuitenkin sillä ehdolla. että Neu- 17810: vottelevan Komitean työt ovat esitettävät Ministerineuvos- 17811: tolle. 17812: III. Esitetään Suomen Kenraalikuvernöörilie ja Keisa- 17813: riliiselle Suomen Senaatille: a) laatia ja esittää noudatta- 17814: malla määrättyä järjest.;ystä edelleen Hthetettäväksi lakiehdo- 17815: tuksen varojen siirtämisestä valtionrahastosta Valtakunnan- 17816: 14 1917.- V. M.- Esitys N:o 16. 17817: 17818: rahastoon, jotka määrätään II :ssa osas•tossa. osotetulla ta" 17819: valla., ja b) osoittamaan Keisarikunnassa kannettaviksi sää- 17820: dettyjen tai vastedes säädettävien vero- ynnä muiden rasi- 17821: tubien mukaisia veroa- tai muita lähteitä Suomen valtio- 17822: t-qlojen karluttamiseksi niinhyvin tämän osaston a) kohdassa 17823: mainitussa tarkoituksessa kuin myös Suomen paikallisen 17824: tulo- ja menoarvion järjestämistä varten kuitenkin siten, 17825: että Kenraalikuvernöörin ja Senaatin ehdotukset määrätyssä 17826: järjest.yksessä asiassa edelleen käsiteltäisiin. 17827: Tästä Armollisesta käskystä saan kunnioittaen Keisarilli- 17828: selle Suomen Senaatille ilmoittaa asiasta johtuvia toimen- 17829: piteitä varten. 17830: 17831: 17832: Yleisesikunnan Kenraaliluutnantti Seyn.. 17833: 17834: Kanslian Tirehtorin puolesta 17835: (nimi epäselvä). 17836: 17837: 17838: Suomensi•: A. Saarensivu. 17839: Liite. 15 17840: 17841: 17842: Liite. 17843: II. 17844: SUOMBN 17845: 17846: :ENBAALIKU VEBNÖÖRI. 17847: 17848: 17849: J:ielsingissä, 17850: /18 p:nä tammikuuta 1915. 17851: N:o 162. 17852: 17853: 17854: K e i s a r i 11 i s e II e S u o m en S e n a a t i ll e. 17855: 17856: Ministerineuvoston syyskuun 2 päivänä 1914 Armossa 17857: vahvist€tun päätöksen III osastossa. on, muun muassa, 17858: Suomen Kenraalikuvernöörilie ja Keisarilliselle Suomen Se- 17859: naatille uskottu toimeksi koettaa niiden vero- ja muiden 17860: rasitusten ta.paan, jotka on vahvistettu tahi vast€des vah- 17861: vistetaan Keisarilmnnassa, keksiä vastaavia vero- tai muita 17862: lähteitä, joista Suomen kruunun tuldja voitaisiin lisätä niin 17863: hyvin sitä varten, että valtiolaitos voisi ottaa osaa nykyisen 17864: sodan valtakunnanrahastolle aiheuttamiin ylimääräisiin me- 17865: noi'hin, kuin mytis Suomen paikallisen budjetin järjestämi- 17866: seksi, jolloin Kenraalikuvernöörin ja Senaatin tätä tarkoittar 17867: vat ehdotukset käsiteltäisiin edelleen vahvistetussa järjestyk- 17868: ooslsä. 17869: Tämän Hänen Majesteettinsa Armollisen tahdon täyttä- 17870: miseksi on väliaikaisia veroja jo va!Jlvistettu: jul'k~sista näy- 17871: tännäistä ja huvitilaisuuksista; rautateillä matkustavain 17872: suoritettava vero ja vero oikeudesta harjoittaa ensimäisen 17873: luokan ravintoloissa alkoholi·pitoisten juomain kauppaa *). 17874: Sitäpaitsi on :alamaiset alistukset tehty väliaikaisen telefoni- 17875: samoinkuin pääoma- ja kuponkiveron vahvistamisesta. Tä- 17876: 17877: ") Postimaksu,jen koroitus pantiin voimaan erikseen, Sisäasiain- 17878: ministerin käskystä, samassa yhteydessä kuin Valtakunnan muissa 17879: seuduissa ryhdyttiin yhtäläiseen toimenpiteeseen. 17880: 16 1917.- V. M.- Esitys N:o 16. 17881: i 17882: män minulle ja Senaatille Armossa; uskotun tehtävän täyttä- 17883: miseksi koettaa vahvistaa Suomen kruunun varoja on niin- 17884: muodoin ryhdytty vakavaan aloitteeseen. Kuitenkaan eivät 17885: edellämainituista väliaikaisista veroista koituvat tulot kai- 17886: ken todennäköisyyden mukaan likimainkaan riittäne tuomaan 17887: valtiolaitokselle niin paljon uusia varoja kuin nykyisissä 17888: oloissa on ehdottomasti tarp.eellista. Tässä suhteessa lienee 17889: otettava huomioon, toiselta puolen sodan aiheuttama mel- 17890: koinen vähennys kruunun tavallisissa tuloissa ja muutamat 17891: ylimääräiset menot (esim. haavoittuMita ja sairaita soti- 17892: laita varten perustettujen väliaikaisten sairaalain ylläpitoon) 17893: Sleik.ä toi•geiltt1a putol1en, 'etttä 8norru vleilV•OOibetaiaJll OS'ailiaan 17894: :suoritttama:mn uru'st ,meliki01~nen mak•su niihin yHmääräi's~iill 17895: meiTlioiliim, joitilm lsiod,a:nikäym·ti IO'll' valtakmlina~nrah~a,sJtollle 17896: aiheuttanut. Koska sotaa yhä jatkuu eikä sitä ajankohtaa, 17897: jolloin se loppuu, voida edes likimainkaan määrätä yhtä 17898: vähän kuin laskea niitä aineellisia uhrauksia, jotka sota vielä 17899: on vaativa, niin on tätä ny.kyä kokonaan mahdoton mainita 17900: jotakuinkaan varmasti, ~uinka suureen määrään nousevat 17901: valtakunnanrahaston yleiset sotamenot tahi se niiden osa, 17902: joka lopullisessa tilityksessä lankeaa Suomen kruunun 17903: osalle. Ei kuitenkaan voi olla epäilystäkään siitä, että sa- 17904: notut ylimääräiset sotamenot saattavat nousta muutami; n 17905: miljaardeihin rupliin. Rahaministeriön yhteyteen asetettu 17906: entinen Erityinen ministeriöiden välinen konferenssi ehdotti, 17907: että Suomen ja koko Valtakunnan väestön suhteellisen suu- 17908: ruuden .mukaisesti Suomen kruunun maksettavaksi I>antai- 17909: siin 1,8 % valtakunnanrahastolle sodan ja sen seurausten 17910: aihtmttamista ylimääräisistä menoi~ta. Vaikka näitä mak- 17911: suja ei voi ajatella peitettäväksi veroilla, vaan lainoilla, ja 17912: Suomen kruunun tulee ottaa osaa vain vuotuismaksujen 17913: ja lmoletuksen suoritukseen näistä lainoista, on kuitenkin sen 17914: osuus, mikäli sen voi edeltäpäin laskea, nouseva määrään, 17915: joka kenties ei jääne ·paljon pienemmäksi niitä valtakunnan- 17916: rahastoon meneviä maksuja, jotka Suomen kruunu on velvol- 17917: linen ISUO'rittama:a1n ,f,a;mmillmun 10 päivän1ä 1912 atlllruetlllll· liain 17918: nojalla korvaukseksi siitä, että Suomen kansalaisten ei tar- 17919: Liite. 17 17920: 17921: vitse suorittaa mieskohtaista asevelvollisuutta. Samalla tulee 17922: Suomen kruunun olla täysin valmiina jo kuluvana vuonna 17923: (19>15) suorittamaan uusia lisättyjä maksuja valtakunnan- 17924: ra1hastoon. 17925: Nämä tässä esitetyt seikat yhteensä antavat minulle ai- 17926: hetta kiinnittää Senaatin huomiota siihen, miten tarpeellista 17927: on, että Senaatti, rajoittumatta jo käytäntöönotettuihin ja 17928: ehdotettuihin väliaikaisiin veroihin, jo nyt keksisi edelleen 17929: uusia tulolähteitä valtiolaitokselle. Vaikka minä täysin kä- 17930: sitän, että väestön maksukyky on sodan aikana heikontunut 17931: enkä millään muotoa ajattele sekaantua häiritsevästi Senaa- 17932: tin aikomuksiin, .en kuitenkaan :pidä liiallisena huomauttaa 17933: esilläolevan kysymyksen johdosta seuraavaa: 17934: 1. Elinkeinoveroja ei ole, IJaitsi niitä maksuja, jotka 17935: maaka.U:piJiaat ja apteekkarit maksavat ja mitä paloviinan 17936: anniskelusta suoritetaan (ensimmäisen luokan ravintoloissa 17937: tätä nykyä väliaikaisesti myös muiden alkoholipitoisten juo- 17938: main kauiJasta) *), toistaiseksi yleisesti määrätty Suomessa 17939: käytäntöön. Kuitenkin on ·elinkeinon ja kaupan harjoittami- 17940: nen, niinkuin käy ilmi valtakunnan toisista seuduista ja 17941: muista maista saadusta esimerkistä, sopiva verotusesine, joka, 17942: jos asia sopivalla tavalla järjestetään, voi tuottaa kruunulle 17943: tuntuvia tuloja. 17944: 2. Henkirahaveroa haittaa tietysti se ol'eellinen vika, että 17945: sen määrä on yhtä suuri sekä köyhäitä että rikkaalta; kui- 17946: tenkin on tämä määrä niin vä:häinen, että sitä ilmeisesti 17947: voisi koroittaa sen tuntumatta rasittavalta taakalta edes. kaik- 17948: kein vähävaraisimmastakaan veronmaksajasta. 17949: 3·. Tullimaksut kannetaan tariffin mukaan, joka on jo 17950: kauan ollut tarkistuksen tarpeessa, minkä dhessa erinäipiä 17951: tullieriä tulee ehdottomasti koroittaa sekä Suomen kruunun 17952: t.ulojen lisäämiseksi että myös sitä varten, että tullierät lä· 17953: henisivät keisarikunnan yleisen tariffin vastaavia eriä. 17954: 4. Toimituskirjain lunastusta ja virkasivutuloja koske- 17955: vain yhtä vanhentuneiden säännösten tarkistuksen pitäisi 17956: myöskin antaa kruunulle jonkin verran uusia tuloja. 17957: 17958: *) Viimeksimainittua veroa voisi edelleen melkoisesti koroittaa. 17959: 2 17960: 18 1917.- V. M.- Esitys N:o 16. 17961: 17962: 5·. Maassa. säädettyjä aksiisiveroja voidaan. täydentää 17963: uusilla, esimerkiksi tupakasta ja tulitikuista suoritettavilla. 17964: 6. Maan oppilaitosten oppilaiden suorittama mabu on 17965: niin vähäinen ja erittäinkin niin paljon muissa Valtakunnan 17966: seuduissa vahvistettua maksua pienempi, että sen korottami- 17967: nen, ainakin toisissa oppilaitoksissa ja erinäisten luokkain 17968: oppilailta, lienee ilmeisesti täysin mahdollinen. 17969: 7. Valtionrautateiden käytöstä saatavaa tuloa voitaisiin 17970: lisätä saattamaNa voimaan väliaikainen täydentävä vero mai- 17971: nituilla radoilla kuljetettavista tavaroista. 17972: 8. Suomen)ransalaiset, jotka sellaisina ovat vapautetut 17973: suorittamasta mieskohtaista asevelvollisuutta, mutta ovat 17974: päässeet asevelvollisuusikään, voitaisiin, samoinkuin on laita 17975: muissa seuduissa Valtakuntaa sanotusta asevelvollisuudesta 17976: vapautettujen henkilöiden, velvoittaa määrättyjen vuosien 17977: kuluessa suorittamaan erikoista sotaveroa. 17978: Ylläol·eva luettelo on tietysti tarkoitettu vain osottamaan 17979: esimerkkejä ja ehdotuksia. Tarkemmin tutkittaessa esillä- 17980: olevaa kysymy.stä voidaan kenties löytää va1tiolaitokseUe 17981: muita tuloläJhteitä, joko veron- ta·hi muunluontoisia, joi- 17982: hin turvautumista syystä tai toisesta pidetään sopivampana. 17983: Joka tapauksessa näyttää. kuitenkin tämä luettelo osoittavan, 17984: että maalla on tällaisia tulolähteitä, joita ei vielä ole täy- 17985: delleen tahi lainkaan käytetty. Verotaakka on tietenkin huo- 17986: lellisesti sovellettava maan tuotantovoiman ja väestön mak- 17987: sukyvyn mukaan. Tästä huolimatta täytyy valtiolaitoksen 17988: nähtävästi saada sellainen uusien tulojen lisäys, jota se tar- 17989: vitsee voidakseen tyydyttää sekä ne uudet vaatimukset, jotka 17990: sille tulee asetettavaksi, että myös hallituksen ja kansan 17991: ka~vavat tarpeet. Tähän nähden ja katsoen asian kiireelli- 17992: seen laatuun, saa.n pyytää, että Senaatti tahtoisi, mikäli mah- 17993: dollista, ottaa sen viivyttelemättä har'kittavakseen ja ilmoit- 17994: taa minulle, mitä asiassa tulee tehtäväksi. 17995: Pääesikunnan Kenraaliluutnantti Seyn. 17996: Kansliantirehtööri N. Gorloff. 17997: Vidi: A. E. Streng. 17998: 17999: Helsingissä, Suomen Senaatin kiriawfl;iJ;l,QS·~, 1917. 18000: 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 16. 18001: 18002: 18003: 18004: 18005: Suuren valiokunnan mietintö 18006: N:o 21 Hallituksen esityksen johdosta, joka 18007: koskee erinäisten sodan ajaksi hallinnollista 18008: tietä säädettyjen verojen jatkamista vuoden 18009: 1917 loppuun. 18010: 18011: Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian, 18012: päättänyt yhtyä Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 6 18013: olevaan ehdotukseen ja ehdottaa sentähden kunnioittaen, 18014: että Eduskunta hy,väksyilsi Valtiovarainvalio- 18015: kunnan mietinnössä esitetyt P'(Ynnet. 18016: 18017: Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1917. 18018: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 19'17. 18019: 1917. - Edusk. vast. - Esitys N :o 16. 18020: 18021: 18022: 18023: 18024: Suomen Eduskunnan vastaus 18025: Hallituksen esityikseen, joka koskee erinäisten 18026: sodan ajaksi hallinnollista tietä säädettyjen 18027: verojen jatkamista v,uoden 1917 loppuun. 18028: 18029: Hallitus on Eduskunnalle antanut esityksen erinäisten 18030: sodan ajaksi hallinnollista tietä säädettyjen verojen jatka- 18031: misesta vuoden 1917 loppuun. 18032: 1 18033: 18034: Nyt vallits·evan sotatillan kuluessa on valtion verotukisen 18035: alalla trupahtunut laaja epäsäännöllinen toiminta. Kun edus- 18036: kuntaa vastoin Valtiopäiväjärjestyksen määräyksiä ei vuosina 18037: 1915 ja 19116 kutsuttu koolle, johtui jo tästä, ett-ei edu•slkun- 18038: nan vuoden 1914 valtio,päivillä vuodeksi 1915 päättätmien 18039: suostun ta verojen voimassaoloajan umpeenkuluttua enään 18040: ollut eduskunnan päättämää suostuntaa olemassa. Entisten 18041: suostuntaJverojen tilalle määrättiin joulukuun 2•4 päivänä 18042: 1915 annetuilla erinäisil1ä hallinnollisilla asetuksiHa vastaa- 18043: vat verot sodan aikana kannettaviksi, alkaen vuoden 1916 18044: alu'sta. Kaiki&sa näissä asetuksissa oli kuitenkin entisiä 18045: suostuntaveroja muutettu, enimmän mallasveroa, jonka 18046: kanto oli asetettu aivan uudeUe, eduskunnan: vuoden 1914 18047: valtiopäivillä nimenomaan hy lkäämälle perustalle. 18048: Valtion tuloj.en lisääJmi:seksi oli entinen hallitus ryMy- 18049: nyt lukuisiin muihinkin •verotustoimenpitei,siin. Niinpä ko- 18050: rotettiin sodan ajaksi tai toistaiseksi useita maksuja ja ta- 18051: riffeja valtiolaitosten käyttämisestä tai määrMtiin uusia se'l- 18052: laisia. Tämän ohella on hallitus, niinkuin esityksessä mai- 18053: nitaan, .säätänyt joukon uusia, erityisesti .sodan ajaksi mää- 18054: rättyjä veroja tai !korottanut entisiä. 18055: 2 1917. - Edusk. vast. - Esitys N:o 16. 18056: 18057: Määrätessään sodan ajahi jat.kettaviksi vuoden 1915 18058: loppuun suostuntaveroina kannetut verot ja säätäiessään 18059: sodan ajaksi uusia erityisiä veroja sekä korottaessaan ennes- 18060: tään olemassa olevia vakinaisia veroja, ma1nitaan esityk- 18061: sessä 'hallituksen nojautuneen Hallitusmuodon 45 § :n mää- 18062: räyksiin. Sen lisäksi ilmoitetaan esityksessä, että kun Edus- 18063: kunta nyt on koolla ja sen mieltä säädetyistä veroista voi- 18064: daan kuulla, on Hallitus ta.htonut antaa Eduskunnalle tilai- 18065: suuden päättää näistä rasituksista. 18066: Niistä asiakirjoista, jotka ·ovat syntyneet senaatissa kä- 18067: siteltäessä sodan aikana annettuja veroja, on Eduskunta kui- 18068: tenkin havainnut, että useimmat näistä veroista ovat mää- 18069: rätyt hallitsijan syyskuun 2 päivänä 1914 vahvistaman Ve- 18070: näjän ministerineuvoston päätöksen nojalila. Tämä menettely 18071: oli perustuslain vastainen, sillä ha1litsijan vahvistamalla 18072: V:enäjän ministerineuvoston 'Päätöksellä ei Suomessa lailli- 18073: sesti mitään veroja ja msituksia voida kansan kannettavalksi 18074: asettaa eikä kantaa. 18075: Hallituksen .esitykseE>~ä olevan ilmoituksen johdosta 18076: katsoo Edus'kunta vielä tarpeelliseksi lausua, että Hal- 18077: litusmuodon 45 '§:ssä hallitsijalle myönnetty oikeus 18078: verojen määräämiseen sodan aikana ilme!s.esti on kat- 18079: sottava hätäkeinoksi, joka tekee hallitukselle mahdolliseksi 18080: pitää huolta maan puolustamisesta aikana, jolloin eduskunta 18081: ei ole koolla eikä siis tilaisuudessa osottamaan hallitukselle 18082: tavpeellisia varoja. Mutta tämän poi<kkeusmääräyksen tar- 18083: koituk,sena nähtävästi ei ole loukata sitä Suomessa ikivan- 18084: ha·a periaatetta, ettei hallitsija ole oikeutettu illman kansan 18085: suostumusta määräämään uusia veroja tai muita suorituksia 18086: kansan kannettavak'si. 'Tuota oikeutta ei sen vudksi ilman 18087: pa;kottavaa aihetta ·olisi ollut käytettä·vä. Hallitusmuodon 18088: 45 § :n soveltamiseen ny:kyisin olisi 1ol'lut sitä,.kin vähemmän 18089: aihetta, kun Valtiopäiväjärjesty,s määrää eduskunnan ko- 18090: koonkutsuttavaksi vuosittain j.a edellyttää, että eduskunta 18091: sodankin aikana voidaan kutsua koolle. 18092: Tähän liittyy kysymys, ovatko sanotut sodan ajaksi mää- 18093: rätyt verot voimassa vielä senkin jälkeen, kun eduskunta on 18094: Sodan ajaksi säädettyjen verojen jatkaminen. 3 18095: 18096: kokoontunut. Jos eduskunta kokoontuu va:sta sodan loputtua, 18097: on vastaus kysymykseen aivan selv:ä. Hallitsijan sodan aJjaksi 18098: määräämät v·erot lakkaavat heti sodan päätyttyä, siih.en kat- 18099: S•omatta, onko eduskunta ennättänyt jo kokoontua vai eikö. 18100: Jos eduskunta sitävastoin kokoontuu sodan kestäessä, ei Hal- 18101: litusmuodon kysymyksessä olevan kohdan sanamuodosta saa 18102: vastausta tähän kysymykseen, koska tällaista tapausta ei 18103: siinä ole ·edellytetty; Näin ollen lienee katsottava, ettei edus- 18104: kunnan kokoontumine~ vielä saata aiheuttaa sodan ajaksi 18105: määrättyjen verojen lakkaamrsta. Toiselta puolen ·on il- 18106: meistä, että Hallitusmuodon 45 § ta•rkoittaa ·sellaista ta- 18107: pausta, että eduskunta ei ole koolla, ja 'luonteeltaan poikkeus- 18108: määräyksenä 1se myöskään ei ole ristiriidassa eduskunnan ve- 18109: ronmyöntämis·oikeuden periaatteen .kanssa. Mutta jos hallit- 18110: sija eduskunnan ollessa koolla olisi oikeutettu määräämään 18111: uusia. veroja eduskuntaa kuulematta, niin sanottu ~eriaate 18112: olisi loukattu. Tämä periaate tulisi loukatulksi myöskin, jos 18113: Hallitusmuodon 45 §:n nojalla määrätyt ;verot jatkuisivat 18114: eduskunnan oHessa koolla vasten eduskunnan nimenomaista 18115: ~ä1L1Jöstä. Eduskunnalla täytyy niin ollen katsoa olevan oi- 18116: keus päätöksellä lakkauttaa pu\heena olevat verot. Ainoaksi 18117: menettelyksi hallituksen puolelta täytyy sentruhden kats•oa, 18118: että se niin pian kun ·eduskunta kolkoontuu jättää kysylllyk- 18119: sen kaikista sodan ajaksi säädetyistä veroista eduskunnan 18120: ratkaistavaksi. Eduskunnalla on sen mukaisesti katsottava 18121: olevan ·oikeus päättää siitä, ovatko nämä. verot pysytettävät 18122: vai ovatko ne lakkautettavat. 18123: Nyt esil'lä oleva Hallituksen esitys on Eduskunnalle an- 18124: nettu vasta varsinaisen istuntokauden viimeisenä viikkona. 18125: Sekin seikka, että esitys tarkoittaa sodan ajaksi mää,rätty- 18126: jen v·erojen jatkamista kuluvan vuoden loppuun ja että niitä 18127: tähänastisten perusteiden. mukaan on kannettu jo puolen 18128: vuotta, ·on sitonut Eduskunnan harkintava1pauden asian !kä- 18129: sittelyssä, koska muutosten toimeenpanoa: kesken ·vuotta sel- 18130: bisiin veroasetuksiin, joiden nojaJla. veroa kannetaan jatku- 18131: vasti ympäri vuoden, on mikäli mahdollista vältettävä. Sen- 18132: täh~en on Eduskunta, vaik:ka se onkin ottanut huomioon, että 18133: 4 1917. - Edusk. vast. - Esitys N :o 16. 18134: 18135: sodan ajaksi säädetyt vemt eduskunnan päätöksen kautta 18136: muuttuvat suostunnanluontoisiksi ja että niiden hyvälksymi- 18137: seen ensi vuodeksi ei enään vaadita Valti01päiväjä:rjestyksen 18138: edellyttämää määräenemmistöä, katsonut oikeimmaksi pää- 18139: asiallisesti sellaisinaa.n säilyttää ne verot, joita 1Se päättää 18140: edelleen kannettaviksi. 18141: Venäjän vastaavan verotuksen mallin mukaisesti mää- 18142: rät~y sodanaikainen verotus rakentuu surureksi osaksi vää- 18143: rille perusteille. Sen vuoksi .on Eduskunta päättänyt jat- 18144: kettaviksi vain ne kysymyksessä olevat verot, jotka. välittö- 18145: mästi rasittamatta vähävaraista väestönosaa voidaan katsoa 18146: kuuluvan luonteeltaan oikeutettujen v.emmuotoden joukkoon. 18147: Eduskunta näin ollen yhtyy siihen Hallituksen käsityk- 18148: seen, ettei henkirahoja enään ole korotetuin määrin !kannet- 18149: tava eikä siis enään ensi vuodeksi ole uusittava lokaikuun 18150: 26 päivänä 1916 annettua .asetusta vuodelta 1916 suoritetta- 18151: vien henkirahojen korottamisesta, jonka mukaan kuluvana 18152: vuonna henkirahat korotetuin määrin on ikannettu. Myöskin 18153: on Eduskunnan mi.elestä luovuttava telefoniver'Osta, koska 18154: se kohdistuu yhteiskuntaelämässä välttämättömäksi käynee- 18155: seen ja laajalle levinneeseen käyttöesineeseen ja tuottaa aivan 18156: väihän. 18157: Esityksessä ilmoitetaan edelleen Hallituksen aikomuksena 18158: olevan kumota ne väliaikaiset verot, jotka suoritetaan rauta- 18159: teillä matkustavien ja tavaran kuldetuksesta, kuitenkin siten, 18160: että samalla korotettaisiin rautateid·en tariffeja tarpeelli- 18161: siksi havaittaviin määriin. Eduskunta on puolestaan päättä- 18162: nyt kysymyksessä olevat :rautateiden liikennettä rasittavat 18163: sodanaikaiset verot lakkautettaviksi. 18164: Erikoiseen asemaan ovat asetettavat sodan ajaksi mää- 18165: rätyt alkoholilpitoist•en juoma.in valmistulksesta sekä aJlkoholi- 18166: juomaliikkeestä kannettaJVat verot. Hallituksen esityksessä 18167: ehdotetaan näimä verot vuolLen loppuun jatkettaviksi. SiiiTä 18168: tapauks'es·sa, että väliaikaiset JH.eltolakisäännä'kset vuoden. 18169: kuluessa saataisiin aikaan, tulisivat alkoholijuomia koskevat 18170: verolakisäännökset Ur.uitenkin jo ennen vuoden loppua toi,sin 18171: järjestettäviksi. Eduskunta on sitä mieltä, ettei ole aihetta 18172: Sodan ajaksi säädettyjen verojen jatkaminen. 5 18173: 18174: kaikkien näiden veroj.en jatkamiseen Hallituksen elhdotta- 18175: malla tavalla. On todennaköistä, että väliaikais·et kieltolaki- 18176: säännökset joutuvat niin hyvissä ajoin Eduskunnan käsitel- 18177: truviksi, että ne j.o ,pian voivat astua v·oimaan. V·eroa,setusten 18178: jatkaminen esityksessä ehdotetuna tavalla ohi mainitun ajan- 18179: kohdan käy siis tarpeettom&ksi. Tämän. •vuoksi Eduskunta 18180: on päättänyt nämä veromääräykset, niihin l'uettuna myös\kin 18181: heinäkuun 9 päivänä 19'16 annettu asetus väliaikaisesta ve- 18182: rosta Suomeen tuotavi,sta al'koholi!pitoisista juomista, lakkaa- 18183: viksi samanaikaisesti kuin väliaikai•set kieltolakisäännöks·et 18184: astuvat voimaan, kuitenkin viimeistään joulukuun 31,päivänä 18185: 1.917. Eduskunnan mielestä on ilmeistä, että tämä tuonti vero, 18186: joskin sitä kannetaan maahan tuudusta tavarasta, yhtä hy- 18187: vin ·kuin muutkin sodanaikaiset verot, 'kuuluu eduskunnan 18188: suostunta·oikeuden piiriin, koska se ·on erillisenä v·erona mää- 18189: rätty eikä tullimaksun korotu'lrsena toimeenpantu. Ainoas- 18190: taan paloviinan valmistamisesta suoritettava vero ol:isi vuo- 18191: den .loppuun jatkettava, ko.ska paloviinan valmistus lääkin- 18192: nöllisiin, telmillisiin ja tieteell]siin tarkoituksiin väliaikais- 18193: ten ·kieltolakisäännöstenkin voimaan astuttua saattanee jat- 18194: kua. 18195: Niiden sodan ajaksi säädettyj.en verojen joukko.on, jotka 18196: Hallitus esittää jatlwtta..iksi vuoden loppuun, kuuluu myös 18197: väliaikainen vero julkisista huveista ja näytännöistä. Tämä 18198: v.ero, joka kootaan julkisissa huveissa kävijöiltä, kohdistuu 18199: suureksi osaksi väestön vähävruraisiin kerroksiin ja rasittaa 18200: tarpeettomasti sellaisiakin huvitilaisuuksia, joita seurat ja 18201: yhdistykset yleishyödyllisiä ja valistustarkoituksia varten 18202: toimeenpanevat. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on jo 18203: vuoden 1914 valtiopäivillä antamassaan mietinnössä sen ker- 18204: tomuksen johdosta, jonka Suomen senaatti oli antanut edus- 18205: kunnalle valtiovara;n tilasta vuonna 191.2, katsonut ta.rpeel- 18206: liseksi esittää, että seurojen ja yhdistysten toimeenpanemista 18207: yleissivistävistä huvi- ja juhlatilaisuuksista valtiolle suori- 18208: tettruvat maksut olisivat .lakkautetta1vat. Näillä valtiopäivillä 18209: on myös Eduskunnalle .annettu anomusehdotus julkisista hu- 18210: veista, juhlista ja näytännäistä valti'Olle kannettavien maksu- 18211: 6 1917.- Edusk. vast. -Esitys N:o 16. 18212: 18213: jen lakkauttamisesta. Näin ollen -on Eduskunta päättänyt, 18214: ett.ä sodanajaksi määrätty vero julkisista huveista ja näytän- 18215: näistä on 1aklkaava, mutta ,sen sijaan voidaan leimasuostuntaa 18216: koskevaan lakiin ottaa säärrnös, jossa. määrätään sotatilan 18217: ajaksi annetun veron suuruinen ·leimavero kannettavaksi eri- 18218: näisi'Ssä Jmveissa ja näytännäissä kävijöiltä. 18219: Hallituksen esityksessä on Eduskunnan hyväksyttäväksi 18220: jätetty lakiehdotus, jonka ensimäisessä pykälässä luetel- 18221: laan ne sodan ajaksi annetut veroasetukset, jotka Hal- 18222: litus ehdottaa vuoden loppuun voima,ssa pysytettäviksi. 18223: On tosin ylimääräisillä valtiopäivillä 1905'-1906 satt:nnut 18224: ennakkotapaus, jolloin sama.nlai~ta menettelyä O!J noudatettu. 18225: Silloin valtiosäädyt hallituksen esityksestä päättivät vuoden 18226: 1905 loppuun saakka kannetut suostuntaverot jatkettavi'ksi 18227: vuoden 1<906 ensi 'PUolen aikana. Eduskunta ei kui- 18228: tenkaan katso tällaista menettelyä nyt mahdolliseksi. J a.t- 18229: kettaviksi ehd()tetut verot .ovat joko uusia veroja, joita t<dus- 18230: kunta ei ennen ole lainkaan käsitellyt, tai ovat ne entisiä 18231: eduskunnan päättämiä suostuntaveroja, jotka veromääril- 18232: tään ja osaksi toisissakin suhteissa ovat muutetut. Eduskun- 18233: nan mielestä on näin ollen välttämätöntä, .että Eduskunnan 18234: päätettäväksi esitetään suostuntalakiehdotus sellaisenaan .eikä 18235: vain sen nimike. Kun Eduskunta on asettunut tälle kan- 18236: nalle, on se myöskin !pitänyt sopivimpana antaa erityisen vas- 18237: tauksen !kustakin eri verosta, jonka se päättää kuluvan vuoden 18238: loppuun jatkettavaksi. Tästä menettel'ystä on myöskin .se etu, 18239: että Eduskunta, joskaan se esittämistään syistä ei ole voinut 18240: käydä riittävän yksityiskohtaisesti käsittelemään näitäkään 18241: veroja, kuitenkin on saattanut tehdä niihin eräitä muutoksia 18242: sekä nykyisistä olosuhteista aiheutuneita muodollisia kor- 18243: j_auksia. 18244: Eduskunnalla on katsottava olevan täysi oikeus päättää, 18245: ovatko ja mitkä sodan ajaksi annetuista veroista lakkautet'= 18246: tav.at, mitkä taas edelleen jatkettavat ja missä muodossa. 18247: Hallituksen esityksessä ilmoitetaan t-osin Hallituksen aiko- 18248: muksena olevan lakkauttaa ne sodan ajaksi määrätyt verot, 18249: joiden jatkamiseen sen mielestä ei enään ole .aihetta. Mutta 18250: Sodan ajaksi säädettyjen verojen jatkaminen. 7 18251: 18252: Eduskunta ,ei katso oikeaksi jättää näiden verojen lakkaut- 18253: tamista hallituksen päätöksen varaan, vaan on Eduskunta 18254: nimenomaan päättänyt, että kysymyksessä olevien verojen 18255: kanto ·on lakkaava, määräten sen ajankohdan, jolloin tämän 18256: tulee tapahtua. Eduskunnan mielestä tulisivat esityksessä 18257: mainituista veroista ,ainoastaan leimavero, pääoma- ja kupon- 18258: kivel'o, vero kiinnityksellä turvatuista ·pääomista sekä palo- 18259: viinan valmistuksesta suoritettava vero jatkettaviksi kulu- 18260: van vuoden loppuun. Eduskunnalle annetun suurten tulojen 18261: veroa kos'kevan esityksen johdusta tulee Eduskunta. anta- 18262: maan eri kirjelmän. Kaikki muut sodan ajaksi ·annetut 'vero- 18263: määräykset, jotka myöskään valtion tulojen lisäämisen kan- 18264: ·nalta eiväit ole välttämättömiä, on Eduskunta :päättänyt ·ku- 18265: mota. 18266: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, on Eduskunta päät- 18267: tänyt, 18268: 1) että seurdavat asetukset on '/i;u;mottrAva: 18269: a) jo1~Zukwun 29 päivänä 19U annettu as>etus 18270: rautateiden matkustajilta kann;etbav•aS'Ca väliai- 18271: kais.esta verosta; 18272: b) maaliskwun 27 päivänä 1915 annettu (J$e- 18273: tus väl~a1·kaisesfJa verosta, jolw on S"/)){jf~f;etbava 18274: bavaran ja matkustajain palooasin kluljettamisesta 18275: rautateillä; 18276: c) moolis'/iiu}un 27 päivänä 1916 annettu ase- 18277: tus niiden väliaikaisten verojen korot#amis,esta, 18278: joita kannetaan rawtatiellä matkwstajilta ja rau. 18279: tatiellä kuljetettavasta rahtit(lvaroJsta; ja 18280: d) helmikwwn 1 päivänä 1915 annettu asetU8 18281: telefoniverosta; sekä 18282: että alkaen ensitulevan elok!uun 1 päivästä 18283: kaikki veronkanto, rästiveronkantoa lukuunot- 18284: tamatta, yllämainifJtujen hallinnollista tietä an- 18285: nettujen verd,ase:twsten ja niiden peru-steella tehty- 18286: jen senaatin verotuspäätösfgn nojallJa o<n lak- 18287: ka:avla; 18288: 3 1917.- Edusk. vast. -Esitys N:o 16. 18289: 18290: 2) että väliaikaisten kieltolakisäännösten voi- 18291: maanastuttua on kumottava: 18292: a) jowluku;un 24 päivänä 1915 annettu asetus 18293: mal"lasjuomista sum·itettavasta vm-osta; 18294: b) marnaskwun 18 päivänä 1914 annettu ase- 18295: tus alkoholipitoisten aineiden klrJJupan rajoittami- 18296: sesta Suomessa sobatilan voimassaolon ajaksi; 18297: c) maaliskiUiun 27 päivänä 1915 annettw, 'aSetus 18298: koskeva väliJaikaista maksua alkoholipitoi8ten ai- 18299: neiden tukkukattp.asta; sekä kaht<e.en edellise,en 18300: asetukseen liittyvät senaatin päätökset annis- 18301: keluvm-on määrästä marraskuun 19 päivältä 1914, 18302: tammikuun 12 päivältä 1915 ja joulukuun 1.1 18303: päivältä 1915 sekä alkoholipitoisten aineiden tuk- 18304: kukaupasta suoritettavan ve11on määrästä maalis- 18305: kuun 30 päivältä 1915, kesäku~ttn 19 päivältä 18306: 1915, jorulukuun 13 päivältä 1915 ja helmikuun 18307: 29 päivältä 1916; ja 18308: d) heinäkumn 9 päivänä 1916 annettu asetus 18309: Suom'een tuotavien alkoholipifois~en juomain 18310: väliJaikaisesta verosta; sekä 18311: että s,a;mana päivänä kun väUaikaiset kwlto- 18312: lakisäännökset astuvat voimaan, kuitenkin vii- 18313: meistään joulukuun ,11 päivänä 1917, kaikki ve- 18314: ronkanto, rästiveronkantoa lukuunottamatta, edel- 18315: lisessä 2 kohdassa mainittujen hallinnollista tietä 18316: annettujen verOI(Metusten ja niiden pert'!i.Yteella 18317: tehtyjen ~eniaatin V!erotuspäätösten nojalla on lak- 18318: k!oova. 18319: 18320: 18321: Helsingissä heinäkuun ·27 päivänä 1917. 18322: 18323: 18324: 18325: 18326: Helsingis.sä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 18327: 1917.- V. M.- Esitys N:o 16. - 18328: 18329: 18330: 18331: 18332: Valtiovarainvaliokunnan mh· 18333: t i n t ö N :o 7 Hallituksen esityksen. johdosta, 18334: joka koskee erinäisten sodan ajaksi hallinnol· 18335: lista tietä säädettyjen verojen jatkamista vuo- 18336: den 1917 loppuun. - (Pääoma- ja kuponkisuos- 18337: tunta.) 18338: 18339: Eduskunta on viime kesäkuun '219 'Palvanä !lähettänyt 18340: Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi Hallituksen esityk~ 18341: sen N :o 16 erinäisten sodan ajaksi hallinnollista tietä säädet- 18342: tyjen verojen jatkamisesta vuoden 1917 loppuun. Tässä esi- 18343: tyksessä Hallitus muun ohella ehdottaa lha,llinnollista tietä 18344: säädetyn pääoma- ja kuponkiveron kantaa jatkettavaksi. 18345: Valiokunta on mietinnössään N :o 6 esitetyillä perusteilla 18346: katsonut asianmukaiseksi käsitellä tätä asiaa erikoisessa mie- 18347: tinnössä. Asian käsittelyä varten .on V aliakunta saanut käy- 18348: .tettävälros1eem: sen1a1aibi,ssa ~esitystä j1a nyt voimaJS\Sia ,olhw,a,~a, hall- 18349: linnollista asetusta ·pääoma.- ja kuponkiverosta vålmistettaessa 18350: syntyneet asiakirjat. 18351: 18352: 18353: HaUinnollinen asetus pa.aoma- ja kuponkiverosta helmic- 18354: kuun 1 päivältä 1911'5 -on pääasiassa yhtäpitävä niiden asetus- 18355: ehdotusten kanssa, jotka hallitus suostuntaesityksinä oli an- 18356: , tanut useille ·edellisilla valtiopäiville, mutta jotka esitykset 18357: eduskunta kuitenkin joko oli jättänyt käsittelemättä tai hyl- 18358: jännyt. Sotaverona määrätty pääoma- ja knponkiv·ero eroaa 18359: kuitenkin eduskunnalle aikaisemmin annetuista esityksistä 18360: siinä, ettei tässä veroasetuksessa ole säädetty' palovakuutus- 18361: yhtiölle tai paloapuy'hdistykselle suoritetusta va.kuutusmak- 18362: susta veroa kannettavaksi. Myöskin on nyt voimassa olevassa 18363: veroasetuksessa myönnetty vapautus kuponkiverosta jonkun 18364: v·erran laajempi kuin eduskunnalle aikoinaan annetuissa esi- 18365: 2 1917.- V. M.- Esitys N:o 16. 18366: 18367: tyksissä. Sitäpaitsi voimassa olevasta asetuksesta on !jätetty 18368: pois määräys, että vero on suoritettava Rikoslain 40 luvun 18369: 7 § :ssä säädetyllä uhalla. 18370: Syynä siihen, ·että eduskunta vuosien 1913. ja 1914 18371: valtiopäivillä kummallakin kertaa hylkäsi esitykset suos- 18372: .tuntaluontoisen pääoma- ja kuponkiveron suorittamis-esta 18373: vuosina 1914 ja 1915, oli, että silloisen hallituksen ja 18374: eduskunnan välillä kehittyneen finanssiristiriidan täJhden 18375: eduskunta ei katsonut voivansa myöntää hallitukselle 18376: uusia veroja. Kun tällaisia syitä nyt ei ole olemassa ja 18377: lisättyjä suostuntaveroja valtion menojen suorittamiseen tar- 18378: vitaan, on Valtiovarainvaliokunta, jonka mielestä tämä vero 18379: kohdistuu oikeaan verotusesineeseen, sitä mieltä, että, kuten 18380: Valiokunnan mietinnöstä N :o 6 käy esille, pääoma-· ja ku- 18381: ponkisuostuntaa olisi nyt kuluvan vuod'en lappuun kannet- 18382: tava. Valiokunta katsoo tosin, että nyt voimassa oleva sota- 18383: verosta annettu asetus, jonka jatkamisesta on kysymys, eri- 18384: näisissä kohdin kai•paa korjauksia ja täydennyksiä. Koska 18385: veroa vuoden varrella jo on suoritettu ja pääosa siitä jo nyt 18386: voimassa olevan asetuksen mukaan kannettukin, on Valio- 18387: kunta, joka myös ajan vähyyden vuoksi ei ole saanut tilai- 18388: suutta asian y'ksityiskohtaiseen käsittelyyn, päättänyt eh- 18389: dottaa pääoma- ja kuponkiveron pääasiassa muuttamatta 18390: vuod·en loppuun kannettavaksi. Valiokunta on kuitenkin 18391: katsonut tarpeellLseksi tehdä asetukseen erään asiallisen 18392: lisäyksen, joka perustuu senaatin alistuksen johdosta an- 18393: nettuun asetusta täydentävään määräykseen maaliskuun 27 18394: päivältä 19·M ja jota käytännössä on noudatettu. Sen mu- 18395: kaan ovat sanotusta verosta vapautettuja myöskin Suomen 18396: kaupunki- ja, maalaiskuntien keskuslainakassa osakeyhtiön 18397: ja måan kiinteistöluottolaitosten liikkeeseen laskemat obliga- 18398: tsionit, joihin myöskin, Valiokunnan saamien tietojen mu- 18399: kaan, on luettu rahahitosten •erityisiä kiinteistö1uotto-osas- 18400: tojaan varten antamat obligåtsionit. Valiokunnalta ei myös- 18401: kään ole jäänyt huomaama_tta, ettji, •lain määräykset· eivät 18402: joka kohdassa ole johdonmukaisia~. Niinpä. jos kunta itse 18403: ottaa obligatsionilainan, ovat nämä obligatsionit kuponki- 18404: Pääoma- ja kuponldsuostunta. 18405: 18406: veronalaisia, mutta jos lainan välittäjänä <>n Suomen kau- 18407: punki- ja maalaiskuntien keskuslainakassa osakeyhtiö, ei 18408: veroa tarvitse suorittaa. Kaiken tämän huomioon ottaen 18409: Valiokunnan mieles·tä siis kysymys pääoma- ja kuponkive- 18410: rosta obligatsioneille myönnettävästä vapautuksesta ansain- 18411: nee vastaisuudessa tulla uuden harkinnan alaiseksi. 18412: Lakiehdotuksen loppuun on Valiokunta lisännyt kaksi 18413: uutta pykMää, jota paitsi asetukseen on tehty eräitä muita 18414: muuttuneista oloista johtuneita. muodollisia korjauksia ja 18415: }loistoja. 18416: Edellä esitetyn noja.lla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa, 18417: 18418: että EdUiSkunta, edellyttäen että puheena 18419: oleva suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväk- 18420: syisi Lain pääoma- ja kuponkisuostunnasta näin 18421: kuuluvana: 18422: 18423: 18424: Laki 18425: pääoma- ja kuponkisuostunnasta. 18426: 18427: 1 §. 18428: Kun talletus-, pääOillla-, säästökassa-, juoksevalle, ·kontto- 18429: kurantti- tahi muulle sellaiselle tilille yksityis- tai säästö- 18430: pankkiin panunista rahoista maksetaan tai hyväksi kirjoi- 18431: tetaan korkoa, ~iin on vero, vastaava viittä prosenttia asian- 18432: omaiselle hyvitetystä korosta, valtiovaraston hyväksi .pidä- 18433: tettävä. 18434: 2 §. 18435: Kun korkokuponki, joka kuuluu sellaiseen obligatsionilai- 18436: naan, josta maksetaan korkoa Suomessa, talhi osinkokuponki 18437: kuuluva sellaisen osakeyhtiön liikkeeseen laskemaan osak- 18438: keeseen, j.oka tarkoittaa pankki- tai teollisuusliikkeen har- 18439: joittamista, rautatie- tai muuta y r i t y s t ä, joutuu mak- 18440: settavaksi, niin on vero, vastaava viittä .prosenttia kUJpongin 18441: arvosta, valtiovara,o;ton hyväksi pidätettävä. 18442: 4 1917.- V. II.- Esitys N:&16. 18443: 18444: Sanottua veroa ei uloteta •kuponkeihin, jotka kuuluvat 18445: Suomen valt.ion antamiin tahi takaamiin obligatsioneihin, 18446: eikä niihin obligatsioneihin, joita kiinteistöluottolaito.rr tahi 18447: Suomen kaupunki· ja mt:M~aisk'tmtien keskuslainakQ#a 08ake- 18448: yhtiö on laskenut liikkeeseen. 18449: 18450: 3 §. 18451: Ne rahamäärät, jotka tämän luvun 1 ja 2 §:n perusteella 18452: on valtiovaraston hyväksi pidätetty, on asianomaisten pank- 18453: kien ja niiden laitosten, jotka. ovat osakkeet tai .obligatsionit 18454: antaneet, lääninrahastoon suoritettava yhden .kuukauden ku- 18455: luessa siitä kun korko on hyväksi kirjoitettu tai kuponki 18456: ma)rsettavaksi joutunut, huolimatta siitä, onko maksu ·pää- 18457: oman tai kupongin omistajalle suoritBttu. 18458: 18459: 4 §. 18460: i8uJomeln ·sen•a1a:hiln: a'Sila on a.nltaa t·ar.k!emm:alt mä:äräyikset 18461: veron kannosta ja tilityksestä. 18462: 18463: 5 §. 18464: Tämä laki on voimasm jttlkaisemispäivästä vuoden 1917 18465: loppuun. 18466: 6 §. 18467: Täten kurrwtoon asetus päämna- ja kuponkiverosta hel- 18468: mikuun 1 päiväMä 1915. 18469: 18470: 18471: Hallitus on esityksessään laskenut .pääoma- .ia .kuponki- 18472: veron vuo~na 1917 tuottavan 6,000,000 markkaa. Vuonna 18473: 1916 sama vero tuotti 5,513,-947 ma'rkkaa 12• penniä ja ku- 18474: luvan vuoden neljänä ensimäisenä kuukautena 3,200,875 18475: markkaa 36 penniä. Katsoen sekä siihen, että talletukset 18476: niin hyvin säästöpankeissa kuin yksityispankeissa ovat tänä 18477: vuonna huomattavasti suuremmat kuin vuonna 1916 ja 18478: osake- y. m. yhtiöt edullisten liiketulostensa vuoksi ovat ja- 18479: kaneet tänä vuonna entistä isompia osinkoja, on VaHokunta 18480: kuitenkin arvioinut vBron nyt· kuluvaroa vuonna tuottavan 18481: 6,500,000 markkaa ja saa siis kunnioittaen ehdottaa, 18482: Pääoma- ja kupon.kisuostunta. 5 18483: 18484: että Edusku,nf!a arvioisi pääoma- ja kuponki- 18485: suostunnasta vuonna 1917 saatavan tulon 18486: 6,500,000 markaksi. 18487: 18488: Helsingissä heinäkuun 7 päivänä 1'917. 18489: 18490: 18491: - 18492: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Gyl- 18493: ling, jäsenet Aakula (osittain), Antila (osittain), Ara.iärvi, 18494: Fränti (o::;ittain), Hallsten, Hiekkaranta, E. Huttunen (os.}t- 18495: +,ain), Häkkinen, J. Kohonen, J.1ahdensuo, Lehokas, Luopa- 18496: järvi, Paasonen (osittain), Raitanen, Saarikivi, Salmi, Sillan- 18497: pää (osittain), Talas ja A. H. Virkkunen sekä varajäsenen 18498: Frey ja osittain varajäsenet Helenius-Seppälä, Jalonen, K{)- 18499: mu, Takala ja Tukia. 18500: 18501: 18502: 18503: 18504: • 18505: Helsinki, 1917. Suomen Senaatin kirjapaino. 18506: 1917.- S. V. II.- Esitys N:o 16. 18507: 18508: 18509: 18510: 18511: Suuren valiokunnan mietinti> 18512: N:o .22 Hallituksen esityksen johdosta, joka 18513: koskee erinäisten sodan ajaksi hallinnollista 18514: tietä säädettyjen verojen jatkamista vuoden 18515: 1917 loppuun. (Pääoma- ja kuponkisuos- 18516: tunta.) 