97 Käyttäjää paikalla!
0.0078878402709961
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: VALTIOPÄIVÄT 2: 1917 3: 4: ASIAKIRJAT· 5: 6: VIIDES OSA 7: 1, II 8: 9: 10: 11: 12: • 13: 14: HELSINOISSA, 1918 15: SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA 16: Sisällys. 17: 18: 19: 1. Edusk. 20: estt. 21: Lakivaliokunnan mietintö N :o 1 eduskuntaesityksen 22: johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi kihlakunnankä 23: räjiä koskevien määräysten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1. 24: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 4. 25: Suomen Eduskunnan päät,tämä ehdotus laiksi. 26: 27: Lakivaliokunnan mietintö N :o 2 eduskuntaesityksen 28: johdosta, joka sisältää ehdotuksen osttustoimintalain 19 29: § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2. 30: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 5. 31: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 5 a. 32: 33: Lakivaliokunnan mietintö N :o 3 eduskuntaesityksen 34: johdosta, joka tarkoittaa Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 35: 2 ja 9 § :n muuttamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8. 36: Suuren valiokunnan rusiasta antama mietintö N :o 6. 37: Suomen Eduskunnan päättämä ehdotus laiksi. 38: 39: Lakivaliokunnan mietintö N :o 4 eduskuntaesityksen 40: johdosta, joka sisältää ehdotuksen Rikoslain 10 luvun 1 41: ja 2 § :n kumoamisesta sekä 3 ja 4 § :n muuttamisesta 4. 42: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 7. 43: Suomen Eduskunnan päättämä ehdotus laiksi. 44: 45: Kunnallisvaliokunnan mietintö N :o 1 . kunnallisen 46: lainsäädännön uudistamista tarkoittavan eduskuntaesi- 47: tyksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ii. 48: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 17. 49: Suomen Eduskunnan päättämät ehdotukset kunnallis- 50: laeiksi. 51: Suomen Eduskunnan kirjelmä, joka koskee sanottujen 52: lakien vahvistamista. 53: 4 54: 55: 56: Lakivaliokunnan lllietintö N :o 5 eduskuntaesityksen 57: johdosta, joka koskee Ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 § :n 58: sekä sanotun lain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 59: 27 § :n muuttamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6. 60: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 8. 61: Suomen Eduskumian päättämät ehdotukset laeiksi. 62: 63: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N :o 7 eduskunta- 64: esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi kah- 65: deksan tunnin työajasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7. 66: Suuren valiokunnan wsiasta antama mietintö N :o 11. 67: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 11 a. 68: Suomen Eduskunnan kirjelmä, joka koskee sanotun 69: lain vahvistamista. 70: 71: Lakivaliokunnan mietintö N :o 6 eduskuntaesityksen 72: johdosta, joka sisältää ehdotuksen ku.olemanrangaistuksen 73: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8. 74: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 9. 75: Suomen Eduskunnan kirjelmä. 76: 77: Lakivaliokunnan mietintö N :o 9 edusikuntaesityksen 78: johdosta, joka sisältää ehdotuksen 19 päivänä joulukuuta 79: 1889 annetun rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan 80: asetuksen 4 luvun 2 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . !1. 81: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 15. 82: Suomen Eduskunnan päättämä ehdotus laiksi. 83: 84: TalousV1aliokunnan mietintö N :o 7 eduskuntaesityk 85: sen johdosta, joka tarkoittaa erinäisten pykälien muutta- 86: mista 15 päivänä tammikuuta 1915 annetussa eräänlaa- 87: tuisten yhtiöiden ja yhdistysten maanhankintaoikeutta 88: koskev,assa asetuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10. 89: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 16. 90: Suomen Eduskunnan anomus. 91: 92: Lakivaliokunnan mietint,ö N :o 13 eduskuntaesityksen 93: johdosta, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi teoslaina- 94: kiinnityksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11. 95: 96: Lakivaliokunnan mietintö N :o 16 eduskuntaesityksen 97: johdosta, joka sisältää ehdotuksen asetukseiksi mooseksen- 98: ja muhametinuskolaisten todistuk:sista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12. 99: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 31. 100: 5 101: 102: 103: n. !nom. 104: ehd. 105: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 1 valtioavun myön- 106: tämistä alkuopetustoiminnan kehittämiseksi maaseudulla 107: tarkoittavien anomusehdotusten johdosta ............. . 1. 108: 109: Talousvaliokunnan mietintö N :o 3 anomusehdotuksen 110: johdosta määrärahan myi;intämisestä keuhkotautiparanto- 111: lan rakentamista varten Satakuntaan ................. . 2. 112: 113: Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 2 anomusehdo- 114: tuksen johdosta, jotka koskee korvauksen hankkimista eri- 115: näisille vuokramiehille ............................... . 3. 116: 117: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 2 yleisen keskus- 118: kirjaston perustamista ja ylläpitämistä t!l!rtkoittavan ano- 119: musehdotuksen johdosta .............................. . 4. 120: 121: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 2 apurahan . 122: myöntämistä Helsingin Palvelijatarkodille amskevan ano- 123: musehdotumsen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5. 124: 125: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 3 määrärahan 126: myöntämisestä yleisten kirjastojen perustamiseen ja yllä- 127: pitämiseen tarkoitta'Van anomusehdotuksen johdosta . . . . . . 6. 128: 129: Talousvaliokunnan mietintö N :o 4 anomusehdotuksen 130: johdosta, jotka koskee varojen myöntämistä mielisairas- 131: hoidon edistämiseksi . . . . . .. . . . . .. . .. .. . . .. .. .. .. .. .. .. 7. 132: 133: Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 3 anomusehdo- 134: tuksen johdosta, joka koskee määrärahan myöntämistä 135: erinäisten maataloustarvikkeiden hankintaan ja taloudel- 136: lista neuvontatyötä V'arten ........................... . 8. 137: 138: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 4 määrärahan 139: myöntämisestä kansak01dulasten ravinto- ja vaatetusavuksi 140: tarkoittavien anomusehdotusten johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . 9. 141: 142: Perustuslakivaliokunnan mietintö N :o 3 anomuseh- 143: dotuksen johdosta, joka koskee yleisen armahdusjulistuk- 144: sen .antamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 10. 145: 6 146: 147: 148: Talousvaliokuiman mietintö N :o 5 anomusehdotuksen 149: johdosta, joka tartkoitta!l vesioikeuslainsäädäntömme ke- 150: hittämistä siihen suuntwan, että yhteiskunnalle turvat- 151: taisiin entistä suurempi mahdollisuus huolehtia vesivoi- 152: man käyttämiseen liittyvistä yleisistä eduista . . . . . . . . . . . . 11. 153: Suomen Eduskunnan anomus. 154: 155: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 4 maakauppa- 156: veron lakkauttamista koskevan an;musehdotuksen joh- 157: dosta ............. , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12. 158: 159: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 5 anomusehdotuk- 160: sen johdosta, joka tarkoittaa määrärahan myöntämistä 161: kansantajuisien tieteellisten luentojen pitämistä varten 162: maan eri seuduissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18. 163: 164: Talousvaliokunnan mietintö N :o 6 anomusehdotuksen 165: johdosta, joka tarkoitta varojen hankkimista kuntain 166: maanhankinnan edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14. 167: 168: Lakivaliokunnan mieti~1tö N :o 7 m10musehdotuksen 169: johdosta, joka tarkoittaa toimenpiteitä kauppa-alM kos- 170: kevan lainsäädännön uudistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15. 171: Suomen Eduskunnan anomus. 172: 173: Lakivaliokunnan mietintö N :o 8 erinäisiä muutoksia 174: aviop1talisoiden oikeussuhteisi,in tarkoittavan anomuseh- 175: dotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16. 176: Suomen Eduskunnan anomus. 177: 178: Perustuslakivaliokunnan mietintö N :o 8 anomuseh- 179: dotuksen johdosta, joka koskee pääsyä valtionvirkoihin 180: sukupuolesta riippumatta . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 17. 181: Suomen Eduskunnan anomus. 182: 183: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 6 määrärahan 184: myöntämisestä voimistelun ja, urheilun edistämiseksi tar- 185: koittavien anomusehdotusten johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18. 186: 187: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N :o 2 kotiteolli- 188: suus- ia vaatetustyöläisten työoloja koskevain anomuseh- 189: dotusten johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19. 190: Suomen Eduskunnan anomus. 191: 7 192: 193: 194: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 7 määrärahan 195: myöntämisestä Kansan Näyttämö-Osakeyhtiölle tarkoitta- 196: van anomusehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20. 197: 198: Lakivaliokunnan mietintö N :o 10 anomusehdotuksen 199: johdosta, joka tarkoittaa lisätyn tarkast?tksen ja valvon- 200: nan aikaansaamista 1;amlceinhoidossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21. 201: 202: Lakivaliokunnan mietintö N :o 11 anomusehdotuksen 203: johdosta, joka tarkoittaa työ- ja pa7ekotyölaitoksen perus- 204: tamista valtion varoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22. 205: 206: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 8 määrärahan 207: myöntämisestä suomenkielisen kirjallisuuden edistämiseksi 208: tarkoittavan anomu>sehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . 23. 209: 210: Kunnallisvaliokunnan mietintö N :o 2 kuntaa laajem- 211: pain yhdyskuntain itsehallintoa koskevan anomusehdo- 212: tuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24. 213: Suomen Eduskunnan anomus. 214: 215: Perustuslakivaliokunnan mietintö N :o 10, anomuseh- 216: dotuksen johdosta, joka tarkoittaa hallituksen nimitys- 217: oikeuden lakkauttamista n. s. keisarillisissa seurakunnissa 26. 218: Suomen Eduskunnan anomus. 219: 220: Kunnallis.v.a;liokunnan mietintö N :o 3 köyhäinhoito- 221: lainsäädännön uudistamista koskevan anomusehdotuksen 222: johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28. 223: 224: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 12 vapaalippu- 225: jen myöntämisestä valtionrautateillä Eduskunnan jäse- 226: nille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27. 227: Suomen Eduskunnan kirjelmä. 228: 229: Perustuslakivaliokunnan mietintö N :o 11, anomuseh- 230: dotuksen johdosta, joka koskee vaaliliittojen oikeutta- 231: mista yhtymään koko maan käsittäväkai vaaliliitoksi . . . . . 28. 232: 233: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N :o 3 selluloosa- 234: tehtaiden työntekijäin suojelemista koskevan anomuseh- 235: dotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29. 236: 8 237: 238: 239: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 15 anomuseh- 240: dotuksen johdosta, joka koskee toimenpiteitä Helsingin 241: miliisilakon lopettamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80. 242: Suomen Eduskunnan kirjelmä. 243: 244: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N :o 4 anomuSeh- 245: dotuksen johdosta, joka tarkoittaa toimenpiteisiin ryhty- 246: mistä työttömyyden varalta; ynnä liite . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81. 247: Suomen Eduskunnan kirjelmä. 248: 249: 250: 251: VIU- 252: tys.' 253: Perustuslakivaliokunnan mietintö N :o 2, koskeva mlet. 254: edustaja Heleniu,s-Seppälä välikysymystä vuoden 1909 255: toisilla valtiopäivillä päätetyn väkijuomain kieltolain 256: vahvistamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1. 257: 258: Suomen Eduskunnan Pää~ös. 259: 260: 261: 262: A:sialuettelo. 263: 1. 264: 265: 266: 267: 268: J 269: 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o l. 270: 271: 272: 273: 274: Lakivaliokunnan mietintö 275: N:o 1 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl- 276: tää ehdotuksen laiksi kihlakunnankäräjiä kos- 277: kevien määräysten muuttamisesta. 278: 279: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavruksi lähet- 280: tänyt edellämainitun, edustaja Sopasen tekemän eduskunta- 281: esityksen N :o 3. 282: 283: 284: Hyvän oikeudenkäyntijärjestyksen tärkeimpiä edellytyk- 285: siä on nopea lain käyttö. Jos oikeutta etsivä saa kauan odot- 286: taa imomioistuimen ratkaisua, tietää se useimmiten hänen 287: oikeutensa vähentämistä, toisinaan sen menettämistäkin. Ny- 288: kyi9en oikeudenkäyntilaitoksemme ehkäpä suurin puutteelli- 289: suus on ju1.1ri lainkäytön hitaus. Varsinkin maaseudulla tämä 290: epäkQhta on erittäin•tuntuva ja johtuu, kuten tiedetään, pää- 291: asiallisesti käräjäin harvalukuisuud,esta. Oikeudenkäymis- 292: kaaren 2 luvun 1 §:n mukaan on jokaisessa kärä.iäkunnassa 293: pidettävä kolmet varsinaiset käräjät. Jo vanha:staan on Suo- 294: messa kuitenkin varsinaisten käräjien luku ollut enintään 295: ainoastaan kaksi. Näid'en käräjien ajasta säädetään maini- 296: tussa lainpaikassa ja Kunink. kirjeessä 4 päivältä marras- 297: kuuta 176a, että talvikäräjät ovat pidettävät tammikuun 13 298: päivän ja huhtikuun viimeisen päivän välillä sekä syyskä- 299: räjät syyskuun 1 päivän ja joulukuun 21 päivän välillä. Tuo- 300: marin asiana on näissä rajoissa määrätä kä;äjien ajat. Ai- 301: noastaan yhdet käräjät vuodessa pidetään Ahvenanmaan tuo- 302: miokunnan käräjäkunnissa Kunink. päätöksen mukaan 8 päi- 303: vältä heinäkuuta 1762, Riittisten pitäjän käräjä'kunnassa 304: Piikkiön tuomiokuntaa mainitun Kunink. kirjeen nojalla 4 305: 2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 1. 306: 307: päivältä marraskuuta 1763, Inarin ja Utsjoen pitäjien eri 308: käräjäkunniasa Lapinmaan tuomiokuntaa K>eis. kirjeiden no- 309: jalla 14 päivältä tammikuuta 1847 sekä 11 päivältä huhti- 310: kuuta ja 1 päivältä lokakuuta 1853 ynnä Kemijärven pitäjän 311: käräjäkunnassa Tornion tuomiokuntaa Keis, kirjeen n~jalla 1 312: päivältä maaliskuuta 1852. Erittäin haitariista tietysti on, 313: että oikeutta etsivä ainoastaan kahdesti, toisin paikoin vain 314: kerran vuodessa voi 'kääntyä tuomioistuimen puoleen saadak- 315: seen oikeusturvaa. Kiireel:lisissä tapauksissa hänen oikeu- 316: tensa siten helposti joutuu kärsimään. Kun erinäisistä muis- 317: ta <Jikeudenkäytilaitosta haittaavista puutteellisuuksista li- 318: säksi johtuu, että juttuja useinkaan ei heti ratkaista, vaan ne, 319: varsinkin suuremmat ja tärkeämmät, lY'kkäytyvät käräjistä 320: toisiin välistä useitakin kertoja!, käy 'käräj1en harvalu'kui- 321: suudesta johtuva e'Päkohta yhä tuntuvammaksi. 322: Lainsäädäntötyön päästyä 1860-luvul1la uudelleen alkuun, 323: kiinnitettiinkin heti huomiota kerrottuun: epäkohtaan. Jo 324: n. k. tammikuun valiokunnassa oli kysymys esillä. Valtio- 325: päivillä 1863--1864 huomautettiin myöskin sellaisten toimen- 326: piteiden tarpeellisuudesta, jotka saattaisivat lainkäytön no- 327: peammaksi. Niinpä Lakivaliokunta mietinnössään, jonka se 328: antoi kihlakunnanla:utamiesten asettamista ja palkkausta kos- 329: kevan €sityksen johdosta, kosketellessaan kysymystä, mit~mkä 330: käräjäka:pat olivat jaettavat tuomarin ja 1lautakunnan kesken, 331: piti tärkeänä kihlakunnantuomarien tuloj-en lisäämistä nimen- 332: omaisesti siinä tarkoituksessa, että tuomiokuntia voitaisiin 333: jakaa ja siten kävisi mahdolliseksi pitää useampia käräjiä 334: vuodessa. Samoin V altiosäädyt käsitellessään 1867 vuoden 335: valtiopäivillä -esitystä; laamannin- .i·a kihlakunnantuomarin- 336: käräjäkappain maksamisesta lausuivat toivomuksena, että 337: tuomioistuimet maalla muodostettaisiin pysyv~isiksi. Askel 338: lähemmäksi päämäärää päästäisiin siten, että varsinaisten 339: käräjien lukua lisättäisiin, joka kävisi mahdolliseksi jab.- 340: malla. tuomiokuntia, joissa. oli useampia käräjäkuntia. 341: Asetuksella 27 päivältä huhtikuuta 1868 lakkautettiin 342: laamanninoikeudet. Yhtenä pääsyynä tähän oli tarkoitus si- 343: ten saada lainkäyttö nop-eamma.ksi. Laamannien palkkauk- 344: Kihlaknnnankäräjät. 3 345: 346: seen maksetut laamannin-käräjäkapat kannettiin kuitenkill 347: edell€€nkin, mutta varattiin vastaista käyttöä varten. Käsi- 348: tellessään 1872 vuoden valtiopäivillä hallituben antamaa 349: kertomusta eräistä toimenpiteistä, joihin oli ryhdytty rita- 350: riston ja aatelin edellisillä valtiopäivillä tekemän anomuksen 351: johdosta, .että kihlakunnanoikeudet muodostettaisiin maan 352: tiheämmin asutuissa osissa pysyväisiksi, joka kävisi päinsä 353: jakamalla tuomiokuntia sikäli kuin laamannin-käräjäka.poista 354: riitti lisäystä kihlakunnantuomarien palkkaukSeen, lausuivat 355: Valtiosäädyt, että kihlakunnanoikeudet olisivat muodostetta- 356: vat pysyväisiksi ja että se jo oli mahdollista tiheämmin asu- 357: tuissa seuduissa. Asetettuaan komitean valmistamaan asiata 358: , samoin kuin eräitä muita oikeudenkäyntilaitoksen osittaista 359: muuttamista koskevia kysymyksiä, hallitus antoi 1877- 360: 1878 vuosien valtiopäiville esityksen ,muutetuista määräyk- 361: sistä kihlakunnan-käräjien ja kihlakunnan-oikeuksien istun- 362: tojen suhte.en". Esityksessä, ,jonka tarkoituksena oli aikaan- 363: saada joutuisampi lainkäyttö maalla, pyrittiin tähän tarkoi- 364: tusperään ehdottamalla, että va.rsinaisten käräijien a~kana oli 365: pidettävä useampia n. k. yleisiä istuntoja. Tuomiokunnassa, 366: jonka muodosti yksi käräjäkunta, oli esityksen mukaan pi- 367: dettävä talvikäräjien aikana viisi ja syyskäräjien aikana 368: kolme sellaista istuntoa; tuomiokunnassa, jossa oli kaksi 369: käräjäkuntaa, oli kummassakin pidettävä talvikäräjien ai- 370: kana kaksi ja syyskäräjien aikana yksi istunto; tuomiokun- 371: nassa, jossa oli kolme tai useampia käräjäkuntia, oli jokai- 372: sissa käräjissä pidettävä vain yksi yleinen istunto. Syynä 373: siihen, ettei käräjien lukua lisätty, vaan samat käräjät sen 374: sijaan jaettiin /iaksoihin eli istuntoihin, olivat pelkästään 375: eräät käytännölliset näkökohdat. Tahdottiin välttää useita 376: lainmu.utoksi"a, jotka muuten olisivat käyneet tarpeellisiksi. 377: kuten säännöksiin perukirjasta ja lainhuudatuksesta. Täten 378: ehdotettu järjestelmä tietysti edellytti, niinkuin esity·ksestä- 379: ;kin kävi ilmi, maan tuomiokuntain uudestijärjest.elyä. Kaksi 380: säätyä, ritaristo ja aateli sekä porvarissääty, hyväksyivät 381: esityksen eräin muutoksin, mutta pappis- ja talonpoikaissää- 382: dyt, jälkimmäinen tunnustaen parannuksen kyllä olevan tar- 383: 4 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 1. 384: 385: peen vaatima, katsoivat, että ehdotettu lainmuutos oli jätet-- 386: tävä toistaiseksi, joten kysymys sillä kertaa raukesi. 387: Vuosien. 1882, 1885 ja 188S valtiopäivillä tehtiin rita- 388: ristossa ja aatelissa sekä porvarissäädyssä erinäisiä anomus- 389: Hhdotuksia oikeudenhoidon parantamiseksi. Mihinkään toi- 390: menpiteeseen ne kuitenkaan eivät 'johtaneet. Vuoden 1891 391: valtiopäivillä Säädyt tekemässään anomuksessa pyysivät, 392: että voimassa olevat oikeuslaitosta ja oikeudenkäyntiä kos- . 393: kevat säännökset tarkastettaisiin ja sen perustuksella val- 394: mistettaisiin ehdotus, joka tarkoittaisi laajempia tarpeen vaa- 395: timia, mutta pitempiä valmistuksia kysyviä uudistuksia. 396: Tämän johdosta hallitus asetti komitean, joka vuonna 1900 397: sai valmiiksi ehdotuksen koko oikeudenkäyntilaitoksemme 398: uudistukseksi. Lainvalmistelukunta on sen jälkeen, tarkas- 399: tettuaan sanotun komitean ehdotuksen, vuonna 1909 valmis- 400: tanut lopulliset ehdotukset mainituksi uudistukseiksi. Näi- 401: den ·ehdotusten mukaan tulisivat kihlakunnanoikeudet yleen- 402: :Sä olemaan miltei pysyväisiä tuomioistuimia. Käräjiä olisi 403: :pid·ettävä yhdeksän kertaa vuodessa, eräässä tapauksessa 404: useamminkin, niissä tuomio kunnissa, jotka ovat yhtenä tuo- 405: miopiirinä, muissa tuomiokunnissa paikkakunnan olojen mll- 406: kaan, :ei kuitenkaan vähempää kuin kaksi kertaa vuodessa, 407: lukuunottamatta Lapinmaan tuomiokuntaa, jossa olisi lrlpa 408: pitää ainoastaan yhdet käräjät vuodessa. 409: 410: 411: 412: Esillä oleva ·eduskuntaesitys, jonka tarkoituksena on 413: saada 'lainkäyttö kihlakunnanoikeuksissa j.outuisammaksi, 414: p-erustuu olennaisesti edellä selostettuun hallituksen 1877- 415: 1878 vuosien valtiopäiville antamaan esitykseen. Kussakin 416: käräjäkunnassa olisi eduskuntaesityksen mukaan edelleenkin 417: pidettävä kahdet varsinaiset käräjät, joista tois·et, talvikäräjäi 418: -·esityksessä kutsutut kevätkäräjiksi - , pidettäisiin tammi- 419: kuun 10 päivän ja kesäkuun 24 päivän välillä ja toiset, syys- 420: käräjät, elokuun 20 päivän ja joulukuun 21' päivän välillä. 421: Näin ollen ei yhdessäkään kärä.iäkunnassa käräjien luku 422: Kihlakunnankäräjät. 6 423: 424: enää supistuisi ainoastaan yhdeksi vuodessa. Tuomiokun- 425: nissa, joissa on korkeintaan kolme käräjäkuntaa, jakautuisi- 426: vat käräljät n. k. yleisiin istuntoihin, niin että, jos käräjä.- 427: kunta yksin muodostaa tuo:miokunnan, o'lis~ talvilkäräjien 428: aikana viisi ja syyskäräjien aikana kolme yleistä istuntoa 429: neljän "-iikon väliajalla edellisen istunnon alusta lukien, ja 430: tuomiokunnassa, jossa <>n kaksi tai kolme käräjäkuntaa, 431: vuorotellen kussakin sekä talvi- että syys'käräjien aikana 432: kaksi yleistä istuntoa niinikään neljän viikon väliajalla edel- 433: lisen istunnon alusta lukien. Jos kuitenkin erityiset <>losuh- 434: teet jossakin tuomiokunnassa vaatisivat toisenlaista järjes- 435: telyä, olisi hallituksella oikeus myöntää poikkeuksia siitä, 436: mitä edellä on ehdotettu, esim. määräämällä, että kaikkein 437: harvimmin asutoissa seuduissa edell~enkin olisi pidettävä 438: vain yhdet käri1jät vuodessa. Kihlakunnantuomarin asiana 439: . olisi, vaarinottaen edellämainitut aikarajat, määrätä, milloin 440: yleiset istunnot pidettäisiin. Lisäksi on esityksessä mää- 441: räyksiä siitä, millä tavoin käräjäajat <>lisivat saatettavat ylei- 442: sön tietoon, sekä ehdotettu useihin Oikeudenkäymiska.aren 443: pykäliin lisäyksiä, jotka johtuvat siitä, että hräjät on ehdo,. 444: tettu jaettaviksi istuntoihin. 445: 446: 447: , 448: Ehdotukset koko <>ilmudenkäyntilaitoksemme uudistuk- 449: 1 . 450: 451: 452: 453: 454: seksi eivät lainsäädäntötyössä poliittisista syistä. tapahtuneen 455: seisahduksen johdosta vielä ole johtaneet tulokseen. Asian 456: erin<>maiseen laajakantoisuuteen nähden ja kun prosessilain- 457: säädännön kehityksen johdosta muissa maissa meillä valmis- 458: tettujen ehdotusten tarkastelu •ehkä vielä voi käydä tarpeelli- 459: seksi, saattaa pitää varmana, ettei hallitus voi lähitulevaisuu- 460: dessa vålmistaa Eduskunnalle esitystä asiasta. Myöskin on 461: huomattava että, sen jä!lkeen kuin vastaavat lait on hyväk- 462: sytty, tuJ.~e kulumaan vuosia, ennenkuin uudistus on käy- 463: tännössä toimeenpantu. Lakivaliokunta on sen vuoksi yhtä 464: mieltä oeduskuntaesityksen tekijän kanssa siitä, että -edelleen- 465: kin on syytä koettaa osittaisilla Ilarannuksilla korjata' oikeu- 466: 467: 468: • 469: 6 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 1. 470: 471: dimkäyntijär.i·estyksemme puutteellisuuksia. Tietysti tällöin 472: ei voi tulla kysymykseen sen pääperiaatteiden muuttaminen 473: eivätkä sellai~t muutokset, jotka voisivat vaikeuttaa perin- 474: pohjaisen uudistuks·en toimeenpanemista. Tältä kannalta ar- 475: vosteltaessa eduskuntaesitystä on täysi syy se hyväksyä. 476: Kihlakunnanoikeuksien istuntojen lukumäärän lisäämistä, 477: missä se käy päinsä, on epäilemättä pidettävä erittäin suo- 478: tavana. Samalla -ehdotettu uudistus tulisi olemaan oikeuden- 479: käyntilaitoksemme perinpohjaisen uudistu~sen valmistusta, 480: omansa helpottamaan sen toimeenpanoa. On näet ilmeistä 481: että, jos eduskuntaesitys hyväksytään, hallitus tulee- aina- 482: kin se saa siihen hyvän aiheen -ryhtymään maan tuomio- 483: kuntien asteettaiseen uudestijärjestelyyn yhdistämällä kä- 484: räjäkuntia ja jakamalla tuomiokuntia sen mukaan kuin olot 485: eri paikkakunnilla vaativat. - Pääpiirteissään samanlainen 486: uudistus kuin nyt ehdotettu on Ruotsissa pantu toimeen 487: vuonna 1872. Sielläkin on sen ohessa tätä nykyä vireillä 488: koko oikeudenkäyntilaitoksen uudistus. Ruotsin Lainval- 489: mistelukunnan sitä varten vuonna 1884 antamassa ehdotuk- 490: sessa lansutaan, että 1872 vuoden asetusta, saavutetun koke- 491: muksen nojalla, täytyy pitää varsin tehokkaana valmistuk- 492: s~na siirtymiselle yksipiirisiin tuomiokuntiin. Asetuksen 493: voimaan astuessa oli Ruotsin 103 tuomiokunnasta 14 :ssä 1 494: käräjäkunta, 27 :ssä 2 käräjäkuntaa ja 62 :ssa 3 tai useampia 495: käräjäkuntia. Kymmenen vuotta myöhemmin eli 1883 vuo- 496: den lopussa oli käräjäkuntia yhdistämällä ja tuomiokuntia 497: jakamalla jo tultu niin pitkälle, että maan 116 tuomiokun- 498: nasta 28 :ssa oli 1 käräjäkunta, 34 :ssä 2 käräjäkuntaa ja 499: &4:sSä 3 tai useampia käräjäkuntia. 500: 501: 502: 503: Maamme on nykyisin jaettu 62 tuomiokuntaan. Näistä 504: on 2:ssa 2 käräjäkuntaa, 24:ssä 3 käräjäkuntaa, 25:ssä 4 kä- 505: räjäkuntaa, 10 :ssä 5 käräjäkuntaa ja 1 :ssä eli Ahvenanmaan 506: tuomiokunnassa 8 käräjäkuntaa. Istuntopäivien lukumää- 507: rästä maan eri käräjäkunnissa talvi- ja syyskäräjissä vuonna 508: Kihlakunnankäräjät. 7 509: 510: 1916 saatujen tietojen perusteella, joista tämän mietinnön 511: loppuun on liitetty taulukko, on Valiokunta tullut samaan 512: käsitykseen kuin esityksentekijä siinä, että yleisten istunto- 513: jen lukua ei voida lisätä m11issa kuin niissä tuomiokunnissa, 514: joissa on enintään kolme käräjäkuntaa, mutta että se näissä 515: on mahdollista, varsinkin jos samalla pitennetään sitä aikaa, 516: jona käräjät saadaan toimittaa, niinkuin esityksessä on ehdo- 517: tettu. Jonkun verran tästä kyllä voi olla haittaa maatavil- 518: jelevälle väestölle, mutta se ei merkitse paljoa sen tuntuvan 519: edun rinnalla, mikä oikeutta hakeville ehdotetusta muutok- 520: sesta tulisi olemaan. Tosin tulisi muutos nykyoloissa ulot- 521: tumaan ainoastaan 26 tuomiokuntaan. Nämä ovat Uuden- 522: maan läänissä Lohjan, Mäntsälän, Porvoon ja Iitin tuomio- 523: kunnat; Turun ja Porin läänissä Tyrvään, Ulvilan, Euran, 524: Ve•hmaan, Loimaan ja Hllikon tuomiokunnat; Hämeen lää- 525: nissä Ruoveden, Pirkkalan, Hollolan ja Rauhan tuomiokun- 526: nat; Viipurin läänissä Kurkijoen ja Sortavalan tuomiokun- 527: nat; Mikkelin läänissä Rantasalmen, Juvan ja Mäntyharjun 528: tuomiokunnat; Kuopion läänissä Pielisjärven, Iisalmen, Pie- 529: laveden, Rautalammin ja Leppävirran tuomiokunnat; ja Vaa- 530: san läänissä Jyväskylän ja Saarijärven tuomio kunnat. Mai- 531: nitut tuomiokunnat sijaitsevat kuitenkin yleensä niissä osissa 532: maata, joissa asutus on taajempaa ja liike:elämä vilkkaam- 533: paa ja joissa juuri erityisesti kaivataan useampia oikeuden- 534: istuntoja. Näissä osissa maata on kyllä useita sellaisiakin 535: tuomiökuntia, joissa on use,ampia kuin kolme käräjäkuntaa 536: ja joita uudistus siis ei tulisi koskemaan. Mutta näissä taas 537: on monast.i, niinkuin esim. Helsingin, Maskgn ja Raaseporin 538: tuomiokunnissa, ainakin jotkut käräjät aivan lyhyet. Sen 539: oikeuden nojalla, mikä esityksessä on myönnetty hallituk- 540: selle ja Valiokunnan ehdotuksessa korkeimmalle oikeudelle 541: järjestää kihlakunnanoikeuksien istunnot toisinkin kuin edel- ~ 542: lä on esitetty, voisi korkein oikeus määrätä pidettäväksi 543: kaksi tai useampia istuntoja niissä käräjäkunnissa, joissa 544: tarve on suurin, kuten esim. Helsingin ja Turun kaupunkeja 545: ympäröivissä käräjäkunnissa. Ehdotetun uudistuksen mer- 546: kitys ei siis nykyoloissakaan suinkaan supistuisi vähiin. Ja, 547: 8 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 1. 548: 549: kuten jo edellä on lausuttu, on täysi syy otaksua, että halli- 550: tus juuri valmistaakseen tietä suuren uudistuksen toimeen- 551: panolle vähitellen muodostaa kolme- ja useampikärä.iäkun- 552: taiset tuomiokunnat ainakin kaksikäräjäkuntaisiksi. 553: Niiden tuomiokuntien tuomareille, joissa oikeuden istun- 554: tojen lukumäärä tulisi lisätyksi, täytyisi tietysti maksaa kor- 555: vaus tarpeellisiksi käyvien apuvoimien paikkaamisesta ja 556: muista uudistuksesta aiheutuvista kustannuksista sekä sitä- 557: '{Jaitsi lisätystä työstä. Kun aikaa myöten tuomiokunnat 558: alaltaan yhä pienenisivät, niin etteivät tuomarit enää, kuten 559: nykyisin, voisi heille tulevasta käräjäkappain korvauksesta 560: sekä pöytäkirjain lunastuksista ja muista sellaisista sivu- 561: saatavista saada pääasiallisinta palkkausta, olisi tuomareille 562: tuleva kruununpalkka, joka nykyisin useasti on aivan mitä- 563: tön, riittävästi korotettava. Tämä~apahtuisi tietysti tuomio- 564: kuntain uudestijärjestelyn yhteydessä. Sen ei kuitenkaan 565: tarvitse estää hyväksymästä eduskuntaesitystä eikä mainit- 566: tua uudestijädestelyä toimeenpanemasta. Laamannin-käräjä- 567: jyvärahastossa, johon vuoteen · 1887 saakka kannetuista, 568: mutta silloin lakkaut.etuista laama.nnin-käräjäkapoista kerty- 569: neet varat sijoitettiin ja jota on hoidettu erillisenä rahastona 570: käytettäväksi oikeudenkäyntilaitoksemme uudistuksen toi-. 571: meenpanoa varten. oli säästö, valtiokonttorista saadun ilmoi- 572: tuksen mukaan, 191'6 vuoden joulukuun 31 päivänä 9,370,369 573: markkaa 88 penniä, ja olivat sen korkotulot samalta vuodelta 574: noin 335,0()0 markkaa. Kun näitä varoja tarkoituksensa mu- 575: kaan voitaisiin käyttää tuomarien palkkaukseen, ei siihen 576: vielä pitkään aikaan siis tarvitsisi muita valtion varoja eikä 577: niinmuodoin valtion nykyinen taloudellinen ahdinkotila estä 578: uudistusta hyväksymästä. Tuomarinvirkain nykyisten hal- 579: tijain saavutettu oikeus ei myöskään ole siinä esteenä. On 580: näet niin, että jälkeen vuoden 1873 kihlakunnantuomarit 581: ovat nimitetyt virkoihinsa ehdolla, että he a1istuvat niihin 582: muutoksiin, joita kihlakunnanoikeuksiin ja tuomiokuntiin 583: nähden vastedes ehkä tehdään, ja että vuoden 1901 jälkeen 584: on pantu ehdoksi. että heidän on alistuttava niihin määrä.yk- 585: Kihlakunnankäräjät. 9 586: 587: siin, jotka oikeudenkäyntilaitoksen uudistuksen yhteydessä 588: tuomarinviroista voidaan antaa. 589: 590: 591: 592: ·Eduskuntaesityksen yksityiskohtaisen tarkastelun tulok- 593: sena pyytää Valiokunta esittää seuraavaa. 594: Mitä ensinnä tulee kysymykseen yleisten istuntojen luku- ' 595: määrästä, on Valiokunta tullut siihen käsitykseen, että han- 596: ka.luudetta pitäisi voida tuomiokunnassa, jossa on yksi kä- 597: räjäkunta, toimittaa talvikäräjien aikana viisi ja syyskärä- 598: jien aikana neljä istuntoa, tuomiokunnassa, jossa on kaksi 599: käräjäkunta.a, kummassakin käräjäkunnassa talvikäräjien ai- 600: kana kolme ja syyskäräjien aikana kaksi istuntoa ja tuomio- 601: kunnassa, jossa on kolme käräjäkuntaa, kussakin ,käräjäkun- 602: nassa sekä. talvi- että syyskäräjien aikana kaksi istuntoa. 603: Näin ollen ei myöskään enää tulisi missään käräjäkunnassa 604: pidettäväksi vain yilidet käräjät vuodessa. Mutta kun olot 605: varsinkin kulkuyhteyden puolesta saattavat Inarin ja Uts- 606: joen pitäjien eri käräjäkunnissa Lapinmaan tuomiokuntaa 607: sekä Ahvenanmaan tuomiokunnassa edelleenkin olla sellaiset, 608: että kaksien käräjien pitäminen vuodessa kävisi vaikeaksi, 609: on Valiokunnan mielestä sallittav~ niillä paikkakunnilla 610: pitää vuodessa ainoastaan yhdet käräjät tuomarin harkinnan 611: mukaan. Kun siellä, missä samoijen käräjien aikana tulisi 612: pidettäväksi kaksi tai useampia'istuntoja, ne yleensä tul'levat 613: olemaan lyh;y\t, riittää Valiokunnan mielestä, jos toisesta 614: istunnosta toiseen on aikaa vähintään koilme viikkoa 615: edelli.sen istunnon alusta lukien. Jos väliaika näin mää- 616: rätään, jää sen ohessa tuomarille suurempi mahdollisuus 617: ennen pitkää saavutettavan kokemuksen perusteella _sove- 618: liaasti määrätä istuntojen alkamisajat. Voisi tietysti aja- 619: tella sitäkin menettelytapaa, että istunnot joka vuosi alkai- 620: sivat samana kuukaudenpäivänä tai, jos se on pyhäpäivä, 621: sen jälkeisenä arkipäivänä. Mikään ei estä tuomaria näin 622: menettelmHästä, mutta lienee kuitenkin soveliaampaa, että 623: laissa jätetään mahdollisuus .sovittaa istuntojen ajat eri 624: 10 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 1. 625: 626: paikkakuntain olojen mukaan. Samaan tapaan on muuten 627: ehdotettu meneteltäyäksi ehdotuksissa oikeudenkäyntilaitok- 628: semme uudistuksek~i. Siinä ta,pauksessa, että istuntoa varten 629: tarvitaan useampi kuin yksi oi:keudenkäyntipäivä, on istun- 630: toa tietysti jatkettava, kunnes kaikki jutut ovat olleet esillä. 631: Tämä kyllä on itsestäänkin selvää, mutta yl'eisen istunnon 632: käsitteen määrittelemiseksi on pidetty suotavana panna la- 633: kiin nimenomainen säännös asiasta. Soveliasta on myöskin 634: että, samoinkuin käräjät, myöskin yleinen istunto, sen jäl- 635: keen kuin kaikki jutut on käsitelty, nimenomaan julistetaan 636: päättyneeksi. Kun maan korkein oikeus tätä nykyä käsit- 637: telee useita oikeushallintoa koskevia asioita ja kysyn{ys 638: poikkeuksen myöntämisestä siitä, mitä edellä on ehdbtettu 639: istuntojen lukumäärästä ja ajasta, milloin erityiset olot jos- 640: sain tuomiokunnassa sitä vaativat, lähinnä kuuluu mainitun- 641: laisiin asioihin, on se oikeus, mikä esityksessä on siinä 642: kohden myönnetty hallitukselle, annettava korkeimmalle oi- 643: keudelle. Näitä näkökohtia silmälläpitäen on Oikeudenkä,y- 644: miskaaren 2 luvun 1 § uudestaan muodosteltu. 645: Lienee tämän yhteydessä syytä bnhyesti kosketella ky- 646: symystä jutun lykkääruisestä toiseen tilaisuuteen tuomion 647: julistamista varten. Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 3 §, 648: jossa säädetään, että tuomarin tulee julistaa, mahdollisuuden 649: mukaan, kussakin asiassa päätös, <ennenkuin käräjäpaikalta 650: lähtee, on Suomessa tulkittu niin, että jos juttu -muuten <>n 651: valmis päätettäväksi, tuomio on annettava samoissa kärä- 652: jissä,. Ruotsis;a menetellään n!in, että jutut ensin käsitel- 653: lään käräjissä, minkä jälkeen tuomari valmistaa tuomiot 654: ·kotonaan ja erityisesti määrättynä 11äivänä saapuu uudelleen 655: käräjäpaikalle sekä siellä julistaa ja asianasaisille antaa 656: valmiiksi kirjoitetut tuomiot. Tämä menettelytapa1 on edellä- 657: mainitussa 1872 vuod•en asetuksessa nimenomaan edellytet, 658: tykin. On ilmeistä. että asian päättämiselle tällainen me- 659: nettely qn hyödyksi, tuomari kun siten saa rauhassa miettiä 660: tuomiota ja paremmin voi käyttää hyväkseen sitä apua, 661: minkä kirjallisuus hänelle suo. Lakivaliokunta ei kuiten- 662: kaan ole tahtonut ehdottaa tällaista järjestelmää meillä 663: Kihlakunnankäräjät. 11 664: 665: otettavaksi käytäntöön. Tuomarilla täytyy joka tapauk- 666: sessa katsoa olevan oikeus lykätä juttu tuomion antamista 667: varten samojen liäräjien yhdestä istunnosta toiseen. Käräjien 668: viimeisestä istunnosta tosin ei enää ole sellaista lykkäämis- 669: mahdollisuutta, mutta voi tuomari määrätä istuntoa muu- 670: taman päivän väliajan jälkeen jatkettavaksi ja kerrotussa 671: tarkoituksessa käyttää hyväkseen näin saatua aikaa. Kun 672: tämä tulisi kysymykseen vain poikkeustapauksissa, ei ole 673: pelkoa väärinkäytöksestä. Näistä syistä ja kun Ruotsissa 674: käytetty järjestelmä tuottaisi oikeutta hakeville jonkun ver- 675: ran hankaluutta, on tyydyttävä siihen parannukseen, mikä 676: käräjien jaolla istuntoihin joka tapauksessa on saavutetta- 677: vissa. 678: Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 2 §:ään, niinkuin se on 679: esityksessä, on pantu tarpeelliset määräykset käräjäaikain 680: saattamisesta yleisön tietoon. Pykälä on esityksen mukaan 681: samansisältöinen kuin oikeudenkäyntilaitoksen uudistuseh. 682: dotuksissa. Kun esityksestä kuitenkin puuttuu määräys 683: siitä, kuinka on meneteltävä, jos on pakko muuttaa jo kuu- 684: lutetut käräjät, on Valiokunta pykälään 2 momenttina lisän- 685: nyt asiasta mainittujen uudistusehdotusten mukaisen sään- 686: noksen. Keis. kirjeet 21 päivältä joulukuuta 1848 ja· 29 687: päivältä toukokuuta 1869, joihin nykyisin voimassa olevat 688: vastaavat säännök-set sisältyvät, ovat näin ollen kumottavat. 689: Ne muut muutokset, jotka esityksessä samoinkuin Valio- 690: kunnan ehdotuks•essa on tehty Oikeudenkäymiskaaren er.i- 691: näisiin pykäliin, aiheutuvat, yhtä lukuunottamatta, siitä, 692: että käräjät on jaettu istuntoihin; eivätkä siis kaipaa perus- 693: telua. Syy, minkä vuoksi Oik·eudenkäymiskaaren 12 luvun 694: 1 § :ssä lain alkuperäinen sanonta ,kuninkaan ja valtakunnan 695: palvelukseen" on vaihdettu sanoihin ,maan palvelukseen" 696: on myös perusteluitta selvä. Esityksen vastaava sanonta 697: ,sotapalvelukseen" on, niinkuin lakia tässä kohden on tul- 698: kittu, liian ahdas. Valiokunnassa on lausuttu ajatus, että 699: 12 luvun 2 ja 3 § myöskin kaipaisivat korjausta sen joh- 700: dosta, että käräjät ovat jaetut istuntoihin. Sellaista kor- 701: jausta ei kuitenkaan tarvittane. Molemmissa pykälissä sanat 702: 12 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 1. 703: 704: ,ensimäisiin käräjiin" tietysti merkitsevät sitä istuntoa, jo- 705: hon asia on haastettu, ja 2 § :ssä sanat ,ensintulevissa kä.rä- 706: jissä" mitä sanottujen käräjien istuntoa hyvänsä. 707: Se muutos, mikä Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 § :ään 708: on tehty jakamalla käräjät istuntoihin, aiheuttaa muutoksia 709: erinäisiin hallinnollisiinkiu asetuksiin. Asetuksessa 6 päi- 710: vältä elokuuta 1861 alituomarien velvollisuudesta riitaveljillP 711: toimittaa pöytäkirjoja ja päätöksiä heitä koskevissa juttu- 712: asioissa ja sanottua asetusta muuttavassa Senaatin 'kirjeessä 713: 28 päivältä huhtikuuta 1'884 säädetään, minkä! ajan kuluessa 714: 1uomarin tulee toimitlaa asianasaisille pöytäkirjat. Nämä 715: säännökset kaipaavat muutosta sikäli, että asianosaisen, jonka 716: juttu siirretään samojen käräjien istunnosta toiseen, tulee 717: saada pöytäkirjansa, ennenkuin asia uudestaan tulee .esille, 718: jota paitsi pöytäkirjojen toimitusaikaa 'Olisi muutenkin ly- 719: hennettävä, Asetukseen 20 .päivältä marraskuuta 1896, si- 720: sältävä lähempiä määräyksiä siitä, mitenkä ehdotonta va- 721: pausrangaistusta määräävä tuomio on täytäntöön pantava, on 722: 2 § :n 2 momenttiin lisättävä säännös, että lainpaikassa sää- 723: detty rangaistusluettelon ote on lähetettävä myöskin kärä- 724: jien jokaisen istunnon jälkeen. Samaten on asetukseen 19 725: päivältä elokuuta 1898, sisältävä tarkempia määräyksiä siitä, 726: miten sakkopäätös on täytäntöön pantava, 2 §:ään lisättävä 727: t;äännös, että sa.kkoluettelon ote on lähetettävä jokaisen istun- 728: non jälkeen. Laki<ehdotu ]{sen loppuun on lisätty säännös lain 729: voimaan astumisesta, mikä täytyy määrätä niin, että lähinnä 730: sitä ennen tarpeelliset käräjäaikojen kuulutukset ja julki- 731: panot voidaan toimittaa noudattaen uuden lain määräyksiä. 732: - Lopuksi huomautettakoon eftä Valiokunnan ehdotuksessa 733: on kursiveeraukset tehty alkupoeräistä lakitekstiä eikä esi- 734: tystä vastaan. 735: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Vali·olmnta kunnioit- 736: taen ~hdottaa, 737: , että Ed'ltsk~tnta, l)mtSuen toivomuksenoon ettii 738: Hallitus 739: ryhtyisi maan tuomiokuntia uttdestijärjedele- 740: mään ja 741: Kihlakunnankäräjät. 742: , 13 743: 744: säätäisi kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjain 745: toimitusajan lyhyemmäksi, 746: hyväksyisi ja vahvistettavliksi lähettäisi seu- 747: raavan lakiehdotuksen: 748: 749: 750: 751: 752: Laki 753: kihlakunnankäräjiä koskevien määräysten muuttamisesta. 754: 755: Täten säädetään, että Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 756: ja 2 §, 9 luvun 1 ja 2 §, 12 luvun 1 §, 17 luvun 8 .ia 31 § 757: sekä 18 luvun 2 § muutetaan näin kuuluvi,ksi: 758: 759: 760: 0 i k e n d e n k ä y m i s k a a r i. 761: 762: 2 LUKU. 763: 764: 1 §. 765: K1Msakin käräjäkunnassa on vuosittain oikeassa käräjä- 766: paikfl.ssa pidettävä kahdet varsinaiset käräjät, talvikiiriijäi 767: tammikuun 10 päivän ja kesäkuun 24 päivän sekä syyskih·iijiit 768: elokuun 20 päivän ja joulukuun 21 päivän välillä. J.narin ja 769: Utsjoen pitäjien käräjäkunnissa Lapinmaan ttbmnioku,ntaa 770: sekä Ahvenanmaan tu.om,iokunnan käräjäkunnissa ()ll.oo~• kui- 771: tenkin lupa pitää ainoastaan yhdet varsinaiset käräjät. 772: Jos käräjäkunta 11ksin m1wdostaa tuomiokunnan, tulee 773: kihlakunnanoikeuden pitää talvikäräjien aikana ·v'iisi ja syys- 774: käräjien aikana neljä ;yleistä istuntoa. 775: Jos tuomiokunnassa on kaksi käräjäkuntaa, pitäköön kih- 776: lakunnanoikeus, tJuorotellen kummassakin käräjäkunnassa, 777: talvikäräjien aikana kolme ja syyskäräjien aikana kaksi 778: '?Jleistä istuntoa. 779: Tuomiokunnassa, jossa on kolme käräjäkuntaa, on kihla- 780: kunnanoikeuden pidettävä, vuorotellen kussakin käräjäkun- 781: 14 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 1~ 782: 783: nassa, sekä talvi- että syyskäräjien aikana kaksi yleistä 784: istuntoa. 785: Samojen lcäräjien yleisestä istunnosta toiseen tulee olla 786: aikaa 1:ähintään kolme viikkoa edellisen istunnon alusta 787: lukien. 788: Jos tuomiokunnassa on useampia käräjäkuntia htin koltne, 789: pitäköön kihlakunnanoilwns 7Jhden yleisen istunnon jokaisissa 790: käräjissä. 791: Jos yle·istä istuntoa varten tarvitaan useampi kuin yksi 792: oikeudenkäyntipäivä, on islttntoa jatkettava, kunnes kaikki 793: j1du,t on käsitelty, minkä jälkeen istttnlo julistetaan pää_tty- 794: neeksi. 795: Jos eritltiset olosuhteet jossakin tuomiokunnassa aiheutta- 796: vat poikkeuksia siitä, mitä edellä on säädetty, saakoon kor- 797: kein oikeus siitä määrätä. 798: 799: 2 §. 800: Kil~lakunnant·uomarin on 'määrättävä, milloin kiMakun- 801: nankäräjien yleiset istunnot pidetään. Talvikäräjien luettelot 802: ovat ennen edellisen vuoden lokakuun 15 päivää,ja syyskärä- 803: jien htettelot ennen huhUkuun loppua hovioikeuteen lähetet- 804: tävät selcä marras- ja· toukokuun kuluessa hovioikeuden toi- 805: mesta julkaistavat m~an virallisissa lehdissä. Samassa ajassa 806: kihlakztnnantuomari toimituttakoon käräjäajoista julkipam,ot 807: käräjätalo·ihin ja ktttdututtakoon ne tuomiokunnam kirkoissa. 808: Jos on pakottavia syitä sen ajan muuttamiseen, joksi kih- 809: lakunnankäräjät on kuulutettu, tulee kihlakunnantuornarit~ 810: viipymättä toimittaa siitä kuulutukset ja julkipamot, niinkuin 811: tässä on sanottu, sekä samalta ilmoittaa se hovioikeudelle. 812: 813: 9 LUKU. 814: 1 §. 815: •Tos Kihlakunnantuomari •ei tule varsinaisiin käräjiin tahi 816: Hleisecn istuntoon, vaan jättää ne pitämättä; sakotettakoon 817: kolmekymmentä talaria, jollei hän laillista estettä näytä, ja 818: palkitkoon vahingon Oikeutta etsineille. Jos hän, käräjäin 819: Kihlakunnankäräjät. 15 820: 821: tahi istunnon useampia päiviä kestäessä, on poissa yhden kä- 822: räjäpäivän; sakotettakoon kymmenen talaria. Jos hän lai- 823: minlyö katselmuksen tahi välikäräjät; olkoon sakko puolta 824: vähempi. 825: 2 §. 826: Jos lautamies· jääpi pois käräjistä, istunnosta tahi katsel- 827: muksest::t; vetäköön sakkoa kolme talaria. Yhdestä 'päivästä 828: on sakko kahdeksan äyriä. Jos käräjät, istunto tahi katselmus 829: lautamiesten laiminlyömisen tähden jäävät pitämättä; vastat- 830: koot he myös vahingon. 831: 832: 12 LUKU. 833: 834: 1 §. 835: Kun on laillisesti haastettu, pitää kantajan ja vastaa.jan 836: määrättynä päivänä tulla Oikeuteen, jollei heillä ole laillista 837: t>-Stettä. Nämä ovat lailliset·esteet: kun haast.ettu on sairaana; 838: kun hän on käsketty tahi lähtenyt maan palvelukseen; kun 839: Jiän on vankeudessa; kun vihollinen tahi muu vaara, tulipalo 840: tahi vedenhätä estävät; kun haastettu on tullut mielipuoleksi; 841: kun hänen miehensä tahi vaimonsa, lapsensa tahi vanhem- 842: pansa kuolevat siihen aikaan, jolloin hänen pitäisi Oikeuteen 843: tulla; kun hän on ennen haastettu ±oiseen Oikeuteen samana 844: aikana vastaamaan. Tuomari tutkikoon ·kuitenkin ·asianhaa- 845: rat näissä tapauksissa. Jos muita esteitä ilmoitetaan, tutki- 846: koon tuomari nekin, ovatko ne sen arvoisia, että ovat otolli- 847: siksi katsottavat. Jos este on laillinen, niin tuomari lykät- 848: köön (poist.) asian toiseen päivään (poist.), ja olkoot riita- 849: puolet velvolliset (poist.) ilman uutta haastetta tulemaan 850: Oikeuteen. 851: 852: 17 l.~UKU. 853: 854: 8 §. 855: Jos vastapttoli syyttää todistajaksi kutsuttua jostakin, 856: joka estäisi hänet todistamasta, ja tämä sen kieltää, ja jos 857: 16 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o l. 858: 859: jäävääjä ei heti voi sitä täysin todeksi näyttää, niin pankoon 860: kaupungissa tuomari hä:nelle määräajan sitä varten. Jos ae 861: maalla tapahtuu; kuulustettakoon kuitenkin todistaja valalla 862: kuolemantapauksen varalta ja olkoon riitapuolella yhtäkaikki 863: aikaa toimittaa todistuksia jäävistä määrätyksi päiväksi, jos 864: hän sitä vaatii; ja lykätköön tuomari asian toiste päätettä- 865: väksi. .Jos jäävi silloin havaitaan lailliseksi, niin tutkikootn 866: Oikeus, mikä voima jäävinalaisen todistukselle on annettava. 867: 868: ' 31 §. 869: 'Tuomari pankoon sille, jonka on tehtävä puhdistusvala, 870: määräajan miettiä asiata, jos hän haluaa, maalla seuraavaa11 871: yleiseen istuntoon asti ja kaupungissa enintään kuukauden. 872: Jos hän silloin tulee. eikä voi valaa tehdä, tuomittakoon syy- 873: pääksi. Jos hän ei tule eikä näytä laillista estettä, niin olkoon 874: sama laki. Jos hän näyttää laillisen esteen, p:ankoon Oikeus 875: hänelle uuden määräajan. ' 876: 877: 878: 18 LUKU. 879: 880: 2 §. 881: Jos hän moittii kummankin riitapuolen oikeutta, niin pan- 882: koon tuomari hänelle ajan (poist.) sen kanteen ajamiseen lail- 883: lisen haasteen nojalla, elleivät he kaikki suostu siihen, että 884: asia kohdastansa tuomitaan. 885: 886: 887: 888: 889: 'rämä laki astuu voimaan kuun päivana 890: kuitenkin ovat lähinnä sitä ennen tarpeelliset kuulutukset ja 891: ,iulkipanot käräjäajoista toimitettavat tämän lain säännösten 892: mukaisesti. Edellä mainittuna päivänä hvkkaavat voimassa 893: olemasta Kunink. kirjeet 13 päivältä tammikuuta 1757 ja 894: 4 päivältä marraskuuta 1763 sekä Kunink. päätös 8 päivältä 895: heinäkuuta 1762 ynnä Keis. kirjeet 21 päivä.ltä jonlukuutH 896: Kihla.kunnankäräjät. 17 897: 898: 1848 ja. 29 päivältä toukokuuta 1'869, niin myös muut sään- 899: nökset, jotka ovat vastoin tätä lakia. 900: 901: 902: 903: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 904: Sopanen, varapuheenjohtaja Airola, jäsenet Ala virta, Aronen, 905: Gadolin, Hakala, Anni Huotari, Alma Jokinen, Kotila, Lap- 906: vetdläinen, A. Mak~lin, Nurminen, Pesooon, Raade, Saare- 907: lainen, L. Typ,pö ja Yrjö-Koskinen sekä v~rajäsenet Furu- 908: hjelm, Korhonen ja Väisänen. 909: 910: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1917. 911: 912: 913: 914: 915: 2 916: 18 917: . 918: 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 1. 919: 920: Liite. 921: 922: 923: 924: 925: Istnntopäi~ien lukumäärä*) 926: en käräjäkunnis-sa varsinaisissa talvi- j.a syyskäräjissä 927: vuonna 1916. 928: 929: Tuomiokunnat, joissa on kaksi käräjä- 930: kuntaa. 931: 932: Hollolan tuomiokunta. 933: Talvik. Syysk. 934: Hollolan käräjä:kunta 16 18 935: Asi'kkalan 9 8 936: " 937: Pielaveden tuomiokunta. 938: Pielaveden kärä:jäkunta 8 15 939: Nilsiän 14 33 940: " 941: Tuomiokunnat, joissa on kolme käräjä- 942: kuntaa. 943: 944: Lohjan tuomiokunta. 945: Kirkkonummen kärä)jä;kunta 9 9 946: Vihdin 8 8 947: Lohjan " 9 9 948: " 949: *) Vaasan Hovioikeudesta saaduissa tiedoissa ei ole ollut mai- 950: nittuna istuntopäivien lukumäärää erikseen talvi- ja erikseen syys- 951: käräjistä, minkä vuoksi ilmoitettu luku on jaettu tasan kumpais- 952: tenkin käräjäin osalle tai, milloin luku on ollut epätasainen, yksi 953: päivä pantu enemmän talvikäräjäin kohdalle. 954: Liite. 19 955: 956: Porvoon tuomiokunta. 957: Pernajan käräjäkunta 5 5 958: Porvoon 11 10 959: Sipoon ," 5 6 960: 961: Mäntsälän tuomiokunta. 962: Orimattilan käräjäikunta ................. . 12 12 963: Mäntsälän , . . . . . . . . . . . . . . . . .. 11 11 964: Myrskyläin , 2 2 965: 966: 1itin tuomiokun ta. 967: Iitin käräjä.kunta 10 10 968: Elimäen 5 5 969: Lappträskin ", 6 5 970: 971: Tyrvään tuomiokunta. 972: Mouhijärven käräjäkun~ta 10 8 973: Tyrvään , 8 6 974: Huittisten 12 14 975: " 976: V ehmaan tuomiokunta. 977: Mynämäen käräjäkunta 9 8 978: Ve1rmaan 7 8 979: Laitilan " 11 13 980: " 981: Ulvilan tuomiokunta. . 982: Ulvilan käräjäkunta .................... . 9 10 983: N oormarkun , . . .................. . 8 10 984: Merikarvian , 12 13 985: 986: Euran tuomiokunta. 987: Eurajoen kätäjäkunta ................... . 11 14 988: Euran , .................... . 8 8 989: Koikemäen 8 7 990: " 991: 20 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 1. 992: 993: Loimaan tuomiokunta. 994: Loimaan käräjäkunta 10 10 995: Pöytyän , 10 9 996: Marttilan 6 6 997: " 998: Halikon tuomiokunta. 999: Ha;likon käräjäkunta 13 12 1000: Perniön 5 5 1001: " 1002: Kiskon 6 6 1003: " 1004: Ruoveden tuomiokunta. . 1005: Ruoveden käräjäkunta 7 7. 1006: Oriveden , 8 6 1007: Kurun 6 7 1008: " 1009: 1010: Pirkkalan tuomiokunta. 1011: Kangasalan 1käräjäkunta 6 6 1012: Lempäälän , 6 8 1013: Pirkkalan 8 7 1014: " 1015: Hauhon tuomiokuf!ta. 1016: Päl'kän€en käräjäkun'ta ... . . .. 7 6 1017: Ra uhon .. .. . ..... 8 9 1018: Lammin 1019: " . . .. . . . . . . . .. . . 11 10 1020: " 1021: Kurkijoen tuomiokunta. 1022: Parikkrulan kärajäkunta ................. . 21 ·2() 1023: J aakkiman , ................. . 25 28 1024: Kurkijoen 17 15 1025: " 1026: Sortavalan tuomiokunta. 1027: Uukuniemen käräjäkunta 7 8 1028: .. Ruskealan 1029: Sortavalan 1030: " . 1031: •• 0. 0 •••••••••• 0 6 1032: 2~ 1033: 6 1034: 19 1035: " 1036: Liite. 21 1037: 1038: Mäntyharjun tuomiokunta. 1039: Mäntyha:rjun käräjäikulllta 14 15 1040: Hirven1sal:men , 7 7 1041: Ristiinan 7 9 1042: " 1043: Juvan tuomiokunta. 1044: Juvan käräjäkunta 9 9 1045: Puumalan , 11 11 1046: Su·l•kavan 9 8 1047: " 1048: Rantasalmen tUOtniokttt'llta. 1049: RanJta:salmen käräjäkunta 13 11 1050: Heinäveden 13 11 1051: " 1052: Säämingin , 13 10 1053: 1054: Pielisjärven tuomiokunta. 1055: Pielisjärven käräjä.ku:nta. ................. . 15 14 1056: Nurmeksen , ................. . 16 16 1057: Junan 8 10 1058: " 1059: 1isalmen tuomi()kutt,ta. 1060: Iisalmen käräjäkunta 29 31 1061: Lapinlahden , 7 8 1062: Kiuruveden 12 19 1063: " 1064: Rautalammin. tuomiokunta. 1065: Pieksämäen käräjä!kunta 17 15 1066: Rautalammin 12 10 1067: " 1068: Ha·nka.salmen 5 5 1069: " 1070: Leppävirran tuomiokunta. 1071: Leppävirran käräjä!kunta 12 13 1072: Suonenjoen , 5 7 1073: Jo:roisten 10 11 1074: " 1075: 22 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 1. 1076: 1077: Jyväskylän tuomiokunta. 1078: Jyväskylän kärä:jäkunta ................. . 17 17 1079: Åhtärin , ................. . 10 10 1080: Keuruun ............. ·:· ... 14 13 1081: " 1082: Saarijärven tuomiokunta. 1083: Saarijärven käräjäkunta ................. . 18 18 1084: Karstulan , .................. 10 10 1085: Kivijärven 7 7 1086: " 1087: Tuomiokunnat, joissa on neljä käräji- 1088: kuntaa. 1089: Helsingin tuomiokunta. 1090: Helsingin 'käräjäkunta 19 16 1091: ·Tuusulan 7 7 1092: Nurmijärven " 7 8 1093: " 1094: Espoon 8 8 1095: " 1096: Raaseporin tuomiokunta. 1097: Pohjan kärä;jäikunta .................... . 5 5 1098: Inkoon , .................... . 4 4 1099: Karjan , 4 4 1100: KarjaJlohjan , 3 3 1101: 1102: Maskun tuomiokunta. 1103: Lemun >kä:räjäkunta 5 5 1104: Maskun 6 6 1105: " 1106: Maarian 15 14 1107: Na.uvon " 4 4 1108: " 1109: Ikaalisten tuomiokunta. 1110: Parkanon 'kärä:jäkunta 6 6 1111: Ikaalisten 13 12 1112: Kankaanpään " 16 18 1113: Hämeenkyrön " 7 8 1114: " 1115: Liite. 23 1116: 1117: Janakkalan ·tuomiokunta. 1118: Sääksmäen käräjäkunta 7 8 1119: Lopen , • 0 •• •.·. 0. 0. 0 0. 0 0 •• 4 5 1120: Vanajan , 11 10 1121: Hattulan 5 5 1122: " 1123: Tammelan tuomiokunta. ' 1124: Urjalan käräjäkunta .................... . 10 11 1125: T.ammelan , .................... . 8 9 1126: Jokioisten , . . .................. . 8 6 1127: Someron , 8 8 1128: 1129: J ämsän tuomiokunta. 1130: Jämsän ikäräjä'kunta 10 12 1131: Korpilahden , 11 H 1132: Längelmäen , 8 6 1133: Kunmoisten , 10 8 1134: 1135: Kymin toomiokunta. 1136: Säkkijärven ikäräjäkunta . . .............. . 10 8 1137: Virolahden , . . ................ . 8 6 1138: Kymin 10 7 1139: V e:h1mlahden ," 10 9 1140: 1141: Äyräpään tuomiokunta. 1142: V alkjärven kärrujäkunta 15 16 1143: Raudun , 15 15 1144: Muolan 36 34 1145: Kivennavan ," 31 28 1146: 1147: Rannan tuomiokwnta. 1148: Koiviston käraj.ä:kunta 12 12 1149: Uodenkirkon 19 22 1150: Kuolemajäf"{en , 1151: " 9 10 1152: Viipurin ,, 38 35 1153: 24 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 1. 1154: 1155: Mikkelin tuomiokunta. 1156: Mikkelin käräjäkunrta 9 12 1157: Kangasniemen , 7 9 1158: Haukivuoren 5 5 1159: Anttolan " 3 4 1160: " 1161: Heinolan tuomiokunta. 1162: H eino·Ian kärä!jä1kunta a 3 1163: Sysmän , 3 6 1164: Hartolan 4 7 1165: " 1166: Luhangan 8 8 1167: 1168: Kuopion tuomio kunta. 1169: Kuopion käräjä'kunta 12 10 1170: Tuusniemen 3 5 1171: ",, 1172: '· 0 ••••••• 0 ••• 0 ••••• 0 1173: 1174: 1175: 1176: 1177: Maaningan 6 7 1178: Karttulan 6 6 1179: " 1180: Ilomantsin tuomiokunta. 1181: Ilomantsin käräJjäkunta 10 9 1182: Enon 6 6 1183: Tolhmajärven ", 11 11 1184: Kiihtelysvaa.ran , 's 9 1185: 1186: Liperin tuomiokunta. 1187: Kaavin kärädä'kunta 9 8 1188: Liperin , 13 10 1189: Polvijärven , 7 7 1190: Eonttiolahden , 10 11 1191: 1192: Korsholman tuomiokunta. 1193: Vöyrin käräjä:kunta 8 7 1194: Mustasaaren , 11 11 1195: Väh~nkyrön ,. 1196: 0 •••••• 0 ••• 0 •• 0 •••••• 5 4 1197: Laihian 8 7 1198: " 1199: Liite. 26 1200: 1201: Kokkolan tuomiokunta. 1202: Lohtajan käräjäkunta ................... . 9 9 1203: Ko'kkolan , ................... . 11 11 1204: Vetelin 6 5 1205: " 1206: Ktonobyn 5 4 1207: " 1208: Uudenkaarlebyn tuomiokunta. 1209: Pietarsaaren kärä;jäkunta •••••••• 0 0 •• 0 •• 6 5 1210: Uudenkaarlebyn .. 0. 6 6 1211: " 1212: 0 •••••• 0 •• 1213: 1214: 1215: 1216: 1217: Kauhavan 0. 0 0 0 • 6 6 1218: " 1219: • • 0. 0. 0 0. 0 1220: 1221: 1222: 1223: 1224: Alahärmän ....... . . 7 6 1225: " 1226: • 0. 0 •• 1227: 1228: 1229: 1230: 1231: Alavuden tuomiokunta. 1232: Lapuan käräjäikunta 9 9 1233: Alavuden 1234: " 1235: 8 s 1236: Alajärven 6 6 1237: l;appajärven ," 7 6 1238: 1239: V iitasaaren tuomiokunta. 1240: Laukaan käräjäikunta 15 14 1241: Konginkankaan 6 6 1242: Viitasaaren 1243: " 6 6 1244: " 1245: Pihtiputaan ,. 5 5 1246: 1247: Tornion tuomiokunta. 1248: Alatornion käräjäikunta 7 7 1249: Ylitornion 7 7 1250: " 1251: Kemijärven 1 ) 24 1252: " 1253: Rovaniemen 13 12 1254: " 1255: Kemin tuomiokunta. 1256: Pudasjärven käräjä:kunta 6 5 1257: Kuusamon 8 7 1258: Kemin 1259: " 10 9 1260: " 1261: Iin 11 11 1262: " 1263: ') Käräjäkunnassa toimitetaan ainoastaan yhdet käräjät vuodessa. 1264: 26 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 1. 1265: 1266: Oulun tuomiokunta. 1267: Oulujoen käräjäkunta 4 4 1268: Siikajoen , 6 6 1269: Muhoksen 5 4 1270: Limingan 1271: " 4 4 1272: " 1273: Salon tuomiokunta. 1274: Salon käräjäkunta 6 5 1275: Pyhäjoen 6 f) 1276: " 1277: Kalajoen , 5 5 1278: Sievin , 8 7 1279: 1280: Piippolan tuomi:okunta. 1281: Piippolan käräjäkunta 6 6 1282: Nivalan 7 7 1283: Pyhäjärven 1284: " 7 7 1285: Haapajärven "., 6 •6 1286: 1287: 1288: 1289: Tuomiokunnat, joissa on viisi kärijä- 1290: kuntaa. 1291: Piikkiön tuomiokunta. 1292: Painiion käräjäkunta 13 14 1293: Paraisten 6 7 1294: Sanvon ," 5 1295: Kemiön , 5 7 1296: Riittisten 1 ) 3 1297: " 1298: Lappeen tuomiokunta. 1299: Valkealan käräjäkunta . . ................ . 21 19 1300: Luumäen , .................. . 7 8 1301: Lemin , .................. . 14 10 1302: Savitaipaleen , 14 10 1303: Lappeen 21 19 1304: " 1305: ') Käräjäkunnassa toimitetaan ainoastaan yhdet käräjät yuodessa. 1306: Liite. 27 1307: 1308: J ääsken tuomiokun ta. 1309: Joutsenon käräjäkunta .. 4 7 1310: Ruokolahden ,, 14 13 1311: JääS'ken .. 12 12 1312: Kirvun 1313: " . . ... .. 19 17 1314: " 1315: Antrean , .. 22 21 1316: 1317: Käkisalmen tuomiokunta. 1318: Räisälän käräjäkunta 10 10 1319: Käkisalmen 15 12 1320: Sakkolan 12 14 1321: Pyhäjärven 10 7 1322: Hiitolan 10 9 1323: 1324: Salmin tuomiokunta. 1325: Salmin käräjäkunta 17 22 1326: Impilahden 17 18 1327: Suistamon 12 12 1328: Suojärven 5 5 1329: Korpiselän 5 1330: 1331: Kiteen tuomiokunta. 1332: Kiteen käräjäkunta 15 13 1333: Rääkkylän , 8 8 1334: Kesälahden 9 6 1335: Kerimäen ,." 23 19 1336: Savonrannan , 3 2 1337: 1338: N ärpiön tuomiokun ta. 1339: Maalruhden käräjäkunta 10 9 1340: Närpiön 12 12 1341: Teuvan " 8 7 1342: " 1343: Lappfjärdin ., 10 9 1344: Isonjoen 6 6 1345: " 1346: 28 1917. - Eduskunta~itysmietintö N :o 1. 1347: 1348: Ilmajoen tuomiokunta. 1349: Ilmajoen käräjäkunta 10 10 1350: Isonkyrön .. 8 7 1351: Kauhajoen " 9 9 1352: " 1353: Kurikan [) 4 1354: :Jalasjärven ", 8 1 1355: 1356: Kajaanin tuomiok~'nta. 1357: Hyrynsalmen käräjäkunta JO 10 1358: Sotkamon 13 12 1359: Kuhmoniemen 6 r. 1360: Paltamon 16 16 1361: Säräisniemen ., 6 [) 1362: 1363: 1364: Lapinmaan tuomiokunta . 1365: .Huonionniskan käräjäkunta . 4 3 1366: Sodankylän ,. 11 11 1367: Kittilän 8 7 1368: Inarin 1 ) 2 1369: Utsjoen 1 ) 1370: 1371: Tuomiokunta, jossa on kahdeksan k:äräjä- 1372: kuntaa. 1373: Ahvenanmaan tuomiokunta. 1374: Saltvikin 1 ) käräjäkunta ................ . 3 1375: Sundin 1 ) , ............... . 3 1376: K umlingen 1 ) , . . . . . . . . . :·. . . . . . 2 1377: 1 1378: Föglön ) , ............... . 3 1379: Lemlandin 1 ) , , . . .............. . 4 1380: Hammarlandin 1 ) , 4 1381: :Jomalan 1 ) fi 1382: Finnströmin 1 ) 3 1383: " 1384: 1 1385: ) Käräjäk:unnassa toimitetaan ainoastaan yhdet käräjä.t vuodessa .. 1386: 1387: 1388: HeLsingissä, Suomen Senaatin kirjapainQssa, 1917. 1389: 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 1. 1390: 1391: 1392: 1393: 1394: Suuren valiokunnan mietintö 1395: N :o 4 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl- 1396: tää ehdotuksen laiksi kihlakunnankäräjiä kos- 1397: kevien määräysten muuttamisesta. 1398: 1399: Suuri valiokunta on, käsiteltyänsä yllämainitun asian, 1400: puoltanut I_;akivaliokunnan mietinnössä N :o 1 olevaa ehdo- 1401: tusta, kuitenkin siten, että Lakivaliokunnan ehdottama vii- 1402: meinen ponsi on muutettu yhd"nmukaiseksi sen kanssa mitä 1403: Suuri valiokunta näillä valtio'päivillä mietinnöissään N :o 1, 1404: 2 ja 3 on puoltanut lakiehdotusten vahvistamisesta, sekä että 1405: lakiehdotuksen 1 § :n 1 momentis·ta on poistettu erinäisiä 1406: poikkeustapauksia sisältävä toinen lause. 1407: Edelläesitetyn nojalla Suuri valiokunta kunnioittaen eh- 1408: 'dottaa, 1409: että Eduskunta, lausuen toivomuksenaan että 1410: Hallitus 1411: ryhtyisi maan tuomiokuntia uudestijärjestele- 1412: mään ja 1413: säätäisi kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjain 1414: to·imitusajan lyhyemmäksi, 1415: hyväksyisi Eduskunnan myötävaikutuksella 1416: määrättäviJJllä tavalla vahvistettavaksi ja voi- 1417: rnaan saatettavaksi seuraavan lakiehdotuksen: 1418: 1419: 1420: Laki 1421: kihlakunnankäräjiä koskevien määräysten muuttamisesta. 1422: !Täten säädetään, että Orkendenkäymiskaaren 2 luvun 1 1423: ja 2 §, 9 luvun 1 ja 2' §, 12 luvun 1 §, 17 luvun 8 ja 3•1 § 1424: sekä 18 ·luvun 2 § muutetaan näin kuuluvrksi: 1425: 2 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1. 1426: 1427: 0 i k e u d e n k ä y m i s k a a r i. 1428: 1429: 2 LUKU. 1430: 1431: 1 §. 1432: Kussa!kin käräjäkunnassa on vuosittain oikeassa käräjä- 1433: paika.ssa pidettävä kahdet varsinaiset käräjät, talvikäräjät 1434: tammikuun W päivän ja kesäkuun 24 päivän sekä syyskärä- 1435: jät elokuun 20 päivän ja jouh1kuun 21 päivän väliliä. 1436: {Poist.) 1437: Jos käräjäkunta yksin muodostaa tuomiokunnan, tulee 1438: kihlakunnanoikeuden pitää talv:käräjien aikana viisi ja syys- 1439: kärä.iien aikana neljä yleistä istuntoa . 1440: •Jos tuomiokunnassa on kaksi käräjäkuntaa, pitäköön kih- 1441: lakunnanoikeus, vuorotellen kummassakin käräjäkunnassa. 1442: talvikäräjien aikana kolme ja syyskäräjien aikana kaksi 1443: yleistä istuntoa. 1444: 'ruomiokunnassa, jossa on kolme käräjäkuntaa, on hhla- 1445: knnna,noikeu<len pidettävä, vuorotellen kussakin käräjä1mn- 1446: nassa, sekä talvi- että syyskäräjien aikana kaksi yleistä 1447: istuntoa. 1448: Samojen käräjien yleisestä istunnosta toiseen tulee olla 1449: aikaa vähintään kolme viikkoa edellisen istunnon alusta 1450: lukien . 1451: •Tos tuomiokunnassa on useampia käräjä:kuntia kuin kol- 1452: me, pitäJköön kihlakunnanoikeus yhden yleisen istunnon jo- 1453: kaisissa käräjissä. 1454: Jos yleistä istuntoa varten tarvitaan useampi kuin yksi 1455: oikeudenkäyntipäivä, on istuntoa jatkettava, kunnes kaikki 1456: jutut on käsitelty, minkä jälkeen istunto julistetaan päätty- 1457: neeksi. 1458: Jos erityiset olosuhteet jossakin tuomiokunnassa aiheut- 1459: tavat poikkeuksia siitä, mitä edellä on säädetty, saakoon kor- 1460: kein oikeus siitä määrätä. 1461: 1462: 2 §. 1463: (Kuten La!kivahokunna.n ehd·otuks.essa.) 1464: Kihlakunnankäräjät. 3 1465: 1466: 9 LUKU. 1467: 1468: 1 § ja 2 §. 1469: (Kuten Laki valiokunnan ehdotuhessa.) 1470: 1471: 1472: 12 LUKU. 1473: 1474: 1 §. 1475: (Kuten Laki valiokunnan ehdotuksessa.) 1476: 1477: 1478: 17 I1UKU. 1479: 1480: 8 ja 31 §§. 1481: (Kuten Lakivaliokunnan ehdotuksessa.) 1482: 1483: 1484: 18 LUKU. 1485: 2 §. 1486: (Kuten Lakivalio'kunnan ehdotuksessa.) 1487: 1488: ---- 1489: 1490: 1491: 1492: Tämä laki astuu voimaan - - - - vastoin tätä lakia. 1493: (Kuten Lakivaliokunnam e!hdotuksess.a.) 1494: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1917. 1495: He1singi,ssä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 191.7. 1496: 1917. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esitysmiet. N :o 1. 1497: 1498: 1499: 1500: 1501: S u o m e n E d u s k u n n a n eduskunta- 1502: esityksen johdosta hyväksymä ehdotus 1503: laiksi kihlakunnankäräjiä koskevien määräys- 1504: ten muuttamisesta. 1505: 1506: Eduskunnassa on tehty eduskuntaesitys kihlakl?-nnankä- 1507: räjiä koskevain määräysten muuttamisesta, ja on Eduskunta 1508: tämän asian sä.äidetyssä järjestyksessä käsitellyt. 1509: 1510: Hyvän oikeudenkäyntijärjestyksen tärkeimpiä edellytyk- 1511: siä on nopea lainkäyttö. Jos oikeutta etsivä saa kauan odot- 1512: taa tuomioistuimen ratkaisua, tietää se useimmit~n hänen 1513: oikeutensa vähentäJmistä, to[sinaan sen menettä:mistäkin. 1514: Suomen nykyisen oikeudenkäyntilaitoksen ehkäpä suurin 1515: puutteellisuus on juuri lainkäytön hitaus. Varsinkin maa- 1516: seudulla tämä epäkohta on erittäin tuntuva ja johtuu ipää- 1517: asiallisesti käräjäin harvalukuisuud•esta. Oikeudenkäymis- 1518: kaaren 2 luvun 1 §:n mukaan on jokais·essa käräjäkunnassa 1519: P,id·ettävä kollmet varsinaiset käräjät. Jo vanha~staan on Suo- 1520: messa kuitenkin varsinaisten 'käräjien luku ollut enintään 1521: vain kaksi. Erittäin haitallista tietysti ~n, että oikeutta et- 1522: sivä täten ainoastaan kahdesti, toisin •paikoin vain kerran 1523: vuodessa voi kääntyä tuomioistn:imen puoleen saadak- 1524: seen oikeusturvaa. KiireeHisissä tarpauksissa hänen oikeu- 1525: tensa siten ihel!Jo'sti joutuu kärsimään. Kun erinäisistä muis- 1526: ta oikeudenkäyntilaitosta haittaåvista puutt.eellisuuksista li- 1527: säksi johtuu, että juttuja useinikaan ei heti .rai!kai'Sta, vaan ne, 1528: varsinkin suuremmat ja tärkeämmät, lykkäytyvät kärädistä 1529: toisiin välistä useitakin kertoja;, käy käräjilen iharvalukui- 1530: suudesta johtuva epä.:kohta yhä tuntuvamma!ksi. 1531: Kihla!kunnanoikeuksien istuntojen lukumäärän lisää- 1532: mistä, missä se käy päinsä, on pidettävä erittäin suotavana. 1533: 'Samalla tä:mä uudistus tulisi olemaan oikeuderrkäyntilai- 1534: toksemme perinpohjaisen uudistuksen valmistusta ja omansa 1535: helpottamaan sen toimeenpa1wa. On näet ilmeistä että, jos 1536: puheenalainen uudistus saadaan toimeen, hallitus tulee ryh- 1537: t8"mään maan tuomiokuiJJtien asteettaiseen uudestijärjeste- 1538: telyy,n. y.h~i·stämäUä MräJälruntia ja jakamalla tuomiokun- 1539: tia, sen mukaan k11~n ol9t eri rpaikk~Lkunnilla va;ativat. 1540: 1541: Istuntopäivien lukumäärästä mwan eri käräjäkunnissa 1542: talvi- ja syyskäräjissä vuonna 1916 saatu}en tietojen perus- 1543: teeUa, täyty.y tulla. siihen käsityks.een, että yleisten, is.tunto- 1544: je,n lukua. ei voida lisä;tä muissa, kuin niissä tuQmiokunuissa, 1545: joissa on enintään, kolme käräjä!k,untaa, mutta että se nij,issä 1546: on mahdollista, varsinkin jos samalla, pitennetään sitä aikaa, 1547: jona käräjät saadaan toimittaa. Jonkun verran tästä kyllä 1548: voi, olla haittaa maataviljelevälle väest>älle, mutta se ei mer- 1549: kitse paljoa sen tuntuvan edun rinnalla; mikä oikeutta.hake. 1550: ville ehdotetusta muutoksesta tulisi olemaan.. Tosiu tulisi 1551: muutos nykyoloissa ulottumaan ainoastaan 2·6 tuomiokun- 1552: taan. ~ämä tuomiokunna,t sijaitsevat kuitenkin yleen'lä 1553: niissä osissa maata, joiss~ asutus on verraten taaja ja liike- 1554: elämä vilkas ja joi·ssa juuri erity~sesti kaivataan useampia 1555: oikeudenistuntoja. Nä:issä osissa maata on kyllä useita sel- 1556: laisiakin tulj}miokun,tia, joissa on useampia kuiu,ko1me kärä- 1557: jäkuntaa ja joita uudistus siis ei tuli·si koskemaan. Mutta 1558: näissä taas ovat monasti aiuakin jotkut käräjät aivan lyhyet. 1559: Sen oikeuden nojalla, mik,ä lak,iehdotuksessa on myö11;netty 1560: korkeimmalle oikeudelle järjestäl;i. kihlakunnanoikeuksien. is- 1561: tunnot toisinlrin kuin edellä on esitetty, voisi, korkein oikeus 1562: määrätä pidettäväksi kaksi tai useampia istuntoja niissä kä- 1563: ,räjäkunuissa; joissa tarve on suurin. Uudistuksen merkitys 1564: ei siilil. n,y kyoloissaka4tn supistuisi vähiin. 1565: Niiden tuomio.k,untien tuomareille, joissa oikeuden istuu- 1566: tojen,luk,u:mää~ä t11lisi lisätyksi, täytyisi tietysti maksaa k,or- 1567: va~s tarpeellisiksi käyvien apuvoimien palkkaanaisesta· ja 1568: muista U\ldistuksen aiheuttamista kustannuksist!j- seki,i. sitä- 1569: paitsi. lisätystä, työstä. Kun aikaa myöten tuomiokunnat 1570: ~n: itihikunnadk«tiiJät. · 1571: • 1572: . alåltattn yhä pienenisivät, niin etteivät tuolhårit enää, ·kUten 1573: nykyisin, voisi heille tulevasta käräjäkappain korvauksesta 1574: sekä 'Pöytäkirjåin lunastuksista ja muista sivusaatavis·ta 1575: saada :pä'iiasiallisinta palkkaustaan, olisi tuomareille tulreva 1576: k:ruununpalkka, joka nykyisin useasti on aivan pieni, tiit- 1577: tävästi korotettava. Tämä tapahtuisi tietysti tuomioumntain 1578: uudestijärjestelyn yhteydessä. Sen ·ei kuitenkaan tarvitse 1579: estää puheena olevan uuaestijärjestelyn toimenpanoa.. Laa- 1580: mannin-käräjäjyvärahastDssa, joka on aiottu käytettäväksi 1581: oikeudenkä-yntilaitoksen uudistuks·en toimeenpanoa varten, 1582: oli !'>äästö, Suomen valtiokönttorista saadun ilmoituksen IilU- 1583: knan, 1916 vuoden joulukuun 31 päivänä 9>,370,369 markkaa 1584: 88 p-enniä, ja olivat tiämänl'ahaston korkotulot samalta. vuo- 1585: delta noin 3'35,000 markkaa. Kun näitä varoja'tarkoituksensa 1586: mukaan voitaisiin käyttää tuomarien palkkaukseen, ei siihen 1587: vielä pitkään aikaan tarvittaisi muita valtion varoj.a eikä niin 1588: muodoin valtion nykyinen taloudellinen ahdinkotila ·estä 1589: uudistusta, hyväksymästä. Tuom:arinvirkain nykyisten 'hal- 1590: tijain saavutettu oikeus -ei myösk-ään ole siinä esteenä. Jäl- 1591: keen vuoden 18'73 li:lhlakunnantuomarit ovat nimitetyt; vir- 1592: koihinsa ehdolla, että he ali!'>tuvat niihin muutoksiin,- jo:Lta 1593: kihlakunnanoikeuksiin ja tuomiokuntiin nähden vastedes 1594: ehkä tehdään, ja vuoden 1901 jälkeen on pantu ehdoksi, ·että 1595: heidän on alistuttava niihin määräyksiin, jotka oikeuden- 1596: käyntilaitoksen uudistuksen yhteydessä tuomarinviroista voi- 1597: daan antaa. 1598: 1599: Hyväksymänsä lakiehdotuksen ;yksityiskohtien peruste- 1600: lemi:;eksi tahtoo 'Eduskunta esittää seuraavaa. 1601: 'Mitä ensinnä tulee kysymykseen kihlakunnanoikeuksien 1602: yleisten istuntojen lukumäärästä, pitäisi ha:rikaJuudetta 1603: voiaa tuomiokunnassa, jossa on yksi käräjäkmita, toi- 1604: mittaa 'talvikäräJjien aikana viisi ja syysk'ä'fajien ai- 1605: kana neljä istuntoa, tuomiokunna,ssa, jossa on kaksi 1606: käräjö.kuntaa, kummassakin kärä:jäkunnassa talvikär'aji~h ai- 1607: ·kana ·kolme ja sy"3r.skaräjien aikana kaksi istuntoa ja tuomio- 1608: kunnassa, jossa on kolme kärä.iäkuntaa, kussakin käräjäkun- 1609: 4 1917. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esitysmiet. N :o 1. 1610: 1611: nassa sekä talvi- että syyskäräjien aikana kaksi istuntoa. 1612: Kun siellä, missä samojen käräjien aikana tulisi pidettä- 1613: väksi kaksi tai useampia istuntoja, ne yleensä tullevat ole- 1614: maan lyhyet, riittää, jos toisesta istunnosta toiseen on aikaa 1615: vähintään kolme viikkoa edellisen istunnon alusta lukien. 1616: Jos väliaika näin määrätään, jaä sen ohessa tuomarille suu- 1617: rempi mahdollisuus ennen •pitkää saavutettavan kokemuk- 1618: sen ·perusteella. soveliaasti määrätä istuntojen al!kamisajat. 1619: Siinä tapauksessa, että istuntoa varten tarvitaan useampi 1620: kuin, yksi oikeudenkäynti päivä; on istuntoa tietysti jatket- 1621: tava., kunnes kaikki jutut ovat .olleet esillä. Soveliasta on 1622: niinikään että, samoinkuin kärajät, my;öskin yleinen istunto, 1623: sen jälkeen kuin kaikki jutut on käsitelty, nimenomaan ju- · 1624: listetaan päättyneeksi. Kun maan korkein oikeus käsittelee 1625: useita oikeu~hallintoa koskevia asioita ja kysymys poikkeuk- 1626: sen myöntämisestä siitä, mitä edellä on lausuttu istuntojen 1627: lukumäärästä ja ajasta, milloin erityiset olot jossain tuomio- 1628: kunna:ssa sitä vaativat, lähinnä kuuluu mainitunlaisiin asioi- 1629: hin, on oikeus sellaisen myönnytyksen antamiseen annettava 1630: korkeimmalle oikeudelle. Näitä näkökohtia silmälläpitäen 1631: on Qikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 § uudestaan muo- 1632: dosteltu. 1633: Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 2 § :ään on .pantu ta.r- 1634: peelliset määräykset käräjäaikain s~attamisesta yleis•ön tie- 1635: toon. Keis. kirjeet 21 päivältii. joulukuuta. 1848 ja 29 päi- 1636: vältä toukokuuta. 1869, joihin nykyisin voimassa olevat vas- 1637: taavat säännökset sisä,ltyvät, ovat näin ollen kumottavat. 1638: Ne muut Jnuutokset, jotka. puheena.laisessa lakiehdo- 1639: tuksessa on tehty Oikeudenkäymiskaaren erinäisiin pykä- 1640: liin, aiheutuvat, yhtä lukuunottamatta, siitä, että käräjät 1641: on jaettu istuntoihin, eivätkä kaipaa perusteina. Syy, minkä 1642: vuoksi Oikeudenkäymiskaaren: 12 luvun 1 § :ssä lain, alkupe- 1643: räinen sanonta. ,kuninkaan ja valtakunnan palvelukseen" on 1644: vaihdettu sanoihin ,maan pal vei ukseen", on myös peruste- 1645: luitta selvä. Saman luvun 2 ja 3 § :ssä sanat ,ensimäisiin 1646: käräjiin" tietysti merkitsevät sitä istuntoa, johon asia on 1647: Kihlakunnankäräjät. ö 1648: 1649: haa1stettu, ja 2 §:ssä sanat ,ensitulevissa käräjissä" mitä sa- 1650: nottujen :käräjien istuntoa hyvänsä. 1651: Se muutos, mikä Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 § :ään 1652: on tehty jakamalla käräjät istuntoihin, aiheuttaa muutoksia 1653: erinäisiin hallinnollisiinkin asetuksiin. Asetuksessa '6 päi- 1654: vältä elokuuta 1861' alituomarien velvollisuudesta riitaveljille 1655: toimittaa pöytäkirjoja ja päätöksiä heitä koskevissa juttu- 1656: asioissa ja sanottua asetusta muuttavassa Senaatin kirjeessä 1657: 2:S päivältä huhtikuuta~ 18814 säädetään minkä ajan kuluessa 1658: tuomarin tulee- toimit.taa asianosaisill:e pöytäkirjat. N1ämä 1659: säännökset kaipaavat muutosta sikäli, että asianosaisen, jonka 1660: jutt"!l siirretään samojen käräjien istunnosta toiseen, tulee 1661: saada pöytäkirjansa, ennenkuin asia uudestaan tulee ·esille, 1662: jota paitsi pöytäkirjojen toimitusaikaa olisi muutenkin ly- 1663: hennettävä. Asetukseen 20 päivältä marraskuuta 1896, joka 1664: sisältää lähempiä määräyksiä siitä, mitenkä ehdotonta va- 1665: pausrangaistusta määrääyä tuomio on täytäntöön pantava, on 1666: 2 § :n 2 momenttiin lisättävä säännös, ~että lainpaikas~a sää- 1667: detty rangaistusluettelon ote on lähetettävä myöskin kärä- 1668: jien jokaisen istunnon jälkeen. :Samaten on asetukseen 19 1669: päivältä elokuuta 189'8, joka sisältää tarkempia. määräyksiä 1670: siitä, miten sakkopäätös on täytäntöön pantava, 2' §:1ään lisät- 1671: tävä säännös, että sakkoluettelon. ote on lähetettävä jokaisen 1672: istunnon jälkeen. 1673: Lakiehdotuks!J'n loppuun on lisätty säännös lain voimaan 1674: astumisesta, mikä täyty,Y määrätä niin, että läihinnä sitä en- 1675: nen tarpeelliset käräjäaikojen kuulutukset ja julkipanot voi- 1676: daan toimittaa noudattaen uuden lain määräyksiä. 1677: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta ilmoittaa, 1678: 1679: että Eduskunta, Tkms1.ten toivomuksenaan ettii 1680: Hallitus 1681: ryhtyisi maan tuomiokuntia U'l.tdestijärjestele- 1682: mään ja 1683: säätäisi kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjain 1684: toimitusajan ly hymnmäksi, 1685: 'G 1917.- Edusk.~h\1. -:EdlJI!dr:esitysmiet. N:o 1. 1686: 1687: on hyväksynyt Eduskunnan myötävuikutttk- 1688: sella määrättfiväUä ·tavalla vahvi.stettootik$i ''ia 1689: voimaan s®tettavaksi seurttavan llt!kiehdotuksen: 1690: 1691: 1692: Laki 1693: kihla1nmnankäräjiä 'k~kevien niäärässten muuttamiSeSta. 1694: 1695: Täten säädetään, 'että Oikeudenkäymis·kaaren 2• luvun 1 1696: ja 2 §, 9 luvun 1 ja ~ §, 12 luvun 1 §, 17 luvun 8 ja 3'1 § 1697: sekä 18 luvun 2 § muutetaan näin kuuluvi·ksi: 1698: 1699: 1 1700: 1701: OikeudenkäymiskaarL 1702: 1703: 2 LUKU. 1704: 1 §. 1705: •Kussakin käräljäku:nM.ssa on vuosittain oikeassa käriiijä.- 1706: paikassa pidettävä kahdet varsinaiset käräjät, talvikäräjät 1707: tammikuun 10 päivän ja kesäkuun 24 päJivän sekä syyskärii.- 1708: jät elokuun 20 ~päivän ja joulukuun 21 ]Jäivän välillä. 1709: Jos käräjäkunta. yksin muodostaa tuomiokunnan., tulee 1710: kihlakunnanoikeuden pitää talvikäräljien ai'kana. viisi ja syys- 1711: käräjien aikana neljä yleistä istuntoa.. 1712: Jos tuomiokunnassa on kaksi käfäjäJkuntaa, ]Jitäköön kih- 1713: lakunnanoikeus, vuorotellen kummassakin 'käräijäJkunnas~m., 1714: talvikäräjien aikana kolme ja syyskärajien aikana kaksi 1715: yleistä istuntoa. 1716: Tuomiokunnassa, jossa on kolme käräljäkuntaa, on kihla- 1717: kunnanoikeuden pidettävä, vuorotellen kussakin kä.räjäkun- 1718: nassa, -s~kä talvi- että syyskä.räjien aikana kaksi yleistä 1719: istuntoa. 1720: "Samojen käräjie'n yleise8tä istunnosta ·toiseen tulee olla 1721: aikaa vähintään kolme viilk'koa edel'lisen istunnon alusta 1722: lukien. 1723: \. 1724: 7; 1725: 1726: Jos tuomiokunnassa on useampiru. käiräjäkuntia kuin 1727: kolme, 'pitäköön kihlakunnanoikeus yhden yleisen. istunn-on 1728: jokaisissa käräjissä. 1729: Jos yleistä istuntoa varten tarvitaan useampi kuin yksi 1730: · oikeudenkäyntipäivä, on istuntoa jatkett:wa, kunnes kaikki 1731: jutut on käsitelty, minkä jälkeen istunto julistetaan ;päätty- 1732: neeksi. 1733: _J-os erityiset olosuhteet jossakin tuomiokunnassa aiheut- 1734: tavat :poikkeuksia siitä, mitä edellä on säärletty, saakoon kor- 1735: kein oikeus siitä määrätä. 1736: 1737: 2 '§. 1738: Kihlakunnantuomarin on määrättiilvä, milloin kihlakun- 1739: nankäräjien yleis•et istunnot pidetään. Talvikäräjien luette- 1740: lot ovat ennen edellisen vuoden lokakuun 15 :päivää ja syys- 1741: käräjien luettelot ennen ·huhtikuun loppua hovioikeuteen lä-Y 1742: hetettävät sekä marras- ja toukokuun kuluessa hovioikeuden 1743: toimesta julkaistavat ma~tn virallisissa le'hdissä. Samassa 1744: ajåssa kihlakunnantuomari toimituttakoon käräjäajoista jul- 1745: kipanot käräjäta1oihin ja kuuluttakoon ne tuomiokunnan kir- 1746: koissa. 1747: Jos on.:pakottavia syitä sen aja,n muuttamiseen, joksi kih- 1748: lakunnankäräjät on lmulutettu, tulee kihlakunnantuomarin 1749: viipymättä toimittaa siitä kuulutukset ja j~lkipanot, niin- 1750: kuin tässä on sanottu, sekäJ samalla ilmoittaa se hovi- 1751: oikeudelle. 1752: 1753: 1754: t 1755: 9 LUKU: 1756: 1 §. 1757: Jos kihlaku~nantuomari ei tule va~sinaisiin käräjiin t~hi 1758: yleiseen istuutoon, vaan jättää ne pitämättä; sakotettakoon 1759: kolmekymmentä talaria, jollei hän laillista estettä näytä, ja 1760: :P,alkitkoon vahingon oikeutta etsineille. Jos hän, käräjäin 1761: tUli istunnem; useampia. :päiviä kestäessä, on poissa yhden kä- 1762: rä4iäpäivän; sako'ttettakoon kymmenen talaria. Jos hän lai- 1763: 8 1917.- Edusk.lakiehd.- Edusk. esitysmiet. N:o 1. 1764: 1765: minlyö katselmuksen tahi välikäräjät; olkoon sakko puolta 1766: vähempi. 1767: 2 §. 1768: ·Jos lautamies jääpi pois kärrujistä, istunnosta tahi katsel- 1769: muksesta; vetäköön sakkoa kolme talaria. Yhdestä päivästä 1770: on sakko kahdeksan äyriä. Jos käräijät, istunto tahi katselmus 1771: lautamiesten laiminlyömisen tähden jäävät pitämättä; vastat- 1772: koot he myös vahingon. 1773: 1774: 1775: 12 LUKU. 1776: 1777: 1 §. 1778: Kun on laillisesti haastettu, pitää kantajan ja vasta:aj'an 1779: määrättynä päivänä tulla oikeuteen, jollei heillä ole laillista 1780: estettä. Nämä ovat lailliset esteet: kun haas.tettu on sairaana; 1781: kun ;hän on käsketty tahi lähteny,i maa;n ,palvelukseen; kun 1782: hän on vankeudessa; kun vihollinen tahi muu vaara, tulipalo 1783: tahi vedenhätä estävät; kun haastettu on tullut mielipuoleksi; 1784: kun hänen miehensä tahi vaimonsa, lapsensa tahi vanhem- 1785: p,ansa kuolevat siihen aikaan, jolloin hänen pitäisi oikeuteen 1786: tulla; kun hän on ennen haastettu toiseen oikeuteen samana 1787: aikana vastaamaan. Tuomari tutkikoon kuitenkin ·asianliaa- 1788: rat n·äissä tapauksissa. Jos muita esteitä ilmoitetaan, tutki- 1789: koon tuomari nekin, ovatko ne sen arvoisia, ettii, ov·at otolli- 1790: siksi katsotta v~at. Jos .este on laillinen, niin tuomari ly kät- 1791: köön asian toiseen päivään, ja olkoot riitaipuolet velvolliset 1792: ilman uutta haastetta tulemaan "oikeuteen. 1793: 1794: 1795: 17 LUKU. 1796: 1797: 8 §. 1798: Jos vastapuoli syyttää todistajaksi kutsuttua jostakin, 1799: joka. estäisi hänet todistamasta, ja tämä sen kieltää, ja jos 1800: jäävääjä ei heti voi sitä täysin todeksi näyttää, niin pankoon 1801: Kihlakunnankäräjät. 9 1802: 1803: kaupungissa tuomari hänelle määräajan sitä varten. Jos se 1804: maalla tapahtuu; kuulustettakoon kuitenkin todistaja valalla 1805: kuolemantapauksen varalta ja olkoon riitapuolella yhtäkaikki 1806: aikaa -toimittaa todistuksia jäävistä määrätyksi päiväksi, jos 1807: hän sitä vaatii; ja lykätköön tuomari asian toiste päätettä- 1808: väksi. Jos jäävi silloin havaitaan laillisoeksi, niin tutkikoo:n 1809: ·oikeus, mikä voima jäävinalaisen todistukselle on annettava. 1810: 1811: 1812: 31 §. 1813: Tuomari pankoon sille, jonka on tehtävä puhdistusvala, 1814: määräajan miettiä asiata, jos hän haluaa, maalla seuraavaan 1815: yleiseen istuntoon asti ja kaupungissa enintään kuukauden. 1816: Jos hän silloin tuloo eikä voi vala·a tehdä, tuomittakoon syy- 1817: pääksi. Jos hän ei tul·e ·eikä näytä laillista estettä,,niin olkoon 1818: sama laki. Jos hän näyHiili laillisen esteen, pankoon oikeus 1819: hänelle uuden mliäräajan. 1820: 1821: 1822: 1823: 18 LUKU. 1824: 1825: 2 §. 1826: Jos hän moittii kummankin riita.puolen oikeutta, niin pan:.. 1827: koon tuomari hänelle ajan sen kanteen ajamiseen 'laillisen 1828: haasteen no~alla, elleivät he kaikki suostu siihen, että asia 1829: kohdastansa tuomitaan. 1830: 1831: 1832: 1833: 1834: Tämä laki astuu voimaan . kuun päivänä 1835: ·kuitenkin ovat lähinnä sitä 'ennen tarpeelliset kuulutukset ja 1836: julkipanot käräjäajoista toimitettavat tämän lain säännösten 1837: mukaisesti. Edellä mainittuna päivänä laikkaavat voimassa 1838: olemasta kunink. kirjeet 13 päivältä tammikuuta 17•57 ja 1839: 4 päivältä marraskuuta 1763 sekä kunink. päätös 8 päivältä 1840: heinäkuuta 1762 ynnä keis. kirjeet 21 päivältä joulukuuta 1841: 10 1917.- Edusk.lakiehd.- Edusk. esitysmiet. N:o 1. 1842: 1843: 1848 ja. 29 päivältä toukokuuta. 1869, n~in myös muut sään- 1844: nökset, jotka. ova.t vastoin tätä lakia.. 1845: 1846: 1847: 1848: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1917. 1849: 1850: 1851: 1852: 1853: Hel-singissä, Suomen Senaatin kirjapainos.s•a, 1917. 1854: 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 2. 1855: 1856: 1857: 1858: 1859: L a k i v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N :o 2 1860: eduskuntaesityksen johdosta, joka sisältää eh- 1861: dotuksen osuustoimintalain 19 §:n muuttami- 1862: sesta. 1863: 1864: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lähettä- 1865: nyt ·edustaja Ko'hosen y. m. eduskunta.esity.ksen N :o 9, joka 1866: sisältää ehdotuksen laiksi osuustoimintalain 19 § :n muuttami- 1867: sesta. 1868: 1869: 1870: Heinä•kuun 10 päivänä 1901 annetun osuustoimintalain 1871: 19 § :ssä säädetään, että osuuskunnan kokouksessa on kullakin 1872: jäsenellä yksi ääni. Keskusosuuskuntiin nähden, joissa jä- 1873: seninä ovat toiset osuuskunnat, on mainittua säännöstä aivan 1874: oikein tulkittu siten, että keskusosuuskunnan kokouksessa 1875: kullakin jäsenosuuskunnaila s•ellaisenaan on yksi ääni. Kun 1876: asia on näin, seuraa siitä, että osuuskunta, jossa on vain muu- 1877: tama kymmenkunta jäsentä, voi keskusosuuskunnan asioihin 1878: vaikuttaa yhtä ratkaisevasti kuin osuuskunta, jonka !jäsenten 1879: luku nousee tuhansiin. Että äänioikeusolojen tällainen järjes- 1880: tely voi tuntua epäoikeutetulta, on ilmeistä, samoinkuin että 1881: se käytännössä on omansa synnyttämään riitaisuuksia. 1882: Eduskuntaesityksessä ilmoitetaankin, että puheenaol·eva 1883: äänioikeusmuoto jo on Suomen Osuuskauppojen Keskusosuus- 1884: kunnassa vai:kuttanut turmiollisesti. Se on saattanut siinä 1885: olot sellaisiksi, että osuuskauppaväen viilhemmistö voi vallita 1886: yhteistä liikettä enemmistön saamatta mieli·pidettään huo- 1887: mioon. Tämä taas on aiheuttanut ankaria sisäisiä riitoja ja, 1888: niinkuin pelättävää on, tulee, ellei korjausta saada, johta- 1889: Tnaan siihen, että Keskusosuuskunta hajaantuu kahtia. 1890: 2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2. 1891: 1892: Vaikka osuustoimintalaki monessa muussakin kohdassa 1893: kaipaa uusimista, on keskusosuuskuntien äänioikeusolo- 1894: jen uudistus esityksentekijäin mielestä mainitusta syystä 1895: erittäin kiireeilinen ja viipymättä toimeenpantava odotta- 1896: matta siksi •kuin laki kokonaisuudessaan voitaisiin uusia. 1897: Esityksessä ehdoteta·an senvuoksi osuustoimintalain 19 § :ää 1898: täydennettäväksi säännöksellä, että sellaisen osuuskunnan 1899: kokouksissa, jonka 'jäsenistön muodostavat osuuskunnat, nämä 1900: jäsenosuuskunnat ääwestäisivät jäsenmääräänsä vastaa.valla 1901: äänimäärällä. Sen ohessa on esityksessä määräys, joka vel- 1902: voittaa jo perustetut osuuskunnat saattamaan sääntönsä yh- 1903: denmukaisiksi edelläwainitun säännöksen kanssa sekä hankki- 1904: maan vuoden kuluessa lain julkaisemisesta sääntöjen muutok- 1905: selle vahvistuksen. 1906: Valiukunnan saamain ti etojen mukaan ovat ulkomaisissa 1907: 1 1908: 1909: 1910: 1911: osuuskauppojen liitoissa ja osuustukkukaupoissa käytännössä 1912: olevat edustusperiaatteet sangen erilaiset. U n.ka,rissa on ääni- 1913: määrän perustana keskusliikkeessä otettujen osuuksien luku. 1914: Keskusliikkeeltä tehdyistä ostoksista s•e on riippuvainen 1915: Skottlannin ja osuuskaupan myynnin suuruudesta Itävallan 1916: keskusliikkeissä. Yhtäläinen edustusoikeus on V enäJjän 1917: osuuskauppaliitossa, Tanskan osuustukkukaupassa, Saksan 1918: osuustukkukaupassa ja Saksan osuuskauppojen liitossa. Sak- 1919: sassa on kuitenkin vuonna 19,1'2 tehty ehdotus suhteellisen 1920: vaalitavan käytäntöön ottamisesta osuuskau}Jpojen liitossa ja 1921: oli osuuskanppaväien enemmistö ehdotuksen puolella, joka 1922: kuitenkin raukesi, kun se ei saavuttanut riittävää ääntenenem- 1923: mistöä. Useissa muissa maissa on edustus riippuvainen osuus- 1924: kauppojen jäsenmäärästä. Sveitsin ja Alankomaiden osuus- 1925: kauppojen liitoissa on voimassa sellainen asteikko, että lisä- 1926: ääniä laskettaessa vaaditaan, jäsenmäärän sivuutettua mää- 1927: rärajat, entistä suurempi nousu uuden lisä-äänen saamiseksi. 1928: J'äsenmäärän mukaan tasaisesti nouseva, ·kuitenkin rajoitet- 1929: tuna korkeimpaan määrään, on edustajain lukumäärä Belgian 1930: ()Suuskauppoj•en liitossa. Ilman tällaista rajoitusta on saman- 1931: lainen asteikko edustusperusteena Ruotsin osuustoimintalii- 1932: tossa sekä Englannin keskuskunnassa ja Brittein saarten 1933: osuustoimintaliitoss·a. 1934: Osuustoimintalain 19 §. 3 1935: 1936: Eduskuntaesityksestä on Valiokunnassa ilmennyt eri mie- 1937: lipiteitä. Katsoen osuustoimintalain äänioikeutta koskevan 1938: lainkohdan kaipaavan uusimista, mikäli se estää keskus- 1939: osuuskuntia vapaasti itse järjestämästä omassa keskuudes- 1940: saan äänioikeusolonsa, ovat eräät Valiokunnan jäsenet tah- 1941: toneet vain säädettävä:ksi, että jäsenosuuskunta voi keskus- 1942: osuuskunnan kokouksissa äänestää useammalla kuin yhdellä 1943: äänellä sekä että jäsenosuuskunta voi käyttää suhteellista 1944: vaalitapaa valitessaan edU'stajansa keskusosuuskuntaan. 1945: Valiokunta ei katso mahdolliseksi hyväksyä tätä 1946: kantaa. Niinkuin aiotteen perusteluissa on huomautettu, 1947: on osuuskuntien tärkeimpiä tunnusmerkkejä, että ne ovat 1948: henkilöyhtymiä, joissa kullakin tulee olla sama vaiku- 1949: tusvalta yhteisiin asioihin. Tämä periaate täytyy tärk,ey- 1950: !Jensä vuoksi säätää laissa pa'kolliseksi niinkuin osuustoiminta- 1951: laissamme onkin tehty. :Mutta kun nykyinen laki niin sää- 1952: täessään on pitänyt silmäUä yksinomaan paikallisia osuus- 1953: kuntia, on laki korjattava sellaiseksi, että sama periaate ulo- 1954: tetaan keskusosuuS:kuntiinkin. Näiden jäseninä ovat toiset 1955: osuuskunnat, taloudelliset yh'tymät. Edellä mainittu hen- 1956: kilökohtaisen vai'kutuhen periaate va·atii, että ratkaisu kes- 1957: ;kusosuuskuntien asioissa ei ole noilla y'htymillä sellaisinaan 1958: vaan niillä henkilöiHä, jotka muodostavat yhtymät, varsin- 1959: kin kun keskusosuuskunnissa usein on jäsenosuuskuntien vel- 1960: vollisuudet määrätty niiden jäsenluvun perusteella. Vain sil- 1961: loin keskusosuuskuntien kokouksissa päätösvalta jää osuus- 1962: toimintaliikkeen todellisten tekijäin käsiin. Tällainen järjes- 1963: telmä on omiaan innostavasti vaikuttamaan osuuskuntain 1964: jäseniin ja takaa näin ollen myö.skin osuustoimintaliikkeelle 1965: varmimman menestymisen, jolla seikalla jo yksistään on tässä 1966: kohden ratkaiseva merkitys. Eduskuntaesityksessä ehdo~ 1967: tettu lainmuutos on muuten sitäkin tarpeellisempi, koska ko- 1968: kemus on osottanut, että vapaaehtoisuuden tietä ei saavuteta 1969: korjauksia nykyisiin epätyydyttäviin oloihin. 1970: :Mainittu henkilökohtaisen vaikutuksen periaate edellyt- 1971: tää, että ne eri mielipiteet, jotka jäsenosuuskunnissa ovat 1972: eilustettuina, pääsevät kuuluviHe myöskin keskusosuusknn- 1973: 4 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2. 1974: 1975: nan asioissa. Tämän tilaisuuden eduskuntaesitys myöntää- 1976: kin ehdottaessaan että jäsenosuuskunta äänestää ~eskusosuus 1977: kunnan kokouksissa jäsenmääräänsä vastaavalla äänimää- 1978: rällä. Sen mukaan näet mikään ei estä jäsenosuuskuntaa lä- 1979: hettämästä keskus-osuuskunnan kokoukseen useampiakin 1980: edustajia. Luonnollisinta tällöin on, että kukin edustaja 1981: käyttää osuuskunnan äänimääräJstä niin monta ääntä, kuin 1982: hänen osaUeen jakautuu suhteellisesti hänen vaalissa saa- 1983: maansa äänimäärään. Valiokunta on kuitenkin katsonut tär- 1984: keäiksi, että laissa siltä varalta, että jäsenosuuskunta päät- 1985: tää lähettää useampia edustajia, on nimenomaisesti määrätty, 1986: että osuuskunnan äänimäärä on näiden kesken jaettava edellä- 1987: mainitun perusteen mukaan. Valiokunta on tätä silmällä pi- 1988: täen muodostellut puheenalaisen lainpaikan. 1989: Kun ehdotettu lainmuutos koskee ainoastaan osuuskun- 1990: tien edustusta sellaisissa keskusosuuskunnissa, joiden jäse- 1991: nistön muodostavat yksinomaan osuuskunnat, on itsestään 1992: selvää, että lainmuutosta on, heti kun .se on astunut voimaan, 1993: senkin osuuskunnan noudatettava, jonka säännöt aikaisemmin 1994: on vahvistettu. Ei voi olla puhettakaan siitä, että, niinkuin 1995: tosin V aliakunnassa on väitetty, sellaisella osuuskunnalla 1996: olisi oikeus pitää äänioikeusolonsa niin järjestettyinä kuin 1997: laki aikaisemmin on määrännyt, mikä oikeus, saavutettuna 1998: oikeutena, voitaisiin siltä ottaa vain perustuslain säätäruisestä 1999: voimassa olevassa järjestyksessä. Väärinkäsityksen mahdol- 2000: lisuudenkin estämiseksi ja kun esityksen vastaava määräys 2001: ei ole täysin onnistunut, on Valiokunta lakiin loppusäännök- 2002: seksi pannut määräyksen, että myöskin sellaisen osuuskun- 2003: nan, jonka säännöt aikaisemmin on vahvistettu, on noudatet- 2004: tava mitä lakiehdotuksen 1 momentissa on säädetty. 2005: S.en nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit- 2006: taen ehdottaa, 2007: 2008: että Eduskunta hyväksyisi Eduskunnan myö- 2009: tävaikutuksella määrättävällä tavalla vahvistet- 2010: tavaksi ja voimaan saatettavaksi seuraavan laki- 2011: ehdotuksen: 2012: Osuustoimintalain 19 §. 5 2013: 2014: 2015: 2016: Laki 2017: Osuustoimintalain 19 §:n muuttamisesta. 2018: 2019: Täten muutetaan heinäkuun 10 1> :nä 1901 annetun Osuus- 2020: toimintalain 19 § näin kuuluvaksi: 2021: 2022: 19 §. 2023: Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi aani. Edusmie- 2024: hyyden alaisen jäsenen äänestysoikeutta käyttää edusmies. 2025: Kuitenkin äänestää osuuskunnassa, jonka jäsenistön muodos- 2026: tavat yksinomaan osuuskunnat, jäsenosuuskunta koko jäsen- 2027: rnääräänsä vastaavalla äänimäärällä. Jäsenosuuskunta päät- 2028: täköön, käyttääkö sen äänivaZtaa yksi vaiko useampi edus- 2029: taja, jolloin viimeksimainitussa tapauksessa kunkin edustajan 2030: äänimäärä on niin suuri osa osuuskunnan äänimäärästä kuin 2031: hänen valitsijainsa luku on valitsijain koko luvusta. 2032: Muutoin ol'koon äänestysoikeuden käyttämis'estä ja }Jää- 2033: töksen tekemirsestä kokouksessa noudatettavana, ellei sään- 2034: nöissä ole toisin määrätty: 2035: että äänestysoikeutta älköön asiamiehen 'kautta 'käytet- 2036: täkö; 2037: että, äänten tasan sattuessa, vaali ratkaistaan arvalla, 2038: mutta muissa 'kysymyksissä tulee voimaan se mielipide, jo- 2039: hon kokouksen puheendolli.taJja 'On yhtynyt; 2040: että sääntöjen muutosta, joka suoranaisesti koskee jäse- 2041: nen osuutta .osuuskunnan omaisuuteen tai oikeutta voittoon, 2042: ei saa telhdä; sekä 2043: että ·päätökseen, joka tarkoittaa muunkaltaista muutosta 2044: sääntöi'hin taikka osuuskunnan purkamista ilman lainmää- 2045: räämää syytä, vaaditaan, että sen hyväJksi annetut äänet vas- 2046: taavat vähintään kolmea neljäsosaa kdkoukseen osaaottavain 2047: jäsenten koko äänimäärästä, ja että toinen 'kokous samalla 2048: äänten enemmistöllä hyväksyy •päätö'ksen. 2049: Jos osuuskunnan jäsenet ovat lisämaksuun velvolliset, äl- 2050: köön osuuskuntaa toiseen •osuuskuntaan liitettäkö, sen tal'koi- 2051: 6 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2. 2052: 2053: tusta olennaisesti muutettako, tai'kka toimintaa yli sen 111jan, 2054: joksi •osuuskunta on perustettu, jatkettako, elleivät kaikki jä- 2055: senet ole siihen kirjallisesti ~suostuneet. Ål·köön myöskään 2056: ilman sellaista suostumusta jäseniä velvoitettako suoritta- 2057: maan suurempaa osuusmaksua taikka heidä·n vastuunalai- 2058: suuttaan muutoin kovennettako. 2059: Jos säännöissä on jonkun päätöksen 'pätevyyden ehdoksi 2060: määrätty, että toinen kokous sen hyväksyy, niin sitä nouda- 2061: tettakoon. 2062: Mitä 1 momentissa on säädetty, noudattakoon myöskin 2063: os~!Uskunta, jonka säännöt tätä ennen on vahvistettu. 2064: 2065: 2066: 2067: 2068: Tämän asian käisittelyyn ovat Dttaneet osaa varapuheen- 2069: johtaja Airola, jäsenet Alavirta, Aronen, Gadolin, Hakala, 2070: Anni Huotari, Aolma Jokinen, Kotila, La.pveteläinen, A. Mä- 2071: kelin, Nurminen, Pesonen, Raade, Saarelainen, L. Typpö ja 2072: Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet Furuhjelm, .T uutilainen, 2073: Korhonen ja Väisänen. 2074: 2075: H·elsingissä 18 päivänä toukokuuta 1917. 2076: Vastalause I. 'l 2077: 2078: 2079: 2080: 2081: Vastalauseita. 2082: I. 2083: Voimassa olevan osuustoimintalain saannös siitä, että 2084: osuuskunnan kokouksessa jokaisella jäsenellä on yksi ääni, 2085: perustuu siihen oikeaan ajatukseen, että osuustoiminta, mi- 2086: käli se on fyysillisten henkilöiden yhteenliittymistä, raken- 2087: tuu demokraattiselle pohjalle ja siis tahtoo lähestyä niitä 2088: .kansankerroksia, joilla osakeyhtiön muotoinen yhtymä ei 2089: tarj·oa riittävää palvelusta. Kun on kysymy•s osuuskunnista, 2090: jotka ovat liittyneet korkeammaksi yhteydeksi eli n. k. kes- 2091: kuskunna'ksi, ei minusta kuitenkaan olisi ehdottomasti pidet- 2092: tävä kiinni mainitusta periaatteesta, etenkään kun ei liene 2093: sopivaa a priori määritellä, että senlaatuisten jäsenosuus- 2094: kuntien on mainitussa suhteessa katsottava vastaavan fyy- 2095: sillisiä henkilöitä. Kun nämä jäsenosuuskunnat itse eivät 2096: ole muuta kuin rfyysillisten henkilöiden yhtymiä näyttää 2097: siltä että osuusprinsiipi ei ole tahi, kenties oikeammin,.ei kai- 2098: kissa suhteissa ole tullut toteutetuksi milloin jäsenosuuskun- 2099: tiin kuuluvien, lukumäärästään riippumatta ja vastoin pe- 2100: rustajain tai keskuskuntien jäsenten omaa toivomusta täy- 2101: tyy tyytyä keskuskunnissa äänestettäessä ainoastaan siihen 2102: koMektiiviseen ääneen, mikä nykyisen lain mukaan tulee jä- 2103: senosuuskunnalle sellaisenaan. Samalla kuin minä en siten 2104: voi olla myöntämättä, että tällä valiokunnan enemmistön 2105: esittämällä näkökohdalla on oikeutuksensa uskon minä kui- 2106: tenkin olevan siinä kyllin, että la!ki suo mahdollisuuksia olo- 2107: suhteiden muodostamiseksi tässä esitettyyn suuntaan. Sen 2108: sisältöinen pakollinen määräys näyttää minusta muodostavan 2109: taloudellisten yhtymien vapaudelle siteen, joka ei olisi toi- 2110: vottavaa. Tämä side koituisi asiattomaksi tunkeutumiseksi 2111: 8 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 2. 2112: 2113: keskuskunnalle sääntöjä määrättäessä myönnettyyn oi·keu- 2114: teen, jos Valiokunnan enemmistön mukaan tahdottaisiin ulot- 2115: taa mainitun pakollisen määräyksen sovelluttaminen jo ole- 2116: massaoleviin keskuskuntiin. 2117: Ehdotus, että jäsenosuuskunnille annettaisiin mahdolli- 2118: suus äänestää keskuskunnnissa useammalla kuin yhdellä 2119: äänellä, perustuu; kuten jo on viitattu, siihen ajatukseen, 2120: että jäsenosuuskunniksi yhtyneiden fyysillisten henkilöiden 2121: toivomuksilla pitäisi olla suurempi vaikutus keskusosuuskun- 2122: tien päätöksiin kuin mitä niillä voimassa olevan lain mukaan 2123: on. Tarpeellinen edellytys tähän on kuitenkin se, että jäsen- 2124: osuuskunnille avautuu mahdollisuus valita edustajia keskus- 2125: kuntaan suhteellisilla vaaleilla. 2126: Edellä esitettyyn nojautuen saan ehdottaa: 2127: 2128: että Eduskunta hyväksyi~i 10 päivänä hei- 2129: näkuuta 1901 annetnn osuustoimintalain 1.9 §:n 2130: 1 rnomentin mttutettuna seuraavasti: 2131: 2132: Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Edusmie- 2133: hyyden alaisen jäsenen äänestysoikeutta käyttää edusmies. 2134: Ktdtenkin voidaan osuuskunnan säännöissä määrätä, että 2135: osuuskunnassa, jonka jäsenistön muodostavat: yksinomaan 2136: osu,uskunnat, jäsenosuuskunta voi yhdistetyn osuuskunnan 2137: kokouksessa äänestää useammalla kuin yhdellä äänellä, sekä 2138: että jäsenosuuskunta voi suhteellisilla vaaleilla valita edus- 2139: tajansa yhdistettyyn osuuskuntaan. 2140: Helsingissä toukokuun 18 ·p :nä 1917. 2141: 2142: A. W. Gadolin. 2143: 2144: 2145: Tähän yhtyvät: 2146: Annie Furuhjelm. Iida Yrjö- Koskinen. 2147: Vutalause II. 9 2148: 2149: 2150: 2151: 2152: II. 2153: 2154: Kun emme voi yhtyä valiokunnan mietintöön, saamme tä- 2155: ten tuoda esille eriävän kantamme. 2156: Käsillä olevan eduskuntaesityksen tekijät ottavat lähtö- 2157: kohdakseen sen väitteen, että voimassaolevan osuustoiminta- 2158: lain 19 § :n määräys, jonka mu!kaan osuustoiminnallisten kes- 2159: kusliikkeidenkin kokouksissa jäsenosuuskunnilla on yksi ääni 2160: kullakin, on epäkansanvaltainen ja että kansanvaltaisuusperi- 2161: aate ja oikeudenmukaisuus vaativat sellaisen äänioikeusperus- 2162: teen voimaansaattamista että keskusliikkeiden kokouksissa 2163: jäsenosuuskunnat saavat äänestää koko jäsenmääränsä vastaa- 2164: valla äänimäärällä. 2165: Tätä väitettä emme voi tunnustaa oikeaksi. 2166: Peruskohtia osuustoiminnallisessa järjestäytymisessä on 2167: osuuskunnan jäsenten tasa-arvoisuus. Jokaisella on yhtei- 2168: sen järjestön asioissa samanlainen määräämisvalta, rii,p.pu- 2169: matta osuuskunnalle suoritettujen osuusmaksujen suuruu- 2170: desta tai siitä, kuinka suuren rahasumman edestä kukin on 2171: osuuskunnan liikettä käyttänyt. Määräämisvallan mittana ei 2172: ole taloudellinen mahti eivätkä voimasuhteet; pienempi ja 2173: vahävakisempi ei tunne olevansa sorrettu ja halveksittu, vaan 2174: hänellä on yhtä 'hyvä tilaisuus kuin rikkaammallakin vaikut- 2175: taa osuuskunnan asioiden kulkuun, jos hänellä vain on mies- 2176: kohtaista kykyä ja yhteisedun harrastusta. Tämä kaikkien 2177: jäsenten tasa-arvoinen asema onkin yksi tärkeimpiä voimia, 2178: jotka ovat antaneet osuustoimintaliikkeelle sen suuren kan- 2179: tavuuden, temman:neet valtavat joukot mukaan, kohottaneet 2180: vähäväkisten itsetuntoa ja kannustaneet heitä toimimaan 2181: omaksi .ia yhteiseksi hyväksi. Eikä yhtäläisestä äänioikeu- 2182: 10 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 2. 2183: 2184: desta ole ollut missään suhteessa varakkaammille osuuskun- 2185: nan jäsenille haittaa. TäHaisilla jäsenillä on tavallisesti pa- 2186: rempi tilaisuus kuin pienillä olla osuuskunnan kokouksissa 2187: saapuvilla, heillä on useiwkin laajempi kokemus ja asiantun- 2188: temus ja 'heidän suurempi henkilökohtainen merkityksensä 2189: ant!1a tavallisesti heidän sanalleen suuremman kantavuuden. 2190: Puheenaolevan eduskuntaesityksen tekijätkin myöntävät ni- 2191: menomaan, että tämä periaate on oikea paikallisiin osuuskun- 2192: tiin nähden ja että osuustoimintalaki on tässä suhteessa omak- 2193: sunut aivan oikean kannan. 2194: Mutta se mitä edellä on sanottu, soveltuu pääasiassa myös 2195: toisen asteen osuustoiminnallisiin yhtymiin, osuuskuntien kes- 2196: kusliikkeisiin ja liittoihin, sillä erotuksella vain, että näissä 2197: vastaavat paikallisten osuuskuntien jäseniä jäsenosuuskunnat. 2198: Toisen asteen järjestöt ;perustuvat osuuskuntiin, eivätkä suo- 2199: ranaisesti huolehdi osuuskuntien jäsenistä yksilöinä. Sen 2200: sijaan että paikallisissa osuuskunnissa yksityiset jäsenet val- 2201: vovat yhteisiä etujaan, keskusliikkeet sen sijaan huolehtivat 2202: osuuskuntien eduista ja niiden lujittamisesta järjestöinä. 2203: Senvuoksi ei toisen asteen järjestöjen tkokouksissa tule päät- 2204: täruisvallan olla osuuskuntien jäsenillä tai heidän edustajil- 2205: laan, vaan osuuskuntien edustajilla. Osuuskuntien keskus- 2206: liikkeiden kokouksissa eivät ole. edustettuina paikallisten 2207: osuuskuntien jäsenet, vaannämä osuuskunnat itse järjestöinä, 2208: ja näitä osuuskuntia koskevista kysymyksistä niissä keskus- 2209: tellaan ja päätetään. Osuustoiminnallisia keskusliikkeitä ei 2210: voi, kuten eduskuntaesityksen tekijäin ta;holla näytään aja- 2211: tellun, verrata valtiollisiin puoluejärjestöihin. Sen sijaan että 2212: puolue-elämässä paikalliset järjestöt ovat vain valtiollisten 2213: mielipiteiden tiehyeitä ja että senvuoksi on pa:'kallaan, että 2214: paikallisjärjestöillä on vai-kutusvaltaa keskusjärjestössä jä- 2215: senmääriensä perusteella, on paikallisilla osuuskunnilla itse- 2216: näisinä taloudellisina yksilöinä osuustoiminnallisissa keskus- 2217: liikkeissä •perustuva merkitys. Senvuoksi e: sitä eduskunta- 2218: esityksen tekijäin väitettä, että osuustoiminnallisia tekijöitä 2219: keskusliikkeessä todellisuudessa ovat jäsenosuuskuntien jä- 2220: senet ja että näiden itsensä siis tulee olla keskusliikkeen ko- 2221: kouksissa edustettuina, voi katsoa paikkaansa pitäväksi. 2222: Vastalause II. 11 2223: 2224: Mutta kysymyksenalaiseksi voidaan asettaa sekin, vaati- 2225: vatko oikeudenmukaisuus ja käytännölliset syyt sitä, että 2226: suuremmille osuuskunnille on keskusliikkeen kokouksissaan- 2227: nettava suurempi määräämisvalta kuin pienemmille. Sillä 2228: samat näkökohdat, joiden perusteella paikallisissa osuuskun- 2229: nissa on voimassa yhtäläinen äänioikeus, pitävät paikkansa 2230: toisen asteerrkin järjestöihin nähden. Niissäkin on ·tärkeätä, 2231: että pienempi ei tunne olevansa syrjäytetyssä asemassa suu- 2232: remman rinnalla ja että suuremmille ei voimasuhteiden ;perus- 2233: teella anneta ylipainoa. Samaten kuin esim. osuuskaupassa 2234: rikas rusthollari, jonka ·perheeseen ja talonväkeen kuuluu 2235: kymmeniä henkiä ja joka ostaa osuuskaupasta ehkä tuhan- 2236: sien markkojen edestä vuodessa, on määräämisvaltaan nähden 2237: osuuskunnan asioissa samassa asemassa kuin itsellinen, jolla 2238: ei ole mitään perhettä ja joka ostaa vain muutamilla kymme- 2239: nillä markoilla vuodessa, samaten on osuustoimintaperiaattei- 2240: den mukaista, että osuustoiminnallisessa keskuslii:kkeessä jä- 2241: senosuuskunnilla on yhtäläinen äänioikeus, niiden jäsenmää- 2242: rään tai liikevaihdon suuruuteen katsomatta. Jos suuremmille 2243: osuuskunnille antaisi enemmän ääniä kuin pienemmille, tu- 2244: lisi se varmasti lamauttavasti vaikuttamaan pienten osuus- 2245: kuntien 'haluun lähettää keskusliikkeen kokouksiin edustajia. 2246: Samoinkuin paikallisissa osuuskunnissa niissä noudatettava 2247: tasa-arvoisuuden ja yhtäläisen äänioikeud·en periaate on 2248: omansa vetämään kaikki mukaan yhteistyöhön, samoin on 2249: laita keskusliikkeissäkin. Kyllä niissäkin ilman suurempaa 2250: äänioikeattakin suurempien ja huomatumpien osuuskuntien 2251: ääni pääsee .paremmin kuuluviin kuin pienten, ne kun ovat 2252: paremmin tilaisuudessa edustautumaan ja niitten edustajat 2253: kun tavallisesti voivat nojautua suurempaan kokemukseen ja 2254: asiantuntemukseen ja kun suurempien osuuskuntien vaati- 2255: muksilla muutenkin on suurempi kantavuus kuin pienten. 2256: Vielä on huomattava, että jos osuuskuntien keskusliikkei- 2257: den kokouksiin nähden yhtäläisen äänioikeuden periaate hyl- 2258: jättäisiin ja osuuskunnille annettaisiin oikeus lähettää ko- 2259: kouksiin äänioikeutettuja edustajia suhteellisesti jäsenmää- 2260: ränsä mukaan, olisi johdonmukaisesti se ajatus lä:hellä, että 2261: 12 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2. 2262: 2263: paikallisiin osuuskuntiin nähden olisi meneteltävä samalla 2264: tavalla, s. o. että niiden jäsenten äänimäärä olisi myös tehtävä 2265: riippuvakai voimasuhteista, joko sitten osuuksien luvusta 2266: tai siitä, kuinka suuressa määrässä kukin jäsen on osuuskun- 2267: nan liikettä käyttänyt, tai ehkä perheenjäsenten luvusta. Ja 2268: tätä ei kukaan, joka rpitää ·Osuustoimintaliikkeen etua ja sen 2269: kansanvaltaisuusperiaatteita silmällä, tahtone. 2270: Mitä sitten tulee siihen, että on sanottu yhtäläisen ääni- 2271: oikeuden periaatteen voivan kehoittaa useiden pienien osuus- 2272: •kuntien perustamiseen sellaisille paikka:kunnille, missä yh- 2273: teisetu vaatii yhden suuren, elinvoimaisen osuuskunnan pe- 2274: rustamiseen, ja toiselta puolen ehkäisevän entisten pienten 2275: osuuskuntien yhdistymistä, niin lienee tämä vaara enemmän 2276: teoreettinen kuin todellinen. Ei suinkaan siellä, missä ter- 2277: veet taloudelliset periaatteet ja paikkakuntalaisten oma etu 2278: tai muut käytännölliset seikat kehoittavat yhden suuren, ylei- 2279: sen osuuskunnan aikaansaamiseen, voi pitää ratkaisevana sitä 2280: näkökohtaa, että rpaikkakunnalta saataisiin lähettää keskus- 2281: liikkeen kokouksiin useampia edustajia, jos useampia pieniä 2282: osuuskuntia perustetaan yhden suuren sijasta, yhtä vähän 2283: kuin se seikka, että paikallisissa osuuskunnissa kaikilla jä- 2284: senillä on yksi ääni, kehoittaa suureläjiä ·perustamaan oman 2285: osuuskuntansa ja. antamaan pik!kueläjäin 'Perustaa omansa. 2286: ,Jos tällaista hajaannusta syntyy, ovat siihen vaikuttamassa 2287: muut syyt. 2288: Eduskuntaesityksen tekijät vetoavat ehdotuksensa tueksi 2289: ulkomaiden oloihin. Totta kyllä onkin, että useassa maassa 2290: on ·osuuskauppojen keskusliikkeissä ja liitoissa ääniasteikko- 2291: järjestelmä käytännössä. Mutta näissäkään maissa ei missään 2292: ole sellais-ta järjestelmää kuin nyt meille ehdotetaan, nimit- 2293: täin että jäsenosuuskunnilla olisi keskusliikkeen kokouksessa 2294: äänivaltaa koko jäsenmääriensä mukaan. Useissa maissa 2295: kyllä, missä ääniasteikkojärjestelmä on voimassa, äänioikeus- 2296: perusteena on jäsenosuuskuntien jäsenmäärä, mutta ei rajatto- 2297: masti, vaan siten, että joku vissi jäsenmäärä oikeuttaa läihet- 2298: tämään yhteiseen kokoukseen . yhden edustajan, jota,paitsi 2299: eräissä maissa edustajain korkeinluku on rajoitettu ja toisissa 2300: Vastalause II. 13 2301: 2302: on voimassa n. s. aleneva asteikko, s. o. sellainen järjestelmä, 2303: että kun osuus'kaupan jäsenmäärä on sivuuttanut määrärajan, 2304: vaaditaan entist-ä suurempi jäsenmäärän nousu, ennenkuin 2305: osuuskunta saa lisäedustajan. Toisissa osuuskauppamaissa, 2306: joissa ääniasteikkojärjestelmä kyllä on käytännössä, ei edus- 2307: tusperusteena ole ensinkään jäsenosuuskuntien jäsenmäärä, 2308: vaan keskusliikkeessä otettujen osuuksien luku, kuten Unka- 2309: rissa, tai osuustukkukaupalta tehtyjen ostosten määrä, ku- 2310: ten Skotlannissa, taikka jäsenosuuskuntien liikevaihto, ku- 2311: ten Itävallassa. Sitäpaitsi on erityisen tärkeätä muistaa, että 2312: maataloudellisen osuustoiminnan alalla ulkomaillakin yleen- 2313: sä, joskaan ei aivan 'Poikkeuksetta, on keskusjärjestöissäkin 2314: vallalla yhtäläisen äänioikeuden järjestelmä ja että osuus- 2315: kaupl)aliikkeenkin alalla sama l)eriaate on voimassa Venä- 2316: jällä sekä niin huomattavissa osuuskauppamaissa kuin Tans- 2317: kassa ja Saksassa. Saksassa on kyllä ollut kysymys äänias- 2318: teikkojärjestelmän käytäntöönottamisesta osuuskaup;pojen 2319: keskusliitossa, viimeksi v. 1912, mutta tähän suuntaan käy- 2320: vät ehdotukset hyljättiin. Tämä on sitä enemmän merkille 2321: pantava, kun Saksassa, kuten tunnettua, osuuskauppaliike 2322: melkein kokonaan on työväestön käsissä ja kun osuuskauppo- 2323: jen keskusliiton johtokunta ja hallintoneuvosto ehdotti vain 2324: niin rajoitettua ääniasteikkoa, että korkein äänimäärä olisi 2325: tullut olemaan 6. 2326: Edelläesitetyllä olemme tahtoneet osoittaa, että voimassa- 2327: olevan osuustoiminta,lakimme nykyinen kanta, jonka mukaan 2328: osuustoiminnallisissa keskusliikkeissä kaikilla jäsenosuuskun- 2329: nilla on yksi ääni, ei suinkaan ole epäkansanvaltainen, vaan 2330: täysin sopusoinnussa osuustoimintaperiaatteiden 1kanssa. Sak- 2331: sassakin, missä osuustoimintateoriaa on pisimmälle 'kehitetty, 2332: on osuuskauppateorian tutkijain taholta lausuttu, että yhtäläi- 2333: sen äänioikeuden periaate on yhtä kansanvaltainen kuin sekin 2334: järjestelmä, että keskusliikkeessä jäseninä olevilla osuuskun- 2335: nilla on vaikutusvaltaa keskusliikkeen asioihin suuruutensa 2336: mukaan. 2337: Mutta vaikka asettuisikin sille kannalle, että jossakin kes- 2338: kuslii'kkeessä voisi olla tarpeellista järjestää äänioikeussuh- 2339: 14 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2. 2340: 2341: teet riippuviksi jäsenosuuskuntien suuruudesta, on sellaista 2342: menettelyä tämän vaatimuksen ajamiseksi kuin minkä kä- 2343: sillä oleva eduskuntaesitys sisältää, mielestämme joka tapauk- 2344: sessa jyrkästi vastustettava. Sen nojalla että eräs ryh!llä yh- 2345: den osuustoiminna'llisen keskusliikkeen, Suomen Osuuskaup- 2346: pojen Keskusosuuskunnan r. l., jäsenosuuskuntien jäsenistä 2347: talhtoo tässä keskusliikkeessä saavuttaa määräämisva.llan, 2348: eduskuntaesityksessä tahdotaan ehdottaa lailla pakotettavaksi 2349: kaikki keskusliikkeet, nekin, joissa yksimielisesti kannate- 2350: taan nykyistä järjestelmää, ottamaan käytän,töön sellaisen 2351: äänioikeusolojen järjestelyn, jota ei ole missään muualla maa- 2352: ilmassa osuttstoiminnallisissa keskusliikkeissä käytännössä ja 2353: on kaikkea muuta kuin kansanvaltainen ja tarkoituksenmu- 2354: kainen. Tällainen menettely loukkaisi sitä lainsäädännössä 2355: yleisesti noudatettua 'periaatetta, että ilman pakottavaa yh- 2356: teiskunnallista tarvetta hankittuja oikeuksia ei saa loukata, 2357: se olisi omituinen laji pakkoluovutusta, pakkoluovutusta il- 2358: man korvausta erään keskusliikkeen jonkun jäsenryhmän hy- 2359: väksi . 2360: •Tos kerran tahdotaan tehdä osuustoiminnallisissa keskus- 2361: liikkeissä mahdolliseksi muunkinlainen aänioikeusolojen jär- 2362: jestely kuin nykyinen, on toki osuustoimintaliikkeen itsenäi- 2363: syyden ja asianomaisten keskusliikkeiden itsemääräämisoi- 2364: keuden nimessä jätettävä kunkin keskusliikkeen itsensä har- 2365: kittavaksi ja ratkaistavaksi, millä tavalla se tahtoo äänioi- 2366: keusolonsa järjestää. Jos joku j.o olemassa olevista keskus- 2367: liikkeistä ta:htoo ottaa ääniasteikkojärjestelmän käytän- 2368: töön, ei laki voi muuta kuin sallia sen asianmukaisessa järjes- 2369: tyksessä muuttaa tässä suhteessa sääntöjään. Niinikään on se 2370: peruste, jolle kukin keskusliike mahdollisesti tahtoo ääniastei- 2371: kon järjestää, jätettävä se1i itsensä valittavaksi. Sillä niinkuin 2372: edellä on viitattu, ei suinkaan eduskuntaesityksessä ehdotettu 2373: peruste ole ainoa oikea, vaan on se päinvastoin sellainen, jota 2374: ei missään muualla ole käytännössä. Ei missään maassa ole 2375: osuustoiminnallisissa keskusliikkeissä äänioikeusolot sillä 2376: kannalla, että jäsenosuuskunnilla olisi yhtä monta ääntä kuin 2377: niihin Imuluu jäseniä. Ja syy tähän on aivan ilmeinen. Jos 2378: Vastalause II. 15 2379: 2380: äänioikeusolot järjestettäisiin tälle pohjalle, niin se ensiksi- 2381: kin antaisi suurille osuuskunnille keskusliikkeen kokouksissa 2382: kohtuuttoman yliva,llan, vaikuttaisi lamauttavasti pienten 2383: osuuskuntien harrastukseen yhteistä keskusliikettä kohtaan 2384: ja haluun lähettää sen kokouksiin edustajia sekä olisi siten 2385: haitallinen koko 1iikkeen kehitykselle. Ja toiseksi tällainen 2386: järjestelmä johtaisi mitä kohtuuttomimrpaan vähemmistön 2387: sortoon. Sillä kun esim. mei·dän osuustoimintalakimme mu- 2388: kaan jäsenosuuskuntien edustajat keskusliikkeen kokouksiin 2389: on valittava enemmistövaaleilla, saisi suurten osuuskuntien 2390: suuren äänimäärän käytettävä'kseen se jäsenryhmä, joka va- 2391: litsemiskokouksessa sattuu olemaan sillä kertaa enemmistönä. 2392: Jos esim. Suomen Osuuskauppojen Keskusosuuskunnassa täl- 2393: lainen järjestelmä olisi voimassa, niin esim. Osuusliike Elan- 2394: non 15,000 ääntä joutuisi sen jäsenryhmän edustajain käytet- 2395: täväksi, joka ensiksi €nnättää täyttää sen kokoushuoneen, 2396: missä vali tsemiskokous pidetään. Ja tällä äänimäärällä 2397: Elannon edustaja voisi äänestää 30 a 40 keskikokoista muuta 2398: osuuskauppaa kumoon. Tämä, jos mikään, olisi harvainval- 2399: taa. Sen sija:>n, että eduskuntaesityksen tekijät tahtovat 2400: lailla tehdä tällaisen järj·estelmän yiksin Iuvalliseksi, olisi se 2401: meidän mielestämme, vaikka ääniastei<kion; :käytäntöönottami- 2402: nen tehtäisi·in'kin mahdolliseksi, laissa kiellettävä. Eihän 2403: osakeyhtiöissä:kään juuri koskaan mielellään jätetä osakkai- 2404: den äänimäärää rajattomaksi, ja samaten vanhentuneessa kun- 2405: nallislainsäädännössämmekin jo on kuntalaisten äänimäärä 2406: rajoitettu. 2407: Mutta jos ollaankin yksimielisiä siinä että ääniasteikon tu- 2408: lee joka tapauksessa olla rajoitettu, ei silti ole sanottu, olisiko 2409: osuustoiminnallisissa kes·kusliik keissä jäsenosuus'kuntien jä- 2410: 1 2411: 2412: 2413: 2414: senmäärä oikeudenmukaisin äänioikeusperuste. Yhtä hyvällä 2415: syyllä voisi perusteeksi puoltaa sitä, :kuinka suuressa mää- 2416: rässä kukin jäsenosuuskunta keskusliikkeen liikettä 'käyttää. 2417: Silloinhan ku'kin jäsen saisi keskusliikkeessä vaikutusvaltaa. 2418: samassa suhteessa kuin se keskusliik,keen menestymiseen vai- 2419: kuttaa, sen sijaan että jäsenmäärän perusteena ollessa suuri 2420: osuuskunta, joka keskusliikkeen liikettä ei ehkä paljoakaan 2421: 16 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2. 2422: 2423: käytä, saisi palkkio'ksi us'kottomuudestaan <keskuslii kettä koh- 2424: 1 2425: 2426: 2427: taan suuremman äänimäärän kuin pienempi osuuskunta, joka 2428: tekee 'kaikki ostoksensa keskusliikkeeltä. 2429: Kuten eduskuntaesity:ksessäkin huomautetaan, kaipaa 2430: osuustoimintala'kimme kauttaaltaan tarkastusta ja osittaista 2431: uudistamista. Tässä suhteessa onkin jo alotteeseen osuustoi- 2432: mintajärjestöjen taholta ryhdytty ja joutunee ennenpitkää 2433: Eduskunnan käsiteltäväksi esitys osuustoimintalain uudista- 2434: misesta. Senvuoksi on käsityksemme mukaan asialle epäile- 2435: mättä eduksi, jos nyt kysymyksessäolevakin kysymys jätet- 2436: täisiin ratkaistavaksi koko osuustoimintalain uudistamisky- 2437: symy'ksen yhteydessä. Sillä puheenaoleva lain kohta ei suin- 2438: kaan ole niitä, joissa muutosta nopeimmin ja kipeimmin kai- 2439: vataan - jos kaivataan ollenkaan. 2440: Edelläesitetyn nojalla pyydämme Eduskunnalle kunnioit- 2441: taen ehdottaa, 2442: että kysymyksessäolevan eduskuntaesityksen 2443: annettaisiin r:aneta. 2444: 2445: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1917. 2446: 2447: 2448: Antti Juutilainen. Pekka Saarelainen. 2449: M. M. Kotila. Otto Pesonen. 2450: L. Typpö. 2451: 2452: 2453: 2454: 2455: Helsingi,ssä, Suomen Senaatin kirjapainos&a, 1917. 2456: 1917.-8. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2. 2457: 2458: 2459: 2460: 2461: Suuren valiokunnan mietintö 2462: N :o 5 eduskuntaesityksen johdosta. joka sisäl- 2463: tää ehdotuksen osuustoimintalain 19 §:n muut- 2464: tamisesta. 2465: 2466: Suuri Vlllliokunta on, käsiteltyänsä yllämaini,tun · asian, 2467: päättänyt puoltaa Lakivaliokunnan mietinnössä N :o 2 olevaa 2468: ehdotusta, kuiten•kin siten muutettuna, että 1 momentin kol- 2469: manoosta lauseesta jätetään :pois siinä oleva S!ana ,yksin- 2470: omaan", jotta eduskuntaesityksen brkoitus paremmin saavu- 2471: tettaisiin. 2472: Suuri valiokunta saa ·siis kunnioittaen ehdottaa, 2473: että Eduskunta hyväksyisi Eduskunnan myö- 2474: tävaikwtuksella määrättävällä tavalla vahvistet- 2475: tavaksi ja voimaan saatettavaksi seuraavan laki- 2476: ehdotuksen: 2477: 2478: 2479: Laki 2480: Osuustoimintalain 19 §:n muuttamisesta. 2481: • 2482: Täten muutetaan heinäkuun 10 p :nä 1901 annetun Osuus- 2483: ~imintalain 19 § näin kuuluvaksi: 2484: 2485: 2486: 19 §. 2487: Kokouksessa on kulla:kin jäsenellä y'ksi aaru. Edusmi~ 2488: hyyden alaisen jäsenen äänestysoikeutta !käyttää edusmi~s. 2489: Kuitenkin äänestää osuuskunnassa, jonka jäsenistön muodos- 2490: tavat (poist.) osuuskunnat, jäsenosuus.lmnb koko jäsenmää- 2491: räänsä vastaavalla äänimäärfullä. Jäsenosuuskunta päättä- 2492: 2 2493: 1917. - S, V. M. - EduskuntaftSitysmiet. N:o 2. 2494: 2495: 'köön, käyttääkö sen äänivaltaa yksi vaiko useampi edustaja, 2496: jolloin viimebimainitussa tapauksessa kunkin edustajan 2497: äänimäärä on niin suuri osa osuuskunnan ääru1määrästä kuin 2498: hänen valitsijainsa luku •on valitsijain koko luvusta. 2499: Muutoin ol'koon äänestysoikeuden käyttämisestä ja pää- 2500: töksen tekemisestä kokouksessa noudatettavana, ellei sään- 2501: nöissä ole toisin määrätty: 2502: että äänestysoikeutta älköön asiamiehen kautta käytet- 2503: 1 2504: täkö· 2505: ' 2506: että, äänten tasan sattuessa, vaali ratkaistaan arvalla, 2507: mutta muissa 'kysymyksissä tulee voimaan se mielipide, jo- 2508: hon kokouksen 1JUheendolhtaJja 'On yhtynyt; 2509: että sääntöjen muutosta, joka suoranaisesti 'k.oskee jäse- 2510: nen osuutta osuuskunnan omaisuuteen tai oikeutta voittoon, 2511: ei sa-a tefudä; sekä 2512: että rpäätökseen, joka tarkoittaa muunkaltaista muuwsta 2513: sääntöihin taik'ka osuuskunnan purkamista ilman lainmää- 2514: räämää syytä, vaaditaan, että sen 'hyväJksi annetut äänet vas- 2515: taavat vä:hintään kolmea neljäsosaa kokoukseen osaaottavain 2516: jäsenten koko äänimäärästä, ja että toi'nen 'kokous samalla 2517: äänten enemmistöllä hyväksyy ·pääiiö'ksen. · 2518: Jos osuuskunnan jäsenet -ovat lisämaksuun velvolliset, äl- 2519: köön osuuskuntaa toiseen osuuskuntaan liitettäkö, sen tarkoi- 2520: tusta olennaisesti muutettako, taikka toimintaa yli sen ajan, 2521: joksi ·osuuskunta on perustettu, jatkettako, elleivät kai'kki jä- 2522: senet ole siihen kirjallisesti •suostuneet. Älköön myöskään 2523: ilman sellaista suostumusta jäseniä velvoitettako suoritta- 2524: maan suurempaa osuusmaksua tai!kka heidän vastuunalai- 2525: suuttaan muutoin kovennettako. 2526: Jos säännöissä 'On jonkun lläätöksen llätevyyden ehdoksi 2527: määrätty, että toinen •kokous sen hyvaksyy, niin sitä nouda- 2528: tettakoon. 2529: • Mitä 1 momentissa on sääJdetty, noudattakoon myöskin 2530: Qsuuskunta, jonkta säännöt tätä enil]en on vahvistettu. 2531: Helsingissä 30 'Päivänä toukokuuta 1917. 2532: ------------------------ 2533: Helsingi.ssä Suomen Senaatin Jdrjap.ainoss.a, 1917. 2534: 1917.- S. V. M~-:Edas1i!antaesttysmiet. N:o 2. 2535: 2536: 2537: 2538: 2539: Suuren valiokunnan mietintö 2540: N:o 5 a eduskuntaesit~ksen johdosta, joka si· 2541: siltiä ehdotuksen osuustoimintalain 19 §:n 2542: muuttamisesta. 2543: • 2544: Yllämainitun asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta 2545: hyväksynyt Lain osuustoimintalain .19 ·§ :n muuttamisesta 2546: Suuren valiokunnan mietinnössä N :o 5 olevan ehdotuksen 2547: mu·kaan, paitsi mikäli koskee 1 momentin toista lausetta. 2548: Eduskunnan hyväksymä pykälä kuuluu näin: 2549: 2550: 19 §. 2551: Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Holhouksen 2552: alaisen jäsenen äänestysoikeutta käyttää holhoja. Kuiten-. 2553: kin äänestää osuuskunnassa, jonka jäsenistön muodostavat 2554: osuuskimnat,. jäsenosuuskunta koko jäsenmääräänsä! vas- 2555: taavalla äänimäärällä. Jäsenosuuskunta päättä:köön, käyt- 2556: tääkö sen äänivaltaa yksi.vaiko useampi edustaja, jolloin 2557: viimeksimainitussa tapauksessa kunkin edustajan ääni- 2558: määrä on niin suuri osa osuuskunnan äänimäärästä kuin 2559: hänen valitsijainsa luku on valitsijain koko luvusta. 2560: lMuutoin olkoon äänestysoikeuden käyttämisestji. ja pää- 2561: töksen tekemisestä kokouksessa noudatettavana, ellei sään- 2562: nöissä ole toisiiJ. määrätty: 2563: että äänestysoikeutta älköön !llsiamie'hen kautta käytet- 2564: täkö; 2565: että, äänten tasan sattuessa, ·vaali ratkaistaan arvalla, 2566: mutta muissa ky·symyksissä tulee voimaan se mielipide, jo- 2567: hon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt; 2568: että sääntöjen muutosta, j.oka suoranaisesti koskee ·jäse- 2569: nen osuutta osuuskunnan omaisuuteen tai oikeutta voittoon, 2570: ei saa tehdä; sekä 2571: 2 1917. - S. V. M. - ·Edusk.ontaeAitYfmliet. N:o 2. 2572: 2573: että päätökseen, joka tarkoittaa muunkaltaista muutosta 2574: sääntöihin taikka osuuskunnan ·purkamista ilman lainmää- 2575: räämää syytä, vaaditaan, että sen ihyväksi annetut äänet vas~ 2576: taavat vähintään kolmea neljäsosaa kokoukseen osaaottavain 2577: jäsenten koko äänimäärästä, ja että toinen kokous samalla 2578: äänten enemmistöllä hyviiks'yy päätöksen. 2579: Jowosuuskunnan jäsenet ovat lisämabuun velvolliset, äl- 2580: köön osuuskuntaa toiseen ostmskuntaaii:Hitettä;kö, .s~n ta,rkoi- 2581: tusta olennaisesti muutettako, taikka toimintaa yli sen ajan, 2582: joksi osuuskunta on perustettu, j.atkettako, elleivät kaikki jä- 2583: senet ole siihen kirjalli~esti suostuneet. Älköön myöskään 2584: ilman sellaista suostumusta jäseniä velvoitettako suoritta- 2585: maan suurempaa osuusmaksua taikka 'heidän vastuunalai- 2586: suuttaan muutoin 'kovennettako. 2587: Jos säännöissä on jonkun päätöksen pätevyyden ehdoksi 2588: määrätty, että toinen kokous sen hyväksyy, .niin sitä nouda- 2589: tettakoon. - 2590: Mitä 1 momentissa on säädetty, noudattakoon myöskin 2591: osuuskunta, jonka. säännöt tätä ennen on vahvistettu. 2592: 2593: Kun asia Eduskunnan IJäättämän muutoksen johdosta on 2594: uudestaan ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä, on tSuuri 2595: valiokunta katsonut :Eduskunnan päättämän muutoksen ole- 2596: van yksinomaan muodollista laatua ja ·ettei sitä sentähden 2597: ole syytä vastustaa. 1Suuri valiokunta saa niinmuodoin puol- 2598: taa Eduskunnan päätöstä ja siis kunnioittaen ehdottaa., 2599: 2600: että Laki osuustoimintalain 19 §:n muutta- 2601: misesta hyväksyttäisiin Eduskunnan päätöksen 2602: mukaan. 2603: 2604: Helsingissä, 2 päivänä kesäkuuta 1917. 2605: 2606: 2607: 2608: 2609: llelsingis.sä, Suomen Senaatin ikirjapainoss.a, 1917. 2610: 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 3. 2611: 2612: 2613: 2614: 2615: L a k i v a Ii o k, u n n a n m i e t i n t ö N :o 3 2616: eduskuntaesityksen johdosta, joka tarkoittaa 2617: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 ja 9 §:n 2618: muuttamista. 2619: 2620: Eduskunta on Lakivalidkuntaan valmisteltavaksi lähet- 2621: tänyt edustajain Arosen y. m. tekemän eduskuntaesityksen 2622: N :o 2, joka sisältää ehdotuksen laiksi Oikeudenkäymiskaaren 2623: 15 luvun 2 ja 9 § :n muuttamisesta. 2624: 2625: 2626: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:ssä säädetään ne 2627: yleiset kelpoisuusehdot, mitkä sen tulee täyttää, joka tahtoo 2628: oikeudenkäynnissä edustaa tai avustaa toista hänen valtuus- 2629: miehenään. Kysymyksenalaisen lainpaikan mukaan, sellai- 2630: sena kuin se on asetuksessa 23 päivältä marraskuuta 1898, 2631: on voimassa, että asia- tai apumiehenä oikeudenkäynnissä saa 2632: käyttää ainoastaan hyvämaineista, rehellistä ja seLlaiseen toi- 2633: meen kykenevää miestä, joka ei ole edusmiehen alainen, 2634: mutta että siihen ei ole lupa yleisesti käyttää ketään~ jota se 2635: oikeus, missä asia ajetaan, ei ole hyväksynyt. Toisin sa- 2636: noen tulee siis sen, joka tahtoo yleisesti eli ammattimai- 2637: sesti harjoittaa asianajotointa, hankkia siihen lupa- siltä oi- 2638: keudelta, jossa hän aikoo valtuusmiehenä esiintyä. Edelleen 2639: säädetään, että alioikeudessa voi asianosainen valtuusmie- 2640: heksi panna sukulaisensa tahi palveluksessaan olevan taikka 2641: sen, johon muutoin luottaa, mikä tarkoittaa yksityistapauk- 2642: sia, mutta että ylemmässä oikeudessa, siis hovioikeuksissa 2643: ja Senaatin oikeusosasto.ssa, ei ole, paitsi milloin joku, jolla on 2644: asiassa osaa, tahtoo asiakumppaniensakin puolesta puhua, 2645: oikeudenkäyntiasiamieheksi hyvä:ksyttävä ketään, joka ei ole 2646: 2 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3. 2647: 2648: maan yliopistossa suorittanut sellaista tutkintoa lainopissa 2649: kuin tuomarinviran toimittamiseen on määrätty. Sen lisäksi 2650: on säädetty, ettei virkamies saa puhua asianomistajan s. o. 2651: asianosaisen :Puolesta, kun se on vastoin hänen virkavelvolli- 2652: suuttansa. Mainitun luvun 9 § :ssä taas säädetään, että se, 2653: joka on oikeudelta saanut luvan ajaa oikeudenkäyntiasioita 2654: eli siis yleisesti harjoittaa asianajotointa, o'n velvollinen mak- 2655: sutta auttamaan köyhiä, milloin tuomari määrää. 2656: Käsiteltävänä olevassa eduskuntaesityksessä ehdotetaan 2657: ensiksimainittu lain:Paikka niin muutettavaksi, että jokainen 2658: hyvämaineinen ja rehellinen henkilö, joka ei ole holhottava, 2659: olisi oikeutettu ajamaan toisen asiaa. maan kaikissa tuomio- 2660: istuimissa ja virastoissa;, mutta ·että vå.rkamies ci kuitenkaoo 2661: saisi puhua asianosaisen •puolesta, kun se on vastoin hänen 2662: virkavelvollisuuttansa. Tämä aiheuttaisi taas 9 §:ään sen 2663: muutoksen, että sanotussa lainpaikassa mainittu velvollisuus 2664: avustaa köyhiä olisi sillä, joka yleisesti harjoittaa asianajo- 2665: tointa. 2666: 2667: 2668: Asianajajalaitos on useim:Pain maiden lainsäädännössä 2669: ollut seikkaperäisen järjestelyn a1aisena. Paitsi Ruotsia. 2670: on Europan maista Suomi miltei ainoa, missä asianajajalai- 2671: tosta koskevat olot vielä ovat tarkemmin järjestämättä. 2672: Monessa maassa on voimassa varsinkin y lempiin oikeuksiin 2673: nahden asianajajapakko, joten asianosainen_ ei itse saa ajaa 2674: asiaansa, vaan hänen on käytettävä sellaista asianajajaa, 2675: jolla on oikeus kyseeseen tulevassa tuomioistuimessa esiin- 2676: tyä valtuusmiehenä, toisissa maissa taas sellainen järjestel- 2677: mä, että asianosainen tosin itsekin voi oikeudessa esiintyä, 2678: mutta, jos hän tahtoo käyttää valtuusmiestä, on velvollinen 2679: kääntymään oikeutetun asianajajan puoleen. Asianajotoimen 2680: harjoittamisoikeuden edellytyks.enä on näissä maissa erityiset 2681: kelpoisuusehdot. Näitä on ensi sijassa laino:Pillisen tutkinnon 2682: suorittaminen sekä useimmiten myös :käytännöllinen harjoit- 2683: telu tuomioistuimessa. Tavallisesti on puh€enalais•een oikeu- 2684: teen yhdistetty velvollisuus auttaa sekä varattornia että tör- 2685: 0. K. 15 l. 2, 3 ja 9 §. 2686: 2687: teästi rikoksesta syytteenalaisia. Näin järjestettynä on 2688: asianajajalaitos ulkomailla saa:vuttanut sellaisen m_erkityk- 2689: een, että sitä siellä katsotaan välttämättömäksi! elimeksi 'kan- 2690: een oikeus,eläm'ässä. 2691: Niinkuin jo ylempänä on mainittu, on meidän maas- 2692: eamme lainsäädäntö verrattain vähän kosketellut asianajaja- 2693: oloja. Sittenkuin 1600-luvulla asiamiesten käyttäminen oli 2694: vä:hitellen käynyt yleisemmäksi, pantiin laadittaessa ehdo- 2695: tusta 1734 vuoden lain Oikeudenkäymiskaareksi sellainen 2696: määräys sen 15 luvun 2 §:ään, että oikeudenkäyntivaltuus- 2697: miehen tuli olla muun muassa lainoppinut. Mutta koska. 2698: tämä määräys olisi supistanut sitä luonnollisena pidettyä 2699: oikeutta, että jokaisen tuli saada uskoa asiansa kenelle tah- 2700: toi, ja siten ehkä synnyttänyt kallismaksuisen ammat~ikun 2701: nan, jolla asianajotoimi olisi ollut yksinoikeutena, muutti- 2702: vat Valtiosäädyt 1734 vuoden valtiopäivillä sanan ,lainoppi- 2703: neita" sanaksi ,ymmärtäväisiä", ja tuli siten säädetyksi, että 2704: 9ikeudenkäyntivaltuusmiesten ,pitää olla hyvämaineisia, 2705: kunniallisia, l'lehellisiä ja ymmärtäväisiä miehiä". Sen ohessa 2706: lakiehdotuksen määräys, että jokaisen asianajajan piti olla 2707: oikeuden hyväksymä, supistettiin koskemaan ainoastaan 2708: niitä, joita asianajajina ,yleisesti käytetään", jota paitsi 2709: asianosaiselle myönnettiin oikeus panna valtuusmieheksi ei 2710: ainoastaan sukulaisensa tai palveluksessaan olevan vaan sen- 2711: kin, ,johon muutoin luot~taa". Se käsitys, joka puheenalai- 2712: ftilla valtiopäivillä pääsi voimaan, muuttui jotenkin pian. J 0 2713: 10 päivänä maaliskuuta 17 49 annetulla asetuksella säädet- 2714: tiin ehdoksi asianajotoimen harjoittamiselle hovioikeuksissa 2715: ja ylimmässä oikeudessa, että asianajajan tuli näyttää yli- 2716: opiston todistus lainopillisista tiedoista. Kuninkaallisella 2717: kirjeellä 27 päivältä toukokuuta 1801 ulotettiin sitten tämä 2718: vaatimus eräin poikkeuksin asianajotoimen harjoittamiseen 2719: alioikeuksissakin. Määräys, että asianajajain tuli olla lain- 2720: oppineita, ei ~kuitenkaan saavuttanut käytännössä mer- 2721: <kitystä, osaksi syystä ettei sellaisia asmnajajia ollut kaik- 2722: kialla saatavissa, osaksi koska säännös, että asianosainen 2723: sai panna valtuusmieheksi sen, johon voi luottaa, edelleen oli 2724: 4 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3. 2725: 2726: voimassa. Ensinsanottu määräys, joka jo kauan aikaa oli 2727: ollut melkein kuolleena kirjaimena, kumottiin vihdoin ase- 2728: tuksella 24 päivältä helmikuuta 1873 ja palattiin siis sil.loin 2729: samalle kannalle, jolla 1734 vuoden laki oli ollut. 2730: Ei kuitenkaan 'kestänyt kov,inka.aln ka.ua:n, ennenkuin taas 2731: ryhdyttiin lisäämään vaatimuksia asianajotoimen harjoitta- 2732: misoikeuteen nähden. Siinä armollisessa esityksessä osittai- 2733: siksi muutoksiksi Oikeudenkäymiskaareen, joka 1897 vuoden 2734: valtiopäivillä annettiin Valtiosäädyille, ehdotti hallitus sel- 2735: laisen muutoksen sanotun kaaren 15 luvun 2 §:ään, että v.al- 2736: tuusmiehenä ylemmissä oikeuksissa saisi toimia ainoastaan 2737: lainoP'pinut mies. V altiosäädyt hyväksyivät eräin muutak- 2738: sin sanotun esityksen. Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § 2739: sai siten sen sisällyksen, mikä sillä nykyään on ylempänä 2740: mainitussa asetuksessa 23 päivältä marraskuuta 1898. Val- 2741: tiopäivillä vuonna 1912 Eduskunta puolestaan silloin tehty- 2742: jen eduskuntaesitysten johdos·ta hyväksyi asetusehdotuksen 2743: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun erinäisten pykälien muut- 2744: tamisesta, muun muassa 2 ja 9 § :n sellaisiksi kuin eduskun- 2745: taesityksessä nyt on ehdotettu. Asetusehdotus ei kuitenkaan 2746: saanut hallituksen vahvistusta. 2747: 2748: 2749: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n sanontatavassa, 2750: että valtuusmiehenä on käytettävä ,hyvämaineista, rehelHstä 2751: ja s•ellaiseen toimeen kykenevää miestä", ei ,mies" sa1na, .ku- 2752: ten oilmushistoriallisista syistä voidaan päät1iää, merkit.soo 2753: niinkuin monessa muussa kohdassa lakia samaa kuin sana 2754: ,henkilö". Voimassaolevan lain mukaan nainen siis ei ole 2755: oikeutettu ajamaan toisen asiaa. Sen tarkoitusperän saa- 2756: vuttamiseksi, että nainenkin saisi oikeuden toisen valtuutet- 2757: tuna ajaa oikeudessa asiaa, on sentäJhden .Iainsäädäntötoimen- 2758: pide tarpeellinen. Epäilystä ei siitä liene, että, niinkuin 2759: eduskuntaesityksessä on nimenomaan tarkoitettu, naiselle on 2760: meillä myönnettävä sama oikeus kuin miehelle esiintyä toi- 2761: sen valtuutettuna. Mitään haittoja oikeuselämälle yhtä vä- 2762: hän kuin asianosaisten eduillekaan ei aiheutune sen poik~eus- 2763: 0. K. 15 1. 2, 3 ja 9 §. 7 2764: 2765: man avustusta oikeudenkäynnissä. Oikeankin asian he oi- 2766: keudenkäyntitapoihin perehtymättöminä siten voiva·t menet: 2767: tää. Kun muuten asianosaisella itsellään, olkoonpa hän sii- 2768: hen miten kykenemätön tahansa, meidän oikeutemme mu- 2769: -kaan on valta omassa asiassaan esiintyä oikeuden edessä, pi- 2770: täisi hänen silloin saada valtmismiehekseenkin panna 2771: sen yleiset k·elpoisuusehdot täyttäväm henkilön, jotnka häm sii- 2772: hen kykeneväksi katsoo. Oikeudenkäymtimenettelylle ·ei siitä. 2773: ainakaan enää nykyaikana V'oi olla haitta.a. Ennen asia kyllä 2774: saattoi olla toisin. Silloin varsinkin maaseudun alioikeuk- 2775: sissa useasti käytettiin asiamiehinä henkilöitä, joilla ei ollut 2776: siihen kykyä ja joiden siveellinen kantakaan ei ollut moit- 2777: teeton. Nyt sitävastoin on kasvavan valistuksen vaikutuk- 2778: sesta alettu ymmärtää, miten tärk13ätä on käyttää kelvollisia 2779: asiamiehiä, ja sellaisia, jos kohta eivwt olekaan lainoppineita, 2780: onkin jo samasta syystä nykyään jotenkin riittävästi saata- 2781: VIssa. 2782: Jo senkin perusteella, mitä edellä on sanottu, on selvää, 2783: että säännös lainoppineidon yksinoikeud·esta asia:rrajoon yli- 2784: oikeuksissa ei ole paikallaan. Lisäksi tulee että, kun sekin, 2785: joka ei ole lainoppinut, saa kirjoHtaa muutoksen'h'akemuksen, 2786: lainop.pineen asianajajan tehtäväksi siinä ta.pauksessa ainoas- 2787: taan jrää perille viedä muutoksenhakemuskirjat, joita häm 2788: useasti .ei ole ollut ti-laisuudessa tarkastama:aJnkarun. Mitääm 2789: aihetta: ei n'äim ollen ole myöntää lainoppineine yksinoikeutta 2790: asiain ajamiseen ylioikeuksissa. Ainaikaan eivät mitkään käy- 2791: tännölliset syyt sitä vruadi. 2792: Yleensä moititaan maan asianajaja:kuntaa, varsinkin Iain- 2793: oppinutta, siitä että se avustuksestaan va!atii, kohtuutonta 2794: korvausta. Voinee toivoa että, kun kilpailu, jos eduskunta- 2795: esitys hyväksytään, tulee vapaaksi kaikille hyvämaineisille 2796: ja rehellisille kansalaisille, tämä on. vaikuttava tasoittavasti 2797: palkkioiden suuruuteen. 2798: Niinkuim aikaisemmin '0ll selvitetty, ·on aisirunajajalaitos 2799: ulkomailla yleensä seikkaperäisesti järjestetty. Eduskunta- 2800: esityksessä, jota V aliakunta puol1aa, on asetuttu toiselle 2801: kannalle, järjestetty asianajajanammatti entistäkin vapaam- 2802: 8 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3. 2803: 2804: maksi elinkeinoksi. Tämä johtuu siitä, ettei vielä tätä ny- 2805: kyä. ole muulla tavalla mahdollista hankkia vä'hävaraisille 2806: kansalaisille oikeudenkäyntiavustusta. Lainoppineiden asia- 2807: miesten pa,lkkaamiseen vähävaraisille ei todennäköisesti ole 2808: nyt saatavissa valtionvaroja, ja, vaikka niitä siihen tarkoi- 2809: tukseen myönnettäisiinkin, ei maassa kuitenkaan ole sii'hen 2810: tarpeeseen riittävästi lainoppineita asianajajia. Näin ollen 2811: on parempi, että asianajajanammatti ainakin ,toistaiseksi on 2812: vapaa ,elinkeino. Täten vähävaraiseftin asiamosaiset kui:ten~ 2813: kin v:orvat saada avustusta oikeudenkäynmissä, mikä avustus, 2814: yleisen sivistystason yhä kohotessa, vähitellen: myöskin 'käy 2815: yhä paremmaksi. 2816: Sen perusteella, mitä edella on esitetty, Valiokunta kun- 2817: nioittaen ehdottaa, 2818: että Edusk'l,t.nta hyväksyisi seuraavan laki- 2819: ehdotuksen: 2820: 2821: 2822: 2823: Laki 2824: Oikeudenk.äymiskaaren ,16 luvun 2, 3 ja 9 §:n 2825: muuttamisesta. 2826: 2827: Täten säädetään, että Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 2828: ja 3 §, sellaisina kuin ne ovat, 2 § asetuksessa 23 päivältä 2829: marraskuuta 1898 ja 3 § asetuksessa 24 päivältä helmikuuta 2830: 1873, sekä saman luvun 9 § muutetaan näin kuuluviksi: 2831: 2832: 2 §. 2833: Oikeudenkäyntiasiamiehenä tahi riitapuolen apulaisena 2834: saatakoon käyttää hyvämaipeista ja rehellistä henkilöä, joka 2835: ei ole holhottava. (poist.) Virkamies älköön puhuko asian- 2836: osaisen puolesta, kun se on vastoin hänen virkavelvollisuut- 2837: tansa. 2838: 0. K. 16 I. 2, 3 ja 9 1. 5 2839: 2840: aseman lakkauttamisesta, jossa naiset tässä kohden vielä 2841: ova.t. On myös huomattava, että naisen nykyisin useiillkin 2842: täytyy itse ansaita elatuksensa ja että sem vuoksi j~ tasa- 2843: puolisuuskin vaatii, ettei häntä suljeta pois alalta, jossa hä- 2844: nellä on mahdollisuus saada toimeentulonsa. Asianajotoimi&- 2845: toissa palvelee muuten jo nyt joukko naisia, joita, vaikkeiviilt 2846: olekaan lainoppineita, hyvin voitaisiin tuomroistuimissa1ki!n 2847: käyttää asiakirjain sisäämjättämiseen, y.ksinkertlllisten ~lmoi 2848: tus- ja v.elka...asiain ajamiseen ja muili.in sellaisiin toimiin, 2849: niinkuin heitä nytlcin 'käytetääJn useissa virastoissa. Käy- 2850: tännöllistäkin tarvetta on siis olemassa ehdotettuun lainsä:ä.:- 2851: däntötoimenpiteeseen. 2852: Mitä tulee naimisissa olevan naisen oikeuteen ajaa toisen 2853: puolesta asiaa, on tosin aviopuolisojen omaisuus- ja velka- 2854: suhteista 15 päivänä huhtikuuta 1889 annetun lain 2 luvun 2855: 1 § :n mukaan miehen kannettava ja vastattava vaimonsa ja 2856: yleensä yhteisen pesän puolesta; saman luvun 3 §:n mukaan 2857: on vaimolla valta kantaa ja vastata ainoastaan, kun asia 2858: koskee omaisuutta, jota hän U!allitsee. Elokuun 19 päivänä 2859: 1898 .annetun holhouslain 16 § :n mukaan on kuitenkin niin- 2860: hyvin nainen kuin mieskin täytettyään yksikolmatta vuotta 2861: täysivaitainen ja 18 § :n mukaan lakkaa horhuunalaisuus 2862: " 2863: aikaisemmin, jos mies tai nainen ennen sanottua ikävuotta 2864: menee narmrsun. Kuten tästä käy selville, on aviovaimon 2865: oikeudenkäyntikelpoisuus rajoitettu, mutta on hän holhous- 2866: oikeudellisessa merkityksessä täysivaltainen. Jos siis täysi- 2867: valtaiselle naiselle myönnetään oikeus ajaa asiaa toisen val- 2868: tuutettuna, tulee niinmuod~in tämä säännös käsittämään nai- 2869: ~isissakin olevan naisen. Toinen asia on, että aviovaimon 2870: on asianajotoimen ammattimaiseen harjoittamiseen saatava 2871: mieheltänsä lupa. Elinkeinoista 31 päivänä maaliskuuta 2872: 1879 annetun asetuksen 3 § :n mukaan aviovaimo voi näet 2873: harjoittaa elinkeinoa ainoastaan miehensä luvalla. Mutta 2874: itse periaatetta, että aviovaimolla:kin tulee olemaan oikeus 2875: toisen puolesta ajaa tuomioistuimessa asiaa, ei tämä seik·ka 2876: tietenkään muuta. 2877: 6 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 3. 2878: .. 2879: Eduskuntaesityksessä on juuri edellä kosketeltuja näkö- 2880: kohtia silmällä pitäen ehdotettu 15 luvun 2 § :n säännöstä, 2881: että oikeudenkäyntivaltuusmiehenä saatakoon käyttää ,mies- 2882: tä, joka ei ole edusmiehen alainen", muutettavaksi kuulu- 2883: maan ,henkilöä, joka ei ole !holhottava". Valiokunta on 2884: tässä kohden täysin yhtä mieltä esityksentekijäin kanssa. 2885: Muuten Valiokunta on epäselvyyden välttämämiseksi Oikeu- 2886: denkäymiskaaren 15 luvun 3 § :stä poistanut määräyksen, 2887: että se, Joka itse on edusmiehen hoidettavana, ei saa olla toi- 2888: sen valtuusmiehenä. Sen ohess,a on samassa pykälässä sana 2889: valtuusmies vaihdettu sanaan valtuutettu. 2890: 2891: Eduskuntaesityksessä tehtyä ehdotusta, että jokainen hy- 2892: vämaineinen ja rehellinen henkilö, joka ei ole holhottava, 2893: saisi valtuutettuna esiintyä kaikissa maamme oikeuksissa ja 2894: että siis muut nykyisen lain rajoittavat määräykset poistet- 2895: taisiin, Valiokunta niinikään katsoo voivansa kannattaa. Ny- 2896: kyisen lain määräys, että oikeudenkäyntiasiamiehenä tai rii- 2897: tapuolen apulaisena käytettäköön ainoastaan sitä, joka on 2898: ,sellaiseen toimeen kykenevä", antaa ,epä:määräisenä mah- 2899: dollisuuden mitä erilaisimmalle tulkinnalle. Kun sen lisäksi 2900: tuomioistuin voi kidtää yleisesti asiamajaijana to~mima;sta sen, 2901: joka ei ole saanut siihen lupaa, on tuomioistuimella tosiasial- 2902: lisesti melkein rajaton mahdollisuus estää ketä hyvänsä esiin- 2903: tymästä toisen valtuusmiehenä. Itse asiassa onkin useita 2904: kertoja tapahtunut, että tuomioistuin, joka kyllä on salli- 2905: nut kelvottömienkin asianajajain esiintyä, on kieltänyt hen- 2906: kilöitä, jotka siihen olisivat täysin pystyneet ja muutenkin 2907: ovat täyttäneet lain vaatimukset, ,ei ainoastaan yleisesti vaan 2908: tilapäisestikin asianajajina esiintymästä. Tällainen menet- 2909: tely käy tuomioistuimille sitäkin helpommaksi, kun tutkin- 2910: toja suorittamattoman tietysti on vaikea todistaa ~levansa 2911: asianajotoimeen kykenevä. Samasta syystä on hänen vaikea 2912: ylioikeudessa saada sellainen alioikeuden päätös mu11tetuksi. 2913: Sanomattakin on selvää, mitä haittaa tästä saattaa olla vähä- 2914: varaisille, jotka eivät kykene kustantamaan itselleen kallis~ 2915: paikkaisia laino-ppineita asianajajia ja siten voivat jäädä il- 2916: 0. K. 15 1. 2, 3 ja 9 §. 9 2917: 2918: 3 §. 2919: Älköön kukaan olko valtuutettuna snna asiassa, jossa 2920: hänellä on ollut tekemistä muussa oikeudessa, joko tuomarina 2921: tahi oikeuden käskyläisenä, ta:hi viran puolesta kuvernöörin 2922: tai maistraatin luona; älköönkä se, joka ennen on samassa 2923: asiassa ollut vastapuolen 'valtuutettuna; (poist.) eikä se, jonka 2924: isä ta;hi appi, poika ,tahi vävy, veli tahi lanko on oikeudessa 2925: tuomarina. Älköön kukaan ylioikeuden jäsen antautuko val- 2926: tuutetu,ksi siinä tahi sen alle kuuluvassa alioikeudessa, jollei 2927: niin ole, että hän puhuu sukulaisensa puolesta, kuitenkaan ei 2928: kaukaisemman kuin serkun, taikka holhunalaisensa puolesta. 2929: 2930: 9 §. 2931: Joka yleisesti asianajatointa harjoittaa, olkoon velvolli- 2932: nen maksutta auttamaan köyhiä oikeuden edessä, milloin 2933: tuomari määrää. 2934: 2935: 2936: 2937: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osaLlisina varapu- 2938: heenjohtaja Airola, jäsenet Alavirta, Aronen, Gadolin, Ha- 2939: kala, Anni Huotari, Alma Jokinen, Kotila, La;pveteläinen, 2940: A. Mäkelin, Nurminen, Pesonen, Raade, Saarelainen, L. 2941: Typpö ja Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet Furuhjelm, Juu- 2942: tilainen, Korhonen ja Väisänen. 2943: 2944: Helsingissä 19 päivämä toukokuuta 191'7. 2945: 10 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o S. 2946: 2947: 2948: 2949: 2950: Vastalause. 2951: Minä en voi yhtyä vali<>kunnan enemmistön mielipitee- 2952: seen siitä, että asianosaisten etu periaatteessa tulisi huomioon- 2953: <>tetuksi sen kautta, että asianajotoimi julistettaisiin vapaaksi 2954: elinkeinoksi. Myönnän kyllä ettei oikeuden antama lupa 2955: ajaa oikeudenkäyntiasioita sinänsä tyydyttävästi takaa ettei- 2956: vät kykenemättömät henkilöt ha.rjoita asianajotointa, sitäkin 2957: vähemmän, kun erityisesti ei-·kollegiallisilla tuomioistuimilla 2958: ei ole riittäviä takeita ·siitä, että satunnainen luvan kieltä- 2959: minen perustuu objektiivisiin syihin. Minun mielestäni 2960: olisi asianmukaista, että todistettu taito asianajotoi- 2961: missa asetettaisiin pätevyyseh:doksi, milloin on kysy- 2962: myksessä oikeus saada ammattina harjottaa asiaanajo- 2963: toimintaa. On kuitenkin myönnettävä, että olosuhteet ja kul- 2964: kuyhteydet monissa maaseutupaikkakunnissa ovat vielä 2965: liiaksi kehittymättömiä, jotta alioikeuksissa asianajajilta 2966: voitaisiin asianosaisten etuja silmälläpitäen vaatia laintun- 2967: temusta. Tässä ei voida vielä toistaiseksi välttää sitä, että 2968: · oikeudenkäynti pysyy enemmän patriarkaalisella 1>erustalla, 2969: materiaalisen 1Jrosessinjohdon ollessa suurelta ·osalta tuomarin 2970: käsissä. Vaikka:kaan siis nykyään, mitä alioikeuksiin tulee, 2971: yleistä laintuntemisen vaatimusta ei voida asettaa niille hen- 2972: kilöille, jotka mainituissa oikeuksissa asianajotointa harjoit- 2973: tavat, näyttää minusta kuitenkin, että valiokunnan enemmistö 2974: ei ole esittänyt painavia syitä siihen että voimassa<>leva lain 2975: säännös ammattitaidosta edellytyksenä täydelle kelpoisuu- 2976: delle ylemmässä oikeudessa muutettaisiin. Oikeudenkäynti 2977: ylioikeudessa asettaa suurempia vaatimuksia siihen prosessi- 2978: aineistoon katsoen, jonka riitapuolen tulee esilletuoda, ja jos- 2979: kaan asianajopakkoa ei ole meillä katsottu voitavan ottaa 2980: Vastalause. 11 2981: 2982: käytäntöön, ei näytä olevan syytä sallia; juridisia tietoja puut- 2983: tuvien henkilöiden edustaa riitapuolta ylioikeudessa, kosb 2984: vaara on tarjona että sen kautta ei ainoastaan riita•puolen oi- 2985: keus asetetaan alttiiksi, vaan myöskin tuomioistuimen tehtä- 2986: vää vaikeutetaan. Valiokunnan enemmistön mielestä tarjoaa. 2987: nykyinen järjestys vähän takeita tällä tavoin ylioikeuksiin 2988: jätettyjen asiakirjojen suhteen, koska lainoppineiden asianr 2989: ajajien sanotaan usein rajoittavan apunsa ainoastaan siihen, 2990: että jäiitävät sisälle asiakirjat, jotka lakia tuntemattomat ovat 2991: tehneet. Tässä on kuitenkin otettava huomioon, että asiamies 2992: on vastuussa sisäänjättämiensä asiakirjojen sisällyksestä ja 2993: "' tulee asianomaisen ylioikeuden ,tehokkaasti ryhtyä estämään 2994: rangaistavaa huolimattomuutta asianajajien puolelta, milloin 2995: sellaista ilmenee. Tällaiset keinot vaikuttavat kuitenkin luon- 2996: nollisesti vain valtuusmiehen tahtoon, mutta ei hänen ky- 2997: kyynsä ja ovat siis tehottomia, kun on kysymyksessä puut- 2998: teellisesta ·lain tuntemisesta johtuva tietämättömyys ja arvo»- 2999: tel ukyvyttömyys. 3000: Edelläesitetyn nojalla saan kunnioittaen ehdottaa, 3001: 3002: että Eduskunta hyväksyen Oikettdenkäymu- 3003: kaaren 15luvun 3 ja 9 §§valiokunnan ehdotuksen 3004: mukaan hyväksyisi saman luvun 2 § :n näin kuu- 3005: luvana: 3006: 3007: 3008: 2 §. 3009: Oikeudenkäyntiasiamiehenä tahi riitapuolen 3010: apulaisena käytettäköön (poist.) hyvämaineista 3011: ja rehellistä (poist.) henkilöä, joka ei ole holhot- 3012: tava. (poist.) Ylemmässä oikeudessa älköön kui- 3013: tenkaan, paitsi siinä tai>anksessa kuin tämän lu- 3014: vun 6 § :ssä sanotaan, oikeudenkäyntiasiamie- 3015: heksi hyväksyttäkö ketään, joka ei ole maan yli- 3016: opistossa käynyt sellaista tutkintoa lainopissa 3017: kuin tuomarinviran toimittaseen on määrätty. 3018: 12 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3. 3019: 3020: Virkamies älköön puhuko asianosaisen puolesta, 3021: kun se on vastoin hänen virkavelvollisuuttansa. 3022: 3023: Helsingissä toukokuun 19 p:nä 1917. 3024: 3025: A. W. Gadolin. 3026: 3027: Tähän yhtyy: 3028: K. E. Raade. 3029: 3030: 3031: • 3032: 3033: 3034: 3035: 3036: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 3037: 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 3038: 3039: 3040: 3041: 3042: Suuren valiokunnan ,mietintö 3043: N :o 6 eduskuntaesityksen johdosta, joka tar- 3044: koittaa Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 ja 9 3045: §:n muuttamista. 3046: 3047: SUJuri valiokunta on, käsiteltyänsä yHämainitun asian, 3048: päättänyt yhtyä Lakivaliokunnan mietinnössä 'N :o 3 olevaan 3049: ehdotukseen. Lakiehdotuksen 9 § :ssä oleVIa pwinovirhe on 3050: kuiten'kin lmrjattu. 3051: Suuri vahokunta saa sentälhden kunnioi,ttaen ehdottaa, 3052: 3053: että Eduskitnta hyväksyisi Lakivaliokurtnan 3054: laatiman lakiehdotuksen, kuitenkin siten, että 3055: laJciehdotuk'Sen 9 § tulisi kuulumaan näin: 3056: 3057: 9 §. 3058: Joka yleisesti asianajotointa harjoittaa, o~koon velvolli- 3059: nen maksutta auttamaan köyhiä oikeuden edessä, milloin tuo- 3060: mari määrää. 3061: 3062: Helsingissä 30 päivänä touko'kuuta 1917. 3063: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 3064: 3065: 3066: 3067: 3068: ' 3069: 1917.- Edusk. 1akiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 3070: 3071: 3072: 3073: 3074: S u o m e n. E d u s k u n n a n eduskunta- 3075: esity~en johdosta päättämä e h d o t u s laiksi 3076: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2, 3 ja 9 §:u 3077: muuttamisesta. 3078: 3079: Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesitys Oikeuden- 3080: käymi~;kaaren 15 luvun 2 ja: 9 § :n muuttamisesta, ja on 3081: 1 3082: 3083: 3084: 3085: Eduskunta tiimän esityksen ~;äädetyssä järjest.y,ksessä käsi- 3086: tellyt. 3087: 3088: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § :ssä säädetään ne 3089: yleiset kelpoisuusehdot, mitkä sen tulee täyttää, joka tahtoo 3090: oikeudenkäynnissä edustaa tai avustaa toista hänen valtuus- 3091: miehenään. Kysymyksenalaisen lainkohdan mukaan, sellai- 3092: sena kuin se on asetuksessa 23 päivältä marraskuuta 1898, 3093: on voimassa, että asia- tai apumiehenä oikeudenkäynnissä saa 3094: käyttää ainoastaan hyvämaineista, rehellistä ja sellaiseen toi- 3095: meen kykenevää miestä, joka ei ole edusmiehen alainen, 3096: mutta että siihen ei ole lupa yleisesti käyttää ketään, jota se 3097: oikeus, missä asia aj.etaan, ·ei ole hyväksynyt. Edelleen 3098: säädetään, että · alioikeudessa voi asianosainen valtuusmie- 3099: heksi panna sukulaisensa tahi palveluksessaan olevan taikka 3100: sen, johon muutoin luottaa, mutta että ylemmässä oikeudessa 3101: ei ole, paitsi milloin joku, jolla on asiassa osaa, tahtoo asia- 3102: lmmppaniensakin puolesta puhua, oikeudenkäyntiaS~iamie 3103: hehi hyväksyttävä ketään, joka ei ole maan yliopistossa 3104: suorittanut sellaista tutkintoa lainopissa kuin tuomarinviran 3105: toimittamiseen on määrätty. .Sen lisäksi on sääd·etty, ettei 3106: virkamies saa puhua asianosaisen puoles·ta, kun se on vastoin 3107: hänen virkavelvollisuuttansa. Mainitun luvun 9 §:sl:>ä taas 3108: säädetään, että se, joka on oikeudelta saanut luvan ajaa oi- 3109: 2 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. , N:o 3. 3110: 3111: keudenkäyntiasioita eli siis yleisest.i ha.rjoittaa asianajotointa, 3112: on velvollinen maksutta auttamaan köyhiä, milloin tuomari 3113: määrää. 3114: Siinä oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § :n sanonta- 3115: tavassa, että valtuusmiehenä on käytettävä ,hyvämaineista, 3116: rehellistä ja sellaiseen toimeen kykenevää miestä", ·ei ,mies" 3117: sana, kuten oikeushistoriallisista seikoista voidaan päättää, 3118: merkitse niinkuin monessa muussa kohdassa lakia samaa kuin 3119: sana ,henkilö". Voimassaolevan lain mukaan nainen si·i5 ei 3120: ole oikeutettu ajamaan toisen asiaa. Sen tarkoitusperän saa- 3121: vuttamiseksi, että nainenkin saisi oikeuden toisen valtuutet- 3122: tuna ajaa oikeudessa asiaa, on sentäJhden lainsäädäntötoimen- 3123: pide tarpeellinen. Mitään haittoja oikeuselämälle yhtä vähän 3124: kuin asianosaisten eduillekaan ei aiheudu sen poik'keusaseman 3125: lakkauttamisesta, jossa naiset tässä kohden vielä ovat. On 3126: myös huomattava, että naisen useinkin tä;ytyy itse ansaita, 3127: elatuksensa ja sen vuoksi jo tasa;puolisuuskin vaatii, ettei 3128: häntä suljeta alalta, jossa hänellä on mahdollisuus saada 3129: toimeentulonsa. 3130: Mitä tulee naimisissa olevan naisen oikeuteen ajaa toisen 3131: puolesta asiaa, on tosin aviopuolisojen omaisuus- ja velka- 3132: suhteista 15 päivänä huhtikuuta 188•9 annetun lain 2 luvun 3133: 1 § :n mukaan miehen kannettava ja vastattava vaimonsa 3134: ja yhteisen pesän puolesta; saman luvun 3 §:n mukaan 3135: on vaimolla valta kantaa ja vastata ainoastaan, kun asia 3136: koskee omaisuutta, jota hän iha.Uitsee. Elokuun 19 •päivänä 3137: 1898 annetun holhouslain 16 §:n mukaan on kuitenkin niin- 3138: hyvin nainen kuin mieskin täytettyään yksikolmatta vuotta 3139: täysivaltainen ja. 18 § :n mukaan lakkaa holhunalaisuus 3140: aikaisemmin, jos mies tai nainen ennen sanottua ikävuotta 3141: menee naimisiin. A viavaimon oikeudenkäyntikelpoisuus on 3142: 5iis rajoitettu, mutta on hän holhousoikeudellisessa merkityk- 3143: sessä, täysivaltainen. Kun täysivaltaiselle nais·elle myönne- 3144: tään oikeus ajaa asiaa toisen valtuutettuna, tulee tämä sä.än- 3145: nös siten käsittämään naimisis5akin olevan naisen. Huomat- 3146: tava tosin on, että aviovaimon on asianajotoimen ammatti- 3147: maiseen harjoittamiseen saatava mieheltänsä. lupa, sillii elin- 3148: 0. K. 15 luvun 2, 3 ja 9 §. 3 3149: 3150: keinoista 31 päivänä maaliskuuta 1879 annetun asduksen 3151: 3 §:n mukaan aviovaimo voi harjoittaa elinkeinoa ainoastaan 3152: miehensä luvalla. 1\futta itse periaatetta, että aviova.imolla- 3153: kin tulee olekaan oikeus toisen puolesta ajaa tuomioistui- 3154: messa asiaa, ei tämä seikka muuta. 3155: Edellä kosketeltuja näkökohtia silmällä pitäen on Edus- 3156: kunta. päättänyt Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § :n sään- 3157: nöksen, että oikeudenkäyntivaltuusmiehenä saatakoon kä,yt- 3158: tää ,miestä, joka ei ole edusmiehen alainen", muutettavaksi 3159: kuulumaan ,henkilöä, joka ei ole holhottava". Epäsel vyy- 3160: den välttämiseksi Eduskunta on sanotun luvun 3 § :stä pois- 3161: tam,tt määräyksen, että ,se, joka itse on edusmiehen hoidet- 3162: tavana", ei saa olla toisen valtuusmiehenä. Sen ohessa on 3163: samassa pykälässä sana ,valtuusmies" vaihdettu ·sanaan ,val" 3164: tuutettu". ,.. 3165: Nykyisen lain määräys, että oikeudenkäyntiasiamiehenä 3166: tai riitapuolen apulaisena käytettäköön ainoastaan sitä, joka 3167: on ,sella,iseen tai!I!_een kykenevä", antaa mahdollisuuden 3168: mitä erilaisimmalle tulkinnalle. Kun sen l.isäksi tuomio- 3169: istuin voi kieltää yleisesti asianajajana toimimasta sen, 3170: joka ei ole saanut sii!hen lupaa, on tuomioistuimella tosiasial- 3171: lisesti melkein rajaton mahdollisuus estää ketä hyvänsä esiin- 3172: tymästä toisen valtuutettuna. Useita kertoja onkin ta- 3173: pahtunut, että tuomioistui,n, joka k,yllä on sallinut kel- 3174: vottomienkin asianajajain esiintyä, on kieltänyt henki- 3175: löitä, jotka siihen olisivat täysin pystyneet ja muutenkin 3176: ovat täyttäneet lain 'vaatimukset, ei ainoastaan yleise;;,ti, vaån 3177: tilapäisestikin asianajajina esiintymästä. Tällainen menet- 3178: tely käy tuomioistuiniille sitäkin helpommaksi, kun tutkin- 3179: toja. suorittamattoman on vaikea todistaa olevansa asianajo- 3180: toimeen kykenevä. Samasta syystä on hänen vaikea yli- 3181: oikeudessa saada sellainen alioikeuden päätös muutetuksi. 3182: Tästä on melkoista haittaa vähävaraisille, jotka eivät k,ykene 3183: kustantamaan it.;;,elleen kallispaikkaisia lainoppineita asian- 3184: ajajia ja siten voivat jäädä ilman avust.usta oikeudenkäyn- 3185: nissä. Oikeudenkäyntitapoihin pereht,vmättöminä voivat he 3186: siten oikeankin asian menettää. Kun muuten asianosaisella 3187: 4 1917.- Edusk. lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3. 3188: 3189: it.sellään Suomen oikeuden mukaan on valta omassa asias- 3190: saan esiintyä oikeuden edessä, on asianmukaista, että hän 3191: silloin saa asiamiehekseen valtuuttaa yleiset kelpoisuusehdot 3192: täyttävän henkilön, jonka kykeneväksi katsoo. Oikeuden- 3193: käyntimenettelylle ei siitä enää nykyaikana voi olla haittaa. 3194: Kasva·van valistuksen' vaikutuksesta on alettu ymmärtää, mi- 3195: ten tärkeätä on hyttää kelvollisia a:;iamiehiä, jollaisia, jos 3196: kohta eivät olekaan lainoppineita, nykyään jo on jotenkin 3197: riittävästi saatavissa. Tämän perustuksella Eduskunta on, 3198: poistaen nykyisen lain rajoittavat määräykset, hyväksynyt 3199: eduskuntaesityksessä olevan Phdotuksen, että jokainen hyvä- 3200: maineinen ja rehellinen henkilö, joka ei ole holhottava, saa 3201: valtuutettuna esiintyä kaikissa maan oikeuksissa. 3202: Se muutos, minkä Eduskunta on tehnyt Oikeudenkäymis- 3203: kaaren 15 luvun 2 § :ään, aiheuttaa muutoksen myö.skin 3204: 9 §:ään. 3205: 3206: Sen perusteella, mitä edellä on· esitetty, E.duskunta il- 3207: moittaa, 3208: että Edusk;unta on hyväksynyt seuraavan 3209: lakiehdotuksen: 3210: 3211: 3212: 3213: Laki 3214: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2, 3 ja 9 §:n 3215: muuttamisesta. 3216: 3217: Täten säädetään, että Oikeuden'käymiskaaren 15 luvun 2 3218: ja 3 §, sellaisina kuin ne ovat, 2 § asetuksessa 23 päivältä 3219: marraskuuta 1898 ja 3 § asetuksessa 24 päivältä helmikuuta 3220: 1873, sekä saman luvun 9 § muutetaan näin kuuluviksi: 3221: 3222: 2 §. 3223: Oikeudenkäyntiasiamiehenä tahi riitapuolen apulaisena 3224: :;åatakoon käyttää hyvämaineista ja rehellistä henkilöä, joka 3225: 0. K. 15 luvun 2, 3 ja 9 §. 5 3226: 3227: ei ole holhottava. Virkamies älköön puhuko asianosaisen puo- 3228: lesta, kun se on vastoin hänen virkavelvollisuuttansa. 3229: 3230: 3 §. 3231: Älköön kuk.aau olko valtuut~ettuna SIIna asia~ssa, jossa 3232: hänellä on ollut tekemistä muussa oikeudessa, joko tuomarina 3233: tahi oikeuden käskyläisenä, tahi viran puolesta kuvernöörin 3234: 1 3235: 3236: 3237: tai maistraatin luona; älköönkä se, joka ennen on samassa 3238: asiassa ollut vastapuolen valtuutettuna; eikä se, jonka isä 3239: tahi appi, poika tahi vävy, veli tahi lanko on oikeudessa 3240: tuomarina. Älköön kukaan ylioikeuden jäsen antautuko val- 3241: tuutetu'ksi siinä tahi sen alle kuuluvassa alioik-eudessa, jollei 3242: niin ole, että hän puhuu sukulaisensa puolesta, kuitenkaan ei 3243: kaukaisemman kuin serkun, taikka holhunalaisensa puolesta. 3244: 3245: !) §. 3246: Joka yleisesti asianajotointa harjoittaa, olkoon velvolli- 3247: nen maksutta auttamaan köyhiä oikeuden edessä, milloin 3248: tuomari määrää. 3249: 3250: 3251: 3252: Helsingissä 8 p.äiv)inä kesäkuuta 1917. 3253: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 3254: 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 4. 3255: 3256: 3257: 3258: 3259: Lakivaliokunnan mietintö 3260: N:o 4 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl- 3261: tää ehdotuksen Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §:n 3262: kUJmoamisesta sekä 3 ja 4 §:n muuttamisesta. 3263: 3264: Eduskunta on Lakivaliokuntaan va;lmisteltavaksi lähet- 3265: täny~t puheenaolevan, ,e\lustaja Hakalan y. m. tekemän edus- 3266: kuntaesityksen N :o 6. 3267: 3268: 3269: Käsitys uskontorikoksista on aikain kuluessa suuresti 3270: muuttunut. Aikaisemmin käsitettiin .Jnmalan pilkkaaminen 3271: Jumalaan 'kohdistuvaksi ,loukkauk:seksi, ;ja sentähden oli 3272: myös luonnollista, {lttä rangaistuksen, joka oli oleva hyvitys 3273: korkeimman olennon lepyttämiseksi ja hänen vihansa ja kos- 3274: tonsa torjumiseksi, täytyi olla ankarin, minkä laki tunsi, eli 3275: kuolemanrangaistus. Tällä kannalla oli vielä 1734 vuoden 3276: laki. Vaikkei tätä ankaraa rangaistusmääräystä liene lain 3277: antamisen jäl'keen koskaan sovellettu, oli tuo vanha 'käsitys- 3278: tapa kuitenkin si:ksi juurtunut, että kun Kustaa III, aikansa 3279: vapaamielisten virtausten vaikutuksesta, asetuksella 20 päi- 3280: vältä tammikuuta 1779 lievensi rangaistusjärjestelmäämme, 3281: poistaen kuolemanrangaistuksen useista rikoksista, rangais- 3282: tus Jumalan pilkkaamisesta kuitenkin jätettiin entiselleen. 3283: Vähitellen muuttui kerrottu käsitystapa, ja sen johdosta 3284: ryhdyttiin niin meilllä kuin muualTakin rangaistuksia lieven- 3285: tämään. Sen ohessa saivat rikoslakien uskontorikoksia koske- 3286: va't säännokset aivan toisen luonteen. Aikaisemmin vallin- 3287: neen yhtenäisen käsitystavan sijaan ilmeni tällöin suuri mie- 3288: lipiteiden eroavaisuus. Tämä on havaittavana niin tieteis- 3289: apissa kuin lainsää!dämnössä. Yhä edelleenkin ollaan eri 3290: mieltä siitä, mikä on pidetiiävä usko'Ditorikoks]sta säädettyjen 3291: 2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 4. 3292: 3293: i'angaistusmääräysten suojaamana oikeusihyvänä. Siitä kyllä 3294: ollaan yksimielisiä, että Jumala, mikäli sellaisen olemassa- 3295: oloa persoonallisena olentona tunnustetaan, ei ole i'hmisten 3296: loukkausten ylettyvillä eikä siis kaipaa lainsuojaa niitä vas- 3297: taan. Mutta samalla kun toiset käsittävät rikoksen esineeksi 3298: uskonnon sellaisenaan, katsovat toiset rangaistusmääräysten 3299: tarkoituksena olevan suojella yhteiskuntaa, jonka järjestyk- 3300: sen ylläpitämiseksi he pitävät uskonnon merkitystä suurena. 3301: Ylei.simmi:p_ vallalla olevan käsityksen mukaan on mainittu- 3302: jen säännösten tarkoituksena uskonnollisten tunteiden ja us- 3303: konnollisen vapauden suojeleminen. 3304: Mainittujen näkokohtien erilaisuudesta johtuu, että myös- 3305: kin eri maiden lainsäädännöt ovat uskontorikoksiin näihden 3306: toisistaan varsin eroavia. Toisissa tavataan uskontorikokset 3307: yhdistettyinä eri rikosr~hmäksi, toisissa taas ovat niitä kos- 3308: kevat säännökset eri pai'koii'isa rikoslakia. Suurta vaihtelua 3309: osoiJtavat myös rikosten määrittelyt. Miten eri tavalla tätä 3310: kysymystä on lainsäädännössä järjestetty, osottanee jo seu- 3311: raava katsaus Skandinavian ja muutamissa Keski-Europan 3312: maissa siitä voimassa oleviin sää;nnöksiin ja muutamiin uusiin 3313: rikoslainehdotuksiin *). 3314: Ruotsin rikos'lai,ssa, jossa on eri uskontorikoksia käsit- 3315: tävä luku, määrätään (7 luvun 1 ja 2 § :ssä, sellaisina kuin 3316: ne ovat laissa 2:8 päivältä lokakuuta 11887) Jumalan, hänen 3317: pyhän sanansa tai sakramenttien rpilkkawmisesta vankeus- 3318: rangaistusta enintään yksi vuosi tai saJkkoa (5 kr.-500 kr.) 3319: sekä jumalanpalveluksen pilkkaamisesta sakkoa tai vankeutta 3320: enintään kuusi kuukautta, mutta tulee pilkkaamisen, ollak- 3321: sensa rangaistava, aiheuttaa yleistä :pahennusta. 3322: Norjetn rikoslaissa vuodelta 1902, jossa ei ole eri lukua 3323: uskontorikoksista, vaan jossa ne ovat yleiseen järjestykseen 3324: 3325: *) Tämä selostus on otettu mietinnöstä, jonka Lakivaliokunta 3326: 1914 vuoden valtiopäivillä antoi eduskuntaesityksen johdosta, joka 3327: tarkoitti Rikoslain 10 luvun 1, 2, 3 ja 4 §:n kumoamista. Sanotun 3328: mietinnön esitystä on tarkistettu ja hieman täydennetty. Sota-ajan 3329: oloista johtuu, ettei ole tarpeellisia tietoja lainsäädännössä myö- 3330: hemmin ehkä tapahtuneesta kehityksestä. 3331: Rikoslain 10 l. 1, 2, 3 Ja 4 §. 3 3332: 3333: ja yleiseen rauha.an kohdistuvien rikosten joukossa, maarä- 3334: tään (1'42 •§ :ssä) rangaistuksena sakkoa (3 kr.-10,000 kr.) 3335: tahi vankeutta enintään kuusi kuukautta sille, joka julkisesti 3336: tekee ·pilkkaa valtakunnassa luvallisesta uskontunnustuk- 3337: ses~ • 3338: Tanskan rikoslaissa vuodelta 18616 säädetään (156 § :ssä) 3339: uskontorikoksia käJsittävässä 15 luvussa maassa iuvallisen 3340: uskokunnan opin tahi jumalanpalveluksen pilkkaamisesta vä- 3341: hintään kuuka.uden ja enintään kwhden vuoden vankeusran- 3342: gaistus tai, jos asianhaarat ovat erittäin li•eventävät, sakkoa 3343: (2 kr.-4,000 .kr.). Tanskan uuden rikoslainehdotuksen mu- 3344: kaan vuodelta 1912 ovat uskontorikokset sama.ssa luvussa, 3345: jossa käsitellään loukkauksia yhteiskuntarauhaa vastaan. 3346: Siinä säädetään (159 § :ssä) että se, joka julkisesti tekee pilk- 3347: kaa luvallisen uskokunnan opista tai jumalanpalveluksesta, 3348: rangaistaan sakolla (4 :kr.-5,000 h.) tai vankeudella (7 3349: päivää-2 vuotta). 3350: Saksan rikoslaissa vuodelta 1'87:1 on myöskin eri (11) 3351: luku uskontorikoksia varten, ja rangaistaan sen mukaan 3352: (166 § :•ssä) julkinen Jumalan pi1kkaaminen, joka aikaansaa 3353: pahennusta, jonkun 'kristillisen kirkon tahi muun valtakun- 3354: massa tunnustetun uskokunnan talhi sen laitosten tai tapojen 3355: jul<kinen häpäiseminen sekä ilkivallan harjoittaminen kir- 3356: kossa talhi muussa uskonnollisia kokouksia varten varatussa 3357: paikassa, vankeudeHa enintään kolmeksi vuodeksi. Uudessa 3358: rikoslainehdotuksessa vuodelta 1909 määrätään (15 5 § :s.sä) 3359: 1 3360: 3361: 3362: 3363: korkeintaan ka:hden vuod·en vankeusrangaistus sille, joka jul- 3364: kisliudessa ilkeämielisesti ja häpäisevällä tavalla Jumalaa 3365: pilkkaa. Joka julkisesti ja ilkeämielisesti häpäisee kristil- 3366: listä kirkkoa tai muuta valta:kunnassa luvallista uskokuntaa, 3367: rangaistaan (15•6 § :ssä) vankaudella korkeintaan ka:hdeksi 3368: vuodeksi tai enintään kolmentuhannen markan sakolla. 3369: ltävalZan rikoslainehd(Jtus vuodelta 1909 uskont-orikok- 3370: sia koskevassa 119 luvussaan määrää (2·44 § :ssä) vankeutta 3371: vähintään kaksi viikkoa ja enintään kaksi vuotta sille, joka 3372: häpäisemällä: tai ivaamalla julkisesti pilkkaa Jumalaa tarkka 3373: sanotulla tavalla koetta•a tehdä uskonnon halv·eksittav.aksi 3374: 4 1917. - EduskUD.taesitysmietinti N :o 4. 3375: 3376: tahi sitä hävittää, sekä vankeutta vähintään kolme päivää ja 3377: enintään kuusi kuukautta tahi sakkoa (20 kr.-2,000 kr.) 3378: jonkun laillisesti tunnustetun kirkon tahi uskokunnan opin, 3379: tapojen tahi laitosten julkisesta pilkkaamisesta. 3380: Sveitsin rikoslainehdotuksessa vuodelta 1908 ei ole ran- 3381: gaistusta Jumalan pilkka-amisesta, vaan määrää se luvussa, 3382: joka käsittää julkiseen rauhaan kohdistuvat rikokset, (187 3383: art.) jumalanpalveluksen taihi uskonnollisen toimituksen ta- 3384: hallisesta häiritsemisestä, estäruisestä tai julkisesta rpilk- 3385: kaamisesta taikka jumalanpalvelukseen tai uskonnolliseen toi- 3386: mitukseen tarkoitetun paikan tai esineen tahallisesta häpäi- 3387: semisestä vankeusrangaistusta (8 päivästä 2 vuDteen) tahi 3388: sa•kkoa (3 fr.- 5,000 fr.) . 3389: .Sveitsissä ehdotettuun tapaan on asia järjestetty Rans- 3390: kassa, 1 taliassa, Belgiassa ja Alankomaissa. 3391: Samoin kuin Sveitsin mainitussa rikoslainehdotuksessa on 3392: useimmissa muissakin edellä luetelluissa laeissa ja lakiehdo- 3393: tukSlissa säädetty erisuuruisia rangaistuksia luvallisen: usko- 3394: kunnan jumalanpalveluksen tai hartaudelill:tarjoituksen estä- 3395: m~sestä tai häiritsemis:estä. Riippuen siitä järjestelmästä, 3396: mitä uskontorikoksiin nähden kussa:kin .laissa on noudatettu, 3397: ovat sanotut rikokset mainittuina joko erityisessä uskontori- 3398: koksia koskevassa luvussa tai luvussa, joka käsittää rauha- 3399: rikokset, jolloin toisinaan usk<mnolliset kokoukset ovat rin- 3400: nastetut muid-en Y·leisten koko0usten kanssa. 3401: 3402: 3403: · Suomen rikoslaissa ovat kaikki uskontorLkokset otetut 3404: erityiseen lukuun. Tämän, 10 luvun 1 §:n mukaan 3405: on r.angaistus sille, joka julkisesti pilkkaa. J uma.laa, kuri- 3406: tuslmo.J!leirta korkeintaan neljä vuotta tahi vankeutta; jos 3407: teko on katsottava tapahtuneeksi ajattelemattomuudesta tai 3408: pikaisuudesta, on rangaistus sakkoa ta:hi vankeutta karkein- 3409: taan kuusi kuukautta. Jaka taas julkisesti tekee pi·lkkaa 3410: Jumalan :pyhästä sanasta. taik'k:il. jonkun Suomessa tunn.'tffite- 3411: tun, luva11Ts·en- tahi suvaitun ~skokunnan opista, sakr.amen- 3412: teista tahi kirkollisista tavoista, rangaistaan 2 §:n mukaan 3413: Rikoslain 10 l. 1, 2, 3 ja 4 §. 5 3414: 3415: vankaudella korkeintaan kulJLdeksi kuukaudeksi tai enintään 3416: kahdensadan markan sakoUa. Saman luvun 3 §:n mukaan se, 3417: joka väkivallalla tahi väkivaltaa uhaten twhallansa estää 3418: sellaisen uskokunnan kuin edellä on sanottu pitämiilstä juma- 3419: lanpalvelusta tahi muuta kirkollista ·toimitusta tahi uskon- 3420: non:harjoi:tusta, on rangaistava vankeudel.la korkeintaan kah- 3421: d-eksi vuodeksi, ja on sen ohessa säädetty, ·että ;yr;tyskih on 3422: rang.aistava.•Tos joku m-eluama:lla tahi muulla tavoin pah-en- 3423: nusta aikaansaattamalla ·t&hallansa häiritsee sellaista juma- 3424: lanpalvelusta, .kirkollista ltoim~tusrta ~a!hi uskonnonharjoi- 3425: tusta, on rangaistus vankeutta korkein:taan kuu·si kuukautta 3426: talli sakkoa enintään kolmesataa markkaa. Joka 3 § :ssä sa- 3427: notulla tavalla estää tahi häiritsee mainitunlaisen uskokun- 3428: nan jäsenen hartaudenharjoitusta yksityisessä kokouksessa, 3429: rangaistaan 4 § :n mukaan, jos hän sai hartaudenharjoituk- 3430: sen estetyksi, sakolla tahi vankeudella kol'keintaan kat·hdek- 3431: saksi kuukaudeksi, j~, jos hän häiritsi sitä, enintään kolmen- 3432: sadan markan sakolla. 3433: Vuoden 187 5 rikoslainehdotuksessa oli rangaistus J uma- 3434: lan pilkkaamis·esta enintään kaksi vuotta kuritushuonetta, ja 3435: perustelui·ssa huomautettiin, että rangaistus oli määrätty sii- 3436: hen katsoen, että rikos ei voi kohdata .Tumalan omaa majes- 3437: teettia, ·johon ihmisten rikokset eivät ulotu, vaan että se voi 3438: loukata ainoastaan ilhmisten kunnioitusta korkeinta olentoa 3439: kohtaan. Hallituksen 1888 vuoden valtiopitiville a.Jlta.massa 3440: esityksessä uudeksi rikoslaiksi ehd'Otettiin Jumalan pilk- 3441: kaamisesta kuritushuone- tai vankeusrangaistusta enintään 3442: kaksi vuotta ta;hi sakkoa vähintään viisikymmentä markkaa. 3443: Näillä valtiopäivillä asiata varten asetetussa erityi•sessä ri- 3444: koslainvaliokunnassa muutamat jäsenet vielä puolustivwt 3445: vanhaa käsitysb.utaa, että rikD's oli tähdäkty korkeinta 3446: olentoa v!listaan ja että se oikeastaan oli sovitettava Iwng.en 3447: menettämisellä, minkä tähden he vaativat rangaistusta huo- 3448: mattavasti korotettavaksi. Heidän vaatimuksestaan muutti 3449: valiokunta rangaistuksen enintään neljän vuod-en kufiitus- 3450: h11onerangai•stukseksi tahi vankeudeksi, mutta tämän koro- 3451: tuksen vastapainoksi. ehdotetti.~n lievempi rangaistus, jos pilk- 3452: 6 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 4. 3453: 3454: kaaminen tapahtui ajattelematrtomuudesta tahi pi'kaisuu- 3455: desta. Valtiosäädyt hyväksyivätkin s'äännöksen rikoslain- 3456: valiokunnan ehdotuksen mukai,sesti. Ritaristo ja Aateli sekä 3457: Porvarissääty tekivät tosin päätöksen rangaistuksen alenta- 3458: misesta armollisen esityksen määriin, mutta luopuivat siitä 3459: Pappis- ja Ta.lonpoikaissäätyj-en asettauduttua kannattamaan 3460: 1 3461: 3462: 3463: 3464: valiokunnan ehdotusta. Kuinka jyrkästi eriävät mieHpit.eet 3465: tässä kohden olivat, on omiaan osottamaan sekin, että samalla 3466: kun mainitulla tavalla katsottiin, että .Jumalan pilkkaami- 3467: sesta oi,keimmiten ohsi seuraa.va kuol.emanranga.istus, toisaalta 3468: vaadittiin, että rangaistus tällaisesta teosta kokonaan pois- 3469: tettaisiin. 3470: 3471: 3472: Eduskuntaesityksessä !huomautetaan, että Rikoslain 10 3473: luvun 1 ja 2 § :n säännökset ovat vanhentuneet eivätkä enää 3474: vastaa muuttunutta oikeuskäsitystä. Nämä pykäilät ehdo- 3475: tetaan sen vuoksi kumottaviksi, varsinkin kun vielä viime 3476: aikoinalkin niiden nojal.la useita henkilöitä on tuomittu san- 3477: gen ankariin rangaistuksiin teoista, joiden rangaistavaisuu- 3478: den nykyaikaisen käisitystavan mukaan voi vähintään panna 3479: kysymyksenalaiseksi. Sen ohessa ·ehdotetaan rangaistus- 3480: määriä 3 ja 4 § :ssä tuntuvasti alennettavaksi. 3481: Valtiopäivillä vuonna }9114 antamassaan mietinnössä sil- 3482: loin tehdyn eduskuntaesityksen johdosta, joka tarkoitti Ri- 3483: koslain 10 luvun 1, 2, 3 ja 4 §:n kumoamista, Lakivalio- 3484: kunta ehdotti, että .Jumalan pi<lkkaamista ei enää olisi säi- 3485: lytettävä erikoisena rikoksena, vaan että se olisi Y'hdistettävä 3486: 2 § :ssä mainittuun uskontorikokseen, johon se luonteeltaan 3487: kuuluu. Tä,ten .Jumalan pilkkaaminenkin ,tulisi vain yhdeksi 3488: saman uskontorikoben ilmaisumuod:oksi. Kun taas .Juma- 3489: lan. pyhän sanan tai jonkun uskokunnan sakramenttien pilk- 3490: kaaminen käsitteellisesti sisältyy ,määrittelyyn, joka säätää 3491: rangaistuksen jonkun uskokunnan opin pilkkaamisesta, oli 3492: Lakivaliokunta muodostellut ehdotuksensa 2 §:ksi niin, että 3493: siinä säädettiin rangaistus sille, joka julkisesti, rienaamalla 3494: .Jumalaa tahi muulla tavalla piH~Jkasi jonkun Suomessa tun- 3495: Rikoslain 10 I. 1, 2, 3 ja 4 §. 7 3496: 3497: nustetun, luvalli:sen tahi suvaitun uskokunnan o'IJpia tahi 3498: kirkollisia ta;poja. Valiokunnan valmistama lakiehdotus lrui- 3499: tenkin Eduskunna•ssa lopulta hyljättiin. 3500: 3501: Valiokunnru;sa on eduskuntwesitykseen sisältyv.älstä laki" 3502: ehdotuksesta :lausuttu varsin 'eriäviä mielipiteitä. VaJiokunta 3503: on ·kuitenkin lopulta yhtyn;~rt siitä, 'ettei sanot.tu lakiehdotus, 3504: mutta ei myöskään edelTä selostbettu 1914 vuoden valtiopä.i- 3505: väin Lakivalio'kunnan omaksuma kanta ole sellaisenaan hy- 3506: vä:ksyttävä. Nykyään yleisimmin vwllalla oleva.n käsit.ysta;- 3507: van mukaan pidetään uskontorikoksina vain sellaisia teko!j'a, 3508: jotka käsittävät t·ois•en uskonnollisen vakaumuksen tahallista 3509: loukkaamista ja sii·s kohdistuvat us:konnolliseen tunteesreen 3510: taik'ka jotka tietävät jumalanpalveluksen tai hartaudenhar- 3511: joituksen estämistä tai häiritsemistä ja siis 'kohdistuvat us- 3512: konnolliseen vapauteen. Voi tosin panna kysymyksena.lai- 3513: seksi, onko toisen uskonnollinen vakaumus sdlainen oikeus- 3514: hyvä, että sitä on rangai stusmääräyksillä suo,ja.ttava., ja eikö 3515: 1 3516: 3517: 3518: 3519: us:kontorrlmkset olisi supistett.ava käsittämään ainoastaan ne 3520: teot, joilla uskonnollista; vapautta loukataan. Tä.Ilä kannall'a 3521: on es:im. Italian rikoslaki vuodelta 1'889 ja se on myöskin 3522: eduskuntaesityksessä omaksuttu. Todennäköisesti ·ei kuiten- 3523: kaan ole syytä meillä asettua mainitulle :kannalle, niin'kuin 3524: ei sitä o1e useimmissa muissakarun maissa• hyväksytty. Niin 3525: kauan kuin us,konto' on laajoåJle 1mnsan~kerrok,si.lle tärkeä, 3526: sopii lainsäätäjän sitä rangaist.usmääräy,ksin suojata., varsin- 3527: k,in kun uskontorikoksissa useinkin ilmenee suurta raakuutta. 3528: Niidenkin midestä, jotka ovat .eduskuntwesityksen kanna.lla, 3529: voidaan uskokunti,en opeille, vali,kkei rmuWJ.laisia oppeja ja 3530: vakaumuksia rangaistusmääräyksin turvata;kaan, suoda lain- 3531: suojaa, varsinkin jos rangaistavat teot tulevat tarkoin 3532: määritellyiksi ja rangaistukset lievi,ksi. Valiokunnan mie- 3533: lersM voidaan siis ·edelleenkin Rikoslaissa, niillä rajoituksilla, 3534: joista alempana tehdäån selkoa, pysyttää rangaistus jonkun 3535: us•kokunnan opin tahallisesta häpä:isemisestä. Sitävastoin ei 3536: Jumalan pil]{kaamista ole säilytettävä erikoisena rikoksell!a. 3537: Ei myöskään ole eri'kseen' mainittava Jumalan pyhän saillam 3538: 8 1917. - Hd.uslmntaesitysmietinti N :o 4. 3539: 3540: tai saikramentti.en piJkkaaroista. Nämäkin teot on, samoin- 3541: kuin Jumalan pilkkaaminen, alkuaan käsitetty kohdistuva.n 3542: Jumalaan, ·~ikä näikyy 17,34 vuod,en laista, jossa •ne OIIl rin- 3543: nrustettu Jumailrun pilkkaamisen kanssa. Al,empana maini- 3544: tuin, eruellytyksin voi kuitenkin jonkun uskokunnan opin 3545: häpäiseminen tapahtua siinäkin muodossa, -että tehdään pilk- 3546: kaa Jumalasta, hänen pyhäs.tä s~nastaan tai sakramenteista. 3547: Kirkolliset tavat taas ovat Eiin ulkonais·essa, irrallisessa yh- 3548: teyd•essä itse uskontunnustukseen, etteivät ne kai-paa rangails- 3549: tussuojaa. 3550: Valiokunta on edellä esitetyistä syistä 10 luvun 1 ja 3551: 2 §:n säännöksistä py:syttänyt atJ:llOO,staan sen, joka säätää 3552: rangaistuksen jonkun uskokunnan opin häpäisemisestä. Kui- 3553: tenkin on katsottu tarpeellis·eksi rajoittaa ja selventää tätä 3554: säännöstä siten, että on ranga.istava a,inoaiStaan sitä, joka 3555: ilk·eämielisyydestä _jul,kisesti häpäis·ee jonkun us'kokunn8Jll 3556: oppia. Siten toivottarvasti estetään, et•täl uskonnollisten kysy- 3557: mys•ten vaikkapa ankarastikin arvosteleva, jopa ivallinenkin 3558: käsittely voitaisiin tulkita ragaistavaksi teoksi. 3559: Sen arvosteleminen, milloin jon,kun teon on katsottava 3560: käs.ittävän rangai•stuksenalaista häpälisemistä, ei suinkaan ole 3561: helppoa. Niin aivan va,stakkaisia mielipiteitä .s•iitä voi olla, 3562: sen kGmemus on osottanut. Virallisen syyttäjän on i1mei.sesti 3563: erittäin va:i'kea ti·etää, mil1oin teko todella on loukalllnut tidn- 3564: kun uskdkumran oppia. Puheenalaista rikosta .ei senvuoksi 3565: olekaan jätettävä. yleisen syytteen alaiseksi, vaan on s·e teh- 3566: tävä asianomis,tajarikokseksi. T'äten sen syytteeseenpano jou- 3567: tuu riippuvaksi siitä, ilmoittaako asianomistaja sen sitä var- 3568: tt:n syyttäjälle. A'sianomista;jan3J tässä ei taas voi olla kulm 3569: hyvänsä louka~un uskokunnan jäs1en, vaan us:kokunta s•ellai- 3570: senaan. Siitä, onko rikos ilmoit,ettava syytteeseen panta- 3571: vaksi, päättää siis us1kokunnan .hallitus. Näin 'j:ä.rjlastämällä 3572: syyttees,eenpano varmas.ti suuressa määrin estetii:än aiheetto- 3573: mia syytteitä. 3574: Mitä rangaistusmääriin tulee, sruattaa puheenalaista ri- 3575: kos•ta. jommoisellakin oikeutubella verrata Rikosl:ain 2'7 lu- 3576: vun 3 §:ssä mainittuun kunnianlouklmusri:kokseen. Jos klohta 3577: Rikoslain 10 1. 1, 2, 3 ja 4 §. 9 3578: 3579: puheena-olevankin rikoksen tunnuksena on, ~ttä loukkaava 3580: ~eko on tapahtunU;t julkisesti, ja: se siis ehkä olisi lähinnä . 3581: verrattruvissa julkisesti tehtyyn solvaukseen, josta rangais- 3582: tus on säädetty 27 luvun 3 § :n '2 momentissa, lienevät kuiten- 3583: kin 1 momentin rangaistusmäärät riittävät eli siis enintään 3584: kahdensadan markan sakko tai korkeintaan kolmen kuukau- 3585: den vankeus. 3586: Kun 10 luvun 3 ja 4 § säiätävät rangaistuksen jonkun 3587: uskokunnan jul!Jrisen uslwnnonharjoituksen tahi sen jäsenioo 3588: yksityisessä kokouksessa tapahtuvan hartaudooha:rjoituksen 3589: estäruisestä tai lhäiritseniisestä ja siis suojaavat uskonnollista 3590: vapautta, ovat ne 1Ji,etysti edelleenkin säilytettävät. Rangais- 3591: tusmääriä niissä on kuitenkin tuntuvastikin alennettava. Sen 3592: ohessa 3 § :n 2 momentti, jossa säädetään että 1 momentissa 3593: mainitun rikoksen yritys on rangaistava, on kokonaan pois- 3594: tettava. Kun yritys yleisen kokouksen estämiseksi V'ii:ki- 3595: vallalla tai väkivaltaa uhaten ei Rikoslaissa ole rangaistukr 3596: sen alainen teko, on epäjohd·onmukaista. asettaa toiseen ase- 3597: maan julkinen uskonnonharjoitus, joka on pidettävä uskon- 3598: nollisena kokouksena:. Muuten on huomattava, että se, joka 3599: 3 §:n 1 momentissa mainitulla tavalla s. o. väkivallalla tai 3600: väkivaltaa uhaten yrittää estää: sellaista uSkonnonharjoitusta 3601: kuin mistä sanotussa ·momentissa on kysymys, yri-tykses- 3602: sään onnistumatta, ilmf.:.isesti useimmiten saattaa itsensä syy- 3603: pääksi tuon uskonnonharjoituksen häiritseiniseen ja siis kui- 3604: tenkin joutuu rangaistavaksi saman pykälän 3 momentin mu- 3605: kaan. Sitäpaitsi sellainen teko toisinaan saattaa sisältää Ri- 3606: koslain 25 luvun 12 tai 13 § :ssä mainitun rikoksen. Mitä 3607: rangaistusmääriin tulee, ovat esityksessä ehdotetut Valio- 3608: kunnan mielestä riittävät. Esityksen 4 '§ vaatii kuitenkin 3609: sikäli korjausta, että pykälässä on säädettävä rangaistus· 3610: myöskin sille, joka häiritsee yksityistä hartauskokousta. 3611: Valiokunta ehdottaa, että rangaistus siitä teosta määrättäisiin 3612: enintään sadan markan sakoksi. 3613: Ben nojalla; mitä edellä <m esitetty, Valiokunta kunnioit- 3614: taen ehdottaa 3615: että Eduskuntq. hyväksyisi seur~n lakieh- 3616: dotuksen: 3617: 10 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 4. 3618: 3619: 3620: Laki 3621: Rikoslain 10 luvun 1 §:n kumoamisesta sekä 2, 3 ja 4 §:n 3622: muuttamisesta. 3623: 3624: Samalla kun Rikoslain 10 luvun 1 '§ kumotaan, muutetaan 3625: saman luvun 2, 3 "ja 4 § näin kuuluviksi: 3626: ' 3627: 10 LUKU. 3628: 3629: 2 §. 3630: Joka ilkeämielisyydestä ju,lkisesti häpäisee jonkun Suo- 3631: messa tunnustetun, luvallisen tahi suvaitun uskokunnan op- 3632: pia; rangais,takoon vankeudella korkeintaan kolmeksi kuu- 3633: kaudeksi tahi enintään kahdeD's'&dan markan sakolla. 3634: Syytettä tässä pykälässä mainitu,sta rikoksesta älköön 3635: virallinen syyttäjä tehkö, ellei asianomaisen u,skoku,nnan hal- 3636: litu,s ole sitä sy:lftteeseen pantavaksi ilmoittanu,t. 3637: 3638: 3 §. 3639: Joka väkivallalla tahi väkivaltaa uhaten tahaUansa es- 3640: tää jonkun Suomessa tunnustetun, luvallisen tahi suvaitun 3641: uskdkunnan 1_litämästä jumalanpalvelusta t&hi muuta kirkol- 3642: lista toimitusta ta'i uskonnonharjoitusta; rangaista:koon van- 3643: keudella korkeintaan yhdeksi vuodeksi taikka enintään kol- 3644: mensadan markan sakolla. 3645: (poist.) 3646: Jos joku :rneluamaUa tahi muulla tavoin pahennusta ai- 3647: kaan saattamalla tahallansa häiritsee sellaista jumalanpalve- 3648: lusta, kirkollista; toimitusta tahi uskonnorrharjoitusta,; olkoon 3649: rangaistus vankeutta korkeintaan kolme kuukautta taikka 3650: sakkoa enintään kaksisataa markkaa. 3651: 3652: 4 §. 3653: Joka 3 § :ssä sanotulla tavalla estää tahi häiritsee Suo- 3654: messa tunnustetun, luvallisen tahi suvaitun uskokunnan jä- 3655: Rikoslain 10 l. 1, 2, 3 ja 4 §. 11 3656: 3657: senien hartauden..1harjoitusta yksityisessä kokouksessa; ran- 3658: gaistakoon, jos hän sai sellaisen harjoituksen ~stetyksi, enin- 3659: tään ka:hdensadan markan sakolla otahi vankeudeUa korkein- 3660: taan neljäksi kuukaudeksi ja, jos hän häiritsi sitä, enintään 3661: sadan markan sakolla. 3662: 3663: 3664: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenijohtaja 3665: Sopanen, varapuheenjohtaja Aivola, j:äsenet Alavirta, Aronen, 3666: Gadolin, Hakala, Anni Hu~tari, Alma Jokinen, Kotila, Larp- 3667: veteläinen, A. Makelin, Nurm:i:nen, P€Sonen, Raad·e, Saare- 3668: lainen, L. Typpö ja Yrjö-Koskinen sekä varajäseent Forsten, 3669: Furuhjelm, Juutilainen, Korhonen ja Väisänen. 3670: 3671: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1917. 3672: Helsing1ssä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 3673: 1 3674: 1917.- S, V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4. 3675: 3676: 3677: 3678: 3679: S u u .r e n v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö 3680: N:o 7 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl- 3681: tää ehdotuksen Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §:n 3682: kumoamisesta sekä 3 ja. 4 §:n muuttamisesta. 3683: 3684: Suuri valiokunta on, 'käsiteltyänsä yllämainitun asian, 3685: päättänyt puoltaa La·kivaliokunnan mietinnössä N :o 4 olevaa 3686: ehdotusta, kuitenkin S'iten, että, koska RikosJain 10 luvun 3687: 2 § Lakivaliokunnankin ehd·ottamassa muo•dossa saattaa an- 3688: taa aihetta mielivaltaan lair&äytössä ja kun paits·i uskonnol- 3689: lisia vakaumuksia on olemassa muita Viakaumuksia, joita ei 3690: lailla suojella, eikä ole mitään syytä asettaa uskonnollista 3691: vakaumusta eri asemaan, ma,inittu pykälä on Suuren valio- 3692: kunnan mielestä kokonaan poistettava. sekä lakiehdotuksen 3693: nimike ja johdanto sen mukaan muutettava. 3694: Ylläolevan uojaUa saa Suuri valiokunta kunnioittaen 3695: el1dottaa, ,, 3696: että Edztskunta hyvaksyisi se.uraavan lakieh- 3697: dotuksen: 3698: 3699: Laki 3700: Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §:n kumoamisesta sekä (poist.) 3701: 3 ja 4 §:n muutta:mis~ta. 3702: Samalla lmn Rikoslain JO luvun 1 ja 2 § kumotaan, muu- 3703: tetaan saman lunm ( poist.) 3 .ia 4 § näin kuuluviksi: 3704: 10 LUKU. 3705: (Poist.) 3706: 3 ja 4 §. 3707: (Kuten Lakivaliokunnan mietinnössä.) 3708: 3709: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1917. 3710: Helsingissä, Suomen Senaatin kirja>painossa, 1917. 3711: \ 3712: 3713: 3714: 3715: 3716: 1917. - E.dusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N 4. :o 3717: 3718: • 3719: 3720: 3721: 3722: S u o m e n E d u s k u n n a n eduskunta- 3723: esityksen johdosta päättämä e h d o t u s laiksi 3724: Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §:n kumoamisesta 3725: sekä 3 ja 4 §:n muuttamisesta. 3726: 3727: Eduskunnassa on näillä valtiopäivillä tehty eduskunta- 3728: esitys, joka sisältää ehdotuksen laiksi Rikoslain 10 luvun 3729: 1 ja 2 § :n kumoamis·esta1 sekä 3 ja. 4 § :n muuttamisesta, ja 3730: on Eduskunta tämän esityks·en säädetyssä järjestyksessä 3731: käsitellyt. 3732: 3733: , Käsitys uskontorikoksista on aikain kuluessa suuresti 3734: muuttunut. Aikaisemmin käsitettiin Jumalan pilkkaaminen 3735: J umalaa:n kohdistuvaksi loukkaukseksi, ja rangaistuksena, 3736: joka vallinneen käsitystavan mukaa;n oli oleva hyvitys kor- 3737: keimman olennon lepyttämiseksi ja hänen vihansa ja: kos'" 3738: tonsa torjumiseksi, oli ankarin, minkä laki tunsi, nimittäin 3739: kuolemanrangaistus. Vähitellen mielipiteet kuitenkin ovat 3740: muuttuneet, ja rangaistuksia on li1evennetty, minkä ohessa 3741: rikoslakien uskontorikoksia koskevat säännökset muutenkin 3742: ovat saaneet aivan toisen luonteen. 3743: Yleisesti vallalla olevan käsitystavan mukaan pide- 3744: tään nykyään uskontorikoksina vain sellaisia tekoja, joilla 3745: uskonnollista vakaumusta tahallisesti loukataan ja jotka siis 3746: kohdistuvat uskonnolliseen tunteeseen, sekä tekoja, j.oilla 3747: estetään tai häiritään jumalanpa.lvelusta tai hartaudenhar- 3748: joitusta ja jotka siis kohdistuvat uskonnolliseen vapauteen. 3749: Eduskunnankin oma.ksuman käsityksen mukaan ovat viime- 3750: mainitut teot sellaisia, että niist:ä rangaistus on seuraaNa. 3751: Sitävas·toin uskonnollinen vakaumus ei, ole sellainen oikeus- 3752: hyvä, jota on rangaistusmääräyksillä suojattava. 3753: 2 1917. - Edusk. lakiebd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 4. 3754: 3755: Rikoslain 10 luvun 1 ja 21 § :n säännökset, joissa mää- 3756: rätään rangai~tu~ uskonnollisen vakaumuksen loukkaamisesta 3757: ja siis uskonnolliseen tunteeseen kohdistuvasta teosta, eivät. 3758: enää vastaa muuttunutta oikeuskäsitystä. Nämä pykälät an- 3759: tavat lainkäytössä .aihetta mielivaltaan, ja ön niiden nojalla 3760: vielä viime aikoinakin useita henkilöitä tuomittu ank-ariin 3761: rangaistuksiin. Näiden lakisäännösten suojaaman uskonnol- 3762: lisen vakaumuksen ohella on olemassa muita vakaumu'ksia, 3763: joita ei lailla suojella, eikä ole syytä asettaa uskonnollista 3764: vakaumusta eri as.emaan. Senvuoksi Eduskunta on päättä- 3765: nyt, että sanotut Rikoslain pykälät ov&t kumottavat. 3766: Rikoslain 10 luvun 3 ja 4 § säätävät rangaistuksen jon- 3767: kun uskok_unnan julkisen uskonnonharjoituksen tahi sen jäse- 3768: nien yksityisessä kokouksessa tapahtuvan ha:rtaudenharjoi- 3769: tuksen estämisestä tai häiritsemisestä ja suojaavat siis uskon- 3770: nollista va.pautta. Nämä pykälät ovat laissa edeUeenkin säi- 3771: lytettävät. Niissä säädettyjä rangaistusmääriä on kuiten- 3772: kin tuntuvasti alennettu. Sanotun 3. '§ :n 2• momentin 3773: mukaan on 1 momentissa mainitun rikoksen yrityskin 3774: rangaistava. Kun yritys yleisen kokouksen estämiseksi 3775: väkiva.Ualla tai väkivaltaa uhaten ei ole rangaistuksen alai- 3776: nen teko, on epäjohdonmukaista. asettaa toiseen asemaan jul- 3777: kinen uskonnonharjoitus, jota on pidettävä uskonnollisena 3778: kokouksena. Huomattava on m(Yöskin, että se, joka. 3 §:n 3779: 1 momentitssa mainitulla tavalla, se on väkivallalla tai väki- 3780: valtaa uhaten, yritt.ää estää sellaista us·konnonharjoitusta, 3781: mistä sanotussa momentissa on kysymys, yrityksessään on- 3782: nistumatta, useimmiten ilmeisesti saattaa itsensä syypääksi 3783: tuon uskonnonharjoituks.en häiritsemiseen ja siten joutuu ran- 3784: gaistavaksi saman py'kälän 3 momentin mukaan. Toisinaan 3785: sellainen teko saattaa sisältää Rikoslain 215 luvun 12 tai 3786: 13 §:ssä mainitun rikoksen ja tulla näiden lainkohtien nojalla 3787: rangaistuksi. Näistä syistä on 3 § :n 2 momentti kumottu. 3788: Sen nojalla, mitä edellä on esit.etty, Eduskunta ilmoittaa, 3789: 3790: että Edusku,nta oo hyväksynyt seumavan 3791: lakiehdotuksen: 3792: Rikoslain 10 luvun 1, 2, 3 ja 4 §. 3 3793: 3794: 3795: Laki 3796: Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §:n kumoamisesta sekä 3 ja 4 §m 3797: muuttamisesta. 3798: 3799: Samalla kun Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 § kumotaan, muu- 3800: tetaan saman luvun 3 ja 4 § näin kuuluviksi: 3801: 3802: 3803: 10 LUKU. 3804: 3805: 3 §. 3806: Joka väkivallalla tahi väkivaltaa uhaten tahaUansa es- 3807: tää jonkun Suomessa tunnustetun, luvallisen ta:hi suvaitun 3808: uskokunnan pitämästä jumalanpalvelusta tahi muuta kirkol- 3809: lista toimitusta tai uskonnonharjoitusta; rangaistakoon van- 3810: keudella korkeintaan yhd.eksi vuodeksi taikka. enintään kol- 3811: mensadan markan sakoUa. 3812: Jos joku meluamaHa tahi muulla tavoin. pahennusta ai- 3813: kaan saattamalla tahallansa häiritsee sellaista jumalanpalve- 3814: lusta, kirkollista toimitusta tahi uskonnonharjoitusta; olkoon 3815: rangaistus vankeutta korkeintaan kolme kuukautta taikka 3816: sakkoa enintään kaksisataa markkaa. 3817: 3818: 4 §. 3819: Joka 3 § :ssä sanotulla tavalla estää tahi häiritsee Suo- 3820: messa t.unnustetun, luvallisen tahi suvaitun uskokunnan jä- 3821: senien hartaudenharjoitusta yksityisessä kokouksess,a; ran- 3822: gaistakoon, jos hän sai sellaisen harjoituksen estetyksi, enin- 3823: tään kahdensadan markan sakolla tahi vankeudella korkein- 3824: taan neljäksi kuukaudeksi, ja, jos hän häirit1si sitä, enintään 3825: sadan markan sakolla. 3826: 3827: 3828: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 19'17. 3829: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 3830: 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 5. 3831: 3832: 3833: 3834: 3835: Kunnallisvaliokunnan mie- 3836: t i n t ö N:o 1 kunnallisen lainsäädännön 3837: uudistamista tarkoittavan eduskuntaesityksen 3838: johdosta. 3839: 3840: Eduskunta on pöytäkirjanotteen mukana huhtikuun 27 3841: päivältä 1917 Kunnallisvalialnmtaan valmistelevaa käsit- 3842: telyä varten lähettänyt edustaja Anton Huotarin y. m. 3843: eduskuntaesityksen N :o 13. 3844: 3845: 3846: Kun Suomen kansalaisille 1906 vuoden va1tiop'aiväjär- 3847: j•estyksellä vakuutettiin yleinen ja yhtäläinen valtiollinen 3848: äänioiroeus, kävi entistäkin räikeämmäksi se epäkohta, että 3849: laajoilta kansankerroksilta torsdla valholliseen elämään ver- 3850: rattavalla yhteiskunta.elämän alalla, nimittäin kunnallisella, 3851: melkein kokonaan puuttui va~kutusvalta. 3852: Jo 1907 vuoden valtiopäivillä tehtiin Eduskunnassa kun- 3853: nallisen lains'äädännön uudistamis•esta eduskuntaesityksiä jlt 3854: anomusehdotuksia, joita. silloin ei kuitenkaan •ehditty loppuun 3855: käsitellä. Hallitus, myöntäen tämän lainsäädännön uudista- 3856: misen tarpeellisuuden, asetti saman vuoden toukokuun 3 päi- 3857: vänä komitean kunnallista äänioikeutta, vaalikelpoisuutta ja 3858: vaalitapaa koskevia säännöksiä tarkastamaan ja a.ntalillaan 3859: niistä mietinnön ja ehd•otuksen, minkä ohessa komitea, kun 3860: kunnalliset verotusolotkin hallitub.en mieLestä olivat saa- 3861: tettavat ajanrmukaisemmalle kann•a.lle, sai toimekseen laatia 3862: ehdotuksen niistäkin. Komitea, katsnen kunnallisten ääni- 3863: ork·eusolojen ensi sijassa kaipaavan uudistamista ja. •Sen- 3864: vuoksi käsitelle111 ainaa;staan kunnallisen äänioikeud·eu, vaali- 3865: kelpoisuuden ja vaa:litavan uudistamista, sai mietintönsä 3866: valmiiksi 1908 vuoden helmikuulla. 