Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1918_I | ASK_1918_II | ASK_1918_III | ASK_1918_IV_V | ASK_1918_ylim_vp | HAK_1918 | HAK_1918_ylim_vp | Liite_1918 | PTK_1918 | PTK_1918_ylim_vp |

1:    YLIMÄÄRÄISET .
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4:             1918
5: 
6: 
7:   ASIAKIRJAT
8: 
9: 
10: 
11: 
12:        HELSINGISSÄ, 1918
13:   SUOMEN SENAATIN KIRJAP.uNOSSA
14:     1
15:     1
16:      1
17:       1
18:       1
19:        1
20:         1
21:         1
22:          1
23:          1
24:           1
25: •          1
26:            1
27:             1
28:              1
29:              1
30:               1
31:               1
32:                1
33:                1
34:                 1
35:                  1
36:                         Sisällys.
37: 
38:    Hallituksen esitys N :o 1 Suomen Hallitusmuodoksi.
39:    Perustuslakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 2.
40:    Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 2.
41:    Suomen Eduskunnan vastaus.
42: 
43:    Hallituksen esitys N :o 2 laiksi edustajanpalkkiosta vuoden
44: 1918 ylimääräisillä valtiopäivillä.
45:    PerustuslaJkivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 1.
46:    Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 1.
47:    Suomen Eduskunnan vastaus.
48: 
49:     Suomen EdnstkuDJIDa1le. (Suomen rSenaatin ilmoitus edus-
50: kunnalle valmistavista toimenpiteistä kuninkaanvaalia varten.)
51:     Suomen Eduskunnan julistus toimittamansa kuninkaanvaa-
52: lin johdosta.
53: 
54:    Suomen Eduskunnan Päätös.
55:             1918. -   Ylimääräiset V aitiopäivät N :o 1.
56: 
57: 
58: 
59: 
60:                   Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
61:               Suomen Hallitusmuodoksi.
62:     Hallitus on viime koossaolleelle Eduskunnalle antanut.
63: esityksen Suomen Hallitusmuodoksi ja on Eduskunta sen joh-
64: dosta hyväksynyt ehdotuksen Suomen Hallitusmuodoksi ja
65: laiksi Suomen uuden Hallitusmuodon voimaanpanemis.esta,
66: sellaisina kuin Eduskunta on ne toisessa käsittelyssä päättä-
67: nyt, jätettäviksi lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jäl-
68: jestä kokoontuviin valtiopäiviin.
69:     Koska Hallituksen mielestä olisi tärkeätä, että uusi
70: Hallitusmuoto tulisi säädetyksi, enn-enkuin Eduskunta ryh-
71: tyy kuningassukua valtakunnalle valitsemaan, on Hallitus,
72: toivossa että Eduskunta voisi yhtyä uu9.esta Hallitusmuo-
73: dosta, katsonut vdvollisuudekseen antaa Eduskunnalle tilai-
74: suuden uudestaan harkita asiaa. 'l'ässä esityksessä on huo-
75: mioonotettu eräitä muutoksia, jotka Eduskunta t-eki Halli-
76: tuksen esitykse-en, minkä ohella aikaisemman esityksen 1, 13,
77: 19, 57 ja 65 § :ää.n on tehty asiallisia sekä 7 §:ään, ,joka
78: vastaa aikaisemman esityksen 6 § :n 2 momenttia, ynnä 34,
79: 3·8 ja 55 § :ään muodollisia muutoksia.
80:     Ehdotus, joka nyt annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi,
81: on näin kuuluva:
82: 
83: 
84: 3959---18
85:  2                          N:o 1
86: 
87: 
88:                Suomen Hallitusmuoto.
89:     Koska, sen jälkeen kuin Suomi on tullut riippumatto-
90: maksi, täysivaltaiseksi valtioksi, on havaittu tarpeelli&eksi
91: kehittää ja vakaanm1ttaa maan valtiosääntöä uusilla perustus-
92: lainsäännöksillä, jotka takaavat hallitusvallalle tarpeellista
93: voimaa ja lujuutta, laajentavat kansaneduskunnan oikeuksia
94: ja turvaavat kansalaisten oikeutta ja. lainalaista vapautta,
95: vahvistetaan täten, Suomen Eduskunnan päätöksen mukai-
96: sesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun
97: Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, seuraava
98: Hallitusmuoto Suomelle.
99: 
100:                            1 §.
101:      Suomi on täysivaltainen, perustuslaillinen kuningas-
102: kunta. Kuninkuus on perinnöllinen &en mukaan kuin erityi-
103: s·essä laissa säädetään.
104: 
105:                           2 §.
106:     Valtakunta on jakamaton. Sen rajoja ei v·oida muuttaa
107: muulla tavoin kuin kuninkaan ja eduS'kunnan yhtäpitävällä
108: päätöksellä.
109:                           3 §.
110:     Toimeenpaneva valta on kuninkaalla.
111:     Lainsäädäntövalta on kuninkaalla ja eduskunnalla yh-
112: teisesti.
113:     Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
114: 
115:                             4 §.
116:      Kuningas älhöön samalla olko toisen valtion ha.llitsija.na.
117: 
118:                             5 §.
119:      Kuninkaan tulee tunnustaa evankelista uskonoppia.
120:                            N:o 1                        3
121: 
122:                             6 §.
123:     Kuninkaan tulee oikeutta ja totuutta vahvistaa, rakastaa
124: ja edistää, mutta nurjuutta ja vääryyttä estää ja kieltää.
125: 
126:                            7 §.
127:    Kuningas on, valtion päärniehenä, pidettävä kunniassa ,Ja
128: arvossa. Syytettä häntä vastaan ei voi nostaa.
129: 
130:                            8 §.
131:    Hallitukseen astuessaan antaa kuningas Suomen_kansalle
132: vakuutuksen maan valtiosäännön ja lakien voimassapitä-
133: misestä.
134: 
135:                             9 §.
136:     Kuninkaan tulee hallita valtakuntaa tämän hallitusmuo-
137: don ja maan muiden lakien mukaan. Apuna kuninkaalla
138: hallituksessa on valtioneuvosto.
139: 
140:                            10 §.
141:     Kuninkaalle tuleva vuotuinen määräraha vahvistetaan
142: kuninkaan halliiuskaudeksi, älköönkäsitä muut.ettako muulla
143: tavoin kuin kuninkaan ja eduskunnan yhtäpitävällä pää-
144: töksellä.
145: 
146:                           11 §.
147:    Kuninkaan vallan käyttämisestä, jos kuningas oleskelee
148: ulkomailla tai sairauden takia on estetty hallitusta hoita-
149: masta, sekä hoihajahallituksesta kuninkaan a.laikäisyyden
150: aikana ovat voimassa erityiset perustuslainsäännökset.
151: 
152:                          12 §.
153:    Kuningas älköön eduskunnan suostumuksetta oleskelko
154: ulkomailla kauempaa aikaa kuin kuusi kuuka,utta.
155:       4                         N:o 1
156: 
157:                                13 §,
158:        .Jos mm tapahtuisi, että koko kuningassuku loppuisi,
159:     hoitakoon valtion-euvosto hallitusta kunnes eduskunta, joka
160:     viipymättä on kokoonkutsutta va, on valinnut uuden kunin-
161:     kaan.
162: 
163:                                 14 §.
164:         Valtion-euvoston muodostaa pääminist-eri Ja tarpooUin-en
165:     luku minister-eitä.
166:         Valtioneuvoston jäs2niksi kutsuu kuningas rehellisiksi Ja
167:     taitaviksi tunnettuja syntyperäisiä Suomen kansalaisia.
168:         Kuningassuvun jäsen älköön kuuluko valtioneuvostoon.
169:     Kruununperillin-en saakoon kuitenkin ilman äänioikeutta
170:     ottaa osaa valtioneuvoston istuntoihin.
171: 
172: 
173:                                 15 §.
174:         Valtion-euvostossa on niin monta osastoa, kuin eri hai-
175:     linnonhaaroihin kuuluvia asioita varten on tarpeen. Kussa-
176:     kin osastossa on päällikkönä ministmi.
177:         Osastojen lukumäärä ja yleinen toimiala vahvistetaan
178:     lain kautta, mutta tarkempia sliännöksiä asiain jaosta osas-
179:     tojen kesken sekä valtiom:uvoston muusta järjestysmuodosta
180:     annetaan asetuksella.
181: 
182: 
183:                                   16 §.
184:          Erittäin tärkeistä asioista tekee kuningas päätöksensä
185:     valtioneuvostossa sen minishTin ·esittelystä, jonka osastoon
186:     asia kuuluu. ·Sellaisia asioita ovat: kysymykset lainsäädän-
187:     nöstä, asetusten antamisesta, eduskunnan kutsumisesta yli-
188:     määräisille valtiopäiville, uusi·en edustajanvaalien toimitetta-
189:     vaksi määräämisestä, uusitm virkakuntien perustamisesta, 82
190:     § :ssä mainitut nimitysasia.t, kysymykset sodasta ja rauhasta
191: 
192: 
193: •
194:                             N:o 1                           5
195: 
196: s€kä sopimuksista ulkovaltoj€n kanssa ;ynnä. muut. Tässä tar-
197: koitettuja asioita, käsiteltäessä on mikäli mahdollista kaikkien
198: valtioneuvoston jäs€nt€n, mutta joka tapauksessa vähintään
199: viiden, oltava saapuvilla.
200:     Minut kuninkaan ratkaistavat asiat esitteloo hänelle
201: asianomainen ministeri kahden muun valtioneuv·oston jäse-
202: nen läsnä ollessa.
203:     Erinäisten sotilasasiain esittelystä säädetään erikseen.
204: 
205:                              17 §.
206:     Kuninkaan päätöks€t ovat, paitsi sotilaskäskyasioissa,
207: voimaan tullakseen kuninkaan allekirjoifettavat ja .sen mi-
208: nisterin varmennettavat, joka on asian esitellyt. ~r os •päätös
209: koskee koko valhonem:ostoa, varmentaa sen valtioneuvoston
210: esittelijä.
211:     Se joka on varmentanut kuninkaan päätiJksen, vastaa
212: siitä että toimituskirja päätöksestä on oikea.
213: 
214:                              18 §.
215:     Jos ministeri havaitsee kuninkaan päätöksen olevan
216: lainvastaisen, on hänen siitä nimenomaisesti huomautettava.
217: Jos päätös olisi vastoin perustuslakia, on ministeri oikeutettu
218: ja velvollinen kieltäytymään sitä varmentamasta.
219: 
220:                              19 §.
221:    Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää kuningas, kui-
222: tenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat edus-
223: kunnankin hyväks;yttävät, mikäli ne sisältävät säännöksiä,
224: jotka valtiosäännön mukaan sitä vaativat.
225:     Kuningas älköön alkako hyökkäyssotaa ilman eduskun-
226: nan suostumusta. Rauhansopimukseen tarvitaan eduskun-
227: nan hyväksymintm.
228:   6                         N:o 1
229: 
230:     Kaikki tiedonannot ulkovalloille tai Suomen lähettiläille
231: ulkomailla ovat toimitettavat sen ministerin kautta, jonka
232: osastoon ulkoasiat kuuluvat.
233: 
234:                             20 §.
235:      Kuninkaalla on Suomen sotavoiman ylin päällikkyys.
236:     Ne asiat, jotka kuninkaalle ylimpänä päällikkönä vä-
237: littömästi kuuluvat, ratkaisee kuningas asianomaisen osas-
238: ton päällikön läsnäollessa. Viimemainitun tulee niistä lau-
239: sua mielensä sekä, milloin hän on toista mieltä kuin kuningas,
240: merkityltää se pöytäkirjaan; C'rityisen tärkeissä asioissa ke-
241: hoittakoon osaston .päällikkö silloin kuningasta antamaan
242: asian sotaneuvoston lausuntoon ja siihen kutsumaan kaksi
243: tai u.~eampia korkramJ'ia ~otilasviranomaisia.
244: 
245:                             21 §.
246:    Kuningas vo1 :yksityisissä tapauksissa, saatuansa lau-
247: sunnon korkeimmalta oikeudelta, armoa antamalla kumota
248: ranga.istuksen tahi lieventää sitä. Hallituksen jäsenen ar-
249: mahtamisesta noudatettakoon kuitenkin mitä siiitä on erik-
250: sem säädetty. Yleistä armahdusta älköön annettako muut,en
251: kuin erityisellä lailla.
252:    Kuninkaalla on myös oikeus suoda vapautusta lain sään-
253: nöksistä niissä tapauksissa, joissa oikeus sellaisen erivapauden
254: antamiseen on laissa myönnetty.
255: 
256:                              22 §.
257:     Kuningas voi asetukselia luovuttaa päättämisoikeutensa
258: sellaisissa hänen ratkaistavikseen kuuluvissa asioissa, joita
259: ei tässä hallitusmuodossa ol-e mainittu, valtioneuvostolle tai
260: jollekin ministerille, joka on osaston päällikkö.
261:     Niissä asioissa, joissa päättämisoikeus 1 momentin mu-
262: kaan on lnovntettu valtioneuvostolle, niin myös muissa ta-
263:                             N:o 1                          7
264: 
265: pauksissa, jolloin valtioneuvosto itsenäisesti tekee päätök-
266: sensä, on vähintään viiden jäsenen otettava ratkaisuun osaa.
267: Puhetta johtaa silloin pääministeri tai, hänen estettynä olles-
268: saan, ensimäinen läsnäoleva jäsen.
269: 
270:                              23 §.
271:     Valtioneuvoston j·äs€net ovat virkatoimistaan kuninkaalle
272: Ja eduskunnalle vastuunalaiset.
273:     Jokainen valtioneuvoston jäsen, joka on ottanut osaa
274: asian käsittelyyn valtioneuvostossa taikka kuninkaan luona,
275: on vastuunalainen päätö-ksestä, jollei hän ole pöytäkirjaan
276: merkittäväksi ilmoittanut eroavaa mielipidettä.
277: 
278:                              24 §.
279:     Oikeuskansleriksi, joka on kuninkaan ·korkein asiamies,
280: nimittää kuningas oikeudentuntoisen ja puolueettoman mie-
281: hen, jolla tulee olla erinomaiset tiedot oikeusoloista. Hänen
282: velvollisuutenaan on kuninkaan puolesta valvoa, että viran-
283: omaiset ja virkamiehet noudattavat lakia sekä täyttävät vel-
284: vollisuutensa, niin myös ajaa tai ajattaa syyte asiassa, jossa
285: hän katsoo sellaista toimenpidettä tarvittavan.
286:     Oikeuskansl-erilla on valta olla saapuvilla kaikkien tuo-
287: mioistuinten ja virastojen istunnoissa, niin myös saada tieto
288: valtioneuvoston sekä tuomioistuinten ja virastojen pöytä-
289: kirjoista.
290:     Oikeuskansleria avustaa apulainen, joka tarvitta.essa astuu
291: hänen sijaansa.
292: 
293:                             25 §.
294:     ;Jos oikeuskansleri havaitsee, että valtioneuvosto taikka
295: valtioneuvoston jäsen virkatoimessaan menettelee lainvastai-
296: sesti, tulee hänen siitä tehdä huomautus ja samalla ilmoittaa,
297: mikä siinä on lainvastaista. Mutta jos huomautus jätetä:ln
298:   8                        N:o 1
299: 
300: va.rteenottamatta, olkoon hänella valta antaa kuninkaalle ker-
301: tomus asiasta. Jos lainvastaisuus on sellainen, että valtio-
302: nfmvoston jäsen voidaan panna siitä syytteeseen 52 § :ssä mai-
303: nitussa valtakunnanoikeudessa, ja kuningas määrää syytteen
304: nostettavaksi, ajaa sitä oikeuskansleri. Jos kuningas määrää
305: syytteen oikeuskansleria vastaan nostettavaksi, ajaa sitä ku-
306: ninkaan määräämä henkilö.
307: 
308:                            26 §.
309:     Oikeuskanslerin tulee joka vuodelta kuninkaalle antaa
310: kertomus virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista
311: havainnoistaan.
312:                             27 §.
313:     8L<omen kansalaisoikeus on jokaisella, joka. on syntynyt
314: suomalaisista vanhemmista, niin myös vieraan maan nai-
315: sella, joka on mennyt naimisiin suomalaisen miehen kanssa.
316:     Vieraan maan kansalainen voidaan ottaa Suomen kansa-
317: laiseksi niillä ehdoilla ja siinä järjestyksessä kuin laissa
318: eriks•een säädetään.
319: 
320:                            28 §.
321:       Jokainen Suomen kansalainen olkoon lain mukaan tur-
322: vattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden, onnen ja
323: omaisuuden puolesta. Älköön Suomen kansalaisen saavutet-
324: tuja oikeuksia uudella lailla rajoitetta.ko muussa järjestyk-
325: sessä, kuin perustuslain muuttamisesta on säädetty.
326:     Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä
327: korvausta vastaan säädetään lailla.
328: 
329:                             29 §.
330:    Suomen kansalainen on oikeutettu oleskelemaan omassa
331: maassa, vapaasti täällä valits·emaan asuinpaikkansa ja kul-
332: kemaan paikkakunnasta toiseen.
333:                            N:o 1                          9
334: 
335:   Suomen kansalaisen oikrnrlesta lähteä maasta olkoon voi-
336: massa mitä siitä on erikseen määrätty.
337: 
338:                             30 §.
339:    S1:.omen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti
340: harjoittaa uskontoa, mikä] i lakia tahi hyviä tapoja ei lou-
341: kata, niin myös, sen mukaan kuin siitä on ·erikseen säädetty,
342: vapaus luopua siitä uskontokiinnasta, johon hän ·kuuluu,
343: sekä liittyä toiseen uskontolmntaan.
344: 
345:                               31 §.
346:     Suomen ka;nsalaisilla on sanan vapaus sekä oikeus kir-
347: joituksen j•a kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen ke-
348: nenkään niitä ennakolta estämättä, niin myös oik·eus edelrtä-
349: päin lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä
350: asioista tai muussa luvallisessa tarkoituksessa sekä perustaa
351: yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka eivät
352: ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.
353:      Säännöksiä näiden oikeuksien käyttämisestä annetaan
354: lailla.
355: 
356:                           32 §.
357:    Kirjesalaisuus on loukkaamaton, mikäli siitä ei ole laissa
358: poikkeusta säädetty.
359: 
360:                             33 §.
361:    Älköön Suomen kansalaista tuomittako muussa oikeu-
362: dessa kuin siinä, jonka alainen hän maan lakien mukaan on.
363: 
364:                              34 §.
365:     Suomen kansalaisella olkoon valta. oikeudessa tai valtion
366: hallintoviranorr,aisen luona omassa asiassaan käyttää suoma-
367:   10                         N:o 1
368: 
369: laista tai ruotsalaista äidinkieltään, niinkuin siitä laissa sää-
370: detään.
371:     Säännöksiä maan oikeus- ja virkakielestä annetaan lailla;
372: ja on asianosaisBlle siinä, mikäli se ei tuota suuria vaikeuksia,
373: varattava oikeus saada toimituskirja suomalaisella tai ruotsa-
374: laisella äidinkielellään.
375:     Maan suomen-ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä .:a
376: taloudellisia ta.rpeita tule·e valtion tyydyttää samanlaisten
377: perusteiden mukaan.
378: 
379:                             35 §.
380:    Mitä Suomen kansalaisten yleisistä oikeuksista on sa-
381: nottu ei estä lailla säätämästä sellaisia rajoituksia, jotka so-
382: dan tai kapinan aikana ja sotapalveluksessa oleviin nähden
383: muulloinkin ovat välttämättömiä.
384: 
385:                              36 §.
386:      Suomen kansaa edustaa valtiopäiville kokoontunut edus-
387: kunta. Eduskunta on loukkaamaton.
388:      Eduskunta kokoontuu valtiopäiville vuosittain 15 päi-
389: vänä tammikuuta, ilman eri kutsumusta, ja lopettaa istun-
390: tonsa sata1mksikymmentä päivää koossa oltuansa, joko yh-
391: te-en menoon taikka väliajoin eduskunnan päätöksen mukaan.
392: Kuninkaalla on kuitenkin valta eduskunnan esityksestä pi-
393: dentää tai lyhentää valtiopäivät, niin myös valta määrätä
394: uudet vaalit toimitettaviksi ja hajoittaa eduskunta. Ylimää-
395: rliisille valtiopäiville yoi kuningas kutsua eduskunnan milloin
396: tar\'e sitä vaatii..
397: 
398:                           37 §.
399:    Oikeus tehdii ehdotuksia uuden lain säätämisestä sekä
400: ennestään olevan muuttamisesta, selittämisestä tai kumoa-
401: misesta on kuninkaana sekä eduskunnalla.
402:                              N:o 1                           11
403: 
404:     Kuningas käyttää aloteoikeuttaan antamalla eduskun-
405: nalle esityksiä. Esitysehdotukset laatii valtioneuvosto. Sel-
406: laisesta ehdotuksesta on hankittava lausunto, kun asia kuu-
407: luu p.erustus,Jahen taikka siviili- tai rikoslainsäädärnnön
408: alalle, korkeimmalta oikeudelta, mutta kun se koskee hallin-
409: toa, korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
410:     Eduskunnan a loteoikeudesta sekä lainsäädäntöasiain kä-
411: sittelystä valtiopäivillä s;läuehi.än valtiopäi väjärjesty ksessä.
412: 
413:                                38 §.
414:      Sittenkuin edHshmta on hyväksynyt lain, toimitetaan .se
415: vahvistettavaksi kuninkaaHe, joka 37 §:ssä säädettyjen pe-
416: rusteiden mukaan siitä vaatii lausunnon korkeimmalta
417: oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
418:     Laki on vahvistettava sellaisena, kuin eduskunta on sen
419: hyväksynyt. Jollei kuningas lakia va.hvista, on se rauennut,
420: jos on kysymys perustuslaista tai laista, joka sisältää perus-
421: tuslain muutoksen, selityksen tai kumoamisen taikka poik-
422: keuksen siitä. Sama olkoon voimassa laista, joka tarkoittaa
423: maa- tai meripuolustuksen järjestämistä lmin myös .kruunun-
424: perimystä kos'kevasta laista .
425:     •Tos kuningas kieltäytyy vahvistamasta muuta kuin 2
426: momentissa mainittua lakia, tulee se ilman vahvistustakin
427: voimaan, jos eduskunta uusien vaalien jälkeen uudestaan hy-
428: väksyy lain muuttamattomana vä,hint.ään kahdella kolmas-
429: osalla annetuista äänistä; muussa tapauksessa on laki kat.-
430: sottava rauenneeksi.
431:     ,JoUei kuningas kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun
432: laki on hänelle vahvistettavaksi toimitettu, ole sitä vahvis-
433: tanut, katsotaan hänen kieltäytyneen lakia va hvistamast.a..
434:                          39 §.
435:   Jokaisen lain johdannossa mainittakoon, että se on syn-
436: hnyt eduskunnan päätöksen mukais·esti ja, kun laki on sää-
437:   12                         N:o 1
438: 
439: eletty siinä järjestyksessä kuin perustuslain säätämisestä on
440: voimassa, myöskin että niin on menetelty.
441:      Laki on, olkoonpa vahvistettu tai tulkoon voimaan ilman
442: vahvistusta, kuninkaan allekirjoitettava ja asianomaisen mi-
443: nisterin varmennettava, jonka jälkeen se on valtioneuvoston
444: julkaistava Suomen lakikokoelmassa.
445: 
446:                               40 §.
447:     Kirkkolain säätämisestä ja muuttamisesta on erikseen
448: sääd·etty.
449:                               41 §.
450:    Kuninkaa 1la on oikeus, mikäli ei tässä hallitusmuodossa
451: toisin säädetä, antaa asetuksia asioista, j.otka ennestään ovat
452: hallinnollisilla säännöksi1lä järjestetyt niin myös asetuk-
453: sella tarkempia määräyksiä lakien täytäntöönpanosta, val-
454: tion omaisuuden hoidosta sekä hallintovirastojen ja yleisten
455: laito.st-en järjestysmuodosta ja toiminnasta.    A~etuks·een   äl-
456: köön kuitenkaan oteHako säännöstä, joka sisältäisi lain muu-
457: toksen.
458:    Asetukset annetaan ja julkaistaan niinkuin la·eista 39 § :n
459: 2 momentissa on säädetty.
460: 
461:                               42 §.
462:    Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillU on, siinä järjesty k-
463: sessä kuin eduskunnan puhemiehen vaalista on säädetty, va-
464: littava rehellisyydestä ja erinomaisista lainopillisista tiedoista
465: tunnettu mies eduskunnan oikeusasiamiehenä valvomaan,
466: eduskunnan hänelle laatiman johtosäännön mukaan, että vi-
467: ranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia, niin ettei kukaan
468: tule laillisessa oikeudessaan poljetuksi. Samassa järjesty k-
469: sessä valitaan myöskin varamies oikeusasiamiehen f'stettynii
470: ollessa hoitamaan hänen tehtä \·iäiin.
471:                             N:o 1                         13
472: 
473:                              43 §.
474:     Oikeusasiamiehellä on sama valta kuin oikeuskanslerina
475: olla saapuvilla tuomioistuint-en ja virastojen istunnoissa sekä
476: saada tieto niiden ynnä valtioneuvoston pöytäkirjoisia, niin
477: myös nostaa syyte virantoimituk&essa tehdyistä vi11heistä ·ja
478: laiminlyönneistä. Hän on sen vastuun alainen, jonka laki
479: yleisistä syyttäjistä säätää.
480: 
481:                             44 §.
482:    Oikeusasiamiehen on jokaisille varsinaisille vaHicrpäiviUe
483: anneHava kertomus toimensa hoitamisesta sekä selvitys lain-
484: käytön tilasta maassa, niin myös huomaut.ettava lainsäädän-
485: nössä havaituista puutteista.
486: 
487:                             45 §.
488:     Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa oikeusasi-
489: oissa sBkä valvoo sen ohella tuomariBn ja ulosottoviranomais-
490: ten lainkäyttöä.
491: 
492:                             46 §.
493:   Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja tarpeellinen
494: määrä oikeusneuvoksia.
495:   Ne oikeushallintoasiat, jotka erityisten säännösten mu-
496: kaan kuuluvat korkeimman oikeuden käsiteltäviin, valmis-
497: tellaan siinä valtioneuvoston osastossa, johon oikeushallintoa
498: koskevat asiat on lu-ettu. Tämän osaston päällikkö on oleva
499: mukana korkeimmassa oikeudessa niitä käsittelemässä.
500:    Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, jollei
501: eräänlaisten asiain ratkaisemista vart€n ole laissa -erikseen
502: säädetty suurempaa tai •pienempää jäsenmäärää.
503:   14                        N:o 1
504: 
505:                              47 §.
506:     Yleisiä ylioikeuksia ovat hovioikeudet, joiden myöskin
507: tulee pitää silmäHä alioikeuksien ja ulosottoviranomaisten
508: toimintaa.
509:     Kussakin hovioikeudessa on oleva presidentti sekä tar-
510: peellinen mäl\rä jäseniä.
511:    Hovioikeuksien luku ja tuomiovalta määrätään lailla.
512: 
513:                             48 §.
514:    Yleisistä alioikeuksista on säädetty laissa.
515: 
516:                             49 § .
517:    . Ylintä tuorniova ltaa hallinto-oikeudellisissa va.litusasi-
518: oissa, erikseen säädetyillä poikkeuksi1lla, käyttää korkein
519: hallinto-oikeus, jonka myös on pidettävä silmällä alempain
520: viranomaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla.
521: 
522:                              50 §.
523:     Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti ja
524: tarpeellinen määrä ha1lintoneuvoksia. Tuomionvoivasta jä-
525: senmäärästä tässä tuomioistuimessa noudatettakoon, mitä·
526: 46 §:n 3 momentissa on korkeimmasta oikeudesta säädetty.
527: 
528:                              51 §.
529:     Korkeimman oikeuden ja korkeimman haHinto-oikeuden
530: asia on, kun katsovat tarvittavan lain taikka asetuksen muu-
531: tosta tai selitystä, tehdä kuninkaa UP ehdotus sellaiseen lain;
532: säädän tötoimenpi teeseen ryhtymisestä.
533: 
534:                           52 §.
535:    Jos syyte lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa
536: nostetaan valtioneuvoston, korkeimman oikeuden tai 'kor-
537: keimman hallinto-oikeuden :jäsentä taikka oikeuskansleria
538:                             N:o 1                         15
539: 
540: vastaan, käsittelee as1aa erityinen tuomioistuin, jota nimi-
541: tetään valtakunnanoikeudeksi. Siihen kuuluu korkeimman
542: oikeuden presidentti puheenjohtajana ja jäseninä korkeim-
543: man hallinto-oikeuden presidentti, kaikkien hovioikeuksien
544: presidentit ja yliopiston lainopillisen tiedekunnan keskuu-
545: destaan kolmeksi vuodeksi valitsema professori sekä kuusi
546: muuta jäsentä, jotka ynnä tarvittavat varajäsenet eduskun-
547: nan valitsijamiehet valitsevat suhteellisilla vaaleilla aina
548: kolmeksi vuodeksi. Jos korkeimman oikeuden, korkeimman
549: ha11into-oikeuden tai hovioikeuden presidentti on estetty ole-
550: masta asiaa käsittelemässä. kutsutaan hänen sijaansa saman
551: tuomioistumen virassa vanhin jäsen. Valitun jäsenen sijaan
552: astuu tarvittaessa varajäsen ja puheenjohtajan sijaan kor-
553: keimman hallinto-oikeuden presidentti. Jos eduskunta on
554: päättänyt syytteen nostettavaksi, ajaa sitä eduskunnan oi-
555: keusasiamies.
