150 Käyttäjää paikalla!
0.0065860748291016
Muista katsoa myös paikallaolijat!

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1917
3:
4: ASIAKIRJAT·
5:
6: VIIDES OSA
7: 1, II
8:
9:
10:
11:
12: •
13:
14: HELSINOISSA, 1918
15: SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
16: Sisällys.
17:
18:
19: 1. Edusk.
20: estt.
21: Lakivaliokunnan mietintö N :o 1 eduskuntaesityksen
22: johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi kihlakunnankä
23: räjiä koskevien määräysten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1.
24: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 4.
25: Suomen Eduskunnan päät,tämä ehdotus laiksi.
26:
27: Lakivaliokunnan mietintö N :o 2 eduskuntaesityksen
28: johdosta, joka sisältää ehdotuksen osttustoimintalain 19
29: § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.
30: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 5.
31: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 5 a.
32:
33: Lakivaliokunnan mietintö N :o 3 eduskuntaesityksen
34: johdosta, joka tarkoittaa Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun
35: 2 ja 9 § :n muuttamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8.
36: Suuren valiokunnan rusiasta antama mietintö N :o 6.
37: Suomen Eduskunnan päättämä ehdotus laiksi.
38:
39: Lakivaliokunnan mietintö N :o 4 eduskuntaesityksen
40: johdosta, joka sisältää ehdotuksen Rikoslain 10 luvun 1
41: ja 2 § :n kumoamisesta sekä 3 ja 4 § :n muuttamisesta 4.
42: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 7.
43: Suomen Eduskunnan päättämä ehdotus laiksi.
44:
45: Kunnallisvaliokunnan mietintö N :o 1 . kunnallisen
46: lainsäädännön uudistamista tarkoittavan eduskuntaesi-
47: tyksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ii.
48: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 17.
49: Suomen Eduskunnan päättämät ehdotukset kunnallis-
50: laeiksi.
51: Suomen Eduskunnan kirjelmä, joka koskee sanottujen
52: lakien vahvistamista.
53: 4
54:
55:
56: Lakivaliokunnan lllietintö N :o 5 eduskuntaesityksen
57: johdosta, joka koskee Ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 § :n
58: sekä sanotun lain voimaanpanemisesta annetun asetuksen
59: 27 § :n muuttamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6.
60: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 8.
61: Suomen Eduskumian päättämät ehdotukset laeiksi.
62:
63: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N :o 7 eduskunta-
64: esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi kah-
65: deksan tunnin työajasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7.
66: Suuren valiokunnan wsiasta antama mietintö N :o 11.
67: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 11 a.
68: Suomen Eduskunnan kirjelmä, joka koskee sanotun
69: lain vahvistamista.
70:
71: Lakivaliokunnan mietintö N :o 6 eduskuntaesityksen
72: johdosta, joka sisältää ehdotuksen ku.olemanrangaistuksen
73: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8.
74: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 9.
75: Suomen Eduskunnan kirjelmä.
76:
77: Lakivaliokunnan mietintö N :o 9 edusikuntaesityksen
78: johdosta, joka sisältää ehdotuksen 19 päivänä joulukuuta
79: 1889 annetun rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan
80: asetuksen 4 luvun 2 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . !1.
81: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 15.
82: Suomen Eduskunnan päättämä ehdotus laiksi.
83:
84: TalousV1aliokunnan mietintö N :o 7 eduskuntaesityk
85: sen johdosta, joka tarkoittaa erinäisten pykälien muutta-
86: mista 15 päivänä tammikuuta 1915 annetussa eräänlaa-
87: tuisten yhtiöiden ja yhdistysten maanhankintaoikeutta
88: koskev,assa asetuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10.
89: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 16.
90: Suomen Eduskunnan anomus.
91:
92: Lakivaliokunnan mietint,ö N :o 13 eduskuntaesityksen
93: johdosta, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi teoslaina-
94: kiinnityksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11.
95:
96: Lakivaliokunnan mietintö N :o 16 eduskuntaesityksen
97: johdosta, joka sisältää ehdotuksen asetukseiksi mooseksen-
98: ja muhametinuskolaisten todistuk:sista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12.
99: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 31.
100: 5
101:
102:
103: n. !nom.
104: ehd.
105: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 1 valtioavun myön-
106: tämistä alkuopetustoiminnan kehittämiseksi maaseudulla
107: tarkoittavien anomusehdotusten johdosta ............. . 1.
108:
109: Talousvaliokunnan mietintö N :o 3 anomusehdotuksen
110: johdosta määrärahan myi;intämisestä keuhkotautiparanto-
111: lan rakentamista varten Satakuntaan ................. . 2.
112:
113: Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 2 anomusehdo-
114: tuksen johdosta, jotka koskee korvauksen hankkimista eri-
115: näisille vuokramiehille ............................... . 3.
116:
117: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 2 yleisen keskus-
118: kirjaston perustamista ja ylläpitämistä t!l!rtkoittavan ano-
119: musehdotuksen johdosta .............................. . 4.
120:
121: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 2 apurahan .
122: myöntämistä Helsingin Palvelijatarkodille amskevan ano-
123: musehdotumsen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5.
124:
125: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 3 määrärahan
126: myöntämisestä yleisten kirjastojen perustamiseen ja yllä-
127: pitämiseen tarkoitta'Van anomusehdotuksen johdosta . . . . . . 6.
128:
129: Talousvaliokunnan mietintö N :o 4 anomusehdotuksen
130: johdosta, jotka koskee varojen myöntämistä mielisairas-
131: hoidon edistämiseksi . . . . . .. . . . . .. . .. .. . . .. .. .. .. .. .. .. 7.
132:
133: Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 3 anomusehdo-
134: tuksen johdosta, joka koskee määrärahan myöntämistä
135: erinäisten maataloustarvikkeiden hankintaan ja taloudel-
136: lista neuvontatyötä V'arten ........................... . 8.
137:
138: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 4 määrärahan
139: myöntämisestä kansak01dulasten ravinto- ja vaatetusavuksi
140: tarkoittavien anomusehdotusten johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . 9.
141:
142: Perustuslakivaliokunnan mietintö N :o 3 anomuseh-
143: dotuksen johdosta, joka koskee yleisen armahdusjulistuk-
144: sen .antamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 10.
145: 6
146:
147:
148: Talousvaliokuiman mietintö N :o 5 anomusehdotuksen
149: johdosta, joka tartkoitta!l vesioikeuslainsäädäntömme ke-
150: hittämistä siihen suuntwan, että yhteiskunnalle turvat-
151: taisiin entistä suurempi mahdollisuus huolehtia vesivoi-
152: man käyttämiseen liittyvistä yleisistä eduista . . . . . . . . . . . . 11.
153: Suomen Eduskunnan anomus.
154:
155: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 4 maakauppa-
156: veron lakkauttamista koskevan an;musehdotuksen joh-
157: dosta ............. , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12.
158:
159: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 5 anomusehdotuk-
160: sen johdosta, joka tarkoittaa määrärahan myöntämistä
161: kansantajuisien tieteellisten luentojen pitämistä varten
162: maan eri seuduissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18.
163:
164: Talousvaliokunnan mietintö N :o 6 anomusehdotuksen
165: johdosta, joka tarkoitta varojen hankkimista kuntain
166: maanhankinnan edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14.
167:
168: Lakivaliokunnan mieti~1tö N :o 7 m10musehdotuksen
169: johdosta, joka tarkoittaa toimenpiteitä kauppa-alM kos-
170: kevan lainsäädännön uudistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15.
171: Suomen Eduskunnan anomus.
172:
173: Lakivaliokunnan mietintö N :o 8 erinäisiä muutoksia
174: aviop1talisoiden oikeussuhteisi,in tarkoittavan anomuseh-
175: dotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16.
176: Suomen Eduskunnan anomus.
177:
178: Perustuslakivaliokunnan mietintö N :o 8 anomuseh-
179: dotuksen johdosta, joka koskee pääsyä valtionvirkoihin
180: sukupuolesta riippumatta . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 17.
181: Suomen Eduskunnan anomus.
182:
183: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 6 määrärahan
184: myöntämisestä voimistelun ja, urheilun edistämiseksi tar-
185: koittavien anomusehdotusten johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18.
186:
187: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N :o 2 kotiteolli-
188: suus- ia vaatetustyöläisten työoloja koskevain anomuseh-
189: dotusten johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19.
190: Suomen Eduskunnan anomus.
191: 7
192:
193:
194: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 7 määrärahan
195: myöntämisestä Kansan Näyttämö-Osakeyhtiölle tarkoitta-
196: van anomusehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20.
197:
198: Lakivaliokunnan mietintö N :o 10 anomusehdotuksen
199: johdosta, joka tarkoittaa lisätyn tarkast?tksen ja valvon-
200: nan aikaansaamista 1;amlceinhoidossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21.
201:
202: Lakivaliokunnan mietintö N :o 11 anomusehdotuksen
203: johdosta, joka tarkoittaa työ- ja pa7ekotyölaitoksen perus-
204: tamista valtion varoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22.
205:
206: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 8 määrärahan
207: myöntämisestä suomenkielisen kirjallisuuden edistämiseksi
208: tarkoittavan anomu>sehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . 23.
209:
210: Kunnallisvaliokunnan mietintö N :o 2 kuntaa laajem-
211: pain yhdyskuntain itsehallintoa koskevan anomusehdo-
212: tuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24.
213: Suomen Eduskunnan anomus.
214:
215: Perustuslakivaliokunnan mietintö N :o 10, anomuseh-
216: dotuksen johdosta, joka tarkoittaa hallituksen nimitys-
217: oikeuden lakkauttamista n. s. keisarillisissa seurakunnissa 26.
218: Suomen Eduskunnan anomus.
219:
220: Kunnallis.v.a;liokunnan mietintö N :o 3 köyhäinhoito-
221: lainsäädännön uudistamista koskevan anomusehdotuksen
222: johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28.
223:
224: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 12 vapaalippu-
225: jen myöntämisestä valtionrautateillä Eduskunnan jäse-
226: nille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27.
227: Suomen Eduskunnan kirjelmä.
228:
229: Perustuslakivaliokunnan mietintö N :o 11, anomuseh-
230: dotuksen johdosta, joka koskee vaaliliittojen oikeutta-
231: mista yhtymään koko maan käsittäväkai vaaliliitoksi . . . . . 28.
232:
233: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N :o 3 selluloosa-
234: tehtaiden työntekijäin suojelemista koskevan anomuseh-
235: dotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29.
236: 8
237:
238:
239: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 15 anomuseh-
240: dotuksen johdosta, joka koskee toimenpiteitä Helsingin
241: miliisilakon lopettamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80.
242: Suomen Eduskunnan kirjelmä.
243:
244: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N :o 4 anomuSeh-
245: dotuksen johdosta, joka tarkoittaa toimenpiteisiin ryhty-
246: mistä työttömyyden varalta; ynnä liite . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81.
247: Suomen Eduskunnan kirjelmä.
248:
249:
250:
251: VIU-
252: tys.'
253: Perustuslakivaliokunnan mietintö N :o 2, koskeva mlet.
254: edustaja Heleniu,s-Seppälä välikysymystä vuoden 1909
255: toisilla valtiopäivillä päätetyn väkijuomain kieltolain
256: vahvistamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.
257:
258: Suomen Eduskunnan Pää~ös.
259:
260:
261:
262: A:sialuettelo.
263: 1.
264:
265:
266:
267:
268: J
269: 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o l.
270:
271:
272:
273:
274: Lakivaliokunnan mietintö
275: N:o 1 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl-
276: tää ehdotuksen laiksi kihlakunnankäräjiä kos-
277: kevien määräysten muuttamisesta.
278:
279: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavruksi lähet-
280: tänyt edellämainitun, edustaja Sopasen tekemän eduskunta-
281: esityksen N :o 3.
282:
283:
284: Hyvän oikeudenkäyntijärjestyksen tärkeimpiä edellytyk-
285: siä on nopea lain käyttö. Jos oikeutta etsivä saa kauan odot-
286: taa imomioistuimen ratkaisua, tietää se useimmiten hänen
287: oikeutensa vähentämistä, toisinaan sen menettämistäkin. Ny-
288: kyi9en oikeudenkäyntilaitoksemme ehkäpä suurin puutteelli-
289: suus on ju1.1ri lainkäytön hitaus. Varsinkin maaseudulla tämä
290: epäkQhta on erittäin•tuntuva ja johtuu, kuten tiedetään, pää-
291: asiallisesti käräjäin harvalukuisuud,esta. Oikeudenkäymis-
292: kaaren 2 luvun 1 §:n mukaan on jokaisessa kärä.iäkunnassa
293: pidettävä kolmet varsinaiset käräjät. Jo vanha:staan on Suo-
294: messa kuitenkin varsinaisten käräjien luku ollut enintään
295: ainoastaan kaksi. Näid'en käräjien ajasta säädetään maini-
296: tussa lainpaikassa ja Kunink. kirjeessä 4 päivältä marras-
297: kuuta 176a, että talvikäräjät ovat pidettävät tammikuun 13
298: päivän ja huhtikuun viimeisen päivän välillä sekä syyskä-
299: räjät syyskuun 1 päivän ja joulukuun 21 päivän välillä. Tuo-
300: marin asiana on näissä rajoissa määrätä kä;äjien ajat. Ai-
301: noastaan yhdet käräjät vuodessa pidetään Ahvenanmaan tuo-
302: miokunnan käräjäkunnissa Kunink. päätöksen mukaan 8 päi-
303: vältä heinäkuuta 1762, Riittisten pitäjän käräjä'kunnassa
304: Piikkiön tuomiokuntaa mainitun Kunink. kirjeen nojalla 4
305: 2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 1.
306:
307: päivältä marraskuuta 1763, Inarin ja Utsjoen pitäjien eri
308: käräjäkunniasa Lapinmaan tuomiokuntaa K>eis. kirjeiden no-
309: jalla 14 päivältä tammikuuta 1847 sekä 11 päivältä huhti-
310: kuuta ja 1 päivältä lokakuuta 1853 ynnä Kemijärven pitäjän
311: käräjäkunnassa Tornion tuomiokuntaa Keis, kirjeen n~jalla 1
312: päivältä maaliskuuta 1852. Erittäin haitariista tietysti on,
313: että oikeutta etsivä ainoastaan kahdesti, toisin paikoin vain
314: kerran vuodessa voi 'kääntyä tuomioistuimen puoleen saadak-
315: seen oikeusturvaa. Kiireel:lisissä tapauksissa hänen oikeu-
316: tensa siten helposti joutuu kärsimään. Kun erinäisistä muis-
317: ta <Jikeudenkäytilaitosta haittaavista puutteellisuuksista li-
318: säksi johtuu, että juttuja useinkaan ei heti ratkaista, vaan ne,
319: varsinkin suuremmat ja tärkeämmät, lY'kkäytyvät käräjistä
320: toisiin välistä useitakin kertoja!, käy 'käräj1en harvalu'kui-
321: suudesta johtuva e'Päkohta yhä tuntuvammaksi.
322: Lainsäädäntötyön päästyä 1860-luvul1la uudelleen alkuun,
323: kiinnitettiinkin heti huomiota kerrottuun: epäkohtaan. Jo
324: n. k. tammikuun valiokunnassa oli kysymys esillä. Valtio-
325: päivillä 1863--1864 huomautettiin myöskin sellaisten toimen-
326: piteiden tarpeellisuudesta, jotka saattaisivat lainkäytön no-
327: peammaksi. Niinpä Lakivaliokunta mietinnössään, jonka se
328: antoi kihlakunnanla:utamiesten asettamista ja palkkausta kos-
329: kevan €sityksen johdosta, kosketellessaan kysymystä, mit~mkä
330: käräjäka:pat olivat jaettavat tuomarin ja 1lautakunnan kesken,
331: piti tärkeänä kihlakunnantuomarien tuloj-en lisäämistä nimen-
332: omaisesti siinä tarkoituksessa, että tuomiokuntia voitaisiin
333: jakaa ja siten kävisi mahdolliseksi pitää useampia käräjiä
334: vuodessa. Samoin V altiosäädyt käsitellessään 1867 vuoden
335: valtiopäivillä -esitystä; laamannin- .i·a kihlakunnantuomarin-
336: käräjäkappain maksamisesta lausuivat toivomuksena, että
337: tuomioistuimet maalla muodostettaisiin pysyv~isiksi. Askel
338: lähemmäksi päämäärää päästäisiin siten, että varsinaisten
339: käräjien lukua lisättäisiin, joka kävisi mahdolliseksi jab.-
340: malla. tuomiokuntia, joissa. oli useampia käräjäkuntia.
341: Asetuksella 27 päivältä huhtikuuta 1868 lakkautettiin
342: laamanninoikeudet. Yhtenä pääsyynä tähän oli tarkoitus si-
343: ten saada lainkäyttö nop-eamma.ksi. Laamannien palkkauk-
344: Kihlaknnnankäräjät. 3
345:
346: seen maksetut laamannin-käräjäkapat kannettiin kuitenkill
347: edell€€nkin, mutta varattiin vastaista käyttöä varten. Käsi-
348: tellessään 1872 vuoden valtiopäivillä hallituben antamaa
349: kertomusta eräistä toimenpiteistä, joihin oli ryhdytty rita-
350: riston ja aatelin edellisillä valtiopäivillä tekemän anomuksen
351: johdosta, .että kihlakunnanoikeudet muodostettaisiin maan
352: tiheämmin asutuissa osissa pysyväisiksi, joka kävisi päinsä
353: jakamalla tuomiokuntia sikäli kuin laamannin-käräjäka.poista
354: riitti lisäystä kihlakunnantuomarien palkkaukSeen, lausuivat
355: Valtiosäädyt, että kihlakunnanoikeudet olisivat muodostetta-
356: vat pysyväisiksi ja että se jo oli mahdollista tiheämmin asu-
357: tuissa seuduissa. Asetettuaan komitean valmistamaan asiata
358: , samoin kuin eräitä muita oikeudenkäyntilaitoksen osittaista
359: muuttamista koskevia kysymyksiä, hallitus antoi 1877-
360: 1878 vuosien valtiopäiville esityksen ,muutetuista määräyk-
361: sistä kihlakunnan-käräjien ja kihlakunnan-oikeuksien istun-
362: tojen suhte.en". Esityksessä, ,jonka tarkoituksena oli aikaan-
363: saada joutuisampi lainkäyttö maalla, pyrittiin tähän tarkoi-
364: tusperään ehdottamalla, että va.rsinaisten käräijien a~kana oli
365: pidettävä useampia n. k. yleisiä istuntoja. Tuomiokunnassa,
366: jonka muodosti yksi käräjäkunta, oli esityksen mukaan pi-
367: dettävä talvikäräjien aikana viisi ja syyskäräjien aikana
368: kolme sellaista istuntoa; tuomiokunnassa, jossa oli kaksi
369: käräjäkuntaa, oli kummassakin pidettävä talvikäräjien ai-
370: kana kaksi ja syyskäräjien aikana yksi istunto; tuomiokun-
371: nassa, jossa oli kolme tai useampia käräjäkuntia, oli jokai-
372: sissa käräjissä pidettävä vain yksi yleinen istunto. Syynä
373: siihen, ettei käräjien lukua lisätty, vaan samat käräjät sen
374: sijaan jaettiin /iaksoihin eli istuntoihin, olivat pelkästään
375: eräät käytännölliset näkökohdat. Tahdottiin välttää useita
376: lainmu.utoksi"a, jotka muuten olisivat käyneet tarpeellisiksi.
377: kuten säännöksiin perukirjasta ja lainhuudatuksesta. Täten
378: ehdotettu järjestelmä tietysti edellytti, niinkuin esity·ksestä-
379: ;kin kävi ilmi, maan tuomiokuntain uudestijärjest.elyä. Kaksi
380: säätyä, ritaristo ja aateli sekä porvarissääty, hyväksyivät
381: esityksen eräin muutoksin, mutta pappis- ja talonpoikaissää-
382: dyt, jälkimmäinen tunnustaen parannuksen kyllä olevan tar-
383: 4 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
384:
385: peen vaatima, katsoivat, että ehdotettu lainmuutos oli jätet--
386: tävä toistaiseksi, joten kysymys sillä kertaa raukesi.
387: Vuosien. 1882, 1885 ja 188S valtiopäivillä tehtiin rita-
388: ristossa ja aatelissa sekä porvarissäädyssä erinäisiä anomus-
389: Hhdotuksia oikeudenhoidon parantamiseksi. Mihinkään toi-
390: menpiteeseen ne kuitenkaan eivät 'johtaneet. Vuoden 1891
391: valtiopäivillä Säädyt tekemässään anomuksessa pyysivät,
392: että voimassa olevat oikeuslaitosta ja oikeudenkäyntiä kos- .
393: kevat säännökset tarkastettaisiin ja sen perustuksella val-
394: mistettaisiin ehdotus, joka tarkoittaisi laajempia tarpeen vaa-
395: timia, mutta pitempiä valmistuksia kysyviä uudistuksia.
396: Tämän johdosta hallitus asetti komitean, joka vuonna 1900
397: sai valmiiksi ehdotuksen koko oikeudenkäyntilaitoksemme
398: uudistukseksi. Lainvalmistelukunta on sen jälkeen, tarkas-
399: tettuaan sanotun komitean ehdotuksen, vuonna 1909 valmis-
400: tanut lopulliset ehdotukset mainituksi uudistukseiksi. Näi-
401: den ·ehdotusten mukaan tulisivat kihlakunnanoikeudet yleen-
402: :Sä olemaan miltei pysyväisiä tuomioistuimia. Käräjiä olisi
403: :pid·ettävä yhdeksän kertaa vuodessa, eräässä tapauksessa
404: useamminkin, niissä tuomio kunnissa, jotka ovat yhtenä tuo-
405: miopiirinä, muissa tuomiokunnissa paikkakunnan olojen mll-
406: kaan, :ei kuitenkaan vähempää kuin kaksi kertaa vuodessa,
407: lukuunottamatta Lapinmaan tuomiokuntaa, jossa olisi lrlpa
408: pitää ainoastaan yhdet käräjät vuodessa.
409:
410:
411:
412: Esillä oleva ·eduskuntaesitys, jonka tarkoituksena on
413: saada 'lainkäyttö kihlakunnanoikeuksissa j.outuisammaksi,
414: p-erustuu olennaisesti edellä selostettuun hallituksen 1877-
415: 1878 vuosien valtiopäiville antamaan esitykseen. Kussakin
416: käräjäkunnassa olisi eduskuntaesityksen mukaan edelleenkin
417: pidettävä kahdet varsinaiset käräjät, joista tois·et, talvikäräjäi
418: -·esityksessä kutsutut kevätkäräjiksi - , pidettäisiin tammi-
419: kuun 10 päivän ja kesäkuun 24 päivän välillä ja toiset, syys-
420: käräjät, elokuun 20 päivän ja joulukuun 21' päivän välillä.
421: Näin ollen ei yhdessäkään kärä.iäkunnassa käräjien luku
422: Kihlakunnankäräjät. 6
423:
424: enää supistuisi ainoastaan yhdeksi vuodessa. Tuomiokun-
425: nissa, joissa on korkeintaan kolme käräjäkuntaa, jakautuisi-
426: vat käräljät n. k. yleisiin istuntoihin, niin että, jos käräjä.-
427: kunta yksin muodostaa tuo:miokunnan, o'lis~ talvilkäräjien
428: aikana viisi ja syyskäräjien aikana kolme yleistä istuntoa
429: neljän "-iikon väliajalla edellisen istunnon alusta lukien, ja
430: tuomiokunnassa, jossa <>n kaksi tai kolme käräjäkuntaa,
431: vuorotellen kussakin sekä talvi- että syys'käräjien aikana
432: kaksi yleistä istuntoa niinikään neljän viikon väliajalla edel-
433: lisen istunnon alusta lukien. Jos kuitenkin erityiset <>losuh-
434: teet jossakin tuomiokunnassa vaatisivat toisenlaista järjes-
435: telyä, olisi hallituksella oikeus myöntää poikkeuksia siitä,
436: mitä edellä on ehdotettu, esim. määräämällä, että kaikkein
437: harvimmin asutoissa seuduissa edell~enkin olisi pidettävä
438: vain yhdet käri1jät vuodessa. Kihlakunnantuomarin asiana
439: . olisi, vaarinottaen edellämainitut aikarajat, määrätä, milloin
440: yleiset istunnot pidettäisiin. Lisäksi on esityksessä mää-
441: räyksiä siitä, millä tavoin käräjäajat <>lisivat saatettavat ylei-
442: sön tietoon, sekä ehdotettu useihin Oikeudenkäymiska.aren
443: pykäliin lisäyksiä, jotka johtuvat siitä, että hräjät on ehdo,.
444: tettu jaettaviksi istuntoihin.
445:
446:
447: ,
448: Ehdotukset koko <>ilmudenkäyntilaitoksemme uudistuk-
449: 1 .
450:
451:
452:
453:
454: seksi eivät lainsäädäntötyössä poliittisista syistä. tapahtuneen
455: seisahduksen johdosta vielä ole johtaneet tulokseen. Asian
456: erin<>maiseen laajakantoisuuteen nähden ja kun prosessilain-
457: säädännön kehityksen johdosta muissa maissa meillä valmis-
458: tettujen ehdotusten tarkastelu •ehkä vielä voi käydä tarpeelli-
459: seksi, saattaa pitää varmana, ettei hallitus voi lähitulevaisuu-
460: dessa vålmistaa Eduskunnalle esitystä asiasta. Myöskin on
461: huomattava että, sen jä!lkeen kuin vastaavat lait on hyväk-
462: sytty, tuJ.~e kulumaan vuosia, ennenkuin uudistus on käy-
463: tännössä toimeenpantu. Lakivaliokunta on sen vuoksi yhtä
464: mieltä oeduskuntaesityksen tekijän kanssa siitä, että -edelleen-
465: kin on syytä koettaa osittaisilla Ilarannuksilla korjata' oikeu-
466:
467:
468: •
469: 6 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 1.
470:
471: dimkäyntijär.i·estyksemme puutteellisuuksia. Tietysti tällöin
472: ei voi tulla kysymykseen sen pääperiaatteiden muuttaminen
473: eivätkä sellai~t muutokset, jotka voisivat vaikeuttaa perin-
474: pohjaisen uudistuks·en toimeenpanemista. Tältä kannalta ar-
475: vosteltaessa eduskuntaesitystä on täysi syy se hyväksyä.
476: Kihlakunnanoikeuksien istuntojen lukumäärän lisäämistä,
477: missä se käy päinsä, on epäilemättä pidettävä erittäin suo-
478: tavana. Samalla -ehdotettu uudistus tulisi olemaan oikeuden-
479: käyntilaitoksemme perinpohjaisen uudistu~sen valmistusta,
480: omansa helpottamaan sen toimeenpanoa. On näet ilmeistä
481: että, jos eduskuntaesitys hyväksytään, hallitus tulee- aina-
482: kin se saa siihen hyvän aiheen -ryhtymään maan tuomio-
483: kuntien asteettaiseen uudestijärjestelyyn yhdistämällä kä-
484: räjäkuntia ja jakamalla tuomiokuntia sen mukaan kuin olot
485: eri paikkakunnilla vaativat. - Pääpiirteissään samanlainen
486: uudistus kuin nyt ehdotettu on Ruotsissa pantu toimeen
487: vuonna 1872. Sielläkin on sen ohessa tätä nykyä vireillä
488: koko oikeudenkäyntilaitoksen uudistus. Ruotsin Lainval-
489: mistelukunnan sitä varten vuonna 1884 antamassa ehdotuk-
490: sessa lansutaan, että 1872 vuoden asetusta, saavutetun koke-
491: muksen nojalla, täytyy pitää varsin tehokkaana valmistuk-
492: s~na siirtymiselle yksipiirisiin tuomiokuntiin. Asetuksen
493: voimaan astuessa oli Ruotsin 103 tuomiokunnasta 14 :ssä 1
494: käräjäkunta, 27 :ssä 2 käräjäkuntaa ja 62 :ssa 3 tai useampia
495: käräjäkuntia. Kymmenen vuotta myöhemmin eli 1883 vuo-
496: den lopussa oli käräjäkuntia yhdistämällä ja tuomiokuntia
497: jakamalla jo tultu niin pitkälle, että maan 116 tuomiokun-
498: nasta 28 :ssa oli 1 käräjäkunta, 34 :ssä 2 käräjäkuntaa ja
499: &4:sSä 3 tai useampia käräjäkuntia.
500:
501:
502:
503: Maamme on nykyisin jaettu 62 tuomiokuntaan. Näistä
504: on 2:ssa 2 käräjäkuntaa, 24:ssä 3 käräjäkuntaa, 25:ssä 4 kä-
505: räjäkuntaa, 10 :ssä 5 käräjäkuntaa ja 1 :ssä eli Ahvenanmaan
506: tuomiokunnassa 8 käräjäkuntaa. Istuntopäivien lukumää-
507: rästä maan eri käräjäkunnissa talvi- ja syyskäräjissä vuonna
508: Kihlakunnankäräjät. 7
509:
510: 1916 saatujen tietojen perusteella, joista tämän mietinnön
511: loppuun on liitetty taulukko, on Valiokunta tullut samaan
512: käsitykseen kuin esityksentekijä siinä, että yleisten istunto-
513: jen lukua ei voida lisätä m11issa kuin niissä tuomiokunnissa,
514: joissa on enintään kolme käräjäkuntaa, mutta että se näissä
515: on mahdollista, varsinkin jos samalla pitennetään sitä aikaa,
516: jona käräjät saadaan toimittaa, niinkuin esityksessä on ehdo-
517: tettu. Jonkun verran tästä kyllä voi olla haittaa maatavil-
518: jelevälle väestölle, mutta se ei merkitse paljoa sen tuntuvan
519: edun rinnalla, mikä oikeutta hakeville ehdotetusta muutok-
520: sesta tulisi olemaan. Tosin tulisi muutos nykyoloissa ulot-
521: tumaan ainoastaan 26 tuomiokuntaan. Nämä ovat Uuden-
522: maan läänissä Lohjan, Mäntsälän, Porvoon ja Iitin tuomio-
523: kunnat; Turun ja Porin läänissä Tyrvään, Ulvilan, Euran,
524: Ve•hmaan, Loimaan ja Hllikon tuomiokunnat; Hämeen lää-
525: nissä Ruoveden, Pirkkalan, Hollolan ja Rauhan tuomiokun-
526: nat; Viipurin läänissä Kurkijoen ja Sortavalan tuomiokun-
527: nat; Mikkelin läänissä Rantasalmen, Juvan ja Mäntyharjun
528: tuomiokunnat; Kuopion läänissä Pielisjärven, Iisalmen, Pie-
529: laveden, Rautalammin ja Leppävirran tuomiokunnat; ja Vaa-
530: san läänissä Jyväskylän ja Saarijärven tuomio kunnat. Mai-
531: nitut tuomiokunnat sijaitsevat kuitenkin yleensä niissä osissa
532: maata, joissa asutus on taajempaa ja liike:elämä vilkkaam-
533: paa ja joissa juuri erityisesti kaivataan useampia oikeuden-
534: istuntoja. Näissä osissa maata on kyllä useita sellaisiakin
535: tuomiökuntia, joissa on use,ampia kuin kolme käräjäkuntaa
536: ja joita uudistus siis ei tulisi koskemaan. Mutta näissä taas
537: on monast.i, niinkuin esim. Helsingin, Maskgn ja Raaseporin
538: tuomiokunnissa, ainakin jotkut käräjät aivan lyhyet. Sen
539: oikeuden nojalla, mikä esityksessä on myönnetty hallituk-
540: selle ja Valiokunnan ehdotuksessa korkeimmalle oikeudelle
541: järjestää kihlakunnanoikeuksien istunnot toisinkin kuin edel- ~
542: lä on esitetty, voisi korkein oikeus määrätä pidettäväksi
543: kaksi tai useampia istuntoja niissä käräjäkunnissa, joissa
544: tarve on suurin, kuten esim. Helsingin ja Turun kaupunkeja
545: ympäröivissä käräjäkunnissa. Ehdotetun uudistuksen mer-
546: kitys ei siis nykyoloissakaan suinkaan supistuisi vähiin. Ja,
547: 8 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
548:
549: kuten jo edellä on lausuttu, on täysi syy otaksua, että halli-
550: tus juuri valmistaakseen tietä suuren uudistuksen toimeen-
551: panolle vähitellen muodostaa kolme- ja useampikärä.iäkun-
552: taiset tuomiokunnat ainakin kaksikäräjäkuntaisiksi.
553: Niiden tuomiokuntien tuomareille, joissa oikeuden istun-
554: tojen lukumäärä tulisi lisätyksi, täytyisi tietysti maksaa kor-
555: vaus tarpeellisiksi käyvien apuvoimien paikkaamisesta ja
556: muista uudistuksesta aiheutuvista kustannuksista sekä sitä-
557: '{Jaitsi lisätystä työstä. Kun aikaa myöten tuomiokunnat
558: alaltaan yhä pienenisivät, niin etteivät tuomarit enää, kuten
559: nykyisin, voisi heille tulevasta käräjäkappain korvauksesta
560: sekä pöytäkirjain lunastuksista ja muista sellaisista sivu-
561: saatavista saada pääasiallisinta palkkausta, olisi tuomareille
562: tuleva kruununpalkka, joka nykyisin useasti on aivan mitä-
563: tön, riittävästi korotettava. Tämä~apahtuisi tietysti tuomio-
564: kuntain uudestijärjestelyn yhteydessä. Sen ei kuitenkaan
565: tarvitse estää hyväksymästä eduskuntaesitystä eikä mainit-
566: tua uudestijädestelyä toimeenpanemasta. Laamannin-käräjä-
567: jyvärahastossa, johon vuoteen · 1887 saakka kannetuista,
568: mutta silloin lakkaut.etuista laama.nnin-käräjäkapoista kerty-
569: neet varat sijoitettiin ja jota on hoidettu erillisenä rahastona
570: käytettäväksi oikeudenkäyntilaitoksemme uudistuksen toi-.
571: meenpanoa varten. oli säästö, valtiokonttorista saadun ilmoi-
572: tuksen mukaan, 191'6 vuoden joulukuun 31 päivänä 9,370,369
573: markkaa 88 penniä, ja olivat sen korkotulot samalta vuodelta
574: noin 335,0()0 markkaa. Kun näitä varoja tarkoituksensa mu-
575: kaan voitaisiin käyttää tuomarien palkkaukseen, ei siihen
576: vielä pitkään aikaan siis tarvitsisi muita valtion varoja eikä
577: niinmuodoin valtion nykyinen taloudellinen ahdinkotila estä
578: uudistusta hyväksymästä. Tuomarinvirkain nykyisten hal-
579: tijain saavutettu oikeus ei myöskään ole siinä esteenä. On
580: näet niin, että jälkeen vuoden 1873 kihlakunnantuomarit
581: ovat nimitetyt virkoihinsa ehdolla, että he a1istuvat niihin
582: muutoksiin, joita kihlakunnanoikeuksiin ja tuomiokuntiin
583: nähden vastedes ehkä tehdään, ja että vuoden 1901 jälkeen
584: on pantu ehdoksi. että heidän on alistuttava niihin määrä.yk-
585: Kihlakunnankäräjät. 9
586:
587: siin, jotka oikeudenkäyntilaitoksen uudistuksen yhteydessä
588: tuomarinviroista voidaan antaa.
589:
590:
591:
592: ·Eduskuntaesityksen yksityiskohtaisen tarkastelun tulok-
593: sena pyytää Valiokunta esittää seuraavaa.
594: Mitä ensinnä tulee kysymykseen yleisten istuntojen luku- '
595: määrästä, on Valiokunta tullut siihen käsitykseen, että han-
596: ka.luudetta pitäisi voida tuomiokunnassa, jossa on yksi kä-
597: räjäkunta, toimittaa talvikäräjien aikana viisi ja syyskärä-
598: jien aikana neljä istuntoa, tuomiokunnassa, jossa on kaksi
599: käräjäkunta.a, kummassakin käräjäkunnassa talvikäräjien ai-
600: kana kolme ja syyskäräjien aikana kaksi istuntoa ja tuomio-
601: kunnassa, jossa on kolme käräjäkuntaa, kussakin ,käräjäkun-
602: nassa sekä. talvi- että syyskäräjien aikana kaksi istuntoa.
603: Näin ollen ei myöskään enää tulisi missään käräjäkunnassa
604: pidettäväksi vain yilidet käräjät vuodessa. Mutta kun olot
605: varsinkin kulkuyhteyden puolesta saattavat Inarin ja Uts-
606: joen pitäjien eri käräjäkunnissa Lapinmaan tuomiokuntaa
607: sekä Ahvenanmaan tuomiokunnassa edelleenkin olla sellaiset,
608: että kaksien käräjien pitäminen vuodessa kävisi vaikeaksi,
609: on Valiokunnan mielestä sallittav~ niillä paikkakunnilla
610: pitää vuodessa ainoastaan yhdet käräjät tuomarin harkinnan
611: mukaan. Kun siellä, missä samoijen käräjien aikana tulisi
612: pidettäväksi kaksi tai useampia'istuntoja, ne yleensä tul'levat
613: olemaan lyh;y\t, riittää Valiokunnan mielestä, jos toisesta
614: istunnosta toiseen on aikaa vähintään koilme viikkoa
615: edelli.sen istunnon alusta lukien. Jos väliaika näin mää-
616: rätään, jää sen ohessa tuomarille suurempi mahdollisuus
617: ennen pitkää saavutettavan kokemuksen perusteella _sove-
618: liaasti määrätä istuntojen alkamisajat. Voisi tietysti aja-
619: tella sitäkin menettelytapaa, että istunnot joka vuosi alkai-
620: sivat samana kuukaudenpäivänä tai, jos se on pyhäpäivä,
621: sen jälkeisenä arkipäivänä. Mikään ei estä tuomaria näin
622: menettelmHästä, mutta lienee kuitenkin soveliaampaa, että
623: laissa jätetään mahdollisuus .sovittaa istuntojen ajat eri
624: 10 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
625:
626: paikkakuntain olojen mukaan. Samaan tapaan on muuten
627: ehdotettu meneteltäyäksi ehdotuksissa oikeudenkäyntilaitok-
628: semme uudistuksek~i. Siinä ta,pauksessa, että istuntoa varten
629: tarvitaan useampi kuin yksi oi:keudenkäyntipäivä, on istun-
630: toa tietysti jatkettava, kunnes kaikki jutut ovat olleet esillä.
631: Tämä kyllä on itsestäänkin selvää, mutta yl'eisen istunnon
632: käsitteen määrittelemiseksi on pidetty suotavana panna la-
633: kiin nimenomainen säännös asiasta. Soveliasta on myöskin
634: että, samoinkuin käräjät, myöskin yleinen istunto, sen jäl-
635: keen kuin kaikki jutut on käsitelty, nimenomaan julistetaan
636: päättyneeksi. Kun maan korkein oikeus tätä nykyä käsit-
637: telee useita oikeushallintoa koskevia asioita ja kysyn{ys
638: poikkeuksen myöntämisestä siitä, mitä edellä on ehdbtettu
639: istuntojen lukumäärästä ja ajasta, milloin erityiset olot jos-
640: sain tuomiokunnassa sitä vaativat, lähinnä kuuluu mainitun-
641: laisiin asioihin, on se oikeus, mikä esityksessä on siinä
642: kohden myönnetty hallitukselle, annettava korkeimmalle oi-
643: keudelle. Näitä näkökohtia silmälläpitäen on Oikeudenkä,y-
644: miskaaren 2 luvun 1 § uudestaan muodosteltu.
645: Lienee tämän yhteydessä syytä bnhyesti kosketella ky-
646: symystä jutun lykkääruisestä toiseen tilaisuuteen tuomion
647: julistamista varten. Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 3 §,
648: jossa säädetään, että tuomarin tulee julistaa, mahdollisuuden
649: mukaan, kussakin asiassa päätös, <ennenkuin käräjäpaikalta
650: lähtee, on Suomessa tulkittu niin, että jos juttu -muuten <>n
651: valmis päätettäväksi, tuomio on annettava samoissa kärä-
652: jissä,. Ruotsis;a menetellään n!in, että jutut ensin käsitel-
653: lään käräjissä, minkä jälkeen tuomari valmistaa tuomiot
654: ·kotonaan ja erityisesti määrättynä 11äivänä saapuu uudelleen
655: käräjäpaikalle sekä siellä julistaa ja asianasaisille antaa
656: valmiiksi kirjoitetut tuomiot. Tämä menettelytapa1 on edellä-
657: mainitussa 1872 vuod•en asetuksessa nimenomaan edellytet,
658: tykin. On ilmeistä. että asian päättämiselle tällainen me-
659: nettely qn hyödyksi, tuomari kun siten saa rauhassa miettiä
660: tuomiota ja paremmin voi käyttää hyväkseen sitä apua,
661: minkä kirjallisuus hänelle suo. Lakivaliokunta ei kuiten-
662: kaan ole tahtonut ehdottaa tällaista järjestelmää meillä
663: Kihlakunnankäräjät. 11
664:
665: otettavaksi käytäntöön. Tuomarilla täytyy joka tapauk-
666: sessa katsoa olevan oikeus lykätä juttu tuomion antamista
667: varten samojen liäräjien yhdestä istunnosta toiseen. Käräjien
668: viimeisestä istunnosta tosin ei enää ole sellaista lykkäämis-
669: mahdollisuutta, mutta voi tuomari määrätä istuntoa muu-
670: taman päivän väliajan jälkeen jatkettavaksi ja kerrotussa
671: tarkoituksessa käyttää hyväkseen näin saatua aikaa. Kun
672: tämä tulisi kysymykseen vain poikkeustapauksissa, ei ole
673: pelkoa väärinkäytöksestä. Näistä syistä ja kun Ruotsissa
674: käytetty järjestelmä tuottaisi oikeutta hakeville jonkun ver-
675: ran hankaluutta, on tyydyttävä siihen parannukseen, mikä
676: käräjien jaolla istuntoihin joka tapauksessa on saavutetta-
677: vissa.
678: Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 2 §:ään, niinkuin se on
679: esityksessä, on pantu tarpeelliset määräykset käräjäaikain
680: saattamisesta yleisön tietoon. Pykälä on esityksen mukaan
681: samansisältöinen kuin oikeudenkäyntilaitoksen uudistuseh.
682: dotuksissa. Kun esityksestä kuitenkin puuttuu määräys
683: siitä, kuinka on meneteltävä, jos on pakko muuttaa jo kuu-
684: lutetut käräjät, on Valiokunta pykälään 2 momenttina lisän-
685: nyt asiasta mainittujen uudistusehdotusten mukaisen sään-
686: noksen. Keis. kirjeet 21 päivältä joulukuuta 1848 ja· 29
687: päivältä toukokuuta 1869, joihin nykyisin voimassa olevat
688: vastaavat säännök-set sisältyvät, ovat näin ollen kumottavat.
689: Ne muut muutokset, jotka esityksessä samoinkuin Valio-
690: kunnan ehdotuks•essa on tehty Oikeudenkäymiskaaren er.i-
691: näisiin pykäliin, aiheutuvat, yhtä lukuunottamatta, siitä,
692: että käräjät on jaettu istuntoihin; eivätkä siis kaipaa perus-
693: telua. Syy, minkä vuoksi Oik·eudenkäymiskaaren 12 luvun
694: 1 § :ssä lain alkuperäinen sanonta ,kuninkaan ja valtakunnan
695: palvelukseen" on vaihdettu sanoihin ,maan palvelukseen"
696: on myös perusteluitta selvä. Esityksen vastaava sanonta
697: ,sotapalvelukseen" on, niinkuin lakia tässä kohden on tul-
698: kittu, liian ahdas. Valiokunnassa on lausuttu ajatus, että
699: 12 luvun 2 ja 3 § myöskin kaipaisivat korjausta sen joh-
700: dosta, että käräjät ovat jaetut istuntoihin. Sellaista kor-
701: jausta ei kuitenkaan tarvittane. Molemmissa pykälissä sanat
702: 12 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 1.
703:
704: ,ensimäisiin käräjiin" tietysti merkitsevät sitä istuntoa, jo-
705: hon asia on haastettu, ja 2 § :ssä sanat ,ensintulevissa kä.rä-
706: jissä" mitä sanottujen käräjien istuntoa hyvänsä.
707: Se muutos, mikä Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 § :ään
708: on tehty jakamalla käräjät istuntoihin, aiheuttaa muutoksia
709: erinäisiin hallinnollisiinkiu asetuksiin. Asetuksessa 6 päi-
710: vältä elokuuta 1861 alituomarien velvollisuudesta riitaveljillP
711: toimittaa pöytäkirjoja ja päätöksiä heitä koskevissa juttu-
712: asioissa ja sanottua asetusta muuttavassa Senaatin 'kirjeessä
713: 28 päivältä huhtikuuta 1'884 säädetään, minkä! ajan kuluessa
714: 1uomarin tulee toimitlaa asianasaisille pöytäkirjat. Nämä
715: säännökset kaipaavat muutosta sikäli, että asianosaisen, jonka
716: juttu siirretään samojen käräjien istunnosta toiseen, tulee
717: saada pöytäkirjansa, ennenkuin asia uudestaan tulee .esille,
718: jota paitsi pöytäkirjojen toimitusaikaa 'Olisi muutenkin ly-
719: hennettävä, Asetukseen 20 .päivältä marraskuuta 1896, si-
720: sältävä lähempiä määräyksiä siitä, mitenkä ehdotonta va-
721: pausrangaistusta määräävä tuomio on täytäntöön pantava, on
722: 2 § :n 2 momenttiin lisättävä säännös, että lainpaikassa sää-
723: detty rangaistusluettelon ote on lähetettävä myöskin kärä-
724: jien jokaisen istunnon jälkeen. Samaten on asetukseen 19
725: päivältä elokuuta 1898, sisältävä tarkempia määräyksiä siitä,
726: miten sakkopäätös on täytäntöön pantava, 2 §:ään lisättävä
727: t;äännös, että sa.kkoluettelon ote on lähetettävä jokaisen istun-
728: non jälkeen. Laki<ehdotu ]{sen loppuun on lisätty säännös lain
729: voimaan astumisesta, mikä täytyy määrätä niin, että lähinnä
730: sitä ennen tarpeelliset käräjäaikojen kuulutukset ja julki-
731: panot voidaan toimittaa noudattaen uuden lain määräyksiä.
732: - Lopuksi huomautettakoon eftä Valiokunnan ehdotuksessa
733: on kursiveeraukset tehty alkupoeräistä lakitekstiä eikä esi-
734: tystä vastaan.
735: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Vali·olmnta kunnioit-
736: taen ~hdottaa,
737: , että Ed'ltsk~tnta, l)mtSuen toivomuksenoon ettii
738: Hallitus
739: ryhtyisi maan tuomiokuntia uttdestijärjedele-
740: mään ja
741: Kihlakunnankäräjät.
742: , 13
743:
744: säätäisi kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjain
745: toimitusajan lyhyemmäksi,
746: hyväksyisi ja vahvistettavliksi lähettäisi seu-
747: raavan lakiehdotuksen:
748:
749:
750:
751:
752: Laki
753: kihlakunnankäräjiä koskevien määräysten muuttamisesta.
754:
755: Täten säädetään, että Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1
756: ja 2 §, 9 luvun 1 ja 2 §, 12 luvun 1 §, 17 luvun 8 .ia 31 §
757: sekä 18 luvun 2 § muutetaan näin kuuluvi,ksi:
758:
759:
760: 0 i k e n d e n k ä y m i s k a a r i.
761:
762: 2 LUKU.
763:
764: 1 §.
765: K1Msakin käräjäkunnassa on vuosittain oikeassa käräjä-
766: paikfl.ssa pidettävä kahdet varsinaiset käräjät, talvikiiriijäi
767: tammikuun 10 päivän ja kesäkuun 24 päivän sekä syyskih·iijiit
768: elokuun 20 päivän ja joulukuun 21 päivän välillä. J.narin ja
769: Utsjoen pitäjien käräjäkunnissa Lapinmaan ttbmnioku,ntaa
770: sekä Ahvenanmaan tu.om,iokunnan käräjäkunnissa ()ll.oo~• kui-
771: tenkin lupa pitää ainoastaan yhdet varsinaiset käräjät.
772: Jos käräjäkunta 11ksin m1wdostaa tuomiokunnan, tulee
773: kihlakunnanoikeuden pitää talvikäräjien aikana ·v'iisi ja syys-
774: käräjien aikana neljä ;yleistä istuntoa.
775: Jos tuomiokunnassa on kaksi käräjäkuntaa, pitäköön kih-
776: lakunnanoikeus, tJuorotellen kummassakin käräjäkunnassa,
777: talvikäräjien aikana kolme ja syyskäräjien aikana kaksi
778: '?Jleistä istuntoa.
779: Tuomiokunnassa, jossa on kolme käräjäkuntaa, on kihla-
780: kunnanoikeuden pidettävä, vuorotellen kussakin käräjäkun-
781: 14 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 1~
782:
783: nassa, sekä talvi- että syyskäräjien aikana kaksi yleistä
784: istuntoa.
785: Samojen lcäräjien yleisestä istunnosta toiseen tulee olla
786: aikaa 1:ähintään kolme viikkoa edellisen istunnon alusta
787: lukien.
788: Jos tuomiokunnassa on useampia käräjäkuntia htin koltne,
789: pitäköön kihlakunnanoilwns 7Jhden yleisen istunnon jokaisissa
790: käräjissä.
791: Jos yle·istä istuntoa varten tarvitaan useampi kuin yksi
792: oikeudenkäyntipäivä, on islttntoa jatkettava, kunnes kaikki
793: j1du,t on käsitelty, minkä jälkeen istttnlo julistetaan pää_tty-
794: neeksi.
795: Jos eritltiset olosuhteet jossakin tuomiokunnassa aiheutta-
796: vat poikkeuksia siitä, mitä edellä on säädetty, saakoon kor-
797: kein oikeus siitä määrätä.
798:
799: 2 §.
800: Kil~lakunnant·uomarin on 'määrättävä, milloin kiMakun-
801: nankäräjien yleiset istunnot pidetään. Talvikäräjien luettelot
802: ovat ennen edellisen vuoden lokakuun 15 päivää,ja syyskärä-
803: jien htettelot ennen huhUkuun loppua hovioikeuteen lähetet-
804: tävät selcä marras- ja· toukokuun kuluessa hovioikeuden toi-
805: mesta julkaistavat m~an virallisissa lehdissä. Samassa ajassa
806: kihlakztnnantuomari toimituttakoon käräjäajoista julkipam,ot
807: käräjätalo·ihin ja ktttdututtakoon ne tuomiokunnam kirkoissa.
808: Jos on pakottavia syitä sen ajan muuttamiseen, joksi kih-
809: lakunnankäräjät on kuulutettu, tulee kihlakunnantuornarit~
810: viipymättä toimittaa siitä kuulutukset ja julkipamot, niinkuin
811: tässä on sanottu, sekä samalta ilmoittaa se hovioikeudelle.
812:
813: 9 LUKU.
814: 1 §.
815: •Tos Kihlakunnantuomari •ei tule varsinaisiin käräjiin tahi
816: Hleisecn istuntoon, vaan jättää ne pitämättä; sakotettakoon
817: kolmekymmentä talaria, jollei hän laillista estettä näytä, ja
818: palkitkoon vahingon Oikeutta etsineille. Jos hän, käräjäin
819: Kihlakunnankäräjät. 15
820:
821: tahi istunnon useampia päiviä kestäessä, on poissa yhden kä-
822: räjäpäivän; sakotettakoon kymmenen talaria. Jos hän lai-
823: minlyö katselmuksen tahi välikäräjät; olkoon sakko puolta
824: vähempi.
825: 2 §.
826: Jos lautamies· jääpi pois käräjistä, istunnosta tahi katsel-
827: muksest::t; vetäköön sakkoa kolme talaria. Yhdestä 'päivästä
828: on sakko kahdeksan äyriä. Jos käräjät, istunto tahi katselmus
829: lautamiesten laiminlyömisen tähden jäävät pitämättä; vastat-
830: koot he myös vahingon.
831:
832: 12 LUKU.
833:
834: 1 §.
835: Kun on laillisesti haastettu, pitää kantajan ja vastaa.jan
836: määrättynä päivänä tulla Oikeuteen, jollei heillä ole laillista
837: t>-Stettä. Nämä ovat lailliset·esteet: kun haast.ettu on sairaana;
838: kun hän on käsketty tahi lähtenyt maan palvelukseen; kun
839: Jiän on vankeudessa; kun vihollinen tahi muu vaara, tulipalo
840: tahi vedenhätä estävät; kun haastettu on tullut mielipuoleksi;
841: kun hänen miehensä tahi vaimonsa, lapsensa tahi vanhem-
842: pansa kuolevat siihen aikaan, jolloin hänen pitäisi Oikeuteen
843: tulla; kun hän on ennen haastettu ±oiseen Oikeuteen samana
844: aikana vastaamaan. Tuomari tutkikoon ·kuitenkin ·asianhaa-
845: rat näissä tapauksissa. Jos muita esteitä ilmoitetaan, tutki-
846: koon tuomari nekin, ovatko ne sen arvoisia, että ovat otolli-
847: siksi katsottavat. Jos este on laillinen, niin tuomari lykät-
848: köön (poist.) asian toiseen päivään (poist.), ja olkoot riita-
849: puolet velvolliset (poist.) ilman uutta haastetta tulemaan
850: Oikeuteen.
851:
852: 17 l.~UKU.
853:
854: 8 §.
855: Jos vastapttoli syyttää todistajaksi kutsuttua jostakin,
856: joka estäisi hänet todistamasta, ja tämä sen kieltää, ja jos
857: 16 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o l.
858:
859: jäävääjä ei heti voi sitä täysin todeksi näyttää, niin pankoon
860: kaupungissa tuomari hä:nelle määräajan sitä varten. Jos ae
861: maalla tapahtuu; kuulustettakoon kuitenkin todistaja valalla
862: kuolemantapauksen varalta ja olkoon riitapuolella yhtäkaikki
863: aikaa toimittaa todistuksia jäävistä määrätyksi päiväksi, jos
864: hän sitä vaatii; ja lykätköön tuomari asian toiste päätettä-
865: väksi. .Jos jäävi silloin havaitaan lailliseksi, niin tutkikootn
866: Oikeus, mikä voima jäävinalaisen todistukselle on annettava.
867:
868: ' 31 §.
869: 'Tuomari pankoon sille, jonka on tehtävä puhdistusvala,
870: määräajan miettiä asiata, jos hän haluaa, maalla seuraavaa11
871: yleiseen istuntoon asti ja kaupungissa enintään kuukauden.
872: Jos hän silloin tulee. eikä voi valaa tehdä, tuomittakoon syy-
873: pääksi. Jos hän ei tule eikä näytä laillista estettä, niin olkoon
874: sama laki. Jos hän näyttää laillisen esteen, p:ankoon Oikeus
875: hänelle uuden määräajan. '
876:
877:
878: 18 LUKU.
879:
880: 2 §.
881: Jos hän moittii kummankin riitapuolen oikeutta, niin pan-
882: koon tuomari hänelle ajan (poist.) sen kanteen ajamiseen lail-
883: lisen haasteen nojalla, elleivät he kaikki suostu siihen, että
884: asia kohdastansa tuomitaan.
885:
886:
887:
888:
889: 'rämä laki astuu voimaan kuun päivana
890: kuitenkin ovat lähinnä sitä ennen tarpeelliset kuulutukset ja
891: ,iulkipanot käräjäajoista toimitettavat tämän lain säännösten
892: mukaisesti. Edellä mainittuna päivänä hvkkaavat voimassa
893: olemasta Kunink. kirjeet 13 päivältä tammikuuta 1757 ja
894: 4 päivältä marraskuuta 1763 sekä Kunink. päätös 8 päivältä
895: heinäkuuta 1762 ynnä Keis. kirjeet 21 päivä.ltä jonlukuutH
896: Kihla.kunnankäräjät. 17
897:
898: 1848 ja. 29 päivältä toukokuuta 1'869, niin myös muut sään-
899: nökset, jotka ovat vastoin tätä lakia.
900:
901:
902:
903: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
904: Sopanen, varapuheenjohtaja Airola, jäsenet Ala virta, Aronen,
905: Gadolin, Hakala, Anni Huotari, Alma Jokinen, Kotila, Lap-
906: vetdläinen, A. Mak~lin, Nurminen, Pesooon, Raade, Saare-
907: lainen, L. Typ,pö ja Yrjö-Koskinen sekä v~rajäsenet Furu-
908: hjelm, Korhonen ja Väisänen.
909:
910: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1917.
911:
912:
913:
914:
915: 2
916: 18
917: .
918: 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
919:
920: Liite.
921:
922:
923:
924:
925: Istnntopäi~ien lukumäärä*)
926: en käräjäkunnis-sa varsinaisissa talvi- j.a syyskäräjissä
927: vuonna 1916.
928:
929: Tuomiokunnat, joissa on kaksi käräjä-
930: kuntaa.
931:
932: Hollolan tuomiokunta.
933: Talvik. Syysk.
934: Hollolan käräjä:kunta 16 18
935: Asi'kkalan 9 8
936: "
937: Pielaveden tuomiokunta.
938: Pielaveden kärä:jäkunta 8 15
939: Nilsiän 14 33
940: "
941: Tuomiokunnat, joissa on kolme käräjä-
942: kuntaa.
943:
944: Lohjan tuomiokunta.
945: Kirkkonummen kärä)jä;kunta 9 9
946: Vihdin 8 8
947: Lohjan " 9 9
948: "
949: *) Vaasan Hovioikeudesta saaduissa tiedoissa ei ole ollut mai-
950: nittuna istuntopäivien lukumäärää erikseen talvi- ja erikseen syys-
951: käräjistä, minkä vuoksi ilmoitettu luku on jaettu tasan kumpais-
952: tenkin käräjäin osalle tai, milloin luku on ollut epätasainen, yksi
953: päivä pantu enemmän talvikäräjäin kohdalle.
954: Liite. 19
955:
956: Porvoon tuomiokunta.
957: Pernajan käräjäkunta 5 5
958: Porvoon 11 10
959: Sipoon ," 5 6
960:
961: Mäntsälän tuomiokunta.
962: Orimattilan käräjäikunta ................. . 12 12
963: Mäntsälän , . . . . . . . . . . . . . . . . .. 11 11
964: Myrskyläin , 2 2
965:
966: 1itin tuomiokun ta.
967: Iitin käräjä.kunta 10 10
968: Elimäen 5 5
969: Lappträskin ", 6 5
970:
971: Tyrvään tuomiokunta.
972: Mouhijärven käräjäkun~ta 10 8
973: Tyrvään , 8 6
974: Huittisten 12 14
975: "
976: V ehmaan tuomiokunta.
977: Mynämäen käräjäkunta 9 8
978: Ve1rmaan 7 8
979: Laitilan " 11 13
980: "
981: Ulvilan tuomiokunta. .
982: Ulvilan käräjäkunta .................... . 9 10
983: N oormarkun , . . .................. . 8 10
984: Merikarvian , 12 13
985:
986: Euran tuomiokunta.
987: Eurajoen kätäjäkunta ................... . 11 14
988: Euran , .................... . 8 8
989: Koikemäen 8 7
990: "
991: 20 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
992:
993: Loimaan tuomiokunta.
994: Loimaan käräjäkunta 10 10
995: Pöytyän , 10 9
996: Marttilan 6 6
997: "
998: Halikon tuomiokunta.
999: Ha;likon käräjäkunta 13 12
1000: Perniön 5 5
1001: "
1002: Kiskon 6 6
1003: "
1004: Ruoveden tuomiokunta. .
1005: Ruoveden käräjäkunta 7 7.
1006: Oriveden , 8 6
1007: Kurun 6 7
1008: "
1009:
1010: Pirkkalan tuomiokunta.
1011: Kangasalan 1käräjäkunta 6 6
1012: Lempäälän , 6 8
1013: Pirkkalan 8 7
1014: "
1015: Hauhon tuomiokuf!ta.
1016: Päl'kän€en käräjäkun'ta ... . . .. 7 6
1017: Ra uhon .. .. . ..... 8 9
1018: Lammin
1019: " . . .. . . . . . . . .. . . 11 10
1020: "
1021: Kurkijoen tuomiokunta.
1022: Parikkrulan kärajäkunta ................. . 21 ·2()
1023: J aakkiman , ................. . 25 28
1024: Kurkijoen 17 15
1025: "
1026: Sortavalan tuomiokunta.
1027: Uukuniemen käräjäkunta 7 8
1028: .. Ruskealan
1029: Sortavalan
1030: " .
1031: •• 0. 0 •••••••••• 0 6
1032: 2~
1033: 6
1034: 19
1035: "
1036: Liite. 21
1037:
1038: Mäntyharjun tuomiokunta.
1039: Mäntyha:rjun käräjäikulllta 14 15
1040: Hirven1sal:men , 7 7
1041: Ristiinan 7 9
1042: "
1043: Juvan tuomiokunta.
1044: Juvan käräjäkunta 9 9
1045: Puumalan , 11 11
1046: Su·l•kavan 9 8
1047: "
1048: Rantasalmen tUOtniokttt'llta.
1049: RanJta:salmen käräjäkunta 13 11
1050: Heinäveden 13 11
1051: "
1052: Säämingin , 13 10
1053:
1054: Pielisjärven tuomiokunta.
1055: Pielisjärven käräjä.ku:nta. ................. . 15 14
1056: Nurmeksen , ................. . 16 16
1057: Junan 8 10
1058: "
1059: 1isalmen tuomi()kutt,ta.
1060: Iisalmen käräjäkunta 29 31
1061: Lapinlahden , 7 8
1062: Kiuruveden 12 19
1063: "
1064: Rautalammin. tuomiokunta.
1065: Pieksämäen käräjä!kunta 17 15
1066: Rautalammin 12 10
1067: "
1068: Ha·nka.salmen 5 5
1069: "
1070: Leppävirran tuomiokunta.
1071: Leppävirran käräjä!kunta 12 13
1072: Suonenjoen , 5 7
1073: Jo:roisten 10 11
1074: "
1075: 22 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
1076:
1077: Jyväskylän tuomiokunta.
1078: Jyväskylän kärä:jäkunta ................. . 17 17
1079: Åhtärin , ................. . 10 10
1080: Keuruun ............. ·:· ... 14 13
1081: "
1082: Saarijärven tuomiokunta.
1083: Saarijärven käräjäkunta ................. . 18 18
1084: Karstulan , .................. 10 10
1085: Kivijärven 7 7
1086: "
1087: Tuomiokunnat, joissa on neljä käräji-
1088: kuntaa.
1089: Helsingin tuomiokunta.
1090: Helsingin 'käräjäkunta 19 16
1091: ·Tuusulan 7 7
1092: Nurmijärven " 7 8
1093: "
1094: Espoon 8 8
1095: "
1096: Raaseporin tuomiokunta.
1097: Pohjan kärä;jäikunta .................... . 5 5
1098: Inkoon , .................... . 4 4
1099: Karjan , 4 4
1100: KarjaJlohjan , 3 3
1101:
1102: Maskun tuomiokunta.
1103: Lemun >kä:räjäkunta 5 5
1104: Maskun 6 6
1105: "
1106: Maarian 15 14
1107: Na.uvon " 4 4
1108: "
1109: Ikaalisten tuomiokunta.
1110: Parkanon 'kärä:jäkunta 6 6
1111: Ikaalisten 13 12
1112: Kankaanpään " 16 18
1113: Hämeenkyrön " 7 8
1114: "
1115: Liite. 23
1116:
1117: Janakkalan ·tuomiokunta.
1118: Sääksmäen käräjäkunta 7 8
1119: Lopen , • 0 •• •.·. 0. 0. 0 0. 0 0 •• 4 5
1120: Vanajan , 11 10
1121: Hattulan 5 5
1122: "
1123: Tammelan tuomiokunta. '
1124: Urjalan käräjäkunta .................... . 10 11
1125: T.ammelan , .................... . 8 9
1126: Jokioisten , . . .................. . 8 6
1127: Someron , 8 8
1128:
1129: J ämsän tuomiokunta.
1130: Jämsän ikäräjä'kunta 10 12
1131: Korpilahden , 11 H
1132: Längelmäen , 8 6
1133: Kunmoisten , 10 8
1134:
1135: Kymin toomiokunta.
1136: Säkkijärven ikäräjäkunta . . .............. . 10 8
1137: Virolahden , . . ................ . 8 6
1138: Kymin 10 7
1139: V e:h1mlahden ," 10 9
1140:
1141: Äyräpään tuomiokunta.
1142: V alkjärven kärrujäkunta 15 16
1143: Raudun , 15 15
1144: Muolan 36 34
1145: Kivennavan ," 31 28
1146:
1147: Rannan tuomiokwnta.
1148: Koiviston käraj.ä:kunta 12 12
1149: Uodenkirkon 19 22
1150: Kuolemajäf"{en ,
1151: " 9 10
1152: Viipurin ,, 38 35
1153: 24 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
1154:
1155: Mikkelin tuomiokunta.
1156: Mikkelin käräjäkunrta 9 12
1157: Kangasniemen , 7 9
1158: Haukivuoren 5 5
1159: Anttolan " 3 4
1160: "
1161: Heinolan tuomiokunta.
1162: H eino·Ian kärä!jä1kunta a 3
1163: Sysmän , 3 6
1164: Hartolan 4 7
1165: "
1166: Luhangan 8 8
1167:
1168: Kuopion tuomio kunta.
1169: Kuopion käräjä'kunta 12 10
1170: Tuusniemen 3 5
1171: ",,
1172: '· 0 ••••••• 0 ••• 0 ••••• 0
1173:
1174:
1175:
1176:
1177: Maaningan 6 7
1178: Karttulan 6 6
1179: "
1180: Ilomantsin tuomiokunta.
1181: Ilomantsin käräJjäkunta 10 9
1182: Enon 6 6
1183: Tolhmajärven ", 11 11
1184: Kiihtelysvaa.ran , 's 9
1185:
1186: Liperin tuomiokunta.
1187: Kaavin kärädä'kunta 9 8
1188: Liperin , 13 10
1189: Polvijärven , 7 7
1190: Eonttiolahden , 10 11
1191:
1192: Korsholman tuomiokunta.
1193: Vöyrin käräjä:kunta 8 7
1194: Mustasaaren , 11 11
1195: Väh~nkyrön ,.
1196: 0 •••••• 0 ••• 0 •• 0 •••••• 5 4
1197: Laihian 8 7
1198: "
1199: Liite. 26
1200:
1201: Kokkolan tuomiokunta.
1202: Lohtajan käräjäkunta ................... . 9 9
1203: Ko'kkolan , ................... . 11 11
1204: Vetelin 6 5
1205: "
1206: Ktonobyn 5 4
1207: "
1208: Uudenkaarlebyn tuomiokunta.
1209: Pietarsaaren kärä;jäkunta •••••••• 0 0 •• 0 •• 6 5
1210: Uudenkaarlebyn .. 0. 6 6
1211: "
1212: 0 •••••• 0 ••
1213:
1214:
1215:
1216:
1217: Kauhavan 0. 0 0 0 • 6 6
1218: "
1219: • • 0. 0. 0 0. 0
1220:
1221:
1222:
1223:
1224: Alahärmän ....... . . 7 6
1225: "
1226: • 0. 0 ••
1227:
1228:
1229:
1230:
1231: Alavuden tuomiokunta.
1232: Lapuan käräjäikunta 9 9
1233: Alavuden
1234: "
1235: 8 s
1236: Alajärven 6 6
1237: l;appajärven ," 7 6
1238:
1239: V iitasaaren tuomiokunta.
1240: Laukaan käräjäikunta 15 14
1241: Konginkankaan 6 6
1242: Viitasaaren
1243: " 6 6
1244: "
1245: Pihtiputaan ,. 5 5
1246:
1247: Tornion tuomiokunta.
1248: Alatornion käräjäikunta 7 7
1249: Ylitornion 7 7
1250: "
1251: Kemijärven 1 ) 24
1252: "
1253: Rovaniemen 13 12
1254: "
1255: Kemin tuomiokunta.
1256: Pudasjärven käräjä:kunta 6 5
1257: Kuusamon 8 7
1258: Kemin
1259: " 10 9
1260: "
1261: Iin 11 11
1262: "
1263: ') Käräjäkunnassa toimitetaan ainoastaan yhdet käräjät vuodessa.
1264: 26 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 1.
1265:
1266: Oulun tuomiokunta.
1267: Oulujoen käräjäkunta 4 4
1268: Siikajoen , 6 6
1269: Muhoksen 5 4
1270: Limingan
1271: " 4 4
1272: "
1273: Salon tuomiokunta.
1274: Salon käräjäkunta 6 5
1275: Pyhäjoen 6 f)
1276: "
1277: Kalajoen , 5 5
1278: Sievin , 8 7
1279:
1280: Piippolan tuomi:okunta.
1281: Piippolan käräjäkunta 6 6
1282: Nivalan 7 7
1283: Pyhäjärven
1284: " 7 7
1285: Haapajärven "., 6 •6
1286:
1287:
1288:
1289: Tuomiokunnat, joissa on viisi kärijä-
1290: kuntaa.
1291: Piikkiön tuomiokunta.
1292: Painiion käräjäkunta 13 14
1293: Paraisten 6 7
1294: Sanvon ," 5
1295: Kemiön , 5 7
1296: Riittisten 1 ) 3
1297: "
1298: Lappeen tuomiokunta.
1299: Valkealan käräjäkunta . . ................ . 21 19
1300: Luumäen , .................. . 7 8
1301: Lemin , .................. . 14 10
1302: Savitaipaleen , 14 10
1303: Lappeen 21 19
1304: "
1305: ') Käräjäkunnassa toimitetaan ainoastaan yhdet käräjät yuodessa.
1306: Liite. 27
1307:
1308: J ääsken tuomiokun ta.
1309: Joutsenon käräjäkunta .. 4 7
1310: Ruokolahden ,, 14 13
1311: JääS'ken .. 12 12
1312: Kirvun
1313: " . . ... .. 19 17
1314: "
1315: Antrean , .. 22 21
1316:
1317: Käkisalmen tuomiokunta.
1318: Räisälän käräjäkunta 10 10
1319: Käkisalmen 15 12
1320: Sakkolan 12 14
1321: Pyhäjärven 10 7
1322: Hiitolan 10 9
1323:
1324: Salmin tuomiokunta.
1325: Salmin käräjäkunta 17 22
1326: Impilahden 17 18
1327: Suistamon 12 12
1328: Suojärven 5 5
1329: Korpiselän 5
1330:
1331: Kiteen tuomiokunta.
1332: Kiteen käräjäkunta 15 13
1333: Rääkkylän , 8 8
1334: Kesälahden 9 6
1335: Kerimäen ,." 23 19
1336: Savonrannan , 3 2
1337:
1338: N ärpiön tuomiokun ta.
1339: Maalruhden käräjäkunta 10 9
1340: Närpiön 12 12
1341: Teuvan " 8 7
1342: "
1343: Lappfjärdin ., 10 9
1344: Isonjoen 6 6
1345: "
1346: 28 1917. - Eduskunta~itysmietintö N :o 1.
1347:
1348: Ilmajoen tuomiokunta.
1349: Ilmajoen käräjäkunta 10 10
1350: Isonkyrön .. 8 7
1351: Kauhajoen " 9 9
1352: "
1353: Kurikan [) 4
1354: :Jalasjärven ", 8 1
1355:
1356: Kajaanin tuomiok~'nta.
1357: Hyrynsalmen käräjäkunta JO 10
1358: Sotkamon 13 12
1359: Kuhmoniemen 6 r.
1360: Paltamon 16 16
1361: Säräisniemen ., 6 [)
1362:
1363:
1364: Lapinmaan tuomiokunta .
1365: .Huonionniskan käräjäkunta . 4 3
1366: Sodankylän ,. 11 11
1367: Kittilän 8 7
1368: Inarin 1 ) 2
1369: Utsjoen 1 )
1370:
1371: Tuomiokunta, jossa on kahdeksan k:äräjä-
1372: kuntaa.
1373: Ahvenanmaan tuomiokunta.
1374: Saltvikin 1 ) käräjäkunta ................ . 3
1375: Sundin 1 ) , ............... . 3
1376: K umlingen 1 ) , . . . . . . . . . :·. . . . . . 2
1377: 1
1378: Föglön ) , ............... . 3
1379: Lemlandin 1 ) , , . . .............. . 4
1380: Hammarlandin 1 ) , 4
1381: :Jomalan 1 ) fi
1382: Finnströmin 1 ) 3
1383: "
1384: 1
1385: ) Käräjäk:unnassa toimitetaan ainoastaan yhdet käräjä.t vuodessa ..
1386:
1387:
1388: HeLsingissä, Suomen Senaatin kirjapainQssa, 1917.
1389: 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 1.
1390:
1391:
1392:
1393:
1394: Suuren valiokunnan mietintö
1395: N :o 4 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl-
1396: tää ehdotuksen laiksi kihlakunnankäräjiä kos-
1397: kevien määräysten muuttamisesta.
1398:
1399: Suuri valiokunta on, käsiteltyänsä yllämainitun asian,
1400: puoltanut I_;akivaliokunnan mietinnössä N :o 1 olevaa ehdo-
1401: tusta, kuitenkin siten, että Lakivaliokunnan ehdottama vii-
1402: meinen ponsi on muutettu yhd"nmukaiseksi sen kanssa mitä
1403: Suuri valiokunta näillä valtio'päivillä mietinnöissään N :o 1,
1404: 2 ja 3 on puoltanut lakiehdotusten vahvistamisesta, sekä että
1405: lakiehdotuksen 1 § :n 1 momentis·ta on poistettu erinäisiä
1406: poikkeustapauksia sisältävä toinen lause.
1407: Edelläesitetyn nojalla Suuri valiokunta kunnioittaen eh-
1408: 'dottaa,
1409: että Eduskunta, lausuen toivomuksenaan että
1410: Hallitus
1411: ryhtyisi maan tuomiokuntia uudestijärjestele-
1412: mään ja
1413: säätäisi kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjain
1414: to·imitusajan lyhyemmäksi,
1415: hyväksyisi Eduskunnan myötävaikutuksella
1416: määrättäviJJllä tavalla vahvistettavaksi ja voi-
1417: rnaan saatettavaksi seuraavan lakiehdotuksen:
1418:
1419:
1420: Laki
1421: kihlakunnankäräjiä koskevien määräysten muuttamisesta.
1422: !Täten säädetään, että Orkendenkäymiskaaren 2 luvun 1
1423: ja 2 §, 9 luvun 1 ja 2' §, 12 luvun 1 §, 17 luvun 8 ja 3•1 §
1424: sekä 18 ·luvun 2 § muutetaan näin kuuluvrksi:
1425: 2 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
1426:
1427: 0 i k e u d e n k ä y m i s k a a r i.
1428:
1429: 2 LUKU.
1430:
1431: 1 §.
1432: Kussa!kin käräjäkunnassa on vuosittain oikeassa käräjä-
1433: paika.ssa pidettävä kahdet varsinaiset käräjät, talvikäräjät
1434: tammikuun W päivän ja kesäkuun 24 päivän sekä syyskärä-
1435: jät elokuun 20 päivän ja jouh1kuun 21 päivän väliliä.
1436: {Poist.)
1437: Jos käräjäkunta yksin muodostaa tuomiokunnan, tulee
1438: kihlakunnanoikeuden pitää talv:käräjien aikana viisi ja syys-
1439: kärä.iien aikana neljä yleistä istuntoa .
1440: •Jos tuomiokunnassa on kaksi käräjäkuntaa, pitäköön kih-
1441: lakunnanoikeus, vuorotellen kummassakin käräjäkunnassa.
1442: talvikäräjien aikana kolme ja syyskäräjien aikana kaksi
1443: yleistä istuntoa.
1444: 'ruomiokunnassa, jossa on kolme käräjäkuntaa, on hhla-
1445: knnna,noikeu<len pidettävä, vuorotellen kussakin käräjä1mn-
1446: nassa, sekä talvi- että syyskäräjien aikana kaksi yleistä
1447: istuntoa.
1448: Samojen käräjien yleisestä istunnosta toiseen tulee olla
1449: aikaa vähintään kolme viikkoa edellisen istunnon alusta
1450: lukien .
1451: •Tos tuomiokunnassa on useampia käräjä:kuntia kuin kol-
1452: me, pitäJköön kihlakunnanoikeus yhden yleisen istunnon jo-
1453: kaisissa käräjissä.
1454: Jos yleistä istuntoa varten tarvitaan useampi kuin yksi
1455: oikeudenkäyntipäivä, on istuntoa jatkettava, kunnes kaikki
1456: jutut on käsitelty, minkä jälkeen istunto julistetaan päätty-
1457: neeksi.
1458: Jos erityiset olosuhteet jossakin tuomiokunnassa aiheut-
1459: tavat poikkeuksia siitä, mitä edellä on säädetty, saakoon kor-
1460: kein oikeus siitä määrätä.
1461:
1462: 2 §.
1463: (Kuten La!kivahokunna.n ehd·otuks.essa.)
1464: Kihlakunnankäräjät. 3
1465:
1466: 9 LUKU.
1467:
1468: 1 § ja 2 §.
1469: (Kuten Laki valiokunnan ehdotuhessa.)
1470:
1471:
1472: 12 LUKU.
1473:
1474: 1 §.
1475: (Kuten Laki valiokunnan ehdotuksessa.)
1476:
1477:
1478: 17 I1UKU.
1479:
1480: 8 ja 31 §§.
1481: (Kuten Lakivaliokunnan ehdotuksessa.)
1482:
1483:
1484: 18 LUKU.
1485: 2 §.
1486: (Kuten Lakivalio'kunnan ehdotuksessa.)
1487:
1488: ----
1489:
1490:
1491:
1492: Tämä laki astuu voimaan - - - - vastoin tätä lakia.
1493: (Kuten Lakivaliokunnam e!hdotuksess.a.)
1494: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1917.
1495: He1singi,ssä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 191.7.
1496: 1917. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esitysmiet. N :o 1.
1497:
1498:
1499:
1500:
1501: S u o m e n E d u s k u n n a n eduskunta-
1502: esityksen johdosta hyväksymä ehdotus
1503: laiksi kihlakunnankäräjiä koskevien määräys-
1504: ten muuttamisesta.
1505:
1506: Eduskunnassa on tehty eduskuntaesitys kihlakl?-nnankä-
1507: räjiä koskevain määräysten muuttamisesta, ja on Eduskunta
1508: tämän asian sä.äidetyssä järjestyksessä käsitellyt.
1509:
1510: Hyvän oikeudenkäyntijärjestyksen tärkeimpiä edellytyk-
1511: siä on nopea lainkäyttö. Jos oikeutta etsivä saa kauan odot-
1512: taa tuomioistuimen ratkaisua, tietää se useimmit~n hänen
1513: oikeutensa vähentäJmistä, to[sinaan sen menettä:mistäkin.
1514: Suomen nykyisen oikeudenkäyntilaitoksen ehkäpä suurin
1515: puutteellisuus on juuri lainkäytön hitaus. Varsinkin maa-
1516: seudulla tämä epäkohta on erittäin tuntuva ja johtuu ipää-
1517: asiallisesti käräjäin harvalukuisuud•esta. Oikeudenkäymis-
1518: kaaren 2 luvun 1 §:n mukaan on jokais·essa käräjäkunnassa
1519: P,id·ettävä kollmet varsinaiset käräjät. Jo vanha~staan on Suo-
1520: messa kuitenkin varsinaisten 'käräjien luku ollut enintään
1521: vain kaksi. Erittäin haitallista tietysti ~n, että oikeutta et-
1522: sivä täten ainoastaan kahdesti, toisin •paikoin vain kerran
1523: vuodessa voi kääntyä tuomioistn:imen puoleen saadak-
1524: seen oikeusturvaa. KiireeHisissä tarpauksissa hänen oikeu-
1525: tensa siten ihel!Jo'sti joutuu kärsimään. Kun erinäisistä muis-
1526: ta oikeudenkäyntilaitosta haittaåvista puutt.eellisuuksista li-
1527: säksi johtuu, että juttuja useinikaan ei heti .rai!kai'Sta, vaan ne,
1528: varsinkin suuremmat ja tärkeämmät, lykkäytyvät kärädistä
1529: toisiin välistä useitakin kertoja;, käy käräjilen iharvalukui-
1530: suudesta johtuva epä.:kohta yhä tuntuvamma!ksi.
1531: Kihla!kunnanoikeuksien istuntojen lukumäärän lisää-
1532: mistä, missä se käy päinsä, on pidettävä erittäin suotavana.
1533: 'Samalla tä:mä uudistus tulisi olemaan oikeuderrkäyntilai-
1534: toksemme perinpohjaisen uudistuksen valmistusta ja omansa
1535: helpottamaan sen toimeenpa1wa. On näet ilmeistä että, jos
1536: puheenalainen uudistus saadaan toimeen, hallitus tulee ryh-
1537: t8"mään maan tuomiokuiJJtien asteettaiseen uudestijärjeste-
1538: telyy,n. y.h~i·stämäUä MräJälruntia ja jakamalla tuomiokun-
1539: tia, sen mukaan k11~n ol9t eri rpaikk~Lkunnilla va;ativat.
1540:
1541: Istuntopäivien lukumäärästä mwan eri käräjäkunnissa
1542: talvi- ja syyskäräjissä vuonna 1916 saatu}en tietojen perus-
1543: teeUa, täyty.y tulla. siihen käsityks.een, että yleisten, is.tunto-
1544: je,n lukua. ei voida lisä;tä muissa, kuin niissä tuQmiokunuissa,
1545: joissa on enintään, kolme käräjä!k,untaa, mutta että se nij,issä
1546: on mahdollista, varsinkin jos samalla, pitennetään sitä aikaa,
1547: jona käräjät saadaan toimittaa. Jonkun verran tästä kyllä
1548: voi, olla haittaa maataviljelevälle väest>älle, mutta se ei mer-
1549: kitse paljoa sen tuntuvan edun rinnalla; mikä oikeutta.hake.
1550: ville ehdotetusta muutoksesta tulisi olemaan.. Tosiu tulisi
1551: muutos nykyoloissa ulottumaan ainoastaan 2·6 tuomiokun-
1552: taan. ~ämä tuomiokunna,t sijaitsevat kuitenkin yleen'lä
1553: niissä osissa maata, joiss~ asutus on verraten taaja ja liike-
1554: elämä vilkas ja joi·ssa juuri erity~sesti kaivataan useampia
1555: oikeudenistuntoja. Nä:issä osissa maata on kyllä useita sel-
1556: laisiakin tulj}miokun,tia, joissa on useampia kuiu,ko1me kärä-
1557: jäkuntaa ja joita uudistus siis ei tuli·si koskemaan. Mutta
1558: näissä taas ovat monasti aiuakin jotkut käräjät aivan lyhyet.
1559: Sen oikeuden nojalla, mik,ä lak,iehdotuksessa on myö11;netty
1560: korkeimmalle oikeudelle järjestäl;i. kihlakunnanoikeuksien. is-
1561: tunnot toisinlrin kuin edellä on esitetty, voisi, korkein oikeus
1562: määrätä pidettäväksi kaksi tai useampia istuntoja niissä kä-
1563: ,räjäkunuissa; joissa tarve on suurin. Uudistuksen merkitys
1564: ei siilil. n,y kyoloissaka4tn supistuisi vähiin.
1565: Niiden tuomio.k,untien tuomareille, joissa oikeuden istuu-
1566: tojen,luk,u:mää~ä t11lisi lisätyksi, täytyisi tietysti maksaa k,or-
1567: va~s tarpeellisiksi käyvien apuvoimien palkkaanaisesta· ja
1568: muista U\ldistuksen aiheuttamista kustannuksist!j- seki,i. sitä-
1569: paitsi. lisätystä, työstä. Kun aikaa myöten tuomiokunnat
1570: ~n: itihikunnadk«tiiJät. ·
1571: •
1572: . alåltattn yhä pienenisivät, niin etteivät tuolhårit enää, ·kUten
1573: nykyisin, voisi heille tulevasta käräjäkappain korvauksesta
1574: sekä 'Pöytäkirjåin lunastuksista ja muista sivusaatavis·ta
1575: saada :pä'iiasiallisinta palkkaustaan, olisi tuomareille tulreva
1576: k:ruununpalkka, joka nykyisin useasti on aivan pieni, tiit-
1577: tävästi korotettava. Tämä tapahtuisi tietysti tuomioumntain
1578: uudestijärjestelyn yhteydessä. Sen ·ei kuitenkaan tarvitse
1579: estää puheena olevan uuaestijärjestelyn toimenpanoa.. Laa-
1580: mannin-käräjäjyvärahastDssa, joka on aiottu käytettäväksi
1581: oikeudenkä-yntilaitoksen uudistuks·en toimeenpanoa varten,
1582: oli !'>äästö, Suomen valtiokönttorista saadun ilmoituksen IilU-
1583: knan, 1916 vuoden joulukuun 31 päivänä 9>,370,369 markkaa
1584: 88 p-enniä, ja olivat tiämänl'ahaston korkotulot samalta. vuo-
1585: delta noin 3'35,000 markkaa. Kun näitä varoja'tarkoituksensa
1586: mukaan voitaisiin käyttää tuomarien palkkaukseen, ei siihen
1587: vielä pitkään aikaan tarvittaisi muita valtion varoj.a eikä niin
1588: muodoin valtion nykyinen taloudellinen ahdinkotila ·estä
1589: uudistusta, hyväksymästä. Tuom:arinvirkain nykyisten 'hal-
1590: tijain saavutettu oikeus -ei myösk-ään ole siinä esteenä. Jäl-
1591: keen vuoden 18'73 li:lhlakunnantuomarit ovat nimitetyt; vir-
1592: koihinsa ehdolla, että he ali!'>tuvat niihin muutoksiin,- jo:Lta
1593: kihlakunnanoikeuksiin ja tuomiokuntiin nähden vastedes
1594: ehkä tehdään, ja vuoden 1901 jälkeen on pantu ehdoksi, ·että
1595: heidän on alistuttava niihin määräyksiin, jotka oikeuden-
1596: käyntilaitoksen uudistuksen yhteydessä tuomarinviroista voi-
1597: daan antaa.
1598:
1599: Hyväksymänsä lakiehdotuksen ;yksityiskohtien peruste-
1600: lemi:;eksi tahtoo 'Eduskunta esittää seuraavaa.
1601: 'Mitä ensinnä tulee kysymykseen kihlakunnanoikeuksien
1602: yleisten istuntojen lukumäärästä, pitäisi ha:rikaJuudetta
1603: voiaa tuomiokunnassa, jossa on yksi käräjäkmita, toi-
1604: mittaa 'talvikäräJjien aikana viisi ja syysk'ä'fajien ai-
1605: kana neljä istuntoa, tuomiokunna,ssa, jossa on kaksi
1606: käräjö.kuntaa, kummassakin kärä:jäkunnassa talvikär'aji~h ai-
1607: ·kana ·kolme ja sy"3r.skaräjien aikana kaksi istuntoa ja tuomio-
1608: kunnassa, jossa on kolme kärä.iäkuntaa, kussakin käräjäkun-
1609: 4 1917. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esitysmiet. N :o 1.
1610:
1611: nassa sekä talvi- että syyskäräjien aikana kaksi istuntoa.
1612: Kun siellä, missä samojen käräjien aikana tulisi pidettä-
1613: väksi kaksi tai useampia istuntoja, ne yleensä tullevat ole-
1614: maan lyhyet, riittää, jos toisesta istunnosta toiseen on aikaa
1615: vähintään kolme viikkoa edellisen istunnon alusta lukien.
1616: Jos väliaika näin määrätään, jaä sen ohessa tuomarille suu-
1617: rempi mahdollisuus ennen •pitkää saavutettavan kokemuk-
1618: sen ·perusteella. soveliaasti määrätä istuntojen al!kamisajat.
1619: Siinä tapauksessa, että istuntoa varten tarvitaan useampi
1620: kuin, yksi oikeudenkäynti päivä; on istuntoa tietysti jatket-
1621: tava., kunnes kaikki jutut ovat .olleet esillä. Soveliasta on
1622: niinikään että, samoinkuin kärajät, my;öskin yleinen istunto,
1623: sen jälkeen kuin kaikki jutut on käsitelty, nimenomaan ju- ·
1624: listetaan päättyneeksi. Kun maan korkein oikeus käsittelee
1625: useita oikeu~hallintoa koskevia asioita ja kysymys poikkeuk-
1626: sen myöntämisestä siitä, mitä edellä on lausuttu istuntojen
1627: lukumäärästä ja ajasta, milloin erityiset olot jossain tuomio-
1628: kunna:ssa sitä vaativat, lähinnä kuuluu mainitunlaisiin asioi-
1629: hin, on oikeus sellaisen myönnytyksen antamiseen annettava
1630: korkeimmalle oikeudelle. Näitä näkökohtia silmälläpitäen
1631: on Qikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 § uudestaan muo-
1632: dosteltu.
1633: Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 2 § :ään on .pantu ta.r-
1634: peelliset määräykset käräjäaikain s~attamisesta yleis•ön tie-
1635: toon. Keis. kirjeet 21 päivältii. joulukuuta. 1848 ja 29 päi-
1636: vältä toukokuuta. 1869, joihin nykyisin voimassa olevat vas-
1637: taavat säännökset sisä,ltyvät, ovat näin ollen kumottavat.
1638: Ne muut Jnuutokset, jotka. puheena.laisessa lakiehdo-
1639: tuksessa on tehty Oikeudenkäymiskaaren erinäisiin pykä-
1640: liin, aiheutuvat, yhtä lukuunottamatta, siitä, että käräjät
1641: on jaettu istuntoihin, eivätkä kaipaa perusteina. Syy, minkä
1642: vuoksi Oikeudenkäymiskaaren: 12 luvun 1 § :ssä lain, alkupe-
1643: räinen sanonta. ,kuninkaan ja valtakunnan palvelukseen" on
1644: vaihdettu sanoihin ,maan pal vei ukseen", on myös peruste-
1645: luitta selvä. Saman luvun 2 ja 3 § :ssä sanat ,ensimäisiin
1646: käräjiin" tietysti merkitsevät sitä istuntoa, johon asia on
1647: Kihlakunnankäräjät. ö
1648:
1649: haa1stettu, ja 2 §:ssä sanat ,ensitulevissa käräjissä" mitä sa-
1650: nottujen :käräjien istuntoa hyvänsä.
1651: Se muutos, mikä Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 § :ään
1652: on tehty jakamalla käräjät istuntoihin, aiheuttaa muutoksia
1653: erinäisiin hallinnollisiinkin asetuksiin. Asetuksessa '6 päi-
1654: vältä elokuuta 1861' alituomarien velvollisuudesta riitaveljille
1655: toimittaa pöytäkirjoja ja päätöksiä heitä koskevissa juttu-
1656: asioissa ja sanottua asetusta muuttavassa Senaatin kirjeessä
1657: 2:S päivältä huhtikuuta~ 18814 säädetään minkä ajan kuluessa
1658: tuomarin tulee- toimit.taa asianosaisill:e pöytäkirjat. N1ämä
1659: säännökset kaipaavat muutosta sikäli, että asianosaisen, jonka
1660: jutt"!l siirretään samojen käräjien istunnosta toiseen, tulee
1661: saada pöytäkirjansa, ennenkuin asia uudestaan tulee ·esille,
1662: jota paitsi pöytäkirjojen toimitusaikaa olisi muutenkin ly-
1663: hennettävä. Asetukseen 20 päivältä marraskuuta 1896, joka
1664: sisältää lähempiä määräyksiä siitä, mitenkä ehdotonta va-
1665: pausrangaistusta määrääyä tuomio on täytäntöön pantava, on
1666: 2 § :n 2 momenttiin lisättävä säännös, ~että lainpaikas~a sää-
1667: detty rangaistusluettelon ote on lähetettävä myöskin kärä-
1668: jien jokaisen istunnon jälkeen. :Samaten on asetukseen 19
1669: päivältä elokuuta 189'8, joka sisältää tarkempia. määräyksiä
1670: siitä, miten sakkopäätös on täytäntöön pantava, 2' §:1ään lisät-
1671: tävä säännös, että sakkoluettelon. ote on lähetettävä jokaisen
1672: istunnon jälkeen.
1673: Lakiehdotuks!J'n loppuun on lisätty säännös lain voimaan
1674: astumisesta, mikä täyty,Y määrätä niin, että läihinnä sitä en-
1675: nen tarpeelliset käräjäaikojen kuulutukset ja julkipanot voi-
1676: daan toimittaa noudattaen uuden lain määräyksiä.
1677: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta ilmoittaa,
1678:
1679: että Eduskunta, Tkms1.ten toivomuksenaan ettii
1680: Hallitus
1681: ryhtyisi maan tuomiokuntia U'l.tdestijärjestele-
1682: mään ja
1683: säätäisi kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjain
1684: toimitusajan ly hymnmäksi,
1685: 'G 1917.- Edusk.~h\1. -:EdlJI!dr:esitysmiet. N:o 1.
1686:
1687: on hyväksynyt Eduskunnan myötävuikutttk-
1688: sella määrättfiväUä ·tavalla vahvi.stettootik$i ''ia
1689: voimaan s®tettavaksi seurttavan llt!kiehdotuksen:
1690:
1691:
1692: Laki
1693: kihla1nmnankäräjiä 'k~kevien niäärässten muuttamiSeSta.
1694:
1695: Täten säädetään, 'että Oikeudenkäymis·kaaren 2• luvun 1
1696: ja 2 §, 9 luvun 1 ja ~ §, 12 luvun 1 §, 17 luvun 8 ja 3'1 §
1697: sekä 18 luvun 2 § muutetaan näin kuuluvi·ksi:
1698:
1699: 1
1700:
1701: OikeudenkäymiskaarL
1702:
1703: 2 LUKU.
1704: 1 §.
1705: •Kussakin käräljäku:nM.ssa on vuosittain oikeassa käriiijä.-
1706: paikassa pidettävä kahdet varsinaiset käräjät, talvikäräjät
1707: tammikuun 10 päivän ja kesäkuun 24 päJivän sekä syyskärii.-
1708: jät elokuun 20 ~päivän ja joulukuun 21 ]Jäivän välillä.
1709: Jos käräjäkunta. yksin muodostaa tuomiokunnan., tulee
1710: kihlakunnanoikeuden pitää talvikäräljien ai'kana. viisi ja syys-
1711: käräjien aikana neljä yleistä istuntoa..
1712: Jos tuomiokunnassa on kaksi käfäjäJkuntaa, ]Jitäköön kih-
1713: lakunnanoikeus, vuorotellen kummassakin 'käräijäJkunnas~m.,
1714: talvikäräjien aikana kolme ja syyskärajien aikana kaksi
1715: yleistä istuntoa.
1716: Tuomiokunnassa, jossa on kolme käräljäkuntaa, on kihla-
1717: kunnanoikeuden pidettävä, vuorotellen kussakin kä.räjäkun-
1718: nassa, -s~kä talvi- että syyskä.räjien aikana kaksi yleistä
1719: istuntoa.
1720: "Samojen käräjie'n yleise8tä istunnosta ·toiseen tulee olla
1721: aikaa vähintään kolme viilk'koa edel'lisen istunnon alusta
1722: lukien.
1723: \.
1724: 7;
1725:
1726: Jos tuomiokunnassa on useampiru. käiräjäkuntia kuin
1727: kolme, 'pitäköön kihlakunnanoikeus yhden yleisen. istunn-on
1728: jokaisissa käräjissä.
1729: Jos yleistä istuntoa varten tarvitaan useampi kuin yksi
1730: · oikeudenkäyntipäivä, on istuntoa jatkett:wa, kunnes kaikki
1731: jutut on käsitelty, minkä jälkeen istunto julistetaan ;päätty-
1732: neeksi.
1733: _J-os erityiset olosuhteet jossakin tuomiokunnassa aiheut-
1734: tavat :poikkeuksia siitä, mitä edellä on säärletty, saakoon kor-
1735: kein oikeus siitä määrätä.
1736:
1737: 2 '§.
1738: Kihlakunnantuomarin on määrättiilvä, milloin kihlakun-
1739: nankäräjien yleis•et istunnot pidetään. Talvikäräjien luette-
1740: lot ovat ennen edellisen vuoden lokakuun 15 :päivää ja syys-
1741: käräjien luettelot ennen ·huhtikuun loppua hovioikeuteen lä-Y
1742: hetettävät sekä marras- ja toukokuun kuluessa hovioikeuden
1743: toimesta julkaistavat ma~tn virallisissa le'hdissä. Samassa
1744: ajåssa kihlakunnantuomari toimituttakoon käräjäajoista jul-
1745: kipanot käräjäta1oihin ja kuuluttakoon ne tuomiokunnan kir-
1746: koissa.
1747: Jos on.:pakottavia syitä sen aja,n muuttamiseen, joksi kih-
1748: lakunnankäräjät on lmulutettu, tulee kihlakunnantuomarin
1749: viipymättä toimittaa siitä kuulutukset ja j~lkipanot, niin-
1750: kuin tässä on sanottu, sekäJ samalla ilmoittaa se hovi-
1751: oikeudelle.
1752:
1753:
1754: t
1755: 9 LUKU:
1756: 1 §.
1757: Jos kihlaku~nantuomari ei tule va~sinaisiin käräjiin t~hi
1758: yleiseen istuutoon, vaan jättää ne pitämättä; sakotettakoon
1759: kolmekymmentä talaria, jollei hän laillista estettä näytä, ja
1760: :P,alkitkoon vahingon oikeutta etsineille. Jos hän, käräjäin
1761: tUli istunnem; useampia. :päiviä kestäessä, on poissa yhden kä-
1762: rä4iäpäivän; sako'ttettakoon kymmenen talaria. Jos hän lai-
1763: 8 1917.- Edusk.lakiehd.- Edusk. esitysmiet. N:o 1.
1764:
1765: minlyö katselmuksen tahi välikäräjät; olkoon sakko puolta
1766: vähempi.
1767: 2 §.
1768: ·Jos lautamies jääpi pois kärrujistä, istunnosta tahi katsel-
1769: muksesta; vetäköön sakkoa kolme talaria. Yhdestä päivästä
1770: on sakko kahdeksan äyriä. Jos käräijät, istunto tahi katselmus
1771: lautamiesten laiminlyömisen tähden jäävät pitämättä; vastat-
1772: koot he myös vahingon.
1773:
1774:
1775: 12 LUKU.
1776:
1777: 1 §.
1778: Kun on laillisesti haastettu, pitää kantajan ja vasta:aj'an
1779: määrättynä päivänä tulla oikeuteen, jollei heillä ole laillista
1780: estettä. Nämä ovat lailliset esteet: kun haas.tettu on sairaana;
1781: kun ;hän on käsketty tahi lähteny,i maa;n ,palvelukseen; kun
1782: hän on vankeudessa; kun vihollinen tahi muu vaara, tulipalo
1783: tahi vedenhätä estävät; kun haastettu on tullut mielipuoleksi;
1784: kun hänen miehensä tahi vaimonsa, lapsensa tahi vanhem-
1785: p,ansa kuolevat siihen aikaan, jolloin hänen pitäisi oikeuteen
1786: tulla; kun hän on ennen haastettu toiseen oikeuteen samana
1787: aikana vastaamaan. Tuomari tutkikoon kuitenkin ·asianliaa-
1788: rat n·äissä tapauksissa. Jos muita esteitä ilmoitetaan, tutki-
1789: koon tuomari nekin, ovatko ne sen arvoisia, ettii, ov·at otolli-
1790: siksi katsotta v~at. Jos .este on laillinen, niin tuomari ly kät-
1791: köön asian toiseen päivään, ja olkoot riitaipuolet velvolliset
1792: ilman uutta haastetta tulemaan "oikeuteen.
1793:
1794:
1795: 17 LUKU.
1796:
1797: 8 §.
1798: Jos vastapuoli syyttää todistajaksi kutsuttua jostakin,
1799: joka. estäisi hänet todistamasta, ja tämä sen kieltää, ja jos
1800: jäävääjä ei heti voi sitä täysin todeksi näyttää, niin pankoon
1801: Kihlakunnankäräjät. 9
1802:
1803: kaupungissa tuomari hänelle määräajan sitä varten. Jos se
1804: maalla tapahtuu; kuulustettakoon kuitenkin todistaja valalla
1805: kuolemantapauksen varalta ja olkoon riitapuolella yhtäkaikki
1806: aikaa -toimittaa todistuksia jäävistä määrätyksi päiväksi, jos
1807: hän sitä vaatii; ja lykätköön tuomari asian toiste päätettä-
1808: väksi. Jos jäävi silloin havaitaan laillisoeksi, niin tutkikoo:n
1809: ·oikeus, mikä voima jäävinalaisen todistukselle on annettava.
1810:
1811:
1812: 31 §.
1813: Tuomari pankoon sille, jonka on tehtävä puhdistusvala,
1814: määräajan miettiä asiata, jos hän haluaa, maalla seuraavaan
1815: yleiseen istuntoon asti ja kaupungissa enintään kuukauden.
1816: Jos hän silloin tuloo eikä voi vala·a tehdä, tuomittakoon syy-
1817: pääksi. Jos hän ei tul·e ·eikä näytä laillista estettä,,niin olkoon
1818: sama laki. Jos hän näyHiili laillisen esteen, pankoon oikeus
1819: hänelle uuden mliäräajan.
1820:
1821:
1822:
1823: 18 LUKU.
1824:
1825: 2 §.
1826: Jos hän moittii kummankin riita.puolen oikeutta, niin pan:..
1827: koon tuomari hänelle ajan sen kanteen ajamiseen 'laillisen
1828: haasteen no~alla, elleivät he kaikki suostu siihen, että asia
1829: kohdastansa tuomitaan.
1830:
1831:
1832:
1833:
1834: Tämä laki astuu voimaan . kuun päivänä
1835: ·kuitenkin ovat lähinnä sitä 'ennen tarpeelliset kuulutukset ja
1836: julkipanot käräjäajoista toimitettavat tämän lain säännösten
1837: mukaisesti. Edellä mainittuna päivänä laikkaavat voimassa
1838: olemasta kunink. kirjeet 13 päivältä tammikuuta 17•57 ja
1839: 4 päivältä marraskuuta 1763 sekä kunink. päätös 8 päivältä
1840: heinäkuuta 1762 ynnä keis. kirjeet 21 päivältä joulukuuta
1841: 10 1917.- Edusk.lakiehd.- Edusk. esitysmiet. N:o 1.
1842:
1843: 1848 ja. 29 päivältä toukokuuta. 1869, n~in myös muut sään-
1844: nökset, jotka. ova.t vastoin tätä lakia..
1845:
1846:
1847:
1848: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1917.
1849:
1850:
1851:
1852:
1853: Hel-singissä, Suomen Senaatin kirjapainos.s•a, 1917.
1854: 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
1855:
1856:
1857:
1858:
1859: L a k i v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N :o 2
1860: eduskuntaesityksen johdosta, joka sisältää eh-
1861: dotuksen osuustoimintalain 19 §:n muuttami-
1862: sesta.
1863:
1864: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lähettä-
1865: nyt ·edustaja Ko'hosen y. m. eduskunta.esity.ksen N :o 9, joka
1866: sisältää ehdotuksen laiksi osuustoimintalain 19 § :n muuttami-
1867: sesta.
1868:
1869:
1870: Heinä•kuun 10 päivänä 1901 annetun osuustoimintalain
1871: 19 § :ssä säädetään, että osuuskunnan kokouksessa on kullakin
1872: jäsenellä yksi ääni. Keskusosuuskuntiin nähden, joissa jä-
1873: seninä ovat toiset osuuskunnat, on mainittua säännöstä aivan
1874: oikein tulkittu siten, että keskusosuuskunnan kokouksessa
1875: kullakin jäsenosuuskunnaila s•ellaisenaan on yksi ääni. Kun
1876: asia on näin, seuraa siitä, että osuuskunta, jossa on vain muu-
1877: tama kymmenkunta jäsentä, voi keskusosuuskunnan asioihin
1878: vaikuttaa yhtä ratkaisevasti kuin osuuskunta, jonka !jäsenten
1879: luku nousee tuhansiin. Että äänioikeusolojen tällainen järjes-
1880: tely voi tuntua epäoikeutetulta, on ilmeistä, samoinkuin että
1881: se käytännössä on omansa synnyttämään riitaisuuksia.
1882: Eduskuntaesityksessä ilmoitetaankin, että puheenaol·eva
1883: äänioikeusmuoto jo on Suomen Osuuskauppojen Keskusosuus-
1884: kunnassa vai:kuttanut turmiollisesti. Se on saattanut siinä
1885: olot sellaisiksi, että osuuskauppaväen viilhemmistö voi vallita
1886: yhteistä liikettä enemmistön saamatta mieli·pidettään huo-
1887: mioon. Tämä taas on aiheuttanut ankaria sisäisiä riitoja ja,
1888: niinkuin pelättävää on, tulee, ellei korjausta saada, johta-
1889: Tnaan siihen, että Keskusosuuskunta hajaantuu kahtia.
1890: 2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
1891:
1892: Vaikka osuustoimintalaki monessa muussakin kohdassa
1893: kaipaa uusimista, on keskusosuuskuntien äänioikeusolo-
1894: jen uudistus esityksentekijäin mielestä mainitusta syystä
1895: erittäin kiireeilinen ja viipymättä toimeenpantava odotta-
1896: matta siksi •kuin laki kokonaisuudessaan voitaisiin uusia.
1897: Esityksessä ehdoteta·an senvuoksi osuustoimintalain 19 § :ää
1898: täydennettäväksi säännöksellä, että sellaisen osuuskunnan
1899: kokouksissa, jonka 'jäsenistön muodostavat osuuskunnat, nämä
1900: jäsenosuuskunnat ääwestäisivät jäsenmääräänsä vastaa.valla
1901: äänimäärällä. Sen ohessa on esityksessä määräys, joka vel-
1902: voittaa jo perustetut osuuskunnat saattamaan sääntönsä yh-
1903: denmukaisiksi edelläwainitun säännöksen kanssa sekä hankki-
1904: maan vuoden kuluessa lain julkaisemisesta sääntöjen muutok-
1905: selle vahvistuksen.
1906: Valiukunnan saamain ti etojen mukaan ovat ulkomaisissa
1907: 1
1908:
1909:
1910:
1911: osuuskauppojen liitoissa ja osuustukkukaupoissa käytännössä
1912: olevat edustusperiaatteet sangen erilaiset. U n.ka,rissa on ääni-
1913: määrän perustana keskusliikkeessä otettujen osuuksien luku.
1914: Keskusliikkeeltä tehdyistä ostoksista s•e on riippuvainen
1915: Skottlannin ja osuuskaupan myynnin suuruudesta Itävallan
1916: keskusliikkeissä. Yhtäläinen edustusoikeus on V enäJjän
1917: osuuskauppaliitossa, Tanskan osuustukkukaupassa, Saksan
1918: osuustukkukaupassa ja Saksan osuuskauppojen liitossa. Sak-
1919: sassa on kuitenkin vuonna 19,1'2 tehty ehdotus suhteellisen
1920: vaalitavan käytäntöön ottamisesta osuuskau}Jpojen liitossa ja
1921: oli osuuskanppaväien enemmistö ehdotuksen puolella, joka
1922: kuitenkin raukesi, kun se ei saavuttanut riittävää ääntenenem-
1923: mistöä. Useissa muissa maissa on edustus riippuvainen osuus-
1924: kauppojen jäsenmäärästä. Sveitsin ja Alankomaiden osuus-
1925: kauppojen liitoissa on voimassa sellainen asteikko, että lisä-
1926: ääniä laskettaessa vaaditaan, jäsenmäärän sivuutettua mää-
1927: rärajat, entistä suurempi nousu uuden lisä-äänen saamiseksi.
1928: J'äsenmäärän mukaan tasaisesti nouseva, ·kuitenkin rajoitet-
1929: tuna korkeimpaan määrään, on edustajain lukumäärä Belgian
1930: ()Suuskauppoj•en liitossa. Ilman tällaista rajoitusta on saman-
1931: lainen asteikko edustusperusteena Ruotsin osuustoimintalii-
1932: tossa sekä Englannin keskuskunnassa ja Brittein saarten
1933: osuustoimintaliitoss·a.
1934: Osuustoimintalain 19 §. 3
1935:
1936: Eduskuntaesityksestä on Valiokunnassa ilmennyt eri mie-
1937: lipiteitä. Katsoen osuustoimintalain äänioikeutta koskevan
1938: lainkohdan kaipaavan uusimista, mikäli se estää keskus-
1939: osuuskuntia vapaasti itse järjestämästä omassa keskuudes-
1940: saan äänioikeusolonsa, ovat eräät Valiokunnan jäsenet tah-
1941: toneet vain säädettävä:ksi, että jäsenosuuskunta voi keskus-
1942: osuuskunnan kokouksissa äänestää useammalla kuin yhdellä
1943: äänellä sekä että jäsenosuuskunta voi käyttää suhteellista
1944: vaalitapaa valitessaan edU'stajansa keskusosuuskuntaan.
1945: Valiokunta ei katso mahdolliseksi hyväksyä tätä
1946: kantaa. Niinkuin aiotteen perusteluissa on huomautettu,
1947: on osuuskuntien tärkeimpiä tunnusmerkkejä, että ne ovat
1948: henkilöyhtymiä, joissa kullakin tulee olla sama vaiku-
1949: tusvalta yhteisiin asioihin. Tämä periaate täytyy tärk,ey-
1950: !Jensä vuoksi säätää laissa pa'kolliseksi niinkuin osuustoiminta-
1951: laissamme onkin tehty. :Mutta kun nykyinen laki niin sää-
1952: täessään on pitänyt silmäUä yksinomaan paikallisia osuus-
1953: kuntia, on laki korjattava sellaiseksi, että sama periaate ulo-
1954: tetaan keskusosuuS:kuntiinkin. Näiden jäseninä ovat toiset
1955: osuuskunnat, taloudelliset yh'tymät. Edellä mainittu hen-
1956: kilökohtaisen vai'kutuhen periaate va·atii, että ratkaisu kes-
1957: ;kusosuuskuntien asioissa ei ole noilla y'htymillä sellaisinaan
1958: vaan niillä henkilöiHä, jotka muodostavat yhtymät, varsin-
1959: kin kun keskusosuuskunnissa usein on jäsenosuuskuntien vel-
1960: vollisuudet määrätty niiden jäsenluvun perusteella. Vain sil-
1961: loin keskusosuuskuntien kokouksissa päätösvalta jää osuus-
1962: toimintaliikkeen todellisten tekijäin käsiin. Tällainen järjes-
1963: telmä on omiaan innostavasti vaikuttamaan osuuskuntain
1964: jäseniin ja takaa näin ollen myö.skin osuustoimintaliikkeelle
1965: varmimman menestymisen, jolla seikalla jo yksistään on tässä
1966: kohden ratkaiseva merkitys. Eduskuntaesityksessä ehdo~
1967: tettu lainmuutos on muuten sitäkin tarpeellisempi, koska ko-
1968: kemus on osottanut, että vapaaehtoisuuden tietä ei saavuteta
1969: korjauksia nykyisiin epätyydyttäviin oloihin.
1970: :Mainittu henkilökohtaisen vaikutuksen periaate edellyt-
1971: tää, että ne eri mielipiteet, jotka jäsenosuuskunnissa ovat
1972: eilustettuina, pääsevät kuuluviHe myöskin keskusosuusknn-
1973: 4 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
1974:
1975: nan asioissa. Tämän tilaisuuden eduskuntaesitys myöntää-
1976: kin ehdottaessaan että jäsenosuuskunta äänestää ~eskusosuus
1977: kunnan kokouksissa jäsenmääräänsä vastaavalla äänimää-
1978: rällä. Sen mukaan näet mikään ei estä jäsenosuuskuntaa lä-
1979: hettämästä keskus-osuuskunnan kokoukseen useampiakin
1980: edustajia. Luonnollisinta tällöin on, että kukin edustaja
1981: käyttää osuuskunnan äänimääräJstä niin monta ääntä, kuin
1982: hänen osaUeen jakautuu suhteellisesti hänen vaalissa saa-
1983: maansa äänimäärään. Valiokunta on kuitenkin katsonut tär-
1984: keäiksi, että laissa siltä varalta, että jäsenosuuskunta päät-
1985: tää lähettää useampia edustajia, on nimenomaisesti määrätty,
1986: että osuuskunnan äänimäärä on näiden kesken jaettava edellä-
1987: mainitun perusteen mukaan. Valiokunta on tätä silmällä pi-
1988: täen muodostellut puheenalaisen lainpaikan.
1989: Kun ehdotettu lainmuutos koskee ainoastaan osuuskun-
1990: tien edustusta sellaisissa keskusosuuskunnissa, joiden jäse-
1991: nistön muodostavat yksinomaan osuuskunnat, on itsestään
1992: selvää, että lainmuutosta on, heti kun .se on astunut voimaan,
1993: senkin osuuskunnan noudatettava, jonka säännöt aikaisemmin
1994: on vahvistettu. Ei voi olla puhettakaan siitä, että, niinkuin
1995: tosin V aliakunnassa on väitetty, sellaisella osuuskunnalla
1996: olisi oikeus pitää äänioikeusolonsa niin järjestettyinä kuin
1997: laki aikaisemmin on määrännyt, mikä oikeus, saavutettuna
1998: oikeutena, voitaisiin siltä ottaa vain perustuslain säätäruisestä
1999: voimassa olevassa järjestyksessä. Väärinkäsityksen mahdol-
2000: lisuudenkin estämiseksi ja kun esityksen vastaava määräys
2001: ei ole täysin onnistunut, on Valiokunta lakiin loppusäännök-
2002: seksi pannut määräyksen, että myöskin sellaisen osuuskun-
2003: nan, jonka säännöt aikaisemmin on vahvistettu, on noudatet-
2004: tava mitä lakiehdotuksen 1 momentissa on säädetty.
2005: S.en nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
2006: taen ehdottaa,
2007:
2008: että Eduskunta hyväksyisi Eduskunnan myö-
2009: tävaikutuksella määrättävällä tavalla vahvistet-
2010: tavaksi ja voimaan saatettavaksi seuraavan laki-
2011: ehdotuksen:
2012: Osuustoimintalain 19 §. 5
2013:
2014:
2015:
2016: Laki
2017: Osuustoimintalain 19 §:n muuttamisesta.
2018:
2019: Täten muutetaan heinäkuun 10 1> :nä 1901 annetun Osuus-
2020: toimintalain 19 § näin kuuluvaksi:
2021:
2022: 19 §.
2023: Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi aani. Edusmie-
2024: hyyden alaisen jäsenen äänestysoikeutta käyttää edusmies.
2025: Kuitenkin äänestää osuuskunnassa, jonka jäsenistön muodos-
2026: tavat yksinomaan osuuskunnat, jäsenosuuskunta koko jäsen-
2027: rnääräänsä vastaavalla äänimäärällä. Jäsenosuuskunta päät-
2028: täköön, käyttääkö sen äänivaZtaa yksi vaiko useampi edus-
2029: taja, jolloin viimeksimainitussa tapauksessa kunkin edustajan
2030: äänimäärä on niin suuri osa osuuskunnan äänimäärästä kuin
2031: hänen valitsijainsa luku on valitsijain koko luvusta.
2032: Muutoin ol'koon äänestysoikeuden käyttämis'estä ja }Jää-
2033: töksen tekemirsestä kokouksessa noudatettavana, ellei sään-
2034: nöissä ole toisin määrätty:
2035: että äänestysoikeutta älköön asiamiehen 'kautta 'käytet-
2036: täkö;
2037: että, äänten tasan sattuessa, vaali ratkaistaan arvalla,
2038: mutta muissa 'kysymyksissä tulee voimaan se mielipide, jo-
2039: hon kokouksen puheendolli.taJja 'On yhtynyt;
2040: että sääntöjen muutosta, joka suoranaisesti koskee jäse-
2041: nen osuutta .osuuskunnan omaisuuteen tai oikeutta voittoon,
2042: ei saa telhdä; sekä
2043: että ·päätökseen, joka tarkoittaa muunkaltaista muutosta
2044: sääntöi'hin taikka osuuskunnan purkamista ilman lainmää-
2045: räämää syytä, vaaditaan, että sen hyväJksi annetut äänet vas-
2046: taavat vähintään kolmea neljäsosaa kdkoukseen osaaottavain
2047: jäsenten koko äänimäärästä, ja että toinen 'kokous samalla
2048: äänten enemmistöllä hyväksyy •päätö'ksen.
2049: Jos osuuskunnan jäsenet ovat lisämaksuun velvolliset, äl-
2050: köön osuuskuntaa toiseen •osuuskuntaan liitettäkö, sen tal'koi-
2051: 6 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
2052:
2053: tusta olennaisesti muutettako, tai'kka toimintaa yli sen 111jan,
2054: joksi •osuuskunta on perustettu, jatkettako, elleivät kaikki jä-
2055: senet ole siihen kirjallisesti ~suostuneet. Ål·köön myöskään
2056: ilman sellaista suostumusta jäseniä velvoitettako suoritta-
2057: maan suurempaa osuusmaksua taikka heidä·n vastuunalai-
2058: suuttaan muutoin kovennettako.
2059: Jos säännöissä on jonkun päätöksen 'pätevyyden ehdoksi
2060: määrätty, että toinen kokous sen hyväksyy, niin sitä nouda-
2061: tettakoon.
2062: Mitä 1 momentissa on säädetty, noudattakoon myöskin
2063: os~!Uskunta, jonka säännöt tätä ennen on vahvistettu.
2064:
2065:
2066:
2067:
2068: Tämän asian käisittelyyn ovat Dttaneet osaa varapuheen-
2069: johtaja Airola, jäsenet Alavirta, Aronen, Gadolin, Hakala,
2070: Anni Huotari, Aolma Jokinen, Kotila, La.pveteläinen, A. Mä-
2071: kelin, Nurminen, Pesonen, Raade, Saarelainen, L. Typpö ja
2072: Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet Furuhjelm, .T uutilainen,
2073: Korhonen ja Väisänen.
2074:
2075: H·elsingissä 18 päivänä toukokuuta 1917.
2076: Vastalause I. 'l
2077:
2078:
2079:
2080:
2081: Vastalauseita.
2082: I.
2083: Voimassa olevan osuustoimintalain saannös siitä, että
2084: osuuskunnan kokouksessa jokaisella jäsenellä on yksi ääni,
2085: perustuu siihen oikeaan ajatukseen, että osuustoiminta, mi-
2086: käli se on fyysillisten henkilöiden yhteenliittymistä, raken-
2087: tuu demokraattiselle pohjalle ja siis tahtoo lähestyä niitä
2088: .kansankerroksia, joilla osakeyhtiön muotoinen yhtymä ei
2089: tarj·oa riittävää palvelusta. Kun on kysymy•s osuuskunnista,
2090: jotka ovat liittyneet korkeammaksi yhteydeksi eli n. k. kes-
2091: kuskunna'ksi, ei minusta kuitenkaan olisi ehdottomasti pidet-
2092: tävä kiinni mainitusta periaatteesta, etenkään kun ei liene
2093: sopivaa a priori määritellä, että senlaatuisten jäsenosuus-
2094: kuntien on mainitussa suhteessa katsottava vastaavan fyy-
2095: sillisiä henkilöitä. Kun nämä jäsenosuuskunnat itse eivät
2096: ole muuta kuin rfyysillisten henkilöiden yhtymiä näyttää
2097: siltä että osuusprinsiipi ei ole tahi, kenties oikeammin,.ei kai-
2098: kissa suhteissa ole tullut toteutetuksi milloin jäsenosuuskun-
2099: tiin kuuluvien, lukumäärästään riippumatta ja vastoin pe-
2100: rustajain tai keskuskuntien jäsenten omaa toivomusta täy-
2101: tyy tyytyä keskuskunnissa äänestettäessä ainoastaan siihen
2102: koMektiiviseen ääneen, mikä nykyisen lain mukaan tulee jä-
2103: senosuuskunnalle sellaisenaan. Samalla kuin minä en siten
2104: voi olla myöntämättä, että tällä valiokunnan enemmistön
2105: esittämällä näkökohdalla on oikeutuksensa uskon minä kui-
2106: tenkin olevan siinä kyllin, että la!ki suo mahdollisuuksia olo-
2107: suhteiden muodostamiseksi tässä esitettyyn suuntaan. Sen
2108: sisältöinen pakollinen määräys näyttää minusta muodostavan
2109: taloudellisten yhtymien vapaudelle siteen, joka ei olisi toi-
2110: vottavaa. Tämä side koituisi asiattomaksi tunkeutumiseksi
2111: 8 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
2112:
2113: keskuskunnalle sääntöjä määrättäessä myönnettyyn oi·keu-
2114: teen, jos Valiokunnan enemmistön mukaan tahdottaisiin ulot-
2115: taa mainitun pakollisen määräyksen sovelluttaminen jo ole-
2116: massaoleviin keskuskuntiin.
2117: Ehdotus, että jäsenosuuskunnille annettaisiin mahdolli-
2118: suus äänestää keskuskunnnissa useammalla kuin yhdellä
2119: äänellä, perustuu; kuten jo on viitattu, siihen ajatukseen,
2120: että jäsenosuuskunniksi yhtyneiden fyysillisten henkilöiden
2121: toivomuksilla pitäisi olla suurempi vaikutus keskusosuuskun-
2122: tien päätöksiin kuin mitä niillä voimassa olevan lain mukaan
2123: on. Tarpeellinen edellytys tähän on kuitenkin se, että jäsen-
2124: osuuskunnille avautuu mahdollisuus valita edustajia keskus-
2125: kuntaan suhteellisilla vaaleilla.
2126: Edellä esitettyyn nojautuen saan ehdottaa:
2127:
2128: että Eduskunta hyväksyi~i 10 päivänä hei-
2129: näkuuta 1901 annetnn osuustoimintalain 1.9 §:n
2130: 1 rnomentin mttutettuna seuraavasti:
2131:
2132: Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Edusmie-
2133: hyyden alaisen jäsenen äänestysoikeutta käyttää edusmies.
2134: Ktdtenkin voidaan osuuskunnan säännöissä määrätä, että
2135: osuuskunnassa, jonka jäsenistön muodostavat: yksinomaan
2136: osu,uskunnat, jäsenosuuskunta voi yhdistetyn osuuskunnan
2137: kokouksessa äänestää useammalla kuin yhdellä äänellä, sekä
2138: että jäsenosuuskunta voi suhteellisilla vaaleilla valita edus-
2139: tajansa yhdistettyyn osuuskuntaan.
2140: Helsingissä toukokuun 18 ·p :nä 1917.
2141:
2142: A. W. Gadolin.
2143:
2144:
2145: Tähän yhtyvät:
2146: Annie Furuhjelm. Iida Yrjö- Koskinen.
2147: Vutalause II. 9
2148:
2149:
2150:
2151:
2152: II.
2153:
2154: Kun emme voi yhtyä valiokunnan mietintöön, saamme tä-
2155: ten tuoda esille eriävän kantamme.
2156: Käsillä olevan eduskuntaesityksen tekijät ottavat lähtö-
2157: kohdakseen sen väitteen, että voimassaolevan osuustoiminta-
2158: lain 19 § :n määräys, jonka mu!kaan osuustoiminnallisten kes-
2159: kusliikkeidenkin kokouksissa jäsenosuuskunnilla on yksi ääni
2160: kullakin, on epäkansanvaltainen ja että kansanvaltaisuusperi-
2161: aate ja oikeudenmukaisuus vaativat sellaisen äänioikeusperus-
2162: teen voimaansaattamista että keskusliikkeiden kokouksissa
2163: jäsenosuuskunnat saavat äänestää koko jäsenmääränsä vastaa-
2164: valla äänimäärällä.
2165: Tätä väitettä emme voi tunnustaa oikeaksi.
2166: Peruskohtia osuustoiminnallisessa järjestäytymisessä on
2167: osuuskunnan jäsenten tasa-arvoisuus. Jokaisella on yhtei-
2168: sen järjestön asioissa samanlainen määräämisvalta, rii,p.pu-
2169: matta osuuskunnalle suoritettujen osuusmaksujen suuruu-
2170: desta tai siitä, kuinka suuren rahasumman edestä kukin on
2171: osuuskunnan liikettä käyttänyt. Määräämisvallan mittana ei
2172: ole taloudellinen mahti eivätkä voimasuhteet; pienempi ja
2173: vahävakisempi ei tunne olevansa sorrettu ja halveksittu, vaan
2174: hänellä on yhtä 'hyvä tilaisuus kuin rikkaammallakin vaikut-
2175: taa osuuskunnan asioiden kulkuun, jos hänellä vain on mies-
2176: kohtaista kykyä ja yhteisedun harrastusta. Tämä kaikkien
2177: jäsenten tasa-arvoinen asema onkin yksi tärkeimpiä voimia,
2178: jotka ovat antaneet osuustoimintaliikkeelle sen suuren kan-
2179: tavuuden, temman:neet valtavat joukot mukaan, kohottaneet
2180: vähäväkisten itsetuntoa ja kannustaneet heitä toimimaan
2181: omaksi .ia yhteiseksi hyväksi. Eikä yhtäläisestä äänioikeu-
2182: 10 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
2183:
2184: desta ole ollut missään suhteessa varakkaammille osuuskun-
2185: nan jäsenille haittaa. TäHaisilla jäsenillä on tavallisesti pa-
2186: rempi tilaisuus kuin pienillä olla osuuskunnan kokouksissa
2187: saapuvilla, heillä on useiwkin laajempi kokemus ja asiantun-
2188: temus ja 'heidän suurempi henkilökohtainen merkityksensä
2189: ant!1a tavallisesti heidän sanalleen suuremman kantavuuden.
2190: Puheenaolevan eduskuntaesityksen tekijätkin myöntävät ni-
2191: menomaan, että tämä periaate on oikea paikallisiin osuuskun-
2192: tiin nähden ja että osuustoimintalaki on tässä suhteessa omak-
2193: sunut aivan oikean kannan.
2194: Mutta se mitä edellä on sanottu, soveltuu pääasiassa myös
2195: toisen asteen osuustoiminnallisiin yhtymiin, osuuskuntien kes-
2196: kusliikkeisiin ja liittoihin, sillä erotuksella vain, että näissä
2197: vastaavat paikallisten osuuskuntien jäseniä jäsenosuuskunnat.
2198: Toisen asteen järjestöt ;perustuvat osuuskuntiin, eivätkä suo-
2199: ranaisesti huolehdi osuuskuntien jäsenistä yksilöinä. Sen
2200: sijaan että paikallisissa osuuskunnissa yksityiset jäsenet val-
2201: vovat yhteisiä etujaan, keskusliikkeet sen sijaan huolehtivat
2202: osuuskuntien eduista ja niiden lujittamisesta järjestöinä.
2203: Senvuoksi ei toisen asteen järjestöjen tkokouksissa tule päät-
2204: täruisvallan olla osuuskuntien jäsenillä tai heidän edustajil-
2205: laan, vaan osuuskuntien edustajilla. Osuuskuntien keskus-
2206: liikkeiden kokouksissa eivät ole. edustettuina paikallisten
2207: osuuskuntien jäsenet, vaannämä osuuskunnat itse järjestöinä,
2208: ja näitä osuuskuntia koskevista kysymyksistä niissä keskus-
2209: tellaan ja päätetään. Osuustoiminnallisia keskusliikkeitä ei
2210: voi, kuten eduskuntaesityksen tekijäin ta;holla näytään aja-
2211: tellun, verrata valtiollisiin puoluejärjestöihin. Sen sijaan että
2212: puolue-elämässä paikalliset järjestöt ovat vain valtiollisten
2213: mielipiteiden tiehyeitä ja että senvuoksi on pa:'kallaan, että
2214: paikallisjärjestöillä on vai-kutusvaltaa keskusjärjestössä jä-
2215: senmääriensä perusteella, on paikallisilla osuuskunnilla itse-
2216: näisinä taloudellisina yksilöinä osuustoiminnallisissa keskus-
2217: liikkeissä •perustuva merkitys. Senvuoksi e: sitä eduskunta-
2218: esityksen tekijäin väitettä, että osuustoiminnallisia tekijöitä
2219: keskusliikkeessä todellisuudessa ovat jäsenosuuskuntien jä-
2220: senet ja että näiden itsensä siis tulee olla keskusliikkeen ko-
2221: kouksissa edustettuina, voi katsoa paikkaansa pitäväksi.
2222: Vastalause II. 11
2223:
2224: Mutta kysymyksenalaiseksi voidaan asettaa sekin, vaati-
2225: vatko oikeudenmukaisuus ja käytännölliset syyt sitä, että
2226: suuremmille osuuskunnille on keskusliikkeen kokouksissaan-
2227: nettava suurempi määräämisvalta kuin pienemmille. Sillä
2228: samat näkökohdat, joiden perusteella paikallisissa osuuskun-
2229: nissa on voimassa yhtäläinen äänioikeus, pitävät paikkansa
2230: toisen asteerrkin järjestöihin nähden. Niissäkin on ·tärkeätä,
2231: että pienempi ei tunne olevansa syrjäytetyssä asemassa suu-
2232: remman rinnalla ja että suuremmille ei voimasuhteiden ;perus-
2233: teella anneta ylipainoa. Samaten kuin esim. osuuskaupassa
2234: rikas rusthollari, jonka ·perheeseen ja talonväkeen kuuluu
2235: kymmeniä henkiä ja joka ostaa osuuskaupasta ehkä tuhan-
2236: sien markkojen edestä vuodessa, on määräämisvaltaan nähden
2237: osuuskunnan asioissa samassa asemassa kuin itsellinen, jolla
2238: ei ole mitään perhettä ja joka ostaa vain muutamilla kymme-
2239: nillä markoilla vuodessa, samaten on osuustoimintaperiaattei-
2240: den mukaista, että osuustoiminnallisessa keskuslii:kkeessä jä-
2241: senosuuskunnilla on yhtäläinen äänioikeus, niiden jäsenmää-
2242: rään tai liikevaihdon suuruuteen katsomatta. Jos suuremmille
2243: osuuskunnille antaisi enemmän ääniä kuin pienemmille, tu-
2244: lisi se varmasti lamauttavasti vaikuttamaan pienten osuus-
2245: kuntien 'haluun lähettää keskusliikkeen kokouksiin edustajia.
2246: Samoinkuin paikallisissa osuuskunnissa niissä noudatettava
2247: tasa-arvoisuuden ja yhtäläisen äänioikeud·en periaate on
2248: omansa vetämään kaikki mukaan yhteistyöhön, samoin on
2249: laita keskusliikkeissäkin. Kyllä niissäkin ilman suurempaa
2250: äänioikeattakin suurempien ja huomatumpien osuuskuntien
2251: ääni pääsee .paremmin kuuluviin kuin pienten, ne kun ovat
2252: paremmin tilaisuudessa edustautumaan ja niitten edustajat
2253: kun tavallisesti voivat nojautua suurempaan kokemukseen ja
2254: asiantuntemukseen ja kun suurempien osuuskuntien vaati-
2255: muksilla muutenkin on suurempi kantavuus kuin pienten.
2256: Vielä on huomattava, että jos osuuskuntien keskusliikkei-
2257: den kokouksiin nähden yhtäläisen äänioikeuden periaate hyl-
2258: jättäisiin ja osuuskunnille annettaisiin oikeus lähettää ko-
2259: kouksiin äänioikeutettuja edustajia suhteellisesti jäsenmää-
2260: ränsä mukaan, olisi johdonmukaisesti se ajatus lä:hellä, että
2261: 12 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
2262:
2263: paikallisiin osuuskuntiin nähden olisi meneteltävä samalla
2264: tavalla, s. o. että niiden jäsenten äänimäärä olisi myös tehtävä
2265: riippuvakai voimasuhteista, joko sitten osuuksien luvusta
2266: tai siitä, kuinka suuressa määrässä kukin jäsen on osuuskun-
2267: nan liikettä käyttänyt, tai ehkä perheenjäsenten luvusta. Ja
2268: tätä ei kukaan, joka rpitää ·Osuustoimintaliikkeen etua ja sen
2269: kansanvaltaisuusperiaatteita silmällä, tahtone.
2270: Mitä sitten tulee siihen, että on sanottu yhtäläisen ääni-
2271: oikeuden periaatteen voivan kehoittaa useiden pienien osuus-
2272: •kuntien perustamiseen sellaisille paikka:kunnille, missä yh-
2273: teisetu vaatii yhden suuren, elinvoimaisen osuuskunnan pe-
2274: rustamiseen, ja toiselta puolen ehkäisevän entisten pienten
2275: osuuskuntien yhdistymistä, niin lienee tämä vaara enemmän
2276: teoreettinen kuin todellinen. Ei suinkaan siellä, missä ter-
2277: veet taloudelliset periaatteet ja paikkakuntalaisten oma etu
2278: tai muut käytännölliset seikat kehoittavat yhden suuren, ylei-
2279: sen osuuskunnan aikaansaamiseen, voi pitää ratkaisevana sitä
2280: näkökohtaa, että rpaikkakunnalta saataisiin lähettää keskus-
2281: liikkeen kokouksiin useampia edustajia, jos useampia pieniä
2282: osuuskuntia perustetaan yhden suuren sijasta, yhtä vähän
2283: kuin se seikka, että paikallisissa osuuskunnissa kaikilla jä-
2284: senillä on yksi ääni, kehoittaa suureläjiä ·perustamaan oman
2285: osuuskuntansa ja. antamaan pik!kueläjäin 'Perustaa omansa.
2286: ,Jos tällaista hajaannusta syntyy, ovat siihen vaikuttamassa
2287: muut syyt.
2288: Eduskuntaesityksen tekijät vetoavat ehdotuksensa tueksi
2289: ulkomaiden oloihin. Totta kyllä onkin, että useassa maassa
2290: on ·osuuskauppojen keskusliikkeissä ja liitoissa ääniasteikko-
2291: järjestelmä käytännössä. Mutta näissäkään maissa ei missään
2292: ole sellais-ta järjestelmää kuin nyt meille ehdotetaan, nimit-
2293: täin että jäsenosuuskunnilla olisi keskusliikkeen kokouksessa
2294: äänivaltaa koko jäsenmääriensä mukaan. Useissa maissa
2295: kyllä, missä ääniasteikkojärjestelmä on voimassa, äänioikeus-
2296: perusteena on jäsenosuuskuntien jäsenmäärä, mutta ei rajatto-
2297: masti, vaan siten, että joku vissi jäsenmäärä oikeuttaa läihet-
2298: tämään yhteiseen kokoukseen . yhden edustajan, jota,paitsi
2299: eräissä maissa edustajain korkeinluku on rajoitettu ja toisissa
2300: Vastalause II. 13
2301:
2302: on voimassa n. s. aleneva asteikko, s. o. sellainen järjestelmä,
2303: että kun osuus'kaupan jäsenmäärä on sivuuttanut määrärajan,
2304: vaaditaan entist-ä suurempi jäsenmäärän nousu, ennenkuin
2305: osuuskunta saa lisäedustajan. Toisissa osuuskauppamaissa,
2306: joissa ääniasteikkojärjestelmä kyllä on käytännössä, ei edus-
2307: tusperusteena ole ensinkään jäsenosuuskuntien jäsenmäärä,
2308: vaan keskusliikkeessä otettujen osuuksien luku, kuten Unka-
2309: rissa, tai osuustukkukaupalta tehtyjen ostosten määrä, ku-
2310: ten Skotlannissa, taikka jäsenosuuskuntien liikevaihto, ku-
2311: ten Itävallassa. Sitäpaitsi on erityisen tärkeätä muistaa, että
2312: maataloudellisen osuustoiminnan alalla ulkomaillakin yleen-
2313: sä, joskaan ei aivan 'Poikkeuksetta, on keskusjärjestöissäkin
2314: vallalla yhtäläisen äänioikeuden järjestelmä ja että osuus-
2315: kaupl)aliikkeenkin alalla sama l)eriaate on voimassa Venä-
2316: jällä sekä niin huomattavissa osuuskauppamaissa kuin Tans-
2317: kassa ja Saksassa. Saksassa on kyllä ollut kysymys äänias-
2318: teikkojärjestelmän käytäntöönottamisesta osuuskaup;pojen
2319: keskusliitossa, viimeksi v. 1912, mutta tähän suuntaan käy-
2320: vät ehdotukset hyljättiin. Tämä on sitä enemmän merkille
2321: pantava, kun Saksassa, kuten tunnettua, osuuskauppaliike
2322: melkein kokonaan on työväestön käsissä ja kun osuuskauppo-
2323: jen keskusliiton johtokunta ja hallintoneuvosto ehdotti vain
2324: niin rajoitettua ääniasteikkoa, että korkein äänimäärä olisi
2325: tullut olemaan 6.
2326: Edelläesitetyllä olemme tahtoneet osoittaa, että voimassa-
2327: olevan osuustoiminta,lakimme nykyinen kanta, jonka mukaan
2328: osuustoiminnallisissa keskusliikkeissä kaikilla jäsenosuuskun-
2329: nilla on yksi ääni, ei suinkaan ole epäkansanvaltainen, vaan
2330: täysin sopusoinnussa osuustoimintaperiaatteiden 1kanssa. Sak-
2331: sassakin, missä osuustoimintateoriaa on pisimmälle 'kehitetty,
2332: on osuuskauppateorian tutkijain taholta lausuttu, että yhtäläi-
2333: sen äänioikeuden periaate on yhtä kansanvaltainen kuin sekin
2334: järjestelmä, että keskusliikkeessä jäseninä olevilla osuuskun-
2335: nilla on vaikutusvaltaa keskusliikkeen asioihin suuruutensa
2336: mukaan.
2337: Mutta vaikka asettuisikin sille kannalle, että jossakin kes-
2338: kuslii'kkeessä voisi olla tarpeellista järjestää äänioikeussuh-
2339: 14 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
2340:
2341: teet riippuviksi jäsenosuuskuntien suuruudesta, on sellaista
2342: menettelyä tämän vaatimuksen ajamiseksi kuin minkä kä-
2343: sillä oleva eduskuntaesitys sisältää, mielestämme joka tapauk-
2344: sessa jyrkästi vastustettava. Sen nojalla että eräs ryh!llä yh-
2345: den osuustoiminna'llisen keskusliikkeen, Suomen Osuuskaup-
2346: pojen Keskusosuuskunnan r. l., jäsenosuuskuntien jäsenistä
2347: talhtoo tässä keskusliikkeessä saavuttaa määräämisva.llan,
2348: eduskuntaesityksessä tahdotaan ehdottaa lailla pakotettavaksi
2349: kaikki keskusliikkeet, nekin, joissa yksimielisesti kannate-
2350: taan nykyistä järjestelmää, ottamaan käytän,töön sellaisen
2351: äänioikeusolojen järjestelyn, jota ei ole missään muualla maa-
2352: ilmassa osuttstoiminnallisissa keskusliikkeissä käytännössä ja
2353: on kaikkea muuta kuin kansanvaltainen ja tarkoituksenmu-
2354: kainen. Tällainen menettely loukkaisi sitä lainsäädännössä
2355: yleisesti noudatettua 'periaatetta, että ilman pakottavaa yh-
2356: teiskunnallista tarvetta hankittuja oikeuksia ei saa loukata,
2357: se olisi omituinen laji pakkoluovutusta, pakkoluovutusta il-
2358: man korvausta erään keskusliikkeen jonkun jäsenryhmän hy-
2359: väksi .
2360: •Tos kerran tahdotaan tehdä osuustoiminnallisissa keskus-
2361: liikkeissä mahdolliseksi muunkinlainen aänioikeusolojen jär-
2362: jestely kuin nykyinen, on toki osuustoimintaliikkeen itsenäi-
2363: syyden ja asianomaisten keskusliikkeiden itsemääräämisoi-
2364: keuden nimessä jätettävä kunkin keskusliikkeen itsensä har-
2365: kittavaksi ja ratkaistavaksi, millä tavalla se tahtoo äänioi-
2366: keusolonsa järjestää. Jos joku j.o olemassa olevista keskus-
2367: liikkeistä ta:htoo ottaa ääniasteikkojärjestelmän käytän-
2368: töön, ei laki voi muuta kuin sallia sen asianmukaisessa järjes-
2369: tyksessä muuttaa tässä suhteessa sääntöjään. Niinikään on se
2370: peruste, jolle kukin keskusliike mahdollisesti tahtoo ääniastei-
2371: kon järjestää, jätettävä se1i itsensä valittavaksi. Sillä niinkuin
2372: edellä on viitattu, ei suinkaan eduskuntaesityksessä ehdotettu
2373: peruste ole ainoa oikea, vaan on se päinvastoin sellainen, jota
2374: ei missään muualla ole käytännössä. Ei missään maassa ole
2375: osuustoiminnallisissa keskusliikkeissä äänioikeusolot sillä
2376: kannalla, että jäsenosuuskunnilla olisi yhtä monta ääntä kuin
2377: niihin Imuluu jäseniä. Ja syy tähän on aivan ilmeinen. Jos
2378: Vastalause II. 15
2379:
2380: äänioikeusolot järjestettäisiin tälle pohjalle, niin se ensiksi-
2381: kin antaisi suurille osuuskunnille keskusliikkeen kokouksissa
2382: kohtuuttoman yliva,llan, vaikuttaisi lamauttavasti pienten
2383: osuuskuntien harrastukseen yhteistä keskusliikettä kohtaan
2384: ja haluun lähettää sen kokouksiin edustajia sekä olisi siten
2385: haitallinen koko 1iikkeen kehitykselle. Ja toiseksi tällainen
2386: järjestelmä johtaisi mitä kohtuuttomimrpaan vähemmistön
2387: sortoon. Sillä kun esim. mei·dän osuustoimintalakimme mu-
2388: kaan jäsenosuuskuntien edustajat keskusliikkeen kokouksiin
2389: on valittava enemmistövaaleilla, saisi suurten osuuskuntien
2390: suuren äänimäärän käytettävä'kseen se jäsenryhmä, joka va-
2391: litsemiskokouksessa sattuu olemaan sillä kertaa enemmistönä.
2392: Jos esim. Suomen Osuuskauppojen Keskusosuuskunnassa täl-
2393: lainen järjestelmä olisi voimassa, niin esim. Osuusliike Elan-
2394: non 15,000 ääntä joutuisi sen jäsenryhmän edustajain käytet-
2395: täväksi, joka ensiksi €nnättää täyttää sen kokoushuoneen,
2396: missä vali tsemiskokous pidetään. Ja tällä äänimäärällä
2397: Elannon edustaja voisi äänestää 30 a 40 keskikokoista muuta
2398: osuuskauppaa kumoon. Tämä, jos mikään, olisi harvainval-
2399: taa. Sen sija:>n, että eduskuntaesityksen tekijät tahtovat
2400: lailla tehdä tällaisen järj·estelmän yiksin Iuvalliseksi, olisi se
2401: meidän mielestämme, vaikka ääniastei<kion; :käytäntöönottami-
2402: nen tehtäisi·in'kin mahdolliseksi, laissa kiellettävä. Eihän
2403: osakeyhtiöissä:kään juuri koskaan mielellään jätetä osakkai-
2404: den äänimäärää rajattomaksi, ja samaten vanhentuneessa kun-
2405: nallislainsäädännössämmekin jo on kuntalaisten äänimäärä
2406: rajoitettu.
2407: Mutta jos ollaankin yksimielisiä siinä että ääniasteikon tu-
2408: lee joka tapauksessa olla rajoitettu, ei silti ole sanottu, olisiko
2409: osuustoiminnallisissa kes·kusliik keissä jäsenosuus'kuntien jä-
2410: 1
2411:
2412:
2413:
2414: senmäärä oikeudenmukaisin äänioikeusperuste. Yhtä hyvällä
2415: syyllä voisi perusteeksi puoltaa sitä, :kuinka suuressa mää-
2416: rässä kukin jäsenosuuskunta keskusliikkeen liikettä 'käyttää.
2417: Silloinhan ku'kin jäsen saisi keskusliikkeessä vaikutusvaltaa.
2418: samassa suhteessa kuin se keskusliik,keen menestymiseen vai-
2419: kuttaa, sen sijaan että jäsenmäärän perusteena ollessa suuri
2420: osuuskunta, joka keskusliikkeen liikettä ei ehkä paljoakaan
2421: 16 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
2422:
2423: käytä, saisi palkkio'ksi us'kottomuudestaan <keskuslii kettä koh-
2424: 1
2425:
2426:
2427: taan suuremman äänimäärän kuin pienempi osuuskunta, joka
2428: tekee 'kaikki ostoksensa keskusliikkeeltä.
2429: Kuten eduskuntaesity:ksessäkin huomautetaan, kaipaa
2430: osuustoimintala'kimme kauttaaltaan tarkastusta ja osittaista
2431: uudistamista. Tässä suhteessa onkin jo alotteeseen osuustoi-
2432: mintajärjestöjen taholta ryhdytty ja joutunee ennenpitkää
2433: Eduskunnan käsiteltäväksi esitys osuustoimintalain uudista-
2434: misesta. Senvuoksi on käsityksemme mukaan asialle epäile-
2435: mättä eduksi, jos nyt kysymyksessäolevakin kysymys jätet-
2436: täisiin ratkaistavaksi koko osuustoimintalain uudistamisky-
2437: symy'ksen yhteydessä. Sillä puheenaoleva lain kohta ei suin-
2438: kaan ole niitä, joissa muutosta nopeimmin ja kipeimmin kai-
2439: vataan - jos kaivataan ollenkaan.
2440: Edelläesitetyn nojalla pyydämme Eduskunnalle kunnioit-
2441: taen ehdottaa,
2442: että kysymyksessäolevan eduskuntaesityksen
2443: annettaisiin r:aneta.
2444:
2445: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1917.
2446:
2447:
2448: Antti Juutilainen. Pekka Saarelainen.
2449: M. M. Kotila. Otto Pesonen.
2450: L. Typpö.
2451:
2452:
2453:
2454:
2455: Helsingi,ssä, Suomen Senaatin kirjapainos&a, 1917.
2456: 1917.-8. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
2457:
2458:
2459:
2460:
2461: Suuren valiokunnan mietintö
2462: N :o 5 eduskuntaesityksen johdosta. joka sisäl-
2463: tää ehdotuksen osuustoimintalain 19 §:n muut-
2464: tamisesta.
2465:
2466: Suuri Vlllliokunta on, käsiteltyänsä yllämaini,tun · asian,
2467: päättänyt puoltaa Lakivaliokunnan mietinnössä N :o 2 olevaa
2468: ehdotusta, kuiten•kin siten muutettuna, että 1 momentin kol-
2469: manoosta lauseesta jätetään :pois siinä oleva S!ana ,yksin-
2470: omaan", jotta eduskuntaesityksen brkoitus paremmin saavu-
2471: tettaisiin.
2472: Suuri valiokunta saa ·siis kunnioittaen ehdottaa,
2473: että Eduskunta hyväksyisi Eduskunnan myö-
2474: tävaikwtuksella määrättävällä tavalla vahvistet-
2475: tavaksi ja voimaan saatettavaksi seuraavan laki-
2476: ehdotuksen:
2477:
2478:
2479: Laki
2480: Osuustoimintalain 19 §:n muuttamisesta.
2481: •
2482: Täten muutetaan heinäkuun 10 p :nä 1901 annetun Osuus-
2483: ~imintalain 19 § näin kuuluvaksi:
2484:
2485:
2486: 19 §.
2487: Kokouksessa on kulla:kin jäsenellä y'ksi aaru. Edusmi~
2488: hyyden alaisen jäsenen äänestysoikeutta !käyttää edusmi~s.
2489: Kuitenkin äänestää osuuskunnassa, jonka jäsenistön muodos-
2490: tavat (poist.) osuuskunnat, jäsenosuus.lmnb koko jäsenmää-
2491: räänsä vastaavalla äänimäärfullä. Jäsenosuuskunta päättä-
2492: 2
2493: 1917. - S, V. M. - EduskuntaftSitysmiet. N:o 2.
2494:
2495: 'köön, käyttääkö sen äänivaltaa yksi vaiko useampi edustaja,
2496: jolloin viimebimainitussa tapauksessa kunkin edustajan
2497: äänimäärä on niin suuri osa osuuskunnan ääru1määrästä kuin
2498: hänen valitsijainsa luku •on valitsijain koko luvusta.
2499: Muutoin ol'koon äänestysoikeuden käyttämisestä ja pää-
2500: töksen tekemisestä kokouksessa noudatettavana, ellei sään-
2501: nöissä ole toisin määrätty:
2502: että äänestysoikeutta älköön asiamiehen kautta käytet-
2503: 1
2504: täkö·
2505: '
2506: että, äänten tasan sattuessa, vaali ratkaistaan arvalla,
2507: mutta muissa 'kysymyksissä tulee voimaan se mielipide, jo-
2508: hon kokouksen 1JUheendolhtaJja 'On yhtynyt;
2509: että sääntöjen muutosta, joka suoranaisesti 'k.oskee jäse-
2510: nen osuutta osuuskunnan omaisuuteen tai oikeutta voittoon,
2511: ei sa-a tefudä; sekä
2512: että rpäätökseen, joka tarkoittaa muunkaltaista muuwsta
2513: sääntöihin taik'ka osuuskunnan purkamista ilman lainmää-
2514: räämää syytä, vaaditaan, että sen 'hyväJksi annetut äänet vas-
2515: taavat vä:hintään kolmea neljäsosaa kokoukseen osaaottavain
2516: jäsenten koko äänimäärästä, ja että toi'nen 'kokous samalla
2517: äänten enemmistöllä hyväksyy ·pääiiö'ksen. ·
2518: Jos osuuskunnan jäsenet -ovat lisämaksuun velvolliset, äl-
2519: köön osuuskuntaa toiseen osuuskuntaan liitettäkö, sen tarkoi-
2520: tusta olennaisesti muutettako, taikka toimintaa yli sen ajan,
2521: joksi ·osuuskunta on perustettu, jatkettako, elleivät kai'kki jä-
2522: senet ole siihen kirjallisesti •suostuneet. Älköön myöskään
2523: ilman sellaista suostumusta jäseniä velvoitettako suoritta-
2524: maan suurempaa osuusmaksua tai!kka heidän vastuunalai-
2525: suuttaan muutoin kovennettako.
2526: Jos säännöissä 'On jonkun lläätöksen llätevyyden ehdoksi
2527: määrätty, että toinen •kokous sen hyvaksyy, niin sitä nouda-
2528: tettakoon.
2529: • Mitä 1 momentissa on sääJdetty, noudattakoon myöskin
2530: Qsuuskunta, jonkta säännöt tätä enil]en on vahvistettu.
2531: Helsingissä 30 'Päivänä toukokuuta 1917.
2532: ------------------------
2533: Helsingi.ssä Suomen Senaatin Jdrjap.ainoss.a, 1917.
2534: 1917.- S. V. M~-:Edas1i!antaesttysmiet. N:o 2.
2535:
2536:
2537:
2538:
2539: Suuren valiokunnan mietintö
2540: N:o 5 a eduskuntaesit~ksen johdosta, joka si·
2541: siltiä ehdotuksen osuustoimintalain 19 §:n
2542: muuttamisesta.
2543: •
2544: Yllämainitun asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta
2545: hyväksynyt Lain osuustoimintalain .19 ·§ :n muuttamisesta
2546: Suuren valiokunnan mietinnössä N :o 5 olevan ehdotuksen
2547: mu·kaan, paitsi mikäli koskee 1 momentin toista lausetta.
2548: Eduskunnan hyväksymä pykälä kuuluu näin:
2549:
2550: 19 §.
2551: Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Holhouksen
2552: alaisen jäsenen äänestysoikeutta käyttää holhoja. Kuiten-.
2553: kin äänestää osuuskunnassa, jonka jäsenistön muodostavat
2554: osuuskimnat,. jäsenosuuskunta koko jäsenmääräänsä! vas-
2555: taavalla äänimäärällä. Jäsenosuuskunta päättä:köön, käyt-
2556: tääkö sen äänivaltaa yksi.vaiko useampi edustaja, jolloin
2557: viimeksimainitussa tapauksessa kunkin edustajan ääni-
2558: määrä on niin suuri osa osuuskunnan äänimäärästä kuin
2559: hänen valitsijainsa luku on valitsijain koko luvusta.
2560: lMuutoin olkoon äänestysoikeuden käyttämisestji. ja pää-
2561: töksen tekemisestä kokouksessa noudatettavana, ellei sään-
2562: nöissä ole toisiiJ. määrätty:
2563: että äänestysoikeutta älköön !llsiamie'hen kautta käytet-
2564: täkö;
2565: että, äänten tasan sattuessa, ·vaali ratkaistaan arvalla,
2566: mutta muissa ky·symyksissä tulee voimaan se mielipide, jo-
2567: hon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt;
2568: että sääntöjen muutosta, j.oka suoranaisesti koskee ·jäse-
2569: nen osuutta osuuskunnan omaisuuteen tai oikeutta voittoon,
2570: ei saa tehdä; sekä
2571: 2 1917. - S. V. M. - ·Edusk.ontaeAitYfmliet. N:o 2.
2572:
2573: että päätökseen, joka tarkoittaa muunkaltaista muutosta
2574: sääntöihin taikka osuuskunnan ·purkamista ilman lainmää-
2575: räämää syytä, vaaditaan, että sen ihyväksi annetut äänet vas~
2576: taavat vähintään kolmea neljäsosaa kokoukseen osaaottavain
2577: jäsenten koko äänimäärästä, ja että toinen kokous samalla
2578: äänten enemmistöllä hyviiks'yy päätöksen.
2579: Jowosuuskunnan jäsenet ovat lisämabuun velvolliset, äl-
2580: köön osuuskuntaa toiseen ostmskuntaaii:Hitettä;kö, .s~n ta,rkoi-
2581: tusta olennaisesti muutettako, taikka toimintaa yli sen ajan,
2582: joksi osuuskunta on perustettu, j.atkettako, elleivät kaikki jä-
2583: senet ole siihen kirjalli~esti suostuneet. Älköön myöskään
2584: ilman sellaista suostumusta jäseniä velvoitettako suoritta-
2585: maan suurempaa osuusmaksua taikka 'heidän vastuunalai-
2586: suuttaan muutoin 'kovennettako.
2587: Jos säännöissä on jonkun päätöksen pätevyyden ehdoksi
2588: määrätty, että toinen kokous sen hyväksyy, .niin sitä nouda-
2589: tettakoon. -
2590: Mitä 1 momentissa on säädetty, noudattakoon myöskin
2591: osuuskunta, jonka. säännöt tätä ennen on vahvistettu.
2592:
2593: Kun asia Eduskunnan IJäättämän muutoksen johdosta on
2594: uudestaan ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä, on tSuuri
2595: valiokunta katsonut :Eduskunnan päättämän muutoksen ole-
2596: van yksinomaan muodollista laatua ja ·ettei sitä sentähden
2597: ole syytä vastustaa. 1Suuri valiokunta saa niinmuodoin puol-
2598: taa Eduskunnan päätöstä ja siis kunnioittaen ehdottaa.,
2599:
2600: että Laki osuustoimintalain 19 §:n muutta-
2601: misesta hyväksyttäisiin Eduskunnan päätöksen
2602: mukaan.
2603:
2604: Helsingissä, 2 päivänä kesäkuuta 1917.
2605:
2606:
2607:
2608:
2609: llelsingis.sä, Suomen Senaatin ikirjapainoss.a, 1917.
2610: 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2611:
2612:
2613:
2614:
2615: L a k i v a Ii o k, u n n a n m i e t i n t ö N :o 3
2616: eduskuntaesityksen johdosta, joka tarkoittaa
2617: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 ja 9 §:n
2618: muuttamista.
2619:
2620: Eduskunta on Lakivalidkuntaan valmisteltavaksi lähet-
2621: tänyt edustajain Arosen y. m. tekemän eduskuntaesityksen
2622: N :o 2, joka sisältää ehdotuksen laiksi Oikeudenkäymiskaaren
2623: 15 luvun 2 ja 9 § :n muuttamisesta.
2624:
2625:
2626: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:ssä säädetään ne
2627: yleiset kelpoisuusehdot, mitkä sen tulee täyttää, joka tahtoo
2628: oikeudenkäynnissä edustaa tai avustaa toista hänen valtuus-
2629: miehenään. Kysymyksenalaisen lainpaikan mukaan, sellai-
2630: sena kuin se on asetuksessa 23 päivältä marraskuuta 1898,
2631: on voimassa, että asia- tai apumiehenä oikeudenkäynnissä saa
2632: käyttää ainoastaan hyvämaineista, rehellistä ja seLlaiseen toi-
2633: meen kykenevää miestä, joka ei ole edusmiehen alainen,
2634: mutta että siihen ei ole lupa yleisesti käyttää ketään~ jota se
2635: oikeus, missä asia ajetaan, ei ole hyväksynyt. Toisin sa-
2636: noen tulee siis sen, joka tahtoo yleisesti eli ammattimai-
2637: sesti harjoittaa asianajotointa, hankkia siihen lupa- siltä oi-
2638: keudelta, jossa hän aikoo valtuusmiehenä esiintyä. Edelleen
2639: säädetään, että alioikeudessa voi asianosainen valtuusmie-
2640: heksi panna sukulaisensa tahi palveluksessaan olevan taikka
2641: sen, johon muutoin luottaa, mikä tarkoittaa yksityistapauk-
2642: sia, mutta että ylemmässä oikeudessa, siis hovioikeuksissa
2643: ja Senaatin oikeusosasto.ssa, ei ole, paitsi milloin joku, jolla on
2644: asiassa osaa, tahtoo asiakumppaniensakin puolesta puhua,
2645: oikeudenkäyntiasiamieheksi hyvä:ksyttävä ketään, joka ei ole
2646: 2 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
2647:
2648: maan yliopistossa suorittanut sellaista tutkintoa lainopissa
2649: kuin tuomarinviran toimittamiseen on määrätty. Sen lisäksi
2650: on säädetty, ettei virkamies saa puhua asianomistajan s. o.
2651: asianosaisen :Puolesta, kun se on vastoin hänen virkavelvolli-
2652: suuttansa. Mainitun luvun 9 § :ssä taas säädetään, että se,
2653: joka on oikeudelta saanut luvan ajaa oikeudenkäyntiasioita
2654: eli siis yleisesti harjoittaa asianajotointa, o'n velvollinen mak-
2655: sutta auttamaan köyhiä, milloin tuomari määrää.
2656: Käsiteltävänä olevassa eduskuntaesityksessä ehdotetaan
2657: ensiksimainittu lain:Paikka niin muutettavaksi, että jokainen
2658: hyvämaineinen ja rehellinen henkilö, joka ei ole holhottava,
2659: olisi oikeutettu ajamaan toisen asiaa. maan kaikissa tuomio-
2660: istuimissa ja virastoissa;, mutta ·että vå.rkamies ci kuitenkaoo
2661: saisi puhua asianosaisen •puolesta, kun se on vastoin hänen
2662: virkavelvollisuuttansa. Tämä aiheuttaisi taas 9 §:ään sen
2663: muutoksen, että sanotussa lainpaikassa mainittu velvollisuus
2664: avustaa köyhiä olisi sillä, joka yleisesti harjoittaa asianajo-
2665: tointa.
2666:
2667:
2668: Asianajajalaitos on useim:Pain maiden lainsäädännössä
2669: ollut seikkaperäisen järjestelyn a1aisena. Paitsi Ruotsia.
2670: on Europan maista Suomi miltei ainoa, missä asianajajalai-
2671: tosta koskevat olot vielä ovat tarkemmin järjestämättä.
2672: Monessa maassa on voimassa varsinkin y lempiin oikeuksiin
2673: nahden asianajajapakko, joten asianosainen_ ei itse saa ajaa
2674: asiaansa, vaan hänen on käytettävä sellaista asianajajaa,
2675: jolla on oikeus kyseeseen tulevassa tuomioistuimessa esiin-
2676: tyä valtuusmiehenä, toisissa maissa taas sellainen järjestel-
2677: mä, että asianosainen tosin itsekin voi oikeudessa esiintyä,
2678: mutta, jos hän tahtoo käyttää valtuusmiestä, on velvollinen
2679: kääntymään oikeutetun asianajajan puoleen. Asianajotoimen
2680: harjoittamisoikeuden edellytyks.enä on näissä maissa erityiset
2681: kelpoisuusehdot. Näitä on ensi sijassa laino:Pillisen tutkinnon
2682: suorittaminen sekä useimmiten myös :käytännöllinen harjoit-
2683: telu tuomioistuimessa. Tavallisesti on puh€enalais•een oikeu-
2684: teen yhdistetty velvollisuus auttaa sekä varattornia että tör-
2685: 0. K. 15 l. 2, 3 ja 9 §.
2686:
2687: teästi rikoksesta syytteenalaisia. Näin järjestettynä on
2688: asianajajalaitos ulkomailla saa:vuttanut sellaisen m_erkityk-
2689: een, että sitä siellä katsotaan välttämättömäksi! elimeksi 'kan-
2690: een oikeus,eläm'ässä.
2691: Niinkuin jo ylempänä on mainittu, on meidän maas-
2692: eamme lainsäädäntö verrattain vähän kosketellut asianajaja-
2693: oloja. Sittenkuin 1600-luvulla asiamiesten käyttäminen oli
2694: vä:hitellen käynyt yleisemmäksi, pantiin laadittaessa ehdo-
2695: tusta 1734 vuoden lain Oikeudenkäymiskaareksi sellainen
2696: määräys sen 15 luvun 2 §:ään, että oikeudenkäyntivaltuus-
2697: miehen tuli olla muun muassa lainoppinut. Mutta koska.
2698: tämä määräys olisi supistanut sitä luonnollisena pidettyä
2699: oikeutta, että jokaisen tuli saada uskoa asiansa kenelle tah-
2700: toi, ja siten ehkä synnyttänyt kallismaksuisen ammat~ikun
2701: nan, jolla asianajotoimi olisi ollut yksinoikeutena, muutti-
2702: vat Valtiosäädyt 1734 vuoden valtiopäivillä sanan ,lainoppi-
2703: neita" sanaksi ,ymmärtäväisiä", ja tuli siten säädetyksi, että
2704: 9ikeudenkäyntivaltuusmiesten ,pitää olla hyvämaineisia,
2705: kunniallisia, l'lehellisiä ja ymmärtäväisiä miehiä". Sen ohessa
2706: lakiehdotuksen määräys, että jokaisen asianajajan piti olla
2707: oikeuden hyväksymä, supistettiin koskemaan ainoastaan
2708: niitä, joita asianajajina ,yleisesti käytetään", jota paitsi
2709: asianosaiselle myönnettiin oikeus panna valtuusmieheksi ei
2710: ainoastaan sukulaisensa tai palveluksessaan olevan vaan sen-
2711: kin, ,johon muutoin luot~taa". Se käsitys, joka puheenalai-
2712: ftilla valtiopäivillä pääsi voimaan, muuttui jotenkin pian. J 0
2713: 10 päivänä maaliskuuta 17 49 annetulla asetuksella säädet-
2714: tiin ehdoksi asianajotoimen harjoittamiselle hovioikeuksissa
2715: ja ylimmässä oikeudessa, että asianajajan tuli näyttää yli-
2716: opiston todistus lainopillisista tiedoista. Kuninkaallisella
2717: kirjeellä 27 päivältä toukokuuta 1801 ulotettiin sitten tämä
2718: vaatimus eräin poikkeuksin asianajotoimen harjoittamiseen
2719: alioikeuksissakin. Määräys, että asianajajain tuli olla lain-
2720: oppineita, ei ~kuitenkaan saavuttanut käytännössä mer-
2721: <kitystä, osaksi syystä ettei sellaisia asmnajajia ollut kaik-
2722: kialla saatavissa, osaksi koska säännös, että asianosainen
2723: sai panna valtuusmieheksi sen, johon voi luottaa, edelleen oli
2724: 4 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
2725:
2726: voimassa. Ensinsanottu määräys, joka jo kauan aikaa oli
2727: ollut melkein kuolleena kirjaimena, kumottiin vihdoin ase-
2728: tuksella 24 päivältä helmikuuta 1873 ja palattiin siis sil.loin
2729: samalle kannalle, jolla 1734 vuoden laki oli ollut.
2730: Ei kuitenkaan 'kestänyt kov,inka.aln ka.ua:n, ennenkuin taas
2731: ryhdyttiin lisäämään vaatimuksia asianajotoimen harjoitta-
2732: misoikeuteen nähden. Siinä armollisessa esityksessä osittai-
2733: siksi muutoksiksi Oikeudenkäymiskaareen, joka 1897 vuoden
2734: valtiopäivillä annettiin Valtiosäädyille, ehdotti hallitus sel-
2735: laisen muutoksen sanotun kaaren 15 luvun 2 §:ään, että v.al-
2736: tuusmiehenä ylemmissä oikeuksissa saisi toimia ainoastaan
2737: lainoP'pinut mies. V altiosäädyt hyväksyivät eräin muutak-
2738: sin sanotun esityksen. Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §
2739: sai siten sen sisällyksen, mikä sillä nykyään on ylempänä
2740: mainitussa asetuksessa 23 päivältä marraskuuta 1898. Val-
2741: tiopäivillä vuonna 1912 Eduskunta puolestaan silloin tehty-
2742: jen eduskuntaesitysten johdos·ta hyväksyi asetusehdotuksen
2743: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun erinäisten pykälien muut-
2744: tamisesta, muun muassa 2 ja 9 § :n sellaisiksi kuin eduskun-
2745: taesityksessä nyt on ehdotettu. Asetusehdotus ei kuitenkaan
2746: saanut hallituksen vahvistusta.
2747:
2748:
2749: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n sanontatavassa,
2750: että valtuusmiehenä on käytettävä ,hyvämaineista, rehelHstä
2751: ja s•ellaiseen toimeen kykenevää miestä", ei ,mies" sa1na, .ku-
2752: ten oilmushistoriallisista syistä voidaan päät1iää, merkit.soo
2753: niinkuin monessa muussa kohdassa lakia samaa kuin sana
2754: ,henkilö". Voimassaolevan lain mukaan nainen siis ei ole
2755: oikeutettu ajamaan toisen asiaa. Sen tarkoitusperän saa-
2756: vuttamiseksi, että nainenkin saisi oikeuden toisen valtuutet-
2757: tuna ajaa oikeudessa asiaa, on sentäJhden .Iainsäädäntötoimen-
2758: pide tarpeellinen. Epäilystä ei siitä liene, että, niinkuin
2759: eduskuntaesityksessä on nimenomaan tarkoitettu, naiselle on
2760: meillä myönnettävä sama oikeus kuin miehelle esiintyä toi-
2761: sen valtuutettuna. Mitään haittoja oikeuselämälle yhtä vä-
2762: hän kuin asianosaisten eduillekaan ei aiheutune sen poik~eus-
2763: 0. K. 15 1. 2, 3 ja 9 §. 7
2764:
2765: man avustusta oikeudenkäynnissä. Oikeankin asian he oi-
2766: keudenkäyntitapoihin perehtymättöminä siten voiva·t menet:
2767: tää. Kun muuten asianosaisella itsellään, olkoonpa hän sii-
2768: hen miten kykenemätön tahansa, meidän oikeutemme mu-
2769: -kaan on valta omassa asiassaan esiintyä oikeuden edessä, pi-
2770: täisi hänen silloin saada valtmismiehekseenkin panna
2771: sen yleiset k·elpoisuusehdot täyttäväm henkilön, jotnka häm sii-
2772: hen kykeneväksi katsoo. Oikeudenkäymtimenettelylle ·ei siitä.
2773: ainakaan enää nykyaikana V'oi olla haitta.a. Ennen asia kyllä
2774: saattoi olla toisin. Silloin varsinkin maaseudun alioikeuk-
2775: sissa useasti käytettiin asiamiehinä henkilöitä, joilla ei ollut
2776: siihen kykyä ja joiden siveellinen kantakaan ei ollut moit-
2777: teeton. Nyt sitävastoin on kasvavan valistuksen vaikutuk-
2778: sesta alettu ymmärtää, miten tärk13ätä on käyttää kelvollisia
2779: asiamiehiä, ja sellaisia, jos kohta eivwt olekaan lainoppineita,
2780: onkin jo samasta syystä nykyään jotenkin riittävästi saata-
2781: VIssa.
2782: Jo senkin perusteella, mitä edellä on sanottu, on selvää,
2783: että säännös lainoppineidon yksinoikeud·esta asia:rrajoon yli-
2784: oikeuksissa ei ole paikallaan. Lisäksi tulee että, kun sekin,
2785: joka ei ole lainoppinut, saa kirjoHtaa muutoksen'h'akemuksen,
2786: lainop.pineen asianajajan tehtäväksi siinä ta.pauksessa ainoas-
2787: taan jrää perille viedä muutoksenhakemuskirjat, joita häm
2788: useasti .ei ole ollut ti-laisuudessa tarkastama:aJnkarun. Mitääm
2789: aihetta: ei n'äim ollen ole myöntää lainoppineine yksinoikeutta
2790: asiain ajamiseen ylioikeuksissa. Ainaikaan eivät mitkään käy-
2791: tännölliset syyt sitä vruadi.
2792: Yleensä moititaan maan asianajaja:kuntaa, varsinkin Iain-
2793: oppinutta, siitä että se avustuksestaan va!atii, kohtuutonta
2794: korvausta. Voinee toivoa että, kun kilpailu, jos eduskunta-
2795: esitys hyväksytään, tulee vapaaksi kaikille hyvämaineisille
2796: ja rehellisille kansalaisille, tämä on. vaikuttava tasoittavasti
2797: palkkioiden suuruuteen.
2798: Niinkuim aikaisemmin '0ll selvitetty, ·on aisirunajajalaitos
2799: ulkomailla yleensä seikkaperäisesti järjestetty. Eduskunta-
2800: esityksessä, jota V aliakunta puol1aa, on asetuttu toiselle
2801: kannalle, järjestetty asianajajanammatti entistäkin vapaam-
2802: 8 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
2803:
2804: maksi elinkeinoksi. Tämä johtuu siitä, ettei vielä tätä ny-
2805: kyä. ole muulla tavalla mahdollista hankkia vä'hävaraisille
2806: kansalaisille oikeudenkäyntiavustusta. Lainoppineiden asia-
2807: miesten pa,lkkaamiseen vähävaraisille ei todennäköisesti ole
2808: nyt saatavissa valtionvaroja, ja, vaikka niitä siihen tarkoi-
2809: tukseen myönnettäisiinkin, ei maassa kuitenkaan ole sii'hen
2810: tarpeeseen riittävästi lainoppineita asianajajia. Näin ollen
2811: on parempi, että asianajajanammatti ainakin ,toistaiseksi on
2812: vapaa ,elinkeino. Täten vähävaraiseftin asiamosaiset kui:ten~
2813: kin v:orvat saada avustusta oikeudenkäynmissä, mikä avustus,
2814: yleisen sivistystason yhä kohotessa, vähitellen: myöskin 'käy
2815: yhä paremmaksi.
2816: Sen perusteella, mitä edella on esitetty, Valiokunta kun-
2817: nioittaen ehdottaa,
2818: että Edusk'l,t.nta hyväksyisi seuraavan laki-
2819: ehdotuksen:
2820:
2821:
2822:
2823: Laki
2824: Oikeudenk.äymiskaaren ,16 luvun 2, 3 ja 9 §:n
2825: muuttamisesta.
2826:
2827: Täten säädetään, että Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2
2828: ja 3 §, sellaisina kuin ne ovat, 2 § asetuksessa 23 päivältä
2829: marraskuuta 1898 ja 3 § asetuksessa 24 päivältä helmikuuta
2830: 1873, sekä saman luvun 9 § muutetaan näin kuuluviksi:
2831:
2832: 2 §.
2833: Oikeudenkäyntiasiamiehenä tahi riitapuolen apulaisena
2834: saatakoon käyttää hyvämaipeista ja rehellistä henkilöä, joka
2835: ei ole holhottava. (poist.) Virkamies älköön puhuko asian-
2836: osaisen puolesta, kun se on vastoin hänen virkavelvollisuut-
2837: tansa.
2838: 0. K. 16 I. 2, 3 ja 9 1. 5
2839:
2840: aseman lakkauttamisesta, jossa naiset tässä kohden vielä
2841: ova.t. On myös huomattava, että naisen nykyisin useiillkin
2842: täytyy itse ansaita elatuksensa ja että sem vuoksi j~ tasa-
2843: puolisuuskin vaatii, ettei häntä suljeta pois alalta, jossa hä-
2844: nellä on mahdollisuus saada toimeentulonsa. Asianajotoimi&-
2845: toissa palvelee muuten jo nyt joukko naisia, joita, vaikkeiviilt
2846: olekaan lainoppineita, hyvin voitaisiin tuomroistuimissa1ki!n
2847: käyttää asiakirjain sisäämjättämiseen, y.ksinkertlllisten ~lmoi
2848: tus- ja v.elka...asiain ajamiseen ja muili.in sellaisiin toimiin,
2849: niinkuin heitä nytlcin 'käytetääJn useissa virastoissa. Käy-
2850: tännöllistäkin tarvetta on siis olemassa ehdotettuun lainsä:ä.:-
2851: däntötoimenpiteeseen.
2852: Mitä tulee naimisissa olevan naisen oikeuteen ajaa toisen
2853: puolesta asiaa, on tosin aviopuolisojen omaisuus- ja velka-
2854: suhteista 15 päivänä huhtikuuta 1889 annetun lain 2 luvun
2855: 1 § :n mukaan miehen kannettava ja vastattava vaimonsa ja
2856: yleensä yhteisen pesän puolesta; saman luvun 3 §:n mukaan
2857: on vaimolla valta kantaa ja vastata ainoastaan, kun asia
2858: koskee omaisuutta, jota hän U!allitsee. Elokuun 19 päivänä
2859: 1898 .annetun holhouslain 16 § :n mukaan on kuitenkin niin-
2860: hyvin nainen kuin mieskin täytettyään yksikolmatta vuotta
2861: täysivaitainen ja 18 § :n mukaan lakkaa horhuunalaisuus
2862: "
2863: aikaisemmin, jos mies tai nainen ennen sanottua ikävuotta
2864: menee narmrsun. Kuten tästä käy selville, on aviovaimon
2865: oikeudenkäyntikelpoisuus rajoitettu, mutta on hän holhous-
2866: oikeudellisessa merkityksessä täysivaltainen. Jos siis täysi-
2867: valtaiselle naiselle myönnetään oikeus ajaa asiaa toisen val-
2868: tuutettuna, tulee niinmuod~in tämä säännös käsittämään nai-
2869: ~isissakin olevan naisen. Toinen asia on, että aviovaimon
2870: on asianajotoimen ammattimaiseen harjoittamiseen saatava
2871: mieheltänsä lupa. Elinkeinoista 31 päivänä maaliskuuta
2872: 1879 annetun asetuksen 3 § :n mukaan aviovaimo voi näet
2873: harjoittaa elinkeinoa ainoastaan miehensä luvalla. Mutta
2874: itse periaatetta, että aviovaimolla:kin tulee olemaan oikeus
2875: toisen puolesta ajaa tuomioistuimessa asiaa, ei tämä seik·ka
2876: tietenkään muuta.
2877: 6 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
2878: ..
2879: Eduskuntaesityksessä on juuri edellä kosketeltuja näkö-
2880: kohtia silmällä pitäen ehdotettu 15 luvun 2 § :n säännöstä,
2881: että oikeudenkäyntivaltuusmiehenä saatakoon käyttää ,mies-
2882: tä, joka ei ole edusmiehen alainen", muutettavaksi kuulu-
2883: maan ,henkilöä, joka ei ole !holhottava". Valiokunta on
2884: tässä kohden täysin yhtä mieltä esityksentekijäin kanssa.
2885: Muuten Valiokunta on epäselvyyden välttämämiseksi Oikeu-
2886: denkäymiskaaren 15 luvun 3 § :stä poistanut määräyksen,
2887: että se, Joka itse on edusmiehen hoidettavana, ei saa olla toi-
2888: sen valtuusmiehenä. Sen ohess,a on samassa pykälässä sana
2889: valtuusmies vaihdettu sanaan valtuutettu.
2890:
2891: Eduskuntaesityksessä tehtyä ehdotusta, että jokainen hy-
2892: vämaineinen ja rehellinen henkilö, joka ei ole holhottava,
2893: saisi valtuutettuna esiintyä kaikissa maamme oikeuksissa ja
2894: että siis muut nykyisen lain rajoittavat määräykset poistet-
2895: taisiin, Valiokunta niinikään katsoo voivansa kannattaa. Ny-
2896: kyisen lain määräys, että oikeudenkäyntiasiamiehenä tai rii-
2897: tapuolen apulaisena käytettäköön ainoastaan sitä, joka on
2898: ,sellaiseen toimeen kykenevä", antaa ,epä:määräisenä mah-
2899: dollisuuden mitä erilaisimmalle tulkinnalle. Kun sen lisäksi
2900: tuomioistuin voi kidtää yleisesti asiamajaijana to~mima;sta sen,
2901: joka ei ole saanut siihen lupaa, on tuomioistuimella tosiasial-
2902: lisesti melkein rajaton mahdollisuus estää ketä hyvänsä esiin-
2903: tymästä toisen valtuusmiehenä. Itse asiassa onkin useita
2904: kertoja tapahtunut, että tuomioistuin, joka kyllä on salli-
2905: nut kelvottömienkin asianajajain esiintyä, on kieltänyt hen-
2906: kilöitä, jotka siihen olisivat täysin pystyneet ja muutenkin
2907: ovat täyttäneet lain vaatimukset, ,ei ainoastaan yleisesti vaan
2908: tilapäisestikin asianajajina esiintymästä. Tällainen menet-
2909: tely käy tuomioistuimille sitäkin helpommaksi, kun tutkin-
2910: toja suorittamattoman tietysti on vaikea todistaa ~levansa
2911: asianajotoimeen kykenevä. Samasta syystä on hänen vaikea
2912: ylioikeudessa saada sellainen alioikeuden päätös mu11tetuksi.
2913: Sanomattakin on selvää, mitä haittaa tästä saattaa olla vähä-
2914: varaisille, jotka eivät kykene kustantamaan itselleen kallis~
2915: paikkaisia laino-ppineita asianajajia ja siten voivat jäädä il-
2916: 0. K. 15 1. 2, 3 ja 9 §. 9
2917:
2918: 3 §.
2919: Älköön kukaan olko valtuutettuna snna asiassa, jossa
2920: hänellä on ollut tekemistä muussa oikeudessa, joko tuomarina
2921: tahi oikeuden käskyläisenä, ta:hi viran puolesta kuvernöörin
2922: tai maistraatin luona; älköönkä se, joka ennen on samassa
2923: asiassa ollut vastapuolen 'valtuutettuna; (poist.) eikä se, jonka
2924: isä ta;hi appi, poika ,tahi vävy, veli tahi lanko on oikeudessa
2925: tuomarina. Älköön kukaan ylioikeuden jäsen antautuko val-
2926: tuutetu,ksi siinä tahi sen alle kuuluvassa alioikeudessa, jollei
2927: niin ole, että hän puhuu sukulaisensa puolesta, kuitenkaan ei
2928: kaukaisemman kuin serkun, taikka holhunalaisensa puolesta.
2929:
2930: 9 §.
2931: Joka yleisesti asianajatointa harjoittaa, olkoon velvolli-
2932: nen maksutta auttamaan köyhiä oikeuden edessä, milloin
2933: tuomari määrää.
2934:
2935:
2936:
2937: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osaLlisina varapu-
2938: heenjohtaja Airola, jäsenet Alavirta, Aronen, Gadolin, Ha-
2939: kala, Anni Huotari, Alma Jokinen, Kotila, La;pveteläinen,
2940: A. Mäkelin, Nurminen, Pesonen, Raade, Saarelainen, L.
2941: Typpö ja Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet Furuhjelm, Juu-
2942: tilainen, Korhonen ja Väisänen.
2943:
2944: Helsingissä 19 päivämä toukokuuta 191'7.
2945: 10 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o S.
2946:
2947:
2948:
2949:
2950: Vastalause.
2951: Minä en voi yhtyä vali<>kunnan enemmistön mielipitee-
2952: seen siitä, että asianosaisten etu periaatteessa tulisi huomioon-
2953: <>tetuksi sen kautta, että asianajotoimi julistettaisiin vapaaksi
2954: elinkeinoksi. Myönnän kyllä ettei oikeuden antama lupa
2955: ajaa oikeudenkäyntiasioita sinänsä tyydyttävästi takaa ettei-
2956: vät kykenemättömät henkilöt ha.rjoita asianajotointa, sitäkin
2957: vähemmän, kun erityisesti ei-·kollegiallisilla tuomioistuimilla
2958: ei ole riittäviä takeita ·siitä, että satunnainen luvan kieltä-
2959: minen perustuu objektiivisiin syihin. Minun mielestäni
2960: olisi asianmukaista, että todistettu taito asianajotoi-
2961: missa asetettaisiin pätevyyseh:doksi, milloin on kysy-
2962: myksessä oikeus saada ammattina harjottaa asiaanajo-
2963: toimintaa. On kuitenkin myönnettävä, että olosuhteet ja kul-
2964: kuyhteydet monissa maaseutupaikkakunnissa ovat vielä
2965: liiaksi kehittymättömiä, jotta alioikeuksissa asianajajilta
2966: voitaisiin asianosaisten etuja silmälläpitäen vaatia laintun-
2967: temusta. Tässä ei voida vielä toistaiseksi välttää sitä, että
2968: · oikeudenkäynti pysyy enemmän patriarkaalisella 1>erustalla,
2969: materiaalisen 1Jrosessinjohdon ollessa suurelta ·osalta tuomarin
2970: käsissä. Vaikka:kaan siis nykyään, mitä alioikeuksiin tulee,
2971: yleistä laintuntemisen vaatimusta ei voida asettaa niille hen-
2972: kilöille, jotka mainituissa oikeuksissa asianajotointa harjoit-
2973: tavat, näyttää minusta kuitenkin, että valiokunnan enemmistö
2974: ei ole esittänyt painavia syitä siihen että voimassa<>leva lain
2975: säännös ammattitaidosta edellytyksenä täydelle kelpoisuu-
2976: delle ylemmässä oikeudessa muutettaisiin. Oikeudenkäynti
2977: ylioikeudessa asettaa suurempia vaatimuksia siihen prosessi-
2978: aineistoon katsoen, jonka riitapuolen tulee esilletuoda, ja jos-
2979: kaan asianajopakkoa ei ole meillä katsottu voitavan ottaa
2980: Vastalause. 11
2981:
2982: käytäntöön, ei näytä olevan syytä sallia; juridisia tietoja puut-
2983: tuvien henkilöiden edustaa riitapuolta ylioikeudessa, kosb
2984: vaara on tarjona että sen kautta ei ainoastaan riita•puolen oi-
2985: keus asetetaan alttiiksi, vaan myöskin tuomioistuimen tehtä-
2986: vää vaikeutetaan. Valiokunnan enemmistön mielestä tarjoaa.
2987: nykyinen järjestys vähän takeita tällä tavoin ylioikeuksiin
2988: jätettyjen asiakirjojen suhteen, koska lainoppineiden asianr
2989: ajajien sanotaan usein rajoittavan apunsa ainoastaan siihen,
2990: että jäiitävät sisälle asiakirjat, jotka lakia tuntemattomat ovat
2991: tehneet. Tässä on kuitenkin otettava huomioon, että asiamies
2992: on vastuussa sisäänjättämiensä asiakirjojen sisällyksestä ja
2993: "' tulee asianomaisen ylioikeuden ,tehokkaasti ryhtyä estämään
2994: rangaistavaa huolimattomuutta asianajajien puolelta, milloin
2995: sellaista ilmenee. Tällaiset keinot vaikuttavat kuitenkin luon-
2996: nollisesti vain valtuusmiehen tahtoon, mutta ei hänen ky-
2997: kyynsä ja ovat siis tehottomia, kun on kysymyksessä puut-
2998: teellisesta ·lain tuntemisesta johtuva tietämättömyys ja arvo»-
2999: tel ukyvyttömyys.
3000: Edelläesitetyn nojalla saan kunnioittaen ehdottaa,
3001:
3002: että Eduskunta hyväksyen Oikettdenkäymu-
3003: kaaren 15luvun 3 ja 9 §§valiokunnan ehdotuksen
3004: mukaan hyväksyisi saman luvun 2 § :n näin kuu-
3005: luvana:
3006:
3007:
3008: 2 §.
3009: Oikeudenkäyntiasiamiehenä tahi riitapuolen
3010: apulaisena käytettäköön (poist.) hyvämaineista
3011: ja rehellistä (poist.) henkilöä, joka ei ole holhot-
3012: tava. (poist.) Ylemmässä oikeudessa älköön kui-
3013: tenkaan, paitsi siinä tai>anksessa kuin tämän lu-
3014: vun 6 § :ssä sanotaan, oikeudenkäyntiasiamie-
3015: heksi hyväksyttäkö ketään, joka ei ole maan yli-
3016: opistossa käynyt sellaista tutkintoa lainopissa
3017: kuin tuomarinviran toimittaseen on määrätty.
3018: 12 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
3019:
3020: Virkamies älköön puhuko asianosaisen puolesta,
3021: kun se on vastoin hänen virkavelvollisuuttansa.
3022:
3023: Helsingissä toukokuun 19 p:nä 1917.
3024:
3025: A. W. Gadolin.
3026:
3027: Tähän yhtyy:
3028: K. E. Raade.
3029:
3030:
3031: •
3032:
3033:
3034:
3035:
3036: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
3037: 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
3038:
3039:
3040:
3041:
3042: Suuren valiokunnan ,mietintö
3043: N :o 6 eduskuntaesityksen johdosta, joka tar-
3044: koittaa Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 ja 9
3045: §:n muuttamista.
3046:
3047: SUJuri valiokunta on, käsiteltyänsä yHämainitun asian,
3048: päättänyt yhtyä Lakivaliokunnan mietinnössä 'N :o 3 olevaan
3049: ehdotukseen. Lakiehdotuksen 9 § :ssä oleVIa pwinovirhe on
3050: kuiten'kin lmrjattu.
3051: Suuri vahokunta saa sentälhden kunnioi,ttaen ehdottaa,
3052:
3053: että Eduskitnta hyväksyisi Lakivaliokurtnan
3054: laatiman lakiehdotuksen, kuitenkin siten, että
3055: laJciehdotuk'Sen 9 § tulisi kuulumaan näin:
3056:
3057: 9 §.
3058: Joka yleisesti asianajotointa harjoittaa, o~koon velvolli-
3059: nen maksutta auttamaan köyhiä oikeuden edessä, milloin tuo-
3060: mari määrää.
3061:
3062: Helsingissä 30 päivänä touko'kuuta 1917.
3063: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
3064:
3065:
3066:
3067:
3068: '
3069: 1917.- Edusk. 1akiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
3070:
3071:
3072:
3073:
3074: S u o m e n. E d u s k u n n a n eduskunta-
3075: esity~en johdosta päättämä e h d o t u s laiksi
3076: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2, 3 ja 9 §:u
3077: muuttamisesta.
3078:
3079: Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesitys Oikeuden-
3080: käymi~;kaaren 15 luvun 2 ja: 9 § :n muuttamisesta, ja on
3081: 1
3082:
3083:
3084:
3085: Eduskunta tiimän esityksen ~;äädetyssä järjest.y,ksessä käsi-
3086: tellyt.
3087:
3088: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § :ssä säädetään ne
3089: yleiset kelpoisuusehdot, mitkä sen tulee täyttää, joka tahtoo
3090: oikeudenkäynnissä edustaa tai avustaa toista hänen valtuus-
3091: miehenään. Kysymyksenalaisen lainkohdan mukaan, sellai-
3092: sena kuin se on asetuksessa 23 päivältä marraskuuta 1898,
3093: on voimassa, että asia- tai apumiehenä oikeudenkäynnissä saa
3094: käyttää ainoastaan hyvämaineista, rehellistä ja sellaiseen toi-
3095: meen kykenevää miestä, joka ei ole edusmiehen alainen,
3096: mutta että siihen ei ole lupa yleisesti käyttää ketään, jota se
3097: oikeus, missä asia aj.etaan, ·ei ole hyväksynyt. Edelleen
3098: säädetään, että · alioikeudessa voi asianosainen valtuusmie-
3099: heksi panna sukulaisensa tahi palveluksessaan olevan taikka
3100: sen, johon muutoin luottaa, mutta että ylemmässä oikeudessa
3101: ei ole, paitsi milloin joku, jolla on asiassa osaa, tahtoo asia-
3102: lmmppaniensakin puolesta puhua, oikeudenkäyntiaS~iamie
3103: hehi hyväksyttävä ketään, joka ei ole maan yliopistossa
3104: suorittanut sellaista tutkintoa lainopissa kuin tuomarinviran
3105: toimittamiseen on määrätty. .Sen lisäksi on sääd·etty, ettei
3106: virkamies saa puhua asianosaisen puoles·ta, kun se on vastoin
3107: hänen virkavelvollisuuttansa. Mainitun luvun 9 §:sl:>ä taas
3108: säädetään, että se, joka on oikeudelta saanut luvan ajaa oi-
3109: 2 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. , N:o 3.
3110:
3111: keudenkäyntiasioita eli siis yleisest.i ha.rjoittaa asianajotointa,
3112: on velvollinen maksutta auttamaan köyhiä, milloin tuomari
3113: määrää.
3114: Siinä oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § :n sanonta-
3115: tavassa, että valtuusmiehenä on käytettävä ,hyvämaineista,
3116: rehellistä ja sellaiseen toimeen kykenevää miestä", ·ei ,mies"
3117: sana, kuten oikeushistoriallisista seikoista voidaan päättää,
3118: merkitse niinkuin monessa muussa kohdassa lakia samaa kuin
3119: sana ,henkilö". Voimassaolevan lain mukaan nainen si·i5 ei
3120: ole oikeutettu ajamaan toisen asiaa. Sen tarkoitusperän saa-
3121: vuttamiseksi, että nainenkin saisi oikeuden toisen valtuutet-
3122: tuna ajaa oikeudessa asiaa, on sentäJhden lainsäädäntötoimen-
3123: pide tarpeellinen. Mitään haittoja oikeuselämälle yhtä vähän
3124: kuin asianosaisten eduillekaan ei aiheudu sen poik'keusaseman
3125: lakkauttamisesta, jossa naiset tässä kohden vielä ovat. On
3126: myös huomattava, että naisen useinkin tä;ytyy itse ansaita,
3127: elatuksensa ja sen vuoksi jo tasa;puolisuuskin vaatii, ettei
3128: häntä suljeta alalta, jossa hänellä on mahdollisuus saada
3129: toimeentulonsa.
3130: Mitä tulee naimisissa olevan naisen oikeuteen ajaa toisen
3131: puolesta asiaa, on tosin aviopuolisojen omaisuus- ja velka-
3132: suhteista 15 päivänä huhtikuuta 188•9 annetun lain 2 luvun
3133: 1 § :n mukaan miehen kannettava ja vastattava vaimonsa
3134: ja yhteisen pesän puolesta; saman luvun 3 §:n mukaan
3135: on vaimolla valta kantaa ja vastata ainoastaan, kun asia
3136: koskee omaisuutta, jota hän iha.Uitsee. Elokuun 19 •päivänä
3137: 1898 annetun holhouslain 16 §:n mukaan on kuitenkin niin-
3138: hyvin nainen kuin mieskin täytettyään yksikolmatta vuotta
3139: täysivaltainen ja. 18 § :n mukaan lakkaa holhunalaisuus
3140: aikaisemmin, jos mies tai nainen ennen sanottua ikävuotta
3141: menee naimisiin. A viavaimon oikeudenkäyntikelpoisuus on
3142: 5iis rajoitettu, mutta on hän holhousoikeudellisessa merkityk-
3143: sessä, täysivaltainen. Kun täysivaltaiselle nais·elle myönne-
3144: tään oikeus ajaa asiaa toisen valtuutettuna, tulee tämä sä.än-
3145: nös siten käsittämään naimisis5akin olevan naisen. Huomat-
3146: tava tosin on, että aviovaimon on asianajotoimen ammatti-
3147: maiseen harjoittamiseen saatava mieheltänsä. lupa, sillii elin-
3148: 0. K. 15 luvun 2, 3 ja 9 §. 3
3149:
3150: keinoista 31 päivänä maaliskuuta 1879 annetun asduksen
3151: 3 §:n mukaan aviovaimo voi harjoittaa elinkeinoa ainoastaan
3152: miehensä luvalla. 1\futta itse periaatetta, että aviova.imolla-
3153: kin tulee olekaan oikeus toisen puolesta ajaa tuomioistui-
3154: messa asiaa, ei tämä seikka muuta.
3155: Edellä kosketeltuja näkökohtia silmällä pitäen on Edus-
3156: kunta. päättänyt Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § :n sään-
3157: nöksen, että oikeudenkäyntivaltuusmiehenä saatakoon kä,yt-
3158: tää ,miestä, joka ei ole edusmiehen alainen", muutettavaksi
3159: kuulumaan ,henkilöä, joka ei ole holhottava". Epäsel vyy-
3160: den välttämiseksi Eduskunta on sanotun luvun 3 § :stä pois-
3161: tam,tt määräyksen, että ,se, joka itse on edusmiehen hoidet-
3162: tavana", ei saa olla toisen valtuusmiehenä. Sen ohessa on
3163: samassa pykälässä sana ,valtuusmies" vaihdettu ·sanaan ,val"
3164: tuutettu". ,..
3165: Nykyisen lain määräys, että oikeudenkäyntiasiamiehenä
3166: tai riitapuolen apulaisena käytettäköön ainoastaan sitä, joka
3167: on ,sella,iseen tai!I!_een kykenevä", antaa mahdollisuuden
3168: mitä erilaisimmalle tulkinnalle. Kun sen l.isäksi tuomio-
3169: istuin voi kieltää yleisesti asianajajana toimimasta sen,
3170: joka ei ole saanut sii!hen lupaa, on tuomioistuimella tosiasial-
3171: lisesti melkein rajaton mahdollisuus estää ketä hyvänsä esiin-
3172: tymästä toisen valtuutettuna. Useita kertoja onkin ta-
3173: pahtunut, että tuomioistui,n, joka k,yllä on sallinut kel-
3174: vottomienkin asianajajain esiintyä, on kieltänyt henki-
3175: löitä, jotka siihen olisivat täysin pystyneet ja muutenkin
3176: ovat täyttäneet lain 'vaatimukset, ei ainoastaan yleise;;,ti, vaån
3177: tilapäisestikin asianajajina esiintymästä. Tällainen menet-
3178: tely käy tuomioistuiniille sitäkin helpommaksi, kun tutkin-
3179: toja. suorittamattoman on vaikea todistaa olevansa asianajo-
3180: toimeen kykenevä. Samasta syystä on hänen vaikea yli-
3181: oikeudessa saada sellainen alioikeuden päätös muutetuksi.
3182: Tästä on melkoista haittaa vähävaraisille, jotka eivät k,ykene
3183: kustantamaan it.;;,elleen kallispaikkaisia lainoppineita asian-
3184: ajajia ja siten voivat jäädä ilman avust.usta oikeudenkäyn-
3185: nissä. Oikeudenkäyntitapoihin pereht,vmättöminä voivat he
3186: siten oikeankin asian menettää. Kun muuten asianosaisella
3187: 4 1917.- Edusk. lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
3188:
3189: it.sellään Suomen oikeuden mukaan on valta omassa asias-
3190: saan esiintyä oikeuden edessä, on asianmukaista, että hän
3191: silloin saa asiamiehekseen valtuuttaa yleiset kelpoisuusehdot
3192: täyttävän henkilön, jonka kykeneväksi katsoo. Oikeuden-
3193: käyntimenettelylle ei siitä enää nykyaikana voi olla haittaa.
3194: Kasva·van valistuksen' vaikutuksesta on alettu ymmärtää, mi-
3195: ten tärkeätä on hyttää kelvollisia a:;iamiehiä, jollaisia, jos
3196: kohta eivät olekaan lainoppineita, nykyään jo on jotenkin
3197: riittävästi saatavissa. Tämän perustuksella Eduskunta on,
3198: poistaen nykyisen lain rajoittavat määräykset, hyväksynyt
3199: eduskuntaesityksessä olevan Phdotuksen, että jokainen hyvä-
3200: maineinen ja rehellinen henkilö, joka ei ole holhottava, saa
3201: valtuutettuna esiintyä kaikissa maan oikeuksissa.
3202: Se muutos, minkä Eduskunta on tehnyt Oikeudenkäymis-
3203: kaaren 15 luvun 2 § :ään, aiheuttaa muutoksen myö.skin
3204: 9 §:ään.
3205:
3206: Sen perusteella, mitä edellä on· esitetty, E.duskunta il-
3207: moittaa,
3208: että Edusk;unta on hyväksynyt seuraavan
3209: lakiehdotuksen:
3210:
3211:
3212:
3213: Laki
3214: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2, 3 ja 9 §:n
3215: muuttamisesta.
3216:
3217: Täten säädetään, että Oikeuden'käymiskaaren 15 luvun 2
3218: ja 3 §, sellaisina kuin ne ovat, 2 § asetuksessa 23 päivältä
3219: marraskuuta 1898 ja 3 § asetuksessa 24 päivältä helmikuuta
3220: 1873, sekä saman luvun 9 § muutetaan näin kuuluviksi:
3221:
3222: 2 §.
3223: Oikeudenkäyntiasiamiehenä tahi riitapuolen apulaisena
3224: :;åatakoon käyttää hyvämaineista ja rehellistä henkilöä, joka
3225: 0. K. 15 luvun 2, 3 ja 9 §. 5
3226:
3227: ei ole holhottava. Virkamies älköön puhuko asianosaisen puo-
3228: lesta, kun se on vastoin hänen virkavelvollisuuttansa.
3229:
3230: 3 §.
3231: Älköön kuk.aau olko valtuut~ettuna SIIna asia~ssa, jossa
3232: hänellä on ollut tekemistä muussa oikeudessa, joko tuomarina
3233: tahi oikeuden käskyläisenä, tahi viran puolesta kuvernöörin
3234: 1
3235:
3236:
3237: tai maistraatin luona; älköönkä se, joka ennen on samassa
3238: asiassa ollut vastapuolen valtuutettuna; eikä se, jonka isä
3239: tahi appi, poika tahi vävy, veli tahi lanko on oikeudessa
3240: tuomarina. Älköön kukaan ylioikeuden jäsen antautuko val-
3241: tuutetu'ksi siinä tahi sen alle kuuluvassa alioik-eudessa, jollei
3242: niin ole, että hän puhuu sukulaisensa puolesta, kuitenkaan ei
3243: kaukaisemman kuin serkun, taikka holhunalaisensa puolesta.
3244:
3245: !) §.
3246: Joka yleisesti asianajotointa harjoittaa, olkoon velvolli-
3247: nen maksutta auttamaan köyhiä oikeuden edessä, milloin
3248: tuomari määrää.
3249:
3250:
3251:
3252: Helsingissä 8 p.äiv)inä kesäkuuta 1917.
3253: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
3254: 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
3255:
3256:
3257:
3258:
3259: Lakivaliokunnan mietintö
3260: N:o 4 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl-
3261: tää ehdotuksen Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §:n
3262: kUJmoamisesta sekä 3 ja 4 §:n muuttamisesta.
3263:
3264: Eduskunta on Lakivaliokuntaan va;lmisteltavaksi lähet-
3265: täny~t puheenaolevan, ,e\lustaja Hakalan y. m. tekemän edus-
3266: kuntaesityksen N :o 6.
3267:
3268:
3269: Käsitys uskontorikoksista on aikain kuluessa suuresti
3270: muuttunut. Aikaisemmin käsitettiin .Jnmalan pilkkaaminen
3271: Jumalaan 'kohdistuvaksi ,loukkauk:seksi, ;ja sentähden oli
3272: myös luonnollista, {lttä rangaistuksen, joka oli oleva hyvitys
3273: korkeimman olennon lepyttämiseksi ja hänen vihansa ja kos-
3274: tonsa torjumiseksi, täytyi olla ankarin, minkä laki tunsi, eli
3275: kuolemanrangaistus. Tällä kannalla oli vielä 1734 vuoden
3276: laki. Vaikkei tätä ankaraa rangaistusmääräystä liene lain
3277: antamisen jäl'keen koskaan sovellettu, oli tuo vanha 'käsitys-
3278: tapa kuitenkin si:ksi juurtunut, että kun Kustaa III, aikansa
3279: vapaamielisten virtausten vaikutuksesta, asetuksella 20 päi-
3280: vältä tammikuuta 1779 lievensi rangaistusjärjestelmäämme,
3281: poistaen kuolemanrangaistuksen useista rikoksista, rangais-
3282: tus Jumalan pilkkaamisesta kuitenkin jätettiin entiselleen.
3283: Vähitellen muuttui kerrottu käsitystapa, ja sen johdosta
3284: ryhdyttiin niin meilllä kuin muualTakin rangaistuksia lieven-
3285: tämään. Sen ohessa saivat rikoslakien uskontorikoksia koske-
3286: va't säännokset aivan toisen luonteen. Aikaisemmin vallin-
3287: neen yhtenäisen käsitystavan sijaan ilmeni tällöin suuri mie-
3288: lipiteiden eroavaisuus. Tämä on havaittavana niin tieteis-
3289: apissa kuin lainsää!dämnössä. Yhä edelleenkin ollaan eri
3290: mieltä siitä, mikä on pidetiiävä usko'Ditorikoks]sta säädettyjen
3291: 2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
3292:
3293: i'angaistusmääräysten suojaamana oikeusihyvänä. Siitä kyllä
3294: ollaan yksimielisiä, että Jumala, mikäli sellaisen olemassa-
3295: oloa persoonallisena olentona tunnustetaan, ei ole i'hmisten
3296: loukkausten ylettyvillä eikä siis kaipaa lainsuojaa niitä vas-
3297: taan. Mutta samalla kun toiset käsittävät rikoksen esineeksi
3298: uskonnon sellaisenaan, katsovat toiset rangaistusmääräysten
3299: tarkoituksena olevan suojella yhteiskuntaa, jonka järjestyk-
3300: sen ylläpitämiseksi he pitävät uskonnon merkitystä suurena.
3301: Ylei.simmi:p_ vallalla olevan käsityksen mukaan on mainittu-
3302: jen säännösten tarkoituksena uskonnollisten tunteiden ja us-
3303: konnollisen vapauden suojeleminen.
3304: Mainittujen näkokohtien erilaisuudesta johtuu, että myös-
3305: kin eri maiden lainsäädännöt ovat uskontorikoksiin näihden
3306: toisistaan varsin eroavia. Toisissa tavataan uskontorikokset
3307: yhdistettyinä eri rikosr~hmäksi, toisissa taas ovat niitä kos-
3308: kevat säännökset eri pai'koii'isa rikoslakia. Suurta vaihtelua
3309: osoiJtavat myös rikosten määrittelyt. Miten eri tavalla tätä
3310: kysymystä on lainsäädännössä järjestetty, osottanee jo seu-
3311: raava katsaus Skandinavian ja muutamissa Keski-Europan
3312: maissa siitä voimassa oleviin sää;nnöksiin ja muutamiin uusiin
3313: rikoslainehdotuksiin *).
3314: Ruotsin rikos'lai,ssa, jossa on eri uskontorikoksia käsit-
3315: tävä luku, määrätään (7 luvun 1 ja 2 § :ssä, sellaisina kuin
3316: ne ovat laissa 2:8 päivältä lokakuuta 11887) Jumalan, hänen
3317: pyhän sanansa tai sakramenttien rpilkkawmisesta vankeus-
3318: rangaistusta enintään yksi vuosi tai saJkkoa (5 kr.-500 kr.)
3319: sekä jumalanpalveluksen pilkkaamisesta sakkoa tai vankeutta
3320: enintään kuusi kuukautta, mutta tulee pilkkaamisen, ollak-
3321: sensa rangaistava, aiheuttaa yleistä :pahennusta.
3322: Norjetn rikoslaissa vuodelta 1902, jossa ei ole eri lukua
3323: uskontorikoksista, vaan jossa ne ovat yleiseen järjestykseen
3324:
3325: *) Tämä selostus on otettu mietinnöstä, jonka Lakivaliokunta
3326: 1914 vuoden valtiopäivillä antoi eduskuntaesityksen johdosta, joka
3327: tarkoitti Rikoslain 10 luvun 1, 2, 3 ja 4 §:n kumoamista. Sanotun
3328: mietinnön esitystä on tarkistettu ja hieman täydennetty. Sota-ajan
3329: oloista johtuu, ettei ole tarpeellisia tietoja lainsäädännössä myö-
3330: hemmin ehkä tapahtuneesta kehityksestä.
3331: Rikoslain 10 l. 1, 2, 3 Ja 4 §. 3
3332:
3333: ja yleiseen rauha.an kohdistuvien rikosten joukossa, maarä-
3334: tään (1'42 •§ :ssä) rangaistuksena sakkoa (3 kr.-10,000 kr.)
3335: tahi vankeutta enintään kuusi kuukautta sille, joka julkisesti
3336: tekee ·pilkkaa valtakunnassa luvallisesta uskontunnustuk-
3337: ses~ •
3338: Tanskan rikoslaissa vuodelta 18616 säädetään (156 § :ssä)
3339: uskontorikoksia käJsittävässä 15 luvussa maassa iuvallisen
3340: uskokunnan opin tahi jumalanpalveluksen pilkkaamisesta vä-
3341: hintään kuuka.uden ja enintään kwhden vuoden vankeusran-
3342: gaistus tai, jos asianhaarat ovat erittäin li•eventävät, sakkoa
3343: (2 kr.-4,000 .kr.). Tanskan uuden rikoslainehdotuksen mu-
3344: kaan vuodelta 1912 ovat uskontorikokset sama.ssa luvussa,
3345: jossa käsitellään loukkauksia yhteiskuntarauhaa vastaan.
3346: Siinä säädetään (159 § :ssä) että se, joka julkisesti tekee pilk-
3347: kaa luvallisen uskokunnan opista tai jumalanpalveluksesta,
3348: rangaistaan sakolla (4 :kr.-5,000 h.) tai vankeudella (7
3349: päivää-2 vuotta).
3350: Saksan rikoslaissa vuodelta 1'87:1 on myöskin eri (11)
3351: luku uskontorikoksia varten, ja rangaistaan sen mukaan
3352: (166 § :•ssä) julkinen Jumalan pi1kkaaminen, joka aikaansaa
3353: pahennusta, jonkun 'kristillisen kirkon tahi muun valtakun-
3354: massa tunnustetun uskokunnan talhi sen laitosten tai tapojen
3355: jul<kinen häpäiseminen sekä ilkivallan harjoittaminen kir-
3356: kossa talhi muussa uskonnollisia kokouksia varten varatussa
3357: paikassa, vankeudeHa enintään kolmeksi vuodeksi. Uudessa
3358: rikoslainehdotuksessa vuodelta 1909 määrätään (15 5 § :s.sä)
3359: 1
3360:
3361:
3362:
3363: korkeintaan ka:hden vuod·en vankeusrangaistus sille, joka jul-
3364: kisliudessa ilkeämielisesti ja häpäisevällä tavalla Jumalaa
3365: pilkkaa. Joka julkisesti ja ilkeämielisesti häpäisee kristil-
3366: listä kirkkoa tai muuta valta:kunnassa luvallista uskokuntaa,
3367: rangaistaan (15•6 § :ssä) vankaudella korkeintaan ka:hdeksi
3368: vuodeksi tai enintään kolmentuhannen markan sakolla.
3369: ltävalZan rikoslainehd(Jtus vuodelta 1909 uskont-orikok-
3370: sia koskevassa 119 luvussaan määrää (2·44 § :ssä) vankeutta
3371: vähintään kaksi viikkoa ja enintään kaksi vuotta sille, joka
3372: häpäisemällä: tai ivaamalla julkisesti pilkkaa Jumalaa tarkka
3373: sanotulla tavalla koetta•a tehdä uskonnon halv·eksittav.aksi
3374: 4 1917. - EduskUD.taesitysmietinti N :o 4.
3375:
3376: tahi sitä hävittää, sekä vankeutta vähintään kolme päivää ja
3377: enintään kuusi kuukautta tahi sakkoa (20 kr.-2,000 kr.)
3378: jonkun laillisesti tunnustetun kirkon tahi uskokunnan opin,
3379: tapojen tahi laitosten julkisesta pilkkaamisesta.
3380: Sveitsin rikoslainehdotuksessa vuodelta 1908 ei ole ran-
3381: gaistusta Jumalan pilkka-amisesta, vaan määrää se luvussa,
3382: joka käsittää julkiseen rauhaan kohdistuvat rikokset, (187
3383: art.) jumalanpalveluksen taihi uskonnollisen toimituksen ta-
3384: hallisesta häiritsemisestä, estäruisestä tai julkisesta rpilk-
3385: kaamisesta taikka jumalanpalvelukseen tai uskonnolliseen toi-
3386: mitukseen tarkoitetun paikan tai esineen tahallisesta häpäi-
3387: semisestä vankeusrangaistusta (8 päivästä 2 vuDteen) tahi
3388: sa•kkoa (3 fr.- 5,000 fr.) .
3389: .Sveitsissä ehdotettuun tapaan on asia järjestetty Rans-
3390: kassa, 1 taliassa, Belgiassa ja Alankomaissa.
3391: Samoin kuin Sveitsin mainitussa rikoslainehdotuksessa on
3392: useimmissa muissakin edellä luetelluissa laeissa ja lakiehdo-
3393: tukSlissa säädetty erisuuruisia rangaistuksia luvallisen: usko-
3394: kunnan jumalanpalveluksen tai hartaudelill:tarjoituksen estä-
3395: m~sestä tai häiritsemis:estä. Riippuen siitä järjestelmästä,
3396: mitä uskontorikoksiin nähden kussa:kin .laissa on noudatettu,
3397: ovat sanotut rikokset mainittuina joko erityisessä uskontori-
3398: koksia koskevassa luvussa tai luvussa, joka käsittää rauha-
3399: rikokset, jolloin toisinaan usk<mnolliset kokoukset ovat rin-
3400: nastetut muid-en Y·leisten koko0usten kanssa.
3401:
3402:
3403: · Suomen rikoslaissa ovat kaikki uskontorLkokset otetut
3404: erityiseen lukuun. Tämän, 10 luvun 1 §:n mukaan
3405: on r.angaistus sille, joka julkisesti pilkkaa. J uma.laa, kuri-
3406: tuslmo.J!leirta korkeintaan neljä vuotta tahi vankeutta; jos
3407: teko on katsottava tapahtuneeksi ajattelemattomuudesta tai
3408: pikaisuudesta, on rangaistus sakkoa ta:hi vankeutta karkein-
3409: taan kuusi kuukautta. Jaka taas julkisesti tekee pi·lkkaa
3410: Jumalan :pyhästä sanasta. taik'k:il. jonkun Suomessa tunn.'tffite-
3411: tun, luva11Ts·en- tahi suvaitun ~skokunnan opista, sakr.amen-
3412: teista tahi kirkollisista tavoista, rangaistaan 2 §:n mukaan
3413: Rikoslain 10 l. 1, 2, 3 ja 4 §. 5
3414:
3415: vankaudella korkeintaan kulJLdeksi kuukaudeksi tai enintään
3416: kahdensadan markan sakoUa. Saman luvun 3 §:n mukaan se,
3417: joka väkivallalla tahi väkivaltaa uhaten twhallansa estää
3418: sellaisen uskokunnan kuin edellä on sanottu pitämiilstä juma-
3419: lanpalvelusta tahi muuta kirkollista ·toimitusta tahi uskon-
3420: non:harjoi:tusta, on rangaistava vankeudel.la korkeintaan kah-
3421: d-eksi vuodeksi, ja on sen ohessa säädetty, ·että ;yr;tyskih on
3422: rang.aistava.•Tos joku m-eluama:lla tahi muulla tavoin pah-en-
3423: nusta aikaansaattamalla ·t&hallansa häiritsee sellaista juma-
3424: lanpalvelusta, .kirkollista ltoim~tusrta ~a!hi uskonnonharjoi-
3425: tusta, on rangaistus vankeutta korkein:taan kuu·si kuukautta
3426: talli sakkoa enintään kolmesataa markkaa. Joka 3 § :ssä sa-
3427: notulla tavalla estää tahi häiritsee mainitunlaisen uskokun-
3428: nan jäsenen hartaudenharjoitusta yksityisessä kokouksessa,
3429: rangaistaan 4 § :n mukaan, jos hän sai hartaudenharjoituk-
3430: sen estetyksi, sakolla tahi vankeudella kol'keintaan kat·hdek-
3431: saksi kuukaudeksi, j~, jos hän häiritsi sitä, enintään kolmen-
3432: sadan markan sakolla.
3433: Vuoden 187 5 rikoslainehdotuksessa oli rangaistus J uma-
3434: lan pilkkaamis·esta enintään kaksi vuotta kuritushuonetta, ja
3435: perustelui·ssa huomautettiin, että rangaistus oli määrätty sii-
3436: hen katsoen, että rikos ei voi kohdata .Tumalan omaa majes-
3437: teettia, ·johon ihmisten rikokset eivät ulotu, vaan että se voi
3438: loukata ainoastaan ilhmisten kunnioitusta korkeinta olentoa
3439: kohtaan. Hallituksen 1888 vuoden valtiopitiville a.Jlta.massa
3440: esityksessä uudeksi rikoslaiksi ehd'Otettiin Jumalan pilk-
3441: kaamisesta kuritushuone- tai vankeusrangaistusta enintään
3442: kaksi vuotta ta;hi sakkoa vähintään viisikymmentä markkaa.
3443: Näillä valtiopäivillä asiata varten asetetussa erityi•sessä ri-
3444: koslainvaliokunnassa muutamat jäsenet vielä puolustivwt
3445: vanhaa käsitysb.utaa, että rikD's oli tähdäkty korkeinta
3446: olentoa v!listaan ja että se oikeastaan oli sovitettava Iwng.en
3447: menettämisellä, minkä tähden he vaativat rangaistusta huo-
3448: mattavasti korotettavaksi. Heidän vaatimuksestaan muutti
3449: valiokunta rangaistuksen enintään neljän vuod-en kufiitus-
3450: h11onerangai•stukseksi tahi vankeudeksi, mutta tämän koro-
3451: tuksen vastapainoksi. ehdotetti.~n lievempi rangaistus, jos pilk-
3452: 6 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
3453:
3454: kaaminen tapahtui ajattelematrtomuudesta tahi pi'kaisuu-
3455: desta. Valtiosäädyt hyväksyivätkin s'äännöksen rikoslain-
3456: valiokunnan ehdotuksen mukai,sesti. Ritaristo ja Aateli sekä
3457: Porvarissääty tekivät tosin päätöksen rangaistuksen alenta-
3458: misesta armollisen esityksen määriin, mutta luopuivat siitä
3459: Pappis- ja Ta.lonpoikaissäätyj-en asettauduttua kannattamaan
3460: 1
3461:
3462:
3463:
3464: valiokunnan ehdotusta. Kuinka jyrkästi eriävät mieHpit.eet
3465: tässä kohden olivat, on omiaan osottamaan sekin, että samalla
3466: kun mainitulla tavalla katsottiin, että .Jumalan pilkkaami-
3467: sesta oi,keimmiten ohsi seuraa.va kuol.emanranga.istus, toisaalta
3468: vaadittiin, että rangaistus tällaisesta teosta kokonaan pois-
3469: tettaisiin.
3470:
3471:
3472: Eduskuntaesityksessä !huomautetaan, että Rikoslain 10
3473: luvun 1 ja 2 § :n säännökset ovat vanhentuneet eivätkä enää
3474: vastaa muuttunutta oikeuskäsitystä. Nämä pykäilät ehdo-
3475: tetaan sen vuoksi kumottaviksi, varsinkin kun vielä viime
3476: aikoinalkin niiden nojal.la useita henkilöitä on tuomittu san-
3477: gen ankariin rangaistuksiin teoista, joiden rangaistavaisuu-
3478: den nykyaikaisen käisitystavan mukaan voi vähintään panna
3479: kysymyksenalaiseksi. Sen ohessa ·ehdotetaan rangaistus-
3480: määriä 3 ja 4 § :ssä tuntuvasti alennettavaksi.
3481: Valtiopäivillä vuonna }9114 antamassaan mietinnössä sil-
3482: loin tehdyn eduskuntaesityksen johdosta, joka tarkoitti Ri-
3483: koslain 10 luvun 1, 2, 3 ja 4 §:n kumoamista, Lakivalio-
3484: kunta ehdotti, että .Jumalan pi<lkkaamista ei enää olisi säi-
3485: lytettävä erikoisena rikoksena, vaan että se olisi Y'hdistettävä
3486: 2 § :ssä mainittuun uskontorikokseen, johon se luonteeltaan
3487: kuuluu. Tä,ten .Jumalan pilkkaaminenkin ,tulisi vain yhdeksi
3488: saman uskontorikoben ilmaisumuod:oksi. Kun taas .Juma-
3489: lan. pyhän sanan tai jonkun uskokunnan sakramenttien pilk-
3490: kaaminen käsitteellisesti sisältyy ,määrittelyyn, joka säätää
3491: rangaistuksen jonkun uskokunnan opin pilkkaamisesta, oli
3492: Lakivaliokunta muodostellut ehdotuksensa 2 §:ksi niin, että
3493: siinä säädettiin rangaistus sille, joka julkisesti, rienaamalla
3494: .Jumalaa tahi muulla tavalla piH~Jkasi jonkun Suomessa tun-
3495: Rikoslain 10 I. 1, 2, 3 ja 4 §. 7
3496:
3497: nustetun, luvalli:sen tahi suvaitun uskokunnan o'IJpia tahi
3498: kirkollisia ta;poja. Valiokunnan valmistama lakiehdotus lrui-
3499: tenkin Eduskunna•ssa lopulta hyljättiin.
3500:
3501: Valiokunnru;sa on eduskuntwesitykseen sisältyv.älstä laki"
3502: ehdotuksesta :lausuttu varsin 'eriäviä mielipiteitä. VaJiokunta
3503: on ·kuitenkin lopulta yhtyn;~rt siitä, 'ettei sanot.tu lakiehdotus,
3504: mutta ei myöskään edelTä selostbettu 1914 vuoden valtiopä.i-
3505: väin Lakivalio'kunnan omaksuma kanta ole sellaisenaan hy-
3506: vä:ksyttävä. Nykyään yleisimmin vwllalla oleva.n käsit.ysta;-
3507: van mukaan pidetään uskontorikoksina vain sellaisia teko!j'a,
3508: jotka käsittävät t·ois•en uskonnollisen vakaumuksen tahallista
3509: loukkaamista ja sii·s kohdistuvat us:konnolliseen tunteesreen
3510: taik'ka jotka tietävät jumalanpalveluksen tai hartaudenhar-
3511: joituksen estämistä tai häiritsemistä ja siis 'kohdistuvat us-
3512: konnolliseen vapauteen. Voi tosin panna kysymyksena.lai-
3513: seksi, onko toisen uskonnollinen vakaumus sdlainen oikeus-
3514: hyvä, että sitä on rangai stusmääräyksillä suo,ja.ttava., ja eikö
3515: 1
3516:
3517:
3518:
3519: us:kontorrlmkset olisi supistett.ava käsittämään ainoastaan ne
3520: teot, joilla uskonnollista; vapautta loukataan. Tä.Ilä kannall'a
3521: on es:im. Italian rikoslaki vuodelta 1'889 ja se on myöskin
3522: eduskuntaesityksessä omaksuttu. Todennäköisesti ·ei kuiten-
3523: kaan ole syytä meillä asettua mainitulle :kannalle, niin'kuin
3524: ei sitä o1e useimmissa muissakarun maissa• hyväksytty. Niin
3525: kauan kuin us,konto' on laajoåJle 1mnsan~kerrok,si.lle tärkeä,
3526: sopii lainsäätäjän sitä rangaist.usmääräy,ksin suojata., varsin-
3527: k,in kun uskontorikoksissa useinkin ilmenee suurta raakuutta.
3528: Niidenkin midestä, jotka ovat .eduskuntwesityksen kanna.lla,
3529: voidaan uskokunti,en opeille, vali,kkei rmuWJ.laisia oppeja ja
3530: vakaumuksia rangaistusmääräyksin turvata;kaan, suoda lain-
3531: suojaa, varsinkin jos rangaistavat teot tulevat tarkoin
3532: määritellyiksi ja rangaistukset lievi,ksi. Valiokunnan mie-
3533: lersM voidaan siis ·edelleenkin Rikoslaissa, niillä rajoituksilla,
3534: joista alempana tehdäån selkoa, pysyttää rangaistus jonkun
3535: us•kokunnan opin tahallisesta häpä:isemisestä. Sitävastoin ei
3536: Jumalan pil]{kaamista ole säilytettävä erikoisena rikoksell!a.
3537: Ei myöskään ole eri'kseen' mainittava Jumalan pyhän saillam
3538: 8 1917. - Hd.uslmntaesitysmietinti N :o 4.
3539:
3540: tai saikramentti.en piJkkaaroista. Nämäkin teot on, samoin-
3541: kuin Jumalan pilkkaaminen, alkuaan käsitetty kohdistuva.n
3542: Jumalaan, ·~ikä näikyy 17,34 vuod,en laista, jossa •ne OIIl rin-
3543: nrustettu Jumailrun pilkkaamisen kanssa. Al,empana maini-
3544: tuin, eruellytyksin voi kuitenkin jonkun uskokunnan opin
3545: häpäiseminen tapahtua siinäkin muodossa, -että tehdään pilk-
3546: kaa Jumalasta, hänen pyhäs.tä s~nastaan tai sakramenteista.
3547: Kirkolliset tavat taas ovat Eiin ulkonais·essa, irrallisessa yh-
3548: teyd•essä itse uskontunnustukseen, etteivät ne kai-paa rangails-
3549: tussuojaa.
3550: Valiokunta on edellä esitetyistä syistä 10 luvun 1 ja
3551: 2 §:n säännöksistä py:syttänyt atJ:llOO,staan sen, joka säätää
3552: rangaistuksen jonkun uskokunnan opin häpäisemisestä. Kui-
3553: tenkin on katsottu tarpeellis·eksi rajoittaa ja selventää tätä
3554: säännöstä siten, että on ranga.istava a,inoaiStaan sitä, joka
3555: ilk·eämielisyydestä _jul,kisesti häpäis·ee jonkun us'kokunn8Jll
3556: oppia. Siten toivottarvasti estetään, et•täl uskonnollisten kysy-
3557: mys•ten vaikkapa ankarastikin arvosteleva, jopa ivallinenkin
3558: käsittely voitaisiin tulkita ragaistavaksi teoksi.
3559: Sen arvosteleminen, milloin jon,kun teon on katsottava
3560: käs.ittävän rangai•stuksenalaista häpälisemistä, ei suinkaan ole
3561: helppoa. Niin aivan va,stakkaisia mielipiteitä .s•iitä voi olla,
3562: sen kGmemus on osottanut. Virallisen syyttäjän on i1mei.sesti
3563: erittäin va:i'kea ti·etää, mil1oin teko todella on loukalllnut tidn-
3564: kun uskdkumran oppia. Puheenalaista rikosta .ei senvuoksi
3565: olekaan jätettävä. yleisen syytteen alaiseksi, vaan on s·e teh-
3566: tävä asianomis,tajarikokseksi. T'äten sen syytteeseenpano jou-
3567: tuu riippuvaksi siitä, ilmoittaako asianomistaja sen sitä var-
3568: tt:n syyttäjälle. A'sianomista;jan3J tässä ei taas voi olla kulm
3569: hyvänsä louka~un uskokunnan jäs1en, vaan us:kokunta s•ellai-
3570: senaan. Siitä, onko rikos ilmoit,ettava syytteeseen panta-
3571: vaksi, päättää siis us1kokunnan .hallitus. Näin 'j:ä.rjlastämällä
3572: syyttees,eenpano varmas.ti suuressa määrin estetii:än aiheetto-
3573: mia syytteitä.
3574: Mitä rangaistusmääriin tulee, sruattaa puheenalaista ri-
3575: kos•ta. jommoisellakin oikeutubella verrata Rikosl:ain 2'7 lu-
3576: vun 3 §:ssä mainittuun kunnianlouklmusri:kokseen. Jos klohta
3577: Rikoslain 10 1. 1, 2, 3 ja 4 §. 9
3578:
3579: puheena-olevankin rikoksen tunnuksena on, ~ttä loukkaava
3580: ~eko on tapahtunU;t julkisesti, ja: se siis ehkä olisi lähinnä .
3581: verrattruvissa julkisesti tehtyyn solvaukseen, josta rangais-
3582: tus on säädetty 27 luvun 3 § :n '2 momentissa, lienevät kuiten-
3583: kin 1 momentin rangaistusmäärät riittävät eli siis enintään
3584: kahdensadan markan sakko tai korkeintaan kolmen kuukau-
3585: den vankeus.
3586: Kun 10 luvun 3 ja 4 § säiätävät rangaistuksen jonkun
3587: uskokunnan jul!Jrisen uslwnnonharjoituksen tahi sen jäsenioo
3588: yksityisessä kokouksessa tapahtuvan hartaudooha:rjoituksen
3589: estäruisestä tai lhäiritseniisestä ja siis suojaavat uskonnollista
3590: vapautta, ovat ne 1Ji,etysti edelleenkin säilytettävät. Rangais-
3591: tusmääriä niissä on kuitenkin tuntuvastikin alennettava. Sen
3592: ohessa 3 § :n 2 momentti, jossa säädetään että 1 momentissa
3593: mainitun rikoksen yritys on rangaistava, on kokonaan pois-
3594: tettava. Kun yritys yleisen kokouksen estämiseksi V'ii:ki-
3595: vallalla tai väkivaltaa uhaten ei Rikoslaissa ole rangaistukr
3596: sen alainen teko, on epäjohd·onmukaista. asettaa toiseen ase-
3597: maan julkinen uskonnonharjoitus, joka on pidettävä uskon-
3598: nollisena kokouksena:. Muuten on huomattava, että se, joka
3599: 3 §:n 1 momentissa mainitulla tavalla s. o. väkivallalla tai
3600: väkivaltaa uhaten yrittää estää: sellaista uSkonnonharjoitusta
3601: kuin mistä sanotussa ·momentissa on kysymys, yri-tykses-
3602: sään onnistumatta, ilmf.:.isesti useimmiten saattaa itsensä syy-
3603: pääksi tuon uskonnonharjoituksen häiritseiniseen ja siis kui-
3604: tenkin joutuu rangaistavaksi saman pykälän 3 momentin mu-
3605: kaan. Sitäpaitsi sellainen teko toisinaan saattaa sisältää Ri-
3606: koslain 25 luvun 12 tai 13 § :ssä mainitun rikoksen. Mitä
3607: rangaistusmääriin tulee, ovat esityksessä ehdotetut Valio-
3608: kunnan mielestä riittävät. Esityksen 4 '§ vaatii kuitenkin
3609: sikäli korjausta, että pykälässä on säädettävä rangaistus·
3610: myöskin sille, joka häiritsee yksityistä hartauskokousta.
3611: Valiokunta ehdottaa, että rangaistus siitä teosta määrättäisiin
3612: enintään sadan markan sakoksi.
3613: Ben nojalla; mitä edellä <m esitetty, Valiokunta kunnioit-
3614: taen ehdottaa
3615: että Eduskuntq. hyväksyisi seur~n lakieh-
3616: dotuksen:
3617: 10 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
3618:
3619:
3620: Laki
3621: Rikoslain 10 luvun 1 §:n kumoamisesta sekä 2, 3 ja 4 §:n
3622: muuttamisesta.
3623:
3624: Samalla kun Rikoslain 10 luvun 1 '§ kumotaan, muutetaan
3625: saman luvun 2, 3 "ja 4 § näin kuuluviksi:
3626: '
3627: 10 LUKU.
3628:
3629: 2 §.
3630: Joka ilkeämielisyydestä ju,lkisesti häpäisee jonkun Suo-
3631: messa tunnustetun, luvallisen tahi suvaitun uskokunnan op-
3632: pia; rangais,takoon vankeudella korkeintaan kolmeksi kuu-
3633: kaudeksi tahi enintään kahdeD's'&dan markan sakolla.
3634: Syytettä tässä pykälässä mainitu,sta rikoksesta älköön
3635: virallinen syyttäjä tehkö, ellei asianomaisen u,skoku,nnan hal-
3636: litu,s ole sitä sy:lftteeseen pantavaksi ilmoittanu,t.
3637:
3638: 3 §.
3639: Joka väkivallalla tahi väkivaltaa uhaten tahaUansa es-
3640: tää jonkun Suomessa tunnustetun, luvallisen tahi suvaitun
3641: uskdkunnan 1_litämästä jumalanpalvelusta t&hi muuta kirkol-
3642: lista toimitusta ta'i uskonnonharjoitusta; rangaista:koon van-
3643: keudella korkeintaan yhdeksi vuodeksi taikka enintään kol-
3644: mensadan markan sakolla.
3645: (poist.)
3646: Jos joku :rneluamaUa tahi muulla tavoin pahennusta ai-
3647: kaan saattamalla tahallansa häiritsee sellaista jumalanpalve-
3648: lusta, kirkollista; toimitusta tahi uskonnorrharjoitusta,; olkoon
3649: rangaistus vankeutta korkeintaan kolme kuukautta taikka
3650: sakkoa enintään kaksisataa markkaa.
3651:
3652: 4 §.
3653: Joka 3 § :ssä sanotulla tavalla estää tahi häiritsee Suo-
3654: messa tunnustetun, luvallisen tahi suvaitun uskokunnan jä-
3655: Rikoslain 10 l. 1, 2, 3 ja 4 §. 11
3656:
3657: senien hartauden..1harjoitusta yksityisessä kokouksessa; ran-
3658: gaistakoon, jos hän sai sellaisen harjoituksen ~stetyksi, enin-
3659: tään ka:hdensadan markan sakolla otahi vankeudeUa korkein-
3660: taan neljäksi kuukaudeksi ja, jos hän häiritsi sitä, enintään
3661: sadan markan sakolla.
3662:
3663:
3664: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenijohtaja
3665: Sopanen, varapuheenjohtaja Aivola, j:äsenet Alavirta, Aronen,
3666: Gadolin, Hakala, Anni Hu~tari, Alma Jokinen, Kotila, Larp-
3667: veteläinen, A. Makelin, Nurm:i:nen, P€Sonen, Raad·e, Saare-
3668: lainen, L. Typpö ja Yrjö-Koskinen sekä varajäseent Forsten,
3669: Furuhjelm, Juutilainen, Korhonen ja Väisänen.
3670:
3671: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1917.
3672: Helsing1ssä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
3673: 1
3674: 1917.- S, V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
3675:
3676:
3677:
3678:
3679: S u u .r e n v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö
3680: N:o 7 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl-
3681: tää ehdotuksen Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §:n
3682: kumoamisesta sekä 3 ja. 4 §:n muuttamisesta.
3683:
3684: Suuri valiokunta on, 'käsiteltyänsä yllämainitun asian,
3685: päättänyt puoltaa La·kivaliokunnan mietinnössä N :o 4 olevaa
3686: ehdotusta, kuitenkin S'iten, että, koska RikosJain 10 luvun
3687: 2 § Lakivaliokunnankin ehd·ottamassa muo•dossa saattaa an-
3688: taa aihetta mielivaltaan lair&äytössä ja kun paits·i uskonnol-
3689: lisia vakaumuksia on olemassa muita Viakaumuksia, joita ei
3690: lailla suojella, eikä ole mitään syytä asettaa uskonnollista
3691: vakaumusta eri asemaan, ma,inittu pykälä on Suuren valio-
3692: kunnan mielestä kokonaan poistettava. sekä lakiehdotuksen
3693: nimike ja johdanto sen mukaan muutettava.
3694: Ylläolevan uojaUa saa Suuri valiokunta kunnioittaen
3695: el1dottaa, ,,
3696: että Edztskunta hyvaksyisi se.uraavan lakieh-
3697: dotuksen:
3698:
3699: Laki
3700: Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §:n kumoamisesta sekä (poist.)
3701: 3 ja 4 §:n muutta:mis~ta.
3702: Samalla lmn Rikoslain JO luvun 1 ja 2 § kumotaan, muu-
3703: tetaan saman lunm ( poist.) 3 .ia 4 § näin kuuluviksi:
3704: 10 LUKU.
3705: (Poist.)
3706: 3 ja 4 §.
3707: (Kuten Lakivaliokunnan mietinnössä.)
3708:
3709: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1917.
3710: Helsingissä, Suomen Senaatin kirja>painossa, 1917.
3711: \
3712:
3713:
3714:
3715:
3716: 1917. - E.dusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N 4. :o
3717:
3718: •
3719:
3720:
3721:
3722: S u o m e n E d u s k u n n a n eduskunta-
3723: esityksen johdosta päättämä e h d o t u s laiksi
3724: Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §:n kumoamisesta
3725: sekä 3 ja 4 §:n muuttamisesta.
3726:
3727: Eduskunnassa on näillä valtiopäivillä tehty eduskunta-
3728: esitys, joka sisältää ehdotuksen laiksi Rikoslain 10 luvun
3729: 1 ja 2 § :n kumoamis·esta1 sekä 3 ja. 4 § :n muuttamisesta, ja
3730: on Eduskunta tämän esityks·en säädetyssä järjestyksessä
3731: käsitellyt.
3732:
3733: , Käsitys uskontorikoksista on aikain kuluessa suuresti
3734: muuttunut. Aikaisemmin käsitettiin Jumalan pilkkaaminen
3735: J umalaa:n kohdistuvaksi loukkaukseksi, ja rangaistuksena,
3736: joka vallinneen käsitystavan mukaa;n oli oleva hyvitys kor-
3737: keimman olennon lepyttämiseksi ja hänen vihansa ja: kos'"
3738: tonsa torjumiseksi, oli ankarin, minkä laki tunsi, nimittäin
3739: kuolemanrangaistus. Vähitellen mielipiteet kuitenkin ovat
3740: muuttuneet, ja rangaistuksia on li1evennetty, minkä ohessa
3741: rikoslakien uskontorikoksia koskevat säännökset muutenkin
3742: ovat saaneet aivan toisen luonteen.
3743: Yleisesti vallalla olevan käsitystavan mukaan pide-
3744: tään nykyään uskontorikoksina vain sellaisia tekoja, joilla
3745: uskonnollista vakaumusta tahallisesti loukataan ja jotka siis
3746: kohdistuvat uskonnolliseen tunteeseen, sekä tekoja, j.oilla
3747: estetään tai häiritään jumalanpa.lvelusta tai hartaudenhar-
3748: joitusta ja jotka siis kohdistuvat uskonnolliseen vapauteen.
3749: Eduskunnankin oma.ksuman käsityksen mukaan ovat viime-
3750: mainitut teot sellaisia, että niist:ä rangaistus on seuraaNa.
3751: Sitävas·toin uskonnollinen vakaumus ei, ole sellainen oikeus-
3752: hyvä, jota on rangaistusmääräyksillä suojattava.
3753: 2 1917. - Edusk. lakiebd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 4.
3754:
3755: Rikoslain 10 luvun 1 ja 21 § :n säännökset, joissa mää-
3756: rätään rangai~tu~ uskonnollisen vakaumuksen loukkaamisesta
3757: ja siis uskonnolliseen tunteeseen kohdistuvasta teosta, eivät.
3758: enää vastaa muuttunutta oikeuskäsitystä. Nämä pykälät an-
3759: tavat lainkäytössä .aihetta mielivaltaan, ja ön niiden nojalla
3760: vielä viime aikoinakin useita henkilöitä tuomittu ank-ariin
3761: rangaistuksiin. Näiden lakisäännösten suojaaman uskonnol-
3762: lisen vakaumuksen ohella on olemassa muita vakaumu'ksia,
3763: joita ei lailla suojella, eikä ole syytä asettaa uskonnollista
3764: vakaumusta eri as.emaan. Senvuoksi Eduskunta on päättä-
3765: nyt, että sanotut Rikoslain pykälät ov&t kumottavat.
3766: Rikoslain 10 luvun 3 ja 4 § säätävät rangaistuksen jon-
3767: kun uskok_unnan julkisen uskonnonharjoituksen tahi sen jäse-
3768: nien yksityisessä kokouksessa tapahtuvan ha:rtaudenharjoi-
3769: tuksen estämisestä tai häiritsemisestä ja suojaavat siis uskon-
3770: nollista va.pautta. Nämä pykälät ovat laissa edeUeenkin säi-
3771: lytettävät. Niissä säädettyjä rangaistusmääriä on kuiten-
3772: kin tuntuvasti alennettu. Sanotun 3. '§ :n 2• momentin
3773: mukaan on 1 momentissa mainitun rikoksen yrityskin
3774: rangaistava. Kun yritys yleisen kokouksen estämiseksi
3775: väkiva.Ualla tai väkivaltaa uhaten ei ole rangaistuksen alai-
3776: nen teko, on epäjohdonmukaista. asettaa toiseen asemaan jul-
3777: kinen uskonnonharjoitus, jota on pidettävä uskonnollisena
3778: kokouksena. Huomattava on m(Yöskin, että se, joka. 3 §:n
3779: 1 momentitssa mainitulla tavalla, se on väkivallalla tai väki-
3780: valtaa uhaten, yritt.ää estää sellaista us·konnonharjoitusta,
3781: mistä sanotussa momentissa on kysymys, yrityksessään on-
3782: nistumatta, useimmiten ilmeisesti saattaa itsensä syypääksi
3783: tuon uskonnonharjoituks.en häiritsemiseen ja siten joutuu ran-
3784: gaistavaksi saman py'kälän 3 momentin mukaan. Toisinaan
3785: sellainen teko saattaa sisältää Rikoslain 215 luvun 12 tai
3786: 13 §:ssä mainitun rikoksen ja tulla näiden lainkohtien nojalla
3787: rangaistuksi. Näistä syistä on 3 § :n 2 momentti kumottu.
3788: Sen nojalla, mitä edellä on esit.etty, Eduskunta ilmoittaa,
3789:
3790: että Edusku,nta oo hyväksynyt seumavan
3791: lakiehdotuksen:
3792: Rikoslain 10 luvun 1, 2, 3 ja 4 §. 3
3793:
3794:
3795: Laki
3796: Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §:n kumoamisesta sekä 3 ja 4 §m
3797: muuttamisesta.