3867: 2 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5. 3868: 3869: Vuoden 1908 ensimäisillä valtio'Päivillä oli ·asia edellä- 3870: mainitun komitean mietinnön p•ohjaUe laadittujen eduskunta- 3871: esitysten perusteena. uudestaan käsittelyn alais-ena, ja vrul- 3872: mistikin kunnallisvaliokunta Eduskunnalle mietinnön asi- 3873: asta. Valtiopäiväin hajoittamisen ta.kia ei asia Eduskun- 3874: nassa kuitenkaan ehtinyt tulla käsitell;yksi. 3875: Sa.marn vuoden toisilla valt~opäivillä, joilla asia n•iinikään 3876: eduskunt&esitysten johdosta jälleen tuli esille, hyväksyttiin 3877: ehdotuks·et maalaiskuntai1n lmn:nallisas-etukseksi, kåupun•kien 3878: kunnallisasetukseksi ja asetukseksi kunnallisista vaaleista. 3879: Näiden asetusehdotusten kautta., jotka kuitenkin ovat jään1eet 3880: vahvistamatta, olisivat kunnalliset äänioikeusolot tulleet 3881: entisestään melkoisesti lruajenneturksi, iiJänioikeus kun ulo- 3882: tettiin kai'kille 21 vuotta täJyttäJneille kunnanjäsenille, suku- 3883: puoleen katsomatta; ollen asetusehdotuksissa ·kuitenkin 3884: erinäisiä äänioikeuden ja va.alikelpoisuud·en raj•oituksia kuin 3885: myös valtuuston päätäutövaltaa silkä1i supistettu, että tär- 3886: keimpäin asiain päättäminen kuului n. s. lisä;valtuutetuille, 3887: ja että päätökset erinäisistä asioista olivat alistettavat kuvet- 3888: nöörin. tai Senaatin Talousosaston vahvistettaviksi. 3889: 3890: 3891: Puheena olevaa eduskuntaesitystä käsitellessään Valio- 3892: kunta on katsonut .kunnallisen ääni"Drk,euden ja vaalitavan 3893: kipeimmin kaipaavan viipymätöntä ja perinvohjaista uudis- 3894: tamista., koska voimassa olevan kunnalliseu lainsäädännön 3895: perusteella kunnallisten asia.in hoito on keskittynyt pää- 3896: asiassa varakkaan luo'kan käsiin. Täistä on ollut seurauk- 3897: sena, että varattomain yhteiskunnan jäsenten edut eivät ole 3898: tulleet riittävästi huomioonotetuiksi, mi,stä taas on johtunut, 3899: että sangen suurta tyytymättömyyttä on tässä suhteessa ol- 3900: ·lut huomattavissa. Tämän takia on kunnallisen lainsäädän- 3901: nön ala:lla uudistusten tarve käynyt välttämättömäksi, ja 3902: epäkohdat kunnallisella a.lal1a ova.t saatavat poistetuiksi 3903: siten, että lainsäädännön kautta varattomatk:Un kunnan,jäse- 3904: net perinpohjaisella äälnioikeusolojen uudistuksella oikeute- 3905: taan ottamaan osaa kunnallisten asiain hoitoon. Viipymä- 3906: Kunnallislait. 3 3907: 3908: töntä uudistusta vaatisivat myös verotus.ta koskevat säännök- 3909: set, mutta asran laajakantoisuuden ta:kia ja. sen vuoksi, ettei 3910: tarpeellisia esitäitä ole suoritettu, täytyy ne tällä kertaa jät- 3911: tää käsittelemättä. 3912: Voimassa ol•evain, kunrnallisesta haEinnosta annettujen 3913: asetusten mukaan on kmmallinen äänioikeus aiil!oastaan kun- 3914: nan Vleroa maksav:Ulla jäsenillä. Äänioikeude.n !käyttämiseen 3915: nähden taa·s nouda1tetaan veroäyrilukuun perustuvaa varalli- 3916: suusas.teikikoa, tosin niin rajoitettuna että kuntakiQikouksessa 3917: maalla yksi voi äänestää korkeintaan viidennellätoistaosalla 3918: äänestykseen osaaottavierr yhteenltasketusta. ääniluvusta, ja 3919: että kork1ein äänimäärä :Jmupungis•sa. äänestäjällä on viisi- 3920: kolmatta. Mutta 'äänioikeutta ko1konaa.n vailla ovat, muu- 3921: tamia poikkeuksia lukuunotta;matta., n1aimisissa olevat na:Uset, 3922: puhumattwkaa.n erinäisistä varattamuus- y. m. syist;ä ääni- 3923: oikeudesta osattomina olevista kunnanjäs.enistä. Sen ohessa 3924: noudatetata.n. ma~alaisikunnistsa manttaaliin pantua maata ja 3925: laitoksia koskevissa asioissa mant<taaliin perustuvaa. ääni- 3926: asteikkoa. 3927: Tällaiset äänioikeusolot eivät o1e sopus•oinnussa ka.nsan 3928: oik!erusta.junnan k~ms•sa. Validkunna.n mielestä ei sillä käsic 3929: tyksellä ole mitään ·oikeutusta, että yhden tai toisen kunnan- 3930: jäsenen suurempi ta[ pien·empi varallisuus saisi määrätä 3931: hänen osanotto-oik,eutensa kunnan asia.i.n päättämis·een ja 3932: htoitoon. V eronma;ksuun perustuvat äänvoikeusrajoituksd 3933: ovat sitäkin vähemmän paikallaan, koska kunnan varoja 3934: ei hankita yksin tuloveroiltla. vaan myös tuloa tuotta.vain 3935: laitosten ja oikeuksien kautta ja siinä taas tuJ.ov·eroa malksa- 3936: vi1lia ei ole sen suurempaa osuutta kuin kunnan muillakaan 3937: jäsenillä. Niinikään on oikeudenmukaista, että naiset kun- 3938: nallisen räänioikeuderr ja va1alih~~lpoisuuden suhteen ovat 3939: saatetta.vat yhdeniVerta:Usiksi miespuolisten lmnsalaisten 3940: ka,nssa. 3941: Äänioikeus-ikärajan suhteen on Valiokunta hyväksynyt 3942: eduskunta;esityksessä siitä olrev·an määräyksen, että ääni- 3943: oikeus on oileva nå.iUä lmnna.nrjäsenillä, j-otka ·enne.n vaa.lic 3944: vuoden a;lkua ovat täyttäneet, 20 vuotta, kotska henkilö jo 3945: 4 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 5. 3946: 3947: 15-vuotiaana on oikeutettu hallit1semaan, mitä hän itse an- 3948: saitsee, ja 16-vuoti•aana on velvollinen suorittamaan henki- 3949: löllistä veroa sekä 18-vuotiaana on rikosoikeudellisesti täy- 3950: sin vastuunalainen teoistaan. Sitäipaitsi on vielä huomioon- 3951: otettava, että vaalien tapahtuessa vuosittain vasta syksyllä. 3952: v•alitsijoista useimmat silloin jo ovat 211 vuotta täyttä- 3953: neitä. 3954: Vaalikelpoisuuteen nähde-n •on Valiokunta a;settunut silllc 3955: kannaHe, että se kunnan toimiin on oleva jokais-ella kunnan- 3956: jäsenellä, joka ·oh oikeutettu toimihenkilöitä valitsemaan, 3957: kuitenkin ·niin rajoitettU'na että vatlitun täytyy olla kunna•ssa 3958: asuva ja itseään ja omaisuuttaan hallitseva sekä kansalais- 3959: luottamusta nauttiva. Sitävastoin Valiokunta ei ole katsonut 3960: olevan syytä vaalikelpoisuutta millään muuna tav>oin 3961: rajoittaa. 3962: Voimassa olevain lmnnallisasetusten muka.wn käyttävät 3963: kunnanjäsenet IJäätösvaltaansa ma;alla ja pi·enemmissä kau- 3964: pungeilssa j·oko valitsemain•sa vailtuutettujen kautta tai välit- 3965: tömästi ottamalla osaa kunnalllisten asiain käsittelyyn ja 3966: ratkais-emiseen, maalla kuntakokiouksissa ja. kauiJungeissa 3967: raastuvarukokouksi•s-sa. Kun näihin kokouksiin, ehdotetun 3968: yleisen äänioi1keud'en tultua käytäntöön, voisi monasti ottaa 3969: osaa tuhatmäärin ka,nsalaisia, tulisi asiain käsittely niissä 3970: käymään pitkälliseksi ja hankrulaksi. Tämän vuoksi V alia- 3971: kunta, kuten jo vuod·en 1908 Edus•kuntakin, on hyväksynyt 3972: esitysehdotuksessa o~evan määräyksen, että kunnallista pää- 3973: täutövaltaa on käytettävä valtuuston kautta. Kunnallisten 3974: asiain päätösvallan siirtäminen va.ltuustolle ei tule la.imen- 3975: tamaan kunna'llisten asia,in harr2ostusta, koska vuosittain 3976: uudistuvien vaalien •kautta lmnnan äänivalta.isilla jäseni'llä 3977: on tilaisuus käyttää äänioikeuttaan, ja on Valiokunta kun- 3978: nalliselämän vilka.stutta.miseksi myös katsonut olevan perus- 3979: teltua syytä muuttaa kunnanvaltuutettujen ja muiden tär- 3980: keimpäin kunnan viranomaisten toim~kauden kolmesta kah- 3981: deksi vuodeksi. ,Ja sovelluttamaUa kunnan viranomaisten 3982: vaaleihin suhteellista vaalitapaa tulee kunnallisessa elämässä 3983: vähemmistöjenkin vaikutus yhteisten asiain hoitoon oikeu- 3984: Kunnallislait. 5 3985: 3986: denmukaisesti tmvatuksi. Eräistä laissa mainituista kysy- 3987: myksistä päätettäessä on ratkaisu tapahtuva kansanäänes- 3988: ty ksel'lä, jolla niinikään on ratkaistava vähintään viidennen~ 3989: toistaosan kunnanjä.senistä esittämä vaatimus kunnan val- 3990: tuuston jonkun päätöksen tarkoitustaan vastaamattomana 3991: kumoaJIDisesta. 3992: Koska kuitenkin erinäisissä asetuksissa, joi.ta ehdotus 3993: kaupunkien kunnaUislaiksi •ei tulisi muuttamaan, k'aupun- 3994: kien eräliden virkamiesten vaaleihin nähden on säädetty, että 3995: ne ovat toimitettavat raastuvankokouksessa, on ol'lut vält- 3996: tämätöntä, että sanottuun lakiin otetaan sellaisia määräyk- 3997: siä, jotka tekevät raa.stuvankokousten pitämisen maini.tun- 3998: laisia asioita varten edelleen mahdolliseksi. 3999: KunnaHinen itsehaHinto-oikeus edellyttää, että kunta, 4000: valti·on viranomaisista riippumatta, saa määrätä ja hoitaa 4001: talous- ja järjestysasi•ansa, mikäli ne yleis·en lain mukaan 4002: eivät kuulu mulhll viranomaisen toimialaan. Täs•tä syystä 4003: y,aliokun:ta on hyväksyn,yt sen esitys,ehdotuksessa olevan 4004: periaatteen, että valtuuston päätöksiä ei ole alistettava ku- 4005: vernöörin tai Senaatin Tal.ousosaston vahvistetta.v~rosi. Laissa 4006: erittäin määrätyissä tapauksissa on niistä mainituille viran- 4007: omaisille ainoastaan ~lmoitetta.va. 4008: 4009: 4010: Kuten edeHä jo on huomautettu, on suhteellinen va.alita:pa 4011: väHtämättömänä edellytyksenä sellaiselle valtuuston koJmon- 4012: panolle, ·että siinä tul<eV'at oikeassa •suhte1essa edustetuiksi eri- 4013: laiset kuntalaisten keskuudessa vallitsevat mielipiteet ja py- 4014: rinnöt. Sanotun voolitav!l!n käytäntöön ottamista Va:ho- 4015: kunta ei ole epäillyt, kun kansa va:ltiollisten vaalien kautta 4016: jo on melkoisesti perehtyn;yt tällaiseen va.alitapaan. Kun suh- 4017: teellisen vaalitavan käytäntöön ottaminen Lapin kihlakun- 4018: nan laajoissa ja harvaanasutuissa kunnissa kuitenkin voisi 4019: käydä hankalaksi, ei sitä olisi määrMtävä siellä pakolliseksi, 4020: vaan oli~i jätettävä mainitnille kunnille valta siitä itse päät- 4021: tää. 4022: 6 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5. 4023: 4024: Vaalitapaa koskevissa säännö'ksissä on Valiokunta aset- 4025: tunut pääa<siassa samallie kannalle kuin Eduskunta 1908 4026: vuoden toisilla valtiopäiv1llä 'hyväksymässään asetusehdo- 4027: tulksessa kunna!llisista vaa}eista; ja on Valiokunta kunnallista 4028: vaalilakia käsi·tellessään käyttänyt asiantunti(jana lehtori 4029: Onni HaUstEmia. 4030: 4031: 4032: Edellä lausutun lisäksi tahtoo VaEokunta esittää muuta- 4033: mia perusteluja erityis!iin lakiehdotusten yksityiskohtaisiin 4034: määräyksiin sekä esitykseen tehtyihin muutoksiin, mikäli ne 4035: eivät ole ainoastaan kielellistä laatua. 4036: 4037: 4038: A. Maalaiskuntain kunnallislaki.· 4039: 4040: l §. Maalaiskunnan muodostaa jokainen ma:aseurakunia, jolla 4041: on oma alue, eli siis kukin emä- ja kappeliseurakunta, mutta 4042: ei niiden alueella oleva joku kirkkoyhdyskunta tai kirkolli- 4043: sessa suhteessa. toiseen seurakuntaan kuuluva talo tari kylä- 4044: kunta, jotka kunnallishallinnoUisessa suhteessa kuuluvat 4045: siihen ·kuntaan, minkä alueella ne ovat. Seurakunta-käsit- 4046: teen pysyttämistä osoittamaan kuntaa on katsottu välttä- 4047: mättömäksi, koska kunnat ovat seurakunnista muodostuneet 4048: ja edelleenkin muodostuvat, kunnes ehkä tapahtuva valtion ja 4049: 2 §. kirkon eroaminen toisistaan siinä tekee muutoksen. 4050: Määräys, että kwhdella tai useammalla maalaiskunnalla 4051: voi ·olla yhteinen kunnallis'hallinto, on poikkeus 1 § :ssä ole- 4052: vasta säännöstä, että ·kullakin kunnalla tulee olla oma kun- 4053: naUishallintonsa. Jottei kuntain eroaminen yhteisestä kun- 4054: nallishallinnosta aiheuttaisi liian äikkinäistä muutosta kun- 4055: tain yhteisiin asioihin ja niiden hoitoon, on katsottu välttä- 4056: mMtömäksi, että kysymys kuntain eroamisesta voidaan ottaa 4057: ratlmistavaksi aikaisintata1n vasta vuoden kuluttua siitä kuin 4058: se nostettiin. Kun tuollainen eroaminen tai yhtyminen on 4059: kunnille laajakantoinen kysymys, on katsottu, että sitä ei 4060: voida jä!ttää kuntain valtuustojen päätettäväksi, vaan että 4061: Kunnallislait. 7 4062: 4063: sen tulee tapahtua kansau.äänestyksen kautta. Samasta 4064: ·syystä on myös johtunut määräys, että näin syntyneen eroa- 4065: mis- tai yhtymispäätöksen ahlekirjoittaminen on tapruhtuva 4066: toisin kuin kuntain muiden yhteisten päätösten tarkistami- 4067: nen ja allekirjoittaminen. 4068: Nykyään voimassa olevan asetuksen mukaan kunnallis- 6 §. 4069: hallinnosta maalla valtuutetuille ei va:lita varajäseniä, vaan 4070: kun valtuutettu toimikauden aikana eroaa, toimitetaan täy- 4071: dennysvaali. Suhteellista vaa.litapaa noudatettaessa kävisi 4072: tämä kui1enkin h•ankalaksi ja siinä tapauksessa, että valitta- 4073: vana olisi vain yksi, mahdott.omaksikin. Tästä syystä ja kun 4074: V a:liokunta sitäpaitsi on asettunut sille kannalle, että valtuu- 4075: tetun tulee, satunnaisenkin esteen hänelle sarttuessa, kutsua 4076: varajäsen tilalleen, on varajäseniä samal:la valittava kunnal- 4077: lisessa vaa.lilaissa. säädetty määrä. 4078: Selvyyden vuoksi on tähän pykälään liJSätty määräys, että 7 §. 4079: tilintarkastajain vaali myös on toimitettava välittömillä ja 4080: suhteellisilla vaaleil'la muualla paitsi Lapin kihlakunnassa. 4081: Määräyksellä, että vaalioikeutta ei saa käyttää valtamiehen 4082: kautta, kuten nykyisin, on tahdottu estää kunnassa· asumat- 4083: tomien tai muuten sen asioista vä:littämättömäin kuumanjä- 4084: senten vaikutusvaltaa vaaleissa. 4085: Valtuutettujen toimikauden muuttaminen kahdeksi vuo- 8 §. 4086: deksi on aiheutunut siitä, että kun va.ltuutettuja eroaa vuo- 4087: sittain puolet, vilkastuttaa se kunnalliselämää, koska vähem- 4088: :mistötkin siten aina kerraHa saavat enemmän edustajia 4089: valtuustoon, ja mahdollisesti epäonnistunut valtuusto myös 4090: voidaan pikemmin uudistaa. 4091: Siihen näihden, että valtuutetuiksi, varallisuudesta riip- 12 §. 4092: p amattomain äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden vallitessa, 4093: tulee valituksi v'älhävara]siakin henkilöitä, on Vali•o.kunta kat- 4094: sonut oikeudenmukaiseksi, että valtuutetut saaVIat ajanhu- 4095: kastaan palk,kinta ja matkakululistaan 'kohtuullisen lmrvauk- 4096: sen, varsinkin kun valtuus·ton kokouksia, kaikkien kunnan- 4097: asiain siirr;yityä sen ratkaistaviksi, .tulee niin usein, että 4098: työstääm elävän henkilön muutoin olisi mahdoton valtuute- 4099: tun toimeen ryhtyä. 4100: 8 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 4101: 4102: 14 §. Kun valtuuston puheenjohtajaksi tai varapuheenjohta- 4103: jaksi vali:ttu voisi kieltäytyä rtoimeen ryht,ymästä ennenkuin 4104: vaaHsta e1hkä tehty valitus on tullut ratkaistuksi, on paikal- 4105: laan nimenomainen määräys siitä, että valitun tulee hoitaa 4106: tointa, kunnes toinen mahdollisesti on tullut valituksi ja 4107: toimeen ryhtynyt. 4108: 16 §. Voimassa olevan kunnallisasetuksen mukaan kunnalla ei 4109: ole· ollut oikeutta lopullisesti päättää tässä pykälässä maini- 4110: tuista asioista, vaan on päätökset niistä olleet alistettavat 4111: osaksi kuvernöörin, osaksi Senaatin Talousosaston vahvistet- 4112: taviksi. Yleis~ssä perusteluissa jo huomautetusta kunnalli- 4113: sen itsehallinto-oikeuden laajentamisperiaatteesta on johtu- 4114: nut, että päätöksiUe näissäkään suhteissa tuollalinen vahvis- 4115: tus ei ole tarpeen. 4116: 17 §. Kunnan päättämille uhkasakkomääräyksille on nykyisen 4117: kunnallisasetuksen mukaan ollut hanki-ttava kuvernöörin hy- 4118: väksyminen. Tätäkään edellä huomautetusta syystä ei enää 4119: ole katsottu asiaan kuuluvaksi. J.ottei kuitenkaan uhkasak- 4120: koja aiheettomasti määrättäisi on kartsottu välttämättömäksi, 4121: että niiden tarpeel'lisuudesta kaks[kolmannesta valtuuston 4122: saapuviHa olevista jäsenistä on samaa mieltä. Siihen näh- 4123: den, että Eduskunnan hyväksymä, hallituksen vahvistusta 4124: odottava kieltolaki edellyttää kuntain puolelta erityistä val- 4125: vontaa, on Valiokunnassa pykälään lisätty raittiuden edis- 4126: täminen. 4127: 25 ja 26 §. Näissä pykälissä olevat määräykset on Valiokunta jaka- 4128: nut siten, että samaan pykälä.än ovat tulleet kaik1ri päätöksen 4129: tekoa äänestyksineen käsittävät määräykset, ja toiseen py- 4130: kälään taas säännökset vaalelista, jotka ovat toimitettavat suh- 4131: teellista vaalitapaa käyttäen ainoastaan siinä tapauksessa, 4132: että vä:hintään neljännes valtuuston jäsenistä sitä vaatii, 4133: koska tälla.isen vaalitavan käyttämisestä ei olisi mitään hyö- 4134: tyä, jollei melkoinen vähemmistö siihen ottaisi osaa. - V aa- 4135: lit on Valiokunta katsonut aina olevan to:mitettavat sulje- 4136: tuilla lipuilla syystä, että valrtsij.at siten voivat va.paammin 4137: äänestää. 4138: 27 §. Siihen nähden, että valtuuston kokouksen ja asiain käsit- 4139: telyn .iohtaminfn vaatii puheenjohtajan huomion kokonaan, 4140: Kunnallislait. 9 4141: 4142: on Valiokunta katsonut välttämäJttömäksi, että eri henkilö 4143: valtuuston kokouksissa maaliakin tekee pöytäkirjan. Val- 4144: tuuston jättäessä pöytäkirjan tarkistamisen johonkin toiseen 4145: tilaisuuteen, mikä useinkin on välttämäJtöntä syystä, että ko- 4146: kouksessa voi olla paljon asioita, joista pöytäkirjaa ei voida 4147: lopullis-een muotoon heti valmistaa, on Valiokunta, väärin- 4148: käsityksen väJlttämiseksi, pykälään pannut nimenomaisen 4149: määräyksen siitä, että tarkistajain myös on pöytäkirja alle- 4150: kirjoitettava. 4151: Selvyyden vuoksi on Valiokunta katsonut tarpeelliseksi, 31 §. 4152: että eri pykälässä säädetään, miten kunnalliset ilmoi- 4153: tukset saatetaan kuntahiJsten ti•etoon; ja on Valiokun•ta, pi- 4154: täen kuulutusten kirkossa julistamista enää tarkoitustaan 4155: vastaamattomana, katsonut sen paraiten tapahtuvan jo nyt 4156: tavallisella, kunnantalossa tai muussa valtuuston määrättä- 4157: vässä, soveliaassa paikassa olevalla tauluilmoituksella. Sii- 4158: hen nähden kuitenkin, että jo on yleisenä tapana kunnalliset 4159: kuulutukset julkaista myös· sanomalehdissä, on Valiokunta 4160: jättänyt kunnille tilaisuuden tuota ilmoittamistapaa. taulu- 4161: ilmoituksen lisäksi käyttää. 4162: Koska on pienempiä kuntia, joissa vakinaista kunnan- 51 §. 4163: kirjuria ei katsottaisi tarvittavan, ei sen ottamista ole mää- 4164: rätty palmlliseksi. 4165: Valittamisesta johtuvain kustannusten supistamiseksi on 76 §. 4166: Valiokunta pitänyt tarpeellisena sen lisäämääräyksen lakiin 4167: ottamista, että kuvernöörin päätö'kseen muutosta haetta.essa 4168: valituksen myös saa jättää kuvernöörinvirastoon. 4169: Selvyyden vuoksi on Valiokunta lakiehdotukseen lisännyt 77 §. 4170: määräyksen, että haUintoviranomainen voi tehdyn va'lituksen 4171: johdosta tutkia. ainoastaan onko valituksenalainen päätös la- 4172: kiin perustuva, mutta ei sen tarkoituksenmukaisuutta. 4173: Kun esitysehdotuksesta puuttui säännös siitä, miten so- 81 §. 4174: vinto-oikeus, joka ratkaisisi eroavain knntain taloudellista 4175: laa.tua olevat rii'takysymyiks·e't, olisi lwkoonpa.ntava, on 4176: Valiokunta pykälää täs·sä suhte'l:;'s,sa täydentänyt. 4177: Lisäykset lakiehdotuksen loppukappa•leeseen, jonka Va- 88 §. 4178: liokunta on katsonut sopivammaksi ottaa eri pykälänä, ovat 4179: 10 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 4180: 4181: johtuneet siitä, että on tahdottu kumota kaikki tämän lain 4182: kanssa ristiriidas,sa olevat lakisäännökset; ja kun verotusta 4183: •koskeva luku voimassa o1eva:ssa kunnalli·sasetuksessa vielä 4184: jää voimaan, on ollut tarpeen määrätä., että sen mukaan 4185: kuntakokoubessa käsit,e1täviksi määrätyt a<siat tämän lain 4186: voimaanastuttua ovat kunnanvaltuuston päätettävät. 4187: 4188: 4189: B. Kaupunkien ktmnallislaki. 4190: Sellaisia muutoksia, jotka ovat ·samoja kuin maalais- 4191: kuntain kunnalhslakiehdotuben perusteluissa selostetut, 4192: enää lähemmin koskettelematta, huomauttaa Validkunta 4193: .ainoa,staan seuraavaa: 4194: IV Juku. Kunink. vakuutuskirjassa porva.ristolle ja kaupun:geiNe 4195: 23 päivältä helmi'kuuta 17'89 vakuutetaan näille m. m. 4196: järkähtämätön oikeus ehdottaa pormestareita ja vaEta raati- 4197: miehiä sekä ottaa itsellensä alempia virkamiehiä. Keis. ase- 4198: tuksessa 8 päivältä joulukuuta 1873 on sittemmin säädetty, 4199: että tämä oikeus on kuuluva kaupunkilkuntain kaikille raas- 4200: .tuvankokouksis,sa äänivaitaisille jäsenille; ja 6 päivänä elo- 4201: kuuta 1889 annetun keis. wsetuksen mukaan on pormestarin, 4202: raatimiehen ja maistraatinsihteerin virkojen täyttämistä 4203: varten kaupungeissa pidettävissä vaaleissa noudatettava niitä 4204: ,säännöksiä, jotka vaalitapaan ja järje,stykseen nähden ovat 4205: ,voimassa vaalioikeutta ja äänivaltaa yleises.sä raastuvan- 4206: kokouksessa !käytettäessä. V aliakunnan mide•stä ei näitä 4207: ·raastuvarrkokoumsien tehtäviä voida siirtää kapunginvaltuus- 4208: ±olle edellämainittuja erioikeuk<sia perustwslain mukaise's,sa 4209: järjestyksessä muuttamatta. Kun kaikki säännöks·et raastu- 4210: Yankokousten pitämisen tava1sta ja järjestyksestä, äänioikeu- 4211: den käyttämisestä niissä ja muusta sellaisesta löytyvät kun- 4212: naHishallinnosta kaupungi,ssa 8 päivänä joulukuuta 1873 4213: annetussa asetuksessa, jonka uusi ehdotettu kaupunkien kun- 4214: nallislaki tulisi kumoamaan, on ollut välttäimätöntä säilyttää 4215: laissa erityinen luku raastuvankokouksista, jossa huomioon- 4216: otta.malla, mitä voimassa olevat lait ja asetu'kset siitä sisäl- 4217: tävät, säädetään, miten raastuvankokouksia pormestarin, 4218: Kunnallislait. 11 4219: 4220: raa·timiehen ja maistraatinsihteerin vaaleja varten pidetään, 4221: kutka tämän lakiehdotuksen mukaisesti ovat niissä äänioi- 4222: keutettuja., miten raastuvankokoukseen on kutsutta va sekä 4223: millä tavalla siinä tehty pöytäkirja tarkistf:taan. 4224: 4225: 4226: 4227: 4228: C. Laki kansanäänestyksestä. 4229: 4230: Kun ei ole kysymys siitä onko valtuuston tekemä päätös 4231: lakiin perustuva, vaan siitä, onko päätös kunnalle edullisena 4232: tarkoitustaan vastaava, voidaan päätös saada kumotuksi kan- 4233: sanäänestyksellä. 4234: Kansa).läänes•tyksen saa.mis·en helpottamiseksi on Valio- 1 §. 4235: kunta ale.ntanut vaatidain lukumäärää. SamaNa on Valio- 4236: kunta pitänyt välttämättömänä lisätä määräajan, jon'ka lm- 4237: lue:s,sa vaatimus kansanäänestyksestä voidaan tehdä, kuin 4238: myös määräyksen siitä, miten ja kelle viranomaiselle se on 4239: esitettävä. 4240: 4241: 4242: 4243: D. Kt6nnallinen vaalilaki. 4244: 4245: Kuten jo yleisissä perusteluissa on mainittu, on Valio- 4246: kunta< suhteellisen vaalitavan käyttämi•sestä pääasiassa aset- 4247: tunut samalle kannalle kuin Eduskunta 1908 vuoden toisilla 4248: valtiopäivillä. Eduskuntaesitykseen tehdyt muutokset koh- 4249: distuvat siihen, että vaa.liliittojen teko eri valitsijayhdistys- 4250: ten ke,sken käy mahdolliseksi. Tämä tapahtuu n. s. itsetoimi- 4251: vasti siten, että vaaliliittoon yhtyvät va.litsija.yhdistykset 4252: asettavat ehdokaslistalleen ensimäiseksi saman nimen. 4253: Lakiehdotukseen sisältyvän vaalitavan selvittämiseksi on 4254: Valiokunta pitänyt sopivana liittää tähän seuraavat edellä- 4255: mainittujen valtiopäiväin Suuren valiokunnan mietinnö;;sä 4256: olleet esimerkit: 4257: 12 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 4258: 4259: I e s i m e r k k i. 4260: 4261: Ainoastaan yksinäisiä ääniryhmiä. Yhteisiä 4262: ehdokkaita ei ole. 4263: On valittava 16 valtuutettua, jota vaalia varten on esi- 4264: tetty kolme ehdokaslistaa: 4265: I. a, b, c d, e, f, g, h, l, k, ], m. 4266: ' 4267: II: n, o, p, r, s, t, u, V. 4268: III: x, y, z, ä, ö. 4269: 4270: Näiden listojen puolesta on järjestyks-essä annettu seu- 4271: raavat määrät hyväksyttyjä vaalilippuja: 4272: 4273: 1,200 900 500, 4274: 4275: jotka siis ovat ääniryhmien äänimäärät (32 § 1 morn.). 4276: Kun toimitetaan 33 § :ssä säädetty jako, saadaan seuraa- 4277: vat osamäärät: 4278: 4279: I II III 4280: 1,200 900 500 4281: 600 450 250 4282: 400 300 166.7 4283: 300 225 125 4284: 240 180 100 4285: 200 150 4286: 171.4 128.6 4287: 150 112.5 4288: 133.3 4289: 120 4290: 109.1 4291: 100 4292: 4293: Nämä osamäärät kirjoitetaan sarjaan suuruutensa mu- 4294: kaan, suurimmasta alkaen, minkä jälkeen tämän sarjan alus- 4295: ta on erotettava järjestyksessä kuusitoista ensimäistä osa- 4296: määrää. Nämä oyat järjestyksessä: 4297: l{unnallislait. 13 4298: 4299: 1,200 (I) 4300: 900 (II) 4301: 600 (I) 4302: .500 (III) 4303: 4.50 (II) 4304: 400 (I) 4305: 300 (I) 4306: 300 (II) 4307: 250 (III) 4308: 240 (I) 4309: 22.5 (II) 4310: 200 (I) 4311: 180 (II) 4312: 171.4 (I) 4313: 166.7 (III) 4314: 1.50 (I) 4315: Sulkumerkkien väliin on merkitty, minkä ääniryhmän 4316: osamääristä kukin osamäärä on otettu ja on silloin arpa mää- 4317: ränri-yt sekä seitsemännen että kuudennentoista paikan ääni- 4318: ryhmäile I. Kuten näkyy, kuuluu täten erotetuista osa- 4319: määristä 8 ryhmään I, .5 ryhmään II ja 3 ryhmään III. 4320: 4321: Valtuutetuiksi siis tulevat (34 §): 4322: I: a, b, c, d, e, f, g, h. 4323: II: n, o, p, r, s. 4324: III: x, y, z. 4325: ,Jfl heidän varajäsenikseen (40 §): 4326: I: i, k, l. 4327: II: t, u. 4328: III: ä. 4329: 4330: II e s i m e r k k i. 4331: Ainoastaan yksinäisiä ääniryhmiä, joilla on yhteisiä 4332: ehdokkaita. 4333: On valittava 16 valtuutettua, ja vaalia varten on esitetty 4334: neljä ehdokaslistaa, 4335: 14 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5. 4336: 4337: I: a, b, c, d, e, f, g, h, k, m, o, v. 4338: II: d, l, c. 4339: III: n, c, p, r, e, i, x, t, u, v. 4340: IV: x, c, z, n, y, ö. 4341: 4342: Ääniryhmien äänimäärät (32 §) ovat: 4343: 1,200 510 600 500, 4344: joten osamäärät ovat 4345: I II III IV 4346: 1,200 510 600 500 4347: 600 255 300 250 4348: "1-00 170 200 166,7 4349: 300 4350: -150 125 4351: 240 120 100 4352: 200 100 4353: 171,4 4354: 150 4355: 133,3 •• 4356: 120 4357: 4358: Saadaan seuraava osamääräsarja (33 § 2 mom.): 4359: 1,200 (I) 4360: 600 (III) 4361: 600 (I) 4362: 510 (II) 4363: 500 (IV) 4364: 400 (I) 4365: 300 (III) 4366: 300 (I) 4367: 255 (II) 4368: 250 (IV) 4369: 240 (I) 4370: 200 (I) 4371: 200 (III) 4372: 171.4 (I) 4373: K unnallislait. 15 4374: 4375: 170 (II) 4376: 166.7 (IV) 4377: 150 (III) 4378: 150 (I) 4379: 133.3 (I) 4380: 125 (IV) 4381: 4382: Arpa on ratkaissut yhtäsuurien osamäärien järjestyksen 4383: (33 § 2 mom.). 4384: Valituksi tulevat 4385: I: a, b, c, d, e, f, g. 4386: II: d, 1, c. 4387: III: n, c, p. 4388: IV: x, c, z. 4389: 4390: Kahdesta tahi useammasta ehdokaslistasta ovat valitut: 4391: c (I, II, III ja IV lista) ja d (I ja II lista). Koska c on 4392: kolmantena nimenä listoissa I ja II ja toisena listoissa III 4393: ja IV, on hän luettava valituksi siitä jälkimäiseen ryhmään 4394: kuuluvasta ääniryhmästä, jonka äänimäärä on suurempi, eli 4395: ääniryhmän III puolesta (37 §). Muut ääniryhmät, joiden 4396: puolesta hän myöskin tuli valituksi, saavat uuden ehdokkaan 4397: hänen sijaansa. Tämä on suurimmassa ääniryhmässä (I) h. 4398: Lähinnä suurimmalla ääniryhmällä (II) ei ole enää ehdok- 4399: kaita, joten uusi valtuutettu on otettava siitä ääniryhmästä, 4400: jonka osamäärä lähinnä olisi ollut erotettava, (39 §) -eli ääni- 4401: ryhmästä III, joten valituksi tulee r. Ääniryhmästä IV olisi 4402: lähinnä n, mutta koska hän jo on valittu, astuu sijaan y 4403: (38 §). Koska d on neljäntenä nimenä I :ssä ja ensimäisenä 4404: II :ssa, on hän kasottava valituksi II :sta, ja hänen SIJaansa 4405: astuu I :ssä ehdokas k. 4406: Valituksi ovat siis tulleet: 4407: I: a, ,b, ·e, f, g, h, k. 4408: II: d, l. 4409: III: n, c, p, r. 4410: IV: x, z, y. 4411: 16 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 4412: 4413: Varajäsenet ovat: 4414: I: m, o, v. 4415: II: ei ole. 4416: III: i, t. 4417: IV: ö. 4418: 4419: 4420: III 'e s i m -e r k k i. 4421: 4422: Vaaliliitto ja yhteisiä ehdokkaita. 4423: 4424: On valittava 16 valtuutettua ja vaalia varten on esitetty 4425: viisi ehdokaslistaa: 4426: I: a, b, c, d, e, f, g, h, i, k, 1. 4427: II: a, m, b. 4428: III: a, c, h, i, k, l. 4429: IV: n, c, p, r, e, x, t, v, y. 4430: V: x, c, z, n, v, y, ö. 4431: ja saavat ne seuraavat äänimäärält (32 §, 1 mom.): 4432: 500 300 400 800 600. 4433: 4434: Listat I, II ja III muodostavat yhdistetyn ääniryhmän 4435: (32 §, 2 mom.), jonka äänimäärä on 1,200. Osamäärät ovat: 4436: Vaaliliitto IV V 4437: 1,200 800 600 4438: 600 400 300 4439: 400 266.7 200 4440: 300 200 150 4441: 240 160 100 4442: 200 133.3 4443: 171.4 114.3 4444: 150 4445: 133.3 4446: 120' 4447: Kunnallislait. 17 4448: 4449: Saadaan seuraa.va osamääräsarja (33 §, 2 mom.). 4450: 1,200 (Liit.) 4451: 800 (IV) 4452: 600 (V) 4453: 600 (Liit.) 4454: 400 (IV) 4455: 400 (Liit.) 4456: 300 (V) 4457: 300 (Liit.) 4458: 266.7 (IV) 4459: 240 (Liit.) 4460: 200 (Liit.) 4461: 200 (V) 4462: 200 (IV) 4463: '171.4 (Liit.) 4464: 160 (IV) 4465: 150 (Liit.) 4466: 150 (V) 4467: 133.3 (Liit.) 4468: 133.a (IV) 4469: 120 (Liit.) 4470: 4471: 4472: :Sii·s tulee ·valituksi vaaliliiton puolesta 8, listasta IV 5 4473: ja listasta. V 3 valtuutettua, jos arpa oli·si mää!fä:.nny.t kuu- 4474: denll!entoista paikan liitolle (34 §). Vaaliliiton puolesta on 4475: ensimäisenä valittu a, ja muut 7 pa:Ukkaa. on jaettava liit- 4476: tyueiden ääniryhmien kesk•en niiden äänimäärien muka.an 4477: (36 §). Osamäärät ovat: 4478: I II III 4479: 500 300 400 4480: 250 150 200 4481: 166.7 100 133.3 4482: 125 100 4483: 100 4484: 2 4485: i8 1Hl7. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 4486: 4487: ja osamääräsarja: 4488: 500 (I) 4489: 400 (III) 4490: 300 (II) 4491: 250 (I) 4492: 200 (III) 4493: 166.7" (I) 4494: 150 (II) 4495: 133.3 (III) . 4496: 125 (I) 4497: Siis tulevat valituiksi en ääniryhmien puolesta: 4498: 1: a, b, c, d. 4499: II: m, b. 4500: III: c, h. 4501: IV: n, c, p, r, e. 4502: V: x, c, z. 4503: 4504: 4505: Usell!mpien äänirylhmien valitsemia ovat b (I ja II) ja c 4506: (I, III, IV ja V). Ehdnkas b on to1sena nimenä listas•sa I 4507: ja kolmantena listassa II. Häm on siis luettava listan I 4508: puolesta valituksi, ja. l~sian II puolesta on valittava uusi 4509: vrultuutettu. Mutta ikoska sillä ei enää ole •ehdokkaita, on 4510: tämä otettava siitä vaaliliittoon kuuluvasta. ehdolka.sli,stasta, 4511: jonka osamäärä (133.3) oli,si lähinnä ollut erotettava (39 §), 4512: eli listasta III. Paikkaan astuu siis i. Koska ehdokkaan c :n 4513: nimi on :kolmantena •listassa I, mutta ·toisena listoissa III, 4514: IV ja. V, on hän katsottava valituksi siitä viime!k:si maini- 4515: tuista ääniryhmi:stä, jonka äänimäärä on suurin, ·eli siis 4516: ääniryhmästä IV, ja muut saaNai uuden ehdokkaan hänen 4517: sijalleen (37 §). Tyhjäksi jääneitä paikkoja täytettäessä 4518: on ensin huomioon otettava ääniryhmä V, sitten I ja vii- 4519: meksi III (38 §:n 2 mom.), jolloin paiklka.an astuu ryhmässä 4520: V ehdolkas v, koska n j.o on valittu, ryhmässä I •ehdokas f, 4521: koska e jn on vaEttu, ja ryhrnä,ssä III ehdokas k, koska 4522: i jo on valittu. 4523: Kunnallislait. 19 4524: 4525: Valtuutetuiksi siis tulevat: 4526: I: a, b, d, f. 4527: II: m. 4528: rrr : 4529: h, i, .k. 4530: IV: n, c, p, r, 'e. 4531: V: x, z, ·V. 4532: Ja 11'eidän varajäsenikseen: 4533: I: g, l. 4534: II: e1 ole. 4535: III: l. 4536: IV: t, y. 4537: V: y. 4538: 4539: rSen nojalla, mitä eddlä on esitetty, saa VaE,()lkunta 4540: kunnioittaen ehdottaa, 4541: että Eduskunta hyväksyisi Eduskunnan myö- 4542: tävaikutuksella määrättävällä tavalla vahvistet- 4543: tavaksi ja voimaan saatettavaksi seuraavat laki- 4544: ehdotukset: 4545: 20 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 4546: 4547: 4548: 4549: 4550: Maalaisknntain kunnallislaki. 4551: 4552: 1 I . UKU. 4553: Yleisiä säännöksiä. 4554: 1 §. 4555: Maalaisktmta on kukin maaseurakunta, jolla on oma alue 4556: ( poist.). 4557: Kunnan jäsenten tulee tämän lain mukaan ja (poist,) 4558: lail1 muuten määräämissä rajoissa hoitaa kunnan yhteiset ta- 4559: lous- ja järjestysasiat, mikäli ne voimassa olevien lakien tai 4560: asetusten mukaan eivät kuulu julkisen viranomaisen toimi- 4561: alaan. 4562: 2 §. 4563: Jos kahdella tai useammalla maalaiskunnalla on yhteinen 4564: kunnallishallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä niin kau- 4565: van kuin kunnat siitä sopivat. 4566: Jos joku niistä tahtoo erota, meneteltäköön niinkuin 81 4567: §:ssä siitä sanotaan. 4568: Jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia maalais- 4569: kuntia haluaa Yhtyä yhteiseen kunnallishallintoon, olkoon 4570: se luvallista, jos ( poist.} kunnanjäsenten enemmistö kussakin 4571: kunnassa erikseen sitä kansanääJnestyksessä puoltaa. 4572: Tämänlaisesta kuntain eroamisesta tai yhtymisestä on 4573: lääni'n kuV!ernöörille lähetettävä kirjallinen ilmoitus, jonka 4574: (poist.) kuntain valtuutetut alLekirjoittavat kokouksessa, 4575: mikä on pidettävä (poist.) kohnenkymmenen päivän kuluessa 4576: siitä ( poist.) lukien kuin päätös tehtiin. 4577: Yhteiseen kttnnallishallintoon yhtyneiden kuntain va.l- 4578: tu,utettttjen en.~imäisen yhteisen kokouksen kutsuu kokoon 4579: K uunallislait. 21 4580: 4581: ja kokouspa~kan määrää sen kunnan valtuuston puheenjoh- 4582: taja, jonka ·puolelta yhtymiskysymys on pantu alkuun. 4583: Maalais- ja kaupunkikuntaa älköön yhdistettä'kö yhteiseen 4584: kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteys näiden kes- 4585: ken yhdessä tai toisessa suhteessa katsotaan olevan aikaan- 4586: saatava, olkoon (poist.) kunnilla valta yhteisessä edu.stajako- 4587: kouksessa siitä päättää. 4588: Missä poikkeustapauksissa maalaiskunta voidaan erityi- 4589: siä tarkoituksia varten ja·kaa piireihin, jotka suhteessa tai 4590: toisessa ovat riippumattomia kunnan yhteisestä hallinnosta, 4591: s:itä säädetään munalla. 4592: 3 §. 4593: Maalaiskunnan jäsen on jokainen: 4594: jolla kunnassa on asunto ja koti,paiklka; 4595: joka siellä omistaa tai viljelee maata ta!hi hallitsee munia 4596: kiinteätä omaisuutta; taikka 4597: joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia. 4598: 4599: 4 §. 4600: Maalaiskunta käyttää päättämisvaltaansa ( poist.) kun- 4601: nanvaltuuston ja (poist.) kansanäänestyksen kautta. 4602: Toimeenpano ja hallinto on kunnallislauta:kunnan ja 4603: muiden sitä varten valittujen lautakuntain, ihallituskuntain 4604: tahi henkilöiden tehtävä, (poist.) niinkuin tässä laissa tahi 4605: muualla tarkemmin säädetään. 4606: 4607: 5 §. 4608: Maalaiskunnan yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa 4609: k:inteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa 4610: tuottava oikeus, samoinkuin valtion kunnalle myöntä.miä va- 4611: roja, on, jollei jonkin tapauksen varalta ole toisin säädetty, 4612: pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä menoja suoritetaan, 4613: ja hoidettava niinkuin tässä jäiempänä sanotaan. 4614: Niihin menoihin, joihin varoja edel1ä mainittujen lisä;ksi 4615: tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen erityisiin tar- 4616: peisiin, mää•rätköön kunta veroja kannettavaksi voimassa- 4617: olevain tai vastaisuudessa säädettävien perusteiden mukaan. 4618: 22 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 4619: 4620: 2 LUKU. 4621: 4622: Knnnanvaltuustosta. 4623: 6 §. 4624: Kunnanvaltuutettuja valitaan maalaiskunnassa, jonka vä- 4625: kiluku 'henkikirjan mukaan on: {poist.). 4626: 1,000 tahi väJhemmän, ............ 12 4627: enemmän kuin 1,000, vaan 81 yli 2,000, .......... H 4628: 2,000, 4,000, 18 4629: " " " " 6,000, • • • • • . • • 0. 4630: 0 ••••••••• 4631: 4632: 4633: 4634: " 4,000, 22 4635: " " " " " 4636: 6,000, 8,000, 26 4637: " 4638: ••••• 0 •••• 4639: 4640: 4641: 4642: " , 8,000, " 4643: " " 10,000, .......... :-w 4644: " 10,000, 4645: " " " 15,000, 34 4646: " " " 4647: •••• 0 0 •••• 4648: 4649: 4650: 4651: " , 15,000, 20,000, 38 4652: " " " 4653: • 0 •••••••• 4654: 4655: 4656: 4657: 4658: 20,000, 4659: " ;J-2 4660: " 4661: ••••••••••• 0 •• 0 0. 0 •••• 0 0 •• 4662: 4663: 4664: 4665: " 4666: Kunnanvaltuutettujen varajäseniä valitaan niin monta 4667: kuin kunnallisessa vaalilaissa säädetään. 4668: 4669: 7 §. 4670: Kunnanvaltuutetut ja tilintarkastajat valitaan välittö- 4671: millä ja suhteellisilla vaaleilla. 4672: Lapin kihlakuntaan kuuluvat maalaiskunnat käyttä:kööt 4673: kuitenkin enemmistövaaleja, ellei kunta, ennenkuin tämä laki 4674: astuu voimaan, ole päättänyt suh'teellista varulita.paa käytet- 4675: täväksi. Jos kunta myöhemmin tahtoo ottaa käytän1töön suh- 4676: teellisen vaalitavan tai siirtyä takaisin enemmistövaaleihin, 4677: olkoon se {poist.) kansanäänestyksellä ratkaistava. 4678: Vaaleissa on 'kaikilla vaal~oikeutetuilla yhtäläinen ääni- 4679: oikeus. 4680: Älköön vaalioitkeutta valtamiehen kautta käytettäkö. 4681: Vaaleista ja niiden toimittamisesta sääidetään tarkemmin 4682: knnnallisessa vaalilaissa. 4683: 4684: 8 §. 4685: KunnanvaJtuutetut .ia varajäsenet valitaan kahdeksi vuo- 4686: deksi. 4687: Kunnallislait. 23 4688: 4689: V alituista eroaa vuosittain puolet suma järjestyksessä 4690: kuin kunnalliseS>sa vaal-ilaissa on säädetty. 4691: Enem'mistövwalibpaa käytettäessä päättyy va'ltuutettu- 4692: jen toimikausi kahden vuoden kuluttua (poist.). 4693: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois taikka muun 4694: laillisen tai valtuuston !hyväiksymän syyn takia eroaa ennen 4695: toimikautensa loppumista, astuu varajäsen hänen sijaansa, ku- 4696: ten ku,nnaUisessa vaal·ilaissa on säädetty, tai, jos kun- 4697: nassa käytetään enemmistövaalita11aa, samasta vaali11iiristä 4698: valittu varajäsen; ja on tämä ioimessa sen ajan, mikä eron- 4699: neella olisi ollut jäilellä. 4700: 9 §. 4701: Oikeus valita kun'nanvaltuutettuja ja tilintarkastwjia sekä 4702: ottaa osaa yleiseen kansanäänestykseen on jokaisella maa- 4703: laiskunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella, jolla on 4704: Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuoden alkua on 4705: täyttänyt kaksikymmentä vuotta ja .i·oka viimeksi toimite- 4706: tussa 'henkikirjoituksessa on kunnassa ·hengillekirjoitettu. 4707: Niiden V enäijän valtakunnan ala:maisten, jotka eivät ole 4708: Suomen 'kansalaisia, kunnanisien oikeuksien sulhteen nouda- 4709: tetaan, mitä siitä erittäin säädetään. 4710: 4711: 10 §. 4712: Vaalikelpoinen kunnanvaltuutetuksi on jokainen kun- 4713: nassa asuva henkilö, joka on oikeutettu ( poist.) valtuutettuja 4714: valitsemaan. 4715: Kuitenkaan älköön valtuutetuksl!. valittako henkilöä, joka 4716: on holhouksen. alainen, eikä sitäkään, joka oilceuden lainvoi- 4717: rnaisen päätöksen mukaan on kansalaisluotfJamusta vailla. 4718: Mitä vaalikelpoisuudesta kunnanvaltuutetun toimeen on 4719: sanottu, ol'koon voimassa myös muihin kunnallisiin luotta- 4720: mustoimiin näihden, joista ei ole erittäin säädetty. 4721: 4722: 11 § (14 §:n 1 ja 2m.). 4723: Kunnanvaltuutetuksi vaiittu älköön kieltäytykö toimeen 4724: ryhtymästä, eUei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta. 4725: Joka kahtena lähinnä edellisenä vuotena on toiminut kun- 4726: nanvaltuutettuna taikka kunnallislautakunnan puheenjohta- 4727: t<24 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 4728: 4729: jana tai jäsenenä tahi muun senlaatuisen, kunnan asiain toi- 4730: meenpanoa ja hallintoa varten asetetun hallituskunnan pu- 4731: heendohtajana,, on kuitenkin oikeutettu kahden seuraavan 4732: vuoden kuluessa nauttimaan vapautta kunnanvaltuutetun 4733: toimesta. 4734: Jos valittu näistä syistä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen 4735: sijaansa. 4736: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kivulloisuus 4737: taikka sivili-, sotilas- tahi kirkollisvirka tai -palvelus, perhe- 4738: olot taikka jokin muu syy, tutkikoon kunnanvaltuusto ilmoi- 4739: tetun esteen. 4740: Jos kieltäytyminen hyväksytään, astuu varajäsen eroavan 4741: SIJaan. 4742: 12 § (14 §:n 3 m.). 4743: Kunnanva:tuut.etut saavat korvausta menetetystä työ- 4744: ajasta kunnanvaltuuston harkinnan mukaan, kuitenkin väh;n- 4745: tään viisi markkaa päivältä (poist.) ja niin että palkkio kai- 4746: kille valtuutetuiUe on samansuuruinen. Jos matka valtuu- 4747: tetun kotoa kokouspaikalle on viiden tai useamman kilomet- 4748: rin pituinen, saa hän sitäpaitsi korkeintaan yhden hevosen 4749: kyytirahan edestakaisin taikka, jos rautatietä tahi höyrylai- 4750: vaa saattaa matkalla käyttää, kohtuullisen korvauksen mat· 4751: kakustannuksista. 4752: 13 § (15 §). 4753: Kunnanvaltuutetut valitsevat vuosittain keskuudestaan 4754: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 4755: Näihin toimiin älköön kuitenkaan valittako kruununvou- 4756: tia, nimismiestä, poliisihenkilöä eikä ulosottoapulaista. 4757: Älköön valittu kieltäytykö, ellei hän lähinnä edellisenä 4758: vuotena ole ollut samassa toimessa. 4759: Jos puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja kuolee, muut- 4760: taa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen toimi- 4761: kautensa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen si- 4762: jaansa jälellä olevaksi ajaksi. 4763: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaa- 4764: lista antakoon valtuusto kuvernöörille kirjallisen ilmoi- 4765: tuksen, 4766: J{unnallislait. 25 4767: 4768: Kunnanvaltuuston asiana on puheenjohtajan palkkion 4769: määrääminen. 4770: 14 § (16 §)-. 4771: Jos tehdään valitus kunnanva.ltuu&ton puheenjohtajan 4772: tahi vara·puheenjohtajan vaalista tahi siitä, että niistä ioi- 4773: mis:ta kieltäytymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu 4774: kuitenkin tointa kunnes valitus on lopullisesti ratkaistu ja, 4775: jos uusi vaali määrätään toimitettavaksi, toinen on valittu ja 4776: voipi toimeensa ryhtyä. 4777: 4778: 15 § (11 § Ja 86 § muutettuna). 4779: Kunnanvaltuuston on keskusteltava ja päätettävä seu- 4780: raavista asioista, nimittäin: 4781: 1) kansakoulujen. ja muiden sivistyslaitosten perustami- 4782: sesta, varattomain lasten koulunkäynnin arvustamisesta sekä 4783: kansansi visty'ksen edistäJmisestä; 4784: 2) elin~einojen kohottamisesta ja ammattitaid'on edistä- 4785: misestä; 4786: 3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden, raittiuden 4787: s2kä yleisen j'ärjest1/ksen ja turvallisuuden cdi,stämiseksi 4788: ehkä katsotaan tarpeellisiksi; 4789: 4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta sekä käti- 4790: lötoimes:ta; 4791: 5) työttömiksi, työkyvyttömiksi ja muutoin turvatto- 4792: miksi joutuneitten avustamisesta; 4793: 6) lasten huoltamisesta ja suojelulksesta; 4794: 7) tuotantolaitosten perustarmisesta. ja jo perustettujen 4795: ottamisesta kunnan haltuun; 4796: 8) työttömyysrahastojen perustamisesta; 4797: 9) köy häinasianajotoi:mesta; 4798: 10) kunnallisten ammattientark:astajain asettamisesta; 4799: 11) työnvälitystoimistojen perustamisesta; 4800: 12) asunto-oloja koskevista kysymyksistä; 4801: 13) kunnan rakennuksista ja laitoksista; 4802: 14) laina- ja aipumakasiin.ien sekä senlaatuisia ta:l"lmituk- 4803: sia varten ai.iottujen ra.hastojen 'Perustamisesta ja hal'lin- 4804: nosta; 4805: 26 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5. 4806: 4807: 15) yleisten varranttia anta1maan oikeutettujen talletus- 4808: makasiinien 'Perustamisesta; 4809: 16) metsästy'ksestä ja otuksenrpyynnistä selkä kalastuk- 4810: sesta, niin my;ös va!hin1weläinten häJVittä:mistä tarkoittavista 4811: toimenpiteistä; 4812: 17) tulirpalon ja kulovalkean estäruisestä ja ehkäisemi- 4813: sestä sekä rpa'loa:puyhdistysten ]Jerustamisesta; 4814: 18) kunnan meno- ja tuloarvion vahvistamisesta; 4815: 19) varojen 'hankkimisesta kunnan yhteisiin tal'peisiin 4816: taksoittruma1la tahi lainan ottamisella sekä kunnan ralhasto- 4817: jen ja muun yhteisen omaisuud~en hallinruosta ynnä ti'linpääs- 4818: tön antamisesta; 4819: · 20) kuntain edustajain kokoulkseen lähetettävien edusta- 4820: .iain sekä lmnnallislautakunnan 'PUheenjohtajan, vara]Juheen- 4821: johtajan, jäsenten ja vara.iä:senten vaalista; 4822: 21) ktmnan keskus- .ia vaali- sekä taksoitus- .ia tutkijalau- 4823: takunnan ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja 4824: henkilöiden valitsemisesta. joita kunnaHislauta:kunnan lisäksi 4825: ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeen)Janoa ja hallintoa var- 4826: ten; 4827: 2,2) kunnallishallinnos.~a noudatettavain ohje- ja .johto- 4828: sääntö.ien vahvistamisesta; 4829: 2,3) kuntain välisestä yhteistoiminnasta; sekä 4830: 24) muista asioi,sta, jotka saattavat 'kuulua kunnan yh- 4831: teiseen toimialaan. 4832: Kunnanvaltuusto voi siiäiJaitsi neuv;otella ja antaa lau- 4833: suntoja ( poist.) asioista. joita kuvernööri tahi muut viran- 4834: omaiset (poist.) valtuustolle siinä tarkoituksessa lähettävät. 4835: Ne asiat, .iotlra erinäisten lakien ta!hi asetusten mukaan 4836: ovat olleet lkuntakokouksen käsiteltäviä, tulevat tämän lain 4837: voimaanastuttua kunnanvaltuuston käsiteltävilksi. 4838: 4839: 16 § (12 §). 4840: Kunnanvaltuustolla on oikeus, jos se havaitsee syytä 4841: olevan: 4842: 1) lainan ottamiseen kunnalle ]Jitemmäksikin ajaksi kuin 4843: seuraavan tilivuoden kuluessa maksettavaksi; 4844: Kunnallislait. 27 4845: 4846: 2) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymis,een, pant- 4847: taamiseen tahi vaihtamiseen, joka lahjan, testamentin tahi 4848: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi; sekä 4849: ·3) kiinteän omaisuuden ostamiseen kunnalle. 4850: 17§(13§). 4851: Jos kunnanvaltuusto päättää hyväksyä sääntöjä siveelli- 4852: syyden, raittiuden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi 4853: terveydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä myös 4854: oikeus näiden sääntöjen rik,komisesta määrätä sopivia uhka- 4855: sakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa suurempia. 4856: Sellaisen päätöksen tekoon vaaditaan kuitenkin, että 4857: kaksikolmannesta valtuuston saapuvilla olevista jäsenistä 4858: sitä kannattaa. 4859: Jos valtuusto katsoo sellaisen uhkasakon riittämättö- 4860: mäksi, pyydettäköön kihlakunnanoikeutta sitä korottamaan. 4861: Tällaiset säännöt ja uhkasakkomääräykset ovat ilmoitet- 4862: tavat kuvernöörille ja saatettavat ~leisön tietoon .samalla ta- 4863: valla kuin muutkin kJ:!.nnalliset tiedonannot. 4864: 18 § (17 §). 4865: Kunnanvaltuuston kokoukset ovat pidettävält kunnanta- 4866: lossa tahi muussa valtuuston määrättävässä, soveliaassa pai- 4867: kassa. 4868: Kokoukset ovat julkisia. 4869: Kuitenkin voi valtuusto erityisellä päätöbellä, johon vä- 4870: hintään neljäviidennestä saapuvilla olevista valtuuston jäse- 4871: nistä ~htyy, juli,staa jonkun asian käsiteltäväksi suljetussa 4872: istunnossa. 4873: 19 § (18 §). 4874: Kunnanvaltuutetut kutsuu kokoukseen puheenjohtaja. 4875: Kutsumuksessa tulee olla ilmoitus kokouksen ajasta ja 4876: paikasta ynnä kokouksessa käsiteltävibi tulevista asioista; 4877: ja on kutsumus tiedoksipantava kunnantaloon tahi muuhun 4878: valtuuston määräämään sov·eliaaseen }Jaikkaan sekä ilmoi•tet- 4879: tava valtuutetuille muulla valtuuston määrättävällä tavalla. 4880: Jos jäävi tahi muu syy estää rpuheenjohta,jaa antamasta 4881: kutsumusta, (poist.) antakoonsen varapuheenjohtaja tahi, jos 4882: hänelläkin on este, kunnallislautakunnan puheenjohtaja. 4883: 28 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 4884: 4885: Valtuuston kokous pidetään aikaisintaan neljäntenätoista 4886: päivänä lukien sen päivän aamusta, jona kutsumus on tie- 4887: doksipantu, mutta jos asia on. tavallista kiireelliSlempi eikä 4888: koske uutta verotusta tahi veron korotusta, saa sen ottaa käsi- 4889: teltäväksi aikaisintaan kahdeksantena päivänä kutsumuksen 4890: tiedoksipanos,ta. 4891: 20 § (19 §). 4892: Kunnanvaltuuston kokouksia on pidettävä niin usein kuin 4893: asianhaarat vaativat, mutta ainakin lleljä kertaa vuodesiia 4894: (poist.) seuraavina aikoina: 4895: huhtikuussa, jolloin päätetään kunnallislautakwnnan 4896: ja muiden hallintok1mtain edellisen vuoden hallinnosta anta- 4897: masta kertomuksesta ja tilinteosta sekä tilintarlcastajain sen 4898: johdosta antamaSita lausunnosta; 4899: kesäkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan 4900: ja. vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja ja kansanäänes- 4901: tystä varten; 4902: syyskuussa, jolloin valitaan lcunnallislautakunnan pu- 4903: heenjohtaja, varapuheenjohtaja., jäsenet ja varajäsenet sekä 4904: jäsenet taksoitus- ja tutkijailautakuntiin ynnä virkailijat 4905: ( poist.) muihin vuoden lopussa avoimiksi tuleviin kunnan toi- 4906: miin; ja 4907: marras- tai joulukuussa kunnan meno- ja tuloarvion vah- 4908: vistamista varten tulevaksi vuodeksi. 4909: 4910: 21 § (20 §) . 4911: .Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo kunnan- 4912: valtuuston kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa varten, 4913: anokoon sitä kirjallisesti valtuuston puheenjohtajalta, jonka 4914: tulee tutkia anomus. Jos hän anomuksen hylkää, antakoon, 4915: jos vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä perusteluineen ja sa- 4916: malla myös semmoisen valitusosoituben (poist.), kuin 73 4917: § :ssä ·sanotaan. 4918: 2·2 § (211 §). 4919: Kunnanvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako äl- 4920: köönkä päätöstä tehkö, ellei vä!hintään kaksiko'llmannesta 4921: valtuutettujen koko lukumääräPtä ole sawpuvilla. 4922: Kunnallislait. 29 4923: 4924: 23 § (2,2 §). 4925: Jos kunnanvaltuuston kokouksessa jotakin asiaa ei saada 4926: määräpäivänä loppuun käsitellyksi, esittäköön puheenjohtaja 4927: ennen kokouksen loppumista päätettäväksi toisen päivän asian 4928: käsittelyn jatkamista varten. Siitä ei tarvitse erittäin il- 4929: moittaa. 4930: 24 § (2:3 §). 4931: Puheenjohtajan tulee kunnanvaltuuston kokouksessa esi- 4932: tellä asiat ja johtaa keskustelua sekä katsoa, ettei muita kuin 4933: iimoitettuja asioita päätetä. 4934: Jos ( poist.) nosbetaan kysymys jostakin uudesta asiasta, 4935: älköön sitä (poist.} ratkaistako, .ennenkuin uudessa kokouk- 4936: sessa, edelläkäyneen ilmoittamisen jälkeen. 4937: Puheenjohtaja pitäköön kokouksessa myös huolta järjes- 4938: tyksestä ja saakoon, varoitettuansa, toimittaa pois kuunte- 4939: lijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy semmoi- 4940: nen epäJjärjestys, jota puheenjohtaja 1ei voi elrkäistä, hajoitta- 4941: koon hän kokouksen. 4942: Jos puheenjohtaja on pois·sa, astuu hänen sijaansa vara- 4943: puheenjohtaja. Jos viimemainittukin on poissa, valitsee val- 4944: tuusto keskuudestaan siksi kerraksi puheenjohtajan. 4945: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kutsu- 4946: muksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää tulematta 4947: kokoukseen, taikka ilman sellaista syytä lähtee kesken pois, 4948: maksakoon kunnan yleiseen kassaan sakkoa, puheenjohtaja 4949: ja varapuheenjohtaja kymmenen sekä jäsen viisi markkaa. 4950: Jos kokous läsnäolevien vähäl ukuisuuden vuoksi jää pitä- 4951: mättä tahi on kesken lopetettava, olkoon sakko poissaoleville 4952: kaksinkertainen. 4953: Kunnanvaltuuston kokouksissa pitää kunnallislautakun- 4954: nan puheenjohtajan tahi sen, jonka lautakunta siihen keskuu- 4955: destaan valitsee, olla ·saapuvilla antamassa valtuustolle tar- 4956: peellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa keskustelui- 4957: hin, mutta ei päätöksiin, ellei hän myös ole valtuuston jäsen. 4958: K unnallislautakunnan puheenjdhtajan ta1hi hänen sijai- 4959: sensa poissaolo ei estä asioita käsittelemästä eikä päätöksiä 4960: tekemästä. 4961: 30 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 4962: 4963: 25 § (24 §:n 1 m. ja 25 §). 4964: Sittenkuin asiasta on kunnanvaltuuston kokouksessa kes- 4965: kusteltu ja :puheengohtaja julistanut keskustelun <päätty- 4966: neeksi, telhköön hän semmoiJsen äänestysesityksen, että vas- 4967: taus ,jaa" taikka ,ei" ilmaisee va'ltuusilon päätäksen. 4968: Kun vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, 4969: mikä hänen käsitY'ksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja 4970: vahvistakoon sen, ellei muuta äänestystä vaadita, vasaran- 4971: lyönnillä. Jos äänesty·stä vaaditaan, toimitettakoon se jul- 4972: kisesti ja nimenhuudolla. 4973: Se mieli:Pide, jonka 'PUOlesta enimmät äänet on annettu, 4974: tulkoon valtuuston päätökseksi, paitsi milloin päätöksen te- 4975: koon tämän lain mukaan vaaditaan mää-räenemmistö . 4976: . Äänten jakautuessa tasan, (poist.) tulee se mielipide pää- 4977: tökseksi, johon puheenjohtaja yhtyy. 4978: Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon pu- 4979: heenjohtwja päätöksen. 4980: 26 § (24 §:n 2 ja 3 m.). 4981: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautaUmnnan, truksoitus- 4982: lautakunna~ ynnä muiden kunnallisten hallituskuntain toi- 4983: mitettavat vaalit, jos valittavia on kaksi tai useampia, ta- 4984: pahtukoot suhteellista vaalitaJpaa noudattamalla, jos neljän- 4985: nes vaaliin osaa ottavista sitä vaatii. 4986: Jos yksi ·on valittava tai milloin enemmistövaalitavaa 4987: muuten käytetään, ratkaisee vaalin· yksinkertainen äänten 4988: enemmistö. 4989: Vaalit toimitebaan snljetuilla lipnilla. Aänten men- 4990: nessä tasan ratkaisee arpa. 4991: 2·7 § (26 §). 4992: Kunnanvaltuuston kokouksissa kirjoittaa 'Pöytä;kirjan 4993: puheenjohtajan (poist.) johdolla valtuuston sitä varten vaEt- 4994: sema henkilö. 4995: Pöytäkirja on, milloin se käy päinsä, !heti tarkistettava. 4996: Valtuusto voi kuitenkin antaa puheenjohtajan ja vähin- 4997: tään kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäs•enen toi- 4998: meksi pöytäkirjan tarkistamisen vaHuuston määrättävänä 4999: päivämä. 5000: l( unnallislait. 31 5001: 5002: Pöytä;kirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkir- 5003: jantekijä sekä, tarkistuksen heti tapahtuessa, väJhintään kaksi 5004: valtuuston jäsentä ja muutoin tarkistajat. ( poist.) 5005: Jos tarkistajista yksi tahi useammat kieltäytyvät pöytä- 5006: kirjaa allekirjoittamasta, väittäen ettei se sisällöltään vas- 5007: taa sitä, mitä valtuuston kokouksessa on tapahtunut, merkit- 5008: köön puheenjohtaja sen pöytäkirjaan ja lykätköön ·pöytäkir- 5009: jan tarkistamisen valtuuston seuraavaan kokoukseen. 5010: Tarkistettu pöytäJkirja on sitten edeltäpäin ilmoitettuna 5011: päivänä valtuuston kokoushuoneessa julkiluettava. 5012: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksess.a käsiteltyä 5013: asiaa päättämässä, olkoon oi·keus heti tai viimeistään pöytä- 5014: kirjaa tarkistettaessa ilmoittaa vastalause tehtyä päätöstä 5015: vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vastalau- 5016: seensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon sen 5017: kirjallisesti pöytä:kirjantekijälle viimeistään pöytäkirjan jul- 5018: kilukemispäivänä ennen sen julkilukemista. 5019: 28 § (27 §). 5020: Jos kunnanvaltuuston päätös •koskee jotakin henkilöä yk- 5021: sityisesti, on se todistettavasti annettava hänelle tiedoksi 5022: ko'koukse.r· pöytäkrrjanotteella, johon on liitettävä osoitus, 5023: miten päätökseen !haetaan muutosta. 5024: {poist.) Tiedonannon toimittajan tulee pöytäkirjanottee- 5025: seen merkltä(poist.) antopäivän määrä sekä nimensä, ammat- 5026: tinsa ja kotipaikkansa. 5027: 29 § (28 §). 5028: Jos kunnanvaltuuston päätöksen kiireellinen täytäntöön- 5029: pallo havaitaan jossakin tapauksessa tarpeelliseksi, on se 5030: päätoksessä n~meruomaan mainittava, ja silloin äl~öön täy- 5031: täntöönpanoa estäkö se, ettei rpäätös ole saanut lain voimaa, 5032: ellei muutoksen hakeminen sen kautta 'kävisi ihyödyttömäJksi 5033: tahi kuvernööri, huomatessaan päätöksen lainvastaiseksi, 5034: näe olevan syytä täytäntöönpanemista !kieltää. 5035: 30 § (2·9 §). 5036: Puheenjohtaja pitaköön huolta siitä, että valtuuston rpää- 5037: tökset 1pöytäkirjasta joutuisasti kirjoitetaan ja toimitetaan 5038: 32 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 5039: 5040: kunnallislautakunnan ta:hi niiden viranomaisten ja henki- 5041: löiden tiedoksi, joiden asiana päätösten täytäntöönpano on. 5042: Lähetettävät toimituskirjat, joisba pöytäk·irjantekijä pi- 5043: tää huolta, allekirjoittaa puheenjohtaja. 5044: 5045: 31 §. 5046: K~~nnalliset tiedonannot saatetaan kuntalaisten tiedoksi 5047: kunnantalossa tai muussa valttutston määriittävässä, sove- 5048: liaassa paikassa julkaistavalla tmhluilmoituksella. 5049: Ktt,nnan·valtuusto päättäköön, ovatko kunnalliset tiedon- 5050: annot saatettavat muullakin tavoin kuntalaisten tiedoksi. 5051: 5052: 5053: 3 LUKU. 5054: K untain edustajain kokouksista. 5055: 32 § (30 §). 5056: Semmoiset asiat, jotka lain mu!kaan voidaan ottaa kun- 5057: nanvaltuuston kokouksessa käJsiteltäviksi, 10vat seuraavissa 5058: tapauksissa käsiteltävät ja ·ratkai,stavat kuntain edustajain 5059: kokouksessa tässä jälempänä säädetyllä tavaUa, nimittäin: 5060: 1) kun asia on katsottava yhteisaksi eri kunnille talhi nii- 5061: den osille; 5062: 2) kun eri kunnat ovat keslkenään sopineet, että yhtei- 5063: sesti neuvottelevat ja päättäväit asiasta; sekä 5064: 3) kun kuvernööri on lykännyt asian kuntain ednstajain 5065: kokoukseen lausunnon antamista varten. 5066: 5067: 3'3 § (31 §). 5068: Kuntain edustajain kokous pidetään .pailkassa ja aikana, 5069: joista kunnanvaltuustot ovat keskenään sopineet, tahi jotka 5070: kuV'ernööri, valtuustojen ollessa eri mieltä, ilmoituksen siitä 5071: saatuaan on määrännyt. 5072: 5073: 34 §· (32 §). 5074: Kunnanvaltuuston ·kokouksessa, joka ·pidetään vähintään 5075: seitsemää päivää ennen •määrä:ttyä kuntain edustajain ko- 5076: Kunnallislait. 33 5077: 5078: kousta, tulee valtuuston kunnan vaaHkelpoisis'ta jäsenistä va- 5079: lita edusta•jia y!hteiseen kokoukseen niin monta, että niiden 5080: lukumäärä on kuudennes valtuuston jäsenten luvusta. Mil- 5081: loin näiden lukumäärä ei ole jaollinen 'kuudella, on edusta- 5082: . jain lukua lisättävä yhdellä. 5083: Samalla kertaa on myös valitta'Va varaedustajia, joita pi- 5084: tää olla vähintäänkin !kolmannes edustajain lukumäärästä. 5085: Näin toimitetusta edustajain ja va'!"aedustajain vaalista ei 5086: saa va'litusta erikseen ·tehdä. 5087: 5088: 35 § (3•3 §). 5089: Edustajain ja varaedustajain vaalitsta on eri kuntien val- 5090: tuustojen pöytäkirjanotteilla hyvissä ajoin annettava tieto 5091: edustettujen ~kun:tien yhteiselle toimikunn•alle, ·jos sellainen 5092: on olemassa, mutta muussa trupauksessa sen ikunnan valtuus- 5093: ton puheenjohtajalle, jonka 'Piirissä kuntain edustajain ko- 5094: kous :pidetään; ja •olkoot nämä pöytäkirjanotteet siten vali- 5095: tuille val.takirjoina. 5096: 36 § (34 §). 5097: Jos edustaja ta:hi kutsumuksen saanut varaedustaja il- 5098: man laillista estettä jää kuntain edustajain kokoukseen saa- 5099: pumatta, maksakoon edttstamansa kunnum yleiseen kas- 5100: saan sakkoa neljäkymmentä markkaa. Sama olkoon laki, 5101: jos edustaja ei voi näyttää, että hän, laillisen esteen sattuessa, 5102: on ajoissa kutsunut varaedustajan kokoukseen, taikka jos 5103: edustaja ilman laillista syytä läJhtee kokouksesta kesken pois. 5104: Sakottamisesta päättää sen kunnan valtuusto, jonka kas- 5105: saan sa1~ko on maksetta'Va. 5106: 5107: 37 § (35 §). 5108: (poist.) Kuntain edustajain kokouksen avaa edustettujen 5109: kuntien yhteisen toimikunnan määrä;ämä henkilö tai sen kun- 5110: nan valtuuston puheenjohiaja, jonka piirissä Yhteinen kokous 5111: pidetään; ja siinä on puheenjohtajana se, jonka edustajat kes- 5112: kuudesta.an valitsevat. 5113: Kokous •on päätöksenvoipa, 'kun väihintään kohneneljän- 5114: nestä siihen valituista edustajifita on (poist.) saapuviHa. 5115: a 5116: 34 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o o. 5117: 5118: (poist.) .Kullakin edustajalla on yksi ääni ja päätöks~ksi 5119: tulee se mielipide, jota useammat äänet kannattavat, mutta 5120: äänten mennessä tasan se m·ielipide, johon puheenjohtaja yh- 5121: tyy. 5122: Vaalit toimitetaan suljetuilla lipuilla. A änten m-ennessä 5123: tasan ratkaisee arpa. 5124: 5125: 38 § (36 § ja 37 §). 5126: K untain edustajain kokouksessa kirjoittaa pöytäkirjan 5127: puheenjohtajan johdolla (poist.) se, jonka ko1kous siihen va- 5128: litsee. , 5129: Pöytäkirja, jossa tulee olla mainittuna kaikki kokouk- 5130: sessa saapuvilla olevat sekä siitä poisjääneet edustajat, 5131: tarkistetaan heti ja sen allekirjoittavat kokouksen puheen- 5132: johtaja, pöytäkirjantekijä sekä, jollei kokous ole toisin mää- 5133: rännyt, yksi edustaja kustakin kunnasta, ja sitä on asiakir- 5134: joineen säilytettävä sen kunnan valtuuston puheenjohtajan 5135: luona, jonka piirissä yhteinen kokous on pidetty. 5136: N•eljäntoista ·päiväm. kuluessa kokouksen jälkeen on pöy- 5137: täkirjasta lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kullekin 5138: kokouks-essa edustetulle kunnalle, asianomaisen valtuuston 5139: puheenjdhtajan toimesta viipymättä kuntalaisten tietoon saa- 5140: tettavaksi kuten kunnalliset tiedonannot. 5141: Lähetettävät toimituskirjat, joista pöytii!kirjant.ekijä pi- 5142: - tää huolta, allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja. 5143: 5144: 39 § (38 §). 5145: Kuntain edustajain kolkouksen päätö·s s.aatetaa.n; täytän- 5146: töön, niinkuin kokous tämän lain säännösten mukaisesti on 5147: määrännyt, jollei jossakin -erityisessä laissa twhi asetuks-essa 5148: ole toisin sääidetty. 5149: Jos kunnat päättävät määräajaksi jättää pöytäkirjanteon 5150: tai jonkun muun tehtävän jonkwn tai joidenkin henkilöi- 5151: den tai. toimikuntien toimeksi, olkoon se sallittu, ja saak{)ot 5152: kunnat siten valitsemi.lleen hen~ilöille ja toimikunniHe hy- 5153: -:äksyä ohjesääntöjä. 5154: Kunnallislait. 35 5155: 5156: 40 § (39 §). 5157: Palkan ja matkakustannusten korvauksen kuntain yhtei- 5158: seen kokoukseen valitulle edustajalle määrää ja suorittaa 5159: edustajan valinnut kunta. 5160: Muut (poist.) kokouksesta johtuvat kustannukset suon- 5161: teta.an kokouksen päätöksen mukaan. 5162: 5163: 41 § (40 §). 5164: JlQs kuvernööri pyytää kuntain edustajain kokoukselta 5165: lausuntoa jostakin asiasta, määrätköön llllyös kokouksen pitä- 5166: misen ajan ja pa~kan ja anrtakoon siitä kunnille tiedon niin 5167: ajoissa, että edustajat ennätetään siihen valita tässä luvussa 5168: sanotulla tavalla, jos asianomaiset kunrn~t katsovat kuver- 5169: nöörin esittämän asian antavan aihetta yhteisen kokouksen 5170: pitrumiseen. 5171: -Jos kunnilla, joita asia koskee, on yhteinen toimikunta, 5172: joka lQn saanut toimekseen edustadain !kolkousten kokoonkut- 5173: sumisen ja _valmistelun, ilmoittakoon kuvernööri asian tälle 5174: toimikunnalle, ja se sopikoon kuntien kanssa kokouksen 5175: pidosta. ; ; ; 5176: 42 § (41 §). 5177: Muuten olkoon kuntain edustajain kokoukseen nähden so- 5178: veltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä laissa on säädetty 5179: kunnanvaltuuston kOkouksesta ja muista siihen kuuluvista 5180: asianihaaroista. 5181: 5182: 5183: 4 LUH:'U. 5184: K unnallislautakunnasta. ~ 5185: 5186: 43 § (42 §). 5187: KussaJkin maalaiskunnassa pitää ol.la kunnrullislautakunta, 5188: joka tässä laissa olevain säännösten ja niiden mä~räysten mu- 5189: kaan, joita kunnanvaltuusto tahi muu viranomainen lailli- 5190: sesti voipi noudatettaviksi antaa, pitää hallintoa kunnassa, 5191: valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee täytäntöön valtuuston 5192: päätöbet ja määräykset. 5193: 36 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o ä. 5194: 5195: Kunnanvaltuusto jakaa, kunnallislatitakunnan asiana ole- 5196: vaan hallintoon nähdeil,-kunnan piireihin, joista jokainen on 5197: lautakunnan jonkun jäseii!en valvonnan alaisena. 5198: 5199: 44 § (55 § sekä 56 §:n 1 ja 3 m.). 5200: Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheen- 5201: johtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan vähintään 5202: neljä jäseniä, jotka kaikki valtuusto valitsee kunnan vaali- 5203: kelpoisien joukosta ( poist.) ja samalla heille tarpeellisen 5204: määrän varajäseniä. 5205: Näihin toimiin älköön kuitenkaan valittako tuomaria, 5206: kruununvoutia, nimismiestä, poliisiJhenkilöä tai ulosoitoapu- ~ 5207: laista, ei myöskään kunnallislautakunnan tai muun kunnan 5208: hallintoa varten asetetun hallituskunnan virka- tai palvelus- 5209: miestä, joka on velvollinen toimestaan tekemään tiliä. (poist.) 5210: Virka- ja palvelusmiestä älköön vastoin tahtoaan velvoitet- 5211: tako ot.tamaan vastaan tointa kunnaHislautakunnassa·. 5212: 5213: 45 § (56 §:n 2m.). 5214: K unnallislautakunnan pu,heenjoht·ajan, varapuheenjohta- 5215: jan ja jäsenten vaali toimitetaan kahdeksi vuodeksi. Lauta- 5216: kunnan jäsenistä eroaa ensimäisen vuoden lopussa puolet ja 5217: toisen vuoden lopussa toinen p1toli siinä järjestyksessä kuin 5218: kunnallisessa vaalilaissa säädetään. 5219: ( poist.) Valitun ki-eltäytymisoikeudesta ja eroamisesta 5220: olkoon voimassa, mitä kunnanvaltuutetuista siinä suhteessa 5221: tämän lain 8, 11 ja 13 §:ssä on sääidett;t. 5222: 5223: 46 § (57 §). 5224: Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjoh- 5225: taja tahi jäsen on valittu kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi 5226: tahi varapuheenjohtajaksi, tulee hänen luopua lautakunnasta. 5227: 5228: 47 § (58 §). 5229: Toimitetusta kunnallicslautakunnan· puheenjohtajan ja va- 5230: rapuheenjohtajan vaalista lähettäköön kunnanvaltuusto ku- 5231: vernöörille kirjallisen ilmoituksen. 5232: K unnallislait. 37 5233: 5234: 48 § (60 §). 5235: Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä 5236: paikassa kuin se itse määrää, mutta muutoin aina milloin 5237: puheenjohtaja katsoo tarpeelliseksi tahi laut1:.1kunnan jäsenten 5238: enemmistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen. 5239: Kokouksen kutsuu kokoon puheenjohtaja lautakunnan 5240: päättämällä soveliaalla tavalla. 5241: 5242: 49 § (61 §). 5243: Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja ja varapuheen- 5244: johtaja jäävin tahi muun pätevän syyn takia ovat estetyt 5245: saapumasta määrättyyn kokoukseen tahi osaa ottamasta jon- 5246: kin asian käsittelyyn, tulee lautakunnan valita omista jäse-. 5247: nistään joku toinen siksi kertaa puhetta johtamaan. 5248: Semmoisessa tapauksessa, kuin myös silloin, kun jäsmvelle 5249: on sattunut este, tulee sen, joka siten on estetty, kutsua vara- 5250: jäsen kokoukseen. - 5251: 50 § (62 §). 5252: Mitä tulee kunnallislautakunnan päätöksenteko-oikeu- 5253: teen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen tahi kut- 5254: sutun varajäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin myös äänes- 5255: tysesityksen telkemisen ja 'Päätöksen tekemisen järjestykseen, 5256: on soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä 22, 24, ja 25 §:ssä 5257: kunnanvaltuustosta on säädetty, kuitenkin niin että kokouk- 5258: sessa esitetyt asiat voidaan kohta ratklaista. 5259: Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee jotakin hen- 5260: kilöä yksityisesti, on annettava tiedoksi niinkuin 28 § :ssä 5261: kunnanvaltuuston päätöksestä on säädetty. ( poist.} Muussa 5262: tapauksessa on päätös, miUoin lautakunta asian laatuun näh-· 5263: denharkitsee tarpeelliseksi siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka 5264: jotta päätös saisi lainvoiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi 5265: niif!kuin muut kunnalliset tiedonannot. 5266: 5267: 51 § (63 §). 5268: Kunnallislautakunnan kokouksissa kirjoittaa pöytäki.r- 5269: jan puheenjohtajan johdolla kunnankirjuri, jos semmoiner 5270: on, mutta mu,utoin lautakunnan ottama henkilö. 5271: 38 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 5272: 5273: Puheenjohtaja pitää ( poist.) huolta kirjeenvaihdosta, kir- 5274: joittaa kirjekonseptit, ·asiapäiväkirjat ja luettelot antamis- 5275: tansa todistuksista, vastaanottaa lautakunnalle osoitetut kir- 5276: joitukset ja esitykset, katsoo että tilikirjain pito käy säännöl- 5277: lisesti, hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii niistä luette- 5278: lot, käyttäen toimessaan apuna kirjuria, jos sellainen on. 5279: Puheenjohtaja saa toimestaan pa~kkaa kunnanvaltuuston 5280: päättämän määrän. 5281: 52 § (64 §). 5282: ·Pöytä:kirja ( poist.) on heti ta:hi viimeistään seuraavassa 5283: lautakunnan kokouksessa tarkist.ettava. 5284: Lautakunta voi kuitenkin antaa puheenjohtajan ja vähin- 5285: tään kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toi- 5286: meksi pfjytäkirjan tarkistamisen lautakunnan määrättävänä 5287: päivänä. 5288: Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkirjan- 5289: tekijä sekä, tarkistuksen heti tapahtuessa, kaksi lautakunnan 5290: jäsentä ja muutoin pöytäkirjan barkistajat. 5291: Lähetettävät toimituskirjat, joista pöytäkirjantekijä pi- 5292: tää huolta, alleki,-joittaa puheenjohtaja. 5293: 5294: 53 § (65 §). 5295: Kunnallislaut~kunnan puheenjohtaja antaa niiden tieto- 5296: jen nojalla, .ioita hänellä on ollut tilaisuus saada kunnassa 5297: asuvien kuntalaisten tilasta ja oloista, tarvittaessa täysiva- 5298: raisuuden- tahi köyhyyden todistuksia; ja on sellainen· todis- 5299: tus lautakunnan sinetillä vahvistettava. 5300: 54 § (616 §). 5301: Kunnan rahain ja muiden varain sekä muun kunnallisen 5302: hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan puheen- 5303: johtaja ja jäsenet yleisen lain mukaan. 5304: 55 § (54 §). 5305: Avuksensa saapi kunnallislautakunta, milloin kunnanval- 5306: tuusto katsoo sen tarpeellisel"si, ottaa kirjurin, erityisen ra- 5307: hastonhoitajan sekä katsastajia ja muita toimihenkilöitä. 5308: Kunnallislait. 39 5309: 5310: Saiunn<aisiin tarpeisiin ja kiireellisissä tarpauksissa saa- 5311: koon kunnallislautakunta kuitenkin ottaa tarvittavia apu- 5312: laisia, mutta olkoon velvollinen ilmoittamaan siitä lahinnä 5313: seuraavan kunnanvaltuuston kokouksen harkittavabi. 5314: Mainitut toimihenkilöt ja apulaiset, jotka palik.ataan kun- 5315: nanvaltuuston harkinnan mukaan, toimivat kunnaFlislauta- ~ · 5316: kunnan vastuulla ja sen antamain määräysten mukaan. 5317: 5318: 56 § (43 §). 5319: Kunnallislautakunnan tulee vålmistella ne asiat, jotka 5320: kunnanvaltuusto tahi sen puheenjohtaja sitä varten lautakun- 5321: nalle jättää tahi jotka lautakunta valtuuston hsiteltäviksi 5322: lykkää; s·e antakoon myös vaadittuja mietintöjä kuntaa kos- 5323: kevista asioista. 5324: 5325: 57 § (44 §). 5326: Kunna1lislautakunnan on pidettävä huolta kunnan köy- 5327: häinhoidosta ja jäsentensä kautta, kunkin piirissänsä, pidet- 5328: tävä silmällä apua tarvitsevia, ellei kunta ole uskonut sitä 5329: tointa erityiselle köyhäinhoitohallitukselle. 5330: 5331: 58 § (45 §). 5332: KunnaHislauta:kunnan asiana on, eUei valtuusto ole aset- 5333: tanut erityistä terv·eyslautakuntaa, valvoa yleistä terveyden- 5334: tilaa kunnassa kuin myös, mitä tulee terveyden- ja sairaan- 5335: hoitoon sekä ·sen yhteydessä oleviin, niinkuin rokotusta, käti- 5336: lö'itä, kulku- ja tarttumatauteja ihmisissä ja kotieläimissä · 5337: ynnä muuta sellaista koskeviin asioihin, noudattaa, mitä 5338: niistä erikseen säädetään. 5339: Kunnallislautakunnan tulee erittäin pitää huolta siitä, 5340: että semmoiselle henkilölle, joka on joutunut mielenviikaan, 5341: hankitaan soveliasta hoitoa, ja että :rie köyhät, jotka ovat 5342: tulleet mielenvikaan tahi muuten sairaiksi, kunnan kusta~ 5343: nuksella saavat tarpeellista- hoitoa ja huolenpitoa. 5344: Samoin tulee lautakunnan valvoa, että sokeille, kuuromy- 5345: kille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseän~ä hoita-'1. 5346: 40 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 5347: 5348: ja joilla ei ole sukulaisia heistä huolta pitämässä, toimitetaan 5349: tarpeellista hoitoa Ja, mikäli mahdollista, tarpeenmukaista 5350: opetusta. 5351: 59 § (46 §). 5352: Kunnallislautakunnan velvollisuuksista, mikäli ne koske- 5353: vat holhoustointa ja sen kanssa yhteydessä olevia asioita, on 5354: erikseen säädetty. 5355: 5356: 60 § (47 §). 5357: Kunnallislauta:kunnan tulee sekä kdkonaisuudeseaan että 5358: jäsentensä kautta, itsekunkin piirissään, valvoa järjestystä 5359: kunnan alueella ja estää ilkivaltaa ja yleisen lain tahi vah- 5360: vistettuj•en järjestyssääntöjen rikkomista sekä sitä varten 5361: vaatia apua ja tukea sellaisilta -henkilö[ltä, jotka 55 § :n mu- 5362: kaan ·sitä varten on asetettu, -tahi muilta kunnan jäseniltä 5363: siinä järjestyksessä ja sillä bvalla kuin kunnanvaltuusto 5364: saattaa määrätä. 5365: Mainittuja tehtäviä toimittaessaan tulee lautakunnan 5366: myös saada tarpeellista apua paikkakunnan järjestysviran- 5367: omaisilta samoinkuin lautakuntakin puolestaan on velvollinen 5368: toimimaan yhdessä näid·en kanssa, milloin järjestysvalta yk- 5369: sinään ei voi ehkäistä ilkivaltaa tahi epäjärjestystä. 5370: 5371: 61 § (48 §). 5372: Kunnallislautakunnan tulee jäsentensä kautta, kunkin 5373: piirinsä puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävässä hen- 5374: kikirjoituksessa ja katsoa että, jos tehdään todellisuudesta 5375: poikkeavia ilmoituksia, ne tulevat oikaistuiksi. 5376: Lautaikunnan tulee myöskin ol.la viranomaisille avul'lisena 5377: tilastollisten tietojen kokoamisessa niiden määräysten ja kaa- 5378: vakkeiden mukaan, joita asianomaiset lautakunnalle ovat 5379: antaneet tahi vasta antavat. 5380: 5381: 62 § (49 §). 5382: Kunnallislautakunta pitää lähinnä huolta kunnan yhtei- 5383: sen, niin kiinteän kuin irtaimenkin omaisuuden hoidosta ja 5384: hallinnosta, josta omaisuudesta lautakunnan on pidettävä 5385: K unnallislait. 41 5386: 5387: tarkkoja luetteloja; ja tulee lautakunnan tässä toimessaan 5388: erittäin katsoa, ettei kunnan maaomaisuutta päästetä rappeu- 5389: tumaan, sekä että sen huoneita. ja rakennuksia 'kelvollisesti ra- 5390: kennetaan ja 'Pidetään kunnossa, kuin myös että kunnan ma- 5391: kasiineja ja muita la['tolksia, kassoja, rahastoja, lahjoituksia 5392: ynnä muita rahoja ja varoja asianmukaisesti ja niistä voi- 5393: massa olevain määräysten mukais-esti hoidetaan ja käytetään. 5394: 5395: 63 § (50 §). 5396: KunnaUislautakunta .hoitaa myös kunnan raha-asioita ja 5397: suorittaa oikeassa järjestyksessä määrättyjä tai myönnet- 5398: tyjä, kunnalta meneviä maksuja, jollei erityisessä laissa tai 5399: asetuksessa ole toisin säädetty. 5400: Kunnan yhteisiin tarpeisiin määirättyjen rahojen maksun- 5401: panossa ja 'kannassa sekä tilinteossa on lautakunnan vaarin- 5402: ottaminen, mitä siitä nykyään on voimassa tai vastaisuudessa 5403: säädetään. 5404: Niistä sakoista, joita kunnallisviranomainen on poissa- 5405: olasta määrännyt, tulee kunnallislauta'ktmnan telh.dä yksi- 5406: tyiskohtainen luettelo, jonka mukaan lautakunnan sitten tu- 5407: lee kantaa sa1kot ja telhdä niistä tiili. 5408: 5409: 64 § (51 §ja 52 §). • 5410: Ne erityiset, 4 § :ssä mainitut lautakunnat, hallituskun- 5411: nat tai henkilöt, joita :kunnanvaltuusto on asettanut kaiken- 5412: laisia toimeelllpano- tai hallintotoimia varten, ovat 'lähinnä · 5413: kunnallislautakunnan 'katsannon ja tarkastuksen alaisia, ja 5414: niiden tulee sitä varten vuosittain ennen helmikuun 15 päi- 5415: vää kunnallislautakunnalle antaa ·hallinnostansa vi:meksi 5416: ~uluneelta kalenterivuodelta kertomukset, jotka ovat laadit- 5417: tavat valtuuston antamain määräysten mukaan.· 5418: Jos kunnallis·lautakunta huomaa, että nämä lautakunnat, 5419: hallituskunnat tai hen:ki•löt jättävät velvollisuutensa täyt- 5420: tämättä tahi ovat saattaneet itsensä syyJpäiksi virheisiin, lai- 5421: . minlyöntiin tai hudlimattomuuteen, ilmoittakoon JantaJkunta 5422: asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta muuten voida 5423: saada aikaan. 5424: 4:2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 5425: .., 5426: 65 § (53 §). 5427: Toimestansa tulee kunnallislaut.akunnan vuosittain ennen 5428: maaliskuun 15 päivää antaa kunnanva:ltuustolle 'kertO'llus 5429: viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, valtuuston tarkem- 5430: pain määräysten mukaan. 5431: 66 § (59 §). 5432: Asiaruomaisen papin ja lääkälrin oikeudesta erityisiä ky- 5433: symyksiä käsiteltäessä ottaa osaa kunoollislautakunnan tahi 5434: muun kunnallista tarkoitusta varten asetetun hallituskun- 5435: nan toimintaan olkoon voimassa, mitä siitä muuaHa on sää- 5436: detty. 5437: 67 §. 5438: Se, joka kunnassa asuu tai oleskelee, olkoon velvollinen 5439: saapuroaan kun:nallislautakunnan eteen, kun hänen kuulus- 5440: tamistansa järjestysasioissa tai asioissa, joista hän· on vel- 5441: ~ollinen lautakunnaHe tekemään tiliä, pidetään ta11peellisena 5442: ja hän kunnal'lis'lauta:kunnan jäsenen ta;hi j10nkun muun, lan- 5443: takunnan siihen määrää;män henkilön kautta on todistajain 5444: läsnä ollessa väJhintäänlkin neljää 'Päivää ennen saanut kutsu- 5445: muksen. 5446: Jos näin kutsuttu jää tulematta eikä näytä laillista es- 5447: tettä, maksakoon kunnan yl,eiseen kassaan sakkoa kolme 5448: ma:i'!tkaa ja alkoon kuuden markan sakon uhalla velvollinen 5449: uutena määräpälivänä tulemaan saapuville. 5450: Jos niskoi'ttelevrulle on tästä ,lautakunnan päätöksestä to- 5451: distettavasti annettu tieto eikä hän sittenikään ole sarupunut, 5452: anolmon lautakunta 'paikkakunnan nimismieheltä virka-apua 5453: poisjääneen noutamiseen. 5454: 5455: 5456: 5 LUKU. 5457: Manttaaliin pantua maata ja laitoksia koskevain a;siain 5458: käsittelemisestä. 5459: 68 § (74 §). 5460: Semmoisiin (poist.) asioihin, jotka koskevat ainoastaan 5461: manttaaliin 'Pantua maata tai sellaisia tiloja ja 'laitoksia, jotka 5462: Kunnallislait. 43 5463: 5464: on maiittaaliin pantu olemaan osallisina erityisissä yleisissä 5465: rasituksissa, älköön k1:mnancvaltuusto puuttuko, vaan jää- 5466: kööt ne niiden kuntalaisten kokouksissa käsit·eltäviksi, jotka 5467: semmoisia maita, tiloja tai laitoksia omistavat tai hallitsevat. 5468: Äänivalta on maan haltijalla, olkoonpa maa kruunwn, 5469: lJ~eisen laitoksen tahi yksityisen henkilön oma, jollei omistaja 5470: asu kunnassa ja ole itselleen pidättänyt äänivaltaa sekä il- 5471: moittanut sitä ääniluetteloon merkittäväksi. 5472: J.os sellainen asia 'koskee yksinomaan jossakin kunnan 5473: osassa olevaa maata ja laitoksia, "niin ottakoot sen käsittelyyn 5474: osaa ainoastaan ne, jotka siinä piirissä sellaista maata tai lai- 5475: toksia hallitsevat. 5476: 5477: 69 § (75 §). 5478: Kokouksen, josta 68 § :ssä säädetään, kutsuu ja avaa kun- 5479: nanvaltuuston puheenjohtaja, ja siinä johtaa asiain käsitte- 5480: lyä se, jonka osanottajat ikeskuudesta~n valitsevat, elleivät 5481: he valitse mää~äajabi puheenjohtajaa näitä kokouksia ko- 5482: koonkutsumaan ja asiain käsittelyä niissä jdhtamaan. 5483: Kullalkin kokouikseen oikeutetuHa Qn yhtäläinen äämio.i- 5484: keus ja äJlköön äänioikeutta valtamiehen kautta 'käytettäkö. 5485: 5486: 70 § (7'6 §). 5487: Tässä luvussa mainittuihin ikdkouksiin nähden olkoon 5488: muuten soveltuvilta kohdin noudatettavana, mitä kunnanval- 5489: tuustosta ja kuntain edustajain kokouksesta on säädetty. 5490: 5491: 5492: 5493: 6 LUKU. 5494: Ilmoittamisesta ja valituksesta. 5495: 5496: 71 § (68 §). 5497: Kunnanvaltuuston tai kansanäänestyksen kautta synty- 5498: neestä päätöksestä on tieto toimitettava Senaatin Talousosas- 5499: tolle, kun ·päätös koskee sellaisen kiinteän omaisuuden tahi 5500: oikeuden myymistä, panttaamista tahi vaihtamista, joka, lah- 5501: 44 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5. 5502: 5503: jan tahi testamenif:.in kautta on tullut kunnan omaksi ja on 5504: määrätty 'käytettäväksi sen yhteiseksi hyödyksi jotakin eri- 5505: tyistä tarkoitusta varten, niin myös kun se koskee sellaista 5506: väliJpuhetta tahi sopimusta, j~oka vaikuttaisi sen o:i'keuden 5507: muuttamista ta!hi supistamista, mi'kä kunnalla on sellaiseen 5508: kiinteistöön tahi etuun. 5509: Senaatin Talousosastolle toimitettava tieto lähetettäköön 5510: läänin kuvernöörin kantta. ( poist.) 5511: 5512: 72 § (69 §). 5513: Kuv•ernöörille on ilmoitettava sellaisista asioista tehdyt 5514: kunnanvaltuuston päMökset, jotka tässä laissa erittäin mää- 5515: rätään. ( poist.). 5516: 5517: 73 § (70 §). 5518: Joka ei tyydy kttnnanvaltttuston, kunnaUislatt,takttnnan 5519: tai tntkijalautakunnan taikka tämän lain 21 §:ssä säädetyssä 5520: tapauksessa kunnanvaltuuston pn.heenjohtajan antamaan pää- 5521: tökseen, sawpi siitä tehdä kirjallisen valituksen, joka ynnä 5522: valituksenalainen päätös on valittajan itsensä tai hänen lail- 5523: lisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava läänin kuver- 5524: nöörinvirastoon, muualta kolmenkymmenen, mutta A'hV1enan- 5525: maalta .ia Lapinmaasta neljänkymmenenviiden päivän ku- 5526: luessa; ja luetaan tämä aika: 5527: 1) jos päätös on julkiluettu 27 §:ssä sanotussa järjestyk- 5528: sessä taikka tiedoksipantu 38 § :n 3 momentissa ja 50 § :ssä 5529: säädetyllä tavalla, siitä päivästä. jona sellainen julkiluke- 5530: miruen taikka tiedoksipano on tapahtunut; . 5531: 2) .ios kunnanvaltuuston tahi kunna'llislautakunnan pää-' 5532: tös koskee jotakin henkilöä yksityisesti sekä 21 § :ssä maini- 5533: tussa tapauksessa tiedonantopäivästä, tätä päivää kuitenkaan 5534: lukuunottamatta, sekä 5535: 3) kun valitus koskee tutkijalautakunnan päätöstä, siitä 5536: päivästä, jona se julistettiin. 5537: Jos valittaja laiminlyö, mitä tässä on määrMty, olkoon 5538: puhevaltansa päätöstä vastaan menettänyt. 5539: l{unnallislait. 45 5540: 5541: 74 § (71 §). 5542: Kun asianoma1s1a määrätään valituksen johdosta kuu- 5543: lusteltaviksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin si1inkin 5544: asia,kirjat kunnanvaltuuston, kunnallislaulakunnan tahi tut- 5545: kijalautakunnan puheenjohtajalle, aina sen mukaan onko val- 5546: tuusto tai mikä mainituista viranomaisista milloinkin päätök- 5547: sen tehnyt, ja puheenjohtajan tulee kuvernöörin asettaman 5548: kohtuullisen määräajan kuluessa lähettää kuvernöörille 5549: asianomaisen selitys tahi lausunto. 5550: Jos asianomaisia määrätään kuulusteltaviksi kuntain 5551: edustajain kokouksen päätöksestä te'hdyn valituksen joh- 5552: dosta, kutsukoon kokouksen puheenjohtaja asianomaiset edus- 5553: tajat kokoautumaan siilhen pailkkaan ja sinä aikana, kuin hän 5554: määrää, vaadittua selitystä antamaan. Sellainen kutsumus 5555: on toimitettava tiedoksipanolla eri kunnissa 31 § :ssä sääde- 5556: tyllä tavalla. 5557: Sittenkuin kuvernööri on ratkaissut asian, on päätös asian- 5558: mukaisessa järjestyksessä toimitettava valitta,ja.Ile ja siitä 5559: kirjoitettava päätökseen todistus, jota paitsi jäljennös päätök- 5560: ~2;:tä on annettava sille edellä mainituista puheenjohtajista, 5561: jolle asia kuuluu, ja samalla siihen merkittävä, milloin valit- 5562: taja on saanut päätöksen, sekä niinikään, milloin jäljennös on 5563: annettu mainitulle puheenjohtajalle; ja on päätös sitten vii- 5564: pymättä esitettävä kunnanvaltuuston tahi asianomais:ten 5565: ,kunnallisviranomaisten kokouksessa ja pidettävä sillo:n kun- 5566: talaisten tahi asianomaisen viranomaisen tietoon saatettuna. 5567: 5568: 75 § (72 §). 5569: Jos valitus tehdään siitä, ettei päätös ole laillisessa jär- 5570: jestyksessä syntynyt tahi että se on ristiriidassa yleisen lain 5571: tai asetusten kanssa tahi muuten menee päättäjäin toimivaltaa 5572: ulommruksi, saapi kuvernööri, jos nakee olevan syytä, kieltää 5573: päätöksen täytäntöönpanon. 5574: Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityisen oi- 5575: keutta on päätöksellä loukattu, ja va,litus hyväksytään, ol- 5576: koon oikaisu sille eduksi, joka valitti, mutta jääköön päätös 5577: muutoin voimaan, jollei se ole ristiriidassa yleisen lain tahi 5578: 46 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o o. 5579: 5580: asetusten kalllssa, jolloin kuvernööri- määrätköön :Pääi'öksen. 5581: kokonansa:kin kumotuksi. 5582: 5583: 76 § (73 §). 5584: Kuvernöörin päätökseen saa:Pi, mikäli erityisten asiain 5585: varalta ei ole nimenomaan toisin säädetty, hakea muutosta Se- 5586: naatin Talousosastossa ennen kello kahtatoista kuudentena- 5587: kymmenentenä ;päivänä :PääWksen tiedoksiantamisesta lukien, 5588: tiedonsaantipäivää (poist.) lukuunottamatta; ja olkoon silloin 5589: noudatettava, mitä muutoksen hakemisesta yleensä on sää- 5590: detty, kuitenkin niin että valituksen myös saa valitusajan 5591: kuluessa jättää läänin kuvernöörinvirastoon siel!tä perille 5592: toimi tetflavaksi. 5593: , 77 §. 5594: Sellaiset tässä luvussa mainitut valitukset, jotka lwhdis- 5595: tuvat kunnanvaltuuston tekemiin päätöksiin, ottakoon tässä 5596: lais8a tarkoitettu ylempi viranoml_!inen tutkittaviksi ja rat- 5597: kaistaviksi ainoastaan siUä m~aZta, mikä koskee päätöksen 5598: laillisuutta. 5599: Valtuuston päätösten tarko,Huksenmukaisuus, paitsi val- 5600: tttustossa toimiteptuja vaaleja ja valtuuston sisäistä työjärjes- 5601: tystä koskevissa-asioissa, voidaan alistaa kansatnäänestyksellä 5602: ratkaistavaksi sillä tavoin kuin laissa kansanäänestyksestä 5603: säädetään. 5604: 5605: 5606: 7 LUKU. 5607: Erityisiä säännöksiä. 5608: '78 § (77 §:n 1 mom.). 5609: Kauppala, jolta on oma hallitus, olkoon eri kuntana 5610: (poist.) tahi yhteisessä ktmnallishaUinnossa sen maalaiskun- 5611: nan kanssa, jonka :Piirissä kauppala on. 5612: Jos kysymys nostetaan maalaiskunnan kanssa yhdessä 5613: olevan kau}lpalan muodostamisesta eri kunnaiksi, tulee ku- 5614: vernöörin kuu:lustaa kauppalaa ja sitä maa;laiskuntaa, jossa 5615: kauptpala on, sekä alistaa asia Senaatin TalousosaJS'ton tutkit- 5616: Kunnallislait. 47 5617: 5618: tavaksi. Siihen asti, kun asiasta lopullisesti määrätään, jää- 5619: vät olot ennalleen. ( poist.) 5620: 5621: 79 § (77 '§:n 2 m.). 5622: Kaupprulan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltuvilta 5623: kohdin noudatettavana, mitä kaupunkien kunnallislaissa sää- 5624: detään, kuitenkin niin että, jos kaup1Jala ei ole eri kuntana, 5625: kaupiJalanvaltuusto äililröön määrät'kö kaupprulan asukkailta 5626: kannettavaksi sen lisäksi, mitä he kunnan yhteisiin menoi- 5627: hin suorittavat, tuloveroa, mikäili kaupi)alalla voimassa ole- 5628: vain määräysten mulkaan on oikeus sen kantamiseen, enempää 5629: -kuin kaksi i)rosenttia maksuvelvollisten verotettavista tu- 5630: loista viimeisen tak~ituksen mukaan. 5631: 5632: 80 § (78 t§). 5633: Jos joku kunnan osa on kansalkoulu- tai köyhäinhoito- 5634: asioita taikka muuta yleistä tarkoitusta varten erinäisten 5635: asetusten nojalla erotettu eri piiriksi, käsiteltäiköön sen asiat 5636: piirin yhteisissä kokouksissa. Niissä piirin jäsenet ovat oi- 5637: keutetut käyttämään äänivaltaa niiden ;perusteiden mukaan, 5638: joiHa kunnanvaltuutettuja valitaan. 5639: Tällaiset· kokoukset kutsuu ja avaa ensi kerralla kunnan- 5640: valtuuston IJuJheenjohtaja tahi se, jonka valtuusto siihen mää- 5641: rää, ja niissä johtaa puhetta se, jonka piirin jäsenet keskuu- 5642: destaan vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi sii- 5643: hen toimeen valitsevat. .Älikö,ön näin valittu pu!heenjohtaja 5644: tästä toimestansa erotko, ennenkuin uusi puheenjohtaja on hä-. 5645: nen sijaansa valittu. 5646: Jos 11iirin erityisiä tarpeita varten kannettava vero, yh- 5647: teenlaskettuna kunnan yleisen tuloveron kanssa, nousee yli 5648: kolmen IJrosentin maksuvelvollisten verotuksenalaisista tu- 5649: loista viimeisen ta;ksoituksen mukaan, on veron kantamista 5650: koskeva ehdqJus otettava käs'iteltäv•aksi kahdessa perättä'in 5651: seuraavassa kokouksessa ja katsottava hyväksytyksi, jos jäl- 5652: kimäisessä kokouksessa, josta erikseen on ilmoitettava, vä- 5653: hintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä kannattaa. 5654: Muutoin olkoon soveltuvilb kohdin noudatettavana, mitä 5655: kunnanvaltuuston kokouksista on säädetty . 5656: 5657: 5658: • 5659: 48 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5. 5660: 5661: 81 § (79 §). 5662: Jos kahdella ta1hi useammalla maalaiskunnalla on yhtei- 5663: nen kunnallishallinto ja (poist.) asia koskee ainoa,staan yh- 5664: den knnnan oikeutta, ottakoot sen asian käsittelyyn osaa 5665: ainoastaan sen knnnan valtnntetut. 5666: Jos kysymys nostetaan kunnan eroamis•esta yhteisestä 5667: kunnallishallinnosta, otetta'koon asia ratkaistavwksi kansan- 5668: äänestyksellä, kuten tämän lain 2 § :ssä sanotaan, kuitenkin 5669: aikaisintaan yhden vuoden kuluttua siitä, kun kysymys nos- 5670: t-ettiin. 5671: Jos kansanäänestyksen tulos kustakin kunnasta erikseen 5672: osoittaa, että knnnat joko kaikki tai joku niistä haluaa erota 5673: yhteisestä kunnallishallinnosta, pantakoon päätös toimeen ja 5674: siitä lähetettäköön läänin knvemöörille tämän lain 2 §:ssä · 5675: mainitunlainen ilmoitt(;S. 5676: Eroavain kuntain yhteiset talondelliset asiat, eUei niistä 5677: voida sopia, ratkaistakaan sovinto-oikeudessa, johon ku- 5678: kin· yhteisessä kunnallishallinnossa ollut kunta valitsee kaksi 5679: jäsentä ja nämä lisäksi puheenjohtajan. 5680: . Jos sovinto-oikeuden puheenjohtajasta ei voida sopia, pyy- 5681: dettäköön kihlakunnanoikeutta se määräämään. 5682: Milloin kaksi tai useampia itsenäisellä kunnallishallin- 5683: nolla varustettuja kuntia halua'a yhtyä yhteiseen kunnallis- 5684: hallintoon, meneteltäköön siten kuin tämän lain 2 § :ssä sää- 5685: detään. 5686: 82 § (80 §). 5687: Jos sen lisäksi, mitä 55 § :ssä sääldetään, havaitaan tarvit- 5688: tavan eri apu- tahi virkamiehiä kunnallishallintoa tahi kun- 5689: nan yhteisiä tarpeita va·rten, olkoon kunnanvaltuuston val- 5690: lassa päättää, onko ja millä ehdoilla sellaisia henkilöitä kun- 5691: nan kustannuksella palvelukseen otettava, ja tulee valtuuston 5692: myöskin vahvistaa näin otetuille tarpeen vaatiesila jdhtosään- 5693: nöt. 5694: 83 § (81 §). 5695: Kunnanvaltuuston sekä kunnallis.lautakunnan ja valtuus- 5696: ton valitsemain erityisten hallituskuntain puheen johtajain 5697: 1 5698: 5699: 5700: tulee säilyttää ;pöytäkirjat asiakirjoineen ja liitteineen ynnä 5701: niistä tehdyt luettelot sillä tavalla ja siinä paikassa, 'kuin val- 5702: 5703: 5704: 5705: • 5706: Kunnallislait. 49 5707: 5708: tuusto määrää, ja ·pitää niitä kuntalaisten saatavilla s~kä toi- 5709: mesta erotessansa jättää ne seuraajillensa. 5710: Jos kunnan jäsen pyytää o~keaksi todistettua jäljennöstä 5711: sellaisista asia;kirjoista tahi otetta mainittujen viranomaisten 5712: kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista, älköön sitä kiellettäkö. 5713: Valitusasioissa toimituskirja on annettava joutuisasti ja 5714: ainakin ennenkuin kunkin tapauksen varalta säädetty määrä- 5715: aika on puoleksi kulunut. 5716: Lunrastusta on asiakirjoista suoritetta;va sen verran kuin 5717: valtuusto on määrännyt. · 5718: Lunastusta älköön kuitenkaan otettako niistä asiakir- 5719: joista, jotka annetaan kunnan yhteisiä tarpeita varten tai 5720: asianomaisille virkamiehille tahi yleisille asiamiehille, äl- 5721: köönkä silloinkaan, kun 'kunnanvaltuuston tahi kunnallis- 5722: lauta!kunnan :päätös on pöytäkirjanotteella tiedoksi annettava 5723: ~ksityiselle henkilölle, jota päätös koskee. 5724: 5725: 84 § (82 §). 5726: Missä määrin kirjoitukset ja ha;kemukset, jotika annetaan 5727: kunnanvaltuustolle tahi kunnallislautakunnalle, sekä niiden 5728: ootamat toimituskirjat ovat leimasuostunnasta vapautetut ja 5729: missä määrin sanotut viranomaiset kunnan asioita koskevassa 5730: kirjevaihdossa nauttivat vapautusta postimaksuista, siitä 5731: säädetään muualla. 5732: 85 § (83 §). 5733: Ne sakot, joita 'kunnanvaltuusto tahi valtuuston valitse- 5734: mat lautakunnat tämän lain nojalla poissaolasta määräävät, 5735: menevät kunnan yleiseen 'kassaan ja ulosotetaan, ellei niitä 5736: hyvällä makseta, sillä bvoin !kuin kunnallisveroista on sää- 5737: detty. 5738: Niihin swkkoihin, joihin "ku muuten tämän lain nojalla· 5739: annettujen järjestyssääntöjen ja määräysten rikkomisen täh- 5740: den voi:pi oUa vika:pää, tuomitsee yleinen oikeus. 5741: 86 § (84 t§). 5742: ( poist.) Joka loukkaa kunnallisviranomaisten puheenjoh- 5743: tajaa, vara:puheenjdhiKtjaa, jäsentä, v·arajäsentä tai valittua 5744: pöytäkirjantekijää tai muuta kunnan virkamiestä hänen toi- 5745: 4 5746: 50 1917.- EduskuBtaesitysmietintö N:o 5. 5747: 5748: messaan, ( poist.) olkoon sellaisen edesvastauksen alainen kuin 5749: yleisessä laissa on sää!detty sitä vastaan tehdystä rikoksesta, 5750: joka on valittu tahi llllää!rätty julkista virka-asiaa toimitta- 5751: maan tahi muuta yleistä tointa hoitamaan. 5752: 87 '§ (85 1§). 5753: Syytteet kunnalEsviranomaisia sekä kunnan palvelukseen 5754: asetettuja hallituskuntia ja henkilöitä vastaan käsitellään 5755: yleisessä oikeudessa. Jos kunnallisessa luottamustoimessa 5756: tahi 'Palveluksessa oleva on tässä toimessaan tavattu varojen 5757: hukkaamisesta, viipillisyydestä tahi muusta epärehellisyy- 5758: destä, on kunnanvaltuustolla oikeus pidättää hänet virantoi- 5759: mittamisesta, mwtta on asia viipymättä jätettävä tuomiois- 5760: tuimen ·käsiteltäväksi ja siitä ilmoitus tehtävä läänin kuver- 5761: nöörille. 5762: (816 § poist.). 5763: 88 §. 5764: Tämän lain (poist.) kautta kumotaan maalaiskuntain 5765: kunnallis'hallinnosta kesäkuun 1,5 päivänä 1898 annetun a.se- 5766: tuksen 1, 2, 3, 4, 5, 7 ja 8 luku ja saman asetuksen 83 § :n 5767: 2 momentti sekä kaikki muut tämän lain kanssa ristiriidassa 5768: olevat säännökset; ollen edellämainitun asetwksen 6 luvussa 5769: kuntakokouksessa käsiteltäviksi määrätyt asiat tämän lain 5770: voimaanastuttua kunnanvaltuuston keskusteltavat ja päätet- 5771: tävät. 5772: Tämä laki astuu voimaan ............ kuun .... päi- 5773: vänä 19 .... 5774: Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina taiJah- 5775: tuvat kunnalliset vaalit ja toi'llitukset, joi!hin edellä mainitun 5776: asetuksen mukaan on ryh~ttävä, kunnanvaltuutettujen 5777: (poist.) vaalia lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen, 5778: kun tämä laki on tullut noudatettavaksi, aina siihen ;saakka 5779: kunnes yhtäläiset, tämän lain mukaan suoritettavat vaalit ja 5780: toimitukset astuvat voimaan. 5781: Kunnanvaltuutettujen vaali on !kuitenkin ensi kerta toi- 5782: mi-tettava 19 .. vuoden 'kuluessa; ja on siinä nouda tettava, 5783: 1 5784: 5785: 5786: 5787: 5788: mitä tässä laissa sekä kunnallisessa vaalilawsa ·Säädetään. 5789: Kunnallislait. 5790: 5791: 5792: 5793: 5794: Kaupunkien kunnallislaki. 5795: 5796: 1 LUKU. 5797: 5798: Yleisiä säännöksiä. 5799: 5800: 1 §. 5801: Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on (poist.) 5802: eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan ja (poist.) 5803: lain muuten määräämissä rajoissa hoitaa yhteiset talous- ja 5804: järjestysasiansa, mikä'li ne voimassa olevain lakien tai ase- 5805: tusten mukaan eivät kuulu, julkisen viranomaisen toimialaan. 5806: 5807: 2 §. 5808: Kaupunki- ja maalaiskuntaa älköön yhdistettäkö yhtei- 5809: seen kunnallishallintoon. 5810: Milloin kuitenkin yhteys näiden kesken snhteessa tai 5811: toisessa katsotaan olevan aikaansaatava, olkoon (poist.) kun- 5812: niHa oikeus siitä päättää, samoinkuin asettaa tarvittaessa yh- 5813: ~eisiä toimikuntia ja hyväksyä niiHe ohjesääntöjä. 5814: Sa'illa oikeus olkoon kaupunkikunnilla keskenään. 5815: 5816: 3 §. 5817: Kaupunkikunnan jäsen on jokainen: 5818: jolla kaupungissa taik,ka sen alueella on asunto ja koti- 5819: paikka; taikka 5820: joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia. 5821: 5822: 4 §. 5823: Kaupunkikunta käyttää päättäruisvaltaansa (poist.) kau- 5824: punginvaHuuston, raastuvankokouksen ja (poist.) kansan- 5825: äänestyksen kautta. 5826: 52 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 5827: 5828: Toimeenpano ja hallinto on, maistraatin valvonnalla, ra- 5829: hatoimikamarin ja muiden lautakuntain, hallituskuntain tai 5830: henkilöiden tehtävä, jotka kaupunginvaltuusto sitä varten 5831: valitsee. 5832: 5 §. 5833: RaulJungin yhteistä omaisuutta, olkoon:pa se tuloa kiin- 5834: teästä omaisuudesta, lii'kkuvaa 'pää.omaa ta:hi jokin tuloa 5835: tuottava oikeus, samoinkuin valtion kaupungille myöntämiä 5836: varoja, on, jollei jon'kin twpauksen varalta ole toisin säädetty, 5837: pidettävä varoina, joilla kaupungin yhteisiä menoja suorite- 5838: taan, ja hoidettava niinkuin tässä jälempänä mainitaan. 5839: Omaisuutta, joka on jonikun erityisen kaupunkilaisluokan 5840: oma, on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa olevain sään- 5841: nösten mukaan. 5842: Niihin menoihin, joita 1 momentissa mainittujen varojen 5843: lisäJksi tarvitaan kau1Jungin yhteiseksi hyödyksi tahi sen 5844: erityisiin tarpeisiin, määrättäJköön veroja kannettavaksi ny- 5845: kyään voimassaolevain tai vast'edes säädettävien perustei- 5846: den mukaan. 5847: 6 §. 5848: Tämä laki ei ( poist.) muutå niitä kunnallisia oikeuksia ja 5849: velvollisuuksia, jotka perustuslaissa taikka erioikeuksissa, 5850: joilla on perustuslain voima, ovat eriksensä joillekuille kau- 5851: punkikunnan jäsenille määrätyt; 'jota vastoin kai,kki muut 5852: kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka tähän saakka 5853: ovat :kuuluneet porvaristolle ja talonomistajille yhdessä taik- 5854: ka erikseen, tästälähin tulevat kaikkien kaupunkikunnan jä- 5855: senten yhteisiksi. 5856: 5857: 5858: 2 LUKU. 5859: 5860: K oopunginvaltuustosta. 5861: 5862: 7 §. 5863: Valtuutettuja valital}n kaupungissa, jonka vä:kilu'ku on: 5864: (poist.) 2,000 tai vä!hemmän, . . . . . . . . . . . . . 16 5865: Kunnallislait. 51;3 5866: 5867: enemmän 'kuin 2,000, vaan e1 yli &,000, ........ 2:4 5868: 6,000, , 10,000, ........ 30 5869: " " 10,000, 5870: " " 20,000, ........ 3·6 5871: " " 20,000, 5872: " ",; " 50,000, ........ 412 5873: " " " " 5874: 50,000, 100,000, ........ 48 5875: " " " " " 5876: 100,000, 150,000, ........ 54 5877: " " " " " 5878: 150,000, .......................... 60 5879: " " 5880: V altuntettujen varajäseniä valitaan niin monta kuin 5881: kunnallisessa vaalilaissa säädetään. 5882: 8 §. 5883: Kaupunginvaltuutetut ja tilintarkastajat valitaan välit- 5884: tömillä ja suhteellisilla vaaleilla (poist.). 5885: Vaaleissa on kaikilla vaa1ioilkeutetuilla Y'htäläinen ääni- 5886: oikeus. 5887: Älköön äänioikeutta valtamiehen kautta käytettäkö. 5888: Vaaleista ja niiden toimittamisesfxl säädetään tarrkemmin 5889: kunnaMisessa 1malilaissa. 5890: 5891: 9 §. 5892: Kaupunginvaltuutetut ja varajäsenet valitaan kahdeksi 5893: vuodeksi. 5894: (Poist.) V alituista eroaa ( poist.) vuosittain pur;let 5895: (poist.) siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa on 5896: säädetty. 5897: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa 'POis taikka muun 5898: laillisen tai valtuuston hyväksymän syyn talkia eroaa ennen 5899: toimikawtensa loppumista, a,stuu varajäsen hänen sijaansa, 5900: kuten kunnallisessa vaalilaissa on säädetty; ja on tämä toi- 5901: messa sen ajan, mikä eronneella olisi ollut jälellä. 5902: 5903: 10 §. 5904: Oikeus kaupungissa valita valtuutettuja ja tilintarkasta- 5905: jia sekä ottaa osaa raastuvankokoukseen ja kansanäänestyk 5906: seen on jokaisella kaupunkt'kunnan jäsenellä, sekä miehellä 5907: että naisella, jol;la on Suomen kans1alaisoikeus ja joka ennen 5908: vaalivuoden alkua on täyttänyt kaksi·kymmentä vuotta seki 5909: 54 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 5910: 5911: on viimeksi toimitetussa henkikirjoituksessa kaupungissa 5912: hengillekirjoitettu. 5913: Niiden Venäjän vaHakunnan alamaisten, jotka eivät ole 5914: Suomen kansalaisia, kunnallisten oikeuksien suhteen nouda- 5915: tetaan, mitä siitä ( poist.) erittäin säädetään. 5916: 5917: 11 §. 5918: Vaalikelpoin:en kaupunginvaltuutetuksi sekä muihin kun- 5919: nallisiin luottamustoimiin on jokainen kaupungissa asuva 5920: henkilö, joka on oikeutettu {poist.) valtuutettuja valitsemaan. 5921: Kuitenkaan älköön 'Paltullfitetuksi valittako henkilöä, joka 5922: on holhouksen alainen, eikä sitäkään, joka oikeuden lainvoi- 5923: rnaisen päätöksen mukaan on kansaluisluottamusta vailla. 5924: Näihin toimiin älköön myöskään valittako kuvernööriä, 5925: lääninsihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä, vara- 5926: lätininkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja pQliisi- 5927: kamarin virka- tai pa-lvelusmiestä, yleistä syyttäjää, kaupun- 5928: gin rahatoimilaitoksen tai muuta sellaista virka- tai palvelus- 5929: miestä, joka on toimestama tilintekovelvollinen. 5930: 5931: 12 § (13 §:n 1 ja 2 m.). 5932: Kaupunginvaltuutetuksi valittu älköön ,kieltäytykö toi- 5933: meen ryhtymästä, ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä 5934: vuotta. 5935: J()ka kahtena lähinnä edellisenä vuotena on toiminut val- 5936: tuutettuna tai1i jonkin kaupungin asiain toimeenpanoa ja 5937: hallintoa varten asetetun hallitusikunnan ,puheenjohtajana, on 5938: kuitE:nkin ,oikeutettu kahden seuraavan vuoden kuluessa lllaut- 5939: timaan vapautta valtu·utetun toimesta. 5940: Jos valittu näistä syistä kieltäytyy, astuu varajäsen hä- 5941: nen SlJaansa. 5942: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan ki vulloisuus 5943: tai'k:ka sivili-, sotilas- tahi kirkollisvirka tai- 'Palvelus, per- 5944: heolot tahi jokin muu syy, tutkikoon kaupunginvaltuusto 5945: ilmoitetun esteen. 5946: Jos kieltäytyminen hyvä'ksytään, astuu varajäsen eroavan 5947: SIJaan. 5948: Kunnallislait. 5949: 5950: 13 § (13 §:n 3 m.). 5951: Kaupunginvaltuutetut saavat korvausta vähintään kuusi 5952: markkaa kokoukselta, kuitenkin niin että palkkio kaikille 5953: valtuutetuille on sama. 5954: 5955: 14 ·§. 5956: Kaupunginvaltuusto valitsee vuosittain :Puheenjohtadan 5957: ja varapuheenjohtajan keskuudE)staan. Älköön valittu kiel- 5958: täytykö, ellei hän kahtena lähinnä edelfisenä vuotena ole ol- 5959: lut samassa toimessa. 5960: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheen;johta:jan 5961: vaalista an:takoon valtuusto maistraatin kautta kuvernöörille 5962: kirjallisen ilmoituksen. 5963: 5964: 15 §. 5965: Kaupunginvaltull'Ston kokoukset ovat julkisia. 5966: Kuitenkin voi valtuusto erityisellä päätöksellä, johon vä- 5967: hintään neljäviidennestä saa·puvilla olevista valtuuston jä- 5968: senistä yhtyy, julistaa jonkun asian käsiteltäväksi sulje- 5969: tussa istunnossa. 5970: 5971: 16 -§. 5972: Kaupunginvaltuuston tulee kokoontua puheenjohtajan 5973: kutsumuksesta, milloin hän sen katsoo asiain käsittelemistä 5974: varten tarpeelliseksi, taikka kun vä.hintään neljännes valtuu- 5975: tetuista tahi kuvernööri' tai ma·istraatti sitä häneltä pyytää. 5976: 5977: 17 §. 5978: Kutsumus kaupunginvaltuuston kokoukseen on v!liltuus- 5979: ton määrättävällä tavalla julkaistava ja valtuutetuille ilmoi- 5980: tettava. 5981: Kutsumuksessa tulee olla ilmoitus kokouksen ajasta ja 5982: paikasta ynnä kokouksessa käsiteltäviksi tulevista asioista. 5983: Kutsumus sellaiseen kokoukseen, jossa valitaan jäseniä 5984: kaupungin taksoitus- ja tutkijalautakuntaan sekä määrätään 5985: taksoituslautakunnan jäsenten luku, tai vahvistetaan kaupun- 5986: gin meno- ja tuloarvio seuraavaa vuotta varten, tai tutki- 5987: 56 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 5988: 5989: taan kaupungin tilintarkastajain antamaa kertomusta, on an- 5990: nettava vahintään neljätoista päivää ennen kokousta. Kut- 5991: sumus kaikkiin muihin valtuuston kokouksiin voidaan antaa 5992: viimeistään kokouksen edellisenä ·päivänä. 5993: Kokousten ajasta on kirjallinen ilmoitus kaupungin 5994: maistra!lltille Ja rahatoimikamarin puheenjohtajalle annet- 5995: tava. 5996: 18 § (12 §). 5997: Kaupunginvaltuustolla on oikeus, jos se havaitsee syytä 5998: olevan: 5999: 1) kunn!lille lainan ottamiseen pitemmaksikin ajaksi kuin 6000: seuraavan tilivuoden kuluessa m1a:ksettavaksi; 6001: 2) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymiseen, pant- 6002: taamiseen tahi vaihtamiseen, joka lahjan, testamentin tahi 6003: muun laiTEsen saannon kautta on tullut kunnan omaksi; ja 6004: 3) kiinteän omaisuuden ostamiseen kunnalle. 6005: 6006: 19 § (18 §). 6007: Kaupunginvaltuusto älrköön asiaa käsiteltäväksi ottako 6008: älköönrkä päätöstä tehkö, ellei vahintään ka,ksi 'kolmannesta 6009: valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla. 6010: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kutsu- 6011: muksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää kokouk- 6012: seen tulematta, taikk·a ilman sellaista syytä lähtee kesken 6013: pois, maksakoon kaupungin'kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja 6014: varaipuheenjohtaja kaksitoista sekä jäsen kuusi markkaa. Jos 6015: kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitämättä 6016: tahi on kesken lopetettava, oLkoon sakko poissaoleville kak- 6017: sinJkertainen. 6018: 20 § (19 §). 6019: Kaupunginvaltuuston kokouksissa saakoon kukin valtuu- 6020: tettu tehdä ehdotuksia kaupungin yhteisistä asioista; mutta 6021: mitä näin ehdotellaan, älköön kuitenikaan otettako kohta rat- 6022: kaistavaksi, vaan on asia jätettävä rahatoimikamarin tai val- 6023: tuuston asettaman muun toimikunnan selvitettäväksi, johon 6024: asia laatunsa puolesta kuuluu, taikka myös erityisesti vali- 6025: tun va·lmistusvaliokunnan pohdittavaksi. 6026: Kunnallislait. 57 6027: 6028: 21 § (20 §) . 6029: .Maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat taikka, 6030: jos heille sattuu este, se jäsenistä, jorrka maistraatti tai raha- 6031: toimikamari on siihen määrännyt, ovat velvolliset olemaan 6032: saapuvilla kaupunginvaltuuston kokouksissa antamassa tar- 6033: peellisia tietoja; ja on heillä oikeus ottaa osaa keskusteluihin, 6034: mutta ei päätöksiin. Heidän poissaolonsa ei estä keskustele- 6035: masta eikä päätöksiä tekemästä. 6036: 6037: 22 § (21 §). 6038: Sittenkun asiasta on valtuuston kokouksessa keskusteltu 6039: ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi, teh- 6040: köön 'hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus ,jaa" 6041: taikka ,ei" ilmaisee valtuuston päätöksen. 6042: Kun vastaus on annettu, i:lmoittrukoon puheenjohtaja, mikä 6043: hänen käsityksensä mukaan on tullut ,päätökseksi, ja vahvis- 6044: takoon sen, {lllei muuta äänestystä vaadita, v&saranlyönnillä. 6045: Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julkisesti ja 6046: nimenhuudolla. 6047: Päätöksen määrää yksinkertainen äänten enemmistö. 6048: Jos avonaisessa äänestyksessä yhtä monta ääntä kumpaa- 6049: kin mielipidettä puoltaa, pidettäJköön päätöksenä se mielipide, 6050: jota puheenjohtaja kannattaa. 6051: Kaupunginvaltuuston toimitettava.t vaalit, jos vaEttavia 6052: on kaksi tai useampia, tapahtukwt suhteellista vaalitapaa 6053: noudattama1la, jos neljännes valtuuston jäsenistä sitä vaatii. 6054: Jos yksi on valittava tai milloin enemmistö-vaalitapaa 6055: käytetään, ratkaisee vaalin yksinkertainen äänten enemmistö 6056: ja äänten mennessä tasan (poist.) arpa. 6057: 6058: 2,3 § (2'2 § :n 2 ja 3 m. ja 2:4 § :n 2 lause). 6059: Ka upunginval tu uston kokouksissa kirjoittaa ~pöytäkirjan 6060: puheenjohtajan johdolla valtuuston sitä varten valitsema sih- 6061: teeri. 6062: Pöytäkirja on heti tahi lähinnä seuraavassa valtuuston 6063: kokouksessa tarkistettava. 6064: 58 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 6065: 6066: Valtuusto voi kuitenkin antaa 'PUheerujohtajan ja vähin- 6067: tään ka:hden aina kerraksi sitä varten valitun valtuutetun toi- 6068: meksi pöytiilkirjan tarkistamisen valtuuston määrättävänä 6069: päivänä. 6070: Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri 6071: sekä, tarkistuksen myöhemmin tapahtuessa, myös tarkista- 6072: jat. 6073: Jos tarkistajista yksi tahi 'USeammat kieltäytyvät pöytä- 6074: kirjaa allekirjoittamasta, väittäen ettei se sisällöltään v$taa 6075: sitä, mitä valtt~uston kokouksessa on tapahtunut, merkitköön 6076: puheenjohtaja sen pöytäkirjaan ja lykätköön pöytäkirjan 6077: tarkistamisen valtuuston seuraavaan kokoukse,en. 6078: Tarkistettu pöytäkirja on sitten edeltäipäin ilmoitettuna 6079: päivänä julkiluettava. 6080: ,Jokaisella kaupunkikunnan jäsenellä, joka sitä tahtoo, on 6081: oikeus saada oikeaksi todistettu ote valtuustonkokouksen pöy- 6082: täkirjasta ( poist.) 6083: 24 § (23 §) 6084: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käs:teltyä 6085: asiaa päättämässä, olkoon oi!keus heti ilmoittaa vastalause 6086: tehtyä 'Päätöstä vastaan. Jos vastalauseen telkvjä tahtoo saada 6087: vastalauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon 6088: sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viime:stään pöytäkirjan 6089: ju1ki1ukemispäivänä ennen sen julkilukemista. 6090: 6091: 25 § (24 §:n llause ja 22 §:n 3m.). 6092: Kaupunginvaltuuston päätös ratkaistussa asiassa on niin 6093: pian, kuin se on tarkistettu, maistraatille kirjallisesti ilmoi- 6094: tettava. (poist.) 6095: Lähetettävät toimituskirjat, joista sihteeri pitäii huolta, 6096: allekirjoittaa puheenjohtaja. 6097: 26 § (25 §). 6098: Kaupunginvaltuutetuil.la on oikeus maistraatilta saada 6099: niitä asiakirjoja ja tietoja, joita he tarpeellisiksi katsovat. 6100: 6101: 27 § (26 §). 6102: Kaupunginvaltuusto saakoon, milloin tarpeelliseksi ha- 6103: vaitsee, asettaa erityisiä valiokuntia asioita valmistamaan. 6104: Kunnallislait. 59 6105: 6106: 28 § (27 §). 6107: Puheenjohtaja 'pitä:köön kau:punginvaltuuston kokouksissa 6108: huolta järjestyksestä ja saakoon, varoitettuansa, toimittaa 6109: pois kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. 6110: Jos valtuuston kokouksessa syntyy semmoinen epäjärjes- 6111: tys, jota puheenjohtaja ei voi ehkäistä, hajoitta:koon hän lm- 6112: kouksen. 6113: 6114: 6115: 3 LUKU. 6116: Maistraatista. 6117: 29 § (28 §). 6118: Maistmatin tulee (poist.) pitää silmällä kaupungin yh-- 6119: teistä omaisuutta, tuloja, etuja ja oikeuksia sekä valvoa, 6120: että erinäisiä tarkoituksia varten asetetut lautakunnat, halli- 6121: tuskunnat tai henkilöt, joiden asiana toimeenpano on, pane- 6122: vat täytäntöön kaupunginvaltuuston (poist.) tekemät pää- 6123: tökset. 6124: Jos maistraatti havaitsee, että joku kaupunginvaltuuston 6125: tekemä päätös on la·kia ja voimassa olevia asetuksia vastaan, 6126: taikka että ilmoittaminen on laiminlyöty, minoin sen olisi 6127: pitänyt tapahtua, olkoon velvollinen 'kieltämään arpunsa täm- 6128: möisen päätöksen toimeenpanemiseen. 6129: Sellaisessa tapau;ksessa tulee maistraatin kirjaUisesti il- 6130: moittaa kaupunginvaltuustolle, ettei päätöstä käy toimeen-pa- 6131: neminen, esiintuoden myöskin syyt siihen. 6132: V altuustolla on valta semmois1esta kiellosta valittaa siinä 6133: järjestyksessä, joka on säädetty muutoksen hakemisesta 6134: maistraatin päätöksiin. 6135: 30 § (2 9 §). 6136: 1 6137: 6138: 6139: 6140: 6141: Maistraatti saa tehdä kaupunginvaltuustolle ehdotuksia 6142: kaupungin y!hteisistä asioista. 6143: 6144: 31 § (30 §). 6145: Esitykset ja lausunnot, joita kaupunginvaltuusto tai eri 6146: tarkoituksia varten asetetut toimikunnat ylemmälle vuas- 6147: tolle antavat, ovat maistraatin kautta lähetettävät. 6148: 60 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 6149: 6150: 32 § (31 §). 6151: Maistr8Jatin kokoonpanosta, velvollisuuksista ja tehtävistä 6152: julkisena viranomaisena sekä tuomioistuimena talous- ja jär- 6153: jestysasioissa kuin myös muiden virka- ja palvelusmiesten 6154: asettamisesta kaupungin ja kunnallishallinnon tarpeita var- 6155: ten olkoon voimassa, mitä siitä erikseen on säädetty. 6156: 6157: 33 § (32 §). 6158: Kaupungissa, jossa ei ole maistraattia, olkoot kai:kki ne 6159: tehtävät, jotka sanottu viranomainen tämän lain kautta on 6160: saanut toimeksensa, semmoiseen kaupunkiin erityisesti ase- 6161: tetun hallituksen hoidettavina. 6162: 6163: 6164: 6165: 4 LUKU. 6166: 6167: Raa.stuvankokouksesta. 6168: 6169: 34 § (33 §). 6170: Raastuvankokous pidetään pormestarin, raatimiehen ja 6171: maistraatinsihteerin vaaleja varten. 6172: Sellaisen kokouksen pitää maistraatti .pormestarin tai hä- 6173: nen sijaisensa puheenjohdolla. 6174: 6175: 35 § (34 §). 6176: Vaalioikeus raastuvankokouksissa on niillä kunnan jäse- 6177: nil.lä, joiJka ovat oi:keutetut ottamaan osaa kaupunginvaltuu- 6178: tettujen vaaliin. 6179: Kaikilla vaalioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus. 6180: Ål:köön vaalioikeutta valtamiehen kautta käytettäkö. 6181: 6182: 36 § (35 §). 6183: Raastuvankokouksen äänil uettelona käytetään k1JlnnaUi- 6184: sessa vaalilaissa mainittua vaaliluetteloa. 6185: Vaali toimitetaan suljetulla lrpulla. Äänten jakaantuessa 6186: tasan mtkaisee arpa. 6187: K unnallislait. 61 6188: 6189: 37 § (36 §). 6190: Roostuvankokouksen kutsuu maiJstraatti. 6191: Kutsurnuksen, joka on annettava vähintään neljätoista 6192: päivää ennen ja ilmoitettava kaupungin ilmoitusten julkaise- 6193: misesta säädetyllä ta,valla, tulee sisältää tieto siitä, mitä 6194: varten kokous ]Jidetään. 6195: 6196: 38 § (37 §). 6197: Ennenkuin raastuvankokous päätetään, ilmoittakoon 6198: maistraatt• ajan, milloin kokouksessa tehty pöytäkirja tu- 6199: lee julkisesti tarkistettava:ksi. Tarkistukseen ei tarvita muuta 6200: kutsumusta. 6201: 6202: 6203: 5 LUKU. 6204: llmo#tamisesta (poist.) ja valituksesta. 6205: 6206: 39 § (38 §). 6207: Senaatin Talousosastoon ovat ilmoitettava.t sellaiset kan- 6208: sanäänestyksellä syntyneet ja kaupunginvaltuuston tekemät 6209: päätökset, jotka koskevat: 6210: 1) semmoisen kaupungille kuuluvan kiinteän omaisuuden 6211: myymistä, panttaamista tai vaihtamista, joka lruhjan tai tes- 6212: tamentin kautta on joutunut sen omaksi ja on määrätty eri- 6213: näiseen, kaupungin yhteistä 'hyötyä tarkoittavaan tarpeeseen, 6214: kuin myös välipuhetta tai sovintoa, joka vaikuttaisi kunnalla 6215: sellaiseen kiinteään omaisuuteen olevan oikeuden muutta- 6216: mista tahi supistamista; ( poist.) ja 6217: 2) ehdotuksia uusiin tai lisättyihin maksuihin yleisestä 6218: liikkeestä, niinkuin tie-, silta- satama- ja lauttarahoihin y. m. 6219: Sellaiset ilmoitukset ovat maistraatin kautta lähetettävät 6220: läänin kuvernöörinvirastoon, jonka tulee ne toimittaa Senaa- 6221: tin Talousosastoon. 6222: 40 § (39 §ja 40 §). 6223: Kuvernöörilie on ilmoitettava ne päätökset, jo1ika koske- 6224: v-at yleisiä määräyksiä siveellisyyden, raittiuden, terveyden- 6225: 62 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 6226: 6227: hoidon sekä järjestyksen ja turvallisuud-en edistämisestä kau- 6228: IJUngissa. 6229: Päätös, joka on 'kuvernöörille ilmoitetta.va, lähetetään 6230: maistraatin kautta. 6231: 41 §. 6232: ( poist.) Joka· ei tyydy kaupunginvaltuuston tekemään 6233: päätökseen, hänellä on oikeus, jos hän luulee voivansa todeksi 6234: näyttää, että päätös loukkaa hälnen yksityistä oikeuttansa, 6235: tahi ettei sitä ole tehty laiUisessa järjestyksessä, tahi että 6236: se sotii yleistä lakia tai asetuksia vastaan, taikk.a -että val- 6237: tuusto muulla tavoin on mennyt toimivaltaansa ulommaksi, 6238: hakea siihen muutosta valituksella. 6239: Valitus ynnä valituksenalainen ;päätös on joko valittajan 6240: itsensä tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen jä- 6241: tettävä läänin kuvernöörinvirastoon kolmenkymmenen päi- 6242: vän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja sai rpäätöksestä tie- 6243: don, sitä päivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja tulee valit- 6244: taj!lln sa,malla valitukseen liittää todistus rpäivästä, jona :pää- 6245: tös hänelle tiedoksi annettiin, sekä myös neljäntoista päivän 6246: kuluessa valitusajan päättymisen jälkeen maistraatille jät- 6247: tää todistus valituksen tekemisestä. 6248: Jos valittaja laiminlyö jotakin tästä, saatettakoon :päätös 6249: panna täytäntöön. 6250: Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä sinä :päi- 6251: vänä, jona se 23 § :p mukaan julkiluetaan. 6252: 6253: 42 §. 6254: Jos siitä valitetaan, ettei päätös ole laillisessa järjestyk- 6255: sessä tehty tai:kka että se on ristiriidassa y.leisen lain tai ase- 6256: tusten kanssa taikka muuten menee kaupunginvaltuuston toi- 6257: mintavaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos näkee syytä 6258: olevan valituksen hyväksymiseen, kieltää :päätöksen toimeen- 6259: panon. 6260: Jos valitus perustuu siihen, että valittajan yksityinen oi- 6261: keus on :päätöksellä tullut loukatuksi, ja semmoinen valitus 6262: hyvä:ksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka on va:littanut, 6263: mutta muutoin :pysyy 'Päätös voimassa, ellei sen havaita ole- 6264: Kunnallislait. 6265: 6266: van ristiriidassa yleisen lain tai asetusten kanssa, jolloin ku- 6267: vernööri määrätköön päätöksen kokQnansakin kumotuksi. 6268: 6269: 43 §. 6270: Jos joku tahtoo valittaa toimitetusta raatimiehen- tahi 6271: maistraatinsihteerinvaalista, tell'köön sen kirjaHisella vali- 6272: tuksella., joka viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä 6273: sen jälkeen, kun vaalitoimituksesta tehty ·pöytäkirja tarkis- 6274: tettiin, sitä päivää lukuunottamatta, on läänin kuvernöörin- 6275: virastoon jätettävä. 6276: Valituksista pormestarinvaalista on erikseen säädetty. 6277: 6278: 44 §. 6279: Kuvernöörin päätökseen saa1pi hakea muutosta Senaatin 6280: Talousosastossa viimeistään ennen kello kahtatoista kolman- 6281: tena·kymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta, sitä päivää 6282: kuitenkaan lukuunottamatta; ja noudatettakoo~~ siinä, mitä 6283: sellaisesta muutoksen hakemisesta yleensä on säädetty, kui- 6284: tenkin niin että valituksen myös saa valitusajan kuluessa jät- 6285: tää läänin kuvernöörinvirastoon sieltä perine toimitettavaksi. 6286: 45 §. 6287: Sellaiset tässä luvussa mainitu.t valitukset, jotka kohdis- 6288: tuva.t kaupunginvaltuuston tekemiin päätöksiin, ottakoon 6289: tässä laissa tarkoitettu ylempi viranomainen tutkittavik;si ja 6290: ratkaistaviksi ainoastaan siltä osalta, mikä ko;skee päätöksen 6291: laillisu:utta. 6292: Valtuuston päätö}fsen tarkoituksenm·ukaisuus, paitsi val- 6293: tuustossa toimiteltavia vaaleja ja valtuuston sisäistä työjär- 6294: jestystä koskevissa asioissa, voidaan alistaa ka.nsanäiinestyk- 6295: sellä ratkaistavaksi sillä tavoin kuin laissa kansanäänestyk- 6296: sestä säädetään. 6297: 6298: 6 LUKU. 6299: Erityisiä säännöksiä. 6300: 46 § (4·5 §). 6301: Niiden toimi- ja jo'htokuntain, jotka osaksi yleisten la- 6302: kien tahi asetusten perusteella, osaksi jollekulle kaupungille 6303: 64 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o o. 6304: 6305: annettujen erinäisten sääntöjen johdosta hoitavat ( poist.) 6306: kunnallishallintoon kuuluvia asioita,, tulee jatkaa siten mää- 6307: rättyä toimintaansa, !kunnes ne muutokset, jotka saatetaan 6308: tarpeellisiksi havaita, asianmukaisessa järjestyksessä aikaan- 6309: saadaan. Kuitenkin tulee kaupunginvaltuuston asettaa nämä 6310: toimi- ja johtokunnat, ja ovat ne haUintonsa 'PUolesta maist- 6311: raatin lälhimmän valvonnan alaisina. 6312: 6313: 47 § (46 §). 6314: Syyte 'kaupunginvaltuutettuja tahi niitä viranomalSla 6315: vastaan, jotka valtuusto on asettanut, tehdään yleisessä oi- 6316: ;keudessa. • 6317: 48 §. 6318: Tämän lain (poist.) kautta kumotaan kunnallishallinnosta 6319: kaupungissa joulukuun 8' päivänä 187'3 annetus asetuksen 1, 6320: 2, 31, 4 ja 6 luku sekä osittain muuttava asetus elokuun 15· :päi- 6321: vältä 1883, miikäli se koskee edellämainittuja lukuja, ja sa- 6322: moin osittain muuttava asetus joulukuun 15 päivältä 1897 6323: sekä kaikki muu-t tämän lain kanssa ristiriidassa olevat sään- 6324: nökset; ollen ensinmainitun, asetuksen 5 luvussa raastuvan- 6325: kokouksessa käsiteltäviksi määrätyt asiat tämän lain voi- 6326: maanastuttua kaupunginvaltuuston keskusteltavat ja pää- 6327: tettävät. 6328: Tämä laki astuu voimaan .......... kuun .... päivänä 6329: 19 .... 6330: Kuitenkin :pysyvät kaikki ne määrättyinä arkoina tapah- 6331: tuvat kunnalliset vaa:lit ja toimitukset, joihin nyt noudatet- 6332: tavan, kunnallishallintoa kaupungissa koskevan asetuksen 6333: mukaan on ryhdyttävä, kaupunginv;altuutettujen vaalia lu- 6334: lmunottamatta, voimassa senkin jälkeen, kun tämä laki on 6335: tullut noudatettavaksi, aina siihen saakka kunnes yhtäläiset, 6336: tämän lain mukaan suoritettavat vaalit ja toimitukset astu- 6337: vat voimaan. " 6338: RaulJunginvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi kerta 6339: toimitettava vuoden 19:.... kuluessa; ja on siinä nouda- 6340: tettava, mitä tässä laissa sekä kunnallisessa vaalilaissa sää- 6341: d-etään. 6342: Kunnallislait. 65 6343: 6344: 6345: 6346: 6347: Laki kansanäänestyksestä. 6348: 6349: 1 §. 6350: Jos vähintään viidestoista osa 1kunnan kaikista äänivaltai- 6351: sista jäsenistä kolmenkymmenen pä:ivän kuluessa siitä kuin 6352: ~'altuuston päätös on julkiluettu, valtwuston puheenjohtajalle 6353: osoitetulla kirjall-isella esityksellä vaatii sen kumoamista, on 6354: päätöksen kumoaminen tai voimassa pysyttäminen alistet- 6355: tava kansanäänestyksellä ratkaistavaksi. 6356: Yleinen kansanäänestys on niinikään toimitettava mil:loin 6357: maalaiskuntain k-unnallislain 2 § :n 2 ja 3 momentissa ja sa- 6358: man lain 7 § :n 2 momentissa mainitut asiat ovat mtkaistavat. 6359: 6360: 2 §. 6361: Äänestys toimitetaan äänesltysalueittain, ja on kunnallisia 6362: vaaleja varten asetettu vaalilautakunta velvollinen toimitta- 6363: maan sen kunnanvaltuuston anta;mien o'hjeiden mukaan. 6364: Äänestys on toimitettava ainoastaan lain määräämänä va- 6365: paapäivänä, ailkaen kello 8 aamulla ja jatkuen (poist.) kello 6366: 9 :ään illalla. 6367: Toimitushuoneeseen on äänestyslautakunnan toimesta 6368: hankittava äänestyslippuja, jorhin on painettu sanat ,jaa" ja 6369: ,-ei", kuin myöskin kuoria äänestyslipun sisäänsulkemista 6370: varten. 6371: Äänestyslautakunta pitäiköön myös huolen siitä, että 6372: äänestys on salainen, ja noudatettakoon tässä kohden kun- 6373: nallisen vaalilain määräyksiä. 6374: 6375: 3 §. 6376: Äänestysluettelosta on voimassa, mitä 5 § :ssä vaaliluette- 6377: losta on säädetty. 6378: 5 6379: 66 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5. 6380: 6381: 4 §. 6382: Äänestys saa tapahtua ainoastaan myöntävän ja hylkää- 6383: vän ehdotuksen välillä ja siten, että ( poist.) äänestyslipussa 6384: äänestäjä pyyhkii toisen siinä olevan sanan ylitse. 6385: 6386: 5 §. 6387: Kun äänestäjä tahtoo käyttää äänestysoikeuttaan, pyytä- 6388: köön äänestyslautakunnalta äänestyslipun; pyyhkiköön toi- 6389: sen siinä olevan sanan ylitse; taittakoon rlippunsa ja sulke- 6390: koon sen kuoreen; vieköön sen leimattavaksi ja senjälkeen 6391: pankoon sen vaaliuurnaan. 6392: Äänestyslautakunta merkitsee luetteloon, että äänestäjä 6393: on äänestysoikeuttoon käyttänyt. 6394: 6395: 6 §. 6396: Äänestystoimituksen keskeyttämisestä, uudestaan alka- 6397: misesta, päättymisestä, äänestyslip,pujen laskemisesta, <pöy- 6398: täkirjasta ja lippujen 'kuoreen sulkemisesta sekä keskuslau- 6399: takunnalle lähettämisestä noudatettakoon, mitä kunnaZlises8a 6400: vaalilaissa siinä suhteessa on sanottu. 6401: 6402: 7 §. 6403: Keskuslautakuntana on kunnallisia vaaleja varten ase- 6404: tettu Jkes~kuslautakunta ja 'ko'koontuu se heti, kun jonkun 6405: äänestysalueen äänestysliput ovat sille saapuneet, menetel- 6406: len kuten knnnallisen vaalilain 30 § :ssä säädetään. 6407: 6408: 8 §. 6409: Jos äänestäjä on lippuunsa merkinnyt nimi:kirjoituksensa 6410: tai jonkun muun asiaan kuulumattoman merkin tai toista 6411: siinä olevaa sanaa ei ole pyyhkinyt ylitse tai lippu on lei- 6412: maamaton, on sellainen lippu mitätön. 6413: 6414: 9 §. 6415: Sittenkuin keskuslautakunta on kaikki sille saapuneet 6416: äänestysliput jakanut jaa- ja ei-ryhmiin, laskekoon se ne 6417: ja merl:ritkö~ön kumpaisenkin ryhmän ~luvun pöytä;kirjaan sekä 6418: Kunnallislait. 67 6419: 6420: lähettäköön :pöytäkirjan asianmukaisesti: allekirjoitettuna 6421: kunnanvaltuustolle. 6422: 10 §. 6423: Päätöksenä pidetään sitä e'hdotusta, jonka hyväksi yksin- 6424: kf'rtainen äänten enemmistö on annettu. 6425: Päätös on saatettava kuntalaisten tiedoksi sillä tavalla 6426: kuin muutkin kunnalliset tiedonannot. 6427: 6428: 11 §. 6429: Kansanäänestyksellä syntyneestä päätöksestä ei ole vali- 6430: tusoikeutta. 6431: 68 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 6432: 6433: 6434: 6435: 6436: Kunnallinen vaalilald. 6437: 6438: 1 LUKU. 6439: Äänestysalueista ja vaalivh'anorna,isista. 6440: 6441: 1 §. 6442: Maalaiskuntain kunnallislain 7 §:ssä ja kaupunkien kun- 6443: nallislain 8 § :ssä säädetty valtuurbettuj.en ja tilintar.kastajain 6444: vaali on alotettava 3 päivänä joulukuuta ja loppuun toimi- 6445: tettava samana tai, JOS valtuusto niin määrää, seuraavana 6446: päivänä. 6447: 2 §. 6448: Kunta on yhtenä vaalipiirinä, ja jakrukoon valtuusto sen 6449: äänestysalueisiin samojen perusteiden mukaan kuin valtio- 6450: päiville toimitettavaa edustajain vaalia varten. Tätä jakoa 6451: noudatettakoon, vaikka päätöksestä olisikin valitettu, kun- 6452: .nes valituksen johdosta annettu päätös on saanut lain voiman. 6453: 6454: 3 §. 6455: Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto jo ka toinen vuo- 6456: 1 6457: 6458: 6459: 6460: si kesäkuussa kunnan vaalikelpoisista henkilöistä keskuslau- 6461: takunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä ynnä 6462: neljä varajäsentä, sekä, jos kunta on jaettu äänes·tysaluei- 6463: siin, erikseen kutakin äänestysal111etta vacl;en vaalilautakun- 6464: nan, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ynnä lrolme 6465: varajäsentä, ja kestää heidän toimikautensa kunnes uudet 6466: lautakunnat on valittu. 6467: Jos keskuslautakunnan tahi vaalilautakunnan puheenjoh- 6468: taja, jäsen tai varajäsen kuolee iahi poismuuton tai muun 6469: laillisen syyn ilä:hden eroaa ennen toimikautensa pä;ättymistä, 6470: on täydennysvaali toimitettava. 6471: Kunnallislait. 69 6472: 6473: 4 §. 6474: ,Jos Lapin kihlakuntaan kuuluvassa ·kunnassa käytetään 6475: enemmistövaaleja, tulee kunnanvaltuuston jakaa kunta niin 6476: moneen vaalipiiriin, että nii<1e.n lukumäärä on vähintäänkin 6477: kolmannes valtuutettujen koko lukumäärästä. 6478: Jokainen vaalipiiri valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan 6479: niin monta valtuutettua ja varajäsentä kuin kunnanvaltuusif!o 6480: kuhunkin vwalipiiriin kuuluvain vrualioikeutettujen luTun pe- 6481: rusteella on määrännyt. 6482: Tilintarkastajain vaalia varten pidettäköön kunta yhtenä 6483: vaalipiirinä. 6484: 6485: 6486: 2 LUKU. 6487: 6488: V aaliluettelosta. 6489: 6490: 5 §. 6491: Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tehköön alueen 6492: vaalilautakunta syyskuun kuluessa. Vaaliluetteloon on otet- 6493: tava sen vuoden henkikirjan mukaan kaikki ne äänestys- 6494: alueella asuvat kunnan jäsenet, jotka ennen ·kuluvan vuoden 6495: alkua ovat täyttäneet ·kaksikymmentä vuotta. J·os sellainen 6496: syy on tietty, jonka vuoksi jollakulla luetteloon merkityllä 6497: henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se merkittävä luetteloon . 6498: hänen nimensä kohdalle. Vaalilautakunta allekirjoittakoon 6499: vaalii uettelon. 6500: Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaaliluet- 6501: telon kullekin äänestysalueelle. 6502: Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä kruu- 6503: nunnimismi1es ja kaupun.ginvis·kaali ovat velwlliset antamaan 6504: vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot. 6505: 6506: 6 §. 6507: Vaaliluettelon pitää lokakuun 1 päivästä; alkaen sama.n 6508: kuun 15< päivän loppuun asti olla, asianmukaisella valvon- 6509: nalla, tarkastettavaksi esille pantun.a sopivassa paikassa 6510: 70 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5. 6511: 6512: äänestysalueella, mistä on tieto annettava siinä järjestyk- 6513: sessä ·kuin kunnallisista ilmoituksista on määrätty. 6514: 6515: 7 §. 6516: Jos joku äänioikeutettu kunnan jäsen on jätetty pois 6517: vaaliluettelosta ja ( poist.) tahtoo ·pyytää oikaisua, t~hköön 6518: sen kirjallisesti tai suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa 6519: 2 päi~änä marraskuuta tai antakoon sen kirjallisesti sitä 6520: ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Jos joku arvelee, 6521: että toinen henkilö oikeudettomasti on vaaliluetteloon otettu, 6522: ja tahtoo pyytää oikaisua, on oikaisuvaatimus tehtävä kir- 6523: jallisesti viimeistään lokakuun 20 päivänä vaalilauta•kunnan 6524: pu'heenjohta;jalle. 6525: Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaaliluette- 6526: loon otettu on siitä poistettava, antakoon puheenjohtaja vii- 6527: meistään lokakuun 214 päivänä hänelle siitä tiedon, ilmoit- 6528: ta1en että hänellä on tilaisuus osotetussa paikassa ottaa sel- 6529: koa kirj-oituksesta ja viimeistään lokakuun kuluessa antaa 6530: vaalilautakunnalle kirjallinen selityksensä. 6531: Sellainen tiedonanto jätetään kumessa, johon vastaan- 6532: ottajan nimi ja asuinpaikka on merkitty, postin 'kautta toi" 6533: mitettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla valta toimit- 6534: taa se hänelle muullakin tavoin. Tiedonanto on sitä Jlaitsi 6535: tiedoksipantava sopivaan pruikkaan maalla. valtuuston kokous- 6536: huoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen. 6537: Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitellään ja 6538: ratkaistaan vaalilautakunnan .kokouksessa marraskuun 2 päi- 6539: vänä. 6540: Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hakekoon 6541: ennen marraskuun 15 IJäivää siihen muutosta läänin kuver- 6542: nööriltä, jonka tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa pää- 6543: töksestään iieto vaalilautakunnalle, ja toimittakoon lauta- 6544: kunta päätöksestä tiedonannon tiedoksipall!ol.la kuten 3 mo- 6545: mentissa on säädetty. 6546: Kuvernöörin päätökseen saa hakea muutosta Senaatin Ta- 6547: lousosastossa viimeistään kolmeukymmenen päivän kulUiessa 6548: kuvernöörin päätöksen antopäivästä, sitä päivää kumminkaan 6549: Kunnallislait. 71 6550: 6551: lukuunottamatta; ja noudatettakoon siinä, mitä sellaisesta 6552: muutoksen hakemisesta yleensä on säädetty,' kwitenkin niin 6553: että valitu.k,sen myös saa valvtusajan kuluessa jättää läänin 6554: kuvernöörinvirastoon sieltä perille toimitettavaksi. 6555: Senaatin Talousosasto toimituttaa kuvernöörin kautta 6556: vaalilautakunnalle asiasta antamansa 'Päätöksen. 6557: 6558: 8 1§. 6559: Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole sääde- 6560: tyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle annettu, merkitköön 6561: tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo on lainvoi- 6562: mainen. 6563: Jos muutosta on vaadittu, tulee lautakunnan, sittenkun 6564: sen vaatimuksen johdosta antama päätös on saanut lain voi- 6565: man taikka lopullinen päätös tehtyi•hin valituksiin on vaali- 6566: lautakunnalle saapunut, merkitä vaaliluetteloon mainituista 6567: päätöksistä johtuvat oikaisut, minkä jälkeen luet1Jelnon on 6568: kirjoitettava todistus, että sitä näin oikaistuna on vaalissa 6569: noudatettava. Ja älköön vaalin toimittamista estäkö taikka 6570: sen kumoamista ai'heuttako se seikka, ettei lopullista pää- 6571: töstä vaaliluettelon oikaisemisesta tehtyyn vaatimukseen ol1e 6572: ennen vaalipäivää ehditty antaa tai vaalilautakunnan tietoon 6573: saattaa. 6574: 6575: 6576: 3 LUKU. 6577: Valitsijayhdistyksistä. 6578: 6579: 9 §. 6580: Kun muutamat vaalipiirin vaalioikeutetuista · allekirjoit- 6581: tamallaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä vaalissa 6582: äänestämään yhtä tai useampaa ,kirjoituksissa mainittua hen- 6583: kilöä, on sellainen valitsijayhdistys oikeutettu kes•kuslauta- 6584: kunnalta pyytämään yhdistyksen ehdokaslistan julkaise- 6585: mista sekä sen ottamista siihen vaalilippuun, jota vaalissa 6586: on käytettävä. Asiakirjan allekirjoittajia tulee olla vähin- 6587: 72 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 6588: 6589: tään niin monta kuin kunnassa on valtuutettuja, äl.köönkä 6590: sama henkilö allekirjoittako useampaa kuin yhden sellaisen 6591: asiakirjan. 6592: 6593: 10 §. 6594: Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon päi- 6595: vätty ja sisältäköön valtuutuksen yhdelle yhdisty.ksen jäse- 6596: nelle olemaan sen asiamiehenä sekä ehdokaslistan, jossa saa 6597: olla enintään niin monta nimeä kuin vaalissa on valittava 6598: valtuutettuja ynnä kolmannes viimemainitusta luvusta, ja 6599: on ehdokkaitten .nimi sekä ammatti tahi toimi selvästi mai- 6600: nittava. 6601: 11 ·§. 6602: Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemi- 6603: sesta tulee asiamiehen ·kirjallisesti jättää keskuslautakunnalle 6604: viimeistään 5 päivänä marraskuuta ennen :kello kahtatoista 6605: päivällä. Hakemukseen on liitettävä asiakirja, joUa valit- 6606: sijayhdistys on perustettu. Hakemuksessa tulee asiamiehen 6607: vakuuttaa että ne henkilöt, joiden nimet ovat allekirjoituk- 6608: sina sanotussa asiakirjassa, ovat kunnassa vaalioikeutetut ja 6609: että he omakätisesti ovat sen alle'kirjoittaneet. 6610: 6611: 6612: 6613: 4 LUKU. 6614: Keskuskmtakunnan valmistavista toimenpiteistä vaaliioJ. 6615: varten sekä vaalilipuista. 6616: 6617: 12 §. 6618: Keskuslautakunta antakoon hyvissä ajoin tiedoksi, kuka 6619: vastaanottaa asiakirjat sekä milloin ja missä se tapahtuu. 6620: Ilmoitus on julkaistava sillä tavalla kuin muista kunnalli- 6621: sista ilmoituksista on määirätty, sekä tiedoksipanolla keskus- 6622: lautakunnan kokoushuoneessa. 6623: Keskuslautakunta kokoontuu ainaokin marraskuun 5 ja 12 6624: päivinä sekä vielä vaalin jälkeisenä päivänä. 6625: Kunnallislait. 73 6626: 6627: 13 §. 6628: Marraskuun 5 päivänä keskus·lautakunta tarkastaa ne 6629: hakemukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta ovat jätetyt, 6630: ja saattaa ne vaalioikeutettuj1en tietoon sillä tavalla 'kuin 6631: muut kunnalliset ilmoitukset s·ekä sitäpaitsi tiedokmpanolla 6632: keskuslautakunnan kokoushuoneessa. Jos havaitaan, ettei 6633: hakemus ole asianmukaisesti tehty tai valitsijayhdistys lail- 6634: lisesti perustettu, annettakoon asiamiehelle tieto, ettei hake- 6635: mukseen ole suostuttu, ja ilmoitettakoon samalla hylkäämi- 6636: sen. syyt. Asiamiehellä on kuitenkin oikeus vielä seitsemän 6637: päivän kuluessa. sen jälk·een oikaista ne kohdat, jotka aiheut- 6638: tivat hakemuksen hylkä:ä:misen. 6639: Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset, jotka 6640: asiamies 1 momentissa mainitun orkeuden nojalla on tehnyt. 6641: Tämän jälkeen laaditaan vaalissa käytettävä vaalilippu, 6642: joka on saatettava vaalioikeufJettu.ien tietoon, samalla tavoin 6643: kuin 1 momentissa säädetään sekä sitäpaitsi tiedoksipanolla 6644: kunkin äänestysalueen vaaiuhuoneustossa. Sellaisia vaalilip- 6645: rpuja, keskuslautakunnan toimesta kelpaamattomiksi leimat- 6646: tuina, annettakoon myös, mikäli mahdollista, jokaisen valit- 6647: sijayhdistyksen asiwmi,ehelle yhtä monta karppaletta, kuin 6648: ·siinä asiakiiirjassa, jolla valitsijayhdistys on perustettu, on 6649: allekirjoittaji,a. 6650: Vaalien jälkeisenä päivänä aloteta:an äänten las:keminen, 6651: joka. on niin pian kuin mahdoNista loppuun saatettava. 6652: 6653: 14 §. 6654: Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsijayh- 6655: distysten ehdokaslistat siinä järjestyksessä, kuin ne ovat jä- 6656: tetyt, kukin varustettuna järjestysnumeronaan sekä erotet- 6657: tuina toisistaan selvillä viivoilla. 6658: Vaalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen otsa- 6659: kirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaalilippu on 6660: laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat järjestysnumeroineen. 6661: 6662: 15 §. 6663: Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen joutuisasti 6664: vaalilipun ja lruhettäköön vaalilippuja kunkin äänestysalueen 6665: 74 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5. 6666: 6667: vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän, kuoressa, johon o:u. 6668: merkittävä tieto niiden luvusta. 6669: 6670: 6671: 6672: 5 LUKU. 6673: 6674: Vaaleista. 6675: 6676: 16 §. 6677: Vaalitoimitus alkaa kullakin äänestysalueella vaalipäi- 6678: vänä kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kahd1eksaan 6679: illalla tai kauemminkin, jos vwallilautakunta katsoo sen tar- 6680: peelliseksi, keskeytyen kerran päivässä enintään ka'hden tun- 6681: nin väliajaksi, vaalilautakunnan määräyksen mukaan. 6682: Työnantajan tulee järjestää työnsä niin, ·etteivät hänen 6683: palveluksessaan olevat henkilöt tule estetyiksi käyttämästä 6684: vaalioikeuttaan. 6685: 6686: 17 §. 6687: Äänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä kaik- 6688: kiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin sekä 6689: valvoa, •että vaalihuoneustossa on nä:htävä:nä riittävä määrä 6690: vaalilipun jäljennöksiä. 6691: Erittäin tulee siitä olla huolta pidetty, ettei .kukaan saa 6692: vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikeutetuksi, 6693: sekä että valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaalisalaisuu- 6694: den vaalilippuunsa merkitä, miten hän äänestää, ja että tätä 6695: varten tarpeelliset apuneuvot ovat saatavissa. 6696: Vaalilautakunta katsok•oon myöskin, että kyllin tilava 6697: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille va'lit.sidoille, 6698: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästää:kseen, ja 6699: että tämä paikka suljetaan kellonlyömällä, öolloin vaalitoi- 6700: mitus on ilmoitettu illalla rneskeytettävän tahi lakkautetta- 6701: van. Milloin toimitus päiväUä keskeytetään, suljetaan odo- 6702: tuspaik·ka, jos vaalilautakunta sen tarpeelliseksi katsoo. 6703: K unnallislait. 75 6704: 6705: 18 §. 6706: Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidettäkö 6707: puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia jul- 6708: kipantaka tahi valitsijoille jaettako. 6709: 6710: 19 §. 6711: Vaalitoimituks>essa t-ulee äänestysalueen vaalilautakunnan 6712: puheenjohtajan, juuri ennen äänestyksen alkua, näyttää läs- 6713: näolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten avata se 6714: kuori, jossa lautakunnalle lä!hetetyt vaaiiliput 'Ovat. 6715: 6716: 20 §. 6717: Valitsija, joka 'haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoit- 6718: tautukoon äänestysalueen vaalilauta-kunnalle saadakseen vaa- 6719: lilipun. 6720: 21 §. 6721: Vaalissa merkitköön valitsij·a viivalla sen ehdokaslistan, 6722: jota hän tah-too äänestää. ( poist.). 6723: Äänestäjällä ei <>le <>ikeutta millään tavalla muwttaa vaa- 6724: lilippuun otettua ehdokaslistaa, j<>ta hän äänestää. 6725: 6726: 22 §. 6727: Tehtyään äänestysmerkin vaalilippuunsa vieköön valit- 6728: sija sen kokoontaitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi ja 6729: pankoon leimatun vaalilipun vaaliuurnaan. 6730: 6731: 23 §. 6732: Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun uurnaan, mer- 6733: kittäköön vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt vaalioikeut- 6734: tansa. 6735: 24 §. 6736: Milloin vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna suljet- 6737: tava vaalilautakunnan puheenjo•htajan 1ja väiJJ.intään yhden 6738: jäs enen sinetillä sekä pantava v·armaan talteen. Kun toimi- 6739: 1 6740: 6741: 6742: tusta sitten jatketaan, tulee lautakunnan ennen sinettien pois- 6743: tamista tarkastaa, että ·ne ovat ehjät. 6744: Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat tulleet saapuville 6745: ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyksen lo- 6746: 76 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 6747: 6748: pettamiseen määrättyä 'kellonlyömää, olkoon oikeus antaa 6749: äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys ju- 6750: listetaan päättyneeksi. 6751: 25 §. 6752: Niinpian kuin äänestys on päättynyt, otetaan annetut 6753: vaaliliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta. Samaten las- 6754: ketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon 6755: tehtyjen merkintöjen mukaan ovat vaalioikeuttaan käyttä- 6756: neet. 6757: Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestävään 6758: kuoreen, jonka vaalilautakunnan puheendoMaja ja vähintään 6759: yksi jäsen sinetillään huolellisesti sulkevat. 6760: Kuoreen kirjoitetaan sitten osote k'eskuslautakunnalle ja 6761: merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä. 6762: 6763: 26 §. 6764: Jos annettuja vaalilippuja ei voida heti laskea, sentähden 6765: että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaaliuurnan suh- 6766: teen kuten 24 § :ssä on sanottu, ja toimitetaan annettujen 6767: 1 6768: 6769: 6770: 6771: vaalilippujen laskeminen ja kuoreen paneminen seuraavana 6772: päivänä. 6773: 27 §. 6774: Vaalitoimituksessa teroee joku äänestysalueen vaalilauta- 6775: kunnan jäsenistä pöytäkirj-an, johon merkitään toimituspäivä, 6776: lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät, 'jolloin toimi- 6777: tus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistettiin päättyneeksi, 6778: sekä annettujen vaalilippujen ja vaalioikeuttaan 'käyttäneiden 6779: lukumäärä, minkä ohessa kuoreen sulkemisessa käytettyjen 6780: sinettien painoskuvat pannaan pöytäkirjaan. 6781: Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkiluetaan ja 6782: vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkitsee, että pöy- 6783: täkirja on oikea, minkä jälkeen tämä pannaan keskuslauta- 6784: kunnalle osoitetulla päällekirjoituksella varustettuun kuoreen. 6785: 6786: 28 §. 6787: Äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja jon- 6788: kun jäsenen tulee yhdessä niin pian kun mahdollista joko itse 6789: Kunnallislait. 77 6790: 6791: viedä tai postin kautta toimittaa sekä 25 § :ssäi mainitut vaa- 6792: liliput että vaalipöytäkirja eri kuorissa keskuslautwkunnalle. 6793: 6794: 29 §. 6795: Niissä Lapin kihlakuntaan kuuluvissa kunnissa, joissa 6796: enemmistövaalitapa on käytännössä, äänestäköön kukin vaa- 6797: lioikeutettu enintään niin{ monta ehdokasta kuin kunnanval- 6798: tuusto on määrännyt valtuutettuja ja varajäseniä yhteensä 6799: vaalipiirissä valittavaksi, ja 'käyttäköön hän tällöin sellaista 6800: vaalilippua ·kuin (poist.) itse haluaa. Muutoin on enemmistö- 6801: va·aleihin nähden soveltuvissa kohdin voimassa:, mitä tässä 6802: laissa säädetään. 6803: 6804: 6805: 6 LUKU . 6806: .Äänten laskemisesta ja vaalin tuloksen määräämi~estä. 6807: 6808: 30 §. 6809: Niinpian kuin jonkun äänestysalueen vaaliliput ovat saa- 6810: puneet keskus'lautakunna;lle, ovat kuoret avattavat ja vaali- 6811: liput laskettavat sekä saatu luku v.erratta,va äänestysalueen 6812: vawlilautarkunnan ~pöytäkirjassa mainittuun. 6813: Sen jälkeen ovat vwaliliput av·attavat ja siten järjestettä- 6814: vät, että ne, joissa valitsijat ovat antaneet äänensä saman eh- 6815: dokaslistan puolesta, yhdistetään yhdeksi ääniryhmäksi. 6816: 6817: 31 §. 6818: Jos joku niistä, joita valitsija on äänestäJnyt, ei ole vaali- 6819: kelpoinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kuitenkin va- 6820: litsijan ääni voimassa toisiin nähden. 6821: (poist.). 6822: Jos valitsija on vaalilipussaan merkinnyt useam:p1a 6823: kuin yhden ehdokaslistan, 6824: (poist.) 6825: tahi pannut vaalilippuun nimikirjoituk.sensa tai muun 6826: asiaankuulumattoman merkin, 6827: 78 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5. 6828: 6829: t.ahi käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua 6830: vaaliliiJ'pua, 6831: tahi jos vaalilipussa ei ole asianomaisen vaaliloiutakunnan 6832: leimaa, olkoon sellainen vaalilippu mitätön:. 6833: 6834: 321 §. 6835: Ääniryhmän äänimäärä on sen hyväksyttyjen vaaZilippu- 6836: jen luku. 6837: Jos kahden tahi useamman ääniryhmän ehdokaslistoissa 6838: on sama nimi ensimäisenä, muodostavat nämä ääniryhmät 6839: yhdistetyn ääniryhmän, jonka äänimäärä on siihen kuuluvien 6840: yksinkertaisten, 30 §:n 2 momentissa mainittujen ääniryh- 6841: mien ·äänimäärien summa. 6842: 6843: 33· §. 6844: Kunkin yhdistetyn tahi yksinäisenä olevan ääniryhmän 6845: äänimäärä jaetaan vuoroansa yhdellä, kahdella, kolmella ja 6846: niin edespäin, tarpeen mukaan, korkeintaan ääniryhmän eh- 6847: dokkaiden luvuna. 6848: Näin saadu.t osamäärät kirjoitetaan perätysten sarjaan 6849: suuruutensa mukaan, suurimmasfia ~lkaen, ja merkitään kun- 6850: kin osamäärän kohdalle, minkä yhdistetyn tahi yksinäisenä 6851: olevan ääniryhmän osamääristä se on otettu. Yhtä suurien 6852: osamäärien keskinäisen järjestyk·sen ratkaisee arpa. 6853: Tämän osamääräsarjan alusta erotetaan niin monta lukua 6854: kuin vaalissa on valittava valtuutettuja. 6855: 6856: 34 §. 6857: Kukin yhdistetty tahi yksinäisenä oleva ääniryhmä saa 6858: täyttää niin monta parikkaa valtuustossa kuin sen osamääriä 6859: on 33 §:n 3 momentin mukaan erotettu. 6860: 6861: 35 §. 6862: Yksinäisenä olev·an ääniryhmän ehdokaslistasta erotetaan, 6863: sen alusta alkaen, niin monen ehdokkaan nrimi kain ääniryh- 6864: mälle 34- § :n mukaan tulee paikkoja valtuustossa, ja ovat 6865: nämä ehdokkaat valtuwtetuiksi valitut. 6866: K unnallislait. 79 6867: 6868: 36 §. 6869: Yhdistetylle ääniryhmälle tulevista paikmsta valtuus- 6870: tossa täyttää ensimäisen se ehdokas, jonka niffni on ensimäi- 6871: senä kaJkissa yhdistertyn ääniryhmän muodostavien yksin- 6872: kertaisten äänirymien ehdokaslistoissa, ja katsotaan hän vali- 6873: tuksi sen yksinkertaisen ääniryhmän puolesta, jonka ääni- 6874: määrä on suurin. 6875: Muut yhdistetylle ääniryhmälle tulleet paikat valtuus- 6876: tossa jaetaan ääniryhmään kwulwv~en yksinkertaisten äämi- 6877: ryhmien kesken niin kuin 33, 34 ja 35 §:ssä säädetään, jol- 6878: loin kunkin ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroonsa yh- 6879: dellä, kahdella, kolmella j. n. e., saadut osamäärät järjeste- 6880: tään sarjoJan suuruutensa mukaan, sarjasta erotetaan, sen 6881: alusta aZkaen, niin monta osamäärää, kruin yhdistetyllä ääni- 6882: ryhmällä vielä on oikeus täyttää vaZtuuston paikkoja, ja kul- 6883: lekin yksinkertaiselle ääniryhmälle tulee niin monta paikkaa 6884: valtu.ustossa, kuin sen osamääriä on erotettu. 6885: 6886: 37 §. 6887: Ehdokas, jonka mmz on erotettu kahdesta tahi useam- 6888: masta ehdokaslistasta, katsotaan valituksi sen yksinkertaisen 6889: ääniryhmän puolesta, jonka ehdokaslistassa hänen nimensä 6890: järjestykseen nähden varhemmin ilmaantwu. Jos hänen ni- 6891: mellään kahdessa tai useammassa ehdokaslistassa on järjes- 6892: tykseen nähden sama asema, katsotaan hän valituksi sen yk- 6893: sinkertaisen ääniryhmän pttolesta, jonka äänimäärä on suu- 6894: rempi, mutta jos näiden äänimäärä on sama, ratkaisee arpa. 6895: 6896: 38 §. 6897: Kun ääniryhmä, 37 §:n säännöksiä sovellettaessa, on ·ka- 6898: dottanut sen puolesta valituksi katsotun valtuutetun, astuu 6899: hänen sijaansa valtuutetuksi ääniryhmän ensimäinen, vielä 6900: käyttämättä oleva ehdokas. 6901: Jos tämä säännös on sovelletbava kahteen tahi useampaan 6902: ääniryhmään, alotetaa.n siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä, 6903: jonka äänimäärä on suurin, ja jatk·etaan järjestyksessä ääni- 6904: ryhmien swuruuden mukaan. 6905: 80 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5, 6906: 6907: 39 §. 6908: Ellei ääniryhmän ehdokaslistassa ole 38 §:n säännöksiä 6909: sovellettaessa tarv~Mavaa määrää nimiä, täytetään avoimeksi 6910: jäänyt paikka, milloin ääniryhmä kuuluu yhdistebtyjln ääni- 6911: ryhmään, siitä ääniry hmästä, jonka osamäärä lähinnä oUsi 6912: erotettu, jos 36 §:n 2 momentissa m'ainittua osamäärien erot- 6913: tamista olisi jatkettu, ja milloin ääniryhmä on pysynyt yksi- 6914: näisenä, siitä ääniryhmästä, jonka osamäärä lähinnä olisi ero- 6915: tettu, jos 34- §:ssä mainittua osamäärien erottamista olisi jat- 6916: kebtu. ____, 6917: ,,_. 6918: 6919: 6920: 40 §. 6921: Valtuutettujen varajäHenksi valitaan kustakin yksinker- 6922: taisesta ääniryhmäistä kolmannes sen puolesta valittujen val- 6923: tuutettujen luvusta ta:hi, jos siten synltyy murto-osi1a, ,läJhinnä 6924: suurempi kokonaisluku, ja erotetaan tätä varten kunkin yk- 6925: sinkertaisen ääniryhmän ehdokaslistasta eteenpän järjesty k- 6926: sessä niin monta nimeä, kuin ääniryhmä saa valita varajäse- 6927: niä, sivuuttamaHa ainoastaan niiden ehd·okkaiden nimet, jotka 6928: jo ovat valitut valtuutetuiksi. 6929: 6930: 41 §. 6931: Kun laskemistoimitus keskeytetään, pitää kaikki vaali- 6932: liput ja laskelmat niin säilytettämän, ettei ku:kaan keskus- 6933: lautakuntwan kuulumaton saa niitä käsiinsä. 6934: 6935: 42 §. 6936: Keskuslautakunnan laskemistoimituksessa tehdään rpöy- 6937: täkirja, jossa erikseen on mainittava mitättömien vaalilip- 6938: pujen luku kussakin äänestysalueessa, sekä va,litut henki- 6939: löt ja kustakin ääniryhmästä valitut va.rajäsenet jäTjestyk- 6940: sensä mukaan. Pöytakirjaan on liitettävä kaikki vaalin tu- 6941: losta :lasketrta•essa syntyneet laskelmat, jotka keskuslauta- 6942: kunnan puheenjohtajan tulee sinettisiteellä toisiinsa yhdistää. 6943: 6944: 43 §. 6945: Keskuslautakunnan kokouksissa, joita pidetään vaalilip- 6946: pujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä varten, 6947: K unnallislait. 81 6948: ov.at valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut olemaan saa- 6949: puviUa. 6950: 6951: 44 §. 6952: Milloin enemmistövaalita·pa on käytännössä, erotetaan 6953: enin ääniä saaneista ensin määrätty luku valtuutetuiksi Ja 6954: sen jälkeen lahinnä ääniä .saaneista varajäsenet. 6955: 6956: 6957: 45 §. 6958: Vaalin tulos julkaistakoon samalla tavalla kuin muutkin 6959: kunnalliset tiedonwnnot. 6960: 6961: 6962: 6963: 7 LUKU. 6964: 6965: Erityisiä säännöksiä. 6966: 6967: 46 §. 6968: Kun joku valtuuston jäsen kuolee tai muusta syystä 6969: luopuu taikka on estetty sa_,apumasta. va!ltuuston kokouk- 6970: seen, astuu hänen sijaUeen ensimäinen vielä käyttämättä 6971: oleva varajäsen siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä, jonka 6972: puolesta. poistunut tai estetty on valiftu. 6973: Ellei ääniryhmässä ole varajäseniä, astuvat sijaan, jos 6974: ääniryhmä kuuluu yhdistettyyn ääniryhmään, pienimmän 6975: siihen kuuluvan yksinkertaisen ääniryhmän varajäsenet jär- 6976: jesty ksensä mukaan, sen jäZkeen lähinnä piewimmän ja niin 6977: edespäin, ja jos ääniryhmä on ollut yksinäisenä, pienimmän 6978: yksinkertaisen ääniryhmän varajäsenet ehdokaslistan järjes- 6979: tyksessä ja niin edespäin. 6980: 6981: 47 §. 6982: Jos joku tahtoo valittaa valtuutettujen vaalista, tehköön 6983: sen samassa järjestyksessä, kuin valitetaan valtuuston pää- 6984: töksistä. Valitusaika luetaan vaalin tuloksen julikaisu'Päi- 6985: västä. 6986: 6 6987: 82 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5. 6988: 6989: 48 §. 6990: Jos valitus hyvruksytään ja uusi vaali määrätään, tulee 6991: ~eskuslautakunnan vi~pymättä ry'htyä uuden vaalin toimit- 6992: tamiseen. Va:litut :pysykööt kuitenkin toimessaan, kunnes 6993: uusi vaali on toimitettu. 6994: 49 §. 1 6995: Jos tässä Zaissa jotakin tapausfJa varten säädetty määrä- 6996: päivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arkipäivä 6997: määräpäivänä. 6998: Jos joulwkuun 3 päivä on lauantai, on ensimäinen vaali- 6999: päivä seuraavana m~aanantaina. 7000: 7001: 50 § (49 §). 7002: Kunnan tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastajat va- 7003: litaan samalla kertaa kuin valtuutetut, ja on vaalissa nouda- 7004: tettava tätä lakia, kuitenkin niin että vrulitsijay'hdistylksen 7005: ehdo1mslistassa saa olla enintään niin monta nimeä !kuin vaa- 7006: lissa on valittava ti1intar'kastajia ja varatarkastajia Y'hteensä. 7007: 7008: 51 § (50 §). 7009: Valtuuston toimitettavissa suhteellisissa vaale]ssa jäte- 7010: tään ehdokaslistat valtuuston puheenjoht.a.jalle valtuuston 7011: määrättävänä rurkana, ja on muuten soveltuvissa kohdin nou- 7012: dat.ettava tämän lain 14, 15, ·2,1· ja 212' §:ää, 30 §:n 2 moment- 7013: tia, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 3·7, 38, 39, 40 ja 46 §:ää. K~eskus 7014: lautakunta·na toimii valtunston valitsema vaalilautakunta. 7015: 7016: 52 § (51 §). 7017: Kun kunnassa ensi kerta tä:mä!D. lain mukaan vrulitaan 7018: valtuutetut, asettaa maistraatti kaupungissa ja kunnalHs- 7019: la.utakunta maalla keskuslauta:kunnan ja äänestysalueiden 7020: vaalilautakunnat, jotka pysyväJt toimessa kunnes valtuusto 7021: on uudet lautakunnat va.linnut. Muut!kin tässä laissa val- 7022: tuustolle vaaliin nähden määrätyt tehtävät toimittavat maist- 7023: raatti ja kunnallislautakunta. 7024: Näissä vaaleissa valitaan niin monta valtuutettua kuin 7025: maalaiskuntain ja kaupunkien kunnallislaeissaJ säädetään. 7026: Kunnallislait. 83 7027: 7028: Ensimäisen vuoden lopussa eroavat toimestaan ne val- 7029: tuutetut, joiden nimet muodostavat jälkimäilsen puolen, ja toi- 7030: sen vuoden lopussa ne, joiden nimet muodostavat edellisen 7031: puolen vaalissa valituiksi julistetuista. 7032: Ensimäisessä valtuutei;tujen vaalissa valitut varajäsenet 7033: pysyvät kaikki toimessaan kaksi vuotta. 7034: 7035: 53 § (52 §). 7036: Keskuslautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenten palk- 7037: kiot sekä muut vaalista johtuvat menot suorittaa kunta. 7038: 84 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5. 7039: 7040: 7041: 7042: 7043: Edellä olevissa ehdotuksissa maalaiskuntain kunnallis- 7044: laiksi ja kaupunkien kunnallislaiksi on Valiokunta lakien 7045: voimaanastumisen ajan jättänyt avoimeksi tarkoituksella, 7046: että hallitus sen määrää. Yleisissä perusteluissa esitetyistä 7047: syistä on Valiokunta sitä mieltä, että nämä lait olisivat saa- 7048: tettavat voimaan viipymättä ja ainakin niin, että laeissa edel- 7049: lytetyt valtuutettujen vaalit voidaan vielä tämän vuoden ai- 7050: kana toimittaa. Tähän nähden saa Valiokunta kunnioittaen 7051: ehdottaa, 7052: että Ed·uskunta, päätehtyään lakien vahvista- 7053: mistavan, jättää Hallituksen mäiirättäväksi ajan 7054: edellä olevain maalaisku!(n;tain kwnnallisZain ja 7055: kaupunkien kunnallislain viipymättä tapahtu- 7056: valle voimaanastumiselle. 7057: 7058: 7059: Edellä on jo mainittu, että Valiokunta on jättänyt käsit- 7060: telemättä kysymyksen kunnallisverotusta koskevain laki- 7061: säännösten muuttamisesta. Uudistus tälläkin alalla on aivan 7062: välttämätön, mutta kysymyksen ratkaisu vaatii laajempia 7063: esitöitä kuin tähän asti on suoritettu. Ettei tämä uudistus 7064: kuitenkaan viipyisi, olisi Valiokunnan mielestä hallituksen 7065: mahdollisimman pian annettava Eduskunnalle esitys kun- 7066: nallisverotusta koskevan lainsäädännön perinpohjaisesta 7067: uudistamisesta. Esityksen tulisi rakentua sille pohjalle, että 7068: vähävaraisten kansanluokkain verotaakka entisestään huo- 7069: jentuisi ja verotusjärjestelmä muodostuisi asteettain ylene- 7070: väksi. 7071: Valiokunta siis kunnioittaen esittää Eduskunnan päätet- 7072: tävä:ksi, 7073: että Hallitus m~hdollisimman pian Eduskun- 7074: nalle antaisi esityksen kunnallisv·erottCBtta koske- 7075: van lainsäädännön uudistamisesta. 7076: Kunnallislait. 85 7077: 7078: Asian 'käsittelyyn ova.t ottaneet osaa pruheenjohtajaJ An- 7079: ton Huotari, varapuheenjohtaja Annala, jäsenet Aalle-Teljo, 7080: Erkko, Herrala, Hoikka, L. Ikonen, Isaksson, Koivisto, Lai- 7081: tinen, Lantto, IJehtinen, Malmivaara, S. Rantanen, Saarinen, 7082: Salovaara ja Virkki sekä osittain varajäsenet Karhinen, Leh- 7083: mus, Lonkainen, Raade, Raatikainen, Thuneberg, Tolonen ja 7084: J. Wiik. 7085: 7086: Helsingissä, 25 päivänä toukokuuta 1917. 7087: 86 1917. - Eduskruntaesitysmietinta N:o 5. 7088: 7089: 7090: 7091: 7092: Vastalauseita. 7093: I. 7094: 7095: Kun lähdetään vallankumouksen mainingeissa korjaa- 7096: maan kauan kipeästi tunnettuja ·epäkohtia vanhentunoossa 7097: kunnallisessa lainsäädännössämme, varsinkin kunnallisissa 7098: äänioikeusoloissa, on luonnollista, että poikkeuksellinen aika 7099: ei voi olla painamatta leimaansa tulokseen. Muutoksien täy- 7100: t;yy tulla jyrkemmiksi j.a syvemmälle meneviksi lkuin olisi 7101: ollut välttäm ätön:tä, jos aikanaan ja säännöllisissä oloissa 7102: 1 7103: 7104: 7105: 7106: olisi saatu uudistukset aikaan. Allelkirjoittaneet 'kunnaJl~s 7107: valiokunnan j-äsenet ovat esitysehdotusta pohtiessaan kat- 7108: soneet velvollisuudekseen ottaa tämän seikan huomioon ja 7109: sen vuoksi hyväksyneet suurimman osan lakiehdotuksiin 7110: sisältyvistä muutosehdotuksista, niin pitkälle meneviä kuin 7111: ne ovatkin. V aliakunnan enemmistö on kuitenkin erinäisissä 7112: tärkeissä kohdissa tehnyt päätöksiä, joihin emme voi yhtyä, 7113: koska ne meidän mielestämme eivät ole missään yhteyd·essä 7114: kansanvaltaisuuden kanssa, johon on sanottu pyrittävän, ja 7115: lain voimaan astuttua voivat saada aikaan häiriötä kunnal- 7116: listen asiain, varsinkin kuntain talouden, hoidossa. 7117: Äänioikeus ja Jo 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä hyväksyi edus- 7118: vaalikelpoi- kunta yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja suhteelliset vaa- 7119: snus. lit otettaviksi käytäntöön kunnallisissa vaaleissa. Ääni- 7120: oikeus oli sen mukaan annettava jokais-elle, veroa maksa- 7121: mattomallekin, kunnan jäsenelle, miehelle sekä naiselle, joka 7122: ennen vaalivuotta on täyttänyt 21 vuotta. Ja jokainen ääni- 7123: oikeutettu oli myöskin vaalikelpoinen. Vaalioikeutta vailla 7124: clisi tullut olemaan: 1) se, joka on holhouksen alaisena; 7125: 2) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, joUei apu olt> 7126: Vastalause 1. 87 7127: 7128: ainoastaan satunnaista; 3) se, joka muun syyn kuin todiste- 7129: tun varattomuuden tähden on jättänyt suorittamatta hänen 7130: maksettavakseen pannut kunnalliset tuloverot tai henkilö- 7131: maksut: 4) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ- 7132: hön; 5) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansalais- 7133: luottamusta vailla taikka kelvoton maan palvelukseen tai 7134: toisen .asiaa ajamaan sekä 6) se, joka on todistettu syypääksi 7135: äänten ostoon tai myymiseen kunnallisissa vaaleissa. 7136: Suurempaa ,kansanvaltaisuutta" tavoitellen, ei kunnal- 7137: Jisvaliokunnan enemmistö kuitenkaan ole tyytynyt silloisiin 7138: ehdotuksiin. Kun eräissä Sweitsin kantoneissa on äänioikeus 7139: myönnetty jo 20 vuotta täyttäneille, on valiokunta pitänyt 7140: tuota ikärajaa sopivana meillekin. Tällöin ei ole kuiten- 7141: kaan otettu huomioon, että 20-vuotias kansalainen Sweitsin 7142: lakien mukaan jo on täysi-ikäinen. 'Suomessa hän on vielä 7143: holhouksen alainen, jo'ka ei s.aa hoitaa edes omaa omaisuut- 7144: taan ja jolla niin ollen vielä vähemmin voitanee katsoa ole- 7145: van edellytyksiä äänellään ottaa osaa kunnan asiain ja v.arain 7146: hoitoon. 7147: Muukaan holhouksenalaisuus kuin ala-ikäisyydestä riip- 7148: puva, yhtä vähän kuin kansalaisluottamuksen menettäminen- 7149: kään, ·ei valiokunnan enemmistön mielestä ole esteenä ääni- 7150: oikeuden käyttämiselle. Tällaiselle ,kansanvaltaisuudelle" 7151: turhaan hakee vertaa mistään toisesta maasta. Venäjälläkin, 7152: jossa vallankumouksen laineet muuten ovat korkeina käy- 7153: neet, on uutta kunnallisl~kia tehtäessä jMetty sentään 7154: m:ielenvikaiset Ja törkeistä rikolksista tuomitut äänioi- 7155: keutta vaille. V aliakunnan enemmistön taholta on ääni- 7156: oikeuden antamista tällaisille järjen tai siveellisyyden suh- 7157: teen vajamittai'sille puolnstettu sillä, !etteivät ne missään 7158: tapauksessa tulisi tuota oikeutta käyttämään, ei ainakaan 7159: niin suuressa määrin, että niiden äänet kunnallisissa vaa- 7160: leissa mitään merkitsisivät. Mutta vaikkapa niin tulisikin 7161: olemaan, ei äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden myöntäminen 7162: henkilöille, joita yhteiskunnan on pakko last-en tavoin hoi- 7163: vata, olisi missään tapauksessa varsin hyvä todistus lain- 7164: säätäjän omasta älyllisestä tilasta. Valiokumian enemmistö 7165: 88 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 7166: 7167: onkin viime tingassa sen verran peräytynyt alkuperäisestä 7168: ehdotuksestaan, että on kieltänyt tällaisilta vajavaltaisilta 7169: vaalikelpoisuuden. Siis ei sentään tarvitse peljätä, että mie- 7170: lenvikaisia ja kansalaisluottamuksen menettäneitä valittai- 7171: siin valtuustoihin ja muihin kunnallisiin luottamustoimiin. 7172: Vähemm~stöön kuuluvista ovat jotkut sitlä mieltä, että 7173: verovelv,ollisuuden pitäisi edelleen1kin oUa kunnallisen ääni- 7174: oikeuden ehtona, koska kunnallishallinto etupä:äsiSä 'kohdistuu 7175: kunnan varain 'käyttämiseen ja kunnallistaloud,en hoitoon, Ja 7176: sen vuoksi myöskin vain n'iiden kuntalaisten tulisi saada ottaa 7177: osaa kunnallisvaaleihin, jotka kuntain menot suorittavat. 7178: Kun tällä katsantokannalla kuitenkaan ei nykyisessä tilan- 7179: teessa, v•arsinkin sen jälkeen kun eduskunta siitä aikais,em- 7180: min jo on luopunut, ole mitään edellytyksiä saavuttaa riit- 7181: täväiä kannatusta. eduskunnassa, eli sitä ole tahdottu tässä 7182: vastalauseessa esittää. Allekirjoittaneet ovat pääasiassa hy- 7183: väksyneet äänioikeuteen nä;hden 1'91()18 vuoden valt'iopäiväiill 7184: kannan, supistaen kuitenkin poik•keukset kaiklkein välttämät- 7185: tömimpiin. 7186: Valtuutettujen Kunnallisissa vaaleissa on meillä kolmivuotinen vaali- 7187: toimikausi. kausi ollut alusta pitäen käytännössä siten, että valtuute- 7188: tuista eroaa vuosittain kolmannes. Tällä järjestelmällä on 7189: tahdottu turvata kunnan asiain hoidoUe jatkuvaisuutta ja 7190: johdonmukaisuutta sekä estää kovin äkillisiä mullistuksia 7191: siinä. Kunnallisvaliokunnan käsiteltäväksi lähetetyissä laki- 7192: ·ehdotuksissakin oli kolmivuotinen toimikausi säilytetty. Va- 7193: liokunnan enemmistö on kuitenkin tullut siihen käsitykseen, 7194: että valtuutettujen toimikauden lyhentäminen kahdeksi vuo- 7195: deksi olisi omiaan vilkastuttamaan kunnalliselämää, kun vä- 7196: hemmistötkin siten aina kerralla saavat enemmän edustajia 7197: valtuustoon ja kun mahdollisesti epäonnistunut valtuusto 7198: voitaisiin myöskin sitä pikemmin korjata. Kun meidän mie- 7199: lestämme lisä!äntynyt ,vilkkaus", j10s sellaista ilmaantuisikin, 7200: ei suinkaan korv8Ja sitä, miklä täm!än muutoksen kautta jat- 7201: lmvaisuudessa ja asioihin perehtymisessä menetetä:än, ehdo- 7202: tamme palaamista ta.kaisini ·kolmivuotiseen toimiikauteen se!Jrä 7203: valtuustojen että maala~s1kuntaiii) kunna1lisl,autak'Untaiill: •v'a.a- 7204: leissa. 7205: Vastalause I. 89 7206: 7207: Nykyisten kunnallisasetusten mukaan ei kunnanvaltuu- Valtuutettujen 7208: tetuille valita varamiehiä, vaan on· sen sijaan säädetty, varamiehet. 7209: että vähintään 2/ 3 heistä on oleminen saapuvilla päätösten 7210: teossa. Jos taas joku valtuusmies kuoleman tai paikkakun- 7211: nalta muuton tähden kokonaan joutuu pois, on hänen tilal~ 7212: leen uusi valittava. Ehdotetun kunnallisen vaalilain mu- 7213: kaan valittaisiin valtuutetuille myöskin varajäseniä, jotka 7214: astuvat varsinaisen tilalle -ei ainoastaan paikan kokonaan 7215: avoimeksi jäädessä, vaan myö.skin silloin kun jäsen tilapäi- 7216: sen syyn tähden jää kokoukseen tulematta. Kun tällainen 7217: järjestelmä johtaisi siihen, että varsinaisten valtuusmiesten 7218: sijaan tärkeitäkin asioita käsitt-elemään astuj,si varamies, 7219: joka. yhtäkkiä kutsuttuna on aivan outo asioille, ·emme puo- 7220: lestamme voi ehdotusta kannattaa. Tämä järjestelmä on var- 7221: sinkin hankala, maalaiskunnissa, joissa varajläs.en.en kutsu- 7222: minen monien peninkulmain takaa tila.päi·sesti poisjääneen 7223: sijaan tuottaisi vaikeuksia. 7224: Kunnallisten varain hoito on kunnan- ja kaupunginv.al- Kunnan varain 7225: tuustojen tärkein ja edesvastuullisin tehtävä, jonka kunnol- hoito. 7226: lista suorittamista nykyiset kunnallisasetukset koettavat eri- 7227: tyisillä säännöksillä turvata. Voimassa olevan maalaiskun- 7228: tain kunnallisasetuksen mukaan ovat sellaisissakin kunnissa, 7229: missä valtuustolaitos on olemassa, seuraavat asiat käsitel~ 7230: tävät kuntakokouksessa, nimittäin: 1) sellais·en kiinteistön 7231: tahi oikeuden myyminen, panttaaminen tahi vaiJhta,minen, 7232: joka lahjan, testamentin tahi muun J.aillis·en saannin kautta 7233: on tullut kunnan omaksi, sekä sellainen välipuhe tahi so- 7234: vinto, joka vaikuttaisi sen oikeuden muuttamista tahi supis- 7235: tamista, mikä kunnalla on semmois•een kiinteistöön; 2) ·kiin- 7236: teän omaisuuden ostaminen; 3) uusi yritys, jota vart-en ylei- 7237: nen taksoitus on tarpeen; ja 4) lainan ottaminen kunnan 7238: yhteisiin tarpeisiin. Kun vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä 7239: hyväksytyn maalaiskuntain kunnallisasetuksen mukaan 7240: kuntakokoukset olisivat jääneet pois, oli asetusehdotuks•een 7241: otettu määräys, -että edelläluetellut ja eräät muut tärkeät 7242: asiat olivat käsiteltävät lisätyssä valtuustossa. 7243: 90 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5. 7244: 7245: Kaupunlrien kunnallishallinnosta taas on voimassa sellai- 7246: nen säännös, että valtuusmiesten lukua on lisättävä, kun kä- 7247: sitellään kysymyksiä: 1) kiinteän omaisuuden ostamisesta 7248: kaupungille, taikka kaupungin kiinteän omaisuuden myyn- 7249: nistä tai vaihdosta, paitsi mitä ra:IDennustontteihin tulee; 2) 7250: uudesta yrityksestä, joka vaatii yleistä taksoitusta; ja 3) 7251: lainan ottamisesta kaupungin yhteisiin tarpeisiin pitemmäbi 7252: kuin kahden vuoden ajaksi. Vuoden 1908 toisilla valtiopäi- 7253: villä hyväksyttyyn kaupunkien kunnallisasetukseen on näm.t 7254: määräybet otettu lisättyinä. 7255: Määräenem- Esillä olevan esitysehdotuksen ja Valiokunnan ehdotuk- 7256: mistö. sen mukaan jää lisävaltuustolaitos sekä maalais- että kau- 7257: punkikunnista kokonaan pois, joten kaikki asiat jäävät var- 7258: sinaisen valtuuston käsiteltäviksi. Ja valtuuston kokouksissa 7259: ratkaistaan kaikki asiat, paria poikkeusta lukuunottamatta, 7260: y'ksinkertaiseUa äänten enemmistöllä. Kun 1iäJ.laisen vallwn 7261: myöntäminen valtuustoille voisi 1käiyd'ä sa;ngen vruaralliseksi 7262: kunhain veroama:ksaville jäsenine ja itse lkunnillekin, emme 7263: puolestamme ole voineet valiokunnan enemmistöön iJässä kohti 7264: yhtyä. Se uusi kunnallisen itsehallinrruon elin, !kansamääineiS- 7265: . tys, joka mietinnössä ehdotetaan käytäntöön otettava'ks:i, ei 7266: vastaa toisten takeiden poisjäämistä. Ja kun se kokemus, 7267: mrkä kaupungeissa on lisävaltuusmiesVIaaleis.ta, ei 'kehoita 7268: tätä laitosta säilyttämään, olemme vitäneet lmäiämenernmis- 7269: tön säätämistä tärkeimmille päätöksiHe parhaiten tarkoitusta 7270: vastaavana. 7271: Manttaaliin Maalaiskuntain kunnallishallitusta koskevan asetusehdo- 7272: pantu maa. tuksen 5 luku sisältää säännöksiä manttaaliin pantua maata 7273: ja laitoksia koskevain asiain käsitte1emisestä. Valiokunnan 7274: enemmistö ei ole kuitenkaan suostunut ottamaan siihen mi- 7275: tään selvää säännöstä siitä, millä tavoin maatilain haltijain 7276: edustajat ja varaedustajat ovat valittavat niihin yhteisiin 7277: !kokouksiin, joissa manttaaliin pantua maata eri ·kunnissa kos- 7278: kevat kysymykset ratkaistaan. Niinikään puuttuu säännös 7279: siitä, minkä kunnallisen elimen 1kruutta rmanttaalin 1hialtijai\n 7280: kokousten pä·ätökset ovat toimeen p.antavat. Olemme sen 7281: Vastalause 1. 91 7282: 7283: vuoksi ehdottaneet ma1alaiskuntain kunnalli.sasetuksen 6 lu- 7284: kuun näitä asioita kos·kevat säännö~s~et. 7285: Voimassa olevassa maalaiskuntain kunnallisasetuksessa Alistusvelvol- 7286: olevien säännösten mukaan on kuntakokouksen päätös, pääs- lisuus. 7287: täkseen voimaan, alistettava Senaatin Talousosaston tarkas- 7288: tettavaksi ja vahvistettavaksi, kun se kosmee sdlaisen kiin- 7289: teän omaisuuden tahi ollieuden myymistä tahi vaihtamista, 7290: joka lahjan tai testamentin kautta op. tullut kunnan omaksi 7291: ja on määrätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyödyksi jotakin 7292: erityistä tarkoitusta varten, niin myös, kun se ·kos'kee sellaista 7293: välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi sen oikeuden muut- 7294: tamista tahi supistamista, mikä kunnalla on sellaiseen kiin- 7295: teistöön tahi etuun (97 §). Ja kuvernöörin tarkastettaviksi 7296: on alistettava, eräitten vähemmän merkitsevien .päätösten 7297: ohessa, sellaiset päätökset, jotma koslmvat lainan ottamista 7298: kymmentä vuotta pitemmäksi ajaksi (9,8 §). 7299: Voimassa olevassa kaupunkien kunnallisasetubessa on 7300: samanlais·et säännökset valtuuston ja raastuvankokouksen 7301: päätö'ksien suhteen, kuitenkin sillä ·eroituksella, että ne, lail- 7302: liseen voimaan tullakseen, ovat molemmissa tapauksissa, 7303: koskivatpa mainitunlaisen kiinteistön myyntiä tai vaihtoa 7304: tahi lainan ottamista, alistettavat Senaatin 'J.1alousosaston 7305: tui1kittav~ksi ja vahvistettavilksi, j,a eti1ä laina-asioissa a1ista~ 7306: misvelvollisuus koskee lainoja, jotka otetaan kahta vuotta 7307: pitemmälle maksuajalle. Lisäksi on yhtäläinen alistamis- 7308: velvollisuus sellaisten .päätösten suhteen, jotka koskevat uu- 7309: sia ja lisättyjä maksuja yl>eisestä liikkeestä.· 7310: Yhtäläiset säännökset otti Eduskunta vuoden 1008 toi- 7311: silla valtiopäivillä hyväksytyn maalaiskuntain kunnallisase- 7312: tusehdotuksen 96 ja 97 § :iin ja kaupunkien kunnallisasetus- 7313: ehdotuksen 64 § :ään, jota paitsi viimeksi mainitun asetus- 7314: ehdotuksen 66 § :ään otettiin määräys, että päätös, joka kos- 7315: kee useampana kuin viitenä vuotena erinäistä tarvetta var- 7316: ten suoritettavain maksujen määrää;mistä ja muuttamista, on 7317: alistettava kuvernöörin tarkastettavaksi. 7318: V aliakunnan enemmistö on nyt asettunut sille kannalle, 7319: että näm1ä a.listamissääninökset ovat poistettavat, koska kun- 7320: 92 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 5. 7321: 7322: talaisten enemmistön tahdon pitää ilman muuta olla ratkai- 7323: sevana. 7324: Kun emme ole voineet tunnustaa oikeaksi Valiokunnan 7325: enemmistön käsityskantaa, että nämä sälännökset olis:Lvat jo 7326: va:ruhentuneina käyneet hyödyttömiksi, emmekä myöskään 7327: ole haVIainneet, että yhteiskuntaolojen kehitys tahi kansan- 7328: vallan voimistuminen edes siinä suhteessa pisimmä:lle joutu- 7329: neissa maissa olisi tehnyt valtiovallan valvonnan kuntain 7330: raha-asioissa kokonaan tarpeettoma'ksi•, miin ovat meistä ny- 7331: kyiset alist,amismääräykset säilytettäv'ät ·kunnallislaeissa ai- 7332: nakin niin kauan kunnes saadoo,n ;kuntia laaJj.emmat itsehal- 7333: 1 7334: 7335: 7336: 7337: lintopiirit järjestetyi'ksi. Niä~d.en saännösten poistamiseen on 7338: tällä kertaa sitäkin vähemmän syytä, kun puheena olevain 7339: lakiehdotusten mukaan asiain päättämiseen oikeutettujen 7340: luku suuresti laajenee, joka taasen on omansa viahentihlnään 7341: kunkin yksityisen, pä:ättämis:oikeuttaan 'kläy1Jtävän vastuun- 7342: tunnetta. - Tähän asti maalaisknnniUa ollutta suur.empaa 7343: vapautta lainanottoon ei mielestämme ole tarvis säilyttä:ä, 7344: vaan oli.si sekä maalais- että 1kaupun'kikuntain s,uhteen sää- 7345: dettävä yhtäläinen päätoksen alistamisveLvollisuus 'kolmea 7346: vuotta pitemmäHe maksuajalle otetuista Lainoista. Se tulee 7347: sitä tarpeellisemmaksi, koska maalaiskunnissakin on ruven- 7348: nut 1levenemä:än luonnollinen ja hyväksyttävä taipumus kiin- 7349: teimistöj-en ostoon ja liikeyritysten perustamis·een, joihin tar- 7350: vitaa.n entistä enemmän h1inavaroja.. Silloin myös·kin varsi- 7351: naisten ma:ksusuunnitelmain laa.ti'minen tulee ta,rpeen, mitkä 7352: nykyisin eivät maalaiskunnissa liene .ai.van yleisiä. 7353: •Se halu maan hallitusvaHan halfkintaoikeuden kieltämi- 7354: seen, mikä on määrännyt V aliakunnan enemmistön kannan, 7355: ei edes kaikkein jyrkimmän klansanvallan kannalta ole puo- 7356: ilustettaviss'a.. Laki säädetään normaalioloja varten, jo1loin 7357: maan hallituksella on yhteiskunnan menestymisen ehdoista 7358: .sama käsitys kuin kansrussa itsessään. Jos ·barus maassa on 7359: :lain ja oikeuden Vlalta syrjäytetty, ja hallitus on kokoon- 7360: pantu kansan eduskunnan luottamusta vailla olevista mie- 7361: histä, eivät mitlkään kunnallislain sä!ännö'kset voi estä'ä kan- 7362: san tahtoa halveksivaa hallitusta häiritsemästä ·kunrna<l.lisessa 7363: toiminnassa terveimpiäkään virtauksia. 7364: Vastalause 1. 93 7365: 7366: Käsiteltävänä oLevassa esitysehdotuksessa suunnitellulle Kansan- 7367: uudelle kunnan elimell'e, kansanä;änesty'beUe, tulis~ jaämä fun äänestys. 7368: 1 7369: 7370: 7371: 7372: lopullinen ratkaisuvalta. kaikissa asioissa, mikäli niitä arvos- 7373: tellaan tarkoituksenmukaisuuden kannalta, ja joutuisivat 7374: asiat kansanäänestyksen ratkaistaviksi valtuuston päätök- 7375: ~estä tehdyn vetoamisen •ka utta. Kuten edellä o1emtme esittä- 7376: neet, pidämme tarp.eellisen'a, että eräis.slä tapauksissa valtuus- 7377: tojen päätösten tarkoituksenmuKaisuus on aliStettava Senaa- 7378: tin Talousosaston tar'kastettav,a:ksi. Tästä seuraa että maa- 7379: laiskuntain 'kunnallislain 74 § ja kaurpunk:ioen lkunnallisl'ai'n 7380: 45 § ova't poistettavat. 7381: Koska taas toiselta •puolen on muitakin asioita kuin sanot- 7382: tujen § :äin jälkimäisissäi momenteissa on mainittu, joita käy- 7383: tännöllisistä syist.ä on mahdoton 'jättaä ka.nsanäänestyks-ell'ä 7384: ratkaistavaksi, ehdotamme molempien l·akien edellämainit- 7385: tuihin 'kohtiin säännöksen niistä. 7386: Edellä olevan perusteella esitämme 7387: että Eduskunta hyväksyisi 7388: 7389: A. Maalaiskuntain kunnallislain seuraavat pykälät 7390: näin kuuluvina: 7391: 6 §. 7392: Kunnanvaltuutettuja valitaan maalaiskunnassa, jlonlka vä- 7393: kiluiku henkikirjan mukaan on: 7394: 1,000 tai vähemmän .............. . 12 7395: enemmän kuin 1,000, vaan ei yli 2,000, ......... . 15 7396: 2,000, " " " 4,000, ......... . 18 7397: " " 7398: 4,000, " " " 6,000, ......... . 21 7399: " " 7400: 6,000, " " " 8,000, ......... . 24 7401: " " 7402: 8,000, " " " 10,000, ......... . 27 7403: " " 10,000, 7404: " " " 15,000, ......... . 30 7405: " " 15,000, 7406: " " " 20,000, ......... . 36 7407: !' 7408: " 20,000, 42 7409: " " 7410: Kunnanvaltuutettujen va.rariäs-eniä valitaan niin monta 7411: kuin kunnallisessa vaa.lila.issa sä!ädetään. 7412: 94 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 7413: 7414: 8 §. 7415: Kunnanvaltuutetut ja varajäs•enet valitaan kolmeksi vuo- 7416: deksi. 7417: Valituista eroaa vuosittain kolmannes, kahtena ensimäi- 7418: senä vuonna arvalla ja sitten vuoroonsa. 7419: Enemmistövaalitwpaa käytettäess:ä päJättyy valturutettu- 7420: jen toimikausi kolmen vuoclen 'kuluttua. 7421: Jos valtuuston j. n. e. - - - - - oHut jälellä. 7422: 7423: 9 '§. 7424: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja ja tiEntarkastajia sekä 7425: ottaa osaa yleiseen kansanäänestykseen on jokaisella maalais- 7426: kunnan jäsenellä, sekä miehellä ,että naisella, jolla on .Suo- 7427: men kansalaisoikeus ja joka. ennen vaalivuoden alkua on täyt- 7428: tänyt yksikolmatta vuotta ja joka viimeksi toimitetussa hen- 7429: kikirjoituksessa on kminassa hengille kirjoitettu. 7430: Vaalioikeutta vailla on kU'itenkin: 7431: 1) se, joka on holhouksen alaisena,· ja 7432: ·2) se, joka lainvoimaisen tuomion nojall•a oo kansaliais- 7433: lwottamusta vailla taikka oo kelvoton maan palvelukseen fJai 7434: toisen asiaa aj.amaan. 7435: Niiden Venäjän valtakunnan alamaisten, jotka eivät ole 7436: Suomen kansalaisia, kunnallisten oikeuksien suhteen nouda- 7437: tetaan, mitä siitä erittäin säädetään. 7438: 7439: 16 §. 7440: K-un käsitellään kysymyksiä seuraavista asioista, vaadi- 7441: taan päätöksen tekoon, että vähintään kaksikolmannesta saa- 7442: pnvilla olevista valtuutetuista ehdotusta kannattm.,at: 7443: 1) kiinteän omaisuuden ostamisesta, myymisestä tahi 7444: vaihtamisesfJa; 7445: 2) uudesta yrityksestä, joka aiheuttan vuosittailn uu:siu- 7446: tuvaa menoa; 7447: 3) kunnallisten liikeyritysten perustamisesta tai hank- 7448: kimisesta; 7449: 4) yrityksestä tahi menosta, johon varoja ei ole osoitettu, 7450: meno- ja tuloarviossa; 7451: Vastalause 1. 96 7452: 7453: 5) kunnan hoidettavien lainamakasimien S(}kä pysyväi- 7454: siksi tarkoitettujen rahastojen perusfJamisesta; ja 7455: 6) lainan ottamisesta, jollmn kuitenkt'n maksusuunnitel- 7456: ma vahvistetaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. 7457: 7458: 24 § 5 mom. 7459: 7460: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tahi jäsen (poist.) 7461: ilman pätevää estettä j. n. e. - - - - 7462: 7463: 45 § 1 mom. 7464: Kunnallislauta.kunnan ]mheen'jo'htajan, v.armpuheelll.idhta- 7465: jan ja jäsenten vaali toimitetaan kolmeksi vuodeksi. Lauta- 7466: kunnan jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes, kahtena ensi- 7467: mäisenä vtwnna ar'oalla ja sitten vuoroonsa. 7468: 7469: 6'7 §. 7470: K unnanvaltu~tston päätös on, päästäkseen voimaan, alis- 7471: tettava Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi ja 'vahv~s 7472: tettavaksi, kun se koskee: 7473: 1) sellaisen kiinteän omaisuuden tai oikeuden myymistä, 7474: panttaamista tai vaihtamista, joka lahjan tahi testamentm 7475: kautta on t~tllut kunnan omaksi ja on mää~ätty käytettäväk'Si 7476: sen yhteiseksi hyödyksi jotakin eri1tyistä tarkoiflusta varten, 7477: niin myös sellaista välipuhetta tahi :sovintoa, joka vaikuttaisi 7478: sen oikeuden m1tuttamista tahi supistamista, mikä kunnallfl 7479: on sellaiseen kiinteistö& tahi etuun; ja 7480: 2) lainan ottamista kolmea vuotta pitemmäksi maksu- 7481: ajaksi ja sellaisen lainan maksu'8uunnitelman vahvistamista. 7482: 7483: 74 §. 7484: 1 7485: 7486: 7487: 7488: Tässä luvussa mainitut valitukset, mvlcäli ~e koskevat 7489: t'alfttuston päätösten laillisuutta, mtkaisee, Senaatin :Talous- 7490: osasto. Päätösten tarkoituksenmukaisuuden suhteen voidaan 7491: vedota kansfJfnäänestylcseen, paitsi 67 §:ssä mainituissa ta- 7492: pauksissa, jolloin asian ratkaisee Senaatin Taliousosasto. 7493: 96 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5. 7494: 7495: Kansanäänestykseen ei voida vedoba seuraavia' asioita 7496: koskevista päätöksistä: 7497: 1) valtuuston itoimittamat vaalit; 7498: 2) t·ilinteko ja tiUnpäästö; 7499: 3) meno- ja tuloarvion vahvistaminen; Ja 7500: 4) valtuuston sisäiset järjestysasiat. 7501: 7502: 619 §. 7503: Kun joku, asia lain tai jonkun asetuksen mwkaan yhtei- 7504: sesti koskee manttaaliin pantua maata eri kunnissa tahi sel- 7505: lw:sia eri kunnissa olevia tiloja ja laitoksia, joita 74 §:ssä 7506: tarkoi&etaan, on se ratkaistava tällaisten maiden, tilojen ja 7507: laitosten haltijain edustajain yhteisessä kokouk-sessa, jollei 7508: sellaisen asian ratkaisemiseen lain tai asetu,ksien mukaan tar- 7509: vita kuntain yksimielistä päätöstä tahi yk.sityiJS!en kttnnan 7510: suostumusta. Näitä edustajia valitsevat kussakin kunnassa 7511: ne tällaisten maiden, tilojen ja lait08'ten haltij.at, jotka ovat 7512: oikmttetut siinä asiassa äänestämään, siten että kun halti- 7513: }oita on 7514: 100 tai vähemmän, valitaan • 0 •••• 0 •••••• 0 2 edustajaa 7515: 101, vaan e1 yli 200, 3 7516: " " 7517: • 0 ••• 0 •••••••• 7518: 7519: 7520: 7521: 7522: 201, 7523: " " " 7524: 300, •••• 0 •• 0 ••••• 0 4 ., 7525: 301, 400, 7526: " •• 0 ••••••••••• 5 7527: 401, " " " 600, 7528: " 6 7529: " 7530: " " " " 7531: ••• 0 0. 0 •• 0 •••• 7532: 7533: 7534: 7535: 7536: 601, " 800, • 0 0 ••••••••••• 7 7537: " " " 7538: 801, tai sitä yli 7539: " •• 0 •• 0. 0 •• 0 •• 0 8 7540: " 7541: " " 7542: Samalla kertaa on myös valittavf1A varaedustajia., joita pi- 7543: tää olla vähintään kolmannes ed~tajain lukulmoorästä. 7544: Näin toimitetusta edu,stajain ja varaedwstajain vaalista ei 7545: saa valitusta erikseen tehdä. 7546: 7547: 71 §. 7548: Kaiken manttaalia koskevien asioiden toimeenpanon, twlo- 7549: ja menoarvion, rahojen hoidon ja tilityksen voi 68 §:ssä mai- 7550: nittu kokous jättää joko valtuwston lwvalla kunnaZlislauta- 7551: kunnalle tai valita sitä varten erityisen toimikunnan 7552: Vastalanse 1. 97 7553: 7554: 7555: B. Kaupungin kunnallislain 7556: 7557: 7 §. 7558: Kaupungin valtuutettuja valitwa.n kaupungissa jonka vä- 7559: kiluku on: 7560: 2,,000 irui väiliemmän . . . . . . . . . . . . . . 15 7561: enemmän kuin 2,000, vaan ei yli 6,000, . . . . . . . . . . 24 7562: " " 6,000, " " " 10,000, . . . . . . . . . . 30 7563: " " 10,000, " " " 20,000, . . . . . . . . . . 36 7564: " " 20,000, " " " 50,000, . . . . . . . . . . 42 7565: " " 50,000, " " " 100,000, . . . . . . . . . . 48 7566: " " 100,000, " " " 150,000, . . . . . . . . . . 54 7567: " " 150,000 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 7568: 7569: Valtuutettujen varajäseniä valitaan niin monta kuin kun- 7570: nallisessa v'aalilaissa sää<:letään. 7571: 7572: 9 §. 7573: Kaupungin valtuutetut ja varajäsenet vrulitaan kolmeksi 7574: vuodeksi. 7575: Valituista eroaa vuosittain kolmannes siinä järjestyksessä 7576: kuin kullina:llisessa vaalilaissa onl sääde'tty. 7577: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois taikka muun 7578: laillisen tai valtuuston hyvaksymän syyn takia eroaa ennen 7579: toimi'kautensa loppumista, astuu va.rajäsen hänen sijaansa, 7580: !kuten kunnallisessa vaalilaissa on säädetty; ja on tämä· toi- 7581: messa sen aJan, mikä eronneelia olisi ollut jälellä. 7582: 7583: 10 §. 7584: Oikeus kaupungiss,a valita valtuutettuja ja tilintarkastajia 7585: sekä ottaa osaa raastuvankokoukseen ja kansanäänestykseen 7586: on jokaisella kaupunkikunnan jäsenellä, sekä miehellä että 7587: naisella, jolla on SuomE'n kansalaisoikeus ja joka ennen vaali- 7588: vuoden alkua on täyttänyt yksikolmatta vuotta sekä on vii- 7589: meksi toimitetussa henki'kirjoituksessa 'kaupungissa hengille 7590: kirjoitettu. 7591: 7 7592: 98 1917. ~ Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 7593: 7594: V oolioikeutta vailla on kuitenkin: 7595: 1) se, joka on holhouksen alaisewa; ja 7596: 2) se, joka lainvoima:isen tuomion nojalla on kansalais- 7597: • 7598: luottamusta vama taikka on kelvoton maan palvelukseen tai 7599: toisen asiaa .ajamaan. 7600: Niiden Venäjän va:ltakunnan a·lamaisten j. n. e. - - - 7601: - - erittäin sääJdetään. 7602: 11 §. 7603: Vaalikelpoinen kaupunginvaltuutetuksi sekä muihin kun- 7604: nallisiin luottamustoimiin on jokainen !kaupungissa asuva 7605: htnkilö, joka on oikeutettu valtuutettuja valitsemaan. 7606: (Poist.) 7607: Näihin toimiin j. 1n. e. - - - - velvollinen. 7608: 7609: 12 §. 7610: Kun käsitellään kysymyksiä seuraavista asioista, vaadi- 7611: taan päätöksen tekoon, että kaksikolmannesta saapuvilla ole- 7612: ·oista valtutdetuista ehdotusta l~Aannattavat: 7613: 1) ki·inteän omaisuuden ostamisesta, myymisestä tahi 7614: 1'aihtamisesta; 7615: 2) ·uudesta yrityksestä, joka aiheuttaa vuosittain uusiu- 7616: tuvaa menoa; 7617: 3) kunnallisten li~keyritysten perustamisesta ta:i hank- 7618: kimisesta; 7619: 4) yrityksestä tahi menosta, johon varoja ei ole osoitettu 7620: menp- ja tuloorviossa; 7621: 5) pysyväisiksi tarkoitettujen rahastojen perustami- 7622: sesta; ja 7623: 6,) lainan ottamisesta, jolloin kuitenkin maksusuunn~tel 7624: ma vaht,istetaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. 7625: 7626: 13 § 2 mom. 7627: Joka kolmena lä:hinnä edellisenä vuonna j. n. e. -- - -- 7628: - - toimesta. 7629: 3,9 §. 7630: 1 7631: 7632: 7633: 7634: Kaup·unginvaltuuston päätös on~ piiästääkse·en voimaan, 7635: alistettava Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi ja va.h- 7636: vistettavaksi, kun se koskee: 7637: Vastalause 1. 99 7638: 7639: 1) sellaisen kiinteän omaisuuden tai oikenden. myymistä, 7640: panttaamista ltai vaihtamista, joka lahjan tahi testamentin 7641: kautta on tullut kunnan omaksi ja on määrätty käytettäväksi 7642: sen yhteiseksi hyödyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten, 7643: niin myös sellaista välipuhetta bahi sovintoa, joka vaikuttaisi 7644: sen oikeuden muuttamista tahi isupistam.ista, mikä k'IJIWYI,alf:a 7645: on sellaiseen kiinteistöön tahi etuun; ja 7646: 2) lainan ottamista kolmea vuotta pitemmäksi rnaksu- 7647: ajaksi ja sellaisen lainan maksusuunnitel1nan vahvistamista. 7648: 7649: 40 §. 7650: Tässä lumtssa mainitut valitukset, mikäli ne koskevat val- 7651: tuuston päätösten lailUsu~ttta, ratkaisee Semaatin Talous- 7652: osasto. Päätösten tarkoituksenmukaisuuden suhteen voidaom 7653: vedota k.ansanäänestykseen, paitsi 39 §:ssä mainituissa ta- 7654: pauksissa, jolloin asian ratkaisee Senaatin Talousosasto. 7655: Kansr1!näänestykseen ei ?Joida vedota seuraavia asioita kos- 7656: kevistä päätöksistä: 7657: 1) valtuu,ston toimittamat vaal~t; 7658: 2) tilinteko- ja tilinpäästö; 7659: 3) 1neno- ja tuloarvion vahvistaminen; ja 7660: 4) valtuuston sisäiset jä1'jestysasiat. 7661: 7662: Kun_ valiokunnan mietinnössä lakiehdotusten edellä oleva 7663: ponsi ei mielestämme ole va'ltiopäiväjärjestyksen mukainen, 7664: ehdotamme, että Eduskunta hyväksyisi sen näin kuuluvana: 7665: että Edusk'/,/,nta hyväksyisi ja vahvistetta- 7666: vaksi lähettäisi seuraavat lakiehdotukset: 7667: 7668: Helsingissä 25 p. toukokuuta 1917. 7669: 7670: Eero Erkko. Leander Ikonen. 7671: Juho Laitinen. W. Malmivaara. 7672: A. Koivisto. 7673: 100 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5. 7674: 7675: 7676: 7677: 7678: II. 7679: Yhdymme edellä esit.ettyyn vastalauseeseen muissa suh- 7680: _teissa, paitsi mitä se koskee ·kuntain va·ltuust.ojen päätösten 7681: alistamista, mitkä toimenpiteet katsomme kuntain itsehal- 7682: lintoa enemmän loukkaaviksi, kuin tukeviksi, - eivätkä ne 7683: 'Ole edes tarpeen vaatimiakaan, kun huomioon ottaa, että tä- 7684: män lain kokonainen 6:des lu'ku (§:t 68'--713), kos!keva il- 7685: moitusvelvollisuutta ja va:litus·oikeutta, on va;ltuuskunnan 7686: toiminnalle jo riittävät rajansa asettava. 7687: 7688: Helsingissä toukokuun 25 p :nä 1917. 7689: 1 7690: 7691: 7692: 7693: 7694: lv. Fr. Lantto. Aleksis Salovaara. 7695: Vastalause 111. 101 7696: 7697: 7698: 7699: 7700: III. 7701: 7702: .Samalla ku~n pääasiallisesta yhdyn siihen, mitä vaJSta- 7703: lauseessa I on valiokunnan enemmistön ehdotush vastaan 7704: esitetty, luulen kuitenkin, ollen ·erimieltä vasta1auseeseen si- 7705: sältyvästä lausunnosta, että on hyödytöntä erikoisesti perus- 7706: tella ajatustamme, mikäli se koskee kunnallisen äänioikeuden 7707: ulottamista henkilöihin, jotka eivät ole v·erovelvoHisin. kun- 7708: na'lle, , minun olevan 'kosketteleminen vähän lähemmin tätä 7709: kysymystä, 7710: Mieihlstäni ei vaalioikeus ole mikään luonnolEill!en oiikeus, 7711: joka kuuluu j'Okaise1'le kan;salaiselJe s.ell'laisenaan, vaan siihen 7712: sisältyy toimiva;lta, joka suoranais·ella llaHla ann•etaan hen- 7713: kilöillle, joii!la saattaa otaksua ol•evan riittäviä ed·ellytyksiä 7714: käyttää sitä yhteiskunna\11 yhteiseiksi hyödyksi ja parhaaksi. 7715: Jos kunnallinen äänioikeUJs ja vaaliik·el-poisuus IJmmlalrri·siin 7716: luottamust-oimiin tehtä~siin riippumattbmaksi velvollisuu- 7717: <1esta maksaa Imunalle veroa, tulisi varmaan monissa, ken- 7718: ties useimmissa kunnissa valitsijain enemmistönä Hlemaan 7719: verovelvottomia henkilöitä. On kuitenkin suuresti er•äiltävä, 7720: koituisika kunnille hyödyksi, jos näille jäsenille annr~ttaisiin 7721: valtava va~ku'tusvalta kunnrunedustusla.itdkisen 'kokoonpanoon 7722: ja osaksi vilili1lisesti, osaksi vfulirttömäsltikin itse kun!lialilis- 7723: halliDJtoon. Joskaan' ·ei i~mrun muuta saa otaksua, ·että maini- 7724: tut 'kunrtain jäsen.et koettai'Siva~- tieltois·esti hankkia itselJeen 7725: kohtuuttomia etuja vef'oamaksavain kustannuksella, sootta- 7726: nee yhtä kaikki varmas:ti väittää, •etteivät he äämioikeuttaan 7727: käyttäessään tahi valtuusmiehiksi ja kuntain lautakuntain 7728: jäseniksi valittuina hoitaessaan kunnallisia asioita toimisi 7729: saman edesvastuuntunteen elähdyttäminä kuin verov·e'l- 7730: vol.liset kansalaiset, j.otka ova:t ti'e'toisia siitä, että kunnan ta- 7731: hmden 'kehno hoito tuEsi kohta31maan suora;s'taan heitä it- 7732: seään. 7733: 102 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5. 7734: 7735: Sen ehdotuksen tue~si, •että verovelvotilomille henkilöiHe 7736: myönnettäisiin kunnallinen äänioi~eus, on valiokunnan 7737: euemmis:tö esittänyt, •että kunita·in omaisuutta ja varoja ei 7738: saada kokoon ainoas•taan tuloveron, vaan myö.skin tuloatuot- 7739: tavain laitosten ja oikeuksien avullla. MaaJaiskunn:iJ.'la ei 7740: y1ee'Disä kuitenkaan li•ene :käytettävissään muita mainittavia_ 7741: puheenalaista laatua olevia tuloja kuin valt]on apurahat, 7742: jotka kai useimmiten on myönnetty sillä ehdoilla, että kun- 7743: tain verovelvollli,set jäs,enet ottavat osaa niiden tarpeiden ai- 7744: heuttamiin menoih~n, joi•hin apurahat on tarko~'tettu käyite'trtä- 7745: väksi. Kaupunben tul.oatuottavat laitolkset ja oikeudet ovat 7746: taas tavalllisest.i sitä 1aatua, että niistä koituvat tulot jäisi- 7747: vät tykkänään saama•tta, •ellei olisi verovelvolhsten luokkaan 7748: kuuluvia henkilöitä ja liikeyrityksiä, jot!ka .toimin•na11aan te- 7749: kevät näiden tulolähteiden tuloks·et mahdolli·siksi, m:unkä 7750: ohessa pitää muistaa, että kuntain jonkinarvoiset tuloatuot- 7751: tavat laitokset ja yritykset on saatu toimeen lainavaroilla, 7752: joiden suorituksesta ainoastaan veroamaksavat jäsenet ovat 7753: vastuussa, ja vain joissakin harvinaisissa poikkeustapauk- 7754: sis,sa lahjoitetuilla varoilla. Mainittu seikka, johon valio- 7755: kunnan enemmistö vetoaa, ei niinmuodoin ole omiaan riittä- 7756: vässä määrässä tukemaan ehdotusta äänioikeuden myöntä- 7757: misestä niille, jotka eivät ole velvolliset mak:samruan kunnalle 7758: veroa. Tämän yhteydessä huomautettakoon kuitenkin, että 7759: tätä lausetta ei tieten'kään ole sovellettava verovelvollisen 7760: miehen vaimoon. 