556:                            53 §.
557:    Muista erikoisiuomioistuimista kuin 52 § :ssä mainituista
558: säädetään lailla.
559:    AJköön mitään satunnaista tuomioistluinta asetettako.
560: 
561:                              54 §.
562:     Yleistä hallintoa vart·en on Suomi edelloonkin oleva ja-
563: ettuna lääneihin, kihlakuntiin ja kuntiin.
564:     Muutoksia ·]äänien lukumää,raän !tehdään ilaim ~kautta.
565: Muita muutoksia hallinnolliseen jakoon määrää kuningas,
566: mikäli laissa ei toisin säädetä.
567:                               55 §.
568:     Läänin hallintoa johtaa. maaherra, apunaan esittel~wiä vir-
569: kamiehiä.
570:     Kuntain hallinnon tulee perustua kansalaisten itsehallin-
571: toon, niinkuin erityisissä laeissa siitä säädetään. Lailla sää-
572:   16                         N:o 1
573: 
574: d-etään myöskin, millä tavoin ja kuinka laajalti kansalaisten
575: itsehallintoa on sovitettava kuntia suurempiin hallinto-
576: alueisiin.
577:     Hallintoalueiden rajoja uudestaanjärjestettäessä ovat ne,
578: mikäli asian'haaraii sallivat', määrättävät kulkemaan pitikin
579: suomalaisen ja ruotsalaisen väestön asutusalueiden välisiä
580: rajoja.
581:                             56 §.
582:    Virastoista, jotka valtiohallinnon -eri haaroja varten ovat
583: olemassa taikka perustetaan, on voimassa erityisiä sään-
584: nöksiä.
585:                              57 §.
586:     V erosta, myöskin tulliverotuks-esta, säädetään lailla, mää-
587: räämättömäksi tai määräaja'ksi. Sama olkoon voimassa en-
588: tisen veron muuttamisesta tai la:kkauttamisestru sekä yleisistä
589: rasituksista.
590:     Määräajaksi myönnettyä veroa, josta, kun ei ole kysymys
591: sen kantamisesta yhtä vuotta pitemmän ajan kuluessa, päätös
592: eduskunnassa tehdään yksinkertaisella äänten eiNJmmistöllä,
593: älköön sen ajan sivu kannettako, paitsi 65 § :ssä mainitussa
594: bpau ksessa.
595: 
596:                              58 §.
597:     Lailla vahvistetaan valtion viranomaisten virkatoimista
598: ja toimituskirjoista suoritettavien maksujen samoinkuin nii-
599: denkin maksujen yleiset perusteet, joita on suoritettava pos-
600: tin, rautateiden, kanavain, sairaalain, oppilaitosten ynnä
601: muiden valtion yleisten laitoshm käyttämisestä.
602: 
603:                             59 §.
604:    Valtion tuloa tuottavaa omaisuutta ja liikeyrityksiä hoi-
605: detaan ja käytetään lailla vahvistettujen yleisten perusteiden
606: mukaan.
607:                                  {ip ~·
608:    Valtiolainan ott~qni~8n v~~~ ,edHSkunn~, yksin·m-
609: RÅft~llit .~~ ~~~~töl~ f!.p..~, t~(I,1P.$~upp;ts.
610: 
611:                                  61 §.
612:      V.irasw~n ja rieisten laitosten uusien menosä.äntö~,p pe-
613: 
614:       ·r· sekä entisten perusteiden muuttamisesta ja ku!Jlqa-
615: rusteista r     ·       ,,   •      1     •   •   ,   ,   •   ,   •• _,.
616: 
617: 
618: mise.~~fl, niini~ään eläkeoikeudesta säädetään lailla.
619:      Uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja a;puraho~a &!lDettakoon
620: ainoastaan eduskunnan sitä varten myöntämästä määrära-
621: hasta.
622:                               62 §.
623:     Valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion, johon on otett·ava.
624: varainhoitovuoden tulot ja menot, päättää eduskunta, ja jul-
625: kaistaan se niinkuin laista on säädetty.
626:     Onko jokin rahasto, joka ei ole tarkoitettu vuotuisia val-
627: tion tarpeita varten, jätettävä tulo- ja menoarvion ulkopuo-
628: lelle, siitä on erikseen .&äädetty.
629: 
630:                            63 §.
631:     Vuoden tulo- ja menoarviosta älköön jäiettäkö pois veroa
632: tai muuta tuloa, joka, sinä vuonna voimassa olevan lain tai
633: asetuksen mukaan, on suoritettava.
634:                              64 §.
635:     Valtiolainasta määrätty korko Ja kuoletusmaksu sekä
636: muut johonkin valtion velvoitukst'en perustuvat määrärahat
637: •ovat sellaisinaan, vähentämättä,· valtion tulo- ja menoar-
638: vioon otettavat, niinikään muut menot, jotka varainhoito-
639: vuonna voima&sa olevain säännösten mukaan ovat maksetta-
640:                                                             •
641: vat. Tulo- ja menoarvioon on myöskin otettava arviomäärä-
642: r~a ~mmoisia lakiin tai asetukseen poerust:llvia menoja var-
643: ten, ioita ei ole erityisinä erinä merkitty tulo- ja menoar-
644:                                                                       2
645: 
646: 
647: 
648: 
649:                                                                   •
650:   18                         N:o 1
651: 
652: vioon, niin myös tarpoollinen määräraha hallituksen käytet-
653: täväksi edeltä arvaamattomiin tarpeisiin.
654:     Muut valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvät menoerät
655: ovat eduskunnan harkinnan ja päätöksen alaiset varainhoito-
656: vuodeksi kerrallaan.
657:     Määräraha, jonka eduskunta on päättänyt valtiopäivillä. ·
658: tehdyst-ä alotteesta, otetaan tulo- jru menoarvioon ehdollisena.
659:    ·Tulo- ja menoarviossa on osotettava menojen suoritta.mi-
660: seen tarvittavat varat.
661:                              65 §.
662:     Jos niin kävisi, että eduskunta ei ole päättänyt tulo- ja
663: menoarviota ennen sen vuoden alkua., jona sen pitäi'3i olla
664: voimassa, ja jos esitys siitä edellisenä vuonna on annettu
665: eduskunnalle vä;hintään kaksi kuukautta ennen ·eduskunnan
666: ishmtokauden päättymistä, on menot, jotka 64 §:n ensimäi-
667: sessä momentissa. sanotaan, suoritettava ja. sitä varten tarpeel-
668: liset tulot väliaikaisesti kannettava.
669:     Jos vahvistettuun tulo- ja menoarvioon havaitaan välttä-
670: mättömästi tarvittavan muutoksia, annettakoon eduskunnalle
671: esitys lisäyksestä tulo- ja menoarvioon.
672:                              66 §.
673:     Älköön mentäkö tulo- ja menoarvioon otetuista määrä-
674: rahoista yli taikka niitä siirrettäkö varainhoitovuodesta toi-
675: seen, ellei sitä ole menoarviossa myönnetyksi osotettu, älköön
676: myöskään siirrettäkö määrärahoja eduskunnan er~ksoon hy-
677: väksymästä menoarvion osasta toiseen.
678:     Tulo- ja menoarviosta riippumatta on jokaisella oikeus
679: hakea valtiolta mitä hänelle on laillisesti tuleva.
680:                              67 §.
681:     Valtiovaraston tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta var-
682: ten on oleva revisionilaitos, jonka on otettava selville, ovatko
683: 
684: 
685: 
686: 
687:        ••
688:                             N:o 1                         19
689: 
690: numerot oikeat sekä tulot ja menot lainmukaiset !ja ·onko
691: tulo- ja menoarviota noudatettu.
692:     Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä asetetta:koon viisi
693: valtiontilintarkastajaa eduskunnan puolesta pitämään sil-
694: mällä tulo- ja menoarvion noudattamista sekä valtiovaraston
695: tilaa ja hoitoa. Nämä tilintarkastajat, joille eduskunta vah-
696: vistaa johtosäännön ja joiden tulee viranomaisilta saada tar-
697: peelliscl selvitykset ja asiakirjat, ovat eduskunnan valitsija-
698: miesten valittavat suhteellisilla vaaleilla. Sama.ssa järjes-
699: tyksessä valitaan myöskin tarpeellinen määrä varamiehiä. :
700: 
701:                          68 §.
702:    Suomen rahasta säädetään lailla.
703:                                69 §.
704:      Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa
705: sekä eduskunnan valitsemain valtuusmiesten valvonnan alai-
706: sena.
707:      Pankkia hoidetaan ohj.esäännön mukaan, joka laaditaan
708: niiiJjkuin la~sta on säädetty.
709:      Pankin voittovarojen käyttämisestä valtion tarpeisiin
710: määrää eduskunta.
711:                             70 §.
712:     Valtion maaomaisuutta sekä veroja ja tuloatuottavia oi-
713: keuksia älköön toisen omaksi luovutetta:ko taikka pantattako,
714: ellei sitä ole laissa myönnetty.
715:     Kruununtilan haltija, jolla on vaka.a hallintaoikeus ti-
716: laan, olkoon kuitenkin ·oikeutettu ostamaan sen perinnöksi,
717: niinkuin siitä on erikseen säädetty.
718: 
719:                           71 §.
720:    Isänmaan ja valtaistuimen puolustusta varten on jokai-
721: nen Suomen mies asevelvollinen.
722:                               N:o i
723: 
724:     Asevelvollisum~        käsittää myös v~lvollisuuden suötittaå
725: työtä, jolla on yhteyttä puoluitti!låitoksell Kitnsså:.
726:     Su6m-en lidti~a:laisteri ~palvel~'tlå ~kä.ISuomen sota.-
727: vit6st3 säl:tdetil.äri lailla.
728:     ASI:Nehollinen on, :b.iikä:li millhdolliSta, luettava. senim6i.;
729: ~en sotilascyhmMn, jonka miehistiillä oil sama: äidiitkitili,
730: Suomi tai ruotsi, kuirr liläneHä itsellään.
731: 
732:                                 72 §.
733:       Jos ·Suomen sotäväki on pantava IHkekannalle, aniM ku.c
734: ningas siitä määräyksen valtioneuvostossa. Kuninkaalla on
735: oikeus sellaisessa tapauksessa väliaikais-esti määrätä siitä ai-
736: heutuvain menojen suorittamisesta., mutta on hänen, jos edus-
737: kunta ei ole kokoontuneena eikä pian tule varsinaisille valtio-
738: i)ii.iville koolle, viipymättä kutsuttava ylimääräiset valtiopäi-
739: vät va.roj€n osottamista varten.
740: 
741:                                73. §.
742:     Suomen yliopistolle maan pääkaupungissa pysytetaän
743: itsehallinto-oikens. Yliopiston ylin hallitusmies oli sen
744: kansleri.
745:     Uusia säännöksiä yliopiston järjestysmuodon perusteista
746: annetaan lailla, mutta tarkemmat yliopistoa koskevat sään-
747: nökwt asetuksella, .sittenkuin kummassakin tapaU'kses·sa- sen
748: konsistori ja kansleri ovat asiasta antaneet lausuntonsa.
749:     Teknillisten, maatalous- ja kauppatieteiden sekä mui-
750: den sovellettujen tieteiden tutkimusta ja ylintä opetusta, sa;.:.
751: moin myös kaunotaiteiden harjoittamista ja ylintä opetusta
752: kann!l!ttaa valtio ylläJpitämällä ja perustamalla niitä varten,
753: mikäli ne eivät ole yliopistossa edustettuina, >erityisiä !kor-
754: keakouluja tai avustamaHa niitä varterl perustetttijå yksi-
755: tyisiä laitoksia.
756:                                N:d 1                            !1
757: 
758:                                74 §.
759:       V&lticfä kastän:rtukSella: ylläpidetäti taikka tarvifltä.ess&
760: avtfYWtäa:ii bppilaitoitsia ylenipää yleissivistystä ja -yleiniiH
761: ,JtSii'Såno~tti:Stål vart~:H. iVå!lti{)n oppilmtb~n jär~stysmuo­
762: dtJ:I! ~ftU'OO(ft mä'äräiään läis§a.
763:                                                           •
764:                                  75 §.
765:      Kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista sekä va.I-
766: iion ja kuntain velvollisuuksista kansakoulujen kaJlllatta:mi-
767: s6illi, niin myös ~leisestä oppivelv·ollisuudesta säädetään lain
768: kautta.
769:      öpetiis lt!tn.sakoultiissa on oleva kaikil1e mitltsuton.
770: 
771:                                 76 §.
772:                                                 sen siVtielin-
773:     T~kniUi~oori ammatti~n, inaanvil,i.elylr!sen ja
774: keinojeri, kaupan ja n:k!renkulun seltä kauntnai~id~rl oppi-
775: laitoksia tulee valtion ylläpitää taikka ttitpeen n:mkäan val-
776: tiovaroilla avustaa.
777:                                 77 §.-
778:      Oikeudesta p.erustaä yksityi.skouluja ja, muita yksityisiä
779: kasvatuslaitoksia sekä niissä järjestää opetus säädetään
780: lailla.
781:     Kotiopetus -ei ole viranomaisten valvonnan alainen.
782: 
783:                                     78 ~.
784:       Evankelis-luterilainen kirkko ori. ätiorlien ·klin.san yleisenä
785: ki:r'lfkoiui,. Til.niäii Jtir"kon järjestysmuodosta ja hallinnosta
786: säittietiilifi ~Ii Y:irkkolaissa.
787:       M:tii~~ mliå:si!l:t dlevista uskontokunnista on voilliåSsa niiut
788:                                                        "'
789: :iilistä on säädetty Ui sli.ädetältn.
790:       Uusia uskontokuntia saa perustaa noiidd.tiamalla ttiiti
791: siltä 1aissa såädeti.täri.
792:   22                        N:o 1
793: 
794:                               79 §.
795:     Suomen valtiovirkaan voidaan, tässä pykälässä maml-
796: tuilla poikkeuksilla, ottaa ainoastaan 1Suomen kansalainen.
797:     Teknillisiin toimiin, yliopiston taikka muun korkeakouluir
798: opettajanvirkoihin, vieraan kielen opettaj~ksi ·kouluihin, kie-
799: lenkäänt\iiksi virastoihin sekä palkattamiksi konsuleiksi salli
800:  1
801: tarvittaessa nimittää ulkomaan kansalaisiakin.
802: 
803:                             80 §.
804:     Opinnäytteet valtionviran saamista varten vahvistetaan
805: asetuksella, mikäli niistä ei ole säädett.y laissa..
806:     Erivapautta kelpoisuusehdoista, kun niistä on asetuksella
807: määrätty, voi erityisten syiden vuoksi kuningas antaa., ei
808: kuitenkaan oikeusvirkaan pääsemistä varten.
809:     Kuningas voi asetuksella siirtää oikeuden sellaisen eri-
810: vapauden myöntämiseen joko kokonaam tahi erikoistapauk-
811: sessa valtioneuvostolle.
812:                            81 §.
813:     Yleiset ylennysperusteet valtionvirkoihin ovat taito, an-
814: sio, kokemus ja koeteltu kansalaiskunto.
815: 
816:                              82 §.
817:     Kuningas nimittää:
818:     1) ·oikeuskanslerin ja hänen apulaisensa;
819:     2) arkkipiispan ja piispat sekä, yliopiston konsistorin esi-
820: tyksestä, yliopiston kanslerin;
821:     3) korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oi keu-  1
822: 
823: 
824: 
825: den pres~dentit, sekä korkeimman oikeuden esityksestä, sano-
826: tun tuomioistuimen jäsenet ja hovio~keu:ksien presidentiil,
827: niin myös, korkeimman 'hallinto-oi:Jr.euden esityksestä, tämän
828: tuomioistuimen jäsenet;
829:     4) hovioikeuksien jäsenet ja yliopiston sekä teknillisen
830: korkeakoulun professorit;
831:                                 N:o 1                          23
832: 
833:         5) keskusvirastojen päälliköt ja jäsenet sekä maaherrat,
834:     valtioneuvoston esityksestä; \
835: 
836:         6) asianomaisen viranomaisen esitymsestä, valtioneuvos-
837:     ton, korkeimman oikeuden ja. 'korkeimman hallinto-oikeuden
838:     esittelijät; sekä
839:         7) Suomen lähettiläät ulkovaltojen luona ja 'konsulit.
840: 
841:                                  83 §.
842:         Kihlakunnantuomarit, pormestarit ja maanjako-oikeuk-
843: •   sian puheenjohtajat nimittää korkein oikeus.
844:         Sen mukaan kuin niistä on säädetty, täyttää erityiset
845:     virat:
846:         1) oikeuslaitosten virat korkein oikeus taikka se ylioi-
847:     keus, jonka alainen virka on, ja •korkeimman hallinto-oikeu-
848:     den virat tämä oi'keus; sekä
849:         2) hallinnon ja oppilaitosten virat valtioneuvosto, minis-
850:     ieri, lääninhallitus tahi sen viraston hallitus, jonka alainen
851:     virka on.
852:         Muut valtion virkamiehet nimittää valtioneuvosto, mikäli
853:     kuninga.s asetuksella ei ole nimittämisoikeutta itselleen pi-
854:     dättänyt taikka muulle viranomaiselle uskonut.
855: 
856:                                 84 ·§.
857:         Edellä 82 §:n 4 kohdassa j.a 83 §.:ssä mainitut virat ovat,
858:     sittenkuin virka on ollut haetta.vaksi julistettuna, täytettävät
859:     virkaehdotuksen nojalla, johon se viranomainen, miltä virkaa
860:     on haettu, panee hakijoista kolme vahvistettujen perusteiden
861:     mukaan ansiokkainta. Hovioikeuksien jäseniä koskevasta vir-
862:                      •
863:     ·ka.ehdotuksesta on korkeimman oikeuden ja yliopiston pro-
864:     fessoria koskevasta kanslerin annettava lausuntonsa.
865:         Jos virkamies on såman viranomaisen nimitettävä, jolta
866:     virkaa haetaan, ei virkaehdotusta tehdä. ETityisten säännök-
867:                              N:p 1
868: 
869: si,en ffi"!lltmt~ y9idaan eräät muJ.ltldp. hallintqvir~t ~~ toi-
870: sessa järj-estyksessä, kuin 1 mom~~tjs~a '?Pt sil~'?tf;u.
871: 
872:                               85 §.
873:     Siitä, missä järjestyksessä yliopiston ja evan~elis-l~terilai­
874: sen kirkon virat, kaupunkien pormestarin j~ neuvosmi~ten
875: virat ja Suomen Pankin virat ovat täytettävät sekä sotilaal-
876: liset virkaylennykset toimitettavat, on voimassa erityisiili.
877: säännöksiä.
878:                              ~6 §.                                   ..
879:     Kaikilla ~omareilla olkoon ~ oikeus, ettei 'll:E}~~ voida
880: muuten kuin laillisen tutkimuksen ja tuomion nojalla jul~st~
881: virkaansa menettäneiksi; älköön heitä myös:kään ilman omaa
882: suo~tumustaan toiseen virkaan siirrettakö, paitsi milloin
883: siirto aiheutuu tuomioistuinlaitoksen uudestaanjärj.estämi-
884: sestä.
885:     Muiden virkamiesten oikeudesta pysyä virassaan sääde-
886: tään erityis·essä la.issa.
887:     Lailla voidaan erottarpattomillekin virkami~hiae 1sää.tää
888: velvollisuus erota virasta määräikään tultuansa; älköön tätä
889: kuitenkaan sovellutettako ennen tämän hallitusmuodon jul-
890: kaisemista vi~kaan nimitettyihin.
891:     Niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka virkamie-
892: hille tulevat, kun heidän virkansa lakkautetaan, on erikseen
893: säädetty.
894:                            87 §.
895:    ·Kaikessa virkatoiminnassa on laillisen seuraamuksen
896: uhalla tarkoin lakia noudatettava.
897:                                                *
898:                               88 §.
899:     Jos tuomari tai muu virkamies havaitsee, että asetuk-
900: sessa oleva säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain
901: kanssa, älköön sitä sovelluttako.
902:                                N:o 1                         25
903: •
904:                                  89 §.
905:         Virkamies vastaa toimenpiteest.ä, johon hän on ryhtynyt
906:     taikka jota hän kollegisen viraston jäsenenä on kannattanut.
907:     Myöskin esittelijä on siitä, mitä hänen esittelystään on pää·
908:     tetty, vastuunalainen, jollei hän ole pöytäkirjaan lausunut
909:     eroavaa mielipidettä.
910:         Jokainen, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai va-
911:     hinkoa virkami-ehen lainvastaisen toimenpiteen tahi laimin-'
912:     lyönnin kautta, olkoon oikeutettu, niinkuin erikseen on sää-
913:     detty, vaatimaan virkamiestä tuomittavaksi rangaistukseen
914:     ja korvaamaan vahingon.
915:                                  90 §,
916:         Tämä hallitusmuoto on kaikilta osiltaan oleva peruutta-
917:     mattomana perustuslakina, eikä sitä voida muuttaa, selittää
918:     tai kumota tai·kka poikkeuksia siitä tehdä muussa järjestyk-
919:     sessä kuin perustuslaista yleensä on säädetty.
920:         Täten kumotaan hallitusmuoto 2',1 päivältä elokuuta 1772
921:     sekä yhdistys- ja vakuuskirja 21 päivältä helmikuuta ja 3
922:     päivältä huhtikuuta 17,S9, niin myös kaikki muiden lakien
923:     ja asetusten säännökset, jotka. ovat ristiriidassa tämän uuden
924:     hallitusmuodon kanssa.
925:         Ne säännökset, jotka ovat tarpeen uuden hallitusmuodon
926:     täytäntöön panemiseksi, annetaan lailla.
927: 
928:        Helsingissä, 27 päivänä syyskuuia 1918.
929: 
930: 
931:                  Suomen Senaatin Puheenjohtaja:
932: 
933:                       P. E. SVINHU:FVUD.
934: 
935: 
936:                         Oikeustoimituskunnan Päällikkö:
937:                                                    Onni Talas.
938:                                                      .
939: 
940: 
941: 
942: 
943: Heleingi&!ä, Suomen Sena·atin kirjapainossa, 1918.
944: ------------~---·--····---"··-
945:          1918 Ylhn. V p. -   V. M. -    Esitys N :o 1.
946: 
947: 
948: 
949: 
950:                Perustuslakivaliokunnan
951:             m i e t i n t ö N :o 2 Hallituksen esityksen joh-
952:             dosta Suomen Hallitusmuodoksi.
953: 
954:     Eduskunta on viime valtiopäivillä hyväksynyt ehdotuk-
955: sen Suomen uudeksi hallitusmuodok·si jätettäväksi lepäämään
956: ensimäisiin uu~ien vaa1i·en jäljestä kokoontuviin valtio-
957: päiviin.
958:     Koska kuitenkin HaUituksen mielesiä olisi tärkeätä, että
959: uusi ha'Hitusmuoto tulisi säädetyksi ennenkuin Eduskunta
960: käy valitsemaan valtakunnalle kuningassukua, on HaUitus,
961: toivossa, että Edushmta V·oisi yhtyä uudesta 'hallitusmuo-
962: dosta, katsonut velvollisuudekseen antaa Eduskunnalle tilai-
963: suuden uudestaan harkita asiaa. Siinä tarkoituksessa Halli-
964: tus on näillä yEmääräisi'llä valtiopäivillä antanut Eduskun-
965: nalle esityksen n :o 1 Suomen Hallitusmuodoksi ja on Edus-
966: kunta pöytäkirjarnotteella kuluvan lokakuun 1 päivältä lähet-
967: tänyt tämän esityksen Perustuslakivaliokunnan valmistelta-
968: vaksi.
969:     Se ha:llitusmuotoehdotus, joka. siinä esitetään Eduskmlillan
970: hyväksyttäväksi, poikkeaa seuraavissa kohdin viime valtio-
971: päivillä lepäämää.n hyväksyt~stä:
972:     1 § :ssä edellytetty vallanperimyslaki, joka. lepäämään
973: hyväksytyn 'lakiehdotuksen mukaan oli oleva perustuslain
974: luontoinen, on ·nyt tarkoitettu annettavaksi tavallisena lakina.
975:     7 § kuuluu Eduskunnan hyväksymässä lakiehdotuksessa:
976: ,Kuninkaan henkilö on pidettävä kunniassa ja arvossa. Hä-
977: nen tekonsa eivät voi o'lla syytteen alaisia." Nyt annetussa
978: esityksessä pykälällä on seuraava sanamuoto: ,Kuningas on,
979: valtion päämiehenä, pidetiävä kunniassa ja arvossa. Syytettä
980: häntä vastaan ei voi nostaa."
981:                                             •
982: 2        1918 Ylim. Vp. -      V. M. -    Esitys N:o l.
983: 
984:     13 §kuuluu esityks,essä seuraavasti:
985:      ,Jos niin tapahtuisi, •että koko kuningassuku loppuisi,
986: hoitrukoon valtioneuvosto haillitusta kunnes eduskunta, joka
987: viipymättä on kokoonkutsuttava, on valinnut uuden kunin-
988: kaan." Eduskunnan hyväksymän lakiehdotuksen vastaa-
989: vasta säännöks-estä on siten poistettu ensimäis,estä lauseesta
990: sanat ,miehen puolelta" sekä koko t-oinen lause, joka kuuluu:
991: ,Sellaisen välitilan kestäessä alköön ryhdyttä:kö lainsää-
992: däntötoimenpiteeseen, joka sisältäisi perustuslainmuutoksen."
993:      19 § :n 1 momentti sai lepäämään hyväksytyssä la·ki-
994: ehdotuksessa seuraava!ll sanamuodon: ,Suomen suhteista u1-
995: kovaltoihin määrää kuningas, kuitenkin niin, e'ttä sopimukset
996: ulkovaltojen kanssa ovat edusku•nnankin hyväksyttävät,
997: mikäli -se valtiosäännön .mukaan on tarpeen." Nyt annetun
998: esi·tyksen vastaava säännös eroaa tästä sikäli, että sen loppu-
999: osa kuuluu, kuten perustuslakivaliokunnan ehdotuksessa
1000: viime valtiopäivillä: ,,mikäli ne sisältävät säännöksiä, jotka
1001: valtiosäännön mukaan sitä vaativat".
1002:       34 §:n 2 ja 3 momentti kuuluvat Eduskunnan hyväksy-
1003:  mässä lakiehdotuksessa s•euraavasti:
1004:       ,Säännöksiä maan oikeus- ja vivkakielestä annetaan
1005:  lailla; ja on siinä, mikäli se ei tuota suuria vaikeuksia, myöE-
1006:  kin kielelliseen vähemmistöryhmään lmulnvaHe asianosai-
1007:  selle varattava oikeus saada toimituskirja suomalais·ella tai
1008:  ruotsalaisella äidinkielellään."
1009:       ,Määrättäessä niitä perusteita, joiden mukaan väestön
1010:  sivistyksellisiä ja taloudellisia tarpeita tyydytetään, älköön
1011:  kielellistä vähemmistöä asetettako toiseen asemaan kuin
1012:  enemmistö."
1013:       Vastaavilla säännöksiNä on nyt annetms~ esityksessä
1014:  seuraava sanamuoto:
1015:       ,Säännöksiä maan oikeus- ja virkakielestä annetaan
1016:  lailla, ja on asianosaiselle siinä, mikäli 'se ei tuota suuria vai-
1017:  keuksia, varattava oikeus saada toimituskirja suomalaisella
1018:  tai ruotsalaisella äidinki·elellään."
1019:       ,Maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön ·sivistyksellisiä
1020:  ja taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää samanlaisten
1021:  perusteiden muk1Pan."
1022:                      Uusi hallitusmuoto.                       3
1023: 
1024:      Lepäämään hyväksytyn lakiehdotuksen 3·8 § :ään on
1025: esityksessä tehty se muutos, että kun kruununperimystä kos-
1026: keva laki nyt ei ole tarkoitettu o1emaan ·perustuslain luontoi-
1027: nen, siitä on ·erikseen säädetty, ettei sitä voida muuttaa ilman
1028: kuninkaan vahvistusta.
1029:      &5 § :n 3 momentti kuuluu Eduskunnan hyväks,ymässä
1030: lakiehdotuksessa: ,Hallintoalueiden rajoja uudestaan jär.ies-
1031: tettä·es:sä otettakoon, mikäli asianhaarat saUivat, suomalaisen
1032: ja ruotsalaisen väestön asutusalueiden väliset raja•t huo-
1033: mioon."
1034:      Vastaavalla säännöks·ellä on nyt annetussa esityksessä
1035: seuraava sanamuoto: ,HaHintoalueiden rajoja uudestaan-
1036: järjestettäes·sä ovat ne, mikäli asianhaarat sallivat, määrät-
1037: tävät kulkemaan pitkin suomalaisen ja ruotsalaisen väestön
1038:  asutusalueiden väilisiä rajoja."
1039:       M § :n 2· momenit'iin, semmoisena kuin se kuuluu lepää-
1040:  mään hyväksytys•sä lakiehdotuksessa, on lisätty säännös
1041:  siitä, että määräajaksi myönnetystä yerosta. kun ei ole kysy-
1042:  mys s·en kantamisesta yhtä vuotta pitemmän ajan kuluessa.