3798:
3799: Samalla kun Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 § kumotaan, muu-
3800: tetaan saman luvun 3 ja 4 § näin kuuluviksi:
3801:
3802:
3803: 10 LUKU.
3804:
3805: 3 §.
3806: Joka väkivallalla tahi väkivaltaa uhaten tahaUansa es-
3807: tää jonkun Suomessa tunnustetun, luvallisen ta:hi suvaitun
3808: uskokunnan pitämästä jumalanpalvelusta tahi muuta kirkol-
3809: lista toimitusta tai uskonnonharjoitusta; rangaistakoon van-
3810: keudella korkeintaan yhd.eksi vuodeksi taikka. enintään kol-
3811: mensadan markan sakoUa.
3812: Jos joku meluamaHa tahi muulla tavoin. pahennusta ai-
3813: kaan saattamalla tahallansa häiritsee sellaista jumalanpalve-
3814: lusta, kirkollista toimitusta tahi uskonnonharjoitusta; olkoon
3815: rangaistus vankeutta korkeintaan kolme kuukautta taikka
3816: sakkoa enintään kaksisataa markkaa.
3817:
3818: 4 §.
3819: Joka 3 § :ssä sanotulla tavalla estää tahi häiritsee Suo-
3820: messa t.unnustetun, luvallisen tahi suvaitun uskokunnan jä-
3821: senien hartaudenharjoitusta yksityisessä kokouksess,a; ran-
3822: gaistakoon, jos hän sai sellaisen harjoituksen estetyksi, enin-
3823: tään kahdensadan markan sakolla tahi vankeudella korkein-
3824: taan neljäksi kuukaudeksi, ja, jos hän häirit1si sitä, enintään
3825: sadan markan sakolla.
3826:
3827:
3828: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 19'17.
3829: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
3830: 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
3831:
3832:
3833:
3834:
3835: Kunnallisvaliokunnan mie-
3836: t i n t ö N:o 1 kunnallisen lainsäädännön
3837: uudistamista tarkoittavan eduskuntaesityksen
3838: johdosta.
3839:
3840: Eduskunta on pöytäkirjanotteen mukana huhtikuun 27
3841: päivältä 1917 Kunnallisvalialnmtaan valmistelevaa käsit-
3842: telyä varten lähettänyt edustaja Anton Huotarin y. m.
3843: eduskuntaesityksen N :o 13.
3844:
3845:
3846: Kun Suomen kansalaisille 1906 vuoden va1tiop'aiväjär-
3847: j•estyksellä vakuutettiin yleinen ja yhtäläinen valtiollinen
3848: äänioiroeus, kävi entistäkin räikeämmäksi se epäkohta, että
3849: laajoilta kansankerroksilta torsdla valholliseen elämään ver-
3850: rattavalla yhteiskunta.elämän alalla, nimittäin kunnallisella,
3851: melkein kokonaan puuttui va~kutusvalta.
3852: Jo 1907 vuoden valtiopäivillä tehtiin Eduskunnassa kun-
3853: nallisen lains'äädännön uudistamis•esta eduskuntaesityksiä jlt
3854: anomusehdotuksia, joita. silloin ei kuitenkaan •ehditty loppuun
3855: käsitellä. Hallitus, myöntäen tämän lainsäädännön uudista-
3856: misen tarpeellisuuden, asetti saman vuoden toukokuun 3 päi-
3857: vänä komitean kunnallista äänioikeutta, vaalikelpoisuutta ja
3858: vaalitapaa koskevia säännöksiä tarkastamaan ja a.ntalillaan
3859: niistä mietinnön ja ehd•otuksen, minkä ohessa komitea, kun
3860: kunnalliset verotusolotkin hallitub.en mieLestä olivat saa-
3861: tettavat ajanrmukaisemmalle kann•a.lle, sai toimekseen laatia
3862: ehdotuksen niistäkin. Komitea, katsnen kunnallisten ääni-
3863: ork·eusolojen ensi sijassa kaipaavan uudistamista ja. •Sen-
3864: vuoksi käsitelle111 ainaa;staan kunnallisen äänioikeud·eu, vaali-
3865: kelpoisuuden ja vaa:litavan uudistamista, sai mietintönsä
3866: valmiiksi 1908 vuoden helmikuulla.
3867: 2 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
3868:
3869: Vuoden 1908 ensimäisillä valtio'Päivillä oli ·asia edellä-
3870: mainitun komitean mietinnön p•ohjaUe laadittujen eduskunta-
3871: esitysten perusteena. uudestaan käsittelyn alais-ena, ja vrul-
3872: mistikin kunnallisvaliokunta Eduskunnalle mietinnön asi-
3873: asta. Valtiopäiväin hajoittamisen ta.kia ei asia Eduskun-
3874: nassa kuitenkaan ehtinyt tulla käsitell;yksi.
3875: Sa.marn vuoden toisilla valt~opäivillä, joilla asia n•iinikään
3876: eduskunt&esitysten johdosta jälleen tuli esille, hyväksyttiin
3877: ehdotuks·et maalaiskuntai1n lmn:nallisas-etukseksi, kåupun•kien
3878: kunnallisasetukseksi ja asetukseksi kunnallisista vaaleista.
3879: Näiden asetusehdotusten kautta., jotka kuitenkin ovat jään1eet
3880: vahvistamatta, olisivat kunnalliset äänioikeusolot tulleet
3881: entisestään melkoisesti lruajenneturksi, iiJänioikeus kun ulo-
3882: tettiin kai'kille 21 vuotta täJyttäJneille kunnanjäsenille, suku-
3883: puoleen katsomatta; ollen asetusehdotuksissa ·kuitenkin
3884: erinäisiä äänioikeuden ja va.alikelpoisuud·en raj•oituksia kuin
3885: myös valtuuston päätäutövaltaa silkä1i supistettu, että tär-
3886: keimpäin asiain päättäminen kuului n. s. lisä;valtuutetuille,
3887: ja että päätökset erinäisistä asioista olivat alistettavat kuvet-
3888: nöörin. tai Senaatin Talousosaston vahvistettaviksi.
3889:
3890:
3891: Puheena olevaa eduskuntaesitystä käsitellessään Valio-
3892: kunta on katsonut .kunnallisen ääni"Drk,euden ja vaalitavan
3893: kipeimmin kaipaavan viipymätöntä ja perinvohjaista uudis-
3894: tamista., koska voimassa olevan kunnalliseu lainsäädännön
3895: perusteella kunnallisten asia.in hoito on keskittynyt pää-
3896: asiassa varakkaan luo'kan käsiin. Täistä on ollut seurauk-
3897: sena, että varattomain yhteiskunnan jäsenten edut eivät ole
3898: tulleet riittävästi huomioonotetuiksi, mi,stä taas on johtunut,
3899: että sangen suurta tyytymättömyyttä on tässä suhteessa ol-
3900: ·lut huomattavissa. Tämän takia on kunnallisen lainsäädän-
3901: nön ala:lla uudistusten tarve käynyt välttämättömäksi, ja
3902: epäkohdat kunnallisella a.lal1a ova.t saatavat poistetuiksi
3903: siten, että lainsäädännön kautta varattomatk:Un kunnan,jäse-
3904: net perinpohjaisella äälnioikeusolojen uudistuksella oikeute-
3905: taan ottamaan osaa kunnallisten asiain hoitoon. Viipymä-
3906: Kunnallislait. 3
3907:
3908: töntä uudistusta vaatisivat myös verotus.ta koskevat säännök-
3909: set, mutta asran laajakantoisuuden ta:kia ja. sen vuoksi, ettei
3910: tarpeellisia esitäitä ole suoritettu, täytyy ne tällä kertaa jät-
3911: tää käsittelemättä.
3912: Voimassa ol•evain, kunrnallisesta haEinnosta annettujen
3913: asetusten mukaan on kmmallinen äänioikeus aiil!oastaan kun-
3914: nan Vleroa maksav:Ulla jäsenillä. Äänioikeude.n !käyttämiseen
3915: nähden taa·s nouda1tetaan veroäyrilukuun perustuvaa varalli-
3916: suusas.teikikoa, tosin niin rajoitettuna että kuntakiQikouksessa
3917: maalla yksi voi äänestää korkeintaan viidennellätoistaosalla
3918: äänestykseen osaaottavierr yhteenltasketusta. ääniluvusta, ja
3919: että kork1ein äänimäärä :Jmupungis•sa. äänestäjällä on viisi-
3920: kolmatta. Mutta 'äänioikeutta ko1konaa.n vailla ovat, muu-
3921: tamia poikkeuksia lukuunotta;matta., n1aimisissa olevat na:Uset,
3922: puhumattwkaa.n erinäisistä varattamuus- y. m. syist;ä ääni-
3923: oikeudesta osattomina olevista kunnanjäs.enistä. Sen ohessa
3924: noudatetata.n. ma~alaisikunnistsa manttaaliin pantua maata ja
3925: laitoksia koskevissa asioissa mant<taaliin perustuvaa. ääni-
3926: asteikkoa.
3927: Tällaiset äänioikeusolot eivät o1e sopus•oinnussa ka.nsan
3928: oik!erusta.junnan k~ms•sa. Validkunna.n mielestä ei sillä käsic
3929: tyksellä ole mitään ·oikeutusta, että yhden tai toisen kunnan-
3930: jäsenen suurempi ta[ pien·empi varallisuus saisi määrätä
3931: hänen osanotto-oik,eutensa kunnan asia.i.n päättämis·een ja
3932: htoitoon. V eronma;ksuun perustuvat äänvoikeusrajoituksd
3933: ovat sitäkin vähemmän paikallaan, koska kunnan varoja
3934: ei hankita yksin tuloveroiltla. vaan myös tuloa tuotta.vain
3935: laitosten ja oikeuksien kautta ja siinä taas tuJ.ov·eroa malksa-
3936: vi1lia ei ole sen suurempaa osuutta kuin kunnan muillakaan
3937: jäsenillä. Niinikään on oikeudenmukaista, että naiset kun-
3938: nallisen räänioikeuderr ja va1alih~~lpoisuuden suhteen ovat
3939: saatetta.vat yhdeniVerta:Usiksi miespuolisten lmnsalaisten
3940: ka,nssa.
3941: Äänioikeus-ikärajan suhteen on Valiokunta hyväksynyt
3942: eduskunta;esityksessä siitä olrev·an määräyksen, että ääni-
3943: oikeus on oileva nå.iUä lmnna.nrjäsenillä, j-otka ·enne.n vaa.lic
3944: vuoden a;lkua ovat täyttäneet, 20 vuotta, kotska henkilö jo
3945: 4 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
3946:
3947: 15-vuotiaana on oikeutettu hallit1semaan, mitä hän itse an-
3948: saitsee, ja 16-vuoti•aana on velvollinen suorittamaan henki-
3949: löllistä veroa sekä 18-vuotiaana on rikosoikeudellisesti täy-
3950: sin vastuunalainen teoistaan. Sitäipaitsi on vielä huomioon-
3951: otettava, että vaalien tapahtuessa vuosittain vasta syksyllä.
3952: v•alitsijoista useimmat silloin jo ovat 211 vuotta täyttä-
3953: neitä.
3954: Vaalikelpoisuuteen nähde-n •on Valiokunta a;settunut silllc
3955: kannaHe, että se kunnan toimiin on oleva jokais-ella kunnan-
3956: jäsenellä, joka ·oh oikeutettu toimihenkilöitä valitsemaan,
3957: kuitenkin ·niin rajoitettU'na että vatlitun täytyy olla kunna•ssa
3958: asuva ja itseään ja omaisuuttaan hallitseva sekä kansalais-
3959: luottamusta nauttiva. Sitävastoin Valiokunta ei ole katsonut
3960: olevan syytä vaalikelpoisuutta millään muuna tav>oin
3961: rajoittaa.
3962: Voimassa olevain lmnnallisasetusten muka.wn käyttävät
3963: kunnanjäsenet IJäätösvaltaansa ma;alla ja pi·enemmissä kau-
3964: pungeilssa j·oko valitsemain•sa vailtuutettujen kautta tai välit-
3965: tömästi ottamalla osaa kunnalllisten asiain käsittelyyn ja
3966: ratkais-emiseen, maalla kuntakokiouksissa ja. kauiJungeissa
3967: raastuvarukokouksi•s-sa. Kun näihin kokouksiin, ehdotetun
3968: yleisen äänioi1keud'en tultua käytäntöön, voisi monasti ottaa
3969: osaa tuhatmäärin ka,nsalaisia, tulisi asiain käsittely niissä
3970: käymään pitkälliseksi ja hankrulaksi. Tämän vuoksi V alia-
3971: kunta, kuten jo vuod·en 1908 Edus•kuntakin, on hyväksynyt
3972: esitysehdotuksessa o~evan määräyksen, että kunnallista pää-
3973: täutövaltaa on käytettävä valtuuston kautta. Kunnallisten
3974: asiain päätösvallan siirtäminen va.ltuustolle ei tule la.imen-
3975: tamaan kunna'llisten asia,in harr2ostusta, koska vuosittain
3976: uudistuvien vaalien •kautta lmnnan äänivalta.isilla jäseni'llä
3977: on tilaisuus käyttää äänioikeuttaan, ja on Valiokunta kun-
3978: nalliselämän vilka.stutta.miseksi myös katsonut olevan perus-
3979: teltua syytä muuttaa kunnanvaltuutettujen ja muiden tär-
3980: keimpäin kunnan viranomaisten toim~kauden kolmesta kah-
3981: deksi vuodeksi. ,Ja sovelluttamaUa kunnan viranomaisten
3982: vaaleihin suhteellista vaalitapaa tulee kunnallisessa elämässä
3983: vähemmistöjenkin vaikutus yhteisten asiain hoitoon oikeu-
3984: Kunnallislait. 5
3985:
3986: denmukaisesti tmvatuksi. Eräistä laissa mainituista kysy-
3987: myksistä päätettäessä on ratkaisu tapahtuva kansanäänes-
3988: ty ksel'lä, jolla niinikään on ratkaistava vähintään viidennen~
3989: toistaosan kunnanjä.senistä esittämä vaatimus kunnan val-
3990: tuuston jonkun päätöksen tarkoitustaan vastaamattomana
3991: kumoaJIDisesta.
3992: Koska kuitenkin erinäisissä asetuksissa, joi.ta ehdotus
3993: kaupunkien kunnaUislaiksi •ei tulisi muuttamaan, k'aupun-
3994: kien eräliden virkamiesten vaaleihin nähden on säädetty, että
3995: ne ovat toimitettavat raastuvankokouksessa, on ol'lut vält-
3996: tämätöntä, että sanottuun lakiin otetaan sellaisia määräyk-
3997: siä, jotka tekevät raa.stuvankokousten pitämisen maini.tun-
3998: laisia asioita varten edelleen mahdolliseksi.
3999: KunnaHinen itsehaHinto-oikeus edellyttää, että kunta,
4000: valti·on viranomaisista riippumatta, saa määrätä ja hoitaa
4001: talous- ja järjestysasi•ansa, mikäli ne yleis·en lain mukaan
4002: eivät kuulu mulhll viranomaisen toimialaan. Täs•tä syystä
4003: y,aliokun:ta on hyväksyn,yt sen esitys,ehdotuksessa olevan
4004: periaatteen, että valtuuston päätöksiä ei ole alistettava ku-
4005: vernöörin tai Senaatin Tal.ousosaston vahvistetta.v~rosi. Laissa
4006: erittäin määrätyissä tapauksissa on niistä mainituille viran-
4007: omaisille ainoastaan ~lmoitetta.va.
4008:
4009:
4010: Kuten edeHä jo on huomautettu, on suhteellinen va.alita:pa
4011: väHtämättömänä edellytyksenä sellaiselle valtuuston koJmon-
4012: panolle, ·että siinä tul<eV'at oikeassa •suhte1essa edustetuiksi eri-
4013: laiset kuntalaisten keskuudessa vallitsevat mielipiteet ja py-
4014: rinnöt. Sanotun voolitav!l!n käytäntöön ottamista Va:ho-
4015: kunta ei ole epäillyt, kun kansa va:ltiollisten vaalien kautta
4016: jo on melkoisesti perehtyn;yt tällaiseen va.alitapaan. Kun suh-
4017: teellisen vaalitavan käytäntöön ottaminen Lapin kihlakun-
4018: nan laajoissa ja harvaanasutuissa kunnissa kuitenkin voisi
4019: käydä hankalaksi, ei sitä olisi määrMtävä siellä pakolliseksi,
4020: vaan oli~i jätettävä mainitnille kunnille valta siitä itse päät-
4021: tää.
4022: 6 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
4023:
4024: Vaalitapaa koskevissa säännö'ksissä on Valiokunta aset-
4025: tunut pääa<siassa samallie kannalle kuin Eduskunta 1908
4026: vuoden toisilla valtiopäiv1llä 'hyväksymässään asetusehdo-
4027: tulksessa kunna!llisista vaa}eista; ja on Valiokunta kunnallista
4028: vaalilakia käsi·tellessään käyttänyt asiantunti(jana lehtori
4029: Onni HaUstEmia.
4030:
4031:
4032: Edellä lausutun lisäksi tahtoo VaEokunta esittää muuta-
4033: mia perusteluja erityis!iin lakiehdotusten yksityiskohtaisiin
4034: määräyksiin sekä esitykseen tehtyihin muutoksiin, mikäli ne
4035: eivät ole ainoastaan kielellistä laatua.
4036:
4037:
4038: A. Maalaiskuntain kunnallislaki.·
4039:
4040: l §. Maalaiskunnan muodostaa jokainen ma:aseurakunia, jolla
4041: on oma alue, eli siis kukin emä- ja kappeliseurakunta, mutta
4042: ei niiden alueella oleva joku kirkkoyhdyskunta tai kirkolli-
4043: sessa suhteessa. toiseen seurakuntaan kuuluva talo tari kylä-
4044: kunta, jotka kunnallishallinnoUisessa suhteessa kuuluvat
4045: siihen ·kuntaan, minkä alueella ne ovat. Seurakunta-käsit-
4046: teen pysyttämistä osoittamaan kuntaa on katsottu välttä-
4047: mättömäksi, koska kunnat ovat seurakunnista muodostuneet
4048: ja edelleenkin muodostuvat, kunnes ehkä tapahtuva valtion ja
4049: 2 §. kirkon eroaminen toisistaan siinä tekee muutoksen.
4050: Määräys, että kwhdella tai useammalla maalaiskunnalla
4051: voi ·olla yhteinen kunnallis'hallinto, on poikkeus 1 § :ssä ole-
4052: vasta säännöstä, että ·kullakin kunnalla tulee olla oma kun-
4053: naUishallintonsa. Jottei kuntain eroaminen yhteisestä kun-
4054: nallishallinnosta aiheuttaisi liian äikkinäistä muutosta kun-
4055: tain yhteisiin asioihin ja niiden hoitoon, on katsottu välttä-
4056: mMtömäksi, että kysymys kuntain eroamisesta voidaan ottaa
4057: ratlmistavaksi aikaisintata1n vasta vuoden kuluttua siitä kuin
4058: se nostettiin. Kun tuollainen eroaminen tai yhtyminen on
4059: kunnille laajakantoinen kysymys, on katsottu, että sitä ei
4060: voida jä!ttää kuntain valtuustojen päätettäväksi, vaan että
4061: Kunnallislait. 7
4062:
4063: sen tulee tapahtua kansau.äänestyksen kautta. Samasta
4064: ·syystä on myös johtunut määräys, että näin syntyneen eroa-
4065: mis- tai yhtymispäätöksen ahlekirjoittaminen on tapruhtuva
4066: toisin kuin kuntain muiden yhteisten päätösten tarkistami-
4067: nen ja allekirjoittaminen.
4068: Nykyään voimassa olevan asetuksen mukaan kunnallis- 6 §.
4069: hallinnosta maalla valtuutetuille ei va:lita varajäseniä, vaan
4070: kun valtuutettu toimikauden aikana eroaa, toimitetaan täy-
4071: dennysvaali. Suhteellista vaa.litapaa noudatettaessa kävisi
4072: tämä kui1enkin h•ankalaksi ja siinä tapauksessa, että valitta-
4073: vana olisi vain yksi, mahdott.omaksikin. Tästä syystä ja kun
4074: V a:liokunta sitäpaitsi on asettunut sille kannalle, että valtuu-
4075: tetun tulee, satunnaisenkin esteen hänelle sarttuessa, kutsua
4076: varajäsen tilalleen, on varajäseniä samal:la valittava kunnal-
4077: lisessa vaa.lilaissa. säädetty määrä.
4078: Selvyyden vuoksi on tähän pykälään liJSätty määräys, että 7 §.
4079: tilintarkastajain vaali myös on toimitettava välittömillä ja
4080: suhteellisilla vaaleil'la muualla paitsi Lapin kihlakunnassa.
4081: Määräyksellä, että vaalioikeutta ei saa käyttää valtamiehen
4082: kautta, kuten nykyisin, on tahdottu estää kunnassa· asumat-
4083: tomien tai muuten sen asioista vä:littämättömäin kuumanjä-
4084: senten vaikutusvaltaa vaaleissa.
4085: Valtuutettujen toimikauden muuttaminen kahdeksi vuo- 8 §.
4086: deksi on aiheutunut siitä, että kun va.ltuutettuja eroaa vuo-
4087: sittain puolet, vilkastuttaa se kunnalliselämää, koska vähem-
4088: :mistötkin siten aina kerraHa saavat enemmän edustajia
4089: valtuustoon, ja mahdollisesti epäonnistunut valtuusto myös
4090: voidaan pikemmin uudistaa.
4091: Siihen näihden, että valtuutetuiksi, varallisuudesta riip- 12 §.
4092: p amattomain äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden vallitessa,
4093: tulee valituksi v'älhävara]siakin henkilöitä, on Vali•o.kunta kat-
4094: sonut oikeudenmukaiseksi, että valtuutetut saaVIat ajanhu-
4095: kastaan palk,kinta ja matkakululistaan 'kohtuullisen lmrvauk-
4096: sen, varsinkin kun valtuus·ton kokouksia, kaikkien kunnan-
4097: asiain siirr;yityä sen ratkaistaviksi, .tulee niin usein, että
4098: työstääm elävän henkilön muutoin olisi mahdoton valtuute-
4099: tun toimeen ryhtyä.
4100: 8 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
4101:
4102: 14 §. Kun valtuuston puheenjohtajaksi tai varapuheenjohta-
4103: jaksi vali:ttu voisi kieltäytyä rtoimeen ryht,ymästä ennenkuin
4104: vaaHsta e1hkä tehty valitus on tullut ratkaistuksi, on paikal-
4105: laan nimenomainen määräys siitä, että valitun tulee hoitaa
4106: tointa, kunnes toinen mahdollisesti on tullut valituksi ja
4107: toimeen ryhtynyt.
4108: 16 §. Voimassa olevan kunnallisasetuksen mukaan kunnalla ei
4109: ole· ollut oikeutta lopullisesti päättää tässä pykälässä maini-
4110: tuista asioista, vaan on päätökset niistä olleet alistettavat
4111: osaksi kuvernöörin, osaksi Senaatin Talousosaston vahvistet-
4112: taviksi. Yleis~ssä perusteluissa jo huomautetusta kunnalli-
4113: sen itsehallinto-oikeuden laajentamisperiaatteesta on johtu-
4114: nut, että päätöksiUe näissäkään suhteissa tuollalinen vahvis-
4115: tus ei ole tarpeen.
4116: 17 §. Kunnan päättämille uhkasakkomääräyksille on nykyisen
4117: kunnallisasetuksen mukaan ollut hanki-ttava kuvernöörin hy-
4118: väksyminen. Tätäkään edellä huomautetusta syystä ei enää
4119: ole katsottu asiaan kuuluvaksi. J.ottei kuitenkaan uhkasak-
4120: koja aiheettomasti määrättäisi on kartsottu välttämättömäksi,
4121: että niiden tarpeel'lisuudesta kaks[kolmannesta valtuuston
4122: saapuviHa olevista jäsenistä on samaa mieltä. Siihen näh-
4123: den, että Eduskunnan hyväksymä, hallituksen vahvistusta
4124: odottava kieltolaki edellyttää kuntain puolelta erityistä val-
4125: vontaa, on Valiokunnassa pykälään lisätty raittiuden edis-
4126: täminen.
4127: 25 ja 26 §. Näissä pykälissä olevat määräykset on Valiokunta jaka-
4128: nut siten, että samaan pykälä.än ovat tulleet kaik1ri päätöksen
4129: tekoa äänestyksineen käsittävät määräykset, ja toiseen py-
4130: kälään taas säännökset vaalelista, jotka ovat toimitettavat suh-
4131: teellista vaalitapaa käyttäen ainoastaan siinä tapauksessa,
4132: että vä:hintään neljännes valtuuston jäsenistä sitä vaatii,
4133: koska tälla.isen vaalitavan käyttämisestä ei olisi mitään hyö-
4134: tyä, jollei melkoinen vähemmistö siihen ottaisi osaa. - V aa-
4135: lit on Valiokunta katsonut aina olevan to:mitettavat sulje-
4136: tuilla lipuilla syystä, että valrtsij.at siten voivat va.paammin
4137: äänestää.
4138: 27 §. Siihen nähden, että valtuuston kokouksen ja asiain käsit-
4139: telyn .iohtaminfn vaatii puheenjohtajan huomion kokonaan,
4140: Kunnallislait. 9
4141:
4142: on Valiokunta katsonut välttämäJttömäksi, että eri henkilö
4143: valtuuston kokouksissa maaliakin tekee pöytäkirjan. Val-
4144: tuuston jättäessä pöytäkirjan tarkistamisen johonkin toiseen
4145: tilaisuuteen, mikä useinkin on välttämäJtöntä syystä, että ko-
4146: kouksessa voi olla paljon asioita, joista pöytäkirjaa ei voida
4147: lopullis-een muotoon heti valmistaa, on Valiokunta, väärin-
4148: käsityksen väJlttämiseksi, pykälään pannut nimenomaisen
4149: määräyksen siitä, että tarkistajain myös on pöytäkirja alle-
4150: kirjoitettava.
4151: Selvyyden vuoksi on Valiokunta katsonut tarpeelliseksi, 31 §.
4152: että eri pykälässä säädetään, miten kunnalliset ilmoi-
4153: tukset saatetaan kuntahiJsten ti•etoon; ja on Valiokun•ta, pi-
4154: täen kuulutusten kirkossa julistamista enää tarkoitustaan
4155: vastaamattomana, katsonut sen paraiten tapahtuvan jo nyt
4156: tavallisella, kunnantalossa tai muussa valtuuston määrättä-
4157: vässä, soveliaassa paikassa olevalla tauluilmoituksella. Sii-
4158: hen nähden kuitenkin, että jo on yleisenä tapana kunnalliset
4159: kuulutukset julkaista myös· sanomalehdissä, on Valiokunta
4160: jättänyt kunnille tilaisuuden tuota ilmoittamistapaa. taulu-
4161: ilmoituksen lisäksi käyttää.
4162: Koska on pienempiä kuntia, joissa vakinaista kunnan- 51 §.
4163: kirjuria ei katsottaisi tarvittavan, ei sen ottamista ole mää-
4164: rätty palmlliseksi.
4165: Valittamisesta johtuvain kustannusten supistamiseksi on 76 §.
4166: Valiokunta pitänyt tarpeellisena sen lisäämääräyksen lakiin
4167: ottamista, että kuvernöörin päätö'kseen muutosta haetta.essa
4168: valituksen myös saa jättää kuvernöörinvirastoon.
4169: Selvyyden vuoksi on Valiokunta lakiehdotukseen lisännyt 77 §.
4170: määräyksen, että haUintoviranomainen voi tehdyn va'lituksen
4171: johdosta tutkia. ainoastaan onko valituksenalainen päätös la-
4172: kiin perustuva, mutta ei sen tarkoituksenmukaisuutta.
4173: Kun esitysehdotuksesta puuttui säännös siitä, miten so- 81 §.
4174: vinto-oikeus, joka ratkaisisi eroavain knntain taloudellista
4175: laa.tua olevat rii'takysymyiks·e't, olisi lwkoonpa.ntava, on
4176: Valiokunta pykälää täs·sä suhte'l:;'s,sa täydentänyt.
4177: Lisäykset lakiehdotuksen loppukappa•leeseen, jonka Va- 88 §.
4178: liokunta on katsonut sopivammaksi ottaa eri pykälänä, ovat
4179: 10 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
4180:
4181: johtuneet siitä, että on tahdottu kumota kaikki tämän lain
4182: kanssa ristiriidas,sa olevat lakisäännökset; ja kun verotusta
4183: •koskeva luku voimassa o1eva:ssa kunnalli·sasetuksessa vielä
4184: jää voimaan, on ollut tarpeen määrätä., että sen mukaan
4185: kuntakokoubessa käsit,e1täviksi määrätyt a<siat tämän lain
4186: voimaanastuttua ovat kunnanvaltuuston päätettävät.
4187:
4188:
4189: B. Kaupunkien ktmnallislaki.
4190: Sellaisia muutoksia, jotka ovat ·samoja kuin maalais-
4191: kuntain kunnalhslakiehdotuben perusteluissa selostetut,
4192: enää lähemmin koskettelematta, huomauttaa Validkunta
4193: .ainoa,staan seuraavaa:
4194: IV Juku. Kunink. vakuutuskirjassa porva.ristolle ja kaupun:geiNe
4195: 23 päivältä helmi'kuuta 17'89 vakuutetaan näille m. m.
4196: järkähtämätön oikeus ehdottaa pormestareita ja vaEta raati-
4197: miehiä sekä ottaa itsellensä alempia virkamiehiä. Keis. ase-
4198: tuksessa 8 päivältä joulukuuta 1873 on sittemmin säädetty,
4199: että tämä oikeus on kuuluva kaupunkilkuntain kaikille raas-
4200: .tuvankokouksis,sa äänivaitaisille jäsenille; ja 6 päivänä elo-
4201: kuuta 1889 annetun keis. wsetuksen mukaan on pormestarin,
4202: raatimiehen ja maistraatinsihteerin virkojen täyttämistä
4203: varten kaupungeissa pidettävissä vaaleissa noudatettava niitä
4204: ,säännöksiä, jotka vaalitapaan ja järje,stykseen nähden ovat
4205: ,voimassa vaalioikeutta ja äänivaltaa yleises.sä raastuvan-
4206: kokouksessa !käytettäessä. V aliakunnan mide•stä ei näitä
4207: ·raastuvarrkokoumsien tehtäviä voida siirtää kapunginvaltuus-
4208: ±olle edellämainittuja erioikeuk<sia perustwslain mukaise's,sa
4209: järjestyksessä muuttamatta. Kun kaikki säännöks·et raastu-
4210: Yankokousten pitämisen tava1sta ja järjestyksestä, äänioikeu-
4211: den käyttämisestä niissä ja muusta sellaisesta löytyvät kun-
4212: naHishallinnosta kaupungi,ssa 8 päivänä joulukuuta 1873
4213: annetussa asetuksessa, jonka uusi ehdotettu kaupunkien kun-
4214: nallislaki tulisi kumoamaan, on ollut välttäimätöntä säilyttää
4215: laissa erityinen luku raastuvankokouksista, jossa huomioon-
4216: otta.malla, mitä voimassa olevat lait ja asetu'kset siitä sisäl-
4217: tävät, säädetään, miten raastuvankokouksia pormestarin,
4218: Kunnallislait. 11
4219:
4220: raa·timiehen ja maistraatinsihteerin vaaleja varten pidetään,
4221: kutka tämän lakiehdotuksen mukaisesti ovat niissä äänioi-
4222: keutettuja., miten raastuvankokoukseen on kutsutta va sekä
4223: millä tavalla siinä tehty pöytäkirja tarkistf:taan.
4224:
4225:
4226:
4227:
4228: C. Laki kansanäänestyksestä.
4229:
4230: Kun ei ole kysymys siitä onko valtuuston tekemä päätös
4231: lakiin perustuva, vaan siitä, onko päätös kunnalle edullisena
4232: tarkoitustaan vastaava, voidaan päätös saada kumotuksi kan-
4233: sanäänestyksellä.
4234: Kansa).läänes•tyksen saa.mis·en helpottamiseksi on Valio- 1 §.
4235: kunta ale.ntanut vaatidain lukumäärää. SamaNa on Valio-
4236: kunta pitänyt välttämättömänä lisätä määräajan, jon'ka lm-
4237: lue:s,sa vaatimus kansanäänestyksestä voidaan tehdä, kuin
4238: myös määräyksen siitä, miten ja kelle viranomaiselle se on
4239: esitettävä.
4240:
4241:
4242:
4243: D. Kt6nnallinen vaalilaki.
4244:
4245: Kuten jo yleisissä perusteluissa on mainittu, on Valio-
4246: kunta< suhteellisen vaalitavan käyttämi•sestä pääasiassa aset-
4247: tunut samalle kannalle kuin Eduskunta 1908 vuoden toisilla
4248: valtiopäivillä. Eduskuntaesitykseen tehdyt muutokset koh-
4249: distuvat siihen, että vaa.liliittojen teko eri valitsijayhdistys-
4250: ten ke,sken käy mahdolliseksi. Tämä tapahtuu n. s. itsetoimi-
4251: vasti siten, että vaaliliittoon yhtyvät va.litsija.yhdistykset
4252: asettavat ehdokaslistalleen ensimäiseksi saman nimen.
4253: Lakiehdotukseen sisältyvän vaalitavan selvittämiseksi on
4254: Valiokunta pitänyt sopivana liittää tähän seuraavat edellä-
4255: mainittujen valtiopäiväin Suuren valiokunnan mietinnö;;sä
4256: olleet esimerkit:
4257: 12 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
4258:
4259: I e s i m e r k k i.
4260:
4261: Ainoastaan yksinäisiä ääniryhmiä. Yhteisiä
4262: ehdokkaita ei ole.
4263: On valittava 16 valtuutettua, jota vaalia varten on esi-
4264: tetty kolme ehdokaslistaa:
4265: I. a, b, c d, e, f, g, h, l, k, ], m.
4266: '
4267: II: n, o, p, r, s, t, u, V.
4268: III: x, y, z, ä, ö.
4269:
4270: Näiden listojen puolesta on järjestyks-essä annettu seu-
4271: raavat määrät hyväksyttyjä vaalilippuja:
4272:
4273: 1,200 900 500,
4274:
4275: jotka siis ovat ääniryhmien äänimäärät (32 § 1 morn.).
4276: Kun toimitetaan 33 § :ssä säädetty jako, saadaan seuraa-
4277: vat osamäärät:
4278:
4279: I II III
4280: 1,200 900 500
4281: 600 450 250
4282: 400 300 166.7
4283: 300 225 125
4284: 240 180 100
4285: 200 150
4286: 171.4 128.6
4287: 150 112.5
4288: 133.3
4289: 120
4290: 109.1
4291: 100
4292:
4293: Nämä osamäärät kirjoitetaan sarjaan suuruutensa mu-
4294: kaan, suurimmasta alkaen, minkä jälkeen tämän sarjan alus-
4295: ta on erotettava järjestyksessä kuusitoista ensimäistä osa-
4296: määrää. Nämä oyat järjestyksessä:
4297: l{unnallislait. 13
4298:
4299: 1,200 (I)
4300: 900 (II)
4301: 600 (I)
4302: .500 (III)
4303: 4.50 (II)
4304: 400 (I)
4305: 300 (I)
4306: 300 (II)
4307: 250 (III)
4308: 240 (I)
4309: 22.5 (II)
4310: 200 (I)
4311: 180 (II)
4312: 171.4 (I)
4313: 166.7 (III)
4314: 1.50 (I)
4315: Sulkumerkkien väliin on merkitty, minkä ääniryhmän
4316: osamääristä kukin osamäärä on otettu ja on silloin arpa mää-
4317: ränri-yt sekä seitsemännen että kuudennentoista paikan ääni-
4318: ryhmäile I. Kuten näkyy, kuuluu täten erotetuista osa-
4319: määristä 8 ryhmään I, .5 ryhmään II ja 3 ryhmään III.
4320:
4321: Valtuutetuiksi siis tulevat (34 §):
4322: I: a, b, c, d, e, f, g, h.
4323: II: n, o, p, r, s.
4324: III: x, y, z.
4325: ,Jfl heidän varajäsenikseen (40 §):
4326: I: i, k, l.
4327: II: t, u.
4328: III: ä.
4329:
4330: II e s i m e r k k i.
4331: Ainoastaan yksinäisiä ääniryhmiä, joilla on yhteisiä
4332: ehdokkaita.
4333: On valittava 16 valtuutettua, ja vaalia varten on esitetty
4334: neljä ehdokaslistaa,
4335: 14 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
4336:
4337: I: a, b, c, d, e, f, g, h, k, m, o, v.
4338: II: d, l, c.
4339: III: n, c, p, r, e, i, x, t, u, v.
4340: IV: x, c, z, n, y, ö.
4341:
4342: Ääniryhmien äänimäärät (32 §) ovat:
4343: 1,200 510 600 500,
4344: joten osamäärät ovat
4345: I II III IV
4346: 1,200 510 600 500
4347: 600 255 300 250
4348: "1-00 170 200 166,7
4349: 300
4350: -150 125
4351: 240 120 100
4352: 200 100
4353: 171,4
4354: 150
4355: 133,3 ••
4356: 120
4357:
4358: Saadaan seuraava osamääräsarja (33 § 2 mom.):
4359: 1,200 (I)
4360: 600 (III)
4361: 600 (I)
4362: 510 (II)
4363: 500 (IV)
4364: 400 (I)
4365: 300 (III)
4366: 300 (I)
4367: 255 (II)
4368: 250 (IV)
4369: 240 (I)
4370: 200 (I)
4371: 200 (III)
4372: 171.4 (I)
4373: K unnallislait. 15
4374:
4375: 170 (II)
4376: 166.7 (IV)
4377: 150 (III)
4378: 150 (I)
4379: 133.3 (I)
4380: 125 (IV)
4381:
4382: Arpa on ratkaissut yhtäsuurien osamäärien järjestyksen
4383: (33 § 2 mom.).
4384: Valituksi tulevat
4385: I: a, b, c, d, e, f, g.
4386: II: d, 1, c.
4387: III: n, c, p.
4388: IV: x, c, z.
4389:
4390: Kahdesta tahi useammasta ehdokaslistasta ovat valitut:
4391: c (I, II, III ja IV lista) ja d (I ja II lista). Koska c on
4392: kolmantena nimenä listoissa I ja II ja toisena listoissa III
4393: ja IV, on hän luettava valituksi siitä jälkimäiseen ryhmään
4394: kuuluvasta ääniryhmästä, jonka äänimäärä on suurempi, eli
4395: ääniryhmän III puolesta (37 §). Muut ääniryhmät, joiden
4396: puolesta hän myöskin tuli valituksi, saavat uuden ehdokkaan
4397: hänen sijaansa. Tämä on suurimmassa ääniryhmässä (I) h.
4398: Lähinnä suurimmalla ääniryhmällä (II) ei ole enää ehdok-
4399: kaita, joten uusi valtuutettu on otettava siitä ääniryhmästä,
4400: jonka osamäärä lähinnä olisi ollut erotettava, (39 §) -eli ääni-
4401: ryhmästä III, joten valituksi tulee r. Ääniryhmästä IV olisi
4402: lähinnä n, mutta koska hän jo on valittu, astuu sijaan y
4403: (38 §). Koska d on neljäntenä nimenä I :ssä ja ensimäisenä
4404: II :ssa, on hän kasottava valituksi II :sta, ja hänen SIJaansa
4405: astuu I :ssä ehdokas k.
4406: Valituksi ovat siis tulleet:
4407: I: a, ,b, ·e, f, g, h, k.
4408: II: d, l.
4409: III: n, c, p, r.
4410: IV: x, z, y.
4411: 16 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
4412:
4413: Varajäsenet ovat:
4414: I: m, o, v.
4415: II: ei ole.
4416: III: i, t.
4417: IV: ö.
4418:
4419:
4420: III 'e s i m -e r k k i.
4421:
4422: Vaaliliitto ja yhteisiä ehdokkaita.
4423:
4424: On valittava 16 valtuutettua ja vaalia varten on esitetty
4425: viisi ehdokaslistaa:
4426: I: a, b, c, d, e, f, g, h, i, k, 1.
4427: II: a, m, b.
4428: III: a, c, h, i, k, l.
4429: IV: n, c, p, r, e, x, t, v, y.
4430: V: x, c, z, n, v, y, ö.
4431: ja saavat ne seuraavat äänimäärält (32 §, 1 mom.):
4432: 500 300 400 800 600.
4433:
4434: Listat I, II ja III muodostavat yhdistetyn ääniryhmän
4435: (32 §, 2 mom.), jonka äänimäärä on 1,200. Osamäärät ovat:
4436: Vaaliliitto IV V
4437: 1,200 800 600
4438: 600 400 300
4439: 400 266.7 200
4440: 300 200 150
4441: 240 160 100
4442: 200 133.3
4443: 171.4 114.3
4444: 150
4445: 133.3
4446: 120'
4447: Kunnallislait. 17
4448:
4449: Saadaan seuraa.va osamääräsarja (33 §, 2 mom.).
4450: 1,200 (Liit.)
4451: 800 (IV)
4452: 600 (V)
4453: 600 (Liit.)
4454: 400 (IV)
4455: 400 (Liit.)
4456: 300 (V)
4457: 300 (Liit.)
4458: 266.7 (IV)
4459: 240 (Liit.)
4460: 200 (Liit.)
4461: 200 (V)
4462: 200 (IV)
4463: '171.4 (Liit.)
4464: 160 (IV)
4465: 150 (Liit.)
4466: 150 (V)
4467: 133.3 (Liit.)
4468: 133.a (IV)
4469: 120 (Liit.)
4470:
4471:
4472: :Sii·s tulee ·valituksi vaaliliiton puolesta 8, listasta IV 5
4473: ja listasta. V 3 valtuutettua, jos arpa oli·si mää!fä:.nny.t kuu-
4474: denll!entoista paikan liitolle (34 §). Vaaliliiton puolesta on
4475: ensimäisenä valittu a, ja muut 7 pa:Ukkaa. on jaettava liit-
4476: tyueiden ääniryhmien kesk•en niiden äänimäärien muka.an
4477: (36 §). Osamäärät ovat:
4478: I II III
4479: 500 300 400
4480: 250 150 200
4481: 166.7 100 133.3
4482: 125 100
4483: 100
4484: 2
4485: i8 1Hl7. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
4486:
4487: ja osamääräsarja:
4488: 500 (I)
4489: 400 (III)
4490: 300 (II)
4491: 250 (I)
4492: 200 (III)
4493: 166.7" (I)
4494: 150 (II)
4495: 133.3 (III) .
4496: 125 (I)
4497: Siis tulevat valituiksi en ääniryhmien puolesta:
4498: 1: a, b, c, d.
4499: II: m, b.
4500: III: c, h.
4501: IV: n, c, p, r, e.
4502: V: x, c, z.
4503:
4504:
4505: Usell!mpien äänirylhmien valitsemia ovat b (I ja II) ja c
4506: (I, III, IV ja V). Ehdnkas b on to1sena nimenä listas•sa I
4507: ja kolmantena listassa II. Häm on siis luettava listan I
4508: puolesta valituksi, ja. l~sian II puolesta on valittava uusi
4509: vrultuutettu. Mutta ikoska sillä ei enää ole •ehdokkaita, on
4510: tämä otettava siitä vaaliliittoon kuuluvasta. ehdolka.sli,stasta,
4511: jonka osamäärä (133.3) oli,si lähinnä ollut erotettava (39 §),
4512: eli listasta III. Paikkaan astuu siis i. Koska ehdokkaan c :n
4513: nimi on :kolmantena •listassa I, mutta ·toisena listoissa III,
4514: IV ja. V, on hän katsottava valituksi siitä viime!k:si maini-
4515: tuista ääniryhmi:stä, jonka äänimäärä on suurin, ·eli siis
4516: ääniryhmästä IV, ja muut saaNai uuden ehdokkaan hänen
4517: sijalleen (37 §). Tyhjäksi jääneitä paikkoja täytettäessä
4518: on ensin huomioon otettava ääniryhmä V, sitten I ja vii-
4519: meksi III (38 §:n 2 mom.), jolloin paiklka.an astuu ryhmässä
4520: V ehdolkas v, koska n j.o on valittu, ryhmässä I •ehdokas f,
4521: koska e jn on vaEttu, ja ryhrnä,ssä III ehdokas k, koska
4522: i jo on valittu.
4523: Kunnallislait. 19
4524:
4525: Valtuutetuiksi siis tulevat:
4526: I: a, b, d, f.
4527: II: m.
4528: rrr :
4529: h, i, .k.
4530: IV: n, c, p, r, 'e.
4531: V: x, z, ·V.
4532: Ja 11'eidän varajäsenikseen:
4533: I: g, l.
4534: II: e1 ole.
4535: III: l.
4536: IV: t, y.
4537: V: y.
4538:
4539: rSen nojalla, mitä eddlä on esitetty, saa VaE,()lkunta
4540: kunnioittaen ehdottaa,
4541: että Eduskunta hyväksyisi Eduskunnan myö-
4542: tävaikutuksella määrättävällä tavalla vahvistet-
4543: tavaksi ja voimaan saatettavaksi seuraavat laki-
4544: ehdotukset:
4545: 20 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
4546:
4547:
4548:
4549:
4550: Maalaisknntain kunnallislaki.
4551:
4552: 1 I . UKU.
4553: Yleisiä säännöksiä.
4554: 1 §.
4555: Maalaisktmta on kukin maaseurakunta, jolla on oma alue
4556: ( poist.).
4557: Kunnan jäsenten tulee tämän lain mukaan ja (poist,)
4558: lail1 muuten määräämissä rajoissa hoitaa kunnan yhteiset ta-
4559: lous- ja järjestysasiat, mikäli ne voimassa olevien lakien tai
4560: asetusten mukaan eivät kuulu julkisen viranomaisen toimi-
4561: alaan.
4562: 2 §.
4563: Jos kahdella tai useammalla maalaiskunnalla on yhteinen
4564: kunnallishallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä niin kau-
4565: van kuin kunnat siitä sopivat.
4566: Jos joku niistä tahtoo erota, meneteltäköön niinkuin 81
4567: §:ssä siitä sanotaan.
4568: Jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia maalais-
4569: kuntia haluaa Yhtyä yhteiseen kunnallishallintoon, olkoon
4570: se luvallista, jos ( poist.} kunnanjäsenten enemmistö kussakin
4571: kunnassa erikseen sitä kansanääJnestyksessä puoltaa.
4572: Tämänlaisesta kuntain eroamisesta tai yhtymisestä on
4573: lääni'n kuV!ernöörille lähetettävä kirjallinen ilmoitus, jonka
4574: (poist.) kuntain valtuutetut alLekirjoittavat kokouksessa,
4575: mikä on pidettävä (poist.) kohnenkymmenen päivän kuluessa
4576: siitä ( poist.) lukien kuin päätös tehtiin.
4577: Yhteiseen kttnnallishallintoon yhtyneiden kuntain va.l-
4578: tu,utettttjen en.~imäisen yhteisen kokouksen kutsuu kokoon
4579: K uunallislait. 21
4580:
4581: ja kokouspa~kan määrää sen kunnan valtuuston puheenjoh-
4582: taja, jonka ·puolelta yhtymiskysymys on pantu alkuun.
4583: Maalais- ja kaupunkikuntaa älköön yhdistettä'kö yhteiseen
4584: kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteys näiden kes-
4585: ken yhdessä tai toisessa suhteessa katsotaan olevan aikaan-
4586: saatava, olkoon (poist.) kunnilla valta yhteisessä edu.stajako-
4587: kouksessa siitä päättää.
4588: Missä poikkeustapauksissa maalaiskunta voidaan erityi-
4589: siä tarkoituksia varten ja·kaa piireihin, jotka suhteessa tai
4590: toisessa ovat riippumattomia kunnan yhteisestä hallinnosta,
4591: s:itä säädetään munalla.
4592: 3 §.
4593: Maalaiskunnan jäsen on jokainen:
4594: jolla kunnassa on asunto ja koti,paiklka;
4595: joka siellä omistaa tai viljelee maata ta!hi hallitsee munia
4596: kiinteätä omaisuutta; taikka
4597: joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia.
4598:
4599: 4 §.
4600: Maalaiskunta käyttää päättämisvaltaansa ( poist.) kun-
4601: nanvaltuuston ja (poist.) kansanäänestyksen kautta.
4602: Toimeenpano ja hallinto on kunnallislauta:kunnan ja
4603: muiden sitä varten valittujen lautakuntain, ihallituskuntain
4604: tahi henkilöiden tehtävä, (poist.) niinkuin tässä laissa tahi
4605: muualla tarkemmin säädetään.
4606:
4607: 5 §.
4608: Maalaiskunnan yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa
4609: k:inteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa
4610: tuottava oikeus, samoinkuin valtion kunnalle myöntä.miä va-
4611: roja, on, jollei jonkin tapauksen varalta ole toisin säädetty,
4612: pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä menoja suoritetaan,
4613: ja hoidettava niinkuin tässä jäiempänä sanotaan.
4614: Niihin menoihin, joihin varoja edel1ä mainittujen lisä;ksi
4615: tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen erityisiin tar-
4616: peisiin, mää•rätköön kunta veroja kannettavaksi voimassa-
4617: olevain tai vastaisuudessa säädettävien perusteiden mukaan.
4618: 22 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
4619:
4620: 2 LUKU.
4621:
4622: Knnnanvaltuustosta.
4623: 6 §.
4624: Kunnanvaltuutettuja valitaan maalaiskunnassa, jonka vä-
4625: kiluku 'henkikirjan mukaan on: {poist.).
4626: 1,000 tahi väJhemmän, ............ 12
4627: enemmän kuin 1,000, vaan 81 yli 2,000, .......... H
4628: 2,000, 4,000, 18
4629: " " " " 6,000, • • • • • . • • 0.
4630: 0 •••••••••
4631:
4632:
4633:
4634: " 4,000, 22
4635: " " " " "
4636: 6,000, 8,000, 26
4637: "
4638: ••••• 0 ••••
4639:
4640:
4641:
4642: " , 8,000, "
4643: " " 10,000, .......... :-w
4644: " 10,000,
4645: " " " 15,000, 34
4646: " " "
4647: •••• 0 0 ••••
4648:
4649:
4650:
4651: " , 15,000, 20,000, 38
4652: " " "
4653: • 0 ••••••••
4654:
4655:
4656:
4657:
4658: 20,000,
4659: " ;J-2
4660: "
4661: ••••••••••• 0 •• 0 0. 0 •••• 0 0 ••
4662:
4663:
4664:
4665: "
4666: Kunnanvaltuutettujen varajäseniä valitaan niin monta
4667: kuin kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
4668:
4669: 7 §.
4670: Kunnanvaltuutetut ja tilintarkastajat valitaan välittö-
4671: millä ja suhteellisilla vaaleilla.
4672: Lapin kihlakuntaan kuuluvat maalaiskunnat käyttä:kööt
4673: kuitenkin enemmistövaaleja, ellei kunta, ennenkuin tämä laki
4674: astuu voimaan, ole päättänyt suh'teellista varulita.paa käytet-
4675: täväksi. Jos kunta myöhemmin tahtoo ottaa käytän1töön suh-
4676: teellisen vaalitavan tai siirtyä takaisin enemmistövaaleihin,
4677: olkoon se {poist.) kansanäänestyksellä ratkaistava.
4678: Vaaleissa on 'kaikilla vaal~oikeutetuilla yhtäläinen ääni-
4679: oikeus.
4680: Älköön vaalioitkeutta valtamiehen kautta käytettäkö.
4681: Vaaleista ja niiden toimittamisesta sääidetään tarkemmin
4682: knnnallisessa vaalilaissa.
4683:
4684: 8 §.
4685: KunnanvaJtuutetut .ia varajäsenet valitaan kahdeksi vuo-
4686: deksi.
4687: Kunnallislait. 23
4688:
4689: V alituista eroaa vuosittain puolet suma järjestyksessä
4690: kuin kunnalliseS>sa vaal-ilaissa on säädetty.
4691: Enem'mistövwalibpaa käytettäessä päättyy va'ltuutettu-
4692: jen toimikausi kahden vuoden kuluttua (poist.).
4693: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois taikka muun
4694: laillisen tai valtuuston !hyväiksymän syyn takia eroaa ennen
4695: toimikautensa loppumista, astuu varajäsen hänen sijaansa, ku-
4696: ten ku,nnaUisessa vaal·ilaissa on säädetty, tai, jos kun-
4697: nassa käytetään enemmistövaalita11aa, samasta vaali11iiristä
4698: valittu varajäsen; ja on tämä ioimessa sen ajan, mikä eron-
4699: neella olisi ollut jäilellä.
4700: 9 §.
4701: Oikeus valita kun'nanvaltuutettuja ja tilintarkastwjia sekä
4702: ottaa osaa yleiseen kansanäänestykseen on jokaisella maa-
4703: laiskunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella, jolla on
4704: Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuoden alkua on
4705: täyttänyt kaksikymmentä vuotta ja .i·oka viimeksi toimite-
4706: tussa 'henkikirjoituksessa on kunnassa ·hengillekirjoitettu.
4707: Niiden V enäijän valtakunnan ala:maisten, jotka eivät ole
4708: Suomen 'kansalaisia, kunnanisien oikeuksien sulhteen nouda-
4709: tetaan, mitä siitä erittäin säädetään.
4710:
4711: 10 §.
4712: Vaalikelpoinen kunnanvaltuutetuksi on jokainen kun-
4713: nassa asuva henkilö, joka on oikeutettu ( poist.) valtuutettuja
4714: valitsemaan.
4715: Kuitenkaan älköön valtuutetuksl!. valittako henkilöä, joka
4716: on holhouksen. alainen, eikä sitäkään, joka oilceuden lainvoi-
4717: rnaisen päätöksen mukaan on kansalaisluotfJamusta vailla.
4718: Mitä vaalikelpoisuudesta kunnanvaltuutetun toimeen on
4719: sanottu, ol'koon voimassa myös muihin kunnallisiin luotta-
4720: mustoimiin näihden, joista ei ole erittäin säädetty.
4721:
4722: 11 § (14 §:n 1 ja 2m.).
4723: Kunnanvaltuutetuksi vaiittu älköön kieltäytykö toimeen
4724: ryhtymästä, eUei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta.
4725: Joka kahtena lähinnä edellisenä vuotena on toiminut kun-
4726: nanvaltuutettuna taikka kunnallislautakunnan puheenjohta-
4727: t<24 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
4728:
4729: jana tai jäsenenä tahi muun senlaatuisen, kunnan asiain toi-
4730: meenpanoa ja hallintoa varten asetetun hallituskunnan pu-
4731: heendohtajana,, on kuitenkin oikeutettu kahden seuraavan
4732: vuoden kuluessa nauttimaan vapautta kunnanvaltuutetun
4733: toimesta.
4734: Jos valittu näistä syistä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen
4735: sijaansa.
4736: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kivulloisuus
4737: taikka sivili-, sotilas- tahi kirkollisvirka tai -palvelus, perhe-
4738: olot taikka jokin muu syy, tutkikoon kunnanvaltuusto ilmoi-
4739: tetun esteen.
4740: Jos kieltäytyminen hyväksytään, astuu varajäsen eroavan
4741: SIJaan.
4742: 12 § (14 §:n 3 m.).
4743: Kunnanva:tuut.etut saavat korvausta menetetystä työ-
4744: ajasta kunnanvaltuuston harkinnan mukaan, kuitenkin väh;n-
4745: tään viisi markkaa päivältä (poist.) ja niin että palkkio kai-
4746: kille valtuutetuiUe on samansuuruinen. Jos matka valtuu-
4747: tetun kotoa kokouspaikalle on viiden tai useamman kilomet-
4748: rin pituinen, saa hän sitäpaitsi korkeintaan yhden hevosen
4749: kyytirahan edestakaisin taikka, jos rautatietä tahi höyrylai-
4750: vaa saattaa matkalla käyttää, kohtuullisen korvauksen mat·
4751: kakustannuksista.
4752: 13 § (15 §).
4753: Kunnanvaltuutetut valitsevat vuosittain keskuudestaan
4754: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
4755: Näihin toimiin älköön kuitenkaan valittako kruununvou-
4756: tia, nimismiestä, poliisihenkilöä eikä ulosottoapulaista.
4757: Älköön valittu kieltäytykö, ellei hän lähinnä edellisenä
4758: vuotena ole ollut samassa toimessa.
4759: Jos puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja kuolee, muut-
4760: taa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen toimi-
4761: kautensa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen si-
4762: jaansa jälellä olevaksi ajaksi.
4763: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaa-
4764: lista antakoon valtuusto kuvernöörille kirjallisen ilmoi-
4765: tuksen,
4766: J{unnallislait. 25
4767:
4768: Kunnanvaltuuston asiana on puheenjohtajan palkkion
4769: määrääminen.
4770: 14 § (16 §)-.
4771: Jos tehdään valitus kunnanva.ltuu&ton puheenjohtajan
4772: tahi vara·puheenjohtajan vaalista tahi siitä, että niistä ioi-
4773: mis:ta kieltäytymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu
4774: kuitenkin tointa kunnes valitus on lopullisesti ratkaistu ja,
4775: jos uusi vaali määrätään toimitettavaksi, toinen on valittu ja
4776: voipi toimeensa ryhtyä.
4777:
4778: 15 § (11 § Ja 86 § muutettuna).
4779: Kunnanvaltuuston on keskusteltava ja päätettävä seu-
4780: raavista asioista, nimittäin:
4781: 1) kansakoulujen. ja muiden sivistyslaitosten perustami-
4782: sesta, varattomain lasten koulunkäynnin arvustamisesta sekä
4783: kansansi visty'ksen edistäJmisestä;
4784: 2) elin~einojen kohottamisesta ja ammattitaid'on edistä-
4785: misestä;
4786: 3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden, raittiuden
4787: s2kä yleisen j'ärjest1/ksen ja turvallisuuden cdi,stämiseksi
4788: ehkä katsotaan tarpeellisiksi;
4789: 4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta sekä käti-
4790: lötoimes:ta;
4791: 5) työttömiksi, työkyvyttömiksi ja muutoin turvatto-
4792: miksi joutuneitten avustamisesta;
4793: 6) lasten huoltamisesta ja suojelulksesta;
4794: 7) tuotantolaitosten perustarmisesta. ja jo perustettujen
4795: ottamisesta kunnan haltuun;
4796: 8) työttömyysrahastojen perustamisesta;
4797: 9) köy häinasianajotoi:mesta;
4798: 10) kunnallisten ammattientark:astajain asettamisesta;
4799: 11) työnvälitystoimistojen perustamisesta;
4800: 12) asunto-oloja koskevista kysymyksistä;
4801: 13) kunnan rakennuksista ja laitoksista;
4802: 14) laina- ja aipumakasiin.ien sekä senlaatuisia ta:l"lmituk-
4803: sia varten ai.iottujen ra.hastojen 'Perustamisesta ja hal'lin-
4804: nosta;
4805: 26 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
4806:
4807: 15) yleisten varranttia anta1maan oikeutettujen talletus-
4808: makasiinien 'Perustamisesta;
4809: 16) metsästy'ksestä ja otuksenrpyynnistä selkä kalastuk-
4810: sesta, niin my;ös va!hin1weläinten häJVittä:mistä tarkoittavista
4811: toimenpiteistä;
4812: 17) tulirpalon ja kulovalkean estäruisestä ja ehkäisemi-
4813: sestä sekä rpa'loa:puyhdistysten ]Jerustamisesta;
4814: 18) kunnan meno- ja tuloarvion vahvistamisesta;
4815: 19) varojen 'hankkimisesta kunnan yhteisiin tal'peisiin
4816: taksoittruma1la tahi lainan ottamisella sekä kunnan ralhasto-
4817: jen ja muun yhteisen omaisuud~en hallinruosta ynnä ti'linpääs-
4818: tön antamisesta;
4819: · 20) kuntain edustajain kokoulkseen lähetettävien edusta-
4820: .iain sekä lmnnallislautakunnan 'PUheenjohtajan, vara]Juheen-
4821: johtajan, jäsenten ja vara.iä:senten vaalista;
4822: 21) ktmnan keskus- .ia vaali- sekä taksoitus- .ia tutkijalau-
4823: takunnan ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja
4824: henkilöiden valitsemisesta. joita kunnaHislauta:kunnan lisäksi
4825: ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeen)Janoa ja hallintoa var-
4826: ten;
4827: 2,2) kunnallishallinnos.~a noudatettavain ohje- ja .johto-
4828: sääntö.ien vahvistamisesta;
4829: 2,3) kuntain välisestä yhteistoiminnasta; sekä
4830: 24) muista asioi,sta, jotka saattavat 'kuulua kunnan yh-
4831: teiseen toimialaan.
4832: Kunnanvaltuusto voi siiäiJaitsi neuv;otella ja antaa lau-
4833: suntoja ( poist.) asioista. joita kuvernööri tahi muut viran-
4834: omaiset (poist.) valtuustolle siinä tarkoituksessa lähettävät.
4835: Ne asiat, .iotlra erinäisten lakien ta!hi asetusten mukaan
4836: ovat olleet lkuntakokouksen käsiteltäviä, tulevat tämän lain
4837: voimaanastuttua kunnanvaltuuston käsiteltävilksi.
4838:
4839: 16 § (12 §).
4840: Kunnanvaltuustolla on oikeus, jos se havaitsee syytä
4841: olevan:
4842: 1) lainan ottamiseen kunnalle ]Jitemmäksikin ajaksi kuin
4843: seuraavan tilivuoden kuluessa maksettavaksi;
4844: Kunnallislait. 27
4845:
4846: 2) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymis,een, pant-
4847: taamiseen tahi vaihtamiseen, joka lahjan, testamentin tahi
4848: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi; sekä
4849: ·3) kiinteän omaisuuden ostamiseen kunnalle.
4850: 17§(13§).
4851: Jos kunnanvaltuusto päättää hyväksyä sääntöjä siveelli-
4852: syyden, raittiuden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi
4853: terveydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä myös
4854: oikeus näiden sääntöjen rik,komisesta määrätä sopivia uhka-
4855: sakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa suurempia.
4856: Sellaisen päätöksen tekoon vaaditaan kuitenkin, että
4857: kaksikolmannesta valtuuston saapuvilla olevista jäsenistä
4858: sitä kannattaa.
4859: Jos valtuusto katsoo sellaisen uhkasakon riittämättö-
4860: mäksi, pyydettäköön kihlakunnanoikeutta sitä korottamaan.
4861: Tällaiset säännöt ja uhkasakkomääräykset ovat ilmoitet-
4862: tavat kuvernöörille ja saatettavat ~leisön tietoon .samalla ta-
4863: valla kuin muutkin kJ:!.nnalliset tiedonannot.
4864: 18 § (17 §).
4865: Kunnanvaltuuston kokoukset ovat pidettävält kunnanta-
4866: lossa tahi muussa valtuuston määrättävässä, soveliaassa pai-
4867: kassa.
4868: Kokoukset ovat julkisia.
4869: Kuitenkin voi valtuusto erityisellä päätöbellä, johon vä-
4870: hintään neljäviidennestä saapuvilla olevista valtuuston jäse-
4871: nistä ~htyy, juli,staa jonkun asian käsiteltäväksi suljetussa
4872: istunnossa.
4873: 19 § (18 §).
4874: Kunnanvaltuutetut kutsuu kokoukseen puheenjohtaja.
4875: Kutsumuksessa tulee olla ilmoitus kokouksen ajasta ja
4876: paikasta ynnä kokouksessa käsiteltävibi tulevista asioista;
4877: ja on kutsumus tiedoksipantava kunnantaloon tahi muuhun
4878: valtuuston määräämään sov·eliaaseen }Jaikkaan sekä ilmoi•tet-
4879: tava valtuutetuille muulla valtuuston määrättävällä tavalla.
4880: Jos jäävi tahi muu syy estää rpuheenjohta,jaa antamasta
4881: kutsumusta, (poist.) antakoonsen varapuheenjohtaja tahi, jos
4882: hänelläkin on este, kunnallislautakunnan puheenjohtaja.
4883: 28 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
4884:
4885: Valtuuston kokous pidetään aikaisintaan neljäntenätoista
4886: päivänä lukien sen päivän aamusta, jona kutsumus on tie-
4887: doksipantu, mutta jos asia on. tavallista kiireelliSlempi eikä
4888: koske uutta verotusta tahi veron korotusta, saa sen ottaa käsi-
4889: teltäväksi aikaisintaan kahdeksantena päivänä kutsumuksen
4890: tiedoksipanos,ta.
4891: 20 § (19 §).
4892: Kunnanvaltuuston kokouksia on pidettävä niin usein kuin
4893: asianhaarat vaativat, mutta ainakin lleljä kertaa vuodesiia
4894: (poist.) seuraavina aikoina:
4895: huhtikuussa, jolloin päätetään kunnallislautakwnnan
4896: ja muiden hallintok1mtain edellisen vuoden hallinnosta anta-
4897: masta kertomuksesta ja tilinteosta sekä tilintarlcastajain sen
4898: johdosta antamaSita lausunnosta;
4899: kesäkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan
4900: ja. vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja ja kansanäänes-
4901: tystä varten;
4902: syyskuussa, jolloin valitaan lcunnallislautakunnan pu-
4903: heenjohtaja, varapuheenjohtaja., jäsenet ja varajäsenet sekä
4904: jäsenet taksoitus- ja tutkijailautakuntiin ynnä virkailijat
4905: ( poist.) muihin vuoden lopussa avoimiksi tuleviin kunnan toi-
4906: miin; ja
4907: marras- tai joulukuussa kunnan meno- ja tuloarvion vah-
4908: vistamista varten tulevaksi vuodeksi.
4909:
4910: 21 § (20 §) .
4911: .Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo kunnan-
4912: valtuuston kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa varten,
4913: anokoon sitä kirjallisesti valtuuston puheenjohtajalta, jonka
4914: tulee tutkia anomus. Jos hän anomuksen hylkää, antakoon,
4915: jos vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä perusteluineen ja sa-
4916: malla myös semmoisen valitusosoituben (poist.), kuin 73
4917: § :ssä ·sanotaan.
4918: 2·2 § (211 §).
4919: Kunnanvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako äl-
4920: köönkä päätöstä tehkö, ellei vä!hintään kaksiko'llmannesta
4921: valtuutettujen koko lukumääräPtä ole sawpuvilla.
4922: Kunnallislait. 29
4923:
4924: 23 § (2,2 §).
4925: Jos kunnanvaltuuston kokouksessa jotakin asiaa ei saada
4926: määräpäivänä loppuun käsitellyksi, esittäköön puheenjohtaja
4927: ennen kokouksen loppumista päätettäväksi toisen päivän asian
4928: käsittelyn jatkamista varten. Siitä ei tarvitse erittäin il-
4929: moittaa.
4930: 24 § (2:3 §).
4931: Puheenjohtajan tulee kunnanvaltuuston kokouksessa esi-
4932: tellä asiat ja johtaa keskustelua sekä katsoa, ettei muita kuin
4933: iimoitettuja asioita päätetä.
4934: Jos ( poist.) nosbetaan kysymys jostakin uudesta asiasta,
4935: älköön sitä (poist.} ratkaistako, .ennenkuin uudessa kokouk-
4936: sessa, edelläkäyneen ilmoittamisen jälkeen.
4937: Puheenjohtaja pitäköön kokouksessa myös huolta järjes-
4938: tyksestä ja saakoon, varoitettuansa, toimittaa pois kuunte-
4939: lijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy semmoi-
4940: nen epäJjärjestys, jota puheenjohtaja 1ei voi elrkäistä, hajoitta-
4941: koon hän kokouksen.
4942: Jos puheenjohtaja on pois·sa, astuu hänen sijaansa vara-
4943: puheenjohtaja. Jos viimemainittukin on poissa, valitsee val-
4944: tuusto keskuudestaan siksi kerraksi puheenjohtajan.
4945: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kutsu-
4946: muksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää tulematta
4947: kokoukseen, taikka ilman sellaista syytä lähtee kesken pois,
4948: maksakoon kunnan yleiseen kassaan sakkoa, puheenjohtaja
4949: ja varapuheenjohtaja kymmenen sekä jäsen viisi markkaa.
4950: Jos kokous läsnäolevien vähäl ukuisuuden vuoksi jää pitä-
4951: mättä tahi on kesken lopetettava, olkoon sakko poissaoleville
4952: kaksinkertainen.
4953: Kunnanvaltuuston kokouksissa pitää kunnallislautakun-
4954: nan puheenjohtajan tahi sen, jonka lautakunta siihen keskuu-
4955: destaan valitsee, olla ·saapuvilla antamassa valtuustolle tar-
4956: peellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa keskustelui-
4957: hin, mutta ei päätöksiin, ellei hän myös ole valtuuston jäsen.
4958: K unnallislautakunnan puheenjdhtajan ta1hi hänen sijai-
4959: sensa poissaolo ei estä asioita käsittelemästä eikä päätöksiä
4960: tekemästä.
4961: 30 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
4962:
4963: 25 § (24 §:n 1 m. ja 25 §).
4964: Sittenkuin asiasta on kunnanvaltuuston kokouksessa kes-
4965: kusteltu ja :puheengohtaja julistanut keskustelun <päätty-
4966: neeksi, telhköön hän semmoiJsen äänestysesityksen, että vas-
4967: taus ,jaa" taikka ,ei" ilmaisee va'ltuusilon päätäksen.
4968: Kun vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja,
4969: mikä hänen käsitY'ksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja
4970: vahvistakoon sen, ellei muuta äänestystä vaadita, vasaran-
4971: lyönnillä. Jos äänesty·stä vaaditaan, toimitettakoon se jul-
4972: kisesti ja nimenhuudolla.
4973: Se mieli:Pide, jonka 'PUOlesta enimmät äänet on annettu,
4974: tulkoon valtuuston päätökseksi, paitsi milloin päätöksen te-
4975: koon tämän lain mukaan vaaditaan mää-räenemmistö .
4976: . Äänten jakautuessa tasan, (poist.) tulee se mielipide pää-
4977: tökseksi, johon puheenjohtaja yhtyy.
4978: Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon pu-
4979: heenjohtwja päätöksen.
4980: 26 § (24 §:n 2 ja 3 m.).
4981: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautaUmnnan, truksoitus-
4982: lautakunna~ ynnä muiden kunnallisten hallituskuntain toi-
4983: mitettavat vaalit, jos valittavia on kaksi tai useampia, ta-
4984: pahtukoot suhteellista vaalitaJpaa noudattamalla, jos neljän-
4985: nes vaaliin osaa ottavista sitä vaatii.
4986: Jos yksi ·on valittava tai milloin enemmistövaalitavaa
4987: muuten käytetään, ratkaisee vaalin· yksinkertainen äänten
4988: enemmistö.
4989: Vaalit toimitebaan snljetuilla lipnilla. Aänten men-
4990: nessä tasan ratkaisee arpa.
4991: 2·7 § (26 §).
4992: Kunnanvaltuuston kokouksissa kirjoittaa 'Pöytä;kirjan
4993: puheenjohtajan (poist.) johdolla valtuuston sitä varten vaEt-
4994: sema henkilö.
4995: Pöytäkirja on, milloin se käy päinsä, !heti tarkistettava.
4996: Valtuusto voi kuitenkin antaa puheenjohtajan ja vähin-
4997: tään kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäs•enen toi-
4998: meksi pöytäkirjan tarkistamisen vaHuuston määrättävänä
4999: päivämä.
5000: l( unnallislait. 31
5001:
5002: Pöytä;kirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkir-
5003: jantekijä sekä, tarkistuksen heti tapahtuessa, väJhintään kaksi
5004: valtuuston jäsentä ja muutoin tarkistajat. ( poist.)
5005: Jos tarkistajista yksi tahi useammat kieltäytyvät pöytä-
5006: kirjaa allekirjoittamasta, väittäen ettei se sisällöltään vas-
5007: taa sitä, mitä valtuuston kokouksessa on tapahtunut, merkit-
5008: köön puheenjohtaja sen pöytäkirjaan ja lykätköön ·pöytäkir-
5009: jan tarkistamisen valtuuston seuraavaan kokoukseen.
5010: Tarkistettu pöytäJkirja on sitten edeltäpäin ilmoitettuna
5011: päivänä valtuuston kokoushuoneessa julkiluettava.
5012: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksess.a käsiteltyä
5013: asiaa päättämässä, olkoon oi·keus heti tai viimeistään pöytä-
5014: kirjaa tarkistettaessa ilmoittaa vastalause tehtyä päätöstä
5015: vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vastalau-
5016: seensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon sen
5017: kirjallisesti pöytä:kirjantekijälle viimeistään pöytäkirjan jul-
5018: kilukemispäivänä ennen sen julkilukemista.
5019: 28 § (27 §).
5020: Jos kunnanvaltuuston päätös •koskee jotakin henkilöä yk-
5021: sityisesti, on se todistettavasti annettava hänelle tiedoksi
5022: ko'koukse.r· pöytäkrrjanotteella, johon on liitettävä osoitus,
5023: miten päätökseen !haetaan muutosta.
5024: {poist.) Tiedonannon toimittajan tulee pöytäkirjanottee-
5025: seen merkltä(poist.) antopäivän määrä sekä nimensä, ammat-
5026: tinsa ja kotipaikkansa.
5027: 29 § (28 §).
5028: Jos kunnanvaltuuston päätöksen kiireellinen täytäntöön-
5029: pallo havaitaan jossakin tapauksessa tarpeelliseksi, on se
5030: päätoksessä n~meruomaan mainittava, ja silloin äl~öön täy-
5031: täntöönpanoa estäkö se, ettei rpäätös ole saanut lain voimaa,
5032: ellei muutoksen hakeminen sen kautta 'kävisi ihyödyttömäJksi
5033: tahi kuvernööri, huomatessaan päätöksen lainvastaiseksi,
5034: näe olevan syytä täytäntöönpanemista !kieltää.
5035: 30 § (2·9 §).
5036: Puheenjohtaja pitaköön huolta siitä, että valtuuston rpää-
5037: tökset 1pöytäkirjasta joutuisasti kirjoitetaan ja toimitetaan
5038: 32 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
5039:
5040: kunnallislautakunnan ta:hi niiden viranomaisten ja henki-
5041: löiden tiedoksi, joiden asiana päätösten täytäntöönpano on.
5042: Lähetettävät toimituskirjat, joisba pöytäk·irjantekijä pi-
5043: tää huolta, allekirjoittaa puheenjohtaja.
5044:
5045: 31 §.
5046: K~~nnalliset tiedonannot saatetaan kuntalaisten tiedoksi
5047: kunnantalossa tai muussa valttutston määriittävässä, sove-
5048: liaassa paikassa julkaistavalla tmhluilmoituksella.
5049: Ktt,nnan·valtuusto päättäköön, ovatko kunnalliset tiedon-
5050: annot saatettavat muullakin tavoin kuntalaisten tiedoksi.
5051:
5052:
5053: 3 LUKU.
5054: K untain edustajain kokouksista.
5055: 32 § (30 §).
5056: Semmoiset asiat, jotka lain mu!kaan voidaan ottaa kun-
5057: nanvaltuuston kokouksessa käJsiteltäviksi, 10vat seuraavissa
5058: tapauksissa käsiteltävät ja ·ratkai,stavat kuntain edustajain
5059: kokouksessa tässä jälempänä säädetyllä tavaUa, nimittäin:
5060: 1) kun asia on katsottava yhteisaksi eri kunnille talhi nii-
5061: den osille;
5062: 2) kun eri kunnat ovat keslkenään sopineet, että yhtei-
5063: sesti neuvottelevat ja päättäväit asiasta; sekä
5064: 3) kun kuvernööri on lykännyt asian kuntain ednstajain
5065: kokoukseen lausunnon antamista varten.
5066:
5067: 3'3 § (31 §).
5068: Kuntain edustajain kokous pidetään .pailkassa ja aikana,
5069: joista kunnanvaltuustot ovat keskenään sopineet, tahi jotka
5070: kuV'ernööri, valtuustojen ollessa eri mieltä, ilmoituksen siitä
5071: saatuaan on määrännyt.
5072:
5073: 34 §· (32 §).
5074: Kunnanvaltuuston ·kokouksessa, joka ·pidetään vähintään
5075: seitsemää päivää ennen •määrä:ttyä kuntain edustajain ko-
5076: Kunnallislait. 33
5077:
5078: kousta, tulee valtuuston kunnan vaaHkelpoisis'ta jäsenistä va-
5079: lita edusta•jia y!hteiseen kokoukseen niin monta, että niiden
5080: lukumäärä on kuudennes valtuuston jäsenten luvusta. Mil-
5081: loin näiden lukumäärä ei ole jaollinen 'kuudella, on edusta-
5082: . jain lukua lisättävä yhdellä.
5083: Samalla kertaa on myös valitta'Va varaedustajia, joita pi-
5084: tää olla vähintäänkin !kolmannes edustajain lukumäärästä.
5085: Näin toimitetusta edustajain ja va'!"aedustajain vaalista ei
5086: saa va'litusta erikseen ·tehdä.
5087:
5088: 35 § (3•3 §).
5089: Edustajain ja varaedustajain vaalitsta on eri kuntien val-
5090: tuustojen pöytäkirjanotteilla hyvissä ajoin annettava tieto
5091: edustettujen ~kun:tien yhteiselle toimikunn•alle, ·jos sellainen
5092: on olemassa, mutta muussa trupauksessa sen ikunnan valtuus-
5093: ton puheenjohtajalle, jonka 'Piirissä kuntain edustajain ko-
5094: kous :pidetään; ja •olkoot nämä pöytäkirjanotteet siten vali-
5095: tuille val.takirjoina.
5096: 36 § (34 §).
5097: Jos edustaja ta:hi kutsumuksen saanut varaedustaja il-
5098: man laillista estettä jää kuntain edustajain kokoukseen saa-
5099: pumatta, maksakoon edttstamansa kunnum yleiseen kas-
5100: saan sakkoa neljäkymmentä markkaa. Sama olkoon laki,
5101: jos edustaja ei voi näyttää, että hän, laillisen esteen sattuessa,
5102: on ajoissa kutsunut varaedustajan kokoukseen, taikka jos
5103: edustaja ilman laillista syytä läJhtee kokouksesta kesken pois.
5104: Sakottamisesta päättää sen kunnan valtuusto, jonka kas-
5105: saan sa1~ko on maksetta'Va.
5106:
5107: 37 § (35 §).
5108: (poist.) Kuntain edustajain kokouksen avaa edustettujen
5109: kuntien yhteisen toimikunnan määrä;ämä henkilö tai sen kun-
5110: nan valtuuston puheenjohiaja, jonka piirissä Yhteinen kokous
5111: pidetään; ja siinä on puheenjohtajana se, jonka edustajat kes-
5112: kuudesta.an valitsevat.
5113: Kokous •on päätöksenvoipa, 'kun väihintään kohneneljän-
5114: nestä siihen valituista edustajifita on (poist.) saapuviHa.
5115: a
5116: 34 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o o.
5117:
5118: (poist.) .Kullakin edustajalla on yksi ääni ja päätöks~ksi
5119: tulee se mielipide, jota useammat äänet kannattavat, mutta
5120: äänten mennessä tasan se m·ielipide, johon puheenjohtaja yh-
5121: tyy.
5122: Vaalit toimitetaan suljetuilla lipuilla. A änten m-ennessä
5123: tasan ratkaisee arpa.
5124:
5125: 38 § (36 § ja 37 §).
5126: K untain edustajain kokouksessa kirjoittaa pöytäkirjan
5127: puheenjohtajan johdolla (poist.) se, jonka ko1kous siihen va-
5128: litsee. ,
5129: Pöytäkirja, jossa tulee olla mainittuna kaikki kokouk-
5130: sessa saapuvilla olevat sekä siitä poisjääneet edustajat,
5131: tarkistetaan heti ja sen allekirjoittavat kokouksen puheen-
5132: johtaja, pöytäkirjantekijä sekä, jollei kokous ole toisin mää-
5133: rännyt, yksi edustaja kustakin kunnasta, ja sitä on asiakir-
5134: joineen säilytettävä sen kunnan valtuuston puheenjohtajan
5135: luona, jonka piirissä yhteinen kokous on pidetty.
5136: N•eljäntoista ·päiväm. kuluessa kokouksen jälkeen on pöy-
5137: täkirjasta lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kullekin
5138: kokouks-essa edustetulle kunnalle, asianomaisen valtuuston
5139: puheenjdhtajan toimesta viipymättä kuntalaisten tietoon saa-
5140: tettavaksi kuten kunnalliset tiedonannot.
5141: Lähetettävät toimituskirjat, joista pöytii!kirjant.ekijä pi-
5142: - tää huolta, allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja.
5143:
5144: 39 § (38 §).
5145: Kuntain edustajain kolkouksen päätö·s s.aatetaa.n; täytän-
5146: töön, niinkuin kokous tämän lain säännösten mukaisesti on
5147: määrännyt, jollei jossakin -erityisessä laissa twhi asetuks-essa
5148: ole toisin sääidetty.
5149: Jos kunnat päättävät määräajaksi jättää pöytäkirjanteon
5150: tai jonkun muun tehtävän jonkwn tai joidenkin henkilöi-
5151: den tai. toimikuntien toimeksi, olkoon se sallittu, ja saak{)ot
5152: kunnat siten valitsemi.lleen hen~ilöille ja toimikunniHe hy-
5153: -:äksyä ohjesääntöjä.
5154: Kunnallislait. 35
5155:
5156: 40 § (39 §).
5157: Palkan ja matkakustannusten korvauksen kuntain yhtei-
5158: seen kokoukseen valitulle edustajalle määrää ja suorittaa
5159: edustajan valinnut kunta.
5160: Muut (poist.) kokouksesta johtuvat kustannukset suon-
5161: teta.an kokouksen päätöksen mukaan.
5162:
5163: 41 § (40 §).
5164: JlQs kuvernööri pyytää kuntain edustajain kokoukselta
5165: lausuntoa jostakin asiasta, määrätköön llllyös kokouksen pitä-
5166: misen ajan ja pa~kan ja anrtakoon siitä kunnille tiedon niin
5167: ajoissa, että edustajat ennätetään siihen valita tässä luvussa
5168: sanotulla tavalla, jos asianomaiset kunrn~t katsovat kuver-
5169: nöörin esittämän asian antavan aihetta yhteisen kokouksen
5170: pitrumiseen.
5171: -Jos kunnilla, joita asia koskee, on yhteinen toimikunta,
5172: joka lQn saanut toimekseen edustadain !kolkousten kokoonkut-
5173: sumisen ja _valmistelun, ilmoittakoon kuvernööri asian tälle
5174: toimikunnalle, ja se sopikoon kuntien kanssa kokouksen
5175: pidosta. ; ; ;
5176: 42 § (41 §).
5177: Muuten olkoon kuntain edustajain kokoukseen nähden so-
5178: veltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä laissa on säädetty
5179: kunnanvaltuuston kOkouksesta ja muista siihen kuuluvista
5180: asianihaaroista.
5181:
5182:
5183: 4 LUH:'U.
5184: K unnallislautakunnasta. ~
5185:
5186: 43 § (42 §).
5187: KussaJkin maalaiskunnassa pitää ol.la kunnrullislautakunta,
5188: joka tässä laissa olevain säännösten ja niiden mä~räysten mu-
5189: kaan, joita kunnanvaltuusto tahi muu viranomainen lailli-
5190: sesti voipi noudatettaviksi antaa, pitää hallintoa kunnassa,
5191: valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee täytäntöön valtuuston
5192: päätöbet ja määräykset.
5193: 36 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o ä.
5194:
5195: Kunnanvaltuusto jakaa, kunnallislatitakunnan asiana ole-
5196: vaan hallintoon nähdeil,-kunnan piireihin, joista jokainen on
5197: lautakunnan jonkun jäseii!en valvonnan alaisena.
5198:
5199: 44 § (55 § sekä 56 §:n 1 ja 3 m.).
5200: Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheen-
5201: johtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan vähintään
5202: neljä jäseniä, jotka kaikki valtuusto valitsee kunnan vaali-
5203: kelpoisien joukosta ( poist.) ja samalla heille tarpeellisen
5204: määrän varajäseniä.
5205: Näihin toimiin älköön kuitenkaan valittako tuomaria,
5206: kruununvoutia, nimismiestä, poliisiJhenkilöä tai ulosoitoapu- ~
5207: laista, ei myöskään kunnallislautakunnan tai muun kunnan
5208: hallintoa varten asetetun hallituskunnan virka- tai palvelus-
5209: miestä, joka on velvollinen toimestaan tekemään tiliä. (poist.)
5210: Virka- ja palvelusmiestä älköön vastoin tahtoaan velvoitet-
5211: tako ot.tamaan vastaan tointa kunnaHislautakunnassa·.
5212:
5213: 45 § (56 §:n 2m.).
5214: K unnallislautakunnan pu,heenjoht·ajan, varapuheenjohta-
5215: jan ja jäsenten vaali toimitetaan kahdeksi vuodeksi. Lauta-
5216: kunnan jäsenistä eroaa ensimäisen vuoden lopussa puolet ja
5217: toisen vuoden lopussa toinen p1toli siinä järjestyksessä kuin
5218: kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
5219: ( poist.) Valitun ki-eltäytymisoikeudesta ja eroamisesta
5220: olkoon voimassa, mitä kunnanvaltuutetuista siinä suhteessa
5221: tämän lain 8, 11 ja 13 §:ssä on sääidett;t.
5222:
5223: 46 § (57 §).
5224: Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjoh-
5225: taja tahi jäsen on valittu kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi
5226: tahi varapuheenjohtajaksi, tulee hänen luopua lautakunnasta.
5227:
5228: 47 § (58 §).
5229: Toimitetusta kunnallicslautakunnan· puheenjohtajan ja va-
5230: rapuheenjohtajan vaalista lähettäköön kunnanvaltuusto ku-
5231: vernöörille kirjallisen ilmoituksen.
5232: K unnallislait. 37
5233:
5234: 48 § (60 §).
5235: Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä
5236: paikassa kuin se itse määrää, mutta muutoin aina milloin
5237: puheenjohtaja katsoo tarpeelliseksi tahi laut1:.1kunnan jäsenten
5238: enemmistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen.
5239: Kokouksen kutsuu kokoon puheenjohtaja lautakunnan
5240: päättämällä soveliaalla tavalla.
5241:
5242: 49 § (61 §).
5243: Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja ja varapuheen-
5244: johtaja jäävin tahi muun pätevän syyn takia ovat estetyt
5245: saapumasta määrättyyn kokoukseen tahi osaa ottamasta jon-
5246: kin asian käsittelyyn, tulee lautakunnan valita omista jäse-.
5247: nistään joku toinen siksi kertaa puhetta johtamaan.
5248: Semmoisessa tapauksessa, kuin myös silloin, kun jäsmvelle
5249: on sattunut este, tulee sen, joka siten on estetty, kutsua vara-
5250: jäsen kokoukseen. -
5251: 50 § (62 §).
5252: Mitä tulee kunnallislautakunnan päätöksenteko-oikeu-
5253: teen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen tahi kut-
5254: sutun varajäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin myös äänes-
5255: tysesityksen telkemisen ja 'Päätöksen tekemisen järjestykseen,
5256: on soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä 22, 24, ja 25 §:ssä
5257: kunnanvaltuustosta on säädetty, kuitenkin niin että kokouk-
5258: sessa esitetyt asiat voidaan kohta ratklaista.
5259: Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee jotakin hen-
5260: kilöä yksityisesti, on annettava tiedoksi niinkuin 28 § :ssä
5261: kunnanvaltuuston päätöksestä on säädetty. ( poist.} Muussa
5262: tapauksessa on päätös, miUoin lautakunta asian laatuun näh-·
5263: denharkitsee tarpeelliseksi siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka
5264: jotta päätös saisi lainvoiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi
5265: niif!kuin muut kunnalliset tiedonannot.
5266:
5267: 51 § (63 §).
5268: Kunnallislautakunnan kokouksissa kirjoittaa pöytäki.r-
5269: jan puheenjohtajan johdolla kunnankirjuri, jos semmoiner
5270: on, mutta mu,utoin lautakunnan ottama henkilö.
5271: 38 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
5272:
5273: Puheenjohtaja pitää ( poist.) huolta kirjeenvaihdosta, kir-
5274: joittaa kirjekonseptit, ·asiapäiväkirjat ja luettelot antamis-
5275: tansa todistuksista, vastaanottaa lautakunnalle osoitetut kir-
5276: joitukset ja esitykset, katsoo että tilikirjain pito käy säännöl-
5277: lisesti, hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii niistä luette-
5278: lot, käyttäen toimessaan apuna kirjuria, jos sellainen on.
5279: Puheenjohtaja saa toimestaan pa~kkaa kunnanvaltuuston
5280: päättämän määrän.
5281: 52 § (64 §).
5282: ·Pöytä:kirja ( poist.) on heti ta:hi viimeistään seuraavassa
5283: lautakunnan kokouksessa tarkist.ettava.
5284: Lautakunta voi kuitenkin antaa puheenjohtajan ja vähin-
5285: tään kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toi-
5286: meksi pfjytäkirjan tarkistamisen lautakunnan määrättävänä
5287: päivänä.
5288: Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkirjan-
5289: tekijä sekä, tarkistuksen heti tapahtuessa, kaksi lautakunnan
5290: jäsentä ja muutoin pöytäkirjan barkistajat.
5291: Lähetettävät toimituskirjat, joista pöytäkirjantekijä pi-
5292: tää huolta, alleki,-joittaa puheenjohtaja.
5293:
5294: 53 § (65 §).
5295: Kunnallislaut~kunnan puheenjohtaja antaa niiden tieto-
5296: jen nojalla, .ioita hänellä on ollut tilaisuus saada kunnassa
5297: asuvien kuntalaisten tilasta ja oloista, tarvittaessa täysiva-
5298: raisuuden- tahi köyhyyden todistuksia; ja on sellainen· todis-
5299: tus lautakunnan sinetillä vahvistettava.
5300: 54 § (616 §).
5301: Kunnan rahain ja muiden varain sekä muun kunnallisen
5302: hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan puheen-
5303: johtaja ja jäsenet yleisen lain mukaan.
5304: 55 § (54 §).
5305: Avuksensa saapi kunnallislautakunta, milloin kunnanval-
5306: tuusto katsoo sen tarpeellisel"si, ottaa kirjurin, erityisen ra-
5307: hastonhoitajan sekä katsastajia ja muita toimihenkilöitä.
5308: Kunnallislait. 39
5309:
5310: Saiunn<aisiin tarpeisiin ja kiireellisissä tarpauksissa saa-
5311: koon kunnallislautakunta kuitenkin ottaa tarvittavia apu-
5312: laisia, mutta olkoon velvollinen ilmoittamaan siitä lahinnä
5313: seuraavan kunnanvaltuuston kokouksen harkittavabi.
5314: Mainitut toimihenkilöt ja apulaiset, jotka palik.ataan kun-
5315: nanvaltuuston harkinnan mukaan, toimivat kunnaFlislauta- ~ ·
5316: kunnan vastuulla ja sen antamain määräysten mukaan.
5317:
5318: 56 § (43 §).
5319: Kunnallislautakunnan tulee vålmistella ne asiat, jotka
5320: kunnanvaltuusto tahi sen puheenjohtaja sitä varten lautakun-
5321: nalle jättää tahi jotka lautakunta valtuuston hsiteltäviksi
5322: lykkää; s·e antakoon myös vaadittuja mietintöjä kuntaa kos-
5323: kevista asioista.
5324:
5325: 57 § (44 §).
5326: Kunna1lislautakunnan on pidettävä huolta kunnan köy-
5327: häinhoidosta ja jäsentensä kautta, kunkin piirissänsä, pidet-
5328: tävä silmällä apua tarvitsevia, ellei kunta ole uskonut sitä
5329: tointa erityiselle köyhäinhoitohallitukselle.
5330:
5331: 58 § (45 §).
5332: KunnaHislauta:kunnan asiana on, eUei valtuusto ole aset-
5333: tanut erityistä terv·eyslautakuntaa, valvoa yleistä terveyden-
5334: tilaa kunnassa kuin myös, mitä tulee terveyden- ja sairaan-
5335: hoitoon sekä ·sen yhteydessä oleviin, niinkuin rokotusta, käti-
5336: lö'itä, kulku- ja tarttumatauteja ihmisissä ja kotieläimissä ·
5337: ynnä muuta sellaista koskeviin asioihin, noudattaa, mitä
5338: niistä erikseen säädetään.
5339: Kunnallislautakunnan tulee erittäin pitää huolta siitä,
5340: että semmoiselle henkilölle, joka on joutunut mielenviikaan,
5341: hankitaan soveliasta hoitoa, ja että :rie köyhät, jotka ovat
5342: tulleet mielenvikaan tahi muuten sairaiksi, kunnan kusta~
5343: nuksella saavat tarpeellista- hoitoa ja huolenpitoa.
5344: Samoin tulee lautakunnan valvoa, että sokeille, kuuromy-
5345: kille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseän~ä hoita-'1.
5346: 40 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
5347:
5348: ja joilla ei ole sukulaisia heistä huolta pitämässä, toimitetaan
5349: tarpeellista hoitoa Ja, mikäli mahdollista, tarpeenmukaista
5350: opetusta.
5351: 59 § (46 §).
5352: Kunnallislautakunnan velvollisuuksista, mikäli ne koske-
5353: vat holhoustointa ja sen kanssa yhteydessä olevia asioita, on
5354: erikseen säädetty.
5355:
5356: 60 § (47 §).
5357: Kunnallislauta:kunnan tulee sekä kdkonaisuudeseaan että
5358: jäsentensä kautta, itsekunkin piirissään, valvoa järjestystä
5359: kunnan alueella ja estää ilkivaltaa ja yleisen lain tahi vah-
5360: vistettuj•en järjestyssääntöjen rikkomista sekä sitä varten
5361: vaatia apua ja tukea sellaisilta -henkilö[ltä, jotka 55 § :n mu-
5362: kaan ·sitä varten on asetettu, -tahi muilta kunnan jäseniltä
5363: siinä järjestyksessä ja sillä bvalla kuin kunnanvaltuusto
5364: saattaa määrätä.
5365: Mainittuja tehtäviä toimittaessaan tulee lautakunnan
5366: myös saada tarpeellista apua paikkakunnan järjestysviran-
5367: omaisilta samoinkuin lautakuntakin puolestaan on velvollinen
5368: toimimaan yhdessä näid·en kanssa, milloin järjestysvalta yk-
5369: sinään ei voi ehkäistä ilkivaltaa tahi epäjärjestystä.
5370:
5371: 61 § (48 §).
5372: Kunnallislautakunnan tulee jäsentensä kautta, kunkin
5373: piirinsä puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävässä hen-
5374: kikirjoituksessa ja katsoa että, jos tehdään todellisuudesta
5375: poikkeavia ilmoituksia, ne tulevat oikaistuiksi.
5376: Lautaikunnan tulee myöskin ol.la viranomaisille avul'lisena
5377: tilastollisten tietojen kokoamisessa niiden määräysten ja kaa-
5378: vakkeiden mukaan, joita asianomaiset lautakunnalle ovat
5379: antaneet tahi vasta antavat.
5380:
5381: 62 § (49 §).
5382: Kunnallislautakunta pitää lähinnä huolta kunnan yhtei-
5383: sen, niin kiinteän kuin irtaimenkin omaisuuden hoidosta ja
5384: hallinnosta, josta omaisuudesta lautakunnan on pidettävä
5385: K unnallislait. 41
5386:
5387: tarkkoja luetteloja; ja tulee lautakunnan tässä toimessaan
5388: erittäin katsoa, ettei kunnan maaomaisuutta päästetä rappeu-
5389: tumaan, sekä että sen huoneita. ja rakennuksia 'kelvollisesti ra-
5390: kennetaan ja 'Pidetään kunnossa, kuin myös että kunnan ma-
5391: kasiineja ja muita la['tolksia, kassoja, rahastoja, lahjoituksia
5392: ynnä muita rahoja ja varoja asianmukaisesti ja niistä voi-
5393: massa olevain määräysten mukais-esti hoidetaan ja käytetään.
5394:
5395: 63 § (50 §).
5396: KunnaUislautakunta .hoitaa myös kunnan raha-asioita ja
5397: suorittaa oikeassa järjestyksessä määrättyjä tai myönnet-
5398: tyjä, kunnalta meneviä maksuja, jollei erityisessä laissa tai
5399: asetuksessa ole toisin säädetty.
5400: Kunnan yhteisiin tarpeisiin määirättyjen rahojen maksun-
5401: panossa ja 'kannassa sekä tilinteossa on lautakunnan vaarin-
5402: ottaminen, mitä siitä nykyään on voimassa tai vastaisuudessa
5403: säädetään.
5404: Niistä sakoista, joita kunnallisviranomainen on poissa-
5405: olasta määrännyt, tulee kunnallislauta'ktmnan telh.dä yksi-
5406: tyiskohtainen luettelo, jonka mukaan lautakunnan sitten tu-
5407: lee kantaa sa1kot ja telhdä niistä tiili.
5408:
5409: 64 § (51 §ja 52 §). •
5410: Ne erityiset, 4 § :ssä mainitut lautakunnat, hallituskun-
5411: nat tai henkilöt, joita :kunnanvaltuusto on asettanut kaiken-
5412: laisia toimeelllpano- tai hallintotoimia varten, ovat 'lähinnä ·
5413: kunnallislautakunnan 'katsannon ja tarkastuksen alaisia, ja
5414: niiden tulee sitä varten vuosittain ennen helmikuun 15 päi-
5415: vää kunnallislautakunnalle antaa ·hallinnostansa vi:meksi
5416: ~uluneelta kalenterivuodelta kertomukset, jotka ovat laadit-
5417: tavat valtuuston antamain määräysten mukaan.·
5418: Jos kunnallis·lautakunta huomaa, että nämä lautakunnat,
5419: hallituskunnat tai hen:ki•löt jättävät velvollisuutensa täyt-
5420: tämättä tahi ovat saattaneet itsensä syyJpäiksi virheisiin, lai-
5421: . minlyöntiin tai hudlimattomuuteen, ilmoittakoon JantaJkunta
5422: asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta muuten voida
5423: saada aikaan.
5424: 4:2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
5425: ..,
5426: 65 § (53 §).
5427: Toimestansa tulee kunnallislaut.akunnan vuosittain ennen
5428: maaliskuun 15 päivää antaa kunnanva:ltuustolle 'kertO'llus
5429: viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, valtuuston tarkem-
5430: pain määräysten mukaan.
5431: 66 § (59 §).
5432: Asiaruomaisen papin ja lääkälrin oikeudesta erityisiä ky-
5433: symyksiä käsiteltäessä ottaa osaa kunoollislautakunnan tahi
5434: muun kunnallista tarkoitusta varten asetetun hallituskun-
5435: nan toimintaan olkoon voimassa, mitä siitä muuaHa on sää-
5436: detty.
5437: 67 §.
5438: Se, joka kunnassa asuu tai oleskelee, olkoon velvollinen
5439: saapuroaan kun:nallislautakunnan eteen, kun hänen kuulus-
5440: tamistansa järjestysasioissa tai asioissa, joista hän· on vel-
5441: ~ollinen lautakunnaHe tekemään tiliä, pidetään ta11peellisena
5442: ja hän kunnal'lis'lauta:kunnan jäsenen ta;hi j10nkun muun, lan-
5443: takunnan siihen määrää;män henkilön kautta on todistajain
5444: läsnä ollessa väJhintäänlkin neljää 'Päivää ennen saanut kutsu-
5445: muksen.
5446: Jos näin kutsuttu jää tulematta eikä näytä laillista es-
5447: tettä, maksakoon kunnan yl,eiseen kassaan sakkoa kolme
5448: ma:i'!tkaa ja alkoon kuuden markan sakon uhalla velvollinen
5449: uutena määräpälivänä tulemaan saapuville.
5450: Jos niskoi'ttelevrulle on tästä ,lautakunnan päätöksestä to-
5451: distettavasti annettu tieto eikä hän sittenikään ole sarupunut,
5452: anolmon lautakunta 'paikkakunnan nimismieheltä virka-apua
5453: poisjääneen noutamiseen.
5454:
5455:
5456: 5 LUKU.
5457: Manttaaliin pantua maata ja laitoksia koskevain a;siain
5458: käsittelemisestä.
5459: 68 § (74 §).
5460: Semmoisiin (poist.) asioihin, jotka koskevat ainoastaan
5461: manttaaliin 'Pantua maata tai sellaisia tiloja ja 'laitoksia, jotka
5462: Kunnallislait. 43
5463:
5464: on maiittaaliin pantu olemaan osallisina erityisissä yleisissä
5465: rasituksissa, älköön k1:mnancvaltuusto puuttuko, vaan jää-
5466: kööt ne niiden kuntalaisten kokouksissa käsit·eltäviksi, jotka
5467: semmoisia maita, tiloja tai laitoksia omistavat tai hallitsevat.
5468: Äänivalta on maan haltijalla, olkoonpa maa kruunwn,
5469: lJ~eisen laitoksen tahi yksityisen henkilön oma, jollei omistaja
5470: asu kunnassa ja ole itselleen pidättänyt äänivaltaa sekä il-
5471: moittanut sitä ääniluetteloon merkittäväksi.
5472: J.os sellainen asia 'koskee yksinomaan jossakin kunnan
5473: osassa olevaa maata ja laitoksia, "niin ottakoot sen käsittelyyn
5474: osaa ainoastaan ne, jotka siinä piirissä sellaista maata tai lai-
5475: toksia hallitsevat.
5476:
5477: 69 § (75 §).
5478: Kokouksen, josta 68 § :ssä säädetään, kutsuu ja avaa kun-
5479: nanvaltuuston puheenjohtaja, ja siinä johtaa asiain käsitte-
5480: lyä se, jonka osanottajat ikeskuudesta~n valitsevat, elleivät
5481: he valitse mää~äajabi puheenjohtajaa näitä kokouksia ko-
5482: koonkutsumaan ja asiain käsittelyä niissä jdhtamaan.
5483: Kullalkin kokouikseen oikeutetuHa Qn yhtäläinen äämio.i-
5484: keus ja äJlköön äänioikeutta valtamiehen kautta 'käytettäkö.
5485:
5486: 70 § (7'6 §).
5487: Tässä luvussa mainittuihin ikdkouksiin nähden olkoon
5488: muuten soveltuvilta kohdin noudatettavana, mitä kunnanval-
5489: tuustosta ja kuntain edustajain kokouksesta on säädetty.
5490:
5491:
5492:
5493: 6 LUKU.
5494: Ilmoittamisesta ja valituksesta.
5495:
5496: 71 § (68 §).
5497: Kunnanvaltuuston tai kansanäänestyksen kautta synty-
5498: neestä päätöksestä on tieto toimitettava Senaatin Talousosas-
5499: tolle, kun ·päätös koskee sellaisen kiinteän omaisuuden tahi
5500: oikeuden myymistä, panttaamista tahi vaihtamista, joka, lah-
5501: 44 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
5502:
5503: jan tahi testamenif:.in kautta on tullut kunnan omaksi ja on
5504: määrätty 'käytettäväksi sen yhteiseksi hyödyksi jotakin eri-
5505: tyistä tarkoitusta varten, niin myös kun se koskee sellaista
5506: väliJpuhetta tahi sopimusta, j~oka vaikuttaisi sen o:i'keuden
5507: muuttamista ta!hi supistamista, mi'kä kunnalla on sellaiseen
5508: kiinteistöön tahi etuun.
5509: Senaatin Talousosastolle toimitettava tieto lähetettäköön
5510: läänin kuvernöörin kantta. ( poist.)
5511:
5512: 72 § (69 §).
5513: Kuv•ernöörille on ilmoitettava sellaisista asioista tehdyt
5514: kunnanvaltuuston päMökset, jotka tässä laissa erittäin mää-
5515: rätään. ( poist.).
5516:
5517: 73 § (70 §).
5518: Joka ei tyydy kttnnanvaltttuston, kunnaUislatt,takttnnan
5519: tai tntkijalautakunnan taikka tämän lain 21 §:ssä säädetyssä
5520: tapauksessa kunnanvaltuuston pn.heenjohtajan antamaan pää-
5521: tökseen, sawpi siitä tehdä kirjallisen valituksen, joka ynnä
5522: valituksenalainen päätös on valittajan itsensä tai hänen lail-
5523: lisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava läänin kuver-
5524: nöörinvirastoon, muualta kolmenkymmenen, mutta A'hV1enan-
5525: maalta .ia Lapinmaasta neljänkymmenenviiden päivän ku-
5526: luessa; ja luetaan tämä aika:
5527: 1) jos päätös on julkiluettu 27 §:ssä sanotussa järjestyk-
5528: sessä taikka tiedoksipantu 38 § :n 3 momentissa ja 50 § :ssä
5529: säädetyllä tavalla, siitä päivästä. jona sellainen julkiluke-
5530: miruen taikka tiedoksipano on tapahtunut; .
5531: 2) .ios kunnanvaltuuston tahi kunna'llislautakunnan pää-'
5532: tös koskee jotakin henkilöä yksityisesti sekä 21 § :ssä maini-
5533: tussa tapauksessa tiedonantopäivästä, tätä päivää kuitenkaan
5534: lukuunottamatta, sekä
5535: 3) kun valitus koskee tutkijalautakunnan päätöstä, siitä
5536: päivästä, jona se julistettiin.
5537: Jos valittaja laiminlyö, mitä tässä on määrMty, olkoon
5538: puhevaltansa päätöstä vastaan menettänyt.
5539: l{unnallislait. 45
5540:
5541: 74 § (71 §).
5542: Kun asianoma1s1a määrätään valituksen johdosta kuu-
5543: lusteltaviksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin si1inkin
5544: asia,kirjat kunnanvaltuuston, kunnallislaulakunnan tahi tut-
5545: kijalautakunnan puheenjohtajalle, aina sen mukaan onko val-
5546: tuusto tai mikä mainituista viranomaisista milloinkin päätök-
5547: sen tehnyt, ja puheenjohtajan tulee kuvernöörin asettaman
5548: kohtuullisen määräajan kuluessa lähettää kuvernöörille
5549: asianomaisen selitys tahi lausunto.
5550: Jos asianomaisia määrätään kuulusteltaviksi kuntain
5551: edustajain kokouksen päätöksestä te'hdyn valituksen joh-
5552: dosta, kutsukoon kokouksen puheenjohtaja asianomaiset edus-
5553: tajat kokoautumaan siilhen pailkkaan ja sinä aikana, kuin hän
5554: määrää, vaadittua selitystä antamaan. Sellainen kutsumus
5555: on toimitettava tiedoksipanolla eri kunnissa 31 § :ssä sääde-
5556: tyllä tavalla.
5557: Sittenkuin kuvernööri on ratkaissut asian, on päätös asian-
5558: mukaisessa järjestyksessä toimitettava valitta,ja.Ile ja siitä
5559: kirjoitettava päätökseen todistus, jota paitsi jäljennös päätök-
5560: ~2;:tä on annettava sille edellä mainituista puheenjohtajista,
5561: jolle asia kuuluu, ja samalla siihen merkittävä, milloin valit-
5562: taja on saanut päätöksen, sekä niinikään, milloin jäljennös on
5563: annettu mainitulle puheenjohtajalle; ja on päätös sitten vii-
5564: pymättä esitettävä kunnanvaltuuston tahi asianomais:ten
5565: ,kunnallisviranomaisten kokouksessa ja pidettävä sillo:n kun-
5566: talaisten tahi asianomaisen viranomaisen tietoon saatettuna.
5567:
5568: 75 § (72 §).
5569: Jos valitus tehdään siitä, ettei päätös ole laillisessa jär-
5570: jestyksessä syntynyt tahi että se on ristiriidassa yleisen lain
5571: tai asetusten kanssa tahi muuten menee päättäjäin toimivaltaa
5572: ulommruksi, saapi kuvernööri, jos nakee olevan syytä, kieltää
5573: päätöksen täytäntöönpanon.
5574: Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityisen oi-
5575: keutta on päätöksellä loukattu, ja va,litus hyväksytään, ol-
5576: koon oikaisu sille eduksi, joka valitti, mutta jääköön päätös
5577: muutoin voimaan, jollei se ole ristiriidassa yleisen lain tahi
5578: 46 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o o.
5579:
5580: asetusten kalllssa, jolloin kuvernööri- määrätköön :Pääi'öksen.
5581: kokonansa:kin kumotuksi.
5582:
5583: 76 § (73 §).
5584: Kuvernöörin päätökseen saa:Pi, mikäli erityisten asiain
5585: varalta ei ole nimenomaan toisin säädetty, hakea muutosta Se-
5586: naatin Talousosastossa ennen kello kahtatoista kuudentena-
5587: kymmenentenä ;päivänä :PääWksen tiedoksiantamisesta lukien,
5588: tiedonsaantipäivää (poist.) lukuunottamatta; ja olkoon silloin
5589: noudatettava, mitä muutoksen hakemisesta yleensä on sää-
5590: detty, kuitenkin niin että valituksen myös saa valitusajan
5591: kuluessa jättää läänin kuvernöörinvirastoon siel!tä perille
5592: toimi tetflavaksi.
5593: , 77 §.
5594: Sellaiset tässä luvussa mainitut valitukset, jotka lwhdis-
5595: tuvat kunnanvaltuuston tekemiin päätöksiin, ottakoon tässä
5596: lais8a tarkoitettu ylempi viranoml_!inen tutkittaviksi ja rat-
5597: kaistaviksi ainoastaan siUä m~aZta, mikä koskee päätöksen
5598: laillisuutta.
5599: Valtuuston päätösten tarko,Huksenmukaisuus, paitsi val-
5600: tttustossa toimiteptuja vaaleja ja valtuuston sisäistä työjärjes-
5601: tystä koskevissa-asioissa, voidaan alistaa kansatnäänestyksellä
5602: ratkaistavaksi sillä tavoin kuin laissa kansanäänestyksestä
5603: säädetään.
5604:
5605:
5606: 7 LUKU.
5607: Erityisiä säännöksiä.
5608: '78 § (77 §:n 1 mom.).
5609: Kauppala, jolta on oma hallitus, olkoon eri kuntana
5610: (poist.) tahi yhteisessä ktmnallishaUinnossa sen maalaiskun-
5611: nan kanssa, jonka :Piirissä kauppala on.
5612: Jos kysymys nostetaan maalaiskunnan kanssa yhdessä
5613: olevan kau}lpalan muodostamisesta eri kunnaiksi, tulee ku-
5614: vernöörin kuu:lustaa kauppalaa ja sitä maa;laiskuntaa, jossa
5615: kauptpala on, sekä alistaa asia Senaatin TalousosaJS'ton tutkit-
5616: Kunnallislait. 47
5617:
5618: tavaksi. Siihen asti, kun asiasta lopullisesti määrätään, jää-
5619: vät olot ennalleen. ( poist.)
5620:
5621: 79 § (77 '§:n 2 m.).
5622: Kaupprulan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltuvilta
5623: kohdin noudatettavana, mitä kaupunkien kunnallislaissa sää-
5624: detään, kuitenkin niin että, jos kaup1Jala ei ole eri kuntana,
5625: kaupiJalanvaltuusto äililröön määrät'kö kaupprulan asukkailta
5626: kannettavaksi sen lisäksi, mitä he kunnan yhteisiin menoi-
5627: hin suorittavat, tuloveroa, mikäili kaupi)alalla voimassa ole-
5628: vain määräysten mulkaan on oikeus sen kantamiseen, enempää
5629: -kuin kaksi i)rosenttia maksuvelvollisten verotettavista tu-
5630: loista viimeisen tak~ituksen mukaan.
5631:
5632: 80 § (78 t§).
5633: Jos joku kunnan osa on kansalkoulu- tai köyhäinhoito-
5634: asioita taikka muuta yleistä tarkoitusta varten erinäisten
5635: asetusten nojalla erotettu eri piiriksi, käsiteltäiköön sen asiat
5636: piirin yhteisissä kokouksissa. Niissä piirin jäsenet ovat oi-
5637: keutetut käyttämään äänivaltaa niiden ;perusteiden mukaan,
5638: joiHa kunnanvaltuutettuja valitaan.
5639: Tällaiset· kokoukset kutsuu ja avaa ensi kerralla kunnan-
5640: valtuuston IJuJheenjohtaja tahi se, jonka valtuusto siihen mää-
5641: rää, ja niissä johtaa puhetta se, jonka piirin jäsenet keskuu-
5642: destaan vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi sii-
5643: hen toimeen valitsevat. .Älikö,ön näin valittu pu!heenjohtaja
5644: tästä toimestansa erotko, ennenkuin uusi puheenjohtaja on hä-.
5645: nen sijaansa valittu.
5646: Jos 11iirin erityisiä tarpeita varten kannettava vero, yh-
5647: teenlaskettuna kunnan yleisen tuloveron kanssa, nousee yli
5648: kolmen IJrosentin maksuvelvollisten verotuksenalaisista tu-
5649: loista viimeisen ta;ksoituksen mukaan, on veron kantamista
5650: koskeva ehdqJus otettava käs'iteltäv•aksi kahdessa perättä'in
5651: seuraavassa kokouksessa ja katsottava hyväksytyksi, jos jäl-
5652: kimäisessä kokouksessa, josta erikseen on ilmoitettava, vä-
5653: hintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä kannattaa.
5654: Muutoin olkoon soveltuvilb kohdin noudatettavana, mitä
5655: kunnanvaltuuston kokouksista on säädetty .
5656:
5657:
5658: •
5659: 48 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
5660:
5661: 81 § (79 §).
5662: Jos kahdella ta1hi useammalla maalaiskunnalla on yhtei-
5663: nen kunnallishallinto ja (poist.) asia koskee ainoa,staan yh-
5664: den knnnan oikeutta, ottakoot sen asian käsittelyyn osaa
5665: ainoastaan sen knnnan valtnntetut.
5666: Jos kysymys nostetaan kunnan eroamis•esta yhteisestä
5667: kunnallishallinnosta, otetta'koon asia ratkaistavwksi kansan-
5668: äänestyksellä, kuten tämän lain 2 § :ssä sanotaan, kuitenkin
5669: aikaisintaan yhden vuoden kuluttua siitä, kun kysymys nos-
5670: t-ettiin.
5671: Jos kansanäänestyksen tulos kustakin kunnasta erikseen
5672: osoittaa, että knnnat joko kaikki tai joku niistä haluaa erota
5673: yhteisestä kunnallishallinnosta, pantakoon päätös toimeen ja
5674: siitä lähetettäköön läänin knvemöörille tämän lain 2 §:ssä ·
5675: mainitunlainen ilmoitt(;S.
5676: Eroavain kuntain yhteiset talondelliset asiat, eUei niistä
5677: voida sopia, ratkaistakaan sovinto-oikeudessa, johon ku-
5678: kin· yhteisessä kunnallishallinnossa ollut kunta valitsee kaksi
5679: jäsentä ja nämä lisäksi puheenjohtajan.
5680: . Jos sovinto-oikeuden puheenjohtajasta ei voida sopia, pyy-
5681: dettäköön kihlakunnanoikeutta se määräämään.
5682: Milloin kaksi tai useampia itsenäisellä kunnallishallin-
5683: nolla varustettuja kuntia halua'a yhtyä yhteiseen kunnallis-
5684: hallintoon, meneteltäköön siten kuin tämän lain 2 § :ssä sää-
5685: detään.
5686: 82 § (80 §).
5687: Jos sen lisäksi, mitä 55 § :ssä sääldetään, havaitaan tarvit-
5688: tavan eri apu- tahi virkamiehiä kunnallishallintoa tahi kun-
5689: nan yhteisiä tarpeita va·rten, olkoon kunnanvaltuuston val-
5690: lassa päättää, onko ja millä ehdoilla sellaisia henkilöitä kun-
5691: nan kustannuksella palvelukseen otettava, ja tulee valtuuston
5692: myöskin vahvistaa näin otetuille tarpeen vaatiesila jdhtosään-
5693: nöt.
5694: 83 § (81 §).
5695: Kunnanvaltuuston sekä kunnallis.lautakunnan ja valtuus-
5696: ton valitsemain erityisten hallituskuntain puheen johtajain
5697: 1
5698:
5699:
5700: tulee säilyttää ;pöytäkirjat asiakirjoineen ja liitteineen ynnä
5701: niistä tehdyt luettelot sillä tavalla ja siinä paikassa, 'kuin val-
5702:
5703:
5704:
5705: •
5706: Kunnallislait. 49
5707:
5708: tuusto määrää, ja ·pitää niitä kuntalaisten saatavilla s~kä toi-
5709: mesta erotessansa jättää ne seuraajillensa.
5710: Jos kunnan jäsen pyytää o~keaksi todistettua jäljennöstä
5711: sellaisista asia;kirjoista tahi otetta mainittujen viranomaisten
5712: kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista, älköön sitä kiellettäkö.
5713: Valitusasioissa toimituskirja on annettava joutuisasti ja
5714: ainakin ennenkuin kunkin tapauksen varalta säädetty määrä-
5715: aika on puoleksi kulunut.
5716: Lunrastusta on asiakirjoista suoritetta;va sen verran kuin
5717: valtuusto on määrännyt. ·
5718: Lunastusta älköön kuitenkaan otettako niistä asiakir-
5719: joista, jotka annetaan kunnan yhteisiä tarpeita varten tai
5720: asianomaisille virkamiehille tahi yleisille asiamiehille, äl-
5721: köönkä silloinkaan, kun 'kunnanvaltuuston tahi kunnallis-
5722: lauta!kunnan :päätös on pöytäkirjanotteella tiedoksi annettava
5723: ~ksityiselle henkilölle, jota päätös koskee.
5724:
5725: 84 § (82 §).
5726: Missä määrin kirjoitukset ja ha;kemukset, jotika annetaan
5727: kunnanvaltuustolle tahi kunnallislautakunnalle, sekä niiden
5728: ootamat toimituskirjat ovat leimasuostunnasta vapautetut ja
5729: missä määrin sanotut viranomaiset kunnan asioita koskevassa
5730: kirjevaihdossa nauttivat vapautusta postimaksuista, siitä
5731: säädetään muualla.
5732: 85 § (83 §).
5733: Ne sakot, joita 'kunnanvaltuusto tahi valtuuston valitse-
5734: mat lautakunnat tämän lain nojalla poissaolasta määräävät,
5735: menevät kunnan yleiseen 'kassaan ja ulosotetaan, ellei niitä
5736: hyvällä makseta, sillä bvoin !kuin kunnallisveroista on sää-
5737: detty.
5738: Niihin swkkoihin, joihin "ku muuten tämän lain nojalla·
5739: annettujen järjestyssääntöjen ja määräysten rikkomisen täh-
5740: den voi:pi oUa vika:pää, tuomitsee yleinen oikeus.
5741: 86 § (84 t§).
5742: ( poist.) Joka loukkaa kunnallisviranomaisten puheenjoh-
5743: tajaa, vara:puheenjdhiKtjaa, jäsentä, v·arajäsentä tai valittua
5744: pöytäkirjantekijää tai muuta kunnan virkamiestä hänen toi-
5745: 4
5746: 50 1917.- EduskuBtaesitysmietintö N:o 5.
5747:
5748: messaan, ( poist.) olkoon sellaisen edesvastauksen alainen kuin
5749: yleisessä laissa on sää!detty sitä vastaan tehdystä rikoksesta,
5750: joka on valittu tahi llllää!rätty julkista virka-asiaa toimitta-
5751: maan tahi muuta yleistä tointa hoitamaan.
5752: 87 '§ (85 1§).
5753: Syytteet kunnalEsviranomaisia sekä kunnan palvelukseen
5754: asetettuja hallituskuntia ja henkilöitä vastaan käsitellään
5755: yleisessä oikeudessa. Jos kunnallisessa luottamustoimessa
5756: tahi 'Palveluksessa oleva on tässä toimessaan tavattu varojen
5757: hukkaamisesta, viipillisyydestä tahi muusta epärehellisyy-
5758: destä, on kunnanvaltuustolla oikeus pidättää hänet virantoi-
5759: mittamisesta, mwtta on asia viipymättä jätettävä tuomiois-
5760: tuimen ·käsiteltäväksi ja siitä ilmoitus tehtävä läänin kuver-
5761: nöörille.
5762: (816 § poist.).
5763: 88 §.
5764: Tämän lain (poist.) kautta kumotaan maalaiskuntain
5765: kunnallis'hallinnosta kesäkuun 1,5 päivänä 1898 annetun a.se-
5766: tuksen 1, 2, 3, 4, 5, 7 ja 8 luku ja saman asetuksen 83 § :n
5767: 2 momentti sekä kaikki muut tämän lain kanssa ristiriidassa
5768: olevat säännökset; ollen edellämainitun asetwksen 6 luvussa
5769: kuntakokouksessa käsiteltäviksi määrätyt asiat tämän lain
5770: voimaanastuttua kunnanvaltuuston keskusteltavat ja päätet-
5771: tävät.
5772: Tämä laki astuu voimaan ............ kuun .... päi-
5773: vänä 19 ....
5774: Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina taiJah-
5775: tuvat kunnalliset vaalit ja toi'llitukset, joi!hin edellä mainitun
5776: asetuksen mukaan on ryh~ttävä, kunnanvaltuutettujen
5777: (poist.) vaalia lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen,
5778: kun tämä laki on tullut noudatettavaksi, aina siihen ;saakka
5779: kunnes yhtäläiset, tämän lain mukaan suoritettavat vaalit ja
5780: toimitukset astuvat voimaan.
5781: Kunnanvaltuutettujen vaali on !kuitenkin ensi kerta toi-
5782: mi-tettava 19 .. vuoden 'kuluessa; ja on siinä nouda tettava,
5783: 1
5784:
5785:
5786:
5787:
5788: mitä tässä laissa sekä kunnallisessa vaalilawsa ·Säädetään.
5789: Kunnallislait.
5790:
5791:
5792:
5793:
5794: Kaupunkien kunnallislaki.
5795:
5796: 1 LUKU.
5797:
5798: Yleisiä säännöksiä.
5799:
5800: 1 §.
5801: Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on (poist.)
5802: eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan ja (poist.)
5803: lain muuten määräämissä rajoissa hoitaa yhteiset talous- ja
5804: järjestysasiansa, mikä'li ne voimassa olevain lakien tai ase-
5805: tusten mukaan eivät kuulu, julkisen viranomaisen toimialaan.
5806:
5807: 2 §.
5808: Kaupunki- ja maalaiskuntaa älköön yhdistettäkö yhtei-
5809: seen kunnallishallintoon.
5810: Milloin kuitenkin yhteys näiden kesken snhteessa tai
5811: toisessa katsotaan olevan aikaansaatava, olkoon (poist.) kun-
5812: niHa oikeus siitä päättää, samoinkuin asettaa tarvittaessa yh-
5813: ~eisiä toimikuntia ja hyväksyä niiHe ohjesääntöjä.
5814: Sa'illa oikeus olkoon kaupunkikunnilla keskenään.
5815:
5816: 3 §.
5817: Kaupunkikunnan jäsen on jokainen:
5818: jolla kaupungissa taik,ka sen alueella on asunto ja koti-
5819: paikka; taikka
5820: joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia.
5821:
5822: 4 §.
5823: Kaupunkikunta käyttää päättäruisvaltaansa (poist.) kau-
5824: punginvaHuuston, raastuvankokouksen ja (poist.) kansan-
5825: äänestyksen kautta.
5826: 52 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
5827:
5828: Toimeenpano ja hallinto on, maistraatin valvonnalla, ra-
5829: hatoimikamarin ja muiden lautakuntain, hallituskuntain tai
5830: henkilöiden tehtävä, jotka kaupunginvaltuusto sitä varten
5831: valitsee.
5832: 5 §.
5833: RaulJungin yhteistä omaisuutta, olkoon:pa se tuloa kiin-
5834: teästä omaisuudesta, lii'kkuvaa 'pää.omaa ta:hi jokin tuloa
5835: tuottava oikeus, samoinkuin valtion kaupungille myöntämiä
5836: varoja, on, jollei jon'kin twpauksen varalta ole toisin säädetty,
5837: pidettävä varoina, joilla kaupungin yhteisiä menoja suorite-
5838: taan, ja hoidettava niinkuin tässä jälempänä mainitaan.
5839: Omaisuutta, joka on jonikun erityisen kaupunkilaisluokan
5840: oma, on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa olevain sään-
5841: nösten mukaan.
5842: Niihin menoihin, joita 1 momentissa mainittujen varojen
5843: lisäJksi tarvitaan kau1Jungin yhteiseksi hyödyksi tahi sen
5844: erityisiin tarpeisiin, määrättäJköön veroja kannettavaksi ny-
5845: kyään voimassaolevain tai vast'edes säädettävien perustei-
5846: den mukaan.
5847: 6 §.
5848: Tämä laki ei ( poist.) muutå niitä kunnallisia oikeuksia ja
5849: velvollisuuksia, jotka perustuslaissa taikka erioikeuksissa,
5850: joilla on perustuslain voima, ovat eriksensä joillekuille kau-
5851: punkikunnan jäsenille määrätyt; 'jota vastoin kai,kki muut
5852: kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka tähän saakka
5853: ovat :kuuluneet porvaristolle ja talonomistajille yhdessä taik-
5854: ka erikseen, tästälähin tulevat kaikkien kaupunkikunnan jä-
5855: senten yhteisiksi.
5856:
5857:
5858: 2 LUKU.
5859:
5860: K oopunginvaltuustosta.
5861:
5862: 7 §.
5863: Valtuutettuja valital}n kaupungissa, jonka vä:kilu'ku on:
5864: (poist.) 2,000 tai vä!hemmän, . . . . . . . . . . . . . 16
5865: Kunnallislait. 51;3
5866:
5867: enemmän 'kuin 2,000, vaan e1 yli &,000, ........ 2:4
5868: 6,000, , 10,000, ........ 30
5869: " " 10,000,
5870: " " 20,000, ........ 3·6
5871: " " 20,000,
5872: " ",; " 50,000, ........ 412
5873: " " " "
5874: 50,000, 100,000, ........ 48
5875: " " " " "
5876: 100,000, 150,000, ........ 54
5877: " " " " "
5878: 150,000, .......................... 60
5879: " "
5880: V altuntettujen varajäseniä valitaan niin monta kuin
5881: kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
5882: 8 §.
5883: Kaupunginvaltuutetut ja tilintarkastajat valitaan välit-
5884: tömillä ja suhteellisilla vaaleilla (poist.).
5885: Vaaleissa on kaikilla vaa1ioilkeutetuilla Y'htäläinen ääni-
5886: oikeus.
5887: Älköön äänioikeutta valtamiehen kautta käytettäkö.
5888: Vaaleista ja niiden toimittamisesfxl säädetään tarrkemmin
5889: kunnaMisessa 1malilaissa.
5890:
5891: 9 §.
5892: Kaupunginvaltuutetut ja varajäsenet valitaan kahdeksi
5893: vuodeksi.
5894: (Poist.) V alituista eroaa ( poist.) vuosittain pur;let
5895: (poist.) siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa on
5896: säädetty.
5897: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa 'POis taikka muun
5898: laillisen tai valtuuston hyväksymän syyn talkia eroaa ennen
5899: toimikawtensa loppumista, a,stuu varajäsen hänen sijaansa,
5900: kuten kunnallisessa vaalilaissa on säädetty; ja on tämä toi-
5901: messa sen ajan, mikä eronneella olisi ollut jälellä.
5902:
5903: 10 §.
5904: Oikeus kaupungissa valita valtuutettuja ja tilintarkasta-
5905: jia sekä ottaa osaa raastuvankokoukseen ja kansanäänestyk
5906: seen on jokaisella kaupunkt'kunnan jäsenellä, sekä miehellä
5907: että naisella, jol;la on Suomen kans1alaisoikeus ja joka ennen
5908: vaalivuoden alkua on täyttänyt kaksi·kymmentä vuotta seki
5909: 54 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
5910:
5911: on viimeksi toimitetussa henkikirjoituksessa kaupungissa
5912: hengillekirjoitettu.
5913: Niiden Venäjän vaHakunnan alamaisten, jotka eivät ole
5914: Suomen kansalaisia, kunnallisten oikeuksien suhteen nouda-
5915: tetaan, mitä siitä ( poist.) erittäin säädetään.
5916:
5917: 11 §.
5918: Vaalikelpoin:en kaupunginvaltuutetuksi sekä muihin kun-
5919: nallisiin luottamustoimiin on jokainen kaupungissa asuva
5920: henkilö, joka on oikeutettu {poist.) valtuutettuja valitsemaan.
5921: Kuitenkaan älköön 'Paltullfitetuksi valittako henkilöä, joka
5922: on holhouksen alainen, eikä sitäkään, joka oikeuden lainvoi-
5923: rnaisen päätöksen mukaan on kansaluisluottamusta vailla.
5924: Näihin toimiin älköön myöskään valittako kuvernööriä,
5925: lääninsihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä, vara-
5926: lätininkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja pQliisi-
5927: kamarin virka- tai pa-lvelusmiestä, yleistä syyttäjää, kaupun-
5928: gin rahatoimilaitoksen tai muuta sellaista virka- tai palvelus-
5929: miestä, joka on toimestama tilintekovelvollinen.
5930:
5931: 12 § (13 §:n 1 ja 2 m.).
5932: Kaupunginvaltuutetuksi valittu älköön ,kieltäytykö toi-
5933: meen ryhtymästä, ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä
5934: vuotta.
5935: J()ka kahtena lähinnä edellisenä vuotena on toiminut val-
5936: tuutettuna tai1i jonkin kaupungin asiain toimeenpanoa ja
5937: hallintoa varten asetetun hallitusikunnan ,puheenjohtajana, on
5938: kuitE:nkin ,oikeutettu kahden seuraavan vuoden kuluessa lllaut-
5939: timaan vapautta valtu·utetun toimesta.
5940: Jos valittu näistä syistä kieltäytyy, astuu varajäsen hä-
5941: nen SlJaansa.
5942: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan ki vulloisuus
5943: tai'k:ka sivili-, sotilas- tahi kirkollisvirka tai- 'Palvelus, per-
5944: heolot tahi jokin muu syy, tutkikoon kaupunginvaltuusto
5945: ilmoitetun esteen.
5946: Jos kieltäytyminen hyvä'ksytään, astuu varajäsen eroavan
5947: SIJaan.
5948: Kunnallislait.
5949:
5950: 13 § (13 §:n 3 m.).
5951: Kaupunginvaltuutetut saavat korvausta vähintään kuusi
5952: markkaa kokoukselta, kuitenkin niin että palkkio kaikille
5953: valtuutetuille on sama.
5954:
5955: 14 ·§.
5956: Kaupunginvaltuusto valitsee vuosittain :Puheenjohtadan
5957: ja varapuheenjohtajan keskuudE)staan. Älköön valittu kiel-
5958: täytykö, ellei hän kahtena lähinnä edelfisenä vuotena ole ol-
5959: lut samassa toimessa.
5960: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheen;johta:jan
5961: vaalista an:takoon valtuusto maistraatin kautta kuvernöörille
5962: kirjallisen ilmoituksen.
5963:
5964: 15 §.
5965: Kaupunginvaltull'Ston kokoukset ovat julkisia.
5966: Kuitenkin voi valtuusto erityisellä päätöksellä, johon vä-
5967: hintään neljäviidennestä saa·puvilla olevista valtuuston jä-
5968: senistä yhtyy, julistaa jonkun asian käsiteltäväksi sulje-
5969: tussa istunnossa.
5970:
5971: 16 -§.
5972: Kaupunginvaltuuston tulee kokoontua puheenjohtajan
5973: kutsumuksesta, milloin hän sen katsoo asiain käsittelemistä
5974: varten tarpeelliseksi, taikka kun vä.hintään neljännes valtuu-
5975: tetuista tahi kuvernööri' tai ma·istraatti sitä häneltä pyytää.
5976:
5977: 17 §.
5978: Kutsumus kaupunginvaltuuston kokoukseen on v!liltuus-
5979: ton määrättävällä tavalla julkaistava ja valtuutetuille ilmoi-
5980: tettava.
5981: Kutsumuksessa tulee olla ilmoitus kokouksen ajasta ja
5982: paikasta ynnä kokouksessa käsiteltäviksi tulevista asioista.
5983: Kutsumus sellaiseen kokoukseen, jossa valitaan jäseniä
5984: kaupungin taksoitus- ja tutkijalautakuntaan sekä määrätään
5985: taksoituslautakunnan jäsenten luku, tai vahvistetaan kaupun-
5986: gin meno- ja tuloarvio seuraavaa vuotta varten, tai tutki-
5987: 56 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
5988:
5989: taan kaupungin tilintarkastajain antamaa kertomusta, on an-
5990: nettava vahintään neljätoista päivää ennen kokousta. Kut-
5991: sumus kaikkiin muihin valtuuston kokouksiin voidaan antaa
5992: viimeistään kokouksen edellisenä ·päivänä.
5993: Kokousten ajasta on kirjallinen ilmoitus kaupungin
5994: maistra!lltille Ja rahatoimikamarin puheenjohtajalle annet-
5995: tava.
5996: 18 § (12 §).
5997: Kaupunginvaltuustolla on oikeus, jos se havaitsee syytä
5998: olevan:
5999: 1) kunn!lille lainan ottamiseen pitemmaksikin ajaksi kuin
6000: seuraavan tilivuoden kuluessa m1a:ksettavaksi;
6001: 2) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymiseen, pant-
6002: taamiseen tahi vaihtamiseen, joka lahjan, testamentin tahi
6003: muun laiTEsen saannon kautta on tullut kunnan omaksi; ja
6004: 3) kiinteän omaisuuden ostamiseen kunnalle.
6005:
6006: 19 § (18 §).
6007: Kaupunginvaltuusto älrköön asiaa käsiteltäväksi ottako
6008: älköönrkä päätöstä tehkö, ellei vahintään ka,ksi 'kolmannesta
6009: valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla.
6010: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kutsu-
6011: muksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää kokouk-
6012: seen tulematta, taikk·a ilman sellaista syytä lähtee kesken
6013: pois, maksakoon kaupungin'kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja
6014: varaipuheenjohtaja kaksitoista sekä jäsen kuusi markkaa. Jos
6015: kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitämättä
6016: tahi on kesken lopetettava, oLkoon sakko poissaoleville kak-
6017: sinJkertainen.
6018: 20 § (19 §).
6019: Kaupunginvaltuuston kokouksissa saakoon kukin valtuu-
6020: tettu tehdä ehdotuksia kaupungin yhteisistä asioista; mutta
6021: mitä näin ehdotellaan, älköön kuitenikaan otettako kohta rat-
6022: kaistavaksi, vaan on asia jätettävä rahatoimikamarin tai val-
6023: tuuston asettaman muun toimikunnan selvitettäväksi, johon
6024: asia laatunsa puolesta kuuluu, taikka myös erityisesti vali-
6025: tun va·lmistusvaliokunnan pohdittavaksi.
6026: Kunnallislait. 57
6027:
6028: 21 § (20 §) .
6029: .Maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat taikka,
6030: jos heille sattuu este, se jäsenistä, jorrka maistraatti tai raha-
6031: toimikamari on siihen määrännyt, ovat velvolliset olemaan
6032: saapuvilla kaupunginvaltuuston kokouksissa antamassa tar-
6033: peellisia tietoja; ja on heillä oikeus ottaa osaa keskusteluihin,
6034: mutta ei päätöksiin. Heidän poissaolonsa ei estä keskustele-
6035: masta eikä päätöksiä tekemästä.
6036:
6037: 22 § (21 §).
6038: Sittenkun asiasta on valtuuston kokouksessa keskusteltu
6039: ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi, teh-
6040: köön 'hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus ,jaa"
6041: taikka ,ei" ilmaisee valtuuston päätöksen.
6042: Kun vastaus on annettu, i:lmoittrukoon puheenjohtaja, mikä
6043: hänen käsityksensä mukaan on tullut ,päätökseksi, ja vahvis-
6044: takoon sen, {lllei muuta äänestystä vaadita, v&saranlyönnillä.
6045: Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julkisesti ja
6046: nimenhuudolla.
6047: Päätöksen määrää yksinkertainen äänten enemmistö.
6048: Jos avonaisessa äänestyksessä yhtä monta ääntä kumpaa-
6049: kin mielipidettä puoltaa, pidettäJköön päätöksenä se mielipide,
6050: jota puheenjohtaja kannattaa.
6051: Kaupunginvaltuuston toimitettava.t vaalit, jos vaEttavia
6052: on kaksi tai useampia, tapahtukwt suhteellista vaalitapaa
6053: noudattama1la, jos neljännes valtuuston jäsenistä sitä vaatii.
6054: Jos yksi on valittava tai milloin enemmistö-vaalitapaa
6055: käytetään, ratkaisee vaalin yksinkertainen äänten enemmistö
6056: ja äänten mennessä tasan (poist.) arpa.
6057:
6058: 2,3 § (2'2 § :n 2 ja 3 m. ja 2:4 § :n 2 lause).
6059: Ka upunginval tu uston kokouksissa kirjoittaa ~pöytäkirjan
6060: puheenjohtajan johdolla valtuuston sitä varten valitsema sih-
6061: teeri.
6062: Pöytäkirja on heti tahi lähinnä seuraavassa valtuuston
6063: kokouksessa tarkistettava.
6064: 58 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
6065:
6066: Valtuusto voi kuitenkin antaa 'PUheerujohtajan ja vähin-
6067: tään ka:hden aina kerraksi sitä varten valitun valtuutetun toi-
6068: meksi pöytiilkirjan tarkistamisen valtuuston määrättävänä
6069: päivänä.
6070: Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri
6071: sekä, tarkistuksen myöhemmin tapahtuessa, myös tarkista-
6072: jat.
6073: Jos tarkistajista yksi tahi 'USeammat kieltäytyvät pöytä-
6074: kirjaa allekirjoittamasta, väittäen ettei se sisällöltään v$taa
6075: sitä, mitä valtt~uston kokouksessa on tapahtunut, merkitköön
6076: puheenjohtaja sen pöytäkirjaan ja lykätköön pöytäkirjan
6077: tarkistamisen valtuuston seuraavaan kokoukse,en.
6078: Tarkistettu pöytäkirja on sitten edeltäipäin ilmoitettuna
6079: päivänä julkiluettava.
6080: ,Jokaisella kaupunkikunnan jäsenellä, joka sitä tahtoo, on
6081: oikeus saada oikeaksi todistettu ote valtuustonkokouksen pöy-
6082: täkirjasta ( poist.)
6083: 24 § (23 §)
6084: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käs:teltyä
6085: asiaa päättämässä, olkoon oi!keus heti ilmoittaa vastalause
6086: tehtyä 'Päätöstä vastaan. Jos vastalauseen telkvjä tahtoo saada
6087: vastalauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon
6088: sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viime:stään pöytäkirjan
6089: ju1ki1ukemispäivänä ennen sen julkilukemista.
6090:
6091: 25 § (24 §:n llause ja 22 §:n 3m.).
6092: Kaupunginvaltuuston päätös ratkaistussa asiassa on niin
6093: pian, kuin se on tarkistettu, maistraatille kirjallisesti ilmoi-
6094: tettava. (poist.)
6095: Lähetettävät toimituskirjat, joista sihteeri pitäii huolta,
6096: allekirjoittaa puheenjohtaja.
6097: 26 § (25 §).
6098: Kaupunginvaltuutetuil.la on oikeus maistraatilta saada
6099: niitä asiakirjoja ja tietoja, joita he tarpeellisiksi katsovat.
6100:
6101: 27 § (26 §).
6102: Kaupunginvaltuusto saakoon, milloin tarpeelliseksi ha-
6103: vaitsee, asettaa erityisiä valiokuntia asioita valmistamaan.
6104: Kunnallislait. 59
6105:
6106: 28 § (27 §).
6107: Puheenjohtaja 'pitä:köön kau:punginvaltuuston kokouksissa
6108: huolta järjestyksestä ja saakoon, varoitettuansa, toimittaa
6109: pois kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimattomasti.
6110: Jos valtuuston kokouksessa syntyy semmoinen epäjärjes-
6111: tys, jota puheenjohtaja ei voi ehkäistä, hajoitta:koon hän lm-
6112: kouksen.
6113:
6114:
6115: 3 LUKU.
6116: Maistraatista.
6117: 29 § (28 §).
6118: Maistmatin tulee (poist.) pitää silmällä kaupungin yh--
6119: teistä omaisuutta, tuloja, etuja ja oikeuksia sekä valvoa,
6120: että erinäisiä tarkoituksia varten asetetut lautakunnat, halli-
6121: tuskunnat tai henkilöt, joiden asiana toimeenpano on, pane-
6122: vat täytäntöön kaupunginvaltuuston (poist.) tekemät pää-
6123: tökset.
6124: Jos maistraatti havaitsee, että joku kaupunginvaltuuston
6125: tekemä päätös on la·kia ja voimassa olevia asetuksia vastaan,
6126: taikka että ilmoittaminen on laiminlyöty, minoin sen olisi
6127: pitänyt tapahtua, olkoon velvollinen 'kieltämään arpunsa täm-
6128: möisen päätöksen toimeenpanemiseen.
6129: Sellaisessa tapau;ksessa tulee maistraatin kirjaUisesti il-
6130: moittaa kaupunginvaltuustolle, ettei päätöstä käy toimeen-pa-
6131: neminen, esiintuoden myöskin syyt siihen.
6132: V altuustolla on valta semmois1esta kiellosta valittaa siinä
6133: järjestyksessä, joka on säädetty muutoksen hakemisesta
6134: maistraatin päätöksiin.
6135: 30 § (2 9 §).
6136: 1
6137:
6138:
6139:
6140:
6141: Maistraatti saa tehdä kaupunginvaltuustolle ehdotuksia
6142: kaupungin y!hteisistä asioista.
6143:
6144: 31 § (30 §).
6145: Esitykset ja lausunnot, joita kaupunginvaltuusto tai eri
6146: tarkoituksia varten asetetut toimikunnat ylemmälle vuas-
6147: tolle antavat, ovat maistraatin kautta lähetettävät.
6148: 60 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
6149:
6150: 32 § (31 §).
6151: Maistr8Jatin kokoonpanosta, velvollisuuksista ja tehtävistä
6152: julkisena viranomaisena sekä tuomioistuimena talous- ja jär-
6153: jestysasioissa kuin myös muiden virka- ja palvelusmiesten
6154: asettamisesta kaupungin ja kunnallishallinnon tarpeita var-
6155: ten olkoon voimassa, mitä siitä erikseen on säädetty.
6156:
6157: 33 § (32 §).
6158: Kaupungissa, jossa ei ole maistraattia, olkoot kai:kki ne
6159: tehtävät, jotka sanottu viranomainen tämän lain kautta on
6160: saanut toimeksensa, semmoiseen kaupunkiin erityisesti ase-
6161: tetun hallituksen hoidettavina.
6162:
6163:
6164:
6165: 4 LUKU.
6166:
6167: Raa.stuvankokouksesta.
6168:
6169: 34 § (33 §).
6170: Raastuvankokous pidetään pormestarin, raatimiehen ja
6171: maistraatinsihteerin vaaleja varten.
6172: Sellaisen kokouksen pitää maistraatti .pormestarin tai hä-
6173: nen sijaisensa puheenjohdolla.
6174:
6175: 35 § (34 §).
6176: Vaalioikeus raastuvankokouksissa on niillä kunnan jäse-
6177: nil.lä, joiJka ovat oi:keutetut ottamaan osaa kaupunginvaltuu-
6178: tettujen vaaliin.
6179: Kaikilla vaalioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus.
6180: Ål:köön vaalioikeutta valtamiehen kautta käytettäkö.
6181:
6182: 36 § (35 §).
6183: Raastuvankokouksen äänil uettelona käytetään k1JlnnaUi-
6184: sessa vaalilaissa mainittua vaaliluetteloa.
6185: Vaali toimitetaan suljetulla lrpulla. Äänten jakaantuessa
6186: tasan mtkaisee arpa.
6187: K unnallislait. 61
6188:
6189: 37 § (36 §).
6190: Roostuvankokouksen kutsuu maiJstraatti.
6191: Kutsurnuksen, joka on annettava vähintään neljätoista
6192: päivää ennen ja ilmoitettava kaupungin ilmoitusten julkaise-
6193: misesta säädetyllä ta,valla, tulee sisältää tieto siitä, mitä
6194: varten kokous ]Jidetään.
6195:
6196: 38 § (37 §).
6197: Ennenkuin raastuvankokous päätetään, ilmoittakoon
6198: maistraatt• ajan, milloin kokouksessa tehty pöytäkirja tu-
6199: lee julkisesti tarkistettava:ksi. Tarkistukseen ei tarvita muuta
6200: kutsumusta.
6201:
6202:
6203: 5 LUKU.
6204: llmo#tamisesta (poist.) ja valituksesta.
6205:
6206: 39 § (38 §).
6207: Senaatin Talousosastoon ovat ilmoitettava.t sellaiset kan-
6208: sanäänestyksellä syntyneet ja kaupunginvaltuuston tekemät
6209: päätökset, jotka koskevat:
6210: 1) semmoisen kaupungille kuuluvan kiinteän omaisuuden
6211: myymistä, panttaamista tai vaihtamista, joka lruhjan tai tes-
6212: tamentin kautta on joutunut sen omaksi ja on määrätty eri-
6213: näiseen, kaupungin yhteistä 'hyötyä tarkoittavaan tarpeeseen,
6214: kuin myös välipuhetta tai sovintoa, joka vaikuttaisi kunnalla
6215: sellaiseen kiinteään omaisuuteen olevan oikeuden muutta-
6216: mista tahi supistamista; ( poist.) ja
6217: 2) ehdotuksia uusiin tai lisättyihin maksuihin yleisestä
6218: liikkeestä, niinkuin tie-, silta- satama- ja lauttarahoihin y. m.
6219: Sellaiset ilmoitukset ovat maistraatin kautta lähetettävät
6220: läänin kuvernöörinvirastoon, jonka tulee ne toimittaa Senaa-
6221: tin Talousosastoon.
6222: 40 § (39 §ja 40 §).
6223: Kuvernöörilie on ilmoitettava ne päätökset, jo1ika koske-
6224: v-at yleisiä määräyksiä siveellisyyden, raittiuden, terveyden-
6225: 62 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
6226:
6227: hoidon sekä järjestyksen ja turvallisuud-en edistämisestä kau-
6228: IJUngissa.
6229: Päätös, joka on 'kuvernöörille ilmoitetta.va, lähetetään
6230: maistraatin kautta.
6231: 41 §.
6232: ( poist.) Joka· ei tyydy kaupunginvaltuuston tekemään
6233: päätökseen, hänellä on oikeus, jos hän luulee voivansa todeksi
6234: näyttää, että päätös loukkaa hälnen yksityistä oikeuttansa,
6235: tahi ettei sitä ole tehty laiUisessa järjestyksessä, tahi että
6236: se sotii yleistä lakia tai asetuksia vastaan, taikk.a -että val-
6237: tuusto muulla tavoin on mennyt toimivaltaansa ulommaksi,
6238: hakea siihen muutosta valituksella.
6239: Valitus ynnä valituksenalainen ;päätös on joko valittajan
6240: itsensä tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen jä-
6241: tettävä läänin kuvernöörinvirastoon kolmenkymmenen päi-
6242: vän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja sai rpäätöksestä tie-
6243: don, sitä päivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja tulee valit-
6244: taj!lln sa,malla valitukseen liittää todistus rpäivästä, jona :pää-
6245: tös hänelle tiedoksi annettiin, sekä myös neljäntoista päivän
6246: kuluessa valitusajan päättymisen jälkeen maistraatille jät-
6247: tää todistus valituksen tekemisestä.
6248: Jos valittaja laiminlyö jotakin tästä, saatettakoon :päätös
6249: panna täytäntöön.
6250: Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä sinä :päi-
6251: vänä, jona se 23 § :p mukaan julkiluetaan.
6252:
6253: 42 §.
6254: Jos siitä valitetaan, ettei päätös ole laillisessa järjestyk-
6255: sessä tehty tai:kka että se on ristiriidassa y.leisen lain tai ase-
6256: tusten kanssa taikka muuten menee kaupunginvaltuuston toi-
6257: mintavaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos näkee syytä
6258: olevan valituksen hyväksymiseen, kieltää :päätöksen toimeen-
6259: panon.
6260: Jos valitus perustuu siihen, että valittajan yksityinen oi-
6261: keus on :päätöksellä tullut loukatuksi, ja semmoinen valitus
6262: hyvä:ksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka on va:littanut,
6263: mutta muutoin :pysyy 'Päätös voimassa, ellei sen havaita ole-
6264: Kunnallislait.
6265:
6266: van ristiriidassa yleisen lain tai asetusten kanssa, jolloin ku-
6267: vernööri määrätköön päätöksen kokQnansakin kumotuksi.
6268:
6269: 43 §.
6270: Jos joku tahtoo valittaa toimitetusta raatimiehen- tahi
6271: maistraatinsihteerinvaalista, tell'köön sen kirjaHisella vali-
6272: tuksella., joka viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä
6273: sen jälkeen, kun vaalitoimituksesta tehty ·pöytäkirja tarkis-
6274: tettiin, sitä päivää lukuunottamatta, on läänin kuvernöörin-
6275: virastoon jätettävä.
6276: Valituksista pormestarinvaalista on erikseen säädetty.
6277:
6278: 44 §.
6279: Kuvernöörin päätökseen saa1pi hakea muutosta Senaatin
6280: Talousosastossa viimeistään ennen kello kahtatoista kolman-
6281: tena·kymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta, sitä päivää
6282: kuitenkaan lukuunottamatta; ja noudatettakoo~~ siinä, mitä
6283: sellaisesta muutoksen hakemisesta yleensä on säädetty, kui-
6284: tenkin niin että valituksen myös saa valitusajan kuluessa jät-
6285: tää läänin kuvernöörinvirastoon sieltä perine toimitettavaksi.
6286: 45 §.
6287: Sellaiset tässä luvussa mainitu.t valitukset, jotka kohdis-
6288: tuva.t kaupunginvaltuuston tekemiin päätöksiin, ottakoon
6289: tässä laissa tarkoitettu ylempi viranomainen tutkittavik;si ja
6290: ratkaistaviksi ainoastaan siltä osalta, mikä ko;skee päätöksen
6291: laillisu:utta.
6292: Valtuuston päätö}fsen tarkoituksenm·ukaisuus, paitsi val-
6293: tuustossa toimiteltavia vaaleja ja valtuuston sisäistä työjär-
6294: jestystä koskevissa asioissa, voidaan alistaa ka.nsanäiinestyk-
6295: sellä ratkaistavaksi sillä tavoin kuin laissa kansanäänestyk-
6296: sestä säädetään.
6297:
6298: 6 LUKU.
6299: Erityisiä säännöksiä.
6300: 46 § (4·5 §).
6301: Niiden toimi- ja jo'htokuntain, jotka osaksi yleisten la-
6302: kien tahi asetusten perusteella, osaksi jollekulle kaupungille
6303: 64 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o o.
6304:
6305: annettujen erinäisten sääntöjen johdosta hoitavat ( poist.)
6306: kunnallishallintoon kuuluvia asioita,, tulee jatkaa siten mää-
6307: rättyä toimintaansa, !kunnes ne muutokset, jotka saatetaan
6308: tarpeellisiksi havaita, asianmukaisessa järjestyksessä aikaan-
6309: saadaan. Kuitenkin tulee kaupunginvaltuuston asettaa nämä
6310: toimi- ja johtokunnat, ja ovat ne haUintonsa 'PUolesta maist-
6311: raatin lälhimmän valvonnan alaisina.
6312:
6313: 47 § (46 §).
6314: Syyte 'kaupunginvaltuutettuja tahi niitä viranomalSla
6315: vastaan, jotka valtuusto on asettanut, tehdään yleisessä oi-
6316: ;keudessa. •
6317: 48 §.
6318: Tämän lain (poist.) kautta kumotaan kunnallishallinnosta
6319: kaupungissa joulukuun 8' päivänä 187'3 annetus asetuksen 1,
6320: 2, 31, 4 ja 6 luku sekä osittain muuttava asetus elokuun 15· :päi-
6321: vältä 1883, miikäli se koskee edellämainittuja lukuja, ja sa-
6322: moin osittain muuttava asetus joulukuun 15 päivältä 1897
6323: sekä kaikki muu-t tämän lain kanssa ristiriidassa olevat sään-
6324: nökset; ollen ensinmainitun, asetuksen 5 luvussa raastuvan-
6325: kokouksessa käsiteltäviksi määrätyt asiat tämän lain voi-
6326: maanastuttua kaupunginvaltuuston keskusteltavat ja pää-
6327: tettävät.
6328: Tämä laki astuu voimaan .......... kuun .... päivänä
6329: 19 ....
6330: Kuitenkin :pysyvät kaikki ne määrättyinä arkoina tapah-
6331: tuvat kunnalliset vaa:lit ja toimitukset, joihin nyt noudatet-
6332: tavan, kunnallishallintoa kaupungissa koskevan asetuksen
6333: mukaan on ryhdyttävä, kaupunginv;altuutettujen vaalia lu-
6334: lmunottamatta, voimassa senkin jälkeen, kun tämä laki on
6335: tullut noudatettavaksi, aina siihen saakka kunnes yhtäläiset,
6336: tämän lain mukaan suoritettavat vaalit ja toimitukset astu-
6337: vat voimaan. "
6338: RaulJunginvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi kerta
6339: toimitettava vuoden 19:.... kuluessa; ja on siinä nouda-
6340: tettava, mitä tässä laissa sekä kunnallisessa vaalilaissa sää-
6341: d-etään.
6342: Kunnallislait. 65
6343:
6344:
6345:
6346:
6347: Laki kansanäänestyksestä.
6348:
6349: 1 §.
6350: Jos vähintään viidestoista osa 1kunnan kaikista äänivaltai-
6351: sista jäsenistä kolmenkymmenen pä:ivän kuluessa siitä kuin
6352: ~'altuuston päätös on julkiluettu, valtwuston puheenjohtajalle
6353: osoitetulla kirjall-isella esityksellä vaatii sen kumoamista, on
6354: päätöksen kumoaminen tai voimassa pysyttäminen alistet-
6355: tava kansanäänestyksellä ratkaistavaksi.
6356: Yleinen kansanäänestys on niinikään toimitettava mil:loin
6357: maalaiskuntain k-unnallislain 2 § :n 2 ja 3 momentissa ja sa-
6358: man lain 7 § :n 2 momentissa mainitut asiat ovat mtkaistavat.
6359:
6360: 2 §.
6361: Äänestys toimitetaan äänesltysalueittain, ja on kunnallisia
6362: vaaleja varten asetettu vaalilautakunta velvollinen toimitta-
6363: maan sen kunnanvaltuuston anta;mien o'hjeiden mukaan.
6364: Äänestys on toimitettava ainoastaan lain määräämänä va-
6365: paapäivänä, ailkaen kello 8 aamulla ja jatkuen (poist.) kello
6366: 9 :ään illalla.
6367: Toimitushuoneeseen on äänestyslautakunnan toimesta
6368: hankittava äänestyslippuja, jorhin on painettu sanat ,jaa" ja
6369: ,-ei", kuin myöskin kuoria äänestyslipun sisäänsulkemista
6370: varten.
6371: Äänestyslautakunta pitäiköön myös huolen siitä, että
6372: äänestys on salainen, ja noudatettakoon tässä kohden kun-
6373: nallisen vaalilain määräyksiä.
6374:
6375: 3 §.
6376: Äänestysluettelosta on voimassa, mitä 5 § :ssä vaaliluette-
6377: losta on säädetty.
6378: 5
6379: 66 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
6380:
6381: 4 §.
6382: Äänestys saa tapahtua ainoastaan myöntävän ja hylkää-
6383: vän ehdotuksen välillä ja siten, että ( poist.) äänestyslipussa
6384: äänestäjä pyyhkii toisen siinä olevan sanan ylitse.
6385:
6386: 5 §.
6387: Kun äänestäjä tahtoo käyttää äänestysoikeuttaan, pyytä-
6388: köön äänestyslautakunnalta äänestyslipun; pyyhkiköön toi-
6389: sen siinä olevan sanan ylitse; taittakoon rlippunsa ja sulke-
6390: koon sen kuoreen; vieköön sen leimattavaksi ja senjälkeen
6391: pankoon sen vaaliuurnaan.
6392: Äänestyslautakunta merkitsee luetteloon, että äänestäjä
6393: on äänestysoikeuttoon käyttänyt.
6394:
6395: 6 §.
6396: Äänestystoimituksen keskeyttämisestä, uudestaan alka-
6397: misesta, päättymisestä, äänestyslip,pujen laskemisesta, <pöy-
6398: täkirjasta ja lippujen 'kuoreen sulkemisesta sekä keskuslau-
6399: takunnalle lähettämisestä noudatettakoon, mitä kunnaZlises8a
6400: vaalilaissa siinä suhteessa on sanottu.
6401:
6402: 7 §.
6403: Keskuslautakuntana on kunnallisia vaaleja varten ase-
6404: tettu Jkes~kuslautakunta ja 'ko'koontuu se heti, kun jonkun
6405: äänestysalueen äänestysliput ovat sille saapuneet, menetel-
6406: len kuten knnnallisen vaalilain 30 § :ssä säädetään.
6407:
6408: 8 §.
6409: Jos äänestäjä on lippuunsa merkinnyt nimi:kirjoituksensa
6410: tai jonkun muun asiaan kuulumattoman merkin tai toista
6411: siinä olevaa sanaa ei ole pyyhkinyt ylitse tai lippu on lei-
6412: maamaton, on sellainen lippu mitätön.
6413:
6414: 9 §.
6415: Sittenkuin keskuslautakunta on kaikki sille saapuneet
6416: äänestysliput jakanut jaa- ja ei-ryhmiin, laskekoon se ne
6417: ja merl:ritkö~ön kumpaisenkin ryhmän ~luvun pöytä;kirjaan sekä
6418: Kunnallislait. 67
6419:
6420: lähettäköön :pöytäkirjan asianmukaisesti: allekirjoitettuna
6421: kunnanvaltuustolle.
6422: 10 §.
6423: Päätöksenä pidetään sitä e'hdotusta, jonka hyväksi yksin-
6424: kf'rtainen äänten enemmistö on annettu.
6425: Päätös on saatettava kuntalaisten tiedoksi sillä tavalla
6426: kuin muutkin kunnalliset tiedonannot.
6427:
6428: 11 §.
6429: Kansanäänestyksellä syntyneestä päätöksestä ei ole vali-
6430: tusoikeutta.
6431: 68 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
6432:
6433:
6434:
6435:
6436: Kunnallinen vaalilald.
6437:
6438: 1 LUKU.
6439: Äänestysalueista ja vaalivh'anorna,isista.
6440:
6441: 1 §.
6442: Maalaiskuntain kunnallislain 7 §:ssä ja kaupunkien kun-
6443: nallislain 8 § :ssä säädetty valtuurbettuj.en ja tilintar.kastajain
6444: vaali on alotettava 3 päivänä joulukuuta ja loppuun toimi-
6445: tettava samana tai, JOS valtuusto niin määrää, seuraavana
6446: päivänä.
6447: 2 §.
6448: Kunta on yhtenä vaalipiirinä, ja jakrukoon valtuusto sen
6449: äänestysalueisiin samojen perusteiden mukaan kuin valtio-
6450: päiville toimitettavaa edustajain vaalia varten. Tätä jakoa
6451: noudatettakoon, vaikka päätöksestä olisikin valitettu, kun-
6452: .nes valituksen johdosta annettu päätös on saanut lain voiman.
6453:
6454: 3 §.
6455: Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto jo ka toinen vuo-
6456: 1
6457:
6458:
6459:
6460: si kesäkuussa kunnan vaalikelpoisista henkilöistä keskuslau-
6461: takunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä ynnä
6462: neljä varajäsentä, sekä, jos kunta on jaettu äänes·tysaluei-
6463: siin, erikseen kutakin äänestysal111etta vacl;en vaalilautakun-
6464: nan, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ynnä lrolme
6465: varajäsentä, ja kestää heidän toimikautensa kunnes uudet
6466: lautakunnat on valittu.
6467: Jos keskuslautakunnan tahi vaalilautakunnan puheenjoh-
6468: taja, jäsen tai varajäsen kuolee iahi poismuuton tai muun
6469: laillisen syyn ilä:hden eroaa ennen toimikautensa pä;ättymistä,
6470: on täydennysvaali toimitettava.
6471: Kunnallislait. 69
6472:
6473: 4 §.
6474: ,Jos Lapin kihlakuntaan kuuluvassa ·kunnassa käytetään
6475: enemmistövaaleja, tulee kunnanvaltuuston jakaa kunta niin
6476: moneen vaalipiiriin, että nii<1e.n lukumäärä on vähintäänkin
6477: kolmannes valtuutettujen koko lukumäärästä.
6478: Jokainen vaalipiiri valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan
6479: niin monta valtuutettua ja varajäsentä kuin kunnanvaltuusif!o
6480: kuhunkin vwalipiiriin kuuluvain vrualioikeutettujen luTun pe-
6481: rusteella on määrännyt.
6482: Tilintarkastajain vaalia varten pidettäköön kunta yhtenä
6483: vaalipiirinä.
6484:
6485:
6486: 2 LUKU.
6487:
6488: V aaliluettelosta.
6489:
6490: 5 §.
6491: Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tehköön alueen
6492: vaalilautakunta syyskuun kuluessa. Vaaliluetteloon on otet-
6493: tava sen vuoden henkikirjan mukaan kaikki ne äänestys-
6494: alueella asuvat kunnan jäsenet, jotka ennen ·kuluvan vuoden
6495: alkua ovat täyttäneet ·kaksikymmentä vuotta. J·os sellainen
6496: syy on tietty, jonka vuoksi jollakulla luetteloon merkityllä
6497: henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se merkittävä luetteloon .
6498: hänen nimensä kohdalle. Vaalilautakunta allekirjoittakoon
6499: vaalii uettelon.
6500: Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaaliluet-
6501: telon kullekin äänestysalueelle.
6502: Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä kruu-
6503: nunnimismi1es ja kaupun.ginvis·kaali ovat velwlliset antamaan
6504: vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.
6505:
6506: 6 §.
6507: Vaaliluettelon pitää lokakuun 1 päivästä; alkaen sama.n
6508: kuun 15< päivän loppuun asti olla, asianmukaisella valvon-
6509: nalla, tarkastettavaksi esille pantun.a sopivassa paikassa
6510: 70 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
6511:
6512: äänestysalueella, mistä on tieto annettava siinä järjestyk-
6513: sessä ·kuin kunnallisista ilmoituksista on määrätty.
6514:
6515: 7 §.
6516: Jos joku äänioikeutettu kunnan jäsen on jätetty pois
6517: vaaliluettelosta ja ( poist.) tahtoo ·pyytää oikaisua, t~hköön
6518: sen kirjallisesti tai suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa
6519: 2 päi~änä marraskuuta tai antakoon sen kirjallisesti sitä
6520: ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Jos joku arvelee,
6521: että toinen henkilö oikeudettomasti on vaaliluetteloon otettu,
6522: ja tahtoo pyytää oikaisua, on oikaisuvaatimus tehtävä kir-
6523: jallisesti viimeistään lokakuun 20 päivänä vaalilauta•kunnan
6524: pu'heenjohta;jalle.
6525: Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaaliluette-
6526: loon otettu on siitä poistettava, antakoon puheenjohtaja vii-
6527: meistään lokakuun 214 päivänä hänelle siitä tiedon, ilmoit-
6528: ta1en että hänellä on tilaisuus osotetussa paikassa ottaa sel-
6529: koa kirj-oituksesta ja viimeistään lokakuun kuluessa antaa
6530: vaalilautakunnalle kirjallinen selityksensä.
6531: Sellainen tiedonanto jätetään kumessa, johon vastaan-
6532: ottajan nimi ja asuinpaikka on merkitty, postin 'kautta toi"
6533: mitettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla valta toimit-
6534: taa se hänelle muullakin tavoin. Tiedonanto on sitä Jlaitsi
6535: tiedoksipantava sopivaan pruikkaan maalla. valtuuston kokous-
6536: huoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen.
6537: Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitellään ja
6538: ratkaistaan vaalilautakunnan .kokouksessa marraskuun 2 päi-
6539: vänä.
6540: Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hakekoon
6541: ennen marraskuun 15 IJäivää siihen muutosta läänin kuver-
6542: nööriltä, jonka tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa pää-
6543: töksestään iieto vaalilautakunnalle, ja toimittakoon lauta-
6544: kunta päätöksestä tiedonannon tiedoksipall!ol.la kuten 3 mo-
6545: mentissa on säädetty.
6546: Kuvernöörin päätökseen saa hakea muutosta Senaatin Ta-
6547: lousosastossa viimeistään kolmeukymmenen päivän kulUiessa
6548: kuvernöörin päätöksen antopäivästä, sitä päivää kumminkaan
6549: Kunnallislait. 71
6550:
6551: lukuunottamatta; ja noudatettakoon siinä, mitä sellaisesta
6552: muutoksen hakemisesta yleensä on säädetty,' kwitenkin niin
6553: että valitu.k,sen myös saa valvtusajan kuluessa jättää läänin
6554: kuvernöörinvirastoon sieltä perille toimitettavaksi.
6555: Senaatin Talousosasto toimituttaa kuvernöörin kautta
6556: vaalilautakunnalle asiasta antamansa 'Päätöksen.
6557:
6558: 8 1§.
6559: Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole sääde-
6560: tyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle annettu, merkitköön
6561: tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo on lainvoi-
6562: mainen.
6563: Jos muutosta on vaadittu, tulee lautakunnan, sittenkun
6564: sen vaatimuksen johdosta antama päätös on saanut lain voi-
6565: man taikka lopullinen päätös tehtyi•hin valituksiin on vaali-
6566: lautakunnalle saapunut, merkitä vaaliluetteloon mainituista
6567: päätöksistä johtuvat oikaisut, minkä jälkeen luet1Jelnon on
6568: kirjoitettava todistus, että sitä näin oikaistuna on vaalissa
6569: noudatettava. Ja älköön vaalin toimittamista estäkö taikka
6570: sen kumoamista ai'heuttako se seikka, ettei lopullista pää-
6571: töstä vaaliluettelon oikaisemisesta tehtyyn vaatimukseen ol1e
6572: ennen vaalipäivää ehditty antaa tai vaalilautakunnan tietoon
6573: saattaa.
6574:
6575:
6576: 3 LUKU.
6577: Valitsijayhdistyksistä.
6578:
6579: 9 §.
6580: Kun muutamat vaalipiirin vaalioikeutetuista · allekirjoit-
6581: tamallaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä vaalissa
6582: äänestämään yhtä tai useampaa ,kirjoituksissa mainittua hen-
6583: kilöä, on sellainen valitsijayhdistys oikeutettu kes•kuslauta-
6584: kunnalta pyytämään yhdistyksen ehdokaslistan julkaise-
6585: mista sekä sen ottamista siihen vaalilippuun, jota vaalissa
6586: on käytettävä. Asiakirjan allekirjoittajia tulee olla vähin-
6587: 72 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
6588:
6589: tään niin monta kuin kunnassa on valtuutettuja, äl.köönkä
6590: sama henkilö allekirjoittako useampaa kuin yhden sellaisen
6591: asiakirjan.
6592:
6593: 10 §.
6594: Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon päi-
6595: vätty ja sisältäköön valtuutuksen yhdelle yhdisty.ksen jäse-
6596: nelle olemaan sen asiamiehenä sekä ehdokaslistan, jossa saa
6597: olla enintään niin monta nimeä kuin vaalissa on valittava
6598: valtuutettuja ynnä kolmannes viimemainitusta luvusta, ja
6599: on ehdokkaitten .nimi sekä ammatti tahi toimi selvästi mai-
6600: nittava.
6601: 11 ·§.
6602: Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemi-
6603: sesta tulee asiamiehen ·kirjallisesti jättää keskuslautakunnalle
6604: viimeistään 5 päivänä marraskuuta ennen :kello kahtatoista
6605: päivällä. Hakemukseen on liitettävä asiakirja, joUa valit-
6606: sijayhdistys on perustettu. Hakemuksessa tulee asiamiehen
6607: vakuuttaa että ne henkilöt, joiden nimet ovat allekirjoituk-
6608: sina sanotussa asiakirjassa, ovat kunnassa vaalioikeutetut ja
6609: että he omakätisesti ovat sen alle'kirjoittaneet.
6610:
6611:
6612:
6613: 4 LUKU.
6614: Keskuskmtakunnan valmistavista toimenpiteistä vaaliioJ.
6615: varten sekä vaalilipuista.
6616:
6617: 12 §.
6618: Keskuslautakunta antakoon hyvissä ajoin tiedoksi, kuka
6619: vastaanottaa asiakirjat sekä milloin ja missä se tapahtuu.
6620: Ilmoitus on julkaistava sillä tavalla kuin muista kunnalli-
6621: sista ilmoituksista on määirätty, sekä tiedoksipanolla keskus-
6622: lautakunnan kokoushuoneessa.
6623: Keskuslautakunta kokoontuu ainaokin marraskuun 5 ja 12
6624: päivinä sekä vielä vaalin jälkeisenä päivänä.
6625: Kunnallislait. 73
6626:
6627: 13 §.
6628: Marraskuun 5 päivänä keskus·lautakunta tarkastaa ne
6629: hakemukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta ovat jätetyt,
6630: ja saattaa ne vaalioikeutettuj1en tietoon sillä tavalla 'kuin
6631: muut kunnalliset ilmoitukset s·ekä sitäpaitsi tiedokmpanolla
6632: keskuslautakunnan kokoushuoneessa. Jos havaitaan, ettei
6633: hakemus ole asianmukaisesti tehty tai valitsijayhdistys lail-
6634: lisesti perustettu, annettakoon asiamiehelle tieto, ettei hake-
6635: mukseen ole suostuttu, ja ilmoitettakoon samalla hylkäämi-
6636: sen. syyt. Asiamiehellä on kuitenkin oikeus vielä seitsemän
6637: päivän kuluessa. sen jälk·een oikaista ne kohdat, jotka aiheut-
6638: tivat hakemuksen hylkä:ä:misen.
6639: Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset, jotka
6640: asiamies 1 momentissa mainitun orkeuden nojalla on tehnyt.
6641: Tämän jälkeen laaditaan vaalissa käytettävä vaalilippu,
6642: joka on saatettava vaalioikeufJettu.ien tietoon, samalla tavoin
6643: kuin 1 momentissa säädetään sekä sitäpaitsi tiedoksipanolla
6644: kunkin äänestysalueen vaaiuhuoneustossa. Sellaisia vaalilip-
6645: rpuja, keskuslautakunnan toimesta kelpaamattomiksi leimat-
6646: tuina, annettakoon myös, mikäli mahdollista, jokaisen valit-
6647: sijayhdistyksen asiwmi,ehelle yhtä monta karppaletta, kuin
6648: ·siinä asiakiiirjassa, jolla valitsijayhdistys on perustettu, on
6649: allekirjoittaji,a.
6650: Vaalien jälkeisenä päivänä aloteta:an äänten las:keminen,
6651: joka. on niin pian kuin mahdoNista loppuun saatettava.
6652:
6653: 14 §.
6654: Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsijayh-
6655: distysten ehdokaslistat siinä järjestyksessä, kuin ne ovat jä-
6656: tetyt, kukin varustettuna järjestysnumeronaan sekä erotet-
6657: tuina toisistaan selvillä viivoilla.
6658: Vaalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen otsa-
6659: kirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaalilippu on
6660: laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat järjestysnumeroineen.
6661:
6662: 15 §.
6663: Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen joutuisasti
6664: vaalilipun ja lruhettäköön vaalilippuja kunkin äänestysalueen
6665: 74 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
6666:
6667: vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän, kuoressa, johon o:u.
6668: merkittävä tieto niiden luvusta.
6669:
6670:
6671:
6672: 5 LUKU.
6673:
6674: Vaaleista.
6675:
6676: 16 §.
6677: Vaalitoimitus alkaa kullakin äänestysalueella vaalipäi-
6678: vänä kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kahd1eksaan
6679: illalla tai kauemminkin, jos vwallilautakunta katsoo sen tar-
6680: peelliseksi, keskeytyen kerran päivässä enintään ka'hden tun-
6681: nin väliajaksi, vaalilautakunnan määräyksen mukaan.
6682: Työnantajan tulee järjestää työnsä niin, ·etteivät hänen
6683: palveluksessaan olevat henkilöt tule estetyiksi käyttämästä
6684: vaalioikeuttaan.
6685:
6686: 17 §.
6687: Äänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä kaik-
6688: kiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin sekä
6689: valvoa, •että vaalihuoneustossa on nä:htävä:nä riittävä määrä
6690: vaalilipun jäljennöksiä.
6691: Erittäin tulee siitä olla huolta pidetty, ettei .kukaan saa
6692: vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikeutetuksi,
6693: sekä että valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaalisalaisuu-
6694: den vaalilippuunsa merkitä, miten hän äänestää, ja että tätä
6695: varten tarpeelliset apuneuvot ovat saatavissa.
6696: Vaalilautakunta katsok•oon myöskin, että kyllin tilava
6697: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille va'lit.sidoille,
6698: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästää:kseen, ja
6699: että tämä paikka suljetaan kellonlyömällä, öolloin vaalitoi-
6700: mitus on ilmoitettu illalla rneskeytettävän tahi lakkautetta-
6701: van. Milloin toimitus päiväUä keskeytetään, suljetaan odo-
6702: tuspaik·ka, jos vaalilautakunta sen tarpeelliseksi katsoo.
6703: K unnallislait. 75
6704:
6705: 18 §.
6706: Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidettäkö
6707: puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia jul-
6708: kipantaka tahi valitsijoille jaettako.
6709:
6710: 19 §.
6711: Vaalitoimituks>essa t-ulee äänestysalueen vaalilautakunnan
6712: puheenjohtajan, juuri ennen äänestyksen alkua, näyttää läs-
6713: näolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten avata se
6714: kuori, jossa lautakunnalle lä!hetetyt vaaiiliput 'Ovat.
6715:
6716: 20 §.
6717: Valitsija, joka 'haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoit-
6718: tautukoon äänestysalueen vaalilauta-kunnalle saadakseen vaa-
6719: lilipun.
6720: 21 §.
6721: Vaalissa merkitköön valitsij·a viivalla sen ehdokaslistan,
6722: jota hän tah-too äänestää. ( poist.).
6723: Äänestäjällä ei <>le <>ikeutta millään tavalla muwttaa vaa-
6724: lilippuun otettua ehdokaslistaa, j<>ta hän äänestää.
6725:
6726: 22 §.
6727: Tehtyään äänestysmerkin vaalilippuunsa vieköön valit-
6728: sija sen kokoontaitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi ja
6729: pankoon leimatun vaalilipun vaaliuurnaan.
6730:
6731: 23 §.
6732: Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun uurnaan, mer-
6733: kittäköön vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt vaalioikeut-
6734: tansa.
6735: 24 §.
6736: Milloin vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna suljet-
6737: tava vaalilautakunnan puheenjo•htajan 1ja väiJJ.intään yhden
6738: jäs enen sinetillä sekä pantava v·armaan talteen. Kun toimi-
6739: 1
6740:
6741:
6742: tusta sitten jatketaan, tulee lautakunnan ennen sinettien pois-
6743: tamista tarkastaa, että ·ne ovat ehjät.
6744: Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat tulleet saapuville
6745: ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyksen lo-
6746: 76 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
6747:
6748: pettamiseen määrättyä 'kellonlyömää, olkoon oikeus antaa
6749: äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys ju-
6750: listetaan päättyneeksi.
6751: 25 §.
6752: Niinpian kuin äänestys on päättynyt, otetaan annetut
6753: vaaliliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta. Samaten las-
6754: ketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon
6755: tehtyjen merkintöjen mukaan ovat vaalioikeuttaan käyttä-
6756: neet.
6757: Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestävään
6758: kuoreen, jonka vaalilautakunnan puheendoMaja ja vähintään
6759: yksi jäsen sinetillään huolellisesti sulkevat.
6760: Kuoreen kirjoitetaan sitten osote k'eskuslautakunnalle ja
6761: merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä.
6762:
6763: 26 §.
6764: Jos annettuja vaalilippuja ei voida heti laskea, sentähden
6765: että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaaliuurnan suh-
6766: teen kuten 24 § :ssä on sanottu, ja toimitetaan annettujen
6767: 1
6768:
6769:
6770:
6771: vaalilippujen laskeminen ja kuoreen paneminen seuraavana
6772: päivänä.
6773: 27 §.
6774: Vaalitoimituksessa teroee joku äänestysalueen vaalilauta-
6775: kunnan jäsenistä pöytäkirj-an, johon merkitään toimituspäivä,
6776: lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät, 'jolloin toimi-
6777: tus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistettiin päättyneeksi,
6778: sekä annettujen vaalilippujen ja vaalioikeuttaan 'käyttäneiden
6779: lukumäärä, minkä ohessa kuoreen sulkemisessa käytettyjen
6780: sinettien painoskuvat pannaan pöytäkirjaan.
6781: Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkiluetaan ja
6782: vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkitsee, että pöy-
6783: täkirja on oikea, minkä jälkeen tämä pannaan keskuslauta-
6784: kunnalle osoitetulla päällekirjoituksella varustettuun kuoreen.
6785:
6786: 28 §.
6787: Äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja jon-
6788: kun jäsenen tulee yhdessä niin pian kun mahdollista joko itse
6789: Kunnallislait. 77
6790:
6791: viedä tai postin kautta toimittaa sekä 25 § :ssäi mainitut vaa-
6792: liliput että vaalipöytäkirja eri kuorissa keskuslautwkunnalle.
6793:
6794: 29 §.
6795: Niissä Lapin kihlakuntaan kuuluvissa kunnissa, joissa
6796: enemmistövaalitapa on käytännössä, äänestäköön kukin vaa-
6797: lioikeutettu enintään niin{ monta ehdokasta kuin kunnanval-
6798: tuusto on määrännyt valtuutettuja ja varajäseniä yhteensä
6799: vaalipiirissä valittavaksi, ja 'käyttäköön hän tällöin sellaista
6800: vaalilippua ·kuin (poist.) itse haluaa. Muutoin on enemmistö-
6801: va·aleihin nähden soveltuvissa kohdin voimassa:, mitä tässä
6802: laissa säädetään.
6803:
6804:
6805: 6 LUKU .
6806: .Äänten laskemisesta ja vaalin tuloksen määräämi~estä.
6807:
6808: 30 §.
6809: Niinpian kuin jonkun äänestysalueen vaaliliput ovat saa-
6810: puneet keskus'lautakunna;lle, ovat kuoret avattavat ja vaali-
6811: liput laskettavat sekä saatu luku v.erratta,va äänestysalueen
6812: vawlilautarkunnan ~pöytäkirjassa mainittuun.
6813: Sen jälkeen ovat vwaliliput av·attavat ja siten järjestettä-
6814: vät, että ne, joissa valitsijat ovat antaneet äänensä saman eh-
6815: dokaslistan puolesta, yhdistetään yhdeksi ääniryhmäksi.
6816:
6817: 31 §.
6818: Jos joku niistä, joita valitsija on äänestäJnyt, ei ole vaali-
6819: kelpoinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kuitenkin va-
6820: litsijan ääni voimassa toisiin nähden.
6821: (poist.).
6822: Jos valitsija on vaalilipussaan merkinnyt useam:p1a
6823: kuin yhden ehdokaslistan,
6824: (poist.)
6825: tahi pannut vaalilippuun nimikirjoituk.sensa tai muun
6826: asiaankuulumattoman merkin,
6827: 78 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
6828:
6829: t.ahi käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua
6830: vaaliliiJ'pua,
6831: tahi jos vaalilipussa ei ole asianomaisen vaaliloiutakunnan
6832: leimaa, olkoon sellainen vaalilippu mitätön:.
6833:
6834: 321 §.
6835: Ääniryhmän äänimäärä on sen hyväksyttyjen vaaZilippu-
6836: jen luku.
6837: Jos kahden tahi useamman ääniryhmän ehdokaslistoissa
6838: on sama nimi ensimäisenä, muodostavat nämä ääniryhmät
6839: yhdistetyn ääniryhmän, jonka äänimäärä on siihen kuuluvien
6840: yksinkertaisten, 30 §:n 2 momentissa mainittujen ääniryh-
6841: mien ·äänimäärien summa.
6842:
6843: 33· §.
6844: Kunkin yhdistetyn tahi yksinäisenä olevan ääniryhmän
6845: äänimäärä jaetaan vuoroansa yhdellä, kahdella, kolmella ja
6846: niin edespäin, tarpeen mukaan, korkeintaan ääniryhmän eh-
6847: dokkaiden luvuna.
6848: Näin saadu.t osamäärät kirjoitetaan perätysten sarjaan
6849: suuruutensa mukaan, suurimmasfia ~lkaen, ja merkitään kun-
6850: kin osamäärän kohdalle, minkä yhdistetyn tahi yksinäisenä
6851: olevan ääniryhmän osamääristä se on otettu. Yhtä suurien
6852: osamäärien keskinäisen järjestyk·sen ratkaisee arpa.
6853: Tämän osamääräsarjan alusta erotetaan niin monta lukua
6854: kuin vaalissa on valittava valtuutettuja.
6855:
6856: 34 §.
6857: Kukin yhdistetty tahi yksinäisenä oleva ääniryhmä saa
6858: täyttää niin monta parikkaa valtuustossa kuin sen osamääriä
6859: on 33 §:n 3 momentin mukaan erotettu.
6860:
6861: 35 §.
6862: Yksinäisenä olev·an ääniryhmän ehdokaslistasta erotetaan,
6863: sen alusta alkaen, niin monen ehdokkaan nrimi kain ääniryh-
6864: mälle 34- § :n mukaan tulee paikkoja valtuustossa, ja ovat
6865: nämä ehdokkaat valtuwtetuiksi valitut.
6866: K unnallislait. 79
6867:
6868: 36 §.
6869: Yhdistetylle ääniryhmälle tulevista paikmsta valtuus-
6870: tossa täyttää ensimäisen se ehdokas, jonka niffni on ensimäi-
6871: senä kaJkissa yhdistertyn ääniryhmän muodostavien yksin-
6872: kertaisten äänirymien ehdokaslistoissa, ja katsotaan hän vali-
6873: tuksi sen yksinkertaisen ääniryhmän puolesta, jonka ääni-
6874: määrä on suurin.
6875: Muut yhdistetylle ääniryhmälle tulleet paikat valtuus-
6876: tossa jaetaan ääniryhmään kwulwv~en yksinkertaisten äämi-
6877: ryhmien kesken niin kuin 33, 34 ja 35 §:ssä säädetään, jol-
6878: loin kunkin ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroonsa yh-
6879: dellä, kahdella, kolmella j. n. e., saadut osamäärät järjeste-
6880: tään sarjoJan suuruutensa mukaan, sarjasta erotetaan, sen
6881: alusta aZkaen, niin monta osamäärää, kruin yhdistetyllä ääni-
6882: ryhmällä vielä on oikeus täyttää vaZtuuston paikkoja, ja kul-
6883: lekin yksinkertaiselle ääniryhmälle tulee niin monta paikkaa
6884: valtu.ustossa, kuin sen osamääriä on erotettu.
6885:
6886: 37 §.
6887: Ehdokas, jonka mmz on erotettu kahdesta tahi useam-
6888: masta ehdokaslistasta, katsotaan valituksi sen yksinkertaisen
6889: ääniryhmän puolesta, jonka ehdokaslistassa hänen nimensä
6890: järjestykseen nähden varhemmin ilmaantwu. Jos hänen ni-
6891: mellään kahdessa tai useammassa ehdokaslistassa on järjes-
6892: tykseen nähden sama asema, katsotaan hän valituksi sen yk-
6893: sinkertaisen ääniryhmän pttolesta, jonka äänimäärä on suu-
6894: rempi, mutta jos näiden äänimäärä on sama, ratkaisee arpa.
6895:
6896: 38 §.
6897: Kun ääniryhmä, 37 §:n säännöksiä sovellettaessa, on ·ka-
6898: dottanut sen puolesta valituksi katsotun valtuutetun, astuu
6899: hänen sijaansa valtuutetuksi ääniryhmän ensimäinen, vielä
6900: käyttämättä oleva ehdokas.
6901: Jos tämä säännös on sovelletbava kahteen tahi useampaan
6902: ääniryhmään, alotetaa.n siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä,
6903: jonka äänimäärä on suurin, ja jatk·etaan järjestyksessä ääni-
6904: ryhmien swuruuden mukaan.
6905: 80 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5,
6906:
6907: 39 §.
6908: Ellei ääniryhmän ehdokaslistassa ole 38 §:n säännöksiä
6909: sovellettaessa tarv~Mavaa määrää nimiä, täytetään avoimeksi
6910: jäänyt paikka, milloin ääniryhmä kuuluu yhdistebtyjln ääni-
6911: ryhmään, siitä ääniry hmästä, jonka osamäärä lähinnä oUsi
6912: erotettu, jos 36 §:n 2 momentissa m'ainittua osamäärien erot-
6913: tamista olisi jatkettu, ja milloin ääniryhmä on pysynyt yksi-
6914: näisenä, siitä ääniryhmästä, jonka osamäärä lähinnä olisi ero-
6915: tettu, jos 34- §:ssä mainittua osamäärien erottamista olisi jat-
6916: kebtu. ____,
6917: ,,_.
6918:
6919:
6920: 40 §.
6921: Valtuutettujen varajäHenksi valitaan kustakin yksinker-
6922: taisesta ääniryhmäistä kolmannes sen puolesta valittujen val-
6923: tuutettujen luvusta ta:hi, jos siten synltyy murto-osi1a, ,läJhinnä
6924: suurempi kokonaisluku, ja erotetaan tätä varten kunkin yk-
6925: sinkertaisen ääniryhmän ehdokaslistasta eteenpän järjesty k-
6926: sessä niin monta nimeä, kuin ääniryhmä saa valita varajäse-
6927: niä, sivuuttamaHa ainoastaan niiden ehd·okkaiden nimet, jotka
6928: jo ovat valitut valtuutetuiksi.
6929:
6930: 41 §.
6931: Kun laskemistoimitus keskeytetään, pitää kaikki vaali-
6932: liput ja laskelmat niin säilytettämän, ettei ku:kaan keskus-
6933: lautakuntwan kuulumaton saa niitä käsiinsä.
6934:
6935: 42 §.
6936: Keskuslautakunnan laskemistoimituksessa tehdään rpöy-
6937: täkirja, jossa erikseen on mainittava mitättömien vaalilip-
6938: pujen luku kussakin äänestysalueessa, sekä va,litut henki-
6939: löt ja kustakin ääniryhmästä valitut va.rajäsenet jäTjestyk-
6940: sensä mukaan. Pöytakirjaan on liitettävä kaikki vaalin tu-
6941: losta :lasketrta•essa syntyneet laskelmat, jotka keskuslauta-
6942: kunnan puheenjohtajan tulee sinettisiteellä toisiinsa yhdistää.
6943:
6944: 43 §.
6945: Keskuslautakunnan kokouksissa, joita pidetään vaalilip-
6946: pujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä varten,
6947: K unnallislait. 81
6948: ov.at valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut olemaan saa-
6949: puviUa.
6950:
6951: 44 §.
6952: Milloin enemmistövaalita·pa on käytännössä, erotetaan
6953: enin ääniä saaneista ensin määrätty luku valtuutetuiksi Ja
6954: sen jälkeen lahinnä ääniä .saaneista varajäsenet.
6955:
6956:
6957: 45 §.
6958: Vaalin tulos julkaistakoon samalla tavalla kuin muutkin
6959: kunnalliset tiedonwnnot.
6960:
6961:
6962:
6963: 7 LUKU.
6964:
6965: Erityisiä säännöksiä.
6966:
6967: 46 §.
6968: Kun joku valtuuston jäsen kuolee tai muusta syystä
6969: luopuu taikka on estetty sa_,apumasta. va!ltuuston kokouk-
6970: seen, astuu hänen sijaUeen ensimäinen vielä käyttämättä
6971: oleva varajäsen siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä, jonka
6972: puolesta. poistunut tai estetty on valiftu.
6973: Ellei ääniryhmässä ole varajäseniä, astuvat sijaan, jos
6974: ääniryhmä kuuluu yhdistettyyn ääniryhmään, pienimmän
6975: siihen kuuluvan yksinkertaisen ääniryhmän varajäsenet jär-
6976: jesty ksensä mukaan, sen jäZkeen lähinnä piewimmän ja niin
6977: edespäin, ja jos ääniryhmä on ollut yksinäisenä, pienimmän
6978: yksinkertaisen ääniryhmän varajäsenet ehdokaslistan järjes-
6979: tyksessä ja niin edespäin.
6980:
6981: 47 §.
6982: Jos joku tahtoo valittaa valtuutettujen vaalista, tehköön
6983: sen samassa järjestyksessä, kuin valitetaan valtuuston pää-
6984: töksistä. Valitusaika luetaan vaalin tuloksen julikaisu'Päi-
6985: västä.
6986: 6
6987: 82 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
6988:
6989: 48 §.
6990: Jos valitus hyvruksytään ja uusi vaali määrätään, tulee
6991: ~eskuslautakunnan vi~pymättä ry'htyä uuden vaalin toimit-
6992: tamiseen. Va:litut :pysykööt kuitenkin toimessaan, kunnes
6993: uusi vaali on toimitettu.
6994: 49 §. 1
6995: Jos tässä Zaissa jotakin tapausfJa varten säädetty määrä-
6996: päivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arkipäivä
6997: määräpäivänä.
6998: Jos joulwkuun 3 päivä on lauantai, on ensimäinen vaali-
6999: päivä seuraavana m~aanantaina.
7000:
7001: 50 § (49 §).
7002: Kunnan tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastajat va-
7003: litaan samalla kertaa kuin valtuutetut, ja on vaalissa nouda-
7004: tettava tätä lakia, kuitenkin niin että vrulitsijay'hdistylksen
7005: ehdo1mslistassa saa olla enintään niin monta nimeä !kuin vaa-
7006: lissa on valittava ti1intar'kastajia ja varatarkastajia Y'hteensä.
7007:
7008: 51 § (50 §).
7009: Valtuuston toimitettavissa suhteellisissa vaale]ssa jäte-
7010: tään ehdokaslistat valtuuston puheenjoht.a.jalle valtuuston
7011: määrättävänä rurkana, ja on muuten soveltuvissa kohdin nou-
7012: dat.ettava tämän lain 14, 15, ·2,1· ja 212' §:ää, 30 §:n 2 moment-
7013: tia, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 3·7, 38, 39, 40 ja 46 §:ää. K~eskus
7014: lautakunta·na toimii valtunston valitsema vaalilautakunta.
7015:
7016: 52 § (51 §).
7017: Kun kunnassa ensi kerta tä:mä!D. lain mukaan vrulitaan
7018: valtuutetut, asettaa maistraatti kaupungissa ja kunnalHs-
7019: la.utakunta maalla keskuslauta:kunnan ja äänestysalueiden
7020: vaalilautakunnat, jotka pysyväJt toimessa kunnes valtuusto
7021: on uudet lautakunnat va.linnut. Muut!kin tässä laissa val-
7022: tuustolle vaaliin nähden määrätyt tehtävät toimittavat maist-
7023: raatti ja kunnallislautakunta.
7024: Näissä vaaleissa valitaan niin monta valtuutettua kuin
7025: maalaiskuntain ja kaupunkien kunnallislaeissaJ säädetään.
7026: Kunnallislait. 83
7027:
7028: Ensimäisen vuoden lopussa eroavat toimestaan ne val-
7029: tuutetut, joiden nimet muodostavat jälkimäilsen puolen, ja toi-
7030: sen vuoden lopussa ne, joiden nimet muodostavat edellisen
7031: puolen vaalissa valituiksi julistetuista.
7032: Ensimäisessä valtuutei;tujen vaalissa valitut varajäsenet
7033: pysyvät kaikki toimessaan kaksi vuotta.
7034:
7035: 53 § (52 §).
7036: Keskuslautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenten palk-
7037: kiot sekä muut vaalista johtuvat menot suorittaa kunta.
7038: 84 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
7039:
7040:
7041:
7042:
7043: Edellä olevissa ehdotuksissa maalaiskuntain kunnallis-
7044: laiksi ja kaupunkien kunnallislaiksi on Valiokunta lakien
7045: voimaanastumisen ajan jättänyt avoimeksi tarkoituksella,
7046: että hallitus sen määrää. Yleisissä perusteluissa esitetyistä
7047: syistä on Valiokunta sitä mieltä, että nämä lait olisivat saa-
7048: tettavat voimaan viipymättä ja ainakin niin, että laeissa edel-
7049: lytetyt valtuutettujen vaalit voidaan vielä tämän vuoden ai-
7050: kana toimittaa. Tähän nähden saa Valiokunta kunnioittaen
7051: ehdottaa,
7052: että Ed·uskunta, päätehtyään lakien vahvista-
7053: mistavan, jättää Hallituksen mäiirättäväksi ajan
7054: edellä olevain maalaisku!(n;tain kwnnallisZain ja
7055: kaupunkien kunnallislain viipymättä tapahtu-
7056: valle voimaanastumiselle.
7057:
7058:
7059: Edellä on jo mainittu, että Valiokunta on jättänyt käsit-
7060: telemättä kysymyksen kunnallisverotusta koskevain laki-
7061: säännösten muuttamisesta. Uudistus tälläkin alalla on aivan
7062: välttämätön, mutta kysymyksen ratkaisu vaatii laajempia
7063: esitöitä kuin tähän asti on suoritettu. Ettei tämä uudistus
7064: kuitenkaan viipyisi, olisi Valiokunnan mielestä hallituksen
7065: mahdollisimman pian annettava Eduskunnalle esitys kun-
7066: nallisverotusta koskevan lainsäädännön perinpohjaisesta
7067: uudistamisesta. Esityksen tulisi rakentua sille pohjalle, että
7068: vähävaraisten kansanluokkain verotaakka entisestään huo-
7069: jentuisi ja verotusjärjestelmä muodostuisi asteettain ylene-
7070: väksi.
7071: Valiokunta siis kunnioittaen esittää Eduskunnan päätet-
7072: tävä:ksi,
7073: että Hallitus m~hdollisimman pian Eduskun-
7074: nalle antaisi esityksen kunnallisv·erottCBtta koske-
7075: van lainsäädännön uudistamisesta.
7076: Kunnallislait. 85
7077:
7078: Asian 'käsittelyyn ova.t ottaneet osaa pruheenjohtajaJ An-
7079: ton Huotari, varapuheenjohtaja Annala, jäsenet Aalle-Teljo,
7080: Erkko, Herrala, Hoikka, L. Ikonen, Isaksson, Koivisto, Lai-
7081: tinen, Lantto, IJehtinen, Malmivaara, S. Rantanen, Saarinen,
7082: Salovaara ja Virkki sekä osittain varajäsenet Karhinen, Leh-
7083: mus, Lonkainen, Raade, Raatikainen, Thuneberg, Tolonen ja
7084: J. Wiik.
7085:
7086: Helsingissä, 25 päivänä toukokuuta 1917.
7087: 86 1917. - Eduskruntaesitysmietinta N:o 5.
7088:
7089:
7090:
7091:
7092: Vastalauseita.
7093: I.
7094:
7095: Kun lähdetään vallankumouksen mainingeissa korjaa-
7096: maan kauan kipeästi tunnettuja ·epäkohtia vanhentunoossa
7097: kunnallisessa lainsäädännössämme, varsinkin kunnallisissa
7098: äänioikeusoloissa, on luonnollista, että poikkeuksellinen aika
7099: ei voi olla painamatta leimaansa tulokseen. Muutoksien täy-
7100: t;yy tulla jyrkemmiksi j.a syvemmälle meneviksi lkuin olisi
7101: ollut välttäm ätön:tä, jos aikanaan ja säännöllisissä oloissa
7102: 1
7103:
7104:
7105:
7106: olisi saatu uudistukset aikaan. Allelkirjoittaneet 'kunnaJl~s
7107: valiokunnan j-äsenet ovat esitysehdotusta pohtiessaan kat-
7108: soneet velvollisuudekseen ottaa tämän seikan huomioon ja
7109: sen vuoksi hyväksyneet suurimman osan lakiehdotuksiin
7110: sisältyvistä muutosehdotuksista, niin pitkälle meneviä kuin
7111: ne ovatkin. V aliakunnan enemmistö on kuitenkin erinäisissä
7112: tärkeissä kohdissa tehnyt päätöksiä, joihin emme voi yhtyä,
7113: koska ne meidän mielestämme eivät ole missään yhteyd·essä
7114: kansanvaltaisuuden kanssa, johon on sanottu pyrittävän, ja
7115: lain voimaan astuttua voivat saada aikaan häiriötä kunnal-
7116: listen asiain, varsinkin kuntain talouden, hoidossa.
7117: Äänioikeus ja Jo 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä hyväksyi edus-
7118: vaalikelpoi- kunta yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja suhteelliset vaa-
7119: snus. lit otettaviksi käytäntöön kunnallisissa vaaleissa. Ääni-
7120: oikeus oli sen mukaan annettava jokais-elle, veroa maksa-
7121: mattomallekin, kunnan jäsenelle, miehelle sekä naiselle, joka
7122: ennen vaalivuotta on täyttänyt 21 vuotta. Ja jokainen ääni-
7123: oikeutettu oli myöskin vaalikelpoinen. Vaalioikeutta vailla
7124: clisi tullut olemaan: 1) se, joka on holhouksen alaisena;
7125: 2) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, joUei apu olt>
7126: Vastalause 1. 87
7127:
7128: ainoastaan satunnaista; 3) se, joka muun syyn kuin todiste-
7129: tun varattomuuden tähden on jättänyt suorittamatta hänen
7130: maksettavakseen pannut kunnalliset tuloverot tai henkilö-
7131: maksut: 4) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ-
7132: hön; 5) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansalais-
7133: luottamusta vailla taikka kelvoton maan palvelukseen tai
7134: toisen .asiaa ajamaan sekä 6) se, joka on todistettu syypääksi
7135: äänten ostoon tai myymiseen kunnallisissa vaaleissa.
7136: Suurempaa ,kansanvaltaisuutta" tavoitellen, ei kunnal-
7137: Jisvaliokunnan enemmistö kuitenkaan ole tyytynyt silloisiin
7138: ehdotuksiin. Kun eräissä Sweitsin kantoneissa on äänioikeus
7139: myönnetty jo 20 vuotta täyttäneille, on valiokunta pitänyt
7140: tuota ikärajaa sopivana meillekin. Tällöin ei ole kuiten-
7141: kaan otettu huomioon, että 20-vuotias kansalainen Sweitsin
7142: lakien mukaan jo on täysi-ikäinen. 'Suomessa hän on vielä
7143: holhouksen alainen, jo'ka ei s.aa hoitaa edes omaa omaisuut-
7144: taan ja jolla niin ollen vielä vähemmin voitanee katsoa ole-
7145: van edellytyksiä äänellään ottaa osaa kunnan asiain ja v.arain
7146: hoitoon.
7147: Muukaan holhouksenalaisuus kuin ala-ikäisyydestä riip-
7148: puva, yhtä vähän kuin kansalaisluottamuksen menettäminen-
7149: kään, ·ei valiokunnan enemmistön mielestä ole esteenä ääni-
7150: oikeuden käyttämiselle. Tällaiselle ,kansanvaltaisuudelle"
7151: turhaan hakee vertaa mistään toisesta maasta. Venäjälläkin,
7152: jossa vallankumouksen laineet muuten ovat korkeina käy-
7153: neet, on uutta kunnallisl~kia tehtäessä jMetty sentään
7154: m:ielenvikaiset Ja törkeistä rikolksista tuomitut äänioi-
7155: keutta vaille. V aliakunnan enemmistön taholta on ääni-
7156: oikeuden antamista tällaisille järjen tai siveellisyyden suh-
7157: teen vajamittai'sille puolnstettu sillä, !etteivät ne missään
7158: tapauksessa tulisi tuota oikeutta käyttämään, ei ainakaan
7159: niin suuressa määrin, että niiden äänet kunnallisissa vaa-
7160: leissa mitään merkitsisivät. Mutta vaikkapa niin tulisikin
7161: olemaan, ei äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden myöntäminen
7162: henkilöille, joita yhteiskunnan on pakko last-en tavoin hoi-
7163: vata, olisi missään tapauksessa varsin hyvä todistus lain-
7164: säätäjän omasta älyllisestä tilasta. Valiokumian enemmistö
7165: 88 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
7166:
7167: onkin viime tingassa sen verran peräytynyt alkuperäisestä
7168: ehdotuksestaan, että on kieltänyt tällaisilta vajavaltaisilta
7169: vaalikelpoisuuden. Siis ei sentään tarvitse peljätä, että mie-
7170: lenvikaisia ja kansalaisluottamuksen menettäneitä valittai-
7171: siin valtuustoihin ja muihin kunnallisiin luottamustoimiin.
7172: Vähemm~stöön kuuluvista ovat jotkut sitlä mieltä, että
7173: verovelv,ollisuuden pitäisi edelleen1kin oUa kunnallisen ääni-
7174: oikeuden ehtona, koska kunnallishallinto etupä:äsiSä 'kohdistuu
7175: kunnan varain 'käyttämiseen ja kunnallistaloud,en hoitoon, Ja
7176: sen vuoksi myöskin vain n'iiden kuntalaisten tulisi saada ottaa
7177: osaa kunnallisvaaleihin, jotka kuntain menot suorittavat.
7178: Kun tällä katsantokannalla kuitenkaan ei nykyisessä tilan-
7179: teessa, v•arsinkin sen jälkeen kun eduskunta siitä aikais,em-
7180: min jo on luopunut, ole mitään edellytyksiä saavuttaa riit-
7181: täväiä kannatusta. eduskunnassa, eli sitä ole tahdottu tässä
7182: vastalauseessa esittää. Allekirjoittaneet ovat pääasiassa hy-
7183: väksyneet äänioikeuteen nä;hden 1'91()18 vuoden valt'iopäiväiill
7184: kannan, supistaen kuitenkin poik•keukset kaiklkein välttämät-
7185: tömimpiin.
7186: Valtuutettujen Kunnallisissa vaaleissa on meillä kolmivuotinen vaali-
7187: toimikausi. kausi ollut alusta pitäen käytännössä siten, että valtuute-
7188: tuista eroaa vuosittain kolmannes. Tällä järjestelmällä on
7189: tahdottu turvata kunnan asiain hoidoUe jatkuvaisuutta ja
7190: johdonmukaisuutta sekä estää kovin äkillisiä mullistuksia
7191: siinä. Kunnallisvaliokunnan käsiteltäväksi lähetetyissä laki-
7192: ·ehdotuksissakin oli kolmivuotinen toimikausi säilytetty. Va-
7193: liokunnan enemmistö on kuitenkin tullut siihen käsitykseen,
7194: että valtuutettujen toimikauden lyhentäminen kahdeksi vuo-
7195: deksi olisi omiaan vilkastuttamaan kunnalliselämää, kun vä-
7196: hemmistötkin siten aina kerralla saavat enemmän edustajia
7197: valtuustoon ja kun mahdollisesti epäonnistunut valtuusto
7198: voitaisiin myöskin sitä pikemmin korjata. Kun meidän mie-
7199: lestämme lisä!äntynyt ,vilkkaus", j10s sellaista ilmaantuisikin,
7200: ei suinkaan korv8Ja sitä, miklä täm!än muutoksen kautta jat-
7201: lmvaisuudessa ja asioihin perehtymisessä menetetä:än, ehdo-
7202: tamme palaamista ta.kaisini ·kolmivuotiseen toimiikauteen se!Jrä
7203: valtuustojen että maala~s1kuntaiii) kunna1lisl,autak'Untaiill: •v'a.a-
7204: leissa.
7205: Vastalause I. 89
7206:
7207: Nykyisten kunnallisasetusten mukaan ei kunnanvaltuu- Valtuutettujen
7208: tetuille valita varamiehiä, vaan on· sen sijaan säädetty, varamiehet.
7209: että vähintään 2/ 3 heistä on oleminen saapuvilla päätösten
7210: teossa. Jos taas joku valtuusmies kuoleman tai paikkakun-
7211: nalta muuton tähden kokonaan joutuu pois, on hänen tilal~
7212: leen uusi valittava. Ehdotetun kunnallisen vaalilain mu-
7213: kaan valittaisiin valtuutetuille myöskin varajäseniä, jotka
7214: astuvat varsinaisen tilalle -ei ainoastaan paikan kokonaan
7215: avoimeksi jäädessä, vaan myö.skin silloin kun jäsen tilapäi-
7216: sen syyn tähden jää kokoukseen tulematta. Kun tällainen
7217: järjestelmä johtaisi siihen, että varsinaisten valtuusmiesten
7218: sijaan tärkeitäkin asioita käsitt-elemään astuj,si varamies,
7219: joka. yhtäkkiä kutsuttuna on aivan outo asioille, ·emme puo-
7220: lestamme voi ehdotusta kannattaa. Tämä järjestelmä on var-
7221: sinkin hankala, maalaiskunnissa, joissa varajläs.en.en kutsu-
7222: minen monien peninkulmain takaa tila.päi·sesti poisjääneen
7223: sijaan tuottaisi vaikeuksia.
7224: Kunnallisten varain hoito on kunnan- ja kaupunginv.al- Kunnan varain
7225: tuustojen tärkein ja edesvastuullisin tehtävä, jonka kunnol- hoito.
7226: lista suorittamista nykyiset kunnallisasetukset koettavat eri-
7227: tyisillä säännöksillä turvata. Voimassa olevan maalaiskun-
7228: tain kunnallisasetuksen mukaan ovat sellaisissakin kunnissa,
7229: missä valtuustolaitos on olemassa, seuraavat asiat käsitel~
7230: tävät kuntakokouksessa, nimittäin: 1) sellais·en kiinteistön
7231: tahi oikeuden myyminen, panttaaminen tahi vaiJhta,minen,
7232: joka lahjan, testamentin tahi muun J.aillis·en saannin kautta
7233: on tullut kunnan omaksi, sekä sellainen välipuhe tahi so-
7234: vinto, joka vaikuttaisi sen oikeuden muuttamista tahi supis-
7235: tamista, mikä kunnalla on semmois•een kiinteistöön; 2) ·kiin-
7236: teän omaisuuden ostaminen; 3) uusi yritys, jota vart-en ylei-
7237: nen taksoitus on tarpeen; ja 4) lainan ottaminen kunnan
7238: yhteisiin tarpeisiin. Kun vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä
7239: hyväksytyn maalaiskuntain kunnallisasetuksen mukaan
7240: kuntakokoukset olisivat jääneet pois, oli asetusehdotuks•een
7241: otettu määräys, -että edelläluetellut ja eräät muut tärkeät
7242: asiat olivat käsiteltävät lisätyssä valtuustossa.
7243: 90 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
7244:
7245: Kaupunlrien kunnallishallinnosta taas on voimassa sellai-
7246: nen säännös, että valtuusmiesten lukua on lisättävä, kun kä-
7247: sitellään kysymyksiä: 1) kiinteän omaisuuden ostamisesta
7248: kaupungille, taikka kaupungin kiinteän omaisuuden myyn-
7249: nistä tai vaihdosta, paitsi mitä ra:IDennustontteihin tulee; 2)
7250: uudesta yrityksestä, joka vaatii yleistä taksoitusta; ja 3)
7251: lainan ottamisesta kaupungin yhteisiin tarpeisiin pitemmäbi
7252: kuin kahden vuoden ajaksi. Vuoden 1908 toisilla valtiopäi-
7253: villä hyväksyttyyn kaupunkien kunnallisasetukseen on näm.t
7254: määräybet otettu lisättyinä.
7255: Määräenem- Esillä olevan esitysehdotuksen ja Valiokunnan ehdotuk-
7256: mistö. sen mukaan jää lisävaltuustolaitos sekä maalais- että kau-
7257: punkikunnista kokonaan pois, joten kaikki asiat jäävät var-
7258: sinaisen valtuuston käsiteltäviksi. Ja valtuuston kokouksissa
7259: ratkaistaan kaikki asiat, paria poikkeusta lukuunottamatta,
7260: y'ksinkertaiseUa äänten enemmistöllä. Kun 1iäJ.laisen vallwn
7261: myöntäminen valtuustoille voisi 1käiyd'ä sa;ngen vruaralliseksi
7262: kunhain veroama:ksaville jäsenine ja itse lkunnillekin, emme
7263: puolestamme ole voineet valiokunnan enemmistöön iJässä kohti
7264: yhtyä. Se uusi kunnallisen itsehallinrruon elin, !kansamääineiS-
7265: . tys, joka mietinnössä ehdotetaan käytäntöön otettava'ks:i, ei
7266: vastaa toisten takeiden poisjäämistä. Ja kun se kokemus,
7267: mrkä kaupungeissa on lisävaltuusmiesVIaaleis.ta, ei 'kehoita
7268: tätä laitosta säilyttämään, olemme vitäneet lmäiämenernmis-
7269: tön säätämistä tärkeimmille päätöksiHe parhaiten tarkoitusta
7270: vastaavana.
7271: Manttaaliin Maalaiskuntain kunnallishallitusta koskevan asetusehdo-
7272: pantu maa. tuksen 5 luku sisältää säännöksiä manttaaliin pantua maata
7273: ja laitoksia koskevain asiain käsitte1emisestä. Valiokunnan
7274: enemmistö ei ole kuitenkaan suostunut ottamaan siihen mi-
7275: tään selvää säännöstä siitä, millä tavoin maatilain haltijain
7276: edustajat ja varaedustajat ovat valittavat niihin yhteisiin
7277: !kokouksiin, joissa manttaaliin pantua maata eri ·kunnissa kos-
7278: kevat kysymykset ratkaistaan. Niinikään puuttuu säännös
7279: siitä, minkä kunnallisen elimen 1kruutta rmanttaalin 1hialtijai\n
7280: kokousten pä·ätökset ovat toimeen p.antavat. Olemme sen
7281: Vastalause 1. 91
7282:
7283: vuoksi ehdottaneet ma1alaiskuntain kunnalli.sasetuksen 6 lu-
7284: kuun näitä asioita kos·kevat säännö~s~et.
7285: Voimassa olevassa maalaiskuntain kunnallisasetuksessa Alistusvelvol-
7286: olevien säännösten mukaan on kuntakokouksen päätös, pääs- lisuus.
7287: täkseen voimaan, alistettava Senaatin Talousosaston tarkas-
7288: tettavaksi ja vahvistettavaksi, kun se kosmee sdlaisen kiin-
7289: teän omaisuuden tahi ollieuden myymistä tahi vaihtamista,
7290: joka lahjan tai testamentin kautta op. tullut kunnan omaksi
7291: ja on määrätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyödyksi jotakin
7292: erityistä tarkoitusta varten, niin myös, kun se ·kos'kee sellaista
7293: välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi sen oikeuden muut-
7294: tamista tahi supistamista, mikä kunnalla on sellaiseen kiin-
7295: teistöön tahi etuun (97 §). Ja kuvernöörin tarkastettaviksi
7296: on alistettava, eräitten vähemmän merkitsevien .päätösten
7297: ohessa, sellaiset päätökset, jotma koslmvat lainan ottamista
7298: kymmentä vuotta pitemmäksi ajaksi (9,8 §).
7299: Voimassa olevassa kaupunkien kunnallisasetubessa on
7300: samanlais·et säännökset valtuuston ja raastuvankokouksen
7301: päätö'ksien suhteen, kuitenkin sillä ·eroituksella, että ne, lail-
7302: liseen voimaan tullakseen, ovat molemmissa tapauksissa,
7303: koskivatpa mainitunlaisen kiinteistön myyntiä tai vaihtoa
7304: tahi lainan ottamista, alistettavat Senaatin 'J.1alousosaston
7305: tui1kittav~ksi ja vahvistettavilksi, j,a eti1ä laina-asioissa a1ista~
7306: misvelvollisuus koskee lainoja, jotka otetaan kahta vuotta
7307: pitemmälle maksuajalle. Lisäksi on yhtäläinen alistamis-
7308: velvollisuus sellaisten .päätösten suhteen, jotka koskevat uu-
7309: sia ja lisättyjä maksuja yl>eisestä liikkeestä.·
7310: Yhtäläiset säännökset otti Eduskunta vuoden 1008 toi-
7311: silla valtiopäivillä hyväksytyn maalaiskuntain kunnallisase-
7312: tusehdotuksen 96 ja 97 § :iin ja kaupunkien kunnallisasetus-
7313: ehdotuksen 64 § :ään, jota paitsi viimeksi mainitun asetus-
7314: ehdotuksen 66 § :ään otettiin määräys, että päätös, joka kos-
7315: kee useampana kuin viitenä vuotena erinäistä tarvetta var-
7316: ten suoritettavain maksujen määrää;mistä ja muuttamista, on
7317: alistettava kuvernöörin tarkastettavaksi.
7318: V aliakunnan enemmistö on nyt asettunut sille kannalle,
7319: että näm1ä a.listamissääninökset ovat poistettavat, koska kun-
7320: 92 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
7321:
7322: talaisten enemmistön tahdon pitää ilman muuta olla ratkai-
7323: sevana.
7324: Kun emme ole voineet tunnustaa oikeaksi Valiokunnan
7325: enemmistön käsityskantaa, että nämä sälännökset olis:Lvat jo
7326: va:ruhentuneina käyneet hyödyttömiksi, emmekä myöskään
7327: ole haVIainneet, että yhteiskuntaolojen kehitys tahi kansan-
7328: vallan voimistuminen edes siinä suhteessa pisimmä:lle joutu-
7329: neissa maissa olisi tehnyt valtiovallan valvonnan kuntain
7330: raha-asioissa kokonaan tarpeettoma'ksi•, miin ovat meistä ny-
7331: kyiset alist,amismääräykset säilytettäv'ät ·kunnallislaeissa ai-
7332: nakin niin kauan kunnes saadoo,n ;kuntia laaJj.emmat itsehal-
7333: 1
7334:
7335:
7336:
7337: lintopiirit järjestetyi'ksi. Niä~d.en saännösten poistamiseen on
7338: tällä kertaa sitäkin vähemmän syytä, kun puheena olevain
7339: lakiehdotusten mukaan asiain päättämiseen oikeutettujen
7340: luku suuresti laajenee, joka taasen on omansa viahentihlnään
7341: kunkin yksityisen, pä:ättämis:oikeuttaan 'kläy1Jtävän vastuun-
7342: tunnetta. - Tähän asti maalaisknnniUa ollutta suur.empaa
7343: vapautta lainanottoon ei mielestämme ole tarvis säilyttä:ä,
7344: vaan oli.si sekä maalais- että 1kaupun'kikuntain s,uhteen sää-
7345: dettävä yhtäläinen päätoksen alistamisveLvollisuus 'kolmea
7346: vuotta pitemmäHe maksuajalle otetuista Lainoista. Se tulee
7347: sitä tarpeellisemmaksi, koska maalaiskunnissakin on ruven-
7348: nut 1levenemä:än luonnollinen ja hyväksyttävä taipumus kiin-
7349: teimistöj-en ostoon ja liikeyritysten perustamis·een, joihin tar-
7350: vitaa.n entistä enemmän h1inavaroja.. Silloin myös·kin varsi-
7351: naisten ma:ksusuunnitelmain laa.ti'minen tulee ta,rpeen, mitkä
7352: nykyisin eivät maalaiskunnissa liene .ai.van yleisiä.
7353: •Se halu maan hallitusvaHan halfkintaoikeuden kieltämi-
7354: seen, mikä on määrännyt V aliakunnan enemmistön kannan,
7355: ei edes kaikkein jyrkimmän klansanvallan kannalta ole puo-
7356: ilustettaviss'a.. Laki säädetään normaalioloja varten, jo1loin
7357: maan hallituksella on yhteiskunnan menestymisen ehdoista
7358: .sama käsitys kuin kansrussa itsessään. Jos ·barus maassa on
7359: :lain ja oikeuden Vlalta syrjäytetty, ja hallitus on kokoon-
7360: pantu kansan eduskunnan luottamusta vailla olevista mie-
7361: histä, eivät mitlkään kunnallislain sä!ännö'kset voi estä'ä kan-
7362: san tahtoa halveksivaa hallitusta häiritsemästä ·kunrna<l.lisessa
7363: toiminnassa terveimpiäkään virtauksia.
7364: Vastalause 1. 93
7365:
7366: Käsiteltävänä oLevassa esitysehdotuksessa suunnitellulle Kansan-
7367: uudelle kunnan elimell'e, kansanä;änesty'beUe, tulis~ jaämä fun äänestys.
7368: 1
7369:
7370:
7371:
7372: lopullinen ratkaisuvalta. kaikissa asioissa, mikäli niitä arvos-
7373: tellaan tarkoituksenmukaisuuden kannalta, ja joutuisivat
7374: asiat kansanäänestyksen ratkaistaviksi valtuuston päätök-
7375: ~estä tehdyn vetoamisen •ka utta. Kuten edellä o1emtme esittä-
7376: neet, pidämme tarp.eellisen'a, että eräis.slä tapauksissa valtuus-
7377: tojen päätösten tarkoituksenmuKaisuus on aliStettava Senaa-
7378: tin Talousosaston tar'kastettav,a:ksi. Tästä seuraa että maa-
7379: laiskuntain 'kunnallislain 74 § ja kaurpunk:ioen lkunnallisl'ai'n
7380: 45 § ova't poistettavat.
7381: Koska taas toiselta •puolen on muitakin asioita kuin sanot-
7382: tujen § :äin jälkimäisissäi momenteissa on mainittu, joita käy-
7383: tännöllisistä syist.ä on mahdoton 'jättaä ka.nsanäänestyks-ell'ä
7384: ratkaistavaksi, ehdotamme molempien l·akien edellämainit-
7385: tuihin 'kohtiin säännöksen niistä.
7386: Edellä olevan perusteella esitämme
7387: että Eduskunta hyväksyisi
7388:
7389: A. Maalaiskuntain kunnallislain seuraavat pykälät
7390: näin kuuluvina:
7391: 6 §.
7392: Kunnanvaltuutettuja valitaan maalaiskunnassa, jlonlka vä-
7393: kiluiku henkikirjan mukaan on:
7394: 1,000 tai vähemmän .............. . 12
7395: enemmän kuin 1,000, vaan ei yli 2,000, ......... . 15
7396: 2,000, " " " 4,000, ......... . 18
7397: " "
7398: 4,000, " " " 6,000, ......... . 21
7399: " "
7400: 6,000, " " " 8,000, ......... . 24
7401: " "
7402: 8,000, " " " 10,000, ......... . 27
7403: " " 10,000,
7404: " " " 15,000, ......... . 30
7405: " " 15,000,
7406: " " " 20,000, ......... . 36
7407: !'
7408: " 20,000, 42
7409: " "
7410: Kunnanvaltuutettujen va.rariäs-eniä valitaan niin monta
7411: kuin kunnallisessa vaa.lila.issa sä!ädetään.
7412: 94 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
7413:
7414: 8 §.
7415: Kunnanvaltuutetut ja varajäs•enet valitaan kolmeksi vuo-
7416: deksi.
7417: Valituista eroaa vuosittain kolmannes, kahtena ensimäi-
7418: senä vuonna arvalla ja sitten vuoroonsa.
7419: Enemmistövaalitwpaa käytettäess:ä päJättyy valturutettu-
7420: jen toimikausi kolmen vuoclen 'kuluttua.
7421: Jos valtuuston j. n. e. - - - - - oHut jälellä.
7422:
7423: 9 '§.
7424: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja ja tiEntarkastajia sekä
7425: ottaa osaa yleiseen kansanäänestykseen on jokaisella maalais-
7426: kunnan jäsenellä, sekä miehellä ,että naisella, jolla on .Suo-
7427: men kansalaisoikeus ja joka. ennen vaalivuoden alkua on täyt-
7428: tänyt yksikolmatta vuotta ja joka viimeksi toimitetussa hen-
7429: kikirjoituksessa on kminassa hengille kirjoitettu.
7430: Vaalioikeutta vailla on kU'itenkin:
7431: 1) se, joka on holhouksen alaisena,· ja
7432: ·2) se, joka lainvoimaisen tuomion nojall•a oo kansaliais-
7433: lwottamusta vailla taikka oo kelvoton maan palvelukseen fJai
7434: toisen asiaa aj.amaan.
7435: Niiden Venäjän valtakunnan alamaisten, jotka eivät ole
7436: Suomen kansalaisia, kunnallisten oikeuksien suhteen nouda-
7437: tetaan, mitä siitä erittäin säädetään.
7438:
7439: 16 §.
7440: K-un käsitellään kysymyksiä seuraavista asioista, vaadi-
7441: taan päätöksen tekoon, että vähintään kaksikolmannesta saa-
7442: pnvilla olevista valtuutetuista ehdotusta kannattm.,at:
7443: 1) kiinteän omaisuuden ostamisesta, myymisestä tahi
7444: vaihtamisesfJa;
7445: 2) uudesta yrityksestä, joka aiheuttan vuosittailn uu:siu-
7446: tuvaa menoa;
7447: 3) kunnallisten liikeyritysten perustamisesta tai hank-
7448: kimisesta;
7449: 4) yrityksestä tahi menosta, johon varoja ei ole osoitettu,
7450: meno- ja tuloarviossa;
7451: Vastalause 1. 96
7452:
7453: 5) kunnan hoidettavien lainamakasimien S(}kä pysyväi-
7454: siksi tarkoitettujen rahastojen perusfJamisesta; ja
7455: 6) lainan ottamisesta, jollmn kuitenkt'n maksusuunnitel-
7456: ma vahvistetaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
7457:
7458: 24 § 5 mom.
7459:
7460: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tahi jäsen (poist.)
7461: ilman pätevää estettä j. n. e. - - - -
7462:
7463: 45 § 1 mom.
7464: Kunnallislauta.kunnan ]mheen'jo'htajan, v.armpuheelll.idhta-
7465: jan ja jäsenten vaali toimitetaan kolmeksi vuodeksi. Lauta-
7466: kunnan jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes, kahtena ensi-
7467: mäisenä vtwnna ar'oalla ja sitten vuoroonsa.
7468:
7469: 6'7 §.
7470: K unnanvaltu~tston päätös on, päästäkseen voimaan, alis-
7471: tettava Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi ja 'vahv~s
7472: tettavaksi, kun se koskee:
7473: 1) sellaisen kiinteän omaisuuden tai oikeuden myymistä,
7474: panttaamista tai vaihtamista, joka lahjan tahi testamentm
7475: kautta on t~tllut kunnan omaksi ja on mää~ätty käytettäväk'Si
7476: sen yhteiseksi hyödyksi jotakin eri1tyistä tarkoiflusta varten,
7477: niin myös sellaista välipuhetta tahi :sovintoa, joka vaikuttaisi
7478: sen oikeuden m1tuttamista tahi supistamista, mikä kunnallfl
7479: on sellaiseen kiinteistö& tahi etuun; ja
7480: 2) lainan ottamista kolmea vuotta pitemmäksi maksu-
7481: ajaksi ja sellaisen lainan maksu'8uunnitelman vahvistamista.
7482:
7483: 74 §.
7484: 1
7485:
7486:
7487:
7488: Tässä luvussa mainitut valitukset, mvlcäli ~e koskevat
7489: t'alfttuston päätösten laillisuutta, mtkaisee, Senaatin :Talous-
7490: osasto. Päätösten tarkoituksenmukaisuuden suhteen voidaan
7491: vedota kansfJfnäänestylcseen, paitsi 67 §:ssä mainituissa ta-
7492: pauksissa, jolloin asian ratkaisee Senaatin Taliousosasto.
7493: 96 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
7494:
7495: Kansanäänestykseen ei voida vedoba seuraavia' asioita
7496: koskevista päätöksistä:
7497: 1) valtuuston itoimittamat vaalit;
7498: 2) t·ilinteko ja tiUnpäästö;
7499: 3) meno- ja tuloarvion vahvistaminen; Ja
7500: 4) valtuuston sisäiset järjestysasiat.
7501:
7502: 619 §.
7503: Kun joku, asia lain tai jonkun asetuksen mwkaan yhtei-
7504: sesti koskee manttaaliin pantua maata eri kunnissa tahi sel-
7505: lw:sia eri kunnissa olevia tiloja ja laitoksia, joita 74 §:ssä
7506: tarkoi&etaan, on se ratkaistava tällaisten maiden, tilojen ja
7507: laitosten haltijain edustajain yhteisessä kokouk-sessa, jollei
7508: sellaisen asian ratkaisemiseen lain tai asetu,ksien mukaan tar-
7509: vita kuntain yksimielistä päätöstä tahi yk.sityiJS!en kttnnan
7510: suostumusta. Näitä edustajia valitsevat kussakin kunnassa
7511: ne tällaisten maiden, tilojen ja lait08'ten haltij.at, jotka ovat
7512: oikmttetut siinä asiassa äänestämään, siten että kun halti-
7513: }oita on
7514: 100 tai vähemmän, valitaan • 0 •••• 0 •••••• 0 2 edustajaa
7515: 101, vaan e1 yli 200, 3
7516: " "
7517: • 0 ••• 0 ••••••••
7518:
7519:
7520:
7521:
7522: 201,
7523: " " "
7524: 300, •••• 0 •• 0 ••••• 0 4 .,
7525: 301, 400,
7526: " •• 0 ••••••••••• 5
7527: 401, " " " 600,
7528: " 6
7529: "
7530: " " " "
7531: ••• 0 0. 0 •• 0 ••••
7532:
7533:
7534:
7535:
7536: 601, " 800, • 0 0 ••••••••••• 7
7537: " " "
7538: 801, tai sitä yli
7539: " •• 0 •• 0. 0 •• 0 •• 0 8
7540: "
7541: " "
7542: Samalla kertaa on myös valittavf1A varaedustajia., joita pi-
7543: tää olla vähintään kolmannes ed~tajain lukulmoorästä.
7544: Näin toimitetusta edu,stajain ja varaedwstajain vaalista ei
7545: saa valitusta erikseen tehdä.
7546:
7547: 71 §.
7548: Kaiken manttaalia koskevien asioiden toimeenpanon, twlo-
7549: ja menoarvion, rahojen hoidon ja tilityksen voi 68 §:ssä mai-
7550: nittu kokous jättää joko valtuwston lwvalla kunnaZlislauta-
7551: kunnalle tai valita sitä varten erityisen toimikunnan
7552: Vastalanse 1. 97
7553:
7554:
7555: B. Kaupungin kunnallislain
7556:
7557: 7 §.
7558: Kaupungin valtuutettuja valitwa.n kaupungissa jonka vä-
7559: kiluku on:
7560: 2,,000 irui väiliemmän . . . . . . . . . . . . . . 15
7561: enemmän kuin 2,000, vaan ei yli 6,000, . . . . . . . . . . 24
7562: " " 6,000, " " " 10,000, . . . . . . . . . . 30
7563: " " 10,000, " " " 20,000, . . . . . . . . . . 36
7564: " " 20,000, " " " 50,000, . . . . . . . . . . 42
7565: " " 50,000, " " " 100,000, . . . . . . . . . . 48
7566: " " 100,000, " " " 150,000, . . . . . . . . . . 54
7567: " " 150,000 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60
7568:
7569: Valtuutettujen varajäseniä valitaan niin monta kuin kun-
7570: nallisessa v'aalilaissa sää<:letään.
7571:
7572: 9 §.
7573: Kaupungin valtuutetut ja varajäsenet vrulitaan kolmeksi
7574: vuodeksi.
7575: Valituista eroaa vuosittain kolmannes siinä järjestyksessä
7576: kuin kullina:llisessa vaalilaissa onl sääde'tty.
7577: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois taikka muun
7578: laillisen tai valtuuston hyvaksymän syyn takia eroaa ennen
7579: toimi'kautensa loppumista, astuu va.rajäsen hänen sijaansa,
7580: !kuten kunnallisessa vaalilaissa on säädetty; ja on tämä· toi-
7581: messa sen aJan, mikä eronneelia olisi ollut jälellä.
7582:
7583: 10 §.
7584: Oikeus kaupungiss,a valita valtuutettuja ja tilintarkastajia
7585: sekä ottaa osaa raastuvankokoukseen ja kansanäänestykseen
7586: on jokaisella kaupunkikunnan jäsenellä, sekä miehellä että
7587: naisella, jolla on SuomE'n kansalaisoikeus ja joka ennen vaali-
7588: vuoden alkua on täyttänyt yksikolmatta vuotta sekä on vii-
7589: meksi toimitetussa henki'kirjoituksessa 'kaupungissa hengille
7590: kirjoitettu.
7591: 7
7592: 98 1917. ~ Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
7593:
7594: V oolioikeutta vailla on kuitenkin:
7595: 1) se, joka on holhouksen alaisewa; ja
7596: 2) se, joka lainvoima:isen tuomion nojalla on kansalais-
7597: •
7598: luottamusta vama taikka on kelvoton maan palvelukseen tai
7599: toisen asiaa .ajamaan.
7600: Niiden Venäjän va:ltakunnan a·lamaisten j. n. e. - - -
7601: - - erittäin sääJdetään.
7602: 11 §.
7603: Vaalikelpoinen kaupunginvaltuutetuksi sekä muihin kun-
7604: nallisiin luottamustoimiin on jokainen !kaupungissa asuva
7605: htnkilö, joka on oikeutettu valtuutettuja valitsemaan.
7606: (Poist.)
7607: Näihin toimiin j. 1n. e. - - - - velvollinen.
7608:
7609: 12 §.
7610: Kun käsitellään kysymyksiä seuraavista asioista, vaadi-
7611: taan päätöksen tekoon, että kaksikolmannesta saapuvilla ole-
7612: ·oista valtutdetuista ehdotusta l~Aannattavat:
7613: 1) ki·inteän omaisuuden ostamisesta, myymisestä tahi
7614: 1'aihtamisesta;
7615: 2) ·uudesta yrityksestä, joka aiheuttaa vuosittain uusiu-
7616: tuvaa menoa;
7617: 3) kunnallisten li~keyritysten perustamisesta ta:i hank-
7618: kimisesta;
7619: 4) yrityksestä tahi menosta, johon varoja ei ole osoitettu
7620: menp- ja tuloorviossa;
7621: 5) pysyväisiksi tarkoitettujen rahastojen perustami-
7622: sesta; ja
7623: 6,) lainan ottamisesta, jolloin kuitenkin maksusuunn~tel
7624: ma vaht,istetaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
7625:
7626: 13 § 2 mom.
7627: Joka kolmena lä:hinnä edellisenä vuonna j. n. e. -- - --
7628: - - toimesta.
7629: 3,9 §.
7630: 1
7631:
7632:
7633:
7634: Kaup·unginvaltuuston päätös on~ piiästääkse·en voimaan,
7635: alistettava Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi ja va.h-
7636: vistettavaksi, kun se koskee:
7637: Vastalause 1. 99
7638:
7639: 1) sellaisen kiinteän omaisuuden tai oikenden. myymistä,
7640: panttaamista ltai vaihtamista, joka lahjan tahi testamentin
7641: kautta on tullut kunnan omaksi ja on määrätty käytettäväksi
7642: sen yhteiseksi hyödyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten,
7643: niin myös sellaista välipuhetta bahi sovintoa, joka vaikuttaisi
7644: sen oikeuden muuttamista tahi isupistam.ista, mikä k'IJIWYI,alf:a
7645: on sellaiseen kiinteistöön tahi etuun; ja
7646: 2) lainan ottamista kolmea vuotta pitemmäksi rnaksu-
7647: ajaksi ja sellaisen lainan maksusuunnitel1nan vahvistamista.
7648:
7649: 40 §.
7650: Tässä lumtssa mainitut valitukset, mikäli ne koskevat val-
7651: tuuston päätösten lailUsu~ttta, ratkaisee Semaatin Talous-
7652: osasto. Päätösten tarkoituksenmukaisuuden suhteen voidaom
7653: vedota k.ansanäänestykseen, paitsi 39 §:ssä mainituissa ta-
7654: pauksissa, jolloin asian ratkaisee Senaatin Talousosasto.
7655: Kansr1!näänestykseen ei ?Joida vedota seuraavia asioita kos-
7656: kevistä päätöksistä:
7657: 1) valtuu,ston toimittamat vaal~t;
7658: 2) tilinteko- ja tilinpäästö;
7659: 3) 1neno- ja tuloarvion vahvistaminen; ja
7660: 4) valtuuston sisäiset jä1'jestysasiat.
7661:
7662: Kun_ valiokunnan mietinnössä lakiehdotusten edellä oleva
7663: ponsi ei mielestämme ole va'ltiopäiväjärjestyksen mukainen,
7664: ehdotamme, että Eduskunta hyväksyisi sen näin kuuluvana:
7665: että Edusk'/,/,nta hyväksyisi ja vahvistetta-
7666: vaksi lähettäisi seuraavat lakiehdotukset:
7667:
7668: Helsingissä 25 p. toukokuuta 1917.
7669:
7670: Eero Erkko. Leander Ikonen.
7671: Juho Laitinen. W. Malmivaara.
7672: A. Koivisto.
7673: 100 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
7674:
7675:
7676:
7677:
7678: II.
7679: Yhdymme edellä esit.ettyyn vastalauseeseen muissa suh-
7680: _teissa, paitsi mitä se koskee ·kuntain va·ltuust.ojen päätösten
7681: alistamista, mitkä toimenpiteet katsomme kuntain itsehal-
7682: lintoa enemmän loukkaaviksi, kuin tukeviksi, - eivätkä ne
7683: 'Ole edes tarpeen vaatimiakaan, kun huomioon ottaa, että tä-
7684: män lain kokonainen 6:des lu'ku (§:t 68'--713), kos!keva il-
7685: moitusvelvollisuutta ja va:litus·oikeutta, on va;ltuuskunnan
7686: toiminnalle jo riittävät rajansa asettava.
7687:
7688: Helsingissä toukokuun 25 p :nä 1917.
7689: 1
7690:
7691:
7692:
7693:
7694: lv. Fr. Lantto. Aleksis Salovaara.
7695: Vastalause 111. 101
7696:
7697:
7698:
7699:
7700: III.
7701:
7702: .Samalla ku~n pääasiallisesta yhdyn siihen, mitä vaJSta-
7703: lauseessa I on valiokunnan enemmistön ehdotush vastaan
7704: esitetty, luulen kuitenkin, ollen ·erimieltä vasta1auseeseen si-
7705: sältyvästä lausunnosta, että on hyödytöntä erikoisesti perus-
7706: tella ajatustamme, mikäli se koskee kunnallisen äänioikeuden
7707: ulottamista henkilöihin, jotka eivät ole v·erovelvoHisin. kun-
7708: na'lle, , minun olevan 'kosketteleminen vähän lähemmin tätä
7709: kysymystä,
7710: Mieihlstäni ei vaalioikeus ole mikään luonnolEill!en oiikeus,
7711: joka kuuluu j'Okaise1'le kan;salaiselJe s.ell'laisenaan, vaan siihen
7712: sisältyy toimiva;lta, joka suoranais·ella llaHla ann•etaan hen-
7713: kilöillle, joii!la saattaa otaksua ol•evan riittäviä ed·ellytyksiä
7714: käyttää sitä yhteiskunna\11 yhteiseiksi hyödyksi ja parhaaksi.
7715: Jos kunnallinen äänioikeUJs ja vaaliik·el-poisuus IJmmlalrri·siin
7716: luottamust-oimiin tehtä~siin riippumattbmaksi velvollisuu-
7717: <1esta maksaa Imunalle veroa, tulisi varmaan monissa, ken-
7718: ties useimmissa kunnissa valitsijain enemmistönä Hlemaan
7719: verovelvottomia henkilöitä. On kuitenkin suuresti er•äiltävä,
7720: koituisika kunnille hyödyksi, jos näille jäsenille annr~ttaisiin
7721: valtava va~ku'tusvalta kunnrunedustusla.itdkisen 'kokoonpanoon
7722: ja osaksi vilili1lisesti, osaksi vfulirttömäsltikin itse kun!lialilis-
7723: halliDJtoon. Joskaan' ·ei i~mrun muuta saa otaksua, ·että maini-
7724: tut 'kunrtain jäsen.et koettai'Siva~- tieltois·esti hankkia itselJeen
7725: kohtuuttomia etuja vef'oamaksavain kustannuksella, sootta-
7726: nee yhtä kaikki varmas:ti väittää, •etteivät he äämioikeuttaan
7727: käyttäessään tahi valtuusmiehiksi ja kuntain lautakuntain
7728: jäseniksi valittuina hoitaessaan kunnallisia asioita toimisi
7729: saman edesvastuuntunteen elähdyttäminä kuin verov·e'l-
7730: vol.liset kansalaiset, j.otka ova:t ti'e'toisia siitä, että kunnan ta-
7731: hmden 'kehno hoito tuEsi kohta31maan suora;s'taan heitä it-
7732: seään.