18517: 18518: Suuri valiokunta on, käsitelt;yänsä yllämainitun asian, 18519: päättänyt yhtyä Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 7 18520: ol€vaan ehdotukseen, 18521: että Eduskwnta, edellyttäen että puhee'n.a 18522: · oleva suostunta havaitoo.n tm·peelliseksi, hyväk- 18523: syy Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä olevan 18524: ehdotuksen Laiksi pääorna- ja kuponkisuostun- 18525: nasta.. 18526: 18527: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1917. 18528: ·Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 18529: 1~17.- V. M.- ~itJs N:o 16. 18530: 18531: 18532: 18533: 18534: Valtiovarainvaliokunnap 18535: m i e t i n t ö N:o 8 Hallit~~n esityksen joh- 18536: dosta, joka koskee. erinäisteJJ. ~odan ajaksi hal- 18537: linnopis~ tie~ säädettyjen verojen jatkamista 18538: vuoden 1917 loppuun. - (Leimas~ostunta.) 18539: 18540: Eduskunta on viime kesäkuun 29 •päivän) Valtiovarain- 18541: valiokunnan valmisteltavaksi lähettänyt Hallituksen esityk- 18542: seu N :o 16 erinäisten sodan ajaksi hallinnollista tietä säädet- 18543: tyje]l. verojen jatkamisesta vuoden 1917 lopfluun. Kuten Va- 18544: liq.lt:p.p.nan tämän esityksen johldosta anli;amasta mietinnöstä 18545: N :o 6 näi\iyy, on Vali!>kunta pitänyt tarpeellisena, että hal- 18546: linp-ollista tietä säädetyn leimaveron kantoa jatlkettaisiin eri- 18547: näisin muutoksin kuluvan vuoden lopfluum Valiokunta on 18548: kuiten~in mainitussa mietinl1Pssä esitetyillä flerusteilla katso- 18549: nut asianmukaiseksi käsitellä tältä asiaa erikoisessa mietin- 18550: nössä. Asian käsittplyä varten on V a'liokunta saanut käytet- 18551: tävä~seen senaatissa esitystä ja nyt voimassa olevaa hallin- 18552: noll~sta asetusta leimaverosta valmistettaessa syntyneet asia- 18553: kirjat. 18554: 18555: '\ 18556: 18557: Eduskunnan vuoden 1914 valtiopäivillä hyväksymä ase- 18558: tus leimasuostunnasta oli voimassa vuonna 19115. Sen tilalle 18559: julkaisi hallitus joulukuun 24 päivänä 19115 asetuksen, jossa 18560: vuoden 19116 alusta määrä:ttiin !kannettavaksi leimaveroa. 18561: Täimä hallinnollinen asetus leimaverosta poikkeaa erinäisissä 18562: kohdin eduskunnan ennen hyväksymästä suostunnasta. 18563: Niinpä on leimamaksu l'Ilotettu osakekirjoihin ja vekseleihin. 18564: oli 18565: J 0 useilla edellisillä valtiopäivillä hallitus esityksissään 18566: leimasuostunnasta ehdottanut nämä verotusesineet leimaveron 18567: alaisiksi, mutta oli eduskunta ehdotuksen evännyt, koska se 18568: 2 1917.- V. :M.- Esitys N:o 16. 18569: 18570: ei katsonut lisäystä le1maveroon taJ."l)eelliseksi. Voimassa ole- 18571: van hallinno'llisen asetuk-sen mukaan kannetaan leimaveroa 18572: osakekirjoista 1 J~ osakkeen nimellisarvosta, kun ne anne- 18573: taan yhtiötä perustettaessa, ja 2 % osakkeen nimellisarvosta, 18574: kun ne annetaan osakepääomaa korotettaessa. Hallituksen 18575: esityksissä leimasuostunnasta vuosiksi 1914 ja 1915 oli ehdo- 18576: tettu leimamaksu osake'kirjoille määrältään ·puolta. pienempi 18577: eli lh % osa~keen nime'llisarvosta, kun osakekirja-t anllietaan 18578: yhtiötä perustettaessa, ja 1 % osakkeen nimellisarvosta, kun 18579: osakekirjat annetaan osakepääomaa korotettaessa. Leimavero 18580: vekselistä, jos vekselisumma on pienempi kuin 200 mar'kkaa, 18581: on nykyisen asetuksen mukaan 20 ·penniä, ja jos vek!seli- 18582: sum:Iil.a on 20.0 markkaa tai suurempi, 20 penniä kultakin 18583: täyd•eltä sadalta ID'arkalta. Esityksissä leimasuostunnasta 18584: vuosiksi 1914 ja 19·1'5 oli ehdotettu kannettavaksi 15 ;penniä, 18585: jos veks·elisumma on pi.enempi kuin ·200 markkaa,ja 15penniä 18586: kultakin täydeltä sadalta matkalta, jos vek!selisumma on 200 18587: markkaa tai suurem:Pi. Paitsi 1eimaveron ulottamista näi- 18588: hin uusiin verotusesineihin on hallinnollisessa asetuksessa 18589: veron määrä entisistä verotuseameistä osittain lisätty. Niinpä 18590: päätöksestä, jolla annetaan lupa kinematografinäytäntöihin, 18591: on nykyisen leimaveroa;setuksen mukaan suoritettava koro- 18592: tettua leimaveroa, jonka suuruus kaupungeissa vaihtelee 18593: 200-500 markan vä'lillä kuukaudessa sekä on maaseudulla 18594: 100 markkaa kuukaudessa, jos lupa on määräaJaksi annettu, 18595: ja yksi kymmenesosa kuukaudessa suoritettavasta maksusta 18596: jokaisesta näytännöstä, jos lupa myönnetään määrätyiksi 18597: näytännöiksi. Eduskun:n.an vuodeksi 1915 hyvä:ksymän suos- 18598: tunonan mukaan oli leimavero kinematogratfinäytännöistä se:kä 18599: maalla että kaupungeissa 100 markkaa kuukaudessa, jos lupa 18600: annettiin määräajaksi, ja 10 markkaa kustakin näytännöstä, 18601: jos lupa annettiin määrätyilksi näytännöiksi. Myyntikirjasta 18602: ulosottotoimin myydystä kiinteästä omaisuudesta määrätään 18603: nykyään voimassa olevassa asetuksessa leimaveroa maksetta- 18604: vaksi niinkuin kauppakirjasta, mutta tämän yhteydessä ei 18605: enää, kuten eduskunnan hyväksymässä entisessä suostun- 18606: nassa, mainita myyntikirjaa ulosottotoimin myy<dystä. lai- 18607: .Leimasuostnnta. · 3 18608: 18609: vasta tai muusta asetuben 2 §:ssä. mainitusta omaisuudesta. 18610: Kokonaan poistettu on leimavero arvokirjasta, valtakirjasta, 18611: pöytäkirjanotteesta y. m., jolla nimi tai arvo, todellisen viran 18612: sitä seuraamatta, annetaan sille, jolla on tai on ollut valtion', 18613: kirkontajsellainen .ktinnan virka, johon valtion viranomainen 18614: antaa valtakirjan. Samaten on ennen suoritettu leimavero 18615: poistettu eläkekirjasta sekä valtakirjastaJ, konstitutorialista 18616: tai muusta toimituskil'ljasta, jolla asetetaan valtion, kirkon 18617: tai sellaiseen kunnan virkaan, johon valtion viranomainen 18618: antaa valtakirjan. Sen sijaan on maksu ulkomaalaisen aate- 18619: lismiehen vastaanottamisesta Suomen ritarih~oneeseen jo 18620: vastaanotettuun sukuun korotettu 800 markasta 1,000 mark- 18621: kaan ja vaakunan tai vaakunanmuutoksen vahvistamisesta 18622: 150 markasta 500 markkaan. Valtakirjasta, konstitutoria- 18623: lista tai muusta toimituskirja.sta, jolla asetetaan virkaan tai 18624: virkatoimeen, on säädetty suoritettava•k:si leimaveroa arkki- 18625: luvulta saman maksuperusteen mukaan kuin muista toimi- 18626: tuskirjoista, tuomioista, päätöksistä, resolutsioneista y. m. 18627: 18628: Kun hallinnollisella asetuksella -säädettyä leimaveroa on 18629: jo kannettu enoemmän kuin puoli kuluvaa vuotta ja kun Ha.Ili- 18630: tuksen esitys sen jatkamisesta kuluvan vuoden lQip.puun on 18631: saa~Punut niin myöhään, ·ettei Valiokunnalla ole ollut tilai- 18632: suutta ryhtyä periupohjaisemmin esitystä tarkastamaan, 'on 18633: Valiokunta katsonut olevan syytä .ehdottaa leimaveron muut- 18634: tumattomana jatkettavaksi kuluvan vuoden lorpJiuun. Kui- 18635: tenkin on Valiokunta nähnytvälttämättömäksi tehdä nyt voi- 18636: massa olevaan leimaveroasetukseen eräitä lisäyksiä ja muita 18637: muutoksia, jotka alempana mainitaan. 18638: 18639: Koska oikeutta anniskeUa talhi vii!hittäin myydä väke- 18640: vämpiä tahi mied·ompia väkijuomia ta!hi väkeviä mallasjuo- 18641: mia ei voida myöntää sittenkun asetus alkoholipitoisten ai- 18642: neiden va•lmistuksesta., maahantuonnista, myynnistä, kulje- 18643: tuksesta ja varastossa:Pid·osta on 29 ,päivänä toulmkuuta 1917 18644: va'hvistettu, on Valiokunta poistanut lakiehdotuksesta mää- 18645: räyksen, jonka nojalla resolutsio.11.i, päätös tai pöytäkirjanote, 18646: ' 18647: 18648: 18649: 18650: 18651: • 18652: 4 1917.- V. M. -Esitys N:o 16. 18653: 18654: joHa tällaisia oikeuksia myönnetään, on varustettava lei- 18655: malla. Samaolla on Valiokunta tehnyt vastaavan pois.ton 18656: puhe!ena oilevan 1säämnöksen ~k.olmaJnnleSISa. mome•nt.iJSISa. 18657: 18658: . Vuod·en 1913 valtiopäivillä eduskunta katsoi käytän- 18659: nöllisistä syistä soveliaaksi yhdistää pelikorttisuostuntaa 18660: koskevat määräykset leimasuostunta-asetukseen, sen sijaan 18661: että pelikorttisuostunnasta sitä ennen oli annettu erityinen 18662: asetus. Hallituksen vuoden 1914 valtiopäiville jättämästä 18663: leimasuostuntaesityksestä oli .säännös pelikorttisuostunnasta 18664: kuitenkin jätetty pois eikä muutakaan esitystä tästä suos- 18665: - tunnasta eduskunnalle tehty. Syynä tähän oli, että senaatti, 18666: nojautuen asetukseen huhtikuun _6 'Päivältä 1842 ja julistuk- 18667: seen kesäkuun 2·2 päivältä 1859, oli al~stanut hallitsijan har- 18668: kittavaksi, eikö vuodesta 1859 lä'htien kannettua pelikortti- 18669: le'imamaksua olisi korotettava valtiorahaston tulojen lisää- 18670: miseksi. Sen sijaan ehdotti senaatti, ettei esitystä p·elikortti- 18671: suostunnan suorittamisesta vuonna 1915 enää eduskunnalle 18672: annettaisi, vaan että s·enaatti saisi oikeuden esittää ehdotuk- 18673: sen hallinnolliseksi asetukseksi, joka sisältäisi pelikortei-sta 18674: menevän leimamaksun tuonlaisen korotuksen. Tällainen ase- 18675: tus vahvistettiinkin maaliskuun 10 päivänä 1914. Kun esi- 18676: tystä pelikorttisuostunnasta ei eduskunnalle vuoden 11914 18677: valtiopäiville am:i:ettu, ei eduskunta havainnut olevan aihetta 18678: pelikorttisuostunnan myöntämiseen vuodeksi 1915. 18679: Vuoden 19·14 valtiopäivillä leimasuostuntaa koskevan 18680: esityksen johdosta antamassaan vastauskirjelJUäs.sä edus- 18681: kunta lausui, että kun maksua, joka määrätään suoritetta- 18682: vaksi maassa valmistetuista pelikorteista, ei vastaa mikään 18683: valtion viranomaisen tai laitok&en maksun suoritt.ajalle te- 18684: kemä erikoispalvelus, s·euraa tästä, että puheenaoleva peli- 18685: korttimaksu on luonteeltaan vero eikä maksu. Hallitusta e'i 18686: siis voida katsoa oikeu,tetuksi antamaan sellaista verotus- 18687: määräystä, mikä sisältyy ·edellä mainittuun asetuks-een maa- 18688: liskuun 10 päivältä 19'14. Eduskunta katsoi senvuoksi, että 18689: tämä as·etus, mikäl'i siinä säädetään leimamaksua suoritetta- 18690: vaksi Suomessa valmistetuis·ta pelikorteista, oli lainvastainen 18691: 18692: 18693: 18694: 18695: • 18696: Leimasuosttmta. 18697: 18698: eikä sen nojalla siis voitu Suomessa valmistetuista pelikor- 18699: teista kantaa leimamaksua. 18700: Mainitun lainvastaisen asetuksen nojalla on tähän 18701: saakka pelikorttileimamaksua kannettu. Valiokunta katsoo 18702: kuitenkin, tet·ei tällaisen asiantilan jatkumista ·ole sallittava, 18703: ja on Valiokunta senvuaksi, odottamatta Hallituksen toimen- 18704: pidettä kosketelhui epäkohdan korjaamiseksi, pitäny1 asian- 18705: mukaisena leimasuostuntalakiin sisällyttää ·erityisen luvun, 18706: jossa lainvastaisen leimamaksun suuruinen suostuntavero 18707: määrätään pelikorteista maksettavaksi. 18708: Va1iokun<ta on mietinnöss&än N:o 6 esittänyt, että sota- 18709: vel1ona säädetty asetus julkisis·ta näytännöis<tä j•a huvitilai- 18710: suuksista .kannetta.vasta väliaikaisesta ve~osta s·eUaisenaan 18711: olisi kumottav'a. Eräistä tällaisista n1iytäniötilaism:tksista 18712: olisi Valiokunnan mielestä kuitenkin syytä ed•eHeen veroa 18713: 'kantaa, mutta ta•paihtui·si tämä so1)ivimmin leimaveron yhtey- ' 18714: dessä. Valiokunta on senvuoksi III luvun 8 §:ään ja IV lu- 18715: vun 13 §:ään ottanut tä:s.tä aiiheutuv\1-t määräykset. 18716: 18717: Hallinnolliseen as.etukseen leimaver.osta on eduskunnan 18718: ennen hyväksymäs<tä suostunnasta poikkeavana tavaNa otettu 18719: määräys, jonka mukaan leima:verosta ovat vapau-tetut ne asia- 18720: kirjat, jotka ovat varustetut Venäjällä säädetyllä leimalla. 18721: Tämä määräys esiintyi jo vuosien 1913 ja 19i14 valtiopäi- 18722: vill.e annetuiS!s:a •esityksissä •leimaverosta, mutta eduskunta 18723: _ sen kummallakin kertaa poisti asetuksesta. Hal-lituksen 18724: esityksissä ei mainittu syitä, millä IJerusteeHa tä~laisen mää- 18725: räyksen ottamista ehdotettiifl. Todennäköistä kuitenkin on, 18726: että sen tarkoituksena oli saada tärkeimmän merkityksensä 18727: myös siUoin ehdotetusta vekseliv.erosta, jonka eduskunta 18728: niinikää~ hylkäsi. Ha~linnollista ti·etä säädettyyn asetuk- 18729: seen leimav.erosia on tämä määräys kuitenkin otettu. Vaikka 18730: Valiokunta ei ole katsonut tarpeelliseksi poistaa vekseliveroa 18731: }eimasuostunnasta nyt kuluvan vuod'en jälkiosaa varten, 18732: vaan-ottaa asian tarkemman harkinnan alaiseksi tulevan vuo- 18733: den suostunnan yhteydessä, on V aliakunta kuitenkin katso- 18734: nut asianmukais·eksi jättää la;kiehdotuksesta pois määräyk- 18735: 6 1917. - V. K. - Esitys N:o 16. 18736: 18737: sen, jonka mukaan venä:läis~lä leimamerkillä varustetut 18738: asiakirjat vapaut-ettaisiin l:eimav.erosta. 18739: Useille edellisilla valtiopäiville annetuissa esityksissä eh- 18740: dotti hallitus, että leimapaperin käyttö lopetettaisiin, mutta 18741: eduskunta sen aina hylkäsi Nyt voimassa olevan hallin- 18742: ndlliseen asetukseen on tämä muutos iehty siinä muodossa, 18743: että leimapaperia voidaan käyttää niin kauan kuin ·sitä va- 18744: rastossa riittää. Valiokunta ·ei ole :katsonut tarpeelliseksi tältä 18745: määräystä enää muuttaa kuluvan vuoden jä~iki6Saksi. 18746: Paitsi muutamia muuttuneista oloista johtuneita muo- 18747: d{)llisia muutoksia ja 'POistoja on VaHokunta lakiehdotuk- 18748: sen l.oppuun liittänyt kaksi !pykälää, joista toisessa säädetään, 18749: että la:ki on voimassa kuluvan• vuoden loppuun, ja toisessa 18750: kumotaan asetukset Joeiillaverosta joulukuun 24 ·päivältä 19·15, 18751: I.eimamaksun kantamisesta p·elikorteista SnOIIDessa maalis- 18752: kuun 10 päivältä H)ll4, julkisista näytännöistä .ia huvitilai- 18753: suuksista kannettava-sta väliaikaisesta verosta joulukuun 29 18754: päivältä 1914 sekä julkisista näytännöistä ja ihuviti•laisuuk- 18755: sista kannettavan väliaikaisen veron ko·rottamisesta maalis- 18756: kuun 27 päivältä 1916. 18757: Sen nojalla, mitä ed·ellä on esitetty, •Valiokunta ehdottaa, 18758: että Edluskunta, edellyttiien että let"'masuos- 18759: tunta havaitaan to;rpecZliseksi, hyväksyisi lain 18760: leimasuostunnasta vuoden 1917 loppuun näin 18761: k'WUluvana: 18762: 18763: 18764: Laki 18765: leimasuostunnasta. 18766: 18767: 1 LUKU. 18768: Leimaveron suorittamisvelvolliswuilesta ja maksuperusteista. 18769: 1 §. 18770: Allamainitut virastoien ja viranomaisten toimituskirjat 18771: on varustettava leimalla seuraavin määrin: 18772: Leimasuostunta. 7 18773: 18774: A rvokirja, valtakirja ja muu asiakirja, 18775: 1) jolla nimi tai arvo, todellisen vuan sitä seuraa- 18776: matta, annetaan: 18777: henkilölle, joka ei ole valtion, kirkon tai kunnan pal- 18778: veluksessa, kun arvonimi on 18779: 4 arvol nokassa, 1,200 markkaa 18780: 5 , 1,000 18781: 6 750 " 18782: 7 " 600 ," 18783: 8 " 500 18784: 9 18785: " 400 " 18786: 10 ," 300 ," 18787: 11 , 200 18788: 12 1!50 ," 18789: 13 ," 100 , 18790: 14 , 75 , 18791: arvonimi, jota ei mainita arvojärjestyksessä, 50 markkaa; 18792: 18793: 2) jolla annetaan aatelisarvo, 1,000 markkaa, vapaa- 18794: herran arvo 2',000 markkaa, kreivin arvo 3,000 markkaa; 18795: 3). jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi Sno- 18796: men ritarihuoneeseen: • 18797: 18798: muu·kalaiselle aatelissuvulle 1,000 markkaa 18799: muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000 18800: muukalaiselle kreivin suvulle . . . . 3,000 " 18801: ulkomaiselle aateliamiehelle jo vas- " 18802: taanotettuun sukuun . . . . . . . . . . 1,000 , 18803: 4) jolla vahvistetaan vaakuna tai vaakunan muutos, 18804: 500 markkaa. 18805: 18806: Erioikeuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen tai 18807: apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mark- 18808: kaa, maaseudulla 50 markkaa. 18809: 18810: Kansalaiskirja kansalaisoikeuden saamiseksi 20 markkaa. 18811: 8 1917.- V. II.-'- EMtts N:o 16. 18812: 18813: Lahjoituskirja eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk- 18814: sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan, kun 18815: lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 prosenttia 18816: lahjan arvosta. 18817: 18818: Lepoajankirja 10 markkaa. 18819: 18820: 1WJJJJntikirja ulosottotoimin m'yydystä 2 § :ssä 1kauppakirjan 18821: kohdalla mainitusta kiinteästä omaisuudesta leimataan 18822: niinkuin 2 § :ssä on kaup·palrirjasta säädetty. 18823: 18824: Passitus, paloviinan sekä muiden väkevämpien tai mie- 18825: dompien'väkijuomain, 5 markkaa. 18826: 18827: Patenttikirja 20 markkaa. 18828: Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote, 18829: (Poist.) 18830: (Poist.) jolla myönnetään lupa määrättyä tai vwpaa- 18831: ehtoista maksua vas.taan julkisesti antaa sirkus-, varie- 18832: tee- tai akrobaattinäytä.ntöjä, lharjoittaa posetiivinsoittoa 18833: tai muuta katusoitt.oa, pitää karusellia, näytellä vaihakll- 18834: , via, kinoematografikuvia, eläinlwkoolmia y. m.: 18835: a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuukau- 18836: delta tai kuukauden osalta: 18837: sirkus- ja varieteenäytännoistä 500 markkaa, 18838: kinematografinäytännöistä Helsinogiss.ä, Turussa, Vii- 18839: purissa. ja Tam:pereel~a 500 markkaa, Vaasassa, Kuo- 18840: piossa, Oulussa, Porissa ja Kotkassa 400 markkaa; maan 18841: muissa kaupungeissa ja kauppalaissa 200 markkaa, 18842: kinematografinäytännöistä maalla kuin myös muista 18843: yllämainituista näytännöistä ja karusellin pitämisestä 18844: 100 markkaa, 18845: posetiivinsoitosta ja muun katusoiton harjoittami- 18846: sesta 3 markkaa; 18847: b) jos lupa myönnetään määrätyiksi näytänaöiksi, 18848: jokaisesta näytämiöstä yksi kymmenesosa edellisessä mo- 18849: mentissa mainitusta kuukautisesta maksusta. 18850: Leimasuostunta. 9 18851: 18852: Jos yhdistetään erilaatuisia näytäntöjä, joithin lupa on 18853: myönnettävä leimama'ksun a·laisella resolutsionilla, pää- 18854: töksellä tai pöytäkirjanotteella, on leimavero laskettava 18855: kustakin näytäutölajista ·erikseen. 18856: Jos sirkus-, varietee-, akrobaatti- tahi kinemato- 18857: grafinäytäntöjä annetaan huoneistossa, jossa tahi jonka 18858: välittömässä yhteydessä anniskellaan väkevämpiä tai 18859: miedompia väkijuomia tai väkeviä mallasjuomia, on 18860: (poist.} mainittuJa näytäntöjä (poist.) koskeva rel'·olut- 18861: sioni, päätös tai pöytäkirjanote ( poist.) varustetta~a lei- 18862: malla kaksinkertaisin määJ:,in. 18863: Leimasta vapaa on resolutsioni, päätös tai pöytä- 18864: kirjanote, jolla paikkakunnan kouluneuvoston tahi 18865: koulunjo:htokunnan puoltalauseen nojalla opetustarkoituk- 18866: sessa myönnetään lupa näytellä vaha- ja kinematografi- 18867: . kuvia, eläinkokoelmia y. m. 18868: 18869: Valtauskirja 20 markkaa. 18870: 18871: Muut toimituskirjat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m., 18872: samoin myös valfJakirja, konstitutor~ali tai. muu toimitus- 18873: kirja, jolla asetetaan virka:an la:i virkatoi11wen: 18874: 18875: (Poist.) Senaatin ja sen toimituskuntain, 5 markkaa 18876: arkilta; 18877: hovioikeuksien, 2 markkaa 50 penniä arkilta; 18878: lääninhallituksi en, 1 markka arkilta; 18879: kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien 18880: sekä maistraattien ja järjestysoikeuksien, 50 penniä 18881: arkilta. 18882: I,eimasta vavna on kuitenkin diaritndistus, eläk~kirja, 18883: haaste, jäljennös viranomaisen ·huostassa säilytetystä asia- 18884: ki-rjasta, määräyskirja yhden viikon tai lyhyemmän aikaa 18885: hoitamaan virkaa tai tointa, notarintodistus, passi mat- 18886: k!!a varten ulko•puolelle Suomea, rasitustodistus, tie- 18887: donantopäätö~, virkaerokirja, kun ero hakemU'ksetta an- 18888: 10 1917.- V. M. -Esitys N:o 16. 18889: 18890: netaan, sekä resolutsioni tai todistus, joka kirjoitetaan 18891: viranomaiselle .annettuun asiakirjaan. 18892: 18893: 2 §. 18894: Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat 18895: on varustettava leimalla seuraavin määrin: . 18896: 18897: K auppakirja, lahjakirja, vaihtokirja taikka muu luovutus- 18898: kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta hae- 18899: taan: 18900: jos omaisuuden arvo on korkeintaan 5,000 markkaa, 18901: 1 18902: / 4 prosenttia kultakin täydeltä 100 mark'alta omaisuu- 18903: den arvosta, ei kuitenkaan välhempää kuin 21> pennin 18904: määrä; 18905: jos omaisuuden arvo on suurempi kuin 5,000 mark- 18906: kaa, mutta ,ei yli 2·5,000 markan, 1 / 2 prosenttia kultakin 18907: täydeltä 100 markalta; 18908: jos omaisuuden arvo on 25,000 markkaa suurempi, 18909: 1 prosentti kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden 18910: arvosta. 18911: Jos useampia kiintei~töjä on yhdellä luovutuskir- 18912: jalla luovutettu samalle vastaanottajalle, on se leimalla 18913: varustettava täyteen määrään, kun lainhuudatueta ensi 18914: kerran haetaan. 18915: Samansuuruinen leimamaksu on suoritettava saman- 18916: laisista asiakirjoista, jotka :kos'kevat alusta, kun se il- 18917: 1 18918: 18919: 18920: 18921: moitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa olevaa 18922: vuokratonttia rakennu·ksineen, kun siirto viranomai- 18923: selle ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioineen, 18924: kun siirto viranomaisen hyväksyttäväksi alistetaan. 18925: Kun omaisuu9en arvoa ei mainita tai kun arvo on 18926: ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutuekirja 18927: 1eimal1a varustettava viranomaisen 'arvion mukaan . 18928: •Tos omaisuus on useamman kerran luovutettu, en- 18929: nenkuin lainhuudatusta haetaan tai siirto viranomai- 18930: selle ilmoitetaan, on jokainen luovutuskirja erikseen 18931: leimalla varustettava. K.uitenkin on ennen tammik.mm 18932: Leimasuostunta._ 11 18933: 18934: 1 päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka oikeudelle 18935: näytetään aikaisemman omistajan tai haltijan saannon 18936: todistamiseksi, leimasta vapaa. 18937: 18938: Metsänhakkuukontrahti, kun se tuodaan oikeuteen kiin~ 18939: nitettäväksi, hakkuuoikeudesta ja ·metsännalitintaoibu- 18940: desta sovitun hinnan kokonaissummasta 1 prosentti. 18941: Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdi10ta 18942: ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin. täy- 18943: deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on 18944: myönnetty, 2 ·markan määrään. 18945: Osakekirjat, kun ne annetaan yhtiötä perustettaessa, 1 pro- 18946: sentti osakkeen niroellisarvosta; 18947: kun ne annetaan osakepääomaa korotettaessa, 2 pro- 18948: senttia osakkeen nimellisarvosta. 18949: Perunkirjoituslcirja, kun se rekisteröitäväksi tuodaan: 18950: a) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puoli- 18951: soa, vaan rintaperillinen, kultakin täydeltä 100 18952: markan määräitä: 18953: 1 :ksi 2 / 10 % säästöstä, kun se ei nouse 10,000 mark- 18954: ,kaan; 18955: 2 :ksi 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 10,000 18956: markkaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan; 18957: 3 :ksi 4 / 10 % säästöstä, kun ~e on vähintään 20,000 18958: markkaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan; 18959: 4 :ksi 5/ 10 % säästöstä, kun se on .vähintään 30,000 18960: markkaa, mutta ei nouse 40,000 .markkaan; 18961: 5 :ksi 6 / 10 % säästöstä, kun rse on vähintään 40,000 18962: markkaa, mutta ei noUiile 50,000 markkaan; 18963: 6 :ksi 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 50,000 18964: markkaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan; 18965: 7 :ksi 8/ 10 % sääetöstä, kun se on vähintään 65,000 18966: markkaa, mutta ei nouse 80,000 mark'k·aan; 18967: 8 :kai 1 % säästöstä, kun se on vähintään 80,000 mark- 18968: kaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan; 18969: 9 :ksi 1 2 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 100,000 18970: markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan i · 18971: 12 1917.- V. M. -Esitys N:o 16. 18972: 18973: 10 :ksi 1 6 / 10 % säästöstä, kun se op vähintään 150,000 18974: markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan; 18975: 11 :ksi 1 8 / 10 % säästöstä, kun se on ·vähintään 200,000 18976: markkaa, mutta ei nous'e 250,000 markkaan; 18977: 12 :ksi 2 1 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 250,000 18978: markkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan; 18979: 13 :ksi 2 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 300,000 18980: markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan; 18981: 14:ksi 2 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 350,000 18982: markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan; 18983: 15 :ksi 3 % säästöstä, kun se on vähintään 400,000 18984: markkaa, mutta ei nouse 4:50,000 markkaan; 18985: 16 :ksi 3 3/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 450,000 18986: markkaa, mutta ei nouse 50Q,OOO markkaan; 18987: 17 :ksi 3 6 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 500,000 18988: markkaa, mutta ei nouse 550,000 markk·aan; 18989: 18 :ksi 3 9/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 550,000 18990: markkaa, mutta ei nouse 600,000 ma.rkkaan; 18991: 19:ksi 4 2 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 600,000 18992: markkaa, mutta ei nouse 050,000 markkaan; 18993: 20:ksi 4 6 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 650,000 18994: markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan; 18995: 21 :ksi ~ 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 700,000 18996: markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan; 18997: 22 :ksi 5 1 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 750,000 18998: markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan; ' 18999: 23. :ksi 5 4 ft 0 % säästöstä, kun se on vähintään 800,000 19000: markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan; 19001: 24:ksi 5 7/ 10 %säästöstä, kun se on vähintään 850,000 19002: markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan; 19003: 25 :ksi 6 % säästöstä, kun se on vähintimn 900,000 19004: markkaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan; 19005: Sl6:ksi 6 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 950,000 19006: markkaa, mutta ei oouse 1,000,000 markkaan; 19007: 27 :ksi 6 8 ft 0 % säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark- 19008: kaan tai enempään. 19009: Leimasuostunta. .1a 19010: Maksu on SllS kultakin täydeltä 100 m~~lta ~- 19011: töstä: 19012: l:ssä luokassa Sm.k. -:20 19013: 2:ssa -:30 19014: 3 :ssa 19015: " ," -:40 19016: 4:ssä 19017: " , -:50 19018: " 19019: 5:ssä luokassa :Smk. -:60 19020: 6 :ssa -:70 19021: 7 ;ssä " " -:80 19022: 8:ssa " " 1:- 19023: 9:ssä " " 1:20 19024: 10;ssä " " 1: 50 19025: 11 :ssä " " 1: 80 19026: 12 :ssa " " 2: 10 19027: 13 :ssa " " 2:40 19028: 14:ssä 19029: " " 2:70 19030: 15 :ssä " " 3:- 19031: 16:ssa " " 3:30 19032: . 17 :ssä " " 3: 60 19033: 18 :ssa " " 3:90 19034: 19 :ssä " " 4:20 19035: 20:ssä " " 4:50 19036: 21 :ssä " " 4:80 19037: 22:ssa " " 5: 10 19038: 23 :ssa " " 5:40 19039: 24:ssä " " 5:70 19040: 25 :ssä " " 6:- 19041: 26:ssa " " 6: 30 19042: 27:ssä " " 6: 60 19043: " " 19044: b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puoliso, 19045: siihen katsomatta onko rinta- tahi muuta perillistä vai 19046: ei, ainoastaan puolet edellä olevassa takl'lassa mainitusta 19047: määrästä; 19048: c) jos perinnönj.ättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puo- 19049: lisoa, eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli, 19050: sisar, sisarpuoli, tahi veljen, veli puolen, sisaJ>en tahi s:i- 19051: 14: 1917.- V. k. -Esitys N:o tG. 19052: 19053: sarpuolen jälkeläinen, taksassa mainittu määrä, lisät- 19054: tynä 150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan kaukaisempia 19055: tahi ei mitään perillisiä jää jälhen, lisättynä 30<1 pro- 19056: sentilla. 19057: Velvollisuus leimata :Perunkirjoituskirja säädtltyin 19058: määrin ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen kirjaa, 19059: joka on asianomaiseen oikeuteen annettava, ja pitää toi- 19060: seen kappaleeseen, joka kuolinpesän osakkaille anne- 19061: taan takaisin, kirjoitettaman todistus siitä, että asian- 19062: omaisesti leimattu kappale on oikeuteen annettu. 19063: Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen 19064: mukaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja 19065: annetaan oikeuteen. 19066: Jos useammissa paikkakunnissa on vainajan jäi· 19067: keen jäänyttä omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset 19068: on pidetty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perunkir- 19069: joitusten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tulee näi- 19070: den perunkirjoituskirjain leimaamisen olla toimitettu, 19071: kun ne annetaan sen paikkakunnan oikeuteen, jossa 19072: vainaja kuollessaan oli hengille kirjoitettuna. 19073: Kun pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja pe- 19074: rinnönjättäjältä on jäänyt puoliso tai rintaperillinen, 19075: on perunkirjoituskirja leimamaksusta vapaa. 19076: 19077: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun 19078: kruununtilan, immisionia ha.ettaessa siihen, sekä kruunun 19079: virkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle siirron vahvis- 19080: tamise'ksi annetaan, samoin <kuin kauppakkja. 19081: 19082: Testamentti, joka tuodaan valvottavakai: 19083: a) omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus, lei- 19084: mataan, milloin määrätty rahasumma on mainittu, 1 19085: markalla kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden 19086: arvoa; mutta jos ei määrättyä summaa tahi arvoa ole 19087: mainittu, lasketaan leimamaksun määrä niinkuin tuo- 19088: mari, testamentatun ·omaisuuden arvon mukaan, kohtuul- 19089: liseksi näkee; 19090: Leimasuostunta. 16 19091: b) omaisuudesta, johon on ainoastaan nautintaoi- 19092: keus, varustetaan samQiu, tuomarin harkinnan 'mukaan, 19093: leimalla 2 markasta 200 markkaan, siihen katsomatta, 19094: onko vissi raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leima- 19095: taan fideikomissikirja lähinnä edellisen a) kohdan mu- 19096: kaan. 19097: Testamentti isälle, äidille, veljelle, velipuolelle, sisa- 19098: relle, sisarpuolelle, tai veljen, velipuolen, sisaren tahi , 19099: sisarpuolen jälkeläiselle leimataan 50 pennillä kultakin 19100: täydeltä 100 markalta omaisuuden arvoa. 19101: Testamentti puoliaolle tahi rintaperilliselle, opetus- 19102: laitokselle, kansanvalistuksen hyväksi, tieteelliseen tai 19103: taiteelliseen tarkoitukseen tahi armeliaisuuslaitokselle 19104: sekä yleensä kaikille laitoksille, säätiöille taikka yhdis- 19105: tyksille, joilla on yleishyödyllinen tarkoitus, niin myös 19106: kaikki muut testamentit, joilla annetaan omaisuutta, 19107: minkä arvo ei nouse 100 markkaan) ovat lehnasta va- 19108: p~ ~ 19109: 19110: Vekseli, olkoonpa vekselinantadan itsensä taikka jonkun 19111: muun maksettavaksi asettama, 19112: jos vekselisumma on pienempi 1kuin 21{)0 markkaa, 20 19113: penniä; 19114: jos vekselisumma on 200 markkaa tahi sitä suurempi, 19115: 20 penniä kultakin täydeltä 100 markalta. 19116: Vekseli on ehdottomasti leimaveron alainen, älköönkä 19117: sitä, olematta asianmukaisesti leimattu, hyväksyttäväksi 19118: tahi maksettava·ksi esitettä:kö eikä toiselle annettako tahi 19119: siirrettäkö, vaikka se olisikin ulkopuolella Suomea ase- 19120: tettu. 19121: Jos vekseli on kirjoitettu ma-ksettavaJksi muussa raha- 19122: lajissa kuin Suomen markoissa, lasketaan leimavero vas- 19123: taavasta summasta Suoonen markoissa niiden pysyväisten 19124: 'kurssien mukaan, jotka (poist.) Suomen senaatin va;ltio- 19125: varaintoimituskunta, ·katsoen eri rahalajien arvoon raha- 19126: kauppaliikkeessä, siinä tarkoituksessa joka kuu1kausi vi- 19127: rallisissa sanomalehdissä julkaisee noudatettaviksi seit 19128: raavana kuukautena. 19129: 16 1917.- V. M. -Esitys N:o 16. 19130: 19131: Vekselin, joka on tämän mukaan leimattu, tulee kui- 19132: tenkin, ku~ se ·kiinnityksen tai matksun saamiseksi oi1keu- 19133: teen taikka ulosottoviranomaiselle tuodaan, olla leimattu 19134: niinkuin velkakirja tai muu saamistodiste. 19135: Tässä säädetystä leimaverosta ·ovat vapaat: postilähe- 19136: tysvekseli, ulkopuolella Suomea asetettu vekseli, joka on 19137: Suomen ulkopuolella maksettavakin, ja asianmukaisesti 19138: leimatun vekselin katksoiskappaleet. 19139: 19140: Velkakirja tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai 19141: maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle 19142: tuodaan, leimataan sen pääomamäärän mukaan, josta 19143: kiinnitystä tai maksua haetaan: enintään 100 markan 19144: pääomalta 20 penniä ja sen yli jokaiselta täydeltä 100 19145: markan pääomalta 20 penniä. Lasku leimataan niin- 19146: kuin saamistodiste. 19147: Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saamisto- 19148: diste kiinnityksen tai maksun saamista varten uudel- 19149: leen tuodaan viranomaiselle, on se leimattava ainoas- 19150: t-aan mikäli silloin kysymyksessä olevasta saamisesta 19151: aikaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu. 19152: Saamistodiste, joka konkurssin tahi vuosihaasteen 19153: valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa. 19154: 19155: 3 §. 19156: Leiiffiaveron suorittamisesta ovat vapaat: 19157: 19158: KruuntU. 19159: 19160: Valtion viranomaiset virka-asioissa. 19161: 19162: 4 §. 19163: E n s i m ä i s e s s ä p y k ä l ä s s ä säädetyn leima- 19164: wron suorittam}sesta ovat varpaat: 19165: Koulu, kunta ja kunnallinen viranomainen sekä uskon- 19166: .._ nollinenyhdyskunta ja seurakunta, ei kuitenkaan kiin- 19167: teätä omaisuutta koskevissa asioissa; 19168: Leimasuostunta. 17 19169: 19170: V cltaton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu tahi asian- 19171: mukaisesti todistettu; 19172: 19173: V i.eraan valt·ion tuomioistuin fa viranomainen asioissa, 19174: jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäyntilai- 19175: tosta koskevia kansainvälisiä sopimuksia. 19176: 19177: 5 §. 19178: Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat: 19179: rikosasioissa, jotka ovat yleisen syytteen alaiset, kun 19180: virallinen syyttäjä on niissä ottanut puhevallan, olkoonpa 19181: edesvastausta vaadittu taikka ei; 19182: oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa; 19183: verotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa; 19184: •asioissa, jotka koskev.at Eduskunnan ja kirkolliskokouk- 19185: sen jäsenten valitsemista; 19186: asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastuvan- 19187: kokouksessa; 19188: asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista osuus- 19189: kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten peruste- 19190: tuille yhdistyksille; 19191: asioissa, jotka koskeV'at maan lohkomista, uutista1ojen 19192: ja kruununmetsätorppain perustamista sekä kaskimaiden 19193: b.akattavaksi määräämistä; sekä ' 19194: posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa se'kä 19195: toimituskirja, joka ilman lunas·tusta tai muuta maksua anne- 19196: taan. 19197: (Poist.) 19198: 19199: 6 §. 19200: Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan, 19201: on leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti 19202: on ollut säädetyllä leimalla varustettu. . 19203: 19204: 2 19205: 18 1917.- V. M.- Esity.s N:o 16. 19206: 19207: II LUKfl. • 19208: Leimarahasta, joka suostuntaverooa on pelikorteista 19209: suoritettava. 19210: 7 § (uusi). 19211: Suomessa valmistetuista tai Venäjältä 19212: tuoduista pelikorteista maksetaan leima- 19213: 'IJeroa yksi markka neljäkymmentä penniä 19214: k~dtakin leikiltä eli kaksi markkaa kah- 19215: deksankymmentä penniä täydeltä peliltä. 19216: 19217: 19218: lll LUKU. 19219: Leimarahasta, joka on suoritettava pääsylipuista erinäisiin 19220: julkisiin huveihin ja näytäntöihin. 19221: 19222: 8 § (uusi). 19223: Pääsy l i p u s ta sirkus-, vai r et e e-, a k r o- 19224: b a a t t i-, k i ne m a t o g r af i-, v a haku v a-, eläin- 19225: k o k o e l m a- y. m. n ä y t ä n t ö i h i n m a k s e t a a n 19226: l e i m a v e r o a 1 0 p e n n i ä, k u n p ä ä s y l i p u n h i n- 19227: t a o n k o r k e i n t a a n 50 p e n n i ä, m u t t a s i t ä k a l- 19228: l i i m m i s t a p ä ä s y l i p u i s t a 2 0 p e n n i ä m a r- 19229: kalta, jolloin markkaa pienemmät erät las- 19230: k e t a a n t ä y d e k s i m a r k a k s i. 19231: 19232: 19233: IV LUKU. 19234: Leimojen käyttämisestä ja leimaveron suorittamisen 19235: valvomisesta. 19236: 19237: 9 (7) §. 19238: Asiakirja, jOika·tämän lain mukaan on leimaveron alainen, 19239: varustetta:koon leimamerkillä. 19240: Niin·kauan kun leimrupaperia löytyy varastossa, voidaan 19241: leimamaksun alainen asiakirja kumminkin kirjoittaa leima- 19242: paperille. 19243: Le-imasoost!wnta. 1!)- 19244: 19245: Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei ole, 19246: eikä määrää voida pienemmilll leimoilla tasan suorittaa, 19247: käytettäköön lähinnä pienempää leimaa. 19248: 19249: 10 (8) §. 19250: Milloin asiallisen sallitaan oikeudessa tai virastossa 19251: pääkirjan sijaan esiintuoda va-rmennettu jäljennös siitä, pitää 19252: samalla todistettaman, että pääkirja on varustettu leimalla ja 19253: mihin määrään sekä että leima on asianmukaisesti kelpaa- 19254: mattomaksi tehty. Jos tätä ei noudateta taikka jos jotakin 19255: olisi laiminlyöty pääkirjan asianmukaiseen leimaamiseen 19256: nähden, varustettakoon jäljennös sillä leimamäärällä, joka 19257: pääkirjasta puuttuu. 19258: Tällaisen todistuksen antakoon mieluummin kaupun- 19259: gissa 1naistraatin puheenjohtaja tahi siinä palveleva virka- 19260: mies ja maalla tuomari, pappi tahi kruununpalvelija. 19261: Muiden uskottujen miesten, jotka sen todistavat, tulee, 19262: paitsi nimeänsä, merkitä siihen myös virkansa tahi am- 19263: mattinsa ja kotipaikkansa. 19264: 11 (9) §. 19265: Toimituskirjain leimaa,misesta vastatkoon se virkamies, 19266: joka on toimituskirjan varmentanut, taikka, jollei toimitus- 19267: kirjaa varmennet_a, se, joka sen on antanut. 19268: 12 (10) §. 19269: Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä on 19270: leimalla varustettava, va;s'tatkoon virkamies, joka asiakir. 19271: jan vastaanottaa, siitä, että leimamaksun suorittamisvel- 19272: vollisuus asianmukaisesti täytetään. 19273: Os!llkekirjan leimalla varustamisen toimitta:koon osakeyh- 19274: tiön hallitus . 19275: . Vekselin leimalla varustamisesta pitäköön huolen vekse- 19276: lin antaja.. Kuitenkin vastatkoon myös jokainen, joka hank- 19277: kimansa oikeuden todistukseksi vastaanottaa vekselin taikka 19278: joka sellaisen siirtää ta:hi hyväksyttävä:ksi tai maksettava:ksi 19279: esittää, siitä, että vekselin leimaamisvelvollisuus asianmukai- 19280: sesti täytetään. 