1043:  tehdään päätös eduskunna•ssa yksinkertaisella äänten enem-
1044:  mistöllä.
1045:       65 §:n 1 momentti kuuluu Eduskunnan hyväksymässä
1046:  lakiehdotuksessa seuraavasti:
1047:       ,Jos niin kävisi, että eduskunta ei ole päättänyt tulo- ja
1048:  menoarviota ennen •S>en vuoden alkua, jona s-en pitäisi olla
1049:  voimassa, ja jos esitys siitä edeHisenä vuonna on annettu
1050:  eduskunnalle vähintään ka>ksi kuukautta ennen eduskunnan
1051:  istuntokauden päättymistä, on tulot, jotka muuten lakkaisi-
1052:  vat, väliaikaisesti kannettava .ia tarpeelJi.set menot suoritet-
1053:  tava."
1054:       Nyt annetussa esityk&essä tämä säännös on näin 'kuulu-
1055:  va:
1056:       ,Jos niin kävisi, että edus•kunta ei ole päättän;yt tulo-
1057:   ja menoarviota ennen sen vuoden a•lkua, jona ·sen pitäisi olla
1058:   voimassa, ja jos esitys siitä eddlisenä vuonna on annettu
1059:   eduskunnalle vähintään kaksi kunkautta enn·en eduskunnan
1060:   istuntokauden päättymistä, on menot, jotka 64 §:n ensimäi-
1061: 4       1918 Ylim. Vp. -     V. M. -   Esitys N :o l.
1062: 
1063: sessä momentissa sanotaan, suoritettava ja sitä varten tar-
1064: peelliset tulot väliaikai,sesti kann~ttava."
1065: 
1066:     Valiokunta on Hallituksen kanssa yhtä mieltä siitä, että
1067: olisi tärkeätä saada uusi halli:tusmuoto säädetyksi ennenkuin
1068: Eduskunta valitsee valtakunnaHe kuningassuvun. Valiokunta
1069: katsoo myös voivansa puoltaa esityksessä ehdotetun hallitus-
1070: muodon hyväksymistä S'euraavilla muutoksilla.
1071:     19 § :n 2 momentti olisi muutettava näin kuuluvaksi:
1072:    ,Kuningas älköön alkako sotaa ilman Eduskunnan suos-
1073: tumusta, mutta on hänen asianaan, jos vihollinen on hyökän-
1074: nyt tai ilmeisesti uhkaa hyökätä maahan, ryhtyä tarpeelli-
1075: siin toimenpiteisiin vaitaikunnan puolustamiseksi. Rauhan-
1076: sopimukseen tarvitaan eduskunnan hyväksyminen."
1077:     Kuninkaan ehdoton kielto-oikeus perustuslakiasioi,ssa
1078: olisi Valiokunnan mielestä rajoitettava ,lakeihin, jotka jolla-
1079: kin tavoin koskevat it,se hallitusmuotoa. Valiokunta ehdottaa
1080: sentähden 318 § :n 2 momentin hyväksyttäväksi näin kuulu- .
1081: vana:
1082:      ,La:ki on vahvistettava sellaisena, kuin eduskunta on sen
1083: hyväksynyt. Jollei kuninga:s lakia vahvista, on se rauennut,
1084: jos on kysymys hallitusmuo'dosta tai laista, joka sisältää hal-
1085: litusmuodon muutoksen, selityksen tai kumoamise·n taikka
1086: poikkeuksen siitä. Sama olkoon voimassa laista, joka tar-
1087: koittaa maa- tai meripuolustuksen järjestämistä kuin myös
1088: kruununperimystä koskeva:sta laista."
1089:      70 §:n 2 momentti olisi hyväksyttävä seuraavassa muo-
1090: dossa, joka Valiokunnan mielestä on asianmukaisempi:
1091:      ,Kruununtilan haltija. olkoon kuitenkin oikeutettu osta-
1092: maan sen perinnöksi, niinkuin siitä on erikseen säädetty."
1093:      Muutamissa kohdin Valiokunta sitä paitsi on t:ehnyt esi-
1094: tyksen lakå.tekstiin vähäisiä kidellisiä muutoksia.
1095: 
1096:     Sen nojailla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
1097: taen ehdottaa,
1098:                  että Eduskwnta hyväksyisi seuraavan Halli-
1099:              tusmuodon:
1100:                     Uusi hallitusmuoto.                     5
1101: 
1102: 
1103: 
1104: 
1105:                Suomen Hallitusmuoto.
1106:     Koska, sen jälkeen kuin Suomi on tullut riippumatto-
1107: maksi, täysivaltaiseksi valtioksi, on havaittu tarpeelliseksi
1108: kehittää ja vakaannuttaa maan valtiosääntöä uusilla perustus-
1109: lainsäännöksillä, jotka takaavat hallitusvallalle ta~peellista
1110: voimaa ja lujuutta, laajentavat kansanedu~kunnan oik.euksia
1111: ja turvaavat kansalaisten oikeutta ja lainalaista vapautta,
1112: vahvistetaan täten, Suomen Eduskunnan päätöksen mukai-
1113: sesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun
1114: Valtiopäiväjärj,estyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, seuraava
1115: Hallitusmuoto Suomelle.
1116: 
1117:                            1 §.
1118:     Suomi on täysiva.ltainen, perustuslaillinen kuningas-
1119: kunta. Kuninkuus on perinnöllinen sen mukaan kuin erityi-
1120: sessä laissa säädetään.
1121: 
1122:                           2 §.
1123:    Valtakunta on jakamaton. Sen rajoja ei voida muuttaa
1124: muulla tavoin kuin kuninkaan ja eduskunnan yhtäpitävällä
1125: päätöksellä.
1126:                           3 §.
1127:     Toimeenpaneva valta on kuninkaalla.
1128:     Lainsäädäntövalta on kuninkaana ja eduskunnalla yh-
1129: teisesti.
1130:     Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimt>t.
1131: 
1132:                              4 §.
1133:     Kuningas älköön samalla olko toisen valtion hallitsijana.
1134: 
1135:                            5 §.
1136:     Kuninkaan tulee tunnustaa evankelista uskonoppia.
1137: 6       1918 Ylim. Vp.- V. M.- Esitys N:o 1.
1138: 
1139:                             6 §.
1140:     Kuninkaan tulee oikeutta ja totuutta vahvistaa, rakastaa
1141: ja edistää, mutta nurjuutta ja vääryyttä estää ja kieltää.
1142: 
1143:                             7 §.
1144:    Kuningas on, valtion '})äämiehenä, pidettävä kunniassa ja
1145: arvossa. Syytettä häntä vastaan ei voi nostaa.
1146: 
1147:                              8 §.
1148:     Hallituks·een astuessaan kuningas antaa Suomen kansalle
1149: va·kuutuksen maan valtiosäännön ja lakien voimassapitä-
1150: misestä.
1151:                             9 §.
1152:    Kuninkaan tulee 'hallita valtakuntaa tämän \hallitusmuo-
1153: don ja maan muiden lakien mukaan. Apuna kuninkaalla
1154: hallituksessa on valtioneuvosto.
1155: 
1156:                             10 §.
1157:     Kuninkaalle tuleva vuotuinen määräraha vahvistetaan
1158: kuninkaan hallii.uskaudeksi, älköönkäsitä muutettako muulla
1159: tavoin kuin kuninkaan ja Pduskunnan yhtäpitävällä pää-
1160: töksellä.
1161:                           11 §.
1162:    Kuninkaan vallan käyttämisestä, jos kuningas oleskelee
1163: ulkomailla tai sairauden takia on estetty hallitusta hoita-
1164: masta, sekä holhojahallituksesta kuninkaan alaikäisyyden
1165: aikana ovat voimassa erityis-et perustuslainsäännökset.
1166: 
1167:                          12 §.
1168:    Kuningas älköön eduskunnan suostumuksetta oleskelko
1169: ulkomailla kauempaa aikaa kuin kuusi kuukautta.
1170: 
1171:                            13 §.
1172:     Jos niin tapahtuisi, että koko kuningassuku loppuisi,
1173: hoitakoon valtioneuvosto hallitusta kunnes eduskunta, joka
1174: viipymättä on kokoonkutsuttava, on valinnut uuden kunin-
1175: kaan.
1176:                      Uusi hallitusmuoto.                      7
1177: 
1178:                            14 §.
1179:    Valtion~mvoston   muodostaa pääministeri Ja tarpeellinen
1180: luku ministereitä.
1181:     Valtioneuvoston jäsenibi kuningas kutsuu rehellisiksi ja
1182: taitaviksi tunnettuja syntyperäisiä Suomen kansalaisia.
1183:     Kuningassuvun jäsen älköön ;kuuluko valtioneuvostoon.
1184: Kruununperillinen saakoon kuitenkin ilman äänioikeutta
1185: ottaa osaa valtioneuvoston istuntoihin.
1186: 
1187:                            15 §.
1188:     Valtioneuvostossa on niin monta osastoa, kuin eri hal-
1189: linnonhaaroihin kuuluvia asioita varten on tarpeen. Kussa-
1190: kin osastossa on päällikkönä ministeri.
1191:     Osastojen lukumäärä ja yleinen toimiala vahvistetaan
1192: lain kautta, mutta tarkempia säännöksiä asiain jaosta osas-
1193: tojen kesken sekä valtioneuvoston muusta järjestysmuodosta
1194: annetaan asetuksella.
1195: 
1196:                               16 §.
1197:      Erittäin tärkei,stä asioista. kuningas tekee päätöksensä
1198: valtioneuvostossa sen ministerin esittelystä, jonka osastoon
1199: asia kuuluu. Sellaisia asioita ovat: kysymykset lainsäädän-
1200: nöstä, asetusten antamisesta, eduskunnan kutsumisesta yli-
1201: määräisille valtiopäiville, uusien edustajanvaalien toimitetta-
1202: vaksi määräämisestä, uusien virkakuntien perustamisesta, 82
1203: § :ssä mainitut nimitysasiat, ·kysymykset sodasta ja rauhasta
1204: sekä sopimuksista ulkovaltojen kanssa ynnä muut. Täs.sä tar-
1205: koitettuja asioita käsit.eltäessä tulee mihli mahdollista
1206: kaikk~en valtioneuvoS'ton jäs•ent.en, mutta joka tapauk&essa
1207: vähintään viiden, olla saapuvilla..
1208:      Muut kuninkaan ratkaistavat asiat esittelee hänelle
1209: asianomainen ministeri kahden muun valtioneuvoston jäse-
1210: nen läsnä ollessa.
1211:      Erinäisten sotilasasiain esittelystä säädetään erikseen.
1212: 
1213:                          17 §.
1214:    Kuninkaan päätökset ovat, paitsi sotilaskäskyasioissa,
1215: voimaan tullakseen kuninkaan allekirjoitettavat ja sen mi-
1216: 8        1918 Ylim. Vp.- V. M.- Esitys N:o l.
1217: 
1218: nisterin varmennettavat, joka on asian esitellyt. .Tos päätös
1219: koskee koko valtioneuvostoa, varmentaa sen valtioneuvoston
1220: esittelijä.
1221:     ge joka on varmentanut kuninkaan päätöksen, vastaa
1222: siitä että toimituskirja päätöksestä on oikea.
1223: 
1224:                              18 §.
1225:     Jos ministeri havaitsee ·kuninkaan päätöksen olevan
1226: lainvastaisen, on hänen siitä nimenomaislsti huomautettava.
1227: Jos päätös olisi vastoin perustuslakia, on ministeri oikeutettu
1228: ja velvollinen kieltäytymään sitä varmentamasta.
1229: 
1230:                               19 §.
1231:     Suom€n suht-eista ulkovaltoihin määrää kuningas, kui-
1232: tenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat edus-
1233: lmnnankin hyväksyttävät, mikäli ne sisältävät säännöksiä,
1234: jotka valtiosäännön mukaan sitä vaativat.
1235:     Ku~ingas älköön alkako (poist.) sotaa ilman eduskunnan
1236: suostumu!'lta, mutta on hänen asianaan, jos vihollinen on
1237: hyökännyt tai ilmeisesti uhkaa hyökätä maahan, ryhtyä tar-
1238: peellisiin toim.enpiteisiin va:ltakunnan puolustamiseksi. Rau-
1239: hansopimuks·een tarvitaan eduskunnan hyväksyminen.
1240:     Kaikki tiedonannot ulkovalloille tai Suomen lähettiläille
1241: ulkomailla ovat toimitettavat sen ministerin kautta, jonka
1242: osastoon ulkoasiat kuuluvat.
1243: 
1244:                             20 §.
1245:      Kurrinkaalia on Suomen sotavoiman ylin päällikkyy·s.
1246:     Ne asiat, jotka kuninkaalle ylimpänä päällikkönä vä-
1247: littömästi kuuluvat, ratkaisee kuningas asianomaisen osas-
1248: ton päällikön läsnäollessa. Viimemainitun tulee niistä lau-
1249: sua mielensä sekä, milloin hän on toista mieltä kuin kuningas,
1250: merkityttää se pöytäkirjaan; erityisen tärkeissä asiOissa
1251: osaston päällikkö 2illoin kehoittakoon kuningasta antamaan
1252: asian solaneuvoston lausuntoon ja siihen lwtsumaan kaksi
1253: tai useampia korkeampia sotilasviranomaisia.
1254:                      Uusi hallitusmuoto.                      9
1255: 
1256:                               21 §.
1257:     Kuningas voi yksityisissä tapauksissa, saatuansa lau-
1258: sunnon korkeimmalta oikeudelta, armoa antamalla kumota
1259: rangaistuksen tahi lieventää sitä. Hallituksen jäsenen ar-
1260: mahtamisesta noudatettakoon kuitenkin mitä siitä on erik-
1261: seen säädetty. Yleistä armahdusta älköön annettako muuten
1262: kuin erityisellä lailla.
1263:     Kuninkaana on myös oikeus suoda vapautusta lain sään-
1264: nöksistä niissä tapauksissa, joissa oikeus sellaisen erivapauden
1265: antamiseen on laissa myönnetty.
1266: 
1267:                              22 §.
1268:     Kuningas v·oi asetuksella luovuttaa päättäruisoikeutensa
1269: sellaisissa hänen ratkaistavikseen kuuluvissa asioissa, joita
1270: ei tässä hallitusmuodossa ole mainittu, valtioneuvostolle tai
1271: jollekin ministerille, joka on osaston päällikkö.
1272:     Niissä asioissa, joissa päättämisoikeus 1 momentin mu-
1273: kaan on luovut.ettu valtioneuvostolle, niin myös muissa ta-
1274: pauksissa, jolloin valtioneuvosto itsenäis{lsti tekee päätök-
1275: sensä, tulee vähintään viiden jäsenen ottaa ratkaisuun osaa.
1276: Puhetta johtaa silloin pääministeri tai, hänen est'8ttynä olles-
1277: saan, ensimäinen läsnäoleva jäsen.
1278: 
1279:                               23 §.
1280:     Valtioneuvoston j·äs-enet ovat virkatoimistaan kuninkaalle
1281: Ja eduskunnalle vastuunalaiset.               ·
1282:     Jokainen valtioneuvoston jäsen, joka on ottanut osaa
1283: asian käsittelyyn valtioneuvostossa taikka kuninkaan luona,
1284: on vastuunalainen päätöks·estä, jollei hän ole pöytäkirjaan
1285: merkittäväksi ilmoittanut eroavaa mielipidettä.
1286: 
1287:                              24 §.
1288:    Oikeuskansleriksi, joka on kuninkaan korkein asiamies,
1289: nimittää kuningas oikeudentuntoisen ja puolueettoman mie-
1290: hen, jolla tulee olla erinomaiset tiedot oikeusoloista. Hänen
1291: velvollisuutenaan on kuninhaan puolesta val~oa, että viran-
1292: omaiset ja virkamiehet noudattavat lakia sekä täyttävät vei-
1293:     10      1918 Ylim. Vp.- V. M.- Esitys N:o 1.
1294: 
1295:     vollisuutensa, niin myös ajaa tai ajattaa syyte asiassa, JOSsa
1296:     hän katsoo s-ellaista toimenpidettä tarvittavan.
1297:         Oikeuskanslerina on valta olla saapuvilla kaikkien tuo-
1298:     mioistuinten ja virastojen istunnoissa, niin myös saada tieto
1299:     valtioneuvoston sekä tuomioistuint,en ja virastojen 'Pöytä-
1300:     kirjoista.
1301:         Oikeuskansleria avustaa apulainen, joka tarvittaessa astuu
1302:     hänen sijaansa.
1303: 
1304:                                   25 §.
1305:         Jos oikeuskansleri havaitsee, että valtioneuvpsto taikka
1306:     valtioneuvoston jäsen virkatoimessaan m€ll2ttelee lainvastai-
1307:     sesti, tulee hänen siita tehdä huomautus ja samalla ilmoittaa,
1308:     mikä siinä on lain vastaista. (Poist.) Jos huomautus jätetään
1309:     vadeenottamatta, olkoon hänellä valta antaa kuninkaalLe ker-
1310:     tomus asiasta. Jos lainvastaisuus on sellainen, että valtio-
1311:     neuvoston jäsen voidaan panna siitä syytteeseen 52 § :ssä mai-
1312:     nitussa valtakunnanoikeudessa, ja kuningas määrää syytteen
1313:     nostettavaksi, ajaa sitä oikeuskansleri. Jos kuningas määrää
1314:     syytteen oikeuskansleria vastaan nostettavaksi, ajaa sitä ku-
1315:     ninkaan määräämä henkilö.
1316: 
1317:                                26 §.
1318:         Oikeuskanslerin tulee joka vuodelta kuninkaalle antaa
1319:     kertomus virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista
1320:     havainnoistaan.
1321: 
1322:                                 27 §.
1323:         Suomen kansalaisoikeus on jokaisella, joka. on syntynyt
1324:     suomalaisista vanhemmista, niin myös vieraan maan nai-
1325:     sella, joka on mennyt naimisiin suomalaisen miehen kanssa.
1326:         Vieraan maan kansalainen voidaan ottaa Suomen kansa-
1327:     laiseksi niillä ehdoilla ja siinä järjestyksessä kuin laissa
1328: •   eribeen säädetään.
1329: 
1330:                               28 §.
1331:        Jokainen Suomen kansalainen olkoon lain mukaan tur-
1332:     vattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden, onnen ja
1333:                     Uusi hallitusmuoto.                     11
1334: 
1335: omaisuud-en puolesta. Älköön Suomen kansalaisen saavutet-
1336: tuja oikeuksia uudella lailla raj.oit-ettako muussa järjestyk-
1337: sessä, kuin perustuslain muuttamisesta on säädetty.
1338:     Omaisuuden pakkolunastuks.esta yleiseen tarpeeseen täyttä
1339: korvausta vastaan säädetään lailla.
1340: 
1341:                             29 §.
1342:    Suomen kansalainen on oikeutettu oleskelemaan omassa
1343: maassa, va.paasti täällä valitsemaan asuinpaikkansa ja kul-
1344: kemaan paikkakunnasta toiseen.
1345:    Suomen kansalaisen oikeudesta lähteä maasta olkoon voi-
1346: massa mitä siitä on erikseen määrätty.
1347: 
1348:                             30 §.
1349:    Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti
1350: harjoittaa uskontoa, mikäili lakia tahi hyviä tapoja ei lou-
1351: kata, niin myös, sen mukaan kuin siitä on erikseen sääd-etty,
1352: vapaus luopua siitä uskontokunnasta, johon hän kuuluu,
1353: sekä liittyä toiseen uskontokuntaan.
1354: 
1355:                              31 §.
1356:     Suomen kansalaisilla on sanan vapaus s-ekä oikeus kir-
1357: joituksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen ke-
1358: nenkään niitä ennakolta estämättä, niin myös oikeus edeltä-
1359: päin lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä
1360: asioista tai muussa luvallisessa tarkoituksessa sekä perustaa
1361: yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka eivät'
1362: ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.
1363:     Säännöksiä näiden oikeuksien käyttämisestä annetaan
1364: laiHa.
1365:                           32 §.
1366:    Kirjesalaisuus on loukkaamaton, mikäli siitä -ei ole laissa
1367: poikkeusta säädetty.
1368:                             33 §.
1369:    Älköön Suomen kansalaista tuomiHako muussa oikeu-
1370: dessa kuin siinä, jonka alainen hän maan lakien mukaan on.
1371: 12      1918 Ylim. V11. --V. M.- Esitys N:o 1.
1372: 
1373:                               34 §.
1374:      Suomen kansalaisella olkoon valta oikeudessa tai valtion
1375: hallintoviranomaisen luona omassa asia.ssaan käyttää suoma-
1376: laista tai ruotsalaista äidinkieltään, niinkuin siitä laissa sää-
1377: eletään.
1378:      Säännöksiä maan oikeus- ja virkakielestä annetaan lailla;
1379: ja on asianosais€lle siinä, mikäli se ei tuota suuria vaikeuksia,
1380: varattava oikeus saada toimituskirja suomalaisella tai ruotsa-
1381: lais-ella äidinkielellään.
1382:      Maan suomen-ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä .~a
1383: taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää samanlaisten
1384: perusteiden mukaan.
1385:                             35 §.
1386:    Mitä Suomen kansalaisten yleisistä oikeuksista on sa-
1387: nottu ei estä lailla säätämästä sellaisia rajoituksia, jotka so-
1388: dan tai kapinan aikana ja sotapalveiuksessa oleviin nähden
1389: muulloinkin ovat välttämättömiä.
1390: 
1391:                              36 §.
1392:     Suom-en kansaa edustaa valtiopäiville kokoontunut edus-
1393: kunta. Eduskunta on loukkaamaton.
1394:     Eduskunta kokoontuu vaHiopäiville vuosittain 15 päi-
1395: vänä tammikuuta, ilman eri kutsumusta, ja lopettaa istun-
1396: tonsa satakaksikymmentä päivää koossa oltuansa, joko yh-
1397: teen mBnoon taikka väliajoin eduskunnan päätöksen mukaan.
1398: Kuninkaalla on kuitenkin valta eduskunnan esityksestä pi-
1399: dentää tai lyhentää valtiopäivät, niin myös valta määrätä
1400: uudet vaalit toimitettaviksi ja hajoittaa eduskunta. Ylimää-
1401: räisille valtiopäiville kuningas voi kutsua eduskunnan mil-
1402: loin tarve sitä vaatii.
1403: 
1404:                            37 §.
1405:     Oikeus t€11dä ehdotuksia uuden lain säätämis·estä sBkä
1406: ennestään olevan muuitamisBsta, selittämisestä tai kumoa-
1407: misesta on kuninkaalla sekä eduskunnalla.
1408:     Kuningas käyttää aloteoikeuttaan antamalla eduskun-
1409: nalle esityksiä. Esitysehdotukset l:=wtii valtioneuvosto. Sel-
1410:                      Uusi ha Hitusm uoto.                     13
1411: 
1412: laisesta ehdotuksesta on hankittava lausunto, kun asia kuu-
1413: luu perustushkien taikka siviili- tai rikoslainsäädännön
1414: alalle, korkeimmalta oikeudelta, mutta kun se koskee hallin-
1415: toa, korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
1416:     Eduskunnan aloteoikeudesta s-ekä lainsäädäntöasiain kä-
1417: sittelystä valtiopäivillä säädetään valtiopäiväjärjf!.sty ksessä.
1418: 
1419:                             38 §.
1420:     Sittenkuin eduskunta on hyväksynyt lain, toimitetaan se
1421: vahvistettavaksi kuninkaaHe, joka 37 § :ssä säädettyjen pe-
1422: rusteiden mukaan siitä vaatii lausunnon korkeimmalta
1423: oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
1424:     Laki on va-hvistettava sellaisena, kuin eduskunta on sen
1425: hyväksynyt . .Jollei kuningas lakia vahvista, on se rauennut,
1426: jos on kysymys hallitusmuodosta tai laista, joka sisäJtää
1427: hallitttsmuodon muutoksen, s·elityksen tai kumoamisen taikka
1428: poikkeuksen siitä. Sama olkoon voimas•sa laista, joka tar-
1429: koittaa maa- tai meripuo'lustuksen järjestämistä kuin myös
1430: kruununperimystä koskevasta .Jai,sta .
1431:     .Jos kuningas kieltäytyy vahvistamusta muuta kuin 2
1432: momentissa mainittua :la:kia, tulee se ilman vahvistustakin
1433: voimaan, jos eduskunta uusien vaalien jälkeen uudestaan hy-
1434: väksyY lain mnuttamattomana väJhintään kahdella kolmas-
1435: osalla annetuista äänistä; muussa tapauksessa on laki !kat-
1436: sottava rauenneeksi.
1437:     .Jollei kuningas kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun
1438: laki on hänelle vahvistettavaksi toimitettu, ole sitä vahvis-
1439: tanut, katsotaan hänen kieltäytyneen lakia vahvistamasta.
1440: 
1441:                             39 §.
1442:     .Jokaisen lain johdannossa mainittakoon, että se on syn-
1443: tynyt eduskunnan päätöksen mukais·esti ja, kun laki on sää-
1444: detty siinä järjestyksessä kuin perustuslain säätämisestä on
1445: voimassa, myöskin että niin on menetelty.
1446:     Laki on, olkoonpa vahvistettu tai tulkoon voimaan ilman
1447: vahvistusta, kuninkaan allekirjoitettava ja asianomaisen mi-
1448: 14       1918 Ylim. Vp.- V. M.- I<Jsitys N:o 1.
1449: 
1450: nisterin varmennettava, jonka jälkeen se on valtioneuvoston
1451: julkaistava Suomen lakikokoelmassa.
1452: 
1453:                           40 §.
1454:    Kirkkolain säätämisestä ja muuttamisesta on erikseen
1455: säädetty.
1456:                               41 §.
1457:     Kuninkaalla on oikeus, mikäli ei tässä hallitusmuodossa
1458: toisin säädetä, antaa asetuksia asioista, j-otka ennestään ovat
1459: hallinnollisilla säämnöksil1lä järjestetyt, niin myös asetuk-
1460: sella ta.ikempia määräyksiä lakien täytäntöönpanosta, val-
1461: tion omaisuuden hoidosta sekä hallintovirastojen ja yleisten
1462: laitosten järjestysmuodosta ja toiminnasta. Asetukseen äl-
1463: köön kuitenkaan otettako säännöstä, joka sisältäisi lain muu-
1464: toksen.
1465:     Asetukset annetaan ja julkaistaan niinkuin laeista 39 § :n
1466: 2 momentissa on säädetty.
1467: 
1468:                                42 §.
1469:     Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä on, siinä järjestyk-
1470: sessä kuin eduskunnan puhemiehen vaalista on säädetty, va-
1471: littava rehellisyydestä .ja erinomaisista lainopillisista tiedoista
1472: tunnettu mies eduskunnan oikeusasiamiehenä valvomaan,
1473: eduskunnan hänelle laatiman johtosäännön mukaan, että vi-
1474: ranomaiset ja virkamiehet. noudattavat lakia, niin ettei kukaan
1475: tule laillisessa oimeudessaan poljetuksi. Samassa järjestyk-
1476: sessä valitaan myöskin varamies oikeusasiamiehen estettynä
1477: ollessa hoitamaan hänen tehtäviään.
1478: 
1479:                               43 §.
1480:     Oikeusasiamiehellä on sama valta kuin oikeuskanslerilla
1481: olla saapuvilla tuomioistuinten ja virastojen istunnoissa sekä
1482: saada tieto niiden ynnä valtioneuvoston pöytäkirjoista, niin
1483: myös nostaa syyte virantoimituks-essa tehdyistä virheistä ja
1484: laiminlyönneistä. Hän on sen vastuun alainen, jonka laki
1485: yleisistä syyttäjistä säätää.
1486:                     Uusi hallitusmuoto.                    15
1487: 
1488:                             44 §.
1489:     Oikeusasiamiehen tulee jookaisille varsinaisille valtio-
1490: päiville antaa k·ertomus toimensa hoitamisesta ,sekä selvitys
1491: lainkäytön tilasta maassa, niin myös huomauttaa 'lainsää-
1492: dännössä ha vaituista puutteista.
1493: 
1494:                              45 §.
1495:     Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa oikeusasi-
1496: oissa sekä valvoo sen ohella tuomarien ja ulosottoviranomais-
1497: ten lainkäyttöä.
1498: 
1499:                              46 §.
1500:     Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja ta.rpeellinen
1501: määrä oikeusneuvoksia.
1502:     Ne oikeushallintoasiat, j-otka erityisten säännösten mu-
1503: kaan kuuluvat korkeimman oikeuden käsiteltäviin, valmis-
1504: tellaan siinä valtioneuvoston osastossa, johon oikeushallintoa
1505: koskevat asiat on lu-ettu. Tämän osaston jj!äällikkö on oleva
1506: mukana korkeimmassa oikeudessa niitä käsittelemässä.
1507:     Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, jollei
1508: eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen
1509: säädetty suurempaa tai •pien!'mpää jäsenmäärää.
1510: 
1511:                            47 §.
1512:     Yleisiä ylioikeuksia ovat hovioikeudet, joiden myöskin
1513: tulee pitää silmäHä alioikeuksien ja ulosottoviranomaist€n
1514: toimintaa.