7733: 102 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
7734:
7735: Sen ehdotuksen tue~si, •että verovelvotilomille henkilöiHe
7736: myönnettäisiin kunnallinen äänioi~eus, on valiokunnan
7737: euemmis:tö esittänyt, •että kunita·in omaisuutta ja varoja ei
7738: saada kokoon ainoas•taan tuloveron, vaan myö.skin tuloatuot-
7739: tavain laitosten ja oikeuksien avullla. MaaJaiskunn:iJ.'la ei
7740: y1ee'Disä kuitenkaan li•ene :käytettävissään muita mainittavia_
7741: puheenalaista laatua olevia tuloja kuin valt]on apurahat,
7742: jotka kai useimmiten on myönnetty sillä ehdoilla, että kun-
7743: tain verovelvollli,set jäs,enet ottavat osaa niiden tarpeiden ai-
7744: heuttamiin menoih~n, joi•hin apurahat on tarko~'tettu käyite'trtä-
7745: väksi. Kaupunben tul.oatuottavat laitolkset ja oikeudet ovat
7746: taas tavalllisest.i sitä 1aatua, että niistä koituvat tulot jäisi-
7747: vät tykkänään saama•tta, •ellei olisi verovelvolhsten luokkaan
7748: kuuluvia henkilöitä ja liikeyrityksiä, jot!ka .toimin•na11aan te-
7749: kevät näiden tulolähteiden tuloks·et mahdolli·siksi, m:unkä
7750: ohessa pitää muistaa, että kuntain jonkinarvoiset tuloatuot-
7751: tavat laitokset ja yritykset on saatu toimeen lainavaroilla,
7752: joiden suorituksesta ainoastaan veroamaksavat jäsenet ovat
7753: vastuussa, ja vain joissakin harvinaisissa poikkeustapauk-
7754: sis,sa lahjoitetuilla varoilla. Mainittu seikka, johon valio-
7755: kunnan enemmistö vetoaa, ei niinmuodoin ole omiaan riittä-
7756: vässä määrässä tukemaan ehdotusta äänioikeuden myöntä-
7757: misestä niille, jotka eivät ole velvolliset mak:samruan kunnalle
7758: veroa. Tämän yhteydessä huomautettakoon kuitenkin, että
7759: tätä lausetta ei tieten'kään ole sovellettava verovelvollisen
7760: miehen vaimoon.
7761:
7762:
7763: Kua krmnanedustuslai•toksen pää!lJSiallisena .tehtävänä on
7764: päättää kunnan taloudelilisislta asioista, emJsi sijassa kunnan
7765: ta:rpeisiin verovelvolEsten suoritettavi:sta maksuista, mutta
7766: kansaoodllskunnan tehtävät kohdistuvat pääasialil,is-esti itse-
7767: kutakin kansalai·sta koslk•eviin valtiol'li,sta tai lainsäädännöl-
7768: listä laatua oleviin kYJsymj;ksiin, niin ei myöskään voiJtane
7769: k·a:tsoa asian J.uontoon kuulluvalli:Jsi, että valtio1lis•en ja 'kun-
7770: naJLlisen ään]oikeud•en •tullee ehdottomasti kuulua yhteen. J O:ka
7771: tapauksessa näyttää minusta ehdotus kunnamsen äälllioikeu-
7772: Vastalause 111. 103
7773:
7774: den u:loiltamisesta valtiolli<s'ta äänioikeutta Iaaj,emmal[e ole-
7775: van oilooutusta vailla, joten .d}en pitänyt asi81nmu!kai!sena
7776: alempana esittää kunnalllisäänioikeutta ja vaalikeLpoisuutta
7777: koskevan ehdotuksen, joka, ikärajaa ja verovelvolHsuutta
7778: lukuunottrumatta, pääasiall:U&eSiti lii,t·tyy valtiopäiväl.iärjesity~
7779: sen vastaaviin määräyksiin eikä siis tässä vastalausees'l·a
7780: kaivanne yksityiskohtaista perusrt,elua.
7781: Eduskuntaesityksen mukaoo olisivart sekä kaupunki- että
7782: marulaiskuntain valtuutetut oikeutetut saamaan pal'kkiota jo-
7783: kaiselta kokoukselta, jossa ovat olleet läsnä; ja ·on valiokun-
7784: nan enemmistök1n hyväksynyt tämän ehdotqksen. Mikäli
7785: kyseessä ovat maalaiskunnat monasti verrattain pitkine
7786: matkoineen, saattaa tuohon määräykseen olla jonkun verran
7787: syytä, enkä minäkääJn halua asettua vastustamaan ehdotusta
7788: siinä kohdin, varsinkin kun käytäntö useissa maalaiskun-
7789: nissa lienee jo kehittynyt viitattuun suuntaan. Sitävastoin
7790: en puolestwni saata yhtyä ehdotukseen mikäli se koskee kau-
7791: punkikuntia. Niihin nähden sisältyy tähän vaatimukseen
7792: uutuus, joka näyttää osoitta.van itsekäsrtä haJuttomuutta
7793: huolehtia korvauksetta, ajan ja kyvyn mukaan, yhteiskun-
7794: nallisista luottamustehtävistä silloinkin kuin se, kuten juuri
7795: 1
7796: kaupungeissa, voi tal oudellisitta uhrauksitta käydä päinsä,
7797: ja jota uutuutta senvuoksi on pidettävä vähemmän miellyt-
7798: tävänä. Missään tapauksessa ei eduskuntaesitys todista hy-
7799: vää ehdotuksentekijäin harrastuksesta yleisten as,iain hoitoa
7800: kohtaan, milloin siihen ei liity rahallinen korvaus.
7801:
7802:
7803: Valiokunnan ehdotuksessa laiksi kansanäänestyksestä
7804: säädetään, että kysymys valtuutettujen tekemän päätoksen
7805: kumoamisesta on l,ykättävä kansanäänestyk,sellä ratkaista-
7806: vaksi, jos vähintääJn viidestoista osa kunnan kaikista ääni-
7807: oikeutetuista jäsenistä määräajan kuluessa sitä valtuuston
7808: puheenjohtajalta vaatii. EduskuntfVesityksentekijät •ehdot-
7809: tavat sitävastoin tämän luvun kymmenenneksi osaksi; ja
7810: koska viimeksimainittua lukua ei voitane pitää liian suu-
7811: rena, vaan pikemmin päinvastoin, jos mieli estää vallatto-
7812: muudesta tai muuten suotta syyttä toimeenpantuja kansan-
7813: 104 1917. - Eduslrnntaesitysmietintö N :o 5.
7814:
7815: äänestYksiä, katsoen puolestani, että eduskuntaesityksen te-
7816: kijäin ehdotusta on täs:Sä kohdin pidettä>vä valiokunnan es,it-
7817: tämää muutosta. parempana.
7818:
7819:
7820: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, rohkenen ehdo:btaa,
7821: että Eduskunta hyväksyisi kunnallisZakien
7822: ehdotusten allamainitut pykälät näin kuuluvina:
7823:
7824:
7825: A. Maalaiskuntain kunnallislaki.
7826:
7827: 9 §.
7828: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja ja tiEntarkastajia sekä
7829: ottaa osaa y~eisoon kansanäänestykseen on jokaisella maalais-
7830: kunnrun jäseneWi, selkä miehellä että na.iseHa, jolla on Su!Omen
7831: kansalaisoikeus ja. joka ennen vaalivuoden alkua on täyttänyt
7832: yksikolmatta vuotta ja joka vimneksi toimiifietu'ssa henkikir-
7833: joitukisessa on munnassa hengiUekirjo~tettu ja on velvollinen
7834: maksamaan kunnallista tulovema. Sama oikeus on vaalikel-
7835: poisen ·miehen vaimolla, joka on päässyt mainittuun ikään.
7836: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
7837: 1) se, joka on holhouksen alaisena;
7838: 2) se, joka on jättänyt maksam,aMa hänen ·maksettavak-
7839: seen pan;n;un lähinnäedellilsen vuoden kunnallisen tuloveron
7840: tai mieskoht.aisert- maksun;
7841: 3) se, joka on luovuttanut omaiswutensa vdkojainsa tyy-
7842: dyttämisek~'i, kunnes hän on pesänWansa vaZallaan vahvis-
7843: tanut;
7844: 4) se, joka irtolaisuudesta on tuomiJttu yleiseen. työhön,
7845: aina kolmanntn vuoden loppuun siitä, kuin hän työlaitok-
7846: sesta päiisi;
7847: 5) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansalais-
7848: luottam~tsta vnilla taikka on kelvoton maxm palvelukseen tahi
7849: toisen asiaa ajamaan; sekä '
7850: 6) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kun-
7851: nalli.rissa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä tahi sitä yrit-
7852: Vastalause III. .10&
7853:
7854: tänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä paikassa
7855: taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaalivapautta,
7856: aina kuudennen kalenterivuoden loppuun siitä lukien, kuin
7857: lopullinen tuomio asiasta annettiin.
7858: Niiden Venäjän vrultakunna:n a1amai•sten, jotka eivät oie
7859: Suomen kansaJlai.sia, ku•nnallis•ten ·oikeuksien suhteen nouda-
7860: tetaan, mitä siitä m·ittäi•n sääd•etään.
7861:
7862: 10 §.
7863: Vaaliktelpoinen kunnan:va!lt.uwtetuksi: on jokainen, jGka on
7864: oikeutettu :valrtuutettuja :vrulitsemaan.
7865: (Poist.)
7866: M~tä vaa1ikel1Joisuu:desta kunnanvaltuutetun toimeen on
7867: sanGttu, olkoon :voimas•sa myös muihin kunnalliisiin luotta-
7868: mustoimiin nähden, joista ei ole erittäin! säädetty.
7869:
7870: \
7871: B; Kaupunkien kunnallislaki.
7872: 10 §.
7873: Oikeus kaupungissa valita :val.tuutettuja ja t:i'linrt:a1ikasta-
7874: jia sekä ottaa nsaa raastuvankokoukseen ja kansanääneSityk-
7875: seen on jokaisema ka;upunkikunnan jäsenelllä, sekä miehellä.
7876: että naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja. joka ennen
7877: vaalivuoden alkua Gn täyttänyt yksikolmatta vuotta sekä on
7878: :viimeksi toimitetussa henkikirjGituksess.a kaupungissa hen-
7879: giHe 'kirjoitettu ja velvollinen maksamaan kunnallista tulo-
7880: veroa. Sama oikeus on vaalioikeutetun miehen vaimolla,
7881: joka on päässyt mainvttuun ikään.
7882: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
7883: 1} se, joka on holh(}uksen alaise'Yta;
7884: 2) se, joka on jättänyt maksamatta hänen maksettavak-
7885: seen pannun lähinnä edellisen vuoden kunnallisen tuloveron
7886: tai mieskohtaisen maksun;
7887: 3) se, joka on luovuttanut omaisuutensa velkojairi!Sa tyy-
7888: dyttämiseksi, kunnes hän on pesäntila:nsa valallaan vahvista-
7889: nut;
7890: 106 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
7891:
7892: 4-) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työhön,
7893: aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työlaitok-
7894: sesta pääsi;
7895: 5) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansalais-
7896: luottamusta vailla taikka on kelvoton maan palvelukseen
7897: "tahi toisen asiaa ajamf,Wn; sekä
7898: 6) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kun-
7899: nallisissa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä tahi sitä
7900: yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä· paikassa
7901: taikka !väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaalivapautta,
7902: aina kuudennen kalenterivuoden loppuun siitä, kuin lopulli-
7903: nen tuomio as-iasta annettiin.
7904: Niiden Venäjän valtakunnan alamaisten, jotka eivät ole
7905: Suomen kansalaisia, kunnallisten oikeuksien suhteen nouda-
7906: tetaan, mitä siitä erittäin säädetään.
7907:
7908: 11 §.
7909: Vaal,1ke lpo1nen kaupungim.va]tuutetuks~ sekä muihin kun-
7910: 1
7911:
7912: nallisiin luo<ttamusrtoimii'n on jokainen kaupungissa asuva
7913: henkilö, joka Olli orlmutettu valtuutettuja vaJitsemaan.
7914: (Poist.)
7915: Näihin toimiin älköön kuitenkaan vahttaiko kuvernööriä,
7916: lääninsihteeriä, ilääminikamreeria, varalääninsihteeriä, vara-
7917: lääninkamreeria, mais~~raa!tin jäs,entä, maiJstraa~ti'n ja poliisi-
7918: kamarin virka- ja pa:lv,eliUsmiestä, yleistä syyttäjää, kaupun-
7919: gin rahatoimiilaitoksen tai muuta sel:laista virka- tai palve-
7920: lusmies,tä, j'oka on toimestansa tblintekovelvoHinen.
7921:
7922: Lopuksi pyydän kunnioittavasti ehdottaa,
7923:
7924: että Eduskunta hy lkäisi kaupunkien kunnal-
7925: lislain ehdotuksen 13 §:n säännöksen, 'sekä esittää,
7926: että kansanäänestyksestä laaditun lakiehdo-
7927: tltksen 1 §:n 1 kohta tulisi kutd~~maan:
7928: l
7929:
7930: Jos väJhintään kymmenes osa klunnan kaibsta ääniva'lrtai-
7931: sista jäsenistä kolmell!ky.mmenen päivän kuluessa siitä, kuin
7932: Vastialause 111. 107
7933:
7934: valtuuston :päätös on jullkiluettu, valtuuston :puheerujohtajalle
7935: osoitetulla 'kirjallisella esitykse1lä vaatii sen kumoamista,
7936: on :päätöksen rk'll<moaminen ltai voimasrsa pysyttäminen alis-
7937: tettava kansanäänestY!ksellä ra:t!kaista valksi.
7938:
7939: Helsingissä toukokutun 25 p :nä 1917.
7940:
7941:
7942: William lsaksson.
7943:
7944:
7945:
7946:
7947: 1
7948: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj,apainossa, 1917.
7949: 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
7950:
7951:
7952:
7953:
7954: Suuren valiokunnan mietintö
7955: N:o 17 kunnallisen lainsäädännön uudistamista
7956: tarkoittavan eduskuntaesityben johdosta.
7957:
7958: Eduskunta on Valtiopäiväjärjes·tyksen 57 §:ssä määrät-
7959: tyä käsittelyä varten Suureen valiokuntaan lähettänyt Kun-
7960: nallisvaliokunna.n mietinnön N:o 1, joka sisältää ehdotuk-
7961: sen kunnallisen lainsäädännön uudistamiseksi.
7962: Suuri valiokunta on pääasiassa yhtynyt kanna•ttamaan
7963: Kunnallisvaliokunnan ehdotuksia, pitäen tärkeänä, että maan
7964: kunnallinen lainsäädäntö ehdotettuun tapaan uudistetaan.
7965: Tarkastaessaan Kunna1lisvaliokunnan Eihdotuksia asiassa,
7966: :m Suuri valiOkunta niihin kuitenkin tehnyt useita muutok-
7967: sia s·ekä asia!Hsessa että varsinkin muodollisessa suhteessa.
7968: Tärkeimpiä näistä muutoksista pyytää Suuri valiokunta
7969: saada tässä jälempänä lyhyesti perustella.
7970:
7971: A. }laalaiskuntain kunnallislaki.
7972: Kun Suuri valiokunta yhtä vähän kuin Kunna.llisvalio- 3 §.
7973: kuntakaan on voinut välttää .sitä, että olevien olojen vuoksi
7974: kunnan alue on määriteltävä kirkolliseen seurakuntajakoon
7975: perustuen, on epäiselvyyden välttämiselksi 3 § :n alkuun tehty
7976: voimassaolevan lain mukainen lisäys, että maala.iskunnan jä-
7977: . sen .on jokainen pykälässä tarkemmin määritelty, siihen kat-
7978: soma•tta mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu.
7979: La_pin kihlakuntaan kuuluvat kunnat ovat KunnailiiSva- 6 ja 7 U
7980: liokunnan ehdotuksen mukaan asetetut sellaiseen poikkeus-
7981: asemaan, että niissä saadaan kunnanvaltuutetut ja tilintar-
7982: kastajat eräin ehdoin valita enemmistövaaleHla. Maamme
7983: pohjoisosissa on eräitä muitakin kuntia, joissa olot ovat pää-
7984: 2 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7985:
7986: asiallisesti samallaiset kuin Lapin kihlakunnassa. Nämä
7987: kunnat ovat Kuolajärvi, Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski
7988: ja Suomussalmi. Väestön tiheys näissä kunnissa on vii-
7989: meisen saatavissa oHeen väestötilruston mukaan 0,4-1,3 hen-
7990: kilöä neliökilometriä kohti, kun va<staava tiheys Lapin kihla-
7991: kunnassa on 0,1-0,5 henkilöä. .Sitäpaitsi näissä kunnissa,
7992: samoinlkuin Lapin IJdhlakunnassa, asutus on ha:jalli,sta ja kul-
7993: kun-euvot puutt~llisia. Suuri valiokunta on asettunut sille
7994: kannalle, että Lapin kihlakuntaan kuuluvien kuntien ohella
7995: my,öskin nämä kunnat ova,t eräässä su~teessa poikkeusase-
7996: maan a,etettavat, mutta ei kuitenkaan siinä suhteessa, että
7997: sielläkin ei olisi kunnallisissa vaal,eissa suht-eellisU:!, vaalita-
7998: paa käytettävä. Sen sijaan on Suuri valiokunta hyväksynyt
7999: la:kiehdotlik!seen säännöksen siitä, että puheenaolevissa kun-
8000: nissa kansanäiinestykseHä voidaan määrätä suhteellisesti
8001: pien-empi määrä kunnanvaltuutettuja asretettavaksi kuin
8002: muussa osassa maata, kun valtuutettujen määrä vaan ei tule
8003: olemaa.n pienempi kuin kaksitoista.
8004: 7 § :n 1 momenttiin on Suuri valiokunta lisännyt mää-
8005: räyksen tilintarkrustajain ja varatilintarka~stajain lukumää-
8006: rästä. On katsottu tärkeäksi, että kunnan tilintarkastajat-
8007: kin valitaan suhtee'llisiHa vaaleina, koska se on omiaan lisää-
8008: mään luottamusta tilintarkastuksen tehoisuuteen. Lisää-
8009: mättä tilintarkastajain lukumäärää kovin suur,eksi voidaan
8010: vaali järjestää 'suhteellisiHa vaaLeiHa tapahtuvaksi, jos tilin-
8011: tarkastajia ja heidän varami1ehiään asetetaan neljä ja mää-
8012: rätään, että heistä puolet vuosittain eroaa, jolloin vuosittain
8013: aina on valittavana kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilin-
8014: tarkastajaa. Jatkuvaa yhtenäisyyttä tilintarkastustoimin-
8015: nassa <>n mahdoLlisuus ylläpitää valitsemalla eroamisvuo-
8016: ross!). oleva;t uud,elleen, mikäli siihen muuten mahdollisuutta
8017: ja aihetta on.
8018: 8 §. Taatakseen yhtenäisyyden ja asioihin pierelhtymisen kun-
8019: na:1listen asiain hoidossa on Suuri valiolkunta as,ettunut eh-
8020: dottamaan, että kunnanvaltuutettujen toimikausi määrättäi-
8021: siin kolmivuotiseksi, samaan tapaan kuin se tahänkin asti on
8022: ollut. Valtuutetuista er>oaa vuos~ttain kolmannes siinä jär-
8023: Kunnallislait. 3
8024:
8025: jestylrsessä kuin kunnallinen vaa!Haki määrää. Tämän. mu-
8026: kaisesti on lakj)ehdotukisen 6 § :ssä mainitut valtuutettujen
8027: määrät muutettu kaikki kolmella jadllisiksi.
8028: ~Suuri valiolkunta ei o.le myöskään pitänyt asiain käsitte-
8029: lylle valtuustossa koituvan eduksi, ,että valtuuston jäsenen
8030: paikan. tilapäisesti voisi täyttää varajäsen. Hyväksyen Kun-
8031: nallisvaliokunnan ehdotu:IDsen, että valtuutetuiUe valitaan
8032: varajäsenet, on Suuri valiokunta senvuo!ksi !liäättänyt muo-
8033: dostaa lakiehdotukset niin, että rvarajäsen voi astua varsinai-
8034: sen jäsenen tilalle vain siinä tapauksessa, että varsinainen
8035: jäsen kokonaan jOutuu poistumaan valtuustosta. Asia ta k()s-
8036: kevat säännökset on siirretty kunnaHiseen vaalilakiin.
8037: 1Suuri valiokunta on ~afkiehdotubE!en ottanut säännöksoo g ja 10 §.
8038: siitä, että vaalioikeutta vailla ovat valiokunnan ehdotuksessa
8039: tarkemmin määrätyt kunnan jäJs,enet. Tämä säännös on teh-
8040: nyt tarpeettomaksi eräält vaalikelpoisuutta kos'kevat rajoi-
8041: tukset, mitkä sisältyrvät Kunna:llisvaliokunnan ehdottamaan
8042: 10 § :ään, mikä muutenkin on voitu kirjoittaa Jyhyemmäksi.
8043: - Määräykset, jotka ikoskevart; oirneutta ottaa osaa kansan-
8044: äänestykseen, on siirretty tätä kos:Wevien määräysten yhtey-
8045: teen.
8046: Pykälää on tahdottu selventää siten, että valtuutetut saa- 12 §.
8047: vat korvauksen kokoukse'lta eikä päivältä. Samalla on' ehdo-
8048: tettu valtuustolle valta harkita, onko valtuutetuille makset-
8049: tava korvausta m&t!kakuluista.
8050: Lakiehdotuksen 4 7 § :ssä, rnirrkä Suuri vruliokunta on hy- 13 §.
8051: väksynyt, muuatta muodollista muuilosta lu!kuunvttamatta,
8052: Kunnallisvaliokunnan ehd'Ottamassa (46 § Kunna~'lisvalio
8053: kunnan ehdotU:kisessa,) muodossa, on periaaJt:t~ena se, että
8054: sama 'henkilö ei saa olla valtuuston puheenjohtajana tai va-
8055: rapuheenj,dhtajana ja kuulua kunnahlis1lautakuniaan. Tä-
8056: män periaatteen mukaisesti on Suuri .valiokunta 13 §:ään hy-
8057: väksynyt lisäyksen, jonka mukaan valtuuston puheenjohta-
8058: jan ja vara.puheenjohtajan on lefbttava täsrt;ä toimestaan, jos
8059: hänet valitaan kunna1llislautakuntaan; valtuuston jäsenenä
8060: hän siitä huolimatta PY'SYY, mi'käli muuta syytä eroon e1
8061: ilmen·e.
8062: 4 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
8063:
8064: 16 f. Suuri validkunta on pykälään lisännyt määräy/kSiell, jonka
8065: mukaan valtuustDil päätöksen tek()lon vaaditaan määräenem-
8066: mistö, kun ,on kysymys sellaisen kiinteis.tön tahi oikeuden
8067: myymisestä, paruttaamis:esta twhi vaihtamisesta, joka lahjan,
8068: testamentin tahi muun laillis'en saannon kautta on tullut
8069: kunnan omaksi.
8070: 17 §. Tässä pykäläissä tarkoitettuj'en järjestys- y. m. sääntöjen
8071: antaminen on oik-eastaan lainsäadärutövallan .käyttämistä,
8072: juka on uskottu kunna!J:le. Kun tämä •oikieus sisältää rångais-
8073: tu:suhan säätämi!stä ja kohdistuu myöskin uE!mkuntalaisiin,
8074: jotka tul,e>vat kunnan alueelle, on katsottu ,orevan paikallaan,
8075: että tallaisia asioita koskeva't kunnan päätö•kset alistetaan
8076: kuvernöörin· vahvistettaviksi, varsinkin kun täten säännök-
8077: siin eri kunnissa epäilemättä tul-ee enemmän yhtenäisyyttä.
8078: 22 §. Kun erityisen valiokunnan asettaminen. valmistamaan
8079: asioita on dsoittautunut hyödylliseksi, on lakiin tahdottu
8080: ottaa viittaus valmisteluvaliokunnan as·ettamis:esta.
8081: 30 § (29 §). Kunnan as~oissa on .sellaisia, joissa päätökset on viitpy-
8082: mättä .pantava täytäntöön. Kunnalli!svalio'kunta .o'li ehdot-
8083: tanut lakiin säännöstä, että tälllaisis'Sa a'sioissa päätös voi-
8084: daan hyväksyä kiireellisenä täytäntöön pantavaksi. Suuri
8085: valiokunta on laki.ehdotuksen ,kansanäänestystä koskevaan
8086: lukuun hyväksynyt nimenomaisen säännöksen siitä, että täl-
8087: laisesta päätölksestä .ei saa ved'ota kansanäänestykseen. Vää-
8088: ririkäytösten välttämisieksi on 30 § :ään otettu määräys, että
8089: ;pääros voidaan julis'taa kiireellis•enä täytäntöönpantavaksi
8090: vain jos .kolme neljänn'estä va:ltuustlon läsnäole>vista jäsenistä
8091: kiireelliseksi julistamista kannattaa.
8092: 33 § (32 §). Jos kuvernööril[ä olisi valta vaatia lausuntoa kuntain
8093: edustajain kokoukselta mi'sltä asioista tahansa, voisi tämä
8094: oikeus käydä kunnme rasittavaksi; pykälän kolmas kohta
8095: •on Sienvuoksi ehd'o1Jettu tporstettava·kisi. Milkään ei tässä koh-
8096: d·en estä kuV'ernööriä pyytämästä rrausuntoa kultakin kun-
8097: nalil:a erikseen, jonka jälkeen kunnat, jos tah1Jovat, vo~vat
8098: yhteisestikin pääittää asiasta.
8099: 37 § (36 §). On sattunut tapaulksia, j'Olloin kuntain edustajain kokous
8100: on läsnäolevi·en vähälukuisuuden tä'hden jäänyt pitämättä,
8101: Kunnallislait. 5
8102:
8103: kuin ,myösilrin, .että kro'koutkseen, j1oka on kutsuttu asian käsit-
8104: telyn j,a~tkamista varten, ei enään O'}e saapunut päätös'Valtaista
8105: maaraa edustajia. Pykälään on senrtähden ehdotettu lisät-
8106: täväksi säännös, joka tarkoittaa täJl'laisten taTJausten estä-
8107: mistä. ·
8108: Suuri vaHokunt'a on pitänyt tarpeeJl'lis•ena määrätä, että 38 § (37 §).
8109: niissä a1si'oi1ssa, j-oissa kunnanvaltuuston IJäätöksten tekoon vaa-
8110: ditaan määräiell'emmistö, seltlainten myös on' vaadittava kun-
8111: tain oedust.ajain lmkouksessa, koska ,määräenoemmistöivaatirmus
8112: muuten voitaisiin tehdä tehottomatksi, pääli:tämällä asia yh-
8113: teisesti eri lkunttain edus.tajain k:tokouktse~·sa.
8114: En1simäinen momentti on tarpeletbomana poiS\tlettu, lroska 42 § (41 §).
8115: asia voi järjestyä 15 § :n 2 :sen mom. ja 33 § :n säännösten
8116: mukaan.
8117: Kunnallislautakunnan pnlhoeentjohtajan, varapuheenjohta- 46 § (45 §).
8118: jan Ja jä·senten toimikausi on yihd.enmukai•sesti sen kanssa,
8119: mitä valltunst!on toi'mikaudlesrta on esitetty, ·ehd·otettu kol-
8120: meksi .vuodeksi.
8121: 1Suuri valioikunta on pääftänyt lakiehdotukseen ottaa H- 52 § (51 §) .
8122: .säylksen, j.Qnka mukaan myöskin kunnal!lis·lauta'kunnan jäse-
8123: net saa'Vat toimestaan palkkiota sen mukaan kuin valtuusto
8124: an päättänyt.
8125: Toisegsa momentissa sääd·etyn sa:lion määrä on kaJtstottu 68 § (67 §).
8126: liian al·haiseksi, jonlka vuoksi ·On .ehdotettu sten korottamista
8127: kaksinkertaiselksi. '
8128: Suuri validknnta on asia ta käJsi1iellessään tullu't siihen (68-70 §§.)
8129: käsitykseen, e'ttä mantt.taaliin ,pantua maa,ta ja laitoksia k'os'"
8130: k:tevain a•sia.in käsitt~lyn säännösileleminen sil[e uudeUe poh-
8131: jallie, j.QH.e val'i'Oikunnan ehd'Ottama maalaiskunltain kunnal-
8132: lislaki ra;kentuu, vaatii enemmän .aikaa .kuin kunnallisen lain-
8133: säädännön uudistamisen yhtleydessä .siihen nyt on lkäytettä-
8134: vana. Suuri varriokun'ta e'hd!o:t'taa .senvuoksi, että nyt käsi-
8135: teltävänä olevasta Jalkiehdotuksesta. jätettäiBiin kok'onaan .pois
8136: marnttaaliin pantua maata ja laitdk:Sia Jioiskeva:i'n asiain kär
8137: sittelyä silännösteleiJnään pyrkiny:t luku. Sen sijaan ;piltää
8138: Suuri valiokunta suotavana, että hal1ituls valmistuitaisi edus-
8139: kunna:Jtlte ensi tilaslsa annettavtalksi esitylksen myöskin mai-
8140: 6 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
8141:
8142: nitltuj.en asiain kä'sitte!lyn uudistamisesta nykyo•loj,en vaati-
8143: musten mukaiseksi.
8144: 69 §. Kun liilmnnema1ksujen vajlkutus ulottuu se'kä niihin, jotka
8145: kunnassa kuluttavni liikennemaksujen alaisia twvaroita, ett~
8146: niihinkin, j'Ot'ka kunnan ulkiapuoliella näitä tarvar'Oita, käy1:·tä-
8147: vä!t, ja liiiTrennemaksrut sii1s luonteeltaan ovat vä!lil1is'ten 'V'e-
8148: . roj.en kailtaisia, eikä kuntien .pitäisi sooda vapaasti omaksi
8149: hyvä!k:seen ver'otJta,a ulkolkuntalaisia kuinka rasi•ttavalla vä-
8150: lillisellä vero'tubella tahan·sa, on Suuri vaEiokunta katsonut
8151: tarpeellisleksi ehdottaa, e11tä liibnnemaksujen määrääJmilstä
8152: ikoskeva päätös on, pääJstäk'sensä vtoimaan, Senaatin vahvis-
8153: if€htava.
8154: (72 §.) Suuri valiokunta on ,py\kälän tarpeettomana p<ois'tanut.
8155: 76 ja 77 §§ Ka.nsanäänestys<tä lwsikevat perustavat 'säännökset on
8156: (77 § 2 mom.). Suuri va.liolkunta yhdistänyt edlmis!'fusi luvuksi la!ki.ehdo-
8157: <tu'kseen, ovtaen siihen myöskin KunnaH.is'va[io•kunnan kan-
8158: sanään,es'tykiseStä ehdottamalan la:kiin sisä!ltyneitä määräyk-
8159: ·Sla. Kansanäänes.f!y:ksen saamis.e!ksi ta!"p<eeHiiSen vaati'jain
8160: h11kumäärän on Suuri va:liolkunif;a maaseutuun nähden alen-
8161: tanut, katslo:en mlaa•seudun hal.'Vemman· asutuksen fiekievän sen
8162: vällfltäimäJtl!Om.äJksi.
8163: Nii'tten a1sioi1iten joJ.k!koion, joista ei voida kansanäänes-
8164: tykseEffi v.edota, on Suuri validkunta dl!tanut myO.skin ne vaiJ.-
8165: tuuston ,päätökset, j.otka 'lws'IDeva;t tilintekloa ja tilimlpäåJslf;öä
8166: taikka tul'O- ja menoarvion vahvistamista, samoin kuin ne!kin
8167: valllt+uuston päätakiset, jroilka S·e 30 §:ssä sääJdietyssä järjestyk-
8168: sessä on juliJstanu't lkiireelli:•sinä :täytän'töön:pantavibi; meno-
8169: ja tuloarvioon otelfta'Via yksityisiä eriä koskevat valtuuston
8170: päiiltöbet vtoiiatsiin tä'stä hu'Oli!ma·tta alis'ta•a kansa.näänes-
8171: rfJykseen.
8172: La•invastai:s1esti taiilahtunut kansanäänestys v:o~daan Suu-
8173: I'Ien va:liokunnan ehd,otukiseln mulman kuvernööriin vnlitta-
8174: malqa saada kumotu1ksi.
8175: !Säännöksiä sii~ä, mitä valituuston on tehtävä tai mitä S'e
8176: voi tehdä, jos kansanäänestys <on valltuuston päätöokslen ku-
8177: monnut, .ei .Suuri vaHdk:unta ole ka'tson,~ut voita:rvan lakieh-
8178: dotukseen •aittaa.. V a1tuusio!n menelttelyn määräävä~ sill~in
8179: Kunnallislait. 7
8180:
8181: asian laatu ja oliosuhteet samaam. tapaan kuin nyilkin, millloi.n
8182: va'ltuu·ston pää~ös valtion viralnoonaisen päiiltölksellä kumo-
8183: taan.
8184: Kunnallil'is.valiokunnaln la:kiehdotuilrsoon sisälltyneet 84 ja (84 ja 86 §§.)
8185: 86 §§ on ta:rpdomina p'o~silettu.
8186: Suuri valiokunta on selVyyden vuoksi lakiehd•o'tukseen 87 §.
8187: ot.tanut pylkälä!n, jossa tarlmmmin määrätään, .miten on mene-
8188: telrtä.vä as:iloissa., joissa :v\oidaaJn veddta kansanäänestykseen,
8189: mutta jotka myöskin ov.alt aliisiJeiJtaiVat valtion viranomaisen
8190: vahlviste'ttaviksi. .•
8191: Laildtehdotuben loprpumääräylksiä on täydiennetty eräillä 88-89 §§
8192: Su•uren valiokunnan tarpeellisilksi . havaitseroima lisämää- (88 §).
8193: räylksiHä, samalla kuin määräykset on jaet'tu kahdeksi eri
8194: pykäläksi.
8195:
8196: B. Kaupunkien kunnallislaki.
8197: Kunnallisvaliokunnan ehdotukseen kaupunkien kunnallis-
8198: laiksi on Suuri valiokunta tehnyt ensinnäkin ne muutokset,
8199: jotka ovat johtuneet niistä päätöksistä, mitä Suuri valiokunta
8200: on tehnyt ma~:tlailffirun~!in kunnaJlEsllakia kä:site'llessään. 8ft-'
8201: mall!la on ikarupunlki,en kunnru1lislakia täydtenne'tty eräilla
8202: säänlllÖksil~ä, miiJkä ovat yhdenmukaisia maa~aisikuntain
8203: kunnaHisllakiin hyväksyttyjen ,ka1Il1s'sa; seUaisiru mat kau'pun-
8204: kien kunnalliSilaildi!n .ehdlotetu't §§ 15, 212 (lioppumomen•tit),
8205: '24 sekä 50-54. Tarple€!ttiomi.na on lakiehdotu!klsestia pois-'
8206: ttettu Kunnal[iS'Va[itdkunn,an ehdiotulisoou s·isä.ltyneet §§ '18,
8207: 46 ja 47.
8208: Muista tekemistään muutoksista pyytää Suuri valiokunta
8209: saada lyhyesti mainita seuraavaa.
8210: KunnaUisvaliokunnan ehdotuksessa ei ole kaupunkikun- 3 §.
8211: nan jäseniksi tahdottu lukea niitä, jotka kaupungissa omis-
8212: tavat talon, tontin tai maata. Elleivät nämä talon, tontin
8213: tai maan omistajat muuten ole kaupunkikunnan jäseniä, ei-
8214: vät he voimaanjäävien verovelvollisuuden perusteiden mu-
8215: kaan myöskään olisi verovelvollisia kunnalle. Tällaista tul-
8216: kintaa estääkseen on .Suuri valiokunta pykäi1ään lisännyt vii-
8217: meisen kohdan.
8218: 8 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
8219:
8220: 6 §. Pykälää on selvennetty siten, että se sisält.ää sen, mitä
8221: Kunnallisvaliokunnan ehdotubeen vuoden 1873 lain mu-
8222: kaan otettu pykälä nykyoloissa tosiasiallisesti sisältää.
8223: 8 ja 9 §§. Tilintarkastajain lukumäärä kaupungeissa on ehdotettu
8224: määrättä:väksi vähintään neljäksi, jotta· suhteellista vaali-
8225: tapaa heitä valittaessa voitaisiin soveltaa ilman että tilin-
8226: tarkastajain toimikausi asetetaan kovin lyhyeksi. Jos tilin-
8227: tarkastajia on neljä, voidaan heidät valita kahdeksi vuo-
8228: deksi, niin että vuosittain kaksi eroaa. Valtuuston asiaksi
8229: on jätetty lähemmin päättää tilintarkastajain luvusta ja hei-
8230: dän eroamisjärjestyks·estänsä.
8231: 14 §. Pykälään otettu 2 mom. on samantapainen kuin maalais-
8232: kuntain kunnallislakiin hyväksytty våstaava määräys, so-
8233: vellutettuna kaupunkien olojen mukaiseksi. Viimeisen mo-
8234: mentin mukaan on valtuuston asiana puheenjohtajan palk-
8235: kion määrääminen.
8236: 17 § (16 §). Suuri valliakunta on tähän pykälään ottanut lisämääräyk-
8237: siä valtuuston määräaikaisista kokouksista. Nämä määräyk-
8238: set ovat välttämättömiä niiden säännösten täydennyksiksi,
8239: jotka ehdotetaan voimaanjääviksi nykyisen asetuksen 5 :nnes-
8240: sä luvussa.
8241: 31 § (29 §). Kunnallishallinnosta kaupungissa 8 päivänä joulukuuta
8242: 1873 annetun asetuksen 46 §:n mukaan on maistraatti kau-
8243: pungin hallituksena. Kunnallisvaliokunt.a ei ole lakiehdo-
8244: tukseensa ottanut säännöstä tässä kohden. Tärkeätä on, että
8245: kaupungilla on jokin keskittäväkin hallintOOlin. Tässä koh-
8246: den voidaan ajatella kolmea eri tapaa, nimittäin 1) erikoisen
8247: 'kunnaUlisosastO'D mu1odosta.minlen maistraattii'n, jonlka; osaston' ,
8248: jäsenet valittaisiin tähän tarpeellista kunnallispoliittista pä-
8249: tevyyttä silmällä pitäen, 2) rahatoimikamarin kehittäminen
8250: kunnan ha_lEtsevaksi keskusvirastoksi ja 3) jonkunlaisen
8251: kunnallisen keskuslautakunnan järjestäminen; jossa lauta-
8252: kunnassa tärkeimmät kunnalliset hallintoalat olisivat edus-
8253: tettuina. - Koska kuitenkaan ei ole ollut mahdollisuutta
8254: ryhtyä perusteellisesti tätä laajakantoista kysymystä käsit-
8255: telemään, ei Suuri valiokunta ole tässä kohden lt;ehnyt eh-
8256: dotusta.
8257: Kunnallislait. 9
8258:
8259: Tähän on otettu säännös siitä, miten maistraatin pää- 45 § (43 §).
8260: töksiin tämän lain alaan kuuluvissa asioissa saa muutosta
8261: hakea.
8262: Suuri valiokunta on .sitä mieltä, että se vähin ääni- 48 §
8263: oikeutettujen lukumäärä, mikä vaaditaan kansanäänestyksen (45 § 2 mom.).
8264: aikaansaamiseksi, voidaan kaupungeissa yleensä asettaa
8265: suhteellisesti suu:t~emmaksi kuin maaseudulla. Vain suurem-
8266: mat kaupungit, koska: niissä muitten syitten vuoksi kovin
8267: suurien nimikirjoitusjoukkojen kerääminen on hankalaa, voi-
8268: daan puheenaolevassa suhteessa asettaa maaseudun veroisiksi.
8269: Suuren valiokunnan asiassa tek·emä ehdotus on sellainen, että
8270: tehtyjen laskelmien mukaan yhdeksässä maan suurimmista
8271: kaupungeista vaadittaisi kirjelmän aHekirjoittajiksi viisi-
8272: sataa tai enemmän äänioikeutettuja.
8273:
8274:
8275:
8276: C. Laki kansanäänestyksestä.
8277:
8278: 1Suuren valiokunnan mielestä on lakiin kansanäänestyk- 1 §.
8279: sestä otettava ainoastaan kansanäänestyksessä noudatettavaa
8280: menettelytapaa koskevia määräyksiä. Kunnallisvaliokunnan
8281: ehdotuksesta dii sentii,hden ne kohdat, nimittäin 1 :§ ja 11 §,
8282: jotka sisältävät peruatavia määräyksiä, poistettu ja siirretty
8283: kunnallislakeihin.
8284: •Tähän pykälään on otettu säännökset kansanäänestyksen 2 §.
8285: eclellä käyvistä valmistelevista toimenpiteistä. Pykälässä
8286: mainittu aika on määrätty niin pitkäksi kuin kahdeksi kuu-
8287: kaudeksi siitä syystä, että kunnalHslakien mukaan kunnan-
8288: valtuuston päätöksestä on kolmenkymmenen päivän valitus-
8289: aika ja kuulutus, jolla kuntalaiset kutsutaan äänestykseen,
8290: on julkaistava vähintään neljätoista päivää ennen äänes-
8291: tystä.
8292: Kunnallisvaliokunnan ehdotuksesta puuttuu nimenomai- 4 § (3 §).
8293: nen säännös siitä, kutka ovat oikeutetut ottamaan osaa kan-
8294: sanäänestykseen. Suuri valiokunta on sentähden täydentä-
8295: nyt ehdotusta tässä kohden.
8296: 10 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
8297:
8298: Kun Kunnallisvaliokunnan ehdotuksessa sanotaan, että
8299: äänestys on toimitettava lain määräämänä vapaapäivänä,
8300: mutta mitään erikoista vapaapäivää •ei ole ilaissa säädettynä,
8301: on 'Suuri valiokunta poistanut säännöksen vaalin toimitta-
8302: misesta vapaapäivänä ja ehdottanut, että työnantajan tai
8303: hänen sijaisensa tulee rangaistusseuraamuksen uhalla jär-
8304: jestää työnsä niin, etteivät hänen palveluksessaan olevat
8305: henkilöt tul•e estetyiksi käyttämästä äänioikeuttaan.
8306: 5§ Mitä äänestystapaan tulee, on Suuri valiokunta katsonut
8307: (2 § 1 mom.). tarpeettomaksi, että äänestäjä sulkee äänestyslipun kuoreen.
8308: Samalla on Suuri valiokunta pitänyt käytännölEsempänä,
8309: että äänestyslippuja on kahta lajia, nimittäin semmoisia,
8310: joihin ·on ·painettu sa1na ,·jiaa", ja ·selmmoisia, joihin on ·painettu
8311: sana ,ei". Vaalisalaisuus voidaan tämänkin äänestystavan
8312: käytännössä ollessa säilyttää.
8313: 11 § (10 §). Tähän pykälään on iSuuri valiokunta ottanut muutamia
8314: täydentäviä säännöksiä. On katsottu yhdenmukaisuuden
8315: vaativan, että: asioissa, joissa valtuuston päätökseen vaadi-
8316: taan määräenemmistö, sellainen myöskin on kansanäänestyk-
8317: sessä vaadittava.
8318:
8319: D. Kunnallinen vaalilaki.
8320: 1 §. Tässä ehdotettu aikamäärä on siirl'etty yksi päivä eteen-
8321: päin, koska saattaisi tapahtua,· että eduskunnan hajoittami-
8322: sen vuoksi eduskuntavaalit voisivat, milloin joulukuun 1 tai
8323: 2 päivä ovat pyhäpäiviä, sattua joulukuun 3 päiväksi.
8324: 3 §. Kun Suuri valiokunta on kunnallislakeihin ehdottanut
8325: s·en muutoksen, että eräät kunnalliset toimihenkilöt valitaan
8326: lmlmeksi vuodeksi, on tässäkin pykälässä mainittu aika-
8327: määrä muutettu.
8328: (4, 29 ja Sen johdlos:ta, että Suuri vaE:akunta on maallaisik.untain
8329: 44 §§.) kunnallislakiehdotuksen 7 § :stä poistanut. 21 momentin, jonka
8330: mukaan Lapin kihlakuntaan kuuluvat 'kunnat olisivat eräin
8331: ehdoin saaneet käyttää enemmistövaaleja, ovat kunnallis-
8332: valiokunnan mietintöön sisältyneen vaalilain 4, 29 ja 44 §§
8333: tarpeettomina poistetut.
8334: Kunnallislait. 11
8335:
8336: Kunnallisvaliokunta on ehdottanut, että vaaliluettelo olisi 4-6 §§
8337: tehtävä syyskuun kuluessa. Koska kuitenkin vaaliluettelon (5-7 §§).
8338: johdosta voidaan tehdä vaatimuksia sen oikaisemisesta ja
8339: vaalilautakunnan tässä kohden antamasta päätöksestä saa-
8340: daan valittaa aina Senaattiin saakka, niin voisi tapahtua,
8341: että ylin oikeusaste ei ennättäisi ratkaista asiaa ennen kuin
8342: se päivä, jona valtuutetut valitaan, on käsissä. Suuri valio-
8343: kunta on sentähden katsonut tarpeelliseksi siirtää näissä py-
8344: kälissä mainitut aikamäärät yksi kuukausi aikaisemmiksi.
8345: Turvatakseen pykälässä mainittua oikeutta tilaisuuden 15 § (16 §).
8346: saamiseen käyttää äänioikeutta, on Suuri valiokunta lisännyt
8347: pykälään rangaistusseuraamuksen uhkan.
8348: Suuri valiokunta on poistanut maalaislnmtain kunnallis- 43 § (46 §).
8349: lakiehdotuksen 8 § :stä sen 4 momentin sekä kaupunkien kun-
8350: nallislakiehdotuksesta 9 § :n 3 momentin ja ottanut vastaa-
8351: 1
8352:
8353:
8354:
8355:
8356: vat määräykset vaalilain 4:3 § :ään.
8357: S.en j'Oihd~osta, et'tä SuU'ri va1iokumta ,on ehdottanut kun- 49 § (52 §).
8358: nanvaltuutetut valittaviksi kolmeksi vuodeksi, on pykälän
8359: kolmanteen momenttiin tehty tästä aiheutuva muutos.
8360:
8361:
8362:
8363: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Suuri valiokunta
8364: kunnioittaen ehdottaa,
8365:
8366: että Ednskunta hyväksyisi Edusknnnan myö-
8367: tävaikutuksella määrättävällä tavalla vahl}istet-
8368: tavaksi ja voi'm(Jj(J,n S<aatettavaksi seuraavat laki-
8369: ehdotukset:
8370: 12 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
8371:
8372:
8373:
8374:
8375: Maalaiskuntain kunnallislaki.
8376:
8377: 1 LUKU.
8378: Yleisiä säännöksiä.
8379:
8380: 1 §.
8381: (Poist.) Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on it-
8382: sekseen eri kunta.
8383: Ku'llnan jäsenten tulee tämän lain mukaan ja lain muu-
8384: ten määräämissä rajoissa hoitaa kunnan yhteiset talous- ja
8385: järjestysasiat, mikäli ne voimassa olevien lakien tai asetus-
8386: ten mukaan eivät ole julkisen viranomaisen käsiteltäviä.
8387:
8388: 2 §.
8389: Jos kahdella tai useammalla maalaiskunnalla on yhteinen
8390: kunnallishallinto, pysyköön se edelleenkin sinänsä niin kau-
8391: van kuin kunnat siirtä sopivat. Jos joku n:ii'stä tahtoo erota,
8392: meneteltäköön niinkuin 82 § :ssä siitä sanotaan.
8393: Jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia maalais-
8394: kuntia haluaa yhtyä yhteiseen kunnallishallintoon, olkoon
8395: se luvallista, jos kunnanjäsenten enemmistö kussakin kun-
8396: nassa erikseen sitä kansanäänestyksessä puoltaa.
8397: (Poist.) Kuntain (poist.) yhtymisestä on kunkin kun-
8398: nanvaltuuston puheenjohtajan läänin kuvernöörille {poist.)
8399: kirjallisesti ilmoitettava {poist.) kolmenkymmenen päivän
8400: kuluessa siitä lukien kuin hän sai tiedon kansanäänestyksen
8401: tuloksesta.
8402: Yhteiseen kunnallishallintoon yhtyneiden kuntain val-
8403: tuutetut kutsuu ensimäiseen yhteiseen kokoukseen {poist.)
8404: ja kokouspaikan määrää sen kunnan valtuuston puheenjoh-
8405: taja, jonka puolelta yhtymiskysymys on pantu a.Ikuun.
8406: Kunnalllslait. 13
8407:
8408: Maalais- ja kaupunkikuntaa älköön yhdistettäkö yhtei-
8409: seen kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteinen toi-
8410: minta näiden kesken jossakin asiassa katsotaan olevan ai-
8411: kaansaatava, olkoon kunnilla valta yhteisessä edustajako-
8412: kouksessa siitä päättää.
8413: (Poist.) Maalaiskunnan jakamisesta poikkeustapauk-
8414: sissa erityisiä tarkoituksia varten kunnan yhteisestä hallin-
8415: nosta suhteessa tai toisessa riippumattomiin piireihin sääde-
8416: tään muualla.
8417:
8418: 3 §.
8419: M.aa·laiskunnan jäsen on, siihen. katsomatta mihin uskon-
8420: nolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu, jokainen:
8421: joHa kunnassa on tahi tulee olla asunto ja kotipaikka;
8422: joka siellä omisba tai viljelee maata tahi hallitsee muuta
8423: kiinteätä omaisuutta; taikka
8424: joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia.
8425:
8426: 4 §. ,
8427: Maalaiskunta käyttää 'Päättämisvfultaansa kunnanval-
8428: tuuston, kansanäänestyksen ja kuntain edustajain kokouksen
8429: kautta.
8430: Toimeenpano ja hallinto kuuluu kunnallisla.utakunnalle
8431: ja muille sitä varten valituille lautakunnille, hallintokunnille
8432: tathi henkilöille, sen mukaan kuin tässä lais,sa tahi muualla
8433: ( poist.} säädetään.
8434:
8435: 5 §.
8436: Maalaiskunnan yhteistäJ omaisuutta, olkoonpa se tuloa
8437: kiinteästä omaisuud·esta, liikkuvaa 'Pääomaa tahi jokin tuloa
8438: tuottava oikeus, samoinkuin valtion kunnalle myöntämiä va-
8439: roja, on (poist.) pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä me-
8440: noja suoritetaan, ja hoidetattava niinkuin tässä jälempänä
8441: sanotaan, ellei jonkin tapauksen varalta ole toisin säädetty.
8442: Niitä menoja varten, joihin varoja edellä mainittuJen
8443: Hsäk.si tarvitaan kunna;n yhteiseksi hyödyksi tahi sen oeri-
8444:
8445:
8446: /
8447: 14 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
8448:
8449: tyisiin tarpeisiin, määrätkö,ön kunta veroja suoritettavaksi
8450: voimassao'levien tai vastedes sääd,ettävien perusteiden mu-
8451: kaan.
8452:
8453:
8454: 2 LUKU.
8455: Kunnanvaltuusto (poist.).
8456:
8457: 6 §.
8458: Kunnanvaltuutettuja valitaan maalaiskunnassa, jonka
8459: väkiluku henkikirjan mukaan on:
8460: 1,000 tahi vähemmän, 0 ••••••• 0 ••• 12
8461: enemmän kuin 1,000, vaan ·ei yli 2,000, .......... 15
8462: 2,000, 4,000, •••• 0 •• 0 0 0 18
8463: " " 4,000, " " " 6,000, .......... 21
8464: " 6,000, " " " 8,000, ..........
8465: "
8466: 24
8467: " " 8,000, " " " 10,000, 0 0 0 ••••••• 27
8468: " " 10,000, " " " 15,000, • 0. 0 •••••• 30
8469: " " 15,000, " " " 20,000, • 0. 0 •••••• 36
8470: " " "
8471: 20,000, " "
8472: •••••••• 0 •• 0 ••• 0 ••• 0 •••••• 42
8473: " "
8474: {Poist.) Valtuutettujen varajäseniä valitaan niin monta
8475: kuin kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
8476: Lapin kihlalwnnassa sekä Kuolajärven kunnassa Kemin
8477: kik,lakuntaa, K UtMamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kun-
8478: nissa Oulun kihlakuntaa ja Suomussalmen kunnassa Kajaa-
8479: nin kihlakuntaa saatakoon kuitenkin kansanäänestyksellä
8480: määrätä pienempikin määrä valtutttettuja ·asetettavaksi, ei
8481: kuitenkaan vähemmän kuin kaksitoista.
8482:
8483: 7 §.
8484: Kunnanvaltuutetut sekä neljä tilintm·kastajaa ja neljii
8485: vamtilintarkastajaa, joiden vaali toimitetaan valtuutettujen
8486: vaalin yhteydessä, valitaan välittömillä ja suhteellisilla vaa-
8487: leilla.
8488: (Poist.}.
8489: Kunnallislait. 15
8490:
8491: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ääni-
8492: oikeus .
8493: .Älköön vaalioikeutta valtu'U!tetun kautta käytettäkö.
8494: Vaaleista ja niiden toimittamisesta säädetään tarkemmin
8495: kunnallisessa vaalilaissa.
8496: 8 §.
8497: Kunnanvaltuutetut ja varajäsenet valitaan kolmeksi vuo-
8498: deksi. V alituista eroaa vuosittain kolmannes siinä järj€s-
8499: tyksessä kuin kunnallisessa 'Vaalilaissa on säädetty.
8500: (Poist.)
8501: Tilintarkastajat valitaan kahdeksi vuodeksi. kerrallaan.
8502: V alituista er.oaa vuosittain kaksi, ensimäisenä vuonna ne,
8503: jotka ovat tulle,et vähimmillä äänillä valituiksi, sitten
8504: vuoroonsa, samoin varatilintarkastajista.
8505: 9 §.
8506: Oikeus valita ( poist.) valtuutettuja ja tilintarkastajia
8507: (poist.) on jokaisella maalaiskunnan jäsenellä, sekä miehellä
8508: että naisella, jolla on 8uomen kansalaisoikeus ja joka
8509: ennen vaalivuoden ·alkua on täyttänyt kaksikymmentä :vuotta
8510: ja joka viimeksi toimitetussa henkikirjoituksessa on kunnassa
8511: hengillekirjoitettu.
8512: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
8513: 1) se, joka lain voiman voittaneen oikeuden päätöksen
8514: mukaan on holho.uksen alaisena;
8515: 2) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansalais-
8516: luottamusta vailla taikka on kelvoton maan palvelukseen tai
8517: toisen asiaa ajamaan; ja
8518: 3) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kun-
8519: nallisissa vaaZei~sa on ostanwt tai myynyt ääniä, aina kolman-
8520: nen kalenterivuoden loppuun siitä Zuk~en kuin lopulZirt,en tuo-
8521: mio asiasta annettiin.
8522: {Poist.) Venäjän kansalaisten (poist.) kunnallisista oi-
8523: keuksista on voimassa, mitä siitä erittäin on säädetty tai
8524: vastedes säädetään.
8525: 10 §.
8526: V aalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muihin luotta-
8527: mustoimiin, mikäli niistä ei ole erittäin säädetty, on jakainen
8528: 16 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
8529:
8530: kunnassa asuva henkilö, ioka on oikeutettu valtuutettuja va-
8531: litsemaan.
8532: 1.1 §.
8533: {Poist.) V altuutetuksi valittu älköön kieltäytykö toimeen
8534: rylhtymästä, ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta.
8535: Joka kolmena lähinnä edellisenä vuotena on toiminut
8536: (poist.) valtuutettuna taikka kunna1llislautakunnan puheen-
8537: johtajana tai jäsenenä tahi muun senlaatuisen, kunnan asiain
8538: toimeenpanoa ja hallintoa varten asetetun hallintokunnan
8539: puheenjohtajana, on kuitenkin oikeutettu kolmen seuraavan
8540: vuoden ·kuluessa nauttima.an vapautta (poist.) valtuutetun
8541: toimesta.
8542: Jos valittu näistä syistä kieltäytyy, astuu varajäsen ·hä-
8543: nen sijaansa.
8544: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kivuloisuus
8545: taikka siviili-, sotila.s- tahi kirkollisvir'ka tai -palvelus, per-
8546: heolot taikka jokin muu syy, tutkikoon (poist.) valtuusto il-
8547: moitetun esteen.
8548: Jos kieltäytyminen hyväksytään, astuu varajäsen tilalle.
8549:
8550: 12 §.
8551: (Poist.) Valtuutetut saavat korvausta toimestaan (poist.)
8552: valtuuston harkinnan mukaan, kuitenkin vähintään viisi
8553: markkaa koko·ukselta ja niin että palkkio kaikille valtuute-
8554: tuille on samansuuruinen. Valtuusto harkitkoon myös, onko
8555: valtuutetuille maksettava korvausta matkakustannuksista ja
8556: kuinka paljon; älköön kuitenkaan maksettako enempää kuin
8557: yhden hevosen kyytiraha edestakaisin taikka, jos rautatietä
8558: tahi höyrylaivaa 1saattaa matkalla !käyttää, Jlm'htuullinen
8559: korvaus sen käyttämisestä.
8560:
8561: 13 §.
8562: (Poist.) Valtuutetut valitsevat vuosittain keskuudestaan
8563: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
8564: Näihin toimiin älköön kuitenkaan valittako kruununvou-
8565: tia, nimismiestä, poliisia eikä ulosattoapulaista.
8566: Kunnallislait. 17
8567:
8568: Älköön valittu kieltäytykö, ellei hän jo saman kolmivuo-
8569: tiskauden aikana ole ollut samassa toimessa.
8570: Jos puheenjohtaja tahi vampuheenjohtaja kuolee, muut-
8571: taa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen toimi-
8572: kautensa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen si-
8573: jaansa jälellä olevaksi ajaksi. Sama olkoon laki, jos val-
8574: t·uuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja valitaan kun-
8575: nallislautakunnan puheenjohtajaksi, varapuheenjohtåjaksi
8576: tai jäseneksi.
8577: Toim~tetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaa-
8578: lista antakoon valtuusto kuvernöörille kirjallisen ilmoi-
8579: tuksen.
8580: (Poist.) Valtuuston asiana on puheenj,ohtajan palkkion
8581: määräämin en.
8582: 14 §.
8583: Jos tehdään valitus ( poist.) valtuuston puheenjohtajan
8584: tahi varapuheenjohtajan vaalista tahi siitä, että niistä toi-
8585: mista kieltäytymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu
8586: kuitenkin tointa, kunnes valitus on lopullisesti ratk~istu ja,
8587: jos uusi vaali määrätään toimitettavaksi, toinen on valittu ja
8588: (poist.). toimeensa ryhtyy.
8589:
8590: 15 §.
8591: (Poist.) Valtuuston on keskusteltava Ja •päätettävä seu-
8592: raavista asioista, nimittäin:
8593: 1) kansakoulujen ja muiden sivistyslaitosten perustami-
8594: sesta, varattomain lasten koulunkäynnin avustamisesta sekä
8595: kansansivistyksen edistämisestä;
8596: 2) elinkeinojen kohottamisesta ja ammattitaidon edistä-
8597: misestä;
8598: 3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden, raittiuden
8599: sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi
8600: ehkä katsotaan tarpeellisiksi;
8601: 4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta sekä käti-
8602: lötoimesta;
8603: 5) työttömiksi, työkyvyttömiksi ja muutoin turvatto-
8604: miksi joutuneitten avustamisesta;
8605: 2
8606: 18 1917.- S. V. M.- Eduslrnntaesitysmiet. N:o 5.
8607:
8608: 6) lasten huoltamisesta ja suojeluksesta;
8609: 7) tuotantolaitosten :perustamisesta ja jo :perustettujen
8610: ottamisesta kunnan haltuun·;
8611: 8) työttömyysrahastojen perustamisesta;
8612: 9) köyhäinasianajotoimesta;
8613: 10) kunnallisten ammattientarkastajain asettamisesta;
8614: 11) työnvälitystoimistojen perustamisesta;
8615: 12) asunto-oloja ja asutustoimintaa koskevista kysymyk-
8616: sistä;
8617: 13) kunnan rakennuksista ja laitoksista;
8618: M) lainajyvästöjen (poist.) sekä samanlaatuisia tarkoi-
8619: tuksia varten aijottujen rahastojen perustamisesta ja hallin-
8620: nosta;
8621: 15) yleisten varranttia antamaan oikeutettujen ta1letus-
8622: makasiinien perustamisesta;
8623: 16) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kala:stuk-
8624: sesta kunnan omistamilla alueilla, niin myös vahinkoeläin-
8625: ten hävittämistä tarkoittavista toimenpiteistä;
8626: ,17) toimenpiteistä tulipalon ja kulovalkean estämiseksi
8627: ( poist.) s<ekä paloapuyhdisiJYsten perustamisesta;
8628: 18) kunnan meno- ja tuloarvion vahvistamisesta;
8629: 19) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin
8630: ·taksoittamalla tahi lainan ottamisella sekä kunnan rahasto-
8631: jen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä tilinpääs-
8632: tön antamisesta;
8633: 20) 'kuntain edustajain 'kokoukseen lähetettävien edusta-
8634: jain sekä kunnallislautakunnan :puheenjohta;jan, varapuheen-
8635: johtajan, jäsenten ja varajäsenten vaalista;
8636: 21) 'kunnan keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkija-
8637: lautakunnan ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja
8638: henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallislauta:kunnan lisäksi
8639: ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hallintoa var-
8640: ten;
8641: 22) 'kunnallishallinnossa noudatettavain ohje- ja johto-
8642: sääntöjen vahvistamisesta;
8643: 23) kuntain välisestä yhteistoiminnasta; sekä
8644: Kunnallislait. 19
8645:
8646: 214) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan yh-
8647: teiseen-toimialaan.
8648: (Poist.) Valtuuston .tulee sitäpaitsi (poist.) antaa lau-
8649: suntoja asioista, joita kuvernööri tahi muut viranomaiset
8650: valtuustolle siinä. tarlkoituksessa lähettävät.
8651: Ne asiat, jotka erinäisten lakien tahi asetusten mukaan
8652: ovat olleet kuntakokouksen käsiteltäviä, tulevat tämän lain
8653: voimaanastuttua kunnanvaltuuston käsiteltävi'ksi.
8654:
8655: },(} §.
8656: (Poist.) Valtuustolla on oikeus, JOS se havaitsee syytä
8657: olevan:
8658: 1) lainan ottamiseen kunnalle (p~t.);
8659: 2) kiinteän omaisuuden ostamiseen kunnalle; sekä
8660: 3) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymiseen, pant-
8661: taamiseen tahi vaihtamiseen, joka lahjan, testamentin tahi
8662: muun laillisen saannon kautta. on tullut kunnan omaksi.
8663: Kolmannessa kohdassa mainittujen päätösten tekoon vaa-
8664: ditaan, että vähintään kaksi kolmannesta vaMwuston saapu-
8665: villa olevista jäsenistä sitä kannattaa.
8666:
8667: 17 §.
8668: Jos (poist.) valtuusto päättää hyvaksyä sääntöjä siveelli-
8669: syyden, raittiuden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi
8670: terveydenhoidon Mistämiseksi kunnassa, olkoon sillä myös
8671: oikeus näiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopivia uhka-
8672: sakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa suurempia.
8673: Sellaisen 'PäätökseTh tekoon vaaditaan kui'tenkirt·, että kaksi
8674: kolmannesta valtuuston saapuvilla olevista jäsenistä sitä
8675: kannattaa•, ja on päätös alistettava kuvernöörin vahvistetta-
8676: vaksi.
8677: Jos valtuusto katsoo suuremman u'hkasakon tarpeelli-
8678: seksi, pyytäköön kihlakunnanoikeutta sitä korottamaan.
8679: Tällaiset säännöt ja uh'kasakkomääräykset ovat ( poist.)
8680: saatetta,vat yleisöTh tietoon sillä tavalla kuin kunnallisten
8681: ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa.
8682: 20 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
8683:
8684: 18 §.
8685: (Poist.) Valtuuston kokoukset ovat pidettävät kunnanta-
8686: lossa tahi muussa valtuuston määrättävässä, soveliaassa pai-
8687: kassa.
8688: Kokoukset ovat julkisia.
8689: Kuitenkin voi valtuusto (poist.) päätöksellä, johon vä-
8690: hintään neljä viidennestä saapuvilla olevista valtuuston jäse-
8691: nistä yhtyy, julistaa jonkun asian käsiteltävaksi suljetussa
8692: istunnossa.
8693: 19 §.
8694: (Poist.) Valtuutetut kutsuu kokoukseen 'Puheenjohtaja.
8695: Kutsumuksessa tulee olla ilmoitus kokouksen ajasta ja
8696: paikasta ynnä kokouksessa käsiteltäviksi tulevista asioista;
8697: ja on kutsumus tiedoksipantava kunnantaloon tahi muuhun
8698: valtuuston määräämään soveliaaseen paikkaan sekä ilmoitet-
8699: tava valtuutetuille muulla valtuuston määrättävällä tavalla.
8700: ,Tos jäävi tahi muu syy estää 'PUheenjohtajaa antamasta
8701: kutsumusta, antakoon sen varapuheenjohtaja tahi, jos hänel-
8702: läkin on este, kunnallislautakunnan puheenjohtaja.
8703: Valtuuston kokous :pidetään aikaisintaan neljäntenätoista
8704: päivänä, lukien sen päivän aamusta, jona kutsumus on tie-
8705: doksipantu, mutta jos asia on tavallista kiireellisempi eikä
8706: koske uutta verotusta tahi veron korotusta, saa sen ottaa käsi-
8707: teltäväksi aikaisintaan kahdeksantena päivänä kutsumuksen
8708: tiedoksipanosta.
8709: V altunsto voi, milloin 8e kafJsoo sen välttämättömäksi,
8710: ottaa käsiteltäväk8een sellaisenkin asian, jota ei ole ilmoituk-
8711: sessa mainittu, jos alsiaJn kiireellisyys sitä vaatii.
8712: 20 §.
8713: (Poist.) Valtuuston kokouksia on pidettävä niin usein
8714: kuin asianhaarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuo-
8715: dessa seuraavina aikoina:
8716: huhtikuussa, jolloin päätetään kunnallislautakunnan
8717: ja muid·en hallintokuntain edellisen vuoden hallinnosta anta-
8718: masta kertomuksesta ja tilinteosta sekä tilintarkastajain sen
8719: johdosta antamasta lausunnosta;
8720: Kunnallislait. 21
8721:
8722: kesäkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan
8723: ja vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja ja ·kansanäänes-
8724: tystä varten;
8725: syyskuussa, jolloin valitaan kunnallislautakunnan pu-
8726: heenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet sekä
8727: jäsenet taksoitus- ja tutkijalautakuntiin ynnä virkailijat
8728: muihin vuoden lopussa avoimiksi tuleviin kunnan toimiin; ja
8729: marras- ta~ joulukuussa kunnan meno- ja tuloarvion vah-
8730: vistamista varten seuraavaksi vuodeksi.
8731: 21 §.
8732: Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo ( poist.)
8733: valtuuston kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa varten,
8734: anokoon sitä kirjallisesti valtuuston 'PUheenjohtajalta, jonka
8735: tulee tutkia anomus. Jos hän sen hylkää, antakoon, jos
8736: vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä 'Perusteluineen ja samalla
8737: myös semmmsen valitusosoituksen, kuin 71 § :ssä sanotaan.
8738: 22 § {uusi).
8739: Valtuusto saakoon, milloin tarpeelliseksi havaitsee, aset-
8740: taa erityisen valiokunnan asioita valmistarnoon. Jos sellai-
8741: nen valiokunta on asetetttt, saakoon valtuuston puheenjohta-
8742: jakin, milloin se asiaa viivyttämättä voi tapahtua, jättää
8743: asian sen valmisteltavaksi.
8744: 23 § (2'2 §).
8745: Kunnanvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako äl-
8746: köönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolmannesta
8747: valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla.
8748: 24 § (23 §).
8749: Jos ( poist.) valtuuston kokouksessa jotakin asiaa ei saada
8750: määräpäivänä loppuun käsitellyksi, esittäköön puheenjohtaja
8751: ennen kokouksen loppumista päätettäväksi asian käsittelyn
8752: jatkamista varten toisen päivän. Siitä ei tarvitse silloin
8753: erittäin ilmoittaa.
8754: 25 § (24 §).
8755: Puheenjohtajan tulee (poist.) valtuuston kokouksessa esi-
8756: tellä-åsiat ja johtaa keskustelua sekä katsoa, ettei muita kuin
8757: 2'~ 1917.·~ S. V. M. ~ Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8758:
8759: ilmoitettuja asioita päätetä. Jos nostetaan kysymys josta-
8760: kin, uudesta -asiasta, älköön sitä ratkaistako, ennenkuin
8761: uudessa kokouksesssa, edelläkäyneen ilmoittamisen jälkeen,
8762: paitsi 19 §:n viimeisessä momentissa mainitUJSsa tapauksesssa.
8763: Puheenjohtaja ·pitäköön kokouksessa myös huolta järjes-
8764: tyksestä ja saakoon, varoitettuans,a, toimittaa pois kuunte-
8765: lijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy semmoi-
8766: nen epäjärjestys, jota puheenjohtaja ei voi ehkäistä, hajoitta-
8767: koon hän kokouksen.
8768: Jos puheenjohtaja on poissa, astuu hänen sijaansa vara-
8769: puheenjohtaja. J.os viimemainittukin on poissa, valitsee val-
8770: tuusto keskuudestaan siksi kerraksi puheenjohtrujan.
8771: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tahi jäsen ( poist.)
8772: ilman pätevää estettä jää tulematta kokoukseen, taikka il-
8773: man sellaista s~ytä lähtee kesken pois, maksakoon kunnan
8774: yleiseen kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheenjoh-
8775: taja kymmenen sekä jäsen viisi markkaa. Jos kokous läsnä-
8776: olevien vä'hälukuisuuden vuoksi jää pitämättä tahi on kesken
8777: lopetettava, olkoon sakko poissaoleville kaksinkertainen.
8778: (Poist.) Valtuuston kokouksissa ;pitää kunnallislautakun-
8779: nan puheenjohtajan tahi sen, jonka lautakunta siihen keskuu-
8780: destaan valitsee, olla saapuvilla antamassa valtuustolle tar-
8781: peellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa keskustelui- -
8782: hin, mutta ei päätöksiin, ellei hän myös ole valtuuston jäsen.
8783: Kunnallislautakunnan puheenjohtajan tahi hänen sijai-
8784: sensa poissaolo e1 ·estä asioita käsittelemästä eikä päätöksiä
8785: tekemästä.
8786: 26 § (25 §).
8787: Sittenkun asiasta on (poist.). valtuuston kokouksessa kes-
8788: kusteltu ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päätty-
8789: neeksi, tehköön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus
8790: ,jaa" taikka ,ei" ilmaisee valtuuston päätöksen.
8791: Kun vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja,
8792: mikä hänen käsityksensä mukaan on tullut •päätökseksi, .ia
8793: vahvistakoon sen, ellei muuta äänestystä vaadita, vasaran-
8794: lyönnillä. Jos äänestystä vaa-ditaan, toimitettakoon se jul-
8795: kisesti ja nimenhuudolla.
8796: Kunnalllslait. 23
8797:
8798: .S~ mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu,
8799: tulkoon valtuuston rpäätökseksi, paitsi milloin päätöksen te-
8800: koon tämwn lain mukaan vaaditaan määräenemmistö. Ään-
8801: ten jakautuessa tasan (poist.) tulee se mielii.pide päätökseksi,
8802: johon puheenjohtaja yhtyy.
8803: Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julista:koon pu-
8804: heenjohtaja päätöksen.
8805: 27 § (26 §).
8806: Vaalit, jotka ovat valtuuston, kunnallislautakunnan,
8807: taksoituslautakunnan tahi muiden kunnallisten hallinto-
8808: kuntain toimi1tettavat (poist.), tlapahtukoot suhteellista
8809: vaalitapaa noudattamalla, jos valittavia on kaksi tai useam-
8810: pia ja jos neljännes vaaliin osaa ottavista sitä vaatii.
8811: Jos yksi on valittava tai milloin enemmistövaalitapaa
8812: muuten käytetään, tulee valituksi se tai ne, jotka vaalissa ovat
8813: saaneet enimmät äänet.
8814: Vaalit toimitetaan suljetuilla Hpuilla. Äänten mennessä
8815: tasan ratkaisee arpa.
8816: 28 § (27 §).
8817: Valtuuston kokouksissa kirjoittaa pöytäkirjan puheenjoh-
8818: taja tai hänen j-ohdollaan valtuuston sitä varten valitsema
8819: henkilö.
8820: Milloin pöytäkirjaa ei voida heti tarkis-taa, voi valtu,u.• to
8821: antaa puheenjohtajan ja vähintään kahd·en aina kerraksi
8822: sitä varten valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan tarkista-
8823: misen valtuuston määrättävänä päivänä.
8824: Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkir-
8825: jantekijä sekä, tarkistuksen heti tapahtuessa, vähintään kaksi
8826: valtuuston jäs·entä, ja muutoin tarkistajat. Jos tarkis-
8827: tajista yksi tahi useammat kieltäytyvät pöytäkirjaa alle-
8828: kirjoittamasta, väittäen, ettei se sisällöltään vastaa sitä, mitä
8829: valtuuston kokouksessa on tapahtunut, merkitköön puheen-
8830: johtaja sen pöytäkirjaan ja lykätköön ( poist.) tarkistamisen
8831: valtuuston seuraavaan kokoukseen. Tarkistettu pöytäkirja
8832: on (poist.) edeltäpäin ilmoitettuna päivänä valtuuston ko-
8833: koushuoneessa julkiluetta va.
8834: 24 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
8835:
8836: rSillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä:
8837: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti (poist.) ilmoittaa vas-
8838: talause tehtyä päätöstä vastaan. J'os vastalauseen tekijä
8839: tahtoo saada vastalauseensa perusteltuna :pöytäkirjaan lii-
8840: tetyksi, antakoon sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle vn-
8841: meistään pöytäkirjan tarkistamistilaiswudessa.
8842: 29 § (28 §).
8843: Jos ( poist.) valtuuston päätös koskee jotakin henkilöä yk-
8844: sityisesti, on se todistettavasti annettava hänelle tiedoksi
8845: kokouksen pöytäkirjanotteella, johon on liitettävä osoitus,
8846: miten päätökseen haetaan muutosta.
8847: Tiedonannon toimittajan tulee :pöytäkirjanotteeseen mer-
8848: kitä antopäivä (poist.) sekä nimensä, ammattinsa ja kotipaik-
8849: kansa. ·
8850: 30 § (29 §).
8851: Valtuuston päätös voidaan julistoJa kiireellisenä täytän-
8852: töönpantavaksi, jos kolme neljännestä läsnä olevista jäsenistä
8853: sen kiireelliseksi julistamist~ kannattaa; ja on siitä päätök-
8854: sessä nimenomaan mainittava. (Poist.) Täytäntöönpanoa äl-
8855: köön silloin estäkö se, ettei päätös ole saanut lainvoimaa,
8856: ellei muutoksenhakeminen sen kautta kävisi hyödyttömäksi
8857: tahi kuvernööri, huomatessaan päätöksen lainvastaiseksi, näe
8858: olevan syytä täytäntöönpanemista kieltää.
8859: 31 § (30 §).
8860: Puheenjohtaja :pitäköön huolta siitä, että valtuuston pää-
8861: tökset ( poist.) joutuisasti ( poist.) toimitetaan kunnallislauta-
8862: kunnan tahi niiden viranomaisten ja henkilöiden tiedoksi,
8863: joiden asiana päätösten täytäntöönpano on.
8864: Lähetettävät toimituskirjat (poist.) allekirjoittaa puheen-
8865: johtaja sekä kunnankirjuri, .missä sellainen on.
8866: 32 § (31 §).
8867: Kunnalliset ilmoitukset saatetaan kuntalaisten tiedoksi
8868: julkipanolla kunnantalossa tai muussa valtuuston määrät-
8869: tävässä, soveliaassa paikassa (poist.).
8870: (Poist.) Valtuusto päättäköön, ovatko kunnalliset ilmoi-
8871: tuk-set muullakin tavoin· saateltavat kuntalaisten tiedoksi.
8872: Runnallislait.
8873:
8874:
8875: 3 LUKU.
8876: K untain edustajain kokoukset.
8877:
8878: 33 § (32 §).
8879: (Poist.) Asiat, jotka lain mukaan voidaan ottaa (poist.)
8880: valtuuston kokouksessa käsiteltäviksi, ovat, paitsi milloin
8881: kunnat ovat yhteisen kunnallishallinnon alaisia, käsiteltä-
8882: vät ja ratkaistavat kuntain edustajain kokouksessa, (poist.)
8883: kun asia on katsottava yhteiseksi eri kunnille tahi niiden
8884: osille taikka kun eri kunnat ovat keskenään sopineet, että
8885: yhteisesti neuvottelevat ja päättävät asiasta.
8886: (Poist.)
8887: 34- § (33 §).
8888: Kuntain edusta,jain kokous 'Pidetään paikassa ja aikana,
8889: joista ( poist.) valtuustot ovat keskenään sopineet, tahi jotka
8890: kuvernööri, valtuustojen ollessa eri mieltä, ilmoituksen siitä
8891: saatuaan on määrännyt.
8892:
8893: 35 § (34 §).
8894: (Poist.) Valtuuston kokouksessa, joka pidetään vähintään
8895: seitsemää päivää ennen määrättyä kuntain edustajain ko-
8896: kousta, tulee valtuuston (poist.) valita kWI'tnan vaalikelpoi-
8897: sista jäsenistä yhteti.seen kokoukseen nii'll, monta edustajaa,
8898: että niiden lukumäärä on kuudennes valtuuston jäsenten lu-
8899: vuo.ta. Milloin näiden lukumäärä ei ole jaollinen kuudella,
8900: on edustajain lukua lisättävä yhdellä.
8901: Samalla kertaa on myös valittava. varaedustajia, joita pi-
8902: tää olla vähintään (poist.) kolmannes edustajain lukumää-
8903: rästä.
8904: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaalista ei
8905: saa erikseen valittaa.
8906:
8907: 36 § (35 §).
8908: Edustajain ja varaedustajain vaalista on eri kuntien val-
8909: tuustojen pöytäkirjanotteilla hyvissä ajoin annettava tieto
8910: 26 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o o.
8911:
8912: edustettujen kuntien yhteiselle toimikunnalle, jos sellainen
8913: on olemassa, mutta muussa tapauksessa sen kunnan va1tuus-
8914: ton 1.mheenjohtajalle, jonka viirissä kuntain edustajain ko-
8915: kous :pid1etään; ja olkoot nämä pöytiäkirjanotteet siten vali-
8916: tuille valtlllkirjoina.
8917:
8918: 37 § (36 §).
8919: Jos edustaja tahi kutsumuksen saanut varaedustaja il-
8920: man laillista estettä jää kuntain edustajaiu kokoukseen saa-
8921: pumatta, maksakoon ( poist.) sakkoa neljäkymmentä mark-
8922: kaa. Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää
8923: pitämättä tahi on kesken lopetettava, olkoon sakko kaksin-
8924: kertainen ja korvatkoot poisjääneet yhteisvastuullisesti saa-
8925: puville tulleiden edustajain palkat ja matkakulungit sekä
8926: muut kokouksesta johtuvat kustannukset.
8927: Tässä pykälässä mainittuun sakkoon ja seuraamukseen
8928: tuomitsee sen paikkakunnan alioikeus, j.ossa edustajain ko-
8929: kous on pidetty; ja olkoon virallinen syyttäjä velvollinen
8930: syytettä ajamaan, jos se hänelle syytteeseen pantavaksi il-
8931: moitetaan.
8932:
8933: 38 § (37 §).
8934: Kuntain edustajain kokouksen avaa edustettujen kuntien
8935: yhteisen toimikunnan määräämä henkilö tai sen kunnan val-
8936: tuuston :puheenjohtaja, jonka piirissä yhteinen kokous pide-
8937: tään; ja siinä on puheenjohtajana se, jonka edustajat keskuu-
8938: destaan valitsevat.
8939: Kofous on päätöksenvoipa, kun vähintään kolme neljän-
8940: nestä siihen valituista edustajista on saapuvilla,.
8941: Kullakin edustajalla on yksi ääni ja, päätökseksi tulee se
8942: mielipide, jota useammat äänet kannattavat, mutta äänten
8943: mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy.
8944: Kuitenkin on asiassa, jossa kunnanvaltuuston päätökseen
8945: vaaditaan määräenemmistö, sellainen myös kuntain edusta-
8946: jain kokouksessa vaadittava.
8947: Vaalit toimitetaan suljetuilla lipuilla. Äänten mennessä
8948: tasan ratkaisee arpa.
8949: Kunnallislait. 27
8950:
8951: 39 § (38 §).
8952: Kuntain edustajain kokouksessa kirjoittaa pöytäkirjan
8953: puheenjohtaja tai hänen johdollaan se, jonka kokous siihen
8954: valitsee, ja on pöytäkirjassa lueteltava kaikki kokouksessa
8955: saapuvilla olevat sekä siitä poisjääneet edustajat.
8956: Pöytäkirjan tarkistuksen, eUei se heti voi tapahtua, toi-
8957: mittavat valitut tarkistajat kokouksen määrättävänä päi-
8958: vänä. Sen allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöy-
8959: täkirjankirjoittaja sekä, jos pöytäkirja heti fJarkistetaan,
8960: yksi edustaja kustakin kunnasta, mwtta muussa tapauksessa
8961: tark~stajat. Pöytäkirja on asiakirjoineen säilytettävä sen
8962: kunnan valtuuston puheenjohtajan luona, jonka piirissä yh-
8963: teinen kokous on pidetty.
8964: Neljäntoista päivän kuluessa kokouksen jälkeen on pöy-
8965: täkirjasta lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kullekin
8966: kokouksessa edustetulle kunnalle, asianomaisen valtuuston
8967: puheenjohtajan toimesta vi~pymättä kuntalaisten tietoon saa-
8968: tetta vaksi sillä tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten · tie-
8969: doksiantamisesta on voimassa.
8970: Lähetettävät toimituskirjat (poist.) allekirjoittaa kokouk-
8971: sen puheenjdhtaja.
8972:
8973: 40 § (3'9 §).
8974: Kuntain edustajain kokouksen päätös saatetaan täytän-
8975: töön, niinkuin kdkous tämän lain säännösten mukaisesti on
8976: määrännyt, jollei erityisesti ole toisin säädetty.
8977: Jos edustajain kokous jättää tehtäviä jonkun tai joidlen-
8978: kin henkilöiden tai toimikuntien toimeksi, saakoon se siten
8979: valitsemilleen henkilöille ja toimikunnille hyväksyä ohje-
8980: sääntöjä.
8981:
8982: 41 § (40 §).
8983: Palkan ja matkakustannusten korvauksen yhteiseen ko-
8984: koukseen valitulle -edustaja,lle määrää ja suorittaa edustajan
8985: valinnut kunta. ,
8986: Muut kokouksesta johtuvat kustannukset suoritetaan ko-
8987: kouksen päätöksen mukaan.
8988: 28. 1917.- S. V. M.- Edus~untaesitysmiet. N:o 6.
8989:
8990: 42 § (41 §).
8991: (Poist.)
8992: J-os kuvernööri katsoo tarpeelliseksi kuntain lausunnon
8993: tai selityksen asiasta, jota kuntain edustdjain ko,kous on
8994: käsitellyt ja jota varten se on asetta'111Ut yhteislen toimikun-
8995: nan, pyytäköön lausuntoa tältä toimikunnalta; ja olkoon tä-
8996: män asia:na, asianhaarojen mukdJan, myöskin pyytää eri kun-
8997: tia lausumaan asiasta mielensä tahi kokoontumaan edusta-
8998: jain kokoukseen, mikäli katsovat sen tarpeelliseksi.
8999: 43 § (42 §).
9000: 'Muuten olkoon kuntain edustajain kokoukseen nähden so-
9001: veltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä laissa on säädetty
9002: kunnanvaltuuston kokouksesta ( poist.).
9003:
9004:
9005: 4 LUKU.
9006: K unnallisZautakunta.
9007: H § (43 §).
9008: Kussakin (poist.) kunnassa tulee olla kunnallislauta-
9009: kunta, joka tässä laissa olevain säännösten ja niiden mää-
9010: räysten mukaan, joita kunnanvaltuusto tahi muu viranomai-
9011: nen laillisesti ( poist.) noudatettaviksi antaa, huolehtii kun-
9012: nan hallinnosta, valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee täytän-
9013: töön valtuuston päätökset ja määräykset.
9014: Kunnallislautaknnnalle knuluvaa hallintoa varten on val-
9015: tuuston jaettava kunta piireihin, joista jokainen on lauta-
9016: kunnan jonkun jäsenen valvonnan alaisena.
9017: 45 § (44 §).
9018: Kunnallislautakunnassa on IJuheenjohtaja ja varaiJuheen-
9019: johtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan vähintään
9020: neljä jä;sentä, jotka kaikki valtuusto valitsee (poist.) vaali-
9021: kelpoisten kunna:n jäsenten joukosta, ja samalla ( poist.) tar-
9022: peellisen määrän varajäseniä.
9023: Näihin toimiin älköön kuitenkaan valittako tuomaria,
9024: kruununvoutia, nimismiestä, poliisia tai ulosottoaiJulaista,
9025: Kunnallislait. 29
9026:
9027: ei myöskään kunnallislautakunnan tai kunnmn hallintoa var-
9028: ten asetetun muun hallintokunnan virka- tai palvelusmiestä,
9029: joka on velvollinen tekemään toimestaan tiliä. Virka- ja pal-
9030: velusmiestä älköön vastoin tahtoaan velvoitettako ottamaan
9031: vastaa,n tointa kunnallislautakunnassa.
9032:
9033: 46 § (45 §).
9034: Kunnallisia utakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohta-
9035: jan ja jäsenten vaali toimitetaan kolmeksi vuodeksi. Lauta-
9036: kunnan jäsenistä eroaJa vuosittain kolmannes siinä järj'estyk-
9037: sessä kuin kunlllallisessa vaalilaissa kunnanvaltuutetuista
9038: säädetään.
9039: Valitun kieltäytymisoikeudesta ja eroamisesta olkoon voi-
9040: massa, mitä (poist.) valtuutetuista on siinä suhteessa tämän
9041: lain ( poist.) 11 ja 13 § :ssä ( poist.) sekä kunnallisen vaalilain
9042: 43 §:ssä säädetty.
9043: 47 § (46 §).
9044: Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjoh-
9045: taja tahi jäsen on valittu (poist.) valtuuston puheenjohtajaksi
9046: tahi varapuheenjohtajaksi, tulee hänen luopua lautakunnasta.
9047:
9048: 48 § (47 §).
9049: Toimitetusta kunnallislauta kunnan puheenjohtajan ja va-
9050: rapuheenjohtajan vaalista lähettäköön (poist.) valtuusto ku-
9051: vernöörille kirjallisen ilmoituksen.
9052:
9053: 49 § (48 §).
9054: Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä
9055: paikassa kuin se itse määrää, niin myös milloin puheenjoh-
9056: taja katsoo tarpeelliseksi tahi lautakunnan jäsenten enem-
9057: mistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen.
9058: Kokouksen kutsuu kokoon puheenjohtaja lautakunnan
9059: päättämällä soveliaalla tavalla.
9060: 50§ (49 §).
9061: Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja ja varapuheen-
9062: johtaja jäävin tahi muun pätevän syyn takia ovat estetyt
9063: 80 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
9064:
9065: saapumasta määrättyyn kokoukseen tahi ottamasta osaa jon-
9066: kin asian käsittelyyn, tulee lauta:kunnan valita (poist.) jäse-
9067: nistään joku toinen siksi kertaa puhetta johtamaan.
9068: >Semmoisessa ta;paukSJessa, kuin myös silloin kun jäsenelle
9069: on sattunut este, tulee sen, joka ~siten on estetty, kutsua vara-
9070: jäsen kokoukseen.
9071:
9072: 51 § (50 §).
9073: Mitä tulee kunna!llislautakunnan päätöksenteko-oikeu-
9074: teen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, 'jäsenen tahi kut-
9075: sutun varajäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin myös äänes-
9076: tysesityksen tekemisen ja päätöksen tekemisen järj-estykseen,
9077: on soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä 23, 25 ja 26 §:ssä
9078: kunnanvaHuustosta on säädetty, kui,tenkin niin .että kokouk-
9079: sessa esitetyt asiat voidaan kohta ratkaista.
9080: Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee jotakin 'h·en-
9081: kilöä yksityisesti, on annettava tiedoksi niinkuin 29 §:ssä
9082: kunnanvaltuuston päätöksestä on säädetty. Muussa ta-
9083: y,auksessa on päätös, milloin lautakunta asian laatuun näh-
9084: den harkitsee tarpeelliseksi siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka
9085: jotta päätös saisi lainvoiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi
9086: sillä tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantami-
9087: sesta on voimassa.
9088:
9089: 52§ (M §).
9090: Kunnallislautakunnan kokouksissa kirjoittaa pöytäkir-
9091: jan puheenjohtaja taikka hänen johdollaan kunnankirjuri,
9092: missä sellainen on, (poist.) tai muu l:autakunnan ottama hen-
9093: kilö. 1
9094:
9095: Puheenjohtaja pitää huolta kirjeenvaihdosta, kir.ioittaa
9096: kirjekonseptit, asiapäiväkirjat ja luettelot antamistaosa to-
9097: distuksista, vastaanottaa lautakunnalle osoitetut kirjoitukset
9098: ja. esitykset, katsoo että tilikirjain pito käy säännöllisesti,
9099: hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii niistä luettelot, käyt-
9100: täen apunaan kirjuria, jos sellainen on.
9101: Puheenjohtaja ja jäsenet saavat toimestaan 'palkkaa kun-
9102: nanvaltuuston 'päättämän määrän.
9103: Kunnallislait. 81
9104:
9105: 53§ (52 §).
9106: Pöytäkirja on heti ta·hi viimeistään seuraavassa lautakun-
9107: nan kokouksessa tarkistettava.
9108: Lautakunta voi kuitenkin antaa :puheenjohtajan ja vähin-
9109: tään kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toi-
9110: meksi :pöytäkirjan· tarkistamisen lautakunnan määrättävänä
9111: :päivänä.
9112: Pöytäkirjan allekirjoittavat :puheenjohtaja ja pöytakirjan-
9113: tekijä sekä, tarkistuksen heti ta:pahtuessa, kaksi lautakunnan
9114: jäsentä ja muutoin :pöytäkirjan tarkistajat.
9115: Lähetettävät toimituskirjat (poist.) allekirjoittaa :puheen-
9116: johtaja sekä kunnankirjuri, missä sellainen on.
9117:
9118: 54 § (53 §).
9119: Kunnallislautakunnan puheenjohtaja antaa niiden tieto-
9120: jen nojalla, joita hänellä on (poist.) kunnassa asuvien kunta-
9121: laisten tilasta ja oloista, tarvittaessa täysivaraisuuden- tahi
9122: varattomuudentodistuksia sekä muita todistuksia, joista erit-
9123: täin on säädetty; ja on (poist.) todistus lautakunnan sine-
9124: tillä vahvistettava.
9125: 55§ (54 §).
9126: Kunnan rahojen ja muid·en varojen sekä muun kunnalli-
9127: sen hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan pu-
9128: heenjohtaja ja jäsenet yleisen lain mukaan.
9129:
9130: 56§ (55 §).
9131: A vuksensa saa,:pi kunnallislautakunta, milloin ( poist.)
9132: valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa kirjurin, erityisen
9133: rahastonhoita;jan sekä katsastajia ja muita toimihenkilöitä.
9134: Satunnaisiin tar:peisiin ja kiireellisi.ssä tapauksissa saa-
9135: koon kunnaUislautakunta kuitenkin, ilman vaUu,u~,yton pää-
9136: töstä, ottaa tarvitta'Via apulaisia, mutta olkoon velvollinen
9137: ilmoittamaan toimenpiteensä valtuuston hyväksyttäväksi seu-
9138: raavt1JSsa kokouksessa.
9139: Mainitut toimihenkilöt ja a:pulais·et, jotka :palkataan
9140: (poist.) valtuuston harkinnan mukaan, toimivat ku.nnallis-
9141: lautakunnan vastuulla ja sen antamia määräyksiä seuraten.
9142: 32 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5.
9143:
9144: 57§ (5'6 §).
9145: Kunnallislautakunnan tulee valmistella ne asiat, jotka
9146: se valtuustolle lähettää, sekä pyydettäessä antaa valtuustolle
9147: ja muille viranomaisille lausuntoja kuntaa koskevissa
9148: asioissa.
9149: 58§ (57 §).
9150: Kunnallislautakunnan on rpidettävä huolta kunnan köy-
9151: häinhoidosta (poist.), ellei kunta ole uskonut sitä tointa eri-
9152: tyiselle köy häinhoitohallitukselle.
9153:
9154: 59 § (58 §).
9155: Kunnallislautakunnan asiana on, e1lei valtuusto ole aset-
9156: tanut erityistä terveyslautakuntaa, valvoa' yleistä terveyden-
9157: tilaa kunnassa, kuin myös (poist.) terveyden- ja sairaan-
9158: hoitoa; ja tulee sen niissä sekä niiden yhteydessä olevissa,
9159: kuten rok01tusta, kätilötointa ynnä ihmisten ja kotieläinten
9160: kulku- ja tarttumatauteja koskevissa asioissa noudattaa, mitä
9161: niistä erikseen säädetään.
9162: Kunnallislautaku:rman tulee erittäin pitää huolta siitä,
9163: että mielisaimille hankitaan soveliasta hoitoa, ja että ne
9164: varattomat, jotka ovat tulleet mielisairaiksi tahi muuten
9165: sairastuneet, saavat kunnan kustannuksella (poist.) tarpeel-
9166: lista hoitoa ja huolenpitoa.
9167: Samoin tulee lautakunnan .valvoa, että sokeille, kuuromy-
9168: 1
9169:
9170:
9171:
9172: kille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseänsä hoitaa,
9173: (poist.) toimitetaan tarpeellista hoitoa ja, mikäli mahdol-
9174: lista, tarpeenmukaista opetusta.
9175:
9176: 60 § (59 §).
9177: Kunnallislauta'kunnan velvollisuuksista, mikäli ne koske-
9178: vat holhoustointa ja sen {poist.) yhtey;dessä olevia asioita,
9179: on erikseen sääd.etty.
9180:
9181: 61 § (60 §).
9182: Kunnallislautakunnan tulee ( poist.) kokonaisuudessaan
9183: ja sen jäsenten {poist.), kunkin piirissään, valvoa järjes-
9184: tystä kunnan alueella, estää ilkivaltaa ja yleisen lain tahi
9185: Knnnallislait. 33
9186:
9187: vahvistettuj,en järjestyssääntöjen rikkomista sekä sitä var-
9188: ten saada apwa (poist.) 56 § :n mukaan asetetuilta henkilöillä
9189: tahi muilta kunnan jäseniltä, siinä järjesty ks€ssä ja sillä
9190: tavalla kuin kunnanvaltuusto (poist.) määrää.
9191: Mainittuja tehtäviä toimittaessaan lautakunta saakoon
9192: myös ( poist.) apua paikkakunnan järjestysviranomaisilta, ja
9193: on lautakuntakin puolestaan ( poist.} velvollinen toimimaan
9194: yhdessä näiden kanssa, milloin järjestysvalta yksinään ei voi-
9195: ehkäistä ilkivaltaa tahi epäjärjest;ysta.
9196:
9197: 62 § (61 §).
9198: Kunnallislautakunnan jäsenten tulee, kunkin piirinsä
9199: puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävässä henkikir-
9200: joituksessa ja huolehtia §iitä että, jos tehdään todellisuudesta
9201: poikkeavia ilmoituksia, ne oikaistaan. •
9202: Lautakunnan tulee myöskin avztsiaa viranomaisia tilas-
9203: tollisten tietojen kokoamisessa niiden määräysten ja kaavak-
9204: keiden muka;an, joista määräyksiä on olemassa tai joita asian-
9205: omaiset la.utakunnaUe toimittavat.
9206:
9207: 63 § (62 §).
9208: Ellei kunnan yhteisen niin kiinteän kuin irtaimenkin
9209: omaisuuden hoitoa ja hallintoa ole annettu erityisen toimi-
9210: kunnan tehtäväksi, pitää kunnallislautakunta siitä huolta,
9211: ja on lautakunnan pidettävä omaisuudesta tarkkoja luette-
9212: loja. Tässä toimessaan tulee lautakunnan erittäin val-
9213: voa, että kunnan maaomaisuutta hyvin hoidetaan, että
9214: sen huoneet ja rakennukset kelvollis,esti ra.kennetaan ja pi-
9215: detään kunnossa, kuin myös että kunnan lainajyvästöjä, ma-
9216: kasiineja ja muita laitoksia, kassoja, rahastoja, lahjoituksia
9217: ynnä muita rahoja ja varoja asianmukaisesti (poist.) hoide-
9218: taan ja käytetään.
9219:
9220: 64- § (63 §).
9221: KU'nnalli:slauilakun:ta hoitaa ( poist.) kunnan raha-asioita
9222: ja suorittaa asianmukaisesti määrätt;yjå tai myönnettyjä, kun-
9223: 3
9224: 34 1917.- S. V. M.- Edusk.untaesitysmiet. N:o 5.
9225:
9226: nalta meneviä maksuja, jollei erityisesti (poist.) ole toisin
9227: säädetty.
9228: Kunnan· yhteisiin tarpeisiin milärättyjen suoritusten
9229: maksunpanossa ja kannossa sekä tilinteossa nouda.ttakoon
9230: lautakunta, mitä siitä nykyään on voimassa tai vastedes
9231: säädetään.
9232: Niistä sakoista, joita kunn.allisviranomainen on poissa-
9233: oloista tuominnut, tulee kunnallislautakunnan tehdä yksi-
9234: tyiskohtainen lueiJtelo, jonka mukaan l1autakunuan (poist.)
9235: tulee kanta.a sakot ja tehdä niistä tiE.
9236:
9237: 65 § (64 §).
9238: Ne erityiset, 4 § :ssä mainitut lautakunnat, hallintokun-
9239: nat tai henkilöt, joita kunnanvaltuusto on asettanut erityi-
9240: siä toimeenpano- tai hallintotoimia varten, ovat lähinnä kun-
9241: nat'hslautakunnan valvonn,an alaisia, ja niid·en tulee sitä
9242: varten vuosittain ennen helmikuun 15 päivää kunnallislau-
9243: takunnalle antaa hallinnostansa viimeksi kuluneelta kalen-
9244: terivuodelta tilit ja kertomukset, jotka ovat laadittavat val-
9245: tuuston antamain määräysten mukaan.
9246: Jos kunnallislautakunta huomaa, että nämä lautakunnat,
9247: hallintokunnat tai henkilöt ovat tahallansa, huolimattomuu-
9248: desta tai laiminlyönnistä tehneet virheen, ilmoittakoon lau-
9249: takunta asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta muuten
9250: voida saada aikaan.
9251: 66 § (65 §).
9252: Toimestansa tulee kunnallislautakunnan vuosittain ennen
9253: maaliskuun 15 päivää .a·ntaa (poist.) valtuustolle kertomus
9254: viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, valtuuston tarkem-
9255: pain määräysten mukaan.
9256: 67 § \66 §).
9257: · Asianomaisen papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä ky-
9258: symyksiä !käsiteltäessä otta·a osaa kunnallislautakunnan tahi
9259: muun kunnalli,sta tarkoitusta varten asetetun hallintokun-
9260: nan toimintaan olkoon voimassa, mitä siitä muualla on sää-
9261: detty.
9262: Kunnallislait. 85
9263:
9264: 68 § (67 §).
9265: Se, joka kunnwssa wsuu tai oleskelee, olkoon velvollinen
9266: saapumaan kunnallislautakunnan eteen, kun hänen kuulus-
9267: tamistansa järjestysasioissa tai ·asioissa, joista hän on vel-
9268: vollinen lautakunnalle tekemään tiliä, pidetään tarpeellisena
9269: ja hän kunnallislautakunnan jäsenen tahi jonkun muun, lau-
9270: ta:kunnan siihen määräämän henkilön kantta on todistajain
9271: läsnä ollessa vähintäänkin neljä,ä päivää ennen saanut ilmoi-
9272: tettua asiaa varten sinne kutsumuksen.
9273: Jos ·näin kutsuttu jää tulematta eikä näytä laillista es-
9274: tettä, mabakoon kunnan yleiseen kassaa,n sakkoa kuusi
9275: markkaa ja. olkoon kahdentoista markan sakon uhalla velvol-
9276: linen uutena määräpäivänä tulemaan saafJuville.
9277: Jos niskoittelevalle on tästä lautakunnan päätöksestä to-
9278: distettavasti annettu tieto eikä hän sittenkään ole sa.apunut,
9279: pyytäköön lautakunta paikkakunnan nimismieheltä virka-
9280: apua poisjääneen noutamiseen.
9281:
9282:
9283: (5 LUKU poist.).
9284:
9285:
9286:
9287: 5 (6) LUKU.
9288:
9289: llmoittaminen, alistaminen ja valitukset.
9290:
9291: 69 § (uusi).
9292: Kunnanva.ltuttston tai kansanäänestyksen kautta synty-
9293: nyt päätös on, päästäksensä voimaan, alistettava Senaatin
9294: tarkastettavaksi ja vahvistettavaksi, kun päätös koskee uusia
9295: maksuja yleisestä liikkeestä, kuten tie-, silta-, satama- ja
9296: lauttarahoja tai muutoksia entisiin. Sellainen alistws on lä-
9297: hetettävä läänin kuvernöörinvirastoon Senaattiin toimitetta-
9298: vaksi.
9299: 70 § (71 §).
9300: Kunnanvaltuuston twi kansanäänestyksen kautta synty-
9301: neestä päätöksestä on tieto toimit·ettava Senaatille, kun pää- •
9302: 36 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5.
9303:
9304: tös koskee sellaisen kiinteän omaisuuden tahi oikeu-
9305: den myymistä, panttaamista tahi vaihtamista, joka lah-
9306: jan tahi testamentin kautta on tullut kunnan omaksi ja on
9307: määrätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyödyksi jotakin eri-
9308: tyistä tarkoitusta varten, niin myos lkun se koskee sellaista
9309: välipuhetta tahi sopimusta, joka ,vaikuttaisi sen oikeuden
9310: muuttamista tahi supistamista, 'mikä kunnalla on s,ellaiseen
9311: kiinteistöön tahi etuun. ·
9312: Senaatille toimitettava tieto lähetettäköön läänin kuver-
9313: nöörin kautta.
9314:
9315: (72 § poist.)
9316:
9317: 71 § (73 §).
9318: Joka ei tyydy ( poist.) valtuuston, kunnallislautakunnan
9319: tai tutkijalautakunnan taikka tämän lain 21 § :ssä säädetyssä
9320: tapauksessa ( poist.) valtuuston I>Uheenjohtajan antamaan
9321: päätölrs>een, saakoon siitä tehdä kirjallisen valituksen, joka
9322: ynnä valituksenalainen päätös on valittajan itsensä tai hä-
9323: nen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava läänin
9324: kuvernöörinvir.a,stoon, muualta kolmenkymmenen, mutta Ah-
9325: venanmaalta ja Lapin kihlakunnasta neljänkymmenenviiden
9326: päivän kuluessa; ja luetaan tämä aika:
9327: 1) jos päätös on julkiluettu 28 §:ssä sanotussa järjestyk-
9328: sessä taikka tiedoksipantu 39 § :n 3 momentissa ja 51 § :ssä
9329: säädetyllä tavalla, siitä päivästä, jona sellainen julkiluke-
9330: minen taikka tiedo'ksipano on tai>ahtunut;.
9331: 2) jos (poist.) valtuuston tahi kunnallisl,autakunnan pää-
9332: tös koskee jotakin henkilöä yksityisesti sekä 21 § :ssä maini-
9333: tussa tai>anksessa tiedonant®äivästä, tätä päivää kuitenkaan
9334: lukuunottamatta, -sekä
9335: 3) kun valitus koskee tutkijalautakunnan rpäätöstä, siitä
9336: päivästä, jona se julistettiin.
9337: V alittajan tulee samalla valitukseen liittää selvityS! siitä,
9338: mistä päivästä·valitusaika on luettava.
9339: Jos vali ttaja laiminlyö, mitä tässä on määrätty, olkoon
9340: menettänyt puhevaltansa päätöstä vastaan (poist.).
9341: Kunnallislait. 37
9342:
9343: 72 § (74 §).
9344: Kun asianomat·s1a määrätään v.a-lituksen johdosta kuu-
9345: lusteltaviksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin suinkin
9346: asiakirjat (poist.) .valtuuston, kunnallislautakunnan tahi tut-
9347: kijalautakunnan •puheenjohtajalle, aina sen mukaan onko val-
9348: tuusto tai mikä mainituista viranomaisista (poist.) päätök-
9349: sen tehnyt, ja puheenjohtajan tulee kuvernöörin asettaman
9350: (poist.) määräajan kuluessa lähettää kuvernöörille 3Jsianomai-
9351: sen selitys tahi lausunto.·
9352: Jos asianomaisia määrätään kuulusteltaviksi kuntain
9353: edustajain kokouksen päätöksestä tehdyn valituksen joh-
9354: dosta, kutsukoon kokouksen pu'heenjohtaja, ellei erityistä
9355: toimikuntaa ole asetettu selityksen antamista varten, asian-
9356: omaiset edustajat kokoontumaan siihen paikkaan ja sinä
9357: aikana, kuin hän määrää, vaadittua selitystä antamaan. Sel-
9358: lainen kutsumus on toimitettava tiedoksipanolla eri kunnissa
9359: 32 §:ssä 'säädetyllä tavalla.
9360: Sittenkuin kuvernööri on ratkaissut asian, on päätös
9361: asianmukaisessa järjestyksessä toimitettava valittajalle ja
9362: siitä kirjoitettava päätökseen todistus, jota paitsi jäljennös
9363: päätöksestä on annettava sille edellä mainituista puheenjoh-
9364: tajista, jolle asia kuuluu, ja samalla sii.hen merkittävä, mil-
9365: loin valittaja on saanut päätöksen, sekä niinikään, milloin
9366: jäljennös on annettu mainitulle puheenjohtajalle; ja on pää-
9367: tös sitten viipymättä esitettävä !kunnanvaltuuston tahi asian-
9368: omaisten kunnallisviranomaisten kokouksessa ja pidettävä
9369: silloin kuntalaisten tahi asi,anomaisen vim.noma.isen tietoon
9370: saatettuna.
9371: 73 § (75 §).
9372: Jos valitus tehdään siitä, ettei 'Päätös ole laillisessa jär-
9373: jestyksessä .syntynyt tahi että se on ristiriidassa yleisen lain
9374: tai asetusten kanssa tahi muuten menee päättä/jäin toimival-
9375: taa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos näkee olevan syytä,
9376: kieltää •päätöksen täytäntöönpanon.
9377: Jos valitus perustuu siiihen, että jonkun yksityisen oi-
9378: keutta on päätöksellä loukattu, ja valitus hyväksytään, ol-
9379: koon oikaisu sille eduksi, joka valitti, mutta jääköön päätös
9380: 38 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5.
9381:
9382: muutoin voimaan, jollei se ole ristiriidassa yleisen lain tahi
9383: asetusten kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön 'Päätöksen
9384: kokonansakin kumotuksi.
9385:
9386: 74 § (76 1§).
9387: Kuvernöörin päätökseen saapi, mikäli erityisten as1am
9388: varalta ei ole nimenomaan toisin säädetty, hakea muutosta
9389: Senaatin Talousosastossa ennen kello kahtatoista kuudentena-
9390: kymmenentenä päivänä pää.töksen tiedok,sisaamisesta lukien,
9391: sitä päivää kuitenkoon lukuunottamatta; j.a olkoon silloin
9392: noudatettava, mitä muutoksen hakemisesta yleensä on sää-
9393: detty, kuitenkin niin että valituksen myös saa valitusajan
9394: kuluessa wntaa läänin kuvernöörinvira;stoon sieltä perille
9395: toimitettavaksi.
9396:
9397: 75 § (77 § 1 mom.).
9398: Sellaiset tässä luvussa mainitut valitukset, jotka kohdis-
9399: tuvat kunnanvaltuuston tekemiin päätöksiin, ottakoon tässä
9400: laissa tarkoitettu ylempi viranomainen tutkittaviksi ja rat-
9401: kaistaviksi ainoastaan siltä osalta, mikä koskee päätöksen
9402: laillismLtta. '
9403:
9404:
9405: 6 LUKU (uusi).
9406: Kansanäänestys.
9407:
9408: 76 § (77 § 2 mom.).
9409: Valtuuston päätöksen tarkoituksenmukaisuus voidaan
9410: alistaa kansanäänestyksellä ratkaistavaksi, jos vähintään
9411: kahdeskymmenesosa niistä kunnan jäsenistä, jotka valtuu-
9412: tettujen vaalia varten viimeksi laaditun vaaliluettelon mu-
9413: kaan olivat äänioikeutettuja, kolmenkymmenen päivän ku-
9414: luessa siitä kuin valtuuston päätös on julkiluettu, valtuuston
9415: puheenjohtajalle jätetyssä kirjoituksessa sitä vaatii.
9416: Kansanäänestykseen ei voida vedota:
9417: 1) valtuuston -toimittamista vaaleista,·
9418: 2) valtuuston päätöksistä sen sisäisissä järjestysasioissa;
9419: Kunnallislait. 39
9420:
9421: 3) valtuuston päätöksistä, jotka koskevat tilintekoa ja
9422: tilinpäästöä taikka tulo- ja' menoarvion vahvistamista; s-ekä
9423: 4-) valtuuston päätöksistä, jotka se 30 §:ssä määrätyssä
9424: järjestyksessä on julistanut kiireellisinä_ täytäntöön panta-
9425: viksi.
9426: Kansanäänestys toimitetaan kuten laissa kansanäänes-
9427: tyksestä siitä säädetään.
9428:
9429: 77 § (u·usi).
9430: Kansanäänestyksellä syntyneestä päätöksestä ei ole vali-
9431: tusoikeutta.
9432: Jos kansanäänestys on tapahtunut lainvastaisesti, saata-
9433: kaan kuitenkin hakea kuvernööriltä äänestyksen ku·moamista
9434: sen ajan kuluessa äänestyksen tuloksen julkaisemisesta, kuin
9435: muutoksen hakemisesta k~Wnnanvaltu'IJI.Storn päätökseen on
9436: säädetty.
9437: Jos kansanäänestys edellisessä momentissa mainitusta
9438: 'syystä kumotaan, on valtuuston viipymättä ryhdyttävä toi-
9439: menpiteisiin uuden kansanäänestyksen toimeenpanemiseks·i.
9440:
9441:
9442: 7 LUKU.
9443: Erityisiä säännöksiä ..
9444: 78 §.
9445: Kauppala, jolla on oma hallitus, olkoon eri kuntana tai
9446: luettakoon se siihen maalaiskuntaan, jonka piirissä se on.
9447: Jos kysymys nostetaan maalaiskunnan kanssa yhdessä
9448: olevan kauppalan muodostamis·esta eri kunnaksi, ,iätettäköön
9449: siitä hakemus kuvernöörille; ja tulee kuvernöörin sen joh-
9450: dosta kuulustaa kauppalaa ja sitä maal~iskuntaa, jossa kaup-
9451: pala on sekä oman lausuntonsa ohella alistaa asia Senaatin
9452: päätettäväksi. (Poist.)
9453: 79 §.
9454: Kauppalan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltuvilta
9455: kohdin noudatettavana, mitä kaupunkien kunnallislaissa sää-
9456: detään. Jos kauppala ei ole eri kuntana, älköön kauppalan-
9457: 40 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
9458:
9459: valtuusto kuitenkaan määrätkö kauppalan asukkailta kan-
9460: nettavaksi sen lisäksi, mitä he kunnan yhteisiin menoihin
9461: suorittavat, tuloveroa, mikäli kauppalalla voimassa ole-
9462: vain määräysten mukaan on oikeus sen kanta~iseen, enempää
9463: kuin kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotettavista tu-
9464: loista viimeisen taksoituksen mukaan.
9465:
9466: 80 §.
9467: Jos joku kunnan osa on kansakoulu- tai köyhäinhoito-
9468: asioita taikka muuta yleistä tarkoitusta varten erinäisten
9469: asetusten nojalla erotettu eri" piiriksi, käsiteltäköön sen asiat
9470: piirin yhteisissä kokouksissa. Näissä kokouksissa ovat oi-
9471: keutetut äänivaltaa käyttämään ne piirin jäsenet, jotka ovat
9472: 9 §:n mukaan oikeutetut ottamaan osaa kunnanvaltuutettu-
9473: jen vaaliin.
9474: Tällaiset kokoukset kutsuu ja avaa ensi kerralla kunnan-
9475: valtuuston ·puheenjdhtaja tahi se, jonka valtuusto siihen mää-
9476: rää, ja niissä johtaa puhetta se, jon'ka •piirin jäsenet keskuu-
9477: destaan vahintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi sii-
9478: hen (poist.) valitsevat. Älköön näin valittu puheenäohtaja
9479: (poist.) oerotko, ennenkuin uusi puheenjohtaja on hänen si-
9480: jaansa valittu.
9481: Jos piirin erityisiä tarpeita varten kannettava vero, yh-
9482: teenlaskettuna kunnan yleisen tuloveron kanssa, nousee yli
9483: kolmen 11rosentin maksuvelvollisten verotuksenalaisista tu-
9484: loista viimeisen taksoituksen mukaan, on veron kantamista
9485: koskeva ehdotus otettava käsiteltäväksi kahdessa perättäin
9486: seuraavassa kokouksessa ja katsottava 'hyväksytyksi, jos jäl-
9487: kimä~sessä kokouksessa, josta erikseen on ilmoitettava, vä-
9488: hintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä kannattaa.
9489: Muutoin olkoon soveltuvilta kohdin noudatettavana, mitä
9490: kunnanvaltuuston kokouksista on säädetty.
9491:
9492: 81 § (81 § 1 mom.).
9493: Jos kahdella tahi useammalla maalaiskunnalla on yhtei-
9494: nen kunnallishallinto ja asia koskee ainoastaan yhtä näistä
9495: kunnista, ottakoot sen asian käsittelyyn osaa ainoastaan
9496: siitä kunnasta valtuutetuiksi valitut.
9497: Kunnallislait. 41
9498:
9499: 82 § (81 §:n loppumomentit).
9500: Jos kysymys nostetaan kunnan eroamisesta yhteisestä
9501: kunnallishallinnosta, ratkaistakoon asia ( poist.) kansan-
9502: äänestyksellä (poist.), kuitenkin aikais~ntaan yhden vuoden
9503: kuluttua siitä, kun kys,ymystä ensi kerran valtuustossa kä-
9504: siteltiin.
9505: Jos kansanäänestykseJJ. tulos kustakin kunnasta erikseen
9506: osoittaa, että kunnat joko kaikki tai joku niistä haluaa erota
9507: yhteisestä kunnallishall1nnosta, pantakoon päätös toimeen ja
9508: siitä lähetettäköön läänin kuvernööriHe ilmoitus sillä ta-
9509: valla kuin 2 §:n 8 momentissa on siinä mainit·usta ilmoituk-
9510: sesta säädetty.
9511: Ne eroavain kuntain yMeiset taloudelliset asiat, jotka
9512: eroamisen johdosta tulevat ratkaistaviksi, ovat sovinto-oikeu-
9513: dessa käsiteltävät, ellei niistä voida sopia ja jos joku kunta
9514: niiden jättämi&tä sovinto-oikeuden ratkaistaviksi vaatii.
9515: Tällaiseen sovinto-oikeuteen on kunkin yhteisessä kunnallis-
9516: hallinnossa olleen kunnan valittava kaksi jäs·entä ja näiden
9517: yhdessä puheenjohtaja. J·os sovinto-oikeuden puheenjohta-
9518: jasta ei voida sopia, pyydettäköön kihlakunnanoikeutta,
9519: jonka alainen joku kunnista on, S'e määräämään.
9520: (Poist.)
9521: 83 § (82 §).
9522: Jos niiden toimihenkilöiden lisäksi, jotka kunnallislauta-
9523: kunta on 56 § :n mukaan kunnan palvelukseen ottanut, tarvi-
9524: taan mnita sellaisia kunnallishallintoa tahi kunnan yhteisiä
9525: tarpeita varten, olkoon kunnanvaltuuston vallassa päättää,
9526: onko ja millä ehdoilla sellaisia henkilöitä kunnan (poist.)
9527: palvelukseen otettava, ja tulee valtuuston myöskin vahv~staa
9528: näin otetuille tarpeen vaatiessa ohjesäännöt.
9529:
9530: 84 § (83 §).
9531: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan ja valtuus-
9532: ton valitsemain (poist.) hallintokuntain puheenjohtajain tu-
9533: lee pitää huolta, että pöytäkirjat ( poist.) liitteineen sekä ni~stä
9534: tehdyt luettelot ynnä muut asiakirjat säilytetään sillä tavalla
9535: ja siinä paikassa, kuin valtuusto määrää, ja pitää niitä kunta-
9536: 42 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5.
9537:
9538: laisten saatavilla sekä toimesta erotessaan jättää ne seuraa-
9539: jillensa.
9540: (Poist.) Kunnan jäsen ollwon, jos hän sitä pyytää, oikeu-
9541: tettu saamaan oikeruksi todistetun jäljennöksen sellaisista
9542: asiakirjoista tahi otteen mainittujen viranomaisten kokouk-
9543: sissa tehdyistä pöytäkirjoista ( poist.). Valitusasioissa on toi-
9544: mituskirja ( poist.) annettava joutuisasti ja ainakin ennien-
9545: kuin puolet kunkin tapauksen varalta säädetystä määräajasta
9546: on (poist.) kulunut.
9547: Valtuuston asiana on määrätä, onko asiakirjoista lunas-
9548: tusta suoritettava ja kwinka p~ljon. Älköön wnastusta kui"
9549: tenkaan otettako niistä asiakirjoista, jotka annetaan kunnan
9550: yhteisiä ta.rpeita varten tai asia,nomrnisille virkamiehille tahi
9551: yleisille asiamiehiUe, älköönkä silloinkaan kun kunnanval-
9552: tuuston tahi kunnallislautakunnan päätös un pöytäkirjanot-
9553: teella tiedoksi annettava sille, jota päiiltö's koskee.
9554: (84 § poist.)
9555: 85 §.
9556: Poist.) Sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valit-
9557: semat lautakunnat (poist.) lain nojalla poissaolosta. määrää-
9558: vät, menevät kunnan yleiseen kassaan ja ulosotetaan, ellei
9559: niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin kunnallisveroista on
9560: säädetty.
9561: (Poist.) Tämän lain nojalla annettujen järj·estyssääntöjen
9562: ja määräysten rikkomisesta tuomitsee sakkoihin yleinen OI-
9563: keus.
9564: (86 ·§ poist.)
9565: 86 § (87 '§).
9566: (Poist.) Jos kunnallisessa ( po'ist.) toimessa tai palveluk-
9567: sessa oleva on tässä toimessaan hukannut wcnoja taikka osot-
9568: tanut viipillisyyttä tahi muuta epärehellisyyttä, on kunnan-
9569: valtuustolla oikeus pidättää hänet tehtävänsä toimittamisesta,
9570: ja on asia viipymättä jätettävä tuomioistuimen käsiteltäväksi
9571: sekä siitä ilmoitettava läänin kuvernöörille.
9572: 87 § (uwsi).
9573: Jos kunnanvaltu~~ston päätös on alistettava valtion viran-
9574: omaisen vahvistettavaksi, on alistuminen toimitettava vasta
9575: Kunnallislait. 43
9576:
9577: sitten kun määräaika kansanäiinestyksen vaatimiseen on wtn-
9578: peen; ku.lunwt, ilman että sitä on vaadittu. Jos asia tulee kan-
9579: sanääneS'f;y ksell'ä ratka~tavak'si, on alistaminlen · toimitettava
9580: sitten kuin äänestys on toimibettu .
9581: .. "'..., 88 §' (88 § 1-m~'n:.):-' . ---· ·- ..
9582: Tämä laki (poist.) kumoaa maalaiskuntain kunnallishal-
9583: linnosta kesäkuun 15 päivänä 1898 annetun asetuksen 1, 2,
9584: 3, 4, 5, 7 ja 8 luvun sekä saman asetuksen 83 § :n 2 mo-
9585: mentin ja 94 §:n, paitsi mikäli niissä säädetään manttaa-
9586: liin pantua vmaata ja laitoksia koskevien asiain käsitte-
9587: llfstä, samoinkuin kaikki muut tämän lain kanssa risti-
9588: riidassa olevat säännökset (poist.). Sanotun asetuksen 6
9589: luvussa mainitut kuntakokouksen ja sen f!Simiehen tehtävät
9590: kuulukoot tästedes kunnanvaltuustolle, ja sen puheenjohta-
9591: jalle ja noudatettakoon kuuluttamisesta ja ilnwituksista tä-
9592: män lain määräyksiä,· sekä olkoot taksoitus- ja tutkijalauta-
9593: kunnan jäsenet poissaolastaan kokouksista sen seuraamuk8en
9594: alaiset, joka tämän lain 25 §:ssä kunnanvaltuuston jäsenille
9595: on säädetty. Niinikään valitettakoon päätöksistä, jotklt'htm-
9596: nanvaltuusto antaa taksoituslu1etteloa vastaan tehtyjen muis-
9597: tu.tusten johdosta, edelleenki'li sillä tavalla kuin edellämaini-
9598: tussa asetuksessa on säädetty.
9599: Manttaaliin pantw~ maata koskevien asiain käsittele-
9600: mistä varten kut8i'Wkoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja en-
9601: Slma~sen kokouk8en tämän lain voimaanastumisen jäl-
9602: keen ja pitäköön huolta, että kokous valibsee niissä aiioissa
9603: äänivaltaisista kunnan jäsenistä itselleen puheenjohtajan ja
9604: varapuheenjohtajan, ollen vaaZi aina kolmivuosittain uudis-
9605: tettava; valitun puheenjohtajan tehtävistä on voimassa, mitä
9606: kuntakokouk8en puheenjohtajan tehtävistä tällaisissa asiois-
9607: sa on aikaisemmin säädetty. Aänestystä varten tälla~sa
9608: asioi<S>Sa on laadittava erityinen äänestysluettelo.
9609:
9610: '89 § (88 § 2, 3 j.a 4 mom.).
9611: Tämä laki astuu ~mmaan kuun päivänä
9612: 1•9-.
9613: 44 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
9614:
9615: Kunnanvaltuutetut ovat kuitenkin jo vuonna 19- valit-
9616: tavat sillä tavalla ja siinä järjestyksessä kuin tässä laissa s,ekä.
9617: kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
9618: Niiden kunnallisten toimihenkilöiden ja hallintokuntien,
9619: jotka aikaisemman lainsäädännön mukaan ovat asetetut, tu-
9620: lee edelleenkin olla toimessa, kunnes vastaavat vaalit ovat
9621: tämän lain mukaan suoritetut ja valitut ryhtyne..et toimeensa;
9622: ja on valtuuston tällaisiin vaaleihin viipymättä tämän lain
9623: voimaanastuttua ryhdyttävä.
9624: Kunnallislait. 45
9625:
9626:
9627:
9628:
9629: KatJ.pnnkien kunnallislaki.
9630: 1 LUKU.
9631:
9632: Yleisiä säännöksiä.
9633:
9634: 1 §.
9635: Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on eri kunta,
9636: jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan ja lain muuten
9637: määräämissä rajoissa hoitaa kunnan yhteiset talous- ja
9638: järjestysasiat, mikäli ne voimassa olevain lakien tai asetus-
9639: ten mukaan eivät ole julkisen viranomaisen käsiteltäviä.
9640:
9641: 2 §.
9642: (PoiJSt.)
9643: Jos kaupunki- ja maJalaiskunba halu!avat yhteistä toimin-
9644: taa jossakin asiassa, kokoontukoot niiden edustajat yhte1se,en
9645: kokoukseen siitä päättämään, niinkuin md.alai:skuntain kun-
9646: nallislaissa on säädetty.
9647: Sama oikeus olkoon kaupunkikunnilla keskenään.
9648:
9649: 3 §.
9650: Kaupunkikunnan jäsen on jokainen:
9651: jolla kaupungissa taikka sen alueella on tahi tulee olla
9652: asunto ja kotipaikka; (poist.)
9653: joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia;
9654: taikka
9655: joka siellä omisbaa fialon, tontin tahi maata.
9656:
9657: 4 §.
9658: Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa kaupungin-
9659: valtuuston, raastuvankokouksen, kansanäänestyksen ja kun-
9660: tain edustajain kokauksen kautta.
9661: 46 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5.
9662:
9663: Toimeenpano ja hallinto ku~luu, maistraatin valvonnan
9664: alaisena, rahatoimikamarille ja muille lautakunnille, hal-
9665: lintokunmille tai henkilöille ( poist.) S'en mukaan kuin tässä
9666: lalS'sa tahi muuall,a siiiidetäiifn.
9667: 5 §.
9668: Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiin-
9669: teästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa
9670: tuottava oikeus, samoinkuin valtion kaupungille myöntämiä
9671: varoja, on (poist.) pidettävä varoina, joilla kaupungin yhtei-
9672: siä m{3noja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälem-
9673: pänä sanotaan, ellei jonkin tapauksen varalta ole toisin sää-
9674: detty.
9675: Omaisuutta, joka on jonkun erityisen väestöluokan hy-
9676: väksi tai e:rikoi'st'la tarkoituksiJa varten ~pungille luovutettu~
9677: on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa olevain määräys-
9678: ten mukaan.
9679: Niitä menoja varten, joihin varoja 1 momentissa mainit-
9680: tujen varojen lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyö-
9681: dyksi tahi s·en erityisiin tarpeisiin, määrätköön kunta veroja
9682: suoritettavaksi ( poist.) voimassaolevien tai vastedes säädet-
9683: tävien p·erusteiden mukaan.
9684: 6 §.
9685: Tämä laki ei muuta niitä kunnallisia oikeuksia ja
9686: velvollisuubia, jotka perustuslaissa taikka erioikeuksissa;
9687: joilla on perustuslain voima, ovat eriksensä joillekuille kau-
9688: punkikunnan jäsenille määrätyt. (Poist.) Kaikki muut
9689: kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka ennen vuotta
9690: 1875 'ovat kuuluneet porvari.stolle ja talonomistajille yhtei-
9691: sesti taikka kummallekin erikseen, jäävät edelleen kaikk:ien
9692: kaupunkikunnan jäsenten yhteisiksi.
9693:
9694: 2 LUKU.
9695: Kwupun,qinv.altwu;sto.
9696: 7 §.
9697: Valtuutettuja valitaan kaupungissa, jonka väkilukl'\ Qtl:
9698: Kunnallislait. 47
9699:
9700: 2,000 tai vähemmän 15
9701: enemmän kuin 2,000, vaan ei yli 6,000, 24
9702: 6,000, 10,000, 30
9703: " " 10,000,
9704: " " " 20,000, a,s
9705: " " 20,000,
9706: " " " 50,000, 42
9707: " " 50,000,
9708: " " " 100,000, 48
9709: " " 100,000,
9710: " " " 150,000, 54
9711: " " " "
9712: ," 150,000 •• 0. 0 •••• 60
9713: 0 0 0 •••• 0.
9714:
9715:
9716: "
9717: Valtuutettujen varajäseniä valitaan niin monta kuin
9718: kunnallis·essa vaalilaissa sääd-etään.
9719:
9720: 8 §.
9721: Kaupunginvaltuutetut sekä vähintään neljä Elintarkas-
9722: tajaa ja yhtä monta vamtilintark,astajaa, joiden. vaali toirni-
9723: tetaam V(altuutettujen vaalin yhteydessä, valitaan välittö-
9724: millä ja suhteellisilla vaaleilla.
9725: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ääni-
9726: oikeus.
9727: Älköön äänioikeutta valtuut·etun kautta käyi;€ttäkö.
9728: Vaaleista ja niiden toimittamisesta säädetään tarkemmin
9729: kunnallisessa vaalilaissa.
9730:
9731: 9 §.
9732: Kaupunginvaltuutetut ja varajäsenet valitaan kolmeksi
9733: vuodeksi. Valituista eroaa vuosittain kolmannes siinä jär-
9734: jestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa on sää:detty.
9735: (Poist.)
9736: Va:ltuusbon aJSiana olkoon päättää tilintarloastaja:in lu-
9737: vusta sekä heidän eroamisjärjestyksestänsä.
9738:
9739: 10 §.
9740: Oikeus ( poist.) valita valtuutettuja ja tilintark.astajia
9741: (poist.) on jokaisella kaupunkikunnan jäsenellä, sekä mie-
9742: hellä että naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka
9743: ennen vaalivuoden alkua on täyttänyt kaksikymmentä vuotta
9744: sekä on viimeksi toimitetussa henkikirjoituksessa kaupun-
9745: gissa hengillekirjoitettu,
9746: 48 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5.
9747:
9748: VaalioikieuUa vailla on kuitenkin:
9749: 1) se, joka lain voiman voittaneen oikeruden päätöksen
9750: mukaan on holhouksen alaisena;
9751: 2) se, joka lainvoimai$en tuomibn nojalla on .kJanJsalais-
9752: luottamu!sta v'ailla taikka on helvoton maian palvelukseen tai
9753: toisen asiola ajamaan; j.a
9754: 3) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kun-
9755: n.alli~>'issa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä, aina kol-
9756: mann,en kalenberivuoden loppuun siitä lukien kuin liopnlUnen
9757: tuJomio asiasta a:nnettUn.
9758: (Poist.) Venäjän kansalaisten ( poist.) kunnallisista oi-
9759: keuksista on voimassa, mitä siitä erittäin on säädetty tai
9760: vastedes säädetään.
9761:
9762: lil §.
9763: Vaalikelpoinen ( poist.) valtuutetuksi ja kunnan muihin
9764: luottamustoimiin, mikäli niistä ei ole erittäin säädetty, on
9765: jokainen kunnassa asuva henkilö, joka on oikeutettu valtuu-
9766: tettuja valitsemaan.
9767: (Poist.)
9768: Näihin toimiin älköön kuitenkaan valittako kuvernööriä,
9769: lä'äninsihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä, vara-
9770: lääninkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja poliisi-
9771: kamarin virka- tai palvelusmiestä eikä yleistä syyttäjää
9772: eikä myöS>kään kaupungin rahatoimilaitoksen tai muuta sel-
9773: laista virka- tai palvelusmiestä, joka on toimestansa tilin-
9774: tekovei vollinen.
9775: 12 §.
9776: (Poist.) Valtuutetuksi valittu älköön kieltäytykö toi-
9777: meen ryhtymästä, ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä
9778: vuotta.
9779: Joka kolmena.lähinnä edellisenä vuoten~ on toiminut val-
9780: tuutettuna tahi (poist.) kaupungin asiain toimeenpanoa ja
9781: hallintoa varten asetetun hallintokunnan puheenjohtajana, on
9782: kuitenkin oikeutettu kolmen seuraavan vuoden kuluessa naut-
9783: timaan vapautta valtuutetun toimesta.
9784: Jos valittu näistä syistä kieltäytyy, astuu varajäsen hä-
9785: nen SIJaansa.
9786: Kunnallislait. 49
9787:
9788: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kivuloisuus
9789: taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka tai- palvelus, per-
9790: heolot tahi jokin muu syy, tutkikoon (poist.) valtuusto
9791: ilmoitetun esteen.
9792: Jos kieltäytyminen hyväksytään, astuu varajäsen ( poist.)
9793: tilalle.
9794:
9795: 13 §.
9796: (Poist.) Valtuut€tut saavat toimestaan korvausta val-
9797: tuuston harkinnam mukaan, kuitenkin vähintään viisi mark-
9798: kaa kokoukselta ja niin että palkkio kaikille valtuutetuille
9799: on sama.n.suuruinen.
9800:
9801: 14 §.
9802: Valtu>utetut valitsevat k,eskuudestaan vuosittain puheen-
9803: johtajan ja varapuheenjohtajan (poist.j. Älköön valittu kiel-
9804: täytykö, ellei hän jo s,aman kolmivuotiska:uden aikana ole
9805: ollut samassa toimessa.
9806: Jos pruheenjohtaja tahi va:rapuheenjohtaja kuolee, mulut-
9807: taa pois tahi muun ~aillisen .syyn takia eroaa e:nnen toimi-
9808: k,autensa loppumisba, v.alittakoon toinen henkilö hänen si-
9809: jaa~a jälellä olevaksi ajaksi. Sama olkoon laki, jos val-
9810: tuuston puheenjohtaja tai oo:r:apuheenjohtaja valitaan rraka-
9811: toimikamlafrin pruheenjohtajaksi tai '/Jarapuheenjohtajaksi.
9812: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaa-
9813: lista antakoon valtuusto maistraatin kautta kuvernöörille
9814: kirjallisen ilmoituksen.
9815: Valtuuston asiana on puheenjohtajan palkkion määrää-
9816: minen.
9817:
9818: 15 § (uusi).
9819: Jos tehdään valitus valtuuston puheenjohtajan ta·hi vara-
9820: puheenjohtajan vaalista tahi siitä, että niistä toimista ikiel-
9821: täytymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu; kuitenkin
9822: tointa, kunnes valitus on lopullisesti ratkaistu ja, jos uusi
9823: vaali määrätään toimitettavaksi, toinen 'On valittu ja toi-
9824: meensa ryhtyy.
9825: 4
9826: 50 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 6.
9827:
9828: 16 § (15 §).
9829: (Poist.) Valtuuston kokoukset ovat julkisia.
9830: Kuitenkin voi valtuusto (poist.) päätöks-ellä, johon vä-
9831: hintään neljä viidennestä saapuvilla olevista valtuuston jä-
9832: senistä yhtyy, julistaa jonkun asian käsiteltäväksi sulj.etussa
9833: istunnossa.
9834: 17 § (16 §).
9835: (Pois.t.) Valtuuston tulee kokoontua puheenjohtajan
9836: kutsumuksesta, milloin hän sen katsoo asiain käsittelemistä
9837: varten tarpeelliseksi, taikka kun vähintään neljännes valtuu-
9838: tetuista tahi kuvernööri tai maisti'aatti sitä häneltä pyytää.
9839: Kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa pääte-
9840: tään edellisen vuoden tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vas-
9841: tuuvapauden myöntämisestä. Joulukuussa pidettävässä val-
9842: tuuston kokouksessa päätetään kunnan tulo- ja menoarvion
9843: vahvistamisesta seuraavaksi vuodeksi, valitaan henkilöt nii- ·
9844: hin kunnallisiin toimiin, jotka vuoden lopussa tu.levat avoi-
9845: miksi, ja jäsenet taksoitus- ja tutkijalautakuntiin sekä käsi-
9846: tellään joulukuun 8 päivänä 1873 kunnallishallituksesta
9847: kaupungissa annetun asetuksen 54- §:ssä mainitut asiat.
9848:
9849: 1<8 § (17 §).
9850: Kutsumus (poist.) valtuuston kokoukseen on valtuuston
9851: määrättävällä tavalla julkaistava ja valtuutetuille ilmoi-
9852: tettava.
9853: Kutsumuksessa tulee olla ilmoitus kokouksen ajasta ja
9854: paikasta ynnä kokouksessa käsiteltäviksi tulevista asioista.
9855: Kutsumus sellaiseen kolioukseen, jossa valitaan jäseniä
9856: kaupungin taksoitus- ja tutkijalauta.kuntaan sekä määrätään
9857: taksoituslautakunnan jäsenten luku, tai vahvistetaan kaupun-
9858: gin meno- ja tuloarvio seuraavaa vuotta varten, tai tutki-
9859: taan kaupungin tilintarkastajain antamaa kertomusta, on an-
9860: nettava vähintään neljätoista päivää ·ennen kokousta. Kut-
9861: sumus kaikkiin muihin valtuuston kokouksiin voidaan antaa
9862: viimeistään kokouksen edellisenä päivänä.
9863: Kokousten ajasta on kirjallinen ilmoitus kaupungin
9864: maistraatille ja rahatoimikamarin puheenjohtajalle annet-
9865: tava.
9866: Kunnallislait. 51
9867:
9868: (18 § poist.)
9869: 19 §.
9870: {Poist.) Valtuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako
9871: älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolmannesta
9872: valtuu~ttuj.en koko lukumäärästä ole saapuvilla.
9873: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tahi jäsen (poist.)
9874: ilman pätevää estettä jää tulematta kokoukseen (poist.),
9875: taikka ilman sellaista syytä lähtee kesken pois, maksakoon
9876: kaupunginkassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheenjoh-
9877: taja kymmenen sekä jäsen viisi markkaa. Jos kokous läsnä-
9878: olevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitämättä tahi on kesken
9879: lopetettava, olkoon sakko poissaoleville kaksinkertainen.
9880:
9881: 20 §.
9882: (Poist.) Valtuuston kokouksessa ( poist.) älköön asiata
9883: otetta:ko ( poist.) päätettäväksi ennernkui'n Sle on ollut raha-
9884: toimikamarin tai 4 §:n 2 morn:,entissa mm:n~tun toimikunna-n,
9885: hallintokunnan tai to,imihenkilön tai 29 §:ssä saFitun va-
9886: liokunnam taikka erityislesti valitun v.almistiW$vaUokuritnan
9887: valmisteltavana, paitsi jos kii'rleelliset asianhl!IJrat jo'8sakin [ft-
9888: pauks.essa tO'isin vaativat.
9889: 21 §.
9890: Maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat taikka,
9891: jos heille sattuu este, se jäsenistä, jonka maistraatti tai raha-
9892: toimikamari on ·siihen määrännyt, ovat velvolliset olemaan
9893: saapuvilla (poist.) valtuuston kokouksissa antamassa tar-
9894: peellisia tietoja; ja on heillä oikeus ottaa osaa k·eskusteluihin,
9895: mutta ei päätöksiin, elleivät he Slamalla ok valtwU,ston jä-
9896: seniä. Heidän poissaolonsa ei estä asian käsittelyä valtu;u,s-
9897: tossa.
9898:
9899: 22 § (2.2 § 1~5 mom.).
9900: Sit~nkun asiasta on valtuuston kokouksessa keskusteltu
9901: ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi, teh-
9902: köön hän semmoisen äänestys·esityksen, että vastaus ,jaa"
9903: taikka ,ei" ilmaisee valtuuston päätöksen.
9904: 52 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
9905:
9906: Kun vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja,
9907: mikä hänen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja
9908: vahvistakoon sen, ellei muuta äänestystä vaadita, vasaran-
9909: lyönnillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se jul-
9910: kisesti ja nimenhuudolla.
9911: Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu,
9912: tu~koon vaUuuston päätökseksi, paitsi milloin päätöksen te-
9913: koon tämän bain muk001n vaaditaan määräenemmistö. Ään-
9914: ten jakautuessa baSlan tulee se mielipide päätökseksi, johon
9915: 11uheenjohbaja yhtyy.
9916: Kun vaUuuston on päätettävä :seUat'sen kiinteistön tahi
9917: oik.e:uden myymisestä, panttaamisesta tahi vaihtamisesta,
9918: joka lahjan testamentin tahi muun laillisen saannon kautta
9919: on tullut kunnan omaksi, v:aaditaan päätöksen tekoon, että
9920: vähintään kaksi kolmannesta valtuuston soopuvilla olevista
9921: jäsenistä sitä kannattaa.
9922: Kun äänestyksen tulos on saatu selvine, julfJstakoon pu-
9923: heenjohtaja päätöksen.
9924:
9925: 23 § (22 § 6 ja 7 mom.).
9926: {Poist.) Vaalit, jotka ovat valtuuston, ta"/e.soituslautakun-
9927: nan tahi muiden ku~nnallisten hallintokunt,ain toimitettwvat,
9928: tapahtukoot suhteellista vaalitapaa noudattamalla, jos valit-
9929: tavia on kaksi ta:i wseampia ja jos neljännes vooliin osaa
9930: ottavisb(t sitä vaatii.
9931: Jos yksi on valittava tai milloin enemmistövaalitapaa
9932: muuten käytetään, tu.lee vaUtuksi se tai n:e, jotka vaalissa
9933: ovat saaneet enimmät äänet.
9934: SuhteeUiset ja vaadittaessa mttutkrin vaalit toimitetaan
9935: snljetuilla lipuilla. Aänten mennessä tasan rotkaisee arpa.
9936:
9937: 24 § {uusi).
9938: Valtuuston päätös voidaan julistaa kiireellisenä täytän-
9939: töönpantavaksi, jos kolme neljännestä läsnä olevista jäsenistä
9940: sitä kannattaa; ja on tämä päätöksessä nimenomaan mainit-
9941: tava. Täytäntöönpanoa älköön silloin ,estäkö se, ettei päätös
9942: ole saanut lainvoimaa, ellei muutoksenhak,emin,en sen kautta
9943: Kunnallislait. 53
9944:
9945: kävisi hyödyttömäksi tahi kuvernööri, huomatessaan päätök-
9946: sen la:invastai$eksi, näe ole1,an syytä täytäntöönpanemista
9947: kieltää.
9948:
9949: 2~ § (23 §).
9950: (Poist.) Valtuuston kokouksissa kirjoittaa pöytäkirjan
9951: ( poist.) valtuuston {poist.) valitsema sihteeri.
9952: Milloin pöytäkirjaa ei voida heti tarkistaa, voi valtuusto
9953: antaa puheenjohtajan ja vähintään kahden aina kerraksi sitä
9954: varten valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan tarkistamisen
9955: valtuuston määrättävänä päivänä.
9956: Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja s~hteeri
9957: sekä, tarkistuksen heti tapahtuessa, vähintään kaksi valtuus-
9958: ton jäsentä, ja muutoin tarkistajat. .T os tarkistajista yksi
9959: tahi useammat kieltäytyvät pöytäkirjaa allekirjoittamasta,
9960: väittä,en, ettei se si~ällöltään vastaa sitä, mitä valtuuston ko-
9961: kouksessa on tapahtunut, merkitköön puheenjohtaja sen pöy~
9962: täkirjaan ja lykätköön (poist.) tarkistamisen valtuuston seu-
9963: raavaan kokoukseen. Tarkistettu pöytäkirja on (poist.) edel-
9964: täpäJin ilmoitettuna päivänä valtuuston kokouf'lhuoneessa tai
9965: muussa valtuuston määrättävässä paikassa julkiluettava.
9966: (Poist.)
9967:
9968: 26 § (2,4 §).
9969: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
9970: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti ilmoittaa vastalause_
9971: tehtyä päätöstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada
9972: vastalauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon
9973: sen kirjallisesti sihteerille viimeistään pöytäkirjan ,ta:rkista.
9974: m i-stilais1J!Udessa.
9975:
9976: 27 § (25 §).
9977: (Poist.) Valtuuston päätös ratkaistussa asiassa on, niin
9978: pian kuin se on tarkistettu, maistraatil1e kirjallisesti ilmoi-
9979: tettava.
9980: Lähetettävät toimituskirjat (poist.) allekirjoittaa puheen-
9981: johtaja sekä varmentaa nimellään siheeeri.
9982: 54 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o ö.
9983:
9984: 28 § (26 §).
9985: (Poist.) V altuutetuilla on oikeus maistraatilta saada
9986: niitä asiakirjoja ja tietoja, jotka he tarpeellisiksi katsovat.
9987:
9988: 29 § (2'l §).
9989: (Poist.) Valtuusto saakoon, milloin tarpNllliseksi havait-
9990: see, asettaa erityisiä valiokuntia asioita valmistamaan.
9991:
9992: 30 § (28 §).
9993: Puheenjohtaja pitäköön ( poist.) valtuuston kokouksessa
9994: huolta järjestyksestä ja saakoon, varoitettuansa, toimittaa
9995: pois kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos
9996: ( poist.) syntyy semmoinen epäjärjestys, jota puheenjohtaja
9997: ei voi ehkäistä, hajoittakoon hän kokouksen.
9998:
9999:
10000:
10001: 3 LUKU.
10002: Maistraatti.
10003: 31 § (29 §).
10004: Maistraatin tulee valvoa, että kaupungin yhteistä
10005: omaisuutta, tuloja, etuja ja oikeuksia asianmukaisesti hoide-
10006: taan sekä ( poist.) että toimeenpanoa varten asetetut lauta-
10007: kunnat, hallintokunnat tai henkilöt {poist.) panevat täytän-
10008: töön valtuuston tekemät päätökset .
10009: .Jos maistraa tti havaitsee, että joku ( poist.) valtuuston
10010: tekemä päcitös on lakia, voimassa olevia asetuksia tai mää-
10011: räyksiä vastaan, taikka että alistaminen tai ilmoittaminen
10012: on laiminlyöty, milloin sen olisi pitänyt tapahtua, olkoon
10013: velvollinen kieltämään apunsa tämmöisen päätöksen toimeen-
10014: panemiseen. .Sellaisessa tapauksessa tulee maistraatin kir-
10015: jallisesti ilmoittaa ( poist.) valtuustolle, ettei pääJtöstä käy
10016: toimeenpaneminen ja esiintuoda (poist.) syyt siihen.
10017: Asianomaisella on valta semmoisesta kiellosta valittaa
10018: siinä järjestyksessä, joka on· säädetty muutoksen hakemi-
10019: sesta maistraatin päätöksiin.
10020: Kunnallislait. 66
10021:
10022: 32 § (30 §).
10023: Maistraatti saa tehdä (poist.) valtuustolle ehdotuksia
10024: kaupungin yhteisistä asioista.
10025:
10026: 33 § (31 §).
10027: Esitykset ja lausunnot, joita (poist.) valtuusto tai eri
10028: tarkoituksia varten asetetut toimikunnat valtion viranomai-
10029: selle antavat, ovat lähetettävät maistraatin kautta.
10030:
10031: 34- § (32 §).
10032: Maistraatin kokoonpanosta, velvollisuuksista ja tehtä-
10033: vistä julkisena viranomaisena sekä tuomioistuimena talous-
10034: ja järjestysasioissa kuin myös mu~den virk'a- ja palvelus-
10035: miesten asettamisesta kaupungin ja kunnallishallinnon tar-
10036: peita varten olkoon voimassa, mitä siitä ·erikseen on säädetty.
10037:
10038: 35 § (33 §).
10039: Kaupungissa, jossa. ei ole maistraattia, olkoot kaikki ne
10040: tehtävät, jotka sanottu viranomainen tämän lain kautta .on
10041: saanut toimeksensa, ( poist.) kaupunkiin erityisesti asetetun
10042: hallituksen hoidettavina.
10043:
10044:
10045: 4 LUKU.
10046: Raastuvankokous.
10047:
10048: 36 § (34 §).
10049: Raastuvan1mkous pidetään pormestarin, neuvosmiehen ja
10050: maistraatinsihteerin vaal~ja varten.
10051: .Sellainen kokous pidetään maistraatissa pormestarin tai
10052: hänen sijaisensa toimiessa puheenjohtajana.
10053:
10054: 37 § (35 § 1 mom.).
10055: Oikeutettuja ottamaan osaa raastuvankokoukseen ovat
10056: kaikki ne kunnan jäsenet, jotka ovat kaupunginva.ltuutettu-
10057: jen vaalia varten viimeksi laadittuun vaaliluetteloon ääni-
10058: oikeutetuiksi merkityt; ja on tätä vaaliluetteloa käytettävä
10059: äänestysluettelona.
10060: 56 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
10061:
10062: 38 § (35 § 2 ja 3 mom. sekä 36 §).
10063: 1
10064:
10065:
10066:
10067: Kaikilla vaalioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus.
10068: Älköön vaalioikeutta valtuutetun kautta käytettäkö. ·
10069: · (Poist.)
10070: Vaali toimitetaan suljetulla lipulla. Ää11ten jakaantuessa
10071: tasan ratkaisee arpa.
10072:
10073: 39 § (37 §).
10074: Raastuvankokouksen kutsuu kokoon maistraatti.
10075: Kutsumus, jonka tulee sisältää tieto siitä, mitä varten
10076: kokous pidetään, on annettava vähintään neljätoista päivää
10077: ennen ja julkaistava sillä tavalla kuin kaupungin kunnal-
10078: listen ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa.
10079:
10080: 40 § (38 §).
10081: Ennenkuin raastuvankokous pää.tetään, ilmoittakoon
10082: maistraatti ajan, milloin kokouksessa tehty pöytäkirja tulee
10083: julkisesti tarkistettavaksi. 'Tarkistukseen ei tarvita muuta
10084: kutsumusta.
10085:
10086:
10087: 5 LUKU.
10088: Ilmoittaminen, alistaminen ja valitukset.
10089: 41 § (39 §).
10090: Kaupnnginvaltuttston tai kansanäänestyksen kautta syn-
10091: tyneestä päätöksestä on tieto toimitettav,a Senaatille, kun pää-
10092: tös koskee sellaisen kiinteän omai,suuden tahi oikeuden myy-
10093: mistä, panttaamista tahi vaihtamista, Joka lahjan tahi testa-
10094: mentin kautta on tullut knnnan omaksi ja on määrätty käy-
10095: tettäväksi sen yhteiseksi hyödyksi jotakin erityistä tarkoi-
10096: tusta varben, niin myös kttn se koskee !sellaista välipuhetta
10097: tahi sopimusta, joka vaikuttaisi sen oikeuden muuttamista
10098: tahi supistamista, mikä kunnalla .on sellaiseen kii'nteistöön
10099: tahi etuun.
10100: Päätökset, jotka koskevat uusia maksuja yleis,estä liik-
10101: keestä, kuten tie-, silta-, satama- ja lauttarahoja, tai muutok-
10102: Kunnallislait. 57
10103:
10104: sia entisiin, ovat voimaan päästäkseen alistettavat Senaatin
10105: t•ahvist.ettaviksi.
10106: Sellaiset ilmoitukset ja alistukset ovat lähetettävät maist-
10107: matin kautta läänin kuvernöörinvirastoon, jonka tulee toi-
10108: mittaa nE> Senaattiin (poist.)
10109:
10110: 42 § (40 §).
10111: Kuvernöörin vahvistettavaksi on ,alistettava ne päätök-
10112: set, jotka koskevat yleisiä määräyksiä siveellisyyden, raittiu-
10113: den, terveydenhoidon sekä järjestyksen ja turvallisuuden
10114: edistämistä kaupungissa.
10115: (Poist.)
10116: Tällaiset määräykset ovat saatettavat yleisön tietoon sillä
10117: tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on
10118: voimassa.
10119: 43 § (4lt§) .
10120: •Toka ei tyydy ( poist.) valtuuston tekemään päätökseen,
10121: saakoon siitä tehdä kirjallisen valituksen, joka ynnä valituk-
10122: senalainen päätös on. ( poist.) valittajan itsensä tait hänen lail-
10123: lisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava läänin kuvernöö-
10124: rinvirastoon kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä,
10125: jona valittaja sai päätöksestä tiedon, sitä päivää kuitenkaan
10126: lukuunottamatta; ja tulee valittajan samalla valitukseen liit-
10127: tää todistus päivästä, jona päätös hänelle tiedoksi annettiin
10128: {poist.).
10129: J·os valittaja laiminlyö, mitä tässä on määrätty, olkoon
10130: menettän11t puhevaltansa päätöstä vastaan.
10131: Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä sinä päi-
10132: vänä. jona se on 25 §:n mukaan julkiluettu.
10133:
10134: H § (42 §).
10135: Jos siitä valitetaan, ettei päätös ole laillisessa järj.estyk-
10136: sessä tehty taikka että se on ristiriidassa yleisen lain tai ase-
10137: tusten kanssa taikka muuten menee ( poist.) valtuuston toi-
10138: mivaltaa ulommaksi, saa kuvmnööri, jos näkee syytä olevan
10139: {poist.), kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
10140: 68 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
10141:
10142: Jos valitus perustuu siihen, että valittajan yksityinen oi-
10143: keus on päätöksellä tullut loukatuksi, ja semmoinen valitus
10144: hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka on valittanut,.
10145: mutta muutoin pysyy päätös voimassa, ellei sen havaita ole-
10146: van ristiriidassa yleis•en lain tai asetusten kanssa, jolloin ku-
10147: vernööri määrätköön päätöksen kokonansakin kumotuksi.
10148:
10149: 45 § (43 '§).
10150: Se, joka on tyytymätön maistrrmt1n päätökseen tämän lain
10151: alaan kuttluvissa asioissa, saa hakea siihen m1wtosta kuver-
10152: nöörinvirastossa kolmenkymmenen päivän kuluessa päätök-
10153: sen tiedoks·iantamisesta lukien.
10154: Joka tahtoo valittaa raastuvankokmtksen päätöksestä,
10155: tehköön sen kirjallisella. valituksella, joka viimeistään kol-
10156: mantena'kymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun vaalitoimi-
10157: tuksesta tehty pöytakirja tarkistettiin, sitä päivää lukuun-
10158: ottamatta, on läänin kuvernöörinvirastoon annettava.
10159: (Poist.) Pormestarinvaalia koskevista valituksista on
10160: erikseen säädetty.
10161:
10162: 46 § (44 §).
10163: Kuvernöörin päätökseen saa hakea muutosta Senaatin
10164: Talousosastossa viimeistään ennen kello kahtatoista kolman-
10165: tenakymmenentenä päivänä päätöksen tiedoksisaamisesta,
10166: sitä päivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja noudatettakoon
10167: siinä, mitä sellais,esta muutoksen hakemisesta yleensä on sää-
10168: detty, kuitenkin niin, että valituksen myös saa valitusajan
10169: kuluessa antaa läänin kuvernöörinvirastoon sieltä perille toi-
10170: mitettavaksi.
10171:
10172: 47 § (45 § 1 mom.)
10173: Sellaiset tässä luvussa mainitut valitukset, jotka kohdis-
10174: tuvat kaupunginvaltuuston tekemiin päätöksiin, ottakoon
10175: tässä laissa tarkoitettu valtion viranomainen tutkittaviksi ja
10176: ratkaistaviksi ainoastaan siltä osalta, mikä koskee päätöksen
10177: laillisuutta.
10178: Kunnallislait. 59
10179:
10180: 6 LUKU (wusi).
10181: Kansanäänestys.
10182:
10183: 48 § (45 § 2 mom.).
10184: Valtuuston päätöksen fJarlco~tuksenmulcaistbus voidaan
10185: alistaa lcansanäänesty lcsellä ratk:aistav:alcsi. Jos lcaupungissa
10186: on valtuutettujen vaalia varten viimeksi laaditnn vaaliluette-
10187: lon mukaan ollut enintään viisituhatta äänioilceutettua, ion
10188: kymmenennen osan leaikista mainitun ääniluettelon mukaan
10189: äänioikeutetuista sellaista alistamista vaadittava. Jos ääni-
10190: oiketttettujen luku on suurempi, tulee vootilain luvun olla
10191: kahdeskymmene'sosa äänioilceutettttjen luvusta, ~ei kuitenkaan
10192: 'uähemmän kuin viisisataa. Plerustelht vaatimus valtuuston
10193: päätöksen kumoamisesta on kirjallisesti annettava valtuuston
10194: puheenjohtajalle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä
10195: kuin vaJtuttston päätös on julkilu.ettu.
10196: Kansanäänestykseen ei voida vedota:
10197: 1) valtuuston toimittamista vaaleista;
10198: 2) valt?tuston päätöksistä sen sisäisissä järjestysasioissa;
10199: 3) ·valtuuston päätöksistä, jotka koskev>at tilintekoa ja
10200: tilinpäästöä taikka tulo- ja menoarvion vahvistamista; sekä
10201: 4) valtuuston päätöksistä, jotka se 24 §:ssä määrätyssä
10202: järjestyksessä on julistanut kiireellisinä täytäntöön panta-
10203: viksi.
10204: Kansanäänestys toimitetaan kuten laiss'a ka1n'Sanäänestyk-
10205: sestä siitä säädetään.
10206: 49 § (uu.si).
10207: Kansanäänestyksellä syntyneestä päätöksestä ei ole vali-
10208: tusoikeutta. Jos kansanäänestys on tapahtunut lainvastai-
10209: sesti, saatakoon kuitenkin hakea kuv.ernöå~iltä äänestyksen
10210: kttmoamista sen ajan kuluessa äänestyksen tuloksen julkaise-
10211: misesta, kuin muutoksen hakemise8ta kaupu,nginvalf:uuston
10212: päätökseen on vaadittu.
10213: Jos kansanäänestys edellisessä momentissa mainitusta
10214: syystä kttmotaan, on valtuuston viipymättä ryhdyttävä toi-
10215: menpitet"siin uuden kansanäänestyksen toim1eenpanemiseksi.
10216: 60 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5.
10217:
10218: 7 (6) LUKU.
10219: Erityisiä säännöksiä.
10220: (46 ja 47 §§ poist.).
10221:
10222: 50'§ (23 § 7 mom.).
10223: Kaupunginvaltut~ston sekä valtwnston valitsemain hallin-
10224: toktmtain puheenjohtaj:ain tttlee pitää httolta, <että pöytäkirjat
10225: liitteineen sekä niistä tehdyt luettelot ynnä muut asiakirjat
10226: hyvin säily(;l(]tään ja kuntalaisten saatavilla tarptO,en muka:an
10227: pidetään, sekä toimesta erotessaan jättää ne seurtaajillensa.
10228: (Poist.) Kunnan jäsen ( poist.) olkoon, jos hän sitä pyy-
10229: tää, oikeutettu saama:an oikeaksi todistetun jäljennök};en sa-
10230: notuista asiakirjoista tah-i otteen mainitiJuj.en viranomais-een
10231: kokottksissa tehdyistä pöytäkirjoista. Valitusasioissa toimi-
10232: tuskirja on annettava joutttisasti ja ainakin enn:enkutn puo-
10233: let kunkin tapauksen var:alta 'säädetystä mää.räajasta on ku-
10234: lunut.
10235: Valtuuston asiana on määrätä, onko asixlkirjoista suori-
10236: tettava lunastusta ja kuinka paljon. Älköön lunastu,s~a kui-
10237: tenkaan otettåko ni·istä asiakirjoista, jotka anwetaan kunnan
10238: yhteisiä tarpeita varten tai asianomaisille virkamiehille tahi
10239: yleisille asiamiehille, älköönkä sillolnkaan kun valtuuston
10240: päätös on pöytäkirjanotteella tiedoksi 'annettava sille, jota
10241: 11äätös koskee.
10242:
10243: 51 § {uusi).
10244: Sakot, joita kunnanvaltuttsto tahi valtuuston valitsemat
10245: lautakunnat lain nojalla poissaolasta määräävät, menevät kun-
10246: nan yleiseen kassoon ja ulosoteta;an, ellei niitä hyvällä mak-
10247: seta, sillä tavoin kuin kunnallisveroista on säädetty.
10248:
10249: 52 § (uusi).
10250: Jos kunnallisessa toimessa tai palvelukse'Ssa olleva on tässä
10251: toimessaan hukannut varoja taikka OS'ottanut vilpillisyyttä
10252: tahi muuta epärehellisyyttä, on valtuustolla 'oiklens pidättää
10253: hänet tehtävän.<:ä toimittamisesta, ja on asia viipymättä jä-
10254: Kunnallislait. 61
10255:
10256: tettävä tuomioistuimen käsibeltäväksi sekä siitä ilmoitettava
10257: lääm:n kuvernöörille.
10258: 53 § {uusi).
10259: Kauptmloikunnan edustajat kuntain edusta(j'ain kokouk-
10260: seen v,alitsee kauptmgin,valtuusto, ja on vaaliin nähden sovel-
10261: ~ettava, mitä maal:aiskuntain kunnallislaissa on siitä säädetty.
10262:
10263: 54 § (uusi).
10264: Jos valtuuston päätös on alishet~aV!a valtion viranomai-
10265: sen vahvistettavaksi, älköön alis~sta tehtäkö ennenkuin
10266: määräaika kansanäänestyksen vaatimiseen on umpeen kulu-
10267: nut tai kansanäänestys päätöksen hyväksynyt.
10268: 55 § (48 §).
10269: Tämä laki (poist.) kumoaa kunnamshallinnosta kaupun-
10270: gissa joulukuun 8 päivänä 1873 annetun asetuksen 1, 2, 3, 4
10271: ja 6 luvun sekä kaikki muut tämän lain kanssa ristiriidassa
10272: olevat säännökset. Sanotun asetuksen 5 luvussa mainitut
10273: raastuvankokouksen tehtävät kuuluvat tästedes kaupungin-
10274: valtuustolle, ja noudatettakoon kuuluttamisesta ja ilmoituk-
10275: sista ,tämän lain määräyksiä; sekä olkoot taksoitus- ja tut-
10276: kijalautakunnan jäsenet poissaolastaan kokouksista sen seu-
10277: raamuksen alaiset, joka tämän lain 19 §:ssä kaupunginval-
10278: tuusmiehille on säädetty.
10279: Tämä laki astuu voimaaru kuun - päivänä
10280: 19-.
10281: Kaupunginvaltuutetut ovat kuitenkin jo vuonna 19- va-
10282: littavat sillä tavalla ja siinä järjestyksessä kuin tässä laissa
10283: sekä kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
10284: Niiden kunnallisten toimihenkilöiden ja hallintokuntien,
10285: jotka ovat aikaisemman lainsäädännön mukaan asetetut, tu-
10286: lee edelleenkin olla toimessa, kunnes V!aStaavat vaalit ovat
10287: tämän lain mukaan suoritetut ja valitut ryhtyneet toimeensa;
10288: ja on valtuuston tällaisiin vaaleihin viipymättä tämän lain
10289: voimaan astuttua ryhdyttävä.
10290: 62 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
10291:
10292:
10293:
10294:
10295: Laki kansanäänestyksestä.
10296:
10297: (1 § poist.)
10298:
10299: 1 § {uusi).
10300: Kansanäänestys, josta maalaiskwntain ja kaupunkikuntain
10301: hunnallislaeissa säädetään, on toimitettava sillä tavalla ja
10302: siinä järjestyksessä kuin tämä laki määrää.
10303:
10304: 2' § {uusi).
10305: K vun lakiin perustuva v~aatimus kansanäänestyksestä on
10306: valtu~tston puheenjohtajalle jätetty, määrätköön valtuusto
10307: äänesty hsen toimitettavaksi viimeistään kahden htukmtden
10308: kuluessa siitä kuin päätös tehtiin. Kansanäänestykseen kut-
10309: sukoon valtuusto kuntalaiset kuulutuksella, joka sisältäii
10310: myös äänestysesityksen, ja on kuulutus julkaistava sillä ta-
10311: valla kuin kunnallisten ilmoitusten t~edoksiantamisesta on
10312: voimassa.
10313: 3 § (4 §).
10314: Äänestys saa tapahtua valtuuston päätök~en hyväksymi-
10315: sestä tai k~tmoamisesta ainoastaan hyväksyvätn ja hylkää-
10316: vän ehdotuksen välillä (poist.).
10317:
10318: 4 § (3 §).
10319: Oikeutettuja ottamaan osaa kansanäänestykseen ovat
10320: kaikki ne kunnan jäsenet, jotka kunnanvaltuutettujen vaalia
10321: varten viimeksi laadittuun vOJaliluetteloon ovat äänioikeute-
10322: tuiksi merkityt; ja on tätä vooliluetteloa käytettävä äänes-
10323: tysluettelona.
10324: Kullakin äänioikeutetulla on yhtäläinen äänio'ikeus.
10325: 1'yönantajan tai hänen sijaisensa tulee . järjestää työnsä
10326: niin, etteivät hänen palveluksessaan olevat henkilöt t1tle este-
10327: tyiksi käyttämästä äänioikeuttaam; jos hän tätä vastaan rik-
10328: koo, rangalstakoon sakolla.
10329: Kunnallislait. 63
10330:
10331: 5 § (2 § 1 mom.).
10332: Kansanäänestyksen toimittavat kunnallisia vaaleja var-
10333: ten asetetttt vaalilautakunnat ja keskuslautakunta, krunnan-
10334: valtuuston antamien ohjeiden muk®n. Aänesty's toimitefJonn
10335: erikseen kussakin niistä äänestys!alttei:SfJa, joihin kunta on
10336: kunnallisen vaalilain mukoon jaettu.
10337:
10338: 6 § (2 § 2,, 3 ja 4 mom.).
10339: (Poist.)
10340: Toimitushuoneeseen on vaalilautakunnan toimesta asetet-
10341: tava nähtäville äänestysesitys sekä ha'llkittava äänestyslip-
10342: puja, joista toisiin on painettu sana ,jaa" ja toisiin sana ,ei".
10343: Vaalilautakunta pitäköön myös huolen siitä, että äänestys
10344: on salainen (poist.).
10345:
10346: 7 § (5 §).
10347: Kun äänestäjä tahtoo käyttää äänestysoikeuttaan, ilmoit-
10348: tautukoon vaalilautak1mnalle, ottakoon äänestyslipun (poist.),
10349: ta.ittakoon sen (poist.) sekä vieköön (poist.) leimattavaksi ja
10350: :pankoon ( poist.) vaaliuurn:a:an.
10351: Äänestyslautakunta merkitsee luetteloon, että äänestäjä
10352: on äänestysoikeuttaan käyttänyt.
10353:
10354: 8 § (6 §).
10355: Äänestystoimituksen ( poist.) alkamisesta, keskeyttämi-
10356: sestä, päättymisestä, äänestyslippujen lask,emisesta, pöytä-
10357: kirjasta ja lippujen kuoreen sulkemisesta sekä keskuslauta-
10358: kunnalle lähettämisestä ja keskuslautakunnan tehtävistä nou-
10359: da<tettakoon, mitä kunnallisessa vaalilaissa siinä suhteessa on
10360: sanottu.
10361: (7 § poist.)
10362:
10363: 9 § (8 §).
10364: Jos äänestäjä on lippuunsa merkinnyt nimikirjoituksensa
10365: tai jonkun muun ( poist.) merkin tai jos ( poist.) lippu on lei-
10366: maamaton, on sellainen lippu mitätön.
10367: 64 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
10368:
10369: 10 § ('9· §).
10370: Sittenkuin keskuslautakunta on kaikki sille saapuneet
10371: äänestysliput jakanut jaa- ja ei-ryhmiin, laskekoon se ne
10372: ja merkitköön kumpaisenkin ryhmän luvun pöytäkirjaan sekä
10373: lähettäköön pöytäkirjan asianmukaisesti allekirjoitettuna
10374: kunnan valtuustolle.
10375:
10376: 11 § (10 §).
10377: Päätöksenä pidetään sitä ehdotusta, jonka hyväksi yksin-
10378: kertainen äänten enemmi,stö on annettu. Äänten jakautuessa
10379: tasan, katsottakoon valtnuston päätös hyväksytyksi. AStbissa,
10380: joissa valtuuston päätökseen vaaditaan määräenemmistö, on
10381: sellainen myöskin kansanäänestyksessä 'vaadittava.
10382: Päätös on saatettava kuntalaisten tiedoksi sillä tavalla
10383: kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoks~antamisesta on voi-
10384: massa.
10385: (11 § poist.)
10386:
10387: 12 § (uusi). ,.
10388: Mut{ten noudatettakoon kansanäänestystä toimitetta;essa
10389: soveltuvilta kohdin mitä kunnallisessa vap.lilaissa vaalien toi-
10390: mittamisesta säädetään.
10391:
10392: 13 § {uusi).
10393: Tämä laki astuu voimaan ........ kuun päivänä
10394: 19 ..
10395: Kunnallislait. 65
10396:
10397:
10398:
10399:
10400: Kunnallinen vaalilaki.
10401:
10402: 1 LUKU.
10403: Ä ä n e s t y s a l u e 'e t j ,a v a a 1 i v i r a no m a i s e t.
10404: 1 §.
10405: Maalaiskuntain kunnallislain 7 § :ssä ja kaupunkien kun-
10406: nallislain 8 § :ssä säädetty valtuutettujen ja tilintarkastajain
10407: vaali on alotettava 4 päivänä joulukuuta ja loppuun toimi-
10408: tettava samana tai, jos valtuusto niin määrää, seuraavana
10409: päivänä.
10410: 2 §.
10411: Kunta on yhtenä vaalipiirinä, ja jakakoon valtuusto sen
10412: äänestysalueisiin samojen perusteiden mukaan kuin valtio-
10413: päiville toimitettavaa edustajain vaalia varten. r.I.'ätä jakoa
10414: noudatettakoon, vaikka päätöksestä olisikin valitettu, kun-
10415: n<es valituksen johdosta annettu päätös on saanut lain voiman.
10416: 3 §.
10417: Vaalra toimittamaan valitsee valtuusto joka kolmas vuo-
10418: ,;i kesäkuussa kunnan vaalikelpoisista henkilöistä keskilslau-
10419: takunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä ynnä
10420: neljä varajäsentä, sekä, jos kunta on jaettu äänestysaluei-
10421: siin, erikse'en k~takin äänestysaluetta varten vaalilautakun-
10422: nan, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ynnä kolme
10423: varajäsentä, ja kestää heidän toimikautensa kunnes uudet
10424: lautakunnat on valittu.
10425: Jos keskuslautakunnan tahi vaalilautakunnan puheenjoh-
10426: taja, jäsen tai v,arajäsen kuolee tahi poismuuton tai muun
10427: laillisen syyn tähden eroaa ennen toimikautensa päätty-
10428: mistä, on täydennysvaali toimitettava.
10429: ( 4 '§ poist.).
10430: 5
10431: 66 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o o.
10432:
10433: 2 LUKU.
10434: Vaaliluettelo (poist.).
10435:
10436: 4- § (5, §).
10437: Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tehköön alueen
10438: vaalilautakunta elokuun kuluessa. Vaaliluetteloon on otet-
10439: tava sen vuoden henkikirjan mukaan kaikki ne äänestys-
10440: alueella asuvat kunnan jäsenet, jotka ennen kuluvan vuoden
10441: alkua ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta. Jos sellainen
10442: syy on tietty, jonka vuoksi jollakulla luetteloon merkityllä
10443: henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se merkittävä luetteloon
10444: hänen nimensä kohdalle. Vaalilautakunta allekidoittakoon
10445: vaalil uettelon.
10446: Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaaliluet-
10447: telon kullekin äänestysalueelle.
10448: Asianomaisen henkikirjoittajan on kunakin vuonna ennen
10449: elokuun alkua vaalilautakunnalle toimitettava säädettyä mak-
10450: sua vastaan luettelo kaikista kuluvan vuoden henkikirjan
10451: mukaan äänestysalt~eella asuvista henkilöistä, jotka vuoden
10452: alkaessa ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta. LU,ettew kir-
10453: joitetaan kaavakkeille, jotka Senaatti sitä varten vahvistaa.
10454: Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä kruu-
10455: nunnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset antamaan
10456: vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.
10457:
10458: 5 § (6 §).
10459: Vaaliluettelon pitää syyskuun 1 päivästä alkaen saman
10460: kuun 15 päivän loppuun asti olla, asianmukaisen valvonnan
10461: alaisena, tarkaStettavaksi esille pantuna sopi'vassa paikassa
10462: äänestysalueella, mistä on tieto annettava sillä tavalla kuin
10463: kunnallisten ilmoitusten tiedoksz'antam~esta mt ViOimassa.
10464:
10465: 6 § (7 §).
10466: Jos joku äänioikeutettu kunnan j'äsen on jätetty pois vaa-
10467: liluettelosta ja tahtoo pyytää oikaisua, tehköön sen kirjalli-
10468: sesti tai suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa 2 päivänä
10469: Kunnallislait. 67
10470:
10471: lokakuuta tai antakoon oikaisuvaatimuksensa kirjallisesti sitä
10472: ennen vaalilautakunnan puheenjuhtajalle. Jos joku arvelee,
10473: t.ttä toinen henkilö oikeudettomasti on vaaliluetteloon otettu,
10474: ja tahtoo pyytää oikaisua, on oikaisuvaatimus tehtävä kir-
10475: jallisesti viimeistään syyskuun 20 päivänä vaalilautakunnan
10476: puheenjohtajalle.
10477: Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaaliluet-
10478: teloon otettu on siitä poistettava, antakoon puheenjohtaja
10479: viimeistään syyskuun 24 päivänä hänelle siitä ti.edon, ilmoit-
10480: taen että hänellä on tilaisuus osotetussa paikassa ottaa sel-
10481: koa kirjoituksesta ja viimeistään syyskuun kuluessa antaa
10482: vaalilautakunnalle kirjallinen selityks-ensä.
10483: Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa, johon vastaan-
10484: ottajan nimi ja asuinpaikka on merkitty, postin kautta toi-
10485: mitettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla valta toimit-
10486: taa se hänelle muullakin tavoin. Tiedonanto on sitä paitsi
10487: tiedoksiantava sopivaan paikkaan maalla valtuuston kokous-
10488: huoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen.
10489: Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitellään ja
10490: ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa lokakuun 2 päi-
10491: vänä.
10492: Joka ei tyydy vaalilantakunnan ratkaisuun, hakekoon
10493: ennen lokakuun 15 p.äivää siihen muutosta läänin kuvernöö-
10494: riltä, jonka tul·oo viipymättä käsitellä asia ja antaa päätök-
10495: sE:stään tieto vaalilautaknnnalle, ja toimittakoen lautakunta
10496: päätöksestä tiedonannon tiedoksipanolla kuten 3 momentissa
10497: on säädetty.
10498: Kuvernöörin päätökseen saa hakea muutosta Senaatin Ta-
10499: lousosastossa viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa
10500: kuv·ernöörin päätöksen antopäivästä, sitä päivää kumminkaan
10501: lukuunottamatta; ja nondatettakoon siinä, mitä sellaisesta
10502: muutoksen hakemisesta yleensä on säädetty, kuitenkin niin
10503: että valituksen myös saa valitusajan kuluessa jättää läänin
10504: kuvernöörinvirastoon sieltä perille toimitettavaksi.
10505: Senaatin Talousosasto toimituttaa kuvernöörin kautta.
10506: vaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen.
10507: 68 1917.- S. V. M.- Edus1mhtaesitysmiet. N:o 6.
10508:
10509: 7 § (8 §).
10510: Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole sää-
10511: detyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle annettu, merkitköBn
10512: tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo on lainvoi-
10513: n'lainen.
10514: Jos muutosta on vaadittu, tulee lautakunnan, sittenkun
10515: s-en vaatimuksen johdosta antama päätös on saanut lain voi-
10516: man taikka lopullinen päätös tehtyihin valituksiin on vaali-
10517: lautakunnalle saapunut, merkitä vaaliluetteloon mainituista
10518: päätöksistä johtuvat oikaisut, minkä jälkeen luetteloon on
10519: kirjoitettava todistus, että sitä näin oikaistuna on vaalissa
10520: noudatetta.va. Älköön vaalin toimittamista kuitenkaan .estäkö
10521: taikka sen kumoami,sta aiheuttako se seikka, ettei lopullista
10522: päätöstä vaaliluettelon oikaisemisesta tehtyyn vaatimukseen
10523: ole ennen vaalipäivä:ä ehditty antaa tai vaalilautakunnan tie-
10524: toon saattaa.
10525:
10526:
10527: 3 LUKU.
10528: V a 1 i t s i j a y h d i s t y; k s e t.
10529: 8 § (9: §).
10530: Kun muutamat vaalipiirin vaalioikeutetuista allekirjoit-
10531: tamanaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä vaalissa
10532: äänestämään yhtä tai useampaa kirjoituksessa mainittua hen-
10533: kilöä, on sellainen valitsijayhdistys oikeutettu keskuslauta-
10534: kunnalta pyytämään yhdistyksen ehdokaslistan julkaise-
10535: mista sekä sen ottamista siihen vaalilippuun, jota vaalissa
10536: on käytettävä. Asiakirjan allekirjoittajia tulee olla vähin-
10537: tään niin monta kuin kunnassa on valtuutettuja, älköönkä
10538: sama henkilö allekirjoittako useampaa kuin yhden sellaisen
10539: asiakirjan.
10540: 9 § (10 §).
10541: Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon päi-
10542: vätty ja sisältäköön valtuutuksen yhdelle yhdistyksen jäse-
10543: nelle olemaan sen asiamiehenä sekä ehdokaslistan, jossa saa
10544: olla enintään niin monta nimeä, kuin vaalissa on valittava
10545: K~nnallislait. 69
10546:
10547: valtuutettuja, lisättynä kolmanneksella näiden lukumäärästä,
10548: ja on ehdokkaitten nimi sekä ammatti tahi toimi selvästi
10549: mainittava.
10550: 10 § (11 §).
10551: Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemi-
10552: sesta tul~e asiamiehen kirjallisesti jättää keskuslautakunnalle
10553: viimeistään 5 päivänä marraskuuta ennen .kello kahtatoista
10554: päivällä. Hakemukseen on liitettävä asiakirja, jolla valit-
10555: sijayhdistys on perustettu. Hakemuksessa tulee asiamiehen
10556: vakuuttaa että ne henkilöt, joiden nimet <lvat allekirjoituk-
10557: sina sanotussa asiakirjassa, ovat kunnassa vaalioikeutetut ja
10558: ttttä he omakätisesti ovat sen allekirjoittaneet.
10559:
10560:
10561: 4 LUKU.
10562: K e s k u s l a u t a k u n n a n v a l m i s t a v a t t o i m e n-
10563: P i t e e t v a ·a l i a v a r t ·en se k ä v a a l i l i p u t.
10564:
10565: 11 § (12 §).
10566: Keskuslautakunta antakoon hyvissä ajoin tiedoksi, kuka
10567: vastaanottaa asiakirjat sekä milloin ja missä se tapahtuu.
10568: Ilmoitus on julkaistava sillä tavalla kuin muitten kunnal-
10569: listen ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa, sekä tie-
10570: doksipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa.
10571: Keskuslautakunta kokoontuu ainakin marraskuun 5 ja 12
10572: päivinä sekä (poist.) va1alin jälkeisenä päivänä.
10573:
10574: 12 § (13 §).
10575: Marraskuun 5 päivänä keskuslautakunta tarkastaa ne ha-
10576: kemukset, jotka valitsijayhdistyst~n puolesta ovat jätetyt, ja
10577: saattaa ne vaalioikeutettujen tietoon sillä tavalla kuin
10578: muut kunnalliset ilmoitukset sekä sitäpaitsi tiedoksipanolla
10579: keskuslautakunnan kokoushuoneessa. .Tos havaitaan, ettei
10580: hakemus ole asianmukaisesti tehty tai valitsijayhdistys lail-
10581: lisesti perustettu, annettakoon asiamiehelle tieto, ettei hake-
10582: mukseen ole suostuttu, ja ilmoitettakoon samalla hylkäämisen
10583: s;vyt. Asiamiehellä on kuitenkin oikeus vielä seitsemän rpäi-
10584: 70 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o ö.
10585:
10586: vän kuluessa sen jälkeen oikaista ne kohdat, jotka aiheuttivat
10587: hakemuksen hylkäämisen.
10588: Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset, jotka
10589: asiamies 1 momentissa mainitun oikeuden nojalla on tehnyt.
10590: Tämän jälkeen laaditaan vaalissa käytettävä vaalilippu,
10591: joka on saatettava va,alioikeutettujen tietoon (poist.) samalla
10592: tavoin kuin 1 momentissa säädetään sekä sitäJ?aitsi tiedoksi-
10593: panolla kunkin äänestysalueen vaalihuoneustossa'. Sellaisia
10594: vaalilippuja, keskuslautakunnan toimesta kelpaamattomiksi
10595: leimattuina, annettakoon myös, mikäli mahdollista, jokaisen
10596: valitsijayhdistyksen a:,siamiehelle yhtä monta kappaletta,
10597: kuin siinä asiakirja:ssa, jolla valitsijayhdistys on perustettu,
10598: on ~allekirjoittajia.
10599: Vaalien jälkeisenä päivänä alotetaan äänten laskeminen,
10600: joka. on niin pian kuin mahdollista loppuun saatettava.
10601: 13 § (14 §).
10602: Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsijayh-
10603: distysten ehdokaslistat siinä järjestyksessä, kuin ne ovat jä-
10604: tetyt, kukin varustettuna järjestysnumeronaan sekä erotet-
10605: tuina toisistaan selvillä viivoilla.
10606: Vaalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen otsa-
10607: kirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaalilippu on
10608: laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat järjestysnumeroineen.
10609: u § (15 §).
10610: Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen joutuisasti
10611: vaalilipun ja lähettäköön vaalilippuja kunkin äänestysalueen
10612: vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän kuoressa, johon on
10613: merkittävä tieto niiden luvusta.
10614:
10615:
10616: 5 LUKU.
10617: Vaalit.
10618: 15 § (16 §).
10619: Vaalitoimitus 'alkaa kullakin äänestysalueella vaalipäi-
10620: vänä kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kahdeksaan
10621: Kunnallislait. 71
10622:
10623: illalla tai kauemminkin jos vaalilautakunta katsoo sen tar-
10624: peelliseksi, keskeytyen kerran päivässä enintä&.n kahden tun-
10625: nin väliajaksi, vaalilautakunnan määräyksen mukaan.
10626: Työnantajan tai hänen sijaisensa tulee järjestää työnsä
10627: niin, etteivät hänen •palveluhessaan olevat henkilöt tule
10628: estetyiksi käyttämästä vaalioikeuttaan; jru hän tätä vastaan
10629: rikkoo, rangaistakoon sakolla.
10630:
10631: 16 § (17 §).
10632: Äänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä kaik-
10633: kiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin sekä
10634: valvoa, että vaalihuoneustossa on nähtävänä riittävä määrä
10635: vaalilipun jäljennöksiä.
10636: Erittäin tulee olla .huolta pidetty siitä, ettei kukaan saa
10637: vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikeutetuksi,
10638: sekä että valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaalisalaisuu-
10639: den vaalilippuunsa merkitä, miten hän äänestää, ja että tätä
10640: varten tarpeelliset apuneuvot ovat saatavissa.
10641: Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava
10642: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille,
10643: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen, ja
10644: että tämä paikka suljetaan kellonlyömällä, jolloin vaalitoi-
10645: mitus on ilmoitettu illalla 'keskeytettäväm ltahi lakkautetta.-
10646: van. Milloin toimitus päivällä keskeytetään, suljetaan odo-
10647: tuspaikka, jos vaalilautakunta sen tarpeelliseksi katsoo.
10648:
10649: 17 § (18 §).
10650: Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidettäkö
10651: puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia jul-
10652: kipantako tahi valitsijoille jaettako.
10653:
10654: 18 § (19 §).
10655: Vaalitoimituksessa tulee äänestysalueen vaalilautakunnan
10656: puheenjohtajan, juuri ennen äänestyksen alkua, näyttää läs-
10657: näoli.ioille, että vaaliuurna on tyhjä., sekä sitten avata se
10658: kuori, jossa lautakunnalle lahetetyt vaaliliput ovat.
10659: 72 1917. - S. V. M. - Ed~untaesitysmiet. N:o 6.
10660:
10661: 19 § (20 §).
10662: Valitsija, joka 'haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoit-
10663: tautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadakseen vaa-
10664: lilipun.
10665:
10666: 20 § (21 §).
10667: Vaalissa merkitköön valitsija viivalla sen ehdokaslistan,
10668: jota hän tahtoo äänestää.
10669: Äänestäjällä ei ole oikeutta millään tavalla muuttaa vaali-
10670: 11mmun otettua ehdokaslistaa, jota hän äänestää.
10671:
10672: 21 § (2'2 §).
10673: Tehtyään äänestysmerkin vaalilippuunsa vieköön valit-
10674: sija sen kokoontaitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi ja
10675: pankoon leimatun vaalilipun vaaliuurnaan.
10676:
10677: 22 § (23 §).
10678: Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun uurnaan, mer-
10679: kittäköön vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt vaalioikeut-
10680: tansa.
10681:
10682: 23 § (24 §).
10683: Jos vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna suljet-
10684: tava vaalilautakunnan puheenjohtajan ja vähintään yhden
10685: jäsenen sinetillä sekä pantava varmaan talteen. Kun toimi-
10686: tusta sitten jatketaan, tulee lautakunnan ennen sinettien pois-
10687: tamista tarkastaa, että ne ovat ehjät.
10688: Kaikill.a ~iillä yaEtsijoilla, jotka ovat tull.eBt saapuvi.Ue
10689: ennen vaalitoi.J;Uituksen keskeyttämiseen tai äänestyksen lo-
10690: pettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus antaa
10691: äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys ju-
10692: listetaan päättyneeksi.
10693:
10694: 2-l § (25 §).
10695: Niinpia,n kuin äänestys on päättynyt, o;tetaan annetut
10696: vaaliliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta. Samaten las.-
10697: l{unnallislait. 73
10698:
10699: ketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon
10700: tehtyjen mel)kintöjen mukaan ovat vaalioikeuttaan käyttä-
10701: neet.
10702: Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestävään
10703: kuoreen, jonka vaalilautakunnan puheenjohtaja ja vähintään
10704: yksi jäsen sinetillään huolellisesti sulkevat.
10705: Ku~;>reen kirjoitetaan sitten osote ki8Skuslautakunnal1e ja
10706: 1llerkitää:r;1 tieto ~ähety ksen s,isäll;y ksestä.
10707:
10708: 25 § (26 §).
10709: J: os an.~ef(tuja vaa,lilippuja ei voida heti laskea, sentähden
10710: että aika on. pitkälle kulunut, menetellään vaaliuu:r:nan suh-
10711: teen kuten 23 § :ssä on sanottu, ja. toimitetaan annettujen
10712: vaalilippujen laskeminen ja kuoreen paneminen seuraavana
10713: päivänä.
10714: 26 § (27 :§).
10715: Vaalitoimituksessa telree joku äänestysalueen vaalilauta-
10716: kunnan jäsenistä pöytäkirj·an, johon merkitään toimituspäivä,
10717: ~autakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät,: jolloin toimi-
10718: tus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistettiin päättyneeksi,
10719: sekä annett~jen vaalilippujen ja vaalioikeuttaan käyttäneiden
10720: lukumäärä, minkä ohessa kuoreen sulkemisessa käytettyjen
10721: sinettien painoskuvat pannaan pöytäkirjaan.
10722: Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkiluetaan ja
10723: vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkitsee, että pöy-
10724: täkirja on oikea, minkä jälkeen .tälmä pannaan ~keskuslauta
10725: ku:t;~nalle osoitetulla päällf:'kirjoituks~lla varustettuun kuoreen.
10726:
10727:
10728: 27 § (28 §).
10729: Äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja jon-
10730: kun jäsenen tulee Yhdessä niin pian kun mahdollista joko itse
10731: viedä tai postin kautta toimittaa sekä 24- § :ssä mainitut vaa-
10732: liliput että vaalipöytäkirja eri kuorissa keskus1autakunnalle.
10733:
10734: (29 § poist.).
10735: .,
10736: 74 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 9.
10737:
10738: 6 LUKU.
10739: Äänten la·skeminen ja vaalin tuloksen
10740: m ä ä r ä ä m i n e n.
10741: 28 § (30 §).
10742: Niinpian kuin jonkun äänestysalueen vaalili11ut ovat saa-
10743: puneet keskuslauta·kunnalle, ovat kuoret avattavat ja vaali-
10744: liiJut laskettavat sekä saatu luku verrattava äänestya&lueen
10745: vaalilautakunnan 'Pöytäkirjassa mainittuun.
10746: Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja siten järjestettä-
10747: vät, että ne, joissa valitsijat ovat antaneet äänensä saman
10748: ehdokaslistan puolesta, yhdistetään yhdeksi ääniryhmäksi.
10749:
10750: 29 § (31 §)
10751: Jos joku niistä, joita valitsija on äänestänyt, ei ole vaali-
10752: keliloinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kuitenkin va-
10753: litsijan ääni voimassa toisiin nähden.
10754: Jos valitsija on vaalililiussaan merkinnyt useam11ia
10755: kuin yhden ehdokaslistan,
10756: tahi pannut vaalilippuun nimikirjoituksensa tai muun
10757: asiaankuulumattoman merkin,
10758: tahi käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua
10759: vaalilippua,
10760: tahi, jos vaalilipussa ei ole asianomaisen vaalilauta-
10761: kunnan leimaa, olkoon sellainen vaalilippu mitätön.
10762: 30 § (321 §).
10763: Ääniryhmän äänimäärä on sen hyväksytt;}njen vaalilippu-
10764: jen luku.
10765: Jos kahden tahi useamman ääniryhmän ehdokaslistoissa
10766: on sama nimi ensimäisenä, muodostavat nämä ääniryhmät
10767: yhdistetyn ääniryhmän, jonka äänimäärä on siihen kuuluvien
10768: yksinkertaisten, 28 §:n 2 momentissa mainittRien ääniryh-
10769: mien äänimäärien summa.
10770: 31 § (33 §).
10771: Kunkin yhdistetyn tahi yksinäisenä olevan ääniryhmän
10772: äänimää-rä jaetaan vuoroonsa yhdellä, kahdella, kolmella ja
10773: Kunnallislait. 75
10774:
10775: niin edespäin, tarpeen mukaan, korkeintaan ääniryhmän eh-
10776: dokkaiden luvulla.
10777: Näin saadut osamäärät kirjoitetaan perätysten sarjaan
10778: suuruutensa mukaan, suurimmasta alkaen, ja merkitään kun-
10779: kin osamäärän kohdalle, minkä yhdistetyn tahi yksinäisenä
10780: olevan ääniryhmän osamääristä se on otettu. Yhtä suurien
10781: osamäärien keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa.
10782: Tämän osamääräsarjan alusta erotetaan niin monta lukua
10783: kuin vaalissa on valittava valtuutettuja.
10784: 3.2 § (34 §).
10785: Kukin yhdistetty tahi yksinäisenä oleva ääniryhmä saa
10786: täyttää niin monta paikkaa valtuustossa kuin sen osamääriä
10787: on 31 § :n 3 momentin mukaan erotettu.
10788: 33 § (3;51 §).
10789: Yksinäisenä olevan ääniryhmän ehdokaslistasta erotetaan,
10790: sen alusta alkaen, niin monen ehdokkaan nimi kuin ääniryh-
10791: mälle 32 § :n mukaan tulee paikkoja valtuustossa, ja ovat
10792: nämä ehdokkaat valtuutetuiksi valitut.
10793: 34 § (316 §).
10794: Yhdistetylle ääniryhmälle tulevista paikoista valtuus-
10795: tossa t.äyttää ensimäisen se ehdokas, jonka nimi on ensimäi-
10796: senä kaikissa yhdistetyn ääniryhmän muodostavien yksin-
10797: kertaisten ääniryhmien ehdokasJistoissa, ja. katsotaan hän
10798: valituksi sen yksinkertaisen ääniryhmän puolesta, jonka
10799: ää.nimäärä on suurin.
10800: Muut yhdistetylle ääniryhmälle tulleet paikat valtuus-
10801: tossa jaetaan ääniryhmään kuuluvien yksinkertaisten ääni-
10802: ryhmien kesken niin kuin 31, 32 ja 33 §:ssä säädetään,
10803: jolloin kunkin ääniryhiJlän äänimäärä jaetaan vuoroansa
10804: yhdellä, kahdella, kolmell'a j. n. e., saadut osamäärät järjes-
10805: tetään sarjaan suuruutensa mukaan, sarjasta erotetaan, sen
10806: alusta alkaen, niin monta osamäärää, kuin yhdistetyllä ääni-
10807: ryhmällä vielä on oikeus täyttää valtuuston paikkoja, .ia
10808: kullekin yksinkertaiselle ääniryhmälle tulee niin monta
10809: paikkaa valtuustossa, kuin sen osamääriä on erotettu.
10810: 76 1917. - S. V. M. - Ednskuntaesitysmiet. N :o 6.
10811:
10812: 35 § (37 §).
10813: Ehdokas, jonka nimi on erotettu kahdesta. tahi useam-
10814: masta ehdokaslistasta, katsotaan valituksi sen yksinkertaisen
10815: ääniryhmän puolesta, jonka ehdokaslistassa hänen nimensä
10816: järjestykseen nähden varhemmin ilmaantuu. Jos hänen ni-
10817: mellään kahdessa tai useammassa ehdokaslistassa on järjes-
10818: tykseen nahden sama asema, katsotaan hän valituksi sen yk-
10819: sinkertaisen ääniryhmän puolesta., jonka äänimäärä on suu-
10820: rempi, mutta jos näiden äänimäärä on sama, ratkaisee arpa.
10821:
10822: 36 § (38 §).
10823: Kun ääniryhmä, 35 § :n säännöksiä sovellettaessa, on ka-
10824: dottanut sen puolesta valituksi katsotun valtuutetun, astuu
10825: hänen sijaansa valtuutetuksi ääniryhmän ensimäinen, vielä
10826: käyttämättä oleva ehdokas.
10827: ,Jos tämä säännös on sovellettava kahteen tahi useampaan
10828: ääniryhmään, alotetaan siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä,
10829: jonka äänimäärä on suurin, ja jatketaan järjestykses~ä ääni-
10830: "r;y"hmien suuruuden mukaan.
10831: 37 § (3~ §).
10832: Ellei ääniryhmän ehdokaslistassa ole 36 § :n säännöksiä
10833: sovellettaessa tarvittavaa määrää nimiä, täytetään avoimeksi
10834: jäänyt paikka, milloin ääniryhmä kuuluu yhdistettyyn
10835: ääniryhmään, ;;iitä ääniryhmästä, jonka osamäärä lähinnä
10836: olisi erotettu, jos 34 §:n 2 momentissa mainittua osamäärien
10837: erottamista olisi jatkettu, ja milloin ääniryhmä on pysynyt
10838: yksinäisenä, siitä ääniryhmästä, jonka osamäärä lähinnä olisi
10839: erotettu, jos 31 § :ssä mainittua osamäärien erottamista olisi
10840: jatkettu.
10841: 38 § (40 §).
10842: Valtuutettujen varajäseniksi v'alitaan kustakin yksin-
10843: kertaisesta ääniryhmästä kolmannes sen puolesta valittujen
10844: valtuutettujen luvusta tahi, jos siten syntyy murto-osia,
10845: lähinnä suurempi kokonaisluku, ja erotetaan tåtä vaden
10846: kunkin yksinkertaisen ääniryhmän ehdokaslistasta eteenpäin
10847: järjestyksessä niin monta nimeä, kuin ääniryhmä saa valita
10848: Kunnallislait. 77
10849:
10850: varaJaseniä, sivuuttamaHa ainoastaan n~iden ehdokkaiden
10851: nimet, jotka jo ovat valitut valtuutetuiksi.
10852:
10853: 39 § (41 §).
10854: Kun laskeruistoimitus keskeytetään, pitää kaikki vaali-
10855: lipll.t ja laskelmat niin säilytettämän, ettei kukaan keskus-
10856: lautakuntaan kuulumaton saa niitä käsiinsä.
10857:
10858: 40 § (42: §).
10859: Keskuslautakunnan laskemistoimituksessa tehdään pöy-
10860: täkirja, jossa erikseen on mainittava mitättömien vaalilip-
10861: pujen luku kussakin äänestysalueessa, sekä valitut henki-
10862: löt ja kustakin ääniryhmästä valitut varajäsenet järjestyk-
10863: sensä mukaan. Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki vaalin tu-
10864: losta laskettaessa syntyneet laskelmat, jotka keskuslauta-
10865: kunnan puheenjohtajan tulee sinettisiteellä toisiinsa yhdistää.
10866:
10867: 41 § (43 §).
10868: Keskuslautakunnan kokouksissa, joita pidetään vaalilip-
10869: pujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä varten,
10870: ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut olemaan saa-
10871: puvilla.
10872: ( 44 § poist.).
10873:
10874: 42 § (45 §).
10875: Vaalin tulos julkaistakoon samalla tavalla kuin muutkin
10876: kunnalliset ilmoitukset.
10877:
10878:
10879: 7 LUKU.
10880: E rity i siä s ä ä n n ö k s i ä.
10881:
10882: 43 § (4'6 §).
10883: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois taikka muun
10884: laillisen· tai· valtuuston hyväksymän syyn takia et·oaa ennen
10885: toimikautensa loppumista, astuu hänen sijal.leen ensimäinen
10886: 78 1917.- S. V. M.- Edus.kuntaesitysmiet. N:o 5.
10887:
10888: vielä käyttämättä oleva varajäsen siitä yksinkertaisesta ääni-
10889: ryhmästä, jonka puolesta poistunut {poist.) on valittu.
10890: Ellei ääniryhmässä ole varajäseniä, astuvat sijaan, jos
10891: ääniryhmä kuuluu yhdistettyyn ääniryhmään, pienimmän
10892: siihen kuuluvan yksinkertaisen ääniryhmän varajäsenet jär-
10893: jestyksensä mukaan, sen jälkeen lähinnä pienimmän ja niin
10894: edespäin, ja jos ääniryhmä on ollut yksinäisenä, pienimmän
10895: yksinkertaisen ääniryhmän varajäsenet ehdokaslistan järjes-
10896: tyksessä ja niin edespäin_
10897: Varajäsen Qn toimessa sen ajan, mikä poistuneella olisi
10898: ollut jälellä.
10899: 44 § (47 §).
10900: Jos joku tahtoo valittaa valtuutettujen vaalista, tehköön
10901: sen samassa järjestyksessä, kuin valitetaan valtuuston pää-
10902: töksistä. Valitusaika luetaan vaalin tuloksen julbisupäi-
10903: västä.
10904: 4-5 § (4& §)_
10905: Jos valitus hyväksytään ja uusi vaali määrätään, tulee
10906: keskuslautakunnan viipymättä ryhtyä uuden vaalin toimit-
10907: tamiseen. Valitut pysykööt kuitenkin toimessaan, kunnes
10908: uusi vaali on toimitettu.
10909: 4-6 § (49 §).
10910: 1
10911:
10912:
10913: Jos tässä laissa jotakin tapausta varten säädetty mäl:~rä
10914: päivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arkipäivä
10915: määräpäi vänä.
10916: (Poist.)
10917: 47 § (50 §).
10918: Kunnan tilintarkastajain ja varatilintarkastajain ( poist.)
10919: vaalissa on noudatettava tätä lakia, kuitenkin niin että va-
10920: litsijayhdistyksen ehdoka-slistassa saa olla enintään niin
10921: monta nimeä kuin vaUJlissa on valittava tilintarkastajia JR
10922: varatilintarkastajia yhteensä.
10923:
10924: 4-B § <m §).
10925: Suhteellisissa vaaleissa, jotka ovat valtuuston toimitetta-
10926: vat, jätetään ehdokaslistat valtuuston puheenjohtajalle val-
10927: Kunnallislait. 79
10928:
10929: tuuston määrättävänä aikana, ja on muuten .soveltuvilta koh-
10930: din noudatettava tämän lain määräyksiä. Ke'Skuslautakun-
10931: tana toimii valtuuston valitsema vaalilautakunta.
10932: 49 § (5~ §).
10933: Kun kunnassa ensi kerta tämän lain mukaan valitaan
10934: vB~ltuutetut, asettaa maistraatti kaupungissa ja kunnallis-
10935: lautakunta maalla keskuslautakunnan ja äänestysalueiden
10936: vaalilautakunnat, jotka pysyvät toimessa kunnes valtuusto
10937: on uudet lautakunnat valinnut. Muutoin tä:ssä laissa val-
10938: tuustolle vaaliin nä:hden määrätyt tehtävät toimittavat maist-
10939: raatti ja kunnallislautakunta.
10940: Näissä vaaleissa valitaan niin monta va;,ltuutettua kuin
10941: maalaiskuntain ja kaupunkien kunnallislaeissa säädetään.
10942: Valtuutetuista eroaa vuosittain kolmannes, ensimäisen
10943: vuoden lopussa ne, joiden nimet muodostavat ensimäisissä
10944: vaaleissa valittujen viimeisen kolmanneksen, toisen vuoden
10945: lopussa ne, joiden nimet muodostavat mainituissa vaaleissa
10946: valittujen viimeisen edellisen kolmanneksen, sitten vuo-
10947: roonsa.
10948: Varajäsenet pysyvät toimessaan niin kauan ktdn se
10949: ryhmä, jolle heidät on varajäseniksi Vlalittu.
10950: 50 § (5!3 §).
10951: Keskuslautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenten palk-
10952: kiot sekä muut vaalista johtuvat menot suorittaa kunta.
10953: 51 § (uusi).
10954: Tämä laki astuu voimaan ........ kuun .. päivänä 19 . . .
10955: Jos tässä laissa mainittuja määräaikoja ensimäisenä vuonna,
10956: jolloin vaalit tämän lain mukaan ov.at toimitettavat, ei voida
10957: sovelluttaa vaalivalmistu.ksissa, on määräpäivät siirrettävä
10958: se• mukaan kuin SenaJatti tarkemmin määrää.
10959:
10960:
10961: Helsingissä 2 päivänä ihieinäJruuta 1917.
10962: 80 1917.- S. V. M.- Edusknntaesitysmiet. N:o 6.
10963:
10964:
10965:
10966:
10967: Vastalause.
10968: Kun Suuri va:liiOkunta on käsitellyit ,Kautpum.lkien kun"
10969: naltlisilakia" asettaanalnsa jaoston .(jdlloe valiokunta suorastaan
10970: ilman edelläkäynytitä kä:sittelyä on lähet'tänyt la!kiehdotuk-
10971: sen) laatima•ssa mulodossa ennenkuin lalkiehdtotuksen ruoltsin-
10972: kielinen teksti on ,oHut käsil\lä 1eilkä siitä hu01limatta 01le suos-
10973: tunut vaaiimulkseen toisen käls:tt.elyn toimittamiseslta, joka
10974: iioisistakin syistä oli taxtpeelllinen, minkä vuoksi valiokunnan
10975: kaikki purvarilliset jäsenet .aivarn muutamaa poikik~usta lu-
10976: 'kuuno!ttama'tta vaatiw:vtkin sitä, kats'avat altl<e~kirjoittaneet
10977: täytyväns.ä ,panna valkava•n vas·tailau·soon semmoista menette-
10978: lyä 'vastruain.
10979:
10980: Hel>sing]s·sä 2 päivänä heinäikuuta 1917.
10981:
10982:
10983: G. G. Rosenqvist. Jenny af Forselles.
10984: Johannes Storbjörk. A. J. Bäck.
10985: Gustaf Gädda. Eirik Hornborg.
10986:
10987:
10988:
10989:
10990: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainogsa, 1917.
10991: 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o o.
10992:
10993:
10994:
10995:
10996: S u o m e n E d u s k u n n a n eduskuntaesi-
10997: tyksen johdosta päättämät e h d o t uk se t
10998: maalaiskuntain kunnallislaiksi, kaupunkien
10999: kunnallislaiksi,laiksi kansanäänestyksestä sekä
11000: kunnalliseksi vaalilaiksi. ~
11001:
11002: Näillä valtiopäivillä on tehty ·eduskuntaesitys voimassa
11003: olevan kunuallislainsäädännön uudi·stamisesta.. Tämän esi-
11004: tyksen, joka sisältää ·ehdotukset ma·alaiskuntain kunnallis-
11005: laiksi, kaupunkien kunnallislaiksi, laiksi kansanäänestyk-
11006: sestä ja kunnalliseksi vaalilaiksi, on Eduskunta säädetyssä
11007: järjestyksessä käsitellyt.
11008:
11009: Kun Suomen kansalaisille 1'906 vuoden V.altiopäiväjär-
11010: jestyksellä vakuutettiin yleinen ja yhtäläinen valtiollinen
11011: äänioikeus, kävi entistäkin räikeämmäksi se epäkohta, että
11012: laajoilta kansankerroksilta toisella, valtiolliseen elämään wr-
11013: rattavaUa yhteiskuntaelämän alalla, nimittäin kunnallisella,
11014: melkein kokonaan puuttuu vaikutusvalta.
11015: Voimassa olevan kunnallis·en lainsäädännön perusteella .
11016: on kunnallisten asiain hoito k<eskittynyt pääasiassa varak-
11017: kaan luokan käsiin. Seurauksena siitä on ollut, että varat-
11018: tomain yhteiskunnan jäsenten edut eivät ole kunnan asioista
11019: päätettäessä tulleet riittävästi· huomioon otetuiksi. Tämän
11020: sangen suurta tyytymättömY'yttä herättäneen asiaintilan ta-
11021: kia on kunnallisen lainsääd'ännön alana uudistusten tarve
11022: ~äynyt välttämättömäksi. Näiden epäkohtien poistamiseksi
11023: on varattomatkin kunnanjäsenet oikeutettava ottamaan osaa
11024: kunnallisten asiain hoitoon.
11025: Viipymätöntä uudistamis.ta vaativat myös voimassa ole-
11026: vien kunnallislakien verotusta koskevat säännökset, mutta on
11027: :a 1917. - Ednsk:. la.Jdehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
11028: ne tällä kertaa täytynyt jättää käsittelemättä, kun tarpeelli-
11029: sia esitöitä ei ole suoritettu.
11030:
11031: Käytäessä ratkaisemaan kunnallisten äänioikeusolojen
11032: uudistust-a ei ole oikein asettaa kunnan jäsenen varallisuu-
11033: den suuruutta määrä:ämään hänen osanotto-oikeuttansa kun-
11034: nan asiain päättämiseen ja hoitoon. V eronmaksuun perustu-
11035: vat äänioikeusrajoitukset eivät ole paikallaan siitäkään
11036: syystä, että kunnan varoja ei hankita yksin tuloveroilla, vaan
11037: myös kunnan omistamien tuloatuottavain laitosten ja· oikeuk-
11038: sien kautta, eivätkä tuloveroa maksavat kunnan jäsenet näi-
11039: den välity kseUä kartuta kunnan varoja sen enemmän kuin
11040: muut. Kunnallinen äänioikeus on niin ollen annettava kun-
11041: talaisille veronmaksuvelvollisuudesta riippumrutta. Niin-
11042: ikään on oikeudenmukaista, että nai.set, mitä kunnalliseen
11043: äänioikeuteen tulee, saatetaan y~denvertaisiksi miespuolisten
11044: kuntalaisten kanssa.
11045: Mitä äänioikeus-ikär·ajaan tulee, on Eduskunta päättänyt,
11046: että äänioikeus, eräin lai~:>sa tarkemmin määrätyin poikkeuk-
11047: sin, on oLeva niillä kunnan jäsenillä, jotka ennen vaalivuo-
11048: den alkua ovat täyttäneet 20 vuotta, kOISka henkilö
11049: jo 15-vuotiaana on oikeutettu hallitsemaan, mitä hän itse an-
11050: saits~e, ja 16-vuotiaana on velvollinen suorittamaan henki-
11051: löllistä veroa sekä '18-vuotiaana on rilmsoikeudellis·esti täy-
11052: sin vastuunalainen teoistaan. Sitäpaitsi on vielä huomioon
11053: otettava, että, vaalien tapahtuessa vuosittain vasta syksyllä,
11054: valitsijoista useimmat silloin jo ·ovat 21 vuotta täyttäneitä.
11055: Vaalikelpoisuuteen nähden ·on Eduskunta asettunut sille
11056: kannaHe, että vaalikelpoinen kunnan toimiin on ·oleva jokai-
11057: nen kunnanjäsen, jolla on kunna.Uinen äänioikeus. Ainoaksi
11058: yleiseksi lisäehdoksi on asete~u ,se, että valitun täytyy olla
11059: kunnassa asuva.
11060: Voimassa olevain kunnallisasetusten mukaan käyttävät
11061: kunnan jäsenet päätösvaltaansa maaUa ja pienemmissä kau-
11062: pungeissa jok·o valits·emainsa valtuutettujen kautta tai välit-
11063: tömästi ottamalla osaa kunnallisten asiain käsittelyyn ja
11064: ratkaisemiS'een, maalla kuntakokouk<sissa ja kaupungeissa
11065: Kunnallislait. 3
11066:
11067: raastuvankokouksissa. Kun naihin kokouksiin, ehdotetun
11068: yleisen äänioikeuden tultua käytäntöön, voisi monasti ottaa
11069: ösaa tuhatmäärin kansalaisia, tulisi asiain käsittely niissä
11070: käymään pitkälliseksi ja hankalaksi. Tämän vuoksi Edus-
11071: kunta on hyväksynyt lakiehdotuksiin määräyksen, että kun-
11072: nallista päätäutövaltaa käyttää valtuusto. Päätösvallan siir-
11073: täminen valtuustolle ei varmaankaan tule laimentaniaan qn-
11074: nallisten asiain harrastusta, koska vuosittain uudistuvat vaa-
11075: lit tulevat sitä ylläpitämään. Kun vaaleissa sitäpaitsi sovel-
11076: lutetaan suhteellista vaalitapaa, tulee vähemmistöjenkin vai-
11077: kutus yhteisten asiain hoitoon oikeudenmukaisesti turvatuksi.
11078: Päätettäessä eräis·tä laissa tarkemmin mainituista ky-
11079: symyksistä on ratkaisu ta:pahtuva ·kansanäänestyksellä,
11080: jolla niinikään on ratkaistava kunnan jäsenten asianmukai-
11081: s€Sti esittämä vaatimus siitä, että valtuuston joss-akin asiassa
11082: tekemä pä.ätös tarkoitustaan vastaamattomana kumottaisiin.
11083: Eräitä tehtäviä on kaupungissa jäänyt myöskin raalStu-
11084: vankokoukselle. Koskoa. nimittäin .erinäisissä
11085: .. asetuksissa,
11086: joita ehdotus kaupunkien lrnnnallis.laibi ei tulisi muutta-
11087: maan, ka·upunkien eräid·en virkamiesten vaalit -on määrätty
11088: toimitettavaksi raastuvankok:oUJmsessa, on ollut välttämä-
11089: töntä. sanottuun lakiin ot.taa määräyksiä, jotka tekevät raas-
11090: tuvankokousten pitämisen näitä asioita varten edelleen mah-
11091: dolliseksi.
11092: Kunnallinen itsehallinto-oilmus edellyttää, että kunta,
11093: valtion viranomaisista riipumatta, saa määrätä ja hoitaa
11094: talous- ja j.ärjestysasiansa, mikäli ne yleisen lain mukaan
11095: eivät kuulu muun viranomais·en toimialaan. Tästä syystä
11096: on Eduskunta hyväksynyt sen periaatteen, että valtuuston
11097: päätöksiä yleensä ei ole alistettava kuvernöörin tai Senaatin
11098: talousosaston vahvistettaviksi.
11099: Välttämättömänä edellytyksenä sellaiselle valtuuston ko-
11100: koonpanolle, että siinä erilaiset kuntalaisten keskuudessa
11101: vallitsevat mielipiteet ja pyrinnöt tulevat oik·eassa suhteessa
11102: edustetuik:si, on suhtee1linEm vaalitapa. Tämän vaalitavan
11103: käytäntöön ottaminen ei kohtaa mitään vaikeutta, kun kansa
11104: valtiollisten vaalien kautta jo on melkois·est1 siihen pereh·
11105: 4 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 6.
11106:
11107: t.ynyt. Eduskunta onkin se'n hyväksynyt kunnallisissa vaa-
11108: leissa käytettäväksi. Vaalita.paa · koskevissaJ säännöksissä on
11109: Eduskunta asettunut pääasiassa samalle kannalle kuin 1908
11110: vuoden toisilla valtiopäivinä hyväksymässään, mutta sittem-
11111: min hylätyksi tulleessa asetusehdotuksessa kunnallisista vaa-
11112: leista. '
11113:
11114: Seuraavassa esitetään perusteluja eräille lakiehdotustelil
11115: yksityiskohdille.
11116:
11117:
11118: Maalaiskuntain kunnallislaki.
11119:
11120: 1 §. Maalaiskunnan muodostaa jokainen maaseurakunta, jolla
11121: on oma alue, eli siis kukin emä- ja kappelis.eurakunta, mutta
11122: ei niiden alueella oleva. .erikoinen uskonnollinen yhdyskunta
11123: tai kirkollisess'a suhteessa toiseen seurakuntaan kuuluva. talo
11124: tai kyläkunta, jotka kunnalishallinnollisessa suhtE:essa kuulu-
11125: vat siihen kuntaan·, ~inkä alueella ne ovat. Kuntaa 1 § :ssä
11126: määriteltäessä on seurakunta-käsitt-een pysy;ttäminen katsottu
11127: välttämättömäksi, koska kunnat alueellisesti ovat seurakun-
11128: nista muodostuneet ja edelleenkin muodostuvat, kunnes ehkä
11129: tapahtuva valtion ja kirkon ero siinä tekee muutoksen.
11130: 2 §. Kun kysymys kuntien yhtymisestä yhteiseen kunnallis-
11131: hallintoon on kuntien kannalta laajakantoinen, on 2 § :ssä
11132: määrä:tty, että siitä on kansanään.estykseUä päätettävä.
11133: 6 §. Nykyään voimassa ·olevan asetuksen mukaan ei valtuu-
11134: tetuille valita varajäseniä, vaan toimitetaan täydennysvaali,
11135: jos valtuut.ettu toimikautensa aikana eroo. Suhteellista vaali-
11136: tapaa noudatettaessa tämä kuitenkin kävisi hankalaksi, jopa,
11137: jos suhteellisuutta mieli säilyttää, mahdottomaksikin siinä
11138: tapauksessa, että vain yksi olisi valiMava. Tästä syystä on
11139: 6 § :ään ·otettu määräys, että valtuutettujen vaalin yhteydessä
11140: heille on valittava vara.jäsenet.
11141: Lapin kihlakuntaan kuuluvat ynnä ·eräät lakiehdotuksen
11142: 6 § :ssä ma\nitut Suomen pohjoisosassa olevat kunnat,
11143: joissa asutus on erittäin harva ja kulkuneuvot puutteellisia,
11144: Kunnallislait. 6
11145:
11146: on lakiehdotuks€Ss.a asetettu maan muitten kuntien rinnalla
11147: poikkeusas·emaan siinä, että sanotuissa kunnissa kansanäänes-
11148: tyksellä voidaan määrätä· aset.ettava.ksi suhteellis,esti pie-
11149: nempi määrä kunnanvaltuutett.uja.
11150: Eduskunta on katsonut tärk,eäksi, ·että kunnan tilintar- 7 §.
11151: kast.~jatkin valitaan suhteellisilla vaalei.lla, koska se on
11152: omiaan lisäämään luottamusta tilintarkastuksen tehoisuu-
11153: teen. Lisäämättä tilintarkastajain lukumäärää kovin suureksi
11154: voidaan, vaali järjestää suhteellisilla v8ialeilla tapahtuvaksi,
11155: jos tilintarka.staji-a asetetaan neljä ja heidän varamiehiään
11156: yhtä monta ja määrätään, että heistä puolet vuosittain eroaa,
11157: jolloin vuosittain aina on valittava kaksi tilintar).mstaja~a ja
11158: kaksi varatilintarkastaja1a. Jatkuvaa yhtenäisyyttä tilintar-
11159: kastustoiminnassa on mahdollisuu& ylläpitää valitsemalla
11160: eroamisvuorossa olevat uudelleen, mikäli siihen muuten mah-
11161: dollisuutta ja aihetta on. Tämän mukaisesti on lakiehdotuk-
11162: sen 7 § la~dittu.
11163: Kunnanvaltuutettujen ja tilintarkastajain vaalia k<lske-
11164: valla, 7 §:n 3 momenttiin sisältyvällä määräyksellä, että
11165: vaalioikeutta ei saa käyttää valtuutetun kautta, Jmten nykyi-
11166: sin, on tahdottu estää kunnassa a&umattomien tai muuten sen
11167: asioista välittämättömien kunnanjäsenten vaikutus vaaleihin.
11168: Kun valtuutetuiksi voidaan valita vähävaraisiakin hen- 12 §.
11169: kilöitä, on Eduskunta katsonut oikeudenmukaiseksi, että
11170: va:ltuutetut saavat toimestaan korvausta, varsinkin kun v·al-
11171: tuuston kokouksia, melkein kaikkien kunnan asiain' siirryttyä
11172: sen ratkaistavaksi, tulee pidettäväksi niin usein, 'että työstään
11173: elävän henkilön muutoin olisi mahdoton valtuutetun toimeen
11174: rylityä. Samas&a 12· § :ssä, missä tästä säädetään, on valtuus-
11175: .tolle annettu valta harkita, onko valtuutetuille maksettava
11176: korv~usta myöskin matkakustannuksista.
11177: Eduskunta on hyväksynyt periaatteen, että kunnallis- 13 §.
11178: lautakuntaan kuuluva henkilö ei saa samalla olla valtuus-
11179: ton puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Tämän mu-
11180: kaisesti o_n 13 § :ään otettu määräys, että valtuuston puheen-
11181: johtajan ja varapuheenjohtajan on .erottava tästä toimestaan,
11182: joa hänet valitaan kunnallislautakuntaan; v·altuuston jäse-
11183: 6 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
11184:
11185: nenä b;iin siitä huolimatta pysyy, mikäli muuta syytä ~roon
11186: ei ole.
11187: 14 §. Kun valtuuston puhoonjohtajaksi tai varapuh~enjohiia-
11188: jaksi valittu voisi kieltäytyä toimeen ryhtymästä, ennenkuin
11189: vaalista ehkä tehty valitus on tullut ratkaistuksi, on tarpeen
11190: nimenomainen määräys, että valitun tulee hoitaa tointa, kun-
11191: nes toinen mahdollisesti on tullut valituksi ja toimeen ryh-
11192: tyy. Tätä tarkoittava säännös on otettu 14 § :ään.
11193: 16 §. Voimassa olevan kunnallisasetuksen mukaan kunnalla ei
11194: ole oHut oikeutila lopulli<sesti päättäru 1,6 § :ssä mainituista
11195: asioista, vaan ovat päätökset olleet alistettavat osaksi kuver-
11196: nöönn, osaksi Senaatin talousosaston vahvis·tettaviksi. Ylei-
11197: sissä perusteluissa .io huomautetusta kunnallisen itsehallin-
11198: to-oikeuden laajentamista tarkctittava,sta periaatteesta on
11199: johtunut, että päätökisille näissäkään suh:teissa 'ei ole katsottu
11200: tuollaista vahvistusta tarpeelli<seksi.
11201: Valtuuston päätöksen tekoon vaaditaan määräenemmistö,
11202: kun on kysymys sellais·en kiin·teisitön tahi oikeuden myymi-
11203: sestä, panttaamisesta tai vaihtamisesta, joka ~ahjan, testa-
11204: mentin tai muun laillisen 'Saannon kautta on tullut kunnan
11205: omaksi.
11206: 17 §. Lakiehdotuk,sen 17 § :ssä :tarkoitettujen järjestys- y. m.
11207: sääntöjen antaminen on oikea,staan lainsäädäntövallan· käyt-
11208: tämistä, joka on uskottu: kunnalle. Km?- kunta tämän oikeu-
11209: den nojalla voi säätää rangaistusuhan, vieläpä sellaisen, joka
11210: kohdistuu myös kunnan alueelle mahdomsesti tuleviin ulko-
11211: kuntulaisiin, on paikallaan, että tällaisia asioita koskevat
11212: kunnan päätökset alistetaan kuvernöörin vahvistettaviksi,
11213: varsinkin kun täten säännöksiin eri kunnissa. epäilemättä
11214: tulee enemmän yhtenäis:v:vttä. Jotta ei uhkasakkoja aiheet-
11215: tomasti määrättäisi, on välttämätöntä, että niiden tarpeel<li-
11216: suudesta kaksi kolmannesta valtuuston saapuvilla olevista
11217: jäsenistä on yhtä mieltä. Kun äskettäin vahvistett_u ·kielto-
11218: laki edellyttää kuntain puolelta erityistä valvontaa, on Edus-
11219: kunta maininnut myöskin raittiuden sellaisena asiana, jonka
11220: edistämiseksi kunta voi hyväksyä sääntöjä.
11221: KU1U18llislait. 7
11222:
11223: Kun erityisen valiokunnan as.ettaminen valmistamaan 22 §.
11224: asioita on osottautunut hyödylliseksi, on lakiehdotuksen 22
11225: §:ään otettu viittaus s·ellaisen asettamisesta.
11226: Eduskunta on katso~ut, että 27 §:ssä mainj,tut vaalit 27 §.
11227: ovat toimitettavat suhteellista vaalitapa·a.käyttäien ainoastaan
11228: siinä tapauksessa, oettä vähintään neljännes valtuuston jäs·e-
11229: nistä sitä vaatii, koska tällaisen vaalitavan käyttämisestä ei
11230: ol-e mitään hyötyä, jollei ole melkoista 'erimielisiä vähemmis-
11231: töä vaaleihin osaa ottamassa. Vaalit on toimitett!l!va S'lllj'e-
11232: tuin lipuin, koska valitsijat siten voivat vapaammin äänestää.
11233: Siihen nähden että kunnan asioissa on sellaisia, joissa pää- 30 §.
11234: tökset on viipymättä pantava täytäntöön, on 30 §:ään otettu
11235: määräys, joka tekee tämän mahdolliseksi. Tätä määräystä
11236: täydentää kansanäänestystä koskevaan lukuun hyväksytty
11237: säännös siitä, että täJllaisesta päätökses.tä ei saa vedota kan-
11238: sanäänestykseen. -Väärinkäytösten välttämiseksi on :m:ääc
11239: rätty, että päätös voidaan julistaa kiireellisenä täytäntöön-
11240: pantavaksi vain siinä tapauksessa, että kolme neljännestä
11241: valtuuston läsnäolevista jäsellistä kiireelliseksi julistamista
11242: kannattaa.
11243: Eduskunta on, kuten lakiehdotuksen 312 •§ :stä käy selville, 32 §.
11244: katsonut tarpeelliseksi säätää, miten •kunnalliset ilmoitukset
11245: saatetaan kuntalaisten tietoon. Koska kuulutusten julkai-
11246: seminen kirkossa ei vastaa tarkoitustaan, oD katsottu ti•e-
11247: toon saattamisen parhait.en tapahtuvan jo nyt tavallisella,
11248: , kunnantalos•sa tai muussa valtuuston määrättävässä, sove-
11249: ' liaassa paikassa olevalla ilmoituksella. Kun kuitenkin jo nyt
11250: on yleisenä tapana julkaista kunnalliset kuulutukset myös
11251: sanomalehdissä, on jätetty kunnil~e tilaisuus lisäksi käyttää
11252: tätäkin ·ilmoitustapaa.
11253: Kuntain edustajain kokous on läsnäolevien vähälukui- 37 §.
11254: suuden: tähden toisinaan täytynyt jättää pitämättä tai kes-
11255: keyttää taikka kokoukseen, joka on kutsuttu asian käsittelyn
11256: jatkamista varten, ei ole saapunut päätösvaltaista. määrää
11257: edustajia. Tällaisten tapausten estämiseksi on M §:ään oi.ettu
11258: rangaistu smääräyk.siä.
11259: 8 1917_. - Edusk. Ialdehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
11260:
11261: 38 §. Eduskunta on pitänyt tarpeellisena mä~rätä, että asiassa,
11262: jossa kunnanvaltuuston päätöksen tekoon vaaditaan määrä-
11263: enemmistö, sellainen myös on vaadittava useampain kuntain
11264: edustajain yhteisessä kokouksessa, koska määräenemmistöä
11265: koskeva vaatimus muuten voitaisiin tehdä tehottomaksi, otta-
11266: malla asia ratkaistavaks·i kuntain edustajain yhteisessä ko-
11267: kouksessa. Tämä määräys on otettu lakiehdotuksen 38 § :ään.
11268: 69 §. Liikennemaksut ovat luonteeltaan välillisten verojen kal-
11269: taisia. Kun kunti-en ei pitäisi saadå vapaasti omaksi hyväk-
11270: seen määrätä kuinka rasittavia välillisiä veroja tahansa, jotka
11271: koskevat ulkokuntålai•si:akin, on Eduskunta lakiehdotuk-
11272: &en 69 § :ään ottanut säännöksen, jonka mukaan liikenne-
11273: maksujen määräämistä koskeva päätös on, päästäksensä voi-
11274: maan, Senaatin vahvistettava.
11275: 74 §. Valittamisesta johtuvain kustannusten supistamiseksi ·on
11276: 74 §:ssä säädetty, että kuv·ernöörin päätökseen muutosta
11277: haettaessa valituksen sa~ antaa myös kuvernöörinvirastoon.
11278: 75 §. Eduskunta on lakiehdotu~en 715: §:ään ottanut nimen~
11279: omaisen mää.räyksen, että hallintoviranomainen voi tehdyn
11280: valituksen johdosta tutkia ainoastaan, onko valituksenalai-
11281: nen päätös lakiin perus-tuva, mutta ei sen tarkoituks·enmu-
11282: kaisuutta.
11283: 76 ja 77 §. Kansanäänestystä koskevat perustavat säännökset on
11284: Eduskunta yhdistäny·t eri·koiseksi, 6:nneksi luvuksi lakiehdo-
11285: tukseen. Niitten asioitten joukkoon, joista ei voida kansan-
11286: äänestykseen vedota; on Eduskunta ottanut myöskin ne val-
11287: tuuston päätökset, jotka koskevat tilintekoa ja tilinpäätöstä
11288: taikka tulo- ja menoarvion vahvistamista, samoin kuin nekin,
11289: jot.ka valtuusto 30 §:ssä sääd·ety.ssä ;)ärjestyksessä on julis-
11290: tanut. kiireellisiksi; tulo- ja menoarvioon otettavia. yksityisiä
11291: eriä koskevat valtuuston päätökset voidaan tästä huolimatta
11292: alistrua kansanäänestykseen. Lainvastaisesti tapahtunut kan-
11293: sanäänestys voidaan kuvernööriin valittamalla saada kumo-
11294: tuksi. Säännöksiä siitä, mitä valtuuston on tehtävä tai mitä
11295: se voi tehdä, jos kansanäänestys on valtuuston päätöksen ku-
11296: monnut,. ei ole lakiehdotukseen otettu. Valtuuston menette-
11297: lyn määräävät- silloin asian laa.tu ja olosuhteet _samaan· tapaan
11298: Kunnallislait. 9
11299:
11300: kuin nytkin, milloin valtion viranomainen kumoo valtuuston
11301: päätöksen.
11302: Jotta kuntain eroaminen yhteisestä kunnallishallinnosta 82 §.
11303: ei aiheutt~isi liian äkkinäistä muutosta kuntain yhteisiin
11304: asioihin ja niiden hoitoon, on 812 §:ssä määrät·ty, että kysy-
11305: mys eroamisesta voidaan ottaa ratkaistavaksi ai,kaisintaan
11306: vuoden kuluttua siitä, kun kysymystä ensi kerran valtuus-
11307: tossa käsiteltiin.
11308: Manttaaliin pantua maata ja laitoksia koskevain asiain" 88 §.
11309: käsittelyn säännösteleminen siUe uud-elle 'Pohjalle, jolle
11310: Eduskunnan hyväksymä ma·alaiskuntain kunnallislaki raken-
11311: tuu, olisi vaatinut ·enemmän aikaa kuin kunnallisen lainsää-
11312: dännön uudistamisen yhteydessä siihen nyt on ollut käytet-
11313: tävänä. Mainittujen a·siain käsitte1~ jää lakiehdotuksen 88
11314: §:n mukaan senvuoksi pääasiassa.. tähänastisen lainsäädännön
11315: varaan. Tällä.kin alalla Dlisi kuitenkin saatava aikaan nyky-
11316: olQjen vaatima uudistus. Eduskunta pitää senvuoksi suota-
11317: vana, että Ha1lit.us valmistuitaisi Eduskunnalle ensi tilassa
11318: annettava.ksi esit.yksen myöskin mainittujen asiain käsittelyn
11319: uudistamisesta.
11320:
11321:
11322: Kaupunikien kunnallislaki.
11323:
11324: Ne lakiehdotuksen kohdat, jotka ovat samoja kuin maa-
11325: laiskuntain kunnallislakiehdotuksen perusteluissa kosketellut,
11326: eiväJt enää kaipaa li.s,äperustelua. Eräistä muista kohdista
11327: tahtoo Eduskunta huomauttaa seuraavaa;.
11328: I_.~akiehdotuksen 6 § on muodostettu lausumaan sen, mitä 6 §.
11329: 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallishallituksesta kaupun-
11330: gissa annetun asetuksen vastaava pykälä nykyolois~;a sisältää.
11331: Tilintarkastajain lukumäärä kaupungeissa on ehdotettu 8 ja 9 §.
11332: määrättäväksi vähintään neljäksi, jotta. suhteellista vaali-
11333: tapaa vuosittainkin uudistuvissa vaaleissa voitaisiin soveltaa,
11334: ilman että tilintarkasta.iain toimikausi supistetaan vain yh-
11335: d·eksi vuodeksi. Jos t.ilintarkastajia on neljä, voidaan heidät
11336: valita kahdeksi vuodeksi, niin että vuosittain kaksi eroaa.
11337: 10 1917. - Edusk. lak:iehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
11338:
11339: Valtuuston asiaksi on jätetty lähemmin päättää tilintarkas-
11340: tajain luvusta ja missä järjestyksessä he eroavat. Näitä seik-
11341: koja koskevat määräykset Dn otettu lakiehdotuksen 8 ja
11342: 9 §:ään. '
11343: 31 §. Vuoden 1873 asetuks!en 4fi § :n mukaan on maistraatti
11344: kaupungin hallituksena. Tärkeätä tietycsti onckin, että kau-
11345: pungilla on jokin keskiUäväkin hallintoelin. Tässä koh&n
11346: voidaan ajatella kolmea tapaa, nimittäin: 1) erikoisen
11347: kunnallisosaston muodostamis,ta mai.straattiin, jonka QSas-
11348: ton jälsenet valittaisiin tarpeellista kunnallispoliittista pä-
11349: tevyyttä silmällä pitäen; 2) rahatoimikamarin kehittämistä
11350: kunnan hallitsevaksi keskusvirastoksi; ja 3) jonkunlaisen
11351: kunnallisen keskuslautakunnan järjestäanistä, jossa lauta-
11352: kunnassa tärkeimmät kunnallis·et hallintoalat olicsivat edus-
11353: tettuina. Kysymys kaupunkien hallinnon järjestämisestä
11354: puheenlliolevassa suhteessa on kuitenkin csiksi laajakantoinen,
11355: ettei ole ollut mahdollista sitä tässä yhteydessä ratkaista.
11356: Eduskunta ei senvuoksi olekaan lakiehdotukseen ottanut
11357: mitään säännöstä tässä kohden.
11358: 4 luku. Kunink. vakuutuskirjassa porvaristolle ja kaupung·eille
11359: 2,3 päivältä helmikuuta 1789 vakuutetaan näille m\lun muassa
11360: järkähtämätön oikeus ·ehdotta.a pormestareita ja valita raati-
11361: miehiä sekä ottaa itseHensä alempia virkamiehiä. Sittemmin
11362: on 8 päivänä joulukuuta" 1873 annetussa asetuksessa sää-
11363: detty, että tämä oikeus on kuulu,va kaurmnkikuntain kaikille
11364: raastuvankokoukses·sca äänivaltaisilla jäs~ille; ja 6 päivänä
11365: elokuuta 1889 annetun asetuksen mukaan on ·pormestarin,
11366: raatimiehen ja maistraatinsihteerin virkojen täyttämistä
11367: varten kaupungeissa pidettävissä vaaleissa noudatettava niitä
11368: säännöksiä, jotka vaalitapaan ja järjestykseen nähden ovat
11369: voimassa vaalioikeutta ja äänivaltaa yleisessä raastuvan-
11370: kokouksessa käytettäessä. Eduskunnan mielestä ei näitä
11371: raastuvankokouksien tehtäviä voida siirtää kaupunginval-
11372: tuustolle edellämainittuja erioikeuksia perustuslain mukai-
11373: sessa järjestyksessä muuttamatta. Kun kaikki säännökset
11374: raastuvankokousten pitämisen tavasta ja järjestyks-estä, ääni-
11375: oikeuden käyttämisestä niissä ja muusta •sellaicsesta sisältyvät
11376: Knnallis~ 11
11377:
11378: kunnallishallinnosta kaupungeissa 8 päivänä joulukuuta 1873
11379: annettuun asetukseen, jonka uusi kaupunkien kunnallislaki
11380: tulisi kumoamaan, on ollut välttämätöntä säilyttää laissa
11381: erityinen 4:s luku raastuvankokouksis·ta, jo&sa sääde:tään,
11382: miten raastuvankokouksia pormestarin, raatimiehen ja maist-
11383: raatinsihteerin vaaleja varten pidetään, kutka ovat niis,sä
11384: äänioikeutettuja, mit_en raastuvankokoukseen on kutsuttava,
11385: sekä millä tavalla siinä tehty pöytäkirja tarkisietaan.
11386:
11387:
11388: Laki kansanäänestyksestä.
11389:
11390: Aika, jonka kuluessa kansanäänestys sitä koskevan vaa- 2 §.
11391: timuksen tekemisen jälkeen on toimeenpantava, on 2• §:ssä
11392: määrätty niin pitkäksi kuin kahdeksi kuukaudeksi siitä
11393: syystä, että kunnallislakien mukaan kunnanvaltuuston pää-
11394: töbes.tä on kolmenkymmenen päivän valitusaika ja että. kuu-
11395: iutus, jolla kuntalaiset kutsutaan ää.nestykseen, on julkais-
11396: tava vähintään neljätoista päi'>;ää sitä ennen.
11397: Mitä kansanäänestyksessä noudatettavaan äänestystapaan 6 §.
11398: tulee, on 6 § :ssä säädetty, että äänestyslippuja tulee olla
11399: kahta lajia, nimittäin sellaisia, .joihin on painettu sana ,jaa",
11400: ja sellaisia, joihin on painettu sana ,ei". Äänestyslautakun-
11401: tana toimivan vaaliLautakunnan asiana on valvoa, että äänes-
11402: tys täpahtuu salaisena.
11403: Yhdenmukaisunden saavuttamiseksi on katsottu ta;p,eel- 11 §.
11404: liseksi, että asioissa, joissa valtuuston päätökseen vruruditaan
11405: määräenemmistö, sellainen myöskin on kansanääneHtyksessä
11406: vaadittava. Tätä tarkoittava säännög. on otettu lakiehdotuk-
11407: sen 11 §: ään.
11408:
11409:
11410: Kunnallinen vaalilaki.
11411:
11412: Kun on katsottu asiain käsittelylle valtuustossa voivan 43 §.
11413: koitua haittaa ·siitä, että varajäS'en saisi tilapäisesti täyttää
11414: valtuuston jäsenen paikan, on 43 § :ssä määrätty, että vara-
11415: 12 1917. ~ Edusk.lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o ö.
11416:
11417: jä.S.en astuu varsinaisen jäsenen tilalle vain siinä tapauksessa,
11418: että va,rsinainen jäsen j,outuu · poi,stumaan valtuustosta.
11419:
11420:
11421:
11422:
11423: • Sen nojaUa, mitä edellä on esitetty, Eduskunta ilmoittaa,
11424:
11425: että Eduskunta on hyväksynyt Eduskunnan
11426: myötävaikutukseUa määrättävällä tavalla vahvis-
11427: tettavaksi ja voima!aln sootettavaksi seuraavat
11428: lakiehdotukset:
11429: Kunnallislait. 13
11430:
11431:
11432:
11433:
11434: Maalaiskuntain kunnallislaki.
11435: 1 LUKU.
11436: Yleisiä säännöksiä.
11437:
11438: 1 §.
11439: Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on itsekseen eri
11440: kunta.
11441: Kunnan jäsenten tulee tämän lain mukaan ja lain muu-
11442: ten määräämissä rajoissa hoitaa kunnan yhteiset talous- ja
11443: järjestysasiat, mikäili 'ne voimassa olevien lakien tai asetus-
11444: ten mu'kaan eivät ole julkisen viranomaisen käsiteltäviä.
11445:
11446: 2 §.
11447: Jos kahdella tai useammalla maalaiskunnalla on yhteinen .
11448: kunnallishallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä niin kau-
11449: van kuin kunnat siirtä sopivat. Jos joku nii'stä tahtoo erota,
11450: menete1täköön niinkuin 82 §:ssä siitä sam,otaan.
11451: Jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia maalais-
11452: kuntia haluaa yhtyä yhteiseen kunnallishallintoon, olkoon
11453: se luvallista, jos kunnanjäsenten enemmistö kussakin kun-
11454: nassa erikseen sitä 'kansanäänestyksessä 'Puoltaa.
11455: Kuntain ylhtymis.estä on kunkin kunnanvaltuuston pu·
11456: heenjohtajan läänin kuvernöörille kirjallisesti ilmoitettava
11457: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä lukien kun !hän sai
11458: tiedon kansanäänestyksen tuloksesta.
11459: Yhteiseen kunnallishallintoon yhtyneiden kuntain val-
11460: tuutetut kutsuu .ensimäiseen yhteiseen kokoukseen ja 'kokous-
11461: pa'ikan määrää sen kunnan valtuuston 'Puthe.enjohta:ja, jonka
11462: p'uolelta·yhtymiskysymys on pantu alkuun.
11463: 14 1917.- Edusk.lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
11464:
11465: Maalais- ja kaupunkikuntaa älköön yhdistettäkö yhtei-
11466: seen kunna.llishall'intoon. Mill<>in kuitenkin yhteinen toi-
11467: minta näiden kesken jossakin asiassa, katsotaan olevan ai-
11468: kaansaatava, olkoon- kunnilla valta yhteisessä edustajako-
11469: kouksessa siitä päättää.
11470: Maalaiskunnan jakamisesta poi'kkeustap1auksissa erityi-
11471: siä tarkoituksia varten kunnan yhteis.estä Ihailinnosta suh-
11472: teessa tai toisessa riippumattomiin piireihin säädetään
11473: muu•a.Ila.
11474:
11475: 3 §.
11476: Maalaiskunnan jäsen on, siihen katsomatta mihin uskon-
11477: noll'iseen. yhdyskuntaan hän kuuluu, jokainen:
11478: jolla kunnassa on ta1hi tulee oHa a.sunto ja kotipaikka;
11479: joka siellä omisba tai viljelee maata tahi hallitsee muuta
11480: kiinteätä omaisuutta; taikka
11481: joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia.
11482:
11483: 4 §.
11484: Maalaiskunta käyttää rpäättämisvR~ltaansa kunnanval-
11485: tuuston, kansanäänestyksen ja, kuntain edustajain kokouksen
11486: kautta. -
11487: Toimeenpano ja ha1linto kuuluu kunnallisl1autR~kunnalle
11488: ja muille sitä varten va.lituille lautakunnille, lhallintokunn'ille
11489: tahi henkiloille, sen mukaan kuin tässä laissa taihi muualla
11490: säädetään.
11491:
11492: 5 §.
11493: Maalaiskunnan yhteistä omaisuutta, olkoonrpa se tuloa
11494: kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa
11495: tuottava oikeus, samoinkuin valtion kullinalle myöntämiä va-
11496: roja, on pidettävä va·roina, jo'illa kunnan yhteisiä menoja
11497: suorittetaan, ja hoid·ettava niinkuin tässä jrälempänä sanotaan,
11498: ellei jonkin tapauksen varalta ole toisin säädetty.