7761: 7762: 7763: Kua krmnanedustuslai•toksen pää!lJSiallisena .tehtävänä on 7764: päättää kunnan taloudelilisislta asioista, emJsi sijassa kunnan 7765: ta:rpeisiin verovelvolEsten suoritettavi:sta maksuista, mutta 7766: kansaoodllskunnan tehtävät kohdistuvat pääasialil,is-esti itse- 7767: kutakin kansalai·sta koslk•eviin valtiol'li,sta tai lainsäädännöl- 7768: listä laatua oleviin kYJsymj;ksiin, niin ei myöskään voiJtane 7769: k·a:tsoa asian J.uontoon kuulluvalli:Jsi, että valtio1lis•en ja 'kun- 7770: naJLlisen ään]oikeud•en •tullee ehdottomasti kuulua yhteen. J O:ka 7771: tapauksessa näyttää minusta ehdotus kunnamsen äälllioikeu- 7772: Vastalause 111. 103 7773: 7774: den u:loiltamisesta valtiolli<s'ta äänioikeutta Iaaj,emmal[e ole- 7775: van oilooutusta vailla, joten .d}en pitänyt asi81nmu!kai!sena 7776: alempana esittää kunnalllisäänioikeutta ja vaalikeLpoisuutta 7777: koskevan ehdotuksen, joka, ikärajaa ja verovelvolHsuutta 7778: lukuunottrumatta, pääasiall:U&eSiti lii,t·tyy valtiopäiväl.iärjesity~ 7779: sen vastaaviin määräyksiin eikä siis tässä vastalausees'l·a 7780: kaivanne yksityiskohtaista perusrt,elua. 7781: Eduskuntaesityksen mukaoo olisivart sekä kaupunki- että 7782: marulaiskuntain valtuutetut oikeutetut saamaan pal'kkiota jo- 7783: kaiselta kokoukselta, jossa ovat olleet läsnä; ja ·on valiokun- 7784: nan enemmistök1n hyväksynyt tämän ehdotqksen. Mikäli 7785: kyseessä ovat maalaiskunnat monasti verrattain pitkine 7786: matkoineen, saattaa tuohon määräykseen olla jonkun verran 7787: syytä, enkä minäkääJn halua asettua vastustamaan ehdotusta 7788: siinä kohdin, varsinkin kun käytäntö useissa maalaiskun- 7789: nissa lienee jo kehittynyt viitattuun suuntaan. Sitävastoin 7790: en puolestwni saata yhtyä ehdotukseen mikäli se koskee kau- 7791: punkikuntia. Niihin nähden sisältyy tähän vaatimukseen 7792: uutuus, joka näyttää osoitta.van itsekäsrtä haJuttomuutta 7793: huolehtia korvauksetta, ajan ja kyvyn mukaan, yhteiskun- 7794: nallisista luottamustehtävistä silloinkin kuin se, kuten juuri 7795: 1 7796: kaupungeissa, voi tal oudellisitta uhrauksitta käydä päinsä, 7797: ja jota uutuutta senvuoksi on pidettävä vähemmän miellyt- 7798: tävänä. Missään tapauksessa ei eduskuntaesitys todista hy- 7799: vää ehdotuksentekijäin harrastuksesta yleisten as,iain hoitoa 7800: kohtaan, milloin siihen ei liity rahallinen korvaus. 7801: 7802: 7803: Valiokunnan ehdotuksessa laiksi kansanäänestyksestä 7804: säädetään, että kysymys valtuutettujen tekemän päätoksen 7805: kumoamisesta on l,ykättävä kansanäänestyk,sellä ratkaista- 7806: vaksi, jos vähintääJn viidestoista osa kunnan kaikista ääni- 7807: oikeutetuista jäsenistä määräajan kuluessa sitä valtuuston 7808: puheenjohtajalta vaatii. EduskuntfVesityksentekijät •ehdot- 7809: tavat sitävastoin tämän luvun kymmenenneksi osaksi; ja 7810: koska viimeksimainittua lukua ei voitane pitää liian suu- 7811: rena, vaan pikemmin päinvastoin, jos mieli estää vallatto- 7812: muudesta tai muuten suotta syyttä toimeenpantuja kansan- 7813: 104 1917. - Eduslrnntaesitysmietintö N :o 5. 7814: 7815: äänestYksiä, katsoen puolestani, että eduskuntaesityksen te- 7816: kijäin ehdotusta on täs:Sä kohdin pidettä>vä valiokunnan es,it- 7817: tämää muutosta. parempana. 7818: 7819: 7820: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, rohkenen ehdo:btaa, 7821: että Eduskunta hyväksyisi kunnallisZakien 7822: ehdotusten allamainitut pykälät näin kuuluvina: 7823: 7824: 7825: A. Maalaiskuntain kunnallislaki. 7826: 7827: 9 §. 7828: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja ja tiEntarkastajia sekä 7829: ottaa osaa y~eisoon kansanäänestykseen on jokaisella maalais- 7830: kunnrun jäseneWi, selkä miehellä että na.iseHa, jolla on Su!Omen 7831: kansalaisoikeus ja. joka ennen vaalivuoden alkua on täyttänyt 7832: yksikolmatta vuotta ja joka vimneksi toimiifietu'ssa henkikir- 7833: joitukisessa on munnassa hengiUekirjo~tettu ja on velvollinen 7834: maksamaan kunnallista tulovema. Sama oikeus on vaalikel- 7835: poisen ·miehen vaimolla, joka on päässyt mainittuun ikään. 7836: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: 7837: 1) se, joka on holhouksen alaisena; 7838: 2) se, joka on jättänyt maksam,aMa hänen ·maksettavak- 7839: seen pan;n;un lähinnäedellilsen vuoden kunnallisen tuloveron 7840: tai mieskoht.aisert- maksun; 7841: 3) se, joka on luovuttanut omaiswutensa vdkojainsa tyy- 7842: dyttämisek~'i, kunnes hän on pesänWansa vaZallaan vahvis- 7843: tanut; 7844: 4) se, joka irtolaisuudesta on tuomiJttu yleiseen. työhön, 7845: aina kolmanntn vuoden loppuun siitä, kuin hän työlaitok- 7846: sesta päiisi; 7847: 5) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansalais- 7848: luottam~tsta vnilla taikka on kelvoton maxm palvelukseen tahi 7849: toisen asiaa ajamaan; sekä ' 7850: 6) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kun- 7851: nalli.rissa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä tahi sitä yrit- 7852: Vastalause III. .10& 7853: 7854: tänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä paikassa 7855: taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaalivapautta, 7856: aina kuudennen kalenterivuoden loppuun siitä lukien, kuin 7857: lopullinen tuomio asiasta annettiin. 7858: Niiden Venäjän vrultakunna:n a1amai•sten, jotka eivät oie 7859: Suomen kansaJlai.sia, ku•nnallis•ten ·oikeuksien suhteen nouda- 7860: tetaan, mitä siitä m·ittäi•n sääd•etään. 7861: 7862: 10 §. 7863: Vaaliktelpoinen kunnan:va!lt.uwtetuksi: on jokainen, jGka on 7864: oikeutettu :valrtuutettuja :vrulitsemaan. 7865: (Poist.) 7866: M~tä vaa1ikel1Joisuu:desta kunnanvaltuutetun toimeen on 7867: sanGttu, olkoon :voimas•sa myös muihin kunnalliisiin luotta- 7868: mustoimiin nähden, joista ei ole erittäin! säädetty. 7869: 7870: \ 7871: B; Kaupunkien kunnallislaki. 7872: 10 §. 7873: Oikeus kaupungissa valita :val.tuutettuja ja t:i'linrt:a1ikasta- 7874: jia sekä ottaa nsaa raastuvankokoukseen ja kansanääneSityk- 7875: seen on jokaisema ka;upunkikunnan jäsenelllä, sekä miehellä. 7876: että naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja. joka ennen 7877: vaalivuoden alkua Gn täyttänyt yksikolmatta vuotta sekä on 7878: :viimeksi toimitetussa henkikirjGituksess.a kaupungissa hen- 7879: giHe 'kirjoitettu ja velvollinen maksamaan kunnallista tulo- 7880: veroa. Sama oikeus on vaalioikeutetun miehen vaimolla, 7881: joka on päässyt mainvttuun ikään. 7882: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: 7883: 1} se, joka on holh(}uksen alaise'Yta; 7884: 2) se, joka on jättänyt maksamatta hänen maksettavak- 7885: seen pannun lähinnä edellisen vuoden kunnallisen tuloveron 7886: tai mieskohtaisen maksun; 7887: 3) se, joka on luovuttanut omaisuutensa velkojairi!Sa tyy- 7888: dyttämiseksi, kunnes hän on pesäntila:nsa valallaan vahvista- 7889: nut; 7890: 106 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5. 7891: 7892: 4-) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työhön, 7893: aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työlaitok- 7894: sesta pääsi; 7895: 5) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansalais- 7896: luottamusta vailla taikka on kelvoton maan palvelukseen 7897: "tahi toisen asiaa ajamf,Wn; sekä 7898: 6) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kun- 7899: nallisissa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä tahi sitä 7900: yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä· paikassa 7901: taikka !väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaalivapautta, 7902: aina kuudennen kalenterivuoden loppuun siitä, kuin lopulli- 7903: nen tuomio as-iasta annettiin. 7904: Niiden Venäjän valtakunnan alamaisten, jotka eivät ole 7905: Suomen kansalaisia, kunnallisten oikeuksien suhteen nouda- 7906: tetaan, mitä siitä erittäin säädetään. 7907: 7908: 11 §. 7909: Vaal,1ke lpo1nen kaupungim.va]tuutetuks~ sekä muihin kun- 7910: 1 7911: 7912: nallisiin luo<ttamusrtoimii'n on jokainen kaupungissa asuva 7913: henkilö, joka Olli orlmutettu valtuutettuja vaJitsemaan. 7914: (Poist.) 7915: Näihin toimiin älköön kuitenkaan vahttaiko kuvernööriä, 7916: lääninsihteeriä, ilääminikamreeria, varalääninsihteeriä, vara- 7917: lääninkamreeria, mais~~raa!tin jäs,entä, maiJstraa~ti'n ja poliisi- 7918: kamarin virka- ja pa:lv,eliUsmiestä, yleistä syyttäjää, kaupun- 7919: gin rahatoimiilaitoksen tai muuta sel:laista virka- tai palve- 7920: lusmies,tä, j'oka on toimestansa tblintekovelvoHinen. 7921: 7922: Lopuksi pyydän kunnioittavasti ehdottaa, 7923: 7924: että Eduskunta hy lkäisi kaupunkien kunnal- 7925: lislain ehdotuksen 13 §:n säännöksen, 'sekä esittää, 7926: että kansanäänestyksestä laaditun lakiehdo- 7927: tltksen 1 §:n 1 kohta tulisi kutd~~maan: 7928: l 7929: 7930: Jos väJhintään kymmenes osa klunnan kaibsta ääniva'lrtai- 7931: sista jäsenistä kolmell!ky.mmenen päivän kuluessa siitä, kuin 7932: Vastialause 111. 107 7933: 7934: valtuuston :päätös on jullkiluettu, valtuuston :puheerujohtajalle 7935: osoitetulla 'kirjallisella esitykse1lä vaatii sen kumoamista, 7936: on :päätöksen rk'll<moaminen ltai voimasrsa pysyttäminen alis- 7937: tettava kansanäänestY!ksellä ra:t!kaista valksi. 7938: 7939: Helsingissä toukokutun 25 p :nä 1917. 7940: 7941: 7942: William lsaksson. 7943: 7944: 7945: 7946: 7947: 1 7948: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj,apainossa, 1917. 7949: 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 7950: 7951: 7952: 7953: 7954: Suuren valiokunnan mietintö 7955: N:o 17 kunnallisen lainsäädännön uudistamista 7956: tarkoittavan eduskuntaesityben johdosta. 7957: 7958: Eduskunta on Valtiopäiväjärjes·tyksen 57 §:ssä määrät- 7959: tyä käsittelyä varten Suureen valiokuntaan lähettänyt Kun- 7960: nallisvaliokunna.n mietinnön N:o 1, joka sisältää ehdotuk- 7961: sen kunnallisen lainsäädännön uudistamiseksi. 7962: Suuri valiokunta on pääasiassa yhtynyt kanna•ttamaan 7963: Kunnallisvaliokunnan ehdotuksia, pitäen tärkeänä, että maan 7964: kunnallinen lainsäädäntö ehdotettuun tapaan uudistetaan. 7965: Tarkastaessaan Kunna1lisvaliokunnan Eihdotuksia asiassa, 7966: :m Suuri valiOkunta niihin kuitenkin tehnyt useita muutok- 7967: sia s·ekä asia!Hsessa että varsinkin muodollisessa suhteessa. 7968: Tärkeimpiä näistä muutoksista pyytää Suuri valiokunta 7969: saada tässä jälempänä lyhyesti perustella. 7970: 7971: A. }laalaiskuntain kunnallislaki. 7972: Kun Suuri valiokunta yhtä vähän kuin Kunna.llisvalio- 3 §. 7973: kuntakaan on voinut välttää .sitä, että olevien olojen vuoksi 7974: kunnan alue on määriteltävä kirkolliseen seurakuntajakoon 7975: perustuen, on epäiselvyyden välttämiselksi 3 § :n alkuun tehty 7976: voimassaolevan lain mukainen lisäys, että maala.iskunnan jä- 7977: . sen .on jokainen pykälässä tarkemmin määritelty, siihen kat- 7978: soma•tta mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu. 7979: La_pin kihlakuntaan kuuluvat kunnat ovat KunnailiiSva- 6 ja 7 U 7980: liokunnan ehdotuksen mukaan asetetut sellaiseen poikkeus- 7981: asemaan, että niissä saadaan kunnanvaltuutetut ja tilintar- 7982: kastajat eräin ehdoin valita enemmistövaaleHla. Maamme 7983: pohjoisosissa on eräitä muitakin kuntia, joissa olot ovat pää- 7984: 2 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 7985: 7986: asiallisesti samallaiset kuin Lapin kihlakunnassa. Nämä 7987: kunnat ovat Kuolajärvi, Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski 7988: ja Suomussalmi. Väestön tiheys näissä kunnissa on vii- 7989: meisen saatavissa oHeen väestötilruston mukaan 0,4-1,3 hen- 7990: kilöä neliökilometriä kohti, kun va<staava tiheys Lapin kihla- 7991: kunnassa on 0,1-0,5 henkilöä. .Sitäpaitsi näissä kunnissa, 7992: samoinlkuin Lapin IJdhlakunnassa, asutus on ha:jalli,sta ja kul- 7993: kun-euvot puutt~llisia. Suuri valiokunta on asettunut sille 7994: kannalle, että Lapin kihlakuntaan kuuluvien kuntien ohella 7995: my,öskin nämä kunnat ova,t eräässä su~teessa poikkeusase- 7996: maan a,etettavat, mutta ei kuitenkaan siinä suhteessa, että 7997: sielläkin ei olisi kunnallisissa vaal,eissa suht-eellisU:!, vaalita- 7998: paa käytettävä. Sen sijaan on Suuri valiokunta hyväksynyt 7999: la:kiehdotlik!seen säännöksen siitä, että puheenaolevissa kun- 8000: nissa kansanäiinestykseHä voidaan määrätä suhteellisesti 8001: pien-empi määrä kunnanvaltuutettuja asretettavaksi kuin 8002: muussa osassa maata, kun valtuutettujen määrä vaan ei tule 8003: olemaa.n pienempi kuin kaksitoista. 8004: 7 § :n 1 momenttiin on Suuri valiokunta lisännyt mää- 8005: räyksen tilintarkrustajain ja varatilintarka~stajain lukumää- 8006: rästä. On katsottu tärkeäksi, että kunnan tilintarkastajat- 8007: kin valitaan suhtee'llisiHa vaaleina, koska se on omiaan lisää- 8008: mään luottamusta tilintarkastuksen tehoisuuteen. Lisää- 8009: mättä tilintarkastajain lukumäärää kovin suur,eksi voidaan 8010: vaali järjestää 'suhteellisiHa vaaLeiHa tapahtuvaksi, jos tilin- 8011: tarkastajia ja heidän varami1ehiään asetetaan neljä ja mää- 8012: rätään, että heistä puolet vuosittain eroaa, jolloin vuosittain 8013: aina on valittavana kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilin- 8014: tarkastajaa. Jatkuvaa yhtenäisyyttä tilintarkastustoimin- 8015: nassa <>n mahdoLlisuus ylläpitää valitsemalla eroamisvuo- 8016: ross!). oleva;t uud,elleen, mikäli siihen muuten mahdollisuutta 8017: ja aihetta on. 8018: 8 §. Taatakseen yhtenäisyyden ja asioihin pierelhtymisen kun- 8019: na:1listen asiain hoidossa on Suuri valiolkunta as,ettunut eh- 8020: dottamaan, että kunnanvaltuutettujen toimikausi määrättäi- 8021: siin kolmivuotiseksi, samaan tapaan kuin se tahänkin asti on 8022: ollut. Valtuutetuista er>oaa vuos~ttain kolmannes siinä jär- 8023: Kunnallislait. 3 8024: 8025: jestylrsessä kuin kunnallinen vaa!Haki määrää. Tämän. mu- 8026: kaisesti on lakj)ehdotukisen 6 § :ssä mainitut valtuutettujen 8027: määrät muutettu kaikki kolmella jadllisiksi. 8028: ~Suuri valiolkunta ei o.le myöskään pitänyt asiain käsitte- 8029: lylle valtuustossa koituvan eduksi, ,että valtuuston jäsenen 8030: paikan. tilapäisesti voisi täyttää varajäsen. Hyväksyen Kun- 8031: nallisvaliokunnan ehdotu:IDsen, että valtuutetuiUe valitaan 8032: varajäsenet, on Suuri valiokunta senvuo!ksi !liäättänyt muo- 8033: dostaa lakiehdotukset niin, että rvarajäsen voi astua varsinai- 8034: sen jäsenen tilalle vain siinä tapauksessa, että varsinainen 8035: jäsen kokonaan jOutuu poistumaan valtuustosta. Asia ta k()s- 8036: kevat säännökset on siirretty kunnaHiseen vaalilakiin. 8037: 1Suuri valiokunta on ~afkiehdotubE!en ottanut säännöksoo g ja 10 §. 8038: siitä, että vaalioikeutta vailla ovat valiokunnan ehdotuksessa 8039: tarkemmin määrätyt kunnan jäJs,enet. Tämä säännös on teh- 8040: nyt tarpeettomaksi eräält vaalikelpoisuutta kos'kevat rajoi- 8041: tukset, mitkä sisältyrvät Kunna:llisvaliokunnan ehdottamaan 8042: 10 § :ään, mikä muutenkin on voitu kirjoittaa Jyhyemmäksi. 8043: - Määräykset, jotka ikoskevart; oirneutta ottaa osaa kansan- 8044: äänestykseen, on siirretty tätä kos:Wevien määräysten yhtey- 8045: teen. 8046: Pykälää on tahdottu selventää siten, että valtuutetut saa- 12 §. 8047: vat korvauksen kokoukse'lta eikä päivältä. Samalla on' ehdo- 8048: tettu valtuustolle valta harkita, onko valtuutetuille makset- 8049: tava korvausta m&t!kakuluista. 8050: Lakiehdotuksen 4 7 § :ssä, rnirrkä Suuri vruliokunta on hy- 13 §. 8051: väksynyt, muuatta muodollista muuilosta lu!kuunvttamatta, 8052: Kunnallisvaliokunnan ehd'Ottamassa (46 § Kunna~'lisvalio 8053: kunnan ehdotU:kisessa,) muodossa, on periaaJt:t~ena se, että 8054: sama 'henkilö ei saa olla valtuuston puheenjohtajana tai va- 8055: rapuheenj,dhtajana ja kuulua kunnahlis1lautakuniaan. Tä- 8056: män periaatteen mukaisesti on Suuri .valiokunta 13 §:ään hy- 8057: väksynyt lisäyksen, jonka mukaan valtuuston puheenjohta- 8058: jan ja vara.puheenjohtajan on lefbttava täsrt;ä toimestaan, jos 8059: hänet valitaan kunna1llislautakuntaan; valtuuston jäsenenä 8060: hän siitä huolimatta PY'SYY, mi'käli muuta syytä eroon e1 8061: ilmen·e. 8062: 4 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 8063: 8064: 16 f. Suuri validkunta on pykälään lisännyt määräy/kSiell, jonka 8065: mukaan valtuustDil päätöksen tek()lon vaaditaan määräenem- 8066: mistö, kun ,on kysymys sellaisen kiinteis.tön tahi oikeuden 8067: myymisestä, paruttaamis:esta twhi vaihtamisesta, joka lahjan, 8068: testamentin tahi muun laillis'en saannon kautta on tullut 8069: kunnan omaksi. 8070: 17 §. Tässä pykäläissä tarkoitettuj'en järjestys- y. m. sääntöjen 8071: antaminen on oik-eastaan lainsäadärutövallan .käyttämistä, 8072: juka on uskottu kunna!J:le. Kun tämä •oikieus sisältää rångais- 8073: tu:suhan säätämi!stä ja kohdistuu myöskin uE!mkuntalaisiin, 8074: jotka tul,e>vat kunnan alueelle, on katsottu ,orevan paikallaan, 8075: että tallaisia asioita koskeva't kunnan päätö•kset alistetaan 8076: kuvernöörin· vahvistettaviksi, varsinkin kun täten säännök- 8077: siin eri kunnissa epäilemättä tul-ee enemmän yhtenäisyyttä. 8078: 22 §. Kun erityisen valiokunnan asettaminen. valmistamaan 8079: asioita on dsoittautunut hyödylliseksi, on lakiin tahdottu 8080: ottaa viittaus valmisteluvaliokunnan as·ettamis:esta. 8081: 30 § (29 §). Kunnan as~oissa on .sellaisia, joissa päätökset on viitpy- 8082: mättä .pantava täytäntöön. Kunnalli!svalio'kunta .o'li ehdot- 8083: tanut lakiin säännöstä, että tälllaisis'Sa a'sioissa päätös voi- 8084: daan hyväksyä kiireellisenä täytäntöön pantavaksi. Suuri 8085: valiokunta on laki.ehdotuksen ,kansanäänestystä koskevaan 8086: lukuun hyväksynyt nimenomaisen säännöksen siitä, että täl- 8087: laisesta päätölksestä .ei saa ved'ota kansanäänestykseen. Vää- 8088: ririkäytösten välttämisieksi on 30 § :ään otettu määräys, että 8089: ;pääros voidaan julis'taa kiireellis•enä täytäntöönpantavaksi 8090: vain jos .kolme neljänn'estä va:ltuustlon läsnäole>vista jäsenistä 8091: kiireelliseksi julistamista kannattaa. 8092: 33 § (32 §). Jos kuvernööril[ä olisi valta vaatia lausuntoa kuntain 8093: edustajain kokoukselta mi'sltä asioista tahansa, voisi tämä 8094: oikeus käydä kunnme rasittavaksi; pykälän kolmas kohta 8095: •on Sienvuoksi ehd'o1Jettu tporstettava·kisi. Milkään ei tässä koh- 8096: d·en estä kuV'ernööriä pyytämästä rrausuntoa kultakin kun- 8097: nalil:a erikseen, jonka jälkeen kunnat, jos tah1Jovat, vo~vat 8098: yhteisestikin pääittää asiasta. 8099: 37 § (36 §). On sattunut tapaulksia, j'Olloin kuntain edustajain kokous 8100: on läsnäolevi·en vähälukuisuuden tä'hden jäänyt pitämättä, 8101: Kunnallislait. 5 8102: 8103: kuin ,myösilrin, .että kro'koutkseen, j1oka on kutsuttu asian käsit- 8104: telyn j,a~tkamista varten, ei enään O'}e saapunut päätös'Valtaista 8105: maaraa edustajia. Pykälään on senrtähden ehdotettu lisät- 8106: täväksi säännös, joka tarkoittaa täJl'laisten taTJausten estä- 8107: mistä. · 8108: Suuri vaHokunt'a on pitänyt tarpeeJl'lis•ena määrätä, että 38 § (37 §). 8109: niissä a1si'oi1ssa, j-oissa kunnanvaltuuston IJäätöksten tekoon vaa- 8110: ditaan määräiell'emmistö, seltlainten myös on' vaadittava kun- 8111: tain oedust.ajain lmkouksessa, koska ,määräenoemmistöivaatirmus 8112: muuten voitaisiin tehdä tehottomatksi, pääli:tämällä asia yh- 8113: teisesti eri lkunttain edus.tajain k:tokouktse~·sa. 8114: En1simäinen momentti on tarpeletbomana poiS\tlettu, lroska 42 § (41 §). 8115: asia voi järjestyä 15 § :n 2 :sen mom. ja 33 § :n säännösten 8116: mukaan. 8117: Kunnallislautakunnan pnlhoeentjohtajan, varapuheenjohta- 46 § (45 §). 8118: jan Ja jä·senten toimikausi on yihd.enmukai•sesti sen kanssa, 8119: mitä valltunst!on toi'mikaudlesrta on esitetty, ·ehd·otettu kol- 8120: meksi .vuodeksi. 8121: 1Suuri valioikunta on pääftänyt lakiehdotukseen ottaa H- 52 § (51 §) . 8122: .säylksen, j.Qnka mukaan myöskin kunnal!lis·lauta'kunnan jäse- 8123: net saa'Vat toimestaan palkkiota sen mukaan kuin valtuusto 8124: an päättänyt. 8125: Toisegsa momentissa sääd·etyn sa:lion määrä on kaJtstottu 68 § (67 §). 8126: liian al·haiseksi, jonlka vuoksi ·On .ehdotettu sten korottamista 8127: kaksinkertaiselksi. ' 8128: Suuri validknnta on asia ta käJsi1iellessään tullu't siihen (68-70 §§.) 8129: käsitykseen, e'ttä mantt.taaliin ,pantua maa,ta ja laitoksia k'os'" 8130: k:tevain a•sia.in käsitt~lyn säännösileleminen sil[e uudeUe poh- 8131: jallie, j.QH.e val'i'Oikunnan ehd'Ottama maalaiskunltain kunnal- 8132: lislaki ra;kentuu, vaatii enemmän .aikaa .kuin kunnallisen lain- 8133: säädännön uudistamisen yhtleydessä .siihen nyt on lkäytettä- 8134: vana. Suuri varriokun'ta e'hd!o:t'taa .senvuoksi, että nyt käsi- 8135: teltävänä olevasta Jalkiehdotuksesta. jätettäiBiin kok'onaan .pois 8136: marnttaaliin pantua maata ja laitdk:Sia Jioiskeva:i'n asiain kär 8137: sittelyä silännösteleiJnään pyrkiny:t luku. Sen sijaan ;piltää 8138: Suuri valiokunta suotavana, että hal1ituls valmistuitaisi edus- 8139: kunna:Jtlte ensi tilaslsa annettavtalksi esitylksen myöskin mai- 8140: 6 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 8141: 8142: nitltuj.en asiain kä'sitte!lyn uudistamisesta nykyo•loj,en vaati- 8143: musten mukaiseksi. 8144: 69 §. Kun liilmnnema1ksujen vajlkutus ulottuu se'kä niihin, jotka 8145: kunnassa kuluttavni liikennemaksujen alaisia twvaroita, ett~ 8146: niihinkin, j'Ot'ka kunnan ulkiapuoliella näitä tarvar'Oita, käy1:·tä- 8147: vä!t, ja liiiTrennemaksrut sii1s luonteeltaan ovat vä!lil1is'ten 'V'e- 8148: . roj.en kailtaisia, eikä kuntien .pitäisi sooda vapaasti omaksi 8149: hyvä!k:seen ver'otJta,a ulkolkuntalaisia kuinka rasi•ttavalla vä- 8150: lillisellä vero'tubella tahan·sa, on Suuri vaEiokunta katsonut 8151: tarpeellisleksi ehdottaa, e11tä liibnnemaksujen määrääJmilstä 8152: ikoskeva päätös on, pääJstäk'sensä vtoimaan, Senaatin vahvis- 8153: if€htava. 8154: (72 §.) Suuri valiokunta on ,py\kälän tarpeettomana p<ois'tanut. 8155: 76 ja 77 §§ Ka.nsanäänestys<tä lwsikevat perustavat 'säännökset on 8156: (77 § 2 mom.). Suuri va.liolkunta yhdistänyt edlmis!'fusi luvuksi la!ki.ehdo- 8157: <tu'kseen, ovtaen siihen myöskin KunnaH.is'va[io•kunnan kan- 8158: sanään,es'tykiseStä ehdottamalan la:kiin sisä!ltyneitä määräyk- 8159: ·Sla. Kansanäänes.f!y:ksen saamis.e!ksi ta!"p<eeHiiSen vaati'jain 8160: h11kumäärän on Suuri va:liolkunif;a maaseutuun nähden alen- 8161: tanut, katslo:en mlaa•seudun hal.'Vemman· asutuksen fiekievän sen 8162: vällfltäimäJtl!Om.äJksi. 8163: Nii'tten a1sioi1iten joJ.k!koion, joista ei voida kansanäänes- 8164: tykseEffi v.edota, on Suuri validkunta dl!tanut myO.skin ne vaiJ.- 8165: tuuston ,päätökset, j.otka 'lws'IDeva;t tilintekloa ja tilimlpäåJslf;öä 8166: taikka tul'O- ja menoarvion vahvistamista, samoin kuin ne!kin 8167: valllt+uuston päätakiset, jroilka S·e 30 §:ssä sääJdietyssä järjestyk- 8168: sessä on juliJstanu't lkiireelli:•sinä :täytän'töön:pantavibi; meno- 8169: ja tuloarvioon otelfta'Via yksityisiä eriä koskevat valtuuston 8170: päiiltöbet vtoiiatsiin tä'stä hu'Oli!ma·tta alis'ta•a kansa.näänes- 8171: rfJykseen. 8172: La•invastai:s1esti taiilahtunut kansanäänestys v:o~daan Suu- 8173: I'Ien va:liokunnan ehd,otukiseln mulman kuvernööriin vnlitta- 8174: malqa saada kumotu1ksi. 8175: !Säännöksiä sii~ä, mitä valituuston on tehtävä tai mitä S'e 8176: voi tehdä, jos kansanäänestys <on valltuuston päätöokslen ku- 8177: monnut, .ei .Suuri vaHdk:unta ole ka'tson,~ut voita:rvan lakieh- 8178: dotukseen •aittaa.. V a1tuusio!n menelttelyn määräävä~ sill~in 8179: Kunnallislait. 7 8180: 8181: asian laatu ja oliosuhteet samaam. tapaan kuin nyilkin, millloi.n 8182: va'ltuu·ston pää~ös valtion viralnoonaisen päiiltölksellä kumo- 8183: taan. 8184: Kunnallil'is.valiokunnaln la:kiehdotuilrsoon sisälltyneet 84 ja (84 ja 86 §§.) 8185: 86 §§ on ta:rpdomina p'o~silettu. 8186: Suuri valiokunta on selVyyden vuoksi lakiehd•o'tukseen 87 §. 8187: ot.tanut pylkälä!n, jossa tarlmmmin määrätään, .miten on mene- 8188: telrtä.vä as:iloissa., joissa :v\oidaaJn veddta kansanäänestykseen, 8189: mutta jotka myöskin ov.alt aliisiJeiJtaiVat valtion viranomaisen 8190: vahlviste'ttaviksi. .• 8191: Laildtehdotuben loprpumääräylksiä on täydiennetty eräillä 88-89 §§ 8192: Su•uren valiokunnan tarpeellisilksi . havaitseroima lisämää- (88 §). 8193: räylksiHä, samalla kuin määräykset on jaet'tu kahdeksi eri 8194: pykäläksi. 8195: 8196: B. Kaupunkien kunnallislaki. 8197: Kunnallisvaliokunnan ehdotukseen kaupunkien kunnallis- 8198: laiksi on Suuri valiokunta tehnyt ensinnäkin ne muutokset, 8199: jotka ovat johtuneet niistä päätöksistä, mitä Suuri valiokunta 8200: on tehnyt ma~:tlailffirun~!in kunnaJlEsllakia kä:site'llessään. 8ft-' 8201: mall!la on ikarupunlki,en kunnru1lislakia täydtenne'tty eräilla 8202: säänlllÖksil~ä, miiJkä ovat yhdenmukaisia maa~aisikuntain 8203: kunnaHisllakiin hyväksyttyjen ,ka1Il1s'sa; seUaisiru mat kau'pun- 8204: kien kunnalliSilaildi!n .ehdlotetu't §§ 15, 212 (lioppumomen•tit), 8205: '24 sekä 50-54. Tarple€!ttiomi.na on lakiehdotu!klsestia pois-' 8206: ttettu Kunnal[iS'Va[itdkunn,an ehdiotulisoou s·isä.ltyneet §§ '18, 8207: 46 ja 47. 8208: Muista tekemistään muutoksista pyytää Suuri valiokunta 8209: saada lyhyesti mainita seuraavaa. 8210: KunnaUisvaliokunnan ehdotuksessa ei ole kaupunkikun- 3 §. 8211: nan jäseniksi tahdottu lukea niitä, jotka kaupungissa omis- 8212: tavat talon, tontin tai maata. Elleivät nämä talon, tontin 8213: tai maan omistajat muuten ole kaupunkikunnan jäseniä, ei- 8214: vät he voimaanjäävien verovelvollisuuden perusteiden mu- 8215: kaan myöskään olisi verovelvollisia kunnalle. Tällaista tul- 8216: kintaa estääkseen on .Suuri valiokunta pykäi1ään lisännyt vii- 8217: meisen kohdan. 8218: 8 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 8219: 8220: 6 §. Pykälää on selvennetty siten, että se sisält.ää sen, mitä 8221: Kunnallisvaliokunnan ehdotubeen vuoden 1873 lain mu- 8222: kaan otettu pykälä nykyoloissa tosiasiallisesti sisältää. 8223: 8 ja 9 §§. Tilintarkastajain lukumäärä kaupungeissa on ehdotettu 8224: määrättä:väksi vähintään neljäksi, jotta· suhteellista vaali- 8225: tapaa heitä valittaessa voitaisiin soveltaa ilman että tilin- 8226: tarkastajain toimikausi asetetaan kovin lyhyeksi. Jos tilin- 8227: tarkastajia on neljä, voidaan heidät valita kahdeksi vuo- 8228: deksi, niin että vuosittain kaksi eroaa. Valtuuston asiaksi 8229: on jätetty lähemmin päättää tilintarkastajain luvusta ja hei- 8230: dän eroamisjärjestyks·estänsä. 8231: 14 §. Pykälään otettu 2 mom. on samantapainen kuin maalais- 8232: kuntain kunnallislakiin hyväksytty våstaava määräys, so- 8233: vellutettuna kaupunkien olojen mukaiseksi. Viimeisen mo- 8234: mentin mukaan on valtuuston asiana puheenjohtajan palk- 8235: kion määrääminen. 8236: 17 § (16 §). Suuri valliakunta on tähän pykälään ottanut lisämääräyk- 8237: siä valtuuston määräaikaisista kokouksista. Nämä määräyk- 8238: set ovat välttämättömiä niiden säännösten täydennyksiksi, 8239: jotka ehdotetaan voimaanjääviksi nykyisen asetuksen 5 :nnes- 8240: sä luvussa. 8241: 31 § (29 §). Kunnallishallinnosta kaupungissa 8 päivänä joulukuuta 8242: 1873 annetun asetuksen 46 §:n mukaan on maistraatti kau- 8243: pungin hallituksena. Kunnallisvaliokunt.a ei ole lakiehdo- 8244: tukseensa ottanut säännöstä tässä kohden. Tärkeätä on, että 8245: kaupungilla on jokin keskittäväkin hallintOOlin. Tässä koh- 8246: den voidaan ajatella kolmea eri tapaa, nimittäin 1) erikoisen 8247: 'kunnaUlisosastO'D mu1odosta.minlen maistraattii'n, jonlka; osaston' , 8248: jäsenet valittaisiin tähän tarpeellista kunnallispoliittista pä- 8249: tevyyttä silmällä pitäen, 2) rahatoimikamarin kehittäminen 8250: kunnan ha_lEtsevaksi keskusvirastoksi ja 3) jonkunlaisen 8251: kunnallisen keskuslautakunnan järjestäminen; jossa lauta- 8252: kunnassa tärkeimmät kunnalliset hallintoalat olisivat edus- 8253: tettuina. - Koska kuitenkaan ei ole ollut mahdollisuutta 8254: ryhtyä perusteellisesti tätä laajakantoista kysymystä käsit- 8255: telemään, ei Suuri valiokunta ole tässä kohden lt;ehnyt eh- 8256: dotusta. 8257: Kunnallislait. 9 8258: 8259: Tähän on otettu säännös siitä, miten maistraatin pää- 45 § (43 §). 8260: töksiin tämän lain alaan kuuluvissa asioissa saa muutosta 8261: hakea. 8262: Suuri valiokunta on .sitä mieltä, että se vähin ääni- 48 § 8263: oikeutettujen lukumäärä, mikä vaaditaan kansanäänestyksen (45 § 2 mom.). 8264: aikaansaamiseksi, voidaan kaupungeissa yleensä asettaa 8265: suhteellisesti suu:t~emmaksi kuin maaseudulla. Vain suurem- 8266: mat kaupungit, koska: niissä muitten syitten vuoksi kovin 8267: suurien nimikirjoitusjoukkojen kerääminen on hankalaa, voi- 8268: daan puheenaolevassa suhteessa asettaa maaseudun veroisiksi. 8269: Suuren valiokunnan asiassa tek·emä ehdotus on sellainen, että 8270: tehtyjen laskelmien mukaan yhdeksässä maan suurimmista 8271: kaupungeista vaadittaisi kirjelmän aHekirjoittajiksi viisi- 8272: sataa tai enemmän äänioikeutettuja. 8273: 8274: 8275: 8276: C. Laki kansanäänestyksestä. 8277: 8278: 1Suuren valiokunnan mielestä on lakiin kansanäänestyk- 1 §. 8279: sestä otettava ainoastaan kansanäänestyksessä noudatettavaa 8280: menettelytapaa koskevia määräyksiä. Kunnallisvaliokunnan 8281: ehdotuksesta dii sentii,hden ne kohdat, nimittäin 1 :§ ja 11 §, 8282: jotka sisältävät peruatavia määräyksiä, poistettu ja siirretty 8283: kunnallislakeihin. 8284: •Tähän pykälään on otettu säännökset kansanäänestyksen 2 §. 8285: eclellä käyvistä valmistelevista toimenpiteistä. Pykälässä 8286: mainittu aika on määrätty niin pitkäksi kuin kahdeksi kuu- 8287: kaudeksi siitä syystä, että kunnalHslakien mukaan kunnan- 8288: valtuuston päätöksestä on kolmenkymmenen päivän valitus- 8289: aika ja kuulutus, jolla kuntalaiset kutsutaan äänestykseen, 8290: on julkaistava vähintään neljätoista päivää ennen äänes- 8291: tystä. 8292: Kunnallisvaliokunnan ehdotuksesta puuttuu nimenomai- 4 § (3 §). 8293: nen säännös siitä, kutka ovat oikeutetut ottamaan osaa kan- 8294: sanäänestykseen. Suuri valiokunta on sentähden täydentä- 8295: nyt ehdotusta tässä kohden. 8296: 10 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 8297: 8298: Kun Kunnallisvaliokunnan ehdotuksessa sanotaan, että 8299: äänestys on toimitettava lain määräämänä vapaapäivänä, 8300: mutta mitään erikoista vapaapäivää •ei ole ilaissa säädettynä, 8301: on 'Suuri valiokunta poistanut säännöksen vaalin toimitta- 8302: misesta vapaapäivänä ja ehdottanut, että työnantajan tai 8303: hänen sijaisensa tulee rangaistusseuraamuksen uhalla jär- 8304: jestää työnsä niin, etteivät hänen palveluksessaan olevat 8305: henkilöt tul•e estetyiksi käyttämästä äänioikeuttaan. 8306: 5§ Mitä äänestystapaan tulee, on Suuri valiokunta katsonut 8307: (2 § 1 mom.). tarpeettomaksi, että äänestäjä sulkee äänestyslipun kuoreen. 8308: Samalla on Suuri valiokunta pitänyt käytännölEsempänä, 8309: että äänestyslippuja on kahta lajia, nimittäin semmoisia, 8310: joihin ·on ·painettu sa1na ,·jiaa", ja ·selmmoisia, joihin on ·painettu 8311: sana ,ei". Vaalisalaisuus voidaan tämänkin äänestystavan 8312: käytännössä ollessa säilyttää. 8313: 11 § (10 §). Tähän pykälään on iSuuri valiokunta ottanut muutamia 8314: täydentäviä säännöksiä. On katsottu yhdenmukaisuuden 8315: vaativan, että: asioissa, joissa valtuuston päätökseen vaadi- 8316: taan määräenemmistö, sellainen myöskin on kansanäänestyk- 8317: sessä vaadittava. 8318: 8319: D. Kunnallinen vaalilaki. 8320: 1 §. Tässä ehdotettu aikamäärä on siirl'etty yksi päivä eteen- 8321: päin, koska saattaisi tapahtua,· että eduskunnan hajoittami- 8322: sen vuoksi eduskuntavaalit voisivat, milloin joulukuun 1 tai 8323: 2 päivä ovat pyhäpäiviä, sattua joulukuun 3 päiväksi. 8324: 3 §. Kun Suuri valiokunta on kunnallislakeihin ehdottanut 8325: s·en muutoksen, että eräät kunnalliset toimihenkilöt valitaan 8326: lmlmeksi vuodeksi, on tässäkin pykälässä mainittu aika- 8327: määrä muutettu. 8328: (4, 29 ja Sen johdlos:ta, että Suuri vaE:akunta on maallaisik.untain 8329: 44 §§.) kunnallislakiehdotuksen 7 § :stä poistanut. 21 momentin, jonka 8330: mukaan Lapin kihlakuntaan kuuluvat 'kunnat olisivat eräin 8331: ehdoin saaneet käyttää enemmistövaaleja, ovat kunnallis- 8332: valiokunnan mietintöön sisältyneen vaalilain 4, 29 ja 44 §§ 8333: tarpeettomina poistetut. 8334: Kunnallislait. 11 8335: 8336: Kunnallisvaliokunta on ehdottanut, että vaaliluettelo olisi 4-6 §§ 8337: tehtävä syyskuun kuluessa. Koska kuitenkin vaaliluettelon (5-7 §§). 8338: johdosta voidaan tehdä vaatimuksia sen oikaisemisesta ja 8339: vaalilautakunnan tässä kohden antamasta päätöksestä saa- 8340: daan valittaa aina Senaattiin saakka, niin voisi tapahtua, 8341: että ylin oikeusaste ei ennättäisi ratkaista asiaa ennen kuin 8342: se päivä, jona valtuutetut valitaan, on käsissä. Suuri valio- 8343: kunta on sentähden katsonut tarpeelliseksi siirtää näissä py- 8344: kälissä mainitut aikamäärät yksi kuukausi aikaisemmiksi. 8345: Turvatakseen pykälässä mainittua oikeutta tilaisuuden 15 § (16 §). 8346: saamiseen käyttää äänioikeutta, on Suuri valiokunta lisännyt 8347: pykälään rangaistusseuraamuksen uhkan. 8348: Suuri valiokunta on poistanut maalaislnmtain kunnallis- 43 § (46 §). 8349: lakiehdotuksen 8 § :stä sen 4 momentin sekä kaupunkien kun- 8350: nallislakiehdotuksesta 9 § :n 3 momentin ja ottanut vastaa- 8351: 1 8352: 8353: 8354: 8355: 8356: vat määräykset vaalilain 4:3 § :ään. 8357: S.en j'Oihd~osta, et'tä SuU'ri va1iokumta ,on ehdottanut kun- 49 § (52 §). 8358: nanvaltuutetut valittaviksi kolmeksi vuodeksi, on pykälän 8359: kolmanteen momenttiin tehty tästä aiheutuva muutos. 8360: 8361: 8362: 8363: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Suuri valiokunta 8364: kunnioittaen ehdottaa, 8365: 8366: että Ednskunta hyväksyisi Edusknnnan myö- 8367: tävaikutuksella määrättävällä tavalla vahl}istet- 8368: tavaksi ja voi'm(Jj(J,n S<aatettavaksi seuraavat laki- 8369: ehdotukset: 8370: 12 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 8371: 8372: 8373: 8374: 8375: Maalaiskuntain kunnallislaki. 8376: 8377: 1 LUKU. 8378: Yleisiä säännöksiä. 8379: 8380: 1 §. 8381: (Poist.) Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on it- 8382: sekseen eri kunta. 8383: Ku'llnan jäsenten tulee tämän lain mukaan ja lain muu- 8384: ten määräämissä rajoissa hoitaa kunnan yhteiset talous- ja 8385: järjestysasiat, mikäli ne voimassa olevien lakien tai asetus- 8386: ten mukaan eivät ole julkisen viranomaisen käsiteltäviä. 8387: 8388: 2 §. 8389: Jos kahdella tai useammalla maalaiskunnalla on yhteinen 8390: kunnallishallinto, pysyköön se edelleenkin sinänsä niin kau- 8391: van kuin kunnat siirtä sopivat. Jos joku n:ii'stä tahtoo erota, 8392: meneteltäköön niinkuin 82 § :ssä siitä sanotaan. 8393: Jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia maalais- 8394: kuntia haluaa yhtyä yhteiseen kunnallishallintoon, olkoon 8395: se luvallista, jos kunnanjäsenten enemmistö kussakin kun- 8396: nassa erikseen sitä kansanäänestyksessä puoltaa. 8397: (Poist.) Kuntain (poist.) yhtymisestä on kunkin kun- 8398: nanvaltuuston puheenjohtajan läänin kuvernöörille {poist.) 8399: kirjallisesti ilmoitettava {poist.) kolmenkymmenen päivän 8400: kuluessa siitä lukien kuin hän sai tiedon kansanäänestyksen 8401: tuloksesta. 8402: Yhteiseen kunnallishallintoon yhtyneiden kuntain val- 8403: tuutetut kutsuu ensimäiseen yhteiseen kokoukseen {poist.) 8404: ja kokouspaikan määrää sen kunnan valtuuston puheenjoh- 8405: taja, jonka puolelta yhtymiskysymys on pantu a.Ikuun. 8406: Kunnalllslait. 13 8407: 8408: Maalais- ja kaupunkikuntaa älköön yhdistettäkö yhtei- 8409: seen kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteinen toi- 8410: minta näiden kesken jossakin asiassa katsotaan olevan ai- 8411: kaansaatava, olkoon kunnilla valta yhteisessä edustajako- 8412: kouksessa siitä päättää. 8413: (Poist.) Maalaiskunnan jakamisesta poikkeustapauk- 8414: sissa erityisiä tarkoituksia varten kunnan yhteisestä hallin- 8415: nosta suhteessa tai toisessa riippumattomiin piireihin sääde- 8416: tään muualla. 8417: 8418: 3 §. 8419: M.aa·laiskunnan jäsen on, siihen. katsomatta mihin uskon- 8420: nolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu, jokainen: 8421: joHa kunnassa on tahi tulee olla asunto ja kotipaikka; 8422: joka siellä omisba tai viljelee maata tahi hallitsee muuta 8423: kiinteätä omaisuutta; taikka 8424: joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia. 8425: 8426: 4 §. , 8427: Maalaiskunta käyttää 'Päättämisvfultaansa kunnanval- 8428: tuuston, kansanäänestyksen ja kuntain edustajain kokouksen 8429: kautta. 8430: Toimeenpano ja hallinto kuuluu kunnallisla.utakunnalle 8431: ja muille sitä varten valituille lautakunnille, hallintokunnille 8432: tathi henkilöille, sen mukaan kuin tässä lais,sa tahi muualla 8433: ( poist.} säädetään. 8434: 8435: 5 §. 8436: Maalaiskunnan yhteistäJ omaisuutta, olkoonpa se tuloa 8437: kiinteästä omaisuud·esta, liikkuvaa 'Pääomaa tahi jokin tuloa 8438: tuottava oikeus, samoinkuin valtion kunnalle myöntämiä va- 8439: roja, on (poist.) pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä me- 8440: noja suoritetaan, ja hoidetattava niinkuin tässä jälempänä 8441: sanotaan, ellei jonkin tapauksen varalta ole toisin säädetty. 8442: Niitä menoja varten, joihin varoja edellä mainittuJen 8443: Hsäk.si tarvitaan kunna;n yhteiseksi hyödyksi tahi sen oeri- 8444: 8445: 8446: / 8447: 14 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 8448: 8449: tyisiin tarpeisiin, määrätkö,ön kunta veroja suoritettavaksi 8450: voimassao'levien tai vastedes sääd,ettävien perusteiden mu- 8451: kaan. 8452: 8453: 8454: 2 LUKU. 8455: Kunnanvaltuusto (poist.). 8456: 8457: 6 §. 8458: Kunnanvaltuutettuja valitaan maalaiskunnassa, jonka 8459: väkiluku henkikirjan mukaan on: 8460: 1,000 tahi vähemmän, 0 ••••••• 0 ••• 12 8461: enemmän kuin 1,000, vaan ·ei yli 2,000, .......... 15 8462: 2,000, 4,000, •••• 0 •• 0 0 0 18 8463: " " 4,000, " " " 6,000, .......... 21 8464: " 6,000, " " " 8,000, .......... 8465: " 8466: 24 8467: " " 8,000, " " " 10,000, 0 0 0 ••••••• 27 8468: " " 10,000, " " " 15,000, • 0. 0 •••••• 30 8469: " " 15,000, " " " 20,000, • 0. 0 •••••• 36 8470: " " " 8471: 20,000, " " 8472: •••••••• 0 •• 0 ••• 0 ••• 0 •••••• 42 8473: " " 8474: {Poist.) Valtuutettujen varajäseniä valitaan niin monta 8475: kuin kunnallisessa vaalilaissa säädetään. 8476: Lapin kihlalwnnassa sekä Kuolajärven kunnassa Kemin 8477: kik,lakuntaa, K UtMamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kun- 8478: nissa Oulun kihlakuntaa ja Suomussalmen kunnassa Kajaa- 8479: nin kihlakuntaa saatakoon kuitenkin kansanäänestyksellä 8480: määrätä pienempikin määrä valtutttettuja ·asetettavaksi, ei 8481: kuitenkaan vähemmän kuin kaksitoista. 8482: 8483: 7 §. 8484: Kunnanvaltuutetut sekä neljä tilintm·kastajaa ja neljii 8485: vamtilintarkastajaa, joiden vaali toimitetaan valtuutettujen 8486: vaalin yhteydessä, valitaan välittömillä ja suhteellisilla vaa- 8487: leilla. 8488: (Poist.}. 8489: Kunnallislait. 15 8490: 8491: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ääni- 8492: oikeus . 8493: .Älköön vaalioikeutta valtu'U!tetun kautta käytettäkö. 8494: Vaaleista ja niiden toimittamisesta säädetään tarkemmin 8495: kunnallisessa vaalilaissa. 8496: 8 §. 8497: Kunnanvaltuutetut ja varajäsenet valitaan kolmeksi vuo- 8498: deksi. V alituista eroaa vuosittain kolmannes siinä järj€s- 8499: tyksessä kuin kunnallisessa 'Vaalilaissa on säädetty. 8500: (Poist.) 8501: Tilintarkastajat valitaan kahdeksi vuodeksi. kerrallaan. 8502: V alituista er.oaa vuosittain kaksi, ensimäisenä vuonna ne, 8503: jotka ovat tulle,et vähimmillä äänillä valituiksi, sitten 8504: vuoroonsa, samoin varatilintarkastajista. 8505: 9 §. 8506: Oikeus valita ( poist.) valtuutettuja ja tilintarkastajia 8507: (poist.) on jokaisella maalaiskunnan jäsenellä, sekä miehellä 8508: että naisella, jolla on 8uomen kansalaisoikeus ja joka 8509: ennen vaalivuoden ·alkua on täyttänyt kaksikymmentä :vuotta 8510: ja joka viimeksi toimitetussa henkikirjoituksessa on kunnassa 8511: hengillekirjoitettu. 8512: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: 8513: 1) se, joka lain voiman voittaneen oikeuden päätöksen 8514: mukaan on holho.uksen alaisena; 8515: 2) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansalais- 8516: luottamusta vailla taikka on kelvoton maan palvelukseen tai 8517: toisen asiaa ajamaan; ja 8518: 3) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kun- 8519: nallisissa vaaZei~sa on ostanwt tai myynyt ääniä, aina kolman- 8520: nen kalenterivuoden loppuun siitä Zuk~en kuin lopulZirt,en tuo- 8521: mio asiasta annettiin. 8522: {Poist.) Venäjän kansalaisten (poist.) kunnallisista oi- 8523: keuksista on voimassa, mitä siitä erittäin on säädetty tai 8524: vastedes säädetään. 8525: 10 §. 8526: V aalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muihin luotta- 8527: mustoimiin, mikäli niistä ei ole erittäin säädetty, on jakainen 8528: 16 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 9. 8529: 8530: kunnassa asuva henkilö, ioka on oikeutettu valtuutettuja va- 8531: litsemaan. 8532: 1.1 §. 8533: {Poist.) V altuutetuksi valittu älköön kieltäytykö toimeen 8534: rylhtymästä, ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta. 8535: Joka kolmena lähinnä edellisenä vuotena on toiminut 8536: (poist.) valtuutettuna taikka kunna1llislautakunnan puheen- 8537: johtajana tai jäsenenä tahi muun senlaatuisen, kunnan asiain 8538: toimeenpanoa ja hallintoa varten asetetun hallintokunnan 8539: puheenjohtajana, on kuitenkin oikeutettu kolmen seuraavan 8540: vuoden ·kuluessa nauttima.an vapautta (poist.) valtuutetun 8541: toimesta. 8542: Jos valittu näistä syistä kieltäytyy, astuu varajäsen ·hä- 8543: nen sijaansa. 8544: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kivuloisuus 8545: taikka siviili-, sotila.s- tahi kirkollisvir'ka tai -palvelus, per- 8546: heolot taikka jokin muu syy, tutkikoon (poist.) valtuusto il- 8547: moitetun esteen. 8548: Jos kieltäytyminen hyväksytään, astuu varajäsen tilalle. 8549: 8550: 12 §. 8551: (Poist.) Valtuutetut saavat korvausta toimestaan (poist.) 8552: valtuuston harkinnan mukaan, kuitenkin vähintään viisi 8553: markkaa koko·ukselta ja niin että palkkio kaikille valtuute- 8554: tuille on samansuuruinen. Valtuusto harkitkoon myös, onko 8555: valtuutetuille maksettava korvausta matkakustannuksista ja 8556: kuinka paljon; älköön kuitenkaan maksettako enempää kuin 8557: yhden hevosen kyytiraha edestakaisin taikka, jos rautatietä 8558: tahi höyrylaivaa 1saattaa matkalla !käyttää, Jlm'htuullinen 8559: korvaus sen käyttämisestä. 8560: 8561: 13 §. 8562: (Poist.) Valtuutetut valitsevat vuosittain keskuudestaan 8563: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 8564: Näihin toimiin älköön kuitenkaan valittako kruununvou- 8565: tia, nimismiestä, poliisia eikä ulosattoapulaista. 8566: Kunnallislait. 17 8567: 8568: Älköön valittu kieltäytykö, ellei hän jo saman kolmivuo- 8569: tiskauden aikana ole ollut samassa toimessa. 8570: Jos puheenjohtaja tahi vampuheenjohtaja kuolee, muut- 8571: taa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen toimi- 8572: kautensa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen si- 8573: jaansa jälellä olevaksi ajaksi. Sama olkoon laki, jos val- 8574: t·uuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja valitaan kun- 8575: nallislautakunnan puheenjohtajaksi, varapuheenjohtåjaksi 8576: tai jäseneksi. 8577: Toim~tetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaa- 8578: lista antakoon valtuusto kuvernöörille kirjallisen ilmoi- 8579: tuksen. 8580: (Poist.) Valtuuston asiana on puheenj,ohtajan palkkion 8581: määräämin en. 8582: 14 §. 8583: Jos tehdään valitus ( poist.) valtuuston puheenjohtajan 8584: tahi varapuheenjohtajan vaalista tahi siitä, että niistä toi- 8585: mista kieltäytymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu 8586: kuitenkin tointa, kunnes valitus on lopullisesti ratk~istu ja, 8587: jos uusi vaali määrätään toimitettavaksi, toinen on valittu ja 8588: (poist.). toimeensa ryhtyy. 8589: 8590: 15 §. 8591: (Poist.) Valtuuston on keskusteltava Ja •päätettävä seu- 8592: raavista asioista, nimittäin: 8593: 1) kansakoulujen ja muiden sivistyslaitosten perustami- 8594: sesta, varattomain lasten koulunkäynnin avustamisesta sekä 8595: kansansivistyksen edistämisestä; 8596: 2) elinkeinojen kohottamisesta ja ammattitaidon edistä- 8597: misestä; 8598: 3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden, raittiuden 8599: sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi 8600: ehkä katsotaan tarpeellisiksi; 8601: 4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta sekä käti- 8602: lötoimesta; 8603: 5) työttömiksi, työkyvyttömiksi ja muutoin turvatto- 8604: miksi joutuneitten avustamisesta; 8605: 2 8606: 18 1917.- S. V. M.- Eduslrnntaesitysmiet. N:o 5. 8607: 8608: 6) lasten huoltamisesta ja suojeluksesta; 8609: 7) tuotantolaitosten :perustamisesta ja jo :perustettujen 8610: ottamisesta kunnan haltuun·; 8611: 8) työttömyysrahastojen perustamisesta; 8612: 9) köyhäinasianajotoimesta; 8613: 10) kunnallisten ammattientarkastajain asettamisesta; 8614: 11) työnvälitystoimistojen perustamisesta; 8615: 12) asunto-oloja ja asutustoimintaa koskevista kysymyk- 8616: sistä; 8617: 13) kunnan rakennuksista ja laitoksista; 8618: M) lainajyvästöjen (poist.) sekä samanlaatuisia tarkoi- 8619: tuksia varten aijottujen rahastojen perustamisesta ja hallin- 8620: nosta; 8621: 15) yleisten varranttia antamaan oikeutettujen ta1letus- 8622: makasiinien perustamisesta; 8623: 16) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kala:stuk- 8624: sesta kunnan omistamilla alueilla, niin myös vahinkoeläin- 8625: ten hävittämistä tarkoittavista toimenpiteistä; 8626: ,17) toimenpiteistä tulipalon ja kulovalkean estämiseksi 8627: ( poist.) s<ekä paloapuyhdisiJYsten perustamisesta; 8628: 18) kunnan meno- ja tuloarvion vahvistamisesta; 8629: 19) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin 8630: ·taksoittamalla tahi lainan ottamisella sekä kunnan rahasto- 8631: jen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä tilinpääs- 8632: tön antamisesta; 8633: 20) 'kuntain edustajain 'kokoukseen lähetettävien edusta- 8634: jain sekä kunnallislautakunnan :puheenjohta;jan, varapuheen- 8635: johtajan, jäsenten ja varajäsenten vaalista; 8636: 21) 'kunnan keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkija- 8637: lautakunnan ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja 8638: henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallislauta:kunnan lisäksi 8639: ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hallintoa var- 8640: ten; 8641: 22) 'kunnallishallinnossa noudatettavain ohje- ja johto- 8642: sääntöjen vahvistamisesta; 8643: 23) kuntain välisestä yhteistoiminnasta; sekä 8644: Kunnallislait. 19 8645: 8646: 214) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan yh- 8647: teiseen-toimialaan. 8648: (Poist.) Valtuuston .tulee sitäpaitsi (poist.) antaa lau- 8649: suntoja asioista, joita kuvernööri tahi muut viranomaiset 8650: valtuustolle siinä. tarlkoituksessa lähettävät. 8651: Ne asiat, jotka erinäisten lakien tahi asetusten mukaan 8652: ovat olleet kuntakokouksen käsiteltäviä, tulevat tämän lain 8653: voimaanastuttua kunnanvaltuuston käsiteltävi'ksi. 8654: 8655: },(} §. 8656: (Poist.) Valtuustolla on oikeus, JOS se havaitsee syytä 8657: olevan: 8658: 1) lainan ottamiseen kunnalle (p~t.); 8659: 2) kiinteän omaisuuden ostamiseen kunnalle; sekä 8660: 3) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymiseen, pant- 8661: taamiseen tahi vaihtamiseen, joka lahjan, testamentin tahi 8662: muun laillisen saannon kautta. on tullut kunnan omaksi. 8663: Kolmannessa kohdassa mainittujen päätösten tekoon vaa- 8664: ditaan, että vähintään kaksi kolmannesta vaMwuston saapu- 8665: villa olevista jäsenistä sitä kannattaa. 8666: 8667: 17 §. 8668: Jos (poist.) valtuusto päättää hyvaksyä sääntöjä siveelli- 8669: syyden, raittiuden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi 8670: terveydenhoidon Mistämiseksi kunnassa, olkoon sillä myös 8671: oikeus näiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopivia uhka- 8672: sakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa suurempia. 8673: Sellaisen 'PäätökseTh tekoon vaaditaan kui'tenkirt·, että kaksi 8674: kolmannesta valtuuston saapuvilla olevista jäsenistä sitä 8675: kannattaa•, ja on päätös alistettava kuvernöörin vahvistetta- 8676: vaksi. 8677: Jos valtuusto katsoo suuremman u'hkasakon tarpeelli- 8678: seksi, pyytäköön kihlakunnanoikeutta sitä korottamaan. 8679: Tällaiset säännöt ja uh'kasakkomääräykset ovat ( poist.) 8680: saatetta,vat yleisöTh tietoon sillä tavalla kuin kunnallisten 8681: ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa. 8682: 20 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 8683: 8684: 18 §. 8685: (Poist.) Valtuuston kokoukset ovat pidettävät kunnanta- 8686: lossa tahi muussa valtuuston määrättävässä, soveliaassa pai- 8687: kassa. 8688: Kokoukset ovat julkisia. 8689: Kuitenkin voi valtuusto (poist.) päätöksellä, johon vä- 8690: hintään neljä viidennestä saapuvilla olevista valtuuston jäse- 8691: nistä yhtyy, julistaa jonkun asian käsiteltävaksi suljetussa 8692: istunnossa. 8693: 19 §. 8694: (Poist.) Valtuutetut kutsuu kokoukseen 'Puheenjohtaja. 8695: Kutsumuksessa tulee olla ilmoitus kokouksen ajasta ja 8696: paikasta ynnä kokouksessa käsiteltäviksi tulevista asioista; 8697: ja on kutsumus tiedoksipantava kunnantaloon tahi muuhun 8698: valtuuston määräämään soveliaaseen paikkaan sekä ilmoitet- 8699: tava valtuutetuille muulla valtuuston määrättävällä tavalla. 8700: ,Tos jäävi tahi muu syy estää 'PUheenjohtajaa antamasta 8701: kutsumusta, antakoon sen varapuheenjohtaja tahi, jos hänel- 8702: läkin on este, kunnallislautakunnan puheenjohtaja. 8703: Valtuuston kokous :pidetään aikaisintaan neljäntenätoista 8704: päivänä, lukien sen päivän aamusta, jona kutsumus on tie- 8705: doksipantu, mutta jos asia on tavallista kiireellisempi eikä 8706: koske uutta verotusta tahi veron korotusta, saa sen ottaa käsi- 8707: teltäväksi aikaisintaan kahdeksantena päivänä kutsumuksen 8708: tiedoksipanosta. 8709: V altunsto voi, milloin 8e kafJsoo sen välttämättömäksi, 8710: ottaa käsiteltäväk8een sellaisenkin asian, jota ei ole ilmoituk- 8711: sessa mainittu, jos alsiaJn kiireellisyys sitä vaatii. 8712: 20 §. 8713: (Poist.) Valtuuston kokouksia on pidettävä niin usein 8714: kuin asianhaarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuo- 8715: dessa seuraavina aikoina: 8716: huhtikuussa, jolloin päätetään kunnallislautakunnan 8717: ja muid·en hallintokuntain edellisen vuoden hallinnosta anta- 8718: masta kertomuksesta ja tilinteosta sekä tilintarkastajain sen 8719: johdosta antamasta lausunnosta; 8720: Kunnallislait. 21 8721: 8722: kesäkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan 8723: ja vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja ja ·kansanäänes- 8724: tystä varten; 8725: syyskuussa, jolloin valitaan kunnallislautakunnan pu- 8726: heenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet sekä 8727: jäsenet taksoitus- ja tutkijalautakuntiin ynnä virkailijat 8728: muihin vuoden lopussa avoimiksi tuleviin kunnan toimiin; ja 8729: marras- ta~ joulukuussa kunnan meno- ja tuloarvion vah- 8730: vistamista varten seuraavaksi vuodeksi. 8731: 21 §. 8732: Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo ( poist.) 8733: valtuuston kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa varten, 8734: anokoon sitä kirjallisesti valtuuston 'PUheenjohtajalta, jonka 8735: tulee tutkia anomus. Jos hän sen hylkää, antakoon, jos 8736: vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä 'Perusteluineen ja samalla 8737: myös semmmsen valitusosoituksen, kuin 71 § :ssä sanotaan. 8738: 22 § {uusi). 8739: Valtuusto saakoon, milloin tarpeelliseksi havaitsee, aset- 8740: taa erityisen valiokunnan asioita valmistarnoon. Jos sellai- 8741: nen valiokunta on asetetttt, saakoon valtuuston puheenjohta- 8742: jakin, milloin se asiaa viivyttämättä voi tapahtua, jättää 8743: asian sen valmisteltavaksi. 8744: 23 § (2'2 §). 8745: Kunnanvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako äl- 8746: köönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolmannesta 8747: valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla. 8748: 24 § (23 §). 8749: Jos ( poist.) valtuuston kokouksessa jotakin asiaa ei saada 8750: määräpäivänä loppuun käsitellyksi, esittäköön puheenjohtaja 8751: ennen kokouksen loppumista päätettäväksi asian käsittelyn 8752: jatkamista varten toisen päivän. Siitä ei tarvitse silloin 8753: erittäin ilmoittaa. 8754: 25 § (24 §). 8755: Puheenjohtajan tulee (poist.) valtuuston kokouksessa esi- 8756: tellä-åsiat ja johtaa keskustelua sekä katsoa, ettei muita kuin 8757: 2'~ 1917.·~ S. V. M. ~ Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 8758: 8759: ilmoitettuja asioita päätetä. Jos nostetaan kysymys josta- 8760: kin, uudesta -asiasta, älköön sitä ratkaistako, ennenkuin 8761: uudessa kokouksesssa, edelläkäyneen ilmoittamisen jälkeen, 8762: paitsi 19 §:n viimeisessä momentissa mainitUJSsa tapauksesssa. 8763: Puheenjohtaja ·pitäköön kokouksessa myös huolta järjes- 8764: tyksestä ja saakoon, varoitettuans,a, toimittaa pois kuunte- 8765: lijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy semmoi- 8766: nen epäjärjestys, jota puheenjohtaja ei voi ehkäistä, hajoitta- 8767: koon hän kokouksen. 8768: Jos puheenjohtaja on poissa, astuu hänen sijaansa vara- 8769: puheenjohtaja. J.os viimemainittukin on poissa, valitsee val- 8770: tuusto keskuudestaan siksi kerraksi puheenjohtrujan. 8771: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tahi jäsen ( poist.) 8772: ilman pätevää estettä jää tulematta kokoukseen, taikka il- 8773: man sellaista s~ytä lähtee kesken pois, maksakoon kunnan 8774: yleiseen kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheenjoh- 8775: taja kymmenen sekä jäsen viisi markkaa. Jos kokous läsnä- 8776: olevien vä'hälukuisuuden vuoksi jää pitämättä tahi on kesken 8777: lopetettava, olkoon sakko poissaoleville kaksinkertainen. 8778: (Poist.) Valtuuston kokouksissa ;pitää kunnallislautakun- 8779: nan puheenjohtajan tahi sen, jonka lautakunta siihen keskuu- 8780: destaan valitsee, olla saapuvilla antamassa valtuustolle tar- 8781: peellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa keskustelui- - 8782: hin, mutta ei päätöksiin, ellei hän myös ole valtuuston jäsen. 8783: Kunnallislautakunnan puheenjohtajan tahi hänen sijai- 8784: sensa poissaolo e1 ·estä asioita käsittelemästä eikä päätöksiä 8785: tekemästä. 8786: 26 § (25 §). 8787: Sittenkun asiasta on (poist.). valtuuston kokouksessa kes- 8788: kusteltu ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päätty- 8789: neeksi, tehköön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus 8790: ,jaa" taikka ,ei" ilmaisee valtuuston päätöksen. 8791: Kun vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, 8792: mikä hänen käsityksensä mukaan on tullut •päätökseksi, .ia 8793: vahvistakoon sen, ellei muuta äänestystä vaadita, vasaran- 8794: lyönnillä. Jos äänestystä vaa-ditaan, toimitettakoon se jul- 8795: kisesti ja nimenhuudolla. 8796: Kunnalllslait. 23 8797: 8798: .S~ mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu, 8799: tulkoon valtuuston rpäätökseksi, paitsi milloin päätöksen te- 8800: koon tämwn lain mukaan vaaditaan määräenemmistö. Ään- 8801: ten jakautuessa tasan (poist.) tulee se mielii.pide päätökseksi, 8802: johon puheenjohtaja yhtyy. 8803: Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julista:koon pu- 8804: heenjohtaja päätöksen. 8805: 27 § (26 §). 8806: Vaalit, jotka ovat valtuuston, kunnallislautakunnan, 8807: taksoituslautakunnan tahi muiden kunnallisten hallinto- 8808: kuntain toimi1tettavat (poist.), tlapahtukoot suhteellista 8809: vaalitapaa noudattamalla, jos valittavia on kaksi tai useam- 8810: pia ja jos neljännes vaaliin osaa ottavista sitä vaatii. 8811: Jos yksi on valittava tai milloin enemmistövaalitapaa 8812: muuten käytetään, tulee valituksi se tai ne, jotka vaalissa ovat 8813: saaneet enimmät äänet. 8814: Vaalit toimitetaan suljetuilla Hpuilla. Äänten mennessä 8815: tasan ratkaisee arpa. 8816: 28 § (27 §). 8817: Valtuuston kokouksissa kirjoittaa pöytäkirjan puheenjoh- 8818: taja tai hänen j-ohdollaan valtuuston sitä varten valitsema 8819: henkilö. 8820: Milloin pöytäkirjaa ei voida heti tarkis-taa, voi valtu,u.• to 8821: antaa puheenjohtajan ja vähintään kahd·en aina kerraksi 8822: sitä varten valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan tarkista- 8823: misen valtuuston määrättävänä päivänä. 8824: Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkir- 8825: jantekijä sekä, tarkistuksen heti tapahtuessa, vähintään kaksi 8826: valtuuston jäs·entä, ja muutoin tarkistajat. Jos tarkis- 8827: tajista yksi tahi useammat kieltäytyvät pöytäkirjaa alle- 8828: kirjoittamasta, väittäen, ettei se sisällöltään vastaa sitä, mitä 8829: valtuuston kokouksessa on tapahtunut, merkitköön puheen- 8830: johtaja sen pöytäkirjaan ja lykätköön ( poist.) tarkistamisen 8831: valtuuston seuraavaan kokoukseen. Tarkistettu pöytäkirja 8832: on (poist.) edeltäpäin ilmoitettuna päivänä valtuuston ko- 8833: koushuoneessa julkiluetta va. 8834: 24 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 8835: 8836: rSillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä: 8837: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti (poist.) ilmoittaa vas- 8838: talause tehtyä päätöstä vastaan. J'os vastalauseen tekijä 8839: tahtoo saada vastalauseensa perusteltuna :pöytäkirjaan lii- 8840: tetyksi, antakoon sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle vn- 8841: meistään pöytäkirjan tarkistamistilaiswudessa. 8842: 29 § (28 §). 8843: Jos ( poist.) valtuuston päätös koskee jotakin henkilöä yk- 8844: sityisesti, on se todistettavasti annettava hänelle tiedoksi 8845: kokouksen pöytäkirjanotteella, johon on liitettävä osoitus, 8846: miten päätökseen haetaan muutosta. 8847: Tiedonannon toimittajan tulee :pöytäkirjanotteeseen mer- 8848: kitä antopäivä (poist.) sekä nimensä, ammattinsa ja kotipaik- 8849: kansa. · 8850: 30 § (29 §). 8851: Valtuuston päätös voidaan julistoJa kiireellisenä täytän- 8852: töönpantavaksi, jos kolme neljännestä läsnä olevista jäsenistä 8853: sen kiireelliseksi julistamist~ kannattaa; ja on siitä päätök- 8854: sessä nimenomaan mainittava. (Poist.) Täytäntöönpanoa äl- 8855: köön silloin estäkö se, ettei päätös ole saanut lainvoimaa, 8856: ellei muutoksenhakeminen sen kautta kävisi hyödyttömäksi 8857: tahi kuvernööri, huomatessaan päätöksen lainvastaiseksi, näe 8858: olevan syytä täytäntöönpanemista kieltää. 8859: 31 § (30 §). 8860: Puheenjohtaja :pitäköön huolta siitä, että valtuuston pää- 8861: tökset ( poist.) joutuisasti ( poist.) toimitetaan kunnallislauta- 8862: kunnan tahi niiden viranomaisten ja henkilöiden tiedoksi, 8863: joiden asiana päätösten täytäntöönpano on. 8864: Lähetettävät toimituskirjat (poist.) allekirjoittaa puheen- 8865: johtaja sekä kunnankirjuri, .missä sellainen on. 8866: 32 § (31 §). 8867: Kunnalliset ilmoitukset saatetaan kuntalaisten tiedoksi 8868: julkipanolla kunnantalossa tai muussa valtuuston määrät- 8869: tävässä, soveliaassa paikassa (poist.). 8870: (Poist.) Valtuusto päättäköön, ovatko kunnalliset ilmoi- 8871: tuk-set muullakin tavoin· saateltavat kuntalaisten tiedoksi. 8872: Runnallislait. 8873: 8874: 8875: 3 LUKU. 8876: K untain edustajain kokoukset. 8877: 8878: 33 § (32 §). 8879: (Poist.) Asiat, jotka lain mukaan voidaan ottaa (poist.) 8880: valtuuston kokouksessa käsiteltäviksi, ovat, paitsi milloin 8881: kunnat ovat yhteisen kunnallishallinnon alaisia, käsiteltä- 8882: vät ja ratkaistavat kuntain edustajain kokouksessa, (poist.) 8883: kun asia on katsottava yhteiseksi eri kunnille tahi niiden 8884: osille taikka kun eri kunnat ovat keskenään sopineet, että 8885: yhteisesti neuvottelevat ja päättävät asiasta. 8886: (Poist.) 8887: 34- § (33 §). 8888: Kuntain edusta,jain kokous 'Pidetään paikassa ja aikana, 8889: joista ( poist.) valtuustot ovat keskenään sopineet, tahi jotka 8890: kuvernööri, valtuustojen ollessa eri mieltä, ilmoituksen siitä 8891: saatuaan on määrännyt. 8892: 8893: 35 § (34 §). 8894: (Poist.) Valtuuston kokouksessa, joka pidetään vähintään 8895: seitsemää päivää ennen määrättyä kuntain edustajain ko- 8896: kousta, tulee valtuuston (poist.) valita kWI'tnan vaalikelpoi- 8897: sista jäsenistä yhteti.seen kokoukseen nii'll, monta edustajaa, 8898: että niiden lukumäärä on kuudennes valtuuston jäsenten lu- 8899: vuo.ta. Milloin näiden lukumäärä ei ole jaollinen kuudella, 8900: on edustajain lukua lisättävä yhdellä. 8901: Samalla kertaa on myös valittava. varaedustajia, joita pi- 8902: tää olla vähintään (poist.) kolmannes edustajain lukumää- 8903: rästä. 8904: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaalista ei 8905: saa erikseen valittaa. 8906: 8907: 36 § (35 §). 8908: Edustajain ja varaedustajain vaalista on eri kuntien val- 8909: tuustojen pöytäkirjanotteilla hyvissä ajoin annettava tieto 8910: 26 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o o. 8911: 8912: edustettujen kuntien yhteiselle toimikunnalle, jos sellainen 8913: on olemassa, mutta muussa tapauksessa sen kunnan va1tuus- 8914: ton 1.mheenjohtajalle, jonka viirissä kuntain edustajain ko- 8915: kous :pid1etään; ja olkoot nämä pöytiäkirjanotteet siten vali- 8916: tuille valtlllkirjoina. 8917: 8918: 37 § (36 §). 8919: Jos edustaja tahi kutsumuksen saanut varaedustaja il- 8920: man laillista estettä jää kuntain edustajaiu kokoukseen saa- 8921: pumatta, maksakoon ( poist.) sakkoa neljäkymmentä mark- 8922: kaa. Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää 8923: pitämättä tahi on kesken lopetettava, olkoon sakko kaksin- 8924: kertainen ja korvatkoot poisjääneet yhteisvastuullisesti saa- 8925: puville tulleiden edustajain palkat ja matkakulungit sekä 8926: muut kokouksesta johtuvat kustannukset. 8927: Tässä pykälässä mainittuun sakkoon ja seuraamukseen 8928: tuomitsee sen paikkakunnan alioikeus, j.ossa edustajain ko- 8929: kous on pidetty; ja olkoon virallinen syyttäjä velvollinen 8930: syytettä ajamaan, jos se hänelle syytteeseen pantavaksi il- 8931: moitetaan. 8932: 8933: 38 § (37 §). 8934: Kuntain edustajain kokouksen avaa edustettujen kuntien 8935: yhteisen toimikunnan määräämä henkilö tai sen kunnan val- 8936: tuuston :puheenjohtaja, jonka piirissä yhteinen kokous pide- 8937: tään; ja siinä on puheenjohtajana se, jonka edustajat keskuu- 8938: destaan valitsevat. 8939: Kofous on päätöksenvoipa, kun vähintään kolme neljän- 8940: nestä siihen valituista edustajista on saapuvilla,. 8941: Kullakin edustajalla on yksi ääni ja, päätökseksi tulee se 8942: mielipide, jota useammat äänet kannattavat, mutta äänten 8943: mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. 8944: Kuitenkin on asiassa, jossa kunnanvaltuuston päätökseen 8945: vaaditaan määräenemmistö, sellainen myös kuntain edusta- 8946: jain kokouksessa vaadittava. 8947: Vaalit toimitetaan suljetuilla lipuilla. Äänten mennessä 8948: tasan ratkaisee arpa. 8949: Kunnallislait. 27 8950: 8951: 39 § (38 §). 8952: Kuntain edustajain kokouksessa kirjoittaa pöytäkirjan 8953: puheenjohtaja tai hänen johdollaan se, jonka kokous siihen 8954: valitsee, ja on pöytäkirjassa lueteltava kaikki kokouksessa 8955: saapuvilla olevat sekä siitä poisjääneet edustajat. 8956: Pöytäkirjan tarkistuksen, eUei se heti voi tapahtua, toi- 8957: mittavat valitut tarkistajat kokouksen määrättävänä päi- 8958: vänä. Sen allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöy- 8959: täkirjankirjoittaja sekä, jos pöytäkirja heti fJarkistetaan, 8960: yksi edustaja kustakin kunnasta, mwtta muussa tapauksessa 8961: tark~stajat. Pöytäkirja on asiakirjoineen säilytettävä sen 8962: kunnan valtuuston puheenjohtajan luona, jonka piirissä yh- 8963: teinen kokous on pidetty. 8964: Neljäntoista päivän kuluessa kokouksen jälkeen on pöy- 8965: täkirjasta lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kullekin 8966: kokouksessa edustetulle kunnalle, asianomaisen valtuuston 8967: puheenjohtajan toimesta vi~pymättä kuntalaisten tietoon saa- 8968: tetta vaksi sillä tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten · tie- 8969: doksiantamisesta on voimassa. 8970: Lähetettävät toimituskirjat (poist.) allekirjoittaa kokouk- 8971: sen puheenjdhtaja. 8972: 8973: 40 § (3'9 §). 8974: Kuntain edustajain kokouksen päätös saatetaan täytän- 8975: töön, niinkuin kdkous tämän lain säännösten mukaisesti on 8976: määrännyt, jollei erityisesti ole toisin säädetty. 8977: Jos edustajain kokous jättää tehtäviä jonkun tai joidlen- 8978: kin henkilöiden tai toimikuntien toimeksi, saakoon se siten 8979: valitsemilleen henkilöille ja toimikunnille hyväksyä ohje- 8980: sääntöjä. 8981: 8982: 41 § (40 §). 8983: Palkan ja matkakustannusten korvauksen yhteiseen ko- 8984: koukseen valitulle -edustaja,lle määrää ja suorittaa edustajan 8985: valinnut kunta. , 8986: Muut kokouksesta johtuvat kustannukset suoritetaan ko- 8987: kouksen päätöksen mukaan. 8988: 28. 1917.- S. V. M.- Edus~untaesitysmiet. N:o 6. 8989: 8990: 42 § (41 §). 8991: (Poist.) 8992: J-os kuvernööri katsoo tarpeelliseksi kuntain lausunnon 8993: tai selityksen asiasta, jota kuntain edustdjain ko,kous on 8994: käsitellyt ja jota varten se on asetta'111Ut yhteislen toimikun- 8995: nan, pyytäköön lausuntoa tältä toimikunnalta; ja olkoon tä- 8996: män asia:na, asianhaarojen mukdJan, myöskin pyytää eri kun- 8997: tia lausumaan asiasta mielensä tahi kokoontumaan edusta- 8998: jain kokoukseen, mikäli katsovat sen tarpeelliseksi. 8999: 43 § (42 §). 9000: 'Muuten olkoon kuntain edustajain kokoukseen nähden so- 9001: veltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä laissa on säädetty 9002: kunnanvaltuuston kokouksesta ( poist.). 9003: 9004: 9005: 4 LUKU. 9006: K unnallisZautakunta. 9007: H § (43 §). 9008: Kussakin (poist.) kunnassa tulee olla kunnallislauta- 9009: kunta, joka tässä laissa olevain säännösten ja niiden mää- 9010: räysten mukaan, joita kunnanvaltuusto tahi muu viranomai- 9011: nen laillisesti ( poist.) noudatettaviksi antaa, huolehtii kun- 9012: nan hallinnosta, valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee täytän- 9013: töön valtuuston päätökset ja määräykset. 9014: Kunnallislautaknnnalle knuluvaa hallintoa varten on val- 9015: tuuston jaettava kunta piireihin, joista jokainen on lauta- 9016: kunnan jonkun jäsenen valvonnan alaisena. 9017: 45 § (44 §). 9018: Kunnallislautakunnassa on IJuheenjohtaja ja varaiJuheen- 9019: johtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan vähintään 9020: neljä jä;sentä, jotka kaikki valtuusto valitsee (poist.) vaali- 9021: kelpoisten kunna:n jäsenten joukosta, ja samalla ( poist.) tar- 9022: peellisen määrän varajäseniä. 9023: Näihin toimiin älköön kuitenkaan valittako tuomaria, 9024: kruununvoutia, nimismiestä, poliisia tai ulosottoaiJulaista, 9025: Kunnallislait. 29 9026: 9027: ei myöskään kunnallislautakunnan tai kunnmn hallintoa var- 9028: ten asetetun muun hallintokunnan virka- tai palvelusmiestä, 9029: joka on velvollinen tekemään toimestaan tiliä. Virka- ja pal- 9030: velusmiestä älköön vastoin tahtoaan velvoitettako ottamaan 9031: vastaa,n tointa kunnallislautakunnassa. 9032: 9033: 46 § (45 §). 9034: Kunnallisia utakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohta- 9035: jan ja jäsenten vaali toimitetaan kolmeksi vuodeksi. Lauta- 9036: kunnan jäsenistä eroaJa vuosittain kolmannes siinä järj'estyk- 9037: sessä kuin kunlllallisessa vaalilaissa kunnanvaltuutetuista 9038: säädetään. 9039: Valitun kieltäytymisoikeudesta ja eroamisesta olkoon voi- 9040: massa, mitä (poist.) valtuutetuista on siinä suhteessa tämän 9041: lain ( poist.) 11 ja 13 § :ssä ( poist.) sekä kunnallisen vaalilain 9042: 43 §:ssä säädetty. 9043: 47 § (46 §). 9044: Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjoh- 9045: taja tahi jäsen on valittu (poist.) valtuuston puheenjohtajaksi 9046: tahi varapuheenjohtajaksi, tulee hänen luopua lautakunnasta. 9047: 9048: 48 § (47 §). 9049: Toimitetusta kunnallislauta kunnan puheenjohtajan ja va- 9050: rapuheenjohtajan vaalista lähettäköön (poist.) valtuusto ku- 9051: vernöörille kirjallisen ilmoituksen. 9052: 9053: 49 § (48 §). 9054: Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä 9055: paikassa kuin se itse määrää, niin myös milloin puheenjoh- 9056: taja katsoo tarpeelliseksi tahi lautakunnan jäsenten enem- 9057: mistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen. 9058: Kokouksen kutsuu kokoon puheenjohtaja lautakunnan 9059: päättämällä soveliaalla tavalla. 9060: 50§ (49 §). 9061: Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja ja varapuheen- 9062: johtaja jäävin tahi muun pätevän syyn takia ovat estetyt 9063: 80 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 9064: 9065: saapumasta määrättyyn kokoukseen tahi ottamasta osaa jon- 9066: kin asian käsittelyyn, tulee lauta:kunnan valita (poist.) jäse- 9067: nistään joku toinen siksi kertaa puhetta johtamaan. 9068: >Semmoisessa ta;paukSJessa, kuin myös silloin kun jäsenelle 9069: on sattunut este, tulee sen, joka ~siten on estetty, kutsua vara- 9070: jäsen kokoukseen. 9071: 9072: 51 § (50 §). 9073: Mitä tulee kunna!llislautakunnan päätöksenteko-oikeu- 9074: teen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, 'jäsenen tahi kut- 9075: sutun varajäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin myös äänes- 9076: tysesityksen tekemisen ja päätöksen tekemisen järj-estykseen, 9077: on soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä 23, 25 ja 26 §:ssä 9078: kunnanvaHuustosta on säädetty, kui,tenkin niin .että kokouk- 9079: sessa esitetyt asiat voidaan kohta ratkaista. 9080: Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee jotakin 'h·en- 9081: kilöä yksityisesti, on annettava tiedoksi niinkuin 29 §:ssä 9082: kunnanvaltuuston päätöksestä on säädetty. Muussa ta- 9083: y,auksessa on päätös, milloin lautakunta asian laatuun näh- 9084: den harkitsee tarpeelliseksi siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka 9085: jotta päätös saisi lainvoiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi 9086: sillä tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantami- 9087: sesta on voimassa. 9088: 9089: 52§ (M §). 9090: Kunnallislautakunnan kokouksissa kirjoittaa pöytäkir- 9091: jan puheenjohtaja taikka hänen johdollaan kunnankirjuri, 9092: missä sellainen on, (poist.) tai muu l:autakunnan ottama hen- 9093: kilö. 1 9094: 9095: Puheenjohtaja pitää huolta kirjeenvaihdosta, kir.ioittaa 9096: kirjekonseptit, asiapäiväkirjat ja luettelot antamistaosa to- 9097: distuksista, vastaanottaa lautakunnalle osoitetut kirjoitukset 9098: ja. esitykset, katsoo että tilikirjain pito käy säännöllisesti, 9099: hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii niistä luettelot, käyt- 9100: täen apunaan kirjuria, jos sellainen on. 9101: Puheenjohtaja ja jäsenet saavat toimestaan 'palkkaa kun- 9102: nanvaltuuston 'päättämän määrän. 9103: Kunnallislait. 81 9104: 9105: 53§ (52 §). 9106: Pöytäkirja on heti ta·hi viimeistään seuraavassa lautakun- 9107: nan kokouksessa tarkistettava. 9108: Lautakunta voi kuitenkin antaa :puheenjohtajan ja vähin- 9109: tään kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toi- 9110: meksi :pöytäkirjan· tarkistamisen lautakunnan määrättävänä 9111: :päivänä. 9112: Pöytäkirjan allekirjoittavat :puheenjohtaja ja pöytakirjan- 9113: tekijä sekä, tarkistuksen heti ta:pahtuessa, kaksi lautakunnan 9114: jäsentä ja muutoin :pöytäkirjan tarkistajat. 9115: Lähetettävät toimituskirjat (poist.) allekirjoittaa :puheen- 9116: johtaja sekä kunnankirjuri, missä sellainen on. 9117: 9118: 54 § (53 §). 9119: Kunnallislautakunnan puheenjohtaja antaa niiden tieto- 9120: jen nojalla, joita hänellä on (poist.) kunnassa asuvien kunta- 9121: laisten tilasta ja oloista, tarvittaessa täysivaraisuuden- tahi 9122: varattomuudentodistuksia sekä muita todistuksia, joista erit- 9123: täin on säädetty; ja on (poist.) todistus lautakunnan sine- 9124: tillä vahvistettava. 9125: 55§ (54 §). 9126: Kunnan rahojen ja muid·en varojen sekä muun kunnalli- 9127: sen hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan pu- 9128: heenjohtaja ja jäsenet yleisen lain mukaan. 9129: 9130: 56§ (55 §). 9131: A vuksensa saa,:pi kunnallislautakunta, milloin ( poist.) 9132: valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa kirjurin, erityisen 9133: rahastonhoita;jan sekä katsastajia ja muita toimihenkilöitä. 9134: Satunnaisiin tar:peisiin ja kiireellisi.ssä tapauksissa saa- 9135: koon kunnaUislautakunta kuitenkin, ilman vaUu,u~,yton pää- 9136: töstä, ottaa tarvitta'Via apulaisia, mutta olkoon velvollinen 9137: ilmoittamaan toimenpiteensä valtuuston hyväksyttäväksi seu- 9138: raavt1JSsa kokouksessa. 9139: Mainitut toimihenkilöt ja a:pulais·et, jotka :palkataan 9140: (poist.) valtuuston harkinnan mukaan, toimivat ku.nnallis- 9141: lautakunnan vastuulla ja sen antamia määräyksiä seuraten. 9142: 32 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5. 9143: 9144: 57§ (5'6 §). 9145: Kunnallislautakunnan tulee valmistella ne asiat, jotka 9146: se valtuustolle lähettää, sekä pyydettäessä antaa valtuustolle 9147: ja muille viranomaisille lausuntoja kuntaa koskevissa 9148: asioissa. 9149: 58§ (57 §). 9150: Kunnallislautakunnan on rpidettävä huolta kunnan köy- 9151: häinhoidosta (poist.), ellei kunta ole uskonut sitä tointa eri- 9152: tyiselle köy häinhoitohallitukselle. 9153: 9154: 59 § (58 §). 9155: Kunnallislautakunnan asiana on, e1lei valtuusto ole aset- 9156: tanut erityistä terveyslautakuntaa, valvoa' yleistä terveyden- 9157: tilaa kunnassa, kuin myös (poist.) terveyden- ja sairaan- 9158: hoitoa; ja tulee sen niissä sekä niiden yhteydessä olevissa, 9159: kuten rok01tusta, kätilötointa ynnä ihmisten ja kotieläinten 9160: kulku- ja tarttumatauteja koskevissa asioissa noudattaa, mitä 9161: niistä erikseen säädetään. 9162: Kunnallislautaku:rman tulee erittäin pitää huolta siitä, 9163: että mielisaimille hankitaan soveliasta hoitoa, ja että ne 9164: varattomat, jotka ovat tulleet mielisairaiksi tahi muuten 9165: sairastuneet, saavat kunnan kustannuksella (poist.) tarpeel- 9166: lista hoitoa ja huolenpitoa. 9167: Samoin tulee lautakunnan .valvoa, että sokeille, kuuromy- 9168: 1 9169: 9170: 9171: 9172: kille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseänsä hoitaa, 9173: (poist.) toimitetaan tarpeellista hoitoa ja, mikäli mahdol- 9174: lista, tarpeenmukaista opetusta. 9175: 9176: 60 § (59 §). 9177: Kunnallislauta'kunnan velvollisuuksista, mikäli ne koske- 9178: vat holhoustointa ja sen {poist.) yhtey;dessä olevia asioita, 9179: on erikseen sääd.etty. 9180: 9181: 61 § (60 §). 9182: Kunnallislautakunnan tulee ( poist.) kokonaisuudessaan 9183: ja sen jäsenten {poist.), kunkin piirissään, valvoa järjes- 9184: tystä kunnan alueella, estää ilkivaltaa ja yleisen lain tahi 9185: Knnnallislait. 33 9186: 9187: vahvistettuj,en järjestyssääntöjen rikkomista sekä sitä var- 9188: ten saada apwa (poist.) 56 § :n mukaan asetetuilta henkilöillä 9189: tahi muilta kunnan jäseniltä, siinä järjesty ks€ssä ja sillä 9190: tavalla kuin kunnanvaltuusto (poist.) määrää. 9191: Mainittuja tehtäviä toimittaessaan lautakunta saakoon 9192: myös ( poist.) apua paikkakunnan järjestysviranomaisilta, ja 9193: on lautakuntakin puolestaan ( poist.} velvollinen toimimaan 9194: yhdessä näiden kanssa, milloin järjestysvalta yksinään ei voi- 9195: ehkäistä ilkivaltaa tahi epäjärjest;ysta. 9196: 9197: 62 § (61 §). 9198: Kunnallislautakunnan jäsenten tulee, kunkin piirinsä 9199: puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävässä henkikir- 9200: joituksessa ja huolehtia §iitä että, jos tehdään todellisuudesta 9201: poikkeavia ilmoituksia, ne oikaistaan. • 9202: Lautakunnan tulee myöskin avztsiaa viranomaisia tilas- 9203: tollisten tietojen kokoamisessa niiden määräysten ja kaavak- 9204: keiden muka;an, joista määräyksiä on olemassa tai joita asian- 9205: omaiset la.utakunnaUe toimittavat. 9206: 9207: 63 § (62 §). 9208: Ellei kunnan yhteisen niin kiinteän kuin irtaimenkin 9209: omaisuuden hoitoa ja hallintoa ole annettu erityisen toimi- 9210: kunnan tehtäväksi, pitää kunnallislautakunta siitä huolta, 9211: ja on lautakunnan pidettävä omaisuudesta tarkkoja luette- 9212: loja. Tässä toimessaan tulee lautakunnan erittäin val- 9213: voa, että kunnan maaomaisuutta hyvin hoidetaan, että 9214: sen huoneet ja rakennukset kelvollis,esti ra.kennetaan ja pi- 9215: detään kunnossa, kuin myös että kunnan lainajyvästöjä, ma- 9216: kasiineja ja muita laitoksia, kassoja, rahastoja, lahjoituksia 9217: ynnä muita rahoja ja varoja asianmukaisesti (poist.) hoide- 9218: taan ja käytetään. 9219: 9220: 64- § (63 §). 9221: KU'nnalli:slauilakun:ta hoitaa ( poist.) kunnan raha-asioita 9222: ja suorittaa asianmukaisesti määrätt;yjå tai myönnettyjä, kun- 9223: 3 9224: 34 1917.- S. V. M.- Edusk.untaesitysmiet. N:o 5. 9225: 9226: nalta meneviä maksuja, jollei erityisesti (poist.) ole toisin 9227: säädetty. 9228: Kunnan· yhteisiin tarpeisiin milärättyjen suoritusten 9229: maksunpanossa ja kannossa sekä tilinteossa nouda.ttakoon 9230: lautakunta, mitä siitä nykyään on voimassa tai vastedes 9231: säädetään. 9232: Niistä sakoista, joita kunn.allisviranomainen on poissa- 9233: oloista tuominnut, tulee kunnallislautakunnan tehdä yksi- 9234: tyiskohtainen lueiJtelo, jonka mukaan l1autakunuan (poist.) 9235: tulee kanta.a sakot ja tehdä niistä tiE. 9236: 9237: 65 § (64 §). 9238: Ne erityiset, 4 § :ssä mainitut lautakunnat, hallintokun- 9239: nat tai henkilöt, joita kunnanvaltuusto on asettanut erityi- 9240: siä toimeenpano- tai hallintotoimia varten, ovat lähinnä kun- 9241: nat'hslautakunnan valvonn,an alaisia, ja niid·en tulee sitä 9242: varten vuosittain ennen helmikuun 15 päivää kunnallislau- 9243: takunnalle antaa hallinnostansa viimeksi kuluneelta kalen- 9244: terivuodelta tilit ja kertomukset, jotka ovat laadittavat val- 9245: tuuston antamain määräysten mukaan. 9246: Jos kunnallislautakunta huomaa, että nämä lautakunnat, 9247: hallintokunnat tai henkilöt ovat tahallansa, huolimattomuu- 9248: desta tai laiminlyönnistä tehneet virheen, ilmoittakoon lau- 9249: takunta asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta muuten 9250: voida saada aikaan. 9251: 66 § (65 §). 9252: Toimestansa tulee kunnallislautakunnan vuosittain ennen 9253: maaliskuun 15 päivää .a·ntaa (poist.) valtuustolle kertomus 9254: viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, valtuuston tarkem- 9255: pain määräysten mukaan. 9256: 67 § \66 §). 9257: · Asianomaisen papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä ky- 9258: symyksiä !käsiteltäessä otta·a osaa kunnallislautakunnan tahi 9259: muun kunnalli,sta tarkoitusta varten asetetun hallintokun- 9260: nan toimintaan olkoon voimassa, mitä siitä muualla on sää- 9261: detty. 9262: Kunnallislait. 85 9263: 9264: 68 § (67 §). 9265: Se, joka kunnwssa wsuu tai oleskelee, olkoon velvollinen 9266: saapumaan kunnallislautakunnan eteen, kun hänen kuulus- 9267: tamistansa järjestysasioissa tai ·asioissa, joista hän on vel- 9268: vollinen lautakunnalle tekemään tiliä, pidetään tarpeellisena 9269: ja hän kunnallislautakunnan jäsenen tahi jonkun muun, lau- 9270: ta:kunnan siihen määräämän henkilön kantta on todistajain 9271: läsnä ollessa vähintäänkin neljä,ä päivää ennen saanut ilmoi- 9272: tettua asiaa varten sinne kutsumuksen. 9273: Jos ·näin kutsuttu jää tulematta eikä näytä laillista es- 9274: tettä, mabakoon kunnan yleiseen kassaa,n sakkoa kuusi 9275: markkaa ja. olkoon kahdentoista markan sakon uhalla velvol- 9276: linen uutena määräpäivänä tulemaan saafJuville. 9277: Jos niskoittelevalle on tästä lautakunnan päätöksestä to- 9278: distettavasti annettu tieto eikä hän sittenkään ole sa.apunut, 9279: pyytäköön lautakunta paikkakunnan nimismieheltä virka- 9280: apua poisjääneen noutamiseen. 9281: 9282: 9283: (5 LUKU poist.). 9284: 9285: 9286: 9287: 5 (6) LUKU. 9288: 9289: llmoittaminen, alistaminen ja valitukset. 9290: 9291: 69 § (uusi). 9292: Kunnanva.ltuttston tai kansanäänestyksen kautta synty- 9293: nyt päätös on, päästäksensä voimaan, alistettava Senaatin 9294: tarkastettavaksi ja vahvistettavaksi, kun päätös koskee uusia 9295: maksuja yleisestä liikkeestä, kuten tie-, silta-, satama- ja 9296: lauttarahoja tai muutoksia entisiin. Sellainen alistws on lä- 9297: hetettävä läänin kuvernöörinvirastoon Senaattiin toimitetta- 9298: vaksi. 9299: 70 § (71 §). 9300: Kunnanvaltuuston twi kansanäänestyksen kautta synty- 9301: neestä päätöksestä on tieto toimit·ettava Senaatille, kun pää- • 9302: 36 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5. 9303: 9304: tös koskee sellaisen kiinteän omaisuuden tahi oikeu- 9305: den myymistä, panttaamista tahi vaihtamista, joka lah- 9306: jan tahi testamentin kautta on tullut kunnan omaksi ja on 9307: määrätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyödyksi jotakin eri- 9308: tyistä tarkoitusta varten, niin myos lkun se koskee sellaista 9309: välipuhetta tahi sopimusta, joka ,vaikuttaisi sen oikeuden 9310: muuttamista tahi supistamista, 'mikä kunnalla on s,ellaiseen 9311: kiinteistöön tahi etuun. · 9312: Senaatille toimitettava tieto lähetettäköön läänin kuver- 9313: nöörin kautta. 9314: 9315: (72 § poist.) 9316: 9317: 71 § (73 §). 9318: Joka ei tyydy ( poist.) valtuuston, kunnallislautakunnan 9319: tai tutkijalautakunnan taikka tämän lain 21 § :ssä säädetyssä 9320: tapauksessa ( poist.) valtuuston I>Uheenjohtajan antamaan 9321: päätölrs>een, saakoon siitä tehdä kirjallisen valituksen, joka 9322: ynnä valituksenalainen päätös on valittajan itsensä tai hä- 9323: nen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava läänin 9324: kuvernöörinvir.a,stoon, muualta kolmenkymmenen, mutta Ah- 9325: venanmaalta ja Lapin kihlakunnasta neljänkymmenenviiden 9326: päivän kuluessa; ja luetaan tämä aika: 9327: 1) jos päätös on julkiluettu 28 §:ssä sanotussa järjestyk- 9328: sessä taikka tiedoksipantu 39 § :n 3 momentissa ja 51 § :ssä 9329: säädetyllä tavalla, siitä päivästä, jona sellainen julkiluke- 9330: minen taikka tiedo'ksipano on tai>ahtunut;. 9331: 2) jos (poist.) valtuuston tahi kunnallisl,autakunnan pää- 9332: tös koskee jotakin henkilöä yksityisesti sekä 21 § :ssä maini- 9333: tussa tai>anksessa tiedonant®äivästä, tätä päivää kuitenkaan 9334: lukuunottamatta, -sekä 9335: 3) kun valitus koskee tutkijalautakunnan rpäätöstä, siitä 9336: päivästä, jona se julistettiin. 9337: V alittajan tulee samalla valitukseen liittää selvityS! siitä, 9338: mistä päivästä·valitusaika on luettava. 9339: Jos vali ttaja laiminlyö, mitä tässä on määrätty, olkoon 9340: menettänyt puhevaltansa päätöstä vastaan (poist.). 9341: Kunnallislait. 37 9342: 9343: 72 § (74 §). 9344: Kun asianomat·s1a määrätään v.a-lituksen johdosta kuu- 9345: lusteltaviksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin suinkin 9346: asiakirjat (poist.) .valtuuston, kunnallislautakunnan tahi tut- 9347: kijalautakunnan •puheenjohtajalle, aina sen mukaan onko val- 9348: tuusto tai mikä mainituista viranomaisista (poist.) päätök- 9349: sen tehnyt, ja puheenjohtajan tulee kuvernöörin asettaman 9350: (poist.) määräajan kuluessa lähettää kuvernöörille 3Jsianomai- 9351: sen selitys tahi lausunto.· 9352: Jos asianomaisia määrätään kuulusteltaviksi kuntain 9353: edustajain kokouksen päätöksestä tehdyn valituksen joh- 9354: dosta, kutsukoon kokouksen pu'heenjohtaja, ellei erityistä 9355: toimikuntaa ole asetettu selityksen antamista varten, asian- 9356: omaiset edustajat kokoontumaan siihen paikkaan ja sinä 9357: aikana, kuin hän määrää, vaadittua selitystä antamaan. Sel- 9358: lainen kutsumus on toimitettava tiedoksipanolla eri kunnissa 9359: 32 §:ssä 'säädetyllä tavalla. 9360: Sittenkuin kuvernööri on ratkaissut asian, on päätös 9361: asianmukaisessa järjestyksessä toimitettava valittajalle ja 9362: siitä kirjoitettava päätökseen todistus, jota paitsi jäljennös 9363: päätöksestä on annettava sille edellä mainituista puheenjoh- 9364: tajista, jolle asia kuuluu, ja samalla sii.hen merkittävä, mil- 9365: loin valittaja on saanut päätöksen, sekä niinikään, milloin 9366: jäljennös on annettu mainitulle puheenjohtajalle; ja on pää- 9367: tös sitten viipymättä esitettävä !kunnanvaltuuston tahi asian- 9368: omaisten kunnallisviranomaisten kokouksessa ja pidettävä 9369: silloin kuntalaisten tahi asi,anomaisen vim.noma.isen tietoon 9370: saatettuna. 9371: 73 § (75 §). 9372: Jos valitus tehdään siitä, ettei 'Päätös ole laillisessa jär- 9373: jestyksessä .syntynyt tahi että se on ristiriidassa yleisen lain 9374: tai asetusten kanssa tahi muuten menee päättä/jäin toimival- 9375: taa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos näkee olevan syytä, 9376: kieltää •päätöksen täytäntöönpanon. 9377: Jos valitus perustuu siiihen, että jonkun yksityisen oi- 9378: keutta on päätöksellä loukattu, ja valitus hyväksytään, ol- 9379: koon oikaisu sille eduksi, joka valitti, mutta jääköön päätös 9380: 38 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5. 9381: 9382: muutoin voimaan, jollei se ole ristiriidassa yleisen lain tahi 9383: asetusten kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön 'Päätöksen 9384: kokonansakin kumotuksi. 9385: 9386: 74 § (76 1§). 9387: Kuvernöörin päätökseen saapi, mikäli erityisten as1am 9388: varalta ei ole nimenomaan toisin säädetty, hakea muutosta 9389: Senaatin Talousosastossa ennen kello kahtatoista kuudentena- 9390: kymmenentenä päivänä pää.töksen tiedok,sisaamisesta lukien, 9391: sitä päivää kuitenkoon lukuunottamatta; j.a olkoon silloin 9392: noudatettava, mitä muutoksen hakemisesta yleensä on sää- 9393: detty, kuitenkin niin että valituksen myös saa valitusajan 9394: kuluessa wntaa läänin kuvernöörinvira;stoon sieltä perille 9395: toimitettavaksi. 9396: 9397: 75 § (77 § 1 mom.). 9398: Sellaiset tässä luvussa mainitut valitukset, jotka kohdis- 9399: tuvat kunnanvaltuuston tekemiin päätöksiin, ottakoon tässä 9400: laissa tarkoitettu ylempi viranomainen tutkittaviksi ja rat- 9401: kaistaviksi ainoastaan siltä osalta, mikä koskee päätöksen 9402: laillismLtta. ' 9403: 9404: 9405: 6 LUKU (uusi). 9406: Kansanäänestys. 9407: 9408: 76 § (77 § 2 mom.). 9409: Valtuuston päätöksen tarkoituksenmukaisuus voidaan 9410: alistaa kansanäänestyksellä ratkaistavaksi, jos vähintään 9411: kahdeskymmenesosa niistä kunnan jäsenistä, jotka valtuu- 9412: tettujen vaalia varten viimeksi laaditun vaaliluettelon mu- 9413: kaan olivat äänioikeutettuja, kolmenkymmenen päivän ku- 9414: luessa siitä kuin valtuuston päätös on julkiluettu, valtuuston 9415: puheenjohtajalle jätetyssä kirjoituksessa sitä vaatii. 9416: Kansanäänestykseen ei voida vedota: 9417: 1) valtuuston -toimittamista vaaleista,· 9418: 2) valtuuston päätöksistä sen sisäisissä järjestysasioissa; 9419: Kunnallislait. 39 9420: 9421: 3) valtuuston päätöksistä, jotka koskevat tilintekoa ja 9422: tilinpäästöä taikka tulo- ja' menoarvion vahvistamista; s-ekä 9423: 4-) valtuuston päätöksistä, jotka se 30 §:ssä määrätyssä 9424: järjestyksessä on julistanut kiireellisinä_ täytäntöön panta- 9425: viksi. 9426: Kansanäänestys toimitetaan kuten laissa kansanäänes- 9427: tyksestä siitä säädetään. 9428: 9429: 77 § (u·usi). 9430: Kansanäänestyksellä syntyneestä päätöksestä ei ole vali- 9431: tusoikeutta. 9432: Jos kansanäänestys on tapahtunut lainvastaisesti, saata- 9433: kaan kuitenkin hakea kuvernööriltä äänestyksen ku·moamista 9434: sen ajan kuluessa äänestyksen tuloksen julkaisemisesta, kuin 9435: muutoksen hakemisesta k~Wnnanvaltu'IJI.Storn päätökseen on 9436: säädetty. 9437: Jos kansanäänestys edellisessä momentissa mainitusta 9438: 'syystä kumotaan, on valtuuston viipymättä ryhdyttävä toi- 9439: menpiteisiin uuden kansanäänestyksen toimeenpanemiseks·i. 9440: 9441: 9442: 7 LUKU. 9443: Erityisiä säännöksiä .. 9444: 78 §. 9445: Kauppala, jolla on oma hallitus, olkoon eri kuntana tai 9446: luettakoon se siihen maalaiskuntaan, jonka piirissä se on. 9447: Jos kysymys nostetaan maalaiskunnan kanssa yhdessä 9448: olevan kauppalan muodostamis·esta eri kunnaksi, ,iätettäköön 9449: siitä hakemus kuvernöörille; ja tulee kuvernöörin sen joh- 9450: dosta kuulustaa kauppalaa ja sitä maal~iskuntaa, jossa kaup- 9451: pala on sekä oman lausuntonsa ohella alistaa asia Senaatin 9452: päätettäväksi. (Poist.) 9453: 79 §. 9454: Kauppalan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltuvilta 9455: kohdin noudatettavana, mitä kaupunkien kunnallislaissa sää- 9456: detään. Jos kauppala ei ole eri kuntana, älköön kauppalan- 9457: 40 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 9458: 9459: valtuusto kuitenkaan määrätkö kauppalan asukkailta kan- 9460: nettavaksi sen lisäksi, mitä he kunnan yhteisiin menoihin 9461: suorittavat, tuloveroa, mikäli kauppalalla voimassa ole- 9462: vain määräysten mukaan on oikeus sen kanta~iseen, enempää 9463: kuin kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotettavista tu- 9464: loista viimeisen taksoituksen mukaan. 9465: 9466: 80 §. 9467: Jos joku kunnan osa on kansakoulu- tai köyhäinhoito- 9468: asioita taikka muuta yleistä tarkoitusta varten erinäisten 9469: asetusten nojalla erotettu eri" piiriksi, käsiteltäköön sen asiat 9470: piirin yhteisissä kokouksissa. Näissä kokouksissa ovat oi- 9471: keutetut äänivaltaa käyttämään ne piirin jäsenet, jotka ovat 9472: 9 §:n mukaan oikeutetut ottamaan osaa kunnanvaltuutettu- 9473: jen vaaliin. 9474: Tällaiset kokoukset kutsuu ja avaa ensi kerralla kunnan- 9475: valtuuston ·puheenjdhtaja tahi se, jonka valtuusto siihen mää- 9476: rää, ja niissä johtaa puhetta se, jon'ka •piirin jäsenet keskuu- 9477: destaan vahintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi sii- 9478: hen (poist.) valitsevat. Älköön näin valittu puheenäohtaja 9479: (poist.) oerotko, ennenkuin uusi puheenjohtaja on hänen si- 9480: jaansa valittu. 9481: Jos piirin erityisiä tarpeita varten kannettava vero, yh- 9482: teenlaskettuna kunnan yleisen tuloveron kanssa, nousee yli 9483: kolmen 11rosentin maksuvelvollisten verotuksenalaisista tu- 9484: loista viimeisen taksoituksen mukaan, on veron kantamista 9485: koskeva ehdotus otettava käsiteltäväksi kahdessa perättäin 9486: seuraavassa kokouksessa ja katsottava 'hyväksytyksi, jos jäl- 9487: kimä~sessä kokouksessa, josta erikseen on ilmoitettava, vä- 9488: hintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä kannattaa. 9489: Muutoin olkoon soveltuvilta kohdin noudatettavana, mitä 9490: kunnanvaltuuston kokouksista on säädetty. 9491: 9492: 81 § (81 § 1 mom.). 9493: Jos kahdella tahi useammalla maalaiskunnalla on yhtei- 9494: nen kunnallishallinto ja asia koskee ainoastaan yhtä näistä 9495: kunnista, ottakoot sen asian käsittelyyn osaa ainoastaan 9496: siitä kunnasta valtuutetuiksi valitut. 9497: Kunnallislait. 41 9498: 9499: 82 § (81 §:n loppumomentit). 9500: Jos kysymys nostetaan kunnan eroamisesta yhteisestä 9501: kunnallishallinnosta, ratkaistakoon asia ( poist.) kansan- 9502: äänestyksellä (poist.), kuitenkin aikais~ntaan yhden vuoden 9503: kuluttua siitä, kun kys,ymystä ensi kerran valtuustossa kä- 9504: siteltiin. 9505: Jos kansanäänestykseJJ. tulos kustakin kunnasta erikseen 9506: osoittaa, että kunnat joko kaikki tai joku niistä haluaa erota 9507: yhteisestä kunnallishall1nnosta, pantakoon päätös toimeen ja 9508: siitä lähetettäköön läänin kuvernööriHe ilmoitus sillä ta- 9509: valla kuin 2 §:n 8 momentissa on siinä mainit·usta ilmoituk- 9510: sesta säädetty. 9511: Ne eroavain kuntain yMeiset taloudelliset asiat, jotka 9512: eroamisen johdosta tulevat ratkaistaviksi, ovat sovinto-oikeu- 9513: dessa käsiteltävät, ellei niistä voida sopia ja jos joku kunta 9514: niiden jättämi&tä sovinto-oikeuden ratkaistaviksi vaatii. 9515: Tällaiseen sovinto-oikeuteen on kunkin yhteisessä kunnallis- 9516: hallinnossa olleen kunnan valittava kaksi jäs·entä ja näiden 9517: yhdessä puheenjohtaja. J·os sovinto-oikeuden puheenjohta- 9518: jasta ei voida sopia, pyydettäköön kihlakunnanoikeutta, 9519: jonka alainen joku kunnista on, S'e määräämään. 9520: (Poist.) 9521: 83 § (82 §). 9522: Jos niiden toimihenkilöiden lisäksi, jotka kunnallislauta- 9523: kunta on 56 § :n mukaan kunnan palvelukseen ottanut, tarvi- 9524: taan mnita sellaisia kunnallishallintoa tahi kunnan yhteisiä 9525: tarpeita varten, olkoon kunnanvaltuuston vallassa päättää, 9526: onko ja millä ehdoilla sellaisia henkilöitä kunnan (poist.) 9527: palvelukseen otettava, ja tulee valtuuston myöskin vahv~staa 9528: näin otetuille tarpeen vaatiessa ohjesäännöt. 9529: 9530: 84 § (83 §). 9531: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan ja valtuus- 9532: ton valitsemain (poist.) hallintokuntain puheenjohtajain tu- 9533: lee pitää huolta, että pöytäkirjat ( poist.) liitteineen sekä ni~stä 9534: tehdyt luettelot ynnä muut asiakirjat säilytetään sillä tavalla 9535: ja siinä paikassa, kuin valtuusto määrää, ja pitää niitä kunta- 9536: 42 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5. 9537: 9538: laisten saatavilla sekä toimesta erotessaan jättää ne seuraa- 9539: jillensa. 9540: (Poist.) Kunnan jäsen ollwon, jos hän sitä pyytää, oikeu- 9541: tettu saamaan oikeruksi todistetun jäljennöksen sellaisista 9542: asiakirjoista tahi otteen mainittujen viranomaisten kokouk- 9543: sissa tehdyistä pöytäkirjoista ( poist.). Valitusasioissa on toi- 9544: mituskirja ( poist.) annettava joutuisasti ja ainakin ennien- 9545: kuin puolet kunkin tapauksen varalta säädetystä määräajasta 9546: on (poist.) kulunut. 9547: Valtuuston asiana on määrätä, onko asiakirjoista lunas- 9548: tusta suoritettava ja kwinka p~ljon. Älköön wnastusta kui" 9549: tenkaan otettako niistä asiakirjoista, jotka annetaan kunnan 9550: yhteisiä ta.rpeita varten tai asia,nomrnisille virkamiehille tahi 9551: yleisille asiamiehiUe, älköönkä silloinkaan kun kunnanval- 9552: tuuston tahi kunnallislautakunnan päätös un pöytäkirjanot- 9553: teella tiedoksi annettava sille, jota päiiltö's koskee. 9554: (84 § poist.) 9555: 85 §. 9556: Poist.) Sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valit- 9557: semat lautakunnat (poist.) lain nojalla poissaolosta. määrää- 9558: vät, menevät kunnan yleiseen kassaan ja ulosotetaan, ellei 9559: niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin kunnallisveroista on 9560: säädetty. 9561: (Poist.) Tämän lain nojalla annettujen järj·estyssääntöjen 9562: ja määräysten rikkomisesta tuomitsee sakkoihin yleinen OI- 9563: keus. 9564: (86 ·§ poist.) 9565: 86 § (87 '§). 9566: (Poist.) Jos kunnallisessa ( po'ist.) toimessa tai palveluk- 9567: sessa oleva on tässä toimessaan hukannut wcnoja taikka osot- 9568: tanut viipillisyyttä tahi muuta epärehellisyyttä, on kunnan- 9569: valtuustolla oikeus pidättää hänet tehtävänsä toimittamisesta, 9570: ja on asia viipymättä jätettävä tuomioistuimen käsiteltäväksi 9571: sekä siitä ilmoitettava läänin kuvernöörille. 9572: 87 § (uwsi). 9573: Jos kunnanvaltu~~ston päätös on alistettava valtion viran- 9574: omaisen vahvistettavaksi, on alistuminen toimitettava vasta 9575: Kunnallislait. 43 9576: 9577: sitten kun määräaika kansanäiinestyksen vaatimiseen on wtn- 9578: peen; ku.lunwt, ilman että sitä on vaadittu. Jos asia tulee kan- 9579: sanääneS'f;y ksell'ä ratka~tavak'si, on alistaminlen · toimitettava 9580: sitten kuin äänestys on toimibettu . 9581: .. "'..., 88 §' (88 § 1-m~'n:.):-' . ---· ·- .. 9582: Tämä laki (poist.) kumoaa maalaiskuntain kunnallishal- 9583: linnosta kesäkuun 15 päivänä 1898 annetun asetuksen 1, 2, 9584: 3, 4, 5, 7 ja 8 luvun sekä saman asetuksen 83 § :n 2 mo- 9585: mentin ja 94 §:n, paitsi mikäli niissä säädetään manttaa- 9586: liin pantua vmaata ja laitoksia koskevien asiain käsitte- 9587: llfstä, samoinkuin kaikki muut tämän lain kanssa risti- 9588: riidassa olevat säännökset (poist.). Sanotun asetuksen 6 9589: luvussa mainitut kuntakokouksen ja sen f!Simiehen tehtävät 9590: kuulukoot tästedes kunnanvaltuustolle, ja sen puheenjohta- 9591: jalle ja noudatettakoon kuuluttamisesta ja ilnwituksista tä- 9592: män lain määräyksiä,· sekä olkoot taksoitus- ja tutkijalauta- 9593: kunnan jäsenet poissaolastaan kokouksista sen seuraamuk8en 9594: alaiset, joka tämän lain 25 §:ssä kunnanvaltuuston jäsenille 9595: on säädetty. Niinikään valitettakoon päätöksistä, jotklt'htm- 9596: nanvaltuusto antaa taksoituslu1etteloa vastaan tehtyjen muis- 9597: tu.tusten johdosta, edelleenki'li sillä tavalla kuin edellämaini- 9598: tussa asetuksessa on säädetty. 9599: Manttaaliin pantw~ maata koskevien asiain käsittele- 9600: mistä varten kut8i'Wkoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja en- 9601: Slma~sen kokouk8en tämän lain voimaanastumisen jäl- 9602: keen ja pitäköön huolta, että kokous valibsee niissä aiioissa 9603: äänivaltaisista kunnan jäsenistä itselleen puheenjohtajan ja 9604: varapuheenjohtajan, ollen vaaZi aina kolmivuosittain uudis- 9605: tettava; valitun puheenjohtajan tehtävistä on voimassa, mitä 9606: kuntakokouk8en puheenjohtajan tehtävistä tällaisissa asiois- 9607: sa on aikaisemmin säädetty. Aänestystä varten tälla~sa 9608: asioi<S>Sa on laadittava erityinen äänestysluettelo. 9609: 9610: '89 § (88 § 2, 3 j.a 4 mom.). 9611: Tämä laki astuu ~mmaan kuun päivänä 9612: 1•9-. 9613: 44 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 9614: 9615: Kunnanvaltuutetut ovat kuitenkin jo vuonna 19- valit- 9616: tavat sillä tavalla ja siinä järjestyksessä kuin tässä laissa s,ekä. 9617: kunnallisessa vaalilaissa säädetään. 9618: Niiden kunnallisten toimihenkilöiden ja hallintokuntien, 9619: jotka aikaisemman lainsäädännön mukaan ovat asetetut, tu- 9620: lee edelleenkin olla toimessa, kunnes vastaavat vaalit ovat 9621: tämän lain mukaan suoritetut ja valitut ryhtyne..et toimeensa; 9622: ja on valtuuston tällaisiin vaaleihin viipymättä tämän lain 9623: voimaanastuttua ryhdyttävä. 9624: Kunnallislait. 45 9625: 9626: 9627: 9628: 9629: KatJ.pnnkien kunnallislaki. 9630: 1 LUKU. 9631: 9632: Yleisiä säännöksiä. 9633: 9634: 1 §. 9635: Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on eri kunta, 9636: jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan ja lain muuten 9637: määräämissä rajoissa hoitaa kunnan yhteiset talous- ja 9638: järjestysasiat, mikäli ne voimassa olevain lakien tai asetus- 9639: ten mukaan eivät ole julkisen viranomaisen käsiteltäviä. 9640: 9641: 2 §. 9642: (PoiJSt.) 9643: Jos kaupunki- ja maJalaiskunba halu!avat yhteistä toimin- 9644: taa jossakin asiassa, kokoontukoot niiden edustajat yhte1se,en 9645: kokoukseen siitä päättämään, niinkuin md.alai:skuntain kun- 9646: nallislaissa on säädetty. 9647: Sama oikeus olkoon kaupunkikunnilla keskenään. 9648: 9649: 3 §. 9650: Kaupunkikunnan jäsen on jokainen: 9651: jolla kaupungissa taikka sen alueella on tahi tulee olla 9652: asunto ja kotipaikka; (poist.) 9653: joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia; 9654: taikka 9655: joka siellä omisbaa fialon, tontin tahi maata. 9656: 9657: 4 §. 9658: Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa kaupungin- 9659: valtuuston, raastuvankokouksen, kansanäänestyksen ja kun- 9660: tain edustajain kokauksen kautta. 9661: 46 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5. 9662: 9663: Toimeenpano ja hallinto ku~luu, maistraatin valvonnan 9664: alaisena, rahatoimikamarille ja muille lautakunnille, hal- 9665: lintokunmille tai henkilöille ( poist.) S'en mukaan kuin tässä 9666: lalS'sa tahi muuall,a siiiidetäiifn. 9667: 5 §. 9668: Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiin- 9669: teästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa 9670: tuottava oikeus, samoinkuin valtion kaupungille myöntämiä 9671: varoja, on (poist.) pidettävä varoina, joilla kaupungin yhtei- 9672: siä m{3noja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälem- 9673: pänä sanotaan, ellei jonkin tapauksen varalta ole toisin sää- 9674: detty. 9675: Omaisuutta, joka on jonkun erityisen väestöluokan hy- 9676: väksi tai e:rikoi'st'la tarkoituksiJa varten ~pungille luovutettu~ 9677: on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa olevain määräys- 9678: ten mukaan. 9679: Niitä menoja varten, joihin varoja 1 momentissa mainit- 9680: tujen varojen lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyö- 9681: dyksi tahi s·en erityisiin tarpeisiin, määrätköön kunta veroja 9682: suoritettavaksi ( poist.) voimassaolevien tai vastedes säädet- 9683: tävien p·erusteiden mukaan. 9684: 6 §. 9685: Tämä laki ei muuta niitä kunnallisia oikeuksia ja 9686: velvollisuubia, jotka perustuslaissa taikka erioikeuksissa; 9687: joilla on perustuslain voima, ovat eriksensä joillekuille kau- 9688: punkikunnan jäsenille määrätyt. (Poist.) Kaikki muut 9689: kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka ennen vuotta 9690: 1875 'ovat kuuluneet porvari.stolle ja talonomistajille yhtei- 9691: sesti taikka kummallekin erikseen, jäävät edelleen kaikk:ien 9692: kaupunkikunnan jäsenten yhteisiksi. 9693: 9694: 2 LUKU. 9695: Kwupun,qinv.altwu;sto. 9696: 7 §. 9697: Valtuutettuja valitaan kaupungissa, jonka väkilukl'\ Qtl: 9698: Kunnallislait. 47 9699: 9700: 2,000 tai vähemmän 15 9701: enemmän kuin 2,000, vaan ei yli 6,000, 24 9702: 6,000, 10,000, 30 9703: " " 10,000, 9704: " " " 20,000, a,s 9705: " " 20,000, 9706: " " " 50,000, 42 9707: " " 50,000, 9708: " " " 100,000, 48 9709: " " 100,000, 9710: " " " 150,000, 54 9711: " " " " 9712: ," 150,000 •• 0. 0 •••• 60 9713: 0 0 0 •••• 0. 9714: 9715: 9716: " 9717: Valtuutettujen varajäseniä valitaan niin monta kuin 9718: kunnallis·essa vaalilaissa sääd-etään. 9719: 9720: 8 §. 9721: Kaupunginvaltuutetut sekä vähintään neljä Elintarkas- 9722: tajaa ja yhtä monta vamtilintark,astajaa, joiden. vaali toirni- 9723: tetaam V(altuutettujen vaalin yhteydessä, valitaan välittö- 9724: millä ja suhteellisilla vaaleilla. 9725: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ääni- 9726: oikeus. 9727: Älköön äänioikeutta valtuut·etun kautta käyi;€ttäkö. 9728: Vaaleista ja niiden toimittamisesta säädetään tarkemmin 9729: kunnallisessa vaalilaissa. 9730: 9731: 9 §. 9732: Kaupunginvaltuutetut ja varajäsenet valitaan kolmeksi 9733: vuodeksi. Valituista eroaa vuosittain kolmannes siinä jär- 9734: jestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa on sää:detty. 9735: (Poist.) 9736: Va:ltuusbon aJSiana olkoon päättää tilintarloastaja:in lu- 9737: vusta sekä heidän eroamisjärjestyksestänsä. 9738: 9739: 10 §. 9740: Oikeus ( poist.) valita valtuutettuja ja tilintark.astajia 9741: (poist.) on jokaisella kaupunkikunnan jäsenellä, sekä mie- 9742: hellä että naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka 9743: ennen vaalivuoden alkua on täyttänyt kaksikymmentä vuotta 9744: sekä on viimeksi toimitetussa henkikirjoituksessa kaupun- 9745: gissa hengillekirjoitettu, 9746: 48 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5. 9747: 9748: VaalioikieuUa vailla on kuitenkin: 9749: 1) se, joka lain voiman voittaneen oikeruden päätöksen 9750: mukaan on holhouksen alaisena; 9751: 2) se, joka lainvoimai$en tuomibn nojalla on .kJanJsalais- 9752: luottamu!sta v'ailla taikka on helvoton maian palvelukseen tai 9753: toisen asiola ajamaan; j.a 9754: 3) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kun- 9755: n.alli~>'issa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä, aina kol- 9756: mann,en kalenberivuoden loppuun siitä lukien kuin liopnlUnen 9757: tuJomio asiasta a:nnettUn. 9758: (Poist.) Venäjän kansalaisten ( poist.) kunnallisista oi- 9759: keuksista on voimassa, mitä siitä erittäin on säädetty tai 9760: vastedes säädetään. 9761: 9762: lil §. 9763: Vaalikelpoinen ( poist.) valtuutetuksi ja kunnan muihin 9764: luottamustoimiin, mikäli niistä ei ole erittäin säädetty, on 9765: jokainen kunnassa asuva henkilö, joka on oikeutettu valtuu- 9766: tettuja valitsemaan. 9767: (Poist.) 9768: Näihin toimiin älköön kuitenkaan valittako kuvernööriä, 9769: lä'äninsihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä, vara- 9770: lääninkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja poliisi- 9771: kamarin virka- tai palvelusmiestä eikä yleistä syyttäjää 9772: eikä myöS>kään kaupungin rahatoimilaitoksen tai muuta sel- 9773: laista virka- tai palvelusmiestä, joka on toimestansa tilin- 9774: tekovei vollinen. 9775: 12 §. 9776: (Poist.) Valtuutetuksi valittu älköön kieltäytykö toi- 9777: meen ryhtymästä, ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä 9778: vuotta. 9779: Joka kolmena.lähinnä edellisenä vuoten~ on toiminut val- 9780: tuutettuna tahi (poist.) kaupungin asiain toimeenpanoa ja 9781: hallintoa varten asetetun hallintokunnan puheenjohtajana, on 9782: kuitenkin oikeutettu kolmen seuraavan vuoden kuluessa naut- 9783: timaan vapautta valtuutetun toimesta. 9784: Jos valittu näistä syistä kieltäytyy, astuu varajäsen hä- 9785: nen SIJaansa. 9786: Kunnallislait. 49 9787: 9788: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kivuloisuus 9789: taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka tai- palvelus, per- 9790: heolot tahi jokin muu syy, tutkikoon (poist.) valtuusto 9791: ilmoitetun esteen. 9792: Jos kieltäytyminen hyväksytään, astuu varajäsen ( poist.) 9793: tilalle. 9794: 9795: 13 §. 9796: (Poist.) Valtuut€tut saavat toimestaan korvausta val- 9797: tuuston harkinnam mukaan, kuitenkin vähintään viisi mark- 9798: kaa kokoukselta ja niin että palkkio kaikille valtuutetuille 9799: on sama.n.suuruinen. 9800: 9801: 14 §. 9802: Valtu>utetut valitsevat k,eskuudestaan vuosittain puheen- 9803: johtajan ja varapuheenjohtajan (poist.j. Älköön valittu kiel- 9804: täytykö, ellei hän jo s,aman kolmivuotiska:uden aikana ole 9805: ollut samassa toimessa. 9806: Jos pruheenjohtaja tahi va:rapuheenjohtaja kuolee, mulut- 9807: taa pois tahi muun ~aillisen .syyn takia eroaa e:nnen toimi- 9808: k,autensa loppumisba, v.alittakoon toinen henkilö hänen si- 9809: jaa~a jälellä olevaksi ajaksi. Sama olkoon laki, jos val- 9810: tuuston puheenjohtaja tai oo:r:apuheenjohtaja valitaan rraka- 9811: toimikamlafrin pruheenjohtajaksi tai '/Jarapuheenjohtajaksi. 9812: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaa- 9813: lista antakoon valtuusto maistraatin kautta kuvernöörille 9814: kirjallisen ilmoituksen. 9815: Valtuuston asiana on puheenjohtajan palkkion määrää- 9816: minen. 9817: 9818: 15 § (uusi). 9819: Jos tehdään valitus valtuuston puheenjohtajan ta·hi vara- 9820: puheenjohtajan vaalista tahi siitä, että niistä toimista ikiel- 9821: täytymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu; kuitenkin 9822: tointa, kunnes valitus on lopullisesti ratkaistu ja, jos uusi 9823: vaali määrätään toimitettavaksi, toinen 'On valittu ja toi- 9824: meensa ryhtyy. 9825: 4 9826: 50 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 6. 9827: 9828: 16 § (15 §). 9829: (Poist.) Valtuuston kokoukset ovat julkisia. 9830: Kuitenkin voi valtuusto (poist.) päätöks-ellä, johon vä- 9831: hintään neljä viidennestä saapuvilla olevista valtuuston jä- 9832: senistä yhtyy, julistaa jonkun asian käsiteltäväksi sulj.etussa 9833: istunnossa. 9834: 17 § (16 §). 9835: (Pois.t.) Valtuuston tulee kokoontua puheenjohtajan 9836: kutsumuksesta, milloin hän sen katsoo asiain käsittelemistä 9837: varten tarpeelliseksi, taikka kun vähintään neljännes valtuu- 9838: tetuista tahi kuvernööri tai maisti'aatti sitä häneltä pyytää. 9839: Kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa pääte- 9840: tään edellisen vuoden tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vas- 9841: tuuvapauden myöntämisestä. Joulukuussa pidettävässä val- 9842: tuuston kokouksessa päätetään kunnan tulo- ja menoarvion 9843: vahvistamisesta seuraavaksi vuodeksi, valitaan henkilöt nii- · 9844: hin kunnallisiin toimiin, jotka vuoden lopussa tu.levat avoi- 9845: miksi, ja jäsenet taksoitus- ja tutkijalautakuntiin sekä käsi- 9846: tellään joulukuun 8 päivänä 1873 kunnallishallituksesta 9847: kaupungissa annetun asetuksen 54- §:ssä mainitut asiat. 9848: 9849: 1<8 § (17 §). 9850: Kutsumus (poist.) valtuuston kokoukseen on valtuuston 9851: määrättävällä tavalla julkaistava ja valtuutetuille ilmoi- 9852: tettava. 9853: Kutsumuksessa tulee olla ilmoitus kokouksen ajasta ja 9854: paikasta ynnä kokouksessa käsiteltäviksi tulevista asioista. 9855: Kutsumus sellaiseen kolioukseen, jossa valitaan jäseniä 9856: kaupungin taksoitus- ja tutkijalauta.kuntaan sekä määrätään 9857: taksoituslautakunnan jäsenten luku, tai vahvistetaan kaupun- 9858: gin meno- ja tuloarvio seuraavaa vuotta varten, tai tutki- 9859: taan kaupungin tilintarkastajain antamaa kertomusta, on an- 9860: nettava vähintään neljätoista päivää ·ennen kokousta. Kut- 9861: sumus kaikkiin muihin valtuuston kokouksiin voidaan antaa 9862: viimeistään kokouksen edellisenä päivänä. 9863: Kokousten ajasta on kirjallinen ilmoitus kaupungin 9864: maistraatille ja rahatoimikamarin puheenjohtajalle annet- 9865: tava. 9866: Kunnallislait. 51 9867: 9868: (18 § poist.) 9869: 19 §. 9870: {Poist.) Valtuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako 9871: älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolmannesta 9872: valtuu~ttuj.en koko lukumäärästä ole saapuvilla. 9873: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tahi jäsen (poist.) 9874: ilman pätevää estettä jää tulematta kokoukseen (poist.), 9875: taikka ilman sellaista syytä lähtee kesken pois, maksakoon 9876: kaupunginkassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheenjoh- 9877: taja kymmenen sekä jäsen viisi markkaa. Jos kokous läsnä- 9878: olevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitämättä tahi on kesken 9879: lopetettava, olkoon sakko poissaoleville kaksinkertainen. 9880: 9881: 20 §. 9882: (Poist.) Valtuuston kokouksessa ( poist.) älköön asiata 9883: otetta:ko ( poist.) päätettäväksi ennernkui'n Sle on ollut raha- 9884: toimikamarin tai 4 §:n 2 morn:,entissa mm:n~tun toimikunna-n, 9885: hallintokunnan tai to,imihenkilön tai 29 §:ssä saFitun va- 9886: liokunnam taikka erityislesti valitun v.almistiW$vaUokuritnan 9887: valmisteltavana, paitsi jos kii'rleelliset asianhl!IJrat jo'8sakin [ft- 9888: pauks.essa tO'isin vaativat. 9889: 21 §. 9890: Maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat taikka, 9891: jos heille sattuu este, se jäsenistä, jonka maistraatti tai raha- 9892: toimikamari on ·siihen määrännyt, ovat velvolliset olemaan 9893: saapuvilla (poist.) valtuuston kokouksissa antamassa tar- 9894: peellisia tietoja; ja on heillä oikeus ottaa osaa k·eskusteluihin, 9895: mutta ei päätöksiin, elleivät he Slamalla ok valtwU,ston jä- 9896: seniä. Heidän poissaolonsa ei estä asian käsittelyä valtu;u,s- 9897: tossa. 9898: 9899: 22 § (2.2 § 1~5 mom.). 9900: Sit~nkun asiasta on valtuuston kokouksessa keskusteltu 9901: ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi, teh- 9902: köön hän semmoisen äänestys·esityksen, että vastaus ,jaa" 9903: taikka ,ei" ilmaisee valtuuston päätöksen. 9904: 52 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 9905: 9906: Kun vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, 9907: mikä hänen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja 9908: vahvistakoon sen, ellei muuta äänestystä vaadita, vasaran- 9909: lyönnillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se jul- 9910: kisesti ja nimenhuudolla. 9911: Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu, 9912: tu~koon vaUuuston päätökseksi, paitsi milloin päätöksen te- 9913: koon tämän bain muk001n vaaditaan määräenemmistö. Ään- 9914: ten jakautuessa baSlan tulee se mielipide päätökseksi, johon 9915: 11uheenjohbaja yhtyy. 9916: Kun vaUuuston on päätettävä :seUat'sen kiinteistön tahi 9917: oik.e:uden myymisestä, panttaamisesta tahi vaihtamisesta, 9918: joka lahjan testamentin tahi muun laillisen saannon kautta 9919: on tullut kunnan omaksi, v:aaditaan päätöksen tekoon, että 9920: vähintään kaksi kolmannesta valtuuston soopuvilla olevista 9921: jäsenistä sitä kannattaa. 9922: Kun äänestyksen tulos on saatu selvine, julfJstakoon pu- 9923: heenjohtaja päätöksen. 9924: 9925: 23 § (22 § 6 ja 7 mom.). 9926: {Poist.) Vaalit, jotka ovat valtuuston, ta"/e.soituslautakun- 9927: nan tahi muiden ku~nnallisten hallintokunt,ain toimitettwvat, 9928: tapahtukoot suhteellista vaalitapaa noudattamalla, jos valit- 9929: tavia on kaksi ta:i wseampia ja jos neljännes vooliin osaa 9930: ottavisb(t sitä vaatii. 9931: Jos yksi on valittava tai milloin enemmistövaalitapaa 9932: muuten käytetään, tu.lee vaUtuksi se tai n:e, jotka vaalissa 9933: ovat saaneet enimmät äänet. 9934: SuhteeUiset ja vaadittaessa mttutkrin vaalit toimitetaan 9935: snljetuilla lipuilla. Aänten mennessä tasan rotkaisee arpa. 9936: 9937: 24 § {uusi). 9938: Valtuuston päätös voidaan julistaa kiireellisenä täytän- 9939: töönpantavaksi, jos kolme neljännestä läsnä olevista jäsenistä 9940: sitä kannattaa; ja on tämä päätöksessä nimenomaan mainit- 9941: tava. Täytäntöönpanoa älköön silloin ,estäkö se, ettei päätös 9942: ole saanut lainvoimaa, ellei muutoksenhak,emin,en sen kautta 9943: Kunnallislait. 53 9944: 9945: kävisi hyödyttömäksi tahi kuvernööri, huomatessaan päätök- 9946: sen la:invastai$eksi, näe ole1,an syytä täytäntöönpanemista 9947: kieltää. 9948: 9949: 2~ § (23 §). 9950: (Poist.) Valtuuston kokouksissa kirjoittaa pöytäkirjan 9951: ( poist.) valtuuston {poist.) valitsema sihteeri. 9952: Milloin pöytäkirjaa ei voida heti tarkistaa, voi valtuusto 9953: antaa puheenjohtajan ja vähintään kahden aina kerraksi sitä 9954: varten valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan tarkistamisen 9955: valtuuston määrättävänä päivänä. 9956: Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja s~hteeri 9957: sekä, tarkistuksen heti tapahtuessa, vähintään kaksi valtuus- 9958: ton jäsentä, ja muutoin tarkistajat. .T os tarkistajista yksi 9959: tahi useammat kieltäytyvät pöytäkirjaa allekirjoittamasta, 9960: väittä,en, ettei se si~ällöltään vastaa sitä, mitä valtuuston ko- 9961: kouksessa on tapahtunut, merkitköön puheenjohtaja sen pöy~ 9962: täkirjaan ja lykätköön (poist.) tarkistamisen valtuuston seu- 9963: raavaan kokoukseen. Tarkistettu pöytäkirja on (poist.) edel- 9964: täpäJin ilmoitettuna päivänä valtuuston kokouf'lhuoneessa tai 9965: muussa valtuuston määrättävässä paikassa julkiluettava. 9966: (Poist.) 9967: 9968: 26 § (2,4 §). 9969: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä 9970: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti ilmoittaa vastalause_ 9971: tehtyä päätöstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada 9972: vastalauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon 9973: sen kirjallisesti sihteerille viimeistään pöytäkirjan ,ta:rkista. 9974: m i-stilais1J!Udessa. 9975: 9976: 27 § (25 §). 9977: (Poist.) Valtuuston päätös ratkaistussa asiassa on, niin 9978: pian kuin se on tarkistettu, maistraatil1e kirjallisesti ilmoi- 9979: tettava. 9980: Lähetettävät toimituskirjat (poist.) allekirjoittaa puheen- 9981: johtaja sekä varmentaa nimellään siheeeri. 9982: 54 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o ö. 9983: 9984: 28 § (26 §). 9985: (Poist.) V altuutetuilla on oikeus maistraatilta saada 9986: niitä asiakirjoja ja tietoja, jotka he tarpeellisiksi katsovat. 9987: 9988: 29 § (2'l §). 9989: (Poist.) Valtuusto saakoon, milloin tarpNllliseksi havait- 9990: see, asettaa erityisiä valiokuntia asioita valmistamaan. 9991: 9992: 30 § (28 §). 9993: Puheenjohtaja pitäköön ( poist.) valtuuston kokouksessa 9994: huolta järjestyksestä ja saakoon, varoitettuansa, toimittaa 9995: pois kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos 9996: ( poist.) syntyy semmoinen epäjärjestys, jota puheenjohtaja 9997: ei voi ehkäistä, hajoittakoon hän kokouksen. 9998: 9999: 10000: 10001: 3 LUKU. 10002: Maistraatti. 10003: 31 § (29 §). 10004: Maistraatin tulee valvoa, että kaupungin yhteistä 10005: omaisuutta, tuloja, etuja ja oikeuksia asianmukaisesti hoide- 10006: taan sekä ( poist.) että toimeenpanoa varten asetetut lauta- 10007: kunnat, hallintokunnat tai henkilöt {poist.) panevat täytän- 10008: töön valtuuston tekemät päätökset . 10009: .Jos maistraa tti havaitsee, että joku ( poist.) valtuuston 10010: tekemä päcitös on lakia, voimassa olevia asetuksia tai mää- 10011: räyksiä vastaan, taikka että alistaminen tai ilmoittaminen 10012: on laiminlyöty, milloin sen olisi pitänyt tapahtua, olkoon 10013: velvollinen kieltämään apunsa tämmöisen päätöksen toimeen- 10014: panemiseen. .Sellaisessa tapauksessa tulee maistraatin kir- 10015: jallisesti ilmoittaa ( poist.) valtuustolle, ettei pääJtöstä käy 10016: toimeenpaneminen ja esiintuoda (poist.) syyt siihen. 10017: Asianomaisella on valta semmoisesta kiellosta valittaa 10018: siinä järjestyksessä, joka on· säädetty muutoksen hakemi- 10019: sesta maistraatin päätöksiin. 10020: Kunnallislait. 66 10021: 10022: 32 § (30 §). 10023: Maistraatti saa tehdä (poist.) valtuustolle ehdotuksia 10024: kaupungin yhteisistä asioista. 10025: 10026: 33 § (31 §). 10027: Esitykset ja lausunnot, joita (poist.) valtuusto tai eri 10028: tarkoituksia varten asetetut toimikunnat valtion viranomai- 10029: selle antavat, ovat lähetettävät maistraatin kautta. 10030: 10031: 34- § (32 §). 10032: Maistraatin kokoonpanosta, velvollisuuksista ja tehtä- 10033: vistä julkisena viranomaisena sekä tuomioistuimena talous- 10034: ja järjestysasioissa kuin myös mu~den virk'a- ja palvelus- 10035: miesten asettamisesta kaupungin ja kunnallishallinnon tar- 10036: peita varten olkoon voimassa, mitä siitä ·erikseen on säädetty. 10037: 10038: 35 § (33 §). 10039: Kaupungissa, jossa. ei ole maistraattia, olkoot kaikki ne 10040: tehtävät, jotka sanottu viranomainen tämän lain kautta .on 10041: saanut toimeksensa, ( poist.) kaupunkiin erityisesti asetetun 10042: hallituksen hoidettavina. 10043: 10044: 10045: 4 LUKU. 10046: Raastuvankokous. 10047: 10048: 36 § (34 §). 10049: Raastuvan1mkous pidetään pormestarin, neuvosmiehen ja 10050: maistraatinsihteerin vaal~ja varten. 10051: .Sellainen kokous pidetään maistraatissa pormestarin tai 10052: hänen sijaisensa toimiessa puheenjohtajana. 10053: 10054: 37 § (35 § 1 mom.). 10055: Oikeutettuja ottamaan osaa raastuvankokoukseen ovat 10056: kaikki ne kunnan jäsenet, jotka ovat kaupunginva.ltuutettu- 10057: jen vaalia varten viimeksi laadittuun vaaliluetteloon ääni- 10058: oikeutetuiksi merkityt; ja on tätä vaaliluetteloa käytettävä 10059: äänestysluettelona. 10060: 56 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 10061: 10062: 38 § (35 § 2 ja 3 mom. sekä 36 §). 10063: 1 10064: 10065: 10066: 10067: Kaikilla vaalioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus. 10068: Älköön vaalioikeutta valtuutetun kautta käytettäkö. · 10069: · (Poist.) 10070: Vaali toimitetaan suljetulla lipulla. Ää11ten jakaantuessa 10071: tasan ratkaisee arpa. 10072: 10073: 39 § (37 §). 10074: Raastuvankokouksen kutsuu kokoon maistraatti. 10075: Kutsumus, jonka tulee sisältää tieto siitä, mitä varten 10076: kokous pidetään, on annettava vähintään neljätoista päivää 10077: ennen ja julkaistava sillä tavalla kuin kaupungin kunnal- 10078: listen ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa. 10079: 10080: 40 § (38 §). 10081: Ennenkuin raastuvankokous pää.tetään, ilmoittakoon 10082: maistraatti ajan, milloin kokouksessa tehty pöytäkirja tulee 10083: julkisesti tarkistettavaksi. 'Tarkistukseen ei tarvita muuta 10084: kutsumusta. 10085: 10086: 10087: 5 LUKU. 10088: Ilmoittaminen, alistaminen ja valitukset. 10089: 41 § (39 §). 10090: Kaupnnginvaltuttston tai kansanäänestyksen kautta syn- 10091: tyneestä päätöksestä on tieto toimitettav,a Senaatille, kun pää- 10092: tös koskee sellaisen kiinteän omai,suuden tahi oikeuden myy- 10093: mistä, panttaamista tahi vaihtamista, Joka lahjan tahi testa- 10094: mentin kautta on tullut knnnan omaksi ja on määrätty käy- 10095: tettäväksi sen yhteiseksi hyödyksi jotakin erityistä tarkoi- 10096: tusta varben, niin myös kttn se koskee !sellaista välipuhetta 10097: tahi sopimusta, joka vaikuttaisi sen oikeuden muuttamista 10098: tahi supistamista, mikä kunnalla .on sellaiseen kii'nteistöön 10099: tahi etuun. 10100: Päätökset, jotka koskevat uusia maksuja yleis,estä liik- 10101: keestä, kuten tie-, silta-, satama- ja lauttarahoja, tai muutok- 10102: Kunnallislait. 57 10103: 10104: sia entisiin, ovat voimaan päästäkseen alistettavat Senaatin 10105: t•ahvist.ettaviksi. 10106: Sellaiset ilmoitukset ja alistukset ovat lähetettävät maist- 10107: matin kautta läänin kuvernöörinvirastoon, jonka tulee toi- 10108: mittaa nE> Senaattiin (poist.) 10109: 10110: 42 § (40 §). 10111: Kuvernöörin vahvistettavaksi on ,alistettava ne päätök- 10112: set, jotka koskevat yleisiä määräyksiä siveellisyyden, raittiu- 10113: den, terveydenhoidon sekä järjestyksen ja turvallisuuden 10114: edistämistä kaupungissa. 10115: (Poist.) 10116: Tällaiset määräykset ovat saatettavat yleisön tietoon sillä 10117: tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on 10118: voimassa. 10119: 43 § (4lt§) . 10120: •Toka ei tyydy ( poist.) valtuuston tekemään päätökseen, 10121: saakoon siitä tehdä kirjallisen valituksen, joka ynnä valituk- 10122: senalainen päätös on. ( poist.) valittajan itsensä tait hänen lail- 10123: lisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava läänin kuvernöö- 10124: rinvirastoon kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, 10125: jona valittaja sai päätöksestä tiedon, sitä päivää kuitenkaan 10126: lukuunottamatta; ja tulee valittajan samalla valitukseen liit- 10127: tää todistus päivästä, jona päätös hänelle tiedoksi annettiin 10128: {poist.). 10129: J·os valittaja laiminlyö, mitä tässä on määrätty, olkoon 10130: menettän11t puhevaltansa päätöstä vastaan. 10131: Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä sinä päi- 10132: vänä. jona se on 25 §:n mukaan julkiluettu. 10133: 10134: H § (42 §). 10135: Jos siitä valitetaan, ettei päätös ole laillisessa järj.estyk- 10136: sessä tehty taikka että se on ristiriidassa yleisen lain tai ase- 10137: tusten kanssa taikka muuten menee ( poist.) valtuuston toi- 10138: mivaltaa ulommaksi, saa kuvmnööri, jos näkee syytä olevan 10139: {poist.), kieltää päätöksen täytäntöönpanon. 10140: 68 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 10141: 10142: Jos valitus perustuu siihen, että valittajan yksityinen oi- 10143: keus on päätöksellä tullut loukatuksi, ja semmoinen valitus 10144: hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka on valittanut,. 10145: mutta muutoin pysyy päätös voimassa, ellei sen havaita ole- 10146: van ristiriidassa yleis•en lain tai asetusten kanssa, jolloin ku- 10147: vernööri määrätköön päätöksen kokonansakin kumotuksi. 10148: 10149: 45 § (43 '§). 10150: Se, joka on tyytymätön maistrrmt1n päätökseen tämän lain 10151: alaan kuttluvissa asioissa, saa hakea siihen m1wtosta kuver- 10152: nöörinvirastossa kolmenkymmenen päivän kuluessa päätök- 10153: sen tiedoks·iantamisesta lukien. 10154: Joka tahtoo valittaa raastuvankokmtksen päätöksestä, 10155: tehköön sen kirjallisella. valituksella, joka viimeistään kol- 10156: mantena'kymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun vaalitoimi- 10157: tuksesta tehty pöytakirja tarkistettiin, sitä päivää lukuun- 10158: ottamatta, on läänin kuvernöörinvirastoon annettava. 10159: (Poist.) Pormestarinvaalia koskevista valituksista on 10160: erikseen säädetty. 10161: 10162: 46 § (44 §). 10163: Kuvernöörin päätökseen saa hakea muutosta Senaatin 10164: Talousosastossa viimeistään ennen kello kahtatoista kolman- 10165: tenakymmenentenä päivänä päätöksen tiedoksisaamisesta, 10166: sitä päivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja noudatettakoon 10167: siinä, mitä sellais,esta muutoksen hakemisesta yleensä on sää- 10168: detty, kuitenkin niin, että valituksen myös saa valitusajan 10169: kuluessa antaa läänin kuvernöörinvirastoon sieltä perille toi- 10170: mitettavaksi. 10171: 10172: 47 § (45 § 1 mom.) 10173: Sellaiset tässä luvussa mainitut valitukset, jotka kohdis- 10174: tuvat kaupunginvaltuuston tekemiin päätöksiin, ottakoon 10175: tässä laissa tarkoitettu valtion viranomainen tutkittaviksi ja 10176: ratkaistaviksi ainoastaan siltä osalta, mikä koskee päätöksen 10177: laillisuutta. 10178: Kunnallislait. 59 10179: 10180: 6 LUKU (wusi). 10181: Kansanäänestys. 10182: 10183: 48 § (45 § 2 mom.). 10184: Valtuuston päätöksen fJarlco~tuksenmulcaistbus voidaan 10185: alistaa lcansanäänesty lcsellä ratk:aistav:alcsi. Jos lcaupungissa 10186: on valtuutettujen vaalia varten viimeksi laaditnn vaaliluette- 10187: lon mukaan ollut enintään viisituhatta äänioilceutettua, ion 10188: kymmenennen osan leaikista mainitun ääniluettelon mukaan 10189: äänioikeutetuista sellaista alistamista vaadittava. Jos ääni- 10190: oiketttettujen luku on suurempi, tulee vootilain luvun olla 10191: kahdeskymmene'sosa äänioilceutettttjen luvusta, ~ei kuitenkaan 10192: 'uähemmän kuin viisisataa. Plerustelht vaatimus valtuuston 10193: päätöksen kumoamisesta on kirjallisesti annettava valtuuston 10194: puheenjohtajalle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä 10195: kuin vaJtuttston päätös on julkilu.ettu. 10196: Kansanäänestykseen ei voida vedota: 10197: 1) valtuuston toimittamista vaaleista; 10198: 2) valt?tuston päätöksistä sen sisäisissä järjestysasioissa; 10199: 3) ·valtuuston päätöksistä, jotka koskev>at tilintekoa ja 10200: tilinpäästöä taikka tulo- ja menoarvion vahvistamista; sekä 10201: 4) valtuuston päätöksistä, jotka se 24 §:ssä määrätyssä 10202: järjestyksessä on julistanut kiireellisinä täytäntöön panta- 10203: viksi. 10204: Kansanäänestys toimitetaan kuten laiss'a ka1n'Sanäänestyk- 10205: sestä siitä säädetään. 10206: 49 § (uu.si). 10207: Kansanäänestyksellä syntyneestä päätöksestä ei ole vali- 10208: tusoikeutta. Jos kansanäänestys on tapahtunut lainvastai- 10209: sesti, saatakoon kuitenkin hakea kuv.ernöå~iltä äänestyksen 10210: kttmoamista sen ajan kuluessa äänestyksen tuloksen julkaise- 10211: misesta, kuin muutoksen hakemise8ta kaupu,nginvalf:uuston 10212: päätökseen on vaadittu. 10213: Jos kansanäänestys edellisessä momentissa mainitusta 10214: syystä kttmotaan, on valtuuston viipymättä ryhdyttävä toi- 10215: menpitet"siin uuden kansanäänestyksen toim1eenpanemiseksi. 10216: 60 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5. 10217: 10218: 7 (6) LUKU. 10219: Erityisiä säännöksiä. 10220: (46 ja 47 §§ poist.). 10221: 10222: 50'§ (23 § 7 mom.). 10223: Kaupunginvaltut~ston sekä valtwnston valitsemain hallin- 10224: toktmtain puheenjohtaj:ain tttlee pitää httolta, <että pöytäkirjat 10225: liitteineen sekä niistä tehdyt luettelot ynnä muut asiakirjat 10226: hyvin säily(;l(]tään ja kuntalaisten saatavilla tarptO,en muka:an 10227: pidetään, sekä toimesta erotessaan jättää ne seurtaajillensa. 10228: (Poist.) Kunnan jäsen ( poist.) olkoon, jos hän sitä pyy- 10229: tää, oikeutettu saama:an oikeaksi todistetun jäljennök};en sa- 10230: notuista asiakirjoista tah-i otteen mainitiJuj.en viranomais-een 10231: kokottksissa tehdyistä pöytäkirjoista. Valitusasioissa toimi- 10232: tuskirja on annettava joutttisasti ja ainakin enn:enkutn puo- 10233: let kunkin tapauksen var:alta 'säädetystä mää.räajasta on ku- 10234: lunut. 10235: Valtuuston asiana on määrätä, onko asixlkirjoista suori- 10236: tettava lunastusta ja kuinka paljon. Älköön lunastu,s~a kui- 10237: tenkaan otettåko ni·istä asiakirjoista, jotka anwetaan kunnan 10238: yhteisiä tarpeita varten tai asianomaisille virkamiehille tahi 10239: yleisille asiamiehille, älköönkä sillolnkaan kun valtuuston 10240: päätös on pöytäkirjanotteella tiedoksi 'annettava sille, jota 10241: 11äätös koskee. 10242: 10243: 51 § {uusi). 10244: Sakot, joita kunnanvaltuttsto tahi valtuuston valitsemat 10245: lautakunnat lain nojalla poissaolasta määräävät, menevät kun- 10246: nan yleiseen kassoon ja ulosoteta;an, ellei niitä hyvällä mak- 10247: seta, sillä tavoin kuin kunnallisveroista on säädetty. 10248: 10249: 52 § (uusi). 10250: Jos kunnallisessa toimessa tai palvelukse'Ssa olleva on tässä 10251: toimessaan hukannut varoja taikka OS'ottanut vilpillisyyttä 10252: tahi muuta epärehellisyyttä, on valtuustolla 'oiklens pidättää 10253: hänet tehtävän.<:ä toimittamisesta, ja on asia viipymättä jä- 10254: Kunnallislait. 61 10255: 10256: tettävä tuomioistuimen käsibeltäväksi sekä siitä ilmoitettava 10257: lääm:n kuvernöörille. 10258: 53 § {uusi). 10259: Kauptmloikunnan edustajat kuntain edusta(j'ain kokouk- 10260: seen v,alitsee kauptmgin,valtuusto, ja on vaaliin nähden sovel- 10261: ~ettava, mitä maal:aiskuntain kunnallislaissa on siitä säädetty. 10262: 10263: 54 § (uusi). 10264: Jos valtuuston päätös on alishet~aV!a valtion viranomai- 10265: sen vahvistettavaksi, älköön alis~sta tehtäkö ennenkuin 10266: määräaika kansanäänestyksen vaatimiseen on umpeen kulu- 10267: nut tai kansanäänestys päätöksen hyväksynyt. 10268: 55 § (48 §). 10269: Tämä laki (poist.) kumoaa kunnamshallinnosta kaupun- 10270: gissa joulukuun 8 päivänä 1873 annetun asetuksen 1, 2, 3, 4 10271: ja 6 luvun sekä kaikki muut tämän lain kanssa ristiriidassa 10272: olevat säännökset. Sanotun asetuksen 5 luvussa mainitut 10273: raastuvankokouksen tehtävät kuuluvat tästedes kaupungin- 10274: valtuustolle, ja noudatettakoon kuuluttamisesta ja ilmoituk- 10275: sista ,tämän lain määräyksiä; sekä olkoot taksoitus- ja tut- 10276: kijalautakunnan jäsenet poissaolastaan kokouksista sen seu- 10277: raamuksen alaiset, joka tämän lain 19 §:ssä kaupunginval- 10278: tuusmiehille on säädetty. 10279: Tämä laki astuu voimaaru kuun - päivänä 10280: 19-. 10281: Kaupunginvaltuutetut ovat kuitenkin jo vuonna 19- va- 10282: littavat sillä tavalla ja siinä järjestyksessä kuin tässä laissa 10283: sekä kunnallisessa vaalilaissa säädetään. 10284: Niiden kunnallisten toimihenkilöiden ja hallintokuntien, 10285: jotka ovat aikaisemman lainsäädännön mukaan asetetut, tu- 10286: lee edelleenkin olla toimessa, kunnes V!aStaavat vaalit ovat 10287: tämän lain mukaan suoritetut ja valitut ryhtyneet toimeensa; 10288: ja on valtuuston tällaisiin vaaleihin viipymättä tämän lain 10289: voimaan astuttua ryhdyttävä. 10290: 62 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 10291: 10292: 10293: 10294: 10295: Laki kansanäänestyksestä. 10296: 10297: (1 § poist.) 10298: 10299: 1 § {uusi). 10300: Kansanäänestys, josta maalaiskwntain ja kaupunkikuntain 10301: hunnallislaeissa säädetään, on toimitettava sillä tavalla ja 10302: siinä järjestyksessä kuin tämä laki määrää. 10303: 10304: 2' § {uusi). 10305: K vun lakiin perustuva v~aatimus kansanäänestyksestä on 10306: valtu~tston puheenjohtajalle jätetty, määrätköön valtuusto 10307: äänesty hsen toimitettavaksi viimeistään kahden htukmtden 10308: kuluessa siitä kuin päätös tehtiin. Kansanäänestykseen kut- 10309: sukoon valtuusto kuntalaiset kuulutuksella, joka sisältäii 10310: myös äänestysesityksen, ja on kuulutus julkaistava sillä ta- 10311: valla kuin kunnallisten ilmoitusten t~edoksiantamisesta on 10312: voimassa. 10313: 3 § (4 §). 10314: Äänestys saa tapahtua valtuuston päätök~en hyväksymi- 10315: sestä tai k~tmoamisesta ainoastaan hyväksyvätn ja hylkää- 10316: vän ehdotuksen välillä (poist.). 10317: 10318: 4 § (3 §). 10319: Oikeutettuja ottamaan osaa kansanäänestykseen ovat 10320: kaikki ne kunnan jäsenet, jotka kunnanvaltuutettujen vaalia 10321: varten viimeksi laadittuun vOJaliluetteloon ovat äänioikeute- 10322: tuiksi merkityt; ja on tätä vooliluetteloa käytettävä äänes- 10323: tysluettelona. 10324: Kullakin äänioikeutetulla on yhtäläinen äänio'ikeus. 10325: 1'yönantajan tai hänen sijaisensa tulee . järjestää työnsä 10326: niin, etteivät hänen palveluksessaan olevat henkilöt t1tle este- 10327: tyiksi käyttämästä äänioikeuttaam; jos hän tätä vastaan rik- 10328: koo, rangalstakoon sakolla. 10329: Kunnallislait. 63 10330: 10331: 5 § (2 § 1 mom.). 10332: Kansanäänestyksen toimittavat kunnallisia vaaleja var- 10333: ten asetetttt vaalilautakunnat ja keskuslautakunta, krunnan- 10334: valtuuston antamien ohjeiden muk®n. Aänesty's toimitefJonn 10335: erikseen kussakin niistä äänestys!alttei:SfJa, joihin kunta on 10336: kunnallisen vaalilain mukoon jaettu. 10337: 10338: 6 § (2 § 2,, 3 ja 4 mom.). 10339: (Poist.) 10340: Toimitushuoneeseen on vaalilautakunnan toimesta asetet- 10341: tava nähtäville äänestysesitys sekä ha'llkittava äänestyslip- 10342: puja, joista toisiin on painettu sana ,jaa" ja toisiin sana ,ei". 10343: Vaalilautakunta pitäköön myös huolen siitä, että äänestys 10344: on salainen (poist.). 10345: 10346: 7 § (5 §). 10347: Kun äänestäjä tahtoo käyttää äänestysoikeuttaan, ilmoit- 10348: tautukoon vaalilautak1mnalle, ottakoon äänestyslipun (poist.), 10349: ta.ittakoon sen (poist.) sekä vieköön (poist.) leimattavaksi ja 10350: :pankoon ( poist.) vaaliuurn:a:an. 10351: Äänestyslautakunta merkitsee luetteloon, että äänestäjä 10352: on äänestysoikeuttaan käyttänyt. 10353: 10354: 8 § (6 §). 10355: Äänestystoimituksen ( poist.) alkamisesta, keskeyttämi- 10356: sestä, päättymisestä, äänestyslippujen lask,emisesta, pöytä- 10357: kirjasta ja lippujen kuoreen sulkemisesta sekä keskuslauta- 10358: kunnalle lähettämisestä ja keskuslautakunnan tehtävistä nou- 10359: da<tettakoon, mitä kunnallisessa vaalilaissa siinä suhteessa on 10360: sanottu. 10361: (7 § poist.) 10362: 10363: 9 § (8 §). 10364: Jos äänestäjä on lippuunsa merkinnyt nimikirjoituksensa 10365: tai jonkun muun ( poist.) merkin tai jos ( poist.) lippu on lei- 10366: maamaton, on sellainen lippu mitätön. 10367: 64 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 10368: 10369: 10 § ('9· §). 10370: Sittenkuin keskuslautakunta on kaikki sille saapuneet 10371: äänestysliput jakanut jaa- ja ei-ryhmiin, laskekoon se ne 10372: ja merkitköön kumpaisenkin ryhmän luvun pöytäkirjaan sekä 10373: lähettäköön pöytäkirjan asianmukaisesti allekirjoitettuna 10374: kunnan valtuustolle. 10375: 10376: 11 § (10 §). 10377: Päätöksenä pidetään sitä ehdotusta, jonka hyväksi yksin- 10378: kertainen äänten enemmi,stö on annettu. Äänten jakautuessa 10379: tasan, katsottakoon valtnuston päätös hyväksytyksi. AStbissa, 10380: joissa valtuuston päätökseen vaaditaan määräenemmistö, on 10381: sellainen myöskin kansanäänestyksessä 'vaadittava. 10382: Päätös on saatettava kuntalaisten tiedoksi sillä tavalla 10383: kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoks~antamisesta on voi- 10384: massa. 10385: (11 § poist.) 10386: 10387: 12 § (uusi). ,. 10388: Mut{ten noudatettakoon kansanäänestystä toimitetta;essa 10389: soveltuvilta kohdin mitä kunnallisessa vap.lilaissa vaalien toi- 10390: mittamisesta säädetään. 10391: 10392: 13 § {uusi). 10393: Tämä laki astuu voimaan ........ kuun päivänä 10394: 19 .. 10395: Kunnallislait. 65 10396: 10397: 10398: 10399: 10400: Kunnallinen vaalilaki. 10401: 10402: 1 LUKU. 10403: Ä ä n e s t y s a l u e 'e t j ,a v a a 1 i v i r a no m a i s e t. 10404: 1 §. 10405: Maalaiskuntain kunnallislain 7 § :ssä ja kaupunkien kun- 10406: nallislain 8 § :ssä säädetty valtuutettujen ja tilintarkastajain 10407: vaali on alotettava 4 päivänä joulukuuta ja loppuun toimi- 10408: tettava samana tai, jos valtuusto niin määrää, seuraavana 10409: päivänä. 10410: 2 §. 10411: Kunta on yhtenä vaalipiirinä, ja jakakoon valtuusto sen 10412: äänestysalueisiin samojen perusteiden mukaan kuin valtio- 10413: päiville toimitettavaa edustajain vaalia varten. r.I.'ätä jakoa 10414: noudatettakoon, vaikka päätöksestä olisikin valitettu, kun- 10415: n<es valituksen johdosta annettu päätös on saanut lain voiman. 10416: 3 §. 10417: Vaalra toimittamaan valitsee valtuusto joka kolmas vuo- 10418: ,;i kesäkuussa kunnan vaalikelpoisista henkilöistä keskilslau- 10419: takunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä ynnä 10420: neljä varajäsentä, sekä, jos kunta on jaettu äänestysaluei- 10421: siin, erikse'en k~takin äänestysaluetta varten vaalilautakun- 10422: nan, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ynnä kolme 10423: varajäsentä, ja kestää heidän toimikautensa kunnes uudet 10424: lautakunnat on valittu. 10425: Jos keskuslautakunnan tahi vaalilautakunnan puheenjoh- 10426: taja, jäsen tai v,arajäsen kuolee tahi poismuuton tai muun 10427: laillisen syyn tähden eroaa ennen toimikautensa päätty- 10428: mistä, on täydennysvaali toimitettava. 10429: ( 4 '§ poist.). 10430: 5 10431: 66 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o o. 10432: 10433: 2 LUKU. 10434: Vaaliluettelo (poist.). 10435: 10436: 4- § (5, §). 10437: Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tehköön alueen 10438: vaalilautakunta elokuun kuluessa. Vaaliluetteloon on otet- 10439: tava sen vuoden henkikirjan mukaan kaikki ne äänestys- 10440: alueella asuvat kunnan jäsenet, jotka ennen kuluvan vuoden 10441: alkua ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta. Jos sellainen 10442: syy on tietty, jonka vuoksi jollakulla luetteloon merkityllä 10443: henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se merkittävä luetteloon 10444: hänen nimensä kohdalle. Vaalilautakunta allekidoittakoon 10445: vaalil uettelon. 10446: Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaaliluet- 10447: telon kullekin äänestysalueelle. 10448: Asianomaisen henkikirjoittajan on kunakin vuonna ennen 10449: elokuun alkua vaalilautakunnalle toimitettava säädettyä mak- 10450: sua vastaan luettelo kaikista kuluvan vuoden henkikirjan 10451: mukaan äänestysalt~eella asuvista henkilöistä, jotka vuoden 10452: alkaessa ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta. LU,ettew kir- 10453: joitetaan kaavakkeille, jotka Senaatti sitä varten vahvistaa. 10454: Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä kruu- 10455: nunnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset antamaan 10456: vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot. 10457: 10458: 5 § (6 §). 10459: Vaaliluettelon pitää syyskuun 1 päivästä alkaen saman 10460: kuun 15 päivän loppuun asti olla, asianmukaisen valvonnan 10461: alaisena, tarkaStettavaksi esille pantuna sopi'vassa paikassa 10462: äänestysalueella, mistä on tieto annettava sillä tavalla kuin 10463: kunnallisten ilmoitusten tiedoksz'antam~esta mt ViOimassa. 10464: 10465: 6 § (7 §). 10466: Jos joku äänioikeutettu kunnan j'äsen on jätetty pois vaa- 10467: liluettelosta ja tahtoo pyytää oikaisua, tehköön sen kirjalli- 10468: sesti tai suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa 2 päivänä 10469: Kunnallislait. 67 10470: 10471: lokakuuta tai antakoon oikaisuvaatimuksensa kirjallisesti sitä 10472: ennen vaalilautakunnan puheenjuhtajalle. Jos joku arvelee, 10473: t.ttä toinen henkilö oikeudettomasti on vaaliluetteloon otettu, 10474: ja tahtoo pyytää oikaisua, on oikaisuvaatimus tehtävä kir- 10475: jallisesti viimeistään syyskuun 20 päivänä vaalilautakunnan 10476: puheenjohtajalle. 10477: Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaaliluet- 10478: teloon otettu on siitä poistettava, antakoon puheenjohtaja 10479: viimeistään syyskuun 24 päivänä hänelle siitä ti.edon, ilmoit- 10480: taen että hänellä on tilaisuus osotetussa paikassa ottaa sel- 10481: koa kirjoituksesta ja viimeistään syyskuun kuluessa antaa 10482: vaalilautakunnalle kirjallinen selityks-ensä. 10483: Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa, johon vastaan- 10484: ottajan nimi ja asuinpaikka on merkitty, postin kautta toi- 10485: mitettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla valta toimit- 10486: taa se hänelle muullakin tavoin. Tiedonanto on sitä paitsi 10487: tiedoksiantava sopivaan paikkaan maalla valtuuston kokous- 10488: huoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen. 10489: Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitellään ja 10490: ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa lokakuun 2 päi- 10491: vänä. 10492: Joka ei tyydy vaalilantakunnan ratkaisuun, hakekoon 10493: ennen lokakuun 15 p.äivää siihen muutosta läänin kuvernöö- 10494: riltä, jonka tul·oo viipymättä käsitellä asia ja antaa päätök- 10495: sE:stään tieto vaalilautaknnnalle, ja toimittakoen lautakunta 10496: päätöksestä tiedonannon tiedoksipanolla kuten 3 momentissa 10497: on säädetty. 10498: Kuvernöörin päätökseen saa hakea muutosta Senaatin Ta- 10499: lousosastossa viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa 10500: kuv·ernöörin päätöksen antopäivästä, sitä päivää kumminkaan 10501: lukuunottamatta; ja nondatettakoon siinä, mitä sellaisesta 10502: muutoksen hakemisesta yleensä on säädetty, kuitenkin niin 10503: että valituksen myös saa valitusajan kuluessa jättää läänin 10504: kuvernöörinvirastoon sieltä perille toimitettavaksi. 10505: Senaatin Talousosasto toimituttaa kuvernöörin kautta. 10506: vaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen. 10507: 68 1917.- S. V. M.- Edus1mhtaesitysmiet. N:o 6. 10508: 10509: 7 § (8 §). 10510: Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole sää- 10511: detyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle annettu, merkitköBn 10512: tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo on lainvoi- 10513: n'lainen. 10514: Jos muutosta on vaadittu, tulee lautakunnan, sittenkun 10515: s-en vaatimuksen johdosta antama päätös on saanut lain voi- 10516: man taikka lopullinen päätös tehtyihin valituksiin on vaali- 10517: lautakunnalle saapunut, merkitä vaaliluetteloon mainituista 10518: päätöksistä johtuvat oikaisut, minkä jälkeen luetteloon on 10519: kirjoitettava todistus, että sitä näin oikaistuna on vaalissa 10520: noudatetta.va. Älköön vaalin toimittamista kuitenkaan .estäkö 10521: taikka sen kumoami,sta aiheuttako se seikka, ettei lopullista 10522: päätöstä vaaliluettelon oikaisemisesta tehtyyn vaatimukseen 10523: ole ennen vaalipäivä:ä ehditty antaa tai vaalilautakunnan tie- 10524: toon saattaa. 10525: 10526: 10527: 3 LUKU. 10528: V a 1 i t s i j a y h d i s t y; k s e t. 10529: 8 § (9: §). 10530: Kun muutamat vaalipiirin vaalioikeutetuista allekirjoit- 10531: tamanaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä vaalissa 10532: äänestämään yhtä tai useampaa kirjoituksessa mainittua hen- 10533: kilöä, on sellainen valitsijayhdistys oikeutettu keskuslauta- 10534: kunnalta pyytämään yhdistyksen ehdokaslistan julkaise- 10535: mista sekä sen ottamista siihen vaalilippuun, jota vaalissa 10536: on käytettävä. Asiakirjan allekirjoittajia tulee olla vähin- 10537: tään niin monta kuin kunnassa on valtuutettuja, älköönkä 10538: sama henkilö allekirjoittako useampaa kuin yhden sellaisen 10539: asiakirjan. 10540: 9 § (10 §). 10541: Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon päi- 10542: vätty ja sisältäköön valtuutuksen yhdelle yhdistyksen jäse- 10543: nelle olemaan sen asiamiehenä sekä ehdokaslistan, jossa saa 10544: olla enintään niin monta nimeä, kuin vaalissa on valittava 10545: K~nnallislait. 69 10546: 10547: valtuutettuja, lisättynä kolmanneksella näiden lukumäärästä, 10548: ja on ehdokkaitten nimi sekä ammatti tahi toimi selvästi 10549: mainittava. 10550: 10 § (11 §). 10551: Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemi- 10552: sesta tul~e asiamiehen kirjallisesti jättää keskuslautakunnalle 10553: viimeistään 5 päivänä marraskuuta ennen .kello kahtatoista 10554: päivällä. Hakemukseen on liitettävä asiakirja, jolla valit- 10555: sijayhdistys on perustettu. Hakemuksessa tulee asiamiehen 10556: vakuuttaa että ne henkilöt, joiden nimet <lvat allekirjoituk- 10557: sina sanotussa asiakirjassa, ovat kunnassa vaalioikeutetut ja 10558: ttttä he omakätisesti ovat sen allekirjoittaneet. 10559: 10560: 10561: 4 LUKU. 10562: K e s k u s l a u t a k u n n a n v a l m i s t a v a t t o i m e n- 10563: P i t e e t v a ·a l i a v a r t ·en se k ä v a a l i l i p u t. 10564: 10565: 11 § (12 §). 10566: Keskuslautakunta antakoon hyvissä ajoin tiedoksi, kuka 10567: vastaanottaa asiakirjat sekä milloin ja missä se tapahtuu. 10568: Ilmoitus on julkaistava sillä tavalla kuin muitten kunnal- 10569: listen ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa, sekä tie- 10570: doksipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa. 10571: Keskuslautakunta kokoontuu ainakin marraskuun 5 ja 12 10572: päivinä sekä (poist.) va1alin jälkeisenä päivänä. 10573: 10574: 12 § (13 §). 10575: Marraskuun 5 päivänä keskuslautakunta tarkastaa ne ha- 10576: kemukset, jotka valitsijayhdistyst~n puolesta ovat jätetyt, ja 10577: saattaa ne vaalioikeutettujen tietoon sillä tavalla kuin 10578: muut kunnalliset ilmoitukset sekä sitäpaitsi tiedoksipanolla 10579: keskuslautakunnan kokoushuoneessa. .Tos havaitaan, ettei 10580: hakemus ole asianmukaisesti tehty tai valitsijayhdistys lail- 10581: lisesti perustettu, annettakoon asiamiehelle tieto, ettei hake- 10582: mukseen ole suostuttu, ja ilmoitettakoon samalla hylkäämisen 10583: s;vyt. Asiamiehellä on kuitenkin oikeus vielä seitsemän rpäi- 10584: 70 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o ö. 10585: 10586: vän kuluessa sen jälkeen oikaista ne kohdat, jotka aiheuttivat 10587: hakemuksen hylkäämisen. 10588: Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset, jotka 10589: asiamies 1 momentissa mainitun oikeuden nojalla on tehnyt. 10590: Tämän jälkeen laaditaan vaalissa käytettävä vaalilippu, 10591: joka on saatettava va,alioikeutettujen tietoon (poist.) samalla 10592: tavoin kuin 1 momentissa säädetään sekä sitäJ?aitsi tiedoksi- 10593: panolla kunkin äänestysalueen vaalihuoneustossa'. Sellaisia 10594: vaalilippuja, keskuslautakunnan toimesta kelpaamattomiksi 10595: leimattuina, annettakoon myös, mikäli mahdollista, jokaisen 10596: valitsijayhdistyksen a:,siamiehelle yhtä monta kappaletta, 10597: kuin siinä asiakirja:ssa, jolla valitsijayhdistys on perustettu, 10598: on ~allekirjoittajia. 10599: Vaalien jälkeisenä päivänä alotetaan äänten laskeminen, 10600: joka. on niin pian kuin mahdollista loppuun saatettava. 10601: 13 § (14 §). 10602: Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsijayh- 10603: distysten ehdokaslistat siinä järjestyksessä, kuin ne ovat jä- 10604: tetyt, kukin varustettuna järjestysnumeronaan sekä erotet- 10605: tuina toisistaan selvillä viivoilla. 10606: Vaalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen otsa- 10607: kirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaalilippu on 10608: laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat järjestysnumeroineen. 10609: u § (15 §). 10610: Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen joutuisasti 10611: vaalilipun ja lähettäköön vaalilippuja kunkin äänestysalueen 10612: vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän kuoressa, johon on 10613: merkittävä tieto niiden luvusta. 10614: 10615: 10616: 5 LUKU. 10617: Vaalit. 10618: 15 § (16 §). 10619: Vaalitoimitus 'alkaa kullakin äänestysalueella vaalipäi- 10620: vänä kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kahdeksaan 10621: Kunnallislait. 71 10622: 10623: illalla tai kauemminkin jos vaalilautakunta katsoo sen tar- 10624: peelliseksi, keskeytyen kerran päivässä enintä&.n kahden tun- 10625: nin väliajaksi, vaalilautakunnan määräyksen mukaan. 10626: Työnantajan tai hänen sijaisensa tulee järjestää työnsä 10627: niin, etteivät hänen •palveluhessaan olevat henkilöt tule 10628: estetyiksi käyttämästä vaalioikeuttaan; jru hän tätä vastaan 10629: rikkoo, rangaistakoon sakolla. 10630: 10631: 16 § (17 §). 10632: Äänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä kaik- 10633: kiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin sekä 10634: valvoa, että vaalihuoneustossa on nähtävänä riittävä määrä 10635: vaalilipun jäljennöksiä. 10636: Erittäin tulee olla .huolta pidetty siitä, ettei kukaan saa 10637: vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikeutetuksi, 10638: sekä että valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaalisalaisuu- 10639: den vaalilippuunsa merkitä, miten hän äänestää, ja että tätä 10640: varten tarpeelliset apuneuvot ovat saatavissa. 10641: Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava 10642: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille, 10643: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen, ja 10644: että tämä paikka suljetaan kellonlyömällä, jolloin vaalitoi- 10645: mitus on ilmoitettu illalla 'keskeytettäväm ltahi lakkautetta.- 10646: van. Milloin toimitus päivällä keskeytetään, suljetaan odo- 10647: tuspaikka, jos vaalilautakunta sen tarpeelliseksi katsoo. 10648: 10649: 17 § (18 §). 10650: Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidettäkö 10651: puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia jul- 10652: kipantako tahi valitsijoille jaettako. 10653: 10654: 18 § (19 §). 10655: Vaalitoimituksessa tulee äänestysalueen vaalilautakunnan 10656: puheenjohtajan, juuri ennen äänestyksen alkua, näyttää läs- 10657: näoli.ioille, että vaaliuurna on tyhjä., sekä sitten avata se 10658: kuori, jossa lautakunnalle lahetetyt vaaliliput ovat. 10659: 72 1917. - S. V. M. - Ed~untaesitysmiet. N:o 6. 10660: 10661: 19 § (20 §). 10662: Valitsija, joka 'haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoit- 10663: tautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadakseen vaa- 10664: lilipun. 10665: 10666: 20 § (21 §). 10667: Vaalissa merkitköön valitsija viivalla sen ehdokaslistan, 10668: jota hän tahtoo äänestää. 10669: Äänestäjällä ei ole oikeutta millään tavalla muuttaa vaali- 10670: 11mmun otettua ehdokaslistaa, jota hän äänestää. 10671: 10672: 21 § (2'2 §). 10673: Tehtyään äänestysmerkin vaalilippuunsa vieköön valit- 10674: sija sen kokoontaitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi ja 10675: pankoon leimatun vaalilipun vaaliuurnaan. 10676: 10677: 22 § (23 §). 10678: Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun uurnaan, mer- 10679: kittäköön vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt vaalioikeut- 10680: tansa. 10681: 10682: 23 § (24 §). 10683: Jos vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna suljet- 10684: tava vaalilautakunnan puheenjohtajan ja vähintään yhden 10685: jäsenen sinetillä sekä pantava varmaan talteen. Kun toimi- 10686: tusta sitten jatketaan, tulee lautakunnan ennen sinettien pois- 10687: tamista tarkastaa, että ne ovat ehjät. 10688: Kaikill.a ~iillä yaEtsijoilla, jotka ovat tull.eBt saapuvi.Ue 10689: ennen vaalitoi.J;Uituksen keskeyttämiseen tai äänestyksen lo- 10690: pettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus antaa 10691: äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys ju- 10692: listetaan päättyneeksi. 10693: 10694: 2-l § (25 §). 10695: Niinpia,n kuin äänestys on päättynyt, o;tetaan annetut 10696: vaaliliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta. Samaten las.- 10697: l{unnallislait. 73 10698: 10699: ketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon 10700: tehtyjen mel)kintöjen mukaan ovat vaalioikeuttaan käyttä- 10701: neet. 10702: Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestävään 10703: kuoreen, jonka vaalilautakunnan puheenjohtaja ja vähintään 10704: yksi jäsen sinetillään huolellisesti sulkevat. 10705: Ku~;>reen kirjoitetaan sitten osote ki8Skuslautakunnal1e ja 10706: 1llerkitää:r;1 tieto ~ähety ksen s,isäll;y ksestä. 10707: 10708: 25 § (26 §). 10709: J: os an.~ef(tuja vaa,lilippuja ei voida heti laskea, sentähden 10710: että aika on. pitkälle kulunut, menetellään vaaliuu:r:nan suh- 10711: teen kuten 23 § :ssä on sanottu, ja. toimitetaan annettujen 10712: vaalilippujen laskeminen ja kuoreen paneminen seuraavana 10713: päivänä. 10714: 26 § (27 :§). 10715: Vaalitoimituksessa telree joku äänestysalueen vaalilauta- 10716: kunnan jäsenistä pöytäkirj·an, johon merkitään toimituspäivä, 10717: ~autakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät,: jolloin toimi- 10718: tus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistettiin päättyneeksi, 10719: sekä annett~jen vaalilippujen ja vaalioikeuttaan käyttäneiden 10720: lukumäärä, minkä ohessa kuoreen sulkemisessa käytettyjen 10721: sinettien painoskuvat pannaan pöytäkirjaan. 10722: Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkiluetaan ja 10723: vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkitsee, että pöy- 10724: täkirja on oikea, minkä jälkeen .tälmä pannaan ~keskuslauta 10725: ku:t;~nalle osoitetulla päällf:'kirjoituks~lla varustettuun kuoreen. 10726: 10727: 10728: 27 § (28 §). 10729: Äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja jon- 10730: kun jäsenen tulee Yhdessä niin pian kun mahdollista joko itse 10731: viedä tai postin kautta toimittaa sekä 24- § :ssä mainitut vaa- 10732: liliput että vaalipöytäkirja eri kuorissa keskus1autakunnalle. 10733: 10734: (29 § poist.). 10735: ., 10736: 74 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 9. 10737: 10738: 6 LUKU. 10739: Äänten la·skeminen ja vaalin tuloksen 10740: m ä ä r ä ä m i n e n. 10741: 28 § (30 §). 10742: Niinpian kuin jonkun äänestysalueen vaalili11ut ovat saa- 10743: puneet keskuslauta·kunnalle, ovat kuoret avattavat ja vaali- 10744: liiJut laskettavat sekä saatu luku verrattava äänestya&lueen 10745: vaalilautakunnan 'Pöytäkirjassa mainittuun. 10746: Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja siten järjestettä- 10747: vät, että ne, joissa valitsijat ovat antaneet äänensä saman 10748: ehdokaslistan puolesta, yhdistetään yhdeksi ääniryhmäksi. 10749: 10750: 29 § (31 §) 10751: Jos joku niistä, joita valitsija on äänestänyt, ei ole vaali- 10752: keliloinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kuitenkin va- 10753: litsijan ääni voimassa toisiin nähden. 10754: Jos valitsija on vaalililiussaan merkinnyt useam11ia 10755: kuin yhden ehdokaslistan, 10756: tahi pannut vaalilippuun nimikirjoituksensa tai muun 10757: asiaankuulumattoman merkin, 10758: tahi käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua 10759: vaalilippua, 10760: tahi, jos vaalilipussa ei ole asianomaisen vaalilauta- 10761: kunnan leimaa, olkoon sellainen vaalilippu mitätön. 10762: 30 § (321 §). 10763: Ääniryhmän äänimäärä on sen hyväksytt;}njen vaalilippu- 10764: jen luku. 10765: Jos kahden tahi useamman ääniryhmän ehdokaslistoissa 10766: on sama nimi ensimäisenä, muodostavat nämä ääniryhmät 10767: yhdistetyn ääniryhmän, jonka äänimäärä on siihen kuuluvien 10768: yksinkertaisten, 28 §:n 2 momentissa mainittRien ääniryh- 10769: mien äänimäärien summa. 10770: 31 § (33 §). 10771: Kunkin yhdistetyn tahi yksinäisenä olevan ääniryhmän 10772: äänimää-rä jaetaan vuoroonsa yhdellä, kahdella, kolmella ja 10773: Kunnallislait. 75 10774: 10775: niin edespäin, tarpeen mukaan, korkeintaan ääniryhmän eh- 10776: dokkaiden luvulla. 10777: Näin saadut osamäärät kirjoitetaan perätysten sarjaan 10778: suuruutensa mukaan, suurimmasta alkaen, ja merkitään kun- 10779: kin osamäärän kohdalle, minkä yhdistetyn tahi yksinäisenä 10780: olevan ääniryhmän osamääristä se on otettu. Yhtä suurien 10781: osamäärien keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa. 10782: Tämän osamääräsarjan alusta erotetaan niin monta lukua 10783: kuin vaalissa on valittava valtuutettuja. 10784: 3.2 § (34 §). 10785: Kukin yhdistetty tahi yksinäisenä oleva ääniryhmä saa 10786: täyttää niin monta paikkaa valtuustossa kuin sen osamääriä 10787: on 31 § :n 3 momentin mukaan erotettu. 10788: 33 § (3;51 §). 10789: Yksinäisenä olevan ääniryhmän ehdokaslistasta erotetaan, 10790: sen alusta alkaen, niin monen ehdokkaan nimi kuin ääniryh- 10791: mälle 32 § :n mukaan tulee paikkoja valtuustossa, ja ovat 10792: nämä ehdokkaat valtuutetuiksi valitut. 10793: 34 § (316 §). 10794: Yhdistetylle ääniryhmälle tulevista paikoista valtuus- 10795: tossa t.äyttää ensimäisen se ehdokas, jonka nimi on ensimäi- 10796: senä kaikissa yhdistetyn ääniryhmän muodostavien yksin- 10797: kertaisten ääniryhmien ehdokasJistoissa, ja. katsotaan hän 10798: valituksi sen yksinkertaisen ääniryhmän puolesta, jonka 10799: ää.nimäärä on suurin. 10800: Muut yhdistetylle ääniryhmälle tulleet paikat valtuus- 10801: tossa jaetaan ääniryhmään kuuluvien yksinkertaisten ääni- 10802: ryhmien kesken niin kuin 31, 32 ja 33 §:ssä säädetään, 10803: jolloin kunkin ääniryhiJlän äänimäärä jaetaan vuoroansa 10804: yhdellä, kahdella, kolmell'a j. n. e., saadut osamäärät järjes- 10805: tetään sarjaan suuruutensa mukaan, sarjasta erotetaan, sen 10806: alusta alkaen, niin monta osamäärää, kuin yhdistetyllä ääni- 10807: ryhmällä vielä on oikeus täyttää valtuuston paikkoja, .ia 10808: kullekin yksinkertaiselle ääniryhmälle tulee niin monta 10809: paikkaa valtuustossa, kuin sen osamääriä on erotettu. 10810: 76 1917. - S. V. M. - Ednskuntaesitysmiet. N :o 6. 10811: 10812: 35 § (37 §). 10813: Ehdokas, jonka nimi on erotettu kahdesta. tahi useam- 10814: masta ehdokaslistasta, katsotaan valituksi sen yksinkertaisen 10815: ääniryhmän puolesta, jonka ehdokaslistassa hänen nimensä 10816: järjestykseen nähden varhemmin ilmaantuu. Jos hänen ni- 10817: mellään kahdessa tai useammassa ehdokaslistassa on järjes- 10818: tykseen nahden sama asema, katsotaan hän valituksi sen yk- 10819: sinkertaisen ääniryhmän puolesta., jonka äänimäärä on suu- 10820: rempi, mutta jos näiden äänimäärä on sama, ratkaisee arpa. 10821: 10822: 36 § (38 §). 10823: Kun ääniryhmä, 35 § :n säännöksiä sovellettaessa, on ka- 10824: dottanut sen puolesta valituksi katsotun valtuutetun, astuu 10825: hänen sijaansa valtuutetuksi ääniryhmän ensimäinen, vielä 10826: käyttämättä oleva ehdokas. 10827: ,Jos tämä säännös on sovellettava kahteen tahi useampaan 10828: ääniryhmään, alotetaan siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä, 10829: jonka äänimäärä on suurin, ja jatketaan järjestykses~ä ääni- 10830: "r;y"hmien suuruuden mukaan. 10831: 37 § (3~ §). 10832: Ellei ääniryhmän ehdokaslistassa ole 36 § :n säännöksiä 10833: sovellettaessa tarvittavaa määrää nimiä, täytetään avoimeksi 10834: jäänyt paikka, milloin ääniryhmä kuuluu yhdistettyyn 10835: ääniryhmään, ;;iitä ääniryhmästä, jonka osamäärä lähinnä 10836: olisi erotettu, jos 34 §:n 2 momentissa mainittua osamäärien 10837: erottamista olisi jatkettu, ja milloin ääniryhmä on pysynyt 10838: yksinäisenä, siitä ääniryhmästä, jonka osamäärä lähinnä olisi 10839: erotettu, jos 31 § :ssä mainittua osamäärien erottamista olisi 10840: jatkettu. 10841: 38 § (40 §). 10842: Valtuutettujen varajäseniksi v'alitaan kustakin yksin- 10843: kertaisesta ääniryhmästä kolmannes sen puolesta valittujen 10844: valtuutettujen luvusta tahi, jos siten syntyy murto-osia, 10845: lähinnä suurempi kokonaisluku, ja erotetaan tåtä vaden 10846: kunkin yksinkertaisen ääniryhmän ehdokaslistasta eteenpäin 10847: järjestyksessä niin monta nimeä, kuin ääniryhmä saa valita 10848: Kunnallislait. 77 10849: 10850: varaJaseniä, sivuuttamaHa ainoastaan n~iden ehdokkaiden 10851: nimet, jotka jo ovat valitut valtuutetuiksi. 10852: 10853: 39 § (41 §). 10854: Kun laskeruistoimitus keskeytetään, pitää kaikki vaali- 10855: lipll.t ja laskelmat niin säilytettämän, ettei kukaan keskus- 10856: lautakuntaan kuulumaton saa niitä käsiinsä. 10857: 10858: 40 § (42: §). 10859: Keskuslautakunnan laskemistoimituksessa tehdään pöy- 10860: täkirja, jossa erikseen on mainittava mitättömien vaalilip- 10861: pujen luku kussakin äänestysalueessa, sekä valitut henki- 10862: löt ja kustakin ääniryhmästä valitut varajäsenet järjestyk- 10863: sensä mukaan. Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki vaalin tu- 10864: losta laskettaessa syntyneet laskelmat, jotka keskuslauta- 10865: kunnan puheenjohtajan tulee sinettisiteellä toisiinsa yhdistää. 10866: 10867: 41 § (43 §). 10868: Keskuslautakunnan kokouksissa, joita pidetään vaalilip- 10869: pujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä varten, 10870: ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut olemaan saa- 10871: puvilla. 10872: ( 44 § poist.). 10873: 10874: 42 § (45 §). 10875: Vaalin tulos julkaistakoon samalla tavalla kuin muutkin 10876: kunnalliset ilmoitukset. 10877: 10878: 10879: 7 LUKU. 10880: E rity i siä s ä ä n n ö k s i ä. 10881: 10882: 43 § (4'6 §). 10883: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois taikka muun 10884: laillisen· tai· valtuuston hyväksymän syyn takia et·oaa ennen 10885: toimikautensa loppumista, astuu hänen sijal.leen ensimäinen 10886: 78 1917.- S. V. M.- Edus.kuntaesitysmiet. N:o 5. 10887: 10888: vielä käyttämättä oleva varajäsen siitä yksinkertaisesta ääni- 10889: ryhmästä, jonka puolesta poistunut {poist.) on valittu. 10890: Ellei ääniryhmässä ole varajäseniä, astuvat sijaan, jos 10891: ääniryhmä kuuluu yhdistettyyn ääniryhmään, pienimmän 10892: siihen kuuluvan yksinkertaisen ääniryhmän varajäsenet jär- 10893: jestyksensä mukaan, sen jälkeen lähinnä pienimmän ja niin 10894: edespäin, ja jos ääniryhmä on ollut yksinäisenä, pienimmän 10895: yksinkertaisen ääniryhmän varajäsenet ehdokaslistan järjes- 10896: tyksessä ja niin edespäin_ 10897: Varajäsen Qn toimessa sen ajan, mikä poistuneella olisi 10898: ollut jälellä. 10899: 44 § (47 §). 10900: Jos joku tahtoo valittaa valtuutettujen vaalista, tehköön 10901: sen samassa järjestyksessä, kuin valitetaan valtuuston pää- 10902: töksistä. Valitusaika luetaan vaalin tuloksen julbisupäi- 10903: västä. 10904: 4-5 § (4& §)_ 10905: Jos valitus hyväksytään ja uusi vaali määrätään, tulee 10906: keskuslautakunnan viipymättä ryhtyä uuden vaalin toimit- 10907: tamiseen. Valitut pysykööt kuitenkin toimessaan, kunnes 10908: uusi vaali on toimitettu. 10909: 4-6 § (49 §). 10910: 1 10911: 10912: 10913: Jos tässä laissa jotakin tapausta varten säädetty mäl:~rä 10914: päivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arkipäivä 10915: määräpäi vänä. 10916: (Poist.) 10917: 47 § (50 §). 10918: Kunnan tilintarkastajain ja varatilintarkastajain ( poist.) 10919: vaalissa on noudatettava tätä lakia, kuitenkin niin että va- 10920: litsijayhdistyksen ehdoka-slistassa saa olla enintään niin 10921: monta nimeä kuin vaUJlissa on valittava tilintarkastajia JR 10922: varatilintarkastajia yhteensä. 10923: 10924: 4-B § <m §). 10925: Suhteellisissa vaaleissa, jotka ovat valtuuston toimitetta- 10926: vat, jätetään ehdokaslistat valtuuston puheenjohtajalle val- 10927: Kunnallislait. 79 10928: 10929: tuuston määrättävänä aikana, ja on muuten .soveltuvilta koh- 10930: din noudatettava tämän lain määräyksiä. Ke'Skuslautakun- 10931: tana toimii valtuuston valitsema vaalilautakunta. 10932: 49 § (5~ §). 10933: Kun kunnassa ensi kerta tämän lain mukaan valitaan 10934: vB~ltuutetut, asettaa maistraatti kaupungissa ja kunnallis- 10935: lautakunta maalla keskuslautakunnan ja äänestysalueiden 10936: vaalilautakunnat, jotka pysyvät toimessa kunnes valtuusto 10937: on uudet lautakunnat valinnut. Muutoin tä:ssä laissa val- 10938: tuustolle vaaliin nä:hden määrätyt tehtävät toimittavat maist- 10939: raatti ja kunnallislautakunta. 10940: Näissä vaaleissa valitaan niin monta va;,ltuutettua kuin 10941: maalaiskuntain ja kaupunkien kunnallislaeissa säädetään. 10942: Valtuutetuista eroaa vuosittain kolmannes, ensimäisen 10943: vuoden lopussa ne, joiden nimet muodostavat ensimäisissä 10944: vaaleissa valittujen viimeisen kolmanneksen, toisen vuoden 10945: lopussa ne, joiden nimet muodostavat mainituissa vaaleissa 10946: valittujen viimeisen edellisen kolmanneksen, sitten vuo- 10947: roonsa. 10948: Varajäsenet pysyvät toimessaan niin kauan ktdn se 10949: ryhmä, jolle heidät on varajäseniksi Vlalittu. 10950: 50 § (5!3 §). 10951: Keskuslautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenten palk- 10952: kiot sekä muut vaalista johtuvat menot suorittaa kunta. 10953: 51 § (uusi). 10954: Tämä laki astuu voimaan ........ kuun .. päivänä 19 . . . 10955: Jos tässä laissa mainittuja määräaikoja ensimäisenä vuonna, 10956: jolloin vaalit tämän lain mukaan ov.at toimitettavat, ei voida 10957: sovelluttaa vaalivalmistu.ksissa, on määräpäivät siirrettävä 10958: se• mukaan kuin SenaJatti tarkemmin määrää. 10959: 10960: 10961: Helsingissä 2 päivänä ihieinäJruuta 1917. 10962: 80 1917.- S. V. M.- Edusknntaesitysmiet. N:o 6. 10963: 10964: 10965: 10966: 10967: Vastalause. 10968: Kun Suuri va:liiOkunta on käsitellyit ,Kautpum.lkien kun" 10969: naltlisilakia" asettaanalnsa jaoston .(jdlloe valiokunta suorastaan 10970: ilman edelläkäynytitä kä:sittelyä on lähet'tänyt la!kiehdotuk- 10971: sen) laatima•ssa mulodossa ennenkuin lalkiehdtotuksen ruoltsin- 10972: kielinen teksti on ,oHut käsil\lä 1eilkä siitä hu01limatta 01le suos- 10973: tunut vaaiimulkseen toisen käls:tt.elyn toimittamiseslta, joka 10974: iioisistakin syistä oli taxtpeelllinen, minkä vuoksi valiokunnan 10975: kaikki purvarilliset jäsenet .aivarn muutamaa poikik~usta lu- 10976: 'kuuno!ttama'tta vaatiw:vtkin sitä, kats'avat altl<e~kirjoittaneet 10977: täytyväns.ä ,panna valkava•n vas·tailau·soon semmoista menette- 10978: lyä 'vastruain. 10979: 10980: Hel>sing]s·sä 2 päivänä heinäikuuta 1917. 10981: 10982: 10983: G. G. Rosenqvist. Jenny af Forselles. 10984: Johannes Storbjörk. A. J. Bäck. 10985: Gustaf Gädda. Eirik Hornborg. 10986: 10987: 10988: 10989: 10990: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainogsa, 1917. 10991: 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o o. 10992: 10993: 10994: 10995: 10996: S u o m e n E d u s k u n n a n eduskuntaesi- 10997: tyksen johdosta päättämät e h d o t uk se t 10998: maalaiskuntain kunnallislaiksi, kaupunkien 10999: kunnallislaiksi,laiksi kansanäänestyksestä sekä 11000: kunnalliseksi vaalilaiksi. ~ 11001: 11002: Näillä valtiopäivillä on tehty ·eduskuntaesitys voimassa 11003: olevan kunuallislainsäädännön uudi·stamisesta.. Tämän esi- 11004: tyksen, joka sisältää ·ehdotukset ma·alaiskuntain kunnallis- 11005: laiksi, kaupunkien kunnallislaiksi, laiksi kansanäänestyk- 11006: sestä ja kunnalliseksi vaalilaiksi, on Eduskunta säädetyssä 11007: järjestyksessä käsitellyt. 11008: 11009: Kun Suomen kansalaisille 1'906 vuoden V.altiopäiväjär- 11010: jestyksellä vakuutettiin yleinen ja yhtäläinen valtiollinen 11011: äänioikeus, kävi entistäkin räikeämmäksi se epäkohta, että 11012: laajoilta kansankerroksilta toisella, valtiolliseen elämään wr- 11013: rattavaUa yhteiskuntaelämän alalla, nimittäin kunnallisella, 11014: melkein kokonaan puuttuu vaikutusvalta. 11015: Voimassa olevan kunnallis·en lainsäädännön perusteella . 11016: on kunnallisten asiain hoito k<eskittynyt pääasiassa varak- 11017: kaan luokan käsiin. Seurauksena siitä on ollut, että varat- 11018: tomain yhteiskunnan jäsenten edut eivät ole kunnan asioista 11019: päätettäessä tulleet riittävästi· huomioon otetuiksi. Tämän 11020: sangen suurta tyytymättömY'yttä herättäneen asiaintilan ta- 11021: kia on kunnallisen lainsääd'ännön alana uudistusten tarve 11022: ~äynyt välttämättömäksi. Näiden epäkohtien poistamiseksi 11023: on varattomatkin kunnanjäsenet oikeutettava ottamaan osaa 11024: kunnallisten asiain hoitoon. 11025: Viipymätöntä uudistamis.ta vaativat myös voimassa ole- 11026: vien kunnallislakien verotusta koskevat säännökset, mutta on 11027: :a 1917. - Ednsk:. la.Jdehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 11028: ne tällä kertaa täytynyt jättää käsittelemättä, kun tarpeelli- 11029: sia esitöitä ei ole suoritettu. 11030: 11031: Käytäessä ratkaisemaan kunnallisten äänioikeusolojen 11032: uudistust-a ei ole oikein asettaa kunnan jäsenen varallisuu- 11033: den suuruutta määrä:ämään hänen osanotto-oikeuttansa kun- 11034: nan asiain päättämiseen ja hoitoon. V eronmaksuun perustu- 11035: vat äänioikeusrajoitukset eivät ole paikallaan siitäkään 11036: syystä, että kunnan varoja ei hankita yksin tuloveroilla, vaan 11037: myös kunnan omistamien tuloatuottavain laitosten ja· oikeuk- 11038: sien kautta, eivätkä tuloveroa maksavat kunnan jäsenet näi- 11039: den välity kseUä kartuta kunnan varoja sen enemmän kuin 11040: muut. Kunnallinen äänioikeus on niin ollen annettava kun- 11041: talaisille veronmaksuvelvollisuudesta riippumrutta. Niin- 11042: ikään on oikeudenmukaista, että nai.set, mitä kunnalliseen 11043: äänioikeuteen tulee, saatetaan y~denvertaisiksi miespuolisten 11044: kuntalaisten kanssa. 11045: Mitä äänioikeus-ikär·ajaan tulee, on Eduskunta päättänyt, 11046: että äänioikeus, eräin lai~:>sa tarkemmin määrätyin poikkeuk- 11047: sin, on oLeva niillä kunnan jäsenillä, jotka ennen vaalivuo- 11048: den alkua ovat täyttäneet 20 vuotta, kOISka henkilö 11049: jo 15-vuotiaana on oikeutettu hallitsemaan, mitä hän itse an- 11050: saits~e, ja 16-vuotiaana on velvollinen suorittamaan henki- 11051: löllistä veroa sekä '18-vuotiaana on rilmsoikeudellis·esti täy- 11052: sin vastuunalainen teoistaan. Sitäpaitsi on vielä huomioon 11053: otettava, että, vaalien tapahtuessa vuosittain vasta syksyllä, 11054: valitsijoista useimmat silloin jo ·ovat 21 vuotta täyttäneitä. 11055: Vaalikelpoisuuteen nähden ·on Eduskunta asettunut sille 11056: kannaHe, että vaalikelpoinen kunnan toimiin on ·oleva jokai- 11057: nen kunnanjäsen, jolla on kunna.Uinen äänioikeus. Ainoaksi 11058: yleiseksi lisäehdoksi on asete~u ,se, että valitun täytyy olla 11059: kunnassa asuva. 11060: Voimassa olevain kunnallisasetusten mukaan käyttävät 11061: kunnan jäsenet päätösvaltaansa maaUa ja pienemmissä kau- 11062: pungeissa jok·o valits·emainsa valtuutettujen kautta tai välit- 11063: tömästi ottamalla osaa kunnallisten asiain käsittelyyn ja 11064: ratkaisemiS'een, maalla kuntakokouk<sissa ja kaupungeissa 11065: Kunnallislait. 3 11066: 11067: raastuvankokouksissa. Kun naihin kokouksiin, ehdotetun 11068: yleisen äänioikeuden tultua käytäntöön, voisi monasti ottaa 11069: ösaa tuhatmäärin kansalaisia, tulisi asiain käsittely niissä 11070: käymään pitkälliseksi ja hankalaksi. Tämän vuoksi Edus- 11071: kunta on hyväksynyt lakiehdotuksiin määräyksen, että kun- 11072: nallista päätäutövaltaa käyttää valtuusto. Päätösvallan siir- 11073: täminen valtuustolle ei varmaankaan tule laimentaniaan qn- 11074: nallisten asiain harrastusta, koska vuosittain uudistuvat vaa- 11075: lit tulevat sitä ylläpitämään. Kun vaaleissa sitäpaitsi sovel- 11076: lutetaan suhteellista vaalitapaa, tulee vähemmistöjenkin vai- 11077: kutus yhteisten asiain hoitoon oikeudenmukaisesti turvatuksi. 11078: Päätettäessä eräis·tä laissa tarkemmin mainituista ky- 11079: symyksistä on ratkaisu ta:pahtuva ·kansanäänestyksellä, 11080: jolla niinikään on ratkaistava kunnan jäsenten asianmukai- 11081: s€Sti esittämä vaatimus siitä, että valtuuston joss-akin asiassa 11082: tekemä pä.ätös tarkoitustaan vastaamattomana kumottaisiin. 11083: Eräitä tehtäviä on kaupungissa jäänyt myöskin raalStu- 11084: vankokoukselle. Koskoa. nimittäin .erinäisissä 11085: .. asetuksissa, 11086: joita ehdotus kaupunkien lrnnnallis.laibi ei tulisi muutta- 11087: maan, ka·upunkien eräid·en virkamiesten vaalit -on määrätty 11088: toimitettavaksi raastuvankok:oUJmsessa, on ollut välttämä- 11089: töntä. sanottuun lakiin ot.taa määräyksiä, jotka tekevät raas- 11090: tuvankokousten pitämisen näitä asioita varten edelleen mah- 11091: dolliseksi. 11092: Kunnallinen itsehallinto-oilmus edellyttää, että kunta, 11093: valtion viranomaisista riipumatta, saa määrätä ja hoitaa 11094: talous- ja j.ärjestysasiansa, mikäli ne yleisen lain mukaan 11095: eivät kuulu muun viranomais·en toimialaan. Tästä syystä 11096: on Eduskunta hyväksynyt sen periaatteen, että valtuuston 11097: päätöksiä yleensä ei ole alistettava kuvernöörin tai Senaatin 11098: talousosaston vahvistettaviksi. 11099: Välttämättömänä edellytyksenä sellaiselle valtuuston ko- 11100: koonpanolle, että siinä erilaiset kuntalaisten keskuudessa 11101: vallitsevat mielipiteet ja pyrinnöt tulevat oik·eassa suhteessa 11102: edustetuik:si, on suhtee1linEm vaalitapa. Tämän vaalitavan 11103: käytäntöön ottaminen ei kohtaa mitään vaikeutta, kun kansa 11104: valtiollisten vaalien kautta jo on melkois·est1 siihen pereh· 11105: 4 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 6. 11106: 11107: t.ynyt. Eduskunta onkin se'n hyväksynyt kunnallisissa vaa- 11108: leissa käytettäväksi. Vaalita.paa · koskevissaJ säännöksissä on 11109: Eduskunta asettunut pääasiassa samalle kannalle kuin 1908 11110: vuoden toisilla valtiopäivinä hyväksymässään, mutta sittem- 11111: min hylätyksi tulleessa asetusehdotuksessa kunnallisista vaa- 11112: leista. ' 11113: 11114: Seuraavassa esitetään perusteluja eräille lakiehdotustelil 11115: yksityiskohdille. 11116: 11117: 11118: Maalaiskuntain kunnallislaki. 11119: 11120: 1 §. Maalaiskunnan muodostaa jokainen maaseurakunta, jolla 11121: on oma alue, eli siis kukin emä- ja kappelis.eurakunta, mutta 11122: ei niiden alueella oleva. .erikoinen uskonnollinen yhdyskunta 11123: tai kirkollisess'a suhteessa toiseen seurakuntaan kuuluva. talo 11124: tai kyläkunta, jotka kunnalishallinnollisessa suhtE:essa kuulu- 11125: vat siihen kuntaan·, ~inkä alueella ne ovat. Kuntaa 1 § :ssä 11126: määriteltäessä on seurakunta-käsitt-een pysy;ttäminen katsottu 11127: välttämättömäksi, koska kunnat alueellisesti ovat seurakun- 11128: nista muodostuneet ja edelleenkin muodostuvat, kunnes ehkä 11129: tapahtuva valtion ja kirkon ero siinä tekee muutoksen. 11130: 2 §. Kun kysymys kuntien yhtymisestä yhteiseen kunnallis- 11131: hallintoon on kuntien kannalta laajakantoinen, on 2 § :ssä 11132: määrä:tty, että siitä on kansanään.estykseUä päätettävä. 11133: 6 §. Nykyään voimassa ·olevan asetuksen mukaan ei valtuu- 11134: tetuille valita varajäseniä, vaan toimitetaan täydennysvaali, 11135: jos valtuut.ettu toimikautensa aikana eroo. Suhteellista vaali- 11136: tapaa noudatettaessa tämä kuitenkin kävisi hankalaksi, jopa, 11137: jos suhteellisuutta mieli säilyttää, mahdottomaksikin siinä 11138: tapauksessa, että vain yksi olisi valiMava. Tästä syystä on 11139: 6 § :ään ·otettu määräys, että valtuutettujen vaalin yhteydessä 11140: heille on valittava vara.jäsenet. 11141: Lapin kihlakuntaan kuuluvat ynnä ·eräät lakiehdotuksen 11142: 6 § :ssä ma\nitut Suomen pohjoisosassa olevat kunnat, 11143: joissa asutus on erittäin harva ja kulkuneuvot puutteellisia, 11144: Kunnallislait. 6 11145: 11146: on lakiehdotuks€Ss.a asetettu maan muitten kuntien rinnalla 11147: poikkeusas·emaan siinä, että sanotuissa kunnissa kansanäänes- 11148: tyksellä voidaan määrätä· aset.ettava.ksi suhteellis,esti pie- 11149: nempi määrä kunnanvaltuutett.uja. 11150: Eduskunta on katsonut tärk,eäksi, ·että kunnan tilintar- 7 §. 11151: kast.~jatkin valitaan suhteellisilla vaalei.lla, koska se on 11152: omiaan lisäämään luottamusta tilintarkastuksen tehoisuu- 11153: teen. Lisäämättä tilintarkastajain lukumäärää kovin suureksi 11154: voidaan, vaali järjestää suhteellisilla v8ialeilla tapahtuvaksi, 11155: jos tilintarka.staji-a asetetaan neljä ja heidän varamiehiään 11156: yhtä monta ja määrätään, että heistä puolet vuosittain eroaa, 11157: jolloin vuosittain aina on valittava kaksi tilintar).mstaja~a ja 11158: kaksi varatilintarkastaja1a. Jatkuvaa yhtenäisyyttä tilintar- 11159: kastustoiminnassa on mahdollisuu& ylläpitää valitsemalla 11160: eroamisvuorossa olevat uudelleen, mikäli siihen muuten mah- 11161: dollisuutta ja aihetta on. Tämän mukaisesti on lakiehdotuk- 11162: sen 7 § la~dittu. 11163: Kunnanvaltuutettujen ja tilintarkastajain vaalia k<lske- 11164: valla, 7 §:n 3 momenttiin sisältyvällä määräyksellä, että 11165: vaalioikeutta ei saa käyttää valtuutetun kautta, Jmten nykyi- 11166: sin, on tahdottu estää kunnassa a&umattomien tai muuten sen 11167: asioista välittämättömien kunnanjäsenten vaikutus vaaleihin. 11168: Kun valtuutetuiksi voidaan valita vähävaraisiakin hen- 12 §. 11169: kilöitä, on Eduskunta katsonut oikeudenmukaiseksi, että 11170: va:ltuutetut saavat toimestaan korvausta, varsinkin kun v·al- 11171: tuuston kokouksia, melkein kaikkien kunnan asiain' siirryttyä 11172: sen ratkaistavaksi, tulee pidettäväksi niin usein, 'että työstään 11173: elävän henkilön muutoin olisi mahdoton valtuutetun toimeen 11174: rylityä. Samas&a 12· § :ssä, missä tästä säädetään, on valtuus- 11175: .tolle annettu valta harkita, onko valtuutetuille maksettava 11176: korv~usta myöskin matkakustannuksista. 11177: Eduskunta on hyväksynyt periaatteen, että kunnallis- 13 §. 11178: lautakuntaan kuuluva henkilö ei saa samalla olla valtuus- 11179: ton puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Tämän mu- 11180: kaisesti o_n 13 § :ään otettu määräys, että valtuuston puheen- 11181: johtajan ja varapuheenjohtajan on .erottava tästä toimestaan, 11182: joa hänet valitaan kunnallislautakuntaan; v·altuuston jäse- 11183: 6 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 11184: 11185: nenä b;iin siitä huolimatta pysyy, mikäli muuta syytä ~roon 11186: ei ole. 11187: 14 §. Kun valtuuston puhoonjohtajaksi tai varapuh~enjohiia- 11188: jaksi valittu voisi kieltäytyä toimeen ryhtymästä, ennenkuin 11189: vaalista ehkä tehty valitus on tullut ratkaistuksi, on tarpeen 11190: nimenomainen määräys, että valitun tulee hoitaa tointa, kun- 11191: nes toinen mahdollisesti on tullut valituksi ja toimeen ryh- 11192: tyy. Tätä tarkoittava säännös on otettu 14 § :ään. 11193: 16 §. Voimassa olevan kunnallisasetuksen mukaan kunnalla ei 11194: ole oHut oikeutila lopulli<sesti päättäru 1,6 § :ssä mainituista 11195: asioista, vaan ovat päätökset olleet alistettavat osaksi kuver- 11196: nöönn, osaksi Senaatin talousosaston vahvis·tettaviksi. Ylei- 11197: sissä perusteluissa .io huomautetusta kunnallisen itsehallin- 11198: to-oikeuden laajentamista tarkctittava,sta periaatteesta on 11199: johtunut, että päätökisille näissäkään suh:teissa 'ei ole katsottu 11200: tuollaista vahvistusta tarpeelli<seksi. 11201: Valtuuston päätöksen tekoon vaaditaan määräenemmistö, 11202: kun on kysymys sellais·en kiin·teisitön tahi oikeuden myymi- 11203: sestä, panttaamisesta tai vaihtamisesta, joka ~ahjan, testa- 11204: mentin tai muun laillisen 'Saannon kautta on tullut kunnan 11205: omaksi. 11206: 17 §. Lakiehdotuk,sen 17 § :ssä :tarkoitettujen järjestys- y. m. 11207: sääntöjen antaminen on oikea,staan lainsäädäntövallan· käyt- 11208: tämistä, joka on uskottu: kunnalle. Km?- kunta tämän oikeu- 11209: den nojalla voi säätää rangaistusuhan, vieläpä sellaisen, joka 11210: kohdistuu myös kunnan alueelle mahdomsesti tuleviin ulko- 11211: kuntulaisiin, on paikallaan, että tällaisia asioita koskevat 11212: kunnan päätökset alistetaan kuvernöörin vahvistettaviksi, 11213: varsinkin kun täten säännöksiin eri kunnissa. epäilemättä 11214: tulee enemmän yhtenäis:v:vttä. Jotta ei uhkasakkoja aiheet- 11215: tomasti määrättäisi, on välttämätöntä, että niiden tarpeel<li- 11216: suudesta kaksi kolmannesta valtuuston saapuvilla olevista 11217: jäsenistä on yhtä mieltä. Kun äskettäin vahvistett_u ·kielto- 11218: laki edellyttää kuntain puolelta erityistä valvontaa, on Edus- 11219: kunta maininnut myöskin raittiuden sellaisena asiana, jonka 11220: edistämiseksi kunta voi hyväksyä sääntöjä. 11221: KU1U18llislait. 7 11222: 11223: Kun erityisen valiokunnan as.ettaminen valmistamaan 22 §. 11224: asioita on osottautunut hyödylliseksi, on lakiehdotuksen 22 11225: §:ään otettu viittaus s·ellaisen asettamisesta. 11226: Eduskunta on katso~ut, että 27 §:ssä mainj,tut vaalit 27 §. 11227: ovat toimitettavat suhteellista vaalitapa·a.käyttäien ainoastaan 11228: siinä tapauksessa, oettä vähintään neljännes valtuuston jäs·e- 11229: nistä sitä vaatii, koska tällaisen vaalitavan käyttämisestä ei 11230: ol-e mitään hyötyä, jollei ole melkoista 'erimielisiä vähemmis- 11231: töä vaaleihin osaa ottamassa. Vaalit on toimitett!l!va S'lllj'e- 11232: tuin lipuin, koska valitsijat siten voivat vapaammin äänestää. 11233: Siihen nähden että kunnan asioissa on sellaisia, joissa pää- 30 §. 11234: tökset on viipymättä pantava täytäntöön, on 30 §:ään otettu 11235: määräys, joka tekee tämän mahdolliseksi. Tätä määräystä 11236: täydentää kansanäänestystä koskevaan lukuun hyväksytty 11237: säännös siitä, että täJllaisesta päätökses.tä ei saa vedota kan- 11238: sanäänestykseen. -Väärinkäytösten välttämiseksi on :m:ääc 11239: rätty, että päätös voidaan julistaa kiireellisenä täytäntöön- 11240: pantavaksi vain siinä tapauksessa, että kolme neljännestä 11241: valtuuston läsnäolevista jäsellistä kiireelliseksi julistamista 11242: kannattaa. 11243: Eduskunta on, kuten lakiehdotuksen 312 •§ :stä käy selville, 32 §. 11244: katsonut tarpeelliseksi säätää, miten •kunnalliset ilmoitukset 11245: saatetaan kuntalaisten tietoon. Koska kuulutusten julkai- 11246: seminen kirkossa ei vastaa tarkoitustaan, oD katsottu ti•e- 11247: toon saattamisen parhait.en tapahtuvan jo nyt tavallisella, 11248: , kunnantalos•sa tai muussa valtuuston määrättävässä, sove- 11249: ' liaassa paikassa olevalla ilmoituksella. Kun kuitenkin jo nyt 11250: on yleisenä tapana julkaista kunnalliset kuulutukset myös 11251: sanomalehdissä, on jätetty kunnil~e tilaisuus lisäksi käyttää 11252: tätäkin ·ilmoitustapaa. 11253: Kuntain edustajain kokous on läsnäolevien vähälukui- 37 §. 11254: suuden: tähden toisinaan täytynyt jättää pitämättä tai kes- 11255: keyttää taikka kokoukseen, joka on kutsuttu asian käsittelyn 11256: jatkamista varten, ei ole saapunut päätösvaltaista. määrää 11257: edustajia. Tällaisten tapausten estämiseksi on M §:ään oi.ettu 11258: rangaistu smääräyk.siä. 11259: 8 1917_. - Edusk. Ialdehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 11260: 11261: 38 §. Eduskunta on pitänyt tarpeellisena mä~rätä, että asiassa, 11262: jossa kunnanvaltuuston päätöksen tekoon vaaditaan määrä- 11263: enemmistö, sellainen myös on vaadittava useampain kuntain 11264: edustajain yhteisessä kokouksessa, koska määräenemmistöä 11265: koskeva vaatimus muuten voitaisiin tehdä tehottomaksi, otta- 11266: malla asia ratkaistavaks·i kuntain edustajain yhteisessä ko- 11267: kouksessa. Tämä määräys on otettu lakiehdotuksen 38 § :ään. 11268: 69 §. Liikennemaksut ovat luonteeltaan välillisten verojen kal- 11269: taisia. Kun kunti-en ei pitäisi saadå vapaasti omaksi hyväk- 11270: seen määrätä kuinka rasittavia välillisiä veroja tahansa, jotka 11271: koskevat ulkokuntålai•si:akin, on Eduskunta lakiehdotuk- 11272: &en 69 § :ään ottanut säännöksen, jonka mukaan liikenne- 11273: maksujen määräämistä koskeva päätös on, päästäksensä voi- 11274: maan, Senaatin vahvistettava. 11275: 74 §. Valittamisesta johtuvain kustannusten supistamiseksi ·on 11276: 74 §:ssä säädetty, että kuv·ernöörin päätökseen muutosta 11277: haettaessa valituksen sa~ antaa myös kuvernöörinvirastoon. 11278: 75 §. Eduskunta on lakiehdotu~en 715: §:ään ottanut nimen~ 11279: omaisen mää.räyksen, että hallintoviranomainen voi tehdyn 11280: valituksen johdosta tutkia ainoastaan, onko valituksenalai- 11281: nen päätös lakiin perus-tuva, mutta ei sen tarkoituks·enmu- 11282: kaisuutta. 11283: 76 ja 77 §. Kansanäänestystä koskevat perustavat säännökset on 11284: Eduskunta yhdistäny·t eri·koiseksi, 6:nneksi luvuksi lakiehdo- 11285: tukseen. Niitten asioitten joukkoon, joista ei voida kansan- 11286: äänestykseen vedota; on Eduskunta ottanut myöskin ne val- 11287: tuuston päätökset, jotka koskevat tilintekoa ja tilinpäätöstä 11288: taikka tulo- ja menoarvion vahvistamista, samoin kuin nekin, 11289: jot.ka valtuusto 30 §:ssä sääd·ety.ssä ;)ärjestyksessä on julis- 11290: tanut. kiireellisiksi; tulo- ja menoarvioon otettavia. yksityisiä 11291: eriä koskevat valtuuston päätökset voidaan tästä huolimatta 11292: alistrua kansanäänestykseen. Lainvastaisesti tapahtunut kan- 11293: sanäänestys voidaan kuvernööriin valittamalla saada kumo- 11294: tuksi. Säännöksiä siitä, mitä valtuuston on tehtävä tai mitä 11295: se voi tehdä, jos kansanäänestys on valtuuston päätöksen ku- 11296: monnut,. ei ole lakiehdotukseen otettu. Valtuuston menette- 11297: lyn määräävät- silloin asian laa.tu ja olosuhteet _samaan· tapaan 11298: Kunnallislait. 9 11299: 11300: kuin nytkin, milloin valtion viranomainen kumoo valtuuston 11301: päätöksen. 11302: Jotta kuntain eroaminen yhteisestä kunnallishallinnosta 82 §. 11303: ei aiheutt~isi liian äkkinäistä muutosta kuntain yhteisiin 11304: asioihin ja niiden hoitoon, on 812 §:ssä määrät·ty, että kysy- 11305: mys eroamisesta voidaan ottaa ratkaistavaksi ai,kaisintaan 11306: vuoden kuluttua siitä, kun kysymystä ensi kerran valtuus- 11307: tossa käsiteltiin. 11308: Manttaaliin pantua maata ja laitoksia koskevain asiain" 88 §. 11309: käsittelyn säännösteleminen siUe uud-elle 'Pohjalle, jolle 11310: Eduskunnan hyväksymä ma·alaiskuntain kunnallislaki raken- 11311: tuu, olisi vaatinut ·enemmän aikaa kuin kunnallisen lainsää- 11312: dännön uudistamisen yhteydessä siihen nyt on ollut käytet- 11313: tävänä. Mainittujen a·siain käsitte1~ jää lakiehdotuksen 88 11314: §:n mukaan senvuoksi pääasiassa.. tähänastisen lainsäädännön 11315: varaan. Tällä.kin alalla Dlisi kuitenkin saatava aikaan nyky- 11316: olQjen vaatima uudistus. Eduskunta pitää senvuoksi suota- 11317: vana, että Ha1lit.us valmistuitaisi Eduskunnalle ensi tilassa 11318: annettava.ksi esit.yksen myöskin mainittujen asiain käsittelyn 11319: uudistamisesta. 11320: 11321: 11322: Kaupunikien kunnallislaki. 11323: 11324: Ne lakiehdotuksen kohdat, jotka ovat samoja kuin maa- 11325: laiskuntain kunnallislakiehdotuksen perusteluissa kosketellut, 11326: eiväJt enää kaipaa li.s,äperustelua. Eräistä muista kohdista 11327: tahtoo Eduskunta huomauttaa seuraavaa;. 11328: I_.~akiehdotuksen 6 § on muodostettu lausumaan sen, mitä 6 §. 11329: 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallishallituksesta kaupun- 11330: gissa annetun asetuksen vastaava pykälä nykyolois~;a sisältää. 11331: Tilintarkastajain lukumäärä kaupungeissa on ehdotettu 8 ja 9 §. 11332: määrättäväksi vähintään neljäksi, jotta. suhteellista vaali- 11333: tapaa vuosittainkin uudistuvissa vaaleissa voitaisiin soveltaa, 11334: ilman että tilintarkasta.iain toimikausi supistetaan vain yh- 11335: d·eksi vuodeksi. Jos t.ilintarkastajia on neljä, voidaan heidät 11336: valita kahdeksi vuodeksi, niin että vuosittain kaksi eroaa. 11337: 10 1917. - Edusk. lak:iehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 11338: 11339: Valtuuston asiaksi on jätetty lähemmin päättää tilintarkas- 11340: tajain luvusta ja missä järjestyksessä he eroavat. Näitä seik- 11341: koja koskevat määräykset Dn otettu lakiehdotuksen 8 ja 11342: 9 §:ään. ' 11343: 31 §. Vuoden 1873 asetuks!en 4fi § :n mukaan on maistraatti 11344: kaupungin hallituksena. Tärkeätä tietycsti onckin, että kau- 11345: pungilla on jokin keskiUäväkin hallintoelin. Tässä koh&n 11346: voidaan ajatella kolmea tapaa, nimittäin: 1) erikoisen 11347: kunnallisosaston muodostamis,ta mai.straattiin, jonka QSas- 11348: ton jälsenet valittaisiin tarpeellista kunnallispoliittista pä- 11349: tevyyttä silmällä pitäen; 2) rahatoimikamarin kehittämistä 11350: kunnan hallitsevaksi keskusvirastoksi; ja 3) jonkunlaisen 11351: kunnallisen keskuslautakunnan järjestäanistä, jossa lauta- 11352: kunnassa tärkeimmät kunnallis·et hallintoalat olicsivat edus- 11353: tettuina. Kysymys kaupunkien hallinnon järjestämisestä 11354: puheenlliolevassa suhteessa on kuitenkin csiksi laajakantoinen, 11355: ettei ole ollut mahdollista sitä tässä yhteydessä ratkaista. 11356: Eduskunta ei senvuoksi olekaan lakiehdotukseen ottanut 11357: mitään säännöstä tässä kohden. 11358: 4 luku. Kunink. vakuutuskirjassa porvaristolle ja kaupung·eille 11359: 2,3 päivältä helmikuuta 1789 vakuutetaan näille m\lun muassa 11360: järkähtämätön oikeus ·ehdotta.a pormestareita ja valita raati- 11361: miehiä sekä ottaa itseHensä alempia virkamiehiä. Sittemmin 11362: on 8 päivänä joulukuuta" 1873 annetussa asetuksessa sää- 11363: detty, että tämä oikeus on kuulu,va kaurmnkikuntain kaikille 11364: raastuvankokoukses·sca äänivaltaisilla jäs~ille; ja 6 päivänä 11365: elokuuta 1889 annetun asetuksen mukaan on ·pormestarin, 11366: raatimiehen ja maistraatinsihteerin virkojen täyttämistä 11367: varten kaupungeissa pidettävissä vaaleissa noudatettava niitä 11368: säännöksiä, jotka vaalitapaan ja järjestykseen nähden ovat 11369: voimassa vaalioikeutta ja äänivaltaa yleisessä raastuvan- 11370: kokouksessa käytettäessä. Eduskunnan mielestä ei näitä 11371: raastuvankokouksien tehtäviä voida siirtää kaupunginval- 11372: tuustolle edellämainittuja erioikeuksia perustuslain mukai- 11373: sessa järjestyksessä muuttamatta. Kun kaikki säännökset 11374: raastuvankokousten pitämisen tavasta ja järjestyks-estä, ääni- 11375: oikeuden käyttämisestä niissä ja muusta •sellaicsesta sisältyvät 11376: Knnallis~ 11 11377: 11378: kunnallishallinnosta kaupungeissa 8 päivänä joulukuuta 1873 11379: annettuun asetukseen, jonka uusi kaupunkien kunnallislaki 11380: tulisi kumoamaan, on ollut välttämätöntä säilyttää laissa 11381: erityinen 4:s luku raastuvankokouksis·ta, jo&sa sääde:tään, 11382: miten raastuvankokouksia pormestarin, raatimiehen ja maist- 11383: raatinsihteerin vaaleja varten pidetään, kutka ovat niis,sä 11384: äänioikeutettuja, mit_en raastuvankokoukseen on kutsuttava, 11385: sekä millä tavalla siinä tehty pöytäkirja tarkisietaan. 11386: 11387: 11388: Laki kansanäänestyksestä. 11389: 11390: Aika, jonka kuluessa kansanäänestys sitä koskevan vaa- 2 §. 