1515:     Kussakin hovioikeudessa on oleva presidentti sekä tar-
1516: peellinen määrä jäseniä.
1517:     Hovioikeuksien luku ja tuomiovalta määrätään lailla.
1518: 
1519:                             48 §.
1520:    Yleisistä alioikeuksista on säädetty laissa.
1521: 
1522:                            49 §.
1523:     Ylintä tuomiovaltaa hallin ta-oikeudellisissa vali tusasi-
1524: oissa, erikseen säädetyillä pioikkeuksiHa, käyitää korkein
1525: 16      1918 Ylim. Vp.- V. M.- Esitys N:o 1.
1526: 
1527: hallinto-oikeus, jonka myös on pidettävä silmällä alempain
1528: viranomaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla.
1529: 
1530:                            50 §.
1531:     Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti ja
1532: tarpeellinen määrä hallintoneuvoksia. Tuomionvoivasta jä-
1533: senmäärästä tässä tuomioistuimessa noudatettakoon, mitä
1534: 46 §:n 3 momentissa on korkeimmasta oikeudesta säädetty.
1535: 
1536:                              51 §.
1537:     Korkeimman oikeuden ja korkeimman haUinto-oikeuden
1538: asia on, kun katsovat tarvittavan lain taikka asetuksen muu-
1539: tosta tai selitystä, tehdä kuninkaaHe ·ehdotus se]]aiseen lain-
1540: säädäntötoimenpiteeseen ryhtymisestä.
1541: 
1542:                            52 §.
1543:     Jos syyte Jotainvastaisesta menettelystä virkatoimes~a
1544: nostetaan valtioneuvoston, korkeimman oikeuden tai 'kor-
1545: keimman hallinto-oikeuden \jäsentä 'taikka oikeuskansleria
1546: vastaan, käsittelee asiaa erityinen tuomioistuin, jota nimi-
1547: tetään valtakunnanoikeudeksi. Siihen kuuluu korkeimman
1548: oikeuden presidentti puheenjohtajana ja jäseninä korkeim-
1549: man hallinto-oikeuden presidentti, kaikkien hovioikeuksien
1550: presidentit ja yliopiston lainopilEsen tiedekunnan keskuu-
1551: destaan kolmeksi vuodeksi valitsema professori sekä kuusi
1552: muuta jäsentä, jotka ynnä tarvittavat va.rajäsenet eduskun-
1553: nan valitsijamiehet valitsevat suhteellisilla vaaleilla aina
1554: kolmeksi vuodeksi. Jos korkeimman oikeuden, korkeimman
1555: hallinto-oikeuden tai hovioikeuden presid.entti on estetty ole-
1556: masta asiaa käsittelemässä, kutsutaan hänen sijaansa saman
1557: tuomioistumen virassa vanhin jäsen. Valitun jäsenen sijaan
1558: astuu tarvittaessa varajäsen ja puheenjohtajan sijaan kor-
1559: keimman hallinto-oikeuden pr·esidentti. Jos eduskunta on
1560: päättänyt syyUeen nostettavaksi, ajaa sitä eduskunnan oi-
1561: keusasiamies.
1562:                      Uusi hallitusmuoto.                      17
1563: 
1564:                            53 §.
1565:    Muista erikoistuomioistuimista kuin 52 § :ssä mainituista
1566: säädetään lailla.
1567:    Älköön mitää.n satunnaista tuomioistuinta asetettako.
1568: 
1569:                              54 §.
1570:     Yleistä hallintoa varten on Suomi edelleenkin oleva ja-
1571: ettuna lääneihin, kihlakuntiin ja kuntiin.
1572:     Muutoksia 1äänien lukumäärään ltehdään ilaim 'kautta.
1573: Muita muutoksia hallinnolliseen jakoon määrää kuningas,
1574: mikäli laissa ei toisin sääd·etä.
1575: 
1576:                                55 §.
1577:     Läänin hallintoa johtaa maaherra, apunaan esittelevi[ vir-
1578: kamiehiä.         •
1579:     Kuntain hallinnon tulee perustua kansalaisten itsehailin-
1580: toon, niinkuin erityisissä laeissa siitä säädetään. Lailla sää-
1581: detään myöskin, millä tavoin ja kuinka laajalti kansalaisten
1582: itsehallintoa on sovitettava kuntia suurempiin hallinto-
1583: alueisiin.
1584:     Hallintoalueiden rajoja uudestaanjärjestettäessä ovat ne,
1585: mikäli asian'haaratJ sallivat., määräitävät kulkemaan pitkiin
1586: suomalaisen ja ruotsabisen väestön asutusalueiden välisiä
1587: rajoja.
1588:                             56·§.
1589:    Virastoista, jotka valtiohallinnon eri haaroja varten ovat
1590: olemassa taikka perustetaan, on voimassa erityisiä sään-
1591: nöksiä.
1592:                             57 §.
1593:     Verosta, myöskin tulliverotuksesta, säädetään lailla, mää-
1594: räämättömäksi tai määräajaksi. Sama olkoon voimassa en-
1595: tisen veron muuttamisesta tai lakkauttamisesta sekä yleisistä
1596: rasituksista.
1597:     Määräajaksi myönnettyä veroa, josta, kun ei ole kysymys
1598: sen kamtamisesta yhtä vuotta pitemmän aj:an kuluessa., pää-
1599: tös eduskunrnassa t.ehdään y;ksinkertais·ella äänten enemmi:s-
1600:                                                           2
1601: 18      1918 Ylim. Vp.- V. 1\'I.- Esitys N:o 1.
1602: 
1603: töllä, älköön sen ajan sivu kannettako, paitsi 65 § :ssä mai-
1604: nitussa tapaumsessa.
1605:                              58 §.
1606:     Lailla vahvistetaan valtion viranomaisten virkatoimista
1607: ja toimituskirjoista suoritettavien maksujen samoinkuin nii-
1608: denkin maksujen yleiset perusteet, joita on_ suoritettava pos-
1609: tin, rautat-eiden, kanavaiu, sairaalain, oppilaitosten ynnä
1610: muiden valtion yleisten laitoshm käyttämisestä.
1611: 
1612:                              59 §.
1613:    Valtion tuloa tuottavaa omaisuutta ja liikeyrityksiä hoi-
1614: detaan ja ·käytetään lailla vahvistettujen yleisten perusteiden
1615: mukaan.
1616:                             60 §.
1617:     Valtiolainan ottamiseen vaaditaan eduskunnan, yksinker-
1618: taisella äänten enemmistöllä antama, suostumus.
1619: 
1620:                              61 §.
1621:     Virastojen ja yleisten laitosten uusien menosääntöjen pe.
1622: rusteista sekä entisten perusteiden muuttamisesta ja kumoa-
1623: misesta, niinikään eläkeoikeudesta säädetään lailla.
1624:     Uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja apurahoja annettakoon
1625: ainoastaan eduskunnan sitä vart~n myöntämästä määrära-
1626: hasta.
1627:                              62 §.
1628:      Valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion, johon on otettava
1629: varainhoitovuoden tulot ja menot, päättää eduskunta, ja jul-
1630: kaistaan se niinkuin laista on säädetty.
1631:      Onko jokin rahasto, joka ei ole tarkoitettu vuotuisia val-
1632: tion tarpeita varten, jätettävä tulo- ja menoarvion ulkopuo-
1633: lelle, siitä on erikseen säädetty.
1634: 
1635:                             63 §.
1636:     Vuoden tulo- ja menoarviosta älköön jätettäkö pois veroa
1637: tai muuta tuloa, joka, sinä vuonna voimassa olevan lain tai
1638: asetuksen mukaan, on suoritettava.
1639:                     Uusi hallitusmuoto.                     19
1640: 
1641:                               64 §.
1642:     Valtiolainasta määrätty korko ja. kuoletusmaksu sekä
1643: muut johonkin valtion velvoitukseen perustuvat määrärahat
1644: ovat sellaisinaan, vähentämättä, valtion tulo- ja menoar-
1645: vioon otettavat, niinikään muut menot, jotka varainhoito-
1646: vuonna voimassa olevain säännösten mukaan ovat maksetta-
1647: vat. Tulo- ja menoarvioon on myöskin otettava arviomäärä-
1648: raha semmoisia lakiintai asetukseen perustuvia menoja var-
1649: ten, j.oita ei ole erityisinä erinä merkitty tulo- ja menoar-
1650: vioon, niin myös tarpeellinen määräraha hallituksen käytet-
1651: täväksi edeltä arvaamattomiin tarpeisiin.
1652:     Muut valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvät menoerät
1653: ovat eduskunnan harkinnan ja päätöksen alaiset varainhoito-
1654: vuodeksi kerrallaan.
1655:     Määräraha, jonka eduskunta on päättänyt valtiopäivillä
1656: tehdystä alotteesta, otetaan tulo- jru menoarvioon ehdollisena.
1657:     Tulo- ja menoarviossa on osotettava menojen suorittami-
1658: seen tarvittavat varat.
1659: 
1660:                                65 §.
1661:     Jos mm kävisi, että €duskun1a ei ole päättänyt tulo- ja
1662: menoarviota ennen sen vuoden alkua, jona sen _pitäisi olla
1663: voimassa, ja jos esitys siitä ,edellisenä vuonna on ann€ttu
1664: eduskunnalle vä:hintään kaksi kuukautta ennen eduskunnan
1665: istuntokauden päättymistä, on menot, jotka 64 §:n ensimäi-
1666: sessä momentis,sa mainitaan, suoritettava ja sitä varten tar-
1667: l1eelliset tulot väliaikaisesti kannettava.
1668:     J-os vahvistettuun tulo- ja menoarvioon havaitaan välttä-
1669: mättömästi tarvittavan muutoksia, annettakoon eduskunnalle
1670: esitys lisäyksestä tulo- ja menoarvioon.
1671: 
1672:                               66 §.
1673:     Älköön mentäkö tulo- ja menoarvioon otetuista määrä-
1674: rahoista yli taikka niitä siirrettäkö varainhoitovuodesta toi-
1675: seen, ell€i sitä ole menoarviossa myönnetyksi osotettu, älköön
1676: myöskään siirrettäkö määrärahoja eduskunnan erikseen hy-
1677: vä-ksymästä menoarvion osasta toiseen.
1678: 20       1918 Ylim. Vp.- V. M.- Esitys N:o 1.
1679: 
1680:    Tulo- ja menoarviosta riippumatta on jokaisella oikeus
1681: hakea valtiolta mitä hänelle on laillisesti tuleva.
1682: 
1683:                              67 §.
1684:     Valtiovaraston tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta var-
1685: ten on oleva revisionilaitos, jonka tulee ottaa selville, ovatko
1686: numerot oikeat sekä tulot ja menot lainmukaiset ja onko
1687: tulo- ja menoarviota noudatettu.
1688:     Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä asetettakoon vns1
1689: valtiontilintarkastajaa eduskunnan puolesta pitämään sil-
1690: mällä tulo- ja menoarvion noudattamista sekä valtiovaraston
1691: tilaa ja hoitoa. Nämä tilintarkastajat, joille eduskunta vah-
1692: vistaa johtosäännön ja j-oiden tulee viranomaisilta saada tar-
1693: peelliset selvitykset ja asiakirjat, ovat eduskunnan valitsija.
1694: miesten valittavat suhteellisilla vaal·eilla. Samassa järjes-
1695: tyksessä valitaan myöskin tarpeellinen määrä varamiehiä.
1696: 
1697:                            68 §.
1698:      Suomen rahasta säädetään lailla.
1699: 
1700:                               69 §.
1701:     Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa
1702: sekä eduskunnan valitsemain valtuusmiesten valvonnan alai-
1703: sena.
1704:     Pankkia hoidetaan ohjesäännön mukaan, joka laaditaan
1705: niin:kuin laista on säädetty.
1706:     Pankin voittovarojen käyttämisestä valtion tarpei·siin
1707: määrää eduskunta.
1708: 
1709:                             70 §.
1710:     Valtion maaomaisuutta sekä veroja ja tuloatuottavia oi-
1711: ketrksia älköön toisen omaksi luovutettako taikka pantattako,
1712: ellei sitä ole laissa myönnetty.
1713:     Kruununtilan haltija (poist.) ol,koon kuitPnkin oikemtettu
1714: ostamaan sen r~rinnöksi, niinikuin siitä on ·erikseen säädetty.
1715:                      Uusi hallitusmuoto.                    21
1716: 
1717:                              71 §.
1718:     Isänmaan ja valtaistuimen puolustusta varten <>n jokai-
1719: nen !Suomen mies asevelvollinen.
1720:     Asevelvollisuus käsittää myös velvollisuuden suorittaa
1721: työtä, jolla on yhteyttä puolustuslaitoksen kanssa.
1722:     Suomen kansalaisten sotapalveluksesta se'kä :Suomen sota-
1723: väestä säädetään lailla.
1724:     Asevelvomnen on, mikäli mahdollista, luettava semmoi-
1725: seen sotilasryhmään, jonka miehistöllä on sama äidinkieli,
1726: suomi tai ruotsi, kuin hänellä itsellään.
1727: 
1728:                              72 §.
1729:     Jos 'Suomen sotaväki on pantava liikekannalle, antaa ku-
1730: ningas siitä määräyksen valtioneuvostossa. Kuninkaalla on
1731: oikeus sellaisessa tapauksessa väliaikaisesti määrätä siitä ai-
1732: heutuvain menojen suorittamisesta, mutta on hänen, jos edus-
1733: kunta ei ole kokoontuneena eikä pian tule varsinaisille valtio-
1734: päiville koolle, viipymättä kutsuttava ylimääräiset valtiopäi-
1735: vät varojen osottamista varten.
1736: 
1737:                              73 §.
1738:     Suomen yliopistolle maan pääkaupungissa pysytetään
1739: itsehallinto-oikeus. Yliopiston ylin hallitusmies on sen
1740: kansleri.
1741:     Uusia säännöksiä yliopiston järjestysmuodon perusteista
1742: annetaan lailla, mutta tarkemmat yliopistoa koskevat sään-
1743: nökset asetuksella, sittenkuin kummassakin tapauksessa sen
1744: konsistori ja kansleri ovat asiasta antaneet lausuntonsa.
1745:     Teknillisten, maatalous- ja kauppatieteiden sekä; mui-
1746: den sovellettujen tieteiden tutkimusta ja ylintä opetusta, sa-
1747: moin myös kaunotaiteiden 'harjoittamista ja. ylintä opetusta
1748: kannattaa valtio yllälpitämällä ja perustamalla niitä varten,
1749: mikäli ne eivät ole yliopistossa edustettuina, erityisiä !kor-
1750: keakouluja tai avustamaila niitä varlen p!'rustettuja yksi-
1751: tyisiä laitoksia.
1752: 22      1918 Ylim. Vp. -    V. M. -   Esitys N :o 1.
1753: 
1754:                             74 §.
1755:    Valtion kustannuksella ylläpidetään taikka tarvittaessa
1756: avustetaan oppilaitoksia ylempää yleissivistystä ja ylempää
1757: kansanopetusta varten. :Va1tion oppilaitosten järjestysmuo-
1758: don perusteet määrätään laissa.
1759: 
1760:                             75 §.
1761:     Kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista sekä val-
1762: tion ja kuntain velvollisuuksista kansakoulujen kannattam:.-
1763: seen, niin myös yleisestä oppivelvollisuudesta säädetään lain
1764: kautta.
1765:     Opetus kansakouluissa on oleva kaikille maksuton.
1766: 
1767:                              76 §.
1768:     Teknillisten ammattien, maanviljelyksen ja sen sivnelin-
1769: keinojen, kaupan ja merenkulun sekä kaunotaiteiden oppi-
1770: laitoksia tulee valtion ylläpitää taikka tarpeen mukaan val-
1771: tiovaroilla avustaa.
1772: 
1773:                            77 §.
1774:     Oikeudesta perustaa yksityiskouluja ja muita yksityisiä
1775: kasvatuslaitoksia sekä niissä järjestää opetus säädetään
1776: lailla.
1777:     Kotiopetus ei ole viranomaisten valvonnan alainen.
1778: 
1779:                              78 §.
1780:     Evankelis-luterilainen kirkko on Suomeri kansan yleisenä
1781: kirkkona. Tämän kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta
1782: säädetään sen kirkkolaissa.
1783:     Muista maassa olevista uskontokunnista on voimassa mitä
1784: niistä on säädetty tai säädetään.
1785:     Uusia uskontokuntia saa perustaa noudattamalla mitä
1786: siitä laissa säädetään.
1787: 
1788:                               79 §.
1789:     Suomen valtionvirkaan voidaan, tässä pykälässä malm-
1790: tuilla poikkeuksilla, ottaa ainoastaan Suomen kansalainen.
1791:                      Uusi hallitusmuoto.                      23
1792: 
1793:     Teknillisiin toimiin, yliopiston taikka muun korkeakoulun
1794: opettajanvirkoihin, vieraan kielen opettajiksi kouluihin, kie-
1795: lenkääntäjiksi virastoihin sekä palkattamiksi konsuleiksi saa
1796: tarvittwessa nimittää ulkomaankin kansalaisia.
1797: 
1798:                             80 §.
1799:     Opinnäytteet valtionviran saamista varten vahvistetaan
1800: asetuksella, mikäli niistä ei ole säädetty laissa.
1801:     Erivapautta kelpoisuusehdoista, kun niistä on asetuksella
1802: määrätty, voi erityisten syiden vuoksi kuningas antaa, ei
1803: kuitenkaan oikeusvirkaan pääsemistä varten.
1804:     Kuningas voi asetuksella siirtää oikeuden sellaisen eri-
1805: vapaud·en myöntämis·een joko kokonaan tahi erikoistapauk-
1806: scssa valtioneuvostolle.
1807: 
1808:                            81 §.
1809:     Yleiset ylennysperusteet valtionvirkoihin ovat taito, an-
1810: sio, kokemus ja koeteltu kansalaiskunto.
1811: 
1812:                              82 §.
1813:      Kuningas nimittää:
1814:     1) ·oikeuskanslerin ja hänen apulaisensa;
1815:      2) arkkipiispan ja piispat sekä, yliopiston konsistorin esi-
1816: tyksestä, yliopiston kanslerin;
1817:                           • ja korkeimman hallinto-oikeu-
1818:      3) korkeimman oikeuden
1819: den presidentit, sekä korkeimman oikeuden esityksestä, sane-
1820: tun tuomioistuimen jäsenet ja hovioikeuksien presidentit,
1821: niin myös, korkeimman 'hallinto-oikeuden esityksestä, tämän
1822: tuomioistuimen jäsenet;
1823:     4) hovioikeuksien jäsenet ja yliopiston sekä teknillisen
1824: korkeakoulun professorit;
1825:     5) keskusvirastojen päälliköt ja jäs-enet s-ekä maaherrat,
1826: valtioneuvoston esityksestä;
1827:     6) asianomaisen viranomaisen -esityksestä, valtioneuvos-
1828: ton, korkeimman oikeuden ja 'kork-eimman hallinto-oikeud-en
1829: esitte1ijät; sekä
1830:     7) Suom-en lähettiJäät ulko~raltojen luona ja konsulit.
1831: 24       1918 Ylim. Vp,- V. }f.- Esitys N:o 1.
1832:               .
1833:                               83 §.
1834:     Kihlakunnantuomarit, pormestarit ja. maanjako-oikeuk-
1835: sien puheenjohtajat nimittää korkein oikeus.
1836:     Sen mukaan kuin niistä on säädetty, täyttää erityiset
1837: virat:
1838:     1) oikeuslaitosten virat korkein oikeus taikka se ylioi-
1839: keus, jonka alainen virka on, ja korkeimman hallinto-oikeu-
1840: den virat tämä oikeus; sekä
1841:      2) hallinnon ja oppilaitosten virat valtioneuvosto, minis-
1842: teri, lääninhallitus tahi sen viraston hallitus, jonka. alainen
1843: virka on.
1844:     Muut valtion v-irkamiehet nimittää valtioneuvosto, mikäli
1845: kuningas asetuksella ei ole nimittämisoikeutta itselleen pi-
1846: dättänyt taikka muulle viranomaiselle uskonut.
1847: 
1848:                              84 §.
1849:     Edellä 82 § :n 4 kohdassa ja 83 § :ssä mainitut virat ovat,
1850: sittenkuin virka on ollut haettavaksi julistettuna, täytettävät
1851: virkaehdotuksen nojalla, johon se viranomainen, miltä virkaa
1852: on haettu, panee hakijoista kolme vahvistettujen perusteiden
1853: mukaan ansiokkainta. Hovioikeuksien jäseniä koskevasta vir-
1854: kaehdotuksesta on korkeimman oikeuden ja yliopiston pro-
1855: fessoria koskevasta kanslerin annettava lausuntonsa.
1856:     Jos virkamies on saman viranomaisen nimitettävä, jolta
1857: virkaa haetaan, -ei virkaehdotusta t~hdä. Erityisten säännök-
1858: sien mukaan voidaan eräät muutkin hallintovirat täyttää toi-
1859: sessa järjestyksessä, kuin 1 momentissa on sanottu.
1860: 
1861:                               85 §.
1862:     Siitä, missä järjestyksessä yliopiston ja evankelis-luterilai-
1863: sen kirkon virat, kaupunkien pormestarin ja neuvosmiesten
1864: virat ja Suomen Pankin virat ovat täytettävät sekä sotilaal-
1865: liset virkaylennykset toimitettavat, on voimassa erityisiä
1866: säännöksiä.
1867:                              86 §.
1868:   Kaikilla tuomareilla olkoon se oikeus, ettei heitä voida
1869: muuten ·kuin laillisen tutkim)lksen ja tuomion nojalla julistaa
1870:                     Uusi hallitusmuoto.                     25
1871: 
1872: virkaansa menettäneiksi; älköön heitä myöskään ilman omaa
1873: suostumustaan toiseen virkaan siirrettäkö, paitsi milloin
1874: siirto aiheutuu tuomioistuinlaitoksen uudestaanjärjestämi-
1875: sestä.
1876:     Muiden virkamiesten oikeudesta pysyä virassaan sääde-
1877: tään erityisessä laissa.
1878:      Lailla voidaan erottamattomillekin virkamiehille säätää
1879: velvollisuus erota virasta määräikään tultuansa; älköön tätä
1880: kuitenkaan sovellutettako ennen tämän hallitusmuodon jul-
1881: kaisrmi.sta virkaan nimitettyihin.
1882:      Niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka virkamie-
1883: hille tulevat, kun heidän virkansa lakkautetaan, on erikseen
1884: säädetty.
1885:                            87 §.
1886:    Kaikessa virkatoiminnassa on laillistm seuraamuksen
1887: uhalla tarkoin lakia noudatettava.
1888: 
1889:                               88 §.
1890:     Jos tuomari tai muu virkamies havaitsee, että asetuk-
1891: sessa oleva säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain
1892: kanssa, älköön sitä sovelluttako.
1893: 
1894:                              89 §.
1895:     Virkamies vastaa toimenpiteestä, johon hän on ryhtynyt
1896: taikka jota hän kollegisen viraston jäsenenä on kannattanut.
1897: Myöskin esittelijä on siitä, mitä hänen esittelystään on pää-
1898: tetty, vastuunalainen, jollei hän ole pöytäkirjaan lausunut
1899: eroavaa mielipidettä..
1900:     Jokainen, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai va-
1901: hinkoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tahi laimin-
1902: lyönnin kautta, olkoon oikeutettu, niinkuin erikseen on sää-
1903: detty, vaatimaan virkamiestä tuomittavaksi rangaistukseen
1904: ja korvaamaan vahingon.
1905: 
1906:                           90 §.
1907:    Tämä hallitusmuoto on kaikilta osiltaan oleva peruutta-
1908: mattomana perustuslakina, eikä sitä voida muuttaa, selittää.
1909: 26        1918 Ylim. Vp.- V. )1.- Bsitys N:o 1.
1910: 
1911: tai kumota taikka poikkeuksia siitä tehdä muussa järjestyk-
1912: sessä kuin perustuslaista yleensä on säädetty.
1913:     Täten kumotaan hallitusmuoto 21 päivältä elokuuta 1772
1914: sekä yhdistys- ja vakuuskirja 21 päivältä helmikuuta ja 3
1915: päivältä huhtikuuta 1789, niin myös kaikki muiden lakien
1916: ja asetusten säännökset, jotka ovat ristiriidassa tämän uuden
1917: hallitusmuodon kanssa.
1918:     Ne säännökset, jotka ovat tarpeen uuden hallitusmuodon
1919: täytäntöön panemiseksi, ann·etaan lailla.
1920: 
1921: 
1922: 
1923: 
1924:     Jotta Ha,llitusmuoto, joka on säädettävä siinä järjestyk-
1925: sessä, kuin perustuslaista on voima,ssa, saataisiin viipymättä
1926: lopullis·esti hyväksytyksi, Valiokunta. kunnioittaen ehdottaa,
1927: 
1928:                  että lakiehdotus käsitellään siinä järjestyk-
1929:              sessä, kuin Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:n 2 mo-
1930:              mentiJssa on säädetty.
1931: 
1932:      HE!lsingissä, 4 päivänä lokakuuta 1918.
1933: 
1934: 
1935: 
1936:     'rämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
1937: taja Wrede ja jäJsenet AHrio, Alopaeus, Antila, Erkiko, Est-
1938: lander, Hornborg, Hultim, J uutilainen, Kokko, Ne~vaulinna,
1939: Pennanen, Peurakoski, Puumala, Ra.ntasalo, Runtti ja \Vuo-
1940: nmaa.
1941:                         Vastalause 1.                      27
1942: 
1943: 
1944: 
1945: 
1946:                      Vastalauseita.
1947:                            r.
1948:     Kun ylimääräisten valtiopäivien perustuslakivaliokunta
1949: ryhtyi käsittelemään hallituksen esitystä Suomen uudeksi
1950: hallitusmuodoksi, ilmoitimme heti alussa olevamme edelleen
1951: tasavaltalaisella kannalla ja tulevamme edustamaan sitä.
1952: Niinikään ilmoitimme tulevamme tekemään ehdotuksen kan-
1953: sanäänestyks·en toimeenpanemisesta tasavaltaisen ja monar-
1954: kistisen hallitusmuodon väli:llä, tahi uusista eduskuntavaa-
1955: leista, joiden suoritettua ·eduskunta täysilukuisena olisi ti-
1956: laisu'udessa suorittaa tämän tärkeän h~storiaHisen lainsää-
1957: däntötehtävän.
1958:     Tästä huolimatta ilmoitimme kuitenkin ottavamme osaa
1959: asian· käsittelyyn valiokunnassa tehdäks·emme esitykseen
1960: niitä muutosehdotuksia, jotka katsomme kansanvaltaisten
1961: vaatimusten mukaan välttämättömiksi, osottaaksemme, tasa-
1962: valtaperiaatteesta luopumatta, kuinka vallan jako hallituk-
1963: sen ja eduskunnan välillä olisi järj.estettävä.
1964:     Kun asia nyt on loppuun käsitelty, on meidän vain to-
1965: dettava, että esittämistämme muutosehdotuksista ei vaEo-
1966: kunnan enemmistö ole a~noataakaan hyväksynyt. Niinpä on
1967: 13 § :lle jäänyt sellainen muoto, että kuningassuvun sam-
1968: muessa eduskunnalle ei jää vapautta hallitusmuodon uusi-
1969: mis·een laillista tietä, vaan on ·sen valittava uusi kuningas.
1970: -- 14 §:n mukaan valtioneuvoston jäsent·en ei tarvitse olla
1971: eduskunnan luottamusta nauttivia. -- 18 §:n mukaan mi-
1972: ni~teri sa·a huomautuksella varmentaa kuninkaan lainvastai-
1973: senkin päätöksen, ollen velvoitettu kieltäytymään varmen-
1974: tama•sta vain perustuslain vastaisia päätöksiä. - 19 § :n
1975: mukaan ulkovaltojen kanssa tehdyt sopimukset vain eräiltä
1976: osiltaan tulevat eduskunnan hyväksyttäviksi. - 28 §:ssä
1977: vakuutetuilla saavute,tuilla oikeuksilla on kauas kantava
1978: 28      1918 Ylim. Vp. -     V. M. -   Esitys N :o 1.
1979: 
1980: yhteiskunnallista ja taloudellista lainsäädäntöä ehkäisevä
1981: merkitys. - 34 § sisältää sellaisia yleisiä määräyksiä kieli-
1982: lainsäädännön alalta, että ne uhkaavat tuottaa Suomen
1983: oloissa suuria vaikeuksia. - 38 § sisältää hallitsijallle täy-
1984: dellisen kielto-oikeuden ha'llitusmuatoon, sen muutokseen,
1985: selitykseen tai kumoamiseen taikka poikkeamiseen siitä, sa-
1986: moin maa- tai meripuolustuksen järjestämistä kuin myös
1987: kruununperimystä koskeviin lakeihin nähden. Ja perustus-
1988: lakeihin sekä tavallisiin lakeihin nähd·en vaaditaan uusien
1989: vaalienkin jäJlkeen 2 / 3 äänten enemmistö. Tällainen järjes-
1990: telmä loisi eduskunnan ja hallitsijan välille aivan •sietämät-
1991: tömät olosuhteet samal•la kuin se uhkaisi pysäyttää uudis-
1992: tuslainsäädännön miltei kokonaan. - 55 § sallii läänien
1993: raj.at vedettäväksi ,mikäli asianhaarat saHivat" pitkin kieli-
1994: alueitten rajoja. Toteutettuna tämä merkits~si kielitaistelun
1995: riehahtamista aivan uudella voimalla sekä eri kieliryhmien
1996: eristäytymistä tavalla, joka suuresti vahingoittaisi isäuinaan
1997: kokonaisuuden asiaa. - 57 ja 65 §§ sisältävät hallitsijalle
1998: liian pitkälle menevän vaHuuden valtion raha-asioihin näh-
1999: den, jota eduskunn!llsta välittämätön hallitus voi käyttää hy-
2000: vinkin väärin. - 71 § sallii myöskin vapauden erikielisten
2001:  ,sotilasryhmi•en" (muodostamis•een, ~oka toteut·ettullJa !mer-
2002: kitsee taasen suomen- ja ruotsinki·elisten asevelvollisten täy-
2003: dellistä eri·stämistä ja samalla armeijan peloittavaa ha-
2004: hajaannusta.