11499: Niitä menoja varten, joihin varoja edellä mainittujen li-
11500: säksi tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen erit'yi-
11501: Kunnallislait. 15
11502:
11503: siin tarpeisiin, määrätköön kunta veroja. suoritettavaksi voi-
11504: massa olevien tai vastedes säädettävien perusteiden mukaan.
11505:
11506:
11507: 2 LUKU.
11508: Kunnanvaltuusto.
11509: 6 §.
11510: Kunnanv~ltuutettuja valitaan maalaiskunnassa, jonka
11511: väkiluku,henkikirjan mukaan on:
11512: 1,000 tahi vähemmän, ••• 0 .... 12
11513: enemmän kuin 1,000, vaan ei yli 2,000, 15
11514: 2,000, 4,000, 18
11515: " " 4,000,
11516: " " " •6,000, 211
11517: " " 6,000~
11518: " " " 8,000, 214
11519: " " 8,000,
11520: " " " 10,000, 2r7
11521: " " 10,000, " " " 15,000, 30
11522: " " 15,000,
11523: " " " 20,000, 36
11524: " " 20,000,
11525: "
11526: ••••
11527: " 0
11528: " 0. 0. 0 •• 0 0 ••••• 0. 421
11529: " "
11530: Valtuutettujen varajäseniä valitaan niin monta kuin kun-
11531: nallisessa va•alilaissa säädetään.
11532: La~pin kihlaJrrunnassa sekä Kuolajärven-kunnassa. Kemin
11533: krhlakunta!&, Kuusamon, .Pudasjärven ja Taivalkosken kun-
11534: nissa Oulun kihlakuntaru ja Suomussalmen kunnassa. Kllljaa-
11535: nin kihla·kuntaa saata.koon kuitenkin kansanäänestyksellä
11536: määrätä pienempikin määrä valtuutettuja asete'ttavaksi, ei
11537: kuitenkaan vähemmän kuin kaksitoista.
11538:
11539: 7 §.
11540: Kunnanvaltuutetut sekä neljä tiliutarkas:t~aa ja neljä
11541: varatilinltarkastajaa, joiden vaali toimitetaan valtuutettujen
11542: vaalin yhteydessä, valitaan välittömillä ja suhteellisilla vaa-
11543: leilla.
11544: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ääni-
11545: oikeus.
11546: 16 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 6.
11547:
11548: Älköön vaalioikeutta valtuutetun 'kautta käytettäkö.
11549: Vaaleista ja niid-en toimittamisesta säädetään tatkemmin
11550: kunnallisessa vaalilaissa.
11551:
11552: 8 §.
11553: Kunnanvaltuulteimt ja varajäsenet valitaan kolmeksi vuo-
11554: deksi. V ali tuist'a eroaa vuosittain kolmannes siinä järjes-
11555: tyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa on säädetty.
11556: · Tilintarkastajat valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
11557: V alituista eroaa vuosittain kaksi, ensimäisenä vuonna ne,
11558: jotka ova.t tulleet vähimmillä äänillä valituiksi, sitten
11559: vuoroonsa; samoin varatilintarkastajista.
11560:
11561: 9 §.
11562: Oikeus valita valtuut~t.tuja ja tilintarkastajia on jokai-
11563: sella m'aalais'kunnan jäsenellä, sekä mieihellä että naisella,
11564: · jolla on Suomen kansalaisoikeus ja jok!ll ennen vaalivuoden
11565: alkua on täyttänyt kaksikymmentä vuotta ja joka viimeksi
11566: toimitetussa lhenkikirjoituksessa on kunnassa ihengillekirjoi-
11567: tettu.
11568: V aaiioikeutta vailla on kuitenkin:
11569: . 1) se, joka lain voiman voittaneen oikeuden päätö'ksen
11570: mukaan on holhouksen alaisena;
11571: 2) se, joka lainvoimaisen tuomion nojallru on kansalatis-
11572: luottamusta vailla taikka on kelvoton maan palvelukseen tai
11573: toisen asiaa a,jamaan; ja _
11574: 3) se, joka on todistettu syypääksi sii'hen, e'ttä hän kun-
11575: nallisissa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä, aina kol-
11576: mannen kalenterivuoden loppuun siitä lukien kun lopullinen
11577: tuomio. asiasta annettiin.
11578: Venäjän kansalaisten kunnallisista oikeuksista on voi-
11579: massa, miltä siitä erittäin on säädetty tai vastedes säädetään.
11580:
11581: 10 §.
11582: Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muilhin luotta-
11583: mustoimiin, mikäli niistä ei ole erittäin säädetty, on jokainen
11584: Kunnallislait. 17
11585:
11586: kunnassa asuva henkilö, joka on oikeutettu valtuutettuja va-
11587: litsemaan.
11588:
11589: u §.
11590: Valtuutetuksi valittu älköön kieltäytykö toimeen ryhty-
11591: mästä, ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä vuottlll.
11592: Jo'ka kolmena lälhinnä edellisenä vuotena, on toiminut val-
11593: tuutettun'a taikka kunnallislautakunnan 'Puheenjohtajana tai
11594: jäsenenä ta.hi muun senlaatuisen, kunnan asiain. toimeenpanoa
11595: ja hallintoa varten asetetun hallintakunnan puheenjohtajana,
11596: on kuitenkin oikeutettu kolmen seuraava.n vuoden kuluessa
11597: nauflimaan varpautta valtuutetun toimesta.
11598: Jos valittu näistä syistä kieltäytyy, astuu varajäsen ·hä-
11599: nen sijaansa.
11600: Jos kieliäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kivuloisuus
11601: taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka, tai -palvelus, per-
11602: heolot taikka jokin muu syy, tutkikoon valtuusto ilmoitetun
11603: esteen.
11604: Jos kieltäJytyminen /hyväksytään, astuu varajäsen tilalle .
11605:
11606:
11607: ~
11608: .12 §.
11609: Valtuutetut saavat korvausta toimestaan valtuuston har-
11610: kinnan mukaan, kuitenkin vähintään viisi markkaa kokouk-
11611: selta ja niin että palkkio kaikille valtuutetuille on saman-
11612: suurninen. Valtuusto harkitkoon myös, onko valtuutetuille
11613: maksettava .korvausta matkakustannuksista ja kuinka pal-
11614: jon; älköön kuitenkaan maksettako enempää kuin yhden he-
11615: vosen kyytiraha edestakaisin taikka, jos rautatietä tahi höy-
11616: rylaiva:a saruttaa matkalla käyttää, kohtuullinen. korvaus sen
11617: käyttämisestä.
11618:
11619: 13 §.
11620: Valtuutetut valitsevat vuosittain kesku,udestaan puheen-
11621: johtajan ja vara,puheellJohtajan.
11622: Näihin toimiin älköön kuitenkaan valittako kruununvou-
11623: tia, nimismiestä, poliisia eikä ulosottoapulaista.
11624: 2
11625: 18 1917. -- Edusk. lali:iehd. - Edus1mutaesitysmiet. N :o 5.
11626:
11627: Älköön valittu 'kieltäytykö, ellei hän jo saman kolmivuo-
11628: tiskauden aikana ole ollut s·amassa toimessa.
11629: Jos :puheenjohtaja tahi varW])uheenjohtaja kuolee, muut-
11630: taa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen toimi-
11631: kautensa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen si-
11632: jaansa jälellä olevaksi ajaksi. Sama olkoon laki~ jos valtuus-
11633: ton puheenjohtaja tai varapuheenjohtllJja valitaan kunnallis-
11634: lautakunnan .puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi tai jä-
11635: seneksi.
11636: Toimitetusta puheenjohtajan ja vara:pu1heenjohtajan vaa-
11637: lista antakoon valtuusto kuvernöörille kirjallisen ilmoi-
11638: tuksen.
11639: Valtuuston asiana on puheenjohtajan pa1kkion määrää-
11640: minen.
11641: 14 §.
11642: Jos tehdään valitus valtuuston puheenjohtajan tahi vara-
11643: pulheenjohtajan vaalista tahi siitä, että niistä toimista 'kiel-
11644: täytymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin
11645: tointa, kunnes valitus on lorpullisesti ratkaistu ja, jos uusi
11646: vaali määrätään toimitettavaksi, toinen on valittu ja toi-
11647: meensa ryhtyy.
11648:
11649: 15 §.
11650: Valtuuston on kes]msteltava Ja :päätettävä seuraavista
11651: asioista, nimittäin:
11652: 1) kansakoulujen ja muiden sivistyslaitosten perustami-
11653: sesta, ~arattomain lasten koulunkäynnin avustamisesta sekä
11654: kansansivistyksen edistämisestä;
11655: 2) elinkeinojen kohottamisesta ja ammattitaidon edistä-
11656: misestä;
11657: 3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden, raittiuden
11658: sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi
11659: ehkä katsotaan tarpeellisiksi;
11660: 4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta sekä käti-
11661: lötoimesta;
11662: 5) työttömiksi, työ'kyvyttömiksi ja muutoin turva.tto-
11663: miksi joutuneitten avustamisesta;
11664: Kunnallislait. 19
11665:
11666: 6) lasten huoltamisesta ja suojeluksesta;
11667: 7) tuotantolaitosten perustamisesta ja jo perustettujen
11668: ottamisesta kunnan haltuun;
11669: 8) työttömyysrahastojen perustamisesta;
11670: 9) köyhäinasianajotoimesta;
11671: 10) kunnallisten ammattientarkastajain asettamisesta;
11672: 11) työnvälitystoimistojen perustamisesta;
11673: 12) asunto-oloja ja asutustoimintaa koskevista. kysymyk-
11674: sistä;
11675: 13) kunnan rakennuksista ja laitoksista;
11676: 14) lainajyvästöjen sekä samanl,aatuisia tarkoituksia
11677: varten aijottujen railiastojen perustamisesta~ ja hallinnosta;
11678: 15) yleisten warranttia antamaan oikeutettujen ta1letus-
11679: makasiinien perustamisesta;
11680: 16) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kalastuk-
11681: sesta kunnan omistamilla alueilla, niin myös vahinkoeläin-
11682: ten hävittämistä tarkoittavista toimenpiteistä;
11683: 17) toimenpiteistä tulipalon ja kulovalban estämiseksi
11684: sekä paloa]JU'y'hdistysten perustamisesta;
11685: 18) kunnan meno- ja tuloarvion vahvistamisesta;
11686: i9) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin
11687: taksoittamalla tahi lainan ottamisella s~kä kunnan rahasto-
11688: jen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä tilinpääs-
11689: tön antamisesta;
11690: 20) kuntain edustajain kokoukseen lähetettävien edusta-
11691: jain sekä kunnallislautakunnan puheenjohtajan, varapuheen-
11692: johtajail, jäsenten ja varajäsenten vaalista;
11693: 21) kunnan keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkija-
11694: lautakunnan ynnä sellaisten lautakuntien, lhaUituskunti.en ja
11695: henkilöi<len valitsemisesta, joita kunnanislautakunnan lisäksi
11696: ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hallintoa var-
11697: ten;
11698: 2,2) kunnallishallinnossa noudatettavain ohje- ja johte-
11699: sääntöjen vahvistamisesta;
11700: 23) kuntain välisestä yhteistoiminnasta; sekä
11701: 214) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan yh-
11702: teiseen toimialaan.
11703: 20 1917. -Edusk.lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11704:
11705: Valtuuston tulee sitäpaitsi antaa lausuntoja, asioista, joita
11706: kuvernööri tahi muut viranomaiset valtuustolle siinä tarkoi-
11707: tuksessa lähettävät.
11708: Ne asiat, jotka erinäisten lakien tahi asetusten mukaan
11709: ovat olleet kuntakokouksen käsiteltäviä, tulevat tämän lain
11710: voimaanastuttua kunnanvaltuuston käsiteltäviksi.
11711:
11712: 1.6 §.
11713: v.altuustolla on oikeus, jos se havaitsee syytä olevan:
11714: 1) lainan ottamiseen kunnalle;
11715: 2) kiinteän omaisuuden ostamiseen kunnalle; sekä
11716: 3) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden m\Yymiseen, pant-
11717: taamiseen tahi vaihtamiseen, joka lahjan, testamentin tahi
11718: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi.
11719: Kolmannessa kohdassa mainittujen päätösten tekoon vaa-
11720: ditaan, että vähintään kaksi kolmannesta valtuuston saapu-
11721: villa olevista jäsenistä sitä kannattaa.
11722:
11723: 17 §.
11724: Jos valtuusto päättää hyväksyä sääntöjä siveellisyyden,
11725: raittiuden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi ter-
11726: veydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä myös
11727: oikeus näiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopivia uhka-
11728: sakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa suurempia.
11729: Sellaisen päätöksen tekoon v!lladitaan kuitenkin·, että kaksi
11730: kolmannesta valtuuston saapuvilla olevista jäsenistä sitä
11731: kannattaa, j.a on päätös alistettava kuvernöörin vahvistetta-
11732: vaksi.
11733: Jos valtuusto katsoo suuremman uhkasakon tarpeelli-
11734: seksi, .pyytäköön kihlakunnanoikeutta sitä korottamaan.
11735: Tällaiset säännöt ja ulhkasakkomääräykset ovat saatetta-
11736: vat yleisön tietoon sillä tavalla ~uin kunnallisten ilmoitusten
11737: tiedoksiantamisesta on voimassa..
11738: )
11739:
11740:
11741:
11742:
11743: 18 §.
11744: Valtuuston kokoukset ovart pidettävät kunnantalossa tahi
11745: muussa valtuuston määrättävässä, soveliaassa paikassa.
11746: K unnallislait. 21
11747:
11748: Kokoukset ovat julkisia.
11749: Kuitenkin voi valtuusto :päätöksellä, johon vä:hintään
11750: neljä viidennestä saa:puvilla olevista, valtuuston jäsenistä
11751: yhtyy, julistaa jonkun asian käsiteltäväksi suljetussa. istun-
11752: nossa.
11753: 19 §.
11754: Valtuutetut kutsuu kokoukseen :puheenjohtaja.
11755: •Kutsumuksessa tulee olla ilmoitus kokouksen ajasta ja
11756: :paikasta ynnä kokouksessa käsiteltäviksi tulevista asioista;
11757: ja on kutsumus tiedoksipantava kunnantaloon tahi muuhun
11758: valtuuston määräämään soveliaaseen :pailclraan sekä ilmoitet-
11759: tava valtuutetuille muulla valtuuston määrättävällä tavalla.
11760: Jos jäävi tahi muu syy estää ~uheenjohtajaa antamasta
11761: kutsumusta, antakoon sen vara:puheenj.dhtaja tahi, jos hänel-
11762: läkin on este, kunnallislautakunnan :puheenjohtaja.
11763: Valtuuston kokous ~idetään aikaisintaan neljäntenätoista
11764: :päivänä, lukien sen :päivän aamusta, jona kutsumus on tie-
11765: doksi:pantu, mutta jos asia on tavallista kiireellisempi eikä
11766: koske uutta verotusta tahi veron korotu~ta, saa sen ottaa käsi-
11767: teltäväksi aikaisintaan kahdeksantena :päivänä kutsumuksen
11768: tiedoksi:panosta.
11769: Valtuusto voi, milloin se katsoo sen välttämättömäksi,
11770: ottrua käsiteltäväkseen sellaisen'kin .asian, jota ei ole ilmoituk-
11771: sessa. mainitt~, jos asian kiireellisyys sitä vaatii.
11772:
11773: 20 §..
11774: Valtuuston kokouksi,a on :pidettävä niin usein kuin asian-
11775: haarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuodessa seuraa'-
11776: vina aikoina:
11777: huhtikuussa, jolloin päätetään kunnallislautakunnan
11778: ja muid·en hallintokuntain edellisen vuoden hallinnosta anta-
11779: masta kertomuksesta ja tiEnteosta sekä tilintarkastajain .sen ·
11780: johdosta antamasta lausunnosta;
11781: kesäkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan
11782: ja vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja ja kansanäänes-
11783: tystä varten;
11784: 22 1917.- Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5.
11785:
11786: syyskuussa, jolloin valitaan kunnallislautakunnan pu-
11787: heenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet sekä
11788: jäsenet taksoitus- ja tutkijalautakuntiin ynnä. virkailijat
11789: muihin vuoden lopussa avoimiksi tuleviin kunnan toimiin; ja
11790: marras- ta] joulukuussa kunnan meno- ja tuloarvion vah-
11791: vistamista varten seuraavaksi vuodeksi.
11792:
11793: 21 §.
11794: Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo valtuus-
11795: ton kokoonkutsuttavaksi ilmoiitamaansa asiaa varten, ano-
11796: koon sitä kirjallisesti valtuuston puheenjohtajalta, jonka tu-
11797: lee tutkia anomus. Jos hän sen hylkää, antakoon, jos vaadi-
11798: taan, kirjallisesti päätöksensä perust.eluineen ja. samalla. myös
11799: semmoisen valitusosoituksen, kuin 71 § :ssä sanotaan.
11800:
11801: 2·2 §.
11802: Valtuusto saakoon, milloin tarpeelliseksi 1lavaitsee, aset-
11803: taa erityisen Vlaliokunnan asioita va.lmistama.an. Jos sellai-
11804: nen valiokunta on asetettu, saakoon valtuuston puheenjohta-
11805: jakin, milloin se asiaa viivyttämäitä voi ta~pahtua, jättää
11806: asian sen valmisteliJa.vaksi.
11807:
11808: 2·3 §.
11809: Kunnanvaltuusto älköön asiara käsiteltäväksi ottako äl-
11810: köönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolmannesta
11811: valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla.
11812:
11813: 24 §.
11814: Jos valtuuston kokouksessa jotakin asia,a ei saada määrä-
11815: päivänä loppuun käsitellyksi, esittäköön puheenjohtaja en-
11816: nen kokouksen loppumisrta päätettäväksi asian käsittelyn
11817: jatkamista varten toå:sen päivän. Siitä ei tarvitse silloin
11818: erittäiin. ilmoittaa.
11819: 2;5 §.
11820: Puiheellljohta.jan tulee valtuuston kokouksessa esitellä
11821: asia•t ja johtaa keskustelua sekä katsoa, ettei muita kuin
11822: ilmoitettuja asioita päätetä. Jos nostetaan kysymys josta-
11823: Kunnallislait. 28
11824:
11825: kin uudesta asiasta, äl~öön. sitä ratkaistako, ennenkuin
11826: uudessa kokouksesssa, edelläkäyneen ilmoittamisen jälkeen,
11827: paitsi 19 § :n viimeisessä momentissa. mainitussa tap·8iuksessa.
11828: Puheenjohtaja 11itäköön kokouksessa myös huolta järjes-
11829: tyksestä ja saakoon, varoitettuansa, toimittaa pois kuunte-
11830: lijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy semmoi-
11831: nen epäjärjestys, jota •puheenjohtaja ei voi ehkäistä, hajoitta-
11832: koon hän kokouksen.
11833: Jos 11uheenjohtaja on poissa, astuu hänen sijaansa vara-
11834: puheenjohtaja. J·os viimemainittukin on poissa, valitsee val-
11835: tuusto keskuudestaan siksi kerraksi 1mheenjohtrujan.
11836: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja talhli jäsen ilman
11837: pätevää estettä jää tulematta kokoukseen, taikka ilman
11838: seUaista syytä lähtee kesken pois, maksakoon kunnan ylei-
11839: seen kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaJia
11840: kymmenen sekä jäsen viisi markkaa. Jos kokous läsnäolevien
11841: vähälukuisuuden vuoksi jää pitämättä twhi on kesken lope-
11842: tettava, ol'koon sakko poissa!oleVIille kaksinkertainen.
11843: Valtuuston kokouksissa ·pitää kunnallislautakunnan
11844: puheenjoili.tajan. tahi S'8ll, jonka lautakunta sii:hen keskuu-
11845: destaan valitsee, olla saapuvilla antamassa valtuustolle tar-
11846: peellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa keskustelui-
11847: hin, mutta ei päätöksiin, ellei hän myös ole valtuuston jäsen.
11848: Kunnallislautakunnan puheenjohtajan tahi hänen sijai-
11849: sensa poissaolo ei estä asioita käsittelemästä eikä :päätöksiä
11850: tekemästä.
11851:
11852: 2·6 §.
11853: Sittenkun asiasta on valtuuston kokouksessa kes-
11854: kusteltu ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päätty-
11855: neeksi, tehköön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus
11856: ,jaa" taikka ,ei" ilmaisee valtuuston :päätöksen.
11857: Kun vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja,
11858: mikä hänen käsityksensä muka;an on tullut •päätökseksi, ja
11859: vahvistakoon sen, ellei muuta äänestystä vaadita, vasaran-
11860: lyönnillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se jul-
11861: "' kisesti ja nimenhuudolla.
11862: 24 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o o.
11863:
11864: Se mielipide, jonka vuolesia ·enimmät äänet on annettu,
11865: tulkoon valtuuston päätökseksi, paitsi milloin päätöksen te-
11866: koon tämäm lain mukaan. vaaditaan määräenemmi:stö. Åän-
11867: ten jakautuessa tasan tulee se mielipide päätökseksi, johon
11868: puheenjdhtaja yhtyy.
11869: Kun äänestyksen tulos· on saatu selville, julistakoon pu-
11870: heenjohtaja päätöksen.
11871: 27 §.
11872: Vaalit, jotka ovat valtuuston, kunn.all!islautaikunnan,
11873: taksoitusloautakunnan tahi muiden kunnallisten ihallinto-
11874: kuntain toimitettavat, ta~pahtukoot suhteellista va;alitapaa
11875: noudattamalla, jos valittavia on kaksi taö.' useampia ja jos
11876: neljännes vaaliin osaa otta;vista. sitä vaatii.
11877: Jos yksi on valittava tai milloin enemmistövaalitapaa
11878: muuten käytetään, tulee valituksi se tai ne, jotka v'a~alissa
11879: ovat .saaneet enimmät äänet.
11880: Vaalit toimitetaan suljetuilla li:puilla. Äänten mennessä
11881: tasan ratkaisee ·arpa.
11882: 28 §.
11883: Valtuuston kokouksö.ssa kirjoittaa pöytäkirja.n puheenjoh-
11884: taja tai hänen johdolla:a:n valtuuston sitä v!llrttm valits,ema
11885: henkilö.
11886: Milloin pöytäkirj·aa ei voida heti tarkistaa, voi valtuusto
11887: antaa puheenjohtajan ja vähintään kahden aina kerraksi
11888: sitä varten valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan tarkista-
11889: misen valtuuston määrättävänä päivänä.
11890: Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäikir-
11891: jantekijä sekä, tarkistuksen heti tapahtuessa, vähintään kaksi
11892: valtuuston jäs·entä, ja muutoin tarkistajat. Jos tarkis-
11893: tajista yksi tahi useammat kieltäytyvät pöytrukirjaa alle-
11894: kirjoittamasta, väittäen, ettei se sisäl'löltään vastaa sitä, mitä
11895: valtuuston kokouksessa on tapahtunut, merkitköön puheen-
11896: johtaja sen ·pöytäkirjaan ja lykätköön tarkistamö.sen valim'!!,s-
11897: ton seumavaan kokoukseen. Tarkistettu pöytäkirja. on edel-
11898: täpäin ilmoitettuna päiivänä valtuuston kokoushuoneessa jul-
11899: kiluettava.
11900: Kunnallislait. 25
11901:
11902: Sillä, jokd on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
11903: asiaa. päättämässä, olkoon oikeus heti ilmoittata. vastalauSie
11904: tehtyä päätöstä vastaan. Jos vas.talauseen tekåjä talhtoo
11905: saada vastalauseensa perusteltuna pöytäkirja,an liitetyksi,
11906: antakoon sen 'kirjallisesti 'pöytäkirjantekijälle viimeistään
11907: pöytäkirjan t·arkistaJllliS'tilaiswudes.sa..
11908: 2·9 §.
11909: Jos valtuuston päätös koskee jotakin henkilöä yksityi-
11910: sesti, on se todistetta,vasti annettava hänelle tiedoksi kokouk-
11911: sen pöytäkirjanotteella, johon on liitettävä osolitus, miten
11912: päätökseen !haetaan muutosta.
11913: Tiedonannon toimittajan tulee pöytäkirjan.otteeseen mer-
11914: kitä antopäivä sekä nimell!sä, amma.ttinsa ja kotipaikkan&a ..
11915: 30 §.
11916: Valtuuston päätös voidaan julistaa 'kiireellisenä täytän-
11917: töönp•antavaksi, jos kolme neljännestä läsnä olevista jäsenistä
11918: sen kiireelliseksi julistamista kannattaa; ja on siitä päätök-
11919: sessä nimenomaan mainittava. Täytäntöönpanoa älköön sil-
11920: loin estäkö se, ettei ·päätös ole s1aanut lain voimaa, ellei muu-
11921: toksenhakeminen sen kantta kävisi 1hyödyttömäksi ta!hi ku-
11922: vernööri, huomat-essaan päätöksen lainvastaiseksi, näJe olevan
11923: syytä täytäntöönpanemista kieltää.
11924: 31 §.
11925: Puheenjohtaja pit~öön huolta siitä, että valtuuston pää-
11926: tö'kset joutuisasti toimitetaan kunnallislautakunnau tahi nii-
11927: den viranomaisten ja henkilöiden tiedoksi~, joiden asianw :pää-
11928: tösten täytäntöönpano on.
11929: Lähet-ettävät toimituskirjat allekirjoitlaa puheenjohtaja
11930: sekä kunna.nkirjuri, missä sellainen on.
11931: 32· §.
11932: Eunnal1is·et ilmoitukset saatetaan kuntaJaisten tiedoksi
11933: julkipanolla kunnantalossa tai muuss:a vartuuston määrät~
11934: tävässä, sov-eliaassa pailmssa.
11935: Y.altuusto päättäk,öön, ovatko 'kunnalliset ilmoitukset
11936: ~muullakin tavoin saatettavat 'kuntalaisten ti~doksi.
11937: 26 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5.
11938:
11939:
11940: 3 LUKU.
11941:
11942: Kuntain edustajain kokoukset.
11943:
11944: 33 §.
11945: Asiat, jotka lain muka·an v01idaan otta.a valtuuston ko-
11946: kouks.essa käsiteltäviksi, ova•t, •paitsi milloin kunnat ovat
11947: yhteisen lmnnallis'hallinnon alaisia, käs1iteltävät ja ratkais-
11948: tavat kuntain edustajain kokou•ksessa, .kun asia on kllltsot-
11949: tava ylhteiseksi eri 'kunnille tahi niiden osille taikka kun . eri
11950: kunnat ovat keskenään sopineet, että yhteis•esti neuvottelevat
11951: ja päättävät asiasta.
11952:
11953: 34 §.
11954: Kuntain edustajain. kokous pidetään parikas&a. ja aikana,
11955: joista vailtuustot ·ov·at keskenään so•pineet, ta.hi jotka kuver-
11956: nööri, valtuustojen ollessa eri mieltä, ilmoituksen siitä saa-
11957: tuaan on määrännyt.
11958:
11959: 3'5 §.
11960: Valtuuston kokouksessa, joka, pidetään vähintään seitse-
11961: mää ·päivää ennen määrättyä kuntain edustajain kokoust31,
11962: tulee valtuuston valita kunnan vrualikelipoisista jäsenistä Y'h-
11963: teiseen kokoukseen niin monta edustajaa, että niiden luku-
11964: määrä on kuudennes valtuuston jäsenten luvusta. Milloin
11965: näiden. lukumäärä ei ole jaollinen kuudella, on edustajain
11966: lukua lisättävä yhdellä.
11967: Samalla kertaa on myös valittava. varaedustajia, joita pi-
11968: tää olla välhintään kolmannes edustajoa.in lukumäärästä.
11969: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaalista ei
11970: saa· eriokseen valittaa.
11971:
11972: 36 §.
11973: Edustajain. ja varaedustajain vaalista on eri kuntien val-
11974: tuustocien pöytäkirjanotteilla hyvissä ajoin annettava tieto •
11975: Kunnallislalt. 27
11976:
11977: edustettujen kuntien yhteiselle toimikunnalle, jos sellainen
11978: on olemassa, mutta muussa tapauksessa sen kunnan va1tuus-
11979: ton puheenjohtajalle, jonk~ ·piirissä kuntain edus.tajain ko-
11980: kous pidetään; ja olkoot nämä pöy•täkirjillnotteet siten vali-
11981: tuille valt81kirjoina.
11982:
11983: 37 §.
11984: J as edusta.ja tahi kutsumuksen saanut varaedustaja ·il-
11985: man Jaillista estettä jää kuntain edustajain kokoukseen saa-
11986: pumatta, m.aksakoon sakkoa neljäkymmentä markkaa. Jos
11987: kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitämättä
11988: tahi on kesken lopetettava, olkoon sakko kaksinkertainen ja
11989: k!orvatkoot poisjääneet yhteisvastuul1isesti saapuvil'le tullei-
11990: den edustajain palkllit ja matka'kulungit sekä muut kokouk-
11991: sesta johtuvat kustannuksBt.
11992: Tässä pykälässä mainittuun saikkoon ja .seuraamukseen
11993: tuomitsee sen paikkakunnan aEoikeus,, jossa edustajain ko-
11994: kous on pidetty; ja olkoon virallinen syyttäjä velvollinen
11995: syytettä ajamaan, jos se hänelle syytteesBen ·pa;ntavaksi il-
11996: moitetaan.
11997:
11998: 3·8 §.
11999: Kuntain edustaja.in kokouksen .avaa edustettujen kuntien
12000: yhteisen toimikunnan määräämä henkilö tai sen kunnan val-
12001: tuuston puheenjohtaja, jonka piirissä yhteinen kokous pide-
12002: tään; ja siinä on puheenjohtajana se, .fonka edustajat keskuu-
12003: destaan valitsevat.
12004: Kokous on päätöksenvoipa, kun vähintään kolme neljän-
12005: nestä siihen valituista edustajista on saapuvilla.
12006: Kullakin edustajalla on yksi ääni ja päätokseksi tulee se
12007: mielipide, jota useammat äänet kannattavat, mutta äänten
12008: mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy.
12009: Kuitenkin on 'asiassa, jossa kunnanvaltuuston päätökHeen
12010: vaaditaan määräenemmiHtö, sellainen myös kuntain edusta-
12011: jain kokouksessa. vll!adö.ttava.
12012: Vaalit toimitetaan suljetuilla lipuilla. Äänten mennessä
12013: tasan ratkais.ee arpa.
12014: 28 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 6.
12015:
12016: 39 §.
12017: Kuntain edustajain kokouksessa kirjoittaa pöytäkirjan
12018: puheenjohtaja. tai hänen johdollaan se, jonka kokous siihen
12019: valits.ee, ja on IJöytä:kirjassa luetelilava kaikki kokouksessa
12020: saapuvilla olevat sekä siitä IJoisjääneet edustajat.
12021: Pöytäkirjan tarkistuksen, ellei se heti voi ta:palhtua., toi-
12022: mittavat valitut tarkistajat kokouksen määrättävänä päi-
12023: vänä. Sen allekirjoittavat kokouksen 'Puheenjohtaja ja pöy-
12024: täkirjan kirjoittajia sekä, jos pöytäkirja heti tarkistej;aan,
12025: yksi edustaja kustakin kunnasta, mutta muussa tapauksessa
12026: tarkistajat. Pöytäkirja on asia:kirjoineen säilytettävä sen
12027: kunnan valtuuston puheenjohtajan luona, joruka piirissä yh-
12028: teinen kokous on pidetty.
12029: Neljäntoista päivän kuluessa kokouksen jälkeen on pöy-
12030: täkirjasta lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kullekin
12031: kokouksessa edustetulle kunnalle, asianomaisen valtuuston
12032: puheenjohtajan toimesta viipymättä kuntalaisten tietoon saa-
12033: tettavaksi siHä tavalla kuin kunnallisten. ilmoitusten tie-
12034: doksiantamisest·a on voimassa.
12035: Lähetettävät toimituskirjat allekirjoit.ta.a kokouksen pu-
12036: heenjohtaja.
12037:
12038: 40 §.
12039: Kuntain edustajain kokouksen päätös saatetaan täytän-
12040: töön, niinkuin kokous tämän lain säännösten mukaisesti on
12041: määrännyt, jollei erityisesti ole toisin säädetty.
12042: Jos edustajain kokous jättää tehtäviä jonkun tai joiden-
12043: lcin hen:kilöiden tai toimikuntien toimeksi, saakoon se siten
12044: valitsemilleen henkilöille ja toimikunnille hyväksyä ohje-
12045: sääntöjä.
12046:
12047: 41 §.
12048: Palkan ja matkakustannusten korvauksen yhteiseen ko-
12049: koukseen valitulle ·edustaja1le määrää ja suorittaa edustajan
12050: va-linnut kunta.
12051: Muut kokouksesta johtuvat kustannukset suoritetaan ko-
12052: kouksen 'Päätöksen mukaan.
12053: Kunnallislait. 29
12054:
12055: 42 §.
12056: Jos kuvernööri katsoo tarpeelliseksi kuntain lausunnon
12057: tai selityksen •a·siasta, jota kuntain edustajain kokous on
12058: käsitellyt ja jota varten se on asettanut yhteisen toimikun-
12059: nan, pyytäköön lausuntoa tältä toimi,kunnalta; ja· olkoon tä-
12060: män asiana, asianhaarojen muk•aan, myöskin ]Jyytää eri kun-
12061: tia lausuma-an asiasta mielensä ta!hi kokoontumaan edusta-
12062: jain 'kokoukseen, mikäli k·atsovat sen tarpeelliseksi.
12063:
12064: 43 §.
12065: ·Muuten olkoon kuntain edustajain kokoukseen nähden so-
12066: veltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä laissa on säädetty
12067: kunnanvaltuuston kokouksesta.
12068:
12069:
12070: 4 LUKU.
12071: Kunnallislautakunta.
12072: 44 §.
12073: Kussakån kunnassa tul·ee olla kunnallislauta]mn:ta, joka
12074: tässä laissa olevain säännösten ja nriiden määräysten mukaan,
12075: joit·a ·kunnanvaltuusto tahi muu viranomainen laillisesti nou-
12076: datettaviksi antaa, huolahtiri. kunnan I}J.a!llinmosta, valvoo sen
12077: yhteisiä etuja s·ekä )Janee täytäntöön valtuuston ]Jäätökset ja
12078: määräyks·et.
12079: Eunnallislautakunnalle kuuluvaa hallintoa varten on val-
12080: tuuston jaettava kunta 1>iireihin, joista jokainen on la.uta-
12081: kunnan jonkun jäsenen valvonnan ala,isena.
12082:
12083: 45 §.
12084: Kunnallislauta'kunnassa on puheenjohtaja. ja varapuheen-
12085: johtaja sekä kunnanvaltuuston päätö~sen mukaan vähintään
12086: neljä jäsentä, jotka kaikki valtuusto valitsee vaalikelipoisten
12087: kunnan jäsenten joukosta ja samalla tarpeellisen määrän
12088: varajäseniä.
12089: Näihin toimiin äJlköön kuitenkaan valittako tuomaria,
12090: kruununvoutia, nimismiestä, 'Poliisia tai ulosottoapulaista,
12091: 30 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5.
12092:
12093: ei myösikään kunnallislautakunnan tai kunnan hallintoa var-
12094: ten asetetun muun hallintokunnan virlm- tai paTvelusmiestä,
12095: joka on velvollinen tekemään toimestaam tiliä.. Virka- ja pal-
12096: velusmiestä älk'öön vastoin tahtoaam velvoitettako ottamaan
12097: vastaa.n tointa kunnallislautakunnassa.
12098:
12099: 46 §.
12100: Kunnallislautakunnan IJUheenjohta·jan, varapuheenjohta-
12101: jan ja jäsenten vaali toimitetaan kolmeksi vuodeksi. Lauta-
12102: kunnan jäsenistä eroa•a vuosittain: kolma•nnes siinä järjestyk-
12103: sessä kuin kunnallisessa vaalilaiss·a kunnanvaltuutetuista
12104: säädetään. : ~"':'"''~!
12105: Valitun kieltäytymisoi'keudesta ja eroamisesta olkoon voi-
12106: massa, mitä valtuutetuista on siinä suhteessa t~män lain 11
12107: ia• 13 § :ssä sekä kunnallisen vHalilain 43 § :ssä säädetty.
12108:
12109: 47 §.
12110: Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjoh-
12111: taja ta'hli jäs.en on valittu valtuuston pulheenciohtajaksi tahi
12112: varapuheenjohtajaksi, tulee hänen luo:pua lautakunna;sta.
12113:
12114: 48 §.
12115: Toimitetusta kunna:llislautakunnan puheenjohtajan ja va-
12116: mpuheenjohtajan vaalista lä'hettäiköön valtuusto kuV'ernöö-
12117: rille kirjallisen il'moitu'ksen.
12118:
12119: 49 §.
12120: Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä
12121: paikassa 'muin s-e itse määrää, niin myös milloin puheendoh~
12122: ta.ia katsoo tarpeelliseksi tahi lautakunnan jäsenten enem-
12123: mistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen.
12124: Kokouksen kutsuu kokoon puheen'johtaja lautakunnan
12125: päättämällä soveliaa1la tavalla.
12126:
12127: 50 §.
12128: Jos kunna:llislautaknnnan puheenjohtaja .ia varapuheen-
12129: ,johtaja jäävin tahi muun pätevän syyn takia ovat estetyt
12130: Knnnaliislait. 31
12131:
12132: saapumasta määrättyyn kokoukseen tahi ottamasta osaa jon-
12133: kin asian käsittelyyn, tulee lautakunnan v-alita jäsenistään
12134: joku toinen siksi kertaa ]mhetta 'johtamaan.
12135: Semmoisessa ta-pauksressa, kuin myös silloin kun jäsenelle
12136: on sattunut este, tulee sen, joka siten on estetty, kutsua vara-
12137: jäsen kokoukseen.
12138:
12139: 51 §.
12140: Mitä tulee kunnallislautakunnan päätöksenteko-oikeu-
12141: teen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen tahi kut-
12142: sutun var8..iäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin myös äänes-
12143: tysesityksen tekemisen ja päätöksen tekemisen järjestykseen,
12144: on soV'eltuvilta kohdin nou'datettava, mitä 2t3, 2,5 ja 26 §:ssä
12145: kunnanvaHuustosta on säädetty, kui,tenkin niin että kokouk-
12146: sessa esitetyt asiat voidaan kohta ratkaista.
12147: Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee jotakin hen-
12148: kilöä yksityisesrtå., on !llnnettava tiedoksi niinkuin 29 §:ssä
12149: kunnanvaltuuston päätöksestä on säädetty. Muussa ta-
12150: r,auksessa on päätös, milloin lautakunta asian laatuun näh-
12151: den harkitsee tarpeelliseksi siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka
12152: jotta :väätös saisi lainvoiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi
12153: sillä tavalla. kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantami-
12154: sesta on voimassa.
12155:
12156: 52 §.
12157: Kunnallislautakunnan kokouksissa kirjoittaa pöytäkir-
12158: jan puheenjohtaja taikka hänen jdhdollaan kunuanktirjuri,
12159: missä sellainen on, tai muu lautakunnan ottamm henkilö.
12160: Puheenjohtaja pitää huolta kirjeenvaihdosta, kirjoittaa
12161: kirjekonseptit, asiapäiväkirjat ja luettelot antamistansa to-
12162: distuksista, v-astaanottaa lautakunnalle osoitetat kirjoituksei
12163: ja esitykset, katsoo että tilikirjain :vito käy säännöllisesti,
12164: hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii niistä luettelot, käyt-
12165: täen apunaan kirjuria, jos sellainen on.
12166: Puheenjohtaja ja .iäs·enei såavat toimestaan IJalkkaa'kun-
12167: nanvaltuuston päättämän määrän.
12168: 32 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 6.
12169:
12170: 53 §.
12171: Pöytälkirja on heti tahi viimeistään seuraavassa lautakun-
12172: nan kokouksessa tarkistettava.
12173: Lautakunta voi kuitenkin antaa puheenjohtajan ja vähin-
12174: tään kahden aina kerr!!-ksi sitä varten valitun jäsenen toi-
12175: meksi pöytäkirjan tarkistamisen lautakunnan määrättävänä
12176: päivänä.
12177: Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytä/kirjan-
12178: tekijä sekä, tarkistuksen heti tapahtuessa, kaksi lautakunnan
12179: jäsentä ja muutoin pöytäkirjan tarkistajat.
12180: Lähetettävät toimituskirjat allekirjoiUaa puheenjohtaja
12181: sekä 'kunnankirjuri, missä sellainen on1.
12182:
12183: 5:4 §.
12184: Kunnallislauta'kunna<n puheenjohtaja antaa niiden tieto-
12185: jen nojalla, joita 'hänellä on kunna.ss:a asuvien kuntalaisten
12186: tilasta ja oloista, tarvittaessa täysivaraisuuderr- tahi ararat-
12187: tomuuden todistuksia sekä muita todistuksia, joista erittäin
12188: on säädetty; Ja on todistus lautakunnan sinetillä vahvis-
12189: tettava.
12190: 5'5 §.
12191: Kunnan raihoj·en ja mud·den varroden sekä muun kunnalli-
12192: sen hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan_pu-
12193: heenjohtaja .ia jäsenet yleisen lain mukaan.
12194:
12195: 56: §.
12196: Avuksensa saapi kunna:llislautakunta, milloin valtuusto
12197: katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa kirjurin, erityisen rahaston-
12198: hoitajan sekä katsast:ajiru ja muita toomihenkilöitä.
12199: Satunnaisiin ta~eisiin ja kiire.ellisissä tapauksissa saa-
12200: koon 'kunnallislautrukunta kuitenkin, ilman valtuuston pää-
12201: töstä, ottaa tarvittavia apulaisia, mutta; olkoon velvollinen
12202: ilmoittamaan toimen]liteensä valtuuston hyväksyttäväksi
12203: seurruavassa kokouksessa.
12204: Mainitut toimihenkilöt ja apul.aiset, jotka pal;kataan
12205: valtuuston· !larkinnan mukaan, toimivat kunnallislauhalkun-
12206: nan v·astuulla ja sen antamia määräyksiä seuraten.
12207: ..
12208: K unnallislait.
12209:
12210: 57 §.
12211: Knnnallislautakunnan tulee valmistella ne asiat, jotka
12212: se valtuustolle liiliettää, sekä pyydettäessä antaa- valtuustolle
12213: ja muille v.iranomaisiUe lausuntoja kuntaa koskevissa
12214: aSIOISSa.•
12215:
12216: 58 §.
12217: KunnallislaJitakunnan on pidettävä huolta kunnan köy-
12218: häinhoidosta, ellei kunta ole uskonut sitä tointa erityiselle
12219: köyhäilillloitohallitukselle.
12220:
12221: 59 §.
12222: Kunnallislautakunnan asiana on, ellei valtuusto ole aset-
12223: tanut erityistä terveyslautakuntaa, valvoa yleistä terveyden-
12224: tilaa kunruassa1, kuin myös terveyden'- ja sairaanhoitoa; ja
12225: tulee sen niissä sekä niiden yhteydessä o}evissa, kuten roko-
12226: tusta, kätil.ötointa. ynnä ihmisten ja kotieläinten kulku- ja
12227: tarthtmatauteja koskevissa asioosrsa noudattaa, mitä niistä
12228: erikseen säädetään.
12229: Kunnallislautakmnnan tulee erittäin pitää huolta siitä,
12230: että mielisairaille hankitaan :Soveliasta hoitoa ja että ne
12231: varattomat, jotka ovat tulleet mielisairaå.ksi tahi muuten
12232: sairastuneet, saavat kunnan kustannuksella tarpeellista hoi-
12233: toa ja huolenpitoa.
12234: Samoin tulee lautakunnan valvoa, että •sokeille, kuuromy-
12235: kille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseänsä. hoitaa.,
12236: toimitetaan tarpeellista hoitoa ja, mikäli maihdollå.srta~, tar-
12237: peenmukaisia opetusta..
12238:
12239: 60 §.
12240: Kunnallislautakunnan velvollisuuksista, mikäli ne koske-
12241: vat holhous'tointa. ja &en Y'hteydessä olevia asioita, on erik-
12242: seen säädetty.
12243:
12244: 61 §.
12245: Kunruallislautakunnan tulee kokonaisuudessaan ja sen·
12246: jäsenten, kunkin piirissään, valvoa järjestystä kunnan alueel-
12247: la, estää ilkivaltaa ja yleisen lain tahi vahvistettujen jär-
12248: 3
12249: 34 1917. - Edusk:. lakiehd. - Eduslmntaesitysmiet. N:o 6.
12250:
12251: jestyssään'töjen rikko,mista S'ekä sitä varten saada. apua 56 § :n
12252: mukaan asetetuilta henUrilöiltä tahi muilta kunnan jä.seniltä,
12253: siinä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin kunnanvaltuusto
12254: määrää.
12255: Mainittuja tab.täviä toimirtt8!ess·aan l~utakunta saakoon
12256: myös apua. paikkakunnan järjestysviranomaisilta, ja on lau-
12257: takuntakin puolestaan velvollinen toimimaan yhdessä näi-
12258: den kalliSsat, milloin järjestysvalta yksinään ei voi ehkäistä
12259: ilkivaltaa tahi epi4järjestystä.
12260:
12261: 62 §.
12262: Kunnallislautaktinnan jäsenten tulee, kunkin piirinsä
12263: puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävässä henkikir-
12264: joituksessa ja huolehtia så.itä että, jos te'hdään todellisuudesta
12265: poikkeavia ilmoituksia, ne oikaistaan.
12266: Lautakunnan tulee myöskin avus,taa viranomaisia tilas-
12267: tollisten tietojen kokoamisessa niiden määräyst·en ja kaavak-
12268: keiden mukaan, joista: määräyksiä on olemassa tai joita asåa.n-
12269: omaiset lautakunnalle toimittavat.
12270:
12271: 63 §.
12272: Ell-ei kunnan yhteisen niin kiinteän kuin il'taimenkiu
12273: omaisuuden hoitoa ja hallintoa ole annettu erityisen toimi-
12274: kunnan tehtäväksi, pitää kunnallielautakunta siitä huolta,
12275: ja on lautakunnan pidettävä omrui,suudesta tarkkoja luette-
12276: loja. Tässä toimessaan tulee hllutakunnan erittäin valvoa,
12277: että kunnan maaomaisuutta hyvin hoidetaan, että sen huo-
12278: neet ja rakenn111bet kelvollisesti rakennetaan ja pidetään
12279: kunnossa, kuin myös että kunnan lain'R:jyvästöjä, makasii-
12280: neja ja muita laitoksia, kassoja, rahastoj'a, la,hjoituksi>a ynnä
12281: muita rahoja ja V'lla'oja asianmMaisesti hoidetaan ja käy-
12282: tetään.
12283: 64 §.
12284: Kunnallåslautakunta hoitaa kunnan raha-asioita ja suo-
12285: rittrua asia:IlJID.ukaisesti määrättyjä tai myönnettyjru, kunnalta
12286: meneviä. maksuja, jollei erityisesti ole toisin säädetty.
12287: Kunnallislait.. 35
12288:
12289: K '.tnnan yhteiffiin, tarpeisiin määrättyjen suoritusten
12290: ma:ksunrpanossa ja ·kannossa ookä tilinteossa noudattakoon
12291: lautakunta, mitä siitä nykyään on voim:a,ssa tai vwstedes
12292: säädetään.
12293: Niistä sakoista, joita kunnallisviranomainen on poissa·
12294: oloista tuominnut, tulee kunnaHislautakunnan tehdä yksi-
12295: tyisko'htaånen luettelo, jonka mukaan lautakunnan tulee kan-
12296: taa sakot ja tehdä niistä tili.
12297:
12298: 6·5 §.
12299: Ne erityiset, 4 § :ssä mainitut, lautakunnat, hallintokun-
12300: nat tai henkilöt, joita kunnanvaltuusto on asettanut erityi-
12301: siä toimeenpano~ tai hallintotoimia varrten, ovat lähinnä kun-
12302: nallislautakunnan valvonnan alaisia, ja niiden tulee sitä
12303: varten vuosittain ennen helmikuun 15 päivää kunnallislau-
12304: takunnalle antaa haHinnostansa viimeksi kuluneelta kalen-
12305: terå:vuodelta tilit ja kertomukset, jotka ovat laadittavat val-
12306: tuuston antamain määräysten mukaan.
12307: Jos kunnallislautakunta huomaa, että nämä lautakunnat,
12308: hallintokunnat tai henkilöt ovat taihaUansa, huolimruttomuu-
12309: desta tai laiminlyönnistä tehneet virheen, ilmoittakoon lau-
12310: takunta asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta muuten
12311: voida saada aikaan.
12312:
12313: 66 §.
12314: Toimestansa tulee kunnallislautakunnan vuosittain ennen
12315: maaliskuun 15 päivää antaa. valtuustolle kertomus viimeksi
12316: knluneelta 'kalenterivuodel'ta, valtuuston tarkempain mää-
12317: räysten mukaan.
12318:
12319: 67 §.
12320: Asianomaisen ·papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä ky-
12321: symyksiä ikäsiteltäessä ottaa OISaa kunnallislautakunnan tahi
12322: muun kunnallista tarkoitusta· varten asetetun hallintokun-
12323: nan toimintaan olkoon voimassa, mitä siitä muualla on sää-
12324: detty.
12325: 36 1917.- Edusk. lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N :o 5.
12326:
12327: 68 §.
12328: 8~, joka kunnassa aJSUU tai oleskelee, olkoon velvollinen
12329: saapuroaan kunnallislautakunna.n eteen, kun hänen kuulus-
12330: tam~stansa järjesty·sasioissa tai asioissa, joista hän on vel-
12331: vollinen la,utakunnalle tekemään tiliä, pidetään tarpeellisena
12332: ja hän kunnaUislautakunnan jäsenen tahi jonkun muun, lau-
12333: takunnan siihen määräämän henkilön kautta on todistajain
12334: läsnä ollessa vähintäänkin neljää IJäivää ennen saanut ilmoi-
12335: tettua asiaa varlen sinne kutsumuksen.
12336: Jos näin kutsuttu jää tulematta eikä näytä laillista es-
12337: tettä,, maksakoon kunnan yleisee.n kassaan sakkoa kuusi
12338: markkaa ja olkoon kahdentoista markan sakon u!halla velvol-
12339: linen uutena määräpäivänä tulemaan saapuville.
12340: Jos niskoittelevllille on täJstä lautakunnan päätöksestä to-
12341: distettavasti annettu tieto eikä hän sittenkään ole sa.aipunut,
12342: pyytäköön lautakunta paikkakunnan nimismieheltä virka-
12343: apua poisjääneen noutl!iilliseen.
12344:
12345:
12346: 5 LUKU.
12347: Ilmoittaminen, alistaminen ja valitukset.
12348:
12349: 69 §.
12350: Kunnanvaltuuston tai kansaJnäänestyksen kautta synty-
12351: nyt päätös on, päästäksensä voimaan, alistettava Senaatin
12352: tarkastettavakså. ja valhvistettavaksi, kun päätös koskee uusia
12353: maksuja yleiS"estä liikkeestä, ku~en tie-, silta-, satama- ja
12354: lauttarahoja tai muutoksia entisiin. Sellainen rulistus on lä-
12355: hetettävä läänin kuvernöörinvirastoon Senaattiin toimitetta-
12356: vaksi.
12357: 70 §.
12358: Kunnanv.altuuston tai koosanäänestyksen kautta synty-
12359: neestä päätöksestä on tieto toimitettava Senaatille, kun pää-
12360: tös koskee sellaisen kiinteän omaisuuden tahi oikeu-
12361: den myymistä, panttaamista tahi vaihtamista, j-oka lah-
12362: jan tahi testameitin kautta on tullut kunnan om~si ja on
12363: Kunnallislait. 37
12364:
12365: määrätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyödyksi jota;kin eri-
12366: tyistä tarkoitusta. varten, niin myös lkun se koskee sellaista
12367: välipuhetta tahi sopimusta, joka; ,vaikuttaisi sen oikeuden
12368: muuttamista tahi supistamista, mikä kunnaJlla on sellaiseen
12369: kiinteistöön tahi etuun.
12370: Senaatine toimitettava tieto lähetettäköön läänin kuvPr-
12371: nöörin kautta.
12372: 71 §.
12373: Joka ei tyydy valtuuston, ikunnallislautakunn,an tai
12374: tuilkijalautaknnnan taikka tämä;n lain 2'1 § :ssä säädetyssä
12375: tapauksessa valtuuston puheenjolhtajan antamaan pä.äJtök-
12376: seen, saakoon siitä t.eilidä kirjallisen valituksen, joka; ynnä
12377: valituks-ena·lainen päätös on valittajan itsensä tai hänen
12378: la:il'lisesti valtuuttamansa asiamiehen a.nnettava läJäuin ku-
12379: vernöörinvirastoon, muualta kolmenkymm-enen, mutta Ah-
12380: venanmaalta, ja, Lapin kihlakunnasta neljänkymmenelllViiden
12381: päivän kuluessa; ja luetaan tämä aika:
12382: 1) jos päätös on jul'kiluettu 28 § :ssä saruotuss~ järjestyk-
12383: sessä taikka tiedoksipantu 319 § :n 3 momentissa ja 51 § :ssä
12384: säädetyllä tavalla, siitä päivästä, jon.a sellainen julkiluke-
12385: minen taikka tiedo'ksipano on tapahtunut;
12386: 2) jos valtuuston tahi kunnallislautakunna.n päätös
12387: lmskee jotakin henk:ilöä yksityisesti sekäi 211 ·§ :ssä maini-
12388: tussa tarpauksessa tiedonantorpäivästä, tätä ·päivää kuitenkaan
12389: lukuunottamatta; sekä
12390: 3) kun valitus koskee tutkijalauta1kunnan •päätöstä, siitä
12391: päivästä, jona se julistettiin.
12392: Valittajan tulee samalla valituks.een liittää selvitys siitä,
12393: mistä päivästä valitusaika on luettava.
12394: Jos valittaja laiminlyö, mitä tässä on määrätty, olkoon
12395: menettänyt rpuhevaltansa päätöstä vastaan.
12396:
12397: 72 §.
12398: Kun asianomai·sia määrätään v~aHtuben johdosta kuu-
12399: lusteltaviksi, lähettälköön kuvernööri niin pian kuin suinkin
12400: asiakiTjat valtuustolll, kunnal:liisl.autakunnau tahi tutkijalau-
12401: 38 1917. - Edusk.lakiebd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5.
12402:
12403: takunnan :puheenjd.htajalle, aina sen muikaan onko valtuusto
12404: tai mikä mainituista viranomaisista päätöksen tehnyt, ja pu-
12405: heenjohtrujan tulee kuvernöö,rin as,ettaman määräajan ku-
12406: luessa lähettää kuvernöörille asianomaisen selitys tahi lau-
12407: sunto.
12408: Jos asianomaisia määrätään kuulusteltaviksi kuntain
12409: edustajain kokouksen :päätöksestä t~hdyn valituksen joh-
12410: dosta, kutsukoon kokouksen puheenjohtaja, ellei erityistä
12411: toimikuntaa ole asetettu selityks·en arutamista varten, asian-
12412: omaiset edustajat kokoontumaan siihen paikkaan ja sinä
12413: aikana, kuin hän määrää, vaadittua selitystä antamaan. Sel-
12414: lainen kutsumus on toimitettava tiedoksipanolla eri kunnissa.
12415: 32 § :ssä säädetyllä tavalla.
12416: Sittenkun kuvernööri on ratkaissut asian, oo pää.tös
12417: asianmukais-essa järjestyksessä toimitettava valittajalle ja
12418: siitä kirjoitettava päätökseen t>Odistus, jota paitsi jäljennös
12419: päätöksestä on annettava sille edellä mainituista puheenjoh-
12420: tajista, jolle a·sia kuuluu, ja samalla sii·hen merkittävä, mil-
12421: loin valittaja on saanut päätöksen, sekä niinikään, milloin
12422: jäljennös on annettu mainitulle puheenjohtajalle; ja on pää-
12423: tös sitten viipymättä.esitettävä !kunnanvaltuuston tahi asian-
12424: omaisten kunnallisviranomaisten kokouksessa ja pid-ettävä
12425: silloin kuntalaisten tahi a.si·anomaisen vimnomaisen tietoon
12426: saatettuna.
12427:
12428: 73 §.
12429: Jos valitus tehdään siitä, ettei 'Päätös ole laillisessa jär-
12430: jestyksessä syntynyt tahi että se on ristiriidassa yleisen: lain
12431: tai asetusten kanssa tahi muuten menee päättäijäin toimival-
12432: taa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos näkee olevan syytä,
12433: kieltää •päätöksen täytäntöön]Janon.
12434: Jos valitus perustuu siilhen, että jonkun yksity,is,en oi-
12435: keutta on päätöksellä loukattu, ja valitus hyväksytään, ol-
12436: koon oikaisu sille eduksi, joka valitti, mutta jääköön päätös
12437: muutoin voimaan, jollei. s·e ole ristiriidassa yleisen lain tahi
12438: asetusten kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön •päätöksen
12439: kokonansakin kumotubi.
12440: Kunnallislait. 89
12441:
12442: 74 §.
12443: Kuvernööl'!in päätökseen saatpi, mikäli erityisten as:tam
12444: varalta ei ole nimenomaan toisin säädetty, hakea muutosta
12445: Senaa:tin talousosastossa ennen kello kaht-atoista kuudentena-
12446: kymmenentenä päivänä päätöksen tiedoksi saamisesta lukielll,
12447: sitä päivää 'kuitenkaan lukuunottamatta,; ja. olkoon silloin
12448: noudatettava, mitä muutoksen hakemisesta yleensä on sää-
12449: detty, kuitenkin niin että valituksen myös saa valitusajan
12450: kuluessa antaa läänin kuvernöörinvirastoon sieltä peTille
12451: toimitettavaksi.
12452: 75 §.
12453: Sellaiset tässä luvussa mainitut valitukset, jotka kohdis-
12454: tuvat kunnanvaltuuston tekemiin päätöksiin, ottakoon tässä
12455: laissa tarkoitettu ylempi viranomainen tutkittaviksi ja rat-
12456: kaistaviksi ainoa.staan siltä os111lta., mikä koskee päätöksen
12457: laillisuUJtta.
12458:
12459: 6 LUKU.
12460: Kansanäänestys.
12461: 76"§.
12462: Valtuuston päätöksen tarkoituksenmukaisuus voidaan
12463: alistaa kansanäänestykseHä ratkaistavaksi, jos vähintään
12464: kahdeskymmenesosa niistä kunnan jäs,enis·tä, jotka valtun-
12465: tettuden vaalia va,rten viimeksi laaditun vaa:liluettelon mnr
12466: kaan olivat ääniDikeutettuja, kolmenkymmenen päivän ku-
12467: luessa siitä kun valtuuston päätös on julkiluettu, vaTtuuston
12468: puheenjohtajalle jätetyssä kirjoituksessa sitä vaattii.
12469: Kansanäänestykseen ei voilda vedota;:
12470: 1) valtuuston toimitta.mista vaaleista.;
12471: '2) valtuuston päätöksistä sen sisäisissä järjes.tysasioissa;
12472: 3) valtuuston päätöksistä, jotka1 koskeva-t tilint~koa ja
12473: tiliinpäästöä taikka tulo- ja' menoarvion vahvistamista; sekä
12474: 4) valtuuston päätöksistä, jotka se 30 §:ssä määrätyssä
12475: järjestyksessä on julistanut kiireellisinä täytän~öön panta-
12476: viksi. 1
12477: 40 1917. - E.,.usk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5.
12478:
12479: Kansanäänestys toimitetaan kuten laissa kansanäänes~
12480: tyksestä siitä säädetään.
12481: 77 §.
12482: Kansanään-estyksellä syntyneestä päätöksestä ei ole vali~
12483: tusoikeutta.
12484: Jos kansanäänestys· on tapahtunut lain vastaisesti, saatal-
12485: koon kuitenkin hakea kuvernööriitä äänestyksen kumoamista
12486: sen ajan kuluessa äänestyksen tuloksen julkaisemisesta, kuin
12487: muutoksen hakemisesta kunnanvaltuuston päätökseen on
12488: säädetty.
12489: Jos kansanäänestys edellisessä momen.tiss'a maiinitusta
12490: syystä kumota.an, on valtuuston viiJ)ymättä ryhdyttävä toi-
12491: menpiteisiin uuden kansanäänestyksen toimeenpanemis.eksi.
12492:
12493: 7 LUKU.
12494: Erityisiä säännöksiä.
12495: 78 §.
12496: Kauppala, jolla o.n oma haHitus, ol'koon •eri kunilana, trui
12497: luettakoon se siihen maalaiskunta,an, jonkru piirissä se ollJ.
12498: Jos kysymys nostetaan maalaiskunnan kanssa yhdessä
12499: olevan kauppalan .muodostacrnisesta eri kunnaksi, jätettäköön
12500: siitä hakemus kuv·ernöörille; ja tulee kuvernööcin sen joh-
12501: dosta kuulustaa kau'P·palrua ja sitämaalaiskuntaa,, jossa kaup-
12502: pala on, sekä oman lausuntonsa ohella aliE>taa asia. Senaartin
12503: päätettäväksi.
12504: . 79 §.
12505: Kauppalan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltuvilta
12506: kohdin noudatettavana, mitä kaupunkien kunnallislaissa sää-
12507: doetään. Jos kauppala ei ole eri kuntana, äl'koön kaupJ)alan-
12508: valtuusto kuitenka•an mäarätki:i kaupl};>a1an asukkailta kan-
12509: nettavaksi sen lisäksi, mitä he kunnan yhteisiin menoihin
12510: suorittavat, tuloveroa, mikäli kauppalalla voimassa ole-
12511: vain määräysten mukaan on oikeus sen kantamiseen, enempää
12512: kuin kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotettavista~ tu-
12513: loista viimeisen taksoituksen mukaan.
12514: Kunnallislait. 41
12515:
12516: 80 §.
12517: Jos joku kunnan osa on kansakoulu- tai köyhäinhoito-
12518: asioita taikka muuta yleistä tatkoitusta varten erinäisten
12519: asetusten nojalla erotettu eri piiriksi, käsiteltäköön sen asiat
12520: pmrin yhteisissä kokouksissa. Näissä kokouksissa ovat oi-
12521: keutetut äänivaltaa käyttämään ne piirin jäsenet, jotka ovat
12522: 9 § :n muaraa.n oikeutetut ottamaan osaa k.unnanV'altuutettu-
12523: jen vaaliin.
12524: Tällaiset kokoukset kutsuu ja avaa ensi kerralla kunnan-
12525: valtuuston puheenjdhtaja tahi se, jonka valtuusto siihen mää-
12526: rää, ja niissä johtaa puhetta se, jonka piirin jäsenet keskuu-
12527: destaan väJhintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi sii-
12528: hen vrrlitsevat. Älk'öön näin valittu puheenjohtaja erotko,
12529: enruenkuin uusi puheerujdht.aja on hänen sijaansa valittu.
12530: Jos piirin erityisiä tarpeita varten kannettava vero, yh-
12531: teenlaskettuna kunnan yleisen tuloveron kanssa, nousee yli
12532: kolmen prosentin maksuvelvollisten verotuksenalaisista tu-
12533: loista viimeisen taksoituksen mukaan, ·on veron kantamista
12534: koskeva ehdotus otettava käsiteltäväksi kahdessa perättäin
12535: seuraavassa kokouksessa ja katsottava 'hyvä.ksyty'ksi, jos jäl-
12536: kimäisessä kokouksessa, josta erikseen on ilmoitettava, vä-
12537: hintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä kannattaa..
12538: Muutoin olkoon soveltuvilta kohdin noudatettavana, mitä
12539: kunnanvaltuuston kokouksista on sääd·etty.
12540: 81 §.
12541: Jos kahdella tahi useammalla maalaiskunnalla on yhtei-
12542: nen kunnallishallinto ja asia kosiJ..ee ainoastaan yhtä näistä
12543: k·unnista, ottakoot sen asian käsittelyyn osa.ru ainoastaan
12544: siitä kunnasta valtuutetuiksi valitut.
12545: 8·2 §.
12546: Jos kysymys nostetaan kunnan eroamisesta yhteisestä
12547: kunna.Ilishallinnosta, ratkaistakoon asia kansanäänestyksellä,
12548: kuitenkin aikaisintaan yhden vuoden kuluttua siitä, kun ky-
12549: symystä ·ensi kerran valtuustossa käsiteltiin.
12550: Jos kansanäänestyksen tulos• kusta:kin: ·kunnasta erikseen
12551: osoittaa, että kunnat joko kaikki tai joku niistä 'haluaa erota
12552: 42 1917.- Edosk.lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
12553:
12554: yhteisestä kunnallishallinnosta, pa.ntakoon päätös toimeen ja
12555: siitä lähetettwköön läänin kuverDJöörille ilmoitus sillä ta-
12556: V·alla kuin 2 §:n 3 momentissa on siinä mainitusta. ilmoituk-
12557: sesta säädetty.
12558: iNe eroavain kuntain yhteiset talioudelliset asiat, jotka
12559: eroamisen johdosta tulevat ratkaistaviksi, ovat sovinto-oikeu-
12560: dessa käsiteltävät, ellei niistä voida so'Pia ja jos joku kunta
12561: niid•en jättämistä sovinto-oikeuden ratkaistavrksi vaatii.
12562: Tällaiseen sovinto-oikeuteen on kunkin yhteisessä kunnallis-
12563: hallinnossa olleen kunnan valitt!llva kaksi jäsentä ja näiden
12564: yhd·essä puheenjohtaja. Jos sovinto-oikeuden 'PUheen-johta-
12565: jasta ei voida so'Pia, pyydettäk!öön kihlakunnanoikeutta,
12566: jonka alainen joku kunnista on, se määräämään.
12567:
12568: 83 §.
12569: Jos niiden toimihenkilöiden lisäksi, jotka kunnallislauta-
12570: kunta Qn 56 § :n mukaan kunnrun ·palv~lukseen ottanut, taTvi-
12571: taan muita seLlaisia kunnallishallintoa tahi kunnau yhteisiä
12572: tarpeita varten, olkoon kunnanvaltuuston vallassa päättää,
12573: onko ja millä ehdoilla sellaisia henkilöitä kunnan 'Pa;lveluk-
12574: seen otettava, ja tulee valtuusrflon myöskin vahvistaa näin
12575: ot'tltuiUe tari)een vaatiessa ohjesäännöt.
12576:
12577: 84 §.
12578: Kunnanvaltuuston sekä kunnalli·slautakunnan ja valtuus-
12579: ton valitsemain hallintokuntain puheenjohtajain tUJlee pitää
12580: huolta, että pöytäkirjat liitt.eineen sekä niistä tehdyt luette-
12581: lot ynnä muut .asiakirjat säilytetään sillä tavalla ja siinä pai-
12582: kassa,, kuin valtuusto mäiärää, ja piiJää niitä kuntalaisten saa- ·
12583: tavilla sekä toimesta oerot·essaan jättää ne seuraajillensa.
12584: Kunnan jäsen olkoon, jos [iän sitä pyytää, oikeutettu
12585: saamaan oikea;ksi todistetun jäljennöksen sellaisista asia;kir-
12586: joista tahi otteen mainittujen viranomais!ten kolmuksissa teh-
12587: dyistä pöytäkirjoista. Valitusasioissa on toimituskirja annet-
12588: tava joutuisasti ja ainakin ennenkurin puolet kunkin ta'Pank-
12589: sen varalta säädetystä määräajasta on kulunut.
12590: •
12591: Kunnallislait. 43
12592:
12593: Valtuuston asiana on määrätä, onko asiakirjoista lunas-
12594: tusta suoritettava ja kuinka. pa,ljon. Älköön hmastusta 'lmi-
12595: tenkaan otettako niistä asiakirjoista, jotka annetaan kunnan
12596: yhteisiä tarpeita varten tai asianamwisille virkamiehille tahi
12597: yleisille asiamiehille, älköönkä silloinkaan, kun kunnan•val-
12598: tuuston tahi kunnallrslautakunnan päätös on pöytäkirjanot-
12599: teella tiedoksi annettava sille, jota päätös koskee.
12600:
12601: 85 §.
12602: Sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston va.litsemat
12603: lautakunnat lain nojalla poissaolasta määräävät, .menevät
12604: kunnan yl-eiseen kassaan ja ulosotetaan, ·ellei niitä hyvällä
12605: makseta, sillä tavoin kuin kunna.llisveroista on säädetty.
12606: Tämän lain nojalla annettujen järj.estyssääntöjen ja mää-
12607: räysten rikkomisesta tuomit.see sakkoihin yleinen oikeus.
12608:
12609: 86 §.
12610: Jos kunnallisessa toimessa tai palvelukses"Sa oleva on
12611: tässä toimessaan hukanrnut va·roja taikka osottanrnt vil'Pilli-
12612: syyttä ta:hi muuta eopärehe1lisyyttä, on kunnanvaltuustolla
12613: oikeus pidättää hänet tehtävänsä toimittamisesta, ja on asia
12614: viipymättä jätettävä tuomioistuimen käsiteltäväksi sekä siitä
12615: ilmoitettava läänin kuvernöörille.
12616:
12617: 87 §.
12618: Jos kunnanvaltuuston IJäätös on alistettava valtion viran-
12619: omaisen vahvistettavaksi, on alistaminen toimitettava vasta
12620: sitten, kun määräaika kansanäänestyksen vaatimiseen on um-
12621: peeDJ kulunut, ilman että sitä on vaadittu. Jos· asia tulee kan-
12622: sanäänestyksellä ratkaistavaksi, on a.listaminen toimitettava
12623: sittenkun äänestys on toimitettu.
12624:
12625: 88 §.
12626: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnallishallinnosta
12627: k-esäkuun 15 päivänä ·1898 annetun asetuksen 1, 2, 3, 4, 5, 7
12628: ja 8 luvun sekä saman asetuksen 83 § :n 2 mom-entin ja 94
12629: § :n, paitsi mikäli niissä sääd·etää:n manttaaliin pantua maa ta
12630: 44 1917. - Edusk. lakiehd. - Ed11S.Imntaesitysmiet. N:o 5.
12631:
12632: ja laitoksia koskevien asiain käsittelystä, samoinkuin kaikki
12633: muut tämän lain kanssa ristiriidas·sa olevat säännökset. Sa-
12634: notun asetuksen 6 luvussa mainitut kuntakokouksen ja sen
12635: esimiehen tehtävät kuulukoot tästedes kunnanvaltuustolle ja
12636: sen puheenjohta:jalle ja ni{)'Udatettakoon kuulutta.misesta ja il-
12637: moituksista tämän lain määräyksiä; sekä olkoot taksoitus- ja
12638: tutkijalautakunnan jäsenet poissaolastaan kokouksista sen
12639: seuraamuksen alaiset, joka tämän lain ·2 5 § :ssä kmrnanva1-
12640: 1
12641:
12642:
12643:
12644: tuuston jäsenille on sääd·etty. Niinikään valiilettakoon pää-
12645: töksistä, jotka kunnanvaltuusto antaa· taksoitusluetteloa vas-
12646: taan tehtyjen muistutusten johdosta, eq,.eHeenkin sillä tavalla
12647: kuin edeHämainitussa asetuksessa on säädetty.
12648: Manttaaliin pantua maata koskevien asiain käsitilelemistä
12649: varten kutsukoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja ensimäi-
12650: sen kokouksen tämän lain voimaanastumisen jälkeen ja 'pitä-
12651: köön huolta, että kokous valitsee niissä asioissa äänivaltai-
12652: 3ista kunnan jäsenistä itselleen puheenjohtaj'an ja vara'Pu-
12653: heendohtajan, ollen vaali aina kolmiV'Ilosittain uudistettava;
12654: va.litun puheenjohtajan tehtävistä on v•oimassa, mitä kunta-
12655: kokouksen puhoonjohtajan tehtävistä tällaisissa asioissa on
12656: aikaisemmin säiiAdetty. Äänestystä varilen tällais-issa asioissa
12657: on laadittava erityinen äänestysluettelo.
12658:
12659: 89 §.
12660: Tämä la.ki astuu voimaan .......... kuun päivänä
12661: 19 ..
12662: Kunnanvaltuutetut ovat kuitenkin jo vuonn'a 19 .. valit-
12663: tavat si.llä tavalla ja siinä järjestyksessä kuin tässä laiss'a
12664: sekä kunn~llisessa vaalilaissa· säädetää!ll. -
12665: Niiden kunnallisilen toi.mihen'kilöiden ja hallintokuntien,
12666: jotka aikaisemman lainsäädännön mukaan ovat asetetut, tu-
12667: lee edelleenkin olla toimessa, kunnes vas.taavat vaa.lit ovat
12668: tämän lain mukaan suoritetut ja valitut ryhtyneet toimeensa;
12669: ja on valtuuston tällaisiin vaaleihin viipymättä tämän lain
12670: voimaan as•tuttua ryhdyttävä.
12671: Kunnallislait.
12672:
12673:
12674:
12675:
12676: Kaupunkien kunnallislaki.
12677: 1 LUKU.
12678: Yleisiä säännöksiä.
12679:
12680: 1 §.
12681: Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on eri kunta,
12682: jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan ja lain muuten
12683: mäJäJräämissä rajoissa hoitaa kunnan ythteiset talous- ja jär-
12684: jestysasiat, mikäli ne voimassa olevain .lakien tai asetusten
12685: mukaan eivät ole julkisen viranomaisen kästiteltäviä.
12686:
12687: 2 §.
12688: •Jos kaupunki- ja maalais,kunta haluavat yhteistä toimin-
12689: taa jossakin asiassa, k:okoontu'koot niiden edustajat y'hteiseen
12690: kokoukseen siitä päättämään, niinkuin maal'aiskuntain kun-
12691: nallislaissa on säädetty.
12692: Sama oikeus olkoon kaupunkikunnilla keskenään.
12693:
12694: 3 §.
12695: Kaupunkikunnan jäsen on jokainen:
12696: jolla kaupungissa taikka. sen alueel.la on tahi tulee olla
12697: asunto ja kotipaikka.;
12698: joka siellä harjoittaa ·elinkeinoa, liikettä tahi ammattia;
12699: taikka
12700: joka siellä omistaa blon, tontin tahi maata.
12701:
12702: 4 §.
12703: Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa kaupungin-
12704: valtuuston, raastuvanko'kouksen, kansanäänestyksen ja kun-
12705: tain edustajruin kolmuksen kautta.
12706: 46 1917. - Edusk. lakiehd. - Edus.kuntaesitysmiet. N :o 5.
12707:
12708: Toimeen!pano ja hallinto kuuluu, maistraatin valvonnan
12709: alaisena, rahatoimikamarille ja mu]lle lautakunnille, hallin-
12710: tokunnille tai henkilöille sen mukaan kuin täs,s;ä lruissa tahi
12711: muualla säädetään.
12712:
12713: 5 §.
12714: Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiin-
12715: teästä omaisu]J.desta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa
12716: tuottava oikeus, samoinkuin valtion kaupungille myöntämiä
12717: varoja, on pidettävä varoina, joilla kaupungin yhteisiä me-
12718: noja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälempänä sa-
12719: notaan, el.lei jonkiin ta:pauben va·ralta ole toisin säädetty.
12720: Omaisuutta, joka on jonkun erityisen väestöluokan hy-
12721: väksi tai erikoisia tarkoituksia. varten kau'pun•gille luovutettu,
12722: on hoid·ettava ja. käytettävä siitä voimassa olevruin määräys-
12723: ten mukaan.
12724: Niitä menoja varten, joihin varoja 1 momentissa mainit-
12725: tujen varojen lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyö-
12726: dyksi tahi sen erityisiin tarpeisiin, määrätköön kunta veroja
12727: suoritettavaksi voimassa olevien tai vastedes säädettävien pe-
12728: rusteiden mukaan.
12729:
12730: 6 §.
12731: Tämä laki ei muuta niitä kunnallisia oikeuksia ja
12732: velvollisuuksia, jotka. perustuslaissa taikka erioikeuksissa,
12733: joilla on perustuslain vojma, ovat eriksensä joillekuille kau-
12734: punkikunnan jäsenille mäiträtyt. Kaikki muut kunnalliset
12735: oikeudet ja velvollismwet, jotka ·ennen vuotta 187·5 ovat
12736: kuuluneet porvaristoEe ja talonomistajille yhteisesti taikka
12737: kummallekin erikseen, jäävät edelleen kaikkien kaupunki-
12738: kunnan jäsenten yhteisiksi.
12739:
12740:
12741: 2 LUKU.
12742: Kaupunginvaltuusto.
12743: 7 §.
12744: Valtuutettuja va.litaan kaupungissa, jonka väkiluku on:
12745: Kunnallislait. 47
12746:
12747: 2,000 tai vähemmän, ........ 15
12748: enemmän kuin 2,000, vaan ei yli 16,000, 24
12749: 6,000, 10,000, 30
12750: " " 10,000, " " " 20,000, 3i6
12751: " " 20,000, " " " 50,000, 4f.:l'
12752: " " 50,000, " " ""100,000, 48
12753: ",, " 100,000, " " "150,000, 54
12754: " "
12755: " 150,000, ..................... 60
12756: " "
12757: Valtuutettujen varajäseniä valitaan nun .monta kuin
12758: kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
12759:
12760: 8 §.
12761: Kaupunginvaltuutetut sekä väihintään neljä tilintarkas-
12762: tajaa ja yhtä monta vara.tilinta.rkastajaa, joiden vaali toimi-
12763: tetaan valtuutettuj,en vaalin yhteydessä, valitaan välittö-
12764: , millä ja, suihteellisilla va:aleilla.
12765: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen ääni-
12766: oikeus.
12767: Älköön äänioikeutta valtuutetun kautta käytettakö.
12768: Vaaleista ja niiden toimittamisesta säädetään tarkemmin
12769: kunnallisessa vaalilaissa.
12770:
12771: 9 §.
12772: Kaupunginvaltuutetut ja. varajäsenet valitaan kolmeksi
12773: vuod,eksj,, V alituista eroa:a vuosittain kolmannes siinä jär-
12774: jestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa on säädetty.
12775: Valtuuston asiana olkoon päättää tilintarkastajain lu-
12776: vusta sekä heidän eroamisdärjestybestänsä.
12777:
12778: 10 §.
12779: Oikeus valita valtuutettuja ja tilintarkastajia on jokai-
12780: sella kaupunkikunnan jäsenellä, sekä miehellä että narisella,
12781: jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuoden
12782: alkua on täyttänyt kaksikymmentä vuotta sekä on viimeksi
12783: toimitetussa henkikirjoituksesS'a kaupungissa hengillekirjoi-
12784: tettu.
12785: 48 1917. - Edusk. lakiehd.- Edus]mntaesitysmiet. N :o 5.
12786:
12787: Vaalioikeutta va~lla on kuitenkin:
12788: 1) se, joka lain voiman voittaneen ,oik,euden ·päätöksen
12789: mukaan on holhouiksen alaisena;
12790: 2) se, joka lainvoimais(;n tuomion nujall.a on kansa1ais-
12791: luottamusta vai1la taikka on kelvoton maan palvelukseen ta;
12792: toisen asiaa ajamaan; ja
12793: 3) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän ku.n-
12794: nallisissa vaaleissa on ostanut trui myynyt ä;äniä, aina kol-
12795: mannen kal,enterivuoden loppuun siitä lukien kun lopullinen
12796: tuomio asiasta annettiin.
12797: Venäjän kansalaisten kunnallisista oikeuksista on voi-
12798: massa, mitä siitä erittäin on säädetty tai vastedes säädetään.
12799:
12800: ]1 §.
12801: Vaalikel.poinen va1tuutetuksi ja kunnan muihin luotta-
12802: mustoimiin, mikäli niistä ei ole erittäin säädetty, on jokainen
12803: kunnassa asuva henkilö, joka on oikeutettu valtuutettuja va-
12804: litsemaan.
12805: Näihin toimiin älköön kuitenkaan valittako kuvernööriä,
12806: lääninsihteeriä, lääninkamrooria, varalääninsihteeriä, vara-
12807: lääninkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja poliisi-
12808: kama,rin virka- tai palvelusmiestä eikä yleistä syyttäjää
12809: eikä my,öskään kaupungin rahatoimilaito:ksen tai muuta sel-
12810: laista virka- tai palvelusmiestä, joka on toimestansa tilin-
12811: tekovei vollinen.
12812:
12813: 12 §.
12814: Valtuutetuksi valittu älköön kieltäytykö toim,een 'ryatiy-
12815: mästä, ·ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta.
12816: Joka kolmena läiliinnä ellellisenru vuotena on toiminut val-
12817: tuutettuna tahi kaupungin asiain toimeen'Panoa ja haUintoa
12818: varten asetetun hallintokunnan puhoonjohtajana, on kuiten-
12819: kin oikeutettu kolmen s•euraavan vuoden kuliu·essa nauttimaan
12820: .vapautta valtuutetun toimesta.
12821: Jos valittu näistä syistä kieltäytyy, astuu varajäsen hä-
12822: nen sijaansa.
12823: Kunnallislait. 49
12824:
12825: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kivul·oisuus
12826: taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka tai -palvelus, per-
12827: heolot tahi jokin muu syy, tutkikoen va1tuusto ilmoitetun
12828: esteen.
12829: Jos kieltäytyminen hyväksytään, astuu varajäsen tilalle.
12830:
12831: 13 §.
12832: Valtuutetut saa.vat toimestaan korvausta valtuuston har-
12833: kinnan mukaan, kuitenkin väili.intään viisi markkaa kokouk-
12834: selta ja niin että palkkio kaikille valtuutetuille on saman-
12835: suurmnen.
12836:
12837: 14 §.
12838: Valtuutetut va.litsevat 'keskuud·estaan vuosittain puheen-
12839: johtajan ja varapuheenjohtajan. Älköön valittu kieltäytykö,
12840: ·ellei hän jo saman kolmivuotiskauden aikana ole ollut sa-
12841: massa toimessa.
12842: Jos opuheenjoihtaja tahi varapwheenjohtaja kuolee, muut-
12843: taa pois tahi muun laillis.en syyn takia eroaa ennen toimi-
12844: kautensa .loppumista, valittakoon toinen henkilö 1hän.en si-
12845: jaansa jälellä olevaksi ajaksi. Sama olkoon laki, jos val-
12846: tuuston puheenjo-htaja tai varapuheenjohtaja valitaan raha-
12847: toimikamarin puheendoMajaksi tai varapuheenjohtajaksi.
12848: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaa-
12849: lista antakoon valtuusto maistraatin kautta kuvernöörille
12850: kirjallisen ilmoituksen.
12851: Valtuuston asiana on rmheenjohtajan palkkion määrää-
12852: minen.
12853:
12854: 15 §.
12855: Jos tehdään valitus valtuuston puheenjohtaJan tahi vara-
12856: puheenjohtajan vaalista ta1hi siitä, että niistä; toimista kiel-
12857: täytymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin
12858: tointa, kunn-es valitus on lopullisesti ratkaistu ja, jos uusi
12859: vaali määrätään toimitettavaksi, toinen on valittu ja toi·~
12860: meensa ryhtyy.
12861:
12862: 4
12863: 50 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
12864:
12865: 16 §.
12866: Valtuuston kokoukset ovat julkisia.
12867: Kuitenkin voi valtuusto päätöksellä., johon vähintään
12868: n!Jljä viidennestä sarup'Uvilla olevista valtuuston jäsenistä
12869: yhtyy, julistaa jonkun asian käsiteltäväksi suljetussa istun-
12870: nossa.
12871: 17 §.
12872: Valtuuston tulee kokoontua puheenjohtajan kutsumuk-
12873: s·esta, milloin hän sen katsoo asiain käsittelemistä varten
12874: tarpeelliseksi, taikka kun välhint!Län neljännes valtuutetuista
12875: tahi kuvernööri tai maisilraatti sitä häneltä pyytää.
12876: Kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa pääte-
12877: tään edellisen vuoden tilinrpäätöksen hyväksymisestä ja vas-
12878: tuuvapaud-en myöntämisestä. Joulukuussa pidettävässä val-
12879: tuuston kokouksessa päätetään kunnan tuli()- ja menoarvion
12880: vahvistamisesta seuraavaksi vUJodeksi, valitaan henkilöt nii-
12881: hin kunnallisiin toimiin, jotka vuoden lopussa tulevat avoi-
12882: miksi, ja jäs·enet taksoitus- ja tutkijalautakuntiin sekä käsi-
12883: teU!Län joulukuun 8 päivänä 1873 kunnallisihallituksesta
12884: kaupungissa annetun asetuksen 54 §:ssä mainitut asiat.
12885:
12886: 18 §.
12887: Kutsumus valtuuston kokoukseen on valtuuston mää.Tät-
12888: tävällä tavalla julkaistava ja valtuutetuille ilmoitettava.
12889: Kutsumuksessa tulee olla ilmoitus kokouksen ajasta ja
12890: paikasta y:imä kokouksessa kåsiteltäviksi tulevista asioista.
12891: Kutsumus sellaiseen kokoukseen, jossa valitaan jäseniä
12892: kaupungin taksoitus- ja tutkijalautakuntaan sekä määrätään
12893: taksoituslautakunnan jäsenten luku, tai vahvistetaan kaupun-
12894: gin meno- ja tuloarvio seuraavaa vuotta varten, tai tutki-
12895: taan kaupungin tilintarkastajain antamaa kertomusta, on an-
12896: nettava vähintään neljätoista päivää ·ennen kokousta. Kut-
12897: sumus kaikkiin muihin valtuuston kokouksiin voidaan antaa
12898: viimeistään kokouksen edellisenä päivänä.
12899: Kokousten ajasta on kirjallinen ilmoitus kaupungin
12900: maistraatille ja rahatoimikamarin puheenjohtajalle annet-
12901: tava.
12902: Ktinnallislait. 61
12903:
12904: 1·9 §.
12905: Valtuusto älköön asiaa 'käsiteltäväksi oottako äilköönkä
12906: päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolmannesta valtuutet-
12907: tujen koko lukumäärästä ole saapuvilla.
12908: Jos puheenjohtaja, vara·puheenjoihtaja tahi jäsen ilman
12909: pätevää ·estettä jää tulematta kokoukseen taikka ilman sel-
12910: laista syytä läihtee kesken pois, maksakoon kaupunginkas-
12911: saan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kymmenen
12912: sekä jäsen viiS'i markkaa. Jos kokous läsnäolevien vähälu-
12913: kuisuuden vtloksi jää 'Pitämättä tahi on kesken lopetettava,
12914: olkoon sakko poissaoleville kaksinkertainen.
12915:
12916: 20 §.
12917: Valtuuston kokouksessa älköön asia ta otettako päätettä-
12918: väksi ennenkuin se on ollut rahatoimikamarin tai 4 § :n 2 mo-
12919: me~tissa mainitun toimikunnan, hallintokunnan tai toimi-
12920: henl~:ilön tai 219 § :ssä sallitun valiokunnan taikka erityisesti
12921: valitun valmistusvaliokunnan valmisteltavana, paitsi jos kii-
12922: reelliset asianhaarat jossakin ta.pauksessa toisin vaativat.
12923:
12924: 21 §.
12925: !faistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat taikka,
12926: .ios heille sattuu este, se jäsenistä, jonka maistraatti tai raha-
12927: toimikamari on siihen määrännyt, ovat velvolliset olemaan
12928: saapuV1illa valtuuston kokouksissa antamassa tarpeeHisia
12929: tietoja; ja on h-eillä oikeus ottaa osaa keskusteluihin, mutta
12930: ei päätöksiin, elhåvät he s&malla ole valtuust•on jäseniä.
12931: Heidän ])oissalonsa ei estä asian käsittelyä valtuustossa.
12932:
12933: 2·2 §.
12934: Sittenkun asiasta on valtuuston kokouksessa keskusteltu
12935: ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi, teh-
12936: köön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus ,jaa"
12937: taikka ,ei" ilmaisee valtuuston päätöks.en.
12938: Kun va.staus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja,
12939: mikä hänen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja
12940: 52 1917.- Edusk.lakiebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:8 5.
12941:
12942: va:hvistakoon sen, ellei muuta äänestystä vaadita, vasaran-
12943: lyönnillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se jul-
12944: kisesti ja nimenhuudolla.
12945: Se mieliprid-e, jonka puolesta enimmät äänet on annettu,
12946: tulkoon valtuuston päätökseksi, paitsi milloin pääti>ks.en te-
12947: koon tämän lain mukaan vaaditaan määiräenemmistö. Ään-
12948: ten jakautuessa tasan tulee se mielipide päätökseksi, johon
12949: puneendohtaja yhtyy.
12950: Kun valtuuston on päätettävä sellwisen kiinteistön tahi
12951: oikeuden myymis·estä, panttaamisesta tahi vaihtamisesta,
12952: joka lahjan, testamentin tahi muun laillisen saannon kautta
12953: on tullut kunnan omaksi, yaaditaan päätöksen tekoon, että
12954: vähintään kaksi kolmannesta valimuston saa·puvilla olevista
12955: jäsenistä sitä kannattaa.
12956: Kun äänoestyksen tulos on saatu selville, julistakoon pu-
12957: h-eenjohtaja päätöksen.
12958:
12959: 23 §.
12960: Vaalit, jotka ovat valtuuston, taksoituslwutakunnan tahi
12961: muiden kunnallisten hallintokuntain toimitettavat, tapahtu-
12962: koot suhteellista vaalitwpaa noudattamalla, jos valittavia on
12963: kaksi tai useampia ja jos neljännes vaaliin osaa ottavåsta
12964: sitä vaatii.
12965: Jos yksi on valittava tai milloin enemmistövaalitapaa
12966: muuten käytetään, tulee valituksi se tai ne, jotka vaalissa
12967: ovat saaneet •enimmät äänet.
12968: Suhteelliset ja vaadittaessa muutkin vaalit to!iq1itetaan
12969: s·uljetuilla lipuilla. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
12970:
12971: 2~ §.
12972: Valtuuston päätös voidaan julistaa kiireeHisenä täytän-
12973: töönpantavaksi, jos kolme neljännestä läsnä ol-evista jäsenistä
12974: sitä kannattaa; ja on tämä päätökse~;sä nimenomaan mainit-
12975: tava. Täytäntöönpano älköön silloin e~;täkö se, ettei päätös
12976: ole saanut lain voimaa, ellei muutoksen hakeminen sen kautta
12977: kävisi hY'ödyttömäksi tahi kuvernööri, hu,omatessaan päätök-
12978: Kunnallislait. 53
12979:
12980: sen lainvastaiseksi, näe olevan syytä täytäntöönpanemista
12981: kö.eltää.
12982: 25 §.
12983: Valtuuston kok0111ksissa kirjoittaa pöytäkirjan valtuus-
12984: ton valitsema sihteeri.
12985: M.nloin rpöytakirjaa ei voida heti tarkistaa, voi valtuusto
12986: antaa puheenjohtajan ja vähintään kahden aina kerraksi sitä
12987: vart-en valitun jäsenen toimeksi pöytäki11jan tarkistamisen
12988: valtuuston määrättävänä päivänä.
12989: Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri
12990: sekä, tarkistuks.en heti tapahtuessa, vähintään kaksi valtuus-
12991: ton jäsentä, ja muutoin tarkistajat. Jos tarkistajista yksi
12992: tahi useammat kieltäytyvät pöytäkirjaa allekirjoittamasta,
12993: väittäen, ettei se sisällöltään vastaa sitä, mitä valtuuston ko-
12994: kouksessa on tapahtunut, .merkitköön puheenjohtaja sen pöy-
12995: täkirjaan ja lykätköön tarkistamisen valtuustou seuraavaan
12996: kokouks·een. "Tarkistettu pöytäkirja ·on ·edeltärpäin iLmoitet-
12997: tuna päivänä valtuus.ton kokoushuoneessa tai muussa val-
12998: tuuston määTättävässä paikassa julkil'Uettava.
12999:
13000: 26 §.
13001: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
13002: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti ilmoittaa vastalause
13003: tehtyä päätöstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada
13004: vastalauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon
13005: sen kirjallisesti si'hteerille viimeistään pöytäkirjan tarkista-
13006: mistilaisu udessa.
13007: 27 §.
13008: Valtuuston päätö-s ratkaistus.sa asia.ssa on, niin pian kuin
13009: se on tarkistettu, maistraatil1e kirjallisesti ilmoitettava.
13010: Lähet·ettävät toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja
13011: sekä varmentaa nimellään sihteeri.
13012:
13013: 28 §.
13014: Valtuutetuilla on oikeus maistraatilta saada niitä asia-
13015: kirjoja ja tietoja, jotka he ta.rpeellisikså katsovat.
13016: 54 191.7.- Edusk.lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
13017:
13018: 29 §.
13019: Valtuusto saakoon, milloin tarpeelliseksi havaitsee, aset-
13020: taa erityisiä valiokuntia as~oita valmistamaan.
13021:
13022: 30 §.
13023: Puheenjohtaja pitäköön valtuuston kokouksessa huolta
13024: järjestyksestä ja saakoon, varoitettuansa, toimittaa :pois
13025: kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimatto:q1as.ti. Jos synt.yy
13026: semmoinen epäjärjestys, jota puheenjohtaja ei voi ehkäistä,
13027: haj<>ittakoon hän kokouksen.
13028:
13029:
13030:
13031: 3 LUKU.
13032: Maistraatti.
13033:
13034:
13035: Maistraatin tulee valvoa, että kau:purLgin yhteistä omai-
13036: suutta, tuloja, etuja ja oikeuksia asianmukaisesti hoidetaan
13037: sekä että toi.meen'Panoa varten asetetut lautakunnat, hallinto-
13038: kunnat tai henkilöt panevat täytäntöön valtuuston tekemät
13039: päätöks-et.
13040: Jos maistraatti havaitsee, että joku valtuuston tekemä
13041: :päätös on lakia,. voimassa olevia asetuksia tai määräyksiä
13042: vastaan, taikka että alistaminen tai å.lmoittaminen on laimin-
13043: ly·öty, milloin s•en olisi pitänyt tapahtua, <>lkoon velvollinen
13044: kieltämään apunsa tämmöisen päätöksen toimeenvanemiseen.
13045: Sellaisessa tapauksessa tulee maistraatin kå.rjaUisest~ ilmoit-
13046: taa valtuustolte, ettei päätöstä käy toimeenpaneminen ja
13047: esiintuoda syyt siihen.
13048: Asianomaisella on valta semmoisesta kiellosta valittaa
13049: siinä järjestyksessä, joka on säädetty muutoksen hakemi-
13050: sesta maistraatin päätöksiin.
13051:
13052: 32 §.
13053: Maistraatti saa tehdä valtuuetoUe ehdotuksia kaupungin
13054: yhteisistä asioista.
13055: Kunnallislait. 56
13056:
13057: 33 §.
13058: Esitykset ja lausunnot, joita valtUJUsto tai eri tarkoituk-
13059: sia varten asetetut toimikunnat valtion viranomais-elle anta-
13060: vat, ovat lähetettävät mwistraat~n kautta.
13061:
13062: 34 §.
13063: Maistraatin kokoonpanosta, velvollisuuksista ja tehtä-
13064: vistä julkisena viranomaisena sekä tuomioistuimena talous-
13065: ja järjestysasioissa kuin myös muiden virka- ja palvelus-
13066: miesten asettamisesta kaupungin ja kunnallishallinnon tar-
13067: peita varten olkoon voimassa, mitä siitä erikseen on säädetty.
13068:
13069: 3.5 §.
13070: Kaupungissa, jossa ei ole maistraattia, olkoot kaikki ne
13071: tehtävät, jotka sanottu viranomainen tämän lain kautta .on
13072: saanut toimeksensa., kaupunkiin erityisesti asetetun hallituk-
13073: sen hoidettavina.
13074:
13075:
13076: 4 LUKU.
13077: Raastuvankokous.
13078: 36 §.
13079: Raa'Stuvankokous .pidoetään pormestarin, neuvosmiehen ja
13080: maistraatinsihteerin vaaleja varten.
13081: iSellainten kokous 11idetään maistraatissa pormestarin tai
13082: hänen sijaisens.a toimiessa puheenjohtajana.
13083:
13084: 37 §.
13085: Oikeutettuja ottamaan osaa raastuvankokoukseen ovat
13086: kaikki ne kunnan jäsenet, jotka ovat kaupunginvaltuutettu-
13087: jen vaalia varten viimeksri. laac1ittuun vaaliluetteloon ääni-
13088: oikeutetuiksi merkityt; ja on tätä vaalilu·etteloa käytettävä
13089: äänestysluettelona.
13090: 38 §.
13091: Kaikilla vaalioikeutetuilla on yhtäläinen ääuioikeus.
13092: Älköön vaalioikeutta valtuutetun kautta käytettäkö.
13093: 56 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5.
13094:
13095: Vaali toimitetaan suljetulla lipulla. Äänten jakaantuessa
13096: tasan ratkaisee arpa.
13097:
13098: 39 §.
13099: Raastuvankokouksen kutsuu kokoon maistraatti.
13100: Kutsumus, jonka tulee sisältää tieto sici.tä, mitä varten
13101: kokous pidetään, on annettava vähintään neLjätoista päivää
13102: ennen ja julkaistava sillä tavalla kuin kaupungin kunnallis-
13103: ten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa.
13104:
13105: 40 §.
13106: Ennenkuin raastuvankokous päMetään, ilmoittakoon
13107: maistraatti ajan, milloin kokouksessa tehty pöytäkirja tulee
13108: julkisesti tarkistettavaksi. Tarkistukseen ei tarvita muuta
13109: kutsumusta.
13110:
13111:
13112: 5 LUKU.
13113: llmoittaminen, alistaminen ja valitukset.
13114:
13115: 41 §.
13116: Kaupunginvaltuuston tai kansanäänestyksen. kautta syn-
13117: tyneestä päätöks·estä on tieto toimitettava Senaatille, kun pää-
13118: tös koskee sellaisen kiinteän omaisuuden tahi oikeuden myy-
13119: mistä, panttaamista tahi vaihtamista, ~oka lahjan tahi testa-
13120: mentin kautta on tullut kunnan omaksi ja on määrätty käy-
13121: tettäväksi sen yhteiseksi hyödyksi jotakin .erityistä tarkoi-
13122: tusta varten, niin myäs kun se koskee sellaista välipuhetta
13123: tahi sopimusta, joka vaikuttruis.i sen oikeuden muuttamista
13124: tahi supistamista, mikä kunnalla on seLlaiseen kiinteistöön
13125: tahi etuun.
13126: Päätökset, jotka koskevat uusia maksuja yleisestä liik-
13127: keestä, kuten ti.e-, silta-, sata;ma- ja lauttarahoja, tai muutok-
13128: sia entisiin, ovat voimaan päästäkseen alistettavat Senaatin
13129: vah vistetta viksi. ·
13130: Kunnallislait. 57
13131:
13132: Sellruiset ilmoitukset ja alistukset ovat lähetettävät maist-
13133: raaiain kautta läänin kuvernöörinvirastoon, jonka tulee toi-
13134: mittaa ne Senaattiin.
13135:
13136: 42 §.
13137: Kurvernoorin vahvistettavaksi on al1stettava ne p~tök
13138: set, jotka koskevat yleisiä määräyksiä siveellisyyden, raittiu-
13139: den, terveydenhoidon sekä järjestyksen ja turvallisuuden
13140: edistämistä kaupungissa.
13141: Tällais-et määräykset ovat saatattavat yleisön tietoon sillä
13142: tavalla kuin kunnaHisten ilmoitusten tietfoksiantamisesta on
13143: voimassa.
13144: 43 §.
13145: Joka ei tyydy valtuuston tekemään .päätökseen,, saa-
13146: koon siitä tehdä kirjallisen valitubew, joka ynnä valituk-
13147: senalainen päätös on valittajan its•erusä taå hänen laillisesti
13148: valtuuttamansa asiamiehen annoettava läänin kuvernöö-
13149: rinvirastoon kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä,
13150: jona valittaja sai päätöksestä tiedon, sitä päivää kuitenkaan
13151: lukuunottamatta; ja tulee valittajan samalla valitukseen liit-
13152: tää todistus päivästä, jona IJäätös hänelle tiedoksi annettiin.
13153: Jos valittaja laiminlY1ö, mitä tässä on määrätty, orkoon
13154: menettänyt IJuhevaltansa IJäätöstä vastaan.
13155: Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä sinä päi-
13156: vänä, jonoa se on 25 § :n mukaan julkiluettu.
13157:
13158: 44 §.
13159: Jos siitä valitetaan, ettei päätös ole laillisessa järj-estyk-
13160: sessä tehty taikka että se on ristiriidassa yleisen lain tai ase-
13161: tusten kanssa taåkka muuten menee valtuuston toimivaltaa
13162: ulommaksi, saa kuvernööri, jos näkee syytä ol-evan, kieltää
13163: päätöksen täytäntöönvanon.
13164: Jos valitus perustuu siihen, että valittajan yksityinen oi-
13165: keus on päätöksellä tullut loukatuksi, ja semmoinen valitus
13166: hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka on valittanut,
13167: mutta muutoin pysyy päätös voimassa, ellei sen havaita ole-
13168: 68 1917. -- Edusk. lakiebd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5.
13169:
13170: van ristiriidassa yleisen lain tai asetusten kanssa, jolloin ku-
13171: vernööri määrätköön päätöksen kokonansakin kumotuksi.
13172:
13173: 45 §.
13174: Se, joka on tyytymätön maistraatin päMökseen tämän lain
13175: alaan kuuluvissa asi·oissa, saa hakea siihen muutosta kuver-
13176: nöörinvirastos'Sa kolmenkymmenen päivän kuluessa päätök-
13177: sen tiedoksiantamisesta luJci.en.
13178: Joka tahtoo valittaa raastuvankokouksen päätöksestä,
13179: tehköön sen kirjallisella. valituksella, joka viimeistään kol-
13180: mantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun vaa.litoimi-
13181: tuksesta tehty pöytäkirja tarkistettiin, sitä päivää lukuun-
13182: ottamatta, on läänin kuvernöörinvirastoon annettava.
13183: Pormestarinvaalia koskevå.sta valituksista on erikseen
13184: säärletty.
13185:
13186: 46 §.
13187: Kuvernöörin päätökseen saa hakea muurt«>sta S·enaatin
13188: talousosastossa viimeistään ennen kello lmhtatoista kolman-
13189: tenakymme:ri.entenä päivänä päätöksen tiedoksi-saamisesta,
13190: sitä päivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja noudatettakoon
13191: siinä, mitä sellaisesta muutoksen hakemisesta yleensä on sää-
13192: detty, kuitenkin niin että valituksen myös saa valitusajan
13193: kuluessa ·antaa läänin kuverfiiöö:ninvirastoon sieltä. perille toi-
13194: mitettavaksi.
13195:
13196: 47 §.
13197: Sellaiset tässä luvussa mainitut valitukset, jotka kohdis-
13198: tuvat kaupunginvaltuuston tekemiin päätöksiin, ottakoon
13199: tässä laissa tarkoitettu valtion Vliranomainen tutkittaviksi ja
13200: ratkaistaviksi ainoastaan siltä osalta, mikä koskee päätöksen
13201: laillisuutta.
13202: Kunnallislait. 59
13203:
13204: 6 LUKU.
13205: Kansanäänestys.
13206: 48 §.
13207: · Valtuuston päätöks·en tarkoituksenmukaisuus voidaan
13208: alistaa k;ansanäänestyksellä ratkaistavaksi. Jos kaupungissa
13209: on valtuutettuden vaalia varten vå.imeksi laaditun vaaliluette-
13210: lon mukaan ollut enintään vri.isituhatta äänioikeutettu3.t, on
13211: kymmenennen osan kaikista mainituu ääniluettelon mukaan
13212: äänioikeutetuista s·ellaista alistamista vaadittava. Jos ääni-
13213: oikeutettujen luku on suur.em:pi, tulee vaatija~n luvun olla
13214: kahdeskymmenesosa äänioikeutettujen luvusta, ei kuitenkaan
13215: väihemmän kuin viisisataa. Perusteltu vaatimus valtuuston
13216: päätöksen kumoamisesta on kirjallisesti annettava valtuuston
13217: puheenjohtajalle kolmen:kymmeruen päivän kuluessa siitä,
13218: kun valtuuston päätös on julkiluettu.
13219: Kansanäänestykseen ei voida vedota:
13220: 1) valtuuston toimittamista vaaloosta;
13221: 2) valtuuston päätöksisttä sen sisäisissä järjestysasioissa;
13222: 3) valtuuston päätöksistä, jotka koskevat tilintekoa ja
13223: tilinpäästöä taikka tulo- ja menoarvion vahvistamista; sekä
13224: 4) valiull'Ston: päätöksistä, jotka se M § :ssä määrätyssä
13225: järjestyksessä on julistanut kiireellisinä täytäntöön panta-
13226: viksi.
13227: Kansanäänestys toimitetaan 'kut•en laissa kansanäänestyk-
13228: sestä siiitä säädetään.
13229:
13230: 49 §.
13231: Kansanäänestyksellä syntyneestä päätöks.esiä ei ole vali-
13232: tus-oikeutta. Jos kansanäänestys on tapahtunut lain vastai-
13233: sesti, saatakoon kuitenkin hakea kuvernööTiltä äänestyksen
13234: kumoomista sen ajan kuluess·a ääuestyksen tuloksen julkaise-
13235: misesta, kuin muutoksen hakemisesta kaupunginvaltuuston
13236: päätökseen on vaadittu.
13237: Jos kansanäänestys edelLisessä momentissa mainitusta
13238: syystä kumotaan, on valtuuston viipymättä ryhdyttävä toi-
13239: menpiteisiin uuden kansanäänestyksen toimeenvanemiseksi.
13240: 60 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5.
13241:
13242: 7 LUKU.
13243: Erityisiä säännöksiä.
13244: 50§.
13245: KaupunginNaltuuston sekä valtuuston valitsemain hallin-
13246: tokuntain puheenjohtajain tulee pitää huolta, että pöytäkirjat
13247: liitteineen sekä niistä tehdyt luettelot ynnä muut as.iakirjat
13248: hyvin säilytetään ja kuntalaisten saatavilla tarpeen mukaan
13249: pidetään, sekä toimesta erotessaan jättää ne seuraajillensa.
13250: Kunnan jäsen olkoon, jos hän sitä pyytää, oikeutettu
13251: saamaan oi1..eaksi todist-etun jäljennöksen sanotuista asiakir-
13252: joista tahi otteen mail.nittujen viranomaisten kokouksissa
13253: tehdyistä .pöytäkirjoi'sta. Valitusasiorssa toimituskirja on
13254: annettava joutuisasti ja ainakin ·ennenkuin puolet kunkin ta-
13255: pauksen va:ralta säädletystä määräajasta on kulunut. _
13256: Va!ltuuston asiana Qn määrätä, onko asiakirjoistasuori-
13257: tettava lunastusta ja kuinka paljon. Älköön lunastusta kui-
13258: tenkaan otettako niistä asia.kirjoista., jotka annetaan kunnan
13259: yht.eisiä tarpeita. varten tai asianomaisille virkami-ehille ta;hi
13260: yl·eisille asiamiehille, älköönkä silloinkaan kun valtuuston
13261: påätös on pöytäkirjanotteella tiedoksi annettava sille, jota
13262: päätös koskiee.
13263:
13264: 51 §.
13265: Sa,kot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valitsemat
13266: lautakunnat lain nojalla poissadosta määräävät, menevät
13267: kunnan yleiseen ·kassaan ja ulosotetaan, ellei niitä hyvällä
13268: maks·eta, sillä tavoin kuin kunnaHisveroista on säädetty.
13269:
13270: 52 §.
13271: Jos kunnallisessa t·oimessa tai palveluksesba oleva on tässä
13272: toimess-aan hukannut varoja taikka osottanut viipillisyyttä
13273: tahi muuta epärehellisyyttä, on valtuustolla oikeus pidättää
13274: hänet tehtävänsä toimittamisesta, ja· on asia viipymättä jä-
13275: tettävä tuomioistuimen käbit.eltäväksi sekä siitä ilmoitettava
13276: läänin kuvernöörille.
13277: Kunnallislait. 61
13278:
13279: 53 §.
13280: Kaupunkikunnan Bdustajat kuntain edustajain kokouk-
13281: seen valitsee kaupunginvaltuusto, ja on vaaliin nähden sovP-1-
13282: rettava, mitä maalaiskuntain kunnallislaissa on siitä säädetty.
13283:
13284: M §.
13285: Jos valtuust.on päätös on alistettava· valtion vi·ranomai-
13286: sen vahvistetta,vaksi, älköön alistusta tehtäkö ennenkuin
13287: määräaika kansanäänestyksen vaatimiseen on umpeen kulu-
13288: nut tai kansanäänestys päätöksen hyväksynyt.
13289:
13290: 55 §.
13291: Tämä la·ki kumoaa kunnallishaHinnosta kaupungissa jou-
13292: lukuun 8 päivänä 1873 annetun asetuksen 1, 2, 3, 4 ja 6
13293: luvun sekä kaikki muut tämän lain kanssa ristiriidassa olevat
13294: säännökset. Sanotun a:sletuksen 5 luvussa mainitut. raastu-
13295: vankokouksen tehtävät kuuluvat tästedes kaupunginvaltuus-
13296: tolle, ja noudatet.takoon kuuluttamisesta ja ilmoituksista tä-
13297: män lain määräyksiä; sekä olkoot taksoitus- ja tutkijalauta.-
13298: knnnan jäsenet poissaolostaan kokouksista s.en s.euraamuks.en
13299: alaiset, joka tämän lain 19 § :ssä kaupunginvaUuusmiehi1le
13300: on säädetty.
13301: Tämä laki astuu voimaan ........ kuun . . päivänä
13302: 19 ...
13303: Kaupunginvaltuutetut ovat kuitenkin jo vuonna 1~1 .. va-
13304: littavat sillä tavalla ja siinä jädesty·ksessä ·kuin tässä laissa
13305: sekä kunnallises'Sa vaalilaissa säädetään.
13306: Niiden kunnallisten toimihenkilöiden ja hallintokuntien,
13307: jotka. ovat aikaisemman lainsäädännön mukaan a:setetut, tu-
13308: lee edeUeenkin olla toimessa, kunnes vastaavat vaalit ovat
13309: tämän lain mukaan suoritetut ja valitut ryhtyneet toimeensa;
13310: ja on valtuuston tällaisiin vaaleihin viipymättä tåmän lain
13311: voimaa.n astuttua ryhdyttävä.
13312: 62 1917.- Edusk. Iakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
13313:
13314:
13315:
13316:
13317: Laki kansanäänestyksestä.
13318: 1 §.
13319: Kansanliänest.ys, josta maalaiskuntain ja kaupunkikun-
13320: tain kunnallislaeissa. säädetään, on toimitettava sillä tavaUa
13321: ja siinä järj-estyksessä kuin tämä laki määrää.
13322:
13323: 2 §.
13324: Kun lakiin P·erustuva vaatimus kansanäänesty•ksestä on
13325: valtuuston puheenjohtajalle jätetty; määrätköön valtuusto
13326: äänestyksen toimitettavabi viimeistään kahden kuuka,ud1en
13327: kuluessa siitä kun päätös tehtiin. Kansanäänestykseen kut-
13328: sukoon valtuusto kuntalaiset kuulutuksella, joka sisältää
13329: myös äänestysesityksen, ja .on ·kuulutus julkaistava sillä ta-
13330: valla kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta. on
13331: v01ma.ssa.
13332: 3 §.
13333: Äänestys saa tapahtua valtuuston .päätöksen hyväksymi-
13334: sestä tai kumoamisesta ainoastaan hyväksyvän ja. hylkää-
13335: vän ehdotuksen välillä.
13336:
13337: 4 §.
13338: Oikeutettuja ottamaan osaa kansanä'cinestykseen ovat
13339: kaikki ne kunnan jäsenet, jotka ·kunnanvaltuutettujen vaalia
13340: varten viimeksi laadittuun vaaliluetteloon ovat äänioikeute-
13341: tuiksi merkityt; ja on tätä vaaliluetteloa. käy'tettävä äänes-
13342: tysluettelona.
13343: Kullakin äänioike\ltetulla on yhtäläinen äänioimeus.
13344: Työnantajan tai hänen sijaisensa tulee järjestää työnsä
13345: niin, etteivät hänen paolveluksessaav ·olevat henkilöt tule este-
13346: tyi·ksi käyttämästä äänioikeuttaan; jos hän tätä vastaan ri-k-
13347: koo, rangaista.koon sakolla.
13348: Kunnallislait.
13349:
13350: 5 §.
13351: Kansauäänestykstm toimittavat kunnallisia vaaleja vwr-
13352: ten asetetut vaalilautakunnat ja keskusla.utakunta, kunnan•
13353: valtuuston antamien ohjeiden mukaan. Äänestys toimitetaan
13354: erikseen kussakin niistä äänestysalueista, joihin kunta on
13355: kunnallisen vaalilain mukaan ja.ettu.
13356:
13357: 6 §.
13358: Toimitushuoneeseen on vaalilautakunnan toimesta asetet-
13359: tava nahtäville äänestysesitys sekä hankittava äänestyslip-
13360: puja, j,oista toisiin on painettu sana ,jaa" ja t<Oisiin sana ,ei".
13361: Vaalilautakunta pitäköön myös huolen siitä, ·että äänestys
13362: on salainen.
13363:
13364: 7 §.
13365: 'Kun äänes·täjä tailitoo käyttaä äanestysoikeuttaan, ilmoit-
13366: tautukoon vaalilautakunnalle, ottakoon äänestyslipun, taitta-
13367: koon sen sekä vieköön leimattavaksi ja ·pankoon vaa:li-uur-
13368: naan.
13369: Äänestyslautakunta merkitsee luetteloon, että äanestäjä
13370: on äänestysoikeuttaan käyttänyt.
13371:
13372: 8 §.
13373: Äänestystoimituksen alkamisesta, keskeyttamisestä; päät-
13374: tymiSiestä, äänestyslippujen laskemisesta, pöytäkirja•sta ja
13375: lippujen kuoreen sulkemisesta sekä keskuslautakunnalle lä-
13376: hettämisestä ja keskuslautakunnan tehtävistä noudatetta-
13377: koon, mitä kunnallisessa vaalilaissa siinä suhteessa on sa-
13378: nottu.
13379:
13380: 9 §.
13381: Jos äänestäjä on lippuunsa merkinnyt nimikirjoituksensa
13382: tai jonkun muun merkin tai jos lippu on leimaamaton, on
13383: sellainen li}l·pu mitätön.
13384: 64 1917.- Edusk.lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
13385:
13386: 10 §.
13387: Sittenkun keskuslautakunta on kaikki sille saapuneet
13388: äänestysliput jakanut jaa- ja ei-ryhmiin, laskekoon se ne
13389: ja merkitköön kumpaisenkin ryhmän luvun pöytäki:t,jaan sekä
13390: lähettäköön pöytäkirjan asianmukaisesti allekirjoitettuna
13391: kunnan valtuustolle.
13392:
13393: 11 §.
13394: Päätöksenä pidetään sitä ehdotusta, jonka hyväksi yksin-
13395: ktertainen äänten enemmistö on annettu. Äänten ja:kautuessa
13396: tasan, katsottakaan valtuuston päätös hyväksytyksi. Asioissa,
13397: joissa valtuuston päätökseen vaaditaan määräenemmistö, Qn
13398: sellainen myöskin kansanäänestyksessä vaadittava.
13399: Päätös on saatettava kuntalaisten tiedoksi sillä tavalla
13400: kuin ·kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantami.sesta on VOI-
13401: massa.
13402: 12 §.
13403: Muuten noudatettakoon kansanäänestystä toimitattaessa
13404: soveltuvilta kohdin mitä kunnallisessa vaalilaissa vaalien toi-
13405: mittamislest.a säädetään.
13406:
13407: 13 •§.
13408: 'I'ämä laki as•tuu voimaan ...... kuun .. päivänä 19 .. .
13409: Kunnallislai't
13410:
13411:
13412:
13413:
13414: Kunnallinen vaalilaki.
13415: 1 LUKU.
13416:
13417: Äänestysalueet ja vaaliviranomaiset.
13418:
13419: 1 §.
13420: Maalaiskuntain kunnallislain 7 § :ssä ja kaupunkien kun-
13421: nallislain 8 § :ssä säädetty valtuutettujen ja tilintarkastajain
13422: vaali, on alotettava 4 päivänä joulukuuta ja loppuun toimi-
13423: tettava samana tai, jos valtuusto niin määrä:ä, seuraavana
13424: päivänä.
13425: 2 §.
13426: Kunta on yhtenä vaalipiirinä, ja jakakoon valtuusto sen
13427: äänestysalueisiin samojen perusteiden mukaan kuin valtio-
13428: päiville toimitettavaa edustajain vaalia varten. Tätä jakoa
13429: noudatettakoon, vaikka päätöksestä 'olisikin valitettu, kun-
13430: nes valituksen johdosta annettu päätö,s on saanut lain voiman.
13431:
13432: 3 §.
13433: V åalia toimittamaan valits€e valtuusto joka kolmas vuo-
13434: si kesäkuussa kunnan vaalikelpoisista henkilöistä keskuslau·
13435: takunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja. neljä jäsentä ynnä
13436: neljä varajäsentä, sekä, jos kunta on jaettu äänestysaluei-
13437: siin, .erikseen kutakin äänestysaluetta varten vaali1autakun-
13438: nan, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ynnä kolme
13439: varajäsentä, ja kestää heidän t.oimikautensa, kunnes uudet
13440: lautakunnat on valittu.
13441: Jos keskuslautakunnan tahi vaalilautakunnan puheenjoh-
13442: taja; jäsen tai varajäsen kuolee tahi 'POismuuton tai muun
13443: laillisen syyn tähden eroaa ennen toimikautensa päätty-
13444: mistä, on täydennysvaali toimitettava .
13445:
13446:
13447:
13448:
13449: •
13450: 66 1917.- Edusk.lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
13451:
13452: 2 LUKU.
13453: ·vaaliluettelo.
13454: 4 §.
13455: Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tehköön alueen
13456: vaalilautakunta el·okuun kuluessa. Vaaliluetteloon on otet- .
13457: tava sen vuoden henkikirjan mukaan kaikki ne äänestys-
13458: alueella asuvat kunnan jäsenet, jotka ennen kuluvan vuoden
13459: alkua ovat täyttäneet kaksikymmentä vuot·ta. Jos sellainen
13460: '>YY on tietty, jonka vuoksi jollakulla 1 Tietteloon merkityllä
13461: henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se merkittävä luetteloon
13462: hänen nimensä kohdalle. Vaalilautakunta allekirj-oittakoon
13463: vaalii uettelon.
13464: Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaaliluet-
13465: telan kullekin äänestysalueella.
13466: Asianomais1en henkikirjoittajan on kunakin vuonna ennen
13467: elokuun alkua vaalilautakunnalle toimitettava sääd·ettyä
13468: maksua vastaan luettelo kaikista kuluvan vuoden henkikir-
13469: jan mukaan äänestysalueella asuvista henkilöistä, jotka. vuo-
13470: den alkaessa ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta. Luet-
13471: telo ·kirjoitetaan kaavakk~eille, jotka Senaatti sitä varten vah-
13472: vistaa.
13473: Asianamainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä kruu-
13474: nunnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset antamaan
13475: vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.
13476:
13477: 5 §.
13478: Vaaliluettelon pitää syyskuun r päivästä alkaen saman
13479: kuun 15 päivän loppuun asti olla, asianmukaisen valvonnan
13480: alaisena, tarkastettava•ksi esill~
13481: , ~pantuna sopivassa paikassa
13482: äänestysalueella, mistä on tieto annettaya sillä bvalla kuin
13483: kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa.
13484:
13485: 6 §.
13486: Jos joku äänioikeutettu kunnan j'äs,en on jätetty pois vaa-
13487: liluettelosta j•a tahtoo pyytää oikaisua, tehköön sen kirjalli-
13488: Kunnallislait. 67
13489:
13490: sesti tai suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa 2 päivänä
13491: lokakuuta tai antakoon oikaisuvaatimuksensa kirjallisesti sitä
13492: ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Jos joku arvelee,
13493: että toinen 'henkilö oikeudettoma~sti on vaaliluetteloon otettu,
13494: ja tahtoo pyytää oikaisua, on oikai,suvaatimus tehtävä kir-
13495: jallisesti viimeistään syyskuun 20 päivänä vaalilautakunnan
13496: puheenjohtajalle.
13497: Jos kirjoitus sisältää vaatimuben, että joku vaaliluet-
13498: teloon otettu on siitä poistettava, antakoon puheenjohtaja
13499: viimeistään syyskuun 24 päivänä hänelle siitä tiedon, ilmoit-
13500: taen että hänellä on tilaisuus osotetussa paikassa ottaa sel-
13501: koa kirj,oituksesta ja viimeistään syyskuun kuluessa antaa
13502: vaalilautakunnalle kirjallinen selityksensä.
13503: Sellainen tiedonantQ jätetään kuoressa, johon vastaan-
13504: ottajan nimi ja asuinpaikka on merkitty, postin kautta toi-
13505: mitettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla valta toimit-
13506: taa se hänelle muullakin tavoin. Tiedonanto on sitä paitsi
13507: tiedoksipantava sopivaan paikkaan maalla valtuuston kokous-
13508: huoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen.
13509: Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitellään ja
13510: ratkaistaan vaalilautak•unnan k~okoukses~~a lokakuun 2 päi-
13511: vänä.
13512: Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hakekoon
13513: ennen lokakuun 15 päivää siihen muutosta läänin kuv.ernöö-
13514: riltä, jonka tul~ee viipymättä käsitellä asia ja anta;a päätök-
13515: sE:stään tieto vaalilautakunnalle, ja toimittakoon lautakunta
13516: päätöksestä tiedonannon tiedoksipanolla kuten 3 momentissa
13517: on säädetty.
13518: Kuvernöörin päätökseen saa hakea muutosta Senaatin ta-
13519: lousosastossa viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa
13520: kuv·ernöörin päätöben antopäivästä, sitä päivää kumminkaan
13521: lukuunottamatta; ja noudatettakoon siinä, mitä sellaisesta
13522: muutoksen hakemisesta yleensä on säädetty, kuitenkin niin
13523: että valituksen myös saa valitusajan kuluessa jättää läänin
13524: kuvernöörinvirastoon s.ieltä perille toimitettavaksi.
13525: Senaatin talousosast·o toimituttaa, .kuvernöörin ka:utta
13526: vaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen.
13527: 68 1917. - Edusk. lakiebd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5.
13528:
13529: 7 §.
13530: Ellei vaatimusta · vaaliluettelon muuttamisesta ole saa-
13531: detyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle annettu, merkitköön
13532: tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo on lainvoi-
13533: mamen.
13534: Jos muutosta on vaadittu, tulee lautakunnan, sittenkun
13535: sen vaatimuksen johdosta anta:ma päätös on saanut lain voi-
13536: man taikka lopullinen päätös tehtyihin valituksiin on, vaali-
13537: lautakunnalle saapunut, merkitä vaaliluetteloon mainituista
13538: päätöksistä johtuvat oikaisut, minkä jälkeen luetteloon on
13539: kir.ioitetta va todistus, että sitä näin oikaistuna on vaalissa
13540: noudatettava. Ålköön vaalin toimittamista kuitenkaan estäkö
13541: taikka se; kumoamista aiheuttako se seikka, ettei lopullista
13542: päätöstä vaaliluettelon oikaisemisesta tehtyyn vaatimukseen
13543: ole ennen vaalipäivaä ehditty antaa tai vaalilautakunnan ti!e-
13544: toon saattaa.
13545:
13546: 3 LUKU.
13547: V alitsijayhdistykset.
13548:
13549: 8 §.
13550: Kun muutamat vaalipiirin vaalioikeutetuista allekirjoit-
13551: tamanaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä vaalissa
13552: äänestämään yhtä tai useampaa kirjoituksessa mainittua hen-
13553: kilöä, on sellainen valitsijay·hdistys oikeutettu keskuslauta-
13554: kunnalta pyytämään yhdistyksen ehdokaslistan julkaise-
13555: mista sekä sen ottamista siihen vaalilippuun, jota vaalissa
13556: on käytettävä. Asiakirjan allekirjoittajia tulee olla vähin-
13557: tään niin monta kuin kunnassa on valtuutettuja, älköönkä
13558: sama henkilö allekirjoittako useampaa kuin yhden sellaisen
13559: asiakirjan ..
13560: 9 §.
13561: Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon päi-
13562: vätty ja sisältäköön valtuutuksen yhdelle yhdistyksen jäse-
13563: nelle olemaan sen asiamiehenä sekä ehdokaslistan, jossa saa
13564: olla enintään niin monta nimeä, kuin vaalissa on valittava
13565: Kunnallislait. 69
13566:
13567: valtuutettuja, lisättynä kolmann€ksella näidenlukumäärästä,
13568: ja on ehdokkaitten mm1 sekä ammatti tahi .toimi selvästi
13569: mainittava.
13570: 10 §.
13571: Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemi-
13572: sesta tulee asiamiehen kirjallisesti jättää keskuslautakunnalle
13573: viimeistään 5 päivänä marraskuuta ennen .kello kahtatoista
13574: päivällä. Hakemukseen on liitettävä asiakirja, jolla valit-
13575: sijayhdistys on perustettu. Hakemuksessa tulee asiamiehen
13576: vakuuttaa että ne henkilöt, joiden nimet ovat allekirjoituk-
13577: sina sanotussa asiakirjassa, ovat kunnassa vaalioikeutetut ja
13578: &ttä he oma.kätisesti ovat sen allekirjoittaneet.
13579:
13580:
13581: 4 LUKU.
13582: Keskuslautakunnan valmistavat toimenpiteet vaalia varten
13583: sekä vaaliliput.
13584: 11 §.
13585: Keskuslautakunta antakoon hyvissä ajoin tiedoksi, kuka
13586: vastaanottaa asiakirjat sekä milloin ja missä se tapahtuu.
13587: Ilmoitus on julkaistava sillä tavalla kuin muitt·en kunnal-
13588: listen ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa, sekä tie-
13589: doksipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa.
13590: Keskuslautakunta kokoontuu ainakin marraskuun 5 ja 12
13591: päivänä sekä vaalin jälkeisenä päivänä.
13592:
13593: 12 §.
13594: Marraskuun 5 päivänä keskuslautakunta tarkastaa ne ha·
13595: kemukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta ovat jätetyt, ja
13596: saattaa ne vaalioikeutettujen tietoon sillä tavalla kuin
13597: muut kunnalliset ilmoitukset sekä sitäpaitsi tiedoksipanolla
13598: keskuslautakunnan kokoushuoneessa. .T os havaitaan, ettei
13599: hakemus ole asianmukaisesti tehty 'tai valitsijayhdistys lail-
13600: lisesti perustettu, annettakoon asiamiehelle tieto, ettei hake-
13601: mukseen ole suostuttu, ja ilmoitettakoon samalla hylkäämisen
13602: syyt. AsiamieheUä·on kuitenkin oikeus vielä seitsemän päi-
13603: 70 1917. ~ Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
13604:
13605: vän kuluessa sen jälkeen oikaista ne kohdat, jotka aiheuttivat
13606: hakemuksen hy!käämisen.
13607: Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset, jotka
13608: asiamies 1 momentissa mainitun oikeuden nojalla on tehnyt.
13609: Tämän jälkeen laaditaan vaalissa käytettävä vaalilippu,
13610: joka on saatettava vaalioikeutettujen tietoon samalla
13611: tavoin kuin 1 momentissa säädetään sekä sitäpaitsi tiedoksi-
13612: panolla kunkin äänestysalueen voolihuoneustossa. Sellaisia
13613: vaalilippuja, keskusiautakunnan toimesta kelpaamattomiksi
13614: leimattuina, annettakoon myös, mikäli mahdollista, jokaisen
13615: valitsijayhdistyksen asiamiehelle yhtä monta kappaletta,
13616: kuin siinä asiakirjassa, jolla valitsij,ayhdistys on perustettu,
13617: on allekirjoittajia.
13618: Vaalien jälkeisenä päivänä alotetaan äänten laskeminen,
13619: •
13620: joka on niin pian kuin mahdollista loppuun saatettava.
13621:
13622: 13 §.
13623: 1
13624:
13625:
13626:
13627: Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsijayh-
13628: distysten ehdokaslistat siinä järjestyksessä, kuin ne ovat jä-
13629: tetyt, kukin varustettuna järjestysnumeronaan sekä erotet-
13630: tuina toisistaan selvillä viivoilla.
13631: Vaalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen otsa-
13632: kirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaalilippu on
13633: laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat järjestysnumeroineen.
13634:
13635: 14 §.
13636: K'eskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen joutuisasti
13637: vaalilipun ja läili.ettäköön vaalilippuja kunkin äänestysalueen
13638: vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän kuoressa, johon on
13639: merkittävä tieto niiden luvusta.
13640:
13641:
13642: 5 ,LUKU.
13643: Vaalit.
13644: 15 §.
13645: Vaalitoimitus 'alkaa kullakin äänestysalueella vaalipäi-
13646: vänä kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kahdeksaan
13647: Kum1allislait. 71
13648:
13649: illalla tai kauemminkin, jos vaalilautakunta katsoo sen tar-
13650: peelli.seksi, keskeytyen kerran päivässä enintään kahden tun-
13651: nin väliajaksi, vaalilautakunnan määräyksen mukaan.
13652: Työnantajan tai hänen sijaisensa tulee järjestää työnsä
13653: niin, etteivät hänen rpalveluksessaan olevat henkilöt tule
13654: estetyiksi käyttämästä vaalioikeuttaan; jos hän tätä vastaan
13655: rikkoo, rangaistakoon sakolla. ·
13656:
13657: 1r6 §.
13658: Äänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä kaik-
13659: kiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin sekä
13660: valvoa, että vaalihuoneustossa on nähtävänä riittävä määrä
13661: vaalilipun jäljennöksiä.
13662: Erittäin tulee olla huolta pidetty siitä, ettei kukaan saa
13663: vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikeutetuksi,
13664: sekä että valitsija saattaa täysin säilJ'li;tämällä vaalisalaisuu-
13665: den vaalilippuunsa merkitä, miten hän äänestää, ja että tätä
13666: varten tarpeelliset apuneuvot ovat saatavissa.
13667: Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava
13668: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille,
13669: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen, ja
13670: että tämä ~aikka sul~etaan kellonlyömällä, jolloin vaalitoi-
13671: mitus on ilmoitettu illalla keskeytettäväJ!l 'tahi lakkautetta-
13672: van. Milloin toimitus päivällä keskeytetään, suljetaan odo-
13673: tuspaikka, jos vaalilautakunta sen tarpeelliseksi katsoo.
13674:
13675: 17 §.
13676: Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidettäkö
13677: puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia jul-
13678: kipantaka tahi valitsijoille jaettako.
13679:
13680: 18 §.
13681: Vaalitoimituks,essa tulee äänestysalueen vaalilautakunnan
13682: puheenjohtajan, juuri ennen äänestyksen alkua, näyttää lä.s-
13683: näolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten avata se
13684: kuori, jossa lautakunnalle lä:het.etyt vaaliliput 'Ovat.
13685: 72 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
13686:
13687: 19 §.
13688: Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoit-
13689: tautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadakseen vaa-
13690: lilipun.
13691:
13692: 20 §.
13693: Vaalissa merkitköön valitsija viivalla sen ehdokaslistan,
13694: jota hän tahtoo äänestää .
13695: .Äänestäjällä ei ole oikeutta-millään tavalla muut1laa vaali-
13696: lippuun otettua ehdokaslistaa, jota hän äänestää.
13697:
13698: 21 §.
13699: Tehtyään äänestysmerkin vaalilippuunsa vieköön valit-
13700: sija sen kokoontaitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi ja
13701: pankoon leimat:un vaalilipun vaaliuurnaan.
13702:
13703: 22 §.
13704: •Sittenkun valitsija on pannut vaalil]pun uurnaan, mer-
13705: kittäköön vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt vaalioikeut-
13706: tansa.
13707:
13708: 23 §.
13709: Jos vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna suljet-•
13710: tava vaalilautakunnan puheenjohtajan ja vähintään yhden
13711: jäsenen sinetillä sekä pantava varmaan talteen. Kun toimi-
13712: tusta sitten jatketaan, tulee lautakunnan enrien sinettitJn pois-
13713: tamista tarkastaa, että ne ovat ehjät.
13714: Kaikilla niillä vaEtsijoilla, jotka ovat tulleet saapuville
13715: ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyksen lo-
13716: pettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus antaa
13717: äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys ju-
13718: listetaan päättyneeksi.
13719:
13720: 24 §.
13721: Niin pian kuin ään€stys on päättynyt, otetaan ·ann€tut
13722: vaaliliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta. Samaten las-
13723: · Kunnallislait. 7B
13724:
13725: ketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon
13726: tehtyjen me})kintöjen mukaan ovat vaalioikeuttaan käyttä-
13727: ne.et.
13728: Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestävään
13729: kuoreen, jonka vaalilautakunnan puheeru.iohtaja ja vähintään
13730: 7Y. ksi jäsen sinetillään huolellisesti sulkevat.
13731: Kuoreen kirjoitetaan sitten osote lmskuslautakunnalle j·a
13732: merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä.
13733:
13734: 25 §.
13735: Jos annettuja vaalilippuja ei v;oida heti laskea, sentähden
13736: että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaaliuurnan suh-
13737: teen, kuten 2i3 §:ssä on sanottu, ja toimitetaan annettujen
13738: vaalilippujen laskeminen ja kuoreen ·paneminen seuraavana
13739: päivänä.
13740: 26 §.
13741: Vaalitoimitukses~a tel11ee joku äänestysalueen vaalilauta-
13742: kunnan jäs.enistä pöytäkirjan, johon merkitään toimituspäivä,
13743: lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät,: j9_lloin toimi-
13744: ·tus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistettiin päättyneeksi,
13745: sekä annettujen vaalilippujen ja vaalioikeuttaan käyttäneiden
13746: lukumäärä:, minkä ohessa kuoreen sulkemisessa käytettyjen
13747: sinettien painoskuvat pannaan pöytäkirjaan.
13748: Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkiluetaan ja
13749: vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkitsee, että pöy-
13750: täkirja on oikea, minkä jälkeen tärrnä pannaan keskuslauta-
13751: kunnalle osoitetulla päällekirjoituksella varustettuun kuoreen.
13752:
13753: 27 §.
13754: Äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja jon-
13755: kun jäsenen tulee yhdessä niin pian kuin mahdollista jolw itse
13756: viedä tai postin kautta toimittaa sekä 24 § :ssä mainitut vaa-
13757: , liliput että vaalipöytäkirja eri lmorissa keskuslautakunnalle.
13758: 14 1917.- Edtlsk.lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
13759:
13760: 6 LUKU.
13761: Ä·änten laskeminen ja vaalin tuloksen määrääminen.
13762: 2>8 §.
13763: Niin pian kuin jonkun äänestysalueen vaaliliput ovat saa-
13764: puneet keskuslautakunnalle, ovat kuoret avattavat ja. vaali-
13765: liput laskettavat sekä saatu luku verrattava äänestysalueen
13766: vaa]ilautakunnan pöytäkirjassa mainittuun.
13767: Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja siten järjestettä-
13768: vät, että ne, joissa valitsijat ovat antaneet äänensä saman
13769: ehdokaslistan puolesta, yhdistetään yhdeksi ääniryhmäksi.
13770:
13771: 29 §.
13772: Jos joku niistä, joita valitsija on äänestäJUyt, ei ole vaali-
13773: kelpoinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kuitenkin va-
13774: litsijan ääni voimassa toisiin nähden.
13775: Jos valitsija on vaalili:pussaari merkinnyt useampia
13776: kuin yhden ehdokasll.stan,
13777: tahi pannut vaalilippuun nimikirjoituksensa tai muun
13778: asiaankuulumattoman merkin,
13779: tahi käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua
13780: vaalilippua,
13781: tahi, jos vaalilipussa ei ole asianomaise,n v~alilauta
13782: kunnan leimaa,
13783: olkoon .sellainen vaalilippu mitätön.
13784:
13785: 30 §.
13786: Ääniryhmän äänimäärä on sen hyväksyttyjen vaalilippu-
13787: jen luku.
13788: Jos kahden tahi useamman ääniryhmän ehdokaslistoissa
13789: on sama nimi ensimäisenä, muodostavat nämä ääniryhmät
13790: yhdistetyn ääniryhmän, jonka äänimäärä on siihen kuuluvien
13791: yksinkertaisten, 28 §:n 2 momentissa mainittujen ääniryh-
13792: mien äänimäärien summa.
13793:
13794: 31 §.
13795: Kunkin yhdistetyn tahi yksinäisenä olevan ääniryhmän
13796: äänimää!fä jaetaan vuoroonsa yhdellä, kahdella, kolmella ja
13797: Jrunnallislait. · 75
13798:
13799: niin edespäin, tarpeen mukaan, korkeintaan ääniryhmän eh-
13800: dokkaiden luvulla.
13801: Näin saadut osamäärät kirjoitetaan perätysten sarjaan
13802: suuruutensa mukaan, suurimmasta alkaen, ja merkitään kun-
13803: kin osamäärän kohdalle, minkä yhdistetyn tahi yksinäisenä
13804: olevan ääniryhmän osamääristä se on otettu. Yhtä suurien
13805: osamäärien keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa.
13806: Tämän osamääräsarjan alusta erotetaan niin monta l~kua
13807: kuin vaalissa on valittava. valtuutettuja ..
13808:
13809: 32 §.
13810: Kukin yhdistetty tahi yksiiläisenä oleva ääniryhmä saa
13811: täyttää niin monta paikkaa valtuustossa kuin sen osamääriä
13812: on. 31 §:n 3 momentin mukaan Brotettu.
13813: 33 §.
13814: · Yksinäisenä olevan ääniryhmän ehdokaslistasta erotetaan,
13815: sen alusta alkaen, niin monen ehdokkaan'nimi kuin ääniryh-
13816: mälle 32 § :n mukaan tuloo paikkoja valtuustossa, ja ovat
13817: nämä ehdokkaat valtuutetuiksi valitut.
13818:
13819: 34 §.
13820: Yhdistetylle ääniryhmälle tulevista paikoista valtuus-
13821: tossa täyttäa ensimäisen se ehdokas, jonka nimi on ensimäi-
13822: senä kaikissa yhdistetyn ääniryhmän muodostavien yksin-
13823: kertaisten ääniryhmien ehdokaslistoissa, ja katsotaan hän
13824: valituksi sen yksinkertaisen ääniryhmän puolesta, jonka
13825: äänimäärä on suurin.
13826: Muut yhdistetylle ääniryhmälle tulleet paikat valtuus-
13827: tossa jaetaan ääniry·hmään kuuluvien yksinkertaisten ääni-
13828: ryhmien kesken niinkuin 31, 32 ja 33 § :ssä S'äädetään, jolloin
13829: kunkin ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroansa yhdBllä,
13830: kahdBlla, kolmella ja niin Bdespäin, saadut osamäärät järjes-
13831: tetään sarjaan suuruutensa mukaan, sarjasta erotetaan, sen
13832: alusta alkaen, niin monta osamäärää, kuin yhdistetyllä ääni-
13833: ryhmällä vielä on oikeus täyttää valtuuston paikkoja, ja
13834: kullekin yksinkertaiselle ääniryhmälle tulee niin monta
13835: paikkaa valtuustossa, kuin sen osamääriä on erotettu.
13836: 76 1917. - Ed1Isk. lakiehd. - EduS,kuntaesitysmiet. N:o 6.
13837:
13838: 35 §.
13839: E'hdokas, jonka nimi on erotettu kahdesta tahi useam-
13840: masta ehdokaslistasta, katsotaan valituksi sen yksinkertaisen
13841: iiäniryhmän puolesta, jonka ehdokaslistassa hänen nimensä
13842: järjestykseen nähden varhemmin ilmaantuu. Jos hänen ni-
13843: mellään kahdessa tai useammassa ehdokaslistassa on järjes-
13844: tykseen nähden sama asema, katsotaan hän valituksi sen yk-
13845: sinkertaisen ääniryhmän puolesta, jonka äänimäärä on suu-
13846: r.empi, mutta jos näiden äänimäärä on sama, ratkaisee arpa.
13847:
13848: 36 §.
13849: Kun ääniryhmä; 3·5 § :n säännöksiä sovellettaessa, on ka-
13850: dottanut sen puolesta valituksi katsotun valtuutetun, astuu
13851: hänen sijaansa valtuutetuksi ääniryhmän ensimäinen vielä
13852: käyttämättä oleva ehdokas.
13853: Jos tämä säännös on sovellettava kahteen tahi useampaan
13854: ääniryhmään, alotetaan siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä,
13855: jonka äänimäärä on suurin, ja jatketaan järjestyksessä ääni-
13856: ryhmien suuruuden mukaan.
13857: 37 §.
13858: ·Ellei ääniryhmän ehdokaslistassa ole 3·6 §:n säännöksiä
13859: I'OveHettaessa tarvittavaa määrää nimiä, täytetään avoimeksi
13860: jäänyt paikka, milloin ääniryhmä kuuluu yhdistettyyn
13861: ääniryhmään, siitä ääniryhmästä, jonka osamäärä lähinnä
13862: olisi erotettu, jos 34 §:n 2 momentissa mainittua osamäärien
13863: erottamista olisi jatkettu, ja, milloin ääniryhmä on pysynyt
13864: yksinäisenä, siitä ääniryhmästä, jonka osamäärä lähinnä olisi
13865: erotettu, jos 31 § :ssä mainittua osamäärien erottamista olisi
13866: jatkettu.
13867: 38 §.
13868: Valtuutettujen varajäseniksi valitaan kustakin yksin-
13869: kertaisesta ääniryhmästä kolmannes .sen puolesta valittujen
13870: valtuutettujen luvusta tahi, jos siten syntyy murto-osia,
13871: lähinnä suurempi kokonaisluku, ja erotetaan tatä varten
13872: kunkin yksinkertaisen äänirY'hmän ehdokaslistasta eteenpäin
13873: järjestyksessä niin monta nimeä, kuin ääniryhmä saa valita
13874: Kunnallislait. 77
13875:
13876: varaJasema, sivuuttamaila ainoastaan· niåden ehdokkaiden
13877: nimet, jotka jo ovat valitut valtuutetuiksi.
13878:
13879: 39 §.
13880: Kun laskemistoimitus keskeytetään, pitää kaikki vaali-
13881: liput ja lasJrelmat niin säilytettämän, ettei kukaan keskus-
13882: lautakuntaan kuulumaton saa l;liitä käsiinsä.
13883:
13884: 40 §.
13885: Keskuslautakunnan laskemistoimituksessa tehdään pöy-
13886: täkirja, jossa erikseen on mainittava mitättömien vaalilip-
13887: pujen luku kussakin äänestysaineessa sekä valitut henki-
13888: löt ja kustakin ääniryhmästä valitut varajäsenet järjestyk-
13889: sensä mukaan. Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki vaalin tu-
13890: losta las'ketbessa syntyneet laskelmat, jotka keskuslauta-
13891: kunnan puheenjohtajan tulee sinettisiteellä toisiinsa yhdistää.
13892:
13893: fl §.
13894: Keskuslautakunnan kokouksissa, joita pidetään vaalilip-
13895: pujen laskemista ja vaalin. tuloksen määräämistä varten,
13896: ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut olemaan saa-
13897: puvi:lla.
13898: 42 §.
13899: Vaalin tulos julkaista'koon samalla tavalla kuin muutkin
13900: kunnalliset ilmoitukset.
13901:
13902:
13903:
13904:
13905: Erityisiä säännöksiä.
13906: 43 §.
13907: J-os valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois taikka muun
13908: laillisen tai valtuuston hyväksymän syyn takia -eroaa ennen
13909: toimikautensa loppumista, astuu hänen sijalleen ·ensimäinen
13910: vielä 'käyttämättä oleva varajäsen siitä yksinkertaisesta ääni-
13911: ryhmästä, jonka puolesta poistunut on valittu.
13912: 78 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 5.
13913:
13914: Ellei ääniryhmässä ole varajäseniä, astuvat sijaan, jos
13915: ääniryhmä kuuluu yhdistettyyn ääniryhmään, pienimmän
13916: siihen kuuluvan yksinkertaisen ääniryhmän varajäsenet jär-
13917: jestyksensä mu'kaan, sen jälkeen lähinnä pienimm_än ja niin
13918: t:despäin, ja, jos ääniryhmä on ollut yksinäisenä, pienimmän
13919: yksinkertaisen ääniryhmän varajäsenet ehdokaslistan järjes-
13920: tyksessä ja niin edespain.
13921: Varajäsen on toimessa sen aJan, mikä poistuneelia olisi
13922: ollut jälellä.
13923: 44 §.
13924: Jos joku ta'htoo valittaa valtuutettujen vaalista, tehköön
13925: sen samassa järjestyksessä, kuin valitetaan valtuuston pää-
13926: töksistä. Valitusaika luetaan vaalin tuloksen julbisupäi-
13927: västä.
13928: 45 §.
13929: Jos valitus hyväksytään ja uusi. vaali. määrätään, tulee
13930: keskuslautakunnan viipymättä ryhtyä uuden vaalin toimit-
13931: tamiseen. Valitut pysykööt kuitenkin toimessaan,- kunnes
13932: uusi vaali on toimitettu.
13933:
13934: 46 §.
13935: Jos tässä laissa jotakin tapausta varten säädetty määrä-
13936: päivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arkipäivä
13937: määräpäivanä.
13938: 47 §.
13939: Kunnan tilintarkastajain ja varatilintarkastajain vaa-
13940: lissa on noudatettava tätä lakia, kuitenkip. niin että va-
13941: litsijayhdistyksen ehdokaslistassa saa olla enintään niin
13942: monta nimeä kuin vaaTissa on valittava tiEntarkastajia ja
13943: varatilintar kastajia yhteensä.
13944:
13945: 48 §.
13946: Suhteellisissa vaaleissa, jotka ovat valtuuston toimitetta-
13947: vat, jätetään ehdokaslistat valtuuston puheenjohtajalle val-
13948: tuuston määrättävänä aikana, ja on muuten soveltuvilta koh-
13949: din noudatettava tämän lain määräyksiä. Keskuslautakun-
13950: tana toimii valtuuston valitsema vaalilautakunta.
13951: Kunnallislait. 79
13952:
13953: 49 §.
13954: Kun' kunnassa ensi kerta tämän lain mukaan valitaan
13955: vaHuutetut, asettaa maistraatti kaupungissa ja kunnallis-
13956: lautakunta maalla keskuslautakunnan ja äänestysalueiden
13957: vaalilautakunnat, jotka pysyvät toimessa, kunnes valtuusto
13958: on uudet lautakunnat valinnut. Muutoin tässä laissa val-
13959: tuustolle vaaliin nä:hden määrätyt tehtävät toimittavat maist-
13960: raatti ja kunnallislautakunta.
13961: Näissä vaaleissa valitaan niin monta vatltuutettua kuin
13962: maalaiskuntain ja kaupunkien kunnallislaeissa säädetään.
13963: Valtuutetuista eroaa vuosittain kolmannes, ensi~äisen
13964: vuoden lopussa ne, joiden nimet muodostavat ensimäis.issä
13965: vaaleissa valittujen viimeisen kolmanneksen, toisen vuoden
13966: lopussa ne, joiden nimet muodostavat mainituissa vaaleissa
13967: .valittujen viimeisen edellisen kolmanneksen, sitten vuo-
13968: roonsa.
13969: V årajäsenet pysyvät toimessaan niin:· kauan kuin se
13970: ryhmä, jolle heidät on varajäseniksi valittu. ·
13971:
13972: 50 §.
13973: Keskuslautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenten palk-
13974: kiotsekä muut vaiJ.lista johtuvat menot suorittaa kunta.
13975:
13976: 51 §..
13977: Tämä laki astuu voimaan ...... kuun .. päivänä 19 .. .
13978: Jos tässä laissa mainittuja määräaikoja ensimäisenä vuonna,
13979: jolloin vaalit tämän lain mukaan ovat toimitettavat, ei voida
13980: sovelluttaa vaalivalmistuksissa, on määräpäivät siirrettävä
13981: sen mukaan kuin Senaatti tarkemmin määrää.
13982:
13983:
13984:
13985:
13986: Kuten edellä on mainittu, on Eduskunta kunnallislain-
13987: säädännön uudistamisesta päättäessään jättänyt käsittele-
13988: mättä kysymyksen kunnallisverotusta koskevain lakisään-
13989: 80 1917. - Edusk. lakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 6.
13990:
13991: nösten muuttamisesta. Uudistus tälläkin alalla on välttä-
13992: mätön, mutta kysymyksen ratkaisu vaatii laajempia esitöitä
13993: kuin tähän asti on suoritettu. Eduskunta pitää tärkeänä,
13994: että tämä uudistus ei viivy. Hallituksen olisi senvuoksi
13995: ma:hdollisimman pian annettava Eduskunnalle esitys, kun-
13996: naJlisverotusta 'koskevan lainsäiLdännön verinpohjaisesta
13997: uudistami~esta. Esityksen tulisi rakentua sille IJOhjalle, että
13998: vähävaraisten kansanluokkain verotaakka entisestään huo--
13999: jentuu ja verotus muodostuu asteettain yleneväksi.
14000: Ylläsanotun perusteella Eduskunta ilmoittaa päättä-
14001: neensä,
14002: että Hallitus mahdollisimman pian Eduskun-
14003: nalle antaisi esityksen kunnallisverobusta koske-
14004: van lainsäädännön uudistamiS'esta.
14005:
14006: Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1917.
14007:
14008:
14009:
14010:
14011: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
14012: /
14013:
14014:
14015:
14016:
14017: 1917. - Edusk. kirj. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
14018:
14019:
14020:
14021:
14022: Suomen Eduskunnan kirjelmä,
14023: joka koskee maalaiskuntain kunnallis-
14024: lain, kaupunkien kunnallislain, kansan-
14025: äänestystä tarkoittavan lain· sekä kun-
14026: nallisen vaalilain vahvistamista.
14027:
14028:
14029:
14030:
14031: Suomen sennnlllle.
14032: Suomen korkeimman valtiovallan käyttämistä koskevan
14033: lain nojalla on Eduskunta tänään. vahvistanut ja voimaan-
14034: pantavaksi määrännyt näillä' valtiopäivillä hyväksymänsä
14035: ehdotukset maalaiskuntain kunnallislaiksi, kaupunkien kun-
14036: nallislaiksi, laiksi kansanäänestyksestä sekä kuunailiseksi
14037: vaalilaiksi, joista kolme ensiksimainittua ovat voimaanastu-
14038: vat 1 päivänä tammikuuta 1918, mutta kunnallinen vaalilaki
14039: heti.
14040: Helsin2issä 28 päivänä syyskuuta 1917.
14041: 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
14042:
14043:
14044:
14045:
14046: Lakivaliokunnan mietintö
14047: N :o 5 eduskuntaesityksen johdosta, joka koskee
14048: Ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 §:n sekä sanotwi
14049: lain voimaanpanemisesta annetun asetuksen
14050: 27 §:n muuttamista.
14051:
14052: Edellämainitun, edustaja Aros•en y. m..tekemän edus-
14053: kuntaesityksen N:o 1 on Eduskunta valmistelevaa käsittelyä
14054: ·varten lähettänyt Laki valiokuntaan.
14055:
14056:
14057: Suomessa aikaisemmin v.oimassa olleen lainsäädännön mu-
14058: kaan ei velallinen .yleensä ollut oi'keutettu ulosmittauksesifia
14059: erottamaan mitään omaisuuttaan. Ainoa huomattavampi
14060: poikkeus oli se että, jos velallisella ei ollut muuta velan suo-
14061: rittamiseen kuin vuotuinen palk'ka tai armolahja, siitä ei saa-
14062: nut vuosittain ottaa enemp.ää kuin puolet. Voimassa oleva
14063: Ulosottolaki vuodelta 18'96 on tässä toisella kannalla. Tämäm
14064: lain 4 luvun 5 § :n mukaan ovat ulosmittauksesta erotettavat
14065: velallisen, hänen vaimonsa ja turvattomien lastensa tarpeelli-
14066: set pito- ja makuuvaatteet, heidän hartauskirjansa tia. muut
14067: haliaudenharjoitukseen aiotut esineet, velallisen ja hänen vai-
14068: monsa vihki- ja kihlasormukset, heidäni lastensa koulukirjat
14069: sekä, pa.peilta, vi:r~kamiehiltä, sotilailta, .lää:käreiltäi ja lkäti-
14070: löiltä ulosmitattaessa, mitä he virkansa tai ammattinsa har-
14071: joittamiseen välttämättömästi tarvitsevat (1 mom.). Jos tar-
14072: peellisimpiakaan oelatusneuvoja ei. ol•e, on lisäksi erotettava
14073: talossa olevista varoista mitä yhden kuukaud en elatukseksi
14074: 1
14075:
14076:
14077:
14078: on tarpeeB, niin myös välttämättömät työkalut tahi muuta
14079: irtainta, viimemainittua ei kuitenkaan 'Päälle 30 taikka, 'jos
14080: velallisella on perhe elätettävänä, 75 markan arv·on. Siinä
14081: 2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
14082:
14083: tawauksess!J. että työkalujen: arvo ei nouse näilihin määriin,
14084: saadaan ero otta.a muusta irtaimistosta (2 mom.).
14085: Nämä säännökset ovat aiheutuneet osruksi inhimillisyys-
14086: syistä, osakS'i. yhteiskunta-ta;loud·ellisista näkökohdista. Ei ole
14087: tahdottu riistää velalliselta eräitä sellaisia esineitä, ciotka ver-
14088: rattain vah.äisen mha-arvonsa takia ·eiv.ät velan suoritukseen
14089: nähden merkitse ·paljoa, mutta jotka ovat velalliselle vä.lttä-
14090: mättömät tai j.oihin 1hän on erikoisemmin kiintynyt. Y~teis
14091: ·kuntaedun kannalta t.aas ei ole pidetty soveliaana ulottaa vel-
14092: kojan oikeutta maksun saamis•een niin rpitkä1le, että velallinen
14093: sen kautta joutuisi kokonaan puille paljaille. Kun sen omai-
14094: suuden arvo, jonka. perheellinen velallinen siinä tapau'ksessw,
14095: ettei tarpeellisimi>iakaan elatusneuvoja ole, valintansa mu"
14096: kaan saa työkaluj·en sijaan ulosmittauksesta erottaa, on sil-
14097: loisia hintasuhteita silmälläpitäen määrätl;y 75 markaksi, on
14098: otettu huomioon sekin seikka, että velalliselle siten kävisi
14099: ma!hdolliseksi erottaa ulosmittauksesta lypsylehmä, jommoi-
14100: sen omistaminen on pidetty tärkeänä •:Perheelle, jossa on ala-
14101: ikäisiä lapsia.
14102: Ulosottolain voimaanpanoasetuksen 2'7 § :n mukaan ei sa-
14103: notun lain 4 luvun 5 § :n '2 momentin säännöstä siitä, mitä.
14104: 1
14105:
14106:
14107:
14108: erääss·ä ta:pauksessa. saa ulosmittaU:ksesta erotta.a, 'kuitenkaan
14109: ole käytettävä, kun ulostekoja, yleisiä maksuja, .toimituskir-
14110: jan lunastusta tai muu,ta sellaista ilman tuomiota tai päätöstä
14111: ulosmitataan. Tällaisen määräyksen on senaikainen lainsää-
14112: täjä katsonut .oikeutetuksi sen vuoksi, että sanotut maksut
14113: yleensä eivät ole suuria ja että velallinen, 'jonka käsitys vel-
14114: vollisuudesta.an yhteiskunta kohtaan ei ole riittävästi kehit-
14115: tynyt, muuten saatt.aisi päästä niitä suorittamasta.
14116: Ulosottolain 4 luvun 6 § :n 1 momentissa sääidetään että,
14117: kun velallinen valtion tai yksityisen palveluksesta nauttii
14118: I>alkka.a tai eläkettä, on viimeisenä maksuaikana eräänty-
14119: neestä palkka- tai eläkemäärästä jätettävä ulosmittaamatta
14120: sen verran, mikä vastaa kahta ;:kolmannesta siitä, mikä pal-
14121: kasta tai eläkkeestä tulee ulosmittauksen ja seuraavan maksu-
14122: ajan väliselle ajalle. 'Tämä säännös on, mitä paL:k'kaan tulee,
14123: johtunut siitä näkökannasta että, kun velallinen palkan mak-
14124: Ulosottolain 4 I. o, 6, 7 ja 8 §. 3
14125:
14126: ,;ajalta kantaa :palkkaa sitäl v-elvollisuutta vastaan, jonka hän
14127: on ottanut täyttääks.een, :palkan maksajanoikeus vaatii, ettei
14128: :palkasta oteta velkojan tyydyttämiseksi ainakaan ene:mr:pää,
14129: kuin että velallinen vielä voi jäännö'ksell.ä tulla toimeen ja
14130: täyttää; tehtävänsä. EläJkkees,een nähden taas on katsottu sen
14131: tarkoitusperän, jonka vuoksi eläkettä määrättyjen ~palvelus
14132: vuosien :perästä myönnetään, vaativan, että eläkkeen sa~an
14133: pitää sa8ida nauttia eläkettänsä vähintään yhtä suotuisilla
14134: eHdoilla kuin aikaisemmin 'Palkkaansa.
14135: Saman luvun 7 §:n mukaan ei oikeutta elinkorkoon saa
14136: eräissä tapauksissa ulosmitata (1 mom.), ja jos jostakin elin-
14137: korko-, henkivakuutus- tai elakelaitoksesta estivalta on mää-
14138: rännyt, että sen suoritettavaa elinkorkoa, !henkivakuutus-
14139: summaa tai eläkettä ei saa ulosmitata, taikka jos laissa on
14140: erittäin säädetty, että jokin omaisuus ei ol·e ulosmittauksen
14141: alainen, on sitä noudatettava (2 mom.). Mitä näin on sää-
14142: detty elill'korosta, henkivakuutu.k!s•esta; ja elä;klkeestä, ei kui-
14143: tenkaan ole sovellettava ulosmitattaes8a ·elatusta, jota joku
14144: on velvoitettu :puolisollensa tai lavsellensa maksamaan, eikä
14145: siinä tapauksessa myöskään ole käytettävä edellä mainittua
14146: 6 § :n 1 momentin säännöstä pa;lkasta tai eläliikeestä (4 l. 8 §).
14147: Valtiopäivinä vuonna 1910 Eduskunta silloin tehdyn
14148: eduskuntaesityksen johdosta hyväksyi kaks.iJ asetusehdotusta,
14149: joilla muutettiin edellä selostettuja säännöksiä siitä, mitä saa-
14150: daan ulo8mittaubesta erottaa. MuutokSet sisälsivät ;pääasial-
14151: lisesti: 4 luvun 5 §:ään, että ulosmittauksesta oli sen lisälksi,
14152: mitä voimassa oleva la.ki myöntää, erotettava myöskin velal-
14153: liselle ja hänen perheellensä välttämättömät huone- ja talous-
14154: kalut sekä velallisen ja hänen perheensä op~pi-, ammatti- ja
14155: sivistyskirjat; ettei työkalujen eikä kuukauden elatusvarojen
14156: erottamisen ehtona enää ollut, ettei velallisella olisi tar:peel-
14157: lisimpiakaan elatusneuvoja, vaan jäl'kimäisiin nä'hden ainoas-
14158: taan, että se katsottaisiin velallisen toimeentulolla v>älttämät-
14159: tömäksi; 4 luvun 6 §:ään, että säädettiin vähin määrä, mikä
14160: palkan tai eläkkeen saaja.lle oli joka t8!pauksessa :päivää kohti
14161: jätettävä, kun palkasta tai eläkkeestä toimitettiin ulosmittaus;
14162: 4 luvun 7 §:ään, että eläke-, s·airaus- ja muut apukassat ase-
14163: 4 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
14164:
14165: tettiin samaan asemaan kuin p.ykälässä aikaisemmin mainitut
14166: elin1wrko-, henkivakuutus- ja elakelaitokset; sekä voimaan•
14167: panoasetuksen '27 § :ään, että julkisoikeudellisia saatavia ulos-
14168: mitattaessa ei myöskään ollut soveHettava 4 luvun t6 § :n 1
14169: momentin määräyksiä palkasta tai eläkkeestä erotettavan
14170: osuuden määrästä. - Eduskunnan päättämät asetusehdotuk-
14171: set eivät kuitenkaan saavuttaneet ,hallituksen hyväksymistä.
14172: Nyt käsiteltävänä olevassa ~eduskuntaesityksessä ehdote-
14173: taan pääaeiallisesti samaan suuntaan käyviä muutoksia Ulos-
14174: ottolain 'kysymyksessä oleviin pykäliin kuin kerrotoissa ase-
14175: tusehdotuksissa esitetyt, paitsi että 4 luvun 7 t§:ssä ehdote-
14176: taan säädettäväksi, Qttä apumaksut, mitkä suoritetaan asian-
14177: mukaisesti vahvistetuista. työntekijäin tai muiden heihin ver-
14178: rattavain henkilöiden sairaus- ja hautaus!!Jpu- ynnä eläke:
14179: kassoista, olisivat ulosmittauksesta vapaat, sekä voimaan-
14180: panoasetuksen 27 § :ssä, etta velallisen erottamisetu olisi ;jul-
14181: 1
14182:
14183:
14184:
14185: kisoikendellisia saatavia ulosmitattaessa oleva yhtä laatia kuin
14186: yksityissarumis·tenkin ulosmittaubessa.
14187:
14188:
14189: Ennenkuin Valiokunta ryhtyy antamaan lausuntoa edus-
14190: kunta,esityksen johdosta, katsoo Valiokunta olevan syytä ly-
14191: himm~ttäin tehdä selkoa eräiden ulkomaisten lainsäädäntö-
14192: jen kysymyksessä olevaa alaa koskevista säännöksistä. Täl-
14193: löin on huomattava, että sota-ajan oloista johtuu, ettei Valio-
14194: kunta ole voinut siinä määrässä kuin suotavaa olisi ollut
14195: hankkia tietoja lainsäädännössä ulkomailla viimeisinä vuo-
14196: sina ehkä tapahtuneesta kehityksestä.
14197: Ruotsissa on ulosmittauksestm erotettava velallisen, hä-
14198: nen vatimonsa ja tu:rvattomien lastensa •tarpeelliset 'Pito- ja
14199: makuuvaatteet sekä, enintään 150 :kruunun arvoon, taTpeelli-
14200: sia työkaluja tai muuta ta.rpeellista irtainta omaisuutta. Jos
14201: tarpeeHisirrnpiakaan elatusneuvoja ei ole, on pesän varoista
14202: lisäksi erotettava mitä yhden kuukauden elatukseksi tarvi-
14203: taan. (Latki 17. 3. 1905).
14204: Norjassa on sääl(letty, että ulosmittauksesta on erotettava,
14205: paitsi muuta, pito- ja makuuvaatteet, sängyt, keittiökalut,
14206: Ulosottolain 4 1. 5, 6, 7 ja 8 §. 5
14207:
14208: ompelukoneet tai muut talouslm1ut, mikäli esineet ovat tar-
14209: peelliset velalliselle ja hänen taloudelleen; kahd-eksaksi vii-
14210: koksi elatus-, lämmitys- ja valaistusaineita; velallisen valin-
14211: nan mukaan joko kaksi lypsylehmää tai määräluku muuta
14212: karjaa sekä tarp•eelliset rehut ·kunnes eläimet voidaan päästää
14213: laitumelle; vetojuhtia, työkaluja tai tavaroita, kirjoja ja mui-
14214: ta apuneuvoja, jotka harkitaan tarpeellisiksi sen toiminnan
14215: harjoittamista varten, jolla velallinen ja hänen rperheensä elät-
14216: tää itsensä, 600 kruunun arvoon; koulu- ja hariauskir'jat;
14217: ra!haa ja muita esineitä, jotka on annettu avustu'kseksi hätä-
14218: tapau'ksissa julkisis•ta kassoista, säätiöistä tai julkisesti koo-
14219: tuista varoista; korvaus, joka lain mukaan tulee velalliselle
14220: tapaturman, sairauden tai ruumiinvamman vahingosta; mak- -··
14221: settavaksi erääntymätön palkka tai muu korvaus julkisesta
14222: tai yksityis'estä työstä; erääntymätön eläke, elinkorko tai muu
14223: apu julkisesta kassasta; samanlainen eläke, elinkorko tai
14224: muu apu yksityiselt?äJ a.vustusyhdistykseltä, jonka jäsenet
14225: suorittavat säännöllisiä maksuja, ellei avustus ole suurempi
14226: kuin minkä velallisen ja hänen perheensä katsotaan tarvitse-
14227: van. Maksettavaksi erääntyneistä:kin palkasta, eläkkeestä ja
14228: muista edellä mainituista arpumaksuista on velallinen oikeu-
14229: tettu saamaan erotetuksi niin •paljon kuin hän perheineen ta.r-
14230: vitsee seuraavaan maksupäivään. Jos ne omaisuusesineet,
14231: jotka velallinen edellä olevan mukaan saa erottaa, ei;vät nou-
14232: see 600 kruunun arvoon, saa velallinen ottaa eron muusta
14233: omaisuudesta. Velallisen erottamisetu on kuitenkin tuntuvasti
14234: supistettu muun muassa silloin, kun v·eroja ja muita julkisia
14235: makcsuja ulosmitataan, edellieen kun ulosmittaus ta>pahtuu
14236: saalllli'sesta, joka johtuu v·elaHisen lakiin perustuvasta elät-
14237: tämisvelvoHisuudesta, tai kun ulosmitataan korvaus tafu.ani·
14238: sesta vahingoittavasta teosta sekä 'eräissä muissaikin 'tapauk-
14239: sissa. (Laki 13. 8. 1915).
14240: Tanskassa on ulosmittauksesta erotettava vdallisen, hä-
14241: nen vaimonsa ja lastensa tarpeelliset sängyt ja sänkyvaat-
14242: teet sekä vä:lttämättömimmät liina- ja pitovaatteet. Sen li-
14243: säksi voi velallinen vaatia, että hänelle hänen omam valintansa
14244: mukaan on jätettävä .esineitä, jotka kuuluvat tärkeimpiin elin-
14245: 6 1917. - Eduskunta~itysmietintö N:o 6.
14246:
14247: tarpeisiin ta:i ovat tarpeellisia hänen elin:meinonsa harjoitta-
14248: miseen, 25 kruunun tai, jos hän on perheeneläd;täjä, 7,5 krnu-
14249: nun arvoon. Tätä viimeksimainittua oikeutta ei ole ulos-
14250: mitattaessa veroja tai muita julkisia maksuja. (Laki 11. 4.
14251: 1916).
14252: Sveitsissä on ulosmittauksesta ·erotettava, paitsi muuta,
14253: velallisen ja hänen perheensä välttiilmättömiiän henkilökoh-
14254: taiseen käyttöön aiotut vaatteet, esineet ja sängyt sekä har-
14255: tauskirjfllt ja ha!rlauden harjoituksessfli käytettävät esineet;
14256: välttiilmäMömän ta,rpeellinen keiffiö- ja: talouskalusto; ve-
14257: lalliselle ja hänen ·perheelleen h<eidän ammattinsa harjoitta-
14258: mista vrurten välttämättömät työkalut, ko:jeet ja kirjat; ve-
14259: lallisen valinnan mukaan yksi ly1psylehrmä tai määräluku
14260: pienempää karjaa ynnä yhd.en kuukauden ailkana tarvittavat
14261: rehut ja kuivi:kkoot, jos eläimet ova;t velallisen ja hänen per-
14262: heensä elä/ttäimiseen mlttämättömät; V·ela1lise!rre ja hänen per-
14263: heelleen kahden kuukauden aikana välttärrnättömät ravinto-
14264: ja lämmitysaineet; apu-, sairaus- ja köyhäinikassoista, hau-
14265: tausapuyhdistyksistä ja muista senka•ltaisista laitoksista tu-
14266: leViat apumaksut; sekä ne eläkkeet ja ]Jääomamäärät, jotlka
14267: ruumiinvamman tai terveyd·en vruhingoi1itamisen korvauk-
14268: seksi suoritetruan asianomai;selle tai, jos kuolema sattuu, hä-
14269: nen perheelleen. (Laiki 11. 4. 188~).
14270: Saksassa voimassa oleVIa lainsääldä:ntö myöntää erotetta-
14271: vaksi ulosmittauksesta muun muassa. pitovaatteet, sängyt,
14272: liinavaatteet sekä talous- jw keittiakalut, mikäJi ne ovat vält-
14273: tämä'tiiömät_velallisen furP'eisiin tai häruen asemansa mukaisttt
14274: taloudenpitoa varten; velalliselle, hänen 11erheellreen ja palve-
14275: lijoiiloon neljän viikon aikana väJlt,tämättömät ravinto-, läm-
14276: mitys- ja valaistusaineet tai, jos sellaisia varastoj~a; ei ol(J
14277: kahdeksi viikoksi, niiden hankkimiseen tarvittavan rahamää-
14278: rän; velallisen valinnan mukaan lypsyl~hmän tai m~äärälu
14279: vun pieMmpää karjaa ynnä niille neljän viikon ajaksi re-
14280: huja ja kuivikkei.ta tai, jos varastoja ei ole ka,hdeksi vii-
14281: koksi, niiden hankkimis,een tarvittaVIan mhamäärän, ehdolla,
14282: että ~eläimet ovat välttämättömät velallisen, hänen perheensä
14283: ja. palvelusväkensä elättämiseen; kirjat, iotka ovat aiotut ve-
14284: Ulosottolain 4 1. 5, 6, 7 ja 8 §. 7
14285:
14286: lal1isen ja hänen •perheensä käytettäviksi kirkossa tahi kou-
14287: lussa tai muussa opetuslaitoksessa taikka kotihartaudessa;
14288: liike- ja talouskirjat; vilhHsmmukset y. m. Jos ulosmittaus
14289: toimitetaan erittäin lueteltuj•en ammaJtinharjoittaciien luona,
14290: saavat nämä edellisen lisäksi erottrua muutakin omaisuutta
14291: lllmmattmsa tarpeiden mukaan. NiilliPä on :maanviljelijöille
14292: erotettava maa.trulouteen tarvittava kalusto ja karja sekä lan-
14293: tavarat ynnä määrätyin e<1el1ytybin maataloustuotteita,
14294: kuin myös taiteilij·oille, käisi- ja teollisuustyöläisille sekä
14295: muiHe, jotka käsityöstä tai muista henkilökohtaåsista suori-
14296: tuksista saavaJt elatuksensa., ansiotoiminnan henkilökohtaista
14297: jatkamista varten välttämättömät esineet. Myöskin on sää-
14298: detty, et!tei esineitä, jotka 'kuuluvat tav!llllisiin talouskialuihin
14299: ja joita on käytetty v•elallisen talou<lessa, ole ulosmitatta!Va,
14300: jo:. on ilmeistä, e~ä niiden myymisestä saatava hinta ei olisi
14301: missään suMeessa niiden arvoon. EdeHeen ovat ulosmittau:k-
14302: sesta erotettuja muun muassa sairaus-, apu- ja hautaus'kas-
14303: soista saata'Vat apumaksut se'kä lakisäännölkseen perustuvat
14304: elatussaatava.t. (Laki 17. 5. 1898).
14305:
14306:
14307: Valiokunta on yhtä mieltä eduskuntaesityben tEikijäin
14308: kanssa siitä, että voimassa olevat säännökset velallisen oikeu-
14309: desta ulosmittauksesta erottaa. {)maisuutta eivät enää ole ·koh-
14310: tuulliset, vaan kai}Jaavat siihen suuntaan käypää uudista-
14311: lillis:ta, että v·elallillelle tehokkaammin 1kuin nykyään turvataan
14312: toimeentulon ma·hdollisuus ulosoton jälkeen. Siitä, kuinka
14313: pitkälle tässä on mentävä, Valiokunta myös'kin katsoo v·oi-
14314: vansa useimmissa ·kohdin kannattaa eduskuntaesitystä.
14315: Tätä pykälää vastaan, sellaisena kuin se nykyisin on, voi- 4 Juk.
14316: daan tehdä oikeutettuja muistutuksia. On luonnollista, että 5 §.
14317: velallinen voidakseen ylläJpitää talouttaan vältti1mättömästi
14318: ta.rvits·ee, paitsi pito- ja makuuvaatteita, myöskin joitakin
14319: huone- ja talouskaluja.. Kdhtuulliselt.a tuntuu myös, että ve-
14320: lallinen saisi erottaa jotain muutakin kirjallisuutta 'kuin har-
14321: tauskirjansa ja lastensa koulukirjat. Vähimmin puolustetta-
14322: vissa on kuitenkin se, että mahdollisuus erottaa työkalut tai
14323: 8 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
14324:
14325: niiden sijaan muuta irtainta on tehty riirppuvruksi siitä, ettei
14326: velallisella ole tarpeellisimrpiwkaan elatusneuvoja. Sillä ~os
14327: kin velallinen voi päivästä päivään ansaita itselleen ja omai-
14328: silleen •elatuksen, ei siitä seuraa, ·että. :hänellä on ma1hdollisuus
14329: menettämänsä omaisuuden sijaan hankkia uutta ja vrursinkin
14330: sellaisia ty-ökaluja, jotka hän tarvitsee voidakseen täysin hy-
14331: väkseen 'käyttää työkykyänsä. Tämän lisäksi se määrä, johon
14332: velallinen työ'kalujen sijaan saa ottaa muuta htainta, varsin-
14333: kin nykyoloissa on aivan riittämätön. Mitä taas tulee .5ään-
14334: nökseen, •että elatustarpeita yhden kuukauden ajabi saa erot-
14335: taa ainoa~staan silloin, kun velallisella ei ole ,tarpeellisimpia-
14336: kaan elatusneuvoja", niin tämäkin säännös on kohtuuton, jos
14337: se käsitetään siten, että ·elatusneuvoja on olemassa esim. kUIIl
14338: velallinen on työhön kykenevä, vaikkei hänellä olisikaan ulos-
14339: mittauks·en aikana t;yöansiota.
14340: 1 momentti Niinkuin .jo ylemrpänä on huomautettu, tulisi velallisen
14341: 1 kohta. saada ulosmittaukosesta erottaa my;öskin joitakin huone- ja
14342: talouskaluja. V elkojan oikeutta silmällä pitäen ei tätä erot-
14343: tamisoikeutta kuitenkaan voitane ulottaa pitemmälle kuin ve-
14344: lalliselle välttämättömiin huone- .ja talouskalu:iihin. Luonnol-
14345: lista kumminkin on, että sängyt ovat ·pantavat saman mää-
14346: räyksen alaisiksi kuin ma;kuuvaatteet. - Siihen nä'h.den että
14347: velallisella paitsi vaimoa ja turvattomia lrupsia voi olla mui-
14348: takin henkilöitä, tavallisesti omaisiaan, elätettävänä, on sa-
14349: nontatapa ,vaimonsa ja turvattomien lastensa" vaihdettu sa-
14350: naksi ,perheensä".
14351: 2 kohta. Paitsi ·koulukil"joja, jotka la,ki Jo nytkin myöntää erotet-
14352: taviksi, on Valiokunnan mielestä luonnollista, että velallisen
14353: tulee saada ulosmittauksesta e!"ottaa muutkin perheen ta:rrpei-
14354: siin 1hankitut oppikirjat. Sama•staJ syystä kuin velallisen tulee
14355: ::.aada erottaa tarpeelliset työkalut on 1hänen sallittava erottaa
14356: myöskin ammattiki11jansa. Esityksessä tehty ehdotus, että
14357: velalliseUe olisi myönnettävä oikeus erottaa vielä sivistys-
14358: kirjatkin, voitaneen myöskin hyväksyä. Kun ulosottotoimin
14359: myydystä sivistyskirjallisuudesta saatu hinta yleensä on ollut
14360: niin alhainen, ettei semmoista :kirjallisuutta tavallisesti enää
14361: ulosmitatakaan, ei säännös sivistysikirjain erottamisesta ulOI!l-
14362: Ulosottolain 4 1. 5, 6, 7 ja 8 §. 9
14363:
14364: mittauksesta useimmissa tapauksissa tule olemaan velkojalle
14365: huomattavammaksi vahingoksi. Kun näin on asianlaita, on
14366: tietysti rparempi, ·että velallinen saa pitää 1hankkimansa kir-
14367: jallisuuden kuin että se polkuhinnasta my.ydään.
14368: Syistä, joiJka jo ylempänä on esitetty, on Valiokunnan 4 kohta.
14369: mielestä ehdottoman taJ:'!])eellista, että velallinen oikeutetaan
14370: ulosmittauksesta joka tapauksessa erottamaan tarpeelliset työ-
14371: kalunsa. Kun työkaluihin on luettava paitsi niitä esineitä,
14372: joita voidaan kutsua työkaluiksi tämän sanan ahtaammassa
14373: merkityksessä, myöskin muut henkilökohtaisesti suoritetta-
14374: vaan työhön tarpeelliset välineet, esim. kirjoituskone, on sana
14375: ,työkalut" selvyyden vuoksi vaihdettu välj€mpään sanaan
14376: , työvälineet".
14377: Koska maa,seudulla yleensä on vaikea hankkia elatusta.r- 5 kohta.
14378: peita sit.ä mukaa kuin niitä tarvitaan, on niitä köyhemmissä-
14379: kin perheissä tavallisesti varattuna joksikin arkaa eteenpäin.
14380: Täihän nä!hden ja kun velallinen siinä tapauksessa, että nä.mä
14381: varastot ulosmitataan, saattaa j·outua hadänalaiseen tilaan,
14382: näyttää olevan syytä säilyttää nykyisen lain mukaan vela.lli-
14383: seHa oleva Dikeus saada er.otetuksi talossa olevista varoista
14384: mitä yhden kuukauden elatukseksi on tarpeen. Niinkuin jo
14385: edellä on huomautettu, ei lain tätä koskeva säännös kuiten-
14386: kaan ole tyydyttävä. Valiokunta on tässä kohden hyväk-
14387: synyt esityksen sanamuodon, jonka mukaan mainittu erotta-
14388: misetu tulee kysymykseen, milloin se harkitaan velallisen
14389: toimeentulolle välttämättömäksi.
14390: Eduskuntaesityksessä on ehdotettu velalliselle myönnettä- 2 momentti.
14391: väksi oikeus 1' momentissa luetelluu omaisuuden lisäksi ulos-
14392: mittawksesta erottaa irtainta tavama oman valintansa mukaan
14393: kahdensadan tai, jos velallisella on perhe elätettävänä, neljän-
14394: sadan markan arvosta. Valiokunta ei voi tätä e~hdotusta ;kan-
14395: nattaa. Olisi väJärin velkajaa kohtaan, :jos sellainen v.elalli-
14396: nen, jonka pesä on arvokas ja ciO'ka siis 1 momentin 1-4 kdh-
14397: dan nojalla jo on saanut erottaa verrattain kallisarvoista omai-
14398: imutta, sen lisäksi olisi oik-eutettu erottamaan muuta omai-
14399: suutta. Vähävaraisemrpi velallinen tulisi taas saamaan ulos-
14400: mittauksesta va.paaksi ehkä kaiken omaisuutensa, mikä ei
14401: 10 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
14402:
14403: myöskään liene hyväbyttävää. Valiokunta on senvuoksi tkat-
14404: sonut soveliaaksi pysyä nykyisen lain kannalla sikäli ~ä,
14405: jos 5 § :n 1 momentin 4 kohdassa mainitun omaisuuden arvo
14406: ei nouse johonkin laissa mainittavaan rajamäärään, velalli-
14407: nen saa ottaa eron muusta irtaimistosta: taikka voi hän sa-
14408: notun tomaisuuden sijta;a:n 'erOitrlJaJat muuta il'taJ~nrba mai'Ilittu.'Iln
14409: arvoraja.an. Siten tulee tarpeellista huomiota pannuksi toi-
14410: selta puolen velallisen ma'hdollisuuteen edelleenkin käyttää
14411: työkykyänsä sekä toiselta puolen niihin toivomuksiin, joita
14412: velallisella voi oman etunsa kannalta olla erottamisoikeuteen
14413: näJhden. Niinkuin aikaisemmin on esitetty, on kuitenkin sitä
14414: omaisuutta varten, jonka velallinen siten saisi erottaa, voi-
14415: massa olevassa laissa määrätty arvmaja kolmekymmentä
14416: markkaa tai perheellisen varal[e s,eitsemänkymmentäviisi
14417: markkaa liian alhainen. Valiokunta on katsonut olevan koh-
14418: tuullista, että kysymyksenalainen arvo määrättäisiin kah-
14419: deksisadaksi tai perheellisen velallisen varalle neljäksisadaksi
14420: markaksi.
14421: Voimassa olevassa laissa on 5 §:n 3 momenttina säännös,
14422: j.ossa lausutaan, ,että ·siitä edusta, milkä velalliselle konkurssin
14423: päätyttyä on ulosmittauksessa tu1eva, säJäd·etään konkurssi-
14424: säännössä. Eonkurssisäännön 85 §:ssä säädetäiän, että velal-
14425: linen, joka ei ole rikkonut velkojiansa vastaan, saa sen edun,
14426: ettei hänen vacroistansa vastaisuudessa ,ennen konkurssia t~
14427: dyn velan ma'ksuksi ulosmitata sitä, mikä v,elallioon itsensä,
14428: hänen vaimonsa ja alaikäisten lastensa kohtuulliseen ylläpi-
14429: toon tarvitaan. Aikaisemmin voimassa oT1een lainsäädännön
14430: mu'kaan ei saanut, niinkuin mietinnön a:lussa on huomautettu,
14431: yleensä erottaa mitään ulosmittauksesta. Silloin sisälsi kon-
14432: kurssisäännön mainittu määräys tuntuvan helpotuksen rehel-
14433: liseUe korrkurssiwlalliselle ennen konlkurssia syntyneiden
14434: velkain ulosmittauksessa. Vielä Ulosottolain voimaan as-
14435: tuttuakin myönsi kerrottu S!äännös konkurssivelalliselle tär-
14436: keänlaisen etuuden. Mutta sen jäl':kleen kuin velallisen oikeus
14437: erottaa omaisuutta ulosmittau'ksesta on niin huomattavasti
14438: laaj,ennettu, kuin V aliakunta ed>ellä on ehdottanut, voi panna
14439: kysymyksenalaiseksi, onilw puheenalaisesta S!äännöksestä kon-
14440: Ulosottolain 4 l. 5, 6, 7 ja 8 §. 11
14441:
14442: kurssivelalliselle enää minkääinlaista hyötyä. Varsinkin jos
14443: otetaan huomioon konkurssisäännön ruotsinkielinen laki-
14444: tE.'ksti, jossa sanontaa ,mikä velallis·en itsensä, hänen vai-
14445: monSa ja ~a:1aikiil~s<tlen lwstlensa kohtuulli~een ylläpitoon tarvi-
14446: taan" vastaa sanonta ,hvad till gätdenärens ege't, hans makas
14447: och minderårig~a barns tarfliga und1erhålll nödigt är", voisi
14448: Ulosottolain myöntämä erottamisetu monessa tapauksessa
14449: olla laajempikin kuin konkurssisäännön edellyttämä. Kun
14450: Ulosottolaissa säädetty yleinen erottamisetu tulisi konkurssi-
14451: velallisenkin hyrväksi sellai.seen velkaan nähd-en, joka kon-
14452: kurssin jälkeen on syntynyt, voisi siis, jos konkurssisäännön
14453: 85 § :n puheenalainen säännös pysytettäisiin voimassaan, sel-
14454: laisen velan ulosmittauksessa velallisen etu olla turvatumpi
14455: kuin ennen konkurssia syntyneen velan ulosmittauksessa,
14456: jota paitsi rikollinen konkurssivelallinen voisi tulla parem-
14457: paan asemaan kuin rehellinen. Riittävää syytä taas ei ole
14458: suoda rehellise1lekään konkurssivelalliselle oikeutta erottaa
14459: ulosmittauksesta enemmän omaisuutta kuin 'hänellä Valio-
14460: kunnan ehdotuksen mukaan tulee Ulosottolain nojalla ole-
14461: ma•run. Toisaalta ei Vialiokunnlaill miel'elstä myöskään O'le syyltä
14462: aeettala lwnkurssiVJela!llis'ta, joka velkojci.a1a;n va;stwan on rik-
14463: kornru't, trussä \kl()hdoo 10ikleudellits1esti 1ey;i las em:rum. Hän cm
14464: 1
14465:
14466:
14467: teostalain Rikioshxin mulkia.an rangaistukiSienla;llaiiuren •eikä 'epä-
14468: määräinJen j!a 1eri henlcilöitä eri ta:w1:lla ikohtaa;v'a lisäran-
14469: glaåS<tus Jiiellle paikall:aa:n. 'MururaUa lku:in meillä ei muutoin
14470: rehelliSieUe kornikurssivrelalliseUe JoilenJe Lainsäädännössä enää
14471: pysyi;ettykään erikoista erottamisetua ennen konkurssia syn-·
14472: tyneen velan ulosmittauksessa. Valiokunta on senvuoksi
14473: muuttanut konJkurssisäännön 85 § :ää, pannen siihen kerrotun
14474: säännoksen sijaan vain viittauksen että siHoinkin, kun ulos-
14475: mittaus toimitetaan ennen lmnkurssia syntyneen velan mak-
14476: suksi, on noudatettava Ulosottolain säännöksiä siitä, mitä
14477: ulosmittauksesta saa erottaa. Ulosottolain 4 luvun 5 § :n 3
14478: momentti on eduskuntaesityksen mukaisesti näin ollen jätetty
14479: pois, samalla kuin konikurssisäämnön 90 § :ään on tehty asian
14480: aiheuttama muutos.
14481: 12 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
14482:
14483: 4 Iuk. Nykyisin on Ulosoitiolain 4 luvun 6 § :n mukaan voi-
14484: 6 §. mwssa että, kun V1ela1llinen nauttii V!alrtion :tali yksityisen pal-
14485: veluksesta palkkaa tai eläkettä, on viimeksi erääntyneestä
14486: palkka- tai eläkemäärästä jätettävä ulosmittaamatta sen
14487: V'erran, mtkä va;stwa. amhta 'k!o1mannesta •siitä, milkä pal-
14488: kasta tai eläkkeestä tulee ulosmittauksen ja seuraavan
14489: maksuajan vä1iselle ajalle. Mutta siinrukin tapauksessa
14490: että tämä osa, päivää kohti laskettuna, on pienempi kuin
14491: se vähin määrä, minkä velallinen tarvitsee elantoonsa, on
14492: jälelle jäävä kolmannes kuitenkin ulosmitattava. Ainoas-
14493: taan milloin viimemainitusta osuud•esta ~i jäisi mitään päälle
14494: täytäntöönJpanokulujen, ei ulosmittaukseen o}e ryhdyttävä.
14495: Valiokunnan miel-estä on ilmeistä, ettei tällainen asiantila
14496: ole oikeudenmukainen. Niissä taJpauksissa, jolloin velallisen
14497: ansaifs•ema .palkka on siksi välhäinen, ettei se riitä muuhun
14498: kuin niukkaan toimeentul:oon, vaatii 11a:l'kan ma:ksajan oikeus,
14499: ettei palkkaan lmslketa. Velallisen 'kannalta taas on huomat-
14500: tava että, jos hänellä ei ole muuta tuloa kuin vähäinen palk-
14501: kansa tai siihen verrattava eläke •eikä muutakaan omaisuutta,
14502: jonka varassa hänen toimeentulonsa 'Voisi lähimpänä aikana
14503: olla, puhuvat aikaisemmin esitetyt yleiset näkökohdat sen
14504: • puolesta, että sellainen palkka tai eläke on kokonaan erotet-
14505: ta.va ulosmittaulksesta. Käytäntöön tulleen tavan mukaan,
14506: jolla myöskin on tukea laissa, ei 1kuitenkaan, ennenku:im pal-
14507: kan tai elitkkeen ulosmittaukseen ryhdy.tää.n, hanlkita sel-
14508: vyyttä siitä, onko velallisella muita toimeentulomalhd'olli-
14509: suuksia. Tärrnä onlkin luonnollista, 'koska palkan ulosmitt~us
14510: muuten monasti käJvisi han'kalruksi, jopa mruhdottomaksi. Kun
14511: siis ei ole tehtävä eroa niiden .tapausten vämlä, j:o1loin velal-
14512: linen on kokonaan palkkansa varassa, ja1 niiden, jolloin hä-
14513: nellä 11alklkansa olhella voi olla muutakin ansiota tai omai-
14514: suutta, on niinmuodoin yleisellä sää.nnöksellä määrättävä
14515: palka,sta tai eliilkkaestä ulosmittaaJIDatta jätetiävän osan vä-
14516: hin määrä. Ko'h:tuullisena voitaneen pitää, että palkasta tai
14517: eläk'keestä jätetään ulosmittaamaita vä:hintään sen verran,
14518: måkä vastaa kolmea tai, jos velallisella on perhe elätettävänä,
14519: kuutta mairkkaa päivää ko:hti uloSIIllittauksen ja seuraavan
14520: maksuajan välisenä aikana.
14521: Ulosottolain 4 l. ö, 6, 7 ja 8 §. 13
14522:
14523: Niinkuin aikaisemmin on ma:inittu, sisäiltää 7 § :n 2 mo- 4 luk.
14524: mentti että, jos ·esivalta josta·kin ·elinkorko-, henkivakuutus- 7 §.
14525: tai eläkelaitoksesta on määrännyt, että sen suoritettavaa elin-
14526: korkoa, henkivakuutussummaa tai eläkettä ei saa ulosmitata,
14527: on sitä noudatettava. Tästä seuraa, että myöskin ne työnteki-
14528: jäin eläkekassat, jotka toimivat 2 päivänä syyskuuta 18'9'7
14529: työntekijäin apukassoista annetun asetuksen nodaHa ja joiden
14530: tarkoituksena on antaa osakkaille elatusapua vanhuuden tai
14531: kestävän työhön kykenemättömyyden varalle tahi suorittaa
14532: apua kuolleen osakkaan leskelle ~a lapsille, ainoastaan .eri 'ha-
14533: kemuksesta voivat saada sen etuuden, että niistä suoritetta.-
14534: via apumaksuja ei saa ulosmitata. Mitä tulee samassa asetuk-
14535: s.essa mainittuun toiseen lajiin työntekijäin a11ukassoja eli
14536: sairauskassoihin, joiden tarkoituksena on vakuuttaa osak-
14537: kaiUe elatusa11ua sairauden sattuessa, lääkärina.pua, lääkkeitä,
14538: sairaanhoitoa, hautausapua tai muuta sellaista etua., niin nämä
14539: kassat eivät edes hakemuksestakaan v·oi saada ylempänä mai-
14540: nittua etua, ja ovat siis niiJden suoritettavat apumaksut ehdot-
14541: tomasti ulosmittauksen alaiset. Tämän 'johdosta ja· kun mai-
14542: nitut apumaksut eivät ole suuria ja tulevat välhävaraisten hy-
14543: väksi, on eduskuntaesityks-essä ehdotettu säädettäväksi, että
14544: asianmukaisesti vahvistetuista työntekijäin tai muiden hei-
14545: hin verrattavain ·henkilöiden sairaus- ja hautausa1pu- ynnä
14546: eläikekassoista suoritettavia apumaksuja ei saisi ulosmitata.
14547: Senlaatuista säännöstä tulisi kuitenkin Valiokunnan mie-
14548: lestä haittaamaan liiallinen •epämääräisyys. Tuntuu sitä-
14549: paitsi aiheettomalta panna työntekijäin ja ,heihin verratta-
14550: vien henkilöiden" mpukassat etuoikeutettuun asemaan, tkun
14551: muut samanlaatuiiet kassat, niinkuin esim. valtion palvelus-
14552: kuntien 'keskuudessa jo perustetut ja. vastedes ethkä verustet-
14553: ta.vat, jäisivät s-en varaan, ·että esivalta ha\remuksesta mää-
14554: räisi niiden: suoritettavat apumaksut ulosmittauksesta erotet-
14555: taviksi. V aliakunta pitää soveliaamvana, että ka]kki elä:ke-,
14556: sairaus- ja työttömyysapukassat, joiden säännöt on asianmu-
14557: kaisesti vahvistettu, asetetaan samaan asemaan määrääJmäJllä,
14558: että niiden suoritettavia apumaksuja ei saa ulosmitata. Se
14559: seikka, että tuolla!iset apumaksut joissain harvinaisissa poik-
14560: 14 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
14561:
14562: keusta,pauksissa ehkä saattavat nousta mainittavampiin mää-
14563: riin, ei merkitse paljoa sen .rinnalla, että säännös tulee
14564: yleensä tasapuoliseksi sekä myösikin •selväksi, niin ettei sen
14565: soveltaminen tuota käytännössä vailkeuksia.
14566: 4 Iuk. Ailmis1emm~n on jo hruomautettu, elttei 6 §:'ll 1 momentiss!a
14567: 8 §. ja 7 § :n 2 momrenlti·ssa olievila 1säännöksiä ole 1sovellettarva
14568: ulosmitrut'taJes,sa: ·eLa'tuS'ta, jOlta joku ,CJIIl Vlelvoitettu puolisol-
14569: lleJIH!a 'bru liapseUens;a maksama;an. rS<an mukiwam. lruii<n kok!emus
14570: on OISotroaJnut, ei tämä säiännös 'Useimmissa ltapau:!Dsi•ssa riitä
14571: turv.a:amrua'D. RIVIiottomalle l<apseUe tuom~tu<n .e1atusavun soo-
14572: mista sen isäl·tä. On senllill'D. vuoksi tarpeellista ulot'ba!a ulos-
14573: m~<t1Jarusoi:!DeUJs nyky]s!Uä pitemmäiUe ulosmiltaJttwessaJ <eLaJtU'Sta,
14574: jo1Ja jdku on ltuomiiJ:Jtu 1aps·eHeen makS'amrua:n. Tällöin on
14575: <tietysti 1kui'tenkin vältettävä lsruat,tamamb v:eloallinoo, j,oUa OIIl
14576: muuta perheiltä •elätettävänään, hädäJnalffiseen <tilaJrun. Tähän
14577: 'llähden j:a :kun puol:Usollie mak:settaNaJ ,EJl•a!tus kohtuudien mu-
14578: kJa,am oo ol<eva <S1amoj1en sääJnnösltJe<n <aliaJim:m kuin lapselle
14579: maksettaVIa 'eliaJtus, V aJliokunta, noudattaen s•amrua pe11]a:atetta,
14580: mikä Norjan laissa on tässä kohden määräävänä, ehdottaa
14581: säädettäväksi, ettei 5 §:n 1 momentin 2, 4 ja 5 kohdassa sekä
14582: 2 momentissa olevia säännöksiä omaisuud·en erottamisesta
14583: ulosmittauksessa sovellettaisi ulosmitattaessa elatusta, jota
14584: j·oku on velvoitettu puolisollensa tai lwpsellensa maksamaan,
14585: muussa tapauksessa kuin että velallinen on perheenhuoltaja;
14586: ja katsoo Valiokm:ita sopivaksi, että sääJnnös tästä liitetään
14587: 2 momenttin:a 4 luvun 8 § :ään.
14588:
14589:
14590: Voimaan- Mitä v:i<hdoin tulee oikeuteen erottaa omaisuutta ulostekoja
14591: panoasetuk- ja muita sellrusia maksuja ulosmitattaessa, on voimassa oleva
14592: sen 27 §. laki, niinkuin jo aikaisemmin on huomautettu, määrätyssä
14593: su hteessa rajoittanut tätä oikeutta. Sellaisessa ulosmittauk-
14594: 1
14595:
14596:
14597:
14598: sessa. ei näet missään ta:pauksessa saa erottaa velallisen työ-
14599: kaluja eikä tarpeellisia elatusruneita, eikä laki myösk!täin
14600: salli velallisen erottaa työkalUJjen ohella tai sijaan muuta
14601: omaisuutta. Eduskunta.esity:ksessä ehdotetaan nyt, että näi-
14602: den julkisoi•keudellisten saamisten ulosmittauksessa olisi ve-
14603: Ulosottolain 4 l. 5, 6, 7 ja 8 §. 15
14604:
14605: lallisen erottamisetu säädettävä yhtä laajaksi kuin yksityis-
14606: saamistenkin ulosmittauksessa. Valiokunta ei voi sanottua
14607: ehddtusltJa seHaisleillaJaJn lk:Jan"nlaJtiJaa. PuheenaJol<e~lt IDJaksu<t ovat
14608: jullbsoiikeudellista luOJJ.:rueltrtru jra yhileinoo1e'tu rsen V'llOkisi Vlalalilili.,
14609: ettei ~itä jätetä suorittamatta. T;ällairuen vaatimus on muu-
14610: ten varsin lmhtuullinen siihen nähden, ,että vähävaraisimmat
14611: yleensä ovat vapautetut mainituista. maksuista ja että ne ei-
14612: vät ole suurempia kuin etti1 maksuvelvollisistru ne. jotka tah-.
14613: tavat, useimmiten myös kyken':evät ne suorittamaa:n. Sen mu-
14614: kaan kuin ·kokemus on osottanut, ei kuitenkaan ole harvi-
14615: naista., että koetetaan ~päästä tämän mak~!tuvelvollisunden täyt-
14616: tämisestä. Mutta kun kysymyksessä olevat ma;ksut kanne-
14617: taan sangen erilaisiin tarkoituksiin, •ei: V aliakunnan mieles:tä
14618: ole syytä asettaa kaikkia näitä maksuja erottamisetuun näJh-
14619: den samaan asemaan. V aliakunta ehdottaa •että, IJrun ulosmti.-
14620: tataan kruunrun 7 ja kunnanv·eroja tahi semmoisia maksuja,
14621: jotka niiden yhteydessä pannaan maksettaviksi, taikka toimi-
14622: tuskirjan lunastusta, Ulosottolain, 4 luvun 5 § :n 2 momentin
14623: säännöstä erottamisoikeudesta ei olisi sovellettava.. :Sitävae-
14624: toin muiden puheena.laisten maksujen ulosmittaus olisi oleva
14625: erottamisoikeutta koskevan yleisen säännöksen a)ainen.
14626: Sen nojalla, mitä ·edellä on esitetty, saa Valiokunta kun-
14627: nioittaen ehdottaa,
14628: että EdusktPnta hyväksyisi seuraavat kolme
14629: lakiehdotusta:
14630:
14631:
14632: Laki
14633: Ulosottolain 4 luvun 5, 6, 7 ja 8 §:n muuttamisesta.
14634:
14635: Tät.:m: säädetään,· le'1Jtä U1osottolailll 4 luvun 5, 6, 7 ja 8 §
14636: muutetaan näin kuuluviksi:
14637:
14638: 5 §.
14639: Ulosmittauksesta ovat erotettavat: 1) velalliselle ja hänen
14640: perheellensä tarpeelliset pito- ja makuuvaatteet sekä sängyt,
14641: 16 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
14642:
14643: niin myös välttämättönzät huone- ja talouskalut; 2} velaU>isen
14644: ja hänen perheensä hartauskirjat ja muut hartaud,en harjoi-
14645: tukseen aiotut ·esineet sekä oppi-, ammatti- ja sivistyskirjat;
14646: 3) velallisen ja hänen vaimonsa vihki- ja kihlasormukset;
14647: (poist.) 4} tarpeeUiset työvälineet sekä, papeilta, virkamie-
14648: hiltä, sotilailta, lääkäreiltä ja kätilöiltä u1osmitatt•aessa, mitä
14649: he virkansa tai ammattinsa harjoittamiseen (poist.) tarvitse-
14650: v•at; niin myös 5), jos se katsotaan velallisen toimeentulolle
14651: välttämättönzäksi, talossa olevista varoista mitä yhden kuu-
14652: kauden elatukseksi on tarpeen.
14653: Jos 4 kohdassa mainUun omaisuuden arvo ei nouse kah-
14654: teensataan taikka, kun velallisella on perhe elätettävänä, nel-
14655: jäänsataan markkaatn, otettakoon ero muusta, velallisen osot-
14656: tamasta irtaimistosta. Velallinen olkoon oikeutettu 4 koh-
14657: dassa mainitun mna'isuuden sijaan taikka, jos sellaista omai-
14658: suutta ei ole, erottamaan m'uuta irtaimistoa 'näihin määrimrt.
14659: Irtainta omaisuutta, joka on panttina taikka jota toinen hal-
14660: litsee ja on oikeutettu saamisen vakuutena pitämään ta·ka-
14661: nansa, älköön erotettako, kun ulosmittaus ta,pahtuu: siitä
14662: velasta, jonka vakuutena oma1suus on.
14663: (Poist.)
14664: 6 §.
14665: Kun velallinen valtion tahi yksityisen palveluksesta
14666: nautbii pdkkaru tai eläikeiJJtä, on viimei,senlä; mrruksuaikanla
14667: erääntuneestä palkka- ta hi eläkemäärästä tai,kka, jos velalli-
14668: 1
14669:
14670:
14671:
14672: nen jo on sen nostanut, hänen hallussaan olevasta rahasta
14673: 1
14674:
14675:
14676:
14677: jäiUErt'tävä ulosmiittruamatha 1s•en V'err:am, mikä ViaiSitaia ®ruhrtJa kol-
14678: mannesta siitä, mikä palkasta tahi eläkkeestä tulee ulosmit-
14679: tauksen ja seuraavan maksuajan väliselle ajalle, ei kuiten-
14680: kaan vähempää kuin kolme taikka, jos velallisella on perhe
14681: elätettävänä, lwusi markkaa päivää kohti.
14682: Palkkaa tahi eläkettä älköön ulosmitattako, ennenkuin
14683: velallinen on oikeutettu sen nostamaan.
14684:
14685: 7 §.
14686: Oikeutta elinkorkoon älköön ulosmitattako, jos elinkorlro
14687: ensimäisen kermn joutuu maksettavaksi myöhemmin kuin
14688: Ulosottolain 4 L 5, 6, 7 ja 8 §. 17
14689:
14690: kolme vuotta ulosmittaustoimituksen jälkeen, tahi jos elin-
14691: koron nauttiminen riip])uu toisen henkilön <kuolemasta tahi
14692: muuten epävarmast,a tapauksesta. Sairaus-, eläke- ja työttö-
14693: myysapukassoista, joiden säännöt ovat asianmukaisesti vah-
14694: vistetut, suoritettavia apumaksuja älköön myöskään ulos-
14695: mitattako.
14696: J-os jostakin elin:ko:&o-, hell'kivakuutus- tahi eläkelaitok-
14697: sesta on määrätty, että sen suoritettavaa elin:korkoa, henkiva-
14698: kuutussummaa tahi eläk·että ei saa ulosmitata, taikka jos
14699: laissa on erittäin säiildetty, että jotakin omaisuutta •ei saa ulos-
14700: mitata; noudatettakoon sitä.
14701:
14702: 8 §.
14703: - 6 §:n 1 momenilri:ssra jra 7 §:n 2 momenitissa :o1ev~a rsääm-
14704: nöksliä palka:sltJa, reläl&Jeiestä, •e1'in::lmrorsrta jia .hrernkiVIakuutuk-
14705: sesta älköön sovellettako ulosmitattaessa elatusta, jota joku
14706: on velvoitettu rpuolisollensa t!l!hi la])selleen maksamaan.
14707: Älköön 5 §:n 1 momentin 2, 4 ja 5 kohdassa sekä 2 mo-
14708: mentissa olevia säännöksiä omaisuuden erottamisesta myös-
14709: kään sovellebtako sanotunlaista elatusapua ulosmitattaessa
14710: muussa tapauksessa kuin että velallinen on perheenhuollaja.
14711:
14712:
14713: Laki
14714: uuden ulosottolain voimaanpanemisesta ja siitä mitä sen
14715: johdosta on vaarinotettava 3 päivänä joulukuuta 1895
14716: annetun asetuksen 27 §:n muuttamisesta.
14717:
14718: Täten säädetään, että Ulo[i!ottolain voimaanpaneasetuksen
14719: 27 § muutetaan näin kuuluvaksi:
14720:
14721: 27 §.
14722: Kun ulostekoja, yleisiä maksuja, toi:rhituskirj·an lunas-
14723: tusta tahi muuta sellais-ta ulos:nNtataan ilman tuomiota tahi
14724: päätöstä, noudatettakoon ulosottolain määräyksiä ulosmit-
14725: tauksen toimeen]Janosta, ulosmitatun omaisuuden myymi-
14726: 2
14727: 18 1917. - Eduslrnntaesitysmietintö N:o 6.
14728:
14729: sestä, ulosmi·t·tauksesta kertyneitten Vlarojen jaosta sekä ulos-
14730: ottomiehen menettelyä koskevcasta valrtuksesta; {poist.) jota
14731: vastoin ulosottolain määräyksiä velkojan velvollisuudesta
14732: kulujen ·edeltä-mrabamiseen ei ole käytettävä; älköönkä mai-
14733: nitun lain 4 luvun 5 § :n 2 momentissa olevaa säännöstä siitä,
14734: mitä eräässä tapauksessa saa ulosmittauks·esta erottaa, myös-
14735: kään sovellettako ulosmitattaessa kruunun- tai kunnanveroja
14736: taikka semmoisia maksuja, jotka niiden yhteydessä pannaan
14737: maksettavaksi, tahi toimituskirjan lunastusta.
14738: Muuten olkoon tässä pykälässä s•anotusta ulosmittauk-
14739: sesta voimassa mitä erittäin on säädetty tahi vasta säädetään.
14740:
14741:
14742:
14743: Laki
14744: marraskuun 9 päivänä 1868 annetun Konkurssisäännön
14745: 85 ja 90 §:n muuttamisesta.
14746:
14747: Täten säädetään, että Konkurssisäännön 85 ja 90 § muu-
14748: tetaan näin kuuluviksi:
14749:
14750: 6 LUKU.
14751: 85 §.
14752: J olieivät velkojat suostu vailauttamaan velallista maksa-
14753: masta suurempaa tahi vahempää osaa hänen velastansa, ja
14754: ellei luovutettu omaisuus riitä kaikkien niiden saamisten
14755: suorittamiseen, joita konkurssissa on ilmoitettu ja. hyväk-
14756: sytty; olkoon velkojilla valta ottaa se mikä puuttuu siitä
14757: omaisuudesta, jonka velallinen vastaisuudessa 'Perii tai hank-
14758: kii. Velkoja, joka laiminlyömisen kautta on menettänyt
14759: osallisuusoikeutensa konkurssi'Pesään, saakoon sen estämättä
14760: vastaisuudessa saamisensa maksun velallisen varoista, jos
14761: saaminen muuten havaitaan lailliseksi. Mutta jos •konkurs>-
14762: sissa. saapuvilla olevat velkojat myöntävät velalli.selle velan
14763: maksamis·en helpotusta, niin olkoon hänellä yhtäläinen helpo-
14764: tus poissaolleidenkin velkojain saamisista.
14765: ,
14766: Ulosottolain 4 l. 5, 6, 7 ja 8 §. 19
14767:
14768: Saamis·esta, joka on konkurssissa hyväksytty tai jota on
14769: saatettu konkurssissa valvoa, älköön velallinel}- olko velvolli-
14770: nen tekemään sellaista valaa ·kuin Ulosottolain 3 luvun
14771: 313 § :ssä sanotaan, jollei velkoja näytä 'Perusteellista syytä,
14772: että velallinen salaa varolja, jotka hän on lmn:kurssin jälke@n
14773: saanut, ja jotka ovat velan maksuun käytettävät. Mu·utoin
14774: not~datettakoon Ulosottolain säännöksiä siitä, mitä ulosmit-
14775: tauksesta saa erottaa, myöskin sellaiseen velkdan nähden, joka
14776: on syntynyt ennen konkurssia.
14777:
14778: 90 §.
14779: (Poist.)
14780: Jos velallisella, joka on tuomittu edesvastaukseen kon-
14781: kurssirikoksesta, on virka tahi palvelus, lähetettäköön tuo-
14782: mio, niin pian kuin se on annettu, ,siihen virastoon, jonka
14783: alainen hän on.
14784:
14785:
14786:
14787: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina .puheenjO'h-
14788: taja Sopanen, varapuheenjohtaja Airola, jäsenet Alavirta,
14789: Aronen, Gadolin, Hakala., Anni Huotari, Alma Jokinen, Ko-
14790: tila, l.Japve1Jeli1in•en, A. Mä'lmlin, Nurminen, P•esonen, Raade,
14791: S'aJam]airuen, L. Typpö jra Y rjö-Kolsikinren s1ekä vlar8Jjäsenet
14792: Furuhjrelm, Ju'til1ai1nen, Korhonw ja Vä:ilsänen.
14793:
14794: Helrsing~ssä 5 päivänä kesäkuurba 1917.
14795: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
14796: 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmfet. N:o 6.
14797:
14798:
14799:
14800:
14801: Suuren valiokunnan mie-
14802: t i n t ö N:o 8 eduskuntaesityksen johdosta,
14803: joka koskee Ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 §:n
14804: sekä sanotun lain voimaanpanemisesta anne-
14805: tun asetuksen 27 §:n muuttamista.-
14806:
14807: Suuri valiokunta on, käsiteltyänsä yllämainitun asian,
14808: päättänyt puoltaa Lakivaliokunnan mietin~össä N :o 5 ole-
14809: vaa ·ehdotusta,
14810:
14811: -että Eduskunta hyväksyisi Lakivaliokunnan
14812: laatimat kolme lakiehdotusta asiassa.
14813:
14814: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1917.
14815: 1917. - Edusk.lakiehd.- Edusk. esitysmiet. N :o 6.
14816:
14817:
14818:
14819:
14820: S u o m e n E d u s k u n n a n eduskuntaesi-
14821: tyksen johdosta päättämät ehdotukset
14822: laiksi Ulosottolain 4 luvun 5, 6, 7 ja 8 §:n,
14823: laiksi Ulosottolain voimaanpanemisesta anne-
14824: tun asetuksen 27 §:n sekä laiksi Konkurssi-
14825: säännön 85 ja 90 §:n muuttamisesta.
14826:
14827: Eduskunnassa Olli tehty eduskuntaesitys Ulosottolain 4
14828: luvun 5, 6 ja 7 §:n s·ekä sanotun lain voimaan'Panemi•sesta
14829: annetun as•etuksen 27 § :n muuttamisesta, ja on Eduskunta
14830: tämän a,sian säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
14831:
14832: •Voimassa e.levat säännökset velallisen oikeudesta ulos-
14833: mittauksesta erottaa omaisuutta. eivät enää ole kohtuulliset,
14834: vaan kaipwavat siihen •suuntaan käypää uudistamista, että
14835: velalliselle tehokkaammin kuin nykyään turvataan toimeen-
14836: tulon mahdollisuus ulosoton jälkeen. Eduskunta on sen
14837: vuoksi katsonut muutoksen tässä kohdin tarpeelliseksi voi-
14838: massa oLeviin lainmääräyksiin ja hyväksynyt seuraavat laki-
14839: ehdotukset, joiden yksityiskohdista on esitettävä eräitä. huo-
14840: mautuksia.
14841: Voidakseen ylläpitää talouttaan tarvitsee velallisen saada Ulosottolain
14842: ulosmittauksesta erottaa, paitsi pito- ja makuuvaatteita, 4 lnv. 5 §.
14843: myös joitakin huone- ja talouskaluja. Velkojan oikeutta sil-
14844: mällä pitäen ei tätä erottamisoikeutta kuitenkaan voida ulot-
14845: taa pitemmälle kuin velalliselle välttämättömiin huone- ja
14846: talouskaluihin. Luonnollista kumminkin on, että sänkyichin
14847: tul·ee soveltaa samat määräykset kuin makuuvaatteisiin.
14848: Siihen nähden ·että velallisella pait&i vaimoa ja. turvat-
14849: tomia la'Psia voi olla muitakin henkilöitä, tavallisesti omai-
14850: siaan, ·elätettävänä, on sanat ,vaimonsa ja turvattomien las-
14851: tensa" vaihdettu sanaksi ,perheensä".
14852: 2 1917.- Edusk.lakiehd. ~ Edusk. esitysmiet. N:o 6.
14853:
14854: Paitsi ·koulukirjoja, jotka bki do nytkin myöntää erotet-
14855: taviksi, tul·ee velallisen saada ulosmittauk•sesta erottaa muut-
14856: kin perheen tarlpeisiin hankitut oppikirjat samoin kuin myös-
14857: kin ammattikirjansa. .Sen lisäksi on velalliselle myönnettävä
14858: oikeus erottaa vielä sivistyskirjatkin. Kun ulosottotoimin
14859: myY'dystä sivistyskirjallisuudesta saatu hinta• yleensä on ol-
14860: lut nriin alhainen, ettei semmoista kirjallisuutta tavallisesti
14861: enäiä ulosmitatakaan, ei säännös sivistyskirjain ulosmittauk-
14862: sesta erottamisesta useimmissa tarpa.uksissa tule olemaan vel-
14863: kojalle huomattavaksi vahingoksi.
14864: Oikeudenmukaista on myöskin, että velallisen mahdolli-
14865: suutta .erottaa työkalut tai niiden sijaan muuta irtainta ei
14866: jät·etä ri.ippuvaksi siitä, ettei velallisella ole tarpeelli&impia-
14867: kaan elatusneuvoja; sillä joskin velallinen voi .päivästä toi-
14868: seen ansaita itselleen ja omaisilleen elatu:ksen, ei hänellä silti
14869: aina. ole mahdolli&uutta menettämänsä omaisuuden sijaan
14870: hankkia uutta eikä varsinkaan sellaisia työkaluja, jotka hän
14871: tarvitsee voidabeen täysin hyväJkseen käyttää tY'Ökykyänsä.
14872: Kun työka'luihin on luettava, paitsi niitä esineitä, joita voi-
14873: daan kutsua työkaluiksi tämän sanan ahtaammassa merki-
14874: tyksessä, myöskin muut henkilökohtaisesti suoritettavaan
14875: työhön tarpeelliset välineet, kuten kirjoituskone, on suoma-
14876: laisessa lakit.ekstissä sana ,työkalut" &•elvyyden vuoksi vaih-
14877: dettu vähempään sanaan ,työvälineet".
14878: Koska maaJSeudulla yleensä on va]kea hankkia elatustar-
14879: peita sitä mukaa kuin niitä tarvitaan, on niitä vähävaraisissa-
14880: kin perheissä tavallisesti varattuna joksikin arkaa eteenpäin.
14881: ':Dähän näh'den ja kun velallinen siinä tapauksessa, että nämä
14882: vara.stot ulosmitataan, saattaa joutua hadänalaiseyn tilaan,
14883: on syytä säilyttää nykyisen lain mukaan velalli-
14884: sf!Jla oleva oikeus saada erotetuksi talossa olevista varoista
14885: mitä yhden kuukauden elatukseksi on tarpeen. Voimassa ole-
14886: van lain tätä koskeva säännös ei kuitenkaan ole tyydyttävä.
14887: Eduskunta on tässä kohden hyväksynyt sanamuodon, jonka
14888: • mukaan mainittu erottamisetu tulee kysymykseen, mil'loin
14889: se harkitaan velallisen toimeentulolle välttämättömaksi.
14890: UlDS&ttolain 4 l. Ö; 6, 7 ja 8 §.
14891:
14892: Eduskunta on katsonut soveliaaksi pysyä nykyisen laiu
14893: kannalla sikäli että, jos 5 § :n 1 momentin 4 kohdassa maini-
14894: tun omaisuuden arvo ei nouse johonkin laissa mainittavaan
14895: määrään, velalliuen saru ottaa eron muusta~ irtaimistosta,
14896: taikka voi hän sanotun omaisuuden sijaan erottaa muuta ir-
14897: tainta mainittuun määrään. Voimassa olevassa laissa mää-
14898: rätty anoraja, nimitt.äin kolmekymmentä markkaa tai per-
14899: heellisen varalle seitsemänkymmentäviisi markkaa, on kui-
14900: tenkin liian alhainen. Eduskunta on katsonut -ol·evan. koh-
14901: tuullista, että kysymyksenalainen arvo määrätään kahdeksi-
14902: sadaksi ja perheellisen velallisen vaialle neljäksisadakai
14903: markabi.
14904: Myöhemmin esitetyistä syis.tä on voimassa olevan lain
14905: 5 § :n 3 momentti poistettu.
14906: Nykyisin on Ulosottolain 4 luvun 6 §:ru mukaan voi- 6 §.
14907: massa että, velallisen: nauttiessa valtion tai yksityisen pal-
14908: veluksesta palkkaa tai eläkettä, on viimeksi erääntyneestä
14909: palkka- tai eläkemäärästä jätettävä ulosmittaamaita sen
14910: verran, mikä vastaa kahta kolmannesta siitä, joka pal-
14911: kasta tai elwkkeestä tulee ulosmittauksen ja seuraavan
14912: maksuajan väiliselle ajalle. Mutta siinäkin ta'Panksessa
14913: ettij, tämä osa, päiyää kohti laskettuna, on pienempi kuin
14914: se vähin määrä, minkä velallinen tarvitsee elantoonsa, on
14915: jälelle jäävä kolmannes kuitenkin ulosmitattava. Ainoas-
14916: taan milloin viimemainitusta osuudes.ta ei jäisi mitään yli
14917: täytäntööDJpanokulujen, ei ulosmittaukseen ole ryhdyttävä..
14918: On ilmeistä, ettei tällainen asiantila ole oikeudenmu-
14919: kainen. Niissä: tapauksissa, jolloin velallisen ansait-
14920: sema palkka on •siksi vähäinen, ettei se riitä muuhun
14921: kuin niukkaan toimeentuloon, vaatii palkanma.ksajan oikeus,
14922: ettei 'Palkkaan koslketa. Velallisen kannalta taas on huomat-
14923: tava että, jos hänellä ei ole muuta tuloa kuin vähäinen palk-
14924: kansa tai siihen verrattava eläike ·eikä muutakaan omaisuutta,
14925: jonka varassa hänen toimeentulonsa !Voisi lähimrpänä aikana.
14926: olla, aikaisemmin esitetyt yleiset näkökohdat puhuvat sen
14927: puolesta, että sellainen pal'kka tai eläke on kokonaan erotet-
14928: tava ulosmittau'ksesta. Käytäntöön tulleen tavan mukaan,
14929: 4 1917. - Ed.usk. lakiehd. - Edusk. esitysmiet. N:o 6.
14930:
14931: jolla myöskin on tukea laissa, ei 1kuitenkaa;n, ennenkuin pal-
14932: kan tai elädilieen ulosmittaukseen ryhdy.tään, hankita sel-
14933: vyyttä siitä, onko velallisella muita toimeentulomafu.dolli-
14934: suuksia. Tämä onlkin luonnollista, koska palkan ulosmittaus
14935: muuten monasti kävisi hankalaksi, jopa mahdottomaksikin.
14936: Kun sii~ ei ole tehtävä eroa niiden tapausten välillä, jolloin
14937: velallinen on kokonaan ~mlkkansa varassa, ja niiden, jolloin
14938: häp.ellä palkkansa ohella voi olla muutakin ansiota tai omai-
14939: ·suutta, on niin muodoin yleisellä säännöksellä määrättävä
14940: palkasta tai eläkkeestä ulosmittaaJID.atta jätettävän osan vä-
14941: hin määrä. Kohtuullisena voidaan pitää, ·että palkasta tai
14942: elä.klkeestä jätetään ulosmittaamatta vähintään sen verran,
14943: mikä vastaa kolmea tai, jos v·elallisella on p>er'he elätettävänä,
14944: kuutta markkaa päivää kohti ulos:mittauksen ja seuraavan
14945: maksuajan välisenä aikana.
14946: 7 §. Niinkuin aikai'semmin on mainittu, sisältää 7 •§ :n 2 mo-
14947: mentti säännöksen että, jos esivalta jostakin elinko~ko-, henki-
14948: vakuutus- tai eläkelaitoksesta on määrännyt, ettei sen suori-
14949: tettavaa e1inkorkoa, henkivakuutussummaa tai eläkettä saa
14950: ulosmitata, sitä on noudatettava. 'rästä seuraa, että myös:kin
14951: ne työntekijäin eläkekassat, jotka toimivat 2 päivänä syys-
14952: kuuta 18·97 työntekijäin apukassoista annetun asetuksen no-
14953: jalla ja joiden tarkoituksena on antaa osakkaille elatusapua
14954: vanhuuden tai kestävän työhön kykenemättömyyden varalle
14955: tahi suorittaa a'pua kuolleen osakkaan leskelle ja lapsille, ai-
14956: noastaan eri hakemuksesta voivat saada sen E;~tuuden, että
14957: niistä suoritettavia apumaksuja ei saa ulosmitata. Mitä tu-
14958: lee samassa asetuksessa mainittuun toiseen lajiin työntekijäin
14959: apukassoja, nimittäin sairask&ss.oihin, joiden tarkoituksena on
14960: vakuuttaa osakkaille elrutusapua sairaud·en sattuessa, lääkä-
14961: rinapua, lääkkeitä, sairaanhoitoa, hautausapua tai muuta sel-
14962: laista etua, niin nämä kassat eivät edes· hakemuksestakaan :voi
14963: saada ylempänä mainittua etua, ja ovat siis niiden suoritet-
14964: tavat apumaksut ehdottomasti ulosmittauksen alaiset. Edus-
14965: kunta on katsonut soveliaaksi, että/ kaikki eläke-, sai-
14966: raus- ja työttömyysarpukassat, joiden säännöt on asianmu-
14967: kaisesti vahvistettu, asetetaan samaan as·emaan mää:rääJmällä,
14968: Ulosottolain 4 1. 5, 6, 7 ja 8 §. 5
14969:
14970: että niicden suoritettavia apumaksuja ei saa ulosmitata. Se
14971: seikka, että tuolhiset apumaksut joissain harvinaisissa poik-
14972: keustapauksissa ehkä saattavat nousta mainittaviin mää-
14973: riin, ei merkitse paljoa sen rinnalla, että säännös tulee
14974: tasapuoliseksi sekä myöskin selväksi, jotta sen sov,eltamineu
14975: ei tuota käytännössä vaikeuksia. Näiden näkökohtien mukai-
14976: sesti on 4 luvun 7 § :n sisällystä nyt muutettu.
14977: Ylempänä on jo huomautettu, ettei 6 § :n 1 momentissa 8 §.
14978: ja 7 § :n 2 momentissa olievita tSään,nöksiä ole tsovelleiltatva
14979: ulosmitaJt'tates,sa; eb'tusta, jota joku ,Oill V1ell voitettu puolisol-
14980: lensa tai lapsellensa maksamaan. Sen mukaan kuin kokemus
14981: Oll OtSOttaJnut, ~ei tämä •Sääll!nÖS ·us·eimmiss'a itap:auksi·SIS!a riitä
14982: turwt;amruam ruvåottomal1e lapselle :tuom~tun .elatusavun saa-
14983: mista S•en isäHä. On seniki'n vuoksi tarpeellista ulottaa uLos-
14984: ' pitemmälLe ulosmitwttruessa. 'ellaJtUJS•ta,
14985: m'irttausoikieu:s nykyl!s!bä
14986: joiJa jdku on ~uomittu Laps,eUeen maksamrua:n. .Tällöin on
14987: tiet.ysti kuitenkin vä1tettävä, ettei velallista, jolla on muuta
14988: perhettä ·elätettävänään, saat.eta hädänalaiseen tilaan. Tähän
14989: ~nähden ja ikun puoli•solite mtaktS,ettaNit; tel}wtus kohtuuden mu-
14990: lm.aJll on oleva !stamoj,en säännösten alwinen kuin laps,eUe
14991: ma:ksetta va elatus, on Eduskunta päättänyt, ettei 5 § :n 1 mo-
14992: mentin 2', 4 ja 5 kohdassa s~kä 2 momentissa olevia säännök-
14993: siä omaisuuden erottamisesta ole sovellettava ulosmitattruessa
14994: elatusta, jota joku on velvoitettu 'PUolisollensa tai lapsellEmsa
14995: maksamaan, muussa tapauksessa kuin että velallinen on per-
14996: heenhuoltoja; ja on Eduskunta liittänyt tä.tä koskevan sään-
14997: nöksen 2 momenttina 4 luvun 8 § :ään.
14998:
14999: Mitä vihdoin tul·ee oikeuteen erottaa omaisuutta ulostekoja Volmaan-
15000: ja muita sellaisia maksuja ulosmitattaessa, on voimassa oleva panoasetnk-
15001: laki määrätyssä suhteessa rajoittanut tätä oikeutta. Sellai- sen 27 §.
15002: sessa ulosmittauksessa ei nimittäin missään tapauksessa saa
15003: erottaa velallisen työkaluja eikä tarpeellisia elatusaineita
15004: eikä laki myöskään salli velallisen erottaa työkalujen ohella
15005: tai sijaan muuta omaisuutta. On vaadittu että näiden julkisoi-
15006: keudellisten saamisten ulosmittauksesta olisi velallisen erot-
15007: tamisetu säädettävä yhtä laajaksi kuin yksityissaamistenkin
15008: 6 1917. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esitysmiet. N :o 6.
15009:
15010: ulosmittauksessa. Edm,kunta ei ole voinut tätä vaatimusta
15011: sellaisenaan hyväksyä. Yhteinen etu vaa.tii, eUei ensiksi mai-
15012: nittuja saamisia jätetä suorittamatta, mikä onkin varsin koh-
15013: tuullista siihen nähden, että vähävaraisimmat yleensä ovat
15014: vapautetut mainituista mak,suista ja etteivät ne ole suurempia
15015: kuin että maksuvelvollisista ne, jotka tahtovat, useimmiten
15016: myös kykenevät ne suorittamaan. Sen mukaan kuin kokemus
15017: on osottanut, ei kuitenkaan ole harvinaista, että koetetaan
15018: päästä tämän maksuvelvollisuuden täyttämisestä. Mutta kun
15019: kysymyksessä olevat maksut kannetaan sangen erilaisiin ,tar-
15020: koituksiin, ei ole syytä asettaa kaikkia näitä maksuja. erotta.-
15021: misetuun nähden samaan asemaan. Eduskunta on sen vuoksi
15022: päättänyt, että, kun ulosmitataan kruunun- ja _kunnanveroja
15023: tahi semmoisia maksuja, jotka niiden ,Yhteydessä pannaan
15024: maksettavaksi, taikka toimituskirjan lunastusta, Ulosottolain
15025: 4 luvun 5 §:n 2 momentin säännöstä erottamisoikeudesta ei
15026: ole sovellettava. Sitä vastoin muiden puheenalaisten maksu-
15027: jen ulosmittaus on oleva erottamisoikeutta koskevan yleisen
15028: säännöksen alainen.
15029:
15030: Konkurssi- Voimassa ol,evassa Ulosottolaissa on 5 §:n 3, momenttina
15031: säännön 85 säännös, jossa lausutaan, että siitä edus·ta, mikä velalliselle
15032: ja 90 §.
15033: konkurssin päätyttyä on ulosmittauksessa tuleva, sää:detään
15034: konkurssisäännössä. Konkurssisäännön 8'5 §:ssä säädetään,
15035: että velallinen, joka ei ole rikkonut velkojiansa vastaan, saa
15036: sen edun, ettei hänen varoistansa vastaisnud.essa ennen kon-
15037: kurssia tehdyn velan maksuksi ulosmitata sitä, mikä velalli-
15038: sen itsensä, hänen vaimonsa ja alaikäisten laste.qsa, kohtuulli-
15039: seen ylläpitoon tarvitaan. Aikaisemmin voimassa olleen lain-
15040: säädännön mukaan ei saanut yleensä .erottaa mitään ulosmit-
15041: tauksesta. Silloin sisälsi konkurssisäännön mainittu määräy's
15042: tuntuvan helpotuksen rehelliselle konkurssivelalliselle ennen
15043: konkurssia syntyneiden velkain ulosmittauksessa. Vielä Ulos-
15044: ottolain voimaan. astuttuakin myönsi k.errottu säännös kon-
15045: kurssivelalliselle tärkeänlaisen etuuden. Mutta sen jälkeen
15046: kuin velallisen oikeus erottaa omaisuutta ulosmittauksesta on
15047: niin huomattavasti laajennettu, kuin Eduskunta nyt on kat-
15048: Ulosottolain 4 1: 5, 6, 7 ja 8 1. 7
15049:
15050: sonut olojen . vaatimaksi, voi panna kysymyksen alai-
15051: seksi, onko 'PUheenalaisesta säännöksestä konkurssive-
15052: lall~selle enaa minkäänlaista hyötyä. Varsinkin jos
15053: otetaan huomioon konkurssisäännön ruotsinkielinen laki-
15054: teksti, jossa sanontaa ,mikä velallisen itsensä, hänen vai-
15055: monsa j•a lala~i'kä~s·ilen lalstens•a kohtuulliseen ylläpitoon tarvi-
15056: taan" vastaa sanonta ,hvad till gätdenärens eget, hans makas
15057: och minderårign barns tarfliga und1erhå:ll nödigt är", voisi
15058: Ulosottolain myöntämä erottamisetu monessa tapauksessa
15059: olla laajempik'in kuin konkurssisäännön edellyttämä. Kun
15060: Ulosottolaissa säädetty yleinen erottamisetu tulisi konkurssi-
15061: velallisenkin hyväksi sellaiseen velkaan nähden, joka kon-
15062: kurssin jälkeen on syntynyt, voisi siis, jos ·konkmssisäännön
15063: 85 § :n puheenalainen säännös pysytettäisiin voimassaan, sel-
15064: laisen velan ulosmittauksessa velalli.sen etu olla turvatumpi
15065: kuin ennen konkurssia syntyneen velan ulosmittauksessa,
15066: jota paitsi rikollinen konkurssivelallinen voisi tulla -parem-
15067: paan asemaan kuin rehellinen. Riittävää syytä taas ei ole
15068: suoda rehellisellekään konkurssivelalliselle oikeutta erottaa
15069: ulosmittauksesta ·enemmän omaisuutta kuin hänellä Edus-
15070: kunnan lakiehdotuksen mukaan tulee Ulosottolain no-
15071: jalla olema,an. Toisaalta ei myöskään ole syytä aset-
15072: taa konkurssivelallista, joka. velkojia.an vastaan on rik-
15073: . kunut, 'liä!ssä ih>hden JoikieudeUi'sles<ti •erli las•emruan. Hän on
15074: teostaan Rikoslain mukaan rangai.st~ksen alainen, eikä epä-
15075: määräinfe>n j1a •eri henk1löitä ·eri 1ia:v0.11la lkohtaavla lisäran-
15076: gaistus liene paikallaan. Muur;tlla kuin Suomessa ei muutoin
15077: rehellis•eHe konilrurssivrelallis.eUe rilen1e lainsäädännössä enää
15078: pysytettykään erikoisttt erottamisetua ennen konkurssia syn-
15079: tyneen velan ulosmittauks·een. Eduskunta on sen vuoksi
15080: muuttanut kon!kurssisäännön 8'5 § :ää, pannen siihen kerrotun
15081: säännöksen sijaan vain viittauksen että silloinkin, kun ulos-
15082: mittaus toimitetaan ennen konkurssia syntyneen velan mak-
15083: suksi, on noudatettava Ulosottolain säännöksiä siitä, mitä
15084: ulosmitta uksesta saa erottaa. Ulosottolain 4 luvun 5 § :n 3
15085: momentti on näin ollen jätetty pois, samalla kun konkurssi-
15086: !'!äännön •90 § :ään on tehty asian aiheuttama muutos.
15087: 8 1917. - Edusk.lakiehd. - Edusk. esitysmiet. N :o 6.
15088:
15089: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta ilmoittaa,
15090: että Eduskunta on hyväksynyt seuraavat
15091: kolme lamehdotusha:
15092:
15093: Laki
15094: Ulosottolain 4 luvun 5, 6, 7 ja 8 §:n muuttamisesta.
15095: ·Täten sääd,etään, 1eiitlä U101sottoiliain 4 luvun 5, 6, 7 ja 8 §
15096: muutetaan näin kuuluviksi:
15097: 5 §.
15098: Ulosmittauksesta ovat erotettavat: 1) velalliselle ja hänen
15099: perheellen•sä ta.rpeelliset pito- ja makuuvaatteet sekä sängyt,
15100: niin myös välttämättömät huone- ja talouskalut; 2) velallisen
15101: ja. hänen perheensä hartauskirjat ja muut hartauden harjoi-
15102: tukseen aiotut esineet sekä op'pi-, ammatti- ja sivistyskirjat;
15103: 3) velallisen ja hänen vaimonsa vihki- ja kihlasormukset;
15104: 4) tarpeelliset työvälineet sekä, papeilta, virkamiehiltä, soti-
15105: lailta, lääkäreiltä ja kätilöiltä ulosmitattaessa, mitä he vir-
15106: kansa tai ammattinsa harjoittamiseen tarvitsevat; niin myös
15107: 5) jos se ka.tsotaa.n velallisen toimeentulolle välttämättö-
15108: mäksi, talossa olevista varoista mitä yhden kuukauden e1a-
15109: tukseksi on tarpeen.
15110: Jos 4 kohdassa mainitun omaisuuden arvo ei nouse kah-
15111: teensataan taikka, kun velallisella on perhe elätettävänä, nel-
15112: jäänsataan markkaan, otettakoon ero muusta, velallisen osot-
15113: tamasta irtaimistosta. Velallinen olkoon oikeutettu 4 koh-
15114: dassa mainitun omaisuuden sijaan taikka, jos sellaista omai-
15115: suutta ei ole, erottamaan muuta irtaimistoa näihin määriin.
15116: Irtainta omaisuutta, joka on ];lanttina taikka jota toinen hal-
15117: litsee ja on oikeutettu saamisen valmutena pitämään taka-
15118: nansa, älköön erotettako, kun ulosmittaus ta,pahtuu· siitä
15119: velasta, jonka 'vakuutena omaisuus on.
15120: 6 §.
15121: Kun velallinen valtion tahi yksityisen palveluksesta
15122: nauttii );lallkkaaJ <tai eläJk0ttä, an viimeis·entäJ mrwksuailmnla
15123:
15124:
15125:
15126: ....
15127: iOlosotWain 4 l. *· '6, tl '8 '§.
15128: ja
15129:
15130: erääntynees'tä. palkka- tahi eläkemäärästä taikka, jos velalli-
15131: nen jo on sen nostanut, hänen r:hallussaan olevasta rahasta
15132: jältettävä ulosmi.~amatta 'S·en ver~alll, mikä V'alsitrua .k.ahrba ·kol-
15133: mannesta siitä, mikä palkasta tahi eläkkeestä tulee ulosmit~
15134: tauksen ja seuraavan maksuajan väliselle ajalle, ei kuiten-
15135: kaan vähempää kuin kolme taikka, jos velallisella on perhe
15136: elätettävänä, kuusi markkaa päivää kohti.
15137: Palkkaa tahi eläkettä älköön ulosmitattako, ennenkuin
15138: velallinen on oikeutettu sen nostamaan.
15139:
15140: 7 §.
15141: •Oikeutta elinko:vkoon älköön ulosmitattako, jos. elinkorko
15142: ensimäl.sen kerran joutuu maksettavaksi myöhemmin kuin
15143: kolme vuotta ulosmittaustoimituksen jälkeen, tahi jos elin-
15144: koron nauttiminen riippuu toisen henkilön kuolemasta tahi
15145: muuten epävarmasta tapauksesta. Sairaus-, eläke- ja työttö-
15146: myysapukassoista, joiden säännöt ovat asianmukaisesti vah-
15147: vistetut, suoritettavia apamaksuja älköön myöskään ulos-
15148: mitattako.
15149: Jos jostakin elinkorko-, henkiva'kuutus- tahi eläkelaitok-
15150: sesta on määrätty, että sen suoritettavaa elinkorkoa, henkiva-
15151: kuutussummaa tahi eläk·että ei saa ulosmitata, taikka jos
15152: laissa on erittäin säädetty, että jotakin omaisuutta ei saa ulos-
15153: mitata; noudatettakoon sitä.
15154:
15155: 8 §.
15156: 6 §:n 1 momentissa ja 7 §:n 2 mome:nitiSISa olev1a .sääm-
15157: nöks:iä palka:slta, le!1äJ&Ielestä, el:inkomsrta jia hie;nkiV'akuutuk-
15158: sesta älköön sovellettako ulosmitattaessa elatusta, jota joku
15159: on velvoitettu ,puolisollensa ta;hi lapselleen maksamaan.
15160: Älköön 5 §:n 1 momentin 2, 4 ja 5 kohdassa sekä 2 mo-
15161: mentissa olevia säännöksiä omaisuuden erott3!misesta myös-
15162: kään sovellettako sanotunlaist[l) elatusa,pua · ulosmitattaessa
15163: muussa tapauksessa, kuin että velallinen on perheenhuoltaja.
15164: 10 1917. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esitysmiet. N:o 6.
15165: '
15166:
15167: Laki
15168: uuden ulosottolain voimaanpanemisesta ja siitä mitä sen
15169: johdosta on vaarinotettava 3 päivänä joulukuuta 1896
15170: annetun asetuksen 27 §:n muuttamisesta.
15171: Täten säädetään, että Ulosottolain voimaanpanoasetuksen
15172: 27 § muutetaan näin kuuluvaksi: "
15173: 27 §.
15174: Kun ul,ostekoja, yleisiä maksuja, toimituskirjan lunas-
15175: tusta tahi muuta sellaista ulosmitataan ilman tuomiota tahi
15176: päätöstä, noudatettakoon Ulosottolain määräyksiä ulosmit-
15177: tauksen toimeenpanosta, ulosmitatun omaisuuden myymi-
15178: sestä, ulosmittauksesta kertyneitten varoj.en jaosta sekä ulos-
15179: ottomiehen menettelyä koskevasta valituksesta; jota vastoin
15180: Ulo5ottolain määräyksiä velkojan velvollisuud,esta kulujen
15181: edeltä-ma;ksamiseen ei ole käytettävä; älköönkä mainitun lain
15182: 4 luvun 5 § :n 2 momentissa olevaa säännöstä siitä, mitä
15183: eräässä tapauksessa saa ulosmittauksesta erottaa, myöskään
15184: sovellettako ulosmitattaessa kruunun- tai kunnanveroja
15185: taikka semmoisia maksuja, jotka niiden yhteydessä pannaan
15186: maksettavaksi, tahi toimituskirjan lunastusta.