19281: 20 1917.- V. M. -Esitys N:o 16. 19282: 19283: 13 ~·(uusi). 19284: Joka toimeenpanee 8 §: s s ä mainittuja 19285: näytäntöjä ja huvititaisuuksia, on velvol- 19286: l i n e n n z z s s ä k ii v i j ä ll B a n t a m a a n l e i m a- 19287: merkillä säädettyyn määrään varustetun 19288: p ä ä s y l i p u n. 19289: 19290: 19291: V LUKU. 19292: Erinäisiä säännöksiä. 19293: u (11) §. 19294: Virkamiehen päätöksestä. joka koskee asiakirjan lei- 19295: maamista, on asianomaisella ,lupa valittaa sille viranomai- 19296: selle, jonka alainen virkamies on. 19297: 15 (12) §. 19298: Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoitta- 19299: misesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta ja 19300: leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole lu- 19301: nastettu tai muun laillisen syyn takia 'J)oisannettu, suoritetta- 19302: koon leimamaksut takaisin, kun leimap·a.perit tai leimamerkit 19303: lääninhallitukseen läJhetetään. 19304: 16 (13) §. 19305: Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhekir- 19306: joittamisesta tai muuten pilaantuu, tai jos hän erehdyk- 19307: sestä on käyttänyt leimapaperia tai leimamerkkiä, kun sitä 19308: ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty on, 19309: haettakoon leimamaksua takaisin kuvernööriltä, joka päät- 19310: tää, onko se takaisin suoritettava. 19311: 17 (14) §. 19312: Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa vas- 19313: taan, joka on asetettu Suomen Pankille, Suomen valtio- 19314: konttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille, säästöpan- 19315: kille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainanhakijana 19316: oikeus asianomaisen laitoksen antaman todistuksen nojalla 19317: lääninhallituksesta saada suoritettu leimamaksu takaisin. 19318: Leimasuostunta. 21 19319: 19320: (15 § poist.). 19321: 19322: 18 (16) §. 19323: (Poist.) Suomen senaatin asia on antaa tarkempia mää- 19324: räyksiä leimaveron kannosta ja sen tilittämisestä. 19325: - 19326: 19 (17) §. 19327: Tämä laki on 1.1oimassa julkaisemispäi- 19328: t' ä s t ä 19329: r u o d e n 1 .9 1 7 l o p p u tt n. 19330: 19331: 20 § (UrUsi). 19332: Täten kumotaan joulukuun 24- pa~vänii 19333: 1 9 1 5 a n n e t t u a s e t u s l e i rn a v e r o s t a, m a a l i s- 19334: l,;uun 10 päivänä 1914- ann.ettu asetus lei- 19335: mamaksun kantamisesta ptdikorteista 19336: Suomessa, joulukuun .29 päivänä 1914- an- 19337: nettu as·etus julkisist·a näytännäistä ja 19338: httvitil·aisuuksista k:'(flnn\ettflVIO;sJ;a väli- 19339: aikaisesta verostasekä maaliskuun 27 päi- 19340: v ä n ä 1 9 1 6 a n ne t t u a s :e, t u s j u Zk i s i s ta näy- 19341: t ä n n ö i s t ä j a h u v i t i l a i s u u k s i s t a k a n n e t- 19342: t a v a n v ä l i a i k a i s e n v e r o n k o t" o t t a m i s e s t a. 19343: 19344: 19345: 19346: 19347: Hallituksen esityksessä on. leima.suostunnan bruttotulo 19348: vuonna 1917 laskettu· 9,000,000 markaksi. Vuonna 1916 oli 19349: sen tuotto 8,750,52;5 mårkkaa 43 'Penniä ja kuluvan vuoden 19350: neljän ensimäisen kuukauden aikana ylhteensä 6,059,-680 19351: ma.rkkaa 97 penniä. Katsoen siihen, että uusia osakkeita 19352: on kuluvan vuoden alkupuoliskolla laskettu runsaasti liik- 19353: keeseen, on leimaveron katsottava tuottavan jonkunverran 19354: enemmän kuin hallitus on laskenut. Valiokunta on tämän 19355: Ji.säyksen a!vi·oinut 850,000 ma·rkaksi. Kun Valiokunta on 19356: ehdottanut leimasuostuntaan ybdistettä.väksi pelikorttisuos- 19357: tunnan, olisi tämän osaHe a.rvioitava 150,000 markan tuotto. 19358: Senjohdosta1 että Valiokunta näytäntö- ja huviveron ehdot- 19359: 1917.- V. M.- Esitys N:o 16. 19360: 19361: taa sellaisenaan lakkautettavaksi ja sen korvaukseksi vero- 19362: tettavaksi erinäisissä huvitilaisuuksissa annettavia -pääsylip- 19363: puja leimasuostunnan yMeydessä, on l.eimasuostuunan lisäys 19364: tämän muutoksen johdosta arvioitava 500,000 ma·rkaksi. 19365: Nämä kaikki huomioonottaen Valiokunta kunnioittaen eh- 19366: 19367: että Eduskunta arvioisi leirnasuostunnasta 19368: voonna 1917 sa,ataW-1~ brutto,trUlorn 10.,500,000 19369: markaksi. 19370: 19371: Helsingissä heinäkuun 7 päivänä 1917. 19372: 19373: 19374: 19375: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa ·puheenjohtaja Gyl- 19376: ling, jäsenet Aakula (osittain), Antila (osittain), Arajärvi, 19377: Fränti, Hallsten, Hiekkaranta, E. Huttunen, Häkkinen, 19378: Isaksson (osittain), J. Kohonen, Lahdensuo, Le'hokas, Lille 19379: (osittain), Luopajärvi, Paasonen (osittain), Raitanen (osit- 19380: lba!in), Slaarikiv], >Saillllli, ,SilliTaill!päJä, Tlalas jaA. H. Virlkkuilloo 19381: sekä osittain vm1ajä;s1ene•t Fl'ley, ,Tiailonle'll•, Komu, Lehmus, 19382: TaJkala j'a Tulkia. ' 19383: Vastalause. 28 19384: 19385: 19386: 19387: 19388: Vastalause. 19389: Senjälkeen kun V aliakunta on sodan ajaksi määrätyn ve- 19390: ron julJHs.i,ss:a huvei1ss.a ja 'lläy,tännmSisä 'käv,idöi,1tä ,ehdottamu•t 19391: kumottavaksi, ei näytä olevan aihetta tätä vero!ll osittaisesti / 19392: • jatkaa leimaveron yhteydessä, sitäkin enemmän kun tämä 19393: vera!Jws päärusi1assa :kohdåJstuu väe1E1tön vä.hä:va:ra[lsiin !kterrolk- 19394: snn. Sen vuoksi ehdotamme, 19395: 19396: että V aliakunnan ehdottomasta lakiehdotuk- 19397: sesta 8 ja 13 §§ poistettaisiin. 19398: 19399: Koska sodanaikaisen julkisissa näytännäissä ja huveissa 19400: kävijöiltä määrätyn veron olemme ehdottaneet kumottavaksi 19401: Valiokunnan mietinnön n:o 6 yhte;ydessä, olisi sen mukaisesti 19402: tässä mietinnössä olevan lakiehdot,uksen 20 § muutettava 19403: näin kuuluvaksi: 19404: 20 §. 19405: Täten k!tumotaan metus leimaverosta joulu.k'ti!Un 24- päi- 19406: vältä 1915 sekä ,asetus leimamaksun lr.an~amisesta pelik<Yr- 19407: teista 8uomessa maaliskuun 10 päivältä 1914. 19408: 19409: Hulda Salmi. Aino Tåkala. 19410: Edvard Gylling. 19411: Helsingi:Jsä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 19412: 1917.- S. V. M.- EsityS\ N:o 16. 19413: 19414: 19415: 19416: 19417: Suuren valiokunnan mietintö 19418: N :o 23 Hallituksen esityksen johdosta, joka 19419: koskee erinäisten sodan ajaksi hallinnollista 19420: tietä säädettyjen verojen jatkamista vuoden 19421: 1917 loppuun. - (Leimasuostunta.) 19422: 19423: Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian, 19424: päättänyt pääasiallisesti puoltaa Valtiovarainvaliokunnan 19425: mietinnössä N :o 8 olevaa ·ehdotusta. Kuitenkin on Suuri va- 19426: liokunta kats·onut tarpeelliseksi ehdottaa siihen eräitä muu- 19427: toksia. 19428: Kun metsänhakkulfoikeudesta tehdyn välikirjan leimaa- 2 §. 19429: minen siinä tapauksessa, -että vastike on määrätty rungoit- 19430: tain tai kuutiosisällyksen mukaan ja eUei sopimuksen esi- 19431: neenä olevan met,säalankaan suuruus esitetyistä asiakirjoista 19432: käy selville, kuten useimmissa tapauksissa on asian laita, 19433: toisen momentin säännöksi·en noudattaminen aiheuttaisi epä- 19434: varmuutta, jopa asian lykkäämistäkin, on katsottu tarpeel- 19435: liseksi tehdä pykälään lisäys, jonka mukaan oikeus viita- 19436: tussa tapauksessa saisi harkinnan mukaan määrätä leima- 19437: veron. 19438: Syyskuun 212 :Päivänä 1909 annetun asetuksen, koskeva 5 §. 19439: maanmittareille tulevaa korvausta maatilojen halkomisesta, 19440: lohkomisesta ja palstoit·tamisesta tilattoman maalaisväestön 19441: hyväksi, mukaan nauttivat asetuksessa mainittuun tilatto- 19442: maan ma3ilaisväestöön kuuluvat henkilöt eräitä huojennuksia 19443: silloin kun maatiloja heille m. m. lohkomaHa tai palstati- 19444: loiksi muodostamaila erotetaan. Suuri valiokunta on katso- 19445: nut, että niinhyvin lohkomis- kuin palstatilanerottamistoi- 19446: mituskirjat olisivat leimamaksuista vapaat silloin kun loh- 19447: kominen tai palstatilan erottaminen tapahtuu. Niiden muissa 19448: 2 1917.- S. V. M.-...... &itys N:o 16. 19449: 19450: tapauksissa leimamaksusta va,pauttamiseen ei Suuren Valio- 19451: kunnan mielestä ole aihetta. 19452: 8 §. Suuri valiokunta on ollut sitä mieltä, ettei pääsylipusta 19453: kinematografinäytäntöihin olisi maksettava leimaveroa. 19454: 9 §. Pykälässä on toteutettu se periaate, ettei leimapaperia 19455: enää tule käytettäväksi, vaan että leimaveron alaiset asia- 19456: kirjat ovat varustetta,vat leimamerkillä. Käytännössä on 19457: tästä järjestelmästä havaittu olevan se haitta, että l'eimamer- 19458: kit saattavat irtaantua asiakirjoista, joten epätietoiseksi käy, 19459: onko asiakirja ollut varustettuna säädetyillä leimamerkeillä 19460: va1 ei. Suuri valiokunta on sentähden asettunut sille kan- 19461: nalle, että leimamaksun alainen asiakirja on kirjoitettava lei- 19462: mapaperille tai varustettava leimamerkillä ja on pykälään 19463: tehnyt tämän mukaisen muutoksen. 19464: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, .Suuri valiokunta 19465: kunnioittaen ehdottaa, 19466: että Eduskunta, ede~lyttiiun että lei'IOO/JU()s- 19467: tunta havaitaan tarpeelliserosi, hyväksyisi lain' 19468: leimOJS'J),ostunnasta 'IXUOden 1917 loppuun näin 19469: kUuluvana: 19470: 19471: Laki 19472: leimasuostunnasta. 19473: 19474: I LUKU. 19475: LemtaJVIeron suorittamris:vetvollwus ja mriksupi3'NJ.;Steet. 19476: l §. 19477: (Kuten Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä.) 19478: 19479: - 2 §. 19480: Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat 19481: on varustettava leimalla seuraavin määJrin: 19482: K'wuippakirja, lahjakiriifl, vaihtokirja taikka muu lr!rovutws- 19483: kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta hae- 19484: taan: 19485: Leimasuostunta. 3 19486: 19487: jos Gmaisuuden arvo on korkeintaan 5,000 markkaa, 19488: 1/ 19489: 4 prosenttia kultakin täydeltä 100 markalta omaisuu- 19490: d€n arvosta, ei kuitenkaan vähempää kuin 25 ptmnin 19491: määrä; 19492: jos omaisuud€n arvo on suurempi kuin 5,000 mark- 19493: kaa, mutta ei yli ~5,000 marrkan, % prosenttia kultakin 19494: täyd·eltä 100 markalta; 19495: jos omaisuuden arvo on 25,000 markkaa suurempi, 19496: 1 prosentti kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden 19497: arvosta. 19498: J.os useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutuskirjalla 19499: luovutettu samaHe vastaanottajalle, on se leimalla varus- 19500: tettava täyteen määrään, kun lainhuudatusta ensi k€r- 19501: ran haetaan. 19502: Samansuuruinen leimamaksu· on suoritettava· saman- 19503: laisista asiakirjoista, jotka. koskevat alusta, kun se ilmoi- 19504: tetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa olevaa vuokra- 19505: tonttia rakennuksineen, kun siirto viranomaiselle ilmoi- 19506: tetaan, taikka a.pteekkia inventarioineen, kun ·" siirto vi- 19507: ranomaisen hyväksyttäväksi alistetaan. 19508: Kun omaisuuden 8Jrvoa ei mainit.a tai kun arvo on 19509: ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutuskirja. lei- 19510: malla varustettava vira:nomais·en arvion mukaan. 19511: Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu, ennen- 19512: kuin lainhuu.datusta haetaan tai siirto viranomais.elle il- 19513: moitetaan, on jokainen luovutu.skirja erikseen leimalla 19514: varustettava. Kuitenkin on ennen tammikuun 1 päivää 19515: 1892 annettu luovutuskirja, joka oikeudelle näytetään 19516: aikaisemman omistajan tai halti,ian saa:nnon todistami- 19517: seksi, leimasta vapaa. 19518: Metsänhakkuukontrahti, kun se tuodaan oikeuteen kiinni- 19519: tettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsänna.utintaoikeudesta 19520: sovit11n hinnan kokonais.summa.sta 1 pros.entti. 19521: Jos hakkuuoikeuden va!ltilw ei käy kontrahdista ilmi, 19522: leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täydeltä met- 19523: säalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on myönnetty, 2 19524: 4 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 16. 19525: 19526: markan määrään tai, jos metsäalan pinta-ala ei käy ~l 19527: vUle, oikeudien ha:rkinnan mu,kaan. 19528: (Loppu kuten Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä.) 19529: 19530: 3 ja 4 §§. 19531: (Kuten Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä.) 19532: 19533: 5 §. 19534: Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat: 19535: rikosasioissa, jotka ovat yleisen syytteen alaiset, kun vi- 19536: rallinen syyttäjä on niissä ottanut puhevallan, olkoonpa edes- 19537: vastausta vaadittu taikka ei; 19538: oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa; 19539: verotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa; 19540: asioissa, jotka koskevat Eduskunnan ja kirkolliskokouk- 19541: sen jäsenten valitsemista; 19542: asioissa, joita käsitellään maistraatin ed.essä raastuvan- 19543: kokouks·essa; 19544: asioissa, •jotka koskevat sääntöjen vahvistamista osuus- 19545: kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten perustetuille 19546: y hdistyksille; 19547: asioissa, jotka koskevat maan lohkomista tai palstatilan 19548: erottamista Suomen tilattoman maalaisväestön hyväksi, uu- 19549: tistalojen ja kruununmetsätorppain perustamista sekä kaski- 19550: maiden hakattavaksi määräämistä; sekä 19551: posti-, kanava- ja ra,utatieliikettä koskevissa asioissa sekä 19552: toimituskirja, joka ilman lunastusta tai muuta maksua anne- 19553: taa.n. 19554: 6 §. 19555: (Kuten Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä.) 19556: 19557: 19558: II LUKU. 19559: LeiJmarraha, joka suostuntaverona on p.elikort.eiJsta 19560: suoritettava. 19561: 7 §. 19562: (Kuten Valtio;varainvaliokunnan mietinnössä.) 19563: Leimasuostunta. 5 19564: 19565: 19566: III LUKU. 19567: Leima.raha, joka on suoritettava pääsylipuista erinäisiin 19568: julkisiin htweihin ja. näytäntöihin. 19569: 8 §. 19570: Pääsylipus,ta sirkus-, varietee-, akrobaatti-, (Pai,st.) va- 19571: hakuva-, eläinkokoolma- y. m. näytäntöihin maksetaan lei- 19572: maveroa 10 penniä, kun pääsylipun hinta on korkeintaan 19573: 50 penniä, mutta sitä kalliimmista pääsylipuisia 20 penniä 19574: markalta, jolloin markkaa pienemmät erät lasketaan täydeksi 19575: markaksi. 19576: 19577: IV LUKU. 19578: Leimojen käyttäminen ja leimaveron suorittamisen 19579: valvominen. 19580: 9 §. 19581: Asiakirja, j9ka tämän lain mukaan on leimamaksun alai- 19582: nen, kirjoitettakoon leim.apaperille tai varustettakoon leima- 19583: merkillä. 19584: (Poist.) 19585: Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei ole, 19586: eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suorittaa, 19587: käytettäköön lähinnä pienempää leimaa. 19588: 10-13 §§. 19589: (Kuten Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä.) 19590: 19591: V LUKU. 19592: Erinäisiä såännöksiä. 19593: 14-20 §§. 19594: (Kuten Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä.) 19595: 19596: 19597: H€lsingissä 13 päivänä heinäkuuta 19'17. 19598: Helsingissä, ~uomen Senaatin kirj!llpainossa, 1917. 19599: 1917. ~V. M.- Esitys N:o 16. 19600: 19601: 19602: 19603: 19604: Valtiovarainvaliokunnan mie- 19605: t i n t ö N:o 9 Hallituksen esityksen johdosta, 19606: joka koskee erinäisten sodan ajaksi hallinnol- 19607: lista tietä srutdettyjen verojen jatkamista vuo- 19608: den 1917 loppuun. - (Paloviinavero.) 19609: 19610: Eduskunta on viime kesäkuun '2'9 päivänä V altiova- 19611: rainvaliokunnaH valmisteltavaksi lähettänyt Hallituksen esi- 19612: tyksen N :o 16 erinäisten sodan ajaksi ha;llinnollista tietä 19613: säädettyjen verojen jatkami:sesta vuoden 1917 loppuun. J at- 19614: kettaviksi esitettyjen verojen joukkoon on esityksessä otettu 19615: muun ohella myöskin vero paloviinan valmistamisesta Suo- 19616: messa. Kuten Valiokunnan esityksen johdosta antamasta 19617: mietinnöstä N :o 6 käy esiin, on V aliakunta mainitussa mie- 19618: tinnössä esiietyållä perusteilla katsonut asi'anmukaiseksi kä- 19619: sitellä nyt puheena olevaa veroa erityisessä mietinnössä. 19620: Sitä varten on Valiokunta pyynnöstä saanut käytettäväkseen 19621: asiakirjat, jotka ovat syntyneet esitystä ja hallinnollista ase- 19622: tusta paloviinaverosta senaatissa vrulmistettaessa. 19623: 19624: 19625: Vuoden 1914 valtiopäiivillä päätetty veroasetus palovii- 19626: nan valmistuksesta oli voimassa vuoden 1915 loppuun. Sitä 19627: korvaamaan annettiin joulukuun 24 päivänä 1915 hallinnol- 19628: linen asetus siitä. verosta, joka on suoritettava paloviinan 19629: valmistamisesta ·Suomessa. Tästä asetuksesta, joka oli oleva 19630: voima.ssa sodan loppuun, oli jätetty pois määräykset palo- 19631: viinavarojen käyttämisesiä sekä erotettu ne erityiseksi pa:lo- 19632: viinavarojen budjetiksi, niinkuin hallitus oli lainvastaisesti 19633: meruelf!eJHen tehnyt myös ~edu&kun·nam VU!dS'i!na; 1913 j:a, 1914 19634: päättämälle asetukselle. Nyt voimassa oleva hallinnollinen 19635: 2 1917.- V. M. -Esitys N:o 16. 19636: 19637: asetus poikkeaa eduskunnan ennen hyväksymästä veroase- 19638: tuksesta myöskin siinä, että veromäärä on eduskunnan en- 19639: nen hyväk~män kahden markan asemasta koroiettu kah- 19640: teentoista markkaan kultakin litralta paloviinaa säännölEs- 19641: väkevyyttä, ja että veroa on suoritettava joka kerta vähin- 19642: tään tuhannelta kolmeltasadalta litralta, sen s:ija;an että sitä 19643: eduskunnan hyväksymän suostunta-asetuksen mukaan oli 19644: suoritettava• joka kerta vähintään tuhannelta viideltäs&dalta 19645: litralta. 19646: Paloviinaveroa. on vuonna 1916 kannettu kaikkiaan 19647: 18,032,371 markkaa 68 penniä, mutta on tämä summa koko- 19648: naisuudessaan maksettu takaisin paloviinan denaturoimisen 19649: vuok.si. Hal:lituksen esityksessä on veron kuluvana vuonna 19650: laskettu tuottavan 18,000,000 markkaa, jo~ määrä kuiten- 19651: kin tulisi kokonaisuudessaan takaisin suoritettavalnsi palo- 19652: viinan denaturoimisen johdosta. 19653: Vaikkakin lähimmässä tulevaisuudessa todennäköisesti 19654: voimaan astuvain väliaikaisten kieltolakisäännösten kautta 19655: nyt voimassa 'olevat alkoholiverot menettävät kokonaan mer- 19656: kityksensä, on Valiokunta kuitenkin, ka.tsoen siihen, että pa- 19657: loviinan valmistus senkin jälkeen saattaa laillisesti jatkua 19658: lääkinnöllisiin, t.eknillisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin, sitä 19659: mieltä, että vero paloviinan valmistamisesta Suomessa olisi 19660: Hallituksen esityksen ·mukaisesti pysytettävä voimassa ku- 19661: luvan .vuoden loppuun. Niitä valtion menoja, joita ennen on 19662: paloviinavaroista suoritettu, tulee Valiokunta, kun paloviina- 19663: verosta ei nyt ole tuloja, käsittelemään mietinnössään varojen 19664: hankkimisesta niihin tarpeisiin, jorhin vakinaiset valtion tu- 19665: lot eivät riitä. 19666: Edellä esitetyn johdosta Valiokunta, jonka mielestä ei 19667: nyt kesken vuotta ole aihetta tehdä esityksessä ehdotettuun 19668: asetukseen mitään asiallisia muutoksia, kunnioittaen ehdot- 19669: taa, 19670: että Eduskunta hyväksyisi seuraavan laki- 19671: ehdotuksen: 19672: Paloviina vero. 3 19673: 19674: 19675: Laki 19676: siitä verosta, joka on suoritettava paloviinan 19677: valmistamisesta Suomessa. 19678: 19679: 1 §. 19680: Veroa Suomessa vuonna 1917 valmistettavasta palovii- 19681: nasta on maksettava kaksitoista markkaa kultakin litralta 19682: paloviinaa säännollisväkevyyitä, jolla tarkoitetaan sellaista 19683: patloviinaa, mikä ollessaan + 15 astetta Celsiuksen lämpö- 19684: mittarin mukaan si!sältää vii,sikymmentä volyymiprosenttia 19685: alkoholia. Tämä vero suoritetaan koko siitä määrästä Viii- 19686: naa, joka on otettu valmistetta vaksi, ja maksetaan läänin- 19687: rahrustoon~ kuitenkin joka kerta vähintään tuhannelta kol- 19688: meltasadalta litralta, jos vero niin suuresta valmistusmää- 19689: rästä vielä on maksamatta. 19690: 2 §. 19691: Tämän kautta kumotaan joulukuun 24- päivänä 1915 an- 19692: nettu asetus siitä verosta, joka on suoritettava paloviinan 19693: valmistamisesta Suomessa. 19694: 19695: Helsingissä heinäkuun 7 ~äivänä 1917. 19696: 19697: 19698: 19699: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Gyl- 19700: ling, jäsenet Aakula (osittain), Antila (osittain), Arajärvi, 19701: Fränti, Hailsten, Hiekkaranta, E. Huttunen (osittain), 19702: Häkkinen (osittain), Isaksson (osittain), J. Kohonen, Lah- 19703: dl8iiilSuo, LehQikas, Luupajä~v], Bruats,onlen (osriiltaiin), Rruitan'en 19704: (os,iiltaim), Sararilkivi, Sailmi, 8iHanpää, Tarltals ja A. H. Vi:rk- 19705: lknnen selkä osirtta:in' va.rajälsenet Frey, HeUJe,niuiS-Seppä[ä, 19706: J·a~oUien, Kamu ja Lehmus. 19707: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 19708: 19709: 19710: 19711: 19712: ' 19713: 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 16. 19714: 19715: 19716: 19717: 19718: Suuren valiokunnan mietintö 19719: N:o 24 Hallituksen esityksen johdosta, joka 19720: koskee erinäisten sodan ajaksi hallinnollista 19721: tietä säädettyjen verojen jatkamista vuoden 19722: 1917 loppuun. - (Paloviinavero.) 19723: 19724: Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllä;mainitun asian, 19725: päättänyt yhtyä Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 9 19726: ol€vaan ehdotukseen, 19727: 19728: että Edu..<?ku.nta hyväksyisi V altiovarainvalio- 19729: kunnan mietinnössä olevan lakiehdotuksen. 19730: 19731: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1917. 19732: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj,apainossa, 1917. 19733: 1917.- V. M.- Esitrs N:o 16, 19734: 19735: 19736: 19737: 19738: V a 1 t i o v a r a i n v a Ii o ku n n a n m i e- 19739: t i n t ö N:o 10 HallitU!ksen esityksen johdosta, 19740: joka koskee erinäisten sodan ajaksi hallinnol- 19741: lista tietä sää(lettyjeR verojen jatkamista vuo· 19742: den 1917loppuun.- (Kiinnityslainasuostunta.) 19743: 19744: Eduskunta on viime kesäkuun 29 päivänä Valtiova- 19745: rainvaliokunnan valmisteltavaksi lähettänyt Hallituksen esi- 19746: tyksen N :o 16 erinäisten sodan ajaksi hallinnollista tietä 19747: säädettyjen verojen jatkamisesta vuoden 1917 loppuun. Tässä 19748: esityksessä Hallitus lausuu, ettei lainaksi annettujen, kiinni· 19749: tyksellä kiinteään omaisuuteen turvattujen pääomien verot- 19750: tamista olisi enään jatkettava, koska sen kanto tuottaa suu- 19751: ria vaikeuksia. Valiokunta on katsonut <_>levan ~ihetta käsi- 19752: tellä tätä asiaa erityisessä mietinnössä ja on Valiokunta saa- 19753: mit käytettäväkseen asiakirjat, jotka ova.t syntyneet esitystä 19754: ja nyt voimassa olevaa lhallinnollista asetusta kiinnityksellä 19755: turvattujen rahapääomien verottamisesta senaatissa valmis- 19756: tettaessa. 19757: 19758: 19759: Vero sellaisista raha:pääomista, jotka ovat turvatut kiin- 19760: nityksellä kiinteään omaisuuteen, sääidettiin vuodeksi 1915 19761: syyskuun 2 p :nä 19 15 annetulla hallinnollisella asetuksella. 19762: 1 19763: 19764: 19765: 19766: Sittemmin, huhtikuun 6 päivänä 1916 vahvistetulla asetuk- 19767: sella, uusittiin täimä vero erinäisin muutaksin vuodeksi 1916. 19768: Viimemainitun asetuksen mukaan kannettiin ]Juheena olevaa 19769: veroa 30 penniä jokaisesta 100 markasta. 19770: Valiokunta on asiaa harkitessaan kiinni·ttänyt huo- 19771: miota >"iihen, että vero kiinnityksellä turvatuista ra.hwpää- 19772: omista kohdistuu oikeaan verotusesineeseen ja että se puo- 19773: lustaa paikkaansa pääoma- ja kuponkiveron ohella kohda- 19774: 2 1917.- V. M.- Esitys N:o 16. 19775: 19776: tessaan sellaisia korkoatuottavia rahapääomia, joihin viime- 19777: mainittu ei ulotu, .ia siten sopivasti täydentää sitä. Hallitus 19778: on esityksessään ilmoittanut, että veron kanto tuottaa suuria 19779: vaikeuksia. Valiokunnan tietoon on kyllä tullut, että veroa, 19780: vaillinaisten ilmoitusten johdosta, ei ole voitu kantaa kai- 19781: kista rahapääomista, joita tämä vero kohtaa. Tämä epä- 19782: kohta voitaisiin kuitenkin osaksi välttää, jos senaatti, jonka 19783: asiana on antaa lähempiä määräyksiä lain sovelluttamisesta, 19784: ilmoittaisi verovelvollisuudesta riittävän tehokkaalla tavalla. 19785: Veron kantamisesta ei senvuoksi tällä ·perusteella olisi luo- 19786: vutt~va, vaan on Valiokunta, siihenkin katsoen, että tämän 19787: veron kantokustannuksetkin ovat vä·häiset .ia koska budjetin 19788: järjestely kaipaa lisättyjä suostuntavaroja, päättänyt eh- 19789: dottaa veroa kannettavaksi myöskin nyt kuluvalta vuodelta. 19790: Valiokunnalla ei ole ollut tilaisuutta suunnitella suu- 19791: rempia muutoksia tähän verotuslakiin, vaan puoltaa sen hy- 19792: väksymistä pääasiassa entisessä muodossaan. I.;akiehdotuk- 19793: sen 1 § on otettu vuoden 19116 asetuksesta, kuitenkin sillä 19794: lisäyksellä, että veJ;"o koskee ainoastaan niitä kiinnity ksellä 19795: · kiinteään omaisuuteen turvattuja rahapääomia, jotka ovat 19796: velaksi annetut ennen tammikuun 1 päivää 1917. Seuraa- 19797: vat pykälät ovat otetut pääasiassa sellaisinaan vuoden 19,15 19798: vasta'avasta asetuksesta. Valiokunta on kuitenkin pitä- 19799: nyt tarpeellisena, että 4 § :ssä määrätty ilmoitusvelvolli- 19800: suus on ulotettava kaikkiin l\iinteistönomistajiin, joiden omis- 19801: tamiin kiinteimistöihin. on vah'vistettu kiinnitys ennen tam- 19802: mikuun 1 päivää 1917 otetun lainan vakuudeksi, koska vas- 19803: taava hallinnollisen asetuksen määräys on näyttänyt voivan 19804: .iohtaa siihen, että osa verovelvollisista epäselvinä tästä vel- 19805: vollisuudestaan jättävät ilmoituksen tekemättä. Tämän ohella 19806: on 5 § :ssä määrätty maksunpanoaika ]lidennetty H, 11äivästä 19807: 30 päiväksi sekä määrätty, että maksunpanolnettelot on pi- 19808: flettävä nähtävinä 14 "Päivää entisten 7 päivän asemasta. 19809: VaEokunta katsoo tässä yhteydei<sä vielä olevan S;\"Ytä 19810: Esätä, ~että esitystä laaditbessa pääoman korkott1loista kan- 19811: nettavisia veroista ensi vuodeksi otettaisiin harkittavaksi. 19812: rnit-en pääomau kor~Qtulojen verotus y Leen.sä VC9ifa,isiiJJ. j~M-,ies- 19813: Kiinnityslainasuostunta. 3 19814: 19815: tää ~,.htenäisellä tavalla. Tällöin voitaisi myös huomioon 19816: ottaa se selvitys kii.nnit;vksellä turvatuista raiha.pääomista, 19817: joka •on sa·atavis~a tämUn lain 4 §:n mukaan teht;vj•en ilmoi- 19818: tusten nojallA. 19819: Edellä esitetyn perusteella Valiokunta kunnioittaen eh- 19820: dottaa, 19821: elfii Ednsk11nlfl. edellyttäen että pt~heena 19822: oleva suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväk- 19823: syis·i lain sellaisten vel·a.ksiannettu.jen mhapää- 19824: ornain 'vemttamisesta, jotka ovat tnrvatut kiin- 19825: nityksellii hiinteään ornai.mule<en, näin kt~ulu 19826: vana: 19827: 19828: Laki 19829: sellaisten velaksiannettujen rahapääomain verottamisesta, 19830: jotka ovat turvatut kiinnityksellä kiinteään omaisuuteen. 19831: 1 §. 19832: Ennen tammikuun 1 päivää 1917 velaksiannetuista raha- 19833: pääomista, joid·en vak~utena on kiinnitys kiinteään omaisuu- 19834: teen, on maksi:lttava vuonna 19117 (poist.) suostunbaveroa 19835: (poist.) kolmekymmentä pPnniä jokaisesta sadasta markasta. 19836: 2 §. 19837: Vapautetut (>Vat 1 § :ssä sää:detystä verosta ne pääomat, 19838: joita ovat velaksiantaneet: 1) valtio ja Suomen Pankki; 19839: 2) kaupunki- ja maalaiskunnat; 3) eläkelaitokset sekä elin- 19840: korko- ja pääomavakuntuslaitokset; 4) tieteelliset, sivistys-, 19841: hyväntekeväisyys- ja muut yleishyödyllisiä t~rkoituksia var- 19842: ten perustetut yhdisty1kset .ia seurat; 5) Suomen Hypoteekki- 19843: yhdistys ja 'muut kiinteistöluottolaitobet; 6) yksityis,pankit, 19844: säästöpankit ja osakeyhtilöt (poi,st.); 7) vakuutusryhtiöt; sekä 19845: 8) osttuskassat. 19846: 3 §. 19847: Veron suorittaa velalla rasitetun kiinteimistön omistaja, 19848: mutta on hän oikeutettu pidättämään hyväkseen maksetun 19849: summan lainanari.tajalle sen jälkeen lahinnä suoritettavista 19850: maksniiita. 19851: 4 1917.- V. l\1.- Esitys N:o 16. 19852: 19853: 4 §. 19854: Kiinteimistön omistaja. jonka omistamaan kiinteimistöön 19855: on vahvistettu kiinnitys e'flnen tmnmikMun 1 päivää 1917 ote- 19856: tun lainan 1mkuudeksi, on velvollinen kuukauden kuluessa 19857: tämän lain voimaan astumisesta ilmoittamaan kaupungissa 19858: maistraatille ja maalla kruununnimismiehelle: 1) omista- 19859: mansa kiinteimistön ja missä se sijaitsee; 2) kiirrnityksellä 19860: siihen turvatun pääoman määrän ja 3) kiinnityksen haltijan 19861: ristimä- ja sukunimep, säädyn ja kotipaikan, mikäli ne ovat 19862: tunnetut. 19863: 5 §. 19864: Sittenkun maksnnpan.o, joka on maistraattien ja kruu- 19865: nunnimismiesten toimitettava 30 päivän kuluessa ilmoituksen 19866: vastaanottamisesta, on tapahtunut, ovat maksunpanolnettelot 19867: pidettävät nähtävinä U päivän kuluessa, jolloin sekä 3 päi- 19868: vänä sen jälkeen sekä velallisella että veikajalla on oikeus 19869: tehdä muistutuksensa maksunpanoa vastaan. Maalla on 19870: muistutuskirjelmä annettava tai lä'hetettävä postin välityk- 19871: sellä kruununnimismiehelle ja kaup~ngissa maistraatille, 19872: jonka tulee kohta lälhettää se .oman lausuntonsa ohella läänin- 19873: konttoriin. Lääninkonttori-en on viipymättä tutkittava 19874: i'aapuneet muistutukset ja huolehdittava verolippujen kir- 19875: joittamisesta kuin myös toimitettava ne veronmaksajille. 19876: 19877: 6 §. 19878: V eron kanto kuin myös veron pakkotoimin ulosottaminen, 19879: milloin sitä ei määräaikana suoriteta, toimitetaan kruunun- 19880: verojen ja ulostekojen ulosmittaamisesta voimassa olevassa 19881: .iärjesty ksessä. 19882: 7 §. 19883: (Poi:st.) Suomen senaatin asiana on antaa tarkemmat 19884: määräykset veron kannosta ja tilityksestä. 19885: 19886: 8 §. 19887: Tämä laki astuu volmaan heti !>Jun se on jif.lat1stu. 19888: J( iinnitysl~tinasuostun tll. 5 19889: 19890: Vero kiinnityks.ellä kiinteään omaisuuteen turvatuista ra- 19891: hapääomista tuotti 2>59,M1 markkaa 87 penniä vuonna 1915 19892: ja 410,512 markkaa 65 ,penniä vuonna 19,16. Kiinnitwksellä 19893: kiinteään omaisuuteen turvatun rahapä!äoman määrä laske- 19894: taan Senaatin oikeustoimituskunnan 'laatimassa Oikeustointa 19895: vuonna 1915 koskevassa kertomuks·ess:a nousevan korkeintaan 19896: noin 1,600,000,000 markka1airr, joskin ~1moirt1etaran nwird1em pää- 19897: omien todellisen suuruuden olevan huomattavast.i tätä vähem- 19898: män. Jos kyseesi'ä ·olevaa veroa kannettaisiin kaikesta kiin-. 19899: nityksellä turvatusta raJJ.wpää:omasta, saattaisi veron tuotto 19900: näin ollen nousta .ehkä noin 4,000,000 markkaan. Miten suu- 19901: ret rahapääomat pääsevät nauttimaan asetuksessa myönnet- 19902: tyä vapautusta. veron suorittamis~Bsta, ·ei ole laskettavissa, 19903: mutta ottaen huomioon veron tuoton edellisinä vuosina on 19904: Valiokunta arvioinut kyseessä olevasta vf'rosta nyt kuluvana 19905: vuonna k.ertyvän 500,000 markkaa. 19906: Edellä esitetyn johdosta Valiokunta kunnioittaen eh- 19907: dottaa, 19908: että Eduski.unta a:rvioi'.si ki1:nnityslainasuos- 19909: toonm~ta 'Llt~ot'lhlla 1917 .~ootavan t11Zon 500,000 19910: markaksi. 19911: 19912: Helsingiseä 'heinäkuun 7 pärvä.nä 1917. 19913: 19914: 19915: 19916: 19917: Asian käsittelyyn •ovat ottaneet osaa :puheengohtaja Gyl- 19918: ling, jäsenet Aakula (osittain), Antila (osittain), Arajärvi, 19919: Frä.nti, Hallstim, Hiekkaranlta, E. Huttunen, Häkkinen, 19920: Isakss10n (osittain), J. Kohonen, Laihdensuo, Lelhokas~o Luopa- 19921: .iä,rvi, Paasonen (osittain), Saarikivi, Salmi, Sillanpää, Talalil 19922: .ia A. H. Virkkunen sekä osittain varaciäsenet F·r.ey, Jalonen, 19923: Komu, Lehmus .i'a Takala. 19924: 6 1917. - V. M.- EsitYli N:o 16. 19925: 19926: 19927: 19928: 19929: Vastalauseita. 19930: ,} 1. 19931: 19932: Kun ehdotetun veron tuotto on siksi p:Ueni, ettei sillä ole 19933: ~uurtakaan merkitystä budjetin järjestelyssä ja ett.ei se vas- 19934: taa niitä hankaluuksia, mitkä veron kanto tuottaa, rohk~ 19935: nemme kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan päätettäväksi, 19936: 19937: että ehdom/.8 kiinnityksellä kiinteään omai- 19938: sutäeen turvattnjen velak<Siiann-ettujftn rahapää- 19939: omuin verot~am-isesta sai-si raueta. 19940: 19941: Helsingissär'heinäkuun 7 päivänä 1917. 19942: 19943: A. Fränti. Onni Talas. 19944: Vastalause II. 7 19945: 19946: 19947: 19948: 19949: II. 19950: 19951: Koska edellä olevaa lakiehdotusta V aliakunnassa käsi- 19952: t·eltäessä olen ollut si:llä kannalla, että lakiehdotuksen 4 §:ssä 19953: määritelty il'moitusvdvollisuus olisi rajoitettava kuuluvaksi 19954: ainoastaan s.en luontoisiin kiinnityksiin, jotka joutuvat vero- 19955: tuksen ·alaisiksi, niin pidän velvoHisuutenani merkitä tämän 19956: eriävän mielipiteeni. Tä:hän katson olevan syytä sen vuoksi, 19957: että mielestäni on kohtuutonta sellaistenkin kiinnitysten 19958: saattamin.en ilmoitusv:elvollisuuden alaisiksi, jotka. tämän 19959: lain mukaan eivät ole verovelv·ollisia. V aliakunnassa ta·pah- 19960: tuneen 'haTkinnan mukaan näitten kiinnitysten määrä on 19961: 9-10 kertaa niin ~uuri kun niitten, joista vero kanMtaan. 19962: Lakiehdotuksen 4 § olisi mielestäni hyväksyttävä siinä 19963: muodossa kuin se on hallinnollisessa asetukses~a syyskuun 19964: 2 päivältä 191•5 sellaisten velaksi annettujen rahapääomain 19965: verottamisesta, jotka ovat turvatut kiinnityksellä kiinteään 19966: omaisuuteen, koska sen mukaan ilmoitllS'Velvollisuus rajoit- 19967: tuu ainoastaan verovei vollisiin kiinni ty ksiin. 19968: 19969: Helsingissä heinäkuun 7 päivänil 19,17. 19970: 19971: Mikko Luopajärvi. 19972: Helsingissä, Suorneu Senaatin kir.ia11ainossa, 1911 19973: 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 16. 19974: .. 19975: 19976: 19977: 19978: Suuren valio·kunnan mietintö 19979: N :o 25 Hallitulrsen esityksen Johdosta, joka kos- 19980: kee erinäisten sodan ajaksi hallinnollista tietä 19981: säädettyjen verojen jatkamista vuoden 1917 19982: loppuun. - (Kiinnityslainasuostunta.) 19983: 19984: Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian, 19985: päättänyt pääasiallisesti yhtyä Valtiovarainvaliokunnan mie- 19986: tinnössä N:o 10 olevaan ehdotukseen. Kuitenkin on Suuri 19987: valiokunta katsonut, ettei ole syytä vapauttaa yksityispank- 19988: keja ja osakeyhtiöitä kysymyksenalaisesta verosta. Samalla 19989: on Suuri valiokunta pitänyt tarpeellisena selventää 4 §:n 19990: 3 kohtaa ja lakiehdotuksen nimikettä. 19991: 19992: Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, Suuri valiokunta 19993: kunnioittaen ehdottaa, 19994: että Eduskunta, edellyttäen että . puheena 19995: oleva suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväk- 19996: syisi lain eräitten velaksiannetwjen rahapää- 19997: omain verottamisesta, jotka ovat turvatut kiinni- 19998: tyksellä kiinteään omaisuuteen, näin kuuluvana: 19999: 20000: 20001: Laki 20002: eräitten velaksiannettujen rahapiUiomaln verottami- 20003: sesta, jotka ovat turvatut kilnnitykselUi kiinteään 20004: omaisuuteen. 20005: 20006: 1 §. 20007: Ennen tammikuun 1 päivää 1917 velaksiannetuista raha- 20008: pääomista, joiden vakuutena on kiinnitys kiinteään Omaisuu- 20009: 2 1917.- S. V. M.- Esitys N:o 16. 20010: 20011: teen, on maksettava vuonna 1917 suostuntav·eroa kolmekym- 20012: mentä penniä j-okaisesta sadasta markasta. 20013: 20014: 2 §. 20015: Vapautetut ovat 1 § :ssä säädetystä verosta ne pääomat, 20016: joita ovat velaksiantaneet: 1) valtio ja Suomen Pankki; 20017: 2) kaupunki- ja fuaalaiskunnat; 3) eläkelaitokset sekä elin- 20018: korko- ja pääomavakuutuslaitok&et; 4) tieteelliset, sivistys-, 20019: hyväntekeväisyys-' ja muut yleishyödyllisiä tarkoituksia var- 20020: ten perustetut yhdistykset ja seurat; 5) Suomen Hypoteekki- 20021: yhdistys ja muut kiinteistöluottolaitokset; 6) (poist.) sääs- 20022: töpankit (poiSt.); 7) vakuutusyhtiöt; sekä 8) osuuskassat. 20023: 20024: 3 §. 20025: Veron suorittaa velalla rasitetun kiinteimistön omistaja, 20026: mutta on hän oikeutettu .pidättämään hyväkseen maksetun 20027: summan lainanantajalle sen jälkeen lähinnä suoritettavista 20028: maksuista. 20029: 4 §. 20030: .. Kiinteimistön omistaja, jonka omistamaan kiinteimistöön 20031: on vahvistettu kiinnitys ennen tammikuun 1 päivää 1917 ote- 20032: tun lainan vakuudeksi, on velvollinen kuukauden kuluessa 20033: tämän lain voimaan astumisesta ilmoittamaan kaupungissa 20034: maistraatille ja maalla kruununnimismi·ehelle: 1) omista- 20035: mansa kiinteimistön ja missä se sijaitsee; 2) kiinnityksellä 20036: siihen turvatun .pääoman määrän ja 3) kiinnityksen haltijan 20037: täydellisen nimen ja säädyn tai toiminimen, niin myös koti- 20038: paikan, mikäli ne ovat tunnetut. 20039: 20040: 5 §. 20041: Sittenkun maksunpano, joka on maistraattien ja kruu- 20042: nunnimismiesten toimitettava 30 päivän kuluessa ilmoituksen 20043: vastaanottamisesta, on tapahtunut, ovat maksunpanoluettelot 20044: pidettävät nä!htävinä 14 päivän kuluessa, jolloin sekä 3 päi- 20045: vänä sen jälkeen sekä velallisella että velkojalla on oikeus 20046: tehdä muistutuksensa maksunpanoa vastaan. Maalla on 20047: Kiinnityslainasuostonta. a 20048: muistutuskirjelmä annettava tai lähetettävä postin välityk- 20049: sellä kruununnimismiehelle ja kaupungissa maistraatille, 20050: jonka tulee kohta lähettää se oman lausuntonsa ohella läänin- 20051: konttoriin. Lä.äninkonttorien on viipymättä tutkittava saa- 20052: puneet muistutukset ja huol-ehdittava verolippujen kirjoit- 20053: tamisesta kuin myös toimitettava ne veronmaksajille. 20054: 20055: 6 §. 20056: Veron kanto kuin myös veron .pakkotoimin ulosottaminen, 20057: milloin sitä ei määräaikana suoriteta, toimitetaan kruunun- 20058: verojen ja ulostekojen ulosmittaamisesta voimassa olevassa 20059: jä.rj estyksessä. 20060: 7 §. 20061: Suomen senaatin asiana on antaa tarkemmat määräybet 20062: veron kannosta ja tilityksestä. 20063: 20064: 8 §. 20065: Tämä laki astuu voimaan heti kun se on julaistu. 20066: 20067: 20068: 20069: 20070: Koska Suuri valiokunta on tehnyt asiassa muutoksia 20071: Valtiov~rainvaliokunnan ehdotukseen, saa Suuri valiokunta 20072: ehdottaa, 20073: että Ed-u.skunt.a antaisi V altiovarairvvaliokun- 20074: nan tehtäväksi valmistoo wden ehdotuksen kii• 20075: nityslainasuostunnasta 'V'UOnna 1917 saatavan 20076: tulon arvioimisesta. 20077: 20078: Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1917. 20079: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 20080: 1917. - N:o 17. 20081: 20082: 20083: 20084: 20085: Hallituksen esitys Suomen Eduskun- 20086: nalle suurten tulojen verosta. 20087: Sen tiedonannon mukaisesti, joka on tehty Hallituksen 20088: esityksessä erinäisten s·odan ajaksi hallinnollista tietä sää- 20089: dettyjen veroj-en jatkamisesta vuodeksi 1917, jätetään Edus- 20090: kunnaUe tämän mukana la:kiehdotus suurten tulojen verosta. 20091: L:tkiehdotuksen perrusteem.iJ on se yleisesti. tunnustettu tosi- 20092: asia, -että kunnallinen tulovero ei kohtaa sulll'empia tul·oj•a niin 20093: tuntuvasti, etteivät ne kunnallisen veron ohella voisi tulla 20094: vaitionkin verotuksen esineeksi. :Sitä paitsi on katsottu, ·että 20095: ne liikkeenharjoittajat, j.otka ovat nauttineet sota-ajan 20096: aih·euttamia poikkeuksellisen suuria tuloja, olisivat velvoi- 20097: tettavat suorittamaan erityistä tulonlisäykseen :kohdistuvaa 20098: veroa. Ehdotettu suurten tulojen vero käsittää siten tulo- 20099: verotu1ks.en, joka suoritetaan osa:ksi .suurten tulojen perus- 20100: verona sekä osaksi suurten tuloj.en lisäverona. 20101: .. 20102: Nyt kysymyksessäoleva laki-ehdotus liittyy suurten·tulo- 20103: jen väliaikaisesta veros-ta ja sodan aikana saadun tulonlisäY'k- 20104: s.en verottamisesta hallinnollista tietä !lnnettuihin asetuksiin, 20105: joista edellinen on huhtikuun 8 päivältä 1916 ja jälkimäinen 20106: elokuun 18 päivältä samaa vuotta. Molempien näitten ase- 20107: tusten mukaan ova·t verO'Velvollisia •kunnallista tuloveroa 20108: maksavat henkilöt ja yritykset. Perustee.seen nähden, jonka 20109: mukaan veroja on suoritettava, ovat nämät asetukset 'kum- 20110: mirrkin toisistaan •eriäviä. Kun asetus väliai'kaisestai suurten 20111: tulojen v•erosta kauttaal'taan asettuu kunnaUistaksoituksoo 20112: pohjalle, jätetään asetuks•essa sodan aikana saadun tulon- 20113: 1972-17 20114: 2 N:o 17 20115: 20116: lisäyksen verottamisesta verotettavan tulomäärän vahvista- 20117: minen puhtaan tulon verottamisen pohjalla erityiselle läänin- 20118: hallituksi-en yhteydessä toimivalle verotuslautatkunnalle. 20119: Näiden molempien ver·ejen maksuunpanossa saavutettu 20120: kolmmus osoittaa, :että toiselta puolen on tarpeen p·erus:baa 20121: molemmat .verotukset kunmallista:ksoituksoon, mutta sa.m.alla 20122: myöntää eräitä poikk!euksia kunnallistaks·oitu:ks.essa vahvåls- 20123: tettuun tulomäärään näihden. Lakiehd.atuks:essa, joka nyt 20124: esitetään Eduskunnan hyväksyttäväksi, on sentäillden suur- 20125: ten tulojen vero, sekä perusveroon ·että li'säverooil. nähden, pe-- 20126: rustettu kunnallistaksoitu'been, mutta samalla lakiehdotuk- 20127: sen 3 § :ää;n otettu määräyksiä, jotka myöntävät verovelvol- 20128: liselle oikeuden taksoitetusta tuLomäärästä vähentää sellai~ia 20129: eriä, jotka eivät häneJ.le ole tuottaneet tuloa. Näin menetel- 20130: len on mahdollista antaa molempia veroja koskevat määräyk- 20131: set samassa laissa sekä kumpaankin nähden käyttää samaa 20132: asteikkoa. 20133: Muihin tehtyihin muutoksiin nähd!en on huomautettaVl~ 20134: että suurten tulojen verosta laadittu asteikko on asetettu al- 20135: kamaan alempaa kuin 'ennen, nimittäin 20,000 markan tu- 20136: loista, mikä tulomäärä hyvin voidaan saattaa verotuksen alai- 20137: seksi. Asteikkoa on myöskin y1äpäästä jatkettu ja senkautta 20138: voitu jonkun verran korottaa myös•kin veromäärää. Jotta ei 20139: verotus tulisi ·perusveroa ja lisäveroa yhdistettäessä missään 20140: tapauks·essa nousemaan kohtuuttoman 'korkeaksi, on kokonais- 20141: veron korkein määrä rajoitettu 215 vrosenttiin verotettavasta 20142: tulomäärästä. 20143: Kun pankit ja osa:keyhtiöt lienevät arvosteltavat samalla 20144: tavalla kuin muutkin yrittäjäli~kkeet, on tuntunut tarpeetto- 20145: malta edelleen myöntää niille sitä etua, että ne maksavat 20146: vain puolet veromäärästä. Tämä etu ·on sensijaan säilytetty 20147: osuuskuntiin ja semmoisiin yhdistyksiin nähden, jotka ovat 20148: perustetut jäsentensä keskinäiselle vastuunalaisuudelle. 20149: N:o 17 3 20150: 20151: Vuonna W16 tuotti väliaikainen suurten tm1o.jen vero 20152: tasaisin luvuin 12,282i,OOO markkaa ja vero sodan aikana 20153: 1 20154: 20155: 20156: 20157: saadusta tulon li:säyksestä ·6,63~,000 markkaa. Nyt ehdote- 20158: tussa muodossa on: suurten tulojen veron arvioitu tuottavan 20159: 25 miljonaa markkaa. 20160: Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, esittää Hallitus 20161: Edus'kunnan hyyäksyttäväksi seuraavan lakiehdotuksen: 20162: 20163: 20164: Laki 20165: suurten tulojen verosta. 20166: 20167: Suomen Eduskunnaru päätö~sen mukaisesti särudetään seu- 20168: raavaa: 20169: 1 §. 20170: Vuonna 1917 suoritetaan.suostuntarahaston hyväksi veroa 20171: suurista tulo1sta. Tämä vero ·kannetaan suurten tulojen pe- 20172: rus- ja lisäverona. 20173: 2 §. 20174: / ' Ne kunnallista tuloveroa maksavat henkilöt ja yritykset, 20175: joiden tulot vuonna 1916 yhdessä tahi useammassa ·kunnassa 20176: ovrut nousseet yhteensä 20,000 ma>fkkaan tahi sitä suurem- 20177: paan määrään, suorittavat suurten tu[oj·en perusveroa. 20178: Jos niillä, jotka ovat velvolliset suorittamaan suurten tu- 20179: lojen perusveroa, on vuonna 19Jif) ollut niin suuret tulot, 20180: että ne nousevat vähintään 20,000 markkaa yli> sen keski- 20181: määrän, mistä heitä kunnaUistaksoituks.en perust.eella on ve- 20182: rotettu vuosina 19114-1'91·6, ovat he velvolliset suurista tu- 20183: loista suoritettavan perusveron ohella maksamaan J.isäveroa, 20184: 20185: 3 §. 20186: Suurten tulojen veron .perusteena on se kunna.llistaksoi- 20187: tm'ksessa a,rvioit11 tuJo.JUij,~rä, jostl!> v·e:roäyr~jä ·las]mtaan1 20188: 4 N:o 17 20189: 20190: mutta on verovelvollinen oikeutettu sanotusta tulomäärästä 20191: väihentäanää:n alempana mainitut erät, jos hän ni·i~tä esittää 20192: pätevän selvityksen, nimittäin: 20193: 1) sen tulomäärän, mikä on taksoitettu liikkeen laatuun 20194: ja laajuuteen katsoen eikä tulojen oikeaa määrää osoittavien 20195: tietoje11 perusteella; 20196: 2) omaisuuden lisääntymis·en perinnön tahi vakuutus- 20197: summa.n taikka omaisuuden uuden arvioimisen kautta; 20198: 3) kiinteään omaisuuteen kiinnitetyistä veloista suoritta- 20199: mansa korkomaksut; 20200: 4} ulkomailla hal'joittamastaan o.mintaJkeisesta liikkeestä 20201: tahi yritykses·tä saamansa tu[qrl;; 20202: 5) jos verov.elvollinen on osakeyhtiö, sen määrän, joka 20203: vastaa 6 pros•enttia osalmyhtiön verotusvuoden alussa olleelle 20204: osakepääomaUe; jota paitsi 20205: 6) konkurssipesä tahi liike, joka ennen tämän la.in voi- 20206: maan astumista muuten on joutunut saamamiesten 'hallinnon 20207: alaiseksi, on oikeutettu saamaan sellaisen huoj•ennuksen, että 20208: vero suoritetaan ainoastaan siltä tulomäärältä, jaka nousee 20209: yli niitten saatavien, joitt.en perimistä varten pesän hallinto 20210: on asetettu,. 20211: 4 §. 20212: Siinä tapauksessa, että yritys on ollut toiminnassa ainoas- 20213: taan lyhyemmän ajan, niin että sen vuodelta 19116 saavutta- 20214: maa tuloa ei voi verrata kahden edellis·en vuoden tuloihin, 20215: tai jos yritys kaht-ena edellisenä vuotena on tuottanut tap- 20216: piota tahi sotatila on estänyt yritystä harjoittamasta liiket- 20217: tänsä s-en laajuuteen nähden todellista voittoa tuottavalla ta- 20218: valla, ei suurten tulojen lisäveroa suoriteta. 20219: Jos yhtiön :pääomaa on lisätty vuosina 19}5 tahi 1916, on 20220: yhtiö oikeutettu näyttämään kuin:k.a suuri osa vu'on•na 1917 20221: taksoitetuista tuloista johtuu ·lisätystä pääomasta ja saamaan 20222: · N:o "17 5 20223: 20224: lisäveron suorittamisessa sellaisen huojennuksen, että tätä Ii- 20225: säystä ei oteta· huomioon lisätuloa määrättäessä. 20226: 20227: 5 §. 20228: Suurten tulojen perusveroa suoritetaan seuraavan astei- 20229: kon mukaan: 20230: Tulojen Alara1an yli 20231: Tuloluokka. alaraja. yläraja. Vakioerä. menevästä 20232: osasta. 20233: 1 20,000 30,000 3 % 20234: 2 30,001 40,000 300+ 4 20235: " 20236: 3 40,001 50,000 700+ 5 20237: " 20238: 4 50,001 60,000 1,200 + 6 20239: " 20240: 5 60,001 70,000 1,800 + 7 20241: " 20242: 6 70,001 80,000 2,500 + 8 20243: " 20244: 7 80,001 90,000 3,300 + 9 20245: " 20246: 8 90,001 100,000 4,200 + 10 20247: " 20248: 9 100,001 110,000 5,200 + 11 20249: " 20250: 10 110,001 12o;ooo 6,300 + 12 20251: " 20252: 11 120,001 wo,ooo 7,5·00+ 13 20253: " 20254: 12 130,001 140,000 8,800 + 14 20255: " 20256: 13 140,001 150,000 10,200 + 15 20257: " 20258: 14 150,001 160,000 11,700 + 16 20259: " 20260: 15 160,001 170,000 13,300 + 17 20261: " 20262: 16 170,001 180,000 15,000 -L1 18 20263: " 20264: 17 180,001 190,000 1·6,800+ 19 20265: " 20266: 18 190,001 . 200,000 18,700 + 20 20267: " 20268: 19 200,001 220,000 20,700 + 21.5 " 20269: t20 2120,001 2·40,000 25,000 + 23 20270: " 20271: 21 240,Q01 260,000 29,600 + 24.5 " 20272: 22 . 260,001 280,000 34,500 i- 26 20273: " 20274: •2,3 280,001 300,000 39,700 + 216.5 " 20275: 214 300,000 kdko tulosta 15 20276: " 20277: 6 N:o 17 20278: 20279: Tätä asteikkoa sovelletaan myöskin suoritettaessa suur- 20280: ten tulojen Esäveroa, kumminkin siten, että vero lasketaan 20281: perusv,eron 'kaksinkertaisella määräLlä siitä tulonlisäy k:s€Stä, 20282: joka saadaan, kun se kes'kimäärä, josta verovelvollisen tulot 20283: ovat verotetut vuosina 1914-1911,6, vähennetään tulomää- 20284: rästä, josta verovelvollisen tulee suorittaa suurten rtulojen 20285: perusveroa. 20286: Osuuskunnat sekä yhdistykset, jotka ovat perustetut jä- 20287: sentensä keskinäiselle vastuunalaisuudelle, maksavat tässä 20288: laissa säädetyn suurten tulojen p·erus·veron ja lisäveron puo~ 20289: lella määrällä. 20290: Jos perusvero ja lisävero yihteenlaskettuina ovat enem- 20291: män kuin 215 ·pros·enttia siitä tulomäärästä, josta verovelvolli- 20292: sen on maksettava suurten tulojen cperusvema, on hän vapaa 20293: siitä veromäärästä, joka edellämainittujen perusteiden mu- 20294: kaan laskettuna nousisi yli sanotun prosenttimä:ärän. 20295: 20296: 6 §. 20297: Tämän lain mukaan verovelvoiliset autakoot Senaatin tar- 20298: kemmin määrättäväJllä ajalla sen läänin läänin~onttoriin, 20299: jossa heillä on kotinsa ja; asuinpaikkansa tai Jossa asian- 20300: omaisten yritysten hallituks{}t sijaitsevat, kirjallisen i1moi- 20301: • 20302: tuksen siitä tulomäärästä, josta heitä yhdessä tahi useam- 20303: massa kunnassa on v.erotettu ei ainoastaan kwluvana vuo- 20304: tena vaan myöskin vnosima 1'914-1916. 20305: 20306: 7 §. 20307: Maistraattien ja kunnallislautakuntain 'on heti tämän 20308: asetuksen julkaisemisen jälkeen sen läänin lääninkonttoriin, 20309: jossa asianomainen kaupun'ki tahi :kunta sijaitsee, toimitet- 20310: tava luettelo niistä henkilöistä ja yricyksi:stä, joita vuonna 20311: 1917 on kunnassa veroteitu vfuhintään 20,000 markau tulosta. 20312: N:o 17 7 20313: 20314: Luetteloihin on myöskin merkittävä, mihin· määriin puheena- 20315: olevat henkilöt ja yritykset ovat verotetut vuosina 1914- 20316: 1917. 20317: 8 §. 20318: Kuvernöörien asiana on tarvittaessa sakon uhalla velvoit- 20319: taa asianomaisia veronmaksa:jia ja kuntia toimittamaan lää- 20320: ninkonttoreihin 6 ja 7 §:ssäJ mainitut ilmoitukset ja luettelot. 20321: Kuvernöörien tulee myös'kin pitää huolta suurten tulojen 20322: veron maksuunpanosta ja kannosta. 20323: 20324: 9 §. 20325: Valitus kunnallistaksoituksesta, joka on tämän veron pe- 20326: rusteena, tai toimitetusta veron maksuunpanosta ei tuota lyk- 20327: käystä veron maksuun nähden, mutta jos valitus hyväksy- 20328: tään, on liikamäärä takaisin ~Suoritettava, kun siitä tehdään 20329: kuvernöörille hak,emus. 20330: 10 §. 20331: Asianomainen syyttäjä on v'elvollinen virkaedesvastuun 20332: uhalla pitämään silmällä tämän as·etuksen sekä sen sovelta- 20333: misesta annettujen. määräysten noudattamista, ja ovat niitä 20334: vastaan tehdyt rikkomukset saatettavat laJilliseen syytteeseen. 20335: 20336: 11 §. 20337: Senaa~in as1ana ·on an~aa ne tarfu:emmat ohjeet ja mää- 20338: räyks-et, joiJka ovat tarpeen tämän .lain soveltamista varten. 20339: Helsingissä, tSuomen Senaatin kirjwpainos,sa, 1917. 20340: 1917.- V. M.- Esittys N:o 17. 20341: 20342: 20343: 20344: 20345: V .a 1 t i o v a r a i n v a l i o k u n n a n 20346: m i e t i n t ö N:o 16 suurten tulojen veroa kos- 20347: kevan hallituksen esityksen johdosta. 20348: 20349: · Eduskunta on viim€ kesä:kuun 29 päivänä k~skustelupöy 20350: täkirjan seuraamana lähettäuyt Valtiovarainvaliokunnan val- 20351: misteltavaksi hallituksen esityksen N :o 17 suurten tulojen 20352: verosta. Asian käsittelyä varten on Valiokunta saanut käy- 20353: tettäväkseen senaatissa esitystä valmistetta,essa syntyneet 20354: asiakirjat. 20355: 20356: 20357: Suomessa ei ennen nykyistä sotaa ollut voimassa tuloveroa 20358: valtionverona. 'Tosin oli vuosien 181615 ja 1885 välisenä 20359: aikana kannettu tulosuostuntaa, mutta tämä vero, jonka 20360: tuotto parhaimmillaan ollen ei noussut paljoa yli miljoonan 20361: markan, ei -saavuttanut valtion verojärjestelmässä mitään 20362: huomattavam:paa asemaa, ja oli !se sitä·paitsi epätyydyt- 20363: tävällä tavalla järjestetty. Näistä syistä ja kun tulosuos- 20364: tuntavero ei Valtiosäätyjen mielestä myöskään ollu_t valtio- 20365: menojen suorittamiseksi tarpeen, luovuttiin siitä vuoden 181815 20366: valtiopäivillä. • 20367: Kun täten tuloverosta luovuttiin ja muutenkin yLeensä 20368: väitettiin varallisuusveroja, jotka olisivat edes osan vero- 20369: taakkaa siirtäneet varakkaampien yhteiskuntaluokkien kan- 20370: nettavaksi, tuli valtion verojärjestelmä Suomessa kehitty- 20371: mään hyvin yksipuoliseksi ja etupäässä kansan väJhävaraista 20372: osaa rasittavaksi. Tulliverot ja juovutusjuomista kannetut 20373: aksiisit olivat valtion tulotalouden varsinaisena perustana. 20374: Vuonna 1913 olivat nämä -tulot, valtion- nettotulojen kaik- 20375: kiaan noustessa 1216.2 miljoonaan markkaan, yhteensä 72.2 20376: miljoonaa markkaa eli &7 .1 % nettotulojen koko määrästä. 20377: 2 1917.- V. M.- Esitys N:o 17. 20378: 20379: Välillisten verojen tulon rinnalla oli vain valtion liikeyri1iys- 20380: ten nettotulo edellisiin edes lähimain verrattava, nousten 30.s 20381: milj{)onaan markkaan eli ·214.3 %:iin nettotulojen yht.eissum- 20382: masta. Jo tästä s·elviää, että valtion 'tulotalous Suomessa 20383: v•ain vähäi•seksi osaksi on perustunut väLittömiin veroihin, ja 20384: näistäkin heiikivero edustaa va.nhentunutta ja kohtuutonta 20385: veromuotoa. Paitsi maaveroa ja perinnöis'tä kannettua leima, 20386: veroa, joiden tuotto vuonna 1913 nousi ()d.ellisen noin 20387: 3,650,000 markkaan ja jälkimäisen arviolta noin 1,000,000 20388: mar'kkaan, ei Suomen valtio suoranaisesti verottanut varal1i- 20389: :;,uutta. Tuloja ei verotettu olleu1kaan. 20390: Valtion tulotalouden yksipuolisuud·en aiheuttamat heik- 20391: koudet valtion finanssienkin kannalta paljastuivat varsin 20392: pian sodan puhjettua. 'Tulojen pääosan, tulliverojen, tuotto 20393: aleni huomattavasti, ja nyt kuluva.lta vuodelta on Valiokun- 20394: nan mielestä tulli arvioitava tuottavan voain 30,000,000 mark- 20395: kaa vuonna 1913 kertyneiden 58,000,000 markan asemesta. 20396: Myöskin juovutusjuoma-aksiisien tuotto aleni, pääasiallis.esti 20397: sota-aikana annett~jen vä:kijuomain myynnin ja anniskelun 20398: rajoituhia koskevain määräysten johdosta. 20399: Valtion oli siten hankittava lisätuloja aivan uusista läh- 20400: . teistä, sitäkin enemmän kun valtion menot pian osottivat 20401: yhä selvempää taipumusta lisääntymään. Ne monilukuiset 20402: uusia veroja ja entisten v-erojen ja maksujen korotusta kos- 20403: kevat veromääräykset, jotka hallitsijan antaman käskyn mu- 20404: kaisesti sodan ai1kana säädettiin ottamalla Snomessru käytän- 20405: töön Venäjällä asetettuja osodanaikaisia veroja, O'Sottavat sel- 20406: vään, että hallitus vieläkin yritti mahdollisuu-den tnukaan 20407: perustaa tulotaloutta entiselle pernstalle. •Tästä huolimatta 20408: ei voi'tu välttää myöskään varallisuuden ja tulojen verotta- 20409: mista. 'Tähän ryhmään sodanaikaisia veroja kunluvat pää- 20410: oma- ja kuponkivero, kiinnityksellä kiinteään omaisuuteen 20411: turvatnista pääomista kannettu vero ja ·erinäis.et lisäykset 20412: leimaveroon sekä ennen ka,1kkea vuonna 1916 ensi kerran 20413: kannetut verot suurista tuloista ja sodan ai,kana saadus.ta tu- 20414: lonlisäyksestä. Näiden veroj-en kautta oli Suomessa Qtettu 20415: käytäntöön muissa sivistysmaissa yleinen tuloj.en ja varalli- 20416: Suurten tulojen vero. 3 20417: • 20418: suuden verottaminen, edellinen tosin Suomessa vain suuriin 20419: tuloihin kohdistuvana, sekä nykyisen sodan aikana myöskin 20420: ;yleiseksi tullut sodan aikana saadun tulonlisäyksen verotta- 20421: minen. ' 20422: Valiokunt'a on jo mietinnössään N :o 6 ehdottanut, että 20423: sodan aikana säädetyistä veroista olisi vastedes säilytettävä 20424: etupäässä vain viimPmainittuun ryhmään kuuluvat verot. 20425: Vaikkakin veroteknilliseltä kannalta on ka'tsottava, että nä- 20426: mäkin verot ovat lähimmässä tulevaisuudessa uudistuksen 20427: tarpeessa, on niiden p;ysyttäminen V aliakunnan mielestä 20428: tärkeä, paitsi valtion tulojen lisäämisen kannalta, ennen 20429: kaikkea siitä syystä, että si'ten astutaan askel valtion vero- 20430: tuksen asettamiseen oikeutetumrnalle ja terveemmälle poh- 20431: jalle kuin ennen. 20432: Erityistä huomiota on tässä suhteessa pantava nyt esillä 20433: olevassa hallituksen esityksessä ehdotetuH-e suurten tulojen 20434: verolle, johon on yhdistetty viime vuonna kannetut verot 20435: suurista tuloista ja sodan aikana saadusta tulonlisäyksestä. 20436: Esitykseen sisältyvä tulovero, vaikka se 'kohdistuukin vain· 20437: suuriin tuloihin, muodostaa tärkeän täydennyksen valtion 20438: verotusjärjestelmään. Valiokunta katsoo suotav~:_~-ksi, että jo 20439: ensi tilassa otetaan harkittavaksi tämän veron kehittäminen 20440: täydelliseksi tuloveroksi. Valtion tarpeiden kannalta tämä 20441: vero 'on erittäin huomattava siitä syystä, että sen tuotto, 20442: kuten kokemus osottaa, yleensä lisääntyy, jotapaitsi veropro- 20443: senttia muuttamalla sen tuottoa voidaan sovitella valtion 20444: verotarpeen mukaan. 20445: Poikkeuksellinen tulonlisäys on varsinaisen suurten tulo- 20446: jen veron rinnalla erittäin sopiva v-eroesine. Myöskin Suo- 20447: messa ovat, kuten tied•etään, eräät tulonnauttijat sotatilan 20448: olojen vuoksi saaneet huomattavan tulonlisän. Tätä. osot- 20449: taa asaltaan se seikka, että, kun ta:ksoitetut tulot kau- 20450: pungeissa vuonna 1913 olivat noin 362,000,000 markkaa ja 20451: vuonna 1914 vain 3•5•1,000,000 markkaa, olivat ne vuonna 20452: 19115 jo 447,000,000 markkaa ja vuonna 1916 noin 20453: 782,000,000 markkaa. Vaikkakaan vastaavia tietoja ei ole 20454: maaluiskunnista olrrnassa, näkyy jo ylläolevista luvuista, että 20455: 4 1917.- V. M.- Esitys N:o 17 . 20456: • 20457: viime vuonna vallinneiden poikkeuksellisten olojen johdosta 20458: on saatu hyvin suuria tuloja., joista melkoinen osa nähtävästi 20459: on sodasta johtuneita konjunktuurivoittoja. Kun sotatilan olo- 20460: jen vuoksi valtion menot ovat suuresti nousseet, on kohtuul- 20461: lista, että valtion tulojen lisäämiseksi viime :vuoden poik- 20462: keuksellisten olojen aiheuttamasta tulonlisäyksestä kannetaan 20463: erityistä veroa valtiolle, niinkuin esityksessä, ehdotetaan. 20464: 20465: 20466: 20467: Sotaan osaa ottavissa maiss'a on valtion veroja sotatilan 20468: aiheuttamain menojen kasvamisen vnoksi kaikkialla suuresti 20469: korotettu. Mutta myöskin niissä maissa, jotka ovat puolueet- 20470: tomina pysyneet, on maailmans,odan vuoksi valtion ollut 20471: pakko rnel:kois:essa määrin lisätä verotulojaan. Kun varsin- 20472: kin Ruotsin verotusolot tarjoavat meidän oloihimme .1,1ähden 20473: mi·elenkiintoisia vertauskohtia, on Valiokunta katsonut ole- 20474: van aihetta ottaa mietintöönsä lyhyen ~:>e1ostU:ksen Ruotsin 20475: sodanaikaisesta verotus11olitiik'asta. 20476: Ruotsissa es.itti hallitus huhtikuun 30. päivänä 1915 val- 20477: tiopäiville, viitaten sota-ajan luomiin oloihin, jotka oliyat 20478: antaneet monelle tilaisuuden erittäin suuriin ylimääräisiin 20479: tuloihin, -että olisi hyvin perusteltua erityisesti verottamalla 20480: tuollaisia ylimääräisiä tuloja hankkia valtiolle varoja niiden 20481: valtiotulojen tilalle, jotka sodan johdosta olivat vähenneet: 20482: Esityksen johdosta valtiopäivät hyväksyivät sotakonjunk- 20483: tuuriveron, josta julkaistiin asetus 11 päivänä kesäkuuta 20484: 1915. Asetuksessa. määrättiin veroa kannettavaksi vuosina 20485: 1915 ja 19'16 tulonlisäyksestä, jonka vallitsevan sotatilan 20486: luomat olot olivat aiheuttaneet vuosina 19114 ja 1915. 20487: Sotakonjunktuuriveroa oli suoritettava vakinaista tulo- 20488: ja varallisuusveroa varten toimitettuun taksoitukseen perus- 20489: tuen, kuitenkaan ei sellaisesta työtulosta, joka oli tuloa 20490: palkka työstä, virasta tai eläkkeestä. V eronal&ista oli se osa 20491: kysymyksenalaista tuloa, joka nousi yli vuosina 1913 ja 20492: 1914 taksoitettujen vastaavien tulojen keskimäärän. Edel- 20493: lytyksenä veron suorittamiselle oli, ettäJ verovei vollisen' 20494: Suurten tulojen vero. 5 20495: 20496: tulot olivat tulo- ja varallisuusveroa varten toimitetussa ve- 20497: rollepanossa taksoitetut vähintään 10,000 kruunuun ja että 20498: tulonlisäys, edellämainitulla tavalla laskettuna, nousi vä- 20499: hintään 1,000 kruunuun. Osakeyhtiöt ja solidaariset 20500: pankkiyhtiöt olivat sotakonjunktuuriverosta vapaat, jos nii- 20501: den tulonveronalainen tulo ei vastannut 5 % osakepää- · 20502: omasta tai oli pääomaan verrattuna pienempi kuin tulojen 20503: keskimäärä pääomaan verraten vuosina 1,9,13 ja 1914 toi- 20504: mitettujen taksoitusten mukaan. Ver.oa oli suorit•ettava 20505: progressiivisen asteikon mukaan, joka alkaen 12 %:sta tu- 20506: lonlisäyksen määrästä, tämän ollessa vähintään 1,000 kruu- 20507: nua, kohosi asteettain, niin että 3120,000 kruunuun nousevasta 20508: ja sitä suuremmasta tulonlisästä maksettiin 18% veroa. 20509: Mainitun asetuksen mukaan oli tarkoitus ottaa sota- 20510: konjunktuuriv·eroa myöskin vuonna 1915 sa·adusta tulon- 20511: lisäyksestä. Saadun kokemuksen nojalla teki hallitus kui- 20512: tenkin esityksen valtiopäiville erinäisistä muutoksist·a sota- 20513: konjunktuuriveroon. Sittenkuin valtiopäivat enna1sm 20514: muutoksin, muun muassa veron määrään nähden, olivat esi- 20515: tyksen hyväksyneet, annettiin tästä v<erosta asetus kesä- 20516: kuun 30 päivänä 19116. 20517: Tämän asetuksen kautta, jossa oli edelleen noudatettu 20518: sitä periaatetta, että verovelvollisuus oli rajoitettava sellai- 20519: siin tuloryhmiin, joissa yallitsevien .olojen oli katsottava huo- 20520: mattavasti aiheuttaneen kmotettuja voittoja, tuli myöskin 20521: , veronalaiseksi osa palkkatyötuloja, nimittäin yhteisnimityk- 20522: sellä tantiemitu_loja erityisesti ilmoitusvelvollisuuden alaiset 20523: tulot. Sitä vastoin ei tässä ~setuksessa• mainita pääoman tu- 20524: loja sotakonjunktuuriveroa varten veronalaisten tulojen jou- 20525: kossa. Verovelvollisuuden edellytyksenä oleva alin tulor'tlja 20526: alennettiin 10,000 kruunusta 8;000 kruunuun ja veronalaisen 20527: tulonlisäyksen alaraja nostettiin 2,000 kruunuun. Asteikkoa, 20528: jon·ka mukaan veroa oli suoritettava, korotettiin siten, että 20529: kun 2,000 kruunun tulcnlisäykststä oli suoritettava veroa 20530: 12 % tulon1isäy ksen määrästä, nousi vero asteettain siten, 20531: että 500,000 kruunun ja sitä suuremmasta tulosta suoritet- 20532: tava vero oli 25 % tulonlisäyksestä. 20533: 6 1917.- V. M.- Esitys N:o 17. 20534: 20535: Viimemainitun a.setuksen mukaan oli veroo kannettava 20536: vuonna 1915 ja seuraavina vuosina saadusta tulonlisäyk- 20537: sestä. Mutta 2'5 päivän'ä. kesäkuuta 19•17 korottivat valtw 20538: päivät uudelleen veroasteikkoa vuoden 1916 tulonlisäyk- 20539: sen verottamista varten, niin että veron korkein maara 20540: 700,000 kruunun suuruisen tulon lisäyksestä tuli ol·emaan 20541: 32 % tulonlisäyksen määrästä. 20542: Sotakonjunktuuriveron oheUa on Ruotsissa kannettu eri- 20543: tyistä sotaw~roa merenkulusta. Vuonna 1915 oli Ruotsin 20544: suurimmat laivanvarusbajayhtib"t saatu suorittamaan vaama- 20545: ehtoista maksua valtiolle 1 kruunu bruttorekisteritonnilta 20546: vähintään 300 tonnin suuruisista koneella käyvistä laivoista. 20547: Vuonna 1916 määrättiin valHopäiväin päätöksen mukaises'ti 20548: tämän maksun tilalle asetuksella kesäkuun 17 päivältä 1916 20549: erityinen tonnistoveron nimellä käypä sotavero, jonka tuotto 20550: oli erityisesti varattu merirahtien kohoamisen vuoksi kasva- 20551: neiden elintarpeiden tuonnin kuljetusmaksujen suorittami- 20552: seen. Veroa oli höyry- ja moottorilaivain suoritettava 1 20553: kruunu tonnilta ensimäisi'ltä 150 tonnilta, nou&ten v·ero 20554: asteetta~n 10 kruunuun tonnilta 1aivoilta, joiden bruttokan- 20555: tavuus oli enemmän kuin 5,000 tonnia. Purjelaivojen oli 20556: suoritettava 50 äyriä tonnilta ensimäisiltä 400 tonnilta, nous- 20557: ten vero aina 2 kruunuun tonnilta laivoilta, joiden bruttokan- 20558: tavuus oli enemmän kuin 700 tonnia. V•apautetut verosta 20559: olivat ne höyry- ja moottorilaivat, joiden bruttokantavuus 20560: oli 150 'tonnia tai pienempi ja: ne purjelaivat,joiden kantavuus 20561: oli 400 tonnia tai vähempi, sekä erinäiset säännötMlseen mat- 20562: kustajaliikenteeseen käytetyt laivat y. m. Asetuksella kesä- 20563: kuun 19 päivältä 1917 määrättiin tätä veroa kannettavaksi 20564: myös vuonna l!H 7. 20565: Tuloveroon perustuvana oli asetuksella lokakuun 9 päi- 20566: vältä 1914 määrätty erityinen kertakaikkinen maaupuolus- 20567: tusvero, joka luonteeltaan myös kuuluu sodanaikaisten ve- 20568: rojen joukkoon. 20569: Maanpuolustusveroa oli suoritetta.va tuLo- ja vara.Uisuus- 20570: veroa varten vuonna 1914 toimitetun taksoituksen ·perus- 20571: teella, kuitenkin siten, että taksoituksen mukaiseen tuloon oli 20572: Suurten tulojen vero. 7 20573: 20574: lisättävä kymmenesosa verovelvollisen omaisuuden määrästä. 20575: Tulon ollessa alle 5,000 kruunua oli sitä vain vähempi osa 20576: otettava verotuksen alaiseksi. Veron suorittamista varten oli 20577: näin saatu taksoitettu määrä, jos se oli alle 5,000 kruunua, 20578: lisättävä 50 tfo :lla, nousten tämä lisäys· asteettaisesti, niin 20579: että taksoitetun määrän ollessa 2'50,000 kruunua oli se li- 20580: sättävä korkeintaan 12-kerta.iseksi. Tällä ta-voin saadusta 20581: summasta oli verona suoritettava 1 kruunu kultakin täydeltä 20582: 100 kruunulta. Verovelvollisuus alkoi tulon ollessa vähintään 20583: 5,000 kruunua tai omaisuuden noustessa vähintään 30,000 20584: kruunuun, kuitenkin siten, että 2,600 kruunua pienempi tulo 20585: ja 10,000 kruunua. pienempi omaisuus joka tapauksessa oli 20586: verosta va.paa. Osakeyhtiöt ja solidamiset pankkiyhtiöt suo- 20587: rittivat veroa aste.ikon mukaan, joka as.teettain nousi yhtiön 20588: vuositulon kasvaessa osakepääoma•an verraten. 20589: Tämä kertakaikkinen vero oli suoritettava osissa vuosien 20590: 191.5, 1916 ja 1917 a~kana. Kun vuodeksi 1918 yhä maan- 20591: puolustusta varten lisättyjä tuloja katsotiliin iiarvittav•an, hy- 20592: väksyivät valtiopäivM kesäkuussa 1917 asetuksen ylimää- 20593: räisestä tulo- ja varallisuusverosta, joka, liittyy vaki- 20594: naiseen tul·o- ja varallisuusveroon. V erovelvollisuus ·alkrua 20595: taksoitetun määrän ollessa yli 6,000 kruunua ja veroprosentti 20596: on siitä osasta taksoitettua määrää, joka yli 6,000 kruunua, 20597: alussa asteikkoa 1.5 %, nousten 150,000 kruunun määrän 20598: kohda.lla 7 .% :iin. Osakeyhtiöt ja solidaariset pankkiyhtiöt 20599: suDrittavat veroa eri perusteiden mukaan. 20600: Puheena olevista veroista sekä vakinaise~ta tulo- ja va- 20601: rallisuusverosta saatu tulo on sodan aikana ollut seuraava: 20602: 1914. 1915. 1916. 20603: Kruunua. Kruunua. Kruunua. 20604: Vakinainen tulo- ja va- 20605: rallisuusvero . . . . 43,13•6,8•3·6 4·2,282,509 66,17 5,22·9 20606: Maanpuolustusvero . . . 40,4146,276 n. 24,171,160 20607: Sotakonjunktuurivero . 6,418.1,321 n. 7·9,500,000 20608: Tonnistovero . . . . . . . . n. 670,000 n. 5,000,000 20609: 20610: Vuonna 19tl7 on sotakonjunktuurivero RuotSiin raha- 20611: asiainministerin valtiopäiville antaman ilmoituksen mukaan 20612: 8 1917. ~V. M. ~;Esitys N:o 17. 20613: 20614: laskettu tuottavan noin 140,000,000 kruunua. Maanpuolus- 20615: tusveron koko tuotto wuosilta 19·15, W16 ja 1917 on veron 20616: maksuunpanon muka.an 89,131,119 kruunua. Vuonna }9:18 20617: suoritettava . ylimääräinen tulo- ja varallisuusvero on ar- 20618: vioitu tuottavan 32,000,000 kruunua. 20619: 20620: 20621: 20622: . Vuonna 191'6' kannettiin Suomessa hallinnollista tietä 20623: huhtikuun 8 päivää 1916 annetulla asetukselLa veroa. suu- 20624: nista tuloista ja saman vuoden elokuun 18· p'äivänä annetulla 20625: asetuksella veroa sodan aikana s.aadusta tulonlisäyksestä. 20626: Huhti•kuun 8 päivänä 1916 määl'ätty väliaikainen suur- 20627: ten tulojen vero rakentuu kunnallistaksoituksoon. Kaikkien 20628: verovelvollisten, joiden h1lo vuonna 19<15 yhdessä tai useam- 20629: massa kunnassa yhteensä oli kulllllallista~ksoituksen mukaan 20630: enemmän kuin 40,000 markkaa, oli suoritettava veroa, 20631: jonka suuruus, nousten vast.a. 50,000 markan tuloista yhteen 20632: prosenttiin tulojen määrästä, asteettain kohosi siten, että 20633: se 200,000 markkaa suuremmista tuloista oli 10 % 20634: tulojen määrästä. Pankkien, osakeyhtiöiden, osu,uskuntien 20635: s·ekä yhdistysten, jotka olivat perustetut jäs-ent•ensä keski- 20636: näiselle vastuunalaisuudelle, oli suoritettava vain puolet ve- 20637: ron määrästä. Kiinteimistön omistajat olivat oikeutetut ve- 20638: rotettavasta tulosta vähentämään kiinteimistöön kiinnite- 20639: tystä velasta suorittamansa korkomaksut. Muuten kannettiin 20640: veroa verotuksen alaisilta täys'i määrä. 20641: Elokuun 18 päivänä 1916 määrätty vero sodan aikana 20642: saadusta tulonlisäyksestä kannettiin niiltä henkilöiitä ja. 20643: yrityksiltä, joid.en tulot vuonna 1915 kunnallistwksoituk- 20644: . sen mukaan olivat 20,000 markkaa tai sitä suuremmat ja. 20645: samalla vähinitään 2·5 % suuremmat kuin verovelvollisten 20646: suurimmat tulot jonakuna vuosista 19,12, 1913 tai 19<14. 20647: Täten lasketusta tulonlisäyksestä oli veroa su~ritettava 4 % 20648: tulonlisäyksen määrästä, jos tulonlisäys oli vähinitään 2.5 7o 20649: ja enintään 50 %, nousten vero 25 % :iin tulonlisäyksestä, 20650: jos tulonl.isäys oli 6.00 % tai enemmän verovelvollisen tulojen 20651: Suurten tulojen vero. 9 20652: 20653: suurimmasta määrästä vuosina 191>2-14. Nämä veromäärät 20654: vähennettiin puoleksi osakeyhtiöiltäja kaupparekisteriin mer- 20655: kityiltä yrity'ksiltä sekä siltä osalta muidenkin yritysten ja 20656: yksityisten henkilöiden nettovoittoa, joka ennen toukokuun 20657: l päivää 1916 oli käytetty uutisviljelY'ksiin, viljelysten pa- 20658: rannustöihin, uutisrakennuksiin, koneiden hank'kimiseen ja 20659: muihin sellaisen yrityksen laajentamiskustannuksiin taikka 20660: sen V·elkain maksamiseen. Verotusta varten oli verovelvolli- 20661: sen ilmoitettava tulojensa nettomäärä mainittuina neljänä 20662: vuonna. Jos kunnallistaksoitukse.ssa oli verovelvolliselle mää- 20663: rätty veroäyrejä omaisuuden lisääntymisestä lahjan, perinnön, 20664: vakuutussumman tai omaisuuden uuden arvioimisen kautta, 20665: taikka yrityksen laatuun ja laajuuteen katsoen, tai jos vero- 20666: velvollinen vuonna 19115, oli suorittanut kiinnitetyistä lai- 20667: noista korkoja, joita ei ollut tarvinnut aikaisemmin suorittaa,' 20668: tai jos hänellä vuonna 19151 oli ollut ensi kerran muita sellai- 20669: sia menoja, jotka vähensivät tulonlisäyksen määrää, oli voero- 20670: velvollinen oikeutettu ilmoittaessaan tul()nsa siitä antamaan 20671: selvityksen. Samoin oli verovelvollinen siinä tapauksessa, että 20672: nettotulon lisäys ei sinänsä todistanut yrityksen suurempaa 20673: tuottavaisuutta, tai jos vuositulo yrityksen laadun mukaan oli 20674: jyrkkäin vaihtellljen alainen sekä kaikissa niissä tapauksissa, 20675: jolloin kolmen viime vuoden tulot eivät syystä tai toisesta 20676: täysin riittävästi osoittaneet tulon lisääntyneen vuonna 1915, 20677: oikeutettu esittämään ne perusteet, joiden pohjalle hänen 20678: mielestään olisi perustettava hänen sodan aikana saamansa 20679: tulonlisäyksen määrääminen. Sitä varteri, että kunkin vero- 20680: velvollisen vuonna 1915 saaman tulon todellinen lisään- 20681: tyminen tulisi oikein arvioiduksi, määrättiin asetuksessa 20682: kuhunkin lääninhallitukseen asetetta vaksi erityinen verotus- 20683: lautalkunta, jonka oli määrättävä, sittenkun kaikki asian- 20684: haarat oli selvitetty, kuinka paljon veroa kulllkin henkilön 20685: ja yrityksen oli suoritettava. 20686: Hallituksen esitykses-sä mainitaan, että näiden molem- 20687: pien verojen maksuunpanossa saavutettu !kokemus osottaa, 20688: että toiselta puolen on tarpeen perustaa molemmat verotuk&et 20689: kunnallistaksoitukseen, mutta samalla myöntää eräitä poik- 20690: 10 1917.- V. M.- Esitys N:o 17. 20691: 20692: keuksia. kunnallistaksoituksessa vahvistettuun tulomäärään 20693: nähden. Hallituksen esityrksessä ehdotetaan sentähden Edus- 20694: kunnan hyväksyttäväksi lakiehdotus suurten tulojen verosta, 20695: joka, sekä tuloveronluontoiseen perusveroon että vuonna l'lH6 20696: saadun tulonlisäyksen v.erott3Jllli•seen kohdistuvaan lisäveroon 20697: nähden, on perustettu kunnallistaksoitukseen. Mutta samalla 20698: on lakiehdotuksen 3 §:ään otettu määräyksiä, jotka myön- 20699: tävät verovelvolliselle oikeuden taksoitetusta tulomäärästä 20700: vähentää sellaisia eriä, jotka eivät hänelle ole tuottaneet 20701: tuloa. Näin menetellen mainitaan esityks.essä olevan mah- 20702: dollista antaa molempia veroja koskevat määJtäykset samassa 20703: laissa sekä kumpaankin nähden käyttää samaa asteikkoa. 20704: Muihin tehtyihin muutoksiin nähden huomautetaan esi- 20705: tyksessä, että v-erosta laadittu asteikko on asetetltu alka- 20706: maan· alempaa kuin ennen, nimittäin 20,000 markan 20707: tuloista. Asteikkoa on myäS'kin yläpäästä jatkettu ja 20708: sen kautta vui·tu jonkun verran korottaa veromäärää. 20709: Jotta ei verotus tulisi perusveroa ja lisäveroa yhdis.tettäessä 20710: mis5ään tapauksessa nousemaan kohtuuttoman 'korkeaksi, on 20711: esityksessä kokonaisveron korkein määrä rajoitettu '25 %:iin 20712: verotettavasta tulomäärästä. 20713: Esityksessä mainitaa..n vielä, että kun pankit ja osake- 20714: yhtiöt lienevät arvosteltavat samalla tavalla kuin muutkin 20715: yrittäjäliikkeet, on tuntunut tarpeettomalta edelleen myön- 20716: tää niille sitä etua, että ne maksavat vain puolet veromää- 20717: . rästä. Tämä etu on esityksessä sen sijaan säilytetty osuus- 20718: kuntiin ja semmoisiin yhdistyksiin nähden, jotka ovat perus- 20719: tetut jäsentensä kes'kinäiselle vastuunalaisuud~lle. 20720: 20721: 20722: Vuonna 1916 suuri5ta tuloista ja sodan a:Ukana saadusta 20723: tulonlisäyksestä kanuetut verot tuottivat yhteensä 18,9W,643 20724: markkaa 80 p-enniä. Esityks.essä ehdotetun suurten tulojen 20725: veron tuoton vuonna 1917 on hallitus arvioinut 215,000,000 20726: maTkaksi. Valiokunnan tekemäin laskelmien mukaan veron 20727: tuotto hallitulisen ehdottwmassa muodossakin tulisi tu<>tta- 20728: maan me_lkoista suuremman mä'ärän. Mutta tois.elta puolen 20729: Suurten tulojen vero. 11 20730: 20731: on huomioon otettava, että sodan ajaksi säädetyt verot, hen- 20732: . kirahojen korotus niihin luettuna, vuonna; 1916· tuottivrut noin 20733: 73,320,000 marklkaa, että osan näiSJtä veroista on Valiokunta 20734: ehd~ttanut la:kkautettavaksi ja että muutamai•n tuotto on taas 20735: tois:i:sta syistä tänä vuonna pienempi kuin ennen. Valtion 20736: menot sensijaan ovat sekä talrpeelliseksi havruittujen kalliin- 20737: ajanlisäysten että hintain yleisen kallistumisen johdosta suu- 20738: resti nousseet. Sitäpaitsi tarvitaan uhk.aavan työttömyyden 20739: torjumiseksi välttämättömien töiden järjestämisee11 melkoislia 20740: määrärahoja. V aliakunta on sen vuoksi pitänyt välttämättö- 20741: mänä suunnitella kysymyksessä olevaan veroon sellaisia muu- 20742: toksia, jotka lisäävät sen tuottoa valtion ta.rpeiden vaatimaan 20743: määrään. 20744: Kunnallistaksoitus, johon hallituksen esityksen mukaan 20745: sekä suurten tulojen perusv.eron että sodan aikaisen tulonli- 20746: säyksen verotuksen tulisi perustua, on Valiokunnan mielestä 20747: tähän monessa suhteessa vähemmin sopiva. Kun taksoituk- 20748: seen ei liity tulojen ilmoittamisv·elvollisuus, johtuu tästä, ku- 20749: ten tunnettu on, että monet suuremmat ja yleensä elinkeinosta 20750: ja liikkeestä saadut tulot taksoituksessa arvioidaan todellisia 20751: tuloja pienempiin määriin, joutuen siten verotuksesta va- 20752: pai•ksi. Tosin ovat eräät suuremmat kaupungit taksoitusval- 20753: mistelukuntien aseHamisella koettaneet auttaa. tätä epä;koh- 20754: taa. Mutta ilmeistä on, että varsionkin satunnaisesta tulonli- 20755: säyksestä aiheutuneet tulot vain epätäydelhsesti ovat kun- 20756: nallistaksoituksessa tulleet huomioon otetuiksi. Valiokunta 20757: katsoo tästä huolimatta, että nyt -kuluvana vuonna kannet- 20758: tava suurten tulojen ja sodanaikaisen tulonlisäyksen verotta- 20759: minen on, kuten hallitus ehdottaa, rperustettava kunnallistak- 20760: soitukseen, syystä että ilmoittami'svelvollisuuteen perustuva 20761: verotus käytännöllisistä syi&tä ei ole nyt ai·kaansaatavissa. 20762: Hallituksen esityksessä ehdotetaan suurten tulojen perus- 20763: veron nlottuvaisuuteen ja veromäärään tehtäväksi se muutos 20764: viime vuonna kannettuun veroon verraten, että verotettavan 20765: tulon ~laraja alennetaan •20,000 markkaan ja veroprosentti 20766: korotetaan niiltä tuloilta, jotka ovat yli 200,000 markkaå, 20767: niin että 300,000 markan ja sitä suuremmista tuloista kanne- 20768: 12 1917.- V. M~- Esitys N:o 17. 20769: 20770: taa._n perusveroa 15 %. Mitä edelliseen ehdotukseen tul•ee, 20771: on Valiokunta siihen yhtynyt. Tuloveroa valtiolle voitai- 20772: siin kyllä syystä kantaa esityksessä ehdotettua, tuloa jo mel- 20773: koi'sesti pieneromistäkin tuloista, mutta vell'otettavan tulon 20774: alarajan melkoinen alentaminen lisäisi suuressa määrin ve- 20775: rotettavien lukua. Veron maksuun.pano ja kant.o tulisi tämän 20776: i kautta niin suuritöiseksi, että se nähtävästi olisi järjestettävä 20777: aivan toisille perusteilla kuin esityksessä on ehdotettu. Kun 20778: veron kantoon voidaan ryhtyä vasta vuoden jälkimäisellä 20779: puoliskolla, ei näytä mahdolliselta nyt aikaansaada tästä ai- 20780: heutuvia järjestelytoimia. Myöskin veroprogressiouin jatka- 20781: minen esityksessä ehdotetuna tavalla on Valiokunnan mie- 20782: lestä perusteltua, koska toiselta puolen suuret tulot voivat 20783: tästä aiheutuvan veronlisäyksen kestää ja valtion tulojen li- 20784: säämisen kannalta veron tuoton kasvaminen on tarpeen. 20785: Siihen asteikkoon nähden, jonka mukaan suurten tulojen 20786: perusveroa ehdotetaan kannettavaksi, on Valiokunta katsonut 20787: olevan eräitä muutoksia tehtävä. Valiokunnan mielestä on 20788: ehdotettu asteikko alempien tuloluokkien kohdalla liian lievä, 20789: vero kun 30,000 markan tuloista on vain yksi prosentti eikä 20790: se 50,000 markan tuloistakaan viel'ä ole 2.4 % suurempi. 20791: 1 20792: 20793: 20794: 20795: Valiokunta on tämän vuoksi laatinut ehdotuksen uudeksi as- 20796: teikoksi, joka jonkun verran raskaammin kohtaa alempiin tu- 20797: luluokkiin kuuluvia tuloja, vaikka tämänkin astoeikon mu- 20798: kaan tapahtuva verotus vielä on niin lievä, että se vasta 20799: 50,000 markan kohdalla nousee 3.o %:iin tuloista ja saa- 20800: vuttaa 5.o %:n määrän vasta 90,000' markan tulojen koh- 20801: dalla. Valiokunnan ehdottamalla asteikolla on esityksessä 20802: ehdotet.tuun asteikkoon verraten myöskin se etu, että vero- 20803: pro5ressioni siinä on tasainen, nousten ylintä ja alinta tulo- 20804: luokkaa lukuunottamatta, aina 0.5 %:lla 10,000 markan 20805: tuloa kohti. Yksityiskohtainen v·ertailu esityksessä ehdo- 20806: tetun ja. V aliakunnan mietinnÖssä olevan asteikon välillä 20807: on e:;itettynä mietintöön liitetyssä taulussa N :o 10. Mi:hin 20808: tuloksiin Valiokunnan laatima asteikko käytännössä joh- 20809: taa esityksessä olevaan as,teikkoon verrat'en, käy osaltaan 20810: selville siitä tilastollisesta koelaskusta, jonka Valiokunta 20811: Suurten tulojen ,vero. 13 20812: 20813: on toimittanut Helsingin kaupungin kunnallista;ksoitusluette- 20814: lojen nojalla. Tämän mukaan oli 2Q,OOO markasta ja f>itä 20815: suuremmista tuloista verotettujen yhteenlaskettu vuositulo 20816: vuonna 19Il'6 kunnallista:ksoituksen mukaan 17•2,447,200 20817: markkaa. Esityksessä olevan asteikon mukaan olisi tästä tulo- 20818: määrästä suoriteUava vero ollut 16,07'8,2•60 markkaa ja Va- 20819: liokunnan laatiman asteikon mukaan 16,5183,900 markkaa. 20820: Tuloista, jotka olivat yli· 20,000 markkaa, mutta enintään 20821: 30,000 markkaa, olisi vero esityksen asteikon mukaan ollut 20822: 92,496 markkaa, mutta Valiokunnan laatiman asteikon mu- 20823: kaan 2•68,5•28 markkaa. Lähinnä ylemmässä tuloluokassa oli- 20824: sivat vastaavat luvut 17'2',6916 ja 270,496 markkaa. Seuraa- 20825: vissa tuloluokissa on ero jo vähäinen, niinkuin mietintöön lii- 20826: tetyistä tauluista N :ot 5 ja 6 läthemmin näkyy. 20827: ·Suurempia muutoksia ehdottaa Valiokunta sensijaan teh- 20828: täväksi Hallituksen ehdotukseen, mikäli se koskee vallitse- 20829: vien konjunktuurien aiheuttaman tulonlisän verottami!'>een 20830: kohdistuvaa ·suurten tulojen lisäveroa. ·Hallituksen esityk- 20831: sessä ehdotettua tapaa saadun ·tulonlisän määräämiseksi ei 20832: Valiokunta ole voinut hyväksyä siitä syystä, että tulonli- 20833: säyksen f>UUruus tuon ehdotuksen mukaan la.sketaan vähen- 20834: tämällä verovelvollisen·191·6 saamista tuloista vuosien 1913', 20835: 1!f14 ja 1915 tulojen keskimäärä. Kun viimemainitun vuo- 20836: den tulot varsin useassa tapauksessa jo ovat sotatilan aiheut- 20837: tamien .konjunktuuri·en vuoksi hyvinkin suuret, tulevat täl- 20838: laisia tuloja saa.neet, jos tulonlisäys lasketaan esityksessä 20839: ehdotetuna ta·valla, pääsemään· helpommalla ·verolla kuin ne, 20840: jotka vasta vuoden 19'16 aikana ovat tuollaista; tulonlisäystä 20841: saaneet. Tämä näkyy selvästi sen ainehiston tarjoamista lu- 20842: vuista, jotka Valiokunta ·Helsingistä on koonnut. Vuonna 20843: 1916 oli Helsingissä 1,5:42 v•erotettua, joilla oli taksoitnkf>en 20844: mukaan tuloja ·20,000 markkaa tai· enemmän ja jotka samalla 20845: olivat olleet ·verotetut vuosien 19,13, 1914 ja 19 15 tuloista. 20846: 1 20847: 20848: 20849: 20850: Heillä oli tuloja vuonna ·HH3 yhteensä 6!5,012,,600 markkaa, 20851: vuonna 19'14 ·&7,728,400 markkaa, vuonna 1915 94,948,400 20852: markkaa ja .vuonna 19·16 15'2,636,800 markkaa. Niillä, joi- 20853: 1 20854: 20855: 20856: 20857: den tulot olivat yli 300,000 markkaa, oli taksoitettujen tulo- 20858: 14 1917.- V. M.- Esitys N:o 17. 20859: 20860: jen summa vuonna 1913 22,3'46,000 markkaa ja vuonna 1914 20861: 214,744,400 markkaa, mutta vuonna 19f5' 413,4130,000 markkaa 20862: ja vuonna 19}.6 77,770,800 markkaa. Alimmissa tuloluokissa 20863: oli tulojen nousu vuonna 1915 edellisiin vuosiin verraten suh- 20864: teellisesti melkois_ta vähempi. Sotatilan konjunktuurien ai- 20865: heuttaman tulonlisäyksen laskeminen esityksessä ehdotetuna 20866: tav(l11a tulisi näin ol~en erityisesti suurtuloisille edulliseksi. 20867: Poistaakseen tämän kohtuuttomuuden on Valiokunta ehdotta- 20868: nut, että tulonlisäys laskettaisiin siten, että vuoden 19,161 tu- 20869: loista vähennetään vuosien 19'1'3 ja 19114 tulojen keskimäärä. 20870: Sellaisten tapausten varalta, että yritys on ollut toimin- 20871: nassa niin lyhyen ajan, ettei siitä vuonna 191;6 saatua tuloa 20872: voi verrata kahden edellisen vuoden tuloihin, sisältää halli- 20873: tuksen lakiehdotus määräyksen, ettei suurten tulojen lisäve- 20874: roa tässä tapauksessa tarvits~ suorittaa. Tälle kannalle ei Va- 20875: liokunta puolestaan voi asettua. Mainittujen liikkeiden voitto 20876: on katsottava sota-ajan poikkeuksellisten olojen aiheutta- 20877: maksi samalla tavalla kuin se osa vanhempien liikkeiden tulo- 20878: määrää., joka nousee yli aikaisempien vuosien keskimääräisen 20879: tulon, pidetään sodan aiheuttamain konjunktuurien tuotta- 20880: mana tulonlisänä. Useissa tapauksissa tällaiset sodan aikana 20881: vallinneita konjunktuureja silmällä pitäen alulle pannut liik- 20882: keet ovat saaneet hyvin suuria tulo.ia. Valiokunnan Helsin- 20883: gistä kokooma ainehisto osottaa,ettaHelsingissä oli kaik.kiaan 20884: 2216 kunnallistaksoituksessa vuoden 1916 tuloista verotettua, 20885: joita sitä ennen ei ollut lainkaan tai vain vuoden 'lf9il'5 tuloista · 20886: verolle pantu. Näillä verotetuilla oli vuonna J'9!16 tuloja kaik- 20887: kiaan 13,3194,000 markkaa eli keskimäärin noin '60,000 mark- 20888: kaa verotettua kohti. Valiokunnan mielestä ei sen vuoksi ole 20889: syytä kokonaan vapauttaa näitä liikkeitä suorittamasta pu- 20890: heenalaista veroa, mutta. ehdottaa Valiokunta kuitenkin. että 20891: ainoastaan se osa liikk-eillä vuonna 1916 olleista tuloista, 20892: joka nousee yli 10,000 markan, laskettaisiin sota-ajan 20893: tuottamaksi tulonlisäykseksi. Tällainen säännös kävisi myös 20894: yhteen edellämainitun elokuun 18 päivänä. 19Hi annetun ase- 20895: tuks-en 2 §:ssä olevan säännöksen kanssa, että vuositulo, joka 20896: jonakin 191'5 vuoden kolmena edellisenä .vuotena ei ollut 20897: noussut 10,000 markkaan, oli katsottava tämän suuruiseksi. 20898: Suurten tulojen vero. 15 20899: 20900: Myöskään ei Valiokunta ole voinut yhtyä siihen esi- 20901: tyksen ehdotukseen, että lisäveroa olisi kannettava. sovelta- 20902: malla esityksessä olevaa perusveron asteikkoa kaksinkertai- 20903: sena. Kun tämä asteik'ko alkuasteillaan on kovin lievä, joh- 20904: tuu siitä, vaikka lisäveroa kannettaisiinkin kaksinkertaisen 20905: asteikon mukaan, että esimerkiksi 30,000 markan suuruisesta 20906: tuloniisästä olisi veroa suoritettava vain 2.o % ja 50,000 mar- 20907: kan tulonlisästäkin vain 4.8 %:n veroa. •Sota-ajan lronjunk- 20908: tuurien aiheuttama tulonlisäys on tällaisen tulon oman luon- 20909: teen VU{>ksi V aHokunnan mielestä verotettava suhteellisen 20910: raskaas-ti niissäkin tapauksissa, jolloin tulonlisäys ei koko- 20911: naiSIIlläärältään ole suuri. Siitä syystä on V aliakunta katsonut 20912: välttämättömä:ksi ottaa la:kiehdotukseen lisäveron verotta- 20913: mista va·rten erityisen asteikon, joka on laadit>tu tätä näkö- 20914: kohtaa silmällä pitäen. Lisäveroa on Valiiokunnan mielestä · 20915: myös kannettava niin pian kuin sodanaikainen tulonlisäys on 20916: 10,000 markkaa tai sitä suurempi, jotavastoin esityksessä 20917: ehd·otetaan veroa kannettavwksi vasta '20,000 markan ja sitä 20918: suuremmasta tulonlisästä. Esityksessä ehdotetun ja Valio- 20919: kunnan laatiman asteikon y'ksityiskohtaisen vertailun helpot- 20920: tamiseksi on mietinnön liitteissä taulu N :o 11. 20921: Näiden muutosten kautta, jotka Valiokunta on ehdotta- 20922: nut, toiselta puolen sota-ajan konjuktuurien aiheuttaman 20923: "' 20924: tulonlisän las•kemistapaan, ' 20925: toiselta puolen veroasteikkoon 20926: nähden, on melkoinen vaikutus veronalaisen tulonlisäy k'- 20927: sen määrään ja itse veron tuottoon. Helsingistä kootun tulo- 20928: tilastollisen ainehiston nojalla laskettuna on veronalainen 20929: tulonlisäys Helsingissä, Valiokunnan ehdottamalla tavalla 20930: laskien, 103,416,200 markkaa. Jos tulonlisäys laskettaisiin 20931: muuten Valiokunnan ehdottåmalla tavalla, mutta, niinkuin 20932: Valiokunnan mietintöön liitetyssä vastalauseessä I ~hdote 20933: taan, vuoden 1916 tuloista vä.henrrettäisiin vuorsien 1913-15 20934: tulojen, eikä vuosien 19!13-14 tulojen •keskimäärä, olisi ve- 20935: ronalainen tulonlisäys vain 92,344,487 markkaa. Jos sen si- 20936: jaan, niinkuin esityksessä ehdotetRJan, 210,000 markkaa pie- 20937: nemmät tulonlisäykset jätetään verovapaiksi, väherree veron- 20938: alaisen tulonlisän määrä edelleen 5, 7'12, 9·68 markalla. Jos taa.s 20939: 16 1917.- V. M.- Esitys N:o 17. 20940: 20941: esityksen mukaisesti ~:>ellaiset vuonna 1916 saadusta 20,000 20942: markan tai sitä suuremmasta tulosta taksoitetut, joita. ei kah- 20943: tena edellisenä vuonna ole kunnallistaksoituksessa verolle 20944: pantu, niinikään vapautettaisiin verosta, vähenisi veronalai- 20945: nen tulonlisä vieläkin noin 13,000,0001 markalla. 20946: V eron tuotto tulonlisän verottamisesta nousee Valiokun- 20947: nan ehdottfl!man asteikon mukaan· Helsingissä 23;2~2,588 20948: markkaan. Jos veronalainen tvlonlisäys laskettaisiin vasta- 20949: lauseessa ehdotetulla tavalla, mutta vero määrättäisiin Valio- 20950: kunnan ehdottaman asteikon mukaan, olisi lisäveron tuotto 20951: Helsingissä 20,394,670 markkaa. Soveltamalla sen sijaa.n 20952: vastalauseessa ehdotettua asteik'koa tuottaisi vero viimemai- 20953: nitussa tapauksessa noin 15,940,210 markkaa. Esityksessä 20954: ehdotetun asteikon mukaan, mutta laskemalla tulonlisäys esi- 20955: tyksestä jonkun verran poikkeavalla tavalla, olisi veron 20956: tuotto 16,791,961 ma~kkaa. 20957: Vuonna 1'916 suurista tuloista ja sodan ai·k·ana saadusta 20958: tulonlisäyksestä kannetuissa veroissa oli osakeylhtiöille ja 20959: muille yhtiöille myönnetty vapaus veron puolesta mää~ästä. 20960: Esityksessä ei ole ehdotettu tätä vapautta osakeyhtiöille jat- 20961: kettavaksi. Valiokunnan mielestä ei tällaiseen verönhelpotuk- 20962: seen, joka suuresti alentaa veron tuottoa, myöskään ole ai- 20963: hetta. Sen sijaan on Valiokunta hyväksynyt osakeyhtiöille ja 20964: osuu~;kunnille oikeuden kunnallistaksoituksessa niille asete- 20965: tusta tulomäärästä vähentää osakepääoman tai osuusmaksun 20966: 5 % vastaava erä, kuten 3 § :n perusteluissa lähemmin esi- 20967: tetään. 20968: 20969: Valiokunn•an lakiehdotukseen tekemistä muutoksista vaa- 20970: tivat vielä alempana mainitut erityistä perusteina. 20971: Ensiksi on syytä huomauttaa, että ne muutokset, joita 20972: Valiokunta ehdottaa ha,llituksen esityksessä oleviin säännök- 20973: siin suurten tulojen perusveron ja lisäveron suorittamisesta 20974: ja joiden pääkohdista aikaisemmin jo on ollut puhetta, ova1 . 20975: antaneet aihetta erottaa närmä säännökset eri pykäliin siten, 20976: että V aliakunnan la•atiman lakiehdotuksen mukaan perus- 20977: Suurten tulojen vero. 17 20978: veroa koskevat säännöks~t ovat tulleet 2, 3 ja 4 §:ään sekä 20979: säännökset lisäveron suorittamisesta 5, 6, 7 ja 8 §:ään. 20980: Suur~n tulojen vero perustuu kunnallisv~rotukseen. 3 §. 20981: Kunnallistaks.oituksessa asetetaan kuitenkin verovelvolliselle 20982: veroäyrejä seUaisestakin tulosta, joka ·ei ole puhdasta tuloa. 20983: Hallituhen esityksessä ~n, seuraamalla jo viime vuonna hal- 20984: linnollista tietä annettuja verotusmääräyksiä, ehdotettu 20985: myönn€tiäväksi verovelvolliS€lle oikeus saada tämänlaisia 20986: eriä kunnallisbksoituksessa pannosta tulomäärästä vähenne- 20987: tyksi. Samalla on ehdotettu verovelvollisille annettavaksi oi- 20988: keus tehdä samanlaisia vähennysvaatimuksia toisistakin 20989: syistä. 20990: Siitä tulomäärästä, josta verovelvolliselle on pantu v·ero- 20991: äyrejä, olisi hänellä hallituksen esityksen mukaan oikeus vä- 20992: hentää muun muassa omaisuuden lisääntyminen perinnön 20993: · tahi vakuutussumman taikka omaisuuden uuden arvioimisen 20994: kautta. Perintöön nähden Valiokunta kannattaa hallituksen 20995: -esitystä, koska perinnöstä on suoritettava veroa leimaverosta 20996: annetun asetuksen mukaan eikä niin ol.len ole syytä määrätä 20997: siitä vielä erikseen suurten tulojen veroa valtiolle maksetta- 20998: vaksi. Määräys vakuutussumman vähentämisestä saattanee 20999: yleensä jo siihen nähden, että vero koskee ainoastaan suuria 21000: tuloja, vain harvoin tulla kysymykseen, jotapaitsi vakuutus- 21001: summasta vain poikkeustapauksissa kunnallistaksoituksessa 21002: veroäyrejä asetettanee. Milloin saatua vakuutussummaa ei 21003: voida katsoa sellaiseksi tuloksi, josta on kunnallisvei'oa mak- 21004: settava, on poikkeuksen tekeminen vakuutussummaan nähden 21005: tarpeeton. Jos taas vakuutussumma on pidettävä tulona; 21006: josta kunna,llistaksoituksessa pannaan veroäyrejä, ei Valio- 21007: kunnan käsityksen mukaan ole syytä jättää tällaisen tulon 21008: saajaa vapaaksi maksamasta nyt kysymyksessä olevaa veroa- 21009: kaan. - Mitä sitten tulee määräykseen, että omaisuuden 21010: uudesta arvioimisesta johtuneen omaisuuden lisääntymisen 21011: saisi vähentää taksoitetusta tulomäärästä, niin on huomat- 21012: tava, että jos omaisuus aikaisemmin on arvioitu alle todelli- 21013: sen arvon ja tällä tavoin liikkeen voitto kirjanpidossa mer- 21014: kitty todellista vähemmäksi, jot.en on verotus voitu, välttää, 21015: 2 21016: • 21017: 18 1917.- V. M..- Esitys N:o 17. 21018: 21019: on omaisuuden uusi arvioiminen todelliseen arvoonsa katsot- 21020: tava edustavan tuloa, josta veroa on suoritettava. Valiokun- 21021: nan mielestä ei sii:s ole aihetta esityksessä ehdotettuun tätä 21022: koskevaan poikkoeusmääräykseen, vaan on Valiokunta. pois- 21023: tanut sen. 21024: Esityksessä ehdotetaan verovelvollinen oikeutettavaksi 21025: saamaan taksoitetusta tulomäärästään vähennetyksi ulko- 21026: mailla ha.rjoitetusta, omintakeisesta liikkeestä taj yrityksestä 21027: saadut tulot. Vaikkakin tällaisesta tulosta ,ulk<>mailla on 21028: mahdollisesti suoritettu veroa, on tämä vero oikeimmiten pi- 21029: dettävä tavallisena yrityksen aiheuttaman menon veroisena, 21030: eikä se siis estä tällaista tuloa joutumasta veronalaiseksi 21031: my.öskin Suomessa., mikäli sen johdosta kunnallist•aksoituk- 21032: sessa on ver·ovelvollis·elle veroäyrejä pantu. 'rässä ehdotet- 21033: tuun vähennykseen ei Valiokunta näin ollen ole havainnut 21034: olevan pätevää syytä. 21035: Osakeyhtiöihin nähden sisältää hallituksen esitys sään-. 21036: nöksen, että yhtiö saa taksoitetuista tuloistaan lukea. pois 21037: sen määrän, joka vastaa 6 % osakeyhtiön verotusvuo- 21038: den alussa olle.esta osakepääomasta;. Koska myöskin yh- 21039: tiön osakkeiden omistajat, jos heidän tulonsa nousevat sii- 21040: hen alimpaan määrään, josta suurten tulojen veroa on mak- 21041: settava, ovat velvolliset maksamaan veroa yhtiön jakamasta 21042: voitosta, ei liene kohtuutonta suoda osakeyhtiöille jotakin 21043: etua yhtiön tulojen verottamiseen nähden. 'Tällaisen edun 21044: myöntämiselle antaa tukea sekin seikka, että yhtiöt muutoin 21045: välttääkseen suuria tuloja seuraavaa korkeampaa verotusta 21046: voivat jakautua useampiin pienempiin yhtiöihin, joiden mak- 21047: settava vero yhteenlaskettuna luonnollisesti tulisi olemaan 21048: pienempi, kuin jos olisi kysymys eri yhtiöillä olleiden tulojen 21049: summan mukaan suoritettavasta verosta. 21050: Muun muassa tätä silmällä pitäen onkin osakeyhtiöitten 21051: verottaminen, mikäli se tapahtuu .tuloveron yhteydessä, eri- 21052: näisissä maissa järjestetty siten, että veron suuruus on ase- 21053: tettu riippuvaksi osakeyhtiön verotettavan tulon ja osake- 21054: pääoman välisestä suhteesta, siten että veroprosentti suure- 21055: nee sikäli kuin osakeyhtiön tulo kasvaa osakepääomaan ver- 21056: Suurten tulojen vero. 19 21057: 21058: raten. Esityksessä ehdotettu oikeus vähentää kunnallistaksoi- 21059: tetusta tulosta osakepääoman ·6 % vastaava määrä vaikuttaa 21060: osittain samaan suuntaan, ja- on Valiokunta tällaista vähentä- 21061: misoikeutta sen vuoksi periaatteessa asettunut puoltamaan. 21062: Sitä prosenttimäärää, jonka osakeyhtiöt hallituksen esityk- 21063: sen mukaan olisivat oikeutetut tuloistaan vähentämään, 21064: on Valiokunta kuitenkin pitänyt liian korkeana ja ehdottaa 21065: puolestaan, että se määrättäisiin 5' %:ksi. Mitä tulee 21066: osuuskuntiin, on Valiokunta ollut sitä mieltä, että niille, sil- 21067: loin kun ne ovat kunnallisverotuksen alaisia, olisi myönnet- 21068: tävä g,ama helpotus kuin osakeyhtiöille, ja että osuuskunnilla 21069: siis tulisi olla oikeus taksoitetusta tulomäärästään vähentää 21070: 5 7o :n .määrä suoritetuista osuusmaksuista 1916 vuoden 21071: alussa. 21072: Sen seikan, että liike ilman konkurssia on joutunut saa- 21073: mamiesten hallinnon alaiseksi, ei Valiokunta katso vaikutta- 21074: van mitään velvollisuuteen maksaa suurten tulojen veroa. 21075: Kun sitä vastoin ainoastaan niillä velkojilla, joilla konkurssin 21076: alkaessa on saatavaa velallis·elta, konkurssisäännön mukaan 21077: on oikeus saada maksu pesän varoista, ei suurten tulojen suos- 21078: tuntaveroa voitane kantaa konkurssiin luovutetusta omaisuu- 21079: desta, jos konkurssi on alkanut ennenkuin laki suurten tulo- 21080: jen verosta on astunut voimaan, ellei velalliselle jää omai- 21081: suutta jälelle, sittenkun kaikki konkurssissa valvotut saata- 21082: vat on maksettu. Tästä on Valiokunta pannut säännöksen 21083: lakiehdotuksensa 9 §:ään, joka sisältää muitakin poikkeuk- 21084: sia velvollisuudesta suorittaa suurten tulojen suostuntaveroa. 21085: Valiokunnassa on myös ehdotettu, että verovelvollinen, 21086: jolle kunna1listaksoituksessa on metsän myynnistä saaduista 21087: tuloi'Sta asetettu veroäyrejä, olisi oikeutettu vähentämään rpuo- 21088: let tulomäärästä, mikä hänelle tällä perusteella on asetettu. 21089: •Tätä ehdotusta on 'perusteltu sillä, että metsänmyynnistä 21090: saatu tulo ei to.dellisuudessa ole syntynyt puheenalaisena 21091: vuonna, vaikkakin se silloin on saatu. Erityisesti olisi täl- 21092: laisen tulon verottaminen progressiivisen asteikon mukaan 21093: epäoik·eutettu, koska metsänomistajia täten johdettaisiin myy- 21094: mään metsänsä vähissä erin välttääkseen suurien metsän- 21095: 1917.- V. M.- Esitys N:o 17. 21096: 21097: ~ myyntien aiheuttaman korkean veroprosentin. Tällöin, he ei- 21098: vät myöskään voisi hyväkseen metsänmyynnille edullisia 21099: konjunktuureja, jotka suuresti vaihtelevat vuodesta toiseen. 21100: Valiokunta ei kuitenkaan ole katsonut olevan aihetta tällai- 21101: seen veronhelpotukseen siitä syystä, että metsänomistajat 21102: ovat nyt vallinneiden poikkeuksellisten olojen johdosta saa- 21103: neet erittäin hyvät hinnat myymistään metsäntuotteista. 21104: Sen sijaan on Valiokunta yhtynyt niihin esityksessä eh- 21105: dotettuihin verovelvolliselle myönnettäviin vähennysvaati- 21106: rnuksiin, jotka koskevat kiinteään omaisuuteen kiinnitetyistä 21107: veloista suoritettuja korkomaksuja sekä sitä tulomäärää, joka 21108: verovelvolliselle on pantu liikkeen laatuun ja laajuuteen näh- 21109: den yli tulojen oikean määrän. 21110: Mitä muuten tulee siihen selvitykseen, joka verovelvolli- 21111: sen tulee esittää saadakseen 3 § :ssä mainitut erät suurten tu- 21112: lojen veroa laskettaessa vähennetyiksi taksoitetuista tuloista, 21113: ei Valiokunnan miel€stä verovelvolliselle myönnettyä vä- 21114: hentämisoikeutta voida katsoa selvitetyksi yksistään sillä, 21115: että hän esimerkiksi näyttää saaneensa perintöä tahi suorit- 21116: taneensa korkoa kiinnitetyistä veloista, vaan tulee hänen sel- 21117: vittää, että hänen vähennettäviksi pyytämänsä erät ovat kun- 21118: nallistaksoituksessa vaikuttaneet s•en summan määräämiseen, 21119: josta hänelle on pantu veroäyrejä. Tällaisen selvityksen esit- 21120: tämiseksi lienee useimmissa tapauksissa tarpeen, että vero- 21121: velvollinen antaa täydellisen ilmoituksen vuosituloistaan sekä 21122: niistä vähennyksistä, jotka kunnallistaksoituksessa ovat huo- 21123: mioon otettavat. 21124: 4 § (5 §). Valiokunnan ehdottamista muutoksista suurten tulojen 21125: perusveron asteikkoon on edellä jo ollut puhetta. 21126: Kun Valiokunnasta näyttää kohrtmulliselta, että verovel- 21127: vollinen, joka on käyttänyt saamiaan tuloja maataloudellisiin 21128: uutisviljelyksiin, viljelysten parannustöihin ja maataloudelli- 21129: siin uutisrakennuksiin, ljsäten sillä tavoin maan elintarvetuo- 21130: tantoa, saa huojennusta puheenalaisen veron suorittamisessa, 21131: on Valiokunta liittänyt 4 § :ään säännöksen, jonka mukaan 21132: verovelvollisella on oikeus maksettavastaan suurten tulojen 21133: perusverosta vähentää puolet siitä perusveron määrästä, joka 21134: Suurten tulojen vero. 21 21135: 21136: on yhtä suuri osa koko perusverosta kuin puhe~nalaiset 21137: kustannukset ovat verotettavasta tulomääräsiä. Saman- 21138: suuntainen veronhelpotus on elokuun 18 päivänä 19•16 an- 21139: netun asetuksen 3 § :ssä ollut myönnetty vuonna 1915 saa- 21140: dusta tulonlisäyksestä suoritettavaan v·eroon nähden. 21141: Hallituksen esityksen 5 § :ssä olevan säännöksen veron- 21142: helpotuksen myöntämisestä osuuskunnille ja sellaisille yh- 21143: distyksille, jotka ovat perustetut jäsentensä keskinäiselle 21144: vastuunalaisnudelle, on Valiokunta ehdottanut poistettavaksi. 21145: Kuten edellä 3 § :n kohdalla on mainittu, on Valiokunta ni- 21146: mittäin katsonut, että osuuskunnat olisivat asetettavat sa- 21147: maan asemaan kuin osakeyhtic\t sikäli, että niiden oli·si sallit- 21148: tava taksoitetuista tuloistaan vähentää määräity prosentti 21149: suoritetuista osuusmaksuista. 21150: Suurten tulojen lisäveroa esittää hallitus maks0ttavak~i 5 § (2, 4 21151: s·iitä tulonlisäyksestä, joka saadaan, kun niiden verovelvoll'i- ja 5 §). 21152: sella kolmena edellisenä vuotena olleiden tulojen keski- 21153: määrä, joista hänelle on pantu veroäyrejä, vähennetään tulo- 21154: määrästä, josta verovelvollisen tulee suorittaa suurten tulojen 21155: perusveroa. Verovelvollinen, joka on taksoitetuista vuod(:n 21156: 1916 tuloistaan saanut vähentää 3 §:ssä mainitut erät, jou- 21157: 1uisi !miten1in näin menetellen maksamaan lisän:·roa todel- 21158: lista tulonlisäystä pienemmästä: määrästä. Jos nimittäin salli- 21159: taan vähennyksiä tehtäväksi vuoden 1!H6 taksoitetuista tu- 21160: loista, niin on edellisinä vuosina olleiden tulojen keskimää~ää 21161: laskettaessa otettava huomioon vastaavat vähennykset näi- 21162: den vuosien tuloista. Valiokunta on sen vuoksi muodostanut 21163: 1mheenalaisen säännöksen siten, että vähennyksiä voidaan 21164: tehdä 1916 vuoden tuloista ainoastaan sillä edellytyksellä, 21165: että vuosien 1913 ja 1914 tuloista tehdään vastaava.t vähen- 21166: nykset. 21167: Sellaisten tapausten varalta, että yritys kahtena edellise- 21168: nä vuotena on tuottanut tappiota tahi sotatila on estänyt yri- 21169: tystä harjoittamasta liikettänsä sen laajuuteen nähden todel- 21170: lista voittoa tuottavalla tavalla, sisältää hallituksen lakiehdo- 21171: tus määräykS'en, ettei suurten tulojen lisäveroa tarvitse suo- 21172: rittaa. Näille syille ei Valiokunta kujtenkaan ole voinut an- 21173: 22 1917.- V,. M.- Esitys N:o 17. 21174: 21175: taa sitä merkitystä, että niiden nojalla olisi myönnettävä va- 21176: pautusta puheenalaisen veron maksamisesta. Kaikki tällai- 21177: sf.'t poikkeukset tulisivat vain vaikeuttamaan veron maksuun- 21178: panoa. 21179: Esityksen 4 •§ :ään sisältyy vielä määräys, että jos yhtiön 21180: pääomaa on lisätty vuosina 119'15 ja 1916, on yhtiö oikeutettu 21181: näyttämään, kuinka suuri osa vuoden 191;6 tuloista johtuu 21182: lisätystä pääomasta, ja saamaan lisäveron suorittamisessa sel 21183: laisen huojennuksen, että tätä lisäystä ei oteta huomioon im- 21184: lonlisäystä määrättäessä. Kun sen veronalaisten tulojen vä- 21185: hentämistä koskevan vaatimuksen kautta, jonka osakeyhtiöt 21186: ja osuuskpnnat 3 § :n 4 kohdan perusteella ovat oikeutetut 21187: esittämään, tässä esitetty näkökohta jo on riittävä.sti tullut 21188: huomioon otetuksi, ei nyt kysymyksessä olevan esityksen 21189: kohdan pysyttämiseen Valiokunnan mi·elestä ole näyttänyt 21190: olevan syytä, ja on Valiokunta sen vuoksi poistanut sen. 21191: Valiokunnassa on myös ehdotettu, että siinä tapauksessa, 21192: että vuoden 1916i t~lonlisäy.s toteennäytettävästi johtuu sel- 21193: laisista syistä, joilla ei ole yhteyttä sodan aikana vallitse- 21194: vien konjunktuurien kanssa, tai jos sodanaikaisten kon- 21195: junktuurien aiheuttamaa tulonlisäystä ei enää veron ma•k- 21196: snunp.anon aikana ole olemassa, on verovelvollinen vapautet- 21197: tava lisäveron suorittamisesta. Valiokunta ei kuitenkaan ole 21198: havainnut olevan riitt.ävää syytä tällaisten määräysten lakiin 21199: ottamiseen. 21200: 7 §. I-1akiehdotuksen 7 § :ään sisällytetyllä säännöksellä on 21201: Valiokunta tahtonut huomauttaa, ettei omistajan vaihdok- 21202: sella ole merkitystä yrityksestä saatua tulonlisäystä lasket- 21203: taessa, jos yrityksen toimintaa on samaan t&paan jatkettu. 21204: Jos uusi omistaja sitä vastoin on ryhtynyt harjoittamaan ai- 21205: van toisenlaista liikettä, lienee sitä; pidettävä uutena liike- 21206: yrityksenä, josta. saadulla tulolla ei ole mitään yhteyttä edel- 21207: lisestä liikkeestä saatujen tulojen kanssa. 21208: 8 §. Lisäveroa varten laaditusta asteiko.sta on edellä jo ollut 21209: puhe. 21210: 9 § (5 §). Valiokunnan laatiman lakiehdotuksen 9• § sisältää eräitä 21211: :poikkeuksia perusvero:q ja lisäveron suorittamista koskevista 21212: yleisistä säännöksistä. 21213: Suurten tulojen vero. 23 21214: 21215: Hallituksen esityksessä on perusveron j.a lisäveron yh- 21216: teenlaskettu korkein määrä rajoitettu '215 %:iin verotetta- 21217: vasta tulomäärästa. Tästä suoritettavan veron ylärajan 21218: määräämisestä on etua etupäässä sellaisille tulonnauttijoille, 21219: joiden tulot ovat verrattain suuret, vähintään 180,000- 21220: 200,000 markkaa, ja joiden tuloista samalla verrattain suuri 21221: osa on sodan aikana saatua tulonlisäystä. V aHokunnan mie- 21222: lestä ei ole aihetta antaa näille kysymyksessä ·oleville ve- 21223: rovelvollisille niin suurta etua kuin esityksen määräys sisäl- 21224: tää, joka_määräys sitäpaitsi suuresti vähentäisi veron tuottoa, 21225: ja on Valiokunta sen vuoksi korottanut mol·empien verojen 21226: yhteenlasketun korkeimman määrän 30 %:iin tuloista, jos 21227: nämä ovat alle 1,000,000 markan, mutta 312i %:iin, jos tulot 21228: ovat 1,000,000 markkaa tai enemmän. Mikä vaikutus nyf 21229: kysymyksessä olevilla veron y Iin tä määrää koskevilla rajoi- 21230: tuksilla on veron •tuottoon, näkyy siitä, että veron tuotto 21231: Helsingissä, ottamalla huomioon V aliakunnan ehdottarua 21232: ylin ra;joitus, olisi 33,806,858 markkaa. Jos ylin rada olisi 21233: 30 %, olisi veron tuotto 33,46•2,858 markkaa, ja, jos yliraja 21234: ha'lli+ulisen esityks·en ja vastalaus·een I mukaan •olisi 25 %, 21235: olisi veron tuotto noin 27,000,000 markkaa. Ilman mitään 21236: molempien verojen yhteissummaa koskevaa ylintä rajaa 21237: olisi veron tuotto Helsingissä 3•9,,876,4188 markkaa.. 21238: I1akiehdotuksen 9 § :n säännös·tä, etta ennen lain voimaan 21239: astumista konkurssiin luovutetusta omaisuudesta olisi suur- 21240: ten tulojen veroa suoritettava ainoastaan, jos omaisuutta on 21241: . .iälellä, sittenkuin konkurssissa valvotut saatavat on ma'k- 21242: settu, on Valiokunta perustellut 3 § :n kohdalla. 21243: Valtio, kunta, seurakunta, armeliaisuuslaitokset sekä 21244: yleishyödyllisten tarkoitusten edistämistä varten perustetut 21245: seurat, yhdistykset ja säätiöt voivat eräissä ta'[lauksissa olla 21246: velvollisia maksamaan kunnallisveroa. Kun valtion makset- 21247: tavaksi luonnollisesti ei ole pantava veroa sen jossakin kun- 21248: nassa saamista tuloista, eikä myöskään näytä olevan syytä 21249: kantaa suurten tulojen veroa kunnilta ja seurakunnilta tahi 21250: puheeksi tulleilta laitoksilta ja seuroilta, jotka ehkä itse saa- 21251: vat valtiolta avustusta tarkoitustensa edistämistä varten, eh- 21252: 24 1917.- V. M.- Esitys N:o 17. 21253: 21254: dottaa Valiokunta laissa nimenomaan säädettäväksi, ettei 21255: näiltä missään ta.pauks·essa kanneta suurten tulojen veroa. 21256: 10-13 § Suurten tulojen veron maksuunpanoa, varten tulee 21257: (6 ja 7 §). maistraattien ja kunnallislautakuntain lähettää lääninkont- 21258: toriin luettelo niistä verovelvollisista, joiden tulot vuodelta 21259: 1916 on taksoitettu vähintään 20,000 markkaan. Niinikään 21260: tulee verovelvollisen itse tehdä kil'ljallinen ilmoitus, josta 21261: näkyy, mihin määrään hänen tulonsa on yhdessä tai useaJV.- 21262: massa kunnassa taksoitettu nouss'6en vuonna 1916 sekä 21263: mihin määriin ne on taksoitettu nousseen vuosina 1913 ja 21264: HH4. 21265: Hallituksen esityksessä olevan säännöksen, jonka mu- 21266: kaan verovelvollisten pitäisi antaa mainitut ilmoitukset lää- 21267: ninkonttoriin, on Valiokunta, pitäen silmällä verovelvollisten 21268: mukavuutta, muuttanut siten, että ilmoitukset on jätettävä 21269: maistraatille tai kunnallislautakunnalle 30 päivän kuluessa 21270: lain julka,isemisesta ja että näiden viranomaisten sen 21271: jälkeen tulee toimittaa lääninkonttoriin puheenalaill.et ilmoi- 21272: tukset sekä lausuntonsa verov-elvollistEill niiden yhteydessä 21273: ehkä tekemistä vaatimuksista. Sen ohessa on Y"aliokunta 21274: verovelvollisten ilmoitusten tarkistamista varten lisännyt 21275: lakiin määräyksen, että maistraai:tien ja lmnnallislautakun- 21276: tain on, lähettäessään edellämainitut luettelot, samalla ilmoi- 21277: tettava, onko joku verovelvollinen tiettävästi taksoitettu toi- 21278: sessakin .kunnass,a. 21279: Kuvernööri toimituttaa veron maksuunpanon ja laaditut- 21280: taa veroluettelon verovelvollisten ilmoitusten ja niiden luet- 21281: teloiden perust-eella, jotka ovat saapuneet kunnallisilta viran- 21282: omaisilta. Samalla on kuvernöörin o~ettava harkittavakseen 21283: verovelvollisten anomukset saada taksoitetuista tuloistaan 21284: 3 ja 5 §:n mukaan vähentää niissä mainitut erät sekä ano- 21285: mukset saada veronvähennystä maataloudellisiin uutisvil.i:e- 21286: lyksiin ja parannustöihin panemainsa kustannl?sten perus- 21287: teella. Jos verovelvollinen väittää, että häntä, niin- 21288: kuin toisinaan on tapahtunut, samoista tuloista on tak- 21289: soitettu kahdessa tai useammassa kunnassa ja ettei hän 21290: niin ollen ole velvollinen suorittamaan suurten tulojen veroa 21291: Suurten tulojen vero. 26 21292: 21293: eri kunnissa taksoitettujen tulojen summan mukaan, niin on 21294: kuvernöörin tällainen väite tutkittava ja, jos siinä ilmei- 21295: sesti on perää, otettava verovelvollisen ilmoittama :;eikka 21296: huomioon veron maksuunpanossa. 21297: Hallituksen esitys ei sisällä määräyksiä veroluet- 21298: teloiden laatimisesta ja tarkasta.misesta eikä verovelvol- 21299: listen oikeudesta valittaa maksuunpanosta. Tarkoitus on 21300: nähtävästi ollut jättää nämä asiat senaatin järjestettäväksi. 21301: Valiokunta on kuitenkin pitänyt tärkeänä, että verovelvolli- 21302: sille jo its·e la,issa annetaan tieto Eiitä, miten maksuunpanon 21303: tarkastus on ajateltu tapahtuvaksi ja valitusoikeus maksuun- 21304: panosta järjestettävä, minkä vuoksi Valiokunta on lisän- 21305: nyt lakiin tarpeelliset määräykset. 21306: Kun hallituksen esitystä on ehdotettu muutettavaksi siten, 15 § (8 §). 21307: että verovelvollisten on annettava ilmoitukset taksoitetuista 21308: tuloistaan kunnallisille viranomaisille eikä lääninkonttoriin, 21309: on sanottujen viranomaisten ilmoitettava kuvernöörille, 21310: milloin veronmaksajat ovat jättäneet tämän velvollisuu- 21311: tensa täyttämättä, jotta kuvernööri voisi määrätä lai- 21312: minlyöneelle sakon uhan ja määräajan säädettyjen ilmoitus- 21313: ten antamista varten. .Jos taas maistraatti tahi kunnallis- 21314: lautakunta laiminloisi lähettää 11 § :ssä mainittuja luette- 21315: loita tai verovelvollisten ilmoit·uksia, niin lienee kuvernöörin 21316: kohdistettava siitä aiheutuvat pakkotoimensa niihin, eikä, 21317: kuten hallituksen lakiehdotuksessa sanotaan, itse kuntaan. 21318: Kuvernöörin oikeudesta uhkasakon määrämiseen näille viran- 21319: omaisille ei Valiokunta ole pitänyt tarpellisena erittäin mai- 21320: nita, koska jo yleinen la.ki myöntää kuvernöörille tällaisen 21321: oikeuden. 21322: Vielä on Valiokunta katsonut olevan syytä määrätä, että 16 §. 21323: se, joka väärällä ilmoituksella tahi muulla vilpillä yrittää 21324: pidättää kruunulta puheenalaista veroa, on velvollinen suo- 21325: rittamaan kaksink·ertaisena sen määrän, jota hän yritti pi- 21326: dättää. 21327: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun- 21328: nioittaen ehdottaa, 21329: 26 1917.- V. M.- Esitys N:o 17. 21330: 21331: että Eduskunta, edellyttäen että puheena 21332: oleva snostunta havaitaJan tarpeelliseksi, hyväk- 21333: syisi lain suurten tulojen verosta näin kuulu- 21334: vana: 21335: 21336: 21337: Laki 21338: suurten tulojen suostuntaverosta. 21339: Suomen Eduskunnan. päätöksen mukaisesti säädetään tä- 21340: ten seuraavaa: 21341: 1 §. 21342: Vuonna 1917 suoritetaan suostuntaveroa (poist.) suurista 21343: tuloista. Tämä vero kannetaan suurten tulojen perus- ja 21344: lisä verona. 21345: 2 §. 21346: Jokaisen k1tnnallisveroa maksavan, jonka tulot vuonna 21347: 1916 yhdessä ta.i useammassa kunnassa ovat, siten lasket- 21348: tuina kuin 3 §:ssä sanotaan, nousseet yhteensä 20,000 mark- 21349: kaan tahi sitä suurempaan määrään, on suoritettava suurten 21350: tulojen perusveroa. 21351: (Poist.) 21352: 3 §. 21353: Edellisessä pykälässä mainitun veron perusteena ovat ne 21354: verovelvollisella vuonna 1916 olket tulot, joi~Sta hänelle kun- 21355: nallistaksoituksessa on pantu veroäyrejä. 21356: Näiden tulojen määrästä on verovelvollinen kuitenkin oi- 21357: keutettu vähentämään alempana mainitut erät, jos hän niistä 21358: esittää pätevän selvityksen, nimittäin: 21359: 1) sen summan, josta verovelvolliselle on pantu veroäyrejä 21360: · hänen liikkeensä laatuun ja laajuuteen nähiten yli tulojen oi- 21361: kean määrän; , 21362: 2) omaisuuden lisäi;intymisen verovelvolliselle langenneen 21363: perinnön johdosta, jos perinnöstä on kwnnallisveroa makset- 21364: tava; 21365: 3) kiinteään omaisuuteen kiinnitetyistä veloista suorite- 21366: tttt korkomaksut; sekä 21367: (Poist.) 21368: Suurten tulojen vero. 27 21369: 21370: 4) jos verovelvollinen on osakeyhtiö tahi os'U!Uskunta, sen 21371: määrän, joka vastaa viittä prosenttia ennen 1916 VU'Oden al- 21372: kua maksetusta yhtiön osakepääom(JJSta tai osuuskuntaan suo- 21373: t·itetuista osuusmaksuista. 21374: (Poist.) 21375: 21376: 4 (5) §. 21377: Suurien tulojen 11erusveroa suoritetaan seuraavan asteikon 21378: mukaan: 21379: 21380: Vet·o tuloista Veron Alarajan yli 21381: Tulo luokka, alarajan koh: vakioerä, menevästä 21382: Smk. 21383: dalla. Smk. osasta. 21384: 20,000- 30,000 1.o% 200 + 4 % 21385: 30,000- 40,000 2.o , 600 + 4 " 21386: 40,000- 50,000 2.5 " 1,000 + 5 " 21387: 50,000- 60,000 3.o , 1,500 + 6 " 21388: 60,000- 70,000 3.5 " 2,100 + 7 " 21389: 70,000- 80,000 4.o " 2,800 + 8 " 21390: 80,000- 90,000 J'f.iJ- " 3,600 + 9 " 21391: 90,000-100,000 • 5.o , 4,500 + 10 " 21392: 100,000-110,000 5.5 5,500 + 11 21393: 110,000-120,000 6.o ", 6,600 + 12 " 21394: " 21395: 120,000--130,000 6.5 " 7,800 + 13 " 21396: 130,000-140,000 7.o , 9,100 +U 21397: " 21398: U0,000-150,000 7.5 " 10,500 + 15 " 21399: 150,000-160,000 8.o 21400: " 21401: 1.2,000 + 16 " 21402: 160,000-170,000 8.5 " 13,600 +17 21403: " 21404: 170,000-180,000 9.o 15,300 + 18 " 21405: 180,000-190,000 9.5 " 17,100 + 19 21406: 190,000-200,000 10.o ," 19,000 + 20 " 21407: 200,000-220,000 10.5 " 21,000 + 21.5 " 21408: 220,ooo..:........uo,ooo 11.5 " 25,300 + 23.5 " 21409: 240,000-260,000 12.5 " 30,000 + 25.5 " 21410: " 21411: 260,000-280,000 13.5 " 35,100 + 27.5 " 21412: 280,000-300,000 14.5 " 40,600 + 22.o " 21413: 300,000- 15.o , koko t'Wlosfia. 21414: 28 1917.- V. M.- Esitys N:o 17. 21415: 21416: Jos verovelvollinen vuoden 1916 aika:na; on pannut kustan- 21417: nuksia maataloudellisiin untisviljelyksiin, viljelysten paran- 21418: 1mstöihin tai maatalottdellisiin untislnakennukSiin, on häne~lii 21419: oikeus maksettavastaan stturten t1~lojen perrusverdsta vähentää 21420: puolet siitä perusveron määrästä, joka on yhtä stmri osa koko 21421: pet'>usverd.sta, kuin puhleenalJaiset k11;9,~k9{Jt ovat vero- 21422: tettavasta ttdomäärästä. 21423: 21424: 5 § (2 § 2 mom.). 21425: Jos sillä, joka on velvollinen suorittamaan stturten tnoojen 21426: pert~sv1eroa, on vuonna 1.916 oUut tnloja vähintään 10,000 21427: 1narkkaa yli sen keskimää.rän, mihin hänen tnlonsa ovat nmtS- 21428: seet V•uosina 1913 ja 1914-, on hän vi(Jlvollinen perusve- 21429: ron ohella ma,k.samaan lisäveroa vttonna 1916 saadusta tnlxm- 21430: lisäyksestä, joka lasketaan siten, että verovelvo~lisella vuo- 21431: sina 1913 ja 19U olleiden k::unnallistaksoitttksessa htto- 21432: mioon otettujen tulojen keskimäärä vähennetään siitä tnlo- 21433: määrästä, josta verovelvollista on taksoitetttt vttadelta 1916. 21434: Sanotnsta tulomäärästä on verovelvollinen oik~utettu vähen- 21435: tämään 3 §:ssä mainitnt erät, jos hä'Vllä vuosina 1913 ja 21436: 19U olleiden tulojen keslcimäärää laskettaessa samalla tavoin 21437: otetaan huomioon vastaavat väh~nnykset näiden vuosien tu- 21438: loista. 21439: 6 (4) §. 21440: Siinä tapa.uksessa, että verovelvolliselle ei ole kunnallis- 21441: taksoitttksessa panttt veroäyrejä vuodelta 1913, vaan vasta 21442: 19U vuoden tuloista, otetaan vuonna 1916 tapahtuneen tulon- 21443: lisäyksen määrää laskettaessa huomioon ainoastaan 1.9U vuo- 21444: den tulot. Jos häntä ei ole verotettu myöskään 1JUodelta 1914-, 21445: lasketaan hänen tulonsa vuonna 1916 lisääntynfkn määJrällä, 21446: joka nousee yli 10,000 markan. 21447: 21448: 7 § (uusi)." 21449: Kun on laskettava, ovatko yrityksestä samlut tulot vuonna 21450: 1916 lisääntyneet, on niitä, huolimatta mahdollisesti tapah- 21451: tuneesta omistajan vaihdoksesta, 5 ja 6 §:ssä sanotulla ta- 21452: Suurten tulojen vero. 29 21453: 21454: valla verrattava yrityksestä aikaisempina vuosina saatuihin 21455: tuloihin, jos yrityksen toimintaa omistajan vaihdoksen jäl- 21456: keenon samaan tapaan jatkett,u. 21457: 21458: 8 § {uu8i). 21459: Suut·ten tulojen lisäveroa suoritetaan soeturaavan asteikon 21460: mukaan: 21461: Tulonlisäyksen Vero tulon- Veron AlaraJan yli 21462: luokka, lisäyksestä vakioerä, menevästä 21463: alarajan koh- 21464: Smk. oolla. Smk. osasta. 21465: 10,000- 20,000 7% 700 + 9% 21466: 20,000- 30,000 8 " 1,600 +11, 21467: 30,000- 4-0,000 9 " 2,700 + 13 " 21468: 4-0,000-- 50,000 10 " 4-,000 + 15" 21469: 50,000- 60,000 11 " 5,500 +17, 21470: 60,000- 70,000 12 " 7,200 + 19 " 21471: 70,000- 80,000 13 " 9,100 + 21 " 21472: 80,000- 90,000 14- " 11,200 + 23 " 21473: 90,000-100,000 15 " 13,500 + 25 " 21474: 100,000--120,000 16 " 16,000 + 28 "· 21475: 120,000--14-0,000 18 " 21,600 + 32 " 21476: 14-0,000-160,000 20 " 28,000 + 36 " 21477: 160,000-180,000 22 " 35,200 + 4-0 " 21478: 180,000-200,000 24- " 4-3,200 + 34- " 21479: 200,000--220,000 25 ,, 50,000 + 36 " 21480: 220,000-24-0,000 26 " 57,200 + 38 " 21481: 240,000-260,000 27 " 64-,800 + 4-0 " 21482: 260,000-280,000 28 " 72,800 + 4-2 " 21483: 280,000-300,000 29 " 81,200 +H, 21484: 300,000- 30 " koko tulonUsäy ksestä. 21485: 21486: 9 § (5 § 4 mom.). 21487: Jos perusvero ja lisävero edellä mainittujen perusteiden 21488: mukoon laskettufm,a, yhte~nsä ovat enemmän kuin 30 prosent- 21489: tia siitä tulomäärästä, josta perusveroa maks,etaan, on vero- 21490: velvollinen, jonka tulot ovat alle 1,000,000 mw-kan, vapaasen 21491: 30 1917.- V. M.- Esitys N:o 17. 21492: 21493: veromaaran ~orittammesta, joka nousee yli sanotun pro- 21494: senttimäärän. Jos verovelvollilsen tulot ovat ·1,000,000 mark- 21495: kaa tai enemmän, on hän v·apaa sen veromäii:rän suarittami- 21496: sesha, joka nousee yli 32 prtosentin siitä tulosoo, josba perrus- 21497: veroa rnaksetaoo. 21498: Omaisuudesta, joka ennen tämän lain voimaan astumista 21499: on luo·vutettu konkurssiin, suoritetaan suurten tulojen veroa 21500: qinoastaan, jos omaisutttta on jälellä, sitfJenkun konkurssissa 21501: valvotut saatavat on maksettu. 21502: Valtio, kunta, serurakunta ja arm_eliaisuuslaitokset sekä 21503: kirjallis'IJJUden, tieteen, taiteen, maataloutkn tahi mwun yleis- 21504: hyödyllisen tarkoittbksen ,edistämistä varten pe'f"tU'S.tetut seu- 21505: rat, yhdistykset ja säätiöt ovat tåslsä laisSII1 säädetyistä ve- 21506: mista vapaat. 21507: 21508: 10 (6) §. 21509: Tämän lain mukaan v,erovelvollisen tulee 30 päivän ku- 21510: luessa lain julkaisemisen jälkeen antaa maistraatille tai kun- 21511: nallislautakunnalle sillä paik,kakunnal'Ba, jossa hänellä on ko- 21512: tinsa ja asninpaikkansa tai jossa arianmnaisen yrityksten hal- 21513: litus sijaitsee, kirjallinen ilmoitns, josta näkyy, mihin mää- 21514: rään hänen tnlonsa on yhdessä tai useammassa kunnassa tak- 21515: soitettu nonsseen mwnna 1916 sekä mihin määrriin ne on tak- 21516: soitettu nousseen mwsim 1913 ja 1914. 21517: Samalla hän myös, jos tahtoo taksoitetnista tnlowta 3 tai 21518: 5 §:n mttkaan vähentää niissä mainittnja eriä tahi saada ve- 21519: ronvähennystä 4 §:n 2 momentin perusteella, esittäköön sen 21520: selvityksen, johon hän vaatimnksensa pernstaa. 21521: 21522: 11 (7) §. 21523: Maistraattien ja kunnallisZautakuntain on senaatin mää- 21524: 1·ättävänä aikana lähetettävä lääninkonttoriin lnettelo niistä 21525: verovelvollisista, joiden tnlot vnodelta 1916 on taksoitettu vä- 21526: hintään 20,000 markkaan, sekä samalla ilmoitetbava, onko 21527: joku, heistä tiettävästi taksoitettu, toisessakin knnnassa. Tä- 21528: hän lnetteloon on myös merkittävä verovelvollisilla vuosina 21529: 1913 ja 1914- olleiden knnnallisveronalaisten tulojen määrä. 21530: Suurten tulojen vero. 31 21531: 21532: Niinikään toimittakoot maistroatit ja krunnallisl.autakun- 21533: nat lääninkonttoriin verovelvollisten 10 §:n mukaan antamat 21534: ilmoituk·set sekä lausuntonsa niistä vaatimuksista, joista mai- 21535: , nitaan saman pykälän 2 momentissa. 21536: 21537: 12 § {uusi}. 21538: Kuvernöörin ,(JJSiana on pitää huolta stturten t(Ulojen veron 21539: maksuunpanosta ja kannosta. Sitä varten tulJtJ,e k(Uvernöörrin 21540: 10 ja 11 §:ssä mainittujen ilmoitusten ja luetteloiden Sf.l,'fJ,- 21541: vuttua laadituttua verolruettelo ja panetuttaa se luettelon al- 21542: lekirjoittamisen jälkeisenä päivänä lääninhallituksessa esille 21543: neljäntoista päivän ajaksi verovelvollisten tarkastettavaksi 21544: Aika., jonka kulu:essa veroluettelo on lääninhaUituksessa tar- 21545: kastamista varten nähtävänä, on viipymättä ihnoitettava tie- 21546: doksi kuulu;tuksella yhdeSsä tai wseam~, läänissä ilm\esty- 21547: vässä sanomalehdessä. 21548: 21549: 13 § {uusi}. 21550: V erovelvollinen, joka tahtoo valittaa makisuunP,anosta, an- 21551: takoon 30 päiväm ku~uessa siitä, k!un verolruettelr; on i;arkas- 21552: tusta varten pantu nähtäväksi, muistutuksensa kiuvernöörille, 21553: jonka twlee kiireellisesti ottaa (JJSia tutkittavak8een ja antaa 21554: valitukseen päätös. 21555: Kuvernöörin päätöksestä void:aan sääiletyiSsä jäJrjesty k- 21556: sessä 30 päivän kttluessa 1Jalittaa senaatin talousosas.toon. 21557: 21558: u (9) §. 21559: Valitus suurten tulojen suostuntaveron perus~e,ena ole- 21560: vaiSta kunnallistaksoituksesta taikka suurten tulojen v,eron 21561: maksuunpanosta ei tuota lykkäystä veron maksuun nähden, 21562: mutta jos valitus hyväiksytään, on liiaksi kannettu määrä suo- 21563: ritettava takaisin, kun veronmaksaja siitä tekee huvernöörille 21564: hakemuksen. 21565: 21566: 15 (8) §, 21567: Jos verovelvollinen on jättänyt aikanaan antamatta 10 21568: §:ssä mainitu.n ilmoituksen, ve~voittakoon kuvernööri, maist- 21569: 32 1917.- V. M.- Esitys N:o 17. 21570: 21571: raatin tahi kunnallislautakunnan ilwwituksesta, häne.t sakon 21572: uhalla määräajan kuluessa täyttämään velvoUi$utdensa. 21573: 21574: 16 § {uusi) . 21575: .Joka väärällä ilmoituksella tahi muulla vilpillä yrittää 21576: pidättää kruu:,zulta puhNfYiilJ,laisf!a vierop, ~g,ailsffak'wn tiliin- 21577: kuin rikooZai&sa sanofAan,n ja olkoon Wm ohessa velvollinen 21578: suoritfJarnaan kaksimkertaisena sen vieromäärtän, jotJU häm yritti 21579: pidättää. 21580: 17 (H) §. 21581: Senaatti antaa ne tarkemmat ohjeet. ja määräykset, jotka 21582: ovat tarpeen täll!.än lain sov·eltamista varten. 21583: 21584: 21585: 21586: 21587: Hallituksen esityksessä on suurten tuloj.en veron tuotto 21588: arvioitu 25,000,000 markaksi. Valiokunnan ehdottamien 21589: muutosten kautta tulee veron tuotto kuitenkin melkoisesti 21590: kasvamaan. ·Sitäpaitsi osottaa se koelasku veron tuotosta, jon- 21591: ka Valiokunta on ,Helsinkiin nähden toimittanut, että ve- 21592: rosta on odotettavissa melkoista suurempi tUJlo kuin esityk- 21593: sessä mai·nitaan. Vaiio'kunnan ehdottaman verolain mukaan 21594: on laskettu veron Helsingissä tuottavan noin 38,800,000 21595: markkaa. Tällöin ·ei kuitenkaan ole otettu huomioon niitä 21596: veronalaisen tulomäärän vähentämistä koskevia vaatimuk- 21597: sia, joita verovelvolliset lain mukaan ovat oikeutetut e&ittä- 21598: mään, eikä myöskään niitä vapautuksia veron suorittami- 21599: sesta, joita lakiehdotus myöntää erinäisille verovelvolli- 21600: sille, mit\ä kaikki vähentävät veron laskettua tuotto.a. 21601: Vaikka myöskään toiselta puolen ei ole voitu laskea, missä 21602: määrin Helsingissä verovelvollisten suoritettava veromäärä 21603: kasvaa sen johdosta, että osa heistä on taksoitettu jossain 21604: muussakin Suomen kunnassa, on ilmeistä, että veron tuotto 21605: Helsingissä jää melkoisesti edellä esitetyn koelaskun tulok- 21606: sia vähemmäksi. Vuonna 1915 suurten tulojen veron tuotto 21607: Helsingissä oli enemmän kuin kolmannes veron koko tuo- 21608: Suurten tulojen vero. 33 21609: 21610: tosta. Kun vuonna 1916 tulot muissa maan kaupungeissa 21611: kunnallistaksoituksen mukaan ovat nousseet enemmän kuin 21612: Helsingissä, ja kun toiselta puolen maaseudulla sijaitsevat 21613: suuret teollisuuslaitokset vuonna 1916 ovat saaneet hyvin 21614: suuria tuloja, lienee Helsingistä tänä vuonna kertyvä suur- 21615: ten tulojen vero arvioitava olevan vain noin kolmannes ve- 21616: ron koko tuotosta. Tähän nähden, mutta samalla ottaen huo- 21617: mioon verovelvollisille myönnetyt oikeudet veronalaisten 21618: tulojen v.ähentämiseen ja vapautuksiin verosta on V aliakun- 21619: ta arvioinut suurten tulojen veron tuoton nyt kuluvana 21620: vuonna 75,000,000 ~arkaksi. 21621: Edellä esitetyn nojalla Valiokunta siis kunnioittaen eh- 21622: dottaa, 21623: että Etl!uskunta arvioiiSi suurien tulojen ve- 21624: rosta sootavan tulon 75,000,000 markaksi. 21625: 21626: Valiokunta katsoo asiakseen huomauttaa, että kunnille 21627: olisi suoritettava riittävä korvau~ puheenalaista verotusta 21628: varten tarpeellisten luettelojen laatimisesta. 21629: Jotta puheenalaisten verojen tuoton arvioimiselle vast- 21630: edes saataisiin varmempaa pohjaa, on Valiokunnan mie- 21631: lestä suotavata, on että hallitus toimituttaa yksityiskoh- 21632: taisen tilastollisen selvityksen näiden verojen kannasta ja 21633: tuotosta sekä myöskin veronalaisten tulojen vähennyksistä 21634: ja v·erovapautuksista. 21635: Helsingissä heinäkuun 27 päivänä 1917. 21636: 21637: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 21638: Gylling sekä jäsenet Aakula, (osittain), Antila (osittain), 21639: Arajärvi, Fränti (osittain), Hallsten, Hiekkaranta (osittain), 21640: E. Huttunen (osittain), Hii!kkinen, Isaksson (osittain), J. Ko- 21641: honen, Lahdensuo (ositt!llin), Lehokas, Luopajärvi, Paasonen 21642: (osittain), Raitanen, Saarikivi, Sa:lmi, Si!llanpää (osittain), 21643: Ta:las ja A. H. Virkkunen sekä osittain varajäsene't Frey, 21644: Forsten, Helenius-Sep.pälä, Jalonen, Komu, Lehmus, Paavo- 21645: lainen ja Takala. s 21646: 1917.- V. M.- Esitys N:o 17. 21647: 21648: 21649: 21650: 21651: Vastala~seita. 21652: 21653: I. 21654: Ole1nme samalla kannalla kuin V aliakunnan enemmistö 21655: käsiteltä,vä,11ä oo·evan V·eron tal,"l)eellisuuteen sekä siihenkin 21656: nähden, että •suuret tulot ja etenkin ·S·odan aika.na saadut 21657: ja sen aiheuttamat suuret tulojen lisäyks·et ovat sopivia vero- 21658: tusesineitä. Vero voidaan, jos valtion tarpeet sitä vaativat, 21659: meillä, samoiu ·kuin on tehty Skandinavian maissa, mää- 21660: rätä ankaraksikin. On kuitenkin otettava huomioon, että 21661: suurten tulojen verosta huhtikuun 8 päivänä 1916 anne- 21662: tu~a hallinnollisessa as·etuksessa tämä vero määrä,tään 21663: sodan aja.ksi kannettaiVa"IDsi mainitun asetuks~ sisältämän 21664: asteikon mukaan ja että tulonlisäyksen !V·erottamisesta elo- 21665: kuun 18 päivänä 1916 annetussa ha:llinnollisess:a a,s•etuksessa 21666: tämä vero ilmoitetaan kertakaåkkiseksi. Näin ollen ei li~k 21667: keenharjoittaja ole tiennyt varata HH6 vuoden tuloista va,roja 21668: muihin ikuin säämnöllisiin kuna.kin vuotena uudistuviin 21669: veroihin sekä samankokois.een •SIUUrten tulojen rveroun kuin 21670: vuonna 1916 'kannettiin, ja on hän voinut sijoittaa liikkeensä 21671: muun ylijäämän siten, että se joko ei enää ole lainkaan 21672: käytettävissä tahi on liikkeestä vaåkeasti irtisaatavissa, eten- 21673: kin kun määräys puheena olevien verojen vaatimisesta 21674: kuluvanakin vuotena on aivan liian myöhään tullut päivä- 21675: järjestykseen. Saattaa näin ollen panna kysymyksen 21676: al,aiseksi, eikö hallituksella, olisi ollut riittävä aihe eh- 21677: dottaa; entiset asetukset ainoastaan muodollisesti korjat- 21678: tuina ja selvennettyinä pysytettäviksi voimassa kulll.vana- 21679: kiiJ. v-qotena. Silloin ei olisi voinut, ainakaan sama&sa mää- 21680: rässä kuin nyt, syntyä oikeutettua tyytymättömyydeil. ai- 21681: hetta osaksi aivan odottamatta tapahtuvan, a:nkaranlaisen ja 21682: taauneht.ivan v·erotuksen takia. Kun hallitus ei ole näin teh.- 21683: V astala.JJf!Al 1. 21684: 21685: nyt,. on toiselta puo1en luonnol;lista, että veroerien määräälmi- 21686: sessä ei sovi mennä niin pitkälle, kulin pakkotilan vaatiessa 21687: ehkä olisi ollut mahdollista, jos verot ja niiden suuruus oli- 21688: sivat olleet kaikkien tiedossa jo vuoden vaihteessa tai aina- 21689: kin veronalaisten vuosivoittojen jakoaikana. Valiokunta ei 21690: ole kuitenkaan katsonut olevan syytä kiinnittää huomiota 21691: näihin näkökohtiin ei:kä myöskään meidän ehdottamaamme 21692: ment-H0iytapaan, jonka mukaaB osaksi lievennettäisiin eri- 21693: näisiä.lainsäännöksiä, osaksi tehtäisiin lakiin välttämättömiä 21694: poikkeuksia. 21695: Hallituksen esitylksessa myönnetään 3 §:n 2 kohdassa 3 §. 21696: oikeus vähentää taksoitussummasta, paitsi perinnöstä saa- 21697: tua omaisuuden lisäystä, myöskin nostettu vakuutus- 21698: su-mma, milloin tämä on jcmtunut kunnallisverotuksen alai- 21699: seksi. Valiokunta on varsinaista syytä esittämättä lakiehdo- 21700: tuksesta poistanut vihnek·si mainitun oikeuden. Vaikka nos- 21701: tettu vakuurlmssumma todennäköisesti vain ani harvassa poik- 21702: k·eustapauksessa joutunee kunnallisrverotuksen alaiseksi, ei 21703: sitä meidän mielestämme silloin mitenkään voida lukea omai- 21704: suuden lisäykseksi, koska se aina on Joko korvaus jostakin 21705: saajalle sattuneesta vahingosta tahi ennen suoritettuihin sääs- 21706: tömaksuihin perustu.va, nosiettnun pankkisaatavaan verrat- 21707: tava tulo; eikä vakuutu'Soibuoon saavuttamiseksi suoritet- 21708: tuja. vakuutusmaksujru ol·e edeldisinä vuosina saatu vähentää 21709: kunnallisverotuksen alaisista tul!oista. Sotakonjunktuurien 21710: tuottamakai tuloksi ei nostettua vakUruiussummaa. ainakaan 21711: vo-ida lukea. Ehdotamme, että 3 § :n 2· kohtaan tehdään. tästä 21712: aiheutuva lisäys. 21713: Metsätulojen e:rik0inen lUJonne aiheuttaa, että näiilä. t~a 21714: ei olisi verotettava samalla tavoin kuin muita tuloja. Myy- 21715: dessään metsää muuttaa maanomistaja osan omaisuuttaan 21716: ainoastaan toiseen muo-toon. Omaisuuden myynni-stä. saatua 21717: hintaa ei kunnallisverotuksessa yleensä veroteta, mikä o-nkin. 21718: luonnollista, ko-ska sall!iu hinta ei vielä 'Osota että :myyjällä 21719: olisi ollut tul>Oaa. Niilllpä taJonmyynllii'Stä saatua hintaa vain 21720: hall'Vinaisissa. poikkeustapauksissa lienee veroteitu: ja. sil- 21721: loinkin vai'D' oswksi. Jos siis ial'O myydään metsineen ilaiii 21722: 36 1917.- V. M.- Esitys N:o 17. 21723: 21724: vaikkapa ainoastaan metsä pohjineen, niin välttää myyJa 21725: kunnallisverotuksen ja siis myöskin suurten tulojen vero- 21726: tuk·sen. Jos sitä rva.stoin maa.nomista.ja myy a•inoastaan 21727: metsää, on kunta vakaantuneen tul·kinnan mukaan oikeutettu 21728: häntä metsän hinnasta verottama.an.. 21729: Kun suurten tulojen verotus perustuu kunnallisverotuk- 21730: seen, johtuu ·siitä, että maanomistaja joutuu maki;>8Jllaan 21731: suurten tulojen veroa vuonna 1916 myymästään metsästä, 21732: jollei tässä suhteessa laissa säädetä poikkeusta. Useimmissa 21733: tapauksisiia maanomistaja lisäksi saanee maksaa sekä perus- 21734: v·eroa että lisäveroa, sillä niinä vuosina, jolloin metsän 21735: myynti tapahtuu, nousevat maanomistajan tulot kunnallis- 21736: verotuksen mukaan tuntuvasti suuremmiksi kuin ne edelli- 21737: sinä vuosina ovat olleet. Milloin suurempi metsäkauppa on 21738: tapahtunut, joutuisi maanomistaja suorittamaan metsän hin- 21739: nasta vel'oru, joka V aJliokunnan ehdotu'ksen mukaan saaHaisi 21740: nousta 30 %:iin, poikkeustrupauk'sessa 3·2 %:iinkin metsän 21741: ka uppasummastru. 21742: Tämä olisi ilmeistä kohtuuttomuutta ja voisi tulevaisuu- 21743: dessa, jos tämäntapainen verotus jatkuisi, viedä siihen että 21744: inetsiilomistajille olisi eduH:isempaa ,luopua metsistään poh- 21745: jineen kuin suorittaa puheena olerva vero. 21746: Toiselta puolen on kumminkin myönnettävä, että suu- 21747: rissa osissa maata puutavaran hinnan kohoaminen sota- 21748: aikana on korottanut metsätu~·oja ·entisiJä tuntuvasti ·SUU- 21749: remmiksi. Korkeitten hintojen aiheuttaman lisätulon ve- 21750: rottamisesta ei maalll!Omi•stajaa kohtuudella 'Vl()ida vapauttaa. 21751: Asianmukai,sin:t.a. oJi.si järjestää rvel'otu.s huomioon ottamrulla 21752: hintojen erilainen nousu eri paikkakunnilla. Kun tällaisen 21753: v·el'otusperiaa,tteen toteuttaminen ikumminikin tuottaisi suUTia 21754: vaikeuksiru, •olemme Valiokunllli3JSsw ehdottaneet, että maan- 21755: omistaja olisi oikeutettu vähentämään verotuksenalaisista 21756: tuloistaan rpuolet metsiiltuloistaa•n. TäJ:män mukaisesti kun- 21757: nioittaen ehdotamme, että 3 '§ 3 kohdan jälkeen lisä'btäisiin 21758: edellä: ikoSketeltua as.ioo, järjestävä uusi 4 kohta. 21759: iValiakunta on myöntänyt veronhel·potusta maataloudelli- 21760: siin uutisviljelyksiin, viljelysten parannustöihin ja maatalon- 21761: Vastalause 1. 37 21762: 21763: dellisiin uutisrakennuksiin käytettyjen menojen johdosta ja 21764: ottanut tästä säännöksen 4 §:ään. Mielestämme olisi koh- 21765: tuullisempaa ja veronmaksajalle helpommin käsitettävää, 21766: jos meneteltäisiin siten, että 3 § :ään rpa:nnaan sääm.rnös, joka 21767: oikeuttaa verovelvollisen vähentämään tulojensa määrästä 21768: puolet niistä menoista, jotka hän jälkeen toukokuun 1 päi- 21769: vää 1916 on käyttänyt viljelysten parannustöihin, uutis- 21770: rakennU:ksiin, koneiden hankkimiseen ja muihin sellaisiin 21771: yrityksensä laajentamiskustannuksiin taikka sitä rasittavien 21772: y.elkojen maksamiseen. Tämä veronhelpotus on sitä oikeute- 21773: tumpi kuin a:setuksessa 18 päivälltä •elokuuta 191}6 myönne- 21774: tään samanluontoinen helpotus vastaavista menoista touko- 21775: kuun 1 päivään vuonna 1916 saakka. Näin oHen ehdotamme, 21776: että 3 §:ään otetaan uusi 6 arohta ja että 4 §:stä poistetoon 21777: 2 karppalle. 21778: Hallituksen esityksessä myönnetään osakeyhtiölle oikeus 21779: vähentää tuloistaan 6 %:n korko 1916 vuoden alussa olleesta 21780: osakepääomasta. Täimän on V aHokunta esittämättä siihen 21781: mielestämme rpäteviä syitä vähentänyt 5 %:ksi. Mutta koska 21782: viimeksi mainittUikin Jmrko ny>kyolooissa läheisesti vastaa 21783: ensiluokkaisen kiinnityslainan korkoa, emme ole tahtoneet 21784: tässä kohden esittää varsinaista poikkeavaa ehdotusta. 21785: Kun on laskettava, kuinka paljon verovelvollisen tulot 5 §. 21786: ovat 1916 vuoden aikana lisääntyneet, on Valiokunta ver- 21787: tauskohdaksi ottanut vuosien 1913 ja HH4 tulot, jättäen 21788: mietinnön sivulla 13 esittämillään syillä vuoden 1915 tulot 21789: huomioon ottamatta. Myönnettävä on, että niissä tropauksissa, 21790: milloin verovelvollinen on vuosina 1913 ja 11.}114 saanut liik- 21791: keestään vallan mitMtömän tulon, mutta jo vuonna 19'15 huo- 21792: mattavan sotakonjunktuurien aiheuttaman tulonlisäyksen, 21793: viimeksi mainittu lisäyE> voi,. tuntuvasti korottaen puheena 21794: oleva.a keskimäärää, vähentää vuode'Ue 191'6 ·laskettavaa 21795: tulonlisäystä;. On kuitenkin pidettäVä mielessä, että vero-- 21796: velvollinen on j-o vuonna 1916 mruksanut mainitun korotuksen 21797: al,heuttamaa tulojen lisäver-oa. Ja vwllan kohtuuttoma:ksi tulee 21798: Va:liokunnan· ehdottarua laJSkemistapa kaikil'le niille keski- 21799: kokoisil~e ja suurille li~kke~lle, jotka. ovat säännöllisesti •laa- 21800: 1917.- V. M.- Esitys N:o 17. 21801: 21802: ientaneet liikkeeh'sä ja kehittäneet sen tuottok:Yikyä, saamatta 21803: varsinaista sotakonjunktuurien aiheuttamaa tulojen lisäystä. 21804: Jotta sekä tämän muutoksen että ·Hsäve:ton er1 astei·kkojen 21805: vaikutus yksityisien tapauk·siin tulisi selvemmin n·akY'Viin, 21806: on mietintöön liitetty taulu n:o 10, jossa esitetään muutamia 21807: esimerkkejä. 'rapau'kset A, B jll! C kuvaavat pieniä lii.kkeitä, 21808: jotka juuri joutuvat suurten tu'lojen verotuksen a!laisik·si, ja 21809: jotka siis, milloin. niiden tulojen lisäys on 10,000 markkaa, 21810: myöskin ovat velv-olliset maksamaan lisäveroa. Esi•merkit 21811: D, E ja F ova·t katsottamt verrattain pieniksi li1kkeiksi, 21812: G, H ja I keskimo'koi!)iksi liikkeiksi sekä K, L ja M tniljoQ_Ua- 21813: liilclreiksi. Esimerkeillä C, F, I ja M on tahdottu kuvata 21814: säännöllisesti kehittyviä liikkeitä: Ne joutuisivat maksamaan 21815: a:lla mainitut \rerosummat, kun on 'laskettu yhteen molemmat 21816: verot. 21817: Esitys. Mietintö. Vastalause. 21818: c 0 ••••••• 30 1,030 240 21819: F ........ 1,200 3,650 2,500 21820: I •..... 0. 70,490 83,200 70,500 21821: M •• 0 206,400 21822: ••••• 233,800 197,500 21823: 21824: Ei voida katsoa kohtuulliseksi, että säännöllisesti kehitty- 21825: vä li·ike, joka ei ole saanut sodan aiheuttamaa satunnaista 21826: voittoa, veivoitetaan maksamaan niin suurta veroa kuin mie- 21827: tinnössä vaaditaan. 21828: Näin ollen e'hdotamme, että Hallituksen esityksen mukai- 21829: sesti vetovelvollisien tu~ot vuonna 1916 verrattai:oiin vuosien 21830: 19113, 1914 ja 1915 tulojen keskimäärään, ja olemme 5 §:ään 21831: tehneet tästä aiheutuvan muutoksen. Seurauksena myöskin 21832: tästä ovat 10 ja 11 §:ää:n tehdyt muutokse~. 21833: 8 ja II §. Hallituksen ·esityksen mukaan on lisäveron asteikko suur- 21834: ten tulojen verotusasfeikon kaksinkertainen määrä. Tämä 21835: asteikko ei miedänkään mielestämme ole asianmukainen. .Se 21836: alkaa tulojen liian pienellä prosenttimäärällä sekä nousee 21837: liian jyl"kästi, nousun pysyessä pitkin matkaa samallaisena. 21838: Valio'kU~nan päättämä asteikko alkaa huomattavasti suu- 21839: Vastalause 1. 39 21840: 21841: rei'nmalla prosenttiluvulla ja nousee alussa yhtä jyrkästi kuin 21842: esityksen asteikko, ollen sen kans~a melkein yhdensuun.: 21843: taisena 180,000 markan tulonlisäytkseen saakka. Sen jäl- 21844: keen käy lisäys hitaammaksi, vailkkl8. tulonsaaja.n mak- 21845: sukyky silloin luonnollisesti kasvaa. yhä nopeammin. 21846: Meidän mtielestämme on asteikko rakennettavru siten, että 21847: se verottaa pieniä tulonlisäyksiä jonkun verran voimak- 21848: kaammin kuin esitJ~ksessä olevan asteikon mukaan ta- 21849: pahtuu. Mutta asteikon tulee aluksi :nousta verrattain hi- 21850: taasti ja voi se sitten, kun tulojen lisäys on kasvanut melkoi- 21851: seksi, nousta nopeammin. Ehdottamasromme asteikossa on, 21852: näitä näkökohtia silmällä pitäen, nousu ensin verrattain 21853: pieni, ja tapahtuu ensimäinen nousun muutos 170,000 markan 21854: ja toinen 2,10,000 ~p.arkan tulonlisäyksen kohdalla. Sen jäl- 21855: keen on nousu sama kuin V aliokunn:an päättämän 'asteikon 21856: nousu sen alkuvaiheissa. Hallituksen esityksen mukaan 21857: päättyy asteikko 30 %:iin. On kuitenkin huonil:ittava; ettei 21858: hallituksen esityksen mukaan molempien verojen summa saa 21859: nousta suuremmaksi kuin 2,5 %:ksi · 19116 vuoden tuloista. 21860: Meidän mielestämme on katsottava hyvin ankaraksi jo sellai- 21861: .nenkin jälestäpäin särudetty vero, joka saa.ttaa vaatia jopa nel- 21862: jännenosan vuoden koko tulomäärästä, emmekä voi myöntää, 21863: että Valiokunta olisi tuonut esille muita asiadlisia syitä tm- 21864: heena olevan ylära.ja:n korottamiseksi, kuin että yritetään ot- 21865: taa yksityisiltä liiktkeenomö.stajilta valtiovarasto~ hyväksi 21866: niin paljon kuin. suiJl!kin mahdollista, kokonaan siitä välittä- 21867: mätta, mikä on kohtuullista, mikä ei. KO'Ska emme katso oi- 21868: keaksi sallia suurempaa molempien verojen summaa kuin 21869: 25 % verotettavasta tulosta, emme myöskään 6le katsoneet 21870: kohtuulliseksi viedä lisäveron1kaan erikoista asteikkoa sitil. 21871: suurempaoo. prosenttilukuun. Näille veriisteille laatimamme 21872: asteikko on otettu tämän valstalauseen 8 §:ään, ja on asian- 21873: mukainen muutos tehty 9 §:n 1 kappaleeseen. 21874: Kun tä:rhä verrattain raskas vero perustuu puutteellisia 21875: asetuksia noudattavaan kunnallistaksoitukseen ja tulee ole- 21876: maan taannehtiva, on lainsäåtäjärl. myöskin pidettävä silmäl- 21877: lä sitä s·eikkaa, että henkilön tahi yrityksen ta16udellinen ase- 21878: 40 1917.- V. M.- Esitys N:o 17. 21879: 21880: maonsaattanut kunnallist11ksoituben ja tämän lain voimaan- 21881: 'l:tstumisen väliaikana siinä määrässä huonollitua, ettei ole koh- 21882: tuullista asettaa häntä ainakaan lisäveron alaiseksi, etenkin 21883: kun saattaa käydä niinkin, ettei asianomaisella ole, aikaisem- 21884: mista tuloistaan huolimatta, enää omia varoja veron suoritta- 21885: miseen. Tällaisia, ti·edossamme olevia tapa.uksia huomioon- 21886: ottaen olemme 9 §:ään ehdottaneet lisättäväksi! 21 kapiJaleen. 21887: Velvollisuus suorittaa suurten tulDjen veroa omaisuu- 21888: d~:ista., joka •on 1uovutettu :konkurssiin, ennenkuin tämä la,ki- 21889: ehdotu.s on saanut lain voiman,, on 9 §:n 2 ka.ppaleen mu- 21890: kaan wsia.no•maisella konkurssipesällä ainoastaan, jos omai- 21891: tsuutta on, jäljellä, sittenkuin konkurss]ssa valvotut saatavat 21892: on maksettu. Kuolinpesät, j.otka on 1opullisesti 'Selvitetty 21893: ennen yHämainittua ajanlkohtaa, ja osakeyhtiöt, jotka DJiin- 21894: ikään aikaisemmin ovat ha,jonneet, on sitäv;astoin ehdotuk- 21895: ~essa jätetty huomioon ottamatta, vaikka tuskin voitaneen 21896: otaksua, että kuolrnpesän osakkaat tai os-rukkeid(ln ·omistajat, 21897: j 1otka ennen tämän lain ;voimaan as.tumis.ta ovat ·ehtineet kes- 21898: Jrenään jakaa pesäin •varwt ja 1ai1lise'ssa järjestyksessä hajon- 21899: ,noot, havaitaan ib.alukkaiksi hyvällä antamaan twkåisin, mitä 21900: o!iJsi tarpeen sellaisen ;veron maksamiseksi, joka; ei va:rhem- 21901: .min ollut .sääd81ttynä. 'Tällaisia verovelvo'Uisia ,eJi voitaJlte 21902: laiHis.in keinoin velvoittaa suorittamaan ver·oa, mikä on ver- 21903: .rattava sellaiseen velkaan, joka on ollut heiHe tunt.ematon 21904: .asia.nlomruisen vesän lopullisea11 !hajaantumisen aikana ja jota 21905: itse asiassa ei ole ollut olemassakaan. Koska täimänlaatuiset 21906: .verokysy.myks•et saa,ttavat, niinkuin 1916 ·vuo<ien 1kokemus 21907: osottaa, synnyttää oikeusriitoja, on asianmukaista, että näi- 21908: den ta;pausten ;va.ralle ·laissa on sama1lainen poikkerussään- 21909: IIJÖS kuin kolllkurssipesistäikin. Tästä syystä on aiheutunut 21910: lakieib.dotuksemme 9 § :n 3 kappaleeseen .tehty 'lisäys. 21911: ·Ehdoltta.mamme asteikon mukaan tulee •Suurten tulojen lisä- 21912: ·vero luonn10llises·ti tuottwm[Van jonkun verran ;vähemmän kuin 21913: soveltamalla Valiokunnan asteikkoa. Sivulla 16 on valio-· 21914: kuntru laskenut tämäm _vähennyksen Helsingissä noin 8 mi'l- 21915: j•oonaksi markaksi, jolloin ei laskuissa ole otettu huomioon 21916: niitä veronalaisen tulomäärän ;vähentämistä koskevita vaa'ti- 21917: Vastalause 1. 41 21918: 21919: muksia, joita v·erov·elViollinen lain mukaan olisi oikeutettu 21920: tekemään. rMi'lllkä ·verran verot koko maassa ehdottamamme 21921: asteikon mukaan tuottaisi vaheinmän kuin Valiokunnan as- 21922: teikon mukaan, kun kaikki vähennykset otetaan huomioon, 21923: ei voida tarkaan •laskea, eikä_ myöskään molempien verojen 21924: koko tuottoa. Mutta mitä veron ·lopulliseen tuottoon tulee, 21925: niin rohkenemme hyv~llä syillä olla sitä mieltä, e~ä meidän- 21926: kin ehdottamiamme säännöksiä noudattaen todennäköisesti 21927: päästään Valiokunnan arvioimaan 75 miljoonan loppusum- 21928: maan ta:hi joka tapauksessa hyvin lähelle sitä. Meillä on ni- 21929: mittäin ai•hetta otaksua, että V aliakunta on arviota t~hdessiilän 21930: ollut ei ainoasftaan varbva ·vaan sen ohella myöskin ·pitänyt 21931: suotavana, .ettei kannettavan veron loppusumma näyttäisi 21932: ylen ·suurelta., ·lrosb' Valiokunnankin •on täytynyt ainakin 21933: osittain tunnustaa oikeaksi se periaate, •ettei noudateta vii- 21934: sasta verotuspolitiiklkaa, jos veroja yhtälkkiä rsuuresti niOste- 21935: taan ja suostuntoja myönnetiiJän moninkerroin ·enemmoo, kuin 21936: Hallitus on :pyytänyt. Mikä:li me saa'tamme havaita, tulee 21937: V aliakunnan ehdottarua verotus todellisuudessa tuottamaan 21938: noin 100 miljoonaa markkaa. Vuronna 1915 tosin oli ·Suur- 21939: ten tulojen veron tuot'to, nii([}Jlmin mietinnössä sanotaan, Hel- 21940: singissä enemmän kuin kolmanne's veron koko tuot01s·ta, mutta 21941: vuonna 1916 on, mikäli me saatamme asioita arvo·stella, suu- 21942: ret tulot kasvaneet suhteellisesti huomattavasti enemman 21943: muualla kuin Helsingissä, joten veron <tuottama .summa tul'ee 21944: oLemaan suurempi kuin Helsingisltä kannettavan veron kol- 21945: menkertai:nen määrä. 21946: Näin ollen ei meidän mielestämme ole 'syytä alentaa V a- 21947: liokunnan ehdottamaa suurten tulojen verosta saatavaa arvio- 21948: tuloa, 75 miljoonaa ma.rkkaa, vaikka Eduskunta hyväksyisi- 21949: kin sellaisen lain suurten tulojen suostuntaverosta, .kuin me 21950: ehdotamme. 21951: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, kunnioittaen ehdo- 21952: tamme, 21953: että Eduskunta, edellyttäen että puheena 21954: oleva suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväk- 21955: sy$ la1n swll!rten tulojen V!er'OOta näirn kutulu- 21956: oona: 21957: 42 1917.- V. M.- Esibs N:o 17. 21958: 21959: 21960: Laki 21961: suurten tulojen suostuntaverosta. 21962: Alkusanat kuten Valiokunnan mietinnössä. 21963: 1 ja 2 §. 21964: Kuten Valiokunnan mietinnössä.. 21965: 21966: 3 §. 21967: 1 kappale, kuten Valiokunnan mietinnössä. 21968: 2 kappale ja sen 1 kohta, kutenVåliokunnan mietinnössä. 21969: 2 kappaleen 2 kohta: 21970: omaisuuden lisääntymisen verovelvollisiille langeri.neen pe- 21971: rinnön tahi 'lmkuutussumman johdosta, jos näistä on klih- 21972: nallisveroa maksettava; 21973: 3 kohta, kuten Valiokunnan mietinnössä. 21974: 4 kohta: . 21975: puolet vei'ovelvollis.elle metsänmyy"'-nistä pantujen tulo- 21976: jen määrästä; 21977: 5 ,Jrohta, kuten Valiokunn:an mieti<nnön 4 kohta. 21978: 6 kohta: 21979: puolet 1 päivästä ~oukolvuuta 1916 tämän lain voimt:mn 21980: astumispäivään saakka uutisviljelyksiin, viljelysten paran- 21981: nustöihin, uutisrakennuksiin, koneiden hankkimiseen ja mui- 21982: hin sellaisiin yrityksen laajentamiskustannuksiin ta~kka sen 21983: velkain maksamiseen käytetyistä varoista. 21984: 21985: 4 §. 21986: 1 :kappale, kuten Valiokunnan mietinnössä_ 21987: 2 kappale poist·etaan. 21988: 21989: 5 §. 21990: Jos sillä, joka on velvollinen suorittamaan suurten tulojen 21991: perusveroa, on vuonna 19'1'6 ollut tuloja väillimitään 10,000 21992: markkaa yli sen keskimää·rän, mihin hänen tulonsa ovat nous- 21993: seet vuosina 19·13, 1914 ja 1915; on hän velvollinen perusve- 21994: Vastalause I. 43 21995: 21996: ronohella maksamaan lisäveroa vuonna 1916 saadusta tulon- 21997: lisäyksestä, joka lasketaan siten, että verovelvollisella vuo- 21998: sina 1913, 1914 ja 1915 olleiden kunnallistaksoituksessa 21999: huomioon otettujen tulojen keskimäärä vähennetään siitä tu- 22000: lomäärästä, josta v·erovelvolJista on taksoitettu vuodelta 19·1'6. 22001: Sanotusta tulomäärästä on verovelvollinen oik.eutettu vähen- 22002: tämään 3 §:ssä mainitut erät, jos hänellä vuosina 1913, 19>14 22003: ja 1915 olleiden tulojen kesk~määrää laskettaessa samalla ta- 22004: voin otetaan huomioon vastaavat vähennykset näiden vuo- 22005: sien tuloista. 22006: 6 ja 7 §. 22007: Kuten Valiokunnan mietinnössä. 22008: 22009: 8 §. 22010: rSuurten tulojen Esruveroa sumitetaan seuraavan asteikon 22011: mukaan: 22012: Tulonlisäyksen V ero tulonli- Veron 22013: säyksestä Alarajan yli 22014: •. luokka, alatajankoh- vakio erä, menevästä 22015: ' Smk. dalla. Smk. osasta, 22016: 10,000- 20,000 6 % 600 + 7 % 22017: 20,000- 30,000 6.5 1,300 + 8 22018: " " 22019: 30,000- 40,000 7 2,100 + 9 22020: 40,000- 50,000 7.5 " 3,000 + 10 " 22021: " " 22022: 50,000- 60,000 8 4,000 + 11 22023: 60,000- 70,000 8.5 " 5,100 + 12 " 22024: 70,000- 80,000 9 " 6,300 + 13 22025: " 22026: 80,000- 90,000 9.5 " 7,600 + u 22027: " 22028: " ",, 22029: 90,000-100,000 10 9,000 + 15 22030: 100,000-110,000 10.5 " 10,500 + w , 22031: " 22032: 110,000-120,000 11 12,100 + 17 22033: 120,000-130,000 11.5 " 13,800 + 18 ," 22034: " 22035: 130,000-UO,OOO 12 15,600 + J!J , 22036: 12.5 " 22037: U0,000-150,000 22038: " 22039: 17,.500 + 20 " 22040: 150,000-160,000 13 , 19,500 + 21 " 22041: 160/J00---170,000 13.5 22042: " 22043: 21,600 + .2'1 22044: 170,000-180,000 H 22045: " 22046: 23,800 + 27.5 "" 22047: 180,000-190,000 14.75" 26,550 + 29 , 22048: 44 1917.- V. M.- Esitys N:o 17. 22049: 22050: Tulonlisäyksen Vero tulonli- Veron Alarajan yli 22051: luokka, säyksestä vakio erä, menevästä 22052: Smk. alarajankoh- 22053: dalla. Smk. osasta. 22054: 190,000-200,000 15.50 " 29,450 + 30.6 " 22055: 200,000-210,000 16.25 " 32,500 + 32 " 22056: 210,000-220,000 17 35,700 + 39 " 22057: 220,000-230,000 18 " 39,600 + 41 " 22058: 230,000-240,000 19 ,," 43,700 + 43 " 22059: 240,000-250,000 . 20 22060: " 22061: 48,000 + 45 " 22062: 250,000-260,000 21 22063: " 22064: 52,500 + 47 ,, 22065: 260,000-270,000 22 22066: " 22067: 57,200 + 49 " 22068: 270,000-280,000 23 22069: " 22070: 62,100 + 51 " 22071: 280,000-300,000 24 67,200 + 39 " 22072: ", koko tulonlisäyksestä. 22073: 300,000- 25 22074: 9 §. 22075: Jos perusvero ja lisävero edellä mai~ittujen perusteiden 22076: mukaan laskettuina yhteensä ovat enemmän kuin kaksikym- 22077: mentäviisi prosenttia siitä tulomäärästä, josta perusveroa 22078: maksetaan, on verovelvollinen vapaa sen veromäärän suorit- 22079: tamisesta, joka nousee yli sanotun prosenttimäärän. 22080: Jos se, joka on velvollinen suorittamaan swurten tulojen 22081: perusveroa, esittää pätevän selvityksen, että hänelle tämän 22082: lain nojalla asetettava lisävero on hänen muuttwneen talou- 22083: del'biS!en laJslem!a~ johdo!Sta kohtuuton, vapaultettakoon lisä- 22084: verosta. 22085: OmaisuudeiSta, Joka ennen tämän lain VJoimaan astumista 22086: on luovuteftu konkurssiin, suoritetaan suurten tulojen veroa 22087: ai<n~as•taan, jos omaisuutta on jälellä, sittenkun :konkurssissa 22088: valvotut saata.vat on maksettu. Sama määräys koskekoon 22089: myöskin kuolinpesää ja osak·eyhtiötä, joiden omaisuus pe- 22090: sän selvityksen tai yhtiön hajoituksen takia on jaettu osak- 22091: kaiden kesken ennen tämän lain voimaan astumista. 22092: 4 kappale, ·kuten 3 kappale Valiokuuman mietinnössä. 22093: 10 §. 22094: Täm'än lain mukaan verovelvollisen tulee 30 päivän ku- 22095: luessa lain julkaisemisen jälkeen antaa maistraatille ta] kun- 22096: nallislautakunnalle sillä paikkakunnalla, jossa hänellä on 22097: Vastalause 1. 46 22098: 22099: kotinsa ja asuinpaikkansa. tai jossa asianomaisen yrityksen 22100: hallitus sijaits·ee, kirjallinen ilmoitus, josta näkyy,, mihin 22101: määrään hänen tulonsa on yhdessä tai useammassa. kunnassa 22102: 1 22103: 22104: 22105: 22106: taksoitettu nousseen vuonna 19r1'6t sekä mihin määiriin ne on 22107: ta'ksoitettu nousseen vnosil).a 1913, 19114 ja 1915. 22108: Samalla hän myös, jos tahtoo taksoitetuista tuloista. 3· tai 22109: 5 §:n mukaan vähentää niissä mainittuja eriä (poist.), esittä- 22110: köön sen selvityksen, johon hän vaatimuksensa perustaa. 22111: B §. 22112: Maistraattie:n ja kunnallislautakuntain on senaatin mää- 22113: rättävänä aikana lähetettävä lääninkonttoriin luettelo niistä 22114: verovelvollisista, joid·en tulot vuodelta 1916 on taksoit.ettu vä~ 22115: hintään '20,000 markkaan, sekä sama1lru ilmoitettava., onko 22116: aoku heistä tiettävästi taksoitettu toisessakin kunna~a. Tä- 22117: hän luetteloon on myös merkittävä verovelvollisilla vuosina 22118: 1913, 1914 ja 1915 olleiden kunnallisvel'onalaisten tulojen 22119: määrä. 22120: Niinikään toimittakoot maistraatit ja kunnallislautrukun- 22121: nat lääninkonttoriin verovelvolliste:n· 10 §:n mukaan antamat 22122: ilmoitukset sekä lausuntonsa niistä vaatimuksista, joista mai- 22123: nitaan saman pykälän 2 momentissa. 22124: 12l-17 §. 22125: Kuten Valiokunnan mietinnössä. 22126: Helsing~ssä 'heinäkuun 27 päi'Vänä 1917. 22127: 22128: J. E. Antila. Juhani Arajä.rvi. 22129: Onni Hallsten. William Isaksson. 22130: Artturi H. Virkkunen. 22131: 22132: 22133: Ed·ellä olevaan vasta.la'Useeseen yhdymme, mikäli se kos- 22134: kee metsätulojen osittaista vapauttamista verotuksesta (3 §), 22135: lisäveron suorittamisessa noudatettavaa asteikkoa (8 §) sekä 22136: perus- ja lisäveron korkeimman määrän säätämistä 25 prosen- 22137: tiksi tuloista (9 §). 22138: Helsingissä :heinäkuun 27 päivänä 1917. 22139: A. Frä.nti. Onni Talas. 22140: 46 1917. - v. }J. ----"Esitys N:o 17. 22141: 22142: 22143: 22144: 22145: II. 22146: 22147: Kun Valtiovarainvaliokunna.ssa en ole saanut kannatusta 22148: ehdotukselleni, että henkivakuutusyhtiöt olisi vapautettava 22149: tämän lakiehdotuksen alaisesta verosta, esitän täten eriävän 22150: mielipiteeni. 22151: Henkivakuutusyhtiöt meillä eivät ole varsinaisia tuotto- 22152: laitoksia, vaan jäsentensä vanhuuden ja kuolemantapauk- 22153: sissa heidän jäljelle jääneiden turvattomain perheittensä ta- 22154: loudelliseksi tueksi perustettuja yhtymiä. Sanotunlaisten 22155: yhtiöiden tulot eivät myöskään ole liikevoittoja, vaan yhty- 22156: mäin yksityisten jäsenten säästöjä, joita, yhteisesti hoidetaan 22157: tuottaen heille sen edun, minkä suurten summain hpito 22158: piklmeriin verraten voi tarjota. Henkivakuutusliikkeiden 22159: kannattavaisuus muun muassa on riippuva osakasten kes- 22160: kuudessa yleisestä kuolevaisuudesta, mikä näinä sota-aikoina 22161: maassammekin näyttää olleen melkoisen suuri. Sodan 22162: vuoksi on meillä Y'leensä korkokanta tuntuvasti alentunut, 22163: joten henkivakuutusyhtiöiden korkotulot ovat vähentyneet. 22164: Tämän lisäksi elin- ynnä muiden kulutustarpeiden tavatoin 22165: kallistmp.inen ja rahan arvon aleneminen maassamme ovat 22166: pakottaneet henkivakuutusyhtiöt korottamaan hankinta- ja 22167: hoitokustannuksiaan, mutta ne eivät ole voineet lainkaan 22168: korottaa sääntömääiräisiä vakuutusmaksujaan. Mainitut sei- 22169: kat asettavat kyseenalaiset laitokset epäedullise:rnpaan 22170: asemaan kaikkiin muihin liikelaitoksiin - osuuskuntiinkin 22171: nähden, joille valiokunta on kumminkin veron huojennusta 22172: suonut. !_, 1 22173: Henkivakuutusyhtiöihin on enimmäkseen liittynyt vähä- 22174: varaista työkansaa tarkoituksella kasvattaa its·elleen vähit- 22175: täismaksuilla pieniä pääomia vanhuuden varalle sekä tur- 22176: V a.stalause · ]J. 47 22177: 22178: vatakseen kuolemanta-pauksessa jäljelle jääneitä perheitään. 22179: Nä,in onkin vuosittain ehkäisty monia satoja 11erhekuntia 22180: joutumasta vaivaishoidolle maassamme, joten mainitut yh- 22181: tymät ovat toimineet tärkeinä yhteiskunn111llisina laitoksina, 22182: joi~ ei senkään vuoksi pitäisi rasittaa suurten tulojen ve- 22183: roHa, minkä alaiseksi valiokunta tässä lakiehdotuksessa on 22184: ne ilma:n perusteltuja syitä jättänyt. 22185: Valiokunnassa on tosin väitetty, ettfj. h~nkivakuutusyh 22186: tiöt omistavat tuottavia kiinto-omaisuuksia, taloja ja jakavat 22187: voittoa jäseni!l,leen. Mutta taloihin. on iiloitettu yhtiöiden 22188: talletettavaksi uskottuja varoja tuottaakseen pysyvämpää 22189: korkoa säästöille, mikä on jo tul{)na huomioon otettu 22190: laskiessa vakuutusmaksujen suuruutta. Niinkutsutut voitto- 22191: osingot, joita henkivakuutusyhtiöt josrkus jakavat, eivät ole 22192: varsinaista voittoa, vaän liiaksi kannettuja vakuutusmaksuja, 22193: joita Il'alautetaan tällä nimellä takaisin vakuutetuille. Sano- 22194: tut erärt näin ollen eivät ole yhtiöillä v·eorotettavata tuloa, vaan 22195: vakuutettujoen säästöjä. Jos henkivakuutusyhtiöissä on va- 22196: kuutettu rikkaita ja suurituloisia kansalaisia, voivaiJ heidän 22197: tulonsa siltäkin osalta tämän lain mukaan muussa yh- 22198: teydessä tulla veroitetuksi, joten siihenkään nähden ·ei ole 22199: tarpeellista saattaa henkivakuutusyhtiöitä verollisiksi tällä 22200: lakisäädöksellä. 22201: Henkivakuutusy~tiöiden verottaminen kohtaa välillisesti 22202: satojatuhansia vähävaraisia kansalaisia ja perhekuntia maas- 22203: samme. Semmoista verotusjärjestelmää ei voida nykyaikana 22204: pitää edullisena yhteiskunnalliselle kehitykselle, vaikkapa 22205: vero olisi vähäinenkin, kuten valiokunnassa on väitetty. 22206: Edellämainituilla peruste~lla pyydän kunnioittaen eh- 22207: dottaa, 22208: 22209: että Eduskunta hyväksyisi mietinnössä olffv'an 22210: lakiehdotuksen -.. suurten tulojen S!UOStwnCave- 22211: rosta - 9 §:n 3 mlomentin näin kuuluvaksi: 22212: 48 1917.- V. M. -Esitys N:o 17._ 22213: 22214: 9 §:n 3 mom. (5 §:n 4 mom.). 22215: Valtio, kunta, ,seurakunta, armeliaisuuslaitokset ja henki- 22216: vakuutusyhtiöt sekä ki,rjallisuuden, tieteen, tair!Jeen, maata- 22217: louden tahi muun yleishyödyllisen tarkoituksen edistämistä 22218: varten perustetut seurat, yhdistykset ja säätiöt ovat tässä 22219: laissa säädetyistä ver~ista vapaat. 22220: 22221: Helsingissä heinäkuun 27 päivänä 191'7. 22222: 22223: S. Häkkinen. 22224: Vastalause III. 49 22225: 22226: 22227: 22228: 22229: III. 22230: 22231: Eduskunnan istunnossa viime kesäkuun 29 p :nä, ennen- 22232: kuin nyt kyseessäoleva veroesitys lähetettiin valmistelta- 22233: vaksi Valtiovarainvaliokuntaan, jonka jäsen silloin en vielä 22234: ollut, te~n esitystä vastaan erinäisiä periaatteellisia huomau- 22235: tuksia, jotka mielestäni oikeuttiva.t, muun muassa, sen johto- 22236: päätöksen, että hallituksen hallinnollista tietä, elokuun 18 22237: p:nä 1916 julkaisemalle asetuksella sodanaikana saadun tl1.;. 22238: lonlisäyksen verosta olisi suurin piirtein katsottuna annet- 22239: tava sisällyksensä '[mOlesta etusija ennen ·esitystä. K10·ska 22240: V aitiokunnan vähemmisW on, sillä taV'Oin kuin ensimmäi.s!*!tä 22241: vastalau,seesta. käy ilmi, pää;asiallisesti tunnustanut oikeaksi 22242: ne näkökohdat, jotka mainitussa tilaisuudessa toin esiin, ja 22243: mainittuun vastalauseeseeillsa liitt~ässä lakiehdotuksessa 22244: myös ottanut huomioon o~n si1lto'in tek~istäni yk,sityi::&.oh- 22245: taisista muistutuksista, olen katwruut, että minun tulee ipää- 22246: a.sirussa tyytyä sauottuun vas>talauseeseen, jonka vuoksi olen 22247: kirjo:i:ttanut nimeni sen R~lle, vaikkakarun vastalausujarboverini 22248: e~vät ole voineet, siihen katsoen, .että valtiolaitos tällä het- 22249: kellä sangen kipeästi tarvitsee melkoisia lisätul,oj8!, ja että 22250: tätä nykyä on vR~ik!ea. etsimöJlä tä;hän asti koettamattomia 22251: verolähteitä tyydy·ttää viitattuja tarpeita, .edes läihlimainkaan 22252: koko laajuudessa!lln panna väilttämättömäiksi ehdoksi kai:kkea 22253: sita, mitä minulla oli huomautettava·a esitystä ylläsR~nolJUssa 22254: tilaisuudessa· Eduskun1'lla.ssa käsiteltäessä. 22255: ,A,lempana mainitussa suhteessa olen kuitenkin ka;tsonut 22256: olevani pakotettu esittämään .eJhdotuksen, joka menee,pitem- 22257: mälle kuin ensimmäisen vastalauseen sisällys. Kun esi- 22258: tys tarkoittaa kohdistaa lisäve~on. suuriin tuloihin, jotka 22259: johtuvat va;Hitsevis·ta sota!lrondunktuureista, tulee ehdo- 22260: 4 22261: 50 1917.- V. M.- Esitys N:o 17. 22262: 22263: tettu verolaki mieLestäni ehdottomasti laatia n~in, että ne 22264: henkilöt ja yritykset, joiden lisääntyneet tul0ot tOodis- 22265: tettavasti eivät ole aiheutuneet sodan synnyttämiStä kon- 22266: jun:ktuurioloista tahi eivät muuten riipu s·ellaisista seikoista, 22267: että voittoa kohtuudella saattaa katsoa tulleen sotakonjunk- 22268: tuurien johdosta, on vapautettava maksamasta lisäveroa tä- 22269: mänl-aatuisista tuloista. Viimeksimainittu, s. o. että yleensä 22270: sotakonjunktuurien johdosta aiheutunutta voittoa ei saata 22271: katsoa olevan kysymyksessä, koskee ajatukseni muk~n, 22272: muun muassa, sitä tapausta, että se omaisuus, josta tulot 22273: ovat aiheutuneet, on hankittu sinä aikana, jolta vero on mak~ 22274: settava, niin korkeasta hinnasta, että s·en suuruus ilmeisesti 22275: riippuu vallitsev·asta sotatilasta. Ellei tällaiseen asianhaa- 22276: raan kiinnitetä huomiota, tulee lisävero kohtuuttomasti koh- 22277: taamaan monia erittäin tuntuvan~ tavalla, varsinkin kun ne, 22278: jotka ehdotuksen mukaan joutuisivat lain määräysten alai- 22279: siksi, eiväJt ole edeltäpäin voineet ·lasikea ny·t kysymyksessä- 22280: olevan, luonteeltaan takantuvan lain vaikutuksia. Se s~ 22281: nös, joka siis minun käsitykseni mukaan on mainitussa suh- 22282: teessa tarpeen, voitaneen sopivimmin ottaa uudeksi momen- 22283: tiksi 5 § :ään, sellaisena kuin tämä lainpaikka ehdotuksen mu- 22284: kaan kuuluu ensimmäiSessä vastalauseessa, mi1kä taas aiheut- 22285: tanee täydentävän lisäyksen 10 § :n 2 momenttii:q. 22286: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, on minulla niiumuo- 22287: doin kunnia ehdottaa: 22288: että lakiehdotuksen 5 § :ään, sellaisena kuin 22289: se kuuluu 1 vastal(J//J)$eessa, uutena momenttina 22290: lisättäisiin seruraava määräys: 22291: 22292: Jos vuoden 1916 kuluessa saatu tulonlisäy.s johtuu asian- 22293: . haaroista, jo~ka todistettavasti eivät ole yhteydessä sodan- 22294: aikana vallitsevain koniunktuuriolojen kanssa tahi ovat muu- 22295: ten sellaisia, ettei voittoa sotakonjunktwurien johdosta koh- 22296: tuudella saata katsoa olevan olemassa, olkoon kuitenkin se, 22297: jonka tulee suorittaa suurten tulojen veroa, vapaa edelli- 22298: sessä momentissa säädetystä mainitun laatuista tuloa tar- 22299: koittavasta lisäverosta. 22300: Vastalause ID. 22301: 22302: että 10 §:n 2 momentti tulisi kuulumaan seu- 22303: raavasti: 22304: 22305: !i;amalla hän myös, jos tahtoo taksoitetuista tuloista 3 22306: § :n tahi 5 § :n 1 momentin mukaan vähentää näissä lainpai- 22307: koissa mainittuda eriä tahi saada veron vähennystä 4 § :n ~ 22308: momentin tahi 5 §:n 2 momentin perusteella, esittäköön sen 22309: selvityksen, johon hän vaatimuksensa perustaa. 22310: 22311: Helsingissä 27 p:nä. heinäkuuta 1917. 22312: 22313: - 22314: Wllliam Isaksson. 22315: 62 1917.- V. M.- :&ibs N:o 17. 22316: 22317: 22318: 22319: 22320: IV. 22321: 22322: Samalla kun yhdyn I:-een vastalauseeseen mikäli koskee 22323: metsänmyynnistä saadun tulon verottamista, 22324: uutisviljelyksiin ja viljelysten parannustöihin pantujen 22325: kustannusten lyhentämistä, sekä 22326: vapauttamista lisäveron suorittamisvelvollisuudesta 22327: /muuttuneen taloudellisen aseman johdosta, 22328: olen valiokunnan enemmistöstä eriävällä k,annalla myös- 22329: kin eräissä muissa kohdissa. 22330: Lakiehdotuksen 3 § :n toisen kappaleen 4 :ssä kohdassa 22331: ·säädetään että jos verovelvollinen on osakeyhtiö, on se oikeu- 22332: tettu verotettavasta tulosta vähentämään 5 % vuoden 1916 22333: alussa maksettuna olleesta osakepääomasta. Tämä vähentä- 22334: misoikeus on mielestäni aiheeton. Osakeyhtiöt, niin tärkeän 22335: sijan kun niille eräänä talouselämän toimintamuotona aina- 22336: kin toistaiseksi lie syytä antaakin, ovat luonteeltaan sellai- 22337: sia ettei mielestän-i ole syytä veroa säädettäessä niiden vero- 22338: velvollisuutta lieventää. Tällä kertaa on sitäpaitsi otettava 22339: huomioon että varsinkin osakeyhtiöitten tiedetään suurten 22340: vuosivoittojensa näkyväisyyttä lyhentäneen suurilla pois- 22341: toilla. Kun osakeyhtiöt sen lisäksi, viime vuonna tapahtu- 22342: neessa suurtentulojen verotuksessa ovat päässeet puolella 22343: verolla, niin. on mielestäni nyt tehtyyn lyhentämiseen olluf 22344: sitä vähemmin syytä. 22345: · Suurin epäkohta lakiehdotuksessa on mielestäni kuiten- 22346: kin siinä että progressiivisuusperiaate ei ole tullut johdon- 22347: mukaisesti noudatetuksi. Tämän pidän sitä ikävämpänä kun 22348: se tapahtuu kaikkein suurimpia tuJoja suosimalla. V ero- 22349: asteikko loppuu niin hyvin suuriin tuloihin kuin tulojen li- 22350: sääntymiseen nähden jo 300,000 markan ,tulojen kdhdalla, 22351: Vastalau6e IV. 22352: 22353: vaikka varsinaiset suuret tulot ja varsinkin tyypillisimmät, 22354: talouselämään sitäpaitsi epäterveiminästi vaikuttavllit sota- 22355: konjunktuurivöitot ovat löydettävissä vasta miljoonatulojen 22356: j<mkosia. En jaksa käsittää mitenkä juuri v,aliokunnan so- 22357: sialistinen enemmistö on asettunut tällaiselle suurkapita- 22358: lismia suosivalle kannalle, vaikka sitä valiokunnassa kyllä 22359: perustellen vastustettiin. On kyllä ymmärrettävää ettei 22360: progressiivisuutta voi jatkaa rajattomiin, mutta ei ole mie- 22361: lestäni kohtuullista että se supistetaan ainoastaan varsinais- 22362: ten suurten tuloj·en alimmille asteille. 22363: Kun en ajan lyhyyden vuoksi ole tilaisuudessa mielipi- 22364: dettäni tässä laajemmin perustelemaan enkä suurempia muu- 22365: tosehdotuksia tekemään, mm tällä kertaa ainoastaan 22366: ehdotan, 22367: että Eduskunta lakiin suurten tulojen verosta 22368: hyväksyisi 3 §:n näin kuuluvana: 22369: 22370: 3 §. 22371: Edellisessä pykälä8sä mainitun veron perusteena ovat ne 22372: verovelvollisella v®nna 1916 olleet tulot, joista hänelle kun- 22373: nallistaksoituksessa on pantu veroäyrejä. 22374: Näiden tulojen määrästä on v'erovelvollinen kuitenkin oi- 22375: keutettu vähentämään alempana mainitut erät, jos hän niistä 22376: esittää pätevän selvityksen, nimittäin: 22377: 1) sen summan, josta verovelvolliselle on pantu veroäy- 22378: rejä hänen liikkeensä laatuun ja laajuuteen nähden yli tulojen 22379: oikean määrän; 22380: 2) omaisuuden lisääntymisen verov~lvolliselle langen- 22381: neen perinnön johdosta, jos perinnöstä on kunnallisveroa mak- 22382: settava,· 22383: 3) kiinteään omaisuuteen kiinnitetyistä veloista suorite- 22384: tut korkomaksut; 22385: 4) puolet verovelvolliselle metsänmyynnistä pantujen 22386: tulojen määrästä; 22387: 5) jos verovelvollinen on osuuskunta, sen määrän, joka 22388: vastaa 5 prosentin korkoa ennen 1916 vuoden alkua osuus- 22389: kuntaan suoritetuista OS<Uusmaksuista, sekä 22390: 64 1917.- V. M.- Esitys N:o 17. 22391: 22392: 6) puolet 1 päivästä towkok,wuta 1916 tämän lain voimaan 22393: astumispäivään saakka uudisviljelyksiin, viljelysten paran- 22394: nustöihin, uudisrakemtuksiin, koneiden hank~imiseen ja mui- 22395: hin sellaisen yrityksen laajentamiskustannuksiin käytetyistä 22396: varoista; 22397: ~ekä 22398: että Eduskunnan Suurivaliokunta ottaisi har- 22399: kittavakseen eikö veroasteikkoa, ainakin mikäli 22400: ·koskee veroa tulon lisävksestä, olisi l,aajennettava 22401: ulottuvaksi myöskin miljoonatuloihin ja kor- 22402: keinta 'yhteenlaskettua veroprosenttia korotet- 22403: tava 35 prosentiksi verotettavan koklonais- 22404: tuloista. 22405: 22406: Helsinki heinäk. 27 p. 1917. 22407: 22408: Mikko LuoJlajärvi. 22409: • 22410: TAULULIITTEITÄ. 22411: Selityksiä tauluihin. 22412: Valiokunta on liittänyt mietintöön taulun N :o 1, joka 22413: osottaa vuonna 19116 kannetun väliaikaisen suurten tulo- 22414: jen veron tuoton lääni'ttäin eri tuloluokkien mukaan. 22415: Koska myös on tärkeätä tietää, millaisiin tuloksiin esityk- 22416: sessä ehdotettu, Valiokunnan mietinnössään esittämä sekä 22417: vastalauseessa I puolllfttu•v.erotus ;käytännössä tulisivat joh- 22418: tamaan, on Valiokunta Helsingin kaupungin taksoitusluette- 22419: loj.en .nojalla laatinut tilasioHisen selvity•ksen kaikista Hel- 22420: singin kaupungissa vuoden 1916 tuloista verotetuista sekä 22421: heidän vastaavista tuloistaan vuosina 1913, 191!4 ja ·1915. 22422: TaulustaN :o 2 selviää Helsingissä verotettujen luku tuloluo- 22423: kittain sekä heidän tulomääränsä mainittuina. vuosina. Tau- 22424: lusta N:o 3 näkyy sodanajan aiheuttama tulonlisäys 20,000 22425: markan ja sitä suuremmista tuloista vuonna 1916 verotetuiila, 22426: ryhmitettynä verotetun kokona.istulon ja tulonlisäyksen suu- 22427: ruuden mukaan, jolloin mainittu tulonlisäys on laskettu, ku- 22428: ten esityksessä ja vas'twlauseessa I on ehd'CYtettu, vä:hentämällä 22429: viimeksimainitun vuoden tuloista verotetun keskimääräinen 22430: vuositulo vuosina 1913-19115. Sitä vastoin on taulussa N:o 22431: 4 esitetty vastaavat tulonlisäyksen suuruutta osottavat luvut 22432: vähentämällä Valiokunnan ehdotuksen mukaisesti 1916 vuo- 22433: den tuloista verotetun keskimääräinen vuositulo vuosina 1913 22434: ja 1914. TauluN :o 5 osottaa perus·veron ja lisäveron tuoton 22435: laskettuna esityksessä ehdotetulla; tavalla sekä taulu N:o 6 22436: vastaavan tuoton V aliakunnan laatiman lakiehdotuksen mää- 22437: räysten mukaan laskettuna. Sodanaikaisesta tulonlisäyksestä 22438: ma'ksettavan veron tuotto Valiokunna:n ehdottaman asteikon 22439: mukaan ja las•kemalla tulonli&äys Valiokunnan eihdottamalla 22440: tavalla selviää taulusta N :o 7. 'l'aulusta N :o 8 näkyy lisä- 22441: 57 22442: 22443: veron tuotto Valiokunnan ehdottaman asteikon mukaan, jos 22444: tUJlonlisäys laskettaisiin vähentämällä vuoden 1916 tuloista 22445: verovelvollisen tulojen keskimäärä vuosina 1913~15. Tau- 22446: lusta N :o 9 taas käy ,esille lisäveron tuotto vastalauseessa I 22447: ·ehdotetulla ta;valla la.sk,ettunrn. T'ällöin on kuitenkin jätetty 22448: huomioon ottama-tta ne mätträykset 'esityk&en, Valiokunnan ja 22449: mainitun vastalauseen ehdotuksissa, joiden mukaan verovel- 22450: vollinen on vapaa sen veromäärän suorittamisesta, joka. nou- 22451: see yli määrätyn prosentin siitä tulosta, josta pemsveroa 22452: maksetaan. Taulussa N :o 10 on verrattu keskenään suurten 22453: tulojen perusveron veroasteikkoja esityksen ja Valiokunnan 22454: mi,eti•nnön mukaan. Taulussa N:o 11 on taas verrattu !kes- 22455: kenään esityksen, Val.iokmman miatinnön j'a vastalauseen I 22456: lisäveroa koskevia asteikkoja. TaulUiSsa N :o 12, on vihdoin 22457: otettu eräitä .&uurten tulojen veroa koSikevain eri ehdotusten 22458: sov~ltamista selvitteleviä esimerkkejä. 22459: Helsingistä esitettyihin Lukuihin nähden on kuitenkin 22460: huomattava, e'ttei Helsinkiä koskevia tilastollisia tietoja. l'aS- 22461: kettaessa ole ollut mahdollista' määrätä niiden kunnallis- 22462: takisoitulksessa asetettuj-en tulojen vähennysten s-uuruutta, 22463: joita IVerovehr,olliset olisivat esityksen ja Valiokun- 22464: nan laatiman lakiehdotuksen 3 § :n nojalla oikeutetut saa- 22465: maan. Myöskään ei ole voitb. ottaa huomioon sitä. lisäystä 22466: veron tuottoon, jonka ehkä aiheuttaa se, että osa H~lsingissä 22467: verotetuista suorittaa veroa jossain muussakin maan kun- 22468: nassa. Tästä syystä on veron tosiasialLinen tuotto Helsin- 22469: gissä vähempi kuin Valiokunnan toimittamat koelaskut Hel- 22470: • singistä osottavat. 22471: Taulu N:o 1. Väliaikaisen v. 1916 kannetun -suurten tu- 22472: 22473: Uudenmaan TurunjaPo- Hämeen Viipurin 22474: Tulo luokka, lääni. rin lääni. lääni. lääni. 22475: Smk. 22476: 9inJ: jfll<l 9'mf. jfll<! 9'mf. jfll<! 9'mf. lfll<l 22477: 22478: 40,001- 50,000 1 37,490 181 9,124 55 9,552 81 10,872 89 22479: 50,001- 60,000 82,504 26 20,154 23 22,538 27 35,406 - 22480: 60,001- 70,000 78,784- 51 21,479 31 29,768 20 28~73 29 22481: 70,001- 80,000 103,500 87 29,710 18 26,949 46 24,54-0 - 22482: 80,001- 90,000 87,192 03 18,884 78 14,790 04 20,873 67 22483: 90,001-100,000 78,679 16 64,514 - 32,379 56 54,505 97 22484: 100,001-110,000 72,260 39 10,238 - 5,405 97 17,122 ~ 22485: 22486: 22487: 22488: 22489: 110,001-120,000 114,810 17 22,063 60 19,480 - 25,714 02 22490: 120,001--130,000 74,064 21 40,461 77 44,870 S5 45,321 - 22491: 130,001-140,000 58,400 33 25,540 03 22,714 60 34,572 - 22492: 140,001-150,000 70,887 - 48,283 09 - - 35,410 - 22493: 150,001-160,000 57,434 62 32,717 55 6,812 - 10,600 - 22494: 160,001-170,000 107,022 77 37,770 05 13,450 - 11,852 45 22495: 170,001-180,000 38,007 94 26,842 59 9,046 04 8,049 72 22496: 180,001-190,000 43,261 30 58,394 87 33,914 27 18,283 89 22497: 190,001-200,000 71,764 50 72,593 81 38,877 60 54,239 21 22498: 200,001- 4,016,391 62 1,429,007 82 961,958 10 1,801,840 02 22499: Yhteensä Smk. 1 5,192,45518611,967,78012311,292,507j77j 2,237,476113 22500: 22501: 22502: • 22503: lojen veron tuotto, läänitiliin eri tuloluokkien mukaan. 22504: 22505: Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Yhteensä. 22506: lääni. lääni. lääni. lääni. 22507: 22508: filmi jf'Ul filmi !tuo! filmi jJ'll4 filmi !tuo! ~ !?'114 22509: 22510: 1,480 - 22511: -· 22512: 2,622 86 5,106 581 4,012 80 80,262 67 22513: 3,784 - 4,123 09 5,299 58 6,881 25 180,690 68 22514: - - 2,599 11 10,475 86 9,821 - 181,201 28 22515: 4,600 - 17,040 - 8,010 63 8,982 13 223,333 27 22516: 8,438 10 11,252 50 1,234 38 ll,t40 - 174,105 50 22517: 3,670 - - - 6,350 - 8,770 - 248,868 69 22518: 4,940 - 4,889 40 4,754 84 4,995 - 124,605 60 22519: 5,771 09 5,672 - 12,098 43 2,998 - 208,607 31 22520: - - 14,817 72 21,521 37 7,450 - 248,506 92 22521: - - - - 9,294 70 32,222 05 182,743 71 22522: - - -· - - 19,96() - - - 174,540 09 22523: - - - - - - 12,600 - 120,164 17 22524: - - -- - - - - - 170,095 27 22525: - - - - / 7,330 - 15,632 - 104,908 29 22526: - - - - 8,905 - 1 - - 162,759 33 22527: 7,316 95 - - 42\677 99 - - 287,470 06 22528: 55,187 92 316,835 24 677,601 45 258,495 01 9,517,317181 22529: - 95,1s8jooj 379,8511921 S40,62ols1j 384,2991241 12,390,1so!o2 22530: Taulu n:o 2. ·Helsingin kaupungissa ·kunllallisverotuksessa vuonna 22531: vuositulonsa, tuloluokittain, ynna he,dan 22532: 22533: Henkilöt. Yhtiöt, 22534: Tnlolnokka, 1 22535: V erotettuja. Vuositulot, Smk. V erotettuja. 22536: Smk. 1 22537: 22538: 22539: 22540: 22541: 1916.,1915.,1914~11913.! 1916. 22542: 1 22543: 1915. 22544: 1 22545: 1914 •• , 1913. . 1916.,1915.,1914.,1913. 22546: 22547: 22548: 22549: ~ 000- 30 000 .•.. 491 462 441 418 11756400 80468001 6636400 6250400 239 :!16 184 172 22550: 30001- 40000 .... 201 197 184 175 7190800 5 4720001 3929200 3 727200 125 107 101 951 22551: 40001- 50000 .... 93 91 86 82 4 230400 3004000 2184400 1951400 60 56 53 471 22552: 50001- 00000 .... 75 74 67 66 4 266800 2 572800 1958800 1938400 43 36 33 311 22553: 60001·- 70000 .... 41 41 41 401 2680800 1439200 1132800 1049600 23 22 191 18• 22554: 70 001- 80 OOo ..•. 22555: 80001- 90(00 .••. 22556: 90001-100000 ••.. 22557: :1 22558: 38 22559: 26 22560: 16 22561: 37 22562: 26 22563: 14 22564: 361 31224oo 22565: 25 2 227600 22566: 13 1562000 606800 22567: 1654800 1224000 22568: 955600 22569: 409600 22570: 788000 22571: 1106000 22572: 694800 22573: 327600 22574: 28 25 21 22575: 17 17 15 22576: 28 25 24 22 22577: :1 22578: 161 22579: 100 001-110 (ro .... 12 12 11 11 1264800 496400 326400 306400 13 10 10 10 22580: 110001-1~t:Xxl .... 231 23 22 20 2666800 1518000 1156800 1077 200 15 13 13 11 22581: 120 001-lliO öoo .... 17 15 15 2140 400 1185 600 613600 535200 3 3 3 3 22582: 130001-14000o •.•. 9 1:1 9 9 1210400 715200 422400 336800 8 7 7 7 22583: 140 001-150 000 •.•• 17 17 17 17 2481600 1201200 1053200 1142400 6 6 5 5 22584: 150001-16000o .••. 7 7 7 7 1109200 562800 267200 242000 8 7 7 6 22585: 160 001-170 000 •••• 5 5 5 5 818400 550000 380400 303200 2 2 2 1 22586: 170001-180000 •••. 6 5 5 4 1 0456oo 358000 248400 36.2800 3 3 3 3 22587: 180 001-190 000 .... 2 2 2 2 372000 269200 54000 34400 - - - - 22588: 190 001-200 000 ..•• 8 8 7 7 1596000 580800 262800 170000 10 10 10 8 22589: 200001-220000 .•.• 6 6 5 5 1274 400 500800 408400 364800 5 4 4 3 22590: 220 001-240 000 •... 5 5 5 5 1166000 636800 391600 334000 7 7 7 7 22591: 240001-260000 .••• 3 3 3 3 73&800 371200 217200 208800 2 1 1 1 22592: 260 001-280 000 •••. 3 3 3 3 812800 410400 241600 219200 5 5 5 5 22593: 280 001-300 000 •••• 2 2 2 2 676000 164400 96000 69600 3 3 2 2 22594: 300001- •....•.••• 27 26 24 23 17 512400 8919600 4 738400 4028800 65 63 61 57 22595: 22596: Yhteensä 1136 1094 1038 993 73 822800 42192 400 29141600 26 781000 718 648 690 549 22597: 22598: 22599: Siltä verotettnja : 22600: a) kaikkina vuosina. 993 993 993 993 66 290000 39 627 200 28532400 26 781000 549 649 649 549 22601: b) vain vv.1014-1916 45 45 45 - 2 656 400 1069 600 609200 - 41 41 41 - 22602: c) • vv.1915ja1916 56 66 - - 3269 600 1495600 - - 58 58 - - 22603: d) • v. 1916 •••••• 42 - - - 1606800 - - - 70 - - - 22604: Muist. Verotetut ovat vuosina 1913-15 luetut siihen tuloluokkaan, johon he 22605: 1918 20,000 markan tai sitä suuremmista tuloista verotetut ja heidän 22606: vastaavat tulonsa vuosina 1913-15. 22607: 22608: toiminimet y. m. Yhteensä. 22609: .. 22610: Vuositulot, Smk. V erotettuja. Vuositulot, Smk. 22611: 22612: 1916. 1915. 1914. 1913. 1916.,1915.11914.11913. 1916. 1915. 1914. 1913. 22613: 1 1 1 1 1 1 22614: 22615: 22616: 6926800 4262800 3476800 730 }178 22617: 3664400 625 500 17 683200 12 ~6001 22618: 10300800 9727200 22619: 4461600 3ås6800 2638400 326 304 22620: 2802000 285 270 11652400 8808800 6 731200 6365600 22621: 1 2701600 2104800 2 724800 ,153 147 22622: 2380000 139 129 6932000 6108800 4664400 4 676200 22623: 2432000 1623200 1052400 118 110 22624: 1224800 100 97 6698800 4096000 3183600 2990800 22625: 1620800 1065200 667200 22626: 696400 64 63 60 68 4201600 2 504400 1800000 1746000 22627: 2163200 1680800 1240000 22628: 1054000 69 63 68 57 5285600 3335600 2464000 2160oo0 22629: 1468800 1176000 856400 22630: 870000 43 43 41 39 3 686400 2131600 1644400 1564800 22631: 2724800 1714000 1292 800 22632: 1186000 44 41 38 35 4286800 2320800 1702400 1613600 22633: 1372000 657600 454000 22634: 448400 25 22 21 21 2636800 1154000 780400 764800 22635: 1763600 1222800 1045200 22636: 1246000 38 36 35 31 4430400 2740800 2202000 2 323200 22637: 370000 189600 202000 22638: 244000 20 19 18 -18 2510400 1375200 815600 779200 22639: 1086400 732400 480000 22640: 435200 17 16 16 16 2296800 1447 600 902400 772000 22641: 880400 461600 448000 22642: ~1200 23 23 22 22 3 362000 1662800 1501200 1583600 22643: 1270800 609200 432000 22644: 459600 15 14 14 13 2380000 1172 000 691)..200 701600 22645: 327 600 26000 70000 22646: 14000 7 7 7 6 1146000 576000 450400 317 200 22647: 518000 366000 252400 22648: 130000 9 8 8 7 1563600 724000 500800 492800 22649: - 22650: 1992400 22651: - 22652: 919600 396800 22653: - 22654: 330000 22655: - 2 22656: 18 22657: 2 22658: 18 22659: 2 22660: 17 22661: 2 372000 269200 22662: 15 3 588400 1500400 22663: 64000 22664: 659600 22665: 34400 22666: 500000 22667: 1022800 491600 246000 248400 11 10 9 8 2297 200 992400 054400 613200 22668: 1618400 762800 693200 1209 600 12 12 12 12 2 784 400 1389600 1084800 1543600 22669: 512400 40000 8000 16000 5 4 4 4 1251200 411200 225200 224800 22670: 1364000 1235600 666800 500800 8 8 8 8 2176800 1646000 908400 810000 22671: 877600 500800 364000 402400 5 5 4 4 1453600 665200 460000 47!000 22672: 60258400 34510800 20006000 18 317 200 92 89 85 80 77 770800 43430400 24 744 400 22 346000 22673: 22674: 98624400 59580000 39892000 38231 600 1864 1742 1628 1642 172 447200 101772 400 69033 600 65012 600 22675: 22676: 22677: 22678: 86346800 65321200 39196000 38231600 1642 1642 1642 1542 152636800 94948400 67 728400 65012600 22679: 3780000 2014400 696000 - 22680: 86 .86 86 - 22681: 6436400 3084000 -1305200 - 22682: 3438400 2244400 - - 22683: 114 114 - - 22684: 6708000 3 740000 - -- 22685: 5059200 - - - 22686: 112 - 22687: 1 - 22688: 6666000 - - - 22689: 1916 kuuluivat. 22690: j 22691: j 22692: j 22693: j 22694: j 22695: j 22696: j 22697: j 22698: j 22699: j 22700: j 22701: j 22702: j 22703: j 22704: j 22705: j 22706: j 22707: j 22708: j 22709: j 22710: j 22711: j 22712: j 22713: j 22714: j 22715: .. 22716: -Taulu n:o 5. Suurten tulojen' veron tuotto Helsingissa, esityksessa 22717: ehdotetun asteikon mukaan laskettuna. 22718: 22719: Sodan- 22720: Tuloluokka, Vero- Vuosi- aikainen Perus- Lisä- Yhteensä 22721: tet- tuloja, tulon- veroa, veroa, veroa, 22722: Smk. tuja. Smk. lisäys, Sml!;. Smk. Smk. 22723: Smk._ 22724: 22725: 22726: 20 000- 30 000 730 17 683200 962467 92496 7348 99844 22727: 30001- 40000 326 11652400 2408668 172 696 40068 212764 22728: 40001- 50000 153 6 932000 1684332 147 700 41828 189528 22729: 50001- 60000 118 6698800 2186200 189528 68634 258162 22730: 60 001- 70 000 64 4201600 2568801 140512 110376 250888 22731: 70001- 80000 69 5285 600 2485266 208948 132392 341340 22732: 80001- 90000 43 3686400 1729701 164076 107 457 271533 22733: 90001-100000 44 4286800 2447665 217 480 185181 402661 22734: 100001-110000 25 2636800 1674130 145048 138175 283223 22735: 110 001-120 000 88 4430400 1994334 269 448 177011 446459 22736: 120001-130000 20 2 510400 1506 667 163182 139162 302344 22737: 130 001-140 000 17 2296800 1186802 161752 117296 279048 22738: 140 001-150 000 28 8362000 1802668 256 300 183,~03 439803 22739: 150001-160000 15 2380000 1356067 196 200 178338 369538 22740: 160001--170000 7 1146000 748465 97 520 82 948 180468 22741: 170001-180000 9 1563600 945199 141048 127 817 268865 22742: 180001-190000 2 372000 252800 35880 35272 71152 22743: 190001-200000 18 3588400 2578001 356 600 369 823 726423 22744: 200 001-220 000 11 2297200 1511833 248598 219178 467 776 22745: 220001-240000 12 2784400 1467 332 333212 198997 532209 22746: 240 001-260 000 5 1251200 1071333 160544 149251 309795 22747: 260001-280000 8 2'176800 1055333 301168 152618 453 786 22748: 280 001-300 000 5 1453600 914533 212704 105919 318623 22749: 300001- •••••.• 92 77 770800 46676155 11665620 6630186 18 295 806 22750: Yhteensä 1 1 8541172 4472001 83164 752116 078 2601 9 693 7781 25 772 038 22751: 22752: Muiat. Veron määrää laskettaessa on otettu huomioon esityksen 5 §:ssa 22753: olevat säännökset peruaveron ja lisäveron yhteenlasketusta korkeimmasta mää- 22754: rästa. Tulonlisäys on laskettu esityksestä jonkunverran poikeavalla tavalla. 22755: Taulu n:o 6. Suurten tulojen veron tuotto Helsingissä mietinnön 22756: a.steikkojen mukaan laskettuna. 22757: ~ .... oo .., ~.,>'! 22758: ... 22759: ;., 22760: ·s.= 22761: 0,~. 22762: 1:). 22763: 22764: 22765: s.u·t:: 22766: ~.,= 22767: 1-3 22768: = '1l 22769: oo""' r. ..... 22770: <~"' 22771: 22772: Tuloluokka, Smk9 22773: ll~i 22774: "'"' 22775: .... 1'1ct- 22776: fP?~t 22777: oog 22778: p[ 22779: .::. 22780: ~ 22781: ~:~ 22782: ....1'1t.c:l 22783: ~9~ 22784: rnö 22785: ö-E: 22786: -~ 22787: 2i 22788: ~! 22789: .... 22790: 0 22791: _<)> 22792: j "'"' 22793: til:rr. 22794: 8< 22795: . 8 22796: l" 22797: 11"0 22798: - 22799: 22800: ~ 22801: !"'' 22802: 01 22803: 22804: 22805: .. 22806: 22807: 22808: 20 000- 30 000 730111 683 200 322 5314900 268528 417 895 686 423 22809: 30 001- 40 000 326 11652400 197 4445 900 270496 380035 650531 22810: 40 001- 50 000 153 6 932 000 99 2 748300 193600 252747 446 347 22811: 50 001- 60 000 118 6698 800 92 3 455 600 224928 354 760 579688 22812: 60 001- 70 000 64 420i 600 54 2'319200 159 7i2 252480 412192 22813: 70 OOi- 80 000 69 5 285600 56 2992400 229 648 354540 584188 22814: 80 001- 90 000 1 43 3 686 400 36 2134300 1769761 268153 445129 22815: 90 001-100 000 44 4286 800 39 2 646800 230680 365180 595860 22816: 100 OOI-110 000 25 2.636 800 24 1808800 152548 256478 409 026 22817: 110 001---120 000 38 4430400 29 2 435 400 280848 373934 654 782 22818: 120 001-130 000 20 2 5104001 18 1 1730200 170352 282 058 452 410 22819: 130 001-140 000 17 2 296800 16 1412 600 166852 228944 395 796 22820: 140 001-150 000 23 3362 000 21 1874 4001 ·"262800 311896 574 696 22821: 150 001-160 000 15 2 38UOOO 14 1671 oool 22822: 200800 319 712 520 512 22823: 160 001-170 000 7 1146 000 7 7342001 99 620! 130598 230218 22824: 1 170 001-180 000 9 15636001 9 1051800 1437481 206 392 3501401 22825: 180 001-190 000 2 372 000 2 327 800 36480 22826: 1 22827: 73848 1103281 22828: 190 001-200 000 181 35884001 17 2 891400 3756801 591854 967 534 22829: 200 001-220 000 2 297 2001 11 1623 200 251898 332474 584372 22830: 220 001-240 000 111 2 7844001 22831: 12 12 1738 800 337 534 333870 671404 22832: 240 001-260 000 5 i 2512001 5 1 015 800 163 056 200100 363156 22833: 260 001--2'80 000 8 2176 800 8 1317 600 306936 246298 553 234 22834: 280 001-300 000 5 14536001 5 972 800 214 560 168 282 382842 22835: 300001- 92 77 770800 87 54 753 000 11665620 10520430 22186.050 22836: • Yhteensä / 1854/172 447 200/ 1180j103 416 200j16 583 900/17 222 958/ 33 806 858 22837: 22838: 22839: 22840: Mmst. Veron määrää laskettaessa on otettu huomioon mietinnön 9 §:ssä olevat sään- 22841: nökset pernsveron ja lisäveron yhteenlasketusta korkeimmasta määrästä. 22842: 5 22843: Taulu n:o 7. Suurten tulojen lisäveron tuotto Helsingissä 22844: mietinnössä olevan asteikon mukaan. 11 , 22845: 22846: Tulonlisäys laskettu vähentämällä vuoden 1916 tuloista 22847: keskimääräinen tulo vuosina 1913 ja 19U. 22848: 22849: Tulonlisäyksen Vero- Tulonlisäys, Lisävero, 22850: luokka, Smk. tettuja. Smk. Smk. 22851: 10,000- 20,000 4J2 i,260,300 481,027 22852: 2o,oo1- 3o·,ooo 199 4,976,500 428,015 22853: 30,001- 40,000 103 3,596,500 343,945 22854: 40,001- 50,000 80 3,669,600 390,440 22855: 50,001- 60,000 57 3,117,200 358,924 22856: 60,001- 70,000 52 3,462,900 439,551 22857: 70,001- 80,000 33 2,489,600 338,016 22858: 80,001- 90,000 24 2,047,200 298,056 22859: 90,001-100,000 17 1,611,000 249,750 22860: 100,001-120,000 49 5,329,8ö0 904,344 22861: 120,001-140,000 15 1,946,800 370,~76 22862: H0,001-160,000 20 2,975,400 623,144 22863: 160,001-180,000 13 2,209,600 509,440 22864: 180,001-200,000 17 3,279,QOO 808,860 22865: 200,001-220,000 6 1,242,800 315,408 22866: 220,001-240,000 7 1,627,600 433,688, 22867: 2~0,001-2·60,000 8 1,965,000 536,400 22868: 260,001-280,000 5 1,365,000 391,300 22869: 280,001-300,000 3 885,600 263,664 22870: 300,001 60 49,358,800 14,807,640 22871: Yhteensä 1,180 103,416,200 23,292,588 22872: 22873: Huom.! Veron tuottoa laskettaessa ei ole otettu huo- 22874: mioon mietinnön 9 §:ssä olevaa ylintä rajaa. perusveron ja 22875: lisäv·eron yhteenlaskettua määrää varten. 22876: 'l'a)llu n:o 8. Suurten tulojen lisäveron tuotto Helsingissä 22877: mietinnössä olevan asteikon mukaan. 22878: 22879: Tulonlisäys laskettu vähentämällä vuoden 1916 tuloista 22880: keskimääräinen tulo vuosina 1913--15. 22881: 22882: Tulolisäyk- Vero- 'l'ulonlisäys, Lisävero, 22883: sen luokka, tettuja. Smk. Smk. 22884: Smk. 22885: 10,001- 20,000 384 5,712,968 437,367 22886: 20,001- 30,000 190 4,725,400 405,794 22887: 30,001- 40,~0 99 3,441,200 328,556 22888: 40,001- 50,000 79 3,600,468 382,070 22889: 50,001- 60,000 46 2,583,266 301,155 22890: 60,001- 70,000 48 3,124,901 392,131 22891: 70,000- 80,000 31 2,327,530 315,181 22892: 80,000- 90,000 27 2,2.94,068 33·3,236 22893: 90,001-100,000 33 3,151,535 496,884 22894: 100,001-120,000 35 3,740,198 627,255 22895: 120,001-140,000 15 1,951,199 372,384 22896: 140,001-160,000 17 2,555,599 539,216 22897: 160,001-180,000 12 2,045,733 472,69.3 22898: 180,001-200,000 17 3,252,401 799,816 22899: 200,001--'--2'20,000 6 1,275,866 327,312 22900: 220,001-2 40,000 22901: 1 7 1,610,667 427,253 22902: 240,001-260,000 6 1,509,333 416,533 22903: 260,001-280,000 1 2180,000 81,200 22904: 280,001-300,000 5 1,471,333 437,387 22905: 300,001- 53 41,690,822 12,501,247 22906: ------------~------------------------ 22907: Yhteensä 1,111 92,344,487 20,394,670 22908: 22909: Huom.! Veron tuottoa laskettaessa ei ole ,otettu huo- 22910: mioon mietinnön 9 § :ssä olevaa ylintä rajaa perusveron .Ja 22911: lisäveron yhteenlaskettua määrää varten. 22912: Taulu n:o 9. Suurten tulojen lisäveron tuotto Helsingissä 22913: vastalauseessa 1 olevan asteikon mukaan. 22914: 22915: Tnlonlisäys laske.ttu vähentämällä v•1uxkn 1916 tuBol'.sfJa 22916: ke.skimääriiirwn tulo voosit14 1019-1915. 22917: 22918: 'l'ulonlisäyksen Verotettuja; Tulonlisäys, Lisävero, 22919: luokka, Smk. Smk. Sm~. 22920: 22921: 10,000- 20,000 384 !i,712,9fJ8 361,508 22922: 20,001- 30,000 1.90 4,725,400 321,032 22923: 30,001- 40,000 99 3,441,200 250,308 22924: 40,00L- 50,000 79 3,600,468 281,047 22925: .'j(),()(J1-- 60,000 46 2,583,266 215,159 22926: 60,001- 70,000 48 .1,124,901 274,188 22927: 70,001- 80,000 .11 2,327,530 215,779 22928: 80,001-- 90,000 27 2,294,068 223,970 22929: 90,001-100,000 .13 3,151,535 324,230 22930: 100,001--110,000 27 2,823,398 303,244 22931: 110,001--120,000 8 916,800 103,056 22932: 120,001-130,000 7 870,600 102,108 22933: 130,001-NO,OOO 8 1,080,599 132,514- 22934: H0,001-1t)0,000 .9 1,818,4-67 169,193 22935: 150,001-160,000 8 1,287,132 168,798 22936: 160,001-170,000 (J 993,600 136,992 22937: ]70,()(}1-180,000 6 1 ,052,1.18 1.')1,637 22938: 180,001-190,000 6 1,104,400 166,376 22939: 1.90,001-200,000 11 2,148,001 341,640 22940: 200,001-220,000 6 1,275,866 22I,9.12 22941: 220,001-240,000 7 1,610,667 .106,880 22942: 240,001-260,000 6 1,509,3.1.1 319,8.93 22943: 260,001-280,000 1 280,000 67,200 22944: 280,001-300,000 !) iA71,.'J33 363,820 22945: 800,001- 53 41,690,822 10.422,706 22946: Yhteensä 1,111 92,344,487 15,940,210 22947: 22948: lluom.! V eron tuottoa. laskettaessa ei ole otettu huo- 22949: mioon vastalauseen I 9 § :ssä olevaa ylintä raJaa p~rus- 22950: yeron ja lisäveron yhteenlaskettua määrää varten. 22951: Taulu n:o 10. Suurten tulojen perusver(}n veroasteikkojen vertaus . 22952: 22953: 22954: V!lr.Qtet, 22955: tava tulo, 22956: ~ 22957: ·-·-·1 22958: ruus, 9il~. 22959: 22960: s~l!!l 22961: "'s-~ 22962: P<'pq:'< 22963: uo~g< s~t>:J 22964: e:. "'~i!'. 22965: IJ 22966: ~ := ~ :o· P<'~ .:r 22967: tuloista. 22968: v.., .... 22969: • 22970: p;' 22971: ~ IJ 22972: !~~. 22973: Ver.Qt,et- 22974: ~P< tava tulo, 22975: ~ 22976: Veron SU\1· 22977: ruus, :Anf.. 22978: 22979: s~l':l 22980: "'"' :-g~~ ~$"~ 22981: ~$.~ 22982: P<"~'< 22983: "'"' :"§~~ 22984: ~~-- 22985: Vem en °/, 22986: 22987: 22988: s~t;j 22989: tuloista. 22990: 22991: P<'P<i 22992: • 22993: 22994: 22995: ~ p;' 22996: eo; . =$"§ 22997: !l "'p;'p;' 22998: ~o; ~ ~s!~ top;':.-' g::o~~ ~~~ 22999: • =:-<l>~ ~ 9~~ 23000: :*'~ ;:1 • ';'', ? "'= . e.~ 23001: '' 23002: ~o"' 23003: !'t:!jg 0 23004: ~F=i 23005: ~·';' 23006: l;o'()m 23007: 23008: ""'"' 23009: • 23010: r ~ s--~ 23011: t; 1 23012: 7'9 23013: 1 23014: 1 23015: 20 000 1 ol 200 0,001 1.ruJ 155 ooo l12 500,12 oool 8.01; .8.26 23016: 21000 3ol 240 0.141 1.12 160000 13300113600 8.31 8.50 23017: 22000 60 280 0.271 l.t7 165 000 141501 14 450 8.58 8.76 23018: 1 23019: 2SOOO 90 320 0.39 1.39 170 000 15 ooo115 aooj 8.82 9.00 23020: 1 24000 120 360 0.561, 1.50 175000 15 9001 16 200 9.09 9.26 23021: 1 23022: 25000 150 400 0.601 1.60 180 000 16 800117 1001 9.113 9.50 23023: 30000 soo! 600 f.oo 2.00 185000 17 750118 050 9.59 9.76 23024: 36000 500 800 1.43 2.29 190000 ts 700/19 oooj 9.84 10.00 23025: 40000 7ool 1000 1.75 2.50 195 000 19 700120 000 10.10 10.26 23026: 45000 9501 1250 2.11 2.78 200000 20 100 21 ooo' 10.35 10.50 23027: 1 23028: 23029: 50000 1200 1500 2.401 3.00 205 000 21 775122 075 10.62 10.77 23030: 55000 lbOO 1800 2.731 3.27 210 000 22 850123150 10.88 11.02 23031: 60000 18001 2100 3.00 3.50 215 000 23925 24 225 11.131 11.27 23032: 65000 2150 2450 3.31 3.77 220 000 25 oool25 300 11.361 11.50 23033: 1- 70000 2 5ooj 2800 ~57 4.00 225 000 26 150126 475j 11.62 11.77 23034: 3.8~ 23035: 75000 1 29001 23036: 80000 3300 23037: 85000 3750/ 4050 23038: ::1 1 23039: 4.1 23040: 4.27 230 000 12'7 300 [ 27 6501 11.87 12.02 23041: 4.50 235 000 28 450 28 8251 12.11 12.26 23042: 4.Hj 4.76 240000 29600 30000 12.33 12.50 23043: 1 23044: 1 23045: 23046: 23047: 23048: 23049: 90000 4200j 4 500j 4.671 5.oo 245 000 30825 31275 12.58 12.76 23050: 95000 4 70o/ 5 ooo1 4.95[ 5.26 250000 32050 32550 12.8-2 13.02 23051: 100000 5 2001 55001 5.20·11 5.50 255000 33 2751 33 825\ 13.05 13.26 23052: 105000 5750[ 6 050 5.481 5.76 260 000 34 500135 100j 13.26 13.50 23053: 110 000 6300! 6600 5.731 6.00 265000 35 8001 36 475j 13.51 13.76 23054: 115000 690011 7 200, 6.00 6.26 270 000 37100,37 850 13.T4 14.02 23055: 120000 7 500f 7 8ool 6.25 6.50 275000 38400 39 225 13.96 14.26 23056: 125000 81501 84501 6.52 6.76 280000 39 700j40 600 14.18 14.50 23057: 130000 88001 91001 6.77 7.00 285000 41 025141 7001 14.40 14.63 23058: 135000 9 5001 9 8{)01 7.04 7.26 290 000 42 350 42 800: 14.60 14.76 23059: 140 000 10 200' 10 5001 7.28 7.50 295 000 43 6751 43 900 14.80 14.88 23060: 145 000 IlO 950111 250[ 7.55 7.76 soo 000 145 000 4~ 000 15.00 15.00 i 23061: 150 ooo , 11 700\ 12 oooj 7.80 8.00 23062: • 23063: Taulu n:o 11. Suurten tulojen lisäveron veroasteikkojen vertaus. 23064: Veron suuruus, Smk. Vero on% tulon- 1 23065: lisäyksestä. 23066: Verotettava . 23067: tulonlisäys, .,., 8fl:~ :>;"~<, 23068: 23069: M''"""'"l v~""••: 23070: S"'l:'l pro (!) ~ 23071: Smk. Esityksen ~ et-~-'• 23072: 23073: asteikon 23074: t 'k seen astel· ~!.~ ~§:g. r»l='=~ 23075: as e1 on kon mu- ..... :>;" '~ s ~ e. 23076: mukaan. .mukaan. kaan. 23077: IOO'~> 23078: ?~~ 23079: ~• ~5: 23080: 1:1" . ~ ~~ 23081: 1 23082: 1 23083: 10000 - 700 600 - 7.00 6.001 23084: 20000 0 1600 1300 O.oo 8.00 6.50 23085: 3(}000 600 2 700 2100 2.oo 9.00 7.00 23086: 40 000, 1400 4000 3000 3.50 10.oo 7.501 23087: 50 000 2 400 5500 4000 4.80 ll.oo 8.001 23088: 60000 3600 7 200 5100 6.00 12.00 8.501 23089: 70000 5000 9100 63()0 7.14 13.00 9.oo\ 23090: 80000 6600 11200 7600 8.25 14.00 9.50 23091: 90000 8400 1 13500 9 000 9.33 15.00 10.oo\ 23092: 100 000 10400 1 16000 10500 10.,0 16.00 10.501 23093: 110 000 12600 18800 12100 11.,5 17.091 11-oo\ 23094: 120 000 15000 21600 13800 12.50 18.00 11.501 23095: 130 000 1760~ 24800 15690 13.5' 19.08 12.00 23096: 140 000 20400 28000 17 500 14.57 - 20.00 12.50: 23097: 150000 23400 31600 19500 15.60 21.07 13.oo[ 23098: 160 000 26600 35200 21600 16.63 22.00 13.501 23099: 1 23100: 23101: 23102: 23103: 170 000 30000 39200 23 800 17.65 23.06 14.001 23104: 180 000 33600 43 200 26 550 18.67 24.00 14.75i 23105: - 23106: 190000 37400 46600 29450 19.68 24.53 15.sol 23107: 200000 41400 50000 32 500 20.70 25.00 16.251 23108: 210 000 45700 53600 35700 21.76 25.52 17.001 23109: 220000 50000 57 200 39600 22.73 26.00 18.00 23110: 230000 54600 61000 43700 23.a 26.52 19.00;1 23111: 240 000 59200 64800 48000 24.67 27.00 20.oo! 23112: ' 23113: 250 000 64100 68800 52 500 27.52 21.ooi 23114: 260000 23115: 270000 23116: 69000 23117: 74200 23118: 72800 23119: 77 000 23120: 57200 23121: 62100 23122: "·"1 23123: 26.5' 28.00 23124: 27.,8 28.52 23125: 22.oo1 23126: 23.001 23127: 280000 79400 81200 67 200 28.36 29.00 24.00 23128: 290000 84700 85600 71100 29.21 29.52[ 24.52 23129: 300000 90000 90000 75000 30.001 30.ool 25.00 23130: Taulu n:o 12. Suurten tulojen veroa koskevien eri ehdotusten soveltamista selvittelevia esimerkkejä. 23131: 23132: l'J / Ed 11 tett t 1 s1 Tulojen keski· Suurten tulojen Tulon lisäys Yhteensä molemmat 23133: Lisä vero. Verojen y liraja. 23134: ~· 1 ' e Y Y u o vuo na ---.-määrä. vero._-~ 23135: vuoteen 1916. -----~ -- --- - verot. - 23136: ~ 1 23137: Ml~ 23138: 1Esitys.[ tlnw· . j,ause. 1Esitys.[ tlntö. t "1ause. 1talause. 23139: · • Mle· .Esitys Mle· Mle· Vasta- Mie- Vas- Esitys 23140: :-· 1913-1 1914-/ 1915. 1 1916. 1913-14.,1913-1o. Esitys.[ t· tö / Ja vas-/ t• tö Ja vas-1 tlntö . 23141: j m . talause. ' m . 23142: 1 1 23143: A 23144: B 23145: , 2 oool 3 ooo/ 4 ooo/ 21 oool 2 5ool 3 oool 23146: 10 000110 000 10 000 21 000 10 000 10 000 \ 30 23147: 3ol 240118 ooo/18 5001 - 23148: 240 11 000 11 000 - 23149: 1 4651 11601 23150: 7901 670 23151: l 30 1 705[ 1400, 5 250 6 3oo 23152: 30 1 0301 910 5 250 6 300 23153: ! c 10 000 10 000 16 000 21 000 10 000 12 000 30 240 9 000 11 000 - 790 - 30 1 0301 240 5 250 6 300 23154: D 2 000 t· 3 000 7 000 30 000 2 500 4 000 300 600 26 000 27 500 360 2 425 1 780 660 3 0251 2 380 7 500 9 000 23155: E 5 0001 10 000 60 000 40 000 7 500 25 000 700 1 000 15 000 32 500 - i 3 0251 950 700 4 025 1 950 10 000 12 000 23156: F 20 000 30 000 40 000 50 000 25 000 30 000 1 !JOO 1500 20 000 25 000 -- i 2 1501 1300 1 200 3 650 2 800 12 500 15 000 23157: G 1 000 2 000 30 000 100 000 1 500 11 000 5 200 5 500 89 000 98 500 8 220,15 625] 8 860 13 420 21125 14 360 25 000 30 000 23158: H 2 000 3 OOÖ 4 000 125 000 2 500 3 000 8150 8 450 122 000 122 500 15 520122 400114160 23 670 30 850 22 610 31 250 37 500 23159: I 250 000 300 000 350 000 400 000 275 000 300 000 60 000 60 000 100 000 125 000 10 400 23 200 10 500 70 400 83 200 70 500 100 000 120 000 23160: K 5 000 5 000 200 000 1 000 000 5 000 70 000 150 000 150 000 930 000 995 000 279 000 298 5001232 500 429 000 448 500 382 500 250 000 320 000 23161: L 500 0001300 000 505 000 1 000 000 400 000 435 000 150 000 150 000 565 000 600 000 169 5001180 000,141 250 319 500 330 000 291 250 250 000 320 000 23162: M /8oo ooot9oo ooo 1 ooo ooo11100 ooo 850 ooo/9oo ooo 165 ooo 1165 ooo 200 ooo;250 ooo 414oo 1 68 800 32 500 200 400 233 800 197 5oo 275 ooo 352 oool 23163: 1917.- Edusk. vast. -Esitys N:o 17. 23164: 23165: 23166: 23167: 23168: Suomen Eduskunnan vastaus 23169: Hallituksen esitykseen suurten tulojen verosta. 23170: 23171: Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys, suurten tulo- 23172: j€n verosta. 23173: Tästä esityksestä on Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta 23174: laatinut mietinnön, jonka Eduskunta kuitenkin on ehtinyt 23175: käsitellä ainoastaan ensimäisessä käsittelyssä. 23176: 23177: Helsingissä päivänä, kuuta 1917. 23178: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 23179: 1917. - N:o 18. 23180: 23181: 23182: 23183: 23184: Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle 23185: ehdotuksineen Laiksi säästöpankeista. 23186: Kidelmässä lokakuun 23 päivältä'1908 on Eduskunta ano- 23187: nut valtioiJäiville esitystä seHaisista muutdrosista ja lisäyk- 23188: sistä 19 päivänä kesäkuuta 1895 säästöpankeista annettuun 23189: asetukseen, jotka t.ekisivät säästöpankeille laajennetun liike- 23190: toiminnan mahdolliseksi. 23191: Tätä kysymystä valmistamaan asetti Senaatti komitean, 23192: joka samalla sai teMäväbeen harkita, mitä muutoksia ja li- 23193: säyksiä voimassaolevaan säästöpankkiMetukseen muuten 23194: olisi tehtävä sen saattamiseksi ajan tarpeita V3!staavalle kan- 23195: nalle. Komitean mietinn?stä ja ehdotuksista ovat sittemmin 23196: Suomen Pankin Johtokunta, V ailtio~on'ttori, Teollisuushalli- 23197: tus, SääHtöpankkien tarkastaja sekä Suomen Säästöpankki- 23198: yhdistys antaneet lausuntonsa. Pääasiassa s•en lmnnan mu- 23199: kaises·ti, jonka komitea mietinnössään on omaksunut, on laa- 23200: dittu Hallituksen asiassa valmistama lakie'hdotus, muuta- 23201: missa yksityiskohdissa kuitenkin huomioonottaen, mitä edellä 23202: mainituissa lausunnorssa on esitetty. 23203: Säästöpankit ovat syntyneet tarkoituksessa herättää sääs- 23204: täväisyyttä vähävaraisten kansankerrosten keskuudessa, va.s- 23205: taanottamalla heidän sääs'töjänsä 'korkoa kasvamaan, sekä si- 23206: ten vaikuttaa näiden kansank€rrosten taloudelEsen tilan ko- 23207: hottamisek•si. Tämän tehtävän ohella, jota edelleenkin on pi- 23208: dettävä säästöpankkien päätarkoituksena, ovat säästöpankit 23209: vähitellen muodostuneet tärkeiksi luottolaitoksiksi, ne kun 23210: 1468-17 23211: N:o 18 23212: 23213: rahojen sijoittajina ovat saavuttan1eet huomattavan sijan ja 23214: varsinkin maaseudulla ovat tärkeimpänä luottotarpeen 23215: tyydyttäjänä. Säästöpankkien merkityksestä sijoituslai- 23216: toksina ovatkin lähinnä aiheutuneet vaatimukset nii- 23217: den toiminnan laajentamiseksi ja liikemuotojen kehittiilmi- 23218: seksi siten, että säästöpankit ~entistään paremmin s-oveltuisi- 23219: va't myös lainanottajain tarpeisiin. Uudistuksia luotaessa 23220: tällä alalla on kuitenkin välttämätöntä noudattaa tarpeellista 23221: varovaisuutta, jottei sääStöpankkien vrukavaraisuutta j.a mak- 23222: sukykyä saateta vaaranalaiseksi. Samalla kun siis la:kiehdo- 23223: tukseen on otettu määräyksiä erinäis,istä, varsinkin sijoitus- 23224: liikettä koskevista laajennetuis1ta toimintamuodoista, joita 23225: sääistöpankeille on 'katsottu voitavan myöntää, on tois·elta 23226: puolen ollut tarpeellrs:ta. niiden ehdoksi asettaa määrätyitä 23227: raJjoiltuksia, jotta estettäisiin säästöpankkien kehity'i epäter- 23228: veaseen suuntaan. 23229: Edellämainittu lakiehdotus jätetään täten Eduskunnan 23230: hyväksyttäväksi, minkä ohella Eduskunnalle tiedoksi anne- 23231: taan lakiehdotukseen liittyvä ehdot~'s Asetukseksi, joka si- 23232: ISältää tarkempia määräyksiä säästöpankeista ja joka on 23233: aiottu annettavak!si hallinnollisessa järjestyksessä. Nämä 23234: ehdotukset ovat näin kuuluvat: 23235: N:o 18 3 23236: 23237: 23238: 23239: 23240: Laki 23241: säästöpankeista. 23242: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti sääidetään seu- 23243: raavaa: 23244: I LUKU. 23245: Yleisiä säännöksiä. 23246: 1 §. 23247: Säästöpankki on tämän lain mukaan sellainen yleinen 23248: rahalaitos, jonka tarkoituksena on, penistajain tai heidän oi- 23249: keudenomistajainsa saamatta voittoa liikkeestä, vastaanottaa 23250: rahaa korkoa kasvamaan ja lisäämällä koron pääomaan sitä 23251: kartuttaa sekä irtisanomisen mukaan maksaa säästöt. 23252: Säästöpankilla olkoon kuitenkin oikeus erinäisillä ehdoilla 23253: ,avata tili, jolta rahoja suoritetaan näytettäessä tai määrätyn 23254: ajan, enintään seitsemän päivän, 'kuluttua näyttämisestä 23255: maksettavaksi asetettua shekkiä vastaan. 23256: 23257: 2 §. 23258: Postisäästöpankkia lukuunottamatta älköön muu rahalai- 23259: tos, kuin 1 § :n 1 momentissa mainittu, olko oikeutettu käyt- 23260: tämään nimitystä ,säästöpankki". Jos niin tapahtuu, mää- 23261: rätköön kuvernööri sen oikaistavaksi. 23262: • 23263: 3 §. 23264: Säästöpankin voi perustaa vähintään viisi hyvämaineista 23265: Suomen kansalaista. Olkoon myös kunta oikeutettu sääs- 23266: töpankin perustamaan. 23267: Säästöpankin perustajain tulee siltä viranomaiselta, jonka 23268: Senaatti on määrännyt, hakea vahvistus säästöpankin sään- 23269: 4 N:o 18 23270: 23271: näille, jolloin myöskin on todistettava, että säännöissä mää- 23272: rätty kantarahasto on merkitty tahi on jo olemassa. 23273: Säästöpankin kantarahaston tulee olla vähintään ka!ksi 23274: tuhatta markkaa ja on se rahassa suoritettava. 23275: 23276: 4 §. 23277: Säästöpankin säännö~ssä pitää olla määrättynä: 23278: 1) säästöpankin toiminimi, jossa tulee liikkeen laadun 23279: ilmaisemisekosi olla sana ,säästöpankki"; 23280: 2) säästöpankin kotipaikka; 23281: 3) kantarahaston määrä; 23282: 4) isäntien luku ja aika, joksi heidät valitaan, miten 23283: isäntien vaali on toimitettava, ja millä ehdoilla säästöön- 23284: panijana on oikeus isäntien kera ottaa osaa isäntien vaaliin, 23285: kuinka monta jäävitöntä isäntää vähintään pitää olla saa- 23286: puvilla, ennenkuin voivat pätevän päätöksen tehdä, isäntien 23287: toimivalta, paikkakunta, jossa isäntäin kokoukset pidetään, ja 23288: varsinaisten kokousten aika sekä kenen toimesta ja miten 23289: isäntien varsinaiset samoinkuin ylimääräisetkin kokoukset 23290: kutsutaan kokoon; 23291: 5) hallituksen jäsenten ja varajäsenten luku, aika, joksi 23292: heidät valitaan, sekä hallituksen tehtävät ja päätöbenvoi- 23293: paisuus; 23294: 6) tilintarkastajain ja heidän varamiestensä luku sekä 23295: aika, milloin tilinpäätös on tehtävä ja tilintarkastus toimi- 23296: tettava; 23297: 7) vähin määrä, minkä saa säästöönpanna, ja enin saami- 23298: nen, "josta samalle tallettajalle maksetaan korkoa ja joka on 23299: asetettava säästöpankin suuruuden mukaan, ei kuitenkaan 23300: 25,000 markkaa suuremmaksi, paitsi milloin tilinpitäjänä 23301: on kunta, seurakunta tai pysyväinen rahasto; 23302: 8) jos aiotaan käytäntöön ottaa 1 § :n 21 momentissa mai- 23303: nittu tili, se suurin määrä, johon saman tilinpitäjän saami- 23304: 23305: 23306: 23307: 23308: • 23309: N:o 18 5 23310: 23311: nen täillä tilillä saa nousta, mikä määrä älköön kuitenkaan 23312: olko 3,000 markkaa suurempi, paitsi milloin tilinpitäjänä on 23313: kunta, seurakunta tai pysyväinen rahwsto; 23314: 9) miten lainanottokorosta päätetään ja ilmoi'tetaan; 23315: 10) minkä rujan kuluttua irtisanomisesta säästöpankki on 23316: velvollinen ja oikeutettu takaisin maksamaan 1 § :n 1 momen- 23317: tissa mainittuja säästöjä, ja on aika määrättävä nostettavan 23318: summan suuruuden mukaan, kuitenkin niin, ettei irtisanomis- 23319: aika milloinkaan saa olla kahdeksaa päivää lyhyempi; ollen 23320: säästö']Jankin hallituksella valta, milloin se haitatta voi ta- 23321: pahtua, myöntää säästöstäottoa ennen irtisanomisajan lop- 23322: pua; 23323: 11) miten säästöpankin puolelta säästöönpanoja irti- 23324: sanotaan; 23325: 12) miten säästöpankin hallituksen tulee säilyttää ja 23326: tarkastaa säästöpankin kassa ja arvopaperit; 23327: 13) miten 17 ja 18 § :~ssä mainitut ilmoitukset saatetaan 23328: tiedoksi; sekä 23329: 14) miten säiäntöjen muuttamisesta ja säästöpankin lak- 23330: kauttamisesta päMetään. 23331: Säästörpankki älköön ottako käytäntöön 1 § :n 2 momen- 23332: t1ssa eikä 21 §:n 3 momentissa sallittuja liikemuotoja, jollei 23333: niistä ole sääntöihin otettu tarpeellisia lähempiä määräyksiä. 23334: 23335: 5 §. 23336: Jos havaitaan, että säännöt eivät ole vastoin lakia, on ne 23337: vahvistettava. 23338: Sääntöjen muutos ei ole pätevä, ennenkuin sille on saatu 23339: vahvistus. 23340: 6 §. 23341: Säästöpankki on ilmoitettava merkittäväksi ~kaupparekis 23342: teriin, ennenkuin se alkaa toimintansa, ja on ilmo}tuksessa, 23343: 6 N:o 18 23344: 23345: joka on säästöpankin hallituksen kaikkien jäsenten allekir- 23346: joitettava, mainittava: 23347: 1) päivä, milloin säästöpankin säännöt ovat vahvistetut; 23348: 2·) säästö.pankin toiminimi; 23349: 3) säräJstöpankin kotiJ?aikka; 23350: 4) kantarahaston suuruus; 23351: 5) millä tavoin säästöpankin isännät kutsutaan kokoon; 23352: 6) ne henkilöt, jotka kuuluvat säästöpankin hallitukseen; 23353: sekä 23354: 7) kutka ovat oikeutetut kirjoittamaan säästöpankin toi- 23355: minimen. 23356: Ilmoituksen tulee sisältää hallituksen selitys siitä että 23357: säästöpankin kantarahasto on rahassa täysin maksettu, ja sii- 23358: hen on liitettävä säästöpankin säännöt sekä oikeaksi todis- 23359: tettu jäljennös niiden vahvistamista koskevasta päätöksestä. 23360: Jos jossakin olosuhteessa, joka on kaupparekisteriin mer- 23361: kitty, ta.pahtuu muutoksia, tai jos säästöpankki on asetettu 23362: suoritustilaan, on siitäkin tehtävä ilmoitus kanpp.arekiste~ 23363: rnn. Säästöpankki on vapautettu rekisteröimismaksusta. 23364: Muuten olkoon vastaaviHa osilta voimassa mitä kau:ppa- 23365: rekisteriin tehtävistä ilmoituksista tai niiden laiminlyömi- 23366: sestä on säädetty. 23367: 23368: 23369: 7 §. 23370: Jos sää:stöpankki a1kaa toimintansa ennenkuin se on 23371: merkitty kau:p:parekisteriin, olkoon se, joka sillä välin tekee 23372: sitoumuksia säästö•pankin puolesta, niistä vastuunalainen 23373: niinkuin omasta velastaan; jos heitä on usNtmpia, vastatkoon 23374: niistä kukin omasta ja toistensa puolesta. 23375: N:o 18 7 23376: 23377: IT LUKU. 23378: Säästöpankkien hallinnosta. 23379: 8 §. 23380: Säästöpankin asioita hoitavat sääs·tö.pankin isännät ja sen 23381: hallitus. 23382: 9 §. 23383: Isännät, j1otka valitaan määräajaksi Ja joita tulee olla 23384: vähintään kymmenen, pitävät säästöönpanijain edustajina 23385: silmällä säästöpankin hallintoa. 23386: Isännät kokoontuvat ainakin kerran vuodessa varsinai- 23387: seen kokoukseen ja heidän tulee: valita haUituksen jäsenet 23388: säännöissä mainituksi määräajaksi ja joka vuosi tilintarkas- 23389: tajat säästöfpankin hallintoa tarkastamaan, määrätä hallituk- 23390: sen ja tilintarkastajain palkkiot, vahvistaa tilinpäätös, päät- 23391: tää sattuneen tappion korvaamisesta, vuosivoiton käyttämi- 23392: sestä sekä hallitukselle annettavasta vastuunvapaudesta tahi 23393: mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos vastuunvapautta ei 23394: ole myönnetty, sekä ratkaista ne muut asiat, jotka sääntöjen 23395: mukaan ovat heidän käsiteltäviään tahi jotka hallitus heidän 23396: päätettäväkseen jättää. 23397: Pätevän päätöksen tekemiseen isäntien kokouksessa vaa- 23398: ditaan vähintään viiden jäävittömän isännän läsnäolo. 23399: Isäntä, joka on hallituksen jäsen, älköön olko tilintarkas- 23400: tajia valitsemassa älköönkä hallituksen vastuunV'rupaudesta 23401: päättämä;ssä. 23402: Sääistöpanikin isäntä älköön olko saman säästöpankin vir- 23403: kailijana. 23404: 10 §. 23405: Sääistöpankin hallituksen asiana on säästöpankin toimin- 23406: nan välitön johto ja päättää se siis myöskin sijoituksista, 23407: lainanautokorosta sekä lainanottamisesta ja luottotilin avaa- 23408: misesta. Hallitus kantaa ja vastaa säästöpankin puolesta. 23409: 8 N:o 18 23410: 23411: 11 §. 23412: Säästöpankin hallituksen jäsenelle saa maksaa palk- 23413: kiota ainoastaan säästöpankin kanta- j·a vararaihastojen tu- 23414: loista. 23415: Isännälle voidaan mainituista tuloista suorittaa kohtuul- 23416: linen korvaus isäntäin kokouksen hänelle aiheuttamista mat- 23417: kakuluista ja ajanhukasta: 23418: 23419: 12 §. 23420: Senaatin asiana on määrätä säästöpankkien toiminnan 23421: julkisesta valvonna•sta. 23422: 23423: 23424: 23425: III LUKU. 23426: 23427: Säästöönpanoista ja säästöstäotoista sekä säästöpankin 23428: muusta lainanottamisesta. 23429: 23430: 13 §. 23431: Kun ensi kerran pannaan rahaa säästöön, ilmoitettakoon 23432: sen nimi ja kotipaikka, jonka hyväksi sääistöönpano tehdään, 23433: ja jos säästöönpano tehdään yksityisen henkilön puolesta, 23434: hänen elinkeinonsa sekä syntymäaikansa, jos se tiedetään. 23435: Kun säästöönpano tehdään alaikäisen puolesta, on myöskin, 23436: j'Os mahdollista, hänen vanhempiensa nimet ilmoitettava. Il- 23437: moitukset merkitään säästöpankin laskukirjaan. 23438: Jos se; joka toisen hyväksi panee rahoja säästöön, tah- 23439: too, ettei niitä kävis~ irtisanominen, ennenkuin määräaljan 23440: kuluttua, taikka, jos säästöönpanija .tahtoo, että rahoja mak- 23441: setaan a•inoastaan määrätylle henkilölle, tehköön siitä ehdon 23442: ensimäisellä säästöönpanokerralla. Jos säästöönpanija ha- 23443: luaa tehdä jonkun muun ehdon, on säästö·pankin hallituk- 23444: sella valta tutkia, voi.daanlm ehto hyväksyä. 23445: N:o 18 9 23446: 23447: 14 §. 23448: Ensi kerta rahoja säästöön pantaessa annettakoon sääs· 23449: töönpanijalle ilmaiseksi järjestysnumerolla ja sen nimellä, 23450: jonka h:vväkisi säälstöönrpano tehdään, varustettu vastakirja, 23451: johon säästöpankin säännöt on liitetty. Siihen merkitään 23452: myös ehto, joka 13 § :n 2 momentin mukaan tehdään. 23453: Sääistössä olevia varoja annetaan sille, jonka hallussa 23454: vastakirja on ja joka sen esiintuo, ellei rahoja ole säästöön- 23455: pantu ehdolla, ~että ne maksetaan ainoastaan määrätylle hen- 23456: kilölle, jolloin yksinomaan tällä ta:hi hänen oikeudenomista- 23457: janaan on valta niitä irtisanoa ja nostaa. 23458: Kun säästöönpano tahi säästöstäotto tehdään, merkitään 23459: määrä vastakirjaan sekä kirjaimilla että numeroilla; ja tu- 23460: lee säästöpankin hallituksen kahden jä:senen tai virkailijan 23461: varmentaa sää:stöönpano nimikirjoituk<sellaan. Jos rahojen 23462: nostaja ei ol'e säästöstäottoa kuitannut, on sekin samalla ta- 23463: valla varmennettava. 23464: 15 §. 23465: Jos rahoja on säästöönipantu aviovaimon ta·hi viisitoista. 23466: vuotta täyttäneen alaikäisen hyväksi, ehdolla että ainoastaan 23467: he ovat oikeutetut varat nostamaan, älköön edusmies tai hol- 23468: hooja olko oikeutettu rahoja irtisanomaan eikä nostamaan 23469: ilman aviov3Jimon tahi alaikäisen suostumusta. 23470: 23471: 16 §. 23472: Säästöpankin hallituksella olkoon oikeus vaatia, että vas- 23473: takirja on määrätyn ajan kuluessa todistusta vastaan. jätet- 23474: tävä säästöpankkiin sen tiliroirjoihin verrattavaksi, jolloin 23475: korko on vastakirjaan merkittävä, ellei sitä ole ennen tehty. 23476: Säästöpankin laskukirjaan on samalla merkittävä, että vasta- 23477: kirja on ollut tilikirjoihin verrattavana ja että k'Orko on sii- 23478: hen kirjoitettu. 23479: 10 N:o 18 23480: 23481: Jos vastakirjaa säästöp·ankin tilikirjolhin verrattaessa il- 23482: menee eroavaisuutta vasta•kirjan ja tilikirjain välillä, on vii- 23483: meksi mainituilla todistusvoima, ellei jokin seikka vähennä 23484: niiden luotettavuutta. 23485: 23486: 23487: 17 §. 23488: Jos vastakirja on joutunut hukkaan, tulee vastakirjan 23489: omistajan viipymättä antaa säästöpankin hallitukselle siitä 23490: ·tieto ja samalla ilmoittaa, milloin ja miten vastakirja on ka- 23491: d•onnut. Hallituksen pitää silloin vastakirjan katoamisesta 23492: kuuluttaa ilmoituksella, joka on vastakirjan omistajan kus- 23493: tannuksella julkaistava kerran maan virallisissa sanomaleh- 23494: dissä ja muulla säännöissä määrätyllä tavalla. Jos vasta- 23495: kirjaa ei ole löydetty kuudess-a kuukaudessa sen jälkeen, 23496: kun ilmoittaminen on tapahtunut, on vastakirjan omistaja 23497: oikeutettu saamaan pois koko saamisensa; ·eikä vasta!kir- 23498: jaUa ole voimaa säästöpankkia vastaan sen :perästä kuin ra- 23499: hat on poismaksettu. 23500: 23501: 23502: 18 §. 23503: Kun vähintään kymmenen vuotta on :kulunut vnme1Sen 23504: vuoden lopusta, jonka kuluessa vastakirjaa on säästö,pankissa 23505: käytetty säästöön'J)anoa tai säästöstäottoa varten, tai 16 § :n 23506: mukainen merkintä tehty, olkoon säästöpankin hallituksella 23507: oikeus ilmoituksella maan v·irallisissa sanomalehdissä ja 23508: muulla säännöissä määrätyllä tavalla kehottaa vastakirjan 23509: omistajaa yön ja vuoden kuluessa siitä, kun ilmoitus on •jul- 23510: kaistu, säästöiJankin hallitukselta vaatimaan saamistaan. 23511: Jollei vaatimusta tehdä, menettäköön vastakirjan omistaja 23512: puhevaltansa säästöpankkia vastaan ja rahamäärä siirrettä- 23513: köön säästöpankin varamhastoon. 23514: N:o 18 11 23515: 23516: 19 §. 23517: Oikeus 1 § :n 2 momentissa mainitun tilin avaamiseen on 23518: ainoastaan sellaisella säästöpa~killa, jonka omat rahastot 23519: nousevat vähintään viiteenkymmeneen tuhanteen markkaan. 23520: 20 §. 23521: Ra'hatarpeensa tyydyttämiseksi olkoon säästöpankilla oi- 23522: keus 'Ottaa laina ja muussa pankkilaitoksessa avata luotto- 23523: tili. 23524: 23525: IV LUKU. 23526: Varojen lainaksiantamisesta ja muusta sijoituksesta sekä 23527: maksumääräysten ja rahanperimis~en toimittamisesta. 23528: 23529: 21 §. 23530: Säästöpankin varoJa älköön, paitsi 3 momentissa mami- 23531: tnssa tapauksessa, lainaksi annettako muuta saamistodistetta 23532: kuin velkakirjaa vastaan. Ellei lainaa anneta määräajaksi 23533: tai vaadittaessa takaisrin maksettavaksi, on velkakirjaan mer- 23534: kittävä määrätty, enintään kolmen kuukauden irtisanomis- 23535: aika. 23536: Säästöpankki olkoon oikeutettu sijoittamaan niin suuren 23537: määrän varoistaan, kuin viime tilinpäätöksen mukaan vas- 23538: taa enintään kymmenettä osaa säästöönpanijain saamisista, 23539: korkeintaan kuuden kuukauden määräajaksi annettaviin lai- 23540: noihin. 23541: Säästöpankma, jonka omat rahastot nousevat 19 § :ssä 23542: mainittuun määrään, olkoon oikeus antaa kassakreditiivi- ja 23543: konttdkuranttilainoja, joiden yhteenlaskettu myönnetty mää- 23544: rä kuitenkaan ei saa olla suurempi kuin kymmenes osa sääs- 23545: töönpan:ijain saamisista viime tilinpääJtöksen mukaan. Lai- 23546: nan takaisinmaksuaikaa koskevat ehdot aS'etettak,oon tämän 23547: pykälän 1 ja 2 momentissa olevien määräysten mukaisiksi. 23548: 12 N:o 18 23549: 23550: Edellisessä momentissa mainitulla säästöpankilla olkoon 23551: myös oikeus antaa irtisanomattornia kuoletuslainoja sellai- 23552: seen kokonaismäärään, joka vastaa enintään viidettä osaa 23553: sääJs-töönpanijain saamisista. 23554: SäästöpankiUa olkoon lupa sijiOittaa korkeintaan puolet 23555: omien varojensa määrästä sellaisen pankkilaitoksen osakkei- 23556: hin, joka on perustettu säästöipankkien toiminnan edistämi- 23557: seksi. 23558: Säästöpankki älköön myöntäkö lainaa, jonka maksami- 23559: sesta saman säästöpankin hallituben jäsen, varajäisen tahi 23560: virkailija lainanottajana taikka takausmiehenä vastaa . 23561: • 22 §. 23562: Säästöpankin varoista on määrä, joka vastaa -vähintään 23563: kymmenettä osaa säästöönpanijain saamisista viime tilin- 23564: päätöksen mukaan, pidettävä sijditettuna varman pankkilai- 23565: toksen .talletuksiin, jotka Vloidaan helposti muuttaa rahaksi, 23566: taikka valtion, pankkien, hytpoteekkilaitosien, kuntain tai 23567: seurakunrtain obligatsioneihin. 23568: Jos mainitut talletukset ja arvopruperit tai osa niistä 23569: säästöstäotto~en vuoksi tai säästöpankin oikeuden suojelemi- 23570: seksi on muutettu rahaksi, on säästöpankin varoista yhtä 23571: suuri määrä niin pian kuin suinkin uudestaan sijoitettava 23572: sellaisiin talletuksiin tai arvopa;pereihin. 23573: 23574: 23 §. 23575: Säästötpankki älköön omistako muuta kiinteistöä tai 23576: osuutta muussa kiinteistössä, kuin mikä säästöpankin lii- 23577: kettä variJen saattaa olla tarpeellinen. Säästöpankilla olkoon 23578: kuitenkin lupa oikeutensa suojelemiseksi ostaa sen saa·tavasta 23579: pantattu tahi ulosmitattu kiinteä omaisuus, joka huutokau- 23580: palla myydään; mutta on ostettu kiinteistö taas myytävä, 23581: milloin sopivaksi harkitaan, ja ainakin niin pian kuin se 23582: saadaan tappiotta myydyksi. 23583: N:o 18 13 23584: 23585: 24 §, 23586: Säästöpankki on oikeutettu välittämään maksumääräyk- 23587: siä sekä ottamaan ·iloimittaakseen rahan>perimisiä. 23588: 23589: 23590: V LUKU. 23591: Kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta sekä voittovarojen 23592: käyttämisestä. 23593: 25 §, 23594: Säästöpankin hallituksen tulee pitää huolta siitä, että 23595: säästöpankin kassa, kirjat ja arvopa,r>erit ovat turvassa tu- 23596: lenvaaralta ja anastukselta. 23597: 26 §, 23598: S'enaatin asiana on määrätä säästöpankkien kirjanpidon 23599: j ärj estämrisestä. 23600: 27 §, 23601: Tilimpäätös, josta säästöpankin tilan tulee täydellisesti 23602: nä:kyä, 'On tehtävä kalenterivuodelta. 23603: Säästopankin hallituksen on ennen tilintarkastusta laa- 23604: dittava tilikertomus sekä yleiskatsaus säästöpankin toimin- 23605: taan tilivuoden aikana. 23606: Säästöpankin hallitus on myös velvollinen antamaan sillä 23607: tavoin kuin erittäin säädetään sekä tilastollisia tietoja ~että 23608: muitakin ilmoituksia, jotka säästötpaDikkien toiminnan val- 23609: vontaa varten ovat tarpeellisia. 23610: 23611: 28 §. 23612: Säästöpankin hallinnon ja iliHen tarkastus on vuosittain 23613: toimitettava. Tilintarkastajain on tutkittava säästöparrkin 23614: kassa, arvor>aperit, tilitodisteet sekä tili- ja ·IJöytäkirjat, jota 23615: paitsi heidän on annettava lausunto tilinpäätöksen oikeelli- 23616: suudesta, sijoitusten pätevyydestä ja siitä, onko säästöpank- 23617: 14 N:o 18 23618: 23619: ba hoidettu tämän lain ja säästöpan,kin sääntöjen mukaisesti. 23620: Tilintarkastajain tulee sitä paitsi ainakin kerran vuodessa, 23621: aikrua ~edeltä päin ilmoittamatta, toimittaJa säästöpankin kassan 23622: j1a arvoP'aperien tarlmstus. 23623: 23624: 29 §. 23625: Säästöpankin liikkeen tuottama puhdas voitto on käy- 23626: tettävä vararahaston muodostamiseksi ja kartuttamiseksi. 23627: Vararahastosta korvataan, mikruli tilivuoden voitto ei siihen 23628: riitä, sellainen tap1Jio, jonka korvaamista ei voida lukea 23629: säästöpankin hallituksen eikä virkailijan vehnollisuudeksi. 23630: Isäntäin päätöksen mukaan voidaan tilivuoden puhtaasta 23631: voitosta siirtää enintään viisi prosenttia eläkerahastoon, 23632: josta suoritetaan eläkkeitä säästö:Pankin virkailijoille ja .Pal- 23633: veluskunnalle. Eläkettä ei saa maksaa, ennenkuin asian- 23634: omainen viranomainen on eläkerahast~olle vahvistanut isän- 23635: truin sille hyväksymän ohjesäännön. Eläbrahasto on, sa- 23636: moin kuin muut omat rahast'Ot, säästöpankin sitoumusten 23637: vakuutena. 23638: Kun kanta- ja vararahastojen yhteenlaskettu määrä on 23639: suurempi kuin kymmenes osa tilinpäätöksen osottamasta 23640: säästöönpanijain saamisesta, voivat isännät, säästöpankin 23641: hallituksen asiaa valmisteltua, määrätä osan puhtaasta voi- 23642: tosta hyvänteilleväisyys- tai yleishyödyllisiin tarkoituksiin, 23643: ei kuitenkaan semmoisiin, joista kunta tahi seurakunta on 23644: velvollinen pitämään huolta j.äiseniään verottamalla. Jos ehto 23645: on tehty kantara;haston taJkaisin suorittamisesta, älköön voit- 23646: toa tässä mainittuihin taifkuitu~siin määrättwkö, ennenkuin .. 23647: kantarahasto ehkä suoritettav:ine 'kmOwineen on takaisin ma'k- 23648: settu. PäMettyä määrärahaa ei saa maksaa, ennen kuin asian- 23649: 1 23650: 23651: 23652: 23653: 23654: omainen viranomainen on päätöksen hyväksynyt. 23655: N:o 18 15 23656: 23657: VI LUKU. 23658: Erinäisiä säännöksiä. 23659: 23660: 30 §. 23661: Säästöpankille ·kerätty kantarruhasto voidaan mwksaa ta- 23662: kaisin, mmoin siitä on tehty ehto sääntöi'hin, sittenkuin 23663: säästöpankin omat rahastot ovat nousseet kymmenen kertaa 23664: niin suuriksi kuin edellämainittu kantaraihasto ynnä sille 23665: ehkä suoritettava lmrko. Kantarahastolle ei saa tilittää eikä 23666: maksaa korkoa pitemmältä kuin kymmenen vuod'en ajalta, 23667: ei korkeampaa kuin viisi sadalta vuodessa eikä myöskään 23668: kor~oa korolle. Korko maksetaan samalla kertaa kuin pää- 23669: omakin. 23670: 31 §. 23671: Kun säästö:paukin tilinpäätös näyttää, että kolme nel- 23672: jännestä säästö.pankin omista rahast.oista on menetetty, niin 23673: on, ellei riittävää vakuutta aseteta, säästörp•an:kin toiminta 23674: keskeytettävä ja säästöpankki pantava suoritustilaan. 23675: 23676: 32 §. 23677: Jollei 31 § :n määräystä säästöpankin toiminnan keskeyt- 23678: tämisestä noudateta, ovat sellaiseen laiminlyöntiin syypäät 23679: kukin omasta ja toistensa puolesta vastuunalai'set säästö.pan- 23680: kin sitoumuksista. 23681: Muuten isännät ja hallituksen jäsenet ovat vastuunalai- 23682: set säästöpankille uskotuista varoista niiden ;perusteiden mu- 23683: kaan, jotka yleinen laki toimitsijoihin näJhden säätää, ellei- 23684: vät ole erittäin sitoutuneet laajemp&an vastuuseen. 23685: 23686: 33 §. 23687: Jos säästöpan'kkia on hoidettu vastoin tämän lain 23688: tahi säästöpankille vahvistettujen sääntöjen määräyksiä, 23689: 16 N:o 18 23690: 23691: taikka jos on perusteellista syytä varoa asianlaidan olevan 23692: niin kuin 31 § :ssä mainitaan, 1!J.äärätköön kuvernööri säästö- 23693: pankkien toimintaa valvovan viranomaisen esityksestä vir- 23694: heen, josta on muistutettu, korjattavaksi tai säästöpankin 23695: suoritustilaan pantavaksi taikka nostettavaksi sellaisen kan- 23696: teen, j·ohon ehkä on syytä. 23697: 23698: 34 §. 23699: Kun säästöpankki on päätetty lakkauttaa, haettakoon sen 23700: tuntemattamille velkojille vuosihaaste. 23701: Sittenkuin kaikki säästöpankin sitoumukset ovat täyte- 23702: tyt ja takaisinsaantioikeudella kerätty kantarahasto on suo- 23703: ritettu, on ylijäämä käytettävä 29 § :n 3 momentissa mainit- 23704: tuihin tarkoituksiin. 23705: 23706: 35 §. 23707: Säästöpankki on niissä asioissa, joista laissa ei toisin sää- 23708: detä, kotipaikk'ansa alioikeuden alainen. 23709: 23710: 36 §. 23711: Tämä laki, jonka kautta kumotaan säästöpankeista 19 23712: päivänä kesäkuuta 1895 annettu asetus, astuu voimaan 1 päi- 23713: vänä tammikuuta - - ja ·on sovellutettava jo olemassa ole- 23714: vaankin säästöpankkiin, jonka tulee, kuuden kuukauden ku- 23715: luessa mainitusta päivästä lukien, tehdä 6 § :ssä määrätty 23716: ilmoitus, sekä viidessä vuodessa samasta päivästä muuttaa 23717: sääntönsä tämän lain määräysten mukaisiksi, mikäli sään- 23718: nöt ovat ristiriidassa niiden kanssa, ja saman ajan kuluessa 23719: sanotusta päivästä lisätä 2'2 § :n 1 momentissa mainittuja tal- 23720: letuksia tai arvopapereita siinä säädettyyn määrään. Jo ole- 23721: massa oleva säästöpankki ei kuitenkaan ole velvollinen han'k- 23722: kimaan 3 § :n 3 momentissa määrättyä kantarahastoa. 23723: N:o 18· 17 23724: 23725: 23726: 23727: 23728: Asetus, 23729: joka sisältää tarkempia määräyksiä säästöpankeista. 23730: 23731: 1 §. 23732: ~ Säästöpankkien toimintaa valvoo tarkastaja apulaistar- 23733: ka'Stajain avulla. Tarkastajan ja apulaistarkastajat valit- 23734: see Suomen Senaatti, joka myös vahvistaa lheille ohjesäännöt . 23735: 23736: .2 §. 23737: SäästöpankiUe laa1ditut säännöt tai niihin tehdyt muu- 23738: tokset tutkii ja vahvis'taa sen läänin kuvernööri, jossa sääs- 23739: töpankin kotipaikka on, Kun vahvistusta haetaan, tulee 23740: kuvernöörin va·atia tarkastajalta lausunto, ennenkuin a:sia 23741: otetaan lopullisesti tutkittavaksi. 23742: 23743: 3 §. 23744: Ennenkuin sää.stöpankki alottaa lHkke~nsä, on tarkas- 23745: ta!jalle lähetettävä täydellinen säästöpankkia koskeva ote 23746: kaupparekisterisitä sekä ilmoi'tettava., kutka ovat valitut 23747: säästöpankin ~sänniksi ja milloin säästöpankki ensi kerran 23748: pidetään yleisöä varten auki. 23749: 23750: 4 §. 23751: Isäntien ja hallituksen ko·kouksissa on pidettävä pöytä- 23752: kirjaa, johon merkitään kaikki käsiteltävänä olleet asiat 23753: ja tehdyt päätökset sekä ilmoitus sii'tä, kutka henkilöt ov·at 23754: kokouksessa olleet läsnä. 23755: 18 .N:o 18 23756: 23757: Täydellinen jäljennös isäntien sekä varsinaisissa että yli- 23758: määräisissä 'kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista on kuukau- 23759: den kuluessa kunkin kokouksen pitämisestä tarkastajalle lä- 23760: hetettävä. 23761: 23762: 5 §. 23763: Sääs~töpankissa on pidettävä ainakin s-euraavia kirjoja: 23764: ka'hta eri henkilöiden pidettävää kassakirjaa; 23765: ~askukirjaa, joka näyttää jokaisen säästöön:panijan 23766: pano- ja ottomäärät sekä saamiset; 23767: lainauskirjaa, johon merkitään säälstöpankin antamat~ 23768: lainat, niistä maJrs,etut korot Ja pääomanvähennykset sekä 23769: lainoista annetut vakuudet; 23770: vastuunal~aisuuskirjaa, jossa jokaisen velallisen nimen 23771: kohda:lla mainitaan kaikki hänen sitoitmuksensa säästöpan- 23772: kille, olipa hän lainanotta:ja tahi takausmies; 23773: aa'kkCJis-eHista luette'loa kaikista säästöönpanijoista; sekä 23774: pääkirjaa. 23775: Laskukirjan, vastuunalaisuuskirjan .ia säälstööniJani- 23776: jain luettelon as~emasta voidaan ottaa käytäntöön korttijär- 23777: jestelmä tai muu kirjanpitotapa, laskukirjan asemasta 'kui- 23778: tenkin ainoastaan tarkastajan luva'lla. 23779: Jos sää!Ehöpankki tahtoo käyttää säästöpankei,sta tänä 23780: päivänä annetun lain 1 § :n 2 momentissa, 21 § :n 3 momen- 23781: tissa ta:i 214 § :ssä tarkoitettuja -liikemuotoja, on tästä ilmoitet- 23782: tava tarkastajalle, jonka tulee määrätä, miten säästö}:Jan'kin 23783: kirjaniJito on niitä varten järjestettävä. 23784: 23785: 6 §. 23786: Kun säästöpankin hallitus on edellämainitun lain '~7 §:n 23787: mukaisesti laatinut tilikertomuksen ja yleiskatsauksen, ovat 23788: iäliennökset niistä tarkastajalle toimitettavat. 23789: N:o 18 19 23790: 23791: Sanotun lain 2:S § :ssä määrätty- tilintarkastaj.ain lausunto 23792: on liitettävä siihen isäntäin kokouksen pöytäikirjaan, jossa 23793: lausunto on ollut käsiteltävänä. Saman kokouksen pöyiä:kir- 23794: jaan liitetään niinikään selitys, jonka hallitus ehkä on anta- 23795: nut tilintarkastajain lausunnon johdosta. 23796: Tarkastajan tulee kaikkien hänen valvontansa a'laisten 23797: säästöpan'k'kien tilikertomusten, yleiskats,austen ja isäntäin 23798: kokousten pöytä:kirjain johdolla joka vuddelta laa'tia kerto- 23799: mus säästöpankkien toiminnasta. Tämä ·ke:rtomu's ~annetaan 23800: Senaattiin ja on sopivalla tavalla julkaistava. 23801: 23802: 7 §. 23803: Jos säästöpankin isännät ovat päättän-eet osan puhtaasta 23804: voitosta käytettäväksi hyväntekeväi<syys- tai yleishyödylli- 23805: siin tarkoituksiin, tulee tarkastaj.an tutkia, oniko pää:tös sääs- 23806: töpankeista annetussa laissa ja säästöpan:kin säännöissä ole- 23807: vien määräysten mukainen. Jos ei ole syytä muistutukseen, 23808: ilmoittakoon tarkaståija viipymättä säästöpankin hallitu'k- 23809: selle, että päätös saadaan panna täytäntöön. Ellei tarkastaja 23810: päätöstä hyväksy, alistakoon asian 'kuvernöörin ratkaista- 23811: vaksi. 23812: 23813: 8 §. 23814: Kysymys isäntien hyväksymän ohjesäännön vahvistami- 23815: sesta sää:stöpankin eläkerahastoa varten käsitellään tämän 23816: asetuksen 7 § :ssä mainitussa järjestyksessä. 23817: 23818: 9 §. 23819: Kun tar'kastaja tai apulaistarkastaja tahtoo tutkia sääs- 23820: töpankin hoitoa, anta:koon hallitus hänen nähtäväkseen pan- 23821: kin tili- ja pöytäkirj.at, kassan sekä a-rvopaperit. 23822: Jos säästöpankkia on hoidettu vastoin säästöpankeista 23823: annetun lain tai sää:stöpankiHe vahvistettujen sääntöjen mää- 23824: 20 N:o 18 23825: 23826: räyksiä taikka jos isännät ltai hallitus ovat tehneet päätöksen, 23827: joka huomataan säästöpankin turvallisuudelle vaaralliseksi 23828: tahi säästöönpanijain oikeutta 'loukkaav!l)ksi, tulee tarkasta- 23829: jan sen johdosta tehdä esitys kuvernöörille niilhin toimen'Pi- 23830: teisiin ryhtymistä varten, jotka mainitun lain 3;3 §:n mukai- 23831: sesti kuuluvat kuv.ernöörille. 23832: 23833: 10 §. 23834: Jos säästöpankeista annetun lain 33 §:n mukaan säästö- 23835: pankki on asetettu suoritustilaan, on kuvernöörin, tarkasta- 23836: jan esityksestä, v_!tlittava asiamies suoritusta v·alvoma:an. 23837: Asiamiehelle tuleva palkkio on kuvernöörin määrättävä ja 23838: yleisistä varoista maksettava sekä kruunulle korvattava siitä 23839: sääJstöstä, joka ehkä on jäänyt jälelle, sittenkuin säästölJan- 23840: kin 'kaikki sitoumukset ovat •suoritetut. 23841: 23842: 11 §. 23843: · Jos säästöpankin toiminta keskeytetään Ja pankki ase- 23844: tetaan suoritusti'laan taikka jos säästöpankki on päätetty 23845: lakkauttaa, on se tarkastajalle viipymättä ilmoitettava. 23846: Jos Iakkautetun sääJstöpankin varois~ta on jäänyt sääs- 23847: töä, sittenkuin kaikki ·säästöpankin sitoumukset ovat täyte- 23848: tyt, on isäntäin päätös ylijäämän käyttämisestä ilmoitet- 23849: tava tarkastajalle, jonka tulee viipymättä antaa päätös 23850: kuvernöörille tiedoksi. Kuvernöörin asiana on valvoa että 23851: ylijäämä käytetään vahvistetun päätöksen mukaisesti. 23852: 23853: 12 §. 23854: Kuvernöörin antamasta säästöpank'kia kaskev·asta, paa- 23855: töksestä saa valittaa Korkeimpaan HaLlinto-oikeuteen, mutta 23856: päätös säästöpankin asettamisesta suoritustilaan menee kui- 23857: tenkin täytäntöön, ellei Senaatti toisin määrää. 23858: N:o 18 23859: 23860: 13 §. 23861: Tällä asetuksella kumotaan 19 päivänä kesäkuuta 1895 23862: annettu Julistus, joka sisältää tarkempia määräyksiä 'säästö- 23863: pankeista. 23864: 23865: 23866: 23867: 23868: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj.a.painossa, 1917. 23869: 1917. - Edusk. vast. - Esitys N:o 18. 23870: 23871: 23872: 23873: 23874: Suomen Eduskunnan vastaus 23875: Hallituksen esitykseen ehdotuksineen laiksi 23876: säästöpankeista. 23877: 23878: Hallitus on Eduskunnalle antanut esityksen ehdotuksi- 23879: neen laiksi säästöpankeista. 23880: Tämän esityksen on Eduskunta valmistelevaa käsittelyä 23881: varten lähettänyt Parrkkivaliokuntaansa, joka kuitenkaan ei 23882: /ole ehtinyt antaa mietintöä: asiasta. 23883: 23884: Helsingissä päivänä kuuta 1917. 23885: Helsingi_ssä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917 . 23886: 23887: 23888: 23889: 23890: . 23891:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025