2005:      Olemme tässä vain maininneet eräitä tärkeimpiä niistä
2006: kohdista haHitusmuodossa, joihin olemme yrittäneet saada
2007: muutoksia, siinä kuitenkaan onnistumatta.
2008:      Tähän katsoen, ja koska ei ole mitään toiveita saada edus-
2009: kunnassakaan tarpeellisia muutoksia lakiin, katsomme että
2010: lakiehdotus on hylättävä.
2011:      Mutta hylkäämisehdotu•kse1lemme on muitakin ja vaikut-
2012: tavampia syitä. Se >tapa, millä maassamme on viime keväästä•
2013: saakka monarkistien ja haUituksen taholta toimittu halli-
2014: tusmuodon aikaansaamiseksi on ollut a1lusta loppuun yhtä-
2015: mittainen erehdysten sarja. Eduskuntamme j-ouduttua sii-
2016: hen puolinaisuuden tilaan mihin se ka•pinan kautta joutui,
2017:                          Vastalause I.                          29
2018: 
2019: olisi ollut asianmukaisinta ensin toimittaa uudet vaalit, en-
2020: nenkuin hallitusmuotoasiaan käsiksi käytiin. Tämä olisi
2021: ollut ta.rpeellista eritot·en siksi, että hallitus nyt tahtoisi sää-
2022: dettäväksi monarki·stisen halli:tusmuodon, vastoin kokonai-
2023: sen eduskunnan joulukuun 6 päivänä 1917 tässä suhteessa
2024: yksimielistä pääitöstä, että Suomi oli oleva riippumaton
2025: tasavaHa. Kun kapinan jälkeen monarkistinen ajatusta;pa
2026: oli herännyt, olisi ollut mitä luonnollisin asia, että siHoin
2027: olisi annettu kansan ratkaista hallitusmuotokysymys joko
2028: kansanäänesty;ksen tai uusien vaalien kautta. Mutta näin
2029: ei ttehty. Eräänä tärkeänä vastasyynä mainittiin, että hal-
2030: litusmuodolla oli niin kiire, ·ettei ollut aikaa tällaisiin toi-
2031: miin. Nyt ollaan kuitenkin jo lokakuussa, eikä voitane kui-
2032: tenkaan katsoa oltavan hallitusmuotomme säätämiseen näh-
2033: den alkua pitemmäl'lä. Koko k·esä on kulutettu monarkisti-
2034: s·een painostuk:seen, josta on ollut seurauksena paikallaan
2035: polkeminen ilman että asia on ratkaisuaan kohti raMuakaan
2036: edistynyt. Tallä välin ovat mielipiteet kansan keskuudessa
2037: yhä kärjistyneet, niiden lukumäärä, jotka epäilevät nykyisen-
2038: puolinais:en eduskunnan siveellistä oikeutta lopullisesti päät-
2039: tää hallrtusmuodosta, kasvaa joka päivä. Tyytymättömyys
2040: siihen, että kansa estdään la usumasta ratkaisevaa sanaansa
2041: hallitusmuotoa•sia·ssa on hyvin :suuri. Meissä on syvänä va-
2042: kaumuksena se käsitys, että tämä kansan syrjäyttf;äminen ei
2043: pääty onneHisesti, vaan että uusien, ehkä raskai1ttenkin ko-
2044: kemust·en jälkeen on kuitenkin tuonnempana tultava siihen,
2045: että kansai'le annetaan ratkaisuvalta. Mutta jos se yhä •lyk-
2046: kääntyy, niin vahingoittaa se maa·n asioita sisä- ja ulkopoli-
2047: tiika·n alalla. Sisä:i•sesti katkeroittuminen yhteyd·essä mui-
2048: den ajan tilanteesta joMuvien vaikeuksien kanssa kasvaa.
2049: Ulkonaisesti joutuu nuori valtiomme huonoon maineeseen sen
2050: kautta että kansa'n tahto mielivaltaisesti syrjäytetään kan-
2051: san elämää niin pemstuksiaan myöten kosbvassa olojen jär-
2052: jestelyssä kuin on hallitusmuodon laatiminen nuomlle val-
2053:  tiollemme.
2054:       Olemme mielipiteeltämme tasavaltalaisia. Mutta emme
2055:  ole tahtoneet vastalauseenamme nyt esittää tasavaltaista hal-
2056: 30      1918 Ylim. VJ}.- V. 1\1.- Esitys N:o l.
2057: 
2058: litusmuotoa, koska sellai..seHa ei olisi tässä eduskunna,ssa mi-
2059: tään hyväksytyksi tulemisen mahdollisuuksia. Mutta meillä
2060: on yleistieto, ·että maamme väestön huomattava enemmistö,
2061: ja varsinkin meidän valitsija.mme ovat, aivan pieniä poik-
2062: keuksia lukuunottama1tta, tasavaltalaisia. Kun kansan enem-
2063: mistön mielipide täytyisi saada vaikuttaa tämän asian rat-
2064: kaisuun, emme näe muuta mahdollisuutta kuin laskea asia
2065: heti kansanäänestykseen tai pyrkiä tulokseen uusien vaa,lien
2066: kautta.
2067:     Tähä,n katsoen kunnioit·t aen ehdotamme
2068: 
2069:                että Eduskunta päättäisi hylätä vaUokunnan
2070:             mietinnön Suomen uudeksi hallitusm1wdoksi.
2071: 
2072:    Jos Eduskunta hyväksyy edellisen ponnen ja hylkää
2073: mietinnön, a,sian saamiseksi viipymät'tä onnellis·een ratkai-
2074: suun ehdotamme kunnioittaen
2075: 
2076:                  että Eduskunta päättäisi antaa Hallituksen
2077:             asiaksi ryhtyä viipymättä toimenpiteisiin siihen
2078:            suuntaan että Eduskunta saisi valmistaa sekä ta-
2079:             savaltaisen että monwrkistisen hallitusmuotoehdo-
2080:              fttksen, joiden välillä sitten toirnitettai"';iin kan·
2081:             saniiänestys.
2082: 
2083:     Mu1Jta koska uusien vaalien toimeenpaneminen muuten-
2084: kin Eduskunnan kokonaiseksi saamise~si viipymMtä on
2085: välttämätön, ehdotamme, että Eduskunta, jollei se katso voi-
2086: vansa hyväksyä ehdotusta ·kansanäänes·tyks·estä, kuitenkin
2087: päMtäisi anoa
2088: 
2089:                että Hallitus panisi viipymättä toimeen uudet
2090:             edt~skuntavaalit, joiden jälkeen hallitusmuoto-
2091:             kysymys olisi heti esitettävä umdelle Edus-
2092:             kunnalle.
2093:                         Vastalause 1.                        31
2094: 
2095:     Vaikka.kin hallitusmuodon säätäminen stellaisenaan on
2096: kiireellinen asia, emmB kuitenkaan ylempänä mainituista
2097: syistä ,katso että nyt valmistunut hwllitusmuoto olisi S'ellai-
2098: nen, jonka voimaan saattamista olisi ;kiirehdi,ttävä, joten kun-
2099: nioittaen ehdotamme
2100: 
2101:                että ehdotus tämän asian kil~eelliseksi julis-
2102:             tamisesta hylätään.
2103: 
2104:    Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1918.
2105: 
2106:         Santeri Alkio.             A. 0. Wuorimaa.
2107:         Antti Juutilainen.         J. P. Kokko.
2108: 32      1918 Ylim. Vp.- V. M.- Esitys N:o 1.
2109: 
2110: 
2111: 
2112: 
2113:                               II.
2114: 
2115:    Perustuslakivaliokunnan mietintöön pyytää allekirjoitta-
2116: nut saada liittää >vastalauseen seuraaviin kohtiin nähden, ni-
2117: mittäin:
2118:                               13 §.
2119:     Esityksessä ehdotetaan, että säännöksestä, sellaisena kuin
2120: se viime valtiopäiviHä hyväksy1tiin, poistettaisiin m.m. vii-
2121: meinen näin kuuluva lause: ,Sellaisen välitilan kestäessä äl-
2122: köön ryhdyttäkö lainsäädäntötoimenpiteeseen, joka sisältäisi
2123: permtuslain muu•toksen". Valiokunta puoltaa esit.ystä tässä
2124: kohdin hyväksyttäväksi. ~un kuitenkin sellaista ajankO'h-
2125: taa, jolloin hallitsijasuku on sammunut, on pidettävä •erittäin
2126: kriit~llis·enä, näyttää huoli valtakunnan rauhallisesta ole-
2127: massaolosta ja pyrkimys hätäisten pääitösten välttämis·een
2128: sekä siitä joMuva.t ankarat vaitioelämän järkytykset vaati-
2129: van, ettei perustuslain muutoksiin silloin ryhdytä. Ehdotan
2130: niinmuodoin, että kysymyksessäoleva loppulause säännökseen
2131: lisä-ttäisiin.
2132:                               38 §.
2133:     HaHitusmuotoehdO'tuksen 41 § mukaan on kuninkaana
2134: oikeus antaa asetuksia n.s. ta.loud·ellisen lainsäädännön alaan
2135: kuuluvista asioista. Tämä oikeus, joka kuninkaana on ollut
2136: ammoisista ajois·ta lähtien ja joka yhä ·edelleen käsittää san-
2137: gen tä:hde1lisen lainsäädäntöalan, vaikka, kuten luonuolista
2138: on, :sitä on aikojen kuluessa supistettu kuninkaan ja edus-
2139: kunnan yhteisesti ,harjoittamalla lainsäädännöllä, voitaisiin
2140: kuitenkin esityks;en ehdotuksen mukaan tykkänään kunin-
2141: kaalta riistää, jos eduskunta ulottaisi esitysoikeutensa sano-
2142: tulle rulaUe ja ajaisi päätöksensä voimaan vastoin kuninkaan
2143: vetoa. Että valt.iosääntö voitaisiin tärkeässä katsannossa
2144:                         Vastalause II.                       33
2145: 
2146: tuolla tavoin täydellisesrti muuttaa ja että siis toinen valtio-
2147: mahti voisi yksipuolisesti toi~elta valtiomahcli'lla riis:tää
2148: oleellisen vallan ja ·että sen lisäksi, kuten tässä tapauksessa,
2149: kansa·neduskunta voisi supistaa kuninkaan vaHaa a.lalla, jolla
2150: toimeenpanevan vallan haHijaUa tavaUisesti on verratto-
2151: masti suurempi pätevyys, on silmäänpistävä epäkohta.
2152:      Joko on •siis eduskunnan esitysoikeutta rajoitettava sillä
2153: tavoin, kuin viime valtiopäiväin perustuslakivaliokunn.an ·
2154: mietintöön n :o 14 liitetyssä II vastalauseessa ehdot·e'ttiin,
2155: tahi kuninkaan ehdoton veto-oikeus ulotettava sellaiseksi,
2156: että se suojelee myös •tätä hänen asetustenanto-oikeuttaan.
2157: Kun Eduskunta ei ole hyväksynyt edelEstä vaihtoehtoa, on
2158: minun pakko ehclorttaa: ett'ä 38 §:n 2 momenttiin, sen viimei-
2159: seen lauseeseen, liitettäisiin näinkuuluva lisä;IJS: ,Samoin kuin
2160: sellaisista laeista, jotka edusktmta käyttäen 37 §:n mukaan
2161: esitysoikouttaan on hyväksynyt ja jotka koskevat asioita,
2162: joista kuninkaalla 41 §:n mukaan on oikeus antaa asetuksia."
2163:      Näin ollen ·en myöskään voi hyväksyä sitä V aliakunnan
2164: esitykseen tekemää muutosta, jolla kuninkaan veto-oikeutta
2165: edelleen supistettaisiin siten, että se ei ulattuisi kaikkiin
2166: perustuslainsäännöksiin, ei tietenkään valtiopäiväjärj.estyk-
2167: seen. Kun täten liian suures:sa määrin järkyterttäisiin sitä
2168: valtiomahtien tasavertaisuutta, joka mielestäni on perustus-
2169: laillisen monarkian pääperuste, ·ehdotan, .että Eduskunta,
2170: hy'lkäämällä Perustuslakivaliokunnan mietinnön, hyväksyisi
2171: tässä kohdin •esityksen.
2172:                               55 §.
2173:      Kun 3 momentissa ei esityksen mukaan ole selvää mää-
2174: räystä siitä, että kysymyksessäolev•a hallintoalueiden raj:ain
2175: järjes't:ely on toimitettava, mutta seHais:ta järj-estelyä on
2176: kuitenkin picl·ettävä sekä tärkeänä että kiireellisenä uudis-
2177: tuksena, ehdotan: että Eduskunta hyväksy{si tämän momen- -
2178: tin sellaisena, kuin se oli viime valtiopäiville annetussa hal-
2179: lit1~ksen esityksessä n:o 62, eli näin kuuluvana:
2180:      ,Hallinto-alueiden mjat' ovat, missä asianhaamt sallivat,
2181: määrättävät kulkemaan pitkin suomalaisen ja ruotsalaisen
2182: väestön asutusalueiden välisiä rajoja."
2183: 34       1918 Ylim. Vp.- V. M.- Esitys N:o 1.
2184: 
2185:                               57 §.
2186:      Esityksen ehdotukse·en sisältyy :poikkeus siitä :periaat-
2187: teesta, että uusi 1ai koroit>ettu vero voidaan :päättää va.in
2188: määräenemmistöllä, :periaatteesta, joka tarkoittaa hätäisten
2189: tai ·kenties vääri·en veropäätösten estämistä. Kun hallitukwn
2190: oikeutetut vaatimukset valtioelämän yllä.pitoon tarvittavain
2191: varain saamiseksi voidaan paremmin tyydyttää 60 § :ään
2192: pannulla säännöksellä, jonka mukaan valtiolainan ottaminen
2193: päätetään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ·ehdotan, ci·tä
2194: 57 § hyväksyttäisiin näinkuuluva.ksi:
2195:      , V erosta, myöskin lnlliverotuksesta, säädetään lailla,
2196: määräämättömäksi tai määräajaksi. Sama ollwon voimassa
2197:  Mtisen veron muuttamisesta tai lakkawttamisesta sekä ylei-
2198:  sistä rasituksista.
2199:      Määräajaksi myönnettyä veroa älköön sen ajan sivu kan-
2200:  nettako, paitsi 65 §:ssä mainitussa tapauksessa."
2201: 
2202:                               90 §.
2203:      Koska Eduskunnan vuonna 1917 valtio:päiväjärjestyksen
2204: 32 § :n 1 momenttiin päättämä säännös, että haUituksen jäse- .
2205: n't?t on valittav·a eduskunnan luottamusta nauttivis·ta, henki-
2206: löistä, on omiaan vaikeuttamaan haLlituksen ja hänen neu-
2207: vonantajakuntansa sekä kansaneduskunnan ja. sen johtaja.in
2208: välisen :Suhteen luonnollis·ta k·ehittymistä: onnelliseen suun-
2209: taan, pyydän kunnioittavasti ehdottaa, että Eduskunta hy-
2210: väksyisi 90 §:n 2 momentin näinkuuluvaksi:
2211:       Täten kumotaan hallitusrnuoto 21 päivältä elokuuta 1772
2212: sekä yhdistys- ja va·kuuskirja 21 päivältä helmikuuta ja 3
2213: päivältä huhtikuuta 1789, 20 päivänä heinäkuuta 1906 an-
2214: netun valtiopäiväjärjestyksen 32 §:n 1 momentti, sellaisena
2215: kuin tämä lainpaikka kuuluu 31 päivänä joulukuuta 1917
2216: vahvistetussa laissa, j. n. e. mietinnön mukaan.
2217:      Helsingissä 3 p:nä lokakuuta 1918.
2218: 
2219:                                           El'llst Estlander.
2220:                        Vastalause 111.                       35
2221: 
2222: 
2223: 
2224: 
2225:                               III.
2226: 
2227:      Olen edeUeenkin vakuutettu siitä, että tasavaltainen hal-
2228: litusmuoto paremmin kuin mouarkinen olisi ollut omiaan
2229: tänä kohtalokkaana aikana kokoamaan kansamme nyt ha-
2230: jallaa.n olevat voimat ;yhteiseen työhön ja taisteluun isän-
2231: maan aseman turvaamiseksi ja sen tulevaisuuden luomiseksi.
2232: 1'asava'ltainen hallitusmuoto soveltuu mielestäni pMemmin
2233: kuin kuningasmielinen kansamme luontees·een ja sen tähän-
2234: astiseen kehitykseen.
2235:     Sen jälkeen kuin eduskunta viime va.ltiopäivillä hylkäsi
2236: tasavaltaisen hallitusmuodon ja antoi hallituksen toimeksi
2237: ryhtyä va·lmistamaan monarkisen haHitusmuodon toteutta-
2238: mista, näyttää tasavaltaisen hallitusmuodon aikaansaaminen
2239: kuitenkin nykyoloissa käyneen mahdottomaksi. Mutta mah-
2240: dottomaksi on myöskin käynyt nykyisen o'lotilan jatkuminen.
2241: Hallituksemme on osoittautunut kykenemättömä:ksi kapinan
2242: jälkeistä :sekasortoa poist.amaan, paJauttamaan järjestystä
2243: sisäisiin oloihimme, ja ohjaamaan johdonmukaisuudella ja
2244: arvokkuudeHa esiintymistämme ulospäin. SiHä on puuttunut
2245: luottamusta omaan kansaamme ja. myöskin luottamusta it-
2246: seensä. Ja häikäiliemättä 'sekaantumalla; taisteluun ·tasavaltaa
2247: vastaan se on estänyt olojen järjestymistä ja vakaantumista.
2248: Sekä sisäiset olomme että ulkopoliittinen asemamme t.ekeväit
2249: nykyisen hallitusmuotoriidan jatkumisen päivä ·päivältä yhä
2250: arveluttavammaksi. Meidän on sen vuoksi pyrit1tävä saa-
2251: maan ha:llrtuksemme hoito järjestetylle pohjalle. Ja kun se
2252: olojen täiileen kehittyessä voi tapahtua vain monarkis·en hal-
2253: litusmuodon pohjalla, olen katsonut velvollisuudekseni nlis-
2254: tua siihen v~ilttämättömyytPen.
2255:      Valiokunnassa olen äänellämi koettanut vaikuttaa siih-en,
2256: että kansa·nvaltaisuuden periaa~tteet tulisivat nyt esiHä-
2257: 36       1918 Ylim. Vp.- V. lll.- Esitys N:o 1.
2258: 
2259: o}evns~a     hallitusmtwtoehdotuh;es~a     mahdollisimnwn •}lal-
2260: jon huomioon otetuiksi. Valiokunnan enemmistön hyväk-
2261: symä ehdotus ei tässäkään suhteessa vastaa kohtuullisia
2262: vaa·timuksia. Mutta kun se kuitenkin monessa suhteessa on
2263: }Jaljoa lähemvänä viime valtiopäivillä hyljättyäJ ·tasavaltaista
2264: ehdotusta, kuin ·aikaisempi monarkinen ehdotus, 1katson voi-
2265: valli st:n hyväksymisen ·}Juolesta -äänestää, jos ehdotuksen
2266: 38 § :ään tehtäisiin eräitä muutoksia.
2267:      Valiokunnan mainittuun pykälään tekemän muutoksen
2268: kautta on tosin eduskunnan vaikutusta lainsäädännössä mel-
2269: koisesti turvattu, kun kuninkaan ehdoton veto-oikeus on ra-
2270: joitettu vain hallitusmuotoa sekä maa- ja meripuolustuksen
2271: järjestämistä ja kruunun ]Jerimystä kos1>eviin lakeihin. :Mie-
2272: lestäni ovat maan puolustusta koskevat lait kuitenkin niitä,
2273: jo~ssa kansan eduskunnalla pitäisi olla ratkaiseva valta jo
2274: senkin vuoksi, että niiden tuottama rasitus on tuntuvimpia
2275: nii,otä, joita kansan on kannetta.va.
2276:      Jos lnmin.gas kieltäyt~'Y vahv~stamista muuta kuin 38 §
2277: 2 momentissa mainittua lwkia, tulee se valiokunnan ehdotuk-
2278: sen mu1man ilman vahvistustakin yoimaan, j.os edus1mnta
2279: uusien vaalien jälkeeiJ.l uudestaan hyväksyy lain muuttamat-
2280: tomanu- vähintään kahdella .kolmannekS!ella. anm·~~nista
2281: äänistä. Perustuslakien suhtoon saattaa näin suuren enem-
2282: mistön vaatimus ehkä olla Ilaikallaan, mutta muitten laki.en
2283: suhteen vitäisi riittävä turvalli:::uus olla taattu, jos ne tule-
2284: vat ,yksinkertais<ella ääntfm enemmistöllä uusien vaalien jäl-
2285: keen hyvä.ksytyiksi. ~iuuten voitaisiin pitkiksi ajoiksi, ai-
2286: van vakaantuneesta ja pysyväisestä kansan tahdosta huoli-
2287: matta, estää kansan edist;"-kselle täl'l;.eitä yhteislmnnalli-
2288: sia y. m. uudistuksia, joita haUit,;ija ja häneen vaikuttavat
2289: ]Jiirit mahdollisesti ennakkoluu1ojeu vuob;i ,eivät bhtoi~Ji
2290: vahvistet.taviksi.
2291:      Edellä olevan 11erusteella ehd<'ltan,
2292: 
2293:                että Edt,sku.nla hyväksyisi hallitus·muotoehdo-
2294:             tuksen 38 §:n näin kuuluvana:
2295:                        Vastalause III.                      37
2296: 
2297:                             38 §.
2298:     Sittenkuin eduskunta on hyvä:ksyn;yt lain, toimitetaan se
2299: vahvistettavaksi kuninkaalle, joka 37 §:ssä säädettyjen p{J-
2300: rusteiden mukaan siitä vaatii lausunnon korkeimmalta oikeu-
2301: delta tai korkeimmalta haUinto-oikeudelta.
2302:     Laki on va:hvistetiava sellaisena, kuin eduskunta on sen
2303: hyväksynyt. Jollei kuningas la<kia vahvista, on se rauennut,
2304: jos on k;ysymys hallitusmuodosta tai laista, joka sisältää
2305: hallitusmtwdon muutoksen, selityksen tai kumoamisen taikka
2306: poikkeuksen siitä. (Poist.)
2307:     Jos kruningas kieltäytyy vahvistamasta muuta kuin 2 mo-
2308: mentissa mainittua lakia, tulee se ilman vahvistustakin voi-
2309: maan, jos eduskunta uusien vaalien jälkeen uudestaan hy-
2310: väksyy peru.stl~slain muuttamattomana. vähintään kahdella
2311: :wlmasosalla annetuista äänistä tai rnuzm lain yksinkertaiselZa
2312: äänten enemmistöllä; muuss~ tapauksessa on laki katsottava
2313: rauenneeksi.
2314:     Jollei kuningas kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun
2315: laki on 'hänelle vahvisteHavaksi t.oimitettu, Dle sitä vahvis-
2316: tanut, katsotaam hänen kieltäyrtyneen lakia vahvistamasta.
2317: 
2318:    Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1918.
2319: 
2320:                                              Eero Erkk:o.
2321: HeLsingissä, Suomen Sena~tin lcirjapainossa, 1918.
2322:        1918 Ylim. Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 1.
2323: 
2324: 
2325: 
2326: 
2327:                Suuren valiokunnan mietiutU
2328:             N:o 2 Hallituksen esityksen johdosta Suomen
2329:             Hallitusmuodoksi.
2330: 
2331:     Suuri valiokunta on, käsiteHyään yllä/mainitun asian, pää-
2332: Rsiall isesti yhtynyt Perustuslaki valiokunnan mietinnössä
2333: N :o 2 olevaan ehdotukseen. Kuitenkin on Suuri valiokunta
2334: tehnyt ehdotukseen eräitä muutoksia, ja saa Suuri valiokunta
2335: sentähden kunnioittaen ehdottaa,
2336:                 että "Eduskunta hyväksyisi seuraavan Halli-
2337:             tu-smuodfJn:
2338: 
2339: 
2340:                    Suomen Hallitusmuoto.
2341: 
2342:                          ,Tohiiolause.
2343:     (Kuten Perustusla:kivaliokunnan mietinnössä.)
2344: 
2345:                           1-12 §§.
2346:     (K utPn PArustuslakivaliokunnan midinnössä.)
2347: 
2348:                             13 §.
2349:     •Jos niin tapahtuisi, että koko kuningassuku loppuisi,
2350: hoitakoon valtioneuvosto hallitusta kunnes eduskunta, joka
2351: viipymättä on kolwonkntsutt.ava, 'on päättänl{t maan halli-
2352: tuksesta.
2353:                               14 §.
2354:      Valtioneuvoston muodostaa pääministeri Ja tarpeellinen
2355: luku ministereitä.
2356:      Valtioneuvoston jäsenik,si kuningas kutsuu rehellisiksi ja
2357: ta:itaviks.i tunnettuja syntyperäisiä Suomen kansalaisia, joi-
2358: den tulee nauttia Eduskunnan luottamusta.
2359: 2       191'8 Ylim. Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 1.
2360: 
2361:     Kuningassuvun jäsen älköön kuuluko valtioneuvos~t,oon.
2362: Kruununperillinen saakoon kuitenkin ilman äänioikeutta
2363: ottaa osaa valtioneuvoston istuntoihin.
2364: 
2365:                          15-37 §§.
2366:     (Kuten Peru;;luslaki valiokunnan miPtinnössä.)
2367: 
2368:                               38 §.
2369:     Sittenkuin eduskunta on hyväksynyt lain, toimitf'taan se
2370: vahvistettavaksi kuninkaa He, joka 37 § :ssä säädettyjen pe-
2371: rusteiden mukaan siitä vaatii lausunnon korkeimmalta
2372: oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
2373:     Laki on vahvistett-ava sellaisena, kuin eduskunta on sen
2374: hyväksynyt. .Tollei lmningas lakia Yahvista, on se rauennut,
2375: jos on kysymys hallitnsmuoclo~ta !ai _laista, joka sisäHää
2376: hallitusmuodon muutoksen, sclityh:eu t.ai kumoamisen taikka
2377: poikkeuksf>n siitä. Sa.ma olkoon voimassa (Jwist.) kruunun-
2378: pf'rimystä koskevasta laista.
2379:     Jos kuningas kieltäytyy vahvistamasta muuta kuin 2
2380: momentissa mainittua 1lakia, tulee se ilman vahvistustakin
2381: voimaan, jos eduskunta uusien vaalien jälkeen uudestaan hy-
2382: väksyy lain muuttumattomana vä,hintiiän kahddla kolmas-
2383: osalla annetuista äänistä; muussa tapauksessa on laki kat-
2384: sottava rauennf'eksi.
2385:     Jollei kuningas kuuden kuuka11den kuluessa siitä, kun
2386: laki on hänelle vahvistPttavaksi toimitettu, ole sitä vahvis-
2387: tanut, katsotaan hänen kieltäytynecn lakia vahvistamasta.
2388: 
2389:                           319-4 1 §§.
2390:                                  1
2391: 
2392: 
2393: 
2394:     (Kut,en Perustuslaki valiokunnan midinnössä.)
2395: 
2396:                               42 §.
2397:      Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä on, siinä jär.iestyk-
2398: set;sä kuin eduskunnan puhemiehen vaalista on säädetty, va-
2399: littava rehellisyydestä ja erinomaisista lainopillisista tiedoista
2400: tunnettu mies eduskunnan oikeusasiamiehenä vah'omaan,
2401: eduskunnan hänelle laatiman johtosäännön mukaan, että vi-
2402:                      Uusi hallitusmuoto.                       3
2403: 
2404: ranomaisd ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät vel-
2405: vollisuutensa, niin ettei kukaan tule laillisessa oikeudessaan
2406: poljetuksi. Samassa järj•esty ksessä valitaa.n myöskin vara-
2407: mies oik!'usasiamiehen estettynä ollessa hoitamaan hänen
2408: tehtäviään.
2409:                        43-51 §§.
2410:    (Kuten Perustuslakivaliokunnan mietinnössä.)
2411: 
2412:                              52 §.