15187: Muuten olkoon tä;ssä pykälässä sanotusta ulosmittauk-
15188: sesta voimassa mitä erittäin on säädetty tahi vasta säädetään.
15189:
15190:
15191:
15192: Laki
15193: marraskuun 9 päivänä 1868 annetun Konkurssisäännön
15194: 86 ja 90 §:n muuttamisesta.
15195: Täten säädetään, että Konkurssisäännön 85 ja 90 § muu-
15196: tetaan näin kuuluviksi:
15197: 6 LUKU.
15198: 85 §.
15199: J olieivät velkojat suostu va,pauttamaan velallista maksa-
15200: masta suurempaa tahi vahempää osaa hänen velastansa, ja
15201: Ulosottolain 4 l. 5, 6, 7 ja 8 §. 11
15202:
15203: ellei luovutettu omaisuus riitä kaikkien niiden saamisten
15204: suorittamiseen, joita konkurssissa on ilmoitettu ja hyväk-
15205: sytty; olkoon velkojilla valta ottaa se mikä puuttuu siitä
15206: omaisuudesta, jonka velallinen vastaisuudessa perii tai hank-
15207: kii. Velkoja, joka laiminlyömisen kautta on menettänyt
15208: osallisuusoikeutensa konkurssipesään, saakoon sen estämättä
15209: vastaisuudessa saamisensa maksun velallisen varoista, jos
15210: saaminen muuten havaitaan lailliseksi. Mutta jos •konlmrS'-
15211: sissa saapuvilla olevat velkojat myöntävät velalliselle velan
15212: maksamisen helpotusta, niin olkoon hänellä yhtäläinen helpo-
15213: tus :poissaolleidenkin velkojain saamisista.
15214: Saamisesta, joka on konkurssissa hyväksytty tai jota on
15215: saatettu -konkurssissa valvoa, älköön velallinen olko velvolli-
15216: nen tekemään sellaista valaa kuin Ulosottolain 3 luvun
15217: 33 § :ssi;i sanotaan, jollei velkoja näytä perusteellista syytä,
15218: että velallinen salaa varoja, jotka hän on konkurssin jälkeen
15219: saanut, ja jotka ovat velan maksuun· käytettävät Muutoin
15220: noudatettakoon Ulosottolain säännöksiä siitä., mitä ulosmit-
15221: tauksesta saa erottaa, myöskin sellaiseen velkaan nähden, joka
15222: on syntynyt ennen konkurssia.
15223:
15224: 90 §.
15225: Jos velallisella, joka on tuomittu edesvastaukseen kon-
15226: kurssirikoksesta, on virka tahi palvelus, lähetettäköön tuo-
15227: ~io, niin pian kuin se on annettu, ,siihen virastoon, jonka
15228: alainen hän on.
15229:
15230:
15231: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1917.
15232: Helsingissä, Suomen Senaatin kh:japainossa, 1917.
15233: 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
15234:
15235:
15236:
15237:
15238: Työväenasiainvaliokunnan
15239: m i et i n t ö N:o 1 eduskuntaesityksen joh-
15240: dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi kahdek· ·
15241: san tunnin työajasta.
15242:
15243: Edellämainitun, edustaja Hännisen y. m. eduskuntwesi-
15244: ty;ksen N :o 212, on Eduskunta lähettänyt valmistavaa käsit-
15245: telyä varten T'Yöväenasiainvalioikuntaan. Tätä tehtävää suo-
15246: rittaessaan on Valiokunta eräiltä ylihallituksiltal ja yksityi-
15247: siltä järjestöiltä hankkinut ta;peellisiksi havaittuja tietoja.
15248:
15249:
15250: On tunnettua, että palkkatyöläisillä on yleensä ollut
15251: pitkä, usein suorastaa.n luonnottoman 'pitlkä työaika. Tästä
15252: on johtunut, että työntek~jät ovat sekä ruumiillisesti että
15253: henkisesti rasittuneet ja monet heistä menettäneet tervey-
15254: tensä. Sitäpaitsi siitä on ollut seurauksena, ·että heille ei ole
15255: jäänyt riittävästi tilaisuutta henkisten tarpeitten-sa tyydyttä-
15256: 1
15257:
15258:
15259:
15260: miseen.
15261: Pitkän työajan tuottamat vauriot ova,t sivistysmaissa
15262: yleisesti johtaneet siihen, että lainsäädännön avulla on muun
15263: työväensuojeluksen ohella ryhdytty säännöstelemään myös-
15264: kin työajan pituutta. Ensi sijassa on tällöin huomio /kohdis-
15265: tettu lasten ja nuorten !henkilöiden sekä naisten työaikaan,
15266: mutta myöskin täysikasvuisten miesten suojelus tässä suh-
15267: teessa ·on tunnustettu tarpeellis~ksi. Niinpä määrättiin Yh-
15268: dysvalloissa jo vuonna 1840 päivittäinen työaika valtion liik-
15269: keissä :kymmen- ja vuonna 18618 kahdeksan-tuntis·eksi, Eng-
15270: lannissa rajoitettiin vuonna 184,7 työaika kutoma;teollisuu-
15271: dessa enintään kymmeneksi tunniksi päivässä ja Ranskassa
15272: säädettiin seuraavana vuonna, että työaika tehtaissa ja työ-
15273: pa.joissa oli oleva korkeintaan ka·ksitoista tuntia. Ja sen jäl-
15274: 2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
15275:
15276: keen ovaJt, etenkin viime ailkoina, virtaukset työadan lyhentä-
15277: miseksi käyneet yhä voimakkaammiksi, ja niiden vaikutuk-
15278: sesta on eri maissa annettu lukuisia milloin laajempia, mil-
15279: loin suppeampia työaloja käsittäviä säännöksiä, joilla työ-
15280: ajan pituutta on entistä enemmän rajoitettu. Tällöin on työ-
15281: aika päivää 1kohti usein määrätty enintään ·kahdeksaksi tun-
15282: niksi, mikä tuntimäärä sen ahessa on vapaiden .työsopimusten
15283: nojalla etenkin kehittyneemmissä teollisuusmaissa sangen
15284: laajalti otettu päivittäisen työajan rajaksi.
15285: Suomessa on lainsäädäntö tällä alalla vielä alullaan. iN,e
15286: lainsäännökset, mitkä työajan pituudesta on annettu, ovat
15287: viime aikoihin saakka koskeneet vain lasten ja nuorten ~henki
15288: löiden työaikaa. Tällaisia määräyksiä ta.vataan asetuksess'a
15289: kaupasta ja elinkeinoista helmikuun 24 ·päivältä 18618, maini-
15290: tun asetuksen sijaan maaliskuun 31 päivänä 1879 annetussa,
15291: vielä voimassaolevassa elinkeinoasetuksessa ja varsinkin ase-
15292: tuksessa teollisuusammateissa olevain työntekijäin suojele-
15293: mis.esta huhtikuun 15 ,päivältä 1889. Vasta siinä laissa, joka
15294: kesäkuun 4 päivänä 1908 annettiin työstä leipomoissa, on täl-
15295: lainen suojelus ulotettu täysiamsvuisiin työntekijöihin, näitä
15296: kun sen mukaan saa mainituissa liikkeissä käyttää työhön
15297: enintään neljäkymmentäkahdeJksan tuntia viikossa, ei kui-
15298: tenkaan kymmentä tuntia enempää vuorokaudessa, ja sen
15299: lisäksi vähintään viid·elläkymmenellä pros,entilla korotetusta
15300: palkasta erityisen sopimuksen nojalla pitää ylityössä enin-
15301: tään sata tuntia vuodessa, ei kuiten!kaan enempää kuin kym-
15302: menen tuntia viikossa. 'Täten alulle pantua suojelusta on sit-
15303: ' temmin ulotettu myöskin toisille aloille siinä asetuksessa
15304: työstä teollisuus- ynnä eräissäJ muissa amma.teissa, jonka
15305: eduskunta 1.909 vuoden toisiHa valtiopäivillä hyväksyi, mutta
15306: jota ei vielä o1e esitetty vahvistettavaksi. I..~asten ja alaikäis-
15307: ten työstä sekä yötyöstä annettujen säännösten ohella ra-
15308: joitetaan siinä työaika useimmissa teollisuusliikkeissä ja eri-
15309: laisissa rakennustöissä sekä saunoissa ja kylpylaitoksissa
15310: siten, että niissä ei saa työntekijää säännöllisesti pitää työssä
15311: enempää kuin y:htoonsä sata ka,ksikymmentä tuntia kahdessa
15312: viikossa eikä kymmentä tuntia kauemmin vuorokaudessa. Sen
15313: Klllhdeksan tunnin työaika. 3
15314:
15315: lisäksi saa sattuneesta syystä työntekijän suostumuksella
15316: teettää ylityötä enintään kymmenen tuntia viikossa ja
15317: sitäpaitsi eräissä asetuksessa tarkemmin mainituissa tapauk-
15318: sissa, osaksi ammatti·entarkastajan luvalla, tal'peen mukaan
15319: ellintään kolmen viikon aikana, ei .kuitenkaan kai.Jkki.aan
15320: enempää kuin sata kaksikymmentä tuntia vuodessa. Täten
15321: t,äädettyä :pisintä työaikaa voidaan asetuksen mukaan luon-
15322: nonta,pahtuman tai taiJaturman sattuessa vieläkin kohtuulli-
15323: sesti pitentää enintään neljän viikon aikana, mutta on tällai-
15324: sesta hätätyöstä, jota teollisuushallitus voi rajoittaa tai lak-
15325: kauttaa, samoinkuin yli työstä, maksettava vähintään viidellä-
15326: kymmenellä :prosentilla korotettu 'Palkka. Sitä'paitsi asetus
15327: velvoittaa antamaan työntekij.älle rvähintään kolmenkymme-
15328: nen tunnin yht.äijaksoisen VaiJanden työstä sunnuntain ajaksi
15329: tai muuna viikon aikana sekä maksamaan' sunnuntaityöstä,
15330: jollaiseen työntekijää ei voida pakottaa, vähintään kaksin-
15331: kertaisen :palkan.
15332: Työajan määrääminen on meillä näin ollen tähän asti
15333: ollut yksityisissä yrityksissä miltei y1ksinomaa1li työnantajain
15334: ja työntekijäin välisten sopimusten ja yleisissä laitoksissa
15335: hallinnollisten määräysten varassa. Päivittäinen säännöllinen
15336: työaika on viime a~koihin saakka eräillä aloilla ollut varsin
15337: IJitkä. Sen tilastollisen tutkimuksen :mukaan, joka teollisuus-
15338: hallituksen toimesta vuonna 19i10 toimitettiin teollisuuksien
15339: ja käsiammattiliikkeiden työajasta ja joka rakennusteolli-
15340: suutta ja leipomoja lukuunottamatta yleensä käsitti kaikki
15341: huomattavarumat teollisuusalat, oli sellaisissa työpaikoissa,
15342: joissa käytettiin ainoastaan päivätyötä ja 'joihin kuului
15343: 98,1 % ·kaikista tutkimuksen alaisista työpaikoista ja
15344: 8'0,6 % niiden työntekijöistä, viikoittainen työaika vain
15345: 2 % :lla työntekijöistä 48 tuntia tai sitä lyhelllpi, noin
15346: 25 %:lla 5·5-57 tuntia ja lähes 50 % :lla 58-60 tuntia
15347: sekä H,5 % :lla sitwkin pitempi. Niissäi, etupääissä puu- ja
15348: paperiteollisuuteen kuuluvissa työpaikoissa, joissa käytettiin
15349: kahta työvuoroa ja, j-oissa työs,kenteli· 161,2 % tutkimuksen
15350: alaisista työntekijöistä, oli va,in 0,4 %:lla kahden viikon työ-
15351: aika 1mrkeintaan 919: tuntia, jotavastoin vastaava työaika. oli
15352: 4 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
15353:
15354: noin 60 % :lla 10:9'----1'216• tuntia, 211,2 % :lla 11512~156 tuntiJa
15355: ja 2,5 % :lla vieläkin pitempi, ja kolmivuoroista työtä 'käyttä-
15356: vissä, pääasiallisesti paperiteollisuuden alaan kuuluvissa työ-
15357: paikoissa, joissa oli työssä vain 1,s % kaikista työntekijöistä,
15358: vaihteli kolmen viikon työaika 1'44 tunnista 1912t tuntiin.
15359: Sen jälkeen työaika on kuit-enkin useilla näistä teollisuus-
15360: aloista j.onkun verran lyhentynyt ja on niillä, samoinkuin
15361: rakennustöissä, viime vuosina yleensä vaihdellut 5i1 tunnista
15362: 59 tuntiin viikossa. Konttori- ja kauppa-apulaisten oloista
15363: vuonna 11907 toimitetun virallisen tutkimuksen mukaan, .ioka
15364: arviolta käsitti noin 3 / 1 kaUJpunkien ja 1 / 10 hlaaseudun apu-
15365: laisista, -oli todellinen pä.ivittäinen työaika konttoreissa yli
15366: 70 % :lla 8 tuntia tai sitä lyhempi ja lisäksi yli 15 % :lla
15367: enintään 9 tuntia sekä myymälöissä vain noin 10 % :lla enin-
15368: tään 8 tuntia ja. sitäpaitsi noin 55 % :lla korkeintaan 10
15369: tuntia. J\fyöhemmi'n vuonna 1914 Helsingin myymäläapu-
15370: -laisista toimitettu yksityinen tilasto, joka etupäässä käsitti
15371: pieniä myymälöitä, taasen osoitti, että vain noin 40 % :lla
15372: tutkimuksen alaisista apulaisista oli 10-tuntinen tai lyhempi
15373: päivittäinen työaika, ja Viipurissa vuosien 1M5 ja 1916
15374: vaihteessa toimoon.pa·ntu samanlainen tutkimus näytti, että
15375: siellä noin puolella rupulaisista oli tällainen .tyvaika. Sitä-
15376: paitsi on t:vönteki'.iöitä useilla aloilla käytetty ylityöhön
15377: .Ja siten usein varsin tuntuvasti jatkettu säännöllistä
15378: työaikaa. Mitä taas tulee yleisiin laitoksiin, vaihtelee työ-
15379: aika esim. rautateillä annettujen määräysten mukaan työn
15380: rasittavuudesta riippuen 2"1.0 tunnista 310 tuntiin 'kuukau-
15381: dessa, ollen 'kuitenkin käytännössä usein huomattavasti <pi-
15382: tempi, tulli'{lalvelijoilla säännöllinen työaika voi nousta aina
15383: 14 tuntiin vuorokaudessa ja vanginvarti:joilla on päivittäinen
15384: t;yöaika, lukuunottamatta. yövuorojen jälkeen annettuja loma-
15385: aikoja ja vankeinkuljetukseen käytettyä aikaa, viime aikoi-
15386: hin saakka yleensä ollut yli 10 tuntia. Sitävastoin on muuta-
15387: milla aloilla 8-tuntinenkin työaika ollut jon1kun ai.kaa käy-
15388: tännössä, kuten esim. ainakin osittain postinkantajilla sekä
15389: kanavamiehillä jollakin suuremmalla kanavalla.
15390: Aiv·an viime aikoina on tässä kohden ta'{lahtunut tuntuva
15391: muutos. Muiden työväen aseman .parantamista tarkoittavien
15392: Kahdeksan tunnin työaika. ö
15393:
15394: pyrkimysten ohella on kahdeksan-tuntisen työajan vaatimus
15395: työntekijäin keskuudessa herännyt erittäin voimakkaana, ja
15396: seurauksena siitä on ollut, että tällainen työaika on viime
15397: kuukausina otettu 'käytäntöön use~mmilla tE!hdasteollisuuden
15398: aloilla ja huomattavassa määrässä myöskin kauppa- ja käsi-
15399: työliikkeissä. Niinpä se on V aliakunnan saamain tietojen
15400: mukaan yleisesti toteutettu metalli-, saha-, .puu-, paperi-,
15401: tekstiili-, kivi-, lasi- ja graaf~llisessa teollisuudessa sekä
15402: useissa. ulkotöissä. Sitäpaitsi se on saatettu voimaan val-
15403: tion töissä, kuten valtionrautateiden kone[)ajoissa ja 'rauta-
15404: teiden rakennustöissä, ja niinikään ovat monet kunnat päät-
15405: täneet sovelluttaa sitä omissa töissään. On11a t?ällöin, kun
15406: · tY'öaika sunnuntai- ja juhlapäiväin edellisinä päivinä usein
15407: on määrätty tavallista ·lyhemmäksi, työtuntien viikoittainen
15408: lukumäärä tullut etupäässä teamsuusaloilla olemaan vähem-
15409: mänkin kuin neljäkymmentäkahdeksan tuntia.
15410: Kysymyksessäoleva eduskuntaesitys tarkoittaa niiden
15411: saavutusten turvaamista, joihin palikkatyöläiset täten ovat
15412: työaikaan näihden päässeet, ja samojen etujen varaamista
15413: sellaisillekin työntekijäryhmille, jotka eivät vielä ole tulleet
15414: niistä osallisiksi. Siihen sisältyvän lakiehdotuksen mukaan
15415: olisi kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja neljäkymmentäkah-
15416: deksan tuntia viikossa säädettävä pisimmäksi säännölliseksi
15417: työajaiksi, ja tulisi tämä säädös käsittämään teollisuus- Ja
15418: kauppa-alat, ravintola-, hotelli- ja kahvilaliikkeet, erilaiset
15419: rakennustyöt, 'henkilö-, tavara- ja tietoliikenteen, merenkul-
15420: kua lukuunottamatta, pelastus- ja sukellustoiminnan, kylpy-
15421: lät, sairaalat ja muut yleiset laitokset, raivaus-, perkaus-,
15422: kuivaus- ja puhtaanapitotyöt, puutavaraliikkeen eri alat,
15423: lastaus- ja purka.misliikikeet sekä edellämainittujen v•erois·et
15424: liikkeet ja yrity1kset. Säännöllisen työajan lisäksi, joka pa-
15425: kottavien seikkain niin vaatiessa voisi mainitun viiimittaisen
15426: tuntimäärän rajoissa olla enemmänkin kuin kahdeksan ,tun-
15427: tia vuorokaudessa, saisi työntekijää hänen suostumuksellaan
15428: pitää ylityössä enintään kymmenen tuntia vii1kossa, ei kui-
15429: tenkaan enempää kuin sata tuntia vuodessa, ja työn sään-
15430: nöllisen jatkumisen välttämättä niin vaatiessa sitäpaitsi arn-
15431: 6 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
15432:
15433: mattientarkastajan luvalla lisäksi korkeintaan sata tuntia
15434: vuodessa, mutta työntekijälle olisi tällöin kailldelta -ensimäi-
15435: seltä tunnilta säännöllisen työrajan päätyttyä maks·ettava vä-
15436: hintään viidelläkymmenellä ja sen jälkeiseltä ajalta vähin-
15437: tään sadalla prosentilla korotettu palkka. Ylivoimaisten ta-
15438: pa!htumain sattuessa tai uhatessa olisi sitälpaitsi sallittava,
15439: ylityöstä määrätystä korotetusta palkasta, teettää enintään
15440: nel:jän viikon aikana tarpeen mukaan lisätyötä, kuitenkin
15441: niin, että ammattientarkastaja.lla, j·olle tästä tulisi viipymättä
15442: tehdä ilmoitus, olisi oikeus, jos katsoisi syytä olevan, rajoit-
15443: taa tai lakkaut-taa siten toimeenpantu työajan pitennys. Sen
15444: ohessa on laki~hdotukseen otettu mäiäräyksiä työntekijälle
15445: annettavas·ta vähintään kolmenkymmenen tunnin yhtä.jak-
15446: soisesta vapaudesta sunnuntaina tai muuna viikon aikana s·ekä
15447: lepo- ja ruokailuajoista ynnä eräitä muita täydentäviä sään-
15448: nöksiä.
15449:
15450:
15451: Eduskuntaesitystä käsitellessään on Valiokunta kiinnit-
15452: tänyt huomiota siihen, että kahdeksan tunnin työaika on
15453: meillä samat·en kuin muissa maissa taloudellisen elämän ja
15454: varsinkin teollisuuden eri aloilla jo kauan ollut työntekijäin
15455: .pyrkimysten lähimpänä päämääränä. Tämän tuntimäärän
15456: asettaminen päivittäisen työajan korkeimmaksi rajaksi pe-
15457: rustuu siihen laajalti vakiintuueeseen käsitykseen, että aino-
15458: astaan siten voidaan turvata työntekijäin ruumiiUinen ter-
15459: veys ja henkinen kehitys. Omaksuen tämän käsity·skannan
15460: Vali·okunta on sitä mieltä, että tällaisen työajan yleinen käy-
15461: täntöön ottaminen aja.n mittaan tietäisi laajojen kansanker-
15462: rosten varsin tuntuvaa taloudellisen ja sivistyksellisen tason
15463: kohoamista ja siten tuottaisi yhteiskunnalle erittäin suuri-
15464: arvoisia etuja.
15465: Kahdeksan tunnin työajan yleinen voimaansaattaminen
15466: niillä aloilla, jotka mainitaan eduskuntaesitykseen sisälty-
15467: vässä lakiehdotuksessa, ei sitäpaitsi Valiokunnan käsityk-
15468: sen mukaan kohtaa käytännössä voittamattomia esteitä.
15469: Sangen laajalti on tätä työaitkaa jo alettu soveltaa liiketoi-
15470: Kahdeksan tunnin työaika. 7
15471:
15472: minnassa ja varsinkin tehdasteollisuudessa hyvinkin erilai-
15473: silla aloilla, ja missä niin ei vielä ole tapahtunut, on sen käy-
15474: täntöön ottaminen epäilemättä sopivalla. työn järjestelyllä
15475: suure~mitta vaikeuksitta toteutettavissa,, ·erittäinkin jos tämä
15476: järjestely saa eräillä aloilla tapahtua niille .soveltuvissa puit-
15477: teissa. Mitä taas tulee yleistä liikennettä välittiiviin yrityk-
15478: siin ja yleisiin laitoksiin, niin Valiökunnan saamain tietojen
15479: mukaan kahdeksan tunnin työaika, mikäili sitä ei jo ole käy-
15480: täntöön otettu, voidaan .suuremmilla tai pienemmillä: lisäJkus-
15481: tannuksilla panna toimeen näilläkin aloilla, jos työn järjes-
15482: telyä varten myönnetään riittävästi liikunta-alaa.
15483: Niidenkään epäilysten puolesta, jotka kansanta-loudelli-
15484: selta näkökannalta on tässä suhteessa lausuttu ja. jotka etu-
15485: päässä koskevat kahdeksan-tuntisen •pisimmän työa,jan laki-
15486: sääteistä voimaansaattamista teollisuuden eri aloilla, ei
15487: Valiokunnan mielestä ole esitetty riittäviä perusteita.
15488: Tosin ei maassamme useimmilla teollisuu.saloiHa vielä
15489: ole saavutettu mainittavaa k·okemusta siitä, miten tällä
15490: tavoin lyhennetty ty•öaika vaikuttaa tuotantoon. Mutta
15491: sikäli kuin .työajan lyhentämisestä yleensä ja. erittäinkin kah-
15492: deksan tunnin työajasta on meillä ja varsinkin muissa maissa
15493: kokemusta olemassa, on Valiokunnan tietojen mukaan jok-
15494: seenkin yleisesti tultu siihen tulobeen, että tuotantokustan-
15495: nukset ja yleensä yrityksen tuottavuus eivät työtehon lisään-
15496: tyessä ja työn laadun parantuessa ajan mittaan huomatta-
15497: vasti muutu tällaisen, usein sitäpaitsi tärkeitä te1knillisiä pa-
15498: rannuksia aiheuttavan muutoksen johdosta entistä ·epäedulli-
15499: semmiksi. Näin ollen ei myöskään näy.tä olevan riittävääJ ai-
15500: hetta siihen ,pelkoon, että kalhdeksan-tuntisen työajan yleinen
15501: voimaansaattaminen tulisi ajan pitkään vaikeuttamaan
15502: maamme teollisuuden kilpailua ulkomai8en teollisuuden
15503: kanssa, varsinkaan ei, kun täytyy pitää! todennäköisenä, että
15504: tällainen työaika tulee ennen pitkää muissakin sivistysmaissa
15505: yleisesti otettava1ksi ,käytäntöön. Erittäinkin näyttää sellai-
15506: ·silla teo1lisuusa1oilla, joilla .työtä tehdään kautta vuorokau-
15507: den, tuotannon tarkoituksenmukainen teknillinen järjestely
15508: aivan kuin itsestään johtavan siihen, että kahden kaksitoista-
15509: 8 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
15510:
15511: tuntisen vuoron sijasta otetaan käytäntöön kolmi vuorojärjes-
15512: telmä eli kahdeksan tunnin päivittäinen työaika,.
15513: Näitä näkökohtia silmällä ·pitäen ja sen ohessa ottaen huo-
15514: mioon, että kahdeksan-tunt.isen työajan yleistä ja pysyväistä
15515: voimaansaattamista ei käy jättäminen vapaiden työsopimus-
15516: ten ja hallinnollisten määräysten varaan, katsoo Valiokunta
15517: olevan tärkeätä, että ensi tilassa ryhdytään sellaiseen lain-
15518: säädäntötoimenpiteeseen, jota ed111skuntaesityksessä tarkoi-
15519: tetaan.
15520: Tällainen työväen suojelusta käsittävä laki on Valiokun-
15521: nan mielestä laadittava pääasiallisesti niitä .Perusteita sil-
15522: mällä pitäen, j<Oille eduskuntaesitykseen sisältyvä lakiehdotus
15523: on rakennettu.
15524: Niinpä laki olisi saatava käsittämään ne toimialat, jotka
15525: mainitussa ehdotuksessa luetellaan. Sen alaisiksi tulisivat
15526: niinmuodoin teollisuus- ja rkaurppaliikkeet ynnä muu niihin
15527: verrattava liiketoiminta sekä suurimmalta <Osaltaan erilaista
15528: liikennettä välittävät yritykset ja yleiset laito1kset. Täten
15529: jäisivät lain ulkopuolelle sellaiset toimialat kuin kotitalous,
15530: maanviljelys ja sen yhteydessä harjoitettavat elinkeinot s·ekä
15531: merenkulku, samoinkuin poliisi- ja palolaitokset, Joilla val-
15532: litsevat erikoiset työolot eivät työajan suhteen näytä plevan
15533: järjestettävissä kysymyksessäolevan lain puitteissa.
15534: Niinikään olisi laki laadittava mainitun lwkiehdotuksen
15535: mu'kaisEJksi suojeluksen alaisiksi sa.atettaviin henkilörylhmiin
15536: näJhden. Vaikkakaan ehdotuksessa ei tarkemmin määritellä
15537: siinä tässä suhteessa käytettyä työntekijä-käsitettä, selviää
15538: siitä Valiokunnan kiilsityksen mukaan kuitenkin, että tällä
15539: tarkoitetaan varsinaisten .palkkatyöläisten ohella sellaisia
15540: liikerupulaisia, joilla ei ole johtavaa asemaa liikkeessä, sekä
15541: kulku- ynnä muiden yleisten laitosten ,palveluskuntaan kuu-
15542: luvia henkilöitä. Näin ollen laki ei tulisi koskemaan yleisten
15543: laitosten virkamiehistöä eikä myöskään muita sellaisia hen-
15544: kilöitä, joita, kuten esim. sairaa.nhoitajia. taikka postin-
15545: kuljettajia maalla ja maalaiskirjeenkantajia, ei voida lukea
15546: asianomaisten laitosten ·palveluskuntaa.n eikä niiden käyt-
15547: tämään varsinaiseen työväestöön. Kun aivan tarkkarajainen
15548: Kahdeksan tunnin työaika.
15549:
15550: yleinen määrittely ei kuitenkaan tässä suhteessa ole mah-
15551: dollinen, ei V aliokunnankaan mielestä ole syytä ottaa lakiin
15552: erityistä, työntekijä-käsitettä selventävää määräystä.
15553: Valiokunta 'Pitää myöskin työajan .säännöstelyä tarkoit-
15554: tavia lrukiehdotuksen määräyksiä ylipäätään tarkoituksenmu-
15555: kaisina, mikäli ne koskevat teollisuus- ja kauppaliikkeitä
15556: ynnä niihin verrattavia yrityksiä. Näillä aloilla voitanee
15557: useimmiten säännöHinen työaika suuremmitta vaikeuksitta
15558: järjestää .enintään kahdeksaksi tunniksi vuorokautta ja nel-
15559: jäksikymmeneksikahdeksaksi tunniksi viikkoa ~kohti, mutta
15560: joissakin tapauksissa näyttää työn laatu vaativan väljempää,
15561: yksinomaan mainitun viikoittaisen tuntimäärän ~puitteisiin ra-
15562: joittuvaa järjestelymahdollisuutta. Jos sen lisäksi työnteki-
15563: jän ja osaksi sitäpaitsi ,tarkastusviranomaisen suostumuksella
15564: sallitaan tarpeen vaatiessa enintään kahdensadan tunnin yli-
15565: työ vuodessa, niin Valiokunn-:1n !käsityksen mukaan työnteki-
15566: jän suojelus on riittävästi turvattu ja toisaalta on jätetty tar-
15567: pee!ksi liikunta-alaa työn tarkoituksenmukaiselie järjestelylle
15568: useimmilla näistä toimialoista jlll erittäinkin myös sellaisilla,
15569: joilla liikkeen yhtämittainen käyttö on teknillisistä 1syistä
15570: välttämätön. Mutta niissä yrityksissä, jotka tarkoittavat ~puu
15571: tavaran ajoa, lauttaosta ja uittoa tai tavaran lastausta ja
15572: purkamista., on työ laadultaan sellaista, ~ttä edellämainittu .
15573: säännöllistä työaikaa koskeva säännöittely on niihin nälhden
15574: liian ahdas. Näillä aloilla voitanee työ sopivasti järjestää, jos
15575: rajaJksi pannaan neljää viikkoa kohti laskettuna [36 tunti-
15576: määrä, joka vastaa ~keskimäärin neljänkymmenenkahdeksan
15577: tunnin viiimittaista työaikaa. Tällä tavoin määrätty säännöl-
15578: linen työaika soveltuisi myöskin konttoritöitä varten, JOissa
15579: kuukausi- ja varsinkin . vuositilien laatiminen vaatii poik-
15580: keuksellisen pitkää työaikaa.
15581: Mitä taas tulee työajan pituuteen liikennettä välittävi~ä
15582: yrityksissä ja yleisissä laitoksissa, on se Valiokunnan käsi-
15583: tyksen mukaan säännösteltävä jonkun ;verran toisin kuin mitä
15584: eduskuntaesitykSessä on suunniteltu. Niiden tietojen mu-
15585: kaan, jotka Valiokunta on tästä hankkinut, ei säännöllistä
15586: työaikaa rautateillä sovi laissa määrä~ ~päivittäisen tai vii-
15587: 10 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
15588:
15589: koittaisen tuntiluvun mukaan, vaan aikarajaksi on asetettava
15590: neljää viirkkoa kohti las·kettu tuntimäärä. Kun eräillä muil-
15591: lakin toimialoilla, kuten esim. maalla harjoitetun automobii-
15592: liliikenteen, vanginvartijain toimittaman vankeinkuljetu:ben
15593: ja osaksi posti- ja tullitoimen alalla, tavalli:sta suurempi lii-
15594: kunta-ala on työajan järjestelyssä tarpeen ja kun yleensäkään
15595: ei näytä olevan syytä niillä, enimmäkseen valtion tai kunnan
15596: välittömän määräysvallan alaisilla aloilla, joista tässä on ky-
15597: symys, aivan yksityiskohtaisesti säännöstellä työaikaa, olisi
15598: Valiokunnan mielestä sopivinta, säilyttämällä ylityötä .var-
15599: ten varattava vuotuinen tuntimäärä yhtä 1suurena kuin teolli-
15600: suus- ja kauppa-alalla, määrätä pisin säännöllinen työai1ka
15601: kaikilla näilläkin aloilla. sadaksi yhdeksäksikymmeneksika'h-
15602: deksi tunnrksi neljän viikon aikana. Siihen nähden, että kah-
15603: deksan tunnin työajan käytäntöön ·ottaminen näinkin ava-
15604: roissa puitteissa voi puheenaolevilla aloilla kohdata voitta-
15605: mattomia vaikeuksia, näyttäJä\ sitä~paitsi olevan .välttämätöntä,
15606: että senaatti saa oikeuden erikoistapauksissa., tarkastusviran-
15607: omaisen ja asianomaisten työntekijäin suostumuksella, ly-
15608: hyeksi ajaksi kerrallaan määrätä poikkeuksia tässä esitet-
15609: tyyn työn Järjestelyyn.
15610: Sen työajan lisäksi, mikä tällä tavoin tulisi .työnantajan
15611: käytettäväksi, olisi Valiokunnan mielestä vielä varattava
15612: rnahdol'lisuutta li'sätyön teettämiseen silLoin, kun aivan poik-
15613: keukselliset seikat niin vaativat. Puheenaolevaan lakiin olisi
15614: senvuoksi otettava myöskin sentapainen <hätätyötä kos·keva
15615: säännös, joka sisältyy eduskuntaesitykseen liittyvään laki~h
15616: dotukseen.
15617: Samaten olisi puheenalaiseen lakiin pantava se mainitussa
15618: la1kiehdotuksessa oleva, Valiokunnan mielestä tärkeä mää-
15619: räys, että työntekijälle on sunnuntain ajaksi tai muuna vii-
15620: kon aikana annettava vähintään kolmenkymmenen tunnin
15621: yhtämittainen vwpaus työstä. Tä:llainen säännös tavataan ,jo
15622: eduskunnan vuonna 1909 }wväksymä.ssä asetukses'sa työstä
15623: teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa, ja sen ulottami-
15624: nen niillekin aloille, joita mainittu asetus ei koske, on Valio-
15625: kunnan käsityksen mukaan mahdollinen, varsinkin jos sitä
15626: Kahdeksan tunnin työaika. 11
15627:
15628: ei sovelleta niihin tapauksiin, jol·loin hätätyön teettäminen
15629: tulee kysymykseen. tSitävastoin Valiokunta, seuraten tässä-
15630: kin kohden eduskuntaesitystä, ei ol·e katsonut olevan syytä
15631: ottaa lakiehdotukseen määräystä siitä, että työaika lauan-
15632: taisin ja juhla-aattoina olisi oleva l~hempi kuin muina vii-
15633: kon päivinä, koska laki on ehdotettu ulotettavaksi sellaisille-
15634: kin aloille: joilla tällainen järjestely ei ole mahdollinen, ja
15635: koska .puheenaoleva etu ·voidaan muilla aloilla turvata. työn-
15636: tekijöille vavaiden työsopimusten nojalla.
15637: Näille perusteil'le raJkennettu laki ei luonnollisesti voi si-
15638: sältää muuta kuin ne yleiset säännökset, joiden mukaan työ-
15639: aika kysymyksessäolevilla, mitä erilaisimmilla a1oiUa on jär-
15640: jestettävä. Tarkemmat määräykset lain soveltamisesta niillä
15641: toimialoilla, joilla.· yksityiskohtaisempi säännöstely on tar-
15642: peen, ja erittäinkin mitä tulee liikennettä välittäviin yrityk-
15643: siin ja yleisiin laitoksiin, olisi jätettävä senaatin antamain
15644: tai sen määräysten mukaan annettavain ohjeiden varaan.
15645: Samaten jäisi lain noudattamista valvovan tarkastustoimin-
15646: nan järjestely senaatin asiaksi.
15647:
15648: Mitä tulee kysymyksessäolevan lain yksityiskohtaiseen
15649: rakenteeseen, pitää Valiokunta eduskuntaesitykseen sisälty-
15650: vää ehdotusta niinikään ylipäätään tarlwituksenmukaisena.
15651: Kuitenkin on Valiokunta niiden muutosten ohella, jotka joh-
15652: tuvat siitä, mitä edellä on esitetty, tehnyt mainittuun ehdo·
15653: tutkseen eräitä muutoksia ja lisäyksiä.
15654: Valiokunta on katsonut asianmukaiseksi järjestää lain 1 §.
15655: alaisiksi saatettavat liikkeet, yritykset ja laitokset kahteen
15656: eri ryhmään, joista toinen käsittää teollisuus- ja kauppaliik-
15657: keet ynnä nii'hin verrattavat toimialat ja toinen liikennettä
15658: välittävät yritykset sekä yleiset laitokset. Tällainen jaottelu
15659: on tarpeellinen senvuOlksi, että jältkimäiseen ryhmään luetut
15660: liikkeet ja laitokset on, niinkuin edellä on mainittu, Valio-
15661: kunnan mielestä eräissä suhteissa asetettava toisenlaiseen
15662: asemaan kuin muut lain alaiset toimialat. S.e on sitäpaitsi
15663: omiaan selventämään lain ulottuvaisuutta mitä tulee niihin
15664: työaloihin, joita se on tarkoitettu käsittämään, ja siten käy
15665: 12 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
15666:
15667: myös mahdolliseksi eri ryhmien suhteen eri tavoin määri-
15668: tellä lain suoj.eluksen alaiset henkilöt. Sellaisia näkökohtia
15669: silmällä pitäen on Valiokunta sen ohessa ·erittäin maininnut
15670: lain alaisina. laitoksina myöskin tullilaitoksen, kanavat, vi-
15671: rastot, koulut ja vankilat sekä toisaalta selvästi sulkenut sen
15672: piiristä pois kotita:louden ja maanviljelyksen sivuelinkeinoi-
15673: neen.
15674: 2 §. Kun, niinkuin edellä on mainittu, säännöllinen työaika on
15675: Valiokunnan käsityksen mukaan eräillä yksityisen liiketoi-
15676: minnan aloilla ja yleensä liikennettä välittäviä yrii;ylksiä ~a
15677: yleisiä laitoksia varten säännösteltäväi jonkun v-erran toisin
15678: kuin esityksentekijät ovat suunnitelleet, on lakiehdotuksen
15679: 2 § :ään otettu näitä aloja koskeva. lisäm.omentti.
15680: 3 (3 ja 4) §. Edelliseen pykälään tehty lisäys on aitheuttanut vastaa-
15681: van muutoksen ylityötä koskevaan säännökseen, mikäli täl-
15682: laiselle työlle on viikkoa kohti määrätty ylin raja. Siihen
15683: nähden, .että .ei ole näyttänyt olevan syytä itse laissa määrätä,
15684: mi~ä viranomainen saisi toimekseen valvoa lain noudatta-
15685: mista kysymyksessäolevilla eri aloilla, on sitäpaitsi tässä sa-
15686: maten kuin muuallakin lakiehdotuksessa. sana ,ammattientar-
15687: kastaja" vaihdettu sanaan ,tarkastusviranomainen". Sen
15688: ohessa Valiokunta on yhdistänyt lakiehdotuksen eri momen-
15689: tit ja ottanut rpykälän 2 momentiksi ehdotwksen 4 § :ään si-
15690: sältyvän säännöksen ylityöstä maksettavasta korotetusta pal-
15691: kasta. Kun on luonnollista, että tätä määrättäessä myöskin
15692: luonnossa sawdut pa}kkaedut on otettava .huOimioon, ·ei siitä
15693: ole lakiehdotukseen pantu nimenomaista säännöstä.
15694: 4-10 Lakiehdotuksen 4, 5, 6, 7, 8, 9 ja 10 (5, <6, 7, 8', 9, 10
15695: (5-11) §. .ia 11) §:n säännökset, jotka eräiltä kohdin jonkun verran
15696: muutettuina on otettu edellämainitusta eduskunnan vuonna
15697: 19•091 päättäm.ästä asetuksesta työstä teollisuus- ynnä eräissä
15698: muissa ammateissa, on Valiokunta hyväksynyt ylipäätään
15699: sellaisinaan. Kuitenkin on ensiksimainittuun py kälään tehty
15700: sellainen lisäys, että hätätyön teettäminen tulisi sallituksi
15701: silloinkin, kun työn keSikeyttäminen aiheuttaisi ta va.ran tai
15702: raaka-aineen pilaantumisen tai hukkaantumisen. Edelleen
15703: on sunnuntailepoa koskevaa säännöstä rajoitettu niin, että
15704: Kllihdeksan tunnin työaika. 13
15705:
15706: se ei estä teettämästä ·hätätyötä. Sitäpaitsi Valiokunta on
15707: jonkun verran laajentanut lakiehdotuksen 6 (7) § :n 1 mo-
15708: menttiin pantua poikkeusmääräystä, koska on olemassa mui-
15709: takin kuin voimakoneita hoitavia hen1kilöitä, joiden läsnäolo
15710: työpaikalla on työn säännölliselle jatkumiselle välttämätön.
15711: Niinikään on lakiehdotukseen otettuja rangaistusmää- II (12) §.
15712: räyksiä osittain muutettu. Kun lain työaikaa koskevain
15713: säännösten rikkomisesta ty·önantajalle tuleva rangaistus on
15714: saatava tehoavaksi ja sitäpaitsi sellaiseksi, että se tulee suu-
15715: rille työnantajille •olemaan suhteellisesti yhtä an1kara kuin
15716: ·pienille, on V aliakunta säilyttänyt ehdotu1kseen tästä otetun
15717: säännöksen, kuitenkin sellaisella lisäyksellä, joka osoittaa
15718: rangaistuksen korkeimman määrän. Samaten on se säännös,
15719: joka tarkoittaa työnantajan rankaisemista lain muunlaisesta
15720: rikkomisesta, pysytetty asiallisesti ennallaan.' Mutta mitä
15721: tulee työnantajan edustajaa koskevaan e.rityiseen rangaistus-
15722: määräykseen, on Valiokunta 1katsonut olevan .syytä sen pois-
15723: tamiseen sekä pitänyt ta:rkoituksenmukai.semrpana asettaa
15724: edustaja tässä suhteessa työnantajan veroiseksi. Sen sijaan
15725: (Jn katsottu asianmukaiseksi ottaa lakiin sellais•ia tapauksia
15726: tarkoittava erikoissäännös, jolloin työnantajana on valtio,
15727: kunta tai seurakunta ja jolloifl lakia rikkova virlkamies niin-
15728: muodoin ei toimi omaksi edukseen ja on muutenkin tarkem-
15729: man valvonnan alaisena. Vihdoin on Valiokunta tarpeetto-
15730: mana poistanut syytteenteosta pykälään otetun määräyksen.
15731: Erityisenä uutena pykälänä on lakiehdotukseen otettu 12 §.
15732: säännökset lain toimeenpanoa varten ta;rvittavista ohjeista
15733: ja senaatille annettavasta oikeudesta määrätä eräissä ta.pauk-
15734: sissa poikkeuksia lain mukaiseen työn järjestelyyn.
15735: ,Siihen nä•hden, että lain soveltaminen muutamilla aloilla. 13 (osaksi
15736: Valiokunnan saamain tietojen mukaan ei ole mahdollinen ai- 12) §.
15737: van läheisessä tulevaisuudessa, on lakielhdotukseen tehty li-
15738: säys, jonka nojalla~ lain toimeenpano eräillä aloina voidaan
15739: tarvittaessa siirtää jonkun verran tuonnemmaksi.
15740: Vihdoin on Valiokunnan huomauttaminen, että niiden la-
15741: kien ja lainkohtain maininta, jotka puheenaolevallw lailla
15742: kumotaan tai muutetaan, ei ole ollut mahdollinen, koska ei
15743: 14 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
15744:
15745: ole varmuutta siitä, onko edellämainittu, eduskunnan vuonna
15746: 1909 .päättämä työväensuojelusa,setus, jota tämä laki tulisi
15747: suurelta osalta muuttamaan, puheenalaista lakia vrnhvistet-
15748: taessa jo tullut vffihvistetuksi.
15749:
15750: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kmmioit-
15751: taen ehdottoo,
15752:
15753: että Edwskunta hyväksJrilsi Edusku;nmam myö-
15754: tävaiJkuftukselZa mää~ättävällä tavalla v:ahvistet-
15755: tavaksi ja voim.aan saatettavaksi. seuraav1an laki-
15756: ehdotuksen:
15757:
15758:
15759: Laki
15760: kahdeksan tunnin työajasta.
15761:
15762: 1 §.
15763: Tämän lain alaisia ovat:
15764: 1) alempana mainitut Iiikikeet ja yritykset, sikäli kuin
15765: niissä käytetään työntekijöinä muita kuin puolisaa ja omia
15766: vajavaltaisia lwpsia:
15767: a) käsityö- ja tehdasliikkeet sekä muut teollisuus-
15768: ammatit;
15769: b) rakennusten ja satamain sekä ratain, siHain, teiden ja
15770: muid·en kulkulaitosten rakentaminen, korjaus ja kunnossa-
15771: pito;
15772: c) :pelastus- ja sukellustoiminta;
15773: d) saunat ja kylJpylät;
15774: e) raivaus-, perkaus-, 'kuivaus- ja ·puhtaanapitotyöt;
15775: f) metsän- ja halonhakkuu;
15776: g) puutava.ran ajo, lauttaus ja uitto;
15777: h) tava1ran lastaus ja purkaminen;
15778: i) kauppa-, konttori- ja varastoliikkeet;
15779: k) ravintola-, hotelli- ja 'kahvi:laliikkeet; ynnä
15780: '1) liikkeet ja yritykset, jotka on pidettävä edeHämainit-
15781: tujen verois.ina; sekä
15782: KaJhdeksan tunnin työaika. 15
15783:
15784: 2) alempana mainitut liikkeet ja laitokset, mikäli niissä
15785: käytetään palvelus- ja työväkeä:
15786: a) rautatie- ja raiiioti,eliikenne, posti-, tulli- ja puhelin-
15787: laitokset ynnä kanavat;
15788: b) automobiililiikenne ja ajurinliike;
15789: c) virastot, koulut, sairaalat ja vankilat; sekä
15790: d) liikkeet ja 'laitokset, jotka on pidettävä edellämainit-
15791: tujen veroisina.
15792: Mitä tässä laissa säädetään, koskee myös sellaista liikettä
15793: ja yritystä, jota valtio, kunta, seurakunta, yhdistys tai ~aitos
15794: pitää, vaikka sitä ei har.ioiteta'kaan elinkeinona.
15795: Tämä la,ki ei koske kotitaloutta eikä maanviljelystä ja
15796: sen sivuelinkeinoja.
15797:
15798:
15799: 2 §.
15800: ;
15801: Työntekijää ei saa 1 § :I\ 1 momentin 1) kohdassa maini-
15802: tuissa liikkeissä ja, yrityksissä alempana täss·ä pykalässä mai-
15803: nituin poikkeuksin pitää säännönisessä työssä enempää kuin
15804: kahdeksan tuntia vuorokaudessa eikä. enempää kuin neljä-
15805: kymmentäka,hdeksan tuntia viikossa.
15806: Milloin työn teknillinen laatu tai muut pakottavat serkat
15807: niin vaativat, saa työntekijää hänen suostumuksellaan pitää
15808: työssä enemmän kuin kahdeksan tuntia vuorokruud.essa, viik-
15809: kotuntien lukua siten kuitenkaan lisääimättä.
15810: Liikkeissä ja yrityksissä, jotka tarkoittavat plJ.utavaran
15811: ajoa, lauttausta ja uittoa tai tavaran lastausta ja purkamista,
15812: sekä konttoritöissä kuin myös niissä liikkeissä ja laitoksissa,
15813: jotka mainitaan 1 § :n 1 momentin 2) kohdassa, älköiön työn-
15814: tekijää rpidettäkö säännöl'lisessä työssä enempää kuin sata
15815: yhdeksänkymmentäkaksi tuntia neljän viikon aikana.
15816: Kaivos- ja vuoriteollisuudessa la-sketaan kaivokseen las-
15817: keutuminen ja kaivoksesta nouseminen työaikaan; samoin
15818: myös muussa työssä ku}keminen työnantajan määräämästä
15819: lähtöpaikasta varsinaiseen .työnsuoritusrpaik!kaan sekä sieltä
15820: määrättyyn lähtöpaikkaan palaaminen.
15821: 16 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
15822:
15823: 3 §.
15824: Sen työajan lisäksi, mikä 2 § :n 1 momentissa mainitaan,
15825: sallittakoon työntekijää hänen suostumuksellaan pitää yE-
15826: työssä enintään kymmenen tuntia viikossa ja 2 § :n 3 momen-
15827: tissa mainitun työajan lisäksi neljitkymmentä tuntia neljän
15828: viikon aikana, ei kuitenkaan kummassakaan tapauksessa
15829: enempää kuin sata tuntia vuodessa, sekä sitäpaitsi tarkas-
15830: tusviranomaisen luvalla, milloin .työn säännöllinen jatkumi-
15831: nen välttämättä niin vaatii, lisäJrsi korkeintaan sata tuntia
15832: vuodessa.
15833: Ylityöstä, mikä tehdään päivittäisen työajan lisäbi, mak-
15834: setaan kahdelta ensimäiseltä tunnilta vähintään viidellä-
15835: ·kymmenellä prosentilla ja sen jälkeen väihintään sadalla
15836: prosentilla korotettu palkka.
15837:
15838: 4 §.
15839: Kun luonnontapalhtuma, tapaturma tai muu vaara uhka;
15840: tahi on keskeyttänyt työn taikka milloin työn keskeyttäminen
15841: aiheuttaisi tavaran tai raaka-aineen pilaantumisen tai huk-
15842: kaantumisen, saa 2 ja 3 § :ssä säädettyjä työaikoja, mikäli
15843: nuo seikat vaativat, kohtuullisesti pitentää, ei kuitenkaan
15844: kauemmin kuin neljän viikon aikana. SeHaista työtä ei lueta
15845: 3 § :ssä _mainittuun ylityöaikaan.
15846: Siten toimeenpannusta työajan pitennyksestä on työnan-
15847: tajan tarkastusviranomaiselle lä:hetettävä ilmoitus, j.ossa on
15848: tarkasti mainittava toimenpiteen syy S·ekä pitennyksen laa-
15849: juus ja kestävyys. Tarkastusviranomaisen tulee, tutkit-
15850: tuaan asianlaatua, joko jättää asia tuon ilmoituben varaan
15851: tahi ryhtyä toimenpiteisiin pitennyksen rajoittamiseksi tai
15852: lakkauttamiseksi.
15853: Mitä 3 §:n 2 momentissa on säädetty yEtyöstä makseUa-
15854: vasta palkasta sovellettakoon myös tällaiseen hätätyöhön.
15855:
15856: 5 §.
15857: Sunnuntain ajaksi on työntekijälle annettava väJhintään
15858: knlmekymmentä tuntia kestävä yhtäjaksoinen vapaus työs-
15859: tä, paitsi 4 § :ssä mainituissa tapauksissa. Ellei tämä ku:i-
15860: Kahdeksan tunnin työaika. 17
15861:
15862: tenkaan ole mahdollista, annettakoon vastaava vapaus muuna
15863: vii;kon aikana.
15864: 6 §.
15865: Jos työa:i'ka 1 § :n 1 momentin 1) kohdassa mainituissa liik-
15866: keissä ja yrityksissä on ka;hdeksan tuntia vuorokaudessa eikä
15867: työ. ole järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kahdeksan tun-
15868: nin vuoroihin, on työntekijälle työn aikana annettava aina-
15869: kin yksi säännöllinen, vähintään tunnin kestävä lepohetki,
15870: jonka aikana hän saakoon esteettömästi poistua työpaikalta.
15871: Tämä ei kuitenkaan koske S'ellaisia työntekijöitä, joiden työ-
15872: paikalla. olo on työn jatkumiselle välttämätön.
15873: Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin enin-
15874: tään kahdeksan tunnin vuoroihin, on työnte'kijälle#annettava
15875: joko vähintään puolen tunnin ruokailuloma tai tilaisuutta
15876: "syömiseen työn aikana.
15877: Lepohetkiä tai ruokailuaikoja älköön luettaka työaikaan,
15878: milloin työntekijä saa esteettömästi niiden aikana poistua
15879: työpaikalta.
15880: 7 §.
15881: Tehdyistä ylitöistä ja hätätöistä sekä näistä maksetuista
15882: palkoista on työnantaja velvollinen pitämään luetteloa, joka
15883: on vaadittaessa näytettävä tarkastusviranomais·elle sekä
15884: työntekijäin valtuutetulle.
15885: Jos työntekijät sitä vaativat, on työnantaja velvollinen
15886: antamaan maksutta kuukausittain otteen tästä luettelosta
15887: työntekijäin valtuutetulle.
15888: 8 §.
15889: Jokaisessa tämän lain alaisessa liikkeessä, työhuoneessa
15890: tai varsinaisessa työpaikassa on työnantajan toimesta tämä
15891: laki ja tiedonanto käytännössä olevasta työtuntijärjestelmästä
15892: pidettävä sopivalla parkalla nähtävänä.
15893: Työtuntijärjestelmästä on tehtävä mahdollisimman pJ.an
15894: ilmoitus tarkas·tusviranomaiselle.
15895: 9 §.
15896: Työnantaja olkoon kielletty pitentämästä tässä laissa sää-
15897: dettyjä työaikoja antama;lla työtä kotona tehtävä:ksi.
15898: 2
15899: 18 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
15900:
15901: 10 §.
15902: Tämän lain noudattamista valvoo asianomainen tarkastus
15903: sillä tavalla 'kuin siitä erittäin säädetään.
15904:
15905: 11 §.
15906: Jos työnantaja tai hänen edustajansa yksityisessä liik-
15907: keessä, yrityksessä tai laitoksessa, rikkoo tämän la;in työ-
15908: aikaa koskevia säännöksiä, rangaistakoon vähintään viiden
15909: ja enintään kahdenikymmenenviiden markan sakolla jokaista
15910: työntekijää kohti, jota •hän on vastoin tätä lakia pitänyt
15911: työssä, ja kutakin vuorokautta kohti, jona työntekijää on
15912: lainvastaisesti pidetty työssä, ei kuitenkaan enemmällä kuin
15913: kaikkiaan kymmenentuhann•en markan sakoUa. Jos rikos
15914: on tapahtunut tarkastusviranomaisen kiellosta huolimatta
15915: taikka jos rikos uusitaan, olkoon sakko enintään viisikym-
15916: mentä markkaa kutakin työntekijää ja vuorokautta kohti, ei
15917: kuitenkaan kaikkiaan enempää kuin kaksikymmentätuhatta
15918: markkaa.
15919: Työnantaja tai hänen edustajansa, joka muuten rikkoo
15920: tämän lain määräyksiä, rarngaistakoon ve,hintään kahden-
15921: kymmenenviiden ja enintään tuhanrnen markan sakolla.
15922: Milloin työnantajana on valtio, kunta tai seurakunta,
15923: rangaistakoon sitä virka;,miestä, joka on vastuunalainen lain
15924: noudattamisesta, vähintään kahdenikymmenenviiden ja enin-
15925: tään tuhannen markan sa1wlla taikka, j.os rikos uusitaan,
15926: enintään kahdentuhannen marka•n sakolla.
15927:
15928: 12 §.
15929: Ta11kem:pia määräyksiä tämän lain sov·eltamisesta antaa
15930: Suomen Senaatti.
15931: Milloin lain käytäntöön soveltaminen 1 § :n 1 momentin
15932: 2) kohdassa mainituilla aloilla työn teknillisen laadun, vuo-
15933: denajan tai muiden pakotta.vain seikkain vuoksi ei ole mah-
15934: dollinen, on Senaatilla, tarkastusviranomaisen ja asianomais-
15935: ten työntekijäin suostumuksella, valta määrätä poikkeuksia
15936: tämän lain mukaiseen työn järjestelyyn enintään yhdeksi
15937: vuodeksi kerrallaan.
15938: Kahdeksan tunnin työaika. 19
15939:
15940: 13 §.
15941: Tämä laki astuu voimaan kahclen kuukauden kuluttua
15942: sen vaihvistamisesta. Seooatil,la on kuitenkin valta myöntää
15943: tormeenpanoon nähden lykkäystä·, enintään ·kuudeks,i kuukau-
15944: deksi, niillä aloilla, joilla lain ai1kaisempi toimeenpano kohtaa
15945: voittamattomia esteitä. ·
15946: Tällä ·lailla kumotaan tai muutetaan, lukuunottamatta
15947: lasten työaikaa koskevia säännöksiä, ne voimassaolevat lain-
15948: säännökset ja muut määräykset, jotka ovat ristiriidassa tä-
15949: män lain kanssa.
15950:
15951:
15952: N~i'llku~n ·ed·e[läolev-arsiba ikäy S'elviHe, tiJarkoitAiaa kysymyk-
15953: &essäoleva lakiehdotus, että täysikasvuisien työntekijäin
15954: työailka muUJn mua~sra niillä aro.mJalttiialloillar, joiiba edUtsku'llnan
15955: 1909 vuoden toisilla v.altiopäi villä hyvä.kisymä 'asetus työ·stä
15956: <Veollisuus- ynnä erä'iissä mui1ssa ammatbaissra koskee, olisi
15957: säännösteltävä olennaisesti toisin kuin mitä mainitussa ase-
15958: tuk.sessa on tJapahtunut. Näim oUe'll edJe,llytbtää tämän lmin
15959: Vlahv~·staminen, ~ibtä •edre1iläffilaini'tun ,a,setuks:en V'Oiffilwanastu-
15960: mi·nen tulee ai:l;:tafilsemmin mrtka!rsiu'klsi. Siltäpait,si on V al!io-
15961: kunna'll mi,elestä .s:ittä limnen ·s~aaJtJav'a vahvistetukrsi eduskunn1a·n
15962: n[i<ni1kään 1909 vuoclen ·toisiHa va.Itiopä,iv·illä hyväksymä
15963: aJsetus amma,tt~entmlkarstuk,s:esrta, koslka puhee:nalairllJe>n l1aki
15964: ed,ellytltää, että ammaltit~enli:ankastus O'n järjeiS'l:•eitty m1a,initun
15965: asetuhen mukaisille .perusteille.
15966: VaJiokunta saa senvuoksi kunnioittaen ehdottaa,
15967:
15968: että Eduskunta lausuisi käsityksenään, että
15969: edtJ;skunnan vuonna 1909 päättämät asetukset
15970: työstä teollisuus- ynnä eräissä m·uissa amrnateissa
15971: ja ammattientarkastuksesta ovat Eduskunnan
15972: myötävaikutuksella määrättävällä tavalla vah-
15973: vistettavat ennenkuin laki kahdeksan tunnim työ-
15974: 'ajastla vtahvistetaan.
15975: 20 1917.- Eduskuntaesitysm:itltintö N:o 7.
15976:
15977: V'aliokunn1alla on kysymyik1sie'ssäoleVJala lakiehdoltutSVa VJal-
15978: mistaessaan ollut harkittavana, olisiko myöskin sairaanhoito-
15979: henkilökunta sekä erinäisten yleisten laitosten, erittäinkin
15980: rautatie- ja rpostilaitosten alempi virkamiehistö saatettava
15981: mainitun -lain suojeluksen alaiseksi. Siihen nähden, että
15982: kahdeksan tunnin päivittäisen työajan soveltaminen sai-
15983: raanhoitajistoon Valiokunnalle annettujen tietojen mukaan
15984: siitä johtuvien melkoisten lisäkustannusten sekä asunto-
15985: jen ja hoitajien puutteen takia nykyään kohtaisi suuria
15986: vaikeuksia, erittäin'kin mitä tulee maaseudun pieniin sai-
15987: raaloi·hin ja synnytyslaitoksiin, ja kun virkamiehistön työ-
15988: olojen säännöstely pu1heenaolevassa laissa ei näytä olevan
15989: tarkoituksenmukaista, ei Valiokunta ole ulottanut edelläole-
15990: vaa lakiehdotusta käsittämään näitä henkilöryhmiä. Kun
15991: Valiokunta kuitenkin on sitä mieltä, että näidenkin työaika
15992: olisi saatava lailla rajoitetuksi, saa Valiokunta kunnioittaen
15993: ehdottaa Eduskunnan anottavaksi,
15994: että Hallitus ensi tilassa asettaisi komitean
15995: tutkimoon, miUä fJavoin SJaimanhoitohenkilö-
15996: kunnan ja erirväisissä yleisissä fxritokS'issa pal-
15997: velevien alempien virkamiesten työaika voitaisiin
15998: lailla määrätä noudattamalla, mikäli mahdollista,
15999: niitä perusteita, jotka säädetään laissa kahdeksan
16000: tunnim työajasta, ja
16001: että Hallitus komitean hankkiman selvityksen
16002: pohjal~a anfJaisi Eduskunnalle esityksen asiasta.
16003:
16004:
16005: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa rpufheenjahtaja Pert-
16006: tilä (osittain), varapuheenjohtaja Pärssinen, jäsenet Hjelt,
16007: Hyöki, Jalava, Kiiskinen, Laakkonen, Leinonen, Leppänen,
16008: Lumivuokko (osittain), Murto, Mäkinen (osittain), Pohja-
16009: väre, Rantakari (osittain), Sariola (osittain), Sinkko (osit-
16010: tain) ja Thuneberg sekä osaksi varajäsenet Lantto, Leppä,
16011: Rik'konen ja Åkerblom.
16012: Helsingissä, kesä.kuun u rp.äivänä 19117.
16013: Vastalause 1. 21
16014:
16015:
16016:
16017:
16018: Vastalauseita.
16019: I.
16020: Edelläoleva la•kiehdotus kä:sittää useita työaloja, joihin
16021: nähden ei ole olemassa kokemusta niistä vaikeuksista, joita
16022: lakia sov·ellettaessa voi syntyä. Työväen ja työväenasun-
16023: tojen puute voi myöskin aluksi monella paikkakunnalla teh-
16024: dä vuorotyöhön siirtymisen mahdottomaksi. Jotta laki niin-
16025: muodoin ei tulisi vaikuttamaan taloudellisen elämämme
16026: heikkenemistä, ehdotamme, että sen 112 § :n 2 momentti tulisi
16027: kuulumaan seuraavasti:
16028:
16029: 12· § 21 mom.
16030: Milloin lain käytän.töi;n soveMami'f/Je.n työn teknillisen
16031: laailun, vuodenajan tai muiden pakottavien seikloam vuoksi
16032: kohtaa voittamattomia vaikeuksia, on Sendlatilla, asianomai-
16033: sen tarkastusviranomaisen toimenpideUä puoltaessa, aike·us
16034: myöntää poikkeuksia tämän Zain mukaxiseen työn järjeste-
16035: lyyn enintään yhdel•si vuodeksi kerraUMn.
16036:
16037: Kun emme myöskään ole voineet hyväksyä sitä järjestel-
16038: mää, minkä Työväenasiainvaliokunta on kahdeksan tunnin
16039: työaikaa koskevan lain rikkomisesta säädettäviin rangaistus-
16040: 1
16041:
16042:
16043:
16044: seuraamutksiin nölhden omaksunut, saamme täten ehdottaa,
16045: että 11 § :n 1 momentti tulisi kuulumaan seuraavasti:
16046:
16047: . n § 1 mom.
16048: Työ'fllll)n(Jaja, joka rik·koo tämän lain työaikaa koskevia
16049: määräyksiä, rangamtakoon, jos työpa:ii/O,assa käytetään vä-
16050: hemmän kuin 50 työnteki!jää, vähintäiitn kahdenkymm:enen ja
16051: enintään vUdensadan markan sakolla ja, jos työntekijöitä an
16052: 22 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
16053:
16054: 50 tai et~emmän, vähintään smlan ja enintään lmhdenfluhwn-
16055: nen markan sakolla taikka, jos asianhao:rot ovat erittäin ras-
16056: kauttavat tahi rikkomus ttusita'an, edJelliJse&ä tapauksessa vä-
16057: hit~tään sadan ja enintään tuhannen markan sakolla. ja jäZki-
16058: mäisessä tapauksessa vähintään kolmensadun ja enintään vii-
16059: dentuha'Mten markan sakolln.
16060:
16061: Helsingissä, kesäkuun 6 paivänä 19'17.
16062:
16063: Vera Hjelt. Lauri Mäkinen.
16064: Vastalause II. 23
16065:
16066:
16067:
16068:
16069: II.
16070: Kansakunnan elineht-ona on myöskin se, että sen ruumiilli-
16071: nen työvoima ei joudu ryöstöviljelyksen alaiseksi. Työ-olot
16072: eivät saa muodostua työväenluokan terveydelle ei'kä kehityk-
16073: selle vaaralhsiksi, vaan tulee kansakunnan alati pyrkiä ko- ·
16074: hottamaan työväestönsä henkisiä ja ruumiillisia kykyjä ynnä
16075: avuja, niin että ne voisivat vafhvistuneina sitirtyä seuraa-
16076: ville sukupolville. Kansallisesti itsetietoisen sosiaa1ipolitii-
16077: kan tarkotus -on edellytysten turvaaminen ·ja uusien luominen
16078: tosiolojen pohjalla täliaiselle kehitykselle, sillä kansalli~esti
16079: herännyttä mieltä elähyttää ja kannustaa tulevai·suuden kuva
16080: väkiluvultaan karttuvasta, voimiltaan vahvistuvasta, ahke-
16081: rasta, ponnistuksiin kykenevästä; urhoollisesta, isänmaanrak-
16082: kauden täyttämästä, kaikin puolin kunnollisesta kansa-koko-
16083: naisuudesta.
16084: Estääkseen ruumiillista työvoimaa joutuma·sta ryöstövil·
16085: jelyksen alaiseksi, on edisty•smielinen sosiaalipolitiikka pyr-
16086: kinyt lainsäädännönkin avulla säännöstelemään myöskin
16087: täysikasvuisten työntekijäin työpäivän pituutta. Tuntuvinta,
16088: yleisintä ja pikaisinta, mutta myös talouselämän realitee-
16089: teista välinpitämättömintä, lainsäädännön kautta tapahtuvaa
16090: täysikasvuisten työntekijäin vuor-okautisen työ-ajan lyfhen-
16091: nystä on kaikissa maissa vaatinut sosiaalidemokraattinen ·työ-
16092: väenliike, mutta on sekin eri maissa ja. eri aikoina esittänyt
16093: niin hyvin työpäivän pituuden kuin niiden alojen suhteen,
16094: joille laki ma:k,simaalityöpäivästä -olisi ulotettava, toisista:a.n
16095: käytännössä eroaviavaatimuksia silloinkin, kun enintään kalh-
16096: deks·an tunnin vuorokautinen työ-aika on yleisvaatimukseksi
16097: ..
16098: asetettu. Tämä seuraa siitä, että elämän ilmiöitä yleistyt-
16099: tämään pyrkivä, kansainvälinen sosiaalid1emokratiaJkaan ei ole
16100: 24 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
16101:
16102: vielä uskaltanut kieltää sellaisilta luonnon edellytyksiltä
16103: kuin maantieteelliseltä asemalta ja siitä johtuvilta, eri måissa
16104: eri tavalla esiintyviltä valo- ja lämpösuhteilta, asutus-tihey-
16105: deltä, kansan tavoilta ja kehitysasteelta, ulkonaisen luonnon
16106: eri maissa erilaisilta apuläihteiltä, sanalla sanoen vallitse-
16107: viita oloilta eri maissa ja eri aikoina, kaikkea merkitystä
16108: myöskään työpäiväm pituuteen.
16109: Jossain määrin toisistaan poikkeavia vaatimuksia täysi-
16110: kasvui·sten työntekijäin vuorokautisen työ-ajan rajoittamisen
16111: ja niiden alojen suhteen, joille sitä toteuttava la.ki olisi ulo-
16112: tettava, 9n myöskiu Suomen sosiaalidemokraattinen työväen-
16113: liike eri aikoina esittänyt, alussa ilmoittaen väliaikaisesti
16114: tyytyvänsä kymmentuntiseenkin pisimpään sallittuun työ-
16115: päivään, jos se ,asian käsittelyssä välttämättömäksi näkyy".
16116: Nykyään sitä vastoin vaatii Suomen sosiaalidemokraattinen
16117: työväenliike heti lakia, joka rajoittaisi vuorohutisen työajan
16118: kahdeksaan tuntiin yleensä kaikissa liikkeissä, yrityksissä ja
16119: laitoksissa sikäli kuin nii·ssä käytetään ,palvelus- ja työvä-
16120: keä". Näitten vaatimusten mukainen on myöskin s·e laki-
16121: ehdotus 'kahdeksan tunnin työ-ajasta, joka Työväenasiain-
16122: val.iokunnan enemmistön sille antamassa muodossa nyt Edus-
16123: kunnalle esitetään. Tämä V aliakunnan mietinnössä oleva
16124: lakiehdotus käsittää miltei kaikki muut alat kuin maatalou-
16125: den ja sen yhteydessä harjoitettavien elinkeinojen, joihin so-
16126: vellettavasta kahdeksan tunnin työaJjasta Valiokunnalla on
16127: eri alote käsiteltävänään.
16128:
16129: Ratkaisevay virheen on Valiokunnan enemmistö tehnyt
16130: jo siinä, että se on yhden ainoan lain avulla pyrkinyt rajoit-
16131: tamaan täysikasvuisien työntekijäin vuorokautis·en työajan
16132: kaikilla äsken viittaamillamme aloilla, ulotta·en lain myös sel-
16133: laisiin kaupunkilais- ja maalaislii~keisiin, joissa. on ainoas-
16134: taan yksi palkattu työntekijä, vielä'Pä sellaisiinkin, missä
16135: vieraan työvo~man asemesta on vain liikkeenharjoittajan
16136: omia täysikasvuisia la;psia. Kuinka heikko usko tällaisen
16137: yrityksen onni·stumiseen aiotteen tekijöillä itselläänkin todel-
16138: lisuudessa on, käy selville "sii•tä Edward Walpas-Hännisen
16139: Vo.stalause II. 25
16140:
16141: y. m. allekirjoitta,masta ehdotuksesta eduskunta-esitykseksi,
16142: joka Valiokunnassa on ollut asian käsittelyn pohjana ja jossa
16143: lausutaan m. m.: ,Monille työ- ja teollisuusaloille kaikkine
16144: erikoismääräyksineen sopiva .työaikalaki ei voi kuitenkaan
16145: sisältää kaikkia erikoismääräyksiä, jotka voivat olla eri
16146: aloilla tarpeen. Monia useassa suhtees·sa varsin erilaisia työ-
16147: aloja käsittävä laki 8-tuntisesta työpäivästä saakin olla pe-
16148: ruslaki, jota erikoislait voivat täydentää.- Tällainen perus-
16149: laki voidaan valmi<Staa niin lyhyessä ajassa kuin nykyinen
16150: tilanne vaatii." Mutta tätä ,peruslaftriakin" valm~staessaan
16151: on myöskin V aHokunnan enemmistön lopulta täytynyt .tun-
16152: tea itsensä sangen neuvottomaksi vähän tarkemmin ajatel-
16153: tuaan ehdotuksen toteuttamista 'käytännös·sä, koska tämä
16154: enemmistö, vaikka se jo 2 :sen § :n 2 :sessa jru 3 :nnessä momen-
16155: tissa ja edelleen 3:nnen §:n 1:ssä sekä 4:nnen §:n 1:ssä mo-
16156: mentissa ja 5 :unen § :n 1opussa on nähnyt välttämättömä!ksi
16157: myöntää yle~sestä säännöstä poikkeuksia, kuitenkin on vielä
16158: lopuksi ollut i)akotettu laatimaan 12 :nnenkin §:n, jossa suo-
16159: raan tunnustetaan, että 1 :sen § :n 1 :sen momentin 2·:ssa koh-
16160: dassa mainituilla aloilla (rauta- ja raitioteillä, postissa, tul-
16161: lissa y. m. s.) lain ,käytäntöön soveltaminen" ,ei ole mah-
16162: dollinen" kaikissa tapauksissa - ikäänkuin ·ehdotetun lain
16163: käytäntöön soveltaminen muuten olisi paljoa;kaan helpompi
16164: useilla saman pykälän saman momentin 1 :sessä kohdassa mai-
16165: nituilla aloilla. Näillä kaikilla poikkeuksilla, varsinkin kun
16166: "'Valiokunnan enemmistö niitä määritellessään näyttää ikään-
16167: kuin peljänneen syytö!!'tä taka•porttien avaamisesta, ,taa;ntu-
16168: mukselle", ei kuitenkaan ole voitu estää laki-ehdotusta luisu-
16169: masta mielivaltaankin aihetta antavan epämääräisyyden ja
16170: epäselvyyden sokkeloihin siinä, missä on täytynyt tehdä jon-
16171: kunlainan kumarrus elämää vallitseville tosi-oloille.
16172: Jos yhdellä ainoalla lailla tahdotaan rajoittaa vuorokau-
16173: tinen työ-aika melkein kaikilla inhimillisen elämän toimi-
16174: aloilla, niinkuin Valiokunnan ehdotuksessa, niin sellaisella
16175: laki-yrityksellä, vaikka sitä nimi tettäisiinkin ,peruslai•ksi ",
16176: voi olla korkeintaan jotain deklaratiivista merkitystä. Valio-
16177: kunnan vähemmistön taholta on huomautettukj.n, että toivot-
16178: 26 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
16179:
16180: taviin käytännöllisiin tuloksiin voitaisiin päästä ainoastaan
16181: säätämällä erikois-aloja varten erikois...lakeja, mutta eivät
16182: nämä huomautukset ole antaneet muuhun aihetta, kuin 1 :sen
16183: pykälän l:sen momentin jakam~seen kailldeksi kohdaksi, jonka
16184: laatuisella muodollisuudella ei luonnollisesti ole saavutettu oi-
16185: keastaan mitään.
16186: Valiokunnan enemmistö tahtoo tällä yhdellä ,peruslailla"
16187: edellä• määritellyille aloille säätää enintään ka:hdeksan tun-
16188: nin pituisen vuorokautisen työ-aJan kautta vuoden. Valio-
16189: kunnan enemmistö ei siis ole riittävästi pitäny:t silmällä sitä,
16190: että vuorokautisen työ-ajan ·pituuden täytyy saada jäädä riip-
16191: pumaan ennen kaikkea työn raskaudesta, työUJ vaikutuksesta
16192: työntekijän terv·eyteen, vieläpä seikoista sellaisista.kin kuin
16193: or;-ko työ normaali-ihmiselle miellyttävää vai vastenmielistä
16194: -- sanalla sanoen, työpäivän pituuden tulee riippua työn laa-
16195: dusta ja olla siis erilainen eri töissä. Kahdeksan tunninkin
16196: normaalityöpäivä kautta vuoden saattaa olla varsinkin yhtä-
16197: mittaista, jännittävää tarkkaavai·suutta vaativissa tai erittäin
16198: raskaissa tai e:päterveellisissä töissä liiaUJ pitkä. Tällaisia
16199: työaloja voidaan tava-ta m. m. rautateillä, kaivos- ja lasiteol-
16200: lisuud·essa. Mutta. toisaalta voidaan nyt ehdotetun lain alai-
16201: silta. aloilta luetella paljoa enemmän sellaisia.töitä, joissa hh-
16202: deksaa tuntia pitempää vuorokautista työaikaa ei suin~aan ole
16203: merkittävä kansa·kunnan ruumiillisen työvoiman ryöstövilje-
16204: lykseksi. Tällaisia vähemmän rasittavia töitä tavataan m. m.
16205: ulkotöitten alalla. Esimerkkinä mainittakoon vielä monet
16206: ratatyöt rautateillä, korjaustyöt puhelin- ja, lennätinlinjoilla,
16207: teitten teko- ja korjaustyöt, puutavaran ajo ja lauttaus,
16208: useimmat työt sahateollisuuden alalla y. m. Tällaisilla
16209: aloilla voi vähintäkään vaaraa työväelle tuottama tta tyytyä
16210: pitempään kuin kahdeksan tunnin normaa1ityöpäivään. Li-
16211: säksi on huomatta,va, että monissa toimissa, joille V a;liokun-
16212: nan ehdottarua laki tulee ulottumaan, työpäivään sisältyy toi-
16213: sissa osaksi, toisissa suurimmak.si osa:ksi, :paitsi työtä, vain
16214: jonkunlaista vartiopalvelusta tai valmiina olemista työtä
16215: suorittamaan tai suoranai·sia usean tunninikin kestäviä odo-
16216: tusaiko.ia. Varsinkin niiden työpäivä, joitten työ on henkilö-
16217: Vastalause II. 27
16218:
16219: kohtaista palvelusta, muodostuu tällä tavoin. Mainittakoon
16220: vain va:htimestarit, kanavavahdit vähempiliikkeisillä kana-
16221: villa, tarjoilijat, kauppa-apulaiset, ajurit, monet toimet vä-
16222: häliikkeisillä rautateillä, varsinkin niiden pienimmillä as·e-
16223: milla, joilla palvelijakunta samoin kuin osittain virkamiehis-
16224: tökin voi junien väliajoilla 'käyttää suuren osan aikaa ;parhai-
16225: tm haluamallaan tavalla, pysyttelemällä vain aJseman lähis-
16226: töllä. Kaikissa tällaisissa toimissa ei aina1kaan lainsäädännöllä
16227: tarvitsisi ollenkaan rajoittaa työpäivän ;pituutta. Valiokun-
16228: nan enemmistön ehdottama laki määrää kuitenkin kaikille
16229: näillekin kahCLeksan tunnin pisimmän vuorokautisen työ-
16230: päivän, koulujen vahtimestareillekin, joilla noin kolmas osa
16231: vuodesta on oikeastaan loma.a. V aliakunnan enemmistö ei
16232: muutenkaan kiinnitä riittävää huomiota siihen, ettäsellaisissa
16233: töissä ja to~missa, joissa osassa vuotta työaika rajoittuu ly-
16234: hempään kuin kahdeksan tunnin vuorokautiseen työ-aikaan,
16235: toisena vuodenaikana voitaisiin tehdä kruhdeksaa tuntia pi-
16236: tempiä työpäiviä, vaikka kohta onkin myönnettävä, että työn-
16237: tekijä ei- voi säästää aikaansa vuoden ajasta tois·een niin kuin
16238: palkkaansa, mutta lyhyinä työpäivinä käyttämättä jäänyttä
16239: työ-energiaansa voi häll! j.ossain määrin säästää ja sen vaa-
16240: ratta käyttää toisella vuodenajaHa.
16241: Lakiehdotuksessa luetellut ])oikkeukset, vaikka ne ·olisi-
16242: vat käytännössä saavutettavissakin, eivät kaikissa tapauk-
16243: si·ssa. ole riittäviä edes sesonki- eli aikakautistyön menestyk-
16244: selliseksi suorittamiseksi. Ei ole tarpeeksi pid·etty silmällä,
16245: että vuodenaika eräillä ammatti-, liikenne- ja teollisuuden-
16246: kin aloilla on yhtä määräävä kuin maanviljelyksessä. Mai-
16247: nittakoon vain tiilitehtaat, kanavat, monet teollisuuslaitok-
16248: sille tarpeelliset ulkotyöt, puuta.varan l'auttaus y. m. Mai-
16249: nittakoon vielä sesonkityön lisäksi valosuhtei·tten vaihtelun
16250: vaikutus esim. rakennusteollisuuden a.lalla työpäivän pituu-
16251: teen, vuodenaikojen vaikutus esim. v·esivoimalla käypiin,
16252: varsinkin pienempiin teoHisuuslaitoksiin. Vielä vähemmäu
16253: kuin tällaisiin tapauksiin voidaan ehdotettuja Doikkeusmää-
16254: räyksiä tarpeellisimmissakaan tapauksissa sovelluttaa siten,
16255: että kansantaloutemme voisi käyttää hyväkseen nousevaa
16256: 28 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
16257:
16258: konjunktuuria. Tämän kaiken huomwa hyvin pian, eten-
16259: kin jos vertaa Valiokunnan ehdotusta Eduskunnan 15jll
16260: 1909 hyväJksymään ~hdotukseen Asetukoseksi ·työstä teolli-
16261: suus- ynnä eräissä muissa ammateissa. 1909 vuoden lakieh-
16262: dotus myönsi näet 400 säännöllistä, siis korottamattomalla
16263: .palkalla korvattavaa työtuntia enemmän vuodessa kuin Va-
16264: liokunnan nyt ehdottarua laki ylityötunteineen myöntää. Ja
16265: jos molempien lakiehdotusten ylityötunnitkin, varsinaisiin
16266: hätätöihin huomiota kiinnittämättä, otetaan lukuun, niin ha-
16267: vaitaan, että Valiokunnan ·ehdotuksessa korkein s111llittu työ-
16268: tuntimäärä vuodessa on 520 tuntia pienempi kuin 1909 vuo-
16269: den 1akiehdotuksessa, jossa ylityötunneista maksettava lisä-
16270: korvaus sitäpaitsi on huomattavasti alempi. '
16271: Valiokunnan ehdotuksessa sallitut poikkeusmääräykset
16272: käyvät kuitenkin aivan illusoorisiksi, pettäviksi, kun esim.
16273: 2 :sen §:n 2 :•sen momentin mukaan saa työntekijää pitää joi-
16274: nakin viikon •päivinä yli kahdeksan tunnin työssä viikkotun-
16275: tien lukua lisäämättä ainoastaan työntekijän suostumuksella
16276: silloinkin, kun ,työn teknillinen laatu tai muut pakottavat
16277: seikat niin v•aativat". .Samanlainen suostumus tarkastusvi-
16278: raoomaisen suostumuksen lisäksi vaaditaan 3 :unessa § :ssä,
16279: vaikka ,työn säännöllinen jatkuminen välttämättä" vaatisi-
16280: kin y lityötä. Ja lopuksi 12 :nnessa § :ssä vaaditaan senM-
16281: tillekin, pa.itsi tarkastusviranoma.isten lupaa, työntekijäin
16282: suostumus poikkeuksien määräämiseksi ,tämän lain mukai
16283: seen työn järjestelyyn", vaikka lain käytäntöön sovelta;min{)n
16284: ilman tällaisia poikkeuksia ,työn teknillisen laadun, vuoden-
16285: ajan tai muiden pakottavien seiokkain vuokSi ei olisi mahdol·
16286: linen". Tämä pykälä on sitäpaitsi ilmeisesti-..tulkittava si·
16287: ten, että jos työnantaja ottaa yhdenkin uuden työntekijän,
16288: jolta ·edellämainittua suostumusta ei ole hankittu, täytyy
16289: työnantajan joka. kerta tällaisessa tapauksessa uudelleen
16290: kääntyä senaatin ja tarkastU'sviranomaisten puoleen. Kun
16291: otetaan huomioon, miten usein työntekijöitä työmailla vaih-
16292: tuu, käsitettänee, mitä vaikeuksia tämän luontoisten asiain
16293: paljous tuottaa jo senaatille .ia tarkastusviranomaisillekin.
16294: Vastalause II. 29
16295:
16296: Kaildki nämä omituiset määräykset asettavat lakiehdotuk-
16297: sen ·sellaiseen valoon, kuin tahtoisi se vainota työntekoa
16298: ikäänkuin rikosta.
16299: Liian laajaa alaa käsittävänä jo ilmankin epäselvyyteen
16300: tuomittu lakiehdotus käy vielä hämärämmäksi sen kautta,
16301: että itse lakitekstistä ;puuttuvat kaikki määrittelyt siitä, mitä
16302: noissa lukemattomissa tapauksissa. ymmärretään ,työnam.ta-
16303: • jalla", mitä ,työntekijällä", mitä ,palvelus- j-a työväellä"
16304: eroitukseksi m. m. työnjohtajista ja että tarkastusviran-
16305: omaisiin viita.taan sellaisiNakin aloilla, joina ei ainakaan
16306: ammatintarkastusta eikä oikea:staan muutakaan tarkastusta
16307: vielä ole. Kun tässä epäselvässä laissa tuomitaan korkeita
16308: sakkoja laiminlyönneistä, käsitettänee, minkälaisen epävar-
16309: muuden tunteen valtaan ja mihin välikäteen etenikin työnan-
16310: taja silloin joutuu (vrt. §·§ 3, 4, 7, 8, 1'1, Hli). Lisää epäselvyyt-
16311: tä tuotta'a vielä se, että la.kiehdotuksesta puuttuvat oikeru;taan
16312: kaikki muut viittaukset, paitsi 9·:nnessä § :ssä annettu, koti-
16313: työtä koskeva, siitä, miten tämän lakielhdotuksen määräyk-
16314: set on sovellettava urakka- ja ika,;p,paletyölhön. Val·iokunnan
16315: enemmistö tuntui kyllä olevan sitä mieltä, että ehdotettu laki'
16316: ulottuisi myöskin ur.akkatyöhön, ja samanJais·een käsitykseen
16317: täytynee kenen t.ahansa tuUa tämän lain ja sen Ileru.stelut
16318: luettuansa. Mutta aivan epäselväksi jää, minkälaiset urakka"
16319: työt tämän lain alaisiksi joutuvat ja missä ta•pauksissa ura-
16320: kan antaja on vastuussa siitä, että ehdotetun lain määräyk-
16321: siä nouldatetaan., sillä kaikkeen urakkatyöhön tätä ehdotet-
16322: tua lalkia on mahdoton soveltaa ja ainakin yhtä malhdotonta
16323: on pitää urakanantajaa kaikissa tapauksissru vastuunalaisena
16324: ehdotetun lain noudattamisesta. Tämän käsittää aja!telle.ssaan
16325: m. m. niitä tapauksia, joi·ssa työmiehet osuustoiminnallisena
16326: järjest5nä, niin sanottuna ,sakina" ottavat urakoita. Mieli-
16327: vallaUe tulee siis tulkinnassa jäämään tässä:kin kohden pal-
16328: jon sijaa. Ja siinä tapauksessa, että tulkinta pyrkii vapautta-
16329: maan ylipäänsä ura:kkatyön tämä.n ~hdotetun -lain alaisuu-
16330: desta, menettää laki paljon mertkityksestään. käytännössä, ja
16331: siinä ta'Pauksessa jälleen, että tätä la:kia. pyritään mahdolli-
16332: simman loojalti soveltama,an urakkatyöhön, muuttuu se pak-
16333: 30 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
16334:
16335: kolaiksi ja jalkarandaksi myöskin työntekijälle, jota se tälle
16336: .io muutenkin suuressa määräs'sä on.
16337: Ennen on Hallitus ja Eduskunta työpäivän rajoittamista
16338: koskevissa lakiehdotuksissaan tahtonut, niinkuin tälmän luon-
16339: toista asiaa käsittelevässä Työväenasiainvaliokunnan mietin-
16340: nössä 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä sanotaa.n, ,pitää
16341: silmällä, etteivät uudistuks{l.t tule vaikeuttamaan teollrsuuden
16342: menestymistä maa•ssamme. Työväen suojeluslaki, joka työn-
16343: tekijäin :parasta tarkoittaess.aan lopettaisi teollisuuden kan-
16344: nattavarsuuden, olisi turmiollinen sekä työntekijälle että
16345: työnantajalle", huomautetaan siinä. Va,lio'kunnan enemmistö
16346: ei kuitenkaan ole ottanut varteen tätä 'PUolta asiassa.
16347: Lakia valmisteltaessa ei ole riittävästi käytetty a·sian-
16348: tuntijoita, joka olisi ollut sitälkin tavpeeUisempaa kuin vält-
16349: tämättömät tilastot yksin työpäivän pituudestakin ovat vail-
16350: linaiset.
16351: Jo asiantuntija.tietojen niukasta käyttämisestä on seurauk-
16352: sena, että Valiokunta ei voi ·esittää mitään konkreettista ku-
16353: vaakaan siitä, mitä ehdotettu laki tullsi vaikutta,maan liik-
16354: keiden, yritysten ja lai,tosten kannattavaisuuteen. Yrittäjä-
16355: voitto on sota-aikana kyllä ollut suuri<, mutta on se näi:hin asti
16356: rauhan aikana maassamme ollut hyvinkin vaatimaton. Kovin
16357: suuria lisakustannuksia ei sii's saateta säännöllisissä oloissa
16358: yrittäjävoitolla peittää, sillä myöskin tällä on alin mahdolli-
16359: nen rajansa, jota pienemmällä liikevoitolla ei yrittäjä saata
16360: tulla toimeen eikä yritys menestyä yhtä vähän kuiri työnte-
16361: kijä saattaa tulla toimeen ·alle ~änen eksistenssiminiminsä
16362: pol,jetuilla työ·palkoilla.
16363: Valiokunnan mietinnössä tahdotaan todistaa, että miltei
16364: kaikilla työaloilla on näihin saakka vallinnut kahdeksaa tun-
16365: tia pitempi täysika.svuisten vuorokautinen työaika ja ollaan
16366: mietinnössä myöskin pakotetut myöntämään (siv. 7 kapp. 2),
16367: ettei ,maassamme useimmilla t.eollisuusaloilla vielä ole saa-
16368: vutettu mainittavaa kokemusta siitä, miten tällä tavoin (kah-
16369: deksaan tuntiin) lyhennetty työaika vaikutta.a tuotantoon".
16370: Vieläpä ollaan mietinnössä (siv. 7 kapp. 2:) pakotetut väJliHi-
16371: sesti myöntämään sekin, että ehdotettu laki kahdeksan tmi-
16372: Vastalause II. 31
16373:
16374: nin työajasta tulisi alussa vaikeutta:maan maamme tuotantoa
16375: ja kotimaisen teollisuutemme kilpailua ulkomaisen kanssa,
16376: kunnes teknilliset parannukset, tiivistynyt työteho y. m. ajan-
16377: mittaan tasaisiva•t mahdollisesti syntyvän epäsuhdan. Perin
16378: pf:rältakin jää siis ehdotetun lain tarkotus y1ksipuolis.esti,
16379: seurauksista välittämättä, ainoastaan siksi kuin mietinnön
16380: perusteluissa (siv. 5 kapp. 2) sanotaan: ,Kysymyksessäo.leva
16381: eduskuntaesitys tarkoittaa niiden saavutusten turvaamista,
16382: joihin pal'kkatyöläi•set aiva.n viime aikoina ovat työa.ikaan
16383: nähden päässeet, ja samojen etujen va.mamista sellaisillekin
16384: työntekijäryhmille, jotka eivät vielä ole tulleet niistä osalli-
16385: siksi".
16386: Mutta aivan viimea~kaiset kahdeksan tunnin ja sitäkin
16387: lyhemmän vuorokautisen työajan saavutukset eivät todista
16388: tällais·en lyhenn.yksen puolesta mitään, vaikka· Valiokunrnan
16389: mietinnössä niihinkin vedotaan siitä huolimatta, että toisessa
16390: kohtaa myönnetään, niinkuin mainittu, kokemuksen puute
16391: maassamme näin lyhyistä työpäivistä. Täysikasvuisten työn-
16392: tekijäin vuordkautisen työajan rajoittamisesta kahdeksaan
16393: tuntiin on Suomessa, hyvin ha1rvoja poikkeustapauksia lu-
16394: lmunottamatta, kokemusta vasta muutamien v·ii•kkojen ajalta,
16395: kun luonnollisesti tarvittaisiin vuosia, ennenkuin riittävää
16396: kokemusta olisi tällaisen rajoituksen toteuttamista varten
16397: lainsäädännön avuUa. Nyt vallitseva kahdeksan tunnin vuo-
16398: rokautinentyöaika on saavutettu ;vallankumouksen kuohuissa
16399: ja työnantajain ollessa an·karan pakotuksen alaisina. Lisäksi
16400: on huomruttava, että minkään tuotannon alalla ei tällä haa-
16401: vaa eikä koko sodan aikana ole ollut juuri minkään1aista ul-
16402: komaalaista e~kä edes kotimaista 'kil1pailua, sillä kaikista
16403: hyödykkeistä ovat kilpailleet ainoastaan ostagat. Jos mit-
16404: kään, ovat siis meillä nyt vallit•sevat olot ka.ikin puolin poik-
16405: keukselliset ja e]läisäännölliset. Mutta sellainen laki kuin
16406: työpäivää ra1joittava on laooittava säännöllisiä oloja varten,
16407: ja, jos suinkin mahdollista, myöskin säännölHsten oloj.en valli-
16408: tessa, sillä ihminen erehtyy aina helposti käJsittämään tule-
16409: vaisuuden liikaa nykyisyyden kaltaiseksi. Ja vaiikkrupa
16410: m-eillä jo nykyään o:li<si kahdeksanituntisesta työpäi'Västä sitä
16411: 32 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
16412:
16413: kokemusta, joka meiltä todellisuudessa kokonaan puuttuu,
16414: sekä myönifieiseen suuntaan käypää kokemusta, ja vruikkrupa
16415: me lisäksi eläisimme aivan säännöllisissä oloissa, niin olisi
16416: sittenJkin hyvin arveluttavaa rajoittaa täysikasvuisten vuoro-
16417: kautinen työaika ka:h'de'ksa;an tuntiin lainsäädännön avulla,
16418: mikäli tämä aika olisi osottautunut lyhimmä:ksi työajaksi,
16419: jolla ylipäänsä voidaan ifiulla toimeen, sillä lyhi:mmän mah-
16420: dollisen työpä:ivän säät.fuminen 'Pisimmäksi sallituksi käy häi-
16421: riöitä tuottamatta laatuun ain·oastaan niin kauan kuinneluke-
16422: mattomat edel'lyt~set, joista työpäivän 'pituuden täytyy riip-
16423: pua, pysyvät yhtä suotuisina kuin l.a'kia säädettäessäkin.
16424: Mutta näin ei suinkaan ole asian laita; edellytYkset vaihtele-
16425: vaJt tässä kohden hyvin usein.
16426: Mitä lisärasituksia Valio:kunnan ehdottama laki tuotan-
16427: nolle ja Eike-elämälle asettaisi, käsitettänee, kun oteta·an huo-
16428: mioon, että paitsi työpalkkojen li•säystä, jonka aiheuttaisi li-
16429: sätyövoiman tarve ja ylityöt sikäli kuin tällaisia töitä on lain-
16430: kaan mahdollinen teettää, yrittäjän monessa tapauksessa olisi
16431: prukko ryhtyä! ratkennuttaJmaan asuinrakennuksiru lisätyö-
16432: väelle.
16433: Kun tämän ottaa huomioon, tajuaa, että se korkeintaan
16434: kuuden kuukauden lykkäys ehdotetun lain toimeen'Panoon
16435: nähden, johon S~naati'lle la1kiehidotuksen 13 :nnPssa § :ssä an-
16436: neta•an •työntekijöitä kuulematta valta, on aivan riittäimätön
16437: esim. ra.utateillä ja (;lttä lakiehdotus siis tiilmänkin pykäläm
16438: osalta on mahdoton toteutettava!ksi.
16439: Yleinen täysikrusvuisen työntekijän vuorokautisen työ-
16440: ajan rajoittaminen kahdeksaan tuntiin on täHä kerlaa ehdo-
16441: tettu mitä ·sO'Pimattomimmalla ja suorastaanmitä vaara liisim-
16442: malla hetkellä. Sota on hävittänyt maarlmasta määrättämän
16443: paljoud·en välttämättömyyshyödykkeitä ja myöskin kykene-
16444: viä työvoimia. Työvoimien puutteesta y. m. syistä ovat suu-
16445: ret alat viljelysmaita'kin melkoisella, ehkä suurimmalla
16446: osana maaprulloa jääneet vaille riittävää hoitoa ja samalla ka-
16447: dottaneet kasvuvoimastaan, joka vasta vuosikausien uutte-
16448: rana työllä on takaisin va'lloitettavissru. Jos ihmis!kulllta siis
16449: tahtoo lähimmässä tulevaisuud·essa harvenneitten ja rauhan
16450: Vastalause II. 33
16451:
16452: toimista vieraantuneitten työvoimiensa avulla saavuttaa sa-
16453: man eläa:nän standardin, joka sillä oli ennen sota·a, niin sitä ei
16454: voida missään voitta·a työajan 'lyhennyksellä, vaan pikemmin
16455: sen ·pitentämisellä, mikäli työpäivä:n 'pitentämisellä on suu-
16456: rempi työtulos saavutettavissa. Vielä vähemmän voidaan
16457: meidän lyhytkesäisessä, luonnon rikkauksilla niukasti varus-
16458: tetussa, harv.aan asutussa maassa taa.ntumatta kestää aina
16459: kahdeksantuntiseksi lyhennettyä työpäivää, sillä ka,ikesta
16460: muusta puhumattakaan on meille varsin tietämätöntä, minkä-
16461: laisiksi kansainväliset liikenne-, tulli- y. m. suhteet, joista
16462: toisten ·kansain kilpailuvoima meidän maassa riippuu, rauhan
16463: tultua muodostuvat. Mutta sellainen kuitenkin on yleinen
16464: käsitys, että, huolimatta kaikkialla alussa. ehkä vallitsevasta
16465: työvoiman puutteesta, pienten kansain asema kilpailussa käy
16466: tukalruksi - alistetussa valtiollisessa asemassa olevan pikku-
16467: kansan sitäkin tu;kalammaksi. Jo näistäkään syistä ei mei-
16468: dän tulisi ensimäisinä rientää sitä vaamllista koetta suorit-
16469: tamaan, johon Valiokunnan enemmistö pyrkii. Meidän on
16470: vielä tämän lisäksi muistettava, että terve ja kansallista
16471: edistystä harrastava, oikeudentuntoinen sosiaalipolitiikka
16472: vaatii meiltä sellaist-en uudi.stusten toteuttamista, jotka tur-
16473: v.aavat työvelvollisuutensa kunnollisesti suorittaneet ja suo-
16474: rittavat työntekijät kurjuuteen ja armopa.loille joutumasta,
16475: sekä tekevät mahdolliseksi sivistyksen levittämisen entistä
16476: suuremmalla teholla kansan pohjimmaisimpiinkin kerroksiin
16477: ynnä viljelyksen ulottamisen uusille, tähän asti aukaisemat-
16478: tomille aloille. Mutta tämä jälleen vaatii ·kansaltamme suu-
16479: ria kustannuksia. Ja nämä kustannukset tulevat sellaisena
16480: aikana suoritettav;1ksemme, jolloin me sitä paitsi tuskin
16481: voimme välttää sodasta johtuvia., raskaita jälkilaskuja. Näin
16482: muodostuneesta tilanteesta ei Suomen kansa käsittääksemme
16483: selviä työn vähentämisellä. Ikäänkuin omantuntonsa lohdut-
16484: tamiseksi on Valiokunnan enemmistön täytynyt ryhtyä en-
16485: nustuksiin. Valiokunnan mietinnössä (siv. 7, kapp. 2) lau-
16486: sutaan näet, että ulkomaalaisen kilpailun pelkäämiseen ei ole
16487: ,,riittävää aihetta", ,kun täytyy pitää todennäköisenä, etta
16488: tälla~nen (kahdeksan tunnin) työaika tulee ennen pitkää
16489: 3
16490: 34 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
16491:
16492: muissakin sivistysmaissa yleisesti otettavaksi käytäntöön".
16493: Mutta ellei tällainen työpäivä tule yleiseksi ulkomailla, niin
16494: millä silloin voidaan taata Suomen tuotanruon kannattavai-
16495: suus - ja millä, jos meillä vallitsee kahdeksan tunnin maksi-
16496: marulityöpäivä, voidaan ehkäistä teollisuuslaitostemme kyl-
16497: mille joutuminen sillä väliajalla, joka kuluu ennenkuin an'ka-
16498: rimmat ja edellytyksiltään meitä voim31rokaammat ulkomaa-
16499: laiset kiltpailijamme ovat toteuttaneet kahdeksan tunntin työ-
16500: päivän?
16501: Suomea uhkaa juuri tällä hetkellä nälänhätä. Jos niillä.
16502: aloilla, mihin kysymyksessäoleva laki ulottuu, säädetään
16503: enintään k31hdeksantuntinen vuorokautinen työaika kautta
16504: vuoden, aiheuttaa se monilla ulkopuolella maataloustuotan-
16505: toa olevilla aloilla kolmivuorojärjestelmän tai ainakin lisä-
16506: työvoiman tarpeen. Mutta tämä merkitsee sitä, että työvoi-
16507: maa siirtyy elintarvetuottajien riveistä elintarpeitten kulut-
16508: tajien r:isveihin. Mitä tästä jälleen seuraa, käsittää jokainen.
16509: joka tietää, että viime vuonnakaan, vaikka kaikissa töissä
16510: v31llitsi pitempi työaika, ei maanviljelykseen, eipä edes sadon
16511: korjaamiseen ollut riittävästi< työvoimaa.
16512: Mutta milloin kaikki tämä havaittaisiinkin ja tahdottai-
16513: siin torjua karrnalinta hätää ·siten, että ku:kin kohdaltansa
16514: koettaisi tehdä voimiensa mittaisia työpäiviä, niin olisi es-
16515: teenä laki, joka aina kymmeniin tuhan'Siin nousevilla sakoilla
16516: pidättäisi työnantajaa sallimasta tällaista pelastustyötä.
16517: Varsinkin nykyään ·vallitsevissa oloissa toteutettuna olisi
16518: v.aliokunnan enemmistön ehdotus siis omiaan viemään meitäi
16519: kohti köyhyyttä ja köyhtymistä ja kohti köyhtymisestä aina
16520: johtuvaa taantumusta. Ja juuri tänä vuonna toteutettuna.
16521: niinkuin Valiokunnan enemmistö ehdotusta toteutettavaksi
16522: vaatii, olisi se, niinkuin sanottu, vielä omiaan lisaämään edel-
16523: lytyksiä uhkaavalle elintarvepulalle, joka, organiseeratta-
16524: koon nälkää millä byrokraattisilla toimenpiteillä tahansa,
16525: sittenkin koituisi köyhille ja vähäosaisille turmiollisemmaksi
16526: kuin varakkaille, ja näin ollen uhkaisi tämä lakiehdotus ai-
16527: nakin nyt toteutettuna ennen kaikkea työväenluokkaa ja vä-
16528: hävaraisia juuri nii'llä seurauksilla, joitten torjumisen alussa;
16529: Vastalause II. 35
16530:
16531: merkitsimme kansallisesti itsetietoisen sosiaali,politiukan teh-
16532: täväksi.
16533: V. 1'909 olivat kansainväliset edellytybet ja myöskin
16534: edellytykset meidän •omassa maassamme verrattomasti suo-
16535: tuisammat kuin nyt työpäivän lyhennykselle. Mainitun
16536: vuoden toisilla va1tiopäivillä käsittelikin Eduskunta lop-
16537: puun ja hyväksyi puolestaan ,Asetuksen työstä tevllisuUJS-
16538: ynnä eräissä muissa ammateissa". Silloinkin rdhjettiin tässä
16539: a·setuksessa rajoitetummilla aloilla kuin nyt säätää ainoas-
16540: taan kymmentuntinen pisin, vuorokaudessa sallittava työ-
16541: aika. 'Tälle 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä hyväksytylle
16542: asetukselle vaativat Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen
16543: edustajat vasta kolmatta kuukautta sitten Venäjän vallan-
16544: kumouksen juuri ·puhjettua Venäjän väliaikaisen hallituk-
16545: sen vahvistusta jo ennen Suomen eduskunnan kokoontumista.
16546: Ilmeisesti näiden vaatimusten aiheuttamana julisti Suomen
16547: nykyinen Senaatti viime maaliskuussa jullmisemassaan oh-
16548: jelmassa ,viipymättä aikovansa ryhtyä toimiin, jotta edus-
16549: kunnan ai'kaisemmin hyväksymät - - -- asetukset työstä
16550: teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa - - - saate-
16551: taan vahvistetui,ksi". Toistaiseksi ei koiimainen hallituk-
16552: semme kuitenkaan ole vielä ehtinyt tätä ohjelma-kohtaansa
16553: toteuttaa. Näin ollen on muodotonta ja kotimaisen ha llituk-
16554: sen välikäteen saattamista Eduskunnassa laatia ja lop•puun
16555: käsitellä nyt ehdotettu lakiehdotus kahdeksan tunnin työ-
16556: ajasta ennenkuin suurelta osalta samoista asioista Eduskun-
16557: nan aikaisemmin loppuun käsittelemän ja hyväksymän laki-
16558: ehdotuksen kohtalo on l opullisesti ratkaistu. Tällaista me-
16559: 1
16560:
16561:
16562: nettelytapaa ei Eduskunnassa tähän asti ole hyväksytty.
16563: Suomea vauraammatkin maat ja suomalaisia paljoa rikkaam-
16564: mat sekä voimakkammat kansat ovat lainsäädännön avulla
16565: tähän asti hyvin varovaisesti rajoittaneet vuorokautisen työ-
16566: ajan pituutta. Tavallisissakin oloissa olisi siis Eduskunrnalla
16567: täysi syy odottaa 1909 :n laki-ehdotuksen ratkaisua, ja jos
16568: se ·on myönteinen, sen jäl'keen siitä saavutettavia kokemuk-
16569: sia ennenkuin samoista asioista laadittaisiin uusia lakeja,
16570: jotka yhä supistaisivat vuorokau<iessa sallittavan työajan
16571: pituutta, lisäksi ulottaen lain entistä laajemmilla aloille.
16572: 36 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
16573:
16574: Emme tahdo lruhemmin puuttua sellaisiin epäjohdonmu-
16575: kaisuuksiin ja muodottomuuksiin kuin että meijeritkin ovat
16576: joutuneet tämän lain alaisiksi, vaikka ni:l ilmeisesti kuuluisi-
16577: vat sen toisen lakiehdotuksen piiriin, jonka paraikaa tapah-
16578: tuvaan käs~telyyn V aliakunnassa edellä olemme viitanneet,
16579: tai että Hallituksen täytyy toimenpidettä.än varten alaisel-
16580: ta.an viranomaiselta hankkia ,suostumus" (§ 1;2),, emmekä
16581: muuta kuin viitata myöskin rangaistusmääräysten yksipuo-
16582: lisuuteen ja omituisuuksiin, vaan ehdotamme jo edellä esi-
16583: tetyn perusteella kunnioittavimmin,
16584:
16585: että Eduskunta hylkäisi V aliokunrw.m ehdo-
16586: tuksen Laiksi kahdeksan tunnin työajwta.
16587:
16588: Kuitenkin saattaa, niinkuin edellä olemme lausuneet,
16589: kansakunnan ruumiillinen työvoima ilman lainsäädännön
16590: kautta tapahtuvaa täysikasvuistenkin vuorokautisen työajan
16591: rajoittamista erinäisillä aloilla joutua ryöstöviljelyksen alai-
16592: s~ksi. Mutta val'ISilllk~n kun vuorolkautinen työaika ei voi eikä
16593: sen tarvitse kaikissa töissä olla Y'htä pitkän ja .kun toisilla
16594: aloilla kaivattanee rpikemmin kuin toisilla lainsäädännön
16595: apua, jota eräillä aloilla jälleen ei kaivata lainkaan, sekä 'kun
16596: lainlaadinta vuorokautisen työ~ajan rajoittamiseksi kohtaa
16597: muitakin suuria vaikeuksia ja vaatii laajoja esitöitä, ei täl-
16598: laista .lakia mielestämme voida menestyksellä aikaansaada
16599: lainkaan eduskuntaesityksen, vaan airuoastaan Hallituksen
16600: esityksen pohjalla, jonka vuoksi ehd-otamme edelleen kun-
16601: nioittavimmin, että Eduskunta anoisi,
16602:
16603: että lLaUitus tutkituttaisi, millä aloilla, mis-
16604: sä järjestyksessä ja missä määrim täysi!Msvuisten
16605: työntekijäin VUorokautista työ-a:ikaa voitaisiin
16606: lcrinsäädiiinnön a'l}:ulla sivtä edelleen rajoittaa,
16607: mitä Eduskunnan 1909 vuoden toisilla valtio-
16608: päivillä loppuun käsiJttelemään ja hyväksymään
16609: ehdotukseen AsetukS'eksi työstä teollisuu-s- ynnä
16610: eräissä muissa ammateissa miiltyy, sekä antailsi
16611: Vastalause II. 37
16612:
16613: esityksen asi"aSta Eduskunnalle, mikäli tämä tut-
16614: kimus seUaiseen toimenpit~eseen aihetta M~~taa.
16615:
16616: Helsingissä, kesäkuun 6 päivänä 1917.
16617:
16618: K. N. Rantakari. Otto Thuneberg.
16619: E. Sinkko. ·Mikko J,einonen.
16620: Aug. Hyöki.
16621:
16622: Pääasiassa yhdyn edellä olevaan vastalauseeseen.
16623:
16624: A. J. Sariola.
16625: Helsingi,ssä, Suomen Senaatin kirj apainoss.a, 1917.
16626: 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
16627:
16628:
16629:
16630:
16631: Suuren valiokunnan mietintö
16632: N :o 11 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl-
16633: tää ehdotuksen laiksi kahdeksan tunnin työ-
16634: ajasta.
16635:
16636: Suuri valiokunta on, kä?siteltyänsä, edellämainitun asian,
16637: päättänyt puoltaa Työväenasiainvaliokunnan mietinnössä
16638: N :o 1 olevaa ehdotusta,
16639:
16640: että Eduskunta hyväksyisi Eduslrlunnan myö-
16641: tävaikutuksella määrättävällä tavalla vahvistet-
16642: tavaksi ja voimaan sootettavaksi Työväenasiain-
16643: valiokunnan laatiman lakiehdotuksen.
16644:
16645: Helsingissä, 18 päivänä kesäkuuta 1917.
16646: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
16647: 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
16648:
16649:
16650:
16651:
16652: Suuren valiokunnan mietintö
16653: N :o 11 a eduskuntaesityksen johdosta, joka si-
16654: sältää ehdotuksen laiksi kahdeksan tunnin työ-
16655: ajasta.
16656:
16657: Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyväksynyt
16658: Lain kahd·eksan tunnin työajasrta Suuren valiokunnan mietin-
16659: nössä N :o 11 olevan ehdotuksen mukaisesti muutoin, paitsi
16660: alempana luetellut .pykälät, jotka Eduskunta on hyväksynyt
16661: näin kuuluviksi:
16662:
16663: 1 §.
16664: Tämän lain alaisia ovat:
16665: 1) alempana mainitut liikkeet ja yritykset, sikäli kuin
16666: niissä käytetään työntekijöinä muita kuin puolisoa ja omia
16667: lapsia:
16668: a) käsityö- ja tehdasliikkeet sekä muut teollisuus-
16669: ammatit;
16670: b) rakennusten ja satamain sekä ratain, siltain, teiden ja
16671: muid·en kulkulaitosten rakentaminen, korjaus ja kunnossa-
16672: pito;
16673: c) ·pelastus- ja sukellustoiminta;
16674: d) saunat ja kylpylät;
16675: e) raivaus-, perkaus-, kuivaus- ja puhtaanapitotyöt;
16676: f) metsän- ja halonhakkuu;
16677: g) puutavaran ajo, lauttaus ja uitto;
16678: h) tavaran lastaus ja purkaminen;
16679: i) kauppa-, konttori- ja varastoliikkeet;
16680: k) ravintola-, hotelli- ja kahvilaliikkeet; ynnä
16681: 1) liikkeet ja yritykset, jotka on pidettävä edellämainit-
16682: tujen veroisina; sekä
16683: 2 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
16684:
16685: 2) alempana mainitut liikkeet ja laitokset, mikäli niissä
16686: käytetään palvelus- ja työväkeä:
16687: a) rautatie- ja raitiotieliikenne, posti-, tulli- ja puhelin-
16688: laitokset ynnä kanavat;
16689: b) automobiililiikenne ja ajurinliike;
16690: c) virastot, koulut, sairaalat ja vankilat; sekä
16691: d) liikkeet ja laitokset, jotka on pidettävä edellämainit-
16692: tujen veroisina.
16693: Mitä tässä laissa säädetään, koskee myös sellaista liikettä
16694: ja yritystä, jota valtio, kunta, seurakunta, yhdistys tai ~aitos
16695: pitää, vaikka sitä ei harjoitatakaan elinkeinona.
16696: Tämä laki ei koske edellämainittuja liikkeitä ja yrityk-
16697: siä silloin kuin ne liittyvät sivuelinkeinona maanvil'jelykseen,
16698: ei kotitaloutta eikä meijereitä, ei sellaista puutavaran hak-
16699: kausta, ajoa, lauttausta ja uittoa, joka on jätetty yksityisen·
16700: henkilön tai pienemmän työkunnan urakalla suoritettavaksi,
16701: eikä myöskään muita työliikkeitä ja yrityksiä maalla, joissa.
16702: pidetään vähemmän kuin kolme työntekijää.
16703:
16704: 2 §.
16705: Työntekijää ei saa 1 § :n 1 momentin 1) kohdassa maini-
16706: tuissa liikkeissä ja. yrityksissä alempana tässä pykälässä mai-
16707: nituin poikkeuksin pitää säännö:llisessä työssä enempää kuin
16708: kahdeksan tuntia vuorokaudessa eikä enempää kuin yhdek-
16709: sänkymmentäkuusi tuntia kahdessa viikossa.
16710: Milloin työn teknillinen laatu tai muut pakottavat seikat
16711: niin vaativat, saa työntekijää pitää työssä -enemmän kuin
16712: kahdeksan tuntia vuorokaudessa, viikkotuntien lukua siten
16713: kuitenkaan lisäämättä.
16714: Lirkkeissä ja yrityksissä, jotka tarkoittavat puutavaran
16715: ·ajoa, lauttausta ja uittoa, tai tavaran lastausta ja purkamista,
16716: sekä konttoritöissä kuin myös niissä liikkeissä ja laitoksissa,
16717: jotka .mainitaan 1 § :n 1 momentin 2) kolidassa, älköön työn-
16718: tekijää pidettäkö säännöllisessä työssä enempää kuin sata
16719: yhdeksänkymmentäkaksi tuntia neljän viikon aikana.
16720: Kaivos- ja vuoriteollisuudessa la;sketaan kaivokseen las-
16721: keutuminen ja 1kaivoksesta nouseminen työaikaan; ·samoin
16722: Kahdeksan tunnin työaika. 3
16723:
16724: myös muussa työssä kulkeminen työnantajan määräämästä
16725: lähtöpaikasta varsinaiseen työnsuorituspaikkaan sekä sieltä
16726: määrättyyn lähtöpaikkaan palaaminen.
16727:
16728: 3 §.
16729: Sen työajan lisäksi, mikä 2 § :n 1 momentissa mainitaan,
16730: sallittakoon työntekijää hänen suostumuksella,an pitää .yJi-
16731: työssä enintään kymmenen tuntia viikossa ja 2 § :n 3 momen-
16732: tissa mainitun työajan lisäksi neljäkymmentä tuntia neljän
16733: viikon aikana, ei kuitenkaan kummassa;kaan tapauksessa
16734: enempää kuin sataviisikymmentä tuntia vuodessa, &ekä sitä-
16735: paitsi tarkastusviranomaisen luvalla, milloin työn säännölli-
16736: nen jatkuminen· välttämättä niin vaatii, lisä-ksi korkeintaan
16737: sata tuntia vuodessa. · ,
16738: Ylityöstä, mikä tehdään päivittäisen työajan lisäksi, mak-
16739: setaan kahdelta ensimäiseltä tunni-lta vähintään viidellä-
16740: ·kymmenellä prosentil:la ja sen jälkeen väJhintään sadalla
16741: pros-entilla korotettu palkka.
16742:
16743: 4 §.
16744: Kun luonnontapalhtuma, talJaturma tai muu vaara uhkaa
16745: tahi on keskeyttänyt työn taikka milloin työn keskeyttäminen
16746: aiheuttaisi omaisuuden, tavaran tai raaka-aineen pilaantumi-
16747: sen tai hukkaantumisen, saa 2 ja 3 § :ssä säädettyjä työ-
16748: aikoja ,mikäli nuo seikat vaativat, kohtuullisesti pitentää, ei
16749: kuitenkaan kauemmin kuin neljän viikon aikana. Sellaista
16750: työtä ei lueta 3 §:ssä mainittuun ylityöaikaan.
16751: Siten toimeenpannusta työajan pitennyksestä on työnan-
16752: tajan tarkastusviranomaiselle viipymättä lähetettävä ilmoi-
16753: tus, _jossa on tarkasti mainittava toimenpiteen syy sekä pi-
16754: tennyksen laajuus ja kestävyys. Tarkastusviranomaisen tu-
16755: lee, tutkittuaan asianlaatua, joko jättää asia tuon ilmoltuk-
16756: sen varaan tahi ryhtyä toimenpiteisiin pitennyksen rajoitta·
16757: miseksi tai lakkauttamiseksi.
16758: Mitä 3 ~ :n 2 momentissa on säädetty y·lityöstä maksetta.
16759: vasta palkasta sovellettakoon myös tällaiseen hätätyöhön.
16760: 4 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
16761:
16762: 13 §.
16763: Tämä laki astuu voimaan kolmen· kuukauden kuluttua
16764: sen vahvistamis·esta. Senaatilla on kuiten"kin valta myöntää
16765: toimeenpanoon nähden lykkäystä, enintään kuudeksi kuukau-
16766: deksi, niillä aloilla, joilla lain aikaisempi toimeenpano kohtaa
16767: voittamattomia esteitä.
16768: Tällä lailla kumotaan tai muutetaan, lukuunottamatta
16769: lasten työaikaa koskevia säännöksiä, ne voimassaolevat lain-
16770: säännökset ja muut määräykset, jotka ova.t ristiriidassa tä-
16771: män lain kanssa.
16772:
16773:
16774:
16775: Kun asia Eduskunnan päättämän muut-oksen johdosta on
16776: ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä, on Valiokunta päät-
16777: tänyt pääasiassa 1puoltaa Eduskunnan päätöstä. Kuitenkin
16778: on Valiokunta katsonut tarpeelliseksi ehdottaa lakiehdotuk-
16779: seen eräitä muutoksia, joita Suuri valiokunta pyytää saada
16780: -lyhyesti perustella.
16781: 1 §. Suuri valiokunta ei ole katsonut tarpeelliseksi asettaa
16782: virastoja ja kouluja tämän lain määrälysilen alaisiksi, j.onka
16783: tii.hden tämän pykälän 2) merkitystä koihdas·ta on poistettu
16784: niitä koskeva määräys.
16785: .Suuren valiokunnan mielestä on pykälän viimeinen mo-
16786: mentti Eduskunnan päättämässä muodossa epämäiilräinen ja
16787: liian laaja. Suuri valiokunta on sentähden U:tyväJksynyt mo-
16788: mentille uuden muodon, joka .pääasiallisesti sisältää samaa
16789: kuin Suutl"en valiokunnan aikaisem1pi. ehdotus tässä kohden.
16790: 2 §. Sen päätöksen mukaan, j.onka.Suuri valiokunta on teh-
16791: nyt 1 § :n viimeisen momentin sulhteen, ovat tämän lain mää-
16792: räysten alaisia sellaiset meijerit, joita ei kälytetä maatalou-
16793: den välittömässä yhteydessä, vaan jotka ovat <erillisiä liike-
16794: yrityksiä. Suuri valiokunta on kuitenkin pitänyt tarpeelli-
16795: s·ena niihin meije11eihin näilid·en, joi,hin tälmän 'lain säännök-
16796: siä on ulotettava, sallia soveUettavaksi sitä rpoikkeussään-
16797: nöstä, joka mainitaan lain 2 § :n 13 momentissa.. Momenttiin
16798: on sentäJhd•en tehty tätä tarkoittava lisäys.
16799: Kahdeksan tunnin työaika. 5
16800:
16801: Suuri valiokunta on pitänyt tarpeellisena a.settaa ;pykä- 5 §.
16802: län ensimäisen lauseen lopussa mainitun poikkeusmääräyk-
16803: sen alaiseksi my·ösikin ne tai>aukset, joissa työn teknillinen
16804: laatu ei salli työtä valvovien •erikoisten ammattilaisten täy-
16805: dellistä työstä varpauttamista. · Poikkeusmääräyksistä on
16806: muodostettu uusi momentti.
16807: Koska I>Ykälän tois'een moonenttiin 'sisältyviä! sanoja 12 §.
16808: ,asianomaisten työntebjäin suostumuksella" voitaisiin tul-
16809: kita eri suuntiin, on Suuri valiokunta I>oistanut nämä sanat
16810: momentista.
16811:
16812: Edelläesitetyn 1Jerusteella saa Sururi ·valiokunta kunnioit-
16813: taen elhdottaa,
16814: .että Eduskunta hyväksyisi Eduskfunnan myö-
16815: tävaikwtuksel!Ja määrättävällä tavalla vahvistet-
16816: tavaksi ja voimaansaatettav'aksi Se\U'nlW'Mn laki-
16817: ehdotuksoo:
16818:
16819:
16820: Laki
16821: kahdeksan tunnin työajasta.
16822:
16823: 1 §.
16824: Tämän lain alaisia ovat:
16825: 1) aleffiilana mainitut liikkeet ja yritykset, sikäli kuin
16826: niissä käytetään työntekijöinä muita kuin 'PUOlisoa ja omia
16827: lapsia:
16828: •a) käsityö- ja tehdasliikkeet sekä muut teollisuusam-
16829: matit;
16830: ,b) rakennusten ja satamain sekä ratain, siltain, teiden ja
16831: muiden kulkulaitosten rakentaminen, korjaus ja kunnossa-
16832: pito; '
16833: c) Il'6lastus- ja sukellustoiminta;
16834: d) saunat ja kyl.1Jylät;
16835: e) raivaus-, perkaus-, kuivausc. ja puhtaanlllpitotyöt;
16836: ,f) metsän- ja ihalonhakkuu;
16837: g) puutavaran ajo, lauttaus ja uitto;
16838: 6 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
16839:
16840: 1h) tavaran lastaus ja .purkaminen;
16841: i) kauprpa-, konttori- ja var.astoliikkeet;
16842: k) ravintola-, hotelE- ja kahvilaliikkeet; ynnä
16843: l) liikkeet ja yritykset, jotka on ·pidettävä edellämainit-
16844: twj.en veroisina; sekä
16845: . 2) alempana mainitut liikkeet ja laitokset, mikäli niissä
16846: käytetään palvelus- ja työväkeä:
16847: a) rautatie- ja raitiotieliikenne, •posti-, tulli- ja puhe~
16848: Iinlaitokset ynnä kanavat;
16849: b) automobiililiikenne ja ajurinliike;
16850: c) (poist.) sairaalat ja vankilat; sekä
16851: ·d) liikkeet ja laitokset, jotka on pidettävä ed.ellämainit-
16852: tujen veroisina.
16853: Mitä tässä laissa sääldetään, koskee myös sellaista liike~tä
16854: ja yritystä, jota valtio, kunta, s·eurakunta, yhdistys tai laitos
16855: pitää, vaikka sitä ·ei harjoitatakaan elinkeinona.
16856: Tämä laki ei koske kotitalautta, rooaJnviljelystä ja sen si-
16857: . vuelinkeinoja eikä välittömästi maatal(Juden yhteydessä toi-
16858: mi~ettavia töitä.
16859:
16860:
16861: 2· §.
16862: Työntekijää ei saa 1 § :n 1 momentin 1) kohdassa maini~
16863: tuissa liikkeissä ja yrityksissä alemlpana tässä .pykälässä mai-
16864: nituin poikkeuksin pitää säännöllisessä ty·össä enempää kuin
16865: kahdeksan tuntia vuorokaudessa eikä enempää kuin yhd~k
16866: sänkymmentäkuusi tuntia kahd.es.sa ·viikossa.
16867: Milloin työn teknil>linen laatu tai muut rpakottavat soeikat •
16868: niin vaativat, saa työntekijää •pitää ty•össä enemmän kuin
16869: kahdeksan tuntia vuorokaudessa, viikkotuntien lukua siten
16870: kuitenkaan lisäämättä.
16871: Liikkeissä ja yrityksissä, jotka tarkoittavat puutavaran
16872: ajoa, lauttausta ja uittoa tai tavaraDJ lastausta ja purkamista,
16873: sekä konttoritöissä ja meijereissä kuin myös niissä liikkeissä
16874: ja laitoksissa, jotka mainitaan 1 § :n 1 momentin 2) kohdassa,
16875: älköön työntekijää JJidettäkö säännöllisessä työssä enempää
16876: kuin sata y;hdeksänkymmentäkaksi tuntia neljän viikon
16877: aikana.
16878: Kahdeksan tunnin työaika. 7
16879:
16880: Kaivos- ja vuoriteollisuudessa ·lasketaan kaivokseen las'-
16881: keutuminen ja kaivoksesta nouseminen työaikaan; samoin
16882: my,ös muussa työssä kuill~eminen työnantajan määräämästä
16883: lähtöpaikasta varsinaiseen työnsuoritusiJaikkaan sekä sieltä
16884: määrättyyn lähtöpaikkaan 'Palaaminen.
16885: 3 ja 4 §§.
16886: (E.duskunnan .päätöksen mukaisesti.)
16887: 5 §.
16888: Sunnuntain ll!jaksi on työntekijälle annettava vähintään
16889: kolmekymmentä tuntia kestävä yhtäjaksoinen vaiJaus. työs-
16890: tä ( poist.). Ellei tämä kuitenkaan ole mahdollista, annetta-
16891: koon vastaava vapaus muuna viikon aikana.
16892: Näitä määräyksiä älköön kuitenklaan soveU/utJettako
16893: 4 §:ssä miainittuihin ·~apauksiin, eikiä nivhin, joissa työn tek-
16894: nillinen lootu ei salli työtä valvovien erikoisten ammattilais-
16895: ten täydellistä työstä v·apO/Utta'YY/Jisf;la.
16896: 6-11 §§.
16897: (Eduskunnan •päätöksen mukaisesti.)
16898: 12 §.
16899: Tark,emiJia määräyksiä tämän lain sovelta'misesta antaa
16900: Suomen Senaatti.
16901: Milloin lain käytäntöön soV'eltaminen 1 § :n 1 momentin
16902: 2) kohdassa mainituiHa aloilla työn teknillisen laadun, vuo-
16903: dena.jan tai muiden IJakottavain seikkain vuoksi ei ole mah-
16904: dollinen, on Senaatilla, tarkastusvimnomaisen {poist.) sitä
16905: puoltaesBa, valta määrätä .poik!keuksia tamän lain mukaiseen
16906: työn järjestelyyn enintään YJhd,eksi vuodeksi lrerrallaan.
16907: 13 §.
16908: (Eduskunnan päätöksen mukaisesti.)
16909:
16910:
16911: Helsingissä, 7 päivänä b:einäkuuta 1917.
16912: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
16913: 191 7. - Edusk. takiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
16914:
16915:
16916:
16917:
16918: S u o m e n E d u s k u n n a n eduskuntaesi-
16919: tyksen johdosta päättämä e h d o t u s laiksi
16920: kahdeksan tunnin työajasta.
16921:
16922: Näillä valbiopäivillä on tehty eduskuntaes-itys >laiksi kah-
16923: deksan tunnin työajasta, ja on Eduskunta tämän esityksen
16924: säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
16925:
16926: Kahdeksan tunnin työaika on Suomessa samaten kuin
16927: muissa maissa taloudellisen elämän ja varsinkin teollisuuden
16928: eri aloilla jo kauan ollut työntekijäin pyrkimysten läJhim-
16929: pänä päämääränä. Tämän tuntimäärän asettaminen päivit-
16930: täisen työajan korkeimmaksi rajaksi per"Ustuu siihen laaja:lti
16931: vakiintuneeseen käsitykseen, että ainoastaan siten voidaan
16932: turv,ata ty,öntekijäin ruumiillinen terveys ja henkinen roehi-
16933: tys. Omaksuen tämän käsityskannan Eduskunta on sitä
16934: mieltä, että tällaisen työajan yleinen käytäntöön ottaminen
16935: ajan mittaan tietäisi laajojen kansankerrosten varsin tuntu-
16936: va,a taloudellisen ja sivistykselLisen tason kohoamista ja siten
16937: tuottaisi yhteiskunnalle erittäin suuriarvoisia etuja.
16938: Kahdeksan tunnin työajan yleinen voimaansaattaminen
16939: niillä aloilla, jotka mainitaan Eduskunnan hyväksymässä
16940: larniehdotuksessa, ei Eduskunnan käsityksen mukaan kohtaa
16941: käytännössä voittamattomia esteitä. Tällainen työaika on
16942: viime kuukausina otettu käytäntöön useimmilla tehdasteolli-
16943: suuden aloilla ja huomattavassa määrässä myöskin kruuppa-
16944: ja käsityöliikkeissä. Yleisesti on se puheena olevana aikana
16945: toteutettu metalli-, saha-, puu-, paperi-, tekstiili-, kivi-, lasi-
16946: ja graafiHisessa teollisuudessa sekä useissa ulk~töissä. Sitä-
16947: paitsi se on saatettu voimaan eräissä valtion töissä, kuten
16948: valtionrautateiden konepajoissa ja rautateiden rakennus- •
16949: töissä. Niinikään ovat monet kunnat 'Päättäneet sovelluttaa
16950: 2 19·17. - Edusk. Iakiehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
16951:
16952: sitä omissa töissään. Kun työaika sunnuntai- ja juhlapäiväin
16953: edellisinä päivinä usein on määrätty tavallista lyhemmäksi,
16954: on työtuntien viikoittainen määrä etupäässä teollisuusaloilla
16955: tullut olemaan vähemmänkin kuin, neljäkymmentäkahdek-
16956: san. Missä kahdeksan tunnin työaikaa vielä ei ole otettu
16957: käytäntöön, on se epäilemättä sopivalla työn järjestelyllä
16958: suuremmitta vaikeuksitta toteutettavissa, erittäinkin jos tämä
16959: järjestely saa eräillä aloilla tapahtua niiUe soveltuvissa puit-
16960: teissa. J\fitä tulee yleistä liikennettä välittäviin yrityksiin
16961: ja yleisiin laitoks:Lin, voidaan kahdeksan tunnin työaika, mi-
16962: käli sitä jo ei ole käytäntöön otettu, suuremmilla tai pienem-
16963: millä lisäkustannuksilla panna toimeen näilläkin aloilla, jos
16964: työn järjestelyä varten myönnetään riittävästi mahdolli-
16965: suutta.
16966: Suomessa ei useimmilla teollisuusaloilla vielä ole saavu-
16967: tettu mainittavaa kokemusta siitä, miten tällä tavoin lyhen-
16968: netty työaika vaikuttaa tuotantoon. Mutta sikäli kuin työ-
16969: ajan lyhentämisestä ja erittäinkin kahdeksan tunnin työaJasta
16970: on Suomessa ja. varsinkin muissa maissa saatu kokemusta,
16971: on jotenkin yleisesti tultu siihen tulokseen, että tuotanto-
16972: kustannukset ja yrityksen tuottavuus eivät, työtehon li-
16973: sääntyessä ja työn laadun parantuessa,- ajan mittaan huo-
16974: mattavasti muutu entistä epäedullisemmiksi· tällaisen, usein
16975: sitäpaitsi tärkeitä teknillisiä parannuksia aiheuttavan muu-
16976: toksen johdosta. Näin ollen ei myöskään näytä olevan riit-
16977: tävää aihetta siihen pelkoon, että kahdeksan-tuntisen työ-
16978: ajan yleinen voimaansaattaminen tulisi ajan pitkään vai-
16979: keuttamaan maan teollisuud!iln kilpailua ullkomaisen teolli-
16980: suuden kanssa. Siihen on sitä vähemmän syytä, kun täytyy
16981: pitää todennäköisenä, että tällainen työaika .tulee ennen pit-
16982: kää muissakin sivistysmaissa yleisesti otettavaksi käytän-
16983: t-öön. E:rittäinkin näyttää sellaisilla teollisuusaloilla, joilla
16984: työtä tehdään kautta vuorokauden, tuotannon tarkoituksen-
16985: mukainen teknillinen järjestely johtavan siihen, että kahden
16986: kaksitoistatuntisen vuoron sijasta otetaan käytäntöön kolmi-
16987: vuorojär.iestelmä.
16988: :l(abdeksan tunnin tyliaika. 3
16989:
16990: Näitä näkökohtia silmällä pitäen ja sen ohessa ottaen huo-
16991: mioon, että kahdeksan-tuntisen työajan yleistä ja pysyväistä
16992: voimaan saattamista ei käy jättäminen vapaiden työsopimus-
16993: ten ja hallinnollisten määräysten varaan, on Eduskunta ryh-
16994: tynyt lainsäädäntötoimenpiteeseen kahdeksan-tuntisen työ-
16995: ajan määräämiseksi.
16996:
16997: Kysyroy ksessä oleva la:ki on ul otettu käsittämään teolli-
16998: suus- ja kauppaliikkeet ynnä muuta niihin verrattavaa. liike-
16999: toimintaa sekä suurimmalta osaltaan erilaista liikennettä vä-
17000: littävät yritykset ja. yleiset laitdkset. Lain ulkopuolelle jää-
17001: vät sellaiset toimialat kuin kotitalou.s, maanviljelys ja sen
17002: yhteydessä harjoitettavat elinkeinot sekä merenkulku, sa-
17003: moinlmin poliisi- ja palolaitokset, joiden erikoiset työolot ei-
17004: vät työajan suhteen näytä olevan järjest.ettävissä kysymyk-
17005: sessä olevan lain p-qitteissa.
17006: Työntekijällä tarkoitetaan-lakiehdotuksessa varsinaisten
17007: palkkatyöläisten ohella sellaisia liikeapulaisia, joilla ei. o~e
17008: johtavaa asemaa liikkeessä, sekä kulku- ynnä muissa ylei-
17009: sissä laitoksissa niiden palveluskuntaa'u kuuluvia henkilöitä.
17010: Näin ollen laki ei tulisi koskemaan lain vaikutuspiiriin kuu-
17011: luvien yleisten laitosten virkamiehistöä eikä myöskään muita
17012: sellaisia henkilöitä, joita, kuten sairaanhoitajia taikka. postin-
17013: kuljettajia maalla ja maalaiskir.ieenkantajia, ei voida lukea
17014: asianomaisten laitosten palveluskuntaan eikä niiden käyt-
17015: tämään varsinaiseen työväestöön.
17016: Teollisuus- ja kauppaliikkeissä ynnä niihin verrattavissa
17017: yrityksissä voitaneen säännöllinen työaika useimmiten suu-
17018: l'emmitta vaikeuksitta järjestää enintään kahdeksaksi tun-
17019: niksi vuorokautta ja yhdeksäksikymmeneksikuudeksi tun-
17020: niksi kahta viikkoa kohti, mutta joissakin tapauksissa näyt-
17021: tää työn_ laatu vaativan väljempää, yksinomaan työtuntien
17022: viikottaisen määrän puitteisiin rajoittuvaa järjestelymah-
17023: dollisuutta. Jos sen lisäksi työntekijän ja osaksi sitäpaitsi
17024: tarkastusviranomaisen suostumuksella sallitaan tarpeen vaa-
17025: tiessa enintään kahdensadanvii-denkymmenen tunnin ylityö
17026: vuodessa, on työntekijän s·uojelus katsottava riittävästi tur-
17027: 4 1917. - Edusk. Iakiebd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
17028:
17029: vatuksi ja toisaalta on jätetty tarpeeksi mahdollisuutta jär-
17030: jestää työ tarkoituksenmukaisesti useimmilla näistä toimi-
17031: aloista ja erittäinkin myös sellaisilla, joilla liikkeen yhtämit-
17032: tainen käyttö on teknillisistä syistä välttämätön. Mutta niissä
17033: yrityksissä sovellettavaksi, jotka tarkoittavat puutavaran
17034: ajoa, lauttausta ja uitt.oa tai tavaran lastausta ja purkamista,
17035: on edellämainittu työajan säännöittely liian ahda•s. Näillä
17036: aloilla voitaneen työ sopivasti järjestää, jos saUittujeu työ.n-
17037: tuntien korkeimmaksi rajaksi pannaan neljää viikkoa kohti
17038: laskettuna se tuntimäärä, joka vastaa keskimäärin neljänkym-
17039: menenkahdeksan tunnin viikottaista työaikaa. Tällä tavoin
17040: määrätty säännöllinen työaika soveltuu epäilemättä myöskin
17041: kanttoritiöitä varten, joissa kuukausi- ja varsinkin vuositilien
17042: laatiminen vaatii poikkeuksellisen pitkää työaikaa.
17043: Mitä tulee työajan pituuteen liik·enteestä huolehtivissa
17044: yrityksissä ja yleisissä laitoksissa, on sen järjestelyssä otet-
17045: tava huomioon eräitä erikoisseikkoja. Hankittujen tietojen
17046: mukaan ei säännöllistä työaikaa rautateillä sovi laissa mää-
17047: rätä päivittäisen eikä kahtakaan virkkoa kohti lasketun tunti-
17048: luvun mukaan, vaan on aikaraja:ksi asetetta·va neljää viikkoa
17049: kohti laskettu tuntimää·rä. Eräillä muillaJkin toimialoilla,
17050: kuten maalla harjoitetun automobiililiikenteen, van6invarti-
17051: jain toimittaman vankeinkuljetuksen ja osaksi posti- ja; tulli-
17052: toimen alalla, on niinikään suurempi liikunta-ala työajan
17053: järjestelyssä tarpeen. Kun lisäksi yleensäkään ei näytä ole-
17054: van syytä niillä, enimmäks.een valtion tai kunnan välittömän
17055: määräysvallan alaisilla aloilla, joista tä•ssä on kys,ymys,
17056: aivan yksityiskohtaisesti säännöstellä työai<kaa, ·on sorpi-
17057: vinta, pysyttämällä ylityötä varten varattava vuotuinen
17058: tuntimäärä yhtä suurena kuin teollisuus- ja kauppa-alalla,
17059: määtätä pisin säännöllinen työaika kaikilla näilläkin aloilla
17060: sadaksi yhdeksäksikymmeneksi kahdeksi tunniksi neljän vii-
17061: kon aikana. Siihen nähden, että kahdeksan tunnin työajan
17062: käytäntöön ottaminen näinkin säännösteltynä voi puheena-
17063: olevilla aloilla kohdata voittamatt.omia vaikeuksia, näyttää
17064: ~itäpaitsi olevan välttämätöntä, että Senaatti saa oi,keuden
17065: erikoistapauksissa, tarkastusviranomaisen sitä puoltaessa,
17066: Kakdeksan tunnin työaika. 5
17067:
17068: lyhyeksi ajaksi kerrallaan määrätä poi,kkeuk.sia tässä esitet-
17069: tyyn työajan järjestelyyn.
17070: Sen työajan lisäksi, mikä tällä tavoin tulisi työnantajan
17071: käytettäväksi, on varattava mahdollisuutta lisätyön teettä-
17072: miseen silloin, kun aivan poi'kkeukselliset seikat sitä vaativat.
17073: Puheenaolevaan lakiin onkin senvuoksi otettu erikoinen hätä-
17074: työtä koskeva säännös.
17075: Samaten on Eduskunta katsonut tarpeellisehi ottaa laki-
17076: ehdotukseen määräyks.en, että työnt.ekijälle on sunnuntain
17077: ajaksi tai muuna viikon aikana annettava vähintään kolmen-
17078: kymmenen tunnin yhtämittainen vapaus työstä.
17079: Edellä esitetyine perus·teille rakennettu laki :ei luonnolli-
17080: sesti voi sisältää muuta kuin ne yleiset säännökset, joiden
17081: mukaan työaika kysymyksessä olevilla, mitä eril.aisimmilla
17082: aloilla on järjestettävä. Tar.kemmat määräykset lain sovel-
17083: luttamisesta niille toimialoille, joilla yksityiskohtaisempi
17084: säännöstely on tarpeen, ja erittäinkin liikennettä välittäviin
17085: yrityksiin ja yleisiin laitoksiin, on jätetty Senaatin antamain
17086: tai sen määräysten mukaan annettavain ohjeiden varaan.
17087: Samoin jää Senaatin asiaksi järjestää hin noudattamisen
17088: valvonta.
17089:
17090: Hyvi:lksymänsä lakiehdotuksen yksityiskohdista Edus-
17091: kunta huomauttaa seuraavaa.
17092: Eduskunta on katsonut asianmukaiseksi jakaa lain alai- 1 §.
17093: siksi saatettavat liikkeet, yritykset ja laitokset kahteen eri
17094: ryhmään, joista toinen käsittää teollisuus- ja kauppaliikkeet
17095: ynnä niihin verrattavat toimialat, ja toinen liikennettä välit-
17096: tävät yritykset sekä yleiset laitokset. Tällainen jaottelu on
17097: tarpeellinen senvuoksi, että jälkimäiseen ryhmään luetut
17098: liiklkeet ja laitokset on, niinkuin edellä on mainittu, eräissä
17099: suhteissa asetettu toisenlaiseen asemaan kuin muut lain alai-
17100: set toimialat Siten käy myös mahdolliseksi eri ryhmien suh-
17101: teen &i tavoin määritellä lain suojeluksen alaiset henkilöt.
17102: Samantapaisia näkökohtia silmällä pitäen on Eduskunta sen
17103: ohessa erittäin maininnut lain alaisina laitoksina tullilaitok-
17104: sen, kanfllvat ja vankilat sekä toisaalta selvästi sulkenut sen
17105: piiristä kotitalouden ja. maanviljelyksen sivuelinkeinoineen.
17106: 6 1917.- Edusk. 4akiehd ....... Edoskunta.e!Htysmiet. N:o 7.
17107:
17108: 2 §. Tämän lain määräysten alaisia ovat sel.laiset meijerit, joita
17109: ei käytetä maatalouden välittömässä yhteyd·essä, vaan jotka
17110: ovat erillisiä liikeyrityksiä. Eduskunta on kuitenkin pitä-
17111: nyt tarpeellisena näihin meijere1hin nähden sallia sovelletta-
17112: vaksi sitä poikkeussäännöstä, joka mainitaan 2 § :n 3, mo-
17113: mentissa.
17114: 3 §. Kun ei ole näyttänyt olevan syytä itse laissa määrätä,
17115: mikä viranomainen saisi toimekseen valvoa lain noudatta-
17116: mista, on 3 §:ssä, samaten kuin muuallakin laki.ehdotuksessa,
17117: puheenaolevasta viranomaisesta käytetty nimitystä tarkas-
17118: tusviranomainen.
17119: Kun on luonnollista, että ylityöstä maksettavaa korotet-
17120: tua palkkaa määrättäessä myöskin luonnossa saadut palkka-
17121: edut on otettava huomioon, ei siitä ole lakiehdotukseen pantu
17122: nimenomaista säännöstä.
17123: 4-10 §. Lakiehdotuksen 4-10 §:n säännökset on, •eräiltä kohdin
17124: jonkun verran muutettuina, otettu Eduskunnan vuonna 1909
17125: päättämästä asetuksesta, joka koskee työtä teollisuus-
17126: ynnä eräissä muissa ammateissa. Kuitenkin on ensiksimai-
17127: nittuun pykälään tehty sellainen lisäys, että hätätyön teet-
17128: täminen on sallittua silloinkin, ·kun työn keskeyttäminen
17129: aiheuttaisi omaisuuden, tavaran tai raaka-aineen pilaantumi-
17130: sen ta! hukkaantumisfm. Edelleen on sunnuntailepoa koske-
17131: vaa säännöstä rajoitettu niin, että s•e ·ei estä teettä:rn,ä;stä
17132: hätätyötä, eikä sitä myöskään sovelluteta niihin tapauksiin,
17133: joissa työn teknillinen laatu ei salli työtä valvovien erikoisten
17134: ammattilaisten täydellistä työstä vapauttamista.
17135: II f. Mitä tulee työn~ntajan edustajaa kosk.evaan erityiseen
17136: rangaistusmääräyksoeen, on Eduskunta pitänyt tarkoituksen-
17137: mukaisena ag;ettaa edustajan tässä suhteessa työnant.aj.an
17138: veroisreksi. Samalla on ka.tsottu asianmukaiseksi ottaa lakiin
17139: s·ellaisia tapauksia tarkoittava erikoissäännös, jolloin työn-
17140: antajana on valtio, kunta tai seurakunta ja jolloin lakia rik-
17141: kova virkamies niinm~odoin ei toimi omaksi edukseen ja on
17142: muutenkin tarkemman valvonnan alaisena.
17143: 13 f. Siihen nähden, että lain sovelluttaminen muutamilla
17144: aloilla ei ole mahdollinen aivan il-äheisessä tulevaisuudessa-,
17145: Kabdtksan, tunnin, tyhika. 7
17146:
17147: on lakiehdotukseen otettu säännös, jonka nojaUa lain toimeen~
17148: pano eräillä al,oilla voidaan tarvittaessa siirtää jonkun. verran
17149: tuonnemmaksi.
17150:
17151: Edellä esitetyn perusteella Eduskunta. kunnioittaen il-
17152: moittaa,
17153: että Eduskunta on hyväksynyt ·Et!Mskunnan
17154: myötävaikutuksella määrättä.väl,lä taval/;q,. vah-
17155: vistettavak~'i ja vc;i:fYIJ(JfJ,n StllJ,fJetf!lWak•si seum;a.van
17156: lakiehdot'Uksen:
17157:
17158:
17159:
17160: Laki
17161: kahdeksan tuoliin työajasta.
17162:
17163: 1 §.
17164: Tämän lain alaisia ovat:
17165: 1) alem,pMia mainitut liikkeet ja yritykset, sikäli kuin
17166: niissä käytetään työntekijöinä muita kuin. puolisoa ja omia
17167: lapsia:
17168: a) k~~ityö- ja tehda11liikkeet sekä muut teollisuu81lm-
17169: matit;
17170: b) rakennusten ja s.atamain sekä ratain, silta:i.n, teiden ja
17171: muiden kulkulaitos·ten rakentaminen, korjaus ja kannossa-
17172: pjto;
17173: c) pelastus- ja su'll:ellustoiminta-;
17174: d) saunat ja kylpylät;
17175: e) raivaus-, per~aus-, kurivaus- ja puh~na.pitotyöt;
17176: ,f) nwtsän- ja ~alonh~kuu;
17177: g) puutava.ran ajo, lauttaus ja uitto;
17178: 1h) tavar~ lastaus ja .pullkamin0n;
17179:
17180: i) ka,upp~-. konttori- ja varastoliikk~et;
17181: k) ravintola-, !hote}li- ja kahvilal.iikkeet; yui
17182: l) liikkeet ja yritykset, jotka on pidettävä edellämainit-
17183: tuj.en veroisina; sekä
17184: 8 1917.- Edusk. lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
17185:
17186: 2) alempana mainitut liikk.eet ja laitokset, mikäli niissä
17187: käytetään palvelus- ja työväkeä:
17188: a) rautatie- ja raitiotieliikenne, •posti-, tulli- ja puhe-
17189: linlaitokset ynnä kanavat;
17190: b) automobiililiikenne ja ajurinliike;
17191: c) sairaalat ja vankilat; sekä
17192: d) liikkeet ja laitokset, jotka on pidettävä ed.ellämainit-
17193: tujen veroisina.
17194: Mitä tässä laissa säädetään, kosk'ee myös. sellaista liikettä
17195: ja yritystä, jota valtj.o, kunta, seurakunta, yhdistys tai laitoE
17196: pitää, vaikka sitä ·ei harjoitetakaan elinkeinona.
17197: Tämä laki ·ei koske kotitaloutta, maanviljelystä ja sen
17198: sivuelinkeinoja eikä välittömästi maatalouden yhteydessä
17199: toimitettavia töitä.
17200:
17201: 2 §.
17202: Ty.öntekijää ei saa 1 § :n 1 momentin 1) kohdass•a maini-
17203: tuissa liikkeissä ja yrityksissä alempana tässä pykälässä mai-
17204: nituin poikkeuksin pitää säännöllisessä työssä enempää kuin
17205: kahdeksan tuntia vuorokaudessa eikä enempää kuin yhdek-
17206: sänkymmentäkuusi tuntia kahdessa viikossa.
17207: Milloin työn teknHlinen laatu tai muut ·pakottavat S'eikat
17208: niin vaativat, saa työntekijää pitää työssä enemmän kuin
17209: kahdeksan tuntia vuorokaudessa, viikkotuntien lukua siten
17210: kuitenkaan lisäämättä.
17211: Liikkeissä ja yrityksissä, jotka tarkoittavat puutavaran
17212: .ajoa, lauttausta ja uittoa tai tavaran lastausta ja purkamist.a,
17213: sekä konttoritöissä ja meijereissä kuin myös niissä liikkeissä
17214: ja laitoksissa, jotka mainitaan 1 §:n 1 momentin 2) kohdassa,
17215: älköön työntekijää ·pid•ettäkö säännöllisessä työssä enempää
17216: kuin satayhdeksänkymmenti}kaksi tuntia neljän viikon
17217: aikana.
17218: Kaivos- ja vuoriteollisuudessa ·lasketaan kaivokseen las-
17219: keutuminen ja kaivoksesta nouseminen työaikaan; samoin
17220: m~s muussa työssä kulkeminen työnanrt;ajan määrääiDästä
17221: läilitöpaikasta varsinaiseen työnsuoritusi)aikkaan sekä sieltä
17222: määrättyyn lähtöpaikkaan palaaminen.
17223: Kahdeksan tunnin työaika. 9
17224:
17225: 3 §,
17226: Sen työajan lisäksi, mikä 2 § :n 1 momeutissa mainitaan,
17227: sallittakoon työntekijää hänen suostumuksellaan pitää yE-
17228: työssä enintään kymmenen tuntia viikossa ja 2 § :n 3 momen-
17229: tissa mainitun työajan lisäksi neljäkymmentä tuntia neljän
17230: viikon aikana, ei kuitenkaan kummassa;kaan tapauksessa
17231: enempää kuin sataviisikymmentä tuntia vuodessa, sekä sitä-·
17232: paitsi tarkastusviranomaisen luvalla, milloin työn säännölli-
17233: nen jatkuminen välttämätfä niin vaatii, lisäksi korkeintaan
17234: sata tuntia vuodessa.
17235: Ylityöstä, mikä tehdään päivittäisen työajan lisäksi, mak-
17236: setaan kahdelta ensimäiseltä tunni-lta vähintään viidellä-
17237: kymmenellä prosentilla ja sen jälkeen vähintään sadalla
17238: prosentilla korotettu }lalkka.
17239:
17240: 4 §.
17241: Kun luonnontapa;htuma, ta:paturma tai muu vaara uhkaa
17242: ta.hi on keskeyttänyt työn taikka milloin työn keskeyttäminen
17243: aiheuttaisi omaisuuden, tavaran tai raaka-aineen pilaantumi-
17244: sen tai hukkaantumisen, saa 2 ja 3 § :ssä säädettyjä työ-
17245: aikoja, mikäli nuo seikat vaativat, kohtuullisesti .pitentää, ei
17246: kuitenkaan kauemmin kuin neljän viikon aikana. Sellaista
17247: työtä ei lueta 3 §:ssä mainittuun ylityöaikaan.
17248: Siten toimeenpannusta työajan pitennyksestä on työnan-
17249: tajan tarkastusviranomaiselle viipymättä lähetettävä ilmoi-
17250: tus, jossa on tarkasti mainittava toimenpiteen syy sekä pi-
17251: tennyksen laajuus ja kestävyys. Tarkastusviranomaisen tu-
17252: lee, tutkittuaan asianlaatua, joko jättää asia tuon ilmoituk-
17253: sen varaan tahi ryhtyä toimenpiteisiin pitennyksen rajoitta-
17254: miseksi tai lakkauttamiseksi.
17255: Mitä 3 §:n 2 momentissa on säädetty y.Iityöstä maksetta-
17256: vasta palkasta, sovellettakoon myös tällaiseen hätätyöhön.
17257:
17258: 5 §.
17259: Sunnuntain ajaksi on työntekijälle annettava vähintään
17260: kolmekymmentä tuntia kestävä yhtäjaksoinen vapaus työs-
17261: tä. Ellei tämä kuitenkaan ole mahdollista, annettakoon vas-
17262: taava vapaus muuna viikon aikana.
17263: 10 1917.- Edusk. laMtebdl- Edlsktltltaeiitysmiet. N:o 7.
17264:
17265: Näitä määräyksiä älköön kuitenkaan sovellutettako
17266: 4 §:ssä mainittuihin tapauksiin, ·eikä niihin, joissa työn tek-
17267: nillinen laatu ei salli työtä valvovien erikoisten ammattilais-
17268: ten tä,ydellistä työstä vapauttamista.
17269:
17270: 6 §.
17271: ,Tos työaika 1 § :n 1 momentin 1) kohdassa mainituissa
17272: liikkeissä ja y6tyksissä on kahdeksan tuntia vuorokaudessa
17273: eikä työ ole järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kahdeksan
17274: tunnin vuoroihin, on työntekijälle työn aikana annettava
17275: ainakin yksi säännöllinen, vähintään tunnin kestävä lepo-
17276: hetki~ jonka aikana hän saakoon esteettömästi poistua työ-
17277: paikalta. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia työntekijöitä,
17278: joiden työpaikalla olo on työn jat.kumiselle värlttämätön.
17279: Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin enin-
17280: tään kahdeksan tunnin vuoroihin, on työntekijälle annettava
17281: joko vähintään puolen tunnin ruokailuloma tai tilaisuutta
17282: syömiseen työn aikana.
17283: r. . epohetkiä tai ruokailuaikoja äilköön luettaka työaikaan,
17284: milloin t.yöntekijä saa esteettömästi niiden aikana poistua
17285: työpaikaHa.
17286: 7 §.
17287: Tehdyistä ;ylitöistä ja hätätöistä e·ekä näistä maksetuista
17288: palkoista on työnantaja velvollinen pitämään luetteloa, joka
17289: on vaadittaessa näytettävä tarkastusviranomaiselle sekä
17290: työntekijäin valtuutetulle .
17291: •Tos työntekijät sitä vaativat, on työnantaja velvollinen
17292: antamaan maksutta kuukausittain otteen tästä luettelosta
17293: työntekijäin valtuutetulle.
17294:
17295: 8 §.
17296: Jokaisessa tämän lain alaisessa liikkeessä, työhuoneessa
17297: tai varsinaisessa työpaikassa on työnantajan toimesta tämä
17298: laki ja tiedonanto käytännössä olevasta työtuntijärjestel-
17299: mästä pidettävä sopivalla paikalla nähtävänä.
17300: Työtuntijärjestelmästä on tehtävä mahdollisimman pian
17301: ilmoitus tarkastusviranomaiselle.
17302: Mlhdellsan tunnin tytaika.
17303:
17304: 9 §.
17305: Työnantaja olkoon kieHetty pitentämästä tässä laissa sää-
17306: dettyjä työaikoja antamalla työtä kotona tehtäväksi.
17307:
17308: 10 §.
17309: Tämän lain noudattalllista valvoo asianomainen tarkastus
17310: sillä tavalla kuin siitä erittäin säädetään.
17311:
17312: 11 § .
17313: •Jos työnantaja tai hänen ed us·tajansa yksityisessä liik-
17314: keessä, •rityksessä tai laitoksessa, rikkoo tämän lain työ-
17315: ~ikaa koskevia säännöksiä, rangaistakoon vähintään viiden
17316: ja enintään kahdenkymmenenviiden markan sakolla jokaista
17317: työntekijää kohti, jota hän on vastoin tätä lakia pitänyt
17318: työssä, . ja kutakin vuorokautta kohti, jona työntekijää on
17319: lainvastaisesti pidetty työssä, ei :kuitenkaan enemmällä kuin
17320: kaikkiaan kymmenentuhannen markan sa.kolla. Jos rikos
17321: on ta.pa.htunut tarkastusviranomaisen kiellosta huolimatta
17322: taikka jos rikos uusitaan, olkoon sakko enintään viisik.ym-
17323: mentä markkaa kutakin työntekijää ja vuorokautta kohti, ei
17324: kuitenkaan kaikkiaan enempää kuin kaksikymmentätuhatta
17325: markkaa.
17326: Työnantaja tai hänen edustajansa, joka. muuten rikkoo
17327: tämän lain määräyksiä, rangaistakoon vähintään kahden-
17328: kymJilenenviiden ja enintään tuhannen markan &akolla.
17329: Milloin työnantajana on valtio, kunta tai seurakunta,
17330: rangaistakoon sitä virkamiestä, joka on vastuunalainen lain
17331: noudattamisesta, vähintään kahdenkymmenenviiden ja enin-
17332: tään tuhannen markan sakolla taikka, jos rikos uusitaan,
17333: enintään kahdentuhannen markan sakolla.
17334:
17335: 12 §.
17336: Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltamisesta antaa
17337: Suomen senaatti.
17338: Milloin lain käytäntöön SOV'eltaminen 1 §:n 1 momentin
17339: 2) kohdassa mainituiHa aloilla työn teknillisen laadun, vuo-
17340: denajan tai muiden pakottavain seikkain vuoksi ei ole mah-
17341: 12 1917.- Edusk. lakiehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
17342:
17343: dollinen, on Senaatilla, ta.rka.stusviranomaisen sitä puoltaessa,
17344: valta määrätä poikkeukr;ia tämän lain mukaiseen työn järjes-
17345: telyyn enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
17346:
17347: 13 §.
17348: Tämä laki astuu voimaan kolmen kuukauden kuluttua
17349: sen vahvistamis€sta. Senaatilla on kuitenkin valta myöntää
17350: toimeenpanaan nähden lykkäystä, enintään kuudeksi kuukau-
17351: deksi, niillä aloilla, joilla lain aikaisempi toimeenpano kohtaa
17352: voittamattomia esteitä.
17353: Tällä lailla kumotaan tai muutetaan, lukuunottamatta
17354: lasten työaikaa koskevia säännöksiä, ne voimassaolevat lain-
17355: säännökset ja muut määräyl\set, jotka ovat ristiriidassa tä-
17356: män lain kanssa.
17357:
17358:
17359: Kysymyksessä olevan lakiehdotuksen mukaan oliE>i täysi-
17360: kasvuist·en työntekijäin työaika muun muassa niillä ammatti-
17361: aloi]la, joita Eduskunnan 1909· vuoden toisilla Yl:lJtiopäivillä
17362: hyväksymä asetus työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa am-
17363: mateissa koskee, säännösteltävä olennaise·sti toisin kuin mai-
17364: nitussa as·etuksessa on tapahtunut. Tämä asetus on näin ollen
17365: aikaisemmin vahvis.tettava. Sitäpaitsi on ennen tätä lakia
17366: saatava vahvist.etuksi Eduskunnan niini,kään 1909 vuoden
17367: toisilla valtiopäivillä hyväksymä asetus ammattientarkastuk-
17368: sesta, koska nyt kysymyksessä oleva la!ki edellyttää, että
17369: ammattientar.kastus on järjestetty mainitun asetuksen mu-
17370: kaisill€ perusteille.
17371:
17372: Eduskunta lausuu .sen vuoksi käsityksenään.
17373:
17374: että Edttskwnnan vwonn.a 1909 päättäm,lt ase-
17375: lltkset työstä teollwutts- ynnä eräissä mwissia am-
17376: rrtateissa ja ammattientarkastuksesta ovat Er»us-
17377: kunnan myötävaikutuksella määrrättävällä tavallR
17378: vahvistettav•at, ennenlilwin laki kahileksan tunnin
17379: t?Jöajasta vahviste~aan.
17380: Kahdeksan tunnin työaika. 13
17381:
17382: Eduskunnalla on kysymyksessä olevaa lakiehdotusta val-
17383: mistaessaan · ollut harkittavana, olisiko myös sairaanhoito-
17384: henkilökunta sekä erinäisten yleisten laitosten, erittäinkin
17385: rautatie-- ja postilaitoksen, alempi virkamiehistö saa.te,ttava
17386: mainitun lain suojeluksen a.laiseksi. Siihen nähden, että
17387: kahdeksan tunnin päivittäisen työajan sovelluttaminen sai-
17388: raanhoitajatoimessa kohtaisi melkoisten lisäkustannusten sekä
17389: asuntojen j-a hoitajien puutteen takia nykyään suuria vai-
17390: keuksia, erittäinkin mitä tulee maaseudun pieniin sairaaloi-
17391: hin ja s.vnnytyslaitoksiin, ja. kun ei näytä olevan tarkoituk-
17392: senmukaista puheenaolevassa laissa säännöstellä virkamiehis-
17393: tön työoloja, ei Eduskunta ole ulottanut lakiehdotusta käsit-
17394: tämään näitä henkilöryhmiä. Kun Eduskunta kuitenkin on
17395: sitä mieltä, että näidenkin työaika olisi saatava lailla rajoi-
17396: tetuksi, anoo Eduskuntä,
17397:
17398: että Hlallitus ensi ti~assa aJSettaisi komitean
17399: tutkimaan, tnillä bavoin sal:raanhoitohenkilö-
17400: kru/nman ja erin·äisistsä yleisissä laitoksissa pal-
17401: velevven alempiAen virkamiJesben ~yöaikra voitaisiin
17402: lailla määrätä noudattamaMa, mikäli mahdolliJ,sta,
17403: niVtä perusteita, jotka så'ädetäärn Zaissa kahdeksan
17404: trunnin työajasta, ja
17405: että Hallitus komitean liJankkiman selvityksen
17406: pohjalla antaisi Eduskunnalle esityksen asiasta.
17407:
17408: Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1917.
17409: Helsingissä, 1Suomen Senaatin kirjarpainossa, 1917.
17410: 1917. - Edusk. kirj. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
17411:
17412:
17413:
17414:
17415: Suomen Eduskunnan kirjelmä,
17416: joka koskee kahdeksan tunnin työaikaa
17417: tarkoittavan lain vahvistamista.
17418: /
17419:
17420:
17421:
17422:
17423: Suomen sennotllle.
17424: Suomen korkeimman valtiovallan käyttämistä koskevan
17425: lain nojalla on Eduskunta, vahvistettuaan vuoden 1909
17426: toisilla valtiopäivillä päätetyn asetuksen työstä teollisuus-
17427: ynnä eräissä muissa ammateissa, tänään tekemällään pää-
17428: töksellä senjälkeen vahvistanut ja voimaanpantavaksi mää-
17429: rännyt näillä valtiopäivillä hyväksytyn ehdotuksen laiksi
17430: kahdeksan tunnin työajasta. Samalla on Eduskunta päät-
17431: tänyt ensiksimainitun lain nojalla selittää lopullisesti hy-
17432: väksytyiksi myöskin ne kaksi anomuspontta, jotka sisälty-
17433: vät mainittua lakiehdotusta koskevaan Eduskunnan kirj41l- _
17434: mään.
17435: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1917.
17436: .J
17437: 1917. - EdusJmntaesitysmietintö N:o 8.
17438:
17439:
17440:
17441:
17442: Lakivaliokunnan mietintö
17443: N :o 6 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl-
17444: tää ehdotuksen kuolemanrangaistuksen pois-
17445: tamisesta.
17446:
17447: Eduskunta on Lakivaliokuntaan vaLmisteltavaksi lähettä-
17448: nyt kysymyksenalaisen edustajain Wiikin y. m. tekemän
17449: eduskuntaesityksen N :o 5.
17450:
17451:
17452:
17453: Keskiajalla ja kauan uudellakin ajalla käytettiin kuole-
17454: manrangaistusta useimmista tö:rkeämmistä rikoksista. Kah-
17455: deksannentoista vuosisadan loppupuol·ella alkoi kuitenkin
17456: valistusfilosofien vaikutuksesta vilkas liike kuolemanran-
17457: gaistuksen poistamiseksi. Tämä aikaansai aluksi sen, että
17458: kuolemanrangaistus useissa valtioissa lakkautettiin. Mutta
17459: ennen pitkää syntyi liikettä vastaan ankara vastasuunta,
17460: jonka vaikutuksesta kuolemanrangaistus jälleen palautettiin
17461: monessa maassa, missä se aikaisemmin oli hyljätty. Uudem-
17462: pina aikoina on lairu;äädännössä jälleen havaittavissa vastak-
17463: kainen pyrkimys. Nykyään on kuolenuinrangaistus koko-
17464: naan poistettu, jos ei oteta lukuun erikoi!S-, varsinkin sotalain-
17465: säädäntöä, Rumaniassa (1864), Portugalissa (1867), Hollan-
17466: nissa (1870), Italiassa (1889), Norjassa (1902) sekä useissa
17467: Sveitsin kanttoneissa ynnä eräissä Pohjois-, Keski- ja Etelä-
17468: A.merikan valtioissa. Tosiasiallisesti se on lakkautettu myös-
17469: kin Belgiassa (v:sta 1863 lukien). Sveitsin uusi rikoslain-
17470: ehdotus (1908) on sekin poistanut kuolemanrangaistuksen,
17471: jota vastoin Ranskan (1893), Saksan (1909), Itävallan (1909)
17472: ja Tanskan (HH2) rikoslainehdotukset pysyitävät sen.
17473: 2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
17474:
17475: Suomessakin käytettiin kmolemanrangaistusta aikaisem-
17476: min monista rikoksista. Niin'pä se 1734 vuoden laissa vielä
17477: on säädettynä 68 eri tapauksessa. Asetuksella 20 päivältä
17478: tammikuuta 1779 poistettiin Kustaa III:nen halli·tuksen ai-
17479: kooa, valistusfilosofian kasvattaman inhimillisyysaatteen
17480: vaikutuksesta, kuolemanrangaistuS useista rikoksista. Tosi-
17481: osiallisesti ·kuolemanrangaistus lakkautettiin Suomessa ju1is-
17482: tuksella ~1 päivältä huhtikuuta 1826, jossa Nikolai I lausui,
17483: ettei hän aikonut vahvistaa mitää.n kuolemantuomiota, ellei
17484: rikos ollut tähdätty valtion olemassadoa vastaan. Sen jäl-
17485: keen ei ole meillä laillisen tuomion nojalla täytäntöönpantu
17486: a:brwatakaan kuolemantuomiota.
17487: Voimassa olevaa rikoslakiamme valmisteltaessa ei aja-
17488: tus kuolemanrangaistuksen lak'kauttamisesta ollut suin-
17489: kaan vieras. Esityksessä, jonka hallitus antoi 186·3-1864
17490: vuosien valtiopäiville niistä yleisistä periaatteista, joille vast-
17491: edes säädettävä rikoslaki oli rakennettava, ehdotettiin kuole-
17492: manrangaistus poistettavaksi. Esitetyt periaatteet saavutti-
17493: vat Valtiosäätyjen 1wväksymisen. Komitea, joka sitten sai
17494: toimekseen noiden periaatteiden mukaan valmistaa ehd~tuk
17495: sen uudeksi rikoslaiksi, pysytti kuitenkin 1875 vuoden ri-
17496: koslainehdotuksessa kuolemanrangaistuksen ehdottomasti
17497: valtiopetoksesta .\jt vaihtoehtoisesti hallitsijan pahoinpitele-
17498: misestä ilman valtiopetoksen tarkoitusta. Komitea, joka. ase-
17499: tettiin tarkastamaan sanottua ehdQtusta, meni vielä pitem-
17500: mälle, esittäen 1884 vuoden rikoslainehdotuksessa ku()le-
17501: manrangaistuksen säilytettäväksi vaihtoehtoisena rangaistuk-
17502: sena myöskin tavallisesta murhasta. Hallituksen esityksessä
17503: uudeksi rikoslaiksi pysytettiin kuolemanrangaistus san1assa
17504: laajuudessa. Valtiopäivillä 1888 syntyi kuolemanrangaistuk-
17505: sesta vil'kas keskustelu, joka, kun kuolemanrangaist.uksen
17506: pysyttäminen eräistä .valtiollisista rikoksista käsitettiin po-
17507: liittiseksi välttämättömyydeksi, oikeastaan koski kysymystä
17508: kuolemanrangaistuksen säätämisestä tavallisesta murhasta.
17509: Pappis- ja talonpoi'kaissääty tahtoivat <pysyttää kuoleman-
17510: rangaistuksen tästä rikoksesta, aatelis- ja ,porvarissääty lak-
17511: ~auttaa sen, ja yhteensovituksessa tuli päätokseksi, että kuo-
17512: Kuolemanrangaistuksen poistaminen. 3
17513:
17514: lamanrangaistus oli .pysytettävä. Täten havaittava kannan-
17515: muutos sekä hallituksessa että valtiosäädyissäkin johtui näh-
17516: tävästi siitä yleisen mielipiteen muutoksesta, joka, niinkuin
17517: aikaisemmin on huomautettu, tällä välin oli tapahtunut
17518: suurissa sivistysmaissa. Rikoslaissamme tulee kuolemanran-
17519: gaistus kysymykseen seuraavissa kuud·essa tapauksessa:
17520: 1) valtiopetoksesta, se on keisarin ja suuriruhtinaan eli siis
17521: vaW.on päämiehen murhaamisesta ja sen yrittämisestä
17522: (11: 1); 2) maan-petoksesta, se on tahallisesta vihollisen eduksi
17523: toimimisesta laissa tarkemmin mainitulla tavalla; sittenkuin
17524: sota on julistettu tahi alkanut (12: 2 ja 4); 3) majesteetinri-
17525: koksesta, se on keisarin ja suuriruhtinaa.n tahallisesta pahoin-
17526: pitelemisestä taikka muun väkivallan tekemisestä hänelle
17527: muussa kuin 11 luvussa mwinitussa tapau·ksessa eli siis ilman
17528: valtiopetoksen 'tarkoitusta (13: 1); 4) kei•sarinnan, perintöruh-
17529: tinaan, leskikeisarinnan tahi muun keisarillisen perhekunnan
17530: jäsenen murhasta tahi tahallisesta taposta (1'3: 3); ~) ystä-
17531: vyydessä olevan valtion päämiehen murhasta (N: 1); ja
17532: 6) murhasta (21: 1). Edellä mainituista rikoksista seuraa
17533: kuolemanrangaistus vaihtoehtoisesti muun rangaistuksen
17534: kanssa maanpetoksesta, majesteetinrikoksesta ja mul"hasta,
17535: muista rikoksista ainoana rangaistuksena.
17536: Eduskuntaesityksessä ehdotetaan yleisellä säännöksellä
17537: säädettäväksi, että milloin laki säätää rikoksesta kuoleman-
17538: rangaistu'ksen, rikollinen on tuomittava kuritushuonees-een
17539: elinkaudeksi taikka vähintään kahdeksaksi ja enintään kah-
17540: deksitoista vuodeksi.
17541:
17542:
17543: Nykyaikaisen käsitystavan mukaan rangaistus on yksin~
17544: kertaisesti yhteiskunnallinen suojeluskeino. Kaikkien ran-
17545: gaistusten yhteinen tarkoitus on vastustamaHa rikollisuutta
17546: ylläpitää oikeusjärjestystä. Rikollisuuden vastustamiseen
17547: rangaistus pyrkii eri teitä. Laissa lausuttu rangaistusuhka
17548: varottaa kaikkia lain alaisia rikkomasta sen säannöksiä ja on
17549: siten yleisestävää laatua. Rikolliseen itseensä, siis erityis-
17550: estävästio, vaikuttaa rangaistuspakko eri tavoilla. Se voi
17551: 4 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
17552:
17553: aikaansaada hänessä mielenmuutoksen, siis parantaa hänet,
17554: sen tuottama kärsimys voi pidättää rangaistun enää rikko-
17555: masta ja sen vaikutus saattaa surpistua sirhenkin, että se, jo'ko
17556: ainaiseksi tai niin kauan kuin se kestää, tosiasiallisesti estää
17557: rangaistavan tekemästä uusia rikoksia, että se siis tekee ri-
17558: kollisen yhteis'kunnalle vaarattomaksi.
17559: Kysymyksell kuolemanrangaistuksen oikentuksesta rat-
17560: kaisee kulloinkin puheena olevan yhteiskunnan kehitystaso.
17561: Alkuperäisissä olDissa kuolemanrangaistukseen turvaudutaan
17562: mitä erilaisimmissa tapauksissa, mutta olojen. kehittyessä
17563: se käy yhä harvinaisemmaksi. Nykyajan sivistysmaissa
17564: kuolemanrangaistuks·en oikeutus Dn kiistanalainen. Tieteel-
17565: lisessä kirjallisuudessa ja sanomalehdistössä ovat kuoleman·
17566: ranga-istuksen vastustajat kieltämättä enemmistönä, hallituk·
17567: · sissa ja kansaneduskminissa on asianlaita usein päinvastoin.
17568: Kuolemanrangaistuksen pysyttämis:en puolesta esitetään
17569: ~rittäinkin, että· se on välttämätön oikeusturvallisuuden yllä-
17570: Pitämiseksi, osaksi koska sen yleis~tävä vaikutus-- on erityi-
17571: sen voimakas, osaksi koska se eräitä erityisen vaarallisiå yk-
17572: silöitä vastaan on ainoa pettämätön suojeluskeino. Mitä jäl-
17573: kimäiseen perusteeseen tulee, saattaa huomauttaa että, paitsi
17574: niitä varsin harvalukuisia rikoksellisia, joihin nähden kuole-
17575: .manrangaistuksen soveltaminen nykyaikana voi tulla kysy-
17576: mykseen, on joukko henkilöitä, joiden vaarallisuus on yhtä
17577: suuri ja suurempi, niinkuin monet mielisairaat sekii henki-
17578: löt, joissa rikolliset vaistot ovat yhtyneinä henkiseen vaja-
17579: vaisuuteen. E:un yhteiskunta. ottaa kantaakseen vaaran nä:i-
17580: den henkilöid·en säilyttämisestä useinkin paldoa väJhemmin
17581: turvallisissa oloissa kuin nykyaikaisen rangaistuslaitoksen
17582: suomissa, ei voi panna suurtakaan huomiota vaaraan, mikä
17583: yhteiskunnalla on säilyttäessään rangaistuslaiiloksessa niitä
17584: harvalukuisia henkilöitä, joihin kuolemanrangaistu:ksen so-
17585: veltaminen nykyaikana todella voisi tulla kysymykseen. Ei
17586: liene epäilemistäkään, että nykyajan pitkälle kehittyneen
17587: vankilatekniikan avulla voidaan saattaa sekä karkaamiset
17588: että hyökkäykset vartijoita vastaan aivan vähiin.
17589: Kuolemanrangaistuksen poistaminen. 5
17590:
17591: Mitä tulee kuolemanrangaistuksen yleisestävään vaiku-
17592: tukseen, on kyllä ilmeistä, että sanotun rangaistuksen nhka
17593: on omansa niin vaikuttamaan. Kysymyks-enalaista vain on,
17594: onko vaikutus kuolemanrangaistuksen uhasta huomattavasti
17595: tuntuvampi kuin elinkautisen kuritushuonerangaistuksen
17596: u·hasta. Monet tämän kieltävät varsinkin anarkistisiin rikok-
17597: sentekijöihin nähden. Tästä voi tietysti olla eri mieltä.
17598: Mutta huomattava on, että maissa, missä kuolemanrangais-
17599: tus vielä on säilytettynä, s-e 'pannaan täytäntöön ani harvoissa,
17600: oikea1Staan vain I>oikkeusbpauk~issa taikka, niinkuin Suo-
17601: messa, sitä tosiallisesti ei laisinkaan käytetä. Tämän asiain-
17602: tilan täytyy ilmeisesti mitä tuntuvimmin vähentää kuole-
17603: manrangaistuksen yleisestävää vaikutusta. Varsinkin koskee
17604: tämä Suomea, sillä rangaistusuhka, joka on vain paperilla,
17605: on tyhjä uhka.
17606: Mikä kuitenkin enemmän kuin edellä esitetyt näkökohdat
17607: horjuttaa. uskoa kuolemanrangaistuksen välttämättömyyteen,
17608: on kok-emus niistä maista, joissa se on .poistettu. Missään ei
17609: t~ie .voitu havaita, että kuolemanrangaistuksen poistamisen
17610: ,jälkeen tärkeid-en rikosten luku olisi ·kasvanut. Ei myöskään
17611: niissä maissa, missä kuolemanrangaistusta vielä käytetään,
17612: rikostilasto yleensä ole edullisempi kuin maissa, missä kuole-
17613: manrangaistus on poistettu. Oikeusturvallisuus ei lopuksi
17614: •ole pienemrpi vaan päinvastoin suurempi nyt kuin entisinä
17615: aikoina, jolloin kuol-emanrangaistus seurasi kaikenlaatuisista
17616: rikoksista, eikä 1mkaan ajattelekaan sen palauttamista rikok-
17617: sista, joista se jo on poistettu.
17618: Näin ollen ei voida väittää, että kuolemanrangaistuksen
17619: ,säilyttämin-en olisi välttäimätöntä oikeusturvallisuuden vuok-
17620: si. Kansan oikeuskäsitys ei sen säilyttämistä myöskään
17621: vaadi ja merkille J)antavaa on, että meillä rikoslain voimaan
17622: astumisen jälkeen ainakaan ylemmät oikeudet eivät ole an-
17623: taneet ainoatakaan kuolemantuomiota. Ne, joilla on ratkai-
17624: suvalta, vetäytyvät siis käyttämästä kuolemanrangaistusta.
17625: Sama ilmiö on huomattavissa muuallakin. Tanskassa ei ole
17626: ·vuoden 189'2 jälkeen pantu ainoatakaan kuolemantuomiota
17627: täytäntöön. Itävallassa on 3211 :stä vuosina 1004---19'10 'kuo-
17628: 6 1917. - Eduskuntaesitysmietilltö N :o 8.
17629:
17630: lemaan tuomitusta vain 1 kärsinyt tuon rangaistuksen, Un-
17631: karissa 18:sta samoin 1. Ruotsissa cQll vuosina 190:1-1914
17632: niinikään 1'5 kuolemantuomiosta vain 1 pantu täytäntöön.
17633: 1
17634:
17635:
17636:
17637: Mitkään syyt eivät niinmuo<k>in vaadi kuolemanrangais-
17638: tuksen pysyttämistä. Sitävastoin on olemassa päteviä syitä
17639: sen poistamiseksi. Tärkein on se, ettei täytäntöönpantua kuo-
17640: lemanrangaistusta voida korjata. Ja virheeseen tai ere'hdyk-
17641: seen perustuvat tuomiot eivät tässä paremmin kuin muuten-
17642: kaan ole mahdottomia, ryhdyttäköönpä mihin toimiin tailiansa
17643: sen estämiseksi. On eE>im. tapahtunut, että henkilö .on tuo-
17644: mittu kuolemaan ja tuomio pantu täytäntöön, mutta jälkeen-
17645: päin ·on voitu ruumiinavauksessa todeta, että tuo henkilö jG
17646: rikoksen tehdessään oli potenut aivotautia., joka ehdottomasti
17647: oli poistanut syyntakeisuuden. Lisäksi kuolemanra,ngaistus
17648: täytäntöönpantuna loukkaa laaijain kansankerr()sten siveel-
17649: listä tietoisuutta, joka vaatii, ettei ihmiselämää. saa tuhota.
17650: Rangaistuksena se taas on puutteellinen sikäli, ettei sitä voi
17651: wveltaa eri rikosten laadun mukaan.
17652: V aliakunta on edellä esitetyistä syistä yksimielisesti aset-
17653: tunut kannattamaan edtiBkuntaesityksen tarkoitusta. Seu
17654: saavuttamiseksi ei kuitenkaan sellainen lainsäädäntötoimen-
17655: ,pide kuin esityksessä ehdotettu olisi sovelias, vaan täytyisi
17656: kaikki ne rikoslain 'PYkälät, joissa kuolemanrangaistus on
17657: säädettynä, muuttaa ja. sen johdosta tarpeelliset muutokset
17658: tehdä myöskin rangaistusten tä.ytäntöönpanoasetukseen ja
17659: rikoslain voimaanpanoasetukseen sekä muibinkin lainpaikkoi.-
17660: hin, joissa on säännöksiä kuolemanrangaistuksesta tai hen-
17661: keä koskevista asioista. Niistä lainkohdista, jotka siten tuli-
17662: sivat muutettaviksi, eivät kuitenkaan ne, joissa mainitaa.R
17663: keisarista ja sunriruhtinaasta tai ·keisarillisen perookunnau
17664: jäsenistä, ole asialliselta sisällyikseltään .enää soveltuvia.
17665: Niid-en 'PYSytiäminen entisellään muuten, 'Paitsi että kuoJ.e-
17666: manrangaistus vai,hdettaisiin muuhun rangaistukseen, ei siis
17667: voi tulla kysymykseen. Mainituista syistä ja kun V aliakunta
17668: tehdyn alatteen nojalla kuitenkaan ei -ole oikeutettu tekemään
17669: noita toisia munttuneiden olosuhteiden vaatimia muutoksia
17670: rikoslakiin, V aliakunta senvuoksi kunnioittaen ehdottaa:
17671: Kuolemanrangaistuksen poistaminen. 7
17672:
17673: että esilläolevan eduskuntaesityksen annettai-
17674: siin tällä kertaa raueta; mutta
17675: että Eduskunta kehottaisi hallitusta valmis-
17676: tuttamcfD,n ja Eduskunnan hyväksyttäväksi jättä-
17677: mään ehdotuksen ~aiksi kuolerm.an'/YJ!t1,gaistuksen
17678: poistamisesta svkä niistä muista muutoksista ri-
17679: koslakiin, mitkä mU~tttttuneiden valtiollisten olojen
17680: johdosta sen yhteyde,s,sä käyvät tarpeellisiksi.
17681:
17682:
17683:
17684: Tämän asian käsittelyyn ovat ott.aneet osaa puheenjoh-
17685: taja Sopanen, varapuheenjo11taja Airola, jäsen-et Alavirta,
17686: Aronfm, Gadolin, Hakala, Anni Huotari, Alma Jokinen, Ko-
17687: tila, La'Pveteläinen, Nurminen, Pesonen, Raade, Saarelainen,
17688: L. Typ'PÖ ja Y rjö~Koskinen sekä varajäsenet Fors-Mn, Furu-
17689: hjelm, Juutilainen, Korhonen ja Väisänen.
17690:
17691: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1917.
17692: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
17693: 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
17694:
17695:
17696:
17697:
17698: Suuren valiokunnan mie-
17699: t i n t ö N :o 9 eduskuntaesityksen johdosta,
17700: joka sisältää ehdotuiksen kuolemanrangaistuk-
17701: sen poistamisesta.
17702:
17703: Suuri valiokunta on, 'käsiteltyänsä edellämainitun asian,
17704: :päättänyt puoltaa Lakivaliokunnan mietinnössä N:o 6 ole-
17705: vaa ehdotu'sta. Kuitenkin on Suuri valiokunta katsonut tar-
17706: peellis-eksi, että hallitukselta pyydetty toimenpide toteutet-
17707: taisiin kiir·eellisesti. Suuri valiokunta saa s·entä!hden kun-
17708: nioittaen ehdottaa,
17709:
17710: että .esilläokvan ,erJuskunf)rj,esity ksem .annet-
17711: taisiifn tällä kertaa raueta; mutta
17712: että Edu-skunta kehottaisi hallitusta kiireelli-
17713: sesti valmistu-ttamaan ja Edusku-nnan hyväksyt-
17714: täväksi jättämään ehdotu-ksen laiksi kuoleman-
17715: rangaistuksen poistamisesta sekä niistä muista
17716: muutoksista rikoslakiin, mitkä mu-uttuneiden
17717: valtiollisten olojen johdosta sen yhteydessä käy-
17718: vät tarpeellisiksi.
17719:
17720: Helsingissä 14 .päivänä kesäkuuta 1917.
17721: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
17722: 1917. ·- Edusk. kirj.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
17723:
17724:
17725:
17726:
17727: Suomen Eduskunnan kirjelmä
17728: kuolemanrangaistuksen poistamisesta.
17729:
17730: Eduskunnassa on tehty eduskuntaesitys, joka sisä1tää eh-
17731: dotuksen kuolemanrangaistuksen poistamisesta.
17732:
17733: Eduskuntaesitys tarkoittaa sellaisen lakimääräyksen an-
17734: tamista, että, milloin laki säätää rikoksesta kuolemanrangais-
17735: tuksen, rikollinen on tuomittava kuri,tushuoneeseen elinkau-
17736: deksi tai määräajaksi.
17737: Kysymys kuolemanrangaistuksen oikeutu'ksesta on ny-
17738: kyajan sivistysmaissa kiistanalainen. Kuolemanrangaistuk-
17739: sen pysyttämisen puolesta esitetään, että se on välttämätön
17740: oikeusturvallisuuden ylläpitämiseksi, osaksi, koska sen
17741: yleisestävä vaikutus on erityisen voimakas, osaksi koska
17742: se erityisen vaarallisia yksilöitä vastaan on ainoa pettä-
17743: mätön suojelus'keino. Jälkimäisen perusteen johdosta saattaa
17744: huomauttaa että, paitsi niitä varsin harvalukuisia rikollisia,
17745: joihin nähden kuolemanrangaistuksen soveltaminen nyky-
17746: aikana voi tulla kysymykseen, on henkilöitä, joiden vaa-
17747: rallisuus on yhtä suuri tai vieläkin suurempi. Sellaisia
17748: ovat monet mielisairaat sekä henkilöt, joissa rikolliset vaistot
17749: ovat yhtyneinä henkiseen vajavaisuuteen. Kun yhteiskunta
17750: ottaa kantaakseen vaaran näiden henkilöiden säilyttämisestä
17751: useinkin paljoa vähemmän turvaavissa oloissa kuin nyky-
17752: aikaisen rangaistuslaitoksen tarjoamissa, ei voi panna suurta-
17753: kaan huomiota vaaraan, mikä yhteiskunnalla on säilyttäes-
17754: sään rangaistuslaitoksissa niitä harvalukuis,ia 'henkilöitä, joi-
17755: hin kuolemanrangaistuks,en soveltaminen nykyaikana todella
17756: voisi tulla kysymykseen. Ei liene epäilemistä, että ny'kyajan
17757: pitkälle kehittyneen vankilatekniikan avulla sekä karkaa-
17758: 2 1917. - Edusk. kirj. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 8.
17759:
17760: miset että hyökkäykset vartijoita vastaan voidaan rajoittaa
17761: aivan vähiin.
17762: On kyllä ilmeistä, että kuolemanrangaistuksen uhka vai-
17763: , kuttaa yleisestävästi. Mutta kysymyksenalaista on, onko vai-
17764: kutus kuolemanrangaistuk8en uhasta huomattavasti tuntu-
17765: vampi kuin elinkautisen kuritushuonerangaistuksen uhasta.
17766: Lisäksi maissa, missä kuolemanrangaistus vielä on säilytet-
17767: tynä, se pannaan täytäntöön ani harvoissa, oikeastaan vain
17768: poikkeur,tapauksissa taikk~, niinkuin Suomessa, sitä tosiasial-
17769: lisesti ei laisinkaan käytetä. Tämän täytyy ilmeisesti mitä
17770: tuntuvimmin vähentää kuolemanrangaistuksen yleisestävää
17771: vaikutusta.
17772: Vielä enemmän kuin edellä esitetyt näkökohdat hor-
17773: juttaa uskoa kuolemanrangaistuksen välttämättömyyteen
17774: kokemus niistä maista, joir,sa se on poir,tehlu. Yleensä ei
17775: ole voitu havaita, että kuolemaillmngaistuksen. poistamisen
17776: ,jälkeen törkeid·en rikosten luku olisi kasvanut. Ei myöskään
17777: niissä maissa, missä kuolemanrangaistusta vielä käytetään,
17778: rikostilasto yleensä ole edullisempi kuin maissa, missä kuole-
17779: manrangaistur, on poistettu. Oikeusturvallisuus on lopultakin
17780: suurempi nykyisin kuin entisinä aikoina, jolloin kuoleman-
17781: rangaistus seurasi kaikenlaatuisis.ta rikoksista.
17782: Mitkään syyt eivät vaadi kuol·emanrangaistuksen pysyt-
17783: tämistä. Sitävastoin pätevät syyt vaativat sen poistamista.
17784: Tärkein tällair,ista syistä on se, ettei täytäntöönpantua kuo-
17785: lemanrangaistusta voida korjata, vaikka olisi annettu virhee-
17786: seen tai erehdykseen perustuva tuomio. Ja tällaisten tuomioi-
17787: den antaminen ei ole mahdotonta, ryhdyttäköönpä mihin toi-
17788: miin tahansa virheitten ja erehdysten estämiseksi. Lisäksi
17789: kuolemanrangaistus täytäntöönpantuna loukkaa la:ajain kan-
17790: sank:errosten siveellistä tietoir,uutta, joka vaatii, ettei ihmis-
17791: elällilaä tuhota. Rangaistuksena. se taas on puutteellinen si-
17792: käli, ettei sitä voi soveltaa eri rikosten laadun mukaan.
17793: Eduskunta on edellä esitetyistä syistä asettunut kannat-
17794: tamaan tehdyn eduskuntaesityksen tarkoitusta. Sen saavut-
17795: tamiseksi ei kuitenkaan ole sovelias sellainen lainsäooäntö-
17796: toimenpide kuin esitykser,sä on ·ehdotettu, vaan täytyy kaikki
17797: Kuolemanrangaistuksen poistaminen. 3
17798:
17799: ne Rikoslain pykälät, joissa kuolemanrangaistus on säädet-
17800: tynä, muuttaa ja tehdä sen johdosta tarpeelliset muutokset
17801: myös rangaistusten täytäntöönpanoasetuks.een ja Rikos-
17802: lain voimaanpanoasetukseen sekä muihinkin lainkohtiin,
17803: joissa on säännöksiä kuolemanrangaistuksesta tai henkeä kos-
17804: kevista asioif'ta. Niistä lakimääräyksistä, jotka täten ovat
17805: muutettavat, eivät ne, joissa mainitaan keisarista ja suuri-
17806: ruhtinaasta tai keisarillisen P'erhekunnan jäsenistä, ole asial-
17807: liselta sisälly kseltään enää soveltuvia. Niiden pysyttäminen
17808: entisellään muuten, paitsi että kuolemanrangaistus vaihdet-
17809: taisiin muuhun rangaistukseen, ei siis voi tulla kysymykseen.
17810: Mainituista syistä ja kun puheena olevan aiotteen nojalla ei
17811: ole ollut paikallaan tehdä noita toisia muuttuneiden olosuh-
17812: teiden vaatimia korjauksia Rikoslakiin, Eduskunta on päät-
17813: tänyli
17814:
17815: kehottaa Hallitusta kiireellisesti v'alm~h~tta
17816: maan ja EduskunnJan hyväksyttäväksi jättämäiin
17817: ehdotuksen la:iksi kuolemanrangaistuksen poista-
17818: rm'sesta sekä niistä muista mwutoksista Rikoskt-
17819: kiin, mitkä muuttu,neiden valtiiolUsboo olojen joh-
17820: dosta sen yhteydessä käyvät ta:rpeelli!siksi.
17821:
17822: Helsingissä 19 päivänä krsäkuuta 1917.
17823: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
17824: 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
17825:
17826:
17827:
17828:
17829: Lakivaliokunnan mietintö
17830: N:o 9 eduskuntaesityksen johdosta, joka si-
17831: sältää ehdotuksen 19 päivänä joulukuuta 1889
17832: annetun rangaistusten täytäntöönpanoa koske-
17833: van asetuksen 4 luvun 2 §:n muuttamisesta.
17834:
17835: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lähet-
17836: tänyt edellä mainitun edustadain Hultinin ja Branderin te-
17837: kemän eduskuntaesityksen N :o 7.
17838:
17839:
17840: Rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta
17841: 1889 annetun asetuksen mukaan Suomessa voimassa olevan
17842: n. s. iiriläisen eli progressiivisen rangaistusjärjestelmän joh-
17843: tavana aatteena on, että vangin kohtdua, aina sen mukaan
17844: kuin rangaistus on vaikuttanut häneen, on muutettava anka-
17845: rammasta lievemmäksi ja hänet siten vähitellen kasvatettava
17846: vapautta var,ten. l\feillä käytetyt vapausrangaistukset, ku-
17847: ritushuone ja vankeus, ovat molemmat sanotun periaatteen
17848: mukaan järjestetyt. Kuritush,uonevanki on luettava mää-
17849: rättyyn luokkaan, joita on pakkoluokka, oppiluokka ja koe-
17850: luokka. Nämä ovat niin järjestetyt, että rangaistuspakko
17851: tuntuu pakkoluokassa kovimmalta, oppiluokassa lievemmältä
17852: ja koeluokassa kaikkein lievimmältä. Ehdottomaan vankeus-
17853: rangaistukseen tuomittu on myöskin luettava johonkin ran-
17854: gaistuslaitoksen osastoon, joita pitää olla vähintään kaksi
17855: (4: 3), ja vankiosastojen välillä on tehtävä sellainen erotus,
17856: että vangit siitä saavat kehotuksen pyrkimään ansiollisiksi
17857: pääsemään ylempään osastoon (4: 11). Niin kuritushuonee-
17858: seen kuin ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittu voi
17859: lopuksi määräedellytyksin ennen rangaistusaikansa loppua
17860: ,
17861: 2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
17862:
17863: päästä e'hdonalaiseen vapauteen . (2: 13). Vangit ovat ran-
17864: gaistuslaitoksessa, pakotettavat ahkeraan työhön (2: 8). Tu-
17865: lot kuritus'huonevangin työstä menevät kruunulle (3: 10),
17866: mutta vankeusrangaistusta kärsivä saa tehdä työtä omaksi
17867: hyödykseen ja oman valintansa mukaan, mi:kä:li hänen valit-
17868: semansa työ soveltuu rangaistuslaitokselle (4: 2), ja saa
17869: kolmanneksen työnsä arvosta oma:ksi hyväkseen (4: 8).
17870: Kuritushuonevankeja, jotka rangaistuslaitoksessa ovat
17871: käyttäytyneet hyvin ja joita ei yksinäishuoneessa pidetä,
17872: saattaa, tarpeen mukaan vartioituina, käyttää pakkotöihin
17873: ulkoilmassa, laitoksen ulkopuolellakin, mutta niitä ei kuiten-
17874: kaan silloin saa päästää yhteen vapaiden työntekijäin kanssa
17875: (3 :3 asetuksessa 2'6}2 1915). Tämän säännöksen nojalla on
17876: vuonna 1913 perustettu Ilmajoen ja vuonna 1914 Sukevan
17877: vankisiirtolat, joissa vankeja käytetään maatöihin. Nämä
17878: työt ja siirtolain järjestys muutenkin kysyvät luotetta~vuutta
17879: ja siirtolaita on senvuoksi yleensä käytetty olemaarn pro-
17880: gressiivisen rangaistusjärjestelmän viimeisenä asteena, sopi-
17881: vana valmistuksena vangille pääsemään ehdonalaiseen tai
17882: täydelliseen vapauteen. Sen ohessa on siirtolaissa säilytetty
17883: nuoria rikoksellisia sekä sellaisia vankeja, joita ei ennen ole
17884: rangaistu, ja myöskin valmistettu tilaisuus vangeille, jotka
17885: ennen ovat tehneet maatöitä, rangaistusaikanakin jatkaa var-
17886: sinaista ammattiaan. Sääntönä on ollut, ettei vankia ole lä-
17887: hetetty siirtolaan, ennenkuin 'hän on ollut säädetyn ajan yksi-
17888: näishuoneessa sekä kärsinyt rangaistusajastaan vähintään
17889: puolet ja joka tapauksessa sen verran, että ralll:gaistusajan
17890: loppuun tai kunnes hän on voinut päästä ehdonalaiseen va-
17891: pauteen on ollut jäljellä korkeintaan yhdeksän kuukautta.
17892: Kun kokemus siirtoloista on yleensä ollut suo<tuisa, on niitä
17893: vuonna }9'15 jossain määrin laajennettu. Sanottuna vuonna
17894: on siirtolaissa säilytetty yhteensä 39'1 vankia, joista saman
17895: vuoden kuluessa on päässyt vapaaksi 149, palautettu rangais-
17896: tuslaitokseen 13i4, joista 108 kurinpiliorikosten takia, karan-
17897: nut 3 ja vuoden lopussa ollut jäljellä 105 vankill!.
17898: V ankeusrangaistukseen tuomituista ei ole säännöstä, joka
17899: vastaisi 'kuritushuonevankeja koskevaa 3 luvun 3 §:ää. Van-
17900: Rangaistusten täytäntöönpanoasetuksen 4 luvun 2 §, 3
17901:
17902: keusvankeja ei niin ollen voida pitää työssä ulkoilmassa van- •
17903: kilan ulkopuolella eikä siis myöskään sellaisissa siirtoloissa,
17904: joista edellä on ollut puhe. Pitäen suotavana, että tuo mah-
17905: dollisuus olisi olemassa myöskin mainittuihin vankeihin näh-
17906: den, ehdottavat eduskuntaesityksen tekijät 4 luvun 2 §:ään
17907: lisättäväksi 3 luvun 3 §:ää vastaavan säännöksen.
17908: Mainittu ehdotus voitaneen hyväksyä. Tosin säännöksellä,
17909: joka. oikeuttaa pitämään vankeusvangin työssä ulkoilmassa
17910: vankilan ulkopuolella, ei tule olemaan läheskään samaa mer-
17911: kitystä kuin mikä on vastaavalla kuritushuonevankeja kos-
17912: kevalla säännöksellä, tuomitut vankeusra.ngaistuks·et kun
17913: yleensä ovat suhteellisesti lyhytaikaiset. Vuonna 1915 van-
17914: keusrangaistukseen tuomituista oli
17915:
17916: 2 tuomittu 4-5 vuodeksi
17917: 3 3-4
17918: 26 " 2-3
17919: "
17920: 13'6
17921: " 1-2
17922: "
17923: 511
17924: " "
17925: 6 kuukaudeksi-! vuodeksi
17926: 916 " 5-6 kuukaudeksi
17927: 261 " 4-5
17928: 837 " 3-4 "
17929: 6'2>8 " 2'--3 "
17930: 6•}6 " 1-2 "
17931: 191 " "
17932: alle 1 kuukauden.
17933: "
17934: Kun ottaa ·huomioon, että vankeusrangaistukseen tuomittu
17935: rangaistusajan alussa voidaan, harkinnan mukaan ja suh-
17936: teellisesti rangaistusaikaansa, pitää yksinäishuoneessa kaksi·
17937: toistakin kuukautta (4: 4), on ilmeistä, että jäljellä oleva ran-
17938: gaistusaika monessa tapauksessa saattaa käydä niin lyhyeksi,
17939: ettei enää ole syytä lähettää vankia siirtolaan. Tämä koskee
17940: erityisesti niitä vankeja, jotka on tuomittu aivan lyhytaikai-
17941: seen rangaistukseen. Asia muuttuu jonkun verran edulli-
17942: semmaksi, milloin lääninvankilan läheisyyteen voidaan pe-
17943: rustaa vankisiirtola. Mikäli Valiokunta on saanut tietää,
17944: onkin tehty ehdotus sellaisen järjestämisestä Kuopion lää-
17945: 4 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
17946:
17947: uinvankilan lähistölle erääseen kruununvirkataloon. Mahdo-
17948: tonta ei kaiketi ole, että eräiden muidenkin läänin,vankilain
17949: naa.puruuteen voidaan kohtuullisin kustannuksin järjestää
17950: siirtoloita. Muuten on kyllä syitä, jotka [puhuvat sen puo-
17951: lesta, että siirtolajärjestelmä olisi ulotettava myöskin van-
17952: keusvankeihin. Rangaistusten täytäntöönpanoasetuksen 2 lu-
17953: vun 5 § :n mukaan on sille, joka on tuomittu vankeuteen pi-
17954: temmäksi ajaksi ·kuin kolmeksi kuukaudeksi, annettava ope-
17955: tusta jossain rangaistuslaitokselle sopivassa ammatissa, etu-
17956: päässä sellaisessa, joka soveltuu hänen taipumuksiinsa ja sii-
17957: hen elinkeinoon, johon hän vapaaksi päästyään arvattavasti
17958: ryhtyy. Jos vangin rangaistusaika on ly'hyempi, riippuu
17959: opetuksen antaminen johtajan harkinnas,ta. Asianmukaista
17960: on näin ollen, ,että maatöihin tottuneet vangit ainakin ran-
17961: gaistusaikansa myöhemmällä asteella säilytetään siirtoloissa.
17962: Ja kun lyhytaikaiseen vwnkeuteen tuomituille ei ehdotto-
17963: masti tarvitse ,opettaa erikoista ammattia, jommoisesta ope-
17964: tuksesta ei olisi sanottavaa hyötyäkään, ja niille useinkaan·
17965: ei vankiloissa voida järjestää muutakaan työtä, voitaisiin
17966: sellaisiakin vankeja, sittenkuin 'heitä ,ei enää pidetä yksinäis-
17967: huoneessa, yleensä soveliaimmin säilyttää siirtoloissa, joissa
17968: aina on mahdollisuus järjestää erilaisia töitä. Nuorille ri-
17969: kollisille sekä sakkorangaistusta sovittaville siirtolat myös-
17970: kin saattaisivat olla sopivia, sillä niissä sellaiset vangit voi-
17971: taisiin helpommin :säilyttää jpaatuneempain rikoksellisten
17972: turmelevalta vaikutukselta. Ehdotetusta lainsäi1däntötoi-
17973: menpiteestä, joka muutoin tekisi mahdolliseksi vankeusvan-
17974: kien käyttämisen ulkoilmatyössä rangaistuslaitoksen ulko-
17975: puolella muuallakin kuin vankisiirtoloissa, näyttää siis kyllä-
17976: kin voivan olla hyötyä.
17977: Selvää tietysti on että, niinkuin kuritushuoneva;ngeista
17978: on säädetty, myöskin ainoastaan sellaiset vankeusvangit,
17979: jotka rangaistuslaitoksessa ovat käyttäytyneet hyvin, olisi
17980: päästettävä ulkoilmatöihin laitoksen ulkopuolelle. Esitystä
17981: on senvuoksi siten täydennetty. Kun kysymyksessä olevan
17982: lainpaikan 1 momenttia ei muuteta, seuraa siitä itsestään,
17983: että ne yleiset säännöt, jotka sen mukaan ovat voimassa van-
17984: Rangaistusten täytäntöönpanoasetuk:sen 4 lUTnn 2 §. 5
17985:
17986: keusvankien työstä, ovat sovellettavat myöskin vankilan
17987: ulkopuolella tapalhtuvaan ulkoilmatyöhön. Tämä työ ei'
17988: kuitenkaan yleensä ole sitä lawtua, että vanki mainitun mo-
17989: mentin nojalla voisi tehdä sitä suorastaan omaksi hyödykseen
17990: (4: 8), mutta välillisesti hän saattaa siitä hyötyä niiden sään-
17991: nösten nojalla, jotka ovat voimassa vankien säästörahoista.
17992: Sen perusteella, mitä edellä on esiintuotu, Valiokunta
17993: kunnioittaen ehdottaa,
17994: että Eduskunta hyväksyisi Ste'tW"aavan klki-
17995: ehdotuksen:
17996:
17997:
17998: Laki
17999: :rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta
18000: 1889 annetun asetuksen 4 luvun 2 §:n muuttamisesta.
18001:
18002: 4 LUKU.
18003: 2 §.
18004: Vankeusrangaistusta kärsivä on velvollinen tekemään
18005: työtä, mutta saakoon, oman valintansa mukaan ja omaksi
18006: hyödykseen, määrätä sellaista työtä, joka rangaistuslaitok-
18007: selle soveltuu ja jota hänen tai laitoksen työkaluilla käy
18008: tekeminen. Ellei hän sellaista työtä ilmoita eikä osata sii-
18009: hen tarvittavia aineita, olkoon velvollinen harjoittamaan
18010: käsiammattia tai käsiteollisuutta, taikka tekemään muuta
18011: soveliasta käsityötä kruunun hyvä:ksi ta:hi, jos hänet pide-
18012: tään ·kaupungin tai käräjäkunnan vankilassa, kaupungin,
18013: käräjäkunnan tahi kruunun hyväksi.
18014: Vankeja, jotka rangaistusl!aitoksesS1a ovat käyttäytyneet
18015: hyvin ja joita ei pidetä y ksinäishuoneessa, saattao, tarpeen
18016: mukaan vartioituioo, käyttää töihin ulkoilmassa, l-aitoksen
18017: ulkopuoleltakin, mutta ei päästää yhte,en v1apaiden työnteki-
18018: jäin kanssa.
18019:
18020: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
18021: taja Sopa:nen, varapuheenjohtaja Airola, jäsenet Alavirta,
18022: 6 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
18023:
18024: Aronen, Gadolin, Hakala, Anni Huotari, Alma Jokinen,
18025: Kotila, Lapveteläinen, A. Mäkelin, Nurminen, Pesonen,
18026: Raade, Saarelainen, L. Typpö ja Yrjö-Koskinen sekä ura-
18027: jäsenet J uutilainen, Korhonen ja Väisänen.
18028:
18029: Helsingissä. 19 päivänä kesäkuUita 1917.
18030:
18031:
18032:
18033:
18034: Helsingis.sä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
18035: 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
18036:
18037:
18038:
18039:
18040: Suuren valiokunnan mietintö
18041: N :o 15 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl·
18042: tää ehdotuksen 19 päivänä joulukuuta 1889
18043: annetun rangaistusten täytäntöönpanoa koske-
18044: van asetukseb 4 luvun 2 §:n m"!Juttamisesta.
18045: ...
18046: Suuri valiokunia on, käsiteltyänsä edelläJmainitun asian,
18047: päättänyt puoltaa La,kivaliokunnall< mietinD.össä N :o 9 ole-
18048: vaa ehdotus,ta, kuitenkin siten, että Suuri valiokunta on
18049: katsonut tarpeelliseksi, että lakiehdotus varustetaan johdan-
18050: nolla. Suur~ valiokunta saa seDJti:i,hden kunnioittaen ehdot-
18051: taa,
18052: että Eduskunta hyväksyisi Lakivaliokunnan
18053: mietinnössä olevan lakiehdotuksen näin kuulu-
18054: vana:
18055:
18056:
18057: Laki
18058: rangaistusten täytäntöön:t;tanosta 19 päivänä joulukuuta
18059: 1889 annetun asetuksen 4 luvun 2 §:n muuttamisesta.
18060:
18061: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä-
18062: ten, että rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulu-
18063: kuuta 1889 annetun asetukse'!t 4- ·lu,vun 2 § muutebaan näin
18064: kuuluvaksi:
18065:
18066: 4 LUKU.
18067: 2 §.
18068: (Kuten Lakivaliokunnan mietinnössä.)
18069:
18070: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1917.
18071: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
18072: 1917. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esitysmiet. N :o 9.
18073:
18074:
18075:
18076:
18077: S u o m e n E d u s k u n n a n eduskunta-
18078: esityksen johdosta päättämä e h d otus laiksi
18079: 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rangais-
18080: tusten täytäntöönpanoa koskevan asetuksen
18081: 4 luvun 2 §:n muuttamisesta.
18082:
18083: EHuskunnassa on tehty eduskuntaesitys 19 päivänä joulu-
18084: kuuta 1889 annetun ranga,istusten täytäntöönpanoa koskevan
18085: asetuks-en 4 luvun 2 § :n muuttamisesta, ja on Eduskunta
18086: tämän a$ian säädetys'sä järjes1Jy,ksessä käsitellyt.
18087:
18088: Rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan asetuksen 3 lu-
18089: vun 3 § :n mukaan, sellaisena kuin se on aset.uks·essa 12'6
18090: päivältä helmikuuta 1915, voidaan kuritushuonevankeja,
18091: jotka rangaistuslaitoksessa ovat käyttäytyneet hyvin ja joita
18092: ei yksinäishuoneessa pidetä, tarpeen mukaan vartioituina,
18093: käyttää ,paldwtöi>hin ulkoilmassa, laitoksen ulkopuolellakin,
18094: vaan ei päästää yhteen vapaiden työntekijäin kåns,sa. Van-
18095: keusrangaistukseen tuomituista ·ei ole vastaavaa säännöstä.
18096: ·Vankeusvankeja ei niin ollen voida pitää työssä ulkoilmassa
18097: vankilan ulkopuolella eikä siis myöskään sellaisissa siirto-
18098: laissa, joita on perustettu kuritushuonevankeja varten. Ko&ka
18099: tuon mahdollisuuden pitäisi olla olema,&sa myöskin vankeus-
18100: rangaistusta kärsiviin vankeihin nähden, on Eduskunta hy-
18101: väksynyt 4 luvun 21 §:ään lisättäväksi 3t luvun 3 §:ää vas-
18102: taavan säännöksen.
18103: Tosin säännöksellä, joka oikeuttaa pitämään vankeusvan-
18104: gin t;rössä ulkoilmassa vankilan ulkopuolella, ei tule ole-
18105: maan läheskään sa~aa merkitystä kuin on vastaavalla
18106: lmritushuonevankeja koskevalla ~säännöksellä, tuomitut van-
18107: keusrangaistukset kun yleensä ovat .suhteellisesti lyhytaikai-
18108: 2 1917. - Edusk. lakiehd. - Edusk. esitysmiet. N :o 9.
18109:
18110: set. Kun ottaa huomioon, että vankeusrangaistukseen tuo-
18111: mittu rangaistusajan alussa voidaan, harkinnan mukaan ja
18112: suhteellisesti rangaistusaikaansa, pitää yksinäishuoneessa
18113: kaksitoistakin kuukautta, on ilmeistä, että jäljellä oleva ran-
18114: gaistusaika monessa tapaul"s·essa saattaa käydä niin lyhyeksi,
18115: ettei enään ole syy.tä lähettää vankia siirtolaan. Tämä koskee
18116: erityisesti niitä vankeja, jotka on tuomittu aivan lyhytaikai-
18117: seen rangaistukseen. Niihinkin nähden järjestely saattaa
18118: vastata tarkoitustaan, milloin lääninvankilan läheisyyteen
18119: voidaan perustaa vankisiirtola. Rangaistusten täytäntöön-
18120: panoasetuksen 2 luvun 5 § :n mukaan on sille, joka on tuo-
18121: mittu vankeuteen pitemmäksi ajaksi kuin kolmeksi kuukau-
18122: deksi, annettava opetusta jossain rangaistuslaitokselle sopi-
18123: vassa ammatissa. Jos vangin rangaistusaika on lyhyempi,
18124: riippuu opetuksen antaminen johtajan harkinnasta. Asian-
18125: mukaista on näin ollen, että maatöihin tottuneet vangit ai-
18126: nakin rangaistusaikansa myöhemmällä asteella sijoitetaan
18127: siirtoloihin. .Ta kun lyhytaikaiseen vankeuteen tuomituille
18128: ei ehdottomasti tarvitse opettaa ·erikoista ammattia eikä heille
18129: monasti vankiloissa ole mahdolli·sta järjestää muutakaan
18130: työtä, voidaan nämäkin vangit, sittenkun heitä ei enää pidetä
18131: yksinäishuoneessa, yleensä soveliaimmin sijoittaa siirtoloihin,
18132: joissa on mahdollisuus järjestää erilaisia töitä. Nuorille ri-
18133: kollisille sekä sakkorangaistusta sovittaville siirtolat myös-
18134: kin saattavat olla sopivia, sillä niissä sellaiset vangit voi-
18135: daan helpommin säilyttää paatuneempain rikoksellisten tur-
18136: melevalta vaikutukselta. Puheenaolevasta lainsäädäntötoi-
18137: menpiteestä, joka tekee mahdolliseksi vankeu~vankienkin
18138: käyttämisen ulkoilmatyössä sekä vankisiirtolaissa että muu-
18139: allakin rangaistuslaitoksen ulkopuolella, näyttää siis kyllä-
18140: kin voivan olla hyötyä. _
18141: Selvää tietysti on että, niinkuin kuritushuoneywngeista
18142: on säädetty, ainoastaan sellaiset vankeusvangit, j.otka ran-
18143: gaistuslaitoksessa ovat käyttäytyneet hyvin, on päästettävä
18144: ulkoilmatöihin laitoks.en ulkopuoleHe. Kun kysymyksessä
18145: olevan pykälän 1 momenUia ei muuteta, seuraa siitä, että
18146: yleis.et säännöt, jotka ovat voimassa vankeusvankien työstä,
18147: Rangaistusten täytäntöönpanoasetuksen 4luvun 2 §. 3
18148:
18149: ovat sovellettavat myö:;kin vankilan ulkopuolella tapahtu-
18150: vaan ulkoilmatyöhön.
18151: iSen perusteella, mitä edellä on esiintuotu, Eduskunta il-
18152: moittaa,
18153: että Eduskunta on hyväksynyt si.uraavam
18154: lakiehdottiksen:
18155:
18156:
18157: Laki
18158: rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta
18159: 1889 annetun asetuksen 4 luvun 2 §:n muuttamisesta.
18160:
18161: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään
18162: täten, että rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulu-
18163: kuuta 1889 annetun asetuksen 4 luvun 2 § muutetaan näin
18164: kuuluvaksi:
18165: 4 LUKU.
18166: 2 §.
18167: Vankeusrangaistusta kärsivä on velvollinen tekemään
18168: työtä, mutta saakoon, oman valintansa mukaan ja omaksi
18169: hyödykseen, määrätä sellaista työtä, joka rangaistuslaitok,-
18170: selle soveltuu ja jota hänen tai laitoksen työkaluilla käy
18171: tekeminen. Ellei hän sellaista työtä ilmoita eikä osata sii-
18172: hen tarvittavia aineita, olkoon velvollinen harjoittamaan
18173: käsiammattia tai käsit.eollisuutta, taikka tekemään muuta
18174: soveliasta käsityötä kruunun hyväksi truhi, jos hänet pide-
18175: tään ·kaupungin tai käräjäkunnan vankilassa, kaupungin,
18176: käräjäkunnan tahi kruunun hyväksi. -
18177: Vankeja, jotka rangaistuslaitoksessa 'ovat käyttäytyneet
18178: hyvin ja joita ei pidetä yksinäishuoneessa, saattaa, tarpeen
18179: mukaan vartioftuina, käyttää töilhin ulkoilmassa, laitok•sen
18180: ulkopuolellakin, mutta ei päästää yhteen vapaiden työnteki-
18181: . jä.in kanssa.
18182:
18183:
18184: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1917.
18185: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
18186: 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 10.
18187:
18188:
18189:
18190:
18191: Talousvaliokunnan mietintö
18192: N :o 7 eduskuntaesityksen johdosta, joka tar-
18193: koittaa erinäisten pykälien muuttamista 1.5 päi-
18194: vänä tammikuuta 1915 annetussa eräänlaatuis-
18195: ten yhtiöiden ja yhdistysten maanhankinta-
18196: oikeutta koskevassa asetuksessa.
18197:
18198: Eduskunta on Talousvaliokunnan valmisteltavaksi l'ähet-
18199: tänyt edustaja Haat.ajan y. m. eduskuntaesityksen N :o 18,
18200: joka sisältää ehdotuksen asetukseksi erinäisten pykälien
18201: muU'ttamiseksi 15 päivänä tammikuuta 1915 ~annetussa ase-
18202: tuksessa, koskeva rajoituksia eräänlaatuisten yhtiöiden ja yh-
18203: distysten oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla.
18204:
18205: Viime vuosikymmenien kuluessa ovat varsinkin metsän-
18206: tuotteita raaka-aineena käyttävää teOillisuutta tai muuta puu-
18207: tavaraliike~tä harj.oittavat yhtiöt sekä yksityiset henkilöt
18208: alkaneet suuressa määrin ostella maatiloja. Kun näiden
18209: maanhankinta näytti yhä olevan laajenemassa, niin että jot-
18210: . kut suurliikkeet jo olivat etenkin muutamilla seuduilla saa-
18211: neet haltuunsa melkoisia maa-arrueita, alettiin käsittää, että
18212: kysymyksellä oli merkityksensä myöskin yhteiskunnan etu-
18213: jen kannalta katsottuna. Vuonna 1902 asetettiin erikoinen
18214: komitea, jolle annettiin tehtäväksi toimittaa tutkimus puu-
18215: teollisuusliikkeiden maanhankinnasta ja siihen liittyvistä
18216: seikoista. Komitean kerä'ämien tietojen mukaan oli tällaisten
18217: liikkeiden haillussa vuoden 1902 lopussa koko maassa yh-
18218: teensä: 3,141 tilaa.
18219: Puuteollisuusliikkeiden maanhankinnan rajoittamiseksi
18220: tehtiin eri valtiopäivillä useita alotteita, mutta ne eivät
18221: ehtineet tulla loppuun käsitellyiksi. Vuoden 1908 toi-
18222: 2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
18223:
18224: sille valltiopäiville antoi hallitus asiassa esityksen, jonka
18225: johdosta Eduskunta hyväksyi asetuksen, minkä mukaan sa-
18226: haliikettä tai muuta sellaista teollisuutta, jossa metsäntuot-
18227: teita käY'i;etään raaka-aineena, taikka puutavarakauppaa
18228: harjoittavan yhtiön, osuuskunnan tai yhdistyksen sallitaan
18229: ainoastaan erinäisillä rajoituksilla ja ehdoilla hankkia omak-
18230: seen ma·a;lla olevaa kiinteätä omaisuutta. Samalla kertaa hy-
18231: väksyi Eduskunta niinikään asetuk·sen, jolla y~hrtiöiden ja yh-
18232: distysten maanhankintaa koskevat raj.oitukset määrättiin so-
18233: vellettaviksi myöskin edellä sanottuja elinkeinoja harjoitta-
18234: viin yksityisiin henkilöihin. Ensiksimainittu asetus vahvis-
18235: tettiin vasta tammikuun 15 päivänä 19115, mutta jälkimäinen
18236: asetus sitä vastoin tuli hy\lätyksi.
18237: Sitä tarkoitusperää, jota •puuteollisuusyhtiöiden maan-
18238: hankinnan rajoittamista koskevalla asetukseHa oli tavoiteltu,
18239: ei ole saavutettu. Näin on käynyt siitäkin syystä, että halli-
18240: tus ei aikanaan antanut asetuksen edellyttämiä ohjeita siitä,
18241: minkä viranomaisen oli valvottava asetuksen noudattamista.
18242: Myöskin on asetuksessa aukkoja, jotka ovat tehneet hel'poksi
18243: lain kiertämisen. Puuteollisuusyhtiöt ovat nimittäin perus-
18244: taneet apuyhtiöitä, joitten tark·oitukseksi on ilmoitettu maan-
18245: viljelyksen tai järkiperäisen metsätalouden harjoittaminen.
18246: Viimemainittujen avulla ovat yhtiöt edelleenkin hankkineet
18247: maatiloja haltuunsa tai myöskin ovat ne ostell:eet niitä yksi-
18248: tyisten osakkeenomistajien tahi yhtiöiden toimihenkilöiden
18249: mmnn. Näitten asetuksessa olevien puutteellisuuksien kor-
18250: jaamista tarkoitt·avat käsiteltävänä oleva eduskuntaesitys
18251: sekä Eduskunnan Maatalousvwliokuntaan lähettämä anomus-
18252: ehdotus N :o 58.
18253: Kun nykyisen sota-ajan johdosta rahan arvo maassamme
18254: aleni, alettiin yleensä entistä suuremmassa määrässä kiin-
18255: nittää pääomia maakiinteistöihin. Varsinkin ovat puuteolli-
18256: suusyhtiöiden apuyhtiöt tässä suhteessa käyneet ensimäisinä.
18257: Mikäili tiedetään, ovat ne ostelleet ma·atiloja eri osissa maata
18258: sangen lukuisasti. Kahtena viime vuonna on epäilemäJttä
18259: joutunut yhtiöiden haltuun useampia tiloja kuin milloin-
18260: kaan aikaisemrp.in vastaav.an .ajan kuluessa.
18261: Rajoituksia maan hankinnassa. 3
18262:
18263: Tietoja siitä, kuinka suurebi yhtiöiden maaomaisuus ny-
18264: kyään kaikkiaan nousee, ei Valiokunnalla ole. Varmuudella
18265: voidaan kuitenkin lausua, että puuteo>llisuusliikkeiden ja yh-
18266: tiöiden ·hallussa nykyisin on melkoista suurempi lukumäärä
18267: tiloja kuin vuonna 1902. Kun nämä tilat sijaitsev;at enim-
18268: mäkseen sellaisilla seuduilla, missä tHoiHa on suhteellisesti
18269: laajat pinta-alat, edustavat ne alaansa nähden epäilemättä
18270: tuntuvasti suurempaa hehtaarimäärää, kuin mitä niiden lu-
18271: kumäärän j·ohdosta saattaa ol'la aihetta arveUa.
18272: Se seikka, että tuhansittain tiloja on joutunut pois maan-
18273: viljelysväestöl·tä ja kerääntynyt pääasiassa, joidenkuiden
18274: suurliikkeiden käsiin, on ilmiö, joka yhteiskunnan puolelta
18275: ansaitsee huomiota. Jotta voidaan olla selvinä, miten täl-
18276: laiseen kehityksen kulkuun on suhtauduttava sekä minkälai-
18277: siin toimen:r>iteisiin sen johdosta on ryhdyttävä, on välttä-
18278: mätöntä, että yhtiöiden maaomaisuuden laajuudesta seka
18279: muistakin kysymykseen .liittyvistä seikoista hankitaan tar-
18280: peellinen selvi.tys. Huomioon on myöskin otettava, ettei yh-
18281: tiöiden maanhankintaa koskevia lakimääräyksiä voida saada
18282: tarkoitustaan vastaaviksi, ellei sen ohella rajoiteta erinäisten
18283: yksityisten oikeutta hankkia maata. Kun esitysehdotus tässä
18284: suhteessa on Valiokunnan mielestä puutteellinen ja kun asia
18285: kaipaa vielä perinpohjaista valmistelua, ei Valiokunta katso
18286: voivansa puoltaa tehdyn eduskuntaesityksen hyväksymistä.
18287: Edellä esitetyn nojalla saa Va>liokunta kunnioittaen eh-
18288: dotta.a,
18289: että Eduskunta antaisi tehdyn esitysehdotuk-
18290: sen raueta.
18291:
18292: Kun asian sekä yhteiskunnallinen että taloudellinen mer-
18293: kitys on erittäin suuri, pitää Valiokunta kuitenkin tarpeel-
18294: lisena, että HaHitus valmistuttaa asian perusteellisesti ja
18295: antaa Eduskunnalle esityksensä niiksi toimenpiteiksi, joihin
18296: se ka·tsoo aihetta olevan. Samalla on Valiokunta sitä mieltä,
18297: että kysymyksen tutkimisessa ja ratkaisemisessa olisi otet-
18298: tava huomioon sekä maatalouden että metsätalouden ja teol-
18299: lisuuden kuin my•öskin yhteiskunnan edut ja suunnattava
18300: 4 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 10.
18301:
18302: lainsäädäntö niiden vaatimille aloille. Tämän vuoksi ehdot-
18303: taa Valiokunta anottavaksi,
18304:
18305: että Hallitus toimitettuaan asiassa tarpeelli-
18306: sen valmistelun antaisi Eduskunnalle esityksensa
18307: niiksi toimenpiteiksi, joihin katsotaan aihetta
18308: olevan.
18309:
18310:
18311: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Peu-
18312: rakoski, varapuheenjohtaja Kaskinen sekä jäsenet Aromaa
18313: (osittain), Hirvensalo, Inborr, Koponen (osittain), Leivo,
18314: Lohi, Mäkelä, Pohjola (osi,ttain), K. Saa.ri, Savolainen (osit-
18315: tain), Taskinen, T. Typpö (osittain) ja. Vaarala ynnä osit-
18316: tain varajäsenet Hiltunen, Hälvä, Niukkanen, Rikkonen,
18317: Roos ja Runtti.
18318:
18319: Helsingissä kesäkuun 20 päivänä 1917.
18320:
18321:
18322:
18323:
18324: He1singis.sä, Suomen Senaatin kirjapainos.s•a, 1917.
18325: •
18326: 1917.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
18327:
18328:
18329:
18330:
18331: Suuren valiokunnan mietintö
18332: N:o 16 eduskuntaesityksen johdosta, joka tar-
18333: koittaa erinäisten pykälien muuttamista 15
18334: päivänä tammikuuta 1915 annetussa eräänlaa-
18335: tuisten yhtiöiden ja yhdistysten maanhankinta-
18336: oikeutta koskevassa asetuksessa.
18337:
18338: Suuri valiokulllta on, käsiteltyänsä edellämainitun asian,
18339: päättänyt yhtyä Talousvaliokunnan mietinnössä N :o 7 ole-
18340: vaan ehdotukseen,
18341: että Eduskwnta antaisi tehdyn esitysehdotu.k-
18342: sen raueta.
18343:
18344: Samalla Suuri valiokunta puoltaa Talousvaliokunnan
18345: mietinnössä tehtyä ehdotusta, että Eduskunta y htyisi ano-
18346: maan,
18347: että Hallitus toimitettuaan asiassa tarpeelli-
18348: sen valmistelun antaisi Eduskunnalle esityk-
18349: sensä niiksi toimenpiteiksi, joihin katsotaan
18350: aihetta olevan.
18351:
18352: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1917.
18353: ...
18354: •
18355:
18356: '
18357:
18358:
18359:
18360:
18361: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
18362: 1917.- Edusk. anom.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
18363:
18364:
18365:
18366:
18367: Suomen Eduskunnan anomu~
18368: joka tarkoittaa muutosten aikaansaamista
18369: eräänlaatuisten yhtiöiden ja yhdistysten ·oi-
18370: keudesta kiinteistön hankintaan maalla 16 päi-
18371: vänä tammikuuta 1916 annettuun asetukseen.
18372:
18373: Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesitys, sisältävä
18374: ehdotuksen asetukseksi erinäisten pykälien muuttamisesta
18375: 15 päivänä tammikuuta 1915 annetussa asetuksessa, joka
18376: koskee rajoituksia. eräänlaatnistrn yhtiöiden ja yhdistysten
18377: oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla.
18378:
18379: Sitä tarkoitusta, jota eräänlaatuisten yhtiöiden maanhan-
18380: kinnan rajoitt.amis.ta koskevalla, 15 päivänä tammikuuta 19115
18381: annetulla asetuksella tavoiteltiin, ei ole saavutettu. Tähän
18382: on syynä se, .että asetuksessa on aukkoja, jotka ovat tehneet
18383: helpoksi lain kiertämisen. Kun asetus koskee varin puutavara-
18384: liikettä harjoittavia yhtymiä, ovat nämä perustaneet apu-
18385: yhtiöitä, joitten tarkoitukseksi on ilmoitettu maanviljelyksen
18386: tai järkiperäisen metsätalouden harjoittaminen. Viimemainit-
18387: tujen avulla ovat yhtiöt edelleenkin hankkineet maatiloja hal-
18388: tuunsa tai myöskin ovat ne ostelleet niitä yksityisten osak-
18389: keenomistajien tahi yhtiöiden toimihenkilöiden mmnn.
18390: Alussa mainittu eduskuntaes·it·ys tarkoittaa näitten asetuk-
18391: sessa olevien puutteellisuuksien korjaamista.
18392: Kun nykyisen sota-ajan johdosta rahan arvo maassamme
18393: aleni, alettiin' yleensä entistä enemmän kiinnittää pääomia
18394: maakiinteistöihin. Tässä. suhteessa ovat puutavarayhtiöi-
18395: den apuyhtiöt käyneet ensimäisinä. Mikäli tiedetään, ovat
18396: ne ostelleet maatiloja eri osissa maata sangen lukuisasti.
18397: Kahtena viime vuonna on yhtiöiden haltuun todennläköisesti
18398: 2 1917. - Edusk. anom. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 10.
18399:
18400: joutunut useampia tiloja kuin milloinkaan aikaisemmin vas-
18401: taavan ajan kuluessa. Kun nämä tilat sijaitsevat enimmäk-
18402: seen sellaisilla seuduilla, missä tiloilla on suhteellisesti laajat
18403: pinta-alat, edustavat ne erityisen .suurta hehtaarimäärää.
18404: Se seikka, että tuhansittain tiloja on joutunut pois maan-
18405: viljelysväe.stölt.ä ja kerääntynyt pääasiassa harvojen suurliik-
18406: keiden käsiin, on ilmiö, joka ansaitsee eduskuntaesityksessä
18407: tarkoitettua huomiota. ,Totta päästäisiin sel vill.e, miten täl-
18408: laiseen kehityksen kulkuun on suhtauduttava sekä minkä-
18409: laisiin toimenpiteisiin .sen johdosta on ryhdyttävä, on lmiten-
18410: kin välttämätöntä, ettii yhtiöiden maaomai.suuksien laa-
18411: juudesta ::,ekä muistakin kysymykseen liittyvistä seikoista
18412: hankitaan tarkempi selvitys, kuin nyt on saatavissa. Huo-
18413: mioon on myös otettava, ettei yhtiöiden maanhankintaa 'kos-
18414: kevia lakimääräyksiä saada tarkoitustaan vastaaviksi, ellei
18415: rajoiteta erinäisten yksityistenkin oikeutta maaomaisuuksien
18416: hankkimiseen. Kun esitysehdotus tässä suhteessa on puut-
18417: teellinen ja asia muutenkin kaipaa valmistelua, ei Eduskunta
18418: ole voinut hyväksyä eduskuntaesit:ystä. Asian sekä yhteis-
18419: kunnallinen että taloudellinen merkitys on kuitenkin erittäin
18420: suuri. Edus,kunta pitää senvuoksi tarpeellisena, että Hallitus
18421: valmistuttaa asian perusteellisesti ja antaa Eduskunnalle esi-
18422: tyksensä niiksi toimenpiteiksi, joihin katsoo aihetta olevan.
18423: Kysymyksen tutkimisessa ja ratkaisemis.essa olisi otettava
18424: huomioon maatalouden, metsätalouden, teollisuuden ja myös-
18425: kin yhteiskunnan yieiset edut.
18426: Edellä esitetyn perusteella. Eduskunta anoo,
18427:
18428: että H allit~ts, toimitettua(Jfn asiassa tarpeelli-
18429: sen valmistelun, antai,si Ednskumnalk esityksensä
18430: niiksi toimenpiteiksi, joihin katsotaan aihetta
18431: olevan.
18432:
18433: Helsingissä 13 päivänil heinähuta 1917.
18434:
18435:
18436: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
18437: 1917. - EduskuntaesitYsmietintö N:o 11.
18438:
18439:
18440:
18441:
18442: Lakivaliokunnan mietintö
18443: N :o 13 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl-
18444: tää ehdotuksen asetukseksi teoslainakiinnityk-
18445: sestä.
18446:
18447: Eduskunta on I ...akivaliokunnan valmisteltavaksi lähettä-
18448: nyt edustaja Liston tekemä.n eduskuntaesityksen N :o 8, joka
18449: si1'ältää ehdotuksen asetukseksi teoslainakiinnityksestä.
18450:
18451:
18452:
18453: Jo verrattain varhain on ruotsala~s-suomalaisessa l·ain-
18454: säädännössä periaatteena noudatettu,, että ne, .iotka eräille
18455: elinkeinonharjoittajain ryhmil'le ovat antaneet mitä nämä
18456: liikkeeseensä ovat tarvinneet, ovat siten syntyneille saamisil-
18457: leen saaneet etuoikend·en elinke~noniharjoittajain muiden vel-
18458: kojain edellä. Sen suunilaisia Kunink. •päätöksiä ja kirjeitä
18459: on jo 1600-luvulta. 1734 vuoden lain Kauppakaaren 17 lu-
18460: vun 7 § :ssä säädetään, että jos joku antaa teoslainan '~uori
18461: teollisuus- tai muid.en sellaisten laitosten käyttämiseen, hä-
18462: nellä on etu~ikeus siihen, mitä sillä on val'mistettu. Tämä oi-
18463: keus tuli teoslainanantajalle ilman kiinnitystä. Hallisään-
18464: nössä toukokuun 21 päivältä 1739 sekä käJsite~hdas- j.a käsi-
18465: työprivilegioissa saman kuun 29 päivältä vakuutettiin lai-
18466: noille, jotka oli annettu tehdas-' ja käsityöliikkeille, sama tur-
18467: va kuin Kauppakaaressa teoslainoista ylimalkaan oli sää-
18468: detty. Asetuksessa helmikuun 2,4 päivältä 1748 vuori- ja
18469: ruukkitöiden teoslainoista määrättiin sitten, että vuorityön
18470: käyttäjälle annettua teoslainaa koskeva sopimus oli kiinni-
18471: ilettävä vuorikäräjissä ja että laina oli suoritettava saaduilla
18472: valmisteilla. Rauta-, messinki- ja kupariruukkien käyiltämi-
18473: seen annetusta teoslainasta tehty villikirja oli bas kiin~itet-
18474:
18475:
18476:
18477:
18478: •
18479: 2 1917. - Eduskmitaesitysmietintö N :o 11.
18480:
18481: tävä vuorikollegissa ja lainanantajalla oli etuoikeus ruukin
18482: 4lustoon ja 1Javaroihin. Huhtikuun 2 päivänä 177b annetun
18483: uudistetun hallisäännön mukaan, jota oli sovellettava yleensä
18484: teollisuus1aitoksiin ja tehtaisiin, oli teoslainanantaja se, joka
18485: edeltäkäsin rantoi raaka-aineita .tai rahaa saadaksensa siitä
18486: korvaukseksi valmistettua tavaraa, teoslainat olivat kiinni-
18487: tettävät hallioikeudessa ja 1ainanantajalla oli vakuutena lai-
18488: ·toks·en tavarat.
18489: Myöhemmin on asiata koskevaa lainsäädäntöä muutettu
18490: pääasialli8€sti vain sikftli että, kun asetuksella 22 päivältä
18491: maaliskuuta 1854 vuorioikeudet Suomessa lakkautettiin, mää-
18492: rättiin, että vuorikaivoksille ja ruukeille annetun teoslainan
18493: kiinnittäminen oli toimitettava kihlakunnanoikeudessa ja
18494: että, kun samoin joulukuun 12 päivänä 1859 annetulla julis-
18495: tuksella hallioikeudet täällä lakkautettiin, niiden tehtäväit
18496: jätettiin maistraatin toimeksi.
18497:
18498: Tässä päÖ;piirteissäänr esitetty .teoslainakiinnitystä kos-
18499: kev•a lainsäädäntömme edellyttää aivan toisenlaisia taloudel-
18500: lisia oloja kuin nykyiset ovat. Suomessa tehtäneen enään
18501: tuskin milloinkaan sellaista,_teoslainasopimusta, etiä se kä-
18502: sittäisi raaka-aineiden tai rah.ain antamista lainaksi ehdolla,
18503: että maksu niistä saataisiin valmistettuina tavaroina. Sel-
18504: laisten teoslainain asemasta käytetään nykyään tavallisia
18505: velkasitoumuksia, joiden vakuudeksi kiinnitetään teollisuus-
18506: laitosten kalustoja, raaka-aineita ja valmisteita. "Lainkäyttö,
18507: joka aikaisemmin oli tällaisten sitoumusten pätevyy.t.een näh-
18508: den horjuvalla kannalla, on myöhemmin mukautunut ajan
18509: vaatimuksiin.
18510: Epävakaisuutta kuitenkin vielä vallitsee us·eihin tärkei-
18511: siin kysymyksiin nähden. Niinpä on epätietoista, mitä kaik-
18512: kia .teollisuuden l-ajeja i!eoslainalainsäädäntö koskee, minkä-
18513: Jaisien sitoumusten vakuudeksi ja mihin omaisuuteen kiin-
18514: ni(ys voidaan myöntää, minkä viranomaisen on vahvistettava
18515: kiinnitys maaseudulla olevaan tehdasomaisuuteen, mikä vai-
18516: kutus on kiinnityksen pysyväisyyteen teollisen laitoksen
18517: siirtymi~ellä toiselle omistajal'le tahi f'en ·siirtämisellä
18518: 'feoslainakiinnitys. 3
18519:
18520: toiseen paikkaan, mikä oikeus {)ll eri aikoina vahvistettujen
18521: kiinnitysten haltijoilla toisiinsa verraten kiinnitettyyn omai-
18522: . suuteen, onko teoslainakiinnitys niinkuin muukin kinnitys
18523: aika ajoin uudistettava j. n. e.
18524: Kun täflainen asiaintila luonnollisesti on omansa aikaan-
18525: sa;amaan epävarmuutta teoslainasta sopineiden oikeu,.ssuhtei-
18526: siin, kääntyi meillä jo aikaisin lainsäätäjän huomio .teoslaina-
18527: kiinnitystä koskevan lainsäädännön puutteisiin. Vuoden
18528: 1877 valtiopäivillä tehdyn anomuk.sen johdosta. jätettiin 1882
18529: vuoden valtiopäiville hallituksen esitys kiinnityksestä kone-
18530: ja .teollisuus- sekä niiden kanssa yhdenlaatuisiin l.aitoksiin.
18531: Asiaita ei kuitenkaan saatu aikaan valtiosäätyjen päätÖstä.
18532: Sittemmin sai komitea, joka oli .asetettu val.~i.stamaan ehdo-
18533: tusta asetukseksi yksi.tyispankeista, m;yöskin tehtäväkseen
18534: ·harkita kysymystä lnottolainsäädäntöömme tarvittavista
18535: uudistuksi.sta, ja huomautti se vuonna 1884 antamassaan
18536: mietinnössä uuden teoslainakiinnitystä koskevan lainsäädän-
18537: nön tarpeellisuudesta. Senaatti jätti sen jälkeen lainvalmis-
18538: telukunnan toimeksi valmistaa asiasta täydellisen lakiehdo-
18539: tuksen, minkä .tehtävän lainvalmistelukunta suoritti antaen
18540: vuonna 1901 mietinnön ·asiasta. Valtiopäivillä vuonna 1914
18541: tehdyn eduskuntaesityksen johdosta. valmisti lakivaliokunta
18542: ehdotuksen asetukseksi teoslainakiinnityksestä, mutta .tätä
18543: ehdotusta ei ennätetty Eduskunnassa loppuun käsitellä. Nyt
18544: esillä oleva eduskuntaesitys pe:mstuu pääasiallisesti lainval-
18545: mist-elukunnan ja lakivaliokunnan ehdotuksiin. ·
18546:
18547:
18548:
18549: ·Teoslainaa koskevan lainsäädännön vanh-entuneisuus ja
18550: ,sen siitä johtuva soveltumattomuus nykyaikaiseen elinkeino-
18551: ·elämään tuottaa tietenkin tuntuvaa haittaa. Siitä epävar-
18552: muudesta ·huolimatta, mikä vallitsee siitä, mitä tällä alalla
18553: on pidettävä voimassa olevana lakina, käyttävät näet maan
18554: 'teollisundenharjoittaja-t teoslainamuotoa luotantarpeensa tyy-
18555: dyttämiseksi laajassa määrässä. Tilasto, jonka lainvalmis-
18556: telukunta on edellä mainitussa mietinnössään esittänyt, osot-
18557:
18558:
18559:
18560:
18561: •
18562: 4 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
18563:
18564: taa, että vuosina 1891-1900 oli Re'lsingin, 'l'urun, Viipurin,
18565: Tampereen ja V aasa.n kaupunkien maistraateissa vahvistettu
18566: ja uudistettu 314 teoslainakiinnitystä, jotka yhteensä edus-
18567: ,tivat enemmän kuin 31,500,000 markan pääomaa. Nykyi-
18568: sin, elinkeinoelämän yhä kehitty.essä, on teoslainakiinnitys-
18569: ten käyttäminen epäilemMtä vielä paljoa laajempi. Jo tämä
18570: -osottaa, että teoslainikiinnityksen luottomuoto on taDpeen
18571: vaatima. Siitä onkin erinäisiä varsin tuntuvia etuja. Teos-
18572: lainakiinnitys vahvistetaan irta.imeen omaisuuteen. Kun ir-
18573: .tainta omaisuutta käytetään lainan vakuudeksi panttina, on
18574: se annettava lainanantajan haltuun. Vakuus, jonka teoslaina-
18575: kiinnitys tuottaa,· ei sitä vastoin edellytä, että omaisuus
18576: siirtyisi veiailisen hallusta siinäkään tapauksessa, että tuo
18577: vakuus säädettäisiin, nii:q:kuin esityksessä ja Valiokunnan
18578: jäljempänä ol.evassa lakiehdotuksessa, panttioikeudeksi eikä,
18579: kuten nykyisin, vain etuoikeudeksi. Eun lainanantaja, jos
18580: teoslainakiinnitys järjestetään• .tuottamaan pa.nttioikeudev
18581: saa saatavastaan vakuuden tavar.assa eli siis realivakuuden,
18582: on ilmeisesti sanotusta lainamuodosta hänelle .etua. Lainan-
18583: ottajalle on myöskin. suuriarvoista juuri se, että hän saattaa
18584: tarjota mieskoh'taisen vakuuden sijaan realivakuuden. Si-
18585: ten hän voi saada luottoa alemmalla korolla ja hänelle käy
18586: mahdolliseksi supistaa haitallista takaus- 'ja vekselijärjestel-
18587: mää, jota meillä aivan liian laajasti käytetään. Lopuksi
18588: myönnetty luotto tulee olemaan oikeammassa suhteessa lai-
18589: nanottajan todelliseen varallisuuteen, sill~ mieskohtaista
18590: luottojärjet>telmää käytettäessä lainanantajan on mahdoton
18591: tietää, kuinma 'laajalti teollisuudenharjoittaja jo aikaisemmil.l
18592: on luottoa muualta saanut. Valiokunnan mielestä on sen-
18593: vuoksi täysi syy uudistaa ja edelleen kehittää teoslainakiin-
18594: nitystä koskevaa lainsäädäntöä.
18595:
18596:
18597:
18598: Harkittaessa kysymystä siitä, mihin elinkeinoihin teos-
18599: J,ainakiinnitystä koskeva lainsäädäntö on ulotettava, lienee
18600: selvää, et.tä vuorityö ja tehdasteollisuus sekä yleensä kaikki
18601:
18602:
18603:
18604:
18605: •
18606: Teoslaiuakiinnitys. 5
18607:
18608: laajempi jalostusteollisuus on saapa n!lluttia luottoa siinä
18609: muodossa. Sitä vastoin ei asianlaita ole yhtä s.elvä käsityö-
18610: liikkeisiin ja maanviljelykseen nähden.
18611: lliitä käsityöliikkeisiin tulee viittaa lainvalmistelukunta
18612: siihen erotukseen, joka huolimatta siitä, että tekniikan kehit-
18613: tyessä konetyö yhä .enemmän ·astuu käsityön sijaan, yhtä
18614: kaikki on olemassa varsinaisen käsityön sekä koneiden ja;
18615: muiden 'laitteiden avulla tehdasmai.sesti harjoitetun teollisuu-
18616: den välillä. Kun lisäksi se vähäinen realivakuus, jota vas-
18617: taan pienempi käsityöläinen voisi hankkia itselleen teoslai-
18618: nan, jo vaikuttaisi sen, ettei hän tosiasiallisesti voisi .käyttää
18619: hyväkseen luottoa teoslainan muodossa, on llllinvalmistelu-
18620: kunta ehdottanut oikeuden teos'lainakiinnityben soomiseen
18621: ra.ioitettavaksi tehdasmaisesti harjoitettuun elinkeinotoimin-
18622: - taan. Lakivaliokunta vuonna 1914 oli ·taas katsonut, että
18623: suuremmat käsityöliikkeet hyvin voisivat käyttää hyväkseen
18624: teosl8Jinan luottomuotoa; ja kun ero t~hdasmaisesti harjoite-
18625: tun elinkeinon ja käsityöliikkeen välillä on käynyt yhä epä-
18626: määräisemmä.ksi, oli lakivaliokunta ehdottanut, että oikeus
18627: teoslainakiinnityksen sMmiseen ulotettaisiin käsityöliikkei-
18628: siin. - Kun V aliakunnan mielestä ei ole pätevää syytä,
18629: minkä vuoksi puheenaolevan lainausmuodon käyttäminen
18630: olisi kiellettävä kä:sityöläisiltä, on Valiokunta asl:lttunut sa-
18631: malle kannalle kuin lakivaliokunta vuonna 1914.
18632: Mitä/ maanviljelykseen tulee, ei tosin voitane esittää. peri-
18633: aatteellisia syitä, jotka estäisivät ulottamast& teoslainalain-
18634: säädäntöä tähänkin elinkeinoon. Kun kysymys kuitenkin
18635: vaatii lisäsel vityst.ä, katsoo Valiokunta, ettei sitä ole tässä
18636: yhteydessä otettava käsiteltäväksi. Tukea käsitykselleen on
18637: Valiokunta saanut myöskin siitä lausunnosta, minkä maata-
18638: lousvaliokunta valtiopäivillä vuonna 1914 asiasta antoi laki-
18639: valiokunnalle. Maatalousv8Jliokunta ei asian selvittämättö-
18640: mään tilaan nähden katsonut suotavaksi, että teoslainalain-
18641: säädäntö olisi siinä yhteydessä ulotettu maat.alouteen. . '
18642:
18643: Teoslainakiinnityksen esineenä tulee olla ainoastaan ir-
18644: tain omaisuus, sillä kiinteistöä voidaan kä~rttää luotan vakuu-
18645: 6 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
18646:
18647: tena tavallisenk~n kiinnityksen avulla. Yleensä on elinkei-
18648: nonharjoittajan saatava käyttää teoslainan vakuutena kaik-
18649: kea sellaista iriainta omaisuutta, jolla sii·hen tarkoituk-
18650: seen on sanottavampaa arvoa. Rak·ennukset, jotka sijaitsevat
18651: t,oisen maalla, mutta joita Bi voida kiinnitysasetuksen mukaan
18652: kiinteistönä kiinnittää, ovat senvuoksi sopivia teoslainakiin-
18653: nityksen esineitä. Samoin raaka-aineet SBkä valmiit ja kes~
18654: kentekoiset tuotteet. ISe seikka, että nämä viimeksimainitut
18655: omaisuusryhmät säännöllisBssä tavaranvaihdossa alituisesti
18656: vaihtuvat, ei ole siinä esteenä, jos kohta se tuottaakin joitakin
18657: vaikeuk.sia asian käytännöllisessä järjestämisessä. Muuten
18658: l·akiehdotuksessa luetellaan ne irtaimiston eri lajit, joita vah-
18659: vistettu teoslainakiinnitys on tarkoitettu käsittämään. Muut
18660: irtaimeksi luettavat esineet >tai oikeudet eivät siis missään
18661: tapauksessa tulisi olemaan myönnetyn teoslainakiinnityksen
18662: alaisia.
18663:
18664: Tärkeimpiä kysymyksiä teoslainakiinnitystä koskevaa
18665: lainsäädäntöä uudistettaessa on se, tuleeko teoslainakiinni-
18666: tyksen tuottaa panttioikeus kiinnitettyyn omaisuuteen vai ai-
18667: noastaan etuoikeus. Nykyisin saa teoslainanantaja vain etu-
18668: oikeuden saamiselleen. Tämä vakuus on verrattain vähäar-
18669: voinen, sillä kun on merkitystä vain konkurs.sin sattuessa~
18670: mutta ei sii~ä tapauksessa, että ulosmittaus toimitetaan kol-
18671: mannen miehen saatavasta, · ellei omaisuus ole teoslainasta-
18672: kin ulosmitattu. Kun sen ohessa etuoikeus on voimassa vain
18673: niin k·åuan kuin kiinnitetty omaisuus on velalli.sen omaa, voi
18674: velallinen luovuttamalla omaisuuden kolm8!nne1le tehdä tyh-
18675: jäksi lainanantajan oikeuden. Täydellisen panttioikeuden
18676: myöntäminen kiinnitettyyn omaisuuteen, niin että lainan-
18677: antaja muiden edellä. saisi maksun pantatusta omaisuudesta,
18678: huolimatta siitä kenen hallussa ja missä se on, ei kuitenkaan
18679: myöskään ole mahdollista. . Tällainen järjestelmä vaikent-
18680: taisi velallisen liikkeen harjoittamista eikä sitä myöskään
18681: kolmannen miehen oikeuden kannalta voida hyväksyä. Lain-
18682: valmistelukunnan ehdotuksessa esitetään näistä syistä sel-
18683: laista keskitietä, että omaisuus olisi pantdina teoslainasta
18684: Teoslainakiinnitys. 7
18685:
18686: ainoastaan niin kauan kuin se on kulloinkin puheenaolevan
18687: teollisen laitoksen a1ueeUa eikä siis ole irroitettuna siitä it-
18688: sekullekin näkyvästä ulkonaisesta suhteesta, mikä on ole-
18689: massa teollisuuslaitoksen ja sen tarvekalujen sekä raaka-
18690: aineiden ja valmisteiden välillä. Lakivaliokunnan mietin-
18691: nössä vuonna 1:914 taas ehdotetaan, että omaisuus, johon teos-
18692: lainakiinnity·s on vahvistettu, olisi panttina lainasta niin
18693: kauan kuin se on siinä paikassa, missä sitä ·On kiinnitystä .t
18694: haettaessa ilmoitettu säilytettävän tai minne se jälkeenpäin
18695: on asianmukaisesti ilmoitettu muutetuksi. Kun kiinnitettä-
18696: vän omaisuuden säilyttämispaikkaan nähden ei ole sano-
18697: tussa mietinnössä ehdotettu mitään rajoitusta, ulottaisi il-
18698: meisesti jälkimäinen järjestelmä teoslainakiinnityksen käyt-
18699: tämismahdollisuuden paljoa pitemmälle, tehden mahdolliseksi
18700: esim. raaka-ainevaraston tai valmistevaraston kiinnittämi-
18701: sen, vaikka tämä sijaitsisikin toisella paikkakunnalla kuin
18702: itse teollisuuslai·tos. Tällaisen järjestelmän haittapuolena
18703: on, että kolmannen oikeus :helposti joutuisi kärsimään. Hän
18704: voisi, laisinkaan aavistamatta, että esim. edellämainitunlai-
18705: nen varasto on teoslainan panttina, ostaa sen täydestä arvosta
18706: ja siten joutua vahinkoon. Valiokunta puolestaan on katso-
18707: nut, että haittapuolet viimeksimainitusta järjestelmästä ovat
18708: sen tuottamia etuja. suuremmat, ja siitä syystä asettunut sa-
18709: malle kannalle kuin lainvalmisteluk11mta. Tämän yhtey-
18710: dessä sopii muuten ·huomauttaa, että .sellainen teollisesta lai-·
18711: toksesta erillään oleva varasto, kuin ylempänä on mainittu,
18712: voidaan käyttää ja usein käytetäänkin panttina siten, että sen
18713: hallinta luovutetaan lainanantajalle tai tii!män edustajalle.
18714: Mainitun järjestelmän tuottamat edut ovat siten ainakin
18715: osaksi saavutettavissa muutakin tietä.
18716:
18717: On tärkeätä, että säännökset siitä, mitä omaisuutta myön-
18718: netty teoslainakii.tllnitys koskee, minkä oikeuden kiinnitys
18719: tuottaa ja missä oloissa tuo oikeus l·akkaa, ovat niin yksin-
18720: kertaiset ja täsmälliset, kuin asian vansin monimutkaiseen
18721: laatuun nähden on mahdollista. Valiokunta ·ehdottaa, että
18722: teoslainakiinnitys saataisiin vahvistaa vain kulloinkin pu-
18723: 8 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11 .
18724: •
18725: heenaolevassa teollisuuslaitoksessa tai sen alueella taikka ky-
18726: symyksessä olevassa käsityöliikkeessä olevaan irtaimistoon
18727: (2 §),että kiinnitys tuottaisi panttioikeuden (1 §), että pantti-
18728: oik·eus pysyisi voimassa vain niin kauan kuin omaisuus säi-
18729: lytetään siellä, missä se kiinnitystä haettaessa on ilmoitettu
18730: olevan (4 §) tai minne teollisuuslaitos tai kä.sityöliike koko-
18731: naisuudessaan 11sianmukaisen ilmoituksen jälkeen ja teoslai-
18732: nanantajan tieten on siirretty (9 ja 19 §), Jos omaisuus
18733: viedään pois ilmoitetusta .paikasta, olisi panttioikeus siis lak-
18734: kaava. Mutta jos ]Joisvieminen on tapahtunut la.inananta-
18735: jan luvatta, vaatii hänen oi'keutensa kuitenkin, että pantti-
18736: ·oikeus edelleenkin pysyy,·paitsi milloin poisvieminen johtuu
18737: liikkeen säännöllisestä tavaranvaihdosta tai lainanottaja
18738: asettaa vakuuden poisviedystä. Näissä tapauksissa lainanot-
18739: taja siis ei olisi velvollinen h·ankkimaan lainanantajalta lu-
18740: paa pantatun omaisuuden poisviemiseen eikä lainanantaja
18741: tällöin myöskään olisi oikeutettu, kuten muuten, poliisi- tai
18742: ulosottoviranomaisen avulla estämään ]Joisviemistä (5 §).
18743: Erimielisyyden sattuessa asetetun vakuuden riittävyydestä
18744: ratkaisisi oikeus asian ja häviävä riitapuoli joutuisi 'konaus-
18745: velvolliseksi toiselle ehkä saatetusta vahingosta. Siinä ta-
18746: pauksessa, että kolmas mies on vilpittömUssä mielessä saanut
18747: pantatun omaisuuden, tulisi; vaikkapa omaisuus olisikin
18748: viety pois lainanantajan luvatta. panttioikeuden myös aina
18749: lakata. Pantt~oikeus, joka edellä olevain sääntöjen mukaan
18750: pysyisi voimassa s·en jälkeen kuin pantattu omaisuus on
18751: viety. pois, lakkaisi kuitenkin, ellei lainanantaja kuukauden
18752: kuluessa saatuaan tietää omaisuuden poisviemisestä nostaisi
18753: kannetta sen palauttamiseksi Ui §).
18754:
18755:
18756: Ne periaatteet, joille jäljempänä oleva lakiehdotus on ra-
18757: kennettu ja joista edellä on tehty pääkoWittain selkoa, ovat
18758: aiheuttaneet eräitä muutoksia eduskuntaesitykseen sisälty-
18759: vään lakiehdotukseen. Paitsi muutamia muodollisia ja kielel-
18760: lisiä korjauksia on lakiehdotukseen sen ohessa tehty eräitä
18761: a.siallisiakin muutoksia.
18762: Teoslainakiinnitys. 9
18763:
18764: Kun lakiehdotuksen peruaajatuksena on, että .teoslaina- 1 §.
18765: kiinnitys tuottaa panttioikeuden, ei Valiokunnan mielestä
18766: riitä, että tämä käy välillisesti ilmi eri säännöksistä, vaan
18767: on se nimenomaan· lausuttava julki ja mieluimmin heti 1
18768: § :ssä. - Es~tyksessä käytetään teollis.uuslaitoksen ja käsi-
18769: työliikkeen yhteisnimityksenä liike-sanaa. Tämä sana on
18770: merkitykseltään epämääräinen ja voidaan tulkita ahtaammin
18771: ja laajemmin, esim. tarkoittamaan ei määrättyä teollisuuslai-
18772: tost.a vaan koko sitä liikeyritystä, josta teollisuuslaitos saat-
18773: taa olla vain osana. Kun tämän lain mukaan teoslainakiih-
18774: nityksen esineenä kuitenkin tulee oUa ainoastaan määrätyn,
18775: jonkinlaiseksi erilliseksi kokonaisuudeksi käsitettävän teol-
18776: lisuuslaitoksen tai käsityöliikkeen irtaimisto, on V aliakunta
18777: lakiehdotuksessa käyttänyt tuollaisen teollisuuslaitoksen ja
18778: käsityöliikkeen yhteisenä nimityksenä sanaa laitos, joka on
18779: merkitykseltään rajoitettu. Siihen nähden, että käsityöliike
18780: t?i suoranaisesti sisälly käsitteeseen laitos, on erehdysten
18781: välttämiseksi lakiehdotuksen 1 § :ään ·pantu nimenomainen
18782: huomautus, että laitos sana jäljempänä laissa tarkoittaa sekä'
18783: teollisuuslaitosta ·että käsityölii'kkettä.
18784: ·Esityksen ja samoin myös.Kin lainvalmistelukunnan ja 2 §.
18785: 1914 vuoden lakivali{)kunnan ehdotusten mukaan saisi teos-
18786: lainakiinnityksen vahvistaa vissiin lajiin tai vissiin mää-
18787: rään sellaista omaisuutta, johon teoslainakiinnitys yleensä on
18788: sallittu. Tästä saattaisi kuitenkin käytännössä johtua vai-
18789: keuksia esim. sellaisessa tapauksessa, että useampia teoslai-
18790: noja, jois·ta joku on kiinnitetty kaikkeen omaisuuteen ja joku
18791: vain määrättyyn lajiin, esim. koneihin, yhdellä kertaa ulosot-
18792: totoimin perittäisiin. Ulosmitattua omaisuutta ei silloin voi-
18793: taisi myydä kaikkea yhdellä kerralla, joka ehkä saattaisi
18794: tuottaa paremman rahaJlisen tuloksen, vaan täytyisi jokainen
18795: omaisuusryhmä, johon joku kiinnitys on vahvistettu, myydä
18796: eriksensä, muutenhan ei kävisi selville kuinka paljon myyn-
18797: tihinnasta olisi laskettava kunkin lainan osalle. Kun käy-
18798: tännössä ei voi olla suurta merkitystä .sillä seikalla, vahvis-
18799: tetaanko kiinnitys määrälttyyn omaisuusryhmään vai koko
18800: irt.aimistoon, koska se jälkimäisessä tapauksessa ei rasita lai-
18801: 10 1917. - Edusktintaesitysmietintö N :o 11.
18802:
18803: uanottajah luottoa enemmän kuin ensiksimainitussakaan, on
18804: Valiokunta ehdottanut, että vahvistettu kiinnitys aina kä-
18805: sittäisi .asianomaisen teollisen laitoksen tai käsityöliikkeen
18806: kaiken s·en irtaimen omaisuuden, johon teoslainakiinnitys
18807: yleensä on sallittu. Kiinnitystä ei siis voitaisi erikseen vah-
18808: vistaa sanottuun omaisuuteen kuuluviin määrättyihin esi-
18809: neisiin tai }ohonkin lajiin esineitä eikä myöskään mainitun
18810: omaisuuden m.y.rto-osa.au. Tämä on ollut välttämätöntä""toi-
18811: sestakin syy.stä. Niinkuin myöhemmin tulee esitettäväksi,
18812: säädetään esity-ksessä ja samoin Valiokunnan valmistamassa
18813: lakiehdotuksessa, että, ennenkuin teoslainanantaja saa mak-
18814: sun kiinnitetystä omaisuudesta, siitä on maksettava velalli-
18815: sen palkollist-en ja työntekijäin suorittamatta olevai palkat
18816: määräajalta. Jos kiinnitys sallittaisiin vahvistaa myöskin
18817: määrl:i,ttyyn omaisuusryhmään esim. raaka-aineisiin ja kaikki
18818: maksamatta olevat palkat siis ol~sivat sa.notust.a omaisuu-
18819: desta ensin suoritettavat, voisi lainanantajan oikeus helposti
18820: joutua kärsimään. Kiinnityksen käsittäessä kaiken sallitun
18821: omaisuuden, ei vaara ole läili.eskään niin suuri ja voidaan
18822: suunnilLeen ·ennakolta .arvostella. -Tehdyn muutoksen joh-
18823: dosta on esityksen 8 § tarpeettomana poistettu.
18824: 12 §. Lakiehdotuksen 4 §:n säännöksistä johtuu, ettei teoslai-
18825: nanottajan tarvitse pyytää lupaa viedä ·pois pantattua omai-
18826: suutta, jos hän poisvietävästä: asettaa vakuuden. Sellaisin
18827: edellytyksin tapahtunutta poisvi·emistä ei siis- myöskään
18828: voida katsoa riittäväksi aiheeksi lainanottajan velvGittami-
18829: seksi heti vaadittaessa maksamaan lainasumma, vaikkei se
18830: vielä olisikaan erääntynyt, ja on 12 § :ää senvuoksi sanotun
18831: tapauksen varalta täydenuetty.
18832: 14 §. Tämä pykälä on asiallisesti yhtäpitävä eduskunt.aesityk-
18833: &en 15 § :n kanssa. Valiokunnalta ei ole jäänyt huomaa-
18834: matta, että lakiehdotukseen täten sisällytetään periaate, joka
18835: poikkeaa siitä, jolle voimassa oleva asetu'S kiinnityksestä
18836: kiinteään omaisuuteen r!lkentuu eli että panttioikeus on täy-
18837: dellisesti aksessorista eli liitännäisluonnetta. Sitovia syitä ei
18838: kuitenkaan voitane esittää sen puolesta, että teoslainakiinni-
18839: tykseen nähden olisi jäätävä tälle vanhentuneelle kannalle.
18840: Teoslainakiinnitys. 11
18841:
18842: Siitä on jo lainsäädännössämme poikettu 18 89 vuoden ·laissa
18843: 1
18844:
18845:
18846: yksityisen rautatien laillistuksesta ja kiinnittämisestä, ja
18847: lainvalmistelukunnan tekemissä ehdotuksissa lainhuudatus-·
18848: ja kiinnityslautok.semme uudistamiseksi (Ehdotus laiksi eri-
18849: näisten Perintö-, Maa- ja Oikeudenkäymiskaaren lainkohtain
18850: muuttamisesta toisin kuuluvaksi vuosilta 1892 ja 1898) sekä
18851: laiksi teoslainakiinlllityksestä (1901) on asetuttu Valiokunnan
18852: n;yt hyväksymä He kannalle. On sen ohessa huomattava, ettei
18853: sitä vastaan ole mitään muistutettu niissä lausuruwissa, jotka
18854: maan hovioikeudet ja alituomarit ovat antaneet lainvahnis-
18855: telukunnan mainitusta ehdotuksesta vuO'de1ta 189•2, joka nyt
18856: kysymyksessä olevalta osaltaan on otettu muuttamatta vuo-
18857: den 1'898 lakiehdotukseen.
18858: Ruotsissa on kiinnitysasetus jo vuonna 18·75 samalle pe-.
18859: rustuk.selle rakennettu ja erinäisten muidenkin sivistysmai-
18860: den on kehittyneemmän realiluoton vaatimuksen painostuk-
18861: sesta täytynyt luopua roomalaisoikeudellisen teorian peri-
18862: aatteesta, että punttioikeus on aksessorista luonnetta. Ei
18863: voimassa oloeva kiinnitysasetuksemmekaan ole voinut olla
18864: johdonmukaisesti tällä kannalla, s·e. kun sallii saamisen, joka
18865: ei vielä ole. synty~yt, kiinnitettävän.
18866: Tyhjentävä arvostelu voimassa olevan kiinnitysasetuksen
18867: kannasta kysymyksessä olevassa kohdassa ei voi tässä tulla
18868: kysymybeen. Riittäköön huomattavimpain niiden haitta.in
18869: ma.initseminen, jotka johtuvat siitä, -että kiinnitetty p.antti-
18870: oikeus lakkaa yhdessä sen saamioon kanssa, jonka vakuu-
18871: dekSi se on vahvistettu. Niinpä, vaikka kiinnitys onkin vah-
18872: vistettu kymmeneksi vuodeksi, vaaditaan uusi kiinnitys sen
18873: saa;misen vakuudeksi, jolla aikaisempi kiinnitys on: lunastettu.
18874: Kiint,e,istönomis·tajalle 'kallistuu tärhen turhaan kiinteistön
18875: tarjoaman realiluoton käyttäminen. Mutta kerrottu asiain-
18876: tila· tietää lisäksi, että kiinteistönomistajalta on riistetty oi-
18877: keus toista lainaa varten käyttää sitä arvojärjestyksen sijaa,
18878: joka luuastetulla kiinnit.yksellä oli, jota paitsi myöhemmät
18879: lciinn~tyksenhaltijat saavat omat-ta ansiottaan sen edun, että'
18880: heidän kiinnityksensä heidän asiaan mitään tekemättä siirty-
18881: vät aRkeleen ylemmäksi sen joh'dosta että aikaisempi kiinni-
18882: 12 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
18883:
18884: tys lakkaa. Ei myöskään saa jMtää huomaamatta, että kiin-
18885: nityksen lakatessa yhdessä saamisen kanssa kiinnityspöytä-
18886: kirjasta ei saa luotettavaa selvitystä kiinteistön rasituksista,
18887: k{)ska 'kiinnitys sinä aikana, jonka se lain mukaan on oleva
18888: voimassa, voi lakata pöytäkirjaan .tarvits·ematta siitä tehdä
18889: merkintää. Tosin on käytännössä, turvautumaHa eräisiin kei-
18890: noihin ja olettamuksiin, voitu jossain määrin välttää kerro-
18891: t.ut vaikeudet, mutta se ei tee vähemmän toivattavaksi niiden
18892: poistamista lainsäädäntöteitse, milloin til.åisuutta on.
18893: Valiokunnan kysymyksenalaisen lainpaikan muodostelu
18894: tarkoittaa varteen ottaa edellä mainittua tarvetta, että teos-
18895: lainakiinnitys, joka ei ole lmolettu tai uudistuksen lai-
18896: minlyömis•en johdosta rauen~~ut, ·pysyy voimassa eikä siis ole
18897: sidottu määrätyn saamiaoikeuden ·pysyväisyyteen. Kiinllli-
18898: tetyn omwisuuden omistaja eli velallinen saa täten sen edun,
18899: että hän loukkaamatta toisen saavutettua oikeutta voi liit-
18900: tää kiinnitetyn 'panttioikeuden uuteeu ieoslainaan, josta hän
18901: siis voi tarjota yhtä hyvän vakuuden kuin vanhaatakin lai-
18902: n8sia, mistä hän suorituksen U{)jaHa tai muulla perusteella on
18903: oikeutetltu määräämään.
18904: 18 §. Valiokunta ei ole taMonut tämän pykÖJän 3 momentissa
18905: olevalla viittauksella voimassa olevaan kiinnitysasetukseen
18906: hyväksyä pakkokiinnitysperiaatetta, jota uudenaikaisen lain-
18907: säädännön kannalta ei enää voida puolustaa. Mutta kun vel-
18908: kakirja, jonka vakuud•eksi teO\Slainakiinni.tys voidaan vahvis- ·
18909: taa, lakiehdotuksen 17 §:n mukaan tulee olla niin kirjoitettu,
18910: että siitä !käy ilmi teoslainaa tark'oi'tetun, on Valiokunta kat-
18911: S{)nu/f; velkakirjan sellaiseen muotoon jo sisältyvän vel~llisen
18912: suostumuksen teos1ainakliinlllitykseen, jota suostumusta ei
18913: sitten enään oikeudellisin vaikutuksin ole saatava peruuttaa..
18914: Lakiehdotus rakentuu 111imittäin edell~r.tykselle, että velalli-
18915: nen omistaa sen omaisuuden, johon teoslainan kiinnåttäJrn~nen
18916: tulee kysymykseen.
18917: 21 §. Lakiehdotuksen lt4 §:n mukaan on teoslailllanottajalla,
18918: joka on ~unastanut kiinni,te'tyn lainasitoumuksen t.ai jolle se
18919: muulla tavoin on Jälleen joutunut, valta antaa tuo sitoumus
18920: toiselle kiillln:itykl!len tuottaman oikeuden py1syressä entisel-
18921: 'l'eoslainakiinnitys. 0 13
18922:
18923: lään. Kun näin on laita, on myös asiarumukaisinta, että ·ai-
18924: noastaan teoslainanottaja tai oikeimmiten ainoastaan kiinni-
18925: tetyn omaisuuden omistaja saa kuolettaa teoslainakiinnityk-
18926: sen. Esitys myöntää iuon oikeuden muillekin ja on sitä sen-
18927: vuoksi täsisä kohd·en korjattu.
18928: Kiinnitysas•etuksen mukaan ovat kiinnitysasiat yleensä' 23 §.
18929: maalla käsiteltävät ainoastaan varsinaisissa käräjissä. Vas-
18930: taavaa säännöstä ei esi.tyksessä ole teoslainakiinnitysasiOO.sta
18931: ja tarkoitus .siis lienee, että ne voidaan, ni<irukuin suotavaa
18932: onkin, ottaa esille myöskin välikäräjissä. Kun menettely
18933: kiinteistökiinnitystä ja teoslainakiinnitystä koskevissa asiois-
18934: sa muut-en monissa kohdin on samanla<inen, on Val1okunta,
18935: estääk,seen epätietoisuutta asiasta syntymästä, pannut lakieh-
18936: dotukseen nimenomaisen säännöklsen si.iitä, että teoslainakiin-
18937: nitysasioit.a. voidaan 'käsitellä myöskl.n väl<ikäräjissä. Mutta
18938: kun on tarkoitus, kuten alempana tulee esitettäväksi, että
18939: pöytäkirjan pitämises'tä .teos lainakiinnity,sasioissa annettai-
18940: 1
18941:
18942:
18943:
18944:
18945: siin samanlaiset säännöks·et kuin kiiruteistökiinnitysasioista
18946: nykyisin ovat voimassa, on tarpeeUi'Siia, että teosiainakilnni-
18947: tysasia, joka on ollut vä·EkäräJj~ssä käsitel!tävänä, ilmoitetaan
18948: ensintulevissa varsinaisissa. käräjissä pöytäkirjaan merkittä-
18949: väk-si. Kiinnitys- ja ·eräistä mui1sta ilmoitusasioista on nimit-
18950: täin tehtävä eri tuomiokirja ja välikä:räjissä käsitellyistä
18951: asioista valmistetaan myös, niiden laatuun katsomatta, eri
18952: tnomiokirja. Ens·iksimainitusta tuomiokidasta m'llltita ei jäl-
18953: kimäisistä on lahetettävä puhtaaksi kirjoitettu lrappale hovi-
18954: oik-euteen <siellä säilyile1ltäväksi. Ellei tleoslainakiinnitysa,sia,
18955: joka on ollut viilikäräjissä esil'lä, joutuisi myöskin varsinais~
18956: ten kärä.jäin pöytäkirjaan, ei sitä koskevasta pö;ytä'kirjasta
18957: silloin myöskään tulisi lähetettäväksi 1mhtaaksi kirjoitettua
18958: kappaletta hovioikeuteen. Tämä ei kuitenkaan ole suotavaa,
18959: sillä samasta syystä kuin tuollainen lähettaminen on tarpeel-
18960: linen kiinteistökiinntyksiin nähden, on se myöskin tarpeelli-
18961: nen teo.slainakiinnityksiin nä,hden. Tietysti myös rasitus-
18962: todistusten antaminen käy helpommaksi, jos kaikki kiinni-
18963: tysasiat ovat varsinaisten kärä.iäin pöytnkirjassa.
18964: 14 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o ll.
18965:
18966: Yhtäpitävästi sen kanssa, mitä Kunink. kirjeessä 16 päi-
18967: vältä heinäkuuta 1776 sekä asetuksessa 6 päivält.ä elokuuta
18968: 1861 on määrätty erityisten pöytäkirjain pitämisestä lain-
18969: huudatus-, kiinnitys-, holhous- ja avioehtoasioissa, olisivat
18970: teoslainakiinnitystä koskevat asiat myös merkittävät eri
18971: pöytäkirjaan, jonka pitämisestä ja lähettämisestä hovioikeu-
18972: teen olisi annettav.a samanlaiset määräykset kuin edellämai-
18973: nituista pöytäkirjoista ovat voimassa. Kun nämä määräyk-
18974: set luonteeltaan ovat hallinnollisia, olisi sentähden hallin-
18975: nollista tietä annettava tästäkin asiasta erit;yinen asetus.
18976:
18977: 25 ja 26 §. Näissä :pykälissä V'aUlvistetut aikamäärät, niinkin lyhen-
18978: nettyinä kuin ne ovat Valiokunna-n ehdoturos•essa, ovat kat-
18979: soiltaV'at täy&in riittäviksi näissä lainpaikoissa säädettyjä toi- .
18980: . men:piteitä varten.
18981: Esityksen Tässä pykälässä oli määrättynä, että teoslainanantaja,
18982: 27 §. jonka saatava oli kiinnitetty,~ennenkuin uusi laki astuu voi-
18983: maan, saattoi lainanottajan suostumuksella saada saataval-
18984: leen sellaisen oikeuden kuin teoslainakiinnitys uuden lain
18985: mukaan tuottaa s. o. etuoikeuden sijaan panttioikeuden, ja
18986: oli tuo· panttioikeus laskettava alkaneen siitä päivästä, jol-
18987: loin alkuperäinen kiinnitys haettiin. Kun muiden velkojain
18988: oikeus kuitenkin täten voisi tulla loukatuksi, on pykälä, laki-
18989: ehdotuksesta poistettu.
18990:
18991:
18992: Etuoik. as. Niistä muutoksista 9 päivänä marraskuuta 18'68 annet-
18993: 3 §. tuun konkurssisääntöön ja etuoikeusasetukseen, jotka aiheu-
18994: tuvat uudesta teoslainakiinnitystä koskevasta lainsäädän-
18995: nöstä, vaativat ainoastaan ne, jotka on tehty viimeksimai-
18996: nittuun asetukseen, muutaman sanan selitykseksi. Kun teos-
18997: lainakiinnitys tuottaa panttioik-euden, tulisi lainanantajan
18998: siis ennen muita saada pantatusta omaisuudesta maksu ai-
18999: 1van samoin kuin on säädetty etuoikeusasetuksen 3· § :n 1 mo-
19000: mentissa käteisestä irtaimesta .pantista. Samoin kuin .laki-
19001: valiokunnan mietinnössä vuonna 1914 on esityksessäkin kui-
19002: tenkin ehdotettu, että, ennenkuin teoslainanantajan saami-
19003: Teoslainakiinnitys. 15
19004:
19005: nen suoritetaan kiinnitetystä omaisuudesta~ olisi siitä mak-
19006: settava velallisen palkollisten ja työntekijäin palkat yhden
19007: kuukauden ajalta. Tätä säännöstä, jonka teoreettisesti voi-
19008: daan katsoa olevan ristiriidassa panttioikeuden luonteen
19009: kanssa, on lakivaliokunta sanotussa mietinnössään perus-
19010: t~llut sillä, että olisi kohtuutonta, jos työläiset menettäisivät
19011: saamatta olevat palkkansa, jotka takaavat heille elämisen
19012: mahdollisuuden. Sen ohessa on viitattu· kiinnitysasetuksen
19013: 22 §:n vastaavaan säännökseen, jonka mukaan saamisen
19014: panttina olevasta kiinteistöstä saadaan ennen mainittua saa-
19015: mista ottaa viimeisen ja kuluvan vuoden palkat niille, jotka
19016: kiinteistön hoitoa varten ovat omistajan va:kinaisessa :pal-
19017: veluksessa. Kun teollisuuslaitoksissa ja käsityöliikkeissä
19018: palkat yleensä maksetaan kuukausittain tai useammin, oli
19019: mietinnössä kuukausi ehdotettu pisimmäksi ajaksi, jolta työ-
19020: palkat olivat ennen teosl·ainaa maksettavat. Valiokunta pi-
19021: tää esitettyjä syitä sitovina ja ·on s·envuoksi hyväksynyt
19022: esityksen -tässä kohden muutoin, paitsi että mainittu pisin
19023: aika on määrätty kolmeksi kuukaudeksi. Tämä on aiheu-
19024: tunut siitä, että teollisuuslaitoksissa l~ajalti' käytetään
19025: urakka- ja kappaletyöjärjestelmää j!\ loppupalkat sellaisesta
19026: työstä usein ovat kuukautta mutta harvoin kolmea kuukautta 20 §.
19027: pit.emmältä ajalta suorittamatta.
19028: Kun teoslainakiinnitys uuden lain mukaan tuottaisi pant-
19029: tioikeuden kiinnitettyyn omaisuuteen ja teoslainanantaja
19030: siis, jos tuollaista omaisuutta ulosmitataan lainanottajan
19031: muusta velasta, dlisi Ulosottolain 4 luvun 12 § :n~ nojalla
19032: oikeutettu saamaan maksun omaisuuden kauppahinnasta,
19033: vaikkei sitä olisikaan hänen saamisestaan ulosmitattu,
19034: ovat sanat ,ruukkiin tai t·ehtaas·een annetusta teoslai-
19035: nasta" poistettu etuoikeusassetuksen 20 § :stä. Samanlai-
19036: sesta syystä on, vaikkei sillä asialla olekaan yhteyttä esillä
19037: ohwan kysymyksen kanssa, katsottu voitavan .pykälästä jät-
19038: tää pois sanat ,maanomistajalle tulevasta huoneiden tai ti-
19039: lusten rappeuden korvauksesta". Kesäkuun 19 päivänä 1902
19040: annetun maanvuokralain 55 § :n sekä torpan, lampuotitilan
19041: ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta maaliskuun 12 päivänä
19042: 1909 annetun asetuksen 30 §:n mukaan on näet maanomis-
19043: 16 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
19044:
19045: tajalla pidätysoi.keu~ tilalla olevaan vuokramiehen irtaimeen
19046: omaisuuteen vel~sta, joka johtuu puutteellisesta rakennusten
19047: kunnossa pitämisestä ja rappeudesta. Maanomistajalla on siis
19048: Ulosottolain mainitun lainkohdan mukaan oikeus maksun
19049: saantiil! tuon omaisuuden kauppahinnasta, vaikkei oma.t-
19050: suutta olisikaan hänen saamisestaan ulosmitattu.
19051:
19052:
19053:
19054: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
19055: taen ehdottaa,
19056: että Eduskunta hyväksyisi seuraav(J;I; lakieh-
19057: dotukset:
19058:
19059:
19060: Laki
19061: teoslainakiinnity ksestä.
19062: Sumnen Eduskunnan päätöksen mukiaisesti säädetään täten:
19063:
19064: I LUKU.
19065: Oikeudesta teoslainakiinnitykseen.
19066: 1 §.
19067: Jos joku tehtaan, sahan, vuorikaivoksen, kirjapainon tai
19068: niihin verrattavan teollisen laitoksen tahi käsityöliikkeen
19069: perustamista tai käyttämistä varten halup.a ottaa teoslainan
19070: .ia tahtoo sen pantiksi tässä laissa säädetyillä ehdoiUa asettaa
19071: sellaiseen laitokseen tai liikkeese.en kuuluvan irtaimen omai-
19072: suuden, on laina kiinnite.ttävä, nii,nkuin 21 luvussa säädetään.
19073: Jäljempänä tässä laissa tarkoitetaan laitoksella 1 momen-
19074: tissa mainittua teollista laitosta ja käsityöliikettä.
19075: '
19076: 2 §.
19077: Teoslainan vakuudeksi vahvistettu kiinnitys käsittää
19078: seuraavanlaatuisen laitoksessa ja sen alnt~lla ol;evan wtai-
19079: men omaisuuden:
19080: 17
19081:
19082: 1) rakennukset, koneet, kaluston, työkalut ynnä muut
19083: laitoksessa käyt.ettävät esineet; kuin myus.
19084: 2) raaka-aineet sekä valmiit ja keskentekoiset tuotteet.
19085: Edellä mainitusta omaist~;ut};esta älköön miiibättyjä esi-
19086: 'ifi.eitä tai jotakin lajia esineitä taikktt moorottyä 'mUrto-osaa
19087: 8flnmoisenaan eriA:se111sä kiin>nitettifkö.
19088:
19089: 3 §.
19090: a
19091: J Q$ rakennus· t~~<i muu § :n 1 lwhda$sa mai.qittu. esine on
19092: kiinteistön osana tahi semmoisessa yhteydessä kiinteistön
19093: tai sellaisen omaisuuden kallss.a, joka saadaan kiinteistönä
19094: li.i~v.nitt.iiä, ett4i, se ~s& ldintt;listöä tl\lhi 'f4(1,ini/i~'14G amr;tisttutta,
19095: jQlH>.U :rilk~I\nu~>. t114i l}sine Oll ;ylHli!ili~t\v~ m.elk-O.is~wti vahin-
19096: goittuu tai kii;y· IJ\lll.tte~;Uise.~~.>i, jtls 11e toi.~is~f#!,fi. erotetaan,
19097: älköön sellainen rakennus tai esine olko teoslainakiinnityksen
19098: alainen.
19099: J QS maa ja sillä oleva ra~ellnus\ j9ka on te<;>t!l!linas.ta kiin-
19100: nitetty, joutuvat ~;~a:r.nau henkiWn. omik~,>i, on kiin.nitys raken-
19101: nukseen edelleeukiu voim~.ssa ..
19102:
19103: 4 §.
19104: Omaisuus, johon teoslainakiinnitys on vahvistettu, lak-
19105: ka.a olemasta panttina lainasta, jos se viedään pois siitä pai-
19106: kasta, jossa sitä 16 ja 19 § :ssä .olevien määräysten mukaisesti
19107: OIJ. ilmoitettu säilytettävän.
19108: Panttioikeus pysyy kuitenkin voimassa, jos omaisuus on
19109: viety pois ,teoslainanantajan luvatta, p:aitsi 8iinä t(Jfiauksessa
19110: että se, jonka hallussa on~~aisuus on, sen on sooiwut vilpit-
19111: tömässä mielessii; taikka .
19112: että poisvieminen on :iohtunut laitoksen säiintt&llises~ä ta-
19113: varanvaihdosta; taikka
19114: että lainanottaja on asettanut täyden vakuuden siitä,
19115: minkä hän on vie'liyt pois.
19116: (P.flist.).
19117: 5 §.
19118: Jos teoslainasta kiinnitettyä omaisuutta teoslainananta-
19119: jan luvatta viedään pois, olkoon teoslainanan.tajalla valta,
19120: 2
19121: 18 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
19122:
19123: milloin poisvieminen ei johdu laitoksen säännöllisestä tavaran-
19124: vaihdosta tai lainanottaja aseta vakuutta siitä, mikä poisvie-
19125: dään, ulosotto- tai poliisiviranomaisen avulla estää omaisuu-
19126: den poisvieminen, ja vastatkoon teoslainänottaja tästä {poist.)
19127: johtuneista kustannuksista. Jos omaisulttta jo on 1Jiety pois,
19128: on teoslainanottajalla edellä mainitwin edellytyksin oikeus
19129: kuukauden kuluessa siitä tiedon saatuaan laillisessa järjes-
19130: tyksessä nostaa kanne omaisuuden palauttamiseksi, uhalla
19131: -että panttioikeus siihen omaisuut-een muutoin •lakkaa.
19132:
19133: 6 §.
19134: Teoslainakiinnitys saadaan vahvistaa nimitetylle henki-
19135: lölle, nimitelylle henkilölle tai hänen m~äräämäl'lensä taikka
19136: haltijalle asetetun velkasitoumuksen vakuud,eksi.
19137:
19138: 7 §.
19139: Va·hvistettu teoslainakiinnitys olkoon voimassa siitä päi-
19140: västä, joUoin kiinnityshakemus oikeuteen annettiin .
19141: •Jos laitoksen omaisuus on kiinnitetty useammasta saata-
19142: vasta, olkoon aikaisemmalla kiinnityksellä etuoikeus myö-
19143: hemmän edellä ja samanpäiväisillä kiinnityksillä sama oi-
19144: kenf'.
19145:
19146: (Esityksen 8 § poist.)
19147:
19148: 8 (9) §.
19149: Alköön kahden tai useamman laitoksen omaisuutta,
19150: vaikka niillä olisikin sama omistaja, kiinnitettäkö samasta
19151: teoslainasta, ellei samalla määrätä, kuinka suuresta osasta
19152: lainaa kunkin laitoksen omaisuus on panttina.
19153:
19154: 9 (10) §.
19155: ,Jos laitos, jonka käyttämiseen teoslaina on annettu, siir-
19156: retään toiseen paikkaan, säilyy teoslainanantajan oikeus sel-
19157: laiseen uudella paikalla olevaan omaisuuteen, jota teoslaina-
19158: kiinnitys koskee, jos ilmoitus siirtämisestä on tehty niinkuin
19159: 19 § :ssä säädetään.
19160: Teoslainakiinnitys. 19
19161:
19162: 10 (11) §.
19163: Jos teoslainasta kiinnitetty ( poist.) omaisuus, joka on
19164: vakuutettu, vahingoittuu, on teoslainanantajana yhtäläinen
19165: oikeus omistajalle tulevaan vakuutussummaan kuin hänellä
19166: oli vakuutettuun omaisuuteen, ollen kuitenkin omistajalla,
19167: milloin sanottu omaisuus ei ole ulosmitattu tahi konkurssin
19168: tai hukkaamiskiellon alaisena, oikeus itse. kantaa mainittu
19169: vakuutussumma, jos hän asettaa val):uuden siitä, että se käy-
19170: .tetään vahingoittuneen uudistamiseksi tai kuntoon saattami-
19171: seksi.
19172: 11 (12) §.
19173: Jos teoslainasta kiinnitettyä omaisautta ulosmitataan
19174: muusta velasta, saakoon teoslainanantaja omaisuuden myyn-
19175: tihinnasta maksun niinkuin Ulosottolain 4 luvun 12 § :ssä ja
19176: 6 luvun 3 ja 5 § :ssä säädetään, ellei se osa omaisuudesta,
19177: jota ei ole ulosmitattu, ilmeisesti riitä hänen tyydyttämisek-
19178: seen.
19179: 12 (13) §.
19180: Vaikka teoslaina sopimuksen mukaan ei olisi vielä mak-
19181: settavaksi erääntynyt, Qn se kuitenkin, jos lainanantaja vaa-
19182: tii, heti maksettava:
19183: 1) jos se laitos, jonka omaisuuteen teoslaina Qn kiinni-
19184: tetty, lakkautetaan tahi luovutetaan toi'Selle tahi annetaan
19185: vuokralle;
19186: 2) jos teoslainasta kiinnitettyä omaisuutta on viety pois
19187: eikä muuta' omaisuutta ole sijaan tuotu tai vakuutta ase-
19188: tettu, ja jos paikalla olevan omaisuuden ei katsota riittävän
19189: teoslainanantajan tyydyttämiseksi tai vastaavan lainaa an-
19190: nettaessa mahdollisesti sovittua määrää tai arvoa;
19191: 3) .tos kiinnitettyä omaisuutta hoidetaan niin huonosti tai
19192: jos se siinä määrin turmeltuu, että teoslainanantajan vakuus
19193: huomattavasti vähenee; sekä
19194: 4) jos teoslainanottaja .on jättänyt tekemättä 19 § :ssä
19195: säädetyn ilmoituksen laitoksen muuttamisesta.
19196:
19197: 13 (14) §.
19198: Jos teoslaina on maksettavaksi erääntynyt ja teoslainan-
19199: antaja ta·htoo maksua saatavastansa ainoastaan teoslainan
19200: 20 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
19201:
19202: vakuudeksi kiinnitetystä omaisuudesta, hakekoon omaisuu-
19203: den käyttämistä velan maksuksi sen paikkakunnan ulosoton-
19204: haltijalta, jossa kyseenalainen laitos on.
19205:
19206: 14 (15) §.
19207: Jos teoslainanottaja on kiinnitetyn teoslainasitoumuksen
19208: lunastanut tai se muulla tavoin on hänelle jälleen joutunut,
19209: olkoon hänellä oikeus antaa teoslainasitoumus toiselle, kiin-
19210: n[tyksen tuottaman oikeuden pysyessä entisellään, jos kiin-
19211: nitys silloin vielä on voimassa.
19212:
19213: 15 (16) §.
19214: Jos sitoumusta, jonka vakuudeksi teoslainakiinnitys on
19215: vahvistettu, ei ole lunastettu, uudistuttakoon teoslainanan-
19216: taja kiinnityksen kymmenen vuoden kuluessa sen vahvista-
19217: misesta lukien, ja pysyköön hänellä sitten se oikeus, mikä
19218: hänellä alkuperäisen kiinnityksen nojalla oli. Saman oikeu-
19219: den tuottaa kiinnitys, niin kanan kuin se edelleen kymmenen
19220: vuoden kuluessa uudistetaan.
19221: Jos teoslainanantaja jä:ttää kiinnityksen kymmenen vuo-
19222: den kuluessa uudistamatta, on kiinnitz1s (poist.) ra,uennut.
19223:
19224:
19225: 2 LUKU.
19226: Teoslainakiinnityksen hakemisesta, wudistamisesta ja
19227: kuolettamisesta.
19228: 16 (17) §.
19229: Teoslainakiinnitystä on kirjallisesti haettava sen paikka-
19230: kunnan yleisessä alioikeudessa, jossa kyseenalainen laitos
19231: sijaitsee. Hakemuksessa on ilmoitettava se tontti tai (poi~t.)
19232: alue (poist.) taikka ne rakennukset, missä (poist.) laitos on;
19233: .io on hakemukseen liitettävä;
19234: 1) alkuperäinen sitoumuskirja; ja
19235: 2) maanmittarin tai muun asianymmärtävän henkilön
19236: laatima asemakartta ja selitys laitoksen alueesta, ellei tämä
19237: ole muuten tarkoin määrätty.
19238: Teoslainakiinnitys. 21
19239:
19240: Mainittu sitoumuskirja on oikeudessa julkiluettava ja sa-
19241: nasta sanaan jäljennettävä a-ikeudessa pidettävään erityiseen
19242: teoslainakiinnityspöytäkirjaan sekä edellämainittu kartta ja
19243: selitys, jos sellaisia on oikeuteen jätetty, liitettävä pöytäkir-
19244: jaan.
19245: 17 (18) §.
19246: Teoslainasitoumuskirjassa tulee olla merkittynä:
19247: 1) ilmoitus siitä, että velka on laadultaan teoslaina sitou-
19248: muksessa määrättyä laitosta varten;
19249: 2) velan suuruus (poist.) t!llhi, jos velka perustuu liik-
19250: kuvaan luottoon, suurin (poist.) määrä (poist.), johon se saat-
19251: taa nousta;
19252: 3) ilmoitus paikasta, missä laitos on tai minne se on aiottu
19253: •perustettavaksi; sekä
19254: 4) teoslainanottajan allekirjoitus, todistajain vahvista-
19255: mana.
19256: 18 (19) §.
19257: Kun teoslainasitoumuskirja havaitaan tehdyksi, kuten
19258: 1'i' §:ssä säädetään, ja tämän asetuksen muutkin säännökset
19259: täytetyiksi sekä teoslainanottaja on antanut tunnettujen ja
19260: uskottavain todistajain vahvistaman kirjallisen suostumuk-
19261: sensa teoslainan kiinnittämiseen, vahvistakoon oikeus kiin-
19262: nityksen teoslainanottajaa kuulematta; ja on todistus vah-
19263: vistetusta kiinnityksestä sitoumuskirjaan merkittävä ja siinä
19264: ilmoitettava, mistä päivästä alkaen kiinnitys on voimassa.
19265: Jollei sitoumuskirja ole niin laadittu kuin 17 § :ssä sano-
19266: taan, tai jos hakijan vaatimus on ilmeisesti perusteeton, hyl-
19267: jättäköön hakemus heti.
19268: Jos teoslainanottaja ei ole antanut kirjallista suostumusta
19269: kiinnittämiseen, tai jos hakemusta vastaan ilmaantuu sellai-
19270: nen este, että oikeus katsoo asian riitaiseksi, on asiassa niin
19271: meneteltävä kuin vastaavissa tapauksissa kiinnityksestä kiin-
19272: teään omaisuuteen on säädetty.
19273:
19274: 1'9 (20) §.
19275: Jos teoslainanottaja haluaa toiseen paikkaan siirtää lai-
19276: toksen, jonka käyttämistä varten teoslainakiinnitys on myön-
19277: 22 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
19278:
19279: netty, ilmoittakoon sen kirjallisesti oikeudelle, joka on kiin-
19280: nityksen vahvistanut, tai oikeuden puheenjvhtajalle viimeis-
19281: tään kuukautta ennen siirtoo ja oheenliittäköön samalla to-
19282: distuksen siitä, että siirto tapahtuu teoslainanantajan tieten,
19283: ynnä sellaisen selvityksen siitä paika'sta, johon laitos siirre-
19284: tään, kuin 16 § :ssä säädetään, uhalla, että teoslaina muuten
19285: teoslainanantajan vaatimuksesta on heti maksettava. Tästä
19286: ilmoituksesta on todistus annettava taikka merkittävä. sitou-
19287: muskirjaan, jos se on esitetty, sekä tarpeelliset tiedot siitä
19288: teosla inakiinnityspöytäkirjaan merkittävä. Jos ilmoitus on
19289: tehty puheenjohtajalle, tulee hakijan ensi istuntopäivänä
19290: tehdä asiasta ilmoitus oikeudelle.
19291: Kun laitos siirretään tuomiopiirin ulkopuolella. olevaan
19292: paikkaan, lähettäköön oik,eus tai sen puheenjohtaja viipy-
19293: mättä sen paikkakunnan tuomioistuimelle mainitun ilmoi-
19294: tuksen siihen liitettyine asiakirjoineen ynnä hakijan ku<s-
19295: tannuksella kirjoitettavan otteen kaikista tätä teoslainakiin-
19296: nitystä koskevista pöytäkirjoista. Nämä ,tiedot ottakoon
19297: tuomioistuin lähimpänä oikeudenistuntopäivänä teoslaina-
19298: ' kiinnityspöytäkirjaansa sekä antakoon siitä vaadittaessa to-
19299: distuksen.
19300: Jos teoslainanottaja laiminlyö ( poi.st.) tässä pykäläs'!ä
19301: säädetyn ilmoituksen tekemisen, olkoon teoslainanantajana
19302: valta, ennenkuin siirtäminen on tapahtunut, tehdä sellainen
19303: ilmoitus teoslainanottajan kustannuksella.
19304:
19305: 20 (21) §.
19306: Kun teoslainakiinnitys on uudistettava, näyttäköön teos-
19307: lainanantaja sille oikeudelle, joka kiinnityksen on vahvista-
19308: nut, tai, jos kyseenalainen laitos on siirretty toisen tuomiois-
19309: tuimen piiriin, oikeudelle viimeksi mainitulla paikkakun-
19310: nalla alkuperäisen teoslainasitoumuskirjan, ja merkittäköön
19311: siihen todistus uudistuksesta. Olkoon teoslainanantajana
19312: kuitenkin oikeus esittää mainittu sitoumuskirja muullekin
19313: alioikeudelle, jonka tulee teoslainakiinnityspöytäkirjaansa
19314: lyhyesti merkitä sen sisällys ja sen antopäivä, missä oikeu-
19315: dessa ja milloin kiinnitys on myönnetty sekä, jos kiinnitys
19316: Tooslainaldinnius. 23
19317:
19318: on uudistettu, milloin tämä on i>apaMunut; :w.erkittäköön
19319: myös sitoumuskhjaan todistus siitä, että se on kiinnityksen
19320: uudistamista varten esitetty. Siitä tehdyn pöytäkirjan an-
19321: takoon hakija sitten 15 § :ssä mainitun ajan kuluessa siihen
19322: · oikeuteen, joka on asianomainen uudistamaan ki:nnityksen;
19323: ja olkoon näin toimitetulla kiinnityksen uudistuksella sama
19324: pätevyys kuin jos sitoumuskirja olisi siellä alkuperäisenä
19325: esitetty.
19326: Jos sitoumuskirja on joutunut hukkaan, noudatettakoon
19327: mitä kiinteään omaisuuteen myönnetyn kiinnityksen uudis-
19328: tamisesta on säädetty.
19329: 21 (22) §.
19330: Jos- kiinnitetyn omaisuuden om~ta:ia haluaa kuolettaa
19331: teoslainakiinnityksen joko kokonaan tai osaksi se» takia, että
19332: teoslaina on vastaavalta m1iäräHä maksettn <tai sittmmus
19333: "'"'lll.uutoin lakannut olemasta voimassa tahi että kä"' on oikeu-
19334: tettu sitoumuksesta määräämään, esl.Uäköön sitoumuskirjan
19335: alkuperäisenä sille oikeudelle, joka on kiinnityksen vahvis-
19336: tanut, tai, jos puheenewleva laitOS' on muutettu toisen tuomio-
19337: istuimen piiriin, tämän paikkakunnan oikendelle; ja merkit-
19338: täköön siitä todistus sitoumuskirjaan.
19339: Jos sitoumuskirja on joutunut hukkaan ja se on kuole-
19340: tettu niinkuin asiakirjain kuolettamisesta on säädetty, mer-
19341: kittäköön mainittu todistus siihen sitoumuskirjan jäljennök-
19342: seen, joka kuolettamisen jälkeen käy 'alkuperäisestä.
19343:
19344: 22 (23) §.
19345: ,T os aikaisempi teoslainakiinnitys tahdotaan asettaa etu-
19346: oikeuteen nähden myöhemmän teoslainakiinnityksen jälkeen
19347: ja aikaisemman kiinnityksen haltija siihen suostuu, on siinä
19348: meneteltiävä niinkuin 21 -§:ssä teoslainakiinnityksen kuolet-
19349: tamisesta on säädetty; ja rnerkitköön oikeus todistuksen sii-
19350: hen sitoumuskirjaan, jonka vakuudeksi aikaisempi kiinnitys
19351: oli vahvistettu.
19352: 23 §.
19353: Teoslairtakiinnitysasia voidaan matalta käsitellä myöskin
19354: välikäräjissä. Kuitenkin on se siinä tmpauksesSJa ensintt,tle-
19355:
19356:
19357:
19358:
19359: 1
19360: 24 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
19361:
19362: vissa varsinaisissa käräjissä ilmoitettava Oikeudelle pöytä-
19363: kirjacm merkittäväksi. Jos se Zaiminlyödään, katsottakoon
19364: asia r,aruenneeksi.
19365:
19366: 3 LUKU.
19367: Erinäisiä säännöksiä.
19368: 2"i §.
19369: Joka ei tyydy oikeuden päätökseen .teoslainakiinnitystä
19370: ·koskevassa asiassa, hakekoon siihen muutosta valittamalla.
19371:
19372: 2'5 §.
19373: Jos päätöstä, jolla alioik,eus on kokonaan tai osaksi hy-
19374: lännyt haketquksen teoslainakiinnityksestä, on ylemmässä
19375: oikeudessa muutettu, olkoon hakija velvollinen kaupungissa
19376: (poist.) kuukauden kuluessa siitä, kuin muutospäätös on tul- ..
19377: lut lainvoimaiseksi, ja maalla viimeistään niillä lakimääräi-
19378: sillä käräjillä, jotka kahden kuukauden kuluttua mainitusta
19379: ajasta lukien ensiksi pidetään, 'Elsittämällä muutospäätöksen
19380: ilmoittamaan asian uudellee~ alioikeudessa käsiteltäväksi,
19381: uhalla että muussa tapauksessa tämän päätöksen nojalla an-
19382: nettava teoslainakiinnitys on voimassa siitä päivästä, jona
19383: päätös alioikeudelle esitettiin.
19384: Jos päätös, jolla aUOiketts on vahvistanut teoslainakiinni-
19385: tykaen (poist.), ylemmän oikeuden päätöksellä on muutettu,
19386: lähetettäköön jäljennös päätöksestä alioikeudelle merkinnän
19387: tekemistä varten teoslainakiinnityspöytäkirjaan.
19388:
19389: 26 §.
19390: Teoslainakiinnitykseen nähden, joka on vahvistettu en-
19391: nen tämän asetuksen voimaan astumista, on noudatettava
19392: vanhempaa lakia, mutta on kiinnitys, pysyäkseen voimassa,
19393: (poist.) vuoden kuluessa aen jälkeen uudistettava siinä oi-
19394: keudessa, joka, jos uutta teoslainakiinnitystä silloin haettai-
19395: siin, olisi asianomainen ottamaan hakemuksen käsiteltäväk-
19396: seen, sekä sittemmin sanotussa oikeudessa edelleen uudistet-
19397: tava, niinkuin 15 § :ssä on säädetty. Saman oikeuden tulee
19398: Teoslainakiinnitys. 25
19399:
19400: otta·a käsiteltäväkseen nekin teoslainakiinnitysa.siat, joista
19401: mainitaan 21 ja 22 § :ssä.
19402:
19403: (Esityksen 27 § poist.)
19404:
19405: 27 (28) §.
19406: 'l'ämä laki, jolla kumotaan mitä Kauppakaaren 17 lu-
19407: vun 7 § :ssä sekä helmikuun 24 päivänä 17 48 annetussa ·ase-
19408: tnksessa vuori- ja ruukkiteollisuuteen annetusta te~slainasta
19409: ja Hallisäännössä huhtikuun 2· päivältä 1770 ynnä näihin
19410: asetuksiin tehdyissä muutoksissa on teoslainasta määrätty,
19411: astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 19 ...
19412:
19413:
19414:
19415: Laki
19416: 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun konkurssisäännön
19417: 6 ja 46 §:n muuttamisesta (p.oist.).
19418: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä-
19419: ten, että 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun konkurssi-
19420: säännön 6 ja 46 §, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 3 päi-
19421: vältä joulukuuta 189.1, muutetaan näin kuuluviksi:
19422:
19423: 6 §.
19424: · Paitsi mitä 5 §:ssä on myönnetty, olkoon myöskin velko-
19425: jalla, joka selvän ja riidattoman saamisen näyttää, valta oi-
19426: keudessa hakea velallisen omaisuud•en luovuttamista kon-
19427: kurssiin seuraavissa tapauksissa:
19428: a) jos yksi tahi useammat muut v·elkojat ovat pyytäneet
19429: velallisen omaisuutta ulosmitattavaksi ja peljättävä on va-
19430: roja puuttuvan hakijan tyydyttämiseksi siinä tapauksessa,
19431: että se ulosmittaus'saatetaan loppuun;
19432: b) ~os velallinen, v•elkojainsa vahingoksi, hukkaa tai kät-
19433: kee varojansa;
19434: c) jos ulosmittaus velan täihden on velallisen luona ta-
19435: pahtunut ja varoja sen maksamiseen ei ole ollut; kuitenkaan
19436: 26 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 11. ·
19437:
19438: älköön sellaisen saamisen tähden, josta velallinen on telinyt
19439: Ulosottolain 3 luvun 33 § :ssä mainitun valan, omaisuutta
19440: määr~ttäkö luovutettavaksi, ellei hyväksyttävää syytä näy-
19441: tetä, että velallinen salaa varoja, jotka hän sen jälkeen on
19442: saanut ja jotka ovat v~lan maksamiseen käytettävät;
19443: d) jos V'elallista, joka on kauppias, julkisen notarion
19444: kautta tahi todiatajain läsnä ollessa on kehotettu maksamaan
19445: riidatonta ja maksettavaksi langenuutta velkaa, mutta hän
19446: on hhde.fsan päivää tahi kauemmin laiminlyönyt velkojan
19447: tyydyttämistä;
19448: e) jos velallinen ei ole kahdeksan päivän kuluessa keho-
19449: tuksen saatuaan tyydyttilnyt velkajaa teoslainasta, joka 12
19450: §:n 2, 3 ja ..f. kohdan mu.~aan laissa t.eoslainakiinnityksestä
19451: vn joutunut maksettavaksi;
19452: f) jos jompikumpi velkaantuneen pesän aviopuolisoista
19453: on oikeudessa vaatinut pesäeroa ja oikeus ei ole vaatimusta
19454: hyljännyt.
19455: Kun velkoja hakee v·elalliseu velv-uittamista omai-suutensa
19456: luovuttamiseen, ilmoittakoon haki:ja myöskin, mikäli hän
19457: tietää, velallisen muutkin saamamiehet, ja velallinen kutsut-
19458: takoon viipymättä, oikeuden tahi sen puheenjohtajan toi-
19459: mesta, määrättynä päivänä oikeuteen ha·k·emuksesta kuulus-
19460: tettavaksi. Jos hän ei heti saata näyttää voivansa tyydyttliä
19461: hakijaa, taikka jos hän ei tämän saamisesta laita otollista
19462: takausta tahi muuta vakuutta, päättäköön oikeus, että ve-
19463: lallisen omaisuus on luovutetta.va. Ellei velallinen, saa-
19464: tuansa kutsumuksen, tule saapuviUe, tehköön oik~us kuiten-
19465: kin samanlaisen päätöksen, jos syytä on.
19466:
19467: 46 §.
19468: a) Kaikki mitä velallinen petollisen menettelyn tahi
19469: muun viipillisyyden kautta, josta 86 § :ssä ja 87 § :n b koh-
19470: dassa puhutaan, on velkojainsa vahi111goksi konkurssipesästä
19471: toiselle luovuttanut, peräytyköön lunastuksetta pesään ta-
19472: kaisin.
19473: b) Jos velallinen on lahjoittamalla huk!lnnut sen ar-
19474: voista omaisuutta, että velko.iille on siitä tullut tuntuva va-
19475: Teoslainakiinnitys. 27
19476:
19477: hinko, ja jos enn.en konkurssin alkua ei ole kulunut enem-
19478: pää kuin kolmekymmentä päivää siitä, kun irtaimen tava-
19479: ran lahjaksi antaminen tapahtui taikka kiinteän omaisuuden
19480: lahjoitukseUe haettiin lainhuudatusta, peräytyköön se lahja.
19481: Sama olkoon laki, milloin jostakin velallisen omaisuudesta
19482: on ttlhty myynti-, vaihto-, vuokra- tahi muu sellainen sopi-
19483: mus, ja esillä olevista asianhaaroista voidaan nähdä 'sopi-
19484: muksen pääasiallisesti olevan lahjan laatuisen taikka tar-
19485: koittavan velkojain oikeuden loukkaamista. Kun omaisuus
19486: täten takaisin saadaan, maksakoon konkurssipesä siihen pan-
19487: nut tarpeelliset kustannukset, niin myös, jos toiselta puolelta
19488: on jotakin maksettu, mitä siten on ulosannettu tahi sen
19489: arvon.
19490: c) Jos velallinen viimeisinä kolmenakymmen.enä päivänä
19491: ennen konkurssin alkua on tehnyt välipuheen, jonka kautta
19492: hän, velkojien vahingoksi, on ruvennut johonkin sitoumuk-
19493: seen asianhaarain ollessa sellaisia, että sillä, jonka kamsa
19494: välipuhe tehtiin, on ollut pemsteellinen syy otaksua v·elalli-
19495: sella olevan vilpillisen aikomuksen, purkautnkoon sekin vä-
19496: lipuhe.
19497: d) Jos velallinen viimeisinä kol~enakymmenenä päivänä
19498: ennen koll'kurssin alkua on maksanut velan, joka ennen kon-
19499: kurssin alkua ei ollut maksettavaksi langennut, niin peräy-
19500: tyköön se maksu, saamamiehen kuitenkaan estymättä saa-
19501: mistansa konkurssissa vaatimasta. Kun on kysymys vekse-
19502: listä, joka on tehty velallisen maks-ettavaksi, älköön kuiten-
19503: kaan kannetta jo tapahtuneen maksun takaisin antamisesta
19504: saatako tehdä muuta kuin sitä vastaan, jonka puolesta vek-
19505: seli on tehty tahi, jos se on velallinen itse, ensimmäistä vas-
19506: taanottajaa vastaan.
19507: e) Jos velaliinen viimeisinä kolmenakymmenenä päivänä
19508: €nnen konkurssin alkua on antanut pantin velasta, joka ei
19509: -ole langennut maksettavaksi ennen konkurssin alkua ja jota
19510: otettaessa semmoista vakuutta. ei ole määrätty, olkoon pant-
19511: taus mitätön.
19512: f) ,Jos viimeksi mainittuna aikana on jonkun velkojan
19513: ~llamisesta ulosmitattu kiinteää omaisuutta, joka ei ole ollut
19514: 28 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 11.
19515:
19516: sen velan panttina, tahi irtainta tavaraa, johon v-elkojalla ei
19517: ole ollut panttioikeutta; niin peräytyköön ulosmitattu omai-
19518: suus tahi mitä sen myymisellä on saatu, mikäli se vielä on
19519: ulosottomiehen tallessa, konkurssipesään.
19520: g) Jos omaisuus, johon veikujilla on takaisinsaantioi-
19521: keus, on joutunut kolmannelle miehelle semmoisen saannon
19522: kautta, että hän nähdään ·oikeutetuksi omaisuuden pitämään,
19523: taikka jos omaisuus muutoin on niin hukattu tahi hävitetty,
19524: ·ettei sitä voida takaisin antaa; saakoon konkurssipesä tava-
19525: ran arvoa myöten vahingostansa palkinnon siltä, joka omai-
19526: suuden on velalliselta vastaanottanut.
19527: h) Kiinnitys, joka viimeisinä kolmenakymmenenä päi-
19528: vänä ennen konkurssin alkua on annettu v·elallisen kiinteään
19529: omaisuuteen, olkoon mitätön, ellei kiinnitystä ole perustettu
19530: velan syntyessä tehtyyn lupaukseen tahi maksamattoman
19531: kauppasumman oikeutta koskeviin säännöksiin, taikka en-
19532: nen nyt mainittua aikaa tehtyyn nautinto- ta;hi muun oikeu-
19533: den myönny.tykseen tahi tuomioistuimen määräykseen. Jos
19534: viimeisinä kolmenakymmenenä päivänä ennen konkurssin al-
19535: 'kua on vahvistettu teoslainakiinnitys velasta, jonka syntyessä
19536: sellaista vakuutta ei o(e lu,vattu, olkoon teoslainakiinnitys
19537: mitätön. Kiinnitys, joka on annettu kuolleen miehen jäl-
19538: keenjääneeseen omaisuuteen, olkoon, jos pesä laillisessa ajassa
19539: luovutetaan konkurssiin, pä:tevä ainoastaan, jos se on annettu
19540: tässä mainitulla perustuks·ella ja se perustus on saanut al-
19541: kunsa ennen kuolemantapausta.
19542: i) Jos havaitaan, että .ioku, jonka perillinen velallinen
19543: on, testamentilla tahi lahjalla on loukannut jälkimäisen lail-
19544: lista oikeutta; olkoon tämän veikujilla valta, ellei sellaisen
19545: toimen moiUimisen aika ole päättynyt, ajaa moite1mnnetta
19546: velallisen sijassa; ja menköön konkurssipesään, mitä !'Ien
19547: kautta saadaan.
19548: Teoslainakiinnitys. 29
19549:
19550:
19551: Laki
19552: 9 päivänä marraskuuta 1868 velkojain oikeudesta ja
19553: etuudesta toistensa edellä makson saamiseen konkurs-
19554: siin luovutetusta omaisuudesta annetun asetuksen 3 ja
19555: 20 §:n muuttamisesta.
19556: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä-
19557: ten, että ( poist.) velkojain oikeudesta ja etuudesta toist-ensa
19558: edellä makson saamiseen konkurssiin luovut-etusta omaisuu-
19559: desta 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun a:setuksen 3 ja
19560: 20 §, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 3 päivältä jotrlu-
19561: kuuta 1895, muutetaan näin kuuluviksi:
19562:
19563: 3 §.
19564: Jolla irtain pantti on hallussansa, hän saakoon siitä mak-
19565: sun ennen kaikkia muita. Sama oikeus olkoon käsityöläisel-
19566: läkin siitä työstä, minkä hän on hallussaan vielä olevaan ta-
19567: varaan pannut. Jos jollakulla muutoin on toisen irtainta ta-
19568: varaa hallussaan ynnä olkeus pitää se takanaan saamisensa
19569: vakuutena, olkoon hänellä myös yhtäläinen etuoikeus siihen.
19570: Sama olkoon laki siihen omaisuuteen nähden, joka on
19571: teoslainan panttina. Kuitenkin on, ennenkuin teoslainan-
19572: antaja saa maksun kiinnitetystä omaiswndesta, siitä S.UJm·itet-
19573: tava velallisen palkollisten ja työntekijäin maksettavaksi
19574: erääntyneet palkat kolme-n viimeisen kuukauden ajalta.
19575:
19576: 20 §.
19577: Kun ulosmitattu kiinteä omaisuus, laiva tai laivassa
19578: oleva tavara myydään, on panttisaaminen sekä, kysymyksen
19579: ollessa kiinteästä omaisuudesta, ulost,eko ja paikkamäärä,
19580: jolla on etuoikeus punttisaamisen edellä, ensinnä maksettava,
19581: siinä keskinäisessä järjestyksessä ja ,sillä tavalla kuin siitä
19582: 01; erittäin säädetty.
19583: Muutoin olkoon velkoja myrlskin ulosmittauks·essa, jota
19584: toisen velkojan hyväksi to!mitetaan, oikeutettu maksun saa-
19585: miseen ulosmitatusta omaisuudesta samalla etuoikeudella,
19586: 30 1917.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 11.
19587:
19588: mikä hänelle ylempänä olevain säännösten mukaan olisi
19589: konkurssissa tuleva, mutta ei kui~nkaan (poist.) ulosteoista,
19590: saamisesta, joka on mainittu 4, 9 tahi 10 § :ssä, taikka kor-
19591: vauksesta tahi varoista, joista puhutaan 13 §:ssä, jos ei omai-
19592: ·suus ole siitäkin saamisesta ulosmitattu. Omaisuuden ulos-
19593: mittaamisesta ja myymisestä sekä kauppahinnan jakamisesta
19594: ja muusta ulosoton loppuun saattamista varten määrätystä
19595: toimesta syntyvät kulut ovat ensinnä kaup::pahinnasta mak-
19596: settavat, ellei jokin kulunki ole syntynyt vain erityisen saa-
19597: misen eduksi, jossa tapauksessa sellainen kulunki on makset-
19598: tava .lähinnä sen saamisen edellä.
19599:
19600:
19601:
19602: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa :puheenjoh-
19603: taja Sopanen, varapuheenjohtaja Airola, jäsenet A1avirta,
19604: Aronen, Gadolin, Hakala, Anni Huotari, Alma Jokinen,
19605: Kotila, Lepveteläinen, A. Mäkelin, Nurminen, Pesonen,
19606: Raade, Saarelainen, L. Typpö ja Yrjö-Koskinen sekä vara-
19607: jäs·enet Furuhjelm, Juutilainen, Korhonen ja Väisänen.
19608:
19609: Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1917.
19610:
19611:
19612:
19613:
19614: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj!llpainossa, 1917.
19615: 1917. - FlduskuntaesitJsllli'-'tiJiW N;C) 12,
19616:
19617:
19618:
19619:
19620: J, a k i v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N :o
19621: 16 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisältää
19622: ehdotuksen asetukseksi mooseksen- ja muhame-
19623: tinuskolaisten todistuksista.
19624:
19625: Puheenaolevan edustajain Isakss·onin y. m. tekemä.n
19626: ednsikuntaesityk~en N :o 4, jonka Eduskunta aikoinaan oli
19627: valmisteltavaksi lähettänyt Lakivaliakuntaan, mutta sittem-
19628: min Lakivaliokunnan ehdotuksesta ·sj•irtänyt P.erustuslaki-
19629: valiokuntaan, j·onne valmistelua varten oli IäheteHy hal.li-
19630: tuksen esitys N :o 8 -laiksi mooseksenuskob. isista Suomessa,
19631: on Eduskunta Pcrustuslaiki valiokunnan f('sityksestä pöytä-
19632: kirjanottecHa H päivältä tMä heinäkuuta palauttanut La·ki·-
19633: valiokuntaan valmisteltu va<ksi.
19634:
19635:
19636: Oihudenkäymisk•aaren 17 luvun 7 § :ssä säädetään, että
19637: todistaa ei saa i"e, j·oka ei ole kristinuskoa. Kun sanotusta
19638: vanhentuneesta sää.nnökseJstä on haittaa varsinkin niillä 'Paik-
19639: kakunn·illa, missä mooseksen- ja muhiametinuskol•aisia enem-
19640: män mmn, sC:kä ·kun viimc•ksimainitutkin tunnustavat sellaista
19641: uskonoppia, että valantek·o voidaan niiHe u~lkoa, ·ehd.otetaan
19642: rduskuntaesityk•E·CS'sä säädettävä•ksi, ·että Oikeude·nkäymis-
19643: kaaren 17 luvun 7 § :n puheenalainen kielto ei olisi oleva
19644: rnooscksen- tai muhametinu.skolai.siHe esteenä todistamasta
19645: oikeudessa.
19646: Edflllämainitu~,;a hallituksen esit~~ksessä laik•si rnoDseksen-
19647: llskolaisista Suomes-sa, johon esitykseen liittyi ehdotus laiksi
19648: Oi1keudf:nkä,rmi::dmmoen 17 luvun 7 § :n muutta rn:~sesta, .ehdo-
19649: tettiin, rsen ohelJ.n että rnooseksenuskolaisiUe esitettiin myön-
19650: nettävälksi oikeus ·pää·stä Suomen ·kansalaisiksi, että heille
19651: sen johqci;>ta rn;yö~]{in myönnettäisiin oiken:: ~nada 7 todiflta.jan-
19652: 2 1917. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 12.
19653:
19654: valan vannottuaan, esiintyä todistajana oikeudessa; ja kun
19655: säännös siitä., ·että todistaa e.i saa se, joka ei ole kristin~koa,
19656: kaduttaisi .käy.tännölHsen mer;kityksensä, lkun moosek>sen-
19657: uH~lmla:isille tämä oikeus myömwttäisiin, ·oli sanottu määräys
19658: soveli-aimmin '~okonalan poi·stettava laista. Jos tämä muutos
19659: olisi tullut aiban, olisivat myöskin muhametinuskolaiset
19660: ilman muuta saavuttaneet kerrotu~ oikeud•en. Perustuslaki-
19661: valiokunta mietinnöSJSään ehdotti ·esityksen ~täHsä laajuudessa
19662: hyväksyttäväksi. Suuri V!alio:kunta taas ika:tsoi, ettei siinä
19663: yhteydessä ollut syytä kumota kieltoa sille, j·oka ei ole kristin-
19664: uskoa, todistamasta oikeudes·sa., laajemmalti kuin mi<käli
19665: koski nwosek.senuskolaisia ja ehdotti sentähden, että' Oikeu-
19666: denkäymiskaaren 17 luvun 7 § py·sytettäisiin sellaisenaan,
19667: muuten pait.si että 'Jl;y'kållään HsäHäisiin säännös siitä, ettei
19668: kielto todistamasta oi:k!eudessa koskenut moosek.senuskolaisia.
19669: rrämäu ehdotuksen Eduskunta 29 ·päivänä 'kesäkuuta 1917
19670: hyväksyi., Täoon Eduskunta siis on päåttäJnyt, toisaalta, että
19671: mooseksenuskolaisilla on oleva oikeus esiintyä todistajana
19672: oikeudessa, toisaalta, että muihin ei-kristittyihin ja siis mu-
19673: hametinuskolaisiinkin nähden Oikeudenkäymiskaaren 17 lu-
19674: vun 7 § :n lkieltomääräY's edelleen o·n pvsvvä voimassa. Kun
19675: Lakivalioku~nan käsityhen mukaan ~ii~muodoin jo on ole-
19676: massa Eduskunnan ·päätös .niistä· asioista, joita eduskunta-
19677: esit~rs 'koskee, niin V aliokurrta kunnioittaen ehdottaa,
19678: 1
19679:
19680:
19681:
19682:
19683: että Ednskunta antaisi pnheena olevan edns-
19684: kuntaesityksen raueta .
19685:
19686:
19687: . Tämän asian ·kä·sittelyyn ovat ottaneet osaa puheenj"Ohtaj.a
19688: &panen, varapuheenjohtaja Air.ola, jäJsenet Aronen, Gadolin,
19689: Hakala, Anni Huotari, Alma Jokinen, Kotila, Lapveteläinen,
19690: Raade, Pesonen, .Saarelainen, I.1. Typpö ja Y r.iö-Koskinen
19691: sekä varajäsenet Furuhjelm j.a Väisänen.
19692: Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1917.
19693:
19694:
19695: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj.apainossa, 1917.
19696: 1917. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 12.
19697:
19698:
19699:
19700:
19701: Suuren valiokunnan mietintö
19702: N:o 31 eduskuntaesityksen johdosta, joka si-
19703: sältää ehdotuksen asetukseksi mooseksen- ja
19704: muhametinuskolaisten todistuksista.
19705:
19706: Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian,
19707: päättänyt yhtyä Lakivaliokunnan mietinnössä N :o 16 ole-
19708: vaan ehdotukseen,
19709:
19710: että Edt~skunta antaisi puheena olevan edus-
19711: kuntaesityksen raueta.
19712:
19713: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1917.
19714: Helsingissä, !Suomen Senaatin kirja>painossa, 1917.
19715: II.
19716: 1917. - AnomusmietinW N:o 1.
19717:
19718:
19719:
19720:
19721: Sivistysvaliokunnan mi•
19722: t i n t ö N:o 1 valtioavun myöntämistä alku-
19723: opetustoiminnan kehittämiseksi maaseudulla
19724: tarkoittavien anomusehdotusten johdosta.
19725:
19726: Eduskunta on lähettänyt sivistysvaliokunnan valmis-
19727: teltava;ksi edustaja \Väinö Jokisen y. m. allekirjoittaman
19728: anomusehdotuksen n :o 45, jossa ehdotetaan riittävän suuren
19729: määrärahan myöntämistä vuodeksi: 1918 alkuopetustoimin~
19730: nan kehittämiseksi maaseudulla avustuksena opettajain palk-
19731: kaamiseen ja opetusvälineiden hankkimiseen jaettavaksi kun-
19732: nille niiden ylläpitämiä pientenlastenkouluja varten, ja
19733: edustaja Alkion y. m. anomusehdotuksen n:o 4:6, jossa ehdote-
19734: taan, että vuoden 1918 menoarvioon sivistystarkoituksia var-
19735: ten otettaisiin 200,000 markan määrä11aha käytettäväksi tila-
19736: päisinä avustuksina kunnallisten ja seurakunnallisten alku-
19737: koulujen opettajien 1mlkkaukseen.
19738:
19739: Alkuopetuskysymys ei ole ensi kertaa valtiopäivien käsi-
19740: teltävänä. Jo säätyvaltiopäivillä vuosina 1888, 1891, 1894,
19741: 1897 ja 1904--1'905 tehtiin anomuksia alkuorpetu1ksen kehit-
19742: tämiseksi, mutta nämä eivät johtaneet toivottuihin tuloksiin.
19743: Vuoden 1910 valtiopäivill!l jätetyn anomusehdotuksen joh-
19744: dosta eduskunta, jättäen huomioonottamatta kirkollisten alku-
19745: koulujen kannattamista tarkoittavan ehdotuksen, anoi, että
19746: vuodeksi 19H myönnettäisiin 100,000 markan suuruinen
19747: määräraha alkuopetuksen kehittämis~ksi maaseudulla avus-
19748: tuksena opettajain palkkaamis·een ja opetusvälineiden hank-
19749: kimiseen jaettavaksi kunnille niiden ylläpitämiä pientenlas-
19750: tenkouluja varten. Tähän anomukseen ei hallitus kuiten-
19751: kaan suostunut. Vuosien 19U-1913 vlaltiopäivillä edus-
19752: 2 1917. __:_ Anomusmietintö N:o 1.
19753:
19754: kunta myönsi samansuuruisen määrärahan tähän tarkoituk-
19755: seen ja vuoden 1914 valtiopäivillä •korotti seuraavaksi vuo-
19756: deksi ehdottamansa määrära,han 200,000 markkaan.j Näiden
19757: päätösten johdosta hallitus myönsi vuonna 1913 9'2,000 mark-
19758: kaa ja vuonna 1914 61,000 markkaa •kunnallisten alkukoulu-
19759: jen hyväksi, mutta jMti ne vuosina 1'911-1912 ja 1915~
19760: 1916 ilman ·kannatusta. Tästä on ollut seurauksena, että kun-
19761: nallinen alkuopetustoimi ei ole voinut kehittyä niin nopeasti
19762: kuin suotavaa olisi ollut.
19763: Edellä olevasta käy selvästi ilmi, ettei hallitus tässä
19764: asiassa ole ottanut huomioon niitä päätöksiä, joita edus'kunta
19765: on tehnyt. Vuonna 1914 senaatti ryhtyi ajamaan alkuopetus-
19766: asiaa suorastaan eduskunn>an vastustamaan suuntaan myön-
19767: tämällä kirkollisten koulujen opettajien palkkaamiseen mai-
19768: nittuna vuonna 25,000 markkaa j.a samoin vuonna 1915 25,000
19769: markkaa, vuonna 1916 32,000 markkaa ja tänä vuonna 50,000
19770: markkaa. Tällainen menettely kuvaa räikeästi entisen halli-
19771: tuksen sivistyspolitikkaa, jonka tarkoituksena ·ei ollut todella
19772: kohottaa kansan sivistystä, vaan osoittamalla joskus näen-
19773: näistä sivistysystävällisyyttä estä;ä sitä huomaamasta niitä
19774: tod.ellisia tarkoituksia, :joiden saavuttamiseen tuon sivistys-
19775: politikan 1avulla johdonmukaisesti py·rittiin.
19776:
19777: Käsitellessään mainittuja anomusehdotuksia on valio-
19778: kunta asettunut samalle alkukouluopetuksen kehittämistä
19779: suosivalle kannalle, jolla eduskunta on aikaisemminkin ollut.
19780: Niinikään on valiokunta siihen kysymykseen nähden,
19781: olisiko kannatettava sekä kunnallisia. että kirkollisia alku-
19782: 'kouluja vaiko ainoastaan edellisiä, hyväksynyt saman kan-
19783: nan, mille jo sääty~altiopäivät ja myöhemmin eduskunta
19784: ov·at asettuneet. Näin ollen valiokunta kannattaa ainoastaan
19785: kunnallisia pientenlastenkouluja. Käsityksensä tueksi v.alio-
19786: kunta esittää seuraavaa.
19787: Valiokunta ei ole voinut olla huomaamatta sitä täydellistä
19788: yksimielisyyttä, joka kaikissa enemmän tai vähemmänkin
19789: edistysmielisissä piir~issä on vallalla siitä kehityssuunnasta,
19790: mitä alkuopetuksen alalla pidetään toivottavana, yhtä viiihän
19791: Alkuopetuksen kehittäminen. 3
19792:
19793: kuin sitä johdonmukaisuutta, jolla eduskunnassa on kunnal-
19794: listen alkukoulujen asiaa .ajettu. Valiokunta on yksimielinen
19795: siitä, että kunnallinen alkuopetus on se alkuopetuksen muoto,
19796: joka ensi tilassa on saatava yleiseksi kdko maassa, ja kiin-
19797: nittää huomiota siihen, että jo vuoden 1910 valtiopäivien si-
19798: vistysvaliokunta liilhes yksimielisesti vastusti valtioavun
19799: myöntämistä seurakunnille niiden ylläpitämiä pikku- ja kier"
19800: tokouluja varten. Valiokunna'lle ei ole esitetty päteviä syitä,
19801: joilla voitaisiin eduskunnan entisistä päätöksistä tässä suh-
19802: teessa luopua.
19803: Se säälittävä taloudellinen asema, jdhon kirkollisten pien-
19804: tenlastenkoulujen opettajien väitetään jäävän, jos heidän
19805: palkkaamiseensa ei valtioapua myönnettäisi, ei tulisi olemaan
19806: heille edkoisesti pakollinen, jos riittävää valtioapua alku-
19807: opetustoimen hyväksi tulisi olemaan saatavissa; sillä kirkol-
19808: listen koulujen 'ky'kenevimmät opettajat tietenkin tulisivat
19809: pääsemään kunnallisten pientenlasten'koulujen opettajiksi. Ja
19810: vaikkapa jotkut yksityiset joutuisivatkin kärsimään, niin se
19811: ei valiokunnan mielestä saisi aiheuttaa valtioavun antamista
19812: kirkollisten koulujen opettajien palkkaamiseen; sillä tällai-
19813: nen menettely epäilemättä huomattavasti hidastuttaisi alku-
19814: opetusasian todellista menestystä. Kun sitäpaitsi on toden-
19815: naköistä, että; pian saadaan ai'kaan uusi 'kunnallislaki, jonka
19816: astuttua voimaan ·kansan laajojen kerrosten pyrkimykset ja
19817: vaatimukset tulevat kunnallisessa elämässä entistä paremmin
19818: huomioonotetuiksi, ja kun oppivelvollisuuslain pikainen to-
19819: teutuminen on odotettavissa, tulee alkuo'petuksen siirtyminen
19820: kunnallisen määräysvallan alaiseksi 1käymään verrattain hel-
19821: posti ja nopeasti.
19822: Valiokunnan vähemmistökin on ollut kunnallisia alku-
19823: kouluja puoltavalla 'kannalla, mutta on se katsonut opet-
19824: tajien tukalan taloudellisen aseman takia välttämättömruks4
19825: että siirryttäessä kunnalliseen alkukoulumuotoon olisi myön-
19826: nettävä tilapäistä avustusta myöskin ·kirkollisten koulujen
19827: opettajien palkkaamiseen sellaisissa maalaiskunnissa, missä
19828: Pi ole kunnallisia })ientenlastenlkouluja.
19829: 1917. - AnomusmietiDtö N:o 1.
19830:
19831: Kunnallisen alkuopetuksen kehittämise'ksi myönnettä.vän
19832: määräralhan käyttämisessä olisi pidettävä silmällä. olojen val-
19833: mistamista oppivelvollisuuden toimeenpanoa varten lähim-
19834: mässä tulevaisuudessa. Valiokunta omaksuu tässä kohden sa"
19835: man kannan, mille vuoden 1910 valtiopäivien sivistysvalio-
19836: kunta on asettunut. .Jaettavien apurahojen suuruuteen nähden
19837: olisi kuitenkin tehtävä eräitä ny:kyisen ajan vaatimia muu-
19838: toksia. Niin olisi palkka-apuna opettajille jaettava 600 mark-
19839: kaa kullekin, edellyttäen, että kunta puolestaan suorittaa opet-
19840: tajalle rahapalkkaa vä'hintään 300 mavkkaa. Opetusvälinei-
19841: den hankkimiseen olisi valtioapua myönnettävä 50 % kus-
19842: tannuksista, ei kuitenkaan enempää kuin 100 markkaa koulua
19843: kohti. Ottaen huomioon nämä korotukset sekä sen sei'kan,
19844: että kunnallisia alkukouluja tullaan, nykyisten vapaiden ol{)-
19845: suhteiden vallitessa ja valtioavun käydessä varmemmaksi,
19846: hyvin todennäköisesti entistä paljoa runsaammin perusta-
19847: maan, valiokunta {)n sitä mieltä, että vuodeksi 1918 olisi
19848: otettava suurempi 'kokonaismääräraha, kuin min:kä ,eduskunta
19849: on aikaisemmin hyvä:ksynyt tähän tarkoitukseen käytettä-
19850: v~ksi.
19851: Ehdoiksi valtioavun saannille olisi asetettava ensinnäkin,
19852: et!ä. lukuaika kiinteässä pikkUkoulussa on 36 ja kiertävässä
19853: 1roulussa 18 viikkoa, j{)lloin viimemainitun koulun tulisi vuo--
19854: den kuluessa toimia kahdessa paikassa. Kuitenkin olisi väli-
19855: aikaisesti sallittava kiertävän :koulun Iukuajan lyhentämi-
19856: nen 12 viikkoon, edellyttäen, että 'koulu toimii kolmessa pai-
19857: kassa 'kiertäen. Toiseksi on alimmaksi pätevyysehdoksi opet-
19858: tajalle asetettava, että hän on suorittanut oppikurssin jossa-
19859: kin yksivuotisista pikkukoulunopettajain seminaareista tai
19860: että hänellä muuten on hyvä:ksyttävä todistus tällaista oppi-
19861: määrää vastaavista tiedoista ja opettajakokemuksesta. Muu-
19862: ten on 1koulujen luonnollisesti alistuminen koulutoimen yli-
19863: hallituksen tarkastuksen alaisiksi ja enneu valtioavun saan-
19864: tia. alistettava koulun opetussuunnitelma saman viraston vah-
19865: vistetta vaksi.
19866: Alkuopetuksen kehittäminen.
19867:
19868: Edellä esitetyn nojalla valiokunta siis kunnioittaen' eh-
19869: dottaa,
19870: että vuodeksi 1918 myoonettä~~iin 400,000
19871: markan suuruinen määräraha alkoopetuksen ke-
19872: hittämiseksi maaseuduUa opetfJajain palkkaami-
19873: seen ja opetusvälineiden hankkimiseen ja~etmvaksi
19874: kunnille niiden ylläpitämiä pientenlastenkou,luja
19875: varten.
19876:
19877: Helsingissä 1'4 p :nä toukokuuta 1917.
19878:
19879:
19880:
19881: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hag-
19882: man, varapuheenjoht8!ja Latvala, jä;senet Ala-Kulju, A•lhai-
19883: nen, Huhtinen, Hälvä, T. Ikonen, Johansson, Kokko, Lehti-
19884: mäki, Leppä, Orasmaa, Sundblom, Toivonen, Waljakka, Wi-
19885: hersalo ja P. Virkkunen ynnä osittain varajäsenet S. Haa-
19886: panen, Hiekkaranta, Salomaa ja Tirkkonen.
19887: 6 1917. - Anomusmietintö N:o 1.
19888:
19889:
19890:
19891:
19892: Vastalauseita.
19893: I.
19894:
19895: Siitä määrärahasta, jota edelläolevassa mietinnössä ehdo-
19896: tetaan myönnettävälksi kunnallisen alkukoulun kehittämiseksi
19897: maaseudulla, on valiokunnan yksimielisen käsityksen mu-
19898: kaan suurin osa käytettävä al'kukoulunopettajien palkan pa-
19899: rantamiseksi. Allekirjoittan~eet eroavat valiokunnan enem-
19900: mistön käsityksestä siinä, että meidän mielestämme tämä etu
19901: on tuleva kaikkien alkukouluissa nylkyään työskentelevien
19902: opettajien hyväksi, jotka avustuksen antamisessa voivat tulla
19903: kysymY'kseen, näinmuodoin myöskin niiden, jotka tätä ny-
19904: kyä ja toistaiseksi toimivat kirkollisen alkukoulun opettajina.
19905: Mekin puollamme alkukoulun kehittämistä :kunnalliseksi,
19906: mutta emme voi pitää muuna kuin vääryytenä, jos al'ku-
19907: koulunopettajien palkkaparannuksen järjestelyssä kyseessä-
19908: olevat opettajat nyt jätettäisiin kokonaan huomioonottamatta,
19909: sitäkin suurempana vääryytenä, kun he valiokunnan enem-
19910: mistönkin mielestä pääsisivät tästä parannuksesta osallisiksi
19911: heti, kun he siirtyvät kunnallisen koulun opettajiksi. Toden-
19912: nä!köisesti tulee 1kirkollisten ikoulujen muuttuminen kunnalli-
19913: siksi yhä yleisemmäksi, mutta kun ottaa. huomioon, että kun-
19914: nallisia alkukouluja tätä nykyä on noin 320 ja kirkollisia
19915: lähes 1, 700, on ilmeistä, että tämä muutos ei ole yhtäkkiä
19916: toteutettavissa, ei aina!kaan tulevana vuotena, jota ehdotettu
19917: raäärära•ha koskee. Sinä tämän muuttumiskehityksen väli-
19918: kautena, joka on edessä, ovat mielestämme ne ;kir'kollistenkin
19919: alkukoulujen opettajat, joiden koulut täyttävät määrätyt eh-
19920: dot, oikeutetut saamaan jotakin vaatimatonta lisäystä ny-
19921: kyään peräti niukkoihin palkkoi'hinsa. Edellä esitetyn no-
19922: Vastalause ·I. 7
19923:
19924: jalla ehdotamme, samalla kun hyväksymme valiokunnan•pon-
19925: nen, siihen lisättäväksi lisäpontena,
19926:
19927: että tästä määrärahasta hallitus myöntäisi 300
19928: markan suuruisia pal~ka-avustuksia niiden kir-
19929: kollistenkin alkukoulujen opettajille, joill.e seura-
19930: kunnat maksa'oat vähintään 4-00 markan vuotui-\
19931: sen palkan.
19932:
19933: Helsingissä 14 p :ni;i toukokuuta 1917.
19934:
19935: Paavo Virkkunen Eveliina Ala-Kulju.
19936: W. I. Alhainen. Toivo Ikonen.
19937: 8 1917. - Anomusmietintö N:o 1.
19938:
19939:
19940:
19941:
19942: II.
19943:
19944: Vaikkapa ehdottomasti olenkin sillä kannalla, että n. s.
19945: alku- eli pikkukoulut ovat saatettavat 'kunnallisiksi laitok-
19946: siksi, niin sittekin, :katsoen siihen hädänalaiseen tilaan, mi-
19947: hin osa kirkollisten kiertokoulujen opettajista tänä kalliina
19948: aikana on joutunut, nauttien 30-40 viikon työstä 300--400
19949: markan palkkaa, rohkenen ehdottaa, samalla kun hyväksyn
19950: valiokunnan ponnen, siihen lisättävä.ksi lisäpontena,
19951: että näistä varaista kouluylihallituksen kautta
19952: jaettavaksi ja sen valvonnan alaisena käytettä-
19953: väksi myönnettäisiin ainakin 200 markan suurui-
19954: nen tilapäinen amtstus myöskin jok-aiselle seura-
19955: kunnaUisen alkukoulun opettajalle, jolle koulun
19956: kannattajat puolestaan suorittavat vähintään 400
19957: markkaa vuodessa. Tätä avustusta älköön kuifen-
19958: kaan S'ltoritettako sellaiselle seurakunnalliselle
19959: alkukoululle, jonka piirissä toimii kunnallinen
19960: alkukou.lu.
19961:
19962: Helsingissä 14 p :nä toukokuuta 1917.
19963:
19964: J. P. Kokko.
19965:
19966:
19967:
19968:
19969: Helsingis.sä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
19970: 1917. - Anomusmietintö N :o 2.
19971:
19972:
19973:
19974:
19975: Talousvalioikunnan mietintö
19976: N :o 3 anomusehdotuiksen johdosta määrärahan
19977: myöntämisestä keuhkotautiparantolan raken-
19978: tamista varten Satakuntaan.
19979:
19980: Eduskunta on Talousvaliokunnan valmisteltavaksi läihet-
19981: tänyt edustruja Arosen y. m. allekirjoittaman anomusehdotuk-
19982: sen N :o 23,. jossa ehdotetaan anottava:ksi, että Satakunnan
19983: K euhkota u tiparantola-Osakeyh tiöUe myönnettäisiin valtiova-
19984: roista 5'00,000 markan suuruinen apuraha keuh:kotautirparan-
19985: tolan rakentamista varten ·Satakuntaan sekä siksi suuri vuo.
19986: tuinen kannatusapu, että sillä voitaisiin perustettavassa pa-
19987: rantolassa ylläpitää 40 vapaapaikkaa kautta vuoden.
19988:
19989:
19990:
19991: Viime, ~uosisadan lopulla, jolloin alettiin täysin käsittää
19992: keuhkotaudin turmiollisuus, järjestäydyttiin useissa sivistys-
19993: maissa varsin sitkeään taisteluun tätä tautia vastaan. Saa-
19994: vutetut tulokset osoittavat, ettei taistelu olekaan ollut tur-
19995: haa. Keu'hkotautikuolleisuus, joka monessa maassa aikai-
19996: semmin oli yli 30 :nen kutaJkin 10,000:tta asukasta kohti, on
19997: vähitellen, sen mukaan kuin vastustamistoimenrpiteet ovat
19998: päässeet vaikuttamaan, saatu alenemaan, niin että se toisissa
19999: maissa on jo alle 20 :nen, jo:Pa muutamissa, kuten esim. Eng-
20000: lannissa ja Preussissä ainoastaan noin ll:sta pailåeina.
20001: ~uomessa, jossa taistelu keuhkotautia vastaan on o'llut lai-
20002: meampaa, on keuhkotautikuolleisuus, vaikkakin se viime vuo-
20003: sina näyttää olevan jonkun verran entisestään vahentymässä,
20004: melkoista suurempi. Vuosina 1886-1895 oli keuhkotau-
20005: dista johtunut kuolleisuusmäärä tilastojen mukaan maas-
20006: samme 10,000 :tta asukasta kohti keskimäärin vuodessa 2r5,a,
20007: ',
20008: 2 1917. - Anom'IISIItietiBtö N :o !~
20009:
20010: vuosina 1896-1905 27,4 ja vuosina 1911-1915 24,7. An-
20011: karimmin on tauti viime aikoina raivonnut Vaasan läänissä,
20012: sen jälkeen Kuopion, Oulun sekä Turun ja Porin lääneissä,
20013: joissa vastaavat kuolleisuusluvut vuosina 1911-1915 oli-
20014: vat 34,2, 2•9,4 27,4 ja 26,5 vuodessa.
20015: Sikäli kuin on käynyt selville, kuolee Suomessa vuosit-
20016: tain keuhkotautiin 8,000--9,000 henkilöä ja selvää on, että
20017: keuhkotautia sairastavien luku on monin verroin suurempi.
20018: Tällainen tuhansien henkilöiden, j.oista lisäksi useimmat sor-
20019: tuvat kaikkein työkuntoisimmassa iässä, ennenaikainen me-
20020: netys merkitsee yhteiskunnalle melkoista ·kansantaloudellista
20021: tappiota, puhumattakaan siitä, että yhteiskunnan terveitä
20022: yksilöitä u•hkaa sitä suurempi tartunnanvaara mitä suurempi
20023: on keuhkotautia potevien lukumäärä. Järjestelmällisen tais-
20024: telun jatkaminen keuhkotautia vastaan ja tämän taistelun
20025: yhä tarmokkaammaksi saattaminen on näin ol:len yhteiskun-
20026: nan oman edunkin kannalta välttämätöntä. Ne taloudelliset
20027: uhraukset, joita tämä taistelu vaatii, tulevat korvatuiksi sen
20028: lisääntyneen työvoiman :kautta, mikä saadaan pelastamaila
20029: monet henkilöt tähän tautiin kuolemasta ja estämällä toiset
20030: taudin käsiin joutumasta.
20031: Moniin muihin maihin verraten on Suomen valtio tähän
20032: asti uhrann~t suhteellisesti väJ'hän keuhkotaudin vastustami-
20033: seks_i. Vwltion toimenpiteistä tällä alalla mainittakoon, että
20034: se on antanut a•purahoja kahden suuremman keuhkotautipa-
20035: rantolan, Takaharjun ja Nummelan ra:kentamista varten sekä
20036: että se avustaa näitä molempia yhteensä muutamalla kymme-
20037: nellätuhannella markalla vuodessa vapaa·paikkojen ylläpitä-
20038: miseksi varattomille potilaille; joita/kin reserv:ilkasarmeja on
20039: luovutettu käytettäviksi keuhkotautiparanioloiksi ja vuonna
20040: 1913 on valtiovaroisia annettu keu'h:kotautia vastaan taistele-
20041: ville ylhdistyksiUe ,Keräystoimikunnalle väihävaraisten
20042: keuhkotautisten hyväksi" ja ,Tuoorkulosin vastustamisyh-
20043: distykselle" niiden tCJiminnan tukemiseksi kummallekin
20044: 200,000 ma&kaa. Eduskunta oli vuoden HHO valtiopäivinä
20045: anonut mainitun summan myönnettäväkai näHle yhdistyk-
20046: .sill& vuosittain viiden vuoden aikana, mutta huolimatta S'iitä
20047: Satakunnan keulll:otautiparantola. 3
20048:
20049: e1 mhamäärää ·kuitenkaan ole maksettu muuta kuin ythden
20050: ainoan ·kerran.
20051: Kun 'keuhkotaooin vastustamista tatkoittavat toimeni)i-
20052: teet eivät ole maassamme saaneet suurempaa rahallisia tukea
20053: valtion puolelta, "on luonnollista, ettei meillä ole saatu ai-
20054: kaan läheskään kaikkea sitä, mikä jo aikoja sitten olisi ollut
20055: tarpeen vaatimaa. Keuih'kotautisia varten tarkoitettuja :pa-
20056: rantoloita ei ole li:kimainkaan riittävästi, jotta :parantola-
20057: ·hoidon tarpeessa olevat henkilöt voisivat saada niissä tiloja.
20058: Paitsi edellämainittuja Takaharjun ja Nummelan laitoksia,
20059: löytyy tosin pienem:piä parantoloita eri os~sa maata, mutta
20060: sairassijojen lukumäärä näissä yhteensä ei nouse kuitenkaan
20061: suuremmaksi'kuin noin 500:taan, vaikka saatujen tietojen mu-
20062: kaan niitä tarvittaisiin ainakin 2,000. Ennen kaikkea on
20063: valitettavaa, ettei kansan vähävaraisilla kerroksilla, joiden
20064: bskuudessa keuhkotauti juuri tekee suurinta tuhoa, ole mak-
20065: sujen kalleuden takia riittävää tilaisuutta päästä nauttimaan
20066: tarpeellista parantolahoitoa. Takaharjun ja Nummelan pa-
20067: rantoloissa löytyy yhteensä 30 vrupaapaikkaa varattomille
20068: potilaille sekä joita:kuita huokeampihintaisia paikkoja, kuten
20069: pienemmissä keuhkotauti:parantoloissammekin, mutta niiden
20070: ·lukumäärä on kuitenkin aivan liian väJhäinen siihen nähden,
20071: mitä tehokas taistelu tuberkulosin vastustaruisaksi meidän
20072: maassamme tässä suhteen vaatii. Tämän vuoksi tulisi val-
20073: tion entistä tehokkaammin ryhtyä edistämään uusien keuhko-
20074: tautiparantolain aikaansaamista, pifäen samalla huolta, että
20075: niissä saadaan varatuksi riittävästi vapa!llparkkoja vähävarai-
20076: sia varten.
20077:
20078:
20079: Käsitellessään esillä olevaa anomusehdotusta on Valio-
20080: kunta yksimielisesti katsonut uuden ajanmukaisen keuhko-
20081: tautiparantolan ]Jerustamisen Satakunnan maakuntaan, jossa
20082: ja jonka lähiseuduilla ·keu:hkotauti verrattain suuressa mim-
20083: rässä on levinnyt, kipeän tarpeen vaatima!ksi. Tämän vuoksi
20084: ja ottaen huomioon ne suuret kustannukset, joita tällainen
20085: yritys natii, pit.ä~ V a.liokunta ta.rpoollisena, että valtio ano-
20086: 4 1917. - Anomusmietintö N :o 2.
20087:
20088: musehdotuksessa esitetyllä tavalla avustaa puheenaolevan
20089: parautolan aikaansaamista. Sen serkan, että parantolan
20090: omistajana on sen rakentamista ja yHäpitämistä varten muo-
20091: dostettu osakeyhtiö, ei pitäisi synnyttää mitään epäilyksiä
20092: vrultioavun antamiseen nähden, kun yhtiön sääntöjensä mu-
20093: kaan tulee käyttää laitoksen tuottamat tulot yksinomaan lai- ~
20094: tosta varten, jakamatta minkäänlaista korkoa osa:kepääomalle.
20095: Siihen nähden, että mainri.tun parantolaosakeyhtiön puo-
20096: lesta on Senaattiin jätetty valtioavun saamista tar.koittava
20097: anomus, jota Lääkintohallitus, sen mukaan kuin Valiokunta
20098: on saanut tietää, on päåJttänyt puoltaa, ei Valiokunta, luot-
20099: taen siihen, että kosketeltu anomus tulee saamaan myöntei-
20100: sen ratkais-qn, katso enempiä toimenpiteitä Eduskunnan puo-
20101: lelta asian nykyisellään oMen tarpeellisiksi.
20102: Tähän nähden V aliakunta kunnioittaen ehdottaa,
20103:
20104: että Eduskunta antaisi asian tällä kertaa
20105: t·aueta.
20106:
20107:
20108: Asian käisittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Peu-
20109: rakoski, varapuheenjohtaja Kaskinen, jäJsenet Aromaa, Hir-
20110: vensalo, Inborr, Koponen, Letonmruki, Lohi, Pohjola, Saari,
20111: K., Savolainen, Taskinen, TypiJö, T. ja Vaarala sekä'varajä-
20112: senet Hiltunen ja Rikkonen.
20113:
20114: Helsingissä toukokuun 14 päivänä !1917.
20115:
20116:
20117:
20118:
20119: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917~
20120: 1917.- Anomusmietintö N:o 3.
20121:
20122:
20123:
20124:
20125: llaatalousvaliokunnan mie-
20126: t i n t ö N:o 2 anomusehdotuksen johdosta, joka
20127: koskee korvauksen hankkimista erinäisille
20128: vuokramiehille. ~
20129:
20130: Eduskunta on Maatalousva•liokunnan valmisteltavaksi lä-
20131: hettänyt edustaja Marttilan y. m. anomusehdotuksen N :o 80
20132: korvauksen suorittamisesta niille torpl)areille, laml)uodeille
20133: ja mäkitupalaisille, jotka sen johdosta, etteivät maaliskuun 12
20134: 'Päivänä 1909 maanvuokrasta maalla annetut asetukset heti
20135: astuneet voimaan, joutuivat vuokratiloiltaan häädetyiiksi
20136: ta.il&a muuten entistä eyäedullisempaan asemaan.
20137:
20138:
20139:
20140: Maaliskuun 12 päivänä 1909 annettu asetus torl)an, lam-
20141: puotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta ja tämän ase-
20142: tuksen soveltamista- aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhtei-
20143: siin koskeva asetus samalta päivältä eivät astuneet voimaan,
20144: kuten Eduskunta ne hyväksy·essään oli edellyttänyt, ennen
20145: sanotun maaliskuun 14 päivää, vaan vasta sen 30 päivänä.
20146: Tämä johtui siitä erimielisyydestä~ joka asetusten voimaan
20147: saattamiseen nähden oli olemassa Suomen viranomaisten ja
20148: korkeimman vallan välillä. Asetuksen myöhästymisestä
20149: johtui ensiksikin, että ne irtisanotut vuokra-miehet, joiden
20150: lähtöaika päättyi sanotun maaliskuun 14 päivänä, joutuivat
20151: n~sien asetusten suojan ulkoiJuolelle. Siitä johtui vielä, että
20152: nP vuokramiehet, jotka asetuksen vahvistamisl)äivän eli maa~
20153: liskuun 12 päivän ja sen julkaisemispäivän eli maaliskuun 30
20154: päivän välisenä aikana annetuilla Hovioikwksien tuomioilla
20155: olivat julistetut vuokraoikeutensa menettäne~ksi, eivät saa-
20156: neet näitä tuomioita Senaatin Oikeusosastossa tutkituiksi.
20157: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 3.
20158:
20159: Ensiksi maini•tussa tapauksessa vuokramiehet eivät pääs-
20160: seet nauttimaan niitä etuja, joita yllä mainittu torpan, lam-
20161: puotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan ·asetuk-
20162: sen soveltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokra•suhtei-
20163: siin annettu asetus heille olisi suonut pidentämällä heidän
20164: vuO'kra-aikansa.
20165: Jälkimäisessä tapauksessa vuokramiehet suorastaan jou-
20166: tuivat huonompaan asemaan kuin missä he aikaisemmin oli-
20167: IVat ol·leet. Niinhyvin Kihlakunnanoikeudet kuin Hovioikeu-
20168: detkin olivat tuominneet heidät vuokraoikeutensa menettä-
20169: neiksi vanhemman lainsäädännön perusteella. Kun uudet
20170: asetukset muutamia päiviä Hovioikeuksien tuomioiden lan-
20171: gettua astuivat voimaan, katkaistiin heiltä täten mahdollisuus
20172: käyttää hyväkseen heille vanhemman lain mukaan tulevaa
20173: oikeutta saada Miansa käsitellyksi vielä kolmannessakin oi-
20174: keusasteessa ja siten myös mahdollisuus päästä nauttimaan
20175: sitä turvaa, jonka uusi lainsäädäntö olisi heille suonut. Hei-
20176: dän täten kärsimänsä kohtuuttomuus oli sitä kovempi, 'kun
20177: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koske..
20178: van asetuksen soveltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuok-
20179: rasuhteisiin annetun asetuksen 6 § :ssä nimenomaan sääde-
20180: tään, ettei vuo:kramiestä, sen jäiestä kun uusi lainsäädäntö oli
20181: astunut voimaan, saanut julistaa vuokraoi:keuttansa menet-
20182: täneeksi muilla perusteilla :kuin semmoisilla, jot'ka siinä ase-
20183: tuksessa olivat myönnetyt.
20184: Koska edellä ·kosketellut tapaukset ovat sel•laisia, joissa
20185: vuokramiehet ovat joutuneet i-lman omaa syytään aineellisesti
20186: kärsimään oikeudellisesta ristiriidasta, on V aliakunnan mie-
20187: lestä yhteiskunnan velvollisuus antaa vuokramiehille kor-
20188: vausta heidän täten kärsimästään vahingosta.
20189: Ei voi kuitenkaan ajatella sitä, että ne vuokramiehet,
20190: jotka ovat joutuueet vuokra-alueiltaan .pois, nyt enää saatet-
20191: taisiin valtiovallan .toimesta takaisin vuokra-alueilleen. Sen
20192: sijaan olisi asia järjestettävä valtiov_allan taholta rahallisilla
20193: toimenpiteillä ja sitä varten myönnettävä tarkoitukseen käy-
20194: tettäväksi riittävästi valtlon varoja.
20195: Korvaus erinäisille vuokramiehille. 3
20196:
20197: Valiokunnana ei ole ollut tietoa siitä, ·kuinka suuri joukko
20198: edellä mainituista syistä taloudellista vahinkoa kärsineitä
20199: vuokramiehiä .kaikkiaan on. V aliakunnalla käytettä.vinääll
20200: olleista eri oikeusasteiden asiakirjoista ilmenee kuiten.kin, ·että
20201: sellaisia vuokramiehiä, jotka ovat estyneet hyväkseen käyttä-
20202: mästä ylintä oikeusastetta, on ainakin 214, mutta sellaisten lu-
20203: kumäärän tiedetään todellisuudessa olevan melkoista suurem-
20204: man. T;odennäköistä on myös, että niiden vu01kramiesten luku
20205: on melkoinen, jotka olivat irtisanotut vuokra-alueiltarun muut-
20206: tamaan maaliskuun 14 IJäivänä 1909 ja jotka \kysymyksessä
20207: olevien asetusten voimaan astumisen viivästymisen kautta
20208: joutuivat häädetyi:ksi, taikka jotka ilman häätöä ovat tosi-
20209: asiallisesti olleet IJakotetut joko vuo'kra-alueistaan luoiJumaan
20210: tai suostumaan uusiin epäedullisemiJiin vuokrasopimnksiin.
20211: Kaikkien täillaisten vuokramiesten luvusta olisi Hallituksen
20212: toimesta hankittava selvitys. Samalla olisi myös 'hankittava
20213: selvity·s niistä vahingoista, joita vuokramiehille on aiheutu-
20214: nut, ja niistä toivomuksista, joita heillä itsellään kysymyk-
20215: sessä olevaan korvawkseen nähden on. Edellä on jo osoitettu,
20216: minkälaisissa tapauksissa Valiokunta on ajatellut korvauksen
20217: antamisen tulevan kysymykseen. Näiden tapauksien lähempi
20218: määritteleminen sekä korvauksien arvioiminen voitaisiin Va-
20219: liokunnan mielestä jättää Ha1litu:ksen toimenpiteiden varaan.
20220: Mitä tulee siihen ta11aan, millä korvaukseen oikeutetut
20221: pääsisivät siitä osallisiksi, on Valiokunta ajatellut, että Hal-
20222: litus asettaisi tutkijakunnan, jonka tehtäväksi se jättäisi
20223: lähemmät toimenpiteet asiassa. Tutkijakunta voisi tarpeen
20224: mukaan käyttää vuokralautakuntien apua.
20225: Vaikka mitään tutkimuksia asiassa ei vielä O'le toimitettu
20226: eikä siis tarkkaan voida määritellä sitä summaa, joka kysy-
20227: myksessä oleviin korvauksiin tarvitaan, on Valiokunta kui-
20228: tenkin katsonut tärkeäksi, että tarkoitusta varten asian kii-
20229: reellisyyteen katsoen jo nyt varataan määräraha. Valiokun-
20230: nan mielestä olisi 100,000 markan suuruinen erä tarikoituk-
20231: seen sopiva.
20232: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Valiokunta kun-
20233: nioittaen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi Hallitukselta
20234: anoa,
20235: 4 1917.- Anomusmietintii N:o 3.
20236:
20237: että valtion varoista suoritettaisiin korvausta
20238: niille torppareille, lampuodeille ja mäkitupalai-
20239: sille, jotka ovat joutuneet vahinkoa kärsimään sen
20240: johdosta, etteivät maalisknun 12 päivänä 1909 tor-
20241: pan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauk-
20242: sesta annetut asetukset astuneet heti voimaan, ja
20243: että tähän tarkoitukseen vamttaisiin ensi vuo-
20244: den menosääntöön 100,000 markan määräraha
20245: Hallituksen käytettäväksi.
20246:
20247: Helsingissä, 23 päivänä toukokuuta 1'91'7.
20248:
20249:
20250:
20251: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjoh-
20252: taja Mäki, varapuheenjohtaja Brander, varsinaiset jäse-
20253: net Haapanen, J. (osittain), Haataja, Hautala, Hiiden-
20254: heimo, Huttunen, P., Koskelin, Lehtosaari· (osittain), Lepola
20255: (osittain), Marttila, Saalasti (osittain), Sjöstedt...Jussila (osii-
20256: 1
20257:
20258:
20259:
20260: tain), Siren (osittain) ja Tå,g sekä vara,jäsenet Alhainen (osit-
20261: tain), Hakkinen, Lautasalo (osittain), Pehkonen (osittain),
20262: Pohjola (osittain) ja Salomaa.
20263:
20264:
20265:
20266:
20267: Helsingissä, Suom€n Senaatin ik:irjapainosSoa, 1917.
20268: Vastalause. 5
20269:
20270:
20271:
20272:
20273: Vastalause.
20274: Kuten edellä oleva mietintö osoittaa, on Valiokunnalla
20275: ollut käytettävinään vain muutamia sangen vaillinaisia tie-
20276: toja sellaisista tapauksista, joissa 191019' vuod·en maanvuokra-
20277: asetu'ksien vahvistamisen lykkäytyminen on aiheuttanut
20278: v.uokramiehille haitaHisia seurauksia. Päätöksen tekeminen
20279: Eduskunnan taholta siitä, onko vuokramiehille annettava täl-
20280: laisissa tapauksissa hyvitystä, edellyttäisi allekirjoittaneiden
20281: mielestä tarkempaa tietoa niistä yksityistapau'ksista, joissa
20282: sellainen tulisi suoritettavaksi. Näin ollen olisi asiassa tällä
20283: hetkellä vain anottava, että Hallitus toimittaisi tutkimuksen
20284: siitä, kuinka paljon mietinnössä tarkoitettuja taiJauksia on
20285: ja minkälaisia haitallisia seurauksia vuokramiehille on niissä
20286: aiheutunut, niin myös ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta vuok-
20287: ramiehet saisivat valtion varoista hyvitystä seHaisissa ta-
20288: pauksissa, joissa hyvityksen antamiseen näyttäisi aihetta
20289: olevan. Tarpeen mukaan voisi Hallitus myöhemmin, toimi-
20290: tettuaan tutkimuksen, pyytää Eduskunnalta varoja tarkoi-
20291: tukseen käytettäviksi, esittäen samalla tutkimuksen tulokset
20292: sekä myös ne perusteet, joiden mukaan se on suunnitellut
20293: hyvitystä suoritettavaksi. SiUoin olisi Eduskunnalla tilai-
20294: suus antaa lausuntonsa myös näistä perusteista, joka mieles-
20295: tämme olisi välttämätöntä, jos korvaukset tulisivat nouse-
20296: maan niinkin suuriin summiin kuin Valiokunta on edellyt-
20297: tänyt.
20298: Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, saamme kunnioit-
20299: taen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi anoa
20300:
20301: että Hallitus toimituttaisi tutkimuksen siitä,
20302: missä määrin torpan-, lampuotitilan ja mäkitupa-
20303: 6 1917.- Anomusmietintö N:o 3.
20304:
20305: alueen vuokramiehille on aiheutunut vahinkoa
20306: sen johdosta, että tällaisen alueen vuokrauksesta
20307: 12 p:nä maaliskuuta 1909 annettujen asetuksien
20308: . voimaan astuminen myöhästyi, sekä ryhtyisi tar-
20309: peellisiin toimenpiteisiin, jotta tällaiset vahingot
20310: tulevat valtion varoista hyvitetyilosi niissä ta-
20311: pauksissa, joissa sellaiseen näyttää aihetta ole·van.
20312:
20313: Helsingissä, 22 ·p:nä toukokuuta 1917.
20314:
20315: Kyösti Haataja. Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
20316: K. W. Koskelin. E. Y. Pehkonen.
20317: Pentti Hiidenheimo. Filip Saalasti.
20318: U. Brander. J. Haapanen.
20319:
20320: Tähän yhtyy:
20321:
20322: August 'l'åg.
20323: 1917.- Anomusmietintö N:o 4.
20324:
20325:
20326:
20327:
20328: Sivistys v a 1 i o kunnan ·m i e~
20329: t i n t ö N :o 2 yleisen keskuskirjaston perusta~
20330: mista ja ylläpitämistä tarkoittavan anomus-
20331: ehdotuksen johdosta.
20332:
20333: Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi, on Eduskunta lär
20334: hettänyt edustaja Orasmaan y. m. anomusehdotuksen n:o
20335: 35, joka tarkoit~a kansankirjastojen toimintaa edistävän ;kes-,
20336: kuski:rjaston perustamista ja ylläpitämistä.
20337:
20338: Ajatus kirjastotoimintaa edistävän lkeskuskirjaston pe-
20339: rustamisesta maahamme tuotiin julki eduskunnassa ensi
20340: kerran siinä vuoden 1'909 toisille valtiopäiville jätetyssä
20341: anomnsehdotuksessa, joka tarkoitti kansankirjastojen tu-
20342: kemista. Vuoden 1912 valtiopäivillä tehtiin asiasb anomus-
20343: ehdotus, jonka johdosta eduskunta anoi, että hallitus aset-
20344: taisi kansanvalistustyöhön ja kirjastoalaan perehtyneistä
20345: henkilöistä •muodostetun komitean selvittämään ja erikois-
20346: seikkoihiu nähden valmistelemaan kysymystä yleisen k~s
20347: kuskirjaston perustamisesta. Hallitus hyväksyi anomuksen
20348: ja asetti helmi'kuussa 1913 mainitunlaisen komitean, joka tou-
20349: kokuussa 1914 valmistuneessa mietinnössään ehdotti keskus-
20350: kirjaston perustettavaksi. Saman vuoden lokakuussa. senaatti
20351: kuitenkin hylkäsi komitean ehdotuksen ilmoittaen syyksi
20352: valtionvarojen niukkuuden. Keskuskirjastoasian kohtalo
20353: näin ollen on ollut sama kuin monen muunkin sivistyskysy-
20354: myksen viimeisinä vuosina.
20355:
20356:
20357: Niissä maissa, JOissa kirjastotoiminta on huomattavasti
20358: kehittynyt, on valtion tai sen laaj.empien osien kirjastoasiain
20359: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 4.
20360:
20361: järjestely ja hoito tavallisesti keskitetty erityisen, asiantunti-
20362: joista kokoonpannun johto- tai valtuuskunnan käsiin.
20363: Nämä valtuuskunnat sekä keskuskirjastot johtokuntineen,
20364: jotka ovat saavuttaneet suurimman merkityksen Pohjois-
20365: Amerikan Yhdysvalloissa, missä niitä on ainakin 35 val-
20366: tiossa., ovat saaneet tehtäväkseen kasvattaa alueeliansa asu-
20367: vaa väestöä ymmärtämään kirjastojen merkitystä sekä huo-
20368: lehtia kirjastojen perustamisesta ja tehokkaasta toiminnasta.
20369: Näitä tarkoituksia saavuttaakseen nämä 'keskuslaitokset
20370: käyttävät erilaisiin olosuhteihin soveltuvia menettelytapoja.
20371: Niinpä koettavat ne suoranaisesti herättää ja tyydyttää väes-
20372: tön lukuhalua lähettämällä •keskus~kirjastosta tai keskusva-
20373: rastosta eri seuduille lainausta varten suurempia tai pienem-
20374: piä kirjakokoelmia, jotka muodostetaan joko lähettäjän tai
20375: tilaajan määräysten mukaan. Missä riittäviä edellytyks~ä
20376: pysyvien kirjastojen ylläpitämiseen on, siellä valtuuskunnat
20377: koettavat auttaa näitä ohjaamalla niiden johtoa ja hoitoa ja
20378: avustamaila niitäkin ma.initunlaisilla :kirjakokoelmilla, n. s.
20379: kiertokirjastoilla, tai y'ksityisilläkin kirjoilla. Ne antavat
20380: 1
20381:
20382:
20383: neuvoja johto- ja hoitomenetelmistä, !kirjojen valinnasta; ja
20384: ostosta sekä kirjastotarpeiden hankinnasta ja kasvattavat
20385: rpystyviä kirjastonhoitajia toimeenpanemalla kirjastokursseja
20386: ja -kokouksia sekä ylläpitämällä kirjastokouluja. Ne
20387: huolehtivat kirjallisuusluetteloiden toimittamisesta ja pi-
20388: tävät tarjona valmiita kirjastovälineitä ·kirjastonhoita-
20389: jien työn helpottamiseksi. Edelleen ne jakavat valtioapua
20390: kirjojen tai kirjastonhoitajan palkan muodossa paikallisille
20391: kirjastoille. Voidakseen olevien olojen mukaan sovittaa työ-
20392: tänsä ja ·erittäiil'kin valvoa avustusta nauttivien 'kirjastojen
20393: toimintaa valtuuskunnat käyttävät apunaan ·kirjastoneuvo-
20394: jia, jotka lkirjaston'hoitajia orpastaen ja kirjastoja tarkastaen
20395: liikkuvat valtuuskunnan toimialueella sekä toisaalta tutus-
20396: tuttavat valtuuskuntia tarkemmin eri seuduilla vallitseviin
20397: sivistys- ja varallisuussuhteihin.
20398:
20399: Kun kysymys keskuskirjaston perustamisesta ja ylläpitä-
20400: misestä nyt on-uudelleen herätetty Eduskunnassa, on valio-
20401: Keskuskirjasto. 3
20402:
20403: kunta, ottaen huomioon kirjasto-olojen kehityksen ulkomailla
20404: ja useimmissa kohdin 'hyväksyen keskuskirjailtokomitean
20405: mielipiteet, kiinnittänyt huomionsa siihen johta:mis- ja
20406: avustamistoimintaan, jota valtion tulisi kansankirjastojen
20407: edistämiselrsi harjoittaa. Suunniteltu kes'kuskirjasto tulee täy-
20408: sin vaikuttavakai sivistysvälineeksi vasta sitten, kun koko
20409: maan kirjastoja ja kirjastoliik·että johdetaan 1ja avustetaan
20410: valtion puolelta tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla ta-
20411: valla.
20412: Yhtyen vuoden 1912 valtiopäivien sivistysvaliokunnan
20413: keskuskirjaston perustamista puoltavaan periaatteellis·een
20414: kantaan, on valiokunta sitä mieltä, että ~eskuskirjasto olisi
20415: nyt perustettava 1kirjastojen toimintaa edistämään. Maamme
20416: kirjastot ·ovat siksi tärkeitä sivistyslaitoksia, että 'niiden oh-
20417: jaukseen ja tukemiseen on valtion viipymättä ryhdyttävä,
20418: sitäkin kiireellisemmin, kun kansamme laajimmatkin ker-
20419: rokset, joiden tehokkaimpia sivistysvälineitä hyvä yleinen
20420: kirjasto on, ovat saaneet 1yhä ·kasvavan määrääruisvallan val-
20421: tiollisessa ja yhteiskunnallisessa ·elämässämme.
20422: Keskuskirjaston IJerustamis·en yhteydessä olevia kysy-'
20423: myksiä käsitellessään on valiokunta :katsonut asianmukai-
20424: sekSi,. että kirjastotoimen johto annettaisiin Suomen Kir-
20425: jastovaltuuskunnaksi nimitettävän toimikunnan käsiin ja
20426: että tämän hoitoon jätettäisiin kyseessä oleva keskuskirjasto.
20427: Kun valtuuskunnan ja keskuskirjaston perustamisesta tulisi
20428: olemaan seurauksena alituinen yhdysvai:kutus maan eri kir-
20429: jastojen ja keskusjohdon välillä, on valiokunta !katsonut tar-
20430: peelliseksi, että keskuskirjaston. yhteyteen liitettäisiin IJYSY-
20431: väinen kirjastotoimisto, jonka tulisi toimia valtuuskunnan
20432: antamien Qhjeiden mukaan.
20433: Kirjastovaltuuskunnan tehtävänä _olisi seurata pa edistää
20434: maamme kansankirjastojen toimintaa ja kirjastoliikettä yleen-
20435: sä sekä sitä neuvoillaan ohjata ja varoillaan tukea. Sell! joh-
20436: don alaisia olisivat keskuskirjasto ja kirjastotoimisto. Kir-
20437: jastojen ja kirjasto.pyrintöjen avust8!minen ~valtion varoilla
20438: taIJa:htuisi 'kirjastovaltu uslkunnan vlälity ksellä.
20439:
20440: ·.
20441: 4 1917. - Anomusmietintö N:o 4.
20442:
20443: Jäsenten valitsemisen valtuuskuntaan toimiitaisi edus-
20444: kunta valitsijamie'stensä ·kautta. Ellei yksimielisyyttä saa-
20445: vuteta, meneteltäköön samoin kuin valioku,ntia valittaessa.
20446: Jäsenten tulisi olla kirjastoasian tuntijoita, ja ruotsinkielisen-
20447: kin väestön pitäisi olla valtuuskunnassa edustettuna. Valio-
20448: kunta katsoo myös suotavaksi, että osa valtuuskunnan
20449: jäsenistä edustaisi maaseudun ja llllaaseutu:kaupunkien kir-
20450: jastopyrintöjä. Valtuuskunnan, johon valiokunta ehdottaa
20451: va1ittava:ksi seitsemän varsinaista sekä viisi varajäsentä ja
20452: joka olisi asetettava kolmeksi vuodeksi kerrallaan, oli.si vuo-
20453: sittain .esitettävä kertomus 'toiminnastaan, tili sen haltuun
20454: uskotoista varoista sekä kirjastotilasto ennen maaliskuun
20455: loppua eduskunnaHe ja senaatille.
20456: Kirjastovaltuuskunnan alaisena toimivan keskuskirjaston
20457: tehtävänä olisi paikkakunnallisten kirjastojen ja muidenkin
20458: sivistystä edistävien yrityksien tukeminen tilapäisesti tai
20459: määräajaksi tarjoamalla niiden !käytettäväksi kirjakokoolmia,
20460: n. s. kiertokirjastoja, ja myöskin yksityisiä kirjoja. Kierto-
20461: kirjastot olisivat joko pysyviä, jotka muuttumattomina siir-
20462: rettäisiin vuoroin toiseen vuoroin tois·een kirjastoon, taikka
20463: valinnaisia, jotka pantaisiin kokoon tilaajan valinnan mu-
20464: kaan kulloinkin eri tavoin. Kiertokirjastoja voisivat lainata
20465: paitsi paikalliset :kirjastot: luento- ja opintokurssien toimeen-
20466: panijat, yhdistykset ja valistusjärjestöt sekä yksityiset. asian-
20467: harrastajat, jos suostuvat niitä hoitamaan keskuskirjaston
20468: alaisina lainausasemina.
20469: Keskuskirjaston paikaksi va.liokunta puoltaa Helsinkiä,
20470: koska senluontoisen laitoksen toiminnaUe olisi suureksi
20471: eduksi, jos se sijaitsisi maan hen:kisen elämän keskustassa,
20472: missä sillä on käytettävänään runsainta asiantuntemusta.
20473: Näissä suhteissa ei mitään 'paikkakuntaa voi pitää Helsinkiä
20474: sopivampana. Valiokunnan vähemmistö on kannattanut kes-
20475: kuskirjaston paikaksi Jyväskylää.
20476: Keskuskirjaston yhteyteen perustettavan kirjastotoimis-
20477: ton tehtävänä olisi levittää ja juurruttaa käsitystä kirjasto-
20478: jen merkityksestä sivistysvälineinä ja suunnitella paran-
20479: . .
20480: nuksia maamme kirjasto-oloissa sekä työllä ja neuvoilla avus-
20481: Kesk.osldrjo.sto. ö
20482:
20483: taa. paikallisten 'kirjastojen kehitystä. Kirjastotoimiston tu-
20484: lisi niin läheisesti liittyä keskuskirjastoon, että molemmat
20485: toinen toistaan tukien muodostaisivat yhden ainoan laitoksen.
20486: Keskuskirjastoa ja siihen liittyvää ·kirjastotoimistoa var-
20487: ten olisi asetettava kirjastonhoitaja ja varakirjastonhoitaja
20488: sekä otettava kirjastoneuvojia ja apuvoimia tarpeen mll'kaan.
20489: Kirjastovaltuuskunnan olisi julistettava virat haettaviksi ja
20490: täytettävä ne, määräten tavanmukaiset irtisanomisajat. Kir-
20491: jastonhoitaja, varakirjastonh~itaja ja valtuuskunnan, mää-
20492: räämä kirjastoneuvoja muodostaisivat kirjaston ja toimiston
20493: johtokunnan, joka saisi päättää apuvoimien paikkaamisesta
20494: ja valtuuskunnan sen ratkaistaviksi jättämistä kysymyksistä.
20495: Mit.ä edellä esitettyjen laitosten 1kustannuksiin tulee, eh-
20496: dotti edellä mainittu komitea keskuskirjaston perustamiseen
20497: 50,000 markan määrära;haa. Vuotuisiin menoihin komitea
20498: ehdotti aluksi 77,000 markkaa, josta .erästä olisi toistaiseksi
20499: menevä kirjastonhoitajien palkkaamiseen 12,000 mar.kkaa,
20500: kolmen neuvojan palkkaamiseen 10,500 markkaa, apuvoi-
20501: mien ;palkkaamiseen 7,000 markkaa, 'kirjojen ostoon ja sito-
20502: miseen 2.5,000 markkaa ja muihin menoihin 22,500 markkaa.
20503: Olosuhteet ovat vuoden 1914 jäLkeen, jolloin mainitun ko-
20504: mitean mietintö valmistui, suuresti muuttuneet: !kustan-
20505: nukset ovat yleensä niin huomattavasti kohonneet, .että va-
20506: liokunta on katsonut tarpeelliseksi jonkun verran korottaa
20507: mainitun ·komitean ehdottamia menoeriä. Perustamiakustan-
20508: nuksiin valiokunta näin ollen esittaä myönnetiliväksi 85·,000
20509: markkaa ja vuotuiseen ylläJpitoon toistaiselksi 95,000 mark-
20510: kaa. Vuotuisen menoarvion yksityiskohtaisen vahvistamisen
20511: on va~iokunta katsonut kuuluvan senaatille.
20512: Valiokunnan mielestä olisi tarkoituksenmukaisinta, että
20513: senaatti vahvistaisi kirjastovaltuus·kunnan, ikeskuskirjasiJon
20514: ja kirjastotoimiston toimintaa varten ohjesäännön, jonka poh-
20515: jaksi olisi asetettava va.liokunnan edellä esittämät yleiset
20516: säännöittelyt. 1
20517: Menoarv'io- ja ohjesääntöehdotuksen laatiminen olisi jä-
20518: tettävä lkirjastovaltuuskunnan tehtäväksi.
20519: 6 1917. - Anomusmietintö N :o 4.
20520:
20521: Edellä esitetyn ll'oja!lla valiokunta kunnioittaen ehdottaa
20522: Eduskunnan anottava:ksi,
20523: että yleisen kirnjastotoim~nmr, edistämiseksi
20524: asetettaisiin Suomen Kirjastovaltztuskunta ja pe-
20525: rustettaisiin keskuskirjasto kirjastotoimistoineen,
20526: sekä
20527: että näiden laitosten perustamiskustannuksiin
20528: ja ylläpitämistä varten vuodeksi 1918 myönnet-
20529: .
20530: täisiin yhteensä 180,000 markan määräraha.
20531:
20532: Helsingissä 31
20533: 1
20534: :p :nä toukokuuta 19117.
20535:
20536:
20537:
20538: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa :puheenjohtaja Hag-
20539: man, varapuheenjohtaja Latvala, jäsenet Ala-Kulju, Alhai-
20540: nen, Huhtinen, Hälvä, T. Ikonen, Johansson, Kokko, Lehti-
20541: mäki, Leppä, Orasmaa, Sundblom, Toivonen, Waljakka, Wi-
20542: hersalo ja P. Virkkunen ynnä osittain varajäsenet Arokallio,
20543: S. Haapanen, Hiekkaranta, HorJllborg, Sa:lomaa ja Tirkkonen.
20544: Vastalause. 7
20545:
20546:
20547:
20548:
20549: Vastalause.
20550: Valiokunta ehdottaa, että kirjastovaltuuskunnan asettaisi
20551: eduskunta va:litsijrumiestensä kautta, mutta tämän toimen
20552: pidättämistä eduskunnalle en katso tarpeelliseksi enkä asian-
20553: mukaiseksi. Tämänlaatuiset toimet kuuluisivat luonnostaan
20554: maan hallitukselle, en'kä näe mitään ·todellista syytä siihen,
20555: että eduskunta: ryhtyisi varaamaan näitä tehtäviä itselleen.
20556: Jos eduskunta määrää ne ohjeet, joita hallituksen oDJ nouda-
20557: tettava kirjastovaltuuskunnan jäseniä valitessa, on se täysin
20558: turvannut oikeutensa.
20559: Ehdotan sentähden, kannatta:en muissa kohdin valiokun-
20560: nan perusteluja, että edellä olevan mietinnön 4 sivun kolme
20561: ensimiListä lausetta muutettaisiin kuulumaaDJ seuraavasti:
20562: ,Jäsenten valitseminen valtuuskuntaan olisi jätettävä senaa-
20563: tin asiaksi. Heidän tulisi olla kirjastoasian tuntijoita, ja olisi
20564: heidät valittava siten, että vaalia toimitettaessa otettaisiin
20565: huomioon eduskunnassa esiintyvät IJuoluesuhteet ja että
20566: ruotsinkieliD'enkin väestö olisi valtuuskunnassa edustettuna."
20567:
20568: Helsingissä toukokuun 3rliJäivänä 1917.
20569:
20570: Eveliina Ala-Kulju.
20571:
20572:
20573: Tähän vastalauseeseen yhtyy:
20574: Toivo Ikonen.
20575: Helsinki, 1917. Suomen Senaatin kirjapaino.
20576: 1917. ,- Anomusmietintö N :o 5.
20577:
20578:
20579:
20580:
20581: Valtiovarainvaliokunnan mie-
20582: t i n t ö N :o 2 apurahan myöntämistä Helsin-
20583: gin Palvelijatarkodille koskevan anomusehdo-.
20584: tuksen johdosta.
20585:
20586: Eduskunta on pöytäkirjanotteella 27 päivältä viime iJ.mh-
20587: tikuuta lähettänyt V altiovarainvaliokuntaan valmistelevaa
20588: käsittelyä varten edustajain Sillanpään ja Pärssisen anomus-
20589: ehdotuksen n :o 87, jossa ehdotetaan anottavaksi, että Hel-
20590: singin Palvelijataryhdistykselle myönnettäisiin palvelijatar-
20591: kodin laajentamista varten 15,000 markan apuraha.
20592:
20593:
20594:
20595: Vuodesta 1900 alkaen on Helsingin Palvelijataryhdis-
20596: tys ylläpitänyt kotia, jossa työpaikkaa vailla olevat palve-
20597: lijattaret saavat tilapäisesti asua. Palvelijatarkodin tarvit-
20598: sijapiiri on vuosi vuodelta kasvanut, niin ·että vuonna 1916
20599: on kodissa majaillut yhteensä 1,300 henkeä 16,389 yötä ja 1
20600:
20601:
20602:
20603: voidaan kotiin nykyisin yhtäaikaa sijoittaa noin 50 majai-
20604: lijaa. Kodin ylläpitämiseksi on Palvelijataryhdistys saanut
20605: varoja kantamalla majailijoilta vähäistä korvausta, joka
20606: hiljattain on koroitettu 1 markkaan ensimäiseltä ja 50 pen-
20607: niin ·sitä seuraavilta vuorokausilta. Palvelijatarkodin ma-
20608: jailijoilta kantamat maksut sekä sen voimassapitokustan-
20609: nuks•et ovat 'kolmena viimeisenä vuotena oUeet seuraavat:
20610:
20611: Majailijoilta kannetut
20612: Vuosi. maksut. Kustannukset.
20613: 1914 ••••• Smk. 2,484: 69
20614: 0 •• Smk. 6,161: 15
20615: 1915 0 •••• 0. 5,047:65
20616: 0 , 8,097: 38
20617: 191·6 ........
20618: " 9,715:85 , 15,105:-
20619: "
20620: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 5.
20621:
20622: Muita pienempiä tuloja, jotka Palvelijataryhdistys on
20623: käyttänyt kodin hyväksi, on sillä .ion:kun verran ollut sen
20624: harjoittamasta työnvälityksestä sekä ruokatarjoilusta, jotka
20625: esim. vuonna 19'16 oViat tuottaneet Jl'hteensä 2,2 5'6 markkaa
20626: 1
20627:
20628:
20629:
20630: 49 >penniä. Tämän 'ohella on pal'Ve.li.iatarkoti saanut miltei
20631: säännö'llistä raha-avustusta Helsin~gin fkaupungilta, ollen tämä
20632: avustus vuosina 1914--1'9>16 ·4,000 markkaa kunakin vuonna.
20633: V~aJtiovaroista on laitos vuonna 1914 niinli:kään saanut 4,000
20634: markkaa. Eduskunta oli vuosiksi 1913, 1914 ja 1915, kul-
20635: loinkin ·erikseen, anonut myönTIJeiltäväJksi 5,000 markan määrä-
20636: rahaa kutakin vuotta kohti.
20637: Vuoden 1916 tilinpäätöksen mukaan oli Helsingin Pal-
20638: velijataryhdistyksellä omaisuutta 30,541 markkaa 52 pen-
20639: niä, joka oli kiinnitettynä p~lveliciatarkotia varten hanki-
20640: tun huoneuston asunto-osakkeihin, irtaimistoon, kirjastoon ja
20641: taloustarpeisiin.
20642: Nykyään on palvelijatarkodin hallussa 14 huonetta kä-
20643: sittävä. huoneusto. Kun palvelijatarkoti nykyisessä laajuu-
20644: dessaan ei voi ottaa vastaan läheskään kaikkia sieltä yömajaa
20645: ~tsiviä paikattornia palvelijattaria, on Palvelijataryhdistyk-
20646: sellä ai:komus laajentaa kotia. Yhd,istyksen on kuitenkin
20647: va,ikea ryhtyä täJllaiseen lawj.ennus>puuhaan, ellei se tavalla
20648: ta·i toisel:la saa avustusta ul'koapäin.
20649: Valtiovarainvaliokunta on asiaa käsitellessään kiinnit-
20650: tänyt huomiota siihen, että mainitulla pal velijatarkodilla on
20651: tärkeä, sen toimintapaikan ulkopuolifJHekin ulottuva yhteis-
20652: kunnrullinen merkitys tarjot.essaan suojaa maan eri osista. ko-
20653: toisin oleville kodittomille, työ]lailklkaru vailla olevil.le nuorille
20654: n~aisi:lle ja siten, taloudellisen avun ohella, estäessääin heitä
20655: joutumasta siveeUisi1le vaaroille altilliksi. Kun mainittu pal-
20656: veli,iatarkoti OO:llä hetk.ellä ei ti'lanahtauiden tähden enää voi
20657: tyydyttää yhä ·suuremmaksi kasvanutta tarvetta, on valio-
20658: kunta, saatuaan mainitulta Palvelijataryhdistykseltä tarpee1-
20659: liset tiedot, päättänyt, asian täJrk·eyden tunnustaen, 'PUoltaa
20660: asian johdosta jätetyn anomusehdotuks-en hyvälksyttälväJksi.
20661: l os ehdotus hyvä:ksytään, tulisi vuod·en 1917 lm.djettiin otet-
20662: tavaksi 15,000 markan määräraha mainittua tarkoitusta
20663: varten.
20664: Helsingin Palvelijatarkodin avustaminen. 3
20665:
20666: Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan anot-
20667: tavaksi,
20668: että Helsingin P alvelija.tary hdistykselle
20669: myönnettäisiin kertakaikkinen 15,000 markan
20670: suuruinen apuraha Helsingissä olevan palvelija-
20671: tarkodin laajentamista varten.
20672:
20673: Helsingissä toukokuun 31 päivänä 1917.
20674:
20675:
20676:
20677: Asian käsritt.elyyn ovat ottaneet os,aa puheenjohta:ja Gyl-
20678: ling, jäsenet Aakula, Antila, Ara.järvi, Frä:nti (osittain),
20679: Ha.llsten, Hiekkaranta, E. Huttunen (osittain), Häkkinen, J.
20680: Kohonen, La1hdensuo ( osLttain), I_~ehokas, Lille, Luopajärvi
20681: (osittain), Pa.asonen (ositt•ain), Ra,itanen, Saarikivi (osittain),
20682: Salmi, Sillall'pää, Talas ja A. H. Virkkunen sekä osittain va-
20683: rajäsenet Frey, Helenius-Seppälä, Jalonen, Lehmus, Paavo-
20684: lainen, Takala ja Tukia.
20685: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1.917.
20686: 1917.- Anomusmietintö N:o 6.
20687:
20688:
20689:
20690:
20691: Sivistysvaliokunnan mi~
20692: t i n t ö N :o 3 määrärahan myöntämistä yleis-
20693: ten kirjastojen perU&~iseen ja ylläpitämiseen
20694: tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta.
20695:
20696: Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi on Edus·kunta lä-
20697: hettänyt edustaja Orasmaan y. m. aTI!Omusehdotuksen n:o 34,
20698: joka tarkoittaa määrärahan myöntämistä yleisten kirjastojen
20699: 11erustamiseen ja yllä:pitämiseen.
20700:
20701: Kys:ymys yleisten kirjastojen ja kirjastotoimen säännöl-
20702: lisestä avustamisesta valtionvaroilla on selkij, .Siäätyvaltio:päi-
20703: villä että eduskunnassa ollut jatkuvan huomion alaisena. Vii-
20704: meisinä vuosina on eduskunta tähän tarlkoitukseoo osoittanut
20705: stmraavat erät:
20706: vuoden 1909• toisilla valtiopäivillrä .... 65,000 markkaa,
20707: 19il0 valtio:päivillä 60,000
20708: "
20709: 0. 0 •••••• 0 ••
20710:
20711:
20712:
20713: " 19H .... 0 ••• 0 •• 0 0 75,000 \,
20714: " "
20715: 19112 • • ~ •••• 0 0 ••• 70,000
20716: " " "
20717: 1913 •• 0 0 •••••••• 70,000
20718: " 1914
20719: " 70,000
20720: "
20721: " "
20722: 0. 0 ••• 0. 0 •••
20723:
20724:
20725:
20726: "
20727: Hallitus .ei kuitenkaan ole myöntänyt ainoatakaan näistä
20728: määrärahoista.
20729:
20730: Ottaen huomioon edellä esitetyt edll!skunnan päiätökset ja
20731: kirjastojen kehitykselle tärkeän avustuksen tarpeen valio-
20732: kunta :pitää valtioavun myöntämistä yleisten kirjastoien :pe-
20733: rustamiseen ja ylläpitämiseen nykyään välttämättömänä.
20734: Mitä valtioavun jakamiseen tulee, on valiokunta, viitaten
20735: keskuskirja;stoasiasta Eduskunnalle antamaansa mietintöön
20736: 2 1917.- Anomusmietintö N:o 6.
20737:
20738: n:o 2, katsonut tarkoituksenmukaiseksi, että se toimitettai-
20739: siin mainitussa mietinnössä ehdotetun Suomen kirjastova.l-
20740: tuuskunnan välityksellä. Avustustoimessa olisi huomioon-
20741: otettava alempana mainittuja näkökohtia, jotka ovat pää-
20742: asiallisesti samat kuin eduskunnan aikaisemminkin määrää-
20743: mät.
20744: Valtioapua olisi annettava sekä maalais- että 'kaupunki-
20745: laiskirjastoille. A:vustamisessa tulisivat ~kysymykseen seu-
20746: raavat kirjastomuodot: kansakoulujen lastenkirjastot, kuntien
20747: omistamat kanta- ja piir~kirjastot sekä yhdistysten tai jär-
20748: jestöjen kirjastot. Lastenkirjastojen valtioapu olisi 20-40
20749: maLkkaa, piiri'kirja:stojen sekä yhdistysten tai jä~jestöjen
20750: kirjastojen 2'5-100 markkaa ja kantakirjastoden korkein-
20751: taan 500 markkaa.
20752: Avustusta nauttivien kirjastocien tuli.si olla lainausta var-
20753: ten avoinna kai'kille kuntalaisiHe ja seutulaisine; :Kir-
20754: jaston ·omistajan tai muun kannattajan ,pitäisi käyttää sen
20755: hyvä:ksi ainakin yhtä paljon kuin valtioapua .pyydetään.
20756: Kantakirjatstoavustusten saannin ehtona olisi sitä paitsi, että
20757: niitä saavat vain ne kunnat, joi.ith~n tähtän tarkoituJ~:~seen an-
20758: tama oma kannatus nousee väihinilä:än 31 ;penniin tkuta:kin ·kun-
20759: nan asukasta kohti. Avustettavien kirjastojen tulisi myöskiln
20760: noudattaa kirjastovaltuuskunnan niille määräämiä kirjasto-
20761: teknillisiä ja muita ohjeita sekä antaa valtuuskunnalle tar-
20762: peelliset kil'jastoti1astollise~ ,tiedot. Näihin tehtoihin olisi
20763: kuitenkin suotava sellainen lievennys, että erikoisissa poik-
20764: keustapauksissa saiSI valtuuskunta harkintansa nojalla
20765: myöntää avustusta sellaisillekin kirjastoHle, jotka eivät
20766: muualta ;:tauti edellä esitetyn suuruista avustusta, kun kir-
20767: jastot sijaitsevat seuduissa, jotka sivistys- ja kirjastoharras-
20768: tuksiin nähden ovat muista jäljessä ja joissa sen vuoksi eten-
20769: kin kirji}stojen alkuunpanoa on tehokkaasti edistettävä.
20770: Edelleen otettakoon huomioon, että ;puhtaasti muodollisten
20771: seikkain vuoksi ei valtioapua olisi kiellettävä.
20772: Avustus oli:si annettava ainoastaan kirjojen tai 'kirjasto-
20773: välineiden muodossa. Kirjojen valinta saisi jäädiä 'kirjastojen
20774: hoitajain ja johtokuntien asia,ksi. Valti.oapu olisi jaettava
20775: Yleiset kirjastot. 3
20776:
20777: suornen- ja ruotsinkielisten kirjrustojen kesken suhteellisesti
20778: Vliilestön lukumäärän mukaan.
20779: Myönnettävän määrärahan suuruur1en on valiokunta kat-
20780: sonut tarpeelliseksi !korottaa y;hdenmu'kaiseksi sen kanssa,
20781: että se on korottanut avustussummat laste,nkirjastoille 10-25
20782: markasta 20-40 markkaan ja piirikirjastoille sekä yhdis-
20783: tysten tai järjestöj.en kirjastoille 20-50 markasta 25-100
20784: markkaan. Kaikki yleiset kirjastot eivät tietenkään ensi-
20785: mäisenä avustusvuonna voi tulla huomioonotetuibi, mutta
20786: 120,000 markan suuruisesta määrärahasta voitaisiin myöntää
20787: arviolta ainakin 1,000 lastenkirjastolle keskimäärin 30 mar-
20788: kan, 1,000 piirikirjastolle sekä yhdistysten tai järjestöjen
20789: kirjastolle keskimäärin 50 markan sekä 200 kantakirjastolle
20790: keskimäärin 200 markan avustus ja silloin tulisi ainakin
20791: tuntuvin tarve vuonna 1918 tyydytetyksi.
20792:
20793: Edelläolevan nojalla: valiokunta kunnioitta,en ehdottaa
20794: 1
20795:
20796:
20797:
20798: Eduskunnan anottavaksi,
20799:
20800: että yleisten kirjastojen perustamiseen ja
20801: ylläpitäm?;seen vuodeksi 1918 myiYYIJn,ettäis~m
20802: 1.20,000 markan määräraha Suomen kirjastoval-
20803: tuuskunnan käytettäväksi perusteluissa esitetyllä
20804: tavalla.
20805:
20806: Helsingissä 1 p:nä kesakuuta 1<917. i
20807:
20808:
20809:
20810:
20811: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hag-
20812: man, varapuheenjohtlllja Latvala, jäsenet Ala-Kulju, Alhai-
20813: nen, Huhtinen, Hälvä, T. Ikonen, Johansson, Kokko, Lehti-
20814: mäki, Leppä, Orasmaa, Sundblom, Toivonen, W aljakka, Wi-
20815: h€rsalo ja P. Virkkunen ynnä osittain varajäsenet Arokallio,
20816: .S. Haapanen, Hiekkaranta, Hornborg ja Salomaa.
20817: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapaino3sa, 1917,
20818: •'.
20819:
20820:
20821:
20822:
20823: 1917. - Anomusmietintö N :o 7.
20824:
20825:
20826:
20827: '
20828:
20829:
20830:
20831: Talousvaliokunnan mietintö
20832: N :o 4 anomusehdotuksen johdosta, joka koskee
20833: varojen myöntämistä mielisairashoidon edistä-
20834: miseksi.
20835:
20836: Edus'kunta on Ta,~ousvaliokulllll!an varlmisteltavaksi lä-
20837: hettänyt edustaja Kaskisen y. m. anomusehdotuksen N :o 24,
20838: että valtiovaroista myönnettäisiin ennen vuoden 1920 lo'Ppua
20839: 6,000,000 markkaa käytettävillirsi sekä Oulun lääniin perus-
20840: tettavan keskuslaitoksen osittaiseen rwkentamiseen ja: kun-
20841: toon panemiseen että 'kuntaryhmäin alotteesta perustettavåen,
20842: tarkoituksenmukaisesti suunniteltujtm piirimielisairaalain ja
20843: yksitylisten kuntain mielisairarulain avustamiseen.
20844:
20845:
20846: Ensimäi.set toimenpiteet Suomess·a mielisairashoidon jär-
20847: jestämiseksi voidaan 'katsoa alkaneen jo lähes puolitoista vuo-
20848: sisataa sitten. Vuonna 1771 muutettiin nimittäin Nauvon
20849: saaristOISsa sijainnut Seilin spitaalisairaala :turvrulaitokseksi
20850: mielisairaita varten. Tämän jä&een kului 'kuitenkin koko-
20851: najsta seitsemän vuosikymmentä ennenkuin mielisairashoi-
20852: toa koskevat kysymyks·et tulivat suuremman huomion alai-
20853: siksi. Vuonna 1841 valmistui La·pinlahden keskuslaitos ja
20854: melkein samaan aikaan järjestettiin koehouruinhoidon toi-
20855: meenpanemiseksi 4 houruinko'Ppia kuhunkin lääninsairaa!laan,
20856: paitsi Uudenmaan läänin, jota lääniä varten oli varattu yhtä
20857: suuri määrä vaikkoja Lapinla;hden sairaa'lassa. Sittenkun
20858: säädyt 1877-78 vuosien va:Itiopäi.viHä olivat houruinhoidon
20859: parantamiseen käytettävä;ksi os.ottaneet 900,000 markkaa, ra-
20860: kennutettiin Turkuun, Viipuriin, Vaasaan, Ouluun ja Mik-
20861: keliiin V>astaanottolaiiokset, jotka kaikki avattiin vuoden 1882
20862: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 7.
20863:
20864: kuluessa. 'Vuonna 1885 vrulmistui Niuvanniemen pa·rannus-
20865: ja hoitolaitos läili.etlä Kuopion kaupunkia sekä vuonna 1889
20866: Käkisalmen turvalaitos. Tampereen kaupungin 'läheisyy-
20867: teen rakennettu Pitkäniemen keskuslaitos aVJattiin vuonna
20868: 1900. Tämän jälkeen on Ka'kolan kuritUJShuoneen yhtey-
20869: teen perustettu osrusto mielisairaita van:keja vart·en sekä muu-
20870: tamissa entisissä laitoksissa toimitettu joitakin uudistus- ja
20871: Jruajennustöitä.
20872: Toukokuun 28 päivänä 1·889 annetussa Sairasmielisten
20873: hoitoa koskevassa rusetuksessa määrättiin, että vaivaistaloja
20874: perustettaessa niihin tuli järjestää vähintään kolme paikkaa
20875: ikäytettävälksi varattomil'le mielisairail'le. Samana päivänä
20876: annetussa julis-tuksessa velVJoitcltiin kuDill!at niinikään toi-
20877: mittamaan ta·rkoituksenmukruista hoitoa kaiki'lLe seHaisiUe
20878: mielisairai:lle, jotka eivät voineet si-tä saada lähimmäln ym-
20879: päristönsä toimesta. Tämän vuo'ksi tulivat useat kunnat
20880: perustaneeksi köyhä.inial.ojensa mielisairrusosastoihin useam-
20881: pia paikkoja, kuin mitä maimtussa rusetuksessa määrättiin.
20882: Muutamissa suuremmissa kaupungeissa ovat köyhäintalojen
20883: mielisairrusosastot sittemmin eroitetut köyhäintalojen ylb.tey-
20884: des·tä ja muodostetut todellisiksi kunn•alilisiksi mielis·airaa-
20885: loiksi. Niinpä on Turussa ja Viipurissa jo jonikun aikaa
20886: ollut olemassa ajanmukaiset kun:rualliset mielisairarulat. V ast-
20887: ikään on myös Helsingin kaupunki raikennuttanut mielisai-
20888: raala,.n Si'poon ·.pitäjän Nickbyhyn ja samaten Tampereen kau-
20889: punki omistamalleen Haltanpään tilalle. Lisäiksi oru kolmella.
20890: kuntayhtymällä omat piirimielisairaalansa, nimittäin Harja-
20891: vallan, Jtl[äntsälän sekä Uudenkaupungin ympäristöjen kunta.-
20892: yhtymillä. Viimeksimainittu ei vielä ole täysin valmis, mutta
20893: on se jo lj:uitenkin osittain käytännössä.
20894: Yksityisistä mi•elisairashoitolaitoksista mainittakoon
20895: Kammion sairaala He'lsi.ngissä ja Suomen ki•rkon sisäläilletys-
20896: seuran diakoniiaitoksen srui!raaJla Sortavalassa.
20897: Paikkoj•a mielisairaita varten on nykyisin olemassa: val-
20898: tionlaitoksissa noin 1,500, kuntien omistamissa sairaaloissa
20899: noin 900 ja yksityisissä laitoksissa noin 100 sekä lisäksi kun-
20900: tien köyhäiruta.loissa arviolta noin 1,500, ka.ikkiaan siis nQin
20901: ~
20902: Mielisairashoidon edistäminen. 8
20903:
20904: 4,000 sairaspaikkaa. Kurutien ·köy hämtalojen mielisairas-
20905: osa.stoissa olevat paikat ovat kuitenkin katsottavat oikeas-
20906: taan vain säilytyssuojiksi, joten sairaspai.'kkojen luku, joissa
20907: järjestelmällistä mielisairashoitoa annetaan, on melkoista
20908: 0 0
20909:
20910:
20911: plenem]Ho
20912: ' Sen tutkimuksen perusteella, jonka valtion asettama mie-
20913: lisairashoito·komitea toimeenpani, oli maassa vuoden 1906
20914: 1opulla kaikkia:an 11,710 m:ielisairasta. Näistä oli noin 7,000
20915: laitosihoidon trurp.eessao Kun: maamme väikiluku niiden kym-
20916: menen vuoden aikana, jotka ovat kuluneet ma:initus·ta tutki-
20917: muksesta, on lisääntynyt ja kun mielisairaiden prosentti-
20918: määrän täytyy olettaa pysyneen entisellään, ellei jossain
20919: määrin kohonneerrkin, ovat va:staavat luvut tätä nwkyä jo
20920: j·onkun verran suuremma.t.
20921: Edellä sanotusta johtuu, että mielisairaspaikoista on san-
20922: gen suuri •puute. Tästä onkin ollut seurruuksena, että suu-
20923: rin osa laitoshoitoa tarvit.sevista mielisairaista on jäänyt
20924: sitä vaille. Pitemmän aika:a kestänyttä mielisairautta pote-
20925: vat henkilöt saanevat nykyisin säännöllisesti odottaa vuosi-
20926: kausia ja äkillisluontoisissa sairaustapauksissa on niinikään
20927: tavallisesti odotettavru useita 'kuukausia, ennen/kuin: potilas
20928: voidaan saada sairaalaan. Samateri. täytyY ri'koksista- syytet~
20929: tyjen henkilöiden, joid·en mielentila on: joutunut epäilyksenr
20930: alaiseksi, odottaa kuukausimääriä ennenkuin he voivat -päästä
20931: tarkastettaviksi. Köyhäinhoidon varassa olevista mielisai-
20932: raista 'Pääsee ainoastaan pieni osa DJauttimaan järtiestelmä;l-
20933: listä mielisaira:shoitoa. V aivaishoidontarkastelijan antamien
20934: tietojen mu'kaa;n vuoden 1916 alussa köyhäinihoiidon huoleh-
20935: dittavina olleista 5,277 mielisairaasta (tiellot 21 kunnasta
20936: kuitenkin vielä 'PUuttuvat) oli valtionlaitoksissa ainoastaan
20937: 75 potilasta eli 1.4 'Prosenttia ja rpiirimielisairaaloissa 30
20938: potilasta eli 0.6 ·prosen.f!tia.
20939: Mielisaira;shoidon alalla maassamme vallitsevat epäkoh-
20940: dat ovat olleet useilla säätyvaltiopäivillä huomion al.aisina.
20941: Niinikään ~n nykyinen yksikamarinen E.duskunta kolmilla
20942: eri valtiopäivillä tehnyt asian johdosta anomuksia. Vuoden
20943: 1907 valtiopäivillä anoi Eduskunta, että sille annettaisiin
20944: 4 1917. - Anomusmietintö N :o 7.
20945:
20946: mielisairaiden hoitoa tarkoittavista laitaksista esitys, jossa
20947: olisi otettu huomioon Eduskunnan esittämä suunnitelma mie-
20948: lisairashoidon järjestämiseksi, ja että hallitus, riippumatta
20949: esityksen valmistumisesta, jo sitä ennen Tyhtyisi toimenpitei-
20950: siin keskuslaitoksen perustamiseksi mielisairaita varten Ou-
20951: lun lääniin. Vuonna 19111 teki Eduskunta anomuksen, että
20952: kuntain -alotteesta perustettavia, tarkoituksenmukaisesti suun..
20953: niteltuja piirimielisairaaloita lmnnatettaisiin. 6ittäJvälllä val-
20954: tioavuHa, sekä että valtioavun el}dot määräittrusiin niin koh-
20955: tuulli!siksi ja; selviksi, että kunll!l!t voisivat ryhtyä täHaisia
20956: sairaaloita perustamaa:n. Viimeisillä eli vuoden 1914 valtio-
20957: päivil'lä olivat mielisairashoitoa koskevat kysymykset jäl-
20958: leen har'kiitavina ja anoi Eduskunta, että hoidon hankkimi-
20959: seen mielisairai:He määrättäisiin ennen vuoden W 17 loppua
20960: käytettäväksi vaLtiovaroja 5,000,000 markkaa, josta
20961: . 3,250,000 markkaa Oulun lääniin perustettavan keskuslai-
20962: toksen osittaiseen ra-kentamiseen ja kuntoonpanoon, sekä
20963: 1,750,000 markkaa kuntar;yhmäin alatteesta perustettavien,
20964: ·tarkoituksenmukaisesti su unni tel tuj•en piirimielisairaa,lain
20965: ja yksityisten 'kuntain mi~lisaira,alain avustamiseen. Nämä
20966: anomukset eivät kuitenkaan .tähän asti ole joihtaneet mihin-
20967: kään tuloksiin. - Vuonna 1905 asetettu· mielisa:iras'hoitoko-
20968: mitea oli niinikään vuonna 1909 ilm~styneessä mietintönsä
20969: ensimäisessä osassa tehnyt laajan suunnitelman mielisairas-
20970: olojen vastaiseksi järjestämiseksi, mutta 'komiteankaan ehdo-
20971: tu'ksia ei ole ryhdytty toteuttamaa•n.
20972: Epä!klohitai'll poisrharn.iooks:i IOVJarl:. myös 'kunlllalt puolJeslj)waJil
20973: ryhtyneet suunnitfltelremralam •toåmrenpiJteirtä. Jo 'k!onkun ra11k:ala
20974: on ollut vil'leillä kYJSYmYJS useamrillllie lkunnr:iiHe yhteis'1lem
20975: pliirimri:el~sraJirlruai1aJin iailkl8loos/aJalmisesta. Kun mara1a,iJskunnat
20976: vähävaraisina eivät ·kuitenkaan ole voineet ryhtyä ilman
20977: VJalltioo •avusiturs:tw liakenilamaiatn: tällraå:sila V1erralt1Jain ikal-
20978: liiksi tuLevia laJitoksrua, v:al•tuu!ftetfltiilln SenJarrutti helmikuun
20979: 2•1 päivänä 1899 myöntämään kyseena;laista tarkoitusta var-
20980: ten yleisistä varoista kunnille avustusta Senaatin lä:hemmin
20981: määrättävillä ehdoiHa. Ehdot ·tuliiVat kuitenkin siksi anka-
20982: riksi, etteivät kunnat, yhtä 'kuUJtayhtymää lukuunottamatta,
20983: Mielisairashoidon edistäminen. 5
20984:
20985: halunneet ryhtyä avustuksia hyväks'een käyttä;mään. Kun
20986: erinäiset kuntaryhmät jonkun ailma myöhemmin kääntyivät
20987: hallituksen ;puoleen, anoen avustusta piirimielisairaalayri-
20988: tyksille lieveromillä ehdoilila, kuin mitä oli määrätty, antoi
20989: Senaatti aikaisemmin 'mainitun mielisairashoitokomite.an teh-
20990: täväksi laatia ehdotukset uusiksi maUilpiirustuksiksi piiri-
20991: mielisairaaloi:11e sekä käski sittemmin LääkintöhaJlituksen
20992: tekemään endotuks>en O'hjesäännöirklsi tällaisia laitoksia var-
20993: ten. Lääkintöhallituksen tuli SenaatiJn antaman määräyk-
20994: sen mukaisesti myös harkita, oliko muutettava rpiirimielisai-
20995: ·raaloille myönnettävän valtioavun suuruutta koskevia mää-
20996: räyksiä .sekä niiltä ehtoja, joit'll! ~vustuksen myöntämiseen
20997: nähden oli a.set·ettu. Lausunnossaan ehdotti Lääkinltöhalli-
20998: tus m. m. avustusmääriä ]mrotettaviiksi. Mutta kun kunnat
20999: eivärl; olleet näihin uusiin:kaan ehitoihin tyytyväisiä, jätettiin
21000: Lääkintöhallituksen tehtä'väksi .laatia yhdessä mielisairas-
21001: hioito.kom'iteam, V [l)i:Viruishoidonttarkalstel1ij a,n j1a YQei•sltoo. mken-
21002: nusten ylihallituksen. kanssa uud·elt •ehdotukset piirimielisa;i-
21003: ra.alain piirustuksiksi kus'tannusarvioineen sekä muiksi a:sian
21004: johdosta tarpeellisiksi toimenpibeiksi. Nämä ehdotukset
21005: V1allmistuiVJat vuonD'a 1911. Nruissä .iJehtiin meiJ.koiis:i'a lieVJeD-
21006: nyksiiä 1aålmiJsemmin viOimaJS1slaoUes]in 1ehtoihå.n. Muun mu1assa
21007: ehdotettiin, että kunnille voitaisiin jättää va·paa määrää-
21008: ffilisVIrulta 'S'airaa.l•ain ttalouls- 'jla u1'kohu101lllem:k•emnusten suh-
21009: teen, tarvitsematta n:iissä vä:lttämättömästi seurata mallipii-
21010: rustuksia. Sitä paitsi lausuttiin ehdotuksessa m~hdolliseksi,
21011: ettei kuntain ehdottomasti tarvitsisi omaksua malllipiiTUstuk-
21012: sia sairaalarakennuksiinkaan nähden, jos ne vaan ra•kennet-
21013: tiin seHaisten piirustusten mukaan, jotka asianomainen ku-
21014: v·ernööri Lääkintöha1litusta kuultuaan hyväksyi. Useita
21015: muitrukin huojennuksia aikaisemmista ehdoista oli ehdotuk-
21016: seen sisällytetty.
21017: Luoima•en Brrhen, •e'1itä vla~ti·on puol1el>1Ja myönnetääm piiri-
21018: mileliJstaliraalo.iU.e •tarp1ee'llli1sltla. •avustuslta uus:ilen iehtoj•en mu:kiruan,
21019: ryhtylivä!t usreJa't lkuD'nlalt jäiUeien suu'Ilillilf;teiJ.,emoon ·täUrui:siia
21020: laitl()lksia. KJruiktkilalaiD: 14 J:mnrtJayhltymän puol•esr1Ja, jotka
21021: käsittivät yhteensä 207 kuntaa eri osissa maata, anottiin
21022: 6 1917. - Anomusmietintö N :o 7.
21023:
21024: Senrua.Jtil'tla apuliahoja. perustertta,vla/ksi a~ortJtujiaJ 14 pnn~
21025: mliJeliJslaåraaJrwa Vlavf!en, 'jolihiln oli tark10it!l't~u Vlal'lartia y h-
21026: lbeensä 871 slairlaiSpwikkrua. Lääkinrtöhia.lll~ltus prwohi lano-
21027: mrumsia, lehdorttaJen myönnettäväilusi •siairassci'jaJa; kohlbi apu-
21028: r.ahiaksi ra!kiooiJamiskusitannu'kJsili.n 1,000 mar:k/kla!a, si1susta-
21029: miskustannuksiin 150 markkaa ja vuotmi:seksi kannatukseksi
21030: ylläpitokustannuksia varten 250 markkaa sekä että valtio
21031: , noin kolmannella osalla ottaisi os·aa 'laiJtostoo henkiilökunnan
21032: palkkauksesta •aiheutuviin menoihin. Rakennusavuksi ja
21033: kunrtoonpanokustannuksiin olisi täten 'kerta kaikkiaan tar-
21034: vittu 992,6·50 markkaa ·s.ekä vuotmisiksi avustuksiksi, henki-
21035: lökunnan palkkauksen avustamis.eoo ta·rvittavaa erää lu-
21036: kuunottamatta, 217,2.50 markkaa. Tämä.n Tisäks] olivat kun,.
21037: ljjayh'tymält 1anoooet Btalatda mahd·olilåis:immJa.n huo!kleaJko~lwisiina
21038: lainoina: yhteensä 2,575,000 markkaa, minkä määrän myöntä-
21039: mistä Lääikin:töhrullitus niinikään oli puoltanut. Joulukuussa
21040: 1915 Senaatti kuitenkin hylkä!si kaikki nämä anomukset,
21041: jonika vuoksi, m~käli Va.liokunta on saanut 'tietää, ainoastaan
21042: kaksi kuntay;htymää on tarkoituksen toteuttamiseen voiilllut
21043: ryhtyä.
21044:
21045:
21046: Kuten edellisestä käy selville, ei meillä kymmenenä vii-
21047: meisenä vuonna ole mielisairwshoidon alrulla aikaansaatu sa-
21048: nolfjfjaVJaJsti mliltään parlamnu•ksia. ISiltä 'SUUI"emmial1a 'Syyllä olisi
21049: vlihdoin tbarmokk!aa1sti ruv,erfltav.a py.rikimäJän siiihoo päämää-
21050: rään, että jokais.ella mielisairaalla on ti,laisuus saada tarkoi~
21051: tuksenmukaista hoitoa. Sitä vaativat sekä inhimilliset syyt
21052: dtrtä yhteiskunnaUiselt edut. ''Tia11lwilfiukisenm~ruiJsen ja nopoosti
21053: saatavan hoi9-on 'kautta voi, kuten kokemus on osoitta-
21054: nut, mieliisairaista noin kolmasosa parantua kokonaan ja
21055: melkoinen osa parantumattomista tuLla yhteiskunltakelpoi-
21056: si::ksi s. o. ympäri.stö.Ueen vaarattamiksi ja työkuntoisiksi.
21057: Onva saavutettu vielä pare.mpi•aikin 'tuloksia, kuten esim. Vii-
21058: purin ka·u:pungissa olevassa vastaanottolai'tdks·essa. Asian-
21059: omaiselta 'lää!käri1tä saatujen tietoj•en mukaan on sanotussa
21060: vastaanottolaitoksessa vuosina 1912~1916 hoidetuista 529
21061: Mielisairashoidon edistäminen. 7
21062:
21063: SiM:rtaJasilai poisltu'11ult liawto'klslestta ltervleinä 41 %, 'parempinlru
21064: 2ö % jra; pra:rtrunemaltlta 30 %, llm:hdle!s~ viimekiS!im:aiDi<tlllslta
21065: ryhmälsltä rainralkin puol,et; täy:siu yMeiskunlt'alkJellpoiiså.na. Ar-
21066: vosteltaessa asiaa yhteiskunnan ·eldun kannalta ei kuitenkaan
21067: ole ybistään kiinnitettävä huomiota siilhen työvoiman sääs-
21068: tymiseen, joka saavutetaan sairaiden ·parantumisen tai yh-
21069: teiskutakelpoisi'ksi tulemisen kautta. Melkoisen suuri merki-
21070: tys on myöskin sillä työta['mon llliillautumisella, jonka sairaat,
21071: etenkin sairautensa ensi aikoina saavat aikaan ympäristös-
21072: sään, varsinkin omaistensa keskuudessa, kun näiden täytyy
21073: pitää heitä luon'a1an v'oim:altta :sraradra heiUie tas·iia.nmukai,SitJa
21074: a~pua ja hoitoa. ·
21075: Valiokunta on, samoin kuin sen kuulemat asiantuntijatkin,
21076: sitä mieltä, että ensi kädessä valtion olisi otettava huoleh-
21077: tiraikrsleen mirellisa;iraidoo hoidosr1Ja, 'Så.ltäkJin suuremmalla !Syyllä,
21078: kun kehity1ksen kulku muissakin maissa on siihen johtanut.
21079: Siihen nähden, että olot mielisairashoidon alalla kaipaavat
21080: miltä pikaisinrta lwöarusroa, on V13!Jlliokum1Ja llmJJtson.Uit v·ehnolLi-
21081: suudekseen kosketella asiaa laajemmaltikin, kuin mitä sen
21082: vrumisr1Je1Itav.alk!si lähe'tet!Jty ra.nomusehdotoo lbarJlmit'tara. 'Doi-
21083: mmrpirrelmä, joihin vtalrtion ljjaholta krii~eimmirtJen ,obisi ryhdyt-
21084: tävä, ISlaru Vlal[,olkun'iJa, yhltJ"'€'n raJSil!l!n1iuntijoinla ikuul\tujern hen-
21085: Jcilöden m 1elipi'teis]in, •sirtlen mrai'IlJirtja; lk!eakuslaitoklsen peruislfia-
21086: m~sem. Ou!lun lääniin, V1alstruruno1ltoltaå.tok:s~en rolrentam'l!sen
21087: M1lklkelin läämå.iln j,a Piltkänii,emen lreskUJslra~toklsoo ,liaajooita-
21088: misen. Tämän 1isä'ksi Wiwo Vialliokunltn, !EMä Hallitus oos,i
21089: '!;ill:arstSllJ ,dirlJaJa haDkiilirba'VIalffieen, m1tssä määrin voidaJaJn. va.lrtiJon
21090: tcximeslta ryhtyä mu:iltalk'in uu'S~ru m~elillsaå:l'lrualoilila roJlmnltamJaJan
21091: j:aJ jo löyityviä l~a~itoksia :JJrualjlenltamaan. T3.'liJ.öin pitäiiSii V.aJlio-
21092: U.mnlllan rnil81esiä 1en·simäl~SJinä ·tum:a lkyJsymy~ :Niuvla:n-
21093: n~emen JroSikusl1ai'toksren ja KläilmiSiallmen turVIal:ailtoksen liara-
21094: jenltlam~ruen, koskia mi18l~salimspaikkojen 'puurtJe ritäosissa m1a.1wta
21095: ed!el\l'OOU jää suurelksi.
21096: Siihren 'e'täJiseen •rusemiaiau (Jmrl:sole'D., jo,SJsla koko Pohjo.i's-
21097: Suomi on maassamme !löytyvistä mielisairashoitoiJ.aitoksi'sta,
21098: sekä huomioonottaen, cltä sairaalalhoidon tar:peessa olevien
21099: mielisairaiden lu'ku Vaasan ja Oulun lääneissä mielisairasko-
21100: 8 1917. - AnomUSimietintö N :o 7.
21101:
21102: mitean laskelmien mukaan jo vuonna 19.06 nousi yhteensä
21103: noin 1, 700, on keskuslaitoksen aikaansaaminen Oulun lääniin
21104: siksi välttämätön, että sen rakentamiseen olisi aivan ensi ti-
21105: lassa ryhdyttälvä, kuten Eduskuntakin jo kahdesti on anonut.
21106: Kun laitoksen rakennuskustannukset kuitenkin nousevat siksi
21107: suuriksi, että s•en kdkonaan rakeDJtaJIDinen .hetimiten jo tä-
21108: mänkin takia käynee vaikeaksi, voita:Usi:in a1uksi rajo1ttua
21109: siihen, etiä laitetta~siin kuntoon vain 2--4 valvoDJtaosa,st-oa
21110: sekä aivwn välrttämä!ttömät lisärakennukset. Vaikka muiden
21111: osastoj·en samoin kuin · :pääas~assa talousrakennustenkin ra-
21112: kentaminen täten lykkäytyisi väihän myöhempään, voitaisiin
21113: sopivasti järjestelemä1lä saada laitoksessa varatuksi tilioja
21114: kuitenkin jo 9{}-140 :potilaalLe, m~kä alluks:U dl:iJsi tuntuva
21115: aipu suurimpatan 'tarpeeseen .
21116: •Mielisairaalan trurve Mikkelin ·läänissä on myös näyrt-
21117: täytynyt varsin suureksi. Sanotussa läänissä ei ole nimit-
21118: täin tarkoirtJusta varten muita ·sairaalo~ta kuin ~ääni'nsairaa
21119: lan yhteydessä oleva vastaanottolaitos, jossa on sijoja ai-
21120: noastaan 12 :p·otilaal'le. Mi·elisairashoitokom~tean 'laskelmien
21121: mulm;am ()1[ ll!aiifloshoidon ltarpreelsSia ol•evruen mieliSiruiraidien
21122: luku 1läänislsä vuodren 1906 ,l,o:pU'Ua. lkuitenlkin jo ·I101~n 780,
21123: jolm määrä läänin vähäitselem .aiSUJIDl!ISluiiDuwn nä!hden on ~Slalllgen
21124: huoma'i!taVIa. 'SaårSJspa:]kkojen 1isäälll1Tnleu •oli'si ltämän vuoksi
21125: ·tarpeen. Kun 1ääininlsailriaia•llan ialuee<n 1a:hltaudlen .trulcia ja leri-
21126: nä~sfustä muils'talkå.n sylistä ei voiltaJille ,aJj,alteUa s'en yhrtleydressä
21127: oiJievan Vl~wnottolJailtoksoo 1!arujenJfu.rruiJslta, :pitäisi ryhtyä
21128: uud1en VlalstwanOititola:it~sen rialk~enttamrus'elen lsa'Illo'ttumn Uääiniin.
21129: Rakentamalla Pitkäniemen keskuslaitokseen kwksi uutta
21130: asyyliosastoa, kumpikin 40 •:potilrusta varten ja järjestämällä
21131: vastaavat nykyiset asyylios!!stot valvontaosastoiksi, v·oidaan
21132: wsianomaisen ylilääkärin lausunnon mukaan laitoksen vas-
21133: taanottokyky saada kohotetuksi lälli.es kaksinkertaiseksi. Se
21134: seikka, että laitoksen tffuokkaisuutta voidaan täten verrattain
21135: vähillä kustannuksilla melkoisesti lisätä, on omiaan :puhu-
21136: mwan laitoksen laajentamisen kiireellisyyden :puolesta.
21137: ViaHokunifla 1ei vtoi piltää maJhdolliJSen,a, elt<t.ä . y.IDsin
21138: vwltion toimenpilfleicliem. !IDauttlta void1atan llä;himmässä ltul,eVIa!i.-
21139: Mielisairashoidon edistäminen. 9
21140:
21141: suudi€1Ssa pääsitä toi v oifltuihiu imll o:ksi:~n mi:elllisrul'lwshoridon
21142: alaHa, vaa:n olisi käy;tettä'vä hyväksi ka:ikki se apu, mikä
21143: yleensä on a:sia:intilan a:uttamiseksi saata.vissa. Kun useat
21144: kunnat ovat ryhtyneet suunn,ittelemaan omien mielisairaa-
21145: lain rakentamista, olisi valtion otetta~a ohjata:kseen ja ~al
21146: voakseen kunnallista toimintaa tällä alalla. Sangen suo-
21147: tavana muotonlll kunnallisille yrityksille ~oidaan pitää
21148: sitä, että kull'nat ryhtyisi~M rakentamaan omia mielisair-as-
21149: osastoja lkeskuslaitosten yhteyteen, kuten naapurimarussamme
21150: Ruotsissa on tllipa,fitunut. Kaikki keskuslaitoksen tarjoa-
21151: mat a•puneu~ot ja laitteet oli·sivat silloin käytettävissä, joten
21152: tä.llaiset kuntain perustamat osastot voitaisiin saada aikaan
21153: Vlerra.'tbain vähillä kUJStla:nnuJkJs,illla.. Kun tällaiseen järjels-
21154: 1lelyyn ,kJei'Jkws1a:itQisillen hiarwvlu:kuisuudren vuoksi on vä-
21155: hemmäJssä määräis•sä t~l<aisuu\Uta1 j1a i]mn myÖis·kin o!JJisi
21156: taivdtrtJaViaJa, 1elbtei .saJil'lf!Jita tarv:ittsisi ku1e<ti:laa v:ars•in piltikiä
21157: maltkioj[w, o~si Vial<t]o<n lkoiElteJtJiJava 1ed<i1stää myös il1:1s1enäisiiJen
21158: krunnJamsltan m~e1:i:saim.a1w]n <a:ilkoonls,aam:i:sta. 1TälllruiJsiillta
21159: s<aimal,o:ilrtJa oJ,]så. m. m. v<aadi1Jtla,va, että !Il!e \()Viat tar-
21160: peek:sö. ,sruur~a, a'i1na1kri<n noin 100-150 iS<aimspia.årk,kaJa kä-
21161: sii!Jtäviä, jlortroa: jäåipler.äi•n<en hoidon järjiesli:.ely nills:sä V1oisi
21162: tullia kYI.SymylkJs,een, ~ruiito•slteiD. ISiilliJi 'tu11ema!Uta kovin k:aJl-
21163: 1ii:kisi :potil1a1slta lkohiJJi. N~id1en pi1:1ä:iJs,i oUa 1.'1ri1Jtävilllä ra-
21164: kennuksilla ja laitoksilla sekä tarpeeksi lukuisalla, ammat-
21165: tirtJruiltoi<se!lllia ho~tajakunm.aiUa vlaru!slt·Eit<iluj,a. J o\kwi<sessa s 1ruiriala-
21166: lassa pitäisi olla mielisairashoitoon perehtynyt erikoislää-
21167: käri, joka on laitoksen toiminnasta vastuunalainen. .Suurim-
21168: mat mahdollisuudet muodostua näis-sä suhteissa. ja muuten·
21169: kin tarlwituksenmukaisiksi on V aliakunnan mielestä kunta-
21170: yhtymien suunnittelemilla piirimielisairaaloilla ja suurem-
21171: pien kaupunkikuntien mielisairaaloilla. Voidakseen asettaa
21172: tarpeeksi suuri·a ViaaliJimukisira ,kunitay httymäJilll lsuumniilelmiin
21173: piirimielisairaaloihin nähden, tulisi valti:on puolestaan tun-
21174: tuvasti ottaa osaa niiden perustamis- ja ylläi>itokustannuk-
21175: siin sekä varata kuntayhtymille tilaisuus mahdollisimman
21176: edullist·en kuoletuslainain saa;miseen. Kun ne tuldkset, joi-
21177: hin mielisairaaloissa potilaiden hoitoon näihden voidaan
21178: 10 1917.- Anomusmietintö N:o 7.
21179:
21180: päästä, suuressa määrin riirppuvat siitä, että niihin saadaan
21181: tkyil~eli'ev~ä m:iieli<sairiaiSia,Lala;n pcrehtynertli u~koislläälkärteitä, ja
21182: kun tällaisten erikoislääkärien :paikkaaminen saattaa kunnille
21183: käydä raskaaksi, olisi erittäin syytä, et,tä valtio ottaisi suo-
21184: rittaakseen lääkä:rin :palkkauksen joko kokonaan tai aina:kin
21185: suurimma'ksi osaksi. -Yksityisten maalaiskuntain mielisai-
21186: raalahankkeita ei V aliQkunnan ~ielestä sitävastoin olisi arvus-
21187: tettava, sillä niiden :perustamia laitoksia t.uskin voidaan saada
21188: tarkoitustaan vaJstaaviksi.
21189: Ryhdyttäessä järjestelemään mielisairashoito-oloja maas-
21190: sa, näyttää näin ol[.en tarpeelli.selta, e,t'tä n:e ehdot, joilla on
21191: suunniteltu valtion :puolesta myönnettäväksi kannatusta pe-
21192: ru·s~e'ttavien._ mielisairaalain avustamis•eksi, olisivat asetetta-
21193: vat tar'kistuksen alaisiksi. Suotavaa olisi myös, että Halli-
21194: tus ottaisi harkittavakseen, eikö Lääkintöhallitukseen olisi
21195: asetettava erikoinen mielisairashoidon edustaja, jonka asiabi
21196: lähinnä jäisi mieliisairashoidon edistäminen ja valvonta. Toi-
21197: menpiteisiin voitaisiin silloin pa11emmin saada tarpeeHista
21198: yhdtenmukaisuutta /kautta koko maan.
21199: Nykyisissä olosuhteiss•a on vai~ea tehdä tarkkoda la.skel-
21200: m~a rsii'tä, mjjtä vaHi<on Da.l;.renn:<e<tt,aviks'i ,ehdat,e<btujen lwitoslten
21201: rakentaminen ja kuntoonpano .tulee maksamaan. Yleisten
21202: ra'kennusten ylihallituksesta saatujen summittaisten arvio1-
21203: den mulkaan tarvi,ta:alll Ou'lrun lä:äJn,iin •suunnilteltu1a :kesfkus-
21204: laitosta varten aina!kin 3,000,000'--4,000,000 markkaa, vaik-
21205: kapa laitoksen kuntoonpano supistuisi pääasiassa siihen, mitä
21206: edellä on maill!ittu välttämättömimmän brpeen vaatimaksi, ~a
21207: uuden vastaanottolaito'ksen ra'kentamiseen Mi'kkeliru 1ä;äniin
21208: lllJoim 1,200,000 markllm'a s<elkä Pilbkäni<emen lke<skus1airtotksren
21209: lralaj<entlami.s'een noin 1,300,000 ma.nkk1wa. Va:ikka V:aliokun~a
21210: pitääkin välttämältitömänä, eltJtä ehdorte1mt toimenpiteJet entsi
21211: tilassa saadaan edellä esitetyssä laajuudessa toteutetuiksi, ei
21212: vr;a;ri,akwnta ·kuibemka,an- ny.Jryi•s!ben, mone,;1sa ·suhit:ees'sa vai-
21213: lkeiden iJalloudEilhsten olloj·,e'n vudkSii 1ol:e lk~altsonwt voivlallls'a
21214: ehdoltita.a 'tarkoi·tus'ta vtarten :ensi vnod~:m m'enos:ääntöön oW-
21215: ilava~s·i 'enempää 1 lmi1n 1,500,000 manklk1aia, jdka olisi käytet-
21216: tävä lroskusl.wiltoksen m.mel!lltamlilseen Oulun lä<äniin.
21217: Mielisairashoidon edistäminen. 11
21218:
21219: Mitä kunnallistelli .piirimiel'isairaalain avustamiseen tar-
21220: vittaviin rahamääriin tulee, on Valiokunta kiinnittänyt 'huo-
21221: mionsa siihen, että niiden kuntayhtymi.en, jotka valtioa.vus-
21222: tusta aikaisemmin ovat anoneet, suunnittelemat mielisairaa-
21223: lat ovat olleet liian ·pien:ä, tavallisesti 40-60 potilaalle tar-
21224: koitettuja. Ainoastaan kahden kuntaryhmän suunnittelemat
21225: mielitsair.ata!ltat ,oV\alt la<io>tut :silksi 1suurilros•i, <erlltä •llliid!en <a VU!siha-
21226: minen saattaa tulla kysymykseen. Näitä varten on aikaisem-
21227: min anottu valtioaJ)ua rakennus- ja kuntoompanokustannuk-
21228: siin läfues 250,000 markkaa. Nykyisissä oloissa; ovat nämä
21229: kullltayh1ymai v•arffilata;n j<O paljl01a suuDemffilan tavutstukiSten ,tar-
21230: peessa. Tämän vuoksi on V aliakunta pitänyt tarpeellisena,
21231: että tarkoituksenmukaisesti järjesiettäviksi suunniteltujen
21232: kunnallisten piirimielisaira.alain avustamiseksi olisi ensi vuo-
21233: den menosääntöön va;rattava 500,000 markan ~äärära;ha.
21234: Edellä esitetyn nojalla saa V aliakunta kunnioittaen .eh-
21235: dottaa anottavaksi,
21236:
21237: että valtion toimesta ensi tilassa ryhdyttäi-
21238: siin rakentamaan rnidisaimiden hoitoa rvarte·n
21239: tarkoitettua keskuslaitosta Oulun lääniin ja
21240: vastaanottolaitosta Mikkelin lääniin sekä laajen-
21241: tamaan Pitkäniemen keskuslaitosta;
21242: että vuoden 1918 menosääntöön otettaisiin
21243: 1,500,000 markan suuruinen määräraha keskus-
21244: laitoksen rakentamista varten Oulun lääniin;
21245: että kunta.yhtymien alotteesta keskuslaitosten
21246: yhteyteen perustettavien rnielisaimsosastojen sekä
21247: tarkoituksenmukaisesti sut~nniteltujen piirimieli-
21248: sairaalain rakentamis- ja ylläpitqkustannuksia
21249: varten myönnettäisiin valtiovaroista riittävän
21250: suurta avustusta, sekä että tarkoitukseen käytet-
21251: täväksi varattaisiin vuoden 1918 menosääntöön
21252: 500,000 mark,an määräraha, ja
21253: että Hallitus varaisi kuntayhtymille tilai-
21254: suuden edullisten kuoletusTainain saantiin mai-
21255: nittujen laitosten rakentamista varten.
21256: 12 1917.- Anomusmietintö N:o 7.
21257:
21258: Asian käS'ittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Peu-
21259: rakoski, varapuheell'johtaja Kaskinen (osittain), s.ekä jäsenet
21260: Aromaa (osittain), Helenius-Seprpälä (osittain), Hirvensalo
21261: (osittain), Inborr (osittain), Koponen, Leivo (osittain), Le-
21262: tonmäki, Lohi (osittain) Mäkelä, Pohjola, Saari, K., Savo-
21263: lainen, Taskinen (osittain), Tyrppö, T. (osittain) ja Vaarala
21264: sekä osittain varajäsenet Hiltunen, Hälvä, Niukkanen, Rik-
21265: konen, Roos ja Runtti.
21266:
21267:
21268:
21269:
21270: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
21271: 1917. - Anom1Willietintö N :o 8.
21272:
21273:
21274:
21275:
21276: Maatalousvaliokunnan mie-
21277: t i n t ö N:o 3 anomusehdotuksen johdosta, joka
21278: koskee määrärahan myöntämistä erinäisten
21279: ,.aataloustarvikkeiden hanikintaa ja taloudel-
21280: lista neuvontatyötä varten.
21281:
21282: Eduskunta on Maat•aJlousvaliokunnan valmisteltavaksi
21283: lähettänyt edustaja Laitisen y. m. anomusehdotuksen N :o
21284: 71, joka koskee määrärahan myöntämistä erinäisten maata-
21285: l'()ustarvikkeiden varastoon ostoa ja mae:hantuonnin edistä-
21286: mistä varten sekä taloudellis·en nerättystyö:a järjestämiseksi
21287: varsinkin pieneläjäin keskuudessa.
21288:
21289:
21290:
21291: ·se elintarvepula, jota myöskin Suomi niin monen muun
21292: maan kanssa on joutunut kärsimään, ei liene pian ohimenevää
21293: laatua, vaan tulee todennäköisesti pitempäänkin jatkumaan.
21294: Samalla kun siis yhteiskunnan puolelta on ryhdytty ja ryh-
21295: dytään kiireellisiin toimenpiteisiin niiden vaikeuksien voitta-
21296: miseksi, jotka uhkaavat elintarpeitten hankintruanykyhetkenä
21297: ja. ·lähimpinä aikoina, on myöskin välttä.mättömän tarpeel-
21298: lista hyvissä ajoin tehdä kaikki, m~tä tehtävissä on, että elin-
21299: tarve- ja erityisesti mruataloustuotantoa pitemmänkin päälle
21300: edistetään ja sen menestymisen edellytykset turvataan. Pel-
21301: tokasvien viljelyksen jatkamiseksi säännöllisenä ja jos mah-
21302: dollista. lisääntyneenä.ki'll! on huolehdittava siitä, että on ta-
21303: keita kelvollisen kylvösiemenen, riittävän lannan sekä eri-
21304: laisiin viljelystö:Uhin tarvittavain kunnoHisten työvälineitten
21305: saann~sta.
21306: 2 . 1917. - Anomusmietintö N :o 8.
21307:
21308: Kevä.ttoukojen tekoon tänä vuonna ovat siemenet aikai-
21309: semmin varatut. Onko niitä ollut riittävästi ja kelvollisia
21310: käytettävissä, siitä ei toistaiseksi ole tarkempaa tietoa. Mis-
21311: sään tapauksessa eivät mitkään lisätoimenpiteet ainakaan
21312: Eduskunnan ·puolelta kevätviljan siemenen hankinnan edis-
21313: tämiseksi ole enää mahdol.lisia. Sen sijaan antaa kysymy•s
21314: rukiin siemen en saannis·ta ensi syyskyl vöjä varten aihetta
21315: vakavaan huoleen. Jos leipäviljan tuonti Venäjältä pysyy
21316: yhtä niukkana kuin viimeksi kuluneina kuukausina, on se
21317: vaara tarjona, että .ainakin sellaisilla paikkakunnilla, jotka
21318: osankin vuatta ovat muua.lta tuotavan viljan varassa, leivän
21319: puutteen kärjistyessä varsin~iseksi hädäksi, oHaan 'lopulta
21320: pakotetut käyttämään siemenvarastotkin ihmisten ravinnoksi.
21321: Jos näin kävisi, ei täten synty;nyttä rukiinsiemen-en puutetta
21322: voitaisi myöhemmin:kään korvata ulkoa tuoduUa siemen.ellä,
21323: vaikka tuonti silloin olisikin tullut mahdolliseksi. Katkera
21324: kokemus erädtä aikaå.semmilta vuosilta nimittäin osoittaa,
21325: ettei toisista maista tuotu ruis- Pohjois-Ruotsia ja Pohjois-
21326: Venäjää lukuunottamatta, joi.sta ·kuitenkaan ruista vientiä
21327: varten ei liikene - pysty meillä talvehtimaan, vaan häviää
21328: v·errattain suotuisainkin taivien ja keväitten aikana. Kun siis
21329: useissaikin Suomen maakunnissa rukiin siemenistä puute ensi
21330: syyskesään mennessä tulee ilmenemään, on sitä varten sie-
21331: men ehdottomasti oma;sta maasta varattava. Tätä varten
21332: olisi jo ensi tilassa ·toimenpiteisiin ryhdyttävä niinhyvin
21333: Hal'lituksen kuin kuntain'kin puolelta. Kun nyt kesän alussa
21334: kuntain toimihenkilöitten ja elintarvelautakuntruin avulla tai
21335: muutoin saadaan tarkemmin tietoon ma.assa olevat viJjava-
21336: rastot, ~elviää samalla missä näimä varastot ovat niin pienet,
21337: että kylvösiemenkin on vaarassa, samoinklllin sekin missä on
21338: niin paljon ylijäämää, eiJtä siitä liikenee siemenenä toisille
21339: seudui'lle vietäväksi. Kokeneimmrut ja vakavarai·simmat
21340: maanviljelijät kyllä yleensä huolehtivat siitä, että h-eillä
21341: aina on siemen varattuna, mutta on paljon varsinkin vähä-
21342: varaisia pienviljelijöitä, jotka vähemmänkin ahtai,na ruikoina
21343: ovat olleet muilta saa·tavan kylvösiemenen varassa.
21344: Maalaiskuntain taholta ei viime vuosina ole siemenviljan
21345: hankintaan kiinnitetty riittävästi ja siihen määrin huomiota,
21346: Maataloustarvikkeiden hankiata. 3
21347:
21348: kuin nykyinen tilanne oman maan tuotannolle asetettaviin
21349: vaatimuksiin ja tuonnin vaikeuksiin nähden olisi edellyt-
21350: tänyt. Vaikka kuntien luotansaanti aina;k:in toistaiseksi on
21351: vielä verrattain helppoa, näyttäisi kuitenkin ·ta11p·eelliselta,
21352: että Eduskunnan ja Hrullituksen yhteisillä toimenpiteillä ta-
21353: loudellisesti heikairomille kunnihle, joiden piirissä rukiinsie-
21354: menestä tiedettäisiin tulevan puutetta, annettaisiin helppo-
21355: korkoisia lainoja rukiinsiemenvarastojen hankkimiseksi.
21356: Maassamme on viirne vuosiua kylvetyn rukiin määrä
21357: vaihde1lut 35-37 milj. kg. Jos tästä ensi kylvökautena
21358: 10 % puuttuisi siten, että se toisiin seutuihin olisi muualta
21359: 'hankittava, niin Ip.erkitsisi se .siå.s 3,5-3,7 milj. kg:n hankin-
21360: ·taa, joka rahassa, jos kg:n 'hinnaksi arvioitaisiin esim. 1 mk.,
21361: tekisi 3,ö00,000-3, 700,000 mk. Jos tästä määrästä vielä
21362: kunnat, yksityiset ja. erinäiset liikkeet hankkisivat toisen
21363: puolen, jäisi kuntien hankittava:ksi va:ltion avustuksella 5 %
21364: yllämain~tusta kylvön koko määräistä, mikä tekisi 1,750,000
21365: -1,850,000 kg. ja markkaa. Jos sato tuntuvammin ·huono-
21366: nee sekä sen kypsyminenja korjuu oi!iinä määrin myöhästyy,
21367: ettei uutisvd.ljast.a saada siementä, ov3Jt edellä mainitut arvio-
21368: laskelmat todennäköisesti liian alhaiset. KuUJ kyseessä.
21369: olevissa tapauksissa laskelmien teko onikiu varsin vaikeata
21370: ja ·epävarmaa, on luonnollista että Hallitus, joka nykyisin on
21371: järjestänyt erityiset elimet maan elintarve-asioista huolehti-
21372: maan; ryhtyy tässäkin kaikkiin niihin toimenrpiteihin, joita
21373: tilanne vaatii. Valiokunnan mielestä on Eduskunnan tässä
21374: suhteessa siis tyydyttävä ylimalkaisiin laskelmiin, pitäen
21375: mainittuja rukiinsiemenmääriä vähimpänä määränä, minkä.
21376: hankkimiseen yhteiskunnan toimenpiteillä olisi varaudut-
21377: tava. Tarkoitusta varten olisi sentähden V aHokunnan mie-
21378: lestä varattava ainakin '2,000,000 mk. annettavaksi lainoina
21379: sellaisille kunnille, joiden piirissä rukiinsiemenen puutetta
21380: huomataan ilmaantuvan.
21381: Todennäköistä 'On, .että ensi syksynä ja syystalven ku-
21382: luessa on tarpeen ryhtyä myöskin sellaisiin toimenpiteisiin,
21383: että ensi kevään eli vuoten 1918 toukoviljan siemenen saanti
21384: ..
21385: 4 1917. - Anomusmietintö N :o 8.
21386:
21387: tulisi kaikkialla ajoissa •turva·tuksi. Kun nimittäin nyt kulu-
21388: mass·a oleva kevät on ollut tavoa.llista paljon myöhäisempi;
21389: varsin kylmä ja kun lisäksi kylvöön käytettävä varsinkaan
21390: •kauran siemen ei ol-e oHut itäväisyydeltään täysi1relpoista,
21391: ou otaksuttavissa, ettei kevätviljan, erittäinkin juuri kauran
21392: sato tule joutumoon säännölliseen aika•an valmiiksi ja että se
21393: siitä syystä laadultaankin tulee olemaan puutteellista. Kun
21394: kuitenkin näiden olosuhteiden arvosteleminen on tätä nykyä
21395: liian epävarmain perusteiden varassa, ei näytä mahdolliselta
21396: tehdä päteviä laskelmia siitä; millaisia siemenmääriä seuraa-
21397: vaksi kevääksi tar~ttaisiin, ja lienee niin ollen tyydyttävä
21398: viittaamaan mainittuihin seikkoi!hin, luottaen siihen, että el-
21399: lei Eduskunta tässä suhteessa olisi tilaisuudessa toimenpi-
21400: teisiin ryhtymään, sen tekisi Hallitus, saatuaan tilanteesta
21401: aikanaan sen selvityksen, mikä toimenpiteitä varten on tar-
21402: peen .
21403:
21404:
21405: .Jo useamman vuoden kuluessa on rukiinvU.ljelys Suomessa
21406: vähitellen ollut lisääntymässä. Pelt.oviljely~ärjestelmiä on
21407: muutettu saadakseen enemmän tilaa rukiille. Uutisviljelyk-
21408: siä on myöskin raivattu tätä tarkoitusta varten, niinhyvin
21409: kiinteällä maalla kuin suollakin. Näitä elintarpeiiten tuo-
21410: tannon ~isäämistä tarkoittavia toimenrpiteitä on kuitenkil;l.
21411: sodan aikana melkoisesti eh:käissyt tai ainakin vaikeuttanut
21412: muun ohessa myöskin apulaniaå.n saannin huoma:ttava vähe-
21413: neminen, jopa toisten apulanialajien tuonnin kokonaan lop-
21414: puminen. Tämä on ·haitallisimmin vaikuttanut maallemme
21415: niin perin tärkeään suoviljelykseen, joka mönissa seuduissa,
21416: erittäJnkin sieltä, missä ei ole saatavissa savea maanparan-
21417: nusaineeksi, ilman apulautoja käy liian epäv&rmaksi. Ainoa
21418: apu:lantalaji, jota jossain määrin vielä on ollut käytettävissä,
21419: ovat luujauhot. Säänn:öUisinä vuosina tuodaan niitä melkoiset
21420: määrät Venäjältä. Sieltäkin tuonti on nyt supistunut aivan
21421: vähiin, samalla kuin hinta on noussut 4--5-kertaiseksi. Koti-
21422: mainen luujauhojen valmistus on aivan vähäinen eikä tyy-
21423: dytä kuin pienen osan luujauhojen käytön määrästä. Jotta
21424: Maataloustarvikkeiden hankinta. 5
21425:
21426: olisi takeita siitä, että ruismaiden 'hyväksi uhratut tavallista
21427: ka1liimmat tuotantokustannukset tulisivat tyydyttävällä
21428: sadolla korvatuiksi, olisi sentähden välttämätöntä saada
21429: luujauhojen tuontia Venäjältä edistetyksi ja niiden käyttöä,
21430: korkeasta. ib.innasta huolimatta, jaitketuksi. Mikä1i on saatu
21431: tietää, on Venäjällä edelleenkin luujauhoja olemassa ja nii-
21432: den valmistus käynnissä. Olisi sentähden ryhdyttävä sellai-
21433: siin roimen:piteisiin, joiden kauitta •tuontia voitaisiin kiihoit-
21434: taa. Eräänä keinona tätä tarlkoitusta varten pitää Valiokunta
21435: tu.ontipalkkion ta:kaamista seLlaisille tunnetuille, suuremmille
21436: tuontiliikkeHle, etupäässä osuustoiminnallisilla keskusliik-
21437: keille, jotka kesän kuluessa ottaisivat luujauhoja maahan
21438: hankkiakseen. Jotta yleisistä varoista suoritettavat avus-
21439: tukset tu1~sivat varsinaå.sesti maa·taloustuotannon 'hyväiksi voi-
21440: taisiin menetellä siten, että Hallituksen hyviiJrsymwt tuonti-
21441: liikkeet sitoutuisivai myymään, etwpäässä vähäJvaraisiliJ.e
21442: maanviljelijöille ja osuuskuntain tai kuntain kautta, luujau-
21443: hoja eåim. 10 mk. srukkiä kohti !halvemmalla kuin mi,hin liik-
21444: keid'en kustannukset luujauhojen ostossa nousevat. Jos täten
21445: saataisiin maa•han tuoduksi esim. 20,000 sälkkiä entisten pien-
21446: ten varastojen jru kotimaisen tuota.nnon liswksi, niin tarvittai-
21447: siin mainitun tuonnin pal'kkioik!si yhreensä 200,000 mk. Tä-
21448: ten maahan mab.d,o1lisesti saatava apulantamäärä on tosin
21449: varsin pieni, huO!Illioon ottaen millais-ia määriä säännöllisinä
21450: vuosina on totuttu jo käyttäinään, mutta kun tuontia i)whtaa-
21451: vat vaikeudet lienevät erityisen suuret, on Va.liolkunnan mie-
21452: lestä täihän väihäi~een määrään tyydyttävä.
21453:
21454:
21455:
21456: Karjatalouden kehittyessä on ostovä:kir~huj·en maahan-
21457: tuonti ja käyttö Suomessa varsin huomaittavasti lisääntynyt.
21458: Niinpä tuotiin ostovä:kir~huja v. 1905 noin 6.9 milj. markan
21459: arvosta, v. 1910 9.8 milj. markan arvosta ja v. 1913 jo
21460: 13.9 milj. markan arvosta. Tämä tuonti, joka etupäässä
21461: · käsittää erilaisia öljykakkuja, vehnäleseitä ja rehujauhoja,
21462: on sodan ajan loppupuolella myöskin suuresti supistunut,
21463: 6 1917.- Anomusmietintö N:o 8.
21464:
21465: jopa toisin ajoin ollut melkein seisauksissa. Melkoinen Ja
21466: suurin osa oman maan kauran sadosta, joka viime aikoina
21467: on tehnyt noin 6-7 milj. hl. e:li 270-315 milj. kg. vuodessa,
21468: on tavallisina vuosina my-öskin käytetty kotieläinten ruo'kin-
21469: taan. Nykyisissä oloissa olisi kuitenkin välttämätöntä sääs-
21470: tää niin paljon kuin suinkin ihmisravinnoksi erinomaisesti
21471: kelpaavaa kauraa tähän viimemainittuun tarkoitukseen.
21472: }futta ettei kotieläinten tuotanto tällöin pääsisi arvelutta-
21473: vasti alentumaan, olisi niin toimittava, että y~lämainittuja
21474: ostoväkirehuja saataisiin maahan jatkuvasti tuoduksi. Tuon-
21475: nin kiihoittamiseksi voitaisiin menetellä pääasiallisesti sa-
21476: malla tavalla kuin ede'llä apulantain tuonnista on ehdotettu.
21477: Määräämällä tuonti'palkkio esim. 10 penniksi kg. mikä mer-
21478: kitsisi sitä, että osuuskuntain taildra kuntain kruutta vä'kire-
21479: ihuja ostavat saisivat näitä 10 penniä halvemmalla kg. kuin
21480: mihin tuontiliikkeen todistettavwt 'kustannukset kesä- ja
21481: syyskauden kuluessa maahan tuoduista väkirehuista nouse-
21482: vat, saavutettaisiin toivottavasti sellainen tulos, että tässä
21483: tarkoitetut keskusliikkeet ryhtyisivät aivan erikoisiin pon-
21484: nistuksiin tuonnin määrän lisäämiseksi. Jos tätä varten
21485: käytettäväksi varattaisiin esim. 750,000 markan määräraha,
21486: saataisiin si'llä, sikäli kuin tuonti yleensä on mahdoHinen,
21487: väkirehua tuoduksi 7,5 miljoonaa kg., jos käytetään ylempänä
21488: mainittua palkkioperustetta, mutta 9.4 miljoonaa kg., jos mai-
21489: nittu perust'e on esim. 8 penniä kg:lta. E'hdotetun:laisten
21490: tuontipalkkioiden suorittaminen yleisistä varoista edellyt..
21491: tää, että Hallituksella on tilaisuus ja valta valvoa yksityis-
21492: kohtaisesti tuontiliikkeiden toimintaa. Tämä käy sitä hel-
21493: pommin päinsä, jos nämij, liikkeet ovat osuustoiminnallisia
21494: keskusliiikkeitä tai jos tuonnista huolehtivat kunnat.
21495:
21496:
21497:
21498: Elintarvetuotann~n lisäämistä ja voimistamista ehkäisee
21499: maassamme varsin huomattavassa määrin tarpeellisten ko-
21500: neitten ja ajanmukaisten työvälineitten puute. Valiokun-
21501: nassa on siitä syystä ollut harkinnan alaisena myöskin ky-
21502: Maataloustarvikkeiden hankinta. 7
21503:
21504: symys maatalouskoneiden tuonnin edistämisestä. Kun ny-
21505: kyisin aina:kin huomattavampi koneit·ten tuonti näyttää koh-
21506: taavan voittamattomia vaikeuksia, ei valiokunta ole katso-
21507: nut voivansa tehdä tässä suhteessa ehdotusta määrärahan
21508: vamamisesta. Kuitenkin olisi toivottava että Hallitus tästä
21509: huolimatta ryhtyy tuontia helpoittamaap parantamalla kul-
21510: jelu&oloja ja ryhtymällä toimenpiteisiin maatalouskoneiden ja
21511: niiden valmistukseen tarvittavan raaka-aineen tuontitullin
21512: poistamiseksi. NiiJ:rilkään olisi kotimainen maanviljelyskone-
21513: teoUisuus saatava kehitetyksi entistä enemmän maataloustuo-
21514: tantoakin palvelemaan.
21515:
21516:
21517: Paitsi elintarvetuotannon lisäämiseen on useiden kansain
21518: keskuudessa erityistä huomiota myöskin kiinnitetty kulu-
21519: ·tuksen tarkoituksenmukaisimpaan järjestämiseen sekä ylei-
21520: sön valistamiseen ja ohjaamiseen niin, että se mahdollisim-
21521: man tietoisena voisi olla mukana a:listamass~~: yksityistalout-
21522: taan sen, monesti hyvinkin yksityisko'hrtaisen säänrnöstelyn
21523: ja valvonnan alle, mitä sodanaikainen olotila edellyttää.
21524: Myöskin on ollut supistettaessa eräitten ravintoaineitten va-
21525: poota käyttöä, pa~ siirtyä ottaJmaan käytäntöön' joko aivan
21526: uusia ravintolähteitä uusine menettelytapoineen tai lisää-
21527: mään ennen vähän käytettyjä aineksia huomattavasti paljon
21528: suurempiin määriin. Tätä varten tarvittava valistava ja
21529: ohjaava työ on Suomessa, pääasiallisesti kaatuneen Hallituk-
21530: sen saarnattomuuden ja olojen tuntemattomuuden takia, jää-
21531: nyt liiankin vähän huomatuksi. Se mikä täUä alalla on tul-
21532: lut suoritetuksi, on tapahtunut kaukonälköisimpäin kunrtain
21533: ja toimeliaim'pain järjestöjen alo1Jteesta ilman mitään tukea
21534: hallitusvallan puolelta. Onpa. päinvastoin taloudellista va-
21535: listustyötä vaikeutettukin. Arveluttavan pa'ljon on näin ol-
21536: len jäänyt aikanaan tekemättä. Kun kuitenkin ahdinkoti-
21537: laa edelleenkin jatkuu, ja kaikesta päättäen säännöllisiin
21538: oloihin pa:lautuminen tulee käymään hitaasti, ei ole liian
21539: myöhäistä vieläkään ryhtyä Eduskunnan ja Hallituksen yh-
21540: teisty·öUä suuremma:ksi suuniliiteitua valistus- ja opastustyötä
21541: yleisön keskuudessa jitrjestämään.
21542: 8 1917. - Anomusmietintö N :o 8.
21543:
21544: Kuten monesti on mainittu, eivät toiveet alkamassa ole-
21545: van kesäkaud·en sadosta ole varsin lupaavia. On niin ollen,
21546: jos mieli varsinaisesta nälänhädästä pelastua, aivan välttä-
21547: mätöntä ryhtyä sellaisiin toimiin, että ne varastot, joita
21548: oman maan viljelystuotannolla ja supistuneella tuonnilla
21549: saadaan kokoon, tulevat mahdollisimman säästäväisesti ja
21550: tarkoituksenmukaisesti yksityistaloudessa käytetyiksi sekä
21551: että myöskin maamme verrattain runsaat sellaiset luonnon-
21552: tuotteet kuin marjat, sienet y .. m. tulevat tarkoin ja kenen-
21553: kään estämättä kerätyiksi ja sellaisilla menettelytavoilla
21554: säilöönpannuiksi, mitkä nykyol10issa ovat mahdoUisia. Ka-
21555: lastusta ja metsästystä olisi myöskin sallittava entistä va-
21556: paammin käiytettäväJksi.
21557: Menestyksellistä valistustyötä ovat 'kotitalousalaJlla täihän
21558: asti suorittaneet erilaiset maataloudelliset ja naisjärjestöt
21559: kiertäväin naisneuvojainsa avulla. Voitanee otaksua, että
21560: tällaisten neuvojain - joista useimmart toimivat vain eräitä
21561: kuukausia· vuodessa ja joiden palkkaus käy mahdolliseksi
21562: pääasiallisesti yksityisi:llä uhrauksi1la- lukumäärä nykyi-
21563: sin nousee lähes kahteen sataan. Tarpeeseen ja nykyiseen
21564: tilanteeseen näihden on tämä lukumäärä kuiten!kin liian pieni.
21565: Näyttää siltä kuin juuri ensi syyskesän ja syksyn kuluessa
21566: '!raivattaisiin suuri joukko ylimääräisiä naisneuvojia, jotka
21567: liikkuen etupäässä vähävaraisimmissa kodeissa käytännöl-
21568: lisesti opastaisiv~Lt kuinka erilaiset ruoka-ainekset, kasvik-
21569: set, marjat, sienet y. m. olisivat koottavat ja varastoonpanta-
21570: vat, kuinka niistä erilaisilla menettelytavoilla saadaan sekä
21571: maukkaita että ravitsevia ruokia. Nämä neuvojat voisivwt
21572: muun varsinaisen toimintansa ohella antaa ensimäiset alus-
21573: tavat ohjeet kasvitarhain perustamisessa ja kuntoonpanemi-
21574: sessa seuraavaa kesäkautta varten sehlaisissa kodeissa, missä
21575: kasvitarhoja ei vielä ole olemassa.
21576: Ylimääräinen neuvontatyö kotitaloustoimissa, joka voisi
21577: soveliaimmin tapahtua esim. syys- ja lokakuun aikana tai
21578: elokuun jluolivä:listä lokakuun puoliväliin, kysyy, jos se ha-
21579: lutaan saada riittävän laajassa mitassa ja menestykseHisen
21580: tPhokkaana käyntiin, erityisiä toimenpiteitä ja käyttövaroja. ·
21581: Maataloustarv&keiden hankinta. 9
21582:
21583: Niiden henkilöiden, jotka joutuvat neuvontatointa suoritta-
21584: maan, tulee ominaisuuksiensa ja kykyjensä puolesta olla tä-
21585: hän tehtävään mruhdollisimman sopivia. Heidän tulee tun-
21586: tea väili.ävara~sen kansan keskuudessa vallitsevia olosuhteita
21587: ja katsantokantoja voidakseen 'herättää sitä 'luottamusta, joka
21588: on ensimäisenä onnistumisen edellytyksenä arkaluontoisessa,
21589: yksityisten kotien viirissä ta.pahtuvassft. opastavassa toimin-
21590: nassa. Niinikään tulee heidän omistaa, ainakin jossai•n mää-
21591: rin, koeteltua., käytännöllistä~ kokemusta ja taitoa kotitalous-
21592: tehtävissä sekä kykyä kansanomaisella ja vaatimattomalla
21593: tavalla esittää näitä a.sioita ja henkilökohtaisesti näyttää
21594: kuinka missäkin tapauksessa on meneteltävä. Kun kysy-
21595: myksessä on verrattain lyhytaikainen toiminta, on sitä var-
21596: ten Va.liokunnan käsityksen mu'kaan päteviä henkilöitä kyl-
21597: läkin olemassa. Niissä erilaisissa oppilaitoksissa, jotka koti-
21598: talousalalla maassamme toimivat, on vuosittain oppilaita
21599: noin 900-1,000. Näistä pieni osa valmistuu sitten neuvo-
21600: jiksi tai antlautuu muiden palvelukseen, mutta enemmistö
21601: palaa koteihinsa. Viimemainituista ja v!llstaavia kursseja
21602: suorittaneista sekä muista rusiaa harrastavista henkil<>istä
21603: olisi kyseessä olevaa ylimääräistä neuvontaityötä val:11:en hen-
21604: kilökunta saatava.
21605: Ne neuvot ja ohjeet, joita nyt sodan ai:heuttama,ssa eri-
21606: koisessa tilanteessa i:llintarpeitten tarkoituks·enmukaisimpaan
21607: käyttöön nähden taniltaan antaa, poikkeavat\; kuitenki:a ai-
21608: nakin osittain tavallisissa oloissa vallitsevista tavoista ja
21609: käsityksistä. Niiden:kin henki:löiden, jotka jo omaavat koke-
21610: musta tällä a.Jlahla, on sentähden välttämätöntä saada tarkoi-
21611: tukseen erityisesti soveltuvaa opetusta ja ohjausta. Tätä
21612: tarkoitusta varten olisi parhaiten varustetuilla talous- ja
21613: kasvitarhakou:luilla viimeistään elokuun alus·sa järjestettävä
21614: esim. viikon kestäviä ohjauskursseja, joissa koulujen opet-
21615: . tajisto asiantuntijain avustamana antaisi yksityiskohtaista,
21616: mahdollisimman käytännöllistä opetusta kotitalouden hoi-
21617: don järjestämisessä nykyaikana. Jos tä:llaisia kursseja saa-
21618: taisiin järjestetyksi esim. 15 eri :PaiJkassa, eräissä tapauk-
21619: sissa ehkä muuallakin, kuin mainituil'la, kouluilla, ja kulle-
21620: 10 19i7.- Anomusmietintö N:o 8.
21621:
21622: kin kurssille otettaisiin keskimäärin 20 osanottajaa, nousisi
21623: täten valmistettujen ylimääräisten neuvojain luku 300 :aan.
21624: Kutakin ohjauskurssia varten olisi .varatta,va 1,400 markan
21625: määräraha, josta ainakin puolet olisi .tuleva osanottajain
21626: avustamiseksi. 15 ohjauskurssia varten tarvittaisiin niin
21627: ollen 2·1,000 markkaa. Valmistetut ylimääräis~iJt neuvojat
21628: joutuisivat ·eri tahoil'le kuntien, elintarvelautakuntain tai
21629: järjestöjen käytettäviksi ainrakin 2 kuukauden ajaksi. Hei-
21630: dän ·palkkaukseensa ·olisi varattava1 300 markkaa kuukautbt
21631: kohti, josta 200 markkaa luettaisiin pwlkkioksi ja 100 mark-
21632: kaa päivä- ja mai'ka.rahoiksi. Kaikkien 300 neuvojan palk-
21633: kaukseen tarvittaisii11 siis yhteensä 180,000 markkaa. Tä-
21634: män, ve.rrattain laajaksi käyvän toiminnan järjestäminen,
21635: johto ja valvonta vaatii ehdottomasti, että Hallituksen toi-
21636: mesta asetetaan tarkoitusta varten pätevistä henkilöistä, etu-
21637: päässä naisista, kokoonpantu keskuskomitea, joka saa valtuu-
21638: det ryhtyä kaikkiin niihin tehtäviin, joita tässä suunniteltu
21639: toiminta edel1yttää. Paitsi että .tarpeen mukaap palkataan
21640: asiantuntijoita ohjauskurssien avuksi ja neuvontatyön val-
21641: vontaa varten, on välttämä:töntä, että kiireisesti ryhdytään
21642: suunnittelemaan ja julkaisemaan sellaisia lyhyitä, käytän-
21643: nöllisiä ja kansantajuisia lentokirja,sia, joita elintarvekulu-
21644: tuksen järjestämisen aJalla ehdotto111asti kai~ataan. Ottaen
21645: huomioon ylempänä mainitut ohjap.skurssit, neuvojain ja
21646: asianrtuntijain prulkkaus sekä keskuskomitean erilaiset menot
21647: tarvitaan Valiokunnan käsityksen mukaan tarkQitusta var-
21648: ten kaikk~a'an 3.00,000 markan suuruinen määräraha.
21649:
21650: Edellä esi-tetyn perusteella saa· Valiokunta kunnioittaen
21651: ehdottaa
21652: että yleisistä varoista vuonna 1917 määråt-
21653: täisiin 3,250,000 markan suuruinen määräraha
21654: seuraavissa määrissä jaettavaksi alempana mai-
21655: nittaviin tarkoituksiin:
21656: 2,000,000 markkaa käytettäviksi kunnille
21657: myönnettäviin lainoihin rukiinsiemenen hankki-
21658: mista varten;
21659: MaataloustaHikireiden hankinta. 11
21660:
21661: 200,000 markkaa apulantain maahan tuon-
21662: nin edistämiseksi;
21663: 750,000 markkaa väkirehujen maahan tuon-
21664: nin edistämiseksi, sekä
21665: 300,000 markkaa ensi syksynä toimUettavaa
21666: y limäih·äistä neuvontatyötä varten elintarpeiden
21667: kului'uksen ohjaamiseksi.
21668:
21669: Helsingissä, 1 päivänä kesäkuuta 1917.
21670:
21671:
21672:
21673: Tämän asian käsittelyssä ovat otleet osallisina, puheentioh-
21674: ta,ja Mäki (osittain), varapuheenjohtaja Brander, varsinaiset
21675: jäsenet Eloranta (osittain), Eronen, J. Haa'Panen (osittain),
21676: Hautala (osittain), Hiidenheimo, P. Huttunen, Koskelin,
21677: Lehtosaari (ositta~n), Lepdlal, Marttila, Saal'asti, S~östedt
21678: Jussila, Siren ja Tåg (osittain) sekä varajäsenet Hakkinen,
21679: Lautasalo (osittain), Pehkonen, P<ilijola (osi·ttain), Roos
21680: (osittain)' ynnä Salomaa (osittain).
21681: 12 1917. - Anomusmietintö N :o 8.
21682:
21683:
21684:
21685:
21686: Vastalause.
21687: Siihen osaan mietinnön ·perusteluita, jossa esitetään elin-
21688: tarpeid·en kulutusta ohjaavan neuvoDJtatoiminnan tärkeyttä
21689: nykyaikana, on Valiokunnan enemmistö, sivulle 8 ottanut
21690: lauseen: ,Kalastusta ja metsästystä olisi myöskin sallittava
21691: entistä vapaammin käytettäväJksi." Mainittu lause ei ole mis-
21692: sään yhteydessä ·kyseessä olevan naisten kotitaloustoimiin
21693: kohdistuvan neuvontatyön karussa. Kun täimä epämääräin-en
21694: lause muutoinkin sisällykseltään, huolimatta hyvästä tarkoi-
21695: tuksestaan, on valtion ja yksityisten omistusoikeuteen aiheet-
21696: tomasti sekautuvaua arveluttava, niin ehdotamme sen perus-
21697: teluista poistett8Naksi.
21698:
21699: Helsinki, kesä'kuun 1 p. 1917.
21700:
21701:
21702: U. Brander. Filip Saalasti.
21703: K. W. KoskeIin. Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
21704: J. Haapanen. Pentti Hiidenheimo.
21705:
21706: Tähän yhtyy:
21707:
21708: August Tåg.
21709:
21710:
21711:
21712:
21713: Helsingissä, Su<>men Senaatin kirjapainossa, 1917.
21714: 1917.- Anomusmietintö N:o 9.
21715:
21716:
21717:
21718:
21719: Sivistysvaliokunnan mie
21720: t i n t ö N :o 4 määrärahan myöntämistä kansa-
21721: koululasten ravint-o- ja vaatetusavuksi tarkoit-
21722: tavien anomusehdotusten johdosta.
21723:
21724: Eduskunta; on sivistysvaliokunnan valmisteltavaoksi lä-
21725: hettänyt edustaj.a Latvalan y. m. anomusehdotu:ksen n :o 47,
21726: joka 1koS'kee 500,000 markan määrärahan myöntämistä 'kun-
21727: nille varattomi.en ja vä.hä.\Ca.raisten kansakouluo:rrpilaid>en ra-
21728: vinnon ja vaatetuksen avustukseksi, ja ed>ustaja Lanton1y. m.
21729: anoonusehdotulksen n:o 48, jo'ka tarkoittaa samansuuruisen
21730: määrärahan myöntämistä maalaiskansakoulujen koulukeit-
21731: tiöiden ylläpitämiseksi ja köyhimpien lasten vaatetusavu!ksi.
21732: 1
21733:
21734:
21735:
21736:
21737: Eduskunta on seitsemän ,eri kertaa osoittanut 1varoja vä-
21738: hävaraisten kansakouluoppilaiden ravinto- ja vaatetusavuksi,
21739: nimittäin:
21740:
21741: vuoden 19 08 toisilla valtiopäivillä 100,000 markkaa,
21742: 1
21743:
21744:
21745:
21746: , 1909. 100,000 ,
21747: " "
21748: , 1910 valtiopäivillä .. ·'.150,000
21749: "
21750: 1911 , 150,000
21751: "
21752: 1'9U 150,000
21753: " 19,1'3 " "
21754: 150,000
21755: " "
21756: 19114 2W,OOO
21757: " " "
21758: Näistä. määrärahoista on hallitus myöntänyt mainittuun
21759: tarkoitukseen 'käytettäväksi ainoastaan vuoden 19112 vaJtio-
21760: päivillä vuodeksi 1 913 osoitetun summan 150,000 markkaa.
21761: 1
21762:
21763:
21764:
21765: Kun puheena olevan avustuksen tarve on erittäin suuri,
21766: pitää valiokunta suotavana, 6ttä vuodeksi 1918 tähän tarkoi-
21767: 2 1917.- Anomusmietintö N:o 9.
21768:
21769: tukseen olisi myönnettävä ehdotettu summa 500,000 mark-
21770: kaa. Tämä määräraha on ennen o8oitettuihin verraten kor-
21771: kea, mutta kun valiokunta pitää tarpeellisena valtioavun an-
21772: tamista myös· kaupunkikunnille, joita ennen ei ole otettu
21773: huomioon, ia kun elin- ja vaatetustarpeiden hinnat ovat huo-
21774: mattavasti nousseet normaalia.jan 'hintorhin vermttuina, ei;
21775: mainittu summa• liene ainaka,an liian korkea.
21776: Tämä määräraha olisi jätettävä 'koulutoimen ylihallituk-
21777: sen käytettäväksi sekä maalais- että kaupunki·kuntien ylem-
21778: pien ja alempien kansakoulujen oppilaiden ravintoavuksi ja
21779: varattomimpien vaatetusavuksi. Koulutoimen ylihallituk-
21780: s-ella olkoon kuitenkin oikeus käy·ttää aJptunaan täUä ru1alla toi-
21781: mivia yksityisiä järjestöjä. Avustustoimessa olisi noudatet-
21782: tava seuraavia näkökohtia.
21783: V aitioapua olisi annettava ainoastarun niille kunnille,
21784: jotka itsekin myöntävät varoja samaan tarkoitukseen vä-
21785: hintään yhtä paljon kuin ne valtioa.pua pyytävät. Avustus
21786: olisi annettava oppilaille ainoastaan luonnossa ja ilmais.eksi.
21787: Ravintoavun saantiin pitäisi olla oikeus kaikilla oppilailla
21788: kussakin koulussa. Koulun johtokunnan olisi valvottava
21789: avustuksen ~äyttöä ja t~htävä koulutoimen ylihallituksen
21790: määräämällä tavalla. tili avustusvaroista. Valtioavun suu-
21791: ruus saisi olla korkeintaan 5 markkaa oppilasta kohti samassa
21792: kunnassa tai korkeintaan 3 markkaa, milloin myönnetään
21793: vain vaatetus3!pua. Jos valtioapua annetaan sekä ravinto-
21794: että vaatetusavuksi, olisi siitä suurempi osa käytettävä edel-
21795: liseen tarkoitukseen.
21796: Koulutoimen ylihallitukselle olisi jätettävä oikeus aset-
21797: taa niitä muita ehtoja, joita se katsoo tarpeellisiksi avustuli-
21798: sen jakamiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla.
21799: V:aJtioavunr jakamiseksi mahdollisimman tasaisesti kuntilell
21800: kesken olisi koulutoimen ylihallituksen kohta sen j<ällreen,
21801: kun se saa tietää määrärahan lopullisesta hyväksymisestä,
21802: lähetettävä kunnille ja kouluille ilmoitus asiasta ja mainit-
21803: ta.va määräaika, johon mennessä avustuspyynnöt olisi sille
21804: lähetettävä. Jos anojia tulee niin paljon, ettei valtioapua
21805: riitä 'kaikille edellä mainittujen ehtojen mukaista korkeinta
21806: Kansakoululasten ravi}lto- ja vaatetusavustus. 3
21807:
21808: määrää, olisi avustusta myönnettävä kullekin anojalle suh-
21809: teellisesti oppilasluvun mukaan ja etupäässä vähävaraisim-
21810: mille kunnille.
21811: Katsoen siihen, että oppivelvollisuuden astuttua voimaan
21812: ruoka- ja vaatetusavun säännöllinen amtaminen on epäile-
21813: mättä tuleva kuntien velvollisuudeksi, pitää valiokunta suo-
21814: tavana, että hallitus ottaisi harkittava:kseen tarkoituksenmu-
21815: kaisen suunnitelman laatimisen avustuksen vakinaista järjes-
21816: telyä varten.
21817:
21818: Edellä olevan nojalla valiokunta kunnioittaen ehdottaa
21819: Eduskunnan anottavaksi,
21820:
21821: että vuodeksi 1918 myönnettäisiin kaupnnki-
21822: ja maalaiskuntien ylempien ja alempien karnso-
21823: koulujen oppilaiden ravinto- ja vaatetusavuksi
21824: 500,000 markan määräraha koulutoimen ylihalli-
21825: tuksen kautta perustel!uiS!Sa mai;niCulla tavalla
21826: jaettavaksi.
21827:
21828: Helsingissä 1 p:nä kesäkuuta 1917.
21829:
21830:
21831:
21832:
21833: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hag-
21834: man, varapuheenjohtaja Latvala, jäsenet Ala.-Kulju, Alhai-
21835: 1nen, Huhtinen, Hälvä, T. Ikonen, Johansson, Kokko, Lehti-
21836: mä!ki, Leppä., Orasmaa, Sundblom, Toivonen, W aljakka, Wi-
21837: hersalo, P. Virkkun:en ynnä ositta;in va!l'ajäsenet S. Haapanen,
21838: Hiekkaranta, Horn'borg ja Salomaa.
21839: Helsingi,ssä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
21840: 1917. - Anomusmietintö N:o 10.
21841:
21842:
21843:
21844:
21845: Perustuslakivaliokrinnan
21846: m i e t i n t ö N :o 3 anomusehdotuksen joll-
21847: dosta, joka koskee yleisen armahdusjulistuksen
21848: antamista.
21849: 1
21850:
21851: Eduskunta on Perustuslakivaliokunnan valmisteltavaksi
21852: lähettänyt edustaja K. Hakalan y. m. anomusehdotuksen
21853: N :o 3 yleisen aoc-mahdusjulistuksen antamisesta. Vialiokunta
21854: on myöskin saanut vastaanotta:a otteen lähetekeskustelussa
21855: syntyneestä pöytäkirjasta.
21856:
21857: Sen johdosta, että yleinen,arma:hdusjuiistus .jo on Senaa-
21858: tiin alotteesta annettu, ja tämän kautta anomusehdotuksen
21859: tarkoitus on ]lääasiallisesti saavutettu, 'kllitsoo Valiokunta,
21860: ettei anomusehdotus anna aihetta toimenpiteeseen Eduskun-
21861: nan puolelta.
21862: Perustuslakivaliokunta saa siis kunnioittaen ehdottaa
21863: Eduskunnan päätettäviilksi,
21864:
21865: että anomusehdotus saisi rart.te~ta.
21866:
21867: Helsingissä kei3akuun 1 p :nä 1917.
21868:
21869:
21870:
21871: Tämän asian käsittelyyn ovll!t ottaneet osaa puheengohtaja
21872: Mäkelin, Y. ja jäsenet Alkio, Estlander, Hultin, Karhinen,
21873: Kurkinen, Kuusinen, Nevanlinna, Penlllanen, Repo, Retul'ai-
21874: nen ja Tuomi sekä varajäsenet Kuja~a, Listo, Suosalo, Tirkko-
21875: nen ja Vatanen.
21876: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
21877: 1917. - ÅDOIIIUSIBiotintö N :o 11.
21878:
21879:
21880:
21881:
21882: Talousvalio!k.u11nan mieti.ntö
21883: N :o 5 anomusehdcrtuksen johdosta, joka ta~
21884: koittaa 'Vesioikeuslainsäädäntömme kehittä-
21885: mistä siihen suuntaan, että yhteiskunnalle
21886: turvattaisiin entistä suurempi mahdollisuus
21887: huolehtia vesivoiman käyttämiseen liittyvistä
21888: yleisistä eduista.
21889:
21890: Eduskunta on Talousvaliokunnan valmi~teltavaksi lä-
21891: hettänyt edustaja Taiaan y. m. anomusehdotuksen N :o 212,
21892: jossa ehdotetaan anottavaksi, että !hankittavan selvityksen
21893: nojalla Eduskunnalle mahdollisimman pian annettaisiin esi-
21894: tys laiksi, jolla yhteiskunnalle turvattaisiin entistä suuremipi
21895: milihdolli.suus huolehtia vesiVOiman käyttämiseen liittyvistä
21896: yleisistä eduista.
21897:
21898:
21899: Koskien voimaa on jo verrattain kauvan käytetty myHy-
21900: jen ja erinäisten pienemi)ien laitosten käyttövoimaksi. Kun
21901: käyttövoiman tarve aikaisemmin oli vähäinen, ei koskilla
21902: ollut suurempaa merkitystä. Vasta sen mukaan kun ,teolli-
21903: suus on kehittynyt ja vesivoimaa alettu käyttää sen palve-
21904: lukseen, on koskien arvokin kasvanut. Viimeaikainen edis-
21905: tys sähkötekniikan alalla seroä uusien sä!hkökemia:llisten ja
21906: sähkömetallurgisten menettelytapojen keksiminen ovat a:van-
21907: neet Y'hä laajempia mahdollisuuksia vesivoiman käyttämi-
21908: selle. On muodostunut uusia teollisuusaloja, joilla tarvitaan
21909: suuria voimamääriä. Niinikään on ·käynyt mahdoLliseksi jdh-
21910: taa voimaa sähkövirraksi muunnettuna pitkiä matkoja. Tä-
21911: män kautta on voitettu eräitä tärkeitä etuja siten, että on
21912: saatettu ruveta käyttämään vesivoimaa sellaisissakin kos-
21913: kissa, dotka sijaitsevat kaukana sopivista kulkuneuvoista tai
21914: 2 1917. - Anomusmietintö N:o 11.
21915:
21916: joiden lähei·syyteen teollisuuslaitosta ei muista syistä voida
21917: sijoittaa. Samaten voidaan suur·em:pien koskien vesivoima~
21918: määrä, jota yksi laitos ei kokonaisuudessaan tarvitse, teihdä
21919: hyödylliseksi siten, että voimaa johtojen avulla siirretään eri
21920: paikoissa käytettäväksi.
21921: Edellä sanotusta on ollut s·euraukisena, että vesivoiman
21922: käyttö kaikkialla, missä sitä on saatavana, on melkoisesti li-
21923: sääntynyt ja että kosket ovat saaneet ennen arvaamattoman
21924: merkityksen. Niistä on tullut tekijöitä, joilla on mitä tär-
21925: kein asema tuotannon p.alvelukses1sa ja joiden synnyttämää
21926: voimaa voidaan käyttää muihinkin tarkoituksiin. Sikäli
21927: kuin käyttö- ja liikevoiman tarve vastaisuudessa lisään-
21928: t.yy, tulee myöskin koskien merkitys yhä kasvamaan, var-
21929: sinkin kun kokemus viittaa siihen, että polttoaineet, joita
21930: voimansynnyttämiseen ,käytetään, ovat vähenemässä ja nii-
21931: den hinta kohoamfllssa. Etenkin maissa, joissa ei löydy kivi-
21932: hiilikerrok:rsia, ovat kosket tärkeitä. Silloin kun vesivoimaa
21933: ei vielä osattu suuremmassa määräsSJä hyväksi käyttää, oli-
21934: vat kivihiilirikkaat maat teollisuuden menestymiseen nähden
21935: muita maita melkoisesti edullisemmassa asemassa. Nykyisin
21936: kun ma:hdollisuudet vesivoiman käyttämiseen ovat lisäänty-
21937: neet, on myös sellaisissa maissa" joissa löytyy riittävästi koh-
21938: tuulli:silla ,kustannuksilla käytäntöönotettavaa vesivoimaa,
21939: tässä suhteessa suuria edellytyksiä teollisuuden kehittymi-
21940: selle.
21941: Sittenkun koskien suuri kansantaloudellinen merkitys on
21942: huomattu, on myöskin valtiovallan huomio kiintynyt niihin.
21943: On ruvettu käsittämään, että yhteiskunnalle voi tulevai-
21944: suudessa koitua arvaamattomaksi vruhingoksi, jos. määräämis-
21945: valta vesivoimaan näihden liian suuressa määrässä joutuu
21946: yksityisten haltuun. Siitä voi olla seurauksena, ettei valtion,
21947: kuntain eikä yksityisten tarpeita voida vastaisuudessa tyy-
21948: dyttää siinä määräss.ä kuin taloudellisten olojen kehitys e'h'kä
21949: tulee vaatimaan. Senvuoksi on valtion puolelta e,ri maissa
21950: alettu entistä suuremmassa määrässä huolehtia siitä, että
21951: vesivoimaa käytäntöön .otettaessa myöskin yleis·et edut tulisi-
21952: vat huomioonotetuiksi. Niissä maissa, joissa omistusoi,keus
21953: Vesioikeuslainsäädännön kehittäminen. 3
21954:
21955: ainakin kaikkiin tärkeimpiin koskiin kuuluu valtiolle, ku-
21956: ten on laita muissa EuroiJan maissa IJaitsd: Eillglannissa, Skan-
21957: dinavian maissa ja Suomessa, on kysymys' ollut verrattain
21958: heliJosti ratkaistavissa. Valtiovallan IJuolelta saatetaan joka
21959: kerta kun lupaa vesivoiman käytäntöön ottamiseen anotaan
21960: harkita, onko luvan myöntäminen sopusoinnussa yleisten
21961: etujen kanssa, sekä samalla asettaa sellaiset ehdot kuin
21962: kussakin tapauksessa katsotaan tarpeelliseksi. Sitä vastoin
21963: maissa, joissa vesistöt kuuluvat yksityisille, on yleisten etu-
21964: jen valvominen koskien vesivoimaan nä-hden paljoa vaikeam-
21965: min toteutettavissa, koska asian järjestäminen saattaa tapwh-
21966: tua ainoastaan joko yksityisoikeudellista tietä tai erityisten
21967: lainsäädäntötoimenpiteiden kautta. Norjassa ja Ruotsissa on
21968: kauvan aikaa ollut vireillä kysymys tällaisten lakien ai-
21969: kaansaamisesta.. Ensiksimainitus1sa ma.assa: onkin jo sää-
21970: detty kaksi tätä koskevaa lakia, nim. laki syyskuun 18 päi-
21971: vältä 1909 kosbiJaikan, vuorilaitoksen ja muun kiinteän
21972: omaisuuden hankkimisesta (Lov om erhverv·else af vallldfald,
21973: bel'gverik og anden fast ei.end·om) ja laki elokuun 4 päivältä
21974: 1911 vesistöjen järjestelystä teollisuustarkoituksia varten
21975: (Lov om vasdragsreguleringer i industrielt öiemed).
21976:
21977:
21978:
21979: Täysin luotettavia tietoja siitä, miten suureksi Suomen
21980: koskien vesivoima kaikkiaan nousee, ei ole, kun ainoastaan
21981: muutamat vesistöistämme ovat siinä suhteessa tulleet tutki-
21982: tuiksi. Hydrografisen toimiston tärkeimmistä Suomen kos-
21983: kista: julkaiseman luettelon mukaan on näiden voimamäärä
21984: keskimääräisen matalanveden aikana yhteensä noin 1,8 mil-
21985: joonaa hevosvoimaa, keskiveden aikana 3< miljoonaa ja keski-
21986: määräisen korkeanveden aikana Jl1 miljoonaa hevosvoimaa.
21987: Näin suuria voimamääriä ei niistä kuitenkaan saada käytet-
21988: täviksi. Ne mä-äräyhset, joita valtaväylän aukipitämiseen
21989: nähden ynnä muiden vesistörhin liittyvien etujen turvaami-
21990: seksi on säädetty, rajoittavat sitä melkoisesti. Professori A.
21991: Juseliuksen tekemien laskelmien mukaan on vesivoiman suu-
21992: 4 191 'j~ - Anomusmietintö N :o 11.
21993:
21994: ruus, joka nykyisen vesioikeuslain perusteella voidaan 9-kuu-
21995: kautisella keskivesimäärällä vesistöistämme saada, yhteensä
21996: noin 1,400,000 luonnollista hevosvoimaa, mikä määrä kehi-
21997: tettynä vastaa 1,060,000 tehollista eli turbiinihevosvoimaa.
21998: Tästä määrästä on kuitenkin laskettava noin 150,000 tur-
21999: biinihevosvoimaa olevan siksi etäällä kulkuneuvoista, ettei
22000: niiden käyttämistä voida edellyttää pitkiin aikoihin. Välittö-
22001: mästi käytettävänä olevaa vesivoimaa olisi näin ollen noin
22002: 900,000 turbiinihevosvoimaa.
22003: Tarkemrpia tietoja siitä, missä määrin V·esivoimaa on ollut
22004: käytäntöön otettuna, on meilLä vasta vuodesta 1906 alkaen.
22005: S.itä edelliseen aikaan nä!hden on tyydyttävä ainoastaan
22006: tElnemmän tai väh~mmän eJ>ätaåkoihin arvioimisiin. Vielä joi-
22007: takin vuosikymmeniä sitten oli vesivoiman käyttö jotakuin-
22008: kin vähäinen. On lask~ttu, että vuonna 18'75 olisi teollisuus-
22009: tarkoituksiin käytetty ainoastaan noin 24,000 hevosvoimaa
22010: ja vuonna 1890 noin 44,000 hevosvoimaa: Viime aikoina: on
22011: kuitenkin nopea kehitys ollut tässä suhteessa havaittavissa.
22012: Vuonna 1906 oli teoUisuud-en käyttämä vesivoimamäärä vi-
22013: rallisen tilaston mukaan 73,313 hevosvoimaa, min.kä jälkeen
22014: se y;hä on ollut nousemassa, niin että s·e vuonna 1914 teki
22015: 154,560 hevosvoimaa. Koko teollisuuden käyttämä kone-
22016: voimamäärä oli samana vuonna 33-8,6,2·2 hevosvoimaa, joten
22017: siis lähes puolet eli 46 % teollisuuden voimatarpeesta tuli
22018: vesivoiman avulla tyydytetyksi.
22019: Maassamme löytyvästä vesivoimasta on siis toistaiseksi
22020: verrattain ·pieni osa; tullut käytä.ntöön otetuksi. Todennä-
22021: köistä kuitenkin on, että se vuosi vuodelta ylhä suuremmass·a
22022: määräJssä joutuu eri yritysten palv·elukseen. OivaHaen sen
22023: ythä lisääntyvän arvon ja merkityksen, mikä v·esivoimalla
22024: vastaisuudessa tulee olemaan, ovat yksityiset ja yhtiöt jo
22025: hankkineet omikseen huomattavia vesivoimamääriä. Mikäli
22026: tiedetään, on ulkomaalaista pääomaakin alettu kiinnittää kos-
22027: kiimme ja merkkejä on olemassa, jotka viittaava~ sii·hen, että
22028: kosket ovat j·outumassa keinottelun esineiksi.
22029: Työn arvon kohotessa tullaan epäilemättä pyrkimään sii-
22030: hen, että koneiden apua käytetään entistä suuremmassa mää-
22031: Vesioikeuslainsäätlännön kehittäminen. 5
22032:
22033: rassa. T·ällöin tulee voimansaannilla olemaan sangen tärkeä
22034: merkitys, sillä siitä voi joutua riippumaan koko taloudelli-
22035: sen elämän vastainen kehitys. Voimatarpeen suuretessa tu-
22036: lee vesivoimalla olemaan yhä laajemmat käytäntömahdolli-
22037: suudet, sitä kun sähl\;övirraks-i muunnettuna voidaan johtaa
22038: eri paikkoihin käytettäväksi rpienemmissäkin erissä konei-
22039: den käyttövoimaksi. Nykyään jo käytetään sähköä maata-
22040: louden palveluksessa ja sen käyttämiseen Ml1ä alalla on suu-
22041: ret edellytykset. Pienteollisuuden, jopa käsityön vastaiselle
22042: kehitykselle voi sälhkövoiman saanti käydä miltei välttä-
22043: mättömäksi. Myöskin valaistukseen käytett,mä ja liikevoi-
22044: mana käy sähkö yhä tärkeämmäksi.
22045: Siihen nähden, että vesivoiman määrä maassamme on ra-
22046: joitettu ja että suuret y~htiöt ja ulkomaalaiset .pääomat jo
22047: ovat melkoisessa määrässä hankkineet s.itä haltuunsa, voi
22048: olla mahdollista, että se joutuu harvoj.en määräämisvallasta
22049: riippuvaksi siten, että sen käyttäminen siinä laaciuudessa
22050: kuin taloudellisen elämän kehitys maassamme vaatii, saattaa
22051: kohdata voittamattomia vaikeuksia. 'Pämän vuoksi on v.ält-
22052: tämätöntä, että valtiovallan ta1holta ryhdytään toimenpitei-
22053: siin yleisetujen valvomiseksi v·esivoimiin nähden. Valiokun-
22054: nan mielestä saattaa se tapahtua joko siten että omistusoi-
22055: k·eus koskiin hankitaan. kokonaisuudes!>aan valtiolle tahi että
22056: vesivoiman käytäntöön ottamiselle asetetaan lainsäädäntö-
22057: tietä sellai·set rajat, että yhteiskunnalle tulee turvatuksi en-
22058: tistä suurempi mahdollisuus huolehtia vesivoiman käyttämi-
22059: seen liittyvistä yleisistä eduista.. Kun kysymys laajakantoi-
22060: suutensa takia kuitenkin kaipaa. perusteellisempaa selvitte-
22061: lyä, kuin mitä Valiokunnalla on mruhd.ollisuus toimittaa,
22062: pitää Valiokunta tarpeellisena, että Hallitus tutkituttaa asian
22063: ja antaa aikanaan Eduskunnalle esity.ksen asian järjestämistä
22064: tarkoittavaksi laiksi.
22065: Edellä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen eh-
22066: dottaa anottavaksi,
22067:
22068: että Halli'tus, hankittuaan asiassa tarpeelli-
22069: seksi katsom.ansa selvityksen, mahdollisimman
22070: 6 1917.- Anomusmietintö N:o 11.
22071:
22072: pian antaisi Eduskunnalte esityksen laiksi, jolla
22073: yhteiskunnalle turvattaisiin entistä suurempi
22074: mahdolli8ltus huolehtia vesivoiman kä?tttämiseern
22075: liittyvistä yleisistä eduisf!a.
22076:
22077:
22078:
22079: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Peu-
22080: rakoski, varapuheenjohtaja Kaskinen, sekä jäsenet Aromaa,
22081: Helenius-Seppälä (osittain), Hirvensalo, Iniborr, Koponen,
22082: Leivo, Letonmäki (osittain), Lohi, Mäkelä1, Pohjola, Saari,
22083: K., Savolainen, Taskinen, Typpö, T. (osittain) ja Vaarala
22084: ynnä varajäsen Hiltunen.
22085:
22086: Helsingissä kesäkuun 11 pfiiYänä 1917.
22087:
22088:
22089:
22090:
22091: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
22092: 1917. - Anomusmietintö N :o 12.
22093:
22094:
22095:
22096:
22097: Valtiovarainvaliokunnan mie-
22098: t i n t ö N :o 4 maakauppaveron lakkauttamista
22099: koskevan anomusehdotuksen johdosta.
22100:
22101: Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmisteltavaksi
22102: lähettänyt edustaja Hyökin anomusehdotuksen N:o 211, jossa
22103: ehdotetaan anottavaksi, että maakaup~:>avero lakkautettaisiin.
22104:
22105:
22106:
22107: Vuoden l!9H valtio.päivillä oli Eduskunnan käsiteltävänä
22108: anomusehdotus, jossa ehdotettiin anottavaksi hallituksen esi-
22109: tystä siitä, että maa:vero, henkivero ja myöskin-elinkeinolain
22110: mukaan kannettava maakauppavero muunnettaisiin kannet-
22111: t·avaksi kunnallisen tuloverotuksen mukaan. Tämän anomus-
22112: ehdotuben Eduskunta kuitenkin hylkäsi, ·koska 1908 vuo-
22113: den toisilla valtiopäivillä Eduskunnan tekemän anomuksen
22114: johdosta oli erityisen, hallituksen asettaman korn~tean huo-
22115: leksi jätetty verolaitoksen uudistamista koskevat yksityis-
22116: kohtaiset ·ehdotukset. Sittemmin tehtiin Eduskunnassa 1912
22117: vuoden valtiopäivillä eduskuntaesitys, jossa ehdotettiin sen
22118: sjsältöistä muutosta maaliskuun 31 päivänä 18 79 annetun
22119: 1
22120:
22121:
22122:
22123: elinkeinolain 18 § :ään, että maakaup,piaat vatpautettaisiin
22124: suorittamasta kruunulle sen nykyään säätämää 100 markan
22125: suuruista vuotuista elinkeinoveroa 'jokaiselta avonaiselta
22126: myyntipa~kalta, mutta katsoi Eduskunta, edellä esitetyn joh-
22127: dosta, s•anotun eduskuntaesitY'ksen silloin ei antavan aihetta
22128: toimenpiteisiin Eduskunnan puolelta. Vuoden 1913 valtio-
22129: päivillä jätettiin Eduskunnalle kaksi maakauppaveroa kos-
22130: kevaa anomusehdotusta, joita ei kuitenkaan ehditty käsitellä.
22131: Edellä mainittu verolaitoksen uudistamista valmistamaan
22132: asetettu komitea on joulukuun 1t2 päivänä 19,12 päivätyssä
22133: 2 1917.- Anomusmietintö N:o 12.
22134:
22135: kirjelmässä ilmoittanut Senaatin valtiovaraintoimituskun-
22136: nalle, ettei se erinäisistä syistä voinut työtään jatkaa. Kun
22137: Senaatti ei ollut ryhtynyt sanotun kirjelmän: johdosta mi-
22138: hinkään toimenpiteisiin, pyysi Eduskunta 1914 vuoden val-
22139: tiopäivillä hallitusta ryhtymään sellaisiin to:imeiLpiteisiin,
22140: että Eduskunnan 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä anoman
22141: uuden, oikeudenmukaisemman verotusjärjestelmän valmis-
22142: telu saataisiin viipymättä lop·puun suoritetuksi sekä että
22143: Eduskunnalle mahdollisimman pian annettaisiin edellä ker-
22144: rotussa anomuksessa pyyd·etty esitys. Eduskunnan tämä
22145: anomus ei ole johtanut toimenpiteeseen.
22146: Välttämätöntä on, että vanhentunut verotusjärjestelmäm-
22147: me lähimmässä tulevaisuudessa otetaan perinpohjin uudistet-
22148: tavaksi. Sitä ennen ei näytä olevan syytä ryhtyä poistamaan
22149: maakaupoista suoritettavaa veroa, jonka tuotto viime vuosina
22150: on noussut jonkun verrari yli puolen miljoonan markan ja
22151: joka siis tätä nykyä, jolloin valtion menot osoittavat taipu-
22152: musta melkoisesti kasvamaan, ei ole valtiotaloudeUiseltakaan
22153: kannalta merkityksetön. Valiokuuta ei näin ollen ole katso-
22154: nut olevan aihetta ottaa nyt tehtyä anomusehdotusta asialli-
22155: seen käsittelyyn, vaan ehdottaa kunnioittaen Eduskunnan
22156: pää.tettä väksi,
22157: että a:oomusehdotus ei •anna .a;ihetta toimenpi-
22158: teeseen Eduskunnan puolelta.
22159: Helsingissä kesäkuun 12 päivänä 119!17.
22160:
22161:
22162: Asian käsittelyyn ovat ott·aneet osaa puheenjohtaja Gyl-
22163: ling, jäsenet Aakula, Antila (osittain), Arajärvi (osittain),
22164: Fränti, Hallsten, Hiekkaranta (osittain), E. Huttunen (osit-
22165: tain), Häkkinen, .J. Kohonen (osittain), Lahdensuo, Lehokas,
22166: Lille (osittain), Luopajärvi, Paasonen, Raitanen, Saarikivi
22167: (osittain), Salmi, Sillanpää, Talas ja A. H. Virkkunen sekä
22168: osittain varajäsenet Frey, Komu, Lehmus, Paavolainen ja
22169: Takala.
22170:
22171: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
22172: 1917. - Anomusmietintö N :o 13.
22173:
22174:
22175:
22176:
22177: S i v i s t y s v a 1 i o k u n n a n m i e-
22178: t i n t ö N :o 5 anomusehdotuksen johdosta, joka
22179: tarkoittaa määrärahan myöntämistä kansanta-
22180: ' juisten tieteellisten luentojen pitämistä varten
22181: maan eri seuduissa.
22182:
22183: Sivistysvaliokunnan .valmist~ltavHlli:si on Eduskunta lä-
22184: hettänyt edustaja Lepän y. m. anomusehdotuksen n:o 38,
22185: joka tarkoittaa 50,000-markan vuotuisen määrärahan myön-
22186: tämistä eriLaisten järjestöjen ja seurojen järjes.tämien · .kan-
22187: santaguisten tieteellisten luentojen pitämist!L varten maan eri
22188: seuduissa.
22189: Mainitun anomusehdotuksen tekijät tarkoittavat saada
22190: jatketuksi, kE!hitetyksi ja laajennetuksi sitä luenrtotoimintaa,
22191: jota eduskunta on aikaisemminkin .kiannattanut osoitta;ess.a:an
22192: määrärahoja hel:ppotajuisten luentokurssien ja työväenopis-
22193: tojen hyvä;ksi. Ehdotettu, valistustyö muodostuisi laadultaan
22194: tilapäiseksi, kuten valtion kannattama luentotoiminta aikai-
22195: semminkin on o'llut, mutta nyt kyseessäolevien luentoj·en tu-
22196: lisi olla sisällykseltään, kuten anomusehdotuksen tekijät sa-
22197: novat, tieteellisiä, ja oikeus saada ~altioatpua olisi myönnet-
22198: tävä etupäässä sellaisille seuroiUe jH; järjestöme, jotka ovat
22199: .omillakin varoillaan tällaisia luentoja kustantaneet ja muu-
22200: toinkin työskenteleväli työväen ja keskiluokan valistuksen
22201: hyvaksi. Näissä kohdin siis talle luentotoiminnalle tulisi
22202: asetettavaksi srumarnsuuntaisia vaatimuksia kuin työväen-
22203: ' opistojen suorit.tamalle.
22204:
22205: Jo vuosien 1905-1906 säätyvaltiopäivät osoittiv.at 2·5,000
22206: markkaa vuosina 1906 ja 1907- kumpaisenakin- Kansan-
22207: valistusseuran ja Svenska Folkskola<ns Vänner yhdistyksen
22208: yhteisesti asettaman valiokunna1n käytettäväJksi helppotajuis-
22209:
22210:
22211: •
22212: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 13.
22213:
22214: t·en luentokurssien kannattamiseen. Myöhemmin on edus-
22215: "kunta osoittanut samaan tarkoitukseen käytettäväksi vuonna
22216: 1:9:08 25,000 ma:tkkaa ja vuosina 1909-191·5 kunakin vuonna
22217: 50,000 markkaa. Hallitus on kuitenkin näistä myöntänyt
22218: :vain vuosien.1906-1908 ja 1913 määrärahat sellaisinaan ja
22219: vuoden 1909 määrära.hfllsia 25,000 ma1rik:kaa. Sen kertomuksen
22220: 1
22221:
22222:
22223:
22224:
22225: mukaan, jossa tehdään selkoa va:Hion avustamasta luentotoi-
22226: minnasta vuonna 19,13, pidettiin mainittuna vuonna 2,615
22227: luentoa 2,77 kunnassa, ja luennoits~jain luku oli 311'1. Nämä
22228: numerot .osoittavat, että puhe~aoleva: valistustoimi oli jo ke-
22229: hittymässä la,aj.ruperäiseksi ..
22230: Vuoden 1909 toisilla valtiopäivmä tehtiin ensi kerra11 esi-
22231: tys työväenjä.rjestöjen erikoisesta huomioonottamisesta tätä
22232: määrärahaa käytettäessä; silloin ehdotettiin, että edellä mai-
22233: nitun yhteisen valiokunnan käytettäväksi myönnettäisiin
22234: vain 30,000 markkaa ja 20,000 mar~kaa •jätettaisiin Suomen
22235: ammattijärjestölle. Myöhemmin vuoden 1912 va.ltiopäivillä
22236: ehdotettiin, että puheenalainen määräraha jiiltettäisiin ede'llä
22237: mainittujen kolmen järjestön yhteisesti asettaman toimikun-
22238: nan käytettäväksi. Nämä ehdotukset ·eivät kuiten'kaan •Saa-
22239: vuttaneet eduskunnan hyväksymis~ä. ·
22240:
22241: Puhutun sanan merkitys kansan laajojen kerrosten herä-
22242: tys- ja sivistystyössä on katsottava erittäin suureksi. Ano-
22243: musehd·otuksessa esiintyvää pyrkimystä s·aada aikaisempaa
22244: luentotoimintaa syvennetyksi ja laajennetuksi pitää valio-
22245: kunta siis kannatusta ansaitsevana~
22246: Tämä puoli vapaata valistustyötä olisi saatava syvenne-
22247: tyksi si1'lä tavoin, että luennot, kuten anomusehdotuksestakin
22248: ilmenee, ol~sivat mahdollisimman asiallisia, todellista tietoa
22249: välittäviä. Luentoaiheide~ ja niiden sisällyksen tulisi en-
22250: tistä suuremmassa määrässä liikkua nykyaikaisen tieteellisen ,
22251: tutkimuksen ·pohjalla, siten syvEID.täen kuuiij,ain ti•etov;a:vastoa
22252: ja laajenta.en heidän "henkisiä nä'köa,lojaani. Tässä merkityk-
22253: sessä tulisi kansantajuisien luentojen olla tieteellisiä; mutta
22254: toisaalta olisi varottava, ettei tämä nimitys tui!isi rajoitta-
22255: maa.n luentojen sisällystä ja vaikeuttamaan niiden toimeenlpa-
22256: Kansantajuiset tieteelliset luennot.
22257:
22258: nemista. Näin ollen olisi tätä luenrtotoimintaa harjoitettava
22259: -edelleenkin samansuuntaisesti kuin a1ikaisemmin, ja tulisi
22260: luentojen ke'hittälffiinen siihen suuntaan, johon valiokunta on
22261: viitannut, 'Pääasiassa ri:ip.pumaan siitä, missä määrin eri
22262: paikkakunnat, ja järjestJöt, jotka luentokurss·eia itseUensä
22263: •hankkivat, kykenevät sekä luennoitsijoihin että luentoaihei-
22264: siin nähd·en tyydyttäJmään asetettuja vaatimuksia.
22265: Luentotoimintaa. olisi laajennett.a,va anomusehdotuksessa
22266: esitettyjä näkökohtia huomioonottaen. On kieltämätön tosi-
22267: asia, että n~issäkin maamme kruupungeissa, joissa ei ole työ-
22268: rväenopistoja, ja samoin suuremmissa' väestökeskuksissa ma,a-
22269: seuduilla, vielä]lä monin p1ailmin itse varsinaisen' maalais,asu-
22270: tuksenkin rulueella, kipeästi kaivata,an sa;mansuuntaista luen-
22271: totoimintaa, kuin mitäJ harjoitetaan työväenopistoissa. V ar-
22272: sinlcin sUllret työväen ja .roeskiluokan tiedonhaluiset jouroot
22273: näissä ]laikoin ovat tällaisten luentojen tarpeessa. Ei sentäh-
22274: den ole paikallaan, että kehityksest.ään !huolehtiva yhteis'kunta
22275: jättää heidät tästä valistuksesta o.sattomiksi v:ain ,sen takia,
22276: ettei heidän asuntopai:kk1akunnallaan voida ylläpitää tässä tar-
22277: koituksessa t.oimivaa pysyväistä opistoa. Kun sitäpaitsi työ-
22278: väestö nykyisin ottaa huomattavana, tavalla osaa valtiolli-
22279: seen toimintaan ja sen vaikutus tärkeiden yhteiskunnallis-
22280: •ten:kin kysymysten ratkaisuun tulee epäilemättä jo lruhitule-
22281: vaisuud·essa ol.emaan varsin suuri, on välttämätöntä, että se
22282: saa mahdollisimman monissa: paikoin myöskin tilaisuutta tie-
22283: tomääränsä lisäämiseen luentojenkin avulla. Valiokunta. pi-
22284: tää näin ollen tarpeellisena, että luentotoimintaa huomatta-
22285: vasti laajennetaan erityisesti työväestön sivistysetuja silmällä
22286: pitäen, siis etupäässä sellaisille vaki6kk,aille rpaikkakunnille,
22287: missä työläisjou'kot tällaista valistustyötä tarvitseva.t.
22288: Edellä esitetyn :Qo:jalla ja viitaten muuttuneihin olosuh-
22289: teihin valiokunta, ehdottaa, ·että myönnettävä valtioapu koro-
22290: tettaisiin 50,000 m·arkasta 80,000 markkaan. •
22291: Rarkitessa1an kysymystä, .kenen j·aettavaksi tämä val-
22292: tio3!1JU olisi jätettävä, on valiokuntru kiinnittänyt huomionsa
22293: ·siihen kehittyneimmissä maissa esiintyvään, verrattain ylei-
22294: seen pyrkimykseen, jonka. tarkoituksena on saattaa kouluope-
22295: 4 1917. - Anomusmietintö N :o 13.
22296:
22297: tusta täydentävä sivistystyö mahdollisimman yhtenäiseksi.
22298: Kun kansan sivistyksen kohottamisen pääill'äärä on eri aloilla
22299: yhteinen, koetetaan toimintakin niillä saada toisiaan tu!ke-
22300: !IDa'an. Luentoj·en seur·aaminen, kirjallisuuden viljely, kansa-
22301: laisopinnat ja, muu samantapainen sivistystyö koetetaan jär-
22302: J.estää siten, että ne toisiaan kannatta-en muodostuisivai yhte-
22303: näiseksi sivis,tysvoimaksiJ, jonka tuloksena olisi yleis,en sivis-
22304: tystason kohoaminen.
22305: Pitäen silmällä tätä sivistystyön yhtenäisyyttä! ja kat-
22306: soen oikeudenmukaise'ksi, että valtioavun jakamista hoitava
22307: toimikunta nauttii niidenkin piirien täyttä luottamusta, jotka
22308: avustusta kipeimmin kaipaavat, on valiokunnan mielestä
22309: asianmukaisinta, että luentotoimiutaa varten myönnettävä
22310: määräraha jätettäisiin Eduskunnan äskettäin- valiokunnan
22311: mietinnössä n :o 2 tehdyn ehdotuksen mukaisesti - asetet-
22312: tavaksi päättämän Suomen kirjastovaltuuskunnan hoidetta-
22313: vaksi ja käytettäväksi.
22314: Mitä valtioavun jaka!IDis.een tulee, ·ehidotta·a vruliokunta
22315: siinä huomioonotettavaksi seuraaviw nälkökohti·a.
22316: Valtioapua ei yleensä anneta. yksityisten luentojen, vaan
22317: luentosarjojen tai -kurssien kannattamiseen.. Avustuksesta
22318: pääsevät osallisiksi etupää:ssä työväen-, mutta my·ös muutkin
22319: järjestöt, seurat ja laitokset, jotka työskentelevät työväen
22320: ja keskiluokan valistuksen hyväksi. Avustusta myönnetään
22321: etupää:ssä sellaisille anojille, jotka ovat omUlakin varoillaan
22322: tämäntapa,isia luentoja kustantaneet tai kustantavat. Avus-
22323: tuksen nauttijain tulee noudattaa niitä käytännöllisiä ohjeita,
22324: joita Suomen kirjastovaltuuskunta katsoo tarpeelliseksi antaa.
22325: Sellainen Juentotoimi, jota valtio toisilla määrärahoilla kan-
22326: nattaa, on jätettävä näistä varoista osattomaksi.
22327:
22328: Sen nojalla. mitä ·edellä on ·esitetty,· valiokunta kunnioit-
22329: taen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi.
22330:
22331: että klr:rmsantajtlliJsen lrwentotoimitnnJan kannaUa-
22332: miseen vuodeksi 1918 myönnettäisiin 80,000 mar-
22333: Kansantajuiset tieteelliset luennot. 6
22334:
22335: kan määräraha. Suomen kirjastO'Valtuuskunnan
22336: käytettäväksi perusteluissa mainitulla tavalla.
22337:
22338: Helsingissä 13 p :nä kesäkuuta 1'917.
22339:
22340:
22341:
22342: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hag-
22343: man, varapuheenjohtaja Latvala, jäsenet Ala-Kulju, Alhai-
22344: nen, Huhtinen, Hälvä, T. Ikonen, Johansson, Kokko, Lehti-
22345: mäki, Leppä, Orasmaa, Sundblom, Toivonen, W aljakka,
22346: Wihersal·o ja ~ Virkkunen ynnä osittain varajäs~net Aro-
22347: kallio, .S. Haapanen, Hornlborg, :Malmivoora, Salomaa ja
22348: Tirkkop:en.
22349: 6 1917. - Anomusmietintö N :o 13.
22350:
22351:
22352:
22353:
22354: Vastalauseita.
22355: I.
22356: Vaikka myöntääkin asianmukaiseksi, että kansantajuisen
22357: luentotoiminnan johto tulevaisuudessa, vapaan valistustyön
22358: yhtenäistämisen tarkoituksessa, uskotaan Suomen kirjasto-
22359: valtuuskunnalle, herää epäilyksiä, on\ko tämä menettely har-
22360: kittua, kun tulevaksi vuodeksi suunnitellaan a:notun määrä-
22361: rahan käyttöä. Kirjastovaltuuskunta ei ole vielä asetettu, se
22362: voinee tulla asetetuksi ja ,ryhtyä toimeensa vasta syksyllä,
22363: mutta jo vuoden ldpulla lienee ensi vuodeksi suunniteltujen
22364: luentojen amomuksia runsaasti käsiteltävinä. ,SiinäJkin ta-
22365: pauksessa, että kirjastovaltuuskunta voisi syksyllä ryhtyä
22366: toimeensa, on sillä omien varsinaisten tehtäviensä aloittami-
22367: sessa ja järjestämisessä edessään niin .suuri alkutyö, ettei
22368: näytä 'hyvin harkitulta kasata sille tätä ylimääräistä luento-
22369: jen jdhtrumisen tointa, joka sekään ei ole vä!häinen. Peläten
22370: helposti voivan tapahtua, että luentotoiminta jout-gu kärsi-
22371: mään siirtämällä sen johdon jo heti alussa kirjastoval•tuuskun-
22372: nalle, ja kun ei voida esittää oikeutettuja muistutuksia sitä
22373: tapaa vastaan, j-olla Kansanvalistusseura ja Svenska folks'ko-
22374: lans vänner-seura tähän .saakka ovat kansantajuisia luentotoi-
22375: mintaa johtaneet, pidän soveliaam1Jana, että ainakin vuoden
22376: 1918 luentotoiminta edeHeenkin jää mainittujen seurojen huo-
22377: leksi. Ehdotan siis Edus{mnnan anottavaksi,
22378: että kansantajuisen luentotmminnan kannat-
22379: tamiseksi vuodeksi 1918 myönnBttäisiin 70,000
22380: m,arkan määräraha Kansanvalistusseuralle ja
22381: 10,000 markan määräraha Sv~nska folkiSskolans
22382: vänn.er-seuralle käytettäväksi perusteluissa mai-
22383: nitulla tavalla.
22384: Paavo Virkkunen.
22385: Tähän vastalauseeseen yhtyy
22386: Julius Sundblom.
22387: Vastalause II. 7
22388:
22389:
22390:
22391:
22392: II.
22393:
22394: Pääasiassa voimme ylhtyä siihen valiokunnan peruste-
22395: luissa: esitettyyn kantaan, että kansantaju:ista tieteellistä
22396: luentotoimintaa tarvitaan etupää.ssä työväestön ja keskiluo-
22397: kan piirissä. Siitä olemme kuitenkin eri mieltä valiokunnan
22398: enemmistön kanssa, että ennen muita otettaisiin avustuksen
22399: jakamisessa huomioon työväen järjestöt. Emme pidä oikeu-
22400: denmukaisena, että ne ~yötätekevät kansanluokat, jotka peri-
22401: aatteellisista syistä eiväJt ole voineet liittyä n. s. järjestynee-
22402: seen työväkeen, jätettäisiin valtion kannattamasta valistus-
22403: työstäkin toiselle sijalle. Määrätty maailmankatsomus äl-
22404: köön olko mittapuuna samassa asemassa elävien kansalai:sten
22405: harrastuksia ja rientoja valtion puolelta rahallise11ti tuet-
22406: taes'sa. Ehdotamme sentähden, kanna1ttaen muissa kohdin va-
22407: liokunnan perusteluja, että mietinn'ön 4 sivulla sanoilla
22408: ,Avustuksesta 'Pääsevät" j. n. e., alkava lause muutettaisiin
22409: kuulumaan: ,Avustuksesta pääsevät osalliseksi kaikki ne
22410: järjestöt, seurat ja laitokset, jotka työskentelevät työväen ja
22411: keskiluokan valistuksen hyväksi".
22412:
22413: Helsingissä 13 p :nä kesäk. 19,17:
22414:
22415:
22416: Toivo Ikonen. J. P. Kokko.
22417: Eveliina Ala-Kulju. W. 1. Alhainen.
22418: P. J. Hälvä.
22419:
22420:
22421: Edellä esitettyyn perustelujen muutos~hdotukseen yhtyy
22422:
22423: Paavo Virkkunen.
22424: Hel'Singissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
22425: 1917. - Anomusmietintö N:o 14.
22426:
22427:
22428:
22429:
22430: Talousvaliokunnan mietintö
22431: N :o 6 anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoitR
22432: taa varojen ·hankkimista kuntain maanhankin-
22433: nan edistämiseksi.
22434:
22435: Eduskunta on 'l'alousvaliokunnan valmisteltavaksi lä-
22436: hettänyt edustaja Luopajärven y. m. anomusehdotuks•en
22437: n :o 61, jossa ehdotetaan anottavaksi, että ryhdyttäisiin toi-
22438: menpiteisiin riittävien varojen varaamiseksi kuntien maapo-
22439: litiikan toteuttamista varten sekä että otettaisiin harkitta-
22440: vaksi, eikö kotimais•en obligationilainan hankkiminen olisi
22441: tätä varten tarkoituksenmukaisin keino.
22442:
22443:
22444:
22445: Kunnallisen elämän kehittyessä ja kuntain tehtävien yhä
22446: laajetessa ovat kuntain menot huomattavasti lisääntyneet.
22447: Vuonna 1890 tekivät maalaiskuntain menot yhteensä tasa-
22448: luvuin 3,743,000 markkaa ja vuonna 1912 olivat ne jo nous-
22449: seet 30,651,000 markkaan. Kaupunkikunnissa olivat menot
22450: samana aikana kohonneet 9,147,000 markasta 52,771,000
22451: markkaan. Kaupunkikunnilla on erinäisiä tulolähteitä, joi-
22452: den avulla ne voivat täyttää suurimman osan ' menoistaan.
22453: Maalaiskunnilla sitä vastoin ei tällaisia tulolähteitä sanotta-
22454: vammassa määrin ole, vaan on niissä kunnalliset menot
22455: pääasiassa saatava peite~yiksi kunnallisen verotuksen kautta.
22456: Niinpä vuonna 1'9'121 maalaiskunnissa verotuksella kootut tulot
22457: tekivät 70 % maalaiskuntain kaikista tuloista, jota vastoin
22458: kaupunkikunnissa vastaava luku oli vain 28.8 %. Kun maa-
22459: seudun väkiluku ja varallisuus eivät ole lisääntyneet lähes~
22460: kään samassa määrässä kuin kuntain menot, on seurauksena
22461: ollut, että verotaakka on yhä ollut nousemassa ja että se
22462: nykyisin paikka paikoin jo alkaa käydä verrattain raskaaksi.
22463: 2 1917. - Anomusmietintö N:o 14.
22464:
22465: Ne tehtävät, joihin kunnallinen toiminta on kohdistunut,
22466: ovat siksi tärkeitä, ettei niiden supistaminen saata tulla ky-
22467: symykseen, vaan päinvastoin näyttää tarpeelliselta, että
22468: kuntain toimintaa vastaisuudessa on yhäkin edistettävä ja
22469: laajennettava. Kun siis kuntain menot todennäköisesti tu-
22470: levat edelleenkin lisääntymään, on välttämätöntä, että myös
22471: maalaiskunnat ryhtyvät entistä suuvemmassa määrässä
22472: hankkimaan itselleen pysyviä tulolähteitä, joista saatavia
22473: varoja voidaan käyttää kunnan yhteisten menojen suoritta-
22474: miseen.
22475: Valiokunta on näin ollen anomusehdotuksentekijäin
22476: kanssa yhtä mieltä siitä, että kunnat voivat järjestää talou-
22477: tensa nykyistä turvallisemmalle kannalle hankkimalla itsel-
22478: leen tuloatuottavaa omaisuutta. Tällaisena ansaitsevat etu-
22479: sijassa huomiota maakiinteistöt, jollaisia eräät kunnat ovat-
22480: kin jo aikaisemmin itselleen hankkineet. Kokemus on osoit-
22481: tanut, että näitten vaikutus kunnallistalouteen on ollut. var-
22482: sin hyödyllinen, .iot€n on valitettavaa, etteivät maalaiskun-
22483: nat yleisemmin ol•e ajoissa etujaan tässä suhteessa oivalta-
22484: neet. Kuitenkin lienee niin, että monin paikoin voidaan
22485: vielä laiminlyöntejä korjata, erikoisesti sopinee kuntien
22486: Dmikseen hankkia alueillaan mahdollisesti olevia rahkasoita
22487: ynnä koskia, joitten arvo lämmön ja voiman lähteinä on
22488: suuresti nousemassa. Niinikään olisi kuntien taholta huo-
22489: miota kiinnitettävä kunnissa ehkä löytyviin mineraali- y. m.
22490: varoihin. Kun kuitenkin nykyään kunnat voivat useista ra-
22491: halaitoksista V'errattain edullisilla ehdoilla saada luottoa ky-
22492: seenalaisia tarpeita varten, ei Valiokunta katso tarpeelli-
22493: seksi tällä kertaa puoltaa anomuksen tekemistä.
22494: Edellä esitetyn perusteella saa Valiokunta kunnioittaen
22495: •ehdottaa,
22496: että Edwsk'tllnta •antaisi asf;an tällä kertoa
22497: rrooeta.
22498:
22499:
22500:
22501: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
22502: Peurakoski, varapuheenjohtaja Kaskinen sekä jäsenet Aro-
22503: Kuntain maanhankinnan ediBtämineD. 3
22504:
22505: maa, Hirvensa1o, Inborr, Koponen, Leivo, Letonmälci (osit-
22506: tain), Lohi, Mä~elä, Pohjola, Saari, K. (osittain), Savolai-
22507: nen, Taskinen, Typpö, T. ja Vaarala ynnä osittain vara-
22508: .jäsenet Hiltunen, Niukkanen ja Runtti.
22509:
22510: Helsingissä kesäkuun 1'2 päivänä 19 17.
22511: 1
22512: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
22513: 1917. ~ Anomusmietintö N:o 15.
22514:
22515:
22516:
22517:
22518: Lakivaliokunnan mietintö
22519: N:o 7 anomusehdotuksen johdosta, joka tar-
22520: koittaa toimenpiteitä kauppa-alaa koskevan
22521: lainsäädännön uudistamiseksi.
22522:
22523: Eduskunta on Lakivaliokuntaa:n valmistelevaa käsittelyä
22524: varten lähettänyt kysymyksessä olevan edustajain Arajärven
22525: ja Listan tekemän anomusehdotuksen N :o 20.
22526:
22527:
22528:
22529: Niinkuin anomusehdotuksessak.in huomautetaan, on päät-
22530: tyneen valtiollisen sortokauden aikana maamme kauppalain-
22531: säädäntö ollut täydellisessä seisruhdustilassa. Tosin on vuonna
22532: 1914 lakkautettu lainvalmisteluKunta valmistanut useita
22533: kauppa-alaa koskevia lakiehdotuksia niinkuin teoslainrukiin-
22534: nityksestä (vuodelta 1901), välittäjistä (1909), avoimista ja
22535: 'kommandiittiyhtiöistä, suljetuista yhtiöistä sekä kirjanpito-
22536: ve'lvollisuudesta (19113), osake~tiöistä (1914) sekä vakuutus-
22537: liikkeestä (1914). Valtiopäivillä vuonna 1913 Eduskunta
22538: pyysi esitystä lainsäädännöstä, jolla Haagissa vuonna 1912
22539: pidetyn konferensin hyväksymä ehdotus kansainväliseksi
22540: vekselilaiksi saatettaisiin voimaan Suomessa. Eduskunnan
22541: anomus ei kuitenkaan ole johtanut tulokseen ja samoin ovat
22542: kaikki muut edellä mainitut lakiehdotukset jääneet lopul-
22543: liE>ta käsittelyä vaille. .
22544: Anomusehdotuksessa viitataan siihen, että kauppalain-
22545: :;;äädäntö ulkomailla, myöskin viime aikoina Skandinavian
22546: maissa, ·on suuresti kehittynyt. Viimeksi mainituissa ma.issa
22547: on julkaistu samansisältöisiä lakeja useista kauppalainsää-
22548: dännön erikoisosista. Näillä laeilla, joissa on pyritty saatta-
22549: 2 1917. - Anomusmietintö N:o 15.
22550:
22551: maan ve1voittavaksi laiksi se, minkä on katsottu vakiintuneen
22552: hyväksi kauppatavaksi liikemiesten kesken, on erikoinen
22553: merkityksensä siinä, että ne ko1messa: maassa sanfimlaisina
22554: julkaistuina tietävät huomattavaa edistysaskelta ,yhtenäistä
22555: kansainvälistä kauppalainsäädäntöä kohti. Kun Suomessa
22556: kauppatavat, jotka usein ovat muodostuneet yhdenmukaisiksi
22557: Skandinaviassa käytettyjen kanssa, yleensä vielä ovat horju-
22558: vat ja vakiintumattomat, saattaisi anomusehdotuksen teki-
22559: jäin mielestä mainittuja lakeja käyttää meillä esikuvana
22560: ka uppalainsää:däntöä uudistettaessa.
22561: Huomauttaen lopuksi, etteivät ehdotukset konkurssilain-
22562: säädännön uudistamisesta, BJkordia konkurssin ulkopuolella
22563: koskevan lain säätämisestä, kauppatuomioistuinten p.erusta-
22564: misesta 'sekä vilpillistä kilpailua vastustavasta laista ole joh-
22565: taneet tuloksiin ja että shekkilain tarve ·on yleisesti tunnus-
22566: tettu, anomusehdotuksen tekijät ehdottavat anottavaksi, että
22567: 'hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin ajanmukaisen
22568: kauppa;lainsäädännön aikaansaamiseksi.
22569:
22570: Anomusehdotuksen tarkoituksen on Valiokunta yksimie-
22571: 'lisesti hyväksynyt. Erehtymättä voinee väittää, ett'å kil-
22572: pailu teollisuuden ja kaupan alalla, joka jo aikaisemmin· on
22573: selvästi osottanut taipumusta kiihtyä, nykyisen maailman-
22574: sodan 'loputtua on käyvä erittäin ankaraksi. Kansakunnan,
22575: joka talhtoo siinä kestää, on valvottava, että se on riittävästi
22576: sitä varten varustautunut. Vaikka paraskaan ka:uppalarinsää-
22577: däntö ei voi suoranaisesti synnyttää yritteliäisyyttä tai lii-
22578: ke-elämää siellä, missä sitä ei ennestään ole, on ajanmukai-
22579: nen kau})palainsäåldäntö kuitenkin erittäin tärkeä edellytys
22580: elink·einojen menestymiselle ja siten myöskin kansakunnan
22581: kili>ailukykyisyydelle. Näiistä is~istäJ anomusehdotuksessa
22582: ehdotetut toimenpiteet eivät ole ainoastaan hyväksyttävät,
22583: vaan vieläpä pidettävät erittäin tärkeinä ja kiireellisinä.
22584: Joskaan tä;ssä ei voi tulla kysymykseen yksityiskohtai-
22585: sesti määritellä, mihin suuntaan kauppalainsäädäntö meillä
22586: olisi kehitettävä, on Valiokunnan mielestä kuitenkin todet-
22587: tava, että kansainvälinen kauppaliiKe on 'käynyt yhä vilk-
22588: Kanppalainsäädännön uudistus. 3
22589:
22590: kaammaksi ja sen jo~dost!ll hankaluudet, jotka johtuvat eri
22591: maiden kaupiJalakien erilaisuudesta, myöskin ovat tulleet yhä
22592: tuntuvammiksi ja että kaikissa sivistysmaissa sen johdosta
22593: pyritään kehitti:j,mään kauppalainsäädäntöä yhtenäiseksi.
22594: Meilläkin on näin ollen syytä kauppa-alaa koskevan lainsää-
22595: dännön uudistuksessa yhtenäisyyden saavuttamiseksi muiden
22596: • maid€n kanssa rakentaa, mikäli olot sa:llivat, näiden kaupiJa-
22597: oikeudellisen lainsäädännön pohjalle. Hyvänä esimerkkinä
22598: meille tässä kohd·e11 ovat Skandinavian maat. Niissä on jo yli
22599: kolmenkymmenen vuoden ajan, tosin pitemmin tai lyhyemmin
22600: keSkeytyksin, oltu yhteistyössä yhtenäisen lainsäädännön
22601: aikaansaamiseksi siviilioikeuden eri aloilla ja. tällöin on luon-
22602: nollisesti kaUIJ'Palainsäädäntö ensimäisenä ollut kysymyk-
22603: sessä. Tuloksena on ollut, ettäi jo vuonna 1'880 'hyväksyttiin
22604: Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa samansisältöiset vekseli-
22605: lait, vuosina 1884-1890 ylhtä'pitävät lait twvaraleimain suo-
22606: jelemisesta, vuosina 1887-1890 lait kauiJparekisteristä, toi-
22607: minimestä ja J)rokurasta, vuosina 1891-1893 merilait, vuo-
22608: sina 1897-1898 shekkilait sekä vuosina 1903-'1904 Ruot-
22609: sissa ja T·anskassa vakuutuslait. Käytyjen neuvottelujen no-
22610: jalla on sittemmin sovittu varsinaisesta ohjelmasta yhtenäis-
22611: ten velvoiteoikeuden alaan kuuluvien lakien aikaansaamiseksi.
22612: Ohjelmaan kuuluu muiden muassa seuraavat lainsääidäntöky-
22613: s;ymykset: 1) varallisuusoikeudellisten soiJimusten päättämi-
22614: nen, 2) komissioni- ja speditsioniväliiJulheet, 3) vakuutussopi"
22615: mukset, 4) velaksianto, konttokura:ntti, !korko ja takaus sekä
22616: 5) velan vanhentuminen.· Yhtenäisiä lakeja on kaikissa kol-
22617: messa maassa myöskin jo aikaansaatu mainitun ohjelman
22618: pohjalla, kuten lait irtaimen kaupasta ja vaihdosta. (1:905'---
22619: 1007), Ruotsissa laki varallisuusoikeudellisista sopimuk-
22620: sista (19·15), Ruotsissa ja Norjassa lait komissionista (1914-
22621: 19116·) sekä samoissa maissa lait vähittäismaksukaupasta
22622: (1'915-1916). Kun suunnitelmasta sovittiin, olivat eri
22623: maissa esityöt yhtiöoikeudesta, joka muuten olisi hyvin so-
22624: pinut yhdenmukaisesti järjestettäväksi, jo ennättäneet niin
22625: pitkälle, ettei sitä otettu ohjelmaan.
22626: 4 1917. - Anomusmietintö N :o 15.
22627:
22628: Suomen maa-ntieteellinen asema, sen historialliset vai-
22629: heet ja sen yhteiskuntajärjestys vaikuttavat, että Suomella
22630: on useimmilla aloilla läi'hei.set liittymäkohdat Skandinavian
22631: maihin. Lisäksi tulee, että yleinen siviililainsäädäntömme on
22632: pääpiirteiltään sama kuin Ruotsissa: Ryhdyttäessä meillä
22633: kauppalainsäädännön uudistukseen olisi senvuoksi erittäin
22634: pidettävä-silmällä Skandinavian vastaavaa uusinta lainsää- •
22635: däntöä .tai, mikäli ei siellä vielä <Jle tulokseen päästy, tehtyjä
22636: esitäitä ja otettava niistä ohjetta. Siten tulisi ensi sijassa
22637: taloudellista liikeyhteyttä ja tavaranvaihtoa koskeva, mutta
22638: vähitellen muukin velvoiteoikeudellinen ja yleensä siviili-
22639: oikeudellinen lainsäädilntö kaikissa Pohjoismaissa pääkoh-
22640: diltaan samansisältöiseksi, mihin päämäärään Suomella osal-
22641: taan on monestakin syystä aihetta tarmokkaasti pyrkiä. Sii-
22642: hen ensiluokkaiseen merkitykseen nähden, mikä varsinkin
22643: nykyisinä sotavuosina osuustoiminnalla on yhteiskunnan
22644: kannalta osottautunut olevan, olisi osuustoimintalakia, jossa
22645: on havaittu melkoisia ~puutteita, ensimäisten joukossa käy-
22646: tävä uudistamaan ja siinä samoin kuin kaiken muunkin ·kaup-
22647: palainsäädännön uudistuksessa varteenotettava, ettei osuus-
22648: toiminnallisten yritysten kehittymistä nykyisistä puitteis-
22649: ijaan suuremmiksi, ehkäpä kansainvälisiksikin yhteenliitty~
22650: miksi ainakaan vaikeuteta. Huomautettakoon myös, että laki
22651: kauppatavarain väärentämisen estämiseksi olisi erittäin tar-
22652: peellinen ja, jos kohta se ei ·suorastaan kuulukaan kauppa-
22653: lainsäädännön alaan, kuitenkin soveltuu sen y.hteydessä val-
22654: mistel t~ vaksi.
22655: Yhdyttyääm siis kannattamaan anomus-ehdotuksen' tar-
22656: koitusperää V aliakunta kunnioittaen e'hdottaa,
22657:
22658: että Eduskwnta k.ehottaisi hallitusta lähitu-
22659: levaisuudessa antamoon Eduskunnalle esitykset
22660: niiksi 'k'auppa-aloo koskeviksi laeiksi, joihin eh-
22661: dotukset jo ovat valmiina; sekä
22662: että Eduskunta niinikään kehottaisi halli-
22663: tusta asia:ntuntijoi~la, joina olisi käytettävä sekä
22664: laki- että liikemiehiä, valmistuttamao,n ehdotuk-
22665: Kauppa~ainsäädännön uudistus. 5
22666:
22667: set kaiuppalainsäädännön uudistamisesta muul-
22668: takin osalta.
22669:
22670:
22671: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
22672: taja Sopanen, varapuheenjohtaja Airola, jäsenet Alavirta,
22673: Aronen, Gadolin, Hakala, Anni Huotari, Alma Jokinen, Ko-
22674: tila, Lapveteläinen, A. Mäkelin, Nurminen, Pesonen, Raade,
22675: Saarelainen, L. Typpö ja Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet
22676: J uutilainen, Kovhonen ja Väisänen.
22677:
22678: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 19,17.
22679: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj,apainossa, 1917.
22680: 1917. - Edusk. aaom. - A110musmiet. N :o lo.
22681:
22682:
22683:
22684:
22685: Suomen Eduskunnan anomus
22686: toimenpiteistä kauppa-alaa koskevan lainsää-
22687: dännön uudistamiseksi.
22688:
22689: Eduskunnassa on tehty anomusehdotus kauppa-alaa kos-
22690: kevan lainsääd'ännön uudistamisesta, ja on Eduskunta tämä;n
22691: ehdotuksen säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
22692:
22693: Päättyneen valtiollisen sortokauden aikana on maan kaup-
22694: palainsäädäntö ollut täydellisessä seisahdustilassa. Tosin oli
22695: vuonna 19•14 lakkautettu lainvalmistelukunta• valmistanut
22696: useita kauppa-alaa koskevia lakiehdotuksia, kuten lakiehdo-
22697: tukset t{~oslainakiinnityksestä, välittäjis.tä, a.voimista ja kom-
22698: mandiittiyhtiöistä, si.1ljetuista yhtiöistä sekä kirjanpitov-elvol-
22699: lisuudesta, osakeyhtiöistä sekä vakuutusliikkeestä. Valtiopäi-
22700: villä vuonna 19113i Eduskunta pyysi esitystä lainsäädännöstä,
22701: jolla Haagissa vuo'una 1912 pidetyn konferensin hyväksymä
22702: ehdotus 'kansainväliseksi vekselilaiksi saatettaisiin voimaan
22703: Suomessa. Eduskunnan anomu-s ei kuitenkaan ole johtanut
22704: tulokseen, ja samoin ovat kaikki muut edellä mainitut la.ki-
22705: ehdotukset jääneet lopullista käsittelyä varlle.
22706: Kilpailu teollisuuden ja ka.upan alalla, joka jo aikai-
22707: semmin on selvästi osottanut taipumusta. kiiJht.yä, on
22708: maailmansodan loputtua käyvä erittäin ankaraksi. Kansa-
22709: kunnan, joka tahtoo siinä ~estää, on valvottava, että se on
22710: riittäväisti sitä varten varustautunut. Vaikka ·paraskaan
22711: kauppalainsäädäu"tö ei voi suoranaisesti synnyttää yritteliäi-
22712: syyttä tai liike-elämää siellä, missä sitä ei ennestään ole, on
22713: ajanmukainen kauppalainsäädäntö kuitenkin tärkeä edel-
22714: lyt.ys elinkeinojen mene-stymisell-e ja s.iten myöskin kansa-
22715: kunnan kilpailukykyisyydelle. Näistä ·syistä toimenpiteet
22716: kauppalainsäädännön kehittämiseksi ovat pidettävät .erittäin·
22717: tärkeinä ja kiireellisinä.
22718: 2 1917. - Edusk. anom. - Anom11smiet. N:o 15.
22719:
22720: Vaikka tässä ei voi tulla kysymykseen yksityiskohtai-
22721: sesti määritellä, mihin suuntaan kauppalainsäädäntö Suo-
22722: messa olisi kehitettävä, on Eduskunnan mielestä kuitenkin to-
22723: dettava, että kansainvälinen kauppaliike on käynyt yhä .vilk-
22724: kaammaksi ja sen johdost·a· hankaluudet, jotka johtuvat eri
22725: maiden kauppalakien erilaisuudesta, myöskin ovat tulleet yhä
22726: tuntuvaromiksi ja että kaikissa sivistysmaissa sen johdosta
22727: pyritään kehittämään kauppalainsäädäntöä yhtenäiseksi.
22728: Suomessakin on näin ollen syytä kaup.pa-alaa koskevan lain-
22729: sääidännön uudistuksessa yhtenäis,Yyden saavuttamiseksi mui-
22730: den maiden kanssa rakentaa, mikäli olot sallivat, näiden
22731: kauppaoikeudellisen lainsäädännön pohjalle.' Hyvänä esi-
22732: merkkinä tä;ssä.kohden ovat Skandinavian maat. Niissä on jo
22733: ·yli kolmenkymmenen vuoden ajan oltu yhteistyössä yhtenäi-
22734: sen lainsäädännön aikaansaamiseksi siviilioikeuden eri aloilla,
22735: ja tällöin on luonnollisesti kaup>palainsäädäntö ensimäisenä
22736: ollut kysymyksessä. Tuloksena on ollut, .että Ruotsissa, Nor-
22737: jassa ja 'Tanska.ssa on saatu toimeen samansisältöiset vekseli-
22738: lait, lait tavaraleima.in suojelemisesta, kaupparekisteristä,
22739: toiminimestä ja prokurasta, merilait ja shekkilait sekä Ruot-
22740: sissa ja Tanskassa yhtäpitävät vakuutusrait. Käytyjen neu- ,
22741: vottelujen nojalla on sittemmin sovittu varsinaisesta ohjel-
22742: masta yhtenäisten velyoiteoikeuden alaan kuuluvien lakien
22743: aikaansaamiseksi. Ohjelmaan kuuluu muun muassa seuraa-
22744: vat lainsäädäntökysymykset: 1) varallisuusoikeudellisten so-
22745: pimusten päättäminen, 2·) kömissioni- ja speditsionivälipu-
22746: lreet, 3) vakuutusso.pimukset, 4) velak&ianto, konttokurantti,
22747: kork·o ja takaus, sekä 5) velan vanhentuminen. Yhtenäisiä
22748: lakeja on kaikissa kolmessa maassa myöskin jo aikaansaatu ·
22749: mainitun ohjelman pohjalla, kuten lait irtaimen kaupasta ja
22750: vaihdosta, Ruotsissa laki varaUisuusoikeud.ellisista sopimuk-
22751: sista, Ruotsissa ja Norjassa lait komissionista sekä samoissa
22752: maissa lait vähittäismaksukaupasta.
22753: Suomen maantieteellinen asema, sen historiallis-et vai-
22754: heet ja sen yhteiskuntajärjestys vaikuttavat, että Suomella
22755: on useimmilla aloilla läl'heiset liittymäko'hdat Skandinavian
22756: maihin. Sitä paitsi yl·einen siviililainsäädäntömme on
22757: Kauppalainsäädännön uudistus. 3
22758:
22759: päärpiirteiltään sama kuin Ruotsissa. Ryhdyttäessä meillä
22760: kauppalainsäädännön uudistukseen on sen vuoksi erittäin
22761: pidettävä silmällä Skandinavian vastaavaa uusinta lainsää-
22762: däntöä tai, mikäli ei siellä vielä ole tulokseen päästy, tehtyjä
22763: esitäitä ja otettava niistä ohjetta. Siten tulisi ensi sijassa
22764: taloudellista liikeyhteyttä ja tavaranvaihtoa koskeva, mutta
22765: vähitellen muukin velvoiteoikeudellinen ja yleensä siviili-
22766: oikeudellinen lainsäädäntö kaikissa pohjoismaissa pääkoh- .
22767: diltaan samansisältöiseksi, mihin päämäärään Suomella osal-
22768: taan on monestakin s~ystä aihetta tarmokkaasti pyrkiä.
22769: Siihen tärkeään merkit~kseen nähden, mikä varsinkin
22770: nykyisinä sotavuosina osuustoiminnalla on yhteiskunnan
22771: kannalta osottautunut olevan, olisi osuustoimintalakia, jossa
22772: on havaittu melkoisia ·puutteita, ensimäisten joukossa käy-
22773: tävä uudistamaan: ja siinä samoin kuin kaiken muunkin kaup-
22774: pahiinsäädännön uudistuksessa varteen otettava, ettei osuus-
22775: toiminnallisten yritysten kehittymistä nykyisistä puitteis-
22776: taan suuremmiksi, ehkäpä kansainvälisiksikin yhteenliitty-
22777: miksi, ainakaan vaikeuteta. Huomautetta.va on myös, että
22778: laki kauppatavarain väärentämiHen estämiseksi olisi erittäin
22779: tarpeellinen ja soveltuu kauppalainsäädännön yhteydessä
22780: valmisteltavaksi, vaikka se ei suorastaan ·kuulukaan tämän
22781: lainsäädännön alaan.
22782: Sanotun perustuksella Eduskunta
22783: kehottaa Hallitu~ta lähituleivaisuudessa oota-
22784: maan Eduskunnalle esitykset niiksi kaupPf!-alha
22785: koskeviksi laeiksi, joihin ehdotrukset jo ovat val-
22786: miina; sekä
22787: ni:inikään k,ehottr1a Hallitu;sta asiantuntijoilla,
22788: joina olisi käytettävä sekä laki- että liikemiehiä,
22789: valmistultamaan ehdotukset kauppalatimsäädän-
22790: nön uudistamisesta muultakin osalta.
22791:
22792: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 19'17.
22793: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
22794: 1917. - Anomusmietintö N:o 16.
22795:
22796:
22797:
22798:
22799: Lakivaliokunnan mietintö
22800: N :o 8 erinäisiä muutoksia aviopuolisoiden oi-
22801: keussuhteisiin tarkoittavan anomusehdotuksen
22802: johdosta.
22803:
22804: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lähet-
22805: tänyt kysymyksessä olevan edustajain Hagmanin y. m. te-
22806: kemän anomusehdotuksen N :o 15.
22807:
22808:
22809:
22810: Uudistuksen tarve aviopuolisoiden oikeussuhteita koske-
22811: van lainsäädännön alaUa on meillä jo yleisesti tunnustettu.
22812: Se käsitys voittaa Yhä enemmän jalansijaa, ettei lainsäädän;tö
22813: tässä kohden enää vastaa nykyajan katsantotapaa ja vaati~
22814: muksia. Naisen toiminnalle ja itsemääräämisoikeudelle ai-
22815: kaisemmin ,asetetut rajat on yhä useammissa kohdin poistettu
22816: ja nainen siten yhteiskunnassa aina uusilla aloilla saavutta-
22817: nut täydellisen yhdenvertaisuuden mie'hen rinnalla. Luon-
22818: nollista senvuoksi on, että käsitys hänen asemastaan aviolii-
22819: tossa ja hänen oikeudellisesta suhteestaan mieheensä myös-
22820: kin on muuttunut. Tuntuu ja täytyy tuntua epäoikeutetulta,
22821: että nainen, joka naimattomana on saanut vapaasti toimia ja
22822: täysin määrätä teoistaan, avioliittoon mennessään joutuu mie-
22823: hestään riippuvaiseksi varallisuusoikeudellisesti, jopa eräissä
22824: suhteissa henkilökohtaisestikin. Kun nainen, avioliitos,sakin
22825: oleva, on saanut valtiollisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuu-
22826: den ja siten tilaisuuden vaikuttaa yhteiskunnan tärkeimpäin
22827: asiain ratkaisuun, on huomautettu e}läjohdonmukaisuus käy-
22828: nyt niin ilmeiseksi, ettei se enää saa jäädä korjaamatta.
22829: Ryhtymättä yksityiskohtaisesti selostamaan uudistus-
22830: pyrkimyksiä ja niiden vaiheita puheenaolevalla lainsäädän-
22831: 2 1917. - Anomusmietintö N:o 16.
22832:
22833: töalalla, mainitsee Valiokunta ainoastaan, että 1908 vuoden
22834: toisilla valtiopäivillä asiasta tehty anomusehdotus joutui la-
22835: kivaliokunnassa käsittelyn alaiseksi ja että valiokunta antoi
22836: siitä mietinnön, missä myöskin esitettiin ne pääkohdat, joille
22837: uusi aviopuolisoiden oikeussuhteita koskeva lainsäädäntö oli
22838: rakennettava. V aliakunnassa ilmerui asiasta sangen pitkälle
22839: menevä erimielisyys eikä sen mietintö ennättänyt Eduskun-
22840: nassa tulla lopullisesti käsiteltäväksi. Paitsi valtiopäivillä
22841: on kysymys ollut muutenkin julkisuudessa keskustelun alai-
22842: sena, varsinkin naisjärjestöissä. Sittenkuin erinäiset hen-
22843: kilöt olivat senaattiin jättämässään kirjoituksessa anoneet,
22844: että senaatti ryhtyisi alotteeseen lainsäädäntötoimenpiteeksi
22845: asiasta, antoi senaatti lainvalmistelukunnan tehtäväksi val-
22846: mistaa ehdotuksen aviovaimon perheoikeudellista asemaa
22847: koskevaksi lainsäädännöksi. Ryhdyttyään käsittelemään
22848: kysymystä ja silloin havaittuaan, ettei maassa ollut yhte-
22849: näistä mielipidettä uudistuksen yleisestä suunnasta, vaan
22850: että päinvastoin suurta erimielisyyttä oli siitä olemassa,
22851: ehdotti lainvalmistelu'kunta, että se saisi ensin valmistaa
22852: mietinnön niistä periaatteista, joita sen mielestä oli lakieh-
22853: dotuksessa noudatettava. !Senaatti suostui tähän ehdotukseen
22854: ja lainvalmistelukunta antoi sitten vuonna 1912 mietinnön
22855: aviopuolisoid-en välisten oikeussuhteiden järjestämisessä nou-
22856: datettavista periaatteista. Tästä mietinnöstä on vaadittu
22857: erinäisten viranomaisten ja asianharrastajain lausuntoja,
22858: mutta, kun lainvalmistelukunta vuonna 1·914 lakkautet-
22859: tiin, ·ei asia ole sen pitemmälle edistynyt. Mainittakoon
22860: lopuksi, ·että, kun lainvalmistelukunnan ehdotuksen mukaan
22861: sen mietinnöstä oli saatava a.sianlharrastajain lausunto, ase-
22862: tettiin, sen mukaan kuin anomus~hdotuksessa ilmoitetaan,
22863: useiden pääkaupungissa toimivien naisjärjestöjen 'PUolesta
22864: yhteinen komitea tarkastamaan sanottua mietintöä. Huhti-
22865: kuussa 19i16 komitea sai valmiiksi lausuDJtonsa, joka, niin-
22866: kuin anomusehdotuksesta näkyy, on tarkoitettu pääpiirteit-
22867: täin ilmaisemaan laajojen naiskerrosten käsityksen siitä,
22868: millä tavoin aviovaimon oikeussuhteet olisivat parannetta-
22869: vat.
22870: Aviopuolisoiden oikeussuhteet. 3
22871:
22872: V aliakunta on yksimielinen siitä, että meillä lainsäädäntö,
22873: jo'ka järj~stää avio-puolisoiden keskinäiset oikeussulhteet, on
22874: vanhentunut sekä kaipaa perin'pohjaista ja pikaista uudis-
22875: tusta siihen suuntaan, että vaimo tulisi miehensä rinnalle
22876: yhd·envertaiseen asemaan. Kannan määrääminen yksityis-
22877: kohtaisesti siihen kysymykseen, mitä tietä täillän päämää-
22878: rään olisi pyrittävä, ei Valiokunnan mielestä ole enää tar-
22879: peellista. Lainvalmistelukunnan kerrotussa mietinnössä on
22880: asiasta jo tarkoin harkittu ehdotus. Sen mukaan tulisi mie-
22881: hen edusmiehyys -poistettavaksi, aviovaimo oikeutetuksi mie-
22882: hensä kanssa ottamaan osaa JJerheen yhteisten asiain hoitoon,
22883: joihin myös kuuluu 'kysymys lasten hoidosta ja kasvatuk-
22884: sesta., kodin sisäistä taloutta koskevissa kysymyksissä avio-
22885: vaimo saisi ratkaisuvallankin ja varallisuusoikeudelliset suh-
22886: teet saataisiin, avioliiton aikanakin, vaparusti järjestää kol-
22887: men eri järjestelmän, nimittäin ansio-omaisuuden yhtei-
22888: ·syyden, yleisen omaisuusyhteisyyden ja omaisuuden eril-
22889: lisyyden mukaan. Kun eri viranomaiset ja asianharrastaja-
22890: ryhmät, niiden joukossa myöskin naisasian ajajain, ovat an-
22891: taneet ehdotuksesta lausunnon, on asia jo tullut niin monipuo-
22892: lisesti valaistuksi, että varsinaista lakiehdotusta voidaan
22893: ryhtyä menestyksellä valmistamaan. Näin ollen on Valio-
22894: kunnan mielestä asianmukai·sinta vain !huomauttaa hallituk-
22895: selle, että Eduskunta kannruttaa kysymyksessä olevan lain-
22896: säädännön uudistusta aviopuolisoiden yhdenvertaisuuden
22897: -pohjalla sekä että Eduskunta pitää suotavana uudistusky-
22898: symyksen lopullisen käsittelyn jouduttamista. Valiokunta
22899: sentähden kunnioittaen ehdottaa:
22900:
22901: että Hallitus lähimmässä tulevaisuudessa
22902: ryhtyisi valmistamaan ehdotusta aviomttolain-
22903: säädännön uudistamis~ksi ja erittäinkin aviopuo-
22904: lisoiden varallisuusoikeudellisten suhteiden jär-
22905: jestämiseksi tasa-arvoisuuden periaatteita nou-
22906: dattamalla ja aikanaan antaisi Eduskunnalle esi-
22907: ty kset asiasta.
22908: 4 1917. - Anomusmietintö N:o 16.
22909:
22910: Tä:män asian käsittelyyn ovalt ottaneet osaa puheenjoh-
22911: taja So:r\auen, varapuheenjohtaja Airola, jäsenet Alavirta,
22912: Aronen, Gadolin, Hakala, Anni Huotari, Alma, Jokinen, Ko-
22913: tila, Lapveteläiuen, A. Mäkelin, N urmiuen, Pesonen, Raade,
22914: Saarelainen, L. Typpö ja Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet
22915: J uutilainen, Korhonen ja Väisänen.
22916:
22917: Relsigissä 15 päivänä kesäkuuta 1917.
22918:
22919:
22920:
22921:
22922: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
22923: 1917.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 16.
22924:
22925:
22926:
22927:
22928: Suomen Eduskun-nan anomus
22929: muutoksista aviopuolisoiden oikeussUJbteisiin.
22930:
22931: Eduskunnassa on teihty anomusehdotus, joka tarkoittaa
22932: muu·toksia aviopuolisoid·en ·oikeussuhteisiin, ja. on Eduskunta
22933: tämän anomusehdotuksen •säärletyssä järjestyksessä käsi-
22934: tellyt.
22935:
22936: / Uudistuksen tarve aviopuolisoiden oikeussuhteita koske-
22937: van lainsäädännön alalla on yleiststi tunnustettu. N ai.sen toi-
22938: minnalle ja itsemääräämisoikeud~>lle aikaisemmin asetetut ra-
22939: jat on us~>issa kohclin poistettu ja nainen siten yhteiskunnassa
22940: yhä uusilla aloilla saavuttanut yhdenvertaisuuden miehen
22941: rinnalla. Luonnollista senvuoksi on, että käsitys hänen ruse-
22942: mastaan avioliitossa ja oikeudellisesta suhteestaan mieheensä
22943: myöskin on muuttunut. On epäoikeutettua, että nainen, joka
22944: naimattomuna on saanut vapaasti toimia ja täysin määrätä
22945: teoistaan, avioliittoon mennessään joutuu miehestään riippu-
22946: vaiseksi varallisuusoikeudeUisesti, jopa eräissä suhteissa. hen-
22947: kilökohtaisestikin. Kun nainen, avioliito.ssakin oleva, on saa-
22948: nut valtiollisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ja siten
22949: tilaisuuden vaikuttaa yhteiskunnan tärkeimpäin asiain rat-
22950: kaisuur., on huomautettu epäjohdonmukaisuus niin ilmeinen,
22951: ettei se enäH saa jäädä korjaamatta.
22952: Eduskunta on sitä mieltä, että lainsäädäntö, joka järjes-
22953: tää aviopuolisoiden keskinäiset oikeussuhteet, on vanhentu-
22954: nut sekä kaipaa perinpohjaista ja pikaista uudistusta siihen
22955: suuntaan, .dtä aviovaimo tulisi miehensä rinnalla yhdenver-
22956: taiseen asemaan. Lainvalmistelukunnan vuonna 1912 anta-
22957: massa mietinnössä aviopuolisoiden välisten oikeussuhteiden
22958: järjestämises·sä noudatettavista periaatteista on asia'Sta tar-
22959: ~ 1917.- Edusk:. anom.- Anomusmiet. N:o 16.
22960:
22961: koin harki~tu ehdotus. Kun eri viranomaiset ja asianharras-
22962: tajaryhmät, viimemainittujen joukossa myöskin naisasian
22963: ajajat, ovat antaneet ehdotuksesta lausunnon, on asia jo tul-
22964: lut niin monipuolisesti valaistuksi, että varsinaista lakiehdo-
22965: tusta voidaan ryhtyä menestyksellä valmistamaan.
22966: Eduskunta sentähden anoo,
22967:
22968: että Hallitus lähimmässä tulevaisuudessa
22969: ryhtyisi valmistamaan ehdotusta avioliittolain-
22970: säädännön uudistamiseksi ja erittäinkin aviopuo-
22971: lisoiden varallisuusoikeudellisten suhteiden jär-
22972: jestämiseksi tasa-arvoisuuden periaatteita nott-
22973: dattamalla ja aikanaan antaisi Eduskunnalle esi-
22974: tykset asiasta.
22975:
22976: Helsingissä 22 piiivänä kesäkuuta 1917.
22977:
22978:
22979:
22980:
22981: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
22982: 1917. - Anomusmietintö N:o 17.
22983:
22984:
22985:
22986:
22987: Perustuslakivaliokunnan mie-
22988: t i n t ö N :o 8 anomusehdotuksen johdosta, joka
22989: koskee pääsyä valtionvirkoihin sukupuolesta
22990: riippumatta.
22991:
22992: Eduski.Inta on Perustuslakivaliokunnan valmisteltavaksi
22993: lä'hettänyt edustaja Tekla Hultinin y. ni. anomusehdotuksen
22994: N :o 1, jossa ehdotetaan Eduskunnan anottavaksi, että esityk-
22995: sessä uudeksi hallitusmuodoksi valtionpalvelusta 'koskevat
22996: säännökset laadittaisiin semmoiseen muotoon, että pääsy val-
22997: tion virkoihin olisi samoilla ehdoilla avoinna Suomen kansa-
22998: laisille sukupuolesta riippumatta. V aliakunta on myöskin
22999: saanut vastaanottaa otteen lähetekeskustelussa syntyneestä
23000: pöytäkirjasta.
23001:
23002: Perustuslakivaliokunta yhtyy anomusehdotuksen tarkoi-
23003: tukseen. Koska uuden hallitusmuodon säätäminen on lähei~
23004: sen tulevaisuuden asia ja Senaatin puolelta jo on ryhdytty
23005: valmisteluihin esityksen laatimiseksi siitä, katsoo Valiokunta
23006: syytä olevan, että Eduskunta anomuksessa ilmituo kantansa
23007: puuheena olevassa suhteessa, jotta se esityks,essä tulisi huo-
23008: mioonotetuksi.
23009: Vanhemman lainsäädännön mukaan voitiin ainoas:taan
23010: miehiä valtionvirkoihin asettaa. Tämä käy ilmi useista val-
23011: tionvirkoja koskevista perustuslain ja yleis:en lain säännök-
23012: sistä, jotka vieläkin ovat voimassa. Vai:kka useita ja laaja-
23013: kantoisia poikkeuksia, osittain erivapautustietä, osittain hal-
23014: linnollisen lainsäädännön kautta, onkin viime vuosikymme-
23015: ninä tehty ja vaikka oikeuskäsitys tässä asiassa yhteiskunta-
23016: olojen kehityksen johdosta on muuttunut, pidetään edelleen-
23017: kin sääntönä, että naiset eivät voi päästä valtionvirkoihin,
23018: 2 1917 o - Anomusmietintö N :o 17 o
23019:
23020: joihin kuuluu julkisen vallan käyttö toisten ·viranomaisten
23021: suhteen, eivätkä myöskään tuomarinvirkoihin.
23022: Harkitessaan kysymystä, onko ylipäänsä ja minkälaisia
23023: rajoituksia asetettava naisten virkoihin pääsylle, on Valio-
23024: kunta tullut siihen 'Päätökseen, ettei sellaisia olisi säädettävä.
23025: Eri mieltä voi olla siitä minkälaisiin virkoihin naiset ovat
23026: enemmän, millaisiin vä:bem'män sopivia taikka suorastaan
23027: sopimattomia. Sellainen luokittelu perustuisi kuitenkin pää-
23028: asiassa arv,eluihin, niin kauan kun siinä, kuten meillä suu-
23029: reksi osaksi on laita, ei voida tosiasiallisiin kokemuksiin no-
23030: jata. Niillä virka-aloilla, joille naiset tähän saakka ovat voi-
23031: neet päästä, ovat he tiettävästi yleensä menestyksellä täyttä-
23032: neet tehtävänsä. Naisten esteetön pääsy valtionvirkoihin
23033: merkitsisi yhteiskunnalle sitä, että tarjoutuisi entistä laa-
23034: jempi tilaisuus saada virkoihin sopivimmat henkilöt.
23035: Tosin useiden maiden lainsäädännössä vielä on suurempia
23036: tai pienempiä rajoituksia; naisten virkoihin pääsylle, mutta
23037: niitä: on pidettävä jätteinä katsantotavasta, joka näyttää
23038: kaikkialla olevan häviämässä. Turhalta ja epäoikeutetulta
23039: näin ollen näyttää, että joitakin rajoituksia puheenala;isessa
23040: suhteessa asetettaisiin Suomessa, jossa naisen tasa-arvoisuus
23041: miehen rinnalla kuuluu yleiseen oikeustajuntaan ja naisilla
23042: on valtiollinen vaalioikeus sekä vaalike1poisuus. Uusi halli-
23043: tusmuoto tulee epäilemättä Suomen kansan yleisen oikeus-
23044: käsityksen mukaisesti rakennettavaksi sille periaatteelle, että
23045: Suomen kansalaisilla sukupuoleen, uskontunnustukseen, sää-
23046: tyyn ja kansanluokkaan katsomatta tulee olla samat oikeu-
23047: det. Tästä johtuu, että se julkisoikeudellinen tasa-arvoisuus,
23048: mikä naiselle jo aikaisemmin on tunnustettu, johdonmukai-
23049: sena täydennyksenä vaatii hallitusmuodossa säännöksen, joka
23050: antaa na.iselle oikeuden samoilla ehdoilla kuin mies päästä
23051: na:uttimaan niitä oikeuksia ja täyttämään niitä velvollisuuk-
23052: sia, jotka valtionvirkoihin liittyvät.
23053: Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun-
23054: nioittaen ehdottaa Eduskunnan anottava;ksi,
23055: Pääsy valtionvirkoihin sukupuolesta riippumatta. 3
23056:
23057: että esityksessä U!Uaeksi hallitusmupdoksi eh-
23058: dotetaan pääsy valtionvirkoihin samoilla ~ehdoilla
23059: avoimeksi kaikille Suomen kansalaisilk sukupuo-
23060: lesta riippumatta.
23061:
23062: Helsingissä kesäkuun 19 päivänä 1917.
23063:
23064:
23065:
23066: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Y.
23067: Mäkelin ja jäsenet Ingman, Alkio, Estlander, Hultin, Karhi-
23068: nen, Kurkinen, Kuusinen, Nevanlinna, Pennanen, Rantanen,
23069: F., Repo, Retulainen ja Wiik, K. H., sekä varajäsenet Ku-
23070: jala ja Suosalo.
23071: 4 1917. - Anomusmietintö N :o 17.
23072:
23073:
23074:
23075:
23076: Vastalauseita.
23077: I.
23078: Ryhtymättä arvostelemaan mietintöä pyydän saada. huo-
23079: ·mauttaa, että nä:ytt'ää siltä kuin Eduskunnalla olisi riittäviä
23080: syitä tEihdä nyt, kun esitys uudeksi Hallitusmuodoksi on laa-
23081: diitavana ja tulee, mikä:li on syytä toivoa, l'ähituLevaisuu-
23082: dessa EduskunnaHe annettavaksi, anomus s·ellaisen muutok-
23083: sen aikaansaamisesta voimassaolevaan perustuslakiin, että
23084: naisen pääsyä valtionvirkoihin ·haittaavat esteet poistettai-
23085: snn.
23086: Kysymystä siiiä, miten laaja;lti naisille on valmistettava
23087: mahdollisuus saada valtionvirkoja, ei suinkaan voi ratkaista
23088: yksinomaan teoreettiselta pohj.alta. Tosia.siallista sopivai-
23089: suutta eräänlaatuisiin virkoihin ja valtion· siitä aiheutuvaa
23090: etua ei ole jältettävä huomiotta.
23091: Kun niinmuodoin käynee tarpeelliseksi otiaa yleiseen la-
23092: kiin määräyksiä, jotka koskevat naisen oikeutta päästä vir-
23093: koihin, mutta selvitystä ei v1elä ole olemassa sitä varten tar-
23094: - peemsista, järjestelevistä ja rajoittavista säännöksistä, tu-
23095: lee Eduskunnan rajoittua hallitukselta anoma.an:
23096: että laadittacissa . esitystä uudeksi hallitus-
23097: muodoksi poistettaisiin ne esteet, jotka perustus-
23098: laki sisältää naisen pääsemisestä valtionvirkoihin;
23099: sekä
23100: että Eduskunnalle sen ohessa annettaisiin
23101: esitys, joka sisältäiJsi lakiehdotuksen niistä eh-
23102: doista, joilla nainen on oikeutettu pääsemään
23103: valtionvirkaan.
23104: Helsingissä kesäkuun 19 p:nä 191,7.
23105: Ernst Estlander.
23106: Vastalause II. 5
23107:
23108:
23109:
23110:
23111: II. "
23112:
23113: Kun Eduskunta e1 vm kaikissa tärkeimmissäkään suh-
23114: teissa, 'joissa sillä on toivomuksia uuden hallitusmuodon si-
23115: sällykseen nähden, tehdä anomuksia hallitukselle, ei meistä
23116: &e oikein, että yhdessä kohti tällainen anomus tehtäisiin.
23117: Kysymyksessä oleva alote voidaan sitä suuremmalla syyllä
23118: jättää raukeamaan, kun ei tarvinne peljätä, ettei sen tar-
23119: koitusta
23120: ... ilmankin otettaisi huomioon ja kun eduskunnalla,
23121: vaikka niin tapahtuisikin, on täysi valta muodostaa uusi
23122: hallitusmuoto tässäkin kohti sellaiseksi kuin se oikeana pitää.
23123: Ehdotamme siis Eduskunnan päätettäväksi, ..
23124:
23125: ettei anomusehdotus anna aihetta toimenpi-
23126: teeseen.
23127:
23128: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 19,17.
23129:
23130: Lauri Ingman. . E. Nevanlinna.
23131: Alfred Retulainen. H. Repo.
23132: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
23133: 1917.- EAW.. anom.- AnomltMDiet. N:o 17.
23134:
23135:
23136:
23137:
23138: Suomen Eduskunnan anomu~
23139: joka koskee pääsyä valtionvirkoihin sukupuo-
23140: lesta riippumatta.
23141:
23142: Eduskunta on säädetyssä järjestyksessä käsitellyt ano-
23143: mmJehdotuksen, että esitybessä uudehi hallitusmuodoksi
23144: valtionpalvelusta koskevat säännökset laadittaisiin sellaisiksi,
23145: erl!tä pääsy valtion virkoihin olisi samoilla ehdoilla avoinna
23146: Suomen kansalaisille sukupuole~ta. riippumatta.
23147:
23148: Harkitessaan kysym;ystä, onko ylipäänsä ja minkälaisia
23149: rajoituksia asetettava naisten virkoihin pääsyUe, on Edus-
23150: kunta asettunut sille kannalle, ettei sellaisia olisi säädettävä.
23151: Niillä virka-aloilla, joi.lle nai~et tähän saakka ovat päässeet,
23152: ovat he yleensä menestyksellä täyttäneet tehtävänsä. Naisten
23153: esteetön pääsy valtionvirkoihin merkitsisi yhteiskunnalle
23154: sitä, että tarjoutuisi enrtistä laajempi tilaisuus saada virkoi-
23155: hin sopivimmat henkilöt.
23156: Tosin useiden maiden lainsäädännössä vielä on suurempia
23157: tai pienempiä rajoituksia naisten virkoihin pääsylle, mutta
23158: niitä on pidettävä jätteinä katsantotavasta, joka näyttää
23159: kaikkialla olevan häviämässä. Epäoikeutettu on Eduskunnan
23160: mielestä rajoituksien asettaminen puheenalaisessa suhteessa
23161: Suomessa, j·ossa naisen tasa-arvoisuus miehen rinnalla kuuluu
23162: yleiseen oikeustajullltaan ja. naisilla on valtiollinen vaalioikeus
23163: sekä vaa1ikelpoisuus. Uusi valmistelun alaisena oleva halli-
23164: tusmuoto tulee epäilemättä Suomen kansan yleisen oikeus-
23165: käsityksen mukaisesti rakennettavaksi sille periaatteelle, että
23166: Suomen kansalaisilla sukupuoleen, uskontunnustukseen, sää-
23167: tyyn ja ·kansanluokkaan katsomatta tulee olla samat ,oikeu-
23168: det. Tästä johtuu, että se julkisoikeudellinen tasa-arvoisuus,
23169: 2 1917. ~ Edusk. anom. - AnomusQtiet. N:o 17.
23170:
23171: mikä naiselle jo aikaisemmin on tunnustettu, täydennyksenä
23172: vaatii hallitusmuodossa säännöksen, joka antaa naiselle oi-
23173: hmden samoilla ehdoilla kuin mies päästä nauttimaan niitä
23174: oikeuksia ja täyttämään niitä velvollisuuksia, jotka valtion-
23175: virkoihin liittyvät.
23176: Edellä esitetyn nojalla Eduskunta anoo,
23177:
23178: että esityksessä ~tudeksi hallitusmuodoksi eh-
23179: dotetaan pääsy valtionvirkoihin samoilla ehdoilla
23180: avoimeksi kaikille Suomen kansalaisille sukttpuo-
23181: lesta riippumatta.
23182:
23183: Helsingissä kesäkuun 26 päivänä 19117.
23184:
23185:
23186:
23187:
23188: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
23189: 1917. - Anomusmietintö N :o 18.
23190:
23191:
23192:
23193:
23194: Sivistysvaliokunnan mietintö
23195: N :o 6 määrärahan myöntämistä voimistelun ja
23196: urheilun edistämiseksi tarkoittavien anomus-
23197: ehdotusten johdosta.
23198:
23199: Eduskunta on sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi jät-
23200: tänyt edustaja Lehtimäen y. m. anomusehdotuksen n:o 5>5,
23201: joka koskee 50,000 markan määrärahan myöntämistä Suo-
23202: men Voimistelu- ja Urheiluliitolle työväen voimistelu- ja ur-
23203: heiluharrastusten -edistämiseen, ja myöskin edustajain Häl-
23204: vän ja Fräntin anomusehdotuksen n:o 54, j.oka tarkoittaa
23205: 50,000 markan määrarahan myöntämistä liikuntaharjoitusten
23206: 1
23207:
23208:
23209:
23210: edistämiseksi toimiville keskusjärjestöille.
23211:
23212: Aikaisemmin on eduskunta kahdesti osoittanut varoja voi-
23213: mistelu- ja urheilutarkoituksiin. Vuoden 191'2 valtiopäivillä
23214: se anoi, että vuodeksi 19113~ myönnettäisiin 20,000 markkaa
23215: ruumiillisen työn tekijäin muodostamille voimistelu- ja ur-
23216: heiluseuroille näiden toiminnan avustamiseen ja 8,000 mark-
23217: kaa voimistelun ja urheilun opettajain ja op.ettajatarten val-
23218: mistamiseen. Samoin vuod-en 19:14 valtiopäivillä eduskunta
23219: anoi, että Suomen Naisten Voimisteluliiton ja Suomen Uima-
23220: liiton - kumpaisenkin - avustamiseen myönnettäisiin
23221: 5,000 markan vuotuinen määräraha ja että Suomen Voimis-
23222: telu- ja Urheiluliitolle myönnettäisiin 40,000 markan suurui-
23223: nen vuotuinen mäaräraha, josta vähintään 20,000 markkaa
23224: olisi käytettävä nimenomaan ruumiillisen työn tekijäin muo-
23225: dostamain voimistelu- ja urheiluseurain avustamis,een. Kum-
23226: paistakaan anomusta ei hallitus hyväksynyt.
23227: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 18.
23228:
23229: Viitaten siihen, mitä eduskunta on edellä mainituissa ano-
23230: muksissaan esiintuonut, ei valiokunta, joka asiaa valmistelles-
23231: saan on asiantuntijoina kuullut voimistelunjohtajatar Anni
23232: Collania ja urheilunneuvoja Lauri Pihkalaa, epäile lausua,
23233: että voimistelu ja urheilu tahi yleensä liikuntaharjoitukset
23234: ovat tärkeimpiä keinoja ei ainoastaan kansamme nuorison ruu-
23235: miillisen kunnon ja. terveyden kohottamiseksi, vaan myöskin
23236: sen siveellisten ominaisuuksien kehittämiseksi; terveeseen
23237: suuntaan.
23238: Järkiperäisen voimistelun ja urheilun edullinen vaikutus
23239: ihmisruumiiseen ja sen muodostumiseen on kieltämätön. Suu~
23240: riarvoiseksi on myöskin kats•ottava se, että tällaiset liikunta-
23241: harjoitukset ehkäisevät sairautta vahvistaesaaan elimistön ky-
23242: kyä tauteja vastustamaan. Teollisuuden kehittyessä yhä yk-
23243: sipuolisempaan työnjakoon joutuvat ·entistä suuremmat työ-
23244: läisjoukot tekemään usein varsin huonoissa olosuhteissa vain
23245: joitakin harvoja koneellisia liikkeitä, mistä on seurauksena,
23246: että jotkut ruumiinosat rasittuvat liiaksi toisten kuihtuessa
23247: liikunnan puutteessa ja että terveydentila yleensäkin huono-
23248: nee. Tästä johtuvaa rodun heikkenemistä voidaan vastustaa
23249: tehoisasti juuri liikuntaharjoitusten avulla.
23250: Mitä voimistelun ja urheilun siveellisesti kehittävään mer-
23251: kitykseen tulee, totuttavat ne nuorisoa hyvän kurin vaati-
23252: muksiin, toverillisuuteen ja yhteistoimintaan. Kun työpäivää
23253: useimmilla aloilla on nyttemmin lyhennetty, on suurella
23254: osalla maamme nuorisoa entistä enemmän vapaata aikaa,
23255: jonka mahdollisen väärinkäytön ehkäisemiseen on ajoissa
23256: huomiota kiinnitettävä. Varsinkin nykyoloissa voidaan voi-
23257: mistelun ja urheilun avulla tehdä todennäköisesti entistäkin
23258: tuloksellisempaa ja tarkoituksenmukaisempaa kasvatustyötä.
23259: Kansamme tulevien sukupolvien terveyden ja kaikinpuolisen
23260: kehityksen, niin ruumiillisen kuin henkisenkin, turvaa-
23261: miseksi on tärkeää, että nykyinen sukupolvi tuntee velvolli-
23262: suutensa tässä asiassa, minkä vuoksi valiokunnan mielestä
23263: vaitionkin oli·si ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin puheena-
23264: olevan pyrkimyksen edistämiseksi.
23265: Valiokunta on näin ollen sitä mieltä, että edellä mainitut
23266: anomusehdotukset ovat kannatusta ansaitsevia, ja ehdottaa,
23267: Voimistelun ja urheilun edistäminen. 3
23268:
23269: että vuodeksi 19>18 myönnettäisiin voimistelu- ja urheilutar-
23270: koituksiin 60,000 markan määräraha, jolla olisi tuettava tär-
23271: keimpiä koko maan käsittäviä, tällä alalla toimivia järjestöjä.
23272:
23273:
23274: Yksityisluontoinen voimistelun Ja urheilun har'l'astus
23275: on maassamme viime aikoina ollut ilahduttavan vilkasta,
23276: mikä osoittaa, että tämä harrastus on ollut todellisen tarpeen
23277: herättämää. :Monet henkilöt ja järjestöt ovat kuitenkin saa-
23278: neet tehdä paljon uhrautuvaa työtä tällä alalla, ennenkuin
23279: yhteiskunta on ryhtynyt asiaa edistämään. Suurinta huo-
23280: miota ansaitsevat Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto, Suo-
23281: men Naisten Liikuntakasvatusliitto ( ent. Voimisteluliitto),
23282: Suomen Uimaliitto ja Suomen Palloliitto. Näiden kehitys
23283: käy ilmi seuraavista numeroista:
23284:
23285: Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto:
23286: Vuosi 1907 1909 1911 1913 1915 1916
23287: J·äsenluku 5,8315 11,2'16 16,09i9 215,3183 32,011 38,149
23288:
23289: Suomen Naisten Liikuntokasvatusliitto:
23290: Vuosi 1899 1901 1909 1915
23291: Jäsenluku 200 2160 800 1,000
23292:
23293: Suomen Uimaliitto:
23294: Vuosi 1906 1907 1910 1915 1916
23295: Jäsenluku 354 1,290 2,2141 3,213 3,9'30
23296:
23297: Suomen Palloliitto:
23298: Vuosi 1907 1910 1913 1915 1916
23299: Jäsenluku ........ 400 5-50 700 800 1,000
23300:
23301: Valiokunnalle ei ole ollut tuntematonta, että näiden lisäksi
23302: toimii maassamme tällä alalla useita muitakin järjestöjä,
23303: 4 1917.- Anomusmietintö N:o 18.
23304:
23305: /joista ensi sijassa mainittakoon Suomen Voimistelunopettaja-
23306: liitto ja Suomen 1Voimistelunopettajattarien 1iitto, mutta
23307: katsoen siihen, että v.altionavustuks.e]la olisi liikuntaharjoi-
23308: tusten edistämistä koetettava tukea etupäässä kansan laajo-
23309: jen kerrosten keskuudessa, ehdoiJtaa valiokunta, että valtion-
23310: avustuksesta tulisivat os-allisiksi vain ensinmainitut neljä
23311: järjestöä.
23312:
23313:
23314:
23315: Myönnettävä määräraha olisi jätettävä kokonaisuudessaan
23316: Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton hoidettavaksi ja käytet-
23317: täväksi, mutta tämän liiton tulisi myöntää Suomen Naisten
23318: Liikuntakasvatusliitolle 9,000 markkaa, Suomen Uimaliitolle
23319: 4,000 markkaa ja Suomen Palloliitolle '2,000 markkaa seuraa-
23320: vassa esitettyihin tarkoituksiin.
23321: Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton tulee omalta osal-
23322: taan edistää liikuntaharjoituksia etupäässä vähävaraisten ja
23323: ruumiillista työtä tekevien kansanluokkien keskuudessa. Se
23324: tapahtuu valiokunnan mielestä tehokkaimmin siten, että neu-
23325: vontatyön, opetustoiminnan ja kurssien avulla kehitetään ky-
23326: keneviä johtajia ja johtajattaria, jotka ympäristössään par-
23327: haiten herättävät harrastusta asiaan ja ohjaavat harjoituksia.
23328: V ara;ttomille asiaaninnostuneille henkilöille on myönnettävä
23329: stipendejä heidän voidakseen ottaa osaa mainittuihin kurssei-
23330: hin. Vielä on tärkeää saada kustannetuksi helppotajuista br-
23331: jallisuutta halvalla myytäväksi seurojen jäsenille. Niinikään
23332: on suotavaa, että piirustuksia hankkimalla ja antamalla oh-
23333: jausta työnjohdossa edistetään urheilukenttien ja voimistelu-
23334: sali·en rakentamista. Poikkeusta'Pauksissa tulee liiton myöskin
23335: auttaa liikuntaharjoitusten alkuunpanoa myöntämällä yksi-
23336: tyisille seuroille avustusta ohjaajien palkitsemiseen, huoneus-
23337: tojen vuokraamiseen ja harjoitusvälineiden hankkimiseen. Lii-
23338: ton on käytettävä 5,000 markkaa naisjäsentensä hyväksi, mie-
23339: luimmin yhteistoiminnassa Suomen Naist.en Liikuntakasva-
23340: tusliiton kanssa, ja samoin 5,000 markkaa liittoon kuuluvien
23341: ruotsinkielisten hyväksi mieluimmin Finlands Svenska Gym-
23342: Voimistelun ja urheilun edistäminen. 5
23343:
23344: nastik- och Idrottsförbund nimisen järjestön välityksellä.
23345: Edelleen on liiton pidettävä silmällä, että koko sen määrära-
23346: hasta, 45,000 markasta, vähintään 215,000 markkaa tullee käy-
23347: tetyksi 1iikuntoharjoitusten edistämis·een nimenomaan ruu-
23348: miillisen työn tekijäin muodostamissa seuroissa, jotka toimi-
23349: vat vähävaraisen kansan, työväestön piirissä.
23350: Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitolle myönnettävä
23351: valtioapu on käytettävä etupäässä _johtajattarien valmista-
23352: miseen naisten voimisteluseuroja ja lastenleikkejä varten.
23353: Erikoista huomiota on valiokunnan mielestä pantava ohjaa-
23354: jien valmistamiseen n. s. leikkikenttiä varten. Tämänkin lii-
23355: ton on myi;innettävä stipendejä sellaisille varattomille, jotka
23356: haluaisivat ottaa osaa johtajatarten valmistuskursseihin.
23357: Mitä Suomen Uimaliittoon ·tulee, joka muun toimintansa
23358: ohella työskentelee uintiopetuksen edistämiseksi Suomessa,
23359: 01.;. sillä:kin valiokunnan mielestä tärkeä tehtävä. Eri kau-
23360: punkien uimaseurat ovat kyllä suurella menestyksellä. toi-
23361: meenpanneet kursseja uimataidon kohottamiseksi. Mutta sekä
23362: uimisen harrastus että taito ovat kuitenkin meidän vesirik-
23363: kaassa maassamme laajemmallakin alalla suuresti kehityk-
23364: sen tarpeessa, jota lukuisat hukkumistapaukset myöskin sel-
23365: västi todistavat. Valiokunnan käsityksen mukaan liitolle eh-
23366: dotettu avustus tekee sille mahdolliseksi kesäisin toimeen-
23367: panna uimakursseja eri paikkakunnilla, sekä kaupungeissa
23368: että maaseudulla, kuin myöskin julkaista helppotajuisia kir-
23369: jasia laajoihin piireihin halvalla myytäviksi.
23370: Suomen Palloliiton toteutettavana on nykyään ohjelma,
23371: jota ilman suomalainen urheiluelämä jäisi varsinkin kasvat-
23372: tavalta merkitykseltään vajavaiseksi, sillä juuri erilaiset pal-
23373: loleikit ovat ensinnäkin luonnollisena ylimenoastoona. leikistä
23374: urheiluun ja toiseksi sinänsä, joukkuetoimintana, luonteel-
23375: taan kasvattavia. Sen vuoksi Suomen Palloliitto ansaitsee
23376: kannatusta varsinkin sikäli kuin se pyrkii levittämään sel-
23377: laisia palloleikkejä, joita vähävaraisetkin kansanluokat sekä
23378: kaupungeissa että maaseuduUa v·oivat harjoittaa. Myönnet-
23379: tävä valtioapu onkin mainitun liiton käytettävä etupäässä
23380: juuri tähän tarkoitukseen.
23381: 6 1917. - Anomusmietintö N :o 18.
23382:
23383: Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton tuhsi jättää kerto-
23384: mus sekä omasta että muiden edellä! mainittujen liittoj.en toi-
23385: minnasta ja tili varojen käyttämisestä valtion viranomaisille.
23386:
23387: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa valiokunta kun-
23388: nioittaen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi,
23389:
23390: että liikwntohJarj'oitusten <edistämiseen vuo-
23391: deksi 1918 myönnettäisiin 60,000 markan maa-
23392: räraha Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton käy-
23393: tettäväksi perusteluissa mainitulla tavalla.
23394:
23395: Helsingissä 2 1 p :nä kesäkuuta 1917.
23396: 1
23397:
23398:
23399:
23400:
23401: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hag-
23402: man, varapuheenjohtaja Latv,ala, jäsenet Ala-Kulju, Alhai-
23403: nen, Huhtinen, Hälvä, T. Ikonen, Johansson, Kokko, Lehti-
23404: mäki, Leppä, Orasmaa, Sundblom, Toivonen, W aljakka,
23405: Wihersalo (osittain) ja P. Virkkunen ynnä osittain varajäse-
23406: net S. Haapanen, Hornborg, Malmivaara ja Salomaa.
23407:
23408:
23409:
23410:
23411: He1singissä, Suomen Senaatin ikirjapainoss,a, 1917.
23412: 1917.- Anomusmietintö N:o 19.
23413:
23414:
23415:
23416:
23417: Työväenasiainvaliokunnan
23418: m i e t i n t ö N :o 2 kotiteollisuus- ja vaatetus-
23419: työläisten työoloja koskevain anomusehdotus-
23420: ten johdosta.
23421:
23422: Eduskunta on lähettänyt Työväenasiainvaliokuntaan
23423: valmisteltavaksi edustaja Mäkisen y. m. anomusehdotuksen
23424: N :o 82 tutkimuksen toimeeupanemisesta kotiteollisuustyö-
23425: läisten aseman suojaamiseksi ja edustaja Kiiskis·en y. m. ano-
23426: musehdotuksen N :o 816, joka tarkoittaa tilastollisen tutki-
23427: muksen toimittamista vaatetustyöläist-en työoloista. Kun
23428: myöskin ensiksimainitussa alotteessa esitetty tutkimus pää-
23429: asiallisesti tulisi koskemaan vaatetustyöläisiä, on Valio-
23430: kunta ottanut nämä alatteet yhdessä käsiteltäviksi.
23431:
23432:
23433: Edellisessä puheenaolevista anomus·ehdotuksista pyyde-
23434: tään Eduskuntaa anomaaill, että hallitus vii:Pymäittä asettaisi
23435: miehistä ja naisista kokoonpannun komitean tutkimaan n. s.
23436: kustannusjärjestelmällisen kotiteollisuuden alalla työskente-
23437: l·evi.en henkilöid·en elinehtoja ja siten saatujen havaintojen
23438: perusteella ryhtyisi tällä alalla tarpeen vaatimiin suojelus-
23439: toimenpit-eisiin. .Jälkimäisessä taas esitetään Eduskunnan
23440: anottavaksi, että hallitus viipymättä v·elvoittaisi teollisuus-
23441: hallituksen toimittamaan vaatetustyölläisten työoloista tilas-
23442: tollisen tutkimuksen, jossa otettaisiin huomioon työttömyys,
23443: työaika, yli-, yö-, pyhä- ja kotityö, työpalkka, työhuoneolot,
23444: terveyssuhteet ja kuolleisuus ynnä muut ammattialaa kos-
23445: kevat seikat. Samansuuntaisia. alotteita on tehty myöskin
23446: kolmilla viimeisillä valtiopäivillä, mutta ne ovat jääneet
23447: eduskunnassa käsittelemättä.
23448: .
23449: 2 1917 . ....,_ Anomusmietintö N :o 19.
23450:
23451: S.ellaisi.a teollisuustyöväestön työoloja koskevia tutki-
23452: muksia, joita käsiteltävinä olevissa anomusehdotuksissa tar-
23453: koitetaan, on maassamme viime vuosina toimitettu useilta
23454: eri ammattialoilta. Tällöin on osittain otettu huomioon
23455: myöskin vlJ,atetusteollisuus, jonkru alalta on vuonna 1907 toi-
23456: mitettu ompelijattarien ammattioloja selvittävä tutkimus.
23457: Sitäpaitsi on eräissä muissa, kuten ammattityöläisten toi-
23458: meentuloehdoista vuosina 1908 ja 1909 sekä teollisuuksien
23459: ja käsiammattiliikkeiden työrujasta vuonna 19'10 toimite-
23460: tuissa tutkimuksissa jonkun verran kajottu myöskin-vaate-
23461: tustyöläisten työoloihin.
23462: Näillä työtilastollisilla tutkimuksilla on V aliakunnan
23463: käsityksen mukaan huomattawa sosiaalinen merkitys. Ne
23464: valaisevat laajojen kansankerrosten e1inehtoja ja tarjoavat
23465: siten, varsinkin jos ne toimiteta3Jn riittävän perusteellisesti
23466: ja erityisesti vallitsevia epäkohtia silmällä pitäen, kiinteän
23467: pohjan työväestön aseman parantamista tarkoittaville yh-
23468: teiskunnallisille uudistuksil'le. Erittäinkin on varutetusteol-
23469: lisuus V aliakunnan mielestä sellainen työala, jolla työolo-
23470: jen perinpohjainen selvitys on tarpeen.
23471: Tällä ammattialalla, joka paitsi varsinaista puku- ja lii-
23472: navaateteollisuutta käsittää sellaisten tuotteiden kuin esim.
23473: lakkien ja hiattujen, kravattien, kaulusten, sukkien, esiliinain,
23474: trikoo-, turkkuri-, kirjailu- ja nukketöiden, sateenvarjojen
23475: ja erilaisten muotitavarain valmistuksen, työskentelee suuri
23476: joukko työläisiä. Niiden luku ei tosin viraJlisten tilastotie-
23477: tojen nojalla ole edes osapuilleen määrättävissä, mutta vaa-
23478: tetustyöntekijäin liiton viime vuosina tärkeimmistä asutus-
23479: keskuksista kokoomain ti,etojen mukaan olisi niiden luku-
23480: määrä läilies 10,000. Todellisuudessa niitä li<enee vie1äkin
23481: enemmän.
23482: :Nämä työntekijät, joista suurin osa on naif?työläisiä, työs-
23483: kentelevät monessa suhteessa epäedullisemmissa oloissa kuin
23484: työläiset useilla muilla ruloiUa. Työ on, mikäli sitä ei tehdä
23485: varastotyönä, ,enimmäkseen sesonkityötä, ja kiireellisiä työ-
23486: aikoja seuraa niinmuodoin säännöllisesti työttömiä aikoja.
23487: Työpaikat ovat usein pieniä käsityöliikkeitä, jois,sa tervey-
23488: Kotiteollisuus- ja vaatetustyöläiset. 3
23489:
23490: derlisiä ja muita työntekijäin kannalta varteenotettavia nä-
23491: kökohtia ·ei ole samassa määrässä pi<letty silmällä kuin suu-
23492: remmissa tehdasmaisi;;sa yrityksissä. Samaten ovat työ-
23493: palkat varsinkin nai.styöntekijöillä usein hyvinkin alhaiset,
23494: vaikeuttaen siten heidän toimeentuloaan ja saattaen osan
23495: heistä etenkin työttöminä aikoina turvautumaan erilaisiin,
23496: usein siveellisesti epäilyttäviin sivuansioihin.
23497: ·Sen ohessa on huomattava, että meil'lä on vaatetusteolli-
23498: suuden alalla, erittäinkin nykyisen sodan aikana, tullut en-
23499: tistäänkin laajemmalti käytäntöön sellainen työmuoto, että
23500: työnantaja teettää työn antamistaan työtarpeista työnteki-
23501: jäin kotona. Tämä n. s. kustannusjärjestelmällinen kotiteol-
23502: lisuus, jonka käytt.ö muilla työaloilla lienee viime aikoina
23503: supistunut aivan vähiin, on kyllä työnantajille monessa suh-
23504: teessa edullinen. Nämä vapautuvat siten sellaisista huomat-
23505: tavista liikemenoista kuin esim. työhuoneisiin, lämpöön ja
23506: valaistukseen ynnä työvälineisiin menevistä kustannuksista
23507: ja voivat kuitenkin pitää työpalkkoja pienempinä kuin vas-
23508: taavassa tehda·s- tai käsityössä, jotapaitsi työntekijäin luku-
23509: määrää käy sopivasti tarpeen mukaan lisääminen tai vähen-
23510: täminen. Mutta toisin on asianlaita työntekijäin kannalta
23511: katsottuna. Nä'mä ovat usein naisia ja alaikäisiä henkilöitä,
23512: jotka eivät voi työskennellä varsinaisissa työpaikoissa ja jot-
23513: ka senvuoksi ovat pakotetut antamaan työvoimansa työnan-
23514: tajan tällä tavoin käytettäväksi, siten jääden ulkopuolelle ta-
23515: vallisten työväensuojeluslakien antaman suojeluksen. Hei-
23516: dän täytyy pitää työhuoneina tähän tarkoitukseen usein ai-
23517: van soveltumattomia a•suntojaan., ja he joutuvat vuorostaan
23518: osaksi suorittamaan ne · työkustannukset, joista työnantaja
23519: vapautuu. Siitä huo'limatta heidän on, tyytyminen heille
23520: -t~rjottuun pieneen kappalepalkkaan, ja saad~kseen päivit-
23521: täisen ansionsa tehdas- tai käsityöläisten palkan tasalle täy-
23522: tyy heidän usein luonnottomasti pitentää työaikaansa. Tällä
23523: tavoin kotityöläiset myöskin tulevat vaikeuttamaan muiden
23524: amma.ttitoveriensa työpalkkain parantamista tarkoittavia
23525: pyrkimyksiä, ja kun heidän keskuudessaan on vaikeata saada
23526: aikaan järjestäytymistä, eivät he omin neuvoin kykene työ-
23527: olojaan parantamaan.
23528: 4 1917. - Anomusmietintö N :o 19.
23529:
23530: Näiden epäko'htain vuoksi on kustannusjärjestelmä ulko-
23531: mail1a yleisesti joutunut erityisen huomion esineeksi, ja
23532: eräissä maissa on jo tällä alalla saatu aikaan työntekijäin suo-
23533: jelemista tarkoittavia lainsäännöksiä. Tällöin on etupäässä
23534: pyritty saamaan kappalepalkan alin raja määrätyksi ja sitä
23535: varten säädetty asetettavaksi erityisiä palkkalautakuntia, jo-
23536: tapaitsi työnantajia on velvoitettu pitämään kotityöntekijöis-
23537: tään tarkastusviranomaisten saatavissa olevia luetteloita.
23538: Meillä on huomio oHut kiint.yneenä elinkeinona harjoitettuun
23539: itsenäiseen kotiteollisuuteen, jonka edistämistä varten ase-
23540: tettiin vuonna 1906 ·erityinen kotiteollisuuskomitea, ja täma
23541: etupäässä maaseudulla esiintyvä kotiteollisuuden muoto on-
23542: kin viime vuosina hallituksen ja yksityisten järjestöjen toi-
23543: mesta pääpiirteissään saatu ohjatuksi sen harjoittajain etuja
23544: turvaa:valle J)ohjalle. Mutta kustannusjärjest.e1mällinen, lä-
23545: hinnä kaupungeissa ja niitten ympäristöissä tavattava koti-
23546: teollisuus ei ole tähän saakka ollut yhteiskunnallisen huo-
23547: lenpidon esineenä.
23548: Näistä syistä, ja kun edellämainittu vuonna 1907 toimi-
23549: t.ettu tutkimus, joka rajoittui vain osaan vaatetustyöläisistä,
23550: ei valaise nykyisiä työoloja tällä ammattialalla eikä siinä
23551: yleensäkään kajota kotityöläisten työoloihin, katsoo Valio-
23552: kunta olevan tärkeätä, että pikimmiten pannaan toimeen pu-
23553: heenaolevissa anomusehdotuksissa esitetty tutkimus, jossa,
23554: vaatetusteollisuuteen rajoittuen, erityisesti kiinnitetään huo-
23555: miota työnantajain laskuun kotityötä tekeväin työläisten työ-
23556: oloihin. Tällaiseen tutkimukseen on Valiokunnan käsityksen
23557: mukaan sitäkin enemmän syytä, kun myöskin vaatetustyö-
23558: läisten taholta on eri kertoja pyydetty sellaista toimitetta-
23559: vaksi.
23560: 'Dutkimuksen toimeenpano voitaisiin Valiokunnali1 mie-
23561: lestä sopivasti järjestää noudattamalla sitä menettelytapaa,
23562: jota tähän sa,akka on suuremmi.ssa tämäntapaisissa tutkimuk-
23563: sissa käytetty. HuoLenpito asiasta dlisi uskottava teollisuus-
23564: hallitukselle, jonka ylivalvonnan alaisena varsinaisen tutki-
23565: mustyön suorittaisi joku siihen perehtynyt henkilö. Sen
23566: ohessa tulisi tutkimusta varten asettaa asiantuntijoista, tut-
23567: Kotiteollisuus- ja vaatetustyöläiset. 5
23568:
23569: kittavan ammattialan laadun vuoksi sekä miehistä että nai-
23570: sista kokoonpantu toimikunta, jonka tehtävänä olisi tarvit-
23571: tavain neuvojen ja ohjeid-en antaminen. Ja tutkimuksen pää-
23572: tyttyä pitäisi teollisuushallituksen, sen mukaisesti mitä edel-
23573: lisessä puheenaolevista alotteista nimenomaan esitetään ja
23574: niinkuin tähänkin saakka usein on ollut määrättynä, yksissä
23575: neuvoin mainitun toimikunnan kanssa tutkimuksesta annet-
23576: tavan kertomuksen ohella tehdä hallitukselle ehdotuksia sel-
23577: laisiksi työntekijäin suojelemista tarkoittaviksi toimenpi-
23578: teiksi, joita voidaan pitää tarpeen vaatimina.
23579: Edellä esittämänsä nojaHa Valiokunta kunnioittaen eh-
23580: dottaa Eduskunnan anottavabi,
23581:
23582: että Hallitus viipymättä antaisi Teollisuus-
23583: hallitukselle toimeksi yksissä neuvoin Hallituk-
23584: sen määrättävän, miehistä ja naisista kokoon-
23585: pannun toimikunnan kans.sa ~oi)mituCtop, tilas~
23586: tallisen tutkimuksen maamme vaatetustyöläis.:.
23587: ten työoloista, pitii!en silmällä erittäinkin n. s.
23588: kustannusjärjestelmällistä kotiteollisuutta tällä
23589: alalla, sekä tutkimuksen valmistuttua antaa Hal-
23590: 1
23591: litukselle kertomuk8en siitä ynnä ne esitykset ja
23592: ehdotukset, joita tutkimtt~ts saattaa aiheuttaa.
23593:
23594:
23595:
23596: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Pert-
23597: tilä, varapuheenjohtaja Pärssinen, jäsenet Hjelt, Hyöki, Ja-
23598: lava, Kiiskinen, Laakkonoo, Leinonen, Leppänen, Lumi-
23599: vuokko (osittain), Murto, Mäkinen, Pohjaväre, Rantakari
23600: (osittain), Sariola, Sinkko ja Thuneberg (osittain) sekä osaksi
23601: varajäsenet Rikkonen ja Åkerblom.
23602:
23603: Helsingissä kesäkuun 19 päivänä 1917.
23604: Helsingiasä, Suomen Senaatin kirj111painossa, 1917.
23605: 1917. - Edmk. anom. - Anomusmiet. N :o 19.
23606:
23607:
23608:
23609:
23610: Suomen Eduskunnan anomus
23611: tilastollisen tutkimuksen toimittamisestl' koti-
23612: teollisuus.. ja vaatetustyöläisten työoloista.
23613:
23614: Eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia, jo0tka tarkoit-
23615: tavat tutkimuksen toimeenpanemista kotiteollisuust;yö}äisten
23616: aseman suojaamiseksi sekä tilastollisen tutkimuksen toimit-
23617: tamista vaatetustyöläisten työoloista.
23618:
23619: Teolli&uustyöväestön työoloja koskevia tutkimuksia on
23620: Suomessa viime vuosina toimitettu useilla eri ammatti,aloilla.
23621: Tällöin on osittain otettu huomioon myöskin vaatetusteolli-
23622: suus, jonka alalta on vuonna 19017 toimitettu ompelijattarien
23623: ammattioloja selvittävä tutkimus. Sitäpaitsi on eräissä
23624: muissa tutkimuksissa, kuten ammattityöl~isten toimeentulo-
23625: ehdois,ta vuosina 1908 ja 1909 seh teollisuuksien ja käsi-
23626: ammattiliikkeiden työajasta vuonna 19·10 toimitetuissa, jon-
23627: kun verran kosketeltu myöskin vaatetustyöläisten työoloja.
23628: Tällaisilla työtilastollisilla tutkimuksilla on 'huomattava
23629: sosiaalinen merkitys. Ne valaisevat laajojen kansank·erroBten
23630: elinehtoja ja tarjoavat siten, varsinkin jos ne toimitetaan riit-
23631: täV1än perusteellisesti ja vallitsevia epä.kohtia silmällä pitäen,
23632: kiinteän pohjan työväestön aseman parantamista tarkoitta-
23633: villfl yhteiskunnallisille uudistuksille.
23634: Va~tetusteollisuus on sellainen työala, jolla työolojen pe-
23635: rinpohjainen selvitys on tarpeen. Tällä ammattialalla, joka
23636: paitsi varsinaista puku- ja liinavaateteollisuutta käsittää sel-
23637: laisten tuotteiden kuin lakkien ja hattujen, kravattien,
23638: kaulusten, sukkren, esiliinain, trikoo-, turkkuri-, kirjailu- ja
23639: nukketöiden, sat.eenvarjojen ja erilaisten muotitavarain val-
23640: mistuksen, työskentele€ suuri joukko työläisiä. Niiden luku
23641: 2 1917.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 19.
23642:
23643: ei tosin virallisten tilastotietojen nojalla ole määrättävissä,
23644: mutta Suomen Vaatetustyöntekijäin liiton viime vuosina tär-
23645: keimmistä asutuskeskuksista kokoomain tietojen mukaan olisi
23646: näiden työläisten lukumäärä lähes 10,000. Todellisuudessa
23647: niitä lienee vieläkin enemmän.
23648: Nämä työntekijät, joista useimmat ovat naisia, työ·s-
23649: kentelevät monessa suhteessa epäednllisemmissa oloissa kuin
23650: us·eitten muitten ammattialoj.en työläiset. Työ on, mikäli sitä
23651: ei tehdä varastotyönä, enimmäkseen sesonkityötä, ja kiireel-
23652: lisiä työaikoja seuraa niinmuodoin säännöllisesti työtön aika.
23653: Työpaikat ovat usein pieniä käsityöliikkeitä, joissa tervey-
23654: del1i.siä ja muita työntekijäin kannalta varteenotettavia nä-
23655: kökohtia -ei ol-e samassa määrässä pidetty silmällä kuin suu-
23656: ~emmissa, tehdasmaisissa yrityksissä. Työpalkat ovat var-
23657: sinkin naisilla usein 'hyvin alhaiset, minkä vuoksi työnteki-
23658: jäin toimeentulo on vaikeata ja. osa heistä joutuu etenkin työt-
23659: töminä aikoina turvautumaan erilaisiin, usein siveellisesti
23660: epäilyttäviin sivuansioihin.
23661: Suomflssa on vaatetust-eollisuuden alalla, flrittäinkin
23662: nykyisen sodan aikana, tullut flntistä laajflmma,lti käy-
23663: täntöön sellainen työmuoto, että työnanta<ja. te-ettää työn
23664: työntekijäin kotona. Tämä n. s. kustannusjärj.es.telmäi-
23665: nen kotiteolli.suns, j'Onka käyttö muilla työaloilla liflnoo
23666: viime aikoina supistunut aivan vähiin, on kyLlä työn-
23667: antajillfl monessa suhteessa fldullinen. He vapautuvat si-
23668: ten sellaisista. huomattavista. liikemenoi.sta kuin ·esim. työ-
23669: huoneisiin, lämpöön ja valaistukseen ynnä työvälineisiin me-
23670: nevistä kustannuksista. Samalla he kuitenkin voivat pitää
23671: työpalkkoja pienempinä kuin vastaavassa tehdas- tai• kä~:>i
23672: työssä, jotapaitsi työntekijäin lukumäärää käy sopivasti tar-
23673: peen mukaan lisääminen tai vähentäminen. Mutta toisin on
23674: asianlaita työnt.ekijäin kannalta katsottuna. He eivät voi
23675: työskennellä varsinaisissa työpaikoissa ja ovat senvuoksi pa-
23676: kotetut tarjoamaan työvoimansa edellä mainitulla tava:lla
23677: työnantajan k•äytettäväksi, siten jääd·en ulkopuolelle työ-
23678: väensuojeluslakien antaman suojeluksen. Heidän täytyy
23679: pitää työhnoneina tähän tarkoituks.een usein aivan soveltu-
23680: Kotiteollisuus- ja vaatetustyöläiset. 3
23681:
23682: mattomia asuntojaan, tällä .tavoin joutuen vuorostaan osaksi
23683: suorittamaan ne työkustannukset. joista työnantaja vapau-
23684: tuu. Siitä huolimatta työläisten on tyytyminen pieneen kap-
23685: palepalkkaan, ja saadakseen päivittäisen ansionsa tehdas- ja
23686: käsityöläisten palkan tasalle täytyy heidän usein luonnotto-
23687: masti pitentää työaikaansa. Kun heitä on vaikea saada jär-
23688: .ie~täytymään, eivät he omin neuvoin kykene työolojaan pa-
23689: rantamaan. SamaJla kotityöläiset tulevat vaikeuttamaan am-
23690: mattitoveriensa työpalkkain parantamista tarkoittavia pyr-
23691: kimyksiä.
23692: Tällaisten epäkohtien vuoksi on kustannusjärjestelmä
23693: ulkomailla yleisesti joutunut erityisen huomion esineeksi.
23694: Eräissä maissa on tällä alalla jo saatu aikaan työntekijäin
23695: suojelemista tarkoittavia lainsäännöksiä. Tällöin on etupäässä
23696: pyritty saamaan kappalepalkan alin raja määrätyksi ja sitä
23697: varten säädetty asetettavaksi erityisiä palkkalautakuntia, jo-
23698: tapaitsi työnantajat ovat velvoitetut pitämään kotityönteki-
23699: jöistään tarkastusviranomaisten saatavissa olevia luetteloita.
23700: Suomessa on elinkeinona harjoitetun i'tsenäisen kotiteollisuu-
23701: den ·edistämistä varten vuonna 19016 asetettu erityinen koti-
23702: teollisuuskomitea. Mainittu, etupäässä maaseudulla esiintyvä
23703: kotiteollisuuden muoto onkin viime vuosina hallituksen ja
23704: yksityisten järjestöjen toimesta päläpiirteissään saatu ·ohja-
23705: tuksi sen harjoittajain etuja turvaavalle pohjalle. Mutta kus--
23706: tannusjärjestelmäinen, lähinnä kaupungeissa. ja niitten ym-
23707: päristöissä tavattava koHteollisuus ei ole tähän saakka ollut
23708: yhteiskunnallisen huolenpidon esineenä.
23709: Näistä syistä ja kun edellä mainittu vuonna 1907 toimi-
23710: tettu tutkimus, joka rajoittui vain osaan vaatetustyöläisistä,
23711: ei valaise nykyisiä työoloja eikä siinä yleensä kajotakaan
23712: kotityöläisten oloihin, katsoo Eduskunta olevan tärkeätä,
23713: että ensi tilas~:-a pannaan toimeen puheena olevissa anomus-
23714: ehdotuksissa ·esitetty tutkimus, jossa, vaatetusteollisuuteen
23715: rajoittuen, erityisesti kiinnitetään huomiota niiden työläisten
23716: työoloibin, .iotka tekevät kotityötä työnantajain laskuun.
23717: Tutkimuksen toimeenpano voidaan sopivasti järjestää nou-
23718: dattamalla sitä menettelytapaa, jota tähän saakka on suurem-
23719: 4: 1917.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 19.
23720:
23721: missa tämäntapaisissa tutkimuksissa käytetty. Huolenpito
23722: aoiasta olisi uskottava T·eollisuushallitukselle, jonka valvon-
23723: nan alaisena varsinaisen tutkimustyön suorittaisi joku siihen
23724: perehtynyt henkilö. Sen ohessa tulisi tutkimusta vaden aset-
23725: taa asiantuntij.oista, sekä miehistä ett.ä naisista, kokoonpantu
23726: toimikunta, jonka tehtävänä olisi tarvittavain neuvojen ja
23727: ohjreiden antaminen. Tutkimuksen päätyttyä pitäisi T·eolli-
23728: suushallituksen yksissä neuvoin mainitun toimikunnan kanssa
23729: tutkimuksesta annettavan kertomuksen ohella tehdä halli-
23730: tukselle ehdotuksia sellaisiksi työntekijäin suojelemis'ta tar-
23731: koittaviksi toimenpiteiksi, joita voidaan pitää tarpeen vaa-
23732: timina.
23733: Edellä esittämänsä nojalla Eduskunta anoo,
23734:
23735: että Hallitus viipymättä antaisi Teollisuus-
23736: hallitukselle toimeksi yksissä neuvoin Hallituk-
23737: sen määrättävän, miehistä ja naisista kokoon-
23738: pannun toimikunnan k'anssa tloilmi.tuttaa tilas-
23739: tollisen tutkimuksen maamme vaatetustyöläis-
23740: ten työoloista, pitäen silmällä erittäinkin n. s.
23741: ku~Stannusjärjestelmäistä kotiteollisuutta tällä
23742: alalla, sekä tutkimuksen valmistwttua antaa Hal-
23743: litukselle kertomuksen siitä ynnä ne esitykset ja
23744: ehdotukset, joita tutkimus saattaa aiheuttaa.
23745:
23746: Helsingissä 2;6 päivänä kesäkuuta 19'17.
23747:
23748:
23749:
23750:
23751: ----~------~-----~----------~...______
23752:
23753:
23754: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
23755: 1917. - Anomusmietintö N :o 20.
23756:
23757:
23758:
23759:
23760: Sivistysvaliokunnan mi~
23761: t i n t ö N :o 7 määrärahan myöntämistä Kan-
23762: san Näyttämö-Osakeyhtiölle tarkoittavan ano-
23763: musehdotuksen johdosta.
23764:
23765: Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi on Eduskunta lä-
23766: 1hettänyt ·edustaja Lepän y. m. anomusehdotuksen n:o 39,
23767: joka koskee 25,000 markan suuruisen vuotuisen valtioavun
23768: myöntämistä Kansan Näyttämö-Osakeyhtiölle.
23769: Mainitun yhtiön ylläpitämän teatterin toiminta on jo
23770: useita vuosia sitten tunnustettu valtioavun saamisen arvoi-
23771: ,seksi; ja senaatti ·On nyttemmin kuluvan vuoden men:oarvio-
23772: ehdotuks·een ottanut puheenaolevan teatterin kannatuk:seksi
23773: 25,000 markan suuruisen avustuksen. Teatterin pysyminen
23774: taiteellisesti tyydyttävällä kehityskannalla riippuu epäile-
23775: mättä suuresti sen aikaisemmin nauttiman valtioavun jatku-
23776: misesta. On nimittäin vaikeaa saada tällaisen teatterin yllä-
23777: pitämis·een kyllin suurta aineellista kannatusta sitä lähinnä
23778: suosivan vähävaraisen työväestön piiristä, jolle teatteri kan-
23779: sanomaisen tarkoitusperänsä saavuttamiseksi antaa halpa-
23780: hintaisiakin näytäntöjä. Näin ollen valio'kunta puoltaa. mai-
23781: nitun anomusehdotuksen hyväksymistä, kuitenkin si11ä edel-
23782: lytyksellä, että teatteri antaa myöskin :vierailunäytäntöjä
23783: maas@duilla, mikäli nämä eivät ehkäise sen taiteellisia 'PYr-
23784: kimyksiä.
23785: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, valiokunta kunnioit-
23786: taen ehdottaa Eduskunnan anotta:vaik:si,
23787: ,
23788:
23789: että K'ansan N äyttämö-OSJakey htiölle edel-
23790: Zeen vuodesta 1918 allda,en myöntnettäisiin sen
23791: 2 19l7. - Anomusmietintö N :o 20.
23792:
23793: ylläpitämän teabterin kawY~;alukseksi 25,000 mar-
23794: kan .stu.urru,inen vuotuilnen määräraha.
23795:
23796: Helsingissä 21 p:nä kesäkuuta 19'17.
23797:
23798:
23799:
23800:
23801: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hag-
23802: man, varapuheenjohtaja Latvala, jäsenet Ala-Kulju, Alhai-
23803: nen, Huhtinen, Hälvä, T. IkoneD,, Johansson, Kokko, Lehti-
23804: mäki, Leppä, Orasmaa, Sundblom, Toivonen, W aljakka ja
23805: P. Vlirkkunen ynnä osittain varajäsenet S. Haapanen, Horn-
23806: borg ja Salomaa.
23807:
23808:
23809:
23810:
23811: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjap.ainos.sa, 1917.
23812: 1917. - AnomUSJDietintlS N:o 21.
23813:
23814:
23815:
23816:
23817: Lakivaliokunnan mietintö
23818: N :o 10 anomusehdotuksen johdosta, joka tar-
23819: koittaa lisätyn tarkastuksen ja valvonnan
23820: aikaansaamista vankeinhoidossa.
23821:
23822: , Eduskun-ta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lähet-
23823: tänyt 'Pu;heenaolevan, edustaja Hultinin tekemän •anomuseh-
23824: dotuksen N:o 16.
23825:
23826:
23827: :Anomusehdotubessa lausutaan, että vankeinhoidon v-al-
23828: vonta ei: tätä nykyä ole meillä tyydyttävä. Se kuuluu lähinnä
23829: vankeinhoitohal'litukselle ja sen päällikölle, mutta muiden
23830: virkatoimien vuoksi nämä eivät voi omistaa siihen riittävästi
23831: aikaa; ja kun kuvernööri-en ja prokuraattorin myöskin on vai-
23832: keata ehtiä toimittaa heidän asianaan olevaa valvontaa, jää
23833: vankeinhoidon valvonta siis verrattain vähäiseksi ja te-
23834: hottomaksi. Erityisten tarkastajain asettaminen vankeinhoi-
23835: don valvontaa varten ·olisi sen vuosksi tarpeen vaatima. Mutta
23836: täten kehitettävän valtiotarkastuben lisäksi olisi syytä, nou-
23837: dattaen Englannissa ja rSkotlanuissa käytännössä olevaa ta-
23838: paa, järjestää yhteiskunnankin puolelta vankainhoitoa har-
23839: rastavain henkilöiden avulla valvontaa rangaistuslairtoksiin.
23840: Anomusehdotuksen tekijä senvuoksi esittää anottavaksi, että
23841: Senaatti asiantunteviHa henkilöillä toimi:tuttaisi rselvityksen
23842: siitä, miten se'llainen tarkastus ja valvonta, kuin edellä on'
23843: esitetty, ·olisi rSuomessa vankeinhoidon alalla aikaansaatava.
23844: Senaatti on 25 päivänä huhtikuuta 1917 asettanurt ko-
23845: mitean valmistamaan ehdotusta ·ajan vaatimain parannusten
23846: aikaansaamisesta vankeinhoidon alalla yleensä sekä erityi-
23847: rsesti kiireellisenä, mikäli koskee nuoria rikoksentekijöitä.
23848: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 21.
23849:
23850: Komitean tehtäviin kuuluu näin ollen. muun muassa ehdo-
23851: tuksen tekeminen vankeinhoidon tarkastuksen, sikäii kuin
23852: siinä on puutteita., uudistamisesta. Tällöin tulevat tietysti
23853: myös nekin näkökohdat, jotka anomusehdotuksessa on esiin-
23854: tuotu, harkittaviksi. Anomusehdotus ei näin ollen antane
23855: aihetta toimen;piieeseen EdUEkunnan puolelta. Valiokunta
23856: senvuoksi kunnioitta.en ehdottaa Eduskunnan .päätettäväksi,
23857: . että anomusehdotU;s saisi raueta.
23858:
23859:
23860:
23861: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
23862: taja Sopanen, varapuheenjohtaja Airola, jäsenet Alavirta,
23863: 1
23864:
23865:
23866:
23867: Aronen, Gadolin, Hakala, Anni Huotari, Alma Jokinen,
23868: Kotila, Lapveteläinen, A. 1Mäkelin, 'Nurminen, Pesonen,
23869: Raade, Sa.arelainen, L. Typpö ja Yrjö-Koskinen sekä vara-
23870: jäsenet Furuhjelm, Korhonen ja Väisänen.
23871:
23872: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1917 .
23873:
23874:
23875:
23876:
23877: ...
23878:
23879:
23880:
23881:
23882: •
23883:
23884: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
23885: 1917. - Anomusmietintö N:o 22.
23886:
23887:
23888:
23889:
23890: Lakivaliokunnan mietintö
23891: N :o 11 anomusehdotuksen johdosta, joka tar-
23892: koittaa työ- ja pakkotyölaitoksen perustamista
23893: valtion varoilla.
23894:
23895: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lähet-
23896: tänyt edellä mainitun, edustajain Pehkosen y. m. tekemän
23897: anomusehdotuksen N :o 17.
23898:
23899:
23900: Anomus·ehdotuksessa huomautetaan, että Suomen köy-
23901: häinhoitojärjestelmässä havaittavat ·puutteet suureksi osa'IDsi
23902: jo.Muvat siitä, että köyhäinkoteihin täytyy ottaa paitsi sel-
23903: laisia henkilöitä,· jotka vanhuuden, taudin tai muun semmoi-
23904: sen syyn johdosta ovat työhön kykeruemättöm.iä, myöskin ·
23905: henkilöitä, jotka juoppouden tai muuten epäsivellisen elämän
23906: takia ovat joutuneet hädänalaisiksi. Näitä viimeksimain.it-
23907: tuja, jotka vaikuttavat turmi·oJlisesti toisiin hoidokkaihin ja
23908: hävittävät kodeista s<en rauhallisuuden, joka niiden varsinai-
23909: sille asukkaille olisi tarpeen, olisi näistä syistä pidettävä
23910: erityisissä työlaitoksissa, joissa silmälläpito ja järjestys
23911: sen ohessa paremmin voitaisiin soveltaa sellaisten hoidok-
23912: kaiden varalle. Tällaisia työlaitoksia edellytetään kyllä voi-
23913: massa olevassa vaivaishoitoarsetuksessa ja sellaisia ovatkin
23914: toiset kunnat järjestäneet köyhäinkotiensa yhteyte·en. Työ-
23915: laitoksen ja köyhäinkodin erilainen luonne vaikeuttaa kui-
23916: tenkin tällaisen järjestelmän onnistumista. Vaivaishoitoase-
23917: tuksen mukaan saattaa vaivaistaloon olla yhdistettynä pak-
23918: kotyölaitoskin, m~ssä kerjäämis·estä ja muista vaivaishoito-
23919: asetuksessa mainituista rikkomuksista yleiseen työhön tuo-
23920: miJtut saada-an säilyttää. Tällaisista rikkomubista tuomi-
23921: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 22.
23922:
23923: tut säilytettäneen kuitenkin poikkeuksetta työ- ja lää-
23924: ninvankiloissa, JOlssa myöskin il'ltolais'uudesta tuomitut
23925: pidetääni yleisessä työs•sä. Se huolto, joka yhteiskunnan·
23926: :PUol•elta on tuleva sekä niiden ·osaksi, jotka juoppou-
23927: desta tai muusta sellais.esta syystä ova.t joutuneet hädän-
23928: alaisik.si, että. myöskin niiden, jotka ovat tuomitut ylei-
23929: s·een työhön, voitaisiin järjestää samojen periaatteiden mu-
23930: kaan. Sen tulisi luonteeltaan erota toisaalta siitä hoidosta,
23931: mikä on annettava köyhäinkotien varsinaisille asukkaille,
23932: toisaalta siitä kohtelusta, mikä vankiloissa ran<gaistuksen
23933: tarkO'i.tuben mukaisesti on järjestettävä rikoksentekijöille.
23934: Anomusehdotuks·en tekijäin mielestä olisi seniVuoksi yleiJSeen
23935: työhön tuomittuja henkilöitä sekä sellaisia vaivaishoitolaisia
23936: val'lten, jotka edellä lausutun mukaan eivät soveHu säilytet-
23937: täviksi köyhäinkod·eissa, järjestettävä yhteiset työ- ja pakko-
23938: työlai.tokset, jaettuina eri osastoihin. Näiden ·laitosten tulisi
23939: olla kunnallisia. Kun kustannukset niistä; kuitenkin tulisi-
23940: vat olemaan melkoiset j·a valtio pääsisi ylläJpitämästä. yleisiä
23941: pakko'tyiölaitoksia, olisi valtion otettava alote ja ensiksi pe-
23942: rustettava yksi sellainen työ- ja pakkotyölaitos. Soaavutetun
23943: kokemul~sen perusteella voitaisiin järjestelmää myöhemmin
23944: kehi.ttää. ja laitokset siirtää kuntain yHäpidettävikså .
23945:
23946: .Senaatti on 25 päivänä huhtikuuta 1917 ·asettanut komi-
23947: tean valmistamaflln ehdotuksen ajan vaatimien parannusten
23948: aikaansaamiseksi vankeinhoidon ·alalla yleensä sekä erityi-
23949: sesti kiireellisenä, mikäli koskee nuoria rikoksentekijöitä.
23950: Sen mukaan kuin Valiokunta on saanut tietää, on komitea
23951: kats.onut välttämättömäksi, että yleiseen työhön tuomitut hen-
23952: kilöt saataisiin siirretyiksi vankiloista pois ja että niitä varten
23953: olisi järjestettävä riittävästi erikoisia pakkotyölaitoksia.
23954: Jos tämä ajatus toteutuu, tulee kaiketi myöskin harkitta-
23955: vaksi, voitaisiinko ja millä edellytyksin näissä laitoksissa
23956: säilyttää myöskin sellaisia vaivaishoitolaisia, jotka köyhäin-
23957: kodeissa vaikuttavat pahentavasti tai häiritsevästi, jos kohta
23958: heitä ei voitaiaikaan tuomita pidettäviksi yleisessä työssä.
23959: :Mainittakoon muuten, että vuonna 1904 asetettiin vaivais-
23960: Työ- ja pakkotyölaitoksen perustaminen. 3
23961:
23962: hoitoasetuksen yleistä tarkastamista varten komitea, joka
23963: 1J908 sai valmiiksi mietintönsä. AnomusehdotuKsen tarkoi-
23964: tusperä ja sen puolesta esitetyt näkökohdat tulevat ilmei-
23965: sesti harkittavaksi myöskin vaivaishoi\toasetuksen•lopullisen
23966: uudistuksen yhteydessä.
23967: Kun anomusehdotus edellä esitetyistä syis.tä ei vaatine
23968: toimenpidettä Eduskunnan puolelta, nrin Valiokunta kun-
23969: nioittaen ·ehdottaa,
23970: että anomusehdotus saisi raueta.
23971:
23972:
23973:
23974: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa ·puheenjoh-
23975: taja Sopanen, vara•puheenjohtaja Airola, jäsenet Alavirta,
23976: Gadolin, Hakala, Anni Huotari, Alma Jokinen, Kotila,
23977: L8Jpveteläinen, A. Mäkelin, Nurminen, Pesonen, Raade, rSaa-
23978: relainen, L. Typpö ja Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet Fu-
23979: ruhjelm, Korhonen ja Väisänen.
23980:
23981: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1917.
23982: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj,ap.ainosaa, 1917.
23983: 1917. - Anomusmietintö N :o 23.
23984:
23985:
23986:
23987:
23988: Sivistysvaliokunnan mietintö
23989: N :o 8 määrärahan myöntämistä suomenkie-
23990: lisen kirjallisuuden edistämiseksi tarkoittavan
23991: anomusehdotuksen johdosta.
23992:
23993: Eduskunta on sivistysvaliokunnan valmi,steltavaksi lä-
23994: hettänyt edustaja Hallstenin y. m. an,omusehdotuksen n:o 33,
23995: joka tarkoittaa 50,000 markan suuruisen vuotuisen määrä-
23996: rahan myöntämistä suomenkielisen kirjallisuuden edistämistä
23997: var.ten vuosiksi 1917-1919 Suomala~sen Kirjallisuuden
23998: Seuran haltuun ja hoitoon, käytettäväksi niillä ehdoilla,
23999: jotka mainitaan eduskunnan samasta asiasta vuoden 1911
24000: valtiopäivillä tekemässä anomuksessa.
24001:
24002: Eduskunnan vuosien 1907 ja 1911 valtiopäivillä teke-
24003: mäin anomusten ja näiden kummankin aiheuttamain halli-
24004: tuksen ·päätösten perusteella on yleisistä varoista annettu
24005: vuosina 1909~1911, 1913 ja 1914 kunakin 50,000 markkaa
24006: Suomalaisen Kirjallisuuden iSeuran haltuun ja hoidettavaksi
24007: sekä 30-jäsenisen toimikunnan avulla, johon useat muutkin
24008: kirjalliset ja tieteelliset seurat valitsevat jäseniä, käY'tettä-
24009: väksi suomenkielisen kirjallisuuden kartuttamiseen ja rikws-
24010: tuttamiseen arvokkailla alkuperäisillä ja käännösteoksilla,
24011: joita muut·en on vaikea saada kustannetuiksi. Näin muodos-
24012: tunutta ,Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrah&stoa",
24013: jonka toiminnas.sa on noudatettu senaatin 9 ·päivänä heinä-
24014: kuuta 1908 vahvistamaa ohjesääntöä, on hallitus vuosina
24015: 1915 ja 1916 vielä kartuttanut 20,000 markalla kumpanakin,
24016: niin että siihen siis seitsemänä vuonna on siirretty valtion
24017: varoja kaikkiaan 290,000 markkaa. Lisäksi on rahasto kas-
24018: vanut korkoja vuosina 1909-1916 yhteensä 44,174 markkaa
24019: 30 penniä ja saanut erään teoksen kustantajalta 300 markkaa,
24020: joten ,sillä sanottuina vuosina on ollut tuloja yhteensä
24021: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 23.
24022:
24023: 334,474 markkaa 30 .penniä. Samana 8-vuotiskautena on
24024: rahastosta käytetty .toimikunnan hoitokustannu~siin 21,358
24025: markkaa 39 •penniä ja toimikunnan neljän osaston päätöksillä
24026: kiinnitetty rahaston varsinaisiin tehtäviin viime vuosikerto-
24027: muksen mukaan kaikkiaan noin 247,500 markkaa. Viime
24028: joulukuun lopussa oli rahastossa siis jäljellä noin 65,600
24029: markkaa semmoisia va,roja, joi'ta vielä voitiin uusiin kirjal- ·
24030: lisuustehtäviin ja entistelll jatkamiseen määrätä .sekä käyttää
24031: toimikunnan vastais·en toiminnan vaatimiin juokseviin me-
24032: noihin.
24033: Kahdek,sana toimivuonna on rahaston varoja myönnetty
24034: yhteensä 106 teokS'en tai teo~sen osan avustamiseen, suo- ·
24035: mennuttamis·een tai teettämiseen, ·nimittäin humanistisessa
24036: osastossa 40:n, luonnontieteellisessä 20 :n, yhte]skunta-
24037: taloudellisessa 20 :n ja kaunokirjallisessa 26 :n, joten tieto-
24038: kirjallisuutta edustaa luku 80, kaunokirjallisuutta ja. ru-
24039: noutta luku 26. N ois.ta 106 teoksesta tai teoksen o•sasta
24040: siirtyi viime vuodesta 52 ohjelmassa vielä vuot·een 1917,
24041: ollen nämä osaksi, mutta ei vielä kokonaan ilmestyneitä,
24042: !Vasta :painettavina tai painoon menossa, vasta tekeillä tai
24043: toistaiseksi vain suunniteltuina. Ajanjaksona helmikuun 1
24044: päiväistä 1914 tammikuun 31 päivään 1917 on ilmestynyt 31,
24045: painettavana on 9, käsikirjoituksina valmiina 14 ja suunni-
24046: teltuina tai työnalaisina 27 teosta.
24047:
24048: Jo lyhyt silmäys tähän asti valmistuneiden ja tekeille
24049: pantujen teosten luetteloihin, jotka ovat nähtävinä toimikun-
24050: nan vuosikertomuksissa, on omiansa osoittamaan, että nämä
24051: sekä tietopuolisen että kaunokirjallisuud-en eri aloille kuulu-
24052: vat 'teokset suurebi osaksi ovat sellaisia, joiden ilmestyminen
24053: ilman puheenaolevan määrärahan myöntämistä .tuskin olisi
24054: ollut ajat.eJtavissa. Ne ovat nimittäin laadultaan sentapaisial
24055: ettei niiden julkaiseminen yksityisille kustannusliikkeille
24056: ole aineellisesti kannattav·aa, eikä useillekaan niistä olisi
24057: ollut muulta..taholta,.avustusta odotettavissa. Mutta huomat-
24058: tavaa on, että tämän työn kautta on vasta alustavasti toteu-
24059: ~ettu sitä tarkoitusta, jonka eduskunta on hyväksynyt määrä-
24060: Suomenkielisen kirjallisuuden edistäminen. 3
24061:
24062: rahoja sitä varten osoittaessaan. Työtä on senvuoksi vastai-
24063: suudessakin jatkettava ja yleisiä varoja ~~itä varten myön-
24064: nettävä, jotta kävisi mahdo.lliseksi läheisessä tulevaisuudessa
24065: poistaa kipeimmäit suomenkielisessä kirjallisuudessa esiin-
24066: tyvät puutteet.
24067: rSamalla kun valiokunta tehdyn anomusehdotuksen joh-
24068: dosta puoltaa ·entisen suuruisen määrärahan anomista edel-
24069: leen käytettäväksi puheenaolevaan tarkoitukseen, ehdottaa
24070: s·e, yhrtyen vuoden 1911 valtiopäivien siv:Ustysvaliokunnan
24071: kantaan, lausuttavaksi muutamia yleisiä periaatteita, jotka
24072: olisivat huomioonotettavat avustettavain teosten valinnassa.
24073: Määrärahan pääasialliseksi tarkoitukseksi olisi asetet-
24074: tava korkeampaa yleistä kansalai,ssivistystä kehittävän kir-
24075: jallisuuden avustaminen. rEnsi rsija.ssa olisivat rtäJ1aiseen
24076: kirjallisuuteen luettavat tieteen ja tekniikan, luonnon ja
24077: kultuurin eri aloja yleistajuisesti käsittelevät, joko alku-
24078: peräiset suomenkieliset teokset tai mui,sta kielistä tehdyt
24079: käännökset. Näihin eivät kuuluisi julkaisut, joita var-ten
24080: toisia va'ltion y. m. apurahoja yleensä on olemassa ja jollaisia
24081: ovat m. m. tieteelliset erikoistutkimukset, yliopistolliseen
24082: ja korkeampaan teknilliseen opetukseen tarkoitetut kul'lssi-
24083: kirjat sekä yksityisten ammattialain käsikirjat, elleivät ne
24084: samalla vastaa korkeamman yleissivistyksen vaatimuksia.
24085: Toisella sijalla olisivat avustettavain teosten joukos•sa mai-
24086: nittavat sellaiset aikaisemmat sivistyskansain kirjallisuuden
24087: tuotteet, joilLa kulttuurikehityksen ymmärtämiseksi on huo-
24088: mattava merkitys nykyise,ssäkin sivistyselämässä, sekä maa-
24089: ilmankirjallisuuden merkkiteokset niin vanhemman kuin.
24090: myöhemmän kaunokirjallisuuden alalta. - Matkarahoiksi
24091: l()lisi määrärahaa käytettävä vain silloin, kun matkalla on
24092: aivan erikoinen merkitys teoksen aikaansa;amiseen, mutta
24093: palkinnoiksi ei sitä tulisi tästedeskään käyttää.
24094: Teosten valinna,ssa olisi tasapuolisesti silmälläpidettävä,
24095: että eriävät tieteelliset suunnat ja katsantokannat tulevat
24096: huomioonotetuiksi, mikäli niillä on merkitystä yleiselle,
24097: kansala;issivistykselle. Avustuksen tulisi muuten kohdi·stua
24098: etupäässä niihin kannatettavaksi katsottuihin teoksiin, joi-
24099: 4 19H'. - Ånom.usmietintö N :o 23.
24100:
24101: d'en julkaisemilfen näistä varoista apua saamatta käy yksi-
24102: tyisille kustantajille vaikearosi tai mahdottomaksi. Lisäksi
24103: tulisi avustuksen ·olla niin suuri, että teoksen käsikirjoitus
24104: ainakin useimmissa tapauksissa voitaisiin tarjota kustan-
24105: tajalle ilmaiseksi; kustannusoikeutta luovutetta.essa olisi
24106: tällöin erityisesti pidettävä huolta siitä, että teos saisi niin
24107: alhaisen hinnan kuin suinkin, jotta se leviäisi mahdollisim-
24108: man laajoihin kansalaispiireihin. Viimemainitun tarkoituk-
24109: sen saruvuttamiseksi oli,si erityisissä tapauksissa myönnet-
24110: tävä avustusta myöskin teoks·en varustamiseen tarpeellisilla
24111: kuvilla ja kartoilla.
24112: Määräraha olisi my;önnettävä edelleen kolmeksi vuodeksi
24113: ja jätettävä, kuten ennenkin, Suomalaisen Kirjallisuuden
24114: Seuran hoidettavaksi ja. erityisen, tarkoitusta varten a'setetun
24115: toimikunnan avulla käytettäväksi. Mainitun seuran on vas-
24116: takin vuosittain annettava eduskunnalle kertomus toimikun-
24117: J;lan työstä ja varain käytöstä ODl sen tehtävä tili valtion
24118: viranomaisille.
24119: Mitä tarkoitusta varten asetettavan toimikunnan kokoon-
24120: panoon tulee, olisi valiokunnan mielestä syy,tä täJsted.es
24121: myöntää myöskin asetettavaksi päätetylle Suomen kirjasto-
24122: valtuuskunnalle oikeus valita ·edustajia tähän toimikuntaan.
24123: Kirjastovaltuuskunnan menestykselliselle toiminnalle on
24124: suomenkielisen kirjallisuuden edisiyminen varsin tärkeää,
24125: joten on toivottavaa, että myöski:J?- sen valitsemat edustajat
24126: saavat vaikutusvaltaa siinä toimikunnassa, jonka käyt.että-
24127: vinä tarkoitukseen myönnetyt valtionvarat ovat. Kokemus
24128: on osoittanut, että eri maailmankatsomukset 'sekä tieteelliset,
24129: kirjalliset ja yhteiskunnalliset harrastukset eivät toimikun-
24130: nassa ole olleet oikeudenmukaisessa su;hteessa edustettuina.
24131: Tähänkin nähden olisi tarpeen saada aikaan tasoitusta.
24132: Valiokunta näin ollen ehdottaa, että 1Suomen kirjastovaltuus-
24133: kunta saisi puheenalaiseen toimikuntaan valita kahdeksan
24134: edustajaa., kaksi kuhunkin osastoon, ja että nämä edustajat
24135: olisi valittava siten, että heidän tieteelliset, kirjalliset ja yh-
24136: teiskunnalliset harrastuksensa täydentävät toimikunnan pä-
24137: tevyyttä suomenkielisen kirjallisuuden edistäjänä.
24138: Suomenkielisen kirjallisuuden edistäminen. 6
24139:
24140: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, valiokunta kunnioit-
24141: taen ehdottaa Eduskunnan anO'ttavaksi,
24142:
24143: että suomenkielisen kirjallisuuden edistä-
24144: mistä varten edelleenkin vuosiksi 1917-1919
24145: myönnettäisiin 50,000 markan suuruinen vuo-
24146: tuinen rnäiilikaka S~alaisen Kirjallisuuden
24147: Seuran kautta edellä main~tulla tavalla käytettä-
24148: väksi.
24149:
24150: Helsingissä 30 p :nä lresäkuuta 191117.
24151:
24152:
24153:
24154: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hag-
24155: man, varapuheendohta.ja Latvala, jäsene't Ala-Kulju, Alhai-
24156: nen, Huhtinen, Hälvä, T. Ikonen, Johansson, Kokko, Lehti-
24157: mäki, Leppä, Orasmaa, Sundblom, Toivonen, W aljakka,
24158: Wihersalo ja P. Virkkunen Ylllllä osittain varajäsenet Aro-
24159: kallio, !8. Harupanen, Hornborg, Satomaa ja Tirkkonen.
24160: ·6 1917. - Anomusmietintö N :o 23.
24161:
24162:
24163:
24164:
24165: Vastalause.
24166: ~uomalaisen kirjallisuuden edistämiJSrahaston käyttä-
24167: mistä Vlarten asetettu toimikunta, sellaisena miksi se on muo-
24168: dostunut senaatin heinäkuun 9 ±>äivänä 1908 vahvistaman
24169: ohjesäännön perustuksella, ei kaipaa sitä täydennystä, jonka
24170: valiokunta mietinnön 4 sivulla ehdottaa. Vielä vaHtsemat-
24171: tomalle kirjastovaltuuskunlllalle emme suosittele tehtävää,
24172: joka sille ei välittömästi kuulu ja jonka toteuttaminenikaan
24173: tuskin tietäisi työvoimien var,sinaista lisää edistämisrahaston
24174: tehtäviin. Aivan todistamaton ja aiheeton on myös s.e epä-
24175: luottamus1ause,, minkä v31liokunnan enemmistö on ehdotuk-
24176: sensa yhteydessä lausunut. Ehdotamme senvuoksi, että mie-
24177: tinnön perustelujen 4 sivulta poistetaan sanoilla ,Mitä tar-
24178: koitusta varten asetettavan toimikunnan kokoonpanoon tu-
24179: loo" alkava rnap:pale.
24180:
24181: HelsinJgissä kesäkuun 30 p :nä 1917.
24182:
24183:
24184: Toivo Ikonen. Paavo Virkkunen.
24185: Pekka Hälvä. Eveliina Alao~Kulju.
24186: J. P. Kokko. W. 1. Alhainen.
24187:
24188:
24189:
24190:
24191: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
24192: 1917.- Anomusmietintö N:o 24.
24193:
24194:
24195:
24196:
24197: Kunnallisvaliokunnan mie-
24198: t i n t ö N :o 2 kuntaa laajempain yhdyskuntain
24199: itsehallintoa koskevan anomusehdotuksen joh-
24200: dosta.
24201:
24202: Eduskunta on K unnallisvaliokuntaan valmisteltavaksi
24203: lähettänyt edustaja Liliuksen y. m. kuntaa laajemrpain yh-
24204: dyskuntain itsoehal'linnosta tekemän anomusehdotuksen
24205: N:o 19.
24206:
24207:
24208: Anomusehdotuksen tarkoittama kunnallisen itseha:llin-
24209: non ulottaminen kuntaa laa,j·empaan piiriin ei ole maassamme
24210: uusi kysymys. Miltei heti, kun kuntien itsehallinto täällä
24211: järjestettiin, syntyi myös ajatus kuntaa laajempia alueita
24212: käsittävän itsehallinnon tal"J)eellisuudesta. Jo 1872 vuo-
24213: den valtiopäivillä tehtiin sitä tarkoittava anO'Dlusehdotus,
24214: joka ei kuitenkaan silloin aiheuttanut toimenpidettä valtio-
24215: säätyjen puolelta, mu'tta 1877-78 vuosien valtiopäivillä
24216: siitä tehty uusi anomusclldotus johti säätyanomukseen, jonka
24217: johd:osta hallitus vuonna 1880 asettamailaan komitealla val-
24218: mistutti lakiehdotuksen lääninedustuksesta ja antoi siitä esi-
24219: tyksen 1882 vuoden valtiopäiville. Näillä asia kuitenkin
24220: raukesi syystä, että valtiosäädyt •eivät ehtineet esitystä käsi-
24221: tellä. Vuonna 1883 asetettiin toinen hrullituksen komitea
24222: . asian enempää selvittelyä ja uuden lakiehdotuksen valmista-
24223: mista varten. Tä.män komiteaehdotuks1en perustukseHa laa-
24224: dittu hallituksen esitys asia·sta annettiin 1885 vuoden valtio-
24225: päiville, jolloin säädyt sitä eivät kuitenkaan hyväksyneet.
24226: Tehtyjen an~musehdotusten johdosta asia sitten taas esiin-
24227: tyi vuosien 189'7 ja 1900 valtiopäivillä, jahtamatta niillä:.
24228: 2 1917.- Anomusmietintö N:o 24.
24229:
24230: kään sääty;päätökseen. Sen jälkeen h'allitus vuonna 1907
24231: jätti asian va1mistelun silloiselle lainrva'lmistelukunnalle,
24232: joka sai siitä laatimansa mietinnön valmiiksi vuonna
24233: 1911. Sillä välin oli asia esillä myös 1908 vuoden toisilla val-
24234: tiopäivillä anomusehdotuksen muodossa ja johti siihen, että
24235: Eduskunta anoi hallituksen esitystä asiasta, Eduskunnan sitä
24236: sitten kuitenkaan saamatta. Vielä 1912 vuoden valtiopäi-
24237: V'illä tehtiin asiasta a·nomusehdotus, aiheuttamatta tällöin
24238: Eduskunnan puolelta toimenpidettä.
24239:
24240:
24241: Valiokunta, jolla on ollut käytettävinään edellämainitui
24242: mietinnöt ja valtiopäiväasiakidat, saa, kä:siteltyään asiaa,
24243: kunnioittaen esittää seuraavll!a:
24244: Sy;yt siihen, että puheenaolevan kunnallisen itsehallinnon
24245: laajentamisesta aikaisemmin tehdyt alotteet eivät johtaneet
24246: ratkaisuun, olivat. monet. PääaJSiallisin niistä kuitenkin oli
24247: se, että lrehitys tällä alalla siihen aikaan ei vielä ollut edis-
24248: tynyt niin pitkälle, että sanotun itsehallinnon tarve olisi
24249: ollut . kaikille ilmeinen, varsinkin kun oltii·n sitä mieltä,
24250: että kunnallisasetukset säännöksillään y'hteisistä kunta-
24251: kokouksista tarjosivat keinon kuntain laajem'Paan yhteis-
24252: toimintaan. T.ähän nähden etenkin maaseudun edusta-
24253: jain taholla arveltiin ehdotetusta itsehallinnon lawjen- .
24254: tamisesta koituvan vain menoja ilman vastaavaa :hyötyä ja
24255: sentähden etupäässä heidän vastustuksestaan asia raukesi.
24256: Siihen kyllä osaltaan oli jo silloin samoinkuin sitten myöhem-
24257: min vaikuttamassa sekin, että itse aatteenkannattajainkin
24258: kesken oli erimielisyyttä olemassa varsinkin itsehallintopii-
24259: rien alueellisesta laajuud<esta. Toiset tahtoivat näiden pii-
24260: rien toimialueik,si läänejä, kun si·tävastoin toiset, pitäen lää-
24261: nejä tähän tarkoitukseen aivan liian la·ajoina, ehdottivat
24262: niiksi kihlakuntia.
24263: 'Sen jälkeen kuluneena aikana ovat olot puheenalaisella
24264: alalla suuresti muuttuneet. Kunna.Iliselämä on vuosi vuo-
24265: delta ja varsirrkin viime aikoina saanut aikaisemmin aavista-
24266: mattoman kehityksen. Kunnallinen itsehallinto on ulottunut
24267: Läänien itsehallinto. 3
24268:
24269: yhä uusille aloille; se on tullut tärkeäksi tekijäksi yhteis-
24270: .kuntaelämäis·sämme. Mutta samalla on myös se rajoitus,
24271: joka johtuu sen SU1Jistamisesta kunnan ahtaaseen piiriin,
24272: käynyt yhä tuntuvammaksi, s.illä on esiintynyt tarpeita,
24273: joita yksityisten kuntien voimilla ei saada tyydyttävästi
24274: järjestetyiksi. Yhteiset kuntakokoukset ovat myös osottau-
24275: tuneet kykenemättömiksi tätä puutetta ·poistamaan, ne kun
24276: voivat käsitellä ainoastaan rajakkain olevain kahden tai
24277: ;useamman kunnan yhteisiä, näiden niille lahettämiä asioita,
24278: ja näiltä kokouksilta siis puuttuu kaikki aloteoikeus ja siitä
24279: johtuva kehitysmahdollisuus. Laajempain kunnallisten itse-
24280: hallintoalueiden ed'ellyttämäin järjestöjen hyödyllisyys tun-
24281: nustettanee jo yleisesti ja välittömänä å1mauksena niiden tar-
24282: peesta voidaan pitää niitä eri paikoissa maatamme viime vuo-
24283: oSina toimeenpantuja kunnallispäiviä, joille on kokoonnuttu
24284: pohtimaan kysymyksiä kunnalliselämän laajoilta aloilta.
24285: Näillä päiviUä tapahtuneissa neuvotteluissa on todettu yh-
24286: teenliittymisen tarve ja lausuttu, että ne olisivat kehitettävät
24287: varsinaisiksi elimiksi kunnallisessa toiminnassa antamalla
24288: niille päättävää valtaa. Niistä, toisin sanoen, olisi muodos-
24289: rettava laajemman kunnallisen itsehallintoalueen edustus-
24290: laitos.
24291: Tehtäviä tällaiselta edustuslaitokselta ei tulisi puuttu-
24292: maan. Tal!oudellisen elälmän kaikelllPuolinen edistäminen,
24293: kulkuneuvojen parantaminen, si'Vistyslaito.sten perustami-
24294: n•en ja kannattaminen, sairaa1ain ja parantolain aikaansaa-
24295: minen ja niiden yl'läpitäminen, muutamia esimerkkejä
24296: näistä telhtävistä vain mainiten, olisivat yMä tärkeitä kuin
24297: kiitollisia puolia tuolle edustuslaitokselle avautuvasta laa-
24298: jasta toimialasta.
24299: Se seikka, että aikaisemmin epäiltiin tällaisesta edustus-
24300: laitoksesta koituvaa hyötyä, on selitettävissä siten, että val-
24301: iiohallinto, käsittäen laajassa merkityksessä myös kuntain
24302: hallinnon, on voinut suoriutua sanotunlaisen edustuslaitok-
24303: sen avutta. Sen ilmeinen tarpeellisuus ei siis ole välittömästi
24304: näytettävissä. Saman väitteen on kuitenkin käynyt .teke-
24305: minen sen .perustamista vastaan useissa muissakin maissa,
24306: 4 1917. - Anomusmietintö N :o 24.
24307:
24308: joissa monessa sanotulla edustuksella ei myöskään ole ollut
24309: pohjaa menneisyydessä, vaan on lainsäätäjä sen lu<>nut sil-
24310: mälläpitäen kahta päämäärää: osaksi antaakseen itsehallin-
24311: to}Jeria&tteelle mahdollisimman suuren tilan valtioelämässä
24312: ja osaksi desentralisoidakseen hallinnon.
24313:
24314:
24315:
24316: Osotukseksi siitä, miten puheenaolevaa laatua oleva itse-
24317: hallinto eräid·en ulkomaisten lainsäädäntöjen mukaan on jär-
24318: jestetty, tekee Valiokunta lainvalmistelukunnan edellämai-
24319: nitun mietinnön nojalla siitä seura&vassa lyhyesti selkoa.
24320: Ranskan tasavalta on jaettu departementteihin, arrondis-
24321: semenrtteihin, kanttooneihin ja kuntiin. Näistä ovat nykyään
24322: ainoastaan de}Jartementit ja kunnat täydellisesti järjestetyt
24323: itsehallinnon periaatteiden mukaan. Departementtien suu-
24324: ruus va~htelee yleensä 3,000 :sta 8,000 :aan neliökilometriin
24325: ja niiden asukasluku noin lOO,OOO:sta miljoonaan henkilöön.
24326: Niiden itsehallintoa hoitaa departementin kenraalineuvosto,
24327: joka asetetaan yleisillä, välittömillä ja sala-isilla vaaleilla
24328: kuudeksi vuodeksi, kuitenkin niin että JlUOli neuvost.on jäse-
24329: nistä joka kolmas vuosi eroaa. Neuvosto kokoontuu vakinai-
24330: siin istuntoihin kaksi kertaa vuodessa. Sen toimipiiri käsit-
24331: tää osaksi d-epartementin, osaksi siihen kuuluvain kuntain ja
24332: osa:ksi myöskin valtiovallan tehtäviä. Neuvoston tulee m. m.
24333: jakaa välittömät verot sekä päättää lisäveroista ja departe-
24334: menttilainoista; tarkastaa departementin hallintoa ja tapaa,
24335: jolla täytäntöönpaneva valta toimeenpanee neuvoston pää-
24336: töksiä; sekä yleensä tehdä päätöksiä departementin etuja kos-
24337: kevista kysymyksistä, jossa suhteessa neuvoston tulee,
24338: paitsi muuta, päättää seuraavanlaatuisista asioista: sellaisen
24339: de}Jartementin kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostamisesta,
24340: myymisestä ja vaihtamisesta, joka ei ole nimenomaan tarkoi-
24341: tettu määrättyä laitosta varten, sekä sellaisen omaisuuden
24342: hoidosta; departementin eduksi t-ehdyn lahjoituksen tai tes-
24343: tamentin vastaanottamisesta; departementin teiden rakenta-
24344: .misesta ja laajentamisesta; muiden yleisten töiden tekemi-
24345: Läänien itsehallinto.
24346:
24347: sestä departementin kustannuksdla; paikallisrautateiden
24348: suunnasta, rakentamisesta ja käyttöehdoista; lossien, vesivie-
24349: rnärien ja siltojen ylläpidosta sekä niistä kannettavista mak-
24350: suista; departementin rakennusten vakuuttamisesta kuin
24351: myöskin yleensä yrityksistä, jotka tapa!htuvat devartementin
24352: laskuun; turyattomain lasten hoidosta ja ylläpidosta; kuntien
24353: .osanotosta köyhäin- ja houruinlhoitomenoi'hin; hätäaputoi-
24354: miin ryhtymisestä; sellaisten yritysten ylläpitokustannusten
24355: jakamisesta, jotka koskevat departementtia ja sen yksityisiä
24356: kuntia taikka kuntia keskenään; sekä kuntien rajoja, mikäli
24357: ne eivät vaikuta kanttoonijakoon.
24358: Istuntokansien väliajoilla edustaa neuvostoa departemen-
24359: tin komisioni, johon kuuluu 4-7 neuvoston keskuudesta va-
24360: littua jäoontä. Sen tehtävänä on valvoa detpartemen1in ;pre- ·
24361: fektin toimia kenraalineuvoston päätösten täytäntöönpane-
24362: misessa sekä päättää erikoisseikoista, joiden ratkaisu on jä-
24363: tetty sille tai joista sen lausuntoa halutaan.
24364: Saksa:n valtakuntaan kuuluva Preussin kuningaskunta
24365: jakaantuu hallinnoHisessa suhteessa maakuntiin, maakunnat
24366: piirikuntiin ja nämä luvultaan määrättyjen kuntien muo-
24367: dostamiin piireihin. Maakunnat ovat pinta-alaltaan, pienin
24368: 15,700 ja suurin 40,000 neliökilometriä, asukasluvun nii:ssä
24369: vaihdellessa 1 % ja 6 % miljoonan välillä. Piireissä on
24370: yleensä 30-50,000 asukasta. Maakunnissa hoitaa yleistä
24371: valtiohallintoa ylipresidentti, jota avustaa hänen puheenjoh-
24372: dollaan t{)imiva maakuntaneuvosto. Maakuntain itsehallin-
24373: non pääelimenä on maa·päivät, joiden j.äseninä ovat maakun-
24374: nan eri piireistä niiden väkiluvun mukaan valitut edustajat.
24375: Jäsenten valitsemisen toimittavat piirien edustukset.
24376: Maapäivät, jotka kokoonkutsuu kuningas häuen määrää-
24377: m:lllensä paikalle vähintään joka toinen vuosi, net1vottelavat
24378: ja päättävät maakunnan asioista, erityisesti niistä, jotka.
24379: laissa ja asetuk-sissa ovat niiden päätettäviksi annetut, niin
24380: myös laki~hdotuksista ja muista asioista, jotka hallitus nii-
24381: <len käsiteltäväksi antaa. Erityisesti niiden tulee päättää:
24382: .ohjesäännöistä ja määräyksistä maakuntaa varten, milloin
24383: laki määrää sellaisia säännöksiä taikka lainsäädäntöä asiasta
24384: 6 1917.- Anomusmietintö N:o 24.
24385:
24386: puuttuu; maakunnan rasitusten jakamisesta, milloin nn-
24387: den osittamistapa ei ole laissa säädetty; maakunnan unuit-
24388: ten velvollisuuksien täyttämisestä sekä menoista, jotka ha-
24389: vaitaan sen edun vaatimiksi; kiinteimistön myymisestä ja
24390: sitä koskevien .oikeuksien luOJVut.tamisesta; maakunnan tili- ja
24391: 'kassalaitoksen järjestämisestä, sen tulo- ja menosäännön vah-
24392: vistamisesta sekä sen varojen tilitysten hyväksymisestä.
24393: Maapäiväin väliaikana pysyvät edellisten maapäiväin
24394: asettamat ma·akuntavaliokunta ja muut valiokunnat toimis-
24395: saan. Maakuntavaliokunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja
24396: 7-13 jäs€ntä, on yksinomaan maa:kuntayhd,yskunnan elin ja
24397: sen toimii>iiriin kuuluu: maapäiväin. käsittelemäin asiain val-
24398: mistelu; maapäiväin päätösten toimeenpano; maakunnan
24399: asiain ja laitosten hoito sekä maakunnan virkamiesten nimit-
24400: täminen, sikäli kuin se ei suorastaan kuulu maapäiville, ja
24401: näiden virkamiesten toiminnan valvominen.
24402: Maakunnan tuloina ovat n. s. d·otatsion1laeilla sen käytet-
24403: täviksi asetetut, kerta kaikkiaan määTätyt vuosikorot kuin
24404: myös maaiJäiväin määiräämät maakuntaverot. Ylimääräisiin
24405: tarpeisiin voi maakunta ottaa lainoja.
24406: Piirit ovat järjestetyt itsehallinto-oikeudella varustetuiksi
24407: korporatsioneiksi,.ja ovat ne siis, lähinnä kuntien yläpuolella:
24408: ja itsekukin käsittäen jonkun mää<rän niitä, todellisia kor-
24409: keamman asteen kannallis1a yhdyskuntia. Piireihin tässä
24410: ominaisuudessa kuuluu sekä kaupunki- että maalaiskuntia.
24411: Ainoastaan muutamat suuremmat kaupungit muodostavat
24412: erityisiä kaupunkipiirejä. Piiri on juridinen henkilö sekä
24413: julkis- että yksityisoikeudellisessa suhteessa, ja sen päättävä
24414: viranomainen on piirikokous sekä sen hallintoelin piirivalio-
24415: lrunta, jonka IJnilieenj'()lh.tajana kuitenkin Qn kuninkaallinen
24416: 'Vilkamies, maaneuvos, jol1a, vaitsi tEfutäviään piirin itsehal-
24417: lintotoimissa, on käsissään myöskin 'Piirrin yleinen valtiohal-
24418: linto.
24419: Piirin varoja ovat osaksi sen kiinteistDt ja ka~italiseera
24420: tut varat, osaksi ne korot, jotka dotatsionilakien nojalla on
24421: sille annettu. Muutamain vähäiiiempien valtioverojen .tulon
24422: saa IJiiri myöskin.
24423: Läänien itsehallinto. 7
24424:
24425: ·Piiriedustuksen muodostavat valitut edustajat, joiden. lu-
24426: kumäälrä riip•puu 'Piirin asukasluvusta. Piirikokous tekee
24427: päätöksiä kaikista asioista, jotka :koskevat piiriä kunnalli~
24428: eena yhdyskuntana, jollei laissa ole toisin sääidetty.
24429: Piirivaliokunta on piirin hallinnoHinen viranomainen ja
24430: samalla sen alin tuomioistuin. Ensinmainitussa suhteessa
24431: 'sillä on kahtalaisia tehtäviä: osa:ksi piirikokouksen määräys-
24432: ten mukaan hoitaa piirin omia asioita, osaksi myöskin val-
24433: tiohallinnon elimenä täyttää joukko hallinno'llisia tehtäviä.
24434: Siihen kuuluu, paitsi maaneuvosta, 6 jäsentä, jotka pii:ri-
24435: kokous on valinnut vaalioikeutettujen IJiirin asukasten jou-
24436: kosta. Piirin hallinnossa on ·piirivaliokunta toimeenpanevana
24437: -elimenä. Sen t®tävä on tässä suhteessa rajoittamaton, lu-
24438: kuunottamatta niitä ta·pauksia, jollo;n piirikokous on asetta-
24439: nut erityisiä komisioneja jota:kin määrättyä tal'koitusta var-
24440: .ten. Piirivaliokunnan päätehtäviä on näin ollen valmistella
24441: ja täytäntöön panna piirikokouksen päätöksiä; hoitaa 11iirin
24442: lhallintoa lain ja pii<rikokouksen määräysten mukaan sekä
24443: sen hyväksymää tulo- ja menosääntöä noudattaen; niin
24444: myös vihdoin ottaa virkaan piirin virkamiehet sekä johtaa ja
24445: valvoa näiden virkatoimintaa.
24446: Paikallinen itsehallinto Sak-san valtakunnan muissa val-
24447: tioissa on IJääipiirteiltään jä·rjestetty jokseenkin samallaisten
24448: periaatteiden mukaan kuin Preussissa.
24449: Norja on hallinnollisessa suhteessa jaettu 18 amttiin, ja
24450: näihin kuuluvia ovat sekä kaupungit että maaseudun vouti-
24451: kunnat. Tämän jaon ulko'Puolella ovat kuitenkin Kristianian
24452: ja Bergenin kaupungit, siten että ne hallintoalueina ovat amt-
24453: tien asemassa. Kunnallinen jako on jossain määrin muo-
24454: dostunut hallinnollisen jaon IJohjalle. Kunnista on kaupun-
24455: kikunnilla €ri.tyinen, lainsäädäntöön perustuva a&emansa sii-
24456: hen kuuluvine erikoislainsäädäntöineen, ja n€ ovat kunnalli-
24457: siM yhdy-skuntina kokonaan itsenäisiä siinäkin suhteessa,
24458: ettei niitä liitetä mihinkään ylempään· kunnalliseen yhdys-
24459: kuntaan. Kaupunkien asemassa ovat ne kauppalat tai kaup-
24460: ·papaikat, jotka on julistettu €rityisiksi kunniksi. Maalais-
24461: kunn·at ovat yhdistet:vt amttikunniksi, joista pienin on pinta-
24462: 8 1917.- Anomusmietintö N:o 24.
24463:
24464: alaltaan 2,320 ja suurin 4 7,580 neliökilometriä. Niiden vä-
24465: kiluku vaihtelee noin 33,000 ja 1'35,000 välillä.
24466: Amtti:kunnan edustava elin on amtinkäräjät. Niitä ei
24467: aseteta välittömillä vaaleilla, vaan niiden jäseninä ovat am-
24468: tin kaikkien maalaiskuntien -edustavain kokousten puheen-
24469: johtajat, minkä •oh-essa niihin kuuluvat amtmanni ja amtin.
24470: voudit oli amtin ensimäisen ja toisen luokan hallinnolliset
24471: virkamiehet. Amtinkäräjäin itseoikeutettu puheenjohtaja
24472: on amtmanni ja hänen poissaollessaan vanhin vouti. Nuo-
24473: rin viimemainituista tekee pöytäkirjan. Amtinkäräjäin ko-
24474: kousten aika määrätään laissa joka vuoden kesä- tai heinä-
24475: kuuksi ja niiden työaika 10 päiväksi.
24476: Amttikunmm toimipiiriin kuuluu osaksi sarja hallinto-
24477: ·oikeudellista luonnetta olevia asioita, joihin nähden valtion
24478: ratkaisuoikeus on lain •kautta jätetty amtinkäräjille, osaksi
24479: •
24480: myös sellaisia asioita, joid-en järjestämisen ja kustantami-
24481: sen amtinkäräjät omasta alotteestaan päättävät ottaa tehtä-
24482: väkseen amttikunnan laskuun, milloin laki ei ~itä estä sen-
24483: tähden, että asia jo on muutoin järjestetty.
24484: Amtinkärädillä käsiteltäväin .asiain valmist>elu, käräjäin
24485: päätösten täytäntöönpano ja yleensä amttikunnan asiain:
24486: hoito käräjäin väliajoilla kuuluu alllltmannille, joten käräjät
24487: eivät siis noita telhtä.viä varten aseta mitään valiokuntaa.
24488: Niiden valitsema n. s. amtinvaliokunta, jonka puheenjohtaja
24489: amtmanni myös on, käsittelee ·pääasiassa vain verotusta kos-
24490: kevia asioita.
24491: Ne m~mot, joita amttikunnan hallinto vaatii, ovat jaoi-
24492: tettavat amttipiirin veroluetteloihin merkityn maaomaisuus-
24493: luettelon mukaan.
24494: R~wtsissa on _i,kainen lääni eri maakärä;jäalueena, mutta
24495: yhdestä läänistä voidaan kuitenkin muodostaa kaksi tai
24496: useampia maakäräjäalueita. Läänin osia ei kumminkaan
24497: saa liittää muun läänin tai sen •osien kanssa yhteiseksi maa-
24498: käräjäalueeksi sen läheisen yhteyden vuoksi, jossa maakärä-
24499: jät ja lääninhallitukset keskenään ovat.
24500: Maakäräjissä ovat edustettuina sekä maaseutu että muut
24501: kaupungit, paitsi ne, joiden asukasluku on vähintään sadas-
24502: Läänien itsehallinto. 9
24503:
24504: viideskymmenesosa valtakunnan koko asukasluvusta ja jois-sa
24505: kaupunginvaltuustot toimittavat maakäJrajäin tehtäviä. Maa-
24506: käräjämiehet valitaan väkiluvun mukaan niin, että kaupunki,
24507: jonka asukasluku on 2,500 tai vä:hemmän, valitsee yhden,
24508: se, jonka asukasluku on 2,500-5,000, kaksi, 5,000-7,500,
24509: kolme, j. n. e. tasaisessa sa.rjassa. Maalla valitsee kihlakunta
24510: tai käräjäknnta, jonka asukasluku on 5,000 tai vähemmän,
24511: yhden maakäräjämiehen, jonka asukasluku on 5,000-10,000,
24512: kaksi, 10,000-15,000, kolme, j. n. e. Maakäräjämiesten lu-
24513: kumäärä ei saa olla pienempi kuin 20, mutta ylöspäin se ei
24514: ole rajoitettu. Maakäräjämiehen ja varami~hen virantoimi-
24515: tusaika on 2 vuotta, ja heistä eroaa <vuosittain puolet. Avo-
24516: naisuuksien sattuessa tulevat sijaan varamiehet äänilukunsa
24517: mukaan.
24518: Lakimääräisten maakäräjäin tulee joka vuosi ja erityi-
24519: settä kutsumuksetta kokoontua läänin pääkaupungissa. Nii-
24520: den toimivaltaan kuuluu ,neuvotella ja päättää sellaisista
24521: läänin yhteisistä asioista, jotka tarkoittavat yleistä taloutta,
24522: maanviljelyksen ja muiden elinkeinojen keh1tystä, toimenpi-
24523: teitä kulkulaitosten edistämiseksi, terveydenhoitoa, opetusta,
24524: yleistä järjestystä ja turvallisuutta y. m. s., ellei asia jo voi-
24525: ma·ssa olevain asetusten mukaan kuulu julkisen viranomaisen
24526: virkatoimiin". Kiinteää rajaa maakäräjäin pätevyyspiirille
24527: ei siis ole laissa määrätty. Niissä kysymyksissä, jotka siten
24528: pidetään maakäräjäkunnan omiin asioihin kuuluvina, on maa-
24529: käräjillä rajoittamaton aloteoikeus, nil.n myös oikeus siihen
24530: veroitukseen, joka sellaisten asiain käytäntöönsaattamiseen
24531: on tarpeen. Mitään yhteistä elintä täytäntöönpanoa ja hal-
24532: lintoa varten, joka vastaisi esim. Saksan 'valtioiden maa-
24533: kuntaedustusten pysyviä valiokuntia, ei maakäräljillä ole.
24534: Maakäräjäin päätösten varsinainen täytäntöönpano kuuluw
24535: maaherroille.
24536:
24537:
24538: Valiokunta, harkitessaan niitä pääperiaatteita, joiden
24539: mukaan kuntaa laajempia alueita käsittävä itsehallinto meillä
24540: olisi järjestettävä, on tullut seuraaviin johtopäätöksiin:
24541: 10 1917. - Anomusmietintö N :o 24~
24542:
24543: Itsehallintoalueet olisivat muodostettavat läänin- eik3
24544: kihlakunnanjakoa silmälläiJitäen. Viimemainitut ovat ni ...
24545: mittäin niiksi sekä IJinta-alansa että asukaslukunsa vuoksi
24546: aivan liian pieniä ja se.m:moisina liian niukoilla taloudellisilla.
24547: a•pulä:hteillä varustettuja. Sitä paitsi ne pääasiassa veron_,
24548: kantoalueina ovat rajoilt.aan muuttuviakin. Tosin kaikki
24549: läänit semmoisinaan eivät m!J·öskään SGJlisi sanotuiksi itse..,
24550: hallinto-alueiksi, kl(}ska niiden eri osilla ei ole sellaisia yh-
24551: teisiä harrastuksia, joita nuo itsehallintoalueet edellyttävät.
24552: Niinpä TUirun ja Porin lääni ilmeisesti jakautuu ainakin kaib.-
24553: teen sclrä asukasten kielen että ta,pojen Jluolesta aivan eri
24554: osaan, nimittäin V mrsinais-Suomen mantereeseen, siifhen luet-
24555: tuna Satakunnan osa lääniä, sekä A!hvenanmaahan ja suUTim-
24556: paan osaan Turun saaristoa. Vaasan läänin ruotsalaisella
24557: rannikko- ja saaristoseuclul1a niinikään on hyvin vähän yh-
24558: teyttä läänin muun osan kanssa. Oulun läänissä taas on sil-
24559: mään'Pistävä ero Lapin paikkakuntain, Pohjanmaan rannik-
24560: koseudun ja Kajaanin kihlakunnan väilillä. Viipurin lää-
24561: nissä on ehkä vielä Jyrkempi ero läntisen lääniniJuoliskon ja
24562: itäisen eli Laatokan puoleisen osan välillä. Myös Kucwion
24563: läänissä on toiselta puolen Savon ja toiselta Karjalan puo-
24564: 1eisen osan välinen vastakohta ilmein€ll.
24565: Valiokunnan mielestä olisivat puheena.oleviksi itselhal-
24566: lintoalu€iksi siis määrättävät läänit, mutta nämä samalla
24567: rajailtaan uudestaan järjestettävät. Sitä tehtäessä olisi !l:mo-
24568: mioonotettava, paitsi edellä jo mainittua, myös että samaan
24569: lääniin yhdisteitäisiin nykyään e:ri lääneihin kuuluvat sel-
24570: laiset paikkakunnat, jotka liike- ja kulkuneuvojen sekä asu-
24571: tusolojensa ynnä muiden syiden takia so:pivimmin kuuluvat
24572: yhteen.
24573: Läänien alueilla ·olevain kaupunkien suhteen on valio-·
24574: kunta samDinkuin 1880 ja 1883 vuosien komit~at ja lain-
24575: valmistelukunta sitä mieltä, eitä niiden tulisi Yhdessä
24576: maalaiskuntain kanssa kuulua samaan hallintoalueeseen; ei
24577: <>le nimittäin mitään syytä rajoittaa puheenalaista itsehal-
24578: lintoa y·ksinomaan maalaiskuntia käsittäväksi. Siihen näh-
24579: den kuitenkin, että suuremmilla kauiJungeilla on aivan eri-
24580: Läänien itsehallinto. 11
24581:
24582: laiset harrastukset kuin maaseudulla ja ne sitäpaitsi suuren
24583: asukaslukunsa ja yleensä tulolähteidensä avulla kykenevät
24584: yksin perustamaan ja voima;ssapitämään laitoksia, jommois-
24585: ten aikaansaaminen tulisi olemaan 1tsehallintoalueen telhtä-
24586: vistä tärkeimpiä, olisi Valiokunnan mielestä tällaisille kau-
24587: pungeille varattava tilaisuus olla ni!hin yhtymättä tai
24588: niistä, määrätyn asuka>Sluvun saavutettuaan, erota. Lainval-
24589: mistelukunta oli tuon asukasluvun määräksi ajatellut 10,000~
24590: mutta Valiokunnan mielestä olisi, nykyisiä asukasoloja sil-
24591: mälläipitäen, semmoiseksi asetettava vähintään 50,000 hen-
24592: kilöä. Vuoden 1880 komitean esittäm;n tavoin olisi Valio-
24593: kunnan mielestä myös syytä lainsäädännössä määrätä, että
24594: jos ainoastaan kaupungilla tai maas,eudulla taikka jollakin
24595: sen osalla olisi jostakin y•rit;y'ksestä hyötyä, muu hallinto-
24596: alueen osa voitaisiin sanotun J-"rityhen kannattamisest•a jok()
24597: rookonaan tai osaksi vapauttaa.
24598: Mitä sitten tulee läänin itselhallintovallan käyttöön, niin
24599: ·olisi se Valiokunnan mielestä tapahtuva lääni·nrpäivillä edus-
24600: tajain kautta, jotka valittaisiin suhteellisilla ja välittömillä
24601: vaal.eilla. Läänin))äiville edustajat kokoontuisivat varsinai-
24602: siin istuntoihin vuosittain, ensi kerran laissa säärdettävänä.
24603: päivänä ja sen jälkeen edellisten lääninpäiväin seuraavaa is-
24604: tuntoikaut-ba varlt!en määrääimlänä päivänä ,sf:'kä ;y~ltimääräisi>in
24605: i&1turntimhin vä!liaj.oi1Ha a~temp:an18: mwini,turn •läänin·vaJiokun:nan
24606: kutsumuksesta, milloin se katsoo istunnon t.a•rpeelliseksi tai
24607: kun välhintään puolet edustajista siitä ovat tehneet pyynnön.
24608: Lääninipäivillä käsiteltäväin asiain valmistelu ja läänin-
24609: itsehallintovaltaan kuuluvain asiain 'hoito istuntojen väli-
24610: ajoilla olisi jät.ettävä lääninpäiväin asettamalle lääninvalio-
24611: kunnalle, jdhon kuuluisi, paitsi lääninrpäiväin määräajaksi
24612: valitsemia ;puheenjohtajaa ja jäseniä, valiokunnan ottama,
24613: lainoppinut ja haHinnollisiin toimiin perehtynyt silJJ.teeri.
24614: Erityisten tehtä.väin suorittamista varten joko istuntokau-
24615: della tai väliajoilla oliBi lääninpäiville myönnettävä oikeus
24616: asettaa muitakin valiokuntia ja virkailijoita, joita samoin-
24617: kuin omia tehtäviään varten lääninpäiväin olisi laadittava:
24618: ja vahvistettava työjärjestys ja joht-osäännöt. Läänini]Jäi-
24619: 12 1917. - Anomusmietintö N :o 24.
24620:
24621: väin päätösten täytäntöönpano olisi jätettävä jälemmin mai-
24622: nitun lääninneuvoston tehtäväksi.
24623: Kuten edellä jo viitattiin, ei lääninedustuksella tulisi,
24624: puuttumaan tehtäviä. Vuoden 1883 komiteamietinnössä ylei-
24625: sen säännön lisäksi läänin ;y1hteisistä asioista, jotka tarkoit-
24626: tavat maanviljelyksen ja muiden elinkeinojen kehitystä,
24627: kulku- ja liikeneuvojen edistämistä, säästöpankkeja ja va-
24628: kuutuslaitosta, t-erveydtmhoitoa, opetusta, siveellisyyttä,
24629: yleistä järjestystä ja turvallisuutta, lueteltiin semmoisina:
24630: uusien teitten tekeminen taikka vanhempain laajentaminen;
24631: vapautus pitämästä t-eitä talviaikana lumireen ajoHa auki;
24632: talvitien avaaminen; semmoisen sillan kunnossa pitäminen,
24633: josta yksityiselle tientekol10holle karttuisi liian suurta rasi-
24634: tusta; teitten luokittamjnen kesti:kievaritaloilla varustettaviin
24635: sekä semmoisiin, joihin post-italoja ja reserviasemia on asetet-
24636: tava, kuin myös niitten kyytilpaikkain määrääminen, joista
24637: venekyytiä on tehtävä; uusien maksujen määrääminen ylei-
24638: selle liikenteelle sekä entisten muuttaminen; sairashuoneiden
24639: ja pakkotyölaitosten perustaminen; sen perusteen mää!räämi-
24640: nen, jonka mukaan äänet yhteisessä kuntakokouksessa laske-
24641: taan; ehdotukset metsäotustBn rauhoitusajan muuttamisesta;
24642: markkinain ja toripäiväin pitäminen; aputoimen:piteet kato-
24643: vuosina; kuin myös toimenpiteet petoeläinten hävittämiseksi.
24644: Lainvalmistelukunnan mietinnössä eihdotettiin lääninedus-
24645: tuksen käsiteltäviksi pääasiassa edelläluetellut asiat, painos-
24646: taen la~nvalmistelukunta erikoisesti yleisen terveydenhoidon
24647: vaativan, että erilaisten sairaanhoitolaitosten perustaminen
24648: ja voimassa:pitäminen olisi jätettävä läänien yhteiseksi asiaksi
24649: valtion ottaessa rahavaroilla niiden kannattamiseen osaa.
24650: Tällaisen kannatuksen lainvalmistelukunta katsoi Jääneille
24651: yleensä olevan annettava niille jätettäessä ennen muille
24652: :kuuluneita yhteiskunnallisia tehtäviä. Samalla lainvalimis-
24653: t-elukunta myös oli sitä mieltä, että läänien itsehallinto-'
24654: valtaan sopivasti käivi siirtäminen, paitsi lueteltuja asioi-
24655: ta, myös erilnäisten lakien ja asetusten mukaan valtion-
24656: viranomaisille nykyään kuuluvia tehtäviä, koska siten sekä
24657: helpotettaisiin hallituksen tDimintaa että samalla käytettäi-
24658: Läänien itsehallinto.
24659:
24660: siin hyväksi paikallista arsiain tuntemusta ja harrastusta
24661: hallinnollisiin asioihin. Ja kun ehdotettu lääninvaliokunta
24662: tulisi olemaan pysyvä, katsoi lainvalmist.elukunta, viitaten
24663: ulkomaisiin lainsäädäntöilhin, ol1wan syytä myöntää sille
24664: valta ottaa kuvernöörin kera osaa nykyään lääniruhallituk-
24665: selle kuuluviin eräisiin tehtäviin, etusijassa kuntain pää-
24666: täutövaltaa käyttäväin elinten päätöksistä tfilityjen vali-
24667: tusten ratkaisemiseen ja päätösten alistustietä vahvista-
24668: miseen. Vielä lainvalmistelukunta 1883 vuoden komitean
24669: ja 1885 vuoden valtiopäiville annetun esityksen kanssa yhtä-
24670: pitävästi katsoi, että oli koko joukko valtion viranomaisten
24671: nykyään hoitamia asioita, joitden ratkaisun helpoittamiseksi
24672: ja varmentamiseksi nämä olisivat velvoitettavai pyytämään
24673: lausuntoja jolm lääninpäiviltä tai lääninvaliokunnalta.
24674: Asian luonnossa on, · että läänien itsehallinto pää-
24675: asiassa tulisi käsittämään samallaisia tehtäviä kuin kuntain
24676: [läätäntövaltaan nykyään kuuluvat asiat ovat, vaikkakin
24677: paljoa näitä laajemmasti. Ei siis niin paljon tehtäväin la!lltu
24678: kuin niiden laajuus tulisi sanotut hallinnot toisistaan erot-
24679: tamaan. Huomauttaen tästä ja viitaten edellä selostettui~
24680: hin ulkomaisiin lainsäädäntöi•hin kuin myös meillä aikai-
24681: semmin tässä suhteessa tehtyihin ehdotuksiin, V aliakunta
24682: pitää yksityiskohtaisempaa lääninpäiväin tehtäväin määrit-
24683: telemistä tässä yhteydessä tarpeettomana.
24684: Valiokunta, käydessään tämän jälkeen käsittelemään
24685: kysymystä läänien itsehallinnon edellyttämän taloudellisen
24686: puolen järjestämis·estä, katsoo siinä sulhteessa ensi sijassa
24687: olevan huomioon otettava toiselta puolen, että läänien yhtei-
24688: sesti perustettaviksi ja voimassa'Pidettäviksi joutuvat yrityk-
24689: set olisivat poikkeuksetta varoja kysyviä, ja toiselta puolen,
24690: että mainitun itsehallinnon menestys ja kehitys aivan oleel-
24691: lisesti riippuisivat siitä, olisiko lääneillä tarpeellisia varoja
24692: käytettävänä sanottujen yritysten toteuttamiseen, tarvitse-
24693: matta läänin asukkaita sanottavammin uusilla veroilla ra-
24694: sittaa.
24695: Mikäli valtiotuloja tätä varten läänien käytettäviksi ei
24696: ,jätettäisi, olisivat varat muulla tavoin hankittavat. Menet-
24697: tely tässä koh·den ulkomaisessa lainsäädännössä on erilainen
24698: 14 1917. - Anomusmietintö N :o 24.
24699:
24700: eri järjestelmäin mukaan. Niill!pä m. m. Ranskassa nämä va-
24701: rat vannaan itsehallintoalueen asukasten suoritettaviksi eräi-
24702: den vä:littömäin valtiover()jen lisäveroina ja kannetaan niiden'
24703: yhteydessä. Ruotsissa noudatetaan pää'asiassa samantapais-
24704: ia menettelyä niin että, ellei jonkun ta,pauksen varalle ole
24705: päätetty erityistä verotusperustetta, tarvittava määrä han-
24706: kitaan taksoittamalla jokin äyrimäärä jokaista lääninkärä-
24707: jäin alueelta valtiolltl menevää suostuntakruunua kohti.
24708: Useimmissa Saksan valtioissa menetellään siten, että tar-
24709: 'Vittava summa ensin jaetaan kuntain kesken kok!onais-
24710: .summina, joista näimä välittömästi vastaa·vat ylemmälle
24711: _kunnalle ja jotka nämä vuorostaan <osittavat verovelvollis-
24712: ten maksettavaksi. Summittaisjako toimitetaan verojen, pää-
24713: asiallisesti tuloverojen määrän perusteella, joita itsekussa-
24714: kin kunnassa pannaan maksettavaksi valtiolle.
24715: Valtiolle menevä tulovero olisi epäilemättä luotettavin ja
24716: yksinkertaisin läänien itsehallinnon aiheuttaman veromääirän
24717: jakamis- ja taksoittamisperuste, jaettiin1Pa vero sitten jolro
24718: ensin kuntain kesken tahi pantiin välittömästi maksetta-
24719: vaksi; ja kun ei voine kestää enään kauan, ennenkuin m.aas-
24720: sammekin tuollainen vero tulee säädettäväksi, niin tarj-oaa se
24721: todellakin oikean perusteen lääninverolle, joka silloin voidaan
24722: suorittaa esim. määrälprostJntissa. yleisestä verosta lasket-
24723: tuna lisäverona. Tämän veron yleisestä taksoitusperusteesta
24724: olisi kuitenkin teJhtävä se jl() edellä 1huomautettu poikkeus,
24725: että lääninpäiväin tulisi, huomioonottaen sen suuremman
24726: -tai välhemmän hyödyn, jota jonkun yrityksen katsotaan tuot-
24727: tavan <läänin eri osille tai maaseudulle ja kaupungiHe tois-
24728: tensa vastakOhtana, määrätä miten vero silloin on jaettava
24729: ja tuleeko läänin j-onkun osan siitä kokonaan vapautua vaiko
24730: päästä vähemmällä rasituksena.
24731: Kun otetaan huomioon, että 'läänien itsehallintovallan
24732: piiriin siirtyisi suuri osa valtidhallinnon tähänastisista tehtä-
24733: vistä, niin olisi aivan luonnollista, että valtio varastaisi lää-
24734: nit tarpeellisilla varoilla niiden kustannusten suorittami-
24735: seksi, joita sanotusta valtiohallinnon tehtävien siirtämisestä
24736: .näille johtuu. Sitäpaitsi voitaisiin osa valtion hoidettavina
24737: Läänien itsehallinto. 16
24738:
24739: olevista valtiovaroista ja ehkä myös eräät vuosirahasäännön
24740: ulkopuolella olevat rahastot, näiden perustamiseen ,liittyviä
24741: ehtoja loukkaamatta, luovuttaa 'lääneiU.e. Läämien taloudel-
24742: linen puoli näin järjestäen tulisi ver~tuksen kautta läänin
24743: asukkailta hankitta vaksi varoja semmoisten y,ritysten perus-
24744: tamista ja voimassapitämistä varten, joihin lääni omasta
24745: alotteestaan ryhtyy, silmällälpitäen paikal'lisia tarpeita ja
24746: niiden tyydyttämistä. Kun sitäpaitsi luonnoltlista on,
24747: että erinäisistä yksityisten kuntain nykyään ylläpitämistä
24748: !laitoksista näille kullekin johtuvat kustannukset me-lkoisesti
24749: tulisivat vähentymään laitosten joutuessa suurempia alueita
24750: käsittämään ja semmoisina paljoa harvalukuisemmiksi, niin
24751: sanottu lisäverotus ei tulisi läänin asukkaita ylivoimaisestr
24752: rasittamaan.
24753:
24754:
24755: Sen lisäksi, mitä eddlä on mainittu lääninvaliokunnan
24756: tehtävistä lääninpäiväin val'misteluelimenä ja niiden asiain
24757: hoitajana, katsoo Valiokunta samoinkuin lainvalmistelu-
24758: kunta, että lääninvaliokunnalle voitaisiin uskoa muitakin
24759: tehtäviä. Niistä tärkein olisi lainvalmistelukunnan mainit-
24760: sema lääninvaliokunnan osanotto >hallinnolliseen lainkäyt-
24761: töön alimmassa asteessa.
24762: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan hoitavat sanot-
24763: tua lainkäyttöä nykyään maassamme läänien hallitukset.
24764: Niitä vastaan tässä suhteessa on ilmennyt tyytymättö-
24765: myyttä. Kuvernöörit, joille asiain ratkaisuvalta läänin-
24766: hallituksessa yksin kuuluu, ovat useimmiten olleet tähän
24767: puoloon lääninhallituksen tehtäviä valmistumattomia, ja taas
24768: lääninsihteerit monien muiden tehtäviensä takia eivät ole
24769: ehtineet niihin puuttumaan. Tästä on ollut seurauksena, että
24770: tärkeiden ja taloudellisesti suuriarvoisten asiainkin käyttely
24771: lääninhallituksessa on jäänyt kokemattomain esittelijäin
24772: haltuun ja ratkaisu useasti sattuman varaan. Tämä epäkohta
24773: olisi viipymättömän korjauksen tarpeessa. Läänien nykyi-
24774: sen hallinnon uudelleen järjestelyyn sanotun korjauksen ai-
24775: kaansaamiseksi ryhdyttäessä ei uudistusta V aHokunnan mie-
24776: 16 1917.- Anomusmietintö N:o 24.
24777:
24778: lestä kuitenkaan olisi ainoastaan tähän rajoitettava, vaan
24779: olisi läänien koko hallinto uudistettava samalla kertaa kuin
24780: läänit Valiokunnan ehdottamin tavoin rajailtaan uudelleen
24781: järjestettäisiin.
24782: Asian käyttelylle lääninhanituksessa kieltämättä olisi
24783: eduksi ensiksikin, että ratkaisuvalta kuuluisi kollegiolle, ja
24784: toiseksi, että kollegion jäsenillä olisi asiain ratkaisuun vai-
24785: kuttavaa paikallista tuntemusta. Lääninhallitus olisi siis
24786: muodostettava kollegialiseksi ja kollegion jäseniksi saatava
24787: läänin oloja tuntevia henkilöitä.
24788: Läänien itsehallintoa järjestettäessä V aliakunnan esittä-
24789: min tavoin olisivat edellämainitut molemmat tarkoitukset
24790: toteutettavissa. Lääninvaliokunnasta voitaisiin osa muodos-
24791: taa lääninneuvoston nimellä toimivaksi lääninhallitukseksi.
24792: Puheenjohtajana viimemainitussa olisi nykyistä kuvernööriä
24793: vastaava virkamies. Olisiko tämä suorastaan lääninpäiväin
24794: asetettava vai olisiko nimittäminen jätettävä hallituksen teh-
24795: täväksi lääninpäiväin ehdottamista henkilöistä, sitä kysy-
24796: ruystä Valiokunta ei ole tahtonut käydä ratkaisemaan, vaan
24797: on katsonut sen sopivimmin voivan tapahtua vasta esitettävän
24798: lakiehdotuksen käsittelyn yhte;ydessä. Sihteerinä sekä va-
24799: liokunnassa, että neuvostossa tulisi olla sama henkilö, jonka,
24800: kuten edellä jo on sanottu, pitäisi olla lainoppinut ja hallin-
24801: nollisiin toimiin perehtynyt. Ainoastaan jäsenten lukumää-
24802: rän ja tehtäväin laadun suhteen valiokunta ja neuvosto toi-
24803: sistaan eroaisivat.
24804: Lääninvaliokunnan tehtäväin suuntaviivat Valiokunta jo
24805: edellä on viittonut. Ne olisivat sellaisia, että ne vaatisivat
24806: koko lääninvaliokunnan harkintaa, mutta ei valiokunnan
24807: jatkuvaa koossaoloa.
24808: Lääninneuvoston tehtäviksi tulisi, paitsi yllähuomau-
24809: tettua lääninpäiväin päätösten täytäntöönpanoa, läänin-
24810: ha.lllitulk:saiJ~ m;ytkyään hoitama; hJa,1linmo[~im:efii [~ainikä;yrbtö ja
24811: kuvernöörin tähänastiset muut tehtävät, paitsi sellaiset
24812: kuin esim. eräiden rfilllastojen hoito y. m., jotka sa-
24813: moinkuin yleensä kaikki läänin itsehallintovallan piiriin
24814: kuuluvat toimet olisivat jätettävät lääninpäiväin tai läänin-
24815: !.äänien itsehallinto. 17
24816:
24817: valiokunnan hoitoon. Lääninneuvoston t.ehtäväin laatu ja
24818: määrä vaatisi neuvoston ainaista koossaoloa .ia myös, että
24819: valtio suorittaisi sen aiheuttamat menot, olivatpa ne sitt-en
24820: palkkoja tai muuta, koska neuvosto toimittaisi valtiovallalle
24821: kuuluvia tehtäviä.
24822: Ryhtymättä näiden hallintoelinten tehtäviä yksityiskoh-
24823: taisemmin säännöst.elemään, se kun paraiten sopii niiden toi-
24824: mintaa järjestävään lakiehdotukse€n, tahtoo Valiokunta lo-
24825: puksi huomauttaa ehdot.ettujen uudistusten yllä viitatusta
24826: sniuesta merkityksestä sekä taloudelliselta että yhteiskun-
24827: nalliselta kannalta.
24828: Edellä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen eh-
24829: dott.aa Eduskunnan päätetiäYäksi,
24830:
24831: että Hallitns hankittavon selvitykb'en jälkeen
24832: lähe•isessä tulevaist~ude98a valmi,sflu.ttaisl ja Edus-
24833: kunnalle antaisi esityksen läänien itseha!llinnosta,
24834: rilernpiasteisista hallinnolU&sta tuomioistu,imista
24835: sekä n;ykyi.sten läämien ja niiden hallinnon ?J.U-
24836: dt'8taan järjestämisestä.
24837:
24838: Helsingis~<ä heinäkuun 9 piiiviinii 1917.
24839:
24840:
24841:
24842: Asian käsittel~·yn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja An-
24843: ton Huotari, varapuheenjohtaja Annala (osittain), jäsenet
24844: Aalle-Teljo. Erkko (osittain), Herrala, Hojkka, I_.~. Ikonen,
24845: Koivist{), Laitinen. I_.~antto, Lehtinen ( os.ittain), Malmivaara,
24846: S. Rantanen, Saarinen ja Virkki sekä varajäsenet I_.~ehmus
24847: ja.•J. Wiik ynnä osittain varajäsenet Karhinen, I_J()nkainen ja
24848: Tolonen.
24849: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
24850: · 1917. - Edusk. anom, - Anomu~miet. n:o 24.
24851:
24852:
24853:
24854:
24855: Suomen Eduskunnan ano-
24856: m u s kuntaa laajempain yhdyskuutain itse-
24857: hallinnon järjestämisestä.
24858:
24859: Eduskunta on säädetyssä järj-estyksessä käsitellyt näillä
24860: valtiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen kuntaa laajempain
24861: 'y hdyskuntain itsehallinnon järjestämisestä.
24862:
24863: Kysymys itsehallinnon ulottamisesta kuntaa laajempaan
24864: piiriin on ollut vil'eillä Suomessa miltei siitä asti, kun kun-
24865: tien itsehallinto järj·estettiin. Useilla valtiopäivillä asia on
24866: ollut käsiteltävänä, ja siitä ovat antaneet mietintöjä halli-
24867: tuks-en arsettama.t komiteat sekä lainvalmistelukunta ..
24868: Syyt, minkä vuoksi aikaisemmin tehdyt alotteet eivät joh-
24869: taneet ratkaisuun, olivat monet. Tärkeimpän,ä on pidettävä
24870: se, että kehitys ei vielä ollut edistynyt niin pitkälle, että
24871: tällaisen itsehallinnon tarve olisi ollut kaikille ilmeinen, •eten-
24872: kin kun oltiin sitä mieltä, että kunnallisasetusten määräykset
24873: yhteisistä kuntakokouksista tarjosivat 'keinon kuntain laa-
24874: jempaan yhteistoimintaan. Varsinkin maaseudun edustajain
24875: taholta arveltiin ehdotuksen toteuttamisesta koituvan vain
24876: menoja ilman vastaavaa hyötyä, ja etupäässä heidän vastus-
24877: tuksestaan asia raukesi. Osaltaan oli jo silloin vaikuttamassa
24878: sekin, että oli erimielisyyttä varsinkin itsehallintopiirien
24879: alueellisesta laajuudesta. Toiset tahtoivat näiksi piireiksi
24880: läänien alueita, toiset, pitäen läänejä tähän tarkoitukseen
24881: aivan liian laajoina, ehdottivat niiksi ki'hlakuntia.
24882: Sittemmin ovat olot puheenalaisella alalla suuresti
24883: muuttuneet. Kunnalliselämä on vuosi vuodelta kehitty-
24884: nyt. Kunnallinen. itsehallinto on ulotettu yhä uusille
24885: aloille; tullen yhteiskuntaelåmän tarkeäksi tekijäksi.
24886: 2 1917.- Edusk. anom.- Anomusmiet. n:o 24.
24887:
24888: Mutta samalla ovat myö&kin ne epäkohdat, jotka sen rajoit-
24889: taminen kunnan ahtaaseen piiriin aiheuttaa, käyneet yhä
24890: tuntuvammiksi. On esiintynyt tarpett-a, joita yksityisten
24891: kuntien voimilla ei saada tyydy.tetyiksi, ja yhteiset kunta-
24892: kokoukset ovat osottautuneet 'kykenemättömiksi tätä puut.etta
24893: poistamaan. Alot.eoikeus ja siitä johtuva kehitysmahdol-
24894: lisuus puuttuu näiltä kokouksilta. Laajem:pain kunnallisten
24895: itsehallintoalueiden edellyttämäin järjestöjen tarpeellisuuden
24896: ilmauks·ena voidaan pitää viime vuo&ina eri pailwissa toi-
24897: meenpantuja kunnallispäiviä. Näillä kunnallispäivillä ta-
24898: pahtuneissa neuvotteluissa on todettu yhteenliittymisen tarve
24899: ja lausuttu suotavaksi, että ne kehitettäisiin varsinaisiksi
24900: elimiksi kunnallisessa toiminnassa siten, että niille annettai-
24901: siin päättävä valta, jolloin niistä voisi muodostua laajem-
24902: man kunnallisen itsehallintoalueen ·edustuslaitos.
24903: Tehtäviä tällaiselta edustus1aitokselta ei tulisi puuttu-
24904: maan. Maanviljelyksen ja muiden elinkeinojen kehittäminen
24905: ja yleensä taloudellisen elämän kaikinpuolinen edistäminen,
24906: kulku- ja liikeneuvojen '[larantaminen, sivistyslaitosten pe-
24907: rustaminen~ ja kannat.taminen, säästöpankkien ja vakuutus-
24908: olojen edistäminen, terveydenhoidon parantaminen sl3kä ylei-
24909: sen järjestyben ja turva'llisuuden edistäminen ynnä muut
24910: näihin verrattavat tehtävät tarjoisivat tärkeän toimialan mai- .
24911: nitulle edustuslaitokselle. Puheena oleva itsehallinto tulisi
24912: pääasiassa käsittämään samalla~sia tehtäviä kuin kuntain
24913: päätäutövaltaan nykyään kuuluu. Ei siis niin paljon teh-
24914: täväin laatu kuin niiden laajuus tulisi toisistaan erottamaan
24915: sanotut hallinnot.
24916: Edm,kunnan mielestä olisivat itsehallintoalueet muodos-
24917: tettavat läänin- eikä kihlakunnanjakoa silmälläpitäen. Kih-
24918: lakunnat ovat sekä J)inta-alansa että asukaslukunsa puolesta
24919: tähän tarkoitukseen aivan liian pienet ja niiden taloudellis·et
24920: apulähteet liian niukat. Sitä paitsi ne, pääasiassa veronkanto-
24921: alueina, ovat. rajoiltaan muuttuvia. Tosin eiväit kaikki läänit-
24922: kään semmoisina, kuin niiden alueet nykyään ovrut, ~opisi
24923: sanotuiksi itsehallintoalueiksi, koska niiden eri osilla aina
24924: ei ole niitä y'hteisiä harrastuksia, joita puheena oleva itse-
24925: Läänien itsehallinto. 3
24926:
24927: hallinto edellyttää. Jos its.ehallirutoalueiksi määrättäisiin lää-
24928: nit, olisivat ne siis samalla rajoiltaan uud·estaan järj·estettä-
24929: vät. Sitä tehtäessä olisi samaan lääniin yhdistettävä sellai-
24930: s·at nykyään eri lääneihin kuuluvat alueet, jotka liike- ja
24931: kulkuneuvojen sekä asutusolojensa puolesta. ynnä muiden
24932: syiden takia sopivimmin kuuluvat yhteen.
24933: Läänien alueilla olevain kaurpunkien tulisi yleensä yh-
24934: dessä;- maalaiskuntain kanssa kuulua samaan hallintoaluee-
24935: seen, koska ei ole syy:tä rajoittaa puheenalaista it,sehallintoa
24936: yksinomaan maalaiskuntia käsittäväksi. Suuremmilla kau-.
24937: pungeilla on kuitenkin aivan erilaiset harrastukset kuin maa-
24938: seudulla, ja ne sitäpaitsi suuren asukaslukunsa ja tulolähtei- ·
24939: densä avulla kykenevät yksin perustamaan ja voimassapitä-
24940: mään sellaisia laitoksia, joiden aikaansaaminen tulisi olemaan
24941: :itsehallinnon tärkeimpiä tehtäviä. Olisi sen vuoksi näille
24942: kanpungeille varattava tilaisuus olla suurempiin itseha:l-
24943: ·lintoalueisiin yhtymättä, tai niistä erota, saavutettuaan mää-
24944: rätyn asukasluvun, 'esimerkiksi vähintäin 50,000. Lainsää-
24945: dännössä olisi myöskin määrättävä että, jos ainoastaan kau-
24946: pungilla tai ainoastaan maaseudulla taikka vain jollakin sen
24947: ~salia olisi jostakin yrityksestä hy.ö1;yä, muu hallintoalueen
24948: osa voitaisiin sanotun yrityksen kannattamisesta vapauttaa
24949: joko kokonaan tai osaksi.
24950: Läänin itsehallintovallan käyttö olisi tapahtuva :läänin-
24951: päivillä, ja valittaisiin edustajat suhteellisilla ja välittömillä
24952: vaaleilla. Lääninpäivät kokoontuisivat varsinaisiin istuntoi-
24953: hin vuosittain, .ensi kerran laissa sääd·ettävänä päivänä ja sen
24954: jälkeen edellisten lääninpäiväin määräämänä päivänä, sekä
24955: ylimääräisiin istuntoihin väliajQilla alempana. mainitun lää-
24956: ninvaliokunnan kutsumuksesta, milloin se katsoo istunnon
24957: tarpeelliseksi tai kun vähintään puolet edustajista siitä ovat
24958: tehneet pyynnön.
24959: Lääninpäivillä käsiteltäväin asiain valmistelu ja läänin-
24960: itsehallintovaltaan kuuluvain. asiain hoito istuntojen väli-
24961: ajoilla olisi annettava lääninpäiväin asettamalle lääninvalio-
24962: kunnaUe, johon kuuluisivat lääninpäiväin määräajaksi va-
24963: litsema puheenjohtaja ja jäsenet sekä valiokunnan ottama
24964: 4 1917. - Edusk. ~nom. - Anomusmiet. n:o 24.
24965:
24966: lainoppinut
24967: '
24968: ja hallinnollisiin toimiin
24969: '
24970: perehtynyt sihteeri.
24971: Erityisten tehtäväin suorittamista vart<en, joko istuntokau-
24972: della tai väliajoilla, olisi lääninpäiville myönnet1Jävä oikeus
24973: a&ettaa muitakin validkuntia jå virka~lijoita, joita varten lä.ä-
24974: ninpäiväin olisi laadittava ja vahvistettava työjärjestys ja
24975: johtosäännöt, samoin kuin ,omiakin tehtäviään varten. Lää-
24976: ninpäiväin päätösten täytäntöönpano olisi annettava asetetta-
24977: van lääninneuvoston tehtäväksi.
24978: Lliäni•en itsehallinnon edellyttämän tal•ourlellisen puolen
24979: järjestämisessä on ensi &ijassa otettava huomioon, että läänien
24980: yhteisesti perustettaviksi ja voimassapidettäviksi joutuvat
24981: yrityhet ovat poikkeuksetta varoja kys.yviä sekä että maini-
24982: tun itsehallinnon menestys ja kehitys aivan oJ.eellisesti riip-
24983: puu siitä, onko lääneillä tarpeellisia varoja käytettävänä.
24984: sanottujen yritysten toteuttamiS<een, tarvitsematta uusilla
24985: veroilla läänin asukkaita sanottavasti rasibtaa.
24986: Mikäli valtiotuloja tätä varten ei myönnettäisi läänien
24987: käytettäviksi, olisivat varat hankittavat muulla tavoin, ai-
24988: nakin osaksi lisäverotuksen muodossa. Valtion kantama tulo-
24989: v,ero olisi epäilemättä luotettavin ja yksinkertaisin puheena
24990: ol-evan veromäärän jakamis- ja ta.ksoittamisp.eruste. Kauan
24991: ei voine kestää, ennenkuin valtion tulovero tulee Suomessa
24992: säädettäväksi. Silloin voidaan lääninvero suorittaa siihen liit-
24993: tyvänä lisäverona, jo'ka lasketaan määräprosentiksi yleisestä
24994: tuloverosta. Tämän veron yleisestä taksoitusperusteesta olisi
24995: kuitenkin tehtävä se jo edellisessä huomautettu poikkeus,
24996: että lääninpäiväin tulisi, huomioonottaen sen suuremman tai
24997: vähemmän hyödyn, jota jonkun yrityksen. katsotaan tuotta-
24998: van lääninpäiväin toimialueen eri osille, määrätä miten vero
24999: on näiden eri osien kesken jaettava ja onko joku osa koko-
25000: naan siitä vapautettava.
25001: Kun läänien its.ehallintoyallan piiriin :siirtyisi suuri osa
25002: valtiohallinnon tähänastisista tehtävistä, on luonnollista,
25003: että valtio myöntää lääneille ne varat, jotka tarvitaan
25004: näistä valtiohallinnon tehtävistä johtuviin menoihin. Sitä-
25005: paitsi voitaisiin ehkä, myös lääneille luovuttaa eräät valtion
25006: vuosirahasäännön ulkopuolella oJ.evat rahastot, niitä perus-
25007: Liiänieu itsehallinto.
25008:
25009: teUaC~;sa a.&etettuja ehtoja loukkaamatta. Jf)S lMnlim it;,e-
25010: hailinnon taloudellinen puoli näin järjt-.stettiiisiin, jäisi lisä-
25011: V>~>rotuksen kautta lälinin asukkailta hankittavaksi varoja
25012: semmoisten yritysten perustamista ja voimassa. pitämistä
25013: varten, joihin Jä.äni omasta alotteestaan ryhtyy paikalliskT!
25014: tarpeiden tyydyttämiseksi. Kun sitäpuitsi on luonnollista,
25015: että eräistä yksityisten kuntain nykyään ylläpitämistä lai-
25016: toksista niiille kullekin johtuvat kustannukset melkoisesti
25017: vähenisivät laitosten joutuessa käsittämään suurempia alueita,
25018: ei sanottu lisäverotus tulisi läänin asukkaita ylivoimaisesti
25019: rasittamaan.
25020:
25021: Sen lisäksi, mitli. edellä on mainittu lii.äninvali<Jkunnan·
25022: tehtävistä niiden asiain v11lmisteluelimenå ja hoitajana, jotka
25023: läiininiJllivillä käsitellään, voitaisiin sille uskoo muitakin
25024: whtäviä, jois1a tärkeirniJänä. mainittakoon lääninvaliokunnan
25025: osanotto siihen hallinnolli6f'en lainkäyttötln, jvta voima4*>a
25026: olevan lainsäädännön mukaan nykyään l10ita.vat lääninhal·
25027: litukset. Näitä vastaan on tässä suhteer,sa ilmennyt tnrty-
25028: miittöroyyttä. Kuvernöörit, jnille asiain ratkaisuvalta läänin-
25029: lmllituksessa yksin kuuluu, ovat useimmiten olleet valmis-
25030: tuma;ttamia tähän puoleen lääninhallituksoo tehtäviä, kun
25031: taas lääninsihteerit, monh-m muiden tehtäviensä takia, eivlit
25032: puole>staan ole olleet. tilaisuudessa niihin puuttumaan. Siitä
25033: on ollut seurauksena, että tärkeiden ja taloudellisesti suuri-
25034: arvoi&tenkin asiain käsittely lääninhallitukslc',ssa on jäänyt
25035: kokemattQmain esittelijäin haltuun. Tämä epäkohta on vii-
25036: pymättä korjattava. Läänien I\Ykyistä hallintoa uudelleen
25037: järjestP.tiiiessli ei uudistusta kuitenkaan olisi rajoitettava tä-
25038: hän, vaan olisi läänien koko hallinto samalla. uudistettava.
25039: Asian käyttelylle lääninhallituksessa olisi kieltämättä
25040: eduksi, että ratkaisuvalta kuuluisi kollegille ja että sen ,iä-
25041: senillä olisi paikaHistuntemu.sta. Lääninhallit.us olisi ·siis
25042: muodostettava kollegiseksi ja Ilollegin jäseniksi saatava läänin
25043: oloja tuntevia henkilöitä.
25044: Läänil"n itsehallintoa järjestettäessä voidaan molemmat
25045: edellämainitut tarkoitukset toteuttaa. Lääninvaliokunnasta
25046: 6 1917. - Edusk. anom. - Anomusmiet. n:o 24.
25047:
25048: voitaisiin o&a muodostaa lääninneuvoston nimell1i. t'Oimivsrksi
25049: lääninhaJlitukseksi. Puheenjohtajana mainitussa neuvootossa
25050: olif.i nykyistä kuvernööriä vastaava virkamies. Olisiko <tämä
25051: .suorastaan lääninpliiväin asetettava. vai nimittäisikö hänet
25052: hullitu.s läaninpäiväin ehdottami'!ta ·henkilöi-stä, ei Edu&-
25053: kunta ole tahtonut nyt käydä ratkaisemaan, vaan on kat<>o-
25054: nut sen voivan sopivimmin _ta.pahtua vasta e$Hettävän laki-
25055: ehdotuksen käsittelyn yhteydessä. Sihteerinä sekä valio-
25056: kunnassa että neuvostos&a olisi sama henkilö. Ainoastaan
25057: jäsenten lukumäärässä ja tehtäväin laadussa lääninvaliokunta
25058: ja. lääninneuvosto eroaisivat toisi8taan.
25059: Lääninvaliokunnan tehtävät vaatisivat koko valiokunnan
25060: harkintaa, mutta ei valiokunnan jatkuvaa koossaolou.
25061: Lääninneuvost<:m t-ehtäväksi tulisi, Jla.itsi lääninplihäin
25062: pilatösten täytäntöönpanoa, lääninhallituksen nykyään h(li-
25063: tama hallinnollinen lainkiiyttö ja kuvernöörin tähänastiset
25064: muut tehtävät, paitsi eräiden raha~ojen hoito ynnä muuta-
25065: mat muut läänin itsehallinnon piiriin kuuluvat toimet.,
25066: jotka olisivat annettavat lii.äninp.äiväin tai lääninvaliokunnan
25067: asiaksi. Lääninneuvoston tehtäväin laatu ja määrä vaatisi
25068: neuvoston j~tkuvaa koossaoloa ja että valtio suorittaisi sen
25069: aiheuttamat menot, koska neuvosto toimittaisi valtiovallalle
25070: nykyään kuuluvia tehtäviä.
25071: Edellä esitetyn nojalla on Eduskunta ;pä.ättä:nyt,
25072: että Hallitus, Mnkittavan selvit11ksen jäl-
25073: keen, läheisessä tulevaisuudessa valtnistuttaisi
25074: ja Edusku.nnalle antai.ri esityksen liili:nien itse-.
25075: hallinnosta, alempiasteisista hallinnollisista too-
25076: mioi.stuimi8ta sekii nykyistefi Uiäniefl ja niiden
25077: hallinn<m uudestaan järjestämisestä.
25078:
25079: Helsingissä hi>Snäkunn 16 päivänä 1917.
25080:
25081:
25082:
25083: Helsingissä, Stwmen Senaatin kirjapainossa, 1917.
25084: 1117. - AII,I!IIISIIIBtlntl l:o 25.
25085:
25086:
25087:
25088:
25089: Perustuslakivaliokunnan mie-
25090: t i n t ö N:o 10, anomusehdotuksen johdosta,'
25091: joka tarkoittaa hallituksen nimitysoikeuden
25092: lakkauttamista n. s. keisarillisissa seurakun-
25093: nissa.
25094:
25095: Eduskunta on pöytäkirjanottoolla. viime huhtikuun 27
25096: päivältä Perustuslakivaliokunnan valmisteltavaksi lähettä-
25097: nyt edustajain Paavo Virkkusen y. m. anomusehdotuksen,
25098: jossa esitetään anottavaksi, että ne Suomen evank~is-luteri
25099: laisen kirkon seurakunnat, jotka tähän saakka ovat olleet
25100: ' n. s. keisarillisia, muutettaisiin konsistoriaalisiksi. Valio-
25101: kunta on myöskin saanut otteen lähetekeskustelussa synty-
25102: neestä pöytäkirjasta.
25103:
25104: Hallitsijalle vanhastaan kuulunut oimeus täyttää lukui-
25105: sain seurakuntain kirkkoherranvirat tarkoitti aikaisemmin,
25106: jolloin valtion tulot olivat vähäiset ja valtion virkamiesten
25107: palkat senmukaisesti pienet, pääasiallisesti tilaisuuden va-
25108: raamista hallitsijalle hankkia niukoissa taloudellisissa oloissa
25109: palveUeille, pappissäätyyn kuuluville valtion virkamiehille
25110: jonkun ajan palveluksen jälkeen turvatumman taloudellisen
25111: toimeentulon nimittämällä heitä suurempituloisiin kirkolli-
25112: siin virkoihin. Niinpä 1686 vuoden K;irkkolaissa sanottiin,
25113: että kuningas tahtoi täyttää kuninkaallisten pitäjäin kirkko-
25114: herranvirat miehillä, jotka opilla, pahelukseHa ja työllä erit-
25115: täinkin akatemioissa, kimnaas·eissa ja kouluissa, niin myös
25116: kuninkaan hovikunnassa ja sotaväessä olivat hyvin edistä-
25117: neet seurakunnan ja yhteistä parasta. Kun Papiston Eri-
25118: oikeuksissa vuodelta 1723 puheenalaisille seurakunnille an-
25119: nettiin oikeus esiintuoda toivomuksiaan niiden kirkkoherran~
25120: virkoja täytettäessä, teroitettiin nimenomaan, että seurakun-
25121: 2 1117. - AaomBsmlatintu l:o 25.
25122:
25123: tain erityisesti tuli muistaa niitä, jotka toimittivat virkaa
25124: akatemioissa, lukioissa ja kouluissa, hovissa ja sotaväessä
25125: sekä taitavia ja ansiollisia kappalaisia. Seuraavana vuonna
25126: annetussa koulujärjestyksessä määrättiin, että kimnaasien ja
25127: koulujen opettajat olivat ,oikealla ajalla", ainakin palvBl-
25128: tuaan 7 tai 8 vuotta ,päästettävät ikeen alta", ja että heille
25129: silloin oli annettava sellaiset seurakunnat, jotka vastasivat
25130: kunkin ansiota.
25131: Hallitsijan oikeus nimittää puheenaoleviin kirkkoherran-
25132: virkoihin ansiollisia pappiamiehiä ei aikaisemmin ollut ra-
25133: joitettu ehdoUepanon, enempää kuin seurakunnan vaalinkaan
25134: kautta. Tosin näitä .virantäyttämismuotoja 1730-luvulta al-
25135: kaen käytettiin myöskin kuninkaallisissa pitäjissä, mutta
25136: hallitsija säilytti itselleen oi-keuden nimittää virkaan kenen
25137: 4än tahtoi, ·ehdollepanosta ja vaalista riippumatta. Keis.
25138: julistuksel'la 22 päivältä toukokuuta 1865 lakkautettiin
25139: kouluopettajain oikeus ,ylimääräisesti" hakea keisarillisia
25140: seurakuntia. Vuoden 1869 Kirkkolaissa rajoitettiin hallitsijan
25141: nimitysoikeus siten, että kirkkoherranvirkoihin keisarillisissa
25142: seurakunnissa oli nimitettävä ,joku ehdotetuista" (K. L~
25143: 243 §). Kuitenkin on katsottu, että Lapissa palvelleelle pa-
25144: pistolle sekä suomalaisten rangaistusvanki·en ja siirtolaisten
25145: papille !Siperiassa edellä mainitussa 1865 vuoden julistuksessa
25146: edelleen nimenomaan turvattu oikeus hakea keisarillisten
25147: seurakuntain kirkkoherranvirkoja ulkopuolella vaaliehdotuk-
25148: sen yhä on voimassa.
25149: Puheenalainen nimittämisoikeus, jota aikaisemmin hal-
25150: litsija itse oli käyttänyt, siirrettiin asetuksella 23 päivältä
25151: heinäkuuta 1896 senaatin talousosaston toimivaltaan; ainoas-
25152: taan jos kenraalikuvernööri oli eri mieltä senaatin kanssa,
25153: oli asia alistettava hallitsijan ratkaistavaksi.
25154: N. s. keisarillisten seurakuntain lukumäärä on nykyään
25155: noin 280, konsistoriaalisten lukumäärän ollessa noin 230.
25156: Kun aikaisemmin voimassa olevan järjestyksen mukaan
25157: ne uudet kirkkohoerrakunnat, jotka muodostettiin erottamalh
25158: kappeleita keisarillisista pitäjistä itsenäisiksi, olivat määrä-
25159: tyt keisarillisiksi, teki senaatti 20 päivänä marraskuuta 1906
25160: Hallltuksan nlmltysolkoudan lakkaottaminan n. s. keisarillisissa saorakonnlssa. 3
25161:
25162:
25163: alistuksen siitä, että mainitunlaiset uudet kirkkoherrakunnat
25164: tehtäisiin kirkkoherranvirkojen täyttämiseen nähden konsis-
25165: toriaalisiksi. Tähän sena~tin esitykseen hallitsija suostui.
25166:
25167: Ehdotuksia puheenalaisen, tyytymättömyyttä herättä-
25168: neen nimitysoikeuden lakkauttamiseksi on jo aikaisemmin
25169: tehty, mutta ne eivät ole johtaneet tuloksiin. Porvoon val-
25170: tiopäivillä tehtiin talonpoikaissäädys,sä esitys, että ,kunin-
25171: kaalliset pitäjät olivat lakkautettavat ja pitäjäin tuli aina
25172: saada kirkkoherra useimpien ään:ten mukaan", mutta esitys
25173: ei johtanut säädynkään puolelta toimenpiteeseen. Asia oli
25174: sittemmin monipuolisen harkinnan alaisena siinä komiteassa,
25175: joka valmisti nykyistä Kirkkolakia, sekä 1863-M ja 1867
25176: vuoden valtiopäivillä. Komitea lausui pitävänsä erittäin koh·
25177: tuuttomana ja sitäpaitsi aivan periaatteellisesti vääränä, eWi
25178: niissä seurakunnissa, joissa hallituksella oli jokin osallisuus
25179: virkojen täyttämig.essä, hallituksen oikeus seurakuntiin näh-
25180: den oli suurempi kuin se, mikä yleensä kuului kirkollishalli-
25181: tukselle. Hallituksen näissä g.eurakunnissa käyttämä oikeus
25182: oli komitean mielestä oleva se, jota kirkolliset hallintoviran-
25183: omaiset muuten käyttivät, eikä se, joka kuului seurakun-
25184: nille itselleen. Läheisesti liitty-en siihen, mitä komitea eh-
25185: dotti säädettärväksi virkojen täyttämisestä konsistoriaalisissa
25186: seurakunnissa, esitti komitea, että hallituksen nimittämis-
25187: valta keisariUisessa seurakunnassa astuisi voimaan vain, mil-
25188: loin ei seurakunta 3 / 4 äänten enemmistöllä ollut kutsunut tai
25189: valinnut itselleen kirkkoherraa, ja oli hallituksen viimek:si-
25190: mainitussakin ta,paubessa aina nimitettävä yksi ehdollepan-
25191: nuista. Valtiosäädyt menivät 1863-64 vuo<len valtiopäi-
25192: villä vieläkin pitemmälle. Vastauksessaan kir kkolakiehdo·
25193: tusta kosk-evaan esitykseen val'tiosäädyt, viitaten samoihin
25194: näkökohtiin kuin kirkkolakikomitea, lausuivat, että keisaril-
25195: linen nimitysoikeus pastoraatteihin tosin oH historiallisesti
25196: selitattiilvissä, mutta :ettei si,tä siliti 'kirkoHiselta näJköiJmnnaHa
25197: voitu kernaas.ti puoltaa, ja ilmoittivat alamaisesti toivovansa,
25198: että hallitsijalla ei puolestaan olisi mitään sanotun nimit-
25199: tämisoikeuden kumoamista vastaan. Esityksessä 1867 vuo-
25200: 4 1017. - AnumumlatlntD R:o 25.
25201:
25202: den valtiopäiville uudesta kirkkolaista kuitenkin lausuttiin,
25203: että nimitysoikeus keisarillisiin pitäjiin oli edell-een pidätetty
25204: hallitsijalle silloinkin, kun joku ehdotetuista oli saanut kolme
25205: neljäsosaa annetuista äänistä, ,koska riittävää syytä poik-
25206: keamiseen voimassa olevista asetuksista tässä suhteessa ei
25207: näyttänyt olevan olemassa". V altiosäädyt ottivat täten an-
25208: netun viittauksen huomioon.
25209: Sittemmin on yksikamarisessa eduskunnassa useilla val-
25210: tiopäw·illä i;eih'ty anO!IDU.S,ehdiotu~sia i)Uheenailaisen nimitys-
25211: oikeuden lakkauttamisesta, mutta eduskunta ei ole niitä käsi-
25212: tellyt.
25213:
25214: Asian myöhemmistä vaiheista Ruotsiss,a mainittak<>on,
25215: että siellä vuonna 1910 papillisten virkain täyttämisestä an-
25216: netulla lailla oeroitus kuninkaallisten ja konsistoriaalisten seu-
25217: rakuntien väli'llä poistettiin ja kysymys siitä, kuka nimittää,
25218: tehtiin kokonaan riippuvaksi siitä, onko neljättä vaalipappia
25219: pyydetty vai ei. Ellei neljättä vaalipappia ole pyydetty, on
25220: nimitysoikeus kaikkiin kirkkoh-erranvirkoihin asianomaisella
25221: tuomiokapitulilla, jonka on annettava valtakirja virkaan
25222: enimmät äänet saaneelle. Jos neljäs vaalipappi on ollut eh-
25223: dolla, on nimitysoikeus kuninkaana. Jos joku ehdollaolleista
25224: tässä tapauksessa on saanut €nemmän kuin puolet annetuista
25225: äänistä ja vähintään viidesosa ääniv.altaisista on ottanut
25226: äänestykseen osaa, on kuninkaan nimitettävä virkaan joku
25227: vaaliehdolle asetetuista; mutta jos kukaan ei ole sellaista
25228: ääntenenemmistöä saanut taikka mainittu määrä äänival-
25229: taisia ei ole ottanut vaaliin osaa, nimittää kuningas virkaan
25230: joko jonkun ehdolle aS€tetuista tai muun, virkaan pätevän
25231: papin, joka, ollen siihen oikeutettuna, on kuninkaalle haki-
25232: jaksi virkaan ilmoittautunut.
25233:
25234: Ne taloudelliset seikat, joiden aikaisemmin katsottiin vaa-
25235: tivan, että hallitsijalla oli puheenalainen nimitysoikeus, ovat
25236: viime aikoina kokonaan muuttuneet. Hallitsijan nimitys-
25237: oikeutta ei vuosikymmeniin ole muuta kuin poikkeusta.pauk-
25238: sissa" käytetty valtion viroissa opetus- y. m. aloilla toiminei-
25239: Ballltuksan nimltysolkaudan lakkaattaminaa u. s. kaisarillislssa saurakuunlssa. 5
25240:
25241:
25242: den henkilöiden saattamiseksi parempiin taloudellisiin oloi-
25243: hin. Toisinaan on puheenalaisten virkojen täyttämisessä pit-
25244: kät ajat säännöllisesti noudatettu seurakunnan vaalissa il-
25245: mennyttä tahtoa, mutta toisin ajoin on siitä poikettu. Se
25246: seikka, että poikkeamiset eivät aina ole tapahtuneet virkaan
25247: nimitetyn suuremman taidon ja ansion perusteella, on li-
25248: sännyt seurakuntain tyytymättömyyttä tällaisten nimitys-
25249: ten johdosta. ·
25250: V aliakunnan mielestä ei ole aihetta säilyttää järjestel-
25251: mää, jonka varsinaiset syyt ovat kadonneet, ja joka asian-
25252: omaisissa, lukuisissa seurakunnissa herättää vakavaa tyyty-
25253: mättömyyttä. Kysymykseen, olisiko Lapissa ja ,Siperiassa
25254: palveleville papeille annettava jokin korvaus heidän puheen-
25255: alaisen nimittämisoikeuden lakkauttamisen johdosta menet-
25256: tämästään edellä mainitusta oikeudesta, ei ValiokU'llta ole
25257: pitänyt tarpeellisena puuttua, koska joka tapauksessa halli-
25258: tus voi sen asian helposti järjestää.
25259: Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty, Perustuslaki-
25260: valiokunta kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi
25261: asianomaista toimenpidettä siinä tarkoituksessa,
25262:
25263: että niin sanotut keisarilliset kirklwherrakun-
25264: nat kirklwherrarmimitykseen nähden muutettai-
25265: siin konsisooriaalisiksi.
25266:
25267: He'lsingissä 4 päirvänä hleiniilmuta 19'17.
25268:
25269:
25270: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Y.
25271: Yäkelin ja jäsenet Ingman, Alkio, Estlander, Kurkinen,
25272: Kuusinen, Nevan[inna, Pennanen, F. Rantanen, Repo, Retu-
25273: lainen, Suosalo, Tuomi ja Wiik, K. H. (osi'ttain) sekä vara-
25274: jäsenet Kujala, Ståh1berg ja Tirkkonen (osittain).
25275: 6 Vutatause.
25276:
25277:
25278:
25279:
25280: Vastalause.
25281: Kun asia itsestään tulee järjestetyksi valtion ja kirkon
25282: eroamiskysymyksen yhteydessä, joka kysymys on astuva
25283: via'lclmin 'päiväjärjestylkseen, niin ,E:fud,otannme, että edwskunta
25284: päättäisi,
25285: että anmmusehdotws saisi ratueta.
25286:
25287:
25288: Onni Tuomi. F. Rantanen.
25289: J. Kujala. 0. W. Kuusinen.
25290: K. Suosalo.
25291:
25292:
25293:
25294:
25295: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
25296: 1817. - Edusk. IDOm. -'- AniiiWIIåiBt. N:l 25.
25297:
25298:
25299:
25300:
25301: Suomen Eduskunnan . anomus
25302: Hallituksen nimitysoikeuden lakkauttamisesta
25303: .
25304: niin sanotuissa keisarillisissa seurakunnissa.
25305:
25306: Eduskunta on säädetyssä järjestyksessä käsitellyt näillä
25307: valtiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen Hallituksen nimi-
25308: tysoikeuden lakkauttamisesta Suomen evankelis-luterilaisen
25309: kirkon niin sanotuissa --keisarillisis,sa seurakunnissa ja niiden
25310: muuttamisesta konsistoriaalisiksi.