11391: timuksen tekemisen jälkeen on toimeenpantava, on 2• §:ssä 11392: määrätty niin pitkäksi kuin kahdeksi kuukaudeksi siitä 11393: syystä, että kunnallislakien mukaan kunnanvaltuuston pää- 11394: töbes.tä on kolmenkymmenen päivän valitusaika ja että. kuu- 11395: iutus, jolla kuntalaiset kutsutaan ää.nestykseen, on julkais- 11396: tava vähintään neljätoista päi'>;ää sitä ennen. 11397: Mitä kansanäänestyksessä noudatettavaan äänestystapaan 6 §. 11398: tulee, on 6 § :ssä säädetty, että äänestyslippuja tulee olla 11399: kahta lajia, nimittäin sellaisia, .joihin on painettu sana ,jaa", 11400: ja sellaisia, joihin on painettu sana ,ei". Äänestyslautakun- 11401: tana toimivan vaaliLautakunnan asiana on valvoa, että äänes- 11402: tys täpahtuu salaisena. 11403: Yhdenmukaisunden saavuttamiseksi on katsottu ta;p,eel- 11 §. 11404: liseksi, että asioissa, joissa valtuuston päätökseen vruruditaan 11405: määräenemmistö, sellainen myöskin on kansanääneHtyksessä 11406: vaadittava. Tätä tarkoittava säännög. on otettu lakiehdotuk- 11407: sen 11 §: ään. 11408: 11409: 11410: Kunnallinen vaalilaki. 11411: 11412: Kun on katsottu asiain käsittelylle valtuustossa voivan 43 §. 11413: koitua haittaa ·siitä, että varajäS'en saisi tilapäisesti täyttää 11414: valtuuston jäsenen paikan, on 43 § :ssä määrätty, että vara- 11415: 12 1917. ~ Edusk.lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o ö. 11416: 11417: jä.S.en astuu varsinaisen jäsenen tilalle vain siinä tapauksessa, 11418: että va,rsinainen jäsen j,outuu · poi,stumaan valtuustosta. 11419: 11420: 11421: 11422: 11423: • Sen nojaUa, mitä edellä on esitetty, Eduskunta ilmoittaa, 11424: 11425: että Eduskunta on hyväksynyt Eduskunnan 11426: myötävaikutukseUa määrättävällä tavalla vahvis- 11427: tettavaksi ja voima!aln sootettavaksi seuraavat 11428: lakiehdotukset: 11429: Kunnallislait. 13 11430: 11431: 11432: 11433: 11434: Maalaiskuntain kunnallislaki. 11435: 1 LUKU. 11436: Yleisiä säännöksiä. 11437: 11438: 1 §. 11439: Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on itsekseen eri 11440: kunta. 11441: Kunnan jäsenten tulee tämän lain mukaan ja lain muu- 11442: ten määräämissä rajoissa hoitaa kunnan yhteiset talous- ja 11443: järjestysasiat, mikäili 'ne voimassa olevien lakien tai asetus- 11444: ten mu'kaan eivät ole julkisen viranomaisen käsiteltäviä. 11445: 11446: 2 §. 11447: Jos kahdella tai useammalla maalaiskunnalla on yhteinen . 11448: kunnallishallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä niin kau- 11449: van kuin kunnat siirtä sopivat. Jos joku nii'stä tahtoo erota, 11450: menete1täköön niinkuin 82 §:ssä siitä sam,otaan. 11451: Jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia maalais- 11452: kuntia haluaa yhtyä yhteiseen kunnallishallintoon, olkoon 11453: se luvallista, jos kunnanjäsenten enemmistö kussakin kun- 11454: nassa erikseen sitä 'kansanäänestyksessä 'Puoltaa. 11455: Kuntain ylhtymis.estä on kunkin kunnanvaltuuston pu· 11456: heenjohtajan läänin kuvernöörille kirjallisesti ilmoitettava 11457: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä lukien kun !hän sai 11458: tiedon kansanäänestyksen tuloksesta. 11459: Yhteiseen kunnallishallintoon yhtyneiden kuntain val- 11460: tuutetut kutsuu .ensimäiseen yhteiseen kokoukseen ja 'kokous- 11461: pa'ikan määrää sen kunnan valtuuston 'Puthe.enjohta:ja, jonka 11462: p'uolelta·yhtymiskysymys on pantu alkuun. 11463: 14 1917.- Edusk.lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 11464: 11465: Maalais- ja kaupunkikuntaa älköön yhdistettäkö yhtei- 11466: seen kunna.llishall'intoon. Mill<>in kuitenkin yhteinen toi- 11467: minta näiden kesken jossakin asiassa, katsotaan olevan ai- 11468: kaansaatava, olkoon- kunnilla valta yhteisessä edustajako- 11469: kouksessa siitä päättää. 11470: Maalaiskunnan jakamisesta poi'kkeustap1auksissa erityi- 11471: siä tarkoituksia varten kunnan yhteis.estä Ihailinnosta suh- 11472: teessa tai toisessa riippumattomiin piireihin säädetään 11473: muu•a.Ila. 11474: 11475: 3 §. 11476: Maalaiskunnan jäsen on, siihen katsomatta mihin uskon- 11477: noll'iseen. yhdyskuntaan hän kuuluu, jokainen: 11478: jolla kunnassa on ta1hi tulee oHa a.sunto ja kotipaikka; 11479: joka siellä omisba tai viljelee maata tahi hallitsee muuta 11480: kiinteätä omaisuutta; taikka 11481: joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia. 11482: 11483: 4 §. 11484: Maalaiskunta käyttää rpäättämisvR~ltaansa kunnanval- 11485: tuuston, kansanäänestyksen ja, kuntain edustajain kokouksen 11486: kautta. - 11487: Toimeenpano ja ha1linto kuuluu kunnallisl1autR~kunnalle 11488: ja muille sitä varten va.lituille lautakunnille, lhallintokunn'ille 11489: tahi henkiloille, sen mukaan kuin tässä laissa taihi muualla 11490: säädetään. 11491: 11492: 5 §. 11493: Maalaiskunnan yhteistä omaisuutta, olkoonrpa se tuloa 11494: kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa 11495: tuottava oikeus, samoinkuin valtion kullinalle myöntämiä va- 11496: roja, on pidettävä va·roina, jo'illa kunnan yhteisiä menoja 11497: suorittetaan, ja hoid·ettava niinkuin tässä jrälempänä sanotaan, 11498: ellei jonkin tapauksen varalta ole toisin säädetty. 11499: Niitä menoja varten, joihin varoja edellä mainittujen li- 11500: säksi tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen erit'yi- 11501: Kunnallislait. 15 11502: 11503: siin tarpeisiin, määrätköön kunta veroja. suoritettavaksi voi- 11504: massa olevien tai vastedes säädettävien perusteiden mukaan. 11505: 11506: 11507: 2 LUKU. 11508: Kunnanvaltuusto. 11509: 6 §. 11510: Kunnanv~ltuutettuja valitaan maalaiskunnassa, jonka 11511: väkiluku,henkikirjan mukaan on: 11512: 1,000 tahi vähemmän, ••• 0 .... 12 11513: enemmän kuin 1,000, vaan ei yli 2,000, 15 11514: 2,000, 4,000, 18 11515: " " 4,000, 11516: " " " •6,000, 211 11517: " " 6,000~ 11518: " " " 8,000, 214 11519: " " 8,000, 11520: " " " 10,000, 2r7 11521: " " 10,000, " " " 15,000, 30 11522: " " 15,000, 11523: " " " 20,000, 36 11524: " " 20,000, 11525: " 11526: •••• 11527: " 0 11528: " 0. 0. 0 •• 0 0 ••••• 0. 421 11529: " " 11530: Valtuutettujen varajäseniä valitaan niin monta kuin kun- 11531: nallisessa va•alilaissa säädetään. 11532: La~pin kihlaJrrunnassa sekä Kuolajärven-kunnassa. Kemin 11533: krhlakunta!&, Kuusamon, .Pudasjärven ja Taivalkosken kun- 11534: nissa Oulun kihlakuntaru ja Suomussalmen kunnassa. Kllljaa- 11535: nin kihla·kuntaa saata.koon kuitenkin kansanäänestyksellä 11536: määrätä pienempikin määrä valtuutettuja asete'ttavaksi, ei 11537: kuitenkaan vähemmän kuin kaksitoista. 11538: 11539: 7 §. 11540: Kunnanvaltuutetut sekä neljä tiliutarkas:t~aa ja neljä 11541: varatilinltarkastajaa, joiden vaali toimitetaan valtuutettujen 11542: vaalin yhteydessä, valitaan välittömillä ja suhteellisilla vaa- 11543: leilla. 11544: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ääni- 11545: oikeus. 11546: 16 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 6. 11547: 11548: Älköön vaalioikeutta valtuutetun 'kautta käytettäkö. 11549: Vaaleista ja niid-en toimittamisesta säädetään tatkemmin 11550: kunnallisessa vaalilaissa. 11551: 11552: 8 §. 11553: Kunnanvaltuulteimt ja varajäsenet valitaan kolmeksi vuo- 11554: deksi. V ali tuist'a eroaa vuosittain kolmannes siinä järjes- 11555: tyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa on säädetty. 11556: · Tilintarkastajat valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. 11557: V alituista eroaa vuosittain kaksi, ensimäisenä vuonna ne, 11558: jotka ova.t tulleet vähimmillä äänillä valituiksi, sitten 11559: vuoroonsa; samoin varatilintarkastajista. 11560: 11561: 9 §. 11562: Oikeus valita valtuut~t.tuja ja tilintarkastajia on jokai- 11563: sella m'aalais'kunnan jäsenellä, sekä mieihellä että naisella, 11564: · jolla on Suomen kansalaisoikeus ja jok!ll ennen vaalivuoden 11565: alkua on täyttänyt kaksikymmentä vuotta ja joka viimeksi 11566: toimitetussa lhenkikirjoituksessa on kunnassa ihengillekirjoi- 11567: tettu. 11568: V aaiioikeutta vailla on kuitenkin: 11569: . 1) se, joka lain voiman voittaneen oikeuden päätö'ksen 11570: mukaan on holhouksen alaisena; 11571: 2) se, joka lainvoimaisen tuomion nojallru on kansalatis- 11572: luottamusta vailla taikka on kelvoton maan palvelukseen tai 11573: toisen asiaa a,jamaan; ja _ 11574: 3) se, joka on todistettu syypääksi sii'hen, e'ttä hän kun- 11575: nallisissa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä, aina kol- 11576: mannen kalenterivuoden loppuun siitä lukien kun lopullinen 11577: tuomio. asiasta annettiin. 11578: Venäjän kansalaisten kunnallisista oikeuksista on voi- 11579: massa, miltä siitä erittäin on säädetty tai vastedes säädetään. 11580: 11581: 10 §. 11582: Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muilhin luotta- 11583: mustoimiin, mikäli niistä ei ole erittäin säädetty, on jokainen 11584: Kunnallislait. 17 11585: 11586: kunnassa asuva henkilö, joka on oikeutettu valtuutettuja va- 11587: litsemaan. 11588: 11589: u §. 11590: Valtuutetuksi valittu älköön kieltäytykö toimeen ryhty- 11591: mästä, ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä vuottlll. 11592: Jo'ka kolmena lälhinnä edellisenä vuotena, on toiminut val- 11593: tuutettun'a taikka kunnallislautakunnan 'Puheenjohtajana tai 11594: jäsenenä ta.hi muun senlaatuisen, kunnan asiain. toimeenpanoa 11595: ja hallintoa varten asetetun hallintakunnan puheenjohtajana, 11596: on kuitenkin oikeutettu kolmen seuraava.n vuoden kuluessa 11597: nauflimaan varpautta valtuutetun toimesta. 11598: Jos valittu näistä syistä kieltäytyy, astuu varajäsen ·hä- 11599: nen sijaansa. 11600: Jos kieliäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kivuloisuus 11601: taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka, tai -palvelus, per- 11602: heolot taikka jokin muu syy, tutkikoon valtuusto ilmoitetun 11603: esteen. 11604: Jos kieltäJytyminen /hyväksytään, astuu varajäsen tilalle . 11605: 11606: 11607: ~ 11608: .12 §. 11609: Valtuutetut saavat korvausta toimestaan valtuuston har- 11610: kinnan mukaan, kuitenkin vähintään viisi markkaa kokouk- 11611: selta ja niin että palkkio kaikille valtuutetuille on saman- 11612: suurninen. Valtuusto harkitkoon myös, onko valtuutetuille 11613: maksettava .korvausta matkakustannuksista ja kuinka pal- 11614: jon; älköön kuitenkaan maksettako enempää kuin yhden he- 11615: vosen kyytiraha edestakaisin taikka, jos rautatietä tahi höy- 11616: rylaiva:a saruttaa matkalla käyttää, kohtuullinen. korvaus sen 11617: käyttämisestä. 11618: 11619: 13 §. 11620: Valtuutetut valitsevat vuosittain kesku,udestaan puheen- 11621: johtajan ja vara,puheellJohtajan. 11622: Näihin toimiin älköön kuitenkaan valittako kruununvou- 11623: tia, nimismiestä, poliisia eikä ulosottoapulaista. 11624: 2 11625: 18 1917. -- Edusk. lali:iehd. - Edus1mutaesitysmiet. N :o 5. 11626: 11627: Älköön valittu 'kieltäytykö, ellei hän jo saman kolmivuo- 11628: tiskauden aikana ole ollut s·amassa toimessa. 11629: Jos :puheenjohtaja tahi varW])uheenjohtaja kuolee, muut- 11630: taa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen toimi- 11631: kautensa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen si- 11632: jaansa jälellä olevaksi ajaksi. Sama olkoon laki~ jos valtuus- 11633: ton puheenjohtaja tai varapuheenjohtllJja valitaan kunnallis- 11634: lautakunnan .puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi tai jä- 11635: seneksi. 11636: Toimitetusta puheenjohtajan ja vara:pu1heenjohtajan vaa- 11637: lista antakoon valtuusto kuvernöörille kirjallisen ilmoi- 11638: tuksen. 11639: Valtuuston asiana on puheenjohtajan pa1kkion määrää- 11640: minen. 11641: 14 §. 11642: Jos tehdään valitus valtuuston puheenjohtajan tahi vara- 11643: pulheenjohtajan vaalista tahi siitä, että niistä toimista 'kiel- 11644: täytymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin 11645: tointa, kunnes valitus on lorpullisesti ratkaistu ja, jos uusi 11646: vaali määrätään toimitettavaksi, toinen on valittu ja toi- 11647: meensa ryhtyy. 11648: 11649: 15 §. 11650: Valtuuston on kes]msteltava Ja :päätettävä seuraavista 11651: asioista, nimittäin: 11652: 1) kansakoulujen ja muiden sivistyslaitosten perustami- 11653: sesta, ~arattomain lasten koulunkäynnin avustamisesta sekä 11654: kansansivistyksen edistämisestä; 11655: 2) elinkeinojen kohottamisesta ja ammattitaidon edistä- 11656: misestä; 11657: 3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden, raittiuden 11658: sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi 11659: ehkä katsotaan tarpeellisiksi; 11660: 4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta sekä käti- 11661: lötoimesta; 11662: 5) työttömiksi, työ'kyvyttömiksi ja muutoin turva.tto- 11663: miksi joutuneitten avustamisesta; 11664: Kunnallislait. 19 11665: 11666: 6) lasten huoltamisesta ja suojeluksesta; 11667: 7) tuotantolaitosten perustamisesta ja jo perustettujen 11668: ottamisesta kunnan haltuun; 11669: 8) työttömyysrahastojen perustamisesta; 11670: 9) köyhäinasianajotoimesta; 11671: 10) kunnallisten ammattientarkastajain asettamisesta; 11672: 11) työnvälitystoimistojen perustamisesta; 11673: 12) asunto-oloja ja asutustoimintaa koskevista. kysymyk- 11674: sistä; 11675: 13) kunnan rakennuksista ja laitoksista; 11676: 14) lainajyvästöjen sekä samanl,aatuisia tarkoituksia 11677: varten aijottujen railiastojen perustamisesta~ ja hallinnosta; 11678: 15) yleisten warranttia antamaan oikeutettujen ta1letus- 11679: makasiinien perustamisesta; 11680: 16) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kalastuk- 11681: sesta kunnan omistamilla alueilla, niin myös vahinkoeläin- 11682: ten hävittämistä tarkoittavista toimenpiteistä; 11683: 17) toimenpiteistä tulipalon ja kulovalban estämiseksi 11684: sekä paloa]JU'y'hdistysten perustamisesta; 11685: 18) kunnan meno- ja tuloarvion vahvistamisesta; 11686: i9) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin 11687: taksoittamalla tahi lainan ottamisella s~kä kunnan rahasto- 11688: jen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä tilinpääs- 11689: tön antamisesta; 11690: 20) kuntain edustajain kokoukseen lähetettävien edusta- 11691: jain sekä kunnallislautakunnan puheenjohtajan, varapuheen- 11692: johtajail, jäsenten ja varajäsenten vaalista; 11693: 21) kunnan keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkija- 11694: lautakunnan ynnä sellaisten lautakuntien, lhaUituskunti.en ja 11695: henkilöi<len valitsemisesta, joita kunnanislautakunnan lisäksi 11696: ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hallintoa var- 11697: ten; 11698: 2,2) kunnallishallinnossa noudatettavain ohje- ja johte- 11699: sääntöjen vahvistamisesta; 11700: 23) kuntain välisestä yhteistoiminnasta; sekä 11701: 214) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan yh- 11702: teiseen toimialaan. 11703: 20 1917. -Edusk.lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6. 11704: 11705: Valtuuston tulee sitäpaitsi antaa lausuntoja, asioista, joita 11706: kuvernööri tahi muut viranomaiset valtuustolle siinä tarkoi- 11707: tuksessa lähettävät. 11708: Ne asiat, jotka erinäisten lakien tahi asetusten mukaan 11709: ovat olleet kuntakokouksen käsiteltäviä, tulevat tämän lain 11710: voimaanastuttua kunnanvaltuuston käsiteltäviksi. 11711: 11712: 1.6 §. 11713: v.altuustolla on oikeus, jos se havaitsee syytä olevan: 11714: 1) lainan ottamiseen kunnalle; 11715: 2) kiinteän omaisuuden ostamiseen kunnalle; sekä 11716: 3) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden m\Yymiseen, pant- 11717: taamiseen tahi vaihtamiseen, joka lahjan, testamentin tahi 11718: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi. 11719: Kolmannessa kohdassa mainittujen päätösten tekoon vaa- 11720: ditaan, että vähintään kaksi kolmannesta valtuuston saapu- 11721: villa olevista jäsenistä sitä kannattaa. 11722: 11723: 17 §. 11724: Jos valtuusto päättää hyväksyä sääntöjä siveellisyyden, 11725: raittiuden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi ter- 11726: veydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä myös 11727: oikeus näiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopivia uhka- 11728: sakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa suurempia. 11729: Sellaisen päätöksen tekoon v!lladitaan kuitenkin·, että kaksi 11730: kolmannesta valtuuston saapuvilla olevista jäsenistä sitä 11731: kannattaa, j.a on päätös alistettava kuvernöörin vahvistetta- 11732: vaksi. 11733: Jos valtuusto katsoo suuremman uhkasakon tarpeelli- 11734: seksi, .pyytäköön kihlakunnanoikeutta sitä korottamaan. 11735: Tällaiset säännöt ja ulhkasakkomääräykset ovat saatetta- 11736: vat yleisön tietoon sillä tavalla ~uin kunnallisten ilmoitusten 11737: tiedoksiantamisesta on voimassa.. 11738: ) 11739: 11740: 11741: 11742: 11743: 18 §. 11744: Valtuuston kokoukset ovart pidettävät kunnantalossa tahi 11745: muussa valtuuston määrättävässä, soveliaassa paikassa. 11746: K unnallislait. 21 11747: 11748: Kokoukset ovat julkisia. 11749: Kuitenkin voi valtuusto :päätöksellä, johon vä:hintään 11750: neljä viidennestä saa:puvilla olevista, valtuuston jäsenistä 11751: yhtyy, julistaa jonkun asian käsiteltäväksi suljetussa. istun- 11752: nossa. 11753: 19 §. 11754: Valtuutetut kutsuu kokoukseen :puheenjohtaja. 11755: •Kutsumuksessa tulee olla ilmoitus kokouksen ajasta ja 11756: :paikasta ynnä kokouksessa käsiteltäviksi tulevista asioista; 11757: ja on kutsumus tiedoksipantava kunnantaloon tahi muuhun 11758: valtuuston määräämään soveliaaseen :pailclraan sekä ilmoitet- 11759: tava valtuutetuille muulla valtuuston määrättävällä tavalla. 11760: Jos jäävi tahi muu syy estää ~uheenjohtajaa antamasta 11761: kutsumusta, antakoon sen vara:puheenj.dhtaja tahi, jos hänel- 11762: läkin on este, kunnallislautakunnan :puheenjohtaja. 11763: Valtuuston kokous ~idetään aikaisintaan neljäntenätoista 11764: :päivänä, lukien sen :päivän aamusta, jona kutsumus on tie- 11765: doksi:pantu, mutta jos asia on tavallista kiireellisempi eikä 11766: koske uutta verotusta tahi veron korotu~ta, saa sen ottaa käsi- 11767: teltäväksi aikaisintaan kahdeksantena :päivänä kutsumuksen 11768: tiedoksi:panosta. 11769: Valtuusto voi, milloin se katsoo sen välttämättömäksi, 11770: ottrua käsiteltäväkseen sellaisen'kin .asian, jota ei ole ilmoituk- 11771: sessa. mainitt~, jos asian kiireellisyys sitä vaatii. 11772: 11773: 20 §.. 11774: Valtuuston kokouksi,a on :pidettävä niin usein kuin asian- 11775: haarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuodessa seuraa'- 11776: vina aikoina: 11777: huhtikuussa, jolloin päätetään kunnallislautakunnan 11778: ja muid·en hallintokuntain edellisen vuoden hallinnosta anta- 11779: masta kertomuksesta ja tiEnteosta sekä tilintarkastajain .sen · 11780: johdosta antamasta lausunnosta; 11781: kesäkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan 11782: ja vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja ja kansanäänes- 11783: tystä varten; 11784: 22 1917.- Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5. 11785: 11786: syyskuussa, jolloin valitaan kunnallislautakunnan pu- 11787: heenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet sekä 11788: jäsenet taksoitus- ja tutkijalautakuntiin ynnä. virkailijat 11789: muihin vuoden lopussa avoimiksi tuleviin kunnan toimiin; ja 11790: marras- ta] joulukuussa kunnan meno- ja tuloarvion vah- 11791: vistamista varten seuraavaksi vuodeksi. 11792: 11793: 21 §. 11794: Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo valtuus- 11795: ton kokoonkutsuttavaksi ilmoiitamaansa asiaa varten, ano- 11796: koon sitä kirjallisesti valtuuston puheenjohtajalta, jonka tu- 11797: lee tutkia anomus. Jos hän sen hylkää, antakoon, jos vaadi- 11798: taan, kirjallisesti päätöksensä perust.eluineen ja. samalla. myös 11799: semmoisen valitusosoituksen, kuin 71 § :ssä sanotaan. 11800: 11801: 2·2 §. 11802: Valtuusto saakoon, milloin tarpeelliseksi 1lavaitsee, aset- 11803: taa erityisen Vlaliokunnan asioita va.lmistama.an. Jos sellai- 11804: nen valiokunta on asetettu, saakoon valtuuston puheenjohta- 11805: jakin, milloin se asiaa viivyttämäitä voi ta~pahtua, jättää 11806: asian sen valmisteliJa.vaksi. 11807: 11808: 2·3 §. 11809: Kunnanvaltuusto älköön asiara käsiteltäväksi ottako äl- 11810: köönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolmannesta 11811: valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla. 11812: 11813: 24 §. 11814: Jos valtuuston kokouksessa jotakin asia,a ei saada määrä- 11815: päivänä loppuun käsitellyksi, esittäköön puheenjohtaja en- 11816: nen kokouksen loppumisrta päätettäväksi asian käsittelyn 11817: jatkamista varten toå:sen päivän. Siitä ei tarvitse silloin 11818: erittäiin. ilmoittaa. 11819: 2;5 §. 11820: Puiheellljohta.jan tulee valtuuston kokouksessa esitellä 11821: asia•t ja johtaa keskustelua sekä katsoa, ettei muita kuin 11822: ilmoitettuja asioita päätetä. Jos nostetaan kysymys josta- 11823: Kunnallislait. 28 11824: 11825: kin uudesta asiasta, äl~öön. sitä ratkaistako, ennenkuin 11826: uudessa kokouksesssa, edelläkäyneen ilmoittamisen jälkeen, 11827: paitsi 19 § :n viimeisessä momentissa. mainitussa tap·8iuksessa. 11828: Puheenjohtaja 11itäköön kokouksessa myös huolta järjes- 11829: tyksestä ja saakoon, varoitettuansa, toimittaa pois kuunte- 11830: lijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy semmoi- 11831: nen epäjärjestys, jota •puheenjohtaja ei voi ehkäistä, hajoitta- 11832: koon hän kokouksen. 11833: Jos 11uheenjohtaja on poissa, astuu hänen sijaansa vara- 11834: puheenjohtaja. J·os viimemainittukin on poissa, valitsee val- 11835: tuusto keskuudestaan siksi kerraksi 1mheenjohtrujan. 11836: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja talhli jäsen ilman 11837: pätevää estettä jää tulematta kokoukseen, taikka ilman 11838: seUaista syytä lähtee kesken pois, maksakoon kunnan ylei- 11839: seen kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaJia 11840: kymmenen sekä jäsen viisi markkaa. Jos kokous läsnäolevien 11841: vähälukuisuuden vuoksi jää pitämättä twhi on kesken lope- 11842: tettava, ol'koon sakko poissa!oleVIille kaksinkertainen. 11843: Valtuuston kokouksissa ·pitää kunnallislautakunnan 11844: puheenjoili.tajan. tahi S'8ll, jonka lautakunta sii:hen keskuu- 11845: destaan valitsee, olla saapuvilla antamassa valtuustolle tar- 11846: peellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa keskustelui- 11847: hin, mutta ei päätöksiin, ellei hän myös ole valtuuston jäsen. 11848: Kunnallislautakunnan puheenjohtajan tahi hänen sijai- 11849: sensa poissaolo ei estä asioita käsittelemästä eikä :päätöksiä 11850: tekemästä. 11851: 11852: 2·6 §. 11853: Sittenkun asiasta on valtuuston kokouksessa kes- 11854: kusteltu ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päätty- 11855: neeksi, tehköön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus 11856: ,jaa" taikka ,ei" ilmaisee valtuuston :päätöksen. 11857: Kun vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, 11858: mikä hänen käsityksensä muka;an on tullut •päätökseksi, ja 11859: vahvistakoon sen, ellei muuta äänestystä vaadita, vasaran- 11860: lyönnillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se jul- 11861: "' kisesti ja nimenhuudolla. 11862: 24 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o o. 11863: 11864: Se mielipide, jonka vuolesia ·enimmät äänet on annettu, 11865: tulkoon valtuuston päätökseksi, paitsi milloin päätöksen te- 11866: koon tämäm lain mukaan. vaaditaan määräenemmi:stö. Åän- 11867: ten jakautuessa tasan tulee se mielipide päätökseksi, johon 11868: puheenjdhtaja yhtyy. 11869: Kun äänestyksen tulos· on saatu selville, julistakoon pu- 11870: heenjohtaja päätöksen. 11871: 27 §. 11872: Vaalit, jotka ovat valtuuston, kunn.all!islautaikunnan, 11873: taksoitusloautakunnan tahi muiden kunnallisten ihallinto- 11874: kuntain toimitettavat, ta~pahtukoot suhteellista va;alitapaa 11875: noudattamalla, jos valittavia on kaksi taö.' useampia ja jos 11876: neljännes vaaliin osaa otta;vista. sitä vaatii. 11877: Jos yksi on valittava tai milloin enemmistövaalitapaa 11878: muuten käytetään, tulee valituksi se tai ne, jotka v'a~alissa 11879: ovat .saaneet enimmät äänet. 11880: Vaalit toimitetaan suljetuilla li:puilla. Äänten mennessä 11881: tasan ratkaisee ·arpa. 11882: 28 §. 11883: Valtuuston kokouksö.ssa kirjoittaa pöytäkirja.n puheenjoh- 11884: taja tai hänen johdolla:a:n valtuuston sitä v!llrttm valits,ema 11885: henkilö. 11886: Milloin pöytäkirj·aa ei voida heti tarkistaa, voi valtuusto 11887: antaa puheenjohtajan ja vähintään kahden aina kerraksi 11888: sitä varten valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan tarkista- 11889: misen valtuuston määrättävänä päivänä. 11890: Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäikir- 11891: jantekijä sekä, tarkistuksen heti tapahtuessa, vähintään kaksi 11892: valtuuston jäs·entä, ja muutoin tarkistajat. Jos tarkis- 11893: tajista yksi tahi useammat kieltäytyvät pöytrukirjaa alle- 11894: kirjoittamasta, väittäen, ettei se sisäl'löltään vastaa sitä, mitä 11895: valtuuston kokouksessa on tapahtunut, merkitköön puheen- 11896: johtaja sen ·pöytäkirjaan ja lykätköön tarkistamö.sen valim'!!,s- 11897: ton seumavaan kokoukseen. Tarkistettu pöytäkirja. on edel- 11898: täpäin ilmoitettuna päiivänä valtuuston kokoushuoneessa jul- 11899: kiluettava. 11900: Kunnallislait. 25 11901: 11902: Sillä, jokd on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä 11903: asiaa. päättämässä, olkoon oikeus heti ilmoittata. vastalauSie 11904: tehtyä päätöstä vastaan. Jos vas.talauseen tekåjä talhtoo 11905: saada vastalauseensa perusteltuna pöytäkirja,an liitetyksi, 11906: antakoon sen 'kirjallisesti 'pöytäkirjantekijälle viimeistään 11907: pöytäkirjan t·arkistaJllliS'tilaiswudes.sa.. 11908: 2·9 §. 11909: Jos valtuuston päätös koskee jotakin henkilöä yksityi- 11910: sesti, on se todistetta,vasti annettava hänelle tiedoksi kokouk- 11911: sen pöytäkirjanotteella, johon on liitettävä osolitus, miten 11912: päätökseen !haetaan muutosta. 11913: Tiedonannon toimittajan tulee pöytäkirjan.otteeseen mer- 11914: kitä antopäivä sekä nimell!sä, amma.ttinsa ja kotipaikkan&a .. 11915: 30 §. 11916: Valtuuston päätös voidaan julistaa 'kiireellisenä täytän- 11917: töönp•antavaksi, jos kolme neljännestä läsnä olevista jäsenistä 11918: sen kiireelliseksi julistamista kannattaa; ja on siitä päätök- 11919: sessä nimenomaan mainittava. Täytäntöönpanoa älköön sil- 11920: loin estäkö se, ettei ·päätös ole s1aanut lain voimaa, ellei muu- 11921: toksenhakeminen sen kantta kävisi 1hyödyttömäksi ta!hi ku- 11922: vernööri, huomat-essaan päätöksen lainvastaiseksi, näJe olevan 11923: syytä täytäntöönpanemista kieltää. 11924: 31 §. 11925: Puheenjohtaja pit~öön huolta siitä, että valtuuston pää- 11926: tö'kset joutuisasti toimitetaan kunnallislautakunnau tahi nii- 11927: den viranomaisten ja henkilöiden tiedoksi~, joiden asianw :pää- 11928: tösten täytäntöönpano on. 11929: Lähet-ettävät toimituskirjat allekirjoitlaa puheenjohtaja 11930: sekä kunna.nkirjuri, missä sellainen on. 11931: 32· §. 11932: Eunnal1is·et ilmoitukset saatetaan kuntaJaisten tiedoksi 11933: julkipanolla kunnantalossa tai muuss:a vartuuston määrät~ 11934: tävässä, sov-eliaassa pailmssa. 11935: Y.altuusto päättäk,öön, ovatko 'kunnalliset ilmoitukset 11936: ~muullakin tavoin saatettavat 'kuntalaisten ti~doksi. 11937: 26 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5. 11938: 11939: 11940: 3 LUKU. 11941: 11942: Kuntain edustajain kokoukset. 11943: 11944: 33 §. 11945: Asiat, jotka lain muka·an v01idaan otta.a valtuuston ko- 11946: kouks.essa käsiteltäviksi, ova•t, •paitsi milloin kunnat ovat 11947: yhteisen lmnnallis'hallinnon alaisia, käs1iteltävät ja ratkais- 11948: tavat kuntain edustajain kokou•ksessa, .kun asia on kllltsot- 11949: tava ylhteiseksi eri 'kunnille tahi niiden osille taikka kun . eri 11950: kunnat ovat keskenään sopineet, että yhteis•esti neuvottelevat 11951: ja päättävät asiasta. 11952: 11953: 34 §. 11954: Kuntain edustajain. kokous pidetään parikas&a. ja aikana, 11955: joista vailtuustot ·ov·at keskenään so•pineet, ta.hi jotka kuver- 11956: nööri, valtuustojen ollessa eri mieltä, ilmoituksen siitä saa- 11957: tuaan on määrännyt. 11958: 11959: 3'5 §. 11960: Valtuuston kokouksessa, joka, pidetään vähintään seitse- 11961: mää ·päivää ennen määrättyä kuntain edustajain kokoust31, 11962: tulee valtuuston valita kunnan vrualikelipoisista jäsenistä Y'h- 11963: teiseen kokoukseen niin monta edustajaa, että niiden luku- 11964: määrä on kuudennes valtuuston jäsenten luvusta. Milloin 11965: näiden. lukumäärä ei ole jaollinen kuudella, on edustajain 11966: lukua lisättävä yhdellä. 11967: Samalla kertaa on myös valittava. varaedustajia, joita pi- 11968: tää olla välhintään kolmannes edustajoa.in lukumäärästä. 11969: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaalista ei 11970: saa· eriokseen valittaa. 11971: 11972: 36 §. 11973: Edustajain. ja varaedustajain vaalista on eri kuntien val- 11974: tuustocien pöytäkirjanotteilla hyvissä ajoin annettava tieto • 11975: Kunnallislalt. 27 11976: 11977: edustettujen kuntien yhteiselle toimikunnalle, jos sellainen 11978: on olemassa, mutta muussa tapauksessa sen kunnan va1tuus- 11979: ton puheenjohtajalle, jonk~ ·piirissä kuntain edus.tajain ko- 11980: kous pidetään; ja olkoot nämä pöy•täkirjillnotteet siten vali- 11981: tuille valt81kirjoina. 11982: 11983: 37 §. 11984: J as edusta.ja tahi kutsumuksen saanut varaedustaja ·il- 11985: man Jaillista estettä jää kuntain edustajain kokoukseen saa- 11986: pumatta, m.aksakoon sakkoa neljäkymmentä markkaa. Jos 11987: kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitämättä 11988: tahi on kesken lopetettava, olkoon sakko kaksinkertainen ja 11989: k!orvatkoot poisjääneet yhteisvastuul1isesti saapuvil'le tullei- 11990: den edustajain palkllit ja matka'kulungit sekä muut kokouk- 11991: sesta johtuvat kustannuksBt. 11992: Tässä pykälässä mainittuun saikkoon ja .seuraamukseen 11993: tuomitsee sen paikkakunnan aEoikeus,, jossa edustajain ko- 11994: kous on pidetty; ja olkoon virallinen syyttäjä velvollinen 11995: syytettä ajamaan, jos se hänelle syytteesBen ·pa;ntavaksi il- 11996: moitetaan. 11997: 11998: 3·8 §. 11999: Kuntain edustaja.in kokouksen .avaa edustettujen kuntien 12000: yhteisen toimikunnan määräämä henkilö tai sen kunnan val- 12001: tuuston puheenjohtaja, jonka piirissä yhteinen kokous pide- 12002: tään; ja siinä on puheenjohtajana se, .fonka edustajat keskuu- 12003: destaan valitsevat. 12004: Kokous on päätöksenvoipa, kun vähintään kolme neljän- 12005: nestä siihen valituista edustajista on saapuvilla. 12006: Kullakin edustajalla on yksi ääni ja päätokseksi tulee se 12007: mielipide, jota useammat äänet kannattavat, mutta äänten 12008: mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. 12009: Kuitenkin on 'asiassa, jossa kunnanvaltuuston päätökHeen 12010: vaaditaan määräenemmiHtö, sellainen myös kuntain edusta- 12011: jain kokouksessa. vll!adö.ttava. 12012: Vaalit toimitetaan suljetuilla lipuilla. Äänten mennessä 12013: tasan ratkais.ee arpa. 12014: 28 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 6. 12015: 12016: 39 §. 12017: Kuntain edustajain kokouksessa kirjoittaa pöytäkirjan 12018: puheenjohtaja. tai hänen johdollaan se, jonka kokous siihen 12019: valits.ee, ja on IJöytä:kirjassa luetelilava kaikki kokouksessa 12020: saapuvilla olevat sekä siitä IJoisjääneet edustajat. 12021: Pöytäkirjan tarkistuksen, ellei se heti voi ta:palhtua., toi- 12022: mittavat valitut tarkistajat kokouksen määrättävänä päi- 12023: vänä. Sen allekirjoittavat kokouksen 'Puheenjohtaja ja pöy- 12024: täkirjan kirjoittajia sekä, jos pöytäkirja heti tarkistej;aan, 12025: yksi edustaja kustakin kunnasta, mutta muussa tapauksessa 12026: tarkistajat. Pöytäkirja on asia:kirjoineen säilytettävä sen 12027: kunnan valtuuston puheenjohtajan luona, joruka piirissä yh- 12028: teinen kokous on pidetty. 12029: Neljäntoista päivän kuluessa kokouksen jälkeen on pöy- 12030: täkirjasta lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kullekin 12031: kokouksessa edustetulle kunnalle, asianomaisen valtuuston 12032: puheenjohtajan toimesta viipymättä kuntalaisten tietoon saa- 12033: tettavaksi siHä tavalla kuin kunnallisten. ilmoitusten tie- 12034: doksiantamisest·a on voimassa. 12035: Lähetettävät toimituskirjat allekirjoit.ta.a kokouksen pu- 12036: heenjohtaja. 12037: 12038: 40 §. 12039: Kuntain edustajain kokouksen päätös saatetaan täytän- 12040: töön, niinkuin kokous tämän lain säännösten mukaisesti on 12041: määrännyt, jollei erityisesti ole toisin säädetty. 12042: Jos edustajain kokous jättää tehtäviä jonkun tai joiden- 12043: lcin hen:kilöiden tai toimikuntien toimeksi, saakoon se siten 12044: valitsemilleen henkilöille ja toimikunnille hyväksyä ohje- 12045: sääntöjä. 12046: 12047: 41 §. 12048: Palkan ja matkakustannusten korvauksen yhteiseen ko- 12049: koukseen valitulle ·edustaja1le määrää ja suorittaa edustajan 12050: va-linnut kunta. 12051: Muut kokouksesta johtuvat kustannukset suoritetaan ko- 12052: kouksen 'Päätöksen mukaan. 12053: Kunnallislait. 29 12054: 12055: 42 §. 12056: Jos kuvernööri katsoo tarpeelliseksi kuntain lausunnon 12057: tai selityksen •a·siasta, jota kuntain edustajain kokous on 12058: käsitellyt ja jota varten se on asettanut yhteisen toimikun- 12059: nan, pyytäköön lausuntoa tältä toimi,kunnalta; ja· olkoon tä- 12060: män asiana, asianhaarojen muk•aan, myöskin ]Jyytää eri kun- 12061: tia lausuma-an asiasta mielensä ta!hi kokoontumaan edusta- 12062: jain 'kokoukseen, mikäli k·atsovat sen tarpeelliseksi. 12063: 12064: 43 §. 12065: ·Muuten olkoon kuntain edustajain kokoukseen nähden so- 12066: veltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä laissa on säädetty 12067: kunnanvaltuuston kokouksesta. 12068: 12069: 12070: 4 LUKU. 12071: Kunnallislautakunta. 12072: 44 §. 12073: Kussakån kunnassa tul·ee olla kunnallislauta]mn:ta, joka 12074: tässä laissa olevain säännösten ja nriiden määräysten mukaan, 12075: joit·a ·kunnanvaltuusto tahi muu viranomainen laillisesti nou- 12076: datettaviksi antaa, huolahtiri. kunnan I}J.a!llinmosta, valvoo sen 12077: yhteisiä etuja s·ekä )Janee täytäntöön valtuuston ]Jäätökset ja 12078: määräyks·et. 12079: Eunnallislautakunnalle kuuluvaa hallintoa varten on val- 12080: tuuston jaettava kunta 1>iireihin, joista jokainen on la.uta- 12081: kunnan jonkun jäsenen valvonnan ala,isena. 12082: 12083: 45 §. 12084: Kunnallislauta'kunnassa on puheenjohtaja. ja varapuheen- 12085: johtaja sekä kunnanvaltuuston päätö~sen mukaan vähintään 12086: neljä jäsentä, jotka kaikki valtuusto valitsee vaalikelipoisten 12087: kunnan jäsenten joukosta ja samalla tarpeellisen määrän 12088: varajäseniä. 12089: Näihin toimiin äJlköön kuitenkaan valittako tuomaria, 12090: kruununvoutia, nimismiestä, 'Poliisia tai ulosottoapulaista, 12091: 30 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5. 12092: 12093: ei myösikään kunnallislautakunnan tai kunnan hallintoa var- 12094: ten asetetun muun hallintokunnan virlm- tai paTvelusmiestä, 12095: joka on velvollinen tekemään toimestaam tiliä.. Virka- ja pal- 12096: velusmiestä älk'öön vastoin tahtoaam velvoitettako ottamaan 12097: vastaa.n tointa kunnallislautakunnassa. 12098: 12099: 46 §. 12100: Kunnallislautakunnan IJUheenjohta·jan, varapuheenjohta- 12101: jan ja jäsenten vaali toimitetaan kolmeksi vuodeksi. Lauta- 12102: kunnan jäsenistä eroa•a vuosittain: kolma•nnes siinä järjestyk- 12103: sessä kuin kunnallisessa vaalilaiss·a kunnanvaltuutetuista 12104: säädetään. : ~"':'"''~! 12105: Valitun kieltäytymisoi'keudesta ja eroamisesta olkoon voi- 12106: massa, mitä valtuutetuista on siinä suhteessa t~män lain 11 12107: ia• 13 § :ssä sekä kunnallisen vHalilain 43 § :ssä säädetty. 12108: 12109: 47 §. 12110: Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjoh- 12111: taja ta'hli jäs.en on valittu valtuuston pulheenciohtajaksi tahi 12112: varapuheenjohtajaksi, tulee hänen luo:pua lautakunna;sta. 12113: 12114: 48 §. 12115: Toimitetusta kunna:llislautakunnan puheenjohtajan ja va- 12116: mpuheenjohtajan vaalista lä'hettäiköön valtuusto kuV'ernöö- 12117: rille kirjallisen il'moitu'ksen. 12118: 12119: 49 §. 12120: Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä 12121: paikassa 'muin s-e itse määrää, niin myös milloin puheendoh~ 12122: ta.ia katsoo tarpeelliseksi tahi lautakunnan jäsenten enem- 12123: mistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen. 12124: Kokouksen kutsuu kokoon puheen'johtaja lautakunnan 12125: päättämällä soveliaa1la tavalla. 12126: 12127: 50 §. 12128: Jos kunna:llislautaknnnan puheenjohtaja .ia varapuheen- 12129: ,johtaja jäävin tahi muun pätevän syyn takia ovat estetyt 12130: Knnnaliislait. 31 12131: 12132: saapumasta määrättyyn kokoukseen tahi ottamasta osaa jon- 12133: kin asian käsittelyyn, tulee lautakunnan v-alita jäsenistään 12134: joku toinen siksi kertaa ]mhetta 'johtamaan. 12135: Semmoisessa ta-pauksressa, kuin myös silloin kun jäsenelle 12136: on sattunut este, tulee sen, joka siten on estetty, kutsua vara- 12137: jäsen kokoukseen. 12138: 12139: 51 §. 12140: Mitä tulee kunnallislautakunnan päätöksenteko-oikeu- 12141: teen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen tahi kut- 12142: sutun var8..iäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin myös äänes- 12143: tysesityksen tekemisen ja päätöksen tekemisen järjestykseen, 12144: on soV'eltuvilta kohdin nou'datettava, mitä 2t3, 2,5 ja 26 §:ssä 12145: kunnanvaHuustosta on säädetty, kui,tenkin niin että kokouk- 12146: sessa esitetyt asiat voidaan kohta ratkaista. 12147: Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee jotakin hen- 12148: kilöä yksityisesrtå., on !llnnettava tiedoksi niinkuin 29 §:ssä 12149: kunnanvaltuuston päätöksestä on säädetty. Muussa ta- 12150: r,auksessa on päätös, milloin lautakunta asian laatuun näh- 12151: den harkitsee tarpeelliseksi siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka 12152: jotta :väätös saisi lainvoiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi 12153: sillä tavalla. kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantami- 12154: sesta on voimassa. 12155: 12156: 52 §. 12157: Kunnallislautakunnan kokouksissa kirjoittaa pöytäkir- 12158: jan puheenjohtaja taikka hänen jdhdollaan kunuanktirjuri, 12159: missä sellainen on, tai muu lautakunnan ottamm henkilö. 12160: Puheenjohtaja pitää huolta kirjeenvaihdosta, kirjoittaa 12161: kirjekonseptit, asiapäiväkirjat ja luettelot antamistansa to- 12162: distuksista, v-astaanottaa lautakunnalle osoitetat kirjoituksei 12163: ja esitykset, katsoo että tilikirjain :vito käy säännöllisesti, 12164: hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii niistä luettelot, käyt- 12165: täen apunaan kirjuria, jos sellainen on. 12166: Puheenjohtaja ja .iäs·enei såavat toimestaan IJalkkaa'kun- 12167: nanvaltuuston päättämän määrän. 12168: 32 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 6. 12169: 12170: 53 §. 12171: Pöytälkirja on heti tahi viimeistään seuraavassa lautakun- 12172: nan kokouksessa tarkistettava. 12173: Lautakunta voi kuitenkin antaa puheenjohtajan ja vähin- 12174: tään kahden aina kerr!!-ksi sitä varten valitun jäsenen toi- 12175: meksi pöytäkirjan tarkistamisen lautakunnan määrättävänä 12176: päivänä. 12177: Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytä/kirjan- 12178: tekijä sekä, tarkistuksen heti tapahtuessa, kaksi lautakunnan 12179: jäsentä ja muutoin pöytäkirjan tarkistajat. 12180: Lähetettävät toimituskirjat allekirjoiUaa puheenjohtaja 12181: sekä 'kunnankirjuri, missä sellainen on1. 12182: 12183: 5:4 §. 12184: Kunnallislauta'kunna<n puheenjohtaja antaa niiden tieto- 12185: jen nojalla, joita 'hänellä on kunna.ss:a asuvien kuntalaisten 12186: tilasta ja oloista, tarvittaessa täysivaraisuuderr- tahi ararat- 12187: tomuuden todistuksia sekä muita todistuksia, joista erittäin 12188: on säädetty; Ja on todistus lautakunnan sinetillä vahvis- 12189: tettava. 12190: 5'5 §. 12191: Kunnan raihoj·en ja mud·den varroden sekä muun kunnalli- 12192: sen hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan_pu- 12193: heenjohtaja .ia jäsenet yleisen lain mukaan. 12194: 12195: 56: §. 12196: Avuksensa saapi kunna:llislautakunta, milloin valtuusto 12197: katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa kirjurin, erityisen rahaston- 12198: hoitajan sekä katsast:ajiru ja muita toomihenkilöitä. 12199: Satunnaisiin ta~eisiin ja kiire.ellisissä tapauksissa saa- 12200: koon 'kunnallislautrukunta kuitenkin, ilman valtuuston pää- 12201: töstä, ottaa tarvittavia apulaisia, mutta; olkoon velvollinen 12202: ilmoittamaan toimen]liteensä valtuuston hyväksyttäväksi 12203: seurruavassa kokouksessa. 12204: Mainitut toimihenkilöt ja apul.aiset, jotka pal;kataan 12205: valtuuston· !larkinnan mukaan, toimivat kunnallislauhalkun- 12206: nan v·astuulla ja sen antamia määräyksiä seuraten. 12207: .. 12208: K unnallislait. 12209: 12210: 57 §. 12211: Knnnallislautakunnan tulee valmistella ne asiat, jotka 12212: se valtuustolle liiliettää, sekä pyydettäessä antaa- valtuustolle 12213: ja muille v.iranomaisiUe lausuntoja kuntaa koskevissa 12214: aSIOISSa.• 12215: 12216: 58 §. 12217: KunnallislaJitakunnan on pidettävä huolta kunnan köy- 12218: häinhoidosta, ellei kunta ole uskonut sitä tointa erityiselle 12219: köyhäilillloitohallitukselle. 12220: 12221: 59 §. 12222: Kunnallislautakunnan asiana on, ellei valtuusto ole aset- 12223: tanut erityistä terveyslautakuntaa, valvoa yleistä terveyden- 12224: tilaa kunruassa1, kuin myös terveyden'- ja sairaanhoitoa; ja 12225: tulee sen niissä sekä niiden yhteydessä o}evissa, kuten roko- 12226: tusta, kätil.ötointa. ynnä ihmisten ja kotieläinten kulku- ja 12227: tarthtmatauteja koskevissa asioosrsa noudattaa, mitä niistä 12228: erikseen säädetään. 12229: Kunnallislautakmnnan tulee erittäin pitää huolta siitä, 12230: että mielisairaille hankitaan :Soveliasta hoitoa ja että ne 12231: varattomat, jotka ovat tulleet mielisairaå.ksi tahi muuten 12232: sairastuneet, saavat kunnan kustannuksella tarpeellista hoi- 12233: toa ja huolenpitoa. 12234: Samoin tulee lautakunnan valvoa, että •sokeille, kuuromy- 12235: kille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseänsä. hoitaa., 12236: toimitetaan tarpeellista hoitoa ja, mikäli maihdollå.srta~, tar- 12237: peenmukaisia opetusta.. 12238: 12239: 60 §. 12240: Kunnallislautakunnan velvollisuuksista, mikäli ne koske- 12241: vat holhous'tointa. ja &en Y'hteydessä olevia asioita, on erik- 12242: seen säädetty. 12243: 12244: 61 §. 12245: Kunruallislautakunnan tulee kokonaisuudessaan ja sen· 12246: jäsenten, kunkin piirissään, valvoa järjestystä kunnan alueel- 12247: la, estää ilkivaltaa ja yleisen lain tahi vahvistettujen jär- 12248: 3 12249: 34 1917. - Edusk:. lakiehd. - Eduslmntaesitysmiet. N:o 6. 12250: 12251: jestyssään'töjen rikko,mista S'ekä sitä varten saada. apua 56 § :n 12252: mukaan asetetuilta henUrilöiltä tahi muilta kunnan jä.seniltä, 12253: siinä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin kunnanvaltuusto 12254: määrää. 12255: Mainittuja tab.täviä toimirtt8!ess·aan l~utakunta saakoon 12256: myös apua. paikkakunnan järjestysviranomaisilta, ja on lau- 12257: takuntakin puolestaan velvollinen toimimaan yhdessä näi- 12258: den kalliSsat, milloin järjestysvalta yksinään ei voi ehkäistä 12259: ilkivaltaa tahi epi4järjestystä. 12260: 12261: 62 §. 12262: Kunnallislautaktinnan jäsenten tulee, kunkin piirinsä 12263: puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävässä henkikir- 12264: joituksessa ja huolehtia så.itä että, jos te'hdään todellisuudesta 12265: poikkeavia ilmoituksia, ne oikaistaan. 12266: Lautakunnan tulee myöskin avus,taa viranomaisia tilas- 12267: tollisten tietojen kokoamisessa niiden määräyst·en ja kaavak- 12268: keiden mukaan, joista: määräyksiä on olemassa tai joita asåa.n- 12269: omaiset lautakunnalle toimittavat. 12270: 12271: 63 §. 12272: Ell-ei kunnan yhteisen niin kiinteän kuin il'taimenkiu 12273: omaisuuden hoitoa ja hallintoa ole annettu erityisen toimi- 12274: kunnan tehtäväksi, pitää kunnallielautakunta siitä huolta, 12275: ja on lautakunnan pidettävä omrui,suudesta tarkkoja luette- 12276: loja. Tässä toimessaan tulee hllutakunnan erittäin valvoa, 12277: että kunnan maaomaisuutta hyvin hoidetaan, että sen huo- 12278: neet ja rakenn111bet kelvollisesti rakennetaan ja pidetään 12279: kunnossa, kuin myös että kunnan lain'R:jyvästöjä, makasii- 12280: neja ja muita laitoksia, kassoja, rahastoj'a, la,hjoituksi>a ynnä 12281: muita rahoja ja V'lla'oja asianmMaisesti hoidetaan ja käy- 12282: tetään. 12283: 64 §. 12284: Kunnallåslautakunta hoitaa kunnan raha-asioita ja suo- 12285: rittrua asia:IlJID.ukaisesti määrättyjä tai myönnettyjru, kunnalta 12286: meneviä. maksuja, jollei erityisesti ole toisin säädetty. 12287: Kunnallislait.. 35 12288: 12289: K '.tnnan yhteiffiin, tarpeisiin määrättyjen suoritusten 12290: ma:ksunrpanossa ja ·kannossa ookä tilinteossa noudattakoon 12291: lautakunta, mitä siitä nykyään on voim:a,ssa tai vwstedes 12292: säädetään. 12293: Niistä sakoista, joita kunnallisviranomainen on poissa· 12294: oloista tuominnut, tulee kunnaHislautakunnan tehdä yksi- 12295: tyisko'htaånen luettelo, jonka mukaan lautakunnan tulee kan- 12296: taa sakot ja tehdä niistä tili. 12297: 12298: 6·5 §. 12299: Ne erityiset, 4 § :ssä mainitut, lautakunnat, hallintokun- 12300: nat tai henkilöt, joita kunnanvaltuusto on asettanut erityi- 12301: siä toimeenpano~ tai hallintotoimia varrten, ovat lähinnä kun- 12302: nallislautakunnan valvonnan alaisia, ja niiden tulee sitä 12303: varten vuosittain ennen helmikuun 15 päivää kunnallislau- 12304: takunnalle antaa haHinnostansa viimeksi kuluneelta kalen- 12305: terå:vuodelta tilit ja kertomukset, jotka ovat laadittavat val- 12306: tuuston antamain määräysten mukaan. 12307: Jos kunnallislautakunta huomaa, että nämä lautakunnat, 12308: hallintokunnat tai henkilöt ovat taihaUansa, huolimruttomuu- 12309: desta tai laiminlyönnistä tehneet virheen, ilmoittakoon lau- 12310: takunta asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta muuten 12311: voida saada aikaan. 12312: 12313: 66 §. 12314: Toimestansa tulee kunnallislautakunnan vuosittain ennen 12315: maaliskuun 15 päivää antaa. valtuustolle kertomus viimeksi 12316: knluneelta 'kalenterivuodel'ta, valtuuston tarkempain mää- 12317: räysten mukaan. 12318: 12319: 67 §. 12320: Asianomaisen ·papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä ky- 12321: symyksiä ikäsiteltäessä ottaa OISaa kunnallislautakunnan tahi 12322: muun kunnallista tarkoitusta· varten asetetun hallintokun- 12323: nan toimintaan olkoon voimassa, mitä siitä muualla on sää- 12324: detty. 12325: 36 1917.- Edusk. lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N :o 5. 12326: 12327: 68 §. 12328: 8~, joka kunnassa aJSUU tai oleskelee, olkoon velvollinen 12329: saapuroaan kunnallislautakunna.n eteen, kun hänen kuulus- 12330: tam~stansa järjesty·sasioissa tai asioissa, joista hän on vel- 12331: vollinen la,utakunnalle tekemään tiliä, pidetään tarpeellisena 12332: ja hän kunnaUislautakunnan jäsenen tahi jonkun muun, lau- 12333: takunnan siihen määräämän henkilön kautta on todistajain 12334: läsnä ollessa vähintäänkin neljää IJäivää ennen saanut ilmoi- 12335: tettua asiaa varlen sinne kutsumuksen. 12336: Jos näin kutsuttu jää tulematta eikä näytä laillista es- 12337: tettä,, maksakoon kunnan yleisee.n kassaan sakkoa kuusi 12338: markkaa ja olkoon kahdentoista markan sakon u!halla velvol- 12339: linen uutena määräpäivänä tulemaan saapuville. 12340: Jos niskoittelevllille on täJstä lautakunnan päätöksestä to- 12341: distettavasti annettu tieto eikä hän sittenkään ole sa.aipunut, 12342: pyytäköön lautakunta paikkakunnan nimismieheltä virka- 12343: apua poisjääneen noutl!iilliseen. 12344: 12345: 12346: 5 LUKU. 12347: Ilmoittaminen, alistaminen ja valitukset. 12348: 12349: 69 §. 12350: Kunnanvaltuuston tai kansaJnäänestyksen kautta synty- 12351: nyt päätös on, päästäksensä voimaan, alistettava Senaatin 12352: tarkastettavakså. ja valhvistettavaksi, kun päätös koskee uusia 12353: maksuja yleiS"estä liikkeestä, ku~en tie-, silta-, satama- ja 12354: lauttarahoja tai muutoksia entisiin. Sellainen rulistus on lä- 12355: hetettävä läänin kuvernöörinvirastoon Senaattiin toimitetta- 12356: vaksi. 12357: 70 §. 12358: Kunnanv.altuuston tai koosanäänestyksen kautta synty- 12359: neestä päätöksestä on tieto toimitettava Senaatille, kun pää- 12360: tös koskee sellaisen kiinteän omaisuuden tahi oikeu- 12361: den myymistä, panttaamista tahi vaihtamista, j-oka lah- 12362: jan tahi testameitin kautta on tullut kunnan om~si ja on 12363: Kunnallislait. 37 12364: 12365: määrätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyödyksi jota;kin eri- 12366: tyistä tarkoitusta. varten, niin myös lkun se koskee sellaista 12367: välipuhetta tahi sopimusta, joka; ,vaikuttaisi sen oikeuden 12368: muuttamista tahi supistamista, mikä kunnaJlla on sellaiseen 12369: kiinteistöön tahi etuun. 12370: Senaatine toimitettava tieto lähetettäköön läänin kuvPr- 12371: nöörin kautta. 12372: 71 §. 12373: Joka ei tyydy valtuuston, ikunnallislautakunn,an tai 12374: tuilkijalautaknnnan taikka tämä;n lain 2'1 § :ssä säädetyssä 12375: tapauksessa valtuuston puheenjolhtajan antamaan pä.äJtök- 12376: seen, saakoon siitä t.eilidä kirjallisen valituksen, joka; ynnä 12377: valituks-ena·lainen päätös on valittajan itsensä tai hänen 12378: la:il'lisesti valtuuttamansa asiamiehen a.nnettava läJäuin ku- 12379: vernöörinvirastoon, muualta kolmenkymm-enen, mutta Ah- 12380: venanmaalta, ja, Lapin kihlakunnasta neljänkymmenelllViiden 12381: päivän kuluessa; ja luetaan tämä aika: 12382: 1) jos päätös on jul'kiluettu 28 § :ssä saruotuss~ järjestyk- 12383: sessä taikka tiedoksipantu 319 § :n 3 momentissa ja 51 § :ssä 12384: säädetyllä tavalla, siitä päivästä, jon.a sellainen julkiluke- 12385: minen taikka tiedo'ksipano on tapahtunut; 12386: 2) jos valtuuston tahi kunnallislautakunna.n päätös 12387: lmskee jotakin henk:ilöä yksityisesti sekäi 211 ·§ :ssä maini- 12388: tussa tarpauksessa tiedonantorpäivästä, tätä ·päivää kuitenkaan 12389: lukuunottamatta; sekä 12390: 3) kun valitus koskee tutkijalauta1kunnan •päätöstä, siitä 12391: päivästä, jona se julistettiin. 12392: Valittajan tulee samalla valituks.een liittää selvitys siitä, 12393: mistä päivästä valitusaika on luettava. 12394: Jos valittaja laiminlyö, mitä tässä on määrätty, olkoon 12395: menettänyt rpuhevaltansa päätöstä vastaan. 12396: 12397: 72 §. 12398: Kun asianomai·sia määrätään v~aHtuben johdosta kuu- 12399: lusteltaviksi, lähettälköön kuvernööri niin pian kuin suinkin 12400: asiakiTjat valtuustolll, kunnal:liisl.autakunnau tahi tutkijalau- 12401: 38 1917. - Edusk.lakiebd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5. 12402: 12403: takunnan :puheenjd.htajalle, aina sen muikaan onko valtuusto 12404: tai mikä mainituista viranomaisista päätöksen tehnyt, ja pu- 12405: heenjohtrujan tulee kuvernöö,rin as,ettaman määräajan ku- 12406: luessa lähettää kuvernöörille asianomaisen selitys tahi lau- 12407: sunto. 12408: Jos asianomaisia määrätään kuulusteltaviksi kuntain 12409: edustajain kokouksen :päätöksestä t~hdyn valituksen joh- 12410: dosta, kutsukoon kokouksen puheenjohtaja, ellei erityistä 12411: toimikuntaa ole asetettu selityks·en arutamista varten, asian- 12412: omaiset edustajat kokoontumaan siihen paikkaan ja sinä 12413: aikana, kuin hän määrää, vaadittua selitystä antamaan. Sel- 12414: lainen kutsumus on toimitettava tiedoksipanolla eri kunnissa. 12415: 32 § :ssä säädetyllä tavalla. 12416: Sittenkun kuvernööri on ratkaissut asian, oo pää.tös 12417: asianmukais-essa järjestyksessä toimitettava valittajalle ja 12418: siitä kirjoitettava päätökseen t>Odistus, jota paitsi jäljennös 12419: päätöksestä on annettava sille edellä mainituista puheenjoh- 12420: tajista, jolle a·sia kuuluu, ja samalla sii·hen merkittävä, mil- 12421: loin valittaja on saanut päätöksen, sekä niinikään, milloin 12422: jäljennös on annettu mainitulle puheenjohtajalle; ja on pää- 12423: tös sitten viipymättä.esitettävä !kunnanvaltuuston tahi asian- 12424: omaisten kunnallisviranomaisten kokouksessa ja pid-ettävä 12425: silloin kuntalaisten tahi a.si·anomaisen vimnomaisen tietoon 12426: saatettuna. 12427: 12428: 73 §. 12429: Jos valitus tehdään siitä, ettei 'Päätös ole laillisessa jär- 12430: jestyksessä syntynyt tahi että se on ristiriidassa yleisen: lain 12431: tai asetusten kanssa tahi muuten menee päättäijäin toimival- 12432: taa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos näkee olevan syytä, 12433: kieltää •päätöksen täytäntöön]Janon. 12434: Jos valitus perustuu siilhen, että jonkun yksity,is,en oi- 12435: keutta on päätöksellä loukattu, ja valitus hyväksytään, ol- 12436: koon oikaisu sille eduksi, joka valitti, mutta jääköön päätös 12437: muutoin voimaan, jollei. s·e ole ristiriidassa yleisen lain tahi 12438: asetusten kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön •päätöksen 12439: kokonansakin kumotubi. 12440: Kunnallislait. 89 12441: 12442: 74 §. 12443: Kuvernööl'!in päätökseen saatpi, mikäli erityisten as:tam 12444: varalta ei ole nimenomaan toisin säädetty, hakea muutosta 12445: Senaa:tin talousosastossa ennen kello kaht-atoista kuudentena- 12446: kymmenentenä päivänä päätöksen tiedoksi saamisesta lukielll, 12447: sitä päivää 'kuitenkaan lukuunottamatta,; ja. olkoon silloin 12448: noudatettava, mitä muutoksen hakemisesta yleensä on sää- 12449: detty, kuitenkin niin että valituksen myös saa valitusajan 12450: kuluessa antaa läänin kuvernöörinvirastoon sieltä peTille 12451: toimitettavaksi. 12452: 75 §. 12453: Sellaiset tässä luvussa mainitut valitukset, jotka kohdis- 12454: tuvat kunnanvaltuuston tekemiin päätöksiin, ottakoon tässä 12455: laissa tarkoitettu ylempi viranomainen tutkittaviksi ja rat- 12456: kaistaviksi ainoa.staan siltä os111lta., mikä koskee päätöksen 12457: laillisuUJtta. 12458: 12459: 6 LUKU. 12460: Kansanäänestys. 12461: 76"§. 12462: Valtuuston päätöksen tarkoituksenmukaisuus voidaan 12463: alistaa kansanäänestykseHä ratkaistavaksi, jos vähintään 12464: kahdeskymmenesosa niistä kunnan jäs,enis·tä, jotka valtun- 12465: tettuden vaalia va,rten viimeksi laaditun vaa:liluettelon mnr 12466: kaan olivat ääniDikeutettuja, kolmenkymmenen päivän ku- 12467: luessa siitä kun valtuuston päätös on julkiluettu, vaTtuuston 12468: puheenjohtajalle jätetyssä kirjoituksessa sitä vaattii. 12469: Kansanäänestykseen ei voilda vedota;: 12470: 1) valtuuston toimitta.mista vaaleista.; 12471: '2) valtuuston päätöksistä sen sisäisissä järjes.tysasioissa; 12472: 3) valtuuston päätöksistä, jotka1 koskeva-t tilint~koa ja 12473: tiliinpäästöä taikka tulo- ja' menoarvion vahvistamista; sekä 12474: 4) valtuuston päätöksistä, jotka se 30 §:ssä määrätyssä 12475: järjestyksessä on julistanut kiireellisinä täytän~öön panta- 12476: viksi. 1 12477: 40 1917. - E.,.usk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5. 12478: 12479: Kansanäänestys toimitetaan kuten laissa kansanäänes~ 12480: tyksestä siitä säädetään. 12481: 77 §. 12482: Kansanään-estyksellä syntyneestä päätöksestä ei ole vali~ 12483: tusoikeutta. 12484: Jos kansanäänestys· on tapahtunut lain vastaisesti, saatal- 12485: koon kuitenkin hakea kuvernööriitä äänestyksen kumoamista 12486: sen ajan kuluessa äänestyksen tuloksen julkaisemisesta, kuin 12487: muutoksen hakemisesta kunnanvaltuuston päätökseen on 12488: säädetty. 12489: Jos kansanäänestys edellisessä momen.tiss'a maiinitusta 12490: syystä kumota.an, on valtuuston viiJ)ymättä ryhdyttävä toi- 12491: menpiteisiin uuden kansanäänestyksen toimeenpanemis.eksi. 12492: 12493: 7 LUKU. 12494: Erityisiä säännöksiä. 12495: 78 §. 12496: Kauppala, jolla o.n oma haHitus, ol'koon •eri kunilana, trui 12497: luettakoon se siihen maalaiskunta,an, jonkru piirissä se ollJ. 12498: Jos kysymys nostetaan maalaiskunnan kanssa yhdessä 12499: olevan kauppalan .muodostacrnisesta eri kunnaksi, jätettäköön 12500: siitä hakemus kuv·ernöörille; ja tulee kuvernööcin sen joh- 12501: dosta kuulustaa kau'P·palrua ja sitämaalaiskuntaa,, jossa kaup- 12502: pala on, sekä oman lausuntonsa ohella aliE>taa asia. Senaartin 12503: päätettäväksi. 12504: . 79 §. 12505: Kauppalan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltuvilta 12506: kohdin noudatettavana, mitä kaupunkien kunnallislaissa sää- 12507: doetään. Jos kauppala ei ole eri kuntana, äl'koön kaupJ)alan- 12508: valtuusto kuitenka•an mäarätki:i kaupl};>a1an asukkailta kan- 12509: nettavaksi sen lisäksi, mitä he kunnan yhteisiin menoihin 12510: suorittavat, tuloveroa, mikäli kauppalalla voimassa ole- 12511: vain määräysten mukaan on oikeus sen kantamiseen, enempää 12512: kuin kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotettavista~ tu- 12513: loista viimeisen taksoituksen mukaan. 12514: Kunnallislait. 41 12515: 12516: 80 §. 12517: Jos joku kunnan osa on kansakoulu- tai köyhäinhoito- 12518: asioita taikka muuta yleistä tatkoitusta varten erinäisten 12519: asetusten nojalla erotettu eri piiriksi, käsiteltäköön sen asiat 12520: pmrin yhteisissä kokouksissa. Näissä kokouksissa ovat oi- 12521: keutetut äänivaltaa käyttämään ne piirin jäsenet, jotka ovat 12522: 9 § :n muaraa.n oikeutetut ottamaan osaa k.unnanV'altuutettu- 12523: jen vaaliin. 12524: Tällaiset kokoukset kutsuu ja avaa ensi kerralla kunnan- 12525: valtuuston puheenjdhtaja tahi se, jonka valtuusto siihen mää- 12526: rää, ja niissä johtaa puhetta se, jonka piirin jäsenet keskuu- 12527: destaan väJhintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi sii- 12528: hen vrrlitsevat. Älk'öön näin valittu puheenjohtaja erotko, 12529: enruenkuin uusi puheerujdht.aja on hänen sijaansa valittu. 12530: Jos piirin erityisiä tarpeita varten kannettava vero, yh- 12531: teenlaskettuna kunnan yleisen tuloveron kanssa, nousee yli 12532: kolmen prosentin maksuvelvollisten verotuksenalaisista tu- 12533: loista viimeisen taksoituksen mukaan, ·on veron kantamista 12534: koskeva ehdotus otettava käsiteltäväksi kahdessa perättäin 12535: seuraavassa kokouksessa ja katsottava 'hyvä.ksyty'ksi, jos jäl- 12536: kimäisessä kokouksessa, josta erikseen on ilmoitettava, vä- 12537: hintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä kannattaa.. 12538: Muutoin olkoon soveltuvilta kohdin noudatettavana, mitä 12539: kunnanvaltuuston kokouksista on sääd·etty. 12540: 81 §. 12541: Jos kahdella tahi useammalla maalaiskunnalla on yhtei- 12542: nen kunnallishallinto ja asia kosiJ..ee ainoastaan yhtä näistä 12543: k·unnista, ottakoot sen asian käsittelyyn osa.ru ainoastaan 12544: siitä kunnasta valtuutetuiksi valitut. 12545: 8·2 §. 12546: Jos kysymys nostetaan kunnan eroamisesta yhteisestä 12547: kunna.Ilishallinnosta, ratkaistakoon asia kansanäänestyksellä, 12548: kuitenkin aikaisintaan yhden vuoden kuluttua siitä, kun ky- 12549: symystä ·ensi kerran valtuustossa käsiteltiin. 12550: Jos kansanäänestyksen tulos• kusta:kin: ·kunnasta erikseen 12551: osoittaa, että kunnat joko kaikki tai joku niistä 'haluaa erota 12552: 42 1917.- Edosk.lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 12553: 12554: yhteisestä kunnallishallinnosta, pa.ntakoon päätös toimeen ja 12555: siitä lähetettwköön läänin kuverDJöörille ilmoitus sillä ta- 12556: V·alla kuin 2 §:n 3 momentissa on siinä mainitusta. ilmoituk- 12557: sesta säädetty. 12558: iNe eroavain kuntain yhteiset talioudelliset asiat, jotka 12559: eroamisen johdosta tulevat ratkaistaviksi, ovat sovinto-oikeu- 12560: dessa käsiteltävät, ellei niistä voida so'Pia ja jos joku kunta 12561: niid•en jättämistä sovinto-oikeuden ratkaistavrksi vaatii. 12562: Tällaiseen sovinto-oikeuteen on kunkin yhteisessä kunnallis- 12563: hallinnossa olleen kunnan valitt!llva kaksi jäsentä ja näiden 12564: yhd·essä puheenjohtaja. Jos sovinto-oikeuden 'PUheen-johta- 12565: jasta ei voida so'Pia, pyydettäk!öön kihlakunnanoikeutta, 12566: jonka alainen joku kunnista on, se määräämään. 12567: 12568: 83 §. 12569: Jos niiden toimihenkilöiden lisäksi, jotka kunnallislauta- 12570: kunta Qn 56 § :n mukaan kunnrun ·palv~lukseen ottanut, taTvi- 12571: taan muita seLlaisia kunnallishallintoa tahi kunnau yhteisiä 12572: tarpeita varten, olkoon kunnanvaltuuston vallassa päättää, 12573: onko ja millä ehdoilla sellaisia henkilöitä kunnan 'Pa;lveluk- 12574: seen otettava, ja tulee valtuusrflon myöskin vahvistaa näin 12575: ot'tltuiUe tari)een vaatiessa ohjesäännöt. 12576: 12577: 84 §. 12578: Kunnanvaltuuston sekä kunnalli·slautakunnan ja valtuus- 12579: ton valitsemain hallintokuntain puheenjohtajain tUJlee pitää 12580: huolta, että pöytäkirjat liitt.eineen sekä niistä tehdyt luette- 12581: lot ynnä muut .asiakirjat säilytetään sillä tavalla ja siinä pai- 12582: kassa,, kuin valtuusto mäiärää, ja piiJää niitä kuntalaisten saa- · 12583: tavilla sekä toimesta oerot·essaan jättää ne seuraajillensa. 12584: Kunnan jäsen olkoon, jos [iän sitä pyytää, oikeutettu 12585: saamaan oikea;ksi todistetun jäljennöksen sellaisista asia;kir- 12586: joista tahi otteen mainittujen viranomais!ten kolmuksissa teh- 12587: dyistä pöytäkirjoista. Valitusasioissa on toimituskirja annet- 12588: tava joutuisasti ja ainakin ennenkurin puolet kunkin ta'Pank- 12589: sen varalta säädetystä määräajasta on kulunut. 12590: • 12591: Kunnallislait. 43 12592: 12593: Valtuuston asiana on määrätä, onko asiakirjoista lunas- 12594: tusta suoritettava ja kuinka. pa,ljon. Älköön hmastusta 'lmi- 12595: tenkaan otettako niistä asiakirjoista, jotka annetaan kunnan 12596: yhteisiä tarpeita varten tai asianamwisille virkamiehille tahi 12597: yleisille asiamiehille, älköönkä silloinkaan, kun kunnan•val- 12598: tuuston tahi kunnallrslautakunnan päätös on pöytäkirjanot- 12599: teella tiedoksi annettava sille, jota päätös koskee. 12600: 12601: 85 §. 12602: Sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston va.litsemat 12603: lautakunnat lain nojalla poissaolasta määräävät, .menevät 12604: kunnan yl-eiseen kassaan ja ulosotetaan, ·ellei niitä hyvällä 12605: makseta, sillä tavoin kuin kunna.llisveroista on säädetty. 12606: Tämän lain nojalla annettujen järj.estyssääntöjen ja mää- 12607: räysten rikkomisesta tuomit.see sakkoihin yleinen oikeus. 12608: 12609: 86 §. 12610: Jos kunnallisessa toimessa tai palvelukses"Sa oleva on 12611: tässä toimessaan hukanrnut va·roja taikka osottanrnt vil'Pilli- 12612: syyttä ta:hi muuta eopärehe1lisyyttä, on kunnanvaltuustolla 12613: oikeus pidättää hänet tehtävänsä toimittamisesta, ja on asia 12614: viipymättä jätettävä tuomioistuimen käsiteltäväksi sekä siitä 12615: ilmoitettava läänin kuvernöörille. 12616: 12617: 87 §. 12618: Jos kunnanvaltuuston IJäätös on alistettava valtion viran- 12619: omaisen vahvistettavaksi, on alistaminen toimitettava vasta 12620: sitten, kun määräaika kansanäänestyksen vaatimiseen on um- 12621: peeDJ kulunut, ilman että sitä on vaadittu. Jos· asia tulee kan- 12622: sanäänestyksellä ratkaistavaksi, on a.listaminen toimitettava 12623: sittenkun äänestys on toimitettu. 12624: 12625: 88 §. 12626: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnallishallinnosta 12627: k-esäkuun 15 päivänä ·1898 annetun asetuksen 1, 2, 3, 4, 5, 7 12628: ja 8 luvun sekä saman asetuksen 83 § :n 2 mom-entin ja 94 12629: § :n, paitsi mikäli niissä sääd·etää:n manttaaliin pantua maa ta 12630: 44 1917. - Edusk. lakiehd. - Ed11S.Imntaesitysmiet. N:o 5. 12631: 12632: ja laitoksia koskevien asiain käsittelystä, samoinkuin kaikki 12633: muut tämän lain kanssa ristiriidas·sa olevat säännökset. Sa- 12634: notun asetuksen 6 luvussa mainitut kuntakokouksen ja sen 12635: esimiehen tehtävät kuulukoot tästedes kunnanvaltuustolle ja 12636: sen puheenjohta:jalle ja ni{)'Udatettakoon kuulutta.misesta ja il- 12637: moituksista tämän lain määräyksiä; sekä olkoot taksoitus- ja 12638: tutkijalautakunnan jäsenet poissaolastaan kokouksista sen 12639: seuraamuksen alaiset, joka tämän lain ·2 5 § :ssä kmrnanva1- 12640: 1 12641: 12642: 12643: 12644: tuuston jäsenille on sääd·etty. Niinikään valiilettakoon pää- 12645: töksistä, jotka kunnanvaltuusto antaa· taksoitusluetteloa vas- 12646: taan tehtyjen muistutusten johdosta, eq,.eHeenkin sillä tavalla 12647: kuin edeHämainitussa asetuksessa on säädetty. 12648: Manttaaliin pantua maata koskevien asiain käsitilelemistä 12649: varten kutsukoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja ensimäi- 12650: sen kokouksen tämän lain voimaanastumisen jälkeen ja 'pitä- 12651: köön huolta, että kokous valitsee niissä asioissa äänivaltai- 12652: 3ista kunnan jäsenistä itselleen puheenjohtaj'an ja vara'Pu- 12653: heendohtajan, ollen vaali aina kolmiV'Ilosittain uudistettava; 12654: va.litun puheenjohtajan tehtävistä on v•oimassa, mitä kunta- 12655: kokouksen puhoonjohtajan tehtävistä tällaisissa asioissa on 12656: aikaisemmin säiiAdetty. Äänestystä varilen tällais-issa asioissa 12657: on laadittava erityinen äänestysluettelo. 12658: 12659: 89 §. 12660: Tämä la.ki astuu voimaan .......... kuun päivänä 12661: 19 .. 12662: Kunnanvaltuutetut ovat kuitenkin jo vuonn'a 19 .. valit- 12663: tavat si.llä tavalla ja siinä järjestyksessä kuin tässä laiss'a 12664: sekä kunn~llisessa vaalilaissa· säädetää!ll. - 12665: Niiden kunnallisilen toi.mihen'kilöiden ja hallintokuntien, 12666: jotka aikaisemman lainsäädännön mukaan ovat asetetut, tu- 12667: lee edelleenkin olla toimessa, kunnes vas.taavat vaa.lit ovat 12668: tämän lain mukaan suoritetut ja valitut ryhtyneet toimeensa; 12669: ja on valtuuston tällaisiin vaaleihin viipymättä tämän lain 12670: voimaan as•tuttua ryhdyttävä. 12671: Kunnallislait. 12672: 12673: 12674: 12675: 12676: Kaupunkien kunnallislaki. 12677: 1 LUKU. 12678: Yleisiä säännöksiä. 12679: 12680: 1 §. 12681: Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on eri kunta, 12682: jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan ja lain muuten 12683: mäJäJräämissä rajoissa hoitaa kunnan ythteiset talous- ja jär- 12684: jestysasiat, mikäli ne voimassa olevain .lakien tai asetusten 12685: mukaan eivät ole julkisen viranomaisen kästiteltäviä. 12686: 12687: 2 §. 12688: •Jos kaupunki- ja maalais,kunta haluavat yhteistä toimin- 12689: taa jossakin asiassa, k:okoontu'koot niiden edustajat y'hteiseen 12690: kokoukseen siitä päättämään, niinkuin maal'aiskuntain kun- 12691: nallislaissa on säädetty. 12692: Sama oikeus olkoon kaupunkikunnilla keskenään. 12693: 12694: 3 §. 12695: Kaupunkikunnan jäsen on jokainen: 12696: jolla kaupungissa taikka. sen alueel.la on tahi tulee olla 12697: asunto ja kotipaikka.; 12698: joka siellä harjoittaa ·elinkeinoa, liikettä tahi ammattia; 12699: taikka 12700: joka siellä omistaa blon, tontin tahi maata. 12701: 12702: 4 §. 12703: Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa kaupungin- 12704: valtuuston, raastuvanko'kouksen, kansanäänestyksen ja kun- 12705: tain edustajruin kolmuksen kautta. 12706: 46 1917. - Edusk. lakiehd. - Edus.kuntaesitysmiet. N :o 5. 12707: 12708: Toimeen!pano ja hallinto kuuluu, maistraatin valvonnan 12709: alaisena, rahatoimikamarille ja mu]lle lautakunnille, hallin- 12710: tokunnille tai henkilöille sen mukaan kuin täs,s;ä lruissa tahi 12711: muualla säädetään. 12712: 12713: 5 §. 12714: Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiin- 12715: teästä omaisu]J.desta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa 12716: tuottava oikeus, samoinkuin valtion kaupungille myöntämiä 12717: varoja, on pidettävä varoina, joilla kaupungin yhteisiä me- 12718: noja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälempänä sa- 12719: notaan, el.lei jonkiin ta:pauben va·ralta ole toisin säädetty. 12720: Omaisuutta, joka on jonkun erityisen väestöluokan hy- 12721: väksi tai erikoisia tarkoituksia. varten kau'pun•gille luovutettu, 12722: on hoid·ettava ja. käytettävä siitä voimassa olevruin määräys- 12723: ten mukaan. 12724: Niitä menoja varten, joihin varoja 1 momentissa mainit- 12725: tujen varojen lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyö- 12726: dyksi tahi sen erityisiin tarpeisiin, määrätköön kunta veroja 12727: suoritettavaksi voimassa olevien tai vastedes säädettävien pe- 12728: rusteiden mukaan. 12729: 12730: 6 §. 12731: Tämä laki ei muuta niitä kunnallisia oikeuksia ja 12732: velvollisuuksia, jotka. perustuslaissa taikka erioikeuksissa, 12733: joilla on perustuslain vojma, ovat eriksensä joillekuille kau- 12734: punkikunnan jäsenille mäiträtyt. Kaikki muut kunnalliset 12735: oikeudet ja velvollismwet, jotka ·ennen vuotta 187·5 ovat 12736: kuuluneet porvaristoEe ja talonomistajille yhteisesti taikka 12737: kummallekin erikseen, jäävät edelleen kaikkien kaupunki- 12738: kunnan jäsenten yhteisiksi. 12739: 12740: 12741: 2 LUKU. 12742: Kaupunginvaltuusto. 12743: 7 §. 12744: Valtuutettuja va.litaan kaupungissa, jonka väkiluku on: 12745: Kunnallislait. 47 12746: 12747: 2,000 tai vähemmän, ........ 15 12748: enemmän kuin 2,000, vaan ei yli 16,000, 24 12749: 6,000, 10,000, 30 12750: " " 10,000, " " " 20,000, 3i6 12751: " " 20,000, " " " 50,000, 4f.:l' 12752: " " 50,000, " " ""100,000, 48 12753: ",, " 100,000, " " "150,000, 54 12754: " " 12755: " 150,000, ..................... 60 12756: " " 12757: Valtuutettujen varajäseniä valitaan nun .monta kuin 12758: kunnallisessa vaalilaissa säädetään. 12759: 12760: 8 §. 12761: Kaupunginvaltuutetut sekä väihintään neljä tilintarkas- 12762: tajaa ja yhtä monta vara.tilinta.rkastajaa, joiden vaali toimi- 12763: tetaan valtuutettuj,en vaalin yhteydessä, valitaan välittö- 12764: , millä ja, suihteellisilla va:aleilla. 12765: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ääni- 12766: oikeus. 12767: Älköön äänioikeutta valtuutetun kautta käytettakö. 12768: Vaaleista ja niiden toimittamisesta säädetään tarkemmin 12769: kunnallisessa vaalilaissa. 12770: 12771: 9 §. 12772: Kaupunginvaltuutetut ja. varajäsenet valitaan kolmeksi 12773: vuod,eksj,, V alituista eroa:a vuosittain kolmannes siinä jär- 12774: jestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa on säädetty. 12775: Valtuuston asiana olkoon päättää tilintarkastajain lu- 12776: vusta sekä heidän eroamisdärjestybestänsä. 12777: 12778: 10 §. 12779: Oikeus valita valtuutettuja ja tilintarkastajia on jokai- 12780: sella kaupunkikunnan jäsenellä, sekä miehellä että narisella, 12781: jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuoden 12782: alkua on täyttänyt kaksikymmentä vuotta sekä on viimeksi 12783: toimitetussa henkikirjoituksesS'a kaupungissa hengillekirjoi- 12784: tettu. 12785: 48 1917. - Edusk. lakiehd.- Edus]mntaesitysmiet. N :o 5. 12786: 12787: Vaalioikeutta va~lla on kuitenkin: 12788: 1) se, joka lain voiman voittaneen ,oik,euden ·päätöksen 12789: mukaan on holhouiksen alaisena; 12790: 2) se, joka lainvoimais(;n tuomion nujall.a on kansa1ais- 12791: luottamusta vai1la taikka on kelvoton maan palvelukseen ta; 12792: toisen asiaa ajamaan; ja 12793: 3) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän ku.n- 12794: nallisissa vaaleissa on ostanut trui myynyt ä;äniä, aina kol- 12795: mannen kal,enterivuoden loppuun siitä lukien kun lopullinen 12796: tuomio asiasta annettiin. 12797: Venäjän kansalaisten kunnallisista oikeuksista on voi- 12798: massa, mitä siitä erittäin on säädetty tai vastedes säädetään. 12799: 12800: ]1 §. 12801: Vaalikel.poinen va1tuutetuksi ja kunnan muihin luotta- 12802: mustoimiin, mikäli niistä ei ole erittäin säädetty, on jokainen 12803: kunnassa asuva henkilö, joka on oikeutettu valtuutettuja va- 12804: litsemaan. 12805: Näihin toimiin älköön kuitenkaan valittako kuvernööriä, 12806: lääninsihteeriä, lääninkamrooria, varalääninsihteeriä, vara- 12807: lääninkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja poliisi- 12808: kama,rin virka- tai palvelusmiestä eikä yleistä syyttäjää 12809: eikä my,öskään kaupungin rahatoimilaito:ksen tai muuta sel- 12810: laista virka- tai palvelusmiestä, joka on toimestansa tilin- 12811: tekovei vollinen. 12812: 12813: 12 §. 12814: Valtuutetuksi valittu älköön kieltäytykö toim,een 'ryatiy- 12815: mästä, ·ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta. 12816: Joka kolmena läiliinnä ellellisenru vuotena on toiminut val- 12817: tuutettuna tahi kaupungin asiain toimeen'Panoa ja haUintoa 12818: varten asetetun hallintokunnan puhoonjohtajana, on kuiten- 12819: kin oikeutettu kolmen s•euraavan vuoden kuliu·essa nauttimaan 12820: .vapautta valtuutetun toimesta. 12821: Jos valittu näistä syistä kieltäytyy, astuu varajäsen hä- 12822: nen sijaansa. 12823: Kunnallislait. 49 12824: 12825: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kivul·oisuus 12826: taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka tai -palvelus, per- 12827: heolot tahi jokin muu syy, tutkikoen va1tuusto ilmoitetun 12828: esteen. 12829: Jos kieltäytyminen hyväksytään, astuu varajäsen tilalle. 12830: 12831: 13 §. 12832: Valtuutetut saa.vat toimestaan korvausta valtuuston har- 12833: kinnan mukaan, kuitenkin väili.intään viisi markkaa kokouk- 12834: selta ja niin että palkkio kaikille valtuutetuille on saman- 12835: suurmnen. 12836: 12837: 14 §. 12838: Valtuutetut va.litsevat 'keskuud·estaan vuosittain puheen- 12839: johtajan ja varapuheenjohtajan. Älköön valittu kieltäytykö, 12840: ·ellei hän jo saman kolmivuotiskauden aikana ole ollut sa- 12841: massa toimessa. 12842: Jos opuheenjoihtaja tahi varapwheenjohtaja kuolee, muut- 12843: taa pois tahi muun laillis.en syyn takia eroaa ennen toimi- 12844: kautensa .loppumista, valittakoon toinen henkilö 1hän.en si- 12845: jaansa jälellä olevaksi ajaksi. Sama olkoon laki, jos val- 12846: tuuston puheenjo-htaja tai varapuheenjohtaja valitaan raha- 12847: toimikamarin puheendoMajaksi tai varapuheenjohtajaksi. 12848: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaa- 12849: lista antakoon valtuusto maistraatin kautta kuvernöörille 12850: kirjallisen ilmoituksen. 12851: Valtuuston asiana on rmheenjohtajan palkkion määrää- 12852: minen. 12853: 12854: 15 §. 12855: Jos tehdään valitus valtuuston puheenjohtaJan tahi vara- 12856: puheenjohtajan vaalista ta1hi siitä, että niistä; toimista kiel- 12857: täytymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin 12858: tointa, kunn-es valitus on lopullisesti ratkaistu ja, jos uusi 12859: vaali määrätään toimitettavaksi, toinen on valittu ja toi·~ 12860: meensa ryhtyy. 12861: 12862: 4 12863: 50 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 12864: 12865: 16 §. 12866: Valtuuston kokoukset ovat julkisia. 12867: Kuitenkin voi valtuusto päätöksellä., johon vähintään 12868: n!Jljä viidennestä sarup'Uvilla olevista valtuuston jäsenistä 12869: yhtyy, julistaa jonkun asian käsiteltäväksi suljetussa istun- 12870: nossa. 12871: 17 §. 12872: Valtuuston tulee kokoontua puheenjohtajan kutsumuk- 12873: s·esta, milloin hän sen katsoo asiain käsittelemistä varten 12874: tarpeelliseksi, taikka kun välhint!Län neljännes valtuutetuista 12875: tahi kuvernööri tai maisilraatti sitä häneltä pyytää. 12876: Kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa pääte- 12877: tään edellisen vuoden tilinrpäätöksen hyväksymisestä ja vas- 12878: tuuvapaud-en myöntämisestä. Joulukuussa pidettävässä val- 12879: tuuston kokouksessa päätetään kunnan tuli()- ja menoarvion 12880: vahvistamisesta seuraavaksi vUJodeksi, valitaan henkilöt nii- 12881: hin kunnallisiin toimiin, jotka vuoden lopussa tulevat avoi- 12882: miksi, ja jäs·enet taksoitus- ja tutkijalautakuntiin sekä käsi- 12883: teU!Län joulukuun 8 päivänä 1873 kunnallisihallituksesta 12884: kaupungissa annetun asetuksen 54 §:ssä mainitut asiat. 12885: 12886: 18 §. 12887: Kutsumus valtuuston kokoukseen on valtuuston mää.Tät- 12888: tävällä tavalla julkaistava ja valtuutetuille ilmoitettava. 12889: Kutsumuksessa tulee olla ilmoitus kokouksen ajasta ja 12890: paikasta y:imä kokouksessa kåsiteltäviksi tulevista asioista. 12891: Kutsumus sellaiseen kokoukseen, jossa valitaan jäseniä 12892: kaupungin taksoitus- ja tutkijalautakuntaan sekä määrätään 12893: taksoituslautakunnan jäsenten luku, tai vahvistetaan kaupun- 12894: gin meno- ja tuloarvio seuraavaa vuotta varten, tai tutki- 12895: taan kaupungin tilintarkastajain antamaa kertomusta, on an- 12896: nettava vähintään neljätoista päivää ·ennen kokousta. Kut- 12897: sumus kaikkiin muihin valtuuston kokouksiin voidaan antaa 12898: viimeistään kokouksen edellisenä päivänä. 12899: Kokousten ajasta on kirjallinen ilmoitus kaupungin 12900: maistraatille ja rahatoimikamarin puheenjohtajalle annet- 12901: tava. 12902: Ktinnallislait. 61 12903: 12904: 1·9 §. 12905: Valtuusto älköön asiaa 'käsiteltäväksi oottako äilköönkä 12906: päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolmannesta valtuutet- 12907: tujen koko lukumäärästä ole saapuvilla. 12908: Jos puheenjohtaja, vara·puheenjoihtaja tahi jäsen ilman 12909: pätevää ·estettä jää tulematta kokoukseen taikka ilman sel- 12910: laista syytä läihtee kesken pois, maksakoon kaupunginkas- 12911: saan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kymmenen 12912: sekä jäsen viiS'i markkaa. Jos kokous läsnäolevien vähälu- 12913: kuisuuden vtloksi jää 'Pitämättä tahi on kesken lopetettava, 12914: olkoon sakko poissaoleville kaksinkertainen. 12915: 12916: 20 §. 12917: Valtuuston kokouksessa älköön asia ta otettako päätettä- 12918: väksi ennenkuin se on ollut rahatoimikamarin tai 4 § :n 2 mo- 12919: me~tissa mainitun toimikunnan, hallintokunnan tai toimi- 12920: henl~:ilön tai 219 § :ssä sallitun valiokunnan taikka erityisesti 12921: valitun valmistusvaliokunnan valmisteltavana, paitsi jos kii- 12922: reelliset asianhaarat jossakin ta.pauksessa toisin vaativat. 12923: 12924: 21 §. 12925: !faistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat taikka, 12926: .ios heille sattuu este, se jäsenistä, jonka maistraatti tai raha- 12927: toimikamari on siihen määrännyt, ovat velvolliset olemaan 12928: saapuV1illa valtuuston kokouksissa antamassa tarpeeHisia 12929: tietoja; ja on h-eillä oikeus ottaa osaa keskusteluihin, mutta 12930: ei päätöksiin, elhåvät he s&malla ole valtuust•on jäseniä. 12931: Heidän ])oissalonsa ei estä asian käsittelyä valtuustossa. 12932: 12933: 2·2 §. 12934: Sittenkun asiasta on valtuuston kokouksessa keskusteltu 12935: ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi, teh- 12936: köön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus ,jaa" 12937: taikka ,ei" ilmaisee valtuuston päätöks.en. 12938: Kun va.staus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, 12939: mikä hänen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja 12940: 52 1917.- Edusk.lakiebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:8 5. 12941: 12942: va:hvistakoon sen, ellei muuta äänestystä vaadita, vasaran- 12943: lyönnillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se jul- 12944: kisesti ja nimenhuudolla. 12945: Se mieliprid-e, jonka puolesta enimmät äänet on annettu, 12946: tulkoon valtuuston päätökseksi, paitsi milloin pääti>ks.en te- 12947: koon tämän lain mukaan vaaditaan määiräenemmistö. Ään- 12948: ten jakautuessa tasan tulee se mielipide päätökseksi, johon 12949: puneendohtaja yhtyy. 12950: Kun valtuuston on päätettävä sellwisen kiinteistön tahi 12951: oikeuden myymis·estä, panttaamisesta tahi vaihtamisesta, 12952: joka lahjan, testamentin tahi muun laillisen saannon kautta 12953: on tullut kunnan omaksi, yaaditaan päätöksen tekoon, että 12954: vähintään kaksi kolmannesta valimuston saa·puvilla olevista 12955: jäsenistä sitä kannattaa. 12956: Kun äänoestyksen tulos on saatu selville, julistakoon pu- 12957: h-eenjohtaja päätöksen. 12958: 12959: 23 §. 12960: Vaalit, jotka ovat valtuuston, taksoituslwutakunnan tahi 12961: muiden kunnallisten hallintokuntain toimitettavat, tapahtu- 12962: koot suhteellista vaalitwpaa noudattamalla, jos valittavia on 12963: kaksi tai useampia ja jos neljännes vaaliin osaa ottavåsta 12964: sitä vaatii. 12965: Jos yksi on valittava tai milloin enemmistövaalitapaa 12966: muuten käytetään, tulee valituksi se tai ne, jotka vaalissa 12967: ovat saaneet •enimmät äänet. 12968: Suhteelliset ja vaadittaessa muutkin vaalit to!iq1itetaan 12969: s·uljetuilla lipuilla. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. 12970: 12971: 2~ §. 12972: Valtuuston päätös voidaan julistaa kiireeHisenä täytän- 12973: töönpantavaksi, jos kolme neljännestä läsnä ol-evista jäsenistä 12974: sitä kannattaa; ja on tämä päätökse~;sä nimenomaan mainit- 12975: tava. Täytäntöönpano älköön silloin e~;täkö se, ettei päätös 12976: ole saanut lain voimaa, ellei muutoksen hakeminen sen kautta 12977: kävisi hY'ödyttömäksi tahi kuvernööri, hu,omatessaan päätök- 12978: Kunnallislait. 53 12979: 12980: sen lainvastaiseksi, näe olevan syytä täytäntöönpanemista 12981: kö.eltää. 12982: 25 §. 12983: Valtuuston kok0111ksissa kirjoittaa pöytäkirjan valtuus- 12984: ton valitsema sihteeri. 12985: M.nloin rpöytakirjaa ei voida heti tarkistaa, voi valtuusto 12986: antaa puheenjohtajan ja vähintään kahden aina kerraksi sitä 12987: vart-en valitun jäsenen toimeksi pöytäki11jan tarkistamisen 12988: valtuuston määrättävänä päivänä. 12989: Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri 12990: sekä, tarkistuks.en heti tapahtuessa, vähintään kaksi valtuus- 12991: ton jäsentä, ja muutoin tarkistajat. Jos tarkistajista yksi 12992: tahi useammat kieltäytyvät pöytäkirjaa allekirjoittamasta, 12993: väittäen, ettei se sisällöltään vastaa sitä, mitä valtuuston ko- 12994: kouksessa on tapahtunut, .merkitköön puheenjohtaja sen pöy- 12995: täkirjaan ja lykätköön tarkistamisen valtuustou seuraavaan 12996: kokouks·een. "Tarkistettu pöytäkirja ·on ·edeltärpäin iLmoitet- 12997: tuna päivänä valtuus.ton kokoushuoneessa tai muussa val- 12998: tuuston määTättävässä paikassa julkil'Uettava. 12999: 13000: 26 §. 13001: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä 13002: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti ilmoittaa vastalause 13003: tehtyä päätöstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada 13004: vastalauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon 13005: sen kirjallisesti si'hteerille viimeistään pöytäkirjan tarkista- 13006: mistilaisu udessa. 13007: 27 §. 13008: Valtuuston päätö-s ratkaistus.sa asia.ssa on, niin pian kuin 13009: se on tarkistettu, maistraatil1e kirjallisesti ilmoitettava. 13010: Lähet·ettävät toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja 13011: sekä varmentaa nimellään sihteeri. 13012: 13013: 28 §. 13014: Valtuutetuilla on oikeus maistraatilta saada niitä asia- 13015: kirjoja ja tietoja, jotka he ta.rpeellisikså katsovat. 13016: 54 191.7.- Edusk.lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 13017: 13018: 29 §. 13019: Valtuusto saakoon, milloin tarpeelliseksi havaitsee, aset- 13020: taa erityisiä valiokuntia as~oita valmistamaan. 13021: 13022: 30 §. 13023: Puheenjohtaja pitäköön valtuuston kokouksessa huolta 13024: järjestyksestä ja saakoon, varoitettuansa, toimittaa :pois 13025: kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimatto:q1as.ti. Jos synt.yy 13026: semmoinen epäjärjestys, jota puheenjohtaja ei voi ehkäistä, 13027: haj<>ittakoon hän kokouksen. 13028: 13029: 13030: 13031: 3 LUKU. 13032: Maistraatti. 13033: 13034: 13035: Maistraatin tulee valvoa, että kau:purLgin yhteistä omai- 13036: suutta, tuloja, etuja ja oikeuksia asianmukaisesti hoidetaan 13037: sekä että toi.meen'Panoa varten asetetut lautakunnat, hallinto- 13038: kunnat tai henkilöt panevat täytäntöön valtuuston tekemät 13039: päätöks-et. 13040: Jos maistraatti havaitsee, että joku valtuuston tekemä 13041: :päätös on lakia,. voimassa olevia asetuksia tai määräyksiä 13042: vastaan, taikka että alistaminen tai å.lmoittaminen on laimin- 13043: ly·öty, milloin s•en olisi pitänyt tapahtua, <>lkoon velvollinen 13044: kieltämään apunsa tämmöisen päätöksen toimeenvanemiseen. 13045: Sellaisessa tapauksessa tulee maistraatin kå.rjaUisest~ ilmoit- 13046: taa valtuustolte, ettei päätöstä käy toimeenpaneminen ja 13047: esiintuoda syyt siihen. 13048: Asianomaisella on valta semmoisesta kiellosta valittaa 13049: siinä järjestyksessä, joka on säädetty muutoksen hakemi- 13050: sesta maistraatin päätöksiin. 13051: 13052: 32 §. 13053: Maistraatti saa tehdä valtuuetoUe ehdotuksia kaupungin 13054: yhteisistä asioista. 13055: Kunnallislait. 56 13056: 13057: 33 §. 13058: Esitykset ja lausunnot, joita valtUJUsto tai eri tarkoituk- 13059: sia varten asetetut toimikunnat valtion viranomais-elle anta- 13060: vat, ovat lähetettävät mwistraat~n kautta. 13061: 13062: 34 §. 13063: Maistraatin kokoonpanosta, velvollisuuksista ja tehtä- 13064: vistä julkisena viranomaisena sekä tuomioistuimena talous- 13065: ja järjestysasioissa kuin myös muiden virka- ja palvelus- 13066: miesten asettamisesta kaupungin ja kunnallishallinnon tar- 13067: peita varten olkoon voimassa, mitä siitä erikseen on säädetty. 13068: 13069: 3.5 §. 13070: Kaupungissa, jossa ei ole maistraattia, olkoot kaikki ne 13071: tehtävät, jotka sanottu viranomainen tämän lain kautta .on 13072: saanut toimeksensa., kaupunkiin erityisesti asetetun hallituk- 13073: sen hoidettavina. 13074: 13075: 13076: 4 LUKU. 13077: Raastuvankokous. 13078: 36 §. 13079: Raa'Stuvankokous .pidoetään pormestarin, neuvosmiehen ja 13080: maistraatinsihteerin vaaleja varten. 13081: iSellainten kokous 11idetään maistraatissa pormestarin tai 13082: hänen sijaisens.a toimiessa puheenjohtajana. 13083: 13084: 37 §. 13085: Oikeutettuja ottamaan osaa raastuvankokoukseen ovat 13086: kaikki ne kunnan jäsenet, jotka ovat kaupunginvaltuutettu- 13087: jen vaalia varten viimeksri. laac1ittuun vaaliluetteloon ääni- 13088: oikeutetuiksi merkityt; ja on tätä vaalilu·etteloa käytettävä 13089: äänestysluettelona. 13090: 38 §. 13091: Kaikilla vaalioikeutetuilla on yhtäläinen ääuioikeus. 13092: Älköön vaalioikeutta valtuutetun kautta käytettäkö. 13093: 56 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5. 13094: 13095: Vaali toimitetaan suljetulla lipulla. Äänten jakaantuessa 13096: tasan ratkaisee arpa. 13097: 13098: 39 §. 13099: Raastuvankokouksen kutsuu kokoon maistraatti. 13100: Kutsumus, jonka tulee sisältää tieto sici.tä, mitä varten 13101: kokous pidetään, on annettava vähintään neLjätoista päivää 13102: ennen ja julkaistava sillä tavalla kuin kaupungin kunnallis- 13103: ten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa. 13104: 13105: 40 §. 13106: Ennenkuin raastuvankokous päMetään, ilmoittakoon 13107: maistraatti ajan, milloin kokouksessa tehty pöytäkirja tulee 13108: julkisesti tarkistettavaksi. Tarkistukseen ei tarvita muuta 13109: kutsumusta. 13110: 13111: 13112: 5 LUKU. 13113: llmoittaminen, alistaminen ja valitukset. 13114: 13115: 41 §. 13116: Kaupunginvaltuuston tai kansanäänestyksen. kautta syn- 13117: tyneestä päätöks·estä on tieto toimitettava Senaatille, kun pää- 13118: tös koskee sellaisen kiinteän omaisuuden tahi oikeuden myy- 13119: mistä, panttaamista tahi vaihtamista, ~oka lahjan tahi testa- 13120: mentin kautta on tullut kunnan omaksi ja on määrätty käy- 13121: tettäväksi sen yhteiseksi hyödyksi jotakin .erityistä tarkoi- 13122: tusta varten, niin myäs kun se koskee sellaista välipuhetta 13123: tahi sopimusta, joka vaikuttruis.i sen oikeuden muuttamista 13124: tahi supistamista, mikä kunnalla on seLlaiseen kiinteistöön 13125: tahi etuun. 13126: Päätökset, jotka koskevat uusia maksuja yleisestä liik- 13127: keestä, kuten ti.e-, silta-, sata;ma- ja lauttarahoja, tai muutok- 13128: sia entisiin, ovat voimaan päästäkseen alistettavat Senaatin 13129: vah vistetta viksi. · 13130: Kunnallislait. 57 13131: 13132: Sellruiset ilmoitukset ja alistukset ovat lähetettävät maist- 13133: raaiain kautta läänin kuvernöörinvirastoon, jonka tulee toi- 13134: mittaa ne Senaattiin. 13135: 13136: 42 §. 13137: Kurvernoorin vahvistettavaksi on al1stettava ne p~tök 13138: set, jotka koskevat yleisiä määräyksiä siveellisyyden, raittiu- 13139: den, terveydenhoidon sekä järjestyksen ja turvallisuuden 13140: edistämistä kaupungissa. 13141: Tällais-et määräykset ovat saatattavat yleisön tietoon sillä 13142: tavalla kuin kunnaHisten ilmoitusten tietfoksiantamisesta on 13143: voimassa. 13144: 43 §. 13145: Joka ei tyydy valtuuston tekemään .päätökseen,, saa- 13146: koon siitä tehdä kirjallisen valitubew, joka ynnä valituk- 13147: senalainen päätös on valittajan its•erusä taå hänen laillisesti 13148: valtuuttamansa asiamiehen annoettava läänin kuvernöö- 13149: rinvirastoon kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, 13150: jona valittaja sai päätöksestä tiedon, sitä päivää kuitenkaan 13151: lukuunottamatta; ja tulee valittajan samalla valitukseen liit- 13152: tää todistus päivästä, jona IJäätös hänelle tiedoksi annettiin. 13153: Jos valittaja laiminlY1ö, mitä tässä on määrätty, orkoon 13154: menettänyt IJuhevaltansa IJäätöstä vastaan. 13155: Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä sinä päi- 13156: vänä, jonoa se on 25 § :n mukaan julkiluettu. 13157: 13158: 44 §. 13159: Jos siitä valitetaan, ettei päätös ole laillisessa järj-estyk- 13160: sessä tehty taikka että se on ristiriidassa yleisen lain tai ase- 13161: tusten kanssa taåkka muuten menee valtuuston toimivaltaa 13162: ulommaksi, saa kuvernööri, jos näkee syytä ol-evan, kieltää 13163: päätöksen täytäntöönvanon. 13164: Jos valitus perustuu siihen, että valittajan yksityinen oi- 13165: keus on päätöksellä tullut loukatuksi, ja semmoinen valitus 13166: hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka on valittanut, 13167: mutta muutoin pysyy päätös voimassa, ellei sen havaita ole- 13168: 68 1917. -- Edusk. lakiebd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5. 13169: 13170: van ristiriidassa yleisen lain tai asetusten kanssa, jolloin ku- 13171: vernööri määrätköön päätöksen kokonansakin kumotuksi. 13172: 13173: 45 §. 13174: Se, joka on tyytymätön maistraatin päMökseen tämän lain 13175: alaan kuuluvissa asi·oissa, saa hakea siihen muutosta kuver- 13176: nöörinvirastos'Sa kolmenkymmenen päivän kuluessa päätök- 13177: sen tiedoksiantamisesta luJci.en. 13178: Joka tahtoo valittaa raastuvankokouksen päätöksestä, 13179: tehköön sen kirjallisella. valituksella, joka viimeistään kol- 13180: mantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun vaa.litoimi- 13181: tuksesta tehty pöytäkirja tarkistettiin, sitä päivää lukuun- 13182: ottamatta, on läänin kuvernöörinvirastoon annettava. 13183: Pormestarinvaalia koskevå.sta valituksista on erikseen 13184: säärletty. 13185: 13186: 46 §. 13187: Kuvernöörin päätökseen saa hakea muurt«>sta S·enaatin 13188: talousosastossa viimeistään ennen kello lmhtatoista kolman- 13189: tenakymme:ri.entenä päivänä päätöksen tiedoksi-saamisesta, 13190: sitä päivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja noudatettakoon 13191: siinä, mitä sellaisesta muutoksen hakemisesta yleensä on sää- 13192: detty, kuitenkin niin että valituksen myös saa valitusajan 13193: kuluessa ·antaa läänin kuverfiiöö:ninvirastoon sieltä. perille toi- 13194: mitettavaksi. 13195: 13196: 47 §. 13197: Sellaiset tässä luvussa mainitut valitukset, jotka kohdis- 13198: tuvat kaupunginvaltuuston tekemiin päätöksiin, ottakoon 13199: tässä laissa tarkoitettu valtion Vliranomainen tutkittaviksi ja 13200: ratkaistaviksi ainoastaan siltä osalta, mikä koskee päätöksen 13201: laillisuutta. 13202: Kunnallislait. 59 13203: 13204: 6 LUKU. 13205: Kansanäänestys. 13206: 48 §. 13207: · Valtuuston päätöks·en tarkoituksenmukaisuus voidaan 13208: alistaa k;ansanäänestyksellä ratkaistavaksi. Jos kaupungissa 13209: on valtuutettuden vaalia varten vå.imeksi laaditun vaaliluette- 13210: lon mukaan ollut enintään vri.isituhatta äänioikeutettu3.t, on 13211: kymmenennen osan kaikista mainituu ääniluettelon mukaan 13212: äänioikeutetuista s·ellaista alistamista vaadittava. Jos ääni- 13213: oikeutettujen luku on suur.em:pi, tulee vaatija~n luvun olla 13214: kahdeskymmenesosa äänioikeutettujen luvusta, ei kuitenkaan 13215: väihemmän kuin viisisataa. Perusteltu vaatimus valtuuston 13216: päätöksen kumoamisesta on kirjallisesti annettava valtuuston 13217: puheenjohtajalle kolmen:kymmeruen päivän kuluessa siitä, 13218: kun valtuuston päätös on julkiluettu. 13219: Kansanäänestykseen ei voida vedota: 13220: 1) valtuuston toimittamista vaaloosta; 13221: 2) valtuuston päätöksisttä sen sisäisissä järjestysasioissa; 13222: 3) valtuuston päätöksistä, jotka koskevat tilintekoa ja 13223: tilinpäästöä taikka tulo- ja menoarvion vahvistamista; sekä 13224: 4) valiull'Ston: päätöksistä, jotka se M § :ssä määrätyssä 13225: järjestyksessä on julistanut kiireellisinä täytäntöön panta- 13226: viksi. 13227: Kansanäänestys toimitetaan 'kut•en laissa kansanäänestyk- 13228: sestä siiitä säädetään. 13229: 13230: 49 §. 13231: Kansanäänestyksellä syntyneestä päätöks.esiä ei ole vali- 13232: tus-oikeutta. Jos kansanäänestys on tapahtunut lain vastai- 13233: sesti, saatakoon kuitenkin hakea kuvernööTiltä äänestyksen 13234: kumoomista sen ajan kuluess·a ääuestyksen tuloksen julkaise- 13235: misesta, kuin muutoksen hakemisesta kaupunginvaltuuston 13236: päätökseen on vaadittu. 13237: Jos kansanäänestys edelLisessä momentissa mainitusta 13238: syystä kumotaan, on valtuuston viipymättä ryhdyttävä toi- 13239: menpiteisiin uuden kansanäänestyksen toimeenvanemiseksi. 13240: 60 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5. 13241: 13242: 7 LUKU. 13243: Erityisiä säännöksiä. 13244: 50§. 13245: KaupunginNaltuuston sekä valtuuston valitsemain hallin- 13246: tokuntain puheenjohtajain tulee pitää huolta, että pöytäkirjat 13247: liitteineen sekä niistä tehdyt luettelot ynnä muut as.iakirjat 13248: hyvin säilytetään ja kuntalaisten saatavilla tarpeen mukaan 13249: pidetään, sekä toimesta erotessaan jättää ne seuraajillensa. 13250: Kunnan jäsen olkoon, jos hän sitä pyytää, oikeutettu 13251: saamaan oi1..eaksi todist-etun jäljennöksen sanotuista asiakir- 13252: joista tahi otteen mail.nittujen viranomaisten kokouksissa 13253: tehdyistä .pöytäkirjoi'sta. Valitusasiorssa toimituskirja on 13254: annettava joutuisasti ja ainakin ·ennenkuin puolet kunkin ta- 13255: pauksen va:ralta säädletystä määräajasta on kulunut. _ 13256: Va!ltuuston asiana Qn määrätä, onko asiakirjoistasuori- 13257: tettava lunastusta ja kuinka paljon. Älköön lunastusta kui- 13258: tenkaan otettako niistä asia.kirjoista., jotka annetaan kunnan 13259: yht.eisiä tarpeita. varten tai asianomaisille virkami-ehille ta;hi 13260: yl·eisille asiamiehille, älköönkä silloinkaan kun valtuuston 13261: påätös on pöytäkirjanotteella tiedoksi annettava sille, jota 13262: päätös koskiee. 13263: 13264: 51 §. 13265: Sa,kot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valitsemat 13266: lautakunnat lain nojalla poissadosta määräävät, menevät 13267: kunnan yleiseen ·kassaan ja ulosotetaan, ellei niitä hyvällä 13268: maks·eta, sillä tavoin kuin kunnaHisveroista on säädetty. 13269: 13270: 52 §. 13271: Jos kunnallisessa t·oimessa tai palveluksesba oleva on tässä 13272: toimess-aan hukannut varoja taikka osottanut viipillisyyttä 13273: tahi muuta epärehellisyyttä, on valtuustolla oikeus pidättää 13274: hänet tehtävänsä toimittamisesta, ja· on asia viipymättä jä- 13275: tettävä tuomioistuimen käbit.eltäväksi sekä siitä ilmoitettava 13276: läänin kuvernöörille. 13277: Kunnallislait. 61 13278: 13279: 53 §. 13280: Kaupunkikunnan Bdustajat kuntain edustajain kokouk- 13281: seen valitsee kaupunginvaltuusto, ja on vaaliin nähden sovP-1- 13282: rettava, mitä maalaiskuntain kunnallislaissa on siitä säädetty. 13283: 13284: M §. 13285: Jos valtuust.on päätös on alistettava· valtion vi·ranomai- 13286: sen vahvistetta,vaksi, älköön alistusta tehtäkö ennenkuin 13287: määräaika kansanäänestyksen vaatimiseen on umpeen kulu- 13288: nut tai kansanäänestys päätöksen hyväksynyt. 13289: 13290: 55 §. 13291: Tämä la·ki kumoaa kunnallishaHinnosta kaupungissa jou- 13292: lukuun 8 päivänä 1873 annetun asetuksen 1, 2, 3, 4 ja 6 13293: luvun sekä kaikki muut tämän lain kanssa ristiriidassa olevat 13294: säännökset. Sanotun a:sletuksen 5 luvussa mainitut. raastu- 13295: vankokouksen tehtävät kuuluvat tästedes kaupunginvaltuus- 13296: tolle, ja noudatet.takoon kuuluttamisesta ja ilmoituksista tä- 13297: män lain määräyksiä; sekä olkoot taksoitus- ja tutkijalauta.- 13298: knnnan jäsenet poissaolostaan kokouksista s.en s.euraamuks.en 13299: alaiset, joka tämän lain 19 § :ssä kaupunginvaUuusmiehi1le 13300: on säädetty. 13301: Tämä laki astuu voimaan ........ kuun . . päivänä 13302: 19 ... 13303: Kaupunginvaltuutetut ovat kuitenkin jo vuonna 1~1 .. va- 13304: littavat sillä tavalla ja siinä jädesty·ksessä ·kuin tässä laissa 13305: sekä kunnallises'Sa vaalilaissa säädetään. 13306: Niiden kunnallisten toimihenkilöiden ja hallintokuntien, 13307: jotka. ovat aikaisemman lainsäädännön mukaan a:setetut, tu- 13308: lee edeUeenkin olla toimessa, kunnes vastaavat vaalit ovat 13309: tämän lain mukaan suoritetut ja valitut ryhtyneet toimeensa; 13310: ja on valtuuston tällaisiin vaaleihin viipymättä tåmän lain 13311: voimaa.n astuttua ryhdyttävä. 13312: 62 1917.- Edusk. Iakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 13313: 13314: 13315: 13316: 13317: Laki kansanäänestyksestä. 13318: 1 §. 13319: Kansanliänest.ys, josta maalaiskuntain ja kaupunkikun- 13320: tain kunnallislaeissa. säädetään, on toimitettava sillä tavaUa 13321: ja siinä järj-estyksessä kuin tämä laki määrää. 13322: 13323: 2 §. 13324: Kun lakiin P·erustuva vaatimus kansanäänesty•ksestä on 13325: valtuuston puheenjohtajalle jätetty; määrätköön valtuusto 13326: äänestyksen toimitettavabi viimeistään kahden kuuka,ud1en 13327: kuluessa siitä kun päätös tehtiin. Kansanäänestykseen kut- 13328: sukoon valtuusto kuntalaiset kuulutuksella, joka sisältää 13329: myös äänestysesityksen, ja .on ·kuulutus julkaistava sillä ta- 13330: valla kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta. on 13331: v01ma.ssa. 13332: 3 §. 13333: Äänestys saa tapahtua valtuuston .päätöksen hyväksymi- 13334: sestä tai kumoamisesta ainoastaan hyväksyvän ja. hylkää- 13335: vän ehdotuksen välillä. 13336: 13337: 4 §. 13338: Oikeutettuja ottamaan osaa kansanä'cinestykseen ovat 13339: kaikki ne kunnan jäsenet, jotka ·kunnanvaltuutettujen vaalia 13340: varten viimeksi laadittuun vaaliluetteloon ovat äänioikeute- 13341: tuiksi merkityt; ja on tätä vaaliluetteloa. käy'tettävä äänes- 13342: tysluettelona. 13343: Kullakin äänioike\ltetulla on yhtäläinen äänioimeus. 13344: Työnantajan tai hänen sijaisensa tulee järjestää työnsä 13345: niin, etteivät hänen paolveluksessaav ·olevat henkilöt tule este- 13346: tyi·ksi käyttämästä äänioikeuttaan; jos hän tätä vastaan ri-k- 13347: koo, rangaista.koon sakolla. 13348: Kunnallislait. 13349: 13350: 5 §. 13351: Kansauäänestykstm toimittavat kunnallisia vaaleja vwr- 13352: ten asetetut vaalilautakunnat ja keskusla.utakunta, kunnan• 13353: valtuuston antamien ohjeiden mukaan. Äänestys toimitetaan 13354: erikseen kussakin niistä äänestysalueista, joihin kunta on 13355: kunnallisen vaalilain mukaan ja.ettu. 13356: 13357: 6 §. 13358: Toimitushuoneeseen on vaalilautakunnan toimesta asetet- 13359: tava nahtäville äänestysesitys sekä hankittava äänestyslip- 13360: puja, j,oista toisiin on painettu sana ,jaa" ja t<Oisiin sana ,ei". 13361: Vaalilautakunta pitäköön myös huolen siitä, ·että äänestys 13362: on salainen. 13363: 13364: 7 §. 13365: 'Kun äänes·täjä tailitoo käyttaä äanestysoikeuttaan, ilmoit- 13366: tautukoon vaalilautakunnalle, ottakoon äänestyslipun, taitta- 13367: koon sen sekä vieköön leimattavaksi ja ·pankoon vaa:li-uur- 13368: naan. 13369: Äänestyslautakunta merkitsee luetteloon, että äanestäjä 13370: on äänestysoikeuttaan käyttänyt. 13371: 13372: 8 §. 13373: Äänestystoimituksen alkamisesta, keskeyttamisestä; päät- 13374: tymiSiestä, äänestyslippujen laskemisesta, pöytäkirja•sta ja 13375: lippujen kuoreen sulkemisesta sekä keskuslautakunnalle lä- 13376: hettämisestä ja keskuslautakunnan tehtävistä noudatetta- 13377: koon, mitä kunnallisessa vaalilaissa siinä suhteessa on sa- 13378: nottu. 13379: 13380: 9 §. 13381: Jos äänestäjä on lippuunsa merkinnyt nimikirjoituksensa 13382: tai jonkun muun merkin tai jos lippu on leimaamaton, on 13383: sellainen li}l·pu mitätön. 13384: 64 1917.- Edusk.lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 13385: 13386: 10 §. 13387: Sittenkun keskuslautakunta on kaikki sille saapuneet 13388: äänestysliput jakanut jaa- ja ei-ryhmiin, laskekoon se ne 13389: ja merkitköön kumpaisenkin ryhmän luvun pöytäki:t,jaan sekä 13390: lähettäköön pöytäkirjan asianmukaisesti allekirjoitettuna 13391: kunnan valtuustolle. 13392: 13393: 11 §. 13394: Päätöksenä pidetään sitä ehdotusta, jonka hyväksi yksin- 13395: ktertainen äänten enemmistö on annettu. Äänten ja:kautuessa 13396: tasan, katsottakaan valtuuston päätös hyväksytyksi. Asioissa, 13397: joissa valtuuston päätökseen vaaditaan määräenemmistö, Qn 13398: sellainen myöskin kansanäänestyksessä vaadittava. 13399: Päätös on saatettava kuntalaisten tiedoksi sillä tavalla 13400: kuin ·kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantami.sesta on VOI- 13401: massa. 13402: 12 §. 13403: Muuten noudatettakoon kansanäänestystä toimitattaessa 13404: soveltuvilta kohdin mitä kunnallisessa vaalilaissa vaalien toi- 13405: mittamislest.a säädetään. 13406: 13407: 13 •§. 13408: 'I'ämä laki as•tuu voimaan ...... kuun .. päivänä 19 .. . 13409: Kunnallislai't 13410: 13411: 13412: 13413: 13414: Kunnallinen vaalilaki. 13415: 1 LUKU. 13416: 13417: Äänestysalueet ja vaaliviranomaiset. 13418: 13419: 1 §. 13420: Maalaiskuntain kunnallislain 7 § :ssä ja kaupunkien kun- 13421: nallislain 8 § :ssä säädetty valtuutettujen ja tilintarkastajain 13422: vaali, on alotettava 4 päivänä joulukuuta ja loppuun toimi- 13423: tettava samana tai, jos valtuusto niin määrä:ä, seuraavana 13424: päivänä. 13425: 2 §. 13426: Kunta on yhtenä vaalipiirinä, ja jakakoon valtuusto sen 13427: äänestysalueisiin samojen perusteiden mukaan kuin valtio- 13428: päiville toimitettavaa edustajain vaalia varten. Tätä jakoa 13429: noudatettakoon, vaikka päätöksestä 'olisikin valitettu, kun- 13430: nes valituksen johdosta annettu päätö,s on saanut lain voiman. 13431: 13432: 3 §. 13433: V åalia toimittamaan valits€e valtuusto joka kolmas vuo- 13434: si kesäkuussa kunnan vaalikelpoisista henkilöistä keskuslau· 13435: takunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja. neljä jäsentä ynnä 13436: neljä varajäsentä, sekä, jos kunta on jaettu äänestysaluei- 13437: siin, .erikseen kutakin äänestysaluetta varten vaali1autakun- 13438: nan, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ynnä kolme 13439: varajäsentä, ja kestää heidän t.oimikautensa, kunnes uudet 13440: lautakunnat on valittu. 13441: Jos keskuslautakunnan tahi vaalilautakunnan puheenjoh- 13442: taja; jäsen tai varajäsen kuolee tahi 'POismuuton tai muun 13443: laillisen syyn tähden eroaa ennen toimikautensa päätty- 13444: mistä, on täydennysvaali toimitettava . 13445: 13446: 13447: 13448: 13449: • 13450: 66 1917.- Edusk.lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 13451: 13452: 2 LUKU. 13453: ·vaaliluettelo. 13454: 4 §. 13455: Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tehköön alueen 13456: vaalilautakunta el·okuun kuluessa. Vaaliluetteloon on otet- . 13457: tava sen vuoden henkikirjan mukaan kaikki ne äänestys- 13458: alueella asuvat kunnan jäsenet, jotka ennen kuluvan vuoden 13459: alkua ovat täyttäneet kaksikymmentä vuot·ta. Jos sellainen 13460: '>YY on tietty, jonka vuoksi jollakulla 1 Tietteloon merkityllä 13461: henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se merkittävä luetteloon 13462: hänen nimensä kohdalle. Vaalilautakunta allekirj-oittakoon 13463: vaalii uettelon. 13464: Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaaliluet- 13465: telan kullekin äänestysalueella. 13466: Asianomais1en henkikirjoittajan on kunakin vuonna ennen 13467: elokuun alkua vaalilautakunnalle toimitettava sääd·ettyä 13468: maksua vastaan luettelo kaikista kuluvan vuoden henkikir- 13469: jan mukaan äänestysalueella asuvista henkilöistä, jotka. vuo- 13470: den alkaessa ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta. Luet- 13471: telo ·kirjoitetaan kaavakk~eille, jotka Senaatti sitä varten vah- 13472: vistaa. 13473: Asianamainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä kruu- 13474: nunnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset antamaan 13475: vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot. 13476: 13477: 5 §. 13478: Vaaliluettelon pitää syyskuun r päivästä alkaen saman 13479: kuun 15 päivän loppuun asti olla, asianmukaisen valvonnan 13480: alaisena, tarkastettava•ksi esill~ 13481: , ~pantuna sopivassa paikassa 13482: äänestysalueella, mistä on tieto annettaya sillä bvalla kuin 13483: kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa. 13484: 13485: 6 §. 13486: Jos joku äänioikeutettu kunnan j'äs,en on jätetty pois vaa- 13487: liluettelosta j•a tahtoo pyytää oikaisua, tehköön sen kirjalli- 13488: Kunnallislait. 67 13489: 13490: sesti tai suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa 2 päivänä 13491: lokakuuta tai antakoon oikaisuvaatimuksensa kirjallisesti sitä 13492: ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Jos joku arvelee, 13493: että toinen 'henkilö oikeudettoma~sti on vaaliluetteloon otettu, 13494: ja tahtoo pyytää oikaisua, on oikai,suvaatimus tehtävä kir- 13495: jallisesti viimeistään syyskuun 20 päivänä vaalilautakunnan 13496: puheenjohtajalle. 13497: Jos kirjoitus sisältää vaatimuben, että joku vaaliluet- 13498: teloon otettu on siitä poistettava, antakoon puheenjohtaja 13499: viimeistään syyskuun 24 päivänä hänelle siitä tiedon, ilmoit- 13500: taen että hänellä on tilaisuus osotetussa paikassa ottaa sel- 13501: koa kirj,oituksesta ja viimeistään syyskuun kuluessa antaa 13502: vaalilautakunnalle kirjallinen selityksensä. 13503: Sellainen tiedonantQ jätetään kuoressa, johon vastaan- 13504: ottajan nimi ja asuinpaikka on merkitty, postin kautta toi- 13505: mitettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla valta toimit- 13506: taa se hänelle muullakin tavoin. Tiedonanto on sitä paitsi 13507: tiedoksipantava sopivaan paikkaan maalla valtuuston kokous- 13508: huoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen. 13509: Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitellään ja 13510: ratkaistaan vaalilautak•unnan k~okoukses~~a lokakuun 2 päi- 13511: vänä. 13512: Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hakekoon 13513: ennen lokakuun 15 päivää siihen muutosta läänin kuv.ernöö- 13514: riltä, jonka tul~ee viipymättä käsitellä asia ja anta;a päätök- 13515: sE:stään tieto vaalilautakunnalle, ja toimittakoon lautakunta 13516: päätöksestä tiedonannon tiedoksipanolla kuten 3 momentissa 13517: on säädetty. 13518: Kuvernöörin päätökseen saa hakea muutosta Senaatin ta- 13519: lousosastossa viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa 13520: kuv·ernöörin päätöben antopäivästä, sitä päivää kumminkaan 13521: lukuunottamatta; ja noudatettakoon siinä, mitä sellaisesta 13522: muutoksen hakemisesta yleensä on säädetty, kuitenkin niin 13523: että valituksen myös saa valitusajan kuluessa jättää läänin 13524: kuvernöörinvirastoon s.ieltä perille toimitettavaksi. 13525: Senaatin talousosast·o toimituttaa, .kuvernöörin ka:utta 13526: vaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen. 13527: 68 1917. - Edusk. lakiebd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5. 13528: 13529: 7 §. 13530: Ellei vaatimusta · vaaliluettelon muuttamisesta ole saa- 13531: detyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle annettu, merkitköön 13532: tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo on lainvoi- 13533: mamen. 13534: Jos muutosta on vaadittu, tulee lautakunnan, sittenkun 13535: sen vaatimuksen johdosta anta:ma päätös on saanut lain voi- 13536: man taikka lopullinen päätös tehtyihin valituksiin on, vaali- 13537: lautakunnalle saapunut, merkitä vaaliluetteloon mainituista 13538: päätöksistä johtuvat oikaisut, minkä jälkeen luetteloon on 13539: kir.ioitetta va todistus, että sitä näin oikaistuna on vaalissa 13540: noudatettava. Ålköön vaalin toimittamista kuitenkaan estäkö 13541: taikka se; kumoamista aiheuttako se seikka, ettei lopullista 13542: päätöstä vaaliluettelon oikaisemisesta tehtyyn vaatimukseen 13543: ole ennen vaalipäivaä ehditty antaa tai vaalilautakunnan ti!e- 13544: toon saattaa. 13545: 13546: 3 LUKU. 13547: V alitsijayhdistykset. 13548: 13549: 8 §. 13550: Kun muutamat vaalipiirin vaalioikeutetuista allekirjoit- 13551: tamanaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä vaalissa 13552: äänestämään yhtä tai useampaa kirjoituksessa mainittua hen- 13553: kilöä, on sellainen valitsijay·hdistys oikeutettu keskuslauta- 13554: kunnalta pyytämään yhdistyksen ehdokaslistan julkaise- 13555: mista sekä sen ottamista siihen vaalilippuun, jota vaalissa 13556: on käytettävä. Asiakirjan allekirjoittajia tulee olla vähin- 13557: tään niin monta kuin kunnassa on valtuutettuja, älköönkä 13558: sama henkilö allekirjoittako useampaa kuin yhden sellaisen 13559: asiakirjan .. 13560: 9 §. 13561: Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon päi- 13562: vätty ja sisältäköön valtuutuksen yhdelle yhdistyksen jäse- 13563: nelle olemaan sen asiamiehenä sekä ehdokaslistan, jossa saa 13564: olla enintään niin monta nimeä, kuin vaalissa on valittava 13565: Kunnallislait. 69 13566: 13567: valtuutettuja, lisättynä kolmann€ksella näidenlukumäärästä, 13568: ja on ehdokkaitten mm1 sekä ammatti tahi .toimi selvästi 13569: mainittava. 13570: 10 §. 13571: Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemi- 13572: sesta tulee asiamiehen kirjallisesti jättää keskuslautakunnalle 13573: viimeistään 5 päivänä marraskuuta ennen .kello kahtatoista 13574: päivällä. Hakemukseen on liitettävä asiakirja, jolla valit- 13575: sijayhdistys on perustettu. Hakemuksessa tulee asiamiehen 13576: vakuuttaa että ne henkilöt, joiden nimet ovat allekirjoituk- 13577: sina sanotussa asiakirjassa, ovat kunnassa vaalioikeutetut ja 13578: &ttä he oma.kätisesti ovat sen allekirjoittaneet. 13579: 13580: 13581: 4 LUKU. 13582: Keskuslautakunnan valmistavat toimenpiteet vaalia varten 13583: sekä vaaliliput. 13584: 11 §. 13585: Keskuslautakunta antakoon hyvissä ajoin tiedoksi, kuka 13586: vastaanottaa asiakirjat sekä milloin ja missä se tapahtuu. 13587: Ilmoitus on julkaistava sillä tavalla kuin muitt·en kunnal- 13588: listen ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa, sekä tie- 13589: doksipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa. 13590: Keskuslautakunta kokoontuu ainakin marraskuun 5 ja 12 13591: päivänä sekä vaalin jälkeisenä päivänä. 13592: 13593: 12 §. 13594: Marraskuun 5 päivänä keskuslautakunta tarkastaa ne ha· 13595: kemukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta ovat jätetyt, ja 13596: saattaa ne vaalioikeutettujen tietoon sillä tavalla kuin 13597: muut kunnalliset ilmoitukset sekä sitäpaitsi tiedoksipanolla 13598: keskuslautakunnan kokoushuoneessa. .T os havaitaan, ettei 13599: hakemus ole asianmukaisesti tehty 'tai valitsijayhdistys lail- 13600: lisesti perustettu, annettakoon asiamiehelle tieto, ettei hake- 13601: mukseen ole suostuttu, ja ilmoitettakoon samalla hylkäämisen 13602: syyt. AsiamieheUä·on kuitenkin oikeus vielä seitsemän päi- 13603: 70 1917. ~ Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 13604: 13605: vän kuluessa sen jälkeen oikaista ne kohdat, jotka aiheuttivat 13606: hakemuksen hy!käämisen. 13607: Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset, jotka 13608: asiamies 1 momentissa mainitun oikeuden nojalla on tehnyt. 13609: Tämän jälkeen laaditaan vaalissa käytettävä vaalilippu, 13610: joka on saatettava vaalioikeutettujen tietoon samalla 13611: tavoin kuin 1 momentissa säädetään sekä sitäpaitsi tiedoksi- 13612: panolla kunkin äänestysalueen voolihuoneustossa. Sellaisia 13613: vaalilippuja, keskusiautakunnan toimesta kelpaamattomiksi 13614: leimattuina, annettakoon myös, mikäli mahdollista, jokaisen 13615: valitsijayhdistyksen asiamiehelle yhtä monta kappaletta, 13616: kuin siinä asiakirjassa, jolla valitsij,ayhdistys on perustettu, 13617: on allekirjoittajia. 13618: Vaalien jälkeisenä päivänä alotetaan äänten laskeminen, 13619: • 13620: joka on niin pian kuin mahdollista loppuun saatettava. 13621: 13622: 13 §. 13623: 1 13624: 13625: 13626: 13627: Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsijayh- 13628: distysten ehdokaslistat siinä järjestyksessä, kuin ne ovat jä- 13629: tetyt, kukin varustettuna järjestysnumeronaan sekä erotet- 13630: tuina toisistaan selvillä viivoilla. 13631: Vaalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen otsa- 13632: kirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaalilippu on 13633: laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat järjestysnumeroineen. 13634: 13635: 14 §. 13636: K'eskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen joutuisasti 13637: vaalilipun ja läili.ettäköön vaalilippuja kunkin äänestysalueen 13638: vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän kuoressa, johon on 13639: merkittävä tieto niiden luvusta. 13640: 13641: 13642: 5 ,LUKU. 13643: Vaalit. 13644: 15 §. 13645: Vaalitoimitus 'alkaa kullakin äänestysalueella vaalipäi- 13646: vänä kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kahdeksaan 13647: Kum1allislait. 71 13648: 13649: illalla tai kauemminkin, jos vaalilautakunta katsoo sen tar- 13650: peelli.seksi, keskeytyen kerran päivässä enintään kahden tun- 13651: nin väliajaksi, vaalilautakunnan määräyksen mukaan. 13652: Työnantajan tai hänen sijaisensa tulee järjestää työnsä 13653: niin, etteivät hänen rpalveluksessaan olevat henkilöt tule 13654: estetyiksi käyttämästä vaalioikeuttaan; jos hän tätä vastaan 13655: rikkoo, rangaistakoon sakolla. · 13656: 13657: 1r6 §. 13658: Äänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä kaik- 13659: kiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin sekä 13660: valvoa, että vaalihuoneustossa on nähtävänä riittävä määrä 13661: vaalilipun jäljennöksiä. 13662: Erittäin tulee olla huolta pidetty siitä, ettei kukaan saa 13663: vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikeutetuksi, 13664: sekä että valitsija saattaa täysin säilJ'li;tämällä vaalisalaisuu- 13665: den vaalilippuunsa merkitä, miten hän äänestää, ja että tätä 13666: varten tarpeelliset apuneuvot ovat saatavissa. 13667: Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava 13668: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille, 13669: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen, ja 13670: että tämä ~aikka sul~etaan kellonlyömällä, jolloin vaalitoi- 13671: mitus on ilmoitettu illalla keskeytettäväJ!l 'tahi lakkautetta- 13672: van. Milloin toimitus päivällä keskeytetään, suljetaan odo- 13673: tuspaikka, jos vaalilautakunta sen tarpeelliseksi katsoo. 13674: 13675: 17 §. 13676: Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidettäkö 13677: puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia jul- 13678: kipantaka tahi valitsijoille jaettako. 13679: 13680: 18 §. 13681: Vaalitoimituks,essa tulee äänestysalueen vaalilautakunnan 13682: puheenjohtajan, juuri ennen äänestyksen alkua, näyttää lä.s- 13683: näolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten avata se 13684: kuori, jossa lautakunnalle lä:het.etyt vaaliliput 'Ovat. 13685: 72 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 13686: 13687: 19 §. 13688: Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoit- 13689: tautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadakseen vaa- 13690: lilipun. 13691: 13692: 20 §. 13693: Vaalissa merkitköön valitsija viivalla sen ehdokaslistan, 13694: jota hän tahtoo äänestää . 13695: .Äänestäjällä ei ole oikeutta-millään tavalla muut1laa vaali- 13696: lippuun otettua ehdokaslistaa, jota hän äänestää. 13697: 13698: 21 §. 13699: Tehtyään äänestysmerkin vaalilippuunsa vieköön valit- 13700: sija sen kokoontaitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi ja 13701: pankoon leimat:un vaalilipun vaaliuurnaan. 13702: 13703: 22 §. 13704: •Sittenkun valitsija on pannut vaalil]pun uurnaan, mer- 13705: kittäköön vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt vaalioikeut- 13706: tansa. 13707: 13708: 23 §. 13709: Jos vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna suljet-• 13710: tava vaalilautakunnan puheenjohtajan ja vähintään yhden 13711: jäsenen sinetillä sekä pantava varmaan talteen. Kun toimi- 13712: tusta sitten jatketaan, tulee lautakunnan enrien sinettitJn pois- 13713: tamista tarkastaa, että ne ovat ehjät. 13714: Kaikilla niillä vaEtsijoilla, jotka ovat tulleet saapuville 13715: ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyksen lo- 13716: pettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus antaa 13717: äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys ju- 13718: listetaan päättyneeksi. 13719: 13720: 24 §. 13721: Niin pian kuin ään€stys on päättynyt, otetaan ·ann€tut 13722: vaaliliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta. Samaten las- 13723: · Kunnallislait. 7B 13724: 13725: ketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon 13726: tehtyjen me})kintöjen mukaan ovat vaalioikeuttaan käyttä- 13727: ne.et. 13728: Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestävään 13729: kuoreen, jonka vaalilautakunnan puheeru.iohtaja ja vähintään 13730: 7Y. ksi jäsen sinetillään huolellisesti sulkevat. 13731: Kuoreen kirjoitetaan sitten osote lmskuslautakunnalle j·a 13732: merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä. 13733: 13734: 25 §. 13735: Jos annettuja vaalilippuja ei v;oida heti laskea, sentähden 13736: että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaaliuurnan suh- 13737: teen, kuten 2i3 §:ssä on sanottu, ja toimitetaan annettujen 13738: vaalilippujen laskeminen ja kuoreen ·paneminen seuraavana 13739: päivänä. 13740: 26 §. 13741: Vaalitoimitukses~a tel11ee joku äänestysalueen vaalilauta- 13742: kunnan jäs.enistä pöytäkirjan, johon merkitään toimituspäivä, 13743: lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät,: j9_lloin toimi- 13744: ·tus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistettiin päättyneeksi, 13745: sekä annettujen vaalilippujen ja vaalioikeuttaan käyttäneiden 13746: lukumäärä:, minkä ohessa kuoreen sulkemisessa käytettyjen 13747: sinettien painoskuvat pannaan pöytäkirjaan. 13748: Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkiluetaan ja 13749: vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkitsee, että pöy- 13750: täkirja on oikea, minkä jälkeen tärrnä pannaan keskuslauta- 13751: kunnalle osoitetulla päällekirjoituksella varustettuun kuoreen. 13752: 13753: 27 §. 13754: Äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja jon- 13755: kun jäsenen tulee yhdessä niin pian kuin mahdollista jolw itse 13756: viedä tai postin kautta toimittaa sekä 24 § :ssä mainitut vaa- 13757: , liliput että vaalipöytäkirja eri lmorissa keskuslautakunnalle. 13758: 14 1917.- Edtlsk.lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 13759: 13760: 6 LUKU. 13761: Ä·änten laskeminen ja vaalin tuloksen määrääminen. 13762: 2>8 §. 13763: Niin pian kuin jonkun äänestysalueen vaaliliput ovat saa- 13764: puneet keskuslautakunnalle, ovat kuoret avattavat ja. vaali- 13765: liput laskettavat sekä saatu luku verrattava äänestysalueen 13766: vaa]ilautakunnan pöytäkirjassa mainittuun. 13767: Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja siten järjestettä- 13768: vät, että ne, joissa valitsijat ovat antaneet äänensä saman 13769: ehdokaslistan puolesta, yhdistetään yhdeksi ääniryhmäksi. 13770: 13771: 29 §. 13772: Jos joku niistä, joita valitsija on äänestäJUyt, ei ole vaali- 13773: kelpoinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kuitenkin va- 13774: litsijan ääni voimassa toisiin nähden. 13775: Jos valitsija on vaalili:pussaari merkinnyt useampia 13776: kuin yhden ehdokasll.stan, 13777: tahi pannut vaalilippuun nimikirjoituksensa tai muun 13778: asiaankuulumattoman merkin, 13779: tahi käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua 13780: vaalilippua, 13781: tahi, jos vaalilipussa ei ole asianomaise,n v~alilauta 13782: kunnan leimaa, 13783: olkoon .sellainen vaalilippu mitätön. 13784: 13785: 30 §. 13786: Ääniryhmän äänimäärä on sen hyväksyttyjen vaalilippu- 13787: jen luku. 13788: Jos kahden tahi useamman ääniryhmän ehdokaslistoissa 13789: on sama nimi ensimäisenä, muodostavat nämä ääniryhmät 13790: yhdistetyn ääniryhmän, jonka äänimäärä on siihen kuuluvien 13791: yksinkertaisten, 28 §:n 2 momentissa mainittujen ääniryh- 13792: mien äänimäärien summa. 13793: 13794: 31 §. 13795: Kunkin yhdistetyn tahi yksinäisenä olevan ääniryhmän 13796: äänimää!fä jaetaan vuoroonsa yhdellä, kahdella, kolmella ja 13797: Jrunnallislait. · 75 13798: 13799: niin edespäin, tarpeen mukaan, korkeintaan ääniryhmän eh- 13800: dokkaiden luvulla. 13801: Näin saadut osamäärät kirjoitetaan perätysten sarjaan 13802: suuruutensa mukaan, suurimmasta alkaen, ja merkitään kun- 13803: kin osamäärän kohdalle, minkä yhdistetyn tahi yksinäisenä 13804: olevan ääniryhmän osamääristä se on otettu. Yhtä suurien 13805: osamäärien keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa. 13806: Tämän osamääräsarjan alusta erotetaan niin monta l~kua 13807: kuin vaalissa on valittava. valtuutettuja .. 13808: 13809: 32 §. 13810: Kukin yhdistetty tahi yksiiläisenä oleva ääniryhmä saa 13811: täyttää niin monta paikkaa valtuustossa kuin sen osamääriä 13812: on. 31 §:n 3 momentin mukaan Brotettu. 13813: 33 §. 13814: · Yksinäisenä olevan ääniryhmän ehdokaslistasta erotetaan, 13815: sen alusta alkaen, niin monen ehdokkaan'nimi kuin ääniryh- 13816: mälle 32 § :n mukaan tuloo paikkoja valtuustossa, ja ovat 13817: nämä ehdokkaat valtuutetuiksi valitut. 13818: 13819: 34 §. 13820: Yhdistetylle ääniryhmälle tulevista paikoista valtuus- 13821: tossa täyttäa ensimäisen se ehdokas, jonka nimi on ensimäi- 13822: senä kaikissa yhdistetyn ääniryhmän muodostavien yksin- 13823: kertaisten ääniryhmien ehdokaslistoissa, ja katsotaan hän 13824: valituksi sen yksinkertaisen ääniryhmän puolesta, jonka 13825: äänimäärä on suurin. 13826: Muut yhdistetylle ääniryhmälle tulleet paikat valtuus- 13827: tossa jaetaan ääniry·hmään kuuluvien yksinkertaisten ääni- 13828: ryhmien kesken niinkuin 31, 32 ja 33 § :ssä S'äädetään, jolloin 13829: kunkin ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroansa yhdBllä, 13830: kahdBlla, kolmella ja niin Bdespäin, saadut osamäärät järjes- 13831: tetään sarjaan suuruutensa mukaan, sarjasta erotetaan, sen 13832: alusta alkaen, niin monta osamäärää, kuin yhdistetyllä ääni- 13833: ryhmällä vielä on oikeus täyttää valtuuston paikkoja, ja 13834: kullekin yksinkertaiselle ääniryhmälle tulee niin monta 13835: paikkaa valtuustossa, kuin sen osamääriä on erotettu. 13836: 76 1917. - Ed1Isk. lakiehd. - EduS,kuntaesitysmiet. N:o 6. 13837: 13838: 35 §. 13839: E'hdokas, jonka nimi on erotettu kahdesta tahi useam- 13840: masta ehdokaslistasta, katsotaan valituksi sen yksinkertaisen 13841: iiäniryhmän puolesta, jonka ehdokaslistassa hänen nimensä 13842: järjestykseen nähden varhemmin ilmaantuu. Jos hänen ni- 13843: mellään kahdessa tai useammassa ehdokaslistassa on järjes- 13844: tykseen nähden sama asema, katsotaan hän valituksi sen yk- 13845: sinkertaisen ääniryhmän puolesta, jonka äänimäärä on suu- 13846: r.empi, mutta jos näiden äänimäärä on sama, ratkaisee arpa. 13847: 13848: 36 §. 13849: Kun ääniryhmä; 3·5 § :n säännöksiä sovellettaessa, on ka- 13850: dottanut sen puolesta valituksi katsotun valtuutetun, astuu 13851: hänen sijaansa valtuutetuksi ääniryhmän ensimäinen vielä 13852: käyttämättä oleva ehdokas. 13853: Jos tämä säännös on sovellettava kahteen tahi useampaan 13854: ääniryhmään, alotetaan siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä, 13855: jonka äänimäärä on suurin, ja jatketaan järjestyksessä ääni- 13856: ryhmien suuruuden mukaan. 13857: 37 §. 13858: ·Ellei ääniryhmän ehdokaslistassa ole 3·6 §:n säännöksiä 13859: I'OveHettaessa tarvittavaa määrää nimiä, täytetään avoimeksi 13860: jäänyt paikka, milloin ääniryhmä kuuluu yhdistettyyn 13861: ääniryhmään, siitä ääniryhmästä, jonka osamäärä lähinnä 13862: olisi erotettu, jos 34 §:n 2 momentissa mainittua osamäärien 13863: erottamista olisi jatkettu, ja, milloin ääniryhmä on pysynyt 13864: yksinäisenä, siitä ääniryhmästä, jonka osamäärä lähinnä olisi 13865: erotettu, jos 31 § :ssä mainittua osamäärien erottamista olisi 13866: jatkettu. 13867: 38 §. 13868: Valtuutettujen varajäseniksi valitaan kustakin yksin- 13869: kertaisesta ääniryhmästä kolmannes .sen puolesta valittujen 13870: valtuutettujen luvusta tahi, jos siten syntyy murto-osia, 13871: lähinnä suurempi kokonaisluku, ja erotetaan tatä varten 13872: kunkin yksinkertaisen äänirY'hmän ehdokaslistasta eteenpäin 13873: järjestyksessä niin monta nimeä, kuin ääniryhmä saa valita 13874: Kunnallislait. 77 13875: 13876: varaJasema, sivuuttamaila ainoastaan· niåden ehdokkaiden 13877: nimet, jotka jo ovat valitut valtuutetuiksi. 13878: 13879: 39 §. 13880: Kun laskemistoimitus keskeytetään, pitää kaikki vaali- 13881: liput ja lasJrelmat niin säilytettämän, ettei kukaan keskus- 13882: lautakuntaan kuulumaton saa l;liitä käsiinsä. 13883: 13884: 40 §. 13885: Keskuslautakunnan laskemistoimituksessa tehdään pöy- 13886: täkirja, jossa erikseen on mainittava mitättömien vaalilip- 13887: pujen luku kussakin äänestysaineessa sekä valitut henki- 13888: löt ja kustakin ääniryhmästä valitut varajäsenet järjestyk- 13889: sensä mukaan. Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki vaalin tu- 13890: losta las'ketbessa syntyneet laskelmat, jotka keskuslauta- 13891: kunnan puheenjohtajan tulee sinettisiteellä toisiinsa yhdistää. 13892: 13893: fl §. 13894: Keskuslautakunnan kokouksissa, joita pidetään vaalilip- 13895: pujen laskemista ja vaalin. tuloksen määräämistä varten, 13896: ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut olemaan saa- 13897: puvi:lla. 13898: 42 §. 13899: Vaalin tulos julkaista'koon samalla tavalla kuin muutkin 13900: kunnalliset ilmoitukset. 13901: 13902: 13903: 13904: 13905: Erityisiä säännöksiä. 13906: 43 §. 13907: J-os valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois taikka muun 13908: laillisen tai valtuuston hyväksymän syyn takia -eroaa ennen 13909: toimikautensa loppumista, astuu hänen sijalleen ·ensimäinen 13910: vielä 'käyttämättä oleva varajäsen siitä yksinkertaisesta ääni- 13911: ryhmästä, jonka puolesta poistunut on valittu. 13912: 78 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5. 13913: 13914: Ellei ääniryhmässä ole varajäseniä, astuvat sijaan, jos 13915: ääniryhmä kuuluu yhdistettyyn ääniryhmään, pienimmän 13916: siihen kuuluvan yksinkertaisen ääniryhmän varajäsenet jär- 13917: jestyksensä mu'kaan, sen jälkeen lähinnä pienimm_än ja niin 13918: t:despäin, ja, jos ääniryhmä on ollut yksinäisenä, pienimmän 13919: yksinkertaisen ääniryhmän varajäsenet ehdokaslistan järjes- 13920: tyksessä ja niin edespain. 13921: Varajäsen on toimessa sen aJan, mikä poistuneelia olisi 13922: ollut jälellä. 13923: 44 §. 13924: Jos joku ta'htoo valittaa valtuutettujen vaalista, tehköön 13925: sen samassa järjestyksessä, kuin valitetaan valtuuston pää- 13926: töksistä. Valitusaika luetaan vaalin tuloksen julbisupäi- 13927: västä. 13928: 45 §. 13929: Jos valitus hyväksytään ja uusi. vaali. määrätään, tulee 13930: keskuslautakunnan viipymättä ryhtyä uuden vaalin toimit- 13931: tamiseen. Valitut pysykööt kuitenkin toimessaan,- kunnes 13932: uusi vaali on toimitettu. 13933: 13934: 46 §. 13935: Jos tässä laissa jotakin tapausta varten säädetty määrä- 13936: päivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arkipäivä 13937: määräpäivanä. 13938: 47 §. 13939: Kunnan tilintarkastajain ja varatilintarkastajain vaa- 13940: lissa on noudatettava tätä lakia, kuitenkip. niin että va- 13941: litsijayhdistyksen ehdokaslistassa saa olla enintään niin 13942: monta nimeä kuin vaaTissa on valittava tiEntarkastajia ja 13943: varatilintar kastajia yhteensä. 13944: 13945: 48 §. 13946: Suhteellisissa vaaleissa, jotka ovat valtuuston toimitetta- 13947: vat, jätetään ehdokaslistat valtuuston puheenjohtajalle val- 13948: tuuston määrättävänä aikana, ja on muuten soveltuvilta koh- 13949: din noudatettava tämän lain määräyksiä. Keskuslautakun- 13950: tana toimii valtuuston valitsema vaalilautakunta. 13951: Kunnallislait. 79 13952: 13953: 49 §. 13954: Kun' kunnassa ensi kerta tämän lain mukaan valitaan 13955: vaHuutetut, asettaa maistraatti kaupungissa ja kunnallis- 13956: lautakunta maalla keskuslautakunnan ja äänestysalueiden 13957: vaalilautakunnat, jotka pysyvät toimessa, kunnes valtuusto 13958: on uudet lautakunnat valinnut. Muutoin tässä laissa val- 13959: tuustolle vaaliin nä:hden määrätyt tehtävät toimittavat maist- 13960: raatti ja kunnallislautakunta. 13961: Näissä vaaleissa valitaan niin monta vatltuutettua kuin 13962: maalaiskuntain ja kaupunkien kunnallislaeissa säädetään. 13963: Valtuutetuista eroaa vuosittain kolmannes, ensi~äisen 13964: vuoden lopussa ne, joiden nimet muodostavat ensimäis.issä 13965: vaaleissa valittujen viimeisen kolmanneksen, toisen vuoden 13966: lopussa ne, joiden nimet muodostavat mainituissa vaaleissa 13967: .valittujen viimeisen edellisen kolmanneksen, sitten vuo- 13968: roonsa. 13969: V årajäsenet pysyvät toimessaan niin:· kauan kuin se 13970: ryhmä, jolle heidät on varajäseniksi valittu. · 13971: 13972: 50 §. 13973: Keskuslautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenten palk- 13974: kiotsekä muut vaiJ.lista johtuvat menot suorittaa kunta. 13975: 13976: 51 §.. 13977: Tämä laki astuu voimaan ...... kuun .. päivänä 19 .. . 13978: Jos tässä laissa mainittuja määräaikoja ensimäisenä vuonna, 13979: jolloin vaalit tämän lain mukaan ovat toimitettavat, ei voida 13980: sovelluttaa vaalivalmistuksissa, on määräpäivät siirrettävä 13981: sen mukaan kuin Senaatti tarkemmin määrää. 13982: 13983: 13984: 13985: 13986: Kuten edellä on mainittu, on Eduskunta kunnallislain- 13987: säädännön uudistamisesta päättäessään jättänyt käsittele- 13988: mättä kysymyksen kunnallisverotusta koskevain lakisään- 13989: 80 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 6. 13990: 13991: nösten muuttamisesta. Uudistus tälläkin alalla on välttä- 13992: mätön, mutta kysymyksen ratkaisu vaatii laajempia esitöitä 13993: kuin tähän asti on suoritettu. Eduskunta pitää tärkeänä, 13994: että tämä uudistus ei viivy. Hallituksen olisi senvuoksi 13995: ma:hdollisimman pian annettava Eduskunnalle esitys, kun- 13996: naJlisverotusta 'koskevan lainsäiLdännön verinpohjaisesta 13997: uudistami~esta. Esityksen tulisi rakentua sille IJOhjalle, että 13998: vähävaraisten kansanluokkain verotaakka entisestään huo-- 13999: jentuu ja verotus muodostuu asteettain yleneväksi. 14000: Ylläsanotun perusteella Eduskunta ilmoittaa päättä- 14001: neensä, 14002: että Hallitus mahdollisimman pian Eduskun- 14003: nalle antaisi esityksen kunnallisverobusta koske- 14004: van lainsäädännön uudistamiS'esta. 14005: 14006: Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1917. 14007: 14008: 14009: 14010: 14011: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 14012: / 14013: 14014: 14015: 14016: 14017: 1917. - Edusk. kirj. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5. 14018: 14019: 14020: 14021: 14022: Suomen Eduskunnan kirjelmä, 14023: joka koskee maalaiskuntain kunnallis- 14024: lain, kaupunkien kunnallislain, kansan- 14025: äänestystä tarkoittavan lain· sekä kun- 14026: nallisen vaalilain vahvistamista. 14027: 14028: 14029: 14030: 14031: Suomen sennnlllle. 14032: Suomen korkeimman valtiovallan käyttämistä koskevan 14033: lain nojalla on Eduskunta tänään. vahvistanut ja voimaan- 14034: pantavaksi määrännyt näillä' valtiopäivillä hyväksymänsä 14035: ehdotukset maalaiskuntain kunnallislaiksi, kaupunkien kun- 14036: nallislaiksi, laiksi kansanäänestyksestä sekä kuunailiseksi 14037: vaalilaiksi, joista kolme ensiksimainittua ovat voimaanastu- 14038: vat 1 päivänä tammikuuta 1918, mutta kunnallinen vaalilaki 14039: heti. 14040: Helsin2issä 28 päivänä syyskuuta 1917. 14041: 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6. 14042: 14043: 14044: 14045: 14046: Lakivaliokunnan mietintö 14047: N :o 5 eduskuntaesityksen johdosta, joka koskee 14048: Ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 §:n sekä sanotwi 14049: lain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 14050: 27 §:n muuttamista. 14051: 14052: Edellämainitun, edustaja Aros•en y. m..tekemän edus- 14053: kuntaesityksen N:o 1 on Eduskunta valmistelevaa käsittelyä 14054: ·varten lähettänyt Laki valiokuntaan. 14055: 14056: 14057: Suomessa aikaisemmin v.oimassa olleen lainsäädännön mu- 14058: kaan ei velallinen .yleensä ollut oi'keutettu ulosmittauksesifia 14059: erottamaan mitään omaisuuttaan. Ainoa huomattavampi 14060: poikkeus oli se että, jos velallisella ei ollut muuta velan suo- 14061: rittamiseen kuin vuotuinen palk'ka tai armolahja, siitä ei saa- 14062: nut vuosittain ottaa enemp.ää kuin puolet. Voimassa oleva 14063: Ulosottolaki vuodelta 18'96 on tässä toisella kannalla. Tämäm 14064: lain 4 luvun 5 § :n mukaan ovat ulosmittauksesta erotettavat 14065: velallisen, hänen vaimonsa ja turvattomien lastensa tarpeelli- 14066: set pito- ja makuuvaatteet, heidän hartauskirjansa tia. muut 14067: haliaudenharjoitukseen aiotut esineet, velallisen ja hänen vai- 14068: monsa vihki- ja kihlasormukset, heidäni lastensa koulukirjat 14069: sekä, pa.peilta, vi:r~kamiehiltä, sotilailta, .lää:käreiltäi ja lkäti- 14070: löiltä ulosmitattaessa, mitä he virkansa tai ammattinsa har- 14071: joittamiseen välttämättömästi tarvitsevat (1 mom.). Jos tar- 14072: peellisimpiakaan oelatusneuvoja ei. ol•e, on lisäksi erotettava 14073: talossa olevista varoista mitä yhden kuukaud en elatukseksi 14074: 1 14075: 14076: 14077: 14078: on tarpeeB, niin myös välttämättömät työkalut tahi muuta 14079: irtainta, viimemainittua ei kuitenkaan 'Päälle 30 taikka, 'jos 14080: velallisella on perhe elätettävänä, 75 markan arv·on. Siinä 14081: 2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6. 14082: 14083: tawauksess!J. että työkalujen: arvo ei nouse näilihin määriin, 14084: saadaan ero otta.a muusta irtaimistosta (2 mom.). 14085: Nämä säännökset ovat aiheutuneet osruksi inhimillisyys- 14086: syistä, osakS'i. yhteiskunta-ta;loud·ellisista näkökohdista. Ei ole 14087: tahdottu riistää velalliselta eräitä sellaisia esineitä, ciotka ver- 14088: rattain vah.äisen mha-arvonsa takia ·eiv.ät velan suoritukseen 14089: nähden merkitse ·paljoa, mutta jotka ovat velalliselle vä.lttä- 14090: mättömät tai j.oihin 1hän on erikoisemmin kiintynyt. Y~teis 14091: ·kuntaedun kannalta t.aas ei ole pidetty soveliaana ulottaa vel- 14092: kojan oikeutta maksun saamis•een niin rpitkä1le, että velallinen 14093: sen kautta joutuisi kokonaan puille paljaille. Kun sen omai- 14094: suuden arvo, jonka. perheellinen velallinen siinä tapau'ksessw, 14095: ettei tarpeellisimi>iakaan elatusneuvoja ole, valintansa mu" 14096: kaan saa työkaluj·en sijaan ulosmittauksesta erottaa, on sil- 14097: loisia hintasuhteita silmälläpitäen määrätl;y 75 markaksi, on 14098: otettu huomioon sekin seikka, että velalliselle siten kävisi 14099: ma!hdolliseksi erottaa ulosmittauksesta lypsylehmä, jommoi- 14100: sen omistaminen on pidetty tärkeänä •:Perheelle, jossa on ala- 14101: ikäisiä lapsia. 14102: Ulosottolain voimaanpanoasetuksen 2'7 § :n mukaan ei sa- 14103: notun lain 4 luvun 5 § :n '2 momentin säännöstä siitä, mitä. 14104: 1 14105: 14106: 14107: 14108: erääss·ä ta:pauksessa. saa ulosmittaU:ksesta erotta.a, 'kuitenkaan 14109: ole käytettävä, kun ulostekoja, yleisiä maksuja, .toimituskir- 14110: jan lunastusta tai muu,ta sellaista ilman tuomiota tai päätöstä 14111: ulosmitataan. Tällaisen määräyksen on senaikainen lainsää- 14112: täjä katsonut .oikeutetuksi sen vuoksi, että sanotut maksut 14113: yleensä eivät ole suuria ja että velallinen, 'jonka käsitys vel- 14114: vollisuudesta.an yhteiskunta kohtaan ei ole riittävästi kehit- 14115: tynyt, muuten saatt.aisi päästä niitä suorittamasta. 14116: Ulosottolain 4 luvun 6 § :n 1 momentissa sääidetään että, 14117: kun velallinen valtion tai yksityisen palveluksesta nauttii 14118: I>alkka.a tai eläkettä, on viimeisenä maksuaikana eräänty- 14119: neestä palkka- tai eläkemäärästä jätettävä ulosmittaamatta 14120: sen verran, mikä vastaa kahta ;:kolmannesta siitä, mikä pal- 14121: kasta tai eläkkeestä tulee ulosmittauksen ja seuraavan maksu- 14122: ajan väliselle ajalle. 'Tämä säännös on, mitä paL:k'kaan tulee, 14123: johtunut siitä näkökannasta että, kun velallinen palkan mak- 14124: Ulosottolain 4 I. o, 6, 7 ja 8 §. 3 14125: 14126: ,;ajalta kantaa :palkkaa sitäl v-elvollisuutta vastaan, jonka hän 14127: on ottanut täyttääks.een, :palkan maksajanoikeus vaatii, ettei 14128: :palkasta oteta velkojan tyydyttämiseksi ainakaan ene:mr:pää, 14129: kuin että velallinen vielä voi jäännö'ksell.ä tulla toimeen ja 14130: täyttää; tehtävänsä. EläJkkees,een nähden taas on katsottu sen 14131: tarkoitusperän, jonka vuoksi eläkettä määrättyjen ~palvelus 14132: vuosien :perästä myönnetään, vaativan, että eläkkeen sa~an 14133: pitää sa8ida nauttia eläkettänsä vähintään yhtä suotuisilla 14134: eHdoilla kuin aikaisemmin 'Palkkaansa. 14135: Saman luvun 7 §:n mukaan ei oikeutta elinkorkoon saa 14136: eräissä tapauksissa ulosmitata (1 mom.), ja jos jostakin elin- 14137: korko-, henkivakuutus- tai elakelaitoksesta estivalta on mää- 14138: rännyt, että sen suoritettavaa elinkorkoa, !henkivakuutus- 14139: summaa tai eläkettä ei saa ulosmitata, taikka jos laissa on 14140: erittäin säädetty, että jokin omaisuus ei ol·e ulosmittauksen 14141: alainen, on sitä noudatettava (2 mom.). Mitä näin on sää- 14142: detty elill'korosta, henkivakuutu.k!s•esta; ja elä;klkeestä, ei kui- 14143: tenkaan ole sovellettava ulosmitattaes8a ·elatusta, jota joku 14144: on velvoitettu :puolisollensa tai lavsellensa maksamaan, eikä 14145: siinä tapauksessa myöskään ole käytettävä edellä mainittua 14146: 6 § :n 1 momentin säännöstä pa;lkasta tai eläliikeestä (4 l. 8 §). 14147: Valtiopäivinä vuonna 1910 Eduskunta silloin tehdyn 14148: eduskuntaesityksen johdosta hyväksyi kaks.iJ asetusehdotusta, 14149: joilla muutettiin edellä selostettuja säännöksiä siitä, mitä saa- 14150: daan ulo8mittaubesta erottaa. MuutokSet sisälsivät ;pääasial- 14151: lisesti: 4 luvun 5 §:ään, että ulosmittauksesta oli sen lisälksi, 14152: mitä voimassa oleva la.ki myöntää, erotettava myöskin velal- 14153: liselle ja hänen perheellensä välttämättömät huone- ja talous- 14154: kalut sekä velallisen ja hänen perheensä op~pi-, ammatti- ja 14155: sivistyskirjat; ettei työkalujen eikä kuukauden elatusvarojen 14156: erottamisen ehtona enää ollut, ettei velallisella olisi tar:peel- 14157: lisimpiakaan elatusneuvoja, vaan jäl'kimäisiin nä'hden ainoas- 14158: taan, että se katsottaisiin velallisen toimeentulolla v>älttämät- 14159: tömäksi; 4 luvun 6 §:ään, että säädettiin vähin määrä, mikä 14160: palkan tai eläkkeen saaja.lle oli joka t8!pauksessa :päivää kohti 14161: jätettävä, kun palkasta tai eläkkeestä toimitettiin ulosmittaus; 14162: 4 luvun 7 §:ään, että eläke-, s·airaus- ja muut apukassat ase- 14163: 4 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6. 14164: 14165: tettiin samaan asemaan kuin p.ykälässä aikaisemmin mainitut 14166: elin1wrko-, henkivakuutus- ja elakelaitokset; sekä voimaan• 14167: panoasetuksen '27 § :ään, että julkisoikeudellisia saatavia ulos- 14168: mitattaessa ei myöskään ollut soveHettava 4 luvun t6 § :n 1 14169: momentin määräyksiä palkasta tai eläkkeestä erotettavan 14170: osuuden määrästä. - Eduskunnan päättämät asetusehdotuk- 14171: set eivät kuitenkaan saavuttaneet ,hallituksen hyväksymistä. 14172: Nyt käsiteltävänä olevassa ~eduskuntaesityksessä ehdote- 14173: taan pääaeiallisesti samaan suuntaan käyviä muutoksia Ulos- 14174: ottolain 'kysymyksessä oleviin pykäliin kuin kerrotoissa ase- 14175: tusehdotuksissa esitetyt, paitsi että 4 luvun 7 t§:ssä ehdote- 14176: taan säädettäväksi, Qttä apumaksut, mitkä suoritetaan asian- 14177: mukaisesti vahvistetuista. työntekijäin tai muiden heihin ver- 14178: rattavain henkilöiden sairaus- ja hautaus!!Jpu- ynnä eläke: 14179: kassoista, olisivat ulosmittauksesta vapaat, sekä voimaan- 14180: panoasetuksen 27 § :ssä, etta velallisen erottamisetu olisi ;jul- 14181: 1 14182: 14183: 14184: 14185: kisoikendellisia saatavia ulosmitattaessa oleva yhtä laatia kuin 14186: yksityissarumis·tenkin ulosmittaubessa. 14187: 14188: 14189: Ennenkuin Valiokunta ryhtyy antamaan lausuntoa edus- 14190: kunta,esityksen johdosta, katsoo Valiokunta olevan syytä ly- 14191: himm~ttäin tehdä selkoa eräiden ulkomaisten lainsäädäntö- 14192: jen kysymyksessä olevaa alaa koskevista säännöksistä. Täl- 14193: löin on huomattava, että sota-ajan oloista johtuu, ettei Valio- 14194: kunta ole voinut siinä määrässä kuin suotavaa olisi ollut 14195: hankkia tietoja lainsäädännössä ulkomailla viimeisinä vuo- 14196: sina ehkä tapahtuneesta kehityksestä. 14197: Ruotsissa on ulosmittauksestm erotettava velallisen, hä- 14198: nen vatimonsa ja tu:rvattomien lastensa •tarpeelliset 'Pito- ja 14199: makuuvaatteet sekä, enintään 150 :kruunun arvoon, taTpeelli- 14200: sia työkaluja tai muuta ta.rpeellista irtainta omaisuutta. Jos 14201: tarpeeHisirrnpiakaan elatusneuvoja ei ole, on pesän varoista 14202: lisäksi erotettava mitä yhden kuukauden elatukseksi tarvi- 14203: taan. (Latki 17. 3. 1905). 14204: Norjassa on sääl(letty, että ulosmittauksesta on erotettava, 14205: paitsi muuta, pito- ja makuuvaatteet, sängyt, keittiökalut, 14206: Ulosottolain 4 1. 5, 6, 7 ja 8 §. 5 14207: 14208: ompelukoneet tai muut talouslm1ut, mikäli esineet ovat tar- 14209: peelliset velalliselle ja hänen taloudelleen; kahd-eksaksi vii- 14210: koksi elatus-, lämmitys- ja valaistusaineita; velallisen valin- 14211: nan mukaan joko kaksi lypsylehmää tai määräluku muuta 14212: karjaa sekä tarp•eelliset rehut ·kunnes eläimet voidaan päästää 14213: laitumelle; vetojuhtia, työkaluja tai tavaroita, kirjoja ja mui- 14214: ta apuneuvoja, jotka harkitaan tarpeellisiksi sen toiminnan 14215: harjoittamista varten, jolla velallinen ja hänen rperheensä elät- 14216: tää itsensä, 600 kruunun arvoon; koulu- ja hariauskir'jat; 14217: ra!haa ja muita esineitä, jotka on annettu avustu'kseksi hätä- 14218: tapau'ksissa julkisis•ta kassoista, säätiöistä tai julkisesti koo- 14219: tuista varoista; korvaus, joka lain mukaan tulee velalliselle 14220: tapaturman, sairauden tai ruumiinvamman vahingosta; mak- -·· 14221: settavaksi erääntymätön palkka tai muu korvaus julkisesta 14222: tai yksityis'estä työstä; erääntymätön eläke, elinkorko tai muu 14223: apu julkisesta kassasta; samanlainen eläke, elinkorko tai 14224: muu apu yksityiselt?äJ a.vustusyhdistykseltä, jonka jäsenet 14225: suorittavat säännöllisiä maksuja, ellei avustus ole suurempi 14226: kuin minkä velallisen ja hänen perheensä katsotaan tarvitse- 14227: van. Maksettavaksi erääntyneistä:kin palkasta, eläkkeestä ja 14228: muista edellä mainituista arpumaksuista on velallinen oikeu- 14229: tettu saamaan erotetuksi niin •paljon kuin hän perheineen ta.r- 14230: vitsee seuraavaan maksupäivään. Jos ne omaisuusesineet, 14231: jotka velallinen edellä olevan mukaan saa erottaa, ei;vät nou- 14232: see 600 kruunun arvoon, saa velallinen ottaa eron muusta 14233: omaisuudesta. Velallisen erottamisetu on kuitenkin tuntuvasti 14234: supistettu muun muassa silloin, kun v·eroja ja muita julkisia 14235: makcsuja ulosmitataan, edellieen kun ulosmittaus ta>pahtuu 14236: saalllli'sesta, joka johtuu v·elaHisen lakiin perustuvasta elät- 14237: tämisvelvoHisuudesta, tai kun ulosmitataan korvaus tafu.ani· 14238: sesta vahingoittavasta teosta sekä 'eräissä muissaikin 'tapauk- 14239: sissa. (Laki 13. 8. 1915). 14240: Tanskassa on ulosmittauksesta erotettava vdallisen, hä- 14241: nen vaimonsa ja lastensa tarpeelliset sängyt ja sänkyvaat- 14242: teet sekä vä:lttämättömimmät liina- ja pitovaatteet. Sen li- 14243: säksi voi velallinen vaatia, että hänelle hänen omam valintansa 14244: mukaan on jätettävä .esineitä, jotka kuuluvat tärkeimpiin elin- 14245: 6 1917. - Eduskunta~itysmietintö N:o 6. 14246: 14247: tarpeisiin ta:i ovat tarpeellisia hänen elin:meinonsa harjoitta- 14248: miseen, 25 kruunun tai, jos hän on perheeneläd;täjä, 7,5 krnu- 14249: nun arvoon. Tätä viimeksimainittua oikeutta ei ole ulos- 14250: mitattaessa veroja tai muita julkisia maksuja. (Laki 11. 4. 14251: 1916). 14252: Sveitsissä on ulosmittauksesta ·erotettava, paitsi muuta, 14253: velallisen ja hänen perheensä välttiilmättömiiän henkilökoh- 14254: taiseen käyttöön aiotut vaatteet, esineet ja sängyt sekä har- 14255: tauskirjfllt ja ha!rlauden harjoituksessfli käytettävät esineet; 14256: välttiilmäMömän ta,rpeellinen keiffiö- ja: talouskalusto; ve- 14257: lalliselle ja hänen ·perheelleen h<eidän ammattinsa harjoitta- 14258: mista vrurten välttämättömät työkalut, ko:jeet ja kirjat; ve- 14259: lallisen valinnan mukaan yksi ly1psylehrmä tai määräluku 14260: pienempää karjaa ynnä yhd.en kuukauden ailkana tarvittavat 14261: rehut ja kuivi:kkoot, jos eläimet ova;t velallisen ja hänen per- 14262: heensä elä/ttäimiseen mlttämättömät; V·ela1lise!rre ja hänen per- 14263: heelleen kahden kuukauden aikana välttärrnättömät ravinto- 14264: ja lämmitysaineet; apu-, sairaus- ja köyhäinikassoista, hau- 14265: tausapuyhdistyksistä ja muista senka•ltaisista laitoksista tu- 14266: leViat apumaksut; sekä ne eläkkeet ja ]Jääomamäärät, jotlka 14267: ruumiinvamman tai terveyd·en vruhingoi1itamisen korvauk- 14268: seksi suoritetruan asianomai;selle tai, jos kuolema sattuu, hä- 14269: nen perheelleen. (Laiki 11. 4. 188~). 14270: Saksassa voimassa oleVIa lainsääldä:ntö myöntää erotetta- 14271: vaksi ulosmittauksesta muun muassa. pitovaatteet, sängyt, 14272: liinavaatteet sekä talous- jw keittiakalut, mikäJi ne ovat vält- 14273: tämä'tiiömät_velallisen furP'eisiin tai häruen asemansa mukaisttt 14274: taloudenpitoa varten; velalliselle, hänen 11erheellreen ja palve- 14275: lijoiiloon neljän viikon aikana väJlt,tämättömät ravinto-, läm- 14276: mitys- ja valaistusaineet tai, jos sellaisia varastoj~a; ei ol(J 14277: kahdeksi viikoksi, niiden hankkimiseen tarvittavan rahamää- 14278: rän; velallisen valinnan mukaan lypsyl~hmän tai m~äärälu 14279: vun pieMmpää karjaa ynnä niille neljän viikon ajaksi re- 14280: huja ja kuivikkei.ta tai, jos varastoja ei ole ka,hdeksi vii- 14281: koksi, niiden hankkimis,een tarvittaVIan mhamäärän, ehdolla, 14282: että ~eläimet ovat välttämättömät velallisen, hänen perheensä 14283: ja. palvelusväkensä elättämiseen; kirjat, iotka ovat aiotut ve- 14284: Ulosottolain 4 1. 5, 6, 7 ja 8 §. 7 14285: 14286: lal1isen ja hänen •perheensä käytettäviksi kirkossa tahi kou- 14287: lussa tai muussa opetuslaitoksessa taikka kotihartaudessa; 14288: liike- ja talouskirjat; vilhHsmmukset y. m. Jos ulosmittaus 14289: toimitetaan erittäin lueteltuj•en ammaJtinharjoittaciien luona, 14290: saavat nämä edellisen lisäksi erottrua muutakin omaisuutta 14291: lllmmattmsa tarpeiden mukaan. NiilliPä on :maanviljelijöille 14292: erotettava maa.trulouteen tarvittava kalusto ja karja sekä lan- 14293: tavarat ynnä määrätyin e<1el1ytybin maataloustuotteita, 14294: kuin myös taiteilij·oille, käisi- ja teollisuustyöläisille sekä 14295: muiHe, jotka käsityöstä tai muista henkilökohtaåsista suori- 14296: tuksista saavaJt elatuksensa., ansiotoiminnan henkilökohtaista 14297: jatkamista varten välttämättömät esineet. Myöskin on sää- 14298: detty, et!tei esineitä, jotka 'kuuluvat tav!llllisiin talouskialuihin 14299: ja joita on käytetty v•elallisen talou<lessa, ole ulosmitatta!Va, 14300: jo:. on ilmeistä, e~ä niiden myymisestä saatava hinta ei olisi 14301: missään suMeessa niiden arvoon. EdeHeen ovat ulosmittau:k- 14302: sesta erotettuja muun muassa sairaus-, apu- ja hautaus'kas- 14303: soista saata'Vat apumaksut se'kä lakisäännölkseen perustuvat 14304: elatussaatava.t. (Laki 17. 5. 1898). 14305: 14306: 14307: Valiokunta on yhtä mieltä eduskuntaesityben tEikijäin 14308: kanssa siitä, että voimassa olevat säännökset velallisen oikeu- 14309: desta ulosmittauksesta erottaa. {)maisuutta eivät enää ole ·koh- 14310: tuulliset, vaan kai}Jaavat siihen suuntaan käypää uudista- 14311: lillis:ta, että v·elallillelle tehokkaammin 1kuin nykyään turvataan 14312: toimeentulon ma·hdollisuus ulosoton jälkeen. Siitä, kuinka 14313: pitkälle tässä on mentävä, Valiokunta myös'kin katsoo v·oi- 14314: vansa useimmissa ·kohdin kannattaa eduskuntaesitystä. 14315: Tätä pykälää vastaan, sellaisena kuin se nykyisin on, voi- 4 Juk. 14316: daan tehdä oikeutettuja muistutuksia. On luonnollista, että 5 §. 14317: velallinen voidakseen ylläJpitää talouttaan vältti1mättömästi 14318: ta.rvits·ee, paitsi pito- ja makuuvaatteita, myöskin joitakin 14319: huone- ja talouskaluja.. Kdhtuulliselt.a tuntuu myös, että ve- 14320: lallinen saisi erottaa jotain muutakin kirjallisuutta 'kuin har- 14321: tauskirjansa ja lastensa koulukirjat. Vähimmin puolustetta- 14322: vissa on kuitenkin se, että mahdollisuus erottaa työkalut tai 14323: 8 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6. 14324: 14325: niiden sijaan muuta irtainta on tehty riirppuvruksi siitä, ettei 14326: velallisella ole tarpeellisimrpiwkaan elatusneuvoja. Sillä ~os 14327: kin velallinen voi päivästä päivään ansaita itselleen ja omai- 14328: silleen •elatuksen, ei siitä seuraa, ·että. :hänellä on ma1hdollisuus 14329: menettämänsä omaisuuden sijaan hankkia uutta ja vrursinkin 14330: sellaisia ty-ökaluja, jotka hän tarvitsee voidakseen täysin hy- 14331: väkseen 'käyttää työkykyänsä. Tämän lisäksi se määrä, johon 14332: velallinen työ'kalujen sijaan saa ottaa muuta htainta, varsin- 14333: kin nykyoloissa on aivan riittämätön. Mitä taas tulee .5ään- 14334: nökseen, •että elatustarpeita yhden kuukauden ajabi saa erot- 14335: taa ainoa~staan silloin, kun velallisella ei ole ,tarpeellisimpia- 14336: kaan elatusneuvoja", niin tämäkin säännös on kohtuuton, jos 14337: se käsitetään siten, että ·elatusneuvoja on olemassa esim. kUIIl 14338: velallinen on työhön kykenevä, vaikkei hänellä olisikaan ulos- 14339: mittauks·en aikana t;yöansiota. 14340: 1 momentti Niinkuin .jo ylemrpänä on huomautettu, tulisi velallisen 14341: 1 kohta. saada ulosmittaukosesta erottaa my;öskin joitakin huone- ja 14342: talouskaluja. V elkojan oikeutta silmällä pitäen ei tätä erot- 14343: tamisoikeutta kuitenkaan voitane ulottaa pitemmälle kuin ve- 14344: lalliselle välttämättömiin huone- .ja talouskalu:iihin. Luonnol- 14345: lista kumminkin on, että sängyt ovat ·pantavat saman mää- 14346: räyksen alaisiksi kuin ma;kuuvaatteet. - Siihen nä'h.den että 14347: velallisella paitsi vaimoa ja turvattomia lrupsia voi olla mui- 14348: takin henkilöitä, tavallisesti omaisiaan, elätettävänä, on sa- 14349: nontatapa ,vaimonsa ja turvattomien lastensa" vaihdettu sa- 14350: naksi ,perheensä". 14351: 2 kohta. Paitsi ·koulukil"joja, jotka la,ki Jo nytkin myöntää erotet- 14352: taviksi, on Valiokunnan mielestä luonnollista, että velallisen 14353: tulee saada ulosmittauksesta e!"ottaa muutkin perheen ta:rrpei- 14354: siin 1hankitut oppikirjat. Sama•staJ syystä kuin velallisen tulee 14355: ::.aada erottaa tarpeelliset työkalut on 1hänen sallittava erottaa 14356: myöskin ammattiki11jansa. Esityksessä tehty ehdotus, että 14357: velalliseUe olisi myönnettävä oikeus erottaa vielä sivistys- 14358: kirjatkin, voitaneen myöskin hyväksyä. Kun ulosottotoimin 14359: myydystä sivistyskirjallisuudesta saatu hinta yleensä on ollut 14360: niin alhainen, ettei semmoista :kirjallisuutta tavallisesti enää 14361: ulosmitatakaan, ei säännös sivistysikirjain erottamisesta ulOI!l- 14362: Ulosottolain 4 1. 5, 6, 7 ja 8 §. 9 14363: 14364: mittauksesta useimmissa tapauksissa tule olemaan velkojalle 14365: huomattavammaksi vahingoksi. Kun näin on asianlaita, on 14366: tietysti rparempi, ·että velallinen saa pitää 1hankkimansa kir- 14367: jallisuuden kuin että se polkuhinnasta my.ydään. 14368: Syistä, joiJka jo ylempänä on esitetty, on Valiokunnan 4 kohta. 14369: mielestä ehdottoman taJ:'!])eellista, että velallinen oikeutetaan 14370: ulosmittauksesta joka tapauksessa erottamaan tarpeelliset työ- 14371: kalunsa. Kun työkaluihin on luettava paitsi niitä esineitä, 14372: joita voidaan kutsua työkaluiksi tämän sanan ahtaammassa 14373: merkityksessä, myöskin muut henkilökohtaisesti suoritetta- 14374: vaan työhön tarpeelliset välineet, esim. kirjoituskone, on sana 14375: ,työkalut" selvyyden vuoksi vaihdettu välj€mpään sanaan 14376: , työvälineet". 14377: Koska maa,seudulla yleensä on vaikea hankkia elatusta.r- 5 kohta. 14378: peita sit.ä mukaa kuin niitä tarvitaan, on niitä köyhemmissä- 14379: kin perheissä tavallisesti varattuna joksikin arkaa eteenpäin. 14380: Täihän nä!hden ja kun velallinen siinä tapauksessa, että nä.mä 14381: varastot ulosmitataan, saattaa j·outua hadänalaiseen tilaan, 14382: näyttää olevan syytä säilyttää nykyisen lain mukaan vela.lli- 14383: seHa oleva Dikeus saada er.otetuksi talossa olevista varoista 14384: mitä yhden kuukauden elatukseksi on tarpeen. Niinkuin jo 14385: edellä on huomautettu, ei lain tätä koskeva säännös kuiten- 14386: kaan ole tyydyttävä. Valiokunta on tässä kohden hyväk- 14387: synyt esityksen sanamuodon, jonka mukaan mainittu erotta- 14388: misetu tulee kysymykseen, milloin se harkitaan velallisen 14389: toimeentulolle välttämättömäksi. 14390: Eduskuntaesityksessä on ehdotettu velalliselle myönnettä- 2 momentti. 14391: väksi oikeus 1' momentissa luetelluu omaisuuden lisäksi ulos- 14392: mittawksesta erottaa irtainta tavama oman valintansa mukaan 14393: kahdensadan tai, jos velallisella on perhe elätettävänä, neljän- 14394: sadan markan arvosta. Valiokunta ei voi tätä e~hdotusta ;kan- 14395: nattaa. Olisi väJärin velkajaa kohtaan, :jos sellainen v.elalli- 14396: nen, jonka pesä on arvokas ja ciO'ka siis 1 momentin 1-4 kdh- 14397: dan nojalla jo on saanut erottaa verrattain kallisarvoista omai- 14398: imutta, sen lisäksi olisi oik-eutettu erottamaan muuta omai- 14399: suutta. Vähävaraisemrpi velallinen tulisi taas saamaan ulos- 14400: mittauksesta va.paaksi ehkä kaiken omaisuutensa, mikä ei 14401: 10 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6. 14402: 14403: myöskään liene hyväbyttävää. Valiokunta on senvuoksi tkat- 14404: sonut soveliaaksi pysyä nykyisen lain kannalla sikäli ~ä, 14405: jos 5 § :n 1 momentin 4 kohdassa mainitun omaisuuden arvo 14406: ei nouse johonkin laissa mainittavaan rajamäärään, velalli- 14407: nen saa ottaa eron muusta irtaimistosta: taikka voi hän sa- 14408: notun tomaisuuden sijta;a:n 'erOitrlJaJat muuta il'taJ~nrba mai'Ilittu.'Iln 14409: arvoraja.an. Siten tulee tarpeellista huomiota pannuksi toi- 14410: selta puolen velallisen ma'hdollisuuteen edelleenkin käyttää 14411: työkykyänsä sekä toiselta puolen niihin toivomuksiin, joita 14412: velallisella voi oman etunsa kannalta olla erottamisoikeuteen 14413: näJhden. Niinkuin aikaisemmin on esitetty, on kuitenkin sitä 14414: omaisuutta varten, jonka velallinen siten saisi erottaa, voi- 14415: massa olevassa laissa määrätty arvmaja kolmekymmentä 14416: markkaa tai perheellisen varal[e s,eitsemänkymmentäviisi 14417: markkaa liian alhainen. Valiokunta on katsonut olevan koh- 14418: tuullista, että kysymyksenalainen arvo määrättäisiin kah- 14419: deksisadaksi tai perheellisen velallisen varalle neljäksisadaksi 14420: markaksi. 14421: Voimassa olevassa laissa on 5 §:n 3 momenttina säännös, 14422: j.ossa lausutaan, ,että ·siitä edusta, milkä velalliselle konkurssin 14423: päätyttyä on ulosmittauksessa tu1eva, säJäd·etään konkurssi- 14424: säännössä. Eonkurssisäännön 85 §:ssä säädetäiän, että velal- 14425: linen, joka ei ole rikkonut velkojiansa vastaan, saa sen edun, 14426: ettei hänen vacroistansa vastaisuudessa ,ennen konkurssia t~ 14427: dyn velan ma'ksuksi ulosmitata sitä, mikä v,elallioon itsensä, 14428: hänen vaimonsa ja alaikäisten lastensa kohtuulliseen ylläpi- 14429: toon tarvitaan. Aikaisemmin voimassa oT1een lainsäädännön 14430: mu'kaan ei saanut, niinkuin mietinnön a:lussa on huomautettu, 14431: yleensä erottaa mitään ulosmittauksesta. Silloin sisälsi kon- 14432: kurssisäännön mainittu määräys tuntuvan helpotuksen rehel- 14433: liseUe korrkurssiwlalliselle ennen konlkurssia syntyneiden 14434: velkain ulosmittauksessa. Vielä Ulosottolain voimaan as- 14435: tuttuakin myönsi kerrottu S!äännös konkurssivelalliselle tär- 14436: keänlaisen etuuden. Mutta sen jäl':kleen kuin velallisen oikeus 14437: erottaa omaisuutta ulosmittau'ksesta on niin huomattavasti 14438: laaj,ennettu, kuin V aliakunta ed>ellä on ehdottanut, voi panna 14439: kysymyksenalaiseksi, onilw puheenalaisesta S!äännöksestä kon- 14440: Ulosottolain 4 l. 5, 6, 7 ja 8 §. 11 14441: 14442: kurssivelalliselle enää minkääinlaista hyötyä. Varsinkin jos 14443: otetaan huomioon konkurssisäännön ruotsinkielinen laki- 14444: tE.'ksti, jossa sanontaa ,mikä velallis·en itsensä, hänen vai- 14445: monSa ja ~a:1aikiil~s<tlen lwstlensa kohtuulli~een ylläpitoon tarvi- 14446: taan" vastaa sanonta ,hvad till gätdenärens ege't, hans makas 14447: och minderårig~a barns tarfliga und1erhålll nödigt är", voisi 14448: Ulosottolain myöntämä erottamisetu monessa tapauksessa 14449: olla laajempikin kuin konkurssisäännön edellyttämä. Kun 14450: Ulosottolaissa säädetty yleinen erottamisetu tulisi konkurssi- 14451: velallisenkin hyrväksi sellai.seen velkaan nähd-en, joka kon- 14452: kurssin jälkeen on syntynyt, voisi siis, jos konkurssisäännön 14453: 85 § :n puheenalainen säännös pysytettäisiin voimassaan, sel- 14454: laisen velan ulosmittauksessa velallisen etu olla turvatumpi 14455: kuin ennen konkurssia syntyneen velan ulosmittauksessa, 14456: jota paitsi rikollinen konkurssivelallinen voisi tulla parem- 14457: paan asemaan kuin rehellinen. Riittävää syytä taas ei ole 14458: suoda rehellise1lekään konkurssivelalliselle oikeutta erottaa 14459: ulosmittauksesta enemmän omaisuutta kuin 'hänellä Valio- 14460: kunnan ehdotuksen mukaan tulee Ulosottolain nojalla ole- 14461: ma•run. Toisaalta ei Vialiokunnlaill miel'elstä myöskään O'le syyltä 14462: aeettala lwnkurssiVJela!llis'ta, joka velkojci.a1a;n va;stwan on rik- 14463: kornru't, trussä \kl()hdoo 10ikleudellits1esti 1ey;i las em:rum. Hän cm 14464: 1 14465: 14466: 14467: teostalain Rikioshxin mulkia.an rangaistukiSienla;llaiiuren •eikä 'epä- 14468: määräinJen j!a 1eri henlcilöitä eri ta:w1:lla ikohtaa;v'a lisäran- 14469: glaåS<tus Jiiellle paikall:aa:n. 'MururaUa lku:in meillä ei muutoin 14470: rehelliSieUe kornikurssivrelalliseUe JoilenJe Lainsäädännössä enää 14471: pysyi;ettykään erikoista erottamisetua ennen konkurssia syn-· 14472: tyneen velan ulosmittauksessa. Valiokunta on senvuoksi 14473: muuttanut konJkurssisäännön 85 § :ää, pannen siihen kerrotun 14474: säännoksen sijaan vain viittauksen että siHoinkin, kun ulos- 14475: mittaus toimitetaan ennen lmnkurssia syntyneen velan mak- 14476: suksi, on noudatettava Ulosottolain säännöksiä siitä, mitä 14477: ulosmittauksesta saa erottaa. Ulosottolain 4 luvun 5 § :n 3 14478: momentti on eduskuntaesityksen mukaisesti näin ollen jätetty 14479: pois, samalla kuin konikurssisäämnön 90 § :ään on tehty asian 14480: aiheuttama muutos. 14481: 12 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6. 14482: 14483: 4 Iuk. Nykyisin on Ulosoitiolain 4 luvun 6 § :n mukaan voi- 14484: 6 §. mwssa että, kun V1ela1llinen nauttii V!alrtion :tali yksityisen pal- 14485: veluksesta palkkaa tai eläkettä, on viimeksi erääntyneestä 14486: palkka- tai eläkemäärästä jätettävä ulosmittaamatta sen 14487: V'erran, mtkä va;stwa. amhta 'k!o1mannesta •siitä, milkä pal- 14488: kasta tai eläkkeestä tulee ulosmittauksen ja seuraavan 14489: maksuajan vä1iselle ajalle. Mutta siinrukin tapauksessa 14490: että tämä osa, päivää kohti laskettuna, on pienempi kuin 14491: se vähin määrä, minkä velallinen tarvitsee elantoonsa, on 14492: jälelle jäävä kolmannes kuitenkin ulosmitattava. Ainoas- 14493: taan milloin viimemainitusta osuud•esta ~i jäisi mitään päälle 14494: täytäntöönJpanokulujen, ei ulosmittaukseen o}e ryhdyttävä. 14495: Valiokunnan miel-estä on ilmeistä, ettei tällainen asiantila 14496: ole oikeudenmukainen. Niissä taJpauksissa, jolloin velallisen 14497: ansaifs•ema .palkka on siksi välhäinen, ettei se riitä muuhun 14498: kuin niukkaan toimeentul:oon, vaatii 11a:l'kan ma:ksajan oikeus, 14499: ettei palkkaan lmslketa. Velallisen 'kannalta taas on huomat- 14500: tava että, jos hänellä ei ole muuta tuloa kuin vähäinen palk- 14501: kansa tai siihen verrattava eläke •eikä muutakaan omaisuutta, 14502: jonka varassa hänen toimeentulonsa 'Voisi lähimpänä aikana 14503: olla, puhuvat aikaisemmin esitetyt yleiset näkökohdat sen 14504: • puolesta, että sellainen palkka tai eläke on kokonaan erotet- 14505: ta.va ulosmittaulksesta. Käytäntöön tulleen tavan mukaan, 14506: jolla myöskin on tukea laissa, ei 1kuitenkaan, ennenku:im pal- 14507: kan tai elitkkeen ulosmittaukseen ryhdy.tää.n, hanlkita sel- 14508: vyyttä siitä, onko velallisella muita toimeentulomalhd'olli- 14509: suuksia. Tärrnä onlkin luonnollista, 'koska palkan ulosmitt~us 14510: muuten monasti käJvisi han'kalruksi, jopa mruhdottomaksi. Kun 14511: siis ei ole tehtävä eroa niiden .tapausten vämlä, j:o1loin velal- 14512: linen on kokonaan palkkansa varassa, ja1 niiden, jolloin hä- 14513: nellä 11alklkansa olhella voi olla muutakin ansiota tai omai- 14514: suutta, on niinmuodoin yleisellä sää.nnöksellä määrättävä 14515: palka,sta tai eliilkkaestä ulosmittaaJIDatta jätetiävän osan vä- 14516: hin määrä. Ko'h:tuullisena voitaneen pitää, että palkasta tai 14517: eläk'keestä jätetään ulosmittaamaita vä:hintään sen verran, 14518: måkä vastaa kolmea tai, jos velallisella on perhe elätettävänä, 14519: kuutta mairkkaa päivää ko:hti uloSIIllittauksen ja seuraavan 14520: maksuajan välisenä aikana. 14521: Ulosottolain 4 l. ö, 6, 7 ja 8 §. 13 14522: 14523: Niinkuin aikaisemmin on ma:inittu, sisäiltää 7 § :n 2 mo- 4 luk. 14524: mentti että, jos ·esivalta josta·kin ·elinkorko-, henkivakuutus- 7 §. 14525: tai eläkelaitoksesta on määrännyt, että sen suoritettavaa elin- 14526: korkoa, henkivakuutussummaa tai eläkettä ei saa ulosmitata, 14527: on sitä noudatettava. Tästä seuraa, että myöskin ne työnteki- 14528: jäin eläkekassat, jotka toimivat 2 päivänä syyskuuta 18'9'7 14529: työntekijäin apukassoista annetun asetuksen nodaHa ja joiden 14530: tarkoituksena on antaa osakkaille elatusapua vanhuuden tai 14531: kestävän työhön kykenemättömyyden varalle tahi suorittaa 14532: apua kuolleen osakkaan leskelle ~a lapsille, ainoastaan .eri 'ha- 14533: kemuksesta voivat saada sen etuuden, että niistä suoritetta.- 14534: via apumaksuja ei saa ulosmitata. Mitä tulee samassa asetuk- 14535: s.essa mainittuun toiseen lajiin työntekijäin a11ukassoja eli 14536: sairauskassoihin, joiden tarkoituksena on vakuuttaa osak- 14537: kaiUe elatusa11ua sairauden sattuessa, lääkärina.pua, lääkkeitä, 14538: sairaanhoitoa, hautausapua tai muuta sellaista etua., niin nämä 14539: kassat eivät edes hakemuksestakaan v·oi saada ylempänä mai- 14540: nittua etua, ja ovat siis niiJden suoritettavat apumaksut ehdot- 14541: tomasti ulosmittauksen alaiset. Tämän 'johdosta ja· kun mai- 14542: nitut apumaksut eivät ole suuria ja tulevat välhävaraisten hy- 14543: väksi, on eduskuntaesityks-essä ehdotettu säädettäväksi, että 14544: asianmukaisesti vahvistetuista työntekijäin tai muiden hei- 14545: hin verrattavain ·henkilöiden sairaus- ja hautausa1pu- ynnä 14546: eläikekassoista suoritettavia apumaksuja ei saisi ulosmitata. 14547: Senlaatuista säännöstä tulisi kuitenkin Valiokunnan mie- 14548: lestä haittaamaan liiallinen •epämääräisyys. Tuntuu sitä- 14549: paitsi aiheettomalta panna työntekijäin ja ,heihin verratta- 14550: vien henkilöiden" mpukassat etuoikeutettuun asemaan, tkun 14551: muut samanlaatuiiet kassat, niinkuin esim. valtion palvelus- 14552: kuntien 'keskuudessa jo perustetut ja. vastedes ethkä verustet- 14553: ta.vat, jäisivät s-en varaan, ·että esivalta ha\remuksesta mää- 14554: räisi niiden: suoritettavat apumaksut ulosmittauksesta erotet- 14555: taviksi. V aliakunta pitää soveliaamvana, että ka]kki elä:ke-, 14556: sairaus- ja työttömyysapukassat, joiden säännöt on asianmu- 14557: kaisesti vahvistettu, asetetaan samaan asemaan määrääJmäJllä, 14558: että niiden suoritettavia apumaksuja ei saa ulosmitata. Se 14559: seikka, että tuolla!iset apumaksut joissain harvinaisissa poik- 14560: 14 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6. 14561: 14562: keusta,pauksissa ehkä saattavat nousta mainittavampiin mää- 14563: riin, ei merkitse paljoa sen .rinnalla, että säännös tulee 14564: yleensä tasapuoliseksi sekä myösikin •selväksi, niin ettei sen 14565: soveltaminen tuota käytännössä vailkeuksia. 14566: 4 Iuk. Ailmis1emm~n on jo hruomautettu, elttei 6 §:'ll 1 momentiss!a 14567: 8 §. ja 7 § :n 2 momrenlti·ssa olievila 1säännöksiä ole 1sovellettarva 14568: ulosmitrut'taJes,sa: ·eLa'tuS'ta, jOlta joku ,CJIIl Vlelvoitettu puolisol- 14569: lleJIH!a 'bru liapseUens;a maksama;an. rS<an mukiwam. lruii<n kok!emus 14570: on OISotroaJnut, ei tämä säiännös 'Useimmissa ltapau:!Dsi•ssa riitä 14571: turv.a:amrua'D. RIVIiottomalle l<apseUe tuom~tu<n .e1atusavun soo- 14572: mista sen isäl·tä. On senllill'D. vuoksi tarpeellista ulot'ba!a ulos- 14573: m~<t1Jarusoi:!DeUJs nyky]s!Uä pitemmäiUe ulosmiltaJttwessaJ <eLaJtU'Sta, 14574: jo1Ja jdku on ltuomiiJ:Jtu 1aps·eHeen makS'amrua:n. Tällöin on 14575: <tietysti 1kui'tenkin vältettävä lsruat,tamamb v:eloallinoo, j,oUa OIIl 14576: muuta perheiltä •elätettävänään, hädäJnalffiseen <tilaJrun. Tähän 14577: 'llähden j:a :kun puol:Usollie mak:settaNaJ ,EJl•a!tus kohtuudien mu- 14578: kJa,am oo ol<eva <S1amoj1en sääJnnösltJe<n <aliaJim:m kuin lapselle 14579: maksettaVIa 'eliaJtus, V aJliokunta, noudattaen s•amrua pe11]a:atetta, 14580: mikä Norjan laissa on tässä kohden määräävänä, ehdottaa 14581: säädettäväksi, ettei 5 §:n 1 momentin 2, 4 ja 5 kohdassa sekä 14582: 2 momentissa olevia säännöksiä omaisuud·en erottamisesta 14583: ulosmittauksessa sovellettaisi ulosmitattaessa elatusta, jota 14584: j·oku on velvoitettu puolisollensa tai lwpsellensa maksamaan, 14585: muussa tapauksessa kuin että velallinen on perheenhuoltaja; 14586: ja katsoo Valiokm:ita sopivaksi, että sääJnnös tästä liitetään 14587: 2 momenttin:a 4 luvun 8 § :ään. 14588: 14589: 14590: Voimaan- Mitä v:i<hdoin tulee oikeuteen erottaa omaisuutta ulostekoja 14591: panoasetuk- ja muita sellrusia maksuja ulosmitattaessa, on voimassa oleva 14592: sen 27 §. laki, niinkuin jo aikaisemmin on huomautettu, määrätyssä 14593: su hteessa rajoittanut tätä oikeutta. Sellaisessa ulosmittauk- 14594: 1 14595: 14596: 14597: 14598: sessa. ei näet missään ta:pauksessa saa erottaa velallisen työ- 14599: kaluja eikä tarpeellisia elatusruneita, eikä laki myösk!täin 14600: salli velallisen erottaa työkalUJjen ohella tai sijaan muuta 14601: omaisuutta. Eduskunta.esity:ksessä ehdotetaan nyt, että näi- 14602: den julkisoi•keudellisten saamisten ulosmittauksessa olisi ve- 14603: Ulosottolain 4 l. 5, 6, 7 ja 8 §. 15 14604: 14605: lallisen erottamisetu säädettävä yhtä laajaksi kuin yksityis- 14606: saamistenkin ulosmittauksessa. Valiokunta ei voi sanottua 14607: ehddtusltJa seHaisleillaJaJn lk:Jan"nlaJtiJaa. PuheenaJol<e~lt IDJaksu<t ovat 14608: jullbsoiikeudellista luOJJ.:rueltrtru jra yhileinoo1e'tu rsen V'llOkisi Vlalalilili., 14609: ettei ~itä jätetä suorittamatta. T;ällairuen vaatimus on muu- 14610: ten varsin lmhtuullinen siihen nähden, ,että vähävaraisimmat 14611: yleensä ovat vapautetut mainituista. maksuista ja että ne ei- 14612: vät ole suurempia kuin etti1 maksuvelvollisistru ne. jotka tah-. 14613: tavat, useimmiten myös kyken':evät ne suorittamaa:n. Sen mu- 14614: kaan kuin ·kokemus on osottanut, ei kuitenkaan ole harvi- 14615: naista., että koetetaan ~päästä tämän mak~!tuvelvollisunden täyt- 14616: tämisestä. Mutta kun kysymyksessä olevat ma;ksut kanne- 14617: taan sangen erilaisiin tarkoituksiin, •ei: V aliakunnan mieles:tä 14618: ole syytä asettaa kaikkia näitä maksuja erottamisetuun näJh- 14619: den samaan asemaan. V aliakunta ehdottaa •että, IJrun ulosmti.- 14620: tataan kruunrun 7 ja kunnanv·eroja tahi semmoisia maksuja, 14621: jotka niiden yhteydessä pannaan maksettaviksi, taikka toimi- 14622: tuskirjan lunastusta, Ulosottolain, 4 luvun 5 § :n 2 momentin 14623: säännöstä erottamisoikeudesta ei olisi sovellettava.. :Sitävae- 14624: toin muiden puheena.laisten maksujen ulosmittaus olisi oleva 14625: erottamisoikeutta koskevan yleisen säännöksen a)ainen. 14626: Sen nojalla, mitä ·edellä on esitetty, saa Valiokunta kun- 14627: nioittaen ehdottaa, 14628: että EdusktPnta hyväksyisi seuraavat kolme 14629: lakiehdotusta: 14630: 14631: 14632: Laki 14633: Ulosottolain 4 luvun 5, 6, 7 ja 8 §:n muuttamisesta. 14634: 14635: Tät.:m: säädetään,· le'1Jtä U1osottolailll 4 luvun 5, 6, 7 ja 8 § 14636: muutetaan näin kuuluviksi: 14637: 14638: 5 §. 14639: Ulosmittauksesta ovat erotettavat: 1) velalliselle ja hänen 14640: perheellensä tarpeelliset pito- ja makuuvaatteet sekä sängyt, 14641: 16 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6. 14642: 14643: niin myös välttämättönzät huone- ja talouskalut; 2} velaU>isen 14644: ja hänen perheensä hartauskirjat ja muut hartaud,en harjoi- 14645: tukseen aiotut ·esineet sekä oppi-, ammatti- ja sivistyskirjat; 14646: 3) velallisen ja hänen vaimonsa vihki- ja kihlasormukset; 14647: (poist.) 4} tarpeeUiset työvälineet sekä, papeilta, virkamie- 14648: hiltä, sotilailta, lääkäreiltä ja kätilöiltä u1osmitatt•aessa, mitä 14649: he virkansa tai ammattinsa harjoittamiseen (poist.) tarvitse- 14650: v•at; niin myös 5), jos se katsotaan velallisen toimeentulolle 14651: välttämättönzäksi, talossa olevista varoista mitä yhden kuu- 14652: kauden elatukseksi on tarpeen. 14653: Jos 4 kohdassa mainUun omaisuuden arvo ei nouse kah- 14654: teensataan taikka, kun velallisella on perhe elätettävänä, nel- 14655: jäänsataan markkaatn, otettakoon ero muusta, velallisen osot- 14656: tamasta irtaimistosta. Velallinen olkoon oikeutettu 4 koh- 14657: dassa mainitun mna'isuuden sijaan taikka, jos sellaista omai- 14658: suutta ei ole, erottamaan m'uuta irtaimistoa 'näihin määrimrt. 14659: Irtainta omaisuutta, joka on panttina taikka jota toinen hal- 14660: litsee ja on oikeutettu saamisen vakuutena pitämään ta·ka- 14661: nansa, älköön erotettako, kun ulosmittaus ta,pahtuu: siitä 14662: velasta, jonka vakuutena oma1suus on. 14663: (Poist.) 14664: 6 §. 14665: Kun velallinen valtion tahi yksityisen palveluksesta 14666: nautbii pdkkaru tai eläikeiJJtä, on viimei,senlä; mrruksuaikanla 14667: erääntuneestä palkka- ta hi eläkemäärästä tai,kka, jos velalli- 14668: 1 14669: 14670: 14671: 14672: nen jo on sen nostanut, hänen hallussaan olevasta rahasta 14673: 1 14674: 14675: 14676: 14677: jäiUErt'tävä ulosmiittruamatha 1s•en V'err:am, mikä ViaiSitaia ®ruhrtJa kol- 14678: mannesta siitä, mikä palkasta tahi eläkkeestä tulee ulosmit- 14679: tauksen ja seuraavan maksuajan väliselle ajalle, ei kuiten- 14680: kaan vähempää kuin kolme taikka, jos velallisella on perhe 14681: elätettävänä, lwusi markkaa päivää kohti. 14682: Palkkaa tahi eläkettä älköön ulosmitattako, ennenkuin 14683: velallinen on oikeutettu sen nostamaan. 14684: 14685: 7 §. 14686: Oikeutta elinkorkoon älköön ulosmitattako, jos elinkorlro 14687: ensimäisen kermn joutuu maksettavaksi myöhemmin kuin 14688: Ulosottolain 4 L 5, 6, 7 ja 8 §. 17 14689: 14690: kolme vuotta ulosmittaustoimituksen jälkeen, tahi jos elin- 14691: koron nauttiminen riip])uu toisen henkilön <kuolemasta tahi 14692: muuten epävarmast,a tapauksesta. Sairaus-, eläke- ja työttö- 14693: myysapukassoista, joiden säännöt ovat asianmukaisesti vah- 14694: vistetut, suoritettavia apumaksuja älköön myöskään ulos- 14695: mitattako. 14696: J-os jostakin elin:ko:&o-, hell'kivakuutus- tahi eläkelaitok- 14697: sesta on määrätty, että sen suoritettavaa elin:korkoa, henkiva- 14698: kuutussummaa tahi eläk·että ei saa ulosmitata, taikka jos 14699: laissa on erittäin säiildetty, että jotakin omaisuutta •ei saa ulos- 14700: mitata; noudatettakoon sitä. 14701: 14702: 8 §. 14703: - 6 §:n 1 momenilri:ssra jra 7 §:n 2 momenitissa :o1ev~a rsääm- 14704: nöksliä palka:sltJa, reläl&Jeiestä, •e1'in::lmrorsrta jia .hrernkiVIakuutuk- 14705: sesta älköön sovellettako ulosmitattaessa elatusta, jota joku 14706: on velvoitettu rpuolisollensa t!l!hi la])selleen maksamaan. 14707: Älköön 5 §:n 1 momentin 2, 4 ja 5 kohdassa sekä 2 mo- 14708: mentissa olevia säännöksiä omaisuuden erottamisesta myös- 14709: kään sovellebtako sanotunlaista elatusapua ulosmitattaessa 14710: muussa tapauksessa kuin että velallinen on perheenhuollaja. 14711: 14712: 14713: Laki 14714: uuden ulosottolain voimaanpanemisesta ja siitä mitä sen 14715: johdosta on vaarinotettava 3 päivänä joulukuuta 1895 14716: annetun asetuksen 27 §:n muuttamisesta. 14717: 14718: Täten säädetään, että Ulo[i!ottolain voimaanpaneasetuksen 14719: 27 § muutetaan näin kuuluvaksi: 14720: 14721: 27 §. 14722: Kun ulostekoja, yleisiä maksuja, toi:rhituskirj·an lunas- 14723: tusta tahi muuta sellais-ta ulos:nNtataan ilman tuomiota tahi 14724: päätöstä, noudatettakoon ulosottolain määräyksiä ulosmit- 14725: tauksen toimeen]Janosta, ulosmitatun omaisuuden myymi- 14726: 2 14727: 18 1917. - Eduslrnntaesitysmietintö N:o 6. 14728: 14729: sestä, ulosmi·t·tauksesta kertyneitten Vlarojen jaosta sekä ulos- 14730: ottomiehen menettelyä koskevcasta valrtuksesta; {poist.) jota 14731: vastoin ulosottolain määräyksiä velkojan velvollisuudesta 14732: kulujen ·edeltä-mrabamiseen ei ole käytettävä; älköönkä mai- 14733: nitun lain 4 luvun 5 § :n 2 momentissa olevaa säännöstä siitä, 14734: mitä eräässä tapauksessa saa ulosmittauks·esta erottaa, myös- 14735: kään sovellettako ulosmitattaessa kruunun- tai kunnanveroja 14736: taikka semmoisia maksuja, jotka niiden yhteydessä pannaan 14737: maksettavaksi, tahi toimituskirjan lunastusta. 14738: Muuten olkoon tässä pykälässä s•anotusta ulosmittauk- 14739: sesta voimassa mitä erittäin on säädetty tahi vasta säädetään. 14740: 14741: 14742: 14743: Laki 14744: marraskuun 9 päivänä 1868 annetun Konkurssisäännön 14745: 85 ja 90 §:n muuttamisesta. 14746: 14747: Täten säädetään, että Konkurssisäännön 85 ja 90 § muu- 14748: tetaan näin kuuluviksi: 14749: 14750: 6 LUKU. 14751: 85 §. 14752: J olieivät velkojat suostu vailauttamaan velallista maksa- 14753: masta suurempaa tahi vahempää osaa hänen velastansa, ja 14754: ellei luovutettu omaisuus riitä kaikkien niiden saamisten 14755: suorittamiseen, joita konkurssissa on ilmoitettu ja. hyväk- 14756: sytty; olkoon velkojilla valta ottaa se mikä puuttuu siitä 14757: omaisuudesta, jonka velallinen vastaisuudessa 'Perii tai hank- 14758: kii. Velkoja, joka laiminlyömisen kautta on menettänyt 14759: osallisuusoikeutensa konkurssi'Pesään, saakoon sen estämättä 14760: vastaisuudessa saamisensa maksun velallisen varoista, jos 14761: saaminen muuten havaitaan lailliseksi. Mutta jos •konkurs>- 14762: sissa. saapuvilla olevat velkojat myöntävät velalli.selle velan 14763: maksamis·en helpotusta, niin olkoon hänellä yhtäläinen helpo- 14764: tus poissaolleidenkin velkojain saamisista. 14765: , 14766: Ulosottolain 4 l. 5, 6, 7 ja 8 §. 19 14767: 14768: Saamis·esta, joka on konkurssissa hyväksytty tai jota on 14769: saatettu konkurssissa valvoa, älköön velallinel}- olko velvolli- 14770: nen tekemään sellaista valaa ·kuin Ulosottolain 3 luvun 14771: 313 § :ssä sanotaan, jollei velkoja näytä 'Perusteellista syytä, 14772: että velallinen salaa varolja, jotka hän on lmn:kurssin jälke@n 14773: saanut, ja jotka ovat velan maksuun käytettävät. Mu·utoin 14774: not~datettakoon Ulosottolain säännöksiä siitä, mitä ulosmit- 14775: tauksesta saa erottaa, myöskin sellaiseen velkdan nähden, joka 14776: on syntynyt ennen konkurssia. 14777: 14778: 90 §. 14779: (Poist.) 14780: Jos velallisella, joka on tuomittu edesvastaukseen kon- 14781: kurssirikoksesta, on virka tahi palvelus, lähetettäköön tuo- 14782: mio, niin pian kuin se on annettu, ,siihen virastoon, jonka 14783: alainen hän on. 14784: 14785: 14786: 14787: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina .puheenjO'h- 14788: taja Sopanen, varapuheenjohtaja Airola, jäsenet Alavirta, 14789: Aronen, Gadolin, Hakala., Anni Huotari, Alma Jokinen, Ko- 14790: tila, l.Japve1Jeli1in•en, A. Mä'lmlin, Nurminen, P•esonen, Raade, 14791: S'aJam]airuen, L. Typpö jra Y rjö-Kolsikinren s1ekä vlar8Jjäsenet 14792: Furuhjrelm, Ju'til1ai1nen, Korhonw ja Vä:ilsänen. 14793: 14794: Helrsing~ssä 5 päivänä kesäkuurba 1917. 14795: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 14796: 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmfet. N:o 6. 14797: 14798: 14799: 14800: 14801: Suuren valiokunnan mie- 14802: t i n t ö N:o 8 eduskuntaesityksen johdosta, 14803: joka koskee Ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 §:n 14804: sekä sanotun lain voimaanpanemisesta anne- 14805: tun asetuksen 27 §:n muuttamista.- 14806: 14807: Suuri valiokunta on, käsiteltyänsä yllämainitun asian, 14808: päättänyt puoltaa Lakivaliokunnan mietin~össä N :o 5 ole- 14809: vaa ·ehdotusta, 14810: 14811: -että Eduskunta hyväksyisi Lakivaliokunnan 14812: laatimat kolme lakiehdotusta asiassa. 14813: 14814: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1917. 14815: 1917. - Edusk.lakiehd.- Edusk. esitysmiet. N :o 6. 14816: 14817: 14818: 14819: 14820: S u o m e n E d u s k u n n a n eduskuntaesi- 14821: tyksen johdosta päättämät ehdotukset 14822: laiksi Ulosottolain 4 luvun 5, 6, 7 ja 8 §:n, 14823: laiksi Ulosottolain voimaanpanemisesta anne- 14824: tun asetuksen 27 §:n sekä laiksi Konkurssi- 14825: säännön 85 ja 90 §:n muuttamisesta. 14826: 14827: Eduskunnassa Olli tehty eduskuntaesitys Ulosottolain 4 14828: luvun 5, 6 ja 7 §:n s·ekä sanotun lain voimaan'Panemi•sesta 14829: annetun as•etuksen 27 § :n muuttamisesta, ja on Eduskunta 14830: tämän a,sian säädetyssä järjestyksessä käsitellyt. 14831: 14832: •Voimassa e.levat säännökset velallisen oikeudesta ulos- 14833: mittauksesta erottaa omaisuutta. eivät enää ole kohtuulliset, 14834: vaan kaipwavat siihen •suuntaan käypää uudistamista, että 14835: velalliselle tehokkaammin kuin nykyään turvataan toimeen- 14836: tulon mahdollisuus ulosoton jälkeen. Eduskunta on sen 14837: vuoksi katsonut muutoksen tässä kohdin tarpeelliseksi voi- 14838: massa oLeviin lainmääräyksiin ja hyväksynyt seuraavat laki- 14839: ehdotukset, joiden yksityiskohdista on esitettävä eräitä. huo- 14840: mautuksia. 14841: Voidakseen ylläpitää talouttaan tarvitsee velallisen saada Ulosottolain 14842: ulosmittauksesta erottaa, paitsi pito- ja makuuvaatteita, 4 lnv. 5 §. 14843: myös joitakin huone- ja talouskaluja. Velkojan oikeutta sil- 14844: mällä pitäen ei tätä erottamisoikeutta kuitenkaan voida ulot- 14845: taa pitemmälle kuin velalliselle välttämättömiin huone- ja 14846: talouskaluihin. Luonnollista kumminkin on, että sänkyichin 14847: tul·ee soveltaa samat määräykset kuin makuuvaatteisiin. 14848: Siihen nähden ·että velallisella pait&i vaimoa ja. turvat- 14849: tomia la'Psia voi olla muitakin henkilöitä, tavallisesti omai- 14850: siaan, ·elätettävänä, on sanat ,vaimonsa ja turvattomien las- 14851: tensa" vaihdettu sanaksi ,perheensä". 14852: 2 1917.- Edusk.lakiehd. ~ Edusk. esitysmiet. N:o 6. 14853: 14854: Paitsi ·koulukirjoja, jotka bki do nytkin myöntää erotet- 14855: taviksi, tul·ee velallisen saada ulosmittauk•sesta erottaa muut- 14856: kin perheen tarlpeisiin hankitut oppikirjat samoin kuin myös- 14857: kin ammattikirjansa. .Sen lisäksi on velalliselle myönnettävä 14858: oikeus erottaa vielä sivistyskirjatkin. Kun ulosottotoimin 14859: myY'dystä sivistyskirjallisuudesta saatu hinta• yleensä on ol- 14860: lut nriin alhainen, ettei semmoista kirjallisuutta tavallisesti 14861: enäiä ulosmitatakaan, ei säännös sivistyskirjain ulosmittauk- 14862: sesta erottamisesta useimmissa tarpa.uksissa tule olemaan vel- 14863: kojalle huomattavaksi vahingoksi. 14864: Oikeudenmukaista on myöskin, että velallisen mahdolli- 14865: suutta .erottaa työkalut tai niiden sijaan muuta irtainta ei 14866: jät·etä ri.ippuvaksi siitä, ettei velallisella ole tarpeelli&impia- 14867: kaan elatusneuvoja; sillä joskin velallinen voi .päivästä toi- 14868: seen ansaita itselleen ja omaisilleen elatu:ksen, ei hänellä silti 14869: aina. ole mahdolli&uutta menettämänsä omaisuuden sijaan 14870: hankkia uutta eikä varsinkaan sellaisia työkaluja, jotka hän 14871: tarvitsee voidabeen täysin hyväJkseen käyttää tY'Ökykyänsä. 14872: Kun työka'luihin on luettava, paitsi niitä esineitä, joita voi- 14873: daan kutsua työkaluiksi tämän sanan ahtaammassa merki- 14874: tyksessä, myöskin muut henkilökohtaisesti suoritettavaan 14875: työhön tarpeelliset välineet, kuten kirjoituskone, on suoma- 14876: laisessa lakit.ekstissä sana ,työkalut" &•elvyyden vuoksi vaih- 14877: dettu vähempään sanaan ,työvälineet". 14878: Koska maaJSeudulla yleensä on va]kea hankkia elatustar- 14879: peita sitä mukaa kuin niitä tarvitaan, on niitä vähävaraisissa- 14880: kin perheissä tavallisesti varattuna joksikin arkaa eteenpäin. 14881: ':Dähän näh'den ja kun velallinen siinä tapauksessa, että nämä 14882: vara.stot ulosmitataan, saattaa joutua hadänalaiseyn tilaan, 14883: on syytä säilyttää nykyisen lain mukaan velalli- 14884: sf!Jla oleva oikeus saada erotetuksi talossa olevista varoista 14885: mitä yhden kuukauden elatukseksi on tarpeen. Voimassa ole- 14886: van lain tätä koskeva säännös ei kuitenkaan ole tyydyttävä. 14887: Eduskunta on tässä kohden hyväksynyt sanamuodon, jonka 14888: • mukaan mainittu erottamisetu tulee kysymykseen, mil'loin 14889: se harkitaan velallisen toimeentulolle välttämättömaksi. 14890: UlDS&ttolain 4 l. Ö; 6, 7 ja 8 §. 14891: 14892: Eduskunta on katsonut soveliaaksi pysyä nykyisen laiu 14893: kannalla sikäli että, jos 5 § :n 1 momentin 4 kohdassa maini- 14894: tun omaisuuden arvo ei nouse johonkin laissa mainittavaan 14895: määrään, velalliuen saru ottaa eron muusta~ irtaimistosta, 14896: taikka voi hän sanotun omaisuuden sijaan erottaa muuta ir- 14897: tainta mainittuun määrään. Voimassa olevassa laissa mää- 14898: rätty anoraja, nimitt.äin kolmekymmentä markkaa tai per- 14899: heellisen varalle seitsemänkymmentäviisi markkaa, on kui- 14900: tenkin liian alhainen. Eduskunta on katsonut -ol·evan. koh- 14901: tuullista, että kysymyksenalainen arvo määrätään kahdeksi- 14902: sadaksi ja perheellisen velallisen vaialle neljäksisadakai 14903: markabi. 14904: Myöhemmin esitetyistä syis.tä on voimassa olevan lain 14905: 5 § :n 3 momentti poistettu. 14906: Nykyisin on Ulosottolain 4 luvun 6 §:ru mukaan voi- 6 §. 14907: massa että, velallisen: nauttiessa valtion tai yksityisen pal- 14908: veluksesta palkkaa tai eläkettä, on viimeksi erääntyneestä 14909: palkka- tai eläkemäärästä jätettävä ulosmittaamaita sen 14910: verran, mikä vastaa kahta kolmannesta siitä, joka pal- 14911: kasta tai elwkkeestä tulee ulosmittauksen ja seuraavan 14912: maksuajan väiliselle ajalle. Mutta siinäkin ta'Panksessa 14913: ettij, tämä osa, päiyää kohti laskettuna, on pienempi kuin 14914: se vähin määrä, minkä velallinen tarvitsee elantoonsa, on 14915: jälelle jäävä kolmannes kuitenkin ulosmitattava. Ainoas- 14916: taan milloin viimemainitusta osuudes.ta ei jäisi mitään yli 14917: täytäntööDJpanokulujen, ei ulosmittaukseen ole ryhdyttävä.. 14918: On ilmeistä, ettei tällainen asiantila ole oikeudenmu- 14919: kainen. Niissä: tapauksissa, jolloin velallisen ansait- 14920: sema palkka on •siksi vähäinen, ettei se riitä muuhun 14921: kuin niukkaan toimeentuloon, vaatii palkanma.ksajan oikeus, 14922: ettei 'Palkkaan koslketa. Velallisen kannalta taas on huomat- 14923: tava että, jos hänellä ei ole muuta tuloa kuin vähäinen palk- 14924: kansa tai siihen verrattava eläike ·eikä muutakaan omaisuutta, 14925: jonka varassa hänen toimeentulonsa !Voisi lähimrpänä aikana. 14926: olla, aikaisemmin esitetyt yleiset näkökohdat puhuvat sen 14927: puolesta, että sellainen pal'kka tai eläke on kokonaan erotet- 14928: tava ulosmittau'ksesta. Käytäntöön tulleen tavan mukaan, 14929: 4 1917. - Ed.usk. lakiehd. - Edusk. esitysmiet. N:o 6. 14930: 14931: jolla myöskin on tukea laissa, ei 1kuitenkaa;n, ennenkuin pal- 14932: kan tai elädilieen ulosmittaukseen ryhdy.tään, hankita sel- 14933: vyyttä siitä, onko velallisella muita toimeentulomafu.dolli- 14934: suuksia. Tämä onlkin luonnollista, koska palkan ulosmittaus 14935: muuten monasti kävisi hankalaksi, jopa mahdottomaksikin. 14936: Kun sii~ ei ole tehtävä eroa niiden tapausten välillä, jolloin 14937: velallinen on kokonaan ~mlkkansa varassa, ja niiden, jolloin 14938: häp.ellä palkkansa ohella voi olla muutakin ansiota tai omai- 14939: ·suutta, on niin muodoin yleisellä säännöksellä määrättävä 14940: palkasta tai eläkkeestä ulosmittaaJID.atta jätettävän osan vä- 14941: hin määrä. Kohtuullisena voidaan pitää, ·että palkasta tai 14942: elä.klkeestä jätetään ulosmittaamatta vähintään sen verran, 14943: mikä vastaa kolmea tai, jos v·elallisella on p>er'he elätettävänä, 14944: kuutta markkaa päivää kohti ulos:mittauksen ja seuraavan 14945: maksuajan välisenä aikana. 14946: 7 §. Niinkuin aikai'semmin on mainittu, sisältää 7 •§ :n 2 mo- 14947: mentti säännöksen että, jos esivalta jostakin elinko~ko-, henki- 14948: vakuutus- tai eläkelaitoksesta on määrännyt, ettei sen suori- 14949: tettavaa e1inkorkoa, henkivakuutussummaa tai eläkettä saa 14950: ulosmitata, sitä on noudatettava. 'rästä seuraa, että myös:kin 14951: ne työntekijäin eläkekassat, jotka toimivat 2 päivänä syys- 14952: kuuta 18·97 työntekijäin apukassoista annetun asetuksen no- 14953: jalla ja joiden tarkoituksena on antaa osakkaille elatusapua 14954: vanhuuden tai kestävän työhön kykenemättömyyden varalle 14955: tahi suorittaa a'pua kuolleen osakkaan leskelle ja lapsille, ai- 14956: noastaan eri hakemuksesta voivat saada sen E;~tuuden, että 14957: niistä suoritettavia apumaksuja ei saa ulosmitata. Mitä tu- 14958: lee samassa asetuksessa mainittuun toiseen lajiin työntekijäin 14959: apukassoja, nimittäin sairask&ss.oihin, joiden tarkoituksena on 14960: vakuuttaa osakkaille elrutusapua sairaud·en sattuessa, lääkä- 14961: rinapua, lääkkeitä, sairaanhoitoa, hautausapua tai muuta sel- 14962: laista etua, niin nämä kassat eivät edes· hakemuksestakaan :voi 14963: saada ylempänä mainittua etua, ja ovat siis niiden suoritet- 14964: tavat apumaksut ehdottomasti ulosmittauksen alaiset. Edus- 14965: kunta on katsonut soveliaaksi, että/ kaikki eläke-, sai- 14966: raus- ja työttömyysarpukassat, joiden säännöt on asianmu- 14967: kaisesti vahvistettu, asetetaan samaan as·emaan mää:rääJmällä, 14968: Ulosottolain 4 1. 5, 6, 7 ja 8 §. 5 14969: 14970: että niicden suoritettavia apumaksuja ei saa ulosmitata. Se 14971: seikka, että tuolhiset apumaksut joissain harvinaisissa poik- 14972: keustapauksissa ehkä saattavat nousta mainittaviin mää- 14973: riin, ei merkitse paljoa sen rinnalla, että säännös tulee 14974: tasapuoliseksi sekä myöskin selväksi, jotta sen sov,eltamineu 14975: ei tuota käytännössä vaikeuksia. Näiden näkökohtien mukai- 14976: sesti on 4 luvun 7 § :n sisällystä nyt muutettu. 14977: Ylempänä on jo huomautettu, ettei 6 § :n 1 momentissa 8 §. 14978: ja 7 § :n 2 momentissa olievita tSään,nöksiä ole tsovelleiltatva 14979: ulosmitaJt'tates,sa; eb'tusta, jota joku ,Oill V1ell voitettu puolisol- 14980: lensa tai lapsellensa maksamaan. Sen mukaan kuin kokemus 14981: Oll OtSOttaJnut, ~ei tämä •Sääll!nÖS ·us·eimmiss'a itap:auksi·SIS!a riitä 14982: turwt;amruam ruvåottomal1e lapselle :tuom~tun .elatusavun saa- 14983: mista S•en isäHä. On seniki'n vuoksi tarpeellista ulottaa uLos- 14984: ' pitemmälLe ulosmitwttruessa. 'ellaJtUJS•ta, 14985: m'irttausoikieu:s nykyl!s!bä 14986: joiJa jdku on ~uomittu Laps,eUeen maksamrua:n. .Tällöin on 14987: tiet.ysti kuitenkin vä1tettävä, ettei velallista, jolla on muuta 14988: perhettä ·elätettävänään, saat.eta hädänalaiseen tilaan. Tähän 14989: ~nähden ja ikun puoli•solite mtaktS,ettaNit; tel}wtus kohtuuden mu- 14990: lm.aJll on oleva !stamoj,en säännösten alwinen kuin laps,eUe 14991: ma:ksetta va elatus, on Eduskunta päättänyt, ettei 5 § :n 1 mo- 14992: mentin 2', 4 ja 5 kohdassa s~kä 2 momentissa olevia säännök- 14993: siä omaisuuden erottamisesta ole sovellettava ulosmitattruessa 14994: elatusta, jota joku on velvoitettu 'PUolisollensa tai lapsellEmsa 14995: maksamaan, muussa tapauksessa kuin että velallinen on per- 14996: heenhuoltoja; ja on Eduskunta liittänyt tä.tä koskevan sään- 14997: nöksen 2 momenttina 4 luvun 8 § :ään. 14998: 14999: Mitä vihdoin tul·ee oikeuteen erottaa omaisuutta ulostekoja Volmaan- 15000: ja muita sellaisia maksuja ulosmitattaessa, on voimassa oleva panoasetnk- 15001: laki määrätyssä suhteessa rajoittanut tätä oikeutta. Sellai- sen 27 §. 15002: sessa ulosmittauksessa ei nimittäin missään tapauksessa saa 15003: erottaa velallisen työkaluja eikä tarpeellisia elatusaineita 15004: eikä laki myöskään salli velallisen erottaa työkalujen ohella 15005: tai sijaan muuta omaisuutta. On vaadittu että näiden julkisoi- 15006: keudellisten saamisten ulosmittauksesta olisi velallisen erot- 15007: tamisetu säädettävä yhtä laajaksi kuin yksityissaamistenkin 15008: 6 1917. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esitysmiet. N :o 6. 15009: 15010: ulosmittauksessa. Edm,kunta ei ole voinut tätä vaatimusta 15011: sellaisenaan hyväksyä. Yhteinen etu vaa.tii, eUei ensiksi mai- 15012: nittuja saamisia jätetä suorittamatta, mikä onkin varsin koh- 15013: tuullista siihen nähden, että vähävaraisimmat yleensä ovat 15014: vapautetut mainituista mak,suista ja etteivät ne ole suurempia 15015: kuin että maksuvelvollisista ne, jotka tahtovat, useimmiten 15016: myös kykenevät ne suorittamaan. Sen mukaan kuin kokemus 15017: on osottanut, ei kuitenkaan ole harvinaista, että koetetaan 15018: päästä tämän maksuvelvollisuuden täyttämisestä. Mutta kun 15019: kysymyksessä olevat maksut kannetaan sangen erilaisiin ,tar- 15020: koituksiin, ei ole syytä asettaa kaikkia näitä maksuja. erotta.- 15021: misetuun nähden samaan asemaan. Eduskunta on sen vuoksi 15022: päättänyt, että, kun ulosmitataan kruunun- ja _kunnanveroja 15023: tahi semmoisia maksuja, jotka niiden ,Yhteydessä pannaan 15024: maksettavaksi, taikka toimituskirjan lunastusta, Ulosottolain 15025: 4 luvun 5 §:n 2 momentin säännöstä erottamisoikeudesta ei 15026: ole sovellettava. Sitä vastoin muiden puheenalaisten maksu- 15027: jen ulosmittaus on oleva erottamisoikeutta koskevan yleisen 15028: säännöksen alainen. 15029: 15030: Konkurssi- Voimassa ol,evassa Ulosottolaissa on 5 §:n 3, momenttina 15031: säännön 85 säännös, jossa lausutaan, että siitä edus·ta, mikä velalliselle 15032: ja 90 §. 15033: konkurssin päätyttyä on ulosmittauksessa tuleva, sää:detään 15034: konkurssisäännössä. Konkurssisäännön 8'5 §:ssä säädetään, 15035: että velallinen, joka ei ole rikkonut velkojiansa vastaan, saa 15036: sen edun, ettei hänen varoistansa vastaisnud.essa ennen kon- 15037: kurssia tehdyn velan maksuksi ulosmitata sitä, mikä velalli- 15038: sen itsensä, hänen vaimonsa ja alaikäisten laste.qsa, kohtuulli- 15039: seen ylläpitoon tarvitaan. Aikaisemmin voimassa olleen lain- 15040: säädännön mukaan ei saanut yleensä .erottaa mitään ulosmit- 15041: tauksesta. Silloin sisälsi konkurssisäännön mainittu määräy's 15042: tuntuvan helpotuksen rehelliselle konkurssivelalliselle ennen 15043: konkurssia syntyneiden velkain ulosmittauksessa. Vielä Ulos- 15044: ottolain voimaan. astuttuakin myönsi k.errottu säännös kon- 15045: kurssivelalliselle tärkeänlaisen etuuden. Mutta sen jälkeen 15046: kuin velallisen oikeus erottaa omaisuutta ulosmittauksesta on 15047: niin huomattavasti laajennettu, kuin Eduskunta nyt on kat- 15048: Ulosottolain 4 1: 5, 6, 7 ja 8 1. 7 15049: 15050: sonut olojen . vaatimaksi, voi panna kysymyksen alai- 15051: seksi, onko 'PUheenalaisesta säännöksestä konkurssive- 15052: lall~selle enaa minkäänlaista hyötyä. Varsinkin jos 15053: otetaan huomioon konkurssisäännön ruotsinkielinen laki- 15054: teksti, jossa sanontaa ,mikä velallisen itsensä, hänen vai- 15055: monsa j•a lala~i'kä~s·ilen lalstens•a kohtuulliseen ylläpitoon tarvi- 15056: taan" vastaa sanonta ,hvad till gätdenärens eget, hans makas 15057: och minderårign barns tarfliga und1erhå:ll nödigt är", voisi 15058: Ulosottolain myöntämä erottamisetu monessa tapauksessa 15059: olla laajempik'in kuin konkurssisäännön edellyttämä. Kun 15060: Ulosottolaissa säädetty yleinen erottamisetu tulisi konkurssi- 15061: velallisenkin hyväksi sellaiseen velkaan nähden, joka kon- 15062: kurssin jälkeen on syntynyt, voisi siis, jos ·konkmssisäännön 15063: 85 § :n puheenalainen säännös pysytettäisiin voimassaan, sel- 15064: laisen velan ulosmittauksessa velalli.sen etu olla turvatumpi 15065: kuin ennen konkurssia syntyneen velan ulosmittauksessa, 15066: jota paitsi rikollinen konkurssivelallinen voisi tulla -parem- 15067: paan asemaan kuin rehellinen. Riittävää syytä taas ei ole 15068: suoda rehellisellekään konkurssivelalliselle oikeutta erottaa 15069: ulosmittauksesta ·enemmän omaisuutta kuin hänellä Edus- 15070: kunnan lakiehdotuksen mukaan tulee Ulosottolain no- 15071: jalla olema,an. Toisaalta ei myöskään ole syytä aset- 15072: taa konkurssivelallista, joka. velkojia.an vastaan on rik- 15073: . kunut, 'liä!ssä ih>hden JoikieudeUi'sles<ti •erli las•emruan. Hän on 15074: teostaan Rikoslain mukaan rangai.st~ksen alainen, eikä epä- 15075: määräinfe>n j1a •eri henk1löitä ·eri 1ia:v0.11la lkohtaavla lisäran- 15076: gaistus liene paikallaan. Muur;tlla kuin Suomessa ei muutoin 15077: rehellis•eHe konilrurssivrelallis.eUe rilen1e lainsäädännössä enää 15078: pysytettykään erikoisttt erottamisetua ennen konkurssia syn- 15079: tyneen velan ulosmittauks·een. Eduskunta on sen vuoksi 15080: muuttanut kon!kurssisäännön 8'5 § :ää, pannen siihen kerrotun 15081: säännöksen sijaan vain viittauksen että silloinkin, kun ulos- 15082: mittaus toimitetaan ennen konkurssia syntyneen velan mak- 15083: suksi, on noudatettava Ulosottolain säännöksiä siitä, mitä 15084: ulosmitta uksesta saa erottaa. Ulosottolain 4 luvun 5 § :n 3 15085: momentti on näin ollen jätetty pois, samalla kun konkurssi- 15086: !'!äännön •90 § :ään on tehty asian aiheuttama muutos. 15087: 8 1917. - Edusk.lakiehd. - Edusk. esitysmiet. N :o 6. 15088: 15089: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta ilmoittaa, 15090: että Eduskunta on hyväksynyt seuraavat 15091: kolme lamehdotusha: 15092: 15093: Laki 15094: Ulosottolain 4 luvun 5, 6, 7 ja 8 §:n muuttamisesta. 15095: ·Täten sääd,etään, 1eiitlä U101sottoiliain 4 luvun 5, 6, 7 ja 8 § 15096: muutetaan näin kuuluviksi: 15097: 5 §. 15098: Ulosmittauksesta ovat erotettavat: 1) velalliselle ja hänen 15099: perheellen•sä ta.rpeelliset pito- ja makuuvaatteet sekä sängyt, 15100: niin myös välttämättömät huone- ja talouskalut; 2) velallisen 15101: ja. hänen perheensä hartauskirjat ja muut hartauden harjoi- 15102: tukseen aiotut esineet sekä op'pi-, ammatti- ja sivistyskirjat; 15103: 3) velallisen ja hänen vaimonsa vihki- ja kihlasormukset; 15104: 4) tarpeelliset työvälineet sekä, papeilta, virkamiehiltä, soti- 15105: lailta, lääkäreiltä ja kätilöiltä ulosmitattaessa, mitä he vir- 15106: kansa tai ammattinsa harjoittamiseen tarvitsevat; niin myös 15107: 5) jos se ka.tsotaa.n velallisen toimeentulolle välttämättö- 15108: mäksi, talossa olevista varoista mitä yhden kuukauden e1a- 15109: tukseksi on tarpeen. 15110: Jos 4 kohdassa mainitun omaisuuden arvo ei nouse kah- 15111: teensataan taikka, kun velallisella on perhe elätettävänä, nel- 15112: jäänsataan markkaan, otettakoon ero muusta, velallisen osot- 15113: tamasta irtaimistosta. Velallinen olkoon oikeutettu 4 koh- 15114: dassa mainitun omaisuuden sijaan taikka, jos sellaista omai- 15115: suutta ei ole, erottamaan muuta irtaimistoa näihin määriin. 15116: Irtainta omaisuutta, joka on ];lanttina taikka jota toinen hal- 15117: litsee ja on oikeutettu saamisen valmutena pitämään taka- 15118: nansa, älköön erotettako, kun ulosmittaus ta,pahtuu· siitä 15119: velasta, jonka 'vakuutena omaisuus on. 15120: 6 §. 15121: Kun velallinen valtion tahi yksityisen palveluksesta 15122: nauttii );lallkkaaJ <tai eläJk0ttä, an viimeis·entäJ mrwksuailmnla 15123: 15124: 15125: 15126: .... 15127: iOlosotWain 4 l. *· '6, tl '8 '§. 15128: ja 15129: 15130: erääntynees'tä. palkka- tahi eläkemäärästä taikka, jos velalli- 15131: nen jo on sen nostanut, hänen r:hallussaan olevasta rahasta 15132: jältettävä ulosmi.~amatta 'S·en ver~alll, mikä V'alsitrua .k.ahrba ·kol- 15133: mannesta siitä, mikä palkasta tahi eläkkeestä tulee ulosmit~ 15134: tauksen ja seuraavan maksuajan väliselle ajalle, ei kuiten- 15135: kaan vähempää kuin kolme taikka, jos velallisella on perhe 15136: elätettävänä, kuusi markkaa päivää kohti. 15137: Palkkaa tahi eläkettä älköön ulosmitattako, ennenkuin 15138: velallinen on oikeutettu sen nostamaan. 15139: 15140: 7 §. 15141: •Oikeutta elinko:vkoon älköön ulosmitattako, jos. elinkorko 15142: ensimäl.sen kerran joutuu maksettavaksi myöhemmin kuin 15143: kolme vuotta ulosmittaustoimituksen jälkeen, tahi jos elin- 15144: koron nauttiminen riippuu toisen henkilön kuolemasta tahi 15145: muuten epävarmasta tapauksesta. Sairaus-, eläke- ja työttö- 15146: myysapukassoista, joiden säännöt ovat asianmukaisesti vah- 15147: vistetut, suoritettavia apamaksuja älköön myöskään ulos- 15148: mitattako. 15149: Jos jostakin elinkorko-, henkiva'kuutus- tahi eläkelaitok- 15150: sesta on määrätty, että sen suoritettavaa elinkorkoa, henkiva- 15151: kuutussummaa tahi eläk·että ei saa ulosmitata, taikka jos 15152: laissa on erittäin säädetty, että jotakin omaisuutta ei saa ulos- 15153: mitata; noudatettakoon sitä. 15154: 15155: 8 §. 15156: 6 §:n 1 momentissa ja 7 §:n 2 mome:nitiSISa olev1a .sääm- 15157: nöks:iä palka:slta, le!1äJ&Ielestä, el:inkomsrta jia hie;nkiV'akuutuk- 15158: sesta älköön sovellettako ulosmitattaessa elatusta, jota joku 15159: on velvoitettu ,puolisollensa ta;hi lapselleen maksamaan. 15160: Älköön 5 §:n 1 momentin 2, 4 ja 5 kohdassa sekä 2 mo- 15161: mentissa olevia säännöksiä omaisuuden erott3!misesta myös- 15162: kään sovellettako sanotunlaist[l) elatusa,pua · ulosmitattaessa 15163: muussa tapauksessa, kuin että velallinen on perheenhuoltaja. 15164: 10 1917. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esitysmiet. N:o 6. 15165: ' 15166: 15167: Laki 15168: uuden ulosottolain voimaanpanemisesta ja siitä mitä sen 15169: johdosta on vaarinotettava 3 päivänä joulukuuta 1896 15170: annetun asetuksen 27 §:n muuttamisesta. 15171: Täten säädetään, että Ulosottolain voimaanpanoasetuksen 15172: 27 § muutetaan näin kuuluvaksi: " 15173: 27 §. 15174: Kun ul,ostekoja, yleisiä maksuja, toimituskirjan lunas- 15175: tusta tahi muuta sellaista ulosmitataan ilman tuomiota tahi 15176: päätöstä, noudatettakoon Ulosottolain määräyksiä ulosmit- 15177: tauksen toimeenpanosta, ulosmitatun omaisuuden myymi- 15178: sestä, ulosmittauksesta kertyneitten varoj.en jaosta sekä ulos- 15179: ottomiehen menettelyä koskevasta valituksesta; jota vastoin 15180: Ulo5ottolain määräyksiä velkojan velvollisuud,esta kulujen 15181: edeltä-ma;ksamiseen ei ole käytettävä; älköönkä mainitun lain 15182: 4 luvun 5 § :n 2 momentissa olevaa säännöstä siitä, mitä 15183: eräässä tapauksessa saa ulosmittauksesta erottaa, myöskään 15184: sovellettako ulosmitattaessa kruunun- tai kunnanveroja 15185: taikka semmoisia maksuja, jotka niiden yhteydessä pannaan 15186: maksettavaksi, tahi toimituskirjan lunastusta. 15187: Muuten olkoon tä;ssä pykälässä sanotusta ulosmittauk- 15188: sesta voimassa mitä erittäin on säädetty tahi vasta säädetään. 15189: 15190: 15191: 15192: Laki 15193: marraskuun 9 päivänä 1868 annetun Konkurssisäännön 15194: 86 ja 90 §:n muuttamisesta. 15195: Täten säädetään, että Konkurssisäännön 85 ja 90 § muu- 15196: tetaan näin kuuluviksi: 15197: 6 LUKU. 15198: 85 §. 15199: J olieivät velkojat suostu va,pauttamaan velallista maksa- 15200: masta suurempaa tahi vahempää osaa hänen velastansa, ja 15201: Ulosottolain 4 l. 5, 6, 7 ja 8 §. 11 15202: 15203: ellei luovutettu omaisuus riitä kaikkien niiden saamisten 15204: suorittamiseen, joita konkurssissa on ilmoitettu ja hyväk- 15205: sytty; olkoon velkojilla valta ottaa se mikä puuttuu siitä 15206: omaisuudesta, jonka velallinen vastaisuudessa perii tai hank- 15207: kii. Velkoja, joka laiminlyömisen kautta on menettänyt 15208: osallisuusoikeutensa konkurssipesään, saakoon sen estämättä 15209: vastaisuudessa saamisensa maksun velallisen varoista, jos 15210: saaminen muuten havaitaan lailliseksi. Mutta jos •konlmrS'- 15211: sissa saapuvilla olevat velkojat myöntävät velalliselle velan 15212: maksamisen helpotusta, niin olkoon hänellä yhtäläinen helpo- 15213: tus :poissaolleidenkin velkojain saamisista. 15214: Saamisesta, joka on konkurssissa hyväksytty tai jota on 15215: saatettu -konkurssissa valvoa, älköön velallinen olko velvolli- 15216: nen tekemään sellaista valaa kuin Ulosottolain 3 luvun 15217: 33 § :ssi;i sanotaan, jollei velkoja näytä perusteellista syytä, 15218: että velallinen salaa varoja, jotka hän on konkurssin jälkeen 15219: saanut, ja jotka ovat velan maksuun· käytettävät Muutoin 15220: noudatettakoon Ulosottolain säännöksiä siitä., mitä ulosmit- 15221: tauksesta saa erottaa, myöskin sellaiseen velkaan nähden, joka 15222: on syntynyt ennen konkurssia. 15223: 15224: 90 §. 15225: Jos velallisella, joka on tuomittu edesvastaukseen kon- 15226: kurssirikoksesta, on virka tahi palvelus, lähetettäköön tuo- 15227: ~io, niin pian kuin se on annettu, ,siihen virastoon, jonka 15228: alainen hän on. 15229: 15230: 15231: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1917. 15232: Helsingissä, Suomen Senaatin kh:japainossa, 1917. 15233: 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7. 15234: 15235: 15236: 15237: 15238: Työväenasiainvaliokunnan 15239: m i et i n t ö N:o 1 eduskuntaesityksen joh- 15240: dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi kahdek· · 15241: san tunnin työajasta. 15242: 15243: Edellämainitun, edustaja Hännisen y. m. eduskuntwesi- 15244: ty;ksen N :o 212, on Eduskunta lähettänyt valmistavaa käsit- 15245: telyä varten T'Yöväenasiainvalioikuntaan. Tätä tehtävää suo- 15246: rittaessaan on Valiokunta eräiltä ylihallituksiltal ja yksityi- 15247: siltä järjestöiltä hankkinut ta;peellisiksi havaittuja tietoja. 15248: 15249: 15250: On tunnettua, että palkkatyöläisillä on yleensä ollut 15251: pitkä, usein suorastaa.n luonnottoman 'pitlkä työaika. Tästä 15252: on johtunut, että työntek~jät ovat sekä ruumiillisesti että 15253: henkisesti rasittuneet ja monet heistä menettäneet tervey- 15254: tensä. Sitäpaitsi siitä on ollut seurauksena, ·että heille ei ole 15255: jäänyt riittävästi tilaisuutta henkisten tarpeitten-sa tyydyttä- 15256: 1 15257: 15258: 15259: 15260: miseen. 15261: Pitkän työajan tuottamat vauriot ova,t sivistysmaissa 15262: yleisesti johtaneet siihen, että lainsäädännön avulla on muun 15263: työväensuojeluksen ohella ryhdytty säännöstelemään myös- 15264: kin työajan pituutta. Ensi sijassa on tällöin huomio /kohdis- 15265: tettu lasten ja nuorten !henkilöiden sekä naisten työaikaan, 15266: mutta myöskin täysikasvuisten miesten suojelus tässä suh- 15267: teessa ·on tunnustettu tarpeellis~ksi. Niinpä määrättiin Yh- 15268: dysvalloissa jo vuonna 1840 päivittäinen työaika valtion liik- 15269: keissä :kymmen- ja vuonna 18618 kahdeksan-tuntis·eksi, Eng- 15270: lannissa rajoitettiin vuonna 184,7 työaika kutoma;teollisuu- 15271: dessa enintään kymmeneksi tunniksi päivässä ja Ranskassa 15272: säädettiin seuraavana vuonna, että työaika tehtaissa ja työ- 15273: pa.joissa oli oleva korkeintaan ka·ksitoista tuntia. Ja sen jäl- 15274: 2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 7. 15275: 15276: keen ovaJt, etenkin viime ailkoina, virtaukset työadan lyhentä- 15277: miseksi käyneet yhä voimakkaammiksi, ja niiden vaikutuk- 15278: sesta on eri maissa annettu lukuisia milloin laajempia, mil- 15279: loin suppeampia työaloja käsittäviä säännöksiä, joilla työ- 15280: ajan pituutta on entistä enemmän rajoitettu. Tällöin on työ- 15281: aika päivää 1kohti usein määrätty enintään ·kahdeksaksi tun- 15282: niksi, mikä tuntimäärä sen ahessa on vapaiden .työsopimusten 15283: nojalla etenkin kehittyneemmissä teollisuusmaissa sangen 15284: laajalti otettu päivittäisen työajan rajaksi. 15285: Suomessa on lainsäädäntö tällä alalla vielä alullaan. iN,e 15286: lainsäännökset, mitkä työajan pituudesta on annettu, ovat 15287: viime aikoihin saakka koskeneet vain lasten ja nuorten ~henki 15288: löiden työaikaa. Tällaisia määräyksiä ta.vataan asetuksess'a 15289: kaupasta ja elinkeinoista helmikuun 24 ·päivältä 18618, maini- 15290: tun asetuksen sijaan maaliskuun 31 päivänä 1879 annetussa, 15291: vielä voimassaolevassa elinkeinoasetuksessa ja varsinkin ase- 15292: tuksessa teollisuusammateissa olevain työntekijäin suojele- 15293: mis.esta huhtikuun 15 ,päivältä 1889. Vasta siinä laissa, joka 15294: kesäkuun 4 päivänä 1908 annettiin työstä leipomoissa, on täl- 15295: lainen suojelus ulotettu täysiamsvuisiin työntekijöihin, näitä 15296: kun sen mukaan saa mainituissa liikkeissä käyttää työhön 15297: enintään neljäkymmentäkahdeJksan tuntia viikossa, ei kui- 15298: tenkaan kymmentä tuntia enempää vuorokaudessa, ja sen 15299: lisäksi vähintään viid·elläkymmenellä pros,entilla korotetusta 15300: palkasta erityisen sopimuksen nojalla pitää ylityössä enin- 15301: tään sata tuntia vuodessa, ei kuiten!kaan enempää kuin kym- 15302: menen tuntia viikossa. 'Täten alulle pantua suojelusta on sit- 15303: ' temmin ulotettu myöskin toisille aloille siinä asetuksessa 15304: työstä teollisuus- ynnä eräissäJ muissa amma.teissa, jonka 15305: eduskunta 1.909 vuoden toisiHa valtiopäivillä hyväksyi, mutta 15306: jota ei vielä o1e esitetty vahvistettavaksi. I..~asten ja alaikäis- 15307: ten työstä sekä yötyöstä annettujen säännösten ohella ra- 15308: joitetaan siinä työaika useimmissa teollisuusliikkeissä ja eri- 15309: laisissa rakennustöissä sekä saunoissa ja kylpylaitoksissa 15310: siten, että niissä ei saa työntekijää säännöllisesti pitää työssä 15311: enempää kuin y:htoonsä sata ka,ksikymmentä tuntia kahdessa 15312: viikossa eikä kymmentä tuntia kauemmin vuorokaudessa. Sen 15313: Klllhdeksan tunnin työaika. 3 15314: 15315: lisäksi saa sattuneesta syystä työntekijän suostumuksella 15316: teettää ylityötä enintään kymmenen tuntia viikossa ja 15317: sitäpaitsi eräissä asetuksessa tarkemmin mainituissa tapauk- 15318: sissa, osaksi ammatti·entarkastajan luvalla, tal'peen mukaan 15319: ellintään kolmen viikon aikana, ei .kuitenkaan kai.Jkki.aan 15320: enempää kuin sata kaksikymmentä tuntia vuodessa. Täten 15321: t,äädettyä :pisintä työaikaa voidaan asetuksen mukaan luon- 15322: nonta,pahtuman tai taiJaturman sattuessa vieläkin kohtuulli- 15323: sesti pitentää enintään neljän viikon aikana, mutta on tällai- 15324: sesta hätätyöstä, jota teollisuushallitus voi rajoittaa tai lak- 15325: kauttaa, samoinkuin yli työstä, maksettava vähintään viidellä- 15326: kymmenellä :prosentilla korotettu 'Palkka. Sitä'paitsi asetus 15327: velvoittaa antamaan työntekij.älle rvähintään kolmenkymme- 15328: nen tunnin yht.äijaksoisen VaiJanden työstä sunnuntain ajaksi 15329: tai muuna viikon aikana sekä maksamaan' sunnuntaityöstä, 15330: jollaiseen työntekijää ei voida pakottaa, vähintään kaksin- 15331: kertaisen :palkan. 15332: Työajan määrääminen on meillä näin ollen tähän asti 15333: ollut yksityisissä yrityksissä miltei y1ksinomaa1li työnantajain 15334: ja työntekijäin välisten sopimusten ja yleisissä laitoksissa 15335: hallinnollisten määräysten varassa. Päivittäinen säännöllinen 15336: työaika on viime a~koihin saakka eräillä aloilla ollut varsin 15337: IJitkä. Sen tilastollisen tutkimuksen :mukaan, joka teollisuus- 15338: hallituksen toimesta vuonna 19i10 toimitettiin teollisuuksien 15339: ja käsiammattiliikkeiden työajasta ja joka rakennusteolli- 15340: suutta ja leipomoja lukuunottamatta yleensä käsitti kaikki 15341: huomattavarumat teollisuusalat, oli sellaisissa työpaikoissa, 15342: joissa käytettiin ainoastaan päivätyötä ja 'joihin kuului 15343: 98,1 % ·kaikista tutkimuksen alaisista työpaikoista ja 15344: 8'0,6 % niiden työntekijöistä, viikoittainen työaika vain 15345: 2 % :lla työntekijöistä 48 tuntia tai sitä lyhelllpi, noin 15346: 25 %:lla 5·5-57 tuntia ja lähes 50 % :lla 58-60 tuntia 15347: sekä H,5 % :lla sitwkin pitempi. Niissäi, etupääissä puu- ja 15348: paperiteollisuuteen kuuluvissa työpaikoissa, joissa käytettiin 15349: kahta työvuoroa ja, j-oissa työs,kenteli· 161,2 % tutkimuksen 15350: alaisista työntekijöistä, oli va,in 0,4 %:lla kahden viikon työ- 15351: aika 1mrkeintaan 919: tuntia, jotavastoin vastaava työaika. oli 15352: 4 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7. 15353: 15354: noin 60 % :lla 10:9'----1'216• tuntia, 211,2 % :lla 11512~156 tuntiJa 15355: ja 2,5 % :lla vieläkin pitempi, ja kolmivuoroista työtä 'käyttä- 15356: vissä, pääasiallisesti paperiteollisuuden alaan kuuluvissa työ- 15357: paikoissa, joissa oli työssä vain 1,s % kaikista työntekijöistä, 15358: vaihteli kolmen viikon työaika 1'44 tunnista 1912t tuntiin. 15359: Sen jälkeen työaika on kuit-enkin useilla näistä teollisuus- 15360: aloista j.onkun verran lyhentynyt ja on niillä, samoinkuin 15361: rakennustöissä, viime vuosina yleensä vaihdellut 5i1 tunnista 15362: 59 tuntiin viikossa. Konttori- ja kauppa-apulaisten oloista 15363: vuonna 11907 toimitetun virallisen tutkimuksen mukaan, .ioka 15364: arviolta käsitti noin 3 / 1 kaUJpunkien ja 1 / 10 hlaaseudun apu- 15365: laisista, -oli todellinen pä.ivittäinen työaika konttoreissa yli 15366: 70 % :lla 8 tuntia tai sitä lyhempi ja lisäksi yli 15 % :lla 15367: enintään 9 tuntia sekä myymälöissä vain noin 10 % :lla enin- 15368: tään 8 tuntia ja. sitäpaitsi noin 55 % :lla korkeintaan 10 15369: tuntia. J\fyöhemmi'n vuonna 1914 Helsingin myymäläapu- 15370: -laisista toimitettu yksityinen tilasto, joka etupäässä käsitti 15371: pieniä myymälöitä, taasen osoitti, että vain noin 40 % :lla 15372: tutkimuksen alaisista apulaisista oli 10-tuntinen tai lyhempi 15373: päivittäinen työaika, ja Viipurissa vuosien 1M5 ja 1916 15374: vaihteessa toimoon.pa·ntu samanlainen tutkimus näytti, että 15375: siellä noin puolella rupulaisista oli tällainen .tyvaika. Sitä- 15376: paitsi on t:vönteki'.iöitä useilla aloilla käytetty ylityöhön 15377: .Ja siten usein varsin tuntuvasti jatkettu säännöllistä 15378: työaikaa. Mitä taas tulee yleisiin laitoksiin, vaihtelee työ- 15379: aika esim. rautateillä annettujen määräysten mukaan työn 15380: rasittavuudesta riippuen 2"1.0 tunnista 310 tuntiin 'kuukau- 15381: dessa, ollen 'kuitenkin käytännössä usein huomattavasti <pi- 15382: tempi, tulli'{lalvelijoilla säännöllinen työaika voi nousta aina 15383: 14 tuntiin vuorokaudessa ja vanginvarti:joilla on päivittäinen 15384: t;yöaika, lukuunottamatta. yövuorojen jälkeen annettuja loma- 15385: aikoja ja vankeinkuljetukseen käytettyä aikaa, viime aikoi- 15386: hin saakka yleensä ollut yli 10 tuntia. Sitävastoin on muuta- 15387: milla aloilla 8-tuntinenkin työaika ollut jon1kun ai.kaa käy- 15388: tännössä, kuten esim. ainakin osittain postinkantajilla sekä 15389: kanavamiehillä jollakin suuremmalla kanavalla. 15390: Aiv·an viime aikoina on tässä kohden ta'{lahtunut tuntuva 15391: muutos. Muiden työväen aseman .parantamista tarkoittavien 15392: Kahdeksan tunnin työaika. ö 15393: 15394: pyrkimysten ohella on kahdeksan-tuntisen työajan vaatimus 15395: työntekijäin keskuudessa herännyt erittäin voimakkaana, ja 15396: seurauksena siitä on ollut, että tällainen työaika on viime 15397: kuukausina otettu 'käytäntöön use~mmilla tE!hdasteollisuuden 15398: aloilla ja huomattavassa määrässä myöskin kauppa- ja käsi- 15399: työliikkeissä. Niinpä se on V aliakunnan saamain tietojen 15400: mukaan yleisesti toteutettu metalli-, saha-, .puu-, paperi-, 15401: tekstiili-, kivi-, lasi- ja graaf~llisessa teollisuudessa sekä 15402: useissa. ulkotöissä. Sitäpaitsi se on saatettu voimaan val- 15403: tion töissä, kuten valtionrautateiden kone[)ajoissa ja 'rauta- 15404: teiden rakennustöissä, ja niinikään ovat monet kunnat päät- 15405: täneet sovelluttaa sitä omissa töissään. On11a t?ällöin, kun 15406: · tY'öaika sunnuntai- ja juhlapäiväin edellisinä päivinä usein 15407: on määrätty tavallista ·lyhemmäksi, työtuntien viikoittainen 15408: lukumäärä tullut etupäässä teamsuusaloilla olemaan vähem- 15409: mänkin kuin neljäkymmentäkahdeksan tuntia. 15410: Kysymyksessäoleva eduskuntaesitys tarkoittaa niiden 15411: saavutusten turvaamista, joihin palikkatyöläiset täten ovat 15412: työaikaan näihden päässeet, ja samojen etujen varaamista 15413: sellaisillekin työntekijäryhmille, jotka eivät vielä ole tulleet 15414: niistä osallisiksi. Siihen sisältyvän lakiehdotuksen mukaan 15415: olisi kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja neljäkymmentäkah- 15416: deksan tuntia viikossa säädettävä pisimmäksi säännölliseksi 15417: työajaiksi, ja tulisi tämä säädös käsittämään teollisuus- Ja 15418: kauppa-alat, ravintola-, hotelli- ja kahvilaliikkeet, erilaiset 15419: rakennustyöt, 'henkilö-, tavara- ja tietoliikenteen, merenkul- 15420: kua lukuunottamatta, pelastus- ja sukellustoiminnan, kylpy- 15421: lät, sairaalat ja muut yleiset laitokset, raivaus-, perkaus-, 15422: kuivaus- ja puhtaanapitotyöt, puutavaraliikkeen eri alat, 15423: lastaus- ja purka.misliikikeet sekä edellämainittujen v•erois·et 15424: liikkeet ja yrity1kset. Säännöllisen työajan lisäksi, joka pa- 15425: kottavien seikkain niin vaatiessa voisi mainitun viiimittaisen 15426: tuntimäärän rajoissa olla enemmänkin kuin kahdeksan ,tun- 15427: tia vuorokaudessa, saisi työntekijää hänen suostumuksellaan 15428: pitää ylityössä enintään kymmenen tuntia vii1kossa, ei kui- 15429: tenkaan enempää kuin sata tuntia vuodessa, ja työn sään- 15430: nöllisen jatkumisen välttämättä niin vaatiessa sitäpaitsi arn- 15431: 6 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7. 15432: 15433: mattientarkastajan luvalla lisäksi korkeintaan sata tuntia 15434: vuodessa, mutta työntekijälle olisi tällöin kailldelta -ensimäi- 15435: seltä tunnilta säännöllisen työrajan päätyttyä maks·ettava vä- 15436: hintään viidelläkymmenellä ja sen jälkeiseltä ajalta vähin- 15437: tään sadalla prosentilla korotettu palkka. Ylivoimaisten ta- 15438: pa!htumain sattuessa tai uhatessa olisi sitälpaitsi sallittava, 15439: ylityöstä määrätystä korotetusta palkasta, teettää enintään 15440: nel:jän viikon aikana tarpeen mukaan lisätyötä, kuitenkin 15441: niin, että ammattientarkastaja.lla, j·olle tästä tulisi viipymättä 15442: tehdä ilmoitus, olisi oikeus, jos katsoisi syytä olevan, rajoit- 15443: taa tai lakkaut-taa siten toimeenpantu työajan pitennys. Sen 15444: ohessa on laki~hdotukseen otettu mäiäräyksiä työntekijälle 15445: annettavas·ta vähintään kolmenkymmenen tunnin yhtä.jak- 15446: soisesta vapaudesta sunnuntaina tai muuna viikon aikana s·ekä 15447: lepo- ja ruokailuajoista ynnä eräitä muita täydentäviä sään- 15448: nöksiä. 15449: 15450: 15451: Eduskuntaesitystä käsitellessään on Valiokunta kiinnit- 15452: tänyt huomiota siihen, että kahdeksan tunnin työaika on 15453: meillä samat·en kuin muissa maissa taloudellisen elämän ja 15454: varsinkin teollisuuden eri aloilla jo kauan ollut työntekijäin 15455: .pyrkimysten lähimpänä päämääränä. Tämän tuntimäärän 15456: asettaminen päivittäisen työajan korkeimmaksi rajaksi pe- 15457: rustuu siihen laajalti vakiintuueeseen käsitykseen, että aino- 15458: astaan siten voidaan turvata työntekijäin ruumiiUinen ter- 15459: veys ja henkinen kehitys. Omaksuen tämän käsity·skannan 15460: Vali·okunta on sitä mieltä, että tällaisen työajan yleinen käy- 15461: täntöön ottaminen aja.n mittaan tietäisi laajojen kansanker- 15462: rosten varsin tuntuvaa taloudellisen ja sivistyksellisen tason 15463: kohoamista ja siten tuottaisi yhteiskunnalle erittäin suuri- 15464: arvoisia etuja. 15465: Kahdeksan tunnin työajan yleinen voimaansaattaminen 15466: niillä aloilla, jotka mainitaan eduskuntaesitykseen sisälty- 15467: vässä lakiehdotuksessa, ei sitäpaitsi Valiokunnan käsityk- 15468: sen mukaan kohtaa käytännössä voittamattomia esteitä. 15469: Sangen laajalti on tätä työaitkaa jo alettu soveltaa liiketoi- 15470: Kahdeksan tunnin työaika. 7 15471: 15472: minnassa ja varsinkin tehdasteollisuudessa hyvinkin erilai- 15473: silla aloilla, ja missä niin ei vielä ole tapahtunut, on sen käy- 15474: täntöön ottaminen epäilemättä sopivalla. työn järjestelyllä 15475: suure~mitta vaikeuksitta toteutettavissa,, ·erittäinkin jos tämä 15476: järjestely saa eräillä aloilla tapahtua niille .soveltuvissa puit- 15477: teissa. Mitä taas tulee yleistä liikennettä välittiiviin yrityk- 15478: siin ja yleisiin laitoksiin, niin Valiökunnan saamain tietojen 15479: mukaan kahdeksan tunnin työaika, mikäili sitä ei jo ole käy- 15480: täntöön otettu, voidaan .suuremmilla tai pienemmillä: lisäJkus- 15481: tannuksilla panna toimeen näilläkin aloilla, jos työn järjes- 15482: telyä varten myönnetään riittävästi liikunta-alaa. 15483: Niidenkään epäilysten puolesta, jotka kansanta-loudelli- 15484: selta näkökannalta on tässä suhteessa lausuttu ja. jotka etu- 15485: päässä koskevat kahdeksan-tuntisen •pisimmän työa,jan laki- 15486: sääteistä voimaansaattamista teollisuuden eri aloilla, ei 15487: Valiokunnan mielestä ole esitetty riittäviä perusteita. 15488: Tosin ei maassamme useimmilla teollisuu.saloiHa vielä 15489: ole saavutettu mainittavaa k·okemusta siitä, miten tällä 15490: tavoin lyhennetty ty•öaika vaikuttaa tuotantoon. Mutta 15491: sikäli kuin .työajan lyhentämisestä yleensä ja. erittäinkin kah- 15492: deksan tunnin työajasta on meillä ja varsinkin muissa maissa 15493: kokemusta olemassa, on Valiokunnan tietojen mukaan jok- 15494: seenkin yleisesti tultu siihen tulobeen, että tuotantokustan- 15495: nukset ja yleensä yrityksen tuottavuus eivät työtehon lisään- 15496: tyessä ja työn laadun parantuessa ajan mittaan huomatta- 15497: vasti muutu tällaisen, usein sitäpaitsi tärkeitä te1knillisiä pa- 15498: rannuksia aiheuttavan muutoksen johdosta entistä ·epäedulli- 15499: semmiksi. Näin ollen ei myöskään näy.tä olevan riittävääJ ai- 15500: hetta siihen ,pelkoon, että kalhdeksan-tuntisen työajan yleinen 15501: voimaansaattaminen tulisi ajan pitkään vaikeuttamaan 15502: maamme teollisuuden kilpailua ulkomai8en teollisuuden 15503: kanssa, varsinkaan ei, kun täytyy pitää! todennäköisenä, että 15504: tällainen työaika tulee ennen pitkää muissakin sivistysmaissa 15505: yleisesti otettava1ksi ,käytäntöön. Erittäinkin näyttää sellai- 15506: ·silla teo1lisuusa1oilla, joilla .työtä tehdään kautta vuorokau- 15507: den, tuotannon tarkoituksenmukainen teknillinen järjestely 15508: aivan kuin itsestään johtavan siihen, että kahden kaksitoista- 15509: 8 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 7. 15510: 15511: tuntisen vuoron sijasta otetaan käytäntöön kolmi vuorojärjes- 15512: telmä eli kahdeksan tunnin päivittäinen työaika,. 15513: Näitä näkökohtia silmällä ·pitäen ja sen ohessa ottaen huo- 15514: mioon, että kahdeksan-tunt.isen työajan yleistä ja pysyväistä 15515: voimaansaattamista ei käy jättäminen vapaiden työsopimus- 15516: ten ja hallinnollisten määräysten varaan, katsoo Valiokunta 15517: olevan tärkeätä, että ensi tilassa ryhdytään sellaiseen lain- 15518: säädäntötoimenpiteeseen, jota ed111skuntaesityksessä tarkoi- 15519: tetaan. 15520: Tällainen työväen suojelusta käsittävä laki on Valiokun- 15521: nan mielestä laadittava pääasiallisesti niitä .Perusteita sil- 15522: mällä pitäen, j<Oille eduskuntaesitykseen sisältyvä lakiehdotus 15523: on rakennettu. 15524: Niinpä laki olisi saatava käsittämään ne toimialat, jotka 15525: mainitussa ehdotuksessa luetellaan. Sen alaisiksi tulisivat 15526: niinmuodoin teollisuus- ja rkaurppaliikkeet ynnä muu niihin 15527: verrattava liiketoiminta sekä suurimmalta <Osaltaan erilaista 15528: liikennettä välittävät yritykset ja yleiset laito1kset. Täten 15529: jäisivät lain ulkopuolelle sellaiset toimialat kuin kotitalous, 15530: maanviljelys ja sen yhteydessä harjoitettavat elinkeinot s·ekä 15531: merenkulku, samoinkuin poliisi- ja palolaitokset, Joilla val- 15532: litsevat erikoiset työolot eivät työajan suhteen näytä plevan 15533: järjestettävissä kysymyksessäolevan lain puitteissa. 15534: Niinikään olisi laki laadittava mainitun lwkiehdotuksen 15535: mu'kaisEJksi suojeluksen alaisiksi sa.atettaviin henkilörylhmiin 15536: näJhden. Vaikkakaan ehdotuksessa ei tarkemmin määritellä 15537: siinä tässä suhteessa käytettyä työntekijä-käsitettä, selviää 15538: siitä Valiokunnan kiilsityksen mukaan kuitenkin, että tällä 15539: tarkoitetaan varsinaisten .palkkatyöläisten ohella sellaisia 15540: liikerupulaisia, joilla ei ole johtavaa asemaa liikkeessä, sekä 15541: kulku- ynnä muiden yleisten laitosten ,palveluskuntaan kuu- 15542: luvia henkilöitä. Näin ollen laki ei tulisi koskemaan yleisten 15543: laitosten virkamiehistöä eikä myöskään muita sellaisia hen- 15544: kilöitä, joita, kuten esim. sairaa.nhoitajia. taikka postin- 15545: kuljettajia maalla ja maalaiskirjeenkantajia, ei voida lukea 15546: asianomaisten laitosten ·palveluskuntaa.n eikä niiden käyt- 15547: tämään varsinaiseen työväestöön. Kun aivan tarkkarajainen 15548: Kahdeksan tunnin työaika. 15549: 15550: yleinen määrittely ei kuitenkaan tässä suhteessa ole mah- 15551: dollinen, ei V aliokunnankaan mielestä ole syytä ottaa lakiin 15552: erityistä, työntekijä-käsitettä selventävää määräystä. 15553: Valiokunta 'Pitää myöskin työajan .säännöstelyä tarkoit- 15554: tavia lrukiehdotuksen määräyksiä ylipäätään tarkoituksenmu- 15555: kaisina, mikäli ne koskevat teollisuus- ja kauppaliikkeitä 15556: ynnä niihin verrattavia yrityksiä. Näillä aloilla voitanee 15557: useimmiten säännöHinen työaika suuremmitta vaikeuksitta 15558: järjestää .enintään kahdeksaksi tunniksi vuorokautta ja nel- 15559: jäksikymmeneksikahdeksaksi tunniksi viikkoa ~kohti, mutta 15560: joissakin tapauksissa näyttää työn laatu vaativan väljempää, 15561: yksinomaan mainitun viikoittaisen tuntimäärän ~puitteisiin ra- 15562: joittuvaa järjestelymahdollisuutta. Jos sen lisäksi työnteki- 15563: jän ja osaksi sitäpaitsi ,tarkastusviranomaisen suostumuksella 15564: sallitaan tarpeen vaatiessa enintään kahdensadan tunnin yli- 15565: työ vuodessa, niin Valiokunn-:1n !käsityksen mukaan työnteki- 15566: jän suojelus on riittävästi turvattu ja toisaalta on jätetty tar- 15567: pee!ksi liikunta-alaa työn tarkoituksenmukaiselie järjestelylle 15568: useimmilla näistä toimialoista jlll erittäinkin myös sellaisilla, 15569: joilla liikkeen yhtämittainen käyttö on teknillisistä 1syistä 15570: välttämätön. Mutta niissä yrityksissä, jotka tarkoittavat ~puu 15571: tavaran ajoa, lauttaosta ja uittoa tai tavaran lastausta ja 15572: purkamista., on työ laadultaan sellaista, ~ttä edellämainittu . 15573: säännöllistä työaikaa koskeva säännöittely on niihin nälhden 15574: liian ahdas. Näillä aloilla voitanee työ sopivasti järjestää, jos 15575: rajaJksi pannaan neljää viikkoa kohti laskettuna [36 tunti- 15576: määrä, joka vastaa ~keskimäärin neljänkymmenenkahdeksan 15577: tunnin viiimittaista työaikaa. Tällä tavoin määrätty säännöl- 15578: linen työaika soveltuisi myöskin konttoritöitä varten, JOissa 15579: kuukausi- ja varsinkin . vuositilien laatiminen vaatii poik- 15580: keuksellisen pitkää työaikaa. 15581: Mitä taas tulee työajan pituuteen liikennettä välittävi~ä 15582: yrityksissä ja yleisissä laitoksissa, on se Valiokunnan käsi- 15583: tyksen mukaan säännösteltävä jonkun ;verran toisin kuin mitä 15584: eduskuntaesitykSessä on suunniteltu. Niiden tietojen mu- 15585: kaan, jotka Valiokunta on tästä hankkinut, ei säännöllistä 15586: työaikaa rautateillä sovi laissa määrä~ ~päivittäisen tai vii- 15587: 10 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7. 15588: 15589: koittaisen tuntiluvun mukaan, vaan aikarajaksi on asetettava 15590: neljää viirkkoa kohti las·kettu tuntimäärä. Kun eräillä muil- 15591: lakin toimialoilla, kuten esim. maalla harjoitetun automobii- 15592: liliikenteen, vanginvartijain toimittaman vankeinkuljetu:ben 15593: ja osaksi posti- ja tullitoimen alalla, tavalli:sta suurempi lii- 15594: kunta-ala on työajan järjestelyssä tarpeen ja kun yleensäkään 15595: ei näytä olevan syytä niillä, enimmäkseen valtion tai kunnan 15596: välittömän määräysvallan alaisilla aloilla, joista tässä on ky- 15597: symys, aivan yksityiskohtaisesti säännöstellä työaikaa, olisi 15598: Valiokunnan mielestä sopivinta, säilyttämällä ylityötä .var- 15599: ten varattava vuotuinen tuntimäärä yhtä 1suurena kuin teolli- 15600: suus- ja kauppa-alalla, määrätä pisin säännöllinen työai1ka 15601: kaikilla näilläkin aloilla. sadaksi yhdeksäksikymmeneksika'h- 15602: deksi tunnrksi neljän viikon aikana. Siihen nähden, että kah- 15603: deksan tunnin työajan käytäntöön ·ottaminen näinkin ava- 15604: roissa puitteissa voi puheenaolevilla aloilla kohdata voitta- 15605: mattomia vaikeuksia, näyttäJä\ sitä~paitsi olevan .välttämätöntä, 15606: että senaatti saa oikeuden erikoistapauksissa., tarkastusviran- 15607: omaisen ja asianomaisten työntekijäin suostumuksella, ly- 15608: hyeksi ajaksi kerrallaan määrätä poikkeuksia tässä esitet- 15609: tyyn työn Järjestelyyn. 15610: Sen työajan lisäksi, mikä tällä tavoin tulisi .työnantajan 15611: käytettäväksi, olisi Valiokunnan mielestä vielä varattava 15612: rnahdol'lisuutta li'sätyön teettämiseen silLoin, kun aivan poik- 15613: keukselliset seikat niin vaativat. Puheenaolevaan lakiin olisi 15614: senvuoksi otettava myöskin sentapainen <hätätyötä kos·keva 15615: säännös, joka sisältyy eduskuntaesitykseen liittyvään laki~h 15616: dotukseen. 15617: Samaten olisi puheenalaiseen lakiin pantava se mainitussa 15618: la1kiehdotuksessa oleva, Valiokunnan mielestä tärkeä mää- 15619: räys, että työntekijälle on sunnuntain ajaksi tai muuna vii- 15620: kon aikana annettava vähintään kolmenkymmenen tunnin 15621: yhtämittainen vwpaus työstä. Tä:llainen säännös tavataan ,jo 15622: eduskunnan vuonna 1909 }wväksymä.ssä asetukses'sa työstä 15623: teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa, ja sen ulottami- 15624: nen niillekin aloille, joita mainittu asetus ei koske, on Valio- 15625: kunnan käsityksen mukaan mahdollinen, varsinkin jos sitä 15626: Kahdeksan tunnin työaika. 11 15627: 15628: ei sovelleta niihin tapauksiin, jol·loin hätätyön teettäminen 15629: tulee kysymykseen. tSitävastoin Valiokunta, seuraten tässä- 15630: kin kohden eduskuntaesitystä, ei ol·e katsonut olevan syytä 15631: ottaa lakiehdotukseen määräystä siitä, että työaika lauan- 15632: taisin ja juhla-aattoina olisi oleva l~hempi kuin muina vii- 15633: kon päivinä, koska laki on ehdotettu ulotettavaksi sellaisille- 15634: kin aloille: joilla tällainen järjestely ei ole mahdollinen, ja 15635: koska .puheenaoleva etu ·voidaan muilla aloilla turvata. työn- 15636: tekijöille vavaiden työsopimusten nojalla. 15637: Näille perusteil'le raJkennettu laki ei luonnollisesti voi si- 15638: sältää muuta kuin ne yleiset säännökset, joiden mukaan työ- 15639: aika kysymyksessäolevilla, mitä erilaisimmilla a1oiUa on jär- 15640: jestettävä. Tarkemmat määräykset lain soveltamisesta niillä 15641: toimialoilla, joilla.· yksityiskohtaisempi säännöstely on tar- 15642: peen, ja erittäinkin mitä tulee liikennettä välittäviin yrityk- 15643: siin ja yleisiin laitoksiin, olisi jätettävä senaatin antamain 15644: tai sen määräysten mukaan annettavain ohjeiden varaan. 15645: Samaten jäisi lain noudattamista valvovan tarkastustoimin- 15646: nan järjestely senaatin asiaksi. 15647: 15648: Mitä tulee kysymyksessäolevan lain yksityiskohtaiseen 15649: rakenteeseen, pitää Valiokunta eduskuntaesitykseen sisälty- 15650: vää ehdotusta niinikään ylipäätään tarlwituksenmukaisena. 15651: Kuitenkin on Valiokunta niiden muutosten ohella, jotka joh- 15652: tuvat siitä, mitä edellä on esitetty, tehnyt mainittuun ehdo· 15653: tutkseen eräitä muutoksia ja lisäyksiä. 15654: Valiokunta on katsonut asianmukaiseksi järjestää lain 1 §. 15655: alaisiksi saatettavat liikkeet, yritykset ja laitokset kahteen 15656: eri ryhmään, joista toinen käsittää teollisuus- ja kauppaliik- 15657: keet ynnä nii'hin verrattavat toimialat ja toinen liikennettä 15658: välittävät yritykset sekä yleiset laitokset. Tällainen jaottelu 15659: on tarpeellinen senvuOlksi, että jältkimäiseen ryhmään luetut 15660: liikkeet ja laitokset on, niinkuin edellä on mainittu, Valio- 15661: kunnan mielestä eräissä suhteissa asetettava toisenlaiseen 15662: asemaan kuin muut lain alaiset toimialat. S.e on sitäpaitsi 15663: omiaan selventämään lain ulottuvaisuutta mitä tulee niihin 15664: työaloihin, joita se on tarkoitettu käsittämään, ja siten käy 15665: 12 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7. 15666: 15667: myös mahdolliseksi eri ryhmien suhteen eri tavoin määri- 15668: tellä lain suoj.eluksen alaiset henkilöt. Sellaisia näkökohtia 15669: silmällä pitäen on Valiokunta sen ohessa ·erittäin maininnut 15670: lain alaisina. laitoksina myöskin tullilaitoksen, kanavat, vi- 15671: rastot, koulut ja vankilat sekä toisaalta selvästi sulkenut sen 15672: piiristä pois kotita:louden ja maanviljelyksen sivuelinkeinoi- 15673: neen. 15674: 2 §. Kun, niinkuin edellä on mainittu, säännöllinen työaika on 15675: Valiokunnan käsityksen mukaan eräillä yksityisen liiketoi- 15676: minnan aloilla ja yleensä liikennettä välittäviä yrii;ylksiä ~a 15677: yleisiä laitoksia varten säännösteltäväi jonkun v-erran toisin 15678: kuin esityksentekijät ovat suunnitelleet, on lakiehdotuksen 15679: 2 § :ään otettu näitä aloja koskeva. lisäm.omentti. 15680: 3 (3 ja 4) §. Edelliseen pykälään tehty lisäys on aitheuttanut vastaa- 15681: van muutoksen ylityötä koskevaan säännökseen, mikäli täl- 15682: laiselle työlle on viikkoa kohti määrätty ylin raja. Siihen 15683: nähden, .että .ei ole näyttänyt olevan syytä itse laissa määrätä, 15684: mi~ä viranomainen saisi toimekseen valvoa lain noudatta- 15685: mista kysymyksessäolevilla eri aloilla, on sitäpaitsi tässä sa- 15686: maten kuin muuallakin lakiehdotuksessa. sana ,ammattientar- 15687: kastaja" vaihdettu sanaan ,tarkastusviranomainen". Sen 15688: ohessa Valiokunta on yhdistänyt lakiehdotuksen eri momen- 15689: tit ja ottanut rpykälän 2 momentiksi ehdotwksen 4 § :ään si- 15690: sältyvän säännöksen ylityöstä maksettavasta korotetusta pal- 15691: kasta. Kun on luonnollista, että tätä määrättäessä myöskin 15692: luonnossa sawdut pa}kkaedut on otettava .huOimioon, ·ei siitä 15693: ole lakiehdotukseen pantu nimenomaista säännöstä. 15694: 4-10 Lakiehdotuksen 4, 5, 6, 7, 8, 9 ja 10 (5, <6, 7, 8', 9, 10 15695: (5-11) §. .ia 11) §:n säännökset, jotka eräiltä kohdin jonkun verran 15696: muutettuina on otettu edellämainitusta eduskunnan vuonna 15697: 19•091 päättäm.ästä asetuksesta työstä teollisuus- ynnä eräissä 15698: muissa ammateissa, on Valiokunta hyväksynyt ylipäätään 15699: sellaisinaan. Kuitenkin on ensiksimainittuun py kälään tehty 15700: sellainen lisäys, että hätätyön teettäminen tulisi sallituksi 15701: silloinkin, kun työn keSikeyttäminen aiheuttaisi ta va.ran tai 15702: raaka-aineen pilaantumisen tai hukkaantumisen. Edelleen 15703: on sunnuntailepoa koskevaa säännöstä rajoitettu niin, että 15704: Kllihdeksan tunnin työaika. 13 15705: 15706: se ei estä teettämästä ·hätätyötä. Sitäpaitsi Valiokunta on 15707: jonkun verran laajentanut lakiehdotuksen 6 (7) § :n 1 mo- 15708: menttiin pantua poikkeusmääräystä, koska on olemassa mui- 15709: takin kuin voimakoneita hoitavia hen1kilöitä, joiden läsnäolo 15710: työpaikalla on työn säännölliselle jatkumiselle välttämätön. 15711: Niinikään on lakiehdotukseen otettuja rangaistusmää- II (12) §. 15712: räyksiä osittain muutettu. Kun lain työaikaa koskevain 15713: säännösten rikkomisesta ty·önantajalle tuleva rangaistus on 15714: saatava tehoavaksi ja sitäpaitsi sellaiseksi, että se tulee suu- 15715: rille työnantajille •olemaan suhteellisesti yhtä an1kara kuin 15716: ·pienille, on V aliakunta säilyttänyt ehdotu1kseen tästä otetun 15717: säännöksen, kuitenkin sellaisella lisäyksellä, joka osoittaa 15718: rangaistuksen korkeimman määrän. Samaten on se säännös, 15719: joka tarkoittaa työnantajan rankaisemista lain muunlaisesta 15720: rikkomisesta, pysytetty asiallisesti ennallaan.' Mutta mitä 15721: tulee työnantajan edustajaa koskevaan e.rityiseen rangaistus- 15722: määräykseen, on Valiokunta 1katsonut olevan .syytä sen pois- 15723: tamiseen sekä pitänyt ta:rkoituksenmukai.semrpana asettaa 15724: edustaja tässä suhteessa työnantajan veroiseksi. Sen sijaan 15725: (Jn katsottu asianmukaiseksi ottaa lakiin sellais•ia tapauksia 15726: tarkoittava erikoissäännös, jolloin työnantajana on valtio, 15727: kunta tai seurakunta ja jolloifl lakia rikkova virlkamies niin- 15728: muodoin ei toimi omaksi edukseen ja on muutenkin tarkem- 15729: man valvonnan alaisena. Vihdoin on Valiokunta tarpeetto- 15730: mana poistanut syytteenteosta pykälään otetun määräyksen. 15731: Erityisenä uutena pykälänä on lakiehdotukseen otettu 12 §. 15732: säännökset lain toimeenpanoa varten ta;rvittavista ohjeista 15733: ja senaatille annettavasta oikeudesta määrätä eräissä ta.pauk- 15734: sissa poikkeuksia lain mukaiseen työn järjestelyyn. 15735: ,Siihen nä•hden, että lain soveltaminen muutamilla aloilla. 13 (osaksi 15736: Valiokunnan saamain tietojen mukaan ei ole mahdollinen ai- 12) §. 15737: van läheisessä tulevaisuudessa, on lakielhdotukseen tehty li- 15738: säys, jonka nojalla~ lain toimeenpano eräillä aloina voidaan 15739: tarvittaessa siirtää jonkun verran tuonnemmaksi. 15740: Vihdoin on Valiokunnan huomauttaminen, että niiden la- 15741: kien ja lainkohtain maininta, jotka puheenaolevallw lailla 15742: kumotaan tai muutetaan, ei ole ollut mahdollinen, koska ei 15743: 14 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7. 15744: 15745: ole varmuutta siitä, onko edellämainittu, eduskunnan vuonna 15746: 1909 .päättämä työväensuojelusa,setus, jota tämä laki tulisi 15747: suurelta osalta muuttamaan, puheenalaista lakia vrnhvistet- 15748: taessa jo tullut vffihvistetuksi. 15749: 15750: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kmmioit- 15751: taen ehdottoo, 15752: 15753: että Edwskunta hyväksJrilsi Edusku;nmam myö- 15754: tävaiJkuftukselZa mää~ättävällä tavalla v:ahvistet- 15755: tavaksi ja voim.aan saatettavaksi. seuraav1an laki- 15756: ehdotuksen: 15757: 15758: 15759: Laki 15760: kahdeksan tunnin työajasta. 15761: 15762: 1 §. 15763: Tämän lain alaisia ovat: 15764: 1) alempana mainitut Iiikikeet ja yritykset, sikäli kuin 15765: niissä käytetään työntekijöinä muita kuin puolisaa ja omia 15766: vajavaltaisia lwpsia: 15767: a) käsityö- ja tehdasliikkeet sekä muut teollisuus- 15768: ammatit; 15769: b) rakennusten ja satamain sekä ratain, siHain, teiden ja 15770: muid·en kulkulaitosten rakentaminen, korjaus ja kunnossa- 15771: pito; 15772: c) :pelastus- ja sukellustoiminta; 15773: d) saunat ja kylJpylät; 15774: e) raivaus-, perkaus-, 'kuivaus- ja ·puhtaanapitotyöt; 15775: f) metsän- ja halonhakkuu; 15776: g) puutava.ran ajo, lauttaus ja uitto; 15777: h) tava1ran lastaus ja purkaminen; 15778: i) kauppa-, konttori- ja varastoliikkeet; 15779: k) ravintola-, hotelli- ja 'kahvi:laliikkeet; ynnä 15780: '1) liikkeet ja yritykset, jotka on pidettävä edeHämainit- 15781: tujen verois.ina; sekä 15782: KaJhdeksan tunnin työaika. 15 15783: 15784: 2) alempana mainitut liikkeet ja laitokset, mikäli niissä 15785: käytetään palvelus- ja työväkeä: 15786: a) rautatie- ja raiiioti,eliikenne, posti-, tulli- ja puhelin- 15787: laitokset ynnä kanavat; 15788: b) automobiililiikenne ja ajurinliike; 15789: c) virastot, koulut, sairaalat ja vankilat; sekä 15790: d) liikkeet ja 'laitokset, jotka on pidettävä edellämainit- 15791: tujen veroisina. 15792: Mitä tässä laissa säädetään, koskee myös sellaista liikettä 15793: ja yritystä, jota valtio, kunta, seurakunta, yhdistys tai ~aitos 15794: pitää, vaikka sitä ei har.ioiteta'kaan elinkeinona. 15795: Tämä la,ki ei koske kotitaloutta eikä maanviljelystä ja 15796: sen sivuelinkeinoja. 15797: 15798: 15799: 2 §. 15800: ; 15801: Työntekijää ei saa 1 § :I\ 1 momentin 1) kohdassa maini- 15802: tuissa liikkeissä ja, yrityksissä alempana täss·ä pykalässä mai- 15803: nituin poikkeuksin pitää säännönisessä työssä enempää kuin 15804: kahdeksan tuntia vuorokaudessa eikä. enempää kuin neljä- 15805: kymmentäka,hdeksan tuntia viikossa. 15806: Milloin työn teknillinen laatu tai muut pakottavat serkat 15807: niin vaativat, saa työntekijää hänen suostumuksellaan pitää 15808: työssä enemmän kuin kahdeksan tuntia vuorokruud.essa, viik- 15809: kotuntien lukua siten kuitenkaan lisääimättä. 15810: Liikkeissä ja yrityksissä, jotka tarkoittavat plJ.utavaran 15811: ajoa, lauttausta ja uittoa tai tavaran lastausta ja purkamista, 15812: sekä konttoritöissä kuin myös niissä liikkeissä ja laitoksissa, 15813: jotka mainitaan 1 § :n 1 momentin 2) kohdassa, älköiön työn- 15814: tekijää rpidettäkö säännöl'lisessä työssä enempää kuin sata 15815: yhdeksänkymmentäkaksi tuntia neljän viikon aikana. 15816: Kaivos- ja vuoriteollisuudessa la-sketaan kaivokseen las- 15817: keutuminen ja kaivoksesta nouseminen työaikaan; samoin 15818: myös muussa työssä ku}keminen työnantajan määräämästä 15819: lähtöpaikasta varsinaiseen .työnsuoritusrpaik!kaan sekä sieltä 15820: määrättyyn lähtöpaikkaan palaaminen. 15821: 16 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 7. 15822: 15823: 3 §. 15824: Sen työajan lisäksi, mikä 2 § :n 1 momentissa mainitaan, 15825: sallittakoon työntekijää hänen suostumuksellaan pitää yE- 15826: työssä enintään kymmenen tuntia viikossa ja 2 § :n 3 momen- 15827: tissa mainitun työajan lisäksi neljitkymmentä tuntia neljän 15828: viikon aikana, ei kuitenkaan kummassakaan tapauksessa 15829: enempää kuin sata tuntia vuodessa, sekä sitäpaitsi tarkas- 15830: tusviranomaisen luvalla, milloin .työn säännöllinen jatkumi- 15831: nen välttämättä niin vaatii, lisäJrsi korkeintaan sata tuntia 15832: vuodessa. 15833: Ylityöstä, mikä tehdään päivittäisen työajan lisäbi, mak- 15834: setaan kahdelta ensimäiseltä tunnilta vähintään viidellä- 15835: ·kymmenellä prosentilla ja sen jälkeen väihintään sadalla 15836: prosentilla korotettu palkka. 15837: 15838: 4 §. 15839: Kun luonnontapalhtuma, tapaturma tai muu vaara uhka; 15840: tahi on keskeyttänyt työn taikka milloin työn keskeyttäminen 15841: aiheuttaisi tavaran tai raaka-aineen pilaantumisen tai huk- 15842: kaantumisen, saa 2 ja 3 § :ssä säädettyjä työaikoja, mikäli 15843: nuo seikat vaativat, kohtuullisesti pitentää, ei kuitenkaan 15844: kauemmin kuin neljän viikon aikana. SeHaista työtä ei lueta 15845: 3 § :ssä _mainittuun ylityöaikaan. 15846: Siten toimeenpannusta työajan pitennyksestä on työnan- 15847: tajan tarkastusviranomaiselle lä:hetettävä ilmoitus, j.ossa on 15848: tarkasti mainittava toimenpiteen syy S·ekä pitennyksen laa- 15849: juus ja kestävyys. Tarkastusviranomaisen tulee, tutkit- 15850: tuaan asianlaatua, joko jättää asia tuon ilmoituben varaan 15851: tahi ryhtyä toimenpiteisiin pitennyksen rajoittamiseksi tai 15852: lakkauttamiseksi. 15853: Mitä 3 §:n 2 momentissa on säädetty yEtyöstä makseUa- 15854: vasta palkasta sovellettakoon myös tällaiseen hätätyöhön. 15855: 15856: 5 §. 15857: Sunnuntain ajaksi on työntekijälle annettava väJhintään 15858: knlmekymmentä tuntia kestävä yhtäjaksoinen vapaus työs- 15859: tä, paitsi 4 § :ssä mainituissa tapauksissa. Ellei tämä ku:i- 15860: Kahdeksan tunnin työaika. 17 15861: 15862: tenkaan ole mahdollista, annettakoon vastaava vapaus muuna 15863: vii;kon aikana. 15864: 6 §. 15865: Jos työa:i'ka 1 § :n 1 momentin 1) kohdassa mainituissa liik- 15866: keissä ja yrityksissä on ka;hdeksan tuntia vuorokaudessa eikä 15867: työ. ole järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kahdeksan tun- 15868: nin vuoroihin, on työntekijälle työn aikana annettava aina- 15869: kin yksi säännöllinen, vähintään tunnin kestävä lepohetki, 15870: jonka aikana hän saakoon esteettömästi poistua työpaikalta. 15871: Tämä ei kuitenkaan koske S'ellaisia työntekijöitä, joiden työ- 15872: paikalla. olo on työn jatkumiselle välttämätön. 15873: Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin enin- 15874: tään kahdeksan tunnin vuoroihin, on työnte'kijälle#annettava 15875: joko vähintään puolen tunnin ruokailuloma tai tilaisuutta 15876: "syömiseen työn aikana. 15877: Lepohetkiä tai ruokailuaikoja älköön luettaka työaikaan, 15878: milloin työntekijä saa esteettömästi niiden aikana poistua 15879: työpaikalta. 15880: 7 §. 15881: Tehdyistä ylitöistä ja hätätöistä sekä näistä maksetuista 15882: palkoista on työnantaja velvollinen pitämään luetteloa, joka 15883: on vaadittaessa näytettävä tarkastusviranomais·elle sekä 15884: työntekijäin valtuutetulle. 15885: Jos työntekijät sitä vaativat, on työnantaja velvollinen 15886: antamaan maksutta kuukausittain otteen tästä luettelosta 15887: työntekijäin valtuutetulle. 15888: 8 §. 15889: Jokaisessa tämän lain alaisessa liikkeessä, työhuoneessa 15890: tai varsinaisessa työpaikassa on työnantajan toimesta tämä 15891: laki ja tiedonanto käytännössä olevasta työtuntijärjestelmästä 15892: pidettävä sopivalla parkalla nähtävänä. 15893: Työtuntijärjestelmästä on tehtävä mahdollisimman pJ.an 15894: ilmoitus tarkas·tusviranomaiselle. 15895: 9 §. 15896: Työnantaja olkoon kielletty pitentämästä tässä laissa sää- 15897: dettyjä työaikoja antama;lla työtä kotona tehtävä:ksi. 15898: 2 15899: 18 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7. 15900: 15901: 10 §. 15902: Tämän lain noudattamista valvoo asianomainen tarkastus 15903: sillä tavalla 'kuin siitä erittäin säädetään. 15904: 15905: 11 §. 15906: Jos työnantaja tai hänen edustajansa yksityisessä liik- 15907: keessä, yrityksessä tai laitoksessa, rikkoo tämän la;in työ- 15908: aikaa koskevia säännöksiä, rangaistakoon vähintään viiden 15909: ja enintään kahdenikymmenenviiden markan sakolla jokaista 15910: työntekijää kohti, jota •hän on vastoin tätä lakia pitänyt 15911: työssä, ja kutakin vuorokautta kohti, jona työntekijää on 15912: lainvastaisesti pidetty työssä, ei kuitenkaan enemmällä kuin 15913: kaikkiaan kymmenentuhann•en markan sakoUa. Jos rikos 15914: on tapahtunut tarkastusviranomaisen kiellosta huolimatta 15915: taikka jos rikos uusitaan, olkoon sakko enintään viisikym- 15916: mentä markkaa kutakin työntekijää ja vuorokautta kohti, ei 15917: kuitenkaan kaikkiaan enempää kuin kaksikymmentätuhatta 15918: markkaa. 15919: Työnantaja tai hänen edustajansa, joka muuten rikkoo 15920: tämän lain määräyksiä, rarngaistakoon ve,hintään kahden- 15921: kymmenenviiden ja enintään tuhanrnen markan sakolla. 15922: Milloin työnantajana on valtio, kunta tai seurakunta, 15923: rangaistakoon sitä virka;,miestä, joka on vastuunalainen lain 15924: noudattamisesta, vähintään kahdenikymmenenviiden ja enin- 15925: tään tuhannen markan sa1wlla taikka, j.os rikos uusitaan, 15926: enintään kahdentuhannen marka•n sakolla. 15927: 15928: 12 §. 15929: Ta11kem:pia määräyksiä tämän lain sov·eltamisesta antaa 15930: Suomen Senaatti. 15931: Milloin lain käytäntöön soveltaminen 1 § :n 1 momentin 15932: 2) kohdassa mainituilla aloilla työn teknillisen laadun, vuo- 15933: denajan tai muiden pakotta.vain seikkain vuoksi ei ole mah- 15934: dollinen, on Senaatilla, tarkastusviranomaisen ja asianomais- 15935: ten työntekijäin suostumuksella, valta määrätä poikkeuksia 15936: tämän lain mukaiseen työn järjestelyyn enintään yhdeksi 15937: vuodeksi kerrallaan. 15938: Kahdeksan tunnin työaika. 19 15939: 15940: 13 §. 15941: Tämä laki astuu voimaan kahclen kuukauden kuluttua 15942: sen vaihvistamisesta. Seooatil,la on kuitenkin valta myöntää 15943: tormeenpanoon nähden lykkäystä·, enintään ·kuudeks,i kuukau- 15944: deksi, niillä aloilla, joilla lain ai1kaisempi toimeenpano kohtaa 15945: voittamattomia esteitä. · 15946: Tällä ·lailla kumotaan tai muutetaan, lukuunottamatta 15947: lasten työaikaa koskevia säännöksiä, ne voimassaolevat lain- 15948: säännökset ja muut määräykset, jotka ovat ristiriidassa tä- 15949: män lain kanssa. 15950: 15951: 15952: N~i'llku~n ·ed·e[läolev-arsiba ikäy S'elviHe, tiJarkoitAiaa kysymyk- 15953: &essäoleva lakiehdotus, että täysikasvuisien työntekijäin 15954: työailka muUJn mua~sra niillä aro.mJalttiialloillar, joiiba edUtsku'llnan 15955: 1909 vuoden toisilla v.altiopäi villä hyvä.kisymä 'asetus työ·stä 15956: <Veollisuus- ynnä erä'iissä mui1ssa ammatbaissra koskee, olisi 15957: säännösteltävä olennaisesti toisin kuin mitä mainitussa ase- 15958: tuk.sessa on tJapahtunut. Näim oUe'll edJe,llytbtää tämän lmin 15959: Vlahv~·staminen, ~ibtä •edre1iläffilaini'tun ,a,setuks:en V'Oiffilwanastu- 15960: mi·nen tulee ai:l;:tafilsemmin mrtka!rsiu'klsi. Siltäpait,si on V al!io- 15961: kunna'll mi,elestä .s:ittä limnen ·s~aaJtJav'a vahvistetukrsi eduskunn1a·n 15962: n[i<ni1kään 1909 vuoclen ·toisiHa va.Itiopä,iv·illä hyväksymä 15963: aJsetus amma,tt~entmlkarstuk,s:esrta, koslka puhee:nalairllJe>n l1aki 15964: ed,ellytltää, että ammaltit~enli:ankastus O'n järjeiS'l:•eitty m1a,initun 15965: asetuhen mukaisille .perusteille. 15966: VaJiokunta saa senvuoksi kunnioittaen ehdottaa, 15967: 15968: että Eduskunta lausuisi käsityksenään, että 15969: edtJ;skunnan vuonna 1909 päättämät asetukset 15970: työstä teollisuus- ynnä eräissä m·uissa amrnateissa 15971: ja ammattientarkastuksesta ovat Eduskunnan 15972: myötävaikutuksella määrättävällä tavalla vah- 15973: vistettavat ennenkuin laki kahdeksan tunnim työ- 15974: 'ajastla vtahvistetaan. 15975: 20 1917.- Eduskuntaesitysm:itltintö N:o 7. 15976: 15977: V'aliokunn1alla on kysymyik1sie'ssäoleVJala lakiehdoltutSVa VJal- 15978: mistaessaan ollut harkittavana, olisiko myöskin sairaanhoito- 15979: henkilökunta sekä erinäisten yleisten laitosten, erittäinkin 15980: rautatie- ja rpostilaitosten alempi virkamiehistö saatettava 15981: mainitun -lain suojeluksen alaiseksi. Siihen nähden, että 15982: kahdeksan tunnin päivittäisen työajan soveltaminen sai- 15983: raanhoitajistoon Valiokunnalle annettujen tietojen mukaan 15984: siitä johtuvien melkoisten lisäkustannusten sekä asunto- 15985: jen ja hoitajien puutteen takia nykyään kohtaisi suuria 15986: vaikeuksia, erittäin'kin mitä tulee maaseudun pieniin sai- 15987: raaloi·hin ja synnytyslaitoksiin, ja kun virkamiehistön työ- 15988: olojen säännöstely pu1heenaolevassa laissa ei näytä olevan 15989: tarkoituksenmukaista, ei Valiokunta ole ulottanut edelläole- 15990: vaa lakiehdotusta käsittämään näitä henkilöryhmiä. Kun 15991: Valiokunta kuitenkin on sitä mieltä, että näidenkin työaika 15992: olisi saatava lailla rajoitetuksi, saa Valiokunta kunnioittaen 15993: ehdottaa Eduskunnan anottavaksi, 15994: että Hallitus ensi tilassa asettaisi komitean 15995: tutkimoon, miUä fJavoin SJaimanhoitohenkilö- 15996: kunnan ja erirväisissä yleisissä fxritokS'issa pal- 15997: velevien alempien virkamiesten työaika voitaisiin 15998: lailla määrätä noudattamalla, mikäli mahdollista, 15999: niitä perusteita, jotka säädetään laissa kahdeksan 16000: tunnim työajasta, ja 16001: että Hallitus komitean hankkiman selvityksen 16002: pohjal~a anfJaisi Eduskunnalle esityksen asiasta. 16003: 16004: 16005: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa rpufheenjahtaja Pert- 16006: tilä (osittain), varapuheenjohtaja Pärssinen, jäsenet Hjelt, 16007: Hyöki, Jalava, Kiiskinen, Laakkonen, Leinonen, Leppänen, 16008: Lumivuokko (osittain), Murto, Mäkinen (osittain), Pohja- 16009: väre, Rantakari (osittain), Sariola (osittain), Sinkko (osit- 16010: tain) ja Thuneberg sekä osaksi varajäsenet Lantto, Leppä, 16011: Rik'konen ja Åkerblom. 16012: Helsingissä, kesä.kuun u rp.äivänä 19117. 16013: Vastalause 1. 21 16014: 16015: 16016: 16017: 16018: Vastalauseita. 16019: I. 16020: Edelläoleva la•kiehdotus kä:sittää useita työaloja, joihin 16021: nähden ei ole olemassa kokemusta niistä vaikeuksista, joita 16022: lakia sov·ellettaessa voi syntyä. Työväen ja työväenasun- 16023: tojen puute voi myöskin aluksi monella paikkakunnalla teh- 16024: dä vuorotyöhön siirtymisen mahdottomaksi. Jotta laki niin- 16025: muodoin ei tulisi vaikuttamaan taloudellisen elämämme 16026: heikkenemistä, ehdotamme, että sen 112 § :n 2 momentti tulisi 16027: kuulumaan seuraavasti: 16028: 16029: 12· § 21 mom. 16030: Milloin lain käytän.töi;n soveMami'f/Je.n työn teknillisen 16031: laailun, vuodenajan tai muiden pakottavien seikloam vuoksi 16032: kohtaa voittamattomia vaikeuksia, on Sendlatilla, asianomai- 16033: sen tarkastusviranomaisen toimenpideUä puoltaessa, aike·us 16034: myöntää poikkeuksia tämän Zain mukaxiseen työn järjeste- 16035: lyyn enintään yhdel•si vuodeksi kerraUMn. 16036: 16037: Kun emme myöskään ole voineet hyväksyä sitä järjestel- 16038: mää, minkä Työväenasiainvaliokunta on kahdeksan tunnin 16039: työaikaa koskevan lain rikkomisesta säädettäviin rangaistus- 16040: 1 16041: 16042: 16043: 16044: seuraamutksiin nölhden omaksunut, saamme täten ehdottaa, 16045: että 11 § :n 1 momentti tulisi kuulumaan seuraavasti: 16046: 16047: . n § 1 mom. 16048: Työ'fllll)n(Jaja, joka rik·koo tämän lain työaikaa koskevia 16049: määräyksiä, rangamtakoon, jos työpa:ii/O,assa käytetään vä- 16050: hemmän kuin 50 työnteki!jää, vähintäiitn kahdenkymm:enen ja 16051: enintään vUdensadan markan sakolla ja, jos työntekijöitä an 16052: 22 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7. 16053: 16054: 50 tai et~emmän, vähintään smlan ja enintään lmhdenfluhwn- 16055: nen markan sakolla taikka, jos asianhao:rot ovat erittäin ras- 16056: kauttavat tahi rikkomus ttusita'an, edJelliJse&ä tapauksessa vä- 16057: hit~tään sadan ja enintään tuhannen markan sakolla. ja jäZki- 16058: mäisessä tapauksessa vähintään kolmensadun ja enintään vii- 16059: dentuha'Mten markan sakolln. 16060: 16061: Helsingissä, kesäkuun 6 paivänä 19'17. 16062: 16063: Vera Hjelt. Lauri Mäkinen. 16064: Vastalause II. 23 16065: 16066: 16067: 16068: 16069: II. 16070: Kansakunnan elineht-ona on myöskin se, että sen ruumiilli- 16071: nen työvoima ei joudu ryöstöviljelyksen alaiseksi. Työ-olot 16072: eivät saa muodostua työväenluokan terveydelle ei'kä kehityk- 16073: selle vaaralhsiksi, vaan tulee kansakunnan alati pyrkiä ko- · 16074: hottamaan työväestönsä henkisiä ja ruumiillisia kykyjä ynnä 16075: avuja, niin että ne voisivat vafhvistuneina sitirtyä seuraa- 16076: ville sukupolville. Kansallisesti itsetietoisen sosiaa1ipolitii- 16077: kan tarkotus -on edellytysten turvaaminen ·ja uusien luominen 16078: tosiolojen pohjalla täliaiselle kehitykselle, sillä kansalli~esti 16079: herännyttä mieltä elähyttää ja kannustaa tulevai·suuden kuva 16080: väkiluvultaan karttuvasta, voimiltaan vahvistuvasta, ahke- 16081: rasta, ponnistuksiin kykenevästä; urhoollisesta, isänmaanrak- 16082: kauden täyttämästä, kaikin puolin kunnollisesta kansa-koko- 16083: naisuudesta. 16084: Estääkseen ruumiillista työvoimaa joutuma·sta ryöstövil· 16085: jelyksen alaiseksi, on edisty•smielinen sosiaalipolitiikka pyr- 16086: kinyt lainsäädännönkin avulla säännöstelemään myöskin 16087: täysikasvuisten työntekijäin työpäivän pituutta. Tuntuvinta, 16088: yleisintä ja pikaisinta, mutta myös talouselämän realitee- 16089: teista välinpitämättömintä, lainsäädännön kautta tapahtuvaa 16090: täysikasvuisten työntekijäin vuor-okautisen työ-ajan lyfhen- 16091: nystä on kaikissa maissa vaatinut sosiaalidemokraattinen ·työ- 16092: väenliike, mutta on sekin eri maissa ja. eri aikoina esittänyt 16093: niin hyvin työpäivän pituuden kuin niiden alojen suhteen, 16094: joille laki ma:k,simaalityöpäivästä -olisi ulotettava, toisista:a.n 16095: käytännössä eroaviavaatimuksia silloinkin, kun enintään kalh- 16096: deks·an tunnin vuorokautinen työ-aika on yleisvaatimukseksi 16097: .. 16098: asetettu. Tämä seuraa siitä, että elämän ilmiöitä yleistyt- 16099: tämään pyrkivä, kansainvälinen sosiaalid1emokratiaJkaan ei ole 16100: 24 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 7. 16101: 16102: vielä uskaltanut kieltää sellaisilta luonnon edellytyksiltä 16103: kuin maantieteelliseltä asemalta ja siitä johtuvilta, eri måissa 16104: eri tavalla esiintyviltä valo- ja lämpösuhteilta, asutus-tihey- 16105: deltä, kansan tavoilta ja kehitysasteelta, ulkonaisen luonnon 16106: eri maissa erilaisilta apuläihteiltä, sanalla sanoen vallitse- 16107: viita oloilta eri maissa ja eri aikoina, kaikkea merkitystä 16108: myöskään työpäiväm pituuteen. 16109: Jossain määrin toisistaan poikkeavia vaatimuksia täysi- 16110: kasvui·sten työntekijäin vuorokautisen työ-ajan rajoittamisen 16111: ja niiden alojen suhteen, joille sitä toteuttava la.ki olisi ulo- 16112: tettava, 9n myöskiu Suomen sosiaalidemokraattinen työväen- 16113: liike eri aikoina esittänyt, alussa ilmoittaen väliaikaisesti 16114: tyytyvänsä kymmentuntiseenkin pisimpään sallittuun työ- 16115: päivään, jos se ,asian käsittelyssä välttämättömäksi näkyy". 16116: Nykyään sitä vastoin vaatii Suomen sosiaalidemokraattinen 16117: työväenliike heti lakia, joka rajoittaisi vuorohutisen työajan 16118: kahdeksaan tuntiin yleensä kaikissa liikkeissä, yrityksissä ja 16119: laitoksissa sikäli kuin nii·ssä käytetään ,palvelus- ja työvä- 16120: keä". Näitten vaatimusten mukainen on myöskin s·e laki- 16121: ehdotus 'kahdeksan tunnin työ-ajasta, joka Työväenasiain- 16122: val.iokunnan enemmistön sille antamassa muodossa nyt Edus- 16123: kunnalle esitetään. Tämä V aliakunnan mietinnössä oleva 16124: lakiehdotus käsittää miltei kaikki muut alat kuin maatalou- 16125: den ja sen yhteydessä harjoitettavien elinkeinojen, joihin so- 16126: vellettavasta kahdeksan tunnin työaJjasta Valiokunnalla on 16127: eri alote käsiteltävänään. 16128: 16129: Ratkaisevay virheen on Valiokunnan enemmistö tehnyt 16130: jo siinä, että se on yhden ainoan lain avulla pyrkinyt rajoit- 16131: tamaan täysikasvuisien työntekijäin vuorokautis·en työajan 16132: kaikilla äsken viittaamillamme aloilla, ulotta·en lain myös sel- 16133: laisiin kaupunkilais- ja maalaislii~keisiin, joissa. on ainoas- 16134: taan yksi palkattu työntekijä, vielä'Pä sellaisiinkin, missä 16135: vieraan työvo~man asemesta on vain liikkeenharjoittajan 16136: omia täysikasvuisia la;psia. Kuinka heikko usko tällaisen 16137: yrityksen onni·stumiseen aiotteen tekijöillä itselläänkin todel- 16138: lisuudessa on, käy selville "sii•tä Edward Walpas-Hännisen 16139: Vo.stalause II. 25 16140: 16141: y. m. allekirjoitta,masta ehdotuksesta eduskunta-esitykseksi, 16142: joka Valiokunnassa on ollut asian käsittelyn pohjana ja jossa 16143: lausutaan m. m.: ,Monille työ- ja teollisuusaloille kaikkine 16144: erikoismääräyksineen sopiva .työaikalaki ei voi kuitenkaan 16145: sisältää kaikkia erikoismääräyksiä, jotka voivat olla eri 16146: aloilla tarpeen. Monia useassa suhtees·sa varsin erilaisia työ- 16147: aloja käsittävä laki 8-tuntisesta työpäivästä saakin olla pe- 16148: ruslaki, jota erikoislait voivat täydentää.- Tällainen perus- 16149: laki voidaan valmi<Staa niin lyhyessä ajassa kuin nykyinen 16150: tilanne vaatii." Mutta tätä ,peruslaftriakin" valm~staessaan 16151: on myöskin V aHokunnan enemmistön lopulta täytynyt .tun- 16152: tea itsensä sangen neuvottomaksi vähän tarkemmin ajatel- 16153: tuaan ehdotuksen toteuttamista 'käytännös·sä, koska tämä 16154: enemmistö, vaikka se jo 2 :sen § :n 2 :sessa jru 3 :nnessä momen- 16155: tissa ja edelleen 3:nnen §:n 1:ssä sekä 4:nnen §:n 1:ssä mo- 16156: mentissa ja 5 :unen § :n 1opussa on nähnyt välttämättömä!ksi 16157: myöntää yle~sestä säännöstä poikkeuksia, kuitenkin on vielä 16158: lopuksi ollut i)akotettu laatimaan 12 :nnenkin §:n, jossa suo- 16159: raan tunnustetaan, että 1 :sen § :n 1 :sen momentin 2·:ssa koh- 16160: dassa mainituilla aloilla (rauta- ja raitioteillä, postissa, tul- 16161: lissa y. m. s.) lain ,käytäntöön soveltaminen" ,ei ole mah- 16162: dollinen" kaikissa tapauksissa - ikäänkuin ·ehdotetun lain 16163: käytäntöön soveltaminen muuten olisi paljoa;kaan helpompi 16164: useilla saman pykälän saman momentin 1 :sessä kohdassa mai- 16165: nituilla aloilla. Näillä kaikilla poikkeuksilla, varsinkin kun 16166: "'Valiokunnan enemmistö niitä määritellessään näyttää ikään- 16167: kuin peljänneen syytö!!'tä taka•porttien avaamisesta, ,taa;ntu- 16168: mukselle", ei kuitenkaan ole voitu estää laki-ehdotusta luisu- 16169: masta mielivaltaankin aihetta antavan epämääräisyyden ja 16170: epäselvyyden sokkeloihin siinä, missä on täytynyt tehdä jon- 16171: kunlainan kumarrus elämää vallitseville tosi-oloille. 16172: Jos yhdellä ainoalla lailla tahdotaan rajoittaa vuorokau- 16173: tinen työ-aika melkein kaikilla inhimillisen elämän toimi- 16174: aloilla, niinkuin Valiokunnan ehdotuksessa, niin sellaisella 16175: laki-yrityksellä, vaikka sitä nimi tettäisiinkin ,peruslai•ksi ", 16176: voi olla korkeintaan jotain deklaratiivista merkitystä. Valio- 16177: kunnan vähemmistön taholta on huomautettukj.n, että toivot- 16178: 26 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7. 16179: 16180: taviin käytännöllisiin tuloksiin voitaisiin päästä ainoastaan 16181: säätämällä erikois-aloja varten erikois...lakeja, mutta eivät 16182: nämä huomautukset ole antaneet muuhun aihetta, kuin 1 :sen 16183: pykälän l:sen momentin jakam~seen kailldeksi kohdaksi, jonka 16184: laatuisella muodollisuudella ei luonnollisesti ole saavutettu oi- 16185: keastaan mitään. 16186: Valiokunnan enemmistö tahtoo tällä yhdellä ,peruslailla" 16187: edellä• määritellyille aloille säätää enintään ka:hdeksan tun- 16188: nin pituisen vuorokautisen työ-aJan kautta vuoden. Valio- 16189: kunnan enemmistö ei siis ole riittävästi pitäny:t silmällä sitä, 16190: että vuorokautisen työ-ajan ·pituuden täytyy saada jäädä riip- 16191: pumaan ennen kaikkea työn raskaudesta, työUJ vaikutuksesta 16192: työntekijän terv·eyteen, vieläpä seikoista sellaisista.kin kuin 16193: or;-ko työ normaali-ihmiselle miellyttävää vai vastenmielistä 16194: -- sanalla sanoen, työpäivän pituuden tulee riippua työn laa- 16195: dusta ja olla siis erilainen eri töissä. Kahdeksan tunninkin 16196: normaalityöpäivä kautta vuoden saattaa olla varsinkin yhtä- 16197: mittaista, jännittävää tarkkaavai·suutta vaativissa tai erittäin 16198: raskaissa tai e:päterveellisissä töissä liiaUJ pitkä. Tällaisia 16199: työaloja voidaan tava-ta m. m. rautateillä, kaivos- ja lasiteol- 16200: lisuud·essa. Mutta. toisaalta voidaan nyt ehdotetun lain alai- 16201: silta. aloilta luetella paljoa enemmän sellaisia.töitä, joissa hh- 16202: deksaa tuntia pitempää vuorokautista työaikaa ei suin~aan ole 16203: merkittävä kansa·kunnan ruumiillisen työvoiman ryöstövilje- 16204: lykseksi. Tällaisia vähemmän rasittavia töitä tavataan m. m. 16205: ulkotöitten alalla. Esimerkkinä mainittakoon vielä monet 16206: ratatyöt rautateillä, korjaustyöt puhelin- ja, lennätinlinjoilla, 16207: teitten teko- ja korjaustyöt, puutavaran ajo ja lauttaus, 16208: useimmat työt sahateollisuuden alalla y. m. Tällaisilla 16209: aloilla voi vähintäkään vaaraa työväelle tuottama tta tyytyä 16210: pitempään kuin kahdeksan tunnin normaa1ityöpäivään. Li- 16211: säksi on huomatta,va, että monissa toimissa, joille V a;liokun- 16212: nan ehdottarua laki tulee ulottumaan, työpäivään sisältyy toi- 16213: sissa osaksi, toisissa suurimmak.si osa:ksi, :paitsi työtä, vain 16214: jonkunlaista vartiopalvelusta tai valmiina olemista työtä 16215: suorittamaan tai suoranai·sia usean tunninikin kestäviä odo- 16216: tusaiko.ia. Varsinkin niiden työpäivä, joitten työ on henkilö- 16217: Vastalause II. 27 16218: 16219: kohtaista palvelusta, muodostuu tällä tavoin. Mainittakoon 16220: vain va:htimestarit, kanavavahdit vähempiliikkeisillä kana- 16221: villa, tarjoilijat, kauppa-apulaiset, ajurit, monet toimet vä- 16222: häliikkeisillä rautateillä, varsinkin niiden pienimmillä as·e- 16223: milla, joilla palvelijakunta samoin kuin osittain virkamiehis- 16224: tökin voi junien väliajoilla 'käyttää suuren osan aikaa ;parhai- 16225: tm haluamallaan tavalla, pysyttelemällä vain aJseman lähis- 16226: töllä. Kaikissa tällaisissa toimissa ei aina1kaan lainsäädännöllä 16227: tarvitsisi ollenkaan rajoittaa työpäivän ;pituutta. Valiokun- 16228: nan enemmistön ehdottama laki määrää kuitenkin kaikille 16229: näillekin kahCLeksan tunnin pisimmän vuorokautisen työ- 16230: päivän, koulujen vahtimestareillekin, joilla noin kolmas osa 16231: vuodesta on oikeastaan loma.a. V aliakunnan enemmistö ei 16232: muutenkaan kiinnitä riittävää huomiota siihen, ettäsellaisissa 16233: töissä ja to~missa, joissa osassa vuotta työaika rajoittuu ly- 16234: hempään kuin kahdeksan tunnin vuorokautiseen työ-aikaan, 16235: toisena vuodenaikana voitaisiin tehdä kruhdeksaa tuntia pi- 16236: tempiä työpäiviä, vaikka kohta onkin myönnettävä, että työn- 16237: tekijä ei- voi säästää aikaansa vuoden ajasta tois·een niin kuin 16238: palkkaansa, mutta lyhyinä työpäivinä käyttämättä jäänyttä 16239: työ-energiaansa voi häll! j.ossain määrin säästää ja sen vaa- 16240: ratta käyttää toisella vuodenajaHa. 16241: Lakiehdotuksessa luetellut ])oikkeukset, vaikka ne ·olisi- 16242: vat käytännössä saavutettavissakin, eivät kaikissa tapauk- 16243: si·ssa. ole riittäviä edes sesonki- eli aikakautistyön menestyk- 16244: selliseksi suorittamiseksi. Ei ole tarpeeksi pid·etty silmällä, 16245: että vuodenaika eräillä ammatti-, liikenne- ja teollisuuden- 16246: kin aloilla on yhtä määräävä kuin maanviljelyksessä. Mai- 16247: nittakoon vain tiilitehtaat, kanavat, monet teollisuuslaitok- 16248: sille tarpeelliset ulkotyöt, puuta.varan l'auttaus y. m. Mai- 16249: nittakoon vielä sesonkityön lisäksi valosuhtei·tten vaihtelun 16250: vaikutus esim. rakennusteollisuuden a.lalla työpäivän pituu- 16251: teen, vuodenaikojen vaikutus esim. v·esivoimalla käypiin, 16252: varsinkin pienempiin teoHisuuslaitoksiin. Vielä vähemmäu 16253: kuin tällaisiin tapauksiin voidaan ehdotettuja Doikkeusmää- 16254: räyksiä tarpeellisimmissakaan tapauksissa sovelluttaa siten, 16255: että kansantaloutemme voisi käyttää hyväkseen nousevaa 16256: 28 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7. 16257: 16258: konjunktuuria. Tämän kaiken huomwa hyvin pian, eten- 16259: kin jos vertaa Valiokunnan ehdotusta Eduskunnan 15jll 16260: 1909 hyväJksymään ~hdotukseen Asetukoseksi ·työstä teolli- 16261: suus- ynnä eräissä muissa ammateissa. 1909 vuoden lakieh- 16262: dotus myönsi näet 400 säännöllistä, siis korottamattomalla 16263: .palkalla korvattavaa työtuntia enemmän vuodessa kuin Va- 16264: liokunnan nyt ehdottarua laki ylityötunteineen myöntää. Ja 16265: jos molempien lakiehdotusten ylityötunnitkin, varsinaisiin 16266: hätätöihin huomiota kiinnittämättä, otetaan lukuun, niin ha- 16267: vaitaan, että Valiokunnan ·ehdotuksessa korkein s111llittu työ- 16268: tuntimäärä vuodessa on 520 tuntia pienempi kuin 1909 vuo- 16269: den 1akiehdotuksessa, jossa ylityötunneista maksettava lisä- 16270: korvaus sitäpaitsi on huomattavasti alempi. ' 16271: Valiokunnan ehdotuksessa sallitut poikkeusmääräykset 16272: käyvät kuitenkin aivan illusoorisiksi, pettäviksi, kun esim. 16273: 2 :sen §:n 2 :•sen momentin mukaan saa työntekijää pitää joi- 16274: nakin viikon •päivinä yli kahdeksan tunnin työssä viikkotun- 16275: tien lukua lisäämättä ainoastaan työntekijän suostumuksella 16276: silloinkin, kun ,työn teknillinen laatu tai muut pakottavat 16277: seikat niin v•aativat". .Samanlainen suostumus tarkastusvi- 16278: raoomaisen suostumuksen lisäksi vaaditaan 3 :unessa § :ssä, 16279: vaikka ,työn säännöllinen jatkuminen välttämättä" vaatisi- 16280: kin y lityötä. Ja lopuksi 12 :nnessa § :ssä vaaditaan senM- 16281: tillekin, pa.itsi tarkastusviranoma.isten lupaa, työntekijäin 16282: suostumus poikkeuksien määräämiseksi ,tämän lain mukai 16283: seen työn järjestelyyn", vaikka lain käytäntöön sovelta;min{)n 16284: ilman tällaisia poikkeuksia ,työn teknillisen laadun, vuoden- 16285: ajan tai muiden pakottavien seiokkain vuokSi ei olisi mahdol· 16286: linen". Tämä pykälä on sitäpaitsi ilmeisesti-..tulkittava si· 16287: ten, että jos työnantaja ottaa yhdenkin uuden työntekijän, 16288: jolta ·edellämainittua suostumusta ei ole hankittu, täytyy 16289: työnantajan joka. kerta tällaisessa tapauksessa uudelleen 16290: kääntyä senaatin ja tarkastU'sviranomaisten puoleen. Kun 16291: otetaan huomioon, miten usein työntekijöitä työmailla vaih- 16292: tuu, käsitettänee, mitä vaikeuksia tämän luontoisten asiain 16293: paljous tuottaa jo senaatille .ia tarkastusviranomaisillekin. 16294: Vastalause II. 29 16295: 16296: Kaildki nämä omituiset määräykset asettavat lakiehdotuk- 16297: sen ·sellaiseen valoon, kuin tahtoisi se vainota työntekoa 16298: ikäänkuin rikosta. 16299: Liian laajaa alaa käsittävänä jo ilmankin epäselvyyteen 16300: tuomittu lakiehdotus käy vielä hämärämmäksi sen kautta, 16301: että itse lakitekstistä ;puuttuvat kaikki määrittelyt siitä, mitä 16302: noissa lukemattomissa tapauksissa. ymmärretään ,työnam.ta- 16303: • jalla", mitä ,työntekijällä", mitä ,palvelus- j-a työväellä" 16304: eroitukseksi m. m. työnjohtajista ja että tarkastusviran- 16305: omaisiin viita.taan sellaisiNakin aloilla, joina ei ainakaan 16306: ammatintarkastusta eikä oikea:staan muutakaan tarkastusta 16307: vielä ole. Kun tässä epäselvässä laissa tuomitaan korkeita 16308: sakkoja laiminlyönneistä, käsitettänee, minkälaisen epävar- 16309: muuden tunteen valtaan ja mihin välikäteen etenikin työnan- 16310: taja silloin joutuu (vrt. §·§ 3, 4, 7, 8, 1'1, Hli). Lisää epäselvyyt- 16311: tä tuotta'a vielä se, että la.kiehdotuksesta puuttuvat oikeru;taan 16312: kaikki muut viittaukset, paitsi 9·:nnessä § :ssä annettu, koti- 16313: työtä koskeva, siitä, miten tämän lakielhdotuksen määräyk- 16314: set on sovellettava urakka- ja ika,;p,paletyölhön. Val·iokunnan 16315: enemmistö tuntui kyllä olevan sitä mieltä, että ehdotettu laki' 16316: ulottuisi myöskin ur.akkatyöhön, ja samanJais·een käsitykseen 16317: täytynee kenen t.ahansa tuUa tämän lain ja sen Ileru.stelut 16318: luettuansa. Mutta aivan epäselväksi jää, minkälaiset urakka" 16319: työt tämän lain alaisiksi joutuvat ja missä ta•pauksissa ura- 16320: kan antaja on vastuussa siitä, että ehdotetun lain määräyk- 16321: siä nouldatetaan., sillä kaikkeen urakkatyöhön tätä ehdotet- 16322: tua lalkia on mahdoton soveltaa ja ainakin yhtä malhdotonta 16323: on pitää urakanantajaa kaikissa tapauksissru vastuunalaisena 16324: ehdotetun lain noudattamisesta. Tämän käsittää aja!telle.ssaan 16325: m. m. niitä tapauksia, joi·ssa työmiehet osuustoiminnallisena 16326: järjest5nä, niin sanottuna ,sakina" ottavat urakoita. Mieli- 16327: vallaUe tulee siis tulkinnassa jäämään tässä:kin kohden pal- 16328: jon sijaa. Ja siinä tapauksessa, että tulkinta pyrkii vapautta- 16329: maan ylipäänsä ura:kkatyön tämä.n ~hdotetun -lain alaisuu- 16330: desta, menettää laki paljon mertkityksestään. käytännössä, ja 16331: siinä ta'Pauksessa jälleen, että tätä la:kia. pyritään mahdolli- 16332: simman loojalti soveltama,an urakkatyöhön, muuttuu se pak- 16333: 30 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7. 16334: 16335: kolaiksi ja jalkarandaksi myöskin työntekijälle, jota se tälle 16336: .io muutenkin suuressa määräs'sä on. 16337: Ennen on Hallitus ja Eduskunta työpäivän rajoittamista 16338: koskevissa lakiehdotuksissaan tahtonut, niinkuin tälmän luon- 16339: toista asiaa käsittelevässä Työväenasiainvaliokunnan mietin- 16340: nössä 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä sanotaa.n, ,pitää 16341: silmällä, etteivät uudistuks{l.t tule vaikeuttamaan teollrsuuden 16342: menestymistä maa•ssamme. Työväen suojeluslaki, joka työn- 16343: tekijäin :parasta tarkoittaess.aan lopettaisi teollisuuden kan- 16344: nattavarsuuden, olisi turmiollinen sekä työntekijälle että 16345: työnantajalle", huomautetaan siinä. Va,lio'kunnan enemmistö 16346: ei kuitenkaan ole ottanut varteen tätä 'PUolta asiassa. 16347: Lakia valmisteltaessa ei ole riittävästi käytetty a·sian- 16348: tuntijoita, joka olisi ollut sitälkin tavpeeUisempaa kuin vält- 16349: tämättömät tilastot yksin työpäivän pituudestakin ovat vail- 16350: linaiset. 16351: Jo asiantuntija.tietojen niukasta käyttämisestä on seurauk- 16352: sena, että Valiokunta ei voi ·esittää mitään konkreettista ku- 16353: vaakaan siitä, mitä ehdotettu laki tullsi vaikutta,maan liik- 16354: keiden, yritysten ja lai,tosten kannattavaisuuteen. Yrittäjä- 16355: voitto on sota-aikana kyllä ollut suuri<, mutta on se näi:hin asti 16356: rauhan aikana maassamme ollut hyvinkin vaatimaton. Kovin 16357: suuria lisakustannuksia ei sii's saateta säännöllisissä oloissa 16358: yrittäjävoitolla peittää, sillä myöskin tällä on alin mahdolli- 16359: nen rajansa, jota pienemmällä liikevoitolla ei yrittäjä saata 16360: tulla toimeen eikä yritys menestyä yhtä vähän kuiri työnte- 16361: kijä saattaa tulla toimeen ·alle ~änen eksistenssiminiminsä 16362: pol,jetuilla työ·palkoilla. 16363: Valiokunnan mietinnössä tahdotaan todistaa, että miltei 16364: kaikilla työaloilla on näihin saakka vallinnut kahdeksaa tun- 16365: tia pitempi täysika.svuisten vuorokautinen työaika ja ollaan 16366: mietinnössä myöskin pakotetut myöntämään (siv. 7 kapp. 2), 16367: ettei ,maassamme useimmilla t.eollisuusaloilla vielä ole saa- 16368: vutettu mainittavaa kokemusta siitä, miten tällä tavoin (kah- 16369: deksaan tuntiin) lyhennetty työaika vaikutta.a tuotantoon". 16370: Vieläpä ollaan mietinnössä (siv. 7 kapp. 2:) pakotetut väJliHi- 16371: sesti myöntämään sekin, että ehdotettu laki kahdeksan tmi- 16372: Vastalause II. 31 16373: 16374: nin työajasta tulisi alussa vaikeutta:maan maamme tuotantoa 16375: ja kotimaisen teollisuutemme kilpailua ulkomaisen kanssa, 16376: kunnes teknilliset parannukset, tiivistynyt työteho y. m. ajan- 16377: mittaan tasaisiva•t mahdollisesti syntyvän epäsuhdan. Perin 16378: pf:rältakin jää siis ehdotetun lain tarkotus y1ksipuolis.esti, 16379: seurauksista välittämättä, ainoastaan siksi kuin mietinnön 16380: perusteluissa (siv. 5 kapp. 2) sanotaan: ,Kysymyksessäo.leva 16381: eduskuntaesitys tarkoittaa niiden saavutusten turvaamista, 16382: joihin pal'kkatyöläi•set aiva.n viime aikoina ovat työa.ikaan 16383: nähden päässeet, ja samojen etujen va.mamista sellaisillekin 16384: työntekijäryhmille, jotka eivät vielä ole tulleet niistä osalli- 16385: siksi". 16386: Mutta aivan viimea~kaiset kahdeksan tunnin ja sitäkin 16387: lyhemmän vuorokautisen työajan saavutukset eivät todista 16388: tällais·en lyhenn.yksen puolesta mitään, vaikka· Valiokunrnan 16389: mietinnössä niihinkin vedotaan siitä huolimatta, että toisessa 16390: kohtaa myönnetään, niinkuin mainittu, kokemuksen puute 16391: maassamme näin lyhyistä työpäivistä. Täysikasvuisten työn- 16392: tekijäin vuordkautisen työajan rajoittamisesta kahdeksaan 16393: tuntiin on Suomessa, hyvin ha1rvoja poikkeustapauksia lu- 16394: lmunottamatta, kokemusta vasta muutamien v·ii•kkojen ajalta, 16395: kun luonnollisesti tarvittaisiin vuosia, ennenkuin riittävää 16396: kokemusta olisi tällaisen rajoituksen toteuttamista varten 16397: lainsäädännön avuUa. Nyt vallitseva kahdeksan tunnin vuo- 16398: rokautinentyöaika on saavutettu ;vallankumouksen kuohuissa 16399: ja työnantajain ollessa an·karan pakotuksen alaisina. Lisäksi 16400: on huomruttava, että minkään tuotannon alalla ei tällä haa- 16401: vaa eikä koko sodan aikana ole ollut juuri minkään1aista ul- 16402: komaalaista e~kä edes kotimaista 'kil1pailua, sillä kaikista 16403: hyödykkeistä ovat kilpailleet ainoastaan ostagat. Jos mit- 16404: kään, ovat siis meillä nyt vallit•sevat olot ka.ikin puolin poik- 16405: keukselliset ja e]läisäännölliset. Mutta sellainen laki kuin 16406: työpäivää ra1joittava on laooittava säännöllisiä oloja varten, 16407: ja, jos suinkin mahdollista, myöskin säännölHsten oloj.en valli- 16408: tessa, sillä ihminen erehtyy aina helposti käJsittämään tule- 16409: vaisuuden liikaa nykyisyyden kaltaiseksi. Ja vaiikkrupa 16410: m-eillä jo nykyään o:li<si kahdeksanituntisesta työpäi'Västä sitä 16411: 32 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7. 16412: 16413: kokemusta, joka meiltä todellisuudessa kokonaan puuttuu, 16414: sekä myönifieiseen suuntaan käypää kokemusta, ja vruikkrupa 16415: me lisäksi eläisimme aivan säännöllisissä oloissa, niin olisi 16416: sittenJkin hyvin arveluttavaa rajoittaa täysikasvuisten vuoro- 16417: kautinen työaika ka:h'de'ksa;an tuntiin lainsäädännön avulla, 16418: mikäli tämä aika olisi osottautunut lyhimmä:ksi työajaksi, 16419: jolla ylipäänsä voidaan ifiulla toimeen, sillä lyhi:mmän mah- 16420: dollisen työpä:ivän säät.fuminen 'Pisimmäksi sallituksi käy häi- 16421: riöitä tuottamatta laatuun ain·oastaan niin kauan kuinneluke- 16422: mattomat edel'lyt~set, joista työpäivän 'pituuden täytyy riip- 16423: pua, pysyvät yhtä suotuisina kuin l.a'kia säädettäessäkin. 16424: Mutta näin ei suinkaan ole asian laita; edellytYkset vaihtele- 16425: vaJt tässä kohden hyvin usein. 16426: Mitä lisärasituksia Valio:kunnan ehdottama laki tuotan- 16427: nolle ja Eike-elämälle asettaisi, käsitettänee, kun oteta·an huo- 16428: mioon, että paitsi työpalkkojen li•säystä, jonka aiheuttaisi li- 16429: sätyövoiman tarve ja ylityöt sikäli kuin tällaisia töitä on lain- 16430: kaan mahdollinen teettää, yrittäjän monessa tapauksessa olisi 16431: prukko ryhtyä! ratkennuttaJmaan asuinrakennuksiru lisätyö- 16432: väelle. 16433: Kun tämän ottaa huomioon, tajuaa, että se korkeintaan 16434: kuuden kuukauden lykkäys ehdotetun lain toimeen'Panoon 16435: nähden, johon S~naati'lle la1kiehidotuksen 13 :nnPssa § :ssä an- 16436: neta•an •työntekijöitä kuulematta valta, on aivan riittäimätön 16437: esim. ra.utateillä ja (;lttä lakiehdotus siis tiilmänkin pykäläm 16438: osalta on mahdoton toteutettava!ksi. 16439: Yleinen täysikrusvuisen työntekijän vuorokautisen työ- 16440: ajan rajoittaminen kahdeksaan tuntiin on täHä kerlaa ehdo- 16441: tettu mitä ·sO'Pimattomimmalla ja suorastaanmitä vaara liisim- 16442: malla hetkellä. Sota on hävittänyt maarlmasta määrättämän 16443: paljoud·en välttämättömyyshyödykkeitä ja myöskin kykene- 16444: viä työvoimia. Työvoimien puutteesta y. m. syistä ovat suu- 16445: ret alat viljelysmaita'kin melkoisella, ehkä suurimmalla 16446: osana maaprulloa jääneet vaille riittävää hoitoa ja samalla ka- 16447: dottaneet kasvuvoimastaan, joka vasta vuosikausien uutte- 16448: rana työllä on takaisin va'lloitettavissru. Jos ihmis!kulllta siis 16449: tahtoo lähimmässä tulevaisuud·essa harvenneitten ja rauhan 16450: Vastalause II. 33 16451: 16452: toimista vieraantuneitten työvoimiensa avulla saavuttaa sa- 16453: man eläa:nän standardin, joka sillä oli ennen sota·a, niin sitä ei 16454: voida missään voitta·a työajan 'lyhennyksellä, vaan pikemmin 16455: sen ·pitentämisellä, mikäli työpäivä:n 'pitentämisellä on suu- 16456: rempi työtulos saavutettavissa. Vielä vähemmän voidaan 16457: meidän lyhytkesäisessä, luonnon rikkauksilla niukasti varus- 16458: tetussa, harv.aan asutussa maassa taa.ntumatta kestää aina 16459: kahdeksantuntiseksi lyhennettyä työpäivää, sillä ka,ikesta 16460: muusta puhumattakaan on meille varsin tietämätöntä, minkä- 16461: laisiksi kansainväliset liikenne-, tulli- y. m. suhteet, joista 16462: toisten ·kansain kilpailuvoima meidän maassa riippuu, rauhan 16463: tultua muodostuvat. Mutta sellainen kuitenkin on yleinen 16464: käsitys, että, huolimatta kaikkialla alussa. ehkä vallitsevasta 16465: työvoiman puutteesta, pienten kansain asema kilpailussa käy 16466: tukalruksi - alistetussa valtiollisessa asemassa olevan pikku- 16467: kansan sitäkin tu;kalammaksi. Jo näistäkään syistä ei mei- 16468: dän tulisi ensimäisinä rientää sitä vaamllista koetta suorit- 16469: tamaan, johon Valiokunnan enemmistö pyrkii. Meidän on 16470: vielä tämän lisäksi muistettava, että terve ja kansallista 16471: edistystä harrastava, oikeudentuntoinen sosiaalipolitiikka 16472: vaatii meiltä sellaist-en uudi.stusten toteuttamista, jotka tur- 16473: v.aavat työvelvollisuutensa kunnollisesti suorittaneet ja suo- 16474: rittavat työntekijät kurjuuteen ja armopa.loille joutumasta, 16475: sekä tekevät mahdolliseksi sivistyksen levittämisen entistä 16476: suuremmalla teholla kansan pohjimmaisimpiinkin kerroksiin 16477: ynnä viljelyksen ulottamisen uusille, tähän asti aukaisemat- 16478: tomille aloille. Mutta tämä jälleen vaatii ·kansaltamme suu- 16479: ria kustannuksia. Ja nämä kustannukset tulevat sellaisena 16480: aikana suoritettav;1ksemme, jolloin me sitä paitsi tuskin 16481: voimme välttää sodasta johtuvia., raskaita jälkilaskuja. Näin 16482: muodostuneesta tilanteesta ei Suomen kansa käsittääksemme 16483: selviä työn vähentämisellä. Ikäänkuin omantuntonsa lohdut- 16484: tamiseksi on Valiokunnan enemmistön täytynyt ryhtyä en- 16485: nustuksiin. Valiokunnan mietinnössä (siv. 7, kapp. 2) lau- 16486: sutaan näet, että ulkomaalaisen kilpailun pelkäämiseen ei ole 16487: ,,riittävää aihetta", ,kun täytyy pitää todennäköisenä, etta 16488: tälla~nen (kahdeksan tunnin) työaika tulee ennen pitkää 16489: 3 16490: 34 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7. 16491: 16492: muissakin sivistysmaissa yleisesti otettavaksi käytäntöön". 16493: Mutta ellei tällainen työpäivä tule yleiseksi ulkomailla, niin 16494: millä silloin voidaan taata Suomen tuotanruon kannattavai- 16495: suus - ja millä, jos meillä vallitsee kahdeksan tunnin maksi- 16496: marulityöpäivä, voidaan ehkäistä teollisuuslaitostemme kyl- 16497: mille joutuminen sillä väliajalla, joka kuluu ennenkuin an'ka- 16498: rimmat ja edellytyksiltään meitä voim31rokaammat ulkomaa- 16499: laiset kiltpailijamme ovat toteuttaneet kahdeksan tunntin työ- 16500: päivän? 16501: Suomea uhkaa juuri tällä hetkellä nälänhätä. Jos niillä. 16502: aloilla, mihin kysymyksessäoleva laki ulottuu, säädetään 16503: enintään k31hdeksantuntinen vuorokautinen työaika kautta 16504: vuoden, aiheuttaa se monilla ulkopuolella maataloustuotan- 16505: toa olevilla aloilla kolmivuorojärjestelmän tai ainakin lisä- 16506: työvoiman tarpeen. Mutta tämä merkitsee sitä, että työvoi- 16507: maa siirtyy elintarvetuottajien riveistä elintarpeitten kulut- 16508: tajien r:isveihin. Mitä tästä jälleen seuraa, käsittää jokainen. 16509: joka tietää, että viime vuonnakaan, vaikka kaikissa töissä 16510: v31llitsi pitempi työaika, ei maanviljelykseen, eipä edes sadon 16511: korjaamiseen ollut riittävästi< työvoimaa. 16512: Mutta milloin kaikki tämä havaittaisiinkin ja tahdottai- 16513: siin torjua karrnalinta hätää ·siten, että ku:kin kohdaltansa 16514: koettaisi tehdä voimiensa mittaisia työpäiviä, niin olisi es- 16515: teenä laki, joka aina kymmeniin tuhan'Siin nousevilla sakoilla 16516: pidättäisi työnantajaa sallimasta tällaista pelastustyötä. 16517: Varsinkin nykyään ·vallitsevissa oloissa toteutettuna olisi 16518: v.aliokunnan enemmistön ehdotus siis omiaan viemään meitäi 16519: kohti köyhyyttä ja köyhtymistä ja kohti köyhtymisestä aina 16520: johtuvaa taantumusta. Ja juuri tänä vuonna toteutettuna. 16521: niinkuin Valiokunnan enemmistö ehdotusta toteutettavaksi 16522: vaatii, olisi se, niinkuin sanottu, vielä omiaan lisaämään edel- 16523: lytyksiä uhkaavalle elintarvepulalle, joka, organiseeratta- 16524: koon nälkää millä byrokraattisilla toimenpiteillä tahansa, 16525: sittenkin koituisi köyhille ja vähäosaisille turmiollisemmaksi 16526: kuin varakkaille, ja näin ollen uhkaisi tämä lakiehdotus ai- 16527: nakin nyt toteutettuna ennen kaikkea työväenluokkaa ja vä- 16528: hävaraisia juuri nii'llä seurauksilla, joitten torjumisen alussa; 16529: Vastalause II. 35 16530: 16531: merkitsimme kansallisesti itsetietoisen sosiaali,politiukan teh- 16532: täväksi. 16533: V. 1'909 olivat kansainväliset edellytybet ja myöskin 16534: edellytykset meidän •omassa maassamme verrattomasti suo- 16535: tuisammat kuin nyt työpäivän lyhennykselle. Mainitun 16536: vuoden toisilla va1tiopäivillä käsittelikin Eduskunta lop- 16537: puun ja hyväksyi puolestaan ,Asetuksen työstä tevllisuUJS- 16538: ynnä eräissä muissa ammateissa". Silloinkin rdhjettiin tässä 16539: a·setuksessa rajoitetummilla aloilla kuin nyt säätää ainoas- 16540: taan kymmentuntinen pisin, vuorokaudessa sallittava työ- 16541: aika. 'Tälle 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä hyväksytylle 16542: asetukselle vaativat Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen 16543: edustajat vasta kolmatta kuukautta sitten Venäjän vallan- 16544: kumouksen juuri ·puhjettua Venäjän väliaikaisen hallituk- 16545: sen vahvistusta jo ennen Suomen eduskunnan kokoontumista. 16546: Ilmeisesti näiden vaatimusten aiheuttamana julisti Suomen 16547: nykyinen Senaatti viime maaliskuussa jullmisemassaan oh- 16548: jelmassa ,viipymättä aikovansa ryhtyä toimiin, jotta edus- 16549: kunnan ai'kaisemmin hyväksymät - - -- asetukset työstä 16550: teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa - - - saate- 16551: taan vahvistetui,ksi". Toistaiseksi ei koiimainen hallituk- 16552: semme kuitenkaan ole vielä ehtinyt tätä ohjelma-kohtaansa 16553: toteuttaa. Näin ollen on muodotonta ja kotimaisen ha llituk- 16554: sen välikäteen saattamista Eduskunnassa laatia ja lop•puun 16555: käsitellä nyt ehdotettu lakiehdotus kahdeksan tunnin työ- 16556: ajasta ennenkuin suurelta osalta samoista asioista Eduskun- 16557: nan aikaisemmin loppuun käsittelemän ja hyväksymän laki- 16558: ehdotuksen kohtalo on l opullisesti ratkaistu. Tällaista me- 16559: 1 16560: 16561: 16562: nettelytapaa ei Eduskunnassa tähän asti ole hyväksytty. 16563: Suomea vauraammatkin maat ja suomalaisia paljoa rikkaam- 16564: mat sekä voimakkammat kansat ovat lainsäädännön avulla 16565: tähän asti hyvin varovaisesti rajoittaneet vuorokautisen työ- 16566: ajan pituutta. Tavallisissakin oloissa olisi siis Eduskunrnalla 16567: täysi syy odottaa 1909 :n laki-ehdotuksen ratkaisua, ja jos 16568: se ·on myönteinen, sen jäl'keen siitä saavutettavia kokemuk- 16569: sia ennenkuin samoista asioista laadittaisiin uusia lakeja, 16570: jotka yhä supistaisivat vuorokau<iessa sallittavan työajan 16571: pituutta, lisäksi ulottaen lain entistä laajemmilla aloille. 16572: 36 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 7. 16573: 16574: Emme tahdo lruhemmin puuttua sellaisiin epäjohdonmu- 16575: kaisuuksiin ja muodottomuuksiin kuin että meijeritkin ovat 16576: joutuneet tämän lain alaisiksi, vaikka ni:l ilmeisesti kuuluisi- 16577: vat sen toisen lakiehdotuksen piiriin, jonka paraikaa tapah- 16578: tuvaan käs~telyyn V aliakunnassa edellä olemme viitanneet, 16579: tai että Hallituksen täytyy toimenpidettä.än varten alaisel- 16580: ta.an viranomaiselta hankkia ,suostumus" (§ 1;2),, emmekä 16581: muuta kuin viitata myöskin rangaistusmääräysten yksipuo- 16582: lisuuteen ja omituisuuksiin, vaan ehdotamme jo edellä esi- 16583: tetyn perusteella kunnioittavimmin, 16584: 16585: että Eduskunta hylkäisi V aliokunrw.m ehdo- 16586: tuksen Laiksi kahdeksan tunnin työajwta. 16587: 16588: Kuitenkin saattaa, niinkuin edellä olemme lausuneet, 16589: kansakunnan ruumiillinen työvoima ilman lainsäädännön 16590: kautta tapahtuvaa täysikasvuistenkin vuorokautisen työajan 16591: rajoittamista erinäisillä aloilla joutua ryöstöviljelyksen alai- 16592: s~ksi. Mutta val'ISilllk~n kun vuorolkautinen työaika ei voi eikä 16593: sen tarvitse kaikissa töissä olla Y'htä pitkän ja .kun toisilla 16594: aloilla kaivattanee rpikemmin kuin toisilla lainsäädännön 16595: apua, jota eräillä aloilla jälleen ei kaivata lainkaan, sekä 'kun 16596: lainlaadinta vuorokautisen työ~ajan rajoittamiseksi kohtaa 16597: muitakin suuria vaikeuksia ja vaatii laajoja esitöitä, ei täl- 16598: laista .lakia mielestämme voida menestyksellä aikaansaada 16599: lainkaan eduskuntaesityksen, vaan airuoastaan Hallituksen 16600: esityksen pohjalla, jonka vuoksi ehd-otamme edelleen kun- 16601: nioittavimmin, että Eduskunta anoisi, 16602: 16603: että lLaUitus tutkituttaisi, millä aloilla, mis- 16604: sä järjestyksessä ja missä määrim täysi!Msvuisten 16605: työntekijäin VUorokautista työ-a:ikaa voitaisiin 16606: lcrinsäädiiinnön a'l}:ulla sivtä edelleen rajoittaa, 16607: mitä Eduskunnan 1909 vuoden toisilla valtio- 16608: päivillä loppuun käsiJttelemään ja hyväksymään 16609: ehdotukseen AsetukS'eksi työstä teollisuu-s- ynnä 16610: eräissä muissa ammateissa miiltyy, sekä antailsi 16611: Vastalause II. 37 16612: 16613: esityksen asi"aSta Eduskunnalle, mikäli tämä tut- 16614: kimus seUaiseen toimenpit~eseen aihetta M~~taa. 16615: 16616: Helsingissä, kesäkuun 6 päivänä 1917. 16617: 16618: K. N. Rantakari. Otto Thuneberg. 16619: E. Sinkko. ·Mikko J,einonen. 16620: Aug. Hyöki. 16621: 16622: Pääasiassa yhdyn edellä olevaan vastalauseeseen. 16623: 16624: A. J. Sariola. 16625: Helsingi,ssä, Suomen Senaatin kirj apainoss.a, 1917. 16626: 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 16627: 16628: 16629: 16630: 16631: Suuren valiokunnan mietintö 16632: N :o 11 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl- 16633: tää ehdotuksen laiksi kahdeksan tunnin työ- 16634: ajasta. 16635: 16636: Suuri valiokunta on, kä?siteltyänsä, edellämainitun asian, 16637: päättänyt puoltaa Työväenasiainvaliokunnan mietinnössä 16638: N :o 1 olevaa ehdotusta, 16639: 16640: että Eduskunta hyväksyisi Eduslrlunnan myö- 16641: tävaikutuksella määrättävällä tavalla vahvistet- 16642: tavaksi ja voimaan sootettavaksi Työväenasiain- 16643: valiokunnan laatiman lakiehdotuksen. 16644: 16645: Helsingissä, 18 päivänä kesäkuuta 1917. 16646: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 16647: 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 16648: 16649: 16650: 16651: 16652: Suuren valiokunnan mietintö 16653: N :o 11 a eduskuntaesityksen johdosta, joka si- 16654: sältää ehdotuksen laiksi kahdeksan tunnin työ- 16655: ajasta. 16656: 16657: Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyväksynyt 16658: Lain kahd·eksan tunnin työajasrta Suuren valiokunnan mietin- 16659: nössä N :o 11 olevan ehdotuksen mukaisesti muutoin, paitsi 16660: alempana luetellut .pykälät, jotka Eduskunta on hyväksynyt 16661: näin kuuluviksi: 16662: 16663: 1 §. 16664: Tämän lain alaisia ovat: 16665: 1) alempana mainitut liikkeet ja yritykset, sikäli kuin 16666: niissä käytetään työntekijöinä muita kuin puolisoa ja omia 16667: lapsia: 16668: a) käsityö- ja tehdasliikkeet sekä muut teollisuus- 16669: ammatit; 16670: b) rakennusten ja satamain sekä ratain, siltain, teiden ja 16671: muid·en kulkulaitosten rakentaminen, korjaus ja kunnossa- 16672: pito; 16673: c) ·pelastus- ja sukellustoiminta; 16674: d) saunat ja kylpylät; 16675: e) raivaus-, perkaus-, kuivaus- ja puhtaanapitotyöt; 16676: f) metsän- ja halonhakkuu; 16677: g) puutavaran ajo, lauttaus ja uitto; 16678: h) tavaran lastaus ja purkaminen; 16679: i) kauppa-, konttori- ja varastoliikkeet; 16680: k) ravintola-, hotelli- ja kahvilaliikkeet; ynnä 16681: 1) liikkeet ja yritykset, jotka on pidettävä edellämainit- 16682: tujen veroisina; sekä 16683: 2 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 16684: 16685: 2) alempana mainitut liikkeet ja laitokset, mikäli niissä 16686: käytetään palvelus- ja työväkeä: 16687: a) rautatie- ja raitiotieliikenne, posti-, tulli- ja puhelin- 16688: laitokset ynnä kanavat; 16689: b) automobiililiikenne ja ajurinliike; 16690: c) virastot, koulut, sairaalat ja vankilat; sekä 16691: d) liikkeet ja laitokset, jotka on pidettävä edellämainit- 16692: tujen veroisina. 16693: Mitä tässä laissa säädetään, koskee myös sellaista liikettä 16694: ja yritystä, jota valtio, kunta, seurakunta, yhdistys tai ~aitos 16695: pitää, vaikka sitä ei harjoitatakaan elinkeinona. 16696: Tämä laki ei koske edellämainittuja liikkeitä ja yrityk- 16697: siä silloin kuin ne liittyvät sivuelinkeinona maanvil'jelykseen, 16698: ei kotitaloutta eikä meijereitä, ei sellaista puutavaran hak- 16699: kausta, ajoa, lauttausta ja uittoa, joka on jätetty yksityisen· 16700: henkilön tai pienemmän työkunnan urakalla suoritettavaksi, 16701: eikä myöskään muita työliikkeitä ja yrityksiä maalla, joissa. 16702: pidetään vähemmän kuin kolme työntekijää. 16703: 16704: 2 §. 16705: Työntekijää ei saa 1 § :n 1 momentin 1) kohdassa maini- 16706: tuissa liikkeissä ja. yrityksissä alempana tässä pykälässä mai- 16707: nituin poikkeuksin pitää säännö:llisessä työssä enempää kuin 16708: kahdeksan tuntia vuorokaudessa eikä enempää kuin yhdek- 16709: sänkymmentäkuusi tuntia kahdessa viikossa. 16710: Milloin työn teknillinen laatu tai muut pakottavat seikat 16711: niin vaativat, saa työntekijää pitää työssä -enemmän kuin 16712: kahdeksan tuntia vuorokaudessa, viikkotuntien lukua siten 16713: kuitenkaan lisäämättä. 16714: Lirkkeissä ja yrityksissä, jotka tarkoittavat puutavaran 16715: ·ajoa, lauttausta ja uittoa, tai tavaran lastausta ja purkamista, 16716: sekä konttoritöissä kuin myös niissä liikkeissä ja laitoksissa, 16717: jotka .mainitaan 1 § :n 1 momentin 2) kolidassa, älköön työn- 16718: tekijää pidettäkö säännöllisessä työssä enempää kuin sata 16719: yhdeksänkymmentäkaksi tuntia neljän viikon aikana. 16720: Kaivos- ja vuoriteollisuudessa la;sketaan kaivokseen las- 16721: keutuminen ja 1kaivoksesta nouseminen työaikaan; ·samoin 16722: Kahdeksan tunnin työaika. 3 16723: 16724: myös muussa työssä kulkeminen työnantajan määräämästä 16725: lähtöpaikasta varsinaiseen työnsuorituspaikkaan sekä sieltä 16726: määrättyyn lähtöpaikkaan palaaminen. 16727: 16728: 3 §. 16729: Sen työajan lisäksi, mikä 2 § :n 1 momentissa mainitaan, 16730: sallittakoon työntekijää hänen suostumuksella,an pitää .yJi- 16731: työssä enintään kymmenen tuntia viikossa ja 2 § :n 3 momen- 16732: tissa mainitun työajan lisäksi neljäkymmentä tuntia neljän 16733: viikon aikana, ei kuitenkaan kummassa;kaan tapauksessa 16734: enempää kuin sataviisikymmentä tuntia vuodessa, &ekä sitä- 16735: paitsi tarkastusviranomaisen luvalla, milloin työn säännölli- 16736: nen jatkuminen· välttämättä niin vaatii, lisä-ksi korkeintaan 16737: sata tuntia vuodessa. · , 16738: Ylityöstä, mikä tehdään päivittäisen työajan lisäksi, mak- 16739: setaan kahdelta ensimäiseltä tunni-lta vähintään viidellä- 16740: ·kymmenellä prosentil:la ja sen jälkeen väJhintään sadalla 16741: pros-entilla korotettu palkka. 16742: 16743: 4 §. 16744: Kun luonnontapalhtuma, talJaturma tai muu vaara uhkaa 16745: tahi on keskeyttänyt työn taikka milloin työn keskeyttäminen 16746: aiheuttaisi omaisuuden, tavaran tai raaka-aineen pilaantumi- 16747: sen tai hukkaantumisen, saa 2 ja 3 § :ssä säädettyjä työ- 16748: aikoja ,mikäli nuo seikat vaativat, kohtuullisesti pitentää, ei 16749: kuitenkaan kauemmin kuin neljän viikon aikana. Sellaista 16750: työtä ei lueta 3 §:ssä mainittuun ylityöaikaan. 16751: Siten toimeenpannusta työajan pitennyksestä on työnan- 16752: tajan tarkastusviranomaiselle viipymättä lähetettävä ilmoi- 16753: tus, _jossa on tarkasti mainittava toimenpiteen syy sekä pi- 16754: tennyksen laajuus ja kestävyys. Tarkastusviranomaisen tu- 16755: lee, tutkittuaan asianlaatua, joko jättää asia tuon ilmoltuk- 16756: sen varaan tahi ryhtyä toimenpiteisiin pitennyksen rajoitta· 16757: miseksi tai lakkauttamiseksi. 16758: Mitä 3 ~ :n 2 momentissa on säädetty y·lityöstä maksetta. 16759: vasta palkasta sovellettakoon myös tällaiseen hätätyöhön. 16760: 4 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 16761: 16762: 13 §. 16763: Tämä laki astuu voimaan kolmen· kuukauden kuluttua 16764: sen vahvistamis·esta. Senaatilla on kuiten"kin valta myöntää 16765: toimeenpanoon nähden lykkäystä, enintään kuudeksi kuukau- 16766: deksi, niillä aloilla, joilla lain aikaisempi toimeenpano kohtaa 16767: voittamattomia esteitä. 16768: Tällä lailla kumotaan tai muutetaan, lukuunottamatta 16769: lasten työaikaa koskevia säännöksiä, ne voimassaolevat lain- 16770: säännökset ja muut määräykset, jotka ova.t ristiriidassa tä- 16771: män lain kanssa. 16772: 16773: 16774: 16775: Kun asia Eduskunnan päättämän muut-oksen johdosta on 16776: ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä, on Valiokunta päät- 16777: tänyt pääasiassa 1puoltaa Eduskunnan päätöstä. Kuitenkin 16778: on Valiokunta katsonut tarpeelliseksi ehdottaa lakiehdotuk- 16779: seen eräitä muutoksia, joita Suuri valiokunta pyytää saada 16780: -lyhyesti perustella. 16781: 1 §. Suuri valiokunta ei ole katsonut tarpeelliseksi asettaa 16782: virastoja ja kouluja tämän lain määrälysilen alaisiksi, j.onka 16783: tii.hden tämän pykälän 2) merkitystä koihdas·ta on poistettu 16784: niitä koskeva määräys. 16785: .Suuren valiokunnan mielestä on pykälän viimeinen mo- 16786: mentti Eduskunnan päättämässä muodossa epämäiilräinen ja 16787: liian laaja. Suuri valiokunta on sentähden U:tyväJksynyt mo- 16788: mentille uuden muodon, joka .pääasiallisesti sisältää samaa 16789: kuin Suutl"en valiokunnan aikaisem1pi. ehdotus tässä kohden. 16790: 2 §. Sen päätöksen mukaan, j.onka.Suuri valiokunta on teh- 16791: nyt 1 § :n viimeisen momentin sulhteen, ovat tämän lain mää- 16792: räysten alaisia sellaiset meijerit, joita ei kälytetä maatalou- 16793: den välittömässä yhteydessä, vaan jotka ovat <erillisiä liike- 16794: yrityksiä. Suuri valiokunta on kuitenkin pitänyt tarpeelli- 16795: s·ena niihin meije11eihin näilid·en, joi,hin tälmän 'lain säännök- 16796: siä on ulotettava, sallia soveUettavaksi sitä rpoikkeussään- 16797: nöstä, joka mainitaan lain 2 § :n 13 momentissa.. Momenttiin 16798: on sentäJhd•en tehty tätä tarkoittava lisäys. 16799: Kahdeksan tunnin työaika. 5 16800: 16801: Suuri valiokunta on pitänyt tarpeellisena a.settaa ;pykä- 5 §. 16802: län ensimäisen lauseen lopussa mainitun poikkeusmääräyk- 16803: sen alaiseksi my·ösikin ne tai>aukset, joissa työn teknillinen 16804: laatu ei salli työtä valvovien •erikoisten ammattilaisten täy- 16805: dellistä työstä varpauttamista. · Poikkeusmääräyksistä on 16806: muodostettu uusi momentti. 16807: Koska I>Ykälän tois'een moonenttiin 'sisältyviä! sanoja 12 §. 16808: ,asianomaisten työntebjäin suostumuksella" voitaisiin tul- 16809: kita eri suuntiin, on Suuri valiokunta I>oistanut nämä sanat 16810: momentista. 16811: 16812: Edelläesitetyn 1Jerusteella saa Sururi ·valiokunta kunnioit- 16813: taen elhdottaa, 16814: .että Eduskunta hyväksyisi Eduskfunnan myö- 16815: tävaikwtuksel!Ja määrättävällä tavalla vahvistet- 16816: tavaksi ja voimaansaatettav'aksi Se\U'nlW'Mn laki- 16817: ehdotuksoo: 16818: 16819: 16820: Laki 16821: kahdeksan tunnin työajasta. 16822: 16823: 1 §. 16824: Tämän lain alaisia ovat: 16825: 1) aleffiilana mainitut liikkeet ja yritykset, sikäli kuin 16826: niissä käytetään työntekijöinä muita kuin 'PUOlisoa ja omia 16827: lapsia: 16828: •a) käsityö- ja tehdasliikkeet sekä muut teollisuusam- 16829: matit; 16830: ,b) rakennusten ja satamain sekä ratain, siltain, teiden ja 16831: muiden kulkulaitosten rakentaminen, korjaus ja kunnossa- 16832: pito; ' 16833: c) Il'6lastus- ja sukellustoiminta; 16834: d) saunat ja kyl.1Jylät; 16835: e) raivaus-, perkaus-, kuivausc. ja puhtaanlllpitotyöt; 16836: ,f) metsän- ja ihalonhakkuu; 16837: g) puutavaran ajo, lauttaus ja uitto; 16838: 6 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 16839: 16840: 1h) tavaran lastaus ja .purkaminen; 16841: i) kauprpa-, konttori- ja var.astoliikkeet; 16842: k) ravintola-, hotelE- ja kahvilaliikkeet; ynnä 16843: l) liikkeet ja yritykset, jotka on ·pidettävä edellämainit- 16844: twj.en veroisina; sekä 16845: . 2) alempana mainitut liikkeet ja laitokset, mikäli niissä 16846: käytetään palvelus- ja työväkeä: 16847: a) rautatie- ja raitiotieliikenne, •posti-, tulli- ja puhe~ 16848: Iinlaitokset ynnä kanavat; 16849: b) automobiililiikenne ja ajurinliike; 16850: c) (poist.) sairaalat ja vankilat; sekä 16851: ·d) liikkeet ja laitokset, jotka on pidettävä ed.ellämainit- 16852: tujen veroisina. 16853: Mitä tässä laissa sääldetään, koskee myös sellaista liike~tä 16854: ja yritystä, jota valtio, kunta, s·eurakunta, yhdistys tai laitos 16855: pitää, vaikka sitä ·ei harjoitatakaan elinkeinona. 16856: Tämä laki ei koske kotitalautta, rooaJnviljelystä ja sen si- 16857: . vuelinkeinoja eikä välittömästi maatal(Juden yhteydessä toi- 16858: mi~ettavia töitä. 16859: 16860: 16861: 2· §. 16862: Työntekijää ei saa 1 § :n 1 momentin 1) kohdassa maini~ 16863: tuissa liikkeissä ja yrityksissä alemlpana tässä .pykälässä mai- 16864: nituin poikkeuksin pitää säännöllisessä ty·össä enempää kuin 16865: kahdeksan tuntia vuorokaudessa eikä enempää kuin yhd~k 16866: sänkymmentäkuusi tuntia kahd.es.sa ·viikossa. 16867: Milloin työn teknil>linen laatu tai muut rpakottavat soeikat • 16868: niin vaativat, saa työntekijää •pitää ty•össä enemmän kuin 16869: kahdeksan tuntia vuorokaudessa, viikkotuntien lukua siten 16870: kuitenkaan lisäämättä. 16871: Liikkeissä ja yrityksissä, jotka tarkoittavat puutavaran 16872: ajoa, lauttausta ja uittoa tai tavaraDJ lastausta ja purkamista, 16873: sekä konttoritöissä ja meijereissä kuin myös niissä liikkeissä 16874: ja laitoksissa, jotka mainitaan 1 § :n 1 momentin 2) kohdassa, 16875: älköön työntekijää JJidettäkö säännöllisessä työssä enempää 16876: kuin sata y;hdeksänkymmentäkaksi tuntia neljän viikon 16877: aikana. 16878: Kahdeksan tunnin työaika. 7 16879: 16880: Kaivos- ja vuoriteollisuudessa ·lasketaan kaivokseen las'- 16881: keutuminen ja kaivoksesta nouseminen työaikaan; samoin 16882: my,ös muussa työssä kuill~eminen työnantajan määräämästä 16883: lähtöpaikasta varsinaiseen työnsuoritusiJaikkaan sekä sieltä 16884: määrättyyn lähtöpaikkaan 'Palaaminen. 16885: 3 ja 4 §§. 16886: (E.duskunnan .päätöksen mukaisesti.) 16887: 5 §. 16888: Sunnuntain ll!jaksi on työntekijälle annettava vähintään 16889: kolmekymmentä tuntia kestävä yhtäjaksoinen vaiJaus. työs- 16890: tä ( poist.). Ellei tämä kuitenkaan ole mahdollista, annetta- 16891: koon vastaava vapaus muuna viikon aikana. 16892: Näitä määräyksiä älköön kuitenklaan soveU/utJettako 16893: 4 §:ssä miainittuihin ·~apauksiin, eikiä nivhin, joissa työn tek- 16894: nillinen lootu ei salli työtä valvovien erikoisten ammattilais- 16895: ten täydellistä työstä v·apO/Utta'YY/Jisf;la. 16896: 6-11 §§. 16897: (Eduskunnan •päätöksen mukaisesti.) 16898: 12 §. 16899: Tark,emiJia määräyksiä tämän lain sovelta'misesta antaa 16900: Suomen Senaatti. 16901: Milloin lain käytäntöön soV'eltaminen 1 § :n 1 momentin 16902: 2) kohdassa mainituiHa aloilla työn teknillisen laadun, vuo- 16903: dena.jan tai muiden IJakottavain seikkain vuoksi ei ole mah- 16904: dollinen, on Senaatilla, tarkastusvimnomaisen {poist.) sitä 16905: puoltaesBa, valta määrätä .poik!keuksia tamän lain mukaiseen 16906: työn järjestelyyn enintään YJhd,eksi vuodeksi lrerrallaan. 16907: 13 §. 16908: (Eduskunnan päätöksen mukaisesti.) 16909: 16910: 16911: Helsingissä, 7 päivänä b:einäkuuta 1917. 16912: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 16913: 191 7. - Edusk. takiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 16914: 16915: 16916: 16917: 16918: S u o m e n E d u s k u n n a n eduskuntaesi- 16919: tyksen johdosta päättämä e h d o t u s laiksi 16920: kahdeksan tunnin työajasta. 16921: 16922: Näillä valbiopäivillä on tehty eduskuntaes-itys >laiksi kah- 16923: deksan tunnin työajasta, ja on Eduskunta tämän esityksen 16924: säädetyssä järjestyksessä käsitellyt. 16925: 16926: Kahdeksan tunnin työaika on Suomessa samaten kuin 16927: muissa maissa taloudellisen elämän ja varsinkin teollisuuden 16928: eri aloilla jo kauan ollut työntekijäin pyrkimysten läJhim- 16929: pänä päämääränä. Tämän tuntimäärän asettaminen päivit- 16930: täisen työajan korkeimmaksi rajaksi per"Ustuu siihen laaja:lti 16931: vakiintuneeseen käsitykseen, että ainoastaan siten voidaan 16932: turv,ata ty,öntekijäin ruumiillinen terveys ja henkinen roehi- 16933: tys. Omaksuen tämän käsityskannan Eduskunta on sitä 16934: mieltä, että tällaisen työajan yleinen käytäntöön ottaminen 16935: ajan mittaan tietäisi laajojen kansankerrosten varsin tuntu- 16936: va,a taloudellisen ja sivistykselLisen tason kohoamista ja siten 16937: tuottaisi yhteiskunnalle erittäin suuriarvoisia etuja. 16938: Kahdeksan tunnin työajan yleinen voimaansaattaminen 16939: niillä aloilla, jotka mainitaan Eduskunnan hyväksymässä 16940: larniehdotuksessa, ei Eduskunnan käsityksen mukaan kohtaa 16941: käytännössä voittamattomia esteitä. Tällainen työaika on 16942: viime kuukausina otettu käytäntöön useimmilla tehdasteolli- 16943: suuden aloilla ja huomattavassa määrässä myöskin kruuppa- 16944: ja käsityöliikkeissä. Yleisesti on se puheena olevana aikana 16945: toteutettu metalli-, saha-, puu-, paperi-, tekstiili-, kivi-, lasi- 16946: ja graafiHisessa teollisuudessa sekä useissa ulk~töissä. Sitä- 16947: paitsi se on saatettu voimaan eräissä valtion töissä, kuten 16948: valtionrautateiden konepajoissa ja rautateiden rakennus- • 16949: töissä. Niinikään ovat monet kunnat 'Päättäneet sovelluttaa 16950: 2 19·17. - Edusk. Iakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 16951: 16952: sitä omissa töissään. Kun työaika sunnuntai- ja juhlapäiväin 16953: edellisinä päivinä usein on määrätty tavallista lyhemmäksi, 16954: on työtuntien viikoittainen määrä etupäässä teollisuusaloilla 16955: tullut olemaan vähemmänkin kuin, neljäkymmentäkahdek- 16956: san. Missä kahdeksan tunnin työaikaa vielä ei ole otettu 16957: käytäntöön, on se epäilemättä sopivalla työn järjestelyllä 16958: suuremmitta vaikeuksitta toteutettavissa, erittäinkin jos tämä 16959: järjestely saa eräillä aloilla tapahtua niiUe soveltuvissa puit- 16960: teissa. J\fitä tulee yleistä liikennettä välittäviin yrityksiin 16961: ja yleisiin laitoks:Lin, voidaan kahdeksan tunnin työaika, mi- 16962: käli sitä jo ei ole käytäntöön otettu, suuremmilla tai pienem- 16963: millä lisäkustannuksilla panna toimeen näilläkin aloilla, jos 16964: työn järjestelyä varten myönnetään riittävästi mahdolli- 16965: suutta. 16966: Suomessa ei useimmilla teollisuusaloilla vielä ole saavu- 16967: tettu mainittavaa kokemusta siitä, miten tällä tavoin lyhen- 16968: netty työaika vaikuttaa tuotantoon. Mutta sikäli kuin työ- 16969: ajan lyhentämisestä ja erittäinkin kahdeksan tunnin työaJasta 16970: on Suomessa ja. varsinkin muissa maissa saatu kokemusta, 16971: on jotenkin yleisesti tultu siihen tulokseen, että tuotanto- 16972: kustannukset ja yrityksen tuottavuus eivät, työtehon li- 16973: sääntyessä ja työn laadun parantuessa,- ajan mittaan huo- 16974: mattavasti muutu entistä epäedullisemmiksi· tällaisen, usein 16975: sitäpaitsi tärkeitä teknillisiä parannuksia aiheuttavan muu- 16976: toksen johdosta. Näin ollen ei myöskään näytä olevan riit- 16977: tävää aihetta siihen pelkoon, että kahdeksan-tuntisen työ- 16978: ajan yleinen voimaansaattaminen tulisi ajan pitkään vai- 16979: keuttamaan maan teollisuud!iln kilpailua ullkomaisen teolli- 16980: suuden kanssa. Siihen on sitä vähemmän syytä, kun täytyy 16981: pitää todennäköisenä, että tällainen työaika .tulee ennen pit- 16982: kää muissakin sivistysmaissa yleisesti otettavaksi käytän- 16983: t-öön. E:rittäinkin näyttää sellaisilla teollisuusaloilla, joilla 16984: työtä tehdään kautta vuorokauden, tuotannon tarkoituksen- 16985: mukainen teknillinen järjestely johtavan siihen, että kahden 16986: kaksitoistatuntisen vuoron sijasta otetaan käytäntöön kolmi- 16987: vuorojär.iestelmä. 16988: :l(abdeksan tunnin tyliaika. 3 16989: 16990: Näitä näkökohtia silmällä pitäen ja sen ohessa ottaen huo- 16991: mioon, että kahdeksan-tuntisen työajan yleistä ja pysyväistä 16992: voimaan saattamista ei käy jättäminen vapaiden työsopimus- 16993: ten ja hallinnollisten määräysten varaan, on Eduskunta ryh- 16994: tynyt lainsäädäntötoimenpiteeseen kahdeksan-tuntisen työ- 16995: ajan määräämiseksi. 16996: 16997: Kysyroy ksessä oleva la:ki on ul otettu käsittämään teolli- 16998: suus- ja kauppaliikkeet ynnä muuta niihin verrattavaa. liike- 16999: toimintaa sekä suurimmalta osaltaan erilaista liikennettä vä- 17000: littävät yritykset ja. yleiset laitdkset. Lain ulkopuolelle jää- 17001: vät sellaiset toimialat kuin kotitalou.s, maanviljelys ja sen 17002: yhteydessä harjoitettavat elinkeinot sekä merenkulku, sa- 17003: moinlmin poliisi- ja palolaitokset, joiden erikoiset työolot ei- 17004: vät työajan suhteen näytä olevan järjest.ettävissä kysymyk- 17005: sessä olevan lain p-qitteissa. 17006: Työntekijällä tarkoitetaan-lakiehdotuksessa varsinaisten 17007: palkkatyöläisten ohella sellaisia liikeapulaisia, joilla ei. o~e 17008: johtavaa asemaa liikkeessä, sekä kulku- ynnä muissa ylei- 17009: sissä laitoksissa niiden palveluskuntaa'u kuuluvia henkilöitä. 17010: Näin ollen laki ei tulisi koskemaan lain vaikutuspiiriin kuu- 17011: luvien yleisten laitosten virkamiehistöä eikä myöskään muita 17012: sellaisia henkilöitä, joita, kuten sairaanhoitajia taikka. postin- 17013: kuljettajia maalla ja maalaiskir.ieenkantajia, ei voida lukea 17014: asianomaisten laitosten palveluskuntaan eikä niiden käyt- 17015: tämään varsinaiseen työväestöön. 17016: Teollisuus- ja kauppaliikkeissä ynnä niihin verrattavissa 17017: yrityksissä voitaneen säännöllinen työaika useimmiten suu- 17018: l'emmitta vaikeuksitta järjestää enintään kahdeksaksi tun- 17019: niksi vuorokautta ja yhdeksäksikymmeneksikuudeksi tun- 17020: niksi kahta viikkoa kohti, mutta joissakin tapauksissa näyt- 17021: tää työn_ laatu vaativan väljempää, yksinomaan työtuntien 17022: viikottaisen määrän puitteisiin rajoittuvaa järjestelymah- 17023: dollisuutta. Jos sen lisäksi työntekijän ja osaksi sitäpaitsi 17024: tarkastusviranomaisen suostumuksella sallitaan tarpeen vaa- 17025: tiessa enintään kahdensadanvii-denkymmenen tunnin ylityö 17026: vuodessa, on työntekijän s·uojelus katsottava riittävästi tur- 17027: 4 1917. - Edusk. Iakiebd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 17028: 17029: vatuksi ja toisaalta on jätetty tarpeeksi mahdollisuutta jär- 17030: jestää työ tarkoituksenmukaisesti useimmilla näistä toimi- 17031: aloista ja erittäinkin myös sellaisilla, joilla liikkeen yhtämit- 17032: tainen käyttö on teknillisistä syistä välttämätön. Mutta niissä 17033: yrityksissä sovellettavaksi, jotka tarkoittavat puutavaran 17034: ajoa, lauttausta ja uitt.oa tai tavaran lastausta ja purkamista, 17035: on edellämainittu työajan säännöittely liian ahda•s. Näillä 17036: aloilla voitaneen työ sopivasti järjestää, jos saUittujeu työ.n- 17037: tuntien korkeimmaksi rajaksi pannaan neljää viikkoa kohti 17038: laskettuna se tuntimäärä, joka vastaa keskimäärin neljänkym- 17039: menenkahdeksan tunnin viikottaista työaikaa. Tällä tavoin 17040: määrätty säännöllinen työaika soveltuu epäilemättä myöskin 17041: kanttoritiöitä varten, joissa kuukausi- ja varsinkin vuositilien 17042: laatiminen vaatii poikkeuksellisen pitkää työaikaa. 17043: Mitä tulee työajan pituuteen liik·enteestä huolehtivissa 17044: yrityksissä ja yleisissä laitoksissa, on sen järjestelyssä otet- 17045: tava huomioon eräitä erikoisseikkoja. Hankittujen tietojen 17046: mukaan ei säännöllistä työaikaa rautateillä sovi laissa mää- 17047: rätä päivittäisen eikä kahtakaan virkkoa kohti lasketun tunti- 17048: luvun mukaan, vaan on aikaraja:ksi asetetta·va neljää viikkoa 17049: kohti laskettu tuntimää·rä. Eräillä muillaJkin toimialoilla, 17050: kuten maalla harjoitetun automobiililiikenteen, van6invarti- 17051: jain toimittaman vankeinkuljetuksen ja osaksi posti- ja; tulli- 17052: toimen alalla, on niinikään suurempi liikunta-ala työajan 17053: järjestelyssä tarpeen. Kun lisäksi yleensäkään ei näytä ole- 17054: van syytä niillä, enimmäks.een valtion tai kunnan välittömän 17055: määräysvallan alaisilla aloilla, joista tä•ssä on kys,ymys, 17056: aivan yksityiskohtaisesti säännöstellä työai<kaa, ·on sorpi- 17057: vinta, pysyttämällä ylityötä varten varattava vuotuinen 17058: tuntimäärä yhtä suurena kuin teollisuus- ja kauppa-alalla, 17059: määtätä pisin säännöllinen työaika kaikilla näilläkin aloilla 17060: sadaksi yhdeksäksikymmeneksi kahdeksi tunniksi neljän vii- 17061: kon aikana. Siihen nähden, että kahdeksan tunnin työajan 17062: käytäntöön ottaminen näinkin säännösteltynä voi puheena- 17063: olevilla aloilla kohdata voittamatt.omia vaikeuksia, näyttää 17064: ~itäpaitsi olevan välttämätöntä, että Senaatti saa oi,keuden 17065: erikoistapauksissa, tarkastusviranomaisen sitä puoltaessa, 17066: Kakdeksan tunnin työaika. 5 17067: 17068: lyhyeksi ajaksi kerrallaan määrätä poi,kkeuk.sia tässä esitet- 17069: tyyn työajan järjestelyyn. 17070: Sen työajan lisäksi, mikä tällä tavoin tulisi työnantajan 17071: käytettäväksi, on varattava mahdollisuutta lisätyön teettä- 17072: miseen silloin, kun aivan poi'kkeukselliset seikat sitä vaativat. 17073: Puheenaolevaan lakiin onkin senvuoksi otettu erikoinen hätä- 17074: työtä koskeva säännös. 17075: Samaten on Eduskunta katsonut tarpeellisehi ottaa laki- 17076: ehdotukseen määräyks.en, että työnt.ekijälle on sunnuntain 17077: ajaksi tai muuna viikon aikana annettava vähintään kolmen- 17078: kymmenen tunnin yhtämittainen vapaus työstä. 17079: Edellä esitetyine perus·teille rakennettu laki :ei luonnolli- 17080: sesti voi sisältää muuta kuin ne yleiset säännökset, joiden 17081: mukaan työaika kysymyksessä olevilla, mitä eril.aisimmilla 17082: aloilla on järjestettävä. Tar.kemmat määräykset lain sovel- 17083: luttamisesta niille toimialoille, joilla yksityiskohtaisempi 17084: säännöstely on tarpeen, ja erittäinkin liikennettä välittäviin 17085: yrityksiin ja yleisiin laitoksiin, on jätetty Senaatin antamain 17086: tai sen määräysten mukaan annettavain ohjeiden varaan. 17087: Samoin jää Senaatin asiaksi järjestää hin noudattamisen 17088: valvonta. 17089: 17090: Hyvi:lksymänsä lakiehdotuksen yksityiskohdista Edus- 17091: kunta huomauttaa seuraavaa. 17092: Eduskunta on katsonut asianmukaiseksi jakaa lain alai- 1 §. 17093: siksi saatettavat liikkeet, yritykset ja laitokset kahteen eri 17094: ryhmään, joista toinen käsittää teollisuus- ja kauppaliikkeet 17095: ynnä niihin verrattavat toimialat, ja toinen liikennettä välit- 17096: tävät yritykset sekä yleiset laitokset. Tällainen jaottelu on 17097: tarpeellinen senvuoksi, että jälkimäiseen ryhmään luetut 17098: liiklkeet ja laitokset on, niinkuin edellä on mainittu, eräissä 17099: suhteissa asetettu toisenlaiseen asemaan kuin muut lain alai- 17100: set toimialat Siten käy myös mahdolliseksi eri ryhmien suh- 17101: teen &i tavoin määritellä lain suojeluksen alaiset henkilöt. 17102: Samantapaisia näkökohtia silmällä pitäen on Eduskunta sen 17103: ohessa erittäin maininnut lain alaisina laitoksina tullilaitok- 17104: sen, kanfllvat ja vankilat sekä toisaalta selvästi sulkenut sen 17105: piiristä kotitalouden ja. maanviljelyksen sivuelinkeinoineen. 17106: 6 1917.- Edusk. 4akiehd ....... Edoskunta.e!Htysmiet. N:o 7. 17107: 17108: 2 §. Tämän lain määräysten alaisia ovat sel.laiset meijerit, joita 17109: ei käytetä maatalouden välittömässä yhteyd·essä, vaan jotka 17110: ovat erillisiä liikeyrityksiä. Eduskunta on kuitenkin pitä- 17111: nyt tarpeellisena näihin meijere1hin nähden sallia sovelletta- 17112: vaksi sitä poikkeussäännöstä, joka mainitaan 2 § :n 3, mo- 17113: mentissa. 17114: 3 §. Kun ei ole näyttänyt olevan syytä itse laissa määrätä, 17115: mikä viranomainen saisi toimekseen valvoa lain noudatta- 17116: mista, on 3 §:ssä, samaten kuin muuallakin laki.ehdotuksessa, 17117: puheenaolevasta viranomaisesta käytetty nimitystä tarkas- 17118: tusviranomainen. 17119: Kun on luonnollista, että ylityöstä maksettavaa korotet- 17120: tua palkkaa määrättäessä myöskin luonnossa saadut palkka- 17121: edut on otettava huomioon, ei siitä ole lakiehdotukseen pantu 17122: nimenomaista säännöstä. 17123: 4-10 §. Lakiehdotuksen 4-10 §:n säännökset on, •eräiltä kohdin 17124: jonkun verran muutettuina, otettu Eduskunnan vuonna 1909 17125: päättämästä asetuksesta, joka koskee työtä teollisuus- 17126: ynnä eräissä muissa ammateissa. Kuitenkin on ensiksimai- 17127: nittuun pykälään tehty sellainen lisäys, että hätätyön teet- 17128: täminen on sallittua silloinkin, ·kun työn keskeyttäminen 17129: aiheuttaisi omaisuuden, tavaran tai raaka-aineen pilaantumi- 17130: sen ta! hukkaantumisfm. Edelleen on sunnuntailepoa koske- 17131: vaa säännöstä rajoitettu niin, että s•e ·ei estä teettä:rn,ä;stä 17132: hätätyötä, eikä sitä myöskään sovelluteta niihin tapauksiin, 17133: joissa työn teknillinen laatu ei salli työtä valvovien erikoisten 17134: ammattilaisten täydellistä työstä vapauttamista. 17135: II f. Mitä tulee työn~ntajan edustajaa kosk.evaan erityiseen 17136: rangaistusmääräyksoeen, on Eduskunta pitänyt tarkoituksen- 17137: mukaisena ag;ettaa edustajan tässä suhteessa työnant.aj.an 17138: veroisreksi. Samalla on ka.tsottu asianmukaiseksi ottaa lakiin 17139: s·ellaisia tapauksia tarkoittava erikoissäännös, jolloin työn- 17140: antajana on valtio, kunta tai seurakunta ja jolloin lakia rik- 17141: kova virkamies niinm~odoin ei toimi omaksi edukseen ja on 17142: muutenkin tarkemman valvonnan alaisena. 17143: 13 f. Siihen nähden, että lain sovelluttaminen muutamilla 17144: aloilla ei ole mahdollinen aivan il-äheisessä tulevaisuudessa-, 17145: Kabdtksan, tunnin, tyhika. 7 17146: 17147: on lakiehdotukseen otettu säännös, jonka nojaUa lain toimeen~ 17148: pano eräillä al,oilla voidaan tarvittaessa siirtää jonkun. verran 17149: tuonnemmaksi. 17150: 17151: Edellä esitetyn perusteella Eduskunta. kunnioittaen il- 17152: moittaa, 17153: että Eduskunta on hyväksynyt ·Et!Mskunnan 17154: myötävaikutuksella määrättä.väl,lä taval/;q,. vah- 17155: vistettavak~'i ja vc;i:fYIJ(JfJ,n StllJ,fJetf!lWak•si seum;a.van 17156: lakiehdot'Uksen: 17157: 17158: 17159: 17160: Laki 17161: kahdeksan tuoliin työajasta. 17162: 17163: 1 §. 17164: Tämän lain alaisia ovat: 17165: 1) alem,pMia mainitut liikkeet ja yritykset, sikäli kuin 17166: niissä käytetään työntekijöinä muita kuin. puolisoa ja omia 17167: lapsia: 17168: a) k~~ityö- ja tehda11liikkeet sekä muut teollisuu81lm- 17169: matit; 17170: b) rakennusten ja s.atamain sekä ratain, silta:i.n, teiden ja 17171: muiden kulkulaitos·ten rakentaminen, korjaus ja kannossa- 17172: pjto; 17173: c) pelastus- ja su'll:ellustoiminta-; 17174: d) saunat ja kylpylät; 17175: e) raivaus-, per~aus-, kurivaus- ja puh~na.pitotyöt; 17176: ,f) nwtsän- ja ~alonh~kuu; 17177: g) puutava.ran ajo, lauttaus ja uitto; 17178: 1h) tavar~ lastaus ja .pullkamin0n; 17179: 17180: i) ka,upp~-. konttori- ja varastoliikk~et; 17181: k) ravintola-, !hote}li- ja kahvilal.iikkeet; yui 17182: l) liikkeet ja yritykset, jotka on pidettävä edellämainit- 17183: tuj.en veroisina; sekä 17184: 8 1917.- Edusk. lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 17185: 17186: 2) alempana mainitut liikk.eet ja laitokset, mikäli niissä 17187: käytetään palvelus- ja työväkeä: 17188: a) rautatie- ja raitiotieliikenne, •posti-, tulli- ja puhe- 17189: linlaitokset ynnä kanavat; 17190: b) automobiililiikenne ja ajurinliike; 17191: c) sairaalat ja vankilat; sekä 17192: d) liikkeet ja laitokset, jotka on pidettävä ed.ellämainit- 17193: tujen veroisina. 17194: Mitä tässä laissa säädetään, kosk'ee myös. sellaista liikettä 17195: ja yritystä, jota valtj.o, kunta, seurakunta, yhdistys tai laitoE 17196: pitää, vaikka sitä ·ei harjoitetakaan elinkeinona. 17197: Tämä laki ·ei koske kotitaloutta, maanviljelystä ja sen 17198: sivuelinkeinoja eikä välittömästi maatalouden yhteydessä 17199: toimitettavia töitä. 17200: 17201: 2 §. 17202: Ty.öntekijää ei saa 1 § :n 1 momentin 1) kohdass•a maini- 17203: tuissa liikkeissä ja yrityksissä alempana tässä pykälässä mai- 17204: nituin poikkeuksin pitää säännöllisessä työssä enempää kuin 17205: kahdeksan tuntia vuorokaudessa eikä enempää kuin yhdek- 17206: sänkymmentäkuusi tuntia kahdessa viikossa. 17207: Milloin työn teknHlinen laatu tai muut ·pakottavat S'eikat 17208: niin vaativat, saa työntekijää pitää työssä enemmän kuin 17209: kahdeksan tuntia vuorokaudessa, viikkotuntien lukua siten 17210: kuitenkaan lisäämättä. 17211: Liikkeissä ja yrityksissä, jotka tarkoittavat puutavaran 17212: .ajoa, lauttausta ja uittoa tai tavaran lastausta ja purkamist.a, 17213: sekä konttoritöissä ja meijereissä kuin myös niissä liikkeissä 17214: ja laitoksissa, jotka mainitaan 1 §:n 1 momentin 2) kohdassa, 17215: älköön työntekijää ·pid•ettäkö säännöllisessä työssä enempää 17216: kuin satayhdeksänkymmenti}kaksi tuntia neljän viikon 17217: aikana. 17218: Kaivos- ja vuoriteollisuudessa ·lasketaan kaivokseen las- 17219: keutuminen ja kaivoksesta nouseminen työaikaan; samoin 17220: m~s muussa työssä kulkeminen työnanrt;ajan määrääiDästä 17221: läilitöpaikasta varsinaiseen työnsuoritusi)aikkaan sekä sieltä 17222: määrättyyn lähtöpaikkaan palaaminen. 17223: Kahdeksan tunnin työaika. 9 17224: 17225: 3 §, 17226: Sen työajan lisäksi, mikä 2 § :n 1 momeutissa mainitaan, 17227: sallittakoon työntekijää hänen suostumuksellaan pitää yE- 17228: työssä enintään kymmenen tuntia viikossa ja 2 § :n 3 momen- 17229: tissa mainitun työajan lisäksi neljäkymmentä tuntia neljän 17230: viikon aikana, ei kuitenkaan kummassa;kaan tapauksessa 17231: enempää kuin sataviisikymmentä tuntia vuodessa, sekä sitä-· 17232: paitsi tarkastusviranomaisen luvalla, milloin työn säännölli- 17233: nen jatkuminen välttämätfä niin vaatii, lisäksi korkeintaan 17234: sata tuntia vuodessa. 17235: Ylityöstä, mikä tehdään päivittäisen työajan lisäksi, mak- 17236: setaan kahdelta ensimäiseltä tunni-lta vähintään viidellä- 17237: kymmenellä prosentilla ja sen jälkeen vähintään sadalla 17238: prosentilla korotettu }lalkka. 17239: 17240: 4 §. 17241: Kun luonnontapa;htuma, ta:paturma tai muu vaara uhkaa 17242: ta.hi on keskeyttänyt työn taikka milloin työn keskeyttäminen 17243: aiheuttaisi omaisuuden, tavaran tai raaka-aineen pilaantumi- 17244: sen tai hukkaantumisen, saa 2 ja 3 § :ssä säädettyjä työ- 17245: aikoja, mikäli nuo seikat vaativat, kohtuullisesti .pitentää, ei 17246: kuitenkaan kauemmin kuin neljän viikon aikana. Sellaista 17247: työtä ei lueta 3 §:ssä mainittuun ylityöaikaan. 17248: Siten toimeenpannusta työajan pitennyksestä on työnan- 17249: tajan tarkastusviranomaiselle viipymättä lähetettävä ilmoi- 17250: tus, jossa on tarkasti mainittava toimenpiteen syy sekä pi- 17251: tennyksen laajuus ja kestävyys. Tarkastusviranomaisen tu- 17252: lee, tutkittuaan asianlaatua, joko jättää asia tuon ilmoituk- 17253: sen varaan tahi ryhtyä toimenpiteisiin pitennyksen rajoitta- 17254: miseksi tai lakkauttamiseksi. 17255: Mitä 3 §:n 2 momentissa on säädetty y.Iityöstä maksetta- 17256: vasta palkasta, sovellettakoon myös tällaiseen hätätyöhön. 17257: 17258: 5 §. 17259: Sunnuntain ajaksi on työntekijälle annettava vähintään 17260: kolmekymmentä tuntia kestävä yhtäjaksoinen vapaus työs- 17261: tä. Ellei tämä kuitenkaan ole mahdollista, annettakoon vas- 17262: taava vapaus muuna viikon aikana. 17263: 10 1917.- Edusk. laMtebdl- Edlsktltltaeiitysmiet. N:o 7. 17264: 17265: Näitä määräyksiä älköön kuitenkaan sovellutettako 17266: 4 §:ssä mainittuihin tapauksiin, ·eikä niihin, joissa työn tek- 17267: nillinen laatu ei salli työtä valvovien erikoisten ammattilais- 17268: ten tä,ydellistä työstä vapauttamista. 17269: 17270: 6 §. 17271: ,Tos työaika 1 § :n 1 momentin 1) kohdassa mainituissa 17272: liikkeissä ja y6tyksissä on kahdeksan tuntia vuorokaudessa 17273: eikä työ ole järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kahdeksan 17274: tunnin vuoroihin, on työntekijälle työn aikana annettava 17275: ainakin yksi säännöllinen, vähintään tunnin kestävä lepo- 17276: hetki~ jonka aikana hän saakoon esteettömästi poistua työ- 17277: paikalta. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia työntekijöitä, 17278: joiden työpaikalla olo on työn jat.kumiselle värlttämätön. 17279: Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin enin- 17280: tään kahdeksan tunnin vuoroihin, on työntekijälle annettava 17281: joko vähintään puolen tunnin ruokailuloma tai tilaisuutta 17282: syömiseen työn aikana. 17283: r. . epohetkiä tai ruokailuaikoja äilköön luettaka työaikaan, 17284: milloin t.yöntekijä saa esteettömästi niiden aikana poistua 17285: työpaikaHa. 17286: 7 §. 17287: Tehdyistä ;ylitöistä ja hätätöistä e·ekä näistä maksetuista 17288: palkoista on työnantaja velvollinen pitämään luetteloa, joka 17289: on vaadittaessa näytettävä tarkastusviranomaiselle sekä 17290: työntekijäin valtuutetulle . 17291: •Tos työntekijät sitä vaativat, on työnantaja velvollinen 17292: antamaan maksutta kuukausittain otteen tästä luettelosta 17293: työntekijäin valtuutetulle. 17294: 17295: 8 §. 17296: Jokaisessa tämän lain alaisessa liikkeessä, työhuoneessa 17297: tai varsinaisessa työpaikassa on työnantajan toimesta tämä 17298: laki ja tiedonanto käytännössä olevasta työtuntijärjestel- 17299: mästä pidettävä sopivalla paikalla nähtävänä. 17300: Työtuntijärjestelmästä on tehtävä mahdollisimman pian 17301: ilmoitus tarkastusviranomaiselle. 17302: Mlhdellsan tunnin tytaika. 17303: 17304: 9 §. 17305: Työnantaja olkoon kieHetty pitentämästä tässä laissa sää- 17306: dettyjä työaikoja antamalla työtä kotona tehtäväksi. 17307: 17308: 10 §. 17309: Tämän lain noudattalllista valvoo asianomainen tarkastus 17310: sillä tavalla kuin siitä erittäin säädetään. 17311: 17312: 11 § . 17313: •Jos työnantaja tai hänen ed us·tajansa yksityisessä liik- 17314: keessä, •rityksessä tai laitoksessa, rikkoo tämän lain työ- 17315: ~ikaa koskevia säännöksiä, rangaistakoon vähintään viiden 17316: ja enintään kahdenkymmenenviiden markan sakolla jokaista 17317: työntekijää kohti, jota hän on vastoin tätä lakia pitänyt 17318: työssä, . ja kutakin vuorokautta kohti, jona työntekijää on 17319: lainvastaisesti pidetty työssä, ei :kuitenkaan enemmällä kuin 17320: kaikkiaan kymmenentuhannen markan sa.kolla. Jos rikos 17321: on ta.pa.htunut tarkastusviranomaisen kiellosta huolimatta 17322: taikka jos rikos uusitaan, olkoon sakko enintään viisik.ym- 17323: mentä markkaa kutakin työntekijää ja vuorokautta kohti, ei 17324: kuitenkaan kaikkiaan enempää kuin kaksikymmentätuhatta 17325: markkaa. 17326: Työnantaja tai hänen edustajansa, joka. muuten rikkoo 17327: tämän lain määräyksiä, rangaistakoon vähintään kahden- 17328: kymJilenenviiden ja enintään tuhannen markan &akolla. 17329: Milloin työnantajana on valtio, kunta tai seurakunta, 17330: rangaistakoon sitä virkamiestä, joka on vastuunalainen lain 17331: noudattamisesta, vähintään kahdenkymmenenviiden ja enin- 17332: tään tuhannen markan sakolla taikka, jos rikos uusitaan, 17333: enintään kahdentuhannen markan sakolla. 17334: 17335: 12 §. 17336: Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltamisesta antaa 17337: Suomen senaatti. 17338: Milloin lain käytäntöön SOV'eltaminen 1 §:n 1 momentin 17339: 2) kohdassa mainituiHa aloilla työn teknillisen laadun, vuo- 17340: denajan tai muiden pakottavain seikkain vuoksi ei ole mah- 17341: 12 1917.- Edusk. lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 17342: 17343: dollinen, on Senaatilla, ta.rka.stusviranomaisen sitä puoltaessa, 17344: valta määrätä poikkeukr;ia tämän lain mukaiseen työn järjes- 17345: telyyn enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. 17346: 17347: 13 §. 17348: Tämä laki astuu voimaan kolmen kuukauden kuluttua 17349: sen vahvistamis€sta. Senaatilla on kuitenkin valta myöntää 17350: toimeenpanaan nähden lykkäystä, enintään kuudeksi kuukau- 17351: deksi, niillä aloilla, joilla lain aikaisempi toimeenpano kohtaa 17352: voittamattomia esteitä. 17353: Tällä lailla kumotaan tai muutetaan, lukuunottamatta 17354: lasten työaikaa koskevia säännöksiä, ne voimassaolevat lain- 17355: säännökset ja muut määräyl\set, jotka ovat ristiriidassa tä- 17356: män lain kanssa. 17357: 17358: 17359: Kysymyksessä olevan lakiehdotuksen mukaan oliE>i täysi- 17360: kasvuist·en työntekijäin työaika muun muassa niillä ammatti- 17361: aloi]la, joita Eduskunnan 1909· vuoden toisilla Yl:lJtiopäivillä 17362: hyväksymä asetus työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa am- 17363: mateissa koskee, säännösteltävä olennaise·sti toisin kuin mai- 17364: nitussa as·etuksessa on tapahtunut. Tämä asetus on näin ollen 17365: aikaisemmin vahvis.tettava. Sitäpaitsi on ennen tätä lakia 17366: saatava vahvist.etuksi Eduskunnan niini,kään 1909 vuoden 17367: toisilla valtiopäivillä hyväksymä asetus ammattientarkastuk- 17368: sesta, koska nyt kysymyksessä oleva la!ki edellyttää, että 17369: ammattientar.kastus on järjestetty mainitun asetuksen mu- 17370: kaisill€ perusteille. 17371: 17372: Eduskunta lausuu .sen vuoksi käsityksenään. 17373: 17374: että Edttskwnnan vwonn.a 1909 päättäm,lt ase- 17375: lltkset työstä teollwutts- ynnä eräissä mwissia am- 17376: rrtateissa ja ammattientarkastuksesta ovat Er»us- 17377: kunnan myötävaikutuksella määrrättävällä tavallR 17378: vahvistettav•at, ennenlilwin laki kahileksan tunnin 17379: t?Jöajasta vahviste~aan. 17380: Kahdeksan tunnin työaika. 13 17381: 17382: Eduskunnalla on kysymyksessä olevaa lakiehdotusta val- 17383: mistaessaan · ollut harkittavana, olisiko myös sairaanhoito- 17384: henkilökunta sekä erinäisten yleisten laitosten, erittäinkin 17385: rautatie-- ja postilaitoksen, alempi virkamiehistö saa.te,ttava 17386: mainitun lain suojeluksen a.laiseksi. Siihen nähden, että 17387: kahdeksan tunnin päivittäisen työajan sovelluttaminen sai- 17388: raanhoitajatoimessa kohtaisi melkoisten lisäkustannusten sekä 17389: asuntojen j-a hoitajien puutteen takia nykyään suuria vai- 17390: keuksia, erittäinkin mitä tulee maaseudun pieniin sairaaloi- 17391: hin ja s.vnnytyslaitoksiin, ja. kun ei näytä olevan tarkoituk- 17392: senmukaista puheenaolevassa laissa säännöstellä virkamiehis- 17393: tön työoloja, ei Eduskunta ole ulottanut lakiehdotusta käsit- 17394: tämään näitä henkilöryhmiä. Kun Eduskunta kuitenkin on 17395: sitä mieltä, että näidenkin työaika olisi saatava lailla rajoi- 17396: tetuksi, anoo Eduskuntä, 17397: 17398: että Hlallitus ensi ti~assa aJSettaisi komitean 17399: tutkimaan, tnillä bavoin sal:raanhoitohenkilö- 17400: kru/nman ja erin·äisistsä yleisissä laitoksissa pal- 17401: velevven alempiAen virkamiJesben ~yöaikra voitaisiin 17402: lailla määrätä noudattamaMa, mikäli mahdolliJ,sta, 17403: niVtä perusteita, jotka så'ädetäärn Zaissa kahdeksan 17404: trunnin työajasta, ja 17405: että Hallitus komitean liJankkiman selvityksen 17406: pohjalla antaisi Eduskunnalle esityksen asiasta. 17407: 17408: Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1917. 17409: Helsingissä, 1Suomen Senaatin kirjarpainossa, 1917. 17410: 1917. - Edusk. kirj. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7. 17411: 17412: 17413: 17414: 17415: Suomen Eduskunnan kirjelmä, 17416: joka koskee kahdeksan tunnin työaikaa 17417: tarkoittavan lain vahvistamista. 17418: / 17419: 17420: 17421: 17422: 17423: Suomen sennotllle. 17424: Suomen korkeimman valtiovallan käyttämistä koskevan 17425: lain nojalla on Eduskunta, vahvistettuaan vuoden 1909 17426: toisilla valtiopäivillä päätetyn asetuksen työstä teollisuus- 17427: ynnä eräissä muissa ammateissa, tänään tekemällään pää- 17428: töksellä senjälkeen vahvistanut ja voimaanpantavaksi mää- 17429: rännyt näillä valtiopäivillä hyväksytyn ehdotuksen laiksi 17430: kahdeksan tunnin työajasta. Samalla on Eduskunta päät- 17431: tänyt ensiksimainitun lain nojalla selittää lopullisesti hy- 17432: väksytyiksi myöskin ne kaksi anomuspontta, jotka sisälty- 17433: vät mainittua lakiehdotusta koskevaan Eduskunnan kirj41l- _ 17434: mään. 17435: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1917. 17436: .J 17437: 1917. - EdusJmntaesitysmietintö N:o 8. 17438: 17439: 17440: 17441: 17442: Lakivaliokunnan mietintö 17443: N :o 6 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl- 17444: tää ehdotuksen kuolemanrangaistuksen pois- 17445: tamisesta. 17446: 17447: Eduskunta on Lakivaliokuntaan vaLmisteltavaksi lähettä- 17448: nyt kysymyksenalaisen edustajain Wiikin y. m. tekemän 17449: eduskuntaesityksen N :o 5. 17450: 17451: 17452: 17453: Keskiajalla ja kauan uudellakin ajalla käytettiin kuole- 17454: manrangaistusta useimmista tö:rkeämmistä rikoksista. Kah- 17455: deksannentoista vuosisadan loppupuol·ella alkoi kuitenkin 17456: valistusfilosofien vaikutuksesta vilkas liike kuolemanran- 17457: gaistuksen poistamiseksi. Tämä aikaansai aluksi sen, että 17458: kuolemanrangaistus useissa valtioissa lakkautettiin. Mutta 17459: ennen pitkää syntyi liikettä vastaan ankara vastasuunta, 17460: jonka vaikutuksesta kuolemanrangaistus jälleen palautettiin 17461: monessa maassa, missä se aikaisemmin oli hyljätty. Uudem- 17462: pina aikoina on lairu;äädännössä jälleen havaittavissa vastak- 17463: kainen pyrkimys. Nykyään on kuolenuinrangaistus koko- 17464: naan poistettu, jos ei oteta lukuun erikoi!S-, varsinkin sotalain- 17465: säädäntöä, Rumaniassa (1864), Portugalissa (1867), Hollan- 17466: nissa (1870), Italiassa (1889), Norjassa (1902) sekä useissa 17467: Sveitsin kanttoneissa ynnä eräissä Pohjois-, Keski- ja Etelä- 17468: A.merikan valtioissa. Tosiasiallisesti se on lakkautettu myös- 17469: kin Belgiassa (v:sta 1863 lukien). Sveitsin uusi rikoslain- 17470: ehdotus (1908) on sekin poistanut kuolemanrangaistuksen, 17471: jota vastoin Ranskan (1893), Saksan (1909), Itävallan (1909) 17472: ja Tanskan (HH2) rikoslainehdotukset pysyitävät sen. 17473: 2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 8. 17474: 17475: Suomessakin käytettiin kmolemanrangaistusta aikaisem- 17476: min monista rikoksista. Niin'pä se 1734 vuoden laissa vielä 17477: on säädettynä 68 eri tapauksessa. Asetuksella 20 päivältä 17478: tammikuuta 1779 poistettiin Kustaa III:nen halli·tuksen ai- 17479: kooa, valistusfilosofian kasvattaman inhimillisyysaatteen 17480: vaikutuksesta, kuolemanrangaistuS useista rikoksista. Tosi- 17481: osiallisesti ·kuolemanrangaistus lakkautettiin Suomessa ju1is- 17482: tuksella ~1 päivältä huhtikuuta 1826, jossa Nikolai I lausui, 17483: ettei hän aikonut vahvistaa mitää.n kuolemantuomiota, ellei 17484: rikos ollut tähdätty valtion olemassadoa vastaan. Sen jäl- 17485: keen ei ole meillä laillisen tuomion nojalla täytäntöönpantu 17486: a:brwatakaan kuolemantuomiota. 17487: Voimassa olevaa rikoslakiamme valmisteltaessa ei aja- 17488: tus kuolemanrangaistuksen lak'kauttamisesta ollut suin- 17489: kaan vieras. Esityksessä, jonka hallitus antoi 186·3-1864 17490: vuosien valtiopäiville niistä yleisistä periaatteista, joille vast- 17491: edes säädettävä rikoslaki oli rakennettava, ehdotettiin kuole- 17492: manrangaistus poistettavaksi. Esitetyt periaatteet saavutti- 17493: vat Valtiosäätyjen 1wväksymisen. Komitea, joka sitten sai 17494: toimekseen noiden periaatteiden mukaan valmistaa ehd~tuk 17495: sen uudeksi rikoslaiksi, pysytti kuitenkin 1875 vuoden ri- 17496: koslainehdotuksessa kuolemanrangaistuksen ehdottomasti 17497: valtiopetoksesta .\jt vaihtoehtoisesti hallitsijan pahoinpitele- 17498: misestä ilman valtiopetoksen tarkoitusta. Komitea, joka. ase- 17499: tettiin tarkastamaan sanottua ehdQtusta, meni vielä pitem- 17500: mälle, esittäen 1884 vuoden rikoslainehdotuksessa ku()le- 17501: manrangaistuksen säilytettäväksi vaihtoehtoisena rangaistuk- 17502: sena myöskin tavallisesta murhasta. Hallituksen esityksessä 17503: uudeksi rikoslaiksi pysytettiin kuolemanrangaistus san1assa 17504: laajuudessa. Valtiopäivillä 1888 syntyi kuolemanrangaistuk- 17505: sesta vil'kas keskustelu, joka, kun kuolemanrangaist.uksen 17506: pysyttäminen eräistä .valtiollisista rikoksista käsitettiin po- 17507: liittiseksi välttämättömyydeksi, oikeastaan koski kysymystä 17508: kuolemanrangaistuksen säätämisestä tavallisesta murhasta. 17509: Pappis- ja talonpoi'kaissääty tahtoivat <pysyttää kuoleman- 17510: rangaistuksen tästä rikoksesta, aatelis- ja ,porvarissääty lak- 17511: ~auttaa sen, ja yhteensovituksessa tuli päätokseksi, että kuo- 17512: Kuolemanrangaistuksen poistaminen. 3 17513: 17514: lamanrangaistus oli .pysytettävä. Täten havaittava kannan- 17515: muutos sekä hallituksessa että valtiosäädyissäkin johtui näh- 17516: tävästi siitä yleisen mielipiteen muutoksesta, joka, niinkuin 17517: aikaisemmin on huomautettu, tällä välin oli tapahtunut 17518: suurissa sivistysmaissa. Rikoslaissamme tulee kuolemanran- 17519: gaistus kysymykseen seuraavissa kuud·essa tapauksessa: 17520: 1) valtiopetoksesta, se on keisarin ja suuriruhtinaan eli siis 17521: vaW.on päämiehen murhaamisesta ja sen yrittämisestä 17522: (11: 1); 2) maan-petoksesta, se on tahallisesta vihollisen eduksi 17523: toimimisesta laissa tarkemmin mainitulla tavalla; sittenkuin 17524: sota on julistettu tahi alkanut (12: 2 ja 4); 3) majesteetinri- 17525: koksesta, se on keisarin ja suuriruhtinaa.n tahallisesta pahoin- 17526: pitelemisestä taikka muun väkivallan tekemisestä hänelle 17527: muussa kuin 11 luvussa mwinitussa tapau·ksessa eli siis ilman 17528: valtiopetoksen 'tarkoitusta (13: 1); 4) kei•sarinnan, perintöruh- 17529: tinaan, leskikeisarinnan tahi muun keisarillisen perhekunnan 17530: jäsenen murhasta tahi tahallisesta taposta (1'3: 3); ~) ystä- 17531: vyydessä olevan valtion päämiehen murhasta (N: 1); ja 17532: 6) murhasta (21: 1). Edellä mainituista rikoksista seuraa 17533: kuolemanrangaistus vaihtoehtoisesti muun rangaistuksen 17534: kanssa maanpetoksesta, majesteetinrikoksesta ja mul"hasta, 17535: muista rikoksista ainoana rangaistuksena. 17536: Eduskuntaesityksessä ehdotetaan yleisellä säännöksellä 17537: säädettäväksi, että milloin laki säätää rikoksesta kuoleman- 17538: rangaistu'ksen, rikollinen on tuomittava kuritushuonees-een 17539: elinkaudeksi taikka vähintään kahdeksaksi ja enintään kah- 17540: deksitoista vuodeksi. 17541: 17542: 17543: Nykyaikaisen käsitystavan mukaan rangaistus on yksin~ 17544: kertaisesti yhteiskunnallinen suojeluskeino. Kaikkien ran- 17545: gaistusten yhteinen tarkoitus on vastustamaHa rikollisuutta 17546: ylläpitää oikeusjärjestystä. Rikollisuuden vastustamiseen 17547: rangaistus pyrkii eri teitä. Laissa lausuttu rangaistusuhka 17548: varottaa kaikkia lain alaisia rikkomasta sen säannöksiä ja on 17549: siten yleisestävää laatua. Rikolliseen itseensä, siis erityis- 17550: estävästio, vaikuttaa rangaistuspakko eri tavoilla. Se voi 17551: 4 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 8. 17552: 17553: aikaansaada hänessä mielenmuutoksen, siis parantaa hänet, 17554: sen tuottama kärsimys voi pidättää rangaistun enää rikko- 17555: masta ja sen vaikutus saattaa surpistua sirhenkin, että se, jo'ko 17556: ainaiseksi tai niin kauan kuin se kestää, tosiasiallisesti estää 17557: rangaistavan tekemästä uusia rikoksia, että se siis tekee ri- 17558: kollisen yhteis'kunnalle vaarattomaksi. 17559: Kysymyksell kuolemanrangaistuksen oikentuksesta rat- 17560: kaisee kulloinkin puheena olevan yhteiskunnan kehitystaso. 17561: Alkuperäisissä olDissa kuolemanrangaistukseen turvaudutaan 17562: mitä erilaisimmissa tapauksissa, mutta olojen. kehittyessä 17563: se käy yhä harvinaisemmaksi. Nykyajan sivistysmaissa 17564: kuolemanrangaistuks·en oikeutus Dn kiistanalainen. Tieteel- 17565: lisessä kirjallisuudessa ja sanomalehdistössä ovat kuoleman· 17566: ranga-istuksen vastustajat kieltämättä enemmistönä, hallituk· 17567: · sissa ja kansaneduskminissa on asianlaita usein päinvastoin. 17568: Kuolemanrangaistuksen pysyttämis:en puolesta esitetään 17569: ~rittäinkin, että· se on välttämätön oikeusturvallisuuden yllä- 17570: Pitämiseksi, osaksi koska sen yleis~tävä vaikutus-- on erityi- 17571: sen voimakas, osaksi koska se eräitä erityisen vaarallisiå yk- 17572: silöitä vastaan on ainoa pettämätön suojeluskeino. Mitä jäl- 17573: kimäiseen perusteeseen tulee, saattaa huomauttaa että, paitsi 17574: niitä varsin harvalukuisia rikoksellisia, joihin nähden kuole- 17575: .manrangaistuksen soveltaminen nykyaikana voi tulla kysy- 17576: mykseen, on joukko henkilöitä, joiden vaarallisuus on yhtä 17577: suuri ja suurempi, niinkuin monet mielisairaat sekii henki- 17578: löt, joissa rikolliset vaistot ovat yhtyneinä henkiseen vaja- 17579: vaisuuteen. E:un yhteiskunta. ottaa kantaakseen vaaran nä:i- 17580: den henkilöid·en säilyttämisestä useinkin paldoa väJhemmin 17581: turvallisissa oloissa kuin nykyaikaisen rangaistuslaitoksen 17582: suomissa, ei voi panna suurtakaan huomiota vaaraan, mikä 17583: yhteiskunnalla on säilyttäessään rangaistuslaiiloksessa niitä 17584: harvalukuisia henkilöitä, joihin kuolemanrangaistu:ksen so- 17585: veltaminen nykyaikana todella voisi tulla kysymykseen. Ei 17586: liene epäilemistäkään, että nykyajan pitkälle kehittyneen 17587: vankilatekniikan avulla voidaan saattaa sekä karkaamiset 17588: että hyökkäykset vartijoita vastaan aivan vähiin. 17589: Kuolemanrangaistuksen poistaminen. 5 17590: 17591: Mitä tulee kuolemanrangaistuksen yleisestävään vaiku- 17592: tukseen, on kyllä ilmeistä, että sanotun rangaistuksen nhka 17593: on omansa niin vaikuttamaan. Kysymyks-enalaista vain on, 17594: onko vaikutus kuolemanrangaistuksen uhasta huomattavasti 17595: tuntuvampi kuin elinkautisen kuritushuonerangaistuksen 17596: u·hasta. Monet tämän kieltävät varsinkin anarkistisiin rikok- 17597: sentekijöihin nähden. Tästä voi tietysti olla eri mieltä. 17598: Mutta huomattava on, että maissa, missä kuolemanrangais- 17599: tus vielä on säilytettynä, s-e 'pannaan täytäntöön ani harvoissa, 17600: oikea1Staan vain I>oikkeusbpauk~issa taikka, niinkuin Suo- 17601: messa, sitä tosiallisesti ei laisinkaan käytetä. Tämän asiain- 17602: tilan täytyy ilmeisesti mitä tuntuvimmin vähentää kuole- 17603: manrangaistuksen yleisestävää vaikutusta. Varsinkin koskee 17604: tämä Suomea, sillä rangaistusuhka, joka on vain paperilla, 17605: on tyhjä uhka. 17606: Mikä kuitenkin enemmän kuin edellä esitetyt näkökohdat 17607: horjuttaa. uskoa kuolemanrangaistuksen välttämättömyyteen, 17608: on kok-emus niistä maista, joissa se on .poistettu. Missään ei 17609: t~ie .voitu havaita, että kuolemanrangaistuksen poistamisen 17610: ,jälkeen tärkeid-en rikosten luku olisi ·kasvanut. Ei myöskään 17611: niissä maissa, missä kuolemanrangaistusta vielä käytetään, 17612: rikostilasto yleensä ole edullisempi kuin maissa, missä kuole- 17613: manrangaistus on poistettu. Oikeusturvallisuus ei lopuksi 17614: •ole pienemrpi vaan päinvastoin suurempi nyt kuin entisinä 17615: aikoina, jolloin kuol-emanrangaistus seurasi kaikenlaatuisista 17616: rikoksista, eikä 1mkaan ajattelekaan sen palauttamista rikok- 17617: sista, joista se jo on poistettu. 17618: Näin ollen ei voida väittää, että kuolemanrangaistuksen 17619: ,säilyttämin-en olisi välttäimätöntä oikeusturvallisuuden vuok- 17620: si. Kansan oikeuskäsitys ei sen säilyttämistä myöskään 17621: vaadi ja merkille J)antavaa on, että meillä rikoslain voimaan 17622: astumisen jälkeen ainakaan ylemmät oikeudet eivät ole an- 17623: taneet ainoatakaan kuolemantuomiota. Ne, joilla on ratkai- 17624: suvalta, vetäytyvät siis käyttämästä kuolemanrangaistusta. 17625: Sama ilmiö on huomattavissa muuallakin. Tanskassa ei ole 17626: ·vuoden 189'2 jälkeen pantu ainoatakaan kuolemantuomiota 17627: täytäntöön. Itävallassa on 3211 :stä vuosina 1004---19'10 'kuo- 17628: 6 1917. - Eduskuntaesitysmietilltö N :o 8. 17629: 17630: lemaan tuomitusta vain 1 kärsinyt tuon rangaistuksen, Un- 17631: karissa 18:sta samoin 1. Ruotsissa cQll vuosina 190:1-1914 17632: niinikään 1'5 kuolemantuomiosta vain 1 pantu täytäntöön. 17633: 1 17634: 17635: 17636: 17637: Mitkään syyt eivät niinmuo<k>in vaadi kuolemanrangais- 17638: tuksen pysyttämistä. Sitävastoin on olemassa päteviä syitä 17639: sen poistamiseksi. Tärkein on se, ettei täytäntöönpantua kuo- 17640: lemanrangaistusta voida korjata. Ja virheeseen tai ere'hdyk- 17641: seen perustuvat tuomiot eivät tässä paremmin kuin muuten- 17642: kaan ole mahdottomia, ryhdyttäköönpä mihin toimiin tailiansa 17643: sen estämiseksi. On eE>im. tapahtunut, että henkilö .on tuo- 17644: mittu kuolemaan ja tuomio pantu täytäntöön, mutta jälkeen- 17645: päin ·on voitu ruumiinavauksessa todeta, että tuo henkilö jG 17646: rikoksen tehdessään oli potenut aivotautia., joka ehdottomasti 17647: oli poistanut syyntakeisuuden. Lisäksi kuolemanra,ngaistus 17648: täytäntöönpantuna loukkaa laaijain kansankerr()sten siveel- 17649: listä tietoisuutta, joka vaatii, ettei ihmiselämää. saa tuhota. 17650: Rangaistuksena se taas on puutteellinen sikäli, ettei sitä voi 17651: wveltaa eri rikosten laadun mukaan. 17652: V aliakunta on edellä esitetyistä syistä yksimielisesti aset- 17653: tunut kannattamaan edtiBkuntaesityksen tarkoitusta. Seu 17654: saavuttamiseksi ei kuitenkaan sellainen lainsäädäntötoimen- 17655: ,pide kuin esityksessä ehdotettu olisi sovelias, vaan täytyisi 17656: kaikki ne rikoslain 'PYkälät, joissa kuolemanrangaistus on 17657: säädettynä, muuttaa ja. sen johdosta tarpeelliset muutokset 17658: tehdä myöskin rangaistusten tä.ytäntöönpanoasetukseen ja 17659: rikoslain voimaanpanoasetukseen sekä muibinkin lainpaikkoi.- 17660: hin, joissa on säännöksiä kuolemanrangaistuksesta tai hen- 17661: keä koskevista asioista. Niistä lainkohdista, jotka siten tuli- 17662: sivat muutettaviksi, eivät kuitenkaan ne, joissa mainitaa.R 17663: keisarista ja sunriruhtinaasta tai ·keisarillisen perookunnau 17664: jäsenistä, ole asialliselta sisällyikseltään .enää soveltuvia. 17665: Niid-en 'PYSytiäminen entisellään muuten, 'Paitsi että kuoJ.e- 17666: manrangaistus vai,hdettaisiin muuhun rangaistukseen, ei siis 17667: voi tulla kysymykseen. Mainituista syistä ja kun V aliakunta 17668: tehdyn alatteen nojalla kuitenkaan ei -ole oikeutettu tekemään 17669: noita toisia munttuneiden olosuhteiden vaatimia muutoksia 17670: rikoslakiin, V aliakunta senvuoksi kunnioittaen ehdottaa: 17671: Kuolemanrangaistuksen poistaminen. 7 17672: 17673: että esilläolevan eduskuntaesityksen annettai- 17674: siin tällä kertaa raueta; mutta 17675: että Eduskunta kehottaisi hallitusta valmis- 17676: tuttamcfD,n ja Eduskunnan hyväksyttäväksi jättä- 17677: mään ehdotuksen ~aiksi kuolerm.an'/YJ!t1,gaistuksen 17678: poistamisesta svkä niistä muista muutoksista ri- 17679: koslakiin, mitkä mU~tttttuneiden valtiollisten olojen 17680: johdosta sen yhteyde,s,sä käyvät tarpeellisiksi. 17681: 17682: 17683: 17684: Tämän asian käsittelyyn ovat ott.aneet osaa puheenjoh- 17685: taja Sopanen, varapuheenjo11taja Airola, jäsen-et Alavirta, 17686: Aronfm, Gadolin, Hakala, Anni Huotari, Alma Jokinen, Ko- 17687: tila, La'Pveteläinen, Nurminen, Pesonen, Raade, Saarelainen, 17688: L. Typ'PÖ ja Y rjö~Koskinen sekä varajäsenet Fors-Mn, Furu- 17689: hjelm, Juutilainen, Korhonen ja Väisänen. 17690: 17691: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1917. 17692: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 17693: 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 17694: 17695: 17696: 17697: 17698: Suuren valiokunnan mie- 17699: t i n t ö N :o 9 eduskuntaesityksen johdosta, 17700: joka sisältää ehdotuiksen kuolemanrangaistuk- 17701: sen poistamisesta. 17702: 17703: Suuri valiokunta on, 'käsiteltyänsä edellämainitun asian, 17704: :päättänyt puoltaa Lakivaliokunnan mietinnössä N:o 6 ole- 17705: vaa ehdotu'sta. Kuitenkin on Suuri valiokunta katsonut tar- 17706: peellis-eksi, että hallitukselta pyydetty toimenpide toteutet- 17707: taisiin kiir·eellisesti. Suuri valiokunta saa s·entä!hden kun- 17708: nioittaen ehdottaa, 17709: 17710: että .esilläokvan ,erJuskunf)rj,esity ksem .annet- 17711: taisiifn tällä kertaa raueta; mutta 17712: että Edu-skunta kehottaisi hallitusta kiireelli- 17713: sesti valmistu-ttamaan ja Edusku-nnan hyväksyt- 17714: täväksi jättämään ehdotu-ksen laiksi kuoleman- 17715: rangaistuksen poistamisesta sekä niistä muista 17716: muutoksista rikoslakiin, mitkä mu-uttuneiden 17717: valtiollisten olojen johdosta sen yhteydessä käy- 17718: vät tarpeellisiksi. 17719: 17720: Helsingissä 14 .päivänä kesäkuuta 1917. 17721: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 17722: 1917. ·- Edusk. kirj.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 8. 17723: 17724: 17725: 17726: 17727: Suomen Eduskunnan kirjelmä 17728: kuolemanrangaistuksen poistamisesta. 17729: 17730: Eduskunnassa on tehty eduskuntaesitys, joka sisä1tää eh- 17731: dotuksen kuolemanrangaistuksen poistamisesta. 17732: 17733: Eduskuntaesitys tarkoittaa sellaisen lakimääräyksen an- 17734: tamista, että, milloin laki säätää rikoksesta kuolemanrangais- 17735: tuksen, rikollinen on tuomittava kuri,tushuoneeseen elinkau- 17736: deksi tai määräajaksi. 17737: Kysymys kuolemanrangaistuksen oikeutu'ksesta on ny- 17738: kyajan sivistysmaissa kiistanalainen. Kuolemanrangaistuk- 17739: sen pysyttämisen puolesta esitetään, että se on välttämätön 17740: oikeusturvallisuuden ylläpitämiseksi, osaksi, koska sen 17741: yleisestävä vaikutus on erityisen voimakas, osaksi koska 17742: se erityisen vaarallisia yksilöitä vastaan on ainoa pettä- 17743: mätön suojelus'keino. Jälkimäisen perusteen johdosta saattaa 17744: huomauttaa että, paitsi niitä varsin harvalukuisia rikollisia, 17745: joihin nähden kuolemanrangaistuksen soveltaminen nyky- 17746: aikana voi tulla kysymykseen, on henkilöitä, joiden vaa- 17747: rallisuus on yhtä suuri tai vieläkin suurempi. Sellaisia 17748: ovat monet mielisairaat sekä henkilöt, joissa rikolliset vaistot 17749: ovat yhtyneinä henkiseen vajavaisuuteen. Kun yhteiskunta 17750: ottaa kantaakseen vaaran näiden henkilöiden säilyttämisestä 17751: useinkin paljoa vähemmän turvaavissa oloissa kuin nyky- 17752: aikaisen rangaistuslaitoksen tarjoamissa, ei voi panna suurta- 17753: kaan huomiota vaaraan, mikä yhteiskunnalla on säilyttäes- 17754: sään rangaistuslaitoksissa niitä harvalukuis,ia 'henkilöitä, joi- 17755: hin kuolemanrangaistuks,en soveltaminen nykyaikana todella 17756: voisi tulla kysymykseen. Ei liene epäilemistä, että ny'kyajan 17757: pitkälle kehittyneen vankilatekniikan avulla sekä karkaa- 17758: 2 1917. - Edusk. kirj. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 8. 17759: 17760: miset että hyökkäykset vartijoita vastaan voidaan rajoittaa 17761: aivan vähiin. 17762: On kyllä ilmeistä, että kuolemanrangaistuksen uhka vai- 17763: , kuttaa yleisestävästi. Mutta kysymyksenalaista on, onko vai- 17764: kutus kuolemanrangaistuk8en uhasta huomattavasti tuntu- 17765: vampi kuin elinkautisen kuritushuonerangaistuksen uhasta. 17766: Lisäksi maissa, missä kuolemanrangaistus vielä on säilytet- 17767: tynä, se pannaan täytäntöön ani harvoissa, oikeastaan vain 17768: poikkeur,tapauksissa taikk~, niinkuin Suomessa, sitä tosiasial- 17769: lisesti ei laisinkaan käytetä. Tämän täytyy ilmeisesti mitä 17770: tuntuvimmin vähentää kuolemanrangaistuksen yleisestävää 17771: vaikutusta. 17772: Vielä enemmän kuin edellä esitetyt näkökohdat hor- 17773: juttaa uskoa kuolemanrangaistuksen välttämättömyyteen 17774: kokemus niistä maista, joir,sa se on poir,tehlu. Yleensä ei 17775: ole voitu havaita, että kuolemaillmngaistuksen. poistamisen 17776: ,jälkeen törkeid·en rikosten luku olisi kasvanut. Ei myöskään 17777: niissä maissa, missä kuolemanrangaistusta vielä käytetään, 17778: rikostilasto yleensä ole edullisempi kuin maissa, missä kuole- 17779: manrangaistur, on poistettu. Oikeusturvallisuus on lopultakin 17780: suurempi nykyisin kuin entisinä aikoina, jolloin kuoleman- 17781: rangaistus seurasi kaikenlaatuisis.ta rikoksista. 17782: Mitkään syyt eivät vaadi kuol·emanrangaistuksen pysyt- 17783: tämistä. Sitävastoin pätevät syyt vaativat sen poistamista. 17784: Tärkein tällair,ista syistä on se, ettei täytäntöönpantua kuo- 17785: lemanrangaistusta voida korjata, vaikka olisi annettu virhee- 17786: seen tai erehdykseen perustuva tuomio. Ja tällaisten tuomioi- 17787: den antaminen ei ole mahdotonta, ryhdyttäköönpä mihin toi- 17788: miin tahansa virheitten ja erehdysten estämiseksi. Lisäksi 17789: kuolemanrangaistus täytäntöönpantuna loukkaa la:ajain kan- 17790: sank:errosten siveellistä tietoir,uutta, joka vaatii, ettei ihmis- 17791: elällilaä tuhota. Rangaistuksena. se taas on puutteellinen si- 17792: käli, ettei sitä voi soveltaa eri rikosten laadun mukaan. 17793: Eduskunta on edellä esitetyistä syistä asettunut kannat- 17794: tamaan tehdyn eduskuntaesityksen tarkoitusta. Sen saavut- 17795: tamiseksi ei kuitenkaan ole sovelias sellainen lainsäooäntö- 17796: toimenpide kuin esitykser,sä on ·ehdotettu, vaan täytyy kaikki 17797: Kuolemanrangaistuksen poistaminen. 3 17798: 17799: ne Rikoslain pykälät, joissa kuolemanrangaistus on säädet- 17800: tynä, muuttaa ja tehdä sen johdosta tarpeelliset muutokset 17801: myös rangaistusten täytäntöönpanoasetuks.een ja Rikos- 17802: lain voimaanpanoasetukseen sekä muihinkin lainkohtiin, 17803: joissa on säännöksiä kuolemanrangaistuksesta tai henkeä kos- 17804: kevista asioif'ta. Niistä lakimääräyksistä, jotka täten ovat 17805: muutettavat, eivät ne, joissa mainitaan keisarista ja suuri- 17806: ruhtinaasta tai keisarillisen P'erhekunnan jäsenistä, ole asial- 17807: liselta sisälly kseltään enää soveltuvia. Niiden pysyttäminen 17808: entisellään muuten, paitsi että kuolemanrangaistus vaihdet- 17809: taisiin muuhun rangaistukseen, ei siis voi tulla kysymykseen. 17810: Mainituista syistä ja kun puheena olevan aiotteen nojalla ei 17811: ole ollut paikallaan tehdä noita toisia muuttuneiden olosuh- 17812: teiden vaatimia korjauksia Rikoslakiin, Eduskunta on päät- 17813: tänyli 17814: 17815: kehottaa Hallitusta kiireellisesti v'alm~h~tta 17816: maan ja EduskunnJan hyväksyttäväksi jättämäiin 17817: ehdotuksen la:iksi kuolemanrangaistuksen poista- 17818: rm'sesta sekä niistä muista mwutoksista Rikoskt- 17819: kiin, mitkä muuttu,neiden valtiiolUsboo olojen joh- 17820: dosta sen yhteydessä käyvät ta:rpeelli!siksi. 17821: 17822: Helsingissä 19 päivänä krsäkuuta 1917. 17823: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 17824: 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 9. 17825: 17826: 17827: 17828: 17829: Lakivaliokunnan mietintö 17830: N:o 9 eduskuntaesityksen johdosta, joka si- 17831: sältää ehdotuksen 19 päivänä joulukuuta 1889 17832: annetun rangaistusten täytäntöönpanoa koske- 17833: van asetuksen 4 luvun 2 §:n muuttamisesta. 17834: 17835: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lähet- 17836: tänyt edellä mainitun edustadain Hultinin ja Branderin te- 17837: kemän eduskuntaesityksen N :o 7. 17838: 17839: 17840: Rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta 17841: 1889 annetun asetuksen mukaan Suomessa voimassa olevan 17842: n. s. iiriläisen eli progressiivisen rangaistusjärjestelmän joh- 17843: tavana aatteena on, että vangin kohtdua, aina sen mukaan 17844: kuin rangaistus on vaikuttanut häneen, on muutettava anka- 17845: rammasta lievemmäksi ja hänet siten vähitellen kasvatettava 17846: vapautta var,ten. l\feillä käytetyt vapausrangaistukset, ku- 17847: ritushuone ja vankeus, ovat molemmat sanotun periaatteen 17848: mukaan järjestetyt. Kuritush,uonevanki on luettava mää- 17849: rättyyn luokkaan, joita on pakkoluokka, oppiluokka ja koe- 17850: luokka. Nämä ovat niin järjestetyt, että rangaistuspakko 17851: tuntuu pakkoluokassa kovimmalta, oppiluokassa lievemmältä 17852: ja koeluokassa kaikkein lievimmältä. Ehdottomaan vankeus- 17853: rangaistukseen tuomittu on myöskin luettava johonkin ran- 17854: gaistuslaitoksen osastoon, joita pitää olla vähintään kaksi 17855: (4: 3), ja vankiosastojen välillä on tehtävä sellainen erotus, 17856: että vangit siitä saavat kehotuksen pyrkimään ansiollisiksi 17857: pääsemään ylempään osastoon (4: 11). Niin kuritushuonee- 17858: seen kuin ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittu voi 17859: lopuksi määräedellytyksin ennen rangaistusaikansa loppua 17860: , 17861: 2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 9. 17862: 17863: päästä e'hdonalaiseen vapauteen . (2: 13). Vangit ovat ran- 17864: gaistuslaitoksessa, pakotettavat ahkeraan työhön (2: 8). Tu- 17865: lot kuritus'huonevangin työstä menevät kruunulle (3: 10), 17866: mutta vankeusrangaistusta kärsivä saa tehdä työtä omaksi 17867: hyödykseen ja oman valintansa mukaan, mi:kä:li hänen valit- 17868: semansa työ soveltuu rangaistuslaitokselle (4: 2), ja saa 17869: kolmanneksen työnsä arvosta oma:ksi hyväkseen (4: 8). 17870: Kuritushuonevankeja, jotka rangaistuslaitoksessa ovat 17871: käyttäytyneet hyvin ja joita ei yksinäishuoneessa pidetä, 17872: saattaa, tarpeen mukaan vartioituina, käyttää pakkotöihin 17873: ulkoilmassa, laitoksen ulkopuolellakin, mutta niitä ei kuiten- 17874: kaan silloin saa päästää yhteen vapaiden työntekijäin kanssa 17875: (3 :3 asetuksessa 2'6}2 1915). Tämän säännöksen nojalla on 17876: vuonna 1913 perustettu Ilmajoen ja vuonna 1914 Sukevan 17877: vankisiirtolat, joissa vankeja käytetään maatöihin. Nämä 17878: työt ja siirtolain järjestys muutenkin kysyvät luotetta~vuutta 17879: ja siirtolaita on senvuoksi yleensä käytetty olemaarn pro- 17880: gressiivisen rangaistusjärjestelmän viimeisenä asteena, sopi- 17881: vana valmistuksena vangille pääsemään ehdonalaiseen tai 17882: täydelliseen vapauteen. Sen ohessa on siirtolaissa säilytetty 17883: nuoria rikoksellisia sekä sellaisia vankeja, joita ei ennen ole 17884: rangaistu, ja myöskin valmistettu tilaisuus vangeille, jotka 17885: ennen ovat tehneet maatöitä, rangaistusaikanakin jatkaa var- 17886: sinaista ammattiaan. Sääntönä on ollut, ettei vankia ole lä- 17887: hetetty siirtolaan, ennenkuin 'hän on ollut säädetyn ajan yksi- 17888: näishuoneessa sekä kärsinyt rangaistusajastaan vähintään 17889: puolet ja joka tapauksessa sen verran, että ralll:gaistusajan 17890: loppuun tai kunnes hän on voinut päästä ehdonalaiseen va- 17891: pauteen on ollut jäljellä korkeintaan yhdeksän kuukautta. 17892: Kun kokemus siirtoloista on yleensä ollut suo<tuisa, on niitä 17893: vuonna }9'15 jossain määrin laajennettu. Sanottuna vuonna 17894: on siirtolaissa säilytetty yhteensä 39'1 vankia, joista saman 17895: vuoden kuluessa on päässyt vapaaksi 149, palautettu rangais- 17896: tuslaitokseen 13i4, joista 108 kurinpiliorikosten takia, karan- 17897: nut 3 ja vuoden lopussa ollut jäljellä 105 vankill!. 17898: V ankeusrangaistukseen tuomituista ei ole säännöstä, joka 17899: vastaisi 'kuritushuonevankeja koskevaa 3 luvun 3 §:ää. Van- 17900: Rangaistusten täytäntöönpanoasetuksen 4 luvun 2 §, 3 17901: 17902: keusvankeja ei niin ollen voida pitää työssä ulkoilmassa van- • 17903: kilan ulkopuolella eikä siis myöskään sellaisissa siirtoloissa, 17904: joista edellä on ollut puhe. Pitäen suotavana, että tuo mah- 17905: dollisuus olisi olemassa myöskin mainittuihin vankeihin näh- 17906: den, ehdottavat eduskuntaesityksen tekijät 4 luvun 2 §:ään 17907: lisättäväksi 3 luvun 3 §:ää vastaavan säännöksen. 17908: Mainittu ehdotus voitaneen hyväksyä. Tosin säännöksellä, 17909: joka. oikeuttaa pitämään vankeusvangin työssä ulkoilmassa 17910: vankilan ulkopuolella, ei tule olemaan läheskään samaa mer- 17911: kitystä kuin mikä on vastaavalla kuritushuonevankeja kos- 17912: kevalla säännöksellä, tuomitut vankeusra.ngaistuks·et kun 17913: yleensä ovat suhteellisesti lyhytaikaiset. Vuonna 1915 van- 17914: keusrangaistukseen tuomituista oli 17915: 17916: 2 tuomittu 4-5 vuodeksi 17917: 3 3-4 17918: 26 " 2-3 17919: " 17920: 13'6 17921: " 1-2 17922: " 17923: 511 17924: " " 17925: 6 kuukaudeksi-! vuodeksi 17926: 916 " 5-6 kuukaudeksi 17927: 261 " 4-5 17928: 837 " 3-4 " 17929: 6'2>8 " 2'--3 " 17930: 6•}6 " 1-2 " 17931: 191 " " 17932: alle 1 kuukauden. 17933: " 17934: Kun ottaa ·huomioon, että vankeusrangaistukseen tuomittu 17935: rangaistusajan alussa voidaan, harkinnan mukaan ja suh- 17936: teellisesti rangaistusaikaansa, pitää yksinäishuoneessa kaksi· 17937: toistakin kuukautta (4: 4), on ilmeistä, että jäljellä oleva ran- 17938: gaistusaika monessa tapauksessa saattaa käydä niin lyhyeksi, 17939: ettei enää ole syytä lähettää vankia siirtolaan. Tämä koskee 17940: erityisesti niitä vankeja, jotka on tuomittu aivan lyhytaikai- 17941: seen rangaistukseen. Asia muuttuu jonkun verran edulli- 17942: semmaksi, milloin lääninvankilan läheisyyteen voidaan pe- 17943: rustaa vankisiirtola. Mikäli Valiokunta on saanut tietää, 17944: onkin tehty ehdotus sellaisen järjestämisestä Kuopion lää- 17945: 4 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 9. 17946: 17947: uinvankilan lähistölle erääseen kruununvirkataloon. Mahdo- 17948: tonta ei kaiketi ole, että eräiden muidenkin läänin,vankilain 17949: naa.puruuteen voidaan kohtuullisin kustannuksin järjestää 17950: siirtoloita. Muuten on kyllä syitä, jotka [puhuvat sen puo- 17951: lesta, että siirtolajärjestelmä olisi ulotettava myöskin van- 17952: keusvankeihin. Rangaistusten täytäntöönpanoasetuksen 2 lu- 17953: vun 5 § :n mukaan on sille, joka on tuomittu vankeuteen pi- 17954: temmäksi ajaksi ·kuin kolmeksi kuukaudeksi, annettava ope- 17955: tusta jossain rangaistuslaitokselle sopivassa ammatissa, etu- 17956: päässä sellaisessa, joka soveltuu hänen taipumuksiinsa ja sii- 17957: hen elinkeinoon, johon hän vapaaksi päästyään arvattavasti 17958: ryhtyy. Jos vangin rangaistusaika on ly'hyempi, riippuu 17959: opetuksen antaminen johtajan harkinnas,ta. Asianmukaista 17960: on näin ollen, ,että maatöihin tottuneet vangit ainakin ran- 17961: gaistusaikansa myöhemmällä asteella säilytetään siirtoloissa. 17962: Ja kun lyhytaikaiseen vwnkeuteen tuomituille ei ehdotto- 17963: masti tarvitse ,opettaa erikoista ammattia, jommoisesta ope- 17964: tuksesta ei olisi sanottavaa hyötyäkään, ja niille useinkaan· 17965: ei vankiloissa voida järjestää muutakaan työtä, voitaisiin 17966: sellaisiakin vankeja, sittenkuin 'heitä ,ei enää pidetä yksinäis- 17967: huoneessa, yleensä soveliaimmin säilyttää siirtoloissa, joissa 17968: aina on mahdollisuus järjestää erilaisia töitä. Nuorille ri- 17969: kollisille sekä sakkorangaistusta sovittaville siirtolat myös- 17970: kin saattaisivat olla sopivia, sillä niissä sellaiset vangit voi- 17971: taisiin helpommin :säilyttää jpaatuneempain rikoksellisten 17972: turmelevalta vaikutukselta. Ehdotetusta lainsäi1däntötoi- 17973: menpiteestä, joka muutoin tekisi mahdolliseksi vankeusvan- 17974: kien käyttämisen ulkoilmatyössä rangaistuslaitoksen ulko- 17975: puolella muuallakin kuin vankisiirtoloissa, näyttää siis kyllä- 17976: kin voivan olla hyötyä. 17977: Selvää tietysti on että, niinkuin kuritushuoneva;ngeista 17978: on säädetty, myöskin ainoastaan sellaiset vankeusvangit, 17979: jotka rangaistuslaitoksessa ovat käyttäytyneet hyvin, olisi 17980: päästettävä ulkoilmatöihin laitoksen ulkopuolelle. Esitystä 17981: on senvuoksi siten täydennetty. Kun kysymyksessä olevan 17982: lainpaikan 1 momenttia ei muuteta, seuraa siitä itsestään, 17983: että ne yleiset säännöt, jotka sen mukaan ovat voimassa van- 17984: Rangaistusten täytäntöönpanoasetuk:sen 4 lUTnn 2 §. 5 17985: 17986: keusvankien työstä, ovat sovellettavat myöskin vankilan 17987: ulkopuolella tapalhtuvaan ulkoilmatyöhön. Tämä työ ei' 17988: kuitenkaan yleensä ole sitä lawtua, että vanki mainitun mo- 17989: mentin nojalla voisi tehdä sitä suorastaan omaksi hyödykseen 17990: (4: 8), mutta välillisesti hän saattaa siitä hyötyä niiden sään- 17991: nösten nojalla, jotka ovat voimassa vankien säästörahoista. 17992: Sen perusteella, mitä edellä on esiintuotu, Valiokunta 17993: kunnioittaen ehdottaa, 17994: että Eduskunta hyväksyisi Ste'tW"aavan klki- 17995: ehdotuksen: 17996: 17997: 17998: Laki 17999: :rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta 18000: 1889 annetun asetuksen 4 luvun 2 §:n muuttamisesta. 18001: 18002: 4 LUKU. 18003: 2 §. 18004: Vankeusrangaistusta kärsivä on velvollinen tekemään 18005: työtä, mutta saakoon, oman valintansa mukaan ja omaksi 18006: hyödykseen, määrätä sellaista työtä, joka rangaistuslaitok- 18007: selle soveltuu ja jota hänen tai laitoksen työkaluilla käy 18008: tekeminen. Ellei hän sellaista työtä ilmoita eikä osata sii- 18009: hen tarvittavia aineita, olkoon velvollinen harjoittamaan 18010: käsiammattia tai käsiteollisuutta, taikka tekemään muuta 18011: soveliasta käsityötä kruunun hyvä:ksi ta:hi, jos hänet pide- 18012: tään ·kaupungin tai käräjäkunnan vankilassa, kaupungin, 18013: käräjäkunnan tahi kruunun hyväksi. 18014: Vankeja, jotka rangaistusl!aitoksesS1a ovat käyttäytyneet 18015: hyvin ja joita ei pidetä y ksinäishuoneessa, saattao, tarpeen 18016: mukaan vartioituioo, käyttää töihin ulkoilmassa, l-aitoksen 18017: ulkopuoleltakin, mutta ei päästää yhte,en v1apaiden työnteki- 18018: jäin kanssa. 18019: 18020: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh- 18021: taja Sopa:nen, varapuheenjohtaja Airola, jäsenet Alavirta, 18022: 6 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 9. 18023: 18024: Aronen, Gadolin, Hakala, Anni Huotari, Alma Jokinen, 18025: Kotila, Lapveteläinen, A. Mäkelin, Nurminen, Pesonen, 18026: Raade, Saarelainen, L. Typpö ja Yrjö-Koskinen sekä ura- 18027: jäsenet J uutilainen, Korhonen ja Väisänen. 18028: 18029: Helsingissä. 19 päivänä kesäkuUita 1917. 18030: 18031: 18032: 18033: 18034: Helsingis.sä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 18035: 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 9. 18036: 18037: 18038: 18039: 18040: Suuren valiokunnan mietintö 18041: N :o 15 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl· 18042: tää ehdotuksen 19 päivänä joulukuuta 1889 18043: annetun rangaistusten täytäntöönpanoa koske- 18044: van asetukseb 4 luvun 2 §:n m"!Juttamisesta. 18045: ... 18046: Suuri valiokunia on, käsiteltyänsä edelläJmainitun asian, 18047: päättänyt puoltaa La,kivaliokunnall< mietinD.össä N :o 9 ole- 18048: vaa ehdotus,ta, kuitenkin siten, että Suuri valiokunta on 18049: katsonut tarpeelliseksi, että lakiehdotus varustetaan johdan- 18050: nolla. Suur~ valiokunta saa seDJti:i,hden kunnioittaen ehdot- 18051: taa, 18052: että Eduskunta hyväksyisi Lakivaliokunnan 18053: mietinnössä olevan lakiehdotuksen näin kuulu- 18054: vana: 18055: 18056: 18057: Laki 18058: rangaistusten täytäntöön:t;tanosta 19 päivänä joulukuuta 18059: 1889 annetun asetuksen 4 luvun 2 §:n muuttamisesta. 18060: 18061: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä- 18062: ten, että rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulu- 18063: kuuta 1889 annetun asetukse'!t 4- ·lu,vun 2 § muutebaan näin 18064: kuuluvaksi: 18065: 18066: 4 LUKU. 18067: 2 §. 18068: (Kuten Lakivaliokunnan mietinnössä.) 18069: 18070: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1917. 18071: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 18072: 1917. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esitysmiet. N :o 9. 18073: 18074: 18075: 18076: 18077: S u o m e n E d u s k u n n a n eduskunta- 18078: esityksen johdosta päättämä e h d otus laiksi 18079: 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rangais- 18080: tusten täytäntöönpanoa koskevan asetuksen 18081: 4 luvun 2 §:n muuttamisesta. 18082: 18083: EHuskunnassa on tehty eduskuntaesitys 19 päivänä joulu- 18084: kuuta 1889 annetun ranga,istusten täytäntöönpanoa koskevan 18085: asetuks-en 4 luvun 2 § :n muuttamisesta, ja on Eduskunta 18086: tämän a$ian säädetys'sä järjes1Jy,ksessä käsitellyt. 18087: 18088: Rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan asetuksen 3 lu- 18089: vun 3 § :n mukaan, sellaisena kuin se on aset.uks·essa 12'6 18090: päivältä helmikuuta 1915, voidaan kuritushuonevankeja, 18091: jotka rangaistuslaitoksessa ovat käyttäytyneet hyvin ja joita 18092: ei yksinäishuoneessa pidetä, tarpeen mukaan vartioituina, 18093: käyttää ,paldwtöi>hin ulkoilmassa, laitoksen ulkopuolellakin, 18094: vaan ei päästää yhteen vapaiden työntekijäin kåns,sa. Van- 18095: keusrangaistukseen tuomituista ·ei ole vastaavaa säännöstä. 18096: ·Vankeusvankeja ei niin ollen voida pitää työssä ulkoilmassa 18097: vankilan ulkopuolella eikä siis myöskään sellaisissa siirto- 18098: laissa, joita on perustettu kuritushuonevankeja varten. Ko&ka 18099: tuon mahdollisuuden pitäisi olla olema,&sa myöskin vankeus- 18100: rangaistusta kärsiviin vankeihin nähden, on Eduskunta hy- 18101: väksynyt 4 luvun 21 §:ään lisättäväksi 3t luvun 3 §:ää vas- 18102: taavan säännöksen. 18103: Tosin säännöksellä, joka oikeuttaa pitämään vankeusvan- 18104: gin t;rössä ulkoilmassa vankilan ulkopuolella, ei tule ole- 18105: maan läheskään sa~aa merkitystä kuin on vastaavalla 18106: lmritushuonevankeja koskevalla ~säännöksellä, tuomitut van- 18107: keusrangaistukset kun yleensä ovat .suhteellisesti lyhytaikai- 18108: 2 1917. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esitysmiet. N :o 9. 18109: 18110: set. Kun ottaa huomioon, että vankeusrangaistukseen tuo- 18111: mittu rangaistusajan alussa voidaan, harkinnan mukaan ja 18112: suhteellisesti rangaistusaikaansa, pitää yksinäishuoneessa 18113: kaksitoistakin kuukautta, on ilmeistä, että jäljellä oleva ran- 18114: gaistusaika monessa tapaul"s·essa saattaa käydä niin lyhyeksi, 18115: ettei enään ole syy.tä lähettää vankia siirtolaan. Tämä koskee 18116: erityisesti niitä vankeja, jotka on tuomittu aivan lyhytaikai- 18117: seen rangaistukseen. Niihinkin nähden järjestely saattaa 18118: vastata tarkoitustaan, milloin lääninvankilan läheisyyteen 18119: voidaan perustaa vankisiirtola. Rangaistusten täytäntöön- 18120: panoasetuksen 2 luvun 5 § :n mukaan on sille, joka on tuo- 18121: mittu vankeuteen pitemmäksi ajaksi kuin kolmeksi kuukau- 18122: deksi, annettava opetusta jossain rangaistuslaitokselle sopi- 18123: vassa ammatissa. Jos vangin rangaistusaika on lyhyempi, 18124: riippuu opetuksen antaminen johtajan harkinnasta. Asian- 18125: mukaista on näin ollen, että maatöihin tottuneet vangit ai- 18126: nakin rangaistusaikansa myöhemmällä asteella sijoitetaan 18127: siirtoloihin. .Ta kun lyhytaikaiseen vankeuteen tuomituille 18128: ei ehdottomasti tarvitse opettaa ·erikoista ammattia eikä heille 18129: monasti vankiloissa ole mahdolli·sta järjestää muutakaan 18130: työtä, voidaan nämäkin vangit, sittenkun heitä ei enää pidetä 18131: yksinäishuoneessa, yleensä soveliaimmin sijoittaa siirtoloihin, 18132: joissa on mahdollisuus järjestää erilaisia töitä. Nuorille ri- 18133: kollisille sekä sakkorangaistusta sovittaville siirtolat myös- 18134: kin saattavat olla sopivia, sillä niissä sellaiset vangit voi- 18135: daan helpommin säilyttää paatuneempain rikoksellisten tur- 18136: melevalta vaikutukselta. Puheenaolevasta lainsäädäntötoi- 18137: menpiteestä, joka tekee mahdolliseksi vankeu~vankienkin 18138: käyttämisen ulkoilmatyössä sekä vankisiirtolaissa että muu- 18139: allakin rangaistuslaitoksen ulkopuolella, näyttää siis kyllä- 18140: kin voivan olla hyötyä. _ 18141: Selvää tietysti on että, niinkuin kuritushuoneywngeista 18142: on säädetty, ainoastaan sellaiset vankeusvangit, j.otka ran- 18143: gaistuslaitoksessa ovat käyttäytyneet hyvin, on päästettävä 18144: ulkoilmatöihin laitoks.en ulkopuoleHe. Kun kysymyksessä 18145: olevan pykälän 1 momenUia ei muuteta, seuraa siitä, että 18146: yleis.et säännöt, jotka ovat voimassa vankeusvankien työstä, 18147: Rangaistusten täytäntöönpanoasetuksen 4luvun 2 §. 3 18148: 18149: ovat sovellettavat myö:;kin vankilan ulkopuolella tapahtu- 18150: vaan ulkoilmatyöhön. 18151: iSen perusteella, mitä edellä on esiintuotu, Eduskunta il- 18152: moittaa, 18153: että Eduskunta on hyväksynyt si.uraavam 18154: lakiehdottiksen: 18155: 18156: 18157: Laki 18158: rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta 18159: 1889 annetun asetuksen 4 luvun 2 §:n muuttamisesta. 18160: 18161: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään 18162: täten, että rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulu- 18163: kuuta 1889 annetun asetuksen 4 luvun 2 § muutetaan näin 18164: kuuluvaksi: 18165: 4 LUKU. 18166: 2 §. 18167: Vankeusrangaistusta kärsivä on velvollinen tekemään 18168: työtä, mutta saakoon, oman valintansa mukaan ja omaksi 18169: hyödykseen, määrätä sellaista työtä, joka rangaistuslaitok,- 18170: selle soveltuu ja jota hänen tai laitoksen työkaluilla käy 18171: tekeminen. Ellei hän sellaista työtä ilmoita eikä osata sii- 18172: hen tarvittavia aineita, olkoon velvollinen harjoittamaan 18173: käsiammattia tai käsit.eollisuutta, taikka tekemään muuta 18174: soveliasta käsityötä kruunun hyväksi truhi, jos hänet pide- 18175: tään ·kaupungin tai käräjäkunnan vankilassa, kaupungin, 18176: käräjäkunnan tahi kruunun hyväksi. - 18177: Vankeja, jotka rangaistuslaitoksessa 'ovat käyttäytyneet 18178: hyvin ja joita ei pidetä yksinäishuoneessa, saattaa, tarpeen 18179: mukaan vartioftuina, käyttää töilhin ulkoilmassa, laitok•sen 18180: ulkopuolellakin, mutta ei päästää yhteen vapaiden työnteki- 18181: . jä.in kanssa. 18182: 18183: 18184: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1917. 18185: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 18186: 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 10. 18187: 18188: 18189: 18190: 18191: Talousvaliokunnan mietintö 18192: N :o 7 eduskuntaesityksen johdosta, joka tar- 18193: koittaa erinäisten pykälien muuttamista 1.5 päi- 18194: vänä tammikuuta 1915 annetussa eräänlaatuis- 18195: ten yhtiöiden ja yhdistysten maanhankinta- 18196: oikeutta koskevassa asetuksessa. 18197: 18198: Eduskunta on Talousvaliokunnan valmisteltavaksi l'ähet- 18199: tänyt edustaja Haat.ajan y. m. eduskuntaesityksen N :o 18, 18200: joka sisältää ehdotuksen asetukseksi erinäisten pykälien 18201: muU'ttamiseksi 15 päivänä tammikuuta 1915 ~annetussa ase- 18202: tuksessa, koskeva rajoituksia eräänlaatuisten yhtiöiden ja yh- 18203: distysten oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla. 18204: 18205: Viime vuosikymmenien kuluessa ovat varsinkin metsän- 18206: tuotteita raaka-aineena käyttävää teOillisuutta tai muuta puu- 18207: tavaraliike~tä harj.oittavat yhtiöt sekä yksityiset henkilöt 18208: alkaneet suuressa määrin ostella maatiloja. Kun näiden 18209: maanhankinta näytti yhä olevan laajenemassa, niin että jot- 18210: . kut suurliikkeet jo olivat etenkin muutamilla seuduilla saa- 18211: neet haltuunsa melkoisia maa-arrueita, alettiin käsittää, että 18212: kysymyksellä oli merkityksensä myöskin yhteiskunnan etu- 18213: jen kannalta katsottuna. Vuonna 1902 asetettiin erikoinen 18214: komitea, jolle annettiin tehtäväksi toimittaa tutkimus puu- 18215: teollisuusliikkeiden maanhankinnasta ja siihen liittyvistä 18216: seikoista. Komitean kerä'ämien tietojen mukaan oli tällaisten 18217: liikkeiden haillussa vuoden 1902 lopussa koko maassa yh- 18218: teensä: 3,141 tilaa. 18219: Puuteollisuusliikkeiden maanhankinnan rajoittamiseksi 18220: tehtiin eri valtiopäivillä useita alotteita, mutta ne eivät 18221: ehtineet tulla loppuun käsitellyiksi. Vuoden 1908 toi- 18222: 2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 10. 18223: 18224: sille valltiopäiville antoi hallitus asiassa esityksen, jonka 18225: johdosta Eduskunta hyväksyi asetuksen, minkä mukaan sa- 18226: haliikettä tai muuta sellaista teollisuutta, jossa metsäntuot- 18227: teita käY'i;etään raaka-aineena, taikka puutavarakauppaa 18228: harjoittavan yhtiön, osuuskunnan tai yhdistyksen sallitaan 18229: ainoastaan erinäisillä rajoituksilla ja ehdoilla hankkia omak- 18230: seen ma·a;lla olevaa kiinteätä omaisuutta. Samalla kertaa hy- 18231: väksyi Eduskunta niinikään asetuk·sen, jolla y~hrtiöiden ja yh- 18232: distysten maanhankintaa koskevat raj.oitukset määrättiin so- 18233: vellettaviksi myöskin edellä sanottuja elinkeinoja harjoitta- 18234: viin yksityisiin henkilöihin. Ensiksimainittu asetus vahvis- 18235: tettiin vasta tammikuun 15 päivänä 19115, mutta jälkimäinen 18236: asetus sitä vastoin tuli hy\lätyksi. 18237: Sitä tarkoitusperää, jota •puuteollisuusyhtiöiden maan- 18238: hankinnan rajoittamista koskevalla asetukseHa oli tavoiteltu, 18239: ei ole saavutettu. Näin on käynyt siitäkin syystä, että halli- 18240: tus ei aikanaan antanut asetuksen edellyttämiä ohjeita siitä, 18241: minkä viranomaisen oli valvottava asetuksen noudattamista. 18242: Myöskin on asetuksessa aukkoja, jotka ovat tehneet hel'poksi 18243: lain kiertämisen. Puuteollisuusyhtiöt ovat nimittäin perus- 18244: taneet apuyhtiöitä, joitten tark·oitukseksi on ilmoitettu maan- 18245: viljelyksen tai järkiperäisen metsätalouden harjoittaminen. 18246: Viimemainittujen avulla ovat yhtiöt edelleenkin hankkineet 18247: maatiloja haltuunsa tai myöskin ovat ne ostell:eet niitä yksi- 18248: tyisten osakkeenomistajien tahi yhtiöiden toimihenkilöiden 18249: mmnn. Näitten asetuksessa olevien puutteellisuuksien kor- 18250: jaamista tarkoitt·avat käsiteltävänä oleva eduskuntaesitys 18251: sekä Eduskunnan Maatalousvwliokuntaan lähettämä anomus- 18252: ehdotus N :o 58. 18253: Kun nykyisen sota-ajan johdosta rahan arvo maassamme 18254: aleni, alettiin yleensä entistä suuremmassa määrässä kiin- 18255: nittää pääomia maakiinteistöihin. Varsinkin ovat puuteolli- 18256: suusyhtiöiden apuyhtiöt tässä suhteessa käyneet ensimäisinä. 18257: Mikäili tiedetään, ovat ne ostelleet ma·atiloja eri osissa maata 18258: sangen lukuisasti. Kahtena viime vuonna on epäilemäJttä 18259: joutunut yhtiöiden haltuun useampia tiloja kuin milloin- 18260: kaan aikaisemrp.in vastaav.an .ajan kuluessa. 18261: Rajoituksia maan hankinnassa. 3 18262: 18263: Tietoja siitä, kuinka suurebi yhtiöiden maaomaisuus ny- 18264: kyään kaikkiaan nousee, ei Valiokunnalla ole. Varmuudella 18265: voidaan kuitenkin lausua, että puuteo>llisuusliikkeiden ja yh- 18266: tiöiden ·hallussa nykyisin on melkoista suurempi lukumäärä 18267: tiloja kuin vuonna 1902. Kun nämä tilat sijaitsev;at enim- 18268: mäkseen sellaisilla seuduilla, missä tHoiHa on suhteellisesti 18269: laajat pinta-alat, edustavat ne alaansa nähden epäilemättä 18270: tuntuvasti suurempaa hehtaarimäärää, kuin mitä niiden lu- 18271: kumäärän j·ohdosta saattaa ol'la aihetta arveUa. 18272: Se seikka, että tuhansittain tiloja on joutunut pois maan- 18273: viljelysväestöl·tä ja kerääntynyt pääasiassa, joidenkuiden 18274: suurliikkeiden käsiin, on ilmiö, joka yhteiskunnan puolelta 18275: ansaitsee huomiota. Jotta voidaan olla selvinä, miten täl- 18276: laiseen kehityksen kulkuun on suhtauduttava sekä minkälai- 18277: siin toimen:r>iteisiin sen johdosta on ryhdyttävä, on välttä- 18278: mätöntä, että yhtiöiden maaomaisuuden laajuudesta seka 18279: muistakin kysymykseen .liittyvistä seikoista hankitaan tar- 18280: peellinen selvi.tys. Huomioon on myöskin otettava, ettei yh- 18281: tiöiden maanhankintaa koskevia lakimääräyksiä voida saada 18282: tarkoitustaan vastaaviksi, ellei sen ohella rajoiteta erinäisten 18283: yksityisten oikeutta hankkia maata. Kun esitysehdotus tässä 18284: suhteessa on Valiokunnan mielestä puutteellinen ja kun asia 18285: kaipaa vielä perinpohjaista valmistelua, ei Valiokunta katso 18286: voivansa puoltaa tehdyn eduskuntaesityksen hyväksymistä. 18287: Edellä esitetyn nojalla saa Va>liokunta kunnioittaen eh- 18288: dotta.a, 18289: että Eduskunta antaisi tehdyn esitysehdotuk- 18290: sen raueta. 18291: 18292: Kun asian sekä yhteiskunnallinen että taloudellinen mer- 18293: kitys on erittäin suuri, pitää Valiokunta kuitenkin tarpeel- 18294: lisena, että HaHitus valmistuttaa asian perusteellisesti ja 18295: antaa Eduskunnalle esityksensä niiksi toimenpiteiksi, joihin 18296: se ka·tsoo aihetta olevan. Samalla on Valiokunta sitä mieltä, 18297: että kysymyksen tutkimisessa ja ratkaisemisessa olisi otet- 18298: tava huomioon sekä maatalouden että metsätalouden ja teol- 18299: lisuuden kuin my•öskin yhteiskunnan edut ja suunnattava 18300: 4 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 10. 18301: 18302: lainsäädäntö niiden vaatimille aloille. Tämän vuoksi ehdot- 18303: taa Valiokunta anottavaksi, 18304: 18305: että Hallitus toimitettuaan asiassa tarpeelli- 18306: sen valmistelun antaisi Eduskunnalle esityksensa 18307: niiksi toimenpiteiksi, joihin katsotaan aihetta 18308: olevan. 18309: 18310: 18311: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Peu- 18312: rakoski, varapuheenjohtaja Kaskinen sekä jäsenet Aromaa 18313: (osittain), Hirvensalo, Inborr, Koponen (osittain), Leivo, 18314: Lohi, Mäkelä, Pohjola (osi,ttain), K. Saa.ri, Savolainen (osit- 18315: tain), Taskinen, T. Typpö (osittain) ja. Vaarala ynnä osit- 18316: tain varajäsenet Hiltunen, Hälvä, Niukkanen, Rikkonen, 18317: Roos ja Runtti. 18318: 18319: Helsingissä kesäkuun 20 päivänä 1917. 18320: 18321: 18322: 18323: 18324: He1singis.sä, Suomen Senaatin kirjapainos.s•a, 1917. 18325: • 18326: 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 10. 18327: 18328: 18329: 18330: 18331: Suuren valiokunnan mietintö 18332: N:o 16 eduskuntaesityksen johdosta, joka tar- 18333: koittaa erinäisten pykälien muuttamista 15 18334: päivänä tammikuuta 1915 annetussa eräänlaa- 18335: tuisten yhtiöiden ja yhdistysten maanhankinta- 18336: oikeutta koskevassa asetuksessa. 18337: 18338: Suuri valiokulllta on, käsiteltyänsä edellämainitun asian, 18339: päättänyt yhtyä Talousvaliokunnan mietinnössä N :o 7 ole- 18340: vaan ehdotukseen, 18341: että Eduskwnta antaisi tehdyn esitysehdotu.k- 18342: sen raueta. 18343: 18344: Samalla Suuri valiokunta puoltaa Talousvaliokunnan 18345: mietinnössä tehtyä ehdotusta, että Eduskunta y htyisi ano- 18346: maan, 18347: että Hallitus toimitettuaan asiassa tarpeelli- 18348: sen valmistelun antaisi Eduskunnalle esityk- 18349: sensä niiksi toimenpiteiksi, joihin katsotaan 18350: aihetta olevan. 18351: 18352: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1917. 18353: ... 18354: • 18355: 18356: ' 18357: 18358: 18359: 18360: 18361: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 18362: 1917.- Edusk. anom.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 10. 