2413:     Jos syyte lainvastaisesta menettelystä virkatoimPssa
2414: nostetaan valtioneuvoston, korkeimman oikeuden tai 'kor-
2415:  keimman hallinto-oikeuden jäsentä taikka oikeuskansleria
2416: vastaan, käsittelee asiaa erityinen tuomioistuin, j-ota nimi-
2417: tetään valtakunnanoikeudeksi. Siihen kuuluu korkeimman
2418: oikeuden presidentti puheenjohtajana ja jäseninä korkeim-
2419: mR n h Clll into-oikeuden presidentti, kaikkien hovioikeuksien
2420: presidentit ja yliopiston lainopiHisen tiedekunnan keskuu-
2421: dPstaan kolmeksi vuodeksi valitsema professori sekä kuusi
2422: muuta jäsentä, jotka ynnä tarvittavat varajäsenet eduskun-
2423: nan valitsijamiehet valitsevat suhteellisilla vaaleilla aina
2424: kolmeksi vuodeksi. Jos korkeimman oikeuden, korkeimman
2425: hallinto-oikeuden tai hovioikeuden presidentti on estetty ole-
2426: mast,a asiaa kä_sittelemässä, kutsutaan hänen sijaansa saman
2427: j nomioistuimen virassa vanhin jiisen. Valitun jäsenen sijaan
2428: astuu tarvittaessa varajäsen ja puheenjohtajan sijaan kor-
2429: keimman hallinto-oikeuden presidentti. Jos eduskunta on
2430: päättänyt syytteen nostettavaksi, ajaa sitä eduskunnan oi-
2431: husasiamies.
2432:                        53-81 §§.
2433:    (Kuten Perustu-slakivaliokunnan mi-etinnössä.)
2434: 
2435:                            82 §.
2436:    Kuningas nimittää:
2437:    1) oikmskanslerin ja hänen apulaisensa;
2438:    2) arkkipiispan ja piispat sekä, yliopiston konsistorin €.<i-
2439: tyksestä, yliopiston kanslerin;
2440: 4       1918 Ylim. Vp. -     S. V. M. - Esitys N:o 1.
2441: 
2442:     3) korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeu-
2443: den presidentit, sekä, 'korkeimman oikeu!len esityksestä, sano-
2444: tun tuomioistuimen jäsrnet ja hovioikeuksien presidentit,
2445: niin myös, korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä, tämän
2446: tuomioistuimen jäsenet;
2447:     4) hovioikeuksien jäsenet ja yliopiston sekä ti~knillisen
2448: korkeakoulun professorit;
2449:     5) keskusvirastojen päälliköt ja jäsenet sekä maaherrat,
2450: valtioneuvoston esityksestä;
2451:     6) asianomais-en viranomRisr:n -esityksestä, valtioneuvos-
2452: ton, korkeimman oikeuden .i<J 'korkeimman hallinto-oikeuden
2453: esitt€lijät; sekä
2454:     7) Suomen liihcttiläät ulkovaltoje.n luona ja konsulit.
2455: 
2456:                         83---90 §8.
2457:     (Kuten Perustuslaki valiokunnan mil:'tinnössä.)
2458: 
2459: 
2460: 
2461:     Hf)lsingissä [1 päivänä lokakuuta 1918.
2462: 
2463: 
2464: 
2465: 
2466:        Helsingissä, Suomen ;:.\enaatin kirjapainossa, 1918.
2467:       1918 Ylim. VJ). - Edusk. vast. - Esitys N:o 1.
2468: 
2469: 
2470: 
2471: 
2472:                 Suomen Eduskunnan vastaus
2473:              Hallituksen esitykseen Suomen Hallitusmuo-
2474:              doksi.
2475: 
2476:     Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys Suomen Hal-
2477: litusmuodoksi. Eduskunta, jolle Perustuslakivaliokunta on
2478: asiasta antanut mietintönsä N :o 2, on ottanut puheena ole-
2479: van a.sian V altiopäi väjär jestyksen 57 § :ssä. sää,d·etyn kolmen
2480: eri käsittelyn alaiseksi ja ilmoittaa,
2481:                 että Eduskunta on hyväksynyt seuraavan
2482:              ehdotnksen Suomen HaUitusmuodoksi, sellaisena
2483:              kuin Eduskunta on lain toisessa käsittel;l!ssä
2484:              päättänyt, jätettäväksi lepäämään ensimäisiin
2485:              uusien vaalien jäljestä kokoontuviin valtiopäiviin.
2486: 
2487: 
2488:                 Suomen Hallitusmuoto.
2489:     Koska, sen jälkeen kuin Suomi on tullut riippumatto-
2490: maksi, täysivaltaiseksi valtioksi, on havaittu tarpeelliseksi
2491: kehittää ja vakaannuttaa maan valtiosääntöä uusilla perustus-
2492: lainsäännöksillä, jotka takaavat hallitusvallalle tarpeellista
2493: voimaa ja lujuutta, laajentavat kansaneduskunnan ·oik·euksia
2494: ja turvaavat kansalaisten oikeutta ja lainalaista vapautta,
2495: vahvistetaan täten, Suomen Eduskunnan päätöksen mukai-
2496: sesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun
2497: Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, seuraava
2498: Hallitusmuoto Suomelle.
2499:                           1 §.
2500:     Suomi on täysivaltainen, perustuslaillinen kuningas-
2501: kunta. Kuninkuus on perinnöllinen sen mukaan kuin erityi-
2502: sessä laissa säädetään.                         ..,.
2503: 2     1918 Ylim. Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 1.
2504: 
2505:                           2 §.
2506:    Valtakunta on jakamaton. Sen rajoja ei voida muuttaa
2507: muulla tavoin kuin kuninkaan ja eduskunnan yhtäpitävällä
2508: päätöksellä.
2509:                           3 §.
2510:     Toimeenpaneva valta on kuninkaalla.
2511:     Lainsäädäntövalta on kuninkaalla ja eduskunnalla yh-
2512: teisesti.
2513:     Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimPt.
2514: 
2515:                            4 §.
2516:     Kuningas älköön samalla olko toisen valtion hallitsijana.
2517: 
2518:                            5 §.
2519:     Kuninkaan tulee tunnustaa evankelista uskonoppia.
2520: 
2521:                             6 §.
2522:      Kuninkaan tulee oikeutta ja totuutta vahv1staa, rakastaa
2523: .ia edistää, mutta nurjuutta ja vääryyttä estää ja kieltää.
2524: 
2525:                            7 §.
2526:    Kuningas on, valtion päämiehenä, pidettävä kunniassa ja
2527: arvossa. Syytettä häntä vastaan ei voi nostaa.
2528: 
2529:                              8 §.
2530:     Hallituks,een astuessaan kuningas antaa Suomen kansalle
2531: vakuutuksen maan valtiosäännön ja lakien voimassapitä-
2532: misestä.
2533:                              9 §.
2534:     Kuninkaan tulee ·hallita valtakuntaa tämän hallitusmuo-
2535: don ja maan muiden lakien mukaan. Apuna kuninkaana
2536: hallituksessa on valtioneuvosto.
2537: 
2538:                            10 §.
2539:     Kuninkaalle tuleva vuotuinen määräraha vahvistetaan
2540: kuninkaan hallituskaudeksi, älköönkäsitä muut,ettako muulla
2541: tavoin kuin kuninkaan ja eduskunnan yhtäpitävällä pää-
2542: töksellä.
2543:                     Uusi hallitusmuoto.                      3
2544: 
2545:                           11 §.
2546:    Kuninkaan vallan käyttämisestä, jos kuningas oleskelee
2547: ulkomailla tai sairauden takia on estetty hallitusta hoita-
2548: masta, sekä holhojahallituksesta kuninkaan alaikäisyyden
2549: aikana ovat voimassa erityiset perustuslainsäännökset.
2550: 
2551: 
2552:                          12 §.
2553:    Kuningas älköön eduskunnan suostumuksetta oleskelko
2554: ulkomailla kauempaa aikaa kuin kuusi kunkautta.
2555: 
2556: 
2557:                                13 §.
2558:      Jos niin tapahtuisi, että koko kuningassuku loppuisi, hoi-
2559: takoon valtioneuvosto hallitusta 'kunnes eduskunta, joka vii-
2560: pymättä on kokoonkntsuttava, on päättäny,t maan hallituk-
2561: s·esta.
2562: 
2563: 
2564:                              14 §.
2565:      V aitioneuvoston muodostaa pääminist,eri Ja tarpeellinen
2566: luku ministereitä.
2567:      Valtioneuvoston jäseniksi kuningas kutsuu rehellisiksi ja
2568: tai,taviksi tunnettuja syrrtyperäisiä Suomen kansalaisia, joi-
2569: den tulee nauttia ~eduskunnan luottamusta.
2570:      Kuningassuvun jä.scen älköön kuuluko valtioneuvostoon.
2571: Kruunurrperillinen saakoon kuitenkin ilmfl'n ää,nioikeutta ot-
2572: taa osaa valtioneuvoston ist.untoihin.
2573: 
2574: 
2575:                            15 §.
2576:     Valtioneuvostossa on niin monta osastoa, kuin eri hal-
2577: linnonhaa.roihin kuuluvia asioita varten on tarpeen. Kussa-
2578: kin osastossa on päällikkönä ministeri.
2579:     Osastojen lukumäärä ja yleinen toimiala vahvistetaan
2580: lain kautta, mutta tarkempia säännöksiä asiain jaosta osas-
2581: tojen kesken sekä valtioneuvoston muusta järjestysmuodosta
2582: annetaan asetuksella.
2583: 4    1918 Ylim. Vp, -     Edusk. vast. -   Esitys N :o 1.
2584: 
2585:                               16 §.
2586:      Erittäin tärkeistä asioista kuningas tekee päätöks~msä
2587: valtion~uv·ostossa s~n ministerin esitt~lystä, jonka osastoon
2588: asia kuuluu. Sellaisia asioita ovat: kysymykset lainsäädän-
2589: nöstä, as~tusten antamisesta, eduskunnan kutsumisesta yli-
2590: määräisille valtiopäiville, uusien edustajanvaalien toimitetta-
2591: vaksi määräämi~stä, uusien virkakuntien p~rustamisesta, 82
2592: § :ssä mainitut nimitysasiat, kysymykset sodll!sta ja rauhasta
2593: s~kä sopimuksista ulkovaltoj~n kanssa ynnä muut. Tässä tar-
2594: koitettuja asioita käsiteltäessä tule·e mikäli mahdollista
2595: kaikkien valtioneuvoston jäsenten, muilta joka tapauksessa
2596: vähintään viiden, olla saa.puvilla.
2597:      M1uut 'kuninkaan ratkaistavat asiat esitteloo hänelle
2598: asianomain~n ministeri kahd~n muun valtionruvoston jäoo-
2599: nen läsnä ollessa.
2600:      Erinäisten sotilasasiain esittelystä säädetään ~rikseen.
2601: 
2602:                              17 §.
2603:     Kuninkaan päätökset ovat, paitsi sotilaskäskyasioissa,
2604: voimaan tullakseen kuninkaan allekirjoitettavat ja sen mi-
2605: nisterin varmennettavat, joka on asian esitellyt. Jos päätös
2606: km;kee koko valtioneuvostoa, varmentaa sen valtioneuvoston
2607: esittelijä.
2608:     Se joka on varmentanut kuninkaan päätöksen, vastaa
2609: siitä että toimituskirja päätöksestä on oikea.
2610: 
2611:                               18 §.
2612:     Jos ministeri havaitsee kuninkaan päätöksen olevan
2613: lainvastaisen, on hänen siitä nimenomaisesti huomaut~ttava.
2614: ,Jos päätös olisi vastoin perustuslakia, on ministeri oik~utettu
2615: ja velvollinM kieltäytymään sitä varmentamasta.
2616: 
2617:                            19 §.
2618:     Suomen suht~ista ulkovaltoihin määrää kuningas, kui-
2619: tenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat edus-
2620: kunnankin hyväksyttävät, mikäli ne sisältävät säännöksiä,
2621: jotka valtiosäännön mukaan sitä vaativat.
2622:                      Uusi hallitusmuoto.
2623: 
2624:     Kuninga.s älköön alkako sotaa. i1man eduskunnan suostu-
2625: musta, mutta on hänen a.s:ia.na.an, jos vihollinen on 'hyökän-
2626: nyt tai ilmeisesti uhkaa hyökä-tä maahan, ryhtyä tarpeelli-
2627: siin toimenpiteisiin valtakunnan puolustamiseksi. Rauhan-
2628: s·opimukseen tarvitaan ·eduskunnan hyväksyminen.
2629:     Kaikki tiedonannot u}kovalloille tai Suomen lähettiläille
2630: ulkomailla ovat toimitettavat iien ministerin kautta, jonka
2631: osastoon ulkoasiat kuuluvat.
2632: 
2633: 
2634:                             20 §.
2635:      Kuninkaalla on Suomen sotavoiman ylin päällikkyys.
2636:     Ne asiat, jotka kuninkaalle ylimpänä päällikkönä vä-
2637: littömästi kuuluvat, ratkaisee kuningas asianomaisen osas-
2638: ton päällikön läsnäollessa. Viimemainitun tulee niistä lau-
2639: sua mielensä sekä, milloin hän on toista mieltä kuin kuningas,
2640: merkityttää se pöytäkirjaan; •erityis·en tärkeissä asiOissa
2641: osaston pääHikkö silloin kehoittakoon kuning:a,sta antamaan
2642: asian sotaneuvoston lausuntoon ja siih-en kutsumaan kaksi
2643: tai useampia korkeampia sotilasviränomaisia.
2644: 
2645:                               21 §.
2646:     Kuningas voi yksityisissä tapauksissa, saatuansa lau-
2647: sunnon korkeimmalta oikeudelta, armoa antamalla kumota
2648: rangaistuksen tahi lieventää sitä. Hallituksen jäsenen ar-
2649: mahtamisesta noudatettakoon kuitenkin mitä siitä on erik-
2650: seen säädetty. Yleistä armahdusta älköön annettako muuten
2651: kuin erityisellä lailla.
2652:     Kurrinkaalia on myös oikeus suoda vapautusta lain sään-
2653: nöksistä niissä tapauksissa, joissa oikeus sellaisen erivapauden
2654: antamiseen on laissa myönnetty.
2655: 
2656:                              22 §.
2657:     Kuningas voi asetuksella luovuttaa päättämisoikeutensa
2658: sellaisissa hänen ratkaistavikseen kuuluvissa asioissa, joita
2659: ei tässä hallitusmuodossa ole mainittu, valtioneuvostolle tai
2660: jollekin ministerille, joka on osaston päällikkö.
2661: 6    1918 Ylim. V p. -    Edusk. vast. -   Esitys N :o l.
2662: 
2663:    Niissä asioissa<, joissa päättämisoikeus 1 momentin mu-
2664: kaan on luovutettu valtioneuvostolle, niin myös muissa ta-
2665: pauksissa, jolloin valtiontmvosto itsenäisesti tekee päätök-
2666: sensä, tulee vähintään viiden jäs-enen ottaa rwtkaii:iuun Dsaa.
2667: Puhetta johtaa silloin pääministeri tai, hänen estettynä olles-
2668: saan, ensimäin-en läsnäol-eva jäsen.
2669: 
2670:                               23 §.
2671:     Valtioneuvoston j-äs-enet ovat virkatoimistaan kuninkaalle
2672: Ja eduskunnalle vastuunalaiset
2673:     Jokainen valtioneuvoston jäsen, joka on ottanut osaa
2674: asian käsittelyyn valtioneuvostossa 'taikka kuninkaan luona,
2675: on vastuunalainen päätöksestä, jollei hän ole pöytäkirjaan
2676: merkittäväksi ilmoittanut eroavaa mielipidettä.
2677: 
2678:                              24 §.
2679:     Oikeuskansleriksi, joka on kuninkaan korkein asiamies,
2680: nimittää kuningas oikeudentuntoisen ja puolueettoman mie-
2681: hen, jolla tulee olla erinomaiset tiedot oikeusoloista. Hänen
2682: velvollisuutenaan on kuninkaan puolesta valvoa, että viran-
2683: omaiset ja virkamiehet noudattavat lakia sekä täyttävät vel-
2684: vollisuutensa, niin myös ajaa tai ajattaa syyte asiassa, jossa
2685: hän katsoo sellaista toimenpidettä tarvittavan.
2686:     Oikeuskanslerilla on valta olla saapuvilla kaikkien tuo-
2687: mioistuinten ja virastojen istunnoissa, niin myös saada ti-eto
2688: valtioneuvoston sekä tuomioistuinten ja virastojen pöytä-
2689: kirjoista.
2690:     Oikeuskansleria avustaa apulainen, joka tarvittaessa astuu
2691: hänen sijaansa.
2692:                               25 §.
2693:     Jos oikeuskansleri havaitsee, että valtioneuvosto taikka
2694: valtioneuvoston jäsen virkatoimessaan menettelee lainvastai.-
2695: sesti, tulee hänen siitä tehdä huomautus ja samalla ilmoittaa,
2696: mikä siinä on lain vastais,ta. ,Jos huomautus jätetään var-
2697: teenottamatta, olkoon hänellä vaUa ,antaa kuninkaalle ker-
2698: tomus asiasta. Jos lainvastaisuus on sellainen, että valtio-
2699: neuvoston jäsen voidaan panna siitä syytteeseen 52 § :ssä mai-
2700:                     Uusi hallitusmuoto.                    7
2701: 
2702: nitussa valtakunnanoikeudessa, ja kuningas määrää syyMeen
2703: nostettavaksi, ajaa sitä oikeuskansleri. Jos kuningas määrää
2704: syytteen oikeuskansleria vastaan nostettavaksi, ajaa sitä ku-
2705: ninkaan määräämä henkilö.
2706: 
2707:                             26 §.
2708:      Oikeuskanslerin tulee joka vuodelta kuninkaalle antaa
2709: kertomus virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista
2710: havainnoistaan.
2711:                             27 §.
2712:      Suomen kansalaisoikeus on jokaisella, joka on syntynyt
2713: suomalaisista vanhemmista, niin myös vieraan maan nai-
2714: sella, joka on mennyt naimisiin suomalaisen miehen kanssa.
2715:      Vieraan maan kansalainen voidaan ottaa Suomen kansa-
2716: laiseksi niillä ehdoilla Ja siinä järjestyksessä kuin laissa
2717:  eriks·een säädetään.
2718:                              28 §.
2719:      Jokainen Suomen kansalainen olkoon lain mukaan tur-
2720:  vattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden, onnen ja
2721: ·omaisuuden puolesta. Älköön Suomen kansalaisen saavutet-
2722:  tuja oikeuksia uudella lailla rajoitettako muussa järjestyk-
2723:  sessä, kuin perustuslain muuttamisesta on säädetty.
2724:      Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä
2725:  korvausta vastaan säädetään lailla.
2726: 
2727:                             29 §.
2728:    Suomen kansalainen on oikeutettu oleskelemaan omassa
2729: maassa, vapaasti täällä valitsemaaiJ. asuinpaikkansa ja ku1-
2730: kemaa:n paikkakunnasta toiseen.
2731:    Suomen kansalaisen oikeudesta lähteä maasta olkoon voi-
2732: mJassa mitä siitä on erikseen määrätty.
2733: 
2734:                            30 §.
2735:    Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti
2736: harjoittaa uskontoa, mik11li.lakia tahi hyviä tapoja ei lou-
2737: kata, niin myös, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty,
2738: vapaus luoiJua siitä uskontokunnasta, johon hän kuuluu,
2739: sekä liittyä toiseen uskontokuntaan.
2740: 8    1918 Ylim. Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 1.
2741: 
2742:                              31 §.
2743:     Suomen kansalaisilla on sanan vapaus sekä oikeus kir-
2744: joituksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen ke-
2745: nenkään niitä ennakolta estämättä, niin myös oikeus edeltä-
2746: päin lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä
2747: asioista tai muussa luvallisess,a tarkoituksessa sekä perustaa
2748: yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka eivä-t!
2749: ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.
2750:     Säännöksiä näiden oikeuks~en käyttämisestä annetaan
2751: laiHa.
2752:                              32 §.
2753:     Kirjesalaisuus on loukkaamaton, mikäli siitä ei ole laissa
2754: poikkeusta säädetty.
2755:                               33 §.
2756:     Älköön Suomen kansalaista tuomittako muussa oikeu-
2757: dessa kuin siinä, jonka alainen hän maan lakien mukaan on.
2758: 
2759:                               34 §.
2760:     Suomen kansalaisella olkoon valta oikeudessa tai valtion
2761: hallintoviranomaisen luona omassa asiassaan käyttää suoma-
2762: laista tai ruotsalaista äidinkieltään, niinkuin siitä laissa sää-
2763: detään.
2764:     Säännöksiä maan oikeus- ja virkakielestä annetaan lailla;
2765: ja on asianosaiselle siinä, mikäli se ei tuota suuria vaikeuksia,
2766: varattava oikeus saada toimituskirja suomalaisella tai ruotsa-
2767: laisella äidinkielellään.
2768:     Maan suomen-ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä ja
2769: taloudellisia tarpeita tul<ee valtion tyydyttää samanlaisten
2770: perusteiden mukaan.
2771:                               35 §.
2772:     Mitä Suomen kansalaisten yleisistä oikeuksista on sa-
2773: nottu ei estä lailla säätämästä sellaisia rajoituksia, jotka so-
2774: dan tai kapinan aikana ja sotapalveluksessa oleviin nähden
2775: muulloinkin ovat välttämättömiä.
2776: 
2777:                          36 §.
2778:    Suomen kansaa edustaa valtiopäiville kokoontunut edus-
2779: kunta. Eduskunta on loukkaamaton.
2780:                     Uusi hallitusmuoto.
2781: 
2782:     Eduskunta kokoontuu valtiopäiville vuosittain 15 pal·
2783: vänä tammikuuta, ilman eri kutsumusta, ja lopettaa istun-
2784: tonsa satakaksikymmentä päivää koossa oltuansa, joko yh-
2785: teen menoon taikka väliajoin eduskunnan päätöksen mukaan.
2786: Kuninkaaila on kuitenkin valta eduskt~nnan esityksestä pi-
2787: dentää tai lyhentää valtiopäivät, niin myös valta määrätä
2788: uudet vaalit toimitettaviksi ja hajoittaa eduskunta. Ylimää-
2789: räisille valtiopäiville kuningas voi kutsua eduskuunan mil-
2790: loin tarve sitä vaatii.
2791:                              37 §.
2792:     Oikeus tehdä ehdotuksia uuden lain säätäruisestä sekä
2793: ennestään olevan muuttamisesta, selittämisestä tai kumoa-
2794: misesta on kuninkaalla sekä eduskunnalla.
2795:     Kuningas käyttää aloteoikeuttaan antamalla eduskun-
2796: nalle esityksiä. Esitysehdotukset laatii valtioneuvosto. Sel·
2797: laisesta ehdotuksesta on hankittava lausunto, kun asia kuu·
2798: luu perustuslakien taikka siviili- tai rikoslainsäädännön
2799: alalle, korkeimmalta oikeudelta, mutta kun se koskee hallin-
2800: toa, korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
2801:     Edusku,nnan aloteoikeudesta sekä lainsäädäntöasiain kä-
2802: sittelystä valtiopäivillä säädetään valtiopäiväjärjesty ksessä.
2803: 
2804:                             38 §.
2805:     Sittenkuin eduskunta on 1hyväksynyt lain, toimitetaan se
2806: vahvistettavaksi kuninkaalle, joka 37 § :ssä säädettyjen pe-
2807: rust.eiden mukaan siitä vaatii lausunnon korkeimmalta oikeu-
2808: delta tai korkeimmalta hallinto-oikeudeHa.
2809:     Laki on vahvistettava sellaisena, kuin eduskunta on s'en
2810: hyvä,ksynyt. Jollei kuningas lakia vahvista, on se ra.uennut,
2811: jos on kysymys hallitusmuodosta tai la;sta, joka sisältää hal-
2812: litusmuodon muutoksen, selitykHen tai kumoamisen taikka
2813: poikkeuksen siitä. Sama olkoon voimassa kruununperimystä
2814: koskevasta laista.
2815:      Jos kuningas kieltäytyy vahvistan:asta muuta, 'kuin 2
2816: momentissa mainittua la:kia, tulee se ilman valvist:ustaili:in
2817: voimaan, jos eduskuDJta uusien vaalien jälkeen ·uudestaan hy-
2818: väksyy lain muuttamattomana vähintään kahdella kolmas-
2819: 10    1918 Ylim. V1~.- Edusk. va.st.- Esitys N:o 1.
2820: 
2821: osalla annetuista ääinistä; muussa tapauksoessa on laki kat-
2822: sottava ra uenneeksi.
2823:     Jollei kuningas kuuden kuukaud·en kuluessa :siitä, kun
2824: laki on hänel1e vahvist,ettavaksi toimitet,tu, ole sitä vahvis-
2825: tanut, katsotaan hän:n kieltäytyneen lakia valwistamasta.
2826: 
2827:                             39 §.
2828:     Jokaisen lain johdannossa mainittakoon, että se on syn-
2829: tynyt eduskunnan päätöksen mukais.esti ja, kun laki on sää-
2830: detty siinä järjestyksessä kuin perustuslain säätäruisestä on
2831: voimassa, myöskin että niin on menetelty.
2832:     Laki on, olkoonpa vahvistettu tai tulkoon voimaan ilman
2833: vahvistusta, kuninkaan allekirjoitettava ja asianomaisen mi-
2834: nisterin varmennettava, jonka jälkeen se on valtioneuvoston
2835: julkaistava Suomen lakikokoelmassa.
2836: 
2837:                            40 §.
2838:     Kirkkolain säätämisestä ja muuttamisesta on erikseen
2839: sääd.etty.
2840:                              41 §.
2841:     Kuninkaalla on oikeus, mikäli ei tässä hallitusmuodossa
2842: toisin säädetä, antaa asetuksia asioista, jotka ennestään ovat
2843: hallinnollisilla säämnöksi1lä järjestetyt, niin myös asetuk-
2844: sella tarkempia määräyksiä lakien täytäntöönpanosta, val-
2845: tion omaisuuden hoidosta sekä hallintovirastojen ja yleisten
2846: laitosten järjestysmuodosta ja toiminnasta. Asetukseen äl-
2847: köön kuitenkaan otettako säännöstä, joka sisältäisi lain muu-
2848: toksen.
2849:     Asetukset annetaan ja julkaistaan niinkuin la·eista 39 § :n
2850: 2 momentissa on säädetty.
2851: 
2852:                               42 §.
2853:      Jokaisilla varsrnaisilla valtiopäivillä on, siinä järjestyk-
2854: sessä kuin eduskunnan puhemiehen vaalista on säädetty, va-
2855: lirttava rehellisyyde~tä ja erinomaisista lainopillisista tie-
2856: doista tunnettu mies eduskunnan oikeusasiamiehenä valvo-
2857: maan, ecluskunna·n hänelle laatiman johtosäännön mukaan,
2858:                      Uusi hallitusmuoto.                     11
2859: 
2860: että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyt-
2861: tävät v-elvollisuutensa, niin et,tei lmkaan tule laillisessa oi-
2862: keudessaa·n polj-etuksi. Samassa järjestybessä valitaan
2863: myöskin varamies oikeusa~iamiehen estettynä ollessa haita~
2864: maan hänen tehtäviään.
2865:                               43 §.
2866:     Oikeusasiamiehellä on sama valta kuin oikeuskanslerilla
2867: olla saapuvilla tuomioistuinten ja virastojen istunnoissa sekä
2868: saada tieto niiden ynnä valtioneuvoston pöytäkirjoista, niin
2869: myös nostaa syyte virantoimituks-essa t-ehdyistä virheistä ja
2870: laiminlyönneistä. Hän on sen vastuun alainen, jonka laki
2871: yleisistä syyttäjistä säätää.
2872: 
2873:                             44 §.
2874:     Oik·eusasiamiehen tulee jokaisille varsinaisiHe valtio-
2875: päiville anta~a kertomus toimensa hoit,amisesta sekä selvitys
2876: lainkäytön tilasta maassa, niin myös huomauttaa 1ainsä1i-
2877: dännössä havaituista puutteista.
2878: 
2879:                               45 §.
2880:     Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa oik-eusasi-
2881: oissa sekä valvoo sen ohella tuomarien ja ulosottoviranomais-
2882: ten lainkäyttöä.
2883:                               46 §.
2884:     Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja tarpeellinen
2885: määrä oikeusneuvoksia. '
2886:     Ne oikeushallintoasiat, jotka erityisten säännösten mu-
2887: kaan kuuluvat korkeimman oikeuden käsiteHäviin, valmis-
2888: tellaan siinä valtioneuvoston osastossa, johon oikeushallintoa
2889: koskevat asiat on lu-ettu. 'l'ämrin osaston päällikkö on oleva
2890: mukana korkeimmassa oikeudessa niitä käsittelemässä.
2891:     Korkein oikeus on tuomion voipa viisijäsenisenä, jollei
2892: eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa -erikseen
2893: säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.
2894: 
2895:                             47 §.
2896:     Yleisiä ylioikeuksia ovat hovioikendet, joiden myöskin
2897: tulee pitää silmällä alioikeuksien ja ulosottoviranomaist-en
2898: toimintaa.
2899: 12     1918 Ylim. Vp. -   Edusk. vast. ~ Esitys N:o 1.
2900: 
2901:    Kussakin hovioikeudessa on oleva presidentti sekä tar-
2902: peellinen määrä jäseniä.
2903:    Hovioikeuksien luku ja tuomiovalta määrätään lailla.
2904: 
2905:                               48 §.
2906:      Yleisistä alioikeuksista on säädetty laissa.
2907: 
2908:                            49 §.