25311:
25312: Hallitsijalle vanhastaan kuulunut oikeus täyttää lukui-
25313: sain seurakun tain kirkkoherranvirat tarkoitti aikaisemmin,
25314: jolloin valtion tulot olivat vähäiset ja valtion virkamiesten
25315: palkat senmukaisesti pienet, :pääasiallisesti tilaisuuden va-
25316: raamista hallitsijalle hankkia niukoissa taloudellisissa oloissa
25317: palvelleille, pap:pissäätyyn kuuluville valtion virkamiehille
25318: jonkun ajan palveluksen jälkeen turvatumman taloudellisen
25319: toimeentulon nimittämällä heitä suurempituloisiin kirkolli-
25320: siin virkoihin. Niinpä 1686 vuoden Kirkkolaissa sanottiin,
25321: että kuningas tahtoi täyttää kuninkaallisten :pitäjäin kirkko-
25322: herranvirat miehillä, jotka opilla, :pal,velukseHa ja työllä. erit-
25323: täinkin akatemioissa, kimnaaseissa ja kouluissa, niin myös
25324: kuninkaan hovikunnassa ja sotaväessä olivat hyvin edistä-
25325: neet seurakunnan ja yhteistä :parasta. Kun Papiston Eri-
25326: oikeuksissa vuodelta 1723 puheenalaisille seurakunnille an-
25327: nettiin oikeus esiintuoda toivomuksiaan niiden kirkkoherran-
25328: virkoja täytettäessä, terotettiin nimenomaan, että seurakun-
25329: tain erityisesti tuli muistaa niitä, jotka toimittivat virkaa
25330: akatemioissa, lukioissa ja kouluissa, hovissa ja sotaväessä,
25331: sekä taitavia ja ansiollisia kappalaisia. Seuraavana vuonna
25332: annetussa koulujärjestyksessä määrättiin, että kimnaasien ja
25333: 2 1917. - Edusk. IIDDm. - AnomusmiBl K:o 25.
25334:
25335: koulujen opettajat olivat ,oikealla ajalla", ainakin palvel-
25336: tuaan 7 tai 8 vuotta, ,päästettävät ikeen alta", ja että heille
25337: silloin oli annettava sellaiset seurakunnat, jotka vastasivat
25338: kunkin ansiota.
25339: Hallitsijan oikeus nimittää puheenaoleviin kirkkoherran-
25340: virkoihin ansiollisia pappismiehiä ei aikaisemmin ollut ra-
25341: joitettu ehdoUepanon, en~mpää kuin seurakunnan vaalin'kaan
25342: kautta. Tosin näitä virantäyttämismuotoja 1730-luvulta al-
25343: kaen käytettiin myöskin kuninkaallisissa pitäjissä, mutta
25344: hallitsija säilytti itselleen oikeuden nimittää virkaan kenen
25345: hän tahtoi, ehdollepanosta ja vaalista riippumatta. Keisaril-
25346: lise.Ua julistuksella 212 päivältä toukokuuta 1816:5 lakkautet-
25347: tiin koulunopettajain oikeus ,ylimääräis·esti" hakea keisa-
25348: rillisiin pitäjiin. Vuoden 1869 Kirkkolaissa rajoitettiin hal-
25349: litsijan nimitysoikeus siten, että kirkkoherranvirkoihin keisa-
25350: riliisisAA seurakunnissa oli nimitettävä ,joku ehdotetuista".
25351: Kuitenkin on katsottu, että Lapissa palv.elevalle papistolle
25352: sekä suomalaisten rangaistusvankien ja siirtolaisten prupille
25353: Siperiassa edellä mainitussa 18•6·5· vuoden julistuksessa
25354: edelleen nimenomaan turvattu oikeus hakea k·eisarillisten
25355: seurakuntain kirkkoherranvirkoja ulkopuolella vaaliehdotuk-
25356: sen yhä on voimassa.
25357: Puheenalainen nimittämisoikeus, jota aikaisemmin hal-
25358: litsija itse oli käyttänyt, siirrettiin asetuksella 23 päivältä
25359: heinäkuuta 189·6 Senaatin talouoosaston toimivaltaan; ainoas-
25360: taan jos kenraalikuvernööri oli eri mieltä Senaatin kanssa,
25361: oli asia alistettava hallitsijan ratkaistavaksi.
25362: Niin sanottujen keisarillisten seurakuntain lukumäärä on
25363: nykyään noin 280 ja konsistoriaalisten noin 2~0.
25364:
25365: Ne taloudelliset seikat, joiden aikaisemmin katsottiin vaa-
25366: tivan, että hallitsijalla oli puheenalainen nimitysoikeus, ovat
25367: viime aikoina kokonaan muuttuneet. Hallitsijan nimitys-
25368: oikeutta ei vuosikymmeniin ole kuin poikkeustapauksissa
25369: käytEJ.tty valtion viroissa opetus- ynnä muilla aloilla toi-
25370: . mineiden henk~löiden saattamisek§i parempiin taloudellisiin
25371: oloihin. Toisinaan on puheenalaisten virkojen täyttämisessä
25372: Hallltukaun nlmltysolkaudan lakkiluttamJnun n. s. kolsarilllslssa saurakunnissa. 3 ;. -
25373:
25374: pitkät ajat säännöllisesti noudatettu vaalissa ilmennyttä seu-
25375: rakunnan tahtoa, mutta toisin ajoin on siitä poikettu. Se
25376: seikka, että poikkeamiset eivät aina ole tapahtuneet virkaan
25377: nimitetyn suuremman taidon ja ansion perusteella, on li-
25378: sännyt seurakuntain tyytymättömyyttä tällaisten nimitys-
25379: ten johdosta.
25380: Eduskunnan mielestä ei ole aihetta säilyttää järjestel-
25381: mää, jonka varsinaiset :syyt ovat kadonneet- ja joka asian-
25382: omaisissa, lukuisissa seurakunnissa herättää vakavaa tyyty-
25383: mättömyyt'tä. Kysymykseen, olisiko Lapissa ja .Siperiassa
25384: palveleville papeille annettava jokin korvaus heidän puheen-
25385: alaisen nimittämisoikeuden lakkauttamisen johdosta menet-
25386: tämästään edellä mainitusta oikeudesta, ei Eduskunta ole
25387: pitänyt tarpeellisena puuttua, koska Ha'llitus joka. tapauk-
25388: 1
25389: :;es:;,a voi sen asian helposti järjestää.
25390: Edellä esitetyn nojalla Eduskunta on päättänyt anoa:,
25391:
25392: että niin sanotut keisarilliset kirkkoherrakun-
25393: nat kirkkoherrannimitykseen nähden muutettai-
25394: siin konsisboriaalisiksi.
25395:
25396: Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1917.
25397: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
25398: 1917.- Aoomusinietintö N:.o 26.
25399:
25400:
25401:
25402:
25403: Kunnallisvaliokunna.n mie-
25404: t i n t ö N :o 3 kö;vohäinhoitolainsäädännön uu-
25405: distamista koskevan anomusehdotuksen joh.
25406: dosta.
25407:
25408: Eduskunta on Kunnallisvaliokuntaan valmisteltavaksi lä-
25409: hettänyt €dnstaja Pehkosen y. m. anomusehdotuksen N :o 18,
25410: jossa ehdotetaan anottavaksi, että hallitus jo ensi vuoden vat-
25411: tiopäiville antaisi esityksen köyhäinhoitolainsäädännön uu-
25412: .distamisesta.
25413:
25414:
25415: ""tuoden 1900 valtiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen
25416: johdosta Suomen Valtiosäädyt yhtyivät säätyanomukseoo,
25417: että hallituksen toimenpiteestä tarkastettaisiin yleisestä vai-
25418: vaishoidosta maaliskuun 17 päivänä lr879 annetun asetuksen
25419: säännökset, mikäli ne koskivat sekä sitä ikärajaa, johon
25420: saakka kunnat ovat velvolliset pitämään huolta vanhempain
25421: hoitoa vailla olevista, varattomista lapsista, että kotipaikka-
25422: oikeuden saavuttamisehtoja, ja että Valtiosäädyille sittem-
25423: min annettaisiin esitys niistä muutoksista sanottuun asetuk-
25424: seen, joihin tuo tarkastus saattoi antaa aihetta. Tämän sääty-
25425: anomuksen johdosta hallitus jätti vuonna 1904 asettamansa
25426: komitean tehtäväksi lausunnon ja ehdotuksen antamisen
25427: .asiasta, samalla myös lpiskien komiteaa. ottamaan harkitta-
25428: vaksi, eikö mainittu asetus muissakin kohdin kaivannut uu-
25429: distusta. Komitean laatima mietintö ehdotuksineen asetuk-
25430: seksi yleisestä köyhäinhoidosta valmistui vuonna 1908. Sen-
25431: jälkeen hallitus ei. kuitenkaan ole Eduskunnalle antanut anot-
25432: tnn esitystä.
25433: 2 1917. - Anomusmietintö N :o 26.
25434:
25435: Valiokunta, jolla on ollut kä.ytettärvänään -edellä mainitut
25436: valtiopäiväåsiakir.iat ja komiteamietintö, on sitä mieltä, että
25437: puheenaoleva. lainsäädäntö on mitä pikaisimman ja samalla
25438: perinpohjaisen uudistuk8€n tarpeessa. Yaliolmnnan tietoon
25439: kuitenkin on tullut, että nykyinen hallitus, myöntäen sano-
25440: tun uudistuksen välttämättömyyden, viime toukokuussa on
25441: asettanut komitean asiata tutkimaan ja valm igtamaan mie-
25442: tinnön la.kiehdotuksinoon. Kun anomusehdotuksen tarkoitus
25443: ·näin ollen jo on saavutettu ja hallituk~n esitys asiasta to-
25444: dennäköisesti lähimmässä tulevaisuudessa on odotettavissa,
25445: ei Valiokunta ole katsonut olevan aihetta ottaa anomusehdo-
25446: tusta asialliseen käsittelyyn, vaan saa kunnioittaen ehdottaa
25447: Eduskunnan päätettäväksi,
25448:
25449:
25450:
25451: Helsingis~ä 'heinäknun ~ päivänä 1917.
25452:
25453:
25454: •
25455: Asian käsittely,Yn ovat ottaneet osaa pulloonjohtaja An-
25456: t.on Huotari, jäs!'net Aa lle-Tebo. Herrala, Hoikka, L. Ikonen,
25457: l.;aitinen, Malmivaara, S. Rantanen, Saarinen .ia Virkki :"ekä
25458: varajäsenet Kar'hinen, Lehmm:, Lonkainen .ia .T. \Viik.
25459:
25460:
25461:
25462:
25463: Helsingist!ä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
25464: 1917. - Anomusmietintö N:o 27.
25465:
25466:
25467:
25468:
25469: Valtiovarainvaliokunnan
25470: m i e t i n t ö N:o 12 vapaalippujen myöntämi-
25471: sestä valtionrautateillä Eduskunnan jäsenille.
25472:
25473: Eduskunta on viime huhtikuun 27 päivänä lähettänyt
25474: V altiovarainva liokuntaan valmistelevaa käsittelyä varten
25475: edustaja Helenius-Seppälän anomusehdotuksen n :o 12 vapaa-
25476: lippujen myöntämisestä valtionrautateillä eduskunnan jäse-
25477: nille ja vakinaisilla vi·rkailijoille.
25478:
25479: Yhdenmukaisesti useitten muitten maitten perustuslakien
25480: kanssa säädetään Valtiopäiväjärjestyksen 14 §:ssä valtio-
25481: päivämiehelle valtion varoista suoritettuvasta palkkiosta ja
25482: sen lisäksi korvauksesta hänen matkastaan valtiopäiville ja
25483: valtiopäiviltä takaisin. Säännöksiä matkakulujen korvauk-
25484: sesta on muutamissa maissa täydennetty siten, että edusta-
25485: jille on lisäksi joko erityisellä asetuksella tahi myös vain hal-
25486: lituksen toimesta annettu vapa8!piletit valtionrautatem·äl
25487: eduskunnan istuntoajaksi tahi koko lainsäädäntökaudeksi.
25488: Mikäli Valiokunta on saanut tietoonsa on vapaapilettioi-
25489: keutta tässä suhteessa käytännössä ainakin Saksassa, Nor-
25490: jassa, Italiassa, Tanskassa ja Ranskassa. Vapaapilettioikeus
25491: rajoittuu ulkomailla yleensä kansanedustajiin itseensä, ainoas-
25492: taan ;Italiassa voivat edustajat saada vapaapiletin myös per-
25493: heelleen ja palvellusväelleen. Erikoisen yksityiskohtaisesti
25494: on tämä vapaapilettioikeus järjestetty Saksassa, jossa touko-
25495: kuun 2·1 päivänä 1906 annettu laki ja sitä täydentävä kesä-
25496: kuun 2·7 päivänä 1906 julkaistu valtakunnankanslerin tiedon-
25497: anto säätävät, että edustajan vapaapiletti oikeuttaa matkus-
25498: tamis-een kaikilla Saksan pää- ja sivuradoilla istuntokauden
25499: :-tik:ma sekä kahdeksan päivää sitä ennen ja kahdeksan päi-
25500: 2 1917. - Anomusmietintö N:o 27.
25501:
25502: vää istuntokauden päätyttyä. Vapaapilettiä saa käyttää kai-
25503: kissa matkustajaliikettä välittävissä junissa siinä vaunuluo-
25504: kassa, jossa valtiopäivämies itse halluaa matkustaa. Matka-
25505: tavaraa saa vapaapiletillä kuljettaa maksutta enintään 50
25506: kilogrammaa.
25507: Suomessa on vapaapilettejä Eduskunnan jäsenille myön-
25508: netty vain harvoissa tapauksissa. Puhemiehistölie on annettu
25509: vapaapiletit valtiopäiväkaudeksi ensimäisessä luokassa ja
25510: näillä valtiopäivillä on Senaatin kulkulaitostoimituskunnan
25511: toimesta hankittu VaHiovarainvaliokunnan kulkulaitosjaoston
25512: jäsenille vapaapiletit toisessa luokassa.
25513: Vapaalippuoikeutta on yleensä puolustettu sillä, että
25514: valtiopäivätyölle on hyödyksi, jos edustajat mahdollisimman
25515: pienillä kustannuksilla pääsevät tarpeen tullen itse paikalla
25516: ottamaan selkoa niistä asioista, joiden kanssa joutuvat val-
25517: tiopäivätyössään tekemisiin, sekä tutustumaan maan eri osien
25518: oloihin. Huomioon otettava on myös, että moni maaseudulla
25519: asuva edustaja 01i. siinä asemassa. että hänen on valtiopäiväin
25520: aikana käytävä kotoisia toimiaan hoitamassa.
25521: Valiokunnan enemmistön mielestä näyttävät useat seikat
25522: puhuvan siihen suuntaan, että edustajille olisi myönnettävä
25523: valtionrautateillä vapaa matkustamisoikeus. Koska edusta-
25524: jjJla yleensä on parempi tilaisuus juuri valtiopäiväin väli-
25525: ajoilla ke,hittä.väin ja valtiopäivätyölle hyödyllisten matko-
25526: jen t-ekemiseen, niin edellä mainittua oikeutta ei olisi rajoi-
25527: tettava Eduskunnan koossaoloaikaan, vaan myönnettävä
25528: kullekin edustajalle oikeus vapaalipun saamiseen niin pit-
25529: kfiksi a.iaksi kuin hänen edustajavaltakirjansa kestää.
25530: Yllä esitetyn johdosta Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
25531: Eduskunnan päätettäväksi,
25532:
25533: että Eduskunnan .iij.senilk myönnettäis#n va-
25534: pqalippu valtionrautq,ieillä e.dustajak.(t<Udikseen.
25535:
25536: H~h;ingissä heinäkuun 12 päivänä 1917.
25537: Edustajain vapaaliput. 3
25538:
25539: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
25540: taja Gylling (osittain) sekä jäsenet Hallsten, Antila, Arajär-
25541: vi (osittain), Fränti, Hiekkaranta, Häkkinen, Isaksson, J. Ko-
25542: honen, Lahdensuo (osittain), Lehokas, Luopajärvi, Raitanen,
25543: Saarikivi, Salmi, Sillanpää, A. H. Virkkunen sekä varajäse-
25544: net Helenius-Seppälä, Jalonen, Komu, Lehmus ja Paavolai-
25545: nen.
25546: 4 1917. - Anomusmietintö N:o 27.
25547:
25548:
25549:
25550:
25551: Vastalause.
25552: Ko&.lm mielestämme v:apruailippuja ikä;ytevtäisiin vailtil()-
25553: päJivärn vä;liaiJk,oiiJl:a suurimma1ksi -oisaoosi ·s1eHai,~iin mwtikoihiu,
25554: jo1ika ·eivät 'ole nimenomai:seil>Jsi hyödy!klsi edrusmresrtoim<i!nna:Be,
25555: niin e•hdotamme, että EdUJsku;n:jJa, ValiokuiJlina-n •ehdotulksen
25556: sijaJSta päättäisi amDa,
25557:
25558: että eduskunnan jäsenille myönnettäisiin va-
25559: paalippu valtionrautateUlä valtiopäivien koossa-
25560: oloajaksi sekä tämän lisäksi valiokuntain jäsenille
25561: siksi ajaksi, jonka he työskentelevät sellaisenakin
25562: aikana, jolloin eduskunta ei ole koolla.
25563:
25564: Rel•si•ngissä he~nä:k u un 12 pä·i vänä 191 7.
25565:
25566:
25567: A. Fräntti. Pekka Paavolain~n.
25568:
25569:
25570:
25571:
25572: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
25573: 1917. - Edusk. kirj. - AUttmusmiet. ;N :o 27.
25574:
25575:
25576:
25577:
25578: Suomen Eduskunnan kirjelmä
25579: vaapalippujen myöntämisestä valtionrauta-
25580: teillä Eduskunnan jäsenille ja vakinaisille vir-
25581: kailijoille.
25582:
25583: Näillä valtiopäivillä on tflhty anomusehdotus vapaalip-
25584: pujen myöntämisestä valtionrautateillä eduskunnan jäsenille
25585: ja vakinaisille virkailijoille, ja on Eduskunta kuluvan heinä-
25586: kuun 16 päivänä siitä tehnyt päätöksensä.
25587:
25588: Yhdenmukaisesti useitten muitten maitten perustuslakien
25589: kanssa säädetään Valtiopäiväjärjestyksen 14 §:ssä valtio-
25590: päivämiehelle valtion varoista suoritettavasta palkkiosta ja
25591: sen lisäksi korvauksesta hänen matkastaan valtiopäiville ja
25592: valtiopäiviltä takaisin. Säännöksiä matkakulujen korvauk-
25593: sesta on :riniUtamissa maissa täydennetty siten, että edusta-
25594: jiUe on lisäksi joko erityisellä asetuksella tahi myös vain hal-
25595: lituksen toimesta annettu vapaaliput valtionrautateillä
25596: eduskunnan istuntoajaksi tahi koko lainsäädänt!ikaudeksi.
25597: Mikäli Eduskunta on saanut tietoonsa, on vapaalippuoi-
25598: keutta tässä suhteessa käytännössä ainakin Saksassa, N ar-
25599: jassa, Italiassa, Tanskassa ja Ranskassa. Vapaalippuoikeus
25600: rajoittuu ulkomailla yleensä kansanedustajiin itseensä, ainoas-
25601: taan Italiassa voivat edustajat saada vapaalipun myös per-
25602: heelleen ja palveilusväelleen. Erikoisen yksityiskohtaisesti
25603: on tämä vapaalippuoikeus järjestetty Saksassa, jossa touko-
25604: kuun 2,1 päivänä 1906 annettu laki ja sitä täydentävä kesä-
25605: kuun 27 päivänä 1906 julkaistu valtakunnankanslerin tiedon-
25606: anto säätävät, että edustajan vapaalippu <likeuttaa matkus-
25607: tamis,een kaikilla ~Saksan pää- ja sivuradoilla istuntokauden
25608: aikana sekä kahdeksan päivää sitä ennen ja kahdeksan päi-
25609: 2 1917. - Ed1Jsk~ -kirj. - Anomusmiet. N :o 27.
25610:
25611: vää istuntokauden päätyttyä. Vapaalippua saa' käyttää kai-
25612: kissa matkustajaliikettä välittävissä junissa siinä vaunuluo-
25613: kassa, jossa valtiopäivämies itse ha~uaa matkustaa. Matka-
25614: tavaraa saa vapaalipulla kuljettaa maksutta enintään 50
25615: kilogrammaa.
25616: Suomessa on vapaalippuja eduskunnan jäsenille myön-
25617: netty vain harvoissa tapaU'ksissa. Puhemiehistölle on annettu
25618: vapaaliput valtiopäiväkaudeksi ensimäisessä luokassa ja
25619: näillä valtiopäivillä on Senaatin kulkulaitostoimituskunnan
25620: toimesta hankittu Vaitiovarainvaliokunnan kulkulaitosjaoston
25621: jäsenille vapaaliput toisessa luokassa.
25622: Vapaalippuoikeutta · on yleensä puolustettu sillä, että
25623: valtiopäivätyölle on hyödyksi, jos edustajat mahdollisimman
25624: pienillä kustannuksilla pääsevät tarpeen tullen itse paikalla
25625: ottamaan selkoa niistä asioista, joiden kanssa joutuvat val-
25626: tiopäivätyössään tekemisiin, sekä tutustumaan maan eri osien
25627: oloihin. Huomioon otettava on myös, -että moni maaseudulla
25628: asuva edustaja on siinä asemassa, että hänen on valtiopäiväin
25629: aikana käytävä kotoisia toimiaan hoitamassa. Eduskunnan
25630: mielestä puhuvat useat seikat siihen suuntaan, että edusta-
25631: jille olisi myönnettävä valtionrautateillä vapaa matkustamis-
25632: oikeus. Koska edustajilla yleensä on parempi tilaisuus juuri
25633: valtiopäiväin väliajoilla kehittäväin .ia valtiopäivätyölle hyö-
25634: dyllisten matkojen tekemiseen, ei olisi edellä mainittua oi-
25635: keutta rajoitettava eduskunnan koossaoloaikaan, vaan myön-
25636: nettävä kullekin edustajalle oikeus vapaalipun saamiseen niin
25637: pitkäksi ajaksi, kuin hänen -edustajavaltakirjansa kestää. On
25638: myöskin kohtuullista että samallainen oikeus vapaalipun
25639: saantiin myönnetään niille eduskunnan vakinaisille virkaili-
25640: joille, joille eduskunnan kansliatoimikunta harkitsee tiiltnän
25641: tarpeelliseksi.
25642: Sen nojalla, mitä edeUä on esitetty, on Eduskunta päät-
25643: tänyt,
25644:
25645: että edttskttnnan jäsenille myönnettäisiin v:a-
25646: paa.lipptt valti'onrautateil:lä edustajak'attdek-
25647: seen; ja
25648: Edustajain vapaaliput. 3
25649:
25650: että ednsk11nnan vakinaisill>e vit·kailijoiUk
25651: kansliatoimikunnan harkinnan mukaan myön.net-
25652: täisiin heidän toimik,audekseen vapaalippu val-
25653: tion'fiautateillä.
25654:
25655: Sen jälkeen kun Eduskunta on asiasta tehnyt päätök-
25656: aensä, on Eduskunnan kansliatoimikunta heinäkuun 18 päi-
25657: vänä pitämässään "Kokouksessa päättänyt, että sellaisia edus-
25658: kunnan virkailijoita, joille Eduskunnan päätöksen mukaan
25659: vapaalippu valtionrautateillä heidän toimikaudekseen olisi
25660: myönnettävä, ovat eduskunnan sihteeri ja kanslisti, joiden
25661: kummankin toimikausi kestää tulevien valtiopäivien alkuun,
25662: sekä taloudenhoitaja ja kirjastonhoitaja, jotka molemmat
25663: ovat otetut toimiinsa välikirjoilla, jotka ovat voimassa vaali-
25664: kauden loppuun sekä senkin jälkeen, ellei sopimusta irti sa-
25665: nota välikirjassa mainittuun aikaan.
25666:
25667: Helsingissä heinäkuun 18 päivänä 1917.
25668: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
25669: Anomusmietintö N:o 28.
25670:
25671:
25672:
25673:
25674: P e r u s t u s l a .k: i v a Ii o .k: u n n a n m i e-
25675: t i n t ö N :o 11, anomusehdotuksen johdosta,
25676: jo.k:a .koskee vaaliliittojen oi.k:euttamista yhty-
25677: mään .koko maan .k:äsittävä.k:si vaaliliito.k:si.
25678:
25679: Eduskunta on Perustuslakivaliokunnan valmisteltavaksi
25680: lähettänyt edustaja Matti Helenius-Sep<pälän anomusehdo:
25681: tuksen N:o 2, koskeva lakimääräysten muuttamista niin, että
25682: eri vaalipiirien samaan puolueeseen kuuluvat vaaliliitot voi-
25683: sivat yhtyä koko maan käsittäväksi vaaliliitoksi. Valiokunta
25684: on mietintöä laatiessaan ollut tilaisuudessa käyttämään asian-
25685: tuntijana lehtori Onni Hallstenia.
25686:
25687: Anomusehdotuksessa viitataan niihin perusteluihin, jotka
25688: on liitetty samansuuntaiseen, vuonna 1908 tehtyyn anomus-
25689: ehdotukseen. Sanotuissa perusteluissa mainitaan kaksi kei-
25690: noa, joilla voitaisiin toteuttaa anomusehdotuksen tarkoitus
25691: valmistaa pienille äänestäjäryhmille, joihin kuuluu äänestä-
25692: jiä monessa eri vaalipiirissä, tilaisuus saada valituksi koko
25693: äänimääräänsä vastaava luku edustajia. Toinen on koko
25694: maan yhdistä.minen yhdeksi vaalipiiriksi, toinen oikeuden
25695: myöntäminen eri vaalipiiriin kuuluville saman puohwen vaa-
25696: liliitoille yhtyä yhdeksi koko maan käsittäväksi vaaliliitoksi.
25697: Jälkimäisen vaihtopuolen käyttämistä puolletaan anomuseh-
25698: dotuksessa. Asia suunnitellaan toteutettavaksi seuraavalla
25699: tavalla.
25700: Vaalissa. annettujen äänten laskeminen tapahtuisi kuten
25701: nykyään kussakin vaalipiirissä, ja tuloksista lähetettäisiin
25702: tieto pääkaupunkiin. Täällä laskettaisiin yhteen kunkin eri
25703: puolueen äänet, siis niidenkin vaaliliittojen, jot:ka eivät ole
25704: pyytäneet. eri vaalipiireissä muodostamiensa vaaliliittojen
25705: yhdistämistä yhdeksi vaaliliitoksi, sekä määrättäisiin, kuinka
25706: 2 Anomusmietintö N:o 28.
25707:
25708: monta paikkaa yhdistämistä pyytäneen puolueen yhtyneet
25709: vaaliliitot olisivat oikeutetut saamaan maan kaikista edus-
25710: tajapaikoista.
25711: Tämä menettely ·edellyttää ehdottomasti, että on koko
25712: maasta saatu kultakin yhtymistä haluavalta vaaliliitolta
25713: virallinen ilmoitus siitä, mitkä ovat ne toisissa vaalipiireissä
25714: muodostetut vaaliliitot, joiden kanssa se toivoo tulevansa yh-
25715: distety.ksi.
25716: Kun yhdistämistä pyytäneen puoluetm edustajain luku
25717: olisi saatu laskemalla todennetuksi, olisi määrättävä, mistä
25718: vaalipiiristä edustajat olisivat otettavat, mikä arvattavasti
25719: on tarkoitettu riippuvaksi puolueen eri vaalipiireissä saavut-
25720: tamasta äänimäärästä. Tämä kävisi päinsä, milloin puo-
25721: lueen äänimäärä antaisi siihen selvän ohjauksen. Mielivalta
25722: olisi kuitenkin varsin lähellä. Jos l_luolue olisi saanut esim.
25723: 3 edustajaa, joutuisi ratkaistavaksi, olisiko annettava yksi
25724: edustajaiJaikka kolmesta eri vaalipiiristä vai kaksi paikkaa
25725: yhdestä ja yksi paikka toisesta.
25726: Koska kunkin vaalipiirin edustajien luku on voimassa-
25727: o~evien säännösten mukaan muuttumaton 10 :ksi vuodeksi,
25728: tulisi niissä vaalipiireissä, joissa täten olisi ikäänkuin etu-
25729: käteen paikka tai paikkoja annettu yhdelle vaaliliitolle,
25730: muiden vaaliliittojen kesken jaettava paikkojen luku tämän
25731: mukaisesti vähennettäväksi. Vasta sitten kun vaalipiirin
25732: keskuslautakunnalle olisi ilmoitettu, kuinka monta paikkaa
25733: sille jäisi täytettäväksi, voisi keskuslautakunta jakaa jälellä
25734: olevat paikat muiden siinä vaalipiirissä muodostettujen vaali-
25735: liittojen kesken. Näin ollen tulisi joku tahi jotkut muut
25736: vaaliliitot ehkä saamaan siinä vaalipiirissä vähemmän paik-
25737: koja, kuin mihin ne äänimääränsä perustuksella olisivat oi-
25738: keutetut.
25739: Vaikeudet, joista yllä on huomautettu, kävisivät vieläkin
25740: suuremmiksi, jos kaikki vaaliliitot, kuten on luultavaa, yh-
25741: tyisivät koko maan käsittäviksi vaaliliitoiksi. Edustaja-
25742: paikkojen määrääminen eri vaalipiireistä oikeudenmukai-
25743: sella tavalla kävisi tällöin suorastaan mahdottomaksi.
25744: Vaaliliittojen yhtyminen. 3
25745:
25746: Näitä ilmeisiä epäkohtia ei voitaisi poistaa muulla ta-
25747: valla, kuin että luovuttaisiin eri vaalirpiirien osalle tulevien
25748: edustajapakkojen luvun määräämisestä etukäteen vaalipii-
25749: rien asukasluvun mukaan. Mutta silloin jouduttaisiin asial-
25750: lisesti siihen, että koko maa tulisi yhdeksi vaalipiiriksi,
25751: vaikka vaalin koko valmistus ja äänestyksen tuloksen alus-
25752: tava laskeminen edelleen suoritettaisiin eri paikkakunnilla.
25753: I,uonnollis.esti voidaan joko selvästi tahi jonkun verran
25754: peitetyllä tavalla yhdistää koko maa; yhdeksi vaalipiiriksi.
25755: Mutta joskin siten vältettäisiin se epäkohta, että pieni puolue,
25756: j-olla on vähän äänestäjiä useassa vaalipiirissä, saa suhteelli-
25757: sesti liian vähän edustajia, jouduttaisiin siihen, että tiheästi
25758: asutut ja hyvillä kulkuneuvoilla varustetut paikkakunnat
25759: polkisivat näissä suhteissa heikommassa asema,ssa olevia.
25760: Jotta kävisi selväksi, missä määrin tämä todellisesti vaikut-
25761: taisi vaalin tulokseen, on laskettu vuosina HH3 ja 1916 toi-
25762: mitettujen vaalien tulokset edel'lyttä:en, että koko maa olisi
25763: ollut yhtenä vaalipiirinä.
25764: Vaaleissa saivat ääniä:
25765: V. 1913. V. 1916.
25766: Sosialidemokratinen puolue 312,214 376,030 äänestäjältä
25767: Suomalainen , 143,982 139,111 ,
25768: Nuorsuomalainen 102,313 .99,419 ,
25769: "
25770: Ruotsalainen kansanpuolue 94,6,72 93,555 ,
25771: Maalaisliitto •••••••••• M,977
25772: 0 7'1,608
25773: "
25774: Kristillinen työväenliitto 12,850 14,62 6
25775: 1
25776:
25777:
25778:
25779: Muut puolueet .......... 1,296 860 ,"
25780: Kaikki yhteensä 724,30,1 795,209 äänestäjäi tä.
25781:
25782: Kuinka monta edustajaa kukin puolue saisi, nähdään alla-
25783: olevista tauluista, joissa sarekkeisiin _otetut numerot ilmoit-
25784: tavat edustajapaikkojen luvun. Vertauksen vuoksi on sum-
25785: mien alle liitetty tieto kunkin vaalipiirin edustajien.luvuc:;ta
25786: sekä vaalia toimitettaessa voimassa olleen että joulukuun 12
25787: päivänä 1916 vahvistetun uuden jaottelun mukaan. Viimei-
25788: sessä sarekkeessa ilmoitetaan kunkin puolueen todellinen
25789: edustajaluku.
25790: 'ei 8 ..;!
25791: ... ~ ~
25792: " §" §" "'s~ "'s~ ~·~ sog ~ ---~ ... <4 <4 0e. 0 <l
25793:
25794:
25795:
25796: =" """ " .....~
25797: p. ... ... ~
25798: "
25799: ~
25800: :(D g.(p §'
25801: et- ..... 1:'1"
25802: ~;:.g §\.g e~
25803: ""' " ......... ?f.-
25804: <TIO
25805: ;.;;~ ~ 1='
25806: r "'~ e,;:: et-~
25807: =
25808: -
25809: 0
25810: s - p~ t::r~;~
25811: . "" et~::!. .-+s· P' 1=' "" g:l t""' o,..
25812: - ....
25813: t""" -<~> ..... <tl <t>O
25814: ~ • 1=' • 1=' •""0
25815: 1='
25816: "'" ..... ~~ -=--·~=~ ~- "'O
25817: =
25818: "
25819: ~
25820: ;;"'
25821: ~
25822: =r
25823: 0
25824: {,;,,
25825: .....
25826: 1='
25827: .......... !""
25828: .?~='
25829: .... ""
25830: 0 •
25831: II)
25832:
25833: ~
25834: 0
25835: z. "
25836: ~
25837: 'p.
25838: "'::: ~
25839:
25840:
25841: Vuonna 1913.
25842: Sos. dem. puol........ . . • . . 12 7 10 8 8 8 5 6 ~ _. 90
25843: Suomal. puol. • . . . . . . . . . . • 4 5 5 3 3 3 2 3 - 1 2 3 3 2 1 _] 40 38
25844: Nuorsuomal. puol. .. .. .. 1 2 .2 2 1 5 4 3 4 2 1 - - 1 - - 28 29
25845: Svenska folkpart.. . . . • . . . . . 12 5 - - - - - - - - -- 5 4 - - - 26 25 >
25846: .Maalaisliitto .. .. .. .. .. .. . . - - - 1 5 - 1 - 1 1 1 4 2 - 16 18 ~
25847: s
25848: Krist. työvä{!nliitto .•...... -- 1 1
25849:
25850: Yht"n"'l 291 2<J 1 tsl tai 131171181 121
25851: - 1 - - - - -
25852:
25853: "1 '1 •1nl •l
25854: - - -
25855:
25856: JO
25857: - -
25858: 41 -12001200
25859: 3,
25860: ;....
25861: ....~
25862: =
25863: s:
25864: Vuonna 1916.
25865: z
25866: Q
25867: Sos. dem. puol.. .. . .. . .. . .. 15 8 11 8 81 81 5 71 71 ' 3 1 !)61103
25868: Suomal. puol.. • . . . . . • • . • . .
25869: Nuorsuomal. puol. . . . . . . . .
25870: 3
25871: 2
25872: 5
25873: 2
25874: 4
25875: 2
25876: 3
25877: 2
25878: 2
25879: 1
25880: 2
25881: 4
25882: 2
25883: 3
25884: 3
25885: 2
25886: -
25887: 3
25888: -1
25889: 2
25890: 21 3
25891: 1 - --1
25892: 3 2
25893: 1
25894: 1 35 33
25895: 25 23
25896: -·~
25897: 1 Ruots~l. ..kansanpuol. . • . . . • 10 4 - -- - - - - -- - - 5 41 - 23 21
25898: Ma.alaish~.tt~ ...: .. . • .. .. • .. - - - - - 2 5 - 2 1 1 1 1 1 4 18 19
25899: Knst. tyovaenlutto..... .. . - 1 1 - 1 - - - - ·- - - - i --1 --1 - j 31 1
25900: 1
25901: Yhteensä 1 30 1 20 1 18] 131 121 16] 151 12112 7 10 12 10 10 31 -~2001200
25902:
25903: Vaalip. kuuluu edust. vaalin
25904: aik. voim. olev. määr. muk. 23 17 17 ll 11 13 17 14113 11 ll 12 10 13 61 1 1 200
25905: v. 1916 annet. määr. mukaan 25 16 15 11 11 17 17 13 ! 12 10 10 12] 10 l fl 7] 1 200
25906: Vaaliliittojen yhtyminen. 5
25907:
25908: Uudenmaan läänin, Turun ja Porin läänin ja Hämeen lää-
25909: . nin vaalipiirit sekä Viipurin läänin länt. vaalipiiri olisivat
25910: siis vuoden 1'913 vaaleissa voittaneet 18 edustajapaikkaa ja
25911: vuoden 1•916 vaaleissa 17 paikkaa, jos vertaus tehdään vaali-
25912: tilaisuuden aikana voimassa ·olleeseen jaotteluun. Jos taas
25913: vertaus tehdään siihen jaotteluun, joka joulukuun 12 päi-
25914: vänä 1916 vahvistettiin vuosina 19<17-192:6 toimitettavia
25915: vaaleja varten, olisivat äskenmainitut vaalipiirit voittaneet
25916: vuoden 19'13 vaaleissa 15 edustajapaikkaa ja vuoden 1916
25917: vaaleissa 14 paikkaa.
25918: 'Valiokunnan käs~tyksen mukaan johtaisi vaalihin muu-
25919: tos siihen suuntaan, jota anomusehdotus tarkoittaa, voit-
25920: tamattomiin käytännöllisiin vaikeuksiin ja suuriin kohtuut-
25921: tomuuksiin. Anomusehdotuksen suosittama muoto on ilmei-
25922: sesti kaikkein vähimmän puolustettava, koska se antaisi käy-
25923: tännössä tilaisuuden mielivaltaiselle menettelylle. Pane-
25924: malla muutos toimeen siten, että koko maa yhdistettäisiin
25925: ·yhdeksi vaalipiiriksi joko suorastaan tai peitetysti, vältettäi-
25926: siin kyllä se tilaisuus mielivallan käyttöön, josta yllä on
25927: huomautettu, mutta sen kautta luovuttaisiin siitä tärkeästä
25928: periaatteesta, jolle vaalilaki on ja jolle sen tulee olla raken-
25929: nettu: että kukin osa maata saa äänioikeutettujen luvun
25930: mukaisen edustuksen, siitä huolimatta onko osanotto vaa-
25931: liin siellä ollut vilkkaampi tai lai-meampi. Valiokunta on
25932: siis sitä mieltä, että anomusehdotuksen tarkoittama muutos
25933: johtaisi kohtuuttomuuksiin, jotka yleiseltä, valtion ja yh-
25934: teiskunnan kannalta katsottuina ovat paljon suuremmat kuin
25935: nykyisen vaalijärjestelmän kaikkein pienimmille ryhmille
25936: aiheuttama vaikeus saada äänimääränsä vastaava edustaja-
25937: luku.
25938: Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty, Perustuslakiva-
25939: liokunta kunnioittaen ehdottaa,
25940:
25941: että anomusehdofxus saisi rf1JU.eta.
25942:
25943: Helsingissä heinäkuun 16 päivänä 1:9'17.
25944: 6 Anomusmietintö N:o 28.
25945:
25946: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Y.
25947: Mäkelin jG jäsenet Ingman, Alkio, Estlander, Karhinen, Ku-,
25948: jala, Kurkinen (osittain), Nevanlinna, Pennanen, F. Ranta-
25949: nen, Repo, Retulainen (osittain), Suosalo, Tuomi (osittain)
25950: ja K. H. Wiik sekä varajäsenet Lindqvist, Ståhlberg, Tirk-
25951: konen (osittai_n) ja Wirkki (osittain).
25952: Vastalause. 7
25953:
25954:
25955:
25956:
25957: Vastata use.
25958: Anomuksentekijä on epäilemättä osoittanut voimassa-
25959: olevassa vaalijärj-estyksessämme esiintyvän vääryyden, joka
25960: on mitä pikimmin korjattava. En senvuoksi voi yhtyä Valio-
25961: kunnan päätökseen, jossa ehdotetaan, että anomusehdotus
25962: saisi ilman muuta raueta. Ne periaatteelliset syyt, joihin
25963: Valiokunta vetoaa, eivät sinänsä saa olla määrääviä ja joka
25964: tapauksessa ne pitävät paikkansa vain- Valiokunnan hyväk-
25965: symäin vaaliteknillisten edellytysten vallitessa. Nämä edel-
25966: lytykset ovat kuitenkin jossakin määrin mielivaltaisesti va-
25967: litut eivätkä ole tyhjentäviä. Ei senvuoksi my5skään saata
25968: tunnustaa oikeaksi, kun Valiokunta lausuu, että siihen, että
25969: jonkin vaaliliiton äänimäärä lisääntyisi, kun siihen siirret-
25970: täisiin toisen liitossa olevan vaaliliiton liikaäänet toisesta
25971: ~aalipiiristä, sisältyisi vääryys muita vaaliliittoja kohtaan,
25972: koska ne tulisivat ,ehkä saamaan vähemmän paikkoja kuin
25973: mihin ne ·äänimääränsä perusteella olisivat ·oikeutetut"
25974: (siv. 2). Kun mikä vaaliliitto tahansa olisi oikeutettu sillä
25975: tavoin, kuin täs~ä on kysymyksessä, laskemaan hyväkseen
25976: muista vaalipiireistä tulevat lisä-äänet, ei yksikään vaali-
25977: liitto joudu k&,rsimään vääryyttä tahi edullisempaan ase-
25978: maan toisten rinnalla. Eikä sitä edustajalukua, johon vaali-
25979: liitto on oikeutettu, vahvisteta, niinkuin Valiokunta taMoo
25980: esittää, vissin äänimäärän perustuksella, vaan ainoastaan
25981: suhteellisesti muiden vaaliliittojen äänimääriin. Tämän
25982: yllä viitatun menettelyn ei sentähden myöskään tarvitsisi
25983: vaikuttaa asi.anomaisten vaalirpiirien keskinäiseen edustaja-
25984: lukuun, niinkuin Valiokunta tahtoo tehdä uskottavaksi.
25985: Edellä kyseessäolevaan muutokseen verrattava uudistus,
25986: joka hyvällä tahdolla pitäisi suureromaita vaikeudetta voida
25987: panna toimeen, olisi sellainen säännös, joka antaisi oikeuden
25988: 8 Anomusmietintö N :o 28.
25989:
25990: valitsijoille, jotka haluavat äänestää vaaliliitossa, mikä ei
25991: ole ·edustettuna heidän omassa vaalipiirissään, äänestää toi-
25992: sen vaalipiirin listaa. Tällöin heidän äänensä laskettaisiin
25993: sen vaaliliiton hyväksi, johon se lista kuuluu, jota he ovat
25994: äänestäneet.
25995: Ylläolevan nojalla saan kunnioittaen ehdottaa, että Edus-
25996: kunta päättäisi anoa,
25997:
25998: että hallitus laadituttaisi ja Eduskunnan kä-
25999: siteltäväk$i antaisi sellaisen edustajavaaleista
26000: nykyään voimassaolevain määräysten muutoksia
26001: barkoittavan esityksen, että vaaliliitolle kävisi
26002: mahdolliseksi käyttää hyväkseen eri vaalipii-
26003: reissä saa.nutmsa liikaäänet; sekä että valitsijalle
26004: myönnettäisiin oikeus antaa äänensä toisen vaali-
26005: piirin listan hyväksi kuin u, johon hän kwu;luu.
26006:
26007: Helsingissä 16 p :nä heinäkuuta 1917.
26008:
26009:
26010: Ernst Estlander.
26011:
26012:
26013:
26014:
26015: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
26016: 1917. ~ An(linU~IU'ietintö N:o 29. ~
26017:
26018:
26019:
26020:
26021: . Työväenasiainvaliokunnan
26022: m i e t i n t ö N:o 3 selluloosatehtaiden ·työnte-
26023: kijäin suojelemista koskevan anomusehdotuk·
26024: sen johdosta.
26025:
26026: Eduskunta on 'ryöväenasiainvaliokunnan valmistelta-
26027: vaksi lähettänyt edustaja Leppäsen y. m. anomusehdotuksen ·
26028: N :ei 85, joka tarkoittaa toimenpitei·tä selluloosatehtaiden
26029: t3röntekijäin suojelemiseksi.
26030: -!l'ässä anomusehdotuksessa esitetään Eduskunnan anot-
26031: tavaksi, että hallitus asettaisi komitean fysiologisesti tutki-
26032: maan selluloosatehtaissa esiintyvien kaasujen ja nesteiden
26033: myrkyllisyyttä sekä toimittamaan tutkimuksen muista mai-
26034: nituissa tehtaissa työntekijöitä uhkaavista vaaroista ynnä
26035: niis._tä keinoista, joilla työntekijöitä voitaisiin näissä tehtaissa
26036: tehokkaasti suojella, .ia että annettaisiin erityisen komitean ·.
26037: toimeksi valmistaa ehdotus sellai•siksi työväen suojelemista
26038: tHkoittaviksi erityisiksi oh'jeiksi, joita ammatinvaaralta suo-
26039: jelemisesta huhtikuun 4 päivänä 1914 annetun asetuksen
26040: 17 § :ssä määrätään senaatin toimesta annettaviksi erittäin
26041: vaarallisiksi ka tsotta vista ammateista.
26042:
26043: Selluloosaa valmistavia tehtaita oli Suomessa vuonna
26044: 1915 kaikkiaan 19, ja niiden lukumäärä tulee todennäköisesti
26045: tulevaisuudessa
26046: ' .
26047: tämän teollisuuden suureen merkitykseen '
26048: nähden maassamme melkoisesti lisääntymään. Näissä tehtais-
26049: sa kehittyy niin sulfiitti- kuin sulfaattimenettelyä. käytet-
26050: täessä kaasuja, jotka, mikäli niiden kokoomus ja ominaisuudet
26051: _ tunnetaan, osaksi ovat myrkyllisiä ja jotka sitäpaitsi, -milloin
26052: jälkimäistä menettelytapaa käytetään, laajalti levittävät erit-
26053: täin inhottavaa 'hajua. Tämän takia nämä tehtaat ovatkin
26054: jo j:onkun aikaa olleet yleisen huomion esineinä1 mutta täl-
26055: 2
26056:
26057: löin on pääasiallisesti pidetty silmällä niiden synnyttämä.in
26058: kaasujen vaikutusta tehtaid·en ympäristön asujamiin. Niinpä
26059: myöskin se komitea, jonka senaatti vuonna 1908 asetti .tut-
26060: kimaan m. m., tuottaako sulfaattiselluloosateollisuus tervey-
26061: dellisiä vaaroja, kiinnitti etupäässä huomiota tehtaiden savu-
26062: k~asui;hi;n j!J: lapsu,i :P.äis~ij. &euraavan~ vuonna antamassaan
26063: m,i~tipnösfl~ iiJ.~itY4-l'e.tl~ijp, e,ttij. niissä tosin on tehtaassa syn-
26064: tYIJ,tJitä WYf·~Yllisiä ailUliia, ku.,ten :ri~;liiv{.ltyä, ~p.etylimerkap
26065: tania, metylisulfidia ja rikkihapoketta, mu.tta että. nämä
26066: muilla savukaasuilla sekoitettuina eivät voi aiheuttaa myrk-
26067: 'kyvai:Jq.t\l~S~a,. iota v~stQip.. se il,map saastutu,s, mi11.li,ä ~lllä
26068: k~~sut '4~ju,ll~~ll saavat arkaa;n, voi olla terv·eydelle }J.aital-
26069: lilj.~ll· S.!ill j~Lkeen OJ:!, ~W,t.eP:Jfi.n itse teh.taissa tq011 tq.~sta
26070: kin sattuneiden lievem11ien ja muutaw.ie"n seura.q~siltaan V~.Ji
26071: sill tuhoisain ]llYrlly·tystap.a,usten iohdosta alettu yl-eisesti
26072: oiv~J.ltaa, ·että l)lyös]fin tyq.n~ekijäin as~ma näissä te}J.tai&sa on
26073: vaaxa;naJainen ia. va~tii erityistä huomiota osakseilJ;J..
26074: Nii~k~in ,apom"~seh~ptu4sessa huowautetaan, onkin ~ysy
26075: mys sellqloo.sateht~iden t;yqnt~ijäin suojelem,isesta ~aasn
26076: my:t:~YtYksilM\ äskett~in joutul}l!t viranomaisten h;wki.t~a.
26077: v~J~si. ~rä,ij.n viime vuoll~ sattu~l1eep myr~ytystapa~!!en
26078: jo.\J,dost~:t ll..lltall),ass~an lal1S1J.nnossa ·esi~ti a,sianmna.i.neu ~
26079: m~ttieutar~astl:!:ja ryhdyttävä~si el,"i:q.ii,isiin toim~~l.p~teisiin
26080: tässä siJl.tteessa, ja lähettäessään tämä!! lausunno:p. seJ;~,aattiin
26081: ehdQtti teoJlisuusl.t!!Jlitm;; sUnä esitettyjen syiden perusteella,
26082: että kiireimmiten annettaisiin fysiologie-n toimeksi tu*ia
26083: selluloosatehtaissa esiintyvien kaasujen myrkyllisyyttä ja
26084: että asetetta,..isii.n \L.mwattim,iel)i.stä k.okooli:P.f~.ntu l~omitP:a laa-
26085: timaan. ehdotuksen. sella,isilf,si työväell snojele.IJlista vavie11, tar·.
26086: JJeellisiksi ohieik;si, joita edellä.wainJtu~sa, amm.atiAvaaraJta
26087: suojeleD.Jisesta ann.et\~Ssa asetuk;sessa tai;koitet[la:rJ.. Täl)lÄll
26088: jo4dosta, sen,a~tti li~s<l\i viimg vuodell syysk.uu,ssa teollisuus-
26089: ihallittlsta toiwituttam,aan tut~i.nn1ksen näiden. kaasujen, D}.Yr- ·
26090: kyll_is1:vdestä sekä. laa,tima,an ehdo.iuksen sään.n1p}bsiksi t&istä.
26091: mai11ituissa tehta,issl:l työ;rJtekij~jn, sn,ojdem.,ise~i kaa·su~yr~
26092: kytyl)si]tä.
26093: Selluloosatehtaiden työntekijät. a
26094: Ne tehtävält, jotka siten on annettu teollisuushallitukselle
26095: ja joita anomusehdotuksessakin pääasiallisesti tarkoitetaan,
26096: on Valiokunta tätä asiaa ·käsitellessään edellämainituista
26097: syistä katsonut kipeän tarpeen vaatimiksi. Mutta Valiokun-
26098: ta on, samaten kuin alotteentekijät, sitä mieltä, että puheena-
26099: oleva tutkimus j,a säännösehdotuksen laatiminen olisivat so-
26100: pivimmin erityisten asiantuntijain suoritettavat ja että täl-
26101: löin olisi kiinnitettävä huomiota mui'hinkin t;röntekijöitä näis-
26102: sä tehtaissa mahdollisesti uhkaaviin vaaroihin kuin niihin,
26103: mitkä jdhtuvat niissä muodostuvain kaasujen myrkyllisyy-
26104: destä. Teollisuushallitus on. kuitenkin jo Valiokunnan saa-
26105: main tietojen mukaan r;yhtynyt toimiin saadakseen asiantun-
26106: tevan henkilön toimittamaan mainitun 'fysiologisen tutki-
26107: muksen, ja tällä hallituksella on myöskin tilaisuus käyttää
26108: asiantuntijain apua ehdotuksen valmistamiseen puheenaole-
26109: viksi ohjeiksi, joiden tarkoituksenmukainen laadinta edel-
26110: lyttää, -81itä. niissä ·otetaan huo·mioon kaikki työntekijöitä
26111: kysymyksessäolevissa tehtaissa uhkaavat vaarat; ·!Kun pu-
26112: heenaolevan aiotteen tarkoitu;; niinmuodoin voidaan saavut-
26113: taa niillä toimenpiteillä, joihin hallitus jo on asiassa ryhty-
26114: nyt, katsoo Valiokunta, ettei anomusehdotus anna aihetta
26115: toimenpiteeseen Edusktmnan puolelta.
26116: Valiokunta ehdottaa siis kunnioitt-aen Eduskunnan pää-
26117: tettäväksi,
26118: että anotnusehdotus saisi raueta.
26119:
26120: Helsingissä, heinäkuun 17 'Päivi.inä 1917.
26121:
26122:
26123:
26124: Asian käsittely;yn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Pert-
26125: tilä, varapuheenjohtaja Pärssinen, jäsenet Hyöki, Jalava,
26126: Kii11kinen, Leinonen, Leppänen, Lumivnokko, Mäkinen, Poh-
26127: javäre, Rantakari, Sariola. Sinkko ja Thuneherg sekä vara-
26128: jäsenet Leppä, Rikkonen ja Åkerblom.
26129: '::- ;. ·.': •,1',.
26130:
26131:
26132:
26133:
26134: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj.apliinossa, 1917.
26135: 1917. - Anomusmietintö N :o 30.
26136:
26137:
26138:
26139:
26140: Valtiovarainvaliokunnan
26141: m i e t i n t ö N:o 15 anomusehdotuksen joh-
26142: dosta, joka koskee toimenpiteitä Helsingin'
26143: miliisilakon lopettamisekSi.
26144:
26145: Eduskunta on kuluvan heinäkuun 23 päivänä keskus-
26146: telupöytäkirjan seuraamana lähettänyt Valtiovarainvaliokun-
26147: taan valmistelevaa käsittelyä varten edustaja 'Tokoin ano-
26148: musehdotu-ksen N :o !Q5 toimenpiteistä Helsingin miliisilakon
26149: lopettamiseksi.
26150:
26151:
26152: Sittenkuin Helsin~in kaupungin poliisilaitos viime maa-
26153: liskuussa tapahtuneen vallankumouksen aikana oli lakan-
26154: nut toimimasta, jäi järjestyksen hoito kaupungissa kunnal-
26155: lisviranomaisten ja työväen järjestöjen edustajain aset-
26156: taman järjestystoimikunnan huoleksi: Järjestyksen ylläpito
26157: kaupungissa olikin sitten mainitun järjestystoimikunnan sekä
26158: asetet.tujen järjestysmiesten ja heidän päällysmiestensä- hoi-
26159: dettavana, kunnes järjestysmiehet viime kesäkuun 30
26160: päivänä ryhtyivät lakkoon, esittäen samalla senaatille ano-
26161: musehdotuksessa mainitut vaatimukse~. .Sen jälkeen_ kun asia
26162: välikysymystietä oli tullut Eduskunnan käsiteltäväksi, lop-
26163: pui lakko kuluvan heinäkuun 10 päivänä, mutta alkoi
26164: se pian- uudelleen, minkä jälkeen lakon tehneiden jär-
26165: jestysmiesten puolelta on esitetty uudet, aikaisemmista vaa-
26166: timuksista eräissä kohdissa poikkeavat anomusehdotuksessa
26167: myös mainitut ehdot lakon lopettamiseksi.
26168: Puheena olevan la'kon aikana on yleinen järjestys ja tur-
26169: vallisuus kaupungissa suur~sti kärsinyt. Törkeät rikokset
26170: näyttävät tulevan yhä tavallisemmiksi,
26171: , ilman että alustavia-
26172: 1917. __.... Anomusmietintö N :o 30.
26173:
26174: kaan poliisitutkimuksia on voitu panna niistä toimeen. Var-
26175: maa on vielä, ~että mainittu ilmiö pimeiden öiden ~ullessa,
26176: jolloin rikollisuus muutenkin lienee tavallista suurempi,
26177: tulisi kaupungin asukkaille vieläkin arveluttavammaksi.
26178: Tämän vuoksi on Valiokunnan mielestä välttämätöntä, että
26179: maan' pääkaupungissa ensi tilassa saadaan toimimaan laitos,
26180: joka huolehtii turvallisuudesta ja järjestyksestä.
26181: Ennen vallankumousta kaupungissa toiminut poliisilaitos
26182: oli monessa suhteessa antautunut silloisen laittomuusjärjes-
26183: tdmän apuriksi, ja oli se muutoinkin katsottava ajan vaati-
26184: muksia vastaamattomaksi. Kuten. tunnettua onkin Edus-
26185: kunnassa tehty kuluvan kuun 17 päivänä alote uudeksi laiksi
26186: järjestyksenpidcista kaupungeissa. Väliaikaisesti, siksi kun-
26187: nes mainittu uudistus ehdittäisiin saada lainsäädäntötietä
26188: aikaan, olisi Valiokunnan mielestä järjestyksen hoito Helsin-
26189: gissä edelleenkin pysytettävä mainitun järjestystoimikunnan
26190: huostassa, sitäkin suuremmalla syyllä, kun tuollaista järjes-
26191: tystoimikuntaa on ehdottanut niin hyvin senaatin !poliisilai-
26192: toksen uudestaanjärjestämistä varten aset·ettu komitea kuin
26193: edellämainitun aiotteen tekijäkin. .
26194: Valiokunta puolestaan ei katso aihetta olevan ryhtyä
26195: tarkastamaan niitä syitä, jotka kysymyksessä olevan lakon
26196: ovat aiheuttaneet, tai niitä keinoja, joilla lakko olisi saatava
26197: lop:etetuksi, koska Valiokunnan mielestä järjestyksen ylläpito
26198: maassa on hallituks·en asia.
26199: Mitä sitten anomusehdotuksessa myönnettäväksi esitet-
26200: tyyn määrärahaan, tulee, ei Valiokunnan mielestä poliisi-
26201: menojen lisääminen ole suotava. Nykyisiin poikkeukselli-
26202: siin oloihin nähden katsoo Valiokunta kuitenkin, että Edus-
26203: kunna.n olisi myönnettävä hallituk~elle anomusehdotuksessa
26204: esitetyt varat järjestyksen ylläpitämiseksi maan pääkaupun-
26205: gissa.
26206: Siihen nähden, mitä V aliakunta edeUä on esittänyt, eh-
26207: dottaa Valiokunta kunnioittaen Eduskunnan päätettäväksi,
26208:
26209: että Eduskunta kehottaa hallitt~sta ryhtymään
26210: pik.aisiin toimernpi~eisi~n H elsmgin militsilakotn
26211: lopettami8eksi; sekä
26212: Helsingin miliisilakon lopettaminen. 3
26213:
26214: ' että tästä <aiheutuvien toimenpibezäen tuottJa-
26215: mia lisämenoja varten, niihin luettuina Helsingin
26216: järjestystoimikunnasta johtuvat kustUJnnukset,
26217: vuoden '1917 valtion menosääntöön o~etaan
26218: 300,000 markan arviomääränaha.
26219:
26220: Helsingissä heinäkuun 25 päivanä 1917.
26221:
26222:
26223:
26224: Asian käsittelyyn ovat ottan,eet osaa puheenjohtaja Gyl-
26225: ling, jäsenet Ara.järvi (osittain), Hallsten, E. H*ttunen (osit-
26226: tain), Häkkinen, Isaksson (osittain), J. Kohonen, Lehokas,
26227: Raitanen, Saarikivi, Salmi, Sillanpää ja A. H. Virkkunen
26228: sekä varajäsenet Forsten (osittain), Helenius-Seppälä, Jalo~
26229: nen, Komu, Lehmus (osittain), Paavolainen ja T1akala.
26230: 4 1917. - Anomusmietintö N :o 30.
26231:
26232:
26233:
26234:
26235: Vastalause.
26236: Koska mielestämme ei ole Eduskunnan asia ryhtyä anta-
26237: maan yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, mihin toimenpitei-
26238: siin hallituksen t,ulisi ryhtyä järjestyksen pikaiseksi palaut-
26239: tamiseksi Helsingissä, emme voi yhtyä V1aliokunnan päättä-
26240: miin ponsiin, vaan ehdotamme kunnioittaen Eduskunnan
26241: päätettäväksi,
26242:
26243: että järjestyksen ylläpidosta Helsingissä joh-
26244: tuvien lisämenojen peittämisek,si vuod,en 1917
26245: valtion meriosääntöön otetaan 300,000 markan;
26246: arviomäaräraha.
26247:
26248: Onni Hallsten. William Isaksson.
26249: Pekka Paavolainen. Artturi H. Virkkunen.
26250: 1917. - Edusk. kirj. - Anomusmietintö N:o 30.
26251:
26252:
26253:
26254:
26255: ..
26256: Suomen Eduskunnan kirjel.mä
26257: anomusehdotuksen johdosta, joka koskee toi-
26258: menpiteitä Helsingin miliisilakon lopettami-
26259: seksi.
26260:
26261: Eduskunnassa on tehty anomusehdotus toimenpiteistä
26262: · Helsingin miliisilakon lop-ettamiseksi ja on Eduskunta tä-
26263: män ehdotuksen Valtiopäiväjärjestyksen 63 §:n mukaisesti
26264: loppuun käsitellyt.
26265: Sittenkun Helsingin kaupungin poliisilaitos viime maa-
26266: liskuussa tapahtuneen vallankumouksen aikana oli lakannut
26267: toimimasta, jäi järjestyksen hoito kaupungissa kunnallis-
26268: viranomaisten ja työväenjärjestöjen edustajain asettaman
26269: järjestystoimikunnan huoleksi. .Järjestyksen ylläpito kau-
26270: pungissa olikin mainitun järjestystoimikunnan sekä asetet- '
26271: tujen järjestysmiesten ja heidän päällysmiestensä hoidet-
26272: tavana, kunnes järjestysmiehet viime kesäkuun 30 päivänä.
26273: ryhtyivät lakkoon, esittäen samalla Suomen senaatille a.no-
26274: musehdotuksessa mainitut vaatimukset. Sen jälkeen kun
26275: asia välikysymystietä oli tullut Eduskunnan käsiteltäväksi,
26276: loppui lakko kuluvan heinäkuun 10 päivänä, mutta alkoi se
26277: pian uudelleen, minkä jälkeen lakon tehneiden järjestys-
26278: miesten puolelta on esitetty uudet, aikaisemmista vaatimuk-
26279: sista eräissä kohdissa poikkeavat, anomusehdotuksessa myös
26280: mainitut ehdot lakon lopettamis-eksi.
26281: Puheena olevan lakon aikana on yleinen järjestys .ia tur-
26282: vallisuus kaupungissa suuresti kärsinyt. Törkeät rikokset
26283: näyttäyät tulevan yhä tavallis-emmiksi, ilman ·että alustavia-
26284: kaan poliisitutkimuksia on voitu panna niistä toimeen. Var-
26285: maa on vielä, että mainittu ilmiö pimeiden öiden tullessa,
26286: .iolloin rikollisuus muutenkin lienee tavallista suurempi,
26287: tulisi kaupungin asukkaille vieläkin arveluttavammaksi.
26288: 2 1917. - Edusk. kirj. - Anomusmietintö N :o 30.
26289:
26290: Tämän vuoksi on Eduskunnan miel•estä välttämätöntä, että
26291: maan pääkaupungissa ensi tilassa saadaan uud-elleen toimi-
26292: maan laitos, joka huolehtii turvallisuudesta ja järjestyksestä.
26293: Ennen vallankumous~. kaupungissa toiminut poliisilai-
26294: tos oli monessa suhteessa antautunut palvelemaan silloista
26295: laittomuusjärjestelmää, ja oli se muutoinkin katsottava ajan
26296: vaatimuksia vlllstaamattomaksi. Eduskunnassa onkin tehty
26297: kuluvan kuun 17 päivänä alote uudeksi laiksi järjestyksen-
26298: pidosta kaupungeissa. Väliaikaisesti, siksi kunnes mainittu
26299: uudistus ehditään saada lainsäädäntötietä aikaan, on Edus-
26300: kunnan mielestä järj.estyksen hoito Hel.singissä edelleenkin
26301: pysytettävä mainitun järjestystoimikunnan huostassa.
26302: Eduskunta puolestaan ei katso aihetta olevan ryhtyä
26303: tarkastamaan niitä syitä, jotka kysymyksessä olevan lakon
26304: ovat aiheuttane~t, tai niitä keinoja, joilla lakko olisi saatava
26305: lopetetuksi, koska järjestyksen ylläpito maassa on ha;!lituk-
26306: sen as1a.
26307: Mitä anomusehdotuksessa myönnettäväksi esitettyyn mää-
26308: rärahaan tulee, ei Eduskunnan mielestä poliisimenojen li-
26309: .soominen ole suotava. Nyk;visiin poikkeuksellisii'n oloihin
26310: nähden katsoo Eduskunta kuitenkin olevan syytä myöntää
26311: hallitukselle anomusehdotuksessa esitetyt varat järjestyksen
26312: ylläpitämiseksi maan pääkaupungissa. ,
26313: Sen perustuksella mitä edellä on esitetty, on Eduskunta
26314: päättänyt,
26315: että Eduskunta kehotbaa hallitusta ryhty-
26316: mään pikaisiin toimenpiteisiin Helsingin milii-
26317: silakon lopettamiseksi; sekä
26318: että tästä aiheutuvien toimenpiteiden tuotta-
26319: mia lisämenoja vartf!n, niihin luettuina H elsin-
26320: gin järjestystoimikunnasta johtuvat kustannuk-
26321: set, vuoden 1917 valtion menosääntöön otetaan
26322: 300,000 markan arviomäiit·äraha.
26323:
26324: Helsingissä heinäkuun 25 päivänä 1917.
26325:
26326:
26327: Helsingissä, Suomen Senaatin kirj!1ipainossa, 1917.
26328: 1917. - Anomusmietintö N:o 31.
26329:
26330:
26331:
26332:
26333: Työväenasiainvaliokunnan
26334: m i e t i n t ö N:o 4 anomusehdotuksen johdosta,
26335: joka tarkoittaa toimenpiteisiin ryhtymistä.
26336: työttömyyden varalta.
26337:
26338: Edellä mainitun, edustaja J alavan y. m. anomusehdotuk-
26339: sen N :o 106 on Eduskunta pöytäkirjanotteella kuluvan hei-
26340: näkuun 25 päivältä lähettänyt valmistelevaa käsittelyä var-
26341: ten Työväenasiainvaliokuntaan, jonka tuli asian rahallisesta
26342: puolesta kuulustella Valtiovarainvaliokunnan mielipidettä.
26343: Samalla on Eduskunta määrännyt, että Valiokunnan oli kä-
26344: siteltävä asiaa li:iireellisenä.
26345: Valiokunta on senvuoksi ottanut asian heti käsiteltäväk-
26346: seen ja saa täten, liittäen oheen Valtiovarainvaliokunnan lau-
26347: sunnon, kunnioittaen antaa asiasta Eduskunnalle mietin-
26348: tönsä.
26349:
26350:
26351: Eduskunta on jo useilla valtiopäivillä käsitellyt kysy-
26352: mystä palkkatyöväestön 'keskuudess'a ilmenevästä pakolli-
26353: sesta työttömyydestä ja tällöin lausunut käsityksenään, että
26354: tämä suureksi osaksi yhteiskunnan nykyisestä taloudelli-
26355: sesta rakenteesta johtuva, säännöllisinäkin aikoina vuosit-
26356: tain .uusiutuva. ilmiö vaatii yhteiskunJ.tan puolelta huomiota
26357: jEt. toimenpiteitä. Tämä vaatimus voidaan Valiokunnan kä-
26358: sityksen mukaan viel_ä suuremmalla syyllä esittää nykyään,
26359: jolloin sotatilan aiheuttamain poikkeuksellisten olojen vuoksi
26360: työttömyyttä jo on entistä enemmän ilmaantunut ja toden-
26361: näköisesti tulee syksyn ja talven kuluessa pelottavassa mää-
26362: ~ässä ilmaantumaan.
26363: Sodan aikana on eri osissa. maata suoritettu laajoja va-
26364: rustustöitä, joissa suuret työläisjoukot ovat olleet työssä.
26365: 2 1917. - Anomusmietintö N:o 31.
26366:
26367: Samaten on suurten sotatarvetilausten vuoksi maamme me-
26368: talliteollisuus tarjonnut työtä pa1joa lukuisammille työläi-
26369: sille kuin mitä näissä tehtaissa säännöllisissä oloissa käyte-
26370: tään. Kun varustustyöt nyttemmin tulevat lopetettaviksi ja
26371: sotatarpeiden valmistus keskeytyy, menettävät o.iten: sangen
26372: lukuisat työläisjoukot entiset työpaikkansa. Sitäpaitsi näyt-
26373: tää ty.ö yleensäkin eri teollisuusaloilla raaka-aineiden puut-
26374: teen ja muiden sodan: aiheuttamain seikkain vuoksi olevan
26375: melkoisesti vähenemässä.
26376: Tosin voidaan toivoa, että osa täten v.apautuneista työ-
26377: läisistä voi ensi aluksi siirtyä syyskesällä tarpeellisiin maa-
26378: taloustöihin ja muihin satunnaisiin töihin. Mutta niin suuri
26379: tulee työttömiksi jäävien lukumäärä todennäköisesti olemaan,
26380: ettei läheskään kaikille riitä tällaisia töitä, ja joka tapauk-
26381: sessa jäävät nekin, jotka . täten onnistuvat tilapäisesti saac
26382: maan uutta työtä, jonkun ajan kuluttua taas työttömiksi.
26383: Kun lisäksi oteta.an huomioon nykyinen kallis aika, vaatii
26384: tilanne Valiokunnan käsityksen mukaau yhteiskunnan puo-
26385: lelta aivan erikoisia toimenpiteitä työttömyyden torjumiseksi
26386: ja työttömyydestä aiheutuvan häJdän lieventämiseksi, mihin
26387: seikkaan Eduskunta jo on kiinnittänyt huomiota, kwsitelles-
26388: sään kysymystä valtiolainan ottamisesta Venäjän ja Suomen
26389: välisen raha·n vaihdon järjestelyä varten:.
26390: Mikäli Valiokunnalla on tiedossaan, onkin hallitus jo ryh-
26391: tynyt erinäisiin toimenpiteisiin tässä suhteessa. Niinpä on
26392: päätetty panna toimeen eräitä suuria os~si maanviljelys-
26393: hallituksen, osaksi tie- ja vesirakennusten ylihallituksen
26394: alaisia suonkuivatus- ja. joenperkaustöitä sekä maanteiden
26395: rakentamis- ja kanavain laa:jennustöitä. Niinikään ovat nämä
26396: sekä eräät muut Valtiovarainvaliokunnau oheenliitetyssä Jau-
26397: sunnossa. mainitut yl~hallitukset katsoneet voitavan työttömiä
26398: varten järjestää muitakin yleis-iä töitä. Sen ohessa on hal-
26399: litus asettanut komitea<ri suunnittelemaan teollisuuden siir-
26400: tymistä rauhanaikaiselle kannalle, ja tojnen komitea on s!lla-
26401: nut toimekseen valmistaa ehdotuksen työnvälityskeskustoi-
26402: misto!ll varten. Ja helpottaakseen työnhakijain siirtymistä
26403: töihin toisille paikkakunniUe on hallitus sitäpaitsi myöntä-
26404: Toimenpiteitä työttömyyden varalta. 3
26405:
26406: nyt vapaalippuja valtionrautateillä tähän tarkoitukseen
26407: käytettäväksi.
26408: Valiokunnankin mielestä on toimen'Piteitä nykyään uh-
26409: kaavan työttömyyden johdosta suunniteltaessa huomio ensi
26410: sijassa kiinnitettävä yleisten töiden järjestämiseen. Näitä
26411: pitäisi valtion toimesta saada aikaan eri osissa maata, ja nii-
26412: den toimeenpanoa olisi riittävän laajalti niin hyvissä ajoin
26413: suunniteltava, että niitä voidaan tarpeen vaatiessa heti ryh-
26414: tyä teettämään. Tällaisiksi töiksi soveltuvat Valiokunnan
26415: käsityksen mukaan etupäässä juuri sellaiset yleishyödylliset
26416: työt, joiden teettäminen jo on päätetty tai joita viranomaisten
26417: toimesta on suunniteltu. Kuitenkin tahtoo V aliakunta erit-
26418: täin huomauttaa, että puheenaolevia töitä järjestettäessä
26419: otettaisiin, mikäli mahdollista, huomioon myöskin :r;akennus-
26420: työt Eduskunnan jo päättämillä, anomusehdotuksessa maini-
26421: tuilla uu:,iHa rataosilla. Samaten olisi ryhdyttävä saattamaan
26422: viljelyskuntoon valtion omistamia viljelyskelrpoisia maita ja
26423: erittäinkin sellaisia, joiden ojitukseen ja perkankseen jo ai-
26424: kaisemmin on käytetty yleisiä varoja.
26425: Näiden yleisten töiden ohella on Valiokunnankin mielestä
26426: kiinnitettävä vakavaa huomiota siihen, että työt teollisuus-
26427: laitoksissa, mikäli mahdollista, voivat sotatarvetihusten la-
26428: kattua suuremmitta häiriöittä edelleen jatkua. Erittäinkin
26429: näyttää olevan sopivaa, että tällaisia tilauksia suorittaneille
26430: tehtaille hyvissä ajoin annetaan suunm,itelluissa yleisissä
26431: töissä tarvittavain koneiden ja muiden apuneuvojen tilauksia.
26432: Ja kun va,ltionra u ta teiden liikkuvaa ka 1ustoa on ensi tilassa
26433: korjattava ja lisättävä, voitaisiin näille tehtaille tässäkin
26434: suhteessa tarjota runsaasti töitä. Sen ohessa tulisi hallituk-
26435: sen koettamalla 'POistaa raaka-aineiden saantia .ia muita töi-
26436: den jai!kamista kohtaavia vaikeuksia yleensä pyrkiä edistä-
26437: mään töiden säännöllistä jatkumista teollisuuden eri aloilJa.
26438: Edelleen olisi kuntien ryhdyttävä pikaisiin toimiin työt-
26439: tömyyden torjumiseksi ja sen aiheuttaman hädän· lieventämi-
26440: seksi alueillaan. Niiden olisi tarkoitusta varten asetettava
26441: työttömyyskomiteoja ja kehitettävä kunnallista työnväli-
26442: tystä mahdollisimman tehokkaaksi. Sitäpaitsi pitäisi niiden-
26443: 4 1917. - Anomusmietintö N:o 31.
26444:
26445: kin ryhtyä järjestämään työttömille jäsenilleen yleisiä töitä.
26446: Kun näiden teettäminen saattaisi kunnille käydä rahallisessa
26447: suhteessa rasittavaksi, tulisi valtion tätä varten avustaa·
26448: niitä lainoilla ja apurahoilla.
26449: Tämä;n lisäksi voitaisiin työttömyyttä huomattavassa
26450: määrässä lieventää, jos puubvarayhtiöt ja muut yksityiset
26451: maanomistajat saataisiin ryhtymään rappiolle joutuneiden
26452: viljelysmaiden ja muiden viljelyskelpoisten maiden saattami-
26453: seen viljelyskuntoon. Hallituksen tulisi niinmuodoin tässä-
26454: kin suhteessa ryhtyä tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin.
26455: Ylempänä luetellut toimenpit·eet edellyttävät tarmokasta
26456: ja yhtenäistä toimintaa, jos mieli saada uhkaavaa työttö-
26457: myyttä tarkoituksenmukaisella tavalla ja tehokkaasti torju-
26458: tuksi ja ~en seurauksia huojennetuiksi. Senvuoksi Valiokunta
26459: pitää välttämättömänä, että ensi tilassa asetetaan anomus-
26460: ehdotuksessa esitetty koko maata käsittävä työttömyyskes-
26461: kuskomitea, johon kysymyksessä oleva toiminta keskitetään
26462: ja joka, toimien hallituksen a.puna tällä a·lalla, olisi vuorovai-
26463: kutuksessa keskusvira.stojen ja muiden työttömyyskysymyk-
26464: sen kanssa kosketuksiin jontuva·in valtion komiteain sekä
26465: kuntien työttömyyskomiteain ja työnvälitystoimistojen
26466: kanssa. Tämän komitean tulisi niinmuodoin seurata työttö-
26467: myyden en teitä ja ilmiöitä, toimittaa niistä ·tietoja julkisuu-
26468: teen ja virastoille, suunnitella ja järjestää työnhankintaa
26469: työttömille sekä helpottaa näiden siirtymistä kotisew:luilleen
26470: tai töihin toisille paikkakunnille. Sen olisi niinikään laadit-
26471: tava suunnitelma yleisten töiden järjestämiseksi samoinkuin
26472: siitä, miten valtion olisi avustettava kuntain toimeenpanemia
26473: yleishyödyllisiä töitä, ja sen tulisi tehdä tällaisten aikaan-
26474: saamista koskevia alotteita. Samaten olisi sen pidettävä sil-
26475: mällä valtion työnjohtovoimain ja työvälineiden yhtenäistä
26476: ja tarkoituksenmukaista käyttämistä. sekä ryhdyttävä toi-
26477: miin yhteisten työvä'linetilansten ja yleensä ta1rpeellisen yh-
26478: teistoiminnan aikaansaamiseksi työttömyyden torjumista
26479: tarkoittaviin toimenpiteisiin nähden.
26480: Kun Valiokunnan mielestä on erittäin tärkeätä. että tä-
26481: män komitean toiminta saadaan kyllin tehokkaaksi, pitäisi
26482: Toimenpiteitä työttömyyden varalta. 5
26483:
26484: sen olla kokoonpantu henkilöistä, joilta voidaa"n odottaa va-
26485: kavaa harrastusta toimi3J työttömyyden rajoittamiseksi.
26486: Valiokunta pitää senvuoksi tarpeellisena, että sen jäsenten
26487: enemmistönä olisi järjestyneeseen työväestöön kuuluvia, työ-
26488: läisten luottamusta nauttivia henkilöitä. Ja, jotta komiteaUa
26489: olisi riittävästi vaikutusvaltaa, olisi suotavaa, että sen pu-
26490: heenjohtajana toimisi joku hallituksen jäsen.
26491:
26492: Niinkuin Valtiovarainvaliokunnan oheenliitetystä la u-
26493: sunnosta käy selville, tulee mainittu Valiokunta aikanaan te-
26494: kemään ehdotuksia melkoisten määrärahain myöntämisestä
26495: työttömyyden torjumiseksi ja työttömyydestä aiheutuvan
26496: hädän lieventämiseksi. Valiokunta ei senvuoksi ole katsonut
26497: asiakseen tässä yhteydessä puuttua kysymykseen varojen
26498: myöntämisestä puheenaolevaan tarkoitukseen. Kun kuiten-
26499: kin asetettavaksi esitetyllä keskuskomitealla, jotta se voisi
26500: ryhtyä tarpeen vaatimiin kiireellisiin toimenpiteisiin, muun
26501: muassa matka-avustusten myöntämiseen työttömille heidän
26502: siirtyessään kotipaikoilleen .tai töihin muille paikkakunnille,
26503: tulee heti olla riittävästi raha·varoja käytettävänään, olisi
26504: Valiokunnan mielestä jo, ennenkuin Eduskunta lopullisesti
26505: päättää työttömyyden vastustamiseksi myönn€ttävistä mää-
26506: rärahoista, mainitun komitean käytettäväksi varattava
26507: 5{)0,000 markan arviomääräraha, mikä ValtiovarainvaJiokun-
26508: nan lausunnon mukaan voidaan tarkoitukseen myönrtää.
26509:
26510: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
26511: taen ehdottaa,
26512: että Eduskunta päättäisi kehoittaa hallitusta
26513: asettamaan ylläesitetyllä tavalla kokoonpannun
26514: työttömyyskeskuskomitean, jonka tehtävänä olisi
26515: toimia hallituksen apuna maassamme jo esiinty-
26516: vän ja ensi syksyn ja talven aikana todennäköi-
26517: sesti tuntuvasti lisääntyvän työttömyyden tor-
26518: jumiseksi ja sen seurausten lieventämiseksi; ja.
26519: että mainit~tlle komitealle heti varattaisiin
26520: käyttövaroiksi 500,000 markan arviomääräraha.
26521: 6 1917. - Anomusmietintö N :o 31.
26522:
26523: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
26524: Perttilä, varapuheenjohtaja Pärssinen, jäsenet Hjelt (osit-
26525: tain), Hyöki (osittain), Jalava, Kiiskinen (osittain), Laak-
26526: konen (osittain), Leinonen (osittain), Leppänen, Lumivuokko
26527: (osittain), Murto, Pohjaväre ja Thuneberg (osittain) sekä va-
26528: r&;iäsenet Alavirta (osittain), Erkko, Hallsten (osittain),
26529: Lantto (osittain), Leppä, Rikkonen, Takala ja Åkerblom
26530: (osittain).
26531:
26532: Helsingissä, heinäkuun 30 päivänä 1917.
26533: SUOMEN EDUSKUNNAN
26534: ALTIOVARAINVALIOKUNTA
26535:
26536: Helsingissä
26537: !7 päivänä heinäkuuta 1917
26538: N:o 89
26539: Liite.
26540:
26541:
26542: Työväenasiain valiokunnalla
26543:
26544: Eduskunta on tämän kuun '215 päivänä valmistelevaa kä-
26545: sittelyä varten Työväena;siainvaliokuntaan lähettänyt ed.
26546: Jalavan y. m. t.ekemän anomusehdotuksen N:o 106 toimen-
26547: piteisiin ryhtymisestä työttömyyden johdosta, ja tuli Työ-
26548: väenasiainvaliokunnan asian rahallisesta puolesta kuulustella
26549: Valtiovarainvaliokunnan mielipidettä. Tämän vuoksi on
26550: Työväenasiainvaliokunta kirjelmällä kuluvan heinäkuun 26
26551: päivältä kääntynyt Valtiovarainvaliokunnan puoleen pyy-
26552: täen ti.etoa siitä, mitä yleisiä töitä ja muita. toimenpiteitä on
26553: työttömyyden l~eventämiseksi suunniteltu ja mitä määrära-
26554: hoja Valtiovarainvaliokunta katsoo mahdolliseksi tähän tar-
26555: koitukseen otta:a kuluvan ja ensi vuoden menosääntöön. Kun
26556: Työväenasiainvaliokunta sen ohella on katsonut suotavaksi,
26557: että sille työttömyyskeskuskomitealle, jota Työväenasiainva-
26558: liokunta puoltaa asetettavaksi, varataan jonkun verran käyt-
26559: tövaroja työttömien matka-avustuksiin ja muihin mahdolli-
26560: sesti sattuviin tarpeisiin käytettäväksi, on Valiokunta pyy-
26561: tänyt Valti·ovarainvaliokunnan lausuntoa myös siitä, voitai-
26562: siinko tätä varten komitean käytettäväksi heti asettaa tar-
26563: peellinen, esimerkiksi 500,000 markan suuruinen arviomäärä-
26564: raha.
26565: Asiaa käsiteltyään saa Valtiovarainvaliokunta kunnioit-
26566: taen esittää seuraavaa:
26567: Valiokunta on jo aikaisemmin kiinnittänyt huomionsa
26568: maassa uhkaavaan työttömyyteen. Niinpä mietinnössään
26569: N :o 11 hallituksen ·esityksen johdosta, joka koskee valtio-
26570: lainan ottamista Venäjän ja Suomen välisen rahan vaihdon
26571: 8 1917. - Anomusmietintö N :o 31.
26572:
26573: järjestelyä varten Valiokunta lausuu: ,Valiokunta ei tässä
26574: yhteydessä saata jättää huomioon ottamatta, että kun suoma-
26575: laista valuuttaa Venäjän hallitukselle myönnetään vain -
26576: - - rajoitetussa määrin, varustustyöt ja sotatarvetilaustyöt
26577: todennäköisesti saattavat piankin keslmytyä. Koska siitä joh-
26578: tuvasta mahdollisesta työttömyydestä voi koitua tuntuvia
26579: häiriöitä Suomen y hteiskuntaelämälle, olisi V alinkunnan mie-
26580: lestä valtion aikanaan varustaudutta.va riittävässä määrin
26581: huolehtimaan töitä työttömyyden varalta ja olemaan myös
26582: avullisena tehtaitten tuotannon järjestämisessä siten, että so-
26583: tatarvetilausten asemasta tehtaat voisivat ryhtyä valmista-
26584: maan rauhan toimissa tarpeellisia välineitä, joten suurempaa
26585: keskeytystä ei tuotannossa syntyisi." Tämän johdosta Va-
26586: liokunta ehdotti Eduskunnan päätettäväksi, .että hallituksen
26587: on ryhdyttävä tarmokkaisiin toimenpiteisiin sotilastöiden
26588: lakkaamisen johdosta uhkaavan työttömyyden torjumiseksi.
26589: Heinäkuun 13 päivänä on Valtiovarainvaliokunta kään-
26590: tynyt kirjelmällä Suomen senaatin sekä Maanviljelyshalli-
26591: tuben, Metsähallituksen, Rautatiehallituksen, Teollisuushal-
26592: lituksen, Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen ja Yleisten
26593: rakennusten ylihallituksen puoleen pyytäen tietoa siitä,
26594: 1) missä laajuudessa voitaisiin ryhtyä jo ensi elokuun
26595: ajalla toimeenpanemaan yleisiä töitä, joihin voitaisiin sijoit-
26596: taa työtöntä vä.keä;
26597: 2) kuinka suuri määräraha tätä varten olisi tarp.een;
26598: 3) missä laajuudel.ssa voitaisiin elokuun jälkeen toimeen-
26599: panna sanotunlaisia töitä;
26600: 4) miten suuri määräraha viimeksi mainitussa tapauk-
26601: sessa olisi tarpeen?
26602:
26603: V al tiovarainvruliokunnan tekemäin kysymysten johdosta
26604: on jo nyt saapunut va.stauksia Maanvilj.ellyshallitukse.lta, Met-
26605: sähallitukseltta, Tie- ja v.esirakennusten ylihallitubelta sekä
26606: Yleisten rakennusten ylihallitukselta.
26607: Yaanviljelysh!l!lEtus ilmoittaa e·lokuus•sa voitavllln käyttää
26608: sanotun hallituks.en alruisiin eri osis1sa1 maata tehtäviin töihin,
26609: pääasiassa vesiperäisten mait'ben okuivaamiseen, tasaluvuin
26610: - Liite. 9
26611:
26612: 235,700 markkaa. Y·limalkais·esti ar:vostellen katsoo Maa·n-
26613: viljelys,hallitus voivansa kuluvana vuonna elokuun jälkeen
26614: suorittaa kuivaus- ja perkaustöitä 1,000,000 markalla.
26615: Metsäha1litus ei ole eri:kseen ilmoittanut ensi elokuussa
26616: käyt·ettäviä varoja, vaan on ·ottanut huomi•oon noin vuoden
26617: aikana kruununmetsissä suoritettavat työt. Siten voitaisiin
26618: M.etsähallituksen toimesta suorittaa suonkuivaustöitä metsän-
26619: kasvua varten 1,810,000 markalla, erinäisiä rakennustöitä
26620: 4,4•00,000 markalla, tientekotöitä 200,000 markalla ja puu-
26621: tavarain hankintatöitä 34,000,000 markalla.
26622: Ed~llytyksenä näin suuressa mitassa suoriteHaville töille
26623: ilmoittaa Metsähallitus kuitenkin ol.evan, että tarvittavat työ-
26624: välineet, tarveaineet ja muona hankitaan työmaille valtion
26625: toimesta, ja ehdottaa Metsäha.llitus, että asetettaisiin erityi-
26626: nen toimikunta, jonka puoleen asianomaiset työnteettäjät VJoi-
26627: sivat kääntyä muona- ja tarrveainetilauksineen, ja olisi tämä
26628: toimikunta velvoHinen hankkimaan ja peri1le toimittamaan
26629: tehdyt tilaukset.
26630: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus ilmoittaa, että elokuun
26631: ajaksi tarvittaisiin 400,000 markkaa ja loppuvuodeksi
26632: 2,410,000 mark·kaa. Tänä vuonna a.lkuunp·antavista tai jo
26633: - alotetuista töistä ma:inittakoon: maantietyöt Rova•ni·emen
26634: kir.konkylästä N uuppaaseen, Hyrynsa·lme.Jta Suomussalmelle
26635: ja Kuusamon kirkonkyläs·tä Lämsänk;ylään; kanavatyöt
26636: Saimaan kana•valla, Pie.Jisjoen kanaviHa, Ruokovirran sululla,
26637: Iisvedellä-KonnevedeQlä-Keiteleellä; joenperkauhet ja
26638: kuivattamistyöt Konnunsuolla, Lapuan joessa, Laihian
26639: joessa ja Teerij-oessa sekä rautatienrakennustyöt Iiswlmen-
26640: Ylivieskan radalla.
26641: Yleisrten mkennusten ylihallitus rpuolestaan luulee voi-
26642: vansa käyttää 150,000 markkaa ensi ·elokuussa ja vuoden
26643: loppuun mennessä 600,000 markka·a rakennustöihin Helsin-
26644: gis.sä, Tampereella, Ouiluss.a ja Kajaanissa sekä Pitkäniemen
26645: ja Niuva.ni,emen 'keskuslaitoksiS'sa.
26646: Koska VaHiovarainva~i.okunta ei ole saanut vielä tarkem-
26647: paa selontekoa työttömyyden lieventämiseksi käytettävistä
26648: määrärahoista .ia tehtäväin töiden laadusta Suomen Senaa-
26649: 10 1917.- Anomusmietintö N:o 31.
26650:
26651: tilta eikä myös Rautatiehallitukselta ja Teollisuushallituk-
26652: selta, joten Valiokunta siis vielä ei ole ollut tilaisuudessa tark-
26653: kaan harkitsemaan työttömyyden torjumiseksi tarvittavan
26654: määrärahan suuruutta, ei V aliakunta ole vielä voinut
26655: asiasta ehdotusta tehdä, MietUnnössään varojen hankki-
26656: misesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset ~altion tulot eivät
26657: riitä, tulee Valiokunta aikanaan tekemään Eduskunnalle eh-
26658: dotukset melkoisen suurien määrärahojen myöntämisestä
26659: töiden suorittamis.eksi, jotka tarkoittavat työttömyyden tor-
26660: jumista, Samoin tulee V aliakunta ehdott.amaan erinäisten
26661: määrärahojen myöntämistä kulkulaitosrahastoa koskevan
26662: mietintönsä yhteydessä.
26663: Koska Venäjän hallituksen taholta kuitenkin on alettu
26664: saattaa sotavarustustöitä lepotUlaan, on V aliolnmnan mielestä
26665: mitä kiireellisimmin ryhdyttävä työttömyyd.estä aiheutuvaa
26666: hätää lieventämään. Valtiovarainvaliokunnan mielestä olisi
26667: sen vuoksi edelleen hallituksen toimesta matkapilettejä myön-
26668: nettävä työttömille ja varoja käytettävä työttömä1in matka-
26669: avustuksiin sekä muihinkin tässä suhteessa mahdollisesti sat-
26670: tuviin tarpeisiin. Valiokunta katsoo, että tähän tarkoituk-
26671: seen voidaan ehdotetun työttömyyskomitean käytettäväksi
26672: varata 500,000 markan arviomääräraha.
26673:
26674:
26675: Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
26676:
26677:
26678: Edvard Gylling.
26679:
26680:
26681:
26682: Sulo W uolijoki.
26683:
26684:
26685:
26686:
26687: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1917.
26688: 1917. - Edusk. kirj. - Anomusmiet. N:o 31.
26689:
26690:
26691:
26692:
26693: Suomen Eduskunnan kirjelmä
26694: toimenpiteisiin ryhtymisestä työttömyyden
26695: varalta.
26696:
26697: Eduskunnassa on tehty anomusehdiOtus toimenpiteisiin
26698: ryhtymisestä työttö'myyden varalta, ja on Eduskunta tämän
26699: asian säädetyssä jädestyksessä käsitellyt sekä Valtiopäivä-
26700: järjestyksen 63 §:n mukaan julistanut mää,rärahoja koskevat
26701: päätöksensä Lopullisiksi.
26702:
26703: Eduskunta on jo useilla valtiopäivillä käsitellyt kysy-
26704: mystä palkkatyöväestön k>eskuudessa ilmenevästä pakolli-
26705: sesta työttömyydestä ja tällöin lausunut käsityksenään, että •
26706: tämä suureksi osaksi yhteiskunnan nykyisestä taloudelli-
26707: sesta rakenteesta johtuva, säännöHisinäkin aikoina vuosit-
26708: tain .uusiutuva. ilmiö vaatii yhteiskunnan puolelta huomiota
26709: ja· toimenpiteitä. Tämä vaatimus voidaan1 1E duskunnan kä-
26710: sityksen mukaan vielä suuremmalla syyllä esittää nykyään,
26711: jolloin sotatilan aiheuttamain poikkeuksellisten olojen vuoksi
26712: työttömyyttä jo on entistä enemmän ilmaantunut ja toden-
26713: näköisesti tulee ensi syksyn ja t~hen 'kuluessa pelottayassa
26714: määrässä ilmaantumaan.
26715: Sodan aikana on eri osissa maata suoritettu laajoja va-
26716: rustustöitä, joissa 1suuri määrä työväkeä on ol'lut työssä.
26717: Samaten on suurten sotatarvetilausten vuoksi maamme me-
26718: ta]liteoHisuus tarjonnut työtä paljon lukuisamrmille työläi-
26719: sille !kuin näJ.ssä tehtaissa säännöllisissä oloissa käyte-
26720: tään. Kun varustustyöt nyttemmin todennäköisesti 'lopete-
26721: taan ja sotatarpeiden valmistus !keskeytyy, menettävät
26722: sangen lukuisat työläisjoukot ·entiset työpaikkansa. .Si'tä-
26723: paitsi näyHää työ yleensäkin eri teolilisuusal·oilla raaka-
26724: aineiden puutteen ja muiden sodan aiheuttamain s·eikikain
26725: vuoksi olevan m~lkoisesti väJ.henemässä.
26726: 2 1917. - Edusk. kirj. ~ Anomusmiet. N :o 31.
26727:
26728: '!\osin voidaan toivoa, että .osa täten työansions.a kadotta-
26729: neista työläisistä voi ensi a,luksi siirtyä syySikesällä tar.peel-
26730: lisiin maata.lou,s- ja satunnaisiin töihin. Mutta työttömäin
26731: lukumäärä tulee todennäköisesti ole<maan niin suuri, ettei lä-
26732: heskäiän kaikille riitä tällaisia töitä, ja nekin, jotka tilapäi-
26733: sesti saavat uutta työtä, joutuvat jonkun ajan kuluttua taas
26734: työttömiksi. Kun llisä;ks<i oteta.an ·huomioon nykyinen kallis
26735: aika, vaatii tilanne yhteiskunnan •puolelta aivan erikoisli.a
26736: toimenpiteitä työttömyyden torjum~seksi ja työttömyy-destä
26737: aiheutuvan hädän lieventrumiseksi.
26738: Mikäli Eduskunta tietää, onkin Hallitus jo ryhtynyt eri-
26739: näisiin toimenpiteisiin pu:heell'a olevassa asiassa. Eduskun-
26740: nan mielestä on näitä toimenpiteitä suunniteltaessa <huomio
26741: ensi sijwssa kiinnitettävä yleisten töiden järjestämiseen. Näitä
26742: pitäisi valtion toimesta saada aikaan eri osissa maata, ja nii-
26743: den toimeenpanoa olisi riittävän laajalti niin hyvissä ajoin
26744: suunniteltava, että niitä voidaan tarpeen vaatiessa heti ryh-
26745: tyä teettämään. <Tällaisiksi töiksi soveltuvat etupäässä s·el-
26746: laiset yleishyödyHiset työt, joiden teettiilminen jo on <päätetty
26747: tai joita vliranomaisteu toimesta on •suunniteltu. E:r~ittäin ta!h-
26748: too EdUiSkunta huomauttaa, että puheenaolevia töitä järjes-
26749: tettäessä otettaisiin, mikäli mahdolli.sta;, huomioon myöskin
26750: :rakennustyöt Eduskunnan jo päättämillä uu:srlla rautatemä.
26751: <Samaten olisi ryhdyttävä saattamaan viljelyskuntoon valtion
26752: omistamia viljelyskelpoi.sia maita ja erittäinkin sellaisia, Joi-
26753: den ojitukseen ja iJerkaukseen jo aikaisemmin on käytetty
26754: yleisiä varoja.
26755: Näitden y·leisten töiden oheUa on Eduskunnan mielestä
26756: kiinnit·ettävä vakavaa huomiota siihen, että työt teollisuus-
26757: laitoksissa, mikäli mahdollista, voivat sotatarvetilausten la·
26758: kattua suuremmitta häiriöittä edelleen jatkua. Erittäinkin
26759: näyttää olevan sopivaa, että tällaisia tilauksia suorittaneille
26760: tehtaille hyvissä ajoin annetaan suunnitelluissa yleisissä
26761: Missä tarvittavain koneiden ja muiden apuneuvojen tilauksia.
26762: Ja kun va<ltionrautateiden liikkuvaa kalustoa on ensi tilassa
26763: korjattava ja ijisättä'vä, voitaisiin näille t~htaiTle tarjota run-
26764: ' Toimenpiteitä työttömyyden varalta. 3
26765:
26766: saasti tällaisia töitä. Sen ohessa tulisi Hallituksen,
26767: koettamalla poistrua raaka-aineiden saantia ja muita töi-
26768: den jatkamista mohtaavia vai~euksia, y•leensä IJYrkiä edistä-
26769: mään töiden säännöllistä jatkumista teollisuuden eri aloilla.
26770: Ede'lleen olisi kehotettava kuntia ryhtymään •pikaisiin
26771: toimiin työttömyyden torjumis•eksi ja sen aiheuttaman hä-
26772: dän lieventämis·e~ksi alueillaan. Niiden tulisi asettaa
26773: työttömyyskomiteoja ja kehittää kunna:llista työnvälitystä
26774: mahdollisimman teho~kaaksi. Sitäpaitsi pitäisi niiden-
26775: kin ryhtyä järjestämään työttömille jäsenilleen yleisiä töitä..
26776: Kun näiden teettäminen saattaisi kunnille käydä rahallisessa
26777: suhteessa rasittavaksi, tulisi valtion tätä varten avustaa
26778: niitä lainoilla ja apurahåilla.
26779: TämäiD .lisäksi voitaisiin työttömyyttä huomattavassa
26780: määrässä lieventää, jos puuta.varayhtiöt ja muut yksityiset
26781: maanomistajat saataisiin ryhtymään rappiolle joutuneiden
26782: viljelysmaiden ja muiden viljelyskelpoisten maiden saattami-
26783: seen vilj~elyskuntoon. HalEtu:ksen tulisi tässäkin suhteessa
26784: ryhtyä tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin.
26785: Ylempänä luetellut toimenpiteet edellyttävät tarmokasta
26786: ja yhtenäistä toimintaa. Eduskunta pitää senvuoksi välttä-
26787: mättömänä, että ensi til]ll!s'Sa asetetaan kolm maata käsittävä
26788: työttömyyskeslmskomitea. Toimien Hallituksen rupuna, tu-
26789: lisi !keskuskomitean olla vuorovaikutuksessa keskusvirasto-
26790: jen ja työttömyyskysymyksen kanssa kosketuksiin joutu-
26791: vain valtion komiteain Slekä kuntien työttömyyskomiteain ja
26792: työnvä:lity.stoimistojen kanssa. Keskuskomitean tuilisi niin-
26793: muodoin seurata työttömyyden enteitä ja ilmiöitä, toimittaa
26794: niistä tietoja julkisuuteen ja virastoi'lle, suunnitella ja järjes-
26795: tää työnihankintaa työttömille sekä helpottaa heidän siirty-
26796: mistään kotiS'euduilleen tai niille paikkakunnille, joissa työtä
26797: on saatavissa. Yleisten töiden 'järjestämiseksi oilisi ·komitean
26798: laadittava suunnitelmia, isamoinkuin siitä!kin, miten val-
26799: tion olisi a:vustettava kuntain toimeenpanemia yleishyödyl-
26800: lisiä töitä. A·lotiJeidenkin tekeminen tä[laisten töiden 'a~kaan
26801: saamiseksi kuuluisi keskuskomitean tehtäviin. Sen ·olisi sa-
26802: mama pidettävä silmällä, että valtion työnjo~tovoimia ja työ-
26803: 4 1917. - Edusk. kirj. - Anomusmiet. N:o 31.
26804:
26805: välineitä tarkoituksenmukaisesti käytetään, .sekä toimitettava
26806: työvälineiden yhtei.stilauksia. Kes·knskomiteaan olisi siis
26807: keskitettävä yleensä koko huolenpito työttömyyden torjumi-
26808: ses•sa tarpeellisen ylhteistoiminnan aikaansaamiseksi.
26809: Kun on erittäin tärkeätä, ·että lreskuskomitean toiminta
26810: sa31daan tehokkaa:k.si, dis•i s•e kokoonpantava henkilöistä,
26811: joilta voidaan .odottaa vakavaa harrastusta toimia työttö-
26812: myyden raj-oittamiseksi. Eduskunta •pitää senvuoksi tar-
26813: peellisena, että komitean jäsenten enemlillistönä olisi jär-
26814: jestyneeseen työväestöö.n kuuluvia, työ'läisten luottamusta
26815: nauttivia henkilöitä. Ja jotta •komitean JtoimiUa olisi riittä-
26816: västi vaikutusvaltaa, oiBsi ISU'otavaa, että seu rpu'heenjohtajana
26817: toimisi joku Hallituksen jäsen.
26818: Niinkuin Eduskunnan va.ltiovarainvaliokunnan anta-
26819: masta lausunnosta käy selville, tulee ma.inilttu valiokunta
26820: aikanaan tekemään ehdotuksia melkoisten määrärahain
26821: ~yöntämisestä työttömyyden torjumiseksi ja työttömyydestä
26822: a:lheutuvan hädän lieventä'miseksi. Koska kuitenkin täl'lais-
26823: ten iJöiden järjestämiseen viipymättä ·on ryhdyttävä, lienee
26824: välttämätöntä, että jo ennenkuin kuluvan vuoden budjetti
26825: joutuu Eduskunnan päätettävälksi, HaHituksen käytettäväksi
26826: täihän tarkoitukseen annetaan riittävä, es·imeflkiksi 10,000,000
26827: markan määräraha, j•olka olisi .huomioon otettava vuoden
26828: 1917 menosäännössä. Asetettavaklsi esitetyillä keskusko-
26829: mitealla, j1otta se voisi ryhtyä tarpeen vaatimiin kiireellisiin
26830: toiiilJenpiteisiin, muun muassa elatusavun myöntämiseeri työt-
26831: tömille sekä matka-avustusten antamiseen he~lle heidän siir-
26832: tyessään ·kotipaikoil'leen tai töilhin .muille paikkakunnille,
26833: tulee heti olla käytettävänään riittävä määräraha. Näin
26834: ol.len olisi varattava mainitun komitean !käytettäväksi
26835: 500,000 markan al'Viomäärära;ha.
26836: Sen nojallla, mitä edellä 'on esitetty, on Eduskunta päät-
26837: tänyt,
26838:
26839: että Eduskunta kehoittaa Hallitusta asetta-
26840: maan ylläesitetyllä tavalla kokoonpannun työt-
26841: Toimenpiteitä työttömyyden varalta. 5
26842:
26843: tömyyskeskuskomitean, jonka tehtävänä olisi toi-
26844: mia Hallituksen apuna maassamme jo esiinty-
26845: vän ja ensi syksyn ja talven a~kana todennäköi-
26846: sesti tuntuvasti lisääntyvän työttömyyden tor-
26847: jumiseksi ja sen seurausten lieventämiseksi;
26848: että mainit~tlle komitealle heti varattaisiin
26849: käyttövaroiksi 500,000 markan arviomääräraha;
26850: Ja
26851: että Hallituksen käytettäväksi työttomille
26852: järjestettäviä töitä varten myönnetään 10,000,000
26853: markkaa, mikä määräraha tulee vuoden 1917
26854: menosäännössä huomioon otettavaksi.
26855:
26856: He'l.singissä 2 päivänä elokuuta 1917,
26857: Helsingissä, ~uomen Senaatin kirja.painossa, 1917.
26858: 1917.- Vi.lik787DJY81Bietintö N:o l.
26859:
26860:
26861:
26862:
26863: Perustuslakivaliokunnan mio--
26864: t i n t 6 N:o 2, koskeva edustaja Helentos.Sep.
26865: päJ.än välikysym;rsti vuoden 1909 toisilla val-
26866: tlopäiTillä pää.tetyn väkUuomain kieltoJata
26867: vahvistamisesta.
26868:
26869: Eduskunnan suostumuksella on edustaja Helenius-Seppä..
26870: lä asianomaisen Senaatin jäsenen vastattavaksi esittänyt ky~
26871: symyksea: mikä on Senaatin kanta Edmkunnan li) päivii.Di
26872: marraskuuta 1909.päättåmän 'kieltolain vahvistukseen nähd:ea,
26873: ja mitä muita toimenpiteitä Senaatti ehkä katsoo välttimU.
26874: Wmiksi tämän asian saattamiseksi onnelliseen päätökseen?
26875: Eduskunnan istunnossa kuluvan toukokuun 2 päivänä Se-
26876: naatin. Talousosaston varapuheenjohtaja antoi Senaatin puo-
26877: lesta vastauksen ja selityksen niistä. toimenpiteistä., joihia
26878: Senaatti puheena olevassa asiassa oli ryhtynyt. .Sittenbia
26879: asiasta oli Eduskunnassa keskusteltu, päätti Eduskunta, 1ty-
26880: väksymättä yksiukertaista ·p~ivä:järjestykseen siirtymistä,
26881: lykätä asian Perustuslakivaliokuntaau, jonka tulee ehdo.ttaa
26882: p{:rusteltu siirtyminen ·päiväjärjestykseen. Valiokunt& n.
26883: myöskin saanut vastaanottaa otteen Edusknnna<Ssa tapahtu-
26884: neessa keskustelussa syntyneestä pöytäkirjasta.
26885:
26886: Vastatessaran puheena olevaan välikysymykseen Senaa-
26887: tin Talousosaston varapuheenjohtaja huomautti, -että Senaatti
26888: Suomen kall'salle osotetussa avoimessa kirjelmässä viime maa-
26889: liskuun 29 päivältä oli ilmoittanut aikovansa viipymättä
26890: ryhtyä toimiin, jotta Eduskunrutn hyväksymä väkijuomaiB
26891: kieltolaki saatetaan vahvistetuksi. Tämän mukaisesti Se-
26892: naatti on viime huhtikuun 27 päivänä päättliinyt Venä:jän
26893: Väliaikaiselle Hallitukselle lähettää kirjelmän, jQISS'ct Senaatti
26894: 2 1917. - Välikysymysmietintö N:o 1.
26895:
26896: puolestaan ehdottaa, että Eduskunnan 15 päivänä marras-
26897: kuuta 1909 päättämä a:setus alkoholipitoisten aineiden val-
26898: mistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja
26899: varastCl'SSapidosta sekä samana päivänä päätetty asetus dena-
26900: turoitujen aineiden valmistuksesta, maahantuonnista ja
26901: myynnistä vahvistettaisiin ja että Senaatti oikeutettaisiin
26902: ryhtymään kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita näiden ase-
26903: ·tusten toimeenpano vaatii. Tämä Senaatin päätös on kui-
26904: tenkin vielä täytäntöönpanematta. Jo ennen tätä päätöstä
26905: Senaatti oli asettanut komitean laatimaan alkoholipitoisten
26906: aineiden valmistuksesta, kaupasta ja maahantuonnista ehdo-
26907: tuksia ·sellaisiksi säännöksiksi, joita katsotaan tarpeellisiksi,
26908: kunnes edellä mainittu Eduskunnan hyväksymä kieltolaki as-
26909: tuisi voimaan. Tätä tarlmittavat asetus~hdotukset on komi-
26910: tea jo valmistanut ja antanut Senaatille, joka puolestansa
26911: lähimmässä tulevaisuudessa ailmo esittää ne Eduskunnan hy-
26912: väksyttäviksi.
26913: r.r'ämän selityksen johdosta Eduskunnassa syntyneessä
26914: keskustelussa huomautettiin, että vaikkakin voidaan luottaa
26915: siihen, että Senaatti tekee voitavansa kieltolain voimaansaat-
26916: tamis~ksi, on kuitenkin, •siihen katsoen että on epätietoista,
26917: kenelle nykyään Suomen lakien vahvistaminen kuuluu, syytä
26918: lähettää asia Perustuslakivaliokuntaan.
26919:
26920: Tässä asiassa saamansa tehtävän johdosta Perustuslaki-
26921: vl!oliokunta pyytää viitata siihen lausuntoonsa, jouka Valio-
26922: kunta on kuluvan toukokuun 10 päivänä Talousvaliokunnalle
26923: antanut ja joka on Talousvaliokunnan mietintöön N :o 1 lii-
26924: tettynä saatettu Eduskunnan tietoon. Tässä ~ausunnossaan
26925: Perustuslakivaliokunta on esittänyt käsityksenään, ettei Ve-
26926: näjän Väliaikaiselle Hallitukselle voi ·kuulua, ellei Eduskunta
26927: sitä nimenomaan myönnä, Suomen perustuslaeissa säädettyä
26928: oikeutta korkeimman vallan käyttöön Suomen sisäisissä
26929: asiOISsa. Suomen korkeimman hallitusvallan haltijaa, jolle
26930: lakien vahvistaminen kuuluisi, ei nykyään ole olemassa.
26931: Nykyinen asiaintila vaatii Suomen Suuriruhtinaan enti-
26932: sen toimivallan siirtämistä uuden valtio-orgaanin käytettä-
26933: Väkijuomain kieltolain v8ihvistaminen. 3
26934:
26935: vä.ksi. Sitä varten on Suomen valtiosäännön uudistus tar-
26936: peen. Varsinkin olisi kysymys lakien vahvi,stamisoikeuden
26937: käyttämisestä kiireellisesti järjestettävä Eduskunnan myötä~_
26938: vaikutuksella. Suomen valtiollisen aut.onomian säHyttämi,
26939: seksi olisi Suomen 'lakien vahvistaminen nyt siirrettävä suo-
26940: malaiselle valtio-orgaanille, kooka sen siirtäminen jollekiri
26941: Venäjän hallitusorgaaniolle, joka olisi Venäjän lakien alainen
26942: ja riippuvainen venäläisistä lainsäädäntölaitoksista, tietäisi
26943: Suomen oikeuden arveluttavaa Eupistamista ja koko valtio-
26944: aseman horjuttamista. Suomen Senaatti onkin tehnyt ehdo-
26945: tuksen Suomen korkeimman ha1litusvallan käyttämisen väli-
26946: aikaiseksi järjestämiseksi Suomen Eduskunnan ja Venäjän
26947: Väliaikaisen Hallituksen y'htåpitävän päätöksen kautta. Vä-
26948: liaikaisen järjestelyn aikaansaaminen tätä tietä on epäile-
26949: mättä nyt asianmukainen toimenpide, koska voidaan katsoa,
26950: että Venäjän Väliaikainen HaUitus, ollen nykyään Venäjän
26951: täyden valtiovallan haltijana, on asianomainen valtio-orgaani
26952: Venäjän puolesta, kuten Suomen Eduskunta Suomen puolesta,
26953: käsittelemään ehdotuksia Suomen .la· Venäjän välisten suh-
26954: teiden järjestämisestä.
26955: Edellämainittu Senaatin ehdotus ei kuitenkaan ole vielä
26956: j'()htanut lainsäädäntötoimenpiteeseen. Mutta välikysymyk-
26957: sessä tarkoitettujen asetusten saattaminen vahvistetuiksi ja
26958: voimaan on ·kiireellinen tehtävä, jonka täyttämistä maan
26959: hyöty vaatii. Nykyään noudatettavina olevat vä:kijuoma-
26960: liikkeen rajoitukset perustuvat kauttaaltaan poikkeusluontoi-
26961: siin pakoHisiin määräyksiin. Mutta enemmän kuin koskaan
26962: ennen olisi nykyisissä oloissa tarpeellista saada lainsäädän-
26963: nön kautta väkijuomaliike suorastaan estetyksi. Sitä varten
26964: on välttämätöntä, että viipymättä saadaan säädetyksi väli-
26965: aikaiset säännökset väkijuomaliikkeen estämiseksi, kuin
26966: myös Eduskunnan ennen hyväksymät asetukset vahviste-
26967: tuiksi. Näiden asetusten voimaanastuminen taas, niihin si-
26968: sältyväin säännösten johdosta, lykkääntyisi vuoden eteen-
26969: päin, ellei niitä s.aatett.aisi vaihvistetuiksi ennen tulevan ke-
26970: säkuun 1 päivää.
26971: 4 1917. - Vilik.ysymy8Dlietbatö N :o t.
26972:
26973: Tämän johdosta on PemstuslakivaliO'kunnan mielesti'
26974: Eduskunnalla syytä antaa 'Suostum uksensa siihen, että V eni-
26975: jln Väliaikainen HaLlitus vahvistaa. }lU:heenaoleva.t asetukset.
26976: Sen kautta ei Eduskunta luovu päätäntöoikeudestansa siihen
26977: nä.hden, kenen tehtäväksi Suomen lakien vahvistusoikeuden
26978: käyttäminen on tuleva.
26979: Sen nojalla mitä edellä on sanottu, Perustuslakivalio-
26980: kunta saa kunnioittaen ehdottaa,
26981:
26982: että Eduskunta, luopumatta päätäntöoike•
26983: destansa siihen nähden, kenen tehtäväksi Suomew
26984: lakien vahvistaminen on tuleva, antaa SUOB-
26985: tumuk~ensa siihen, että Venäjän V äliaikainew
26986: Hallitus vahvistaa välikysymyksessä tarkoitetut
26987: asetukset, ja siirtyy päiväjärjestykseen.
26988:
26989: Helsingissä, toukokuun 21 päivänä 1917.
26990:
26991:
26992:
26993: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
26994: taja Y. Mäkelin (osittain) ja jäsenet Ingman, Estlander, Hul-
26995: tin, Karhinen, Kurkinen, Kuusinen, Nevanlinna, Piisinen,
26996: F. Rantanen, Repo, Retulainen ja Tuomi sekä varajäsenet
26997: Kujala, Listo, Nurmela, Suosalo ja Watanen.
26998: Vl8åt.laatel.
26999:
27000:
27001:
27002:
27003: Vastalauseita.
27004: 1.
27005:
27006: Vastaukseksi edustaJja Helenius-Seppälän välikysymyk-
27007: seen on Senaatin Talousosaston Varapuheenjohtaja ilmoit-
27008: tanut, että Senaatti viime huhtikuun 27 p :nä. on päättänyt
27009: V enä.jän Väliaikaiselle Hallitukselle [ähettä.ä kirjelmän,
27010: jossa Senaatti puolestaan ehdottaa, että. Suomen Eduskunnan
27011: 15 päivänä marraskuuta 1909 päättämä asetus alkoholipi-
27012: toisten aineiden valmistamisesta, maahan tuonnista, myyn-
27013: nistä. y. m. sekä samana päivänä pää~tty wsetus denaturoi-
27014: tujen aineiden valmis·tamisesta y. ni. vahvistettaisiin, ja
27015: että Senaatti oikeutettaisii:n ryhtymään kaikkiin nirhin toi-
27016: menpiteisiin, joita näiden asetusten toimeenpano vaatii.
27017: Arvosteltaessa tätä Senaatin päätöstä on mielestämme
27018: otettava huomioon, että yleinen mielipide maassa, joka on
27019: tullut ilmilausutuksi myöskin erinäisissä Eduskunnan pu-
27020: heenalaisten asetusehdotusten vahvistamista koskevi·ssa pää-
27021: töksissä, vaatii alkoholipitoisten ju{)main valmistuksen, maa-
27022: han tuonnin ja myynnin kieltoa. Mitä. taasen siihen tulee,
27023: että Senaatti on Venäjän Välidikaiselle Hallitukselle a:lista.-
27024: nut puheen&laiset asetusehdotukset valhvistettaviksi, on Edus-
27025: •kunta tämän kuun 16 p:nä päättänyt lausua, että Eduskun-
27026: nan n. s. elintarvelain vahvistusta koskev!lla päätöstä ei ole -
27027: mitenkään hsitettävä epäluottamukseksi Senaatin Talous-
27028: osastolle eikä sen toimille, jolla ·lausunnolLa Eduskunta mie-
27029: lestämme jo on ilmoittanut hyväksyneensä myöskin nyt pu-
27030: heenalaisen Senaatin toimenpiteen. Ehdotamme sentähden
27031: & 1917. - Välik.ysymy&Jllietintö N:o 1.
27032:
27033: Eduskunnan päiväjärjestykseen siirtymiselle seuraavan sana-
27034: muodon:
27035: Eduskunta pitää annetun vastauksen tyydyt-
27036: tävänä ja siirtyy päiväjärjestykseen.
27037:
27038: Helsingi,ssä, 21 p. toukokuuta 1917.
27039:
27040: Lauri Ingman. E. Nevanlinna.
27041: Alfred Retulainen. A. Listo.
27042: K. Nurmela. H. Repo.
27043: Vastalause II. 7
27044:
27045:
27046:
27047:
27048: n.
27049: Esillä olevassa välikysymyksessä kosketeltu lakiehdotus
27050: on, kun sitä Senaatti kerran on voinut puoltaa, Eduskunnan
27051: hyvä:ksymänä, lähetettävä Venäjän Väliaikaisen Hallituksen
27052: vahvistettavaksi.
27053: Vä!likysymys on aiheuttanut keskustelun Suomea koske-
27054: vien asiain vahvistusoikeudesta. On myöskin käynyt ilmi,
27055: että Senaatti on koettanut saada aikaan sellaisen muutoksen
27056: nykyisin voimassa olevaan järjesty·kseen, että Suomen sisäis-
27057: ten kysymysten ratkaiseminen siirtyisi maassa olevalle vi-
27058: ranoma~selle. . Näin,., ollen. pitäisi ],:dusk~nnalla. olla: syytä
27059: lausua, ettei vain päätösvalta haJlinnollisissa asioissa, vaan
27060: myöskin lakiehdotusten vahvistamisoikeus olisi näin järjes-
27061: tettävä.
27062: Ehdotan siis kunnioittaen seuraavaa .perusteltua päivä-
27063: järjestykseen siirtymistä:
27064: Kuultuaan annetun selityksen siirtyy Eduskunta päivä-
27065: järjestykseen lausumaUa: että Eduskunnan 'Päättämät laki-
27066: ehdotukset ovat nykyisin lahetettävät Venäjän Väliaikaisen
27067: Hallituksen va'hvistettaviksi, · mutta että olot vaativat sen
27068: suuntaisen muutoksen nykyisin voimassa olevaan Suomen si-
27069: säisten asiain ratkaisemiseen, että ne ovat suomalaisen viran-
27070: omaisen ratkaistavat.
27071:
27072: Helsingissä, toukokuun 21 p:nä 1917.
27073:
27074: Ernst Estlander.
27075:
27076:
27077:
27078: •
27079: Helsiqiesl., Suomell 8enaatill ki:rja.painosea, 1t1'f.
27080: 1917.- Valtioplivipäätös.
27081:
27082:
27083:
27084:
27085: Suomen Eduskunnan
27086: päätös,
27087: joka tehtiin ja annettiin varsinaisilla valtiopäivillä
27088: ,~ Helsingissä
27089: _ plivlnä _ _ _kuuta 1917.
27090:
27091:
27092: Me allekirjoittaneet, Suomen Eduskunta ja Suomen ka,n-
27093: .san JiJdustajat, jotka nyt olemme varsinaisilla valtiopäivillä
27094: kokoontuneina olleet, teemme tiettäväksi: että Me 4 päivänä
27095: huhtikuuta tänä vuonna olemme tänne Helsin'kiin saapuneet
27096: Valtiopäiväjärjestyksen mukaista edu.stajat,ehtäväämme suo-
27097: rittamaan.
27098: Saatuamme 11 päivänä mainittua kuuta, ynnä myöhem-
27099: min valtiopäivien kestäessä tiedoksi erinäisiä esityksiä ja eh-
27100: dotuksia, jotka Hallitus on tahtonut Meille esittää, olemme
27101: .Me, keskusteltuamme näistä sekä käyttäen Suomen perustus-
27102: lakien mukaan Eduskunnalle tulevaa aloteoikeutta, · tehneet
27103: seuraavat päätökset:
27104: 1 §.
27105: Hallituksen esityksen laiksi eräänlaisen omaisuuden käy-
27106: töstä sodan aikana sekä sodan aiheuttamissa poikkeukselli-
27107: sissa oloissa olemme Me hyväksyneet, sillä tavoin muutettuna
27108: ja lisättynä! kuin kirj,elmämme 16 päivältä viime toukokuuta
27109: sisäLtää.
27110: 2 §.
27111: Hallituksen antaman esityksen, joka koskee Venäjän kan-
27112: salaisten oikeutta elinkeinon harjoittamiseen Suomessa, olem-
27113: 2 1917. - V altiopäiväpäätös.
27114:
27115: me Me., t.eht.yämme siihen eräitä muutoksia, 30 päivänä viime
27116: toukokuuta hyväksyneet, niinlmin Meidän kirjelmämme mai-
27117: n~tulta päivältä osottaa.
27118:
27119:
27120: 3 §.
27121: Sittenkuin Hallitus on Meille antanut esityhen, joka kos-
27122: kee Suomessa asuvain Venäj.än kansalaisten kunnallisia oi-
27123: keuksia, olemme Me kirjelmässä 30 päivältä viimekulunutta
27124: toU'kokuu.ta ilmoittaneet pääasiassa hyväksyneemme tässä ·esi-
27125: ty ksesE>ä olevan lakiehdotuksen.
27126:
27127: 4 §.
27128: . Kirjelmällä viime kesäkuun 22 päivältä Me olemme il-
27129: moittaneet hyväksyneemme Hallituksen esityks.enä. Meille
27130: annetun ehdotuksen laiksi 20 päivänä heinäkuuta 19016 an-
27131: netun Valtio'päiväjärjesty.ksen 3'2, 46 ja 51 §:n muuttami-
27132: sesta toisin kuuluviksi, tehtyämme siihen. eräitä muutoksia.
27133:
27134: 5 §.
27135: Hallituksen Meille antaman esityksen johdosta laiksi
27136: mooseksenuskolaisista Suomessa olemme Me hyväksyneet niin
27137: kuuluvat lait, kuin Meidän vastaukseksi mainittuun esityk-
27138: seen viime kuluneen kesäkuun 29 päivänä antamamme kir-
27139: jelmä osottaa.
27140: Samalla. Me olemme anoneet, että Hallitus va.lmistuttaisi
27141: ja Eduskunnan hyvä:hyttäväksi antaisi esityksen Suomen
27142: kansalaisoikeuden saavuttamisen ehdoista.
27143:
27144: 6 §.
27145: Saatuamme Hallitukselta vastaanottaa esityksen laiksi 20
27146: päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valt.iopäiväjärjestyks.en
27147: erinäisten valtiopäivätöitä koskevain säännösten muuttami-
27148: sesta ja täydentämisestä sekä samana päivänä annetun Suo-
27149: men Suuriruhtinaanmaan vaalilain 3,7 § :n muuttamisesta,
27150: Me olemme kirjelmässä 3 päivältä viime heinäkuuta ilmoit-
27151: taneet, että ol-emme hyväksyneet -esityks-essä olevat lakiehdo-
27152: tukset, tehtyämme niihin eräitä muutoksia ja lisäyksiä.
27153: 1917. - Valtiopåiväpäätös. 3
27154:
27155: 7 §.
27156: Niinkuin Me kirjelmässä 9 päivältä viime heinäkuuta
27157: olemme ilmoittaneet, olemme hyväksyneet. Hallituksen esi-
27158: tyksessä Meille ann-etun -ehdotuksen laiksi ·Eduskunnan oikeu-
27159: desta tarkastaa hailituksenjäsenten virkatoint.en lainmukai-
27160: suutta, t·eht.yämme sen yksityiskohtiin eräitä muutoksia.
27161:
27162: 8 §.
27163: Sittenkuin Hallitus oli Meille antanut esityksen laiksi si-
27164: sältävä selityksen asetukseen 12 päivältä maaliskuuta 1909
27165: samana päivänä annetun, torpan, lampuotiti'lan ja mäkitupa-·
27166: alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikai-
27167: semmin synt.yneisiin vuokrasu:hteisiin, olemme Me, niinkuin
27168: kirjelmämme kuluneen heinäkuun 13 päivältä osottaa, il-
27169: moittaneet hyväksyneemme lakiehdotuksen sen johdantoon
27170: tekemäll ämme lisäyksellä.
27171:
27172: 9· §.
27173: Hallituksen esityksen johdosta erinäisten asiain siir.tämi-
27174: sestä Suomen senaatin j; kenraalikuvernöörin' ratkaistavaksi
27175: Me olemme viime heinäkuun 18 päivänä hyvä:ksyneet niin
27176: kuuluvan lain Suomen korkeimman valtiovallan käyttämi-
27177: sestä, kuin samap. kuun 2i5 päivänä antamamme kirjelmä
27178: sisältää.
27179: Tämän ohessa Me sen johdosta, että olemme päättäneet ja
27180: säätäneet sanotun lain Suomen korkeimman valtiovallan käyt-
27181: tämisestä, olemme viimemainittuna päivänä hyväksyneet ja
27182: Venäjän Väliaikaiselle Ha;llituks.elle saattaneet asiata kos-
27183: kevan adressin, siinä lausu-en toivovamm-e, että Väliaikainen
27184: Hallitus katsoo voivansa Venäjän puol-esta tunnustaa ne
27185: Suom-en ja Suomen eduskunnan oik-eudet, jotka .sanotussa
27186: laissa Gvat säädetyt. '
27187:
27188: 10 §.
27189: Meille annettua Hallituksen esitystä, joka kos·kee valttio-
27190: Iainan ottamista Venäjän ja Suomen välisen rahanvaihdon
27191: järj-estelyä vart.en, emme ole voineet hyväksyä syistä, jotka
27192: )
27193:
27194:
27195:
27196:
27197: 4 1917. - Valtiopiiväpäätös.
27198:
27199: esiintuodaan kirjelmässämme kuluneen heinä.kuun ·217 .päi-
27200: vältä.
27201: Sen ohella Me olemme päättäneet, E!ttä ·niiden vaikeuksien
27202: lieventämiseksi, jotka. aiheutuvat edellä olevasta päätöksestä,
27203: Suomen Pankin välityksellä järjestetään Venäjän ja Suomen
27204: välistä rahanvaihtoa kirjelmässämme mainituissa rajoissa.
27205: sekä että HaJli,tuksen on ryhdyttävä tarmokkaisiin toimen-
27206: piteisiin sotilastöiden lakkaamisen johqosta uhkaavan työttö-
27207: myyden t.orjumiseksi.
27208:
27209: 11 §.
27210: Hallituksen esityksen johdosta, joka koskee erinäisten
27211: sodan ajaksi hallinnollista tietä säädettyjen verojen jatka-
27212: mista vuoden 1917 loppuun, Me ·olemme kirjelmässä viime
27213: heinäikuun 27 päivältä ilmoittaneet päättäneemu'te: 1) että
27214: seuraavat asetukset on kumottava: a) joulukuun 29 päivänä
27215: 19•14 annettu asetus rautateiden matkustajilta kannettavasta
27216: väliaihisesta verosta; b) maaliskuun 27 päivänä 1915 an-
27217: nettu asetus väliaikai&esta verosta, joka on suoritettava ta-
27218: varan ja matkustajain pakaasin kuljettamisesta rauta.teillä;
27219: c) maaliskuun 2•7 päivänä 1916 annettu asetus niiden väli-
27220: aikaisten verojen korottamisesta, joita kannetaan rautatiellä
27221: matkustajilta ja rautatiellä kuljetettavasta rahtita.varasta; ja
27222: d) helmi•kuun 1 päivänä 19·15 annettu asetus telefoniverosta;
27223: sekä että alkaen elokuun 1 päivästä 1917 kaikki veron-
27224: kantQ, rästiveronkantoa. lukuunottamatta, yllämainittujen
27225: hallinnollista tietä annettujen veroasetusten ja niiden perus-
27226: teella tehtyjen senaatin verotuspäätösten nojalla, on lakkaava;
27227: 2) että väliaikaisten kieltolakisäännösten voimaan astuttua OJl
27228: kumottava: a) joulukuun 24 päivänä 19<15 annettu asetus
27229: mallasj.uomista suoritettavasta vero~ta; b) marraskuun 18
27230: päivänä 1914 annettu asetus a1koholipitoisten aineiden 'kau-
27231: pan rrujoittamisesta. Suomessa sotatilan voimassaolon aja!ksi;
27232: c) maaliskuun 27 p'äivänä 19115 annettu asetus koskeva väli-
27233: aikaista maksua alkoholipitoisten aineid·en tukkukaupasta;
27234: sekä kahteen edelliseen asetukseen liitltyvät senaatin päätök-
27235: set anniskeluYeron määrästä marraskuun 19 päivältä 1914,
27236: 1917. - Valtiopäiväpäätös. 5
27237:
27238: tammikuun 12 päivältä 1915 ja' joulukuun 13 päivältä 1915
27239: sekä alkoholipitoi,sten aim:iden tukkukaupasta suoritl{jtta,van
27240: veron määrästä maaliskuun 30 päivältä 1915, kesäkuun 19
27241: pä.ivälliä 1915, joulukuun 13 päivältä 1915 ja helmikuun 2'9
27242: päivältä 1911'6; ja d) heinäkuun 9 päivänä 1916 annettu asetus
27243: Suomeen tuotavien alkoholipitoisten juomain väliaikaisesta
27244: verosta; &ekä että samana päivänä kun väliaikaiset kieltola,ki-
27245: säännökset astuvat voimaan, kuitenkin viimeistään joulukuun
27246: 3i1 päivänä 1917, kaikki veronkanto, rästiveronkantoa lu-
27247: kuunottamatta, edellisessä 2 kohdassa mainittuj~n hallinnol-
27248: lista tietä annettujen veroasetusten ja niiden perusteella teh-
27249: tyj-en senaatin verotuspäMösten nojalla, on lakkaava.
27250: · Asiaa valmistelevasti käsiteltäessä ovat Valtiovaminvalio-
27251: kuntamme ja Suuri valiokuntamme Meidän hyväksyttäväksi
27252: ehdottaneet lain pääoma- .ia kuponkisuostunnasta, lain leima-
27253: suostunnasta, lain siitä verosta, joka on suoritettava palo-
27254: viinan valmistamisesta Suomessa, sekä lain eräitten velaksi-
27255: annettujen rahapääomain verottamisesta, jotka ovat turvatut
27256: kiinnityksellä kiint,eään omaisuuteen, mutta näiden asiain
27257: toista käsittelyä ei ole ehditty Eduskunnassa loppuun toi-
27258: mittaa.
27259: 12 §.
27260: Niinkuin- Me kirjelmässä 30 päivältä viime heinäkuuta
27261: olemme ilmoittaneet, Me olemme hyväksyneet Hallituksen
27262: esityksessä Meille annetun ehdotuks-en laiksi Korkeimmasta
27263: oikeudesta niin kuuluvana kuin mainittu kirjelmämme
27264: osottaa.
27265: 13 §. •
27266: Saatuamme Hallitukstm esityksen laiksi Korkeimmasta
27267: hallinto-oikeudesta, Me olemme s-en hyväksyneet, tehden kui-
27268: tenkin eräitä muutoksia mJlinittuun lakiehdotuks-een s-ekä
27269: siih-en liittyviin ehdotuksiin laiksi 20 päivänä heinäkuuta
27270: 1906 annetun Vaalilain 13 ja 16 ·§:n muuttamise.sta ja laiksi
27271: 2 päivänä huhtikuuta 1883 irtolaisista .ia niid-en kanssa me-
27272: tHJHelemisestä annetun as·etnksen 9 § :n muuttamisesta, ja
27273: {)lemiUe kirjelmässä 2 päivältä elokuuta tämän ilmoittaneet.
27274: 6 1917. - V altiopäiväpäätös.
27275:
27276: 14 §.
27277: Hallituksen esityk;;en valtiolainan ottamisesta kulkulai-
27278: tosrahaston tarpeisiin :M:e olemme mietinnön antamista var-
27279: ten lähettäneet V altiovarainvaliokuntaamme ja sittemmin
27280: Suureen valiokuntaamme, mutta Valtiopäiväjärjestyksen
27281: sii:ätämää toista käsittelyä ei ole ehditty Eduskunnassa, lop-
27282: puun suorittaa, minkä :M:e kirjelmässä tältä päivältä olemme
27283: ilmoittaneet.
27284:
27285: 15 §.
27286: Sittenkuin Hallitus oli ~Ieille antanut esityksen valtio-
27287: lainan ottamise:,ta Suomen Pankin aseman vahvistami&eksi,
27288: M:e olemme kirjelmällä tältä päivältä ilmoittaneet, ettemille
27289: ole asiassa ehtineet loppuun suorittaa Valtiopäiväjärjes,tyksen
27290: säätämää toista käsittelyä.
27291:
27292: 16 §.
27293: Saatuamme Hallituks-elta, -esityksen yhdistyksiä koske-,
27294: va.ksi laiksi Me ol-emme tänä päivänä kirjelmässä ilmoitta-
27295: neet, että :M:e asiassa olemme ehtineet suorittaa ainoastaan
27296: Valtiopäiväjärjestyks-en säätämän toisen käsitt-elyn.
27297:
27298: 17 §.
27299: Kirjelmässä tältä päivältä olemme ilmoittaneet, että suur-
27300: ten tulojen v·erosta Meille annetun esityksen ainoas taan ensi-
27301: 1
27302:
27303:
27304:
27305:
27306: mäinen käsittely on ehditty Eduskunnassa suorittaa.
27307:
27308: 18 §.
27309: • Niinkuin tänä päivänä antamamme kirjelmä osottaa,
27310: olemme lähettäneet Hallituksen esityksen ehdotuksin.een
27311: laiksi säästöpankeista valmistelevaa käsittelyä varten Pank-
27312: kiva.liokuntaamme, joka kuitenlman ei ole ehtinyt ~'leille an-
27313: taa mietintöä asiasta. ..
27314:
27315: 19 §.
27316: Niinkuin kirjelmästämme viime toukokuun 18 päivältä
27317: havaitaan, M-e olemme, HH4 vuoden valtiopäivillä Hallituk~.
27318: 1917. - Valtiopäiväpäätös. 7
27319:
27320: sen esityksen perusteella laa:ditun, niillä lepäämään jätetyn
27321: asetusehdotuksen johdosta maanvuokraoloj.en järjestämiseksi,
27322: mainittuna päivänä hyväksyneet sekä Venäjän Väliaikaiselle
27323: Hallitukselle vahvi:;tettavaksi lähettäneet asetuksen, sisäl-
27324: tävän määräyksiä erinäisistä maaliskuun 13 päivänä 19116
27325: voimassa olevista torp_paa, 1ampuotitilaa ja mäkitupa-aluetta
27326: koskevista vuokrasopimuksista.
27327:
27328:
27329: 20 §.
27330: Valtiopäiväjärj·estyksen 44 § :n mukaisesti on Meidän
27331: Pankkivaliokuntamme tarkastanut Suomen Pankin tilan ja
27332: hallinnon vuosina 1914, 1915 ja 1916 ja siitä antanut lausun-
27333: non; ja olemme l\Ie tämän lauswmon hyväksyneet sekä kir-
27334: jelmän kera kuluneen heinäkuun 10 päivältä lähettäneet sen
27335: Pankkivaltuusmiehillemme.
27336:
27337:
27338: 21 §.
27339: Tarkastaessaan Suomen Pankin tilaa ja hallintoa vuo-
27340: sina 1914, 1915 ja 1916 on Meidän: Pa:nkkivaliokuntamme
27341: kiinnittänyt huomiota Suomen Pankin noteeraamaan Venäjän
27342: rahan kurssiin ja antanut :siitä Meille erityisen lausunnon; ja
27343: olemme Me tämän la.usunnon hyväksyneet sekä kir:jelmän
27344: kera viime l;:esäkuun 11 päivältä lähettäneet sen Pankkival-
27345: fuusmiestemme tiedoksi.
27346:
27347:
27348: 2!2 §.
27349: Rirjelmillä toukokuun 4 päivältä ja heinäkuun 17
27350: päivältä tänä vuonna. Me olemme ilmoittaneet, ketka hen-
27351: kilöt Meidän Pankkivaliokuntamme ja Valitsijamiehemme
27352: ovat valinneet pankkivaltuusmiehiksemme vuosina 1915 ja
27353: 1916 eroamisvuorossa olleiden ja tänä vuonna eroavien
27354: sijaan sekä Suomen Pankin tilintarkastajiksi ;ynnä pankki-
27355: valtuusmiesten ja tilintarkastajain varamiehik&i, minkä
27356: ohessa tämä on pöytäkirjan otteilla Pankkivaltuusmiehille
27357: hedoksi annettu.
27358: 8 1917. - Valtiopäivä.päätös.
27359:
27360: 213 §.
27361: Pankivaltuusmiestemme esityksen· johdosta Me olemme
27362: hyväksyneet ne toimenpiteet, joihin Pankkivaltuusmiehet
27363: kalliinajanlisän suorittamis,eksi Suomen Pankin virkailijoille
27364: aikaisemmin ovat ilman Eduskunnan myötävaikutm,ta ryh-
27365: tyneet, ja oikeuttaneet Pankki,valtuusmiehet 1 päivän heinä-
27366: kuuta 1917 ja 3>0 päivän kesäkuuta 19181 välisenä aikana
27367: käyttämään korkeintaan 2'60,000 markkaa kalliinajanlisäyk-
27368: seksi Pankin virkailijoille. Myöskin olemme Pankkivaltuus-
27369: miesten esittämillä syillä päättäneet oikeuttaa Pankkival-
27370: tuusmiehet 1917 vuoden alusta lukien Suomen Pankin virka-
27371: ja palv·elusmiesten taloudellisen aseman parantami•seen sekä
27372: Pankissa ehkä tarvittaviin hallintomenoihin toistaiseksi käyt-
27373: tämään Pankin varoja aina 100,000 markkaan asti vuodessa.
27374: Tämän olemme kirjelmällä viime kesäkuun 19 päivältä Pank-
27375: kivaltuusmiesten tietoon saattaneet.
27376:
27377: 2'4 §.
27378: Sittenkuin Me, 24 päivänä toukokuuta 1886 annetun ju-
27379: lis•tuksen mukaisesti, olimme saaneet kertomukset Postisää.stö-
27380: pankin tilasta ja hoidosta vuosina 1913, 19114 ja 1915, sekä
27381: Meidän Pankkivaliokuntamme, jolle olimme kertomukset
27382: valmistelevaa käsittelyä varten lähettäneet, oli antanut asiasta
27383: mietinnön, jonka olemme hyväksyneet, Me ol,emme lähettä-
27384: neet tämän mietinnön kirjelmän ohella 15 päivältä viime
27385: t.oukokuuta Suomen Senaatille.
27386:
27387: 25 §.
27388: Pankkivaliokuntamme esityksestä Me olemme kirjelmässä
27389: viime toukokuun 8 päivältä Pankkivaltuusmiehillemme anta-
27390: neet määräykset I ... ängmanin testamenttirahastossa Li,tt. B.
27391: joulukuun 31 päivänä 19'16 käytettävissä olevien voittovaro-
27392: jen jakamisesta. Tämän ohessa Me olemme määränneet, että
27393: kaikkien nyt apura.hoja saavain yhdistysten ja laitosten on
27394: vuoden 19t20 alus&a Pankkivaltuusmiebille annettava selon-
27395: teko ja tili näiden a}mrah<ljen käyttämisestä. Edelleen olem:
27396: me päättäneet, että Pankkivaltunsmiesten on tehtävä ehdotus
27397: 1917. - Valtiopäiväpäätös. 9
27398:
27399: voittovarojen seuraava:ksi jwksi kolmen vuoden pä:ästä eli
27400: va;ltiopäiville 1920 s·ekä sopivana tavalla annettava yleisölle
27401: tiedoksi, milloin anomukset varojen saamiseksi ovat Pankki-
27402: valtuusmiehil1e jätettävät. Myöskin olemme määränneet, että
27403: I,ängmanin testamenttirahastoja tulee edelLeenkin Suomen
27404: Pankin johtokunnan hoitaa Pankkivaltuusmieste11 valvonnan
27405: alaisena ja Eduskunnan valitsemain Pankin tilintarkastaliain
27406: niiden hoitoa tarkasta!!.
27407:
27408: 26 §.
27409: Meidän VaHiovarainvaliokuntamme a.ntaman mietinnön
27410: johdosta niistä kurssitappioista, · j·oita Suomen valtiovarasto
27411: vuodesta 1914 lähtien on kärsinyt. erinäisten Venäjän rahassa
27412: tapahtuneiden suoritusten takia, Me olemme katsoneet tar-
27413: peelliseksi Hallitukselle tehdä sellaisen esityksen, josta mai-
27414: nitaan Valtiopäiväjärjestyben 43 §:n 1 momentissa, sekä kir-
27415: jelmässä viime toukokuun 8 päivältä ilmoittaneet p.äättä-
27416: neemme kehoittaa Suomen senaattia ryhtymään sellaisiin toi-
27417: menpiteisiin, että kaikissa valtiovarastolle Venäjän rahassa
27418: tapahtuvissa suorituksissa nouda,tetaan Suomen Pankin V e-
27419: näjän rahal1e noteeraamaa kurssia.
27420:
27421: 27 §.
27422: Sittenkuin Valtuuskunta, j·oka valtiopäivillä vuonna 1913
27423: asetettiin hoitamaan lääketieteenlisensiaatti Herman Frithiof
27424: Antell vainajan testamentin kautta Suomen kansalle lahjoi-
27425: tettuja kokoelmia, on Meille antanut. kertomuksen toiminnas-
27426: taan vuosilta 19,13, 19'14 .ia 1915 ynnä tilin niistä rahaNa-
27427: roista, jotka saman a.jan kuluessa ovat olleet sen käytettä-
27428: vinä, ja Valtuuskunnalle QJl myönnetty vastuuvapaus kerto-
27429: muksen käsittämältä ajal~a, olemme Me päättäneet edeHeen
27430: toimessaan pysyttää mainitun Valtuuskunnan, johon kuuluu
27431: viisi varsinaista ja seitsemän varajäsentä ja jonka jäsenistä
27432: valtiopäivillä joka kolmas vuosi, luettuna 1 päivästä. tammi-
27433: kuuta 1907. valitaan toinen puoli uudestaan, toisin vuoroin
27434: kaksi varsinaista ja neljä varajäsentä, toisin vuor.nin kolme
27435: varsinaista ja kolme vara.iiisentä. Sen ohessa l\Ie olemme an-
27436: 10 1917. - V altiopäiväpäätös.
27437:
27438: taneet tarkellJlia ohjeita Antellin kokoelmien kartuttamiseksi
27439: lahjoitetun rahaston korkojen käyttämisestä ynnä vahvista- -
27440: neet Valtuuskunnalle -erityisen johtosäännön. Ed·ellä maini-
27441: tuista päätöksistämme, sekä niistä hoenkilöistä, jotka eron-
27442: neitten sijaan on valittu jäseniksi ja varajäseniksi mainittuun
27443: Valtuuskuntaan, Me oloemme kirjelmässä }5 päiväiltä viime
27444: kesäkuuta tehneet ilmoituks€U. Sitä paitsi on kirjelmä asiasta
27445: lähetetty Valtuuskunnalle.
27446:
27447: 28 §.
27448: Tarkastivessaan Valtiopiiväjärjestyksen 43 § :n mukai-
27449: sesti valtiovarain tilaa sekä sitä koskevia tilejä ja asiakirjoja
27450: on Meidän V altiovarainvaliokuntamme kiinnittänyt huo-
27451: mionsa siihen erityiseen veroon, joka marraskuun 14 (1) päi··
27452: vänä 1916 annetulla asetuksella oli säädetty kannettavaksi
27453: Suomen rautateiden matkustajilta nykyisen sodan aikana
27454: Venäläisen punaisen ristin yhdistykselle, sekä Meille
27455: asiasta antanut lausunnon, jonka johdosta Me olemme päät-
27456: ,täneet, etta vero on viipymättä lakkautettava ja sanottu ase-
27457: tus Suomen perustuslakien vastaisena kumottava. Tämän
27458: olemme .1\fe kirjelmällä 19 päivältä viime kesäkuuta Hallituk ..
27459: s·en tiedoksi saattaneet.
27460:
27461: 29 §.
27462: Tehdyn eduskuntaesityksen johdosta Me olemme, lausuen
27463: toivomuksenamme että Halli•tus ryhtyisi maan tuomiokuntia
27464: uud·estijärjestelemään ja sääi"äisi kihlakunnanoikeuksien pöy-
27465: täkirjain toimitusajan lyhyemmäksi, hyväksyneet lakiehdo-
27466: tuksen kihlakunnankäräjiä koskevien määräysten muuttami-
27467: sesta, kuten kirjelmässä viime toukokuun 30 päivältä olem-
27468: me ilmoittaneet.
27469:
27470: 30 §.
27471: Niillä perusteilla, jotka. Meidän kirjelmässämme viime
27472: kesäkuun 8 päivältä esitetään, Me olemme tehdyn eduskunta-
27473: esityksen johdosta hyväksyneet lain Oikeudenkäymiskaarcn
27474: ]5 luvun 2, 3 ja 9 §:n muuttamisesta.
27475: 1917. - Valtiopäiväpäätös. 11
27476:
27477: 31 §.
27478: Niinkuin kirjelmästämme viime kesä:kuun 11 päivältä ha-
27479: vaitaan, olemme Me tehdyn eduskuntaesityksen johdosta hy-
27480: väksyneet lain Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 § :n kumoamisesta
27481: s·ekä 3 ja 4 § :n muuttamisesta.
27482:
27483: 32' §.
27484: Tehd·yn eduskuntaesityksen johdosta Me olemme hyväk~
27485: synoot s·euraavat lait: Ulosottolain 4 luvun 5, 6, 7 ja 8 § :n,
27486: mainitun lain voimaanpanemisesta ann€tun asetuksen 27 §:n,
27487: sekä Konkurssisäännön 85 ja 90 § :n muuttamisesta. Tästä
27488: olemme kirjelmässä viime kesäkuun 19 päi>vältä ilmoittaneet.
27489:
27490: 33 §.
27491: Perusteilla, jotka Meidän kirj~Jlmämme heinäkuun 13 päi-
27492: vältä sisältää, olemme Me tehdyn eduskuntaesityksen joh-
27493: dosta hyväksyneet lain rangaistusten täytäntöönpanosta 19
27494: päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen 4 luvun 2 §:n
27495: muuttamisesta.
27496:
27497: 34 §.
27498: Kirjelmällä kuluneen heinäkuun 14 päivältä Me olemme
27499: ilmoittaneet hyväksyneemme ehdotukset maalaiskuntain kun-
27500: nallislaiksi. kaupunkien kunnallislaiksi, laiks.i kansanäänes-
27501: tyksestä ja. lmnnalliseksi vaalilaiksi.
27502: Samalla Me olemme päättäneet, että Hallitus mahdolli-
27503: simman pian Eduskunnalle antaisi esityksen kunnallisvero-
27504: tusta koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
27505:
27506: 35 §.
27507: Niinkuin kirj.elmästämme viime heinäkuun 14 päivältä
27508: kii,y ilmi, olemme Me eduskuntaesityksen johdo»ta samana
27509: päivänä hyväksyneet lakiehdotuksen kahdel\:san tunnin työ-
27510: aja~ta.
27511: Samassa kirjelmässä Me olemme lausuneet, •että Eduskun-
27512: nan vuonna 1909 pää.ttämät asetukset työstä teollisuus- ynnä
27513: eräissä muissa ammat€issa ja amma.ttientarkastuksesta ovat
27514: 12 1t17. - Valtiopäiväpäätös.
27515:
27516: vahvistettavat ennenkuin laki kahdeksan tunnin työajasta
27517: vahvistetaan.
27518: Tämän ohella. Me olemme anoneet, ·että Hallitu~ ensi ti-
27519: lassa asettaisi komitean tutkimaan, millä tavoin sairaanhoito-
27520: henkilökunnan ja erinäisissä yleisissä laitoksissa pal veievien
27521: alempien virkamiesten työaika voitaisiin lailla määrätä nou-
27522: da:ttama'lla, mikäli mahdollista, niitä perusteita, jotka sää-
27523: de't.ään laissa kahdeksan tunnin työajasta, · ja. että Hallitus
27524: komitean hankkiman selvityksen pohjalla antaisi Eduskun-
27525: nalle esityksen asiasta.
27526:
27527: &6 §.
27528: Sittenkuin 1\{e viime heinäkuun 18 päivänä olemme päät-
27529: täneet ja säätäneet lain Suomen korkeimman valtiovallan
27530: käyttämisestä, jonka mukaan Suomen eduskunta päättää,
27531: vahvistaa ja voimaanpantavaksi määrää kaikki Suomen
27532: lait, Me tämän mukaisesti olemme kuluneen syyskuun 28 päi-
27533: vänä tekemällämme l)äätökr;ellä määränneet edellämainitun
27534: lain julkaista.vaksi, kuten 1\-le sinä päivänä lähettämässämme
27535: kirjelmässä Suomen senaatille olemme ilmoittaneet.
27536:
27537: 37 §.
27538: Heinäkuun 18 päivänä päättämämme ja säätämämme,
27539: Suomen korkeimman valtiovallan.käyttämistä koskevan lain
27540: nojalla olemme Me, kuten erinäiset kirjelmämme syyskuun
27541: 2'8 päivältä osottavat,. mainittuna päi·vänä vahvistaneet ja
27542: voimaanpaniaviksi määränneet: 1) vuoden 1909 toisilla val-
27543: tiopäivillä l)äätetyt asetl.1sehdotukset työstä teollisuus- ynnä
27544: eräissä muis:?a ammateissa ja ammattientarkastuksesta; sekä
27545: 2) seuraavat näillä valtiopäivillä hyväksymämme lakiehdo-
27546: tukset: ehdotuksen laiksi Venäjän kansalaisten oikeudesta
27547: elinkeinon harjoittamiseen Suomessa, ehdotuksen laiksi Suo-
27548: messa asuvain Venäjän kansalaisten kunnallisista oikeuk-
27549: sista, ehdotuksen laiksi Suomen Eduskunnan oikeudesta tar-
27550: kastaa hallituksenjäsenten virkatointen lainmukaisuutta, eh-
27551: dotukset maalaiskuntain lmnnallislai ksi, kaupunkien kun-
27552: 1
27553:
27554:
27555:
27556: nallislaiksi, laiksi kansanäänestyksestä ja kuunailiseksi vaali-
27557: laiksi sekä ehdotuksen laiksi kahdeksan tunnin t;röajasta.
27558: 1917. - Valtiopiiväpäätö8. 13
27559:
27560: Samalla Me olemme päättäneet selittää lopullisesti b,y-
27561: väksyiyiksi ne kaksi anomuspontta, jotka sisältyvät viime-
27562: mainittua lakiehdotusta koskevaan 14 päivänä heinäkuuta
27563: päivättyyn kirjelmäämme.
27564:
27565: 38 §.
27566: Valtiopäiväjärjestyksen 3,2 § :n nojalla "Me olemme salli-
27567: neet esittää Senaatin asianomaisen jäsenen vastattavabi ky-
27568: symyksen, mikä on Senaatin kanta Eduskunnan 15 päivänä
27569: marraskuuta 1909, päättämän kieltolain va:hvistukseen näh-
27570: den ja mitä muita toimenpiteitä Senaatti ehkä btsoo välttä-
27571: mättämiksi tämän asian saattamis·eksi onnelliseen päätökseen.
27572: Sittenkuin siihen oli vastaus annettu, M~ olemm€ viime tou-
27573: kokuun 212 päivänä, luopumatta päätäntöoikeudestamme sii-
27574: hen nähden, 'kenen tehtäväksi Suomen lakien vahvistaminen
27575: on tuleva, ahtaneet suostumuksemrne si1hen, etiä v~mäjän
27576: Väliaikainen Hallitus vahvistaa vä1ikysymyk~ssä ta.rkoitetut
27577: asetukset, ja siirtyneet päiväjärjestykseen.
27578:
27579: w §.
27580: Erinäisten anomusehdotusten ja eraan eduskuntaesityk-
27581: sen johdosta: 1\'Ie olemme kirjelmissä Hallitukselle ilmoittaneet
27582: päät.täneemme:
27583: 1) ke'hottaa Hallitusta kiireellisesti valmistuttamaan ja
27584: Eduskunnan, hyväksyttäväksi jättämään ehdotuksen laibi
27585: kuolemanrangaistuksen poistamis.esta sekä niistä muista muu-
27586: t()ksista Rikoslakiin, mitkä muuttuneiden valtiollisten olojen
27587: johdosta sen yhteydessä käyvät tarpeellisiksi;
27588: 2) kehottaa Hallitusta lähitulevaisuudessa antamaan
27589: Eduskunnalle esitykset niiksi kau~pa-alaa koskeviksi laeiksi,
27590: joihin ehdotukset jo ovat valmiina; sekä niinikään kehottaa
27591: Hallitusta asiantuntijoilla, joina olisi käytettävä sekä la'ki-
27592: ett.ä liikemiehiä, valmistuttamaan ehdotukset kauppalainsää•
27593: dännön uudistamisesta munitakin osa.ltUJ;
27594: 3) että eduskunnan jäsenille myönnettäisiin vapaalippu
27595: valtionrautateillä edustajaJkaudekseen; ja että .eduskunnan
27596: vakinaisille virkailijoille kansliatoimikunnan harkinnan mu-
27597: 14 1917. - Valtiopä.iväpäätös.
27598:
27599: kaan myönnettäisiin heidän toimikaudekseen vapaalippu val-
27600: tionrautateillä;
27601: 4) että Hallitus, hankittavan selvityksen jälkeen, lähei-
27602: sessä tulevaisuudessa_ valmistuttaisi ja Eduskunnalle antaisi
27603: esityksen läänien itsehallinnosta, alempiasteisista hallinnolli-
27604: sista tuomioistuip:tista sekä nykyisten läänien ja niiden hal-
27605: linnon uudestaan järjestämisestä;
27606: 5) että Eduskunta kehottaa hallitusta ryhtymään pikai-
27607: siin toimenpiteisiin Helsingin miliisila:kon lopettamiseksi;
27608: sekä että tästä aiheutuvien toimenpiteiden tuottamia lisäme-
27609: noja varten, niihin luettuina Helsingin järjestyE>toimikunnasta
27610: johtuvat kustannukset, vuoden 1917 valtion menosääntöön
27611: otetaan 300,000 markan arviomäärära:ha; sekä
27612: 6) että Eduskunta kehottaa Hallitusta asettamaan kir-
27613: jelmässämme esitetyllä tavalla kokoonpannun työttömyys-
27614: keskuskomitean, jonka tehtävänä olisi toimi~ Hallituhen
27615: apuna maassamme jo esiintyvän ja ~msi syksyn ja. talven
27616: aikana todennäköisesti tuntuvasti lisääntyvän työttömyyden
27617: torjumiseksi ja sen seuraust-en liev-entämiseksi; että maini- .
27618: tulle komitealle-heti varattaisiin käyttöval'oiksi 500,000 mar-
27619: kan arviomääräraha; ja että Hallituks-en käyt•ettäväksi työt-
27620: tömille järjeotettäviä töitä varten myönnetään 10,000,000
27621: markkaa, mikä määräraha tulee vuoden 1917 me~osäännössä
27622: huomioon otettavaksi.
27623: Niinikään M-e olemme moniaid!f'll anomusehdotusten ja
27624: erään eduskuntaesityksen johdosta Hallitukselta anoneet:
27625: 1) että Hallitus, hankittuaan asiassa tmp.eelliseksi katso-
27626: mansa selvityksen, mahdollisimman pian antaisi Eduskun-
27627: nalle esityksen laiksi, jolla yhteiskunnalle turvattaisiin en-
27628: tistä suurempi mahdollisuuB huolehtia vesivoiman käyttämi-
27629: seen liittyvistä yleisistä eduista;
27630: 2) että Hallitus lähimmässä t.ulevaisuudessa ryhtyisi val-.
27631: mistamaan ehdotustQ. avioliittolainsäädännön uudistamiseksi
27632: ja erittäinkin aviopuolisoiden varallisuusoikeudellisten suh-
27633: teiden järjestämiseksi tasa-arvoisuuden periaatteita noudat-
27634: tamalla ja aikanaan antaisi Eduskunnalle esitykset asiasta;
27635: 1917. - Valtiopäiväpäätös. 15
27636:
27637: 3) että esityksessä uudeksi hallitusmuodoksi ehdotetaan
27638: pääsy valtionvirkoihin samoilla ehdoilla avoimeksi kaikille
27639: Suomen kansalaisille sukupuoles,ta riippumatta;
27640: 4) että Hallitus viipymättä antaisi Teollisuushallituk- .
27641: sell~ toimeksi yksissä neuvoin Hallituksen määrättävän, mie-
27642: histä ja naisista kokoonpannun toimikunnan kanssa toimi-
27643: tuttaa tilastollisen tutkimuksen maamme vaatetustyöläisten
27644: työoloista, pitäen silmällä erittäinkin n. s. kus•tannusjärjestel-
27645: mäistä kotiteöllisuutta tällä alalla, sekä tutkimuk~en val-
27646: mistuttua antaa Hallitukselle kertomuksen siitä ynnä ne esi-
27647: tykset ja ehdotukset, joita tutkimus saattaa aiheuttaa;
27648: 5) että n. s. keisarilliset kirkk<Jherrakunnat kirkkoherran-
27649: nimitybeen nähden muutettaisiin konsistoriaalisiksi; sekä
27650: 6) että Hallitus, toimitettuaa.n tarpeellisen valmistelun,
27651: antaisi Eduskunnalle esityksensä niiksi toimenpiteiksi erään-
27652: laist.en yhtiöiden ja. yhdistysten maanhankintaoikeutta kos-
27653: kevassa asiassa, joihin katsotaan aihetta olevan.
27654:
27655:
27656: Paremmaksi vakuudeksi, että :M:e nam olemme määrän-
27657: neet ja. päättäneet, olemme Me, Suomen kansan Edustajat,
27658: tämän allekirjoittaneet ja vahvistaneet; joka tapahtui Hel-
27659: singin kaupungissa päivänä :kuuta vuonna tuhat
27660: yhdeksänsataa ja seitsemäntoista.
27661: - - - - - - - - - - -----·---
27662: Hehingissä, Suomen Senaatin kirjapaino5sa, 1917.
27663: ------------·--------------
27664: •• ••
27665: VALTIOPAIVAT
27666: 1917
27667: ASIAKIRJAT
27668:
27669: LISÄVIHKO SISÄLTÄVÄ
27670:
27671: ASIALUETTELON
27672:
27673:
27674:
27675:
27676: HELSINGISSÄ, Hll7
27677: SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA.
27678: Lyhennysten selitys.
27679: Ae = an,omus-e:bdotus.
27680: a;] am. = alamainen.
27681: Am. ja am. = anomusmietintö.
27682: Edk. = Eduskunta.
27683: Ee = eduskuntaesity,s.
27684: Em. ja -em. =-·~ eduskU'ntaesitysmietintö.
27685: ilm. = ilmoitus.
27686: ICs. = Katso.
27687: Ltv.= Laki- ja talousvaliokunta.
27688: Lv. = Lakivalio1kunta.
27689: m. ( vaEokunnan nimeä osattavan merkin perässä) = mietintö.
27690: Siis esim. Lvm. = Lakivalio,kunnan mietintö.
27691: Utv. = :Maatalouscvaliokunta.
27692: Prv. = Perustushkivaliokunta.
27693: Pv. = Pan'kkiva1io1kunta.
27694: Siv. = 'Sivistysvaliokunta.
27695: Suurv. = Suuri valiokunta.
27696: Tv. = Talousvaliokuuta.
27697: Työv. = Työväena,siainvaiiolkunta.
27698: Vv. = Valtiovarainvalio.kunta.
27699: Asialuettelo.
27700: Adressi. Prvmo n :o 12 0 ooo 0 0 0 oo o 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 IV
27701:
27702: Alkoholi. Välikysymys koskeva senaatin 'kantaa eduskun-
27703: nan 15 p :nä marraskuuta 1909 1päättä män kielto- 1
27704:
27705:
27706: ,lflin vahvi.stamiseen nälhden; Prvmo n:o 2 o oo o o o o IV 0
27707:
27708:
27709:
27710:
27711: Alkuo1>etus. Ae n:•o 45 mäiirära,han myöntämisestä vuo-
27712: cle'ksi 1918 al,kuapetustoiminmm 'kehittämiseksi
27713: maaseudulla; Sivmo n:o 1 (amo n:o 1) o oo o o o o V: 2 0 0 0
27714:
27715:
27716:
27717:
27718: A o n :.o 46 määrärahan myöntämi,sestä tilapäisc:ksi
27719: avustukseksi kunnan 'ja seuratkunnan alkukou:lujen
27720: opettajille; Sivmo n :o l (a;mo n :o 1) o o o o o o o. 0 0 0 0
27721:
27722:
27723:
27724:
27725: Anomusehtlotus:
27726: n :·o 1, 'Pääsyn turvaamisesta valtion virkoihin
27727: sukupuolesta riirp;pumatta; Prvm. n :o 8 (amo n :'o
27728: 17); Edk :n päättämä anomus ....... o o.... o.. o o V:2
27729: n :o 2, eduskuntavaa.Ieista v.oimassa o1evain. sään-
27730: nösten muuttamisesta 'sellai~i:ksi että eri vaalipii-
27731: l'ien samaan puo1ueeseen kuuluvat vaaliliitot voisi-
27732: vat yhtyä ~koko ma,an käsittävä!ksi vaaililiitQksi;
27733: Prvm. n:o 11 (am. n:o 28) ................... .
27734: n :o 3, arma,hdusjulistulksen antami,sesta; Prvmo
27735: n :·o 3 (am. n :o 10) .......... o ••••••••• o. 0 •••
27736:
27737:
27738:
27739:
27740: n :o 4, 'hallituksen nimitysoikeuden lakkauttami-
27741: sesta n. H. keisarin pitäjissä; Prvm. n:o 10 (am.
27742: n :.o 2,5); Edk :n päättämä anomus ...... 0 •••••••
27743:
27744:
27745:
27746:
27747: n :o 5, esity:ksen an ta,m isesta mooseks·enuskolaisten
27748: oi•keudelli·sen aseman parantamisesta; Prvm. n :o 4
27749: (hallit. esit. n :o 8) . o......................... . II
27750: n :o 12, vapaalippujen myöntämisestä va1tion rau-
27751: tateillä edk :n jäsenille ja vakinaisiHe virkaili-
27752: joille; Vvm. n :o 12 (am. n :o 27); Edk :n kirjeolmä V ..<)""
27753: n :o 13, huveista kannettavien maksujen 1a1klkautta-
27754: mis~esta; Vvm. n :o 6 siv. 7 ................... . III
27755: n :o 15, erinäisistä muutotksi,sta aviopuolisoiden oi-
27756: keussulhtei,siin; Lvm. n :o 8 ( am. n :o 16); Edk :n
27757: päättämä anomus .. 0 •••• 0 V: 2
27758: • 0 • 0 ••• 0 •••••••• 0 • • •
27759: 4 Asialuettelo.
27760:
27761: n :Q W, toimer;:pitcistä Esätyn tar,kastuksen ja va1-
27762: votman aikaansaamiseksi vankeinhoidossa; Lvm.
27763: n :o 10. (am. n :o 211) ......................... . V:2
27764: n :·o 17, toimenpiteistä työ- ja pakkotyölaitoksen
27765: perustamiseksi; Lvm. n :o 1:l (am. n :o 22) ..... .
27766: n :o 18, esityk,sen P.ntamise.sta vaivaishoitolainsää- "
27767: dännön uudistamiseksi; K unnvm. n :o 3 ( am. n :o
27768: 26) ........................................ .
27769: n :o 19, kuntaa laajempien y.hdysikuntien itselhal- "
27770: linn.osta; Kunnvm. n :o 2 (a:m. n :•o 24); Edlk :n
27771: päättämä anomus ........................... .
27772: n :o 20, toimenpiteistä kauppa-a:laa koskevan lain-
27773: säädännön uudistamise'k.si; Lvm. n :o 7 (am. 11 :o
27774: 15); Ec1k :n päättämä anomus ................. .
27775: n :o 21, maa.ku uppa.vero11 laikkauttamisesta; V vm.
27776: n :o 4 (am. 11 :o 12) ........................... .
27777: n :o 22, vesioikeu.s.Jainsää:dännön kehittämise.stä sii-
27778: hen suuntaan että yhteiskunna.Jle taattaisiin en-
27779: tistä suurempi mathdollisuus huolehtia vesivoiman
27780: käyttämiseen liittyvistä julkisista eduiMa; Tvm.
27781: n :o 5 (am. n :·o ll); Edk :n IJäättärnä an.omus ....
27782: n :o 23, määrärahan myöntämisestä keuh'lwtauti- "
27783: parantoian tperustamise ksi Satakuntaan; Tvm. n :o
27784: 1
27785:
27786: 3 (an1. n :·o 2) ............................... .
27787: n :o 24, määrära'han myöntämisestä mielisaira.s-
27788: ho.idon edi,stämiseksi; Tvm. n :o 4 (am. n :o 7) ..
27789: n :·o 33, määrärahan myöntämisestä suomenkielisen
27790: kirjallisuuden edistämiseksi; Sivm. n :o 8 (am. n :•o
27791: 23J ........................................ .
27792: n :·o 34, rnääräJrahan myöntämi·sestä y;lei•st.en 'kirj.as-·
27793: tojen perustamiseen; Sivm. n :o 3 (am. n :o 6) ..
27794: n :o 35, tkeskuskirjaston perustamisesta; Sivrn. n :o "
27795: 2 (am. n:o 4) ............................... .
27796: n :o 38, määrärahan myöntämisestä kansantajuis-
27797: ten tieteel.Jisten luentojen pitämi,stä varten; ,Siv.m.
27798: n:·o 5 (am. n:o 13) .................. : ...... .
27799: n :o 39, määräl'a:han myöntä.misestä Kansan Näyt-
27800: tämölle; Sivm. n :o 7 (arn. n :o 20) ............. .
27801: n :o 45 ja 46, määrära'han myöntämis.estä alkuo:pe-
27802: tustoi.minnan !kehittämiseksi sekä tibpäi•seksi
27803: a.vustukseksi 'kunnan ja ·seura:kunnan a1kukoulujen
27804: opetta!jille; 'Sivm. n :o l (am. n :o 1) ........... .
27805: n :o 47 ja 48, määräraihan myöntämisestä kansa-
27806: lkoulunatppitla,sten nwka- ja vaatetusavu1ksi; Sivm.
27807: n:o 4 (a.m. n:o 9) ........................... .
27808: Asia1uettelo. 5
27809:
27810: n =·o 54 ja 55, määrärahan myöntämisestä liikunta-
27811: harjoitusten edistämisek•si sekä Suomen Voimis-
27812: telu- ja Uriheiluliitolle; 1Sivm. n:o 6 (am. n:•o 18) .. V: 2
27813: n :o 61, toimenpiteistä ·varojen ha.n1kkimiseksi kun-
27814: tien maanhankinnan edistämistä varten; Tvm. n :o
27815: 6 (atm. n :o 14) ............................ ..
27816: n :-o 71, määrärahan myöntämi.sestä siementen
27817: hanikkimiseen; Mtvm. n :o 3 (am. n :o 8) ....... .
27818: n :o SO, kon-au'ksesta erinäitsille torp.parei•lle y. m.,
27819: j.oNm ovat häiidetyt sen johdosta että 1909 v :n
27820: maanvuo·kra-;,setus viivii-st;yi; Mtvm. n :o 2 (am.
27821: n:o 3) ..................................... .
27822: n :o 82, tutkimuksen toimeen:panemisesta kotiteo-lli-
27823: -suustyöläisten aseman suojaamiseksi; Työvm. n :o
27824: 2 (am. n :o 1•9); Ed'k :n päättämä anomu,s ..... .
27825: n :o St5, toimenpiteistä selluloosatehtaiden työnteki-
27826: jäin s-nojelemis.eksi; Työtvm. n :o 3 (am. n :o 29) ..
27827: n:o 86, tilastollisen tutkimuksen toimittamisesta
27828: vaate-tustyöläisten ty.öoioi:sta; Työvm. n :o 2 (am.
27829: n :o 19); Edk :n pää-ttämä anomus ... : ......... .
27830: n :o 87, määråJ:a:han myöntäimise.stä Helsin-gin Pal-
27831: velijatarkodin laajentamista varten; Vvm. n :o 2
27832: (am. n :o 5) ................................. .
27833: n :o 105, toimen:pi tei-stä Hel-singin miliisilatkon lo-
27834: pettamiseksi_; Vvm. n :o 15 (am. n :o 30); Edk :n
27835: 1kirj el n1ä .................................... .
27836: n :o Hl6, toimenpiteisiin ryhtymisestä uhkaavan
27837: työttömyyden johdosta; Työvm. n :o 4 (am. n :o
27838: B1); Edk :n kirjelmä ......................... .
27839:
27840: Antellin lwkoelmat, vaHuuskunnan kertomus v :.Jta 1915
27841: -1917; Vvm. n :o 3; Edik :n kirjelmä; Edk :n kir-
27842: jelmä valtuu-skunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
27843:
27844: Armahdus. Ae n :o 3 yleisen arma•hdusjulistuksen anta-
27845: misesta; Prvm. n:o 3 (am. n:o 10) ............ V· 9 ·
27846:
27847: Asianajaja. Ee n :o 2 .sisältävä ehdotuksen asetmkseksi
27848: oikeudenlkäymi-s,kaaren 1-5 luvun 2 ja 9 § :n :muutta-
27849: mises-ta; Lvm. n :o 3; Suurvm. n :-o· 6 (em. n :o 3);
27850: Edlk :n päättiimu la 1kie.hdotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V : 1
27851:
27852: Avioliitto. A.c n:o 1,5 erinäisistä muuto:ksista aviopuoli-
27853: soiden oikeussulhteisiin; Lvm. n :o 8 (am. n :o 1.6);
27854: Edk :n päättämä anomus .................... - . V: 2
27855: 6 A sialuettelo.
27856:
27857: Edustajain vapaaliput.. Ks. Rauta:tie.
27858:
27859: Edustajapalkkio. Ks. Valtiopäivä.järjesty•s.
27860:
27861: Edustajan toimi. Pl'vm. n :.o 1 koskecva ed. Oastrenin
27862: .pyyntöä saada takeita edustajaoikeuksiensa 1ouk-
27863: Imamattomuudelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
27864:
27865: Eduskuntaesitys:
27866: n :o 1., ehdotus a,) asetukseksi ulosottoJain 4 :luvun
27867: 5, 6, ja 7 § :n muuttamisesta ja b) asetulkseksi
27868: ulosottolain voimaanpanoasetuJk·sen 27 § :n muutta-
27869: misesta; Lvm. n :o 5; Suurvm. n :o 8 (em. 11 :o 6);
27870: Edk :n päättämät lalkie!hdotukset .............. . V: 1
27871: n :o 2, ehdotu·s asetukseiksi 0. K. 15 .luvun 2 ja;
27872: 9 § :n muuttamisesta; Lvm. n :o 3; Suurvm. n :o 6
27873: (em. n :o 3); Edk :n päättämä lakiehdotus ..... .
27874: n :o 3, ehdotus asetukseksi muutetuista määräyk-
27875: sistä ikihlakunnan käräjistä; Lvm. n :o 1; •Suurvm.
27876: n :o 4 (em. n :o 1); Edlk :n päättämä laJl:iehdotu·s ..
27877: n :o 4, ehdotus asetukseksi mnoselksen- ja muhame-
27878: tinuslkolaisten todistuJksista.; Lvm . .11 :o 1_:6; Suurvm.
27879: n:·o 31 (em. n:o. 12) ........................ ..
27880: n :o 5, ehdotus la.ilksi ·kuolemanrangaistwksen pois-
27881: tamisesta; Lvm. n:o 6; .Suurvm. n:o 9 (em. n:o 8);
27882: Edk :n rpäättämä lakiehdotus ................. .
27883: n :o 6, ehdotus as·etukseksi rikoslain lO :lu·vun 1_ ja,
27884: 2 § :n kumoamisesta sekä 3 ja 4 § :n muuttami-
27885: s.esta; Lvm. n:o 3; Suurvm. n :o 7 (em. n :o 4);
27886: Edk :n päättämä lakie~hdotu·s ................. .
27887: n :o 7, ehdotus asetulkseksi rangaistusten täytän-
27888: töönpanoasetwksen 4 luvun 2 § m muuttami.sesta;
27889: Lvm. n:o 9; Suurvm. n:o 1.5 (em. n:o 9); Ed:k:n
27890: .päättämä lakiehdotus ........................ .
27891: n :·o 8, ehdotu.s asetukseiksi teoslaina1kiinnityrksestä;
27892: Lvm. n:o 13 (em. n:o 1l) .................... ..
27893: n :o 9, ehdotu·s •laiksi osuustoimintalain 19 § :n "
27894: muuttamisesta; Lvm. n:o 2; .Suurvm. n:o 5 ja 5 a.;
27895: jä·tetty lepäämään ........................... .
27896: n :o l3, erinäisiä lakiehdotuksia kunnallislainsää-
27897: dännön uudi·stamiseksi; Kunnvm. n:o 1; Suurvm.
27898: n:o 1.7 (em. n:o 5); Edk:n pi.tättämät hkiehdotuk-
27899: Bet ......................................... .
27900: 11 :o 18, ehdotus asetukseksi erinäisten pykälien
27901: muuttamiseksi 15 päivänä tammi:kuuta 1915 anne-
27902: Asia•luettelo. 7
27903:
27904:
27905: tus-sa a.setu•kses·sa joka 1kos'kee radoituksia erään:laa-
27906: tuisten yhtiöiden ja jnhdistysten oikeuteen ;kiintei•s-·
27907: tön hankintaan maalla; Tvm. n :.o 7, Suurvm. n :o
27908: 16 (em. n :o 10); Edk :n päättämä anomus ..... . V:1
27909: n :o 22, erhdotu.s laiksi 8-tuntisesta työpäivästä;
27910: 'I'yövm. n:o 1; Suurvm. n:o H ja 11 a (em. n:o
27911: 7); Edk :n päättämä lakiehdotus ............... .
27912: "
27913: Eduskuntatalo. Vv :n kirjelmä IV
27914:
27915: Elintarveasiainvaliokunta:
27916: M i et. n: o 1, hallituks.en esityksen n :o 3 joih-
27917: dosta, jo1ka ~Bisä:ltää ehdotuksen lai'k•si eräänlaisen
27918: omaisuuden !käytöstä sodan aikana sekä sodan ai-
27919: heuttamissa poi'k•keuk.sellisissa olois.sa; Suurvm.
27920: n:o 1 ja 1 a; Edk:n va•staus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
27921:
27922: Esitys. Ks. Eduskuntae·sitys. Ha.llituksen e:sitys.
27923:
27924: Hakukelpoisuus. Ae n :•o 1 pä'äsyn turvaamisesta valtion
27925: virkoihin sukupu-olesta riippumatta; Prvm. n :o 8
27926: (am. n :o 17); Edk :n päättämä anomus . . . . . . . . V· 9
27927:
27928: Hallinto-oikeus. Ks. Kor•kein Ha,Jlinto-oikeus.
27929:
27930: Hallituksen esitys:
27931: >1914 vuoden va;ltiopäivillä lepäämään jätetty esi-
27932: tys maanvu.o•kraolojen järjestämisestä; Mtvm. n :o
27933: 1; Ed1k :n kirjelmä ........................... . I
27934: n :o 1, Venäjän !kansalaisten oi'keudesta elinkeinon
27935: ha.rjoittamiseen Suomessa; Tvm. n :o 1; Suurvm.
27936: n :o 2; Edk :n vastau·s ......................... .
27937: n :o 2, Venäjän kans.alaisten kunna•llisistt( oikeuk- "
27938: sis,ta; Tvm. n:o 2; Suurvm. n:o 3; Edk:n varstaus
27939: n :o 3, eräänlaatuisen omaisuuden käytöstä :s-odan
27940: aikana sekä so:l.an aiheuttamissa poi•kkeuiksellisissa.
27941: .ol-oissa; Elintarveasiainm. n :o 1; Suurvm. n :o 1
27942: ja 1 a; Edk :n vastaus ....................... .
27943: n :o 4, ehdotus lailksi eduskunnan oi·keude:sta tar- "
27944: kastaa hallitu'ksenjäsenten virrkatointen lainmu-
27945: ikaisuutta; Prvm. n :·o 7; Suurvm. n :o 14 ja 14 a;
27946: Edk :n vastaus ............................... .
27947: 8 Asialuettelo.
27948:
27949: n :o 5, ehdotus laiksi 20 'P :nä meinäk. 1906 annetun
27950: vaHiopäivädärjestyksen 32, 46 ja 51 § :n muuttami-
27951: sesta toisin Jmuluvilksi; Prvm. n :o 5; Suurvm.
27952: n :o 1.0; Edk :n vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
27953: n :o 6, .ehdotus 'lai'ksi Ko11keimmasta Oilkeudesta.;
27954: Lvm. n :o 1.4; Suurvm. n:,o 26 ja 26 a; Edk :n va;s-
27955: taus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
27956: n :o '7, ehdotus laiksi Korkeimma,sta Hallinto-·
27957: oikeudesta; Lvm. n :o t5; Suurvm. n :o 2<8 ja 28 a;
27958: Edk :n vasta.us ............................... .
27959: n :o 8, ehd·otus lai:ksi moose:ksenuskolaisista Suo-
27960: messa.; Prvm. n :o 4; Suurvm. n :o 1.2; Edlk :n vas-
27961: taus ........................................ .
27962: ·n :o 9, erinäisten asiain siirtämisestä Suomen se-
27963: naatin ja kenraa1ikuvernöörin ratkaistavaksi;
27964: Prvm. n :o 9; Suurvm. n :o 19; Edlk :n vastaus ..
27965: n :o 10. e'hdotus lailksi valtiopäiväjärjestyksen eri-
27966: näigter.. valtiopäivätyötä :koSikevain säärrn,östen
27967: muuttamisesta ja täydentämisestä ,sekä vaalilain
27968: 37 § :n muuttamis·esta; Prvrn. n :·o 6; Suurvm. n :o
27969: 13; Edk :n ya,staus ..... ; ..................... .
27970: n :o 11., r~hdotu·s laiksi sisä<ltävä selityksen asetuk-
27971: seen 1.2 päivältä ma.aliskuuta 1.909 samana päivänä
27972: annetun, torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
27973: vu.okrausta kos<kevan asetuksen· soveltamisesta ai-
27974: ·kaisemmin syntyneisiin vuokrasU'hteisiin; :Mtvm.
27975: n:o 4; Suurvm. n :o 18; Edk :n vastaus ......... .
27976: n :o 1.2, valtiolainan ottamisesta Venäjän ja Suo-
27977: men välisen ra:ha'IIivaihdon j ärjeste.lyä varten; Vvm.
27978: n :o 11; Suurvm. n :o 27; E~ci'k :n vastaus ....... . III
27979: n :.o 13, vaJtiolainan ottamisesta ku·l!kulaitosra\has-
27980: ton tar1peisiin; Vvm. n:o 14; Suurvm. n:o 30;
27981: Edk :n vastaus ............................... .
27982: n :o 14, valtiolainan ottamisesta Suomen Panlkin
27983: aseman vahvistami.selksi; V vm. n :o 1..3; Suurvm.
27984: n :o 29; Edk :n vastaus ....................... .
27985: n :o 15, e'hdotus yhdi·styksiä koskevaksi laiksi; LIVm.
27986: n :o 1.2; Suurvm. n :o 20 ja 20 a; Edik :n va,staus ..
27987: n :o 16, erinäisten sodan a!ja,ksi ,hallinnollista tietä "
27988: sääd.ettyjen verojen ja t:kamisesta 1.91.7 v :n lOIP-
27989: puun; VYrn. ruo 6; Suurvm. n:o 21; Edlk:n va.s.-
27990: taus .............................. · · · ·. · · · · · ·
27991: Ks. Pääoma- ja ku.ponkisuostunta. Leimasuos- "
27992: tu:nta. Paloviinavero. Kiinnityslaina·suostunta.
27993: n :o 1.7, suurten tulojen verosta; Edk :n vastaus
27994: A·sia•luettelo. 9
27995:
27996: Hallituksen jäsen. Hallitulksen esitys n :o 4 sisältä>vä eh-
27997: dotuksen lai:ksi ed-usikunna.n ·oilkeudesta tar:ka•staa
27998: haHituk·sen jä.senten virkatointen lainmukaisuutta;
27999: Prvm. n :o 7; Suurvm. n :•o 14 ja 1.4 a; Edk :n vas-
28000: taus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
28001:
28002: Hallituksen nimitysoilwus. Ks. Keisarin pitäjät.
28003:
28004: Huvit. Ae n :o 13 huveista kannettavien maksajen .lak-
28005: kauttamisesta; Vvm. n :o 6 si1v. 7 . . . . . . . . . . . . . . III
28006:
28007: .Juutalaiset. Ks. Mooseksenuskolaiset .
28008:
28009: .Järjestyksenpito. Ks. Poliisilaitos.
28010:
28011: Kahdeksantuntinen työpäivä. Ks. Työpäivä.
28012:
28013: Kansakoulu. Ae n :o 47 ja 48 määrärahan myöntämi-
28014: sestä ,köyhien !kansakoulunoppilaiden ruoka- ja
28015: vaatetusavuksi; Sivm. n:o 4 (am. n:o ~) V:2
28016: Ks. Alkuopetus.
28017:
28018: Kansan Näyttämö. Ae n :o 39 määräralhan myö_n.tämi-
28019: sestä Kansan :!\äyttämölle: Sivm. n :o 7 (am.
28020: n:o20) ..................................... .
28021:
28022: Kauppalainsäädäntö. Ae n :o 20 toimenpiteistä 'kauppa-
28023: alaa kos\kevan 1ainsäädännön uudistamise;ksi; Lvm.
28024: n :o 7 (am. n :o 15); Edk :n päättämä anomus
28025:
28026: Kaupunki. Ks. KunnaUislait. Poliisilaitos.
28027:
28028: Keisarinpitäjät. Ae n:o 4 hallituksen nimity,soikeuden
28029: lakkauttamisesta n. s. keisarinpitäjissä; Prvm.
28030: n :10 10 (am. n :o 25); Edk :n 1päättämä anomus
28031:
28032: Kenraalikuvernööri. K s. Senaatin vallan .Jaajennug.
28033:
28034: Kertomus:
28035: hanituksen toimenpiteistä. Ei annettu Edk :lle.
28036: Antellin kokoelmain valtuuskunnan v :lta 1913-
28037: 1915; V·vm. n :·o 3; Edlk :n 'kirjelmä. Edlk :n 'kirjelmä
28038: valtuuskunnalle - .. -... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
28039: 10 Asialuette.lo.
28040:
28041: pankkiva>ltuusmiesten .pankkivaliokunnalle v :~ta·
28042: 1914; P.vm. n :o 6; Ed:k :n kirjelmä ............. . IV
28043: samoin v :lta 191•5; Pvm. n :o 6; Edk :n <kir,jelmä
28044: ·samoin v :lta 1916, Pvm. n :o 6; Edk :n kirjelmä "
28045: .postisä.ästöpa,nkin tilasta ja hoidosta vuonna 1913; "
28046: Pvm. n :o 3; Edk :n !kirjelmä ................. .
28047: samoin vuonna 1914; Pvm. n :o 3; Edik :n .kirjelmä "
28048: samoin vuonna 1915; Pvm. n :o 3; Edtk :•n kirj·elmä "
28049: suomalais-en kirjallis-uuden edistämiseksi myönne-
28050: tyn määrärahan käyHämistä varten asetetun toi-
28051: mikunnan toiminnasta ....................... .
28052:
28053: .Kcuhkotauti. Ae n :>0 23 määrära•han myöntämisestä
28054: keu!hkotautipara.ntolan •perustami·sta varten Sata-
28055: .9
28056: kuntaan; Tvm. n :o 3 (am. n :o 2) ........... . V ·'"
28057:
28058: Kieltolaki. Ks. Alkoholi.
28059:
28060: Kiertokoulu. Ks. _,-\J•ku·opetus.
28061:
28062: Kiinnityslainasuostunta. Hallituksen e.sitys n :o 16 eri-
28063: näisten sodan a·jaksi hallinnollista tietä säädetty-
28064: jen verojen jatkamisesta vuoden 19'17 <loppuun;
28065: Vvm. n :o 10; Suurvm. n :o 25 . . . . . . . . . . . . . . . . . . III
28066:
28067: Kirjallisuus. K.s. Suomenkielinen tkirja•lli-suus.
28068:
28069: Kirjastot. Ae n :o 34 määrärahan myöntämisestä yleisten
28070: !kirjastojen perustamiseen; 1Sivm. n :o 3 (am. n :o 6) V: 2
28071: Ae n :o 35 ·keskus-kirjaston perustamisesta; Sivm.
28072: n:o 2 (a1m. n:o 4) ........................... .
28073:
28074: Konkurssisåäntö, sen S5 ja no § :n muutos. Ee n :o 1
28075: ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 § :n y. m. muuttami~
28076: sesta; .Lvm. n:o 5 (em. n:o 6); Edk:n päättämät
28077: lakiehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: l
28078:
28079: Korkeimman vallan käyttäminen. Ks. Senaatin vallan
28080: hajennus.
28081:
28082: Korkein Hallinto-oikeus. Hallitu•ks.en esitys n :o 7 sisäl-
28083: tävä ehdotuksen laiksi Korkeimmasta l!allinto-
28084: ·oikeudesta; Lvm. n :o 15; Suurvm. n :o 28 ja 28 a;
28085: Edk :n vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
28086: Asiahwttelo. 11
28087:
28088: Km·kein Oikeus. Hallituksen esitys n :o 6 sisältävä endo-
28089: tuksen lai1ksi Korkeimma:sta Oikeudesta; Lvm.
28090: n :o l4; Suurvm. n :o 26 ja 26 a; Edk :n vastaus . . II
28091:
28092: Kotiteollisuus. Ae n :o 82 tutkimuksen toimeenpa.nemi-
28093: sesta ,kotiteoUi.suustyöläisten asema.n suojaami-
28094: seksi; Työvm. n :o 2 (am. n :o 1 9); Edik :n ,päät-1
28095:
28096:
28097: tämä anomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
28098:
28099: Kunnallislait. Ee n :o 13 sisältävä erinäisiä Ia:kieh~
28100: dotuiksia kunna.llislainsäädännön uudistamiseksi;
28101: Kunnvm. n:o 1.; Suurvm. n:·o 1.'7 (em. n:o 5);
28102: Edk :n 'Päättämät lakiehdotuJk,set . . . . . . . . . . . . . . V: 1
28103:
28104: Kulkulaitosrahasto. Hallituksen esitys n :o 13 valtiolai-
28105: nan ottamisesta .kul'kulaitosra·haston tar1peisiin;
28106: Vvm. n:o 14;_ Suurvm. n:o 30; Edk:n vastaus . . III
28107:
28108: Knnnallisvaliokunta:
28109: M i et. n: o 1, kunnallisen lainsäädännön uudi·s-
28110: tamista ta r koi tta·van eduskun taesi tyk.sen j·ohdosta;
28111: Suurvm. n :o 1.7 ( em. n :o 5); Edk :n päättämät
28112: lakiehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1
28113: M i e t. n: o 2, kuntaa laajempain y~hdys•klmtain
28114: itseharllintoa koslkevan anomusehdotuksen johdosta:
28115: (am. n :<0 24); Ed!k :n päättämä anomus . . . . . . . . . . V: 2
28116: M i et. n: o 3, köy<häinhoitola.insäädännön uudis-
28117: tamista koskevan anomusehdotuksen jo•hdosta (am.
28118: n :o 26) ..................................... .
28119:
28120: Kunta. Ks. Maanhankinta.
28121:
28122: Kuntaa laajempien itsehallintopiirien muodostamista kos-
28123: keva Ae n :o 1.9; Kunnvm. n :o 2 (am. n ;,o 24) ;1
28124: Ed!k :n päättämä anomus ..................... .
28125:
28126: Kuolemam·angaistus. Ee n :·o 5 sisältävä elhdohuk.sen kuo-
28127: lema·nrangaistluksen poistamisesta; Lvm. n :o 6;
28128: Suurv.m. n :o 9 (em. n :o 8); Edk :n päättämä
28129: anomus V: 1
28130:
28131: Kurssitap1Jiot. Ks. Suomen Pankki. Valti.ovarain tila.
28132: 12 Asia luettelo.
28133:
28134: Köyhäinhoito. Ks. Vaivais:hoito.
28135:
28136: Lakivaliokunta:
28137: :M i e t. n: o 1, edu.skuntaesity:ksen johdosta, joka
28138: sisiiiltää ehdotuksen laiksi lk:ihla:kunnankäräjiä kos-
28139: kevien määräysten muuttamisesta; Suurvm. n :o 4
28140: (em. n :o 1); Edk :n päättämä lakiehdotus ..... . V: 1
28141: :M i et. n: o 2, eduskuntaesityksen johdosta, joka'
28142: sisältää ehdotu:ksen osuustoimintala-in 19 § :n
28143: muuttami:sesta; Suurvm. n:o 5 ja 5 a (em. n:o 2);
28144: jät.etty lepäämään ................ : . ......... .
28145: :M i et. n: o 3, eduskuntaesit~·ksen johdosta, joka "
28146: tarkoittaa ofkeuden'käymiskaaren 15 luvun 2 ja·
28147: 9 §:n muuttamista; :Suurvm. n:.o 6 (em. n:o 3);
28148: Edk :n päättämä :laikilfudotus ................. .
28149: M i et. n: o 4, eduskuntaesityksen j.o·hdosta, .joka·
28150: sisältää e.hdotuk:sen rikoslain 1'0 luvun' 1 ja 2 § :n
28151: :kumoamisesta sekä 3 ja 4 § :n muuttamisesta;
28152: Suurvm. n :o 7 (em. n :o 4); Edk :n ·Päättämä laki-
28153: ehdotus ..................................... .
28154: M i et. n: o 5, edwskuntaesityksen johd:osta, joka "
28155: k.oskee ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 § :n sekä sa-
28156: notun lain voimaf,npanemisesta annetun asetuksen
28157: 27 §:n muuttami.sesta; S.uurvm. n:o 8 (em. n:o 6);
28158: EdJk :n päättämä :lakie1hdotus .................. . ,
28159: .M i e t. n: o 6, eduskuntaesityksen jothdosta, joka
28160: sisältää ehd:otuksen kuolemanrangaistuksen :pois-
28161: tamisesta; Suurvm. n :o 9 (em. n :o 8); Edk :n ·Päät-
28162: tämä a.nomus ............................... .
28163: .M i et. n: o 7, anomusehdotuksen johdosta, jo.ka
28164: tarkoittaa: toimenpiteitä ka.u:ppa-alaa kos:kevan
28165: lainsäädännön uudistamiseksi (am. n :o 15); Edk :n
28166: päättämä ano.mu.3 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
28167: M i et. n: o 8, erinäisiä muutoksia avio-puolisoi-
28168: ·den oikeussulhteisiin tarkoittavan anomuseJhdotuk-
28169: sen johdosta (a.m. n :o 1·6); Edk :n :päättämä ano-
28170: rnus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
28171: M i et. n: o 9, edus'kuntaesityk.sen johdosta, joka
28172: sisältää ehdotuksen 1:9 p :nä jou.]uk. 1889 annetun
28173: rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan asetu1ksen
28174: 4 luvun 2 § :n muuttamisesta; Suurvm. n :o 13
28175: (em. n:o 9); Ed:k:n ,päättämä lakiehdotus ...... V: 1
28176: .M i et. n: o 10, anomusehdotuksen johdosta, joka.
28177: tarkoittaa lisätyn tarlkast.uk,sen ja valvonnan ai-
28178: 'kaansaamista vankeinhoidossa (am. n :o 21) .... V: 2
28179: Asia>luettelo. 13
28180:
28181: M i et. n: o ll, anomusehdotuksen johdosta, joka
28182: tarkoittaa työ- ja .pakkotyölaitolksen perustamista
28183: valtion varoilla (am. n :o 22) .................. V: 2
28184: M i et. n: o 12, hallituksen esityksen johdosta.,
28185: joka sisältää e'hdotu:ksen laiksi y•hdistyksistä;
28186: Suurvm. n :o 20 ja 20 a; Edlk :n vasta.us . . . . . . . . III
28187: .M i et. n: o 13, eduskuntaesityksen johdo.sta, jolka
28188: sisältää ehdotuksen asetukseksi teoslainalkiinni-
28189: tyksestä ( em. n :o 11 ) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V : 1
28190: M i et. n: o 14, hallituksen esityksen johdosta,
28191: joka sis.ältää ehdotuksen laik·si Korkeimmasta Oi"
28192: keudesta; Suurvm. n:o 26 ja 26 a; Edk:n vastaus II
28193: M i et. n: o 15, hallituksen esityksen jo.hdos·ta,
28194: jo'ka sisältää ehdotu:ksen •laiksi Kor•keimmasta Ha.l-
28195: linto-oikeud·esta; •Suurvm. n :o 28 ja 28 a; Edk :n
28196: vastaus ..................................... .
28197: :M: i et. n: o 1'6, eduskuntaesityksen jo.hdosta., joka·
28198: sisä1tää ehdotuksen asetukseksi moo.seksen- ja mu-
28199: lhametinusko,laisten todistulksista; Suurvm. n :o 31
28200: ( em. n :o 12) .. : . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V : 1
28201:
28202: Leimasuostunta. U allituksen esity.s n :o 16 erinäisten s·o-
28203: dan a•ja:ksi hallinnol:lista tietä sää:dettyJen verojen
28204: jatkamisesta 'vuoden 1<917 lop1puun; Vvm. n :o 8;
28205: Suurvm. n :o 23 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III
28206:
28207: Luentotoimin ta. Ae n :o 38 .määrära.han myöntämisestä
28208: ·kansantajuis.ten tietee1li.sten luentojen pitämistä
28209: varten; Sivm. ·n :o 5 (am. n :·o 13) . . . . . . . . . . . . . . V: 2
28210:
28211: I,ängmanin testamenttirabastot, Pvm. n :o 2 niiden !hoi~
28212: dosta ja niistä ,kertyneiden :kor'kovarojen käyttä-
28213: misestä; Edk :n kirjelmä pankkiva.Jt :ille . . . . . . . . IV
28214:
28215: ~Iaakauppavcro. Ks. Verotus.
28216:
28217: Maanhankinta:
28218: Ee n :o 18 sisältä·vä ehdotu-ksen asetulkseksi ermals-
28219: ten ·pykälien muuttamisesta 15 p :nä tammik. 191·5
28220: annetussa asetuiksessa, joka !koskee rajoitu'k.siaJ
28221: erääl!laa.tui,sten yhtiöiden ja yhdistys·ten oikeuteen
28222: kiinteistön hankintaan maalla; Tvm. u :o 7;
28223: Suurvm. n :o Hi (em. n :10 10); Edk :n päättämä·
28224: anomus ...................................... V: 1
28225: Asialuettelo.
28226:
28227: Ae n :o 61 koskeva toimell'piteitä varojen :hankki-
28228: miseksi kuntien maanhankinnan edi8tämiseksi ;·
28229: Tvm. n:o 6 (am. n:o 14) ...................... V: 2
28230:
28231: 1\faatalous. Ae n :o 71 koskeva määräraihan myöntämistä
28232: siementen .hank:kimiseen y. m. maataloudel.lisiin
28233: tarpeisPin; :M:tvm. n :o 3 (am. n :o 8) ........... .
28234:
28235: M aatalousvaliolmnta:
28236: M i et. n: o 1, joka sisältää <laus.unnon ehdotu:k-
28237: se.sta asetukseksi sisältävä määräyksiä erinäisistä
28238: maalisk. 13 •p :nä 1H16 voimassaolleista to.rppaa,
28239: lampuotitilaa ja mäkitupa-aluetta koskevista vu.ok-
28240: rasopimuksista; Edk :n kirjelmä ............... . I
28241: M i et. ·n: o 2, anomusehdotuksen johdosta, joka
28242: ko:stkee korvauksen hantkkimista erinäisiUe vuokra-
28243: miehille (arn. n :o 3) ......................... . V: 2
28244: M i et. n: o 3, anomusehdotuksen jolhdo.sta, joka
28245: koskee määrärahan myöntämistä erinäisten maa.-
28246: taloustarvik·keiden hankintaa ja ta-loudellista neu-
28247: vontatyötä va.rten (am. n :o· 8) ............... .
28248: M i et. n: o 4, hallitu:ksen esityksen johdo•sta, "
28249: jo'ka .sisäoltää selityksen a•setukseen 12 p :•Itä maalisk.
28250: :l909 ·samana päivänä annetun, torpan, lampuoti-
28251: tilan ja mäkitrupa-alueen vuolkrau•sta koskevan ase-
28252: tuksen soveltamisesta a.ika.isemmin syntyneisiin
28253: vuoluasuhteisiin; Suurvm. n :.o :L8; Edk :n vastaus II
28254:
28255: 1\Eelisairas. Ae n :o 24 ·va.rojen myöntämisestä mielisai-
28256: rashoidon edistämiseksi; Tvm. n :o 4 (am. n :o 7) V: 2
28257:
28258: lliliisilakko. Ks. Poliisilaitos.
28259:
28260: Mooseksenuskolaiset:
28261: Hallituksen esitys n :o 8 sisältävä ehdotuksen laiksi
28262: moosC!ksenuskola.isista Suomessa; Prvm. n :o· 4;
28263: Suurvm. n :o 112; Edk :n vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . II
28264: Ks. Oi'keudenkäynti. Venäläisten oikeudet
28265: Suurvm. n :o 2 ja 3.
28266: Ae n :o 5 !koskeva esityksen antamista moosek-
28267: senuskolaisten oikeudellisen aseman parantamista;
28268: Prvm. n :o 4 (lhaHit. esit. n :o 8) . . . . . . . . . . . . . . . . II
28269:
28270: Neuvontatyö. Ks. Maata.Jous.
28271: Asi·a.Juettelo. 15
28272:
28273: Oilreudenkäynti:
28274: Ee n :o 3 sisältävä ehdotuksen asetuk,seksi muute-
28275: tuista määräyksistä kihlarkunnankäräjistä; Lvm.
28276: n :o 1, rSu,ur•vm. n :o 4 (em. n :o 1); Edk :n päättä-
28277: mä la1kiehdotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1
28278: Ee ·n :o 4 sisältävä ehdotuksen asetukseksi moo-
28279: seksen- ja muhametinu·s'kolaisten todistuksista ;·
28280: Lvm. n :o 16; Suurvm. n :o 31 (em. n :o 12) ..... .
28281: Krs. Korkein Oikeus. Korkein Hallinto-oikeus.
28282:
28283: Osuustoiminta. Ee n :o 9 sisältävä ehdotu1ksen .Iailksi
28284: osuustoimintalain 19 § :n muuttami.sesta; L·vm.
28285: n :o 2; Suurvm. n :o 5 ja 5 a (em. n:o 2); Edk :n
28286: päättämä lepäämään jätetty lakiehdotu·s ....... .
28287:
28288: Paloviina vero. Halliturksen esit.rs n :o 16 erinäisten sodan
28289: aja!ksi haUinnollista tietä säädettyjen verojen jat-
28290: kamisesta vuoden 1917 loppuun; Vvm. n :o 9;
28291: Suurvm. n :o 24 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III
28292:
28293: Palvelijatarkoti. Ae n :o 87 määrära.han myöntämisestä
28294: .palvelijatarkodin laajentamista varten Helsingis-
28295: sä; Vvm. n:o 2 (am. n:o 5) .................... V: 2
28296:
28297: Pankkivaliokunta:
28298: M i et. n: o 1, koskeva panrkkivarltuusrnie•sten, pan-
28299: kin ti1intarkastadain ja niiden varamiesten vaa-
28300: lia; Edk :n ilmoitus vaalista vuosina 1915 ja 1916
28301: eroavien sijaan; Edlk :n ilmoitus vaalista tänä
28302: vu·onna eroavien sijaan ....................... . IV
28303: M i e t. n : o 2, J,ängmanin testamenttira:ha,sto>jen
28304: ~widosta ja niistä ikertyneiden korkovarojen 'käyt-
28305: tämisestä: Ed'k :n kirjelmä Pankkivalt :ille ..... .
28306: M i et. n: o 3, 'koskeva Suomen Posti·säästöpankin
28307: tilaa ja hoitoa vuo·sina 1913, 1914 ja, 1•915; Edk :n
28308: kirjelmä .................................... .
28309: M i et. n: o 4, Suomen PankiHe ruplakurssista ai-
28310: :heutuvista ta ppi·oi.sta; Pvm. n :o 4 a; Edk :n kir-
28311: jelmä PankkivaH :ille ........................ .
28312: M i et. n: o 5, .pan!kkivaltuusmiesten esityksen joh-
28313: dosta, jo:ka koskee kalliina.jamlisän myöntämistä
28314: Suomen Panlkin virkailijoille; Edk :n kirjelmä
28315: Pankkivalt :iUe .............................. . ,
28316: Hl Asialuettelo.
28317:
28318: :M i e t. n: o 6, Suomen Pankin tilaa ja hallintoa•
28319: vuosina 1914, 1'915 ja 1916 kos.kevan tarkastulk,sen
28320: 1
28321:
28322:
28323: johdosta.: Edk :n 'kirjelmä Pankkivalt :ille . . . . . . IV
28324:
28325: Perustuslakivaliokunta:
28326: M i e t. n: o 1, ·kos'keva ed. OastrE'min pyyntöä·
28327: >iaada takeita edustajaoikeuksiensa loukkaamatto-
28328: muudelle ................................... .
28329: :M i et. n: o 2, ,koskeva ·ed. Helenius-Se.ppä•län vä'li-
28330: lkysymystä vuoden 1909 toisiUa valtio,päivillä pää-
28331: tetyn väkijuomain kieltolain vahvistamisesta
28332: (Välikys. miet. n :o 1) ....................... .
28333: :M i e t. •n: o 3, ano.musehdotulksen johdosta, joka
28334: :koskee yleisen armahdus-julistuksen antamista
28335: (am. n :o 10) ................................ V: 2
28336: M i e t. n: o 4, hallituksen esityiksen jol1dosta, joka
28337: sisä'hää .ehdotuksen hi~k·s·i mooseksenuskolaisi·sta·
28338: Suomes·sa ja lai'ksi oikeudenkäymis'kaaren 17 luvun
28339: 7 § :n muuttamisesta toisin kuuluva,ksi; Suurvm.
28340: n :o 12; Edk :n vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
28341: M i et. n: o 5, hallituksen esityksen johdosta, joka
28342: s.isältää ehdotuksen laiksi valtiopäiväjärjestyksen
28343: 3 2, 46 ja 51 § :n muuttamisesta toisin •kuuluviksi;
28344: 1
28345:
28346:
28347: Suurvm. n :o 10; Ed:k :n va,staus . . . . . . . . . . . . . . . . I
28348: M i et. n: o 6, hal.litulksen esityksen johdo-sta eri-
28349: näisten vaHiopäivätyötä •koskevain va'lti.opäiväjär-
28350: jestyksen säännösten muuttamis·esta ja täydentä-
28351: misestä se1kä vaalilain 37 § :n muuttami,sesta;
28352: .Suur,cm. n :o 13; Edk :n vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . II
28353: :M i et. n: o 7, ha1lituksen esityksen johdosta,
28354: j.oka sisältää ehdotu'ksen laiksi edus,kunna.n oikeu-
28355: desta tarka,staa hallituksenjäsenten virlkatointen
28356: lainmulkaisuutta; Suurvm. n :;o 14 ja 14 a; Edk :n:
28357: va,staus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
28358: M i e t. n: o 8, anomusehdotuksen johdosta, jolka·
28359: ikOSikee pääsyä valtion vir'koi'hin sukupuoleS"ta rii'P-
28360: pumatta (a.m. n :o 17); Edk :n päättämä ano.mus .. V: 2
28361: M i et. n: o 9, hallituksen esityksen jo:hdo.sb,
28362: joka sisä.Jtää Eihdotuksen hik,si erinäisten a.siain
28363: siirtämi~Ses.tä Suomen senaatin ja 'kenraalikuver-
28364: noorm ratkaistavaksi; Suurvm. n :o 19; Edk :n
28365: va.staus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
28366: M i et. n: o 10, anomusehdotuksen johdosta, jo:kru
28367: tarlkoittaa hallituksen nimitysoi 1keuden lakikautta-
28368: Asia·luettelo. 17
28369:
28370:
28371: mis·ta n. s. keisarillisissa pitäjissä (am. n :o 25);
28372: Edk :n päättämä anomus ..................... . V: 2
28373: M i et. n: o H, anomusehdotuksen johdosta, joka
28374: koskee vaali1iittorjen oikeuttamista y1htymään ko!ko
28375: maan käsittäväksi vaaliliito•ksi (am. n :o 28) ....
28376: M i et. n: o 12, eduskunnassa tehdyn ehdotuksen
28377: johdosta adressin Iä,hettämisestä väliairkaiseHe ha l- 1
28378:
28379:
28380: litukselrle; Edk :n kirjelmä ................... . IV
28381:
28382: Poliisilaitos. Ae n :o 105 toimenpiteistä Reisingin miliisi-
28383: lalkon lo.pettamise.ksi; Vvm. n :o 15 (am. n :o 30);
28384: Edk :n pää·ttämä anomus ..................... . "<T • ~
28385: V • "'
28386:
28387:
28388:
28389: Postisäästöpankki. Kertomus Suomen Postisäästöpan1kin
28390: ti>Ia.sta ja .hoidosta vuonna 1913; Samoin vuonna
28391: 1914 ja vuonna 1915; Pvm. n :o 3; Edk :n kirjelmä IV
28392:
28393: Punainen risti. Ks. Va.ltiovarain tila.
28394:
28395: Pääoma- ja kuponkisuostunta. Hallituiksen esity•s n :o 16
28396: erinäisten sodan ajaksi haninnollista tietä säädet-
28397: tyjen verojen jatkamisesta vuoden 1917 loppuun;
28398: Vvm. n :·o 7; Suurvm. n :o 22 . . . . . . . . . . . . . . . . . . III
28399:
28400: Rangaistus. Ee n :o 7 sisältävä ehdotuksen asetukse!ksi
28401: rangaistusten täytäntöönpaneasetuksen 4 luvun
28402: 2 § :n muuttamisesta; Lvm. n :o 9; Suurvm. n :o 15
28403: (em. n :o 9); Edk :n päättämä lakiehdotus ...... V: l
28404: Ks. Kuolemanrangaistus.
28405:
28406: Rautatie. Ae n :o 12 vapaahp.pujen myöntämisestä va•l-
28407: tion rautateil.lä eduskunnan jäsenille ja vaikinai-
28408: sille virkailijoille; Vvm. n :o 12; Edk :n kirjelmä .. 'V: 2
28409:
28410: Huplan kurssi. Ha.llituksen esitys n :·o 12 vaHiohinan
28411: ottamisesta Venäjän ja rSuomen rarhan vaihdon jä.r-
28412: jestelyä varten; V vm. n :o ll; Suurvm. n :o 12;
28413: Edk :n va•sta.us . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III
28414: Ks. Suomen Panlkki. Valtiovarain tila.
28415:
28416: Selluloosatehtaat. Ae n :·o 85 toimenpitei·st.ä selluloosa-
28417: tehtaiden työnte.kijäin suojelemiseksi; Työvm. n :o
28418: 3 (am. n :o !!9) .............................. V: 2
28419: 2
28420: 18 Asialuettelo.
28421:
28422: Senaatin vallan laajennus. Hallituksen esitys n :o 9 eri-
28423: näisten a•siain siirtämisestä Suomen senaatin ja
28424: Kenraalilkuvernöörin ratkaistavak.si; Prvm. n:o 9;
28425: Suurvm. n :o 19; Edk :n va.staus . . . . . . . . . . . . . . . . II
28426: Prvm. n :o 12; Edk :n adressi . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
28427:
28428: Siem.envilja. Ks. 11 aatalous.
28429:
28430: Sivistysvaliokunta:
28431: M i et. n: o 1, valtioilvun myöntämistä a~llkuope
28432: tustoiminnan :kehittämiseksi maaseudulla tar'koit-
28433: tavain anomusehdotusten johdosta (am. n :o 1) .. V:2
28434: M' i e t. n: o 2, yleisen kes,kushrjaston ·perusta-
28435: mista ja ·ylläpitämistä tarkoittavan anomusehdo-
28436: tuksen jolhdosta (am. n :o 4) ................. .
28437: M i et. n: o 3, määrärahan myöntämistä yleisten
28438: ·:kirjastoj.cn perustamiseen ja yllälpitämiseen ta.r-
28439: koittavan anomusehdotuksen jo:hdos·ta (am. n :o 6)
28440: M i et. n :o 4, määrärahan myöntämistä kansa-
28441: koululasten ravinto- ja vaatetusavuksi tar'koitta~
28442: vien anomnsehdotusten johdosta (am. n :o 9) ....
28443: M i et. n: o 5, anomusehdotuksen johd·osta, j.oka "
28444: tar.koittaa määrärahan myönfämistä kansantajuis-·
28445: t·en tieteellisten luentojen pitämistä varten maan
28446: eri seuduissa (am. n :·o 13) ................... .
28447: 'M i et. n: o 6, määrärahan :myöntämistä voimis-
28448: te,Jun ja urheilun edistämise'k,si. tar.koittavien ano-
28449: musehdot.usten johdosta (am. n :o 18) ......... .
28450: M i et. n: o 7, määrära,han myöntämi·stä Kansan
28451: Näyttämölle tarkoittavan anomusehdotuksen joh-
28452: dosta (am. n:o 20) .......................... ..
28453: M i et. n: o 8, määrärahan myöntämistä: suomen- "
28454: kie1isen kirjallisuuden edistämiseksi. tarkoittavan
28455: anomnsehdotu•ksen jo:hdosta (am. n :o 2.3) ....... .
28456:
28457: Suomalainen kirjallisuus:
28458: Kertomus sen edistämise•ksi myönn:et:yn maara-
28459: ra•hP.n käyttämistä varten asetetun toi:mi kunnan 1
28460:
28461:
28462: ·toiminnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
28463: Ae n :o 33 määrärahan myöntämisestä suomenkie-
28464: lisen kirja'llisuuden edlstämisek,si; ·Sivm. n :o 8
28465: (am. n :o 23) ................... , ............. ·v: 2
28466: Asia luettelo. 19
28467:
28468:
28469: Suomen Pankki:
28470: Hallituksen esitys n :o 14 valtiolainan ottamisesta
28471: Suomen Pan:kin aseman vahvistamiseksi; Vvm.
28472: n :o 13; Suurvm. n :o 29; Edk :n vastaus . . . . . . . . III
28473: Pvm. Il·:o 4 Suomen Pankille ruplakurssista ai;heu-
28474: tuvista tarppioi•sta; Pvm. n :o 4 a; Edk :n kirjelmä•
28475: Pank1dvalt :ille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
28476: Ks. Pankkivahokunta.
28477:
28478: Suuri valiokunta:
28479: M i et. n: o 1, ha·llituksen esityksen jo!hdosta,
28480: joka sisäiltäii ehdotulksen laiksi eräänlaisen omai-
28481: suuden käytöstä sodan aiikana sekä sodan aiheut-
28482: tamissa poikkeukselli.sissa oloissa; Suurvm. n :o
28483: l a; Edk :n vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
28484: lfiet. n:o 2, hal1ituksenesity,ksenjo,hdostaVe-
28485: näjän .kunsa.Jaisten oi keudesta elinkeinon harjoit-
28486: 1
28487:
28488:
28489: tamiseen Suomessa: Edk :n vastaus ........... .
28490: M i et. n: o 3, hallituksen esityk·sen johdosta,
28491: joka koslkee Suomessa asuvain Venäjän kansalais-
28492: ten kunnal'lisia oi'keuksia; Edk :n va•staus ....... .
28493: M i et. n: o 4, eduskuntaesityks.en johdosta, joka
28494: sisältää ehdotu•ksen laik,si bh:lakunnankärädiä ,kos-
28495: 'kevi·en määi"äysten muuttamisesta (em. n :o 1);
28496: Edk :n ·päättämä lakiehdotus ·. . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1
28497: -M i et. n: o 5, eduslkuntaesHyksen johdosta, joka
28498: sisältiiä ehdotuksen osuustoimintalain 19 § :n
28499: muuttamisesta; Suurvm. n :o 5 a ............. .
28500: M i et. n: o 6, rduskuntaesityiksen jo1hdosta, joka
28501: tarkoittaa oikeudenkäymis.lmaren 15 luvun 2 ja
28502: 9 § :n muuttamista ( em. n :o 3); Edk :n päättämä
28503: laildehdotus ................................. .
28504: M i et. n: o 7, Eduskuntaesityksen johdosta, j01ka
28505: sisältää e:hdotn,ksen rikO'shin 10 luvun l ja 2 § :n
28506: kumoamisesta sekä 3 ja 4 § :n muuttamisesta (em.
28507: n :o 4); E(lk :n päättäimä lalkie,hdotus ........... .
28508: l\{ i et. n: o 8, eduskuntae.sityksen joihdosta, jalka
28509: ko·skee nlosotto<lain 4 luvun 5, 6 ja 7 § :n sekä sa-
28510: notun •lain voimaail'panemisesta annetun a·setuksen
28511: 27 §:n muuttami~ta (em. n:o 6); Edk:n päättämät
28512: la.kiehdo-tuks.et .............................. .
28513: l\1[ i et. n: o !.l, edns,kuntaesityk•sen johdosta, joka
28514: sisältää ehdotuksen iku·olrmanrangaistruksen '))Ois-
28515: tamisestil (cm. n :o S); Edk :n päättämä anomus ..
28516: 20 A;;ial uetteloo
28517:
28518: M: i e to n: o 10, hallituksen esityksen johdosta,
28519: jo'ka sisältiiii ehdotuksen laiksi Valtiopäiväjärjes-
28520: tyksen 32, Hi ja 51 § :n muuttamisesta; Edk :n
28521: vastaus 0 o
28522: 0 0 0 0 0 0 I 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
28523:
28524:
28525:
28526:
28527: M i et. n: o 11, eduskuntaesityksen johdo-sta, joka
28528: sisäHää ehdotwksen laiksi kahdeksantunnin työ-
28529: ajasta; Sumvmo n :o 11 a ~emo n :o 7); Edk :n päät-
28530: tämä lakiehdotus o o o o o o o o o o o o o o o o o o oo o o o o oo o o o V: 1
28531: Mieto n: o 12, hal'lituksen esityksen jol1dosta,
28532: joka sisiiltää ehdotuksen lai,ksi mooseksenuskolfli-
28533: sista Suomessa ja laiksi Oikeudenkäymiskaaren
28534: 17 luvun 7 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi;
28535: Edk :n vastaus o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o II 0 0 0 0
28536:
28537:
28538:
28539:
28540: l\{ i e to n: o 13, hallituksen esityksen johdosta,
28541: erinäisten valtiopäivätöitä koskevain Valtio>päivii-
28542: järje.styksen säännösten muuttamisesta ja täyden-
28543: tämisestä; Edk :n vastaus o o o oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
28544:
28545:
28546:
28547:
28548: M i e to n: o 14, .haJ.lituksen esity.ksen johdosta,
28549: joka sisältää e 1hdotu'ksen •laiksi eduskunnan .oikeu-
28550: desta tarkastaa 'hallituksenjäsenten vir'ka tointen
28551: lainmukaisuutta; Suurvmo n :o 14 a; Edk :n vss-
28552: tams 0 0 0 0 oo o o o o o oo o o o o o
28553: 0 0 0 0 o o o o o o oo l
28554: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
28555:
28556:
28557:
28558:
28559: :M: i e to n: o 15, eduskuntaesityksen jO'hdosta, joka
28560: sisältää ehdotuksen 19 päivänä joulwkuuta 1889
28561: annetun rangaistuksen täytä.ntöönpanoa koskevan
28562: asetuksen 4 luvun 2 § :n muuttamisesta (emo n :o
28563: 9); Edk :n päättämä lakiehdotus o o o o o o o o o o o V: 1 0 0 0 0 0
28564:
28565:
28566:
28567:
28568: Mieto n: o lfl, eduskuntaesityksen jo·hdosta, joka
28569: tar1koittaa erinäisten ;pykälien muuttamista 15 1päi-·
28570: vänä tammikuuta 191'5 annetussa eräänlaatuisten
28571: yhtiöiden ja yhdistysten maanhankintaoikeutta·
28572: koskevassa a.setukse.ssa (e.rno n :o 10); Edk :n päät-
28573: tä·mä anon1us o o o. o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o oo o o o
28574: 0 0
28575:
28576:
28577:
28578:
28579: :Mieto n: o 17, kunnallisen hinsäädännön uudis-
28580: tamista tarkoittavan eduskuntaesityk,sen johdosta
28581: (emo n :o 5); Edk :n ,päättämät lakiehdotukset o o
28582: Mieto n: O· 18, ha.Jlituksen esityiksen johdo•sta,
28583: joka .sisältää selity.ksen asetulkseen 12 p :ltä maa-
28584: lisko 1909 samana päivänä annetun, torpan, lam-
28585: •puotitilan ja mäkituva-alueen vuo:krausta .koske-
28586: van a·setuk•s.en soveltamisesta aikaisemmin synty-
28587: ne.isiin vuo,krasuhteisiin; Edk :n vastaus o o oo o o o o II
28588: Mieto n: o 19, haUituksen esityksen johdosta,
28589: joka sisältää ehdotuksen lairksi erinäisten asiain
28590: siirtäilllis.estä Suomen ·Senaatin ja 'kenraalikuver-
28591: nöörin rat'kaistavaksi; Edk :n vastaus o oo o o o o o o o
28592: Asialuettelo. 21
28593:
28594: M i et. n: o 20, ha llituksen esityk·sen johdo.sta,
28595: 1
28596:
28597:
28598: joka sisältää ehdotuksen laiksi y;hdistyksistä;
28599: Suurvm. n :o 20 a; Edk :n vastaus . . . . . . . . . . . . . . III
28600: M i et. n: o 21, hallituksen esity:ksen jo:hdosta,
28601: joka koskee erinäisten sodan ajaksi hallinnollista
28602: tietä säädettyjen verojen jatkamista vuoden 1917
28603: lo.ppuun; Edk :n vastaus ..................... .
28604: ~f i e t. n: o 22, hallituiks:en esityksen joihdosta.,
28605: jo:ka koskee erinäisten sodan ajaksi hallinnollista
28606: tietä säädettyjen verojen jatkamista vuoden 1'91:7
28607: loJYtmun (Pääoma- ja ku:ponkisuostunta) ....... .
28608: M i et. n: o 23, haUitu'ksen esityksen johdosta,
28609: .ioka :koskee erinfi.isten sodan ajaksi hallinnollista
28610: tietä säädettyjen verojen jatkamista vuoden 1917
28611: loppuun (Leimasuostunta) ................... .
28612: _N[ i et. n: o 24, hallitu:ksen e·sityksen johdosta,
28613: jo.ka koslkee erinäisten sodan ajaksi hallinno:llista
28614: tietä säädettyjen verojen jatkamista vuoden 1:917
28615: lo:ppuun (Paloviinavero) ..................... .
28616: M i et. n: o 25, hallituksen esityksen johdo·sta,
28617: joka koskee erin~iisten •sodan ajaksi ha1linnollista
28618: tietä säädettyjen verojen jatkamista vuoden 1917
28619: lo·ppuun (Kiinnityslainasuostunta) ............ .
28620: M i et. ·n: o 2·6, ha:llituksen esityksen jo:hdosta,
28621: joka sisähää ehdotuksen laiksi Korkeimmas•ta Oi-
28622: keudesta; Suurvm. n :o 26 a; Edk :n va·sta us . . . . II
28623: M i et. n: o 27, hallituk:sen esityksen jo:hdosta,
28624: joka koskee valtiolainan ottamista Venäjän ja
28625: Suomen välisen rahan vai:hdon järjestelyä varten;
28626: Ed'k :n vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IH
28627: M i et. n: o 28, ·ha:llituk:sen es.ityksen johdosta,
28628: joka sisältää e1hdotuksen la~ksi Korkeimmasta Ha'l-
28629: linto-oikeudesta; Suurvm. n :o 38 a; Edk :n vastaus II
28630: M i et. n: o 29, haillituksen esity·ksen jo·hdosta,
28631: joka ko·s.kee va:Itiolainan ottamista :Suomen Pankin
28632: aseman vahvistamiseksi; Edk :n va-staus . . . . . . . . III
28633: M i et. n: o 30, hallituksen esityksen johdosta,
28634: jo!ka koskee valtiolainan ottamista kul'kulaitosra-
28635: haston tarpeisiin; Edk :n vastaus ............. .
28636: M i e: t. n: o 3l, eduskuntaesityk,sen johdo:sta, joika
28637: sisältää ehdotu·ksen asetuks·eksi moo.se:ksen- ja :mu-
28638: hametinuskolaisten todistuksista ( em. n :o 12) .. V: 1
28639:
28640: Säästöpankki. Hallituksen esity:s n :o 18 laik,si säästöpan-
28641: •keista; Edk :n vac;taus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III
28642: 22 Asialuettelo
28643:
28644: 'l'alousvaliokunta:
28645: 11 i e to n: o l, hallituksen esityiksen jo.hdosta,
28646: joka koskee Venäjän kansalaisten oikeutta elin-
28647: keinon harjoittamiseen Su·omessa; 'Suurvmo n :o 2;
28648: Edok :n va.sta,us o o o
28649: 0 0 o 0 0 o 0 0 I
28650: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
28651:
28652:
28653:
28654:
28655: 1! i e to n: o 2, hallitnksen esityksen johdosta,
28656: joka koskee Suomessa asuvain Venäjän !kansalais-
28657: ten Jmnnallisia oikeuksia; Suurvmo n :o 3; Edk :n
28658: vastau~ oooo oo o o o o
28659: "
28660: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
28661:
28662:
28663:
28664:
28665: M i et. n: o 3, mätirära<ha n myöntämistä keu'hko-
28666: tautiparantohn perustamista va.rten 1Satakuntaan
28667: koskevan anomusehdotuksen johdosta (amo n:o 2-) V: 2
28668: Mieto n: o 4, ano.nmsehdotuksen johdosta, joka
28669: 1ws,kee varojen myöntämistä mieli8airaEihoidon
28670: edistämiseksi (amo n :o 7) o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
28671:
28672:
28673:
28674:
28675: M i e to n: ·O 5, anomusehdotuksen jo1hdosta, joka
28676: tarkoittaa vesioikeuslainsäädäntömme 'kehittämis-
28677: tä siihen suuntaan, että yhteiskunnaHe turvattai-
28678: siin entistä ,suurempi mahdol>lisuus huolehtia vesi-
28679: voiman käyttiimi~een liitty•vistä yleisistä eduista
28680: (amo n :o 11); Ed•k :n anomus oo o o o o o o oo o o oo o 0 0 0
28681:
28682:
28683:
28684:
28685: Mieto n: o 6, anDmusehdotuksen jo,hdosta, joka
28686: tarkoittaa varojen hankkimista kuntain maanhan-
28687: kinnan edistämiseksi (amo n :o 14) o o o o o oo o oo 0 0 0 0
28688:
28689:
28690:
28691:
28692: Mieto n: o 7, eduskuntaesityksen johdosta, jolka
28693: tarkoittaa erinäi,sten pykälien muuttamista 15 .p :nä
28694: tammi<k. 1915 annetus·sa eräänlaist·en yhtiöiden ja
28695: yhdistystc:n maanhankintaoikeutta koskevassa ase-
28696: tuksessa; Suurvmo n :o 16 (emo n :o 10); Edk :n
28697: pä·ättämä anomus o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o V:1
28698: 0 0 0 0 0 0
28699:
28700:
28701:
28702:
28703: 'feoslaina. Ee n :o 8 sisältävä ehdotuksen asetukse~k,si
28704: teoslainakiinnity:kgestä Lvmo n :o 13 (elillo n :.o 11)
28705:
28706: Torpan Yo m. vuokra:
28707: 1914 v:n va.JtiO'päivillä lepäämään 'hyväksytty esi-
28708: tys maanvuo1kraolojen järjestämisestä; Mtvmo n :o
28709: l; Edk :n kirjelmä o ooo oo o o o o o o o
28710: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 I
28711: HaHituksen esitys n :o :U laiksi sisältävä selityksen
28712: asetukseen 12 pä'ivältä maaliskuuta 1909 samana:
28713: päivänä annetun, tor,pan, 1ampuo.titilan ja mäki-
28714: tupa-wlueen vuo:krausta kos'kevan asetuksen sovel-
28715: tamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhtei-
28716: siin; 1HYmo n :o 4; Snurvmo n :o 1.8; Edk :n vastaus II
28717: Korvausta erinäisiHe torppareille, lampuodeille ja·
28718: mäkitu:palais.i!Ue, jotka ovat häädetyt sen johdosta
28719: että v. 1909 vwhvistettu maanvuokra-asetus viiväs-·
28720: tyi, tartkoittava Ae n :o 80; Mtvm. n :o 2 (am. n :o 3) V: 2
28721:
28722: 'l'yösuunnitelma. Puhemiesneuvo·ston ehdotus työsuunni-
28723: telma1ksi täysi-istuntoja ja valiokuntia vaxten . . . . IV
28724:
28725: Työttömyys. Ae n :o 106 toimenpiteisiin ryhtymisestäJ
28726: työttömyyden johdosta; Työvm. n :o 4 (am. n :o
28727: 31); Ed1k :n kirj.el.mä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
28728:
28729: Työväenasiain valioimu ta:
28730: ll.f i et. n: o 1, eduskuntaesityksen johdosta, joka
28731: sisältää ehdotuksen lai'ksi kahdeksan tunnin työ-
28732: ajasta; Suurvm. n :o 11 ja 11 a (em. n :o 7); Edk :n
28733: pää<ttämä lakiehdotus ........................ . V: 1
28734: 1I i et. n: o 2, kotiteollisuus ja vaatetustyö·läis-
28735: ten työoloja ko8kevain anomusehdotusten jo,hdosta·
28736: (am. n :o 19) ;.Edk :n päättämä anomus ......... . V: 2
28737: M i et. n: o 3, seltluloosatehtaiden työntekijäin
28738: suojelemista kos•kevan anomusehdotuksen jo:hdo·Bta
28739: (am. n :o 29) ............................... .
28740: M i e t. n: o 4, anomuse'hdotll'ksen johdosta, joka
28741: tarkoittaa toimenpiteisiin. r~'htymistä työttömyy-
28742: den varalta (am. n :o 31); Edk :n kirjelmä ..... .
28743: "
28744: Ulosottolaki. Ee n :o 1 sisältävä ehdotuksen a) asetuik-
28745: ;;eksi ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 § :n muuttami-
28746: sesta ja b) asetukseksi ulosottolain voimaanpane-
28747: mis.esta annetun a•setU;ksen 27 § :n muuttamisesta;·
28748: Lvm. ·n :o 5; 1Suurvm. n :o 8 (em. n :o 6); E.dk :n
28749: päättämät lakiehdotukset .................... . V: J
28750:
28751: Urheilu. Ae n :o 54 ja 55 määrärra:hojen myöntämisestä
28752: Eitkunto1harjoitusten edistämiseksi •sekä Suomen
28753: V·oimistelu- ja Urheiluliitolle; Sivm. n:o 6 (am. n:o
28754: 18) .......................................... V: 2
28755:
28756: Uskontorikokset. Ec n :o 6 si,sätltävä ehdotuksen asetuk-
28757: seksi ri-koslain 10 luvun l ja 2 § :n kumoamisesta
28758: sekä 3 ja 4 § :n mu.utta.misesta; Lvm. n :o. 3;
28759: Suurvm. n :o 7 (em. n :o 4); Edk :n päättämä laki-
28760: ehdotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1
28761: 24 Asia luettelo.
28762:
28763: Vaaliliitot. Ae n :o 2 eduskuntavaaleista voimas·saolevain
28764: lainmääräysten muuttamisesta sellaisi>ksi, että eri
28765: vaalipiirien samaan puoluees.een kuuluvat vaa.Iilii-
28766: tot voivat yhtyä koko maan :käsittäväksi vaali-lii-
28767: toksi; Prvm. ·n :o 1.1 (am. n :o 28) ........... . V: 2
28768:
28769: Vaatetustyöväki. Ae n :o 86 tilastolHsen tutkimuksen toi-
28770: mittami,sesta vaatetustyöläi.sten työoloista; Työvm.
28771: n :o 2 ( am. n :o :1_:9); Edk :n päättämä anomus ....
28772: "
28773: Vaivaishoito. Ae n :o 18 e.sity:ksen antamisesta köyhäin-
28774: hoitolainsäädännön uudistamisesta; Kunnvm. n :o•
28775: 3 (am. n:o 26) .............................. .
28776:
28777: Valtalaki. Ks. Senaatin vaUan laajennus.
28778:
28779: Valtiolaina. Ks. Kulkuhitosra.hasto. Ruplan kurs.si. Suo-
28780: men Pankki.
28781:
28782: Valtiopäiväjärjestys:
28783: Hallituksen esitys n ;.o 10 laiksi V. J :n erinäisten
28784: valtio·päivätyötä ko·skevien ·säännösten muuttami-
28785: sesta ja täydentämisestä sC~kii vaalilain 37 § :n
28786: muuttamisesta; .Prvm. n :o 6; Suurvm. n :o 13;
28787: Edk :n vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
28788: Ehdotuksen lai:ksi V. J :n 32, 46 ja 51 § :n muutta-
28789: misesta, sisältävä ha<llitu•ksen esitys n :o 5; Prvm.
28790: n :o 5; Suurvm. n :o 10; Edk :n vastaus . . . . . . . . . . I
28791:
28792: V altiovarain tila:
28793: Vvm. n :o 1 kurssit.appioiden johdosta, joita Suo-
28794: men valtiovarasto vuodesta 19l4 .lähtien on kärsi-
28795: nyt erinäisten Venäjän rahas.sa ta:pahtuneiden suo-
28796: rituRten takia; Edk :n kirje1mä . . . . . . . . . . . . . . . . IV
28797: Vvm. n :o 5 Suomen rautateiden matkustajilta ny-
28798: kyisen sodan ai1kana Venäläisen ;punaisen ristin
28799: YJhdistykselle kannettavan veron poistamisesta;
28800: Edk :n kirjelmä ............................. .
28801:
28802: Valtiovarainvaliokunta:
28803: M i et. n: o 1, knrssitarppioiden johdosta, joita
28804: Suomen valtio,·a rasto vuodesta 1914 läihtien on
28805: k'äitsinyt eri:t:räisten Yenäjä:n rahassa tapahtunei-
28806: deli suorit'tl'ste:rl takia; Ed'k:n:'kil_,j~Imä· ......... ·. IV
28807: M i e t. n: o 2, a;pura'han myöntäTnistii Hklsi:n:.gi~
28808: Palv~lijata'rkodi.tle koskevan anomu,sehdotu1kse·n
28809: johdb·sta: (a\n. n :o' 5) .. ·..... ·... .-.. ., .... ·. . . . . . . . V: 2
28810: :M iet. n: o 3, sen kertomuksen johdosta, jonka
28811: lääketieteenlisensiaatti Herman Frithiof Antellin
28812: testamenttaamia kokoelmia ja rahavaroja hoita-
28813: maan asetettu v.a~tuuskunta on: vuosilta :lr913, 1914
28814: ja 1915 1Suomen eduskunnarlle antanut; Edk :n kir-
28815: je1mät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
28816: M ie t. n: o 4, ma.aikauppaveron: lakkauttamista'
28817: k9skevan a·nomusehdotuksen johdosta (am. n :o i•2) V: 2
28818: M i et. n: o 5, Suomen rautateiden mat•ku.stajilta
28819: nykyisen s·odan aikana venä·läisen punaisen ristin
28820: yJJ.disty;kseHe kannettavan veron poistamisesta;
28821: Edk :n kirjelmä ............................. . IV
28822: M i flti;. n :o .6, hallituksen esity:ksenjohdo.sta, joka
28823: ko:,~ee erinäisten sodan ajaksi halEnnoLlista tietä
28824: säädettyjen verojen jatkamis·ta vuoden 1917 lop-
28825: ·puun; Suurvm. n :o 21; Edk :n vastaus ......... . III
28826: M i et. n: o 7, hallitulksen esityksen n :o 16 jo11-
28827: dosta, joka ·koskee erinäisten sodan ajaksi hallin-
28828: nollista tietä säädettytien verojen jatkami•sta vuo-
28829: den 19-17 lop,puun (Pääoma- ja kurponkisuostunta);
28830: Suurvm. n :o 22 ............................. .
28831: M i et. n: O· 8, rhalli:tuksen esityiksen (n :o 16) joh- "
28832: dosta, joka· :koskee erinäisten sodan aja,ksi ·hallin-
28833: nollista tietä säädettyjen verojen jatkamista vuo-
28834: den 1917 lop.puun (Leimasuostunta); Suurvm.
28835: n:o 23 ....................... , : . ............ .
28836: :M i et. l1: o 9, harllituksen esityk·sen johdosta, "
28837: joka kos•kee erinäisten sodan ajaksi hallinnollista
28838: tietä •Säädettyjen verojen jatkamista vuoden :1_g{7
28839: Jo•ppuun ( Paloviinavero); ,Suurvm. n :o 24 ..... . •
28840: }{ i et. n: o 10, hallituksen esityksen johdosta, "
28841: joka 'koskee erinäisten sodan ajaiksi haHinnollista·
28842: tietä säädettyjen verojen .jatkamista vuoden 1917
28843: lop·puuri (Kiinni-tyslainarSuostunta); Suurvm. n :o
28844: 25 ......................................... .
28845: M i et. n: o 11, hallituksen esityksen johdosta, "
28846: jo:ka koskee valtiolainan ottamista Venädän ja ,suo-
28847: inen välis-en rahan vaihdon dliirjestämistä varten;
28848: Suurvm. ri. :o 37; Edk :n vastaus .......... ; ... :.
28849: "
28850: :M i et. n: o 1'2-, va•paaolippujen myöntämi.sestä va1l-
28851: tionrauta•teiHä· Eduskunnan jäsenille (am. n :o 27)';
28852: Edk :n, kirjelmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Y : 2
28853: M i e t. n: o 13, hallituksen esityksen ,j()(hdosta,
28854: joka kos!kee valtiolainan ottami.sta Suomen Pankin
28855: aseman vahvistamiseksi; Suurvm. n :o· 29; Ed<k :n
28856: vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III
28857: M i et. n: o 14, haUituksen esityksen jotb.do.sta,
28858: joka !koskee valtiolainan ottam1sta. :kuJkulaitosra-
28859: ha:ston tarpeisiin; Suurvm. n :o 30; Edk :n vastaus
28860: M i et. n: o 15, anomusehdotuk·sen jo:hdo'Sta, joka
28861: :ko.sJwe toimenpiteitä Helsingin miliisilakon lopet-
28862: t.amiseksi (am. n :o 30); Ed!k:n kirjelmä ........ V: 2
28863: M i e t. 11: o 16, •suurten tulojen veroa <kos•kevan
28864: hallituksen esityksen johdosta; Edk :n va•staus . . IH
28865: Kirjelmä koskeva eduskuntatalon tar:peen tyydyt-
28866: tämistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
28867:
28868: Vankeinhoito. Ae n :o 16 toimenpiteistä Esätyn tarka.s-
28869: tuksen ja va.lvonnan aikaansaamiseksi vankeinhoi-
28870: dossa; Lvm. n:o 10 (am. n:o 2t) .............. V: 2
28871: Ae n:o 1'7 toimenpiteistä työ- ja .pakkotyölaitok·sen
28872: perustamiseksi; lRm. n :o 11 (a:m. 11 :o 2:2) ..... .
28873:
28874: Vapaalippu. Ks. Rautatie.
28875:
28876: Vastuunalaisuus. Ks. Hallituksen jäsen.
28877:
28878: Venäläisten oikeudet:
28879: Ha.Uitu:ks·en esitys n :o 1 Venäjän kansalaisten oi-
28880: keudesta elinkeinon harjoittamiseen Suomessa;
28881: Tvm. ·n :o 1; Suurvm. n :o 2; Edk :n vastau•s . . . . I
28882: Hallituksen esity•s n :o 2 Venäjän .kansalaisten kun-
28883: • naUisist.a oi'keuksista; Tvm. n :o 2; Suu.rvm. n :o 3;
28884: Edk :n vastaus .............................. .
28885:
28886: Verotus:
28887: Hallituksen esity.s n !'0 16 erinäi,sten sodan ajaksi
28888: hallinnollista tietä säädettyjen verojen jatkami-
28889: sesta vuoden 1917 loppuun; Vvm. n:o 6; Suurv.m.
28890: n :o 21 ; Edk :n vasta.us . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IIl
28891: Ks. Pääoma-' ja· kupon'kisuost•unta·. Leimasuostunta.
28892: P aioviina vero. K i innitysla,inasuostunta..
28893: 1 ..
28894:
28895:
28896:
28897: Asialuettelo. 27
28898:
28899:
28900: Hallituksen esitys n :o 17 suurten tul()ljen verosta;
28901: Yvm. n :o 16; Edk :n vastaus ...... , .......... . III
28902: Ae n :o 21 maaikauppaveron lakkauttamisesta;
28903: Vvm. n :o 4 (am. n:o 1'2) ..................... . V .') ....
28904: Vesioikeus. Ae n :o 2r2 vesioike,uslainsäädännön kehHtä-
28905: misestä siihen suuntaan että yhteiskunna.He taat-
28906: "taisiin entistä suurempi mahdoLlisuus huolehtia
28907: vesi•voiman rkäyttämiseen liittyvistä julkisista
28908: eduista; Tvm. n :o 5 (am. n :o 11); Edk :n päättämä
28909: anomus .... ·................................. .
28910:
28911: Voimistelu. K'l. Urheilu.
28912:
28913: Välikysymysoikeus. Ks. Valtiopäiväjärjestys.
28914:
28915: Yhdistys. HalEtuksen esitys n :o 1·5 yhdistyksiä koske-
28916: vaksi laiksi; Lvm. n :o 12; Suurvm. n :o 20 ja 20 a;
28917: ~.dk:n vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . JII
28918: r
28919:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025