18363: 18364: 18365: 18366: 18367: Suomen Eduskunnan anomu~ 18368: joka tarkoittaa muutosten aikaansaamista 18369: eräänlaatuisten yhtiöiden ja yhdistysten ·oi- 18370: keudesta kiinteistön hankintaan maalla 16 päi- 18371: vänä tammikuuta 1916 annettuun asetukseen. 18372: 18373: Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesitys, sisältävä 18374: ehdotuksen asetukseksi erinäisten pykälien muuttamisesta 18375: 15 päivänä tammikuuta 1915 annetussa asetuksessa, joka 18376: koskee rajoituksia. eräänlaatnistrn yhtiöiden ja yhdistysten 18377: oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla. 18378: 18379: Sitä tarkoitusta, jota eräänlaatuisten yhtiöiden maanhan- 18380: kinnan rajoitt.amis.ta koskevalla, 15 päivänä tammikuuta 19115 18381: annetulla asetuksella tavoiteltiin, ei ole saavutettu. Tähän 18382: on syynä se, .että asetuksessa on aukkoja, jotka ovat tehneet 18383: helpoksi lain kiertämisen. Kun asetus koskee varin puutavara- 18384: liikettä harjoittavia yhtymiä, ovat nämä perustaneet apu- 18385: yhtiöitä, joitten tarkoitukseksi on ilmoitettu maanviljelyksen 18386: tai järkiperäisen metsätalouden harjoittaminen. Viimemainit- 18387: tujen avulla ovat yhtiöt edelleenkin hankkineet maatiloja hal- 18388: tuunsa tai myöskin ovat ne ostelleet niitä yksityisten osak- 18389: keenomistajien tahi yhtiöiden toimihenkilöiden mmnn. 18390: Alussa mainittu eduskuntaes·it·ys tarkoittaa näitten asetuk- 18391: sessa olevien puutteellisuuksien korjaamista. 18392: Kun nykyisen sota-ajan johdosta rahan arvo maassamme 18393: aleni, alettiin' yleensä entistä enemmän kiinnittää pääomia 18394: maakiinteistöihin. Tässä. suhteessa ovat puutavarayhtiöi- 18395: den apuyhtiöt käyneet ensimäisinä. Mikäli tiedetään, ovat 18396: ne ostelleet maatiloja eri osissa maata sangen lukuisasti. 18397: Kahtena viime vuonna on yhtiöiden haltuun todennläköisesti 18398: 2 1917. - Edusk. anom. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 10. 18399: 18400: joutunut useampia tiloja kuin milloinkaan aikaisemmin vas- 18401: taavan ajan kuluessa. Kun nämä tilat sijaitsevat enimmäk- 18402: seen sellaisilla seuduilla, missä tiloilla on suhteellisesti laajat 18403: pinta-alat, edustavat ne erityisen .suurta hehtaarimäärää. 18404: Se seikka, että tuhansittain tiloja on joutunut pois maan- 18405: viljelysväe.stölt.ä ja kerääntynyt pääasiassa harvojen suurliik- 18406: keiden käsiin, on ilmiö, joka ansaitsee eduskuntaesityksessä 18407: tarkoitettua huomiota. ,Totta päästäisiin sel vill.e, miten täl- 18408: laiseen kehityksen kulkuun on suhtauduttava sekä minkä- 18409: laisiin toimenpiteisiin .sen johdosta on ryhdyttävä, on lmiten- 18410: kin välttämätöntä, ettii yhtiöiden maaomai.suuksien laa- 18411: juudesta ::,ekä muistakin kysymykseen liittyvistä seikoista 18412: hankitaan tarkempi selvitys, kuin nyt on saatavissa. Huo- 18413: mioon on myös otettava, ettei yhtiöiden maanhankintaa 'kos- 18414: kevia lakimääräyksiä saada tarkoitustaan vastaaviksi, ellei 18415: rajoiteta erinäisten yksityistenkin oikeutta maaomaisuuksien 18416: hankkimiseen. Kun esitysehdotus tässä suhteessa on puut- 18417: teellinen ja asia muutenkin kaipaa valmistelua, ei Eduskunta 18418: ole voinut hyväksyä eduskuntaesit:ystä. Asian sekä yhteis- 18419: kunnallinen että taloudellinen merkitys on kuitenkin erittäin 18420: suuri. Edus,kunta pitää senvuoksi tarpeellisena, että Hallitus 18421: valmistuttaa asian perusteellisesti ja antaa Eduskunnalle esi- 18422: tyksensä niiksi toimenpiteiksi, joihin katsoo aihetta olevan. 18423: Kysymyksen tutkimisessa ja ratkaisemis.essa olisi otettava 18424: huomioon maatalouden, metsätalouden, teollisuuden ja myös- 18425: kin yhteiskunnan yieiset edut. 18426: Edellä esitetyn perusteella. Eduskunta anoo, 18427: 18428: että H allit~ts, toimitettua(Jfn asiassa tarpeelli- 18429: sen valmistelun, antai,si Ednskumnalk esityksensä 18430: niiksi toimenpiteiksi, joihin katsotaan aihetta 18431: olevan. 18432: 18433: Helsingissä 13 päivänil heinähuta 1917. 18434: 18435: 18436: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 18437: 1917. - EduskuntaesitYsmietintö N:o 11. 18438: 18439: 18440: 18441: 18442: Lakivaliokunnan mietintö 18443: N :o 13 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl- 18444: tää ehdotuksen asetukseksi teoslainakiinnityk- 18445: sestä. 18446: 18447: Eduskunta on I ...akivaliokunnan valmisteltavaksi lähettä- 18448: nyt edustaja Liston tekemä.n eduskuntaesityksen N :o 8, joka 18449: si1'ältää ehdotuksen asetukseksi teoslainakiinnityksestä. 18450: 18451: 18452: 18453: Jo verrattain varhain on ruotsala~s-suomalaisessa l·ain- 18454: säädännössä periaatteena noudatettu,, että ne, .iotka eräille 18455: elinkeinonharjoittajain ryhmil'le ovat antaneet mitä nämä 18456: liikkeeseensä ovat tarvinneet, ovat siten syntyneille saamisil- 18457: leen saaneet etuoikend·en elinke~noniharjoittajain muiden vel- 18458: kojain edellä. Sen suunilaisia Kunink. •päätöksiä ja kirjeitä 18459: on jo 1600-luvulta. 1734 vuoden lain Kauppakaaren 17 lu- 18460: vun 7 § :ssä säädetään, että jos joku antaa teoslainan '~uori 18461: teollisuus- tai muid.en sellaisten laitosten käyttämiseen, hä- 18462: nellä on etu~ikeus siihen, mitä sillä on val'mistettu. Tämä oi- 18463: keus tuli teoslainanantajalle ilman kiinnitystä. Hallisään- 18464: nössä toukokuun 21 päivältä 1739 sekä käJsite~hdas- j.a käsi- 18465: työprivilegioissa saman kuun 29 päivältä vakuutettiin lai- 18466: noille, jotka oli annettu tehdas-' ja käsityöliikkeille, sama tur- 18467: va kuin Kauppakaaressa teoslainoista ylimalkaan oli sää- 18468: detty. Asetuksessa helmikuun 2,4 päivältä 1748 vuori- ja 18469: ruukkitöiden teoslainoista määrättiin sitten, että vuorityön 18470: käyttäjälle annettua teoslainaa koskeva sopimus oli kiinni- 18471: ilettävä vuorikäräjissä ja että laina oli suoritettava saaduilla 18472: valmisteilla. Rauta-, messinki- ja kupariruukkien käyiltämi- 18473: seen annetusta teoslainasta tehty villikirja oli bas kiin~itet- 18474: 18475: 18476: 18477: 18478: • 18479: 2 1917. - Eduskmitaesitysmietintö N :o 11. 18480: 18481: tävä vuorikollegissa ja lainanantajalla oli etuoikeus ruukin 18482: 4lustoon ja 1Javaroihin. Huhtikuun 2 päivänä 177b annetun 18483: uudistetun hallisäännön mukaan, jota oli sovellettava yleensä 18484: teollisuus1aitoksiin ja tehtaisiin, oli teoslainanantaja se, joka 18485: edeltäkäsin rantoi raaka-aineita .tai rahaa saadaksensa siitä 18486: korvaukseksi valmistettua tavaraa, teoslainat olivat kiinni- 18487: tettävät hallioikeudessa ja 1ainanantajalla oli vakuutena lai- 18488: ·toks·en tavarat. 18489: Myöhemmin on asiata koskevaa lainsäädäntöä muutettu 18490: pääasialli8€sti vain sikftli että, kun asetuksella 22 päivältä 18491: maaliskuuta 1854 vuorioikeudet Suomessa lakkautettiin, mää- 18492: rättiin, että vuorikaivoksille ja ruukeille annetun teoslainan 18493: kiinnittäminen oli toimitettava kihlakunnanoikeudessa ja 18494: että, kun samoin joulukuun 12 päivänä 1859 annetulla julis- 18495: tuksella hallioikeudet täällä lakkautettiin, niiden tehtäväit 18496: jätettiin maistraatin toimeksi. 18497: 18498: Tässä päÖ;piirteissäänr esitetty .teoslainakiinnitystä kos- 18499: kev•a lainsäädäntömme edellyttää aivan toisenlaisia taloudel- 18500: lisia oloja kuin nykyiset ovat. Suomessa tehtäneen enään 18501: tuskin milloinkaan sellaista,_teoslainasopimusta, etiä se kä- 18502: sittäisi raaka-aineiden tai rah.ain antamista lainaksi ehdolla, 18503: että maksu niistä saataisiin valmistettuina tavaroina. Sel- 18504: laisten teoslainain asemasta käytetään nykyään tavallisia 18505: velkasitoumuksia, joiden vakuudeksi kiinnitetään teollisuus- 18506: laitosten kalustoja, raaka-aineita ja valmisteita. "Lainkäyttö, 18507: joka aikaisemmin oli tällaisten sitoumusten pätevyy.t.een näh- 18508: den horjuvalla kannalla, on myöhemmin mukautunut ajan 18509: vaatimuksiin. 18510: Epävakaisuutta kuitenkin vielä vallitsee us·eihin tärkei- 18511: siin kysymyksiin nähden. Niinpä on epätietoista, mitä kaik- 18512: kia .teollisuuden l-ajeja i!eoslainalainsäädäntö koskee, minkä- 18513: Jaisien sitoumusten vakuudeksi ja mihin omaisuuteen kiin- 18514: ni(ys voidaan myöntää, minkä viranomaisen on vahvistettava 18515: kiinnitys maaseudulla olevaan tehdasomaisuuteen, mikä vai- 18516: kutus on kiinnityksen pysyväisyyteen teollisen laitoksen 18517: siirtymi~ellä toiselle omistajal'le tahi f'en ·siirtämisellä 18518: 'feoslainakiinnitys. 3 18519: 18520: toiseen paikkaan, mikä oikeus {)ll eri aikoina vahvistettujen 18521: kiinnitysten haltijoilla toisiinsa verraten kiinnitettyyn omai- 18522: . suuteen, onko teoslainakiinnitys niinkuin muukin kinnitys 18523: aika ajoin uudistettava j. n. e. 18524: Kun täflainen asiaintila luonnollisesti on omansa aikaan- 18525: sa;amaan epävarmuutta teoslainasta sopineiden oikeu,.ssuhtei- 18526: siin, kääntyi meillä jo aikaisin lainsäätäjän huomio .teoslaina- 18527: kiinnitystä koskevan lainsäädännön puutteisiin. Vuoden 18528: 1877 valtiopäivillä tehdyn anomuk.sen johdosta. jätettiin 1882 18529: vuoden valtiopäiville hallituksen esitys kiinnityksestä kone- 18530: ja .teollisuus- sekä niiden kanssa yhdenlaatuisiin l.aitoksiin. 18531: Asiaita ei kuitenkaan saatu aikaan valtiosäätyjen päätÖstä. 18532: Sittemmin sai komitea, joka oli .asetettu val.~i.stamaan ehdo- 18533: tusta asetukseksi yksi.tyispankeista, m;yöskin tehtäväkseen 18534: ·harkita kysymystä lnottolainsäädäntöömme tarvittavista 18535: uudistuksi.sta, ja huomautti se vuonna 1884 antamassaan 18536: mietinnössä uuden teoslainakiinnitystä koskevan lainsäädän- 18537: nön tarpeellisuudesta. Senaatti jätti sen jälkeen lainvalmis- 18538: telukunnan toimeksi valmistaa asiasta täydellisen lakiehdo- 18539: tuksen, minkä .tehtävän lainvalmistelukunta suoritti antaen 18540: vuonna 1901 mietinnön ·asiasta. Valtiopäivillä vuonna 1914 18541: tehdyn eduskuntaesityksen johdosta. valmisti lakivaliokunta 18542: ehdotuksen asetukseksi teoslainakiinnityksestä, mutta .tätä 18543: ehdotusta ei ennätetty Eduskunnassa loppuun käsitellä. Nyt 18544: esillä oleva eduskuntaesitys pe:mstuu pääasiallisesti lainval- 18545: mist-elukunnan ja lakivaliokunnan ehdotuksiin. · 18546: 18547: 18548: 18549: ·Teoslainaa koskevan lainsäädännön vanh-entuneisuus ja 18550: ,sen siitä johtuva soveltumattomuus nykyaikaiseen elinkeino- 18551: ·elämään tuottaa tietenkin tuntuvaa haittaa. Siitä epävar- 18552: muudesta ·huolimatta, mikä vallitsee siitä, mitä tällä alalla 18553: on pidettävä voimassa olevana lakina, käyttävät näet maan 18554: 'teollisundenharjoittaja-t teoslainamuotoa luotantarpeensa tyy- 18555: dyttämiseksi laajassa määrässä. Tilasto, jonka lainvalmis- 18556: telukunta on edellä mainitussa mietinnössään esittänyt, osot- 18557: 18558: 18559: 18560: 18561: • 18562: 4 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11. 18563: 18564: taa, että vuosina 1891-1900 oli Re'lsingin, 'l'urun, Viipurin, 18565: Tampereen ja V aasa.n kaupunkien maistraateissa vahvistettu 18566: ja uudistettu 314 teoslainakiinnitystä, jotka yhteensä edus- 18567: ,tivat enemmän kuin 31,500,000 markan pääomaa. Nykyi- 18568: sin, elinkeinoelämän yhä kehitty.essä, on teoslainakiinnitys- 18569: ten käyttäminen epäilemMtä vielä paljoa laajempi. Jo tämä 18570: -osottaa, että teoslainikiinnityksen luottomuoto on taDpeen 18571: vaatima. Siitä onkin erinäisiä varsin tuntuvia etuja. Teos- 18572: lainakiinnitys vahvistetaan irta.imeen omaisuuteen. Kun ir- 18573: .tainta omaisuutta käytetään lainan vakuudeksi panttina, on 18574: se annettava lainanantajan haltuun. Vakuus, jonka teoslaina- 18575: kiinnitys tuottaa,· ei sitä vastoin edellytä, että omaisuus 18576: siirtyisi veiailisen hallusta siinäkään tapauksessa, että tuo 18577: vakuus säädettäisiin, nii:q:kuin esityksessä ja Valiokunnan 18578: jäljempänä ol.evassa lakiehdotuksessa, panttioikeudeksi eikä, 18579: kuten nykyisin, vain etuoikeudeksi. Eun lainanantaja, jos 18580: teoslainakiinnitys järjestetään• .tuottamaan pa.nttioikeudev 18581: saa saatavastaan vakuuden tavar.assa eli siis realivakuuden, 18582: on ilmeisesti sanotusta lainamuodosta hänelle .etua. Lainan- 18583: ottajalle on myöskin. suuriarvoista juuri se, että hän saattaa 18584: tarjota mieskoh'taisen vakuuden sijaan realivakuuden. Si- 18585: ten hän voi saada luottoa alemmalla korolla ja hänelle käy 18586: mahdolliseksi supistaa haitallista takaus- 'ja vekselijärjestel- 18587: mää, jota meillä aivan liian laajasti käytetään. Lopuksi 18588: myönnetty luotto tulee olemaan oikeammassa suhteessa lai- 18589: nanottajan todelliseen varallisuuteen, sill~ mieskohtaista 18590: luottojärjet>telmää käytettäessä lainanantajan on mahdoton 18591: tietää, kuinma 'laajalti teollisuudenharjoittaja jo aikaisemmil.l 18592: on luottoa muualta saanut. Valiokunnan mielestä on sen- 18593: vuoksi täysi syy uudistaa ja edelleen kehittää teoslainakiin- 18594: nitystä koskevaa lainsäädäntöä. 18595: 18596: 18597: 18598: Harkittaessa kysymystä siitä, mihin elinkeinoihin teos- 18599: J,ainakiinnitystä koskeva lainsäädäntö on ulotettava, lienee 18600: selvää, et.tä vuorityö ja tehdasteollisuus sekä yleensä kaikki 18601: 18602: 18603: 18604: 18605: • 18606: Teoslaiuakiinnitys. 5 18607: 18608: laajempi jalostusteollisuus on saapa n!lluttia luottoa siinä 18609: muodossa. Sitä vastoin ei asianlaita ole yhtä s.elvä käsityö- 18610: liikkeisiin ja maanviljelykseen nähden. 18611: lliitä käsityöliikkeisiin tulee viittaa lainvalmistelukunta 18612: siihen erotukseen, joka huolimatta siitä, että tekniikan kehit- 18613: tyessä konetyö yhä .enemmän ·astuu käsityön sijaan, yhtä 18614: kaikki on olemassa varsinaisen käsityön sekä koneiden ja; 18615: muiden 'laitteiden avulla tehdasmai.sesti harjoitetun teollisuu- 18616: den välillä. Kun lisäksi se vähäinen realivakuus, jota vas- 18617: taan pienempi käsityöläinen voisi hankkia itselleen teoslai- 18618: nan, jo vaikuttaisi sen, ettei hän tosiasiallisesti voisi .käyttää 18619: hyväkseen luottoa teoslainan muodossa, on llllinvalmistelu- 18620: kunta ehdottanut oikeuden teos'lainakiinnityben soomiseen 18621: ra.ioitettavaksi tehdasmaisesti harjoitettuun elinkeinotoimin- 18622: - taan. Lakivaliokunta vuonna 1914 oli ·taas katsonut, että 18623: suuremmat käsityöliikkeet hyvin voisivat käyttää hyväkseen 18624: teosl8Jinan luottomuotoa; ja kun ero t~hdasmaisesti harjoite- 18625: tun elinkeinon ja käsityöliikkeen välillä on käynyt yhä epä- 18626: määräisemmä.ksi, oli lakivaliokunta ehdottanut, että oikeus 18627: teoslainakiinnityksen sMmiseen ulotettaisiin käsityöliikkei- 18628: siin. - Kun V aliakunnan mielestä ei ole pätevää syytä, 18629: minkä vuoksi puheenaolevan lainausmuodon käyttäminen 18630: olisi kiellettävä kä:sityöläisiltä, on Valiokunta asl:lttunut sa- 18631: malle kannalle kuin lakivaliokunta vuonna 1914. 18632: Mitä/ maanviljelykseen tulee, ei tosin voitane esittää. peri- 18633: aatteellisia syitä, jotka estäisivät ulottamast& teoslainalain- 18634: säädäntöä tähänkin elinkeinoon. Kun kysymys kuitenkin 18635: vaatii lisäsel vityst.ä, katsoo Valiokunta, ettei sitä ole tässä 18636: yhteydessä otettava käsiteltäväksi. Tukea käsitykselleen on 18637: Valiokunta saanut myöskin siitä lausunnosta, minkä maata- 18638: lousvaliokunta valtiopäivillä vuonna 1914 asiasta antoi laki- 18639: valiokunnalle. Maatalousv8Jliokunta ei asian selvittämättö- 18640: mään tilaan nähden katsonut suotavaksi, että teoslainalain- 18641: säädäntö olisi siinä yhteydessä ulotettu maat.alouteen. . ' 18642: 18643: Teoslainakiinnityksen esineenä tulee olla ainoastaan ir- 18644: tain omaisuus, sillä kiinteistöä voidaan kä~rttää luotan vakuu- 18645: 6 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11. 18646: 18647: tena tavallisenk~n kiinnityksen avulla. Yleensä on elinkei- 18648: nonharjoittajan saatava käyttää teoslainan vakuutena kaik- 18649: kea sellaista iriainta omaisuutta, jolla sii·hen tarkoituk- 18650: seen on sanottavampaa arvoa. Rak·ennukset, jotka sijaitsevat 18651: t,oisen maalla, mutta joita Bi voida kiinnitysasetuksen mukaan 18652: kiinteistönä kiinnittää, ovat senvuoksi sopivia teoslainakiin- 18653: nityksen esineitä. Samoin raaka-aineet SBkä valmiit ja kes~ 18654: kentekoiset tuotteet. ISe seikka, että nämä viimeksimainitut 18655: omaisuusryhmät säännöllisBssä tavaranvaihdossa alituisesti 18656: vaihtuvat, ei ole siinä esteenä, jos kohta se tuottaakin joitakin 18657: vaikeuk.sia asian käytännöllisessä järjestämisessä. Muuten 18658: l·akiehdotuksessa luetellaan ne irtaimiston eri lajit, joita vah- 18659: vistettu teoslainakiinnitys on tarkoitettu käsittämään. Muut 18660: irtaimeksi luettavat esineet >tai oikeudet eivät siis missään 18661: tapauksessa tulisi olemaan myönnetyn teoslainakiinnityksen 18662: alaisia. 18663: 18664: Tärkeimpiä kysymyksiä teoslainakiinnitystä koskevaa 18665: lainsäädäntöä uudistettaessa on se, tuleeko teoslainakiinni- 18666: tyksen tuottaa panttioikeus kiinnitettyyn omaisuuteen vai ai- 18667: noastaan etuoikeus. Nykyisin saa teoslainanantaja vain etu- 18668: oikeuden saamiselleen. Tämä vakuus on verrattain vähäar- 18669: voinen, sillä kun on merkitystä vain konkurs.sin sattuessa~ 18670: mutta ei sii~ä tapauksessa, että ulosmittaus toimitetaan kol- 18671: mannen miehen saatavasta, · ellei omaisuus ole teoslainasta- 18672: kin ulosmitattu. Kun sen ohessa etuoikeus on voimassa vain 18673: niin k·åuan kuin kiinnitetty omaisuus on velalli.sen omaa, voi 18674: velallinen luovuttamalla omaisuuden kolm8!nne1le tehdä tyh- 18675: jäksi lainanantajan oikeuden. Täydellisen panttioikeuden 18676: myöntäminen kiinnitettyyn omaisuuteen, niin että lainan- 18677: antaja muiden edellä. saisi maksun pantatusta omaisuudesta, 18678: huolimatta siitä kenen hallussa ja missä se on, ei kuitenkaan 18679: myöskään ole mahdollista. . Tällainen järjestelmä vaikent- 18680: taisi velallisen liikkeen harjoittamista eikä sitä myöskään 18681: kolmannen miehen oikeuden kannalta voida hyväksyä. Lain- 18682: valmistelukunnan ehdotuksessa esitetään näistä syistä sel- 18683: laista keskitietä, että omaisuus olisi pantdina teoslainasta 18684: Teoslainakiinnitys. 7 18685: 18686: ainoastaan niin kauan kuin se on kulloinkin puheenaolevan 18687: teollisen laitoksen a1ueeUa eikä siis ole irroitettuna siitä it- 18688: sekullekin näkyvästä ulkonaisesta suhteesta, mikä on ole- 18689: massa teollisuuslaitoksen ja sen tarvekalujen sekä raaka- 18690: aineiden ja valmisteiden välillä. Lakivaliokunnan mietin- 18691: nössä vuonna 1:914 taas ehdotetaan, että omaisuus, johon teos- 18692: lainakiinnity·s on vahvistettu, olisi panttina lainasta niin 18693: kauan kuin se on siinä paikassa, missä sitä ·On kiinnitystä .t 18694: haettaessa ilmoitettu säilytettävän tai minne se jälkeenpäin 18695: on asianmukaisesti ilmoitettu muutetuksi. Kun kiinnitettä- 18696: vän omaisuuden säilyttämispaikkaan nähden ei ole sano- 18697: tussa mietinnössä ehdotettu mitään rajoitusta, ulottaisi il- 18698: meisesti jälkimäinen järjestelmä teoslainakiinnityksen käyt- 18699: tämismahdollisuuden paljoa pitemmälle, tehden mahdolliseksi 18700: esim. raaka-ainevaraston tai valmistevaraston kiinnittämi- 18701: sen, vaikka tämä sijaitsisikin toisella paikkakunnalla kuin 18702: itse teollisuuslai·tos. Tällaisen järjestelmän haittapuolena 18703: on, että kolmannen oikeus :helposti joutuisi kärsimään. Hän 18704: voisi, laisinkaan aavistamatta, että esim. edellämainitunlai- 18705: nen varasto on teoslainan panttina, ostaa sen täydestä arvosta 18706: ja siten joutua vahinkoon. Valiokunta puolestaan on katso- 18707: nut, että haittapuolet viimeksimainitusta järjestelmästä ovat 18708: sen tuottamia etuja. suuremmat, ja siitä syystä asettunut sa- 18709: malle kannalle kuin lainvalmisteluk11mta. Tämän yhtey- 18710: dessä sopii muuten ·huomauttaa, että .sellainen teollisesta lai-· 18711: toksesta erillään oleva varasto, kuin ylempänä on mainittu, 18712: voidaan käyttää ja usein käytetäänkin panttina siten, että sen 18713: hallinta luovutetaan lainanantajalle tai tii!män edustajalle. 18714: Mainitun järjestelmän tuottamat edut ovat siten ainakin 18715: osaksi saavutettavissa muutakin tietä. 18716: 18717: On tärkeätä, että säännökset siitä, mitä omaisuutta myön- 18718: netty teoslainakii.tllnitys koskee, minkä oikeuden kiinnitys 18719: tuottaa ja missä oloissa tuo oikeus l·akkaa, ovat niin yksin- 18720: kertaiset ja täsmälliset, kuin asian vansin monimutkaiseen 18721: laatuun nähden on mahdollista. Valiokunta ·ehdottaa, että 18722: teoslainakiinnitys saataisiin vahvistaa vain kulloinkin pu- 18723: 8 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11 . 18724: • 18725: heenaolevassa teollisuuslaitoksessa tai sen alueella taikka ky- 18726: symyksessä olevassa käsityöliikkeessä olevaan irtaimistoon 18727: (2 §),että kiinnitys tuottaisi panttioikeuden (1 §), että pantti- 18728: oik·eus pysyisi voimassa vain niin kauan kuin omaisuus säi- 18729: lytetään siellä, missä se kiinnitystä haettaessa on ilmoitettu 18730: olevan (4 §) tai minne teollisuuslaitos tai kä.sityöliike koko- 18731: naisuudessaan 11sianmukaisen ilmoituksen jälkeen ja teoslai- 18732: nanantajan tieten on siirretty (9 ja 19 §), Jos omaisuus 18733: viedään pois ilmoitetusta .paikasta, olisi panttioikeus siis lak- 18734: kaava. Mutta jos ]Joisvieminen on tapahtunut la.inananta- 18735: jan luvatta, vaatii hänen oi'keutensa kuitenkin, että pantti- 18736: ·oikeus edelleenkin pysyy,·paitsi milloin poisvieminen johtuu 18737: liikkeen säännöllisestä tavaranvaihdosta tai lainanottaja 18738: asettaa vakuuden poisviedystä. Näissä tapauksissa lainanot- 18739: taja siis ei olisi velvollinen h·ankkimaan lainanantajalta lu- 18740: paa pantatun omaisuuden poisviemiseen eikä lainanantaja 18741: tällöin myöskään olisi oikeutettu, kuten muuten, poliisi- tai 18742: ulosottoviranomaisen avulla estämään ]Joisviemistä (5 §). 18743: Erimielisyyden sattuessa asetetun vakuuden riittävyydestä 18744: ratkaisisi oikeus asian ja häviävä riitapuoli joutuisi 'konaus- 18745: velvolliseksi toiselle ehkä saatetusta vahingosta. Siinä ta- 18746: pauksessa, että kolmas mies on vilpittömUssä mielessä saanut 18747: pantatun omaisuuden, tulisi; vaikkapa omaisuus olisikin 18748: viety pois lainanantajan luvatta. panttioikeuden myös aina 18749: lakata. Pantt~oikeus, joka edellä olevain sääntöjen mukaan 18750: pysyisi voimassa s·en jälkeen kuin pantattu omaisuus on 18751: viety. pois, lakkaisi kuitenkin, ellei lainanantaja kuukauden 18752: kuluessa saatuaan tietää omaisuuden poisviemisestä nostaisi 18753: kannetta sen palauttamiseksi Ui §). 18754: 18755: 18756: Ne periaatteet, joille jäljempänä oleva lakiehdotus on ra- 18757: kennettu ja joista edellä on tehty pääkoWittain selkoa, ovat 18758: aiheuttaneet eräitä muutoksia eduskuntaesitykseen sisälty- 18759: vään lakiehdotukseen. Paitsi muutamia muodollisia ja kielel- 18760: lisiä korjauksia on lakiehdotukseen sen ohessa tehty eräitä 18761: a.siallisiakin muutoksia. 18762: Teoslainakiinnitys. 9 18763: 18764: Kun lakiehdotuksen peruaajatuksena on, että .teoslaina- 1 §. 18765: kiinnitys tuottaa panttioikeuden, ei Valiokunnan mielestä 18766: riitä, että tämä käy välillisesti ilmi eri säännöksistä, vaan 18767: on se nimenomaan· lausuttava julki ja mieluimmin heti 1 18768: § :ssä. - Es~tyksessä käytetään teollis.uuslaitoksen ja käsi- 18769: työliikkeen yhteisnimityksenä liike-sanaa. Tämä sana on 18770: merkitykseltään epämääräinen ja voidaan tulkita ahtaammin 18771: ja laajemmin, esim. tarkoittamaan ei määrättyä teollisuuslai- 18772: tost.a vaan koko sitä liikeyritystä, josta teollisuuslaitos saat- 18773: taa olla vain osana. Kun tämän lain mukaan teoslainakiih- 18774: nityksen esineenä kuitenkin tulee oUa ainoastaan määrätyn, 18775: jonkinlaiseksi erilliseksi kokonaisuudeksi käsitettävän teol- 18776: lisuuslaitoksen tai käsityöliikkeen irtaimisto, on V aliakunta 18777: lakiehdotuksessa käyttänyt tuollaisen teollisuuslaitoksen ja 18778: käsityöliikkeen yhteisenä nimityksenä sanaa laitos, joka on 18779: merkitykseltään rajoitettu. Siihen nähden, että käsityöliike 18780: t?i suoranaisesti sisälly käsitteeseen laitos, on erehdysten 18781: välttämiseksi lakiehdotuksen 1 § :ään ·pantu nimenomainen 18782: huomautus, että laitos sana jäljempänä laissa tarkoittaa sekä' 18783: teollisuuslaitosta ·että käsityölii'kkettä. 18784: ·Esityksen ja samoin myös.Kin lainvalmistelukunnan ja 2 §. 18785: 1914 vuoden lakivali{)kunnan ehdotusten mukaan saisi teos- 18786: lainakiinnityksen vahvistaa vissiin lajiin tai vissiin mää- 18787: rään sellaista omaisuutta, johon teoslainakiinnitys yleensä on 18788: sallittu. Tästä saattaisi kuitenkin käytännössä johtua vai- 18789: keuksia esim. sellaisessa tapauksessa, että useampia teoslai- 18790: noja, jois·ta joku on kiinnitetty kaikkeen omaisuuteen ja joku 18791: vain määrättyyn lajiin, esim. koneihin, yhdellä kertaa ulosot- 18792: totoimin perittäisiin. Ulosmitattua omaisuutta ei silloin voi- 18793: taisi myydä kaikkea yhdellä kerralla, joka ehkä saattaisi 18794: tuottaa paremman rahaJlisen tuloksen, vaan täytyisi jokainen 18795: omaisuusryhmä, johon joku kiinnitys on vahvistettu, myydä 18796: eriksensä, muutenhan ei kävisi selville kuinka paljon myyn- 18797: tihinnasta olisi laskettava kunkin lainan osalle. Kun käy- 18798: tännössä ei voi olla suurta merkitystä .sillä seikalla, vahvis- 18799: tetaanko kiinnitys määrälttyyn omaisuusryhmään vai koko 18800: irt.aimistoon, koska se jälkimäisessä tapauksessa ei rasita lai- 18801: 10 1917. - Edusktintaesitysmietintö N :o 11. 18802: 18803: uanottajah luottoa enemmän kuin ensiksimainitussakaan, on 18804: Valiokunta ehdottanut, että vahvistettu kiinnitys aina kä- 18805: sittäisi .asianomaisen teollisen laitoksen tai käsityöliikkeen 18806: kaiken s·en irtaimen omaisuuden, johon teoslainakiinnitys 18807: yleensä on sallittu. Kiinnitystä ei siis voitaisi erikseen vah- 18808: vistaa sanottuun omaisuuteen kuuluviin määrättyihin esi- 18809: neisiin tai }ohonkin lajiin esineitä eikä myöskään mainitun 18810: omaisuuden m.y.rto-osa.au. Tämä on ollut välttämätöntä""toi- 18811: sestakin syy.stä. Niinkuin myöhemmin tulee esitettäväksi, 18812: säädetään esity-ksessä ja samoin Valiokunnan valmistamassa 18813: lakiehdotuksessa, että, ennenkuin teoslainanantaja saa mak- 18814: sun kiinnitetystä omaisuudesta, siitä on maksettava velalli- 18815: sen palkollist-en ja työntekijäin suorittamatta olevai palkat 18816: määräajalta. Jos kiinnitys sallittaisiin vahvistaa myöskin 18817: määrl:i,ttyyn omaisuusryhmään esim. raaka-aineisiin ja kaikki 18818: maksamatta olevat palkat siis ol~sivat sa.notust.a omaisuu- 18819: desta ensin suoritettavat, voisi lainanantajan oikeus helposti 18820: joutua kärsimään. Kiinnityksen käsittäessä kaiken sallitun 18821: omaisuuden, ei vaara ole läili.eskään niin suuri ja voidaan 18822: suunnilLeen ·ennakolta .arvostella. -Tehdyn muutoksen joh- 18823: dosta on esityksen 8 § tarpeettomana poistettu. 18824: 12 §. Lakiehdotuksen 4 §:n säännöksistä johtuu, ettei teoslai- 18825: nanottajan tarvitse pyytää lupaa viedä ·pois pantattua omai- 18826: suutta, jos hän poisvietävästä: asettaa vakuuden. Sellaisin 18827: edellytyksin tapahtunutta poisvi·emistä ei siis- myöskään 18828: voida katsoa riittäväksi aiheeksi lainanottajan velvGittami- 18829: seksi heti vaadittaessa maksamaan lainasumma, vaikkei se 18830: vielä olisikaan erääntynyt, ja on 12 § :ää senvuoksi sanotun 18831: tapauksen varalta täydenuetty. 18832: 14 §. Tämä pykälä on asiallisesti yhtäpitävä eduskunt.aesityk- 18833: &en 15 § :n kanssa. Valiokunnalta ei ole jäänyt huomaa- 18834: matta, että lakiehdotukseen täten sisällytetään periaate, joka 18835: poikkeaa siitä, jolle voimassa oleva asetu'S kiinnityksestä 18836: kiinteään omaisuuteen r!lkentuu eli että panttioikeus on täy- 18837: dellisesti aksessorista eli liitännäisluonnetta. Sitovia syitä ei 18838: kuitenkaan voitane esittää sen puolesta, että teoslainakiinni- 18839: tykseen nähden olisi jäätävä tälle vanhentuneelle kannalle. 18840: Teoslainakiinnitys. 11 18841: 18842: Siitä on jo lainsäädännössämme poikettu 18 89 vuoden ·laissa 18843: 1 18844: 18845: 18846: yksityisen rautatien laillistuksesta ja kiinnittämisestä, ja 18847: lainvalmistelukunnan tekemissä ehdotuksissa lainhuudatus-· 18848: ja kiinnityslautok.semme uudistamiseksi (Ehdotus laiksi eri- 18849: näisten Perintö-, Maa- ja Oikeudenkäymiskaaren lainkohtain 18850: muuttamisesta toisin kuuluvaksi vuosilta 1892 ja 1898) sekä 18851: laiksi teoslainakiinlllityksestä (1901) on asetuttu Valiokunnan 18852: n;yt hyväksymä He kannalle. On sen ohessa huomattava, ettei 18853: sitä vastaan ole mitään muistutettu niissä lausuruwissa, jotka 18854: maan hovioikeudet ja alituomarit ovat antaneet lainvahnis- 18855: telukunnan mainitusta ehdotuksesta vuO'de1ta 189•2, joka nyt 18856: kysymyksessä olevalta osaltaan on otettu muuttamatta vuo- 18857: den 1'898 lakiehdotukseen. 18858: Ruotsissa on kiinnitysasetus jo vuonna 18·75 samalle pe-. 18859: rustuk.selle rakennettu ja erinäisten muidenkin sivistysmai- 18860: den on kehittyneemmän realiluoton vaatimuksen painostuk- 18861: sesta täytynyt luopua roomalaisoikeudellisen teorian peri- 18862: aatteesta, että punttioikeus on aksessorista luonnetta. Ei 18863: voimassa oloeva kiinnitysasetuksemmekaan ole voinut olla 18864: johdonmukaisesti tällä kannalla, s·e. kun sallii saamisen, joka 18865: ei vielä ole. synty~yt, kiinnitettävän. 18866: Tyhjentävä arvostelu voimassa olevan kiinnitysasetuksen 18867: kannasta kysymyksessä olevassa kohdassa ei voi tässä tulla 18868: kysymybeen. Riittäköön huomattavimpain niiden haitta.in 18869: ma.initseminen, jotka johtuvat siitä, -että kiinnitetty p.antti- 18870: oikeus lakkaa yhdessä sen saamioon kanssa, jonka vakuu- 18871: dekSi se on vahvistettu. Niinpä, vaikka kiinnitys onkin vah- 18872: vistettu kymmeneksi vuodeksi, vaaditaan uusi kiinnitys sen 18873: saa;misen vakuudeksi, jolla aikaisempi kiinnitys on: lunastettu. 18874: Kiint,e,istönomis·tajalle 'kallistuu tärhen turhaan kiinteistön 18875: tarjoaman realiluoton käyttäminen. Mutta kerrottu asiain- 18876: tila· tietää lisäksi, että kiinteistönomistajalta on riistetty oi- 18877: keus toista lainaa varten käyttää sitä arvojärjestyksen sijaa, 18878: joka luuastetulla kiinnit.yksellä oli, jota paitsi myöhemmät 18879: lciinn~tyksenhaltijat saavat omat-ta ansiottaan sen edun, että' 18880: heidän kiinnityksensä heidän asiaan mitään tekemättä siirty- 18881: vät aRkeleen ylemmäksi sen joh'dosta että aikaisempi kiinni- 18882: 12 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11. 18883: 18884: tys lakkaa. Ei myöskään saa jMtää huomaamatta, että kiin- 18885: nityksen lakatessa yhdessä saamisen kanssa kiinnityspöytä- 18886: kirjasta ei saa luotettavaa selvitystä kiinteistön rasituksista, 18887: k{)ska 'kiinnitys sinä aikana, jonka se lain mukaan on oleva 18888: voimassa, voi lakata pöytäkirjaan .tarvits·ematta siitä tehdä 18889: merkintää. Tosin on käytännössä, turvautumaHa eräisiin kei- 18890: noihin ja olettamuksiin, voitu jossain määrin välttää kerro- 18891: t.ut vaikeudet, mutta se ei tee vähemmän toivattavaksi niiden 18892: poistamista lainsäädäntöteitse, milloin til.åisuutta on. 18893: Valiokunnan kysymyksenalaisen lainpaikan muodostelu 18894: tarkoittaa varteen ottaa edellä mainittua tarvetta, että teos- 18895: lainakiinnitys, joka ei ole lmolettu tai uudistuksen lai- 18896: minlyömis•en johdosta rauen~~ut, ·pysyy voimassa eikä siis ole 18897: sidottu määrätyn saamiaoikeuden ·pysyväisyyteen. Kiinllli- 18898: tetyn omwisuuden omistaja eli velallinen saa täten sen edun, 18899: että hän loukkaamatta toisen saavutettua oikeutta voi liit- 18900: tää kiinnitetyn 'panttioikeuden uuteeu ieoslainaan, josta hän 18901: siis voi tarjota yhtä hyvän vakuuden kuin vanhaatakin lai- 18902: n8sia, mistä hän suorituksen U{)jaHa tai muulla perusteella on 18903: oikeutetltu määräämään. 18904: 18 §. Valiokunta ei ole taMonut tämän pykÖJän 3 momentissa 18905: olevalla viittauksella voimassa olevaan kiinnitysasetukseen 18906: hyväksyä pakkokiinnitysperiaatetta, jota uudenaikaisen lain- 18907: säädännön kannalta ei enää voida puolustaa. Mutta kun vel- 18908: kakirja, jonka vakuud•eksi teO\Slainakiinni.tys voidaan vahvis- · 18909: taa, lakiehdotuksen 17 §:n mukaan tulee olla niin kirjoitettu, 18910: että siitä !käy ilmi teoslainaa tark'oi'tetun, on Valiokunta kat- 18911: S{)nu/f; velkakirjan sellaiseen muotoon jo sisältyvän vel~llisen 18912: suostumuksen teos1ainakliinlllitykseen, jota suostumusta ei 18913: sitten enään oikeudellisin vaikutuksin ole saatava peruuttaa.. 18914: Lakiehdotus rakentuu 111imittäin edell~r.tykselle, että velalli- 18915: nen omistaa sen omaisuuden, johon teoslainan kiinnåttäJrn~nen 18916: tulee kysymykseen. 18917: 21 §. Lakiehdotuksen lt4 §:n mukaan on teoslailllanottajalla, 18918: joka on ~unastanut kiinni,te'tyn lainasitoumuksen t.ai jolle se 18919: muulla tavoin on Jälleen joutunut, valta antaa tuo sitoumus 18920: toiselle kiillln:itykl!len tuottaman oikeuden py1syressä entisel- 18921: 'l'eoslainakiinnitys. 0 13 18922: 18923: lään. Kun näin on laita, on myös asiarumukaisinta, että ·ai- 18924: noastaan teoslainanottaja tai oikeimmiten ainoastaan kiinni- 18925: tetyn omaisuuden omistaja saa kuolettaa teoslainakiinnityk- 18926: sen. Esitys myöntää iuon oikeuden muillekin ja on sitä sen- 18927: vuoksi täsisä kohd·en korjattu. 18928: Kiinnitysas•etuksen mukaan ovat kiinnitysasiat yleensä' 23 §. 18929: maalla käsiteltävät ainoastaan varsinaisissa käräjissä. Vas- 18930: taavaa säännöstä ei esi.tyksessä ole teoslainakiinnitysasiOO.sta 18931: ja tarkoitus .siis lienee, että ne voidaan, ni<irukuin suotavaa 18932: onkin, ottaa esille myöskin välikäräjissä. Kun menettely 18933: kiinteistökiinnitystä ja teoslainakiinnitystä koskevissa asiois- 18934: sa muut-en monissa kohdin on samanla<inen, on Val1okunta, 18935: estääk,seen epätietoisuutta asiasta syntymästä, pannut lakieh- 18936: dotukseen nimenomaisen säännöklsen si.iitä, että teoslainakiin- 18937: nitysasioit.a. voidaan 'käsitellä myöskl.n väl<ikäräjissä. Mutta 18938: kun on tarkoitus, kuten alempana tulee esitettäväksi, että 18939: pöytäkirjan pitämises'tä .teos lainakiinnity,sasioissa annettai- 18940: 1 18941: 18942: 18943: 18944: 18945: siin samanlaiset säännöks·et kuin kiiruteistökiinnitysasioista 18946: nykyisin ovat voimassa, on tarpeeUi'Siia, että teosiainakilnni- 18947: tysasia, joka on ollut vä·EkäräJj~ssä käsitel!tävänä, ilmoitetaan 18948: ensintulevissa varsinaisissa. käräjissä pöytäkirjaan merkittä- 18949: väk-si. Kiinnitys- ja ·eräistä mui1sta ilmoitusasioista on nimit- 18950: täin tehtävä eri tuomiokirja ja välikä:räjissä käsitellyistä 18951: asioista valmistetaan myös, niiden laatuun katsomatta, eri 18952: tnomiokirja. Ens·iksimainitusta tuomiokidasta m'llltita ei jäl- 18953: kimäisistä on lahetettävä puhtaaksi kirjoitettu lrappale hovi- 18954: oik-euteen <siellä säilyile1ltäväksi. Ellei tleoslainakiinnitysa,sia, 18955: joka on ollut viilikäräjissä esil'lä, joutuisi myöskin varsinais~ 18956: ten kärä.jäin pöytäkirjaan, ei sitä koskevasta pö;ytä'kirjasta 18957: silloin myöskään tulisi lähetettäväksi 1mhtaaksi kirjoitettua 18958: kappaletta hovioikeuteen. Tämä ei kuitenkaan ole suotavaa, 18959: sillä samasta syystä kuin tuollainen lähettaminen on tarpeel- 18960: linen kiinteistökiinntyksiin nähden, on se myöskin tarpeelli- 18961: nen teo.slainakiinnityksiin nä,hden. Tietysti myös rasitus- 18962: todistusten antaminen käy helpommaksi, jos kaikki kiinni- 18963: tysasiat ovat varsinaisten kärä.iäin pöytnkirjassa. 18964: 14 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o ll. 18965: 18966: Yhtäpitävästi sen kanssa, mitä Kunink. kirjeessä 16 päi- 18967: vältä heinäkuuta 1776 sekä asetuksessa 6 päivält.ä elokuuta 18968: 1861 on määrätty erityisten pöytäkirjain pitämisestä lain- 18969: huudatus-, kiinnitys-, holhous- ja avioehtoasioissa, olisivat 18970: teoslainakiinnitystä koskevat asiat myös merkittävät eri 18971: pöytäkirjaan, jonka pitämisestä ja lähettämisestä hovioikeu- 18972: teen olisi annettav.a samanlaiset määräykset kuin edellämai- 18973: nituista pöytäkirjoista ovat voimassa. Kun nämä määräyk- 18974: set luonteeltaan ovat hallinnollisia, olisi sentähden hallin- 18975: nollista tietä annettava tästäkin asiasta erit;yinen asetus. 18976: 18977: 25 ja 26 §. Näissä :pykälissä V'aUlvistetut aikamäärät, niinkin lyhen- 18978: nettyinä kuin ne ovat Valiokunna-n ehdoturos•essa, ovat kat- 18979: soiltaV'at täy&in riittäviksi näissä lainpaikoissa säädettyjä toi- . 18980: . men:piteitä varten. 18981: Esityksen Tässä pykälässä oli määrättynä, että teoslainanantaja, 18982: 27 §. jonka saatava oli kiinnitetty,~ennenkuin uusi laki astuu voi- 18983: maan, saattoi lainanottajan suostumuksella saada saataval- 18984: leen sellaisen oikeuden kuin teoslainakiinnitys uuden lain 18985: mukaan tuottaa s. o. etuoikeuden sijaan panttioikeuden, ja 18986: oli tuo· panttioikeus laskettava alkaneen siitä päivästä, jol- 18987: loin alkuperäinen kiinnitys haettiin. Kun muiden velkojain 18988: oikeus kuitenkin täten voisi tulla loukatuksi, on pykälä, laki- 18989: ehdotuksesta poistettu. 18990: 18991: 18992: Etuoik. as. Niistä muutoksista 9 päivänä marraskuuta 18'68 annet- 18993: 3 §. tuun konkurssisääntöön ja etuoikeusasetukseen, jotka aiheu- 18994: tuvat uudesta teoslainakiinnitystä koskevasta lainsäädän- 18995: nöstä, vaativat ainoastaan ne, jotka on tehty viimeksimai- 18996: nittuun asetukseen, muutaman sanan selitykseksi. Kun teos- 18997: lainakiinnitys tuottaa panttioik-euden, tulisi lainanantajan 18998: siis ennen muita saada pantatusta omaisuudesta maksu ai- 18999: 1van samoin kuin on säädetty etuoikeusasetuksen 3· § :n 1 mo- 19000: mentissa käteisestä irtaimesta .pantista. Samoin kuin .laki- 19001: valiokunnan mietinnössä vuonna 1914 on esityksessäkin kui- 19002: tenkin ehdotettu, että, ennenkuin teoslainanantajan saami- 19003: Teoslainakiinnitys. 15 19004: 19005: nen suoritetaan kiinnitetystä omaisuudesta~ olisi siitä mak- 19006: settava velallisen palkollisten ja työntekijäin palkat yhden 19007: kuukauden ajalta. Tätä säännöstä, jonka teoreettisesti voi- 19008: daan katsoa olevan ristiriidassa panttioikeuden luonteen 19009: kanssa, on lakivaliokunta sanotussa mietinnössään perus- 19010: t~llut sillä, että olisi kohtuutonta, jos työläiset menettäisivät 19011: saamatta olevat palkkansa, jotka takaavat heille elämisen 19012: mahdollisuuden. Sen ohessa on viitattu· kiinnitysasetuksen 19013: 22 §:n vastaavaan säännökseen, jonka mukaan saamisen 19014: panttina olevasta kiinteistöstä saadaan ennen mainittua saa- 19015: mista ottaa viimeisen ja kuluvan vuoden palkat niille, jotka 19016: kiinteistön hoitoa varten ovat omistajan va:kinaisessa :pal- 19017: veluksessa. Kun teollisuuslaitoksissa ja käsityöliikkeissä 19018: palkat yleensä maksetaan kuukausittain tai useammin, oli 19019: mietinnössä kuukausi ehdotettu pisimmäksi ajaksi, jolta työ- 19020: palkat olivat ennen teosl·ainaa maksettavat. Valiokunta pi- 19021: tää esitettyjä syitä sitovina ja ·on s·envuoksi hyväksynyt 19022: esityksen -tässä kohden muutoin, paitsi että mainittu pisin 19023: aika on määrätty kolmeksi kuukaudeksi. Tämä on aiheu- 19024: tunut siitä, että teollisuuslaitoksissa l~ajalti' käytetään 19025: urakka- ja kappaletyöjärjestelmää j!\ loppupalkat sellaisesta 19026: työstä usein ovat kuukautta mutta harvoin kolmea kuukautta 20 §. 19027: pit.emmältä ajalta suorittamatta. 19028: Kun teoslainakiinnitys uuden lain mukaan tuottaisi pant- 19029: tioikeuden kiinnitettyyn omaisuuteen ja teoslainanantaja 19030: siis, jos tuollaista omaisuutta ulosmitataan lainanottajan 19031: muusta velasta, dlisi Ulosottolain 4 luvun 12 § :n~ nojalla 19032: oikeutettu saamaan maksun omaisuuden kauppahinnasta, 19033: vaikkei sitä olisikaan hänen saamisestaan ulosmitattu, 19034: ovat sanat ,ruukkiin tai t·ehtaas·een annetusta teoslai- 19035: nasta" poistettu etuoikeusassetuksen 20 § :stä. Samanlai- 19036: sesta syystä on, vaikkei sillä asialla olekaan yhteyttä esillä 19037: ohwan kysymyksen kanssa, katsottu voitavan .pykälästä jät- 19038: tää pois sanat ,maanomistajalle tulevasta huoneiden tai ti- 19039: lusten rappeuden korvauksesta". Kesäkuun 19 päivänä 1902 19040: annetun maanvuokralain 55 § :n sekä torpan, lampuotitilan 19041: ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta maaliskuun 12 päivänä 19042: 1909 annetun asetuksen 30 §:n mukaan on näet maanomis- 19043: 16 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11. 19044: 19045: tajalla pidätysoi.keu~ tilalla olevaan vuokramiehen irtaimeen 19046: omaisuuteen vel~sta, joka johtuu puutteellisesta rakennusten 19047: kunnossa pitämisestä ja rappeudesta. Maanomistajalla on siis 19048: Ulosottolain mainitun lainkohdan mukaan oikeus maksun 19049: saantiil! tuon omaisuuden kauppahinnasta, vaikkei oma.t- 19050: suutta olisikaan hänen saamisestaan ulosmitattu. 19051: 19052: 19053: 19054: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit- 19055: taen ehdottaa, 19056: että Eduskunta hyväksyisi seuraav(J;I; lakieh- 19057: dotukset: 19058: 19059: 19060: Laki 19061: teoslainakiinnity ksestä. 19062: Sumnen Eduskunnan päätöksen mukiaisesti säädetään täten: 19063: 19064: I LUKU. 19065: Oikeudesta teoslainakiinnitykseen. 19066: 1 §. 19067: Jos joku tehtaan, sahan, vuorikaivoksen, kirjapainon tai 19068: niihin verrattavan teollisen laitoksen tahi käsityöliikkeen 19069: perustamista tai käyttämistä varten halup.a ottaa teoslainan 19070: .ia tahtoo sen pantiksi tässä laissa säädetyillä ehdoiUa asettaa 19071: sellaiseen laitokseen tai liikkeese.en kuuluvan irtaimen omai- 19072: suuden, on laina kiinnite.ttävä, nii,nkuin 21 luvussa säädetään. 19073: Jäljempänä tässä laissa tarkoitetaan laitoksella 1 momen- 19074: tissa mainittua teollista laitosta ja käsityöliikettä. 19075: ' 19076: 2 §. 19077: Teoslainan vakuudeksi vahvistettu kiinnitys käsittää 19078: seuraavanlaatuisen laitoksessa ja sen alnt~lla ol;evan wtai- 19079: men omaisuuden: 19080: 17 19081: 19082: 1) rakennukset, koneet, kaluston, työkalut ynnä muut 19083: laitoksessa käyt.ettävät esineet; kuin myus. 19084: 2) raaka-aineet sekä valmiit ja keskentekoiset tuotteet. 19085: Edellä mainitusta omaist~;ut};esta älköön miiibättyjä esi- 19086: 'ifi.eitä tai jotakin lajia esineitä taikktt moorottyä 'mUrto-osaa 19087: 8flnmoisenaan eriA:se111sä kiin>nitettifkö. 19088: 19089: 3 §. 19090: a 19091: J Q$ rakennus· t~~<i muu § :n 1 lwhda$sa mai.qittu. esine on 19092: kiinteistön osana tahi semmoisessa yhteydessä kiinteistön 19093: tai sellaisen omaisuuden kallss.a, joka saadaan kiinteistönä 19094: li.i~v.nitt.iiä, ett4i, se ~s& ldintt;listöä tl\lhi 'f4(1,ini/i~'14G amr;tisttutta, 19095: jQlH>.U :rilk~I\nu~>. t114i l}sine Oll ;ylHli!ili~t\v~ m.elk-O.is~wti vahin- 19096: goittuu tai kii;y· IJ\lll.tte~;Uise.~~.>i, jtls 11e toi.~is~f#!,fi. erotetaan, 19097: älköön sellainen rakennus tai esine olko teoslainakiinnityksen 19098: alainen. 19099: J QS maa ja sillä oleva ra~ellnus\ j9ka on te<;>t!l!linas.ta kiin- 19100: nitetty, joutuvat ~;~a:r.nau henkiWn. omik~,>i, on kiin.nitys raken- 19101: nukseen edelleeukiu voim~.ssa .. 19102: 19103: 4 §. 19104: Omaisuus, johon teoslainakiinnitys on vahvistettu, lak- 19105: ka.a olemasta panttina lainasta, jos se viedään pois siitä pai- 19106: kasta, jossa sitä 16 ja 19 § :ssä .olevien määräysten mukaisesti 19107: OIJ. ilmoitettu säilytettävän. 19108: Panttioikeus pysyy kuitenkin voimassa, jos omaisuus on 19109: viety pois ,teoslainanantajan luvatta, p:aitsi 8iinä t(Jfiauksessa 19110: että se, jonka hallussa on~~aisuus on, sen on sooiwut vilpit- 19111: tömässä mielessii; taikka . 19112: että poisvieminen on :iohtunut laitoksen säiintt&llises~ä ta- 19113: varanvaihdosta; taikka 19114: että lainanottaja on asettanut täyden vakuuden siitä, 19115: minkä hän on vie'liyt pois. 19116: (P.flist.). 19117: 5 §. 19118: Jos teoslainasta kiinnitettyä omaisuutta teoslainananta- 19119: jan luvatta viedään pois, olkoon teoslainanan.tajalla valta, 19120: 2 19121: 18 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11. 19122: 19123: milloin poisvieminen ei johdu laitoksen säännöllisestä tavaran- 19124: vaihdosta tai lainanottaja aseta vakuutta siitä, mikä poisvie- 19125: dään, ulosotto- tai poliisiviranomaisen avulla estää omaisuu- 19126: den poisvieminen, ja vastatkoon teoslainänottaja tästä {poist.) 19127: johtuneista kustannuksista. Jos omaisulttta jo on 1Jiety pois, 19128: on teoslainanottajalla edellä mainitwin edellytyksin oikeus 19129: kuukauden kuluessa siitä tiedon saatuaan laillisessa järjes- 19130: tyksessä nostaa kanne omaisuuden palauttamiseksi, uhalla 19131: -että panttioikeus siihen omaisuut-een muutoin •lakkaa. 19132: 19133: 6 §. 19134: Teoslainakiinnitys saadaan vahvistaa nimitetylle henki- 19135: lölle, nimitelylle henkilölle tai hänen m~äräämäl'lensä taikka 19136: haltijalle asetetun velkasitoumuksen vakuud,eksi. 19137: 19138: 7 §. 19139: Va·hvistettu teoslainakiinnitys olkoon voimassa siitä päi- 19140: västä, joUoin kiinnityshakemus oikeuteen annettiin . 19141: •Jos laitoksen omaisuus on kiinnitetty useammasta saata- 19142: vasta, olkoon aikaisemmalla kiinnityksellä etuoikeus myö- 19143: hemmän edellä ja samanpäiväisillä kiinnityksillä sama oi- 19144: kenf'. 19145: 19146: (Esityksen 8 § poist.) 19147: 19148: 8 (9) §. 19149: Alköön kahden tai useamman laitoksen omaisuutta, 19150: vaikka niillä olisikin sama omistaja, kiinnitettäkö samasta 19151: teoslainasta, ellei samalla määrätä, kuinka suuresta osasta 19152: lainaa kunkin laitoksen omaisuus on panttina. 19153: 19154: 9 (10) §. 19155: ,Jos laitos, jonka käyttämiseen teoslaina on annettu, siir- 19156: retään toiseen paikkaan, säilyy teoslainanantajan oikeus sel- 19157: laiseen uudella paikalla olevaan omaisuuteen, jota teoslaina- 19158: kiinnitys koskee, jos ilmoitus siirtämisestä on tehty niinkuin 19159: 19 § :ssä säädetään. 19160: Teoslainakiinnitys. 19 19161: 19162: 10 (11) §. 19163: Jos teoslainasta kiinnitetty ( poist.) omaisuus, joka on 19164: vakuutettu, vahingoittuu, on teoslainanantajana yhtäläinen 19165: oikeus omistajalle tulevaan vakuutussummaan kuin hänellä 19166: oli vakuutettuun omaisuuteen, ollen kuitenkin omistajalla, 19167: milloin sanottu omaisuus ei ole ulosmitattu tahi konkurssin 19168: tai hukkaamiskiellon alaisena, oikeus itse. kantaa mainittu 19169: vakuutussumma, jos hän asettaa val):uuden siitä, että se käy- 19170: .tetään vahingoittuneen uudistamiseksi tai kuntoon saattami- 19171: seksi. 19172: 11 (12) §. 19173: Jos teoslainasta kiinnitettyä omaisautta ulosmitataan 19174: muusta velasta, saakoon teoslainanantaja omaisuuden myyn- 19175: tihinnasta maksun niinkuin Ulosottolain 4 luvun 12 § :ssä ja 19176: 6 luvun 3 ja 5 § :ssä säädetään, ellei se osa omaisuudesta, 19177: jota ei ole ulosmitattu, ilmeisesti riitä hänen tyydyttämisek- 19178: seen. 19179: 12 (13) §. 19180: Vaikka teoslaina sopimuksen mukaan ei olisi vielä mak- 19181: settavaksi erääntynyt, Qn se kuitenkin, jos lainanantaja vaa- 19182: tii, heti maksettava: 19183: 1) jos se laitos, jonka omaisuuteen teoslaina Qn kiinni- 19184: tetty, lakkautetaan tahi luovutetaan toi'Selle tahi annetaan 19185: vuokralle; 19186: 2) jos teoslainasta kiinnitettyä omaisuutta on viety pois 19187: eikä muuta' omaisuutta ole sijaan tuotu tai vakuutta ase- 19188: tettu, ja jos paikalla olevan omaisuuden ei katsota riittävän 19189: teoslainanantajan tyydyttämiseksi tai vastaavan lainaa an- 19190: nettaessa mahdollisesti sovittua määrää tai arvoa; 19191: 3) .tos kiinnitettyä omaisuutta hoidetaan niin huonosti tai 19192: jos se siinä määrin turmeltuu, että teoslainanantajan vakuus 19193: huomattavasti vähenee; sekä 19194: 4) jos teoslainanottaja .on jättänyt tekemättä 19 § :ssä 19195: säädetyn ilmoituksen laitoksen muuttamisesta. 19196: 19197: 13 (14) §. 19198: Jos teoslaina on maksettavaksi erääntynyt ja teoslainan- 19199: antaja ta·htoo maksua saatavastansa ainoastaan teoslainan 19200: 20 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11. 19201: 19202: vakuudeksi kiinnitetystä omaisuudesta, hakekoon omaisuu- 19203: den käyttämistä velan maksuksi sen paikkakunnan ulosoton- 19204: haltijalta, jossa kyseenalainen laitos on. 19205: 19206: 14 (15) §. 19207: Jos teoslainanottaja on kiinnitetyn teoslainasitoumuksen 19208: lunastanut tai se muulla tavoin on hänelle jälleen joutunut, 19209: olkoon hänellä oikeus antaa teoslainasitoumus toiselle, kiin- 19210: n[tyksen tuottaman oikeuden pysyessä entisellään, jos kiin- 19211: nitys silloin vielä on voimassa. 19212: 19213: 15 (16) §. 19214: Jos sitoumusta, jonka vakuudeksi teoslainakiinnitys on 19215: vahvistettu, ei ole lunastettu, uudistuttakoon teoslainanan- 19216: taja kiinnityksen kymmenen vuoden kuluessa sen vahvista- 19217: misesta lukien, ja pysyköön hänellä sitten se oikeus, mikä 19218: hänellä alkuperäisen kiinnityksen nojalla oli. Saman oikeu- 19219: den tuottaa kiinnitys, niin kanan kuin se edelleen kymmenen 19220: vuoden kuluessa uudistetaan. 19221: Jos teoslainanantaja jä:ttää kiinnityksen kymmenen vuo- 19222: den kuluessa uudistamatta, on kiinnitz1s (poist.) ra,uennut. 19223: 19224: 19225: 2 LUKU. 19226: Teoslainakiinnityksen hakemisesta, wudistamisesta ja 19227: kuolettamisesta. 19228: 16 (17) §. 19229: Teoslainakiinnitystä on kirjallisesti haettava sen paikka- 19230: kunnan yleisessä alioikeudessa, jossa kyseenalainen laitos 19231: sijaitsee. Hakemuksessa on ilmoitettava se tontti tai (poi~t.) 19232: alue (poist.) taikka ne rakennukset, missä (poist.) laitos on; 19233: .io on hakemukseen liitettävä; 19234: 1) alkuperäinen sitoumuskirja; ja 19235: 2) maanmittarin tai muun asianymmärtävän henkilön 19236: laatima asemakartta ja selitys laitoksen alueesta, ellei tämä 19237: ole muuten tarkoin määrätty. 19238: Teoslainakiinnitys. 21 19239: 19240: Mainittu sitoumuskirja on oikeudessa julkiluettava ja sa- 19241: nasta sanaan jäljennettävä a-ikeudessa pidettävään erityiseen 19242: teoslainakiinnityspöytäkirjaan sekä edellämainittu kartta ja 19243: selitys, jos sellaisia on oikeuteen jätetty, liitettävä pöytäkir- 19244: jaan. 19245: 17 (18) §. 19246: Teoslainasitoumuskirjassa tulee olla merkittynä: 19247: 1) ilmoitus siitä, että velka on laadultaan teoslaina sitou- 19248: muksessa määrättyä laitosta varten; 19249: 2) velan suuruus (poist.) t!llhi, jos velka perustuu liik- 19250: kuvaan luottoon, suurin (poist.) määrä (poist.), johon se saat- 19251: taa nousta; 19252: 3) ilmoitus paikasta, missä laitos on tai minne se on aiottu 19253: •perustettavaksi; sekä 19254: 4) teoslainanottajan allekirjoitus, todistajain vahvista- 19255: mana. 19256: 18 (19) §. 19257: Kun teoslainasitoumuskirja havaitaan tehdyksi, kuten 19258: 1'i' §:ssä säädetään, ja tämän asetuksen muutkin säännökset 19259: täytetyiksi sekä teoslainanottaja on antanut tunnettujen ja 19260: uskottavain todistajain vahvistaman kirjallisen suostumuk- 19261: sensa teoslainan kiinnittämiseen, vahvistakoon oikeus kiin- 19262: nityksen teoslainanottajaa kuulematta; ja on todistus vah- 19263: vistetusta kiinnityksestä sitoumuskirjaan merkittävä ja siinä 19264: ilmoitettava, mistä päivästä alkaen kiinnitys on voimassa. 19265: Jollei sitoumuskirja ole niin laadittu kuin 17 § :ssä sano- 19266: taan, tai jos hakijan vaatimus on ilmeisesti perusteeton, hyl- 19267: jättäköön hakemus heti. 19268: Jos teoslainanottaja ei ole antanut kirjallista suostumusta 19269: kiinnittämiseen, tai jos hakemusta vastaan ilmaantuu sellai- 19270: nen este, että oikeus katsoo asian riitaiseksi, on asiassa niin 19271: meneteltävä kuin vastaavissa tapauksissa kiinnityksestä kiin- 19272: teään omaisuuteen on säädetty. 19273: 19274: 1'9 (20) §. 19275: Jos teoslainanottaja haluaa toiseen paikkaan siirtää lai- 19276: toksen, jonka käyttämistä varten teoslainakiinnitys on myön- 19277: 22 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11. 19278: 19279: netty, ilmoittakoon sen kirjallisesti oikeudelle, joka on kiin- 19280: nityksen vahvistanut, tai oikeuden puheenjvhtajalle viimeis- 19281: tään kuukautta ennen siirtoo ja oheenliittäköön samalla to- 19282: distuksen siitä, että siirto tapahtuu teoslainanantajan tieten, 19283: ynnä sellaisen selvityksen siitä paika'sta, johon laitos siirre- 19284: tään, kuin 16 § :ssä säädetään, uhalla, että teoslaina muuten 19285: teoslainanantajan vaatimuksesta on heti maksettava. Tästä 19286: ilmoituksesta on todistus annettava taikka merkittävä. sitou- 19287: muskirjaan, jos se on esitetty, sekä tarpeelliset tiedot siitä 19288: teosla inakiinnityspöytäkirjaan merkittävä. Jos ilmoitus on 19289: tehty puheenjohtajalle, tulee hakijan ensi istuntopäivänä 19290: tehdä asiasta ilmoitus oikeudelle. 19291: Kun laitos siirretään tuomiopiirin ulkopuolella. olevaan 19292: paikkaan, lähettäköön oik,eus tai sen puheenjohtaja viipy- 19293: mättä sen paikkakunnan tuomioistuimelle mainitun ilmoi- 19294: tuksen siihen liitettyine asiakirjoineen ynnä hakijan ku<s- 19295: tannuksella kirjoitettavan otteen kaikista tätä teoslainakiin- 19296: nitystä koskevista pöytäkirjoista. Nämä ,tiedot ottakoon 19297: tuomioistuin lähimpänä oikeudenistuntopäivänä teoslaina- 19298: ' kiinnityspöytäkirjaansa sekä antakoon siitä vaadittaessa to- 19299: distuksen. 19300: Jos teoslainanottaja laiminlyö ( poi.st.) tässä pykäläs'!ä 19301: säädetyn ilmoituksen tekemisen, olkoon teoslainanantajana 19302: valta, ennenkuin siirtäminen on tapahtunut, tehdä sellainen 19303: ilmoitus teoslainanottajan kustannuksella. 19304: 19305: 20 (21) §. 19306: Kun teoslainakiinnitys on uudistettava, näyttäköön teos- 19307: lainanantaja sille oikeudelle, joka kiinnityksen on vahvista- 19308: nut, tai, jos kyseenalainen laitos on siirretty toisen tuomiois- 19309: tuimen piiriin, oikeudelle viimeksi mainitulla paikkakun- 19310: nalla alkuperäisen teoslainasitoumuskirjan, ja merkittäköön 19311: siihen todistus uudistuksesta. Olkoon teoslainanantajana 19312: kuitenkin oikeus esittää mainittu sitoumuskirja muullekin 19313: alioikeudelle, jonka tulee teoslainakiinnityspöytäkirjaansa 19314: lyhyesti merkitä sen sisällys ja sen antopäivä, missä oikeu- 19315: dessa ja milloin kiinnitys on myönnetty sekä, jos kiinnitys 19316: Tooslainaldinnius. 23 19317: 19318: on uudistettu, milloin tämä on i>apaMunut; :w.erkittäköön 19319: myös sitoumuskhjaan todistus siitä, että se on kiinnityksen 19320: uudistamista varten esitetty. Siitä tehdyn pöytäkirjan an- 19321: takoon hakija sitten 15 § :ssä mainitun ajan kuluessa siihen 19322: · oikeuteen, joka on asianomainen uudistamaan ki:nnityksen; 19323: ja olkoon näin toimitetulla kiinnityksen uudistuksella sama 19324: pätevyys kuin jos sitoumuskirja olisi siellä alkuperäisenä 19325: esitetty. 19326: Jos sitoumuskirja on joutunut hukkaan, noudatettakoon 19327: mitä kiinteään omaisuuteen myönnetyn kiinnityksen uudis- 19328: tamisesta on säädetty. 19329: 21 (22) §. 19330: Jos- kiinnitetyn omaisuuden om~ta:ia haluaa kuolettaa 19331: teoslainakiinnityksen joko kokonaan tai osaksi se» takia, että 19332: teoslaina on vastaavalta m1iäräHä maksettn <tai sittmmus 19333: "'"'lll.uutoin lakannut olemasta voimassa tahi että kä"' on oikeu- 19334: tettu sitoumuksesta määräämään, esl.Uäköön sitoumuskirjan 19335: alkuperäisenä sille oikeudelle, joka on kiinnityksen vahvis- 19336: tanut, tai, jos puheenewleva laitOS' on muutettu toisen tuomio- 19337: istuimen piiriin, tämän paikkakunnan oikendelle; ja merkit- 19338: täköön siitä todistus sitoumuskirjaan. 19339: Jos sitoumuskirja on joutunut hukkaan ja se on kuole- 19340: tettu niinkuin asiakirjain kuolettamisesta on säädetty, mer- 19341: kittäköön mainittu todistus siihen sitoumuskirjan jäljennök- 19342: seen, joka kuolettamisen jälkeen käy 'alkuperäisestä. 19343: 19344: 22 (23) §. 19345: ,T os aikaisempi teoslainakiinnitys tahdotaan asettaa etu- 19346: oikeuteen nähden myöhemmän teoslainakiinnityksen jälkeen 19347: ja aikaisemman kiinnityksen haltija siihen suostuu, on siinä 19348: meneteltiävä niinkuin 21 -§:ssä teoslainakiinnityksen kuolet- 19349: tamisesta on säädetty; ja rnerkitköön oikeus todistuksen sii- 19350: hen sitoumuskirjaan, jonka vakuudeksi aikaisempi kiinnitys 19351: oli vahvistettu. 19352: 23 §. 19353: Teoslairtakiinnitysasia voidaan matalta käsitellä myöskin 19354: välikäräjissä. Kuitenkin on se siinä tmpauksesSJa ensintt,tle- 19355: 19356: 19357: 19358: 19359: 1 19360: 24 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11. 19361: 19362: vissa varsinaisissa käräjissä ilmoitettava Oikeudelle pöytä- 19363: kirjacm merkittäväksi. Jos se Zaiminlyödään, katsottakoon 19364: asia r,aruenneeksi. 19365: 19366: 3 LUKU. 19367: Erinäisiä säännöksiä. 19368: 2"i §. 19369: Joka ei tyydy oikeuden päätökseen .teoslainakiinnitystä 19370: ·koskevassa asiassa, hakekoon siihen muutosta valittamalla. 19371: 19372: 2'5 §. 19373: Jos päätöstä, jolla alioik,eus on kokonaan tai osaksi hy- 19374: lännyt haketquksen teoslainakiinnityksestä, on ylemmässä 19375: oikeudessa muutettu, olkoon hakija velvollinen kaupungissa 19376: (poist.) kuukauden kuluessa siitä, kuin muutospäätös on tul- .. 19377: lut lainvoimaiseksi, ja maalla viimeistään niillä lakimääräi- 19378: sillä käräjillä, jotka kahden kuukauden kuluttua mainitusta 19379: ajasta lukien ensiksi pidetään, 'Elsittämällä muutospäätöksen 19380: ilmoittamaan asian uudellee~ alioikeudessa käsiteltäväksi, 19381: uhalla että muussa tapauksessa tämän päätöksen nojalla an- 19382: nettava teoslainakiinnitys on voimassa siitä päivästä, jona 19383: päätös alioikeudelle esitettiin. 19384: Jos päätös, jolla aUOiketts on vahvistanut teoslainakiinni- 19385: tykaen (poist.), ylemmän oikeuden päätöksellä on muutettu, 19386: lähetettäköön jäljennös päätöksestä alioikeudelle merkinnän 19387: tekemistä varten teoslainakiinnityspöytäkirjaan. 19388: 19389: 26 §. 19390: Teoslainakiinnitykseen nähden, joka on vahvistettu en- 19391: nen tämän asetuksen voimaan astumista, on noudatettava 19392: vanhempaa lakia, mutta on kiinnitys, pysyäkseen voimassa, 19393: (poist.) vuoden kuluessa aen jälkeen uudistettava siinä oi- 19394: keudessa, joka, jos uutta teoslainakiinnitystä silloin haettai- 19395: siin, olisi asianomainen ottamaan hakemuksen käsiteltäväk- 19396: seen, sekä sittemmin sanotussa oikeudessa edelleen uudistet- 19397: tava, niinkuin 15 § :ssä on säädetty. Saman oikeuden tulee 19398: Teoslainakiinnitys. 25 19399: 19400: otta·a käsiteltäväkseen nekin teoslainakiinnitysa.siat, joista 19401: mainitaan 21 ja 22 § :ssä. 19402: 19403: (Esityksen 27 § poist.) 19404: 19405: 27 (28) §. 19406: 'l'ämä laki, jolla kumotaan mitä Kauppakaaren 17 lu- 19407: vun 7 § :ssä sekä helmikuun 24 päivänä 17 48 annetussa ·ase- 19408: tnksessa vuori- ja ruukkiteollisuuteen annetusta te~slainasta 19409: ja Hallisäännössä huhtikuun 2· päivältä 1770 ynnä näihin 19410: asetuksiin tehdyissä muutoksissa on teoslainasta määrätty, 19411: astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 19 ... 19412: 19413: 19414: 19415: Laki 19416: 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun konkurssisäännön 19417: 6 ja 46 §:n muuttamisesta (p.oist.). 19418: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä- 19419: ten, että 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun konkurssi- 19420: säännön 6 ja 46 §, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 3 päi- 19421: vältä joulukuuta 189.1, muutetaan näin kuuluviksi: 19422: 19423: 6 §. 19424: · Paitsi mitä 5 §:ssä on myönnetty, olkoon myöskin velko- 19425: jalla, joka selvän ja riidattoman saamisen näyttää, valta oi- 19426: keudessa hakea velallisen omaisuud•en luovuttamista kon- 19427: kurssiin seuraavissa tapauksissa: 19428: a) jos yksi tahi useammat muut v·elkojat ovat pyytäneet 19429: velallisen omaisuutta ulosmitattavaksi ja peljättävä on va- 19430: roja puuttuvan hakijan tyydyttämiseksi siinä tapauksessa, 19431: että se ulosmittaus'saatetaan loppuun; 19432: b) ~os velallinen, v•elkojainsa vahingoksi, hukkaa tai kät- 19433: kee varojansa; 19434: c) jos ulosmittaus velan täihden on velallisen luona ta- 19435: pahtunut ja varoja sen maksamiseen ei ole ollut; kuitenkaan 19436: 26 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 11. · 19437: 19438: älköön sellaisen saamisen tähden, josta velallinen on telinyt 19439: Ulosottolain 3 luvun 33 § :ssä mainitun valan, omaisuutta 19440: määr~ttäkö luovutettavaksi, ellei hyväksyttävää syytä näy- 19441: tetä, että velallinen salaa varoja, jotka hän sen jälkeen on 19442: saanut ja jotka ovat v~lan maksamiseen käytettävät; 19443: d) jos V'elallista, joka on kauppias, julkisen notarion 19444: kautta tahi todiatajain läsnä ollessa on kehotettu maksamaan 19445: riidatonta ja maksettavaksi langenuutta velkaa, mutta hän 19446: on hhde.fsan päivää tahi kauemmin laiminlyönyt velkojan 19447: tyydyttämistä; 19448: e) jos velallinen ei ole kahdeksan päivän kuluessa keho- 19449: tuksen saatuaan tyydyttilnyt velkajaa teoslainasta, joka 12 19450: §:n 2, 3 ja ..f. kohdan mu.~aan laissa t.eoslainakiinnityksestä 19451: vn joutunut maksettavaksi; 19452: f) jos jompikumpi velkaantuneen pesän aviopuolisoista 19453: on oikeudessa vaatinut pesäeroa ja oikeus ei ole vaatimusta 19454: hyljännyt. 19455: Kun velkoja hakee v·elalliseu velv-uittamista omai-suutensa 19456: luovuttamiseen, ilmoittakoon haki:ja myöskin, mikäli hän 19457: tietää, velallisen muutkin saamamiehet, ja velallinen kutsut- 19458: takoon viipymättä, oikeuden tahi sen puheenjohtajan toi- 19459: mesta, määrättynä päivänä oikeuteen ha·k·emuksesta kuulus- 19460: tettavaksi. Jos hän ei heti saata näyttää voivansa tyydyttliä 19461: hakijaa, taikka jos hän ei tämän saamisesta laita otollista 19462: takausta tahi muuta vakuutta, päättäköön oikeus, että ve- 19463: lallisen omaisuus on luovutetta.va. Ellei velallinen, saa- 19464: tuansa kutsumuksen, tule saapuviUe, tehköön oik~us kuiten- 19465: kin samanlaisen päätöksen, jos syytä on. 19466: 19467: 46 §. 19468: a) Kaikki mitä velallinen petollisen menettelyn tahi 19469: muun viipillisyyden kautta, josta 86 § :ssä ja 87 § :n b koh- 19470: dassa puhutaan, on velkojainsa vahi111goksi konkurssipesästä 19471: toiselle luovuttanut, peräytyköön lunastuksetta pesään ta- 19472: kaisin. 19473: b) Jos velallinen on lahjoittamalla huk!lnnut sen ar- 19474: voista omaisuutta, että velko.iille on siitä tullut tuntuva va- 19475: Teoslainakiinnitys. 27 19476: 19477: hinko, ja jos enn.en konkurssin alkua ei ole kulunut enem- 19478: pää kuin kolmekymmentä päivää siitä, kun irtaimen tava- 19479: ran lahjaksi antaminen tapahtui taikka kiinteän omaisuuden 19480: lahjoitukseUe haettiin lainhuudatusta, peräytyköön se lahja. 19481: Sama olkoon laki, milloin jostakin velallisen omaisuudesta 19482: on ttlhty myynti-, vaihto-, vuokra- tahi muu sellainen sopi- 19483: mus, ja esillä olevista asianhaaroista voidaan nähdä 'sopi- 19484: muksen pääasiallisesti olevan lahjan laatuisen taikka tar- 19485: koittavan velkojain oikeuden loukkaamista. Kun omaisuus 19486: täten takaisin saadaan, maksakoon konkurssipesä siihen pan- 19487: nut tarpeelliset kustannukset, niin myös, jos toiselta puolelta 19488: on jotakin maksettu, mitä siten on ulosannettu tahi sen 19489: arvon. 19490: c) Jos velallinen viimeisinä kolmenakymmen.enä päivänä 19491: ennen konkurssin alkua on tehnyt välipuheen, jonka kautta 19492: hän, velkojien vahingoksi, on ruvennut johonkin sitoumuk- 19493: seen asianhaarain ollessa sellaisia, että sillä, jonka kamsa 19494: välipuhe tehtiin, on ollut pemsteellinen syy otaksua v·elalli- 19495: sella olevan vilpillisen aikomuksen, purkautnkoon sekin vä- 19496: lipuhe. 19497: d) Jos velallinen viimeisinä kol~enakymmenenä päivänä 19498: ennen koll'kurssin alkua on maksanut velan, joka ennen kon- 19499: kurssin alkua ei ollut maksettavaksi langennut, niin peräy- 19500: tyköön se maksu, saamamiehen kuitenkaan estymättä saa- 19501: mistansa konkurssissa vaatimasta. Kun on kysymys vekse- 19502: listä, joka on tehty velallisen maks-ettavaksi, älköön kuiten- 19503: kaan kannetta jo tapahtuneen maksun takaisin antamisesta 19504: saatako tehdä muuta kuin sitä vastaan, jonka puolesta vek- 19505: seli on tehty tahi, jos se on velallinen itse, ensimmäistä vas- 19506: taanottajaa vastaan. 19507: e) Jos velaliinen viimeisinä kolmenakymmenenä päivänä 19508: €nnen konkurssin alkua on antanut pantin velasta, joka ei 19509: -ole langennut maksettavaksi ennen konkurssin alkua ja jota 19510: otettaessa semmoista vakuutta. ei ole määrätty, olkoon pant- 19511: taus mitätön. 19512: f) ,Jos viimeksi mainittuna aikana on jonkun velkojan 19513: ~llamisesta ulosmitattu kiinteää omaisuutta, joka ei ole ollut 19514: 28 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 11. 19515: 19516: sen velan panttina, tahi irtainta tavaraa, johon v-elkojalla ei 19517: ole ollut panttioikeutta; niin peräytyköön ulosmitattu omai- 19518: suus tahi mitä sen myymisellä on saatu, mikäli se vielä on 19519: ulosottomiehen tallessa, konkurssipesään. 19520: g) Jos omaisuus, johon veikujilla on takaisinsaantioi- 19521: keus, on joutunut kolmannelle miehelle semmoisen saannon 19522: kautta, että hän nähdään ·oikeutetuksi omaisuuden pitämään, 19523: taikka jos omaisuus muutoin on niin hukattu tahi hävitetty, 19524: ·ettei sitä voida takaisin antaa; saakoon konkurssipesä tava- 19525: ran arvoa myöten vahingostansa palkinnon siltä, joka omai- 19526: suuden on velalliselta vastaanottanut. 19527: h) Kiinnitys, joka viimeisinä kolmenakymmenenä päi- 19528: vänä ennen konkurssin alkua on annettu v·elallisen kiinteään 19529: omaisuuteen, olkoon mitätön, ellei kiinnitystä ole perustettu 19530: velan syntyessä tehtyyn lupaukseen tahi maksamattoman 19531: kauppasumman oikeutta koskeviin säännöksiin, taikka en- 19532: nen nyt mainittua aikaa tehtyyn nautinto- ta;hi muun oikeu- 19533: den myönny.tykseen tahi tuomioistuimen määräykseen. Jos 19534: viimeisinä kolmenakymmenenä päivänä ennen konkurssin al- 19535: 'kua on vahvistettu teoslainakiinnitys velasta, jonka syntyessä 19536: sellaista vakuutta ei o(e lu,vattu, olkoon teoslainakiinnitys 19537: mitätön. Kiinnitys, joka on annettu kuolleen miehen jäl- 19538: keenjääneeseen omaisuuteen, olkoon, jos pesä laillisessa ajassa 19539: luovutetaan konkurssiin, pä:tevä ainoastaan, jos se on annettu 19540: tässä mainitulla perustuks·ella ja se perustus on saanut al- 19541: kunsa ennen kuolemantapausta. 19542: i) Jos havaitaan, että .ioku, jonka perillinen velallinen 19543: on, testamentilla tahi lahjalla on loukannut jälkimäisen lail- 19544: lista oikeutta; olkoon tämän veikujilla valta, ellei sellaisen 19545: toimen moiUimisen aika ole päättynyt, ajaa moite1mnnetta 19546: velallisen sijassa; ja menköön konkurssipesään, mitä !'Ien 19547: kautta saadaan. 19548: Teoslainakiinnitys. 29 19549: 19550: 19551: Laki 19552: 9 päivänä marraskuuta 1868 velkojain oikeudesta ja 19553: etuudesta toistensa edellä makson saamiseen konkurs- 19554: siin luovutetusta omaisuudesta annetun asetuksen 3 ja 19555: 20 §:n muuttamisesta. 19556: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä- 19557: ten, että ( poist.) velkojain oikeudesta ja etuudesta toist-ensa 19558: edellä makson saamiseen konkurssiin luovut-etusta omaisuu- 19559: desta 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun a:setuksen 3 ja 19560: 20 §, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 3 päivältä jotrlu- 19561: kuuta 1895, muutetaan näin kuuluviksi: 19562: 19563: 3 §. 19564: Jolla irtain pantti on hallussansa, hän saakoon siitä mak- 19565: sun ennen kaikkia muita. Sama oikeus olkoon käsityöläisel- 19566: läkin siitä työstä, minkä hän on hallussaan vielä olevaan ta- 19567: varaan pannut. Jos jollakulla muutoin on toisen irtainta ta- 19568: varaa hallussaan ynnä olkeus pitää se takanaan saamisensa 19569: vakuutena, olkoon hänellä myös yhtäläinen etuoikeus siihen. 19570: Sama olkoon laki siihen omaisuuteen nähden, joka on 19571: teoslainan panttina. Kuitenkin on, ennenkuin teoslainan- 19572: antaja saa maksun kiinnitetystä omaiswndesta, siitä S.UJm·itet- 19573: tava velallisen palkollisten ja työntekijäin maksettavaksi 19574: erääntyneet palkat kolme-n viimeisen kuukauden ajalta. 19575: 19576: 20 §. 19577: Kun ulosmitattu kiinteä omaisuus, laiva tai laivassa 19578: oleva tavara myydään, on panttisaaminen sekä, kysymyksen 19579: ollessa kiinteästä omaisuudesta, ulost,eko ja paikkamäärä, 19580: jolla on etuoikeus punttisaamisen edellä, ensinnä maksettava, 19581: siinä keskinäisessä järjestyksessä ja ,sillä tavalla kuin siitä 19582: 01; erittäin säädetty. 19583: Muutoin olkoon velkoja myrlskin ulosmittauks·essa, jota 19584: toisen velkojan hyväksi to!mitetaan, oikeutettu maksun saa- 19585: miseen ulosmitatusta omaisuudesta samalla etuoikeudella, 19586: 30 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 11. 19587: 19588: mikä hänelle ylempänä olevain säännösten mukaan olisi 19589: konkurssissa tuleva, mutta ei kui~nkaan (poist.) ulosteoista, 19590: saamisesta, joka on mainittu 4, 9 tahi 10 § :ssä, taikka kor- 19591: vauksesta tahi varoista, joista puhutaan 13 §:ssä, jos ei omai- 19592: ·suus ole siitäkin saamisesta ulosmitattu. Omaisuuden ulos- 19593: mittaamisesta ja myymisestä sekä kauppahinnan jakamisesta 19594: ja muusta ulosoton loppuun saattamista varten määrätystä 19595: toimesta syntyvät kulut ovat ensinnä kaup::pahinnasta mak- 19596: settavat, ellei jokin kulunki ole syntynyt vain erityisen saa- 19597: misen eduksi, jossa tapauksessa sellainen kulunki on makset- 19598: tava .lähinnä sen saamisen edellä. 19599: 19600: 19601: 19602: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa :puheenjoh- 19603: taja Sopanen, varapuheenjohtaja Airola, jäsenet A1avirta, 19604: Aronen, Gadolin, Hakala, Anni Huotari, Alma Jokinen, 19605: Kotila, Lepveteläinen, A. Mäkelin, Nurminen, Pesonen, 19606: Raade, Saarelainen, L. Typpö ja Yrjö-Koskinen sekä vara- 19607: jäs·enet Furuhjelm, Juutilainen, Korhonen ja Väisänen. 19608: 19609: Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1917. 19610: 19611: 19612: 19613: 19614: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj!llpainossa, 1917. 19615: 1917. - FlduskuntaesitJsllli'-'tiJiW N;C) 12, 19616: 19617: 19618: 19619: 19620: J, a k i v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N :o 19621: 16 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisältää 19622: ehdotuksen asetukseksi mooseksen- ja muhame- 19623: tinuskolaisten todistuksista. 19624: 19625: Puheenaolevan edustajain Isakss·onin y. m. tekemä.n 19626: ednsikuntaesityk~en N :o 4, jonka Eduskunta aikoinaan oli 19627: valmisteltavaksi lähettänyt Lakivaliakuntaan, mutta sittem- 19628: min Lakivaliokunnan ehdotuksesta ·sj•irtänyt P.erustuslaki- 19629: valiokuntaan, j·onne valmistelua varten oli IäheteHy hal.li- 19630: tuksen esitys N :o 8 -laiksi mooseksenuskob. isista Suomessa, 19631: on Eduskunta Pcrustuslaiki valiokunnan f('sityksestä pöytä- 19632: kirjanottecHa H päivältä tMä heinäkuuta palauttanut La·ki·- 19633: valiokuntaan valmisteltu va<ksi. 19634: 19635: 19636: Oihudenkäymisk•aaren 17 luvun 7 § :ssä säädetään, että 19637: todistaa ei saa i"e, j·oka ei ole kristinuskoa. Kun sanotusta 19638: vanhentuneesta sää.nnökseJstä on haittaa varsinkin niillä 'Paik- 19639: kakunn·illa, missä mooseksen- ja muhiametinuskol•aisia enem- 19640: män mmn, sC:kä ·kun viimc•ksimainitutkin tunnustavat sellaista 19641: uskonoppia, että valantek·o voidaan niiHe u~lkoa, ·ehd.otetaan 19642: rduskuntaesityk•E·CS'sä säädettävä•ksi, ·että Oikeude·nkäymis- 19643: kaaren 17 luvun 7 § :n puheenalainen kielto ei olisi oleva 19644: rnooscksen- tai muhametinu.skolai.siHe esteenä todistamasta 19645: oikeudessa. 19646: Edflllämainitu~,;a hallituksen esit~~ksessä laik•si rnoDseksen- 19647: llskolaisista Suomes-sa, johon esitykseen liittyi ehdotus laiksi 19648: Oi1keudf:nkä,rmi::dmmoen 17 luvun 7 § :n muutta rn:~sesta, .ehdo- 19649: tettiin, rsen ohelJ.n että rnooseksenuskolaisiUe esitettiin myön- 19650: nettävälksi oikeus ·pää·stä Suomen ·kansalaisiksi, että heille 19651: sen johqci;>ta rn;yö~]{in myönnettäisiin oiken:: ~nada 7 todiflta.jan- 19652: 2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 12. 19653: 19654: valan vannottuaan, esiintyä todistajana oikeudessa; ja kun 19655: säännös siitä., ·että todistaa e.i saa se, joka ei ole kristin~koa, 19656: kaduttaisi .käy.tännölHsen mer;kityksensä, lkun moosek>sen- 19657: uH~lmla:isille tämä oikeus myömwttäisiin, ·oli sanottu määräys 19658: soveli-aimmin '~okonalan poi·stettava laista. Jos tämä muutos 19659: olisi tullut aiban, olisivat myöskin muhametinuskolaiset 19660: ilman muuta saavuttaneet kerrotu~ oikeud•en. Perustuslaki- 19661: valiokunta mietinnöSJSään ehdotti ·esityksen ~täHsä laajuudessa 19662: hyväksyttäväksi. Suuri V!alio:kunta taas ika:tsoi, ettei siinä 19663: yhteydessä ollut syytä kumota kieltoa sille, j·oka ei ole kristin- 19664: uskoa, todistamasta oikeudes·sa., laajemmalti kuin mi<käli 19665: koski nwosek.senuskolaisia ja ehdotti sentähden, että' Oikeu- 19666: denkäymiskaaren 17 luvun 7 § py·sytettäisiin sellaisenaan, 19667: muuten pait.si että 'Jl;y'kållään HsäHäisiin säännös siitä, ettei 19668: kielto todistamasta oi:k!eudessa koskenut moosek.senuskolaisia. 19669: rrämäu ehdotuksen Eduskunta 29 ·päivänä 'kesäkuuta 1917 19670: hyväksyi., Täoon Eduskunta siis on päåttäJnyt, toisaalta, että 19671: mooseksenuskolaisilla on oleva oikeus esiintyä todistajana 19672: oikeudessa, toisaalta, että muihin ei-kristittyihin ja siis mu- 19673: hametinuskolaisiinkin nähden Oikeudenkäymiskaaren 17 lu- 19674: vun 7 § :n lkieltomääräY's edelleen o·n pvsvvä voimassa. Kun 19675: Lakivalioku~nan käsityhen mukaan ~ii~muodoin jo on ole- 19676: massa Eduskunnan ·päätös .niistä· asioista, joita eduskunta- 19677: esit~rs 'koskee, niin V aliokurrta kunnioittaen ehdottaa, 19678: 1 19679: 19680: 19681: 19682: 19683: että Ednskunta antaisi pnheena olevan edns- 19684: kuntaesityksen raueta . 19685: 19686: 19687: . Tämän asian ·kä·sittelyyn ovat ottaneet osaa puheenj"Ohtaj.a 19688: &panen, varapuheenjohtaja Air.ola, jäJsenet Aronen, Gadolin, 19689: Hakala, Anni Huotari, Alma Jokinen, Kotila, Lapveteläinen, 19690: Raade, Pesonen, .Saarelainen, I.1. Typpö ja Y r.iö-Koskinen 19691: sekä varajäsenet Furuhjelm j.a Väisänen. 19692: Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1917. 19693: 19694: 19695: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj.apainossa, 1917. 19696: 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 12. 19697: 19698: 19699: 19700: 19701: Suuren valiokunnan mietintö 19702: N:o 31 eduskuntaesityksen johdosta, joka si- 19703: sältää ehdotuksen asetukseksi mooseksen- ja 19704: muhametinuskolaisten todistuksista. 19705: 19706: Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian, 19707: päättänyt yhtyä Lakivaliokunnan mietinnössä N :o 16 ole- 19708: vaan ehdotukseen, 19709: 19710: että Edt~skunta antaisi puheena olevan edus- 19711: kuntaesityksen raueta. 19712: 19713: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1917. 19714: Helsingissä, !Suomen Senaatin kirja>painossa, 1917. 19715: II. 19716: 1917. - AnomusmietinW N:o 1. 19717: 19718: 19719: 19720: 19721: Sivistysvaliokunnan mi• 19722: t i n t ö N:o 1 valtioavun myöntämistä alku- 19723: opetustoiminnan kehittämiseksi maaseudulla 19724: tarkoittavien anomusehdotusten johdosta. 19725: 19726: Eduskunta on lähettänyt sivistysvaliokunnan valmis- 19727: teltava;ksi edustaja \Väinö Jokisen y. m. allekirjoittaman 19728: anomusehdotuksen n :o 45, jossa ehdotetaan riittävän suuren 19729: määrärahan myöntämistä vuodeksi: 1918 alkuopetustoimin~ 19730: nan kehittämiseksi maaseudulla avustuksena opettajain palk- 19731: kaamiseen ja opetusvälineiden hankkimiseen jaettavaksi kun- 19732: nille niiden ylläpitämiä pientenlastenkouluja varten, ja 19733: edustaja Alkion y. m. anomusehdotuksen n:o 4:6, jossa ehdote- 19734: taan, että vuoden 1918 menoarvioon sivistystarkoituksia var- 19735: ten otettaisiin 200,000 markan määrä11aha käytettäväksi tila- 19736: päisinä avustuksina kunnallisten ja seurakunnallisten alku- 19737: koulujen opettajien 1mlkkaukseen. 19738: 19739: Alkuopetuskysymys ei ole ensi kertaa valtiopäivien käsi- 19740: teltävänä. Jo säätyvaltiopäivillä vuosina 1888, 1891, 1894, 19741: 1897 ja 1904--1'905 tehtiin anomuksia alkuorpetu1ksen kehit- 19742: tämiseksi, mutta nämä eivät johtaneet toivottuihin tuloksiin. 19743: Vuoden 1910 valtiopäivill!l jätetyn anomusehdotuksen joh- 19744: dosta eduskunta, jättäen huomioonottamatta kirkollisten alku- 19745: koulujen kannattamista tarkoittavan ehdotuksen, anoi, että 19746: vuodeksi 19H myönnettäisiin 100,000 markan suuruinen 19747: määräraha alkuopetuksen kehittämis~ksi maaseudulla avus- 19748: tuksena opettajain palkkaamis·een ja opetusvälineiden hank- 19749: kimiseen jaettavaksi kunnille niiden ylläpitämiä pientenlas- 19750: tenkouluja varten. Tähän anomukseen ei hallitus kuiten- 19751: kaan suostunut. Vuosien 19U-1913 vlaltiopäivillä edus- 19752: 2 1917. __:_ Anomusmietintö N:o 1. 19753: 19754: kunta myönsi samansuuruisen määrärahan tähän tarkoituk- 19755: seen ja vuoden 1914 valtiopäivillä •korotti seuraavaksi vuo- 19756: deksi ehdottamansa määrära,han 200,000 markkaan.j Näiden 19757: päätösten johdosta hallitus myönsi vuonna 1913 9'2,000 mark- 19758: kaa ja vuonna 1914 61,000 markkaa •kunnallisten alkukoulu- 19759: jen hyväksi, mutta jMti ne vuosina 1'911-1912 ja 1915~ 19760: 1916 ilman ·kannatusta. Tästä on ollut seurauksena, että kun- 19761: nallinen alkuopetustoimi ei ole voinut kehittyä niin nopeasti 19762: kuin suotavaa olisi ollut. 19763: Edellä olevasta käy selvästi ilmi, ettei hallitus tässä 19764: asiassa ole ottanut huomioon niitä päätöksiä, joita edus'kunta 19765: on tehnyt. Vuonna 1914 senaatti ryhtyi ajamaan alkuopetus- 19766: asiaa suorastaan eduskunn>an vastustamaan suuntaan myön- 19767: tämällä kirkollisten koulujen opettajien palkkaamiseen mai- 19768: nittuna vuonna 25,000 markkaa j.a samoin vuonna 1915 25,000 19769: markkaa, vuonna 1916 32,000 markkaa ja tänä vuonna 50,000 19770: markkaa. Tällainen menettely kuvaa räikeästi entisen halli- 19771: tuksen sivistyspolitikkaa, jonka tarkoituksena ·ei ollut todella 19772: kohottaa kansan sivistystä, vaan osoittamalla joskus näen- 19773: näistä sivistysystävällisyyttä estä;ä sitä huomaamasta niitä 19774: tod.ellisia tarkoituksia, :joiden saavuttamiseen tuon sivistys- 19775: politikan 1avulla johdonmukaisesti py·rittiin. 19776: 19777: Käsitellessään mainittuja anomusehdotuksia on valio- 19778: kunta asettunut samalle alkukouluopetuksen kehittämistä 19779: suosivalle kannalle, jolla eduskunta on aikaisemminkin ollut. 19780: Niinikään on valiokunta siihen kysymykseen nähden, 19781: olisiko kannatettava sekä kunnallisia. että kirkollisia alku- 19782: 'kouluja vaiko ainoastaan edellisiä, hyväksynyt saman kan- 19783: nan, mille jo sääty~altiopäivät ja myöhemmin eduskunta 19784: ov·at asettuneet. Näin ollen valiokunta kannattaa ainoastaan 19785: kunnallisia pientenlastenkouluja. Käsityksensä tueksi v.alio- 19786: kunta esittää seuraavaa. 19787: Valiokunta ei ole voinut olla huomaamatta sitä täydellistä 19788: yksimielisyyttä, joka kaikissa enemmän tai vähemmänkin 19789: edistysmielisissä piir~issä on vallalla siitä kehityssuunnasta, 19790: mitä alkuopetuksen alalla pidetään toivottavana, yhtä viiihän 19791: Alkuopetuksen kehittäminen. 3 19792: 19793: kuin sitä johdonmukaisuutta, jolla eduskunnassa on kunnal- 19794: listen alkukoulujen asiaa .ajettu. Valiokunta on yksimielinen 19795: siitä, että kunnallinen alkuopetus on se alkuopetuksen muoto, 19796: joka ensi tilassa on saatava yleiseksi kdko maassa, ja kiin- 19797: nittää huomiota siihen, että jo vuoden 1910 valtiopäivien si- 19798: vistysvaliokunta liilhes yksimielisesti vastusti valtioavun 19799: myöntämistä seurakunnille niiden ylläpitämiä pikku- ja kier" 19800: tokouluja varten. Valiokunna'lle ei ole esitetty päteviä syitä, 19801: joilla voitaisiin eduskunnan entisistä päätöksistä tässä suh- 19802: teessa luopua. 19803: Se säälittävä taloudellinen asema, jdhon kirkollisten pien- 19804: tenlastenkoulujen opettajien väitetään jäävän, jos heidän 19805: palkkaamiseensa ei valtioapua myönnettäisi, ei tulisi olemaan 19806: heille edkoisesti pakollinen, jos riittävää valtioapua alku- 19807: opetustoimen hyväksi tulisi olemaan saatavissa; sillä kirkol- 19808: listen koulujen 'ky'kenevimmät opettajat tietenkin tulisivat 19809: pääsemään kunnallisten pientenlasten'koulujen opettajiksi. Ja 19810: vaikkapa jotkut yksityiset joutuisivatkin kärsimään, niin se 19811: ei valiokunnan mielestä saisi aiheuttaa valtioavun antamista 19812: kirkollisten koulujen opettajien palkkaamiseen; sillä tällai- 19813: nen menettely epäilemättä huomattavasti hidastuttaisi alku- 19814: opetusasian todellista menestystä. Kun sitäpaitsi on toden- 19815: naköistä, että; pian saadaan ai'kaan uusi 'kunnallislaki, jonka 19816: astuttua voimaan ·kansan laajojen kerrosten pyrkimykset ja 19817: vaatimukset tulevat kunnallisessa elämässä entistä paremmin 19818: huomioonotetuiksi, ja kun oppivelvollisuuslain pikainen to- 19819: teutuminen on odotettavissa, tulee alkuo'petuksen siirtyminen 19820: kunnallisen määräysvallan alaiseksi 1käymään verrattain hel- 19821: posti ja nopeasti. 19822: Valiokunnan vähemmistökin on ollut kunnallisia alku- 19823: kouluja puoltavalla 'kannalla, mutta on se katsonut opet- 19824: tajien tukalan taloudellisen aseman takia välttämättömruks4 19825: että siirryttäessä kunnalliseen alkukoulumuotoon olisi myön- 19826: nettävä tilapäistä avustusta myöskin ·kirkollisten koulujen 19827: opettajien palkkaamiseen sellaisissa maalaiskunnissa, missä 19828: Pi ole kunnallisia })ientenlastenlkouluja. 19829: 1917. - AnomusmietiDtö N:o 1. 19830: 19831: Kunnallisen alkuopetuksen kehittämise'ksi myönnettä.vän 19832: määräralhan käyttämisessä olisi pidettävä silmällä. olojen val- 19833: mistamista oppivelvollisuuden toimeenpanoa varten lähim- 19834: mässä tulevaisuudessa. Valiokunta omaksuu tässä kohden sa" 19835: man kannan, mille vuoden 1910 valtiopäivien sivistysvalio- 19836: kunta on asettunut. .Jaettavien apurahojen suuruuteen nähden 19837: olisi kuitenkin tehtävä eräitä ny:kyisen ajan vaatimia muu- 19838: toksia. Niin olisi palkka-apuna opettajille jaettava 600 mark- 19839: kaa kullekin, edellyttäen, että kunta puolestaan suorittaa opet- 19840: tajalle rahapalkkaa vä'hintään 300 mavkkaa. Opetusvälinei- 19841: den hankkimiseen olisi valtioapua myönnettävä 50 % kus- 19842: tannuksista, ei kuitenkaan enempää kuin 100 markkaa koulua 19843: kohti. Ottaen huomioon nämä korotukset sekä sen sei'kan, 19844: että kunnallisia alkukouluja tullaan, nykyisten vapaiden ol{)- 19845: suhteiden vallitessa ja valtioavun käydessä varmemmaksi, 19846: hyvin todennäköisesti entistä paljoa runsaammin perusta- 19847: maan, valiokunta {)n sitä mieltä, että vuodeksi 1918 olisi 19848: otettava suurempi 'kokonaismääräraha, kuin min:kä ,eduskunta 19849: on aikaisemmin hyvä:ksynyt tähän tarkoitukseen käytettä- 19850: v~ksi. 19851: Ehdoiksi valtioavun saannille olisi asetettava ensinnäkin, 19852: et!ä. lukuaika kiinteässä pikkUkoulussa on 36 ja kiertävässä 19853: 1roulussa 18 viikkoa, j{)lloin viimemainitun koulun tulisi vuo-- 19854: den kuluessa toimia kahdessa paikassa. Kuitenkin olisi väli- 19855: aikaisesti sallittava kiertävän :koulun Iukuajan lyhentämi- 19856: nen 12 viikkoon, edellyttäen, että 'koulu toimii kolmessa pai- 19857: kassa 'kiertäen. Toiseksi on alimmaksi pätevyysehdoksi opet- 19858: tajalle asetettava, että hän on suorittanut oppikurssin jossa- 19859: kin yksivuotisista pikkukoulunopettajain seminaareista tai 19860: että hänellä muuten on hyvä:ksyttävä todistus tällaista oppi- 19861: määrää vastaavista tiedoista ja opettajakokemuksesta. Muu- 19862: ten on 1koulujen luonnollisesti alistuminen koulutoimen yli- 19863: hallituksen tarkastuksen alaisiksi ja enneu valtioavun saan- 19864: tia. alistettava koulun opetussuunnitelma saman viraston vah- 19865: vistetta vaksi. 19866: Alkuopetuksen kehittäminen. 19867: 19868: Edellä esitetyn nojalla valiokunta siis kunnioittaen' eh- 19869: dottaa, 19870: että vuodeksi 1918 myoonettä~~iin 400,000 19871: markan suuruinen määräraha alkoopetuksen ke- 19872: hittämiseksi maaseuduUa opetfJajain palkkaami- 19873: seen ja opetusvälineiden hankkimiseen ja~etmvaksi 19874: kunnille niiden ylläpitämiä pientenlastenkou,luja 19875: varten. 19876: 19877: Helsingissä 1'4 p :nä toukokuuta 1917. 19878: 19879: 19880: 19881: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hag- 19882: man, varapuheenjoht8!ja Latvala, jä;senet Ala-Kulju, A•lhai- 19883: nen, Huhtinen, Hälvä, T. Ikonen, Johansson, Kokko, Lehti- 19884: mäki, Leppä, Orasmaa, Sundblom, Toivonen, Waljakka, Wi- 19885: hersalo ja P. Virkkunen ynnä osittain varajäsenet S. Haa- 19886: panen, Hiekkaranta, Salomaa ja Tirkkonen. 19887: 6 1917. - Anomusmietintö N:o 1. 19888: 19889: 19890: 19891: 19892: Vastalauseita. 19893: I. 19894: 19895: Siitä määrärahasta, jota edelläolevassa mietinnössä ehdo- 19896: tetaan myönnettävälksi kunnallisen alkukoulun kehittämiseksi 19897: maaseudulla, on valiokunnan yksimielisen käsityksen mu- 19898: kaan suurin osa käytettävä al'kukoulunopettajien palkan pa- 19899: rantamiseksi. Allekirjoittan~eet eroavat valiokunnan enem- 19900: mistön käsityksestä siinä, että meidän mielestämme tämä etu 19901: on tuleva kaikkien alkukouluissa nylkyään työskentelevien 19902: opettajien hyväksi, jotka avustuksen antamisessa voivat tulla 19903: kysymY'kseen, näinmuodoin myöskin niiden, jotka tätä ny- 19904: kyä ja toistaiseksi toimivat kirkollisen alkukoulun opettajina. 19905: Mekin puollamme alkukoulun kehittämistä :kunnalliseksi, 19906: mutta emme voi pitää muuna kuin vääryytenä, jos al'ku- 19907: koulunopettajien palkkaparannuksen järjestelyssä kyseessä- 19908: olevat opettajat nyt jätettäisiin kokonaan huomioonottamatta, 19909: sitäkin suurempana vääryytenä, kun he valiokunnan enem- 19910: mistönkin mielestä pääsisivät tästä parannuksesta osallisiksi 19911: heti, kun he siirtyvät kunnallisen koulun opettajiksi. Toden- 19912: nä!köisesti tulee 1kirkollisten ikoulujen muuttuminen kunnalli- 19913: siksi yhä yleisemmäksi, mutta kun ottaa. huomioon, että kun- 19914: nallisia alkukouluja tätä nykyä on noin 320 ja kirkollisia 19915: lähes 1, 700, on ilmeistä, että tämä muutos ei ole yhtäkkiä 19916: toteutettavissa, ei aina!kaan tulevana vuotena, jota ehdotettu 19917: raäärära•ha koskee. Sinä tämän muuttumiskehityksen väli- 19918: kautena, joka on edessä, ovat mielestämme ne ;kir'kollistenkin 19919: alkukoulujen opettajat, joiden koulut täyttävät määrätyt eh- 19920: dot, oikeutetut saamaan jotakin vaatimatonta lisäystä ny- 19921: kyään peräti niukkoihin palkkoi'hinsa. Edellä esitetyn no- 19922: Vastalause ·I. 7 19923: 19924: jalla ehdotamme, samalla kun hyväksymme valiokunnan•pon- 19925: nen, siihen lisättäväksi lisäpontena, 19926: 19927: että tästä määrärahasta hallitus myöntäisi 300 19928: markan suuruisia pal~ka-avustuksia niiden kir- 19929: kollistenkin alkukoulujen opettajille, joill.e seura- 19930: kunnat maksa'oat vähintään 4-00 markan vuotui-\ 19931: sen palkan. 19932: 19933: Helsingissä 14 p :ni;i toukokuuta 1917. 19934: 19935: Paavo Virkkunen Eveliina Ala-Kulju. 19936: W. I. Alhainen. Toivo Ikonen. 19937: 8 1917. - Anomusmietintö N:o 1. 19938: 19939: 19940: 19941: 19942: II. 19943: 19944: Vaikkapa ehdottomasti olenkin sillä kannalla, että n. s. 19945: alku- eli pikkukoulut ovat saatettavat 'kunnallisiksi laitok- 19946: siksi, niin sittekin, :katsoen siihen hädänalaiseen tilaan, mi- 19947: hin osa kirkollisten kiertokoulujen opettajista tänä kalliina 19948: aikana on joutunut, nauttien 30-40 viikon työstä 300--400 19949: markan palkkaa, rohkenen ehdottaa, samalla kun hyväksyn 19950: valiokunnan ponnen, siihen lisättävä.ksi lisäpontena, 19951: että näistä varaista kouluylihallituksen kautta 19952: jaettavaksi ja sen valvonnan alaisena käytettä- 19953: väksi myönnettäisiin ainakin 200 markan suurui- 19954: nen tilapäinen amtstus myöskin jok-aiselle seura- 19955: kunnaUisen alkukoulun opettajalle, jolle koulun 19956: kannattajat puolestaan suorittavat vähintään 400 19957: markkaa vuodessa. Tätä avustusta älköön kuifen- 19958: kaan S'ltoritettako sellaiselle seurakunnalliselle 19959: alkukoululle, jonka piirissä toimii kunnallinen 19960: alkukou.lu. 19961: 19962: Helsingissä 14 p :nä toukokuuta 1917. 19963: 19964: J. P. Kokko. 19965: 19966: 19967: 19968: 19969: Helsingis.sä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 19970: 1917. - Anomusmietintö N :o 2. 19971: 19972: 19973: 19974: 19975: Talousvalioikunnan mietintö 19976: N :o 3 anomusehdotuiksen johdosta määrärahan 19977: myöntämisestä keuhkotautiparantolan raken- 19978: tamista varten Satakuntaan. 19979: 19980: Eduskunta on Talousvaliokunnan valmisteltavaksi läihet- 19981: tänyt edustruja Arosen y. m. allekirjoittaman anomusehdotuk- 19982: sen N :o 23,. jossa ehdotetaan anottava:ksi, että Satakunnan 19983: K euhkota u tiparantola-Osakeyh tiöUe myönnettäisiin valtiova- 19984: roista 5'00,000 markan suuruinen apuraha keuh:kotautirparan- 19985: tolan rakentamista varten ·Satakuntaan sekä siksi suuri vuo. 19986: tuinen kannatusapu, että sillä voitaisiin perustettavassa pa- 19987: rantolassa ylläpitää 40 vapaapaikkaa kautta vuoden. 19988: 19989: 19990: 19991: Viime, ~uosisadan lopulla, jolloin alettiin täysin käsittää 19992: keuhkotaudin turmiollisuus, järjestäydyttiin useissa sivistys- 19993: maissa varsin sitkeään taisteluun tätä tautia vastaan. Saa- 19994: vutetut tulokset osoittavat, ettei taistelu olekaan ollut tur- 19995: haa. Keu'hkotautikuolleisuus, joka monessa maassa aikai- 19996: semmin oli yli 30 :nen kutaJkin 10,000:tta asukasta kohti, on 19997: vähitellen, sen mukaan kuin vastustamistoimenrpiteet ovat 19998: päässeet vaikuttamaan, saatu alenemaan, niin että se toisissa 19999: maissa on jo alle 20 :nen, jo:Pa muutamissa, kuten esim. Eng- 20000: lannissa ja Preussissä ainoastaan noin ll:sta pailåeina. 20001: ~uomessa, jossa taistelu keuhkotautia vastaan on o'llut lai- 20002: meampaa, on keuhkotautikuolleisuus, vaikkakin se viime vuo- 20003: sina näyttää olevan jonkun verran entisestään vahentymässä, 20004: melkoista suurempi. Vuosina 1886-1895 oli keuhkotau- 20005: dista johtunut kuolleisuusmäärä tilastojen mukaan maas- 20006: samme 10,000 :tta asukasta kohti keskimäärin vuodessa 2r5,a, 20007: ', 20008: 2 1917. - Anom'IISIItietiBtö N :o !~ 20009: 20010: vuosina 1896-1905 27,4 ja vuosina 1911-1915 24,7. An- 20011: karimmin on tauti viime aikoina raivonnut Vaasan läänissä, 20012: sen jälkeen Kuopion, Oulun sekä Turun ja Porin lääneissä, 20013: joissa vastaavat kuolleisuusluvut vuosina 1911-1915 oli- 20014: vat 34,2, 2•9,4 27,4 ja 26,5 vuodessa. 20015: Sikäli kuin on käynyt selville, kuolee Suomessa vuosit- 20016: tain keuhkotautiin 8,000--9,000 henkilöä ja selvää on, että 20017: keuhkotautia sairastavien luku on monin verroin suurempi. 20018: Tällainen tuhansien henkilöiden, j.oista lisäksi useimmat sor- 20019: tuvat kaikkein työkuntoisimmassa iässä, ennenaikainen me- 20020: netys merkitsee yhteiskunnalle melkoista ·kansantaloudellista 20021: tappiota, puhumattakaan siitä, että yhteiskunnan terveitä 20022: yksilöitä u•hkaa sitä suurempi tartunnanvaara mitä suurempi 20023: on keuhkotautia potevien lukumäärä. Järjestelmällisen tais- 20024: telun jatkaminen keuhkotautia vastaan ja tämän taistelun 20025: yhä tarmokkaammaksi saattaminen on näin ol:len yhteiskun- 20026: nan oman edunkin kannalta välttämätöntä. Ne taloudelliset 20027: uhraukset, joita tämä taistelu vaatii, tulevat korvatuiksi sen 20028: lisääntyneen työvoiman :kautta, mikä saadaan pelastamaila 20029: monet henkilöt tähän tautiin kuolemasta ja estämällä toiset 20030: taudin käsiin joutumasta. 20031: Moniin muihin maihin verraten on Suomen valtio tähän 20032: asti uhrann~t suhteellisesti väJ'hän keuhkotaudin vastustami- 20033: seks_i. Vwltion toimenpiteistä tällä alalla mainittakoon, että 20034: se on antanut a•purahoja kahden suuremman keuhkotautipa- 20035: rantolan, Takaharjun ja Nummelan ra:kentamista varten sekä 20036: että se avustaa näitä molempia yhteensä muutamalla kymme- 20037: nellätuhannella markalla vuodessa vapaa·paikkojen ylläpitä- 20038: miseksi varattomille potilaille; joita/kin reserv:ilkasarmeja on 20039: luovutettu käytettäviksi keuhkotautiparanioloiksi ja vuonna 20040: 1913 on valtiovaroisia annettu keu'h:kotautia vastaan taistele- 20041: ville ylhdistyksiUe ,Keräystoimikunnalle väihävaraisten 20042: keuhkotautisten hyväksi" ja ,Tuoorkulosin vastustamisyh- 20043: distykselle" niiden tCJiminnan tukemiseksi kummallekin 20044: 200,000 ma&kaa. Eduskunta oli vuoden HHO valtiopäivinä 20045: anonut mainitun summan myönnettäväkai näHle yhdistyk- 20046: .sill& vuosittain viiden vuoden aikana, mutta huolimatta S'iitä 20047: Satakunnan keulll:otautiparantola. 3 20048: 20049: e1 mhamäärää ·kuitenkaan ole maksettu muuta kuin ythden 20050: ainoan ·kerran. 20051: Kun 'keuhkotaooin vastustamista tatkoittavat toimeni)i- 20052: teet eivät ole maassamme saaneet suurempaa rahallisia tukea 20053: valtion puolelta, "on luonnollista, ettei meillä ole saatu ai- 20054: kaan läheskään kaikkea sitä, mikä jo aikoja sitten olisi ollut 20055: tarpeen vaatimaa. Keuih'kotautisia varten tarkoitettuja :pa- 20056: rantoloita ei ole li:kimainkaan riittävästi, jotta :parantola- 20057: ·hoidon tarpeessa olevat henkilöt voisivat saada niissä tiloja. 20058: Paitsi edellämainittuja Takaharjun ja Nummelan laitoksia, 20059: löytyy tosin pienem:piä parantoloita eri os~sa maata, mutta 20060: sairassijojen lukumäärä näissä yhteensä ei nouse kuitenkaan 20061: suuremmaksi'kuin noin 500:taan, vaikka saatujen tietojen mu- 20062: kaan niitä tarvittaisiin ainakin 2,000. Ennen kaikkea on 20063: valitettavaa, ettei kansan vähävaraisilla kerroksilla, joiden 20064: bskuudessa keuhkotauti juuri tekee suurinta tuhoa, ole mak- 20065: sujen kalleuden takia riittävää tilaisuutta päästä nauttimaan 20066: tarpeellista parantolahoitoa. Takaharjun ja Nummelan pa- 20067: rantoloissa löytyy yhteensä 30 vrupaapaikkaa varattomille 20068: potilaille sekä joita:kuita huokeampihintaisia paikkoja, kuten 20069: pienemmissä keuhkotauti:parantoloissammekin, mutta niiden 20070: ·lukumäärä on kuitenkin aivan liian väJhäinen siihen nähden, 20071: mitä tehokas taistelu tuberkulosin vastustaruisaksi meidän 20072: maassamme tässä suhteen vaatii. Tämän vuoksi tulisi val- 20073: tion entistä tehokkaammin ryhtyä edistämään uusien keuhko- 20074: tautiparantolain aikaansaamista, pifäen samalla huolta, että 20075: niissä saadaan varatuksi riittävästi vapa!llparkkoja vähävarai- 20076: sia varten. 20077: 20078: 20079: Käsitellessään esillä olevaa anomusehdotusta on Valio- 20080: kunta yksimielisesti katsonut uuden ajanmukaisen keuhko- 20081: tautiparantolan ]Jerustamisen Satakunnan maakuntaan, jossa 20082: ja jonka lähiseuduilla ·keu:hkotauti verrattain suuressa mim- 20083: rässä on levinnyt, kipeän tarpeen vaatima!ksi. Tämän vuoksi 20084: ja ottaen huomioon ne suuret kustannukset, joita tällainen 20085: yritys natii, pit.ä~ V a.liokunta ta.rpoollisena, että valtio ano- 20086: 4 1917. - Anomusmietintö N :o 2. 20087: 20088: musehdotuksessa esitetyllä tavalla avustaa puheenaolevan 20089: parautolan aikaansaamista. Sen serkan, että parantolan 20090: omistajana on sen rakentamista ja yHäpitämistä varten muo- 20091: dostettu osakeyhtiö, ei pitäisi synnyttää mitään epäilyksiä 20092: vrultioavun antamiseen nähden, kun yhtiön sääntöjensä mu- 20093: kaan tulee käyttää laitoksen tuottamat tulot yksinomaan lai- ~ 20094: tosta varten, jakamatta minkäänlaista korkoa osa:kepääomalle. 20095: Siihen nähden, että mainri.tun parantolaosakeyhtiön puo- 20096: lesta on Senaattiin jätetty valtioavun saamista tar.koittava 20097: anomus, jota Lääkintohallitus, sen mukaan kuin Valiokunta 20098: on saanut tietää, on päåJttänyt puoltaa, ei Valiokunta, luot- 20099: taen siihen, että kosketeltu anomus tulee saamaan myöntei- 20100: sen ratkais-qn, katso enempiä toimenpiteitä Eduskunnan puo- 20101: lelta asian nykyisellään oMen tarpeellisiksi. 20102: Tähän nähden V aliakunta kunnioittaen ehdottaa, 20103: 20104: että Eduskunta antaisi asian tällä kertaa 20105: t·aueta. 20106: 20107: 20108: Asian käisittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Peu- 20109: rakoski, varapuheenjohtaja Kaskinen, jäJsenet Aromaa, Hir- 20110: vensalo, Inborr, Koponen, Letonmruki, Lohi, Pohjola, Saari, 20111: K., Savolainen, Taskinen, TypiJö, T. ja Vaarala sekä'varajä- 20112: senet Hiltunen ja Rikkonen. 20113: 20114: Helsingissä toukokuun 14 päivänä !1917. 20115: 20116: 20117: 20118: 20119: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917~ 20120: 1917.- Anomusmietintö N:o 3. 20121: 20122: 20123: 20124: 20125: llaatalousvaliokunnan mie- 20126: t i n t ö N:o 2 anomusehdotuksen johdosta, joka 20127: koskee korvauksen hankkimista erinäisille 20128: vuokramiehille. ~ 20129: 20130: Eduskunta on Maatalousva•liokunnan valmisteltavaksi lä- 20131: hettänyt edustaja Marttilan y. m. anomusehdotuksen N :o 80 20132: korvauksen suorittamisesta niille torpl)areille, laml)uodeille 20133: ja mäkitupalaisille, jotka sen johdosta, etteivät maaliskuun 12 20134: 'Päivänä 1909 maanvuokrasta maalla annetut asetukset heti 20135: astuneet voimaan, joutuivat vuokratiloiltaan häädetyiiksi 20136: ta.il&a muuten entistä eyäedullisempaan asemaan. 20137: 20138: 20139: 20140: Maaliskuun 12 päivänä 1909 annettu asetus torl)an, lam- 20141: puotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta ja tämän ase- 20142: tuksen soveltamista- aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhtei- 20143: siin koskeva asetus samalta päivältä eivät astuneet voimaan, 20144: kuten Eduskunta ne hyväksy·essään oli edellyttänyt, ennen 20145: sanotun maaliskuun 14 päivää, vaan vasta sen 30 päivänä. 20146: Tämä johtui siitä erimielisyydestä~ joka asetusten voimaan 20147: saattamiseen nähden oli olemassa Suomen viranomaisten ja 20148: korkeimman vallan välillä. Asetuksen myöhästymisestä 20149: johtui ensiksikin, että ne irtisanotut vuokra-miehet, joiden 20150: lähtöaika päättyi sanotun maaliskuun 14 päivänä, joutuivat 20151: n~sien asetusten suojan ulkoiJuolelle. Siitä johtui vielä, että 20152: nP vuokramiehet, jotka asetuksen vahvistamisl)äivän eli maa~ 20153: liskuun 12 päivän ja sen julkaisemispäivän eli maaliskuun 30 20154: päivän välisenä aikana annetuilla Hovioikwksien tuomioilla 20155: olivat julistetut vuokraoikeutensa menettäne~ksi, eivät saa- 20156: neet näitä tuomioita Senaatin Oikeusosastossa tutkituiksi. 20157: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 3. 20158: 20159: Ensiksi maini•tussa tapauksessa vuokramiehet eivät pääs- 20160: seet nauttimaan niitä etuja, joita yllä mainittu torpan, lam- 20161: puotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan ·asetuk- 20162: sen soveltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokra•suhtei- 20163: siin annettu asetus heille olisi suonut pidentämällä heidän 20164: vuO'kra-aikansa. 20165: Jälkimäisessä tapauksessa vuokramiehet suorastaan jou- 20166: tuivat huonompaan asemaan kuin missä he aikaisemmin oli- 20167: IVat ol·leet. Niinhyvin Kihlakunnanoikeudet kuin Hovioikeu- 20168: detkin olivat tuominneet heidät vuokraoikeutensa menettä- 20169: neiksi vanhemman lainsäädännön perusteella. Kun uudet 20170: asetukset muutamia päiviä Hovioikeuksien tuomioiden lan- 20171: gettua astuivat voimaan, katkaistiin heiltä täten mahdollisuus 20172: käyttää hyväkseen heille vanhemman lain mukaan tulevaa 20173: oikeutta saada Miansa käsitellyksi vielä kolmannessakin oi- 20174: keusasteessa ja siten myös mahdollisuus päästä nauttimaan 20175: sitä turvaa, jonka uusi lainsäädäntö olisi heille suonut. Hei- 20176: dän täten kärsimänsä kohtuuttomuus oli sitä kovempi, 'kun 20177: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koske.. 20178: van asetuksen soveltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuok- 20179: rasuhteisiin annetun asetuksen 6 § :ssä nimenomaan sääde- 20180: tään, ettei vuo:kramiestä, sen jäiestä kun uusi lainsäädäntö oli 20181: astunut voimaan, saanut julistaa vuokraoi:keuttansa menet- 20182: täneeksi muilla perusteilla :kuin semmoisilla, jot'ka siinä ase- 20183: tuksessa olivat myönnetyt. 20184: Koska edellä ·kosketellut tapaukset ovat sel•laisia, joissa 20185: vuokramiehet ovat joutuneet i-lman omaa syytään aineellisesti 20186: kärsimään oikeudellisesta ristiriidasta, on V aliakunnan mie- 20187: lestä yhteiskunnan velvollisuus antaa vuokramiehille kor- 20188: vausta heidän täten kärsimästään vahingosta. 20189: Ei voi kuitenkaan ajatella sitä, että ne vuokramiehet, 20190: jotka ovat joutuueet vuokra-alueiltaan .pois, nyt enää saatet- 20191: taisiin valtiovallan .toimesta takaisin vuokra-alueilleen. Sen 20192: sijaan olisi asia järjestettävä valtiov_allan taholta rahallisilla 20193: toimenpiteillä ja sitä varten myönnettävä tarkoitukseen käy- 20194: tettäväksi riittävästi valtlon varoja. 20195: Korvaus erinäisille vuokramiehille. 3 20196: 20197: Valiokunnana ei ole ollut tietoa siitä, ·kuinka suuri joukko 20198: edellä mainituista syistä taloudellista vahinkoa kärsineitä 20199: vuokramiehiä .kaikkiaan on. V aliakunnalla käytettä.vinääll 20200: olleista eri oikeusasteiden asiakirjoista ilmenee kuiten.kin, ·että 20201: sellaisia vuokramiehiä, jotka ovat estyneet hyväkseen käyttä- 20202: mästä ylintä oikeusastetta, on ainakin 214, mutta sellaisten lu- 20203: kumäärän tiedetään todellisuudessa olevan melkoista suurem- 20204: man. T;odennäköistä on myös, että niiden vu01kramiesten luku 20205: on melkoinen, jotka olivat irtisanotut vuokra-alueiltarun muut- 20206: tamaan maaliskuun 14 IJäivänä 1909 ja jotka \kysymyksessä 20207: olevien asetusten voimaan astumisen viivästymisen kautta 20208: joutuivat häädetyi:ksi, taikka jotka ilman häätöä ovat tosi- 20209: asiallisesti olleet IJakotetut joko vuo'kra-alueistaan luoiJumaan 20210: tai suostumaan uusiin epäedullisemiJiin vuokrasopimnksiin. 20211: Kaikkien täillaisten vuokramiesten luvusta olisi Hallituksen 20212: toimesta hankittava selvitys. Samalla olisi myös 'hankittava 20213: selvity·s niistä vahingoista, joita vuokramiehille on aiheutu- 20214: nut, ja niistä toivomuksista, joita heillä itsellään kysymyk- 20215: sessä olevaan korvawkseen nähden on. Edellä on jo osoitettu, 20216: minkälaisissa tapauksissa Valiokunta on ajatellut korvauksen 20217: antamisen tulevan kysymykseen. Näiden tapauksien lähempi 20218: määritteleminen sekä korvauksien arvioiminen voitaisiin Va- 20219: liokunnan mielestä jättää Ha1litu:ksen toimenpiteiden varaan. 20220: Mitä tulee siihen ta11aan, millä korvaukseen oikeutetut 20221: pääsisivät siitä osallisiksi, on Valiokunta ajatellut, että Hal- 20222: litus asettaisi tutkijakunnan, jonka tehtäväksi se jättäisi 20223: lähemmät toimenpiteet asiassa. Tutkijakunta voisi tarpeen 20224: mukaan käyttää vuokralautakuntien apua. 20225: Vaikka mitään tutkimuksia asiassa ei vielä O'le toimitettu 20226: eikä siis tarkkaan voida määritellä sitä summaa, joka kysy- 20227: myksessä oleviin korvauksiin tarvitaan, on Valiokunta kui- 20228: tenkin katsonut tärkeäksi, että tarkoitusta varten asian kii- 20229: reellisyyteen katsoen jo nyt varataan määräraha. Valiokun- 20230: nan mielestä olisi 100,000 markan suuruinen erä tarikoituk- 20231: seen sopiva. 20232: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Valiokunta kun- 20233: nioittaen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi Hallitukselta 20234: anoa, 20235: 4 1917.- Anomusmietintii N:o 3. 20236: 20237: että valtion varoista suoritettaisiin korvausta 20238: niille torppareille, lampuodeille ja mäkitupalai- 20239: sille, jotka ovat joutuneet vahinkoa kärsimään sen 20240: johdosta, etteivät maalisknun 12 päivänä 1909 tor- 20241: pan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauk- 20242: sesta annetut asetukset astuneet heti voimaan, ja 20243: että tähän tarkoitukseen vamttaisiin ensi vuo- 20244: den menosääntöön 100,000 markan määräraha 20245: Hallituksen käytettäväksi. 20246: 20247: Helsingissä, 23 päivänä toukokuuta 1'91'7. 20248: 20249: 20250: 20251: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjoh- 20252: taja Mäki, varapuheenjohtaja Brander, varsinaiset jäse- 20253: net Haapanen, J. (osittain), Haataja, Hautala, Hiiden- 20254: heimo, Huttunen, P., Koskelin, Lehtosaari· (osittain), Lepola 20255: (osittain), Marttila, Saalasti (osittain), Sjöstedt...Jussila (osii- 20256: 1 20257: 20258: 20259: 20260: tain), Siren (osittain) ja Tå,g sekä vara,jäsenet Alhainen (osit- 20261: tain), Hakkinen, Lautasalo (osittain), Pehkonen (osittain), 20262: Pohjola (osittain) ja Salomaa. 20263: 20264: 20265: 20266: 20267: Helsingissä, Suom€n Senaatin ik:irjapainosSoa, 1917. 20268: Vastalause. 5 20269: 20270: 20271: 20272: 20273: Vastalause. 20274: Kuten edellä oleva mietintö osoittaa, on Valiokunnalla 20275: ollut käytettävinään vain muutamia sangen vaillinaisia tie- 20276: toja sellaisista tapauksista, joissa 191019' vuod·en maanvuokra- 20277: asetu'ksien vahvistamisen lykkäytyminen on aiheuttanut 20278: v.uokramiehille haitaHisia seurauksia. Päätöksen tekeminen 20279: Eduskunnan taholta siitä, onko vuokramiehille annettava täl- 20280: laisissa tapauksissa hyvitystä, edellyttäisi allekirjoittaneiden 20281: mielestä tarkempaa tietoa niistä yksityistapau'ksista, joissa 20282: sellainen tulisi suoritettavaksi. Näin ollen olisi asiassa tällä 20283: hetkellä vain anottava, että Hallitus toimittaisi tutkimuksen 20284: siitä, kuinka paljon mietinnössä tarkoitettuja taiJauksia on 20285: ja minkälaisia haitallisia seurauksia vuokramiehille on niissä 20286: aiheutunut, niin myös ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta vuok- 20287: ramiehet saisivat valtion varoista hyvitystä seHaisissa ta- 20288: pauksissa, joissa hyvityksen antamiseen näyttäisi aihetta 20289: olevan. Tarpeen mukaan voisi Hallitus myöhemmin, toimi- 20290: tettuaan tutkimuksen, pyytää Eduskunnalta varoja tarkoi- 20291: tukseen käytettäviksi, esittäen samalla tutkimuksen tulokset 20292: sekä myös ne perusteet, joiden mukaan se on suunnitellut 20293: hyvitystä suoritettavaksi. SiUoin olisi Eduskunnalla tilai- 20294: suus antaa lausuntonsa myös näistä perusteista, joka mieles- 20295: tämme olisi välttämätöntä, jos korvaukset tulisivat nouse- 20296: maan niinkin suuriin summiin kuin Valiokunta on edellyt- 20297: tänyt. 20298: Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, saamme kunnioit- 20299: taen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi anoa 20300: 20301: että Hallitus toimituttaisi tutkimuksen siitä, 20302: missä määrin torpan-, lampuotitilan ja mäkitupa- 20303: 6 1917.- Anomusmietintö N:o 3. 20304: 20305: alueen vuokramiehille on aiheutunut vahinkoa 20306: sen johdosta, että tällaisen alueen vuokrauksesta 20307: 12 p:nä maaliskuuta 1909 annettujen asetuksien 20308: . voimaan astuminen myöhästyi, sekä ryhtyisi tar- 20309: peellisiin toimenpiteisiin, jotta tällaiset vahingot 20310: tulevat valtion varoista hyvitetyilosi niissä ta- 20311: pauksissa, joissa sellaiseen näyttää aihetta ole·van. 20312: 20313: Helsingissä, 22 ·p:nä toukokuuta 1917. 20314: 20315: Kyösti Haataja. Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. 20316: K. W. Koskelin. E. Y. Pehkonen. 20317: Pentti Hiidenheimo. Filip Saalasti. 20318: U. Brander. J. Haapanen. 20319: 20320: Tähän yhtyy: 20321: 20322: August 'l'åg. 20323: 1917.- Anomusmietintö N:o 4. 20324: 20325: 20326: 20327: 20328: Sivistys v a 1 i o kunnan ·m i e~ 20329: t i n t ö N :o 2 yleisen keskuskirjaston perusta~ 20330: mista ja ylläpitämistä tarkoittavan anomus- 20331: ehdotuksen johdosta. 20332: 20333: Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi, on Eduskunta lär 20334: hettänyt edustaja Orasmaan y. m. anomusehdotuksen n:o 20335: 35, joka tarkoit~a kansankirjastojen toimintaa edistävän ;kes-, 20336: kuski:rjaston perustamista ja ylläpitämistä. 20337: 20338: Ajatus kirjastotoimintaa edistävän lkeskuskirjaston pe- 20339: rustamisesta maahamme tuotiin julki eduskunnassa ensi 20340: kerran siinä vuoden 1'909 toisille valtiopäiville jätetyssä 20341: anomnsehdotuksessa, joka tarkoitti kansankirjastojen tu- 20342: kemista. Vuoden 1912 valtiopäivillä tehtiin asiasb anomus- 20343: ehdotus, jonka johdosta eduskunta anoi, että hallitus aset- 20344: taisi kansanvalistustyöhön ja kirjastoalaan perehtyneistä 20345: henkilöistä •muodostetun komitean selvittämään ja erikois- 20346: seikkoihiu nähden valmistelemaan kysymystä yleisen k~s 20347: kuskirjaston perustamisesta. Hallitus hyväksyi anomuksen 20348: ja asetti helmi'kuussa 1913 mainitunlaisen komitean, joka tou- 20349: kokuussa 1914 valmistuneessa mietinnössään ehdotti keskus- 20350: kirjaston perustettavaksi. Saman vuoden lokakuussa. senaatti 20351: kuitenkin hylkäsi komitean ehdotuksen ilmoittaen syyksi 20352: valtionvarojen niukkuuden. Keskuskirjastoasian kohtalo 20353: näin ollen on ollut sama kuin monen muunkin sivistyskysy- 20354: myksen viimeisinä vuosina. 20355: 20356: 20357: Niissä maissa, JOissa kirjastotoiminta on huomattavasti 20358: kehittynyt, on valtion tai sen laaj.empien osien kirjastoasiain 20359: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 4. 20360: 20361: järjestely ja hoito tavallisesti keskitetty erityisen, asiantunti- 20362: joista kokoonpannun johto- tai valtuuskunnan käsiin. 20363: Nämä valtuuskunnat sekä keskuskirjastot johtokuntineen, 20364: jotka ovat saavuttaneet suurimman merkityksen Pohjois- 20365: Amerikan Yhdysvalloissa, missä niitä on ainakin 35 val- 20366: tiossa., ovat saaneet tehtäväkseen kasvattaa alueeliansa asu- 20367: vaa väestöä ymmärtämään kirjastojen merkitystä sekä huo- 20368: lehtia kirjastojen perustamisesta ja tehokkaasta toiminnasta. 20369: Näitä tarkoituksia saavuttaakseen nämä 'keskuslaitokset 20370: käyttävät erilaisiin olosuhteihin soveltuvia menettelytapoja. 20371: Niinpä koettavat ne suoranaisesti herättää ja tyydyttää väes- 20372: tön lukuhalua lähettämällä •keskus~kirjastosta tai keskusva- 20373: rastosta eri seuduille lainausta varten suurempia tai pienem- 20374: piä kirjakokoelmia, jotka muodostetaan joko lähettäjän tai 20375: tilaajan määräysten mukaan. Missä riittäviä edellytyks~ä 20376: pysyvien kirjastojen ylläpitämiseen on, siellä valtuuskunnat 20377: koettavat auttaa näitä ohjaamalla niiden johtoa ja hoitoa ja 20378: avustamaila niitäkin ma.initunlaisilla :kirjakokoelmilla, n. s. 20379: kiertokirjastoilla, tai y'ksityisilläkin kirjoilla. Ne antavat 20380: 1 20381: 20382: 20383: neuvoja johto- ja hoitomenetelmistä, !kirjojen valinnasta; ja 20384: ostosta sekä kirjastotarpeiden hankinnasta ja kasvattavat 20385: rpystyviä kirjastonhoitajia toimeenpanemalla kirjastokursseja 20386: ja -kokouksia sekä ylläpitämällä kirjastokouluja. Ne 20387: huolehtivat kirjallisuusluetteloiden toimittamisesta ja pi- 20388: tävät tarjona valmiita kirjastovälineitä ·kirjastonhoita- 20389: jien työn helpottamiseksi. Edelleen ne jakavat valtioapua 20390: kirjojen tai kirjastonhoitajan palkan muodossa paikallisille 20391: kirjastoille. Voidakseen olevien olojen mukaan sovittaa työ- 20392: tänsä ja ·erittäiil'kin valvoa avustusta nauttivien 'kirjastojen 20393: toimintaa valtuuskunnat käyttävät apunaan ·kirjastoneuvo- 20394: jia, jotka lkirjaston'hoitajia orpastaen ja kirjastoja tarkastaen 20395: liikkuvat valtuuskunnan toimialueella sekä toisaalta tutus- 20396: tuttavat valtuuskuntia tarkemmin eri seuduilla vallitseviin 20397: sivistys- ja varallisuussuhteihin. 20398: 20399: Kun kysymys keskuskirjaston perustamisesta ja ylläpitä- 20400: misestä nyt on-uudelleen herätetty Eduskunnassa, on valio- 20401: Keskuskirjasto. 3 20402: 20403: kunta, ottaen huomioon kirjasto-olojen kehityksen ulkomailla 20404: ja useimmissa kohdin 'hyväksyen keskuskirjailtokomitean 20405: mielipiteet, kiinnittänyt huomionsa siihen johta:mis- ja 20406: avustamistoimintaan, jota valtion tulisi kansankirjastojen 20407: edistämiselrsi harjoittaa. Suunniteltu kes'kuskirjasto tulee täy- 20408: sin vaikuttavakai sivistysvälineeksi vasta sitten, kun koko 20409: maan kirjastoja ja kirjastoliik·että johdetaan 1ja avustetaan 20410: valtion puolelta tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla ta- 20411: valla. 20412: Yhtyen vuoden 1912 valtiopäivien sivistysvaliokunnan 20413: keskuskirjaston perustamista puoltavaan periaatteellis·een 20414: kantaan, on valiokunta sitä mieltä, että ~eskuskirjasto olisi 20415: nyt perustettava 1kirjastojen toimintaa edistämään. Maamme 20416: kirjastot ·ovat siksi tärkeitä sivistyslaitoksia, että 'niiden oh- 20417: jaukseen ja tukemiseen on valtion viipymättä ryhdyttävä, 20418: sitäkin kiireellisemmin, kun kansamme laajimmatkin ker- 20419: rokset, joiden tehokkaimpia sivistysvälineitä hyvä yleinen 20420: kirjasto on, ovat saaneet 1yhä ·kasvavan määrääruisvallan val- 20421: tiollisessa ja yhteiskunnallisessa ·elämässämme. 20422: Keskuskirjaston IJerustamis·en yhteydessä olevia kysy-' 20423: myksiä käsitellessään on valiokunta :katsonut asianmukai- 20424: sekSi,. että kirjastotoimen johto annettaisiin Suomen Kir- 20425: jastovaltuuskunnaksi nimitettävän toimikunnan käsiin ja 20426: että tämän hoitoon jätettäisiin kyseessä oleva keskuskirjasto. 20427: Kun valtuuskunnan ja keskuskirjaston perustamisesta tulisi 20428: olemaan seurauksena alituinen yhdysvai:kutus maan eri kir- 20429: jastojen ja keskusjohdon välillä, on valiokunta !katsonut tar- 20430: peelliseksi, että keskuskirjaston. yhteyteen liitettäisiin IJYSY- 20431: väinen kirjastotoimisto, jonka tulisi toimia valtuuskunnan 20432: antamien Qhjeiden mukaan. 20433: Kirjastovaltuuskunnan tehtävänä _olisi seurata pa edistää 20434: maamme kansankirjastojen toimintaa ja kirjastoliikettä yleen- 20435: sä sekä sitä neuvoillaan ohjata ja varoillaan tukea. Sell! joh- 20436: don alaisia olisivat keskuskirjasto ja kirjastotoimisto. Kir- 20437: jastojen ja kirjasto.pyrintöjen avust8!minen ~valtion varoilla 20438: taIJa:htuisi 'kirjastovaltu uslkunnan vlälity ksellä. 20439: 20440: ·. 20441: 4 1917. - Anomusmietintö N:o 4. 20442: 20443: Jäsenten valitsemisen valtuuskuntaan toimiitaisi edus- 20444: kunta valitsijamie'stensä ·kautta. Ellei yksimielisyyttä saa- 20445: vuteta, meneteltäköön samoin kuin valioku,ntia valittaessa. 20446: Jäsenten tulisi olla kirjastoasian tuntijoita, ja ruotsinkielisen- 20447: kin väestön pitäisi olla valtuuskunnassa edustettuna. Valio- 20448: kunta katsoo myös suotavaksi, että osa valtuuskunnan 20449: jäsenistä edustaisi maaseudun ja llllaaseutu:kaupunkien kir- 20450: jastopyrintöjä. Valtuuskunnan, johon valiokunta ehdottaa 20451: va1ittava:ksi seitsemän varsinaista sekä viisi varajäsentä ja 20452: joka olisi asetettava kolmeksi vuodeksi kerrallaan, oli.si vuo- 20453: sittain .esitettävä kertomus 'toiminnastaan, tili sen haltuun 20454: uskotoista varoista sekä kirjastotilasto ennen maaliskuun 20455: loppua eduskunnaHe ja senaatille. 20456: Kirjastovaltuuskunnan alaisena toimivan keskuskirjaston 20457: tehtävänä olisi paikkakunnallisten kirjastojen ja muidenkin 20458: sivistystä edistävien yrityksien tukeminen tilapäisesti tai 20459: määräajaksi tarjoamalla niiden !käytettäväksi kirjakokoolmia, 20460: n. s. kiertokirjastoja, ja myöskin yksityisiä kirjoja. Kierto- 20461: kirjastot olisivat joko pysyviä, jotka muuttumattomina siir- 20462: rettäisiin vuoroin toiseen vuoroin tois·een kirjastoon, taikka 20463: valinnaisia, jotka pantaisiin kokoon tilaajan valinnan mu- 20464: kaan kulloinkin eri tavoin. Kiertokirjastoja voisivat lainata 20465: paitsi paikalliset :kirjastot: luento- ja opintokurssien toimeen- 20466: panijat, yhdistykset ja valistusjärjestöt sekä yksityiset. asian- 20467: harrastajat, jos suostuvat niitä hoitamaan keskuskirjaston 20468: alaisina lainausasemina. 20469: Keskuskirjaston paikaksi va.liokunta puoltaa Helsinkiä, 20470: koska senluontoisen laitoksen toiminnaUe olisi suureksi 20471: eduksi, jos se sijaitsisi maan hen:kisen elämän keskustassa, 20472: missä sillä on käytettävänään runsainta asiantuntemusta. 20473: Näissä suhteissa ei mitään 'paikkakuntaa voi pitää Helsinkiä 20474: sopivampana. Valiokunnan vähemmistö on kannattanut kes- 20475: kuskirjaston paikaksi Jyväskylää. 20476: Keskuskirjaston yhteyteen perustettavan kirjastotoimis- 20477: ton tehtävänä olisi levittää ja juurruttaa käsitystä kirjasto- 20478: jen merkityksestä sivistysvälineinä ja suunnitella paran- 20479: . . 20480: nuksia maamme kirjasto-oloissa sekä työllä ja neuvoilla avus- 20481: Kesk.osldrjo.sto. ö 20482: 20483: taa. paikallisten 'kirjastojen kehitystä. Kirjastotoimiston tu- 20484: lisi niin läheisesti liittyä keskuskirjastoon, että molemmat 20485: toinen toistaan tukien muodostaisivat yhden ainoan laitoksen. 20486: Keskuskirjastoa ja siihen liittyvää ·kirjastotoimistoa var- 20487: ten olisi asetettava kirjastonhoitaja ja varakirjastonhoitaja 20488: sekä otettava kirjastoneuvojia ja apuvoimia tarpeen mll'kaan. 20489: Kirjastovaltuuskunnan olisi julistettava virat haettaviksi ja 20490: täytettävä ne, määräten tavanmukaiset irtisanomisajat. Kir- 20491: jastonhoitaja, varakirjastonh~itaja ja valtuuskunnan, mää- 20492: räämä kirjastoneuvoja muodostaisivat kirjaston ja toimiston 20493: johtokunnan, joka saisi päättää apuvoimien paikkaamisesta 20494: ja valtuuskunnan sen ratkaistaviksi jättämistä kysymyksistä. 20495: Mit.ä edellä esitettyjen laitosten 1kustannuksiin tulee, eh- 20496: dotti edellä mainittu komitea keskuskirjaston perustamiseen 20497: 50,000 markan määrära;haa. Vuotuisiin menoihin komitea 20498: ehdotti aluksi 77,000 markkaa, josta .erästä olisi toistaiseksi 20499: menevä kirjastonhoitajien palkkaamiseen 12,000 mar.kkaa, 20500: kolmen neuvojan palkkaamiseen 10,500 markkaa, apuvoi- 20501: mien ;palkkaamiseen 7,000 markkaa, 'kirjojen ostoon ja sito- 20502: miseen 2.5,000 markkaa ja muihin menoihin 22,500 markkaa. 20503: Olosuhteet ovat vuoden 1914 jäLkeen, jolloin mainitun ko- 20504: mitean mietintö valmistui, suuresti muuttuneet: !kustan- 20505: nukset ovat yleensä niin huomattavasti kohonneet, .että va- 20506: liokunta on katsonut tarpeelliseksi jonkun verran korottaa 20507: mainitun ·komitean ehdottamia menoeriä. Perustamiakustan- 20508: nuksiin valiokunta näin ollen esittaä myönnetiliväksi 85·,000 20509: markkaa ja vuotuiseen ylläJpitoon toistaiselksi 95,000 mark- 20510: kaa. Vuotuisen menoarvion yksityiskohtaisen vahvistamisen 20511: on va~iokunta katsonut kuuluvan senaatille. 20512: Valiokunnan mielestä olisi tarkoituksenmukaisinta, että 20513: senaatti vahvistaisi kirjastovaltuus·kunnan, ikeskuskirjasiJon 20514: ja kirjastotoimiston toimintaa varten ohjesäännön, jonka poh- 20515: jaksi olisi asetettava va.liokunnan edellä esittämät yleiset 20516: säännöittelyt. 1 20517: Menoarv'io- ja ohjesääntöehdotuksen laatiminen olisi jä- 20518: tettävä lkirjastovaltuuskunnan tehtäväksi. 20519: 6 1917. - Anomusmietintö N :o 4. 20520: 20521: Edellä esitetyn ll'oja!lla valiokunta kunnioittaen ehdottaa 20522: Eduskunnan anottava:ksi, 20523: että yleisen kirnjastotoim~nmr, edistämiseksi 20524: asetettaisiin Suomen Kirjastovaltztuskunta ja pe- 20525: rustettaisiin keskuskirjasto kirjastotoimistoineen, 20526: sekä 20527: että näiden laitosten perustamiskustannuksiin 20528: ja ylläpitämistä varten vuodeksi 1918 myönnet- 20529: . 20530: täisiin yhteensä 180,000 markan määräraha. 20531: 20532: Helsingissä 31 20533: 1 20534: :p :nä toukokuuta 19117. 20535: 20536: 20537: 20538: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa :puheenjohtaja Hag- 20539: man, varapuheenjohtaja Latvala, jäsenet Ala-Kulju, Alhai- 20540: nen, Huhtinen, Hälvä, T. Ikonen, Johansson, Kokko, Lehti- 20541: mäki, Leppä, Orasmaa, Sundblom, Toivonen, Waljakka, Wi- 20542: hersalo ja P. Virkkunen ynnä osittain varajäsenet Arokallio, 20543: S. Haapanen, Hiekkaranta, HorJllborg, Sa:lomaa ja Tirkkonen. 20544: Vastalause. 7 20545: 20546: 20547: 20548: 20549: Vastalause. 20550: Valiokunta ehdottaa, että kirjastovaltuuskunnan asettaisi 20551: eduskunta va:litsijrumiestensä kautta, mutta tämän toimen 20552: pidättämistä eduskunnalle en katso tarpeelliseksi enkä asian- 20553: mukaiseksi. Tämänlaatuiset toimet kuuluisivat luonnostaan 20554: maan hallitukselle, en'kä näe mitään ·todellista syytä siihen, 20555: että eduskunta: ryhtyisi varaamaan näitä tehtäviä itselleen. 20556: Jos eduskunta määrää ne ohjeet, joita hallituksen oDJ nouda- 20557: tettava kirjastovaltuuskunnan jäseniä valitessa, on se täysin 20558: turvannut oikeutensa. 20559: Ehdotan sentähden, kannatta:en muissa kohdin valiokun- 20560: nan perusteluja, että edellä olevan mietinnön 4 sivun kolme 20561: ensimiListä lausetta muutettaisiin kuulumaaDJ seuraavasti: 20562: ,Jäsenten valitseminen valtuuskuntaan olisi jätettävä senaa- 20563: tin asiaksi. Heidän tulisi olla kirjastoasian tuntijoita, ja olisi 20564: heidät valittava siten, että vaalia toimitettaessa otettaisiin 20565: huomioon eduskunnassa esiintyvät IJuoluesuhteet ja että 20566: ruotsinkieliD'enkin väestö olisi valtuuskunnassa edustettuna." 20567: 20568: Helsingissä toukokuun 3rliJäivänä 1917. 20569: 20570: Eveliina Ala-Kulju. 20571: 20572: 20573: Tähän vastalauseeseen yhtyy: 20574: Toivo Ikonen. 20575: Helsinki, 1917. Suomen Senaatin kirjapaino. 20576: 1917. ,- Anomusmietintö N :o 5. 20577: 20578: 20579: 20580: 20581: Valtiovarainvaliokunnan mie- 20582: t i n t ö N :o 2 apurahan myöntämistä Helsin- 20583: gin Palvelijatarkodille koskevan anomusehdo-. 20584: tuksen johdosta. 20585: 20586: Eduskunta on pöytäkirjanotteella 27 päivältä viime iJ.mh- 20587: tikuuta lähettänyt V altiovarainvaliokuntaan valmistelevaa 20588: käsittelyä varten edustajain Sillanpään ja Pärssisen anomus- 20589: ehdotuksen n :o 87, jossa ehdotetaan anottavaksi, että Hel- 20590: singin Palvelijataryhdistykselle myönnettäisiin palvelijatar- 20591: kodin laajentamista varten 15,000 markan apuraha. 20592: 20593: 20594: 20595: Vuodesta 1900 alkaen on Helsingin Palvelijataryhdis- 20596: tys ylläpitänyt kotia, jossa työpaikkaa vailla olevat palve- 20597: lijattaret saavat tilapäisesti asua. Palvelijatarkodin tarvit- 20598: sijapiiri on vuosi vuodelta kasvanut, niin ·että vuonna 1916 20599: on kodissa majaillut yhteensä 1,300 henkeä 16,389 yötä ja 1 20600: 20601: 20602: 20603: voidaan kotiin nykyisin yhtäaikaa sijoittaa noin 50 majai- 20604: lijaa. Kodin ylläpitämiseksi on Palvelijataryhdistys saanut 20605: varoja kantamalla majailijoilta vähäistä korvausta, joka 20606: hiljattain on koroitettu 1 markkaan ensimäiseltä ja 50 pen- 20607: niin ·sitä seuraavilta vuorokausilta. Palvelijatarkodin ma- 20608: jailijoilta kantamat maksut sekä sen voimassapitokustan- 20609: nuks•et ovat 'kolmena viimeisenä vuotena oUeet seuraavat: 20610: 20611: Majailijoilta kannetut 20612: Vuosi. maksut. Kustannukset. 20613: 1914 ••••• Smk. 2,484: 69 20614: 0 •• Smk. 6,161: 15 20615: 1915 0 •••• 0. 5,047:65 20616: 0 , 8,097: 38 20617: 191·6 ........ 20618: " 9,715:85 , 15,105:- 20619: " 20620: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 5. 20621: 20622: Muita pienempiä tuloja, jotka Palvelijataryhdistys on 20623: käyttänyt kodin hyväksi, on sillä .ion:kun verran ollut sen 20624: harjoittamasta työnvälityksestä sekä ruokatarjoilusta, jotka 20625: esim. vuonna 19'16 oViat tuottaneet Jl'hteensä 2,2 5'6 markkaa 20626: 1 20627: 20628: 20629: 20630: 49 >penniä. Tämän 'ohella on pal'Ve.li.iatarkoti saanut miltei 20631: säännö'llistä raha-avustusta Helsin~gin fkaupungilta, ollen tämä 20632: avustus vuosina 1914--1'9>16 ·4,000 markkaa kunakin vuonna. 20633: V~aJtiovaroista on laitos vuonna 1914 niinli:kään saanut 4,000 20634: markkaa. Eduskunta oli vuosiksi 1913, 1914 ja 1915, kul- 20635: loinkin ·erikseen, anonut myönTIJeiltäväJksi 5,000 markan määrä- 20636: rahaa kutakin vuotta kohti. 20637: Vuoden 1916 tilinpäätöksen mukaan oli Helsingin Pal- 20638: velijataryhdistyksellä omaisuutta 30,541 markkaa 52 pen- 20639: niä, joka oli kiinnitettynä p~lveliciatarkotia varten hanki- 20640: tun huoneuston asunto-osakkeihin, irtaimistoon, kirjastoon ja 20641: taloustarpeisiin. 20642: Nykyään on palvelijatarkodin hallussa 14 huonetta kä- 20643: sittävä. huoneusto. Kun palvelijatarkoti nykyisessä laajuu- 20644: dessaan ei voi ottaa vastaan läheskään kaikkia sieltä yömajaa 20645: ~tsiviä paikattornia palvelijattaria, on Palvelijataryhdistyk- 20646: sellä ai:komus laajentaa kotia. Yhd,istyksen on kuitenkin 20647: va,ikea ryhtyä täJllaiseen lawj.ennus>puuhaan, ellei se tavalla 20648: ta·i toisel:la saa avustusta ul'koapäin. 20649: Valtiovarainvaliokunta on asiaa käsitellessään kiinnit- 20650: tänyt huomiota siihen, että mainitulla pal velijatarkodilla on 20651: tärkeä, sen toimintapaikan ulkopuolifJHekin ulottuva yhteis- 20652: kunnrullinen merkitys tarjot.essaan suojaa maan eri osista. ko- 20653: toisin oleville kodittomille, työ]lailklkaru vailla olevil.le nuorille 20654: n~aisi:lle ja siten, taloudellisen avun ohella, estäessääin heitä 20655: joutumasta siveeUisi1le vaaroille altilliksi. Kun mainittu pal- 20656: veli,iatarkoti OO:llä hetk.ellä ei ti'lanahtauiden tähden enää voi 20657: tyydyttää yhä ·suuremmaksi kasvanutta tarvetta, on valio- 20658: kunta, saatuaan mainitulta Palvelijataryhdistykseltä tarpee1- 20659: liset tiedot, päättänyt, asian täJrk·eyden tunnustaen, 'PUoltaa 20660: asian johdosta jätetyn anomusehdotuks-en hyvälksyttälväJksi. 20661: l os ehdotus hyvä:ksytään, tulisi vuod·en 1917 lm.djettiin otet- 20662: tavaksi 15,000 markan määräraha mainittua tarkoitusta 20663: varten. 20664: Helsingin Palvelijatarkodin avustaminen. 3 20665: 20666: Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan anot- 20667: tavaksi, 20668: että Helsingin P alvelija.tary hdistykselle 20669: myönnettäisiin kertakaikkinen 15,000 markan 20670: suuruinen apuraha Helsingissä olevan palvelija- 20671: tarkodin laajentamista varten. 20672: 20673: Helsingissä toukokuun 31 päivänä 1917. 20674: 20675: 20676: 20677: Asian käsritt.elyyn ovat ottaneet os,aa puheenjohta:ja Gyl- 20678: ling, jäsenet Aakula, Antila, Ara.järvi, Frä:nti (osittain), 20679: Ha.llsten, Hiekkaranta, E. Huttunen (osittain), Häkkinen, J. 20680: Kohonen, La1hdensuo ( osLttain), I_~ehokas, Lille, Luopajärvi 20681: (osittain), Pa.asonen (ositt•ain), Ra,itanen, Saarikivi (osittain), 20682: Salmi, Sillall'pää, Talas ja A. H. Virkkunen sekä osittain va- 20683: rajäsenet Frey, Helenius-Seppälä, Jalonen, Lehmus, Paavo- 20684: lainen, Takala ja Tukia. 20685: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1.917. 20686: 1917.- Anomusmietintö N:o 6. 20687: 20688: 20689: 20690: 20691: Sivistysvaliokunnan mi~ 20692: t i n t ö N :o 3 määrärahan myöntämistä yleis- 20693: ten kirjastojen perU&~iseen ja ylläpitämiseen 20694: tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta. 20695: 20696: Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi on Edus·kunta lä- 20697: hettänyt edustaja Orasmaan y. m. aTI!Omusehdotuksen n:o 34, 20698: joka tarkoittaa määrärahan myöntämistä yleisten kirjastojen 20699: 11erustamiseen ja yllä:pitämiseen. 20700: 20701: Kys:ymys yleisten kirjastojen ja kirjastotoimen säännöl- 20702: lisestä avustamisesta valtionvaroilla on selkij, .Siäätyvaltio:päi- 20703: villä että eduskunnassa ollut jatkuvan huomion alaisena. Vii- 20704: meisinä vuosina on eduskunta tähän tarlkoitukseoo osoittanut 20705: stmraavat erät: 20706: vuoden 1909• toisilla valtiopäivillrä .... 65,000 markkaa, 20707: 19il0 valtio:päivillä 60,000 20708: " 20709: 0. 0 •••••• 0 •• 20710: 20711: 20712: 20713: " 19H .... 0 ••• 0 •• 0 0 75,000 \, 20714: " " 20715: 19112 • • ~ •••• 0 0 ••• 70,000 20716: " " " 20717: 1913 •• 0 0 •••••••• 70,000 20718: " 1914 20719: " 70,000 20720: " 20721: " " 20722: 0. 0 ••• 0. 0 ••• 20723: 20724: 20725: 20726: " 20727: Hallitus .ei kuitenkaan ole myöntänyt ainoatakaan näistä 20728: määrärahoista. 20729: 20730: Ottaen huomioon edellä esitetyt edll!skunnan päiätökset ja 20731: kirjastojen kehitykselle tärkeän avustuksen tarpeen valio- 20732: kunta :pitää valtioavun myöntämistä yleisten kirjastoien :pe- 20733: rustamiseen ja ylläpitämiseen nykyään välttämättömänä. 20734: Mitä valtioavun jakamiseen tulee, on valiokunta, viitaten 20735: keskuskirja;stoasiasta Eduskunnalle antamaansa mietintöön 20736: 2 1917.- Anomusmietintö N:o 6. 20737: 20738: n:o 2, katsonut tarkoituksenmukaiseksi, että se toimitettai- 20739: siin mainitussa mietinnössä ehdotetun Suomen kirjastova.l- 20740: tuuskunnan välityksellä. Avustustoimessa olisi huomioon- 20741: otettava alempana mainittuja näkökohtia, jotka ovat pää- 20742: asiallisesti samat kuin eduskunnan aikaisemminkin määrää- 20743: mät. 20744: Valtioapua olisi annettava sekä maalais- että 'kaupunki- 20745: laiskirjastoille. A:vustamisessa tulisivat ~kysymykseen seu- 20746: raavat kirjastomuodot: kansakoulujen lastenkirjastot, kuntien 20747: omistamat kanta- ja piir~kirjastot sekä yhdistysten tai jär- 20748: jestöjen kirjastot. Lastenkirjastojen valtioapu olisi 20-40 20749: maLkkaa, piiri'kirja:stojen sekä yhdistysten tai jä~jestöjen 20750: kirjastojen 2'5-100 markkaa ja kantakirjastoden korkein- 20751: taan 500 markkaa. 20752: Avustusta nauttivien kirjastocien tuli.si olla lainausta var- 20753: ten avoinna kai'kille kuntalaisiHe ja seutulaisine; :Kir- 20754: jaston ·omistajan tai muun kannattajan ,pitäisi käyttää sen 20755: hyvä:ksi ainakin yhtä paljon kuin valtioapua .pyydetään. 20756: Kantakirjatstoavustusten saannin ehtona olisi sitä paitsi, että 20757: niitä saavat vain ne kunnat, joi.ith~n tähtän tarkoituJ~:~seen an- 20758: tama oma kannatus nousee väihinilä:än 31 ;penniin tkuta:kin ·kun- 20759: nan asukasta kohti. Avustettavien kirjastojen tulisi myöskiln 20760: noudattaa kirjastovaltuuskunnan niille määräämiä kirjasto- 20761: teknillisiä ja muita ohjeita sekä antaa valtuuskunnalle tar- 20762: peelliset kil'jastoti1astollise~ ,tiedot. Näihin tehtoihin olisi 20763: kuitenkin suotava sellainen lievennys, että erikoisissa poik- 20764: keustapauksissa saiSI valtuuskunta harkintansa nojalla 20765: myöntää avustusta sellaisillekin kirjastoHle, jotka eivät 20766: muualta ;:tauti edellä esitetyn suuruista avustusta, kun kir- 20767: jastot sijaitsevat seuduissa, jotka sivistys- ja kirjastoharras- 20768: tuksiin nähden ovat muista jäljessä ja joissa sen vuoksi eten- 20769: kin kirji}stojen alkuunpanoa on tehokkaasti edistettävä. 20770: Edelleen otettakoon huomioon, että ;puhtaasti muodollisten 20771: seikkain vuoksi ei valtioapua olisi kiellettävä. 20772: Avustus oli:si annettava ainoastaan kirjojen tai 'kirjasto- 20773: välineiden muodossa. Kirjojen valinta saisi jäädiä 'kirjastojen 20774: hoitajain ja johtokuntien asia,ksi. Valti.oapu olisi jaettava 20775: Yleiset kirjastot. 3 20776: 20777: suornen- ja ruotsinkielisten kirjrustojen kesken suhteellisesti 20778: Vliilestön lukumäärän mukaan. 20779: Myönnettävän määrärahan suuruur1en on valiokunta kat- 20780: sonut tarpeelliseksi !korottaa y;hdenmu'kaiseksi sen kanssa, 20781: että se on korottanut avustussummat laste,nkirjastoille 10-25 20782: markasta 20-40 markkaan ja piirikirjastoille sekä yhdis- 20783: tysten tai järjestöj.en kirjastoille 20-50 markasta 25-100 20784: markkaan. Kaikki yleiset kirjastot eivät tietenkään ensi- 20785: mäisenä avustusvuonna voi tulla huomioonotetuibi, mutta 20786: 120,000 markan suuruisesta määrärahasta voitaisiin myöntää 20787: arviolta ainakin 1,000 lastenkirjastolle keskimäärin 30 mar- 20788: kan, 1,000 piirikirjastolle sekä yhdistysten tai järjestöjen 20789: kirjastolle keskimäärin 50 markan sekä 200 kantakirjastolle 20790: keskimäärin 200 markan avustus ja silloin tulisi ainakin 20791: tuntuvin tarve vuonna 1918 tyydytetyksi. 20792: 20793: Edelläolevan nojalla: valiokunta kunnioitta,en ehdottaa 20794: 1 20795: 20796: 20797: 20798: Eduskunnan anottavaksi, 20799: 20800: että yleisten kirjastojen perustamiseen ja 20801: ylläpitäm?;seen vuodeksi 1918 myiYYIJn,ettäis~m 20802: 1.20,000 markan määräraha Suomen kirjastoval- 20803: tuuskunnan käytettäväksi perusteluissa esitetyllä 20804: tavalla. 20805: 20806: Helsingissä 1 p:nä kesakuuta 1<917. i 20807: 20808: 20809: 20810: 20811: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hag- 20812: man, varapuheenjohtlllja Latvala, jäsenet Ala-Kulju, Alhai- 20813: nen, Huhtinen, Hälvä, T. Ikonen, Johansson, Kokko, Lehti- 20814: mäki, Leppä, Orasmaa, Sundblom, Toivonen, W aljakka, Wi- 20815: h€rsalo ja P. Virkkunen ynnä osittain varajäsenet Arokallio, 20816: .S. Haapanen, Hiekkaranta, Hornborg ja Salomaa. 20817: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapaino3sa, 1917, 20818: •'. 20819: 20820: 20821: 20822: 20823: 1917. - Anomusmietintö N :o 7. 20824: 20825: 20826: 20827: ' 20828: 20829: 20830: 20831: Talousvaliokunnan mietintö 20832: N :o 4 anomusehdotuksen johdosta, joka koskee 20833: varojen myöntämistä mielisairashoidon edistä- 20834: miseksi. 20835: 20836: Edus'kunta on Ta,~ousvaliokulllll!an varlmisteltavaksi lä- 20837: hettänyt edustaja Kaskisen y. m. anomusehdotuksen N :o 24, 20838: että valtiovaroista myönnettäisiin ennen vuoden 1920 lo'Ppua 20839: 6,000,000 markkaa käytettävillirsi sekä Oulun lääniin perus- 20840: tettavan keskuslaitoksen osittaiseen rwkentamiseen ja: kun- 20841: toon panemiseen että 'kuntaryhmäin alotteesta perustettavåen, 20842: tarkoituksenmukaisesti suunniteltujtm piirimielisairaalain ja 20843: yksitylisten kuntain mielisairarulain avustamiseen. 20844: 20845: 20846: Ensimäi.set toimenpiteet Suomess·a mielisairashoidon jär- 20847: jestämiseksi voidaan 'katsoa alkaneen jo lähes puolitoista vuo- 20848: sisataa sitten. Vuonna 1771 muutettiin nimittäin Nauvon 20849: saaristOISsa sijainnut Seilin spitaalisairaala :turvrulaitokseksi 20850: mielisairaita varten. Tämän jä&een kului 'kuitenkin koko- 20851: najsta seitsemän vuosikymmentä ennenkuin mielisairashoi- 20852: toa koskevat kysymyks·et tulivat suuremman huomion alai- 20853: siksi. Vuonna 1841 valmistui La·pinlahden keskuslaitos ja 20854: melkein samaan aikaan järjestettiin koehouruinhoidon toi- 20855: meenpanemiseksi 4 houruinko'Ppia kuhunkin lääninsairaa!laan, 20856: paitsi Uudenmaan läänin, jota lääniä varten oli varattu yhtä 20857: suuri määrä vaikkoja Lapinla;hden sairaa'lassa. Sittenkun 20858: säädyt 1877-78 vuosien va:Itiopäi.viHä olivat houruinhoidon 20859: parantamiseen käytettävä;ksi os.ottaneet 900,000 markkaa, ra- 20860: kennutettiin Turkuun, Viipuriin, Vaasaan, Ouluun ja Mik- 20861: keliiin V>astaanottolaiiokset, jotka kaikki avattiin vuoden 1882 20862: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 7. 20863: 20864: kuluessa. 'Vuonna 1885 vrulmistui Niuvanniemen pa·rannus- 20865: ja hoitolaitos läili.etlä Kuopion kaupunkia sekä vuonna 1889 20866: Käkisalmen turvalaitos. Tampereen kaupungin 'läheisyy- 20867: teen rakennettu Pitkäniemen keskuslaitos aVJattiin vuonna 20868: 1900. Tämän jälkeen on Ka'kolan kuritUJShuoneen yhtey- 20869: teen perustettu osrusto mielisairaita van:keja vart·en sekä muu- 20870: tamissa entisissä laitoksissa toimitettu joitakin uudistus- ja 20871: Jruajennustöitä. 20872: Toukokuun 28 päivänä 1·889 annetussa Sairasmielisten 20873: hoitoa koskevassa rusetuksessa määrättiin, että vaivaistaloja 20874: perustettaessa niihin tuli järjestää vähintään kolme paikkaa 20875: ikäytettävälksi varattomil'le mielisairail'le. Samana päivänä 20876: annetussa julis-tuksessa velVJoitcltiin kuDill!at niinikään toi- 20877: mittamaan ta·rkoituksenmukruista hoitoa kaiki'lLe seHaisiUe 20878: mielisairai:lle, jotka eivät voineet si-tä saada lähimmäln ym- 20879: päristönsä toimesta. Tämän vuo'ksi tulivat useat kunnat 20880: perustaneeksi köyhä.inial.ojensa mielisairrusosastoihin useam- 20881: pia paikkoja, kuin mitä maimtussa rusetuksessa määrättiin. 20882: Muutamissa suuremmissa kaupungeissa ovat köyhäintalojen 20883: mielisairrusosastot sittemmin eroitetut köyhäintalojen ylb.tey- 20884: des·tä ja muodostetut todellisiksi kunn•alilisiksi mielis·airaa- 20885: loiksi. Niinpä on Turussa ja Viipurissa jo jonikun aikaa 20886: ollut olemassa ajanmukaiset kun:rualliset mielisairarulat. V ast- 20887: ikään on myös Helsingin kaupunki raikennuttanut mielisai- 20888: raala,.n Si'poon ·.pitäjän Nickbyhyn ja samaten Tampereen kau- 20889: punki omistamalleen Haltanpään tilalle. Lisäiksi oru kolmella. 20890: kuntayhtymällä omat piirimielisairaalansa, nimittäin Harja- 20891: vallan, Jtl[äntsälän sekä Uudenkaupungin ympäristöjen kunta.- 20892: yhtymillä. Viimeksimainittu ei vielä ole täysin valmis, mutta 20893: on se jo lj:uitenkin osittain käytännössä. 20894: Yksityisistä mi•elisairashoitolaitoksista mainittakoon 20895: Kammion sairaala He'lsi.ngissä ja Suomen ki•rkon sisäläilletys- 20896: seuran diakoniiaitoksen srui!raaJla Sortavalassa. 20897: Paikkoj•a mielisairaita varten on nykyisin olemassa: val- 20898: tionlaitoksissa noin 1,500, kuntien omistamissa sairaaloissa 20899: noin 900 ja yksityisissä laitoksissa noin 100 sekä lisäksi kun- 20900: tien köyhäiruta.loissa arviolta noin 1,500, ka.ikkiaan siis nQin 20901: ~ 20902: Mielisairashoidon edistäminen. 8 20903: 20904: 4,000 sairaspaikkaa. Kurutien ·köy hämtalojen mielisairas- 20905: osa.stoissa olevat paikat ovat kuitenkin katsottavat oikeas- 20906: taan vain säilytyssuojiksi, joten sairaspai.'kkojen luku, joissa 20907: järjestelmällistä mielisairashoitoa annetaan, on melkoista 20908: 0 0 20909: 20910: 20911: plenem]Ho 20912: ' Sen tutkimuksen perusteella, jonka valtion asettama mie- 20913: lisairashoito·komitea toimeenpani, oli maassa vuoden 1906 20914: 1opulla kaikkia:an 11,710 m:ielisairasta. Näistä oli noin 7,000 20915: laitosihoidon trurp.eessao Kun: maamme väikiluku niiden kym- 20916: menen vuoden aikana, jotka ovat kuluneet ma:initus·ta tutki- 20917: muksesta, on lisääntynyt ja kun mielisairaiden prosentti- 20918: määrän täytyy olettaa pysyneen entisellään, ellei jossain 20919: määrin kohonneerrkin, ovat va:staavat luvut tätä nwkyä jo 20920: j·onkun verran suuremma.t. 20921: Edellä sanotusta johtuu, että mielisairaspaikoista on san- 20922: gen suuri •puute. Tästä onkin ollut seurruuksena, että suu- 20923: rin osa laitoshoitoa tarvit.sevista mielisairaista on jäänyt 20924: sitä vaille. Pitemmän aika:a kestänyttä mielisairautta pote- 20925: vat henkilöt saanevat nykyisin säännöllisesti odottaa vuosi- 20926: kausia ja äkillisluontoisissa sairaustapauksissa on niinikään 20927: tavallisesti odotettavru useita 'kuukausia, ennen/kuin: potilas 20928: voidaan saada sairaalaan. Samateri. täytyY ri'koksista- syytet~ 20929: tyjen henkilöiden, joid·en mielentila on: joutunut epäilyksenr 20930: alaiseksi, odottaa kuukausimääriä ennenkuin he voivat -päästä 20931: tarkastettaviksi. Köyhäinhoidon varassa olevista mielisai- 20932: raista 'Pääsee ainoastaan pieni osa DJauttimaan järtiestelmä;l- 20933: listä mielisaira:shoitoa. V aivaishoidontarkastelijan antamien 20934: tietojen mu'kaa;n vuoden 1916 alussa köyhäinihoiidon huoleh- 20935: dittavina olleista 5,277 mielisairaasta (tiellot 21 kunnasta 20936: kuitenkin vielä 'PUuttuvat) oli valtionlaitoksissa ainoastaan 20937: 75 potilasta eli 1.4 'Prosenttia ja rpiirimielisairaaloissa 30 20938: potilasta eli 0.6 ·prosen.f!tia. 20939: Mielisaira;shoidon alalla maassamme vallitsevat epäkoh- 20940: dat ovat olleet useilla säätyvaltiopäivillä huomion al.aisina. 20941: Niinikään ~n nykyinen yksikamarinen E.duskunta kolmilla 20942: eri valtiopäivillä tehnyt asian johdosta anomuksia. Vuoden 20943: 1907 valtiopäivillä anoi Eduskunta, että sille annettaisiin 20944: 4 1917. - Anomusmietintö N :o 7. 20945: 20946: mielisairaiden hoitoa tarkoittavista laitaksista esitys, jossa 20947: olisi otettu huomioon Eduskunnan esittämä suunnitelma mie- 20948: lisairashoidon järjestämiseksi, ja että hallitus, riippumatta 20949: esityksen valmistumisesta, jo sitä ennen Tyhtyisi toimenpitei- 20950: siin keskuslaitoksen perustamiseksi mielisairaita varten Ou- 20951: lun lääniin. Vuonna 19111 teki Eduskunta anomuksen, että 20952: kuntain -alotteesta perustettavia, tarkoituksenmukaisesti suun.. 20953: niteltuja piirimielisairaaloita lmnnatettaisiin. 6ittäJvälllä val- 20954: tioavuHa, sekä että valtioavun el}dot määräittrusiin niin koh- 20955: tuulli!siksi ja; selviksi, että kunll!l!t voisivat ryhtyä täHaisia 20956: sairaaloita perustamaa:n. Viimeisillä eli vuoden 1914 valtio- 20957: päivil'lä olivat mielisairashoitoa koskevat kysymykset jäl- 20958: leen har'kiitavina ja anoi Eduskunta, että hoidon hankkimi- 20959: seen mielisairai:He määrättäisiin ennen vuoden W 17 loppua 20960: käytettäväksi vaLtiovaroja 5,000,000 markkaa, josta 20961: . 3,250,000 markkaa Oulun lääniin perustettavan keskuslai- 20962: toksen osittaiseen ra-kentamiseen ja kuntoonpanoon, sekä 20963: 1,750,000 markkaa kuntar;yhmäin alatteesta perustettavien, 20964: ·tarkoituksenmukaisesti su unni tel tuj•en piirimielisairaa,lain 20965: ja yksityisten 'kuntain mi~lisaira,alain avustamiseen. Nämä 20966: anomukset eivät kuitenkaan .tähän asti ole joihtaneet mihin- 20967: kään tuloksiin. - Vuonna 1905 asetettu· mielisa:iras'hoitoko- 20968: mitea oli niinikään vuonna 1909 ilm~styneessä mietintönsä 20969: ensimäisessä osassa tehnyt laajan suunnitelman mielisairas- 20970: olojen vastaiseksi järjestämiseksi, mutta 'komiteankaan ehdo- 20971: tu'ksia ei ole ryhdytty toteuttamaa•n. 20972: Epä!klohitai'll poisrharn.iooks:i IOVJarl:. myös 'kunlllalt puolJeslj)waJil 20973: ryhtyneet suunnitfltelremralam •toåmrenpiJteirtä. Jo 'k!onkun ra11k:ala 20974: on ollut vil'leillä kYJSYmYJS useamrillllie lkunnr:iiHe yhteis'1lem 20975: pliirimri:el~sraJirlruai1aJin iailkl8loos/aJalmisesta. Kun mara1a,iJskunnat 20976: vähävaraisina eivät ·kuitenkaan ole voineet ryhtyä ilman 20977: VJalltioo •avusiturs:tw liakenilamaiatn: tällraå:sila V1erralt1Jain ikal- 20978: liiksi tuLevia laJitoksrua, v:al•tuu!ftetfltiilln SenJarrutti helmikuun 20979: 2•1 päivänä 1899 myöntämään kyseena;laista tarkoitusta var- 20980: ten yleisistä varoista kunnille avustusta Senaatin lä:hemmin 20981: määrättävillä ehdoiHa. Ehdot ·tuliiVat kuitenkin siksi anka- 20982: riksi, etteivät kunnat, yhtä 'kuUJtayhtymää lukuunottamatta, 20983: Mielisairashoidon edistäminen. 5 20984: 20985: halunneet ryhtyä avustuksia hyväks'een käyttä;mään. Kun 20986: erinäiset kuntaryhmät jonkun ailma myöhemmin kääntyivät 20987: hallituksen ;puoleen, anoen avustusta piirimielisairaalayri- 20988: tyksille lieveromillä ehdoilila, kuin mitä oli määrätty, antoi 20989: Senaatti aikaisemmin 'mainitun mielisairashoitokomite.an teh- 20990: täväksi laatia ehdotukset uusiksi maUilpiirustuksiksi piiri- 20991: mielisairaaloi:11e sekä käski sittemmin LääkintöhaJlituksen 20992: tekemään endotuks>en O'hjesäännöirklsi tällaisia laitoksia var- 20993: ten. Lääkintöhallituksen tuli SenaatiJn antaman määräyk- 20994: sen mukaisesti myös harkita, oliko muutettava rpiirimielisai- 20995: ·raaloille myönnettävän valtioavun suuruutta koskevia mää- 20996: räyksiä .sekä niiltä ehtoja, joit'll! ~vustuksen myöntämiseen 20997: nähden oli a.set·ettu. Lausunnossaan ehdotti Lääkinltöhalli- 20998: tus m. m. avustusmääriä ]mrotettaviiksi. Mutta kun kunnat 20999: eivärl; olleet näihin uusiin:kaan ehitoihin tyytyväisiä, jätettiin 21000: Lääkintöhallituksen tehtä'väksi .laatia yhdessä mielisairas- 21001: hioito.kom'iteam, V [l)i:Viruishoidonttarkalstel1ij a,n j1a YQei•sltoo. mken- 21002: nusten ylihallituksen. kanssa uud·elt •ehdotukset piirimielisa;i- 21003: ra.alain piirustuksiksi kus'tannusarvioineen sekä muiksi a:sian 21004: johdosta tarpeellisiksi toimenpibeiksi. Nämä ehdotukset 21005: V1allmistuiVJat vuonD'a 1911. Nruissä .iJehtiin meiJ.koiis:i'a lieVJeD- 21006: nyksiiä 1aålmiJsemmin viOimaJS1slaoUes]in 1ehtoihå.n. Muun mu1assa 21007: ehdotettiin, että kunnille voitaisiin jättää va·paa määrää- 21008: ffilisVIrulta 'S'airaa.l•ain ttalouls- 'jla u1'kohu101lllem:k•emnusten suh- 21009: teen, tarvitsematta n:iissä vä:lttämättömästi seurata mallipii- 21010: rustuksia. Sitä paitsi lausuttiin ehdotuksessa m~hdolliseksi, 21011: ettei kuntain ehdottomasti tarvitsisi omaksua malllipiiTUstuk- 21012: sia sairaalarakennuksiinkaan nähden, jos ne vaan ra•kennet- 21013: tiin seHaisten piirustusten mukaan, jotka asianomainen ku- 21014: v·ernööri Lääkintöha1litusta kuultuaan hyväksyi. Useita 21015: muitrukin huojennuksia aikaisemmista ehdoista oli ehdotuk- 21016: seen sisällytetty. 21017: Luoima•en Brrhen, •e'1itä vla~ti·on puol1el>1Ja myönnetääm piiri- 21018: mileliJstaliraalo.iU.e •tarp1ee'llli1sltla. •avustuslta uus:ilen iehtoj•en mu:kiruan, 21019: ryhtylivä!t usreJa't lkuD'nlalt jäiUeien suu'Ilillilf;teiJ.,emoon ·täUrui:siia 21020: laitl()lksia. KJruiktkilalaiD: 14 J:mnrtJayhltymän puol•esr1Ja, jotka 21021: käsittivät yhteensä 207 kuntaa eri osissa maata, anottiin 21022: 6 1917. - Anomusmietintö N :o 7. 21023: 21024: Senrua.Jtil'tla apuliahoja. perustertta,vla/ksi a~ortJtujiaJ 14 pnn~ 21025: mliJeliJslaåraaJrwa Vlavf!en, 'jolihiln oli tark10it!l't~u Vlal'lartia y h- 21026: lbeensä 871 slairlaiSpwikkrua. Lääkinrtöhia.lll~ltus prwohi lano- 21027: mrumsia, lehdorttaJen myönnettäväilusi •siairassci'jaJa; kohlbi apu- 21028: r.ahiaksi ra!kiooiJamiskusitannu'kJsili.n 1,000 mar:k/kla!a, si1susta- 21029: miskustannuksiin 150 markkaa ja vuotmi:seksi kannatukseksi 21030: ylläpitokustannuksia varten 250 markkaa sekä että valtio 21031: , noin kolmannella osalla ottaisi os·aa 'laiJtostoo henkiilökunnan 21032: palkkauksesta •aiheutuviin menoihin. Rakennusavuksi ja 21033: kunrtoonpanokustannuksiin olisi täten 'kerta kaikkiaan tar- 21034: vittu 992,6·50 markkaa ·s.ekä vuotmisiksi avustuksiksi, henki- 21035: lökunnan palkkauksen avustamis.eoo ta·rvittavaa erää lu- 21036: kuunottamatta, 217,2.50 markkaa. Tämä.n Tisäks] olivat kun,. 21037: ljjayh'tymält 1anoooet Btalatda mahd·olilåis:immJa.n huo!kleaJko~lwisiina 21038: lainoina: yhteensä 2,575,000 markkaa, minkä määrän myöntä- 21039: mistä Lääikin:töhrullitus niinikään oli puoltanut. Joulukuussa 21040: 1915 Senaatti kuitenkin hylkä!si kaikki nämä anomukset, 21041: jonika vuoksi, m~käli Va.liokunta on saanut 'tietää, ainoastaan 21042: kaksi kuntay;htymää on tarkoituksen toteuttamiseen voiilllut 21043: ryhtyä. 21044: 21045: 21046: Kuten edellisestä käy selville, ei meillä kymmenenä vii- 21047: meisenä vuonna ole mielisairwshoidon alrulla aikaansaatu sa- 21048: nolfjfjaVJaJsti mliltään parlamnu•ksia. ISiltä 'SUUI"emmial1a 'Syyllä olisi 21049: vlihdoin tbarmokk!aa1sti ruv,erfltav.a py.rikimäJän siiihoo päämää- 21050: rään, että jokais.ella mielisairaalla on ti,laisuus saada tarkoi~ 21051: tuksenmukaista hoitoa. Sitä vaativat sekä inhimilliset syyt 21052: dtrtä yhteiskunnaUiselt edut. ''Tia11lwilfiukisenm~ruiJsen ja nopoosti 21053: saatavan hoi9-on 'kautta voi, kuten kokemus on osoitta- 21054: nut, mieliisairaista noin kolmasosa parantua kokonaan ja 21055: melkoinen osa parantumattomista tuLla yhteiskunltakelpoi- 21056: si::ksi s. o. ympäri.stö.Ueen vaarattamiksi ja työkuntoisiksi. 21057: Onva saavutettu vielä pare.mpi•aikin 'tuloksia, kuten esim. Vii- 21058: purin ka·u:pungissa olevassa vastaanottolai'tdks·essa. Asian- 21059: omaiselta 'lää!käri1tä saatujen tietoj•en mukaan on sanotussa 21060: vastaanottolaitoksessa vuosina 1912~1916 hoidetuista 529 21061: Mielisairashoidon edistäminen. 7 21062: 21063: SiM:rtaJasilai poisltu'11ult liawto'klslestta ltervleinä 41 %, 'parempinlru 21064: 2ö % jra; pra:rtrunemaltlta 30 %, llm:hdle!s~ viimekiS!im:aiDi<tlllslta 21065: ryhmälsltä rainralkin puol,et; täy:siu yMeiskunlt'alkJellpoiiså.na. Ar- 21066: vosteltaessa asiaa yhteiskunnan ·eldun kannalta ei kuitenkaan 21067: ole ybistään kiinnitettävä huomiota siilhen työvoiman sääs- 21068: tymiseen, joka saavutetaan sairaiden ·parantumisen tai yh- 21069: teiskutakelpoisi'ksi tulemisen kautta. Melkoisen suuri merki- 21070: tys on myöskin sillä työta['mon llliillautumisella, jonka sairaat, 21071: etenkin sairautensa ensi aikoina saavat aikaan ympäristös- 21072: sään, varsinkin omaistensa keskuudessa, kun näiden täytyy 21073: pitää heitä luon'a1an v'oim:altta :sraradra heiUie tas·iia.nmukai,SitJa 21074: a~pua ja hoitoa. · 21075: Valiokunta on, samoin kuin sen kuulemat asiantuntijatkin, 21076: sitä mieltä, että ensi kädessä valtion olisi otettava huoleh- 21077: tiraikrsleen mirellisa;iraidoo hoidosr1Ja, 'Så.ltäkJin suuremmalla !Syyllä, 21078: kun kehity1ksen kulku muissakin maissa on siihen johtanut. 21079: Siihen nähden, että olot mielisairashoidon alalla kaipaavat 21080: miltä pikaisinrta lwöarusroa, on V13!Jlliokum1Ja llmJJtson.Uit v·ehnolLi- 21081: suudekseen kosketella asiaa laajemmaltikin, kuin mitä sen 21082: vrumisr1Je1Itav.alk!si lähe'tet!Jty ra.nomusehdotoo lbarJlmit'tara. 'Doi- 21083: mmrpirrelmä, joihin vtalrtion ljjaholta krii~eimmirtJen ,obisi ryhdyt- 21084: tävä, ISlaru Vlal[,olkun'iJa, yhltJ"'€'n raJSil!l!n1iuntijoinla ikuul\tujern hen- 21085: Jcilöden m 1elipi'teis]in, •sirtlen mrai'IlJirtja; lk!eakuslaitoklsen peruislfia- 21086: m~sem. Ou!lun lääniin, V1alstruruno1ltoltaå.tok:s~en rolrentam'l!sen 21087: M1lklkelin läämå.iln j,a Piltkänii,emen lreskUJslra~toklsoo ,liaajooita- 21088: misen. Tämän 1isä'ksi Wiwo Vialliokunltn, !EMä Hallitus oos,i 21089: '!;ill:arstSllJ ,dirlJaJa haDkiilirba'VIalffieen, m1tssä määrin voidaJaJn. va.lrtiJon 21090: tcximeslta ryhtyä mu:iltalk'in uu'S~ru m~elillsaå:l'lrualoilila roJlmnltamJaJan 21091: j:aJ jo löyityviä l~a~itoksia :JJrualjlenltamaan. T3.'liJ.öin pitäiiSii V.aJlio- 21092: U.mnlllan rnil81esiä 1en·simäl~SJinä ·tum:a lkyJsymy~ :Niuvla:n- 21093: n~emen JroSikusl1ai'toksren ja KläilmiSiallmen turVIal:ailtoksen liara- 21094: jenltlam~ruen, koskia mi18l~salimspaikkojen 'puurtJe ritäosissa m1a.1wta 21095: ed!el\l'OOU jää suurelksi. 21096: Siihren 'e'täJiseen •rusemiaiau (Jmrl:sole'D., jo,SJsla koko Pohjo.i's- 21097: Suomi on maassamme !löytyvistä mielisairashoitoiJ.aitoksi'sta, 21098: sekä huomioonottaen, cltä sairaalalhoidon tar:peessa olevien 21099: mielisairaiden lu'ku Vaasan ja Oulun lääneissä mielisairasko- 21100: 8 1917. - AnomUSimietintö N :o 7. 21101: 21102: mitean laskelmien mukaan jo vuonna 19.06 nousi yhteensä 21103: noin 1, 700, on keskuslaitoksen aikaansaaminen Oulun lääniin 21104: siksi välttämätön, että sen rakentamiseen olisi aivan ensi ti- 21105: lassa ryhdyttälvä, kuten Eduskuntakin jo kahdesti on anonut. 21106: Kun laitoksen rakennuskustannukset kuitenkin nousevat siksi 21107: suuriksi, että s•en kdkonaan rakeDJtaJIDinen .hetimiten jo tä- 21108: mänkin takia käynee vaikeaksi, voita:Usi:in a1uksi rajo1ttua 21109: siihen, etiä laitetta~siin kuntoon vain 2--4 valvoDJtaosa,st-oa 21110: sekä aivwn välrttämä!ttömät lisärakennukset. Vaikka muiden 21111: osastoj·en samoin kuin · :pääas~assa talousrakennustenkin ra- 21112: kentaminen täten lykkäytyisi väihän myöhempään, voitaisiin 21113: sopivasti järjestelemä1lä saada laitoksessa varatuksi tilioja 21114: kuitenkin jo 9{}-140 :potilaalLe, m~kä alluks:U dl:iJsi tuntuva 21115: aipu suurimpatan 'tarpeeseen . 21116: •Mielisairaalan trurve Mikkelin ·läänissä on myös näyrt- 21117: täytynyt varsin suureksi. Sanotussa läänissä ei ole nimit- 21118: täin tarkoirtJusta varten muita ·sairaalo~ta kuin ~ääni'nsairaa 21119: lan yhteydessä oleva vastaanottolaitos, jossa on sijoja ai- 21120: noastaan 12 :p·otilaal'le. Mi·elisairashoitokom~tean 'laskelmien 21121: mulm;am ()1[ ll!aiifloshoidon ltarpreelsSia ol•evruen mieliSiruiraidien 21122: luku 1läänislsä vuodren 1906 ,l,o:pU'Ua. lkuitenlkin jo ·I101~n 780, 21123: jolm määrä läänin vähäitselem .aiSUJIDl!ISluiiDuwn nä!hden on ~Slalllgen 21124: huoma'i!taVIa. 'SaårSJspa:]kkojen 1isäälll1Tnleu •oli'si ltämän vuoksi 21125: ·tarpeen. Kun 1ääininlsailriaia•llan ialuee<n 1a:hltaudlen .trulcia ja leri- 21126: nä~sfustä muils'talkå.n sylistä ei voiltaJille ,aJj,alteUa s'en yhrtleydressä 21127: oiJievan Vl~wnottolJailtoksoo 1!arujenJfu.rruiJslta, :pitäisi ryhtyä 21128: uud1en VlalstwanOititola:it~sen rialk~enttamrus'elen lsa'Illo'ttumn Uääiniin. 21129: Rakentamalla Pitkäniemen keskuslaitokseen kwksi uutta 21130: asyyliosastoa, kumpikin 40 •:potilrusta varten ja järjestämällä 21131: vastaavat nykyiset asyylios!!stot valvontaosastoiksi, v·oidaan 21132: wsianomaisen ylilääkärin lausunnon mukaan laitoksen vas- 21133: taanottokyky saada kohotetuksi lälli.es kaksinkertaiseksi. Se 21134: seikka, että laitoksen tffuokkaisuutta voidaan täten verrattain 21135: vähillä kustannuksilla melkoisesti lisätä, on omiaan :puhu- 21136: mwan laitoksen laajentamisen kiireellisyyden :puolesta. 21137: ViaHokunifla 1ei vtoi piltää maJhdolliJSen,a, elt<t.ä . y.IDsin 21138: vwltion toimenpilfleicliem. !IDauttlta void1atan llä;himmässä ltul,eVIa!i.- 21139: Mielisairashoidon edistäminen. 9 21140: 21141: suudi€1Ssa pääsitä toi v oifltuihiu imll o:ksi:~n mi:elllisrul'lwshoridon 21142: alaHa, vaa:n olisi käy;tettä'vä hyväksi ka:ikki se apu, mikä 21143: yleensä on a:sia:intilan a:uttamiseksi saata.vissa. Kun useat 21144: kunnat ovat ryhtyneet suunn,ittelemaan omien mielisairaa- 21145: lain rakentamista, olisi valtion otetta~a ohjata:kseen ja ~al 21146: voakseen kunnallista toimintaa tällä alalla. Sangen suo- 21147: tavana muotonlll kunnallisille yrityksille ~oidaan pitää 21148: sitä, että kull'nat ryhtyisi~M rakentamaan omia mielisair-as- 21149: osastoja lkeskuslaitosten yhteyteen, kuten naapurimarussamme 21150: Ruotsissa on tllipa,fitunut. Kaikki keskuslaitoksen tarjoa- 21151: mat a•puneu~ot ja laitteet oli·sivat silloin käytettävissä, joten 21152: tä.llaiset kuntain perustamat osastot voitaisiin saada aikaan 21153: Vlerra.'tbain vähillä kUJStla:nnuJkJs,illla.. Kun tällaiseen järjels- 21154: 1lelyyn ,kJei'Jkws1a:itQisillen hiarwvlu:kuisuudren vuoksi on vä- 21155: hemmäJssä määräis•sä t~l<aisuu\Uta1 j1a i]mn myÖis·kin o!JJisi 21156: taivdtrtJaViaJa, 1elbtei .saJil'lf!Jita tarv:ittsisi ku1e<ti:laa v:ars•in piltikiä 21157: maltkioj[w, o~si Vial<t]o<n lkoiElteJtJiJava 1ed<i1stää myös il1:1s1enäisiiJen 21158: krunnJamsltan m~e1:i:saim.a1w]n <a:ilkoonls,aam:i:sta. 1TälllruiJsiillta 21159: s<aimal,o:ilrtJa oJ,]så. m. m. v<aadi1Jtla,va, että !Il!e \()Viat tar- 21160: peek:sö. ,sruur~a, a'i1na1kri<n noin 100-150 iS<aimspia.årk,kaJa kä- 21161: sii!Jtäviä, jlortroa: jäåipler.äi•n<en hoidon järjiesli:.ely nills:sä V1oisi 21162: tullia kYI.SymylkJs,een, ~ruiito•slteiD. ISiilliJi 'tu11ema!Uta kovin k:aJl- 21163: 1ii:kisi :potil1a1slta lkohiJJi. N~id1en pi1:1ä:iJs,i oUa 1.'1ri1Jtävilllä ra- 21164: kennuksilla ja laitoksilla sekä tarpeeksi lukuisalla, ammat- 21165: tirtJruiltoi<se!lllia ho~tajakunm.aiUa vlaru!slt·Eit<iluj,a. J o\kwi<sessa s 1ruiriala- 21166: lassa pitäisi olla mielisairashoitoon perehtynyt erikoislää- 21167: käri, joka on laitoksen toiminnasta vastuunalainen. .Suurim- 21168: mat mahdollisuudet muodostua näis-sä suhteissa. ja muuten· 21169: kin tarlwituksenmukaisiksi on V aliakunnan mielestä kunta- 21170: yhtymien suunnittelemilla piirimielisairaaloilla ja suurem- 21171: pien kaupunkikuntien mielisairaaloilla. Voidakseen asettaa 21172: tarpeeksi suuri·a ViaaliJimukisira ,kunitay httymäJilll lsuumniilelmiin 21173: piirimielisairaaloihin nähden, tulisi valti:on puolestaan tun- 21174: tuvasti ottaa osaa niiden perustamis- ja ylläi>itokustannuk- 21175: siin sekä varata kuntayhtymille tilaisuus mahdollisimman 21176: edullist·en kuoletuslainain saa;miseen. Kun ne tuldkset, joi- 21177: hin mielisairaaloissa potilaiden hoitoon näihden voidaan 21178: 10 1917.- Anomusmietintö N:o 7. 21179: 21180: päästä, suuressa määrin riirppuvat siitä, että niihin saadaan 21181: tkyil~eli'ev~ä m:iieli<sairiaiSia,Lala;n pcrehtynertli u~koislläälkärteitä, ja 21182: kun tällaisten erikoislääkärien :paikkaaminen saattaa kunnille 21183: käydä raskaaksi, olisi erittäin syytä, et,tä valtio ottaisi suo- 21184: rittaakseen lääkä:rin :palkkauksen joko kokonaan tai aina:kin 21185: suurimma'ksi osaksi. -Yksityisten maalaiskuntain mielisai- 21186: raalahankkeita ei V aliQkunnan ~ielestä sitävastoin olisi arvus- 21187: tettava, sillä niiden :perustamia laitoksia t.uskin voidaan saada 21188: tarkoitustaan vaJstaaviksi. 21189: Ryhdyttäessä järjestelemään mielisairashoito-oloja maas- 21190: sa, näyttää näin ol[.en tarpeelli.selta, e,t'tä n:e ehdot, joilla on 21191: suunniteltu valtion :puolesta myönnettäväksi kannatusta pe- 21192: ru·s~e'ttavien._ mielisairaalain avustamis•eksi, olisivat asetetta- 21193: vat tar'kistuksen alaisiksi. Suotavaa olisi myös, että Halli- 21194: tus ottaisi harkittavakseen, eikö Lääkintöhallitukseen olisi 21195: asetettava erikoinen mielisairashoidon edustaja, jonka asiabi 21196: lähinnä jäisi mieliisairashoidon edistäminen ja valvonta. Toi- 21197: menpiteisiin voitaisiin silloin pa11emmin saada tarpeeHista 21198: yhdtenmukaisuutta /kautta koko maan. 21199: Nykyisissä olosuhteiss•a on vai~ea tehdä tarkkoda la.skel- 21200: m~a rsii'tä, mjjtä vaHi<on Da.l;.renn:<e<tt,aviks'i ,ehdat,e<btujen lwitoslten 21201: rakentaminen ja kuntoonpano .tulee maksamaan. Yleisten 21202: ra'kennusten ylihallituksesta saatujen summittaisten arvio1- 21203: den mulkaan tarvi,ta:alll Ou'lrun lä:äJn,iin •suunnilteltu1a :kesfkus- 21204: laitosta varten aina!kin 3,000,000'--4,000,000 markkaa, vaik- 21205: kapa laitoksen kuntoonpano supistuisi pääasiassa siihen, mitä 21206: edellä on maill!ittu välttämättömimmän brpeen vaatimaksi, ~a 21207: uuden vastaanottolaito'ksen ra'kentamiseen Mi'kkeliru 1ä;äniin 21208: lllJoim 1,200,000 markllm'a s<elkä Pilbkäni<emen lke<skus1airtotksren 21209: lralaj<entlami.s'een noin 1,300,000 ma.nkk1wa. Va:ikka V:aliokun~a 21210: pitääkin välttämältitömänä, eltJtä ehdorte1mt toimenpiteJet entsi 21211: tilassa saadaan edellä esitetyssä laajuudessa toteutetuiksi, ei 21212: vr;a;ri,akwnta ·kuibemka,an- ny.Jryi•s!ben, mone,;1sa ·suhit:ees'sa vai- 21213: lkeiden iJalloudEilhsten olloj·,e'n vudkSii 1ol:e lk~altsonwt voivlallls'a 21214: ehdoltita.a 'tarkoi·tus'ta vtarten :ensi vnod~:m m'enos:ääntöön oW- 21215: ilava~s·i 'enempää 1 lmi1n 1,500,000 manklk1aia, jdka olisi käytet- 21216: tävä lroskusl.wiltoksen m.mel!lltamlilseen Oulun lä<äniin. 21217: Mielisairashoidon edistäminen. 11 21218: 21219: Mitä kunnallistelli .piirimiel'isairaalain avustamiseen tar- 21220: vittaviin rahamääriin tulee, on Valiokunta kiinnittänyt 'huo- 21221: mionsa siihen, että niiden kuntayhtymi.en, jotka valtioa.vus- 21222: tusta aikaisemmin ovat anoneet, suunnittelemat mielisairaa- 21223: lat ovat olleet liian ·pien:ä, tavallisesti 40-60 potilaalle tar- 21224: koitettuja. Ainoastaan kahden kuntaryhmän suunnittelemat 21225: mielitsair.ata!ltat ,oV\alt la<io>tut :silksi 1suurilros•i, <erlltä •llliid!en <a VU!siha- 21226: minen saattaa tulla kysymykseen. Näitä varten on aikaisem- 21227: min anottu valtioaJ)ua rakennus- ja kuntoompanokustannuk- 21228: siin läfues 250,000 markkaa. Nykyisissä oloissa; ovat nämä 21229: kullltayh1ymai v•arffilata;n j<O paljl01a suuDemffilan tavutstukiSten ,tar- 21230: peessa. Tämän vuoksi on V aliakunta pitänyt tarpeellisena, 21231: että tarkoituksenmukaisesti järjesiettäviksi suunniteltujen 21232: kunnallisten piirimielisaira.alain avustamiseksi olisi ensi vuo- 21233: den menosääntöön va;rattava 500,000 markan ~äärära;ha. 21234: Edellä esitetyn nojalla saa V aliakunta kunnioittaen .eh- 21235: dottaa anottavaksi, 21236: 21237: että valtion toimesta ensi tilassa ryhdyttäi- 21238: siin rakentamaan rnidisaimiden hoitoa rvarte·n 21239: tarkoitettua keskuslaitosta Oulun lääniin ja 21240: vastaanottolaitosta Mikkelin lääniin sekä laajen- 21241: tamaan Pitkäniemen keskuslaitosta; 21242: että vuoden 1918 menosääntöön otettaisiin 21243: 1,500,000 markan suuruinen määräraha keskus- 21244: laitoksen rakentamista varten Oulun lääniin; 21245: että kunta.yhtymien alotteesta keskuslaitosten 21246: yhteyteen perustettavien rnielisaimsosastojen sekä 21247: tarkoituksenmukaisesti sut~nniteltujen piirimieli- 21248: sairaalain rakentamis- ja ylläpitqkustannuksia 21249: varten myönnettäisiin valtiovaroista riittävän 21250: suurta avustusta, sekä että tarkoitukseen käytet- 21251: täväksi varattaisiin vuoden 1918 menosääntöön 21252: 500,000 mark,an määräraha, ja 21253: että Hallitus varaisi kuntayhtymille tilai- 21254: suuden edullisten kuoletusTainain saantiin mai- 21255: nittujen laitosten rakentamista varten. 21256: 12 1917.- Anomusmietintö N:o 7. 21257: 21258: Asian käS'ittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Peu- 21259: rakoski, varapuheell'johtaja Kaskinen (osittain), s.ekä jäsenet 21260: Aromaa (osittain), Helenius-Seprpälä (osittain), Hirvensalo 21261: (osittain), Inborr (osittain), Koponen, Leivo (osittain), Le- 21262: tonmäki, Lohi (osittain) Mäkelä, Pohjola, Saari, K., Savo- 21263: lainen, Taskinen (osittain), Tyrppö, T. (osittain) ja Vaarala 21264: sekä osittain varajäsenet Hiltunen, Hälvä, Niukkanen, Rik- 21265: konen, Roos ja Runtti. 21266: 21267: 21268: 21269: 21270: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 21271: 1917. - Anom1Willietintö N :o 8. 21272: 21273: 21274: 21275: 21276: Maatalousvaliokunnan mie- 21277: t i n t ö N:o 3 anomusehdotuksen johdosta, joka 21278: koskee määrärahan myöntämistä erinäisten 21279: ,.aataloustarvikkeiden hanikintaa ja taloudel- 21280: lista neuvontatyötä varten. 21281: 21282: Eduskunta on Maat•aJlousvaliokunnan valmisteltavaksi 21283: lähettänyt edustaja Laitisen y. m. anomusehdotuksen N :o 21284: 71, joka koskee määrärahan myöntämistä erinäisten maata- 21285: l'()ustarvikkeiden varastoon ostoa ja mae:hantuonnin edistä- 21286: mistä varten sekä taloudellis·en nerättystyö:a järjestämiseksi 21287: varsinkin pieneläjäin keskuudessa. 21288: 21289: 21290: 21291: ·se elintarvepula, jota myöskin Suomi niin monen muun 21292: maan kanssa on joutunut kärsimään, ei liene pian ohimenevää 21293: laatua, vaan tulee todennäköisesti pitempäänkin jatkumaan. 21294: Samalla kun siis yhteiskunnan puolelta on ryhdytty ja ryh- 21295: dytään kiireellisiin toimenpiteisiin niiden vaikeuksien voitta- 21296: miseksi, jotka uhkaavat elintarpeitten hankintruanykyhetkenä 21297: ja. ·lähimpinä aikoina, on myöskin välttä.mättömän tarpeel- 21298: lista hyvissä ajoin tehdä kaikki, m~tä tehtävissä on, että elin- 21299: tarve- ja erityisesti mruataloustuotantoa pitemmänkin päälle 21300: edistetään ja sen menestymisen edellytykset turvataan. Pel- 21301: tokasvien viljelyksen jatkamiseksi säännöllisenä ja jos mah- 21302: dollista. lisääntyneenä.ki'll! on huolehdittava siitä, että on ta- 21303: keita kelvollisen kylvösiemenen, riittävän lannan sekä eri- 21304: laisiin viljelystö:Uhin tarvittavain kunnoHisten työvälineitten 21305: saann~sta. 21306: 2 . 1917. - Anomusmietintö N :o 8. 21307: 21308: Kevä.ttoukojen tekoon tänä vuonna ovat siemenet aikai- 21309: semmin varatut. Onko niitä ollut riittävästi ja kelvollisia 21310: käytettävissä, siitä ei toistaiseksi ole tarkempaa tietoa. Mis- 21311: sään tapauksessa eivät mitkään lisätoimenpiteet ainakaan 21312: Eduskunnan ·puolelta kevätviljan siemenen hankinnan edis- 21313: tämiseksi ole enää mahdol.lisia. Sen sijaan antaa kysymy•s 21314: rukiin siemen en saannis·ta ensi syyskyl vöjä varten aihetta 21315: vakavaan huoleen. Jos leipäviljan tuonti Venäjältä pysyy 21316: yhtä niukkana kuin viimeksi kuluneina kuukausina, on se 21317: vaara tarjona, että .ainakin sellaisilla paikkakunnilla, jotka 21318: osankin vuatta ovat muua.lta tuotavan viljan varassa, leivän 21319: puutteen kärjistyessä varsin~iseksi hädäksi, oHaan 'lopulta 21320: pakotetut käyttämään siemenvarastotkin ihmisten ravinnoksi. 21321: Jos näin kävisi, ei täten synty;nyttä rukiinsiemen-en puutetta 21322: voitaisi myöhemmin:kään korvata ulkoa tuoduUa siemen.ellä, 21323: vaikka tuonti silloin olisikin tullut mahdolliseksi. Katkera 21324: kokemus erädtä aikaå.semmilta vuosilta nimittäin osoittaa, 21325: ettei toisista maista tuotu ruis- Pohjois-Ruotsia ja Pohjois- 21326: Venäjää lukuunottamatta, joi.sta ·kuitenkaan ruista vientiä 21327: varten ei liikene - pysty meillä talvehtimaan, vaan häviää 21328: v·errattain suotuisainkin taivien ja keväitten aikana. Kun siis 21329: useissaikin Suomen maakunnissa rukiin siemenistä puute ensi 21330: syyskesään mennessä tulee ilmenemään, on sitä varten sie- 21331: men ehdottomasti oma;sta maasta varattava. Tätä varten 21332: olisi jo ensi tilassa ·toimenpiteisiin ryhdyttävä niinhyvin 21333: Hal'lituksen kuin kuntain'kin puolelta. Kun nyt kesän alussa 21334: kuntain toimihenkilöitten ja elintarvelautakuntruin avulla tai 21335: muutoin saadaan tarkemmin tietoon ma.assa olevat viJjava- 21336: rastot, ~elviää samalla missä näimä varastot ovat niin pienet, 21337: että kylvösiemenkin on vaarassa, samoinklllin sekin missä on 21338: niin paljon ylijäämää, eiJtä siitä liikenee siemenenä toisille 21339: seudui'lle vietäväksi. Kokeneimmrut ja vakavarai·simmat 21340: maanviljelijät kyllä yleensä huolehtivat siitä, että h-eillä 21341: aina on siemen varattuna, mutta on paljon varsinkin vähä- 21342: varaisia pienviljelijöitä, jotka vähemmänkin ahtai,na ruikoina 21343: ovat olleet muilta saa·tavan kylvösiemenen varassa. 21344: Maalaiskuntain taholta ei viime vuosina ole siemenviljan 21345: hankintaan kiinnitetty riittävästi ja siihen määrin huomiota, 21346: Maataloustarvikkeiden hankiata. 3 21347: 21348: kuin nykyinen tilanne oman maan tuotannolle asetettaviin 21349: vaatimuksiin ja tuonnin vaikeuksiin nähden olisi edellyt- 21350: tänyt. Vaikka kuntien luotansaanti aina;k:in toistaiseksi on 21351: vielä verrattain helppoa, näyttäisi kuitenkin ·ta11p·eelliselta, 21352: että Eduskunnan ja Hrullituksen yhteisillä toimenpiteillä ta- 21353: loudellisesti heikairomille kunnihle, joiden piirissä rukiinsie- 21354: menestä tiedettäisiin tulevan puutetta, annettaisiin helppo- 21355: korkoisia lainoja rukiinsiemenvarastojen hankkimiseksi. 21356: Maassamme on viirne vuosiua kylvetyn rukiin määrä 21357: vaihde1lut 35-37 milj. kg. Jos tästä ensi kylvökautena 21358: 10 % puuttuisi siten, että se toisiin seutuihin olisi muualta 21359: 'hankittava, niin Ip.erkitsisi se .siå.s 3,5-3,7 milj. kg:n hankin- 21360: ·taa, joka rahassa, jos kg:n 'hinnaksi arvioitaisiin esim. 1 mk., 21361: tekisi 3,ö00,000-3, 700,000 mk. Jos tästä määrästä vielä 21362: kunnat, yksityiset ja. erinäiset liikkeet hankkisivat toisen 21363: puolen, jäisi kuntien hankittava:ksi va:ltion avustuksella 5 % 21364: yllämain~tusta kylvön koko määräistä, mikä tekisi 1,750,000 21365: -1,850,000 kg. ja markkaa. Jos sato tuntuvammin ·huono- 21366: nee sekä sen kypsyminenja korjuu oi!iinä määrin myöhästyy, 21367: ettei uutisvd.ljast.a saada siementä, ov3Jt edellä mainitut arvio- 21368: laskelmat todennäköisesti liian alhaiset. KuUJ kyseessä. 21369: olevissa tapauksissa laskelmien teko onikiu varsin vaikeata 21370: ja ·epävarmaa, on luonnollista että Hallitus, joka nykyisin on 21371: järjestänyt erityiset elimet maan elintarve-asioista huolehti- 21372: maan; ryhtyy tässäkin kaikkiin niihin toimenrpiteihin, joita 21373: tilanne vaatii. Valiokunnan mielestä on Eduskunnan tässä 21374: suhteessa siis tyydyttävä ylimalkaisiin laskelmiin, pitäen 21375: mainittuja rukiinsiemenmääriä vähimpänä määränä, minkä. 21376: hankkimiseen yhteiskunnan toimenpiteillä olisi varaudut- 21377: tava. Tarkoitusta varten olisi sentähden V aHokunnan mie- 21378: lestä varattava ainakin '2,000,000 mk. annettavaksi lainoina 21379: sellaisille kunnille, joiden piirissä rukiinsiemenen puutetta 21380: huomataan ilmaantuvan. 21381: Todennäköistä 'On, .että ensi syksynä ja syystalven ku- 21382: luessa on tarpeen ryhtyä myöskin sellaisiin toimenpiteisiin, 21383: että ensi kevään eli vuoten 1918 toukoviljan siemenen saanti 21384: .. 21385: 4 1917. - Anomusmietintö N :o 8. 21386: 21387: tulisi kaikkialla ajoissa •turva·tuksi. Kun nimittäin nyt kulu- 21388: mass·a oleva kevät on ollut tavoa.llista paljon myöhäisempi; 21389: varsin kylmä ja kun lisäksi kylvöön käytettävä varsinkaan 21390: •kauran siemen ei ol-e oHut itäväisyydeltään täysi1relpoista, 21391: ou otaksuttavissa, ettei kevätviljan, erittäinkin juuri kauran 21392: sato tule joutumoon säännölliseen aika•an valmiiksi ja että se 21393: siitä syystä laadultaankin tulee olemaan puutteellista. Kun 21394: kuitenkin näiden olosuhteiden arvosteleminen on tätä nykyä 21395: liian epävarmain perusteiden varassa, ei näytä mahdolliselta 21396: tehdä päteviä laskelmia siitä; millaisia siemenmääriä seuraa- 21397: vaksi kevääksi tar~ttaisiin, ja lienee niin ollen tyydyttävä 21398: viittaamaan mainittuihin seikkoi!hin, luottaen siihen, että el- 21399: lei Eduskunta tässä suhteessa olisi tilaisuudessa toimenpi- 21400: teisiin ryhtymään, sen tekisi Hallitus, saatuaan tilanteesta 21401: aikanaan sen selvityksen, mikä toimenpiteitä varten on tar- 21402: peen . 21403: 21404: 21405: .Jo useamman vuoden kuluessa on rukiinvU.ljelys Suomessa 21406: vähitellen ollut lisääntymässä. Pelt.oviljely~ärjestelmiä on 21407: muutettu saadakseen enemmän tilaa rukiille. Uutisviljelyk- 21408: siä on myöskin raivattu tätä tarkoitusta varten, niinhyvin 21409: kiinteällä maalla kuin suollakin. Näitä elintarpeiiten tuo- 21410: tannon ~isäämistä tarkoittavia toimenrpiteitä on kuitenkil;l. 21411: sodan aikana melkoisesti eh:käissyt tai ainakin vaikeuttanut 21412: muun ohessa myöskin apulaniaå.n saannin huoma:ttava vähe- 21413: neminen, jopa toisten apulanialajien tuonnin kokonaan lop- 21414: puminen. Tämä on ·haitallisimmin vaikuttanut maallemme 21415: niin perin tärkeään suoviljelykseen, joka mönissa seuduissa, 21416: erittäJnkin sieltä, missä ei ole saatavissa savea maanparan- 21417: nusaineeksi, ilman apulautoja käy liian epäv&rmaksi. Ainoa 21418: apu:lantalaji, jota jossain määrin vielä on ollut käytettävissä, 21419: ovat luujauhot. Säänn:öUisinä vuosina tuodaan niitä melkoiset 21420: määrät Venäjältä. Sieltäkin tuonti on nyt supistunut aivan 21421: vähiin, samalla kuin hinta on noussut 4--5-kertaiseksi. Koti- 21422: mainen luujauhojen valmistus on aivan vähäinen eikä tyy- 21423: dytä kuin pienen osan luujauhojen käytön määrästä. Jotta 21424: Maataloustarvikkeiden hankinta. 5 21425: 21426: olisi takeita siitä, että ruismaiden 'hyväksi uhratut tavallista 21427: ka1liimmat tuotantokustannukset tulisivat tyydyttävällä 21428: sadolla korvatuiksi, olisi sentähden välttämätöntä saada 21429: luujauhojen tuontia Venäjältä edistetyksi ja niiden käyttöä, 21430: korkeasta. ib.innasta huolimatta, jaitketuksi. Mikä1i on saatu 21431: tietää, on Venäjällä edelleenkin luujauhoja olemassa ja nii- 21432: den valmistus käynnissä. Olisi sentähden ryhdyttävä sellai- 21433: siin roimen:piteisiin, joiden kauitta •tuontia voitaisiin kiihoit- 21434: taa. Eräänä keinona tätä tarlkoitusta varten pitää Valiokunta 21435: tu.ontipalkkion ta:kaamista seLlaisille tunnetuille, suuremmille 21436: tuontiliikkeHle, etupäässä osuustoiminnallisilla keskusliik- 21437: keille, jotka kesän kuluessa ottaisivat luujauhoja maahan 21438: hankkiakseen. Jotta yleisistä varoista suoritettavat avus- 21439: tukset tu1~sivat varsinaå.sesti maa·taloustuotannon 'hyväiksi voi- 21440: taisiin menetellä siten, että Hallituksen hyviiJrsymwt tuonti- 21441: liikkeet sitoutuisivai myymään, etwpäässä vähäJvaraisiliJ.e 21442: maanviljelijöille ja osuuskuntain tai kuntain kautta, luujau- 21443: hoja eåim. 10 mk. srukkiä kohti !halvemmalla kuin mi,hin liik- 21444: keid'en kustannukset luujauhojen ostossa nousevat. Jos täten 21445: saataisiin maa•han tuoduksi esim. 20,000 sälkkiä entisten pien- 21446: ten varastojen jru kotimaisen tuota.nnon liswksi, niin tarvittai- 21447: siin mainitun tuonnin pal'kkioik!si yhreensä 200,000 mk. Tä- 21448: ten maahan mab.d,o1lisesti saatava apulantamäärä on tosin 21449: varsin pieni, huO!Illioon ottaen millais-ia määriä säännöllisinä 21450: vuosina on totuttu jo käyttäinään, mutta kun tuontia i)whtaa- 21451: vat vaikeudet lienevät erityisen suuret, on Va.liolkunnan mie- 21452: lestä täihän väihäi~een määrään tyydyttävä. 21453: 21454: 21455: 21456: Karjatalouden kehittyessä on ostovä:kir~huj·en maahan- 21457: tuonti ja käyttö Suomessa varsin huomaittavasti lisääntynyt. 21458: Niinpä tuotiin ostovä:kir~huja v. 1905 noin 6.9 milj. markan 21459: arvosta, v. 1910 9.8 milj. markan arvosta ja v. 1913 jo 21460: 13.9 milj. markan arvosta. Tämä tuonti, joka etupäässä 21461: · käsittää erilaisia öljykakkuja, vehnäleseitä ja rehujauhoja, 21462: on sodan ajan loppupuolella myöskin suuresti supistunut, 21463: 6 1917.- Anomusmietintö N:o 8. 21464: 21465: jopa toisin ajoin ollut melkein seisauksissa. Melkoinen Ja 21466: suurin osa oman maan kauran sadosta, joka viime aikoina 21467: on tehnyt noin 6-7 milj. hl. e:li 270-315 milj. kg. vuodessa, 21468: on tavallisina vuosina my-öskin käytetty kotieläinten ruo'kin- 21469: taan. Nykyisissä oloissa olisi kuitenkin välttämätöntä sääs- 21470: tää niin paljon kuin suinkin ihmisravinnoksi erinomaisesti 21471: kelpaavaa kauraa tähän viimemainittuun tarkoitukseen. 21472: }futta ettei kotieläinten tuotanto tällöin pääsisi arvelutta- 21473: vasti alentumaan, olisi niin toimittava, että y~lämainittuja 21474: ostoväkirehuja saataisiin maahan jatkuvasti tuoduksi. Tuon- 21475: nin kiihoittamiseksi voitaisiin menetellä pääasiallisesti sa- 21476: malla tavalla kuin ede'llä apulantain tuonnista on ehdotettu. 21477: Määräämällä tuonti'palkkio esim. 10 penniksi kg. mikä mer- 21478: kitsisi sitä, että osuuskuntain taildra kuntain kruutta vä'kire- 21479: ihuja ostavat saisivat näitä 10 penniä halvemmalla kg. kuin 21480: mihin tuontiliikkeen todistettavwt 'kustannukset kesä- ja 21481: syyskauden kuluessa maahan tuoduista väkirehuista nouse- 21482: vat, saavutettaisiin toivottavasti sellainen tulos, että tässä 21483: tarkoitetut keskusliikkeet ryhtyisivät aivan erikoisiin pon- 21484: nistuksiin tuonnin määrän lisäämiseksi. Jos tätä varten 21485: käytettäväksi varattaisiin esim. 750,000 markan määräraha, 21486: saataisiin si'llä, sikäli kuin tuonti yleensä on mahdoHinen, 21487: väkirehua tuoduksi 7,5 miljoonaa kg., jos käytetään ylempänä 21488: mainittua palkkioperustetta, mutta 9.4 miljoonaa kg., jos mai- 21489: nittu perust'e on esim. 8 penniä kg:lta. E'hdotetun:laisten 21490: tuontipalkkioiden suorittaminen yleisistä varoista edellyt.. 21491: tää, että Hallituksella on tilaisuus ja valta valvoa yksityis- 21492: kohtaisesti tuontiliikkeiden toimintaa. Tämä käy sitä hel- 21493: pommin päinsä, jos nämij, liikkeet ovat osuustoiminnallisia 21494: keskusliiikkeitä tai jos tuonnista huolehtivat kunnat. 21495: 21496: 21497: 21498: Elintarvetuotann~n lisäämistä ja voimistamista ehkäisee 21499: maassamme varsin huomattavassa määrin tarpeellisten ko- 21500: neitten ja ajanmukaisten työvälineitten puute. Valiokun- 21501: nassa on siitä syystä ollut harkinnan alaisena myöskin ky- 21502: Maataloustarvikkeiden hankinta. 7 21503: 21504: symys maatalouskoneiden tuonnin edistämisestä. Kun ny- 21505: kyisin aina:kin huomattavampi koneit·ten tuonti näyttää koh- 21506: taavan voittamattomia vaikeuksia, ei valiokunta ole katso- 21507: nut voivansa tehdä tässä suhteessa ehdotusta määrärahan 21508: vamamisesta. Kuitenkin olisi toivottava että Hallitus tästä 21509: huolimatta ryhtyy tuontia helpoittamaap parantamalla kul- 21510: jelu&oloja ja ryhtymällä toimenpiteisiin maatalouskoneiden ja 21511: niiden valmistukseen tarvittavan raaka-aineen tuontitullin 21512: poistamiseksi. NiiJ:rilkään olisi kotimainen maanviljelyskone- 21513: teoUisuus saatava kehitetyksi entistä enemmän maataloustuo- 21514: tantoakin palvelemaan. 21515: 21516: 21517: Paitsi elintarvetuotannon lisäämiseen on useiden kansain 21518: keskuudessa erityistä huomiota myöskin kiinnitetty kulu- 21519: ·tuksen tarkoituksenmukaisimpaan järjestämiseen sekä ylei- 21520: sön valistamiseen ja ohjaamiseen niin, että se mahdollisim- 21521: man tietoisena voisi olla mukana a:listamass~~: yksityistalout- 21522: taan sen, monesti hyvinkin yksityisko'hrtaisen säänrnöstelyn 21523: ja valvonnan alle, mitä sodanaikainen olotila edellyttää. 21524: Myöskin on ollut supistettaessa eräitten ravintoaineitten va- 21525: poota käyttöä, pa~ siirtyä ottaJmaan käytäntöön' joko aivan 21526: uusia ravintolähteitä uusine menettelytapoineen tai lisää- 21527: mään ennen vähän käytettyjä aineksia huomattavasti paljon 21528: suurempiin määriin. Tätä varten tarvittava valistava ja 21529: ohjaava työ on Suomessa, pääasiallisesti kaatuneen Hallituk- 21530: sen saarnattomuuden ja olojen tuntemattomuuden takia, jää- 21531: nyt liiankin vähän huomatuksi. Se mikä täUä alalla on tul- 21532: lut suoritetuksi, on tapahtunut kaukonälköisimpäin kunrtain 21533: ja toimeliaim'pain järjestöjen alo1Jteesta ilman mitään tukea 21534: hallitusvallan puolelta. Onpa. päinvastoin taloudellista va- 21535: listustyötä vaikeutettukin. Arveluttavan pa'ljon on näin ol- 21536: len jäänyt aikanaan tekemättä. Kun kuitenkin ahdinkoti- 21537: laa edelleenkin jatkuu, ja kaikesta päättäen säännöllisiin 21538: oloihin pa:lautuminen tulee käymään hitaasti, ei ole liian 21539: myöhäistä vieläkään ryhtyä Eduskunnan ja Hallituksen yh- 21540: teisty·öUä suuremma:ksi suuniliiteitua valistus- ja opastustyötä 21541: yleisön keskuudessa jitrjestämään. 21542: 8 1917. - Anomusmietintö N :o 8. 21543: 21544: Kuten monesti on mainittu, eivät toiveet alkamassa ole- 21545: van kesäkaud·en sadosta ole varsin lupaavia. On niin ollen, 21546: jos mieli varsinaisesta nälänhädästä pelastua, aivan välttä- 21547: mätöntä ryhtyä sellaisiin toimiin, että ne varastot, joita 21548: oman maan viljelystuotannolla ja supistuneella tuonnilla 21549: saadaan kokoon, tulevat mahdollisimman säästäväisesti ja 21550: tarkoituksenmukaisesti yksityistaloudessa käytetyiksi sekä 21551: että myöskin maamme verrattain runsaat sellaiset luonnon- 21552: tuotteet kuin marjat, sienet y .. m. tulevat tarkoin ja kenen- 21553: kään estämättä kerätyiksi ja sellaisilla menettelytavoilla 21554: säilöönpannuiksi, mitkä nykyol10issa ovat mahdoUisia. Ka- 21555: lastusta ja metsästystä olisi myöskin sallittava entistä va- 21556: paammin käiytettäväJksi. 21557: Menestyksellistä valistustyötä ovat 'kotitalousalaJlla täihän 21558: asti suorittaneet erilaiset maataloudelliset ja naisjärjestöt 21559: kiertäväin naisneuvojainsa avulla. Voitanee otaksua, että 21560: tällaisten neuvojain - joista useimmart toimivat vain eräitä 21561: kuukausia· vuodessa ja joiden palkkaus käy mahdolliseksi 21562: pääasiallisesti yksityisi:llä uhrauksi1la- lukumäärä nykyi- 21563: sin nousee lähes kahteen sataan. Tarpeeseen ja nykyiseen 21564: tilanteeseen näihden on tämä lukumäärä kuiten!kin liian pieni. 21565: Näyttää siltä kuin juuri ensi syyskesän ja syksyn kuluessa 21566: '!raivattaisiin suuri joukko ylimääräisiä naisneuvojia, jotka 21567: liikkuen etupäässä vähävaraisimmissa kodeissa käytännöl- 21568: lisesti opastaisiv~Lt kuinka erilaiset ruoka-ainekset, kasvik- 21569: set, marjat, sienet y. m. olisivat koottavat ja varastoonpanta- 21570: vat, kuinka niistä erilaisilla menettelytavoilla saadaan sekä 21571: maukkaita että ravitsevia ruokia. Nämä neuvojat voisivwt 21572: muun varsinaisen toimintansa ohella antaa ensimäiset alus- 21573: tavat ohjeet kasvitarhain perustamisessa ja kuntoonpanemi- 21574: sessa seuraavaa kesäkautta varten sehlaisissa kodeissa, missä 21575: kasvitarhoja ei vielä ole olemassa. 21576: Ylimääräinen neuvontatyö kotitaloustoimissa, joka voisi 21577: soveliaimmin tapahtua esim. syys- ja lokakuun aikana tai 21578: elokuun jluolivä:listä lokakuun puoliväliin, kysyy, jos se ha- 21579: lutaan saada riittävän laajassa mitassa ja menestykseHisen 21580: tPhokkaana käyntiin, erityisiä toimenpiteitä ja käyttövaroja. · 21581: Maataloustarv&keiden hankinta. 9 21582: 21583: Niiden henkilöiden, jotka joutuvat neuvontatointa suoritta- 21584: maan, tulee ominaisuuksiensa ja kykyjensä puolesta olla tä- 21585: hän tehtävään mruhdollisimman sopivia. Heidän tulee tun- 21586: tea väili.ävara~sen kansan keskuudessa vallitsevia olosuhteita 21587: ja katsantokantoja voidakseen 'herättää sitä 'luottamusta, joka 21588: on ensimäisenä onnistumisen edellytyksenä arkaluontoisessa, 21589: yksityisten kotien viirissä ta.pahtuvassft. opastavassa toimin- 21590: nassa. Niinikään tulee heidän omistaa, ainakin jossai•n mää- 21591: rin, koeteltua., käytännöllistä~ kokemusta ja taitoa kotitalous- 21592: tehtävissä sekä kykyä kansanomaisella ja vaatimattomalla 21593: tavalla esittää näitä a.sioita ja henkilökohtaisesti näyttää 21594: kuinka missäkin tapauksessa on meneteltävä. Kun kysy- 21595: myksessä on verrattain lyhytaikainen toiminta, on sitä var- 21596: ten Va.liokunnan käsityksen mu'kaan päteviä henkilöitä kyl- 21597: läkin olemassa. Niissä erilaisissa oppilaitoksissa, jotka koti- 21598: talousalalla maassamme toimivat, on vuosittain oppilaita 21599: noin 900-1,000. Näistä pieni osa valmistuu sitten neuvo- 21600: jiksi tai antlautuu muiden palvelukseen, mutta enemmistö 21601: palaa koteihinsa. Viimemainituista ja v!llstaavia kursseja 21602: suorittaneista sekä muista rusiaa harrastavista henkil<>istä 21603: olisi kyseessä olevaa ylimääräistä neuvontaityötä val:11:en hen- 21604: kilökunta saatava. 21605: Ne neuvot ja ohjeet, joita nyt sodan ai:heuttama,ssa eri- 21606: koisessa tilanteessa i:llintarpeitten tarkoituks·enmukaisimpaan 21607: käyttöön nähden taniltaan antaa, poikkeavat\; kuitenki:a ai- 21608: nakin osittain tavallisissa oloissa vallitsevista tavoista ja 21609: käsityksistä. Niiden:kin henki:löiden, jotka jo omaavat koke- 21610: musta tällä a.Jlahla, on sentähden välttämätöntä saada tarkoi- 21611: tukseen erityisesti soveltuvaa opetusta ja ohjausta. Tätä 21612: tarkoitusta varten olisi parhaiten varustetuilla talous- ja 21613: kasvitarhakou:luilla viimeistään elokuun alus·sa järjestettävä 21614: esim. viikon kestäviä ohjauskursseja, joissa koulujen opet- 21615: . tajisto asiantuntijain avustamana antaisi yksityiskohtaista, 21616: mahdollisimman käytännöllistä opetusta kotitalouden hoi- 21617: don järjestämisessä nykyaikana. Jos tä:llaisia kursseja saa- 21618: taisiin järjestetyksi esim. 15 eri :PaiJkassa, eräissä tapauk- 21619: sissa ehkä muuallakin, kuin mainituil'la, kouluilla, ja kulle- 21620: 10 19i7.- Anomusmietintö N:o 8. 21621: 21622: kin kurssille otettaisiin keskimäärin 20 osanottajaa, nousisi 21623: täten valmistettujen ylimääräisten neuvojain luku 300 :aan. 21624: Kutakin ohjauskurssia varten olisi .varatta,va 1,400 markan 21625: määräraha, josta ainakin puolet olisi .tuleva osanottajain 21626: avustamiseksi. 15 ohjauskurssia varten tarvittaisiin niin 21627: ollen 2·1,000 markkaa. Valmistetut ylimääräis~iJt neuvojat 21628: joutuisivat ·eri tahoil'le kuntien, elintarvelautakuntain tai 21629: järjestöjen käytettäviksi ainrakin 2 kuukauden ajaksi. Hei- 21630: dän ·palkkaukseensa ·olisi varattava1 300 markkaa kuukautbt 21631: kohti, josta 200 markkaa luettaisiin pwlkkioksi ja 100 mark- 21632: kaa päivä- ja mai'ka.rahoiksi. Kaikkien 300 neuvojan palk- 21633: kaukseen tarvittaisii11 siis yhteensä 180,000 markkaa. Tä- 21634: män, ve.rrattain laajaksi käyvän toiminnan järjestäminen, 21635: johto ja valvonta vaatii ehdottomasti, että Hallituksen toi- 21636: mesta asetetaan tarkoitusta varten pätevistä henkilöistä, etu- 21637: päässä naisista, kokoonpantu keskuskomitea, joka saa valtuu- 21638: det ryhtyä kaikkiin niihin tehtäviin, joita tässä suunniteltu 21639: toiminta edel1yttää. Paitsi että .tarpeen mukaap palkataan 21640: asiantuntijoita ohjauskurssien avuksi ja neuvontatyön val- 21641: vontaa varten, on välttämä:töntä, että kiireisesti ryhdytään 21642: suunnittelemaan ja julkaisemaan sellaisia lyhyitä, käytän- 21643: nöllisiä ja kansantajuisia lentokirja,sia, joita elintarvekulu- 21644: tuksen järjestämisen aJalla ehdotto111asti kai~ataan. Ottaen 21645: huomioon ylempänä mainitut ohjap.skurssit, neuvojain ja 21646: asianrtuntijain prulkkaus sekä keskuskomitean erilaiset menot 21647: tarvitaan Valiokunnan käsityksen mukaan tarkQitusta var- 21648: ten kaikk~a'an 3.00,000 markan suuruinen määräraha. 21649: 21650: Edellä esi-tetyn perusteella saa· Valiokunta kunnioittaen 21651: ehdottaa 21652: että yleisistä varoista vuonna 1917 määråt- 21653: täisiin 3,250,000 markan suuruinen määräraha 21654: seuraavissa määrissä jaettavaksi alempana mai- 21655: nittaviin tarkoituksiin: 21656: 2,000,000 markkaa käytettäviksi kunnille 21657: myönnettäviin lainoihin rukiinsiemenen hankki- 21658: mista varten; 21659: MaataloustaHikireiden hankinta. 11 21660: 21661: 200,000 markkaa apulantain maahan tuon- 21662: nin edistämiseksi; 21663: 750,000 markkaa väkirehujen maahan tuon- 21664: nin edistämiseksi, sekä 21665: 300,000 markkaa ensi syksynä toimUettavaa 21666: y limäih·äistä neuvontatyötä varten elintarpeiden 21667: kului'uksen ohjaamiseksi. 21668: 21669: Helsingissä, 1 päivänä kesäkuuta 1917. 21670: 21671: 21672: 21673: Tämän asian käsittelyssä ovat otleet osallisina, puheentioh- 21674: ta,ja Mäki (osittain), varapuheenjohtaja Brander, varsinaiset 21675: jäsenet Eloranta (osittain), Eronen, J. Haa'Panen (osittain), 21676: Hautala (osittain), Hiidenheimo, P. Huttunen, Koskelin, 21677: Lehtosaari (ositta~n), Lepdlal, Marttila, Saal'asti, S~östedt 21678: Jussila, Siren ja Tåg (osittain) sekä varajäsenet Hakkinen, 21679: Lautasalo (osittain), Pehkonen, P<ilijola (osi·ttain), Roos 21680: (osittain)' ynnä Salomaa (osittain). 21681: 12 1917. - Anomusmietintö N :o 8. 21682: 21683: 21684: 21685: 21686: Vastalause. 21687: Siihen osaan mietinnön ·perusteluita, jossa esitetään elin- 21688: tarpeid·en kulutusta ohjaavan neuvoDJtatoiminnan tärkeyttä 21689: nykyaikana, on Valiokunnan enemmistö, sivulle 8 ottanut 21690: lauseen: ,Kalastusta ja metsästystä olisi myöskin sallittava 21691: entistä vapaammin käytettäväJksi." Mainittu lause ei ole mis- 21692: sään yhteydessä ·kyseessä olevan naisten kotitaloustoimiin 21693: kohdistuvan neuvontatyön karussa. Kun täimä epämääräin-en 21694: lause muutoinkin sisällykseltään, huolimatta hyvästä tarkoi- 21695: tuksestaan, on valtion ja yksityisten omistusoikeuteen aiheet- 21696: tomasti sekautuvaua arveluttava, niin ehdotamme sen perus- 21697: teluista poistett8Naksi. 21698: 21699: Helsinki, kesä'kuun 1 p. 1917. 21700: 21701: 21702: U. Brander. Filip Saalasti. 21703: K. W. KoskeIin. Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. 21704: J. Haapanen. Pentti Hiidenheimo. 21705: 21706: Tähän yhtyy: 21707: 21708: August Tåg. 21709: 21710: 21711: 21712: 21713: Helsingissä, Su<>men Senaatin kirjapainossa, 1917. 21714: 1917.- Anomusmietintö N:o 9. 21715: 21716: 21717: 21718: 21719: Sivistysvaliokunnan mie 21720: t i n t ö N :o 4 määrärahan myöntämistä kansa- 21721: koululasten ravint-o- ja vaatetusavuksi tarkoit- 21722: tavien anomusehdotusten johdosta. 21723: 21724: Eduskunta; on sivistysvaliokunnan valmisteltavaoksi lä- 21725: hettänyt edustaj.a Latvalan y. m. anomusehdotu:ksen n :o 47, 21726: joka 1koS'kee 500,000 markan määrärahan myöntämistä 'kun- 21727: nille varattomi.en ja vä.hä.\Ca.raisten kansakouluo:rrpilaid>en ra- 21728: vinnon ja vaatetuksen avustukseksi, ja ed>ustaja Lanton1y. m. 21729: anoonusehdotulksen n:o 48, jo'ka tarkoittaa samansuuruisen 21730: määrärahan myöntämistä maalaiskansakoulujen koulukeit- 21731: tiöiden ylläpitämiseksi ja köyhimpien lasten vaatetusavu!ksi. 21732: 1 21733: 21734: 21735: 21736: 21737: Eduskunta on seitsemän ,eri kertaa osoittanut 1varoja vä- 21738: hävaraisten kansakouluoppilaiden ravinto- ja vaatetusavuksi, 21739: nimittäin: 21740: 21741: vuoden 19 08 toisilla valtiopäivillä 100,000 markkaa, 21742: 1 21743: 21744: 21745: 21746: , 1909. 100,000 , 21747: " " 21748: , 1910 valtiopäivillä .. ·'.150,000 21749: " 21750: 1911 , 150,000 21751: " 21752: 1'9U 150,000 21753: " 19,1'3 " " 21754: 150,000 21755: " " 21756: 19114 2W,OOO 21757: " " " 21758: Näistä. määrärahoista on hallitus myöntänyt mainittuun 21759: tarkoitukseen 'käytettäväksi ainoastaan vuoden 19112 vaJtio- 21760: päivillä vuodeksi 1 913 osoitetun summan 150,000 markkaa. 21761: 1 21762: 21763: 21764: 21765: Kun puheena olevan avustuksen tarve on erittäin suuri, 21766: pitää valiokunta suotavana, 6ttä vuodeksi 1918 tähän tarkoi- 21767: 2 1917.- Anomusmietintö N:o 9. 21768: 21769: tukseen olisi myönnettävä ehdotettu summa 500,000 mark- 21770: kaa. Tämä määräraha on ennen o8oitettuihin verraten kor- 21771: kea, mutta kun valiokunta pitää tarpeellisena valtioavun an- 21772: tamista myös· kaupunkikunnille, joita ennen ei ole otettu 21773: huomioon, ia kun elin- ja vaatetustarpeiden hinnat ovat huo- 21774: mattavasti nousseet normaalia.jan 'hintorhin vermttuina, ei; 21775: mainittu summa• liene ainaka,an liian korkea. 21776: Tämä määräraha olisi jätettävä 'koulutoimen ylihallituk- 21777: sen käytettäväksi sekä maalais- että kaupunki·kuntien ylem- 21778: pien ja alempien kansakoulujen oppilaiden ravintoavuksi ja 21779: varattomimpien vaatetusavuksi. Koulutoimen ylihallituk- 21780: s-ella olkoon kuitenkin oikeus käy·ttää aJptunaan täUä ru1alla toi- 21781: mivia yksityisiä järjestöjä. Avustustoimessa olisi noudatet- 21782: tava seuraavia näkökohtia. 21783: V aitioapua olisi annettava ainoastarun niille kunnille, 21784: jotka itsekin myöntävät varoja samaan tarkoitukseen vä- 21785: hintään yhtä paljon kuin ne valtioa.pua pyytävät. Avustus 21786: olisi annettava oppilaille ainoastaan luonnossa ja ilmais.eksi. 21787: Ravintoavun saantiin pitäisi olla oikeus kaikilla oppilailla 21788: kussakin koulussa. Koulun johtokunnan olisi valvottava 21789: avustuksen ~äyttöä ja t~htävä koulutoimen ylihallituksen 21790: määräämällä tavalla. tili avustusvaroista. Valtioavun suu- 21791: ruus saisi olla korkeintaan 5 markkaa oppilasta kohti samassa 21792: kunnassa tai korkeintaan 3 markkaa, milloin myönnetään 21793: vain vaatetus3!pua. Jos valtioapua annetaan sekä ravinto- 21794: että vaatetusavuksi, olisi siitä suurempi osa käytettävä edel- 21795: liseen tarkoitukseen. 21796: Koulutoimen ylihallitukselle olisi jätettävä oikeus aset- 21797: taa niitä muita ehtoja, joita se katsoo tarpeellisiksi avustuli- 21798: sen jakamiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla. 21799: V:aJtioavunr jakamiseksi mahdollisimman tasaisesti kuntilell 21800: kesken olisi koulutoimen ylihallituksen kohta sen j<ällreen, 21801: kun se saa tietää määrärahan lopullisesta hyväksymisestä, 21802: lähetettävä kunnille ja kouluille ilmoitus asiasta ja mainit- 21803: ta.va määräaika, johon mennessä avustuspyynnöt olisi sille 21804: lähetettävä. Jos anojia tulee niin paljon, ettei valtioapua 21805: riitä 'kaikille edellä mainittujen ehtojen mukaista korkeinta 21806: Kansakoululasten ravi}lto- ja vaatetusavustus. 3 21807: 21808: määrää, olisi avustusta myönnettävä kullekin anojalle suh- 21809: teellisesti oppilasluvun mukaan ja etupäässä vähävaraisim- 21810: mille kunnille. 21811: Katsoen siihen, että oppivelvollisuuden astuttua voimaan 21812: ruoka- ja vaatetusavun säännöllinen amtaminen on epäile- 21813: mättä tuleva kuntien velvollisuudeksi, pitää valiokunta suo- 21814: tavana, että hallitus ottaisi harkittava:kseen tarkoituksenmu- 21815: kaisen suunnitelman laatimisen avustuksen vakinaista järjes- 21816: telyä varten. 21817: 21818: Edellä olevan nojalla valiokunta kunnioittaen ehdottaa 21819: Eduskunnan anottavaksi, 21820: 21821: että vuodeksi 1918 myönnettäisiin kaupnnki- 21822: ja maalaiskuntien ylempien ja alempien karnso- 21823: koulujen oppilaiden ravinto- ja vaatetusavuksi 21824: 500,000 markan määräraha koulutoimen ylihalli- 21825: tuksen kautta perustel!uiS!Sa mai;niCulla tavalla 21826: jaettavaksi. 21827: 21828: Helsingissä 1 p:nä kesäkuuta 1917. 21829: 21830: 21831: 21832: 21833: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hag- 21834: man, varapuheenjohtaja Latvala, jäsenet Ala.-Kulju, Alhai- 21835: 1nen, Huhtinen, Hälvä, T. Ikonen, Johansson, Kokko, Lehti- 21836: mä!ki, Leppä., Orasmaa, Sundblom, Toivonen, W aljakka, Wi- 21837: hersalo, P. Virkkun:en ynnä ositta;in va!l'ajäsenet S. Haapanen, 21838: Hiekkaranta, Horn'borg ja Salomaa. 21839: Helsingi,ssä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 21840: 1917. - Anomusmietintö N:o 10. 21841: 21842: 21843: 21844: 21845: Perustuslakivaliokrinnan 21846: m i e t i n t ö N :o 3 anomusehdotuksen joll- 21847: dosta, joka koskee yleisen armahdusjulistuksen 21848: antamista. 21849: 1 21850: 21851: Eduskunta on Perustuslakivaliokunnan valmisteltavaksi 21852: lähettänyt edustaja K. Hakalan y. m. anomusehdotuksen 21853: N :o 3 yleisen aoc-mahdusjulistuksen antamisesta. Vialiokunta 21854: on myöskin saanut vastaanotta:a otteen lähetekeskustelussa 21855: syntyneestä pöytäkirjasta. 21856: 21857: Sen johdosta, että yleinen,arma:hdusjuiistus .jo on Senaa- 21858: tiin alotteesta annettu, ja tämän kautta anomusehdotuksen 21859: tarkoitus on ]lääasiallisesti saavutettu, 'kllitsoo Valiokunta, 21860: ettei anomusehdotus anna aihetta toimenpiteeseen Eduskun- 21861: nan puolelta. 21862: Perustuslakivaliokunta saa siis kunnioittaen ehdottaa 21863: Eduskunnan päätettäviilksi, 21864: 21865: että anomusehdotus saisi rart.te~ta. 21866: 21867: Helsingissä kei3akuun 1 p :nä 1917. 21868: 21869: 21870: 21871: Tämän asian käsittelyyn ovll!t ottaneet osaa puheengohtaja 21872: Mäkelin, Y. ja jäsenet Alkio, Estlander, Hultin, Karhinen, 21873: Kurkinen, Kuusinen, Nevanlinna, Penlllanen, Repo, Retul'ai- 21874: nen ja Tuomi sekä varajäsenet Kuja~a, Listo, Suosalo, Tirkko- 21875: nen ja Vatanen. 21876: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 21877: 1917. - ÅDOIIIUSIBiotintö N :o 11. 21878: 21879: 21880: 21881: 21882: Talousvalio!k.u11nan mieti.ntö 21883: N :o 5 anomusehdcrtuksen johdosta, joka ta~ 21884: koittaa 'Vesioikeuslainsäädäntömme kehittä- 21885: mistä siihen suuntaan, että yhteiskunnalle 21886: turvattaisiin entistä suurempi mahdollisuus 21887: huolehtia vesivoiman käyttämiseen liittyvistä 21888: yleisistä eduista. 21889: 21890: Eduskunta on Talousvaliokunnan valmi~teltavaksi lä- 21891: hettänyt edustaja Taiaan y. m. anomusehdotuksen N :o 212, 21892: jossa ehdotetaan anottavaksi, että !hankittavan selvityksen 21893: nojalla Eduskunnalle mahdollisimman pian annettaisiin esi- 21894: tys laiksi, jolla yhteiskunnalle turvattaisiin entistä suuremipi 21895: milihdolli.suus huolehtia vesiVOiman käyttämiseen liittyvistä 21896: yleisistä eduista. 21897: 21898: 21899: Koskien voimaa on jo verrattain kauvan käytetty myHy- 21900: jen ja erinäisten pienemi)ien laitosten käyttövoimaksi. Kun 21901: käyttövoiman tarve aikaisemmin oli vähäinen, ei koskilla 21902: ollut suurempaa merkitystä. Vasta sen mukaan kun ,teolli- 21903: suus on kehittynyt ja vesivoimaa alettu käyttää sen palve- 21904: lukseen, on koskien arvokin kasvanut. Viimeaikainen edis- 21905: tys sähkötekniikan alalla seroä uusien sä!hkökemia:llisten ja 21906: sähkömetallurgisten menettelytapojen keksiminen ovat a:van- 21907: neet Y'hä laajempia mahdollisuuksia vesivoiman käyttämi- 21908: selle. On muodostunut uusia teollisuusaloja, joilla tarvitaan 21909: suuria voimamääriä. Niinikään on ·käynyt mahdoLliseksi jdh- 21910: taa voimaa sähkövirraksi muunnettuna pitkiä matkoja. Tä- 21911: män kautta on voitettu eräitä tärkeitä etuja siten, että on 21912: saatettu ruveta käyttämään vesivoimaa sellaisissakin kos- 21913: kissa, dotka sijaitsevat kaukana sopivista kulkuneuvoista tai 21914: 2 1917. - Anomusmietintö N:o 11. 21915: 21916: joiden lähei·syyteen teollisuuslaitosta ei muista syistä voida 21917: sijoittaa. Samaten voidaan suur·em:pien koskien vesivoima~ 21918: määrä, jota yksi laitos ei kokonaisuudessaan tarvitse, teihdä 21919: hyödylliseksi siten, että voimaa johtojen avulla siirretään eri 21920: paikoissa käytettäväksi. 21921: Edellä sanotusta on ollut s·euraukisena, että vesivoiman 21922: käyttö kaikkialla, missä sitä on saatavana, on melkoisesti li- 21923: sääntynyt ja että kosket ovat saaneet ennen arvaamattoman 21924: merkityksen. Niistä on tullut tekijöitä, joilla on mitä tär- 21925: kein asema tuotannon p.alvelukses1sa ja joiden synnyttämää 21926: voimaa voidaan käyttää muihinkin tarkoituksiin. Sikäli 21927: kuin käyttö- ja liikevoiman tarve vastaisuudessa lisään- 21928: t.yy, tulee myöskin koskien merkitys yhä kasvamaan, var- 21929: sinkin kun kokemus viittaa siihen, että polttoaineet, joita 21930: voimansynnyttämiseen ,käytetään, ovat vähenemässä ja nii- 21931: den hinta kohoamfllssa. Etenkin maissa, joissa ei löydy kivi- 21932: hiilikerrok:rsia, ovat kosket tärkeitä. Silloin kun vesivoimaa 21933: ei vielä osattu suuremmassa määräsSJä hyväksi käyttää, oli- 21934: vat kivihiilirikkaat maat teollisuuden menestymiseen nähden 21935: muita maita melkoisesti edullisemmassa asemassa. Nykyisin 21936: kun ma:hdollisuudet vesivoiman käyttämiseen ovat lisäänty- 21937: neet, on myös sellaisissa maissa" joissa löytyy riittävästi koh- 21938: tuulli:silla ,kustannuksilla käytäntöönotettavaa vesivoimaa, 21939: tässä suhteessa suuria edellytyksiä teollisuuden kehittymi- 21940: selle. 21941: Sittenkun koskien suuri kansantaloudellinen merkitys on 21942: huomattu, on myöskin valtiovallan huomio kiintynyt niihin. 21943: On ruvettu käsittämään, että yhteiskunnalle voi tulevai- 21944: suudessa koitua arvaamattomaksi vruhingoksi, jos. määräämis- 21945: valta vesivoimaan näihden liian suuressa määrässä joutuu 21946: yksityisten haltuun. Siitä voi olla seurauksena, ettei valtion, 21947: kuntain eikä yksityisten tarpeita voida vastaisuudessa tyy- 21948: dyttää siinä määräss.ä kuin taloudellisten olojen kehitys e'h'kä 21949: tulee vaatimaan. Senvuoksi on valtion puolelta e,ri maissa 21950: alettu entistä suuremmassa määrässä huolehtia siitä, että 21951: vesivoimaa käytäntöön .otettaessa myöskin yleis·et edut tulisi- 21952: vat huomioonotetuiksi. Niissä maissa, joissa omistusoi,keus 21953: Vesioikeuslainsäädännön kehittäminen. 3 21954: 21955: ainakin kaikkiin tärkeimpiin koskiin kuuluu valtiolle, ku- 21956: ten on laita muissa EuroiJan maissa IJaitsd: Eillglannissa, Skan- 21957: dinavian maissa ja Suomessa, on kysymys' ollut verrattain 21958: heliJosti ratkaistavissa. Valtiovallan IJuolelta saatetaan joka 21959: kerta kun lupaa vesivoiman käytäntöön ottamiseen anotaan 21960: harkita, onko luvan myöntäminen sopusoinnussa yleisten 21961: etujen kanssa, sekä samalla asettaa sellaiset ehdot kuin 21962: kussakin tapauksessa katsotaan tarpeelliseksi. Sitä vastoin 21963: maissa, joissa vesistöt kuuluvat yksityisille, on yleisten etu- 21964: jen valvominen koskien vesivoimaan nä-hden paljoa vaikeam- 21965: min toteutettavissa, koska asian järjestäminen saattaa tapwh- 21966: tua ainoastaan joko yksityisoikeudellista tietä tai erityisten 21967: lainsäädäntötoimenpiteiden kautta. Norjassa ja Ruotsissa on 21968: kauvan aikaa ollut vireillä kysymys tällaisten lakien ai- 21969: kaansaamisesta.. Ensiksimainitus1sa ma.assa: onkin jo sää- 21970: detty kaksi tätä koskevaa lakia, nim. laki syyskuun 18 päi- 21971: vältä 1909 kosbiJaikan, vuorilaitoksen ja muun kiinteän 21972: omaisuuden hankkimisesta (Lov om erhverv·else af vallldfald, 21973: bel'gverik og anden fast ei.end·om) ja laki elokuun 4 päivältä 21974: 1911 vesistöjen järjestelystä teollisuustarkoituksia varten 21975: (Lov om vasdragsreguleringer i industrielt öiemed). 21976: 21977: 21978: 21979: Täysin luotettavia tietoja siitä, miten suureksi Suomen 21980: koskien vesivoima kaikkiaan nousee, ei ole, kun ainoastaan 21981: muutamat vesistöistämme ovat siinä suhteessa tulleet tutki- 21982: tuiksi. Hydrografisen toimiston tärkeimmistä Suomen kos- 21983: kista: julkaiseman luettelon mukaan on näiden voimamäärä 21984: keskimääräisen matalanveden aikana yhteensä noin 1,8 mil- 21985: joonaa hevosvoimaa, keskiveden aikana 3< miljoonaa ja keski- 21986: määräisen korkeanveden aikana Jl1 miljoonaa hevosvoimaa. 21987: Näin suuria voimamääriä ei niistä kuitenkaan saada käytet- 21988: täviksi. Ne mä-äräyhset, joita valtaväylän aukipitämiseen 21989: nähden ynnä muiden vesistörhin liittyvien etujen turvaami- 21990: seksi on säädetty, rajoittavat sitä melkoisesti. Professori A. 21991: Juseliuksen tekemien laskelmien mukaan on vesivoiman suu- 21992: 4 191 'j~ - Anomusmietintö N :o 11. 21993: 21994: ruus, joka nykyisen vesioikeuslain perusteella voidaan 9-kuu- 21995: kautisella keskivesimäärällä vesistöistämme saada, yhteensä 21996: noin 1,400,000 luonnollista hevosvoimaa, mikä määrä kehi- 21997: tettynä vastaa 1,060,000 tehollista eli turbiinihevosvoimaa. 21998: Tästä määrästä on kuitenkin laskettava noin 150,000 tur- 21999: biinihevosvoimaa olevan siksi etäällä kulkuneuvoista, ettei 22000: niiden käyttämistä voida edellyttää pitkiin aikoihin. Välittö- 22001: mästi käytettävänä olevaa vesivoimaa olisi näin ollen noin 22002: 900,000 turbiinihevosvoimaa. 22003: Tarkemrpia tietoja siitä, missä määrin V·esivoimaa on ollut 22004: käytäntöön otettuna, on meilLä vasta vuodesta 1906 alkaen. 22005: S.itä edelliseen aikaan nä!hden on tyydyttävä ainoastaan 22006: tElnemmän tai väh~mmän eJ>ätaåkoihin arvioimisiin. Vielä joi- 22007: takin vuosikymmeniä sitten oli vesivoiman käyttö jotakuin- 22008: kin vähäinen. On lask~ttu, että vuonna 18'75 olisi teollisuus- 22009: tarkoituksiin käytetty ainoastaan noin 24,000 hevosvoimaa 22010: ja vuonna 1890 noin 44,000 hevosvoimaa: Viime aikoina: on 22011: kuitenkin nopea kehitys ollut tässä suhteessa havaittavissa. 22012: Vuonna 1906 oli teoUisuud-en käyttämä vesivoimamäärä vi- 22013: rallisen tilaston mukaan 73,313 hevosvoimaa, min.kä jälkeen 22014: se y;hä on ollut nousemassa, niin että s·e vuonna 1914 teki 22015: 154,560 hevosvoimaa. Koko teollisuuden käyttämä kone- 22016: voimamäärä oli samana vuonna 33-8,6,2·2 hevosvoimaa, joten 22017: siis lähes puolet eli 46 % teollisuuden voimatarpeesta tuli 22018: vesivoiman avulla tyydytetyksi. 22019: Maassamme löytyvästä vesivoimasta on siis toistaiseksi 22020: verrattain ·pieni osa; tullut käytä.ntöön otetuksi. Todennä- 22021: köistä kuitenkin on, että se vuosi vuodelta ylhä suuremmass·a 22022: määräJssä joutuu eri yritysten palv·elukseen. OivaHaen sen 22023: ythä lisääntyvän arvon ja merkityksen, mikä v·esivoimalla 22024: vastaisuudessa tulee olemaan, ovat yksityiset ja yhtiöt jo 22025: hankkineet omikseen huomattavia vesivoimamääriä. Mikäli 22026: tiedetään, on ulkomaalaista pääomaakin alettu kiinnittää kos- 22027: kiimme ja merkkejä on olemassa, jotka viittaava~ sii·hen, että 22028: kosket ovat j·outumassa keinottelun esineiksi. 22029: Työn arvon kohotessa tullaan epäilemättä pyrkimään sii- 22030: hen, että koneiden apua käytetään entistä suuremmassa mää- 22031: Vesioikeuslainsäätlännön kehittäminen. 5 22032: 22033: rassa. T·ällöin tulee voimansaannilla olemaan sangen tärkeä 22034: merkitys, sillä siitä voi joutua riippumaan koko taloudelli- 22035: sen elämän vastainen kehitys. Voimatarpeen suuretessa tu- 22036: lee vesivoimalla olemaan yhä laajemmat käytäntömahdolli- 22037: suudet, sitä kun sähl\;övirraks-i muunnettuna voidaan johtaa 22038: eri paikkoihin käytettäväksi rpienemmissäkin erissä konei- 22039: den käyttövoimaksi. Nykyään jo käytetään sähköä maata- 22040: louden palveluksessa ja sen käyttämiseen Ml1ä alalla on suu- 22041: ret edellytykset. Pienteollisuuden, jopa käsityön vastaiselle 22042: kehitykselle voi sälhkövoiman saanti käydä miltei välttä- 22043: mättömäksi. Myöskin valaistukseen käytett,mä ja liikevoi- 22044: mana käy sähkö yhä tärkeämmäksi. 22045: Siihen nähden, että vesivoiman määrä maassamme on ra- 22046: joitettu ja että suuret y~htiöt ja ulkomaalaiset .pääomat jo 22047: ovat melkoisessa määrässä hankkineet s.itä haltuunsa, voi 22048: olla mahdollista, että se joutuu harvoj.en määräämisvallasta 22049: riippuvaksi siten, että sen käyttäminen siinä laaciuudessa 22050: kuin taloudellisen elämän kehitys maassamme vaatii, saattaa 22051: kohdata voittamattomia vaikeuksia. 'Pämän vuoksi on v.ält- 22052: tämätöntä, että valtiovallan ta1holta ryhdytään toimenpitei- 22053: siin yleisetujen valvomiseksi v·esivoimiin nähden. Valiokun- 22054: nan mielestä saattaa se tapahtua joko siten että omistusoi- 22055: k·eus koskiin hankitaan. kokonaisuudes!>aan valtiolle tahi että 22056: vesivoiman käytäntöön ottamiselle asetetaan lainsäädäntö- 22057: tietä sellai·set rajat, että yhteiskunnalle tulee turvatuksi en- 22058: tistä suurempi mahdollisuus huolehtia vesivoiman käyttämi- 22059: seen liittyvistä yleisistä eduista.. Kun kysymys laajakantoi- 22060: suutensa takia kuitenkin kaipaa. perusteellisempaa selvitte- 22061: lyä, kuin mitä Valiokunnalla on mruhd.ollisuus toimittaa, 22062: pitää Valiokunta tarpeellisena, että Hallitus tutkituttaa asian 22063: ja antaa aikanaan Eduskunnalle esity.ksen asian järjestämistä 22064: tarkoittavaksi laiksi. 22065: Edellä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen eh- 22066: dottaa anottavaksi, 22067: 22068: että Halli'tus, hankittuaan asiassa tarpeelli- 22069: seksi katsom.ansa selvityksen, mahdollisimman 22070: 6 1917.- Anomusmietintö N:o 11. 22071: 22072: pian antaisi Eduskunnalte esityksen laiksi, jolla 22073: yhteiskunnalle turvattaisiin entistä suurempi 22074: mahdolli8ltus huolehtia vesivoiman kä?tttämiseern 22075: liittyvistä yleisistä eduisf!a. 22076: 22077: 22078: 22079: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Peu- 22080: rakoski, varapuheenjohtaja Kaskinen, sekä jäsenet Aromaa, 22081: Helenius-Seppälä (osittain), Hirvensalo, Iniborr, Koponen, 22082: Leivo, Letonmäki (osittain), Lohi, Mäkelä1, Pohjola, Saari, 22083: K., Savolainen, Taskinen, Typpö, T. (osittain) ja Vaarala 22084: ynnä varajäsen Hiltunen. 22085: 22086: Helsingissä kesäkuun 11 pfiiYänä 1917. 22087: 22088: 22089: 22090: 22091: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 22092: 1917. - Anomusmietintö N :o 12. 22093: 22094: 22095: 22096: 22097: Valtiovarainvaliokunnan mie- 22098: t i n t ö N :o 4 maakauppaveron lakkauttamista 22099: koskevan anomusehdotuksen johdosta. 22100: 22101: Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmisteltavaksi 22102: lähettänyt edustaja Hyökin anomusehdotuksen N:o 211, jossa 22103: ehdotetaan anottavaksi, että maakaup~:>avero lakkautettaisiin. 22104: 22105: 22106: 22107: Vuoden l!9H valtio.päivillä oli Eduskunnan käsiteltävänä 22108: anomusehdotus, jossa ehdotettiin anottavaksi hallituksen esi- 22109: tystä siitä, että maa:vero, henkivero ja myöskin-elinkeinolain 22110: mukaan kannettava maakauppavero muunnettaisiin kannet- 22111: t·avaksi kunnallisen tuloverotuksen mukaan. Tämän anomus- 22112: ehdotuben Eduskunta kuitenkin hylkäsi, ·koska 1908 vuo- 22113: den toisilla valtiopäivillä Eduskunnan tekemän anomuksen 22114: johdosta oli erityisen, hallituksen asettaman korn~tean huo- 22115: leksi jätetty verolaitoksen uudistamista koskevat yksityis- 22116: kohtaiset ·ehdotukset. Sittemmin tehtiin Eduskunnassa 1912 22117: vuoden valtiopäivillä eduskuntaesitys, jossa ehdotettiin sen 22118: sjsältöistä muutosta maaliskuun 31 päivänä 18 79 annetun 22119: 1 22120: 22121: 22122: 22123: elinkeinolain 18 § :ään, että maakaup,piaat vatpautettaisiin 22124: suorittamasta kruunulle sen nykyään säätämää 100 markan 22125: suuruista vuotuista elinkeinoveroa 'jokaiselta avonaiselta 22126: myyntipa~kalta, mutta katsoi Eduskunta, edellä esitetyn joh- 22127: dosta, s•anotun eduskuntaesitY'ksen silloin ei antavan aihetta 22128: toimenpiteisiin Eduskunnan puolelta. Vuoden 1913 valtio- 22129: päivillä jätettiin Eduskunnalle kaksi maakauppaveroa kos- 22130: kevaa anomusehdotusta, joita ei kuitenkaan ehditty käsitellä. 22131: Edellä mainittu verolaitoksen uudistamista valmistamaan 22132: asetettu komitea on joulukuun 1t2 päivänä 19,12 päivätyssä 22133: 2 1917.- Anomusmietintö N:o 12. 22134: 22135: kirjelmässä ilmoittanut Senaatin valtiovaraintoimituskun- 22136: nalle, ettei se erinäisistä syistä voinut työtään jatkaa. Kun 22137: Senaatti ei ollut ryhtynyt sanotun kirjelmän: johdosta mi- 22138: hinkään toimenpiteisiin, pyysi Eduskunta 1914 vuoden val- 22139: tiopäivillä hallitusta ryhtymään sellaisiin to:imeiLpiteisiin, 22140: että Eduskunnan 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä anoman 22141: uuden, oikeudenmukaisemman verotusjärjestelmän valmis- 22142: telu saataisiin viipymättä lop·puun suoritetuksi sekä että 22143: Eduskunnalle mahdollisimman pian annettaisiin edellä ker- 22144: rotussa anomuksessa pyyd·etty esitys. Eduskunnan tämä 22145: anomus ei ole johtanut toimenpiteeseen. 22146: Välttämätöntä on, että vanhentunut verotusjärjestelmäm- 22147: me lähimmässä tulevaisuudessa otetaan perinpohjin uudistet- 22148: tavaksi. Sitä ennen ei näytä olevan syytä ryhtyä poistamaan 22149: maakaupoista suoritettavaa veroa, jonka tuotto viime vuosina 22150: on noussut jonkun verrari yli puolen miljoonan markan ja 22151: joka siis tätä nykyä, jolloin valtion menot osoittavat taipu- 22152: musta melkoisesti kasvamaan, ei ole valtiotaloudeUiseltakaan 22153: kannalta merkityksetön. Valiokuuta ei näin ollen ole katso- 22154: nut olevan aihetta ottaa nyt tehtyä anomusehdotusta asialli- 22155: seen käsittelyyn, vaan ehdottaa kunnioittaen Eduskunnan 22156: pää.tettä väksi, 22157: että a:oomusehdotus ei •anna .a;ihetta toimenpi- 22158: teeseen Eduskunnan puolelta. 22159: Helsingissä kesäkuun 12 päivänä 119!17. 22160: 22161: 22162: Asian käsittelyyn ovat ott·aneet osaa puheenjohtaja Gyl- 22163: ling, jäsenet Aakula, Antila (osittain), Arajärvi (osittain), 22164: Fränti, Hallsten, Hiekkaranta (osittain), E. Huttunen (osit- 22165: tain), Häkkinen, .J. Kohonen (osittain), Lahdensuo, Lehokas, 22166: Lille (osittain), Luopajärvi, Paasonen, Raitanen, Saarikivi 22167: (osittain), Salmi, Sillanpää, Talas ja A. H. Virkkunen sekä 22168: osittain varajäsenet Frey, Komu, Lehmus, Paavolainen ja 22169: Takala. 22170: 22171: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 22172: 1917. - Anomusmietintö N :o 13. 22173: 22174: 22175: 22176: 22177: S i v i s t y s v a 1 i o k u n n a n m i e- 22178: t i n t ö N :o 5 anomusehdotuksen johdosta, joka 22179: tarkoittaa määrärahan myöntämistä kansanta- 22180: ' juisten tieteellisten luentojen pitämistä varten 22181: maan eri seuduissa. 22182: 22183: Sivistysvaliokunnan .valmist~ltavHlli:si on Eduskunta lä- 22184: hettänyt edustaja Lepän y. m. anomusehdotuksen n:o 38, 22185: joka tarkoittaa 50,000-markan vuotuisen määrärahan myön- 22186: tämistä eriLaisten järjestöjen ja seurojen järjes.tämien · .kan- 22187: santaguisten tieteellisten luentojen pitämist!L varten maan eri 22188: seuduissa. 22189: Mainitun anomusehdotuksen tekijät tarkoittavat saada 22190: jatketuksi, kE!hitetyksi ja laajennetuksi sitä luenrtotoimintaa, 22191: jota eduskunta on aikaisemminkin .kiannattanut osoitta;ess.a:an 22192: määrärahoja hel:ppotajuisten luentokurssien ja työväenopis- 22193: tojen hyvä;ksi. Ehdotettu, valistustyö muodostuisi laadultaan 22194: tilapäiseksi, kuten valtion kannattama luentotoiminta aikai- 22195: semminkin on o'llut, mutta nyt kyseessäolevien luentoj·en tu- 22196: lisi olla sisällykseltään, kuten anomusehdotuksen tekijät sa- 22197: novat, tieteellisiä, ja oikeus saada ~altioatpua olisi myönnet- 22198: tävä etupäässä sellaisille seuroiUe jH; järjestöme, jotka ovat 22199: .omillakin varoillaan tällaisia luentoja kustantaneet ja muu- 22200: toinkin työskenteleväli työväen ja keskiluokan valistuksen 22201: hyvaksi. Näissä kohdin siis talle luentotoiminnalle tulisi 22202: asetettavaksi srumarnsuuntaisia vaatimuksia kuin työväen- 22203: ' opistojen suorit.tamalle. 22204: 22205: Jo vuosien 1905-1906 säätyvaltiopäivät osoittiv.at 2·5,000 22206: markkaa vuosina 1906 ja 1907- kumpaisenakin- Kansan- 22207: valistusseuran ja Svenska Folkskola<ns Vänner yhdistyksen 22208: yhteisesti asettaman valiokunna1n käytettäväJksi helppotajuis- 22209: 22210: 22211: • 22212: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 13. 22213: 22214: t·en luentokurssien kannattamiseen. Myöhemmin on edus- 22215: "kunta osoittanut samaan tarkoitukseen käytettäväksi vuonna 22216: 1:9:08 25,000 ma:tkkaa ja vuosina 1909-191·5 kunakin vuonna 22217: 50,000 markkaa. Hallitus on kuitenkin näistä myöntänyt 22218: :vain vuosien.1906-1908 ja 1913 määrärahat sellaisinaan ja 22219: vuoden 1909 määrära.hfllsia 25,000 ma1rik:kaa. Sen kertomuksen 22220: 1 22221: 22222: 22223: 22224: 22225: mukaan, jossa tehdään selkoa va:Hion avustamasta luentotoi- 22226: minnasta vuonna 19,13, pidettiin mainittuna vuonna 2,615 22227: luentoa 2,77 kunnassa, ja luennoits~jain luku oli 311'1. Nämä 22228: numerot .osoittavat, että puhe~aoleva: valistustoimi oli jo ke- 22229: hittymässä la,aj.ruperäiseksi .. 22230: Vuoden 1909 toisilla valtiopäivmä tehtiin ensi kerra11 esi- 22231: tys työväenjä.rjestöjen erikoisesta huomioonottamisesta tätä 22232: määrärahaa käytettäessä; silloin ehdotettiin, että edellä mai- 22233: nitun yhteisen valiokunnan käytettäväksi myönnettäisiin 22234: vain 30,000 markkaa ja 20,000 mar~kaa •jätettaisiin Suomen 22235: ammattijärjestölle. Myöhemmin vuoden 1912 va.ltiopäivillä 22236: ehdotettiin, että puheenalainen määräraha jiiltettäisiin ede'llä 22237: mainittujen kolmen järjestön yhteisesti asettaman toimikun- 22238: nan käytettäväksi. Nämä ehdotukset ·eivät kuiten'kaan •Saa- 22239: vuttaneet eduskunnan hyväksymis~ä. · 22240: 22241: Puhutun sanan merkitys kansan laajojen kerrosten herä- 22242: tys- ja sivistystyössä on katsottava erittäin suureksi. Ano- 22243: musehd·otuksessa esiintyvää pyrkimystä s·aada aikaisempaa 22244: luentotoimintaa syvennetyksi ja laajennetuksi pitää valio- 22245: kunta siis kannatusta ansaitsevana~ 22246: Tämä puoli vapaata valistustyötä olisi saatava syvenne- 22247: tyksi si1'lä tavoin, että luennot, kuten anomusehdotuksestakin 22248: ilmenee, ol~sivat mahdollisimman asiallisia, todellista tietoa 22249: välittäviä. Luentoaiheide~ ja niiden sisällyksen tulisi en- 22250: tistä suuremmassa määrässä liikkua nykyaikaisen tieteellisen , 22251: tutkimuksen ·pohjalla, siten syvEID.täen kuuiij,ain ti•etov;a:vastoa 22252: ja laajenta.en heidän "henkisiä nä'köa,lojaani. Tässä merkityk- 22253: sessä tulisi kansantajuisien luentojen olla tieteellisiä; mutta 22254: toisaalta olisi varottava, ettei tämä nimitys tui!isi rajoitta- 22255: maa.n luentojen sisällystä ja vaikeuttamaan niiden toimeenlpa- 22256: Kansantajuiset tieteelliset luennot. 22257: 22258: nemista. Näin ollen olisi tätä luenrtotoimintaa harjoitettava 22259: -edelleenkin samansuuntaisesti kuin a1ikaisemmin, ja tulisi 22260: luentojen ke'hittälffiinen siihen suuntaan, johon valiokunta on 22261: viitannut, 'Pääasiassa ri:ip.pumaan siitä, missä määrin eri 22262: paikkakunnat, ja järjestJöt, jotka luentokurss·eia itseUensä 22263: •hankkivat, kykenevät sekä luennoitsijoihin että luentoaihei- 22264: siin nähd·en tyydyttäJmään asetettuja vaatimuksia. 22265: Luentotoimintaa. olisi laajennett.a,va anomusehdotuksessa 22266: esitettyjä näkökohtia huomioonottaen. On kieltämätön tosi- 22267: asia, että n~issäkin maamme kruupungeissa, joissa ei ole työ- 22268: rväenopistoja, ja samoin suuremmissa' väestökeskuksissa ma,a- 22269: seuduilla, vielä]lä monin p1ailmin itse varsinaisen' maalais,asu- 22270: tuksenkin rulueella, kipeästi kaivata,an sa;mansuuntaista luen- 22271: totoimintaa, kuin mitäJ harjoitetaan työväenopistoissa. V ar- 22272: sinlcin sUllret työväen ja .roeskiluokan tiedonhaluiset jouroot 22273: näissä ]laikoin ovat tällaisten luentojen tarpeessa. Ei sentäh- 22274: den ole paikallaan, että kehityksest.ään !huolehtiva yhteis'kunta 22275: jättää heidät tästä valistuksesta o.sattomiksi v:ain ,sen takia, 22276: ettei heidän asuntopai:kk1akunnallaan voida ylläpitää tässä tar- 22277: koituksessa t.oimivaa pysyväistä opistoa. Kun sitäpaitsi työ- 22278: väestö nykyisin ottaa huomattavana, tavalla osaa valtiolli- 22279: seen toimintaan ja sen vaikutus tärkeiden yhteiskunnallis- 22280: •ten:kin kysymysten ratkaisuun tulee epäilemättä jo lruhitule- 22281: vaisuud·essa ol.emaan varsin suuri, on välttämätöntä, että se 22282: saa mahdollisimman monissa: paikoin myöskin tilaisuutta tie- 22283: tomääränsä lisäämiseen luentojenkin avulla. Valiokunta. pi- 22284: tää näin ollen tarpeellisena, että luentotoimintaa huomatta- 22285: vasti laajennetaan erityisesti työväestön sivistysetuja silmällä 22286: pitäen, siis etupäässä sellaisille vaki6kk,aille rpaikkakunnille, 22287: missä työläisjou'kot tällaista valistustyötä tarvitseva.t. 22288: Edellä esitetyn :Qo:jalla ja viitaten muuttuneihin olosuh- 22289: teihin valiokunta, ehdottaa, ·että myönnettävä valtioapu koro- 22290: tettaisiin 50,000 m·arkasta 80,000 markkaan. • 22291: Rarkitessa1an kysymystä, .kenen j·aettavaksi tämä val- 22292: tio3!1JU olisi jätettävä, on valiokuntru kiinnittänyt huomionsa 22293: ·siihen kehittyneimmissä maissa esiintyvään, verrattain ylei- 22294: seen pyrkimykseen, jonka. tarkoituksena on saattaa kouluope- 22295: 4 1917. - Anomusmietintö N :o 13. 22296: 22297: tusta täydentävä sivistystyö mahdollisimman yhtenäiseksi. 22298: Kun kansan sivistyksen kohottamisen pääill'äärä on eri aloilla 22299: yhteinen, koetetaan toimintakin niillä saada toisiaan tu!ke- 22300: !IDa'an. Luentoj·en seur·aaminen, kirjallisuuden viljely, kansa- 22301: laisopinnat ja, muu samantapainen sivistystyö koetetaan jär- 22302: J.estää siten, että ne toisiaan kannatta-en muodostuisivai yhte- 22303: näiseksi sivis,tysvoimaksiJ, jonka tuloksena olisi yleis,en sivis- 22304: tystason kohoaminen. 22305: Pitäen silmällä tätä sivistystyön yhtenäisyyttä! ja kat- 22306: soen oikeudenmukaise'ksi, että valtioavun jakamista hoitava 22307: toimikunta nauttii niidenkin piirien täyttä luottamusta, jotka 22308: avustusta kipeimmin kaipaavat, on valiokunnan mielestä 22309: asianmukaisinta, että luentotoimiutaa varten myönnettävä 22310: määräraha jätettäisiin Eduskunnan äskettäin- valiokunnan 22311: mietinnössä n :o 2 tehdyn ehdotuksen mukaisesti - asetet- 22312: tavaksi päättämän Suomen kirjastovaltuuskunnan hoidetta- 22313: vaksi ja käytettäväksi. 22314: Mitä valtioavun jaka!IDis.een tulee, ·ehidotta·a vruliokunta 22315: siinä huomioonotettavaksi seuraaviw nälkökohti·a. 22316: Valtioapua ei yleensä anneta. yksityisten luentojen, vaan 22317: luentosarjojen tai -kurssien kannattamiseen.. Avustuksesta 22318: pääsevät osallisiksi etupää:ssä työväen-, mutta my·ös muutkin 22319: järjestöt, seurat ja laitokset, jotka työskentelevät työväen 22320: ja keskiluokan valistuksen hyväksi. Avustusta myönnetään 22321: etupää:ssä sellaisille anojille, jotka ovat omUlakin varoillaan 22322: tämäntapa,isia luentoja kustantaneet tai kustantavat. Avus- 22323: tuksen nauttijain tulee noudattaa niitä käytännöllisiä ohjeita, 22324: joita Suomen kirjastovaltuuskunta katsoo tarpeelliseksi antaa. 22325: Sellainen Juentotoimi, jota valtio toisilla määrärahoilla kan- 22326: nattaa, on jätettävä näistä varoista osattomaksi. 22327: 22328: Sen nojalla. mitä ·edellä on ·esitetty,· valiokunta kunnioit- 22329: taen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi. 22330: 22331: että klr:rmsantajtlliJsen lrwentotoimitnnJan kannaUa- 22332: miseen vuodeksi 1918 myönnettäisiin 80,000 mar- 22333: Kansantajuiset tieteelliset luennot. 6 22334: 22335: kan määräraha. Suomen kirjastO'Valtuuskunnan 22336: käytettäväksi perusteluissa mainitulla tavalla. 22337: 22338: Helsingissä 13 p :nä kesäkuuta 1'917. 22339: 22340: 22341: 22342: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hag- 22343: man, varapuheenjohtaja Latvala, jäsenet Ala-Kulju, Alhai- 22344: nen, Huhtinen, Hälvä, T. Ikonen, Johansson, Kokko, Lehti- 22345: mäki, Leppä, Orasmaa, Sundblom, Toivonen, W aljakka, 22346: Wihersal·o ja ~ Virkkunen ynnä osittain varajäs~net Aro- 22347: kallio, .S. Haapanen, Hornlborg, :Malmivoora, Salomaa ja 22348: Tirkkop:en. 22349: 6 1917. - Anomusmietintö N :o 13. 22350: 22351: 22352: 22353: 22354: Vastalauseita. 22355: I. 22356: Vaikka myöntääkin asianmukaiseksi, että kansantajuisen 22357: luentotoiminnan johto tulevaisuudessa, vapaan valistustyön 22358: yhtenäistämisen tarkoituksessa, uskotaan Suomen kirjasto- 22359: valtuuskunnalle, herää epäilyksiä, on\ko tämä menettely har- 22360: kittua, kun tulevaksi vuodeksi suunnitellaan a:notun määrä- 22361: rahan käyttöä. Kirjastovaltuuskunta ei ole vielä asetettu, se 22362: voinee tulla asetetuksi ja ,ryhtyä toimeensa vasta syksyllä, 22363: mutta jo vuoden ldpulla lienee ensi vuodeksi suunniteltujen 22364: luentojen amomuksia runsaasti käsiteltävinä. ,SiinäJkin ta- 22365: pauksessa, että kirjastovaltuuskunta voisi syksyllä ryhtyä 22366: toimeensa, on sillä omien varsinaisten tehtäviensä aloittami- 22367: sessa ja järjestämisessä edessään niin .suuri alkutyö, ettei 22368: näytä 'hyvin harkitulta kasata sille tätä ylimääräistä luento- 22369: jen jdhtrumisen tointa, joka sekään ei ole vä!häinen. Peläten 22370: helposti voivan tapahtua, että luentotoiminta jout-gu kärsi- 22371: mään siirtämällä sen johdon jo heti alussa kirjastoval•tuuskun- 22372: nalle, ja kun ei voida esittää oikeutettuja muistutuksia sitä 22373: tapaa vastaan, j-olla Kansanvalistusseura ja Svenska folks'ko- 22374: lans vänner-seura tähän .saakka ovat kansantajuisia luentotoi- 22375: mintaa johtaneet, pidän soveliaam1Jana, että ainakin vuoden 22376: 1918 luentotoiminta edeHeenkin jää mainittujen seurojen huo- 22377: leksi. Ehdotan siis Edus{mnnan anottavaksi, 22378: että kansantajuisen luentotmminnan kannat- 22379: tamiseksi vuodeksi 1918 myönnBttäisiin 70,000 22380: m,arkan määräraha Kansanvalistusseuralle ja 22381: 10,000 markan määräraha Sv~nska folkiSskolans 22382: vänn.er-seuralle käytettäväksi perusteluissa mai- 22383: nitulla tavalla. 22384: Paavo Virkkunen. 22385: Tähän vastalauseeseen yhtyy 22386: Julius Sundblom. 22387: Vastalause II. 7 22388: 22389: 22390: 22391: 22392: II. 22393: 22394: Pääasiassa voimme ylhtyä siihen valiokunnan peruste- 22395: luissa: esitettyyn kantaan, että kansantaju:ista tieteellistä 22396: luentotoimintaa tarvitaan etupää.ssä työväestön ja keskiluo- 22397: kan piirissä. Siitä olemme kuitenkin eri mieltä valiokunnan 22398: enemmistön kanssa, että ennen muita otettaisiin avustuksen 22399: jakamisessa huomioon työväen järjestöt. Emme pidä oikeu- 22400: denmukaisena, että ne ~yötätekevät kansanluokat, jotka peri- 22401: aatteellisista syistä eiväJt ole voineet liittyä n. s. järjestynee- 22402: seen työväkeen, jätettäisiin valtion kannattamasta valistus- 22403: työstäkin toiselle sijalle. Määrätty maailmankatsomus äl- 22404: köön olko mittapuuna samassa asemassa elävien kansalai:sten 22405: harrastuksia ja rientoja valtion puolelta rahallise11ti tuet- 22406: taes'sa. Ehdotamme sentähden, kanna1ttaen muissa kohdin va- 22407: liokunnan perusteluja, että mietinn'ön 4 sivulla sanoilla 22408: ,Avustuksesta 'Pääsevät" j. n. e., alkava lause muutettaisiin 22409: kuulumaan: ,Avustuksesta pääsevät osalliseksi kaikki ne 22410: järjestöt, seurat ja laitokset, jotka työskentelevät työväen ja 22411: keskiluokan valistuksen hyväksi". 22412: 22413: Helsingissä 13 p :nä kesäk. 19,17: 22414: 22415: 22416: Toivo Ikonen. J. P. Kokko. 22417: Eveliina Ala-Kulju. W. 1. Alhainen. 22418: P. J. Hälvä. 22419: 22420: 22421: Edellä esitettyyn perustelujen muutos~hdotukseen yhtyy 22422: 22423: Paavo Virkkunen. 22424: Hel'Singissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 22425: 1917. - Anomusmietintö N:o 14. 22426: 22427: 22428: 22429: 22430: Talousvaliokunnan mietintö 22431: N :o 6 anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoitR 22432: taa varojen ·hankkimista kuntain maanhankin- 22433: nan edistämiseksi. 22434: 22435: Eduskunta on 'l'alousvaliokunnan valmisteltavaksi lä- 22436: hettänyt edustaja Luopajärven y. m. anomusehdotuks•en 22437: n :o 61, jossa ehdotetaan anottavaksi, että ryhdyttäisiin toi- 22438: menpiteisiin riittävien varojen varaamiseksi kuntien maapo- 22439: litiikan toteuttamista varten sekä että otettaisiin harkitta- 22440: vaksi, eikö kotimais•en obligationilainan hankkiminen olisi 22441: tätä varten tarkoituksenmukaisin keino. 22442: 22443: 22444: 22445: Kunnallisen elämän kehittyessä ja kuntain tehtävien yhä 22446: laajetessa ovat kuntain menot huomattavasti lisääntyneet. 22447: Vuonna 1890 tekivät maalaiskuntain menot yhteensä tasa- 22448: luvuin 3,743,000 markkaa ja vuonna 1912 olivat ne jo nous- 22449: seet 30,651,000 markkaan. Kaupunkikunnissa olivat menot 22450: samana aikana kohonneet 9,147,000 markasta 52,771,000 22451: markkaan. Kaupunkikunnilla on erinäisiä tulolähteitä, joi- 22452: den avulla ne voivat täyttää suurimman osan ' menoistaan. 22453: Maalaiskunnilla sitä vastoin ei tällaisia tulolähteitä sanotta- 22454: vammassa määrin ole, vaan on niissä kunnalliset menot 22455: pääasiassa saatava peite~yiksi kunnallisen verotuksen kautta. 22456: Niinpä vuonna 1'9'121 maalaiskunnissa verotuksella kootut tulot 22457: tekivät 70 % maalaiskuntain kaikista tuloista, jota vastoin 22458: kaupunkikunnissa vastaava luku oli vain 28.8 %. Kun maa- 22459: seudun väkiluku ja varallisuus eivät ole lisääntyneet lähes~ 22460: kään samassa määrässä kuin kuntain menot, on seurauksena 22461: ollut, että verotaakka on yhä ollut nousemassa ja että se 22462: nykyisin paikka paikoin jo alkaa käydä verrattain raskaaksi. 22463: 2 1917. - Anomusmietintö N:o 14. 22464: 22465: Ne tehtävät, joihin kunnallinen toiminta on kohdistunut, 22466: ovat siksi tärkeitä, ettei niiden supistaminen saata tulla ky- 22467: symykseen, vaan päinvastoin näyttää tarpeelliselta, että 22468: kuntain toimintaa vastaisuudessa on yhäkin edistettävä ja 22469: laajennettava. Kun siis kuntain menot todennäköisesti tu- 22470: levat edelleenkin lisääntymään, on välttämätöntä, että myös 22471: maalaiskunnat ryhtyvät entistä suuvemmassa määrässä 22472: hankkimaan itselleen pysyviä tulolähteitä, joista saatavia 22473: varoja voidaan käyttää kunnan yhteisten menojen suoritta- 22474: miseen. 22475: Valiokunta on näin ollen anomusehdotuksentekijäin 22476: kanssa yhtä mieltä siitä, että kunnat voivat järjestää talou- 22477: tensa nykyistä turvallisemmalle kannalle hankkimalla itsel- 22478: leen tuloatuottavaa omaisuutta. Tällaisena ansaitsevat etu- 22479: sijassa huomiota maakiinteistöt, jollaisia eräät kunnat ovat- 22480: kin jo aikaisemmin itselleen hankkineet. Kokemus on osoit- 22481: tanut, että näitten vaikutus kunnallistalouteen on ollut. var- 22482: sin hyödyllinen, .iot€n on valitettavaa, etteivät maalaiskun- 22483: nat yleisemmin ol•e ajoissa etujaan tässä suhteessa oivalta- 22484: neet. Kuitenkin lienee niin, että monin paikoin voidaan 22485: vielä laiminlyöntejä korjata, erikoisesti sopinee kuntien 22486: Dmikseen hankkia alueillaan mahdollisesti olevia rahkasoita 22487: ynnä koskia, joitten arvo lämmön ja voiman lähteinä on 22488: suuresti nousemassa. Niinikään olisi kuntien taholta huo- 22489: miota kiinnitettävä kunnissa ehkä löytyviin mineraali- y. m. 22490: varoihin. Kun kuitenkin nykyään kunnat voivat useista ra- 22491: halaitoksista V'errattain edullisilla ehdoilla saada luottoa ky- 22492: seenalaisia tarpeita varten, ei Valiokunta katso tarpeelli- 22493: seksi tällä kertaa puoltaa anomuksen tekemistä. 22494: Edellä esitetyn perusteella saa Valiokunta kunnioittaen 22495: •ehdottaa, 22496: että Edwsk'tllnta •antaisi asf;an tällä kertoa 22497: rrooeta. 22498: 22499: 22500: 22501: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 22502: Peurakoski, varapuheenjohtaja Kaskinen sekä jäsenet Aro- 22503: Kuntain maanhankinnan ediBtämineD. 3 22504: 22505: maa, Hirvensa1o, Inborr, Koponen, Leivo, Letonmälci (osit- 22506: tain), Lohi, Mä~elä, Pohjola, Saari, K. (osittain), Savolai- 22507: nen, Taskinen, Typpö, T. ja Vaarala ynnä osittain vara- 22508: .jäsenet Hiltunen, Niukkanen ja Runtti. 22509: 22510: Helsingissä kesäkuun 1'2 päivänä 19 17. 22511: 1 22512: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 22513: 1917. ~ Anomusmietintö N:o 15. 22514: 22515: 22516: 22517: 22518: Lakivaliokunnan mietintö 22519: N:o 7 anomusehdotuksen johdosta, joka tar- 22520: koittaa toimenpiteitä kauppa-alaa koskevan 22521: lainsäädännön uudistamiseksi. 22522: 22523: Eduskunta on Lakivaliokuntaa:n valmistelevaa käsittelyä 22524: varten lähettänyt kysymyksessä olevan edustajain Arajärven 22525: ja Listan tekemän anomusehdotuksen N :o 20. 22526: 22527: 22528: 22529: Niinkuin anomusehdotuksessak.in huomautetaan, on päät- 22530: tyneen valtiollisen sortokauden aikana maamme kauppalain- 22531: säädäntö ollut täydellisessä seisruhdustilassa. Tosin on vuonna 22532: 1914 lakkautettu lainvalmisteluKunta valmistanut useita 22533: kauppa-alaa koskevia lakiehdotuksia niinkuin teoslainrukiin- 22534: nityksestä (vuodelta 1901), välittäjistä (1909), avoimista ja 22535: 'kommandiittiyhtiöistä, suljetuista yhtiöistä sekä kirjanpito- 22536: ve'lvollisuudesta (19113), osake~tiöistä (1914) sekä vakuutus- 22537: liikkeestä (1914). Valtiopäivillä vuonna 1913 Eduskunta 22538: pyysi esitystä lainsäädännöstä, jolla Haagissa vuonna 1912 22539: pidetyn konferensin hyväksymä ehdotus kansainväliseksi 22540: vekselilaiksi saatettaisiin voimaan Suomessa. Eduskunnan 22541: anomus ei kuitenkaan ole johtanut tulokseen ja samoin ovat 22542: kaikki muut edellä mainitut lakiehdotukset jääneet lopul- 22543: liE>ta käsittelyä vaille. . 22544: Anomusehdotuksessa viitataan siihen, että kauppalain- 22545: :;;äädäntö ulkomailla, myöskin viime aikoina Skandinavian 22546: maissa, ·on suuresti kehittynyt. Viimeksi mainituissa ma.issa 22547: on julkaistu samansisältöisiä lakeja useista kauppalainsää- 22548: dännön erikoisosista. Näillä laeilla, joissa on pyritty saatta- 22549: 2 1917. - Anomusmietintö N:o 15. 22550: 22551: maan ve1voittavaksi laiksi se, minkä on katsottu vakiintuneen 22552: hyväksi kauppatavaksi liikemiesten kesken, on erikoinen 22553: merkityksensä siinä, että ne ko1messa: maassa sanfimlaisina 22554: julkaistuina tietävät huomattavaa edistysaskelta ,yhtenäistä 22555: kansainvälistä kauppalainsäädäntöä kohti. Kun Suomessa 22556: kauppatavat, jotka usein ovat muodostuneet yhdenmukaisiksi 22557: Skandinaviassa käytettyjen kanssa, yleensä vielä ovat horju- 22558: vat ja vakiintumattomat, saattaisi anomusehdotuksen teki- 22559: jäin mielestä mainittuja lakeja käyttää meillä esikuvana 22560: ka uppalainsää:däntöä uudistettaessa. 22561: Huomauttaen lopuksi, etteivät ehdotukset konkurssilain- 22562: säädännön uudistamisesta, BJkordia konkurssin ulkopuolella 22563: koskevan lain säätämisestä, kauppatuomioistuinten p.erusta- 22564: misesta 'sekä vilpillistä kilpailua vastustavasta laista ole joh- 22565: taneet tuloksiin ja että shekkilain tarve ·on yleisesti tunnus- 22566: tettu, anomusehdotuksen tekijät ehdottavat anottavaksi, että 22567: 'hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin ajanmukaisen 22568: kauppa;lainsäädännön aikaansaamiseksi. 22569: 22570: Anomusehdotuksen tarkoituksen on Valiokunta yksimie- 22571: 'lisesti hyväksynyt. Erehtymättä voinee väittää, ett'å kil- 22572: pailu teollisuuden ja kaupan alalla, joka jo aikaisemmin· on 22573: selvästi osottanut taipumusta kiihtyä, nykyisen maailman- 22574: sodan 'loputtua on käyvä erittäin ankaraksi. Kansakunnan, 22575: joka talhtoo siinä kestää, on valvottava, että se on riittävästi 22576: sitä varten varustautunut. Vaikka paraskaan ka:uppalarinsää- 22577: däntö ei voi suoranaisesti synnyttää yritteliäisyyttä tai lii- 22578: ke-elämää siellä, missä sitä ei ennestään ole, on ajanmukai- 22579: nen kau})palainsäåldäntö kuitenkin erittäin tärkeä edellytys 22580: elink·einojen menestymiselle ja siten myöskin kansakunnan 22581: kili>ailukykyisyydelle. Näiistä is~istäJ anomusehdotuksessa 22582: ehdotetut toimenpiteet eivät ole ainoastaan hyväksyttävät, 22583: vaan vieläpä pidettävät erittäin tärkeinä ja kiireellisinä. 22584: Joskaan tä;ssä ei voi tulla kysymykseen yksityiskohtai- 22585: sesti määritellä, mihin suuntaan kauppalainsäädäntö meillä 22586: olisi kehitettävä, on Valiokunnan mielestä kuitenkin todet- 22587: tava, että kansainvälinen kauppaliiKe on 'käynyt yhä vilk- 22588: Kanppalainsäädännön uudistus. 3 22589: 22590: kaammaksi ja sen jo~dost!ll hankaluudet, jotka johtuvat eri 22591: maiden kaupiJalakien erilaisuudesta, myöskin ovat tulleet yhä 22592: tuntuvammiksi ja että kaikissa sivistysmaissa sen johdosta 22593: pyritään kehitti:j,mään kauppalainsäädäntöä yhtenäiseksi. 22594: Meilläkin on näin ollen syytä kauppa-alaa koskevan lainsää- 22595: dännön uudistuksessa yhtenäisyyden saavuttamiseksi muiden 22596: • maid€n kanssa rakentaa, mikäli olot sa:llivat, näiden kaupiJa- 22597: oikeudellisen lainsäädännön pohjalle. Hyvänä esimerkkinä 22598: meille tässä kohd·e11 ovat Skandinavian maat. Niissä on jo yli 22599: kolmenkymmenen vuoden ajan, tosin pitemmin tai lyhyemmin 22600: keSkeytyksin, oltu yhteistyössä yhtenäisen lainsäädännön 22601: aikaansaamiseksi siviilioikeuden eri aloilla ja. tällöin on luon- 22602: nollisesti kaUIJ'Palainsäädäntö ensimäisenä ollut kysymyk- 22603: sessä. Tuloksena on ollut, ettäi jo vuonna 1'880 'hyväksyttiin 22604: Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa samansisältöiset vekseli- 22605: lait, vuosina 1884-1890 ylhtä'pitävät lait twvaraleimain suo- 22606: jelemisesta, vuosina 1887-1890 lait kauiJparekisteristä, toi- 22607: minimestä ja J)rokurasta, vuosina 1891-1893 merilait, vuo- 22608: sina 1897-1898 shekkilait sekä vuosina 1903-'1904 Ruot- 22609: sissa ja T·anskassa vakuutuslait. Käytyjen neuvottelujen no- 22610: jalla on sittemmin sovittu varsinaisesta ohjelmasta yhtenäis- 22611: ten velvoiteoikeuden alaan kuuluvien lakien aikaansaamiseksi. 22612: Ohjelmaan kuuluu muiden muassa seuraavat lainsääidäntöky- 22613: s;ymykset: 1) varallisuusoikeudellisten soiJimusten päättämi- 22614: nen, 2) komissioni- ja speditsioniväliiJulheet, 3) vakuutussopi" 22615: mukset, 4) velaksianto, konttokura:ntti, !korko ja takaus sekä 22616: 5) velan vanhentuminen.· Yhtenäisiä lakeja on kaikissa kol- 22617: messa maassa myöskin jo aikaansaatu mainitun ohjelman 22618: pohjalla, kuten lait irtaimen kaupasta ja vaihdosta. (1:905'--- 22619: 1007), Ruotsissa laki varallisuusoikeudellisista sopimuk- 22620: sista (19·15), Ruotsissa ja Norjassa lait komissionista (1914- 22621: 19116·) sekä samoissa maissa lait vähittäismaksukaupasta 22622: (1'915-1916). Kun suunnitelmasta sovittiin, olivat eri 22623: maissa esityöt yhtiöoikeudesta, joka muuten olisi hyvin so- 22624: pinut yhdenmukaisesti järjestettäväksi, jo ennättäneet niin 22625: pitkälle, ettei sitä otettu ohjelmaan. 22626: 4 1917. - Anomusmietintö N :o 15. 22627: 22628: Suomen maa-ntieteellinen asema, sen historialliset vai- 22629: heet ja sen yhteiskuntajärjestys vaikuttavat, että Suomella 22630: on useimmilla aloilla läi'hei.set liittymäkohdat Skandinavian 22631: maihin. Lisäksi tulee, että yleinen siviililainsäädäntömme on 22632: pääpiirteiltään sama kuin Ruotsissa: Ryhdyttäessä meillä 22633: kauppalainsäädännön uudistukseen olisi senvuoksi erittäin 22634: pidettävä-silmällä Skandinavian vastaavaa uusinta lainsää- • 22635: däntöä .tai, mikäli ei siellä vielä <Jle tulokseen päästy, tehtyjä 22636: esitäitä ja otettava niistä ohjetta. Siten tulisi ensi sijassa 22637: taloudellista liikeyhteyttä ja tavaranvaihtoa koskeva, mutta 22638: vähitellen muukin velvoiteoikeudellinen ja yleensä siviili- 22639: oikeudellinen lainsäädilntö kaikissa Pohjoismaissa pääkoh- 22640: diltaan samansisältöiseksi, mihin päämäärään Suomella osal- 22641: taan on monestakin syystä aihetta tarmokkaasti pyrkiä. Sii- 22642: hen ensiluokkaiseen merkitykseen nähden, mikä varsinkin 22643: nykyisinä sotavuosina osuustoiminnalla on yhteiskunnan 22644: kannalta osottautunut olevan, olisi osuustoimintalakia, jossa 22645: on havaittu melkoisia ~puutteita, ensimäisten joukossa käy- 22646: tävä uudistamaan ja siinä samoin kuin kaiken muunkin ·kaup- 22647: palainsäädännön uudistuksessa varteenotettava, ettei osuus- 22648: toiminnallisten yritysten kehittymistä nykyisistä puitteis- 22649: ijaan suuremmiksi, ehkäpä kansainvälisiksikin yhteenliitty~ 22650: miksi ainakaan vaikeuteta. Huomautettakoon myös, että laki 22651: kauppatavarain väärentämisen estämiseksi olisi erittäin tar- 22652: peellinen ja, jos kohta se ei ·suorastaan kuulukaan kauppa- 22653: lainsäädännön alaan, kuitenkin soveltuu sen y.hteydessä val- 22654: mistel t~ vaksi. 22655: Yhdyttyääm siis kannattamaan anomus-ehdotuksen' tar- 22656: koitusperää V aliakunta kunnioittaen e'hdottaa, 22657: 22658: että Eduskwnta k.ehottaisi hallitusta lähitu- 22659: levaisuudessa antamoon Eduskunnalle esitykset 22660: niiksi 'k'auppa-aloo koskeviksi laeiksi, joihin eh- 22661: dotukset jo ovat valmiina; sekä 22662: että Eduskunta niinikään kehottaisi halli- 22663: tusta asia:ntuntijoi~la, joina olisi käytettävä sekä 22664: laki- että liikemiehiä, valmistuttamao,n ehdotuk- 22665: Kauppa~ainsäädännön uudistus. 5 22666: 22667: set kaiuppalainsäädännön uudistamisesta muul- 22668: takin osalta. 22669: 22670: 22671: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh- 22672: taja Sopanen, varapuheenjohtaja Airola, jäsenet Alavirta, 22673: Aronen, Gadolin, Hakala, Anni Huotari, Alma Jokinen, Ko- 22674: tila, Lapveteläinen, A. Mäkelin, Nurminen, Pesonen, Raade, 22675: Saarelainen, L. Typpö ja Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet 22676: J uutilainen, Kovhonen ja Väisänen. 22677: 22678: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 19,17. 22679: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj,apainossa, 1917. 22680: 1917. - Edusk. aaom. - A110musmiet. N :o lo. 22681: 22682: 22683: 22684: 22685: Suomen Eduskunnan anomus 22686: toimenpiteistä kauppa-alaa koskevan lainsää- 22687: dännön uudistamiseksi. 22688: 22689: Eduskunnassa on tehty anomusehdotus kauppa-alaa kos- 22690: kevan lainsääd'ännön uudistamisesta, ja on Eduskunta tämä;n 22691: ehdotuksen säädetyssä järjestyksessä käsitellyt. 22692: 22693: Päättyneen valtiollisen sortokauden aikana on maan kaup- 22694: palainsäädäntö ollut täydellisessä seisahdustilassa. Tosin oli 22695: vuonna 19•14 lakkautettu lainvalmistelukunta• valmistanut 22696: useita kauppa-alaa koskevia lakiehdotuksia, kuten lakiehdo- 22697: tukset t{~oslainakiinnityksestä, välittäjis.tä, a.voimista ja kom- 22698: mandiittiyhtiöistä, si.1ljetuista yhtiöistä sekä kirjanpitov-elvol- 22699: lisuudesta, osakeyhtiöistä sekä vakuutusliikkeestä. Valtiopäi- 22700: villä vuonna 19113i Eduskunta pyysi esitystä lainsäädännöstä, 22701: jolla Haagissa vuo'una 1912 pidetyn konferensin hyväksymä 22702: ehdotus 'kansainväliseksi vekselilaiksi saatettaisiin voimaan 22703: Suomessa. Eduskunnan anomu-s ei kuitenkaan ole johtanut 22704: tulokseen, ja samoin ovat kaikki muut edellä mainitut la.ki- 22705: ehdotukset jääneet lopullista käsittelyä varlle. 22706: Kilpailu teollisuuden ja ka.upan alalla, joka jo aikai- 22707: semmin on selvästi osottanut taipumusta. kiiJht.yä, on 22708: maailmansodan loputtua käyvä erittäin ankaraksi. Kansa- 22709: kunnan, joka tahtoo siinä ~estää, on valvottava, että se on 22710: riittäväisti sitä varten varustautunut. Vaikka ·paraskaan 22711: kauppalainsäädäu"tö ei voi suoranaisesti synnyttää yritteliäi- 22712: syyttä tai liike-elämää siellä, missä sitä ei ennestään ole, on 22713: ajanmukainen kauppalainsäädäntö kuitenkin tärkeä edel- 22714: lyt.ys elinkeinojen mene-stymisell-e ja s.iten myöskin kansa- 22715: kunnan kilpailukykyisyydelle. Näistä ·syistä toimenpiteet 22716: kauppalainsäädännön kehittämiseksi ovat pidettävät .erittäin· 22717: tärkeinä ja kiireellisinä. 22718: 2 1917. - Edusk. anom. - Anom11smiet. N:o 15. 22719: 22720: Vaikka tässä ei voi tulla kysymykseen yksityiskohtai- 22721: sesti määritellä, mihin suuntaan kauppalainsäädäntö Suo- 22722: messa olisi kehitettävä, on Eduskunnan mielestä kuitenkin to- 22723: dettava, että kansainvälinen kauppaliike on käynyt yhä .vilk- 22724: kaammaksi ja sen johdost·a· hankaluudet, jotka johtuvat eri 22725: maiden kauppalakien erilaisuudesta, myöskin ovat tulleet yhä 22726: tuntuvaromiksi ja että kaikissa sivistysmaissa sen johdosta 22727: pyritään kehittämään kauppalainsäädäntöä yhtenäiseksi. 22728: Suomessakin on näin ollen syytä kaup.pa-alaa koskevan lain- 22729: sääidännön uudistuksessa yhtenäis,Yyden saavuttamiseksi mui- 22730: den maiden kanssa rakentaa, mikäli olot sallivat, näiden 22731: kauppaoikeudellisen lainsäädännön pohjalle.' Hyvänä esi- 22732: merkkinä tä;ssä.kohden ovat Skandinavian maat. Niissä on jo 22733: ·yli kolmenkymmenen vuoden ajan oltu yhteistyössä yhtenäi- 22734: sen lainsäädännön aikaansaamiseksi siviilioikeuden eri aloilla, 22735: ja tällöin on luonnollisesti kaup>palainsäädäntö ensimäisenä 22736: ollut kysymyksessä. Tuloksena on ollut, .että Ruotsissa, Nor- 22737: jassa ja 'Tanska.ssa on saatu toimeen samansisältöiset vekseli- 22738: lait, lait tavaraleima.in suojelemisesta, kaupparekisteristä, 22739: toiminimestä ja prokurasta, merilait ja shekkilait sekä Ruot- 22740: sissa ja Tanskassa yhtäpitävät vakuutusrait. Käytyjen neu- , 22741: vottelujen nojalla on sittemmin sovittu varsinaisesta ohjel- 22742: masta yhtenäisten velyoiteoikeuden alaan kuuluvien lakien 22743: aikaansaamiseksi. Ohjelmaan kuuluu muun muassa seuraa- 22744: vat lainsäädäntökysymykset: 1) varallisuusoikeudellisten so- 22745: pimusten päättäminen, 2·) kömissioni- ja speditsionivälipu- 22746: lreet, 3) vakuutusso.pimukset, 4) velak&ianto, konttokurantti, 22747: kork·o ja takaus, sekä 5) velan vanhentuminen. Yhtenäisiä 22748: lakeja on kaikissa kolmessa maassa myöskin jo aikaansaatu · 22749: mainitun ohjelman pohjalla, kuten lait irtaimen kaupasta ja 22750: vaihdosta, Ruotsissa laki varaUisuusoikeud.ellisista sopimuk- 22751: sista, Ruotsissa ja Norjassa lait komissionista sekä samoissa 22752: maissa lait vähittäismaksukaupasta. 22753: Suomen maantieteellinen asema, sen historiallis-et vai- 22754: heet ja sen yhteiskuntajärjestys vaikuttavat, että Suomella 22755: on useimmilla aloilla läl'heiset liittymäko'hdat Skandinavian 22756: maihin. Sitä paitsi yl·einen siviililainsäädäntömme on 22757: Kauppalainsäädännön uudistus. 3 22758: 22759: päärpiirteiltään sama kuin Ruotsissa. Ryhdyttäessä meillä 22760: kauppalainsäädännön uudistukseen on sen vuoksi erittäin 22761: pidettävä silmällä Skandinavian vastaavaa uusinta lainsää- 22762: däntöä tai, mikäli ei siellä vielä ole tulokseen päästy, tehtyjä 22763: esitäitä ja otettava niistä ohjetta. Siten tulisi ensi sijassa 22764: taloudellista liikeyhteyttä ja tavaranvaihtoa koskeva, mutta 22765: vähitellen muukin velvoiteoikeudellinen ja yleensä siviili- 22766: oikeudellinen lainsäädäntö kaikissa pohjoismaissa pääkoh- . 22767: diltaan samansisältöiseksi, mihin päämäärään Suomella osal- 22768: taan on monestakin s~ystä aihetta tarmokkaasti pyrkiä. 22769: Siihen tärkeään merkit~kseen nähden, mikä varsinkin 22770: nykyisinä sotavuosina osuustoiminnalla on yhteiskunnan 22771: kannalta osottautunut olevan, olisi osuustoimintalakia, jossa 22772: on havaittu melkoisia ·puutteita, ensimäisten joukossa käy- 22773: tävä uudistamaan: ja siinä samoin kuin kaiken muunkin kaup- 22774: pahiinsäädännön uudistuksessa varteen otettava, ettei osuus- 22775: toiminnallisten yritysten kehittymistä nykyisistä puitteis- 22776: taan suuremmiksi, ehkäpä kansainvälisiksikin yhteenliitty- 22777: miksi, ainakaan vaikeuteta. Huomautetta.va on myös, että 22778: laki kauppatavarain väärentämiHen estämiseksi olisi erittäin 22779: tarpeellinen ja soveltuu kauppalainsäädännön yhteydessä 22780: valmisteltavaksi, vaikka se ei suorastaan ·kuulukaan tämän 22781: lainsäädännön alaan. 22782: Sanotun perustuksella Eduskunta 22783: kehottaa Hallitu~ta lähituleivaisuudessa oota- 22784: maan Eduskunnalle esitykset niiksi kaupPf!-alha 22785: koskeviksi laeiksi, joihin ehdotrukset jo ovat val- 22786: miina; sekä 22787: ni:inikään k,ehottr1a Hallitu;sta asiantuntijoilla, 22788: joina olisi käytettävä sekä laki- että liikemiehiä, 22789: valmistultamaan ehdotukset kauppalatimsäädän- 22790: nön uudistamisesta muultakin osalta. 22791: 22792: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 19'17. 22793: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 22794: 1917. - Anomusmietintö N:o 16. 22795: 22796: 22797: 22798: 22799: Lakivaliokunnan mietintö 22800: N :o 8 erinäisiä muutoksia aviopuolisoiden oi- 22801: keussuhteisiin tarkoittavan anomusehdotuksen 22802: johdosta. 22803: 22804: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lähet- 22805: tänyt kysymyksessä olevan edustajain Hagmanin y. m. te- 22806: kemän anomusehdotuksen N :o 15. 22807: 22808: 22809: 22810: Uudistuksen tarve aviopuolisoiden oikeussuhteita koske- 22811: van lainsäädännön alaUa on meillä jo yleisesti tunnustettu. 22812: Se käsitys voittaa Yhä enemmän jalansijaa, ettei lainsäädän;tö 22813: tässä kohden enää vastaa nykyajan katsantotapaa ja vaati~ 22814: muksia. Naisen toiminnalle ja itsemääräämisoikeudelle ai- 22815: kaisemmin ,asetetut rajat on yhä useammissa kohdin poistettu 22816: ja nainen siten yhteiskunnassa aina uusilla aloilla saavutta- 22817: nut täydellisen yhdenvertaisuuden mie'hen rinnalla. Luon- 22818: nollista senvuoksi on, että käsitys hänen asemastaan aviolii- 22819: tossa ja hänen oikeudellisesta suhteestaan mieheensä myös- 22820: kin on muuttunut. Tuntuu ja täytyy tuntua epäoikeutetulta, 22821: että nainen, joka naimattomana on saanut vapaasti toimia ja 22822: täysin määrätä teoistaan, avioliittoon mennessään joutuu mie- 22823: hestään riippuvaiseksi varallisuusoikeudellisesti, jopa eräissä 22824: suhteissa henkilökohtaisestikin. Kun nainen, avioliitos,sakin 22825: oleva, on saanut valtiollisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuu- 22826: den ja siten tilaisuuden vaikuttaa yhteiskunnan tärkeimpäin 22827: asiain ratkaisuun, on huomautettu e}läjohdonmukaisuus käy- 22828: nyt niin ilmeiseksi, ettei se enää saa jäädä korjaamatta. 22829: Ryhtymättä yksityiskohtaisesti selostamaan uudistus- 22830: pyrkimyksiä ja niiden vaiheita puheenaolevalla lainsäädän- 22831: 2 1917. - Anomusmietintö N:o 16. 22832: 22833: töalalla, mainitsee Valiokunta ainoastaan, että 1908 vuoden 22834: toisilla valtiopäivillä asiasta tehty anomusehdotus joutui la- 22835: kivaliokunnassa käsittelyn alaiseksi ja että valiokunta antoi 22836: siitä mietinnön, missä myöskin esitettiin ne pääkohdat, joille 22837: uusi aviopuolisoiden oikeussuhteita koskeva lainsäädäntö oli 22838: rakennettava. V aliakunnassa ilmerui asiasta sangen pitkälle 22839: menevä erimielisyys eikä sen mietintö ennättänyt Eduskun- 22840: nassa tulla lopullisesti käsiteltäväksi. Paitsi valtiopäivillä 22841: on kysymys ollut muutenkin julkisuudessa keskustelun alai- 22842: sena, varsinkin naisjärjestöissä. Sittenkuin erinäiset hen- 22843: kilöt olivat senaattiin jättämässään kirjoituksessa anoneet, 22844: että senaatti ryhtyisi alotteeseen lainsäädäntötoimenpiteeksi 22845: asiasta, antoi senaatti lainvalmistelukunnan tehtäväksi val- 22846: mistaa ehdotuksen aviovaimon perheoikeudellista asemaa 22847: koskevaksi lainsäädännöksi. Ryhdyttyään käsittelemään 22848: kysymystä ja silloin havaittuaan, ettei maassa ollut yhte- 22849: näistä mielipidettä uudistuksen yleisestä suunnasta, vaan 22850: että päinvastoin suurta erimielisyyttä oli siitä olemassa, 22851: ehdotti lainvalmistelu'kunta, että se saisi ensin valmistaa 22852: mietinnön niistä periaatteista, joita sen mielestä oli lakieh- 22853: dotuksessa noudatettava. !Senaatti suostui tähän ehdotukseen 22854: ja lainvalmistelukunta antoi sitten vuonna 1912 mietinnön 22855: aviopuolisoid-en välisten oikeussuhteiden järjestämisessä nou- 22856: datettavista periaatteista. Tästä mietinnöstä on vaadittu 22857: erinäisten viranomaisten ja asianharrastajain lausuntoja, 22858: mutta, kun lainvalmistelukunta vuonna 1·914 lakkautet- 22859: tiin, ·ei asia ole sen pitemmälle edistynyt. Mainittakoon 22860: lopuksi, ·että, kun lainvalmistelukunnan ehdotuksen mukaan 22861: sen mietinnöstä oli saatava a.sianlharrastajain lausunto, ase- 22862: tettiin, sen mukaan kuin anomus~hdotuksessa ilmoitetaan, 22863: useiden pääkaupungissa toimivien naisjärjestöjen 'PUolesta 22864: yhteinen komitea tarkastamaan sanottua mietintöä. Huhti- 22865: kuussa 19i16 komitea sai valmiiksi lausuDJtonsa, joka, niin- 22866: kuin anomusehdotuksesta näkyy, on tarkoitettu pääpiirteit- 22867: täin ilmaisemaan laajojen naiskerrosten käsityksen siitä, 22868: millä tavoin aviovaimon oikeussuhteet olisivat parannetta- 22869: vat. 22870: Aviopuolisoiden oikeussuhteet. 3 22871: 22872: V aliakunta on yksimielinen siitä, että meillä lainsäädäntö, 22873: jo'ka järj~stää avio-puolisoiden keskinäiset oikeussulhteet, on 22874: vanhentunut sekä kaipaa perin'pohjaista ja pikaista uudis- 22875: tusta siihen suuntaan, että vaimo tulisi miehensä rinnalle 22876: yhd·envertaiseen asemaan. Kannan määrääminen yksityis- 22877: kohtaisesti siihen kysymykseen, mitä tietä täillän päämää- 22878: rään olisi pyrittävä, ei Valiokunnan mielestä ole enää tar- 22879: peellista. Lainvalmistelukunnan kerrotussa mietinnössä on 22880: asiasta jo tarkoin harkittu ehdotus. Sen mukaan tulisi mie- 22881: hen edusmiehyys -poistettavaksi, aviovaimo oikeutetuksi mie- 22882: hensä kanssa ottamaan osaa JJerheen yhteisten asiain hoitoon, 22883: joihin myös kuuluu 'kysymys lasten hoidosta ja kasvatuk- 22884: sesta., kodin sisäistä taloutta koskevissa kysymyksissä avio- 22885: vaimo saisi ratkaisuvallankin ja varallisuusoikeudelliset suh- 22886: teet saataisiin, avioliiton aikanakin, vaparusti järjestää kol- 22887: men eri järjestelmän, nimittäin ansio-omaisuuden yhtei- 22888: ·syyden, yleisen omaisuusyhteisyyden ja omaisuuden eril- 22889: lisyyden mukaan. Kun eri viranomaiset ja asianharrastaja- 22890: ryhmät, niiden joukossa myöskin naisasian ajajain, ovat an- 22891: taneet ehdotuksesta lausunnon, on asia jo tullut niin monipuo- 22892: lisesti valaistuksi, että varsinaista lakiehdotusta voidaan 22893: ryhtyä menestyksellä valmistamaan. Näin ollen on Valio- 22894: kunnan mielestä asianmukai·sinta vain !huomauttaa hallituk- 22895: selle, että Eduskunta kannruttaa kysymyksessä olevan lain- 22896: säädännön uudistusta aviopuolisoiden yhdenvertaisuuden 22897: -pohjalla sekä että Eduskunta pitää suotavana uudistusky- 22898: symyksen lopullisen käsittelyn jouduttamista. Valiokunta 22899: sentähden kunnioittaen ehdottaa: 22900: 22901: että Hallitus lähimmässä tulevaisuudessa 22902: ryhtyisi valmistamaan ehdotusta aviomttolain- 22903: säädännön uudistamis~ksi ja erittäinkin aviopuo- 22904: lisoiden varallisuusoikeudellisten suhteiden jär- 22905: jestämiseksi tasa-arvoisuuden periaatteita nou- 22906: dattamalla ja aikanaan antaisi Eduskunnalle esi- 22907: ty kset asiasta. 22908: 4 1917. - Anomusmietintö N:o 16. 22909: 22910: Tä:män asian käsittelyyn ovalt ottaneet osaa puheenjoh- 22911: taja So:r\auen, varapuheenjohtaja Airola, jäsenet Alavirta, 22912: Aronen, Gadolin, Hakala, Anni Huotari, Alma, Jokinen, Ko- 22913: tila, Lapveteläiuen, A. Mäkelin, N urmiuen, Pesonen, Raade, 22914: Saarelainen, L. Typpö ja Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet 22915: J uutilainen, Korhonen ja Väisänen. 22916: 22917: Relsigissä 15 päivänä kesäkuuta 1917. 22918: 22919: 22920: 22921: 22922: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 22923: 1917.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 16. 22924: 22925: 22926: 22927: 22928: Suomen Eduskun-nan anomus 22929: muutoksista aviopuolisoiden oikeussUJbteisiin. 22930: 22931: Eduskunnassa on teihty anomusehdotus, joka tarkoittaa 22932: muu·toksia aviopuolisoid·en ·oikeussuhteisiin, ja. on Eduskunta 22933: tämän anomusehdotuksen •säärletyssä järjestyksessä käsi- 22934: tellyt. 22935: 22936: / Uudistuksen tarve aviopuolisoiden oikeussuhteita koske- 22937: van lainsäädännön alalla on yleiststi tunnustettu. N ai.sen toi- 22938: minnalle ja itsemääräämisoikeud~>lle aikaisemmin asetetut ra- 22939: jat on us~>issa kohclin poistettu ja nainen siten yhteiskunnassa 22940: yhä uusilla aloilla saavuttanut yhdenvertaisuuden miehen 22941: rinnalla. Luonnollista senvuoksi on, että käsitys hänen ruse- 22942: mastaan avioliitossa ja oikeudellisesta suhteestaan mieheensä 22943: myöskin on muuttunut. On epäoikeutettua, että nainen, joka 22944: naimattomuna on saanut vapaasti toimia ja täysin määrätä 22945: teoistaan, avioliittoon mennessään joutuu miehestään riippu- 22946: vaiseksi varallisuusoikeudeUisesti, jopa eräissä suhteissa. hen- 22947: kilökohtaisestikin. Kun nainen, avioliito.ssakin oleva, on saa- 22948: nut valtiollisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ja siten 22949: tilaisuuden vaikuttaa yhteiskunnan tärkeimpäin asiain rat- 22950: kaisuur., on huomautettu epäjohdonmukaisuus niin ilmeinen, 22951: ettei se enäH saa jäädä korjaamatta. 22952: Eduskunta on sitä mieltä, että lainsäädäntö, joka järjes- 22953: tää aviopuolisoiden keskinäiset oikeussuhteet, on vanhentu- 22954: nut sekä kaipaa perinpohjaista ja pikaista uudistusta siihen 22955: suuntaan, .dtä aviovaimo tulisi miehensä rinnalla yhdenver- 22956: taiseen asemaan. Lainvalmistelukunnan vuonna 1912 anta- 22957: massa mietinnössä aviopuolisoiden välisten oikeussuhteiden 22958: järjestämises·sä noudatettavista periaatteista on asia'Sta tar- 22959: ~ 1917.- Edusk:. anom.- Anomusmiet. N:o 16. 22960: 22961: koin harki~tu ehdotus. Kun eri viranomaiset ja asianharras- 22962: tajaryhmät, viimemainittujen joukossa myöskin naisasian 22963: ajajat, ovat antaneet ehdotuksesta lausunnon, on asia jo tul- 22964: lut niin monipuolisesti valaistuksi, että varsinaista lakiehdo- 22965: tusta voidaan ryhtyä menestyksellä valmistamaan. 22966: Eduskunta sentähden anoo, 22967: 22968: että Hallitus lähimmässä tulevaisuudessa 22969: ryhtyisi valmistamaan ehdotusta avioliittolain- 22970: säädännön uudistamiseksi ja erittäinkin aviopuo- 22971: lisoiden varallisuusoikeudellisten suhteiden jär- 22972: jestämiseksi tasa-arvoisuuden periaatteita nott- 22973: dattamalla ja aikanaan antaisi Eduskunnalle esi- 22974: tykset asiasta. 22975: 22976: Helsingissä 22 piiivänä kesäkuuta 1917. 22977: 22978: 22979: 22980: 22981: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 22982: 1917. - Anomusmietintö N:o 17. 22983: 22984: 22985: 22986: 22987: Perustuslakivaliokunnan mie- 22988: t i n t ö N :o 8 anomusehdotuksen johdosta, joka 22989: koskee pääsyä valtionvirkoihin sukupuolesta 22990: riippumatta. 22991: 22992: Eduski.Inta on Perustuslakivaliokunnan valmisteltavaksi 22993: lä'hettänyt edustaja Tekla Hultinin y. ni. anomusehdotuksen 22994: N :o 1, jossa ehdotetaan Eduskunnan anottavaksi, että esityk- 22995: sessä uudeksi hallitusmuodoksi valtionpalvelusta 'koskevat 22996: säännökset laadittaisiin semmoiseen muotoon, että pääsy val- 22997: tion virkoihin olisi samoilla ehdoilla avoinna Suomen kansa- 22998: laisille sukupuolesta riippumatta. V aliakunta on myöskin 22999: saanut vastaanottaa otteen lähetekeskustelussa syntyneestä 23000: pöytäkirjasta. 23001: 23002: Perustuslakivaliokunta yhtyy anomusehdotuksen tarkoi- 23003: tukseen. Koska uuden hallitusmuodon säätäminen on lähei~ 23004: sen tulevaisuuden asia ja Senaatin puolelta jo on ryhdytty 23005: valmisteluihin esityksen laatimiseksi siitä, katsoo Valiokunta 23006: syytä olevan, että Eduskunta anomuksessa ilmituo kantansa 23007: puuheena olevassa suhteessa, jotta se esityks,essä tulisi huo- 23008: mioonotetuksi. 23009: Vanhemman lainsäädännön mukaan voitiin ainoas:taan 23010: miehiä valtionvirkoihin asettaa. Tämä käy ilmi useista val- 23011: tionvirkoja koskevista perustuslain ja yleis:en lain säännök- 23012: sistä, jotka vieläkin ovat voimassa. Vai:kka useita ja laaja- 23013: kantoisia poikkeuksia, osittain erivapautustietä, osittain hal- 23014: linnollisen lainsäädännön kautta, onkin viime vuosikymme- 23015: ninä tehty ja vaikka oikeuskäsitys tässä asiassa yhteiskunta- 23016: olojen kehityksen johdosta on muuttunut, pidetään edelleen- 23017: kin sääntönä, että naiset eivät voi päästä valtionvirkoihin, 23018: 2 1917 o - Anomusmietintö N :o 17 o 23019: 23020: joihin kuuluu julkisen vallan käyttö toisten ·viranomaisten 23021: suhteen, eivätkä myöskään tuomarinvirkoihin. 23022: Harkitessaan kysymystä, onko ylipäänsä ja minkälaisia 23023: rajoituksia asetettava naisten virkoihin pääsylle, on Valio- 23024: kunta tullut siihen 'Päätökseen, ettei sellaisia olisi säädettävä. 23025: Eri mieltä voi olla siitä minkälaisiin virkoihin naiset ovat 23026: enemmän, millaisiin vä:bem'män sopivia taikka suorastaan 23027: sopimattomia. Sellainen luokittelu perustuisi kuitenkin pää- 23028: asiassa arv,eluihin, niin kauan kun siinä, kuten meillä suu- 23029: reksi osaksi on laita, ei voida tosiasiallisiin kokemuksiin no- 23030: jata. Niillä virka-aloilla, joille naiset tähän saakka ovat voi- 23031: neet päästä, ovat he tiettävästi yleensä menestyksellä täyttä- 23032: neet tehtävänsä. Naisten esteetön pääsy valtionvirkoihin 23033: merkitsisi yhteiskunnalle sitä, että tarjoutuisi entistä laa- 23034: jempi tilaisuus saada virkoihin sopivimmat henkilöt. 23035: Tosin useiden maiden lainsäädännössä vielä on suurempia 23036: tai pienempiä rajoituksia; naisten virkoihin pääsylle, mutta 23037: niitä: on pidettävä jätteinä katsantotavasta, joka näyttää 23038: kaikkialla olevan häviämässä. Turhalta ja epäoikeutetulta 23039: näin ollen näyttää, että joitakin rajoituksia puheenala;isessa 23040: suhteessa asetettaisiin Suomessa, jossa naisen tasa-arvoisuus 23041: miehen rinnalla kuuluu yleiseen oikeustajuntaan ja naisilla 23042: on valtiollinen vaalioikeus sekä vaalike1poisuus. Uusi halli- 23043: tusmuoto tulee epäilemättä Suomen kansan yleisen oikeus- 23044: käsityksen mukaisesti rakennettavaksi sille periaatteelle, että 23045: Suomen kansalaisilla sukupuoleen, uskontunnustukseen, sää- 23046: tyyn ja kansanluokkaan katsomatta tulee olla samat oikeu- 23047: det. Tästä johtuu, että se julkisoikeudellinen tasa-arvoisuus, 23048: mikä naiselle jo aikaisemmin on tunnustettu, johdonmukai- 23049: sena täydennyksenä vaatii hallitusmuodossa säännöksen, joka 23050: antaa na.iselle oikeuden samoilla ehdoilla kuin mies päästä 23051: na:uttimaan niitä oikeuksia ja täyttämään niitä velvollisuuk- 23052: sia, jotka valtionvirkoihin liittyvät. 23053: Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun- 23054: nioittaen ehdottaa Eduskunnan anottava;ksi, 23055: Pääsy valtionvirkoihin sukupuolesta riippumatta. 3 23056: 23057: että esityksessä U!Uaeksi hallitusmupdoksi eh- 23058: dotetaan pääsy valtionvirkoihin samoilla ~ehdoilla 23059: avoimeksi kaikille Suomen kansalaisilk sukupuo- 23060: lesta riippumatta. 23061: 23062: Helsingissä kesäkuun 19 päivänä 1917. 23063: 23064: 23065: 23066: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Y. 23067: Mäkelin ja jäsenet Ingman, Alkio, Estlander, Hultin, Karhi- 23068: nen, Kurkinen, Kuusinen, Nevanlinna, Pennanen, Rantanen, 23069: F., Repo, Retulainen ja Wiik, K. H., sekä varajäsenet Ku- 23070: jala ja Suosalo. 23071: 4 1917. - Anomusmietintö N :o 17. 23072: 23073: 23074: 23075: 23076: Vastalauseita. 23077: I. 23078: Ryhtymättä arvostelemaan mietintöä pyydän saada. huo- 23079: ·mauttaa, että nä:ytt'ää siltä kuin Eduskunnalla olisi riittäviä 23080: syitä tEihdä nyt, kun esitys uudeksi Hallitusmuodoksi on laa- 23081: diitavana ja tulee, mikä:li on syytä toivoa, l'ähituLevaisuu- 23082: dessa EduskunnaHe annettavaksi, anomus s·ellaisen muutok- 23083: sen aikaansaamisesta voimassaolevaan perustuslakiin, että 23084: naisen pääsyä valtionvirkoihin ·haittaavat esteet poistettai- 23085: snn. 23086: Kysymystä siiiä, miten laaja;lti naisille on valmistettava 23087: mahdollisuus saada valtionvirkoja, ei suinkaan voi ratkaista 23088: yksinomaan teoreettiselta pohj.alta. Tosia.siallista sopivai- 23089: suutta eräänlaatuisiin virkoihin ja valtion· siitä aiheutuvaa 23090: etua ei ole jältettävä huomiotta. 23091: Kun niinmuodoin käynee tarpeelliseksi otiaa yleiseen la- 23092: kiin määräyksiä, jotka koskevat naisen oikeutta päästä vir- 23093: koihin, mutta selvitystä ei v1elä ole olemassa sitä varten tar- 23094: - peemsista, järjestelevistä ja rajoittavista säännöksistä, tu- 23095: lee Eduskunnan rajoittua hallitukselta anoma.an: 23096: että laadittacissa . esitystä uudeksi hallitus- 23097: muodoksi poistettaisiin ne esteet, jotka perustus- 23098: laki sisältää naisen pääsemisestä valtionvirkoihin; 23099: sekä 23100: että Eduskunnalle sen ohessa annettaisiin 23101: esitys, joka sisältäiJsi lakiehdotuksen niistä eh- 23102: doista, joilla nainen on oikeutettu pääsemään 23103: valtionvirkaan. 23104: Helsingissä kesäkuun 19 p:nä 191,7. 23105: Ernst Estlander. 23106: Vastalause II. 5 23107: 23108: 23109: 23110: 23111: II. " 23112: 23113: Kun Eduskunta e1 vm kaikissa tärkeimmissäkään suh- 23114: teissa, 'joissa sillä on toivomuksia uuden hallitusmuodon si- 23115: sällykseen nähden, tehdä anomuksia hallitukselle, ei meistä 23116: &e oikein, että yhdessä kohti tällainen anomus tehtäisiin. 23117: Kysymyksessä oleva alote voidaan sitä suuremmalla syyllä 23118: jättää raukeamaan, kun ei tarvinne peljätä, ettei sen tar- 23119: koitusta 23120: ... ilmankin otettaisi huomioon ja kun eduskunnalla, 23121: vaikka niin tapahtuisikin, on täysi valta muodostaa uusi 23122: hallitusmuoto tässäkin kohti sellaiseksi kuin se oikeana pitää. 23123: Ehdotamme siis Eduskunnan päätettäväksi, .. 23124: 23125: ettei anomusehdotus anna aihetta toimenpi- 23126: teeseen. 23127: 23128: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 19,17. 23129: 23130: Lauri Ingman. . E. Nevanlinna. 23131: Alfred Retulainen. H. Repo. 23132: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 23133: 1917.- EAW.. anom.- AnomltMDiet. N:o 17. 23134: 23135: 23136: 23137: 23138: Suomen Eduskunnan anomu~ 23139: joka koskee pääsyä valtionvirkoihin sukupuo- 23140: lesta riippumatta. 23141: 23142: Eduskunta on säädetyssä järjestyksessä käsitellyt ano- 23143: mmJehdotuksen, että esitybessä uudehi hallitusmuodoksi 23144: valtionpalvelusta koskevat säännökset laadittaisiin sellaisiksi, 23145: erl!tä pääsy valtion virkoihin olisi samoilla ehdoilla avoinna 23146: Suomen kansalaisille sukupuole~ta. riippumatta. 23147: 23148: Harkitessaan kysym;ystä, onko ylipäänsä ja minkälaisia 23149: rajoituksia asetettava naisten virkoihin pääsyUe, on Edus- 23150: kunta asettunut sille kannalle, ettei sellaisia olisi säädettävä. 23151: Niillä virka-aloilla, joi.lle nai~et tähän saakka ovat päässeet, 23152: ovat he yleensä menestyksellä täyttäneet tehtävänsä. Naisten 23153: esteetön pääsy valtionvirkoihin merkitsisi yhteiskunnalle 23154: sitä, että tarjoutuisi enrtistä laajempi tilaisuus saada virkoi- 23155: hin sopivimmat henkilöt. 23156: Tosin useiden maiden lainsäädännössä vielä on suurempia 23157: tai pienempiä rajoituksia naisten virkoihin pääsylle, mutta 23158: niitä on pidettävä jätteinä katsantotavasta, joka näyttää 23159: kaikkialla olevan häviämässä. Epäoikeutettu on Eduskunnan 23160: mielestä rajoituksien asettaminen puheenalaisessa suhteessa 23161: Suomessa, j·ossa naisen tasa-arvoisuus miehen rinnalla kuuluu 23162: yleiseen oikeustajullltaan ja. naisilla on valtiollinen vaalioikeus 23163: sekä vaa1ikelpoisuus. Uusi valmistelun alaisena oleva halli- 23164: tusmuoto tulee epäilemättä Suomen kansan yleisen oikeus- 23165: käsityksen mukaisesti rakennettavaksi sille periaatteelle, että 23166: Suomen kansalaisilla sukupuoleen, uskontunnustukseen, sää- 23167: tyyn ja ·kansanluokkaan katsomatta tulee olla samat ,oikeu- 23168: det. Tästä johtuu, että se julkisoikeudellinen tasa-arvoisuus, 23169: 2 1917. ~ Edusk. anom. - AnomusQtiet. N:o 17. 23170: 23171: mikä naiselle jo aikaisemmin on tunnustettu, täydennyksenä 23172: vaatii hallitusmuodossa säännöksen, joka antaa naiselle oi- 23173: hmden samoilla ehdoilla kuin mies päästä nauttimaan niitä 23174: oikeuksia ja täyttämään niitä velvollisuuksia, jotka valtion- 23175: virkoihin liittyvät. 23176: Edellä esitetyn nojalla Eduskunta anoo, 23177: 23178: että esityksessä ~tudeksi hallitusmuodoksi eh- 23179: dotetaan pääsy valtionvirkoihin samoilla ehdoilla 23180: avoimeksi kaikille Suomen kansalaisille sukttpuo- 23181: lesta riippumatta. 23182: 23183: Helsingissä kesäkuun 26 päivänä 19117. 23184: 23185: 23186: 23187: 23188: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 23189: 1917. - Anomusmietintö N :o 18. 23190: 23191: 23192: 23193: 23194: Sivistysvaliokunnan mietintö 23195: N :o 6 määrärahan myöntämistä voimistelun ja 23196: urheilun edistämiseksi tarkoittavien anomus- 23197: ehdotusten johdosta. 23198: 23199: Eduskunta on sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi jät- 23200: tänyt edustaja Lehtimäen y. m. anomusehdotuksen n:o 5>5, 23201: joka koskee 50,000 markan määrärahan myöntämistä Suo- 23202: men Voimistelu- ja Urheiluliitolle työväen voimistelu- ja ur- 23203: heiluharrastusten -edistämiseen, ja myöskin edustajain Häl- 23204: vän ja Fräntin anomusehdotuksen n:o 54, j.oka tarkoittaa 23205: 50,000 markan määrarahan myöntämistä liikuntaharjoitusten 23206: 1 23207: 23208: 23209: 23210: edistämiseksi toimiville keskusjärjestöille. 23211: 23212: Aikaisemmin on eduskunta kahdesti osoittanut varoja voi- 23213: mistelu- ja urheilutarkoituksiin. Vuoden 191'2 valtiopäivillä 23214: se anoi, että vuodeksi 19113~ myönnettäisiin 20,000 markkaa 23215: ruumiillisen työn tekijäin muodostamille voimistelu- ja ur- 23216: heiluseuroille näiden toiminnan avustamiseen ja 8,000 mark- 23217: kaa voimistelun ja urheilun opettajain ja op.ettajatarten val- 23218: mistamiseen. Samoin vuod-en 19:14 valtiopäivillä eduskunta 23219: anoi, että Suomen Naisten Voimisteluliiton ja Suomen Uima- 23220: liiton - kumpaisenkin - avustamiseen myönnettäisiin 23221: 5,000 markan vuotuinen määräraha ja että Suomen Voimis- 23222: telu- ja Urheiluliitolle myönnettäisiin 40,000 markan suurui- 23223: nen vuotuinen mäaräraha, josta vähintään 20,000 markkaa 23224: olisi käytettävä nimenomaan ruumiillisen työn tekijäin muo- 23225: dostamain voimistelu- ja urheiluseurain avustamis,een. Kum- 23226: paistakaan anomusta ei hallitus hyväksynyt. 23227: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 18. 23228: 23229: Viitaten siihen, mitä eduskunta on edellä mainituissa ano- 23230: muksissaan esiintuonut, ei valiokunta, joka asiaa valmistelles- 23231: saan on asiantuntijoina kuullut voimistelunjohtajatar Anni 23232: Collania ja urheilunneuvoja Lauri Pihkalaa, epäile lausua, 23233: että voimistelu ja urheilu tahi yleensä liikuntaharjoitukset 23234: ovat tärkeimpiä keinoja ei ainoastaan kansamme nuorison ruu- 23235: miillisen kunnon ja. terveyden kohottamiseksi, vaan myöskin 23236: sen siveellisten ominaisuuksien kehittämiseksi; terveeseen 23237: suuntaan. 23238: Järkiperäisen voimistelun ja urheilun edullinen vaikutus 23239: ihmisruumiiseen ja sen muodostumiseen on kieltämätön. Suu~ 23240: riarvoiseksi on myöskin kats•ottava se, että tällaiset liikunta- 23241: harjoitukset ehkäisevät sairautta vahvistaesaaan elimistön ky- 23242: kyä tauteja vastustamaan. Teollisuuden kehittyessä yhä yk- 23243: sipuolisempaan työnjakoon joutuvat ·entistä suuremmat työ- 23244: läisjoukot tekemään usein varsin huonoissa olosuhteissa vain 23245: joitakin harvoja koneellisia liikkeitä, mistä on seurauksena, 23246: että jotkut ruumiinosat rasittuvat liiaksi toisten kuihtuessa 23247: liikunnan puutteessa ja että terveydentila yleensäkin huono- 23248: nee. Tästä johtuvaa rodun heikkenemistä voidaan vastustaa 23249: tehoisasti juuri liikuntaharjoitusten avulla. 23250: Mitä voimistelun ja urheilun siveellisesti kehittävään mer- 23251: kitykseen tulee, totuttavat ne nuorisoa hyvän kurin vaati- 23252: muksiin, toverillisuuteen ja yhteistoimintaan. Kun työpäivää 23253: useimmilla aloilla on nyttemmin lyhennetty, on suurella 23254: osalla maamme nuorisoa entistä enemmän vapaata aikaa, 23255: jonka mahdollisen väärinkäytön ehkäisemiseen on ajoissa 23256: huomiota kiinnitettävä. Varsinkin nykyoloissa voidaan voi- 23257: mistelun ja urheilun avulla tehdä todennäköisesti entistäkin 23258: tuloksellisempaa ja tarkoituksenmukaisempaa kasvatustyötä. 23259: Kansamme tulevien sukupolvien terveyden ja kaikinpuolisen 23260: kehityksen, niin ruumiillisen kuin henkisenkin, turvaa- 23261: miseksi on tärkeää, että nykyinen sukupolvi tuntee velvolli- 23262: suutensa tässä asiassa, minkä vuoksi valiokunnan mielestä 23263: vaitionkin oli·si ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin puheena- 23264: olevan pyrkimyksen edistämiseksi. 23265: Valiokunta on näin ollen sitä mieltä, että edellä mainitut 23266: anomusehdotukset ovat kannatusta ansaitsevia, ja ehdottaa, 23267: Voimistelun ja urheilun edistäminen. 3 23268: 23269: että vuodeksi 19>18 myönnettäisiin voimistelu- ja urheilutar- 23270: koituksiin 60,000 markan määräraha, jolla olisi tuettava tär- 23271: keimpiä koko maan käsittäviä, tällä alalla toimivia järjestöjä. 23272: 23273: 23274: Yksityisluontoinen voimistelun Ja urheilun har'l'astus 23275: on maassamme viime aikoina ollut ilahduttavan vilkasta, 23276: mikä osoittaa, että tämä harrastus on ollut todellisen tarpeen 23277: herättämää. :Monet henkilöt ja järjestöt ovat kuitenkin saa- 23278: neet tehdä paljon uhrautuvaa työtä tällä alalla, ennenkuin 23279: yhteiskunta on ryhtynyt asiaa edistämään. Suurinta huo- 23280: miota ansaitsevat Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto, Suo- 23281: men Naisten Liikuntakasvatusliitto ( ent. Voimisteluliitto), 23282: Suomen Uimaliitto ja Suomen Palloliitto. Näiden kehitys 23283: käy ilmi seuraavista numeroista: 23284: 23285: Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto: 23286: Vuosi 1907 1909 1911 1913 1915 1916 23287: J·äsenluku 5,8315 11,2'16 16,09i9 215,3183 32,011 38,149 23288: 23289: Suomen Naisten Liikuntokasvatusliitto: 23290: Vuosi 1899 1901 1909 1915 23291: Jäsenluku 200 2160 800 1,000 23292: 23293: Suomen Uimaliitto: 23294: Vuosi 1906 1907 1910 1915 1916 23295: Jäsenluku 354 1,290 2,2141 3,213 3,9'30 23296: 23297: Suomen Palloliitto: 23298: Vuosi 1907 1910 1913 1915 1916 23299: Jäsenluku ........ 400 5-50 700 800 1,000 23300: 23301: Valiokunnalle ei ole ollut tuntematonta, että näiden lisäksi 23302: toimii maassamme tällä alalla useita muitakin järjestöjä, 23303: 4 1917.- Anomusmietintö N:o 18. 23304: 23305: /joista ensi sijassa mainittakoon Suomen Voimistelunopettaja- 23306: liitto ja Suomen 1Voimistelunopettajattarien 1iitto, mutta 23307: katsoen siihen, että v.altionavustuks.e]la olisi liikuntaharjoi- 23308: tusten edistämistä koetettava tukea etupäässä kansan laajo- 23309: jen kerrosten keskuudessa, ehdoiJtaa valiokunta, että valtion- 23310: avustuksesta tulisivat os-allisiksi vain ensinmainitut neljä 23311: järjestöä. 23312: 23313: 23314: 23315: Myönnettävä määräraha olisi jätettävä kokonaisuudessaan 23316: Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton hoidettavaksi ja käytet- 23317: täväksi, mutta tämän liiton tulisi myöntää Suomen Naisten 23318: Liikuntakasvatusliitolle 9,000 markkaa, Suomen Uimaliitolle 23319: 4,000 markkaa ja Suomen Palloliitolle '2,000 markkaa seuraa- 23320: vassa esitettyihin tarkoituksiin. 23321: Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton tulee omalta osal- 23322: taan edistää liikuntaharjoituksia etupäässä vähävaraisten ja 23323: ruumiillista työtä tekevien kansanluokkien keskuudessa. Se 23324: tapahtuu valiokunnan mielestä tehokkaimmin siten, että neu- 23325: vontatyön, opetustoiminnan ja kurssien avulla kehitetään ky- 23326: keneviä johtajia ja johtajattaria, jotka ympäristössään par- 23327: haiten herättävät harrastusta asiaan ja ohjaavat harjoituksia. 23328: V ara;ttomille asiaaninnostuneille henkilöille on myönnettävä 23329: stipendejä heidän voidakseen ottaa osaa mainittuihin kurssei- 23330: hin. Vielä on tärkeää saada kustannetuksi helppotajuista br- 23331: jallisuutta halvalla myytäväksi seurojen jäsenille. Niinikään 23332: on suotavaa, että piirustuksia hankkimalla ja antamalla oh- 23333: jausta työnjohdossa edistetään urheilukenttien ja voimistelu- 23334: sali·en rakentamista. Poikkeusta'Pauksissa tulee liiton myöskin 23335: auttaa liikuntaharjoitusten alkuunpanoa myöntämällä yksi- 23336: tyisille seuroille avustusta ohjaajien palkitsemiseen, huoneus- 23337: tojen vuokraamiseen ja harjoitusvälineiden hankkimiseen. Lii- 23338: ton on käytettävä 5,000 markkaa naisjäsentensä hyväksi, mie- 23339: luimmin yhteistoiminnassa Suomen Naist.en Liikuntakasva- 23340: tusliiton kanssa, ja samoin 5,000 markkaa liittoon kuuluvien 23341: ruotsinkielisten hyväksi mieluimmin Finlands Svenska Gym- 23342: Voimistelun ja urheilun edistäminen. 5 23343: 23344: nastik- och Idrottsförbund nimisen järjestön välityksellä. 23345: Edelleen on liiton pidettävä silmällä, että koko sen määrära- 23346: hasta, 45,000 markasta, vähintään 215,000 markkaa tullee käy- 23347: tetyksi 1iikuntoharjoitusten edistämis·een nimenomaan ruu- 23348: miillisen työn tekijäin muodostamissa seuroissa, jotka toimi- 23349: vat vähävaraisen kansan, työväestön piirissä. 23350: Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitolle myönnettävä 23351: valtioapu on käytettävä etupäässä _johtajattarien valmista- 23352: miseen naisten voimisteluseuroja ja lastenleikkejä varten. 23353: Erikoista huomiota on valiokunnan mielestä pantava ohjaa- 23354: jien valmistamiseen n. s. leikkikenttiä varten. Tämänkin lii- 23355: ton on myi;innettävä stipendejä sellaisille varattomille, jotka 23356: haluaisivat ottaa osaa johtajatarten valmistuskursseihin. 23357: Mitä Suomen Uimaliittoon ·tulee, joka muun toimintansa 23358: ohella työskentelee uintiopetuksen edistämiseksi Suomessa, 23359: 01.;. sillä:kin valiokunnan mielestä tärkeä tehtävä. Eri kau- 23360: punkien uimaseurat ovat kyllä suurella menestyksellä. toi- 23361: meenpanneet kursseja uimataidon kohottamiseksi. Mutta sekä 23362: uimisen harrastus että taito ovat kuitenkin meidän vesirik- 23363: kaassa maassamme laajemmallakin alalla suuresti kehityk- 23364: sen tarpeessa, jota lukuisat hukkumistapaukset myöskin sel- 23365: västi todistavat. Valiokunnan käsityksen mukaan liitolle eh- 23366: dotettu avustus tekee sille mahdolliseksi kesäisin toimeen- 23367: panna uimakursseja eri paikkakunnilla, sekä kaupungeissa 23368: että maaseudulla, kuin myöskin julkaista helppotajuisia kir- 23369: jasia laajoihin piireihin halvalla myytäviksi. 23370: Suomen Palloliiton toteutettavana on nykyään ohjelma, 23371: jota ilman suomalainen urheiluelämä jäisi varsinkin kasvat- 23372: tavalta merkitykseltään vajavaiseksi, sillä juuri erilaiset pal- 23373: loleikit ovat ensinnäkin luonnollisena ylimenoastoona. leikistä 23374: urheiluun ja toiseksi sinänsä, joukkuetoimintana, luonteel- 23375: taan kasvattavia. Sen vuoksi Suomen Palloliitto ansaitsee 23376: kannatusta varsinkin sikäli kuin se pyrkii levittämään sel- 23377: laisia palloleikkejä, joita vähävaraisetkin kansanluokat sekä 23378: kaupungeissa että maaseuduUa v·oivat harjoittaa. Myönnet- 23379: tävä valtioapu onkin mainitun liiton käytettävä etupäässä 23380: juuri tähän tarkoitukseen. 23381: 6 1917. - Anomusmietintö N :o 18. 23382: 23383: Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton tuhsi jättää kerto- 23384: mus sekä omasta että muiden edellä! mainittujen liittoj.en toi- 23385: minnasta ja tili varojen käyttämisestä valtion viranomaisille. 23386: 23387: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa valiokunta kun- 23388: nioittaen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi, 23389: 23390: että liikwntohJarj'oitusten <edistämiseen vuo- 23391: deksi 1918 myönnettäisiin 60,000 markan maa- 23392: räraha Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton käy- 23393: tettäväksi perusteluissa mainitulla tavalla. 23394: 23395: Helsingissä 2 1 p :nä kesäkuuta 1917. 23396: 1 23397: 23398: 23399: 23400: 23401: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hag- 23402: man, varapuheenjohtaja Latv,ala, jäsenet Ala-Kulju, Alhai- 23403: nen, Huhtinen, Hälvä, T. Ikonen, Johansson, Kokko, Lehti- 23404: mäki, Leppä, Orasmaa, Sundblom, Toivonen, W aljakka, 23405: Wihersalo (osittain) ja P. Virkkunen ynnä osittain varajäse- 23406: net S. Haapanen, Hornborg, Malmivaara ja Salomaa. 23407: 23408: 23409: 23410: 23411: He1singissä, Suomen Senaatin ikirjapainoss,a, 1917. 23412: 1917.- Anomusmietintö N:o 19. 23413: 23414: 23415: 23416: 23417: Työväenasiainvaliokunnan 23418: m i e t i n t ö N :o 2 kotiteollisuus- ja vaatetus- 23419: työläisten työoloja koskevain anomusehdotus- 23420: ten johdosta. 23421: 23422: Eduskunta on lähettänyt Työväenasiainvaliokuntaan 23423: valmisteltavaksi edustaja Mäkisen y. m. anomusehdotuksen 23424: N :o 82 tutkimuksen toimeeupanemisesta kotiteollisuustyö- 23425: läisten aseman suojaamiseksi ja edustaja Kiiskis·en y. m. ano- 23426: musehdotuksen N :o 816, joka tarkoittaa tilastollisen tutki- 23427: muksen toimittamista vaatetustyöläist-en työoloista. Kun 23428: myöskin ensiksimainitussa alotteessa esitetty tutkimus pää- 23429: asiallisesti tulisi koskemaan vaatetustyöläisiä, on Valio- 23430: kunta ottanut nämä alatteet yhdessä käsiteltäviksi. 23431: 23432: 23433: Edellisessä puheenaolevista anomus·ehdotuksista pyyde- 23434: tään Eduskuntaa anomaaill, että hallitus vii:Pymäittä asettaisi 23435: miehistä ja naisista kokoonpannun komitean tutkimaan n. s. 23436: kustannusjärjestelmällisen kotiteollisuuden alalla työskente- 23437: l·evi.en henkilöid·en elinehtoja ja siten saatujen havaintojen 23438: perusteella ryhtyisi tällä alalla tarpeen vaatimiin suojelus- 23439: toimenpit-eisiin. .Jälkimäisessä taas esitetään Eduskunnan 23440: anottavaksi, että hallitus viipymättä v·elvoittaisi teollisuus- 23441: hallituksen toimittamaan vaatetustyölläisten työoloista tilas- 23442: tollisen tutkimuksen, jossa otettaisiin huomioon työttömyys, 23443: työaika, yli-, yö-, pyhä- ja kotityö, työpalkka, työhuoneolot, 23444: terveyssuhteet ja kuolleisuus ynnä muut ammattialaa kos- 23445: kevat seikat. Samansuuntaisia. alotteita on tehty myöskin 23446: kolmilla viimeisillä valtiopäivillä, mutta ne ovat jääneet 23447: eduskunnassa käsittelemättä. 23448: . 23449: 2 1917 . ....,_ Anomusmietintö N :o 19. 23450: 23451: S.ellaisi.a teollisuustyöväestön työoloja koskevia tutki- 23452: muksia, joita käsiteltävinä olevissa anomusehdotuksissa tar- 23453: koitetaan, on maassamme viime vuosina toimitettu useilta 23454: eri ammattialoilta. Tällöin on osittain otettu huomioon 23455: myöskin vlJ,atetusteollisuus, jonkru alalta on vuonna 1907 toi- 23456: mitettu ompelijattarien ammattioloja selvittävä tutkimus. 23457: Sitäpaitsi on eräissä muissa, kuten ammattityöläisten toi- 23458: meentuloehdoista vuosina 1908 ja 1909 sekä teollisuuksien 23459: ja käsiammattiliikkeiden työrujasta vuonna 19'10 toimite- 23460: tuissa tutkimuksissa jonkun verran kajottu myöskin-vaate- 23461: tustyöläisten työoloihin. 23462: Näillä työtilastollisilla tutkimuksilla on V aliakunnan 23463: käsityksen mukaan huomattawa sosiaalinen merkitys. Ne 23464: valaisevat laajojen kansankerrosten e1inehtoja ja tarjoavat 23465: siten, varsinkin jos ne toimiteta3Jn riittävän perusteellisesti 23466: ja erityisesti vallitsevia epäkohtia silmällä pitäen, kiinteän 23467: pohjan työväestön aseman parantamista tarkoittaville yh- 23468: teiskunnallisille uudistuksil'le. Erittäinkin on varutetusteol- 23469: lisuus V aliakunnan mielestä sellainen työala, jolla työolo- 23470: jen perinpohjainen selvitys on tarpeen. 23471: Tällä ammattialalla, joka paitsi varsinaista puku- ja lii- 23472: navaateteollisuutta käsittää sellaisten tuotteiden kuin esim. 23473: lakkien ja hiattujen, kravattien, kaulusten, sukkien, esiliinain, 23474: trikoo-, turkkuri-, kirjailu- ja nukketöiden, sateenvarjojen 23475: ja erilaisten muotitavarain valmistuksen, työskentelee suuri 23476: joukko työläisiä. Niiden luku ei tosin viraJlisten tilastotie- 23477: tojen nojalla ole edes osapuilleen määrättävissä, mutta vaa- 23478: tetustyöntekijäin liiton viime vuosina tärkeimmistä asutus- 23479: keskuksista kokoomain ti,etojen mukaan olisi niiden luku- 23480: määrä läilies 10,000. Todellisuudessa niitä li<enee vie1äkin 23481: enemmän. 23482: :Nämä työntekijät, joista suurin osa on naif?työläisiä, työs- 23483: kentelevät monessa suhteessa epäedullisemmissa oloissa kuin 23484: työläiset useilla muilla ruloiUa. Työ on, mikäli sitä ei tehdä 23485: varastotyönä, ,enimmäkseen sesonkityötä, ja kiireellisiä työ- 23486: aikoja seuraa niinmuodoin säännöllisesti työttömiä aikoja. 23487: Työpaikat ovat usein pieniä käsityöliikkeitä, jois,sa tervey- 23488: Kotiteollisuus- ja vaatetustyöläiset. 3 23489: 23490: derlisiä ja muita työntekijäin kannalta varteenotettavia nä- 23491: kökohtia ·ei ole samassa määrässä pi<letty silmällä kuin suu- 23492: remmissa tehdasmaisi;;sa yrityksissä. Samaten ovat työ- 23493: palkat varsinkin nai.styöntekijöillä usein hyvinkin alhaiset, 23494: vaikeuttaen siten heidän toimeentuloaan ja saattaen osan 23495: heistä etenkin työttöminä aikoina turvautumaan erilaisiin, 23496: usein siveellisesti epäilyttäviin sivuansioihin. 23497: ·Sen ohessa on huomattava, että meil'lä on vaatetusteolli- 23498: suuden alalla, erittäinkin nykyisen sodan aikana, tullut en- 23499: tistäänkin laajemmalti käytäntöön sellainen työmuoto, että 23500: työnantaja teettää työn antamistaan työtarpeista työnteki- 23501: jäin kotona. Tämä n. s. kustannusjärjestelmällinen kotiteol- 23502: lisuus, jonka käytt.ö muilla työaloilla lienee viime aikoina 23503: supistunut aivan vähiin, on kyllä työnantajille monessa suh- 23504: teessa edullinen. Nämä vapautuvat siten sellaisista huomat- 23505: tavista liikemenoista kuin esim. työhuoneisiin, lämpöön ja 23506: valaistukseen ynnä työvälineisiin menevistä kustannuksista 23507: ja voivat kuitenkin pitää työpalkkoja pienempinä kuin vas- 23508: taavassa tehda·s- tai käsityössä, jotapaitsi työntekijäin luku- 23509: määrää käy sopivasti tarpeen mukaan lisääminen tai vähen- 23510: täminen. Mutta toisin on asianlaita työntekijäin kannalta 23511: katsottuna. Nä'mä ovat usein naisia ja alaikäisiä henkilöitä, 23512: jotka eivät voi työskennellä varsinaisissa työpaikoissa ja jot- 23513: ka senvuoksi ovat pakotetut antamaan työvoimansa työnan- 23514: tajan tällä tavoin käytettäväksi, siten jääden ulkopuolelle ta- 23515: vallisten työväensuojeluslakien antaman suojeluksen. Hei- 23516: dän täytyy pitää työhuoneina tähän tarkoitukseen usein ai- 23517: van soveltumattomia a•suntojaan., ja he joutuvat vuorostaan 23518: osaksi suorittamaan ne · työkustannukset, joista työnantaja 23519: vapautuu. Siitä huo'limatta heidän on, tyytyminen heille 23520: -t~rjottuun pieneen kappalepalkkaan, ja saad~kseen päivit- 23521: täisen ansionsa tehdas- tai käsityöläisten palkan tasalle täy- 23522: tyy heidän usein luonnottomasti pitentää työaikaansa. Tällä 23523: tavoin kotityöläiset myöskin tulevat vaikeuttamaan muiden 23524: amma.ttitoveriensa työpalkkain parantamista tarkoittavia 23525: pyrkimyksiä, ja kun heidän keskuudessaan on vaikeata saada 23526: aikaan järjestäytymistä, eivät he omin neuvoin kykene työ- 23527: olojaan parantamaan. 23528: 4 1917. - Anomusmietintö N :o 19. 23529: 23530: Näiden epäko'htain vuoksi on kustannusjärjestelmä ulko- 23531: mail1a yleisesti joutunut erityisen huomion esineeksi, ja 23532: eräissä maissa on jo tällä alalla saatu aikaan työntekijäin suo- 23533: jelemista tarkoittavia lainsäännöksiä. Tällöin on etupäässä 23534: pyritty saamaan kappalepalkan alin raja määrätyksi ja sitä 23535: varten säädetty asetettavaksi erityisiä palkkalautakuntia, jo- 23536: tapaitsi työnantajia on velvoitettu pitämään kotityöntekijöis- 23537: tään tarkastusviranomaisten saatavissa olevia luetteloita. 23538: Meillä on huomio oHut kiint.yneenä elinkeinona harjoitettuun 23539: itsenäiseen kotiteollisuuteen, jonka edistämistä varten ase- 23540: tettiin vuonna 1906 ·erityinen kotiteollisuuskomitea, ja täma 23541: etupäässä maaseudulla esiintyvä kotiteollisuuden muoto on- 23542: kin viime vuosina hallituksen ja yksityisten järjestöjen toi- 23543: mesta pääpiirteissään saatu ohjatuksi sen harjoittajain etuja 23544: turvaa:valle J)ohjalle. Mutta kustannusjärjest.e1mällinen, lä- 23545: hinnä kaupungeissa ja niitten ympäristöissä tavattava koti- 23546: teollisuus ei ole tähän saakka ollut yhteiskunnallisen huo- 23547: lenpidon esineenä. 23548: Näistä syistä, ja kun edellämainittu vuonna 1907 toimi- 23549: t.ettu tutkimus, joka rajoittui vain osaan vaatetustyöläisistä, 23550: ei valaise nykyisiä työoloja tällä ammattialalla eikä siinä 23551: yleensäkään kajota kotityöläisten työoloihin, katsoo Valio- 23552: kunta olevan tärkeätä, että pikimmiten pannaan toimeen pu- 23553: heenaolevissa anomusehdotuksissa esitetty tutkimus, jossa, 23554: vaatetusteollisuuteen rajoittuen, erityisesti kiinnitetään huo- 23555: miota työnantajain laskuun kotityötä tekeväin työläisten työ- 23556: oloihin. Tällaiseen tutkimukseen on Valiokunnan käsityksen 23557: mukaan sitäkin enemmän syytä, kun myöskin vaatetustyö- 23558: läisten taholta on eri kertoja pyydetty sellaista toimitetta- 23559: vaksi. 23560: 'Dutkimuksen toimeenpano voitaisiin Valiokunnali1 mie- 23561: lestä sopivasti järjestää noudattamalla sitä menettelytapaa, 23562: jota tähän sa,akka on suuremmi.ssa tämäntapaisissa tutkimuk- 23563: sissa käytetty. HuoLenpito asiasta dlisi uskottava teollisuus- 23564: hallitukselle, jonka ylivalvonnan alaisena varsinaisen tutki- 23565: mustyön suorittaisi joku siihen perehtynyt henkilö. Sen 23566: ohessa tulisi tutkimusta varten asettaa asiantuntijoista, tut- 23567: Kotiteollisuus- ja vaatetustyöläiset. 5 23568: 23569: kittavan ammattialan laadun vuoksi sekä miehistä että nai- 23570: sista kokoonpantu toimikunta, jonka tehtävänä olisi tarvit- 23571: tavain neuvojen ja ohjeid-en antaminen. Ja tutkimuksen pää- 23572: tyttyä pitäisi teollisuushallituksen, sen mukaisesti mitä edel- 23573: lisessä puheenaolevista alotteista nimenomaan esitetään ja 23574: niinkuin tähänkin saakka usein on ollut määrättynä, yksissä 23575: neuvoin mainitun toimikunnan kanssa tutkimuksesta annet- 23576: tavan kertomuksen ohella tehdä hallitukselle ehdotuksia sel- 23577: laisiksi työntekijäin suojelemista tarkoittaviksi toimenpi- 23578: teiksi, joita voidaan pitää tarpeen vaatimina. 23579: Edellä esittämänsä nojaHa Valiokunta kunnioittaen eh- 23580: dottaa Eduskunnan anottavabi, 23581: 23582: että Hallitus viipymättä antaisi Teollisuus- 23583: hallitukselle toimeksi yksissä neuvoin Hallituk- 23584: sen määrättävän, miehistä ja naisista kokoon- 23585: pannun toimikunnan kans.sa ~oi)mituCtop, tilas~ 23586: tallisen tutkimuksen maamme vaatetustyöläis.:. 23587: ten työoloista, pitii!en silmällä erittäinkin n. s. 23588: kustannusjärjestelmällistä kotiteollisuutta tällä 23589: alalla, sekä tutkimuksen valmistuttua antaa Hal- 23590: 1 23591: litukselle kertomuk8en siitä ynnä ne esitykset ja 23592: ehdotukset, joita tutkimtt~ts saattaa aiheuttaa. 23593: 23594: 23595: 23596: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Pert- 23597: tilä, varapuheenjohtaja Pärssinen, jäsenet Hjelt, Hyöki, Ja- 23598: lava, Kiiskinen, Laakkonoo, Leinonen, Leppänen, Lumi- 23599: vuokko (osittain), Murto, Mäkinen, Pohjaväre, Rantakari 23600: (osittain), Sariola, Sinkko ja Thuneberg (osittain) sekä osaksi 23601: varajäsenet Rikkonen ja Åkerblom. 23602: 23603: Helsingissä kesäkuun 19 päivänä 1917. 23604: Helsingiasä, Suomen Senaatin kirj111painossa, 1917. 23605: 1917. - Edmk. anom. - Anomusmiet. N :o 19. 23606: 23607: 23608: 23609: 23610: Suomen Eduskunnan anomus 23611: tilastollisen tutkimuksen toimittamisestl' koti- 23612: teollisuus.. ja vaatetustyöläisten työoloista. 23613: 23614: Eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia, jo0tka tarkoit- 23615: tavat tutkimuksen toimeenpanemista kotiteollisuust;yö}äisten 23616: aseman suojaamiseksi sekä tilastollisen tutkimuksen toimit- 23617: tamista vaatetustyöläisten työoloista. 23618: 23619: Teolli&uustyöväestön työoloja koskevia tutkimuksia on 23620: Suomessa viime vuosina toimitettu useilla eri ammatti,aloilla. 23621: Tällöin on osittain otettu huomioon myöskin vaatetusteolli- 23622: suus, jonka alalta on vuonna 19017 toimitettu ompelijattarien 23623: ammattioloja selvittävä tutkimus. Sitäpaitsi on eräissä 23624: muissa tutkimuksissa, kuten ammattityöl~isten toimeentulo- 23625: ehdois,ta vuosina 1908 ja 1909 seh teollisuuksien ja käsi- 23626: ammattiliikkeiden työajasta vuonna 19·10 toimitetuissa, jon- 23627: kun verran kosketeltu myöskin vaatetustyöläisten työoloja. 23628: Tällaisilla työtilastollisilla tutkimuksilla on 'huomattava 23629: sosiaalinen merkitys. Ne valaisevat laajojen kansank·erroBten 23630: elinehtoja ja tarjoavat siten, varsinkin jos ne toimitetaan riit- 23631: täV1än perusteellisesti ja vallitsevia epä.kohtia silmällä pitäen, 23632: kiinteän pohjan työväestön aseman parantamista tarkoitta- 23633: villfl yhteiskunnallisille uudistuksille. 23634: Va~tetusteollisuus on sellainen työala, jolla työolojen pe- 23635: rinpohjainen selvitys on tarpeen. Tällä ammattialalla, joka 23636: paitsi varsinaista puku- ja liinavaateteollisuutta käsittää sel- 23637: laisten tuotteiden kuin lakkien ja hattujen, kravattien, 23638: kaulusten, sukkren, esiliinain, trikoo-, turkkuri-, kirjailu- ja 23639: nukketöiden, sat.eenvarjojen ja erilaisten muotitavarain val- 23640: mistuksen, työskentele€ suuri joukko työläisiä. Niiden luku 23641: 2 1917.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 19. 23642: 23643: ei tosin virallisten tilastotietojen nojalla ole määrättävissä, 23644: mutta Suomen Vaatetustyöntekijäin liiton viime vuosina tär- 23645: keimmistä asutuskeskuksista kokoomain tietojen mukaan olisi 23646: näiden työläisten lukumäärä lähes 10,000. Todellisuudessa 23647: niitä lienee vieläkin enemmän. 23648: Nämä työntekijät, joista useimmat ovat naisia, työ·s- 23649: kentelevät monessa suhteessa epäednllisemmissa oloissa kuin 23650: us·eitten muitten ammattialoj.en työläiset. Työ on, mikäli sitä 23651: ei tehdä varastotyönä, enimmäkseen sesonkityötä, ja kiireel- 23652: lisiä työaikoja seuraa niinmuodoin säännöllisesti työtön aika. 23653: Työpaikat ovat usein pieniä käsityöliikkeitä, joissa tervey- 23654: del1i.siä ja muita työntekijäin kannalta varteenotettavia nä- 23655: kökohtia -ei ol-e samassa määrässä pidetty silmällä kuin suu- 23656: ~emmissa, tehdasmaisissa yrityksissä. Työpalkat ovat var- 23657: sinkin naisilla usein 'hyvin alhaiset, minkä vuoksi työnteki- 23658: jäin toimeentulo on vaikeata ja. osa heistä joutuu etenkin työt- 23659: töminä aikoina turvautumaan erilaisiin, usein siveellisesti 23660: epäilyttäviin sivuansioihin. 23661: Suomflssa on vaatetust-eollisuuden alalla, flrittäinkin 23662: nykyisen sodan aikana, tullut flntistä laajflmma,lti käy- 23663: täntöön sellainen työmuoto, että työnanta<ja. te-ettää työn 23664: työntekijäin kotona. Tämä n. s. kustannusjärj.es.telmäi- 23665: nen kotiteolli.suns, j'Onka käyttö muilla työaloilla liflnoo 23666: viime aikoina supistunut aivan vähiin, on kyLlä työn- 23667: antajillfl monessa suhteessa fldullinen. He vapautuvat si- 23668: ten sellaisista. huomattavista. liikemenoi.sta kuin ·esim. työ- 23669: huoneisiin, lämpöön ja valaistukseen ynnä työvälineisiin me- 23670: nevistä kustannuksista. Samalla he kuitenkin voivat pitää 23671: työpalkkoja pienempinä kuin vastaavassa tehdas- tai• kä~:>i 23672: työssä, jotapaitsi työntekijäin lukumäärää käy sopivasti tar- 23673: peen mukaan lisääminen tai vähentäminen. Mutta toisin on 23674: asianlaita työnt.ekijäin kannalta katsottuna. He eivät voi 23675: työskennellä varsinaisissa työpaikoissa ja ovat senvuoksi pa- 23676: kotetut tarjoamaan työvoimansa edellä mainitulla tava:lla 23677: työnantajan k•äytettäväksi, siten jääd·en ulkopuolelle työ- 23678: väensuojeluslakien antaman suojeluksen. Heidän täytyy 23679: pitää työhnoneina tähän tarkoituks.een usein aivan soveltu- 23680: Kotiteollisuus- ja vaatetustyöläiset. 3 23681: 23682: mattomia asuntojaan, tällä .tavoin joutuen vuorostaan osaksi 23683: suorittamaan ne työkustannukset. joista työnantaja vapau- 23684: tuu. Siitä huolimatta työläisten on tyytyminen pieneen kap- 23685: palepalkkaan, ja saadakseen päivittäisen ansionsa tehdas- ja 23686: käsityöläisten palkan tasalle täytyy heidän usein luonnotto- 23687: masti pitentää työaikaansa. Kun heitä on vaikea saada jär- 23688: .ie~täytymään, eivät he omin neuvoin kykene työolojaan pa- 23689: rantamaan. SamaJla kotityöläiset tulevat vaikeuttamaan am- 23690: mattitoveriensa työpalkkain parantamista tarkoittavia pyr- 23691: kimyksiä. 23692: Tällaisten epäkohtien vuoksi on kustannusjärjestelmä 23693: ulkomailla yleisesti joutunut erityisen huomion esineeksi. 23694: Eräissä maissa on tällä alalla jo saatu aikaan työntekijäin 23695: suojelemista tarkoittavia lainsäännöksiä. Tällöin on etupäässä 23696: pyritty saamaan kappalepalkan alin raja määrätyksi ja sitä 23697: varten säädetty asetettavaksi erityisiä palkkalautakuntia, jo- 23698: tapaitsi työnantajat ovat velvoitetut pitämään kotityönteki- 23699: jöistään tarkastusviranomaisten saatavissa olevia luetteloita. 23700: Suomessa on elinkeinona harjoitetun i'tsenäisen kotiteollisuu- 23701: den ·edistämistä varten vuonna 19016 asetettu erityinen koti- 23702: teollisuuskomitea. Mainittu, etupäässä maaseudulla esiintyvä 23703: kotiteollisuuden muoto onkin viime vuosina hallituksen ja 23704: yksityisten järjestöjen toimesta päläpiirteissään saatu ·ohja- 23705: tuksi sen harjoittajain etuja turvaavalle pohjalle. Mutta kus-- 23706: tannusjärjestelmäinen, lähinnä kaupungeissa. ja niitten ym- 23707: päristöissä tavattava koHteollisuus ei ole tähän saakka ollut 23708: yhteiskunnallisen huolenpidon esineenä. 23709: Näistä syistä ja kun edellä mainittu vuonna 1907 toimi- 23710: tettu tutkimus, joka rajoittui vain osaan vaatetustyöläisistä, 23711: ei valaise nykyisiä työoloja eikä siinä yleensä kajotakaan 23712: kotityöläisten oloihin, katsoo Eduskunta olevan tärkeätä, 23713: että ensi tilas~:-a pannaan toimeen puheena olevissa anomus- 23714: ehdotuksissa ·esitetty tutkimus, jossa, vaatetusteollisuuteen 23715: rajoittuen, erityisesti kiinnitetään huomiota niiden työläisten 23716: työoloibin, .iotka tekevät kotityötä työnantajain laskuun. 23717: Tutkimuksen toimeenpano voidaan sopivasti järjestää nou- 23718: dattamalla sitä menettelytapaa, jota tähän saakka on suurem- 23719: 4: 1917.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 19. 23720: 23721: missa tämäntapaisissa tutkimuksissa käytetty. Huolenpito 23722: aoiasta olisi uskottava T·eollisuushallitukselle, jonka valvon- 23723: nan alaisena varsinaisen tutkimustyön suorittaisi joku siihen 23724: perehtynyt henkilö. Sen ohessa tulisi tutkimusta vaden aset- 23725: taa asiantuntij.oista, sekä miehistä ett.ä naisista, kokoonpantu 23726: toimikunta, jonka tehtävänä olisi tarvittavain neuvojen ja 23727: ohjreiden antaminen. Tutkimuksen päätyttyä pitäisi T·eolli- 23728: suushallituksen yksissä neuvoin mainitun toimikunnan kanssa 23729: tutkimuksesta annettavan kertomuksen ohella tehdä halli- 23730: tukselle ehdotuksia sellaisiksi työntekijäin suojelemis'ta tar- 23731: koittaviksi toimenpiteiksi, joita voidaan pitää tarpeen vaa- 23732: timina. 23733: Edellä esittämänsä nojalla Eduskunta anoo, 23734: 23735: että Hallitus viipymättä antaisi Teollisuus- 23736: hallitukselle toimeksi yksissä neuvoin Hallituk- 23737: sen määrättävän, miehistä ja naisista kokoon- 23738: pannun toimikunnan k'anssa tloilmi.tuttaa tilas- 23739: tollisen tutkimuksen maamme vaatetustyöläis- 23740: ten työoloista, pitäen silmällä erittäinkin n. s. 23741: ku~Stannusjärjestelmäistä kotiteollisuutta tällä 23742: alalla, sekä tutkimuksen valmistwttua antaa Hal- 23743: litukselle kertomuksen siitä ynnä ne esitykset ja 23744: ehdotukset, joita tutkimus saattaa aiheuttaa. 23745: 23746: Helsingissä 2;6 päivänä kesäkuuta 19'17. 23747: 23748: 23749: 23750: 23751: ----~------~-----~----------~...______ 23752: 23753: 23754: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 23755: 1917. - Anomusmietintö N :o 20. 23756: 23757: 23758: 23759: 23760: Sivistysvaliokunnan mi~ 23761: t i n t ö N :o 7 määrärahan myöntämistä Kan- 23762: san Näyttämö-Osakeyhtiölle tarkoittavan ano- 23763: musehdotuksen johdosta. 23764: 23765: Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi on Eduskunta lä- 23766: 1hettänyt ·edustaja Lepän y. m. anomusehdotuksen n:o 39, 23767: joka koskee 25,000 markan suuruisen vuotuisen valtioavun 23768: myöntämistä Kansan Näyttämö-Osakeyhtiölle. 23769: Mainitun yhtiön ylläpitämän teatterin toiminta on jo 23770: useita vuosia sitten tunnustettu valtioavun saamisen arvoi- 23771: ,seksi; ja senaatti ·On nyttemmin kuluvan vuoden men:oarvio- 23772: ehdotuks·een ottanut puheenaolevan teatterin kannatuk:seksi 23773: 25,000 markan suuruisen avustuksen. Teatterin pysyminen 23774: taiteellisesti tyydyttävällä kehityskannalla riippuu epäile- 23775: mättä suuresti sen aikaisemmin nauttiman valtioavun jatku- 23776: misesta. On nimittäin vaikeaa saada tällaisen teatterin yllä- 23777: pitämis·een kyllin suurta aineellista kannatusta sitä lähinnä 23778: suosivan vähävaraisen työväestön piiristä, jolle teatteri kan- 23779: sanomaisen tarkoitusperänsä saavuttamiseksi antaa halpa- 23780: hintaisiakin näytäntöjä. Näin ollen valio'kunta puoltaa. mai- 23781: nitun anomusehdotuksen hyväksymistä, kuitenkin si11ä edel- 23782: lytyksellä, että teatteri antaa myöskin :vierailunäytäntöjä 23783: maas@duilla, mikäli nämä eivät ehkäise sen taiteellisia 'PYr- 23784: kimyksiä. 23785: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, valiokunta kunnioit- 23786: taen ehdottaa Eduskunnan anotta:vaik:si, 23787: , 23788: 23789: että K'ansan N äyttämö-OSJakey htiölle edel- 23790: Zeen vuodesta 1918 allda,en myöntnettäisiin sen 23791: 2 19l7. - Anomusmietintö N :o 20. 23792: 23793: ylläpitämän teabterin kawY~;alukseksi 25,000 mar- 23794: kan .stu.urru,inen vuotuilnen määräraha. 23795: 23796: Helsingissä 21 p:nä kesäkuuta 19'17. 23797: 23798: 23799: 23800: 23801: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hag- 23802: man, varapuheenjohtaja Latvala, jäsenet Ala-Kulju, Alhai- 23803: nen, Huhtinen, Hälvä, T. IkoneD,, Johansson, Kokko, Lehti- 23804: mäki, Leppä, Orasmaa, Sundblom, Toivonen, W aljakka ja 23805: P. Vlirkkunen ynnä osittain varajäsenet S. Haapanen, Horn- 23806: borg ja Salomaa. 23807: 23808: 23809: 23810: 23811: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjap.ainos.sa, 1917. 23812: 1917. - AnomUSJDietintlS N:o 21. 23813: 23814: 23815: 23816: 23817: Lakivaliokunnan mietintö 23818: N :o 10 anomusehdotuksen johdosta, joka tar- 23819: koittaa lisätyn tarkastuksen ja valvonnan 23820: aikaansaamista vankeinhoidossa. 23821: 23822: , Eduskun-ta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lähet- 23823: tänyt 'Pu;heenaolevan, edustaja Hultinin tekemän •anomuseh- 23824: dotuksen N:o 16. 23825: 23826: 23827: :Anomusehdotubessa lausutaan, että vankeinhoidon v-al- 23828: vonta ei: tätä nykyä ole meillä tyydyttävä. Se kuuluu lähinnä 23829: vankeinhoitohal'litukselle ja sen päällikölle, mutta muiden 23830: virkatoimien vuoksi nämä eivät voi omistaa siihen riittävästi 23831: aikaa; ja kun kuvernööri-en ja prokuraattorin myöskin on vai- 23832: keata ehtiä toimittaa heidän asianaan olevaa valvontaa, jää 23833: vankeinhoidon valvonta siis verrattain vähäiseksi ja te- 23834: hottomaksi. Erityisten tarkastajain asettaminen vankeinhoi- 23835: don valvontaa varten ·olisi sen vuosksi tarpeen vaatima. Mutta 23836: täten kehitettävän valtiotarkastuben lisäksi olisi syytä, nou- 23837: dattaen Englannissa ja rSkotlanuissa käytännössä olevaa ta- 23838: paa, järjestää yhteiskunnankin puolelta vankainhoitoa har- 23839: rastavain henkilöiden avulla valvontaa rangaistuslairtoksiin. 23840: Anomusehdotuksen tekijä senvuoksi esittää anottavaksi, että 23841: Senaatti asiantunteviHa henkilöillä toimi:tuttaisi rselvityksen 23842: siitä, miten se'llainen tarkastus ja valvonta, kuin edellä on' 23843: esitetty, ·olisi rSuomessa vankeinhoidon alalla aikaansaatava. 23844: Senaatti on 25 päivänä huhtikuuta 1917 asettanurt ko- 23845: mitean valmistamaan ehdotusta ·ajan vaatimain parannusten 23846: aikaansaamisesta vankeinhoidon alalla yleensä sekä erityi- 23847: rsesti kiireellisenä, mikäli koskee nuoria rikoksentekijöitä. 23848: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 21. 23849: 23850: Komitean tehtäviin kuuluu näin ollen. muun muassa ehdo- 23851: tuksen tekeminen vankeinhoidon tarkastuksen, sikäii kuin 23852: siinä on puutteita., uudistamisesta. Tällöin tulevat tietysti 23853: myös nekin näkökohdat, jotka anomusehdotuksessa on esiin- 23854: tuotu, harkittaviksi. Anomusehdotus ei näin ollen antane 23855: aihetta toimen;piieeseen EdUEkunnan puolelta. Valiokunta 23856: senvuoksi kunnioitta.en ehdottaa Eduskunnan .päätettäväksi, 23857: . että anomusehdotU;s saisi raueta. 23858: 23859: 23860: 23861: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh- 23862: taja Sopanen, varapuheenjohtaja Airola, jäsenet Alavirta, 23863: 1 23864: 23865: 23866: 23867: Aronen, Gadolin, Hakala, Anni Huotari, Alma Jokinen, 23868: Kotila, Lapveteläinen, A. 1Mäkelin, 'Nurminen, Pesonen, 23869: Raade, Sa.arelainen, L. Typpö ja Yrjö-Koskinen sekä vara- 23870: jäsenet Furuhjelm, Korhonen ja Väisänen. 23871: 23872: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1917 . 23873: 23874: 23875: 23876: 23877: ... 23878: 23879: 23880: 23881: 23882: • 23883: 23884: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 23885: 1917. - Anomusmietintö N:o 22. 23886: 23887: 23888: 23889: 23890: Lakivaliokunnan mietintö 23891: N :o 11 anomusehdotuksen johdosta, joka tar- 23892: koittaa työ- ja pakkotyölaitoksen perustamista 23893: valtion varoilla. 23894: 23895: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lähet- 23896: tänyt edellä mainitun, edustajain Pehkosen y. m. tekemän 23897: anomusehdotuksen N :o 17. 23898: 23899: 23900: Anomus·ehdotuksessa huomautetaan, että Suomen köy- 23901: häinhoitojärjestelmässä havaittavat ·puutteet suureksi osa'IDsi 23902: jo.Muvat siitä, että köyhäinkoteihin täytyy ottaa paitsi sel- 23903: laisia henkilöitä,· jotka vanhuuden, taudin tai muun semmoi- 23904: sen syyn johdosta ovat työhön kykeruemättöm.iä, myöskin · 23905: henkilöitä, jotka juoppouden tai muuten epäsivellisen elämän 23906: takia ovat joutuneet hädänalaisiksi. Näitä viimeksimain.it- 23907: tuja, jotka vaikuttavat turmi·oJlisesti toisiin hoidokkaihin ja 23908: hävittävät kodeista s<en rauhallisuuden, joka niiden varsinai- 23909: sille asukkaille olisi tarpeen, olisi näistä syistä pidettävä 23910: erityisissä työlaitoksissa, joissa silmälläpito ja järjestys 23911: sen ohessa paremmin voitaisiin soveltaa sellaisten hoidok- 23912: kaiden varalle. Tällaisia työlaitoksia edellytetään kyllä voi- 23913: massa olevassa vaivaishoitoarsetuksessa ja sellaisia ovatkin 23914: toiset kunnat järjestäneet köyhäinkotiensa yhteyte·en. Työ- 23915: laitoksen ja köyhäinkodin erilainen luonne vaikeuttaa kui- 23916: tenkin tällaisen järjestelmän onnistumista. Vaivaishoitoase- 23917: tuksen mukaan saattaa vaivaistaloon olla yhdistettynä pak- 23918: kotyölaitoskin, m~ssä kerjäämis·estä ja muista vaivaishoito- 23919: asetuksessa mainituista rikkomuksista yleiseen työhön tuo- 23920: miJtut saada-an säilyttää. Tällaisista rikkomubista tuomi- 23921: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 22. 23922: 23923: tut säilytettäneen kuitenkin poikkeuksetta työ- ja lää- 23924: ninvankiloissa, JOlssa myöskin il'ltolais'uudesta tuomitut 23925: pidetääni yleisessä työs•sä. Se huolto, joka yhteiskunnan· 23926: :PUol•elta on tuleva sekä niiden ·osaksi, jotka juoppou- 23927: desta tai muusta sellais.esta syystä ova.t joutuneet hädän- 23928: alaisik.si, että. myöskin niiden, jotka ovat tuomitut ylei- 23929: s·een työhön, voitaisiin järjestää samojen periaatteiden mu- 23930: kaan. Sen tulisi luonteeltaan erota toisaalta siitä hoidosta, 23931: mikä on annettava köyhäinkotien varsinaisille asukkaille, 23932: toisaalta siitä kohtelusta, mikä vankiloissa ran<gaistuksen 23933: tarkO'i.tuben mukaisesti on järjestettävä rikoksentekijöille. 23934: Anomusehdotuks·en tekijäin mielestä olisi seniVuoksi yleiJSeen 23935: työhön tuomittuja henkilöitä sekä sellaisia vaivaishoitolaisia 23936: val'lten, jotka edellä lausutun mukaan eivät soveHu säilytet- 23937: täviksi köyhäinkod·eissa, järjestettävä yhteiset työ- ja pakko- 23938: työlai.tokset, jaettuina eri osastoihin. Näiden ·laitosten tulisi 23939: olla kunnallisia. Kun kustannukset niistä; kuitenkin tulisi- 23940: vat olemaan melkoiset j·a valtio pääsisi ylläJpitämästä. yleisiä 23941: pakko'tyiölaitoksia, olisi valtion otettava alote ja ensiksi pe- 23942: rustettava yksi sellainen työ- ja pakkotyölaitos. Soaavutetun 23943: kokemul~sen perusteella voitaisiin järjestelmää myöhemmin 23944: kehi.ttää. ja laitokset siirtää kuntain yHäpidettävikså . 23945: 23946: .Senaatti on 25 päivänä huhtikuuta 1917 ·asettanut komi- 23947: tean valmistamaflln ehdotuksen ajan vaatimien parannusten 23948: aikaansaamiseksi vankeinhoidon ·alalla yleensä sekä erityi- 23949: sesti kiireellisenä, mikäli koskee nuoria rikoksentekijöitä. 23950: Sen mukaan kuin Valiokunta on saanut tietää, on komitea 23951: kats.onut välttämättömäksi, että yleiseen työhön tuomitut hen- 23952: kilöt saataisiin siirretyiksi vankiloista pois ja että niitä varten 23953: olisi järjestettävä riittävästi erikoisia pakkotyölaitoksia. 23954: Jos tämä ajatus toteutuu, tulee kaiketi myöskin harkitta- 23955: vaksi, voitaisiinko ja millä edellytyksin näissä laitoksissa 23956: säilyttää myöskin sellaisia vaivaishoitolaisia, jotka köyhäin- 23957: kodeissa vaikuttavat pahentavasti tai häiritsevästi, jos kohta 23958: heitä ei voitaiaikaan tuomita pidettäviksi yleisessä työssä. 23959: :Mainittakoon muuten, että vuonna 1904 asetettiin vaivais- 23960: Työ- ja pakkotyölaitoksen perustaminen. 3 23961: 23962: hoitoasetuksen yleistä tarkastamista varten komitea, joka 23963: 1J908 sai valmiiksi mietintönsä. AnomusehdotuKsen tarkoi- 23964: tusperä ja sen puolesta esitetyt näkökohdat tulevat ilmei- 23965: sesti harkittavaksi myöskin vaivaishoi\toasetuksen•lopullisen 23966: uudistuksen yhteydessä. 23967: Kun anomusehdotus edellä esitetyistä syis.tä ei vaatine 23968: toimenpidettä Eduskunnan puolelta, nrin Valiokunta kun- 23969: nioittaen ·ehdottaa, 23970: että anomusehdotus saisi raueta. 23971: 23972: 23973: 23974: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa ·puheenjoh- 23975: taja Sopanen, vara•puheenjohtaja Airola, jäsenet Alavirta, 23976: Gadolin, Hakala, Anni Huotari, Alma Jokinen, Kotila, 23977: L8Jpveteläinen, A. Mäkelin, Nurminen, Pesonen, Raade, rSaa- 23978: relainen, L. Typpö ja Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet Fu- 23979: ruhjelm, Korhonen ja Väisänen. 23980: 23981: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1917. 23982: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj,ap.ainosaa, 1917. 23983: 1917. - Anomusmietintö N :o 23. 23984: 23985: 23986: 23987: 23988: Sivistysvaliokunnan mietintö 23989: N :o 8 määrärahan myöntämistä suomenkie- 23990: lisen kirjallisuuden edistämiseksi tarkoittavan 23991: anomusehdotuksen johdosta. 23992: 23993: Eduskunta on sivistysvaliokunnan valmi,steltavaksi lä- 23994: hettänyt edustaja Hallstenin y. m. an,omusehdotuksen n:o 33, 23995: joka tarkoittaa 50,000 markan suuruisen vuotuisen määrä- 23996: rahan myöntämistä suomenkielisen kirjallisuuden edistämistä 23997: var.ten vuosiksi 1917-1919 Suomala~sen Kirjallisuuden 23998: Seuran haltuun ja hoitoon, käytettäväksi niillä ehdoilla, 23999: jotka mainitaan eduskunnan samasta asiasta vuoden 1911 24000: valtiopäivillä tekemässä anomuksessa. 24001: 24002: Eduskunnan vuosien 1907 ja 1911 valtiopäivillä teke- 24003: mäin anomusten ja näiden kummankin aiheuttamain halli- 24004: tuksen ·päätösten perusteella on yleisistä varoista annettu 24005: vuosina 1909~1911, 1913 ja 1914 kunakin 50,000 markkaa 24006: Suomalaisen Kirjallisuuden iSeuran haltuun ja hoidettavaksi 24007: sekä 30-jäsenisen toimikunnan avulla, johon useat muutkin 24008: kirjalliset ja tieteelliset seurat valitsevat jäseniä, käY'tettä- 24009: väksi suomenkielisen kirjallisuuden kartuttamiseen ja rikws- 24010: tuttamiseen arvokkailla alkuperäisillä ja käännösteoksilla, 24011: joita muut·en on vaikea saada kustannetuiksi. Näin muodos- 24012: tunutta ,Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrah&stoa", 24013: jonka toiminnas.sa on noudatettu senaatin 9 ·päivänä heinä- 24014: kuuta 1908 vahvistamaa ohjesääntöä, on hallitus vuosina 24015: 1915 ja 1916 vielä kartuttanut 20,000 markalla kumpanakin, 24016: niin että siihen siis seitsemänä vuonna on siirretty valtion 24017: varoja kaikkiaan 290,000 markkaa. Lisäksi on rahasto kas- 24018: vanut korkoja vuosina 1909-1916 yhteensä 44,174 markkaa 24019: 30 penniä ja saanut erään teoksen kustantajalta 300 markkaa, 24020: joten ,sillä sanottuina vuosina on ollut tuloja yhteensä 24021: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 23. 24022: 24023: 334,474 markkaa 30 .penniä. Samana 8-vuotiskautena on 24024: rahastosta käytetty .toimikunnan hoitokustannu~siin 21,358 24025: markkaa 39 •penniä ja toimikunnan neljän osaston päätöksillä 24026: kiinnitetty rahaston varsinaisiin tehtäviin viime vuosikerto- 24027: muksen mukaan kaikkiaan noin 247,500 markkaa. Viime 24028: joulukuun lopussa oli rahastossa siis jäljellä noin 65,600 24029: markkaa semmoisia va,roja, joi'ta vielä voitiin uusiin kirjal- · 24030: lisuustehtäviin ja entistelll jatkamiseen määrätä .sekä käyttää 24031: toimikunnan vastais·en toiminnan vaatimiin juokseviin me- 24032: noihin. 24033: Kahdek,sana toimivuonna on rahaston varoja myönnetty 24034: yhteensä 106 teokS'en tai teo~sen osan avustamiseen, suo- · 24035: mennuttamis·een tai teettämiseen, ·nimittäin humanistisessa 24036: osastossa 40:n, luonnontieteellisessä 20 :n, yhte]skunta- 24037: taloudellisessa 20 :n ja kaunokirjallisessa 26 :n, joten tieto- 24038: kirjallisuutta edustaa luku 80, kaunokirjallisuutta ja. ru- 24039: noutta luku 26. N ois.ta 106 teoksesta tai teoksen o•sasta 24040: siirtyi viime vuodesta 52 ohjelmassa vielä vuot·een 1917, 24041: ollen nämä osaksi, mutta ei vielä kokonaan ilmestyneitä, 24042: !Vasta :painettavina tai painoon menossa, vasta tekeillä tai 24043: toistaiseksi vain suunniteltuina. Ajanjaksona helmikuun 1 24044: päiväistä 1914 tammikuun 31 päivään 1917 on ilmestynyt 31, 24045: painettavana on 9, käsikirjoituksina valmiina 14 ja suunni- 24046: teltuina tai työnalaisina 27 teosta. 24047: 24048: Jo lyhyt silmäys tähän asti valmistuneiden ja tekeille 24049: pantujen teosten luetteloihin, jotka ovat nähtävinä toimikun- 24050: nan vuosikertomuksissa, on omiansa osoittamaan, että nämä 24051: sekä tietopuolisen että kaunokirjallisuud-en eri aloille kuulu- 24052: vat 'teokset suurebi osaksi ovat sellaisia, joiden ilmestyminen 24053: ilman puheenaolevan määrärahan myöntämistä .tuskin olisi 24054: ollut ajat.eJtavissa. Ne ovat nimittäin laadultaan sentapaisial 24055: ettei niiden julkaiseminen yksityisille kustannusliikkeille 24056: ole aineellisesti kannattav·aa, eikä useillekaan niistä olisi 24057: ollut muulta..taholta,.avustusta odotettavissa. Mutta huomat- 24058: tavaa on, että tämän työn kautta on vasta alustavasti toteu- 24059: ~ettu sitä tarkoitusta, jonka eduskunta on hyväksynyt määrä- 24060: Suomenkielisen kirjallisuuden edistäminen. 3 24061: 24062: rahoja sitä varten osoittaessaan. Työtä on senvuoksi vastai- 24063: suudessakin jatkettava ja yleisiä varoja ~~itä varten myön- 24064: nettävä, jotta kävisi mahdo.lliseksi läheisessä tulevaisuudessa 24065: poistaa kipeimmäit suomenkielisessä kirjallisuudessa esiin- 24066: tyvät puutteet. 24067: rSamalla kun valiokunta tehdyn anomusehdotuksen joh- 24068: dosta puoltaa ·entisen suuruisen määrärahan anomista edel- 24069: leen käytettäväksi puheenaolevaan tarkoitukseen, ehdottaa 24070: s·e, yhrtyen vuoden 1911 valtiopäivien siv:Ustysvaliokunnan 24071: kantaan, lausuttavaksi muutamia yleisiä periaatteita, jotka 24072: olisivat huomioonotettavat avustettavain teosten valinnassa. 24073: Määrärahan pääasialliseksi tarkoitukseksi olisi asetet- 24074: tava korkeampaa yleistä kansalai,ssivistystä kehittävän kir- 24075: jallisuuden avustaminen. rEnsi rsija.ssa olisivat rtäJ1aiseen 24076: kirjallisuuteen luettavat tieteen ja tekniikan, luonnon ja 24077: kultuurin eri aloja yleistajuisesti käsittelevät, joko alku- 24078: peräiset suomenkieliset teokset tai mui,sta kielistä tehdyt 24079: käännökset. Näihin eivät kuuluisi julkaisut, joita var-ten 24080: toisia va'ltion y. m. apurahoja yleensä on olemassa ja jollaisia 24081: ovat m. m. tieteelliset erikoistutkimukset, yliopistolliseen 24082: ja korkeampaan teknilliseen opetukseen tarkoitetut kul'lssi- 24083: kirjat sekä yksityisten ammattialain käsikirjat, elleivät ne 24084: samalla vastaa korkeamman yleissivistyksen vaatimuksia. 24085: Toisella sijalla olisivat avustettavain teosten joukos•sa mai- 24086: nittavat sellaiset aikaisemmat sivistyskansain kirjallisuuden 24087: tuotteet, joilLa kulttuurikehityksen ymmärtämiseksi on huo- 24088: mattava merkitys nykyise,ssäkin sivistyselämässä, sekä maa- 24089: ilmankirjallisuuden merkkiteokset niin vanhemman kuin. 24090: myöhemmän kaunokirjallisuuden alalta. - Matkarahoiksi 24091: l()lisi määrärahaa käytettävä vain silloin, kun matkalla on 24092: aivan erikoinen merkitys teoksen aikaansa;amiseen, mutta 24093: palkinnoiksi ei sitä tulisi tästedeskään käyttää. 24094: Teosten valinna,ssa olisi tasapuolisesti silmälläpidettävä, 24095: että eriävät tieteelliset suunnat ja katsantokannat tulevat 24096: huomioonotetuiksi, mikäli niillä on merkitystä yleiselle, 24097: kansala;issivistykselle. Avustuksen tulisi muuten kohdi·stua 24098: etupäässä niihin kannatettavaksi katsottuihin teoksiin, joi- 24099: 4 19H'. - Ånom.usmietintö N :o 23. 24100: 24101: d'en julkaisemilfen näistä varoista apua saamatta käy yksi- 24102: tyisille kustantajille vaikearosi tai mahdottomaksi. Lisäksi 24103: tulisi avustuksen ·olla niin suuri, että teoksen käsikirjoitus 24104: ainakin useimmissa tapauksissa voitaisiin tarjota kustan- 24105: tajalle ilmaiseksi; kustannusoikeutta luovutetta.essa olisi 24106: tällöin erityisesti pidettävä huolta siitä, että teos saisi niin 24107: alhaisen hinnan kuin suinkin, jotta se leviäisi mahdollisim- 24108: man laajoihin kansalaispiireihin. Viimemainitun tarkoituk- 24109: sen saruvuttamiseksi oli,si erityisissä tapauksissa myönnet- 24110: tävä avustusta myöskin teoks·en varustamiseen tarpeellisilla 24111: kuvilla ja kartoilla. 24112: Määräraha olisi my;önnettävä edelleen kolmeksi vuodeksi 24113: ja jätettävä, kuten ennenkin, Suomalaisen Kirjallisuuden 24114: Seuran hoidettavaksi ja. erityisen, tarkoitusta varten a'setetun 24115: toimikunnan avulla käytettäväksi. Mainitun seuran on vas- 24116: takin vuosittain annettava eduskunnalle kertomus toimikun- 24117: J;lan työstä ja varain käytöstä ODl sen tehtävä tili valtion 24118: viranomaisille. 24119: Mitä tarkoitusta varten asetettavan toimikunnan kokoon- 24120: panoon tulee, olisi valiokunnan mielestä syy,tä täJsted.es 24121: myöntää myöskin asetettavaksi päätetylle Suomen kirjasto- 24122: valtuuskunnalle oikeus valita ·edustajia tähän toimikuntaan. 24123: Kirjastovaltuuskunnan menestykselliselle toiminnalle on 24124: suomenkielisen kirjallisuuden edisiyminen varsin tärkeää, 24125: joten on toivottavaa, että myöski:J?- sen valitsemat edustajat 24126: saavat vaikutusvaltaa siinä toimikunnassa, jonka käyt.että- 24127: vinä tarkoitukseen myönnetyt valtionvarat ovat. Kokemus 24128: on osoittanut, että eri maailmankatsomukset 'sekä tieteelliset, 24129: kirjalliset ja yhteiskunnalliset harrastukset eivät toimikun- 24130: nassa ole olleet oikeudenmukaisessa su;hteessa edustettuina. 24131: Tähänkin nähden olisi tarpeen saada aikaan tasoitusta. 24132: Valiokunta näin ollen ehdottaa, että 1Suomen kirjastovaltuus- 24133: kunta saisi puheenalaiseen toimikuntaan valita kahdeksan 24134: edustajaa., kaksi kuhunkin osastoon, ja että nämä edustajat 24135: olisi valittava siten, että heidän tieteelliset, kirjalliset ja yh- 24136: teiskunnalliset harrastuksensa täydentävät toimikunnan pä- 24137: tevyyttä suomenkielisen kirjallisuuden edistäjänä. 24138: Suomenkielisen kirjallisuuden edistäminen. 6 24139: 24140: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, valiokunta kunnioit- 24141: taen ehdottaa Eduskunnan anO'ttavaksi, 24142: 24143: että suomenkielisen kirjallisuuden edistä- 24144: mistä varten edelleenkin vuosiksi 1917-1919 24145: myönnettäisiin 50,000 markan suuruinen vuo- 24146: tuinen rnäiilikaka S~alaisen Kirjallisuuden 24147: Seuran kautta edellä main~tulla tavalla käytettä- 24148: väksi. 24149: 24150: Helsingissä 30 p :nä lresäkuuta 191117. 24151: 24152: 24153: 24154: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hag- 24155: man, varapuheendohta.ja Latvala, jäsene't Ala-Kulju, Alhai- 24156: nen, Huhtinen, Hälvä, T. Ikonen, Johansson, Kokko, Lehti- 24157: mäki, Leppä, Orasmaa, Sundblom, Toivonen, W aljakka, 24158: Wihersalo ja P. Virkkunen Ylllllä osittain varajäsenet Aro- 24159: kallio, !8. Harupanen, Hornborg, Satomaa ja Tirkkonen. 24160: ·6 1917. - Anomusmietintö N :o 23. 24161: 24162: 24163: 24164: 24165: Vastalause. 24166: ~uomalaisen kirjallisuuden edistämiJSrahaston käyttä- 24167: mistä Vlarten asetettu toimikunta, sellaisena miksi se on muo- 24168: dostunut senaatin heinäkuun 9 ±>äivänä 1908 vahvistaman 24169: ohjesäännön perustuksella, ei kaipaa sitä täydennystä, jonka 24170: valiokunta mietinnön 4 sivulla ehdottaa. Vielä vaHtsemat- 24171: tomalle kirjastovaltuuskunlllalle emme suosittele tehtävää, 24172: joka sille ei välittömästi kuulu ja jonka toteuttaminenikaan 24173: tuskin tietäisi työvoimien var,sinaista lisää edistämisrahaston 24174: tehtäviin. Aivan todistamaton ja aiheeton on myös s.e epä- 24175: luottamus1ause,, minkä v31liokunnan enemmistö on ehdotuk- 24176: sensa yhteydessä lausunut. Ehdotamme senvuoksi, että mie- 24177: tinnön perustelujen 4 sivulta poistetaan sanoilla ,Mitä tar- 24178: koitusta varten asetettavan toimikunnan kokoonpanoon tu- 24179: loo" alkava rnap:pale. 24180: 24181: HelsinJgissä kesäkuun 30 p :nä 1917. 24182: 24183: 24184: Toivo Ikonen. Paavo Virkkunen. 24185: Pekka Hälvä. Eveliina Alao~Kulju. 24186: J. P. Kokko. W. 1. Alhainen. 24187: 24188: 24189: 24190: 24191: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 24192: 1917.- Anomusmietintö N:o 24. 24193: 24194: 24195: 24196: 24197: Kunnallisvaliokunnan mie- 24198: t i n t ö N :o 2 kuntaa laajempain yhdyskuntain 24199: itsehallintoa koskevan anomusehdotuksen joh- 24200: dosta. 24201: 24202: Eduskunta on K unnallisvaliokuntaan valmisteltavaksi 24203: lähettänyt edustaja Liliuksen y. m. kuntaa laajemrpain yh- 24204: dyskuntain itsoehal'linnosta tekemän anomusehdotuksen 24205: N:o 19. 24206: 24207: 24208: Anomusehdotuksen tarkoittama kunnallisen itseha:llin- 24209: non ulottaminen kuntaa laa,j·empaan piiriin ei ole maassamme 24210: uusi kysymys. Miltei heti, kun kuntien itsehallinto täällä 24211: järjestettiin, syntyi myös ajatus kuntaa laajempia alueita 24212: käsittävän itsehallinnon tal"J)eellisuudesta. Jo 1872 vuo- 24213: den valtiopäivillä tehtiin sitä tarkoittava anO'Dlusehdotus, 24214: joka ei kuitenkaan silloin aiheuttanut toimenpidettä valtio- 24215: säätyjen puolelta, mu'tta 1877-78 vuosien valtiopäivillä 24216: siitä tehty uusi anomusclldotus johti säätyanomukseen, jonka 24217: johd:osta hallitus vuonna 1880 asettamailaan komitealla val- 24218: mistutti lakiehdotuksen lääninedustuksesta ja antoi siitä esi- 24219: tyksen 1882 vuoden valtiopäiville. Näillä asia kuitenkin 24220: raukesi syystä, että valtiosäädyt •eivät ehtineet esitystä käsi- 24221: tellä. Vuonna 1883 asetettiin toinen hrullituksen komitea 24222: . asian enempää selvittelyä ja uuden lakiehdotuksen valmista- 24223: mista varten. Tä.män komiteaehdotuks1en perustukseHa laa- 24224: dittu hallituksen esitys asia·sta annettiin 1885 vuoden valtio- 24225: päiville, jolloin säädyt sitä eivät kuitenkaan hyväksyneet. 24226: Tehtyjen an~musehdotusten johdosta asia sitten taas esiin- 24227: tyi vuosien 189'7 ja 1900 valtiopäivillä, jahtamatta niillä:. 24228: 2 1917.- Anomusmietintö N:o 24. 24229: 24230: kään sääty;päätökseen. Sen jälkeen h'allitus vuonna 1907 24231: jätti asian va1mistelun silloiselle lainrva'lmistelukunnalle, 24232: joka sai siitä laatimansa mietinnön valmiiksi vuonna 24233: 1911. Sillä välin oli asia esillä myös 1908 vuoden toisilla val- 24234: tiopäivillä anomusehdotuksen muodossa ja johti siihen, että 24235: Eduskunta anoi hallituksen esitystä asiasta, Eduskunnan sitä 24236: sitten kuitenkaan saamatta. Vielä 1912 vuoden valtiopäi- 24237: V'illä tehtiin asiasta a·nomusehdotus, aiheuttamatta tällöin 24238: Eduskunnan puolelta toimenpidettä. 24239: 24240: 24241: Valiokunta, jolla on ollut käytettävinään edellämainitui 24242: mietinnöt ja valtiopäiväasiakidat, saa, kä:siteltyään asiaa, 24243: kunnioittaen esittää seuraavll!a: 24244: Sy;yt siihen, että puheenaolevan kunnallisen itsehallinnon 24245: laajentamisesta aikaisemmin tehdyt alotteet eivät johtaneet 24246: ratkaisuun, olivat. monet. PääaJSiallisin niistä kuitenkin oli 24247: se, että lrehitys tällä alalla siihen aikaan ei vielä ollut edis- 24248: tynyt niin pitkälle, että sanotun itsehallinnon tarve olisi 24249: ollut . kaikille ilmeinen, varsinkin kun oltii·n sitä mieltä, 24250: että kunnallisasetukset säännöksillään y'hteisistä kunta- 24251: kokouksista tarjosivat keinon kuntain laajem'Paan yhteis- 24252: toimintaan. T.ähän nähden etenkin maaseudun edusta- 24253: jain taholla arveltiin ehdotetusta itsehallinnon lawjen- . 24254: tamisesta koituvan vain menoja ilman vastaavaa :hyötyä ja 24255: sentähden etupäässä heidän vastustuksestaan asia raukesi. 24256: Siihen kyllä osaltaan oli jo silloin samoinkuin sitten myöhem- 24257: min vaikuttamassa sekin, että itse aatteenkannattajainkin 24258: kesken oli erimielisyyttä olemassa varsinkin itsehallintopii- 24259: rien alueellisesta laajuud<esta. Toiset tahtoivat näiden pii- 24260: rien toimialueik,si läänejä, kun si·tävastoin toiset, pitäen lää- 24261: nejä tähän tarkoitukseen aivan liian la·ajoina, ehdottivat 24262: niiksi kihlakuntia. 24263: 'Sen jälkeen kuluneena aikana ovat olot puheenalaisella 24264: alalla suuresti muuttuneet. Kunna.Iliselämä on vuosi vuo- 24265: delta ja varsirrkin viime aikoina saanut aikaisemmin aavista- 24266: mattoman kehityksen. Kunnallinen itsehallinto on ulottunut 24267: Läänien itsehallinto. 3 24268: 24269: yhä uusille aloille; se on tullut tärkeäksi tekijäksi yhteis- 24270: .kuntaelämäis·sämme. Mutta samalla on myös se rajoitus, 24271: joka johtuu sen SU1Jistamisesta kunnan ahtaaseen piiriin, 24272: käynyt yhä tuntuvammaksi, s.illä on esiintynyt tarpeita, 24273: joita yksityisten kuntien voimilla ei saada tyydyttävästi 24274: järjestetyiksi. Yhteiset kuntakokoukset ovat myös osottau- 24275: tuneet kykenemättömiksi tätä puutetta ·poistamaan, ne kun 24276: voivat käsitellä ainoastaan rajakkain olevain kahden tai 24277: ;useamman kunnan yhteisiä, näiden niille lahettämiä asioita, 24278: ja näiltä kokouksilta siis puuttuu kaikki aloteoikeus ja siitä 24279: johtuva kehitysmahdollisuus. Laajempain kunnallisten itse- 24280: hallintoalueiden ed'ellyttämäin järjestöjen hyödyllisyys tun- 24281: nustettanee jo yleisesti ja välittömänä å1mauksena niiden tar- 24282: peesta voidaan pitää niitä eri paikoissa maatamme viime vuo- 24283: oSina toimeenpantuja kunnallispäiviä, joille on kokoonnuttu 24284: pohtimaan kysymyksiä kunnalliselämän laajoilta aloilta. 24285: Näillä päiviUä tapahtuneissa neuvotteluissa on todettu yh- 24286: teenliittymisen tarve ja lausuttu, että ne olisivat kehitettävät 24287: varsinaisiksi elimiksi kunnallisessa toiminnassa antamalla 24288: niille päättävää valtaa. Niistä, toisin sanoen, olisi muodos- 24289: rettava laajemman kunnallisen itsehallintoalueen edustus- 24290: laitos. 24291: Tehtäviä tällaiselta edustuslaitokselta ei tulisi puuttu- 24292: maan. Tal!oudellisen elälmän kaikelllPuolinen edistäminen, 24293: kulkuneuvojen parantaminen, si'Vistyslaito.sten perustami- 24294: n•en ja kannattaminen, sairaa1ain ja parantolain aikaansaa- 24295: minen ja niiden yl'läpitäminen, muutamia esimerkkejä 24296: näistä telhtävistä vain mainiten, olisivat yMä tärkeitä kuin 24297: kiitollisia puolia tuolle edustuslaitokselle avautuvasta laa- 24298: jasta toimialasta. 24299: Se seikka, että aikaisemmin epäiltiin tällaisesta edustus- 24300: laitoksesta koituvaa hyötyä, on selitettävissä siten, että val- 24301: iiohallinto, käsittäen laajassa merkityksessä myös kuntain 24302: hallinnon, on voinut suoriutua sanotunlaisen edustuslaitok- 24303: sen avutta. Sen ilmeinen tarpeellisuus ei siis ole välittömästi 24304: näytettävissä. Saman väitteen on kuitenkin käynyt .teke- 24305: minen sen .perustamista vastaan useissa muissakin maissa, 24306: 4 1917. - Anomusmietintö N :o 24. 24307: 24308: joissa monessa sanotulla edustuksella ei myöskään ole ollut 24309: pohjaa menneisyydessä, vaan on lainsäätäjä sen lu<>nut sil- 24310: mälläpitäen kahta päämäärää: osaksi antaakseen itsehallin- 24311: to}Jeria&tteelle mahdollisimman suuren tilan valtioelämässä 24312: ja osaksi desentralisoidakseen hallinnon. 24313: 24314: 24315: 24316: Osotukseksi siitä, miten puheenaolevaa laatua oleva itse- 24317: hallinto eräid·en ulkomaisten lainsäädäntöjen mukaan on jär- 24318: jestetty, tekee Valiokunta lainvalmistelukunnan edellämai- 24319: nitun mietinnön nojalla siitä seura&vassa lyhyesti selkoa. 24320: Ranskan tasavalta on jaettu departementteihin, arrondis- 24321: semenrtteihin, kanttooneihin ja kuntiin. Näistä ovat nykyään 24322: ainoastaan de}Jartementit ja kunnat täydellisesti järjestetyt 24323: itsehallinnon periaatteiden mukaan. Departementtien suu- 24324: ruus va~htelee yleensä 3,000 :sta 8,000 :aan neliökilometriin 24325: ja niiden asukasluku noin lOO,OOO:sta miljoonaan henkilöön. 24326: Niiden itsehallintoa hoitaa departementin kenraalineuvosto, 24327: joka asetetaan yleisillä, välittömillä ja sala-isilla vaaleilla 24328: kuudeksi vuodeksi, kuitenkin niin että JlUOli neuvost.on jäse- 24329: nistä joka kolmas vuosi eroaa. Neuvosto kokoontuu vakinai- 24330: siin istuntoihin kaksi kertaa vuodessa. Sen toimipiiri käsit- 24331: tää osaksi d-epartementin, osaksi siihen kuuluvain kuntain ja 24332: osa:ksi myöskin valtiovallan tehtäviä. Neuvoston tulee m. m. 24333: jakaa välittömät verot sekä päättää lisäveroista ja departe- 24334: menttilainoista; tarkastaa departementin hallintoa ja tapaa, 24335: jolla täytäntöönpaneva valta toimeenpanee neuvoston pää- 24336: töksiä; sekä yleensä tehdä päätöksiä departementin etuja kos- 24337: kevista kysymyksistä, jossa suhteessa neuvoston tulee, 24338: paitsi muuta, päättää seuraavanlaatuisista asioista: sellaisen 24339: de}Jartementin kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostamisesta, 24340: myymisestä ja vaihtamisesta, joka ei ole nimenomaan tarkoi- 24341: tettu määrättyä laitosta varten, sekä sellaisen omaisuuden 24342: hoidosta; departementin eduksi t-ehdyn lahjoituksen tai tes- 24343: tamentin vastaanottamisesta; departementin teiden rakenta- 24344: .misesta ja laajentamisesta; muiden yleisten töiden tekemi- 24345: Läänien itsehallinto. 24346: 24347: sestä departementin kustannuksdla; paikallisrautateiden 24348: suunnasta, rakentamisesta ja käyttöehdoista; lossien, vesivie- 24349: rnärien ja siltojen ylläpidosta sekä niistä kannettavista mak- 24350: suista; departementin rakennusten vakuuttamisesta kuin 24351: myöskin yleensä yrityksistä, jotka tapa!htuvat devartementin 24352: laskuun; turyattomain lasten hoidosta ja ylläpidosta; kuntien 24353: .osanotosta köyhäin- ja houruinlhoitomenoi'hin; hätäaputoi- 24354: miin ryhtymisestä; sellaisten yritysten ylläpitokustannusten 24355: jakamisesta, jotka koskevat departementtia ja sen yksityisiä 24356: kuntia taikka kuntia keskenään; sekä kuntien rajoja, mikäli 24357: ne eivät vaikuta kanttoonijakoon. 24358: Istuntokansien väliajoilla edustaa neuvostoa departemen- 24359: tin komisioni, johon kuuluu 4-7 neuvoston keskuudesta va- 24360: littua jäoontä. Sen tehtävänä on valvoa detpartemen1in ;pre- · 24361: fektin toimia kenraalineuvoston päätösten täytäntöönpane- 24362: misessa sekä päättää erikoisseikoista, joiden ratkaisu on jä- 24363: tetty sille tai joista sen lausuntoa halutaan. 24364: Saksa:n valtakuntaan kuuluva Preussin kuningaskunta 24365: jakaantuu hallinnoHisessa suhteessa maakuntiin, maakunnat 24366: piirikuntiin ja nämä luvultaan määrättyjen kuntien muo- 24367: dostamiin piireihin. Maakunnat ovat pinta-alaltaan, pienin 24368: 15,700 ja suurin 40,000 neliökilometriä, asukasluvun nii:ssä 24369: vaihdellessa 1 % ja 6 % miljoonan välillä. Piireissä on 24370: yleensä 30-50,000 asukasta. Maakunnissa hoitaa yleistä 24371: valtiohallintoa ylipresidentti, jota avustaa hänen puheenjoh- 24372: dollaan t{)imiva maakuntaneuvosto. Maakuntain itsehallin- 24373: non pääelimenä on maa·päivät, joiden j.äseninä ovat maakun- 24374: nan eri piireistä niiden väkiluvun mukaan valitut edustajat. 24375: Jäsenten valitsemisen toimittavat piirien edustukset. 24376: Maapäivät, jotka kokoonkutsuu kuningas häuen määrää- 24377: m:lllensä paikalle vähintään joka toinen vuosi, net1vottelavat 24378: ja päättävät maakunnan asioista, erityisesti niistä, jotka. 24379: laissa ja asetuk-sissa ovat niiden päätettäviksi annetut, niin 24380: myös laki~hdotuksista ja muista asioista, jotka hallitus nii- 24381: <len käsiteltäväksi antaa. Erityisesti niiden tulee päättää: 24382: .ohjesäännöistä ja määräyksistä maakuntaa varten, milloin 24383: laki määrää sellaisia säännöksiä taikka lainsäädäntöä asiasta 24384: 6 1917.- Anomusmietintö N:o 24. 24385: 24386: puuttuu; maakunnan rasitusten jakamisesta, milloin nn- 24387: den osittamistapa ei ole laissa säädetty; maakunnan unuit- 24388: ten velvollisuuksien täyttämisestä sekä menoista, jotka ha- 24389: vaitaan sen edun vaatimiksi; kiinteimistön myymisestä ja 24390: sitä koskevien .oikeuksien luOJVut.tamisesta; maakunnan tili- ja 24391: 'kassalaitoksen järjestämisestä, sen tulo- ja menosäännön vah- 24392: vistamisesta sekä sen varojen tilitysten hyväksymisestä. 24393: Maapäiväin väliaikana pysyvät edellisten maapäiväin 24394: asettamat ma·akuntavaliokunta ja muut valiokunnat toimis- 24395: saan. Maakuntavaliokunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja 24396: 7-13 jäs€ntä, on yksinomaan maa:kuntayhd,yskunnan elin ja 24397: sen toimii>iiriin kuuluu: maapäiväin. käsittelemäin asiain val- 24398: mistelu; maapäiväin päätösten toimeenpano; maakunnan 24399: asiain ja laitosten hoito sekä maakunnan virkamiesten nimit- 24400: täminen, sikäli kuin se ei suorastaan kuulu maapäiville, ja 24401: näiden virkamiesten toiminnan valvominen. 24402: Maakunnan tuloina ovat n. s. d·otatsion1laeilla sen käytet- 24403: täviksi asetetut, kerta kaikkiaan määTätyt vuosikorot kuin 24404: myös maaiJäiväin määiräämät maakuntaverot. Ylimääräisiin 24405: tarpeisiin voi maakunta ottaa lainoja. 24406: Piirit ovat järjestetyt itsehallinto-oikeudella varustetuiksi 24407: korporatsioneiksi,.ja ovat ne siis, lähinnä kuntien yläpuolella: 24408: ja itsekukin käsittäen jonkun mää<rän niitä, todellisia kor- 24409: keamman asteen kannallis1a yhdyskuntia. Piireihin tässä 24410: ominaisuudessa kuuluu sekä kaupunki- että maalaiskuntia. 24411: Ainoastaan muutamat suuremmat kaupungit muodostavat 24412: erityisiä kaupunkipiirejä. Piiri on juridinen henkilö sekä 24413: julkis- että yksityisoikeudellisessa suhteessa, ja sen päättävä 24414: viranomainen on piirikokous sekä sen hallintoelin piirivalio- 24415: lrunta, jonka IJnilieenj'()lh.tajana kuitenkin Qn kuninkaallinen 24416: 'Vilkamies, maaneuvos, jol1a, vaitsi tEfutäviään piirin itsehal- 24417: lintotoimissa, on käsissään myöskin 'Piirrin yleinen valtiohal- 24418: linto. 24419: Piirin varoja ovat osaksi sen kiinteistDt ja ka~italiseera 24420: tut varat, osaksi ne korot, jotka dotatsionilakien nojalla on 24421: sille annettu. Muutamain vähäiiiempien valtioverojen .tulon 24422: saa IJiiri myöskin. 24423: Läänien itsehallinto. 7 24424: 24425: ·Piiriedustuksen muodostavat valitut edustajat, joiden. lu- 24426: kumäälrä riip•puu 'Piirin asukasluvusta. Piirikokous tekee 24427: päätöksiä kaikista asioista, jotka :koskevat piiriä kunnalli~ 24428: eena yhdyskuntana, jollei laissa ole toisin sääidetty. 24429: Piirivaliokunta on piirin hallinnoHinen viranomainen ja 24430: samalla sen alin tuomioistuin. Ensinmainitussa suhteessa 24431: 'sillä on kahtalaisia tehtäviä: osa:ksi piirikokouksen määräys- 24432: ten mukaan hoitaa piirin omia asioita, osaksi myöskin val- 24433: tiohallinnon elimenä täyttää joukko hallinno'llisia tehtäviä. 24434: Siihen kuuluu, paitsi maaneuvosta, 6 jäsentä, jotka pii:ri- 24435: kokous on valinnut vaalioikeutettujen IJiirin asukasten jou- 24436: kosta. Piirin hallinnossa on ·piirivaliokunta toimeenpanevana 24437: -elimenä. Sen t®tävä on tässä suhteessa rajoittamaton, lu- 24438: kuunottamatta niitä ta·pauksia, jollo;n piirikokous on asetta- 24439: nut erityisiä komisioneja jota:kin määrättyä tal'koitusta var- 24440: .ten. Piirivaliokunnan päätehtäviä on näin ollen valmistella 24441: ja täytäntöön panna piirikokouksen päätöksiä; hoitaa 11iirin 24442: lhallintoa lain ja pii<rikokouksen määräysten mukaan sekä 24443: sen hyväksymää tulo- ja menosääntöä noudattaen; niin 24444: myös vihdoin ottaa virkaan piirin virkamiehet sekä johtaa ja 24445: valvoa näiden virkatoimintaa. 24446: Paikallinen itsehallinto Sak-san valtakunnan muissa val- 24447: tioissa on IJääipiirteiltään jä·rjestetty jokseenkin samallaisten 24448: periaatteiden mukaan kuin Preussissa. 24449: Norja on hallinnollisessa suhteessa jaettu 18 amttiin, ja 24450: näihin kuuluvia ovat sekä kaupungit että maaseudun vouti- 24451: kunnat. Tämän jaon ulko'Puolella ovat kuitenkin Kristianian 24452: ja Bergenin kaupungit, siten että ne hallintoalueina ovat amt- 24453: tien asemassa. Kunnallinen jako on jossain määrin muo- 24454: dostunut hallinnollisen jaon IJohjalle. Kunnista on kaupun- 24455: kikunnilla €ri.tyinen, lainsäädäntöön perustuva a&emansa sii- 24456: hen kuuluvine erikoislainsäädäntöineen, ja n€ ovat kunnalli- 24457: siM yhdy-skuntina kokonaan itsenäisiä siinäkin suhteessa, 24458: ettei niitä liitetä mihinkään ylempään· kunnalliseen yhdys- 24459: kuntaan. Kaupunkien asemassa ovat ne kauppalat tai kaup- 24460: ·papaikat, jotka on julistettu €rityisiksi kunniksi. Maalais- 24461: kunn·at ovat yhdistet:vt amttikunniksi, joista pienin on pinta- 24462: 8 1917.- Anomusmietintö N:o 24. 24463: 24464: alaltaan 2,320 ja suurin 4 7,580 neliökilometriä. Niiden vä- 24465: kiluku vaihtelee noin 33,000 ja 1'35,000 välillä. 24466: Amtti:kunnan edustava elin on amtinkäräjät. Niitä ei 24467: aseteta välittömillä vaaleilla, vaan niiden jäseninä ovat am- 24468: tin kaikkien maalaiskuntien -edustavain kokousten puheen- 24469: johtajat, minkä •oh-essa niihin kuuluvat amtmanni ja amtin. 24470: voudit oli amtin ensimäisen ja toisen luokan hallinnolliset 24471: virkamiehet. Amtinkäräjäin itseoikeutettu puheenjohtaja 24472: on amtmanni ja hänen poissaollessaan vanhin vouti. Nuo- 24473: rin viimemainituista tekee pöytäkirjan. Amtinkäräjäin ko- 24474: kousten aika määrätään laissa joka vuoden kesä- tai heinä- 24475: kuuksi ja niiden työaika 10 päiväksi. 24476: Amttikunmm toimipiiriin kuuluu osaksi sarja hallinto- 24477: ·oikeudellista luonnetta olevia asioita, joihin nähden valtion 24478: ratkaisuoikeus on lain •kautta jätetty amtinkäräjille, osaksi 24479: • 24480: myös sellaisia asioita, joid-en järjestämisen ja kustantami- 24481: sen amtinkäräjät omasta alotteestaan päättävät ottaa tehtä- 24482: väkseen amttikunnan laskuun, milloin laki ei ~itä estä sen- 24483: tähden, että asia jo on muutoin järjestetty. 24484: Amtinkärädillä käsiteltäväin .asiain valmist>elu, käräjäin 24485: päätösten täytäntöönpano ja yleensä amttikunnan asiain: 24486: hoito käräjäin väliajoilla kuuluu alllltmannille, joten käräjät 24487: eivät siis noita telhtä.viä varten aseta mitään valiokuntaa. 24488: Niiden valitsema n. s. amtinvaliokunta, jonka puheenjohtaja 24489: amtmanni myös on, käsittelee ·pääasiassa vain verotusta kos- 24490: kevia asioita. 24491: Ne m~mot, joita amttikunnan hallinto vaatii, ovat jaoi- 24492: tettavat amttipiirin veroluetteloihin merkityn maaomaisuus- 24493: luettelon mukaan. 24494: R~wtsissa on _i,kainen lääni eri maakärä;jäalueena, mutta 24495: yhdestä läänistä voidaan kuitenkin muodostaa kaksi tai 24496: useampia maakäräjäalueita. Läänin osia ei kumminkaan 24497: saa liittää muun läänin tai sen •osien kanssa yhteiseksi maa- 24498: käräjäalueeksi sen läheisen yhteyden vuoksi, jossa maakärä- 24499: jät ja lääninhallitukset keskenään ovat. 24500: Maakäräjissä ovat edustettuina sekä maaseutu että muut 24501: kaupungit, paitsi ne, joiden asukasluku on vähintään sadas- 24502: Läänien itsehallinto. 9 24503: 24504: viideskymmenesosa valtakunnan koko asukasluvusta ja jois-sa 24505: kaupunginvaltuustot toimittavat maakäJrajäin tehtäviä. Maa- 24506: käräjämiehet valitaan väkiluvun mukaan niin, että kaupunki, 24507: jonka asukasluku on 2,500 tai vä:hemmän, valitsee yhden, 24508: se, jonka asukasluku on 2,500-5,000, kaksi, 5,000-7,500, 24509: kolme, j. n. e. tasaisessa sa.rjassa. Maalla valitsee kihlakunta 24510: tai käräjäknnta, jonka asukasluku on 5,000 tai vähemmän, 24511: yhden maakäräjämiehen, jonka asukasluku on 5,000-10,000, 24512: kaksi, 10,000-15,000, kolme, j. n. e. Maakäräjämiesten lu- 24513: kumäärä ei saa olla pienempi kuin 20, mutta ylöspäin se ei 24514: ole rajoitettu. Maakäräjämiehen ja varami~hen virantoimi- 24515: tusaika on 2 vuotta, ja heistä eroaa <vuosittain puolet. Avo- 24516: naisuuksien sattuessa tulevat sijaan varamiehet äänilukunsa 24517: mukaan. 24518: Lakimääräisten maakäräjäin tulee joka vuosi ja erityi- 24519: settä kutsumuksetta kokoontua läänin pääkaupungissa. Nii- 24520: den toimivaltaan kuuluu ,neuvotella ja päättää sellaisista 24521: läänin yhteisistä asioista, jotka tarkoittavat yleistä taloutta, 24522: maanviljelyksen ja muiden elinkeinojen keh1tystä, toimenpi- 24523: teitä kulkulaitosten edistämiseksi, terveydenhoitoa, opetusta, 24524: yleistä järjestystä ja turvallisuutta y. m. s., ellei asia jo voi- 24525: ma·ssa olevain asetusten mukaan kuulu julkisen viranomaisen 24526: virkatoimiin". Kiinteää rajaa maakäräjäin pätevyyspiirille 24527: ei siis ole laissa määrätty. Niissä kysymyksissä, jotka siten 24528: pidetään maakäräjäkunnan omiin asioihin kuuluvina, on maa- 24529: käräjillä rajoittamaton aloteoikeus, nil.n myös oikeus siihen 24530: veroitukseen, joka sellaisten asiain käytäntöönsaattamiseen 24531: on tarpeen. Mitään yhteistä elintä täytäntöönpanoa ja hal- 24532: lintoa varten, joka vastaisi esim. Saksan 'valtioiden maa- 24533: kuntaedustusten pysyviä valiokuntia, ei maakäräljillä ole. 24534: Maakäräjäin päätösten varsinainen täytäntöönpano kuuluw 24535: maaherroille. 24536: 24537: 24538: Valiokunta, harkitessaan niitä pääperiaatteita, joiden 24539: mukaan kuntaa laajempia alueita käsittävä itsehallinto meillä 24540: olisi järjestettävä, on tullut seuraaviin johtopäätöksiin: 24541: 10 1917. - Anomusmietintö N :o 24~ 24542: 24543: Itsehallintoalueet olisivat muodostettavat läänin- eik3 24544: kihlakunnanjakoa silmälläiJitäen. Viimemainitut ovat ni ... 24545: mittäin niiksi sekä IJinta-alansa että asukaslukunsa vuoksi 24546: aivan liian pieniä ja se.m:moisina liian niukoilla taloudellisilla. 24547: a•pulä:hteillä varustettuja. Sitä paitsi ne pääasiassa veron_, 24548: kantoalueina ovat rajoilt.aan muuttuviakin. Tosin kaikki 24549: läänit semmoisinaan eivät m!J·öskään SGJlisi sanotuiksi itse.., 24550: hallinto-alueiksi, kl(}ska niiden eri osilla ei ole sellaisia yh- 24551: teisiä harrastuksia, joita nuo itsehallintoalueet edellyttävät. 24552: Niinpä TUirun ja Porin lääni ilmeisesti jakautuu ainakin kaib.- 24553: teen sclrä asukasten kielen että ta,pojen Jluolesta aivan eri 24554: osaan, nimittäin V mrsinais-Suomen mantereeseen, siifhen luet- 24555: tuna Satakunnan osa lääniä, sekä A!hvenanmaahan ja suUTim- 24556: paan osaan Turun saaristoa. Vaasan läänin ruotsalaisella 24557: rannikko- ja saaristoseuclul1a niinikään on hyvin vähän yh- 24558: teyttä läänin muun osan kanssa. Oulun läänissä taas on sil- 24559: mään'Pistävä ero Lapin paikkakuntain, Pohjanmaan rannik- 24560: koseudun ja Kajaanin kihlakunnan väilillä. Viipurin lää- 24561: nissä on ehkä vielä Jyrkempi ero läntisen lääniniJuoliskon ja 24562: itäisen eli Laatokan puoleisen osan välillä. Myös Kucwion 24563: läänissä on toiselta puolen Savon ja toiselta Karjalan puo- 24564: 1eisen osan välinen vastakohta ilmein€ll. 24565: Valiokunnan mielestä olisivat puheena.oleviksi itselhal- 24566: lintoalu€iksi siis määrättävät läänit, mutta nämä samalla 24567: rajailtaan uudestaan järjestettävät. Sitä tehtäessä olisi !l:mo- 24568: mioonotettava, paitsi edellä jo mainittua, myös että samaan 24569: lääniin yhdisteitäisiin nykyään e:ri lääneihin kuuluvat sel- 24570: laiset paikkakunnat, jotka liike- ja kulkuneuvojen sekä asu- 24571: tusolojensa ynnä muiden syiden takia so:pivimmin kuuluvat 24572: yhteen. 24573: Läänien alueilla ·olevain kaupunkien suhteen on valio-· 24574: kunta samDinkuin 1880 ja 1883 vuosien komit~at ja lain- 24575: valmistelukunta sitä mieltä, eitä niiden tulisi Yhdessä 24576: maalaiskuntain kanssa kuulua samaan hallintoalueeseen; ei 24577: <>le nimittäin mitään syytä rajoittaa puheenalaista itsehal- 24578: lintoa y·ksinomaan maalaiskuntia käsittäväksi. Siihen näh- 24579: den kuitenkin, että suuremmilla kauiJungeilla on aivan eri- 24580: Läänien itsehallinto. 11 24581: 24582: laiset harrastukset kuin maaseudulla ja ne sitäpaitsi suuren 24583: asukaslukunsa ja yleensä tulolähteidensä avulla kykenevät 24584: yksin perustamaan ja voima;ssapitämään laitoksia, jommois- 24585: ten aikaansaaminen tulisi olemaan 1tsehallintoalueen telhtä- 24586: vistä tärkeimpiä, olisi Valiokunnan mielestä tällaisille kau- 24587: pungeille varattava tilaisuus olla ni!hin yhtymättä tai 24588: niistä, määrätyn asuka>Sluvun saavutettuaan, erota. Lainval- 24589: mistelukunta oli tuon asukasluvun määräksi ajatellut 10,000~ 24590: mutta Valiokunnan mielestä olisi, nykyisiä asukasoloja sil- 24591: mälläipitäen, semmoiseksi asetettava vähintään 50,000 hen- 24592: kilöä. Vuoden 1880 komitean esittäm;n tavoin olisi Valio- 24593: kunnan mielestä myös syytä lainsäädännössä määrätä, että 24594: jos ainoastaan kaupungilla tai maas,eudulla taikka jollakin 24595: sen osalla olisi jostakin y•rit;y'ksestä hyötyä, muu hallinto- 24596: alueen osa voitaisiin sanotun J-"rityhen kannattamisest•a jok() 24597: rookonaan tai osaksi vapauttaa. 24598: Mitä sitten tulee läänin itselhallintovallan käyttöön, niin 24599: ·olisi se Valiokunnan mielestä tapahtuva lääni·nrpäivillä edus- 24600: tajain kautta, jotka valittaisiin suhteellisilla ja välittömillä 24601: vaal.eilla. Läänin))äiville edustajat kokoontuisivat varsinai- 24602: siin istuntoihin vuosittain, ensi kerran laissa säärdettävänä. 24603: päivänä ja sen jälkeen edellisten lääninpäiväin seuraavaa is- 24604: tuntoikaut-ba varlt!en määrääimlänä päivänä ,sf:'kä ;y~ltimääräisi>in 24605: i&1turntimhin vä!liaj.oi1Ha a~temp:an18: mwini,turn •läänin·vaJiokun:nan 24606: kutsumuksesta, milloin se katsoo istunnon t.a•rpeelliseksi tai 24607: kun välhintään puolet edustajista siitä ovat tehneet pyynnön. 24608: Lääninipäivillä käsiteltäväin asiain valmistelu ja läänin- 24609: itsehallintovaltaan kuuluvain asiain 'hoito istuntojen väli- 24610: ajoilla olisi jät.ettävä lääninpäiväin asettamalle lääninvalio- 24611: kunnalle, jdhon kuuluisi, paitsi lääninrpäiväin määräajaksi 24612: valitsemia ;puheenjohtajaa ja jäseniä, valiokunnan ottama, 24613: lainoppinut ja haHinnollisiin toimiin perehtynyt silJJ.teeri. 24614: Erityisten tehtä.väin suorittamista varten joko istuntokau- 24615: della tai väliajoilla oliBi lääninpäiville myönnettävä oikeus 24616: asettaa muitakin valiokuntia ja virkailijoita, joita samoin- 24617: kuin omia tehtäviään varten lääninpäiväin olisi laadittava: 24618: ja vahvistettava työjärjestys ja joht-osäännöt. Läänini]Jäi- 24619: 12 1917. - Anomusmietintö N :o 24. 24620: 24621: väin päätösten täytäntöönpano olisi jätettävä jälemmin mai- 24622: nitun lääninneuvoston tehtäväksi. 24623: Kuten edellä jo viitattiin, ei lääninedustuksella tulisi, 24624: puuttumaan tehtäviä. Vuoden 1883 komiteamietinnössä ylei- 24625: sen säännön lisäksi läänin ;y1hteisistä asioista, jotka tarkoit- 24626: tavat maanviljelyksen ja muiden elinkeinojen kehitystä, 24627: kulku- ja liikeneuvojen edistämistä, säästöpankkeja ja va- 24628: kuutuslaitosta, t-erveydtmhoitoa, opetusta, siveellisyyttä, 24629: yleistä järjestystä ja turvallisuutta, lueteltiin semmoisina: 24630: uusien teitten tekeminen taikka vanhempain laajentaminen; 24631: vapautus pitämästä t-eitä talviaikana lumireen ajoHa auki; 24632: talvitien avaaminen; semmoisen sillan kunnossa pitäminen, 24633: josta yksityiselle tientekol10holle karttuisi liian suurta rasi- 24634: tusta; teitten luokittamjnen kesti:kievaritaloilla varustettaviin 24635: sekä semmoisiin, joihin post-italoja ja reserviasemia on asetet- 24636: tava, kuin myös niitten kyytilpaikkain määrääminen, joista 24637: venekyytiä on tehtävä; uusien maksujen määrääminen ylei- 24638: selle liikenteelle sekä entisten muuttaminen; sairashuoneiden 24639: ja pakkotyölaitosten perustaminen; sen perusteen mää!räämi- 24640: nen, jonka mukaan äänet yhteisessä kuntakokouksessa laske- 24641: taan; ehdotukset metsäotustBn rauhoitusajan muuttamisesta; 24642: markkinain ja toripäiväin pitäminen; aputoimen:piteet kato- 24643: vuosina; kuin myös toimenpiteet petoeläinten hävittämiseksi. 24644: Lainvalmistelukunnan mietinnössä eihdotettiin lääninedus- 24645: tuksen käsiteltäviksi pääasiassa edelläluetellut asiat, painos- 24646: taen la~nvalmistelukunta erikoisesti yleisen terveydenhoidon 24647: vaativan, että erilaisten sairaanhoitolaitosten perustaminen 24648: ja voimassa:pitäminen olisi jätettävä läänien yhteiseksi asiaksi 24649: valtion ottaessa rahavaroilla niiden kannattamiseen osaa. 24650: Tällaisen kannatuksen lainvalmistelukunta katsoi Jääneille 24651: yleensä olevan annettava niille jätettäessä ennen muille 24652: :kuuluneita yhteiskunnallisia tehtäviä. Samalla lainvalimis- 24653: t-elukunta myös oli sitä mieltä, että läänien itsehallinto-' 24654: valtaan sopivasti käivi siirtäminen, paitsi lueteltuja asioi- 24655: ta, myös erilnäisten lakien ja asetusten mukaan valtion- 24656: viranomaisille nykyään kuuluvia tehtäviä, koska siten sekä 24657: helpotettaisiin hallituksen tDimintaa että samalla käytettäi- 24658: Läänien itsehallinto. 24659: 24660: siin hyväksi paikallista arsiain tuntemusta ja harrastusta 24661: hallinnollisiin asioihin. Ja kun ehdotettu lääninvaliokunta 24662: tulisi olemaan pysyvä, katsoi lainvalmist.elukunta, viitaten 24663: ulkomaisiin lainsäädäntöilhin, ol1wan syytä myöntää sille 24664: valta ottaa kuvernöörin kera osaa nykyään lääniruhallituk- 24665: selle kuuluviin eräisiin tehtäviin, etusijassa kuntain pää- 24666: täutövaltaa käyttäväin elinten päätöksistä tfilityjen vali- 24667: tusten ratkaisemiseen ja päätösten alistustietä vahvista- 24668: miseen. Vielä lainvalmistelukunta 1883 vuoden komitean 24669: ja 1885 vuoden valtiopäiville annetun esityksen kanssa yhtä- 24670: pitävästi katsoi, että oli koko joukko valtion viranomaisten 24671: nykyään hoitamia asioita, joitden ratkaisun helpoittamiseksi 24672: ja varmentamiseksi nämä olisivat velvoitettavai pyytämään 24673: lausuntoja jolm lääninpäiviltä tai lääninvaliokunnalta. 24674: Asian luonnossa on, · että läänien itsehallinto pää- 24675: asiassa tulisi käsittämään samallaisia tehtäviä kuin kuntain 24676: [läätäntövaltaan nykyään kuuluvat asiat ovat, vaikkakin 24677: paljoa näitä laajemmasti. Ei siis niin paljon tehtäväin la!lltu 24678: kuin niiden laajuus tulisi sanotut hallinnot toisistaan erot- 24679: tamaan. Huomauttaen tästä ja viitaten edellä selostettui~ 24680: hin ulkomaisiin lainsäädäntöi•hin kuin myös meillä aikai- 24681: semmin tässä suhteessa tehtyihin ehdotuksiin, V aliakunta 24682: pitää yksityiskohtaisempaa lääninpäiväin tehtäväin määrit- 24683: telemistä tässä yhteydessä tarpeettomana. 24684: Valiokunta, käydessään tämän jälkeen käsittelemään 24685: kysymystä läänien itsehallinnon edellyttämän taloudellisen 24686: puolen järjestämis·estä, katsoo siinä sulhteessa ensi sijassa 24687: olevan huomioon otettava toiselta puolen, että läänien yhtei- 24688: sesti perustettaviksi ja voimassa'Pidettäviksi joutuvat yrityk- 24689: set olisivat poikkeuksetta varoja kysyviä, ja toiselta puolen, 24690: että mainitun itsehallinnon menestys ja kehitys aivan oleel- 24691: lisesti riippuisivat siitä, olisiko lääneillä tarpeellisia varoja 24692: käytettävänä sanottujen yritysten toteuttamiseen, tarvitse- 24693: matta läänin asukkaita sanottavammin uusilla veroilla ra- 24694: sittaa. 24695: Mikäli valtiotuloja tätä varten läänien käytettäviksi ei 24696: ,jätettäisi, olisivat varat muulla tavoin hankittavat. Menet- 24697: tely tässä koh·den ulkomaisessa lainsäädännössä on erilainen 24698: 14 1917. - Anomusmietintö N :o 24. 24699: 24700: eri järjestelmäin mukaan. Niill!pä m. m. Ranskassa nämä va- 24701: rat vannaan itsehallintoalueen asukasten suoritettaviksi eräi- 24702: den vä:littömäin valtiover()jen lisäveroina ja kannetaan niiden' 24703: yhteydessä. Ruotsissa noudatetaan pää'asiassa samantapais- 24704: ia menettelyä niin että, ellei jonkun ta,pauksen varalle ole 24705: päätetty erityistä verotusperustetta, tarvittava määrä han- 24706: kitaan taksoittamalla jokin äyrimäärä jokaista lääninkärä- 24707: jäin alueelta valtiolltl menevää suostuntakruunua kohti. 24708: Useimmissa Saksan valtioissa menetellään siten, että tar- 24709: 'Vittava summa ensin jaetaan kuntain kesken kok!onais- 24710: .summina, joista näimä välittömästi vastaa·vat ylemmälle 24711: _kunnalle ja jotka nämä vuorostaan <osittavat verovelvollis- 24712: ten maksettavaksi. Summittaisjako toimitetaan verojen, pää- 24713: asiallisesti tuloverojen määrän perusteella, joita itsekussa- 24714: kin kunnassa pannaan maksettavaksi valtiolle. 24715: Valtiolle menevä tulovero olisi epäilemättä luotettavin ja 24716: yksinkertaisin läänien itsehallinnon aiheuttaman veromääirän 24717: jakamis- ja taksoittamisperuste, jaettiin1Pa vero sitten jolro 24718: ensin kuntain kesken tahi pantiin välittömästi maksetta- 24719: vaksi; ja kun ei voine kestää enään kauan, ennenkuin m.aas- 24720: sammekin tuollainen vero tulee säädettäväksi, niin tarj-oaa se 24721: todellakin oikean perusteen lääninverolle, joka silloin voidaan 24722: suorittaa esim. määrälprostJntissa. yleisestä verosta lasket- 24723: tuna lisäverona. Tämän veron yleisestä taksoitusperusteesta 24724: olisi kuitenkin teJhtävä se jl() edellä 1huomautettu poikkeus, 24725: että lääninpäiväin tulisi, huomioonottaen sen suuremman 24726: -tai välhemmän hyödyn, jota jonkun yrityksen katsotaan tuot- 24727: tavan <läänin eri osille tai maaseudulle ja kaupungiHe tois- 24728: tensa vastakOhtana, määrätä miten vero silloin on jaettava 24729: ja tuleeko läänin j-onkun osan siitä kokonaan vapautua vaiko 24730: päästä vähemmällä rasituksena. 24731: Kun otetaan huomioon, että 'läänien itsehallintovallan 24732: piiriin siirtyisi suuri osa valtidhallinnon tähänastisista tehtä- 24733: vistä, niin olisi aivan luonnollista, että valtio varastaisi lää- 24734: nit tarpeellisilla varoilla niiden kustannusten suorittami- 24735: seksi, joita sanotusta valtiohallinnon tehtävien siirtämisestä 24736: .näille johtuu. Sitäpaitsi voitaisiin osa valtion hoidettavina 24737: Läänien itsehallinto. 16 24738: 24739: olevista valtiovaroista ja ehkä myös eräät vuosirahasäännön 24740: ulkopuolella olevat rahastot, näiden perustamiseen ,liittyviä 24741: ehtoja loukkaamatta, luovuttaa 'lääneiU.e. Läämien taloudel- 24742: linen puoli näin järjestäen tulisi ver~tuksen kautta läänin 24743: asukkailta hankitta vaksi varoja semmoisten y,ritysten perus- 24744: tamista ja voimassapitämistä varten, joihin lääni omasta 24745: alotteestaan ryhtyy, silmällälpitäen paikal'lisia tarpeita ja 24746: niiden tyydyttämistä. Kun sitäpaitsi luonnoltlista on, 24747: että erinäisistä yksityisten kuntain nykyään ylläpitämistä 24748: !laitoksista näille kullekin johtuvat kustannukset me-lkoisesti 24749: tulisivat vähentymään laitosten joutuessa suurempia alueita 24750: käsittämään ja semmoisina paljoa harvalukuisemmiksi, niin 24751: sanottu lisäverotus ei tulisi läänin asukkaita ylivoimaisestr 24752: rasittamaan. 24753: 24754: 24755: Sen lisäksi, mitä eddlä on mainittu lääninvaliokunnan 24756: tehtävistä lääninpäiväin val'misteluelimenä ja niiden asiain 24757: hoitajana, katsoo Valiokunta samoinkuin lainvalmistelu- 24758: kunta, että lääninvaliokunnalle voitaisiin uskoa muitakin 24759: tehtäviä. Niistä tärkein olisi lainvalmistelukunnan mainit- 24760: sema lääninvaliokunnan osanotto >hallinnolliseen lainkäyt- 24761: töön alimmassa asteessa. 24762: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan hoitavat sanot- 24763: tua lainkäyttöä nykyään maassamme läänien hallitukset. 24764: Niitä vastaan tässä suhteessa on ilmennyt tyytymättö- 24765: myyttä. Kuvernöörit, joille asiain ratkaisuvalta läänin- 24766: hallituksessa yksin kuuluu, ovat useimmiten olleet tähän 24767: puoloon lääninhallituksen tehtäviä valmistumattomia, ja taas 24768: lääninsihteerit monien muiden tehtäviensä takia eivät ole 24769: ehtineet niihin puuttumaan. Tästä on ollut seurauksena, että 24770: tärkeiden ja taloudellisesti suuriarvoisten asiainkin käyttely 24771: lääninhallituksessa on jäänyt kokemattomain esittelijäin 24772: haltuun ja ratkaisu useasti sattuman varaan. Tämä epäkohta 24773: olisi viipymättömän korjauksen tarpeessa. Läänien nykyi- 24774: sen hallinnon uudelleen järjestelyyn sanotun korjauksen ai- 24775: kaansaamiseksi ryhdyttäessä ei uudistusta V aHokunnan mie- 24776: 16 1917.- Anomusmietintö N:o 24. 24777: 24778: lestä kuitenkaan olisi ainoastaan tähän rajoitettava, vaan 24779: olisi läänien koko hallinto uudistettava samalla kertaa kuin 24780: läänit Valiokunnan ehdottamin tavoin rajailtaan uudelleen 24781: järjestettäisiin. 24782: Asian käyttelylle lääninhanituksessa kieltämättä olisi 24783: eduksi ensiksikin, että ratkaisuvalta kuuluisi kollegiolle, ja 24784: toiseksi, että kollegion jäsenillä olisi asiain ratkaisuun vai- 24785: kuttavaa paikallista tuntemusta. Lääninhallitus olisi siis 24786: muodostettava kollegialiseksi ja kollegion jäseniksi saatava 24787: läänin oloja tuntevia henkilöitä. 24788: Läänien itsehallintoa järjestettäessä V aliakunnan esittä- 24789: min tavoin olisivat edellämainitut molemmat tarkoitukset 24790: toteutettavissa. Lääninvaliokunnasta voitaisiin osa muodos- 24791: taa lääninneuvoston nimellä toimivaksi lääninhallitukseksi. 24792: Puheenjohtajana viimemainitussa olisi nykyistä kuvernööriä 24793: vastaava virkamies. Olisiko tämä suorastaan lääninpäiväin 24794: asetettava vai olisiko nimittäminen jätettävä hallituksen teh- 24795: täväksi lääninpäiväin ehdottamista henkilöistä, sitä kysy- 24796: ruystä Valiokunta ei ole tahtonut käydä ratkaisemaan, vaan 24797: on katsonut sen sopivimmin voivan tapahtua vasta esitettävän 24798: lakiehdotuksen käsittelyn yhte;ydessä. Sihteerinä sekä va- 24799: liokunnassa, että neuvostossa tulisi olla sama henkilö, jonka, 24800: kuten edellä jo on sanottu, pitäisi olla lainoppinut ja hallin- 24801: nollisiin toimiin perehtynyt. Ainoastaan jäsenten lukumää- 24802: rän ja tehtäväin laadun suhteen valiokunta ja neuvosto toi- 24803: sistaan eroaisivat. 24804: Lääninvaliokunnan tehtäväin suuntaviivat Valiokunta jo 24805: edellä on viittonut. Ne olisivat sellaisia, että ne vaatisivat 24806: koko lääninvaliokunnan harkintaa, mutta ei valiokunnan 24807: jatkuvaa koossaoloa. 24808: Lääninneuvoston tehtäviksi tulisi, paitsi yllähuomau- 24809: tettua lääninpäiväin päätösten täytäntöönpanoa, läänin- 24810: ha.lllitulk:saiJ~ m;ytkyään hoitama; hJa,1linmo[~im:efii [~ainikä;yrbtö ja 24811: kuvernöörin tähänastiset muut tehtävät, paitsi sellaiset 24812: kuin esim. eräiden rfilllastojen hoito y. m., jotka sa- 24813: moinkuin yleensä kaikki läänin itsehallintovallan piiriin 24814: kuuluvat toimet olisivat jätettävät lääninpäiväin tai läänin- 24815: !.äänien itsehallinto. 17 24816: 24817: valiokunnan hoitoon. Lääninneuvoston t.ehtäväin laatu ja 24818: määrä vaatisi neuvoston ainaista koossaoloa .ia myös, että 24819: valtio suorittaisi sen aiheuttamat menot, olivatpa ne sitt-en 24820: palkkoja tai muuta, koska neuvosto toimittaisi valtiovallalle 24821: kuuluvia tehtäviä. 24822: Ryhtymättä näiden hallintoelinten tehtäviä yksityiskoh- 24823: taisemmin säännöst.elemään, se kun paraiten sopii niiden toi- 24824: mintaa järjestävään lakiehdotukse€n, tahtoo Valiokunta lo- 24825: puksi huomauttaa ehdot.ettujen uudistusten yllä viitatusta 24826: sniuesta merkityksestä sekä taloudelliselta että yhteiskun- 24827: nalliselta kannalta. 24828: Edellä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen eh- 24829: dott.aa Eduskunnan päätetiäYäksi, 24830: 24831: että Hallitns hankittavon selvitykb'en jälkeen 24832: lähe•isessä tulevaist~ude98a valmi,sflu.ttaisl ja Edus- 24833: kunnalle antaisi esityksen läänien itseha!llinnosta, 24834: rilernpiasteisista hallinnolU&sta tuomioistu,imista 24835: sekä n;ykyi.sten läämien ja niiden hallinnon ?J.U- 24836: dt'8taan järjestämisestä. 24837: 24838: Helsingis~<ä heinäkuun 9 piiiviinii 1917. 24839: 24840: 24841: 24842: Asian käsittel~·yn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja An- 24843: ton Huotari, varapuheenjohtaja Annala (osittain), jäsenet 24844: Aalle-Teljo. Erkko (osittain), Herrala, Hojkka, I_.~. Ikonen, 24845: Koivist{), Laitinen. I_.~antto, Lehtinen ( os.ittain), Malmivaara, 24846: S. Rantanen, Saarinen ja Virkki sekä varajäsenet I_.~ehmus 24847: ja.•J. Wiik ynnä osittain varajäsenet Karhinen, I_J()nkainen ja 24848: Tolonen. 24849: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 24850: · 1917. - Edusk. anom, - Anomu~miet. n:o 24. 24851: 24852: 24853: 24854: 24855: Suomen Eduskunnan ano- 24856: m u s kuntaa laajempain yhdyskuutain itse- 24857: hallinnon järjestämisestä. 24858: 24859: Eduskunta on säädetyssä järj-estyksessä käsitellyt näillä 24860: valtiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen kuntaa laajempain 24861: 'y hdyskuntain itsehallinnon järjestämisestä. 24862: 24863: Kysymys itsehallinnon ulottamisesta kuntaa laajempaan 24864: piiriin on ollut vil'eillä Suomessa miltei siitä asti, kun kun- 24865: tien itsehallinto järj·estettiin. Useilla valtiopäivillä asia on 24866: ollut käsiteltävänä, ja siitä ovat antaneet mietintöjä halli- 24867: tuks-en arsettama.t komiteat sekä lainvalmistelukunta .. 24868: Syyt, minkä vuoksi aikaisemmin tehdyt alotteet eivät joh- 24869: taneet ratkaisuun, olivat monet. Tärkeimpän,ä on pidettävä 24870: se, että kehitys ei vielä ollut edistynyt niin pitkälle, että 24871: tällaisen itsehallinnon tarve olisi ollut kaikille ilmeinen, •eten- 24872: kin kun oltiin sitä mieltä, että kunnallisasetusten määräykset 24873: yhteisistä kuntakokouksista tarjosivat 'keinon kuntain laa- 24874: jempaan yhteistoimintaan. Varsinkin maaseudun edustajain 24875: taholta arveltiin ehdotuksen toteuttamisesta koituvan vain 24876: menoja ilman vastaavaa hyötyä, ja etupäässä heidän vastus- 24877: tuksestaan asia raukesi. Osaltaan oli jo silloin vaikuttamassa 24878: sekin, että oli erimielisyyttä varsinkin itsehallintopiirien 24879: alueellisesta laajuudesta. Toiset tahtoivat näiksi piireiksi 24880: läänien alueita, toiset, pitäen läänejä tähän tarkoitukseen 24881: aivan liian laajoina, ehdottivat niiksi ki'hlakuntia. 24882: Sittemmin ovat olot puheenalaisella alalla suuresti 24883: muuttuneet. Kunnalliselämä on vuosi vuodelta kehitty- 24884: nyt. Kunnallinen. itsehallinto on ulotettu yhä uusille 24885: aloille; tullen yhteiskuntaelåmän tarkeäksi tekijäksi. 24886: 2 1917.- Edusk. anom.- Anomusmiet. n:o 24. 24887: 24888: Mutta samalla ovat myö&kin ne epäkohdat, jotka sen rajoit- 24889: taminen kunnan ahtaaseen piiriin aiheuttaa, käyneet yhä 24890: tuntuvammiksi. On esiintynyt tarpett-a, joita yksityisten 24891: kuntien voimilla ei saada tyydy.tetyiksi, ja yhteiset kunta- 24892: kokoukset ovat osottautuneet 'kykenemättömiksi tätä puut.etta 24893: poistamaan. Alot.eoikeus ja siitä johtuva kehitysmahdol- 24894: lisuus puuttuu näiltä kokouksilta. Laajem:pain kunnallisten 24895: itsehallintoalueiden edellyttämäin järjestöjen tarpeellisuuden 24896: ilmauks·ena voidaan pitää viime vuo&ina eri pailwissa toi- 24897: meenpantuja kunnallispäiviä. Näillä kunnallispäivillä ta- 24898: pahtuneissa neuvotteluissa on todettu yhteenliittymisen tarve 24899: ja lausuttu suotavaksi, että ne kehitettäisiin varsinaisiksi 24900: elimiksi kunnallisessa toiminnassa siten, että niille annettai- 24901: siin päättävä valta, jolloin niistä voisi muodostua laajem- 24902: man kunnallisen itsehallintoalueen ·edustuslaitos. 24903: Tehtäviä tällaiselta edustus1aitokselta ei tulisi puuttu- 24904: maan. Maanviljelyksen ja muiden elinkeinojen kehittäminen 24905: ja yleensä taloudellisen elämän kaikinpuolinen edistäminen, 24906: kulku- ja liikeneuvojen '[larantaminen, sivistyslaitosten pe- 24907: rustaminen~ ja kannat.taminen, säästöpankkien ja vakuutus- 24908: olojen edistäminen, terveydenhoidon parantaminen sl3kä ylei- 24909: sen järjestyben ja turva'llisuuden edistäminen ynnä muut 24910: näihin verrattavat tehtävät tarjoisivat tärkeän toimialan mai- . 24911: nitulle edustuslaitokselle. Puheena oleva itsehallinto tulisi 24912: pääasiassa käsittämään samalla~sia tehtäviä kuin kuntain 24913: päätäutövaltaan nykyään kuuluu. Ei siis niin paljon teh- 24914: täväin laatu kuin niiden laajuus tulisi toisistaan erottamaan 24915: sanotut hallinnot. 24916: Edm,kunnan mielestä olisivat itsehallintoalueet muodos- 24917: tettavat läänin- eikä kihlakunnanjakoa silmälläpitäen. Kih- 24918: lakunnat ovat sekä J)inta-alansa että asukaslukunsa puolesta 24919: tähän tarkoitukseen aivan liian pienet ja niiden taloudellis·et 24920: apulähteet liian niukat. Sitä paitsi ne, pääasiassa veronkanto- 24921: alueina, ovat. rajoiltaan muuttuvia. Tosin eiväit kaikki läänit- 24922: kään semmoisina, kuin niiden alueet nykyään ovrut, ~opisi 24923: sanotuiksi itsehallintoalueiksi, koska niiden eri osilla aina 24924: ei ole niitä y'hteisiä harrastuksia, joita puheena oleva itse- 24925: Läänien itsehallinto. 3 24926: 24927: hallinto edellyttää. Jos its.ehallirutoalueiksi määrättäisiin lää- 24928: nit, olisivat ne siis samalla rajoiltaan uud·estaan järj·estettä- 24929: vät. Sitä tehtäessä olisi samaan lääniin yhdistettävä sellai- 24930: s·at nykyään eri lääneihin kuuluvat alueet, jotka liike- ja 24931: kulkuneuvojen sekä asutusolojensa puolesta. ynnä muiden 24932: syiden takia sopivimmin kuuluvat yhteen. 24933: Läänien alueilla olevain kaurpunkien tulisi yleensä yh- 24934: dessä;- maalaiskuntain kanssa kuulua samaan hallintoaluee- 24935: seen, koska ei ole syy:tä rajoittaa puheenalaista it,sehallintoa 24936: yksinomaan maalaiskuntia käsittäväksi. Suuremmilla kau-. 24937: pungeilla on kuitenkin aivan erilaiset harrastukset kuin maa- 24938: seudulla, ja ne sitäpaitsi suuren asukaslukunsa ja tulolähtei- · 24939: densä avulla kykenevät yksin perustamaan ja voimassapitä- 24940: mään sellaisia laitoksia, joiden aikaansaaminen tulisi olemaan 24941: :itsehallinnon tärkeimpiä tehtäviä. Olisi sen vuoksi näille 24942: kanpungeille varattava tilaisuus olla suurempiin itseha:l- 24943: ·lintoalueisiin yhtymättä, tai niistä erota, saavutettuaan mää- 24944: rätyn asukasluvun, 'esimerkiksi vähintäin 50,000. Lainsää- 24945: dännössä olisi myöskin määrättävä että, jos ainoastaan kau- 24946: pungilla tai ainoastaan maaseudulla taikka vain jollakin sen 24947: ~salia olisi jostakin yrityksestä hy.ö1;yä, muu hallintoalueen 24948: osa voitaisiin sanotun yrityksen kannattamisesta vapauttaa 24949: joko kokonaan tai osaksi. 24950: Läänin itsehallintovallan käyttö olisi tapahtuva :läänin- 24951: päivillä, ja valittaisiin edustajat suhteellisilla ja välittömillä 24952: vaaleilla. Lääninpäivät kokoontuisivat varsinaisiin istuntoi- 24953: hin vuosittain, .ensi kerran laissa sääd·ettävänä päivänä ja sen 24954: jälkeen edellisten lääninpäiväin määräämänä päivänä, sekä 24955: ylimääräisiin istuntoihin väliajQilla alempana. mainitun lää- 24956: ninvaliokunnan kutsumuksesta, milloin se katsoo istunnon 24957: tarpeelliseksi tai kun vähintään puolet edustajista siitä ovat 24958: tehneet pyynnön. 24959: Lääninpäivillä käsiteltäväin asiain valmistelu ja läänin- 24960: itsehallintovaltaan kuuluvain. asiain hoito istuntojen väli- 24961: ajoilla olisi annettava lääninpäiväin asettamalle lääninvalio- 24962: kunnaUe, johon kuuluisivat lääninpäiväin määräajaksi va- 24963: litsema puheenjohtaja ja jäsenet sekä valiokunnan ottama 24964: 4 1917. - Edusk. ~nom. - Anomusmiet. n:o 24. 24965: 24966: lainoppinut 24967: ' 24968: ja hallinnollisiin toimiin 24969: ' 24970: perehtynyt sihteeri. 24971: Erityisten tehtäväin suorittamista vart<en, joko istuntokau- 24972: della tai väliajoilla, olisi lääninpäiville myönnet1Jävä oikeus 24973: a&ettaa muitakin validkuntia jå virka~lijoita, joita varten lä.ä- 24974: ninpäiväin olisi laadittava ja vahvistettava työjärjestys ja 24975: johtosäännöt, samoin kuin ,omiakin tehtäviään varten. Lää- 24976: ninpäiväin päätösten täytäntöönpano olisi annettava asetetta- 24977: van lääninneuvoston tehtäväksi. 24978: Lliäni•en itsehallinnon edellyttämän tal•ourlellisen puolen 24979: järjestämisessä on ensi &ijassa otettava huomioon, että läänien 24980: yhteisesti perustettaviksi ja voimassapidettäviksi joutuvat 24981: yrityhet ovat poikkeuksetta varoja kys.yviä sekä että maini- 24982: tun itsehallinnon menestys ja kehitys aivan oJ.eellisesti riip- 24983: puu siitä, onko lääneillä tarpeellisia varoja käytettävänä. 24984: sanottujen yritysten toteuttamiS<een, tarvitsematta uusilla 24985: veroilla läänin asukkaita sanottavasti rasibtaa. 24986: Mikäli valtiotuloja tätä varten ei myönnettäisi läänien 24987: käytettäviksi, olisivat varat hankittavat muulla tavoin, ai- 24988: nakin osaksi lisäverotuksen muodossa. Valtion kantama tulo- 24989: v,ero olisi epäilemättä luotettavin ja yksinkertaisin puheena 24990: ol-evan veromäärän jakamis- ja ta.ksoittamisp.eruste. Kauan 24991: ei voine kestää, ennenkuin valtion tulovero tulee Suomessa 24992: säädettäväksi. Silloin voidaan lääninvero suorittaa siihen liit- 24993: tyvänä lisäverona, jo'ka lasketaan määräprosentiksi yleisestä 24994: tuloverosta. Tämän veron yleisestä taksoitusperusteesta olisi 24995: kuitenkin tehtävä se jo edellisessä huomautettu poikkeus, 24996: että lääninpäiväin tulisi, huomioonottaen sen suuremman tai 24997: vähemmän hyödyn, jota jonkun yrityksen. katsotaan tuotta- 24998: van lääninpäiväin toimialueen eri osille, määrätä miten vero 24999: on näiden eri osien kesken jaettava ja onko joku osa koko- 25000: naan siitä vapautettava. 25001: Kun läänien its.ehallintoyallan piiriin :siirtyisi suuri osa 25002: valtiohallinnon tähänastisista tehtävistä, on luonnollista, 25003: että valtio myöntää lääneille ne varat, jotka tarvitaan 25004: näistä valtiohallinnon tehtävistä johtuviin menoihin. Sitä- 25005: paitsi voitaisiin ehkä, myös lääneille luovuttaa eräät valtion 25006: vuosirahasäännön ulkopuolella oJ.evat rahastot, niitä perus- 25007: Liiänieu itsehallinto. 25008: 25009: teUaC~;sa a.&etettuja ehtoja loukkaamatta. Jf)S lMnlim it;,e- 25010: hailinnon taloudellinen puoli näin järjt-.stettiiisiin, jäisi lisä- 25011: V>~>rotuksen kautta lälinin asukkailta hankittavaksi varoja 25012: semmoisten yritysten perustamista ja voimassa. pitämistä 25013: varten, joihin Jä.äni omasta alotteestaan ryhtyy paikalliskT! 25014: tarpeiden tyydyttämiseksi. Kun sitäpuitsi on luonnollista, 25015: että eräistä yksityisten kuntain nykyään ylläpitämistä lai- 25016: toksista niiille kullekin johtuvat kustannukset melkoisesti 25017: vähenisivät laitosten joutuessa käsittämään suurempia alueita, 25018: ei sanottu lisäverotus tulisi läänin asukkaita ylivoimaisesti 25019: rasittamaan. 25020: 25021: Sen lisäksi, mitli. edellä on mainittu lii.äninvali<Jkunnan· 25022: tehtävistä niiden asiain v11lmisteluelimenå ja hoitajana, jotka 25023: läiininiJllivillä käsitellään, voitaisiin sille uskoo muitakin 25024: whtäviä, jois1a tärkeirniJänä. mainittakoon lääninvaliokunnan 25025: osanotto siihen hallinnolli6f'en lainkäyttötln, jvta voima4*>a 25026: olevan lainsäädännön mukaan nykyään l10ita.vat lääninhal· 25027: litukset. Näitä vastaan on tässä suhteer,sa ilmennyt tnrty- 25028: miittöroyyttä. Kuvernöörit, jnille asiain ratkaisuvalta läänin- 25029: lmllituksessa yksin kuuluu, ovat useimmiten olleet valmis- 25030: tuma;ttamia tähän puoleen lääninhallituksoo tehtäviä, kun 25031: taas lääninsihteerit, monh-m muiden tehtäviensä takia, eivlit 25032: puole>staan ole olleet. tilaisuudessa niihin puuttumaan. Siitä 25033: on ollut seurauksena, että tärkeiden ja taloudellisesti suuri- 25034: arvoi&tenkin asiain käsittely lääninhallitukslc',ssa on jäänyt 25035: kokemattQmain esittelijäin haltuun. Tämä epäkohta on vii- 25036: pymättä korjattava. Läänien I\Ykyistä hallintoa uudelleen 25037: järjestP.tiiiessli ei uudistusta kuitenkaan olisi rajoitettava tä- 25038: hän, vaan olisi läänien koko hallinto samalla. uudistettava. 25039: Asian käyttelylle lääninhallituksessa olisi kieltämättä 25040: eduksi, että ratkaisuvalta kuuluisi kollegille ja että sen ,iä- 25041: senillä olisi paikaHistuntemu.sta. Lääninhallit.us olisi ·siis 25042: muodostettava kollegiseksi ja Ilollegin jäseniksi saatava läänin 25043: oloja tuntevia henkilöitä. 25044: Läänil"n itsehallintoa järjestettäessä voidaan molemmat 25045: edellämainitut tarkoitukset toteuttaa. Lääninvaliokunnasta 25046: 6 1917. - Edusk. anom. - Anomusmiet. n:o 24. 25047: 25048: voitaisiin o&a muodostaa lääninneuvoston nimell1i. t'Oimivsrksi 25049: lääninhaJlitukseksi. Puheenjohtajana mainitussa neuvootossa 25050: olif.i nykyistä kuvernööriä vastaava virkamies. Olisiko <tämä 25051: .suorastaan lääninpliiväin asetettava. vai nimittäisikö hänet 25052: hullitu.s läaninpäiväin ehdottami'!ta ·henkilöi-stä, ei Edu&- 25053: kunta ole tahtonut nyt käydä ratkaisemaan, vaan on kat<>o- 25054: nut sen voivan sopivimmin _ta.pahtua vasta e$Hettävän laki- 25055: ehdotuksen käsittelyn yhteydessä. Sihteerinä sekä valio- 25056: kunnassa että neuvostos&a olisi sama henkilö. Ainoastaan 25057: jäsenten lukumäärässä ja tehtäväin laadussa lääninvaliokunta 25058: ja. lääninneuvosto eroaisivat toisi8taan. 25059: Lääninvaliokunnan tehtävät vaatisivat koko valiokunnan 25060: harkintaa, mutta ei valiokunnan jatkuvaa koossaolou. 25061: Lääninneuvost<:m t-ehtäväksi tulisi, Jla.itsi lääninplihäin 25062: pilatösten täytäntöönpanoa, lääninhallituksen nykyään h(li- 25063: tama hallinnollinen lainkiiyttö ja kuvernöörin tähänastiset 25064: muut tehtävät, paitsi eräiden raha~ojen hoito ynnä muuta- 25065: mat muut läänin itsehallinnon piiriin kuuluvat toimet., 25066: jotka olisivat annettavat lii.äninp.äiväin tai lääninvaliokunnan 25067: asiaksi. Lääninneuvoston tehtäväin laatu ja määrä vaatisi 25068: neuvoston j~tkuvaa koossaoloa ja että valtio suorittaisi sen 25069: aiheuttamat menot, koska neuvosto toimittaisi valtiovallalle 25070: nykyään kuuluvia tehtäviä. 25071: Edellä esitetyn nojalla on Eduskunta ;pä.ättä:nyt, 25072: että Hallitus, Mnkittavan selvit11ksen jäl- 25073: keen, läheisessä tulevaisuudessa valtnistuttaisi 25074: ja Edusku.nnalle antai.ri esityksen liili:nien itse-. 25075: hallinnosta, alempiasteisista hallinnollisista too- 25076: mioi.stuimi8ta sekii nykyistefi Uiäniefl ja niiden 25077: hallinn<m uudestaan järjestämisestä. 25078: 25079: Helsingissä hi>Snäkunn 16 päivänä 1917. 25080: 25081: 25082: 25083: Helsingissä, Stwmen Senaatin kirjapainossa, 1917. 25084: 1117. - AII,I!IIISIIIBtlntl l:o 25. 25085: 25086: 25087: 25088: 25089: Perustuslakivaliokunnan mie- 25090: t i n t ö N:o 10, anomusehdotuksen johdosta,' 25091: joka tarkoittaa hallituksen nimitysoikeuden 25092: lakkauttamista n. s. keisarillisissa seurakun- 25093: nissa. 25094: 25095: Eduskunta on pöytäkirjanottoolla. viime huhtikuun 27 25096: päivältä Perustuslakivaliokunnan valmisteltavaksi lähettä- 25097: nyt edustajain Paavo Virkkusen y. m. anomusehdotuksen, 25098: jossa esitetään anottavaksi, että ne Suomen evank~is-luteri 25099: laisen kirkon seurakunnat, jotka tähän saakka ovat olleet 25100: ' n. s. keisarillisia, muutettaisiin konsistoriaalisiksi. Valio- 25101: kunta on myöskin saanut otteen lähetekeskustelussa synty- 25102: neestä pöytäkirjasta. 25103: 25104: Hallitsijalle vanhastaan kuulunut oimeus täyttää lukui- 25105: sain seurakuntain kirkkoherranvirat tarkoitti aikaisemmin, 25106: jolloin valtion tulot olivat vähäiset ja valtion virkamiesten 25107: palkat senmukaisesti pienet, pääasiallisesti tilaisuuden va- 25108: raamista hallitsijalle hankkia niukoissa taloudellisissa oloissa 25109: palveUeille, pappissäätyyn kuuluville valtion virkamiehille 25110: jonkun ajan palveluksen jälkeen turvatumman taloudellisen 25111: toimeentulon nimittämällä heitä suurempituloisiin kirkolli- 25112: siin virkoihin. Niinpä 1686 vuoden K;irkkolaissa sanottiin, 25113: että kuningas tahtoi täyttää kuninkaallisten pitäjäin kirkko- 25114: herranvirat miehillä, jotka opilla, pahelukseHa ja työllä erit- 25115: täinkin akatemioissa, kimnaas·eissa ja kouluissa, niin myös 25116: kuninkaan hovikunnassa ja sotaväessä olivat hyvin edistä- 25117: neet seurakunnan ja yhteistä parasta. Kun Papiston Eri- 25118: oikeuksissa vuodelta 1723 puheenalaisille seurakunnille an- 25119: nettiin oikeus esiintuoda toivomuksiaan niiden kirkkoherran~ 25120: virkoja täytettäessä, teroitettiin nimenomaan, että seurakun- 25121: 2 1117. - AaomBsmlatintu l:o 25. 25122: 25123: tain erityisesti tuli muistaa niitä, jotka toimittivat virkaa 25124: akatemioissa, lukioissa ja kouluissa, hovissa ja sotaväessä 25125: sekä taitavia ja ansiollisia kappalaisia. Seuraavana vuonna 25126: annetussa koulujärjestyksessä määrättiin, että kimnaasien ja 25127: koulujen opettajat olivat ,oikealla ajalla", ainakin palvBl- 25128: tuaan 7 tai 8 vuotta ,päästettävät ikeen alta", ja että heille 25129: silloin oli annettava sellaiset seurakunnat, jotka vastasivat 25130: kunkin ansiota. 25131: Hallitsijan oikeus nimittää puheenaoleviin kirkkoherran- 25132: virkoihin ansiollisia pappiamiehiä ei aikaisemmin ollut ra- 25133: joitettu ehdoUepanon, enempää kuin seurakunnan vaalinkaan 25134: kautta. Tosin näitä .virantäyttämismuotoja 1730-luvulta al- 25135: kaen käytettiin myöskin kuninkaallisissa pitäjissä, mutta 25136: hallitsija säilytti itselleen oi-keuden nimittää virkaan kenen 25137: 4än tahtoi, ·ehdollepanosta ja vaalista riippumatta. Keis. 25138: julistuksel'la 22 päivältä toukokuuta 1865 lakkautettiin 25139: kouluopettajain oikeus ,ylimääräisesti" hakea keisarillisia 25140: seurakuntia. Vuoden 1869 Kirkkolaissa rajoitettiin hallitsijan 25141: nimitysoikeus siten, että kirkkoherranvirkoihin keisarillisissa 25142: seurakunnissa oli nimitettävä ,joku ehdotetuista" (K. L~ 25143: 243 §). Kuitenkin on katsottu, että Lapissa palvelleelle pa- 25144: pistolle sekä suomalaisten rangaistusvanki·en ja siirtolaisten 25145: papille !Siperiassa edellä mainitussa 1865 vuoden julistuksessa 25146: edelleen nimenomaan turvattu oikeus hakea keisarillisten 25147: seurakuntain kirkkoherranvirkoja ulkopuolella vaaliehdotuk- 25148: sen yhä on voimassa. 25149: Puheenalainen nimittämisoikeus, jota aikaisemmin hal- 25150: litsija itse oli käyttänyt, siirrettiin asetuksella 23 päivältä 25151: heinäkuuta 1896 senaatin talousosaston toimivaltaan; ainoas- 25152: taan jos kenraalikuvernööri oli eri mieltä senaatin kanssa, 25153: oli asia alistettava hallitsijan ratkaistavaksi. 25154: N. s. keisarillisten seurakuntain lukumäärä on nykyään 25155: noin 280, konsistoriaalisten lukumäärän ollessa noin 230. 25156: Kun aikaisemmin voimassa olevan järjestyksen mukaan 25157: ne uudet kirkkohoerrakunnat, jotka muodostettiin erottamalh 25158: kappeleita keisarillisista pitäjistä itsenäisiksi, olivat määrä- 25159: tyt keisarillisiksi, teki senaatti 20 päivänä marraskuuta 1906 25160: Hallltuksan nlmltysolkoudan lakkaottaminan n. s. keisarillisissa saorakonnlssa. 3 25161: 25162: 25163: alistuksen siitä, että mainitunlaiset uudet kirkkoherrakunnat 25164: tehtäisiin kirkkoherranvirkojen täyttämiseen nähden konsis- 25165: toriaalisiksi. Tähän sena~tin esitykseen hallitsija suostui. 25166: 25167: Ehdotuksia puheenalaisen, tyytymättömyyttä herättä- 25168: neen nimitysoikeuden lakkauttamiseksi on jo aikaisemmin 25169: tehty, mutta ne eivät ole johtaneet tuloksiin. Porvoon val- 25170: tiopäivillä tehtiin talonpoikaissäädys,sä esitys, että ,kunin- 25171: kaalliset pitäjät olivat lakkautettavat ja pitäjäin tuli aina 25172: saada kirkkoherra useimpien ään:ten mukaan", mutta esitys 25173: ei johtanut säädynkään puolelta toimenpiteeseen. Asia oli 25174: sittemmin monipuolisen harkinnan alaisena siinä komiteassa, 25175: joka valmisti nykyistä Kirkkolakia, sekä 1863-M ja 1867 25176: vuoden valtiopäivillä. Komitea lausui pitävänsä erittäin koh· 25177: tuuttomana ja sitäpaitsi aivan periaatteellisesti vääränä, eWi 25178: niissä seurakunnissa, joissa hallituksella oli jokin osallisuus 25179: virkojen täyttämig.essä, hallituksen oikeus seurakuntiin näh- 25180: den oli suurempi kuin se, mikä yleensä kuului kirkollishalli- 25181: tukselle. Hallituksen näissä g.eurakunnissa käyttämä oikeus 25182: oli komitean mielestä oleva se, jota kirkolliset hallintoviran- 25183: omaiset muuten käyttivät, eikä se, joka kuului seurakun- 25184: nille itselleen. Läheisesti liitty-en siihen, mitä komitea eh- 25185: dotti säädettärväksi virkojen täyttämisestä konsistoriaalisissa 25186: seurakunnissa, esitti komitea, että hallituksen nimittämis- 25187: valta keisariUisessa seurakunnassa astuisi voimaan vain, mil- 25188: loin ei seurakunta 3 / 4 äänten enemmistöllä ollut kutsunut tai 25189: valinnut itselleen kirkkoherraa, ja oli hallituksen viimek:si- 25190: mainitussakin ta,paubessa aina nimitettävä yksi ehdollepan- 25191: nuista. Valtiosäädyt menivät 1863-64 vuo<len valtiopäi- 25192: villä vieläkin pitemmälle. Vastauksessaan kir kkolakiehdo· 25193: tusta kosk-evaan esitykseen val'tiosäädyt, viitaten samoihin 25194: näkökohtiin kuin kirkkolakikomitea, lausuivat, että keisaril- 25195: linen nimitysoikeus pastoraatteihin tosin oH historiallisesti 25196: selitattiilvissä, mutta :ettei si,tä siliti 'kirkoHiselta näJköiJmnnaHa 25197: voitu kernaas.ti puoltaa, ja ilmoittivat alamaisesti toivovansa, 25198: että hallitsijalla ei puolestaan olisi mitään sanotun nimit- 25199: tämisoikeuden kumoamista vastaan. Esityksessä 1867 vuo- 25200: 4 1017. - AnumumlatlntD R:o 25. 