2909:     Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa va.litusasi-
2910: oissa, erikseen säädetyillä poikkeuksvlla, käyttää korkein
2911: hallinto-oikeus, jonka myös on pidettävä silmällä alempain
2912: viranomaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla.
2913: 
2914:                            50 §.
2915:     !{orkeimpaan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti ja
2916: tarpeellinen määrä hallintoneuvoksia. Tuomionvoivasta jä-
2917: senmäärästä tässä tuomioistuimessa noudatettakoon, mitä
2918: 46 §:n 3 momentissa on korkeimmasta oikeudesta säädetty.
2919: 
2920:                               51 §.
2921:     Korkeimman oikeuden ja korkeimman haEinto-oikeuden
2922: asia on, kun katsovat tarvittavan lain taikka asetuksen muu-
2923: tosta tai selitystä, t-ehdä knninkaaHe ehdotus sellaiseen lain-
2924: säädäntötoimenpiteeseen ryhtymisestä.
2925: 
2926:                              52 §.
2927:     Jos syyte lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa
2928: nostetaan valtioneuvoston, korkeimman oikeuden tai kor-
2929: keimman hallinto-oikeuden jäs,entä taikka ioikeuskansleria
2930: vastaa,n, käsittelee asiaa erityinen tuomioistuin, jota nimi-
2931: tetään valtakunnanoikeudeksi. Siihen kuuluu korkeimman
2932: oikeudt.m presidentti puheenjohtajana ja. jäseninä korkeim-
2933: man hallinto-oikeuden presid·e.ntti, kaikkien hovioikeuksien
2934: presidentit ja yliopiston lainopillisen tiedekunnan keskuu-
2935: destaan kolmeksi vuodeksi vahts.ema professori &·ekä kuusi
2936: muuta jäS'entä, jotka ynnä tarvittavat varajäsenet eduskun.:-
2937: nan valitsijamiehet valitseva1t !Suhteellisilla vaaleilla aina
2938:                       Uusi hal1itusmuoto.                        13
2939: 
2940: kolmeksi vuodeksi. Jos korkeimman oikeuden, korkeimman
2941: ·hallinto-•oilieuden tai hovioikeud·en presidentti on •est·eity ole-
2942: masta asiaa käsittelemässä, kutsutaan hänen sijaansa saman
2943: tuomioistuimen vira.ssa vanhin jäsen. Valitun jästnen sijaan
2944: astuu tarvittaessa varajäsen ja puheenjohtajan sijaan kor-
2945: keimman hallinto-oikeuden pr·esid·en,tti. Jos ~eduskunta on
2946: päättänyt syytteen nostettaval::~i, a.jaa sitä eduskunnan oi-
2947:  keusasiamies.
2948:                            53 §.
2949:    Muista erikoistuomioistuimista kuin 52 § :ssä mainituista
2950: säädetään lailla.
2951:    Älköön mitää.n satunnaista tuomioistuinta asetettako.
2952: 
2953:                             54 §.
2954:     Yleistä hallintoa varten o'n Suomi edelleenkin oleva
2955: jaettuna lääneihin, kihlakuntiin ja kuntiin.
2956:     Muutoksia ~äänien Jukumääreän 1tehdään 1laim 'kautta.
2957: Muita muutoksia hallinnolliseen jakoon määrää kuningas,
2958: mikäli laissa ei toisin säädetä.
2959: 
2960:                              55 §.
2961:     Läänin hallintoa johtaa maaherra, apunaan esittBltwiä vir-
2962: kamiehiä.
2963:     Kuntain hallinnon tulee perustua kansalaisten itsehallin-
2964: toon, niinkuin erityisissä laeissa siitä säädetään. Lailla sää-
2965: detään myöskin, millä tavoin ja kuinka laajalti kansalaisten
2966: itsehallintoa on sovitettava kuntia suurempiin hallinto-
2967: alueisiin.
2968:     Hallintoalueiden rajoja uudestaanjärjestettäessä ovat ne,
2969: mikäli asianhaarat sallivat, määrättävät kulkemaan pitkin
2970: suomalaisen ja ruotsalaisen väestön asutusalueiden välisiä
2971: raJOJa.
2972:                             56 §.
2973:    Virastoista, jotka valtiohallinnon eri haaroja varten ovat
2974: olemassa taikka perustetaan, on voimassa erityisiä sään-
2975: nöksiä.
2976: 14    1918 Ylim. Vp.- Edusk. Yast.- Esitys N:o 1.
2977: 
2978:                               57 §.
2979:     Verosta, rp.yöskin tulliverotuksesta, säädetään 'lailla, mää-
2980: räämättömäksi tai määräaja·ksi. Sama olkoon voima~i'a en-
2981: tisen veron muuttamisesta tai lakkauttamisesta sekä yleisistä
2982: rasituksista.
2983:     Määräajaksi myönnettyä veroa, josta, kun ei o]e kysymys
2984: sen kamtamisesta yhtä vuotta pitemmän aj,an kuluessa, pää·
2985: tös eduskuniJlassa tehdään yksinkertaisella äänt·en enemmis-
2986: töllä, älköön sen ajan sivu kannettako, paitsi 65 § :ssä mai-
2987: nitussa tapaubessa.
2988:                               58 §.
2989:     Lailla vahvistetaan valtion viranomaisten virkatoimista
2990: ja toimituskirjoista. suoritettavien maksujen samoinkuin nii-
2991: denkin maksujen yleiset perusteet, joita on suoritettava pos-
2992: tin, rautateiden, kanavain, ·sairaalain, oppilaitosten ynnä
2993: muiden valtion yleisten laitosten käyttämisestä.
2994: 
2995:                             59 §.
2996:    Valtion tuloa tuottavaa omaisuutta ja liikeyrityksiä hoi-
2997: detaan ja käytetään lailla vahvistettujen yleisten perusteiden
2998: mukaan.
2999:                             60 §.
3000:     Valtiolainan ottamiseen vaaditaan eduskunnan, yksinker-
3001: taisella äänten enemmistöllä antama, suostumus. ,
3002: 
3003:                               61 §.
3004:     Virastojen ja yleist-en laitosten uusien menosääntöjen pe-
3005: rusteista sekli entisten perusteiden muuttamisesta ja kumoa-
3006: misesta, niinikään eläkeoikeudesta säädetään lailla.
3007:     Uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja apurahoja annettakoon
3008: ainoastaan eduskunnan sitä varten myöntämästä määrära-
3009: hasta.
3010:                               62 §.
3011:     Valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion, johon on otettava
3012: varainhoitovuoden tulot ja menot, päättää eduskunta, ja ju 1-
3013: kaistaan se niinkuin laista on säädetty.
3014:                     Uusi hal1itusmuoto.                     15
3015: 
3016:      Onko jokin rahasto, joka ei ole tarkoitettu vuotuisia val-
3017: tion tarpeita varten, jätettävä tulo- ja menoarvion ulkopuo-
3018: lelle, siitä on erikse-en .säädetty.
3019: 
3020:                             63 §.
3021:     Vuoden tulo- ja menoarviosta älköön jäiettäkö pois veroa
3022: tai muuta tuloa, joka, sinä vuonna voimassa olevan lain tai
3023: asetuksen mukaan, on suoritettava.
3024: 
3025:                              64 §.
3026:     Valtiolainasta ·määrätty korko ja kuoletusma.ksu sekä
3027: muut johonkin valtion velvoitukseen perustuvat maärärahat
3028: ovat sellaisinaan, vähentämättä, valtion tulo- ja menoar-
3029: vioon otettavat, niinikään muut menot, jotka varainhoito-
3030: vuonna voimassa olevain säännösten mukaan ovat maksetta-
3031: vat. Tulo- ja menoarvioon on myöskin otettava arviomäärä-
3032: raha semmoisia lakiin tai asetukseen perustuvia menoja var-
3033: ten, joita ei ole erityisinä eri•nä merkitty tulo- ja menoar-
3034: vioon, niin myös tarpeellinen määräraha hallituksen käytet-
3035: täväksi edeltä arvaamattomiin tarpeisiin.
3036:     Muut valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvät menoerät
3037: ovat eduskunnan harkinnan ja päätöksen alaiset varainhoito-
3038: vuodeksi kerrallaan.
3039:     Määräraha, jonka eduskunta on päättänyt valtiopäivillä
3040: tehdystä alotteesta, otetaan tulo- jrn menoarvioon ehdollisena.
3041:     Tulo- ja menoarviossa on osotettava menojen suorittami-
3042: seen tarvittavat varat.
3043: 
3044:              .                65 §.
3045:     Jos niin kävisi, että eduskunta ei ole päättänyt tulo- ja
3046: menoarviota ennen sen vuoden alkua, jona sen pitäisi olla
3047: voimassa, ja jos esitys siitä edellisenä vuonna on annettu
3048: eduskunnalle vä;hintään kaksi Imukautta ennen eduskunnan
3049: istuntokauden päättymistä, on menot, jotka 64 §:n ensimäi-
3050: sessä momentissa mainitaan, suoritettava ja sitä varten tar-
3051: peelliset tulot väliaikaisesti kannettava.
3052: 16     1918 Ylim. Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 1.
3053: 
3054:     Jos vahvistettuun tulo- ja menoarvioon havaitaan välttä-
3055: mättömästi tarvittavan muutoksia, annettakoon 'eduskunnalle
3056: esitys lisäyksestä tulo- ja menoarvioon.
3057: 
3058:                               66 §.
3059:     Älköön mentäkö tulo- .ia menoarvioon otetuista maara-
3060: rahoista yli taikka niitä siirrettäkö varainhoitovuodesta toi-
3061: seen, ellei sitä ole menoarviossa myönnetyksi osotettu, älköön
3062: myöskään siirrettäkö määrärahoja eduskunnan erikseen hy-
3063: väksymä.stä menoarvion osasta toiseen.
3064:     Tulo- ja menoarviosta riippumatta on jokaisella oikeus
3065: hakea valtiolta mitä hänelle on laillisesti tuleva.
3066: 
3067:                                 67 §.
3068:      Valtiovaraston tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta var-
3069: ten. on oleva r·evisionilaitos, jonka tulee ottaa selville, ovatko
3070: numerot oikeat sekä tulot ja menot lainmukaiset ja .on:ko
3071: tulo- ja menoarviota noudatettu.
3072:      Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä asetettakoon viisi
3073: valtiontilint.arkastajaa eduskunnan puolesta pitämään sil-
3074: mällä tulo- ja menoarvion noudattamista sekä valtiovaraston
3075: tilaa ja hoitoa. Nämä tilintarkastajat, joille eduskunta vah-
3076: vistaa johtosäännön ja joiden tulee viranomaisilta saada tar-
3077: peelliset selvitykset ja asiakirjat, ovat eduskunnan valitsija.
3078: miesten valittavat suhteellisilla vaaleilla. Samassa järjes-
3079: tyksessä valitaan myöskin tarpeellinen määrä varamiehiä.
3080: 
3081:                            68 §.
3082:      Suomen rahasta säädetään lailla.
3083: 
3084:                               69 §.
3085:     Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa
3086: sekä eduskunnan valitsemain valtuusmiesten valvonnan alai-
3087: sena.
3088:     Pankkia hoidetaan ohjesäännön mukaan, joka laaditaan
3089: niinkuin la.ista on säädetty.
3090:     Pankin voittovarojen käyttämisestä valtion tarpe:iJSiin
3091: määrää eduskunta.
3092:                      Uusi hallitusmuoto.                        17
3093: 
3094:                             70 §.
3095:     Valtion maaomaisuutta sekä veroja ja tuloatuottavia oi-
3096: keuksia älköön toisen omaksi luovutettako taikka: pantattako,
3097: ellei sitä ole laissa myönnetty.
3098:     Kruununtilan ha:ltija olkoon kuitenkin oikeutettu os-
3099: tamaan sen peri,nnöksi, niinkuin siitä on erikse'en sääJdetty.
3100: 
3101:                              71 §.
3102:    Isänmaan ja valtaistuimen puolustusta varten on jokai-
3103: nen :Suomen mies asevelvollinen.
3104:     Asevelvollisuus käsittää myös velvollisuuden suorittaa
3105: työtä, jolla on yhteyttä puolustuslaitoksen kanssa.
3106:     Suomen kansalaisten sotapalveluksesta sekä :Suomen sota-
3107: väestä säädetään lailla.
3108:     Asevelvollinen on, mikäli mahdollista, luettava semmoi-
3109: seen sotilasryhmään, jonka miehistöllä on sama äidinkieli,
3110: suomi tai ruotsi, kuin hänellä itsellää.n.
3111: 
3112:                              72 §.
3113:     Jos Suomen sotaväki on pantava liikekannalle, antaa ku-
3114: ningas siitä määräyksen valtioneuvostossa. Kuninkaalla on
3115: oik!eus sellaisessa tapauksessa väliaikaisesti määrätä siitä ai-
3116: heufuvain menojen suorittamisesta, mutta on hänen, jos. edus-
3117: kunta ei ole kokoontuneena eikä pian tule varsinaisille valtio-
3118: päiville koolle, viipymättä kutsuttava ylimääräiset vaJtiopäi-
3119: vät varojen osottamista varten.
3120: 
3121:                               73 §.
3122:     Suomen yliopistolle maan pääkaupungissa pysytetään
3123: itsehallinto-oikeus. Yliopiston ylin hallitusmies on sen
3124: kansleri.
3125:     Uusia säännöksiä yliopiston järjestysmuodon perusteista
3126: annetaan lailla, mutta tarkemmat yliopistoa koskevat sään-
3127: nökset asetuksella, ,sittenkuin kummassakin tapau'ks.essa sen
3128: konsistori ja kansleri ovat asiasta antaneet lausuntonsa.
3129:     Teknillisten, maatalous- ja kauppatieteiden sekä mui-
3130: den 'Sovellettujen tieteiden tutkimusta ja. ylintä opetus.ta, sa-
3131:                                                             2
3132: 18   1918 Ylim. Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 1.
3133: 
3134: moin myös kaunotaite:i:den harjoittamista ja, ylintä opetusta
3135: kanna:ttaa valtio ylläJpitämällä ja. perustamalla niitä varten,
3136: mikäli ne eivät ol-e yliopistossa edustettuina, erityisiä !kor-
3137: keakouluja tai avustamaHa niitä varten p.erustettuja yksi-
3138: tyisiä laitoksia.
3139:                             74 §.
3140:     Valtion kustannuksella ylläpidetään taikka tarvittaessa
3141: avustetaan oppilaitoksia ylempää yleissivistystä ja ylempää
3142: kansanopetusta varten. iV altion oppilaitosten järjes.tysmuo-
3143: don perusteet määrätään laissa.
3144: 
3145:                             75 §.
3146:     Kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista sekä val-
3147: tion ja kuntain velvollisuuksista kansakoulujen kannattami-
3148: seen, niin myös yleisestä oppivdvollisuudesta säädetään lain
3149: kautta.
3150:     Opetus kansakouluissa on oleva kaikille maksuton.
3151: 
3152:                              76 §.
3153:     Teknillisten ammattien, maanviljelyks-en ja. sen sivu-elin-
3154: keinoj-en, kaupan ja merenkulun sekä kaunotaiteiden oppi-
3155: laitoksia tulee valtion ylläpitää taikka tarpeen mukaan val-
3156: tiovaroilla avustaa.
3157:                              77 §.
3158:      Oikeudesta perustaa yksityiskouluja ja muita yksityisiä
3159: kasvatuslaitoksia sekä niissä järjestää opetus säädetään
3160: lailla.
3161:     Kotiopetus ei ole viranomaisten valvonnan a.lainen.
3162: 
3163:                               78 §.
3164:     Evankelis-luterilainen kirkko on Suomen kansan yleisenä
3165: kirkkona. Tämän kirkon järjesty.smuodosta ja hallinnosta
3166: säädetään sen kirkkolaissa.
3167:     :Muista ma:assa olevista uskontokunnista. on voimassa mitä
3168: niistä .on säädetty tai säädetään.
3169:     Uusia uskontokuntia saa perustaa noudattamalla mitä
3170: siitä laissa säädetään.
3171:                      Uusi hallitusmuoto.                     19
3172: 
3173:                               79 §.
3174:     Suomen valtionvirkaan voidaan, tässä pykälässä manu-
3175: tuilla poikkeuksilla, ottaa ainoastaan Suomen kansalainen.
3176:     Teknillisiin toimiin, yliopiston taikka muun korkeakoulun
3177: opettajanvirkoihin, vieraan kielen opettajiksi kouluihin, kie-
3178: lenkääntäjiksi virastoihin sekä palkattamiksi konsuleiksi saa
3179: tarvittaessa nimittää ulkomaankin kansalaisia.
3180:                             80 §.
3181:     Opinnäytteet valtionviran ,saamista varten vahvistetaan
3182: asetuksella, mikäli niistä ei ole säädetty laissa.
3183:     Erivapautta kelpoisuusehdoista, kun niistä on asetuksella
3184: määrätty, voi erityisten syiden vuoksi kuningas antaa, -ei
3185: kuitenkaan oikeusvirkaan pääsemistä varten.
3186:     Kuningas voi asetuksella siirtää oikeuden sellaisen eri-
3187: vapaud·en myöntämiseen joko ·kokonaam tahi erikoistapauk-
3188: sessa valtioneuvostolle.
3189:                             81 §.
3190:     Yleiset ylennysperusteet valtionvirkoihin ovat taito, an-
3191: sio, kokemus ja koeteltu kansalaiskunto.
3192:                               82 §.
3193:     Kuningas nimittää:
3194:     1) oikeuskansl•erin ja hänen apulaisensa;
3195:     2) aåkipiispan ja. piispat sekä, yliopiston konsistorin esi-
3196: tyks-estä, yliopiston kanslerin;
3197:     3) korkeimman oikeuden ja. korkeimman hallint.o-oikeu-
3198: den presidentit, sekä, korkeimman oikeuden ·esityksestä, sano-
3199: tun tuomioistuimen jäsenet ja hovioikeuksien pl'esidentit,
3200: niin myös, korkeimman hallinto-•oikeuden esitybestä, tämän
3201: tuomioistuimen jäsenet;
3202:     4) ·hovioikeuksien jäsenet ja yliopiston sekä teknillisen
3203: korkeakoulun professorit;
3204:     5) keskusvirast<Jtien päälliköt ja jäsenet sekä maaherrat,
3205: valtioneuvoston Hsityksestä;
3206:     6) asianomaisen viranomaisen esityksestä, valtioneuvos-
3207: ton, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden
3208: esittelijät; sekä
3209:     7) Suomen lähettiläät ulkovaltojen luona ja konsulit.
3210: 20    1918 Ylim. Yp.- Edusk. nst.- Esitys N:o 1.
3211: 
3212:                              83 §.
3213:     Kihlakunnantuomarit, pormestarit ja maanjako-oikeuk-
3214: sien puheenjohtajat nimittää korkein oikeus.
3215:     Sen mukaan kuin niistä on säädetty, täyttää erityiset
3216: virat:
3217:     1) oikeuslaitosten virat korkein oikeus taikka se ylioi-
3218: keus, jonka alainen virka on, ja korkeimman hallinto-oikeu-
3219: den virat tämä oikeus; sekä
3220:      2) hallinnon ja oppilaitosten virat valtioneuvosto, minis-
3221: teri, lääninhallitus tahi sen viraston hallitus, jonka. alainen
3222: virka on.
3223:     Muut valtion virkamiehet nimittää valtioneuvosto, mikäli
3224: kuningas asetuksella ei ole nimittämisoikeutta itselleen pl-
3225: dättän;yi taikka muulle viranomaiselle uskonut.
3226: 
3227:                             84 §.
3228:     Edellä 82 § :n 4 kohdassa ja. 83 § :ssä mainitut virat ovat,
3229: sittenkuin virka on ollut haettavaksi julistettuna, täytettävät
3230: virkaehdotuksen nojalla, johon se viranomainen, miltä virkaa
3231: on haettu, panee hakijoista kolme vahvistettujen perusteiden
3232: mukaan ansiokkainta. Hovioikeuksien jäseniä koskevasta vir-
3233: kaehdotuksesta on korkeimman oikeuden ja yliopiston pro-
3234: fessoria koskevasta kanslerin annettava lausuntonsa.
3235:     Jos virkamies on saman viranomaisen nimitettävä, jolta
3236: virkaa haetaan, -ei virkaehdotusta tehdä. Erityisten säännök-
3237: sien mukaan voidaan eräät muutkin hallintovirat täyttää toi-
3238: sessa järjestyksessä, kuin 1 momentissa on sanottu.
3239: 
3240:                               85 §.
3241:     Siitä, missä järjestyksessä yliopiston ja evankelis-luterilai-
3242: sen kirkon virat, kaupunkien pormestarin ja neuvosmiesten
3243: virat ja Suomen Pankin virat ovat täytettävät sekä sotilaal-
3244: liset virkaylennykset. toimitettayat. on voimassa erityis]ä
3245: säännöksiä.
3246:                             86 §.
3247:   Kaikilla tuomareilla olkoon se oikeus, ettei heitä voida
3248: muuten kuin laillisen tutkimuksen ja tuomion nojalla julistaa
3249:                     Uusi halJitusmuoto.                     21
3250: 
3251: virkaansa menettäneiksi; älköön heitä myöskään ilm~tn omaa
3252: suostumustaan toiseen virkaan ,siinettäJkö, paitsi milloin
3253: siirto aiheutuu tuomioistuinlaitoksen uudestaanjärjestämi-
3254: sestä.
3255:      Muiden virkamiesten oikeudesta pysyä virassaan sääde-
3256: tään erityis~essä la,is,sa.
3257:      Lailla voidaan erottamattomillekin virkamiehiHe säätää
3258: velvollisuus erota virasta määräikään tultuansa; älköön tätä
3259: kuitenkaan sovellutettako ennen tämän hallitusmuodon jul-
3260: hisemista virkaan nimitettyihin.
3261:      Niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka virkamie-
3262: hille tulevat, kun heidän virkansa lakkautetaan, on erikseen
3263: säädetty.
3264:                            87 §.
3265:    Kaikessa virkatoiminnassa on lalllisen seuraamuksen
3266: uhalla tarkoin lakia noudatettava.
3267: 
3268:                               88 §.
3269:     Jos tuomari tai muu virkamies havaitsee, että asetuk-
3270: sessa oLeva säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain
3271: kanssa, älköön sitä sovelluttako.
3272: 
3273:                              89 §.
3274:     Virkamies vastaa toimenpiteestä, johon hän on ryhtynyt
3275: taikka jota hän kollegisen viraston jäsenenä on kannattanut.
3276: Myöskin esittelijä on siitä, mitä hänen esittelystään on pää-
3277: tetty, vastuunalainen, jollei hän ole pöytäkirjaan lausunut
3278: eroavaa mielipidettä.
3279:     Jokainen, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai va-
3280: hinkoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tahi laimin-
3281: lyönnin kautta, olkoon oikeutettu, niinkuin erikseen on sää-
3282: detty, vaatimaan virkamiestä tuomittavaksi rangaistukseen
3283: ja korvaamaan vahingon.
3284: 
3285:                           90 §.
3286:    Tämä hallitusmuoto on kaikilta osiltaan oleva peruutta-
3287: mattomana perustuslakina, eikä sitä voida muuttaa, selittää
3288: 22    1918 Ylim. Vp.- Edusk. qst.- Esitys N:o 1.
3289: 
3290: tai kumota taikka porkkeuksia siitä tehdä muussa järjestyk-
3291: S{;SSä kuin perustuslaista yleensä on säädetty.
3292:      Täten kumotaan hallitusmuoto 211 päivältä elokuuta 1772
3293: sekä yhdistys- ja vakuuskirja 21 päivältä helmikuuta ja 3
3294: päivältä huhtikuuta 1789, niin myös kaikki muiden l!!ikien
3295: ja asetusten säännökset, jotka ovat ristiriidassa tämän uuden
3296: hallitusmuodon kanssa.
3297:                                                          •
3298:      Ne säännökset, jotka ovat tarpeen uuden hallitusmuodon
3299: täytäntöön panemiseksi, annetaan lailla.
3300: 
3301: 
3302: 
3303:      Hel"ingissä, 8 päivänä lokakuuta 1918.
3304: 
3305: 
3306: 
3307: 
3308:        Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918.
3309:          1918.- Ylimääräiset Valtiopäivät N:o 2.
3310: 
3311: 
3312: 
3313:                  Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
3314:            laiksi edustajanpalkkiosta vuoden 1918 yli-
3315:            määräisillä valtiopäivillä.
3316:    Heinäkuun 20 päivänä 1906 tnnetun Valtiopäiväjärjes-
3317: tyksen 14 §:n 2 momentissa ·säiidetään, että edustajan palk-
3318: kio ylimääräJisiltä valtiopäiviltä on 15 markkaa päivältä.
3319: Kun tämä palkkio poikkeukselliseen 'kalliiseen aikaan näh-
3320: den on riittämätön, ehdottaa Hallitus, että se tämän vuoden
3321: ylimääräisiltä valtiopäiviltä korotettaisiin neljäkså.kymme-
3322: neksi markaksi päivältä ja antaa siinä tarkoituksessa Edus-
3323: kunnan hyväksyttäväk~si seuraavan lakiehdotuksen:
3324: 
3325:                           Laki
3326:      edustajanpa]kkiosta vuoden 1918 ylimääräisiltä
3327:                       valtiopäiviltä.
3328:     Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on
3329: tehty 20 päivänä heinäkuuta. 1906 annetun Valtiopäivä-
3330: järj.estyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla. säädetään täten:
3331:     Heinäkuun 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjär-
3332: jestyksen 14 §:n mukaan edustajalle valtion varoista mak-
3333: settava palkkio koroteban vuoden 1918 ylimääräisiltä val-
3334: tiopäiviltä neljäksikymmeneksi markaksi päivältä Eduskun-
3335: nan .koossaoloaika,na..
3336:     Helsingissä, 27 päivänä syyskuuta 1918.
3337: 
3338:              Suomen Senaatin Puheenjohtaja:
3339: 
3340:                   P. E. SVINHUl'VUD.
3341: 
3342: 
3343:               Oikeustm'Ymituskunnan Päällikkö
3344: 
3345: 41M-18                                        Onni Talas.
3346:                     •
3347: 
3348: 
3349: Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918.
3350:         1918 Ylim. Vp.- V. M.- Esitys N:o 2.
3351: 
3352: 
3353: 
3354: 
3355:                 Perustuslakivaliokunnan
3356:             m i et i n t ö N:o 1 Hallituksen esityksen joh-
3357:             dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi edustaja-
3358:             palkkiosta Yuoden 1918 ylimääräisillä valtio-
3359:             päivillä.
3360: 
3361:     Eduskunta on täysi-istunnossa kuluvan lokakuun 1 pm-
3362: vänä lähettänyt Perustusla.kiva1io!kuntaan valmistel-evaa •kä-
3363: sittelyä varten Hallituksen esityksen N :o 2, joka sisältää
3364: f'hdotukse:n laiksi edustajapalkkiosta vuoden 1918 ylimääräi-
3365: siHä valtiopäivillä.
3366:     Yhtyen Hallituksen esityksessä mainittuun käsitykJseen,
3367: että heinäkuun 20 päivänä 190G annetun Valtiopäiväjärjes-
3368: tyksen 14 §:n 2 momentissa säädetty edustajapalkbo yli-
3369: määräisiltä valtiopäiviltä, 15 markkaa päivältä, on nykyiseen
3370: poi:kkeuksellisen lmlliisef'n aikaan nähd·en riittämätön, ja .kun
3371: Eduskunnan 1917 vuoden toisHla valtiopäivil1ä hyväksymää
3372: lakia 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjär-
3373: jestyksen ·erinäist€'11 valtiopäivätöitä koskevain säännöksien
3374: muuttamisesta ja täydentämisestä, joka muun muassa sisältää
3375: määräyksiä edustajapalkkiosta, ei vielä ole jnlaistu, Valio-
3376: kunta kunnioittaen ehdottaa,
3377:                 että Ed·u.skunta hyväksyisi seuraavan lain:
3378: 
3379:                             Laki
3380:       edustajapalkkiosta vuoden 1918 ylimääräisiltä
3381:                       valtiopäiviltä.
3382: 
3383:    Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty
3384: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
3385: 60 §:ssä määrätyllä tavalla säädetään tät~n:
3386: 2        1918 Ylim. Vp.- V. M.- Esitys N:o 2.
3387: 
3388:     H~inäkuun 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjärjes-
3389: tyksen 14 § :n mukaan edustajalle valtion vanoista maksettava
3390: palkkio korotetaan vuoden 1918 ,ylimääräisiltä valtiopäiviltä
3391: neljäksikymmeneksi markaksi päivältä Eduskunnan koossa-
3392: oloaikana.
3393: 
3394: 
3395:     Kun on tarpee1lista, eHä lakiehdotus jo näillä ylimääräi-
3396: sillä valtiopäivillä saadaan lopulli,esti hy-vä1ks:vty ksi, V'aliQ-
3397: kunt.a kunnioittaen ehdottaa,
3398: 
3399:                 että esillä olew lainsäiitämisasia käsitellään
3400:             siinä järjesty ksessö, kuin V altiopäiväjiirjest;IJ ksen
3401:             60 §:n 2 momentissa on säädetty.
3402: 
3403: 
3404:     Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1918.