25201: 25202: den valtiopäiville uudesta kirkkolaista kuitenkin lausuttiin, 25203: että nimitysoikeus keisarillisiin pitäjiin oli edell-een pidätetty 25204: hallitsijalle silloinkin, kun joku ehdotetuista oli saanut kolme 25205: neljäsosaa annetuista äänistä, ,koska riittävää syytä poik- 25206: keamiseen voimassa olevista asetuksista tässä suhteessa ei 25207: näyttänyt olevan olemassa". V altiosäädyt ottivat täten an- 25208: netun viittauksen huomioon. 25209: Sittemmin on yksikamarisessa eduskunnassa useilla val- 25210: tiopäw·illä i;eih'ty anO!IDU.S,ehdiotu~sia i)Uheenailaisen nimitys- 25211: oikeuden lakkauttamisesta, mutta eduskunta ei ole niitä käsi- 25212: tellyt. 25213: 25214: Asian myöhemmistä vaiheista Ruotsiss,a mainittak<>on, 25215: että siellä vuonna 1910 papillisten virkain täyttämisestä an- 25216: netulla lailla oeroitus kuninkaallisten ja konsistoriaalisten seu- 25217: rakuntien väli'llä poistettiin ja kysymys siitä, kuka nimittää, 25218: tehtiin kokonaan riippuvaksi siitä, onko neljättä vaalipappia 25219: pyydetty vai ei. Ellei neljättä vaalipappia ole pyydetty, on 25220: nimitysoikeus kaikkiin kirkkoh-erranvirkoihin asianomaisella 25221: tuomiokapitulilla, jonka on annettava valtakirja virkaan 25222: enimmät äänet saaneelle. Jos neljäs vaalipappi on ollut eh- 25223: dolla, on nimitysoikeus kuninkaana. Jos joku ehdollaolleista 25224: tässä tapauksessa on saanut €nemmän kuin puolet annetuista 25225: äänistä ja vähintään viidesosa ääniv.altaisista on ottanut 25226: äänestykseen osaa, on kuninkaan nimitettävä virkaan joku 25227: vaaliehdolle asetetuista; mutta jos kukaan ei ole sellaista 25228: ääntenenemmistöä saanut taikka mainittu määrä äänival- 25229: taisia ei ole ottanut vaaliin osaa, nimittää kuningas virkaan 25230: joko jonkun ehdolle aS€tetuista tai muun, virkaan pätevän 25231: papin, joka, ollen siihen oikeutettuna, on kuninkaalle haki- 25232: jaksi virkaan ilmoittautunut. 25233: 25234: Ne taloudelliset seikat, joiden aikaisemmin katsottiin vaa- 25235: tivan, että hallitsijalla oli puheenalainen nimitysoikeus, ovat 25236: viime aikoina kokonaan muuttuneet. Hallitsijan nimitys- 25237: oikeutta ei vuosikymmeniin ole muuta kuin poikkeusta.pauk- 25238: sissa" käytetty valtion viroissa opetus- y. m. aloilla toiminei- 25239: Ballltuksan nimltysolkaudan lakkaattaminaa u. s. kaisarillislssa saurakuunlssa. 5 25240: 25241: 25242: den henkilöiden saattamiseksi parempiin taloudellisiin oloi- 25243: hin. Toisinaan on puheenalaisten virkojen täyttämisessä pit- 25244: kät ajat säännöllisesti noudatettu seurakunnan vaalissa il- 25245: mennyttä tahtoa, mutta toisin ajoin on siitä poikettu. Se 25246: seikka, että poikkeamiset eivät aina ole tapahtuneet virkaan 25247: nimitetyn suuremman taidon ja ansion perusteella, on li- 25248: sännyt seurakuntain tyytymättömyyttä tällaisten nimitys- 25249: ten johdosta. · 25250: V aliakunnan mielestä ei ole aihetta säilyttää järjestel- 25251: mää, jonka varsinaiset syyt ovat kadonneet, ja joka asian- 25252: omaisissa, lukuisissa seurakunnissa herättää vakavaa tyyty- 25253: mättömyyttä. Kysymykseen, olisiko Lapissa ja ,Siperiassa 25254: palveleville papeille annettava jokin korvaus heidän puheen- 25255: alaisen nimittämisoikeuden lakkauttamisen johdosta menet- 25256: tämästään edellä mainitusta oikeudesta, ei ValiokU'llta ole 25257: pitänyt tarpeellisena puuttua, koska joka tapauksessa halli- 25258: tus voi sen asian helposti järjestää. 25259: Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty, Perustuslaki- 25260: valiokunta kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi 25261: asianomaista toimenpidettä siinä tarkoituksessa, 25262: 25263: että niin sanotut keisarilliset kirklwherrakun- 25264: nat kirklwherrarmimitykseen nähden muutettai- 25265: siin konsisooriaalisiksi. 25266: 25267: He'lsingissä 4 päirvänä hleiniilmuta 19'17. 25268: 25269: 25270: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Y. 25271: Yäkelin ja jäsenet Ingman, Alkio, Estlander, Kurkinen, 25272: Kuusinen, Nevan[inna, Pennanen, F. Rantanen, Repo, Retu- 25273: lainen, Suosalo, Tuomi ja Wiik, K. H. (osi'ttain) sekä vara- 25274: jäsenet Kujala, Ståh1berg ja Tirkkonen (osittain). 25275: 6 Vutatause. 25276: 25277: 25278: 25279: 25280: Vastalause. 25281: Kun asia itsestään tulee järjestetyksi valtion ja kirkon 25282: eroamiskysymyksen yhteydessä, joka kysymys on astuva 25283: via'lclmin 'päiväjärjestylkseen, niin ,E:fud,otannme, että edwskunta 25284: päättäisi, 25285: että anmmusehdotws saisi ratueta. 25286: 25287: 25288: Onni Tuomi. F. Rantanen. 25289: J. Kujala. 0. W. Kuusinen. 25290: K. Suosalo. 25291: 25292: 25293: 25294: 25295: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 25296: 1817. - Edusk. IDOm. -'- AniiiWIIåiBt. N:l 25. 25297: 25298: 25299: 25300: 25301: Suomen Eduskunnan . anomus 25302: Hallituksen nimitysoikeuden lakkauttamisesta 25303: . 25304: niin sanotuissa keisarillisissa seurakunnissa. 25305: 25306: Eduskunta on säädetyssä järjestyksessä käsitellyt näillä 25307: valtiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen Hallituksen nimi- 25308: tysoikeuden lakkauttamisesta Suomen evankelis-luterilaisen 25309: kirkon niin sanotuissa --keisarillisis,sa seurakunnissa ja niiden 25310: muuttamisesta konsistoriaalisiksi. 25311: 25312: Hallitsijalle vanhastaan kuulunut oikeus täyttää lukui- 25313: sain seurakun tain kirkkoherranvirat tarkoitti aikaisemmin, 25314: jolloin valtion tulot olivat vähäiset ja valtion virkamiesten 25315: palkat senmukaisesti pienet, :pääasiallisesti tilaisuuden va- 25316: raamista hallitsijalle hankkia niukoissa taloudellisissa oloissa 25317: palvelleille, pap:pissäätyyn kuuluville valtion virkamiehille 25318: jonkun ajan palveluksen jälkeen turvatumman taloudellisen 25319: toimeentulon nimittämällä heitä suurempituloisiin kirkolli- 25320: siin virkoihin. Niinpä 1686 vuoden Kirkkolaissa sanottiin, 25321: että kuningas tahtoi täyttää kuninkaallisten :pitäjäin kirkko- 25322: herranvirat miehillä, jotka opilla, :pal,velukseHa ja työllä. erit- 25323: täinkin akatemioissa, kimnaaseissa ja kouluissa, niin myös 25324: kuninkaan hovikunnassa ja sotaväessä olivat hyvin edistä- 25325: neet seurakunnan ja yhteistä :parasta. Kun Papiston Eri- 25326: oikeuksissa vuodelta 1723 puheenalaisille seurakunnille an- 25327: nettiin oikeus esiintuoda toivomuksiaan niiden kirkkoherran- 25328: virkoja täytettäessä, terotettiin nimenomaan, että seurakun- 25329: tain erityisesti tuli muistaa niitä, jotka toimittivat virkaa 25330: akatemioissa, lukioissa ja kouluissa, hovissa ja sotaväessä, 25331: sekä taitavia ja ansiollisia kappalaisia. Seuraavana vuonna 25332: annetussa koulujärjestyksessä määrättiin, että kimnaasien ja 25333: 2 1917. - Edusk. IIDDm. - AnomusmiBl K:o 25. 25334: 25335: koulujen opettajat olivat ,oikealla ajalla", ainakin palvel- 25336: tuaan 7 tai 8 vuotta, ,päästettävät ikeen alta", ja että heille 25337: silloin oli annettava sellaiset seurakunnat, jotka vastasivat 25338: kunkin ansiota. 25339: Hallitsijan oikeus nimittää puheenaoleviin kirkkoherran- 25340: virkoihin ansiollisia pappismiehiä ei aikaisemmin ollut ra- 25341: joitettu ehdoUepanon, en~mpää kuin seurakunnan vaalin'kaan 25342: kautta. Tosin näitä virantäyttämismuotoja 1730-luvulta al- 25343: kaen käytettiin myöskin kuninkaallisissa pitäjissä, mutta 25344: hallitsija säilytti itselleen oikeuden nimittää virkaan kenen 25345: hän tahtoi, ehdollepanosta ja vaalista riippumatta. Keisaril- 25346: lise.Ua julistuksella 212 päivältä toukokuuta 1816:5 lakkautet- 25347: tiin koulunopettajain oikeus ,ylimääräis·esti" hakea keisa- 25348: rillisiin pitäjiin. Vuoden 1869 Kirkkolaissa rajoitettiin hal- 25349: litsijan nimitysoikeus siten, että kirkkoherranvirkoihin keisa- 25350: riliisisAA seurakunnissa oli nimitettävä ,joku ehdotetuista". 25351: Kuitenkin on katsottu, että Lapissa palv.elevalle papistolle 25352: sekä suomalaisten rangaistusvankien ja siirtolaisten prupille 25353: Siperiassa edellä mainitussa 18•6·5· vuoden julistuksessa 25354: edelleen nimenomaan turvattu oikeus hakea k·eisarillisten 25355: seurakuntain kirkkoherranvirkoja ulkopuolella vaaliehdotuk- 25356: sen yhä on voimassa. 25357: Puheenalainen nimittämisoikeus, jota aikaisemmin hal- 25358: litsija itse oli käyttänyt, siirrettiin asetuksella 23 päivältä 25359: heinäkuuta 189·6 Senaatin talouoosaston toimivaltaan; ainoas- 25360: taan jos kenraalikuvernööri oli eri mieltä Senaatin kanssa, 25361: oli asia alistettava hallitsijan ratkaistavaksi. 25362: Niin sanottujen keisarillisten seurakuntain lukumäärä on 25363: nykyään noin 280 ja konsistoriaalisten noin 2~0. 25364: 25365: Ne taloudelliset seikat, joiden aikaisemmin katsottiin vaa- 25366: tivan, että hallitsijalla oli puheenalainen nimitysoikeus, ovat 25367: viime aikoina kokonaan muuttuneet. Hallitsijan nimitys- 25368: oikeutta ei vuosikymmeniin ole kuin poikkeustapauksissa 25369: käytEJ.tty valtion viroissa opetus- ynnä muilla aloilla toi- 25370: . mineiden henk~löiden saattamisek§i parempiin taloudellisiin 25371: oloihin. Toisinaan on puheenalaisten virkojen täyttämisessä 25372: Hallltukaun nlmltysolkaudan lakkiluttamJnun n. s. kolsarilllslssa saurakunnissa. 3 ;. - 25373: 25374: pitkät ajat säännöllisesti noudatettu vaalissa ilmennyttä seu- 25375: rakunnan tahtoa, mutta toisin ajoin on siitä poikettu. Se 25376: seikka, että poikkeamiset eivät aina ole tapahtuneet virkaan 25377: nimitetyn suuremman taidon ja ansion perusteella, on li- 25378: sännyt seurakuntain tyytymättömyyttä tällaisten nimitys- 25379: ten johdosta. 25380: Eduskunnan mielestä ei ole aihetta säilyttää järjestel- 25381: mää, jonka varsinaiset :syyt ovat kadonneet- ja joka asian- 25382: omaisissa, lukuisissa seurakunnissa herättää vakavaa tyyty- 25383: mättömyyt'tä. Kysymykseen, olisiko Lapissa ja .Siperiassa 25384: palveleville papeille annettava jokin korvaus heidän puheen- 25385: alaisen nimittämisoikeuden lakkauttamisen johdosta menet- 25386: tämästään edellä mainitusta oikeudesta, ei Eduskunta ole 25387: pitänyt tarpeellisena puuttua, koska Ha'llitus joka. tapauk- 25388: 1 25389: :;es:;,a voi sen asian helposti järjestää. 25390: Edellä esitetyn nojalla Eduskunta on päättänyt anoa:, 25391: 25392: että niin sanotut keisarilliset kirkkoherrakun- 25393: nat kirkkoherrannimitykseen nähden muutettai- 25394: siin konsisboriaalisiksi. 25395: 25396: Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1917. 25397: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 25398: 1917.- Aoomusinietintö N:.o 26. 25399: 25400: 25401: 25402: 25403: Kunnallisvaliokunna.n mie- 25404: t i n t ö N :o 3 kö;vohäinhoitolainsäädännön uu- 25405: distamista koskevan anomusehdotuksen joh. 25406: dosta. 25407: 25408: Eduskunta on Kunnallisvaliokuntaan valmisteltavaksi lä- 25409: hettänyt €dnstaja Pehkosen y. m. anomusehdotuksen N :o 18, 25410: jossa ehdotetaan anottavaksi, että hallitus jo ensi vuoden vat- 25411: tiopäiville antaisi esityksen köyhäinhoitolainsäädännön uu- 25412: .distamisesta. 25413: 25414: 25415: ""tuoden 1900 valtiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen 25416: johdosta Suomen Valtiosäädyt yhtyivät säätyanomukseoo, 25417: että hallituksen toimenpiteestä tarkastettaisiin yleisestä vai- 25418: vaishoidosta maaliskuun 17 päivänä lr879 annetun asetuksen 25419: säännökset, mikäli ne koskivat sekä sitä ikärajaa, johon 25420: saakka kunnat ovat velvolliset pitämään huolta vanhempain 25421: hoitoa vailla olevista, varattomista lapsista, että kotipaikka- 25422: oikeuden saavuttamisehtoja, ja että Valtiosäädyille sittem- 25423: min annettaisiin esitys niistä muutoksista sanottuun asetuk- 25424: seen, joihin tuo tarkastus saattoi antaa aihetta. Tämän sääty- 25425: anomuksen johdosta hallitus jätti vuonna 1904 asettamansa 25426: komitean tehtäväksi lausunnon ja ehdotuksen antamisen 25427: .asiasta, samalla myös lpiskien komiteaa. ottamaan harkitta- 25428: vaksi, eikö mainittu asetus muissakin kohdin kaivannut uu- 25429: distusta. Komitean laatima mietintö ehdotuksineen asetuk- 25430: seksi yleisestä köyhäinhoidosta valmistui vuonna 1908. Sen- 25431: jälkeen hallitus ei. kuitenkaan ole Eduskunnalle antanut anot- 25432: tnn esitystä. 25433: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 26. 25434: 25435: Valiokunta, jolla on ollut kä.ytettärvänään -edellä mainitut 25436: valtiopäiväåsiakir.iat ja komiteamietintö, on sitä mieltä, että 25437: puheenaoleva. lainsäädäntö on mitä pikaisimman ja samalla 25438: perinpohjaisen uudistuk8€n tarpeessa. Yaliolmnnan tietoon 25439: kuitenkin on tullut, että nykyinen hallitus, myöntäen sano- 25440: tun uudistuksen välttämättömyyden, viime toukokuussa on 25441: asettanut komitean asiata tutkimaan ja valm igtamaan mie- 25442: tinnön la.kiehdotuksinoon. Kun anomusehdotuksen tarkoitus 25443: ·näin ollen jo on saavutettu ja hallituk~n esitys asiasta to- 25444: dennäköisesti lähimmässä tulevaisuudessa on odotettavissa, 25445: ei Valiokunta ole katsonut olevan aihetta ottaa anomusehdo- 25446: tusta asialliseen käsittelyyn, vaan saa kunnioittaen ehdottaa 25447: Eduskunnan päätettäväksi, 25448: 25449: 25450: 25451: Helsingis~ä 'heinäknun ~ päivänä 1917. 25452: 25453: 25454: • 25455: Asian käsittely,Yn ovat ottaneet osaa pulloonjohtaja An- 25456: t.on Huotari, jäs!'net Aa lle-Tebo. Herrala, Hoikka, L. Ikonen, 25457: l.;aitinen, Malmivaara, S. Rantanen, Saarinen .ia Virkki :"ekä 25458: varajäsenet Kar'hinen, Lehmm:, Lonkainen .ia .T. \Viik. 25459: 25460: 25461: 25462: 25463: Helsingist!ä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 25464: 1917. - Anomusmietintö N:o 27. 25465: 25466: 25467: 25468: 25469: Valtiovarainvaliokunnan 25470: m i e t i n t ö N:o 12 vapaalippujen myöntämi- 25471: sestä valtionrautateillä Eduskunnan jäsenille. 25472: 25473: Eduskunta on viime huhtikuun 27 päivänä lähettänyt 25474: V altiovarainva liokuntaan valmistelevaa käsittelyä varten 25475: edustaja Helenius-Seppälän anomusehdotuksen n :o 12 vapaa- 25476: lippujen myöntämisestä valtionrautateillä eduskunnan jäse- 25477: nille ja vakinaisilla vi·rkailijoille. 25478: 25479: Yhdenmukaisesti useitten muitten maitten perustuslakien 25480: kanssa säädetään Valtiopäiväjärjestyksen 14 §:ssä valtio- 25481: päivämiehelle valtion varoista suoritettuvasta palkkiosta ja 25482: sen lisäksi korvauksesta hänen matkastaan valtiopäiville ja 25483: valtiopäiviltä takaisin. Säännöksiä matkakulujen korvauk- 25484: sesta on muutamissa maissa täydennetty siten, että edusta- 25485: jille on lisäksi joko erityisellä asetuksella tahi myös vain hal- 25486: lituksen toimesta annettu vapa8!piletit valtionrautatem·äl 25487: eduskunnan istuntoajaksi tahi koko lainsäädäntökaudeksi. 25488: Mikäli Valiokunta on saanut tietoonsa on vapaapilettioi- 25489: keutta tässä suhteessa käytännössä ainakin Saksassa, Nor- 25490: jassa, Italiassa, Tanskassa ja Ranskassa. Vapaapilettioikeus 25491: rajoittuu ulkomailla yleensä kansanedustajiin itseensä, ainoas- 25492: taan ;Italiassa voivat edustajat saada vapaapiletin myös per- 25493: heelleen ja palvellusväelleen. Erikoisen yksityiskohtaisesti 25494: on tämä vapaapilettioikeus järjestetty Saksassa, jossa touko- 25495: kuun 2·1 päivänä 1906 annettu laki ja sitä täydentävä kesä- 25496: kuun 2·7 päivänä 1906 julkaistu valtakunnankanslerin tiedon- 25497: anto säätävät, että edustajan vapaapiletti oikeuttaa matkus- 25498: tamis-een kaikilla Saksan pää- ja sivuradoilla istuntokauden 25499: :-tik:ma sekä kahdeksan päivää sitä ennen ja kahdeksan päi- 25500: 2 1917. - Anomusmietintö N:o 27. 25501: 25502: vää istuntokauden päätyttyä. Vapaapilettiä saa käyttää kai- 25503: kissa matkustajaliikettä välittävissä junissa siinä vaunuluo- 25504: kassa, jossa valtiopäivämies itse halluaa matkustaa. Matka- 25505: tavaraa saa vapaapiletillä kuljettaa maksutta enintään 50 25506: kilogrammaa. 25507: Suomessa on vapaapilettejä Eduskunnan jäsenille myön- 25508: netty vain harvoissa tapauksissa. Puhemiehistölie on annettu 25509: vapaapiletit valtiopäiväkaudeksi ensimäisessä luokassa ja 25510: näillä valtiopäivillä on Senaatin kulkulaitostoimituskunnan 25511: toimesta hankittu VaHiovarainvaliokunnan kulkulaitosjaoston 25512: jäsenille vapaapiletit toisessa luokassa. 25513: Vapaalippuoikeutta on yleensä puolustettu sillä, että 25514: valtiopäivätyölle on hyödyksi, jos edustajat mahdollisimman 25515: pienillä kustannuksilla pääsevät tarpeen tullen itse paikalla 25516: ottamaan selkoa niistä asioista, joiden kanssa joutuvat val- 25517: tiopäivätyössään tekemisiin, sekä tutustumaan maan eri osien 25518: oloihin. Huomioon otettava on myös, että moni maaseudulla 25519: asuva edustaja 01i. siinä asemassa. että hänen on valtiopäiväin 25520: aikana käytävä kotoisia toimiaan hoitamassa. 25521: Valiokunnan enemmistön mielestä näyttävät useat seikat 25522: puhuvan siihen suuntaan, että edustajille olisi myönnettävä 25523: valtionrautateillä vapaa matkustamisoikeus. Koska edusta- 25524: jjJla yleensä on parempi tilaisuus juuri valtiopäiväin väli- 25525: ajoilla ke,hittä.väin ja valtiopäivätyölle hyödyllisten matko- 25526: jen t-ekemiseen, niin edellä mainittua oikeutta ei olisi rajoi- 25527: tettava Eduskunnan koossaoloaikaan, vaan myönnettävä 25528: kullekin edustajalle oikeus vapaalipun saamiseen niin pit- 25529: kfiksi a.iaksi kuin hänen edustajavaltakirjansa kestää. 25530: Yllä esitetyn johdosta Valiokunta kunnioittaen ehdottaa 25531: Eduskunnan päätettäväksi, 25532: 25533: että Eduskunnan .iij.senilk myönnettäis#n va- 25534: pqalippu valtionrautq,ieillä e.dustajak.(t<Udikseen. 25535: 25536: H~h;ingissä heinäkuun 12 päivänä 1917. 25537: Edustajain vapaaliput. 3 25538: 25539: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh- 25540: taja Gylling (osittain) sekä jäsenet Hallsten, Antila, Arajär- 25541: vi (osittain), Fränti, Hiekkaranta, Häkkinen, Isaksson, J. Ko- 25542: honen, Lahdensuo (osittain), Lehokas, Luopajärvi, Raitanen, 25543: Saarikivi, Salmi, Sillanpää, A. H. Virkkunen sekä varajäse- 25544: net Helenius-Seppälä, Jalonen, Komu, Lehmus ja Paavolai- 25545: nen. 25546: 4 1917. - Anomusmietintö N:o 27. 25547: 25548: 25549: 25550: 25551: Vastalause. 25552: Ko&.lm mielestämme v:apruailippuja ikä;ytevtäisiin vailtil()- 25553: päJivärn vä;liaiJk,oiiJl:a suurimma1ksi -oisaoosi ·s1eHai,~iin mwtikoihiu, 25554: jo1ika ·eivät 'ole nimenomai:seil>Jsi hyödy!klsi edrusmresrtoim<i!nna:Be, 25555: niin e•hdotamme, että EdUJsku;n:jJa, ValiokuiJlina-n •ehdotulksen 25556: sijaJSta päättäisi amDa, 25557: 25558: että eduskunnan jäsenille myönnettäisiin va- 25559: paalippu valtionrautateUlä valtiopäivien koossa- 25560: oloajaksi sekä tämän lisäksi valiokuntain jäsenille 25561: siksi ajaksi, jonka he työskentelevät sellaisenakin 25562: aikana, jolloin eduskunta ei ole koolla. 25563: 25564: Rel•si•ngissä he~nä:k u un 12 pä·i vänä 191 7. 25565: 25566: 25567: A. Fräntti. Pekka Paavolain~n. 25568: 25569: 25570: 25571: 25572: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 25573: 1917. - Edusk. kirj. - AUttmusmiet. ;N :o 27. 25574: 25575: 25576: 25577: 25578: Suomen Eduskunnan kirjelmä 25579: vaapalippujen myöntämisestä valtionrauta- 25580: teillä Eduskunnan jäsenille ja vakinaisille vir- 25581: kailijoille. 25582: 25583: Näillä valtiopäivillä on tflhty anomusehdotus vapaalip- 25584: pujen myöntämisestä valtionrautateillä eduskunnan jäsenille 25585: ja vakinaisille virkailijoille, ja on Eduskunta kuluvan heinä- 25586: kuun 16 päivänä siitä tehnyt päätöksensä. 25587: 25588: Yhdenmukaisesti useitten muitten maitten perustuslakien 25589: kanssa säädetään Valtiopäiväjärjestyksen 14 §:ssä valtio- 25590: päivämiehelle valtion varoista suoritettavasta palkkiosta ja 25591: sen lisäksi korvauksesta hänen matkastaan valtiopäiville ja 25592: valtiopäiviltä takaisin. Säännöksiä matkakulujen korvauk- 25593: sesta on :riniUtamissa maissa täydennetty siten, että edusta- 25594: jiUe on lisäksi joko erityisellä asetuksella tahi myös vain hal- 25595: lituksen toimesta annettu vapaaliput valtionrautateillä 25596: eduskunnan istuntoajaksi tahi koko lainsäädänt!ikaudeksi. 25597: Mikäli Eduskunta on saanut tietoonsa, on vapaalippuoi- 25598: keutta tässä suhteessa käytännössä ainakin Saksassa, N ar- 25599: jassa, Italiassa, Tanskassa ja Ranskassa. Vapaalippuoikeus 25600: rajoittuu ulkomailla yleensä kansanedustajiin itseensä, ainoas- 25601: taan Italiassa voivat edustajat saada vapaalipun myös per- 25602: heelleen ja palveilusväelleen. Erikoisen yksityiskohtaisesti 25603: on tämä vapaalippuoikeus järjestetty Saksassa, jossa touko- 25604: kuun 2,1 päivänä 1906 annettu laki ja sitä täydentävä kesä- 25605: kuun 27 päivänä 1906 julkaistu valtakunnankanslerin tiedon- 25606: anto säätävät, että edustajan vapaalippu <likeuttaa matkus- 25607: tamis,een kaikilla ~Saksan pää- ja sivuradoilla istuntokauden 25608: aikana sekä kahdeksan päivää sitä ennen ja kahdeksan päi- 25609: 2 1917. - Ed1Jsk~ -kirj. - Anomusmiet. N :o 27. 25610: 25611: vää istuntokauden päätyttyä. Vapaalippua saa' käyttää kai- 25612: kissa matkustajaliikettä välittävissä junissa siinä vaunuluo- 25613: kassa, jossa valtiopäivämies itse ha~uaa matkustaa. Matka- 25614: tavaraa saa vapaalipulla kuljettaa maksutta enintään 50 25615: kilogrammaa. 25616: Suomessa on vapaalippuja eduskunnan jäsenille myön- 25617: netty vain harvoissa tapaU'ksissa. Puhemiehistölle on annettu 25618: vapaaliput valtiopäiväkaudeksi ensimäisessä luokassa ja 25619: näillä valtiopäivillä on Senaatin kulkulaitostoimituskunnan 25620: toimesta hankittu Vaitiovarainvaliokunnan kulkulaitosjaoston 25621: jäsenille vapaaliput toisessa luokassa. 25622: Vapaalippuoikeutta · on yleensä puolustettu sillä, että 25623: valtiopäivätyölle on hyödyksi, jos edustajat mahdollisimman 25624: pienillä kustannuksilla pääsevät tarpeen tullen itse paikalla 25625: ottamaan selkoa niistä asioista, joiden kanssa joutuvat val- 25626: tiopäivätyössään tekemisiin, sekä tutustumaan maan eri osien 25627: oloihin. Huomioon otettava on myös, -että moni maaseudulla 25628: asuva edustaja on siinä asemassa, että hänen on valtiopäiväin 25629: aikana käytävä kotoisia toimiaan hoitamassa. Eduskunnan 25630: mielestä puhuvat useat seikat siihen suuntaan, että edusta- 25631: jille olisi myönnettävä valtionrautateillä vapaa matkustamis- 25632: oikeus. Koska edustajilla yleensä on parempi tilaisuus juuri 25633: valtiopäiväin väliajoilla kehittäväin .ia valtiopäivätyölle hyö- 25634: dyllisten matkojen tekemiseen, ei olisi edellä mainittua oi- 25635: keutta rajoitettava eduskunnan koossaoloaikaan, vaan myön- 25636: nettävä kullekin edustajalle oikeus vapaalipun saamiseen niin 25637: pitkäksi ajaksi, kuin hänen -edustajavaltakirjansa kestää. On 25638: myöskin kohtuullista että samallainen oikeus vapaalipun 25639: saantiin myönnetään niille eduskunnan vakinaisille virkaili- 25640: joille, joille eduskunnan kansliatoimikunta harkitsee tiiltnän 25641: tarpeelliseksi. 25642: Sen nojalla, mitä edeUä on esitetty, on Eduskunta päät- 25643: tänyt, 25644: 25645: että edttskttnnan jäsenille myönnettäisiin v:a- 25646: paa.lipptt valti'onrautateil:lä edustajak'attdek- 25647: seen; ja 25648: Edustajain vapaaliput. 3 25649: 25650: että ednsk11nnan vakinaisill>e vit·kailijoiUk 25651: kansliatoimikunnan harkinnan mukaan myön.net- 25652: täisiin heidän toimik,audekseen vapaalippu val- 25653: tion'fiautateillä. 25654: 25655: Sen jälkeen kun Eduskunta on asiasta tehnyt päätök- 25656: aensä, on Eduskunnan kansliatoimikunta heinäkuun 18 päi- 25657: vänä pitämässään "Kokouksessa päättänyt, että sellaisia edus- 25658: kunnan virkailijoita, joille Eduskunnan päätöksen mukaan 25659: vapaalippu valtionrautateillä heidän toimikaudekseen olisi 25660: myönnettävä, ovat eduskunnan sihteeri ja kanslisti, joiden 25661: kummankin toimikausi kestää tulevien valtiopäivien alkuun, 25662: sekä taloudenhoitaja ja kirjastonhoitaja, jotka molemmat 25663: ovat otetut toimiinsa välikirjoilla, jotka ovat voimassa vaali- 25664: kauden loppuun sekä senkin jälkeen, ellei sopimusta irti sa- 25665: nota välikirjassa mainittuun aikaan. 25666: 25667: Helsingissä heinäkuun 18 päivänä 1917. 25668: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 25669: Anomusmietintö N:o 28. 25670: 25671: 25672: 25673: 25674: P e r u s t u s l a .k: i v a Ii o .k: u n n a n m i e- 25675: t i n t ö N :o 11, anomusehdotuksen johdosta, 25676: jo.k:a .koskee vaaliliittojen oi.k:euttamista yhty- 25677: mään .koko maan .k:äsittävä.k:si vaaliliito.k:si. 25678: 25679: Eduskunta on Perustuslakivaliokunnan valmisteltavaksi 25680: lähettänyt edustaja Matti Helenius-Sep<pälän anomusehdo: 25681: tuksen N:o 2, koskeva lakimääräysten muuttamista niin, että 25682: eri vaalipiirien samaan puolueeseen kuuluvat vaaliliitot voi- 25683: sivat yhtyä koko maan käsittäväksi vaaliliitoksi. Valiokunta 25684: on mietintöä laatiessaan ollut tilaisuudessa käyttämään asian- 25685: tuntijana lehtori Onni Hallstenia. 25686: 25687: Anomusehdotuksessa viitataan niihin perusteluihin, jotka 25688: on liitetty samansuuntaiseen, vuonna 1908 tehtyyn anomus- 25689: ehdotukseen. Sanotuissa perusteluissa mainitaan kaksi kei- 25690: noa, joilla voitaisiin toteuttaa anomusehdotuksen tarkoitus 25691: valmistaa pienille äänestäjäryhmille, joihin kuuluu äänestä- 25692: jiä monessa eri vaalipiirissä, tilaisuus saada valituksi koko 25693: äänimääräänsä vastaava luku edustajia. Toinen on koko 25694: maan yhdistä.minen yhdeksi vaalipiiriksi, toinen oikeuden 25695: myöntäminen eri vaalipiiriin kuuluville saman puohwen vaa- 25696: liliitoille yhtyä yhdeksi koko maan käsittäväksi vaaliliitoksi. 25697: Jälkimäisen vaihtopuolen käyttämistä puolletaan anomuseh- 25698: dotuksessa. Asia suunnitellaan toteutettavaksi seuraavalla 25699: tavalla. 25700: Vaalissa. annettujen äänten laskeminen tapahtuisi kuten 25701: nykyään kussakin vaalipiirissä, ja tuloksista lähetettäisiin 25702: tieto pääkaupunkiin. Täällä laskettaisiin yhteen kunkin eri 25703: puolueen äänet, siis niidenkin vaaliliittojen, jot:ka eivät ole 25704: pyytäneet. eri vaalipiireissä muodostamiensa vaaliliittojen 25705: yhdistämistä yhdeksi vaaliliitoksi, sekä määrättäisiin, kuinka 25706: 2 Anomusmietintö N:o 28. 25707: 25708: monta paikkaa yhdistämistä pyytäneen puolueen yhtyneet 25709: vaaliliitot olisivat oikeutetut saamaan maan kaikista edus- 25710: tajapaikoista. 25711: Tämä menettely ·edellyttää ehdottomasti, että on koko 25712: maasta saatu kultakin yhtymistä haluavalta vaaliliitolta 25713: virallinen ilmoitus siitä, mitkä ovat ne toisissa vaalipiireissä 25714: muodostetut vaaliliitot, joiden kanssa se toivoo tulevansa yh- 25715: distety.ksi. 25716: Kun yhdistämistä pyytäneen puoluetm edustajain luku 25717: olisi saatu laskemalla todennetuksi, olisi määrättävä, mistä 25718: vaalipiiristä edustajat olisivat otettavat, mikä arvattavasti 25719: on tarkoitettu riippuvaksi puolueen eri vaalipiireissä saavut- 25720: tamasta äänimäärästä. Tämä kävisi päinsä, milloin puo- 25721: lueen äänimäärä antaisi siihen selvän ohjauksen. Mielivalta 25722: olisi kuitenkin varsin lähellä. Jos l_luolue olisi saanut esim. 25723: 3 edustajaa, joutuisi ratkaistavaksi, olisiko annettava yksi 25724: edustajaiJaikka kolmesta eri vaalipiiristä vai kaksi paikkaa 25725: yhdestä ja yksi paikka toisesta. 25726: Koska kunkin vaalipiirin edustajien luku on voimassa- 25727: o~evien säännösten mukaan muuttumaton 10 :ksi vuodeksi, 25728: tulisi niissä vaalipiireissä, joissa täten olisi ikäänkuin etu- 25729: käteen paikka tai paikkoja annettu yhdelle vaaliliitolle, 25730: muiden vaaliliittojen kesken jaettava paikkojen luku tämän 25731: mukaisesti vähennettäväksi. Vasta sitten kun vaalipiirin 25732: keskuslautakunnalle olisi ilmoitettu, kuinka monta paikkaa 25733: sille jäisi täytettäväksi, voisi keskuslautakunta jakaa jälellä 25734: olevat paikat muiden siinä vaalipiirissä muodostettujen vaali- 25735: liittojen kesken. Näin ollen tulisi joku tahi jotkut muut 25736: vaaliliitot ehkä saamaan siinä vaalipiirissä vähemmän paik- 25737: koja, kuin mihin ne äänimääränsä perustuksella olisivat oi- 25738: keutetut. 25739: Vaikeudet, joista yllä on huomautettu, kävisivät vieläkin 25740: suuremmiksi, jos kaikki vaaliliitot, kuten on luultavaa, yh- 25741: tyisivät koko maan käsittäviksi vaaliliitoiksi. Edustaja- 25742: paikkojen määrääminen eri vaalipiireistä oikeudenmukai- 25743: sella tavalla kävisi tällöin suorastaan mahdottomaksi. 25744: Vaaliliittojen yhtyminen. 3 25745: 25746: Näitä ilmeisiä epäkohtia ei voitaisi poistaa muulla ta- 25747: valla, kuin että luovuttaisiin eri vaalirpiirien osalle tulevien 25748: edustajapakkojen luvun määräämisestä etukäteen vaalipii- 25749: rien asukasluvun mukaan. Mutta silloin jouduttaisiin asial- 25750: lisesti siihen, että koko maa tulisi yhdeksi vaalipiiriksi, 25751: vaikka vaalin koko valmistus ja äänestyksen tuloksen alus- 25752: tava laskeminen edelleen suoritettaisiin eri paikkakunnilla. 25753: I,uonnollis.esti voidaan joko selvästi tahi jonkun verran 25754: peitetyllä tavalla yhdistää koko maa; yhdeksi vaalipiiriksi. 25755: Mutta joskin siten vältettäisiin se epäkohta, että pieni puolue, 25756: j-olla on vähän äänestäjiä useassa vaalipiirissä, saa suhteelli- 25757: sesti liian vähän edustajia, jouduttaisiin siihen, että tiheästi 25758: asutut ja hyvillä kulkuneuvoilla varustetut paikkakunnat 25759: polkisivat näissä suhteissa heikommassa asema,ssa olevia. 25760: Jotta kävisi selväksi, missä määrin tämä todellisesti vaikut- 25761: taisi vaalin tulokseen, on laskettu vuosina HH3 ja 1916 toi- 25762: mitettujen vaalien tulokset edel'lyttä:en, että koko maa olisi 25763: ollut yhtenä vaalipiirinä. 25764: Vaaleissa saivat ääniä: 25765: V. 1913. V. 1916. 25766: Sosialidemokratinen puolue 312,214 376,030 äänestäjältä 25767: Suomalainen , 143,982 139,111 , 25768: Nuorsuomalainen 102,313 .99,419 , 25769: " 25770: Ruotsalainen kansanpuolue 94,6,72 93,555 , 25771: Maalaisliitto •••••••••• M,977 25772: 0 7'1,608 25773: " 25774: Kristillinen työväenliitto 12,850 14,62 6 25775: 1 25776: 25777: 25778: 25779: Muut puolueet .......... 1,296 860 ," 25780: Kaikki yhteensä 724,30,1 795,209 äänestäjäi tä. 25781: 25782: Kuinka monta edustajaa kukin puolue saisi, nähdään alla- 25783: olevista tauluista, joissa sarekkeisiin _otetut numerot ilmoit- 25784: tavat edustajapaikkojen luvun. Vertauksen vuoksi on sum- 25785: mien alle liitetty tieto kunkin vaalipiirin edustajien.luvuc:;ta 25786: sekä vaalia toimitettaessa voimassa olleen että joulukuun 12 25787: päivänä 1916 vahvistetun uuden jaottelun mukaan. Viimei- 25788: sessä sarekkeessa ilmoitetaan kunkin puolueen todellinen 25789: edustajaluku. 25790: 'ei 8 ..;! 25791: ... ~ ~ 25792: " §" §" "'s~ "'s~ ~·~ sog ~ ---~ ... <4 <4 0e. 0 <l 25793: 25794: 25795: 25796: =" """ " .....~ 25797: p. ... ... ~ 25798: " 25799: ~ 25800: :(D g.(p §' 25801: et- ..... 1:'1" 25802: ~;:.g §\.g e~ 25803: ""' " ......... ?f.- 25804: <TIO 25805: ;.;;~ ~ 1=' 25806: r "'~ e,;:: et-~ 25807: = 25808: - 25809: 0 25810: s - p~ t::r~;~ 25811: . "" et~::!. .-+s· P' 1=' "" g:l t""' o,.. 25812: - .... 25813: t""" -<~> ..... <tl <t>O 25814: ~ • 1=' • 1=' •""0 25815: 1=' 25816: "'" ..... ~~ -=--·~=~ ~- "'O 25817: = 25818: " 25819: ~ 25820: ;;"' 25821: ~ 25822: =r 25823: 0 25824: {,;,, 25825: ..... 25826: 1=' 25827: .......... !"" 25828: .?~=' 25829: .... "" 25830: 0 • 25831: II) 25832: 25833: ~ 25834: 0 25835: z. " 25836: ~ 25837: 'p. 25838: "'::: ~ 25839: 25840: 25841: Vuonna 1913. 25842: Sos. dem. puol........ . . • . . 12 7 10 8 8 8 5 6 ~ _. 90 25843: Suomal. puol. • . . . . . . . . . . • 4 5 5 3 3 3 2 3 - 1 2 3 3 2 1 _] 40 38 25844: Nuorsuomal. puol. .. .. .. 1 2 .2 2 1 5 4 3 4 2 1 - - 1 - - 28 29 25845: Svenska folkpart.. . . . • . . . . . 12 5 - - - - - - - - -- 5 4 - - - 26 25 > 25846: .Maalaisliitto .. .. .. .. .. .. . . - - - 1 5 - 1 - 1 1 1 4 2 - 16 18 ~ 25847: s 25848: Krist. työvä{!nliitto .•...... -- 1 1 25849: 25850: Yht"n"'l 291 2<J 1 tsl tai 131171181 121 25851: - 1 - - - - - 25852: 25853: "1 '1 •1nl •l 25854: - - - 25855: 25856: JO 25857: - - 25858: 41 -12001200 25859: 3, 25860: ;.... 25861: ....~ 25862: = 25863: s: 25864: Vuonna 1916. 25865: z 25866: Q 25867: Sos. dem. puol.. .. . .. . .. . .. 15 8 11 8 81 81 5 71 71 ' 3 1 !)61103 25868: Suomal. puol.. • . . . . . • • . • . . 25869: Nuorsuomal. puol. . . . . . . . . 25870: 3 25871: 2 25872: 5 25873: 2 25874: 4 25875: 2 25876: 3 25877: 2 25878: 2 25879: 1 25880: 2 25881: 4 25882: 2 25883: 3 25884: 3 25885: 2 25886: - 25887: 3 25888: -1 25889: 2 25890: 21 3 25891: 1 - --1 25892: 3 2 25893: 1 25894: 1 35 33 25895: 25 23 25896: -·~ 25897: 1 Ruots~l. ..kansanpuol. . • . . . • 10 4 - -- - - - - -- - - 5 41 - 23 21 25898: Ma.alaish~.tt~ ...: .. . • .. .. • .. - - - - - 2 5 - 2 1 1 1 1 1 4 18 19 25899: Knst. tyovaenlutto..... .. . - 1 1 - 1 - - - - ·- - - - i --1 --1 - j 31 1 25900: 1 25901: Yhteensä 1 30 1 20 1 18] 131 121 16] 151 12112 7 10 12 10 10 31 -~2001200 25902: 25903: Vaalip. kuuluu edust. vaalin 25904: aik. voim. olev. määr. muk. 23 17 17 ll 11 13 17 14113 11 ll 12 10 13 61 1 1 200 25905: v. 1916 annet. määr. mukaan 25 16 15 11 11 17 17 13 ! 12 10 10 12] 10 l fl 7] 1 200 25906: Vaaliliittojen yhtyminen. 5 25907: 25908: Uudenmaan läänin, Turun ja Porin läänin ja Hämeen lää- 25909: . nin vaalipiirit sekä Viipurin läänin länt. vaalipiiri olisivat 25910: siis vuoden 1'913 vaaleissa voittaneet 18 edustajapaikkaa ja 25911: vuoden 1•916 vaaleissa 17 paikkaa, jos vertaus tehdään vaali- 25912: tilaisuuden aikana voimassa ·olleeseen jaotteluun. Jos taas 25913: vertaus tehdään siihen jaotteluun, joka joulukuun 12 päi- 25914: vänä 1916 vahvistettiin vuosina 19<17-192:6 toimitettavia 25915: vaaleja varten, olisivat äskenmainitut vaalipiirit voittaneet 25916: vuoden 19'13 vaaleissa 15 edustajapaikkaa ja vuoden 1916 25917: vaaleissa 14 paikkaa. 25918: 'Valiokunnan käs~tyksen mukaan johtaisi vaalihin muu- 25919: tos siihen suuntaan, jota anomusehdotus tarkoittaa, voit- 25920: tamattomiin käytännöllisiin vaikeuksiin ja suuriin kohtuut- 25921: tomuuksiin. Anomusehdotuksen suosittama muoto on ilmei- 25922: sesti kaikkein vähimmän puolustettava, koska se antaisi käy- 25923: tännössä tilaisuuden mielivaltaiselle menettelylle. Pane- 25924: malla muutos toimeen siten, että koko maa yhdistettäisiin 25925: ·yhdeksi vaalipiiriksi joko suorastaan tai peitetysti, vältettäi- 25926: siin kyllä se tilaisuus mielivallan käyttöön, josta yllä on 25927: huomautettu, mutta sen kautta luovuttaisiin siitä tärkeästä 25928: periaatteesta, jolle vaalilaki on ja jolle sen tulee olla raken- 25929: nettu: että kukin osa maata saa äänioikeutettujen luvun 25930: mukaisen edustuksen, siitä huolimatta onko osanotto vaa- 25931: liin siellä ollut vilkkaampi tai lai-meampi. Valiokunta on 25932: siis sitä mieltä, että anomusehdotuksen tarkoittama muutos 25933: johtaisi kohtuuttomuuksiin, jotka yleiseltä, valtion ja yh- 25934: teiskunnan kannalta katsottuina ovat paljon suuremmat kuin 25935: nykyisen vaalijärjestelmän kaikkein pienimmille ryhmille 25936: aiheuttama vaikeus saada äänimääränsä vastaava edustaja- 25937: luku. 25938: Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty, Perustuslakiva- 25939: liokunta kunnioittaen ehdottaa, 25940: 25941: että anomusehdofxus saisi rf1JU.eta. 25942: 25943: Helsingissä heinäkuun 16 päivänä 1:9'17. 25944: 6 Anomusmietintö N:o 28. 25945: 25946: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Y. 25947: Mäkelin jG jäsenet Ingman, Alkio, Estlander, Karhinen, Ku-, 25948: jala, Kurkinen (osittain), Nevanlinna, Pennanen, F. Ranta- 25949: nen, Repo, Retulainen (osittain), Suosalo, Tuomi (osittain) 25950: ja K. H. Wiik sekä varajäsenet Lindqvist, Ståhlberg, Tirk- 25951: konen (osittai_n) ja Wirkki (osittain). 25952: Vastalause. 7 25953: 25954: 25955: 25956: 25957: Vastata use. 25958: Anomuksentekijä on epäilemättä osoittanut voimassa- 25959: olevassa vaalijärj-estyksessämme esiintyvän vääryyden, joka 25960: on mitä pikimmin korjattava. En senvuoksi voi yhtyä Valio- 25961: kunnan päätökseen, jossa ehdotetaan, että anomusehdotus 25962: saisi ilman muuta raueta. Ne periaatteelliset syyt, joihin 25963: Valiokunta vetoaa, eivät sinänsä saa olla määrääviä ja joka 25964: tapauksessa ne pitävät paikkansa vain- Valiokunnan hyväk- 25965: symäin vaaliteknillisten edellytysten vallitessa. Nämä edel- 25966: lytykset ovat kuitenkin jossakin määrin mielivaltaisesti va- 25967: litut eivätkä ole tyhjentäviä. Ei senvuoksi my5skään saata 25968: tunnustaa oikeaksi, kun Valiokunta lausuu, että siihen, että 25969: jonkin vaaliliiton äänimäärä lisääntyisi, kun siihen siirret- 25970: täisiin toisen liitossa olevan vaaliliiton liikaäänet toisesta 25971: ~aalipiiristä, sisältyisi vääryys muita vaaliliittoja kohtaan, 25972: koska ne tulisivat ,ehkä saamaan vähemmän paikkoja kuin 25973: mihin ne ·äänimääränsä perusteella olisivat ·oikeutetut" 25974: (siv. 2). Kun mikä vaaliliitto tahansa olisi oikeutettu sillä 25975: tavoin, kuin täs~ä on kysymyksessä, laskemaan hyväkseen 25976: muista vaalipiireistä tulevat lisä-äänet, ei yksikään vaali- 25977: liitto joudu k&,rsimään vääryyttä tahi edullisempaan ase- 25978: maan toisten rinnalla. Eikä sitä edustajalukua, johon vaali- 25979: liitto on oikeutettu, vahvisteta, niinkuin Valiokunta taMoo 25980: esittää, vissin äänimäärän perustuksella, vaan ainoastaan 25981: suhteellisesti muiden vaaliliittojen äänimääriin. Tämän 25982: yllä viitatun menettelyn ei sentähden myöskään tarvitsisi 25983: vaikuttaa asi.anomaisten vaalirpiirien keskinäiseen edustaja- 25984: lukuun, niinkuin Valiokunta tahtoo tehdä uskottavaksi. 25985: Edellä kyseessäolevaan muutokseen verrattava uudistus, 25986: joka hyvällä tahdolla pitäisi suureromaita vaikeudetta voida 25987: panna toimeen, olisi sellainen säännös, joka antaisi oikeuden 25988: 8 Anomusmietintö N :o 28. 25989: 25990: valitsijoille, jotka haluavat äänestää vaaliliitossa, mikä ei 25991: ole ·edustettuna heidän omassa vaalipiirissään, äänestää toi- 25992: sen vaalipiirin listaa. Tällöin heidän äänensä laskettaisiin 25993: sen vaaliliiton hyväksi, johon se lista kuuluu, jota he ovat 25994: äänestäneet. 25995: Ylläolevan nojalla saan kunnioittaen ehdottaa, että Edus- 25996: kunta päättäisi anoa, 25997: 25998: että hallitus laadituttaisi ja Eduskunnan kä- 25999: siteltäväk$i antaisi sellaisen edustajavaaleista 26000: nykyään voimassaolevain määräysten muutoksia 26001: barkoittavan esityksen, että vaaliliitolle kävisi 26002: mahdolliseksi käyttää hyväkseen eri vaalipii- 26003: reissä saa.nutmsa liikaäänet; sekä että valitsijalle 26004: myönnettäisiin oikeus antaa äänensä toisen vaali- 26005: piirin listan hyväksi kuin u, johon hän kwu;luu. 26006: 26007: Helsingissä 16 p :nä heinäkuuta 1917. 26008: 26009: 26010: Ernst Estlander. 26011: 26012: 26013: 26014: 26015: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 26016: 1917. ~ An(linU~IU'ietintö N:o 29. ~ 26017: 26018: 26019: 26020: 26021: . Työväenasiainvaliokunnan 26022: m i e t i n t ö N:o 3 selluloosatehtaiden ·työnte- 26023: kijäin suojelemista koskevan anomusehdotuk· 26024: sen johdosta. 26025: 26026: Eduskunta on 'ryöväenasiainvaliokunnan valmistelta- 26027: vaksi lähettänyt edustaja Leppäsen y. m. anomusehdotuksen · 26028: N :ei 85, joka tarkoittaa toimenpitei·tä selluloosatehtaiden 26029: t3röntekijäin suojelemiseksi. 26030: -!l'ässä anomusehdotuksessa esitetään Eduskunnan anot- 26031: tavaksi, että hallitus asettaisi komitean fysiologisesti tutki- 26032: maan selluloosatehtaissa esiintyvien kaasujen ja nesteiden 26033: myrkyllisyyttä sekä toimittamaan tutkimuksen muista mai- 26034: nituissa tehtaissa työntekijöitä uhkaavista vaaroista ynnä 26035: niis._tä keinoista, joilla työntekijöitä voitaisiin näissä tehtaissa 26036: tehokkaasti suojella, .ia että annettaisiin erityisen komitean ·. 26037: toimeksi valmistaa ehdotus sellai•siksi työväen suojelemista 26038: tHkoittaviksi erityisiksi oh'jeiksi, joita ammatinvaaralta suo- 26039: jelemisesta huhtikuun 4 päivänä 1914 annetun asetuksen 26040: 17 § :ssä määrätään senaatin toimesta annettaviksi erittäin 26041: vaarallisiksi ka tsotta vista ammateista. 26042: 26043: Selluloosaa valmistavia tehtaita oli Suomessa vuonna 26044: 1915 kaikkiaan 19, ja niiden lukumäärä tulee todennäköisesti 26045: tulevaisuudessa 26046: ' . 26047: tämän teollisuuden suureen merkitykseen ' 26048: nähden maassamme melkoisesti lisääntymään. Näissä tehtais- 26049: sa kehittyy niin sulfiitti- kuin sulfaattimenettelyä. käytet- 26050: täessä kaasuja, jotka, mikäli niiden kokoomus ja ominaisuudet 26051: _ tunnetaan, osaksi ovat myrkyllisiä ja jotka sitäpaitsi, -milloin 26052: jälkimäistä menettelytapaa käytetään, laajalti levittävät erit- 26053: täin inhottavaa 'hajua. Tämän takia nämä tehtaat ovatkin 26054: jo j:onkun aikaa olleet yleisen huomion esineinä1 mutta täl- 26055: 2 26056: 26057: löin on pääasiallisesti pidetty silmällä niiden synnyttämä.in 26058: kaasujen vaikutusta tehtaid·en ympäristön asujamiin. Niinpä 26059: myöskin se komitea, jonka senaatti vuonna 1908 asetti .tut- 26060: kimaan m. m., tuottaako sulfaattiselluloosateollisuus tervey- 26061: dellisiä vaaroja, kiinnitti etupäässä huomiota tehtaiden savu- 26062: k~asui;hi;n j!J: lapsu,i :P.äis~ij. &euraavan~ vuonna antamassaan 26063: m,i~tipnösfl~ iiJ.~itY4-l'e.tl~ijp, e,ttij. niissä tosin on tehtaassa syn- 26064: tYIJ,tJitä WYf·~Yllisiä ailUliia, ku.,ten :ri~;liiv{.ltyä, ~p.etylimerkap 26065: tania, metylisulfidia ja rikkihapoketta, mu.tta että. nämä 26066: muilla savukaasuilla sekoitettuina eivät voi aiheuttaa myrk- 26067: 'kyvai:Jq.t\l~S~a,. iota v~stQip.. se il,map saastutu,s, mi11.li,ä ~lllä 26068: k~~sut '4~ju,ll~~ll saavat arkaa;n, voi olla terv·eydelle }J.aital- 26069: lilj.~ll· S.!ill j~Lkeen OJ:!, ~W,t.eP:Jfi.n itse teh.taissa tq011 tq.~sta 26070: kin sattuneiden lievem11ien ja muutaw.ie"n seura.q~siltaan V~.Ji 26071: sill tuhoisain ]llYrlly·tystap.a,usten iohdosta alettu yl-eisesti 26072: oiv~J.ltaa, ·että l)lyös]fin tyq.n~ekijäin as~ma näissä te}J.tai&sa on 26073: vaaxa;naJainen ia. va~tii erityistä huomiota osakseilJ;J.. 26074: Nii~k~in ,apom"~seh~ptu4sessa huowautetaan, onkin ~ysy 26075: mys sellqloo.sateht~iden t;yqnt~ijäin suojelem,isesta ~aasn 26076: my:t:~YtYksilM\ äskett~in joutul}l!t viranomaisten h;wki.t~a. 26077: v~J~si. ~rä,ij.n viime vuoll~ sattu~l1eep myr~ytystapa~!!en 26078: jo.\J,dost~:t ll..lltall),ass~an lal1S1J.nnossa ·esi~ti a,sianmna.i.neu ~ 26079: m~ttieutar~astl:!:ja ryhdyttävä~si el,"i:q.ii,isiin toim~~l.p~teisiin 26080: tässä siJl.tteessa, ja lähettäessään tämä!! lausunno:p. seJ;~,aattiin 26081: ehdQtti teoJlisuusl.t!!Jlitm;; sUnä esitettyjen syiden perusteella, 26082: että kiireimmiten annettaisiin fysiologie-n toimeksi tu*ia 26083: selluloosatehtaissa esiintyvien kaasujen myrkyllisyyttä ja 26084: että asetetta,..isii.n \L.mwattim,iel)i.stä k.okooli:P.f~.ntu l~omitP:a laa- 26085: timaan. ehdotuksen. sella,isilf,si työväell snojele.IJlista vavie11, tar·. 26086: JJeellisiksi ohieik;si, joita edellä.wainJtu~sa, amm.atiAvaaraJta 26087: suojeleD.Jisesta ann.et\~Ssa asetuk;sessa tai;koitet[la:rJ.. Täl)lÄll 26088: jo4dosta, sen,a~tti li~s<l\i viimg vuodell syysk.uu,ssa teollisuus- 26089: ihallittlsta toiwituttam,aan tut~i.nn1ksen näiden. kaasujen, D}.Yr- · 26090: kyll_is1:vdestä sekä. laa,tima,an ehdo.iuksen sään.n1p}bsiksi t&istä. 26091: mai11ituissa tehta,issl:l työ;rJtekij~jn, sn,ojdem.,ise~i kaa·su~yr~ 26092: kytyl)si]tä. 26093: Selluloosatehtaiden työntekijät. a 26094: Ne tehtävält, jotka siten on annettu teollisuushallitukselle 26095: ja joita anomusehdotuksessakin pääasiallisesti tarkoitetaan, 26096: on Valiokunta tätä asiaa ·käsitellessään edellämainituista 26097: syistä katsonut kipeän tarpeen vaatimiksi. Mutta Valiokun- 26098: ta on, samaten kuin alotteentekijät, sitä mieltä, että puheena- 26099: oleva tutkimus j,a säännösehdotuksen laatiminen olisivat so- 26100: pivimmin erityisten asiantuntijain suoritettavat ja että täl- 26101: löin olisi kiinnitettävä huomiota mui'hinkin t;röntekijöitä näis- 26102: sä tehtaissa mahdollisesti uhkaaviin vaaroihin kuin niihin, 26103: mitkä jdhtuvat niissä muodostuvain kaasujen myrkyllisyy- 26104: destä. Teollisuushallitus on. kuitenkin jo Valiokunnan saa- 26105: main tietojen mukaan r;yhtynyt toimiin saadakseen asiantun- 26106: tevan henkilön toimittamaan mainitun 'fysiologisen tutki- 26107: muksen, ja tällä hallituksella on myöskin tilaisuus käyttää 26108: asiantuntijain apua ehdotuksen valmistamiseen puheenaole- 26109: viksi ohjeiksi, joiden tarkoituksenmukainen laadinta edel- 26110: lyttää, -81itä. niissä ·otetaan huo·mioon kaikki työntekijöitä 26111: kysymyksessäolevissa tehtaissa uhkaavat vaarat; ·!Kun pu- 26112: heenaolevan aiotteen tarkoitu;; niinmuodoin voidaan saavut- 26113: taa niillä toimenpiteillä, joihin hallitus jo on asiassa ryhty- 26114: nyt, katsoo Valiokunta, ettei anomusehdotus anna aihetta 26115: toimenpiteeseen Edusktmnan puolelta. 26116: Valiokunta ehdottaa siis kunnioitt-aen Eduskunnan pää- 26117: tettäväksi, 26118: että anotnusehdotus saisi raueta. 26119: 26120: Helsingissä, heinäkuun 17 'Päivi.inä 1917. 26121: 26122: 26123: 26124: Asian käsittely;yn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Pert- 26125: tilä, varapuheenjohtaja Pärssinen, jäsenet Hyöki, Jalava, 26126: Kii11kinen, Leinonen, Leppänen, Lumivnokko, Mäkinen, Poh- 26127: javäre, Rantakari, Sariola. Sinkko ja Thuneherg sekä vara- 26128: jäsenet Leppä, Rikkonen ja Åkerblom. 26129: '::- ;. ·.': •,1',. 26130: 26131: 26132: 26133: 26134: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj.apliinossa, 1917. 26135: 1917. - Anomusmietintö N :o 30. 26136: 26137: 26138: 26139: 26140: Valtiovarainvaliokunnan 26141: m i e t i n t ö N:o 15 anomusehdotuksen joh- 26142: dosta, joka koskee toimenpiteitä Helsingin' 26143: miliisilakon lopettamisekSi. 26144: 26145: Eduskunta on kuluvan heinäkuun 23 päivänä keskus- 26146: telupöytäkirjan seuraamana lähettänyt Valtiovarainvaliokun- 26147: taan valmistelevaa käsittelyä varten edustaja 'Tokoin ano- 26148: musehdotu-ksen N :o !Q5 toimenpiteistä Helsingin miliisilakon 26149: lopettamiseksi. 26150: 26151: 26152: Sittenkuin Helsin~in kaupungin poliisilaitos viime maa- 26153: liskuussa tapahtuneen vallankumouksen aikana oli lakan- 26154: nut toimimasta, jäi järjestyksen hoito kaupungissa kunnal- 26155: lisviranomaisten ja työväen järjestöjen edustajain aset- 26156: taman järjestystoimikunnan huoleksi: Järjestyksen ylläpito 26157: kaupungissa olikin sitten mainitun järjestystoimikunnan sekä 26158: asetet.tujen järjestysmiesten ja heidän päällysmiestensä- hoi- 26159: dettavana, kunnes järjestysmiehet viime kesäkuun 30 26160: päivänä ryhtyivät lakkoon, esittäen samalla senaatille ano- 26161: musehdotuksessa mainitut vaatimukse~. .Sen jälkeen_ kun asia 26162: välikysymystietä oli tullut Eduskunnan käsiteltäväksi, lop- 26163: pui lakko kuluvan heinäkuun 10 päivänä, mutta alkoi 26164: se pian- uudelleen, minkä jälkeen lakon tehneiden jär- 26165: jestysmiesten puolelta on esitetty uudet, aikaisemmista vaa- 26166: timuksista eräissä kohdissa poikkeavat anomusehdotuksessa 26167: myös mainitut ehdot lakon lopettamiseksi. 26168: Puheena olevan la'kon aikana on yleinen järjestys ja tur- 26169: vallisuus kaupungissa suur~sti kärsinyt. Törkeät rikokset 26170: näyttävät tulevan yhä tavallisemmiksi, 26171: , ilman että alustavia- 26172: 1917. __.... Anomusmietintö N :o 30. 26173: 26174: kaan poliisitutkimuksia on voitu panna niistä toimeen. Var- 26175: maa on vielä, ~että mainittu ilmiö pimeiden öiden ~ullessa, 26176: jolloin rikollisuus muutenkin lienee tavallista suurempi, 26177: tulisi kaupungin asukkaille vieläkin arveluttavammaksi. 26178: Tämän vuoksi on Valiokunnan mielestä välttämätöntä, että 26179: maan' pääkaupungissa ensi tilassa saadaan toimimaan laitos, 26180: joka huolehtii turvallisuudesta ja järjestyksestä. 26181: Ennen vallankumousta kaupungissa toiminut poliisilaitos 26182: oli monessa suhteessa antautunut silloisen laittomuusjärjes- 26183: tdmän apuriksi, ja oli se muutoinkin katsottava ajan vaati- 26184: muksia vastaamattomaksi. Kuten. tunnettua onkin Edus- 26185: kunnassa tehty kuluvan kuun 17 päivänä alote uudeksi laiksi 26186: järjestyksenpidcista kaupungeissa. Väliaikaisesti, siksi kun- 26187: nes mainittu uudistus ehdittäisiin saada lainsäädäntötietä 26188: aikaan, olisi Valiokunnan mielestä järjestyksen hoito Helsin- 26189: gissä edelleenkin pysytettävä mainitun järjestystoimikunnan 26190: huostassa, sitäkin suuremmalla syyllä, kun tuollaista järjes- 26191: tystoimikuntaa on ehdottanut niin hyvin senaatin !poliisilai- 26192: toksen uudestaanjärjestämistä varten aset·ettu komitea kuin 26193: edellämainitun aiotteen tekijäkin. . 26194: Valiokunta puolestaan ei katso aihetta olevan ryhtyä 26195: tarkastamaan niitä syitä, jotka kysymyksessä olevan lakon 26196: ovat aiheuttaneet, tai niitä keinoja, joilla lakko olisi saatava 26197: lop:etetuksi, koska Valiokunnan mielestä järjestyksen ylläpito 26198: maassa on hallituks·en asia. 26199: Mitä sitten anomusehdotuksessa myönnettäväksi esitet- 26200: tyyn määrärahaan, tulee, ei Valiokunnan mielestä poliisi- 26201: menojen lisääminen ole suotava. Nykyisiin poikkeukselli- 26202: siin oloihin nähden katsoo Valiokunta kuitenkin, että Edus- 26203: kunna.n olisi myönnettävä hallituk~elle anomusehdotuksessa 26204: esitetyt varat järjestyksen ylläpitämiseksi maan pääkaupun- 26205: gissa. 26206: Siihen nähden, mitä V aliakunta edeUä on esittänyt, eh- 26207: dottaa Valiokunta kunnioittaen Eduskunnan päätettäväksi, 26208: 26209: että Eduskunta kehottaa hallitt~sta ryhtymään 26210: pik.aisiin toimernpi~eisi~n H elsmgin militsilakotn 26211: lopettami8eksi; sekä 26212: Helsingin miliisilakon lopettaminen. 3 26213: 26214: ' että tästä <aiheutuvien toimenpibezäen tuottJa- 26215: mia lisämenoja varten, niihin luettuina Helsingin 26216: järjestystoimikunnasta johtuvat kustUJnnukset, 26217: vuoden '1917 valtion menosääntöön o~etaan 26218: 300,000 markan arviomääränaha. 26219: 26220: Helsingissä heinäkuun 25 päivanä 1917. 26221: 26222: 26223: 26224: Asian käsittelyyn ovat ottan,eet osaa puheenjohtaja Gyl- 26225: ling, jäsenet Ara.järvi (osittain), Hallsten, E. H*ttunen (osit- 26226: tain), Häkkinen, Isaksson (osittain), J. Kohonen, Lehokas, 26227: Raitanen, Saarikivi, Salmi, Sillanpää ja A. H. Virkkunen 26228: sekä varajäsenet Forsten (osittain), Helenius-Seppälä, Jalo~ 26229: nen, Komu, Lehmus (osittain), Paavolainen ja T1akala. 26230: 4 1917. - Anomusmietintö N :o 30. 26231: 26232: 26233: 26234: 26235: Vastalause. 26236: Koska mielestämme ei ole Eduskunnan asia ryhtyä anta- 26237: maan yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, mihin toimenpitei- 26238: siin hallituksen t,ulisi ryhtyä järjestyksen pikaiseksi palaut- 26239: tamiseksi Helsingissä, emme voi yhtyä V1aliokunnan päättä- 26240: miin ponsiin, vaan ehdotamme kunnioittaen Eduskunnan 26241: päätettäväksi, 26242: 26243: että järjestyksen ylläpidosta Helsingissä joh- 26244: tuvien lisämenojen peittämisek,si vuod,en 1917 26245: valtion meriosääntöön otetaan 300,000 markan; 26246: arviomäaräraha. 26247: 26248: Onni Hallsten. William Isaksson. 26249: Pekka Paavolainen. Artturi H. Virkkunen. 26250: 1917. - Edusk. kirj. - Anomusmietintö N:o 30. 26251: 26252: 26253: 26254: 26255: .. 26256: Suomen Eduskunnan kirjel.mä 26257: anomusehdotuksen johdosta, joka koskee toi- 26258: menpiteitä Helsingin miliisilakon lopettami- 26259: seksi. 26260: 26261: Eduskunnassa on tehty anomusehdotus toimenpiteistä 26262: · Helsingin miliisilakon lop-ettamiseksi ja on Eduskunta tä- 26263: män ehdotuksen Valtiopäiväjärjestyksen 63 §:n mukaisesti 26264: loppuun käsitellyt. 26265: Sittenkun Helsingin kaupungin poliisilaitos viime maa- 26266: liskuussa tapahtuneen vallankumouksen aikana oli lakannut 26267: toimimasta, jäi järjestyksen hoito kaupungissa kunnallis- 26268: viranomaisten ja työväenjärjestöjen edustajain asettaman 26269: järjestystoimikunnan huoleksi. .Järjestyksen ylläpito kau- 26270: pungissa olikin mainitun järjestystoimikunnan sekä asetet- ' 26271: tujen järjestysmiesten ja heidän päällysmiestensä hoidet- 26272: tavana, kunnes järjestysmiehet viime kesäkuun 30 päivänä. 26273: ryhtyivät lakkoon, esittäen samalla Suomen senaatille a.no- 26274: musehdotuksessa mainitut vaatimukset. Sen jälkeen kun 26275: asia välikysymystietä oli tullut Eduskunnan käsiteltäväksi, 26276: loppui lakko kuluvan heinäkuun 10 päivänä, mutta alkoi se 26277: pian uudelleen, minkä jälkeen lakon tehneiden järjestys- 26278: miesten puolelta on esitetty uudet, aikaisemmista vaatimuk- 26279: sista eräissä kohdissa poikkeavat, anomusehdotuksessa myös 26280: mainitut ehdot lakon lopettamis-eksi. 26281: Puheena olevan lakon aikana on yleinen järjestys .ia tur- 26282: vallisuus kaupungissa suuresti kärsinyt. Törkeät rikokset 26283: näyttäyät tulevan yhä tavallis-emmiksi, ilman ·että alustavia- 26284: kaan poliisitutkimuksia on voitu panna niistä toimeen. Var- 26285: maa on vielä, että mainittu ilmiö pimeiden öiden tullessa, 26286: .iolloin rikollisuus muutenkin lienee tavallista suurempi, 26287: tulisi kaupungin asukkaille vieläkin arveluttavammaksi. 26288: 2 1917. - Edusk. kirj. - Anomusmietintö N :o 30. 26289: 26290: Tämän vuoksi on Eduskunnan miel•estä välttämätöntä, että 26291: maan pääkaupungissa ensi tilassa saadaan uud-elleen toimi- 26292: maan laitos, joka huolehtii turvallisuudesta ja järjestyksestä. 26293: Ennen vallankumous~. kaupungissa toiminut poliisilai- 26294: tos oli monessa suhteessa antautunut palvelemaan silloista 26295: laittomuusjärjestelmää, ja oli se muutoinkin katsottava ajan 26296: vaatimuksia vlllstaamattomaksi. Eduskunnassa onkin tehty 26297: kuluvan kuun 17 päivänä alote uudeksi laiksi järjestyksen- 26298: pidosta kaupungeissa. Väliaikaisesti, siksi kunnes mainittu 26299: uudistus ehditään saada lainsäädäntötietä aikaan, on Edus- 26300: kunnan mielestä järj.estyksen hoito Hel.singissä edelleenkin 26301: pysytettävä mainitun järjestystoimikunnan huostassa. 26302: Eduskunta puolestaan ei katso aihetta olevan ryhtyä 26303: tarkastamaan niitä syitä, jotka kysymyksessä olevan lakon 26304: ovat aiheuttane~t, tai niitä keinoja, joilla lakko olisi saatava 26305: lopetetuksi, koska järjestyksen ylläpito maassa on ha;!lituk- 26306: sen as1a. 26307: Mitä anomusehdotuksessa myönnettäväksi esitettyyn mää- 26308: rärahaan tulee, ei Eduskunnan mielestä poliisimenojen li- 26309: .soominen ole suotava. Nyk;visiin poikkeuksellisii'n oloihin 26310: nähden katsoo Eduskunta kuitenkin olevan syytä myöntää 26311: hallitukselle anomusehdotuksessa esitetyt varat järjestyksen 26312: ylläpitämiseksi maan pääkaupungissa. , 26313: Sen perustuksella mitä edellä on esitetty, on Eduskunta 26314: päättänyt, 26315: että Eduskunta kehotbaa hallitusta ryhty- 26316: mään pikaisiin toimenpiteisiin Helsingin milii- 26317: silakon lopettamiseksi; sekä 26318: että tästä aiheutuvien toimenpiteiden tuotta- 26319: mia lisämenoja vartf!n, niihin luettuina H elsin- 26320: gin järjestystoimikunnasta johtuvat kustannuk- 26321: set, vuoden 1917 valtion menosääntöön otetaan 26322: 300,000 markan arviomäiit·äraha. 26323: 26324: Helsingissä heinäkuun 25 päivänä 1917. 26325: 26326: 26327: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj!1ipainossa, 1917. 26328: 1917. - Anomusmietintö N:o 31. 26329: 26330: 26331: 26332: 26333: Työväenasiainvaliokunnan 26334: m i e t i n t ö N:o 4 anomusehdotuksen johdosta, 26335: joka tarkoittaa toimenpiteisiin ryhtymistä. 26336: työttömyyden varalta. 26337: 26338: Edellä mainitun, edustaja J alavan y. m. anomusehdotuk- 26339: sen N :o 106 on Eduskunta pöytäkirjanotteella kuluvan hei- 26340: näkuun 25 päivältä lähettänyt valmistelevaa käsittelyä var- 26341: ten Työväenasiainvaliokuntaan, jonka tuli asian rahallisesta 26342: puolesta kuulustella Valtiovarainvaliokunnan mielipidettä. 26343: Samalla on Eduskunta määrännyt, että Valiokunnan oli kä- 26344: siteltävä asiaa li:iireellisenä. 26345: Valiokunta on senvuoksi ottanut asian heti käsiteltäväk- 26346: seen ja saa täten, liittäen oheen Valtiovarainvaliokunnan lau- 26347: sunnon, kunnioittaen antaa asiasta Eduskunnalle mietin- 26348: tönsä. 26349: 26350: 26351: Eduskunta on jo useilla valtiopäivillä käsitellyt kysy- 26352: mystä palkkatyöväestön 'keskuudess'a ilmenevästä pakolli- 26353: sesta työttömyydestä ja tällöin lausunut käsityksenään, että 26354: tämä suureksi osaksi yhteiskunnan nykyisestä taloudelli- 26355: sesta rakenteesta johtuva, säännöllisinäkin aikoina vuosit- 26356: tain .uusiutuva. ilmiö vaatii yhteiskunJ.tan puolelta huomiota 26357: jEt. toimenpiteitä. Tämä vaatimus voidaan Valiokunnan kä- 26358: sityksen mukaan viel_ä suuremmalla syyllä esittää nykyään, 26359: jolloin sotatilan aiheuttamain poikkeuksellisten olojen vuoksi 26360: työttömyyttä jo on entistä enemmän ilmaantunut ja toden- 26361: näköisesti tulee syksyn ja talven kuluessa pelottavassa mää- 26362: ~ässä ilmaantumaan. 26363: Sodan aikana on eri osissa. maata suoritettu laajoja va- 26364: rustustöitä, joissa suuret työläisjoukot ovat olleet työssä. 26365: 2 1917. - Anomusmietintö N:o 31. 26366: 26367: Samaten on suurten sotatarvetilausten vuoksi maamme me- 26368: talliteollisuus tarjonnut työtä pa1joa lukuisammille työläi- 26369: sille kuin mitä näissä tehtaissa säännöllisissä oloissa käyte- 26370: tään. Kun varustustyöt nyttemmin tulevat lopetettaviksi ja 26371: sotatarpeiden valmistus keskeytyy, menettävät o.iten: sangen 26372: lukuisat työläisjoukot entiset työpaikkansa. Sitäpaitsi näyt- 26373: tää ty.ö yleensäkin eri teollisuusaloilla raaka-aineiden puut- 26374: teen ja muiden sodan: aiheuttamain seikkain vuoksi olevan 26375: melkoisesti vähenemässä. 26376: Tosin voidaan toivoa, että osa täten v.apautuneista työ- 26377: läisistä voi ensi aluksi siirtyä syyskesällä tarpeellisiin maa- 26378: taloustöihin ja muihin satunnaisiin töihin. Mutta niin suuri 26379: tulee työttömiksi jäävien lukumäärä todennäköisesti olemaan, 26380: ettei läheskään kaikille riitä tällaisia töitä, ja joka tapauk- 26381: sessa jäävät nekin, jotka . täten onnistuvat tilapäisesti saac 26382: maan uutta työtä, jonkun ajan kuluttua taas työttömiksi. 26383: Kun lisäksi oteta.an huomioon nykyinen kallis aika, vaatii 26384: tilanne Valiokunnan käsityksen mukaau yhteiskunnan puo- 26385: lelta aivan erikoisia toimenpiteitä työttömyyden torjumiseksi 26386: ja työttömyydestä aiheutuvan häJdän lieventämiseksi, mihin 26387: seikkaan Eduskunta jo on kiinnittänyt huomiota, kwsitelles- 26388: sään kysymystä valtiolainan ottamisesta Venäjän ja Suomen 26389: välisen raha·n vaihdon järjestelyä varten:. 26390: Mikäli Valiokunnalla on tiedossaan, onkin hallitus jo ryh- 26391: tynyt erinäisiin toimenpiteisiin tässä suhteessa. Niinpä on 26392: päätetty panna toimeen eräitä suuria os~si maanviljelys- 26393: hallituksen, osaksi tie- ja vesirakennusten ylihallituksen 26394: alaisia suonkuivatus- ja. joenperkaustöitä sekä maanteiden 26395: rakentamis- ja kanavain laa:jennustöitä. Niinikään ovat nämä 26396: sekä eräät muut Valtiovarainvaliokunnau oheenliitetyssä Jau- 26397: sunnossa. mainitut yl~hallitukset katsoneet voitavan työttömiä 26398: varten järjestää muitakin yleis-iä töitä. Sen ohessa on hal- 26399: litus asettanut komitea<ri suunnittelemaan teollisuuden siir- 26400: tymistä rauhanaikaiselle kannalle, ja tojnen komitea on s!lla- 26401: nut toimekseen valmistaa ehdotuksen työnvälityskeskustoi- 26402: misto!ll varten. Ja helpottaakseen työnhakijain siirtymistä 26403: töihin toisille paikkakunniUe on hallitus sitäpaitsi myöntä- 26404: Toimenpiteitä työttömyyden varalta. 3 26405: 26406: nyt vapaalippuja valtionrautateillä tähän tarkoitukseen 26407: käytettäväksi. 26408: Valiokunnankin mielestä on toimen'Piteitä nykyään uh- 26409: kaavan työttömyyden johdosta suunniteltaessa huomio ensi 26410: sijassa kiinnitettävä yleisten töiden järjestämiseen. Näitä 26411: pitäisi valtion toimesta saada aikaan eri osissa maata, ja nii- 26412: den toimeenpanoa olisi riittävän laajalti niin hyvissä ajoin 26413: suunniteltava, että niitä voidaan tarpeen vaatiessa heti ryh- 26414: tyä teettämään. Tällaisiksi töiksi soveltuvat Valiokunnan 26415: käsityksen mukaan etupäässä juuri sellaiset yleishyödylliset 26416: työt, joiden teettäminen jo on päätetty tai joita viranomaisten 26417: toimesta on suunniteltu. Kuitenkin tahtoo V aliakunta erit- 26418: täin huomauttaa, että puheenaolevia töitä järjestettäessä 26419: otettaisiin, mikäli mahdollista, huomioon myöskin :r;akennus- 26420: työt Eduskunnan jo päättämillä, anomusehdotuksessa maini- 26421: tuilla uu:,iHa rataosilla. Samaten olisi ryhdyttävä saattamaan 26422: viljelyskuntoon valtion omistamia viljelyskelrpoisia maita ja 26423: erittäinkin sellaisia, joiden ojitukseen ja perkankseen jo ai- 26424: kaisemmin on käytetty yleisiä varoja. 26425: Näiden yleisten töiden ohella on Valiokunnankin mielestä 26426: kiinnitettävä vakavaa huomiota siihen, että työt teollisuus- 26427: laitoksissa, mikäli mahdollista, voivat sotatarvetihusten la- 26428: kattua suuremmitta häiriöittä edelleen jatkua. Erittäinkin 26429: näyttää olevan sopivaa, että tällaisia tilauksia suorittaneille 26430: tehtaille hyvissä ajoin annetaan suunm,itelluissa yleisissä 26431: töissä tarvittavain koneiden ja muiden apuneuvojen tilauksia. 26432: Ja kun va,ltionra u ta teiden liikkuvaa ka 1ustoa on ensi tilassa 26433: korjattava ja lisättävä, voitaisiin näille tehtaille tässäkin 26434: suhteessa tarjota runsaasti töitä. Sen ohessa tulisi hallituk- 26435: sen koettamalla 'POistaa raaka-aineiden saantia .ia muita töi- 26436: den jai!kamista kohtaavia vaikeuksia yleensä pyrkiä edistä- 26437: mään töiden säännöllistä jatkumista teollisuuden eri aloilJa. 26438: Edelleen olisi kuntien ryhdyttävä pikaisiin toimiin työt- 26439: tömyyden torjumiseksi ja sen aiheuttaman hädän· lieventämi- 26440: seksi alueillaan. Niiden olisi tarkoitusta varten asetettava 26441: työttömyyskomiteoja ja kehitettävä kunnallista työnväli- 26442: tystä mahdollisimman tehokkaaksi. Sitäpaitsi pitäisi niiden- 26443: 4 1917. - Anomusmietintö N:o 31. 26444: 26445: kin ryhtyä järjestämään työttömille jäsenilleen yleisiä töitä. 26446: Kun näiden teettäminen saattaisi kunnille käydä rahallisessa 26447: suhteessa rasittavaksi, tulisi valtion tätä varten avustaa· 26448: niitä lainoilla ja apurahoilla. 26449: Tämä;n lisäksi voitaisiin työttömyyttä huomattavassa 26450: määrässä lieventää, jos puubvarayhtiöt ja muut yksityiset 26451: maanomistajat saataisiin ryhtymään rappiolle joutuneiden 26452: viljelysmaiden ja muiden viljelyskelpoisten maiden saattami- 26453: seen viljelyskuntoon. Hallituksen tulisi niinmuodoin tässä- 26454: kin suhteessa ryhtyä tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin. 26455: Ylempänä luetellut toimenpit·eet edellyttävät tarmokasta 26456: ja yhtenäistä toimintaa, jos mieli saada uhkaavaa työttö- 26457: myyttä tarkoituksenmukaisella tavalla ja tehokkaasti torju- 26458: tuksi ja ~en seurauksia huojennetuiksi. Senvuoksi Valiokunta 26459: pitää välttämättömänä, että ensi tilassa asetetaan anomus- 26460: ehdotuksessa esitetty koko maata käsittävä työttömyyskes- 26461: kuskomitea, johon kysymyksessä oleva toiminta keskitetään 26462: ja joka, toimien hallituksen a.puna tällä a·lalla, olisi vuorovai- 26463: kutuksessa keskusvira.stojen ja muiden työttömyyskysymyk- 26464: sen kanssa kosketuksiin jontuva·in valtion komiteain sekä 26465: kuntien työttömyyskomiteain ja työnvälitystoimistojen 26466: kanssa. Tämän komitean tulisi niinmuodoin seurata työttö- 26467: myyden en teitä ja ilmiöitä, toimittaa niistä ·tietoja julkisuu- 26468: teen ja virastoille, suunnitella ja järjestää työnhankintaa 26469: työttömille sekä helpottaa näiden siirtymistä kotisew:luilleen 26470: tai töihin toisille paikkakunnille. Sen olisi niinikään laadit- 26471: tava suunnitelma yleisten töiden järjestämiseksi samoinkuin 26472: siitä, miten valtion olisi avustettava kuntain toimeenpanemia 26473: yleishyödyllisiä töitä, ja sen tulisi tehdä tällaisten aikaan- 26474: saamista koskevia alotteita. Samaten olisi sen pidettävä sil- 26475: mällä valtion työnjohtovoimain ja työvälineiden yhtenäistä 26476: ja tarkoituksenmukaista käyttämistä. sekä ryhdyttävä toi- 26477: miin yhteisten työvä'linetilansten ja yleensä ta1rpeellisen yh- 26478: teistoiminnan aikaansaamiseksi työttömyyden torjumista 26479: tarkoittaviin toimenpiteisiin nähden. 26480: Kun Valiokunnan mielestä on erittäin tärkeätä. että tä- 26481: män komitean toiminta saadaan kyllin tehokkaaksi, pitäisi 26482: Toimenpiteitä työttömyyden varalta. 5 26483: 26484: sen olla kokoonpantu henkilöistä, joilta voidaa"n odottaa va- 26485: kavaa harrastusta toimi3J työttömyyden rajoittamiseksi. 26486: Valiokunta pitää senvuoksi tarpeellisena, että sen jäsenten 26487: enemmistönä olisi järjestyneeseen työväestöön kuuluvia, työ- 26488: läisten luottamusta nauttivia henkilöitä. Ja, jotta komiteaUa 26489: olisi riittävästi vaikutusvaltaa, olisi suotavaa, että sen pu- 26490: heenjohtajana toimisi joku hallituksen jäsen. 26491: 26492: Niinkuin Valtiovarainvaliokunnan oheenliitetystä la u- 26493: sunnosta käy selville, tulee mainittu Valiokunta aikanaan te- 26494: kemään ehdotuksia melkoisten määrärahain myöntämisestä 26495: työttömyyden torjumiseksi ja työttömyydestä aiheutuvan 26496: hädän lieventämiseksi. Valiokunta ei senvuoksi ole katsonut 26497: asiakseen tässä yhteydessä puuttua kysymykseen varojen 26498: myöntämisestä puheenaolevaan tarkoitukseen. Kun kuiten- 26499: kin asetettavaksi esitetyllä keskuskomitealla, jotta se voisi 26500: ryhtyä tarpeen vaatimiin kiireellisiin toimenpiteisiin, muun 26501: muassa matka-avustusten myöntämiseen työttömille heidän 26502: siirtyessään kotipaikoilleen .tai töihin muille paikkakunnille, 26503: tulee heti olla riittävästi raha·varoja käytettävänään, olisi 26504: Valiokunnan mielestä jo, ennenkuin Eduskunta lopullisesti 26505: päättää työttömyyden vastustamiseksi myönn€ttävistä mää- 26506: rärahoista, mainitun komitean käytettäväksi varattava 26507: 5{)0,000 markan arviomääräraha, mikä ValtiovarainvaJiokun- 26508: nan lausunnon mukaan voidaan tarkoitukseen myönrtää. 26509: 26510: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit- 26511: taen ehdottaa, 26512: että Eduskunta päättäisi kehoittaa hallitusta 26513: asettamaan ylläesitetyllä tavalla kokoonpannun 26514: työttömyyskeskuskomitean, jonka tehtävänä olisi 26515: toimia hallituksen apuna maassamme jo esiinty- 26516: vän ja ensi syksyn ja talven aikana todennäköi- 26517: sesti tuntuvasti lisääntyvän työttömyyden tor- 26518: jumiseksi ja sen seurausten lieventämiseksi; ja. 26519: että mainit~tlle komitealle heti varattaisiin 26520: käyttövaroiksi 500,000 markan arviomääräraha. 26521: 6 1917. - Anomusmietintö N :o 31. 26522: 26523: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja 26524: Perttilä, varapuheenjohtaja Pärssinen, jäsenet Hjelt (osit- 26525: tain), Hyöki (osittain), Jalava, Kiiskinen (osittain), Laak- 26526: konen (osittain), Leinonen (osittain), Leppänen, Lumivuokko 26527: (osittain), Murto, Pohjaväre ja Thuneberg (osittain) sekä va- 26528: r&;iäsenet Alavirta (osittain), Erkko, Hallsten (osittain), 26529: Lantto (osittain), Leppä, Rikkonen, Takala ja Åkerblom 26530: (osittain). 26531: 26532: Helsingissä, heinäkuun 30 päivänä 1917. 26533: SUOMEN EDUSKUNNAN 26534: ALTIOVARAINVALIOKUNTA 26535: 26536: Helsingissä 26537: !7 päivänä heinäkuuta 1917 26538: N:o 89 26539: Liite. 26540: 26541: 26542: Työväenasiain valiokunnalla 26543: 26544: Eduskunta on tämän kuun '215 päivänä valmistelevaa kä- 26545: sittelyä varten Työväena;siainvaliokuntaan lähettänyt ed. 26546: Jalavan y. m. t.ekemän anomusehdotuksen N:o 106 toimen- 26547: piteisiin ryhtymisestä työttömyyden johdosta, ja tuli Työ- 26548: väenasiainvaliokunnan asian rahallisesta puolesta kuulustella 26549: Valtiovarainvaliokunnan mielipidettä. Tämän vuoksi on 26550: Työväenasiainvaliokunta kirjelmällä kuluvan heinäkuun 26 26551: päivältä kääntynyt Valtiovarainvaliokunnan puoleen pyy- 26552: täen ti.etoa siitä, mitä yleisiä töitä ja muita. toimenpiteitä on 26553: työttömyyden l~eventämiseksi suunniteltu ja mitä määrära- 26554: hoja Valtiovarainvaliokunta katsoo mahdolliseksi tähän tar- 26555: koitukseen otta:a kuluvan ja ensi vuoden menosääntöön. Kun 26556: Työväenasiainvaliokunta sen ohella on katsonut suotavaksi, 26557: että sille työttömyyskeskuskomitealle, jota Työväenasiainva- 26558: liokunta puoltaa asetettavaksi, varataan jonkun verran käyt- 26559: tövaroja työttömien matka-avustuksiin ja muihin mahdolli- 26560: sesti sattuviin tarpeisiin käytettäväksi, on Valiokunta pyy- 26561: tänyt Valti·ovarainvaliokunnan lausuntoa myös siitä, voitai- 26562: siinko tätä varten komitean käytettäväksi heti asettaa tar- 26563: peellinen, esimerkiksi 500,000 markan suuruinen arviomäärä- 26564: raha. 26565: Asiaa käsiteltyään saa Valtiovarainvaliokunta kunnioit- 26566: taen esittää seuraavaa: 26567: Valiokunta on jo aikaisemmin kiinnittänyt huomionsa 26568: maassa uhkaavaan työttömyyteen. Niinpä mietinnössään 26569: N :o 11 hallituksen ·esityksen johdosta, joka koskee valtio- 26570: lainan ottamista Venäjän ja Suomen välisen rahan vaihdon 26571: 8 1917. - Anomusmietintö N :o 31. 26572: 26573: järjestelyä varten Valiokunta lausuu: ,Valiokunta ei tässä 26574: yhteydessä saata jättää huomioon ottamatta, että kun suoma- 26575: laista valuuttaa Venäjän hallitukselle myönnetään vain - 26576: - - rajoitetussa määrin, varustustyöt ja sotatarvetilaustyöt 26577: todennäköisesti saattavat piankin keslmytyä. Koska siitä joh- 26578: tuvasta mahdollisesta työttömyydestä voi koitua tuntuvia 26579: häiriöitä Suomen y hteiskuntaelämälle, olisi V alinkunnan mie- 26580: lestä valtion aikanaan varustaudutta.va riittävässä määrin 26581: huolehtimaan töitä työttömyyden varalta ja olemaan myös 26582: avullisena tehtaitten tuotannon järjestämisessä siten, että so- 26583: tatarvetilausten asemasta tehtaat voisivat ryhtyä valmista- 26584: maan rauhan toimissa tarpeellisia välineitä, joten suurempaa 26585: keskeytystä ei tuotannossa syntyisi." Tämän johdosta Va- 26586: liokunta ehdotti Eduskunnan päätettäväksi, .että hallituksen 26587: on ryhdyttävä tarmokkaisiin toimenpiteisiin sotilastöiden 26588: lakkaamisen johdosta uhkaavan työttömyyden torjumiseksi. 26589: Heinäkuun 13 päivänä on Valtiovarainvaliokunta kään- 26590: tynyt kirjelmällä Suomen senaatin sekä Maanviljelyshalli- 26591: tuben, Metsähallituksen, Rautatiehallituksen, Teollisuushal- 26592: lituksen, Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen ja Yleisten 26593: rakennusten ylihallituksen puoleen pyytäen tietoa siitä, 26594: 1) missä laajuudessa voitaisiin ryhtyä jo ensi elokuun 26595: ajalla toimeenpanemaan yleisiä töitä, joihin voitaisiin sijoit- 26596: taa työtöntä vä.keä; 26597: 2) kuinka suuri määräraha tätä varten olisi tarp.een; 26598: 3) missä laajuudel.ssa voitaisiin elokuun jälkeen toimeen- 26599: panna sanotunlaisia töitä; 26600: 4) miten suuri määräraha viimeksi mainitussa tapauk- 26601: sessa olisi tarpeen? 26602: 26603: V al tiovarainvruliokunnan tekemäin kysymysten johdosta 26604: on jo nyt saapunut va.stauksia Maanvilj.ellyshallitukse.lta, Met- 26605: sähallitukseltta, Tie- ja v.esirakennusten ylihallitubelta sekä 26606: Yleisten rakennusten ylihallitukselta. 26607: Yaanviljelysh!l!lEtus ilmoittaa e·lokuus•sa voitavllln käyttää 26608: sanotun hallituks.en alruisiin eri osis1sa1 maata tehtäviin töihin, 26609: pääasiassa vesiperäisten mait'ben okuivaamiseen, tasaluvuin 26610: - Liite. 9 26611: 26612: 235,700 markkaa. Y·limalkais·esti ar:vostellen katsoo Maa·n- 26613: viljelys,hallitus voivansa kuluvana vuonna elokuun jälkeen 26614: suorittaa kuivaus- ja perkaustöitä 1,000,000 markalla. 26615: Metsäha1litus ei ole eri:kseen ilmoittanut ensi elokuussa 26616: käyt·ettäviä varoja, vaan on ·ottanut huomi•oon noin vuoden 26617: aikana kruununmetsissä suoritettavat työt. Siten voitaisiin 26618: M.etsähallituksen toimesta suorittaa suonkuivaustöitä metsän- 26619: kasvua varten 1,810,000 markalla, erinäisiä rakennustöitä 26620: 4,4•00,000 markalla, tientekotöitä 200,000 markalla ja puu- 26621: tavarain hankintatöitä 34,000,000 markalla. 26622: Ed~llytyksenä näin suuressa mitassa suoriteHaville töille 26623: ilmoittaa Metsähallitus kuitenkin ol.evan, että tarvittavat työ- 26624: välineet, tarveaineet ja muona hankitaan työmaille valtion 26625: toimesta, ja ehdottaa Metsäha.llitus, että asetettaisiin erityi- 26626: nen toimikunta, jonka puoleen asianomaiset työnteettäjät VJoi- 26627: sivat kääntyä muona- ja tarrveainetilauksineen, ja olisi tämä 26628: toimikunta velvoHinen hankkimaan ja peri1le toimittamaan 26629: tehdyt tilaukset. 26630: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus ilmoittaa, että elokuun 26631: ajaksi tarvittaisiin 400,000 markkaa ja loppuvuodeksi 26632: 2,410,000 mark·kaa. Tänä vuonna a.lkuunp·antavista tai jo 26633: - alotetuista töistä ma:inittakoon: maantietyöt Rova•ni·emen 26634: kir.konkylästä N uuppaaseen, Hyrynsa·lme.Jta Suomussalmelle 26635: ja Kuusamon kirkonkyläs·tä Lämsänk;ylään; kanavatyöt 26636: Saimaan kana•valla, Pie.Jisjoen kanaviHa, Ruokovirran sululla, 26637: Iisvedellä-KonnevedeQlä-Keiteleellä; joenperkauhet ja 26638: kuivattamistyöt Konnunsuolla, Lapuan joessa, Laihian 26639: joessa ja Teerij-oessa sekä rautatienrakennustyöt Iiswlmen- 26640: Ylivieskan radalla. 26641: Yleisrten mkennusten ylihallitus rpuolestaan luulee voi- 26642: vansa käyttää 150,000 markkaa ensi ·elokuussa ja vuoden 26643: loppuun mennessä 600,000 markka·a rakennustöihin Helsin- 26644: gis.sä, Tampereella, Ouiluss.a ja Kajaanissa sekä Pitkäniemen 26645: ja Niuva.ni,emen 'keskuslaitoksiS'sa. 26646: Koska VaHiovarainva~i.okunta ei ole saanut vielä tarkem- 26647: paa selontekoa työttömyyden lieventämiseksi käytettävistä 26648: määrärahoista .ia tehtäväin töiden laadusta Suomen Senaa- 26649: 10 1917.- Anomusmietintö N:o 31. 26650: 26651: tilta eikä myös Rautatiehallitukselta ja Teollisuushallituk- 26652: selta, joten Valiokunta siis vielä ei ole ollut tilaisuudessa tark- 26653: kaan harkitsemaan työttömyyden torjumiseksi tarvittavan 26654: määrärahan suuruutta, ei V aliakunta ole vielä voinut 26655: asiasta ehdotusta tehdä, MietUnnössään varojen hankki- 26656: misesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset ~altion tulot eivät 26657: riitä, tulee Valiokunta aikanaan tekemään Eduskunnalle eh- 26658: dotukset melkoisen suurien määrärahojen myöntämisestä 26659: töiden suorittamis.eksi, jotka tarkoittavat työttömyyden tor- 26660: jumista, Samoin tulee V aliakunta ehdott.amaan erinäisten 26661: määrärahojen myöntämistä kulkulaitosrahastoa koskevan 26662: mietintönsä yhteydessä. 26663: Koska Venäjän hallituksen taholta kuitenkin on alettu 26664: saattaa sotavarustustöitä lepotUlaan, on V aliolnmnan mielestä 26665: mitä kiireellisimmin ryhdyttävä työttömyyd.estä aiheutuvaa 26666: hätää lieventämään. Valtiovarainvaliokunnan mielestä olisi 26667: sen vuoksi edelleen hallituksen toimesta matkapilettejä myön- 26668: nettävä työttömille ja varoja käytettävä työttömä1in matka- 26669: avustuksiin sekä muihinkin tässä suhteessa mahdollisesti sat- 26670: tuviin tarpeisiin. Valiokunta katsoo, että tähän tarkoituk- 26671: seen voidaan ehdotetun työttömyyskomitean käytettäväksi 26672: varata 500,000 markan arviomääräraha. 26673: 26674: 26675: Valtiovarainvaliokunnan puolesta: 26676: 26677: 26678: Edvard Gylling. 26679: 26680: 26681: 26682: Sulo W uolijoki. 26683: 26684: 26685: 26686: 26687: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917. 26688: 1917. - Edusk. kirj. - Anomusmiet. N:o 31. 26689: 26690: 26691: 26692: 26693: Suomen Eduskunnan kirjelmä 26694: toimenpiteisiin ryhtymisestä työttömyyden 26695: varalta. 26696: 26697: Eduskunnassa on tehty anomusehdiOtus toimenpiteisiin 26698: ryhtymisestä työttö'myyden varalta, ja on Eduskunta tämän 26699: asian säädetyssä jädestyksessä käsitellyt sekä Valtiopäivä- 26700: järjestyksen 63 §:n mukaan julistanut mää,rärahoja koskevat 26701: päätöksensä Lopullisiksi. 26702: 26703: Eduskunta on jo useilla valtiopäivillä käsitellyt kysy- 26704: mystä palkkatyöväestön k>eskuudessa ilmenevästä pakolli- 26705: sesta työttömyydestä ja tällöin lausunut käsityksenään, että • 26706: tämä suureksi osaksi yhteiskunnan nykyisestä taloudelli- 26707: sesta rakenteesta johtuva, säännöHisinäkin aikoina vuosit- 26708: tain .uusiutuva. ilmiö vaatii yhteiskunnan puolelta huomiota 26709: ja· toimenpiteitä. Tämä vaatimus voidaan1 1E duskunnan kä- 26710: sityksen mukaan vielä suuremmalla syyllä esittää nykyään, 26711: jolloin sotatilan aiheuttamain poikkeuksellisten olojen vuoksi 26712: työttömyyttä jo on entistä enemmän ilmaantunut ja toden- 26713: näköisesti tulee ensi syksyn ja t~hen 'kuluessa pelottayassa 26714: määrässä ilmaantumaan. 26715: Sodan aikana on eri osissa maata suoritettu laajoja va- 26716: rustustöitä, joissa 1suuri määrä työväkeä on ol'lut työssä. 26717: Samaten on suurten sotatarvetilausten vuoksi maamme me- 26718: ta]liteoHisuus tarjonnut työtä paljon lukuisamrmille työläi- 26719: sille !kuin näJ.ssä tehtaissa säännöllisissä oloissa käyte- 26720: tään. Kun varustustyöt nyttemmin todennäköisesti 'lopete- 26721: taan ja sotatarpeiden valmistus !keskeytyy, menettävät 26722: sangen lukuisat työläisjoukot ·entiset työpaikkansa. .Si'tä- 26723: paitsi näyHää työ yleensäkin eri teolilisuusal·oilla raaka- 26724: aineiden puutteen ja muiden sodan aiheuttamain s·eikikain 26725: vuoksi olevan m~lkoisesti väJ.henemässä. 26726: 2 1917. - Edusk. kirj. ~ Anomusmiet. N :o 31. 26727: 26728: '!\osin voidaan toivoa, että .osa täten työansions.a kadotta- 26729: neista työläisistä voi ensi a,luksi siirtyä syySikesällä tar.peel- 26730: lisiin maata.lou,s- ja satunnaisiin töihin. Mutta työttömäin 26731: lukumäärä tulee todennäköisesti ole<maan niin suuri, ettei lä- 26732: heskäiän kaikille riitä tällaisia töitä, ja nekin, jotka tilapäi- 26733: sesti saavat uutta työtä, joutuvat jonkun ajan kuluttua taas 26734: työttömiksi. Kun llisä;ks<i oteta.an ·huomioon nykyinen kallis 26735: aika, vaatii tilanne yhteiskunnan •puolelta aivan erikoisli.a 26736: toimenpiteitä työttömyyden torjum~seksi ja työttömyy-destä 26737: aiheutuvan hädän lieventrumiseksi. 26738: Mikäli Eduskunta tietää, onkin Hallitus jo ryhtynyt eri- 26739: näisiin toimenpiteisiin pu:heell'a olevassa asiassa. Eduskun- 26740: nan mielestä on näitä toimenpiteitä suunniteltaessa <huomio 26741: ensi sijwssa kiinnitettävä yleisten töiden järjestämiseen. Näitä 26742: pitäisi valtion toimesta saada aikaan eri osissa maata, ja nii- 26743: den toimeenpanoa olisi riittävän laajalti niin hyvissä ajoin 26744: suunniteltava, että niitä voidaan tarpeen vaatiessa heti ryh- 26745: tyä teettämään. <Tällaisiksi töiksi soveltuvat etupäässä s·el- 26746: laiset yleishyödyHiset työt, joiden teettiilminen jo on <päätetty 26747: tai joita vliranomaisteu toimesta on •suunniteltu. E:r~ittäin ta!h- 26748: too EdUiSkunta huomauttaa, että puheenaolevia töitä järjes- 26749: tettäessä otettaisiin, mikäli mahdolli.sta;, huomioon myöskin 26750: :rakennustyöt Eduskunnan jo päättämillä uu:srlla rautatemä. 26751: <Samaten olisi ryhdyttävä saattamaan viljelyskuntoon valtion 26752: omistamia viljelyskelpoi.sia maita ja erittäinkin sellaisia, Joi- 26753: den ojitukseen ja iJerkaukseen jo aikaisemmin on käytetty 26754: yleisiä varoja. 26755: Näitden y·leisten töiden oheUa on Eduskunnan mielestä 26756: kiinnit·ettävä vakavaa huomiota siihen, että työt teollisuus- 26757: laitoksissa, mikäli mahdollista, voivat sotatarvetilausten la· 26758: kattua suuremmitta häiriöittä edelleen jatkua. Erittäinkin 26759: näyttää olevan sopivaa, että tällaisia tilauksia suorittaneille 26760: tehtaille hyvissä ajoin annetaan suunnitelluissa yleisissä 26761: Missä tarvittavain koneiden ja muiden apuneuvojen tilauksia. 26762: Ja kun va<ltionrautateiden liikkuvaa kalustoa on ensi tilassa 26763: korjattava ja ijisättä'vä, voitaisiin näille t~htaiTle tarjota run- 26764: ' Toimenpiteitä työttömyyden varalta. 3 26765: 26766: saasti tällaisia töitä. Sen ohessa tulisi Hallituksen, 26767: koettamalla poistrua raaka-aineiden saantia ja muita töi- 26768: den jatkamista mohtaavia vai~euksia, y•leensä IJYrkiä edistä- 26769: mään töiden säännöllistä jatkumista teollisuuden eri aloilla. 26770: Ede'lleen olisi kehotettava kuntia ryhtymään •pikaisiin 26771: toimiin työttömyyden torjumis•eksi ja sen aiheuttaman hä- 26772: dän lieventämis·e~ksi alueillaan. Niiden tulisi asettaa 26773: työttömyyskomiteoja ja kehittää kunna:llista työnvälitystä 26774: mahdollisimman teho~kaaksi. Sitäpaitsi pitäisi niiden- 26775: kin ryhtyä järjestämään työttömille jäsenilleen yleisiä töitä.. 26776: Kun näiden teettäminen saattaisi kunnille käydä rahallisessa 26777: suhteessa rasittavaksi, tulisi valtion tätä varten avustaa 26778: niitä lainoilla ja apurahåilla. 26779: TämäiD .lisäksi voitaisiin työttömyyttä huomattavassa 26780: määrässä lieventää, jos puuta.varayhtiöt ja muut yksityiset 26781: maanomistajat saataisiin ryhtymään rappiolle joutuneiden 26782: viljelysmaiden ja muiden viljelyskelpoisten maiden saattami- 26783: seen vilj~elyskuntoon. HalEtu:ksen tulisi tässäkin suhteessa 26784: ryhtyä tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin. 26785: Ylempänä luetellut toimenpiteet edellyttävät tarmokasta 26786: ja yhtenäistä toimintaa. Eduskunta pitää senvuoksi välttä- 26787: mättömänä, että ensi til]ll!s'Sa asetetaan kolm maata käsittävä 26788: työttömyyskeslmskomitea. Toimien Hallituksen rupuna, tu- 26789: lisi !keskuskomitean olla vuorovaikutuksessa keskusvirasto- 26790: jen ja työttömyyskysymyksen kanssa kosketuksiin joutu- 26791: vain valtion komiteain Slekä kuntien työttömyyskomiteain ja 26792: työnvä:lity.stoimistojen kanssa. Keskuskomitean tuilisi niin- 26793: muodoin seurata työttömyyden enteitä ja ilmiöitä, toimittaa 26794: niistä tietoja julkisuuteen ja virastoi'lle, suunnitella ja järjes- 26795: tää työnihankintaa työttömille sekä helpottaa heidän siirty- 26796: mistään kotiS'euduilleen tai niille paikkakunnille, joissa työtä 26797: on saatavissa. Yleisten töiden 'järjestämiseksi oilisi ·komitean 26798: laadittava suunnitelmia, isamoinkuin siitä!kin, miten val- 26799: tion olisi a:vustettava kuntain toimeenpanemia yleishyödyl- 26800: lisiä töitä. A·lotiJeidenkin tekeminen tä[laisten töiden 'a~kaan 26801: saamiseksi kuuluisi keskuskomitean tehtäviin. Sen ·olisi sa- 26802: mama pidettävä silmällä, että valtion työnjo~tovoimia ja työ- 26803: 4 1917. - Edusk. kirj. - Anomusmiet. N:o 31. 26804: 26805: välineitä tarkoituksenmukaisesti käytetään, .sekä toimitettava 26806: työvälineiden yhtei.stilauksia. Kes·knskomiteaan olisi siis 26807: keskitettävä yleensä koko huolenpito työttömyyden torjumi- 26808: ses•sa tarpeellisen ylhteistoiminnan aikaansaamiseksi. 26809: Kun on erittäin tärkeätä, ·että lreskuskomitean toiminta 26810: sa31daan tehokkaa:k.si, dis•i s•e kokoonpantava henkilöistä, 26811: joilta voidaan .odottaa vakavaa harrastusta toimia työttö- 26812: myyden raj-oittamiseksi. Eduskunta •pitää senvuoksi tar- 26813: peellisena, että komitean jäsenten enemlillistönä olisi jär- 26814: jestyneeseen työväestöö.n kuuluvia, työ'läisten luottamusta 26815: nauttivia henkilöitä. Ja jotta •komitean JtoimiUa olisi riittä- 26816: västi vaikutusvaltaa, oiBsi ISU'otavaa, että seu rpu'heenjohtajana 26817: toimisi joku Hallituksen jäsen. 26818: Niinkuin Eduskunnan va.ltiovarainvaliokunnan anta- 26819: masta lausunnosta käy selville, tulee ma.inilttu valiokunta 26820: aikanaan tekemään ehdotuksia melkoisten määrärahain 26821: ~yöntämisestä työttömyyden torjumiseksi ja työttömyydestä 26822: a:lheutuvan hädän lieventä'miseksi. Koska kuitenkin täl'lais- 26823: ten iJöiden järjestämiseen viipymättä ·on ryhdyttävä, lienee 26824: välttämätöntä, että jo ennenkuin kuluvan vuoden budjetti 26825: joutuu Eduskunnan päätettävälksi, HaHituksen käytettäväksi 26826: täihän tarkoitukseen annetaan riittävä, es·imeflkiksi 10,000,000 26827: markan määräraha, j•olka olisi .huomioon otettava vuoden 26828: 1917 menosäännössä. Asetettavaklsi esitetyillä keskusko- 26829: mitealla, j1otta se voisi ryhtyä tarpeen vaatimiin kiireellisiin 26830: toiiilJenpiteisiin, muun muassa elatusavun myöntämiseeri työt- 26831: tömille sekä matka-avustusten antamiseen he~lle heidän siir- 26832: tyessään ·kotipaikoil'leen tai töilhin .muille paikkakunnille, 26833: tulee heti olla käytettävänään riittävä määräraha. Näin 26834: ol.len olisi varattava mainitun komitean !käytettäväksi 26835: 500,000 markan al'Viomäärära;ha. 26836: Sen nojallla, mitä edellä 'on esitetty, on Eduskunta päät- 26837: tänyt, 26838: 26839: että Eduskunta kehoittaa Hallitusta asetta- 26840: maan ylläesitetyllä tavalla kokoonpannun työt- 26841: Toimenpiteitä työttömyyden varalta. 5 26842: 26843: tömyyskeskuskomitean, jonka tehtävänä olisi toi- 26844: mia Hallituksen apuna maassamme jo esiinty- 26845: vän ja ensi syksyn ja talven a~kana todennäköi- 26846: sesti tuntuvasti lisääntyvän työttömyyden tor- 26847: jumiseksi ja sen seurausten lieventämiseksi; 26848: että mainit~tlle komitealle heti varattaisiin 26849: käyttövaroiksi 500,000 markan arviomääräraha; 26850: Ja 26851: että Hallituksen käytettäväksi työttomille 26852: järjestettäviä töitä varten myönnetään 10,000,000 26853: markkaa, mikä määräraha tulee vuoden 1917 26854: menosäännössä huomioon otettavaksi. 26855: 26856: He'l.singissä 2 päivänä elokuuta 1917, 26857: Helsingissä, ~uomen Senaatin kirja.painossa, 1917. 26858: 1917.- Vi.lik787DJY81Bietintö N:o l. 26859: 26860: 26861: 26862: 26863: Perustuslakivaliokunnan mio-- 26864: t i n t 6 N:o 2, koskeva edustaja Helentos.Sep. 26865: päJ.än välikysym;rsti vuoden 1909 toisilla val- 26866: tlopäiTillä pää.tetyn väkUuomain kieltoJata 26867: vahvistamisesta. 26868: 26869: Eduskunnan suostumuksella on edustaja Helenius-Seppä.. 26870: lä asianomaisen Senaatin jäsenen vastattavaksi esittänyt ky~ 26871: symyksea: mikä on Senaatin kanta Edmkunnan li) päivii.Di 26872: marraskuuta 1909.päättåmän 'kieltolain vahvistukseen nähd:ea, 26873: ja mitä muita toimenpiteitä Senaatti ehkä katsoo välttimU. 26874: Wmiksi tämän asian saattamiseksi onnelliseen päätökseen? 26875: Eduskunnan istunnossa kuluvan toukokuun 2 päivänä Se- 26876: naatin. Talousosaston varapuheenjohtaja antoi Senaatin puo- 26877: lesta vastauksen ja selityksen niistä. toimenpiteistä., joihia 26878: Senaatti puheena olevassa asiassa oli ryhtynyt. .Sittenbia 26879: asiasta oli Eduskunnassa keskusteltu, päätti Eduskunta, 1ty- 26880: väksymättä yksiukertaista ·p~ivä:järjestykseen siirtymistä, 26881: lykätä asian Perustuslakivaliokuntaau, jonka tulee ehdo.ttaa 26882: p{:rusteltu siirtyminen ·päiväjärjestykseen. Valiokunt& n. 26883: myöskin saanut vastaanottaa otteen Edusknnna<Ssa tapahtu- 26884: neessa keskustelussa syntyneestä pöytäkirjasta. 26885: 26886: Vastatessaran puheena olevaan välikysymykseen Senaa- 26887: tin Talousosaston varapuheenjohtaja huomautti, -että Senaatti 26888: Suomen kall'salle osotetussa avoimessa kirjelmässä viime maa- 26889: liskuun 29 päivältä oli ilmoittanut aikovansa viipymättä 26890: ryhtyä toimiin, jotta Eduskunrutn hyväksymä väkijuomaiB 26891: kieltolaki saatetaan vahvistetuksi. Tämän mukaisesti Se- 26892: naatti on viime huhtikuun 27 päivänä päättliinyt Venä:jän 26893: Väliaikaiselle Hallitukselle lähettää kirjelmän, jQISS'ct Senaatti 26894: 2 1917. - Välikysymysmietintö N:o 1. 26895: 26896: puolestaan ehdottaa, että Eduskunnan 15 päivänä marras- 26897: kuuta 1909 päättämä a:setus alkoholipitoisten aineiden val- 26898: mistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja 26899: varastCl'SSapidosta sekä samana päivänä päätetty asetus dena- 26900: turoitujen aineiden valmistuksesta, maahantuonnista ja 26901: myynnistä vahvistettaisiin ja että Senaatti oikeutettaisiin 26902: ryhtymään kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita näiden ase- 26903: ·tusten toimeenpano vaatii. Tämä Senaatin päätös on kui- 26904: tenkin vielä täytäntöönpanematta. Jo ennen tätä päätöstä 26905: Senaatti oli asettanut komitean laatimaan alkoholipitoisten 26906: aineiden valmistuksesta, kaupasta ja maahantuonnista ehdo- 26907: tuksia ·sellaisiksi säännöksiksi, joita katsotaan tarpeellisiksi, 26908: kunnes edellä mainittu Eduskunnan hyväksymä kieltolaki as- 26909: tuisi voimaan. Tätä tarlmittavat asetus~hdotukset on komi- 26910: tea jo valmistanut ja antanut Senaatille, joka puolestansa 26911: lähimmässä tulevaisuudessa ailmo esittää ne Eduskunnan hy- 26912: väksyttäviksi. 26913: r.r'ämän selityksen johdosta Eduskunnassa syntyneessä 26914: keskustelussa huomautettiin, että vaikkakin voidaan luottaa 26915: siihen, että Senaatti tekee voitavansa kieltolain voimaansaat- 26916: tamis~ksi, on kuitenkin, •siihen katsoen että on epätietoista, 26917: kenelle nykyään Suomen lakien vahvistaminen kuuluu, syytä 26918: lähettää asia Perustuslakivaliokuntaan. 26919: 26920: Tässä asiassa saamansa tehtävän johdosta Perustuslaki- 26921: vl!oliokunta pyytää viitata siihen lausuntoonsa, jouka Valio- 26922: kunta on kuluvan toukokuun 10 päivänä Talousvaliokunnalle 26923: antanut ja joka on Talousvaliokunnan mietintöön N :o 1 lii- 26924: tettynä saatettu Eduskunnan tietoon. Tässä ~ausunnossaan 26925: Perustuslakivaliokunta on esittänyt käsityksenään, ettei Ve- 26926: näjän Väliaikaiselle Hallitukselle voi ·kuulua, ellei Eduskunta 26927: sitä nimenomaan myönnä, Suomen perustuslaeissa säädettyä 26928: oikeutta korkeimman vallan käyttöön Suomen sisäisissä 26929: asiOISsa. Suomen korkeimman hallitusvallan haltijaa, jolle 26930: lakien vahvistaminen kuuluisi, ei nykyään ole olemassa. 26931: Nykyinen asiaintila vaatii Suomen Suuriruhtinaan enti- 26932: sen toimivallan siirtämistä uuden valtio-orgaanin käytettä- 26933: Väkijuomain kieltolain v8ihvistaminen. 3 26934: 26935: vä.ksi. Sitä varten on Suomen valtiosäännön uudistus tar- 26936: peen. Varsinkin olisi kysymys lakien vahvi,stamisoikeuden 26937: käyttämisestä kiireellisesti järjestettävä Eduskunnan myötä~_ 26938: vaikutuksella. Suomen valtiollisen aut.onomian säHyttämi, 26939: seksi olisi Suomen 'lakien vahvistaminen nyt siirrettävä suo- 26940: malaiselle valtio-orgaanille, kooka sen siirtäminen jollekiri 26941: Venäjän hallitusorgaaniolle, joka olisi Venäjän lakien alainen 26942: ja riippuvainen venäläisistä lainsäädäntölaitoksista, tietäisi 26943: Suomen oikeuden arveluttavaa Eupistamista ja koko valtio- 26944: aseman horjuttamista. Suomen Senaatti onkin tehnyt ehdo- 26945: tuksen Suomen korkeimman ha1litusvallan käyttämisen väli- 26946: aikaiseksi järjestämiseksi Suomen Eduskunnan ja Venäjän 26947: Väliaikaisen Hallituksen y'htåpitävän päätöksen kautta. Vä- 26948: liaikaisen järjestelyn aikaansaaminen tätä tietä on epäile- 26949: mättä nyt asianmukainen toimenpide, koska voidaan katsoa, 26950: että Venäjän Väliaikainen HaUitus, ollen nykyään Venäjän 26951: täyden valtiovallan haltijana, on asianomainen valtio-orgaani 26952: Venäjän puolesta, kuten Suomen Eduskunta Suomen puolesta, 26953: käsittelemään ehdotuksia Suomen .la· Venäjän välisten suh- 26954: teiden järjestämisestä. 26955: Edellämainittu Senaatin ehdotus ei kuitenkaan ole vielä 26956: j'()htanut lainsäädäntötoimenpiteeseen. Mutta välikysymyk- 26957: sessä tarkoitettujen asetusten saattaminen vahvistetuiksi ja 26958: voimaan on ·kiireellinen tehtävä, jonka täyttämistä maan 26959: hyöty vaatii. Nykyään noudatettavina olevat vä:kijuoma- 26960: liikkeen rajoitukset perustuvat kauttaaltaan poikkeusluontoi- 26961: siin pakoHisiin määräyksiin. Mutta enemmän kuin koskaan 26962: ennen olisi nykyisissä oloissa tarpeellista saada lainsäädän- 26963: nön kautta väkijuomaliike suorastaan estetyksi. Sitä varten 26964: on välttämätöntä, että viipymättä saadaan säädetyksi väli- 26965: aikaiset säännökset väkijuomaliikkeen estämiseksi, kuin 26966: myös Eduskunnan ennen hyväksymät asetukset vahviste- 26967: tuiksi. Näiden asetusten voimaanastuminen taas, niihin si- 26968: sältyväin säännösten johdosta, lykkääntyisi vuoden eteen- 26969: päin, ellei niitä s.aatett.aisi vaihvistetuiksi ennen tulevan ke- 26970: säkuun 1 päivää. 26971: 4 1917. - Vilik.ysymy8Dlietbatö N :o t. 26972: 26973: Tämän johdosta on PemstuslakivaliO'kunnan mielesti' 26974: Eduskunnalla syytä antaa 'Suostum uksensa siihen, että V eni- 26975: jln Väliaikainen HaLlitus vahvistaa. }lU:heenaoleva.t asetukset. 26976: Sen kautta ei Eduskunta luovu päätäntöoikeudestansa siihen 26977: nä.hden, kenen tehtäväksi Suomen lakien vahvistusoikeuden 26978: käyttäminen on tuleva. 26979: Sen nojalla mitä edellä on sanottu, Perustuslakivalio- 26980: kunta saa kunnioittaen ehdottaa, 26981: 26982: että Eduskunta, luopumatta päätäntöoike• 26983: destansa siihen nähden, kenen tehtäväksi Suomew 26984: lakien vahvistaminen on tuleva, antaa SUOB- 26985: tumuk~ensa siihen, että Venäjän V äliaikainew 26986: Hallitus vahvistaa välikysymyksessä tarkoitetut 26987: asetukset, ja siirtyy päiväjärjestykseen. 26988: 26989: Helsingissä, toukokuun 21 päivänä 1917. 26990: 26991: 26992: 26993: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh- 26994: taja Y. Mäkelin (osittain) ja jäsenet Ingman, Estlander, Hul- 26995: tin, Karhinen, Kurkinen, Kuusinen, Nevanlinna, Piisinen, 26996: F. Rantanen, Repo, Retulainen ja Tuomi sekä varajäsenet 26997: Kujala, Listo, Nurmela, Suosalo ja Watanen. 26998: Vl8åt.laatel. 26999: 27000: 27001: 27002: 27003: Vastalauseita. 27004: 1. 27005: 27006: Vastaukseksi edustaJja Helenius-Seppälän välikysymyk- 27007: seen on Senaatin Talousosaston Varapuheenjohtaja ilmoit- 27008: tanut, että Senaatti viime huhtikuun 27 p :nä. on päättänyt 27009: V enä.jän Väliaikaiselle Hallitukselle [ähettä.ä kirjelmän, 27010: jossa Senaatti puolestaan ehdottaa, että. Suomen Eduskunnan 27011: 15 päivänä marraskuuta 1909 päättämä asetus alkoholipi- 27012: toisten aineiden valmistamisesta, maahan tuonnista, myyn- 27013: nistä. y. m. sekä samana päivänä pää~tty wsetus denaturoi- 27014: tujen aineiden valmis·tamisesta y. ni. vahvistettaisiin, ja 27015: että Senaatti oikeutettaisii:n ryhtymään kaikkiin nirhin toi- 27016: menpiteisiin, joita näiden asetusten toimeenpano vaatii. 27017: Arvosteltaessa tätä Senaatin päätöstä on mielestämme 27018: otettava huomioon, että yleinen mielipide maassa, joka on 27019: tullut ilmilausutuksi myöskin erinäisissä Eduskunnan pu- 27020: heenalaisten asetusehdotusten vahvistamista koskevi·ssa pää- 27021: töksissä, vaatii alkoholipitoisten ju{)main valmistuksen, maa- 27022: han tuonnin ja myynnin kieltoa. Mitä. taasen siihen tulee, 27023: että Senaatti on Venäjän Välidikaiselle Hallitukselle a:lista.- 27024: nut puheen&laiset asetusehdotukset valhvistettaviksi, on Edus- 27025: •kunta tämän kuun 16 p:nä päättänyt lausua, että Eduskun- 27026: nan n. s. elintarvelain vahvistusta koskev!lla päätöstä ei ole - 27027: mitenkään hsitettävä epäluottamukseksi Senaatin Talous- 27028: osastolle eikä sen toimille, jolla ·lausunnolLa Eduskunta mie- 27029: lestämme jo on ilmoittanut hyväksyneensä myöskin nyt pu- 27030: heenalaisen Senaatin toimenpiteen. Ehdotamme sentähden 27031: & 1917. - Välik.ysymy&Jllietintö N:o 1. 27032: 27033: Eduskunnan päiväjärjestykseen siirtymiselle seuraavan sana- 27034: muodon: 27035: Eduskunta pitää annetun vastauksen tyydyt- 27036: tävänä ja siirtyy päiväjärjestykseen. 27037: 27038: Helsingi,ssä, 21 p. toukokuuta 1917. 27039: 27040: Lauri Ingman. E. Nevanlinna. 27041: Alfred Retulainen. A. Listo. 27042: K. Nurmela. H. Repo. 27043: Vastalause II. 7 27044: 27045: 27046: 27047: 27048: n. 27049: Esillä olevassa välikysymyksessä kosketeltu lakiehdotus 27050: on, kun sitä Senaatti kerran on voinut puoltaa, Eduskunnan 27051: hyvä:ksymänä, lähetettävä Venäjän Väliaikaisen Hallituksen 27052: vahvistettavaksi. 27053: Vä!likysymys on aiheuttanut keskustelun Suomea koske- 27054: vien asiain vahvistusoikeudesta. On myöskin käynyt ilmi, 27055: että Senaatti on koettanut saada aikaan sellaisen muutoksen 27056: nykyisin voimassa olevaan järjesty·kseen, että Suomen sisäis- 27057: ten kysymysten ratkaiseminen siirtyisi maassa olevalle vi- 27058: ranoma~selle. . Näin,., ollen. pitäisi ],:dusk~nnalla. olla: syytä 27059: lausua, ettei vain päätösvalta haJlinnollisissa asioissa, vaan 27060: myöskin lakiehdotusten vahvistamisoikeus olisi näin järjes- 27061: tettävä. 27062: Ehdotan siis kunnioittaen seuraavaa .perusteltua päivä- 27063: järjestykseen siirtymistä: 27064: Kuultuaan annetun selityksen siirtyy Eduskunta päivä- 27065: järjestykseen lausumaUa: että Eduskunnan 'Päättämät laki- 27066: ehdotukset ovat nykyisin lahetettävät Venäjän Väliaikaisen 27067: Hallituksen va'hvistettaviksi, · mutta että olot vaativat sen 27068: suuntaisen muutoksen nykyisin voimassa olevaan Suomen si- 27069: säisten asiain ratkaisemiseen, että ne ovat suomalaisen viran- 27070: omaisen ratkaistavat. 27071: 27072: Helsingissä, toukokuun 21 p:nä 1917. 27073: 27074: Ernst Estlander. 27075: 27076: 27077: 27078: • 27079: Helsiqiesl., Suomell 8enaatill ki:rja.painosea, 1t1'f. 27080: 1917.- Valtioplivipäätös. 27081: 27082: 27083: 27084: 27085: Suomen Eduskunnan 27086: päätös, 27087: joka tehtiin ja annettiin varsinaisilla valtiopäivillä 27088: ,~ Helsingissä 27089: _ plivlnä _ _ _kuuta 1917. 27090: 27091: 27092: Me allekirjoittaneet, Suomen Eduskunta ja Suomen ka,n- 27093: .san JiJdustajat, jotka nyt olemme varsinaisilla valtiopäivillä 27094: kokoontuneina olleet, teemme tiettäväksi: että Me 4 päivänä 27095: huhtikuuta tänä vuonna olemme tänne Helsin'kiin saapuneet 27096: Valtiopäiväjärjestyksen mukaista edu.stajat,ehtäväämme suo- 27097: rittamaan. 27098: Saatuamme 11 päivänä mainittua kuuta, ynnä myöhem- 27099: min valtiopäivien kestäessä tiedoksi erinäisiä esityksiä ja eh- 27100: dotuksia, jotka Hallitus on tahtonut Meille esittää, olemme 27101: .Me, keskusteltuamme näistä sekä käyttäen Suomen perustus- 27102: lakien mukaan Eduskunnalle tulevaa aloteoikeutta, · tehneet 27103: seuraavat päätökset: 27104: 1 §. 27105: Hallituksen esityksen laiksi eräänlaisen omaisuuden käy- 27106: töstä sodan aikana sekä sodan aiheuttamissa poikkeukselli- 27107: sissa oloissa olemme Me hyväksyneet, sillä tavoin muutettuna 27108: ja lisättynä! kuin kirj,elmämme 16 päivältä viime toukokuuta 27109: sisäLtää. 27110: 2 §. 27111: Hallituksen antaman esityksen, joka koskee Venäjän kan- 27112: salaisten oikeutta elinkeinon harjoittamiseen Suomessa, olem- 27113: 2 1917. - V altiopäiväpäätös. 27114: 27115: me Me., t.eht.yämme siihen eräitä muutoksia, 30 päivänä viime 27116: toukokuuta hyväksyneet, niinlmin Meidän kirjelmämme mai- 27117: n~tulta päivältä osottaa. 27118: 27119: 27120: 3 §. 27121: Sittenkuin Hallitus on Meille antanut esityhen, joka kos- 27122: kee Suomessa asuvain Venäj.än kansalaisten kunnallisia oi- 27123: keuksia, olemme Me kirjelmässä 30 päivältä viimekulunutta 27124: toU'kokuu.ta ilmoittaneet pääasiassa hyväksyneemme tässä ·esi- 27125: ty ksesE>ä olevan lakiehdotuksen. 27126: 27127: 4 §. 27128: . Kirjelmällä viime kesäkuun 22 päivältä Me olemme il- 27129: moittaneet hyväksyneemme Hallituksen esityks.enä. Meille 27130: annetun ehdotuksen laiksi 20 päivänä heinäkuuta 19016 an- 27131: netun Valtio'päiväjärjesty.ksen 3'2, 46 ja 51 §:n muuttami- 27132: sesta toisin kuuluviksi, tehtyämme siihen. eräitä muutoksia. 27133: 27134: 5 §. 27135: Hallituksen Meille antaman esityksen johdosta laiksi 27136: mooseksenuskolaisista Suomessa olemme Me hyväksyneet niin 27137: kuuluvat lait, kuin Meidän vastaukseksi mainittuun esityk- 27138: seen viime kuluneen kesäkuun 29 päivänä antamamme kir- 27139: jelmä osottaa. 27140: Samalla. Me olemme anoneet, että Hallitus va.lmistuttaisi 27141: ja Eduskunnan hyvä:hyttäväksi antaisi esityksen Suomen 27142: kansalaisoikeuden saavuttamisen ehdoista. 27143: 27144: 6 §. 27145: Saatuamme Hallitukselta vastaanottaa esityksen laiksi 20 27146: päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valt.iopäiväjärjestyks.en 27147: erinäisten valtiopäivätöitä koskevain säännösten muuttami- 27148: sesta ja täydentämisestä sekä samana päivänä annetun Suo- 27149: men Suuriruhtinaanmaan vaalilain 3,7 § :n muuttamisesta, 27150: Me olemme kirjelmässä 3 päivältä viime heinäkuuta ilmoit- 27151: taneet, että ol-emme hyväksyneet -esityks-essä olevat lakiehdo- 27152: tukset, tehtyämme niihin eräitä muutoksia ja lisäyksiä. 27153: 1917. - Valtiopåiväpäätös. 3 27154: 27155: 7 §. 27156: Niinkuin Me kirjelmässä 9 päivältä viime heinäkuuta 27157: olemme ilmoittaneet, olemme hyväksyneet. Hallituksen esi- 27158: tyksessä Meille ann-etun -ehdotuksen laiksi ·Eduskunnan oikeu- 27159: desta tarkastaa hailituksenjäsenten virkatoint.en lainmukai- 27160: suutta, t·eht.yämme sen yksityiskohtiin eräitä muutoksia. 27161: 27162: 8 §. 27163: Sittenkuin Hallitus oli Meille antanut esityksen laiksi si- 27164: sältävä selityksen asetukseen 12 päivältä maaliskuuta 1909 27165: samana päivänä annetun, torpan, lampuotiti'lan ja mäkitupa-· 27166: alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikai- 27167: semmin synt.yneisiin vuokrasu:hteisiin, olemme Me, niinkuin 27168: kirjelmämme kuluneen heinäkuun 13 päivältä osottaa, il- 27169: moittaneet hyväksyneemme lakiehdotuksen sen johdantoon 27170: tekemäll ämme lisäyksellä. 27171: 27172: 9· §. 27173: Hallituksen esityksen johdosta erinäisten asiain siir.tämi- 27174: sestä Suomen senaatin j; kenraalikuvernöörin' ratkaistavaksi 27175: Me olemme viime heinäkuun 18 päivänä hyvä:ksyneet niin 27176: kuuluvan lain Suomen korkeimman valtiovallan käyttämi- 27177: sestä, kuin samap. kuun 2i5 päivänä antamamme kirjelmä 27178: sisältää. 27179: Tämän ohessa Me sen johdosta, että olemme päättäneet ja 27180: säätäneet sanotun lain Suomen korkeimman valtiovallan käyt- 27181: tämisestä, olemme viimemainittuna päivänä hyväksyneet ja 27182: Venäjän Väliaikaiselle Ha;llituks.elle saattaneet asiata kos- 27183: kevan adressin, siinä lausu-en toivovamm-e, että Väliaikainen 27184: Hallitus katsoo voivansa Venäjän puol-esta tunnustaa ne 27185: Suom-en ja Suomen eduskunnan oik-eudet, jotka .sanotussa 27186: laissa Gvat säädetyt. ' 27187: 27188: 10 §. 27189: Meille annettua Hallituksen esitystä, joka kos·kee valttio- 27190: Iainan ottamista Venäjän ja Suomen välisen rahanvaihdon 27191: järj-estelyä vart.en, emme ole voineet hyväksyä syistä, jotka 27192: ) 27193: 27194: 27195: 27196: 27197: 4 1917. - Valtiopiiväpäätös. 27198: 27199: esiintuodaan kirjelmässämme kuluneen heinä.kuun ·217 .päi- 27200: vältä. 27201: Sen ohella Me olemme päättäneet, E!ttä ·niiden vaikeuksien 27202: lieventämiseksi, jotka. aiheutuvat edellä olevasta päätöksestä, 27203: Suomen Pankin välityksellä järjestetään Venäjän ja Suomen 27204: välistä rahanvaihtoa kirjelmässämme mainituissa rajoissa. 27205: sekä että HaJli,tuksen on ryhdyttävä tarmokkaisiin toimen- 27206: piteisiin sotilastöiden lakkaamisen johqosta uhkaavan työttö- 27207: myyden t.orjumiseksi. 27208: 27209: 11 §. 27210: Hallituksen esityksen johdosta, joka koskee erinäisten 27211: sodan ajaksi hallinnollista tietä säädettyjen verojen jatka- 27212: mista vuoden 1917 loppuun, Me ·olemme kirjelmässä viime 27213: heinäikuun 27 päivältä ilmoittaneet päättäneemu'te: 1) että 27214: seuraavat asetukset on kumottava: a) joulukuun 29 päivänä 27215: 19•14 annettu asetus rautateiden matkustajilta kannettavasta 27216: väliaihisesta verosta; b) maaliskuun 27 päivänä 1915 an- 27217: nettu asetus väliaikai&esta verosta, joka on suoritettava ta- 27218: varan ja matkustajain pakaasin kuljettamisesta rauta.teillä; 27219: c) maaliskuun 2•7 päivänä 1916 annettu asetus niiden väli- 27220: aikaisten verojen korottamisesta, joita kannetaan rautatiellä 27221: matkustajilta ja rautatiellä kuljetettavasta rahtita.varasta; ja 27222: d) helmi•kuun 1 päivänä 19·15 annettu asetus telefoniverosta; 27223: sekä että alkaen elokuun 1 päivästä 1917 kaikki veron- 27224: kantQ, rästiveronkantoa. lukuunottamatta, yllämainittujen 27225: hallinnollista tietä annettujen veroasetusten ja niiden perus- 27226: teella tehtyjen senaatin verotuspäätösten nojalla, on lakkaava; 27227: 2) että väliaikaisten kieltolakisäännösten voimaan astuttua OJl 27228: kumottava: a) joulukuun 24 päivänä 19<15 annettu asetus 27229: mallasj.uomista suoritettavasta vero~ta; b) marraskuun 18 27230: päivänä 1914 annettu asetus a1koholipitoisten aineiden 'kau- 27231: pan rrujoittamisesta. Suomessa sotatilan voimassaolon aja!ksi; 27232: c) maaliskuun 27 p'äivänä 19115 annettu asetus koskeva väli- 27233: aikaista maksua alkoholipitoisten aineid·en tukkukaupasta; 27234: sekä kahteen edelliseen asetukseen liitltyvät senaatin päätök- 27235: set anniskeluYeron määrästä marraskuun 19 päivältä 1914, 27236: 1917. - Valtiopäiväpäätös. 5 27237: 27238: tammikuun 12 päivältä 1915 ja' joulukuun 13 päivältä 1915 27239: sekä alkoholipitoi,sten aim:iden tukkukaupasta suoritl{jtta,van 27240: veron määrästä maaliskuun 30 päivältä 1915, kesäkuun 19 27241: pä.ivälliä 1915, joulukuun 13 päivältä 1915 ja helmikuun 2'9 27242: päivältä 1911'6; ja d) heinäkuun 9 päivänä 1916 annettu asetus 27243: Suomeen tuotavien alkoholipitoisten juomain väliaikaisesta 27244: verosta; &ekä että samana päivänä kun väliaikaiset kieltola,ki- 27245: säännökset astuvat voimaan, kuitenkin viimeistään joulukuun 27246: 3i1 päivänä 1917, kaikki veronkanto, rästiveronkantoa lu- 27247: kuunottamatta, edellisessä 2 kohdassa mainittuj~n hallinnol- 27248: lista tietä annettujen veroasetusten ja niiden perusteella teh- 27249: tyj-en senaatin verotuspäMösten nojalla, on lakkaava. 27250: · Asiaa valmistelevasti käsiteltäessä ovat Valtiovaminvalio- 27251: kuntamme ja Suuri valiokuntamme Meidän hyväksyttäväksi 27252: ehdottaneet lain pääoma- .ia kuponkisuostunnasta, lain leima- 27253: suostunnasta, lain siitä verosta, joka on suoritettava palo- 27254: viinan valmistamisesta Suomessa, sekä lain eräitten velaksi- 27255: annettujen rahapääomain verottamisesta, jotka ovat turvatut 27256: kiinnityksellä kiint,eään omaisuuteen, mutta näiden asiain 27257: toista käsittelyä ei ole ehditty Eduskunnassa loppuun toi- 27258: mittaa. 27259: 12 §. 27260: Niinkuin- Me kirjelmässä 30 päivältä viime heinäkuuta 27261: olemme ilmoittaneet, Me olemme hyväksyneet Hallituksen 27262: esityksessä Meille annetun ehdotuks-en laiksi Korkeimmasta 27263: oikeudesta niin kuuluvana kuin mainittu kirjelmämme 27264: osottaa. 27265: 13 §. • 27266: Saatuamme Hallitukstm esityksen laiksi Korkeimmasta 27267: hallinto-oikeudesta, Me olemme s-en hyväksyneet, tehden kui- 27268: tenkin eräitä muutoksia mJlinittuun lakiehdotuks-een s-ekä 27269: siih-en liittyviin ehdotuksiin laiksi 20 päivänä heinäkuuta 27270: 1906 annetun Vaalilain 13 ja 16 ·§:n muuttamise.sta ja laiksi 27271: 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista .ia niid-en kanssa me- 27272: tHJHelemisestä annetun as·etnksen 9 § :n muuttamisesta, ja 27273: {)lemiUe kirjelmässä 2 päivältä elokuuta tämän ilmoittaneet. 27274: 6 1917. - V altiopäiväpäätös. 27275: 27276: 14 §. 27277: Hallituksen esityk;;en valtiolainan ottamisesta kulkulai- 27278: tosrahaston tarpeisiin :M:e olemme mietinnön antamista var- 27279: ten lähettäneet V altiovarainvaliokuntaamme ja sittemmin 27280: Suureen valiokuntaamme, mutta Valtiopäiväjärjestyksen 27281: sii:ätämää toista käsittelyä ei ole ehditty Eduskunnassa, lop- 27282: puun suorittaa, minkä :M:e kirjelmässä tältä päivältä olemme 27283: ilmoittaneet. 27284: 27285: 15 §. 27286: Sittenkuin Hallitus oli ~Ieille antanut esityksen valtio- 27287: lainan ottamise:,ta Suomen Pankin aseman vahvistami&eksi, 27288: M:e olemme kirjelmällä tältä päivältä ilmoittaneet, ettemille 27289: ole asiassa ehtineet loppuun suorittaa Valtiopäiväjärjes,tyksen 27290: säätämää toista käsittelyä. 27291: 27292: 16 §. 27293: Saatuamme Hallituks-elta, -esityksen yhdistyksiä koske-, 27294: va.ksi laiksi Me ol-emme tänä päivänä kirjelmässä ilmoitta- 27295: neet, että :M:e asiassa olemme ehtineet suorittaa ainoastaan 27296: Valtiopäiväjärjestyks-en säätämän toisen käsitt-elyn. 27297: 27298: 17 §. 27299: Kirjelmässä tältä päivältä olemme ilmoittaneet, että suur- 27300: ten tulojen v·erosta Meille annetun esityksen ainoas taan ensi- 27301: 1 27302: 27303: 27304: 27305: 27306: mäinen käsittely on ehditty Eduskunnassa suorittaa. 27307: 27308: 18 §. 27309: • Niinkuin tänä päivänä antamamme kirjelmä osottaa, 27310: olemme lähettäneet Hallituksen esityksen ehdotuksin.een 27311: laiksi säästöpankeista valmistelevaa käsittelyä varten Pank- 27312: kiva.liokuntaamme, joka kuitenlman ei ole ehtinyt ~'leille an- 27313: taa mietintöä asiasta. .. 27314: 27315: 19 §. 27316: Niinkuin kirjelmästämme viime toukokuun 18 päivältä 27317: havaitaan, M-e olemme, HH4 vuoden valtiopäivillä Hallituk~. 27318: 1917. - Valtiopäiväpäätös. 7 27319: 27320: sen esityksen perusteella laa:ditun, niillä lepäämään jätetyn 27321: asetusehdotuksen johdosta maanvuokraoloj.en järjestämiseksi, 27322: mainittuna päivänä hyväksyneet sekä Venäjän Väliaikaiselle 27323: Hallitukselle vahvi:;tettavaksi lähettäneet asetuksen, sisäl- 27324: tävän määräyksiä erinäisistä maaliskuun 13 päivänä 19116 27325: voimassa olevista torp_paa, 1ampuotitilaa ja mäkitupa-aluetta 27326: koskevista vuokrasopimuksista. 27327: 27328: 27329: 20 §. 27330: Valtiopäiväjärj·estyksen 44 § :n mukaisesti on Meidän 27331: Pankkivaliokuntamme tarkastanut Suomen Pankin tilan ja 27332: hallinnon vuosina 1914, 1915 ja 1916 ja siitä antanut lausun- 27333: non; ja olemme l\Ie tämän lauswmon hyväksyneet sekä kir- 27334: jelmän kera kuluneen heinäkuun 10 päivältä lähettäneet sen 27335: Pankkivaltuusmiehillemme. 27336: 27337: 27338: 21 §. 27339: Tarkastaessaan Suomen Pankin tilaa ja hallintoa vuo- 27340: sina 1914, 1915 ja 1916 on Meidän: Pa:nkkivaliokuntamme 27341: kiinnittänyt huomiota Suomen Pankin noteeraamaan Venäjän 27342: rahan kurssiin ja antanut :siitä Meille erityisen lausunnon; ja 27343: olemme Me tämän la.usunnon hyväksyneet sekä kir:jelmän 27344: kera viime l;:esäkuun 11 päivältä lähettäneet sen Pankkival- 27345: fuusmiestemme tiedoksi. 27346: 27347: 27348: 2!2 §. 27349: Rirjelmillä toukokuun 4 päivältä ja heinäkuun 17 27350: päivältä tänä vuonna. Me olemme ilmoittaneet, ketka hen- 27351: kilöt Meidän Pankkivaliokuntamme ja Valitsijamiehemme 27352: ovat valinneet pankkivaltuusmiehiksemme vuosina 1915 ja 27353: 1916 eroamisvuorossa olleiden ja tänä vuonna eroavien 27354: sijaan sekä Suomen Pankin tilintarkastajiksi ;ynnä pankki- 27355: valtuusmiesten ja tilintarkastajain varamiehik&i, minkä 27356: ohessa tämä on pöytäkirjan otteilla Pankkivaltuusmiehille 27357: hedoksi annettu. 27358: 8 1917. - Valtiopäivä.päätös. 27359: 27360: 213 §. 27361: Pankivaltuusmiestemme esityksen· johdosta Me olemme 27362: hyväksyneet ne toimenpiteet, joihin Pankkivaltuusmiehet 27363: kalliinajanlisän suorittamis,eksi Suomen Pankin virkailijoille 27364: aikaisemmin ovat ilman Eduskunnan myötävaikutm,ta ryh- 27365: tyneet, ja oikeuttaneet Pankki,valtuusmiehet 1 päivän heinä- 27366: kuuta 1917 ja 3>0 päivän kesäkuuta 19181 välisenä aikana 27367: käyttämään korkeintaan 2'60,000 markkaa kalliinajanlisäyk- 27368: seksi Pankin virkailijoille. Myöskin olemme Pankkivaltuus- 27369: miesten esittämillä syillä päättäneet oikeuttaa Pankkival- 27370: tuusmiehet 1917 vuoden alusta lukien Suomen Pankin virka- 27371: ja palv·elusmiesten taloudellisen aseman parantami•seen sekä 27372: Pankissa ehkä tarvittaviin hallintomenoihin toistaiseksi käyt- 27373: tämään Pankin varoja aina 100,000 markkaan asti vuodessa. 27374: Tämän olemme kirjelmällä viime kesäkuun 19 päivältä Pank- 27375: kivaltuusmiesten tietoon saattaneet. 27376: 27377: 2'4 §. 27378: Sittenkuin Me, 24 päivänä toukokuuta 1886 annetun ju- 27379: lis•tuksen mukaisesti, olimme saaneet kertomukset Postisää.stö- 27380: pankin tilasta ja hoidosta vuosina 1913, 19114 ja 1915, sekä 27381: Meidän Pankkivaliokuntamme, jolle olimme kertomukset 27382: valmistelevaa käsittelyä varten lähettäneet, oli antanut asiasta 27383: mietinnön, jonka olemme hyväksyneet, Me ol,emme lähettä- 27384: neet tämän mietinnön kirjelmän ohella 15 päivältä viime 27385: t.oukokuuta Suomen Senaatille. 27386: 27387: 25 §. 27388: Pankkivaliokuntamme esityksestä Me olemme kirjelmässä 27389: viime toukokuun 8 päivältä Pankkivaltuusmiehillemme anta- 27390: neet määräykset I ... ängmanin testamenttirahastossa Li,tt. B. 27391: joulukuun 31 päivänä 19'16 käytettävissä olevien voittovaro- 27392: jen jakamisesta. Tämän ohessa Me olemme määränneet, että 27393: kaikkien nyt apura.hoja saavain yhdistysten ja laitosten on 27394: vuoden 19t20 alus&a Pankkivaltuusmiebille annettava selon- 27395: teko ja tili näiden a}mrah<ljen käyttämisestä. Edelleen olem: 27396: me päättäneet, että Pankkivaltunsmiesten on tehtävä ehdotus 27397: 1917. - Valtiopäiväpäätös. 9 27398: 27399: voittovarojen seuraava:ksi jwksi kolmen vuoden pä:ästä eli 27400: va;ltiopäiville 1920 s·ekä sopivana tavalla annettava yleisölle 27401: tiedoksi, milloin anomukset varojen saamiseksi ovat Pankki- 27402: valtuusmiehil1e jätettävät. Myöskin olemme määränneet, että 27403: I,ängmanin testamenttirahastoja tulee edelLeenkin Suomen 27404: Pankin johtokunnan hoitaa Pankkivaltuusmieste11 valvonnan 27405: alaisena ja Eduskunnan valitsemain Pankin tilintarkastaliain 27406: niiden hoitoa tarkasta!!. 27407: 27408: 26 §. 27409: Meidän VaHiovarainvaliokuntamme a.ntaman mietinnön 27410: johdosta niistä kurssitappioista, · j·oita Suomen valtiovarasto 27411: vuodesta 1914 lähtien on kärsinyt. erinäisten Venäjän rahassa 27412: tapahtuneiden suoritusten takia, Me olemme katsoneet tar- 27413: peelliseksi Hallitukselle tehdä sellaisen esityksen, josta mai- 27414: nitaan Valtiopäiväjärjestyben 43 §:n 1 momentissa, sekä kir- 27415: jelmässä viime toukokuun 8 päivältä ilmoittaneet p.äättä- 27416: neemme kehoittaa Suomen senaattia ryhtymään sellaisiin toi- 27417: menpiteisiin, että kaikissa valtiovarastolle Venäjän rahassa 27418: tapahtuvissa suorituksissa nouda,tetaan Suomen Pankin V e- 27419: näjän rahal1e noteeraamaa kurssia. 27420: 27421: 27 §. 27422: Sittenkuin Valtuuskunta, j·oka valtiopäivillä vuonna 1913 27423: asetettiin hoitamaan lääketieteenlisensiaatti Herman Frithiof 27424: Antell vainajan testamentin kautta Suomen kansalle lahjoi- 27425: tettuja kokoelmia, on Meille antanut. kertomuksen toiminnas- 27426: taan vuosilta 19,13, 19'14 .ia 1915 ynnä tilin niistä rahaNa- 27427: roista, jotka saman a.jan kuluessa ovat olleet sen käytettä- 27428: vinä, ja Valtuuskunnalle QJl myönnetty vastuuvapaus kerto- 27429: muksen käsittämältä ajal~a, olemme Me päättäneet edeHeen 27430: toimessaan pysyttää mainitun Valtuuskunnan, johon kuuluu 27431: viisi varsinaista ja seitsemän varajäsentä ja jonka jäsenistä 27432: valtiopäivillä joka kolmas vuosi, luettuna 1 päivästä. tammi- 27433: kuuta 1907. valitaan toinen puoli uudestaan, toisin vuoroin 27434: kaksi varsinaista ja neljä varajäsentä, toisin vuor.nin kolme 27435: varsinaista ja kolme vara.iiisentä. Sen ohessa l\Ie olemme an- 27436: 10 1917. - V altiopäiväpäätös. 27437: 27438: taneet tarkellJlia ohjeita Antellin kokoelmien kartuttamiseksi 27439: lahjoitetun rahaston korkojen käyttämisestä ynnä vahvista- - 27440: neet Valtuuskunnalle -erityisen johtosäännön. Ed·ellä maini- 27441: tuista päätöksistämme, sekä niistä hoenkilöistä, jotka eron- 27442: neitten sijaan on valittu jäseniksi ja varajäseniksi mainittuun 27443: Valtuuskuntaan, Me oloemme kirjelmässä }5 päiväiltä viime 27444: kesäkuuta tehneet ilmoituks€U. Sitä paitsi on kirjelmä asiasta 27445: lähetetty Valtuuskunnalle. 27446: 27447: 28 §. 27448: Tarkastivessaan Valtiopiiväjärjestyksen 43 § :n mukai- 27449: sesti valtiovarain tilaa sekä sitä koskevia tilejä ja asiakirjoja 27450: on Meidän V altiovarainvaliokuntamme kiinnittänyt huo- 27451: mionsa siihen erityiseen veroon, joka marraskuun 14 (1) päi·· 27452: vänä 1916 annetulla asetuksella oli säädetty kannettavaksi 27453: Suomen rautateiden matkustajilta nykyisen sodan aikana 27454: Venäläisen punaisen ristin yhdistykselle, sekä Meille 27455: asiasta antanut lausunnon, jonka johdosta Me olemme päät- 27456: ,täneet, etta vero on viipymättä lakkautettava ja sanottu ase- 27457: tus Suomen perustuslakien vastaisena kumottava. Tämän 27458: olemme .1\fe kirjelmällä 19 päivältä viime kesäkuuta Hallituk .. 27459: s·en tiedoksi saattaneet. 27460: 27461: 29 §. 27462: Tehdyn eduskuntaesityksen johdosta Me olemme, lausuen 27463: toivomuksenamme että Halli•tus ryhtyisi maan tuomiokuntia 27464: uud·estijärjestelemään ja sääi"äisi kihlakunnanoikeuksien pöy- 27465: täkirjain toimitusajan lyhyemmäksi, hyväksyneet lakiehdo- 27466: tuksen kihlakunnankäräjiä koskevien määräysten muuttami- 27467: sesta, kuten kirjelmässä viime toukokuun 30 päivältä olem- 27468: me ilmoittaneet. 27469: 27470: 30 §. 27471: Niillä perusteilla, jotka. Meidän kirjelmässämme viime 27472: kesäkuun 8 päivältä esitetään, Me olemme tehdyn eduskunta- 27473: esityksen johdosta hyväksyneet lain Oikeudenkäymiskaarcn 27474: ]5 luvun 2, 3 ja 9 §:n muuttamisesta. 27475: 1917. - Valtiopäiväpäätös. 11 27476: 27477: 31 §. 27478: Niinkuin kirjelmästämme viime kesä:kuun 11 päivältä ha- 27479: vaitaan, olemme Me tehdyn eduskuntaesityksen johdosta hy- 27480: väksyneet lain Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 § :n kumoamisesta 27481: s·ekä 3 ja 4 § :n muuttamisesta. 27482: 27483: 32' §. 27484: Tehd·yn eduskuntaesityksen johdosta Me olemme hyväk~ 27485: synoot s·euraavat lait: Ulosottolain 4 luvun 5, 6, 7 ja 8 § :n, 27486: mainitun lain voimaanpanemisesta ann€tun asetuksen 27 §:n, 27487: sekä Konkurssisäännön 85 ja 90 § :n muuttamisesta. Tästä 27488: olemme kirjelmässä viime kesäkuun 19 päi>vältä ilmoittaneet. 27489: 27490: 33 §. 27491: Perusteilla, jotka Meidän kirj~Jlmämme heinäkuun 13 päi- 27492: vältä sisältää, olemme Me tehdyn eduskuntaesityksen joh- 27493: dosta hyväksyneet lain rangaistusten täytäntöönpanosta 19 27494: päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen 4 luvun 2 §:n 27495: muuttamisesta. 27496: 27497: 34 §. 27498: Kirjelmällä kuluneen heinäkuun 14 päivältä Me olemme 27499: ilmoittaneet hyväksyneemme ehdotukset maalaiskuntain kun- 27500: nallislaiksi. kaupunkien kunnallislaiksi, laiks.i kansanäänes- 27501: tyksestä ja. lmnnalliseksi vaalilaiksi. 27502: Samalla Me olemme päättäneet, että Hallitus mahdolli- 27503: simman pian Eduskunnalle antaisi esityksen kunnallisvero- 27504: tusta koskevan lainsäädännön uudistamisesta. 27505: 27506: 35 §. 27507: Niinkuin kirj.elmästämme viime heinäkuun 14 päivältä 27508: kii,y ilmi, olemme Me eduskuntaesityksen johdo»ta samana 27509: päivänä hyväksyneet lakiehdotuksen kahdel\:san tunnin työ- 27510: aja~ta. 27511: Samassa kirjelmässä Me olemme lausuneet, •että Eduskun- 27512: nan vuonna 1909 pää.ttämät asetukset työstä teollisuus- ynnä 27513: eräissä muissa ammat€issa ja amma.ttientarkastuksesta ovat 27514: 12 1t17. - Valtiopäiväpäätös. 27515: 27516: vahvistettavat ennenkuin laki kahdeksan tunnin työajasta 27517: vahvistetaan. 27518: Tämän ohella. Me olemme anoneet, ·että Hallitu~ ensi ti- 27519: lassa asettaisi komitean tutkimaan, millä tavoin sairaanhoito- 27520: henkilökunnan ja erinäisissä yleisissä laitoksissa pal veievien 27521: alempien virkamiesten työaika voitaisiin lailla määrätä nou- 27522: da:ttama'lla, mikäli mahdollista, niitä perusteita, jotka sää- 27523: de't.ään laissa kahdeksan tunnin työajasta, · ja. että Hallitus 27524: komitean hankkiman selvityksen pohjalla antaisi Eduskun- 27525: nalle esityksen asiasta. 27526: 27527: &6 §. 27528: Sittenkuin 1\{e viime heinäkuun 18 päivänä olemme päät- 27529: täneet ja säätäneet lain Suomen korkeimman valtiovallan 27530: käyttämisestä, jonka mukaan Suomen eduskunta päättää, 27531: vahvistaa ja voimaanpantavaksi määrää kaikki Suomen 27532: lait, Me tämän mukaisesti olemme kuluneen syyskuun 28 päi- 27533: vänä tekemällämme l)äätökr;ellä määränneet edellämainitun 27534: lain julkaista.vaksi, kuten 1\-le sinä päivänä lähettämässämme 27535: kirjelmässä Suomen senaatille olemme ilmoittaneet. 27536: 27537: 37 §. 27538: Heinäkuun 18 päivänä päättämämme ja säätämämme, 27539: Suomen korkeimman valtiovallan.käyttämistä koskevan lain 27540: nojalla olemme Me, kuten erinäiset kirjelmämme syyskuun 27541: 2'8 päivältä osottavat,. mainittuna päi·vänä vahvistaneet ja 27542: voimaanpaniaviksi määränneet: 1) vuoden 1909 toisilla val- 27543: tiopäivillä l)äätetyt asetl.1sehdotukset työstä teollisuus- ynnä 27544: eräissä muis:?a ammateissa ja ammattientarkastuksesta; sekä 27545: 2) seuraavat näillä valtiopäivillä hyväksymämme lakiehdo- 27546: tukset: ehdotuksen laiksi Venäjän kansalaisten oikeudesta 27547: elinkeinon harjoittamiseen Suomessa, ehdotuksen laiksi Suo- 27548: messa asuvain Venäjän kansalaisten kunnallisista oikeuk- 27549: sista, ehdotuksen laiksi Suomen Eduskunnan oikeudesta tar- 27550: kastaa hallituksenjäsenten virkatointen lainmukaisuutta, eh- 27551: dotukset maalaiskuntain lmnnallislai ksi, kaupunkien kun- 27552: 1 27553: 27554: 27555: 27556: nallislaiksi, laiksi kansanäänestyksestä ja kuunailiseksi vaali- 27557: laiksi sekä ehdotuksen laiksi kahdeksan tunnin t;röajasta. 27558: 1917. - Valtiopiiväpäätö8. 13 27559: 27560: Samalla Me olemme päättäneet selittää lopullisesti b,y- 27561: väksyiyiksi ne kaksi anomuspontta, jotka sisältyvät viime- 27562: mainittua lakiehdotusta koskevaan 14 päivänä heinäkuuta 27563: päivättyyn kirjelmäämme. 27564: 27565: 38 §. 27566: Valtiopäiväjärjestyksen 3,2 § :n nojalla "Me olemme salli- 27567: neet esittää Senaatin asianomaisen jäsenen vastattavabi ky- 27568: symyksen, mikä on Senaatin kanta Eduskunnan 15 päivänä 27569: marraskuuta 1909, päättämän kieltolain va:hvistukseen näh- 27570: den ja mitä muita toimenpiteitä Senaatti ehkä btsoo välttä- 27571: mättämiksi tämän asian saattamis·eksi onnelliseen päätökseen. 27572: Sittenkuin siihen oli vastaus annettu, M~ olemm€ viime tou- 27573: kokuun 212 päivänä, luopumatta päätäntöoikeudestamme sii- 27574: hen nähden, 'kenen tehtäväksi Suomen lakien vahvistaminen 27575: on tuleva, ahtaneet suostumuksemrne si1hen, etiä v~mäjän 27576: Väliaikainen Hallitus vahvistaa vä1ikysymyk~ssä ta.rkoitetut 27577: asetukset, ja siirtyneet päiväjärjestykseen. 27578: 27579: w §. 27580: Erinäisten anomusehdotusten ja eraan eduskuntaesityk- 27581: sen johdosta: 1\'Ie olemme kirjelmissä Hallitukselle ilmoittaneet 27582: päät.täneemme: 27583: 1) ke'hottaa Hallitusta kiireellisesti valmistuttamaan ja 27584: Eduskunnan, hyväksyttäväksi jättämään ehdotuksen laibi 27585: kuolemanrangaistuksen poistamis.esta sekä niistä muista muu- 27586: t()ksista Rikoslakiin, mitkä muuttuneiden valtiollisten olojen 27587: johdosta sen yhteydessä käyvät tarpeellisiksi; 27588: 2) kehottaa Hallitusta lähitulevaisuudessa antamaan 27589: Eduskunnalle esitykset niiksi kau~pa-alaa koskeviksi laeiksi, 27590: joihin ehdotukset jo ovat valmiina; sekä niinikään kehottaa 27591: Hallitusta asiantuntijoilla, joina olisi käytettävä sekä la'ki- 27592: ett.ä liikemiehiä, valmistuttamaan ehdotukset kauppalainsää• 27593: dännön uudistamisesta munitakin osa.ltUJ; 27594: 3) että eduskunnan jäsenille myönnettäisiin vapaalippu 27595: valtionrautateillä edustajaJkaudekseen; ja että .eduskunnan 27596: vakinaisille virkailijoille kansliatoimikunnan harkinnan mu- 27597: 14 1917. - Valtiopä.iväpäätös. 27598: 27599: kaan myönnettäisiin heidän toimikaudekseen vapaalippu val- 27600: tionrautateillä; 27601: 4) että Hallitus, hankittavan selvityksen jälkeen, lähei- 27602: sessä tulevaisuudessa_ valmistuttaisi ja Eduskunnalle antaisi 27603: esityksen läänien itsehallinnosta, alempiasteisista hallinnolli- 27604: sista tuomioistuip:tista sekä nykyisten läänien ja niiden hal- 27605: linnon uudestaan järjestämisestä; 27606: 5) että Eduskunta kehottaa hallitusta ryhtymään pikai- 27607: siin toimenpiteisiin Helsingin miliisila:kon lopettamiseksi; 27608: sekä että tästä aiheutuvien toimenpiteiden tuottamia lisäme- 27609: noja varten, niihin luettuina Helsingin järjestyE>toimikunnasta 27610: johtuvat kustannukset, vuoden 1917 valtion menosääntöön 27611: otetaan 300,000 markan arviomäärära:ha; sekä 27612: 6) että Eduskunta kehottaa Hallitusta asettamaan kir- 27613: jelmässämme esitetyllä tavalla kokoonpannun työttömyys- 27614: keskuskomitean, jonka tehtävänä olisi toimi~ Hallituhen 27615: apuna maassamme jo esiintyvän ja ~msi syksyn ja. talven 27616: aikana todennäköisesti tuntuvasti lisääntyvän työttömyyden 27617: torjumiseksi ja sen seuraust-en liev-entämiseksi; että maini- . 27618: tulle komitealle-heti varattaisiin käyttöval'oiksi 500,000 mar- 27619: kan arviomääräraha; ja että Hallituks-en käyt•ettäväksi työt- 27620: tömille järjeotettäviä töitä varten myönnetään 10,000,000 27621: markkaa, mikä määräraha tulee vuoden 1917 me~osäännössä 27622: huomioon otettavaksi. 27623: Niinikään M-e olemme moniaid!f'll anomusehdotusten ja 27624: erään eduskuntaesityksen johdosta Hallitukselta anoneet: 27625: 1) että Hallitus, hankittuaan asiassa tmp.eelliseksi katso- 27626: mansa selvityksen, mahdollisimman pian antaisi Eduskun- 27627: nalle esityksen laiksi, jolla yhteiskunnalle turvattaisiin en- 27628: tistä suurempi mahdollisuuB huolehtia vesivoiman käyttämi- 27629: seen liittyvistä yleisistä eduista; 27630: 2) että Hallitus lähimmässä t.ulevaisuudessa ryhtyisi val-. 27631: mistamaan ehdotustQ. avioliittolainsäädännön uudistamiseksi 27632: ja erittäinkin aviopuolisoiden varallisuusoikeudellisten suh- 27633: teiden järjestämiseksi tasa-arvoisuuden periaatteita noudat- 27634: tamalla ja aikanaan antaisi Eduskunnalle esitykset asiasta; 27635: 1917. - Valtiopäiväpäätös. 15 27636: 27637: 3) että esityksessä uudeksi hallitusmuodoksi ehdotetaan 27638: pääsy valtionvirkoihin samoilla ehdoilla avoimeksi kaikille 27639: Suomen kansalaisille sukupuoles,ta riippumatta; 27640: 4) että Hallitus viipymättä antaisi Teollisuushallituk- . 27641: sell~ toimeksi yksissä neuvoin Hallituksen määrättävän, mie- 27642: histä ja naisista kokoonpannun toimikunnan kanssa toimi- 27643: tuttaa tilastollisen tutkimuksen maamme vaatetustyöläisten 27644: työoloista, pitäen silmällä erittäinkin n. s. kus•tannusjärjestel- 27645: mäistä kotiteöllisuutta tällä alalla, sekä tutkimuk~en val- 27646: mistuttua antaa Hallitukselle kertomuksen siitä ynnä ne esi- 27647: tykset ja ehdotukset, joita tutkimus saattaa aiheuttaa; 27648: 5) että n. s. keisarilliset kirkk<Jherrakunnat kirkkoherran- 27649: nimitybeen nähden muutettaisiin konsistoriaalisiksi; sekä 27650: 6) että Hallitus, toimitettuaa.n tarpeellisen valmistelun, 27651: antaisi Eduskunnalle esityksensä niiksi toimenpiteiksi erään- 27652: laist.en yhtiöiden ja. yhdistysten maanhankintaoikeutta kos- 27653: kevassa asiassa, joihin katsotaan aihetta olevan. 27654: 27655: 27656: Paremmaksi vakuudeksi, että :M:e nam olemme määrän- 27657: neet ja. päättäneet, olemme Me, Suomen kansan Edustajat, 27658: tämän allekirjoittaneet ja vahvistaneet; joka tapahtui Hel- 27659: singin kaupungissa päivänä :kuuta vuonna tuhat 27660: yhdeksänsataa ja seitsemäntoista. 27661: - - - - - - - - - - -----·--- 27662: Hehingissä, Suomen Senaatin kirjapaino5sa, 1917. 27663: ------------·-------------- 27664: •• •• 27665: VALTIOPAIVAT 27666: 1917 27667: ASIAKIRJAT 27668: 27669: LISÄVIHKO SISÄLTÄVÄ 27670: 27671: ASIALUETTELON 27672: 27673: 27674: 27675: 27676: HELSINGISSÄ, Hll7 27677: SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA. 27678: Lyhennysten selitys. 27679: Ae = an,omus-e:bdotus. 27680: a;] am. = alamainen. 27681: Am. ja am. = anomusmietintö. 27682: Edk. = Eduskunta. 27683: Ee = eduskuntaesity,s. 27684: Em. ja -em. =-·~ eduskU'ntaesitysmietintö. 27685: ilm. = ilmoitus. 27686: ICs. = Katso. 27687: Ltv.= Laki- ja talousvaliokunta. 27688: Lv. = Lakivalio1kunta. 27689: m. ( vaEokunnan nimeä osattavan merkin perässä) = mietintö. 27690: Siis esim. Lvm. = Lakivalio,kunnan mietintö. 27691: Utv. = :Maatalouscvaliokunta. 27692: Prv. = Perustushkivaliokunta. 27693: Pv. = Pan'kkiva1io1kunta. 27694: Siv. = 'Sivistysvaliokunta. 27695: Suurv. = Suuri valiokunta. 27696: Tv. = Talousvaliokuuta. 27697: Työv. = Työväena,siainvaiiolkunta. 27698: Vv. = Valtiovarainvalio.kunta. 27699: Asialuettelo. 27700: Adressi. Prvmo n :o 12 0 ooo 0 0 0 oo o 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 IV 27701: 27702: Alkoholi. Välikysymys koskeva senaatin 'kantaa eduskun- 27703: nan 15 p :nä marraskuuta 1909 1päättä män kielto- 1 27704: 27705: 27706: ,lflin vahvi.stamiseen nälhden; Prvmo n:o 2 o oo o o o o IV 0 27707: 27708: 27709: 27710: 27711: Alkuo1>etus. Ae n:•o 45 mäiirära,han myöntämisestä vuo- 27712: cle'ksi 1918 al,kuapetustoiminmm 'kehittämiseksi 27713: maaseudulla; Sivmo n:o 1 (amo n:o 1) o oo o o o o V: 2 0 0 0 27714: 27715: 27716: 27717: 27718: A o n :.o 46 määrärahan myöntämi,sestä tilapäisc:ksi 27719: avustukseksi kunnan 'ja seuratkunnan alkukou:lujen 27720: opettajille; Sivmo n :o l (a;mo n :o 1) o o o o o o o. 0 0 0 0 27721: 27722: 27723: 27724: 27725: Anomusehtlotus: 27726: n :·o 1, 'Pääsyn turvaamisesta valtion virkoihin 27727: sukupuolesta riirp;pumatta; Prvm. n :o 8 (amo n :'o 27728: 17); Edk :n päättämä anomus ....... o o.... o.. o o V:2 27729: n :o 2, eduskuntavaa.Ieista v.oimassa o1evain. sään- 27730: nösten muuttamisesta 'sellai~i:ksi että eri vaalipii- 27731: l'ien samaan puo1ueeseen kuuluvat vaaliliitot voisi- 27732: vat yhtyä ~koko ma,an käsittävä!ksi vaaililiitQksi; 27733: Prvm. n:o 11 (am. n:o 28) ................... . 27734: n :o 3, arma,hdusjulistulksen antami,sesta; Prvmo 27735: n :·o 3 (am. n :o 10) .......... o ••••••••• o. 0 ••• 27736: 27737: 27738: 27739: 27740: n :o 4, 'hallituksen nimitysoikeuden lakkauttami- 27741: sesta n. H. keisarin pitäjissä; Prvm. n:o 10 (am. 27742: n :.o 2,5); Edk :n päättämä anomus ...... 0 ••••••• 27743: 27744: 27745: 27746: 27747: n :o 5, esity:ksen an ta,m isesta mooseks·enuskolaisten 27748: oi•keudelli·sen aseman parantamisesta; Prvm. n :o 4 27749: (hallit. esit. n :o 8) . o......................... . II 27750: n :o 12, vapaalippujen myöntämisestä va1tion rau- 27751: tateillä edk :n jäsenille ja vakinaisiHe virkaili- 27752: joille; Vvm. n :o 12 (am. n :o 27); Edk :n kirjeolmä V ..<)"" 27753: n :o 13, huveista kannettavien maksujen 1a1klkautta- 27754: mis~esta; Vvm. n :o 6 siv. 7 ................... . III 27755: n :o 15, erinäisistä muutotksi,sta aviopuolisoiden oi- 27756: keussulhtei,siin; Lvm. n :o 8 ( am. n :o 16); Edk :n 27757: päättämä anomus .. 0 •••• 0 V: 2 27758: • 0 • 0 ••• 0 •••••••• 0 • • • 27759: 4 Asialuettelo. 27760: 27761: n :Q W, toimer;:pitcistä Esätyn tar,kastuksen ja va1- 27762: votman aikaansaamiseksi vankeinhoidossa; Lvm. 27763: n :o 10. (am. n :o 211) ......................... . V:2 27764: n :·o 17, toimenpiteistä työ- ja pakkotyölaitoksen 27765: perustamiseksi; Lvm. n :o 1:l (am. n :o 22) ..... . 27766: n :o 18, esityk,sen P.ntamise.sta vaivaishoitolainsää- " 27767: dännön uudistamiseksi; K unnvm. n :o 3 ( am. n :o 27768: 26) ........................................ . 27769: n :o 19, kuntaa laajempien y.hdysikuntien itselhal- " 27770: linn.osta; Kunnvm. n :o 2 (a:m. n :•o 24); Edlk :n 27771: päättämä anomus ........................... . 27772: n :o 20, toimenpiteistä kauppa-a:laa koskevan lain- 27773: säädännön uudistamise'k.si; Lvm. n :o 7 (am. 11 :o 27774: 15); Ec1k :n päättämä anomus ................. . 27775: n :o 21, maa.ku uppa.vero11 laikkauttamisesta; V vm. 27776: n :o 4 (am. 11 :o 12) ........................... . 27777: n :o 22, vesioikeu.s.Jainsää:dännön kehittämise.stä sii- 27778: hen suuntaan että yhteiskunna.Jle taattaisiin en- 27779: tistä suurempi mathdollisuus huolehtia vesivoiman 27780: käyttämiseen liittyvistä julkisista eduiMa; Tvm. 27781: n :o 5 (am. n :·o ll); Edk :n IJäättärnä an.omus .... 27782: n :o 23, määrärahan myöntämisestä keuh'lwtauti- " 27783: parantoian tperustamise ksi Satakuntaan; Tvm. n :o 27784: 1 27785: 27786: 3 (an1. n :·o 2) ............................... . 27787: n :o 24, määrära'han myöntämisestä mielisaira.s- 27788: ho.idon edi,stämiseksi; Tvm. n :o 4 (am. n :o 7) .. 27789: n :·o 33, määrärahan myöntämisestä suomenkielisen 27790: kirjallisuuden edistämiseksi; Sivm. n :o 8 (am. n :•o 27791: 23J ........................................ . 27792: n :·o 34, rnääräJrahan myöntämi·sestä y;lei•st.en 'kirj.as-· 27793: tojen perustamiseen; Sivm. n :o 3 (am. n :o 6) .. 27794: n :o 35, tkeskuskirjaston perustamisesta; Sivrn. n :o " 27795: 2 (am. n:o 4) ............................... . 27796: n :o 38, määrärahan myöntämisestä kansantajuis- 27797: ten tieteel.Jisten luentojen pitämi,stä varten; ,Siv.m. 27798: n:·o 5 (am. n:o 13) .................. : ...... . 27799: n :o 39, määräl'a:han myöntä.misestä Kansan Näyt- 27800: tämölle; Sivm. n :o 7 (arn. n :o 20) ............. . 27801: n :o 45 ja 46, määrära'han myöntämis.estä alkuo:pe- 27802: tustoi.minnan !kehittämiseksi sekä tibpäi•seksi 27803: a.vustukseksi 'kunnan ja ·seura:kunnan a1kukoulujen 27804: opetta!jille; 'Sivm. n :o l (am. n :o 1) ........... . 27805: n :o 47 ja 48, määräraihan myöntämisestä kansa- 27806: lkoulunatppitla,sten nwka- ja vaatetusavu1ksi; Sivm. 27807: n:o 4 (a.m. n:o 9) ........................... . 27808: Asia1uettelo. 5 27809: 27810: n =·o 54 ja 55, määrärahan myöntämisestä liikunta- 27811: harjoitusten edistämisek•si sekä Suomen Voimis- 27812: telu- ja Uriheiluliitolle; 1Sivm. n:o 6 (am. n:•o 18) .. V: 2 27813: n :o 61, toimenpiteistä ·varojen ha.n1kkimiseksi kun- 27814: tien maanhankinnan edistämistä varten; Tvm. n :o 27815: 6 (atm. n :o 14) ............................ .. 27816: n :-o 71, määrärahan myöntämi.sestä siementen 27817: hanikkimiseen; Mtvm. n :o 3 (am. n :o 8) ....... . 27818: n :o SO, kon-au'ksesta erinäitsille torp.parei•lle y. m., 27819: j.oNm ovat häiidetyt sen johdosta että 1909 v :n 27820: maanvuo·kra-;,setus viivii-st;yi; Mtvm. n :o 2 (am. 27821: n:o 3) ..................................... . 27822: n :o 82, tutkimuksen toimeen:panemisesta kotiteo-lli- 27823: -suustyöläisten aseman suojaamiseksi; Työvm. n :o 27824: 2 (am. n :o 1•9); Ed'k :n päättämä anomu,s ..... . 27825: n :o St5, toimenpiteistä selluloosatehtaiden työnteki- 27826: jäin s-nojelemis.eksi; Työtvm. n :o 3 (am. n :o 29) .. 27827: n:o 86, tilastollisen tutkimuksen toimittamisesta 27828: vaate-tustyöläisten ty.öoioi:sta; Työvm. n :o 2 (am. 27829: n :o 19); Edk :n pää-ttämä anomus ... : ......... . 27830: n :o 87, määråJ:a:han myöntäimise.stä Helsin-gin Pal- 27831: velijatarkodin laajentamista varten; Vvm. n :o 2 27832: (am. n :o 5) ................................. . 27833: n :o 105, toimen:pi tei-stä Hel-singin miliisilatkon lo- 27834: pettamiseksi_; Vvm. n :o 15 (am. n :o 30); Edk :n 27835: 1kirj el n1ä .................................... . 27836: n :o Hl6, toimenpiteisiin ryhtymisestä uhkaavan 27837: työttömyyden johdosta; Työvm. n :o 4 (am. n :o 27838: B1); Edk :n kirjelmä ......................... . 27839: 27840: Antellin lwkoelmat, vaHuuskunnan kertomus v :.Jta 1915 27841: -1917; Vvm. n :o 3; Edik :n kirjelmä; Edk :n kir- 27842: jelmä valtuu-skunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV 27843: 27844: Armahdus. Ae n :o 3 yleisen arma•hdusjulistuksen anta- 27845: misesta; Prvm. n:o 3 (am. n:o 10) ............ V· 9 · 27846: 27847: Asianajaja. Ee n :o 2 .sisältävä ehdotuksen asetmkseksi 27848: oikeudenlkäymi-s,kaaren 1-5 luvun 2 ja 9 § :n :muutta- 27849: mises-ta; Lvm. n :o 3; Suurvm. n :-o· 6 (em. n :o 3); 27850: Edlk :n päättiimu la 1kie.hdotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V : 1 27851: 27852: Avioliitto. A.c n:o 1,5 erinäisistä muuto:ksista aviopuoli- 27853: soiden oikeussulhteisiin; Lvm. n :o 8 (am. n :o 1.6); 27854: Edk :n päättämä anomus .................... - . V: 2 27855: 6 A sialuettelo. 27856: 27857: Edustajain vapaaliput.. Ks. Rauta:tie. 27858: 27859: Edustajapalkkio. Ks. Valtiopäivä.järjesty•s. 27860: 27861: Edustajan toimi. Pl'vm. n :.o 1 koskecva ed. Oastrenin 27862: .pyyntöä saada takeita edustajaoikeuksiensa 1ouk- 27863: Imamattomuudelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV 27864: 27865: Eduskuntaesitys: 27866: n :o 1., ehdotus a,) asetukseksi ulosottoJain 4 :luvun 27867: 5, 6, ja 7 § :n muuttamisesta ja b) asetulkseksi 27868: ulosottolain voimaanpanoasetuJk·sen 27 § :n muutta- 27869: misesta; Lvm. n :o 5; Suurvm. n :o 8 (em. 11 :o 6); 27870: Edk :n päättämät lalkie!hdotukset .............. . V: 1 27871: n :o 2, ehdotu·s asetukseiksi 0. K. 15 .luvun 2 ja; 27872: 9 § :n muuttamisesta; Lvm. n :o 3; Suurvm. n :o 6 27873: (em. n :o 3); Edk :n päättämä lakiehdotus ..... . 27874: n :o 3, ehdotus asetukseksi muutetuista määräyk- 27875: sistä ikihlakunnan käräjistä; Lvm. n :o 1; •Suurvm. 27876: n :o 4 (em. n :o 1); Edlk :n päättämä laJl:iehdotu·s .. 27877: n :o 4, ehdotus asetukseksi mnoselksen- ja muhame- 27878: tinuslkolaisten todistuJksista.; Lvm . .11 :o 1_:6; Suurvm. 27879: n:·o 31 (em. n:o. 12) ........................ .. 27880: n :o 5, ehdotus la.ilksi ·kuolemanrangaistwksen pois- 27881: tamisesta; Lvm. n:o 6; .Suurvm. n:o 9 (em. n:o 8); 27882: Edk :n rpäättämä lakiehdotus ................. . 27883: n :o 6, ehdotus as·etukseksi rikoslain lO :lu·vun 1_ ja, 27884: 2 § :n kumoamisesta sekä 3 ja 4 § :n muuttami- 27885: s.esta; Lvm. n:o 3; Suurvm. n :o 7 (em. n :o 4); 27886: Edk :n päättämä lakie~hdotu·s ................. . 27887: n :o 7, ehdotus asetulkseksi rangaistusten täytän- 27888: töönpanoasetwksen 4 luvun 2 § m muuttami.sesta; 27889: Lvm. n:o 9; Suurvm. n:o 1.5 (em. n:o 9); Ed:k:n 27890: .päättämä lakiehdotus ........................ . 27891: n :·o 8, ehdotu.s asetukseiksi teoslaina1kiinnityrksestä; 27892: Lvm. n:o 13 (em. n:o 1l) .................... .. 27893: n :o 9, ehdotu·s •laiksi osuustoimintalain 19 § :n " 27894: muuttamisesta; Lvm. n:o 2; .Suurvm. n:o 5 ja 5 a.; 27895: jä·tetty lepäämään ........................... . 27896: n :o l3, erinäisiä lakiehdotuksia kunnallislainsää- 27897: dännön uudi·stamiseksi; Kunnvm. n:o 1; Suurvm. 27898: n:o 1.7 (em. n:o 5); Edk:n pi.tättämät hkiehdotuk- 27899: Bet ......................................... . 27900: 11 :o 18, ehdotus asetukseksi erinäisten pykälien 27901: muuttamiseksi 15 päivänä tammi:kuuta 1915 anne- 27902: Asia•luettelo. 7 27903: 27904: 27905: tus-sa a.setu•kses·sa joka 1kos'kee radoituksia erään:laa- 27906: tuisten yhtiöiden ja jnhdistysten oikeuteen ;kiintei•s-· 27907: tön hankintaan maalla; Tvm. n :.o 7, Suurvm. n :o 27908: 16 (em. n :o 10); Edk :n päättämä anomus ..... . V:1 27909: n :o 22, erhdotu.s laiksi 8-tuntisesta työpäivästä; 27910: 'I'yövm. n:o 1; Suurvm. n:o H ja 11 a (em. n:o 27911: 7); Edk :n päättämä lakiehdotus ............... . 27912: " 27913: Eduskuntatalo. Vv :n kirjelmä IV 27914: 27915: Elintarveasiainvaliokunta: 27916: M i et. n: o 1, hallituks.en esityksen n :o 3 joih- 27917: dosta, jo1ka ~Bisä:ltää ehdotuksen lai'k•si eräänlaisen 27918: omaisuuden !käytöstä sodan aikana sekä sodan ai- 27919: heuttamissa poi'k•keuk.sellisissa olois.sa; Suurvm. 27920: n:o 1 ja 1 a; Edk:n va•staus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I 27921: 27922: Esitys. Ks. Eduskuntae·sitys. Ha.llituksen e:sitys. 27923: 27924: Hakukelpoisuus. Ae n :•o 1 pä'äsyn turvaamisesta valtion 27925: virkoihin sukupu-olesta riippumatta; Prvm. n :o 8 27926: (am. n :o 17); Edk :n päättämä anomus . . . . . . . . V· 9 27927: 27928: Hallinto-oikeus. Ks. Kor•kein Ha,Jlinto-oikeus. 27929: 27930: Hallituksen esitys: 27931: >1914 vuoden va;ltiopäivillä lepäämään jätetty esi- 27932: tys maanvu.o•kraolojen järjestämisestä; Mtvm. n :o 27933: 1; Ed1k :n kirjelmä ........................... . I 27934: n :o 1, Venäjän !kansalaisten oi'keudesta elinkeinon 27935: ha.rjoittamiseen Suomessa; Tvm. n :o 1; Suurvm. 27936: n :o 2; Edk :n vastau·s ......................... . 27937: n :o 2, Venäjän kans.alaisten kunna•llisistt( oikeuk- " 27938: sis,ta; Tvm. n:o 2; Suurvm. n:o 3; Edk:n varstaus 27939: n :o 3, eräänlaatuisen omaisuuden käytöstä :s-odan 27940: aikana sekä so:l.an aiheuttamissa poi•kkeuiksellisissa. 27941: .ol-oissa; Elintarveasiainm. n :o 1; Suurvm. n :o 1 27942: ja 1 a; Edk :n vastaus ....................... . 27943: n :o 4, ehdotus lailksi eduskunnan oi·keude:sta tar- " 27944: kastaa hallitu'ksenjäsenten virrkatointen lainmu- 27945: ikaisuutta; Prvm. n :·o 7; Suurvm. n :o 14 ja 14 a; 27946: Edk :n vastaus ............................... . 27947: 8 Asialuettelo. 27948: 27949: n :o 5, ehdotus laiksi 20 'P :nä meinäk. 1906 annetun 27950: vaHiopäivädärjestyksen 32, 46 ja 51 § :n muuttami- 27951: sesta toisin Jmuluvilksi; Prvm. n :o 5; Suurvm. 27952: n :o 1.0; Edk :n vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I 27953: n :o 6, .ehdotus 'lai'ksi Ko11keimmasta Oilkeudesta.; 27954: Lvm. n :o 1.4; Suurvm. n:,o 26 ja 26 a; Edk :n va;s- 27955: taus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II 27956: n :o '7, ehdotus laiksi Korkeimma,sta Hallinto-· 27957: oikeudesta; Lvm. n :o t5; Suurvm. n :o 2<8 ja 28 a; 27958: Edk :n vasta.us ............................... . 27959: n :o 8, ehd·otus lai:ksi moose:ksenuskolaisista Suo- 27960: messa.; Prvm. n :o 4; Suurvm. n :o 1.2; Edlk :n vas- 27961: taus ........................................ . 27962: ·n :o 9, erinäisten asiain siirtämisestä Suomen se- 27963: naatin ja kenraa1ikuvernöörin ratkaistavaksi; 27964: Prvm. n :o 9; Suurvm. n :o 19; Edlk :n vastaus .. 27965: n :o 10. e'hdotus lailksi valtiopäiväjärjestyksen eri- 27966: näigter.. valtiopäivätyötä :koSikevain säärrn,östen 27967: muuttamisesta ja täydentämisestä ,sekä vaalilain 27968: 37 § :n muuttamis·esta; Prvrn. n :·o 6; Suurvm. n :o 27969: 13; Edk :n ya,staus ..... ; ..................... . 27970: n :o 11., r~hdotu·s laiksi sisä<ltävä selityksen asetuk- 27971: seen 1.2 päivältä ma.aliskuuta 1.909 samana päivänä 27972: annetun, torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen 27973: vu.okrausta kos<kevan asetuksen· soveltamisesta ai- 27974: ·kaisemmin syntyneisiin vuokrasU'hteisiin; :Mtvm. 27975: n:o 4; Suurvm. n :o 18; Edk :n vastaus ......... . 27976: n :o 1.2, valtiolainan ottamisesta Venäjän ja Suo- 27977: men välisen ra:ha'IIivaihdon j ärjeste.lyä varten; Vvm. 27978: n :o 11; Suurvm. n :o 27; E~ci'k :n vastaus ....... . III 27979: n :.o 13, vaJtiolainan ottamisesta ku·l!kulaitosra\has- 27980: ton tar1peisiin; Vvm. n:o 14; Suurvm. n:o 30; 27981: Edk :n vastaus ............................... . 27982: n :o 14, valtiolainan ottamisesta Suomen Panlkin 27983: aseman vahvistami.selksi; V vm. n :o 1..3; Suurvm. 27984: n :o 29; Edk :n vastaus ....................... . 27985: n :o 15, e'hdotus yhdi·styksiä koskevaksi laiksi; LIVm. 27986: n :o 1.2; Suurvm. n :o 20 ja 20 a; Edik :n va,staus .. 27987: n :o 16, erinäisten sodan a!ja,ksi ,hallinnollista tietä " 27988: sääd.ettyjen verojen ja t:kamisesta 1.91.7 v :n lOIP- 27989: puun; VYrn. ruo 6; Suurvm. n:o 21; Edlk:n va.s.- 27990: taus .............................. · · · ·. · · · · · · 27991: Ks. Pääoma- ja ku.ponkisuostunta. Leimasuos- " 27992: tu:nta. Paloviinavero. Kiinnityslaina·suostunta. 27993: n :o 1.7, suurten tulojen verosta; Edk :n vastaus 27994: A·sia•luettelo. 9 27995: 27996: Hallituksen jäsen. Hallitulksen esitys n :o 4 sisältä>vä eh- 27997: dotuksen lai:ksi ed-usikunna.n ·oilkeudesta tar:ka•staa 27998: haHituk·sen jä.senten virkatointen lainmukaisuutta; 27999: Prvm. n :o 7; Suurvm. n :•o 14 ja 1.4 a; Edk :n vas- 28000: taus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I 28001: 28002: Hallituksen nimitysoilwus. Ks. Keisarin pitäjät. 28003: 28004: Huvit. Ae n :o 13 huveista kannettavien maksajen .lak- 28005: kauttamisesta; Vvm. n :o 6 si1v. 7 . . . . . . . . . . . . . . III 28006: 28007: .Juutalaiset. Ks. Mooseksenuskolaiset . 28008: 28009: .Järjestyksenpito. Ks. Poliisilaitos. 28010: 28011: Kahdeksantuntinen työpäivä. Ks. Työpäivä. 28012: 28013: Kansakoulu. Ae n :o 47 ja 48 määrärahan myöntämi- 28014: sestä ,köyhien !kansakoulunoppilaiden ruoka- ja 28015: vaatetusavuksi; Sivm. n:o 4 (am. n:o ~) V:2 28016: Ks. Alkuopetus. 28017: 28018: Kansan Näyttämö. Ae n :o 39 määräralhan myö_n.tämi- 28019: sestä Kansan :!\äyttämölle: Sivm. n :o 7 (am. 28020: n:o20) ..................................... . 28021: 28022: Kauppalainsäädäntö. Ae n :o 20 toimenpiteistä 'kauppa- 28023: alaa kos\kevan 1ainsäädännön uudistamise;ksi; Lvm. 28024: n :o 7 (am. n :o 15); Edk :n päättämä anomus 28025: 28026: Kaupunki. Ks. KunnaUislait. Poliisilaitos. 28027: 28028: Keisarinpitäjät. Ae n:o 4 hallituksen nimity,soikeuden 28029: lakkauttamisesta n. s. keisarinpitäjissä; Prvm. 28030: n :10 10 (am. n :o 25); Edk :n 1päättämä anomus 28031: 28032: Kenraalikuvernööri. K s. Senaatin vallan .Jaajennug. 28033: 28034: Kertomus: 28035: hanituksen toimenpiteistä. Ei annettu Edk :lle. 28036: Antellin kokoelmain valtuuskunnan v :lta 1913- 28037: 1915; V·vm. n :·o 3; Edlk :n 'kirjelmä. Edlk :n 'kirjelmä 28038: valtuuskunnalle - .. -... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV 28039: 10 Asialuette.lo. 28040: 28041: pankkiva>ltuusmiesten .pankkivaliokunnalle v :~ta· 28042: 1914; P.vm. n :o 6; Ed:k :n kirjelmä ............. . IV 28043: samoin v :lta 191•5; Pvm. n :o 6; Edk :n <kir,jelmä 28044: ·samoin v :lta 1916, Pvm. n :o 6; Edk :n kirjelmä " 28045: .postisä.ästöpa,nkin tilasta ja hoidosta vuonna 1913; " 28046: Pvm. n :o 3; Edk :n !kirjelmä ................. . 28047: samoin vuonna 1914; Pvm. n :o 3; Edik :n .kirjelmä " 28048: samoin vuonna 1915; Pvm. n :o 3; Edtk :•n kirj·elmä " 28049: suomalais-en kirjallis-uuden edistämiseksi myönne- 28050: tyn määrärahan käyHämistä varten asetetun toi- 28051: mikunnan toiminnasta ....................... . 28052: 28053: .Kcuhkotauti. Ae n :>0 23 määrära•han myöntämisestä 28054: keu!hkotautipara.ntolan •perustami·sta varten Sata- 28055: .9 28056: kuntaan; Tvm. n :o 3 (am. n :o 2) ........... . V ·'" 28057: 28058: Kieltolaki. Ks. Alkoholi. 28059: 28060: Kiertokoulu. Ks. _,-\J•ku·opetus. 28061: 28062: Kiinnityslainasuostunta. Hallituksen e.sitys n :o 16 eri- 28063: näisten sodan a·jaksi hallinnollista tietä säädetty- 28064: jen verojen jatkamisesta vuoden 19'17 <loppuun; 28065: Vvm. n :o 10; Suurvm. n :o 25 . . . . . . . . . . . . . . . . . . III 28066: 28067: Kirjallisuus. K.s. Suomenkielinen tkirja•lli-suus. 28068: 28069: Kirjastot. Ae n :o 34 määrärahan myöntämisestä yleisten 28070: !kirjastojen perustamiseen; 1Sivm. n :o 3 (am. n :o 6) V: 2 28071: Ae n :o 35 ·keskus-kirjaston perustamisesta; Sivm. 28072: n:o 2 (a1m. n:o 4) ........................... . 28073: 28074: Konkurssisåäntö, sen S5 ja no § :n muutos. Ee n :o 1 28075: ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 § :n y. m. muuttami~ 28076: sesta; .Lvm. n:o 5 (em. n:o 6); Edk:n päättämät 28077: lakiehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: l 28078: 28079: Korkeimman vallan käyttäminen. Ks. Senaatin vallan 28080: hajennus. 28081: 28082: Korkein Hallinto-oikeus. Hallitu•ks.en esitys n :o 7 sisäl- 28083: tävä ehdotuksen laiksi Korkeimmasta l!allinto- 28084: ·oikeudesta; Lvm. n :o 15; Suurvm. n :o 28 ja 28 a; 28085: Edk :n vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II 28086: Asiahwttelo. 11 28087: 28088: Km·kein Oikeus. Hallituksen esitys n :o 6 sisältävä endo- 28089: tuksen lai1ksi Korkeimma:sta Oikeudesta; Lvm. 28090: n :o l4; Suurvm. n :o 26 ja 26 a; Edk :n vastaus . . II 28091: 28092: Kotiteollisuus. Ae n :o 82 tutkimuksen toimeenpa.nemi- 28093: sesta ,kotiteoUi.suustyöläisten asema.n suojaami- 28094: seksi; Työvm. n :o 2 (am. n :o 1 9); Edik :n ,päät-1 28095: 28096: 28097: tämä anomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2 28098: 28099: Kunnallislait. Ee n :o 13 sisältävä erinäisiä Ia:kieh~ 28100: dotuiksia kunna.llislainsäädännön uudistamiseksi; 28101: Kunnvm. n:o 1.; Suurvm. n:·o 1.'7 (em. n:o 5); 28102: Edk :n 'Päättämät lakiehdotuJk,set . . . . . . . . . . . . . . V: 1 28103: 28104: Kulkulaitosrahasto. Hallituksen esitys n :o 13 valtiolai- 28105: nan ottamisesta .kul'kulaitosra·haston tar1peisiin; 28106: Vvm. n:o 14;_ Suurvm. n:o 30; Edk:n vastaus . . III 28107: 28108: Knnnallisvaliokunta: 28109: M i et. n: o 1, kunnallisen lainsäädännön uudi·s- 28110: tamista ta r koi tta·van eduskun taesi tyk.sen j·ohdosta; 28111: Suurvm. n :o 1.7 ( em. n :o 5); Edk :n päättämät 28112: lakiehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1 28113: M i e t. n: o 2, kuntaa laajempain y~hdys•klmtain 28114: itseharllintoa koslkevan anomusehdotuksen johdosta: 28115: (am. n :<0 24); Ed!k :n päättämä anomus . . . . . . . . . . V: 2 28116: M i et. n: o 3, köy<häinhoitola.insäädännön uudis- 28117: tamista koskevan anomusehdotuksen jo•hdosta (am. 28118: n :o 26) ..................................... . 28119: 28120: Kunta. Ks. Maanhankinta. 28121: 28122: Kuntaa laajempien itsehallintopiirien muodostamista kos- 28123: keva Ae n :o 1.9; Kunnvm. n :o 2 (am. n ;,o 24) ;1 28124: Ed!k :n päättämä anomus ..................... . 28125: 28126: Kuolemam·angaistus. Ee n :·o 5 sisältävä elhdohuk.sen kuo- 28127: lema·nrangaistluksen poistamisesta; Lvm. n :o 6; 28128: Suurv.m. n :o 9 (em. n :o 8); Edk :n päättämä 28129: anomus V: 1 28130: 28131: Kurssitap1Jiot. Ks. Suomen Pankki. Valti.ovarain tila. 28132: 12 Asia luettelo. 28133: 28134: Köyhäinhoito. Ks. Vaivais:hoito. 28135: 28136: Lakivaliokunta: 28137: :M i e t. n: o 1, edu.skuntaesity:ksen johdosta, joka 28138: sisiiiltää ehdotuksen laiksi lk:ihla:kunnankäräjiä kos- 28139: kevien määräysten muuttamisesta; Suurvm. n :o 4 28140: (em. n :o 1); Edk :n päättämä lakiehdotus ..... . V: 1 28141: :M i et. n: o 2, eduskuntaesityksen johdosta, joka' 28142: sisältää ehdotu:ksen osuustoimintala-in 19 § :n 28143: muuttami:sesta; Suurvm. n:o 5 ja 5 a (em. n:o 2); 28144: jät.etty lepäämään ................ : . ......... . 28145: :M i et. n: o 3, eduskuntaesit~·ksen johdosta, joka " 28146: tarkoittaa ofkeuden'käymiskaaren 15 luvun 2 ja· 28147: 9 §:n muuttamista; :Suurvm. n:.o 6 (em. n:o 3); 28148: Edk :n päättämä :laikilfudotus ................. . 28149: M i et. n: o 4, eduskuntaesityksen j.o·hdosta, .joka· 28150: sisältää e.hdotuk:sen rikoslain 1'0 luvun' 1 ja 2 § :n 28151: :kumoamisesta sekä 3 ja 4 § :n muuttamisesta; 28152: Suurvm. n :o 7 (em. n :o 4); Edk :n ·Päättämä laki- 28153: ehdotus ..................................... . 28154: M i et. n: o 5, edwskuntaesityksen johd:osta, joka " 28155: k.oskee ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 § :n sekä sa- 28156: notun lain voimaf,npanemisesta annetun asetuksen 28157: 27 §:n muuttami.sesta; S.uurvm. n:o 8 (em. n:o 6); 28158: EdJk :n päättämä :lakie1hdotus .................. . , 28159: .M i e t. n: o 6, eduskuntaesityksen jothdosta, joka 28160: sisältää ehd:otuksen kuolemanrangaistuksen :pois- 28161: tamisesta; Suurvm. n :o 9 (em. n :o 8); Edk :n ·Päät- 28162: tämä a.nomus ............................... . 28163: .M i et. n: o 7, anomusehdotuksen johdosta, jo.ka 28164: tarkoittaa: toimenpiteitä ka.u:ppa-alaa kos:kevan 28165: lainsäädännön uudistamiseksi (am. n :o 15); Edk :n 28166: päättämä ano.mu.3 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2 28167: M i et. n: o 8, erinäisiä muutoksia avio-puolisoi- 28168: ·den oikeussulhteisiin tarkoittavan anomuseJhdotuk- 28169: sen johdosta (a.m. n :o 1·6); Edk :n :päättämä ano- 28170: rnus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 28171: M i et. n: o 9, edus'kuntaesityk.sen johdosta, joka 28172: sisältää ehdotuksen 1:9 p :nä jou.]uk. 1889 annetun 28173: rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan asetu1ksen 28174: 4 luvun 2 § :n muuttamisesta; Suurvm. n :o 13 28175: (em. n:o 9); Ed:k:n ,päättämä lakiehdotus ...... V: 1 28176: .M i et. n: o 10, anomusehdotuksen johdosta, joka. 28177: tarkoittaa lisätyn tarlkast.uk,sen ja valvonnan ai- 28178: 'kaansaamista vankeinhoidossa (am. n :o 21) .... V: 2 28179: Asia>luettelo. 13 28180: 28181: M i et. n: o ll, anomusehdotuksen johdosta, joka 28182: tarkoittaa työ- ja .pakkotyölaitolksen perustamista 28183: valtion varoilla (am. n :o 22) .................. V: 2 28184: M i et. n: o 12, hallituksen esityksen johdosta., 28185: joka sisältää e'hdotu:ksen laiksi y•hdistyksistä; 28186: Suurvm. n :o 20 ja 20 a; Edlk :n vasta.us . . . . . . . . III 28187: .M i et. n: o 13, eduskuntaesityksen johdo.sta, jolka 28188: sisältää ehdotuksen asetukseksi teoslainalkiinni- 28189: tyksestä ( em. n :o 11 ) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V : 1 28190: M i et. n: o 14, hallituksen esityksen johdosta, 28191: joka sis.ältää ehdotuksen laik·si Korkeimmasta Oi" 28192: keudesta; Suurvm. n:o 26 ja 26 a; Edk:n vastaus II 28193: M i et. n: o 15, hallituksen esityksen jo.hdos·ta, 28194: jo'ka sisältää ehdotu:ksen •laiksi Kor•keimmasta Ha.l- 28195: linto-oikeud·esta; •Suurvm. n :o 28 ja 28 a; Edk :n 28196: vastaus ..................................... . 28197: :M: i et. n: o 1'6, eduskuntaesityksen jo.hdosta., joka· 28198: sisä1tää ehdotuksen asetukseksi moo.seksen- ja mu- 28199: lhametinusko,laisten todistulksista; Suurvm. n :o 31 28200: ( em. n :o 12) .. : . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V : 1 28201: 28202: Leimasuostunta. U allituksen esity.s n :o 16 erinäisten s·o- 28203: dan a•ja:ksi hallinnol:lista tietä sää:dettyJen verojen 28204: jatkamisesta 'vuoden 1<917 lop1puun; Vvm. n :o 8; 28205: Suurvm. n :o 23 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III 28206: 28207: Luentotoimin ta. Ae n :o 38 .määrära.han myöntämisestä 28208: ·kansantajuis.ten tietee1li.sten luentojen pitämistä 28209: varten; Sivm. ·n :o 5 (am. n :·o 13) . . . . . . . . . . . . . . V: 2 28210: 28211: I,ängmanin testamenttirabastot, Pvm. n :o 2 niiden !hoi~ 28212: dosta ja niistä ,kertyneiden :kor'kovarojen käyttä- 28213: misestä; Edk :n kirjelmä pankkiva.Jt :ille . . . . . . . . IV 28214: 28215: ~Iaakauppavcro. Ks. Verotus. 28216: 28217: Maanhankinta: 28218: Ee n :o 18 sisältä·vä ehdotu-ksen asetulkseksi ermals- 28219: ten ·pykälien muuttamisesta 15 p :nä tammik. 191·5 28220: annetussa asetuiksessa, joka !koskee rajoitu'k.siaJ 28221: erääl!laa.tui,sten yhtiöiden ja yhdistys·ten oikeuteen 28222: kiinteistön hankintaan maalla; Tvm. u :o 7; 28223: Suurvm. n :o Hi (em. n :10 10); Edk :n päättämä· 28224: anomus ...................................... V: 1 28225: Asialuettelo. 28226: 28227: Ae n :o 61 koskeva toimell'piteitä varojen :hankki- 28228: miseksi kuntien maanhankinnan edi8tämiseksi ;· 28229: Tvm. n:o 6 (am. n:o 14) ...................... V: 2 28230: 28231: 1\faatalous. Ae n :o 71 koskeva määräraihan myöntämistä 28232: siementen .hank:kimiseen y. m. maataloudel.lisiin 28233: tarpeisPin; :M:tvm. n :o 3 (am. n :o 8) ........... . 28234: 28235: M aatalousvaliolmnta: 28236: M i et. n: o 1, joka sisältää <laus.unnon ehdotu:k- 28237: se.sta asetukseksi sisältävä määräyksiä erinäisistä 28238: maalisk. 13 •p :nä 1H16 voimassaolleista to.rppaa, 28239: lampuotitilaa ja mäkitupa-aluetta koskevista vu.ok- 28240: rasopimuksista; Edk :n kirjelmä ............... . I 28241: M i et. ·n: o 2, anomusehdotuksen johdosta, joka 28242: ko:stkee korvauksen hantkkimista erinäisiUe vuokra- 28243: miehille (arn. n :o 3) ......................... . V: 2 28244: M i et. n: o 3, anomusehdotuksen jolhdo.sta, joka 28245: koskee määrärahan myöntämistä erinäisten maa.- 28246: taloustarvik·keiden hankintaa ja ta-loudellista neu- 28247: vontatyötä va.rten (am. n :o· 8) ............... . 28248: M i et. n: o 4, hallitu:ksen esityksen johdo•sta, " 28249: jo'ka .sisäoltää selityksen a•setukseen 12 p :•Itä maalisk. 28250: :l909 ·samana päivänä annetun, torpan, lampuoti- 28251: tilan ja mäkitrupa-alueen vuolkrau•sta koskevan ase- 28252: tuksen soveltamisesta a.ika.isemmin syntyneisiin 28253: vuoluasuhteisiin; Suurvm. n :.o :L8; Edk :n vastaus II 28254: 28255: 1\Eelisairas. Ae n :o 24 ·va.rojen myöntämisestä mielisai- 28256: rashoidon edistämiseksi; Tvm. n :o 4 (am. n :o 7) V: 2 28257: 28258: lliliisilakko. Ks. Poliisilaitos. 28259: 28260: Mooseksenuskolaiset: 28261: Hallituksen esitys n :o 8 sisältävä ehdotuksen laiksi 28262: moosC!ksenuskola.isista Suomessa; Prvm. n :o· 4; 28263: Suurvm. n :o 112; Edk :n vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . II 28264: Ks. Oi'keudenkäynti. Venäläisten oikeudet 28265: Suurvm. n :o 2 ja 3. 28266: Ae n :o 5 !koskeva esityksen antamista moosek- 28267: senuskolaisten oikeudellisen aseman parantamista; 28268: Prvm. n :o 4 (lhaHit. esit. n :o 8) . . . . . . . . . . . . . . . . II 28269: 28270: Neuvontatyö. Ks. Maata.Jous. 28271: Asi·a.Juettelo. 15 28272: 28273: Oilreudenkäynti: 28274: Ee n :o 3 sisältävä ehdotuksen asetuk,seksi muute- 28275: tuista määräyksistä kihlarkunnankäräjistä; Lvm. 28276: n :o 1, rSu,ur•vm. n :o 4 (em. n :o 1); Edk :n päättä- 28277: mä la1kiehdotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1 28278: Ee ·n :o 4 sisältävä ehdotuksen asetukseksi moo- 28279: seksen- ja muhametinu·s'kolaisten todistuksista ;· 28280: Lvm. n :o 16; Suurvm. n :o 31 (em. n :o 12) ..... . 28281: Krs. Korkein Oikeus. Korkein Hallinto-oikeus. 28282: 28283: Osuustoiminta. Ee n :o 9 sisältävä ehdotu1ksen .Iailksi 28284: osuustoimintalain 19 § :n muuttami.sesta; L·vm. 28285: n :o 2; Suurvm. n :o 5 ja 5 a (em. n:o 2); Edk :n 28286: päättämä lepäämään jätetty lakiehdotu·s ....... . 28287: 28288: Paloviina vero. Halliturksen esit.rs n :o 16 erinäisten sodan 28289: aja!ksi haUinnollista tietä säädettyjen verojen jat- 28290: kamisesta vuoden 1917 loppuun; Vvm. n :o 9; 28291: Suurvm. n :o 24 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III 28292: 28293: Palvelijatarkoti. Ae n :o 87 määrära.han myöntämisestä 28294: .palvelijatarkodin laajentamista varten Helsingis- 28295: sä; Vvm. n:o 2 (am. n:o 5) .................... V: 2 28296: 28297: Pankkivaliokunta: 28298: M i et. n: o 1, koskeva panrkkivarltuusrnie•sten, pan- 28299: kin ti1intarkastadain ja niiden varamiesten vaa- 28300: lia; Edk :n ilmoitus vaalista vuosina 1915 ja 1916 28301: eroavien sijaan; Edlk :n ilmoitus vaalista tänä 28302: vu·onna eroavien sijaan ....................... . IV 28303: M i e t. n : o 2, J,ängmanin testamenttira:ha,sto>jen 28304: ~widosta ja niistä ikertyneiden korkovarojen 'käyt- 28305: tämisestä: Ed'k :n kirjelmä Pankkivalt :ille ..... . 28306: M i et. n: o 3, 'koskeva Suomen Posti·säästöpankin 28307: tilaa ja hoitoa vuo·sina 1913, 1914 ja, 1•915; Edk :n 28308: kirjelmä .................................... . 28309: M i et. n: o 4, Suomen PankiHe ruplakurssista ai- 28310: :heutuvista ta ppi·oi.sta; Pvm. n :o 4 a; Edk :n kir- 28311: jelmä PankkivaH :ille ........................ . 28312: M i et. n: o 5, .pan!kkivaltuusmiesten esityksen joh- 28313: dosta, jo:ka koskee kalliina.jamlisän myöntämistä 28314: Suomen Panlkin virkailijoille; Edk :n kirjelmä 28315: Pankkivalt :iUe .............................. . , 28316: Hl Asialuettelo. 28317: 28318: :M i e t. n: o 6, Suomen Pankin tilaa ja hallintoa• 28319: vuosina 1914, 1'915 ja 1916 kos.kevan tarkastulk,sen 28320: 1 28321: 28322: 28323: johdosta.: Edk :n 'kirjelmä Pankkivalt :ille . . . . . . IV 28324: 28325: Perustuslakivaliokunta: 28326: M i e t. n: o 1, ·kos'keva ed. OastrE'min pyyntöä· 28327: >iaada takeita edustajaoikeuksiensa loukkaamatto- 28328: muudelle ................................... . 28329: :M i et. n: o 2, ,koskeva ·ed. Helenius-Se.ppä•län vä'li- 28330: lkysymystä vuoden 1909 toisiUa valtio,päivillä pää- 28331: tetyn väkijuomain kieltolain vahvistamisesta 28332: (Välikys. miet. n :o 1) ....................... . 28333: :M i e t. •n: o 3, ano.musehdotulksen johdosta, joka 28334: :koskee yleisen armahdus-julistuksen antamista 28335: (am. n :o 10) ................................ V: 2 28336: M i e t. n: o 4, hallituksen esityiksen jol1dosta, joka 28337: sisä'hää .ehdotuksen hi~k·s·i mooseksenuskolaisi·sta· 28338: Suomes·sa ja lai'ksi oikeudenkäymis'kaaren 17 luvun 28339: 7 § :n muuttamisesta toisin kuuluva,ksi; Suurvm. 28340: n :o 12; Edk :n vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II 28341: M i et. n: o 5, hallituksen esityksen johdosta, joka 28342: s.isältää ehdotuksen laiksi valtiopäiväjärjestyksen 28343: 3 2, 46 ja 51 § :n muuttamisesta toisin •kuuluviksi; 28344: 1 28345: 28346: 28347: Suurvm. n :o 10; Ed:k :n va,staus . . . . . . . . . . . . . . . . I 28348: M i et. n: o 6, hal.litulksen esityksen johdo-sta eri- 28349: näisten vaHiopäivätyötä •koskevain va'lti.opäiväjär- 28350: jestyksen säännösten muuttamis·esta ja täydentä- 28351: misestä se1kä vaalilain 37 § :n muuttami,sesta; 28352: .Suur,cm. n :o 13; Edk :n vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . II 28353: :M i et. n: o 7, ha1lituksen esityksen johdosta, 28354: j.oka sisältää ehdotu'ksen laiksi edus,kunna.n oikeu- 28355: desta tarka,staa hallituksenjäsenten virlkatointen 28356: lainmulkaisuutta; Suurvm. n :;o 14 ja 14 a; Edk :n: 28357: va,staus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I 28358: M i e t. n: o 8, anomusehdotuksen johdosta, jolka· 28359: ikOSikee pääsyä valtion vir'koi'hin sukupuoleS"ta rii'P- 28360: pumatta (a.m. n :o 17); Edk :n päättämä ano.mus .. V: 2 28361: M i et. n: o 9, hallituksen esityksen jo:hdo.sb, 28362: joka sisä.Jtää Eihdotuksen hik,si erinäisten a.siain 28363: siirtämi~Ses.tä Suomen senaatin ja 'kenraalikuver- 28364: noorm ratkaistavaksi; Suurvm. n :o 19; Edk :n 28365: va.staus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II 28366: M i et. n: o 10, anomusehdotuksen johdosta, jo:kru 28367: tarlkoittaa hallituksen nimitysoi 1keuden lakikautta- 28368: Asia·luettelo. 17 28369: 28370: 28371: mis·ta n. s. keisarillisissa pitäjissä (am. n :o 25); 28372: Edk :n päättämä anomus ..................... . V: 2 28373: M i et. n: o H, anomusehdotuksen johdosta, joka 28374: koskee vaali1iittorjen oikeuttamista y1htymään ko!ko 28375: maan käsittäväksi vaaliliito•ksi (am. n :o 28) .... 28376: M i et. n: o 12, eduskunnassa tehdyn ehdotuksen 28377: johdosta adressin Iä,hettämisestä väliairkaiseHe ha l- 1 28378: 28379: 28380: litukselrle; Edk :n kirjelmä ................... . IV 28381: 28382: Poliisilaitos. Ae n :o 105 toimenpiteistä Reisingin miliisi- 28383: lalkon lo.pettamise.ksi; Vvm. n :o 15 (am. n :o 30); 28384: Edk :n pää·ttämä anomus ..................... . "<T • ~ 28385: V • "' 28386: 28387: 28388: 28389: Postisäästöpankki. Kertomus Suomen Postisäästöpan1kin 28390: ti>Ia.sta ja .hoidosta vuonna 1913; Samoin vuonna 28391: 1914 ja vuonna 1915; Pvm. n :o 3; Edk :n kirjelmä IV 28392: 28393: Punainen risti. Ks. Va.ltiovarain tila. 28394: 28395: Pääoma- ja kuponkisuostunta. Hallituiksen esity•s n :o 16 28396: erinäisten sodan ajaksi haninnollista tietä säädet- 28397: tyjen verojen jatkamisesta vuoden 1917 loppuun; 28398: Vvm. n :·o 7; Suurvm. n :o 22 . . . . . . . . . . . . . . . . . . III 28399: 28400: Rangaistus. Ee n :o 7 sisältävä ehdotuksen asetukse!ksi 28401: rangaistusten täytäntöönpaneasetuksen 4 luvun 28402: 2 § :n muuttamisesta; Lvm. n :o 9; Suurvm. n :o 15 28403: (em. n :o 9); Edk :n päättämä lakiehdotus ...... V: l 28404: Ks. Kuolemanrangaistus. 28405: 28406: Rautatie. Ae n :o 12 vapaahp.pujen myöntämisestä va•l- 28407: tion rautateil.lä eduskunnan jäsenille ja vaikinai- 28408: sille virkailijoille; Vvm. n :o 12; Edk :n kirjelmä .. 'V: 2 28409: 28410: Huplan kurssi. Ha.llituksen esitys n :·o 12 vaHiohinan 28411: ottamisesta Venäjän ja rSuomen rarhan vaihdon jä.r- 28412: jestelyä varten; V vm. n :o ll; Suurvm. n :o 12; 28413: Edk :n va•sta.us . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III 28414: Ks. Suomen Panlkki. Valtiovarain tila. 28415: 28416: Selluloosatehtaat. Ae n :·o 85 toimenpitei·st.ä selluloosa- 28417: tehtaiden työnte.kijäin suojelemiseksi; Työvm. n :o 28418: 3 (am. n :o !!9) .............................. V: 2 28419: 2 28420: 18 Asialuettelo. 28421: 28422: Senaatin vallan laajennus. Hallituksen esitys n :o 9 eri- 28423: näisten a•siain siirtämisestä Suomen senaatin ja 28424: Kenraalilkuvernöörin ratkaistavak.si; Prvm. n:o 9; 28425: Suurvm. n :o 19; Edk :n va.staus . . . . . . . . . . . . . . . . II 28426: Prvm. n :o 12; Edk :n adressi . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV 28427: 28428: Siem.envilja. Ks. 11 aatalous. 28429: 28430: Sivistysvaliokunta: 28431: M i et. n: o 1, valtioilvun myöntämistä a~llkuope 28432: tustoiminnan :kehittämiseksi maaseudulla tar'koit- 28433: tavain anomusehdotusten johdosta (am. n :o 1) .. V:2 28434: M' i e t. n: o 2, yleisen kes,kushrjaston ·perusta- 28435: mista ja ·ylläpitämistä tarkoittavan anomusehdo- 28436: tuksen jolhdosta (am. n :o 4) ................. . 28437: M i et. n: o 3, määrärahan myöntämistä yleisten 28438: ·:kirjastoj.cn perustamiseen ja yllälpitämiseen ta.r- 28439: koittavan anomusehdotuksen jo:hdos·ta (am. n :o 6) 28440: M i et. n :o 4, määrärahan myöntämistä kansa- 28441: koululasten ravinto- ja vaatetusavuksi tar'koitta~ 28442: vien anomnsehdotusten johdosta (am. n :o 9) .... 28443: M i et. n: o 5, anomusehdotuksen johd·osta, j.oka " 28444: tar.koittaa määrärahan myönfämistä kansantajuis-· 28445: t·en tieteellisten luentojen pitämistä varten maan 28446: eri seuduissa (am. n :·o 13) ................... . 28447: 'M i et. n: o 6, määrärahan :myöntämistä voimis- 28448: te,Jun ja urheilun edistämise'k,si. tar.koittavien ano- 28449: musehdot.usten johdosta (am. n :o 18) ......... . 28450: M i et. n: o 7, määrära,han myöntämi·stä Kansan 28451: Näyttämölle tarkoittavan anomusehdotuksen joh- 28452: dosta (am. n:o 20) .......................... .. 28453: M i et. n: o 8, määrärahan myöntämistä: suomen- " 28454: kie1isen kirjallisuuden edistämiseksi. tarkoittavan 28455: anomnsehdotu•ksen jo:hdosta (am. n :o 2.3) ....... . 28456: 28457: Suomalainen kirjallisuus: 28458: Kertomus sen edistämise•ksi myönn:et:yn maara- 28459: ra•hP.n käyttämistä varten asetetun toi:mi kunnan 1 28460: 28461: 28462: ·toiminnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV 28463: Ae n :o 33 määrärahan myöntämisestä suomenkie- 28464: lisen kirja'llisuuden edlstämisek,si; ·Sivm. n :o 8 28465: (am. n :o 23) ................... , ............. ·v: 2 28466: Asia luettelo. 19 28467: 28468: 28469: Suomen Pankki: 28470: Hallituksen esitys n :o 14 valtiolainan ottamisesta 28471: Suomen Pan:kin aseman vahvistamiseksi; Vvm. 28472: n :o 13; Suurvm. n :o 29; Edk :n vastaus . . . . . . . . III 28473: Pvm. Il·:o 4 Suomen Pankille ruplakurssista ai;heu- 28474: tuvista tarppioi•sta; Pvm. n :o 4 a; Edk :n kirjelmä• 28475: Pank1dvalt :ille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV 28476: Ks. Pankkivahokunta. 28477: 28478: Suuri valiokunta: 28479: M i et. n: o 1, ha·llituksen esityksen jo!hdosta, 28480: joka sisäiltäii ehdotulksen laiksi eräänlaisen omai- 28481: suuden käytöstä sodan aiikana sekä sodan aiheut- 28482: tamissa poikkeukselli.sissa oloissa; Suurvm. n :o 28483: l a; Edk :n vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I 28484: lfiet. n:o 2, hal1ituksenesity,ksenjo,hdostaVe- 28485: näjän .kunsa.Jaisten oi keudesta elinkeinon harjoit- 28486: 1 28487: 28488: 28489: tamiseen Suomessa: Edk :n vastaus ........... . 28490: M i et. n: o 3, hallituksen esityk·sen johdosta, 28491: joka koslkee Suomessa asuvain Venäjän kansalais- 28492: ten kunnal'lisia oi'keuksia; Edk :n va•staus ....... . 28493: M i et. n: o 4, eduskuntaesityks.en johdosta, joka 28494: sisältää ehdotu•ksen laik,si bh:lakunnankärädiä ,kos- 28495: 'kevi·en määi"äysten muuttamisesta (em. n :o 1); 28496: Edk :n ·päättämä lakiehdotus ·. . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1 28497: -M i et. n: o 5, eduslkuntaesHyksen johdosta, joka 28498: sisältiiä ehdotuksen osuustoimintalain 19 § :n 28499: muuttamisesta; Suurvm. n :o 5 a ............. . 28500: M i et. n: o 6, rduskuntaesityiksen jo1hdosta, joka 28501: tarkoittaa oikeudenkäymis.lmaren 15 luvun 2 ja 28502: 9 § :n muuttamista ( em. n :o 3); Edk :n päättämä 28503: laildehdotus ................................. . 28504: M i et. n: o 7, Eduskuntaesityksen johdosta, j01ka 28505: sisältää e:hdotn,ksen rikO'shin 10 luvun l ja 2 § :n 28506: kumoamisesta sekä 3 ja 4 § :n muuttamisesta (em. 28507: n :o 4); E(lk :n päättäimä lalkie,hdotus ........... . 28508: l\{ i et. n: o 8, eduskuntae.sityksen joihdosta, jalka 28509: ko·skee nlosotto<lain 4 luvun 5, 6 ja 7 § :n sekä sa- 28510: notun •lain voimaail'panemisesta annetun a·setuksen 28511: 27 §:n muuttami~ta (em. n:o 6); Edk:n päättämät 28512: la.kiehdo-tuks.et .............................. . 28513: l\1[ i et. n: o !.l, edns,kuntaesityk•sen johdosta, joka 28514: sisältää ehdotuksen iku·olrmanrangaistruksen '))Ois- 28515: tamisestil (cm. n :o S); Edk :n päättämä anomus .. 28516: 20 A;;ial uetteloo 28517: 28518: M: i e to n: o 10, hallituksen esityksen johdosta, 28519: jo'ka sisältiiii ehdotuksen laiksi Valtiopäiväjärjes- 28520: tyksen 32, Hi ja 51 § :n muuttamisesta; Edk :n 28521: vastaus 0 o 28522: 0 0 0 0 0 0 I 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 28523: 28524: 28525: 28526: 28527: M i et. n: o 11, eduskuntaesityksen johdo-sta, joka 28528: sisäHää ehdotwksen laiksi kahdeksantunnin työ- 28529: ajasta; Sumvmo n :o 11 a ~emo n :o 7); Edk :n päät- 28530: tämä lakiehdotus o o o o o o o o o o o o o o o o o o oo o o o o oo o o o V: 1 28531: Mieto n: o 12, hal'lituksen esityksen jol1dosta, 28532: joka sisiiltää ehdotuksen lai,ksi mooseksenuskolfli- 28533: sista Suomessa ja laiksi Oikeudenkäymiskaaren 28534: 17 luvun 7 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi; 28535: Edk :n vastaus o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o II 0 0 0 0 28536: 28537: 28538: 28539: 28540: l\{ i e to n: o 13, hallituksen esityksen johdosta, 28541: erinäisten valtiopäivätöitä koskevain Valtio>päivii- 28542: järje.styksen säännösten muuttamisesta ja täyden- 28543: tämisestä; Edk :n vastaus o o o oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 28544: 28545: 28546: 28547: 28548: M i e to n: o 14, .haJ.lituksen esity.ksen johdosta, 28549: joka sisältää e 1hdotu'ksen •laiksi eduskunnan .oikeu- 28550: desta tarkastaa 'hallituksenjäsenten vir'ka tointen 28551: lainmukaisuutta; Suurvmo n :o 14 a; Edk :n vss- 28552: tams 0 0 0 0 oo o o o o o oo o o o o o 28553: 0 0 0 0 o o o o o o oo l 28554: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 28555: 28556: 28557: 28558: 28559: :M: i e to n: o 15, eduskuntaesityksen jO'hdosta, joka 28560: sisältää ehdotuksen 19 päivänä joulwkuuta 1889 28561: annetun rangaistuksen täytä.ntöönpanoa koskevan 28562: asetuksen 4 luvun 2 § :n muuttamisesta (emo n :o 28563: 9); Edk :n päättämä lakiehdotus o o o o o o o o o o o V: 1 0 0 0 0 0 28564: 28565: 28566: 28567: 28568: Mieto n: o lfl, eduskuntaesityksen jo·hdosta, joka 28569: tar1koittaa erinäisten ;pykälien muuttamista 15 1päi-· 28570: vänä tammikuuta 191'5 annetussa eräänlaatuisten 28571: yhtiöiden ja yhdistysten maanhankintaoikeutta· 28572: koskevassa a.setukse.ssa (e.rno n :o 10); Edk :n päät- 28573: tä·mä anon1us o o o. o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o oo o o o 28574: 0 0 28575: 28576: 28577: 28578: 28579: :Mieto n: o 17, kunnallisen hinsäädännön uudis- 28580: tamista tarkoittavan eduskuntaesityk,sen johdosta 28581: (emo n :o 5); Edk :n ,päättämät lakiehdotukset o o 28582: Mieto n: O· 18, ha.Jlituksen esityiksen johdo•sta, 28583: joka .sisältää selity.ksen asetulkseen 12 p :ltä maa- 28584: lisko 1909 samana päivänä annetun, torpan, lam- 28585: •puotitilan ja mäkituva-alueen vuo:krausta .koske- 28586: van a·setuk•s.en soveltamisesta aikaisemmin synty- 28587: ne.isiin vuo,krasuhteisiin; Edk :n vastaus o o oo o o o o II 28588: Mieto n: o 19, haUituksen esityksen johdosta, 28589: joka sisältää ehdotuksen lairksi erinäisten asiain 28590: siirtäilllis.estä Suomen ·Senaatin ja 'kenraalikuver- 28591: nöörin rat'kaistavaksi; Edk :n vastaus o oo o o o o o o o 28592: Asialuettelo. 21 28593: 28594: M i et. n: o 20, ha llituksen esityk·sen johdo.sta, 28595: 1 28596: 28597: 28598: joka sisältää ehdotuksen laiksi y;hdistyksistä; 28599: Suurvm. n :o 20 a; Edk :n vastaus . . . . . . . . . . . . . . III 28600: M i et. n: o 21, hallituksen esity:ksen jo:hdosta, 28601: joka koskee erinäisten sodan ajaksi hallinnollista 28602: tietä säädettyjen verojen jatkamista vuoden 1917 28603: lo.ppuun; Edk :n vastaus ..................... . 28604: ~f i e t. n: o 22, hallituiks:en esityksen joihdosta., 28605: jo:ka koskee erinäisten sodan ajaksi hallinnollista 28606: tietä säädettyjen verojen jatkamista vuoden 1'91:7 28607: loJYtmun (Pääoma- ja ku:ponkisuostunta) ....... . 28608: M i et. n: o 23, haUitu'ksen esityksen johdosta, 28609: .ioka :koskee erinfi.isten sodan ajaksi hallinnollista 28610: tietä säädettyjen verojen jatkamista vuoden 1917 28611: loppuun (Leimasuostunta) ................... . 28612: _N[ i et. n: o 24, hallitu:ksen e·sityksen johdosta, 28613: jo.ka koslkee erinäisten sodan ajaksi hallinno:llista 28614: tietä säädettyjen verojen jatkamista vuoden 1:917 28615: lo:ppuun (Paloviinavero) ..................... . 28616: M i et. n: o 25, hallituksen esityksen johdo·sta, 28617: joka koskee erin~iisten •sodan ajaksi ha1linnollista 28618: tietä säädettyjen verojen jatkamista vuoden 1917 28619: lo·ppuun (Kiinnityslainasuostunta) ............ . 28620: M i et. ·n: o 2·6, ha:llituksen esityksen jo:hdosta, 28621: joka sisähää ehdotuksen laiksi Korkeimmas•ta Oi- 28622: keudesta; Suurvm. n :o 26 a; Edk :n va·sta us . . . . II 28623: M i et. n: o 27, hallituk:sen esityksen jo:hdosta, 28624: joka koskee valtiolainan ottamista Venäjän ja 28625: Suomen välisen rahan vai:hdon järjestelyä varten; 28626: Ed'k :n vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IH 28627: M i et. n: o 28, ·ha:llituk:sen es.ityksen johdosta, 28628: joka sisältää e1hdotuksen la~ksi Korkeimmasta Ha'l- 28629: linto-oikeudesta; Suurvm. n :o 38 a; Edk :n vastaus II 28630: M i et. n: o 29, haillituksen esity·ksen jo·hdosta, 28631: joka ko·s.kee va:Itiolainan ottamista :Suomen Pankin 28632: aseman vahvistamiseksi; Edk :n va-staus . . . . . . . . III 28633: M i et. n: o 30, hallituksen esityksen johdosta, 28634: jo!ka koskee valtiolainan ottamista kul'kulaitosra- 28635: haston tarpeisiin; Edk :n vastaus ............. . 28636: M i e: t. n: o 3l, eduskuntaesityk,sen johdo:sta, joika 28637: sisältää ehdotu·ksen asetuks·eksi moo.se:ksen- ja :mu- 28638: hametinuskolaisten todistuksista ( em. n :o 12) .. V: 1 28639: 28640: Säästöpankki. Hallituksen esity:s n :o 18 laik,si säästöpan- 28641: •keista; Edk :n vac;taus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III 28642: 22 Asialuettelo 28643: 28644: 'l'alousvaliokunta: 28645: 11 i e to n: o l, hallituksen esityiksen jo.hdosta, 28646: joka koskee Venäjän kansalaisten oikeutta elin- 28647: keinon harjoittamiseen Su·omessa; 'Suurvmo n :o 2; 28648: Edok :n va.sta,us o o o 28649: 0 0 o 0 0 o 0 0 I 28650: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 28651: 28652: 28653: 28654: 28655: 1! i e to n: o 2, hallitnksen esityksen johdosta, 28656: joka koskee Suomessa asuvain Venäjän !kansalais- 28657: ten Jmnnallisia oikeuksia; Suurvmo n :o 3; Edk :n 28658: vastau~ oooo oo o o o o 28659: " 28660: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 28661: 28662: 28663: 28664: 28665: M i et. n: o 3, mätirära<ha n myöntämistä keu'hko- 28666: tautiparantohn perustamista va.rten 1Satakuntaan 28667: koskevan anomusehdotuksen johdosta (amo n:o 2-) V: 2 28668: Mieto n: o 4, ano.nmsehdotuksen johdosta, joka 28669: 1ws,kee varojen myöntämistä mieli8airaEihoidon 28670: edistämiseksi (amo n :o 7) o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 28671: 28672: 28673: 28674: 28675: M i e to n: ·O 5, anomusehdotuksen jo1hdosta, joka 28676: tarkoittaa vesioikeuslainsäädäntömme 'kehittämis- 28677: tä siihen suuntaan, että yhteiskunnaHe turvattai- 28678: siin entistä ,suurempi mahdol>lisuus huolehtia vesi- 28679: voiman käyttiimi~een liitty•vistä yleisistä eduista 28680: (amo n :o 11); Ed•k :n anomus oo o o o o o o oo o o oo o 0 0 0 28681: 28682: 28683: 28684: 28685: Mieto n: o 6, anDmusehdotuksen jo,hdosta, joka 28686: tarkoittaa varojen hankkimista kuntain maanhan- 28687: kinnan edistämiseksi (amo n :o 14) o o o o o oo o oo 0 0 0 0 28688: 28689: 28690: 28691: 28692: Mieto n: o 7, eduskuntaesityksen johdosta, jolka 28693: tarkoittaa erinäi,sten pykälien muuttamista 15 .p :nä 28694: tammi<k. 1915 annetus·sa eräänlaist·en yhtiöiden ja 28695: yhdistystc:n maanhankintaoikeutta koskevassa ase- 28696: tuksessa; Suurvmo n :o 16 (emo n :o 10); Edk :n 28697: pä·ättämä anomus o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o V:1 28698: 0 0 0 0 0 0 28699: 28700: 28701: 28702: 28703: 'feoslaina. Ee n :o 8 sisältävä ehdotuksen asetukse~k,si 28704: teoslainakiinnity:kgestä Lvmo n :o 13 (elillo n :.o 11) 28705: 28706: Torpan Yo m. vuokra: 28707: 1914 v:n va.JtiO'päivillä lepäämään 'hyväksytty esi- 28708: tys maanvuo1kraolojen järjestämisestä; Mtvmo n :o 28709: l; Edk :n kirjelmä o ooo oo o o o o o o o 28710: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 I 28711: HaHituksen esitys n :o :U laiksi sisältävä selityksen 28712: asetukseen 12 pä'ivältä maaliskuuta 1909 samana: 28713: päivänä annetun, tor,pan, 1ampuo.titilan ja mäki- 28714: tupa-wlueen vuo:krausta kos'kevan asetuksen sovel- 28715: tamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhtei- 28716: siin; 1HYmo n :o 4; Snurvmo n :o 1.8; Edk :n vastaus II 28717: Korvausta erinäisiHe torppareille, lampuodeille ja· 28718: mäkitu:palais.i!Ue, jotka ovat häädetyt sen johdosta 28719: että v. 1909 vwhvistettu maanvuokra-asetus viiväs-· 28720: tyi, tartkoittava Ae n :o 80; Mtvm. n :o 2 (am. n :o 3) V: 2 28721: 28722: 'l'yösuunnitelma. Puhemiesneuvo·ston ehdotus työsuunni- 28723: telma1ksi täysi-istuntoja ja valiokuntia vaxten . . . . IV 28724: 28725: Työttömyys. Ae n :o 106 toimenpiteisiin ryhtymisestäJ 28726: työttömyyden johdosta; Työvm. n :o 4 (am. n :o 28727: 31); Ed1k :n kirj.el.mä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2 28728: 28729: Työväenasiain valioimu ta: 28730: ll.f i et. n: o 1, eduskuntaesityksen johdosta, joka 28731: sisältää ehdotuksen lai'ksi kahdeksan tunnin työ- 28732: ajasta; Suurvm. n :o 11 ja 11 a (em. n :o 7); Edk :n 28733: pää<ttämä lakiehdotus ........................ . V: 1 28734: 1I i et. n: o 2, kotiteollisuus ja vaatetustyö·läis- 28735: ten työoloja ko8kevain anomusehdotusten jo,hdosta· 28736: (am. n :o 19) ;.Edk :n päättämä anomus ......... . V: 2 28737: M i et. n: o 3, seltluloosatehtaiden työntekijäin 28738: suojelemista kos•kevan anomusehdotuksen jo:hdo·Bta 28739: (am. n :o 29) ............................... . 28740: M i e t. n: o 4, anomuse'hdotll'ksen johdosta, joka 28741: tarkoittaa toimenpiteisiin. r~'htymistä työttömyy- 28742: den varalta (am. n :o 31); Edk :n kirjelmä ..... . 28743: " 28744: Ulosottolaki. Ee n :o 1 sisältävä ehdotuksen a) asetuik- 28745: ;;eksi ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 § :n muuttami- 28746: sesta ja b) asetukseksi ulosottolain voimaanpane- 28747: mis.esta annetun a•setU;ksen 27 § :n muuttamisesta;· 28748: Lvm. ·n :o 5; 1Suurvm. n :o 8 (em. n :o 6); E.dk :n 28749: päättämät lakiehdotukset .................... . V: J 28750: 28751: Urheilu. Ae n :o 54 ja 55 määrärra:hojen myöntämisestä 28752: Eitkunto1harjoitusten edistämiseksi •sekä Suomen 28753: V·oimistelu- ja Urheiluliitolle; Sivm. n:o 6 (am. n:o 28754: 18) .......................................... V: 2 28755: 28756: Uskontorikokset. Ec n :o 6 si,sätltävä ehdotuksen asetuk- 28757: seksi ri-koslain 10 luvun l ja 2 § :n kumoamisesta 28758: sekä 3 ja 4 § :n mu.utta.misesta; Lvm. n :o. 3; 28759: Suurvm. n :o 7 (em. n :o 4); Edk :n päättämä laki- 28760: ehdotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1 28761: 24 Asia luettelo. 28762: 28763: Vaaliliitot. Ae n :o 2 eduskuntavaaleista voimas·saolevain 28764: lainmääräysten muuttamisesta sellaisi>ksi, että eri 28765: vaalipiirien samaan puoluees.een kuuluvat vaa.Iilii- 28766: tot voivat yhtyä koko maan :käsittäväksi vaali-lii- 28767: toksi; Prvm. ·n :o 1.1 (am. n :o 28) ........... . V: 2 28768: 28769: Vaatetustyöväki. Ae n :o 86 tilastolHsen tutkimuksen toi- 28770: mittami,sesta vaatetustyöläi.sten työoloista; Työvm. 28771: n :o 2 ( am. n :o :1_:9); Edk :n päättämä anomus .... 28772: " 28773: Vaivaishoito. Ae n :o 18 e.sity:ksen antamisesta köyhäin- 28774: hoitolainsäädännön uudistamisesta; Kunnvm. n :o• 28775: 3 (am. n:o 26) .............................. . 28776: 28777: Valtalaki. Ks. Senaatin vaUan laajennus. 28778: 28779: Valtiolaina. Ks. Kulkuhitosra.hasto. Ruplan kurs.si. Suo- 28780: men Pankki. 28781: 28782: Valtiopäiväjärjestys: 28783: Hallituksen esitys n ;.o 10 laiksi V. J :n erinäisten 28784: valtio·päivätyötä ko·skevien ·säännösten muuttami- 28785: sesta ja täydentämisestä sC~kii vaalilain 37 § :n 28786: muuttamisesta; .Prvm. n :o 6; Suurvm. n :o 13; 28787: Edk :n vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II 28788: Ehdotuksen lai:ksi V. J :n 32, 46 ja 51 § :n muutta- 28789: misesta, sisältävä ha<llitu•ksen esitys n :o 5; Prvm. 28790: n :o 5; Suurvm. n :o 10; Edk :n vastaus . . . . . . . . . . I 28791: 28792: V altiovarain tila: 28793: Vvm. n :o 1 kurssit.appioiden johdosta, joita Suo- 28794: men valtiovarasto vuodesta 19l4 .lähtien on kärsi- 28795: nyt erinäisten Venäjän rahas.sa ta:pahtuneiden suo- 28796: rituRten takia; Edk :n kirje1mä . . . . . . . . . . . . . . . . IV 28797: Vvm. n :o 5 Suomen rautateiden matkustajilta ny- 28798: kyisen sodan ai1kana Venäläisen ;punaisen ristin 28799: YJhdistykselle kannettavan veron poistamisesta; 28800: Edk :n kirjelmä ............................. . 28801: 28802: Valtiovarainvaliokunta: 28803: M i et. n: o 1, knrssitarppioiden johdosta, joita 28804: Suomen valtio,·a rasto vuodesta 1914 läihtien on 28805: k'äitsinyt eri:t:räisten Yenäjä:n rahassa tapahtunei- 28806: deli suorit'tl'ste:rl takia; Ed'k:n:'kil_,j~Imä· ......... ·. IV 28807: M i e t. n: o 2, a;pura'han myöntäTnistii Hklsi:n:.gi~ 28808: Palv~lijata'rkodi.tle koskevan anomu,sehdotu1kse·n 28809: johdb·sta: (a\n. n :o' 5) .. ·..... ·... .-.. ., .... ·. . . . . . . . V: 2 28810: :M iet. n: o 3, sen kertomuksen johdosta, jonka 28811: lääketieteenlisensiaatti Herman Frithiof Antellin 28812: testamenttaamia kokoelmia ja rahavaroja hoita- 28813: maan asetettu v.a~tuuskunta on: vuosilta :lr913, 1914 28814: ja 1915 1Suomen eduskunnarlle antanut; Edk :n kir- 28815: je1mät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV 28816: M ie t. n: o 4, ma.aikauppaveron: lakkauttamista' 28817: k9skevan a·nomusehdotuksen johdosta (am. n :o i•2) V: 2 28818: M i et. n: o 5, Suomen rautateiden mat•ku.stajilta 28819: nykyisen s·odan aikana venä·läisen punaisen ristin 28820: yJJ.disty;kseHe kannettavan veron poistamisesta; 28821: Edk :n kirjelmä ............................. . IV 28822: M i flti;. n :o .6, hallituksen esity:ksenjohdo.sta, joka 28823: ko:,~ee erinäisten sodan ajaksi halEnnoLlista tietä 28824: säädettyjen verojen jatkamis·ta vuoden 1917 lop- 28825: ·puun; Suurvm. n :o 21; Edk :n vastaus ......... . III 28826: M i et. n: o 7, hallitulksen esityksen n :o 16 jo11- 28827: dosta, joka ·koskee erinäisten sodan ajaksi hallin- 28828: nollista tietä säädettytien verojen jatkami•sta vuo- 28829: den 19-17 lop,puun (Pääoma- ja kurponkisuostunta); 28830: Suurvm. n :o 22 ............................. . 28831: M i et. n: O· 8, rhalli:tuksen esityiksen (n :o 16) joh- " 28832: dosta, joka· :koskee erinäisten sodan aja,ksi ·hallin- 28833: nollista tietä säädettyjen verojen jatkamista vuo- 28834: den 1917 lop.puun (Leimasuostunta); Suurvm. 28835: n:o 23 ....................... , : . ............ . 28836: :M i et. l1: o 9, harllituksen esityk·sen johdosta, " 28837: joka kos•kee erinäisten sodan ajaksi hallinnollista 28838: tietä •Säädettyjen verojen jatkamista vuoden :1_g{7 28839: Jo•ppuun ( Paloviinavero); ,Suurvm. n :o 24 ..... . • 28840: }{ i et. n: o 10, hallituksen esityksen johdosta, " 28841: joka 'koskee erinäisten sodan ajaiksi haHinnollista· 28842: tietä säädettyjen verojen .jatkamista vuoden 1917 28843: lop·puuri (Kiinni-tyslainarSuostunta); Suurvm. n :o 28844: 25 ......................................... . 28845: M i et. n: o 11, hallituksen esityksen johdosta, " 28846: jo:ka koskee valtiolainan ottamista Venädän ja ,suo- 28847: inen välis-en rahan vaihdon dliirjestämistä varten; 28848: Suurvm. ri. :o 37; Edk :n vastaus .......... ; ... :. 28849: " 28850: :M i et. n: o 1'2-, va•paaolippujen myöntämi.sestä va1l- 28851: tionrauta•teiHä· Eduskunnan jäsenille (am. n :o 27)'; 28852: Edk :n, kirjelmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Y : 2 28853: M i e t. n: o 13, hallituksen esityksen ,j()(hdosta, 28854: joka kos!kee valtiolainan ottami.sta Suomen Pankin 28855: aseman vahvistamiseksi; Suurvm. n :o· 29; Ed<k :n 28856: vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III 28857: M i et. n: o 14, haUituksen esityksen jotb.do.sta, 28858: joka !koskee valtiolainan ottam1sta. :kuJkulaitosra- 28859: ha:ston tarpeisiin; Suurvm. n :o 30; Edk :n vastaus 28860: M i et. n: o 15, anomusehdotuk·sen jo:hdo'Sta, joka 28861: :ko.sJwe toimenpiteitä Helsingin miliisilakon lopet- 28862: t.amiseksi (am. n :o 30); Ed!k:n kirjelmä ........ V: 2 28863: M i e t. 11: o 16, •suurten tulojen veroa <kos•kevan 28864: hallituksen esityksen johdosta; Edk :n va•staus . . IH 28865: Kirjelmä koskeva eduskuntatalon tar:peen tyydyt- 28866: tämistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV 28867: 28868: Vankeinhoito. Ae n :o 16 toimenpiteistä Esätyn tarka.s- 28869: tuksen ja va.lvonnan aikaansaamiseksi vankeinhoi- 28870: dossa; Lvm. n:o 10 (am. n:o 2t) .............. V: 2 28871: Ae n:o 1'7 toimenpiteistä työ- ja .pakkotyölaitok·sen 28872: perustamiseksi; lRm. n :o 11 (a:m. 11 :o 2:2) ..... . 28873: 28874: Vapaalippu. Ks. Rautatie. 28875: 28876: Vastuunalaisuus. Ks. Hallituksen jäsen. 28877: 28878: Venäläisten oikeudet: 28879: Ha.Uitu:ks·en esitys n :o 1 Venäjän kansalaisten oi- 28880: keudesta elinkeinon harjoittamiseen Suomessa; 28881: Tvm. ·n :o 1; Suurvm. n :o 2; Edk :n vastau•s . . . . I 28882: Hallituksen esity•s n :o 2 Venäjän .kansalaisten kun- 28883: • naUisist.a oi'keuksista; Tvm. n :o 2; Suu.rvm. n :o 3; 28884: Edk :n vastaus .............................. . 28885: 28886: Verotus: 28887: Hallituksen esity.s n !'0 16 erinäi,sten sodan ajaksi 28888: hallinnollista tietä säädettyjen verojen jatkami- 28889: sesta vuoden 1917 loppuun; Vvm. n:o 6; Suurv.m. 28890: n :o 21 ; Edk :n vasta.us . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IIl 28891: Ks. Pääoma-' ja· kupon'kisuost•unta·. Leimasuostunta. 28892: P aioviina vero. K i innitysla,inasuostunta.. 28893: 1 .. 28894: 28895: 28896: 28897: Asialuettelo. 27 28898: 28899: 28900: Hallituksen esitys n :o 17 suurten tul()ljen verosta; 28901: Yvm. n :o 16; Edk :n vastaus ...... , .......... . III 28902: Ae n :o 21 maaikauppaveron lakkauttamisesta; 28903: Vvm. n :o 4 (am. n:o 1'2) ..................... . V .') .... 28904: Vesioikeus. Ae n :o 2r2 vesioike,uslainsäädännön kehHtä- 28905: misestä siihen suuntaan että yhteiskunna.He taat- 28906: "taisiin entistä suurempi mahdoLlisuus huolehtia 28907: vesi•voiman rkäyttämiseen liittyvistä julkisista 28908: eduista; Tvm. n :o 5 (am. n :o 11); Edk :n päättämä 28909: anomus .... ·................................. . 28910: 28911: Voimistelu. K'l. Urheilu. 28912: 28913: Välikysymysoikeus. Ks. Valtiopäiväjärjestys. 28914: 28915: Yhdistys. HalEtuksen esitys n :o 1·5 yhdistyksiä koske- 28916: vaksi laiksi; Lvm. n :o 12; Suurvm. n :o 20 ja 20 a; 28917: ~.dk:n vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . JII 28918: r 28919:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025