3405: 
3406: 
3407:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
3408: Wrede ja jäsenet' A.Jkio, Alopams, Antila, Erkko, Estla.nd-er,
3409: Rornborg, Hultin, J-uutilainen, Kokko, Nevanlinna, Penna-
3410: nen. Peurakoski. Puumala, Rantasalo. Runtti ja \Vnorimaa.
3411: 
3412: 
3413: 
3414: 
3415:       Helsingissä, Suomen Senaatin .kirja,painossa, 1918.
3416:         1918 Ylim. Vv.- S. V. M.- Esitys N:o 2.
3417: 
3418: 
3419: 
3420: 
3421:                Suuren valiokunnan mietintö
3422:            N:o 1 Hallituksen esityksen johdosta, joka si-
3423:            sältää ehdotuksen laiksi edustajapalkkiosta
3424:            vuoden 1918 ylimääräisillä valtiopäivillä.
3425: 
3426:     Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian,
3427: yhtynyt Perustuslakivaliokunnan mietinnössä N :o 1 olevaa.n
3428: ehdotuks·een. Kuitenkin on Suuri valiokunta laikiehdotuksen
3429: johtolauseeseen lisännyt siitä poisjääneen pilkun. Suuri
3430: valiokunta saa sentähden kunnioittaen ehdottaa,
3431: 
3432:                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan lain:
3433: 
3434: 
3435:                           Laki
3436:      edustajapalkkiosta vuoden 1918 ylimääräisiltä
3437:                      valtiopäiviltä.
3438: 
3439:    Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty
3440: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärj·estyksen
3441: 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään tMen:
3442:     Heinäkuun 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjärjes-
3443: tykS{Jn 14 §:n mukaan edustajalle valtion varoista maksettava
3444: palkkio korotetaan vuoden 1918 ylimääräisiltä valtiopäiviltä
3445: neljäksikymmeneksi markaksi päivältä Eduskunnan koossa-
3446: oloaikana.
3447: 
3448:    Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1918.
3449: Helsingis-sä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918.
3450:      1918 Ylim. Vp. -    Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
3451: 
3452: 
3453: 
3454: 
3455:                Suomen ~duskunnan vastaus
3456:             Hallituksen esitykseen laiksi edustajapalkkios·
3457:             ta vuoden 1918 ylimääräisillä valtiopäivillä.
3458: 
3459:     Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys laiksi edus-
3460: tajapalkkiosta vuoden 1918 ylimääräisillä valtiopäivillä, ja
3461: on Eduskunta, jolle Perustuslakivaliokunta on asia,sta anta-
3462: nut mietinnön N :o 1, käsiteltyään asian siinä järjestyksessä
3463: kuin Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :n 2 momentissa on sää-
3464: d'etty, hyväksynyt seuraavan lain:
3465: 
3466: 
3467:                           Laki
3468:       edustajapalkkiosta vuoden 1918 ylimääräisiltä
3469:                       valtiopäiviltä.
3470: 
3471:   Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty
3472: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
3473: 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten:
3474:     Heinäkuun 20 päivänä 1906 annetun ValtiDpäiväjärjes-
3475: tyksen 14 § :n mukaan edustajalle valtion varoista maksettava
3476: palkkio korotetaan vuoden 1918 ylimääräisiltä valtiopäiviltä
3477: neljäksikymmeneksi markflJksi päivältä Eduskunnan koossa-
3478: oloaikana. ·
3479: 
3480: 
3481:    Helsingissä, 8 pä.ivänä lokakuuta 1918.
3482: Hel.siDJgiss.ä, Snoonen Senoaatin kirjapainossa, 1918.
3483:                S n o m en Ed n s k n n n a II e.
3484: 
3485:     Kirjelmässä 9 päivältä viime kulunutta elokuuta on Edus-
3486: kunta pyytänyt Hallitusta ryhtymään niihin valmistaviin
3487: toimenpiteisiin, jotka. ovat tarpeen, jotta Eduskunta voisi
3488: täyttää EduskunnaJle HaJlitusmuodon 38 § :n nojalla kuulu-
3489: van v-elvollisuuden mahdollisimman pian toimittaa kunin-
3490: kaanvaalin.
3491:     'rämän ·ol1ella on Hallitus antanut Eduskunnalle esityk-
3492: sen Suomen Hallitusmuodoksi, jonka 13 §:n mukaan Ed~
3493: kunnan asiana on kuninkaan valitseminen valtakunnalle.
3494:     Eduskunnan yllämainit.un anomuksen johdosta. on Halli-
3495: tus lähettämiensä valtuutettujen kautta ryhtynyt neu-
3496: votteluihin Hänen Korkeutensa, Hessenin Prinssin Fredrik
3497: Kaarlen kanssa hänen valitsemisestaa.n Suomen kuninkaaksi.
3498: Nämät neuvottelut ovat johtaneet suotuisaan tulokseen. Hal-
3499: litus on &en ohella suorittanut myös muut vaalin toimittamista
3500: varten tarpeelliset toimenpiteet. Tämän Hallitus saa E!dus-
3501: kunnalle tiedoksi antaa.
3502: 
3503:      Helsingissä, 7 pijivänä lokakuuta 1918.
3504: 
3505: 
3506:               Suomen Senaatin Puheenjohtaja:
3507: 
3508:                    P. E. SVINHUFVUD.
3509: 
3510: 
3511:             Stwmen Senaatin T7 arapuheenjolttaja:
3512: 
3513:                                                J. K. Paasikivi.
3514: 4.f19-18
3515: Helsingissä, Suomen Sen!llatin kil'l;i·a.p.aå:noMa, 191:8.
3516: ------·----------------
3517:                 Suomen.Eduskunta,
3518: 
3519: 
3520:    y1imääräisille Valtiopäivilie kokoontuneoena, tekee tiet-
3521: täväksi: että koska Suomi on tullut itsenäiseksi valtakun-
3522: naksi ja Eduskunta siis ·elokuun 21 päivänä vuonna 1772
3523: annetun haHitusmuodon 38 §:n mukaisesti on velvollinen
3524: valitsemaan Suomelle kuningas:suvun, on Eduskunta lok·a-
3525: kuun 9 päivänä 1918 :valinnut Hänen Korkeuiierusa
3526: 
3527:            Hessenin Prinssin Fredrik Ka:arlen
3528: 
3529: Suomen kuninkaaksi hallitsemaan Suomen kuninga;skun-
3530: taa sen Valtiosäånnön ja lakien muk·aall!.
3531:     Eduskunta oikeuttaa myös Hänen Kuninkaallisen Ma-
3532: jesteettinsä rintaperilliset Hänen K uninkaaHisen J\fajes-
3533: teettinsä jälkeen astumaan Suomen kuninkaalliselle v.alta-
3534: istuimelle siinä järjestyksessä ja sillä ta:valla kuin se val-
3535: lanperimyslaki määrää, ;joka myöhemmin tulee säädettä-
3536: väksi.
3537:     Koska Suomen ·Eduskunta on kaiken tämän päättänyt,
3538: S<en vuoksi olemme me, Eduskunnan puhemiehet, tämän
3539: asiakirjan omakätisesti nimemme allekirjoittamalla vah-
3540: vistaneet; joka tapahtui Helsingissä 9 päivänä lokakuuta
3541: vuonna 1918.
3542: HelsingiStlä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918.
3543:             1918 Ylim. Vp. -      Valtiopäiväpäätös.
3544: 
3545: 
3546: 
3547: 
3548:            Suomen Eduskunnan
3549:                        päätös,
3550:   joka tehtiin ja annettiin ylimääräisillä valtiopäivillä
3551:                       Helsingissä
3552:                     10 päivänä lokakuuta 1918•
3553: 
3554: 
3555:     .Me aHekirjoittaneet, Suomen Eduskunta ja Suomen
3556: kansan Edusta.ja.t, jotka nyt olemme ;ylimääräisillä valtio-
3557: päivillä kokoontuneina..olleet, teemme ti.ettävä:ksi: että, sitten-
3558: kuin Suomen Senaatin puheenjohtaja on avonaisella kirjeellä
3559: 10 päivältä syyskuuta tänä vuonna kutsunut Meidät 26 päi-
3560: vänä sanottua kuuta tulemaan kokoon ylimääräisille valtio-
3561: päiville vaiitsemaan kuningasta valtakunnaHe, .M:e ol~mme
3562: määrättynä päivänä tänne Helsinkiin saapuneet.
3563:     Toimemme olemme alottaneet, anoen ja rukoillen Kaik-
3564: kivaltiaalta siunausta työllemme, ja sittenkuin Me 28 päi-
3565: vänä viime mainittua kuuta ynnä myöhemmin vaHiopäivien
3566: kestä:essä olemme saane.et tiedoksi erinäisiä esity'ksiä ja eh-
3567: dotuksia, jotka Hallitus on tahtonut Meille esittää, olemme
3568: Me, keskusteltuamme näistä, tehneet seuraavat päätökset.
3569: 
3570:                              1 §.
3571:     Sittenkuin Hallitus on Meille antanut esityksen Suomen
3572: Hallitusmuodoksi ja asia oli otettu Valtiopäiväjärjestyks•en
3573: 57 § :ssä säädetyn kolmen eri käsittelyn a.laiseksi, Me olemme,
3574: niinkuin kirjelmämme 8 päivältä tätä lokakuuta osottaa,
3575: hyväksyneet ehdotuksen Suomen Hallitusmuodoksi, sellai-
3576: sena kuin Me olemme lain toisessa käsittelyssä päättäneet,
3577:  2          1918 Ylim. V p. -    Valtiopäiväpäätös.
3578: 
3579:  jätettäväksi lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jäljestä
3580:  kokoontuviin valtiopäiviin.
3581:                               2 §.
3582:      Saatuamme Hallitukselta vastaanottaa esityksen laiksi
3583:   edus.tajapalkkios.ta vuoden 19118 ylimääräisillä valtiopäi-
3584: . viUä, Me olemme, käsiteltyämme asian siinil järj-estyksessä
3585:   kuin Valtiopäiväjärjest.yksen 60 § :n 2 momentissa on sää-
3586:   detty, hyväksyneet niin kuuluvan lain, kuin 8 päivänä täta
3587:   lokakuuta antamamme kirjdmä sisältää.
3588: 
3589:                             3 §.
3590:     Koska Suomi on tullut itsenäiseksi valtakunnaksi ja
3591:  Edus·knnta siis 21 päivänä elokuuta vuonna 1772 annetun
3592:  Hallitusmuodon 38 § :n mukait>esti on velvollinen valitsffillaan
3593:  Suomelle kuningassuvun, Me ol,emme 9 päivänä tätä loka-
3594:  kunta valinneet Hänen Korkeut.ensa
3595: 
3596:                 Hessenin Prinssin Fredrik Kaarlen
3597:  Suomen kuninJmaksi !hallitsemaan Suomen knningas:kuntaa
3598:  sen Valtiosäännön ja lakien mukaan. Me olemme oikeutta-
3599:  neet myös Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsä rintaperilli-
3600:  set Hänen Kuninkaallisen ! 1[ajesteettinsä jälk~en astumaan
3601:  Suomen kuninkaalliselle valtaistuimelle siinä järjesty ksest>ä
3602:  ja sillä tava:lla kuin se vallanperimyslaki määrää, joka myö-
3603:  hemmin tulee säädettäväksi.
3604: 
3605:      Paremmaksi vakuudeksi, että Me nam olemme päättä-
3606:  neet, Me, Suomen kansan Edustajat., olemme tämän allekir-
3607:  joittaneet ja vahvistaneet; joka. tapahtui Helsingin kaupun-
3608:  gissa kymmenentenä päivänä lokakuuta vuonna V apahta-
3609:  jamme Jeesuksen Kristuksen syntymän jälkeen tuhat yhdek-
3610:  sänt>ataa ja kahdeksantoista.
3611: 
3612:                    Lauri Johannes Ingman
3613:                             puhemies.
3614: 
3615:      Pekka Ahmavaara                Ernst Emil Schybergson
3616:         varapuhemies.                      varapuhemies.
3617:         1918 Ylim. Vp.      Valtiopäiväpäätös.              3
3618: 
3619:      Eero Erkko.                  Annie Furuhjelm
3620:   Uudenmaan läänin              N ylands läns vallcrets.
3621:     vaalipiiristä.
3622: 
3623:  Ragnar Furuhjelm.                 Eirik Hornborg.
3624: !V ylands läns vallcrets.        N ylands läns vallcrets.
3625: 
3626: 
3627:   Uudenmaan läänin                 Uudenmaan läänin
3628:     vaalipiiristä.                  vaalipiiristä.
3629: 
3630:                                      Erkki Kaila.
3631: N ylands läns vallcrets.           Uudenmaan läänin
3632:                                      vaalipiiristä.
3633: 
3634:       T. Kaitilc•.
3635:  -Uudenmaan läänin               Uudenmaan läänin
3636:     vaalipiiristä.                 vaalipiiristä.
3637: 
3638: 
3639:                                      -----------
3640:     Uudenmaan läänin               Uudenmaan läänin
3641:       vaalipiiristä.                 vaalipiiristä.
3642: 
3643: 
3644: - - - - - - - - - ---             0. W. Louhivuori.
3645:  Uudenmaan läänin                  Uudenmaan läänin
3646:     vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
3647: 
3648:                                     Axel Palmgren.
3649:   Uudenmaan läänin               N ylands läns vallcrets.
3650:     vaalipiiristä.
3651: 
3652:     Eric v. Rettig.                G. G. Rosenqvist.
3653: N ylands läns vallcrets.         N ylands läns vallcrets.
3654: 
3655: 
3656:  Uudenmaan läänin                  Uudenmaan läänin
3657:     vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
3658: 4              1918 Ylim. Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
3659: 
3660:                                           Wäinö W alikama.
3661:      N ylands läns valkrets.              Uudenmaan läänin
3662:                                             vaalipiiristä.
3663: 
3664:                                             R. A. Wrede.
3665:        Uudenmaan läänin                 N ylands läns valkrets.
3666:          vaalipiiristä.
3667: 
3668:          Otto Å1kesson.
3669:      N '!Jlands läfl;fl vaUcret6.      Turun läänin eteläisestä
3670:                                             vaalipiiristä.
3671: 
3672:        W ald. Bergrotlb..                 Helena Brander.
3673:     Turun läänin eteläisestä           Turun läänin eteläisestä
3674:           vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
3675: 
3676:        Rafael Colliander.
3677:     Åbo läns södra valkrets.           Turun läänin eteläisestä
3678:                                              vaalipiiristä.
3679: 
3680: 
3681:     Turun läänin eteläisestä           Turun läänin eteläisestä
3682:          vaalipiiristä.                      vaalipiiristä.
3683: 
3684:                                            E. Nevanlir.na.
3685:     Tu1·un läänin eteläisestä          Turun läänin eteläisestä
3686:            vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
3687: 
3688:         Onni Rantasalo.                    S. Wilh. Roos. ·
3689: Turun läänin eteläisestä               Åbo läns södra valkrets.
3690:       vaalipiiristä.
3691: 
3692:                                           Julius ,Sundblom.
3693:     Åbo läns södra valkrets.           Åbo läns södra valkrets.
3694: 
3695:        ---------------
3696: Turun läänin eteläisestä               Åbo läns södra valkrets.
3697:       vaalipiiristä.
3698:           1918 Ylim. Vp.       V aitiopäiväpäätös.         5
3699: 
3700:   Iida Yrjö-Koskinen.                   Ivar A:lanen.
3701: Turun läänin eteläisestä           Turun läänin pohjoisesta
3702:      vaalipiiristä.                      vaalipiiristä
3703: 
3704: 
3705: Turun läänin pohjoisesta           Turun läänin pohjoisesta
3706:       vaalipiiristä.                     vaalipiiristä
3707: 
3708: 
3709: Turun läänin pohjoisesta           Turun läänin pohjoisesta
3710:       vaalipiiristä                      vaalipiiristä
3711: 
3712:      Kyösti Haataja.
3713: Tunm läänin pohjoisesta            Turun läänin pohjoisesta
3714:      vaalipiiristä                       vaalipiiristä
3715: 
3716:                                        Jussi Puumala.
3717:  Turun läänin pohjoisesta          Turun läänin pohjoisesta
3718:        vaali piiristä                   vaalipiiristä
3719: 
3720: 
3721:  Turun läänin pohjoisesta          Turun läänin pohjoisesta
3722:          vaalipiiri~tä                  vaalipiiristä
3723: 
3724:                                          E. N. Setälä.
3725:  Turun läänin pohjoisesta          Tur.un läänin pohjoisesta
3726:        vaalipiiristä                      vaalipil:ristä
3727: 
3728: Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.             Juho Astala.
3729:  Tun~n    läänin pohjoisesta       Hämeen läänin eteläisestä
3730:          vaalipiiristä                  vaalipiiristä.
3731: 
3732: 
3733:  Hämeen läänin eteläisestä         Hämeen läänin eteläisestä
3734:       vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
3735: 
3736: 
3737:  Hämeen läänin eteläisestä         Hämeen läänin eteläisestä
3738:       vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
3739: 6            1918 Ylim. V p.    V altiopäiväpäätös.
3740: 
3741:                                       A. Osw. Kairamo.
3742:     Hämeen läänin eteläisestä      Hämeen läänin eteläisestä
3743:          vaalipiiristä.                 vaalipiiristä.
3744: 
3745:        Alfred Retulainen.
3746:     Hämeen läänin eteläisestä      Hämeen läänin eteläisestä
3747:          vaalipiiristä.                 vaalipiiristä.
3748: 
3749:     Artturi H. Virkkunen.
3750:     Hämeen läänin eteläisestä      Hämeen läänin eteläisestä
3751:          vaalipiiristä.                 vaalipiiristä.
3752: 
3753: 
3754:     Hämeen läänin eteläisestä     Hämeen läänin pohjoisesta
3755:          vaalipiiristä.                vaalipiiristä.
3756: 
3757:           Aug. Hyöki.                  K. R. Häkkinen.
3758:     Hämeen läänin pohjoisesta     Hämeen läänin pohjoisesta    ·4,.
3759: 
3760: 
3761:          vaalipiiristä.                  vaalipiiristä.
3762: 
3763: 
3764:     Hämeen läänin pohjoisesta     Hämeen läänin pohjoisesta
3765:          vaalipiiristä.                vaalipii1·istä.
3766: 
3767:          K. E. Linna.
3768: II ämeen läänin pohjoisesta       Hämeen läänin pohjoisesta
3769:        vaalipiiristä.                  vaalipiiristä.
3770: 
3771: 
3772: Hämeen läänin pohjoisesta         Hämeen läänin pohjoisesta
3773:      vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
3774: 
3775:         Elli Tav!llstähti.              Tekla Hultin.
3776: Hämeen läänin pohjoisesta         Viipurin läänin läntisestä
3777:      vaalipiiristä.                      vaalipiiristä.
3778: 
3779:                                     Vilkku J oukahainen.
3780: Viipurin läänin läntisestä        Viipurin läänin läntisestä
3781:        vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
3782:           1918 Ylim. V p. -   Valtiopäiväpäätös.              7
3783: 
3784:                                     Antti J uutilainen.
3785: Viipurin läänin läntisestä       Viipurin läånin läntisestä
3786:        vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
3787: 
3788:                                    Johannes Lundson.
3789: T'iipurin läänin läntisestä      Viipurin läänin läntisestä
3790:        vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
3791: 
3792:    Matti Paasivuori.
3793: Viipurin läänin läntisestä       Viipurin läänin läntisestä
3794:        vaali piiristä.                  vaalipiiristä.
3795: 
3796:       Elias Sin·kko.                  W. K. Särkkä.
3797: Viipurin läänin läntisestä       Viipurin läänin läntisestä
3798:        vaal1~piiristä.                  vaalipiiristä.
3799: 
3800:       Elias Tukia.
3801: Viipurin läänin läntisestä       Viipurin liiänin läntisestä
3802:        vaalipiiristä.                   vaalzpiiristä.
3803: 
3804:    Tuomas W anhala.                 .A. 0. Wuorimaa.
3805: Viipurin lää.nin läntisestä      Viipurin läänin läntisestä
3806:        vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
3807: 
3808:                                      Gust. Arokallio.
3809: Viipurin läänin läntisestä        Viipurin läänin itäisestä
3810:        vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
3811: 
3812:       Pekka Häl vä.                    J. ·p, Kok,ko.
3813: Viipurin läänin itäisestä        Viipurin läänin itäisestä
3814:       vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
3815: 
3816:                                      Mikko Leinonen.
3817: Viipurin läänin itäisestä         Viipurin läänin itäisestä
3818:       vaalipiiristä.                    :vaalipiiristä.
3819: 
3820:      Albin Manner.                    Oskar Nissinen.
3821:  Viipu1·in läänin itäisestä      Viipurin läänin itäisestä
3822:         vaa,lipiiristä.                vaalipiiristä.
3823: 8            1918 Ylim. V p. -     Valtiopäiväpäätös.
3824: 
3825:        Juho Niukkanen.
3826:     Viipurin läänin itäisestä         Viipurin läänin itäisestä
3827:           vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
3828: 
3829:         P. Paavolainen.                    Erkki Pullinen.
3830:     Viipurin läänin itäisestä         Viipurin läänin itäisestä
3831:           vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
3832: 
3833:         Bertta Pykälä.                  Lauri Kr. Relander.
3834:     Viipurin läänin itäise~tä         Viipurin läänin itäisestä
3835:           vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
3836: 
3837:                                           Aleksis Salovaara.
3838:     Viipurin läänin itäisestä         Viipurin läänin itäisestä
3839:           vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
3840: 
3841: 
3842:     Viipurin läänin itäisestä         Viipurin läänin itäisestä
3843:           vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
3844: 
3845:         Erik Alopaeus.
3846: Mikkelin läänin vaalipiiristä.      Mi7elcelin läänin vaalipiiristä.
3847: 
3848:                                              T. He1monen.
3849: Mikkelin läänin vaalipiiristä.       Mikkelin läänin vaalipiiristä.
3850: 
3851: 
3852: Jl ikkelin läänin vaalipiiristä.     Mikkelin läänin vaalipiiristä.
3853: 
3854:                                         J. Oskari Peurakoski.
3855: Mikkelin läänin vaalipiiristä.       Mikkelin läänin vaalipiiristä.
3856: 
3857:                                                A. Tanttu.
3858: Mikkelin läänin vaalipiiristä.       Mikkelin läänin vaalipiiristä.
3859: 
3860:                                           Paavo Virkkunen.
3861: ~Mikkelin läänin vaalipiiristä.      llf ilckelin läänin vaalipiiristä.
3862:            1918 Ylim. Vp.         Valtiopäiväpäätös.               9
3863: 
3864:       K. V. Wuokoski.                       Eero Hahl.
3865: Mikkelin läänin vaalipiirisi.i.      K u,opion läänin läntisestä
3866:                                             vaalipiiristä.
3867: 
3868:  Kuopion läänin läntisestä           Kuopion läänin läntisestä
3869:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
3870: 
3871:                                           Tilda Löthman.
3872:   Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin läntisestä
3873:         vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
3874: 
3875: 
3876: 
3877:   K~topion läänin läntisestä         Kuopion läänin läntisestä
3878:          vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
3879: 
3880:       E. Y. Pehrkonen.                  B. H. Päivänsalo.
3881:   Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin läntisestä
3882:        vaalipiiristä.                      vaalipiiristä.
3883: 
3884: 
3885:   K~topion läänin läntisestä         Kuopion läänin läntisestä
3886:          vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
3887: 
3888:        Juho Snellman.
3889:   Kuopion läänin läntisestä           Kuopion läänin itäisestä
3890:         vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
3891: 
3892:                                           Augusta Laine.
3893:    Kuopion läänin itäisestä           Kuopion läänin itäisestä
3894:         vaalipiiristä.                     vaali piiristä.
3895: 
3896: 
3897:    Kuopion läänin itäisestä           Kuopion läänin itäisestä
3898:         vaali piiristä.                    vaalipiiristä.
3899: 
3900:       Pekka Pennanen.                   Pekka Saarelainen.
3901:    Kuopion läänin itäisestä           Kuopion läänin itäisestä
3902:         vaalipiiristä.                     vaali piiristä.
3903: 10           1918 Ylim. Vp.     Valtiopäiväpäätös.
3904: 
3905:           Onni Talas.                 Pekka Tans·kanen.
3906:  Kuopion läänin itäisestä          Kuopion läänin itäisestä
3907:       vaali:piiristä.                   vaalipiiristä.
3908: 
3909: 
3910:  Kuopion läänin itäisestä           Vaasan läänin itäisestä
3911:       vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
3912: 
3913:           A. Koivisto.               1\Iikko Luo11ajärvi.
3914:      Vnasan läänin ·itäisestä       Vaasan läänin itäisestä
3915:           vaalipiiristä.                 vaalipiiristä.
3916: 
3917: 
3918:      Vaasan läänin itäisestä        Vaasan läänin itäisestä
3919:           vaal ipii1·istä.               vaalipiiristä.
3920: 
3921:                                        Antti Rentola.
3922:      Vaasan läänin itäisestä        Vaasan läänin itäisestä
3923:           vaalipiiristä.                 vaalipiiristä.
3924: 
3925: 
3926:      Vaasan läänin itäisestä        Vaasan läänin itäisestä
3927:           vaalipiiristä.                 vaalipiiristä.
3928: 
3929:         Eemil \V ekara.                 E. Ala-Kulju.
3930:      Vaasan läänin itäisestä       Vaasan läänin eteläisestä
3931:           vaalipiiristä.                 vaalipiiristä.
3932: 
3933:          J. E. Antila.                 Ernst Estlander.
3934:  Vaasan läänin eteläisestä        V asa läns södra valkrets.
3935:        vaalipiiristä.
3936: 
3937:         Gustaf Gädda.                   8anteri Alkio
3938: V asa läns södra valkrets.         Vaasan läänin eteläisestä
3939:                                          vaalipiiristä.
3940: 
3941:         A. R. Hedberg.                    K. Lanne.
3942: V asa läns södra valkrets.         Vaasan läänin eteläisestä
3943:                                          vaalipiiristä.
3944:           1918 Ylim. Vp, -    Valti:opäiväpäätös.            11
3945: 
3946:                                        Karl Ottelin.
3947: Vaasan läänin eteläisestä        V asa läns södra vallcrets.
3948:       vaalipiiristä.
3949: 
3950:                                        August Tåg.
3951: Vaasan läänin eteläisestä        V asa läns södra vallcrets.
3952:       vaalipiiristä.
3953: 
3954:       M. V. Björk.                     A . •J. Bäck.
3955: Vasa läns norra vallcrets.       V asa läns norra vallcrets.
3956: 
3957:     J. E. Hästbacka.                     J. Inborr.
3958: V asa läns norra vallcrets.      V asa läns norra vallcrets.
3959: 
3960:                                        Matti Kotiia.
3961: Vaasan läänin pohjoisesta        Vaasan läänin pohjoisesta
3962:       vaalipiiristä.                   1>aalipiiristä.
3963: 
3964:    Oskari Lahdensuo.                 Jaakko Loukkv.
3965: Vaasan läänin pohjoisesta        Vaasan läänin pohjoisesta
3966:       vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
3967: 
3968:   Wilh. 1\f almi vaara.
3969: Vaasan läänin pohjoisesta        Vaasan läänin pohjoisesta
3970:       vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
3971: 
3972:                                      Knsti Arffman.
3973:  Oulun läänin eteläisestä         Oulun läänin eteläisestä
3974:       vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
3975: 
3976:    Santeri Haapanen.                J. A. Heikkinen.
3977:  Oulun läänin eteläisestä         Oulun läänin eteläisestä
3978:       vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
3979: 
3980: 
3981:  Oulun läänin eteläisestä         Oulun läänin eteläisestä
3982:       vaalipiiristä.                   vaal1:piiristä.
3983: 12        1918 Ylim. Vp. -       V altiopäiväpäätös.
3984: 
3985:      Kyösti Kallio.                          A. Lagerlöf.
3986:  Oulun läänin eteläisestä            Oulun läänin eteläisestä
3987:       vaalipiiristä.                      vaalipiiristä.
3988: 
3989:      Iv. Fr. Lantto.                         H. I. Linna.
3990:  Oulun läänin eteläisestä            Oulun läänin eteläisestä
3991:       vaalipiiristä.                      vaalipiiristä.
3992: 
3993:                                          Väinrö Juustila.
3994:  Oulun läänin eteläisestä            Oulun lä!inin eteläisestä
3995:       vaalipii1·istä.                     vaalipiiristä.
3996: 
3997:         L. Typ:pö.
3998:  Oulun läänin pohjoisesta            Oulun läänin pohjoisesta
3999:       vaalipiiristä.                      vaalipiiristä.
4000: 
4001: 
4002:  Oulun läänin pohjoisesta            Oulun läänin pohjoisesta
4003:       vaalipiiristä.                      vaalipiiristä.
4004: 
4005:        K. A. Lohi.                       Kalle Nurmela.
4006:  Oulun läänin pohjoisesta           Oulun läänin pohjoisesta ·
4007:       vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
4008: 
4009:       Juuso Runtti.                     Edvard Ta1kkula.
4010:  Oulun läänin pohjoisesta           Oulun läänin pohjoisesta
4011:       vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
4012: 
4013: 
4014:                       Lapin vaalipiiristä.
4015: 
4016: 
4017: 
4018: 
4019:       Helsingissä, Suomen Senaatin kirjapainossa, 1918.
4020: