Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1919_I | ASK_1919_II | ASK_1919_III | ASK_1919_IV | ASK_1919_V | HAK_1919 | Liite_1919 | PTK_1919_1 | PTK_1919_2 | PTK_1919_3 |

1: VALTIOPÄIVÄT
2:            1919
3: 
4: 
5:   ASIAKIRJAT
6:     ENSIMAINEN OSA
7: 
8: 
9: 
10: 
11:         HELSINKI 1920
12:   VALTIONEUVOSTON .KIRJAPAINO
13:                             Sisällys.
14: 
15:                           Ensimäinen osa.
16:        Lepämään jätetty esitys Suomen Hallitusmuodolcsi.
17:        Eduskunnan kirjelmä.
18: 
19:        Lepämään jätetty esitys S·uornen Hallitusmuodolcsi.
20:        Eduskunnan kirjelmä.
21: 
22:      Lepämään jätetty esitys sisältävä yleisiä perustuksia kielel-
23: listen olojen jät·jestämiseksi oike-udenhoidossa ja hallinnon eri
24: (tloilla.
25:      Eduskunnan kirjelmä.
26: 
27:   Hallituksen esitys ~ :o 1 laiksi sähkövoiman siirtämisestä
28: maan rajojen ulkopuolelle.
29:   Talousvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 1.
30:   Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 9.
31:   Eduskunnan vastaus.
32: 
33:     Hallituksen esitys N :o 2 avustuksen suorittamisesta eräille
34: valcina·isessa palveluksessa olevain asevelvollisten omaisille.
35:     Sotilasasiainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 1.
36:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 13.
37:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 13 a.
38:     Eauskunnan vastaus.
39: 
40:         Hallituksen esitys N :o 3, joka koskee uutta lakia sotatuo-
41: 111   ioistuiml:sta ja oikeudenkäynnistä niissä.
42:         1-lotilasasiainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 3.
43:         Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 49.
44:         Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 49 a.
45:         Eduskunnan vastaus.
46: 
47:    Hal:lituksen esitys N :o 4 1.'rtlnutta.kattpan hru·joittam isesla
48: koskevan lain edelleen voimassa pitämisestä.
49:    Pankkivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 1.
50:    Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 1.
51:    Suomen Eduskunnan vastaus.
52:    4
53: 
54:     Hallituksen esitys N :o. 5, jolla kumotaan määräykset siitä,
55: m.iten K eisarikunnassct olevan tuomioistuimen tuomio riita-
56: asiassa on Suomessa täytäntöön pantava.
57:     Lakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 1.
58:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 2.
59:     Eduskunnan vastaus.
60: 
61:     Hallituksen esitys N :o 6 laiksi Oikeudenkäymiskaaren 11
62: l·uvun '7 §:n 6 rnornentin kurnonmisesta ja 10 luvun 1 §:n
63: tnutdtarnisesta toisin kuuluvaks·i.
64:     Lakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 2.
65:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 6.
66:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 6 a.
67:     Ed nskunnan vastaus.
68: 
69:    Hallituksen esitys N :o 7 laiksi.. jolla postil!äästöpankista
70: Stwrnessa 24 p:nä toukokuulet 1886 annetun asetuksen 18 ja
71: 20 § muutetaan toisin kuuluviksi.
72:    Pankkivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 2.
73:    Suuren valiokunnan siitä antama imetintö N :o 7.
74:    Eduskunnan vastaus.
75: 
76:    Hallituksen esitys N :o 8 9 päivänä kesäkuuta 1878 anne-
77: tun merilain 31 § :n muuttamisesta.
78:    Laki- ja talousvaliokunnan siitä antama mietintö N :o D.
79:    Suuren valiokunnan siitä antama mietintö n :o 32.
80:    Eduskunnan vastaus.
81: 
82:       Hallituksen esitys N :o 9 sisältävä Ahdotttksen laiksi elin-
83: lcrll:non harjoittamisen oikeudesta.
84:       Talousvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 2.
85:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 11.
86:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 11 a.
87:      Eduskunnan vastaus.
88: 
89:     Hallituksen esitys N:o 10 18 päivänä elolcuuta 191'7 m.eri-
90: m.iesten ja laivapalvelija,:n ta.j:Jatv.rmavakuutuksesta annetun
91: asetuksen 1 § :n nl'!w.ttamisesta.
92:     Työväenasiainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 2.
93:     Suuren valiokunnan siitä autama mietintö N :o 5.
94:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 5 a.
95:     Eduskunnan vastaus.
96:    Hallituksen esitys N :o 11 18 päivänä eloku'ut1~ 191'7 työväen
97: tapatv.nnauaktttdv1csesta annetun asetvksen -'1 ja 12 § :n muut-
98: tamisesta.
99:    Työväenasiainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 1.
100:    Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 4.
101:    Eduskunnan vastaus.
102: 
103:    Hallituksen esitys N :o 12 laiksi kwu.ppa-. konttori- ja
104: vaTastaliikkeiden työoloista..
105:    Työväenasiainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 3.
106:    f;uunm valiokunnan siitä antama mietintö N :o 10.
107:    Eduskunnan vastaus.
108: 
109:    Hallituksen esitys N :8 1:1 laiksi oppivelvollisuudesta ja
110: laiksi lcansako,ul·ulaitolcsen kustannuksista.
111:     Sivistysvaliokunnan siitä antama mietintö N :o o.
112:     Ed11skunnan vastaus.
113: 
114:      Hallituksen esitys N :o 14 laiksi huoneenmwkmsäännöste-
115: lysf;ä.
116:      Laki- ja talousvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 1.
117:      Ruuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 8.
118:      Ruuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 8 a.
119:      EduRkunnan vastaus.
120: 
121:    Hallituksen esitys N :o 15 laiksi ulkomaalaisen ottamisesta
122: 8v.omen kansalaiseksi.
123:    Lakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 1l.
124:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö n :o 22.
125:    Eduskunnan vastaus.
126: 
127:     Hallituksen esitys N :o 16 laUcsi edttst1~janpallclciosta 1919
128: 'V'uoden t'arsinaisilta 11altiopäiviltä.
129:     Perustuslakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 1.
130:     Ruuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 3.
131:      Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 3 a.
132:      Suomen Eduskunnan vastaus.
133: 
134:     Ra Uitub.en esitys ]\ :o 1i 8unrnen Hallifusmcuodoksi..
135:     Perustuslakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 2.
136:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 12.
137:     Ruuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 12 a.
138:     Eduskunnan vastaus.
139:     Hallituk,;en esitys ~ :o 18 laik,;i eräistii Suomen uudesll!
140: valtio-oikeudellisesta asemasta johtuvista nimitysten muntok-
141: sista.
142:     Perustuslakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 5.
143:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 33.
144:     Eduskunnan vastaus.
145: 
146:    Hallituksen esitys N :o 19, joka koskee lakia sotavoiman
147: saatavi.sta nwhanaikaisista lvontois.suorifvksisfo.
148:     Sotilasasiainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 2.
149:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 23.
150:    Eduskunnan vastaus.
151: 
152:    Hallituksen esitys N :o 20, joka koskee lakia 1!äliaikaisten
153: säännösten antamisesta yleisen Järjestyksen turvallisuuden voi-
154: massa pdämiseksi erinäisissä osissa valtak1wtaa.
155:    Lakivaliokunnan siitä antama mietintö N :o 7.
156:    Eduskunnan vastaus.
157:               L e p ä ä m ä ä n j ä t e t t y e s i t y s Suo·
158:            men Hallitusmuodoksi.
159: 
160:     Eduskunnalle annetun esityksen johdosta on eduskunta
161: säädetyn käsittelyn jälkeen 1917 vuoden toisilla valtiopäi-
162: villä hyväksynyt seuraavan ehdotuksen Suomen Hallitus-
163: muodoksi ja laiksi Suomen uuden Hallitusmuodon voimaan-
164: panemisesta, sellaisina kuin Eduskunta on ne toisessa käsit-
165: telyssä päättänyt, jätettäviksi lepäämään ensimäisiin uusien
166: vaalien jäljestä kokoontuviin valtiopäiviin,
167: 
168: 
169:                Suomen Hallitusmuoto.
170:      Koska sen jälkeen kuin Suomi on tullut riippumatto-
171: maksi, täysivaltaiseksi valtioksi, on havaittu tarpeelliseksi
172: kehittää ja vakaannuttaa maan valtiosääntöä uusill~ perus-
173: tuslainsäännöksillä, jotka takaavat hallitusvallalle tarpeel-
174: lista, voimaa jo lujuutta, laajentavat kansaneduskunnan
175: oikeuksia ja turvaavat kansalaisten oikeutta ja lainalaista
176: vapautta, vahvistetaan täten, Suomen Eduskunnan päätök-
177: s-en mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906
178: annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :ssä määrätyllä
179: ta,valla, seuraava Hallitusmuoto Suomelle.
180:                            1 r§.
181:     Suomi on täysivaltainen, perustuslaillinen kuningas-
182: kunta. Kuninkuus on perinnöllinen sen mukaan kuin eri-
183: tyisessä perustuslaissa säädetään.
184:                           2 §.
185:    Valtakunta on jakamaton. Sen rajoja ei voida muuttaa
186: muulla tavoin kuin kuninkaan ja eduskunnan yhtäpitävällä
187: päätöksellä.
188:   2
189: 
190:                           3 §.
191:     Toimeenpaneva valta on kuninkaalla.
192:     Lainsäädäntövalta on kuninkaalla ja eduskunnalla yh-
193: teisesti.
194:     Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
195: 
196:                               4 §.
197:       Kuningas älköön samalla olko toisen valtion hallitsijana.
198: 
199:                             5 §.
200:       Kuninkaan tulee tunnustaa evankelista uskonoppia.
201: 
202:                             6 §.
203:     Kuninkaan tulee oikeutta ja totuutta vahvistaa, rakastaa
204: ja edistää, mutta nurjuutta ja vääryyttä estää ja kieltää.
205: 
206:                            7 §.
207:    Kuninkaan henkilö on pidettävä kunniassa ja arvossa.
208: Hänen tekonsa eivät voi olla syytteen alaisia.
209: 
210:                             8 §.
211:     Hallitukseen astuessaan antaa kuningas Suomen kansalle
212: vakuutuksen maan valtiosäännön ja lakien voimassapitämi-
213: sestä.
214:                             9 §.
215:     Kuninkaan tulee hallita valtakuntaa tämän hallitusmuo-
216: don ja maan muiden lakien mukaan. Apuna kuninkaana
217: hallituksessa on valtioneuvosto.
218: 
219:                          10 §.
220:    Kuninkaalle tuleva vuotuinen määräraha vahvistetaan
221: kuninkaan hallituskaudeksi, älköönkä sitä muutettako
222: muulla tavoin kuin kuninkaan ja eduskunnan yhtäpitävällä
223: päätöksellä.
224:                           11 §.
225:    Kuninkaan vallan käyttämisestä, jos kuningas oleskelee
226: ulkomailla tai saurauden takia on estetty hallitusta hoita-
227:                                                          3
228: 
229: masta, sekä holhojahallituksesta kuninkaan alaikäisyyden
230: aikana ovat voimassa erityiset perutuslainsäännökset.
231: 
232:                          12 §.
233:    Kuningas älköön eduskunnan suostumuksetta oleskelko
234: ulkomailla kauempaa aikaa kuin kuusi kuukautta.
235: 
236:                             13 §.
237:    ~T os niin tapahtuisi, että koko kuningassuku loppui~i
238: miehen puolelta, hoitakoon valtioneuvosto hallitusta kunnes
239: eduskunta, joka viipymättä on kokoonkutsuttava, on valin-
240: nut uuden kuninkaan. Sellaisen välitilan kestäessä älköön
241: ryhdyttäkö lainsäädäntötoimenpiteeseen, joka sisältäisi pe-
242: n1stuslain muutoksen.
243: 
244:                            14 §.
245:     V aitioneuvoston muodostaa pääministeri ja tarpeellinen
246: luku ministereitä.
247:     Valtioneuvoston jäseniksi kutsuu kuningas rehellisiksi ja
248: taitaviksi tunnettuja syntyperäisiä Suomen kansalaisia.
249:     Kuningassuvun jäsen älköön kuuluko valtioneuvostoon.
250: Kruununperillinen saakoon kuitenkin ilman äänioikeutta
251: ottaa osaa valtioneuvoston istuntoihin.
252: 
253:                            15 §.
254:     Valtioneuvostossa on niin monta osastoa, kuin eri hal-
255: linnonhaaroihin kuuluvia asioita varten on tarpeen. Kussa-
256: kin osastossa on päällikkönä ministeri.
257:     Osastojen lukumäärä ja yleinen toimiala vahvistetaan
258: lain kautta, mutta tarkempia säännöksiä asiain jaosta osas-
259: tojen kesken sekä valtioneuvoston muusta järjestysmuodosta
260: annetaan asetuksella.
261: 
262:                             16 §.
263:     Erittäin tärkeistä asioista tekee kuningas päätöksensä
264: valtioneuvostossa sen ministerin esittelystä, jonka osastoon
265: asia kuulun. Sellaisia asioita ovat: kysymykset lainsäädän-
266:   4
267: 
268: nöstä, asetusten antamisesta, eduskunnan kutsumisesta yli-
269: määräisille valtiopäiville, uusien edustajanvaalien toimitet-
270: tavaksi määräämisestä, uusien virkakuntien perustamisesta,
271: 82 § :ssä mainitut nimitysasiat, kysymykset sodasta ja rau-
272: hasta sekä sopimuksista ulkovaltojen kanssa ynnä muut.
273: Tässä tarkoitettuja asioita käsiteltäessä on mikäli mahdol-
274: lista kaikkien valtioneuvoston jäsenten, mutta joka tapauk-
275: sessa vähintään viiden, oltava saapuvilla.
276:     Muut kuninkaan ratkaistavat asiat esittelee hänelle
277: asianomainen ministeri kahden muun valtioneuvoston jäse-
278: nen läsnä ollessa.
279:     Erinäisten sotilasasiain esittelyst~ säädetään erikseen.
280: 
281:                             17 §.
282:     Kuninkaan päätökset ovat, paitsi sotilaskäskyasioissa,
283: voimaan "tullakseen kuninkaan allekirjoitettavat ja sen mi-
284: nisterin varmennettavat, joka on asian esitellyt. ;r os päätös
285: koskee koko valtioneuvostoa, varmentaa sen valtioneuvoston
286: esittelijä.
287:     Se, joka on varmentanut kuninkaan päätöksen, vastaa
288: sjitä että toimituskhja päätöksestä on oikea.
289: 
290:                             18 §.
291:     Jos ministeri havaitsee kuninkaan päätöksen olevan lain-
292: vastaisen, on hänen siitä nimenomaisesti huomautettava. Jos
293: päätös olisi vastoin perustuslaki,a on ministeri oikeutettu ja
294: velvollinen kieltäytymään sitä varmentamasta.
295: 
296:                            19 §.
297:     Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää kuningas, kui-
298: tenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat edus-
299: kunnankin hyväksyttävät, mikäli se valtiosäännön mukaan
300: on·tarpeen.
301:     Kuningas älköön alkako hyökkäyssotaa ilman eduskun-
302: nan suostumusta. Rauhansopimukseen tarvitaan eduskun-
303: nan hyväksyminen.
304:                                                            5
305: 
306:    Kaikki tiedonannot ulkovalloille tai Suomen lähettiläille
307: ulkomailla ovat toimitettavat sen ministerin kautta, jonka
308: osastoon ulkoasiat kuuluvat.
309: 
310:                             20 §.
311:     Kuninkaalla on Suomen sotavoiman ylin päällikkyys.
312:     Ne asiat, jotka kuninkaalle ylimpänä päällikkönä välit-
313: tömästi kuuluvat, ratkaisee kuningas asianomaisen osaston
314: päällikön läsnäollessa. Viimemainitun tulee niistä lausua
315: mielensä sekä, milloin hän on toista mieltä kuin kuningas,
316: merkityttäii se pöytäkirjaan; erityisen tärkeissä asioissa ke-
317: hoittakoon osaston päällikkö silloin kuningasta antamaan
318: asian sotaneuvoston lausuntoon ja siihen kutsumaan kaksi
319: tai useampia korkeampia ~otilasviranomaisia.
320: 
321:                             21 §.
322:    ·Kuningas voi yksityisissä tapauksissa, saatuansa lau-
323: sunnon korkeimmalta oikeudelta, armoa antamalla kumota
324: rangaistuksen tahi lieventää sitä. Hallituksen jäsenen ~r­
325: mahtamisesta noudatettakoon kuitenkin mitä siitä on erik-
326: seen säädetty. Yleistä armahdusta älköön annettako muuten
327: kuin erityisellä lailla.
328:     Kuninkaalla on myös oikeus suoda vapautusta lain sään-
329: nöksistä niissä tapauksissa, joissa oikeus sellaisen erivapau-
330: den antAmiseen on lai~sa myönnetty.
331: 
332:                              22 §.
333:     Kuningas voi asetuksella luovuttaa päättäruisoikeutensa
334: sellaisissa hänen ratkaistavikseen kuuluvissa asioissa, joita
335: ei tässä hallitusmuodossa ole mainittu, valtioneuvostolle tai
336: jollekin ministerille, joka on osaston päällikkö.
337:     Niissä asioissa, joissa päättäruisoikeus 1 momentin mu-
338: kaan on luovutettu valtioneuvostolle, niin myös muissa ta-
339: pauksissa, jolloin valtioneuvosto itsenäisesti tekee päätök-
340: sensä, on vähintään viiden jäsenen otettava ratkaisuun osaa.
341: Puhetta johtaa silloin pääministeri tai. hänen estettynä olles-
342: saan, ensimäinen läsnäoleva jäsen.
343:   6
344: 
345:                             23 §.
346:     Valtioneuvoston jäsenet ovat virkatoimistaan kuninkaalle
347: ja eduskunnalle vastuunalaiset.
348:     J okainep valtioneuvoston jäsen, joka on ottanut osaa
349: asian käsittelyyn valtioneuvostossa taikka kuninkaan luona,
350: on vastuunalainen päätöksestä, jollei hän ole pöytäkirjaan
351: merkittäväksi ilmoittanut eroavaa mielipidettä.
352: 
353:                             24 §.
354:     Oikeuskansleriksi, joka on kuninkaan korkein asiamies,
355: nimittää kuningas oikeudentuntoisen ja puolueettoman mie-
356: hen, jolla tulee olla erinomaiset tiedot oikeusoloista. Hänen
357: velvollisuutenaan on kuninkaan puolesta valvoa, että viran-
358: omaiset ja virkamiehet noudattavat lakia sekä täyttävät vel-
359: vollisuutensa, niin myös ajaa tai ajattaa syyte asiassa, jossa
360: hän katsoo sellaista toimenpidettä tarvittavan.
361:     Oikeuskanslerilla on valta olla saapuvilla kaikkien tuo-
362: mioistuinten ja virastojen istunnoissa, niin myös saada tieto
363: valtioneuvoston sekä tuomioistuinten ja virastojen pöytäkir-
364: joista.
365:     Oikeuskansleria avustaa apulainen, joka tarvittaessa as-
366: tuu hänen sijaansa.
367: 
368:                             25 §.
369:     Jos oikeuskansleri havaitsee, että valtioneuvosto taikka
370: valtioneuvoston jäsen virkatoimessaan menettelee lainvastai-
371: sesti, tulee hänen siitä tehdä huomautus ja samalla ilmoit-
372: taa, mikä siinä on lainvastaista. Mutta jos huomautus jäte-
373: tään varteenottamatta, olkoon hänellä valta antaa kunin-
374: kaalle kertomus asiasta. Jos lainvastaisuus on sellainen, että
375: valtioneuvoston jäsen voidaan panna siitä syytteeseen
376: 52 § :ssä mainitussa valtakunnanoikeudessa, ja kuningas
377: määrää syytteen nostettavaksi, ajaa sitä oikeuskansleri. Jos
378: kuningas määrää syytteen oikeuskansleria vastaan nostetta-
379: vaksi, ajaa sitä kuninkaan määräämä henkilö.
380:                            26 §.
381:     Oikeuskanslerin tulee joka vuodelta kuninkaalle antaa
382: kertomus virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista
383: havainnoistaan.
384:                                27 §.
385:                                  1
386: 
387: 
388: 
389:     Suomen kansalaisoikeus on jokaisella, joka on syntynyt
390: suomalaisista vanhemmista, niin myös vieraan maan nai-
391: sella, joka on men~yt naimisiin suomalaisen miehen kanssa.
392:     Vieraan maan kansalainen voidaan ottaa Suomen kansa-
393: taiseksi niillä ehdoilla ja siinä järjestyksessä kuin laissa erik-
394: seen säädetään.
395:                             28 §.
396:     ,Tokainen Suomen kansalainen olkoon lain mukaan tur-
397: vattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden, onnen ja
398: omaisuuden puolesta. Älköön Suomen kansalaisen saavutet-
399: tuja oikeuksia uudella lailla rajoitettako muussa järjestyk-
400: sessä, kuin perustuslain muuttamisesta on säädetty.
401:     Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen
402: fäyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
403: 
404:                            29 §.
405:    Suomen kansalainen on oikeutettu oleskelemaan omassa
406: maassa, vapaasti täällä valitsemaan asuinpaikkansa ja kul-
407: kemaan paikkakunnasta toiseen.
408:    Suomen kansalaisen oikeudesta läht~ä maasta olkoon voi-
409: massa mitä siitä on erikseen määrätty.
410: 
411:                            30 §.                                     •
412:      Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti
413: harjoittaa uskontoa, mikäli lakia tahi hyviä tapoja ei lou-
414: kata, niin myös, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty,
415: vapaus luopua siitä uskontokunnasta, johon hän kuuluu, sekä
416: liittyä toiseen uskontokuntaan.
417:                              31 §.
418:     Suomen kansalaisilla on sanan vapaus sekä oikeus kir-
419: joituksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen ke-
420:       8
421: 
422:     nenkään niitä. ennakolta estämättä, niin myös oikeus edeltä-
423:     päin lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä
424:     asioista tai muussa luvallisessa tarkoituksessa sekä perustaa
425:     yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka eivät ole
426:     vastoin lakia tai hyviä tapoja.
427:          Säännöksiä näiden oikeuksien käyttämisestä annetaan
428:     lailla.
429:                                  32 §.
430:          Kirjesalais~us on loukkaamaton, mikäli siitä ei ole laissa
431:     poikkeusta säädetty.
432:                                 33 §.
433:        Älköön Suomen kansalaista tuomittako muussa oikeu-
434:     dessa kuin siinä, jonka.alainen hän maan lakien mukaan on.
435: 
436:                                  34 §.
437:         su·omen kansalaisella olkoon valta oikeudessa tai valtion
438:     hallintoviranomaisen luona omassa asiassaan käyttää suoma-
439:     laista tai ruotsalaista äidinkieltään. niinkuin siitä laissa sää-
440:     detään.         ~
441: 
442: 
443: 
444:         Säännöksiä maan oikeus- ja virkakielestä annetaan lailla;
445:     ja on siinä, mikäli se ei tuota suuria vaikeuksia, myöskin
446:     kielelliseen vähemmistöryhmään kuuluvalle asianosaiselle
447:     varattava oikeus saada toimituskirja suomalaisella tai ruot-
448:     salaisella äidinkielellään.
449:         Määrättäessä niitä perusteita, joiden mukaan väestön si-
450:     vistyksellisiä ja taloudellisia tarpeita tyydytetään, älköön
451:     kielellistä vähemmistöä asetettako toiseen asemaan kuin
452: •   enemmistö .
453:                                   35 §.
454:         Mitä Suomen kansalaisten yleisistä oikeuksista on sa-
455:     nottu ei estä lailla säätämästä sellaisia rajoituksia, jotka so-
456:     dan tai kapinan aikana ja sotapalveluksessa oleviin nähden
457:     muulloinkin ovat välttämättömiä.
458:                             36 §.
459:        Suomen kansaa edustaa valtiopäiville kokoontunut edus-
460:     kunta. Eduskunta on loukkaamaton.
461:                                                           9
462: 
463:     Eduskunta kokoontuu valtiopäiville vuosittain 15 pa!-
464: vänä tammikuuta, ilman eri kutsumusta, ja lopettaa istun-
465: tonsa satakaksikymmentä päivää koossa oltuansa, joko yh-
466: teen menoon taikka väliajoin eduskunnan päätöksen mukaan.
467: Kuninkaalla on kuitenkin valta eduskunnan esityksestä pi-
468: dentää tai lyhentää valtiopäivät, niin myös valta määrätä
469: uudet vaalit toimitettaviksi ja hajoittaa eduskunta. Ylimää-
470: räisille valtiopäiville voi kuningas kutsua eduskunnan mil-
471: loin tarve sitä vaatii.
472: 
473:                              37 §.
474:     Oikeus tehdä ehdotuksia uuden lain säätämisestä sekä
475: ennestään olevan muuttamisesta, selittämisestä tai kumoa-
476: misesta on kuninkaalla sekä eduskunnalla.                ,
477:     Kuningas käyttää aloteoikeuttaan antamalla eduskun-
478: nalle esityksiä. Esitysehdotukset laatii valtioneuvosto. Sel-
479: laisesta ehdotuksesta on hankittava lausunto, kun asia kuu-
480: luu perustuslakien taikka siviili- tai rikoslainsäädännön
481: alalle, korkeimmalta oikeudelta, mutta: kun se koskee hallin-
482: toa, korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
483:     Eduskunnan aloteoikeudesta sekä lainsäädäntöasiain kä-
484: sittelystä valtiopäivillä säädetään valtiopäiväjärjestyksessä.
485: 
486:                            38 §.
487:     Sittenkuin eduskunta on hyväksynyt lain, toimitetaan se
488: vahvistettavaksi kuninkaalle, joka 37 § :ssä säädettyjen pe-
489: rusteiden mukaan siit~ vaatii la,usunnon korkeimmalta oi-
490: keudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
491:     Laki on vahvistettava sellaisena, kuin eduskunta on sen
492: hyväksynyt. .rollei kuningas lakia vahvista, on se rauennut,
493: jos on kysymys perustuslaista tai laista, joka sisältää perus-
494: tuslain muutoksen, selityksen tai kumoamisen taikka poik-
495: keuksen siitä. Sama olkoon voimassa laista, joka tarkoittaa
496: maa- tai merijmolustuksen järjestämistä.
497:     Jos kuningas kieltäytyy vahvistamasta muuta kuin
498: 2 momentissa mainittua lakia, tulee se ilman vahvistustakin
499: voimaan, jos eduskunta uusien vaalien jälkeen uudestaan
500:   10
501: 
502: hyväksyy lain muuttamattomana vähintään kahdella kol-
503: masosalla annetuista äänistä; muussa tapauksessa on laki
504: katsottav-a rauenneeksi.
505:     Jollei kuningas kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun
506: laki on hänelle vahvistettavaksi toimitettu, ole sitä vahvis-
507: tanut, katsotaan hänen kieltäytyneen lakia vahvistamasta.
508: 
509:                             39 § .
510:     •Tokaisen lain johdannossa mainittakoon, että se on syn-
511: tynyt eduskunnan päätöksen mukaisesti ja, kun laki on sää-
512: detty siinä järjestyksessä kuin perustuslain säätämisestä on
513: voimassa, myöskin että niin on menetelty.
514:     Laki on, olkoonpa vahvistettu tai tulkoon voimaan ilman
515: vahvistusta, kuninkaan allekirjoitettava ja asianomaisen mi-
516: nisterin varmennettava, jonka jälkeen se on valtioneuvoston
517: julkaistava Suomen lakikokoelmassa.
518: 
519:                           40 §.
520:    Kirkkolain säätäruisestä ja muuttamisesta on erikseen
521: säädetty.
522:                              41 §.
523:     Kuninkaana on oikeus, mikäli ei tässä hallitusmuodossa
524: toisin säädetä, antaa asetuksia asioista, jotka ennestään ovat
525: hallinnollisilla säännöksillä järjestetyt, niin myös asetuk-
526: sella tarkempia määräyksiä lakien täytäntöönpanosta, val-
527: tion omaisuuden hoidosta sekä hallintovirastojen ja yleisten
528: laitosten järjestysmuodosta ja toiminnasta. Asetukseen äl-
529: köön kuitenkaan otettako säännöstä, joka sisältäisi lain muu-
530: toksen.
531:     Asetukset annetaan ja julkaistaan niinkuin laeista 39 § :n
532: 2 momentissa on säädetty.
533:                              42 §.
534:     Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä on, siinä järjestyk-
535: sessä kuin eduskunnan puhemiehen vaalista on säädetty, va-
536: littava rehellisyydestä ja erinomaisista lainopillisista tie-
537: doista tunnettu mies eduskunnan oikeusasiamiehenä valvo-
538:                                                          11
539: 
540: maan, eduskunnan hänelle laatiman johtosäännön mukaan,
541: että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia, niin ettei
542: kukaan tule laillisessa oikeudessaan poljetuksi. Samassa jär-
543: jestyksessä valitaan myöskin .varamies oikeusasiamiehen es-
544: tettynä ollessa hoitamaan hänen tehtäviään.
545: 
546:                               43 §.
547:     Oikeusasiamiehellä on sama valta kuin oikeuskanslerina
548: olla saapuvilla tuomioistuinten ja virastojen istunnoissa sekä
549: saada tieto niiden ynnä valtioneuvoston pöytäkirjoista, niin
550: myös nostaa syyte virantoimituksessa tehdyistä virheistä ja
551: laiminlyönneistä. Hän on sen vastuun alainen, jonka laki
552: yleisistä syyttäjistä säätää.
553: 
554:                             44 §.
555:    Oikeusasiamiehen on jokaisille varsinaisille valtiopäiville
556: annettava kertomus toimensa hoitamisesta sekä selvitys lain-
557: käytön tilasta maassa, niin myös huomautettava lainsäädän-
558: nössä havaituista puutteista.
559: 
560:                            45 §.
561:     Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa oikeus-
562: asioissa sekä valvoo sen ohella tuomarien ja ulosottoviran-
563: omaisten lainkäyttöä.
564: 
565:                             46 §.
566:     Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja tarpeellinen
567: määrä oikeusneuvoksia.
568:     Ne oikeushallintoasiat, jotka erityisten säännösten mu-
569: kaan kuuluvat korkeimman oikeuden käsiteltäviin, valmis-
570: tellaan siinä valtioneuvoston osastossa, johon oikeushallintoa
571: koskevat asiat on luettu. Tämän osaston päällikkö on oleva
572: mukana korkeimmassa oikeudessa niitä käsittelemässä.
573:     Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, jollei
574: eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen
575: säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.
576:   12
577: 
578:                             47 §.
579:     Yleisiä ylioikeuksia ovat hovioikeudet, joiden myöskin
580: tulee pitää silmällä alioikeuksien ja ulosottoviranomaisten
581: toimintaa.
582:     Kussakin hovioikeudessa on oleva presidentti sekä tar-
583: peellinen määrä jäseniä.
584:     Hovioikeuksien luku ja tuomiovalta määrätään lailla.
585: 
586:                              48 §.
587:     Yleisistä alioikeuksista on säädetty laissa.
588: 
589:                              49 §.
590:     Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitus-
591: asioissa, erikseen säädetyillä poikkeuksilla, käyttää korkein
592: hallinto-oikeus, jonka myös on pidettävä silmällä alempain
593: viranomaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla.
594: 
595:                            50 §.
596:     Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti ja
597: tarpeellinen määrä hallintoneuvoksia. Tuomionvoivasta jä-
598: senmäärästä tässä tuomioistuimessa noudatettakoon, mitä
599: 46 ~ :n 3 momentissa on korkeimmasta oikeudesta säädetty.
600: 
601:                              51 §.
602:     Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden
603: asia on, kun katsovat tarvittavan lain taikka asetuksen muu-
604: tosta tai selitystä, tehdä kuninkaalle ehdotus sellaiseen lain-
605: säädäntötoimenpiteeseen ryhtymisestä.
606: 
607:                               52 <§.
608:     Jos syyte lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa nos-
609: tetaan valtioneuvoston, korkeimman oikeuden tai korkeim-
610: man hallinto-oikeuden jäsentä taikka oikeuskansleria vas-
611: taan, käsittelee asiaa erityinen tuomioistuin, jota nimitetään
612: valtakunnanoikeudeksi. Siihen kuuluu korkeimman oikeu-
613: den presidentti puheenjohtajana ja jäseninä korkeimman hal-
614: linto-oikeuden presidentti, kaikkien hovioikeuksien presiden-
615:                                                           18
616: 
617: tit ja yliopiston lainopillisen tiedekunnan keskuudestaan kol-
618: meksi vuodeksi valitsema professori sekä kuusi muuta jä·
619: sentä, jotka ynnä tarvittavat varajäsenet eduskunnan va-
620: litsijamiehet valitsevat suhteellisilla vaaleilla aina kolmeksi
621: vuodeksi. Jos korkeimman oikeuden, korkeimman hallinto-
622: oikeuden tai hovioikeuden presidentti on estetty olemasta
623: asiaa käsittelemässä', kutsutaan hänen sijaansa saman tuo-
624: mioistuimen virassa vanhin jäsen. Valitun jäsenen sijaan
625: astuu tarvittaessa varajäsen ja puheenjohtajan sijaan kor-
626: keimman hallinto-oikeuden presidentti. .Tos eduskunta on
627: päättänyt syytteen nostettavaksi, ajaa sitä eduskunnan oi-
628: keusasiamie~.
629: 
630: 
631:                           53 §.
632:    Muista erikoistuomioistuimista kuin 52 §:ssä mainituista ·
633: säädetään lailla.
634:    Älköön mitään satunnaista tnomioistuinta asetettako.
635: 
636:                              54 §:--
637:    Yleistä hallintoa varten on Suomi edelleenkin oleva jaet-
638: tuna lääneihin, kihlakuntiin ja kuntiin.
639:    Muutoksia läänien lukumäärään tehdään lain kautta.
640: Muita muutoksia hallinnolliseen jakoon määrää kuningas.
641: mikäli laissa ei toisin säädetä.
642: 
643:                             55 §.
644:     I;äänin hallintoa johtaa maaherra, apunaan esitteleviä
645: virkamiehiä.
646:     Kuntain hallinnon tulee perustua kansalaisten itsehal-
647: lintoon, niinkuin erityisissä laeissa siitä säädetään. Lailla
648: säädetään myöskin, millä tavoin ja kuinka laajalti kansa-
649: laisten itsehallintoa on sovitettava kuntia suurempiin hal-
650: lintoalueisiin.
651:     Hallintoalueiden rajoja uudestaan järjestettäessä otetta-
652: koon, mikäli asianhaarat sallivat, suomalaisen ja ruotsalaisen
653: väestön a_sutusalueiden väliset rajat huomioon.
654:   14
655: 
656:                             56 §,
657:    Virastoista, jotka valtiohallinnon eri haaroja varten ovat
658: olemassa taikka perustetaan, on voimassa erityisiä sään·
659: nöksiä.
660: 
661:                             57 §.
662:     V erosta, myöskin tulliverotuksesta, säädetään lailla,
663: määräämättömäksi tai määräajaksi. Sama olkoon voimassa
664: entisen veron muuttamisesta tai lakkauttamisesta sekä ylei-
665: sistä rasituksista.
666:     Määräajaksi myönnettyä veroa älköön sen ajan sivu kan-
667: nettako, paitsi 65 § :ssä mainitussa tapauksessa.
668: 
669:                              58 §.
670:     Lailla vahvistetaan valtion viranomaisten virkatoimista
671: ja toimituskirjoista suoritettavien maksujen samoinkuin nii-
672: denkin maksujen yleiset perusteet, joita on suoritettava pos-
673: tin, rautateiden, kanavain, sairaalain, oppilaitosten ynnä
674: muiden valtion yleisten laitosten käyttämisestä.
675: 
676:                             59 §.
677:    Valtion tuloatuottavaa omaisuutta ja liikeyrityksiä hoi-
678: detaaan ja käytetään lailla vahvistettujen yleisten perustei-
679: den mukaan.
680: 
681:                            60 §.
682:     Valtiolainan ottamiseen vaaditaan eduskunnan, yksin-
683: kertaisella äänten enemmistöllä antama, suostumus.
684: 
685:                              61 §.
686:     Virastojen ja yleisten laitosten uusien menosääntöjen pe-
687: rusteista sekä entisten perusteiden muuttamisesta ja kumoa-
688: misesta, niinikään eläkeoikeudesta säädetään lailla.
689:     Uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja apurahoja annettakoon ,
690: ainoastaan eduskunnan sitä varten myöntämästä määrä-
691: rahasta.
692:                                                          16
693: 
694:                              62 §.
695:     Valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion, johon on otettava
696: varainhoitovuoden tulot ja menot, päättää eduskunta, ja jul-
697: kaistaan se niinkuin laista on säädetty.
698:     Onko jokin rahasto, joka ei ole tarkoitettu vuotuisia val-
699: tion tarpeita varten, jätettävä tulo- ja menoarvion ulkopuo-
700: lelle, siitä on erikseen säädetty.
701: 
702:                             63 §.
703:     Vuoden tulo- ja menoarviosta älköön jätettäkö pois veroa
704: tai muuta tuloa, joka, sinä vuonna voimassa olevan lain tai
705: asetuksen mukaan, on suoritettava.
706: 
707:                             64 §.
708:     Valtiolainasta määrätty korko ja kuoletusmaksu sekä
709: muut johonkin valtion velvoitukseen perustuvat määrärahat
710: ovat sellaisinaan, vähentämättä, valtion tulo- ja meno-
711: arvioon otettavat, niinikään muut menot, jotka varainhoito-
712: vuonna voimassa olevain säännösten mukaan ovat maksetta-
713: vat. Tulo- ja menoarvioon on myöskin otettava arviomäärä-
714: raha semmoisia lakiin tai asetuksen perustuvia menoja var-
715: ten, joita ei ole erityisinä erinä merkitty tulo- ja meno-
716: arvioon, niin myös tarpeellinen määräraha hallituksen käy-
717: tettäväksi edeltä arvaamattomiin tarpeisiin.
718:     Muut valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvät menoerät
719: ovat eduskunnan harkinnan ja päätöksen alaiset varainhoito-
720: vuodeksi kerrallaan.
721:     Määräraha, jonka eduskunta on päättänyt valtiopäivillä
722: tehdystä alotteesta, otetaan tulo- ja menoarvioon ehdollisena.
723:     Tulo- ja menoarviossa on osotettava menojen suorittami-
724: seen tarvittavat varat.
725: 
726:                            65 §,
727:    Jos niin kävisi, että eduskunta ei ole päättänyt tulo- ja
728: menoarviota ennen sen vuoden alkua, jona sen pitäisi olla
729: voimassa, ja jos esitys siitä edellisenä vuonna on annettu
730: eduskunnalle vähintään kaksi kuukautta ennen eduskunnan
731:   16
732: 
733: istuntokauden päättymistä, on tulot, jotka muuten lakkaisi-
734: vat, väliaifmisesti kannettava ja tarpeelliset menot suoritet-
735: tava.
736:     Jos vahvistettuun tulo- ja menoarvioon havaitaan välttä-
737: mättömästi tarvittavan muutoksia, annettakoon eduskun-
738: nalle esitys lisäyksestä tulo- ja menoarvioon.
739: 
740:                              66 §.
741:     Älköön mentäkö tulo- ja menoacyioon otetuista maara-
742: rahoista yli taikka niitä siirrettäkö varainhoitovuodesta toi-
743: seen, ellei sitä ole menoarviossa myönnetyksi osotettu, äl-
744: köön myöskään siirrettäkö määrärahoja eduskunnan erikseen
745: hyväksymästä menoarvion osasta toiseen.
746:     Tulo- ja menoarviosta riippumatta on jokaisella oikeus
747: hakea valtiolta mitä hänelle on laillisesti tuleva.
748: 
749:                              67 §.
750:     Valtiovaraston tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta varten
751: on oleva revisionilaitos, jonka on otettava selville, ovatko
752: numerot oikeat sekä tulot ja menot lainmukaiset ja onko
753: tulo- ja menoarviota noudatettu.
754:     Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä asetettakoon viisi.
755: valtiontilintarkastajaa eduskunnan puolesta pitämään sil-
756: mällä tulo- ja menoarvion noudattamista sekä valtiovaraston
757: tilaa ja hoitoa. Nämä tilintarkastajat, joille eduskunta vah-
758: vistaa johtosäännön ja joiden tulee viranomaisilta saada tar-
759: peelliset selvitykset ja asiakirjat, ovat eduskunnan valitsija-
760: miesten valittavat suhteellisilla vaaleilla. Samassa järjes-
761: tyksessä valitaan myöskin tarpeellinen määrä varamiehiä.
762: 
763:                          68 §.
764:     Suomen rahasta säädetään lailla.
765: 
766:                            69 §.
767:     Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa
768: sekä. eduskunnan valitsemain valtuusmiesten valvonnan alai-
769: sena.
770: 
771: 
772:             ,
773:                                                           17
774: 
775:     Pankkia hoidetaan ohjesäännön mukaan, joka laaditaan
776: niinkuin laista on säädetty.
777:     Pankin voittovarojen käyttämisestä valtion tarpeisiin
778: määrää eduskunta.
779: 
780:                              70 §.
781:     Valtion maaomaisuutta sekä veroja ja tuloatuottavia oi-
782: keuksia älköön toisen omaksi luovutettako taikka pantat-
783: tako, ellei sitä ole laissa myönnetty.
784:     Kruununtilan haltija, jolla on vakaa hallintaoikeus ti-
785: laan, olkoon kuitenkin ,oikeutettu ostamaan sen perinnöksi,
786: niinkuin siitä on erikseen säL!etty.
787: 
788:                              71 §.
789:    Isänmaan ja v,altai:stuimen puolustusta varten on jokainen
790: Suomen mies asevelvQllinen.
791:     Asevelvollisuus käsittää myös velvollisuuden suorittaa
792: työtä, jolla on yhteyttä puolustuslaitoksen kanssa.
793:     Suomen kansalaisten sotwpalveluksesta sekä Suomen sota-
794: väestö säädetään lailla.
795:     Asevelvollinen on, mikäli mahdollista, luettava semmoi-
796: seen sotilasryhmään, jonka miehistö'llä on sama äidinkieli,
797: suomi tai ruotsi, kuin hänellä itsellään.
798: 
799:                              72 §.
800:     .Jos Suomen sotaväki on pantava liikekannalle, antaa ku-
801: ningaiS siitä määräyrosen valti<Dneuvostossa. Kuninkaana on
802: oikeus sellaisessa tapauksessa väliaikaisesti määrätä siitä ai-
803: heutuvain menojen suorittamisesta, mutta on hänen, jos edus-
804: kunta ei ole kolmontuneena eikä pian tule varsinaisille valtio-
805: päiville koolle, vi~pymättä kutsuttava ylimääräi,set valtiopäi-
806: vät varojen osottamista varten.
807: 
808:                             73 §.
809:     Suomen yliopistolle maan pääkaupungissa pysyt~tään
810: itsehallinto-oikeus. Yliopiston ylin hallitusmies on sen
811: kansleri.
812:   18
813: 
814:     Uusia säännöksiä yliopiston järjestysmuodon perusteista
815: annetaan lailla, mutta tavkemmat yliopistoa kOISkevat sään-
816: nökset asetuksella, sittenlkuin kumma:ssakin tapauksessa sen
817: koDJsistori ja kansleri ovat wsia:sta antaneet l~usunilo:nsa.
818:     Teknillisten, maatalous- ja ka:uppatieteiden sekä muiden
819: sovellettujen tieteiden tutkimusta ja ylintä opetusta, samoin ·
820: myös kaunotaiteiden harjoittamista ja ylintä opetusta kan-
821: nattaa valtio ylläpitämällä j,a perustamaHa niitä varten, mi-
822: käli ne eiv~ät ole yliopistossa edustettuina, erityisiä korkea-
823: kouluja tai avustamaHa niitä varten perustettuja yksityisiä
824: laitO:kisia.
825: 
826:                              74 §.
827:    Valtion kustannuksella ylläpidetään taikka tarvittaessa
828: avustetaan oppilaitoksia ylempää yleissivistystä ja ylempää
829: kansanopetusta varten. Valtion oppilaitosten järjestysmuo-
830: don perusteet määrätään lai~ssa.
831: 
832:                                75 §.
833:      Kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista sekä val-
834: tion ja kuntain velvollisuuksista kansakoulujen kannatta:mi-
835: sel'\n, niin myös yleisestä oppivelvollisuudesta säädetään lain
836: kautta.
837:       Opetus kansa:koului,ssa on oleva kaikille maksuton.
838: 
839:                              76 §.
840:     T~nillisten ammattien, maanviljelyiksen ja :sen sivuelin-
841: keinojen, kaupan ja merenkulun sekä kaunotaiteiden oppi-
842: laitoksia tulee valti1on ylläpitää taiik:tka tarpeen mukaan val-
843: tiovaroilla avustaa.
844: 
845:                               77 §.
846:     Oikeudesta perust!lla yksityiskouluja ja muita yksityisiä
847: kasvatuslaitoksia sekä niissä järjestää opetus säädetään
848: lailla.
849:      Kotiapetu:s ei ole viranomaisten valvonnan alainen.
850:                                                           19
851: 
852:                               78 §.
853:     Evankelis-luteri1ainen kiriklko on Suomen kansan yleisenä
854: kirkkona. Tämän kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta
855: säädetään 'sen kirklrolarssa.
856:     Muista mruassa olevista us~ontokunnista on voimassa mitä
857: niistä on säädetty ilai säädetään.
858:     Uusia uskontolmntia Raa perustaa noudattamalla mitä
859: siitä laissa säädetään.
860:                               79 §.
861:     Suomen valtionvirkaan voidaan, tfussä pykälässä m;a,ini-
862: tuilla poikkeuksilla, ottaa ainoastaan Suomen kansalainen.
863:     Teknillisiin toimiin, yliopiston taikka muun korkeakoou-
864: lun opettaj,anvirkoihin, vieraan kielen opettajiksi k<ouluihin,
865: kielenmääntäjiksi virastoihin sekä palkattamiksi konsuleiksi
866: saa tarvittaessa nimittää ulkomaan kansalaisiakin.
867: 
868:                              80 §.
869:     Opinnäytteet valtionviran saamista varten vahvi,stetaan
870: ~tsetuksella, mikäli niism ei ole säädetty laissa.
871:     Erivapautta kelpoisuusehdoista, kun niistä on asetuksella
872: määrätty, voi erityisten 'syiden vuoksi kuningas antaa, ei
873: kuitenkaan oikeusvirkaan pääisemi'stä varten.
874:     Kuningas voi asetuksella siirtää oikeuden sellaisen eri-
875: vapauden myöntämiseen joko kokonaan tahi eriko1sti3pauk-
876: sessa valtioneuvostolle.
877:                              81 §.
878:     YleiJset ylennysperusj;eet valtionvirkoihin ovat taito; an-
879: sio, k<Ykem u·s ja 'koeteltu lkansalaiskunto.
880: 
881:                              82 §.
882:    Kuningas nimittää:
883:    1) oikeusikanslerin ja hänen apulaisensa;
884:    2) ~ukkipiispan ja piispat sekä, yliopiston konsistorin esi-
885: tyksestä, yliopiston kanslerin;
886:    3) korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeu-
887: den presidentit, sekä 1kovkeimman oiJkeuden esityksestä, sano-
888:   20
889: 
890: tun tuomioistuimen jäsenet ja hovioikeuJksien presidentit, niin
891: myös, korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä, tämän tuo-
892: mioistuimen jäsenet;
893:      4) hovioikeuksien jäsenet ja yliopiston sekä teknillisen
894: korkeakoulun professorit;
895:      5) keskusvirastojen päälliköt ja jäsenet sekä malliherrat,
896: valtioneuvoston esityiksestä;
897:      6) asianomai'sen viranomaisen esityksestä, valtioneuvos-
898: ton, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden
899:  esittelijät; sekä
900:      7) Suomen lähettiläät ulkova:ltojen luona ja konsulit.
901: 
902:                               83 §.
903:     Kihlakunnantuomarit, pormestarit ja maanjako-oikeuk-
904: sien puheenjohtajat nimittää korkein oi:k,eus.
905:      Sen mukaan kuin niistä on säädetty, täyttää erityiset
906: virat:
907:      1) oikeuslaitosten virat korkein oikeus taikka se ylioi-
908: keus, jonka alainen virka on, ja korkeimman hallinto-oikeu-
909: den virat tämä oikeus; sekä
910:      2) hallinnon ja oppilaitosten virat valtioneuvosto, minis-
911: teri, lääninhallitus tahi sen viraston hallitus, jonka alainen
912: virka on.
913:      Muut valtion vh,kamiehet nimittää valtioneuvosto, mikäli
914: kuningas asetuksella ei ole nimittämisoikeutta itselleen pi-
915: dättänyt taikka muulle viranomaiselle uskonut.
916: 
917:                               84 §.
918:      Edellä 82 § :n 4 kohdassa ja 83 § :ssä mainitut virat ovat,
919: sittenkuin virka on ollut haettavaksi julistettuna, täytettävät
920: virkaehdotuksen nojalla, johon se viranomainen, miltä virkaa
921: on haettu, panee hrulrijoista lmlme vahvistettujen perusteiden
922: ID.llka:an ansiokkainta. Hovi,oikeu:ksien jäseniä koskevasta
923: virkaehdotuksesta on korkeimman oikeuden ja yliopiston :pro-
924: fessoria koskevasta kanslerin annettava lausuntonsa .
925:      .Jos virkamies on saman viranomaisen nimitettävä, jolta
926: virkaa haetaan, ei virkaehdotusta tehdä. Erityisten säännök-
927:                                                            21
928: 
929: sien mukaan voidaan eräät muutkin-hallint<Ovirat täyttää toi-
930: sessa järjestyksessä, kuin 1 momentissa on sanottu.
931: 
932:                              85 §.
933:     Siitä, missä järjestyksessä yliopi,ston ja evankelis-luteri-
934: laisen kirkon virat, kaupunkien pormestarin ja neuvosmies-
935: ten virat ja Suomen Pankin virat ovat täytettävät sekä soti-
936: laalliset virrkaylennybet toimitettavat, on voimassa erityisiä
937: säännöksiä.
938:                              86 §.
939:     Kaikilla tuomareilla olmoon se oimeus, ettei heitä voida
940: muuten kuin laillisen tutkimumsen ja tuomion nojalla julistaa
941: virkaansa menettäneiik:si; älköön heitä myöskään ilman omaa
942: suostumustaan toiseen virkaan siirrettäkö, paitsi milloin siir-
943: to aiheutuu tuomioistuinlaitoiksen uudestaanjärjestämisestä.
944:     }fuiden virkarrniesten oikeudesta pysyä virassaan sääde-
945: tään erityisessä laissa.
946:     Lailla voidaan erottamattomillekin virkamiehille säii!tää
947: velvollisuus erota virasta määräi.Jkään tultuansa; älköön tätä
948: kuitenkaan sovellutetta·lm ennen tämän hallitusmuodQn jul-
949: kaisemista virkaan nimitettyihin.
950:     Niistä oikeuksi1sta ja velvollisuuksista, jotka virkamie-
951: hille tulevat, kun heidän virkansa lakkautetaan, on eri'kseen
952: säädetty.
953:                            87 §.
954:    Kaikessa virkatoiminnassa on laillisen seuraamuksen
955: uhalla tarkoin la&ia noudatettava.
956: 
957:                              88 §.
958:     Jos tuomari tai muu virkamies havaitsee, että asetuksessa
959: oleva säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain
960: kanssa, älköön sitä sovelluttako.
961: 
962:                             89 §.
963:     Virkamies vastaa toimenpiteestä, johon hän on ryhtynyt
964: taikka jota hän kollegisen viraston jäsenenä on kannattanut.
965:                                                              •
966:   22
967: 
968: Myöskin esittelijä on siitä, mitä hänen esittelystään on pää-
969: tetty, vastuunalainen, jollei ,hän ole pöytäJkirjaan lausunut
970: eroavaa mielipidettä.
971:     Jokainen, j'oka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai va-
972: hinkoa virkamiehen lainvrustaisen toimenpiteen truhi laimin-
973: lyönnin kautta, oHmon oikeutettu; niinkuin erikseen on sää-
974: detty, vaatimaan virkamiestä tuomittavaksi rangaistukseen
975: ja lrol'Vaamaan vahingon.
976:                              90 §.
977:     Tämä hallitusmuoto on kaiikilta osiltaan oleva peruutta-
978: mrulitomana perustusla;kina, eikä sitä voida muuttaa, selittää
979: tai kumota ta~kka poikkeuksia siitä tehdä muussa järjestyk-
980: sessä ikuin perustuslaista yleell!sä on säädetty.
981:     Täten kumotaan hallitusmuoto 21 päivältä elokuuta 1772
982: sekä yhdistys- ja vakuuskirja 21 päivältä helmikuuta ja 3
983: päiv,ältä huhtikuuta 1789, niin myös kaikki muiden lwkien
984: ja asetusten säännökset, jotka ovat ristiriidassa tämän uuden
985: hallitusmuodon ikanssa.
986:     Ne säännökset, jotka ovat tarpeen uuden haJlitusm.uodon
987: täytäntöön pauemiseksi, annetaan lailla.
988: 
989: 
990: 
991:                            Laki
992:    Suomen uuden Hallitusmuodon voimaanpanemisesta.
993: 
994:     Sittenkuin on hyväiksytty ja vahvistettu uusi Suomen
995: hallitusmuoto, säädetään täten sen voimaanpanemisesta,
996: Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty
997: 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
998: 60 § :'ssä määrätyllä tavalla, la1kina noudatettavaksi seu-
999: raa,vaa.
1000:                             1 §.
1001:     Niin pian kuin uusi Suomen hallitusmuoto on julkaistu
1002: ja siten tullut voimaan, on Eduskunnan viipymättä kokoon-
1003: l1Uttava kuningasta valitsemaan,
1004:                             2 §.
1005:     Siihen saakika kuin kuningas on valittu ja astunut halli-
1006: tukseen, hoitaa hallitusta senaatin puheenjohtaja.
1007: 
1008:                               3 §.
1009:     Kunnes kuningas on kutsunut jäsenet valtioneuvostoon
1010: ja nimittänyt oilreuskanslerin, toimii valtioneuvoston sijasta
1011: senaatin t!llousosaJSto ja oikeuskanslerin tehtävissä senaatin
1012: prokuraattori.
1013: 
1014:                              4 §.
1015:     Samalla kuin valtioneuvosto asetetaan, lakkaa senaatin
1016: talou'SOsasto, ja tämän osaston sekä prokuraaJttorintoimi1ms-
1017: kunnan virkalllliehet siirtyvät vastaaviin toimiin valtioneu-
1018: vostossa ja oikeuskanslerin luona.
1019: 
1020:                               5 §.
1021:     Ne rasiat, jotka senaatin talousosas<llo tai sen kanslia ja
1022: toimituskunnat senaatin 13 päivänä syyskuuta 1892 annetun
1023: ohjesäännön rsekä 23 päivänä heinäkuuta 1896 annetun ase-
1024: tuksen mukaan ovat olleet ·oikeutetut :päättämään, ovat,
1025: mikäli :kuningas hallitusmuodon 22 ·§ :n 1 momentin mukaan
1026: voi luovuttaa päättäruisoikeutensa nii:ssä valtioneuvostolle
1027: tai ministerille, valtioneuvoston tai asianomahien ministerin
1028: päätettävät, kunnes niistä toisin sääd,etään. P11okuraattorin
1029: tehtävät siirtyvät niinikään oikeuskanslerille.
1030: 
1031:                             6 §.
1032:     Mitä toimtuskunnista ja asian käsittelystä sekä toå.mic
1033: tuskirjain antamisesta senaatin talousosastossa sekä sen
1034: kanslirussa ja toimituskunnissa on säädetty, noudatettakoon
1035: soveltuvilta osin myöskin valti~meuvostossa, kunnes siitä tori-
1036: sin säädetään. Muutenkin on, haHitusmuodron ja tämän lain
1037: säännöksistä johtuvilla poikkeuk'Silla, valtioneuvostoon so-
1038: vellettava mitä laeissa ja arsetukisissa on senaatin talous·
1039: osastosta sanottu.
1040:   24
1041: 
1042:                               7 §.
1043:     Jos korkeinta oikeutta ei olisi vielä uuden hallitusmuodon
1044: voimaan tullessa asetettu, käsittelee sille ikuuluvat asiat edel-
1045: leen senaatin oikeusosa,;to, kunnes korkein oikeus, sitä kos-
1046: kevan lain voimaan tultua, voi toimeensa ryhtyä.
1047:                              8 §.
1048:      Sellaiset erivapaushakemwkset avioliittoasioissa, jotka se-
1049: naatin oikeusosasto tähän asti on ratkaissut ja jotka eivät
1050: kuulu hallitl.l'smuodon 21 § :n 2 mromenti,ssa tarkoitettuihin,
1051: ovat kuninkaan ratkaistavat, kunnes uusi lainsäädäntö avio-
1052: liiton purkamisesta saadaan v~oimaan. :1\fainituista ha:kemuk-
1053: sista on korkeimman oikeuden annettava lausuntonsa.
1054:      Kuninkaan ratkaistavia ovat myöskin irtolaisuudesta
1055: yleiseen työhön määrättyjen henkilöiden hakemukset ar-
1056: mosta tulla siitä va.pantetuiksi taikka, ennen ty?iajan lop-
1057: pua, irti lasketuiiksi.
1058:                             9 §.
1059:     Kunnes sellainen laki, kuin hallitusmuodon 86 § :n 2 mo-
1060: mentissa säädetään, on saatu aikaan, jää muiden virkamies-
1061: ten kuin tuomarien oikeudesta pysyä virassaan voimaan mitä
1062: siitä ny.kyään on säädetty.
1063:                              10 §.
1064:     Kunnes siitä laiHa toisin ,säiildetään, voidaan tarpeen vaa-
1065: tiessa myöskin ulkomaan mies ottaa Suomen sotilasvirkaan.
1066: 
1067: 
1068: V i i t t a u s: Esitys n :o 62; perustuslwkivaliokunnan mie-
1069:     tintö n:o 14; Suuren valiokunnan mietinnöt n:o 54
1070:     ja 54 a.
1071:    Helsingissä Eduskunnan kansliassa, 4 päivänä huhti-
1072: kuuta 1919.
1073:                                        Vakuudeksi:
1074:                                       Eino J. Ahla.
1075: 
1076: 
1077:            Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
1078: 1919 Vp.- Edusk. kirj. -Esitys N:o 62 (1917 II Vp.).
1079: 
1080: 
1081: 
1082: 
1083:               Ed u s kunnan kirjelmä Hallituk-
1084:            sen lepäämään jätetyn esityben johdosta Suo-
1085:            men Hallitusmuodoksi
1086: 
1087:     Sittenkun Eduskunta 1917 vuoden toisilla valtiO'päiviUä
1088: Hallituksen esityksen johdosta oli silloin antamassaan vas-
1089: tauskirjelmä:ssä ilmoittanut hyväksyneensä ehdotuksen Suo-
1090: men Hallitusmuodoksi ja laiksi Suomen uuden Hallitusmuo-
1091: don voimaanpanemisesta jätettäviksi lepäämään ensimmäisiin
1092: uusien vaalien jäljestä kokoontuviin valtiopäiviin, on nyt
1093: koossa oleva Eduskunta käsiteltyään asian hylännyt ky-
1094: seessä olevat lakiehdotukset.
1095: 
1096:    Helsingissä, 25 päivänä huhtikuuta 1919.
1097:              L e p ä ä m ä ä n j ä t e t t y e s i t y s Suo-
1098:            men Hallitusmuodoksi.
1099: 
1100:     Eduskunnalle annetun esityksen johdosta on eduskunta
1101: säädetyn käsittelyn jälkeen 1918 vuoden ylimääräisillä val-
1102: tiopäivillä hyväksynyt seuraavan ehdotuksen Suomen Halli-
1103: tusmuodoksi, sellaisena kuin Eduskunta on lain toisessa kä-
1104: sittelyssä päättänyt, jätettäväksi lepäämään ensimäisiin
1105: uusien vaalien jäljestä kokoontuviin valtiopäiviin.
1106: 
1107: 
1108:               Suomen Hallitusmuoto.
1109:     Koska, sen jälkeen kuin Suomi on tullut riippumatto-
1110: maksi, täysivaltaiseksi valtioksi, on havaittu tarpeelliseksi
1111: kehittää ja vakaannuttaa maan valtiosääntöä uusilla perus-
1112: tnslainsäännöksillä, jotka takaavat hallitusvallalle tarpeel-
1113: lista voimaa ja lujuutta, laajent~vat kansaneduskunnan
1114: oikeuksia ja turvaavat kansalaisten oikeutta ja lainalaista
1115: vapautta, vahvistetaan täten, Suomen Eduskunnan päätök-
1116: sen mukisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906
1117: annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :ssä määrätyllä
1118: tavalla, seuraava Hallitusmuoto Suomelle.
1119: 
1120:                            1 '§.
1121:     Suomi on täysivaltainen, perustuslaillinen kuningas-
1122: kunta. Kuninkuus on perinnöllinen sen mukaan kuin eri-
1123: tyisessä laissa säädetään.
1124:     Valtakunta on jakamaton. Sen rajoja ei voida muuttaa
1125: muulla tavoin kuin kuninkaan ja eduskunnan yhtäpitävällä
1126: päätöksellä.
1127: 2
1128: 
1129:                           3 §.
1130:     Toimeenpaneva valta un kuninkaalla.
1131:     Lainsäädäntövalta on kuninkaalla ja eduskunnalla yh-
1132: teisesti.
1133:     Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
1134: 
1135:                           4 §.
1136:     Kuningas älköön samalla olko toisen valtion hallitsijana.
1137: 
1138:                             5 §.
1139:     Kuninkaan tulee tunnustaa evankelista uskonoppia.
1140: 
1141:                             6 §.
1142:     Kuninkaan tulee oikeutta ja totuutta vahvistaa, rakastaa
1143: ja edistää, mutta nurjuutta ja vääryyttä estää ja kieltää.
1144: 
1145:                           7 §.
1146:     Kuningas on, valtion päämiehenä, pidettävä kunniassa
1147: Ja arvossa. Syytettä häntä vastaan ei voi nostaa.
1148: 
1149:                             8 §.
1150:     Hallitukseen astuessaan kuningas antaa Suomen kansalle
1151: vakuutuksen maan valtiosäännön ja lakien voimassa-
1152: pitämisestä.
1153:                             9 §.
1154:    Kuninkaan tulee hallita valtakuntaa tämän hallituli-
1155: muodon ja maan muiden lakien mukaan. Apuna kunin-
1156: kaana hallituksessa on valt:Uoneuvosto.      ...
1157: 
1158:                          10 §.
1159:    Kuninkaalle tuleva vuotuinen määräraha vahvistetaan
1160: kuninkaan hallituskaudeksi, älköönkä sitä muutettako
1161: muulla tavoin kuin kuninkaan ja eduskunnan yhtäpitävällä
1162: päätöksellä.
1163:                           11 §.
1164:    Kuninkaan vallan käyttämisestä, jos kuningas oleskelee
1165: ulkomailla tai sairauden takia on estetty hallitusta hoita-
1166:                                                             3
1167: 
1168: masta, sekä holhojahallituksesta kuninkaan alaikäisyyden
1169: aikana ovat voimassa erityiset perustuslainsäännökset.
1170: 
1171:                         12 §.
1172:    Kuningas älköön eduskunnan suostumuksetta oleskelko
1173: ulkomailla kauempaa aikaa kuin kuusi kuukautta.
1174: 
1175:                             13 §.
1176:     ;Jos niin tapahtuisi, että koko kuningassuku loppuisi,
1177: hoitakoon valtioneuvosto hallitusta kunnes eduskunta, joka
1178: viipymättä on kokoonkutsuttava, on päättänyt maan
1179: hallituksesta.
1180:                            14 §.
1181:     V aitioneuvoston muoclostaa pääministeri ja tarpeellinen
1182: luku ministereitä.
1183:     Valtioneuvoston jäseniksi kuningas kutsuu rehellisiksi
1184: ja taitaviksi tunnettuja syntyperäisiä Suomen kansalaisia,
1185: joiden tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
1186:     Kuningassuvun jäsen älköön kuuluko valtioneuvostoon.
1187: Kruununperillinen saakoon kuitenkin ilman äänioikeutta
1188: ottaa osaa valtioneuvoston istuntoihin.
1189: 
1190:                             15 §.
1191:     Valtioneuvostossa on niin monta osastoa, kuin eri hallin-
1192: nonhaaroihin kuuluvia asioita varten on tarpeen. Kussakin
1193: osastossa on päällikkönä ministeri.
1194:     Osastojen lukumäärä ja yleinen toimiala vahvistetaan
1195: lain kautta, mutta tarkempia säännöksiä asiain jaosta osas-
1196: tojen kesken sekä valtioneuvoston muusta järjestysmuodosta
1197: annetaan asetuksella.
1198:                              16 §.
1199:     Erittäin tärkeistä asioista kuningas tekee päätöksensä
1200: valtioneuvostossa sen ministerin esittelystä, jonka osastoon
1201: asia kuuluu. Sellaisia asioita ovat: kysymykset lainsäädän-
1202: nöstä, asetusten antamisesta, eduskunnan kutsumisesta yli-
1203: määräisille valtiopäiville, uusien edustajan vaalien toimitet-
1204: 4
1205: 
1206: tavaksi määräämisestä, uusien virkakuntien perustamisesta,
1207: 82 § :ssä mainitut nimitysasiat, kysymykset sodasta ja rau-
1208: hasta sekä sopimuksista ulkovaltojen kanssa ynnä muut.
1209: Tässä tarkoitettuja asioita käsiteltäessä tulee mikäli mah-
1210: dollista kaikkien valtioneuvoston jäsenten, mutta joka
1211: tapauksessa vähintään viiden, olla saapuvilla.
1212:     Muut kun.inkaan ratkaistavat asiat esittelee hänelle
1213: asianomainen ministeri kahden muun valtioneuvoston jäse-
1214: nen läsnä ollessa.
1215:     Erinäisten sotilasasiain esittelystä säädetään erikseen.
1216: 
1217:                             17 §.
1218:     Kuninkaan päätökset ovat, paitsi sotilaskäskyasioissa,
1219: voimaan tullakseen kuninkaan allekirjoitettavat ja sen
1220: ministerin varmennettavat, joka on asian esitellyt. Jos
1221: päätös koskee koko valtioneuvostoa, varmentaa sen valtio-
1222: neuvoston esittelijä.
1223:     Se joka on varmentanut kuninkaan päätöksen, vastaa
1224: siitä että toimituskirja päätöksestä on oikea.
1225: 
1226:                            18 §.
1227:     Jos ministeri havaitsee kuninkaan päätöksen olevan
1228: lainvastaisen, on hänen siitä nimenomaisesti huomautettava.
1229: Jos päätös olisi vastoin perustuslakia, on ministeri oikeu-
1230: tettu ja velvollinen kieltäytymään sitä varmentamasta.
1231: 
1232:                             19 §.
1233:      Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää kuningas, kui-
1234: tenkin niin, että so11imukset ulkovaltojen kanssa ovat edus-
1235: kunnankin hyväksyttävät, mikäli ne sisältävät säännöksiä,
1236: jotka valtiosäännön mukaan sitä vaativat.
1237:      Kuningas älköön alkako sotaa ilman eduskunnan suostu-
1238: musta, mutta on hänen asianaan, jos vihollinen on hyökän-
1239: nyt tai ilmeisesti uhkaa hyökätä maahan, ryhtyä tarpeel-
1240: lisiin toimenpiteisiin valtakunnan puolustamiseksi. Rau-
1241: hansopimukseen tarvitaan eduskun:aan hyväksyminen.
1242:     Kaikki tiedonannot nlkovalloille tai Suomen lähetti-
1243: läille ulkomailla ovat toimitettavat sen ministerin kautta,
1244: jonka osastoon ulkoasiat kuuluvat.
1245: 
1246:                             20 §.
1247:     Kuninkaalla on Suomen sotavoiman ylin päällikkyys.
1248:     Ne asiat, jotka kuninkaalle ylimpänä päällikkönä välit-
1249: tömästi kuuluvat, ratkaisee kuningas asianomaisen osaston
1250: päällikön läsnäollessa. Viimemainitun tulee niistä lausua
1251: mielensä sekä, milloin hän on toista mieltä kuin kuningas,
1252: merkityttää se pöytäkirjaan; erityisen tärkeissä asioissa
1253: osaston päällikkö silloin kehoittakoon kuningasta antamaan
1254: asian sotaneuvoston lausuntoon ja siihen kutsumaan kaksi
1255: tai useampia korkeampia sotilasviranomaisia.
1256: 
1257:                             21 §.
1258:    Kuningas voi yksityisissä tapauksissa, saatuansa lau-
1259: sunnon korkeimmalta oikeudelta, armoa antamalla kumota
1260: rangaistuksen tahi lieventää sitä. Hallituksen jäsenen ar-
1261: mahtamisesta noudatettakoon kuitenkin mitä siitä on erik-
1262: seen säädetty. Yleistä armahdusta älköön annettako muuten
1263: kuin erityisellä lailla.
1264:     Kuninkaana on myös oikeus suoda vapautusta lain sään-
1265: nöksistä niissä tapauksissa, joissa oikeus sellaisen erivapau-
1266: den antamiseen on laissa myönnetty.
1267: 
1268:                              22 §.
1269:     Kuningas voi asetuksella luovuttaa päättämisoikeutensa
1270: sellaisissa hänen ratkaistavikseen kuuluvissa asioissa, joita
1271: ei tässä hallitusmuodossa ole mainittu, valtioneuvostolle tai
1272: jollekin ministerille, joka on osaston päällikkö.
1273:     Niissä asioissa, joissa päättämisoikeus 1 momentin mu-
1274: kaan on luovutettu valtioneuvostolle, niin myös muissa ta-
1275: pauksissa, jolloin valtioneuvosto itsenäisesti tekee päätök-
1276: sensä, tulee vähintään viiden jäsenen ottaa ratkaisuun osaa.
1277: Puhetta johtaa silloin pääministeri tai, hänen estettynä olles-
1278: saan, eusimäinen läsnäoleva jäsen.
1279: 6
1280: 
1281:                             23 §.
1282:     Valtioneuvoston jäsenet ovat virkatoimistaan kunin-
1283: kaalle ja eduskunnalle vastuunalaiset .
1284:     •Tokainen valtioneuvoston jäsen, joka on ottanut osaa
1285: asian käsittelyyn valtioneuvostossa taikka kuninkaan luona,
1286: on vastuunalainen päätöksestä, jollei hän ole pöytäkirjaan
1287: merkittäväksi ilmoittanut eroavaa mielipidettä.
1288: 
1289:                              24 §.
1290:     Oikeuskansleriksi, joka on kuninkaan korkein asiamieB,
1291: nimittää kuningas oikeudentuntoisen ja puolueettoman mie~
1292: hen, jolla tulee olla erinomaiset tiedot oikeusoloista. Hänen
1293: velvollisuutenaan on kuninkaan puolesta valvoa, että viran-
1294: omaiset ja virkamiehet noudattavat lakia sekä täyttävät vel-
1295: vollisuutensa, niin myös ajaa tai ajattaa syyte asiassa, jossa
1296: hän katsoo sellaista toimenpidettä tarvittavan.
1297:     Oikeuskanslerilla on valta olla saapuvilla kaikkien tuo-
1298: mioistuinten ja virastojen istunnoissa, niin myös saada tieto
1299: valtioneuvoston sekä tuomioistuinten ja virastojen pöytä-
1300: kirjoista.
1301:     Oikeuskansleria avustaa apulainen, joka tarvittaessa as-
1302: tuu hänen sijaansa.
1303: 
1304:                              25 §.
1305:     Jos oikeuskansleri havaitsee, että valtioneuvosto taikka
1306: valtioneuvoston jäsen virkatoimessaan menettelee 1ainvastai-
1307: sesti, t~lee hänen siitä tehdä huomautus ja samalla ilmoit-
1308: taa, mikä siinä on lain vastaista. ,Tos huomautus jätetään
1309: varteenottamatta, olkoon hänellä valta antaa kuninkaalle
1310: kertomus asiasta. .Tos lainvastaisuus on sellainen, että val-
1311: tioneuvoston jäsen voidaan panna siitä syytteeseen 52 § :ssll
1312: mainitussa valtakunnanoikeudessa, ja kuningas määrää
1313: syytteen nostettavaksi, ajaa sitä oikeuskansleri. Jos kunin-
1314: gas määrää syytteen oikeuskansleria vastaan nostettavaki;i,
1315: ajaa sitä knninkaan määräämä henkilö.
1316:                                                            7
1317: 
1318:                            26 §.
1319:     Oikeuskanslerin tulee joka vuodelta kuninkaalle antaa
1320: kertomus virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista
1321: havainnoistaan.
1322: 
1323:                             27 §.
1324:     Suomen kansalaisoikeus on jokttisella, joka on syntynyt
1325: suomalaisista vanhemmista, niin myö;; vieraan maan nai-
1326: sella, joka on mennyt naimisiin suomalaisen miehen kanssa.
1327:     Vieraan maan kansalainen voidaan ottaa Suomen kansa-
1328: laiseksi niillä ehdoilla ja siinä järjestyksessä kuin laissa
1329: erikseen säädetään.
1330: 
1331:                             28 § .
1332:     •Tokainen Suomen kansalainen olkoon lain mukaan tur-
1333: vattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden, onnen ja
1334: omaisuuden puolesta. ÄlkMn Suomen kansalaisen saavutet-
1335: tuja oikeuksia uudella lailla rajoitettako muussa järjestyk-
1336: sessä, kuin perustuslain muuttamisesta on säädetty.
1337:      Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen
1338: täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
1339: 
1340: 
1341:                            29 §.
1342:    Suomen kansalainen on oikeutettu oleskelemaan omassa
1343: maassa, vapaasti täällä valitsemaan asuinpaikkansa ja kul-
1344: kemaan paikkakunnasta toiseen.
1345:    Suomen kansalaisen oikeudesta lähteä maasta olkoon voi-
1346: massa mitä siitä on erikseen määrätty.
1347: 
1348:                            30 §.
1349:    Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti
1350: harjoittaa uskontoa, mikäli lakia tahi hyviä tapoja ei lou-
1351: kata, niin myös, sen fnukaan kuin siitä on erikseen säädetty,
1352: vapaus luopua siitä uskontokunnasta, johon hän kuuluu,
1353: ~ekä liittyä toiseen uskontokuntaan.
1354: 8
1355: 
1356:                              31 §.
1357:     Suomen kansalaisilla on sanan vapaus sekä oikeus kir-
1358: joituksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen ke-
1359: nenkään niitä ennakolta estämättä, niin myös oikeus edeltä-
1360: päin lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä
1361: asioista tai muussa luvallisessa tarkoituksessa sekä perustaa
1362: yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka eivät
1363: ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.
1364:     Säännöksiä näiden oikeuksien käyttämisestä annetaan
1365: lailla.
1366:                           32. §.
1367:    Kirjesalaisuus on loukkaamaton, mikäli siitä ei ole laissa
1368: poikkeusta säädetty.
1369: 
1370:                             33 §.
1371:    Älköön Suomen kansalaista tuomittako muussa oikeu-
1372: dessa kuin siinä, jonka alainen hän maan lakien mukaan ou.
1373: 
1374:                               34 §.
1375:     Suomen kansalaisella olkoon valta oikeudessa tai valtion
1376: hallintoviranomaisen luona omassa asiassaan käyttää suoma-
1377: laista tai ruotsalaista äidinkieltään, niinkuin siitä laissa sää-
1378: detään.
1379:     Säännöksiä maan oikeus- ja virkakielestä annetaan lailla;
1380: ja on asianosaiselle siinä, mikäli se ei tuota suuria vaikeuk-
1381: sia, varattava oikeus saada toimituskirja suomalaisella tai
1382: ruotsalaisella äidinkielellään.
1383:     Maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä
1384: ja taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää samanlaisten
1385: perusteiden mukaan.
1386: 
1387:                             35 §.
1388:    Mitä Suomen kansalaisten yleisis~ oikeuksista on sa-
1389: nottu ei estä lailla säätämästä sellaisia rajoituksia, jotka so-
1390: dan tai kapinan aikana ja sotapalveluksessa oleviin nähden
1391: muulloinkin ovat välttämättömiä.
1392:                                                             9
1393: 
1394:                              36 §.
1395:     Suomen kansaa edustaa valtiopäiville kokoontunut edus-
1396: kunta. Eduskunta on loukkaamaton.
1397:     Eduskunta kokoontuu valtiopäiville vuosittain 15 päi-
1398: vänä tammikuuta, ilman eri kutsumusta, ja lopettaa istun-
1399: tonsa satakaksikymmentä päivää koossa, oltuansa, joko yh-
1400: teen menoon taikka väliajoin eduskunnan päätöksen mukaan.
1401: Kuninkaalla on kuitenkin valta eduskunnan esityksestä pi-
1402: dentää tai lyhentää valtiopäivät, niin myös valta määrätä
1403: uudet vaalit toimitettaviksi ja hajoittaa eduskunta. Ylimää-
1404: räisille valtiopäiville kuningas voi kutsua eduskunnan mil-
1405: loin tarve sitä vaatii.
1406: 
1407:                              37 §.
1408:     Oikeus tehdä ehdotuksia uuden lain säätämisestä sekä
1409: ennestään olevan muuttamisesta, selittämisestä tai kumoa-
1410: misesta on kuninkaana sekä eduskunnalla.
1411:     Kuningas käyttää aloteoikeuttaan antamalla eduskun-
1412: nalle esityksiä. Esitysehdotukset laatii valtioneuvosto. Sel-
1413: laisesta ehdotuksesta on hankittava lausunto, kun asia. kuu-
1414: luu perustuslakien taikka siviili- tai rikoslainsäädännön
1415: alalle, korkeimmalta oikeudelta, mutta kun se koskee hal-
1416: lintoa, korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
1417:     Eduskunnan aloteoikeudesta sekä lainsäädäntöasiain kä-
1418: sittelystä valtiopäivillä säädetään valtiopäiväjärjestyksessä.
1419: 
1420:                            38 §.
1421:     Sittenkuin eduskunta on hyväksynyt lain, toimitetaan se
1422: vahvistettavaksi kuninkaalle, joka 37 § :ssä sääelettyjen pe-
1423: rusteiden mukaan siitä vaatii lausunnon korkeimmalta oi-
1424: keudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
1425:     Laki on vahvistettava sellaisena, kuin eduskunta on sen
1426: hyväksynyt. .Tollei kuningas lakia vahvista, on se rauennut,
1427: jos on kysymys hallitusmuodosta tai laista, joka sisältää hal-
1428: litusmuodon muutoksen, selityksen tai kumoamisen taikka
1429: poikkeuksen siitä. Sama olkoon voimnssa kruununperimystii
1430: koskevasta laista.
1431: 10
1432: 
1433:     Jos kuningas kieltäytyy vahvistamasta muuta kuin
1434: 2 momentissa mainittua lakia, tulee se ilman vahvistustaki·a
1435: voimaan, jos eduskunta uusien vaalien jälkeen uudestaan hy-
1436: väksyy lain muuttamattomana vähintään kahdella kolmas-
1437: osalla annetuista äänistä; muussa tapauksessa on laki kat-
1438: sottava rauenneeksi.
1439:     Jollei kuningas kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun
1440: laki on hänelle vahvistettavaksi toimitettu, ole sitä vahvis-
1441: tanut, katsotaan hänen kieltäytyneen lakia vahvistamasta.
1442: 
1443:                             39 § .
1444:     •Jokaisen lain johdannossa mainittakoon, että se on syn-
1445: tynyt eduskunnan päätöksen mukaisesti ja, kun laki on sää-
1446: detty siinä järjestyksessä kuin perustuslain säätäruisestä on
1447: voimassa, myöskin että niin on menetelty.
1448:     Laki on, olkoonpa vahvistettu i:ai tulkoon voimaan ilman
1449: vahvistusta, kuninkaan allekirjoitettaya. ja asianomaisen mi-
1450: nisterin varmennettava, jonka jälkeen se on valtionenvoflton
1451: julkaistava Suomen lakikokoelmassa.
1452: 
1453:                          40 §.
1454:    Kirkkolain säätämisestä ja muuttamisesta on erikseen
1455: säädetty.
1456:                              41 §.
1457:     Kuninkaalla on oikeus, mikäli ei tässä hallitusmuodossa
1458: toisin säädetä, antaa asetuksia asioista. jotka ennestään ovat
1459: hallinnollisilla säännöksillä järjestet;yt, niin myös asetuk-
1460: sella tarkempia määräyksiä lakien täytäntöönpanosta, val-
1461: tion omaisuuden hoidosta sekä hallintovirastojen ja yleistell
1462: laitosten järjestysmuodosta ja toiminnasta. Asetukseen äl-
1463: köön kuitenkaan otettako säännöstä, joka sisältäisi lain muu-
1464: toksen.
1465:     Asetukset annetaan ja julkaistaan niin knin laeista :39 ~ :n
1466: 2 momentissa on säädetty.
1467:                                 42 §.
1468:       Jokaisilla varsinaisi.lla valtiopäivillä on, siinä järjestyk-
1469: ::;essä knin eouskunnan puhemiehen vaalista on säädetty, va-
1470:                                                             11
1471: 
1472: littava rehellisyydestä ja erinomaisista lainopillisista tie-
1473: doista tunnettu mies eduskunnan oikeusasiamiehenä valvo-
1474: maan, eduskunnan hänelle laatima.n johtosäännön mukaan,
1475: että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyt-
1476: tävät velvollisuutensa, niin ettei kukaan tule laillisessa oi·
1477: kendessaan poljetuksi. Samassa järjestyksessä valitaan
1478: myöskin varamies oikeusasiamiehen estettynä ollessa hoit~t­
1479: maan hänen tehtäviään.
1480: 
1481:                               43 §.
1482:     Oikeusasiamiehellä on sama valta kuin oikeuskanslerina
1483: olla saapuvilla tuomioistuinten ja virastojen istunnoissa sekä
1484: saada tieto niiden ynnä valtioneuvoston pöytäkirjoista, niin
1485: myös nostaa syyte virantoimituksessa tehdyistä virheistä ja
1486: laiminlyönneistä. Hän on sen vastuun alainen, jonka laki
1487: yleisistä syyttäjistä säätää.
1488: 
1489:                            44 §.
1490:     Oikeusasiamiehen tulee jokaisille varsinaisille valtiopäi-
1491: ville antaa kertomus toimensa hoitamisesta sekä selvitys
1492: lainkäytön tilasta maassa, niin myös huomauttaa lainsää-
1493: dännössä havaituista puutteista.
1494: 
1495:                            45 §.
1496:     Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa oikeus-
1497: asioissa sekä valvoo sen ohella tuomarien ja ulosottoviran-
1498: omaisten lainkäyttöä.
1499: 
1500:                             46 §.
1501:     Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja tarpeellinen
1502: määrä oikeusneuvoksia.
1503:     Ne oikeushallintoasiat, jokta erityisten säännösten mu-
1504: kaan kuuluvat korkeimman oikeuden käsiteltäviin, valmis-
1505: tellaan siinä valtioneuvoston osastossa, johon oikeushallintoa
1506: koskevat asiat on luettu. Tämän osaston päällikkö on oleva
1507: mukana korkeimmassa oikeudessa niitä käsittelemässä.
1508: 12
1509: 
1510:    Korkein oikeus on tuomionvoipa viisiJasenisenä, jollei
1511: eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen
1512: säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.
1513: 
1514:                            ,17 §.
1515:     Yleisiä ylioikeuksia ovat hovioikeudet, joiden myöskin
1516: tulee pitää silmällä alioikeuksien ja ulosottoviranomaisten
1517: toimintaa.
1518:     Kussakin hovioikeudessa on oleva presidentti sekä tar-
1519: peellinen määrä jäseniä.
1520:     Hovioikeuksien luku ja tuomiovalta määrätään lailla.
1521: 
1522:                               48 §.
1523:      Yleisistä alioikeuksista on säädetty laissa.
1524: 
1525:                              49 §.
1526:     Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitus-
1527: asioissa, erikseen säädetyillä poikkeuksina, käyttää korkein
1528: hallinto-oikeus, jonka myös on pidettävä silmällä alempain
1529: viranomaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla.
1530: 
1531:                            50 §.
1532:     Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti ja
1533: tarpeellinen määrä hallintoneuvoksia. Tuomionvoivasta jä-
1534: senmäärästä tässä tuomioistuimessa noudatettakoon, mitä
1535: 46 § :n 3 momentissa on korkeimmasta oikeudesta säädetty.
1536: 
1537:                              51 §.
1538:     Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden
1539: asia on, kun katsovat tarvittavan lain taikka asetuksen muu-
1540: tosta tai selitystä, tehdä kuninkaalle ehdotus sellaiseen lain-
1541: säädäntötoimenpiteeseen ryhtymisestä.
1542: 
1543:                              52 §.
1544:    Jos syyte lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa
1545: nostetaan valtioneuvoston, korkeimman oikeuden tai kor-
1546: keimman hallinto-oikeurlen jäsentä taikka oikcuskansleria
1547:                                                             13
1548: 
1549: vastaan, käsittelee asiaa erityinen tuomioistuin, jota nimi-
1550: tetään valtakunnanoikeudeksi. Siihen kuuluu korkeimman
1551: oikeuden presidentti puheenjohtajana ja jäseninä korkeim-
1552: man hallinto-oikeuden presidentti, kaikkien hovioikeuksien
1553: presidentit ja yliopiston lainopillisen tiedekunnan keskuu-
1554: destaan kolmeksi vuodeksi valitsema professori sekä kuusi
1555: muuta jäsentä, jotka ynnä tarvittavat varajäsenet eduslnm-
1556: nan valitsijamiehet valitsevat suhteellisilla vaaleilla aim
1557: kolmeksi vuodeksi. Jos korkeimman oikeuden, korkeimman
1558: hallinto-oikeuden tai hovioikeuden presidentti on estetty ole-
1559: masta asiaa käsittelemässä, kutsutaan hänen sijaansa saman
1560: tuomioistuimen virassa vanhin jäsen. Valitun jäsenen sijaan
1561: astuu tarvittaessa varajäsen ja puheenjohtajan sijaan kor-
1562: keimman hallinto-oikeuden presidentti. Jos eduskunta on
1563:  päättänyt syytteen nostettavaksi, ajaa sitä eduskunnan o1-
1564: keusasiamies.
1565: 
1566:                           53 §.
1567:    Muista erikoistuomioistuimista kuin 52 § :ssä mainituista
1568: säädetään lailla.
1569:    Älköön mitään satunnaista tuomioistuinta asetettako.
1570: 
1571:                             54 §.
1572:    Yleistä hallintoa varten on Suomi edelleenkin oleva jaet-
1573: tuna lääneihin, kihlakuntiin ja kuntiin.
1574:    Muutoksia läänien lukumäärään tehdään lain kautta.
1575: Muita muutoksia hallinnolliseen jakoon määrää kuningas
1576: mikäli laissa ei toisin säädetä.
1577: 
1578:                              55 §.
1579:     Läänin hallintoa johtaa maaherra, apunaan esitteleviä
1580: virkamiehiä.
1581:     Kuntain hallinnon tulee perustua kansalaisten itsehallin-
1582: toon, niinkuin erityisissä laeissa siitä säädetään. Lailla sää-
1583: detään myöskin, millä tavoih ja kuinka laajalti kansalaisten
1584: itsehallintoa on sovitettava kuntia suurempiin hallinto-
1585: alueisiin.
1586: 14
1587: 
1588:     Hallintoalueiden rajoja uudestaanjärje::~tettäessä ovat ne.
1589: mikäli asianhaarat sallivat, määrättävät kulkemaan pitkin
1590: suomalaisen ja ruotsalaisen väestön asutusalueiden välisiä
1591: raJOJa.
1592: 
1593:                              56 §.
1594:     Virastoista, jotka valtiohallinnon eri haaroja varten ovat
1595:  olemassa taikka perustetaan, on voimassa· erityisiä sään-
1596: 'nöksiä.
1597: 
1598:                             57 §.
1599:      Verosta, myöskin tulliverotuksesta, säädetään lailla,
1600: määräämättömäksi tai määräajaksi. Sama olkoon voimassa
1601: entisen veron muuttamisesta tai lakkautta~isesta sekä ylei-
1602: sistä rasituksista.
1603:      Määräajaksi myönnettyä veroa, josta, kun ei ole kysymys
1604: sel'l kantamisesta yhtä vuotta pitemmän ajan kuluessa, pää
1605: tös eduskunnassa tehdään yksinkertaisella äänten enemmis-
1606: töllä, älköön sen ajan sivu kannettako, paitsi 65 § :ssä mai-
1607: nitussa tapauksessa.
1608: 
1609:                              58 §.
1610:     Lailla vahvistetaan valtion viranomaisten virkatoimista
1611: ja toimituskirjoista suoritettavien maksujen samoinkuin nii
1612: denkin maksujen yleiset perusteet, joita on suoritettava po;;-
1613: tin, rautateiden, kanavain, sairaalain, oppilaitosten ynnä
1614: muiden valtion yleisten laitosten käyttämisestä.
1615: 
1616:                            59 §.
1617:    Valtion tuloa tuottavaa omaisuutta ja liikeyrityksiä hui-
1618: detaan ja käytetään lailla vahvistettujen yleisten perustei-
1619: den mukaan.
1620: 
1621:                           60 §.
1622:    Valtiolainan ottamiseen vaaditaan eduskunnan, yln;in-
1623: kertaisella äänten enemmistöllä antama, suostumus.
1624:                                                            16
1625:                              61 §.
1626:     Virastojen ja yleisten laitosten uusien menosääntöjen pe-
1627: rusteista sekä entisten perusteiden muuttamisesta ja kumoa-
1628: misesta, niinikään eläkeoikeudesta säädetään lailla.
1629:     Uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja apurahoja annettakoon
1630: ainoastaan eduskunnan sitä varten myöntämästä määrä-
1631: rahasta.
1632:                              62 §.
1633:     Valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion, johon on otettava
1634: varainhoitovuoden tulot ja menot, päättää eduskunta, ja jul-
1635: kaistaan se niinkuin laista on säädetty.
1636:     Onko jokin rahasto, joka ei ole tarkoitettu vuotuisia val-
1637: tion tarpeita varten, jätettävä tulo- ja menoarvion ullmpuo-
1638: lelle, siitä on erikseen säädetty.
1639: 
1640:                             63 §.
1641:     Vuoden tulo- ja menoarviosta älköön jätettäkö pois veroa
1642: tai muuta tuloa, joka, sinä vuonna voimassa olevan lain tai
1643: asetuksen mukaan, on suoritettava.
1644: 
1645:                             64 §.
1646:     Valtiolainasta määrätty korko ja kuulotusmaksu sekä
1647: muut johonkin valtion velvoitukseen perustuvat määrärahat
1648: ovat sellaisinaan, vähentämättä, valtion tulo- ja meno-
1649: arvioon otettavat, niinikään muut menot, jotka varainhoito-
1650: vuonna voimassa olevain säännösten mukaan ovat maksetta-
1651: vat. Tulo- ja menoarvioon on myöskin otettava arviomäärä-
1652: raha semmoisia lakiin tai asetukseen perustuvia menoja var-
1653: ten, joita ei ole erityisinä erinä merkitty tulo- ja meno-
1654: arvioon, niin myös tarpeellinen määräraha hallituksen käy-
1655: tettäväksi edeltä arvaamattomiin tarpeisiin.
1656:     Muut valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvät menoerät
1657: ovat eduskunnan harkinnan ja päätöksen alaiset varainhoito-
1658: vuodeksi kerrallaan.
1659:     Määräraha, jonka eduskunta on päättänyt valtiopäivillä
1660: tehdystä alotteesta, otetaan tulo- ja menoarvioon ehdollisena.
1661: 16
1662: 
1663:     Tulo- ja menoarviossa on osotettava menojen suorittami-
1664: seen tarvittavat varat.
1665: 
1666:                              65 §.
1667:     Jos niin kävisi, että eduskunta ei ole päättänyt tulo- ja
1668: menoarviota ennen sen vuoden alkua, jona sen pitäisi olla
1669: voimassa, ja jos esitys siitä edellisenä vuonna on annettu
1670: eduskunnalle vähintään kaksi kuukautta ennen eduskunnan
1671: istuntokauden päättymistä, on menot, jotka 64 § :n ensimäi-
1672: sessä momentissa mainitaan, suoritettava ja sitä varten tar-
1673: peelliset tulot väliaikaisesti kannettava.
1674:     Jos vahvistettuun tulo- ja menoarvioon havaitaan välttä-
1675: mättömästi tarvittavan muutoksia, annettakoon eduskun-
1676: nalle esitys lisäyksestä tulo- ja menoarvioon.
1677: 
1678:                              66 §.
1679:     Älköön mentäkö tulo- ja menoarvioon otetuista maara-
1680: rahoista yli taikka niitä siirrettäkö varainhoitovuodesta toi-
1681: seen, ellei sitä ole menoarviossa myönnetyksi osotettu, äl-
1682: köön myöskään siirrettäkö määrärahoja eduskunnan erikseen
1683: hyväksymästä menoarvion osasto toiseen.
1684:     Tulo- ja menoarviosta riippumatta on jokaisella oikeus
1685: hakea valtiolta mitä hänelle on laillisesti tuleva.
1686: 
1687:                               67 §.
1688:     Valtiovaraston tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta var-
1689: ten on oleva revisionilaitos, jonka tulee ottaa selville, ovatko
1690: numerot oikeat sekä tulot ja menot lainmukaiset ja onko
1691: tulo- ja menoarviota noudatettu.
1692:     Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä asetettakoon vns1
1693: valtiontilintarkastajaa eduskunnan puolesta pitämään sil-
1694: mällä tulo- ja menoarvi,on noudattamista sekä valtiovaraston
1695: tilaa ja hoitoa. Nämä tilintarkastajat, joille eduskunta vah-
1696: vistaa johtosäännön ja joiden tulee viranomaisilta saada tar-
1697: pelliset selvitykset ja asiakirjat, ovat eduskunnan valitsija-
1698: miesten valittavat suhteellisilla vaaleilla. Samassa järjes-
1699: tyksessä valitaan myöskin tarpeellinen määrä varamiehiä.
1700:                                                               17
1701: 
1702:                          68 §.
1703:    Suomen rahasta säädetään lailla.
1704: 
1705:                             69 §.
1706:     Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa
1707: sekä eduskunnan valitsemain valtuusmiesten valvonnan alai-
1708: sena.
1709:     Pankkia hoidetaan ohjesäännön mukaan, joka laaditaan
1710: niinkuin laista on säädetty.                     '
1711:     Pankin voittovarojen käyttämisestä valtion tarpeisiin
1712: määrää eduskunta.
1713: 
1714:                              70 §.
1715:    Valtion maaomaisuutta sekä veroja ja tuloatuottavia oi-
1716: keuksia älköön toisen omaksi luovutettako taikka pantat-
1717: tako, ellei sitä ole laissa myönnetty.
1718:    Kruununtilan haltija olkoon kuitenkin oikeutettu os-
1719: tamaan sen perinnöksi, niinkuin siitä on erikseen säädetty.
1720: 
1721:                            71 §.
1722:    Isänmaan ja valtaistuimen puolustusta varten on jokai-
1723: nen Suomen mies asevelvollinen.
1724:     Asevelvollisuus käsittää 'myös velvollisuuden suorittaa
1725: työtä, jolla on yhteyttä puolustuslaitoksen kanssa.
1726:    Suomen kansalaisten sotapalveluksesta sekä Suomen so-
1727: taväestä säädetään lailla.
1728:     Asevelvollinen on, mikäli mahdollista, luett.ava semmoi-
1729: seen sotilasryhmään, jonka miehistöllä on sama äidinkieli,
1730: suomi tai ruotsi, kuin hänellä itsellään.
1731: 
1732:                             72 §.
1733:     Jos 'Suomen sotaväki on pantava liikekannalle, antaa ku-
1734: ningas siitä määräyksen valtioneuvostossa. Kuninkaalla on
1735: oikeus sellaisessa tapauksessa väliaikaisesti määrätä siitä ai-
1736: heutuvain menojen suorittamisesta, mutta on hänen, jos edus-
1737: kunta ei ole kokoontuneena eikä pian tule varsinaisille val-
1738:                                                           2
1739: 18
1740: 
1741: tiopäiville koolle, viipymättä kutsuttava ylimääräiset val-
1742: tiopäivät varojen osottamista varten.
1743: 
1744:                              73 §.
1745:     'Suomen yliopistolle maan pääkaupungissa pysytetään
1746: itsehallinto-oikeus. Yliopiston ylin hallitusmies on sen
1747: kansleri.
1748:     Uusia säännöksiä yliopiston järjestysmuodon perusteista
1749: annetaan lailla, mutta tarkemmat yliopistoa koskevat sään-
1750: nökset asetuksella, sittenkuin kummassakin tapauksessa sen
1751: konsistori ja kansleri ovat asiasta antaneet lausuntonsa.
1752:     Teknillisten, maatalous- ja kauppatieteiden sekä mui-
1753: den sovellettujen tieteiden tutkimusta ja ylintä opetusta, sa-
1754: moin myös kaunotaiteiden harjoittamista ja ylintä opetusta
1755: kannattaa valtio ylläpitämällä ja perustamalla niitä varten,
1756: mikäli ne eivät ole yliopistossa edustettuina, erityisiä kor-
1757: keakouluja tai avustamalla niitä varten perustettuja yksi-
1758: tyisiä laitoksia.
1759: 
1760:         .                   74 § .
1761:    Valtion kustannuksella ylläpidetään taikka tarvittaessa
1762: avustetaan oppilaitoksia ylempää yleissivistystä ja ylempää
1763: kansanopetusta varten. Valtion oppilaitosten järjestysmuo-
1764: don perusteet määrätään laissa.
1765: 
1766:                             75 §.
1767:     Kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista sekä val-
1768: tion ja kuntain velvollisuuksista kansakoulujen kannattami-
1769: seen, niin myös yleisestä oppivelvollisuudesta säädetään lain
1770: kautta.
1771:     Opetus kansakouluissa on oleva kaikille maksuton.
1772: 
1773:                              76 §.
1774:     Teknillisten ammattien, maanviljelyksen ja sen sivuelin-
1775: keinojen, kaupan ja merenkulun sekä kaunotaiteiden oppi-
1776: laitoksia tulee valtion ylläpitää taikka tarpeen mukaan val-
1777: tiovaroilla avustaa.
1778:                                                           19
1779: 
1780:                          77 §.
1781:    Oikeudesta perustaa yksityiskouluja ja muita yksityisiä,
1782: kasvatuslaitoksia sekä niisä järjestää opetus säädetään
1783: 1:yua.
1784:    Kotiopetus ei ole viranomaisten valvonnan alainen.
1785: 
1786:                             78 '§.
1787:     Evankelis-luterilainen kirkko on 1Suomen kansan yleisenä
1788: kirkkona. Tämän kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta
1789: säädetään sen kirkkolaissa.
1790:     Muista maista olevista uskontokunnista on voimassa mitä
1791: niistä on säädetty tai säädetään.
1792:     Uusia uskontokuntia saa perustaa noudattamalla mitä
1793: siitä laissa säädetään.
1794: 
1795:                              79 §.
1796:     Suomen valtionvirkaan voidaan, tässä pykälässä marni-
1797: tuilla poikkeuksilla, ottaa ainoastaan :Suomen kansalainen.
1798:     Teknillisiin toimiin, yliopiston taikka muun korkeakou-
1799: lun opettajavirkoihin, vieraan kielen opettajiksi kouluihin,
1800: kielenkääntäjiksi virastoihin sekä palkattamiksi konsuleiksi
1801: saa tarvittaessa nimittää ulkomaankin kansala.Usia.
1802: 
1803:                             80 §.
1804:     Opinnäytteet valtionviran saamista varten vahvistetaan
1805: asetuksella, mikäli niistä ei ole säädetty laissa.
1806:     Erivapautta kelpoisuusehdoista, kun niistä on asetuksella
1807: määrätty, voi erityisten syiden vuoksi kuningas antaa, ei
1808: kuitenkaan oikeusvirkaan pääsemistä varten.
1809:     Kuningas voi asetuksella siirtää oikeuden sellaisen eri-
1810: vapauden myöntämiseen joko kokonaan tahi erikoistapauk-
1811: sessa valtioneuvostolle.
1812: 
1813:                             81 §.
1814:     Yleiset ylennysperusteet valtionvirkoihin ovat taito, an-
1815: sio, :kokemus ja koeteltu kansalaiskunto.
1816: 20
1817: 
1818:                             82 §.
1819:     Kuningas nimittää:
1820:     1) oikeuskanslerin ja hänen apulaisensa;
1821:     2) arkkipiispan ja piispat sekä yliopiston konsistorin
1822: esityksestä, yliopiston kanslerin;
1823:                                                               .
1824:     3) korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeu-
1825: nen presidentit, sekä, korkeimman oikeuden esityksestä, sa-
1826: notun tuomioistuimen jäsenet ja hovioikeuksien presidentit,
1827: niin myös, korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä, tämän
1828: tuomioistuimen jäsenet;
1829:     4) hovioikeuksien jäsenet ja yliopiston sekä teknillisen
1830: korkeakoulun professorit;
1831:     5) keskusvirastojen päälliköt ja jäsenet sekä maaherrat,
1832: valtioneuvoston esityksestä;
1833:     6) asianomaisen viranomaisen esityksestä, valtioneuvos-
1834: ton, korkeimman oikeuden ja kork~imman hallinto-oikeuden
1835: esittelijät; sekä
1836:     7) Suomen lähettiläät ulkovaltojen luona ja. konsulit.
1837: 
1838:                                83 §.
1839:     Kihlakunnantuomarit, pormestarit ja manjako-oikeuk-
1840: sien puhenjohtajat nimittää korkein oikeus.
1841:     iSen mukaan kuin niistä on säädetty, täyttää erityiset
1842: virat:
1843:      1) oikeuslaitosten virat korkein oikeus taikka se ylioi-
1844: keus, jonka alainen virka on, ja korkeimman hallinto-oikeu-
1845: den virat tämä oikeus; sekä
1846:      2) hallinnon ja oppilaitosten virat valtioneuvosto, minis-
1847: teri. lääninhallitus tahi sen viraston hallitus, jonka alainen
1848: virka on.
1849:      Muut valtion virk3.1llliehet nimittää valtioneuvosto, mikäli
1850: kuningas asetuksella ei ole nimittämisoikeutta itsellen pi-
1851: dättänyt taikka muulle viranomaiselle uskonut.
1852: 
1853:                             84 §.
1854:     Edellä 82 § :n 4 kohdassa ja 83 § :ssä mainitut virat ovat,
1855: sittenkuin virka on ollut haettavaksi julistettuna, täytettävät
1856:                                                             21
1857: 
1858: virkaehd'Otuksen nojalla, johon se viranomainen, miltä virkaa
1859: on haettu, panee hakijoista kolme vahvistettujen perusteiden
1860: mukaan ansiokkainta. Hovioikeuksien jäseniä koskevasta vir-
1861: kaehdotuksesta on korkeimman oikeuden ja yliopiston pro-
1862: fessoria koskevasta kanslerin annettava lausuntonsa.
1863:     Jos virkamies on saman viranomaisen nimitettävä, jolta
1864: virkaa haetaan, ei viJ)kaehdotusta tehdä. Erityisten säännök-
1865: sien mukaan voidaan eräät muutkin hallintovirat täyttää toi-
1866: sessa järjestyksessä, kuin 1 momentissa on sanottu.
1867: 
1868:                              85 §.
1869:     Siitä, missä järjestyksessä yliopiston ja evankelis-luteri-
1870: laisen kirkon virat, kaupunkien pormestarin ja neuvosmies-
1871: ten virat ja Suomen Pankin virat ovat täytettävät sekä soti-
1872: laalliset virkaylennykset toimitettavat, on voimassa erityi-
1873: siä säännöksiä.
1874: 
1875:                             86 §.
1876:     ·Kaikilla tuomareilla olkoon se oikeus, ettei heitä voida
1877: muuten kuin laillisen tutkimuksen ja tuomion nojalla julistaa
1878: virkaansa menettäneikisi; älköön heitä myöskään ilman oma.a
1879: suostumustaan toiseen virkaan siirrettäkö, paitsi milloin
1880: siirto aiheutuu tuomioistuinlaitoksen uudestaanjärjestämi-
1881: sestä.
1882:      Muiden virkamiesten oikeudesta pysyä virassaan sääde-
1883: tään erityisesseä laissa.    1
1884:      Lailla voidaan erottamattomillekin virkamiehille säätää
1885: velvollisuus erota virasta määräikään tultuansa; älköön tätä
1886: kuitenkaan sovellutettako ennen tämän hallitusmuodon jul-
1887:                            1
1888: 
1889: 
1890: kaisemista virkaan nimitettyihin.
1891:      Niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka virkamie-
1892: hille tulevat, kun heidän virkansa lakkautetaan, on erikseen
1893: säädetty.           ,.
1894: 
1895:                            87 §.
1896:    Kaikessa virkatoiminnassa on laillisen seuraamuksen
1897: uhalla tarkoin lakia noudatettava.
1898: 22
1899: 
1900:                            88 §.
1901:     Jos tuomari tai muu virkamies h3!vaitsee, että asetuk-
1902: sessa oleva säännön on ristiriidassa perustuslain tai muun
1903: lain kanssa, älköön sitä sovelluttako.
1904:                             89 §.
1905:     Virkamies vastaa toimenpiteestä, johon hän on ryhtynyt
1906: taikka jota hän kollegisen viraston jäsenenä on kannattanut.
1907: Myöskin esittelijä on siitä, mitä hänen esittelystään on pää-
1908: tetty, vastuunalainen, jollei hän ole pöytäkirjaan lausunut
1909: eroavaa mielipidettä.
1910:     Jokainen, joka on kärsinyt oikendenlonkkau:ksen tai va-
1911: hinkoa virkamiehen lainvwstaisen toimenpiteen tahi laimin-
1912: lyönnin kautta, olkoon ·oi:Jmutettn, niinkuin erikseen ·on sää-
1913: detty, vaatimaan virkamiestä tuomittavaksi rangaistukseen
1914: ja korvaamaan vahingon.
1915:                             90 §.
1916:     Tämä hallitusmuoto on kaikilta osiltaan oleva peruntta-
1917: mattomana pernstusl3!kina, eikä sitä voida muuttaa, selittää
1918: tai kumota taikka poikkeuksia siitä tehdä muussa järjestyk-
1919: sessä kuin perustuslaista yl·eensä on •Säädetty.
1920:     Täten kumotaan hallitusmuoto 21 päivältä elokunta 1772
1921: sekä yhdistys- ja vaknnskirja 21 päivältä helmikuuta ja 3
1922: päivältä huhtikuuta 1789, niin myös kaikki muiden lakien
1923: ja asetusten säännökset, jotka ovat ristiriidessa tämän uuden
1924: hallitusmuodon kanssa.
1925:                                 '
1926:     Ne säännökset, jotka ov:at tarpeen  uuden hallitusmuodon
1927: täytäntöön panemiseksi, annetaan lailla.
1928: 
1929: 
1930: Viittaus: 1918 vuoden ylimääräisten valtiopäiväin esi-
1931:   tys N :o 1; Perustuslakivaliokunnan mietintö N :o 2; Suu-
1932:                                       ,       .
1933:   ren valiokunnan mietintö N :o 2 ja eduskunnan    vastaus .
1934:    Helsingissä Eduskunnan kansli3!ssa 4 p :nä huhtikuuta
1935: 1919.
1936:                                         Vakuudeksi:
1937:                                        Eino J. Ahla.
1938:         ----------------------------- - - - - - - - - - - - -
1939:          Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
1940: 1919 Vp.- Edusk. kirj.- Esitys N:o 1 (1918 Ylim. Vp.).
1941: 
1942: 
1943: 
1944: 
1945:                E d u s k u n n a n k i r je l m ä Hallituksen
1946:            lepäämään jätetyn esityksen johdosta Suomen
1947:            Hallitusmuodoksi.
1948: 
1949:     Sittenkun Eduskunta 1918 vuoden ylimääräisillä valtio-
1950: päivillä Hallituksen esityksen johdosta oli silloin antamas-
1951: saan vastauskirjelmässä ilmoittanut hyväksyneensä ehdotuk-
1952: sen Suomen Hallitusmuodoksi jätcltävä:ksi l81Jäämään ensim-
1953: mäisiin uusien vaalien jäljestä kokoontuviin valtiopäiviin, on
1954: nyt koossa oleva Eduskunta käsiteltyääri asian hylännyt
1955: kyseessä olevan lakiehdotuksen.
1956: 
1957:    Helsingissä, 25 päivänä huhtikuuta 1919.
1958:                 L e p ä ä m ä ä n j ä t e t t y e s i t y s, sisäl-
1959:             tävä yleisiä perustuksia kiellisten olojen jär-
1960:             jestämiseksi oikeudenhoidossa ja hallinnon eri
1961:             aloilla.
1962: 
1963:     Eduskunnalle annetun esityksen johdosta on eduskunta
1964: säädetyn käsittelyn jälkeen 1918 vuoden valtiopäivillä hy-
1965: väksynyt seuraavan lakiehdotuksen, sellaisena kun Edus-
1966: kunta on lain toisessa käsittelyssä päättänyt, jätettäväksi
1967: lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jäiestä kokontuviin
1968: valtiopäiviin:
1969: 
1970: 
1971:                             Laki
1972: sisältävä yleisiä perustuksia kiellisten olojen järjestämi-
1973:          seksi oikeudenhoidossa sekä hallinnossa.
1974: 
1975:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty heinä-
1976: kuun 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60
1977: § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten:
1978: 
1979:                               1 §.
1980:     Suomen kansalaisella olkoon valta oikeudessa tai valtion
1981: hallintoviranomaisen luona omassa asiassaan käyttää suo-
1982: malaista tai ruotsalaista äidinkieltään, niinkuin siitä laissa
1983: säädetään.
1984:     Säännöksiä valtakunnan oikeus- ja virkakielestä anne-
1985: taan laUla; ja on asianosaiselle siinä, mikäli se ei tuota suu-
1986: ria vaikeuksia, varattava oikeus saada toimituskirja suoma-
1987: laisella tai ruotsalaisella äidinkielellään.
1988:   2
1989: 
1990:    Valtakunnan suomen- ja ruotsinkielisen väestön SIVIS-
1991: tyksellisiä ja taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää
1992: samanlaisten perusteiden mukaan.
1993: 
1994:                             2 §.
1995:       Tämä laki on voimassa perustuslakina.
1996: 
1997: 
1998: Viittaus: Esitys n:o 33; Perustuslakivaliokunnan mie-
1999:           tintö n:o 10; Suuren valiokunnan mietintö n:o
2000:           27 ja 27 a.
2001: 
2002:    Helsingissä, Eduskunnan kansliassa 4 p :nä huhtikuuta
2003: 1919.
2004: 
2005:                                              Vakuudeksi:
2006:                                             Eino J. Ahla.
2007: 
2008: 
2009: 
2010: 
2011:            Helsinki 1919. ValtioneuYoston kirjapaino.
2012:   1919 Vp.- Edusk. kirj.- Esitys N:o 33 (1918 Vp.).
2013: 
2014: 
2015: 
2016: 
2017:                 Ed u s kunnan k i r j e 1m ä Hallituk-
2018:             sen lepäämään jätJetyn esityksen johdosta, joka
2019:             sisältää yleisiä perustuksia kielellisten olojen
2020:             järjestämiseksi oikeudenhoidossa ja hallinnon
2021:             eri aloilla.
2022: 
2023:     Sittenkun Eduskunta 1918 vuod·en valtiopäivillä Halli-
2024: tuksen esityksen johdosta oli silloin antamrussaan vastauskir-
2025: jelmä:ssä ilmoittanut hyväksyneensä ~hdotuksen laiksi, joka
2026: sisältää yleisiä perustuksia kielellisten olojen järjestämiseksi
2027: oikeudenhoidossa sekä hallinnon •eri aloilla jätettävä;ksi lepää-
2028: mään .ensimmäisiin uusien 'Vaalien jäljestä kokoontuviin val-
2029: tiopäiviin, on nyt koossa oleva Eduskunta käsiteltyään asian
2030: hylännyt kyseessä olevan lakiehdotuksen.
2031: 
2032:     Helsingissä, 25 päivänä huhtikuuta 1919.
2033:               1919 vuoden valtiopäivät N :o 1.
2034: 
2035: 
2036: 
2037: 
2038:                   Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
2039:             laiksi sähkövoiman siirtämisestä maan rajo-
2040:             jen ulkopuolelle.
2041: 
2042:     Sähkövoiman siirtäminen maan raJOJen ulkopuolelle on
2043: niissä maissa, joissa sellaista tähä<n asti on tullut kysymyk-
2044: seen, kuten Sveitsissä ja Ruotsissa, asetettu valtion kont-
2045: rollin ja säännöstelyn alaiseksi. Suomen lainsäädännössä ei
2046: tästä ole toistaiseksi mitään määräyksiä olemassa. Kun
2047: muutamat ulkomaalaiset yhtiöt, jotka jo ennen sotaa olivat
2048: hankkineet itselleen koskivoimia maassamme, varmaankin
2049: rauhan tultua ryhtyvät jatkamaan sodan keslreyttämiä aiot-
2050: teitansa tässä suhteessa ja kun uusia pyrkimyksiä saada
2051: haltuunsa vesivoimia maan rajaseuduilla on esiintynyt, on
2052: odotettavissa että varsin huomattavien voimamäärien siir-
2053: täminen maan rajojen ulkopuolelle piankin asetetaan kyseen-
2054: alaiseksi.
2055:     Katsoen siihen merkitymseen mikä halvan koskivoiman
2056: saannilla nyt jo on ja vastaisuudessa varmaankin tulee ole-
2057: maan taloudelliselle elämälle, ei voida pitää valtio11
2058: etujen mukaisena eikä maamme taloudelliselle hyvin-
2059: voinnille suotavana, että voiman siirtäminen rajan yli, mil-
2060: loin sitä yleensä katsotaan voitavan sallia, saa tapahtua
2061: valtiovallan voimatta lakiin nojautuen valvoa maan etuja
2062: tällaisissa kysymyksissä ja harjoittaa ta,rpeellista silmällä-
2063: pitoa ja säännöstelyä tällaisen toiminnan suhteen. Sellaisena
2064: säännöstelynä voi esimerkiksi tulla kysymykseen määräyk-
2065: set siitä, miten suuri osa kosken tai muun luontaisen voima-
2066: lähteen voimasta mahdollisesti saadaan siirtää yli rajan ja
2067: millaista suoraa korvausta - vientitullia -- vastaan, sekä
2068: toisaalta mikä osa kehitettävästä voimasta on jätettävä
2069: 5385---18
2070:   2                         N:o 1
2071: 
2072: maassa valtion, kuntain tai yksityisten käytettäväksi ja
2073: millä ehdoilla ja myöskin mahdolliset määräykset rajoite-
2074: tusta toimilupa-ajasta, jonka kuluttua laitokset joko määrä-
2075: tystä hinnasta tai korvauksetta, riippuen toimilupa-ajan pi-
2076: tuudesta, siirtyvät valtio!1 omaisuudeksi.
2077:     Edellä esitetyn perusteella Hallitus täten ehdottaa Edus-
2078: kunnan päätettäväksi seuraavan lakiehdotuksen:
2079: 
2080: 
2081:                            Laki
2082:   sähkövoiman siirtämisestä maan rajojen ulko1molelle.
2083: 
2084:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään t:lten:
2085: 
2086:                              § 1.
2087:    Jos joku haluaa siirtää sähkövoimaa maan rajojen ulko-
2088: puolelle, hakekoon siihen lupaa hallitukselta.
2089: 
2090:                                 § 2.
2091:      Hallituksen as1ana on, mmoin se harkitsee hakemuksen
2092: sellaiseksi että siihen voidaan suostua, määrätä ne ehdot,
2093: joilla tällainen toimilupa annetaan. Ehtojen tulee sisältää
2094: ilmoitus:
2095:      a) toimi1upa-aja:sta;
2096:      b) niistä ehdoista, joilla sekä voima- että voimansiirto-
2097: laitokset toimiluvan i]Jäätyttyä s,iirtyw,äJt vaHJilon omaisuu-
2098: deklsi;
2099:       c) siitä suurimmasta voimamäärästä, mikä saadaan mää-
2100: rii;tysM voimaläfht,eestä siirtä.ä yli radan;
2101:       d) siitä voimamäärästä, mikä on asetettava omassa
2102: maassa valtion, kuntain tai yksityisten käytettäväksi ja
2103: mahdolliset säännöstelyt tämän hankinnan maksimihin-
2104: noi:sta;
2105:       e) mahdollisesta vientitullista ja tätä varten tarpeelli-
2106: sesta kontrollis•ta;
2107:                               N:o 1 ·                          3
2108: 
2109:    f) muista mahdollisesti kysymykseen tulevista ehdoista
2110: ja määräyksistä.
2111: 
2112:                             § 3.
2113:     Sen, joka rikkoo hallituksen hänelle antamia toimilupa-
2114: ehtoja, tuomitkoon maaherra vetämään sakkoa korkeintaan
2115: neljäkymrrnentäimhakta (40,000) ma11kkaa s'ekä, jos sryytii
2116: on, menettämään toimilupansa.
2117: 
2118:                                    § 4.
2119:     Maaherran päätökseen tyytymätön hakekoon siihen muu-
2120: tosta ·kirjall:i<sella valitnksella, joka on jätettävä Korkeimpaan
2121: Hallinto-·oilljeurfieen kolmenkymmenen ,päiv.äill ku'lu~·s:sa siitä
2122: kun valittaja on päätöksestä saanut tiedon.
2123: 
2124:     Helsingissä, 19 päivänä maaliskuuta 1919.
2125: 
2126: 
2127: 
2128:                          Valtionhoitaja:
2129: 
2130:                        MANNERHEHI.
2131: 
2132: 
2133: 
2134:     K ulknlaitosten ja yleisten töiden rninisteYi B. Vuolle.
2135: He1sinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
2136:             1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 1.
2137: 
2138: 
2139: 
2140: 
2141:                 Talousvaliokunnan mietintö
2142:             N:o 1 HallitUksen esityksen johdosta, joka si-
2143:             sältää ehdotuksen laiksi sähkövoiman siirtämi-
2144:             sestä maan rajojen ulkopuolelle.
2145: 
2146:     Eduskunta on valmistelua varten lähettänyt Talousva-
2147: liokuntaan hallituksen edellä mainitun esityksen N :o 1.
2148: 
2149: 
2150:     Useita maamme suurimmista koskista varsinkin rajaseu-
2151: dulla !?n siirtynyt ulkomaalaisten haltuun. Muutamat ulko-
2152: maalaiset sekä yhtiöt että yksityiset henkilöt olivat ennen
2153: suursodan puhkeamista ostaneet koskia Suomessa perustaak-
2154: seen niihin voimalaitoksia ja siirtääkseen niistä saatavan
2155: sähkövoiman maasta pois. Mik~li tiedettiin, oli tehty hyvin
2156: laveita suunnitelmia Suomen koskivöimrien hankkimiseksi
2157: ulkomaalaisten käsiin. Siksi katsoi valtio, turvatakseen kos-
2158: kien käyttövoimaa maan omien laitosten palvelukseen, ole-
2159: vansa pakoitettu hanl&imaan omakseen koskia, vieläpä hy-
2160: vinkin korkeasta hinnasta.
2161:     Rauhan tultua on jälleen avautunut ma;hdolliS'Uus ryhtyä
2162: toteuttamaan suunnitelmia sähkövoiman siirtämiseksi
2163: maasta ja niin ollen on pelättävissä, että siinä tarkoituksessa
2164: yhä useampia koskia yritetään hankkia samoihin käsiin.
2165: Kun tämä saattaa vaikeuttaa koskivoiman saantia oman
2166: maan teollisuuden ja omien laitosten käyttövoimaksi ja kun
2167: koskivoima sen halpuuteen nähden jo nykyään on ja var-
2168: maankin vielä enemmän vastedes tulee olemaan -tärkeä sekä
2169: teollisuuden että liikenteen palveluksessa, niin on välttämä-
2170: töntä järjestää koskivoimien käyttö niin, että ne etusijassa
2171: tyydyttävät oman maan tarpeen.
2172: 2           1919 Vp.- V. ~1.- Esitys N:o 1.
2173: 
2174:     Maamme koskista eivät vielä tosin läheskään kaikki ole
2175: käytetyt. Vuoden 1908 teollisuustilaston mukaan oli maan
2176: vesivoimista käytetty teollisuudessa noin 3 %. Tämän mu-
2177: kaan näyttäisi siis koskiemme käytetyn voiman määrä sn.h-
2178: teettoman pieneltä. Todellisuudessa on kuitenkin asianlaita
2179: niin, että koskivoimista on käytetty suurempi osa kuin mai-
2180: nittu tilasto osoittaa. Viralliseen tilastoon ei nimittäin ole
2181: otettu pieniä vesilaitoksia, kuten -kotitarvesahoja, pärehöyliä
2182: ja pienehköjä myllyjä, joita on erittäin paljon melkein kaik-
2183: kialla maaseudulla, missä vain on vesistöjä. Tosin ei kai-
2184: kissa pienissä samoinkuin suuremmissaka81ll koskissa, vaik-
2185: kapa niissä on jokin vesilaitos, vesivoima tule kokonaan hyö-
2186: dyllisesti käytetyksi; mutta koskien koko luonnollista hevos-
2187: voimamäärää ei voidakaan muuttaa hyödylliseksi, sillä val-
2188: taväylän aukipito, kosken syrjäinen asema ja monet luon-
2189: non esteet ehkäisevät koko vesimäärän käytön.
2190:     Vaikkakin maamme on harvaan asuttu ja sen pinta-ala
2191: on laaja, ei koskiemme vesivoima asukaslukuunkaan verra-
2192: ten ole läheskään niin suuri kuin Ruotsin ja Norjan koskien.
2193: Sveitsissäkin on koskien vesivoima kutakin tuhatta asukasta
2194: kohti paljon suurempi kuin Suomessa. Vertauksen vuoksi
2195: mainittakoon, että Ruotsissa tulee 1,127, Norjassa 3,125 ja
2196: Sveitsissä 405 turbiinihevosvoimaa kutakin tuhatta asukasta
2197: kohti, samalla kuin Suomessa asiantuntijain laskelmien mu-
2198: kaan vastaava luku on 328 turbiinil}.evosvoimaa. Sen jälkeen
2199: kuin koskivoiman siirto pitemmille matkoille on tullut mah-
2200: dolliseksi, on Suomen koskien kysyntä suuresti kasvanut.
2201: Tämä ,on luonnollisesti ollut omansa nostamaan koskien hin-
2202: taa, vieläpä siihen määrin, että se näyttää vaikeuttavan vesi-
2203: laitosten perustaruisyrityksiä ja siten koituvan esteeksi kos-
2204: kivoiman käytölle sekä teollisuudessa että yksityisten ja
2205: kunnallisten laitosten palveluksessa. Varsinkin ulkomaa-
2206: laisten rahamiesten kilpailu Suomen koskien omistuksesta ja
2207: heidän suunnitelmansa sähkövoiman siirtämisestä maan ra-
2208: jojen ulkopuolelle ovat olleet hinnannousussa määräävinä ja
2209: aiheuttaneet sellaista keinottelua Suomen koskivoimilla,
2210: jdka, jos se saa jatkua, on omansa synnyttämään vakavia
2211:                  Sähkövoiman siirtäminen.                   3
2212: 
2213: haittoja koskivoimien kotimaiselle käytölle. Tästä kilpai-
2214: lusta ja keinottelusta on valtio jo suoranaisesti saanut kär-
2215: siä ollessaan pakotettu oston kautta turvaamaan muutamia
2216: huomatuita koskia maan omia tarpeita varten.
2217:     Kun otamme huomioon, että maamme kaupungeista vasta
2218: viisi on hankkinut ja käyttänyt hyväkseen koskivoimia ja
2219: kun tiedämme, että ne tyydyttävät voimatarpeensa vesivoi-
2220: maa kalliimmilla välineillä, niin yksistään kaupunkien tar-
2221: peen kannalta on koskivoimien tuleva kotimainen käyttö
2222: erittäin tärkeä. Vertauksen vuoksi mainittakoon, että Ruot-
2223: sin 95 kaupungista käyttää 70 kaupunkia voimatarpeensa
2224: tyydyttämiseksi koskia voimalähteinä.
2225:     Suomessa on myöskin verrattain paljon teollisuuslaitok-
2226: sia, joiden käyttövoimana on joko puu tai kivihiili tai osaksi
2227: molemmat. Näiden teollisuuslaitosten asema on useissa ta-
2228: pauksissa sellainen, että niissä voidaan käyttää koskien voi-
2229: maa, senjalkeen kuin sähkövoiman siirto on tullut yleiseksi
2230: ja kun sähkövoiman siirron pitemmällekin matkalle on kat-
2231: sottu voivan menestyksellä tapahtua.
2232:     Yksi tärkeä ryhmä koskiemme voiman tulevista käyttä-
2233: jistä ovat myöskin maalaiskunnat ja maalaisväestö yleensä.
2234: Jo viime aikoina on monta koskea otettu sekä maalaiskun-
2235: tien kunnallisten laitosten että myöskin yksityisten maa-
2236: miesten voimatarvetta tyydyttämään. Varmaankin käy niin
2237: jo hyvin läheisessä tulevaisuudessa, että koskemme valaise-
2238: vat ympäröivän· maaseudun ja käyttävät myöskin entistä
2239: suuremmassa Il).äärässä maataloudessa tarvittävia koneita.
2240:     Valiokunta on kyllä erityisesti kiinnittänyt huomiotaan
2241: siihen, että koskivoiman käyttö edellyttää useissa tapauk-
2242: sissa aluksi suurten pääomien uhraamista ja että niin ollen
2243: näyttäisi kuluvan vielä pitkä aika, ennenkuin edes huomau-
2244: tuimmat kosket tulisivat omilla pääomilla rakennetuiksi.
2245: Mutta kun ennen sotaa jo tiedettiin, että kivihiilen -- jota
2246: meidänkin maassamme verrattain paljon käytetään- hinta
2247: oli yhä kohoamassa ja kun ainakaan nykyhetkellä ei voida
2248: toivoa sen hinnan koskaan entiselleen laskevan, niin on tässä
2249: jo yksi tosiseikka, joka osaltaan viittaa koskivoimien hyväk-
2250: '4            1919 Vp.- V. :M.- Esitys N:o ~·
2251: 
2252:   sikäyttöön. Niinikään on polttopuun arvo kotimaassakin
2253:   viimeaikoina tuntuvasti noussut, vaikkapa ei pidetä sota-
2254:   ajan hintoja esimerkkinä, ja varmaa on •että polttopuun sa-
2255:   moinkuin muunkin puutavaran maasta vienti tulee olemaan
2256:   entistä parempana kansallisena tulolähteenä. Tämän vuoksi
2257:   on todennäköistä, että kivihiilen ja puun käyttö voiman ke-
2258:   hittämiseen tulee niin kalliiksi, että se pakottamana vaatii
2259:   käyttämään huokeampia voimalähteitä, olkoon että näiden.
2260:   voimalähteiden käytäntöönotto vaaltii suuria pääomia.
2261:        Kos)dvoimiemme käyttöön kotimaassa tarvittavan pää-
2262:   oman vähyyttä ei Valiokunta katso nykyään olevan niin-
2263:   kään suurta syytä pelätä kuin yleensä julkisuudessa esite-
2264:   tään. Jos saadaan edelläkosketeltujen voimankäyttäjien vä-
2265:   lillä syntymään edes jonkinlaista yhteistoimintaa koskiemme
2266:   voiman käyttämiseksi, niin suurin osa koskivoimista tarvi-
2267:   taan silloin kotimaassa. Tällainen yhteistoiminnallinen yri-
2268:   tys koskivoimien käyttöön on, mikäli V åliokunnalla on tie-
2269:   dossa, jo Lounais-Suomessa syntynyt maaseutuväestön ja.
2270:   Jraupunkieu sekä eräiden teollisuuslj.l.itosten kesken. Lisäksi
2271:   tulee tähän yhä tihenevän rautatieverkkomme huomattava
2272: ' voimantarve .. Jos sittenkin jää koskien voimista ylijäämää,
2273:   niin se voi vain elvyttää teollisuutta ja antaa yritteliäisyy-
2274:   delle mahdollisuuksia uusien teollisuudenhaarain luomiseen,
2275:   sillä onhan tunnettua, että maan teollisuuden määräävät suu-
2276:   reksi osaksi luontaiset voimalähteet.
2277:        Sähkövoiman maasta siirron on katsott:u ja suunniteltu
2278:   lähinnä tulevan kysymykseen Vuoksen koskiryhmästä ja on
2279:   väitetty, että Vuoksen kos·kien voima ei tule omassa massa
2280:   tarkoitusta vastaavasti kjiytetyksi pääoman puutteen ja voi-
2281:   matarpeen pienuuden .vuoksi. Valiokunta on kuitenkin sitä
2282:   mieltä, kuten edellä esitettiin, että huokeamman voiman ylei-
2283:   nen tarve on kyllin pätevä tekijä pääoman kokoomisessa ja
2284:   toisaalta Vuoksen koskiryhmän asema on voiman siirtoon
2285:   kotimaassa yhtä edullinen kuin sen siirtämiseen Pietariin,
2286:   jota on pidetty Vuoksen koskivoimien paraimpana kulutus-
2287:   paikkana. Tämän vuoksi valiokunta, ottaen vielä erityisesti
2288:   huomioon, että maamme koskivoimien siirto suuren naapuri-
2289:                 Sähkövoiman siirtäminen.                  5
2290: 
2291: valtakunnan pääkaupunkiin voisi antaa tälle erittäin kiitol-
2292: lisen aiheen maamme tulevaisuudelle vähemmän edullisiin
2293: suunnitelmiin, ei pidä suotavana sallia sähkövoiman maasta
2294: siirtoa muuta kuin maan rajoja lähellä olevista vähäisistä
2295: voimalähteistä. Edelleen on huomattava, että kielto siirtää
2296: sähkövoimaa maan rajojen ulkopuolelle on omansa edistä-
2297: mään pyl1kimyksiä saa;da koskivoimat valtion haltuun.
2298: 
2299: 
2300: 
2301: 
2302:     Valiokunta pitää sääntönä, että sähkövoiman maas~ 1 §.
2303: siirto on kielletty. Siltä varalta, että aivan lähellä maamme
2304: rajaa olevista koskista voitaisiin saada sähkövoimaa rajan
2305: ~oiselle puolelle on kuitenkin Valiokunta pitänyt tarpeelli-
2306: sena tehdä poikkeuksen ja myöntää oikeuden voiman siirtä-
2307: miseen sellaisesta pienehkÖstä voimalähteestä, joka sijaitsee
2308: korkeintaan kymmenen kilometrin päässä maan rajalta ja
2309: jonka voimanmäärä ei ole viittäsataa luonnonhevosvoimaa
2310: suurempi.
2311:     Valiokunta on katsonut välttämättömäksi, ettei sellai- 2 §.
2312: nenkaan sähkövoiman maa,sta siirtäminen kuin 1 § :n 2 koh-
2313: dassa tarkoitetaan, saa tapahtua ilman haUituksen kussakin
2314: tapauksessa antamaa lupaa. Hallituksen asiana on liittää tä-
2315: hän toimilupaan ne ehdot, mitä se katsoo tarpeellisiksi.
2316:     Kun voisi olla mahdollista, että sähkövoimaa yritettäi- 3 §.
2317: siin viedä maasta vastoin lain kieltoa, niin on tällaisesta lu-
2318: vattomasta siirrosta tai sitä tarkoittavien laitosten perusta-
2319: misesta säädetty rangaistus. Katsoen rikkomuksen laatuun
2320: ja tarkoitukseen pitää Valiokunta sopivimpana rangaistuk-
2321: sena sakkoa, jonka ylin määrä on pantu verraten korkeaksi.
2322: Tällaiseen sakkoon langetettaessa on tuomioistuimen samalla
2323: julistettava sähkövoiman maasta siirtoon käytetyt tai sitä
2324: varten perustetut voima- ja voimansiirtolaitokset menete-
2325: tyiksi.
2326:      Se, joka 2 § :n mukaan on saanut luvan sähkövoiman 4 §.
2327: maasta 2iirtämiseen ja joka rikkoo tähän toimilupaan sisäl-
2328:      6            1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 1.
2329: 
2330:      tyviä ehtoja, voidaan· hallinnollista tietä tuomita sakkoon~
2331:      jonka korkeimmaksi määräksi V aliakunta siihen nähden että
2332:      kysymys on pienessä määrässä tapahtuvasta voiman siir-
2333:      rosta on asettanut kymmenen tuhatta markkaa.·· Samoin voi
2334:      maaherra langettaissaf!ln sakkoon toimilupaehtojen rikkomi-
2335:      sesta tuomita toimiluvansaajan, jos rikkomuksen laatu on
2336:      sellainen, menettämään toimilupansa. Maaherran päätökseen
2337:      on valta hakea muutosta Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
2338: 5 §.      V aliakunta pitää tarpeellisena mainita laissa erityisesti
2339:      siitä, että maaherrain on tämän lain noudattamista valvot-
2340:      tava, sillä jos laittomien voima:nsiirtolaitteiden oikaiseminen
2341:      jätettäisiin yksinomaan tuomioistuinten päätösten varaan,
2342:      voisi laiton voimansiirto silloin jatkua pitkiä a;ikoja.
2343: 6 §.      V aHokunnalla ei tosin ole tiedossa, että nykyään siirret-
2344:      täisiin maamme voimalähteistä sähkövoimaa maan rajojen
2345:      ulkopuolelle, mutta siltä varalta, ettei lailla olisi taanneht.i-
2346:      vaa vaikutusta, on V aHokunta ottanut lakiehdotukseen sään-
2347:      nöksen, jonka mukaan tämä laki ei koske sellaisia tätä ennen
2348:      laillisesti perustettuja sähkölaitoksia, joista voimaa on jo
2349:      siirretty maan rajojen ulkopuolelle.
2350:         Edellä esitetyn nojalla saa • Valiokunta kunnioittaen
2351:      ehdottaa,
2352:                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan laki-
2353:                   ehdotuksen:
2354: 
2355: 
2356:                                   Laki
2357:          sähkövoiman siirtämisestä maan rajojen ulkopuolelle.
2358:           Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
2359: 
2360:                                 1 §.
2361:          Maan voimalähteistä saatua sähkövoimaa älköön kukaan
2362:      siirtäkö maan rajojen ulkopuolelle.
2363:          Kuitenkin voi Hallitus sallia sähkövoiman siil:tämistä
2364:      maan rajojen ulkopuolelle sellaisesta voimalähteestä, joka
2365:                  Sähkövoiman siirtäminen.                     7
2366: 
2367: sijaitsee korkeintaan kymmenen kilometrin päässä maan ra-
2368: jalta ja jonka voimamäärä ei ole 500 luonnonhevosvoimaa
2369: suurempi.
2370:                               2 §.
2371:     Jos joku haluaa saada oikeuden sähkövoiman siirtämi-
2372: seen sellaisessa tapaukses,sa kuin 1 §:n 2 kohdassa on mai-
2373: nittu, hakekoon siihen ltJ.paa Hallitukselta, jonka asiana on,
2374: milloin se harkitsee hakemuksen sellaiseksi että siihen voi-
2375: daan suostua, määrätä ne ehdot, joilla tällainen toimilupa
2376: annetaan.
2377:                              3 §.
2378:     Joka ilman lupaa siirtää sähkövoimaa maasta tai perus-
2379: taa sitä varten sellaiset laitokset, joilla sähkövoimaa voidaan
2380: siirtää maan rajojen ulkopuolelle, tuomittakoon korkeintaan
2381: neljänkymmenentuhannen markan sakkoon ja menettäneeksi
2382: voima- ja voimansiirtolaitoksensa.
2383: 
2384:                              4 §.
2385:     Sen, joka rikkoo 2 §:~mukaan saamiaan toimilupaehtoja,
2386: iuomitkoon maaherra korkei.ntaan kymmenentuhannen mar-
2387: kan sakkoon, sekä, jos ,syytä on, menettämään toimilupansa.
2388:     Maaherran päätökseen tyytymättömällä on valta hakea
2389: siihen· muutosta kirjallisella valituksella, joka on jätettävä
2390: Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen päivän
2391: kuluessa siitä kun valittaja nn saanut tiedon päätöksestä.
2392: 
2393:                            5 §.
2394:    Maaillerran asiana on valvoa tämän lain noudattamistti.
2395: 
2396:                              6 §.
2397:      Jos joku tätä ennen on laillisesti perustanut voimalai-
2398: toksen ja siirtänyt siitä sähkövoimaa maan rajojen ulkopuo-
2399: lelle, eivät tämän lain määräykset rajoita hänen siten saa-
2400: vuttamaansa oikeutta.
2401:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Kas-
2402: kii'leh, varapuheenjohtaja Lohi, jäsenet Broända, Ihamuo-
2403: tila, Kananen, Lehikoinen, Leivo (osittain), Lonkko, Mickel-
2404: son, Perälä, Pykälä, Reinikainen, Rytkönen, Schauman,
2405: Sinkko (osittain), Tavastähti ja Virtanen sekä osaksi vara-
2406: jäsenet Haapasalo, Kekkonen, Kukkonen ja :Mannonen.
2407:                                    ,
2408:    Helsingissä, 5 päivänä toukokunta 1919.
2409:                          Vastalause.
2410: 
2411: 
2412: 
2413: 
2414:                       Vastalause.
2415:     Allekirjoittameet eivät ole voineet yhtyä valiokunnan
2416: enemmistön kantaan tässä asiassa. va,liokunta 011 päättänyt
2417: (aivan pienellä poikkeuksella) kieltää kaiken sähkövoiman
2418: viennin ulkomaille sillä perustuksella, että täten maan tarve
2419: paremmin voitaisiin tyydyttää. Vaikka olemmekin enem-
2420: mistön kanssa yksimieliset siitä, että maan luonnollisia voi-
2421: malähteitä käytäntöön otettaessa maan oma voimantarve
2422: ennen muuta on otettava huomioon, emme ole katsoneet tässä
2423: tarkoituksessa tarvittavan asettua niin kielteiselle kannalle
2424: kuin enemmistö on tehnyt. Mielestämme sellainen järjes-
2425: tely, että maas.ta voidaan viedä sähkövoimaa ainoastaan
2426: hallituksen suostumuksella ja sen hyväksymillä ehdoilla, an-
2427: taa tarpeeksi takeita siitä, ettei tätä oikeutta tulla oman
2428: maan vaJlingoksi myöntämään.
2429:     Sitävastoin tuntuu meistä siltä, kuin eduskunta, jos kiel-
2430: täisi kaiken sähkövoiman viennin maasta, asettaisi maan
2431: hallinnolle sellaisia rajoja, jotka voivat olla esteenä maa,n
2432: taloudellisen elämän kehitykselle. Ne vesi voimat, jotka etu-
2433: päässä tulevat kysymykseen sälhkövoiman hankkimiseksi,
2434: jota voitaisiin viedä myöskin ulkomaille, ovat Vuoksen ve-
2435: sistön kosket. Vuoksen vesivoimwsta kuuluu nykyään jo
2436: lähes kaksi kolmasosaa valtion omistamiin koskiin. Säihkö-
2437: voiman 'siirron ehdoton kielto tulisi näin ollen suureksi osaksi
2438: kohdistumaan myös valtion omaan vesivoimatalouteen.
2439:     Lämpövoima on tähän asti useimmissa tapauksissa san-
2440: gen edullisesti kyennyt kilpailemaan vesivoiman kanssa eikä
2441: ole todennäköistä, että olot tässä suhteessa tulevat suuresti-
2442: kaan muuttumaan, ainailman mitä tulee oman maamme tär-
2443: keimpiin teollisuusalueisiin.
2444: 10           1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 1.
2445: 
2446:     Maamme vesivoimat ovat mataline putouskorkeuksineen
2447: yleensä suhteellisen kalliita rakentaa eivätkä siis ole omiaan
2448: ilman muuta va.rsinkaan kemiallista suurteollisuutta varten
2449: välttämättömän halv&n sähkövoiman hankkimiseen. Sen .si-
2450: jaan voi varsin hyvin kfydä mahdolliseksi, että edullisesti
2451: myymällä jonkun osan sähkövoimasta ulkomaille, tehdään
2452: mahdolliseksi koskivoimaimme suurisuuntaisempi rakenta-
2453: minen ja käyttö sellaisilla taloudellisilla edellytyksillä, ettii.
2454: niiden pohjalla oman maan, sekä valtion, kuntain että teolli-
2455: suudenkin tarpeeksi voidaan halvemmalla ja aikaisemmin
2456: antaa sähkövoimaa koskistamme, kuin jos vaan perustamme
2457: koko yrityksen oman maan tarpeiden varaan. Kieltämällä
2458: tällainen järjestelymahdollisuus, ei näin ollen valvota maam-
2459: me etuja, vaan asetetaan mielestämme esteitä sen taloudelli-
2460: selle kehitykselle. Olemme sentähden sitä mieltä, että halli-
2461: tuksen esitys olisi hyväksyttävä, kuitenkin sillä muutok-
2462: sella, että 2 § :n b-kohta poistettaisiin, koska sen sisältämä
2463: säännös mielestämme pa.remmin soveltuisi yleisempään,
2464: omistusoikeutta vesivoimiimme järjestävään lakiin, kuin
2465: käsiteltävänä olevaan, joka koskee ainoastaan yksityisiä ta-
2466: pauksia. Saamme sentä,hden kunnioittaen ehdottaa,
2467:                  että Eduskunta hyväksyisi Hallituksen esi-
2468:              tyksen, kuitenkin sillä muutoksella, että 2 §:n
2469:              b-kohta poistetaan.
2470: 
2471:      Helsingissä. toukokuun 5 päivänä 1919.
2472: 
2473: 
2474:      Elli Tavastähti.                       Johan Broända.
2475:                         J. A. Ihamuotila.
2476: 
2477: 
2478: 
2479: 
2480:           Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
2481:           1919 Vp.- S. V. M:.- Esitys N:o 1.
2482: 
2483: 
2484: 
2485: 
2486:                Suuren valiokunnan mietintö
2487:            N:o 9 Hallituksen esityksen johdosta, joka
2488:            sisältä ehdotuksen laiksi sähkövoiman siirtä-
2489:            misestä maan rajojen ulkopuolelle.
2490: 
2491:     Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian,
2492: pääasiallisesti y:Q.tynyt Talousvaliokunnan mietinnössä N :o
2493: 1 olevaan ehdotukseen. Kuitenkin on Suuri valiokunta ,pois-
2494: tanut 1 § :n 2 muruentista säännöksen voiJUalähteen voima-
2495: määrästä, joka säännö'S on katsottu epäselväksi, sekä koko
2496: 6 § :n, joka on pidetty tarpeettomana sentahden ettei sähkö-
2497: voimaa tätä ennen liene siirretty ma~n rajojen ulkopuolelle.
2498: Suuri valiokunta sentähden kunnioittaen ehdottaa,
2499: 
2500:               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan laki-
2501:            ehdotuksen:
2502: 
2503: 
2504:                           Laki
2505:   sähkövoimau. siirtämisestä maan rajojen ulkopuolelle.
2506: 
2507:    Eduskunnan päij.töksen mukaisesti säädetään täten:
2508: 
2509:                               1 §.
2510:     Maan voimaläil}.teistä saatua sähkövoimaa älköön kukaan
2511: siirtäkö maan rajojen ulkopuolelle.
2512:     Kuitenkin voi Hallitus sallia sähkövoiman siirtämistä
2513: maan rajoj~n ulkopuolelle sellaisesta voimalähteestä, joka
2514: sijaitsee korkeintaan kymmenen kilometrin päässä maan ra-
2515: jalta (poist.).
2516:       4         1919 V p. -;- S. V. M. -   Esitys N :o 1.
2517: 
2518:                                2-4 §§.
2519:           (Kuten 'Talousvaliokunnan mietinnössä.)
2520: 
2521:                                   5 §.
2522:           :Ma~erran asiana on valvoa     tämän lain noudattamista.
2523: 
2524:                               (6 § poist.).
2525: 
2526: 
2527:           Helsingissä, 15 päivänä toukokuuta 1919 .
2528: 
2529: 
2530: 
2531: 
2532: ...
2533:                Helsinki 1919. V aitioneuvoston kirjapaino.
2534:         1919 Vp. -    E(lusk. vast, -   Esitys N:o 1.
2535: 
2536: 
2537: 
2538: 
2539:                 E d u s k u n n a n v a s t a u s Hallituksen
2540:             esitylrseen Iailrsi siibkövoiman siirtämisestii
2541:             maan rajojen ulkoJmolelle.
2542: 
2543:     Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys laiksi säh-
2544: kövoimala siirtämisestä maan rajojen ulkopuolelle, ja on
2545: Eduskunta, jolle Talousvaliokunta on asiasta anbnut mie-
2546: tintönsä N :o 1, hyväksynyt seuraavan lain:
2547: 
2548: 
2549: 
2550:                             Laki
2551:   sähkiivoim:.u1 siirtämisestä maan rajoJen uBw]moleUe.
2552:    }~duslmnnan ptiätöksen mukaisesti säädetään tii.ten:
2553: 
2554: 
2555:                              1 §.
2556:     lVIaan voimalähteistä saatua sähkövoimaa älköön kukaan
2557: siirtäkö maan rajojen ulkopuolelle.
2558:     Kuitenkin voi Hallitus sallia sähkövoiman siirtämishi
2559: maan rajojen ulkopnolelle sellaisesta voimalähteestä, joka
2560: sijaitsee korkeintaan kymmenen kilometrin päässä marrn nt-
2561: jalta.
2562: 
2563:                              2 §.
2564:     ,Jos joku haluaa saada oikeuden sähkövoiman siirtämi-
2565: seen 3ellaisessa tapauksessa k·uin 1 §:n 2 koi1dassa O'n mai-
2566: nittu, hakekoon siihen lupaa I-hllitu'kselta., jonka asiana on,
2567: milloin se harkitsee }Jakernuks,en sellaiseksi, että siihen voi-
2568: daan suostua., määrätä ne Bihdot, j·oilla tällainen toimilupa
2569: annetaan.
2570: 2       1919 VJl. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 1.
2571:                                                               '
2572:                              3 §.
2573:     Joka ilman lupa,a siirtää sähkövoimaa maasta tai perus-
2574: taa sitä varten sellaiset laitokset, joilla sähkövoimaa voidaan
2575: siirtää maan rajojen ulkopuolelle, tuomittakoon korkeintaan
2576: neljänkymmenentuhannen markan sakkoon ja menettäneeksi
2577: voima- ja voimansiirtolaitoksensa.
2578: 
2579:                                 4 §.
2580:     Sen, joka rikkoo 2 § :n mukaan saamiaan toimilupaehtojn.,
2581: tuomitkoon maaherra korkeintaan kymmenentuhannen mar-
2582: kan sakkoon, sekä, jos syytä on, menettämään toimilupansa.
2583:     Maaherran päätökseen tyytymättömällä on valta hakea
2584: siihen muutosta kirjallisella valituksella, joka on jätettä:vii
2585: korkeimpaan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen päivän
2586: kuJ,uessa siitä, kun valittaj'a on saanut tierton päätiiksestä.
2587: 
2588:                             5 §.
2589:     Maaherran asiana on va.1voa tämän la:in noudattamista.
2590: 
2591: 
2592: 
2593:     Helsingissä, 20 päivänä toukokuuta 1919.
2594:               1919 vuoden valtiopäivät N :o 2.
2595: 
2596: 
2597: 
2598: 
2599:                 Hallituksen esitys Suonten Edus.kunnaile
2600:            avustuksen suorittamisesta eräille valdnai-
2601:            sessa palveluksessa olevain asevelvollisten
2602:            omaisille.
2603:     1878 vuoden asevelvollisuuslain 105 §:n 1 momentin
2604: mukaan olivat vakinaisessa palveluksessa olev·ain sekä nii-
2605: den henkilöiden vaimot ja turvattomat lapset, jotka sodan-
2606: aikana oli reservistä kutsuttu vakinaiseen palvelukseen,
2607: oikeutetut saamaan avustusta asianomaisilta kunnilta, jos
2608: heiltä puuttui varoja elatuksekseen. Hiljakkoin julaistun
2609: väliaikaisen asevei vollisuuslain 53 § :n mukaan siirtyi
2610: puheenalaisen avustuksen autaruisvelvollisuus valtiolle. Sen
2611: ohessa laajennettiin niiden omaisten piiriä, jotka voivat vaa-
2612: tia avustusta, asevelvollisuuslain 17 § :n a kohdassa mainit-
2613: tuihin henkilöihin eli asevelvollisen työkyvyttömiin vanhem-
2614: piin, isä- tahi äitipuoleen, kasvatusvanhempiin, isän ja äidin
2615: vanhempiin sekä veljiin ja 'sisariin.
2616:     }!Iainittu asevelvollisuuslain säännös edellyttää erityisten
2617: määräysten antamista puheenalaisen avustuksen suorittami-
2618: sesta. Niiden periaatteiden mukaan, jotka ovat asevelvolli-
2619: suuden pohjana, on jokainen velvollinen itse kärsimään sen
2620: taloudellisen tappion, mikä aiheutuu hänen kutsumisestaan
2621: vakinaiseen palvelukseen. Asevelvollisella ja hänen perheen-
2622: jäsenillään siten ei ole oikeudellista valtaa vaatia korvausta
2623: häneltä sotapalvelukseen kutsumisen vuoksi saamatta jää-
2624: neestä työansiosta. Tässä puheena oleva avustus suoritetaan
2625: sentähden ainoastaan sellaisille perheille, jotka elättäjänsä
2626: sotapalvelukseen· kutsumisen vuoksi ovat elatusvarain puut-
2627: teessa. Sellaisen avustuksen antaminen siten edellyttää haki-
2628: 1465-19
2629:   2                        N:o 2
2630: 
2631: jan varallisuusolojen ja toimeentulomahdollisuuksien tutkin-
2632: taa jokaisessa yksityistapauksessa. Valtiolta puuttuu kui-
2633: tenkin elimiä, joiden toimeksi sellainen tutkinta ensi sijassa
2634: voitaisiin sopivasti antaa. Tähän katsoen on näyttänyt ole-
2635: van tarvis turvautua kunnallisviranomaisten myötävaikutuk-
2636: seen avustuksen saantioikeuden tutkimisessa. Tähän tulee
2637: lisäksi, että Hallituksen mielestä avustusten maksaminen
2638: käytännöllisistä syistä on sanottujen viranomaisten välityk-
2639: sellä toimitettava ja ensi sijassa kuntain varoista, jonka
2640: menomäärän valtio jäiestäpäin korvaa kunnille. Mainitut
2641: näkökohdat ovat antaneet Hallitukselle aihetta laatia esi-
2642: tys, joka sisältää lakiehdotuksen asiasta. Sen yksityiskoh-
2643: tiin nähden Hallituksen mielestään vain on huomautettava,
2644: että 1 § :ssä, jossa avustuksensaantioikeus määritellään, on
2645: käytetty asevelvollisuuslain 53 § :stä jonkun verran poikkea-
2646: vaa sanontatapaa etupäässä siitä syystä, että tässä tietenkään
2647: ei tarkoiteta muita vakinaisessa palveluksessa olevia henki-
2648: löitä kuin asevelvollisia.                             t
2649:     Mainittu lakiehdotus, joka täten jätetään Eduskunnan
2650: hyväksyttäväksi, on näin kuuluva:
2651: 
2652: 
2653:                     Ehdotus laiksi
2654: avustuksen suorittamisesta eräille vakinaisessa palvelUk-
2655:          sessa olevain asevelvollisten omaisille.
2656: 
2657:     Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään
2658: täten:
2659:                              1 §.
2660:     Vakinaisessa palveluksessa olevan asevelvollisen vaimon
2661: ja turvattomien, avioliitossa tai sen ulkopuolella syntynei-
2662: den lasten tulee, jos heiltä puuttuu varoja elatukseen,
2663: valtion varoista saada toimeentuloansa varten riittävä apu.
2664: Sama oikeus olkoon asevelvollisen työhön kykenemättömillä
2665: vanhemmilla, isä- ja äitipuolella, kasvatusvanhemmilla, isän
2666: ja äidin vanhemmilla sekä veljillä ja sisarilla, jotka elatuk-
2667: seensa nähden riippuvat hänen työansiostaan.
2668:                              N:o 2                    •     3
2669: 
2670:      Vakinaisessa palveluksessa olevalla asevelvollisella tar-
2671:  koitetaan tässä myöskin sitä, joka on kutsuttu puolustus-
2672:  laitoksen etua tarkoittavaan työhön, samoin myös sitä, joka
2673:  sota-aikana on astunut .vakinaiseen palvelukseen.
2674: 
2675:                                2 §.
2676:                        ~
2677: 
2678:        Tässä puheena olevaa avustusta koskeva hakemus on
2679:   osoitettava läänin maaherralle ja annettava maalla kunnal-
2680:   lislautakunnalle ja kaupungissa maistraatille.
2681:       Sellaisen hakemuksen tulee sisältää mahdollisimman tar-
2682:   kat, kahden tunnetun ja uskottavan henkilön oikeiksi todis-
2683:   tamat tiedot hakijan varallisuussuhteista ja toimeentulo-
2684:   mahdollisuuksista. Hakemuksen mukana tulee seurata pa-
2685:   pintodistus, joka osoittaa hakijan iän ja suhteen asevelvolli-
2686: , seen, sekä asianomaisen sotaväenpäällikön antama todistus
2687:   asevelvollisen palvelukseen astumispäivästä.
2688:                                              '··
2689: 
2690: 
2691:                              3 §.
2692:     . Kun avustushakemus on annettu, on kunnallislautakun-
2693:  nan tai maistraatin hankittava saatavissa oleva selvitys ha-
2694:  kijan esittämien tietojen todenperäisyydestä sekä ehdotet-
2695:  tava, onko, mikä määrä ja kuinka pitkäksi ajaksi hakijalle
2696:  avustusta myönnettävä. Tämän jälkeen ovat asiaa koskevat
2697:  kirjat ynnä viranomaisen pöytäkirja tä:n;tän toimesta viipy-
2698:  mättä maaherralle lähetettävät.
2699: 
2700:                             4 §.
2701:      Maaherran asia on ratkaista tässä puheena olevaa avus-
2702:  tusta koskeva asia.
2703:      Maaherran päätös on ilmoitettava asianomaiselle kun-
2704:  nallislautakunnalle tai maistraatille, jonka tulee antaa se
2705:  hakijalle tiedoksi.
2706:      Maaherran päätöksestä saa hakija valittaa Korkeimpaan
2707:  hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen päivän kuluessa . tie-
2708:  doksisaannista.
2709:    4                        N:o 2
2710: 
2711:                              5 §.
2712:      Jos maaherra on hyväksynyt hakijan avustusanomuk-
2713:  sen, on kunnallislautakunnan tai maistraatin heti ryhdyt-
2714:  tävä toimenpiteisiin vahvistetun avustusmäärän suorittami-
2715:  seksi kunnan varoista. Jos Korkein hallinto-oikeus muut-
2716:  taa maaherran päätöksen, on maksu tämän oikeuden pää-
2717:  töksen mukaan oikaistava tai suoritettava. Sellaisen menon
2718:  korvaa kunnalle valtio.
2719: 
2720:                                6 §.
2721:       Tässä tarkoitetun avustuksen suoritus tapahtuu ensi
2722:   kerran siltä ajalta, joka on kulunut asevelvollisen palveluk-
2723:   seen astumises~a taikka helmikuun 8 päivästä 1919, jolloin
2724: . väliaikainen asevelvollisuuslaki astui voimaan ja valtion
2725: · velvollisuus vastata puheenalaisesta avustuksesta alkoi, ku-
2726:   luvan kuun loppuun sekä senjälkeen etukäteen kultakin kuu-
2727:   kaudelta sitä aikaa, joka on määrätty avustuksen saami-
2728:   seen.
2729: 
2730:                              7 §.
2731:      Jos avustuksensaajan taloudellinen asema on avustuksen
2732:  saamiseen määrätyn ajan kuluessa oleellisesti parantunut,
2733:  tulee kunnallislautakunuan tai maistraatin ilmoittaa se
2734:  maaherralle, joka avustuksensaajaa kuultuaan päättää, onko
2735:  avustusta 'vähennettävä tai onko se lakkautettava. Tällai-
2736:  seen päätökseen ja sen täytäntöönpanoon nähden sekä mitä
2737:  tulee valittamisoikeuteen on vastaavalla tavalla sovellutet-
2738:  tava 4 ja 5 §:n määräyksiä.
2739: 
2740:                              8 §.
2741:      Kun vakinaisessa palveluksessa olevan asevelvollisen
2742:  omainen on saanut avustusta, tulee maaherran saattaa se
2743:  asianomaisen sotilaspäällystön tietoon; ja on päällystön, mi-
2744:  käli mahdollista, ennakolta ilmoitettava maaherralle asevel-
2745:  vollisen kotiinpäästöpäivä, minkä jälkeen maaherra lähettää
2746:  siitä ilmoituksen asianomaiselle kunnallishiutakunnalle tai
2747:  maistraatille avustuksen suorittamisen lakkauttamiseksi.
2748:                            N:o 2                            5
2749: 
2750:                              9 §.
2751:     Maaherranvirastoissa, kunnallislautakunnissa ja maist-
2752: raateissa pidetään luetteloja tässä puheena olevista avustuk-
2753: sensaajista, ja on niihin merkittävä myös asevelvollisten ni-
2754: met sekä päivä, jolloin avustuspäätös on tehty, niin myös
2755: a.vust~ksen määrä ja sen nauttimisaika. Sotilaspäällystön on
2756: myöskin pidettävä luetteloa tässä tarkoitetuista asevelvolli-
2757: sista.
2758:                             JO§.
2759:     Tässä laissa tarkoitettuja asioita käsiteltäessä sekä sel-
2760: laisissa asioissa tehtävissä hakemuksissa ja valituksissa käy-
2761: tetään leimaamatonta paperia. Sanotuissa asioissa synty-
2762: vistä toimituskirjoista ei makseta lunastusta.
2763: 
2764:    Helsingissä, 2 päivänä huhtikuuta 1919.
2765: 
2766: 
2767:                        Valtionhoitaja:
2768: 
2769:                       MANNERHEIM . .
2770: 
2771: 
2772: 
2773: 
2774:                                 Sotaministeri: R. Walden.
2775: Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
2776:           1919 Vp. -    V. M. -    Esitys N :o 2.
2777: 
2778: 
2779: 
2780: 
2781:                Sotilasasiainvaliokunnan
2782:            m i e t i n t ö N :o 1 Hallituksen Eduskunnalle
2783:            antaman esityksen johdosta laiksi avustuksen
2784:            suorittamisesta eräille vakinaisessa palveluk·
2785:            sessa olevain asevelvollisten omaisille.
2786: 
2787:    Eduskunta on 9 päivänä huhtikuuta 1919 päivätyn
2788: pöytäkirjanotteen kera Sotilasasiainvalidkunnan valmistel-
2789: tavaksi lähettänyt Hallituksen esityksen N :o 2, j<Yka sisäl-
2790: tää ehdotuksen laiksi avustuksen suorittamisesta eräille va-
2791: kinaisessa palveluksessa olevain asevelvollisten omaisille.
2792: 
2793: 
2794:       Helmikuun 8 päivänä 1919 annetun väliaikaisen ase-
2795: velvollisuuslain 53 § :n mukaan tulee vakinaisessa palveluk-
2796: sessa olevan samoinkuin sodanaikana vakinaiseen palveluk-
2797: seen kutsutun henkilön vaimon ja turvattomain lasten, jos
2798: heiltä puuttuu varoja elatukseen, valtiolta saada toimeentu-
2799: loansa varten riittävä apu. Asev'elvollisuuslain 17 § :n
2800: a kohdas.sa on oikeus avustuben saamiseen valtiolta ulotettu
2801: myöskin asevelvollisen yksinään elättämiin työkyvyttömiin
2802: vanhempiin, isä- tahi äitipuoleen, kasvatusvanhempiin, isän
2803: j~J. äidin vanhempiin sekä veljiin ja sisariin.
2804:       Hallituksen esityksen tarkoituksena on tarpeellisten
2805: yksityiskohtaisten määräysten aikaansaaminen puheenalai-
2806: sen avustuksen suorittrumisesta. Esityksen mukaan ei avus-
2807: tuksen saantia tekisi oikeutetuksi asevelvollisen palveluk-
2808: seen kutsumisen vuoksi saamatta jäänyt työansio, vaan hä-
2809: nen elättämiensä omaisten elatusvarain puute. Tämän sel-
2810: ville saamiseksi olisi kunkin asevelvollisen avustuksen
2811: saantioikeuden tutkimisessa turvauduttava kunnwllisviran-
2812:            1919 Vp. -    V. .M. -   Esitys N:o 2.
2813: 
2814: omaisten .myötävaikutu'kseen, ~moinkuin avustus, joka ensi
2815: sijassa suoritettaisiin kunnan varoista, jotka valtio sitten
2816: korvaisi, tap8!htuisi samojen viranomaisten välityksellä.
2817:     Harkittuaan HallitU'ksen esitystä V aliakunta puolestaan
2818: katsoo lakiehdotuksen pääasia;ssa tarkoitustaan vasta81Va.ksi.
2819: Kuitenkin on Valiokunta, katsoen syrjäisten seutujen ja eri-
2820: koisesti Lapirrmaan olosuhteita, pitäny.t 4 §:n 3 momentissa
2821: ehdotettua kolmen:kymmenen päivän valitusaikaa maaherran
2822: päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen liian lyhyenä
2823: ja on sen vuoksi muuttanut sen neljä'ksikymmeneksiviideksi
2824: päiväksi päätöksen ti<edoksisaannista. Tämän ohella on V a-
2825: liokunta, koska on tärkeätä, että sekä maaherra että Kor-
2826: kein hallinto-·oikeus viivyttelemättä ottavat ratkaistavak-
2827: seen puheenalaiset avustushakemukset, lisännyt 10 § :ään
2828: sellaisen määräyksen, että tässä laissa tarkoitettuja asioita
2829: on kiireellisinä käsiteltävä.
2830:     Lisäksi on Valiokunta, tehdäkseen mahdolliseksi ky-
2831: seessäolevan ja syyllä odotetun avustuksen nopean aikaan-
2832: saamisen, uudessa pykälä;ssä (11 §) ehdottanut, että laki
2833: määrättäisiin astumaan voimaan heti, kun se on asianmu-
2834: kaisesti vahvistettu.
2835:     :Muodollista laatua olevia korjauksia on Valiokunta teh-
2836: nyt poistaassaan lakiehdotuksen johtolauseesta tarpeetto-
2837: mana sanan Suomen sekä muuttwessaan 2 § :n 2 momentin
2838: kieliasua.
2839:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Valiokunta kun-
2840: nioittaen ehdottaa,
2841: 
2842:                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan lain
2843:             avustuksen suorittamisesta eräille vakinaisessa
2844:             palveluksessa olevain asevelvollisten omaisiUe:
2845:                Avustus asevelvollisten omaisille.           3
2846: 
2847: 
2848: 
2849:                             I.a k i
2850: avustuksen suorittamisesta eräille vakinaisessa palveluk-
2851:          sessa olevain asevelvollisten omaisille.
2852: 
2853:     (Poist.)   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään
2854: täten:
2855:                              1 §.
2856:     Vakinaisessa palveluksessa olevan asevelvollisen vaimon
2857: ja turvattomien, avioliitossa tai sen ulkopuolella syntynei-
2858: den lasten tulee, jos heiltä puut-tuu varoja elatukseen,
2859: valtion varoista saada toimeentuloansa varten riittävä apu.
2860: Sama oikeus olkoon asevelvollisen työhön kykenemättömillä
2861: vanhemmilla, isä- ja äitipuolella, kasvatusvanhemmilla, isän
2862: ja äidin vanhemmilla sekä veljillä ja sisarilla, jotka elatuk-
2863: seensa nähden riippuvat hänen työansiostaan.
2864:     Vakinaisessa palveluksessa olevalla asevelvollisella tar-
2865: koitetaan tässä myöskin sitä, joka on kutsuttu puolustus-
2866: laitoksen etua tarkoittavaan työhön, samoin myös sitä, joka
2867: sota-aikana on astunut vakinaiseen palvelukseen.
2868: 
2869:                             2 §.
2870:      Tässä puheena olevaa avustusta koskeva hakemus on
2871: osoitettava läänin maaherralle ja annettava maalla kunnal-
2872: lislautakunnalle ja kaupungissa maistraatille.
2873:     Sellaisen hakemuksen tulee sisältää mahdollisimman tar-
2874: kat, kahden tunnetun ja uskottavan henkilön oikeiksi todis-
2875: tamat tiedot hakijan varallisuussuhteista ja toimeentulo-
2876: mahdollisuuksista. Hakemuksen mukana tulee olla papin-
2877: tod~stus, joka osoittaa hakijan iän ja suhteen aseve!volli-
2878: seen, sekä asianomaisen sotaväenpäällikön antama todistus
2879: asevelvollisen palvelukseen astumispäivästä.
2880: 
2881:                             3 §.
2882:    Kun avustushakemus on annettu, on kunnallislautakun-
2883: nan tai maistraatin hankittava saatavissa oleva selvitys ha-
2884: 4         1919 Vp. ·- Y. M. -      Esitys N:o 2.
2885: 
2886: kijan esittämien tietojen todenperäisyydestä sekä ehdotet-
2887: tava, onko, mikä määrä ja kuinka pitkäksi ajaksi hakijalle
2888: avustusta myönnettävä. Tämän jälkeen ovat asiaa koskevat
2889: kirjat ynnä viranomaisen pöytäkirja tämän toimesta vnpy-
2890: mättä maaherralle lähetettävät.
2891: 
2892:                            4 §.
2893:     Maaherran asia on ratkaista tässä puheena olevaa avus-
2894: tusta koskeva asia.
2895:     Maaherran päätös on ilmoitettava asianomaiselle kun-
2896: nallislautakunnalle tai maistraatille, jonka tulee antaa se
2897: hakijalle tiedoksi.
2898:     Maaherran päätöksestä saa hakija valittaa Korkeimpaan
2899: hallinto-oikeuteen neljänkymmenenviiden päivän kuluessa
2900: tiedoksisaan nista.
2901:                             5 §.
2902:     ,Tos maaherra on hyväksynyt hakijan avustusanomuk-
2903: sen, on kunnallislautakunnan tai maistraatin heti· ryhdyt-
2904: tävä toimenpiteisiin vahvistetun avustusmäärän suorittami-
2905: seksi kunnan varoista. Jos Korkein hallinto-oikeus muut-
2906: taa maaherran päätöksen, on maksu tämän oikeuden pää-
2907: töksen mukaan oikaistava tai suoritettava. Sellaisen menon
2908: korvaa kunnalle valtio.
2909: 
2910:                              6 §.
2911:     Tässä tarkoitetun avustuksen suoritus tapahtuu ensi
2912: kerran siltä ajalta, joka on kulunut asevelvollisen palveluk-
2913: seen astumisesta taikka helmikuun 8 päivästä 1919, jolloin
2914: väliaikainen asevelvollisuuslaki astui voimaan ja valtion
2915: velvollisuus vastata puheenalaisesta avustuksesta alkoi, ku-
2916: luvan kuun loppuun sekä senjälkeen etukäteen kultakin kuu-
2917: kaudelta sitä aikaa, joka on määrätty avustuksen saami-
2918: seen.
2919:                            7 §.
2920:    Jos avustuksensaajan taloudellinen asema on avustuksen
2921: saamiseen määrätyn ajan kuluessa oleellisesti parantunut,
2922:              Avustus asevelvollisten omaisille.              5
2923: 
2924: tulee kunnallislautakunnan tai maistraatin ilmoittaa se
2925: maaherralle, joka avustuksensaajaa kuultuaan päättää, onko
2926: avustusta vähennettävä tai onko se lakkautettava. Tällai-
2927: seen päätökseen ja sen täytäntöönpanoon nähden sekä mitä
2928: tulee valittamisoikeuteen on vastaavalla tavalla sovellutet-
2929: tava 4 ja 5 § :n määräyksiä.
2930:                             8 §.
2931:     Kun vakinaisessa palveluksessa olevan asevelvollisen         •
2932: omainen .on saanut avustusta, tulee maaherran saattaa se
2933: asianomaisen sotilaspäällystön tietoon; ja on päällystön, mi-
2934: käli mahdollista, ennakolta ilmoitettava maaherralle asevel-
2935: vollisen kotiinpäästöpäivä, minkä jälkeen maaherra lähettää
2936: siitä ilmoituksen asianomaiselle kunnallislautakunnalle tai
2937: maistraatille avustuksen suorittamisen lakkauttamiseksi.
2938:                               9 §.
2939:     Maaherranvirastoissa, kunnallislautakunnissa ja maist-
2940: raateissa pidetään luetteloja tässä puheena olevista avustuk-
2941: sensaajista, ja on niihin merkittävä myös asevelvollisten ni-
2942: met sekä päivä, jolloin avustuspäätös on tehty, niin myös
2943: avustuksen määrä ja sen nauttimisaika. Sotilaspäällystön on
2944: myöskin pidettävä luetteloa tässä tarkoitetuista asevelvolli-
2945: sista.
2946:                              10 §.
2947:     Tässä laissa tarkoitettuja asioita ( poist.) on maaherran
2948: ja Korkeimman hallinto-oikeuden kiireellisinä käsiteltävä.
2949:     Tällaisissa asioissa tehtävissä hakemuksissa ja valituk-
2950: sissa käytetään leimaamatonta paperia. (Poist.) Asioissa
2951: syntyvistä toimituskirjoista ei makseta lunastusta.
2952:                          11 § (uusi).
2953:       Laki astuu voimaan heti, ku,n se on asianmukaisesti vah-
2954: . vistettu.
2955: 
2956: 
2957:     Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1919.
2958:         6           1919 Vp. -     V. M. -    Esitys N:o 2.
2959: 
2960:            Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
2961:         Hornborg sekä jäsenet Ampuja (osittain), Eklund, Hannula,
2962:         Heikkinen (osittain), Hiltunen, Keto (osittain), Koivisto
2963:         (osittain), Kontu, Kujala, Laukkanen, Loppi (osittain),
2964:         Niukkanen (osittain), :Besonen, Sihvo (osittain), Takkula ja
2965:         W ainio sekä varajäsenet Hanhisalo (osittain), Korhonen
2966:         (osittain), Puittinen ja Typpö (osittain) .
2967:     •
2968: 
2969: 
2970: 
2971: 
2972: /
2973: 
2974: 
2975: 
2976: 
2977:                  Helsinki 1919.   V aitioneuvoston kirjapaino.
2978:            1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 2.
2979: 
2980: 
2981: 
2982: 
2983:                Suuren valiokunnan mietint1i
2984:             N:o 13 Hallituksen esityksen johdosta laiksi
2985:             awustuksen suorittamisesta eräille vakinaisessa
2986:             palveluksessa olevain asevelvollisten omaisille.
2987: 
2988:      Suuri Valiokunta on, kä!siteltyli!än yllämainitun asian,
2989: hyväksynyt Sotilasasiainvaliokunnan mietinnössä N :o 1 ole-
2990: van ehdotuksen. Kuitenkin on Suuri valiokunta tehnyt kie·
2991: lellisiä korjauksia suomenkielisen lakitekstin 1 ja 3 § :ään
2992: sekä sitä paitsi eräitä muodollisia korjauksia. Suuri valio-
2993: kunta sentähden kunn~oittaen ehdotta,a,
2994: 
2995:                että Edushmta hyväksyisi seuraavan laki-
2996:             ehdotuksen:
2997: 
2998: 
2999: 
3000:                           Laki
3001: avustuksen suorittamisesta eräille vakinaisessa palveluk-
3002:          sessa olevain asevelvollisten omaisille.
3003: 
3004:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
3005: 
3006:                               1 §.
3007:     Vakinaisessa palveluksessa olevan asevelvollisen vaimon
3008: ja turvattomien, a vialiitossa tai sen ulkopuolella syntynei-
3009: den lasten tulee, jos heiltä puuttuu varoja elatukseen, val-
3010: tion varoista saada toimeentuloansa varten Tiittävä apu.
3011: Sama oikeus olkoon asevelvollisen työhön kykenemättömillä
3012: vanhemmilla, isä- ja äitipuolella, kasvatusvanhemmilla, isän
3013: ja äidin vanhemmilla sekä veljillä ja sisarilla, jotka elatuk-
3014: seensa nälhden· ovat riippuvaisia hänen työansiostaan.
3015: 2         1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 2.
3016: 
3017:     Vakinaisessa palveluksessa olevalla asevelvollisella tar-
3018: koitetaan tässä myöskin sitä, joka on kutsuttu puolustus-
3019: laitoksen etua tarkoittavaan työhön, samoin ·myös sitä, joka
3020: sota-aikana on astunut vakinaiseen palvelukseen.
3021: 
3022:                             2 §.
3023:      Tässä puheena olevaa avustusta koskeva hakemus on
3024: osoitettava läänin maaherralle ja annettava maalla kunnal-
3025: lislautakunna:lle ja kaupungissa maistraatil]e.
3026:     'Sellaisen hakemuksen tulee sisältää mal1dollisimman tar-
3027: kat, kahden tunnetun ja uskottavan henkilötJ oikeiksi todis-
3028: tamat tiedot hakijan varall:iisuussuhteista jfl toimeentulo-
3029: mahdollisuuksista. Hakemuksen mukana tulee olla papin-
3030: todistus, joka osoittaa hakijan iän ja suhteen asevelvolli-
3031: seen, sekä asianomaisen sotaväenpäällikön antama todistus
3032: asevelvollisen palvelukseen astumis-päivästä.
3033: 
3034:                             3 §.
3035:     Kun avustusihakemus on annettu, on kunnallislauta:kun-
3036: nan tai maistraatin hankittava saatavissa oleva selvitys ha-
3037: kijan esittämien tietojen todenperäisyydestä sekä ehdotet-
3038: tava, onko, mikä määrä ja kuinka pitkäksi ajaksi hakijalle
3039: aVUJstusta myönnettävä. Tämän jälkeen ovat asiakirjat ynnä
3040: viranomaisen pöytäkirja tämän toimesta viipymättä maaher-
3041: ralle lähetettävät.
3042:                             4 §.
3043:     Maaherran asia on ratkaista tässä puheena olevaa avus-
3044: tusta koskeva asia.
3045:     Maaherran päätös on ilmoitettava asianomai!"elle kun-
3046: nallislautakunnalle tai maistraatille, jonka tulee antaa se
3047: hakijalle tiedoksi.
3048:     Maaherran päätöksestä saa hakija valittaa korkeimpaan
3049: hallinto-oikeuteen neljänkymmenenviiden päiYän kuluessa
3050: tiedoksisaannista.
3051:                             5 §.
3052:     Jos maaherra on hyväksynyt hakijan avustusanomuk-
3053: sen, on kunnallislautakU'nnan tai maistraatin heti ryhdyt-
3054:              Å vustus asevelvollisten omaisille.              3
3055: 
3056: tävä toimenpiteisiin vahvisietun avustusmäärän suorittami-
3057: seksi kunnan varoista. Jos korkein ·hallinto-oikeus muut-
3058: taa maaherran päätöksen, on mwksu tämän oikeuden pää-
3059: töksen mukaan oikaistava tai suoritetta<va. Sellaisen menon
3060: korvaa kunnalle valtio.
3061:                           6-9 §.
3062:     (Kuten Sotilasasiainvaliokunnan mietinnössä.)
3063: 
3064:                               10 §.
3065:     Tässä laissa tarkoitettuja asioita on maaherran ja kor-
3066: keimman hallinto-oikeuden kiireellisinä käsiteltävä.
3067:     Tällaisissa a Eioissa tehtävissä hakem uksi,ssa ja valituk-
3068: sissa käytetään leimaamatoutu paperia. Asioissa syntyvistä
3069: toimituskirjoista ei ma·kseta lunastusta.
3070: 
3071:                           11 §.
3072:    (Kuten Sotilasasiainvaliokunnan mietinnössä.)
3073: 
3074: 
3075: 
3076:    Helsingissä, ·' päiviln:l bsäklluta Hll8.
3077: H dsinki 1919.   Valtioneuvoston kirjapaino.
3078:           1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 2.
3079: 
3080: 
3081: 
3082: 
3083:                Suuren valiokunnan mietintö·
3084:            N :o 13 a Hallituksen esityksen johdosta laiksi
3085:            avustuksen suorittamisesta eräille vakinaisessa
3086:            palveluksessa olevain asevelvollisten omaisille.
3087: 
3088:     Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyväksynyt
3089: lain avustuksen suorittamisesta eräille vakinaisessa palve-
3090: luksessa olevain asevelvollisten omaisille Suuren valio-
3091: kunnan mietinnössä N :o 13 olevan ehdotuksen mukaisesti,
3092: 'paitsi mikäli koskee 11 § :ää, jon:ka Eduskunta on päättä-
3093: nyt näin kuuluvaksi:
3094:                            11 §.
3095:     Laki astuu voimaan heti, kun se on asianmukaisesti vaih-
3096: vistettu ja julkaistu.
3097: 
3098: 
3099:     Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta on Suuri
3100: valiokunta käsitellyt lakiehdotuksen toistamiseen, ja saa
3101: valiokunta
3102:               puoltaa    lakiehdotuksen    hyväksyttäväksi
3103:            Eduskunnan päättämässä muodossa.
3104: 
3105: 
3106:    Helsingissä, 12 päivänä kesäkuuta 1919.
3107: Helsinki 1919.   VaJ.tioneuvoston kirjapaino.
3108:          1919 Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 2.
3109: 
3110: 
3111: 
3112: 
3113:                 E d u s k u n n a n v a s t a u s Hallituksen
3114:             esitykseen avustuksen suorittamisesta eräille
3115:             vakinaisessa palveluksessa olevain asevelvollis-
3116:             ten omaisille.
3117: 
3118:      Eduskunnalle on annettu Hallitu<ksen esitys avustuksen
3119: suorittamisesta eräille vakinaisessa palveluksessa. olevain
3120: asevelvollisten omaisiHe, ja on Eduskunta, jolle Sotilas-
3121: as:i'ainV'aliokunta on asiasiJJa anila;nut mietintönsä N :o 1, hy-
3122: välksynyt seuraavan lain:
3123: 
3124: 
3125:                            Laki
3126: avustuksen suorittamisesta eräille vakinaisessa palveluk-
3127:          sessa olevain asevelvollisten omaisllle.
3128: 
3129:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
3130: 
3131:                                1 §.
3132:     Vakinaisessa palveluksessa olevan asevelvollis·en vaimon
3133: ja turvattomien, avioliitossa tai sen ulkopuolella syntynei-
3134: den lasten tulee, jos heiltä puuttuu varoja elatukseen, val-
3135: tion varoista saada toimeentuloansa varten riittävä apu.
3136: Sama oikeus olkoon asevelvollisen työhön kykenemättömillä
3137: vanhemmilla, isä- ja äitipuolella, kasvatusvanhemmilla, isän
3138: ja äidin vanhemmilla sekä veljillä ja sisarilla, jotka elatuk-
3139: seensa 'nähiten ovaJt riippuvaisia hänen ·työ·ansriosilll!alll.
3140:     Vakinaisessa palveluksessa olevalla asevelvollisella tar-
3141: koitetaan tässä myöskin sitä, joka on kutsuttu puolustus-
3142: laitoksen etua tarkoittavaan työhön, samoin myös sitä, joka
3143: sota-aikana on astunut vakinaiseen palvelukseen.
3144: 2       1919 Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 2.
3145: 
3146:                               2 §.
3147:      Tässä puheena olevaa avustusta koskeva hakemus on
3148: osoitettava läänin maaherralle ja annettava maalla kunnal-
3149: lislautakunna>Ue ja kaupungissa mai.straartiUe.
3150:      Sellaisen hakemuksen tulee sisältää mahdollisimman tar-
3151: kat, kahden tunnetun ja uskottavan henkilön oilreiksi todå.s-
3152: tamat tiedot hakijan varall]suus,suhteista ja toimeentulo-
3153: mahdollis-uuksista. Hakemuksen mukana tulee olla papin-
3154: todistus, joka osoittaa hakijan iän ja suhteen asevelvolli-
3155: seen, sekä aBianomaisen sotaväenpäällikön antama todistus
3156: asevelvollisen pal vel ukseenastumis-päi västä.
3157: 
3158:                             3 §.
3159:     Kun avustushakemus on annettu, on kunnallislautakun-
3160: nan tai maistraatin hankittava saatavissa oleva selvitys ha-
3161: kijan esittämien tietojen todenperäisyydestä sekä ehdotet-
3162: tava, onko, mikä määrä ja kuinka pitkäksi ajaksi hakijalle
3163: avustusta myönnettävä. Täunän jälkeen ovat asiakirjat ynnä
3164: viranomaisen pöytäkirja tämän toimesta viipymättä maaher-
3165: ralle lä:hetettävät.
3166:                             4 §.
3167:     Maaherran asia on ratkaista tässä puheena olevaa avus-
3168: tusta koskeva asia.
3169:     Maaherran päätös on ilmoitettava asianomaiselle kun-
3170: nallislautakunnalle tai maistraatille, jonka tulee antaa se
3171: hakijalle tiedoksi.
3172:     Maaherran päätö:IDsestä saa hrukija valittaa korkeimpaan
3173: hallinto-oikeuteen neljänkymmenenviiden päivän kuluessa
3174: tiedoksisaannista.
3175: 
3176:                            5 §.
3177:     Jos maa;herr& on hyväksynyt haJkijan avustusanomuk-
3178: sen, on kunnaH1slautakunnan trui maistraatin heti ryhdyt·
3179: tävä toimenpiteisiin vahvi&tetun avustusmäärän suorittami-
3180: seksi kunnan varoista. Jos korkein hallinto-oikeus muut-
3181: taa maaherran päätöksen, on mt~~ksu tämän oikeuden pää-
3182: töksen mukaan oikaistava tai suoritettruva. Sellaisen menon
3183: korvaa kunnalle valtio.
3184:              Å. vustns asevelvollisten omaisille.           3
3185: 
3186:                              6 §.
3187:     Tässä tarkoitetun avustuksen suoritus tapahtuu ensi
3188: kerran siltä ajalta, joka on kulunut asevelvollisen palveluk-
3189: seen astumisesta taikka helmikuun 8 päivästä 1919, jolloin
3190: väliaikainen asevelvollisuuslaki astui voimaan ja valtion
3191: velvollisuus vastata puheenalaisesta avustuksesta alkoi, ku-
3192: luvan kuun loppuun sekä senjälkeen etukäteen kultakin kuu-
3193: kaudelta sitä aikaa, joka on määrätty avustuksen saami-
3194: seen.
3195:                             7 §.
3196:     Jos avustuksensaajan taloudellinen asema on avustuksen
3197: saamiseen määrätyn ajan kuluessa oleellisesti parantunut,
3198: tu1ee kunnaUislautakunnan tai maistmati:n ilmo~ttaa se
3199: maaherralle, joka avustuksensaajaa kuultuaan päättää, onko
3200: avustusta vähennettävä tai onko se lakkautettava. Tällai-
3201: seen päätökseen ja sen täytäntöönpanoon nähden sekä mitä
3202: tulee valittamisoikeuteen on vastaavalla tavalla sovellutet-
3203: tava 4 ja 5 § :n määräyksiä.
3204: 
3205:                             8 §.
3206:     Kun vakinaisessa palveluksessa olevan asevelvollisen
3207: omainen on saanut avustusta, tulee maaherran saattaa se
3208: asianomaisen sotilaspäällystön tietoon; ja on päällystön, mi-
3209: käli mahdollista, ennakolta ilmoitettava maaherralle asevel-
3210: vollisen kotiinpäästöpäivä, minkä jälkeen maaherra lähettää
3211: siitä ilmoituksen asianomaiselle kunnallislautakunnalle tai
3212: maistraatille avustuksen suorittamisen lakkauttamiseksi.
3213: 
3214:                              9 §.
3215:     Maaherranvirastoissa, kunnallislautakunnissa ja maist-
3216: raateissa pidetään luetteloja tässä puheena olevista avustuk-
3217: sensaajista, ja on niihin merkittävä myös asevelvollisten ni-
3218: met sekä päivä, jolloin avustuspäätös ,pn tehty, niin myös
3219: avustuksen määrä ja sen nauttimisaik:a. Sotilaspäällystön on
3220: myöskin pidettävä luetteloa tässä tarkoitetuista asevelvolli-
3221: sista.
3222: 4       1919 Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 2.
3223: 
3224:                                10 §.
3225:     Tässä laissa tarkoitettuja asitoita on maaherran ja kor-
3226: keimman hallinto-oikeuden kiireellisinä käsiteltävä.
3227:     Tällai,sissa a,sioissa tehtävissä 'hakemuksi.ssa ja valituk-
3228: sisaa käytetään leimaamatonta paperia. Asioissa syntyvistä
3229: toimituskirjoista ei ma.kseta lunastusta.
3230: 
3231:                            11 §.
3232:     Laki .astuu voimaan heti, kun se on asianmukaisesti vah-
3233: vistettu ja julkaistu.
3234: 
3235: 
3236: 
3237:     Helsingissä, 17 päivänä kesäkuuta 1919.
3238:               1919 vuoden valtiopäivät N :o 3.
3239: 
3240: 
3241: 
3242: 
3243:       •
3244: 
3245: 
3246: 
3247:                 Hallituksen esitys SnoDten Eduskunnalle,
3248:            joka koskee uutta lakia sotatuonaioistuiDtista
3249:            ja oikeudenkäynnistä niissä.
3250: 
3251:     Heinäkuun 16 päivänä 1886 annettu Suomen sotaväen
3252: rikoslaki sisältää ei ainoastaan voimassa olevat säännökset
3253: sotilaiden rikoksista ja. rangaistuksista, vaan myöskin määr-
3254: räy kset oikeudenkäyntijärjestyksestä sotilaallisissa rikos-
3255: asioissa. Niistä syistä, jotka on esiintuotu sen Eduskunnalle
3256: äskettäin annetun esityksen johdannossa, joka koskee uutta
3257: sotaväen rikoslakia, on sotilaallisen rikoslainsäädännön uudis-
3258: tus katsottu asianhaaroj•en vaatimaksi. ·Sellainen uudistus
3259: pakottaa myöskin sotilaallista oikeudenkäyntijärjestystä kos-
3260: kevien säännösten uudelleen muodostamiseen. . Hal1itus on
3261: senvuoksi valmistuttanut ehdotuksen laiksi sotatuomioistui-
3262: mista ja oikeudenkäynnistä niissä, ja on tämä tarkoitettu
3263: astumaan niid·en sota väen rikoslain osien sijaan, jotka jär-
3264: j·estävät sotilaita koskevien rikosasioiden oikeudenkäynnin.
3265:   · Tätä ehdotusta laadittaessa on pääasiallisesti nykyään
3266: voimassa oleva sotilaita koskeva ·mkeudenkäyntijärjestys
3267: pantu uuden asiaa koskevan lainsäädännön pohjaksi. Niinpä
3268: säilyttää lakiehdotus nykyisen oikeusastejärjestyksen- sota-
3269: oikeuden, sotaylioikeuden ja kork·eimman oikeuden, joka
3270: vastaa entistä senaatin oikeusosastoa - , mutta sisältää se
3271: erinäisiä muutoksia tuomioistuint.en niinhyvin rauhan- kuin
3272: sodanaikaiseen rakent-eeseen. Rauhanaikuisiin sotaoikeuksiin
3273: 1654-19
3274:   2                         N:o 3
3275: 
3276: kuuluvat sotilåsjäsenet määrää ·ehdotuksen mukaan asian-
3277: omainen joukon päällikkö kalenterivuodeksi kerrallaan, kun
3278: sitävastoin nykyään sotaoikeuden sotilasjäsenet mäiilrätään
3279: erikseen joka kerta kun juttuja joutuu sotaoik·euden käsitel-
3280: täväksi. Sen ohessa on katsottu tarkoituhenmukaiseksi val-
3281: mistaa armeijan tai laivaston päällikölle tilaisuus asettaa tar-
3282: peen mukaan erikoissotaoikeuksia sellaisiin sotaväen osastoi-
3283: hin, joihin ei ole järjestetty vars•inaista rykmentin- jai meri-
3284: sotaoikeutta, taikka jotka on muodostettu eri joukoista tai
3285: laivastoasemista yhteiseen palvelukseen kootusta väestä tahi
3286: ovat sijoitetut toiselle paikkakunnalle kuin pääjoukko.
3287:     Muuten on sotaoikeud·en sotilas- ja siviilijäsenten luku-
3288: määrä ehdotettu pysytettäväksi samana kuin nykyään, nimit-
3289: täin neljä sotilasta ja yksi lainoppinut sotatuomari. Mutta
3290: sen sijaan, että sotaoikeuden sotilasjäsenten nykyään voi-
3291: massa olevan lain mukaan tuJ.ee olla upseereja, eikä alipääl-
3292: lystö ja miehistö ollenkaan ole edustettuna s·ellaisessa tuo-
3293: mioistuimessa, on katsottu olevan paikallaan antaa sota-
3294: oikeuksille kansanomaisempi ja varmaankin yhteistä kansaa
3295: entistä enemmän tyydyttävä kokoonpano sen kautta, että
3296: niihin on otettava myöskin alipäällystöön ja sotami·ehistöön
3297: kuuluvia henkilöitä. Siinä tarkoituksessa sääd·etään lakieh-
3298: dotuksessa että sotaoik·eudessa tulee olla esiupseeri tahi kap-
3299: teeni puheenjohtajana sekä sotilasjäs·eninä vähintäänkin luut-
3300: nantin arvoinen upseeri ynnä kaksi alipäällystöön kuuluvaa
3301: henkilöä tahi korpraalia, kuitenkin niin, ettei jäs·en saa olla
3302: syytettyä alempiarvoinen. Sotaylioikeudessa taas on ehdo-
3303: tettu lainoppiuutta ainesta lisättäväksi, asettamalla yhden
3304: sotaylituomarin sijaan kaks:i, jotta tämä tuomioistu:in yl:io:i-
3305: keutena sais:i suur·emman puhtaasti lainop:illisen pätevyyden.
3306: V:ihdoin on ka.tsottu asianmukaiseksi, että sotaoikeusas:ioiden
3307: käs:ittelyyn korkeimmassa o:ikeudessa ottaa osaa kaksi vähin-
3308:                              N:o 3                          3
3309: 
3310: tään -everstin arvoista ups·eeria, jotka valtionpäämies asettaisi
3311: vuodeksi kerrallaan.
3312:      Sodan aikana toimii lakiehdotuks~m mulraan sotavä·en ali-
3313: oikeutena kenttäoikeus. Kenttäoikeuteen kuuluu yleensä esi-
3314: upseeri tahi kapteeni puhe-enjohtajana ja sotilasjäs·enenä ka:p-
3315: teeni tai luutnantti, jotka asianomainen joukon pää11ikkö
3316: määrää joka kerta, kun sellaisen oikeud·en käsiteltäviin kuu-
3317: luva juttu esiintyy, sekä siviilijäsen, jolla tul€'e olla taitoa
3318: ja kok·emusta tuomarintoimessa ja joka määrätään koko siksi
3319: ajaksi, jonka kenttäoikeuden toiminta kestää. Jos sodan ai-
3320: kana ·katsotaan tarveelliseksi asettaa ·erikoinen ylisotatuomio-
3321: istuin armeijaan tai armeijan osastoon, joka on sodassa tahi
3322: linnoituksessa, taikka laivastoon taikka laivaston osastoon,
3323: joka on merisotaretkellä, taikka kahteen tai useampaan s·el-
3324: laiseen osastoon yhteisesti, on ehdotuksen mukaan sotaväen
3325: ylipäällikön määrättävä kenttäylioikeuden asettamisesta.
3326:  Sellaiseen kenttäylioikeuteen kuuluu puh€'enjohtaja ja kolme
3327: sotilasjäs·entä sekä yksi sot.aylituomari .•Jos niin tapahtuisi,
3328: että sodan aikana sotaväenosasto menettäisi yhteyden sen
3329:  paikkakunnan kanssa, jossa kenttäylioikeus sijaitsee, on eril-
3330:  leen joutuneen osaston päällikölJ.e annettu oik€us tarpeen vaa-
3331:  tiessa määrätä kenttäyEoikeus asetettavaksi sekä määrätä
3332:  kaikki oikeuden jäsenet.
3333:      Voimassa olevan lain mukaan saa sotaoikeus rauhan a·i-
3334:  kana käsitellä ainoastaan sotilaallisia rikoksia, olkoonpa ran-
3335:  gaistus niistä säädetty sotaväen rikoslaissa tai että se on mää-
3336:  rättävä viimeksimainitussa laissa annetun erityisen säännök-
3337:  sen p·erusteella yleisen lain mukaan. Pait&i sotilasrikoksia
3338:  voi sotilas tietysti myöskin tehdä rikoksia yleistä lakia vas-
3339:  taan. Näistä on nykyään voimassa että ne on käsiteltävä
3340:  yleisessä tuomioistuimes·sa. Mutta lmten laldehdotuhen
3341:  23 ~:stä. käypi selville. on nyt elHlotdtu sotilnamsen la.in-
3342:   4                          N:o 3
3343: 
3344: käytön piiriä laajennettavaksi siten, dtä se käsittää kaikki
3345: vakinais·essa sotaiJalveluksessa olevan sotilaan tekemät rikok-
3346: set, olkoonrm teko sotilasrikos tai ei. Poikk·euksen muodosta-
3347: vat. vain uskonto- ja aviorikokset. Tätä laajennusta, joka on
3348: pääasiallisesti yhtäpitävä useiden maiden, kuten Saksan, Itä-
3349: vallan, Unkarin, Ranskan, Belgian, Hollannin ja. Venäjän
3350: sotilaslainsäädännön kanssa, vaativat - paitsi l)yrkimys
3351: välttää sotatuomioistuinten ja yleisten tuomioistuinten välisiä
3352: ristiriitoja tuomioistuimen pätevyydestä - sotilaalliset edut
3353: ja kurinpito. Nämä eivät tul.e riittävästi tyydytetyiksi, ellei
3354: rikoslainkäyttö salilashenkilöihin nähden tapahdu yhtenäi-
3355: sesti sotilaallisen komento- ja arvovallan alaisena ja tarp·eelli-
3356: sella nopeudella sekä niin vähän kuin mahdollista keshyt-
3357: täen ja häiriten yksityisen sotilashenkilön palvelusta., mikH
3358: ei ole mahdollista, jos sotilaslHmkilön on lukuisi:;sa rikos-
3359: jutuissa tutkimusta varten poistuttava pah-eluksesta ja sa::c-
3360: YuUava yleisen tuomioistuimen eteen.
3361:      Sotilassyyttäji9töön nähd·en on ehdotettu poikettavaksi
3362: nyt voimassa olevasta laista siten, että vastedes on sotaoikeu-
3363: dessa syyttäjänä, s;yyttäjistön pätevyyden kohottamis-ek;;i,
3364: oleva vähintäänkin luuinantin arvoinen upseeri, jonka asian-
3365: omainen joukon päällikkö määrää vuodeksi kerrallaan, eikä
3366: pataljoonanvarusmestari tai IJlutoonanaliupseeri, niinkuin ny-
3367: kyään on säädetty.
3368:      Mitä sitten tulee itse oikeudwll:äyntiin sotatuornioistui-
3369: messa, niin ei siihen ole ehdotettu mitään ol€ellisia muutok-
3370: sia, joten se pääasiallisesti liittyy siitä n;yt voimassa oleviin
3371: määräyksiin. Kuitenkin on katsottu, että vapaan todistusten-
3372: harkinnan p-eriaate on S'ovitettava vastaiseen sotilasrikosoikeu-
3373: denkäyntiin, sekä sotilaallisten etujen tyydyttämiseksi
3374: uusittu säännökset sotilaan vangitsemis·esta, minkä ohessa
3375:                             N:o 3
3376: 
3377: sot·ilasrikosasioiden alistuminen on muodostettu yhdenmukai-
3378: seksi yleisen lain kanssa.
3379:     Vihdoin ovat syytetyn edut puolustuksen järjestelyssä
3380: otetut entistä en€mmän huomioon s€kä sotilaan va.litusoikeu·
3381: d·en käyttämistä helpotettu siten että hänet on vapautettu itse
3382: tahi asiamiehen kautta jättämästä muutoksenhakemus sota-
3383: ylioikeuteen ja hänelle sensijaan on myönnetty oik·eus jät.tää
3384: valituskirjat oman joukkonsa päällikölle, jonka lakiehdotuk-
3385: sen mukaan sitten h€tl tulee lähettää muutoksenhakemus sota-
3386: ylioikeuteen.
3387:     Edellä esitett;yjen perusteiden mukaan valmistettu ehdotus
3388: laiksi sotatuomioistuimista ja oikeud€nkäynnistä niissä jäte-
3389: tään täten Eduskunnan hyväksyttäväksi; ja on ehdotus näin
3390: kuuluva:
3391:   6                           N:o 3
3392: 
3393: 
3394: 
3395:                              Laki
3396:       sotatnomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä.
3397: 
3398:       Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3399: 
3400:                             1 LUKU.
3401:             Rauhan,aikaisista sotatuornioistuimi.<'!t(t.
3402:                             1 §.
3403:    Sotaviien alioikeutena on sotaoikeus, jona on joko r,yk-
3404: mentinsotaoikeus, merisotaoikeus :tahi erikoissotaoi.k.eus.
3405:    Sotaväen ylioikeutena on sotaylioikeus.
3406:    Ylimpänä oikeusasteena. sotaoikeusjutuissa on .korkein
3407: oikeus.
3408:                                2 §.
3409:     Rykmentinsotaoiktms on ohwa jokai~essa armeijan ja
3410: rannikkotykistön rykmentissä ja. sen veroisessa sotavä·eno-
3411: sa,stossa sekä merisotaoikeus jokaisella lai'.Caston asemapai-
3412: kalla.
3413:     Erikoissot,aoikeuden asettakoon armeijan tai laivastDn
3414: 11äällikkö sellaiseen sota.väenosastoon, johon 1 momentin mu-
3415: kaista rykmentin- tai merisotaoikeutta ei ole järjestetty tahi
3416: joka on muodostettu eri joukko-asastoista tai asema11aikoilta
3417: yhteiseen palvelukseen kootusta väestä. Sellainen sotaoikeus
3418: voidaan a•settaa myöskin rykmentin t.ai sen veroisen joukon
3419: osastoon, joka on sijoitettuna toiselle paikka.kunnalle kuin
3420: pääjoukko, sekä asemapaikan ulkopuolelle sijoi:tettuun 'l·ai-
3421: vastonosastoon.
3422:      Armeijan tai laivaston päälliköllä olkoon oikeus, milloin
3423: havaiisee sen soveliaaksi, määrätä kaksi. tahi useampia 2
3424: momentissa mainituista osastoistu saman erikoissotaoikeu-
3425:                             N:o 3                           7
3426: 
3427: den alaisiksi tahi kuulumaan jonkun erikoisen rykmentin- <tai
3428: merisot•a·oikeuden toimipiiriin.
3429: 
3430:                                3 §.
3431:      So·taoikeuden, josta 2 §:ssä mainitaan, muodostavat pu-
3432: heenjohtaja ja kolme sotilasjäsentä sekä sot.atuomari, jolla
3433: tul·ee olla taitoa ja kokemuHta tuomarintoimissa.
3434:      Rykmentinsotaoikeud·en puheenjohtajana on oleva esiup-
3435: seeri tahi kapteeni sekä sotilasjäseninä upseeri vähintään luut-
3436: nantin arvolta ja kaksi alipäällyst.öön kuuluvaa henkilöä tahi
3437: korpraalia, kuitenkin niin, .ettei jäsen saa arvoltaan olla
3438: alempi kuin syytetty.
3439:      Merisotaoikeud·essa tuomitsevat laivastoon ja rannikko-
3440: puolustuks.een kuuluvat henkilöt, joiden on arvossa vastattava
3441: rykmeniinsota.oikeuden puheenjohtajalLe ja sotilasjäsenille
3442: määrättyjä asteita, sekä sotatuomari.
3443:      Erikoissotaoikeus muodostetaan 1, 2 ja 3 momentissa mää-
3444: rättyjen perustei·den mukaan.
3445: 
3446:                               4 §.
3447:     Rykmentin- ja merisotaoikeftden puheenjohtajan ja soti-
3448: lasjäsenet määrää kalenterivuodeksi kerrallaan sen joukko-
3449: osaston ·tai l.aivastoa.seman päällikkö, johon s•otaoikeus on
3450: aset.ettu. Samassa järjestyksessä määrätään heiHe tarpeel-
3451: linen lukumäärä varajäseniä.
3452:     Jos jäseneksi tai varajäseneksi määrätty tulee siitä ioi-
3453: meS!ta pysyväisesti estetyksi, määrää päällikkö vuoden lop-
3454: puajaksi toisen jäsenen.
3455:     Erikoissotaoikeud·en sotilasjäs.enet ja varajäsenet asetta-
3456: koun tällä ta voin se päällikkö, jonka armeijan tai l-aivaston
3457: päällikkö on siihen oikeutetuksi määrännyt.
3458:     Rykmentin- ja merisota•oikeuden sotatuomarin nimittää,
3459: 1 momentissa mainitun päällikön esityks·estä, korkein oikeus.
3460:   8                          N:o 3
3461: 
3462: 
3463: 
3464:    Jos sotaoikeuden puheenjohtaja tai sotilasjäsen tai hänen
3465: varajäsenensä on jäävillinen eikä joukko-osastossa ole muita
3466: upseereita saatavana, pyytäköön ·päällikkö lähimmästä jou-
3467: kosta puheenjohtajan tai sotilasjäseniä.
3468: 
3469: 
3470:                               6 §.
3471:     Kun ka·ksi tai useampia ry'kmenttejä ta.hi sen veroisia
3472: joukko-osastoja on sijoitettuna samalle paikkakunnalle taik-
3473: ka lähekkäin oleville paikkakunnille, saatakoon, milloin ar-
3474: meijan tai laiva.ston päällikkö soveliaaksi katsoo, näissä
3475: joukko-·osastoissa tai joissa•kin niis.tä ol-eviin sota.oikeuksiin
3476: asettaa ainoastaan yksi sotatuomari.
3477:     Eriko~ssotaoikeudessa toimii, .sotaylioikeuden määräy.k-
3478: sestä, sotatuomarina joku rykmentin- tai merisataoikeudes-
3479: sa palveleva sotatuomari taikka, milloin niin tarvitaan, eri-
3480: tyinen :sotay lioikeuden määräämä sotatuomari.
3481:     Milloin sotatuomari on jäävillinen tahi muuten s-atun-
3482: naisesti esrt.etty, 1mt·sukoon oik.eus hänen sijaansa toisen lain-
3483:                               •
3484: oppineen miehen. Kun sotatuomarin virka joutuu avoimeksi,
3485: ilmoittakoon päällikkö siitä korkeimmalle oikeudelle jonka
3486: on määrättävä pätevä h€llki1ö hoitamaan virkaa sen ollessa
3487: avomna.
3488: 
3489:                               7 §.
3490:     Sotaylioikeuteen kuuluu puheenjohtaja sekä jäseninä
3491: kaksi upseeria ja kaks:i sotaylituomaria. Puheenjohtajan, jQlla
3492: tulee olla everstin ta,i sitä korkeampi arvo, nimittää valtion
3493: päämies. Sotilasjäsenet määrää valtion päämies kolmeksi vuo-
3494: deksi kerrallaan, ja tulee näistä toisen kuulua armeijaan, toi-
3495: sen laivastoon ja niillä olla esiupseerin tai korkeampi arvo,
3496:                             N:o 3                           9
3497: 
3498: minkä ohessa .sotilasjäsenille määrätään samalla tapaa kaksi
3499: varajäsentä.
3500:     Sotaylituomarit nimittää, korkeimman oikeuden esityk-
3501: sestä, niinikään valtion päämies, ja tulee heiltä olla asetusten
3502: mukainen pätevyys tuomarinvirkoihin sekä kokemusta ja tai-
3503: toa tuomarintoimissa.
3504:     Käsit·eltäessä merisotapalvelusta koskeva>a asiaa tulee
3505: ainakin yhden sotaylioikeuden sotilasjä:senistä ol'la laivas-
3506: toon kuuluvan.
3507: 
3508:                              8 §.
3509:     Kun sotaoikeusasioita on käsiteltiiYänä korkeimmassa OI-
3510: keudessa, olkoon niiden käsitt.elyssii. osallisina, yleisessä
3511: laissa säädetyn tuomionvoipaisen jäsenmäärän lisäksi, kaksi
3512: valtion päämiehen vuodeksi kerra.Uaan määräämää vähintäin
3513: eYerstin- arvoista upseeria.
3514: 
3515:                               9 §.
3516:     Sotay!io1keuden puheenjnhfa!jan ollessa jäävillisen tai
3517: muuten tilapäisesti .es.tetyn joMaa puhett.a vanhin esiupseeri,
3518: ja kutsuu oikeus tällaisessa tapauksessa, samoinkuin sotilas-
3519: jäs€nen ollessa jäävillisen tahi estetyn, hänen sijaansa muun
3520: esiups·eerin arvoi>sen upseerin.
3521:     Kun sotaylituomari on jäävillin.en tai -est.etty, määrätköön
3522: korkein oikeus hänen sijaansa floisen lainoppineen miehen.
3523: 
3524:                              10 §.
3525:     Sotaoikeuden ja sotaylioikeuden puheenjohtaja. tahi jä-
3526: sen, jok·a ei ole aikaisemmin tehny:t tuomarinvalaa, ·olkoon
3527: velvollinen tekemään sellaisen valan ennenkuin ryhtyy tuo-
3528: marint.oimeen.
3529:   10                          N:o 3
3530: 
3531: 
3532:                             2 LUKU.
3533: 
3534:              S odanaikaisi.s ta so tatuornioistuimista.
3535: 
3536:                                11 §.
3537:     Siitä päivästä alkaen, jona valtakunnan sotavoima on
3538: muuss;a iJarkoituksessa kuin harjoitusta vart·en a•setettu so-
3539: ta.kannaUe, on kenttäoikeus alioikeutena so1Ja väessä.
3540:     Jos ainoastaan osa valtakunnan sotavoimasta. on sellai-
3541: sessa tarkoituksessa asetettu sotakannalle, määrää valtion pää-
3542: mies onko tässä sotavoiman osassa kenttäoikeus oleva a1i-
3543: oik~mtena.
3544:     S:Utä mukaa kuin sotaväki asetetaan takaisin rauhankan-
3545: na.U.e 1a:kkaavat kenttäloikeudet.
3546:     Päiväin, .iosia alkaen kenttäoikeus on oleva alioikeutena
3547: tahi 1akk·aava, julistaa valtion }läämies.
3548: 
3549:                               12 §.
3550:    Kun 11 § :n mukaan l<entiäoikeus on oleva a1ioikeutoena,
3551: määrää valtion päämies, mihin sotavoiman eri osastoihiu
3552: kenttäoikeus on asetettava..
3553: 
3554:                                13 §.
3555:     Milloin päällikkö säädetyssä järjestyk.sessä määrää jon·
3556: kun sotaväenosaston toimimaan erilli·senä tahi milloin joku
3557: osasto menettää yhteytensä pääjoukon kanssa niin ettei osas-
3558: to voi joka päivä saada pääjoukon päälliköltä kirjallisia
3559: käskyjä, silloin on, mikäli kenttä.oikeus toimii alioikeuteoo
3560: pääjoukossa, edellisessä tapauksessa IJääjoukon ja jälkim-
3561: mäig.essä tapauksessa erilleen joutuneen og.aston päälliköllä
3562: oikeus määrätä kenttäoikeus asetettavaksi erillisenä toimi-
3563: vaan tai erilleen joutnneeseen osa.stoon.
3564:                                N:o 3                          11
3565: 
3566:                                14 § .
3567:       •Tos sot:wäenosa.sto joutuu sodassa vihollisen saartamwksi
3568:   tai muuten seUaiseen asemaan, että se sota.oikeus, joruka tä-
3569:   män lain mukaan olisi ollut l~äsiteltävä syytteet osastossa
3570:   tehdyistä rikoksista, ei voi niistä tuomiota antaa, olkoon
3571:   osaston päälliköllä oikeus, jos sotakurin ylläpitä!fiis·en ha-
3572:   vaitaan sellaista vaativan, määrätä kenttäoi1lnms asEtettavak.si.
3573: 
3574:                                 15 §.
3575:       Kenttäoikeuteen kuuluu pnlwenjohtnjana esinpseeri tai
3576:   kapteeni, sotilasjäsenenä kapteeni tai luutnantti S'ekä siviili-
3577:   jäsen, jo1la tulee olla taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa.
3578:       14 §:ssä mainituissa tapauksissa voivat sotilasjäsenet olla
3579:   arvoltaan alempia upseeria.
3580: 
3581:                                16 §.
3582:       Kun ilmaantuu asia, joka on kenttäoikeudessa käs1teltä-
3583:   vä, määrää 4 § :ssä mainittu päällild:ö jokaista tapausta .-ar-
3584:   ten puheenjohtajan ja sotilas,jäsenen.
3585:       Siviilijäseneksi määrää korkein oihens, 1 momentissa mai-
3586: - nitun päällikön esityksestä, jonkun sotatuomarin t·aiklm,
3587:   ellei sellaista ole saatava.na, muun lainoppineen miehen.
3588:   Niissä tapauksissa, joista puhutaa-n 13 ja 14 §:ssä, ja muul-
3589:   loinkin, milloin siten määrättyä siviilijäsentä ei ole S·a·afta-
3590:   vana, määrää sama. päällikkö siviilijäsenen.
3591: 
3592:                                17 §.
3593:        Päällikön, joka asettaa kenttiioikeuden, on samalla mää-
3594:   rä:ttävä oikeuden en:simmäisf'n istunnon aika .ia paikka. sekä
3595:   kutsuttava siihen kaikki oikeud·en jäsenet.
3596:        Niiden oikeud·en jäsenten, jotka, ovat alkaneet käsitellä
3597:   jotakin asiaa, on, mikäli mahdollista, käsiteltävä se lop-
3598:   puun.
3599:    12                         N:o 3
3600: 
3601:                              18 §.
3602:       Asia, joka ennen sitä päivää, josta alkaen ken1ttäoikeus
3603:   11 §:n mukaan on oleva alioikeutena, on pantu vireille
3604:   muussa sotaoikeudessa, on mainitun "PYkälän säännöksien
3605:   estämättä käsit.eltävä loppuun siinä sotaoikeudessa, missä
3606:   se oru pa:ntu vireille.
3607:       Tämä sovellettakoon vastaavasti niihin asioihin, jotka on
3608:   pantu kenttäoikeudessa vireille ennenkuin se on 11 §:n mu-
3609: . kaan lakkaava..
3610:                                 19 §.
3611:      Jos sota-aikana erikoinen sotaylioikeus on tarpeellinen ar-
3612:  meijaan tai armei.iaosastoon, joka on ,sodassa tahi linnoituk-
3613:  sessa, f,aikka laivastoon ta·hi laivas t.onosastoon, joka on meri-
3614:                                       1
3615: 
3616: 
3617: 
3618:  sot.a.retkellä., taikka. kahteen tahi useampaan .sellaiseen ,sa-
3619:  man pääl'likön alais-een sota.väenosa.stoon yhteisesti, määrää
3620:  sotaväien ylipääHikkö ·kenttäyHoikeuden asetettavaksi; ja ol-
3621:  koon oikendenkäynn~stä kenttäylioikeudes:sa, muutoksen ha-
3622:  kemisesta .sen päältöksiin ja niiden täytäntöönpanemisesta voi-
3623:  maSsa mitä sotaylioikeudesta on sää:detty.
3624:       Kenttäylioikeuteen kuuluu puheenjohtaja. se•kä jäseninä ~
3625:  kolme vähintään esiupseerin tahi sitä korkeamman ar-
3626:  voista upseeria ja lainoppinut sotaylituomari, ja määrää hei-
3627:  dät ylipäällikkö siksi ajaksi, jona kenttäylioikeud·en toi-
3628:  minta kest.ää. Käsiteltäessä merisGtapalvelusta lwskevaa
3629:  asiaa on laivast.oO'Il kuuluva~upseeri kuhmttava jäsPneksi nuo-
3630:  rimman •soti•la·sjäsooen poistuessa oikeudesta.
3631:       Puheenjohtajan tahi jäs'8llen oLlessa jäävillis-en tai. muu-
3632:  ten tilapäisesti est<Gtyn määrätköön {{,enttäyl-ieikeus 1hänen si-
3633:   jaansa tois·en.
3634:                              20 §.
3635:     Jos sodan aikana sotaväenosasto menettää yhteytensä sen
3636:  paikkakunnan ka.n-s•sa, jossa :kenttäylioikeus .sijaitsee, silloin
3637:                               N:o 3                          13
3638: 
3639: olkoon erislt.etyn osast·on päälliköllä valta, jos havaitsee sen
3640: tarpeelliseksi, määräJtä kenrbtäylioilreus asetettavaksi sekä,
3641: huomioonotta,en 19 § :n säännöbet, nimittää kaikki oil,euden
3642: jäseoot.
3643: 
3644:                               21 §.
3645:     Kun kenttäylioikeus asetetaan, määrätköön 'Sotavä!en yli-
3646: päällikkö taikka, 20 § :n tarkoittami's:sa ta.pauksissa, asian-
3647: omainen pääll1kkö päivän, jolloin sen on ryhdyttävä toi-
3648: meensa.
3649:     Huolimatta siitä ·että s<Ytaväenosastoon a.setetaan kenttä-
3650: ylioikeus, on s'lm sotaylituomioistuimen, jonka alaisena osasto
3651: on ennen ollut, laillis,essa järjestyksessä käsit~ltävä ja tutkit-
3652: tava. ne osastoa ·tai sen väkeä koskevat asiat, jort.ka ennen
3653: sitä päivää, jona kenttäylioikeud·en on, mmetun määräyksen
3654: mukaan, alettava toimintansa, ovat siinä sotaylioikeud-essa
3655: vireillä ta.hi sen tutkittaviksi a:listetut, kuin myöskin vali-
3656: tukset päätöksistä, jotka. osa,sto·on kuuluv,a sotaoikeus on en-
3657: nen mainittua päivää antanut; kuitenkin niin ·että, jos a.sia-
3658: kirja.in lähettäminen al1stetussa. asia.ssa tai asiassa., jossa
3659: valitus on tehty, estyy, kenttäylioikeuden on otettava sellai-
3660: uenkin juttu käsiteitä väkseen.                      •
3661:     Niin pian kuin se sopivasti saattaa tapahtua lakkaa kent-
3662: täylioikeuclen toiminta päivänä, jonka ylipäällikkö määrää,
3663: taikka, 20 §:sSä mainitussa tapaukses;;a, silloin, jolloin yh-
3664: teys on jälleen saavutettu s·en paikkakunnan kanssa, jossa se
3665: sotaylioikeus sijaitsee, jonka alaisena sotaYäeno;;asto oli ennen
3666: ollut; kuit-enkin on, .ellei yli11äällikkö toisi.n määrää, ke;nttä-
3667: ylioikeuden, vaikka s·en toiminta muuten la.kkaakin, käsitel-
3668: tävä loppuun ne asiat, jotka on sitä Bnnen pantu siinä vi-
3669: reille, kuin myös kenttäylioikeuden puhBenjohtajan ryhdyt-
3670: tävä sen oikeud·en ratkaisemissa asioissa kaikkiin niihin toi-
3671:   14                         N:o 3
3672: 
3673: menpiteisiin, joihin hänen muutoinkin, sen mukaan kuin 8
3674: luvussa, säädffi:ään, on mainittuihin a·sioihin nähden ryhdy.t-
3675: tävä.
3676: 
3677:                              22 §.
3678:      Pikaoikeus on erikoistuomioistuin, joka 9 luvussa sääde..
3679: tyllä tavalla voida~m sodan aikana asettaa eräissä tapauk-
3680: s1·ssa.
3681: 
3682: 
3683:                            3 LUKU.
3684: Sotatuomioistuirneen kuuluvista· asioista Ja m·i sotatuomi·o-
3685:         isluilnten pätevyydestä sellaisissa asioissa.
3686:                              23 §.
3687:     Sotatuomioistuimeen kuuluva.t seuraavat asiart:
3688:     1) syyie vakinaisessa palveluksessa olevan sotilaan teke-
3689: mästä rik~ksesta, olipa teko sotilasrikoE. tai ,ei, lulmunotta-
3690: matta kuitenkin uskonto- ja aviorikoksia koskevia juttuja;
3691:     2) syyte varaväkeen tai nostoväkeen kuuluvan sotilaan
3692: tekemästä rikoksesta, joka on ta.pahtunut. harjoituskokouk-
3693: sessa taikJka joka sisältää kurinpito- tai tottelemattomuus-
3694: rikoksen sotilaallisia kutsunta- tai tarkastusviranomaisia vas-
3695: taan tahi esteettömän poissaolon palveluksesta;
3696:     3) •syyte sotaväkeen kuuluvan siviilivirkamiehen teke-
3697: mästä rikoksesta, milloin hän sotaväen rikoslain 5 §:n mu-
3698: kaan on sanotun lain määräysten ·alainen;
3699:     4) syyte henkilöä va.st,a.a.n, joka on velvollinen a,s•tumaan
3700: vakinaiseen palvelukseen mutta on jäänyt määrättynä aikana
3701: saapumatta. ilman laillista estettä;
3702:     5) syyte sotaväen rikosl,ain 3 ja 4 §:ssä mainittujm hen-
3703: kilöiden tekemistä rikoksista, silloin kun heidät on katsot-
3704: tava sotilaiksi tahi be mnuten owtt sanotun lain alaisia;
3705:                              N:o 3                         15
3706: 
3707:     6) syyte sotaväen rikoslain 6 §:ssä tarkoirtetiuja henki-
3708: löitä vastaan, kun he tekevät samassa pykälässä mainitun
3709: rikoks-en;
3710:     7) syyte sOitavankia, vihollisen v'akoojM. tai sellaista ul-
3711: k·omaalaista vastaan, joka viemitten va1to.i·en välisen soda.n
3712: aikana, jossa Suomi on puolueeton, on valtakunnassa ollut
3713: pidä-tettynä, sikäli kuin rikOikseen voidaan sovelluttaa sota-
3714: väen r~koslakia; sekä
3715:     8) asia, joka koskee sopimatonta esii'lltymistä sotatuomio-
3716: istuimen ed·essä.
3717: 
3718:                               24 §.
3719:     Jos joku niiden olosuhteiden lakattua, joiden vuoksi hän
3720: on ollut sotaväen rikoslain alainen, ilmiannetaan tai häntä
3721: syytetään rikoksesta, jonka hän on tehnyrt sanotun lain alai-
3722: sena ollessaan, on .a,si,a kuitenkin otettava käsiteltäväksi ja
3723: ratkai·stavaksi sotatuomioistuimessa, jos asia 23 §:ssä sää-
3724: dettyjen 1Jerush:.iden mukaan kuuluu sellaiseen tuomioistui-
3725: meen.
3726:     Sama olkoon laki vahingonkorvauksesta, oikeudenkäynti-
3727: kuluista ynnä muusta, mikä pääasiasta johtuu, silloin kun
3728: näitä kysymyksiä ratkaistaan pääasian yhteydes~;ä.
3729: 
3730:                             25 §.
3731:     Mikäli tässä laissa e1 toisin määrä.tä, on sotaoikeuden
3732: tutki,ttava ja tuomittava niissä asioissa, jotka. 23 ja 24 §:n
3733: säännösten mukaan kuu'luva·t sotatuomioistuimen käJsiteltä-
3734: Vlln.
3735: 
3736:      Asian käsittelee rykmentin- tai merisotaoikeus siinä jou-
3737: kossa tai laivastona.semapaikassa, johon syytetty kuuluu tai
3738: .iota asia lähinnä koskee. Jos •syytetty kuuluu s·ellaiseen so-
3739: ta väenosa.stoon, johon on a,setettu erikoissoiaoikoen:s tai joka
3740:   16                        NXJ 3
3741: 
3742: annetun määräyksen mukaan on määrätyn rykmentin- tai
3743: merisota,oikeuden alainen, taikka jos asia muuten koskee sel-
3744: l,aista osa.stoa, ·on se tämän sotaoikeuden käsiteltävä.
3745:      Jos joku, joka ei kuulu sotaväkeen, joutuu .syytteeseen,
3746: eikä edellä olevien säännösten perusteella mikään määrätty
3747: sot.aoikeus ole pätevä asiaa käsiiibelemään, siltoin on, mikäli
3748: ei 28 §:stä muuta seuraa, asia käsiteltävä siinä sotaoikeu-
3749: dessa, johon kuuluvat sitä sotaväenosastoa koskevat asiat,
3750: missä syytetty on tahi tavwtaa.n.
3751: 
3752:                                26 §.
3753:       Syyte merisotaretkellä tehdystä ri'koksesta on, mikäli
3754: a.si'a ei ol·e erikoi·ssotaoikeuden käsiteltävä, nostettava sen
3755: laivastonasemapaikan sotaoikeudessa, johon laiva, millä ri-
3756: kollinen on ollut, kuuhm tahi ensiksi saapuu.
3757: 
3758:                              27 §.
3759:     Kun kanne erikseen koskee vahingonkorvausta, oikeu-
3760: denkäyntikuluja ynnä muuta, mikä pääasiasta johtuu. on
3761: asia pantava vireille siinä sotaoi'keudessa, joka on pääasiassa
3762: tuominnut.
3763:     Asia sopima,ttomasta esiintymisestä sotatuomioi'3tuimen
3764: edessä käsitellään siinä oikeudessa, jossa rikkomus on tapah-
3765: tunut.
3766:                               28 §.
3767:     Jos rikoksesta, josta syyte on ajettava sotaoikeudessa, syy-
3768: tettä ei ole nostettu sinä aikana, jona syytetty oli sota väen
3769: rikoslain a1ainen, on asia käsiteltävä sen sotaväenosaston so-
3770: taoikeudessa, johon syytetty rikoksen tehdessään kuului.
3771: 
3772:                              29 §.
3773:     Ellei mikään sotaoikeus olisi •tässä luvussa olevien sään-
3774: nösten mukaan pät.evä ottamaan asiaa käsiteltäväkseen, niin
3775:                            N:o 3                           17
3776: 
3777: sotaylioikeus, ilmoituksen siitä saMuaan, määvätköön, missä
3778: sotaoikeudessa a;sia on käsiteltävä.
3779: 
3780:                             30 §.
3781:     Sotaylioikeuden tulee ensimmäisenä tuomioistuimena
3782: tuomita seuraavissa asioissa, kun ne 23 §:n mukaan kuuluvat
3783: sataoikeuteen, nimittäin:
3784:     1) valtiopetosta, maanpetosta Ja sotapetosta koskevissa
3785: asioissa;
3786:    2) asioissa, jotka koskevat upseerien kuin myös sotaväen
3787: paheluksessa olevien sivlllivirkamiesten tekemiä rikoksia
3788: sekä sotaylioikeuden puheenjohtajan, jäsenten ja virkamies-
3789: ten virkarikoksia;
3790:    3) jos valtakun.nan armeijan tai laivaston päällikköä,
3791: kenraalia tai amiraalia, taikka itsenäisen joukon päällikköä
3792: hänen käskynalaisensa puheella tai teolla loukkaa tai ah-
3793: d~srtaa;
3794: 
3795:     4) sotaoikeuden puheenjohtajan tai jäsenm tuomarin-
3796: viran toimitt.amis·essa taprahtunutta virkavirhettä tai laimin-
3797: lyöntiä koskevissa asioissa;
3798:    5) jos joku sotaväen rikoslain alainen pa,hoinpitelee tai
3799: loukkaa sota,tuomioistuimen jäsentä tämän ollessa virkatoi-
3800: messa tahi virkatoimen vuoksi; sekä
3801:     6) asioissa, jotka muuten ovat Sf'n laatuisia että yleisen
3802: lain tahi erityis·en asetuksen mukaan hovioikeus senluontoi-
3803: sissa asioissa tuomits·ee ensimmäirsenä tnomioistuimena.
3804:     Sotaylioikeus ra:tkaisee myöskin:
3805:     1) valitukset ja kantf'lut sotaoikeuden päätöksistä;
3806:    2) sotaoikeuden päättämät ja sotaylioikeuden tutkitta-
3807: vaksi alistamat asiat; sekä
3808: 
3809:                                                             2
3810:   18                         N:·o 3
3811: 
3812:     3) tuomioka.pitulin päättälJlM asiat, jotka ensin on käsi-
3813: telty sotaoikeudess·a ia ovat tuomiokapitulista alistettuina
3814: iai valituksen kautta joutuneet ylioikeu<len tarkastettavaksi.
3815:     Sotaylioikeuden on myöskin valvottava j,a. pidettävä
3816: huolta siitcä, että oikeutta sen :alaisissa ,sota.oikeuksis~a käy-
3817: tetään lain ja lain oikean tarkoituksen mukaisest.i.
3818:     Asiassa, jossa sotaylioikeuden on tuomittava ensimmäi-
3819: s·enä tuomioistuimena, toimittakoon sotaylioikeus myöskin
3820: tutkimuksen, milloin se sopivas·ti käy päinsä, mutta lykät-
3821: köön muussa tapauksessa. asian tutkimisen siihen tuomioistui-
3822: meen, jonka se kat,s•oo sopiva,ksi siihen.
3823: 
3824:                               31 §.
3825:      Jos joku nn rikoksen ohessa, jonka käsit.telemi:nen kuuluu
3826: sotaoikeudelle, tehnyt toisen, joka on sotaylioikeuden välittö-
3827: mästi tuomittava, tutkikoon sotaoikeus sen käsiteltävää ri-
3828: kosia ja antakoon lausunnon, onko syytetty rikokseen syy-
3829: pää vai ei sekä minkä rangaistuksen hän siitä on ansainnut;
3830: ja lähetettäköön tutkimuskirjat ynnä päätös sotaylioikeu-
3831: <lelle, jonka tul.ee tuomita rangaistus ktaikista rikoksista lain
3832: sää:tämien perusteiden mukaan.
3833: 
3834:                               32 §.
3835:     Jos kaksi tahi useamm3Jt ovat osallisia rikok,seen, josta
3836: syyte on tehtävä soiatuomioistuimess,a, ja. jos joku heistä
3837: on välittömästi sotaylioikeuden tuomiovallan alainen, tuo-
3838: mitkoon 3JSi,a.ssa kokonaisuudessaan sota.ylioikeus. Jos .syy-
3839: tetyt ova;t eri sotaoikeuksien alaisia, tutkikoon j'a tuomitkoon
3840: se sotaoikeus, jonka alainen päärikollinen on. Jos he ovat
3841: yhtä osallisia, käsitellään asia siinä sotaoikeudessa, missä se
3842: parhaiten sopii; ja antakoon siitä määräyl~:sen, kun ne jou-
3843: kot, joih~n syytetyt kuuluvat, ovart samalla parkkakunnalla,
3844:                               N:o 3                           19
3845: 
3846:  arvossa ylin ja samanarvoisista vuassa vanhin päällikkö,
3847:  nmt,ta muussa tapauksessa .sota.ylioikeus. J ns sotaoikeuden
3848:  toimittamassa tutkimuksessa .käypi selville että a·siassa on
3849:  useampia päärikollisia 'tai yhtä osallisia, jatkakoon tutki-
3850:  musta. ja. tuomitkoon se sotaoikeus, j·oka on allmnut asiaa
3851:  käsitellä.
3852: 
3853:                                 33 §.
3854:       Jos joJm, joka ei ole sotaväen rvkoslain alainen, ilmianne-
3855:   taan osallisuudesta. rikokseen, josta. syyt.e ,a,j.etaan sotatuo-
3856:   mioistuimessa, on sotatuomioistuimen toimitettava tutkimus
3857:   osalliseenkin nähden mutta. lähetettävä ,sitten kappal,e asiaa
3858:   koskevasta. IJöyt.äkirjasta sille tuomioistuimelle, jonka asi~ma
3859:   hänen tuomitsemisensa on.
3860:       Sama olkoon laki, jos sotatuomioistuimessa syytett.y on
3861:   siellä vaatinut rangaistusta väärästä i·lmiannosta. henkilölle,
3862:            ' sotaväen rikoslain al·ainen.
3863:   joka ei ole
3864:       Jos rikosasiassa, joka p~ädkoms•een nähden on yleinen
3865:   tuomiois,tuimen tuomittava, joku sotaväen rikoslain alainen
3866:   ilmiannetaan osallisuudesta sa.maan ri•kokseen, .swartakoon
3867:    osallinenkin, jos hänen päällikkönsä kartsoo sopivaksi, jä;ttää
3868:    yleisen tuomioistuimen tutkitta.va.ksi ja tuomit:tava.ksi, '"aik-
3869: , kakin rangaist-us on naäärättävä s•a,notun lain mulraan.
3870: 
3871:                                 34 §.
3872:       Sotatuomioistuin ei missään tapäuksessa sa!ll ·oitaa kä.si-
3873:   teltäväkseen asiaa, joka ei kuulu sen käsiteltäviin, vaiklmi
3874:   muistutusta tuomioistuimen pät.evyydestä tehtäisikään; ja on
3875:   ylempään oikehteen saatetuissa ia.i aiisietuissa asioissa
3876:   kysymys, kuuluuko asia oikeutta myöt10n sot.altuomio~stui­
3877:   meen, <tutkittav·a siitä riippumatta, onko asianosa.inen sitä
3878:   yaatinut.
3879:                              N:o 3
3880: 
3881:                            J LUKU.
3882:   Sotaoikettden ja sotnylioike·ude·n ?JiralUsesta syyt'täjästä.
3883:                              35 §.
3884:     Viralliseksi syyttäjäksi sota.oikeuteeen määrää 4 §:ssä
3885: mainittu päällikkö vuodeksi kerrallaaJJ. vähintään lnuinrm-
3886: tin arvoisen upseerin.
3887:     Jos päällikön mieles1tä jokin asia on erikoisen tärkeä tahi
3888: arkaluontoinen, sa.a, hän 'määrätä jonkun toisen sopivan up-
3889: seerin asi.aa syyttäjänä sotaoikeudessa aj·amam1.
3890: 
3891:                              36 §.
3892:     Sotaylioikeudessa on sotaviskaa:li vimllinen syyttäjä.
3893: Händ nimittää valtion päämies sota;yEoikeud.en esityksestä,
3894: ja on hänen oltava laino:ppin ut.
3895:    Hänen on myöskin oikeuskanslerin valvonnan alaisfma
3896: pidettävä silmällä sitä taiJaa, millä syyttäjäpuhevaltaa sota-
3897: oikeuksissa käytetään.
3898:    Kun kenttäylioikeus a~etetaan, määräi-köön sotavä<E'n yli-
3899: päällikkö siihen erityisen sotavis1lma1in.
3900: 
3901:                                 37 §.
3902:      Sotaoikeuden virallinen syyttäjä on velvollinen ajamaan
3903: syytettä asioissa, joiden kä,si>t.telemi:qen kuuhm sotaoikeu-
3904: d:elle, sekä i.Jarpeen vaa.tiessa toimittamaan asiassa alustavan
3905: tutkimuksen. N ouda:t.ta.koon hän myöskin mi·tä s;yyttäjästä
3906: on yle-ensä säädetty sekä sotav~skaali soveltuvin kohdin
3907: hovioikeuden lmnneviskaalista annettuja säännöksiä.
3908: 
3909: 
3910:       Rikohsir.n ilmiantamisesta ja suytteeseen pane-
3911:                             m?~~esta.
3912: 
3913:                             38 §.
3914:     Jos viraUinen syyttäjä tahi asianomis.taja, ,tahtoo syyt-
3915: M·ä sotaväen rikoslain alaista henkilöä rikoksesta, jok>a, ·kuu-
3916:                               N:o 3                           21
3917: 
3918:  luu sotaoikeuden käsit-eltäviin, tehköön siitä kirjallisen il-
3919:  moituksen 4 §:ssä mainitulle päällikölle sekä 1kertokoon
3920:  a.sian ja. mainitkoon siihen saatavissa olevai todisteet. Jos
3921:  rikos on sella.inen, että asia on sotaylioikeuden suoras·taan
3922:  ratkaistava, sa•a kirjallisen ilmiannon tdrdä mai·nitulle OI-
3923:  keudelle tahi päällikölle.
3924: 
3925:                                 39 §.
3926:       Kun päällikölle on 38 §:ssä sanotulLa tavalla tehty ilmi-
3927:   auto rikoksesta, on hänen viipymättä jätdtävä asia asian-
3928:   omaiseen 1.uomioistuimeen.
3929:       Kun vangittua. tahi muuten pidäteHyä henkilöä koske-
3930:   va tutkimus on sotaoikeudessa toimitetiava, on oikeud,en pu-
3931:   heenjohtajan määrättävä istunto pidcltiiväksi viimeistääukin
3932:   kahdehan päivän kuluessa siitä päivästä lu1ien, jona ilmi-
3933:   anto häneHe saapui.
3934:       Elleivät erityiset asia.nhaarat toisin vaadi, on oikeuden
3935: , pidettävä istuntonsa sillä· pai kka1runnalla:, missä se sotaväen-
3936:                                 1
3937: 
3938: 
3939: 
3940:   osas.to on, johon sotaoikeus on a1setettu.
3941: 
3942:                              40 §.
3943:     Jos hengenrikoksesta tahi muusta törk·eästä rikoks·esta
3944:  ilmiannettu on paennut ennenkuin hänet on oikeuteen tuotu,
3945:  pyytäköön päällikkö asianomaisen maaherran virka-apua
3946:  hänen Bltsimisekseen; ja toimitta.lwon tuomiois·tuin lmiten-
3947:  kin heti tutkimuksen rikoksesta sikäli kuin se :käy päinsä,
3948:  mutta jäit.ä'köön asian päättämisen kunnes ilmiannettu saa-
3949:  puu vastaamaan tahi :tuodaan oikeuteen.
3950: 
3951:                             41 §.
3952:     Jos jota.kuta on kurinpitotietä ra.ngaistu rikoksesta, ä;l.
3953:  köön se estäkö rikoksen panemista s·yytteeseen tuomioistni-
3954:  messa, milloin rikoksen laatu sitä vaatii.
3955:   22                          N:o 3
3956: 
3957:                             6 LUKU.
3958:                         Vangitsemisesta.
3959: 
3960:                              42 §.
3961:     Jos sotaväk~en kuuluvaa henkilöä syyllä epäillään ri-
3962: koksesta, josta yleisen lain mukaan on vangi:ttuna pidettävä,
3963: vangitta.koon hänet; ja on silloin sen lisäksi mitä yleisessä
3964: laissa säädetään va.ngitsemisesta sekä järjestys,säännössä on
3965: sa.not.tu esimiehen oikeudesta määrätä käskynalaisensa ares-
3966: tiin, noud,atettava mitä tässä 'alempana säädetään.
3967: 
3968:                                43 §.
3969:      Kun ta.vat,aan sotaväkeen kuuluva henkilö, joka on ka-
3970: rannut bhi jota voidaan sot<U,väen rikoslain mukaa.n ran-
3971: gaista karkurina sen vuoksi, ettei hän ole määräaikana saa-
3972: punut palveluks.een, on hänet vangittava..
3973:      Jos on perusteltua aihetta otaksua., että sotila,s, joka on
3974: ta vat;tu rikoks<en teosta tai jota todenniiiköisillä s;yillä epäil-'
3975: lään rikoksesta, uusii rrkoksensa tahi täyttää rikoksen, jo:ta
3976: hän on yrittänyt ta,i jonka hän on uhannut tehdä, taikka jos
3977: muuten katsotaan y}eisen järJestyksen tahi järjestyben so-
3978: taväes,sä taikka. sotaväen arvon ylläpi,tämi.sen Vlaativa·n, ettei
3979: rikoksenteosta tavattu tahi epäluulonalainen oic tutkimuk-
3980: sen aikana vapaana, saatakoen hänet pidäitää tahi pitää tar-
3981: koituksenmukaisen valvonnan alais.ena; ja olkoon siMoin
3982: myöskin hänen päällystöllänsä oikeus siitä määrätä.
3983:      ,T os rikos on pantava..syytteeseen tuomioistuimess~a, on
3984: vangittu 39 § :ssä määrätyn ajan ·kuluessa v'edettävä oikeu-
3985: •teen; ja harkit.koon oikeus, •onko hänet edeHeenkin pide·Hä-
3986: vä va.ngittuna, sekä ilmoittakoon, jos on katsonut, että hä-
3987:  net on pääs·tetiävä vapaaksi, siitä asi·anomaiselle päällikölle.
3988:  Jos katsotaan että rikkomus voiclam1 rangaista. kurinpito-
3989:                             N:o 3                          23
3990: 
3991: tietä, on vangittu toimit.ettava viipymättä ja, ·ellei laillista
3992: es.t.että sa.tu, viimeistäänkin kolmen vuorokauden ·kuluessa
3993: vangits·emisesta lukien rangaistusta kärsimä,än.
3994: 
3995:                            44 §.
3996:    Jos sotaväkeen kuuluva henkilö vangi•taau muun virano-
3997: mais·en kuin hänen päällikkönsä määräyksestä, on sen viran-
3998: omaisen viipymättä ilmoitettava siitä vangitun päällystölle.
3999:    Sotilaan, joka oleskelee ka.sarmissa tahi alueella, mikä
4000: on päällys·tön valvonnan al·aisena, saa vangita ainoastaa.n
4001: päällystön myötävaikutuks·ella.
4002: 
4003:                             45 §.
4004:     Rikokses•ta vangittu upseeri tahi sortaväessä palveleva
4005: siviilivirkamies on sotatuomioistuimen toimittaman ·tutki-
4006: muksen aikana säilytettävä pääva·hdissa taikka, missä sel-
4007: laista ei ole, joukko-osastonsa 'luona eri huoneessa vartioi-
4008: tuna.
4009:     Alipäällystöön tahi miehistöön kuuluvaa henkilöä säily-
4010: tetään satilasvankilas.sa, missä seUainen on, mutta muu-
4011: ten yleisessä vankilassa.
4012: 
4013: 
4014:                           7 LUKU.
4015:    Oikeudenkäynnistä sotaoikeudessa sekä sotaoikeuden
4016:           päätöksestä tehtävästä valituksesta.
4017: 
4018:                               46 §.
4019:     Sata.oikeus kokoontukoon puheenjohtajan kutsus•ta mm
4020: usein kuin sille jät·etyt jutut. ja asiat v•a•ativat.
4021:     Jos puheenjohtaja tai sotilasjäsen ·ei määräityllä ajalla
4022: saavu sotaoikeuteen, tuomitta.koon hänet järjestysrangais-
4023: tuks•een, ellei hän voi näyttää laillista egj;·että.
4024:   24                        N:o 3
4025: 
4026:     Jos sotatuomari ilman estettä jää saapumartta, sakotet-
4027: takoon vahintään kaksikymmentä ja enintään kaksisataa
4028: markkaa.
4029:                              47 §.
4030:     Asianosaiset ja todistajat, joiden on sotaoikeuteen tul-
4031: tava, kutsut.aan sohtuomarin toimesta; ja pyytäköön hän
4032: kutsumuksen toimittamista varten virka-apua asianomai-
4033: selta päälliköltä, kun kutsumus koskee vakinaisessa palve-
4034: luksessa olevaa sotilasta, mutta muussa tapauksessa maaher-
4035: ralta, maistraa.tilta tai kruununpalvelijalta.
4036: 
4037:                            48 §.
4038:    Jos asianosainen tahi todistaja ilman estettä jää sotaoi-
4039: keuteen saapumaUa, salwtettakoon vähintään kymmenen ja
4040: enintään kaksisataa markkaa ja noudet.ta.koon oikeuteen.
4041:    Jos asianosainen tai todistaja on sotaoikeutE>en noudet-
4042: tava, on sotatuomarin pidettävä siittä huolta ja nouda.ttakoon
4043: hän virka-avun pyytämiseen nähden mrtä 47 §:ssä on kut-
4044: sumuksesta. oikeut,een säädet:ty.
4045: 
4046:                              49 §,
4047:      Sotaoikeuteen kuuluvassa jutussa on syytetyllä oikeus
4048: ottaa puolustaja, ja hänen päällikönsä on pidett11Vä huolta
4049: siitä, ettei syytetyn palvelus sotaväessä sitä ·estä. Ellei syy-
4050: tetty ole puolustajaa ottanut, tulee oikeuden määrätä sellai-
4051: nen, milloin s·e katsoo asian laadun sitä vaativan.
4052:     Puolustajana käytettäköön henkilöä, joka yleisen lain mu-
4053: kaan saa olla toisen valtuusmiehenä.
4054:     Kun jotakuta syyt•etään sotaoikeudessa, tulee, milloin se
4055: pidetään tarpeellisena, asiamiehen siitä joukko-osastosta, jo-
4056: hon hän kuuluu, olla saapuvilla valvomassa syytetyn oikeutta
4057: S·ekä antamassa tarpeellisia tietoja.
4058:                              N:o 3                          25
4059: 
4060:                              50 §.
4061:     Sotaoikeuden tutkimus tapahiukoon julkisesti, paitsi
4062: milloin yleinen laki myöntää ])oikkeuks·en rikosa:sioissa toi-
4063: mite·Ua van tutkimuksen julkisuudesta taikka milloin so-
4064: dassa tahi a.ikana, jolloin valtakunnan sotaväki tahi st>n o.sa
4065: on muussa tarkoituksessa kuin harjoitus-ta varten määrätty
4066: as€tettav•aksi tahi on asetettu sotak•annalle, julkisuuden kat-
4067: sotaan hai'itaavan sota-toimien menestymistä tai sotaväen
4068: turvallisuutta.
4069:                               51 §.
4070:     Asianosaisia ja t.odistajia kuulustelee sotaoikeudessa sota-
4071: tuomari laillisessa järjestyksessä sekä niiden päätösten ja
4072: määräysten muka.an, joiden antamiseen oikeus ehkä katsoo
4073: syytä olevan; kuitenkin olkoot asianosais·et oikeutetut sota-
4074: tuomarin kautta aseitamaan todistajille kysymyksiä, jotka
4075: asiaan oikeittain kuuluvat. Sotatuomarin on myöskin pidet-
4076: tävä sotaoikeuden pöytähirjaa sekä ens1 sijassa vastattava
4077: siitä, että oikeus muutenkin noudattaa laillista oikeudenkäyn-
4078: timenettelyä; ja on tässä kdhden, mikäli ei tämä laki toisin
4079: määrää, noudate-ttav·a yleisen lain ja asetusten säännöksiä
4080: rikosasiain käsitteleruisestä yltisCBsä tuomioistuimessa.
4081: 
4082:                              52 §.
4083:     Upseerinarvoisen esimiehen virkaraportilla siitä, mit.ä
4084: hän on havainnut käskynalaisensa virassa tekemästä rikok-
4085: sesta, olkoon, paitsi milloin on ·kysymys esimieheen itseensä
4086: kohdistunE>..esta loukkauksest.a, todistusvoima, ellei ole esiin-
4087: tynyt syitä tai seiH:oja, jotk•a vähentävät raportin todistus-
4088: voimaa.
4089:                           53 §.
4090:    Vartiomies taikka 1kulku-, suojdus-, sotilas- tai saatto-
4091: vartioon ta hi muuhun vartiostoon kuuluva lwnkilö, joka
4092:             1
4093:   26                         N:o 3
4094: 
4095: muuten on est>e.etön, saakoon va1allis-esti todistaa. siitä mitä
4096: hä·n.elle on maini:tunlaatuisessa virantoimituksessa tapaMu-
4097: nut, jos ·ei siitä ole muita. todistajia.
4098: 
4099:                               54 §.
4100:      Käsitellessään sotaoikeudeUe 1kuuluvaa asiaa on tuomiois-
4101: tuimen, Wi•pa.asti harkittuaan kaikki esilletulleet asianhaara:t,
4102: -yak,aumuksensa mukaan päätettävä, mitä asiassa on todeksi
4103: l"a:tsotta va.
4104:                              55 §.
4105:     Sotaoikeus on tuomionvoipa ainoastaan kun kaikki sen
4106: jäsenet ova.t oik·eudessa läsnä.
4107:     Kun päätös on tehtävä, rtu'lee sotatuomarin lyhyesti esit-
4108: tää mitä asiassa on ta~paohtunut s·ekä ilmoittaa ne lainkohdat
4109: ja asetukset, jo·tka kuhunkin tapaukseen s•oveltuvat. Lau-
4110: sukoon hän myöskin mielipi:teensä ensin. Jos erimi·elisyyttä
4111: ilmaantuu, tap.ah:tukoon äänestys muutoin sekä äänten laske-
4112: minen yleisen lain mukaan.
4113: 
4114:                               56 §.
4115:     Sota,oikeuden tekemät oikeud.enkäyntiä koskevat väli-
4116: päätökset ja päätökset on, sittenkuin ne on asianmukaisesti
4117: merkitty pohjapöytäkirjaan, hert:i asianasaisille julistettava,
4118: Päätös pääa,siassa samoinkuin puhdistusvalalle velvoittava
4119: päätös pitää olla ennen julistamista. kirjoitettu ja. tarkistettu;
4120: ja kun muutosta päätökseen saa hakea valittamalla, on täy-
4121: dellinen vali·tusosoitus aina annettava. Jos joku haluaa kan-
4122: nella jostakin muusta sotaoikeuden toimenpiteestä ja pyytää
4123: oikeudelta tai sotatuomariita tietoa, mitä siihen nähden on
4124: noudatettava, annettakoon siitäkin tieto.
4125:     Asianosaiselle annettava sotaoikeud,en päätös on pu-
4126: heenjohtajan ja sotatuomarin aUekirjoitettava.
4127:                              N:o 3                           27
4128: 
4129:                                57 §.
4130:      Sotaoikeuden tutkimus ja t.uomio on alistetta.va sOitayli-
4131: oikeud·en tarkast.ettav.aksi, jos jotaknt•a on ,syytetty rikok-
4132: sesta, josta saruttaa tulla kuolemanrangaistus ta,hi kuritus-
4133: huone>tta elinkaudeksi, taikka jos joku on tuomittu ran~ais,
4134: tukseen rikoksesta, josta saattaa 1:uHa kuritus:hnonetta kor-
4135: keintaan .kuusi vuotta tahi enemmän, taikka osaUisuudesta
4136: johonkin .sellaiseen rikokseen. Näissä asioissa tulee sota-
4137: tuomarin mainitussa tarkoituksessa lähetiää tutkimus·kirjrut
4138: ja päätös, puhtaaksi kirjoitettuina. sekä oikeuden puheen-
4139: johtajan ja jä.seJllten allekirjoittamina, ynnä a~siaan kuuluvat
4140: asia.kirjat sotaylioikeuteen viidessätoista päivässä, jos sota-
4141: oikeus sij·aitsee samassa maupungissa kuin sotaylioikeus,
4142: mutta jos sotaoikeus sijaitsee muussa kaupungissa tahi
4143: maalla, kolmes,sakymmenessä päivässä siitä päivästä 1ukiel},
4144: jona päätös anettiin, kaikki sotaväen rikoslain 158 § :ssä
4145: säädetyn rangaistuks·en uhalla. Sen ohessa on pöytäkirjaan
4146: merkittävä, pidetä;änkö jotakuta asiassa syytettyä vangit-
4147: tuna.
4148:      Kuinka tutkimuskirjHin ja pääJtöksen läh~ttämises•sä so-
4149: ta.ylioikeudeUe on meneteHävä, kun sota-aikana joukko-
4150:  osast.o on maan ulkopuolella tai laiva. meriretkellä, siitä sää-
4151: detään 62 §:ssä.
4152:                                58 §.
4153:      Mitä 57 §:ssä on säädetty tutkimuskirjoista siinä mai-
4154: nituissa asioissa, on myöskin noudatett.ava tutkimus·kirjoi-
4155: hin näihden niissä sOft.aylioikeuden suorastaan mtka.istavissa
4156: asioissa, joissa aliork€us on toimittanut tutkimuksen, ja lu-
4157: ei:takoon ,aika. asimkirjain ltthettämiselle siitä päiväst,ä, j.ona
4158: alioikeus lop€t1:i tutkimuksen. Jos sotatuomari ei määrätyllä
4159: ajalla lähetä asiakirjoja, olkoon lal{i kuten Hotavä!en rikos-
4160: lain 158 §:ssä sanotaan.
4161:   28                         N:o 3
4162: 
4163:                                59 §.
4164:     Joka ei 'tyydy sotaoikceuden päätökseen paaasiassa, il-
4165: moittakoon tyytymättömyytensä oikeudeHe, sen puheenjoh-
4166: tajalle t,a,hi •sotatuomarille ennfln kahdeksannen päivän lop-
4167: pua, pääJWksen julistami,späivä siihen 'luettuna. Saman ajan
4168: kuluessa ~tulee senkin, jok•a ei tahdo ajaa valitustansa pe-
4169: rille, oik~euden 'tai sen pnlwenjohit•ajan >tahi sotatuomarin
4170: luona }Jeruuttaa tyytymättömyyd-enilmoituksensa.
4171:     Vangittu henkilö saa tehdä 'tyytymättömyydenilmoiiuk-
4172: sen tahi sen peruut,taa myöskin sottila.sva.nkil<an päällikön
4173: tai vankilanjohtajan luona, ja olkoon vangitnlla, jonka tulo
4174: vankilaan ilman hänen syytään ·on viivälstynyt, vielä pe-
4175: rilletulonsa jälkeisenä päivänä siihen til>aisuus. Jos sellainen
4176: ilmoitus tahi peruutus on tehty sotilasvankilan päällikölle
4177: tathi vankilanjohtajalle, olkoon tämä velvollinen heti ilmoi-
4178: tusajan loputtua. antamaan siitä tiedon .sotaoilwuden puheen-
4179: johtajalle.
4180:      Ellei tyYJtymättömyyMä ilmoiteta niinkuin tässä py:kä-
4181: lässä on sanottu tahi jos tyytymättömyydenilmoitus peruu-
4182: tetaan, pysyköön päätös lujana.
4183: 
4184: 
4185:                               60 §.
4186:      Jos a.sianosa.in·en on 59 §:ssä sanotulla tavall-a ilmoitta-
4187: nut tyytymäittömyyttä sotaoikeuden päätökseen, antakoon
4188: muutoksenhakemuksensa todistusta vas.taan 4 § :ssä maini-
4189: tn'lle }Jäällikölle ennen kello kahtatoista. viidentenätoista
4190: päivänä, jos sotaoik,eus sijaitsee samassa kaupungissa
4191: kuin sotaylioikeus, mutta muussa kaupungissa tahi
4192: maa:lla sijaitseva·sta. sotaoikeudesta ennoe.n samaa aikaa
4193: kolmantenakymmeneu1enä päivänä .siitä kuin päätös julis-
4194: tettiin, sitä päivää kuitenkaan lukematta. Jos Yalituskirjain
4195: antamispäivä sa~ttuu sunnuntai- tai juhlapäiväksi, annet4Ja-
4196:                              N:o 3                           29
4197: 
4198: lwon ne ennen tässä mainittua lt<elloulyiimiiii seuraavana ar-
4199: kipäivänä. Ty;;ntJ·mättömän on myöskin samalla annottava
4200: se päätös, johon muuto·sta haetaan, varustettuna todistuk-
4201: sella tyytymättömyyden ilmoittamisesta, sekä sotaoikeuden
4202: asiasta tekemä pöytäkirja. Päällikön on viipymättä sotayli-
4203: oikeuddle lähet~ttävä muutoks·enhakemns siihen kuuluvino
4204: asiakirjoiueen, varustettuna merkinnällä ajasta, jolloin ha-
4205: kemus on päällikölle jätetty.
4206:      Joka ei sanotun ajan kulnessa aja va:litustaan perille,
4207: olkoon menet.tänyt puhcvaNansa. päätöstä vastaHn. Jos hän
4208: Ninomaist,en ja voittamattomien esteiden taki,a ei voi muu-
4209: t.oksenhakemus'tansa tahi siihen kuuluvia asiakirjoja mää-
4210: räajassa jMtää asianomaiselle päällikölle, olkoon hänen sal-
4211:  littu saman ajan kuluessa päällikölle todistusta vastaan an-
4212:  nettavassa. varauskirja:ssa, jonka mukana, tulee olla. Juotet-
4213:  tavien miesten •kirjallinen todis·tns esteestä ja. joka päällikön
4214:  tulee, varustettuna rnerkinnällä jäJttämisajasta, viipymättä
4215:  lähettää sotaylioikeudelle, tältä anoa valitusvaltansa säilyt-
4216:  tämistä, jolloin kuitenkin sotaylioihmden harkinnast:a on,
4217:  onko anomukseen suostuttava vaiko ei.
4218: 
4219:                               61 §.
4220:     Jos se, joka tahtoo va:l:i.tta,a sotaylioikeuteen, on valllgit-
4221: tuna, saakoon hän ennen valitusajan umpeen knlumista
4222: jättää vaiituksen::>a sille päällikölle, jonka valvonnan alai-
4223: nen vankila on, tahi läänin maHhcrrolle, jos häntä säilytetään
4224: yleisessä vankilassa; ja. on näiden velvollisuutena lähett-ää
4225: valitm;,kirjat viiv;yttelPmättä s·otaylioikeut-eoo. Sen, joka va.n-
4226: kilaa valvoo, on myöskin pidettävä huoli siitä, että vangittu
4227: avukseen puolustajansa, jos hän on sellaista käyttänyt, tai
4228: muun soveliaan henkilön valituskirjan laatimista varten.
4229:    30                          N:o 3
4230: 
4231:                                G2 §.
4232:        Kun sotaa käydään maan ulkopuolellta. tahi laiva on me-
4233:   rirertkellä ja kenttäoikeus si,ellä kokoontuu, tulee sot81tuo..
4234:   marin, sotaväen rikoslain 158 §:ssä määrätyn s~eurauksen
4235:  uhalla., jättää sellaisen oikeuden päätöe;, joka on ali:stettav:=t
4236:   sotaylioikeuden 'tarkastettavaksi, ynnä a.siaan kuuluvat tui-
4237:   kimuskirja,t vi~clessätoista päivässä siitä lukien kuin päätös
4238:   julistflttiin joukko-.osaston 1tai laivan päällikölle, jonka, si,t-
4239:   1len tulee ensi ~tilassa lähet,tää asiakirjat asianomaiseUe so-
4240: . taylioikeudelle.
4241:        Joka t<a.htoo ha.kea muutosta kenttäoikeuden päätökseen,
4242:   ilmo~ttakoon tyytymättömyytensä niinkuin 59 §:ssä on sää-
4243:    d~etty ja antakoon 1 momentissa mainitun ajan kuluessa
4244:   valituksens,a päällikölle ~todistus~ta vastaan, jonka tämä an-
4245:   taa; ja tulee päällikön, jos vastapuoli o1eskelee paikkakun-
4246:    naHa, antaa tälle v'alituskirjoista jäljennös, ase1Jt,UJen samalla
4247:    lyhyen määräajan, jonka kuluessa selitys valituksen johdosta
4248:    on päällikölle 1annetta va, uhalla ettei s-en laiminlyöminen
4249:    estä asian pää;ttämistä. Sitrt~enkuin selitys on 'annettu tai
4250:    sitä varten asetettu aika on menetetty, tulee päällikön niin
4251:    pian kuin mahdolliS'ta lähettää sotaylioikeudelle asiakirjat
4252:    ynnä, viimeksimaini>tnssa tapaukses~sa, ilmoitus sfllittäjän
4253:    laiminlyönnistä.
4254: 
4255:                                 63 §.
4256:       Jos as1anosamen pyyt.ää sotaoik-euden pöytäkirjaa tai
4257:   päätöstä, tulee sotatuomarin antaa se hänelle kahdeksan
4258:   päivän, mutrt:H sot.a-aika:na neljän päivän kuluessa sen jäl-
4259:   keen. Jos asianosainen on vangittuna, järjestäköön sotatuo-
4260:   mari niin, ert:iä pyydetty pöytäkirja tai päätös tulee hä-
4261:   nelle sanotun a.ian kuluessa toimitetuksi.
4262:                             N:o 3                         31
4263: 
4264: 
4265:                           8 LUKU.
4266:    Oikeudenkäynnistä sot.a-ylioikeudess.a sekä valituksen
4267:               tekemisestä s.en päätöksestä.
4268:                               64 §.
4269:     Sotaylioikeus kokoontulwon puheenjohtajan kutsumuk-
4270: S€.&ta istuntoon niin us·ein kuin asiat va.a1tivat. Jos puheen-
4271: johtaja tahi jäsen määrätyllä ajalla jää saapumali!ta., on so-
4272: tavis·lm:alin pantav.a poisjäänyt sotaylioikeud.essa •syytt·ee-
4273: seen, ja tuomittakoon hänet vähintään kolmenkymmenen ja
4274: enintään kolmensadan markan sakkoon, ellei hän voi näyttää
4275: laillista ·estettä.
4276:                              65 §.
4277:     Sot<aylioik€udessa esitt•elee sotaylituomari suullisesti
4278: asiat, ja, lausukoon hän päätö&i:ä tehtäJessä ensiksi mielipi-
4279: teensä; mutta muuten noudatetta.koon asioiden käsittelyssä
4280: soveltuvin kohdin, mitä yleisessä laissa ja asetuksissa on
4281: asioiden käsittelystä hovioikeudessa säädetty, huomioonot-
4282: taen mitä tässä alempana sanota·an.
4283: 
4284:                            66 §.
4285:     Jos sotaylioikeus katsoo valituksen tai kantelun olevan
4286: sitä laatua, että jotakuta on ·ennen päätöksen tekemistä
4287: kuultava, vaadi>ttakoon hänen Helityksensä asianomaisen
4288: päällikön tai maaherran välityks·ellä.
4289:     Vastaaja kutsutaan sotaylioi'keuteen kirjallisella haas-
4290: te.eUa, miUoin asian laatu sitä v.wa~tii, mutta muuten sota-
4291: ylituomarin ·toimes,ta 47 §:ssä s·anot.ulla tavalla.
4292: 
4293:                            67 §.
4294:    Jos pappi on syytettynä .sotaylioikeudessa, on siitä il-
4295: moitettava asianomaiselle tuomiokapitulille iuomiokapi'i:ulin
4296:   32                       N:o a
4297: 
4298: asiamiehen määräämistä varten olemaan ·tutkimuksessa läs-
4299: nä valvomassa sy;y1etyn oikeutta ja antamassa. rt.arpeellisia
4300: tietoja.
4301: 
4302:                             68 §.
4303:     Mitä mun't•en on 7 luvussa sääde!My oikeudenkäynnistä
4304: sotaoikeudessa, nondatei.takoon soveltuviss.a kohdissa myös-
4305: kin sotaylioikeudessa; ja. olkoon sotaylituomariinkin näh-
4306: den voimassa mitä sotat.uomarista 51 § :ssä määrältään.
4307: 
4308:                              69 §.
4309:      Kaikissa niissä asioissa, jotka sotaylioik<eus ensimmäi-
4310: senä tuomioistuimena ratkaisee, julis{.etaan päätös pääasiassa
4311: avoimin ovin, milloin asianosaiset ovat tulleet saapuville;
4312: mutia muuten on sotaylioik·euden sellaisissa ja aina muissa
4313: asioissa lähetettävä päätöksensä asianomaiselle päällikölle
4314: t•ai maaherralle asianmukaisessa järjestyksessä asianosais-en
4315: tiedoksi annentavaksi tahi hänelle .toimitettavaksi; ja on to-
4316: distus sen ·tapahtumispäivästä heti lähetettävä sotaylioikeu-
4317: delle. Jos sotavi•skaali on käyttänyt puhevaltaa asiassa.,
4318: annettakoon hänelle kappale pää:töstä. •
4319:      Sotaylioikeuden asianosaiHelle annettava päätös on pu-
4320: heenjohtajan ja sotayli,tuomarin allekirjoitettava.
4321: 
4322:                              70 §.
4323:     Mitä tulee sotaylioil"euden päätöks<en alistamiseen ylim-
4324: män oikeusasteen t~arkastettavaksi sekä siihen, mitä on huo-
4325: mioonotettava haettaessa muutosia sotaylioikeuden päätök-
4326: seen, noudat.ettakoon mitä hovioikeuden päätöksestä on alis- ·
4327: tamiseen ja valitbamiseen nähden määrätty muuten paitsi
4328: että valitus sotaylioikeuden päätöksestä on korkeimpa•an oi-
4329: keuteen jätettävä viimeistään ennen kello kahtatoista kolman-
4330: tenakymmentenä päivänä siittä luki<en kuin pää!tös on julis-
4331:                             N:o 3                          33
4332: 
4333: tettu tai asianosaiselle tiedobi annettu, sitä päivää :tmiten-
4334: kaan lukematta.
4335:     Valittajan oikeudesta valituksen tekemiseen sotaylioi-
4336: keuden päätöksestä olkoon laki niinkuin 60 ja 61 § :ssä sano-
4337: taan, kuitenkin siten että valituskirjat, jotka jätetään pääl-
4338: likölle, josta 4 § :ssä puhutaan, tahi sille, jonka valvonnan
4339: alaisena vankila on, taikka läänin maaherralle, on näiden
4340: viivyttelemättä lähetettävä korkeimmalle oikeudelle.
4341:     Jos tyytymätön laiminlyö mitä ylempänä on määrätty,
4342: olkoon hän menettänyt puhevaltansa päätöstä vastaan.
4343: 
4344:                              71 §.
4345:     Sota-aikana on valitus sotaylioikeuden tahi kenttäylioi-
4346: keuden päätöksestä kahdeksan päivän kuluessa siitä lukien
4347: kuin päätös julistettiin tai valittajalle tiedoksi annettiin jä-
4348: tettävä joukko-osaston tahi laivastoaseman päällikölle todis-
4349: tusta vastaan, jonka tämä antaa; ja tulee päällikön, jos
4350: vastapuoli oleskelee paikkakunnalla, antaa tälle valituskir-
4351: joista jäljennös, asettaen samalla lyhyen määräajan, jonka
4352: kuluessa selitys valituksen johdosta on päällikölle annettava,
4353: uhalla ettei sen laiminlyöminen estä asian päättämistä. Sit-
4354: tenkuin selitys on annettu tai sitä varten asetettu aika on
4355: menetetty, tulee päällikön niin pian kuin mahdollista lähet-
4356: tää korkeimmalle oikeudelle 8Jsiakirjat ynnä, viimeksimaini-
4357: tussa tapauksessa, ilmoitus selittäjän laiminlyönnistä.
4358: 
4359:                             72 §.
4360:     Jos se, joka ylisotatuomioistuimen päätöksellä on tuo-
4361: mittu kuolemaan, tahtoo anoa armoa, on hänellä oikeus
4362: pyytää avustusta armonanomuskirjan laatimiseen siltä pääl-
4363: liköltä, jonka valvonnan alaisena se vankila on, jossa häntä
4364: säilytetään, taikka, jos hän on yleisessä vankilassa, sen joh-
4365:                                                             3
4366:   34                        N:o 3
4367: 
4368: tajalta; Ja on anomuskirja 70 ja 71 § :ssä valituksen teke-
4369: mistä varten määrätyn ajan kuluessa jätettävä mainitulle
4370: päälliköll~ taikka vankilan johtajalle, jonka sitten tulee vii-
4371: pymättä maaherran kautta korkeimmalle oikeudelle lähettää
4372: anomuskirja ynnä todistus ajasta, jolloin päätös on kuole-
4373: maan tuomitulle toimitettu. Jos hän ei jätä sellaista anomus-
4374: kirjaa määräajassa tahi jos hän ei tahdo hyväkseen käyttää
4375: armonanomusoikeutta, olkoon päällikkö tai vankilan johtaja
4376: velvollinen ilmoittamaan siitä maaherran välityksellä kor-
4377: keimmalle oikeudelle niin pian kuin anomuksen jättämisaika
4378: on kulunut umpeen.
4379:     Sota-aikana olkoon ylisotatuomioistuimella lupa tehdä
4380: valtion päämiehelle alistus tuomitun rangaistuksen lieven-
4381: tämisestä tai anteeksi antamisesta. Sellaiseen alistuben
4382: nähden olkoon voimassa mitä 70 § :ssä on muusta alistami-
4383: sesta säädetty.
4384: 
4385: 
4386:                           9 LUKU.
4387:                        Pikaoikeudesta.
4388:                               73 §.
4389:     Jos sodassa olevassa joukko-osastossa tai sotatoimia var-
4390: ten merellä olevassa laivassa tahi piiritetyssä linnoituksessa
4391: joku, jota on syytettävä sotatuomioistuimessa, on tehnyt
4392: rikoksen, josta saattaa tulla kuolemanrangaistus, ja jos rikol-
4393: linen on verekseltä tavattu rikosta tekemässä, saakon pai-
4394: kalla oleva ylin päällikkö, jos hånellä on vähintään esiup-
4395: seerin arvo, milloin rikollisen rankaisemisen lykkäämisestä
4396: on pelättävissä vaaraa sotakurille taikka sotaväen, laivan
4397: tai linnoituksen turvallisuudelle, asettaa erikoisen, pikaoi-
4398: keudeksi nimitetyn sotatuomioistuimen tutkimaan ja tuomit-
4399: semaan asian. Häntä lähinnä oleva päällikkö astukoon siihen
4400:                            N:o 3                        35
4401: 
4402: oikeuteen puheenjohtajaksi ja jäseniksi kutsuttakoon esi-
4403: upseeri, kaksi komppanianpäällikköä ja neljä nuorempaa,
4404: mahdollisuutta myöten eri arvoista upseeria sekä sotatuo-
4405: mari tahi hänen virkansa hoitaja. Jos ei kapteenin arvoisia
4406: tahi sitä korkeampia upseereita ole saatavana, olkoon lupa
4407: heidän sijaansa määrätä alemman arvoisia upseereita.
4408: 
4409:                             74 §.
4410:     Kun pikaoikeus on al'!etettu, kokoontukoon se heti koolla
4411: olevan osaston edessä siitä joukosta, johon .syytetty kuuluu.
4412: Sittenkuin määräyskirja on luettu julki, v·annokoot puheen-
4413: johtaja ja jäsenet tuomarinvalan vaikka he ennen olisivatkin
4414: sen tehneet.
4415: 
4416:                             75 §.
4417:     Pikaoikeuden tulee ilman laajaa menettelyä koettaa
4418: saada selville asiaan vaikuttavat seikat sekä, vapaasti har-
4419: kittuaan kaikki esilletulleet asianhaarat, tuomita syytetty
4420: sotaväen rikoslain mukaan.
4421:     Pöytäkirjaa siitä, mitä asiassa on tapahtunut, pitäköön
4422: sota tuomari.
4423: 
4424:                             76 §.
4425:     Syytetty saakoon puolustajakseen ottaa saapuvilla ole-
4426: van henkilön, joka yleisen lain mukaan saa kantaa ja vastata
4427: toisen puolesta oikeudessa. Ennenkuin tutkimus alotetaan,
4428: olkoon hänellä oikeus neuvotella hetkinen kahdenkesken puo-
4429: lustajansa kanssa.
4430: 
4431:                           77 §.
4432:     Pikaoikeus älköön hajaantuko ennenkuin se on tehnyt
4433: ja julistanut päätöksen.
4434:   36                        N:o 3
4435: 
4436:                             78 §.
4437:     Pikaoikeuden äänestys päätökseksi tapahtuu julkisesti
4438: koolla olevan joukon edessä, ollen oikeuden jäsenillä kuiten-
4439: kin oikeus sitä ennen, tutkimuksen päätyttyä, vetäytyä syr-
4440: jään keskenään neuvottelemaan. Ennen äänestystä tehköön
4441: sotatuomari lyhyesti ja selvästi selkoa siitä, mitä tutkimuk-
4442: sessa on selville käynyt, ja lausukoon sen jälkeen ensiksi
4443: hän ja sitten kukin tuomareista laillisessa järjestyksessä mie-
4444: lipiteensä, ja merkittäköön pöytäkirjaan, mitä kukin on lau-
4445: sunut, vaikkei erimielisyyttä ilmaantuisikaan.
4446:     Syytetyn tuomitsemiseen kuo}emanrangaistukseen vaadi-
4447: taan, että vähintään kuusi tuomareista on siitä yksimielisiä.
4448:     Kun äänestys on tapahtunut, kirjoittakoon sotatuomari
4449: heti päätöksen, jonka oikeuden puheenjohtaja ja jäsenet alle-
4450: kirjoittavat sekä puheenjohtaja sitten syytetyn läsnäollessa
4451: joukon edessä julistaa.
4452:      Sittenkuin pikaoikeus on hajaantunut, jättäköön oikeu-
4453: den puheenjohtaja heti paikalla olevalle ylimmälle päälli-
4454: kölle pöytäkirjan ja päätöksen, varustettuna merkinnällä
4455: sen julistamisen päivästä ja hetkestä.
4456: 
4457:                              79 §.
4458:     Pikaoikeuden päätöksen, jolla joku on tuomittu rangais-
4459: tukseen ja j.oka on jätetty paikalla olevalle ylimmälle päälli-
4460: kölle, panettakoon tämä heti täytäntöön. Jos päällikkö olo-
4461: suhteisiin nähden katsoo, ettei päätöstä, milloin se ,sisältää
4462: kuolemanrangaistuksen, ole pantava täytäntöön, taikka jos
4463: sellaista päätöstä ei ole kahdenkymmenenneljän tunnin ku-
4464: luessa päätöksen julistamisesta lukien pantu täytäntöön, lä-
4465: hettäköön hän heti asiaan kuuluvat kirjat asianomaiselle yli-
4466: sotatuomioistuimelle, joka asiassa menettelee niinkuin pika-
4467: oikeuden päätös olisi alistettu ylisotatuomioistuimen tarka~­
4468: tettavaksi.
4469:                            N:o 3                         37
4470: 
4471:                              80 §.
4472:     Pikaoikeuden pöytäkirja siihen kuuluvine asiakirjoineen.
4473: on päällikön, sota- tai meriretken päätyttyä, jätettävä säily-
4474: tettäväksi sotaylioikeuteen.
4475: 
4476:                           10 LUKU.
4477:                                                          •
4478:                     Erinäisiä säännöksiä.
4479:                              81 §.
4480:     Sotatuomioistuimen päätöksen, jolla joku on tuomittu
4481: rangaistukseen, toimittakoon, rsittenkuin se on saanut lain-
4482: voiman, 4 § :ssä mainittu päällikkö viipymättä täytäntöön-
4483: pantavaksi. Tämä koskekoon muunkin tuomioistuimen pää-
4484: töstä, jolla sotaväen rikoslain alainen henkilö on iJUomittu
4485: rangaistukseen.
4486:     Jos vapausrangaistukseen tuomittu sotilashenkilö on van-
4487: gittuna ja tyytyy päätökseen, toimitettakoon hänet heti
4488: omalla suostumuksellaan rangaistusta kärsimään, niinkuin
4489: yleisessä laissa on säädetty. Jos asianosaiset muussa asiassa
4490: ilmoittavat tyytyvänsä päätökseen, jota ei ole alistettu sota-
4491: ylioikeuteen, menköön päätös siinäkin tapauksessa kohta
4492: täytäntöön.
4493:     Jos arestirangaistukseen tuomittu henkilö ei ole sotaväen
4494: rikoslain alaisena enää silloin kun päätös joutuu täytäntöön-
4495: pantavaksi, pidettäköön häntä sen sijaan vankeudessa niin
4496: pitkä aika kuin sanotun lain 43 § :ssä säädettyjen perustei-
4497: den mukaan vastaa arestirangaistusta; ja hankittakoon sota-
4498: ylioikeudesta määräys v·ankeusrangaistuksen ajasta.
4499:     Sakkojen taikka tuomitun vahingonkorvauksen ulosot-
4500: toon älköön päällikkö ryhtykö.
4501:                          82 §.
4502:     Tämän lain mukaan tuomitut sakot menevät kruunulle
4503: ja muunnetaan varojen puutteessa vankeudeksi yleisen lain
4504: säätämällä tavalla.
4505:   38                       N:o 3
4506: 
4507:                        83 §.
4508:    Lähemmät määräykset tämän lain sovelluttamisesta an-
4509: taa valtioneuvosto.
4510:                            84 §.
4511:    Tämä laki, jolla kumotaan heinäkuun 16 päivänä 1886
4512: Suomen sotaväkeä varten annetun rikoslain 16-24 luvut
4513: sekä 25 luvun 214-218 §, astuu voimaan              kuun -
4514: päivänä 191-.
4515:     Sitä ennen on kuitenkin ryhdyttävä tässä laissa määrät-
4516: tyihin toimenpiteisiin tuomioistuinten puheenjohtajien ja jä-
4517: senten sekä heidän sijaistensa ja muiden virkamiesten mää-
4518: räämiseksi.
4519:                             85 §.
4520:     Asia, joka sotatuomioistuimista Ja oikeudenkäynnistä
4521: niissä annetun uuden lain voimaan astuessa on tuomioistui-
4522: messa vireillä, on uuden lain määräyksien estämättä edel-
4523: leenkin käsiteltävä ja ratkaistava samassa tuomioistuimessa,
4524: mikäli se sille vanhan lain mukaan kuuluu, ja muutenkin
4525: käsiteltävä vanhan lain mukaan; kuitenkin niin, että uutta
4526: lakia on noudatettava ajettaessa perille valitusta päätöksestä
4527: tai välipäätöksestä, joka on annettu sen päivän jälkeen, jona
4528: uusi laki astuu voimaan, sekä sellaista päätöstä alistettaessa
4529: kuin myöskin oikeudenkäntimenettelystä ylemmässä oikeus-
4530: asteessa, jos päätös tai välipäätös, josta valitus on ajettu
4531: perille, on annettu sanotun päivän jälkeen.
4532: 
4533:    Helsingissä, 2 päivänä huhtikuuta 1919.
4534: 
4535:                       Valtionhoitaja
4536:                      MANNERHEIM.
4537: 
4538:                                Sotaministeri: R. Walden.
4539: 
4540:          Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
4541:            1919 Vp. ~ V. .M. -        Esitys N:o 3.
4542: 
4543: 
4544: 
4545: 
4546:                 Sotilasasiainvaliokunnatl
4547:             m i e t i n t ö N:o 3 Hallituksen Eduskunnalle
4548:             antaman esityksen johdosta laiksi sotatuomio-
4549:             istuimista ja oikeudenkäynnistä niissä.
4550: 
4551:     Eduskunta on 9 päivänä huhtikuuta 1919 päivätyn
4552: pöytäJkirjanotteen mukaan lähettänyt So~ilasasiainvaliokun­
4553: nan va·lmis.teltava;ksi Hallitutksen esityksen N :o 3, joka sisäl-
4554: tää ehdotuksen larksi sotatuomioistuimista ja oikeudenkäyn-
4555: nistä niissä. Asiaa käsiteltäessä ensi lukemisessa on Valio-
4556: kunnassa pyynnöstä ollut saapuvilla Sotaministeriön mää-
4557: räämä asiantuntija.
4558: 
4559: 
4560:     Vuoden 1918 valtiopäivine annetussa esity,ksessä, jo'ka
4561: koski ehdotusta uudeksi rikosla~ksi Suomen sotaväkeä var-
4562: ten; huomautettiin jo välttämättömyydestä ·saada uudistus
4563: uloteltuksi myöskin sotilasrikosjuttuja !koskeviin oikeud'8ll-
4564: käyntisäännöksiin ja ilmoitettiin Hallituksen myöhemmin
4565: tulevan antamaan asiasta EduslmnnaUe esitysehdotuksensa,
4566: mikä nyt onkin tapahtunut.
4567:     Lakiehdotuksen tarkoituksena on astua niiden osittain
4568: vanhentuneiden säännösten tilalle, jotka sotilasrikosjuttujen
4569: oikeudenkäyntimenettelyä koskevina sisä:ltyvät 16 päivänä
4570: heinäkuuta 1886 annettuun Suomen sotaväen rikosla'kiin kä-
4571: sittäen sen 16-24 luvut sekä 25 luvusta pykälät 214-218.
4572: Esitys perus.tuu pääasiallisesti voimassa olervaan asiaa, kos-
4573: kevaan lainsäädäntöön, mutta useassa oleellis·essa kohdassa
4574: sisältää se kuitenkin huomattavia muutoksia uudenaikaisem-
4575: paan ja maan muuttunutta valtiollista asemaa vastaavaan
4576: suuntaan. Oikeusas·teita tulisi esityksen mukaan rauhanai-
4577:   2        1919 Vp. -     V. M. -    Esitys N:o 3.
4578: 
4579: kana edelleenkin olemaan kolme, nimittäin sotaoikeus, sota-
4580: ylioikeus ja korkein oikeus. Sodanaitka.na toimisli alioikeu-
4581: tena kenttäoikeus, jotavastoin sitä ylemmän oikeusasteen eli
4582: kenttäylioikeuden asettaminen riippuisi tarpeen vaatimuk-
4583: sista. Määrätyissä tapauksissa voitaisiin sodan aikana aset-
4584: taa erityinen pikaoikeusistuin. Jäsenten määräämisestä ensi
4585: asteeseen eli sotatuomioistuimeen on huomattava, että vas-
4586: toin voimassa olevaa lakia, joka vaatii kaikkien neljän soti-
4587: lasjäsenen kuulumista upseeristoon, ehdotetaan esityksessä,
4588: että paitsi puheenjohtajaa, jona toimisi esiupseeri tai kap-
4589: teeni, tulisi sotaoikeuteen kuulumaan toinen vähintään luut-
4590: nantin arvoinen upseeri ja ikaksi alipäällystöön kuuluvaa
4591: henkilöä tahi korpraali, kuitenkin niin, ettei jäsen saisi olla
4592: arvoltaan alempi kuin syytetty. Poikkeuksena voimassa ole-
4593: vasta laista olisi myös se, että sotilasjäsenet sotatuomioistui-
4594: miin määrättäisiin, ei enää erikseen jokaista oikeusjuttua
4595: varten, vaan aina kalenterivuodeksi kerrallaan. Sotayli-
4596: oikeuden kokoonpanoon nähden tulisi tehtäväksi se muutos,
4597: että siihen tulisi kuulumaan yhdeii sotaylituomarin ase-
4598: masta kaksi. Mitä jäsenten nimittämiso:itkeuteen tulee, :mää-
4599: räisi sotilasjäsenet sotaoikeuteen sen joukko-osaston tai lai-
4600: vastoaseman päällikkö, johon sotaoikeus on asetettu, ja sota-
4601: ylioikeuteen valtion päämies. Lainopillisen jäsenen sota-
4602: oikeuteen määräisi korkein oikeus ja sotaylioikeuteen val-
4603: tion päämies korkeimman oikeuden esityksestä.
4604:     Erityistä huomiota herättää Hallituksen esityksessä ai-
4605: kaansaatavwksi ehdotettu sotaoikeuksien tuomiovallan laa-
4606: juus. Nykyään voimassa olevan lain mukaan käsittelee
4607: sotaoikeus rauhan aikana ainoastaan vakinaisessa palveluk-
4608: sess olevan sotilaallisia r~koksia, jotavastoin hänen teke-
4609: mänsä rikokset yleistä lakia vastaan tutkitaan ja tuomitaan
4610: yleisessä tuomioistuimessa. Käsiteltävänä olevassa esityk-
4611: sessä, ehdotetaan kuitenkin sotilaallisen lain:käytön piiriä
4612: laajennettavaiksi siihen määrään, että se tulisi käsittämään
4613: kaikki vakinaisessa sotapalveluksessa olevan sotilaan teke-
4614: mät rikokset, käsittäiköönpä teko sotilasrikoksen tai ei, lu-
4615: kuunottamatta uskonto- ja aviorikoksia. Tätä ehdotusta pe-
4616:                      Sotatuomioistuimet.                    3
4617: 
4618: rustellaan sillä, että sotilaalliset edut ja kurinpito eivät tu-
4619: lisi riittävästi tyydytetyksi, ellei rilkoslainkäyttö sotilas-
4620: henki'löihin nähden tapahtuisi yhtenäisesti sotilaallisen ko-
4621: mento- ja arvovallan alaisena ja tarpeellisella nopeudella
4622: sekä niin vähän kuin mahdollista häiriten yksityisen soti-
4623: lashenkilön palvelusta.
4624:     Valiokunta on edellä 'lyhyesti esiintuotuihin esityksen
4625: kohtiin kiinnittänyt erikoista huomiota ja saa näin ollen
4626: tarkastelujensa johdosta esiintuoda seuraavaa.
4627:     Esityksessä ehdotettu tuomioistuinten jako kolmeen oi-
4628: keusasteeseen on V aliakunnan mielestä varsin paikallaan
4629: oikeusturvan ja yleisen oikeudenkäyntimenettelyn yhtäläi-
4630: syyden vuoksi, jonka tähden V aliakunnan mielestä on edel-
4631: leenkin pysyttävä voimassa olevan jäl'jestelmän kannalla.
4632: Arvelui ta on V aliakunnassa lausuttu vain määrätyissä ta-
4633: pauksissa asetettavien pikatuomioistuinten tarpeellisuudesta.
4634: Ottaen kuitenlkin huomioon sodan välttämättömät vaatimuk-
4635: set sekä ne esitysehdotuksen määräykset, joiden on katsot-
4636: tava takaavan oiJkeudenmukaisuuden noudattamisen pika-
4637: oikeudenkin tuomioissa, on V aliakunta pi'tänyt tämänkinlaa-
4638: tuisen tuomioistuimen asettamista tarkoitustaan vastaavana.
4639:     Sotaoikeuden kokoorrpanoon nä,hden ei Valiokunta kai-
4640: kessa ole voinut yhtyä Hallituksen mielipiteeseen. Pi-
4641: täen ensiksikin määräävänä sitä näikako'htaa, että myöskin
4642: sotatuomioistuin on oikeuden jalkapaikka ja että siinä näin
4643: ollen pitäisi olla johtava asema lainoppineella henkilöllä,
4644: on Valiokunta tullut siihen käsitykseen, että puheenjohta-
4645: jana pitäisi toimia sotatuomari eikä upseeri. Toiseksi ei
4646: V aliakunta saa.ta myöskään puoHaa sitä, että jäsenyydessä
4647: ei varsinaisella miehistöllä olisi yhtään edustajaa, erttmpää
4648: kuin sitäikään ehdotulk:sen kohtaa, ettei jäsen saisi olla ar-
4649: voltaan alempi kuin syytetty. SamaNa kuin tällainen mää-
4650: räys olisi ristiriidassa kansanvaltaisen ajatussuunnan kanssa,
4651: ei se myöskään olisi omiaan lisäämään luottamusia tuomio-
4652: istuimen puolueettomuuteen. Tästä syystä ja koska useam-
4653: pien oikeasasteitten vuoksi ei ole olemassa perusteltua ai-
4654: hetta pelätä tarkkaa asiantuntemusta vaativien rikosjuttu-
4655:   4        1919 Vp. -     V. :M. -   Esitys N:o 3.
4656: 
4657:  jen oikeudenmukaista tutkimista j\ tuomiota, varsinkin kun
4658:  useimmissa tapauksissa senlaatuiset rrkkomiset ehdotuksen
4659:  30 § :n mukaisesti kuitenkin joutuvat ensi asteessa vasta
4660: sotaylioikeudessa tutkittaviksi, on Valiokunta yhtynyt
4661:  tekemään lausutun katsantokannan mu!kaiset muutokset
4662: 3 § :ään. Samoista syistä on aiheutunut tar•peellinen muutos
4663: ~enttiäoikeuden kokoonpanossa 15 § :ssä ja pikaoillreuteen
4664: nähden 72 § :ssä.
4665:      Sotaylioikeuden ·puheenjohtajaksi ehdottaa V aliakunta
4666:  7 § :ssä niinikään pantavaksi lainnpillisen 'sivistykSen saa-
4667:  neen henkilön, samalla kun Valiokunta, pannen pääpainon
4668: tuomioistuimen lainopilliselle pätevyydelle, on katsonut tar-
4669:  peeHiseksi, että jäsenien joukossa olisi vielä kaksi sotayli-
4670: tuomaria. Samoin on kenttäylioikeuteen yhdenmukaisesti
4671:  edellä olevan kans,sa ehdotetJtu 19 § :ssä puheenjohtajaksi
4672: lainoppiiuutta sotaylituomaria.
4673:      Tuomioistuinten jäsenten nimittämisoikeuteen nähden on
4674: Valiokunta sotaoikeuden ja sotaylioikeuden suhteen esityk-
4675: sen kannalla. Kuitenkin on Valiokunta 4 § :ssä katsonut
4676: ta!"peelliseksi, että joukko-osaston tai laivastoaseman päälli-
4677: kön tulee, ennenkuin· hän lopullisesti nimittää sotaoikeuden
4678: sotilasjäsenet hankkia asianomaisen esilkunnan ehdotus. Val-
4679: tion päämiehen tulisi samoin ennen sotaylioikeuden puheen-
4680: johtajan ja jäsenten nimittämistä saada esitys korkeim-
4681: malta oikeudelta siviilijäsenistä ja sotamini1steriltä sotilas-
4682: jäsenistä. Kenttäoikeuden asettamisessa siinä tapauksessa,
4683: että osa valtakunnan sotavoimasta on muussa tarkoitubessa
4684: kuin harjoitusta varten asetettu sotakanna He, ei V aliakunta
4685: ole havainnut tar~oitustaan vastaavaksi, että valtion pää-
4686: mies lääräisi, onko tässä sotavoiman osassa pantava ~enttä­
4687:                  1
4688: 
4689: 
4690: 
4691: oikeus olemaan alioi!keutena, vaan katsoo soveliaammaksi,
4692: että määräyksen siitä .antaa valtioneuvosto, jonka samoin
4693: on julistettava aika, jona kenttäJoilmuden on toimittava.
4694: Nämät Valiokunnan tarpeellisiksi havaitsemat muutokset on
4695: tehty esitysehdotuksen 11 ja 12 § :iin.
4696:     Harkitessaan sotaoikeu!ksille annettavan tuomiovallan
4697: laajuutta ei V aliakunta ole saattanut asettua sille kannalle,
4698:                      Sotatnomioistnimet.                    5
4699: 
4700: kuin Ha1litulkJsen esityksessä on ehdotettu. Ei ole pidettävä
4701: yleistä oikeusfkäsitystä vastaavana, että rauhanaikana soti-
4702: las samoista rikoksista, joista muut kansalaiset saavat vas-
4703: tata yleisen 'oikeuden edessä, vedetään muun luontoi'S[in tuo-
4704: mioistuimiin ja hän siten tavallaan pannaan kuulumaan toi-
4705: seen luokkaan kuin muut kansalaiset. Tä!hän on sitä vähem-
4706: män syytä, kun tuskin saattaa ajatella sanottavaa haittaa
4707: 13otilaskurille ja sotapalv>elukseHe yleensäkään johtuvan siitä,
4708: että yksityinen sotilas yleistä luonnetta olevien rilkostensa
4709: tähden joutuisi yleisessä tuomioistuimessa tutkituksi ja tuo-
4710: mituiksi. Tämän vuoksi on Valiokunta sitä mieltä, että rau-
4711: hanaikana olisi syytettä sotilasta vastaan sotatuomioistui-
4712: missa ajettava ainoastaan sotilasrikoksista, jommoisia uuden
4713: Sotaväen rikoslain 1 §:n 2 momentin mukaan ovat ne rikok-
4714: set, joita sanotussa laissa määrätään rangaistaviks,i, olipa
4715: rangaistus siinä säädetty tai yleisen lain mukaan määrät-
4716: tävä. Sodanaikana sitävastoin vaativat esityksessä osiintuo-
4717: dut ja myös muut helposti ymmärrettävissä olevat syyt,
4718:  muun muassa yleisten alioikeuksien oi!keudenkäytön mah-
4719:  dollinen S'eisahtuminen uhatuilla seuduilla, asettumista sille
4720: kannalle, että sotilas tekemistään rikoksista, olivatpa ne
4721: sitten sotilasrikoksia tai yleistä laatua, joutuisi vastaamaan
4722:  sotilaallisen tuomioistuimen edessä. Näistä katsantokan-
4723: noista on johtunut 23 § :n osittainen muuttaminen sekä 2 mo-
4724:  mentin lisäys.
4725: 
4726: 
4727:     Näiden suurempimerkityksellisten näkökohtain jälkeen
4728: saa Valiokunta esity1ksen muista ehdotuksista lausua seu-
4729: raavaa.
4730:     Sittekun V aliakunta on katsonut välttäJmättömäksi, että 3 ja
4731: sotaoikeuksien puheenjohtajana tulee olla lrukimies, on siitä 4 §.
4732: johtunut se näissä ja myös nsei1ssa muissa pykälissä tehty
4733: korjaus, 'että sotatuoma,ri sanan tilalle on tuHut sana pu-
4734: heenjohtaja. Ainoastaan ylemmässä asteessa on säilytetty
4735: nimitys sotaylituomari.
4736:     Muodollisesta syystä on 4 § :n 4 momentti muutettu sa-
4737: man pykälän ensimmäiseksi.
4738:         6        1919 Vp. -     V. M. -    Esitys N:o 3.
4739: 
4740: 6 §.       Jäsenen määrääminen erikoissotaoikeuteen on katsottu
4741:       tarkoituksenmukaiseksi jättää korkeimmalle oikeudelle eikä
4742:       sotaylioikeudelle, kuten esityksessä ehdotetaan. Lisäksi on
4743:       3 momenttiin pidetty tarpeellisena lisätä määräys siitä, että
4744:       puheenjohtajan viran avonaiseksi jouduttua on viran hoita-
4745:       jan välttämättä oltava lainoppinut henkilö.
4746:  9 §.      Muutos tähän pykä]ään johtuu siitä, että Valioikunta eh-
4747:       dottaa sotayl~oikeuden puheenjohtajaksi sotilashenkilön ase-
4748:       masta lainoppineen henkilön.
4749: 19 §.     Epäselvyyttä aiheuttavana on 3 mmnentista poistettu
4750:       sana ,tilapäisesti".
4751: 22 §.      Sana ,eräissä" on vaihdettu täsmällisemmäksi ,mää-
4752:       rätyissä" osottamaan 72 § :ssä mainituita tapauksia.
4753: 23 §.     Paitsi ennen kerrottuja asiallisia muut,oksia on tässä py-
4754:       •kä]ässä muodollisesta yhteenkuuluvaisuudesta yhdistetty 1
4755:       ja 2 kohdan määräykset toisin kuin esitysehdotuksessa. Sa-
4756:       ma'lla on 7 kohdassa oleva sana, ,ulkomaalaista" muutettu
4757:       kuulumaan ,ulfkovallan kansalaista".
4758: 27 §.      Tämä pykälä ehdotetaan siirrettäväksi 24 § :n jälkeen,
4759:       koska molemmissa kosketeliaan samoja asioita.
4760: 31 §.      Senjälkeen kun Valiokunnan ehdotulksen mukaisesti
4761:       va·kinaisessa palveluksessa olevan tulee sotatuomioistuimissa
4762:       rauhanaika,na vastata ainoastaan hänen tekemistään :sotilas-
4763:       •rikoksista, on sen tapaulks•en varalta, että syytetty on sota·-
4764:       tuomioistnimeen kuuluvan rikoksen ohessa tehny·t toisen,
4765:       joka on yleisen tuomioistuimen käsiteltävä, käynyt <Välttä-
4766:       mättömäksi uusien määräyklsien ehdottaminen molernman-
4767:       laatuisten rikosten yhtymisestä ja niidten käsittelemisestä
4768:       sekä all- että ylioikeuksissa. T~hdessään ehdotuksensa on
4769:       Valiotlmnta mahdollisuuden mukaan •ottanut huomioon voi-
4770:       masrsa olevien oikeudenikäyntirnenettelyä koskevi1en säännös-
4771:       ten määräykset.
4772: 36 §.     Sotaylioikeuden sotaviskaalin nimittämisoikeuden eh-
4773:       dottaa Valiokunta annettavaksi ko:&eimmalle oikeudelle,
4774:       eikä valtion päämiehelle, kuten Hallituksen esitykses:sä eh-
4775:       rlotetaan.
4776:                     Sotl\tuomioistuimet.                   7
4777: 
4778:      Kun Va'liokunnan ehdotuksen mukaan sotaoikeuden pu- 39 §.
4779: heenjohtajaik:si tulee lainoppinut henkilö, joka voi asua
4780: joukko-osaston tai laivastoaseman asemapaikan ulkopuo-
4781: lella eikä hän niin ~ollen voi tietää, milloin sotaoikeudelle on
4782: tullut käsiteltäviä asioita, ou Valiokunta pitänyt tarpeen
4783: vaatimana, että puheenjohtajan asema:sta sotaoikeuden kut-
4784: ,suu koolle asianomaisen joukko-osaston päällilkkö.
4785:      Koska Valiokunta ei ole katsonut sopivaksi eikä sotilaal- 45 §.
4786: liselle kuriliekaan hyödylliseksi, että rikoksesta vangittu
4787: upseeri silloin, kun päävahtia ei ole olemassa, säilytettäisiin
4788: joukko··Osastonsa luona eri huoneessa vartioituna, on 1 mo-
4789: mentin loppu 'poistettu ja muutettu 'kuulumaan siten, että
4790: .syytetty siinä tapauksessa tulisi vietäväksi yleisreen van-
4791: kilaan.
4792:     Muodollisista syistä ehdottaa Valiokunta 2 ja 3 momentin 46 §.
4793: pantavaksi vaihtaJmaan paikkaa.
4794:     Upseerinarvoi,sen esimiehen virkaraportiUe ehdotetaan 52 §.
4795: esityksessä annettavaksi 'erityisempi todistu1svoima, ellei olisi
4796: olemassa syitä tai seikkoja, jotka vähentäisivät raportin
4797: todistusvoimaa. Koska tällaisen säännöksen lakiin ottaminen
4798: tuntuu arveluttavalta, erityisesti siitä syystä, että sen voi-
4799: massa ollessa voitaisiin todi:stusasioissa tulla antamaan kuu-
4800: lusteluun ja tutkimuksiin vähemmän tottuneen henkilön käsi-
4801: tykselle siitä, mitä hän '011 havainnut käskynalaisensa rikok-
4802: sesta, suurempi merkitys kuin oikeusnäkökohtain kannalta
4803: olisi suotavaa, on Valiokunta poistanut ehdotuksesta kyseen-
4804: alaisen pykälän. Tästä on johtunut sitä seuraavain ·pykäläin
4805: järjestysnumeroiden muuttuminen.
4806:     Valiokunta on katsonut tarpeelliseksi ehdottaa, että sota- 64 §.
4807: ylituomareista jompikumpi esittelee oikeud-ess'a asiat ja että
4808: määräys siitä, että hänen olis~i päätöistä tehtäJessä ensiksi lau-
4809: suttava mielipiteensä, poistettaisiin.
4810:     Sotaylioikeuden päätös on VaiiDikunnan mielestä puheen- 68 §.
4811: johtajan ja asirun esitelleen sotaylituomarin allekirjoitettava.
4812:     Tehdäkseen mahdolliseksi nykyaikaisten sotatuomio- 83 §.
4813: istuinten nopean järjestelyn on V aliakunnan mielestä sää-
4814:  8         1919 Vp. -    V. M. -     Esitys N:o 3.
4815: 
4816: dettävä, että laki olisi astuva voimaan h eti, kun se on saanut
4817:                                          1
4818: 
4819: 
4820: asianmukaisen vahvistuksen ja julkaistu.
4821:     Siihen nahden, mitä edellä on esiintuotu, saa V aliakunta
4822: kunnioittaen ehdottaa,
4823: 
4824:                 että Ed~tskunta hyväksyisi esitykseen sisäl-
4825:              tyvän lakiehdotuksen näin kuuluvana:
4826: 
4827: 
4828:                            Laki
4829:      sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä.
4830: 
4831:      (Poist.) Eduskunnan päätöks·en mukaisesti säädetään:
4832: 
4833: 
4834: 
4835:             Rauhanaikai s e t sotatuomioistuim e t.
4836: 
4837:                             1 §.
4838:    Sotavä·en alioikeutena on sotaoikeus, jona on joko ry k-
4839: mentinsotaoikeus, merisotaoikeus :tahi erikoissotaoilmus.
4840:    Sotaväen ylioikeutena on sotaylioikeus.
4841:    Ylimpänä oikeusa,steena •sotaoikeusjutuissa on korkein
4842: oikeus.
4843:                               2 §.
4844:     Ry'kmentinsota.oi•keus on oleva j·okaisess'a armeijan ja
4845: rannikkotykistön rykmentissä ja, sen veroisessa sotaväeno-
4846: sa.stossa sekä meri.sota.oikews joka,i.sella laiva,ston asemapai-
4847: kalla.
4848:     Erikoissotaoikeuden asettakoon armeijan tai la1ivaston
4849: päällikkö sellaiseen sotaväenosastoon, johan 1 momentin !mu-
4850: kaista, rykmentin- tai merisntaoikeutta ei ole järjestetty tahi
4851: joka on muodostettu eri jou'kko-osastoista tai asemarpaikoilta
4852: yhteise-en pa,lvelukseen kootust'a väes·tä. Sellainen •sotaoikeus
4853: vordaan a:settaa myöskin rykmentin tai sen veroisen joukon
4854: oga:stoon, joka on sijoitettuna. toiselle paikka.kunnaUe kuin
4855: pääjoukko, S'ekä .asema.paikau ulkopuolelle sijoitettuun ~l.ai­
4856: vastonos•~t~stoon.
4857:                     Sotatuomioistuimet.                     9
4858: 
4859:    Armeijan t.a,i laivaston päälliköllä olkoon oikeus, milloin
4860: havaitsee sen soveliaak·si, määrätä kaksi tahi us·ea.m'pia 2
4861: momentissa m&inituista osastoista saman erikoissotaoikeu-
4862: den alaisiksi tahi kualuma.an jonkun erikoisen rykmentin- itai
4863: merisotaoikeuden toimipiiriin.
4864: 
4865:                               3 §.
4866:     Sotaoikeuden, josta 2 § :ssä mainitaan, muoruostavat pu-
4867: heenjohtaja ja neljä ( poist.) jäsentä ( poist.).
4868:     Rykmentinsotaoikeuden pu'heenjohtajana on oleva hen-
4869: kilö, jolla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimessa, sekä
4870: sotilasjäseninä kaksi vä!hintään luutnantin arvoista päällys-
4871: töön ja katksi alipäällystöön kuuluvaa henkilöä twhi korp-
4872: raalia (poist.).
4873:     Merisotaoikeudessa tuomitsevat laivastoon ja rannikko-
4874: puolustukseen kuuluvat henkilöt ja tulee puheenjohtajalla
4875: olla edellisessä momentissa säädetyt ominaisuudet sekä jäsen-
4876: ten arvossa vastata rykmentinsotaoikeuden sotilasjäsenille
4877: määrättyjä asteita.
4878:     Erikoissotaoikeus muodostetaan 1, 2 ja 3 momenteissa
4879: mää:rättyjen perusteiden mukaan.
4880: 
4881:                              4 §.
4882:     Rykmentin- ja merisota'oikeuden puheenjohtajan nimit-
4883: tää, 2 momentissa mainitun pää:~likön esityksestä, korkein
4884: oikeus.
4885:     Rykmentin- ja merisotaoiikeuden ( poist.) sotilasjäsenet
4886: määrää kalent·erivuodeksi kerrallaan asianomaisen esikunnan
4887: ehdotuksen hankittuaan sen joukko-osaston tai laivastoase-
4888: man päälli!kkö, johon sotaoitkeus on asetettu. Sama;ssa jär-
4889: jestyksessä määlrätään heille tarpeellinen lukumäärä vara-
4890: jäseniä.
4891:     Jos jäseneksi tai varajäseneksi määrätty tulee siitä toi-
4892: mes,ta, :pysyväisesti estetyksi, määrää :päällikkö vuoden lop-
4893: puajaksi toisen jäsenen.
4894:     Erikoissotaoikeuden sotiLasjäsenet ja. varajäsenet asoetta-
4895: koon tällä tavoin se päällikkö,. jonka armeijan tai ·J.aivasrbon
4896: päällikkö orn siihen oikeutetuksi määränn;v.t.
4897:   10       1919 Vp.- V. M. -Esitys N:o 3.
4898: 
4899:                                5 §.
4900:     Jos sotaoikeuden {poist.) sotilasjäsen tai hänen vara-
4901: jäsenensä on jäävillinen 'eikä joukko-osastossa ole muita
4902: upseereita saatavana, pyytäköön 'päällikkö lähimmästä jou-
4903: kosta {poist.) sotilasjäseniä.
4904:                                6 §.
4905:     Kun ka,ksi tai useampia ry'kmenttejä bhi sen verors1a
4906: joukko-osastoja on sijoitettuna samalle paikkakunnalle taik~
4907: ka lähekkäin oleville paikka,kunnille, saata.koon, milloin ar-
4908: meijan tai laivaston päällikkö soveliaaksi kwtsoo, näissä
4909: joukko-,osa.stoissa tai joissa,kin niis-tä o'l'eviin sotaoikeuksiin
4910: asettaa ainoastaan ylksi puheenjohtaja.
4911:     Erikoissotaoikeudessa toimii, korkeimman oikeuden mää-
4912: räyksestä, puheenjohtajana joku rykmentin- tai merisota-
4913: oikeudessa pahneleva {poist.) tuomari taiikka, milloin niin
4914: tarvitaan, erityinen km·keimman oikeuden määräämä pu-
4915: heenjohtaja.
4916:     Milloin puheenjohtaja on jäävillinen tahi muuten satun-
4917: naisesti estetty, kutsukoon oikeus hänen sijaansa toisen lain-
4918: oppineen miehen. Kun puheenjohtajan virka joutuu avoi-
4919: meksi, ilmoittakoon päällikkö siitä korkeimmalle oikeudelle,
4920: jonka on määrättävä pätevä lainoppinut henkilö hoitamaan
4921: virkaa sen ollessa avomna.
4922:                               7 §.
4923:     Sotaylioikeuteen kuuluu puheenjohtajana sotaylituomari,
4924: jolla tulee olla asetusten mukainen pätevyys tuomm·invir-
4925: koihin sekä kokemusta ja taitoa tuomarintoimissa, 'sekä jäse-
4926: ninä kaksi sotaylituomaria ja kaksi upseeria, joilla tulee olla
4927: esiupsee1·in tai sitä korkeampi arvo ja joista toisen t~tlee kuu-
4928: ltta armei.Jan ja toisen laivaston palvelukseen.
4929:     Sotaylioikeuden puheenjohtajan ja .Jäsenet nimittää kol-
4930: meksi mwdeksi kerrallaan valtion päämies, siviilijäsenet kor-
4931: keimrnan oikeuden ja sotilasjäsenet sotaministerin esity k-
4932: sestä.
4933:                               8 §.
4934:     Kun sotaoikeusasioita on käsit,eltävänä korkeimmassa oi-
4935: keudessa, olkoon niiden käsiUelyssä osallisina, yleisessä
4936:                      Sotatuomioistuimet.                    11
4937: 
4938: laissa säädetyn tuomionvoipaisBn jäsenmäärän lisäksi, kaksi.
4939: valtion päämiehen vuodeksi kerrallaan määräämää vähin-
4940: tään everstin arvoista upseeria.
4941: 
4942:                               9 §.
4943:     Sotaylioikeuden puheenjohtajan tai sotaylituomarin ol-
4944: lessa .fäävillinen tai estetty määrää korkein oikeus heidän
4945: tilalleen toiset lainoppineet miehet.
4946:     SotilasJäsenen ollessa .fäävillinen tai estetty, kutsuu oi-
4947: keus hänen sijaansa muun esi?tpseerin arvoisen upseerin.
4948: 
4949:                            10 §.
4950:     Sotaoikeuden ja sotaylioikeuden (poist.) jäsen, joka ei
4951: ole aikaisemmin telmyt tuomarinvalaa, olkoon velvollinen
4952: tekemään sellaisen valan, ennenkuin ryhtyy tuomarintoi-
4953: meen.
4954: 
4955:                            2 LUKU.
4956:             Sadanaikai s e t sotatuomioistuim e t.
4957: 
4958:                              11 §.
4959:     Siictä päivästä alkaen, jona valtakunnan sotavoima on
4960: muussa 1Jarkoituksessa kuin harjoitusta varten ,a,s·etettu so-
4961: ta.kannalle, on kenttäoikeus alioikeutena sotaväes,sä.
4962:     J01s ainoastaan osa valtakunnan sotavoimasta, on se'llai-
4963: sessa tarkoituksessa asetettu sotakannaUe, määrää valtioneu-
4964: vosto, onko tässä sotavoiman osassa kenttäoikeus oleva ali-
4965: oikeutena.
4966:     Si,tä mukaa kuin sotaväki asetetaan taka.isin rauhankan-
4967: nalle, lakkaavat kenttä.oikeudet.
4968:     Päivän, josta alka·en 'kenttä/oikeus on oleva. alioikeuifiena
4969: tahi lakkaava, julistaa valtioneuvosto.
4970: 
4971:                              12 §.
4972:    Kun 11 § :n mukaan kenhläoikeus on oleva ~lioikeutena,
4973: määrää valtioneuvosto, mihin sotavoiman eri osastoihin
4974: kenttäoikeus on aset.ettava.
4975:   12       1919 Vp. -     V. M. -     Esitys N:o 3.
4976: 
4977:                              13 §.
4978:     Milloin päällikkö säädetyssä järjestyk,sessä määrää jon-
4979: kun sotaväJenosaston ,t.oimimaan erill~senä tahi milloin joku
4980: osasto menettää yhteytensä pääjoukon kanssa, niin ettei
4981: osasto voi joka päivä saada pääjoukon päälliköltä kirjallisia
4982: käskyjä, silloin on, mikäli kenttäoikeus toimii alioikeuten:a
4983: pä:äjoukossa, edellisessä ta.pa.uksessa 1lääjoukon ja jälkim-
4984: mäisessä ·tapauksessa ·erilleen joutuneen osasiJon pää.lliköllä
4985: oik·eus määrätä kenttäoikeus asetettavaksi eril'lisenä toimi-
4986: vaan tai erilleen jourtuneeseen osa,s,toon.
4987: 
4988:                              14 §.
4989:     Jos sota,väenosas·to joutuu sodassa vihollisen ~saa.rrtama1ksi
4990: tai muuten s·eUaiseen asemaan, että se s·otaoikeus, jonka tä-
4991: män lain mukaan olisi ollut Milsiteltävä syytt,eet osastossa
4992: tehdyis,tä rikoksista, ei voi niistä tuomiota antaa, olkoon
4993: osa,ston päälliköllä oikeus, jos sotakurin ylläp~tämisen ha-
4994: vaitaan sellaisia vaativan, määrätä ikenttäoi1keus asetettavruksi.
4995: 
4996:                             15 §.
4997:     Kenttäoikeuteen IJmuluu pu!heenjolltaja, jolla tulee olla
4998: taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa, ja sotilasjäseninä yksi
4999: vähintään luutnantin arvoinen upseeri jå yksi alipäällystöön
5000: tai miehistöön kuuluva henkilö.
5001:     14 §:ssä mainituissa tapauksissa voivat sotilasjäsenet olla
5002: arvoltaan alempia upseereja.
5003: 
5004:                               16 §.
5005:     Kun ilmaantuu asia, joka. on kenttäoikeudessa käsiteltä-
5006: vä, määrää 4 § :ssä mainittu päällikkö jokaista tapausta var-
5007: ten ( poist.) sotilasjäsenet.
5008:     Puheenjohtajan määrää !korkein oikeus 1 momentissa
5009: mainitun päällikön esityksestä ( poist.). Niissä tapauksissa,
5010: joista puhutaan 13 ja 14 § :ssä, ja muulloinkin, milloin siten
5011: määrättyä puheenjohtajaa ei ole saatavana, määrää sama
5012: päällikkö puheenjohtajan.
5013:                       Sotatuomioisttdmet.                    13
5014: 
5015:                             17 §.
5016:     Päällikön, joka asettaa kenttä;oikeuden, on sramalla mää-
5017: rä1kävä oikeuden ensimmäisen is:tUllJilion aika j.a paikka. sekä
5018: kutsuttava siihen kaikki oikeud·en jäsenet.
5019:     Niiden oikeud·en jäsenten, jotkra, ovat alkaneet käsitellä
5020: jotakin asiaa, on, mikäli mahdollista, käsiteltävä se lop-
5021: puun.
5022:                              18 §.
5023:     Asia, joka ennen sitä pa1vaa, jostra alkaen k·enrtltäoikeus
5024: 11 § :n muka:an on oleva alioikentena, on pantu vir.eille
5025: muussa sotaoikeudessa, on mainitun pykä:län ,säännöksien
5026: estämättä käsiteltävä loppuun siinä sotaoikeudessa, missä
5027: se Olli pantu vireille.
5028:     Tämä sovellettak·oOTI vas·taavrasti niihin asioihin, jotka on
5029: pantu kenttäoikeudessa vireille ennenkuin se on 11 §:n mu-
5030: kaan lakkaa.vra..
5031: 
5032:                               19 §.
5033:     Jos sota-aikana erikoinen sotaylioikeus on tarpeellinen ar-
5034: meijaan tai armeijaosastoon, j.oka on ,sodassa tahi linnoituk-
5035: sessa, taikka laivastoon ta:hi laivastonosastoon, joka on meri-
5036: sotaretkellä, taikka. kahteen .tahi us·eampaan sellaiseen :sa-
5037: man pääl'likön alais.een sotaväenosastoon yhteis,esti, määrää
5038: sotavä•en ylipäällikkö ·kenttäyli,oikeuden as•etettav.a;ksi; ja ol-
5039: koon oikrendenkäynnistä k·enttäylioik·end•es:sa, muutoksen ha-
5040: k·emisesta sen pääitöksiin ja niiden täyrtäntöönpanemisesta voi-
5041: massa, mitä sotaylioikeudesta on säädetty.
5042:     Kenttäylioikeuteen kuuluu •puheenjohtajana lainoppinut
5043: sotaylituomari sekä jäiseninä kolme väihintään esiupseerin
5044: tahi sitä korkeamman arvoista upseeria (poist.), ja määrää
5045: heidät ylipäällilrkö siksi ajaksi, jona k>enttäylioikeuden toi-
5046: minta keHtää. Käsiteltäessä merisotapalvelusta 1\;oskevraa
5047: asiaa on laivastoon kuuluva upseeri kutswtta.va jäsenleksi nuo-
5048: rimman s·dtilasjäsenen poistuessa oikeudesta.
5049:     Puheenjohtajan tahi jäsenen ollessa jäävilline-n tai muu-
5050: ten (JJOist.) estetty, määrätköön kenttäylioikeus hänen si-
5051: jaansa. toisen.
5052:   14        1919 Vp. -      V. M:. -    Esitys N:o 3.
5053: 
5054:                                 20 §.
5055:      Jos sodan aikana sotaväenosasto menettää yhteytensä sen
5056:  paikkakunnan kanssa, jossa kenttäylioikeus sijaitsee, (poist.)
5057: olkoon erist·etyn osaston päälliköllä valta, jos havaitsee sen
5058: tarpeelliseksi, määräliiä kenrbtäylioikeus asetettavaksi sekä,
5059: huomioonotta,en 19 § :n säännökset, nimittää kaikki oikeuden
5060: jäseoot.
5061:                                  21 §.
5062:      Kun kenttäylioikeus asetetaan, roääräJtköö!n ·s·o~aväien yli-
5063: pää'lHkkö taikka, 20 § :n tarkoittami1ssa tapa:uks~s.sa, asian-
5064: omainen päällikkö päivän, jolloin sen on ryhdyttävä toi-
5065: meensa.
5066:      Huolimatta siitä, että sotaväenosastoon asetetaan kenttä-
5067: ylioikeus, on Sil'fi .sotaylituomioistuimen, jonka alaisena osasto
5068: on ennen ·oHut, laiH1ses.sa järjes·tyksessä :käsite'ltävä ja tutkit-
5069: ta.va. ne osastoa ,tai sen väkeä koskeva:t asiat, jo,tka. ennen
5070: sitä päivää, jona kenttäylioikeuden on, ;annetun määräyksen
5071: mukaan, alettava toimintansa, ovat siinä sotaylioik~mdessa
5072: vireillä tahi sen :tutkittaviksi a:listetut, kuin myöskin vali-
5073: tukset päätöksistä, jotka osa,stoon •kuuluva sotaoikeus on en-
5074: nen mainittua päivää antanut; kuitenkin ni1n että, jos asia-
5075: kirjain lähet:täminen al~stetussa, 'asiassa :tai asiassa, jossa
5076: valitus on tehty, estyy, kentitäylioikeuden on otettav.a •sellai-
5077: nenkin juttu käsiteltäväks·een.
5078:     Niin pian, kuin s·e sopivasti saattaa tapahtua, lakkaa ·kent-
5079: täylioikeuden toiminta päivänä, jonka ylipäällikkö määrää,
5080: taikka, 20 § :ssä mainitussa tapauks.essa, silloin, jolloin yh-
5081: teys on jälleen saavutettu s-en paikkakunnan kanssa, jossa se
5082: sotaylioikeus sijaitsee, jonka alaisena kyseessä oleva sota-
5083: väenosasto oli ennen ollut; ikuitenkin on, ellei ylipäällikkö
5084: toisin määrää, kenttäylioikeuden, vaikka sen toiminta muu-
5085: ten lalk:kaakin, käsiteltävä loppuun ne asiat, jotka on sitä
5086: ennen pantu siinä vireille, kuin myös 1centtäylioikeuden pu-
5087: heenjohtajan ryhdyttävä sen oikeuden ratkai:semissa asioissa
5088: kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joihin :hänen muutoinkin,
5089: sen mukaan lkuin 8 luvussa säädetään, on mainittuihin asioi-
5090: hin nä,hden ryhdyttävä.
5091:                      Sotatuomioistuimet.                   15
5092: 
5093:                             2'2 §.
5094:     Pikaoikeus on erikoistuomioistuin, joka !9 luvussa sääde-
5095: tyllä tavalla voidaan sodan aikana asettaa määrätyissä ta-
5096: pauksissa.
5097: 
5098:                            3 LUKU.
5099:  Sotatuom·ioistuimeen kuuluvat asiat ja eri sotatuomio-
5100:           istuinten pätevyy s sellaisissa asioissa.
5101: 
5102:                              2B §.
5103:     Sotatuomioi:stuimeen kuuluvat mukanaikana seuraavat
5104: asiat:
5105:     1) syyte vakina.isessa palv·eluksessa olevam sotilaan t~ke­
5106: mästä sotilasrikoksesta ( poist.} sekä syyte varaväkeen tai
5107: nostoväkeen ,kuuluvan sotilaan tekemästä sotilasrikoksesta,
5108: joka on tapahtunut harjoituskokouksessa;
5109:     2) syyte ( poist.) sotilasrikdfusesta, jdka sisältää kurin-
5110: pito- tai tottelemattomuusrikoksen sotilaallisia kutsunta- tai
5111: tarkastusviranomaisia vastaan tahi esteettämän poissaolon
5112: palveluksesta;
5113:     3) rsyyte sotaväkeen kuuluv,an sivii:livirlmmiehen rteke-
5114: mästä sotilasrikoksesta, milloin hän sotaväen rikoslain 5 § :n
5115: mukaan on sanotun lain määräysten alainen;
5116:     4) syyte henkilöä va:stra,a:n, joka on velvollinen a.stumaan
5117: vakinaiseen palvelukseen, mutta on jäänyt määrättynä ai-
5118: kana saapumatta ilman laillista estettä;                            •
5119:     5) rsyyte sotaväen rikosl,ain 3 ja 4 §:ssä mainirttuj.en hen-
5120: kilöiden tekemistä sotilasrikoksista, silloin kun heidät on
5121: katsottava sotilaiksi tahi he muuten ovat sanotun lain
5122: alaisia;
5123:     6) syy,te sotaväen rikoslain 6 §:ssä tarkoirterbtuja •henki-
5124: löitä vastaan, kun he tekevät samassa pykälässä mainitun
5125: rikoksen;
5126:     7) syyte sotavankia, vihollisen vakoojaa tai sellaista
5127: ulkovallan kansalaista vasban, j.oka vieraitten valtoj-en
5128: välisen soda.n aikana, jossa Suomi on ·puolueeton, on valta-
5129:       16        1919 Vp. -     V. M. -     Esitys N:o 3.
5130: 
5131:       kunnassa ollut pidätettynä, sikäli kuin rilkokseen voidaan so-
5132:       vellutta.a sotaväen rikoslakia; sekä
5133:           8) rusia, joka koskee sopimatonta esiintymistä sotartu.omio-
5134:      is,tuimen edes,sä.
5135:           Sotatuomioistuimeen kuuluvat siitä päivästä alkaen, jona
5136:       valtakunnan sotavoima on muussa tarkoituksessa kuin har-
5137:       joitusta varten asetettu sotakannalle, seuraavat asiat:
5138:           1) syyte vakinaisessa palveluksessa olevan sotilaan teke-
5139:       mästä rikoksesta, olipa teko sotilasrikos tai ei, lukuunotta-
5140:       matta kuitenkin uskonto- ja aviorikoksia koskevia juttuja,
5141:       sekä syyte varaväkeen tai nostoväkeen kuuluvan sotilaan
5142:       tekemästä rikoksesta, joka on tapahtunut harjoitttskokouk-
5143:       sessa;
5144:           2) syyte rikoksesta, joka sisältää kurinpito- tai tottele-
5145:       mattomuusrikoksen sotilaallisia kutsunta- tai tarkastusvi-
5146:       ranomaisia vastaan tahi esteettämän poissaolon palveluk-
5147:       sesta;
5148:           3) syyte sotaväkeen kuuluvan siviilivirkamiehen teke-
5149:       mästä rikoksesta, milloin hän sotaväen rikoslain 5 § :n mu-
5150:     . kaan on sanotun lain määräysten alainen;
5151:           4-) syyte henkilöä vastaan, joka on velvollinen astumaan
5152:       vakinaiseen palvelukseen, mutta on jäänyt määrättynä ai-
5153:       kana saapumatta ilman laillista estettä;
5154:           5) syyte sotaväen rikoslain 3 ja 4 §:ssä mainittujen hen-
5155:       kilöiden tekemistä rikoksista, silloin kun heidät on katsot-
5156:       tava sotilaiksi tahi he muuten ovat sanotun lain alaisia;
5157: •         6) syyte sotaväen rikoslain 6 §:ssä tarkoitettuja henki-
5158:       löitä vastaan, kun he tekevät samassa pykälässä mainitun
5159:       rikoksen;
5160:           7) syyte sotavan kia, vihollisen vakoojaa tai sellaista
5161:       ulkovallan kansalaista vastaan, joka vieraitten valtojen vä-
5162:       lisen sodan aikana, jossa Suomi on puolueeton, on valtakun-
5163:       nassa ollut pidätettynä, sikäli kuin rikokseen voidaan sovel-
5164:       luttaa sotaväen rikoslakia; sekä
5165:           8) asia, joka koskee sopimatonta esiintymistä sotatuo-
5166:       mioistuimen edessä.
5167:                      Sota tuomioistuimet.                  17
5168: 
5169:                              24 §.
5170:     Jos joku niiden olosuhteiden lakattua, joiden vuoksi hän
5171: on ollut sotaväen rikoslain alainen, ilmiannetaan tai häntä
5172: syytetään rikoksesta, jonka hän on tehnyrl; sanotun lain alai-
5173: sena ollessaan, on ~asi,a kuitenkin otettava käsi<teltäväksi ja
5174: mtkai,staval:si sotatuomiois'tuimcssa, jos asia 23 §:,ssä sää-
5175: dettyjen perustEiden mukaan kuuluu sellaiseen tuomioistui-
5176: meen.
5177:     Sama olkoon la:ki vahingonkorvau:ksesta, oik,eudenkäynti-
5178: kul uista ynnä muusta, mikä pääasiasta juhtuu, silloin kun
5179: näitä kysymyksiä ratkaistaan pääasian yhteydessä.
5180: 
5181:                     25 § (esityksen 27 §).
5182:     Kun kannc erikseen koskee v,a,hingonkorvausta, oikeu-
5183: denl{äyntikuluja ynnä muuta, mikä pääasiasta johtuu. on
5184: asia pantava vireille siinä sotaoi'keudessa, joka on pääasiassa
5185: tuominnut.
5186:     A:sia sopima~ttomasta esiintymisestä sotatuomioi<;tuimen
5187: edessä käsitellään siinä oikeudessa, jossa rikkomus on tapah-
5188: tunut.
5189:                              26 §.
5190:     Mikäli 'tässä laissa ei toisin määrätä, on sotaoikeuden
5191: tuthHava ja tuomvttava niissä asioissa, jotka 23 ja 24 §:n
5192: säännösten mukaan kuulu va~t sota,tuomioi,stuimen käJsiteltä-
5193: Vlln.
5194:      Asian käsittelee sen joukon tai laivastonasemapaikan
5195: rykmentin- tai merisotao,ikeus, johon syytetty kuuluu tai
5196: jota asia lähinnä koskee. Jos syytetty kuuluu sellaiseen so-
5197: taväenosastoon, johon on asetettu erikoissota,oikHus tai joka
5198: annetun määräyksen mukaan on määrätyn rykmentin- tai
5199: merisota,oikeuden alainen, taikk,a jos asia, muu,ten kosk,ee sel-
5200: ],aista osastoa, on se tämän sotaoikeuden käsiteltävä.
5201:     Jos joku, jOka ei kuulu sotaväkeen, jou'tuu syytteeseen,
5202: eikä edellä olevien s1iännösten perust~eella. mikään mii,ärätty
5203: sotaoikeus ole pätevä asiaa käsittelemään, (poist.) on, mikäli
5204: ei 28 §:stä muuta seuraa, asia käJsirteltävä siinä sotaoik!eu-
5205: dessa, johon kunluvat sitä sotaväenosastoa koskeva~t asia,t,
5206: missä syytetty pidätetään tahi missä hänet tavataan. 2
5207:   18       1919 Vp. -     V. M. -    Esitys N:o 3.
5208: 
5209:                              27 §.
5210:      Syyte merisotaretkellä tehdystä rrkoksesta on, mikäli
5211: asi.a ei o}e erikoi•ssotaoikeuden käsiteltävä, nostettava sen
5212: la.iva.stonasemapaik,an sotaoikeudessa, johon laiva., millä ri-
5213: kollinen on ollut, kuuluu tahi ·ensiksi saapuu.
5214: 
5215:                               28 §.
5216:     Jos rikoksesta, josta syyte on ajettava sotaoikeudessa, syy-
5217: tettä ·ei ole nostettu sinä aikana, jona syytetty oli sotav&en
5218: rikoslain a:la.inen, on asia käsiteltävä sen sotaV1äenosaston so-
5219: taoikeud·essa, johon syytetty rikoksen tehd·essään kuului.
5220: 
5221:                                29 §.
5222:     Ellei mikään sotaoikeus olisi tässä luvussa olevien sään-
5223: nösten mukaan pätevä ottamaan asiaa käsiteltäväkseen, niin
5224: sotaylioikeus, ilmoituksen .siitä saa1tuaan, mää~ätköön, missä
5225: sotaoikeudessa !l!Si•a on käsiteltävä.
5226: 
5227:                               30 §.
5228:      sot,aylioilmud·en tulee -ensimmäisenä tuomioistuimena
5229: tuomita •Seuraavissa. asioissa, kun ne 23 .§:n mukaan kuuluvat
5230: sota.orkeuteen, nimittäin:
5231:      1) valtiopetosta, maanpetosta ja sotapetosta koskevissa
5232: asioissa;
5233:      2) asioissa, jotka koskevat upseerien kuin myös sotaväen
5234: pahduksess•a. olevien siviilivirkamiesten tekemiä dkoksia
5235: sekä sotaylioibuden puheenjohtajan, jäsent-en ja virkamies-
5236: ten virkarikoksia;
5237:      3) jos valtakunnan armeijan tai laivaston päällikköä,
5238: kenra,a.lia tai amiraalia, taikka it.senäisen joukon päällikköä
5239: hänen käS~kynalai,sensa puheella tai teolla loukkaa tai ah-
5240: di,sta.a;
5241:      4) sotaoikeuden puheenjohtajan tai jäsen-en tuomarin-
5242: viran toimittamis·essa ta.paMunutta virkavirhettä tai laimin-
5243: lyöntiä koskeviss•a asioissa;
5244:      5) jos joku sotaväen rikoslain alainen 'PaJhoinpitelee tai
5245: loukkaa. soialtuomioistuimen jäsentä tämän ·ollessa virkatoi-
5246: messa rtahi virka:toimen vuoksi; sekä
5247:                      Sotatuomioistuimet.                   19
5248: 
5249:      6) asioissa, jotka muuten ovat sen laatuisia, että yleisen
5250: lain rtahi erityis·en a.setuksen mukaan hovioi•keus senluontoi-
5251: sissa asioissa tuomitsee ensimmäi•senä tuomioistuimena.
5252:      ·Sotaylioikeus mtk•aisee myöskin:
5253:      1) valitukset ja kantelut sotaoikeuden päiHöksistä;
5254:      2) sotaoikeuden päättämät ja sotaylioikeuden tutkitiia~
5255: vaksi alistamat asiat; sekä
5256:      3) tnomioka]Ji:tulin päättämät a.siat, jotka ensin on käsi-
5257: teHy sot,aoikeudessa. .i.a ova•t tuomiokapitulista alis·tettuirua
5258: •tai valituksen kantta joutuneet ylioikeuden t.arkastett.avmksi.
5259:      Sota.ylioikeuden on myöskin valvottava j,a pidettävä
5260: huolta siitä, että oikeutta sen alaisissa so,ta.oikeuksissa käy-
5261: tetään l·ain ja lain oikean .ta.rkoituksen mukaisesti.
5262:       Asia.ssa, joss'a sota.ylioikeuden on 'tuomittava ensimmäi-
5263: scenä tuomioistuimena, ·toimi1takoon sotaylioikeus myö,skin
5264: tutkimuksen, milloin se sopivas.ti käy päinsä, mut·ta lykäi-
5265: köön muussa tapauksessa asian tutkimisen siihen tuomioistui-
5266: meen, jonka se kwts•oo sopiva,ksi siihen.
5267: 
5268: 
5269:                              31 §.
5270:     Jos joku on rikoksen ohessa, jonka käsittelemi.nen kuuluu
5271: sotaoikeudelle, tehnyt toisen joka on yleisen tuomioistui-
5272: men välittömästi tumnittava, on kumpainenkin erikseen tut-
5273: kittava siinä oikeudessa, johon rikos kuuluu, ja on lausunto
5274: annettava, onko syytetty rikokseen syyllinen vaiko ei sekä
5275: minkä rangaistuksen hän siitä on ansainnut, jonka jälkeen
5276: se oikeus, johon hänet viimeksi vedetään, tuomitkoon ran-
5277: kaistukseen kaikista rikoksista lain säätämien perusteiden
5278: mnkaan. Jos joku oikeus on katsonut syytetyn vikapääksi
5279: kuolemanrangaistukseen tai kuritushuoneeseen elinkaudeksi,
5280: älköön tutkimusta muista häntä vastaan ilmaantuneista ri-
5281: koksista toisessa tuomioistuimessa pidettäkö, jos asianomis-
5282: taja ei sitä vaadi tai muuten aihetta siihen ilmaannu, ettii
5283: toinen on rikoksessa osallinen ja voidaan tutkimuksen kautta
5284: saattaa ilmi tai että se voi syytetylle aiheuttaa lisättyä ran-
5285: gaistusta.
5286:   20        1919 Vp. -    V. M. -     Esitys N:o 3.
5287: 
5288:      Mitä edellä on säädetty, kaskekoon myös sitä tapausta,
5289: että rikokset o1Jat senlaatuiset, että ne ovat sotaylioikeuden
5290: ]a hovioikeuden välittörniisti tuomittava. Jos yksi rikoksista
5291: on sotaoikeuden, mutta toinen sotaylitumnioistuimen tai
5292: hovioike1tden käsiteltävä, tai .Jos yksi rikoksista kuuluu ylei-
5293: sen tuomioistuimen ja toinen ylituomioistuimen t1tomioval-
5294: lan alle, lähetettäköön, sittenkun sotaoikeuden tai yleisen
5295: tHomioistuimen käsiteltävänä oll1d rikos on tutkittu ja lau-
5296: SUJJto siitä yllä määrätyllä tavalla on jätetty, tutkimusasia-
5297: kirjat päiitöksineen edellisessä tapauksessa sotaylioikeuteen
5298: ja jälkimäisessii hovioikeuteen, joiden sitten tulee antaa lau-
5299: snntonsa kaikesta tai rnenetellä alempana olevien määräysten
5300: mukaisesti.
5301:      Jos .iok11, jota san~alla syytetään sotaoikeudessa .ia ylei-
5302:  sessii tnomioist1limessa, havaitaan tehneen myös sellaisen ri-
5303:  koksen, että sotaoikeuden tai JJleisen tuonrioistuimen tut-
5304:  kinto ja tuomio on alistettava ylioikeuden tutkittavaksi tai
5305:  että juttn lctwlu1t ylioikeuden välittömästi tuomittaviin, lä-
5306:  hettäköön se tuomioistuin, .iossa syytettyä viimeksi on
5307:  kuultu, tutkimuskirjat .ia päätöksen ylioikeullelleen, .ionka
5308:  tulee, sittenkuin toisen alioike1tden asianomainen ylit11omio-
5309:  istuin on saanut tilaisnnden tarkastaa alioikeuden toimen-
5310:  ]Jiteitii asiassa tai lansna mitä sen välittömästi ratkaistaviin
5311:  asioihin kmtlutt, antaa laus1tntonsa kaikesta sekä sen .Jälkeen
5312:  tehdä ilmoitns asianomaiselle päällystölle.
5313: 
5314:                              32 §.
5315:     ~r oskaksi tahi useammat ovat osallisia rikok,seen, josta
5316: :syyte on tehtävä sotatuomiois,tuimess,a, ja jos .io'lm heistä
5317: on välittömästi sotaylioikeuden tuomiovallan alainen, tuo-
5318: mitkoon asiassa kokonaisuudessaan sota.ylioikens. Jos syy-
5319: tetyt ovat eri sotaoikeuksien alaisia, h1tkikoon ja tuomitkoo-n
5320: se sotaoikeus, jonka alainen pääriJwllinen on. Jos he ovat
5321: yhtä osallisia, käsitellään asia siinä sotaoikeudessa, missä se
5322: 11arhaiten sopii; ja antakoon siitä määräyiksen, kun ne jou-
5323: Jmt, joihin syytetyt kuuluvat, ova1t samalla parkkakunnalla,
5324: arvossa ylin ja samanarvoisista virassa vanhin päällikkö,
5325:                       Sotatuomioistuimet.                     21
5326: 
5327: mutta, muussa tapauksessa sota.ylioikeus. Jos sotaoikeuden
5328: toimittamassa tutkimuksessa käypi selville, että asiassa on
5329: useampm päärikollisia rtai yhrtä osaUisia, j.atkakoon tutki-
5330: musta ja tuomitkoon se sotaoikeus, joka on alkanut asiaa
5331: käsitellä.
5332:                                33 §.
5333:     Jos joku, joka ei o'le sotaväen r~koslain alain•enJ, ilmiaJD.ne-
5334: taan osallisuudesta rikokseen, josta syytettä ajetaan sotatuo-
5335: mioistuimessa, on so:tatuomioistuimen toimitettava tutkimus
5336: osalliseenkin nähden, mutta lähetettävä sitten kappale asiaa
5337: koskevas1t~a pöytäkirjasta sille tuomioistuimelle, jonka asia,na
5338: hänen tuomitsemisensa on.
5339:     Sama olkoon laki, jos sotatuomioistuimessa syytetty on
5340: siellä vaatinut rang.ais:tusta väärästä i1miannosta· henkilöHe,
5341: joka ei ole sotaväen rikoslain •a.lainen.
5342:     Jos rikosasiassa, joka päärikolliseen nähde~ on yleisen
5343: tuomioisrtuimen tuomittava, joku sotaväen rikoslain alainen
5344: ilmiannetaan osallisuudesta samaan ri•koks·een, saarta.koon
5345: osallinenkin, jos hänen päällikkönsä kwtsoo sopivaksi, jäJttää
5346: yleisen tuomioistuimen tutkitt.a.vaksi ja tuomittavaksi, v,aik-
5347:  kakin rang-aistus on määrättävä sa.notun lain mukaan.
5348: 
5349:                                34 §.
5350:    Sotatuomioistuin ei missään ·tapauksessa srua ottaa käsi-
5351: teHäväkseen asiaa., joka ei kuulu sen käsiteltäviin, vaikkei
5352: muistutusta. tuomioistuimen pätevyydestä teht.äisikään; ja on
5353: ylempään oikeutoeen saat-etuissa ta:i alistetuissa asioissa
5354: kysymys, kuuluuko asia oil.mutta myöten sotaJt.uomioi,stui-
5355: meen, 'tutkitt-a.v,a siitä riippuma-tta, onko asianosainen sitä
5356: vaatinut.
5357:                           4 LUKU.
5358:          Sotaoikeuden ja sotaylioikeuden viralli n e n
5359:                      syyttäjä ( p o i s t.).
5360:                             35 §.
5361:     Viralliseksi syyttäjäksi sota.oikeuteen määrää 4 § :ssä
5362: mainittu päällikkö vuodeksi kerraHaam väihintään luutnJarn-
5363: tin arvoisen upseerin:
5364:   22      1919 Vp. -     V. M. -    Esitys N:o 3.
5365: 
5366:    Jos päällikön mieleS!tä jokin asia on erikoisen tärkeä tahi
5367: arka.luontoinen, saa, hän määrätä jonkun toisen sopivan up-
5368: seenn asiaa syyttäjänä sotaoikeudessa aj,ama,an.
5369: 
5370:                             36 §.
5371:     Sotaylioikeudessa on sotaviskaali virallisena syyttäjänä.
5372: Hänet nimittää korkein oikeus sotaylioikeuden esitylksestä,
5373: ja on hänen oltava la:inoppinut.
5374:    Hänen on myöskin oikeuskanslerin valvonnan alais·ena
5375: pidettävä silmällä sitä tapaa, millä syyttäjäpuhevaltaa sota-
5376: oikeuksissa käytetään.
5377:    Kun kenttäylioikeus asetetaan, mää;rätköön sotaväen yli-
5378: päällikkö siihen erityisen sotav~skaa:lin.
5379: 
5380:                              37 §.
5381:     Sotaoikeud·en virallinen syy,ttäjä on velvollinen ajamaan
5382: syY'tettä asioissa, j.oiden käsirtteleminen kuuluu .sotaoikeu-
5383: teen, sekä tarpeen vaatiessa toimittamaan asiassa alustavan
5384: tutkimuksen. Noudattakoon hän myöskin, mitä syyttäjästä
5385: on yleensä säädetty, sekä sotavis~aali soveltuvin kohdin
5386: hovioikeuden lm'll'neviskaalis·ta anneif::tuja säännöksiä.
5387: 
5388: 
5389: 
5390:                           5 LUKU.
5391: 
5392: Rikoksien ilmiantami n e n ja syytteeseen panemi n e n.
5393: 
5394:                               38 §.
5395:     Jos viraHinen syyttäjä tahi asianomisrt:aja tahtoo syyt-
5396: tää sotaväen rikoslain alaista henkilöä rikokses·ta, joka ·kuu-
5397: luu sotaoikend·en käsitel1äviin, tehköön siitä ,kirjallisen il-
5398: moituksen 4 § :ssä mainitulle päällikölle sekä selittäköön
5399: asian ja mainitkoon siihen saatavissa olevat todistukset. Jos
5400: rikos on sellainen, etrtä asia on sotaylioikeuden suorastaan
5401: ra:tkaistava, srua kirjallisen ilmiannan tehdä mainitulle oi-
5402: keud,elle 'tahi päällikölle.
5403:                     Sotatuomioistuimet.                    2S
5404: 
5405:                               39 §.
5406:     Kun päälliköl'le on 38 §:ssä sanotulla rtav:al1a tehty ilmi-
5407: auto rikoksesta, on hänen viipymättä jätettävä asia asian-
5408: omaiseen tuomioistuimeen.
5409:     Kun vangittua. t~ahi muuten pidätettyä henkilöä koske-
5410: va tutkimus on sotaoikeudessa toimitettava, on 4- §:ssä mai-
5411: nitun päällikön määrättävä istunto pidettäväksi viimeistään-
5412: kin kaihdeksan päivän kuluessa siitä ~päivästä lukien, jona
5413: ilmiauto hä.nelle saapui.
5414:     Elleivät erityis,et .asianhaarat toisin vaadi, on oikeuden
5415: pidettävä istuntonsa sillä pai'kka:kunnaUa,, missä se sotaväen-
5416: osasto on, johon SOitaoikeus on a,setettu.
5417: 
5418:                              40 §.
5419:      Jos hengenrikoksesta tahi muusta törkeästä ri:koksesta
5420: il;,niannettu on paennut, ennenkuin hänet on oikeuteen tuotu,
5421: pyytäköön päällikkö a;sianomaisen maaherran virka-1a.pua
5422: hänen etsimisekseen; (poist.) toimittakoon tuomioistuin kui-
5423: tenkin heti tutkimuksen rikoksesta, sikäli kuin se käy
5424: päinsä, mutta jättäköön asian päättämisen, kunnes ilmian-
5425: nettu saapuu vastamaan tahi tuodaan oikeuteen.
5426: 
5427:                            41 §.
5428:    Jos jota.kuta on kurinpi:tot.ietä ramgaistu rikoksesta, äil-
5429: köön se estäkö rikoksen panemista syytteeseen tuomioistui-
5430: messa, milloin rikoksen laatu sitä vaatii.
5431: 
5432: 
5433:                            6 LUKU.
5434: 
5435:                        V angitsemi n e n.
5436: 
5437:                                42 §.
5438:     Jos sota,väkeen kuuluvaa henkilöä syyllä epämään ri-
5439: koks~esta, jos•ta yleisen lain mukaan on vangittuna, piCLettäivä,
5440: vangitta.koon häwet; ja on silloin sen lisäksi mitä yleisessä
5441: laissa sääeLetään vamgitsemisesta s.ekä järjestyssäännössä on
5442:   24       1919 Vp. -      V. M. -     Esitys N:o 3.
5443: 
5444: sanottu esimiehen oikeudesta määrätä käskynalaisensa ares-
5445: tiin, noudatettava, mitä tässä alempana säädetään.
5446: 
5447: 
5448:                               43 §.
5449:      Kun tavwbaan sotaväkeen kuuluva henkilö, jO:ka on ka-
5450: rannut ta,hi jot,a voidaan sotaväen rikoslain mukaa.n ran-
5451: gaista karkurina sen vuoksi, ettei hän ole määr.äa~kana saa-
5452: punut palwluks,een, on hänet vangittava.
5453:      Jos on perustel'tua aihetta otaksua., että sotila,s, joka on
5454: tavaJtitu rikoksen teosta tai jota todenn:äJköisiUä syillä ~epäil­
5455: lään rikoksesta, uusii rikoksensa tahi täy;ttää rikoksen, jota
5456:  hän on yrittänyt tai jonka hän on uhannut tehdä, t'aikka jos
5457: muuten kartsot,aan y}eisen järjestyksen tahi järjestylmen so-
5458: taväessä taikka, sotaväen arvon ylläpiltämisen vaativaill, ettei
5459: rikoksenteosta tavattu tahi epäluulonalainen ole tutkimuk-
5460: sen aikana vapaana, saatakoon hänet pidäitää tahi pitää tar-
5461: koituksenmukaisen valvonnan alaisena; ja olkoon siMoin
5462: myöskin hänen päällystöllänsä oikeus siitä määrätä.
5463:      Jos rikos on pantava ~syytteeseen tuomioistuimess,a, on
5464: vangittu 39 § :ssä määrätyn ajan ·kuluessa Vledettävä oikeu-
5465:  teen; ja. harkitkoon oikeus, ·onko hänet edelLeenkin pidettä-
5466:  vä va.ngittuna, sekä ilmoittakoon, jos on katsonut, ·että hä-
5467:  net on päästettävä vapaaksi, sii·tä as~anomaiselle päällikölle.
5468:  Jos katsotaan, että rikkomus voidaan rangaista kurin pito-
5469:  tietä, on vangittu ~toimit,ettava viipymättä ja, ·ellei lai'llista
5470:  es·tettä satu, viimeis,täänkin Jmlmen vuorokauden 'kuluessa
5471:  vangitsemisesta lukien rangaistusta kärsimään.
5472: 
5473: 
5474:                              44 §.
5475:    Jos sotaväkeen kuuluvca henkilö vcangi,taan muun virano-
5476: maisen kuin hänen päällikkönsä määräyksestä, on sen v[ran-
5477: omaisen viipymättä ilmoitettava siitä vangitun IJäällystölle.
5478:    Sotil&an, joilla oleskelee ka:sarmissa tahi alueel'la, mikä
5479: on päälly.stön .valvonna'n 'al,ais~ena, saa vangita ainoastaan
5480: päällystön myötävaikutuksella.
5481:                     Sotatuomioistuimet.                   25
5482: 
5483:                               45 §.
5484:      Rikoks·es,ta vangittu upseeri t,ahi sotaväiessä palv·eleva
5485: siviilivirkamies on sotatuomioistuimen toimittaman !tutki-
5486: muksen aikana säilytettävä päävahdissa• taikka, missä sel-
5487: laista ei ole, {poist.) yleisessä vankilassa.
5488:      Alipäällystöön tahi miehistöön kuuluvaa henkilöä säily-
5489: t.etään sotilasvankilas,sa, missä selhinen on, mutta muu-
5490: ten yleisessä vankilassa.
5491: 
5492: 
5493:                           7 LUKU.
5494:   Oikettdenkäyn t i sotaoikeudessa sekä v a l i t u k s e n
5495:           t e k e m i n e n s e n p ä ä t ö k s e s t ä.
5496: 
5497:                              46 §.
5498:     Sotaoikeus ikokoontukoon 4 §:ssä rnainitttn päällikön-
5499: kutsusta niin usein, kuin sille jätetyt jutut ja asiat vaativat.
5500:     Jos puheenjohtaja ilman estettä jää saa;pumatta, sakotet-
5501: takoon häntä vä:hintään kaksikymmentä ja enintään kaksi-
5502: sataa markkaa.
5503:     Jos {poist.) sotilasjäsen ei määrätyllä ajalla saavu sota-
5504: oikeuteen, tuomittakoon hänet järjestysrangaistukseen, ellei
5505: hän voi näyttää laillista ·estettä.
5506: 
5507:                             47 §.
5508:     Asianosaiset ja todistajat {poist.) kutsutaan sotaoikeu-
5509: teen puheenjohtajan toimesta; ja pyytäköön hän kutsumuk-
5510: sen toimittamista varten virka-apua asianomaiselta päälli-
5511: költä, kun kutsumus koskee vakinaisessa palveluksessa ole-
5512: vaa sotilasta, mutta muussa tapauksessa maaherralta, maist-
5513: raatilta tai kruununpalvelijalta.
5514: 
5515:                           48 §.
5516:    Jos asiamosainen tahi todistaja ilman estettä jää sotaoi-
5517: keuteen saapumatta, sakotettakoon häntä vähintään kym-
5518: menen ja enintään kaksisataa markkaa ja noudattakoon
5519: oikeuteen.
5520:   26       1919 Yp. -     Y. M. -    Esitys N:o 3.
5521: 
5522:     Jos asianosainen tai todistaja. on sotaoilmuteen noudelt-
5523: tava, on puheenjohtajan pidettävä siitä huolta ja noudatta-
5524: koon hän virka-avun pyytämiseen näihden mitä 4 7 § :ssä on
5525: (poist.) oikeuteen kntsumisesta säädetty.
5526: 
5527:                              49 §.
5528:     Sotaoikeuteen kuuluvassa jutussa on syytetyllä oik•eus
5529: ottaa puolustaja, ja hänen päällikkönsä on pidettävä huolta
5530: siitä, ettei syytetyn palvelus sotaväessä sitä estä. Ellei syy-
5531: tetty ole puolustajaa ottanut, tulee oikeuden määrätä sellai-
5532: nen, milloin s·e katsoo asian laadun sitä vaativan.
5533:     Puolustajana käytettäköön henkilöä, joka yleisen lain mu-
5534: kaan saa olla toisen asiamiehenä.
5535:      Kun jotakuta syyt•etään sotaoikeudessa, tulee, milloin se
5536: pidetään tarpeellisena, asiami~hen siitä joukko-osastosta, jo-
5537: hon hän kuuluu, olla saapuvilla valvomassa syytetyn oikeutta
5538: sekä antamassa tarpeellisia tietoja.
5539: 
5540:                                 50 §.
5541:     Sotaoikeuden :tutkimus tapahtukoon julkisesti, paitsi
5542: milloin yleinen laki myöntää poikkeuksen rikosa;sioissa toi-
5543: miteittavan tutkimuksen julkisuudesta taikka m:i:lloin so-
5544: dassa tahi a.ikana, joHoiDJ valtakunnan sotaväki tahi Sl€11 osa
5545: on muussa ta.rkoituksessa ku:iu harjoitusta vart•en määräilty
5546: asetettav,a.ksi rtahi on a:setettu sotakannalle, julkisuuden kat-
5547: sotaan haittaavan sotatoimien menestymistä tai sotaväen
5548: turvallisuutta.
5549: 
5550:                              51 §.
5551:     Asianosaisia ja todistajia kuulustelee sotaoikeudessa pu-
5552: heenjohtaja lamisessa järjestyksessä sekä niiden päätösten ja
5553: syytä olevan; kuitenkin olkoot asianosaiset oikeutetut pu-
5554: heenjohtajan kautta asettamaan todistajiUe kysymyksiä,
5555: jotka asiaan oikeutta myöten kuuluvat. Puheenjohtajan on
5556: myöskin pidettävä sotaoilkeuden pöytäkirjaa sekä ensi si-
5557: jassa vastattava siitä, että oikeus muutenkin noudattaa lail-
5558: lista oikeudenkäyntimenettelyä; ja on ·tässä kohden, mikäli
5559:                      Sotatuomioistuimet.                     27
5560: 
5561: ei tämä la'l>:i toisin määrää, nroudatettava yleisen lain ja ase-
5562: tusten säännöksiä rikosasiain käsittelemisestä y1eisessä tuo-
5563: mioistuimessa.
5564: 
5565:                          (52 § poist.).
5566: 
5567:                              52 §.
5568:     Vartiomies taikka 'kulku-, suojelus-, sotilas- tai sa;atto-
5569: vartioon ta'hi muuhun vm,tiostoon kuuluva henkilö, j.oka
5570: muuten on esteetön, saakoon valalEsesti todistaa siitä, mitä
5571: hä,nelle on mainitunlaatuisessa virantoimituksessa tapaMu-
5572: nnt, jos ei siitä ole muita todistajia.
5573: 
5574:                               53 §.
5575:    Käsitellessään sotaoikeudelle kuuluvaa asiaa on tuomiois-
5576:                                     1
5577: 
5578: 
5579: 
5580: Luimen, v'apa.asti harkittuaan kaikki esilletulleet asianhaarat,
5581: vakaumuksensa mukaan pää:tettävä, mitä asiass·a on todeksi
5582: katsottava.
5583: 
5584:                             54- §.
5585:     Sotaoikeus on tuomionvoipa ainoastaan, kun kaikki sen
5586: jäsenet ova,t oikeudessa läsnä.
5587:     Kun päätös on tehtävä, tulee puheenjohtajan lyhyesti
5588: esittää, mitä asiassa on tapahtunut S'ekä ilmoittaa ne lain-
5589: kohdat ja asetukset, jotka tkuhunkin tapaukseen soveltuvat.
5590: Lausukoon hän myöskin mielipiteensä ensin. Jos erimieli-
5591: syyttä ilmaantuu, tapahtukoon äänestys muutoin sekä ään-
5592: ten laskeminen yleisen lain mukaan.
5593: 
5594:                               55 §.
5595:      Sota.oikeuden tekemät oi:keuCLenkäyntiä koskev.at väli-
5596: päli!töks~et ja päältöbet on, sittenkuin n~e on asianmukaisesti
5597: merkitty pohjapöytäkirjaan, heti asianasaisille julistettava.
5598: Pääitös pääJa,siassa. samornlmin puhdistusvalalle velvoittav•a
5599: pääitös pitää olla; ennen julistamis~ta kirjoitettu ja. tarkistettu;
5600: ja, kun muutosrta päät.ökseen saa ha·kea valittama11a, on täy-
5601:   28       1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 3.
5602: 
5603: dellinen valitusosoitus aina a.nnett.ava. Jos joku haluaa lmn-
5604: nella jostakin muusta sotaoikeuden toimenpitees1ä ja pyyiäiä
5605: oikeudelta tai puheenjohtajalta tietoa, mitä siihen näihden •on
5606: noudaihet:tava., annettakoon siitäkin tieto.
5607:     Asianosaiselle annettava sotaoikeuden päätös on pu-
5608: heenjohtajan ( poist.) allekirjoitettava.
5609: 
5610:                                56 §.
5611:     Sota.oikeuden tutkimus ja ·tuomio on alistetta.va, soitayli-
5612: oikeuden tarkasttett~waksi, jos .iotalmt•a on syytetty rikok-
5613: sesta, jos·t.a sawttaa. tulla kuolemanrangaistus tahi kuritus-
5614: huonetta ·elinlmudeksi, taikka jos joku on tuomittu rangais-
5615: tukseen rikoksesta, .io'sta saatiaa, :tulla kuritushuO!lle!tta kor-
5616: keintaan kuusi vuotta tahi enemmän, taikka osaHisuudesta
5617: johonkin sella~seen rikokseen. Näissä asioissa tulee puheen-
5618: johtajan mainitussa tarkoituksessa lähettää tutkimuskirjat
5619: ja päätös, puhtaaksi kirjoitettuina, sekä oikeuden puheen-
5620: johtajan ja jäsent·en allekirjoittamina, ynnä asi.aan kuuluv,at
5621: asiakirjat sotaylioikeuteen viidentoista päivän htluessa, jos
5622: sotaoikeus sijaitsee samassa kaupungissa kuin sotaylioikeus,
5623: mutta jos sotaoikeus sijaitsee muussa kaupungissa ia.hi
5624: maalla, kolmessakymmenessä päivässä siittä päivästä lukien,
5625: jona päätös annettiin, kaikki sotaväen rikoslain 158 § :ssä
5626: säädetyn rangaistuksen uhaUa. Sen ohessa on pöy~täkirjtaan
5627:  merkittävä, pidetäiänkö jotakuta asiassa syytettyä vangit-
5628: tuna.
5629:     Kuinka tutkimuskirj·ain ja pää:töksen lähert:tämises·sä so-
5630: ta,ylioikeudelle on meneteltävä, kun sota-aikana joukko-
5631:  osasto on maa·n ulk,opuolella tai laiva meriretkellä, siitä sää-
5632:  detään 61 § :ssä.
5633: 
5634:                               57 §.
5635:     Mitä 56 § :ssä on säädetty tutkimuskirjoista snna mai-
5636: nituissa wsioissa, on myöskin nouda'tett,av.a tutkimuskirjoi-
5637: hin näihden niissä sotaylioikeuden suorastaan ratkaistavissa
5638: asioissa, joissa alioikeus on toimittanut tutkimuks>en, ja lu-
5639: ettakoon tai'ka asia:kirjain lähettämisetlle ,siirf:ä päivästä, j-ona
5640:                      Sotatuomioistuimet.                   29
5641: 
5642: alioikeus lopetti tutkimuksen. Jos puheenjohtaja ei määrä-
5643: tyllä .ajalla lähetä asiakirjoja, olkoon laki kuten sntaväen
5644: rikoslain 158 § :ssä sanotaan.
5645: 
5646:                               58 §.
5647:    ~Toka   ei 'tyy-dy sotaoikeuden päätöks,een pääasiassa, il-
5648: moittakoon tyytymättömyytensä oilkeudelle tai sen puheen-
5649: johtajalle ( poist.) ennen kahdeksannen päivän loppua, pää-
5650: töksen julistamispäivä siihen luettuna. Saman ajan kuluessa
5651: tulee senkin, joka ei tahdo ajaa valitustaan perille, oikeu-
5652: delle tai sen puheenjohtajalle ( poist.) peruuttaa tyytymättö-
5653: myydenilmoi tu ksensa.
5654:     V angiitu henki] ö saa tehdä tyytymättömyydenilmoi,tuk-
5655: sen tahi sen peruuttaa myöskin sotilasvankilan päällikölle tai
5656: vankilanjohtajalle (poist.), ja olkoon vangituHa, jonka tulo
5657: vankilaan ilman hänen syytään on viivästynyt, vidä pe-
5658: rilletulonsa jälkeisenä päivänä siihen tilaisuus. Jos sellainen
5659: ilmoitus tahi peruU'tus on tehty sotilasvankilan päällikölle
5660: ta,hi vankil·anjohtajalle, olkoon ~ämä velvollinen heti ilmoi-
5661: tusajan loputtua antamaan s}itä tiednn 4 § :ssä mainitulle
5662: päällikölle.
5663:      Ellei tyytymättömyyttä, ilmoiteta, niinkuin tässä py kä-
5664: lässä on sano,t:tu tahi jos tyytymättömyydenilmoitus peruu-
5665: tetaan, pysyköön päätös voimassa.
5666:                              59 §.
5667:     Jos asianosainen on 58 § :ssä sanotulla tavalla ilmoitta-
5668: nut tyytymäJttömyyttä sotaoikeuden päätoks·een, antakoon
5669: muutolksenhakemuksensa todistusta vastaan 4 § :ssä maini-
5670: tulle päällikö1le viimeistään ennen kello kahtatoista viiden-
5671: tenätoista päivänä, jos sotaoikeus sijaitsee samassa kaupun-
5672: gissa kuin sotaylioikcus, mutta muussa kaupungissa tahi
5673: maalla sijaitseva'sta sotaoikeudesta ennen sa;maa ai:kaa
5674: kolmant-enakymmenentenä päivänä siitä kuin päätös julis-
5675: tettiin, sitä päivää kuitenkaan lukema1t.ta . .Jos valituskirjain
5676: antamispäivä sattuu sunnuntai- tai juhlapäiväksi, annetta-
5677: koon ne ennen tässä mainittuoa kellonlyömää seuraavana ar-
5678: ki päivänä. Tyy,tymättömän on myöskin samalla annet1tav'a
5679:   30       1919 Vp. -      V. M. -     Esitys N:o 3.
5680: 
5681: se ·päätös, johon muutosta ha.et.a.an, va.rus'tettuna. todistuk-
5682: sena tyytymättömyyden ilmoitt.amises,ta, sekä sotaoikeuden
5683: asiasta tekemä pöy;täkirja. Päällikön on viipymättä so'ila.yli-
5684: oikeudelle lähetettävä muutoksenhakemus siihen kuuluvine
5685: asiakirjointJen, ja on päällikön asiakirjoihin merkittävä aika,
5686: jolloin ( poist.) ne hänelle jätettiin.                     ..
5687:      Joka. ei sa.notun ajan kuluessa aja. va:litustaan }JeriUe,
5688: on menettänyt puhevaltansa päätöstä vastaan. Jos hän
5689: erinomaisten ja voittama,t;tomien esteiden ta.ba ei voi muu-
5690: toksenhakemust~ansa .ta·hi siihe:n kuuluvia asia.kirjoja mää-
5691: rä;a,jassa jäJttää asianomaiselle päällikölle, olkoon hänen sal-
5692: littu saman ajan ·kuluessa sanotnlle päällikölle todistusta
5693: va.staan annettavassa varauskirjassa, jonlk:a mukana tulee
5694: olla luotettavien miesten kirjallinen todistus esteestä ja joka
5695: päällikön tulee, varustettuna merkinnällä jättämisajasta, vii-
5696: pymättä läJhettää sotaylioikeudelle, tältä awoa valitusval-
5697: tansa säilyttämistä, jolloin kuitenkin sotaylioikeuden har-
5698:        1
5699: 
5700: 
5701: kinnassa on, onko anomukseen suostuttava vailm ei.
5702: 
5703:                                 60 §.
5704:     J·os se, joka ~ahtoo va:Httaa sotaylioikeuteen, on vamgit-
5705: tuna, saakoon hän enn•en valitus.ajan umpeen kullUJmista
5706: jättää v.aEtuksensa sille päällikölle, jonka valvonnan alai-
5707: nen Vlankila on, tahi läänin maahermlle, jos häntä säily;tetään
5708: y}eisessä vankilassa; ja. on näid·en velvollisuutena lähettää
5709: valituskirjat viivyrttel·emä•ttä sota.ylioikeuteen. 8en, joka va,n-
5710: kilaa valvoo, on myöskin pidettävä huoli siitä, 'että va.ngittu
5711: saa avukseen puolustajansa, jos hän on sellaista käyttänyt,
5712: tai muun soveliaan henkilön valituskirjan laatimista varten.
5713: 
5714:                                 61 §.
5715:     Kun sotaa käydään maan ulkopuoleHa. •tahi laiva on me-
5716: riretkel:lä ja menttäoikeus si·ellä kokoontuu, tulee sotatuo-
5717: ma.rin, sota.väen rikoslain 158 §:ssä määrätyn s·eurauks-en
5718: uhalla., jättää sellaisen ·oik.euden päätoS', joka on alistettava
5719: sort,aylioikeuden 1f,arka.s1tettavaksi, ynnä asiaa.n kuuluvat tut-
5720: kimuskirjat viidentoista päivän kuluessa, siitä lukien kuin
5721:                      Sotatuomioistuimet.                    31
5722: 
5723: päätös julistettiin joukko-osaston tai laivan päällikölle,
5724: jonka sitten tulee ensi tilassa lähettää asiakirjat asianomai-
5725: selle sotaylioikeudelle.
5726:      Joka. 1:1ahtoo ha,kea muutosta kenttäoikeuden pä:ätöks·een,
5727: ilmoittakoon tyytymättömyytensä, niinkuin 58 § :ssä on sää-
5728: d·etty ja antakoon 1 momentissa ma.]nitun aja!ll kuluessa
5729: valituksensa päällikölle todistusta vastaan, jonka tämä an-
5730: taa; ja tulee päällikön, jos va,stapuoli oleskelee paikka!kum;-
5731: naHa, a:ntaa. tälle valituskirjoista jäljennös, as·eiltruen samana
5732: lyhyen määräajan, jonka kuluessa selitys valituksen johdosta
5733:  on päällikölle 'annettava., uhalla ettei sen laiminlyöminen
5734: estä a.sian pää'tltämistä. Sittenkuin selitys on 'ann81itu tai
5735:  sitä varten asetettu ,a,ika on menetet'ty, tulee päällikön niin
5736:  pian kuin mahdollista ·lähettää sotaylioikeudelle asiakirjat
5737:  ynnä, viimeksimainitussa tapauksessa, ilmoitus selitttäjän
5738:  laimi,nlyönnistä.
5739: 
5740:                             62 §.
5741:     Jos asianosainen ])yytää sota;oikeud'en pöytäkirjaa tai
5742: päätösuä, tulee puheenjohtajan antaa se hänelle kahdeksan
5743: päivän, mwtt1a sota-aikana .neljän päivän kuluessa .sen jäl-
5744: keen. ,Jos asianosainen on vangittuna, järjestäköön puheen-
5745: johtaja niin, että pyydetty pöytäkirja tai päätös tulee hä-
5746: nelle sanotun ajan kuluessa toim:itetuksi.
5747: 
5748:                             8 LUKU.
5749:      Oikeudenkäynti sotaylioikeudessa sekä valituksen
5750:               tekemi n e n sen päätöksestä.
5751: 
5752:                             63 §.
5753:     Sotaylioikeus kokoontukoon puheenjohtajan kutsumuk-
5754: sesba istuntoon niin us·ein kuin asiat va~Utivat. Jos puheen-
5755: johtaja tahi jäsen määrätyllä ~ajalla jää saapumar!Jta., on so-
5756: tavisolmalin pantav•a poisjäänytt sotaylioikeudessa syyttee-
5757: seen, ja tuomitta,koon hänet vähintään kolmenkymmenen ja
5758: enintään kolmensadan markan sakkoon, ellei hän voi näyttää
5759: laillista •esteitä.
5760:  32       1919 Vp. -     V. M. -     Esitys N:o 3.
5761: 
5762:                             64- §.
5763:     Sotaylioi•keudessa esittelee jornpihtmpi sotaylituoma-
5764: reista a<siat, ja muuten noudatettakoon asiniden käsittelyssä
5765: soveHuvin kohdin, mitä yleisessä la.iss>a ja asetuksissa on
5766: asioiden käsittelystä hovioikeudessa säädetty, huomioonQit-
5767: ta~m mitä tässä alempana s•anota•an.
5768: 
5769: 
5770:                             65 §.
5771:     Jos sotaylioikeus ka,tsoo valituksen tai kantelun olevan
5772: sitä laatua, että jQitakuta on ennen päätöksen tekemistä
5773: kuultava, vaadi<tbakoon hänen s-elityksensä asianomaisen
5774: päällikön ta.i ma,aherran välity ks'ellä.
5775:     Vastaaja kutsutaan sotaylioi'keuteen kirjallis-ella haas-
5776: teena, milloin asian laatu: sitä vaatii, muMa muuten sota-
5777: ylituomarin <toimesta 47 §:ssä sanotulla tavaUa.
5778: 
5779:                            66 §.
5780:     Jos pappi on syytettynä .sotaylioikeudessa, on siitä il-
5781: mo~tettava asianomaiselle tuomiokapitulille 'tuomiokapi<tulin
5782: asiami·ehen määräämis·tä varten o}emaan tutkimuks·essa läs-
5783: nä valvoma.ssa syyt>et.yn oikeutta ja antamassa rf:,arpeellisia
5784: tietoja.
5785:                              67 §.
5786:     Mitä muUit,en on 7 luvussa säädetty ·oikeudenkäynnistä
5787: sotaoikeudessa, noudateltta.koon soveltuviss.a kohdissa myös-
5788: kin sotaylioikeudessa; ja olkoon sotayli•tuomariinkin näh-
5789: den v·oimassa, mitä sotatuomioistuimen puheenjohtajasta
5790: 51 § :ssä määrätään.
5791: 
5792:                               68 §.
5793:      Kaikissa niissä asioissa, jo:tka sotaylioikeus ensimmäi-
5794: senä tuomioistuimena ra'tkaisee, julistetaan päätös pääasia,ssa
5795: avoimin ovin, milloin asianosaisd ova.t tulleet sa,apuville;
5796: murtta muuten o.n sotaylioikeuden sdlaisis,sa ja aina muissa
5797: asioissra lähet·ei:tävä päätöksensä asiarnomaiselle pääWkölle
5798: t<ai maaherralle asianmuk·aisessa järjestyksessä a,sianosaisen
5799: tiedoksi annebtavaksi tahi hänel'l-e .toimitettavaksi; ja on to-
5800:                     · Sotatuomioistuimet.                  33
5801: 
5802: distns tiedoksiantopäivästä heti lähetettävä sotaylioikeu-
5803: delle. Jos sotav~S'lmali on käytbtänyt 'PUheva,ltaa asiassa,
5804: anne-lJt.akoon häinoelle ka11pa.le 11ääiöstä.
5805:     Sotaylioikeuden asianosaiselle annettava päätös on pu,-
5806: heenjohtajan ja asian esitelleen sotaylituomarin allekirjoi-
5807: tettava.
5808: 
5809:                                69 §.
5810:     Mitä 1mlee sotaylioikeuden päätöksen a.listamiseen ylim-
5811: män .oikeu.sa.steen IIJar~astettav·aksi sekä siihen, mitä on huo-
5812: mioonotettava haettaessa muutosta sotaylioikeuden päätök-
5813: seen, noudatettakoon, mitä hovioikeuden päätöksestä on alis-
5814: tamiseen ja valittamiseen nähden määrätty muuten, paitsi
5815: että valitus sotaylioikeuden päiätöks:estä on korkeimpruan oi-
5816: keuteen jätettävä viimeistään ennen kello kahtatoista kolman-
5817: tenakymmentenä päivänä siitä lukien, kuin päätös on julis-
5818: tettu tai asianosaiselle tiedok·si annettu, sitä päivää kuiten-
5819: kaan lukematta.
5820:     Valittajan oikeudesta valituksen tekemiseen soilaylioi-
5821: keuden päätöksestä olkoon laki niinkuin 59 ja 60 § :ssä sano-
5822: taan, kuitenkin siten että valituskirjat, jotka jätetään pääl-
5823: likölle, josta 4 § :ssä puhutaan, tahi sille, jonka valvonnan
5824: alaisena vankila on, taikka läänin maaherralle, on näiden
5825: viivyttelemättä lähetettävä korkeimmal'le oikeudelle.
5826:     Jos tyytymätönlaiminlyö, mitä ylempänä on määrätty,
5827: olkQon hän menettänyt puhevaltansa päätöstä vaJStaan.
5828: 
5829:                              70 §.
5830:     Sota-aikana on valitus sotaylioikeuden tahi kenttäylioi-
5831: keuden päätöks·estä kaili.deksan päivän kuluessa siitä lukien,
5832: kuin päätös julistettiin tai valittajalle tiedoksi annettiin jä-
5833: tettävä joukko-osaston tahi laivastoaseman päÖJlikölle todis-
5834: tusta vastaan, jonka tämä antaa; ja tulee päällikön, jos
5835: vastapuoli oleskelee paikkakunnalla, antaa tälle valituskir-
5836: joista jäljennös, asettaen samalla lyhyen määräajan, jonka
5837: kuluessa selitys valituksen johdQsta on päällikölle annettava,
5838: uhalla, ettei sen laiminlyöminen estä asian päättämistä. Sit-
5839:                                                             3
5840:     34        1919 Vp. -V. M. -           Esitys N:o 3.
5841: 
5842:   tenkuin selitys ·On annettu tai sitä varten asetettu -aika on
5843:   menetetty, tulee päällikön niin pian kuin mahdollista lähet- ·
5844:   tää korkeimmalle oikeudelle rusiakirjat ynnä, viimeksimaini-
5845:   tussa tapauksessa, ilmoitus selittäjän laiminlyönnistä.
5846: 
5847:                                71 §.
5848:        Jos se, joka ylisotatuomioistuimen päätöksellä on tuo-
5849:   mittu kuolemaan, tahtoo anoa armoa, on hänellä oikeus
5850:   pyytää avustusta armonanomuskirjan laatimiseen siltä pääl-
5851:   liköltä, jonka valvonnan alaisena •se vankila on, jossa häntä
5852:   säilytetään, taikka, jos hän on yleisessä vankil·assa, sen joh-
5853:    tajalta; ja on anomuskirja 69 ja 70 § :ssä valituksen teke-
5854:   mistä varten määrätyn ajan kuluessa jätettävä niainitulle
5855:   päällikölle taikka v'ankilan johtajalle, jonka sitten tulee vii-
5856:   pymättä maaherran k8!utta korkeimmalle oikeud·elle lähettää
5857:   anomusHrja ynnä todis~s aj8!sta, jolloin päätös on kuole-
5858:   maan tuomiimlle toimitettu. Jos hän ei jätä sellaista anomus-
5859:   kirjaa määräajassa tahi jos hän ei tahdo hyväkseen käyttää
5860:   armonanomusoikeutta, oLkoon päällikkö tai vankilan j·ohtaja
5861:   velV'ollinen ilmoittamaan siitä maalherran välitybellä !kor-
5862:   keimmalle oikeudelle niin pian kuin anomuksen jättämisaika
5863:   on kulunut umpeen.
5864:        Sota--aikana olkoon ylisotatuomioistuimella lupa. tehdä
5865:   valtion päämiehelle' alistua tuomitun rangaistuksen lieven-
5866:   tämisestä tai anteeksi antamisesta. Sellaiseen alistuks·en
5867: · nähden olkoon voimassa, mitä 69 o§ :ssä on muusta alistami-
5868:   sesta säädetty.
5869: 
5870: 
5871:                             9 LUKU.
5872:                            Pikaoikeu s.
5873:                                 72 §.
5874:       Jos sodassa·olevassa joukko-osastossa tai sotatoimia var-
5875:   ten merellä olevassa laivassa tahi piiritetyssä linnoituksessa
5876:   j-oku, jota on syytettävä sotatuomioistuimessa, on tehnyt
5877:  ·rikoksen, josta saattaa tulla kuolemanrangaistus, ja jos rikol-
5878:                     Sotatuomioistuimet.                   35
5879: 
5880: linen on verekseltä tavattu rikosta tekemässä, saakoon pai-
5881: kalla oleva ylin päällikkö, jos hänellä on vähintään esiup-
5882: seerin arvo, milloin rikollisen rankaisemisen lykkäämisestä
5883: on pelättävissä vaaraa sotakurille taikka sotaväen, laivan
5884: tai linnoituksen turvallisuudelle, asettaa erikoisen, pikaoi-
5885: keudeksi nimitetyn sotatuomioistuimen tutkimaan ja tuomit-
5886: semaan asian. Paikalla oleva ylin päällikkö kutsukoon pika-
5887: oikeuden puheenjohtajaksi sotatuomioistuimen puheenjohta-
5888: jan tai hänen virkansa hoita,jan sekä jäseniksi ylintä pääl-
5889: likköä lähinnä olevan päällikön, esiupseerin, kaksi komppa-
5890: nianpäällikköä ja neljä nuorempaa, mahdollisuutta myöten
5891: eriarvoista upseeria. Jos ei kapteenin arvoi,sia tahi sitä kor-
5892: keampja upseereita ole saatavana, ~orkoon lupa heidän si-
5893: jaanJsa määJrätä alemman arvoisia upseereita.
5894: 
5895:                             7:3 §.
5896:     Kun pikaoikeus on asetettu, kokoontukoon se heti siihen
5897: joukkoon k1tuluvan ja koolla olevan osaston eteen, johon syy-
5898: tetty kuuluu. Sittenkuin määräyskirja on luettu julki, van-
5899: nokoot puheenjohtaja ja jäsenet tuomarinva1an, vaikka he
5900: ennen olisivatkin sen tehneet.
5901: 
5902:                             u §.
5903:     Pikaoikeuden tulee ilman laajaa menettelyä koettaa
5904: saad,a selville asiaan vaikuttavat seikat sekä, vapa&sti har-
5905: kittuaan kaikki esilletulleet asianhaarat, tuomita syytetty
5906: sotaväen rikoslain mukaan.
5907:     Pöytäkirjaa siitä, mitä asiassa on tapruhtunut, pitäköön
5908: puheenjohtaja.
5909: 
5910:                             7.5 §.
5911:     Syytetty saakoon puolustajakseen ottaa saapuvilla ole-
5912: van henkilön, joka yleisen lain mukaan saa kantaa ja vastata
5913: toisen puolesta oikeudessa. Ennenkuin tutkimus aloitetaan,
5914: olkoon hänellä oikeus neuvotella (poist.) kahdenkesken puo-
5915: lustajansa kanssa.
5916:   36       1919 Vp. -     V. M. -     Esitys N:o 3.
5917: 
5918:                            76 ·§.
5919:     Pikaoikeus älköön ·hajaantuko, ennenkuin se on tehnyt
5920: Ja julistanut päätöksensä.
5921: 
5922:                              77 §.
5923:     Pikaoikeuden äänestys päätökseksi tapahtuu julkisesti
5924: koolla olevan joukon edessä, ollen oikeuden jäsenillä kuiten-
5925: kin ·oikeus sitä ennen, tutkimuksen päätyttyä, vetäytyä syr-
5926: jään keskenään neuvottelemaan. Ennen äänestystä tehköön
5927: puheenjohtaja lylhyesti ja selvästi ,selikoa 1siitä, mitä tutki-
5928: muksessa on <SeilviUe käynyt, j,a lausukoon sen jä~keen ensiksi
5929: hän ja sitten kukin tuomareista laillisessa järjestyksessä mie-
5930: lipiteensä, ja merkittäköön pöytäkirjaan, mitä kukin on lau-
5931: sunut, vaikkei erimielisyyttä ilmaantuisikaan.
5932:      Syytetyn ( poist.) kuolemanraigaistukseen tuomitsemi-
5933: seen vaaditaan, että vähintään kuusi tuomareista on siitä
5934: yksimielisiä.
5935:      Kun äänestys on ta:pa:htunut, kirjoittakoon puheenjohtaja
5936: heti päätöksen, jonka hän ja. jäsenet 3!llekirjoittavat 1sekä pu-
5937: heenjohtaja siUen syytetyn lälsnäollessa joukon edessä julis-
5938: taa.
5939:      Sittenkuin pikaoikeus on hajaantunut, jättäköön oikeu-
5940: den puheenjohtaja heti paikalla olevalle ylimmälle päälli-
5941: kölle pöytäkirjan ja päätöks<en, ( poist.) johon on merkitty
5942: j-ulistamispäivä ja -hetki.
5943: 
5944:                              78 §.
5945:     Pikaoikeuden päätöksen, jolla joku on tuomittu rangais-
5946: tukseen ja joka on jätetty paikalla olevalle ylimmäl1e päälli-
5947: kölle, panettakoon tämä heti täytäntöön. Jos päällikkö olo-
5948: suhteisiin nähden katsoo, ettei päätöstä, milloin se ,sisältää
5949: kuolemanrangaistuksen, ole pantava täytäntöön, taikka jos
5950: sellaista päätöstä ei ole kahd·enkymmenenneljän tunnin lm-
5951: luessa päätöksen julistamisesta lukien pantu täytäntöön, lä-
5952: hettäköön hän heti asiaan kuuluvat kirjat asianomaiselle yli-
5953: sotatuomioistuimelle, joka asiassa menettelee niinkuin pika-
5954: oikeuden päätös olisi alistettu ylisotatuomioistuimen tarkas-
5955: tettavaksi.
5956:                      Sotatuomioistuimet.                   37
5957: 
5958:                              79 §.
5959:     Pikaoikeuden pöytäkirja siihen kuuluvine asiakirjoineen
5960: on päällikön, sota- tai meriretken päätyttyä, jätettävä säily-
5961: tettäväksi sotaylioikeuteen.
5962: 
5963: 
5964:                           10 LUKU.
5965: 
5966:                    Erinäis e t säännöks e t.
5967: 
5968:                               80 §.
5969:     Sotatuomioistuimen päätöksen, jolla joku on tuomittu
5970: rangaistukseen, toimittakoon, ,sittenkuin se on saanut lain-
5971: voiman, 4 § :ssä mainittu päällikkö viipymättä täytäntöön-
5972: pantavaksi. Tämä koskekoon muunkin tuomioistuimen pää-
5973: töstä, jolla sotaväen rikoslain alainen henkilö on tuomittu
5974: rangaistukseen.
5975:     Jos vapausrangaistukseen tuomittu sotilashenkilö on van-
5976: gittuna ja tyytyy päätökseen, toimitettakoon hänet heti
5977: omalla suostumuksellaan rangaistusta kärsimään, niinkuin
5978: yleisessä lai,ssa on säädetty. Jos lllsianosaiset muussa asiassa
5979: ilmoittavat tyytyvänsä päätökseen, jota ei ole alistettu sota-
5980: ylioikeuteen, menköön päätös siinäkin tapauksessa kohta
5981: täytäntöön.
5982:     Jos arestirangaistukseen tuomittu henkilö ei ole sotaväen
5983: rikoslain alaisena enää silloin, kun päätös joutuu täytäntöön-
5984: pantavaksi, pidettäköön häntä sen sijaan vankeudessa niin
5985: pitkä aika kuin sanotun lain 43 § :ssä säädettyjen perustei-
5986: den mukaan vastaa arestirangaistusta; ja hankittakoon sota-
5987: ylioikeudesta määräys vankeusrangaistuksen ajasta.
5988:     Sakkojen taikka tuomitun vahingonkorvauksen ulosot-
5989: toon älköön päällikkö ryhtykö.
5990: 
5991:                          81 §.
5992:     Tämän lain mukaan tuomitut sakot menevät vaUiolle ja
5993: muunnetaan ne varojen puutteessa vankeudeksi yleisen lain
5994: säätämällä tavalla.
5995:   38       1919 Vp. -     V. :M. -   Esitys N:o 3.
5996: 
5997:                         82 §.
5998:     LäJbemmät määräykset mmän lain soveltamisesta an-
5999: taa valtioneuvosto.
6000: 
6001:                              83 §.
6002:     Tämä laki, jol1a kumotaan heinäkuun 16 päivänä 1886
6003: Suomen sotaväkeä varten annetun rikoslain 16-24 luvut
6004: sekä 25 luvun 214-218 §, astuu voimaan heti, kun se on
6005: asianmukaisesti vahvistettu ja julkaistu.
6006:     Sitä ennen on kuitenkin ryhdyttävä täasä laissa määrät-
6007: tyihin toimenpiteisiin tuomioistuinten puheenjohtajien ja jä-
6008: senten sekä heidän sijaistensa ja muiden virkamiesten mää-
6009: räämiseksi.
6010:                              84 §.
6011:     Asia, joka sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä
6012: niissä annetun uuden lain voimaan astuessa on tuomioistui-
6013: messa vireillä, on uuden lain määräyksien estämättä edel-
6014: leenkin käsiteltävä ja ratkaistava samassa tuomioistuimessa,
6015: mikäli se sille vanhan lain mukaan kuuluu, ja muutenkin
6016: käsiteltävä vanhan lain mukaan; kuitenkin niin, että uutta
6017: lakia on noudatettava ajettaessa perille valitusta päätöksestä
6018: tai välipäätöksestä, joka on annettu sen päivän jälkeen, jona
6019: uusi laki astuu voimaan, sekä sellaista päätöstä alistettaessa
6020: kuin myöskin oikeudenkäyntimenettelystä ylemmässä oi-
6021: keusasteessa, jos päätös tai välipäätös, josta valitus on ajettu
6022: perille, on annettu sanotun päivän jälkeen.
6023: 
6024:    Helsingissä, 16 päivänä kesäkuuta 1919.
6025: 
6026:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Horn-
6027: borg sekä jäsenet ~A...mpuja, Eklund, Hannula, Hiltunen,
6028: Keto, Koivisto, Kontu, Kujala, Laukkanen, Loppi, Niukka-
6029: nen, Pesonen, Sihvo (osittain), Takkula ja Vainio sekä va-
6030: rajäsen Puittinen sekä osittain varajäsenet Hanhisalo, Nix,
6031: >Saarelainen, Thuneberg ja Typpö.
6032: 
6033:           Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
6034:                          _Su-tlren v-HQkurtnan · uiieHutÖ.-: .~
6035:                      N:o 49 Hallituksen Eduskunnalle antaniån eaf.~:.:.:
6036:                      tyksen; Johdo~ta laiksi sotatuorpioisttiirltisb.:~ta·· -.. ····· ·
6037:                     ..oikeuttenkiyUDistä
6038:                       ~   '. ' -
6039:                               '   '. .~.
6040:                                          'niiSsä:.
6041:                                                ..
6042:                                                    . - · -. ' .:. .. · : , · J-' ··~ - . •·· · ·· ·
6043:                                                       -                      :            '
6044: 
6045: 
6046:  ',_.,:                                           '             '                   -);
6047: 
6048: 
6049: 
6050:                  .Käsiteltyään ed'ellämainitun asian on Sn'!:lri · v-ali{)kqnta -
6051:       . pääasiaUise.sti yhtynyt ·so.tilas~ainvaliokunnan mietiiJ.nli$$i!
6052:    _. •···. n :o 3 ·olevaan. ehdotukseen. Kuitenkin on Suuri valiokunta,'' •· · ·
6053: · · : · .Samalla •kun se. on useissa kohdin h:irj'an~rl:t lakie'hdotnkSed' j;~
6054: !·~ · 'ki~lle'His'fiä ja m~odilli-sta asua, tehnyt: si~hen erinaisiä '?:Si-;,u•_( ·_:
6055: ·~ ' liaiakin :r.nuutoksi_a, j1lista täs~i maini~ån tärkeimmät. . ·
6056:               · _·Lakiehdotu'kSen'4,·5 ja 6 ~n on &imiva.lii>kun<tit~m.-uo~
6057:             'd4)sta'nnt .nl1deUeeir,:·!:kl){}ten!~.sam~lll~kiset ~:r~~ "'saz-...
6058:    .-··. ~s.\ J}y~ä:i<äksi: Siten on6 §:n 2 momeniti siirrei(y 4: .§.ili_ <
6059:      · )'monientiksi, 6 §::n 1-m.omen.tista- on.mu0dostel~~c5 §'-seka"-:~
6060:          :/§ § :nja 6 §:n q momentin ·sä~nnökset yhdistetty t) §:k~i.: ' . : .
6061: ~-· /. ·· . 2H,§_:n 1 ja 2 _!llo~~~t~tJ~;[on. ~ois~t~l1-k~!nas;~~:··~1.; •
6062:          · kohta, J'Ot&sa olev~ -~!iä~:äys p!l yhdistetty. 3} ku]lban}~ 2:~~jtfr :
6063: ·? -. ~ ~1 :k';O>lii!t <}vkl;:senlisäksiv~ilitineet påikb~: ' . r~ '.:z" ;'.       . .
6064:    \-_;~ 5:-.~J.~;§_:Ssä olevat virheellisyydet on· korjattU.                . .. .
6065:    ..•. ~; · 'Kurt shU:ri valiokunta on ollut sitä mieltä,·. että: sota:.o.ike'tl~
6066:      "~- 4~}}: -p~h~njoihtaja' &opi vimmin. k~1 tsuu. koko~n sot.aoibuaeri,"' ·· •
6067:    ' ';;ji;määrää sen istunnot, oll.tätä tarkoittava nniutqs .te-JttY··..··:
6068:          39 ja 46 §:ään.                     -      ·_ .                       . · _..
6069:         · _ '51 ;§;ä,än<·(Yn lis~tty mieti~nön pli:inatuks(lssa fiäh~vltSR<, · ·
6070:       . poi$jäänyt rivi. .          ·            .·   , _.          , >-::~:t\1.~~·:
6071:        . - Kim vasta,a;fari .kutsuminen. sotay}i'oi•keuteen ainå ctåtp~h~~
6072:       · t,n't~;. sppivim:min 47 §.::t,s& mainitulla ta:v·aJila, o~ 64 (6JY) §:n;..-
6073:          .~.ni,omtiitti muodostettu sen mukaiseksL. ..· .            . ._ . . - ·
6074:                 I;.nin v9inw.a:n astuminen olisi jäiet~vä/rii~puv~tksi
6075:  , ; lituksen.•paä-tö-ksestä, ·koska 81. (83-) _§ edellyttää siti,i; enl't~.tt:;~-~~-:~,1
6076:          ryh-d,ytmväbi emisiin valmistaviin toimiin.                   ·
6077:                          . .. .·. _~~~tG~~tä:~·~---c:-,.,-
6078:    nuu~.:l;ll "otisi- miö.n.llettl}.vä va;p:n,a,ta; . . . . ... '
6079:  .. .              ,.':en1;1enkttin s-e ()~ ~~t,f,U käytä,ntöön yleisisså ·u·.'""""""'-
6080:  '·>i~~a: s~l}v}io~ion q3 § p()i$~~tim, _·Samoin on. poi~~e~tll tar> . .,
6081:    ·:;peel~l;l.a 76 §: Näitten poistaje:n·.j{)hdosta oidain py~läi~ . ··
6082:  t:.Jäijes~s ~Ifi'uuftunut.               . . ,        ._ .. ·• . . . . .· ..        ·
6083:   . -~ : Lup~ksi on..inainitta-va, että Suuri v·alio~unta on muutta-
6084:      nrlt' ·eral,~~ä kohdin esiintYv!ät sanat, ,valtion' päämies". sa>
6085:      -iri)i,ksi.' ,1tås'åva:llan -presidentti". .                      ·
6086:        ' ; ~iilH~n nähden:,. mitä edel~ä on esiin tuotu, .B~n~i valio-
6087:      ~rrri~. kun~ioittaen ehd-ottaa,
6088:                 ,.   '                             , ..
6089:                               · että Eduskunta hvväksyi:ti 'näin kuuZu'tian:
6090:                             lakiehdvtuksim:                         ·.. - ·                          ;; -.
6091: 
6092: 
6093: 
6094:                                                                                         "',--
6095: 
6096:    · · ·:'. · ~tiJolliioiStuimista           ja oikeudenkäynnistä ni~
6097:    ·. . >' E~ usku nn.an päätöi.sen: .tnnk.ai:sesti sääcre~än ~:
6098:                                             1              ·'· -.
6099:                                 ;_·;        :l IiUJ{U,
6100:                                                           }t_:,.:.<·           ~   .'
6101: 
6102:                            -~ _:Rauhanaik~te~ soib,tuQmioistuim~t.
6103: 
6104:     . ' . .. .                     -·           :): . §~·              '
6105:   _ ·~-: &ta;v:~n alloikeuten-a on.' cSotaoikeus, jmia on joko ryk,.
6106:   ·" m~ntin?rata-&ikeus, ~eris(}taoi'koos tahi erikoissotaoimeus. .
6107:   · . 'satavae:(l ylioikel!te-~a on.sotåylioikeus.
6108:        · ylimpänä ,oikeusasteena SO:tl!oikeusjutuissa 01,1 : ~o:r~e:In•
6109:       ik'':'...             .           -                                  .
6110:    . o .. ,!!1v~~.
6111:    - ... .: c~'), "'r
6112:         .. '"''' ..                    '2 ·§.                    '
6113:  '· , ., ·:: ltykllleiitino;otaoikeus on _oleva ' j{}kaises~ ~·at'$eija-tl ja . ,
6114: . -~- ctM'J.nikkoty Jristqn ry_ km en tissä ja sen : vetbi:sessa sotavlt1lM* ),'. ')'
6115: ·.· •_~ '§a,~s~ ·~kä m'erisota oikelis •jciliitiselJa; ·1ai"'aston asem~ pai~ .~< · ~
6116:   '-:.;kaJta" :: :                                                ·                             < ,;, · !
6117:             '   '
6118:                                                                                        ~tt~r;;·: :&.:r.fnet:Y,il. , · ~ai:/ ·-ctiiiV~~~~
6119:                J?<Wl_lHJ'-'___         ~w                   ..                                        io~ V~ome1lti.n Iiiv"': <                                                                                       · ·. ··
6120:                kais~      . . . . . ~rtai •       . .    . .. ei<llej.äijeat~tty tahi <~i'
6121: (,.'"
6122:             joka; ori\ muodostettu e.ri jou1kko~osastoista tai. asemapaikoi-l~ ~:. . .
6123:                    •   •'       r .'            •       -        '•    •   •   '   "   •   ;       '       '       -   -   •   •   ~           •   •   •   • •   ; •   ~       ;        · , •c_   .'~
6124: 
6125:             yhteiseen ;på.lvelukseert,koOtusilk v~ Sellaine~ 'Sotäoik,~>: .
6126:      "' v~idaan. asettaa myöSkin ;r-ykm~Jiltln 'tai sen""e:roisen "J?nkop: ' ··.· .
6127: •.• ·. ' · oså~oon; joka on sijoitettuna. toiselle. .paikka,.Jiunnalle kuin~ J . ·
6128:              päajo11kko; s~kä' asemapaikan ulköpuolelle ,sjjoitet\tutri:. lai~·<···
6129:             'vil;~torig~asto~n. .          · ·· ·     '_      · ·.  .     : ..· ·. • :                                                                                                             .i   :.. _.... ·
6130: 
6131: 
6132:             ·.•. ~ ,å:'rhu~ijan tai'}ai vaston ~Ö:Uiköllä. olkoon oikeus, initloin , ; ' .
6133:     ·. . ~havai1see sen soveliaa ksi, määrätä kak,si tahi <u::;eampia .:2>>; ·.
6134:        ·· · )lloJ1lentis.sa' mainituist~. osastoista saman erikoissotaofk~~~ ?: ··.
6135:           ; 'den alaisiksi niin myiis yksi .tai useampi seUainen Osdsw ·
6136:          : ·kuulumaan jonkun (poist} rykmentin- tai roerisotaork,~ude.ti
6137:              : ·toimipli.riin. ·                                      ··                               '                                                          · · · ·· .·•. ·
6138: 
6139:                                                 3 §.
6140:                .   Sotä.oi:k-eude~, jOista·~ §:ssä .mainita8:n,. Ill'Jl.OOOS~avat:lcrt~.
6141:           -:• ;o1i,n~pp:O,~njohtaja ja neljä j!Lsefltä. · . . .. ·                   ·
6142:              s; · Rylttite~tlitsot~oiketiden jäse~inli ori -okv:a
6143:     , .•..·~·. täätfluutnantin ;arvo1~ta piiJi,llys•töön ja k-aksi ·-alipfuäH:y~;8&p.·:.
6144:     ~ ,.•. ~ul~~~~,henk.illl,ä tahi lr?rffraa.lia.. ·
6145:     n    ;~~~~~~·/){eiis9t0011reud~n ·.fJ/öiSt~},jascnt.e~.
6146:     ·~.· · ···vå~toon tåi.rannikk~fioln~~~Jt. "'.,. . . ,,,,nv:•n lb:e•nk·r!öi~ti.i,
6147:      .         t:ir'~~a yastata ryklilentin~o:taoik~en
6148:                ,fcr~~tä.a$~ta. . . .                                                   ' ·                     ·               ·
6149:                :: ·:- EfUrOO.ssot~oikeus mu&a1lstetaan . edellisissä
6150:               : ni~:ra;tiyj_eli perus~eideri ·JI1uk3.an. •··.     , ·
6151: 
6152:                                .        •        _4 §.  '       •; . . .· .. '     <: ;
6153:                      ·... Rykmentin- .ja merisotaoike~den rp~he;enjo'ht.ai~~jiil:n.it~~. · ...
6154:                                                                                                                                                                                >:
6155:                    t~ä. ~·· mome~tiss~ mainitun päälli~iinCe.sitY~i~~tä;··i6rk'eii.·;_
6156:                   oikeus. , •.·         ..       ,     ' .· ·' •='                                                                                 F'-                     .       ''    ··:r
6157:              .. . , $riko,ssotaoi.keudessa 'toimii, .'kcmkeiin.#t'iin:. oikeud:en: ti#i({;)•
6158:              .. '~rtttikusftii, puheenjohtajana ion.ku,n rt/k:wt~~titi~. tai merisota~
6159:         •'         oikeif()e~ pu1u3enjQhtaja taikk-a, '14iU.ot~ ~it'! tar'l}ittuin;
6160:                    ~yinen 'Iiorke{mm.an oikeutkn- mii!P'ä,ämä .pukeenj'oht-aj'a.- .
6161:                        '    .               .       .                                          .           . '. '                      .   .                               '
6162:                . _ ..... _        . ._ _ ._.. . ._ . ;~~aM1naj,sen~         . .    .
6163:        ~- . • · · .        _· ·_ · . · -s_E}n joU!kli:'O:::osastt>'n ~ )~iy~itP~~.
6164:       · ...• !Pan· päällikkö, jOhon såtä;öi:ke&s ~n-asei;(!ttn; 83.~ ~~ ·.
6165:          •. )jJ:!stykse?~ :!~Uiä:f~täitn.-heill~ tarp~li'neli lrikumääilt våri., .
6166:     · .
6167:           1
6168:             ~eniJt. . ·_. ,         . · ..          .· ._ · _7·''          . . · .
6169:      · ·· :, · J.o.s jäseneksi tai varaj~eneks.i iriäarätty tulee siitä toi:..
6170:         ... f.a.0&rä:pysyvltisesti estetyksi; mairää päällikkÖ vuoden lop--
6171:  • . • '};)u~.htk~i toisen . jäsen-en. .               ·     · .       ·· ·      -
6172:   .. ··' .• ~ -~ ·Eriirolssotitoikeude~ (poist.) jäsenet ja varajäs·en!Olt aisetta~ .,. _
6173:     ;: ;.i~~f>Dil tallä. tavoin se päällikkö, jonka: armeijan tai låivaston ·
6174:        -:~~pl:ii~ti\lkkö on siihen:/poist.) määräll.n:yt,           . '· ,  ''
6175:                                                                5 § {:6 §:n'f  main'.).·,. .         "'"' .
6176:                                        lniksi          tai     useampia ryk.mentt-ejä 't~ 'sim veroiSia_·
6177:                          _ _ . _. ·. 'o:n: sijoitettuna ~amal~ .paikkak,Unnalle tai'k'-
6178:                         I_~~lU\in oleville •pai!k'kalJru.nniHe, .saai~oon, milloin ar~
6179:                ;·->!li<'O;u. ilolic1a~.Yaston 'päällikkö· SOVeliaaksi · kaiis00, ,näisisä.
6180: 
6181:                 JQI.I',Il.::ll!J''olS·ll·L-s~(·JllS·~-.-a' . t.ai joissakin niistä oleviin sotaoikeuksiin
6182:                cä$J~tta~a 'yhteinen puh:OOnjohtaja. .                                 .                   . ~·. .
6183:           ·     ~.~ · /~, /. · ; ; .{) § ·(ti § ja •6 §;.n:.-}f IU{)ni-;J,·
6184:                                                                          < ·• '· ·:: : <_:~~
6185:     .. ·. -·> ·) > ·~~ .P,!i~n.i~'htajan ·_ Vidr~ · .T~uti,Iu_· a vöim~bi: · iilii~Ht~<:~; i·~t:
6186:          .· · •k?o#.~äi!~W!il]·si,1~.~9~h:~i~~an~ -~1!i~l!ael~e,: J?~.Jr~r:cJU. -~~~~,c-·:'~~~:
6187:                r!i,ttlt:Vä.1ainopp1nut -he:r$il-ö. hoitama.a,n virkaa-. sen: oltessa· .• ~~~:
6188:       . ,,{åfii~~a:.··-~~_,,;· :.} •.•..••._.>i·_.                        ·•··• .· . . • -~-:>_··':~'"},:
6189: . _. ·._ ,-. _, •3'==~:-lfil!oin · 'flu'heen!Johta,,iå. on· :ede~lii~J,J: •tahi. mu ut€n· så- :~~-L3
6190:  .· .:}:' ·:~urit!ålse~ii .eS~ty~. il!Jio#tdk()O$I.:.iiiiii 'kqrkeimm(llle oi.ket/;-) ;?"!i~
6191:     . · L~ 'iillitl; fon~ tiäee:~määrätä Ml)e~ ~~~ roinen:Irunoppinut -·• ·~
6192:               .· ;h< ' .                                   . .                   '                          ;. :__·_:~_':5.-~
6193:           : ..:f""l.es .. . .. . .                          .      ,                               .. . .      , "' -::.
6194:           ·, ·-~~ .J~ s9i~ilkeuden ( poist.) jäsen tai 'hänen varajäsenen-sa<··. r
6195:           ~ -:~J8iee~l.iiJf'l}: ~ikä joukko~ osastossa ole 3 §:n määrf!:l/Stb'ii' .-.'
6196:           · -l!i~~isia Jfis~tniii; pyytäköön 4 §:ssä mai_nittu piiäJ~ik1#J;;Dt,;,-
6197:           . :·~Jjl,~stii:j.oukqsia jäsenet lli-eidw:r sijaaiJsa.:     ··· ·· · ·  ·
6198:                "-:.1:"\i-":":-_;::i_:;~,-·/'   . >~   •',·',           ··.~
6199:               ----.-·-; _7~ ',·,. " -.- ~-     ;-
6200:                ,c.{':}. - .. < '". . ; "•.                       7 • §... C' .
6201:                 -" .ii3~tåylio~keut~n Imuluu puh~enjnht'ajana sotay lituo!'lati, ·
6202:               ';joll~/tt(l~e· dlta _(poiStJ taitua. ja k{lke,musta tuomarintoi-;':·'-
6203:                                                                                                                        '/'
6204: ~;.t~~z~+~··.l.~fi~J~f1,tjUp:,5J~tl).J'l~~'Qlilar:.~                                                      ..,. .... "
6205: 
6206: · "' fc~i~tt:tU,r~ ·ku1,1:l~a atmei~nj"3; .
6207:        ·- -•· ~s(,taylioik~uden: 'Puhoonj'ohtaian- ja·,:Jä~;en•et<m:i:rntt~,äi •lltt:l'N,•-_-;y-~
6208:        mehi .iuo,d;k:si k~riallaa~ tasavallan· presidf!ntti; .,.._•..~...~_...,J"'-"''"'
6209:       n~t- :J.torke1m'man oikeuden ja ,$(}tilagjlLsenet sofum1'1[llS'Iietlln
6210:        tyksestä.                         --           -            ·
6211:                                                  8- §.
6212:       . . ··...Kui1 sotaeikeusasioita on ldisiteUävän~                             ~.· .u""'"'-"'!<'~,-Yg~
6213:                                                                     ._Jl_" ' . ·....    t;.'
6214: 
6215:      ·. -]feudessl;l., olkoon niid.en -· käsitt€lyssä: · ·osalii~l.na~
6216:         ·lais·sa sä~detyn tuo!nior~:yoivan jäsenmäärall; ~lsa~si, .
6217:         - ~(J,$avjliiai?; preside'l/,t,i-n vuodeksi, kerralla!t:if määr}täxti'iULvä,;
6218:         'Jrlntään_-everstin arvoista upseeria.                -           _~.-. · --
6219:                                                                                            '':._-,r:-.1
6220: 
6221: 
6222: 
6223: 
6224:          : --             -         -           1l §:.-                                . -- --               .. -· -
6225:        ·•.· ';':$.0taylioikeudqn tpu•heenjohtaj~n tai            muun
6226:                                                              sot~yljtio~å':,-
6227:         -  t1~ ollessa esteellinen -tai estetty määrätä korkein (lilrelis ';ne!.. - :
6228:         ~iiän tiisilleen ioiset lainoppineet miehet. .·     _ ; . _ . ·.·. ..... _
6229:         ~,    S6tilasjä~ri. oUes$a: f#teellttt~tli tai'ee8tetty, k~fsfi.U:;.Qi~.
6230:         -:keus hä.nen::sijaansa m~~n esiui>&ee;iti arwoistm upseeri~.-,--_·;.:
6231:                                                 .l(f § .
6232:            .~ 'Sotaoikeude;·ja sotaylioikeuak:o; jäJ~'tt; .joka l}i. ole .
6233:         · sem~in tehnyt _fuo-mari.nva}aa, te1rköö't1,. seUais,el! vid~
6234:          riel]'~UlR ryhtyy tnO:marintoiroeen. .           . . .· , .~ -''
6235: 
6236: 
6237: 
6238:                               Sodanaikaiset 's-otatuomioistuimet ...
6239:                                       _11 §; ·.       . .
6240:            ·.. Siitä päivästä alkaen; jona. valtatl:mnil!: <>nt:an.r>:U'>'I.!:F.:'.r.>-n-
6241:           IllUUSsa bar.koituksesSa kuin, harjo~tust,å- v~t~~lt .~>"~•tA't.ttlk>ll-n-::.
6242:           :t;a.kannalle, on kenttäoikeus ahqiltetttena soitä'vae.ssiL
6243:             . · Jos airloastaan ösa valtakunnan s-otav.Oiniasta <olr seit~i~
6244:          -l;_~s~ tårkoituksessa asetettu sota;kanmille; ·määrää ;altion~u~ :~
6245:           yosto; onko' tässä sota voiman osassa kenttaf.lik€!us oleva                   ·
6246:       ·: ·oik>eutena.
6247: 
6248: 
6249: 
6250:                                            ,.
6251:                                                                                       -                               --~----
6252: 
6253: 
6254: 
6255:                                                  12 §; '                ' •,'    '
6256:           _.· _.' ·~~ E:ttn 11· §~n m:(J,kaan· kenttäoikeus on olev;t aiioiketite~ll. '
6257:           ' ~illäärä.ä v:,altioneuvosio, '· mihin · sotavoiman .eri· ()Sastoiliin.
6258:       ·. •L.k~tciöikerts on asetettava. .                 .      .
6259:         '    . :,\.:·~-' ·;.~--;~·           '   .       ': -~- ~·.
6260: 
6261: 
6262:         ',·. '                 .         ,·'·. ·' '                   .      . 13 §.                   '   .                .
6263:             '.'·>' ~illoin pää!Iikkö_säitdetyssä j~rj~tyk,sessä ma~~ä joil•.
6264:            · ·~· ~11n ·sotaväenosaston .toirriimaan erilli.aenä · tahi.. millD1n jqku·
6265:    •·· ~,· ~to.lnenettää y.htey.tensä pääj~uk;n. kans~a, nHU eettei -
6266:       · •. _":.:~ ·o~sto.v?~ jÖka l'ä.iv;ä saada :pää.jonkon päällikölta. kirjalH~~.
6267:              '                          ·.• silloin'(}~'- rnilriili ken,t1;äoikeq;i -~oimi[ alioilreutfn& '
6268:             '?'•';Jli~JilJ!J~tos·s.l·1,. J:delli~~ [apa'\lksessa :pääjou·kon jll, jälki$.:. . --~
6269:                                                   . ·· ·. .      erill~en joutu,neen osa.ston päällikilil:ä
6270: 
6271:             ·' •· _..,:,_"'',·,
6272:                   ·• , yaa,n '~"- tai
6273:                                      _
6274: 
6275: 
6276: 
6277: 
6278:                                    . -.
6279:                                          .
6280:               . _., ·.. :'- ' ; ..... . ' .
6281:                                          '
6282:                                             .
6283:                                                      '
6284: 
6285:                                               erilleen
6286:                                                          kenttäoikeus-
6287:                                                              . .. . .
6288:                                                             joutun~een "'
6289:                                                                                  as~te.tt&va.ksi erillisenä toimi- .
6290:                                                                       ~:. :- ':. ·- ..:.      -
6291: 
6292:                                                                                      osas:tooil.
6293:                                                                                           ~
6294:                                                                                                                '     -· ......
6295: 
6296:                     .. _::~- .... ~: ~                                            .           . .
6297: 
6298:                 '· ' "' ' '                                   '       .. :     14 'i~~; .
6299:                                                            ,· ' 1 . . . . ·... · .. · •. ~ .
6300:                 ':;''.ios::~ota~äenosistO joutu4'sadassa vihollisen saaPtamak$1>, .~
6301:                 -~i :rul.iutet1s.ellt!iseen a.Setriaan, etti _se·sotaoike~, ·j~llka·tä;.: ..,~. ,:z
6302: · , ~·~· -~:än'l~irt_linikaan olisi (po~~t) 'kä-siteltävä syytt~et osastosså f·:>,-,
6303:   · · ::~,: · ~ -~dyist& rikoksista, ei. 'Voi. ni;is>tä._tu~iota~ antaa, olkoon · · ·
6304:        . : ~ &så<s~oii päälliköllä. oi'li:eus: jO-.s ~otakurin ylläpitä.misen valt'-.
6305:               ' *ift»~iiiti)miJ;sti havaiiaa:n . sitä vaatiya:n, rMiärätä kenttä- _
6306:             < O.iien;s,'as~teftavaksi.                        ·· ·
6307:                                                                               1
6308: 
6309:                                                 ; -15' §,                 '.'
6310: 
6311:                 , .... ~~nttäoikeuteen kuuluu· lainoppinut puheenjohtaja,
6312:                 {pq.~tJ:ja .(poist:) jäsellinä yksi vähintään luutnantin·ar\'o~
6313:               . nel1. tt:Ps.-eeri .ja yksi alipäällystöön tai miehist1!ön kuuluva
6314:              : ~~kilö.~                                         .         .     . .:
6315:                  _< 14 §:ssä Jnainit!].issa tapa_uksissa voivat sotilasjäsenet olla
6316:             .. arvoltaan alempia up~eereja.                             '
6317: 
6318: 
6319: 
6320: 
6321:                                                                                                   .,               •.:·
6322:                       . .. .. . 3äsenet. .. . i. ..                          ._       .    .
6323:            . ·:·.· fuheen'jol#ajan iDläärää kork·ein ..~n$ L ·Jn{lmEmt:tSSJtf
6324:          . ~ft.i~itun: .päffilikön·: esitykSeSiji.. Ni'i~sä. :ta,:{;au'ksissa,       ..
6325: ·.·. ~- pnb,utaai(13 ja . n· § :ss.ä~ 1 ja muulloinkin, milloin .Sit~~ #).ä.ä,/ . .
6326: :_ :· ~ ·. rij,ttyä -~u]1een:i{l':htajaa ..ei ole ~aatavanå, :_mä"äi-ää salll.;_ -:P~F-. :
6327:                   ·. ·-ti'lt!~ö·p~heenjohJajan.- ·                 _,       . ·       _.           · •.. ' .·'.? ·• .• •
6328:                                                     -
6329:                         ;-..,   '·   ~   1
6330: 
6331: 
6332:                                              ·, .       '   17 §. . ' .                                          ..
6333:            , . J;>äällikön, )nka määrää lteilttäoi:keuden · jäsenet, · on ii:t: ~ ~ .•
6334:      · ·.' '..m~lla. itliiå.mttävä oikeuden 'ensiinäisen istunnon aik{t; jac p~ik.;_' ( •:
6335:                      ·ka ~Sekä kutsuttava -siihe~ (po,ist.) oikeuden puheenjolitajQ. j{:i: ,.
6336: ~•. · •• •··.. jä$enet. · .    . .. •• .      •    .    .    .· · -'   . · .·
6337: ,;;~-,~ ·:···'.·- (Poist·.) Oik~mJ~n puheenjoht-ajan jajäsenten;-jotkiYJx~t:
6338: ;;.::'              . a1k@eef käsitellä jol;akjri asiaa~: on,. miJ;I:äli. m&.hdollista; köi$,i~ :
6339:  •-~··.·              teltävä :se loppuuii. ·                           '                      .      · .· .. ·, . ,. '
6340: ''         ''   '.' ~-.' - .
6341: ~:~'~j~~~~~· ... , - : . .'· . . ..           18 §.         .
6342:  .• ~- ': :. ' \ ~J<is as~ ~unen> 'Si 1;ä c p.i(ivää, ~osta. alikaen
6343: ~l_!;:</;:tf' '§:h' mukåäa on {)Ieya alioi.keut~na, .on
6344: : ' -~ l~upssa sotåhill:~itdessa~ ·~n se 1llå.init~n 'pyJtäläD:-säitiUt<Y~s,;eJl',
6345:      ~ ;.· estämättä . -k~iteliävä loEpuun. siiriä sotMilrelllle~S.'Q,, ..,~"i:l""~
6346:  ~ ·              . s~ ,~ :pantu vireille~ · .>·              ·.                  "        ·.· ·. .      ' .     .        ..
6347:                 ·. .·.. T~mä säveHettaJroon va..staavasti niihin asioihin,: jot)ra ·Jn. ·
6348:                   ···pantu k~wt'täQikeu'dessa vireille ennenkuin se on J 1 ·§ :ll m:U:-·
6349:                      ltaf!)l·lakkaav.a.• ·
6350: 
6351:                           . ' ·.      ;       '      19 §. . . . . .         ..• . ' ' ,:;.,.                         <:
6352:                         .. Jos So.ta-aikana erikoinen sotaylioikeus oli •ta:t:Melli~u a.f.i;•··
6353:                      meija~n. ta.i armeija osastoon,. joka on'.Soda~~~· tah(I)inO'ituk•\:_:,·;·
6354:                    . sessa,~taikka laivastoon ta.hi laivasto~o~astt)on, jqkä oli~meri:.-' .. ·
6355:                  .· :sotaretkellä, taikka kahteen tahi v-s~ampaan .sellaiseen ·S-å· ·
6356:                     ·w.~~ päällikön alaiseen sotaväenosastoon yht~is_esti, mää,l'iiä; -~ '
6357:                      vc.Zti<ineuvosto kenttäylioi:keuden asetettavaksi;ja olKo.on o!"'
6358:                      kendenkäynnistä kenttäylioik(mdeSsa, muutoksen hakemj~
6359:                                              · · · ·J:trtn~enjohtåJa:Iia;·ipoi~~-b~~L~":; ~;:~
6360:     ~;2;'''4:ff:'irlit;nfirn_,u_·i. jq~la. tulee- oll(fJ:åltoa-j~ kolfem_u8ta>luo~n,;" .·'.?:
6361:     -~s::,;m~m~w~.~ ,Bek~ jäs~runä ·kolin{)_ v,ähiritä1fu ·e~inps:etWii:f{poist.f'-~-., >}
6362:       . . .... _ '4ps:eeria, jå· määrää_ heid~t yHpäällikiö sik:~i· aja1i$1; • _·
6363:        ·.. -;i®~-l€entf.äy1i:oik:eud;n toiminta· kOS'taä:. Råsitelta~.ssä' meri~'                   .
6364:     -~ :'~Utpalvelusta• kosk~vaa asiaa cni la~va~toon kuulu\l'ä J~ll~f'i ,'
6365:     ~' ~ _;Ku~uttav·a jäseneksi' nu&rimman (poist.} jä?e:b;<en tilaUe. ·. ~           '>
6366:       ,         Puheenjohtajan t.a'hi jäsenen olle.ssa .·esteellinen tai muu~
6367:   ;.:~:.'rJ~n es~etty,~ määrlitkööu' ke:attäylio~bus .Jtiinetisijaansa toi-··
6368:                    . .                  "'     .       ,.           r .                 - _·..._.
6369:      ·.~:se:r;t.
6370:                                                                        ~.   :_;-,_.    ,· ,.,
6371: 
6372:        >                      '               ,_20 §:,:· .... . '       ' .-:. ,'
6373:          .. ,_- -·Jos sodan aikana sotavä€-nOsasio meneUäär yl}teyt-ensä sen __
6374:  -· · .· . ~ WUkalJinnnan. kanssa, JQSS~ .~entt~jJiÖik_~ns sijaitsoo1 :olk(}Oll c'
6375:      · ~ ;eP~Stety~ ·osaston päälliköUä .vaita,.:jos 'havaitSee sen ti:r-'
6376:           " p~i~~ksi, 'mäl!J.:.ätä kenttäylioikeus asetet_ta~aksi _·sekä,. hnor
6377:          .~·:ig{ftönottaen· 1$.} §~n stiji;ni1ökset; nimittää (poist.) oi}reuden .. ;.
6378:              •f~ee!'ti!J<Ih-·taJ>a· jajäs~et. ·                ·              ·   ·_· _~- .-
6379: 
6380: 
6381: 
6382: 
6383:   ·. -l]l'eensa -        ·.         ·         -·                 · ·              -·   - ··
6384:    --:: ·. ·-· •' •Hu~Iima tta siitä, ett~~ :sot~ vä.{)n()Sastoon åsehitaan ke'nttfi-
6385: :~< :~:•-:ti~9ikeus, ~ ~n ~ti sotayliaikeuden, jontka alaisena osästo' ·
6386:   · • ·":®~~nne~ ollut, lai11isessa jär,i€styl{sessä käsiteltävä ja hHkit- · ··-
6387:    ': /~·-·tåva:_n.e osastoa ·tai ~n väkeä lf.oskevaiasiat, jo-tka enlleri / .•:)
6388:       · ·· · ~~tä. päivää, jona kimttäy1ioikeuden on, annetun määrti,ykse~,: ~:>~
6389:              ·ra'U\:a.anj'~lfttava, toimintansa, ·ovat siinä sotaylioik~udi?$~ );.
6390:         · virMt~- taM sei tutkHtaviksi alistetut, niin myöskin'~ali~."-· ,
6391:         . - ~~efpäätöksistä, jotka osa,st.ooU' kuuluv·~ sotaoik"e)is 'on en-
6392:           . ien;~ai~ittua päivää antanut; kuitenkin niin että, :jos asia-
6393:            . '~ida,in lähettäminen alistetussa •asiassa tai asiassa, .jo!'sa
6394:        ..•. ;~l;i{us,on tehty, estyy, kenttäylioikeuden 0~ otetta.va seilai~
6395:               M~kin juttu käsiteltäväkseen.
6396:              ,~, · >'Nii~-~jf}-~if gE:·i''>·.·~_G.'m.v-asti sa.:ä'ttåatä'fi~l:na:
6397:              ?lä~liotkelid~hJ:&fuiil:ta ·pal._v:<;l]Era-;._ jgilokå ,$1il!flä'lllldiö
6398:              taikka; 20 § :ssä. 'mainitussa. 'tapåukias~a;
6399:            . te~s oll ~ jäJ~en sq'av~tet·t~ S€n påilik11-k~n~~ K_.am1sa,, -J(~BE~ -~:~>
6400:            .Y~.st;ttaylfoikeus •·sijai~, . . jo~fi •.al,ai~na kys~~ä'~
6401:             _ ·"äenosasto oli ennen. ,-oUU.t; lkuiteRltitL on, ellei ·J.~''J!""..."."'"''"'
6402:                -toisin ·määrää, :kehttä.ylioikeuden, -v~ikka'aeit ..v·.,·~~'<1-"Q! ,...... ,....,-=, ·
6403: ,,,·._
6404:                :t~il: lålikaalcin, ~käsit~ltärvä loppuun ne ...i.<lt.'·_·ifl,flt-11:··
6405:                 ettn~n f~ .siin,ä: v:ireille, -tlu~. myös' bnttä.yt;~o11te1a<Nm~·1!1l!-:.:/
6406:                 heenjoltta,j~n •ryhdyttävä sen oikeu:~~Ii iatkaisemiss!l, .'f"'~~tf,!Jm~·
6407:          ·:.-· :k~ikkiin- nirhin toim.enj;Htei~iln, .]oihhr ilänen--:rt···~.tct1);tet!1tt.ilJ:i,;~
6408:        , · :,~en mukaa,n >kuinS luvussa säädet.äÖ.',U, On .rr.r·aot·ru·_ttttun.tn'·ll'SllO'l:~-~~~~
6409:                :~kn~ nihden ·ry hdyttä.;ä.             ·'
6410: 
6411:                                           :22 §.
6412:              . . Pika~ikeus on erikoistuqmi.oisttiin; JQ}rn• 9. hrvu~sa' 'a~e-­
6413:       , ·: ; ·eyllä; ta vallw voidaan sodan ai\kana asettaa n1Mrätyi~ ' ·. ·
6414:               pauksissa,      _ _    '        , , · · · .. ·· -       · ·
6415: 
6416:                                                  3 LUKU.
6417:                    · Sotatuomioistuim~~ kui,thtvQ.t ·asi~t. }a. eri oottituf?mitJ~'
6418:                           · _ istuin~en·_ piitevyys .s~llaki'$Sil as~i~~- . ·
6419:                              . .     ' . . : ...'23 §-:'        -> ;'', ,,, ', ''-
6420: 
6421:  ·,:e,:.     .·   :'<" SÖ~tnoroiuistuimeen kuuluvat rauhanaikana                     .=.liH!<1i!U7"''"'"i;;.,·
6422: 
6423: 
6424:  f~~"_;;~~at: ~ ~               ·_ .                        . .                         >         -.
6425:  '.        ~:· ;c .1)-:syyj:e' vakinaisessa palveluksessa olev!w sotilaan tek~ .
6426:  i:' ,7· :' Ifiastä sotilasrikoksesta sekä syyte varaväkeen tai nosto- ' ·•· ··
6427:  ~~ : ::: '<'.\i-äkoon kuul]lvau sotiJraan harjoituskokouksessa ollesslta'n te- ·:·
6428:  ··           kemästä sotilasrikoksesta; (poist.) .             .. . -         _
6429:             '- · · 2) syyte sOtaväkeen 'kuuluvan siviiHvitlatlldetre~ 't~;                               .
6430:               mästä sotilas~ikökS-esta, milloin hän sotaväenrik~i!hllnA)i§::U '· · ·
6431:   c::' ·· friukaan on sanotun lain määräysteit alainen;            '
6432:                 - 3) syyte ( po,ist.) r1koksesta, joka sisältää 'kurin pito~ tiai· ·
6433:              :t;ntel~ma_tto~uusriko'ksen sotilaallisia kutsunta- =-"ta;i 'tark:ll$: ·
6434:               tusvi:ränomaisia vitstaan tithi esteettömän saapumatta jiiiimi~.
6435:               S'en pal·vetuksimn ·tai poissaolön palveluks·esta; ·              .. ·
6436:               ·       (Poist.):            .•                         ·
6437:                     '<_-___ :.,.   _f_.... ,. :~-: . :· '.   •. <. ·.--'' ·, - . '-,._,' --=--- ::\-.-\ .,_:_'._,-~-:
6438:                   _syyt.e,rott~.v~n, rikoslai~G .~;ss~•tatkoitettuja .h~: ;
6439:  . : ~/lö-ltfi; ~aitaan:, kun          he      't-ekevät. samasSa p~dtälä.ssä. maillitnn~
6440:   · .:.~ik:f.lks~·-·-···.· - · • · · -. · ·                      ·                  .·             ·
6441:      . ·. ;:J:k~F·§;;y~~~~vrudtia,' "iholliSen väkoJ)jaa tai, selHj;i~t(t:
6442:    ,:;Jl!~~Rllan                       kansalaista vastaan, joka vieraitten· valtojen
6443:     !-~:>~.'V~llsen sodan aikana, j~ssa Suomi on:pu6Iueeto~, on valta-
6444:   -::-;{ kllxt'-gtrs~ Öllut pidätettyll.ä, sikäli kuin, rikokseenvoidaa.J) sO:. - ·                                   _,
6445:      ;:;?\reU~tta.a sgtaväen rikoslåkia; s.ekä - . ,                                 _ _ _ . _.
6446:       . · 7{ å;sia;joka koskee ~pimatonta esiintymistä sbtat:u.ol;IliC!~
6447:            istuimen ed;essä. . -                     ..    . . . .·   . . .. • .        . .. . .
6448:            . :.: .•Sot~tu~niioi;t~iro,een k,uultW'at siitä päivwstä alka~n, jo11~ _ .
6449:                 .. .                 ..• sotäv:vimii. on muus.så tarkoitrrkSessä kuin>h'iir-
6450:        c:·.i·o~tu;s1;a vartel! ~etetht so·tak~alle, 'setiraåvat;asiat: ._ ... · -··                                   ·.·
6451:                    :
6452:                                                                                                                  -~
6453: 
6454:                            ~ri'te (pois_t.) l'alveluksessa olevan sotilaan tek~mä!Stli,.
6455:  ",;:;::•.'".:rJijt~i!lrs··~e:·;ta,; olipa teko sotilasrikos tai -ei, lukuunottamatt_a
6456:         drnj:iienlrin nslmu:to~ ja aviurikoksia· koskevia juttuja; ( poist.) ·
6457:                                         . sotavä;kem:l ,k~u'Iuv~n ~ivii!ivip]räini~~n te~~ '
6458:                              t.K:o•lts(~sta ;.DIHl(}iu' hän .sotaväen ritoslitiD, ti J~n. rh~'"i·
6459:                          on __ _ ___ ·l~in';tifääi'äysten alainen· ;            < < •:· '
6460: ..<·_·,· > 3)_ syJrt_eii~ok~>ist~~_.;joka}is~taä kurinpit~;tai toi~-:'·
6461:      ·"'flt.attomuusri'keben: sotilaålliS.i-(1;'· :kutsunta- . tai'• tarkastusvf- .
6462:          ':rM9w,aisia -:vastaau.:tahi saapil/matta j&ämiseti palvel~ks~en-
6463:            tai~ :es:teettömän ·pojssa:olon. ·på:lveluksesta;                       ·
6464:       · ,. (Poist.).                    ·       ·
6465:          -.~ .4) · ~yyt~ sotaväe:il rikos'lain 3- ja 4 § :ssä Ihainittujen hen-: ..
6466:      ·kil&iden: tekemi~Stä rikoksista.,- silloin kun heidät on kats.ot- ~~.; : ~1~
6467:        tAva sotilaik~tahi he muuten ovåt.sanotunlain alaisia;-: ··~ -':~;
6468:            5)'syyte sotaväen._ rikoslain ~ §:ssä· tarkoitettuja nen.ki~
6469:        l9it\t·va:staan, ·kUn he. tekevät samassa pylk.älässä .mainitup
6470:      ·-ik~·
6471:        r. - . -· '                      ,- '              1
6472:                                                             '           ..
6473:           '6):syyte sota vankia, vihollisen vak!}ojaa tai .sellaista
6474:     .. ulkovall3.n- ka.nsalai13ta vastaan, joka ·vier~tten valtojen. vä--
6475:    ~ lisen E;Oflanaikana,' jossa Suomi on puo-lueeton, on valtaku~- -· ..
6476:                '                  1
6477: 
6478: 
6479: 
6480:                    .   1
6481:             -~··                                                   -~
6482: 
6483: 
6484:                .. '     .· .  ·.         . 24 §,-, ..·. .     ·. . . ·.
6485:            ,      Josjoku niiden olosuhteid~n'-lak~tt1161, joid~m. ·
6486:           ·'on -~Uut .sqtaväen rikosJäin alain~n, ilfÄianneta~;tntat.
6487:              e-yyt~.J_:ikoksesta, jonka. hiili b# ~ehiiyrt; ;sa;iidtnn
6488:            /~na; 9He~~aan,      on
6489:                                  .asia kuuen)dn ,otettav~ . ·li.:äs· i·-te··.l~~ij.Jit~
6490:      .' :. /til.t~i~y~'ksi $otatuDmiai~tuimessa,_jos asi~'23.
6491:              in(mtin .-1-7 kokf!issa saädettyjeu. p~ruste1·den. muk~å11
6492:         ' ' luu sella,iseen tuomioistuimeen. . .                        c      .- ,_-· • .. · .. ..
6493: 
6494: · ·.•·. : · . .Sama olkoon laki vahi!Jfgonkorvaukses~, oilre'\lde4kiiy~~/­
6495:    . < :" trul'uista ynnä muusta, n;dkä pääasl:asta jqlituiti .s1Uoi.n· 1f'iin '
6496:              nait_ä k.y~ymy:ksiä kåsitelläiin pääasian yhteydessä ..•.
6497:                                                                                              ·,   '.,.:;
6498: 
6499: 
6500: 
6501:                                             .             2Q;.§~    ·.       ···.·'' .• ·,~·:.-
6502:               l(itn ajetqan edk;en- 'kantietta,' jpk4 k~iiee v&hing~ii:
6503:           koryaitsta,~ <likeudenkäyntikulu;fa ynnä muutå; ~ikä.··:·l)tUt~
6504: ·~ / asiasta johtuu, on. asia pantava :.vi;r:eille -siinä                       ..
6505:         ·'joka. on pääa~iassa tuO>minnut.- -· :
6506:  · · ·. ·     (Poi~t.) ,.SO'ptfua.tonta ·esiintymist4 ~()tätt:u.®liO.i~~ttJ.·~:Dl.~~n;;k.
6507:   ~ , - edessä. kQskeva p,sia l{äsitellään siinä :oikeud:essa, JOIS,Sf~;t:~~~'~'\;,
6508:   ·. <: :rmis·. ·o~OJapahtunut.
6509:      ·."·     . :-·.       "
6510: 
6511: 
6512: 
6513: 
6514:                                            2.6 ~§.
6515:           . · Sotåo'ikeuden on, mikäli tassa .ei toisin siiädetä, (poist.)>
6516:            ·tutkiltava ja, tuomiitava niissä. asioissa, jotka. 23 ja 24 §::n· ·
6517:             säänilösten m~kaan kuuluvat sota:tuomioistuimen käsiteltä.=: .
6518:            .viin.
6519:                  Asian käJsittele~ sen jouliön .tai
6520:             rykmentin- tai metisotaoikeus, johon syytetty 'kuuluu ·                  . , ..
6521:           ·.jota asia lähinna kosk~~ · JQS ·syytetty· kj.nl.ltiu sella:iseeJ! io_-:. :{ '
6522:          · ta.vaenosas.toon, johon on asetettu erik,oissotaoikeus·tai-joka< ,
6523:             annetut( niääräyksen mukaan on mäiiräty.n rykmentin- t~i
6524:         .. ~Hl~isotruoike_ud-en alainen,· taikli:a jos asia. m uuien kosk~e s~l­
6525:          . llilista o~astoa, on- se tämän sotaoikeuden käsiteltavä~
6526:                        '        ·..   . .       ... .,.     '       .    -    ~-   . :
6527:  ::~<5~;,c:.ll#tz®l\lmate·s··~-~J!;t-if:t~ol~vi<u . ··.· ~o!eelli m;,., "·. ·''
6528:                                                  ~otaoike~s-
6529:                                           ole p$pCva                                                           as1a~c käsittel~'inäb;. ~n(.
6530:                                    -.muut~ ~11råa, llif;ia k~teltävä siinäf,~o~-
6531:                                                  .
6532:             oMceudel:IIS&_ johon k.uuimr~,~;t s.lt~ -s<rtavä.enosastoa koske~t>.
6533:                   . JllisSä~ syytett:~r pidätetään taäri missä hänet tavataau.
6534:                         '   -       •        '       •       -   ~       \   '   ~             •       •   •   ~           '   •   ''   •   •   c
6535: 
6536:                                                                                                                                                 ·,·    ..
6537:                                                                                                                                                          :-'
6538:                                                                                                                                                     ,:_~ .
6539: 
6540:                     -                   .·
6541:                                      . '27                           ,                             i               '
6542:             --~~~~~te tnerisotaretketlä teh.dystä rikOksesta' on,- mil,{älr
6543:             ·a.sia:_~Lofe' erikoiss-otaoikeuden käsiteltävä, nostettava. sen-
6544:     .. ; Hllvastoilåsero~-paikan sotaoikeqdessa, johon lai\ra, millä. r.i.:
6545:      : :-.....')i'l1.}t;izien
6546:       ,          _ ·.-:--' .
6547:                               on
6548:                               . '
6549:                                  ollut,
6550:                                  . .    kuuluu tahL4nsik~i
6551:                                                  -       .
6552:                                                          -
6553:                                                            saa:rmp.. --              -,-                               '
6554: 
6555: 
6556: 
6557: 
6558:                                                                                                ,28 §.'
6559:       . _ . ·•.·Jo$ rikqksesi~, josta ~yyte on·aje:ttavaS{}taoikeudesf1ti, ~Y~~- ·
6560:      ..<r.t~#Jt ~i .ottt_ no~tettu sina aikana,. jona syyf>e.t;ty -o.li sotaväeh
6561:     . ').·~iiiln,a-larn:en~ o.n·asia käsiteltävä sen so:tayäfiiosast<XU SO·
6562:            - -~'tl~~wiijehiln ·syytetty .r!kokserr tehd-essään kuului:·.· .
6563:                     -''
6564:                                                                                                -29.§..
6565:              C $Hei mikään _sotaoikeus 9ij$i taikka katsoiSi o'tev~a ·
6566: '.···.· ' :~· luvussa."ölevien saä~nöste:ii~ mukaan pätevä ottafiu1an· ; .
6567:          ; :ä~u ]räSittilt-ä~äkseen, niin sotliylioikeus, i1inoituksen = (;!'ii~ :. · -: ..
6568:             ~P.J:t< määrätköön; mi~S#_ ·:Sotaoikeude~S{t asia. Q~ ' k~si'- ':C~~x~.t
6569:             'iieltiliv~...             . r,                                        .
6570:                                                       - •89 §:
6571:                        .,S,ot~y lioikeuden tulee €m.simäisenä ·tuomioist'!limeria tu().;   c
6572: 
6573: 
6574: 
6575:                mi~ seuraavis-sa asioissa,. kun :ne _23 §:n: m:ukaan kuuluvat
6576:                sc}tit1io;mioistuimeen, ni.mittä.in: .·                  -
6577:             •._ :· 1) valtiopetosta, !Jlaanpetosta ja- sotapetosta koslreVi$~ '
6578:    -. ·.           / ..-""·.-~ ~' . .                                                          ·)?.:~-~-\:·",_,
6579:    :c: '-, ~aslQ.~~a; - _ _                                                                    _ . ,.
6580:     ·· _.-                  2) asioisS'a, jotka kosk·e;va:l upseerien ja /.sottiv~ .• -.
6581: _ ~( 'paJ~eluksessa ole":ien siviilivi.rbmieste~ ·teke.miä ~~i~a:ksi'a
6582: ;·         -~ae}t{i_ sot~ylibi-keuden tmheenjohtaj~n, jäsent-ell' ja· ~irkamies-
6583:                ten virk-a.rikoksia;                             · ·         .          ..    ·
6584:                            3} jos valtakunnan arm-:eijan· tai lriivaston päällikköä_,
6585:       ./
6586:            ' -lrenx;a~l'ii
6587:                 "'                    . tai amil'aalia, taikkä' itsenäisen
6588:                                                                   -.       jouk-On pä_ällikköä_'
6589:                                                                                      -     -
6590:                      dieta~·, · ·. ·_.·                    · -·                                                                                        .
6591:              .· : 4}:sotaön~~uden puhef>n:inhtajan ·tai jäse:n.en hia;a_rln~ ·
6592:              .vititli töimittainises~i biJ}ahtunritta virkatirhettä tai iaimitf'- ·
6593:                lyÖ'ntia;koskevissa; asioissa;                .• : ... ·. ••-. . _. .• _. ~ :. ·.. c·
6594:              .           5) jos joku soraväen tfkoslain alain-en ·pa,hoin.pifdM                                                                            tai .·
6595: · ·            loukkaa sotatuomioistui:q;ten puheenjohtajaa tai jäselitä. ta.:.
6596:         ·- män otless·a VirkatÖimessa tahi 'vitka.toim.en·vuoksi;. sekä.~'' ·;-~
6597:                      ·•. 6) ·. asioiss'a, jotka muuten ·ovat sen l~atuisia: ·.että ylfllS~W; '< '·
6598:                l~n.Jahi erityisen a$etudq;en ·m'*å,ail hoVi~ikeus wiisiä:1;il:p~:: . ·.·
6599:                 rr1itsee ensiniäises8ä oikeusasteessa.                              ~ ..,. · >·, · ··
6600:                        . Sotaylioikeus ratlmisee myöskin:                                      . . .
6601:                   ·. .1) valitukset .ja 'Ka:ntelut sotaoikend~n mtätöksist',å;: '.c•>
6602:                        · 2) ~6t~1oike;u.'d~n päälttämät ja sofuylioikeutl~n tark~et:
6603:       - · 'tavttksi'a1istamat
6604:                   _,.:.        ,,--    .  - asiat; sekä
6605:                                                     -.   · .- ·       \
6606:                                                                           · .--'         · · • . "·.· ·-· -··.
6607:                                                                                                              ·'
6608:               · ·. ··_3) tuomfok_apituiin-p~ttämäi JiSiat,·jotl,ra .ensin ö.I(kä.si.., ;.
6609:              •teliy ·so:taoikeuM8s~t ja ovat tuomiokapituJista
6610:           ... tai -valit?tstei-ts~ joutuneet ylioik~tiden:. ta'r·ka·ste" tta:villtsi,:.,.
6611:                          Sot!iylioiblid-eit ori myos_kin: :valvottava ~ mtt'P't1~v:~
6612:                 hnofta· siitä, eittä oihuttä~ S·en. alaisissii, _·S!J'(R.UilKlel}'l1!:Sl:S!3'4!l:.ll,a,;y"-c
6613:   <~     .
6614:  ~"';"~: .._..
6615:                 tefuän · (poist.) ·l~in oikean tarkoituksen mukaiaesti.
6616:                          Asia;ssa-, jo.s.s~ sot!t;vlioilreuden .Dn: tuomittåva
6617: "' ,f-t'-';c·' ·-,,· ~' :   ·. ~, .'   : \   .   · •   -    ,         -..,-   -'    .'   ·   - .".-   _-   ' ·   -' •   -            .   ·   .·   •.
6618: 
6619:   -,~: >'::ae"ssa oikeusastetssa, toiiiiit~kp~n; · sota:vlioik~l;ll$ ·~:riisk~~~·~~~~;
6620:  ~.:·. · . ttitkimuk~n, ,~iUÖin ·se_.s;piv~~tl käf päin.s(, :··, ·. · .
6621:          < 'kSön;rouussiitapauksess:a asl.an utl~:inäs.,eJ_i··.s··ilheninori;ti'o·ist:iji*~;::::;;,
6622:            ·, M.~J:Ji,jonka-'~e katsoo siihen sopivaksi.· ~ _
6623:                    . i' '. '~ ~ ,       -- '      •               .                ', ' .                                       .-       ~
6624: 
6625: 
6626: 
6627: 
6628:                                               31 §.
6629:                , _Josjoku on.l'ilkoksi:m ohei?SR, jon~a,~k~sittelemi.Mn kuuit:tU::
6630:              sotaoiktmd~lle, tehnyt toisen rikok~;joka on y
6631:              .rnioistu1meri (poist.) tuomittava, O:n k~in rilws "''T"·"""""n.'
6632:             '{{ittava siinä oikeul:les~a., j~hon kuufu~;ja (p_-oiJl~t..J~i$l1si~'Illi6~,;>'?;,             ;e
6633:            .innettava, onko syytetty rikokseen syyllinen vaiko
6634:           ··winkäc;rangaistu.ksen :liän siitä on ansain:nttt, joUk'li .·.. . •
6635:            · ~:•oike'Us, jo4ori 'hänet viiroebL vedetään, tuom1tkoon ·
6636:  , · . · · _y:aistu:kseen kaikista rikokSist_a lain lsäätä-mien pe;ru~;te1l~·n
6637:         . rri~'kaan, Jos joku'-oilkeus on katson'!lv syytetyn
6638: 
6639: 
6640: 
6641: 
6642:                                                                                                                             1        .
6643:           . .:·,~~i«ta~ v-ik~äiiksi~ kq_1~le}nrulral:l~ii~t;ak:~ree:ll
6644:          .'. ·li~n:~~tmn.
6645:        . :Y    -        . elinkauae·ksi,
6646:                             . ,     '   '.älköön
6647:                                             '   -. .
6648:                                                 . .
6649:                                                     . '
6650:                                                                     . mtil!Sta.
6651:                                                                   .. .          .. ·'
6652:                                                                            . '\äll'tii
6653:                                                                                 ,               .   '   .   '.   ·   '   "
6654:          .'>',:'#;staim-ilrnaantnne1sta: :rikobista.to!Sessatuofuioistuill:teh'sa •              ;.·_
6655:          ·:. ,-Ci:~e~~kÖ~ jos _l,lsiairolnjstaja ~~ sitä v~i~di t~i (pOist:) ai~~~~ <
6656:                    ::sii}ien ihnAan:riu, ·että toin>en on rjk{)k$ssa osallinell ja· voi·,.
6657:                      d:åall;;::t.u~k:i:nl~stm ka.mtå;saattaa mmr tai että se voi syyte-
6658:                .· tJ:'lle aiheuttaa lisättyä rangaistusta.               ·      .
6659:            .       y    :-':Mitä .edellä. an säädetty, 'k:oskekoon myös sitä tapausta,
6660:                             • •••
6661: 
6662: 
6663:             ~~·:{e-t~iix rikokse~ Öv:at· senlaatuiset; että ne ovat sota-ylioikeuden
6664:        :. ': jli.hoviDtkeud•en _välittöri:J;ästi tuomittavat, Jos joku ·rik:oksis~
6665:           -' , ··'Qn~ sotaoik~uaen, m~tta toinen sotay Iioikeuden ·_tai hovioiketi.~
6666:                :· /a:e:.n' ri.T.tkaistava, _tai jos joku riko~sista 'kuull1tl' yleisen. ali~
6667:              . __Oi'keUdf!n Jf1 toi~:en sotaylioikeuden tuo.QJio\;alt(iati; ~äh~~
6668:              . ·;·'köÖJI,: sittenkup: ~ikendeu 1j;ai yleiSfln alim/t~uden _kitgii;e'l-·         .'"
6669:                   <~ tä:v~n;l,i, 'ollut rjjrO:!l pn tutkittu~ Ja .l~usunk s)itä edellä' määrä-
6670:              >; ;1:YJlä .. ~ava"ll~.. -on at»t_ettu,~ t1lt:k:imuskirjat . piiätöksinoon
6671:                   ,·.i~llise8sä,' i~paukses:sa ~o~aylioi:k:euteen ·ja jälkimaise~ä ·
6672:             -· -~Jio;riDl~e.P:iet1n;joiden· sitten tulee antaalausuntonsa kailkeSta
6673:               • . t_*'f~ene.tellä alem·p8Jla vlevi~n mää~iysten '~uikaisesti. _-
6674:                ·., >:_ • J~ jonkun, jota samalla syytetään sotaoikeudessa ja ylei"
6675:              -. <*-e,'&;JäjilioikeUdess.tt; haV'll-itaa!l tehneen (poist.).s·ellaisen rik{tk-.•
6676:                · sezi;· että sQta:<iikeuden 1iai yl~isen alioilieuil~ tutkf~tis ·.;fif:· ·
6677:              -· . t:uomio-1in':.a:Ii&tettava ylioi]reu~ft. tark~t~Ua'v:aksi tili ·~ttä- · -
6678:                     -}utt1r ktrul~_i ylioik~nden va;li;twinästi tuvln.itt~viin; lähettä:i~.
6679:                             ·Mön s~:fuomioistuin,· jossa syyt~tyä viimek~i'·"on tut_ki,ttu,
6680:  __ · .- ,;:• A:~imliskirjätja: pltä;töks·en .ylioikende'lleen,· jonka. tulee, sit-
6681:  .•   .•       i <:ten,k~it. taisen alioikeuden aSianvmainen y1ioik~s on sa.anut
6682:                        •
6683: 
6684: 
6685:  _. ·. -•. -·: ,', -tiiai~rtdenycta-rkast~- ~iikoikeutehsa, toi~en•pii;eet ·a,siassa· tai
6686: -.-·- : ~~.'~iai~at'mli~ sen välittömästi r8:tkai~taviin asioihin kuuluu,
6687:      _;:_~:~---;.:J:~f~ i~ii~#1ltonsa kaikesta sekä sen jäzlkeen l;ehdä ilmoitu~.
6688:    · -: :.:,~··, :;~i~~i,s_elle .; ··n stölle;                        ·
6689: 
6690:       Yc~~,~~Jc                                       ,paay ,!                  32 §,       •       >       , ....
6691:       · ·':' . :'t \~~~.r~ ·Jt~}!sf _tahi. u~ea-mmllit- :ovat osallisia I:ikrik1$een, josta
6692:                    .--~·~~llli.i,iehtävä sotatuomioisiuimes,sa, ja/:j~i3 ·joku. heistä
6693:                     ,._;;~··:v~~ttömästi sotaylioikeudeu. :tuon:riQvallan .a1ain·en, trio-
6694:                            - ·• iUit,o9n
6695:                        - _,_- .. -·
6696:                                     ·lllsia.ssa:, kokona.isu'udess8:a.n
6697:                                                       ,·,
6698:                                                                         sotäylioilre~s.
6699:                                                                             ' .
6700:                                                                                         Jos ..sY.~-. -.
6701:                                                                                         /
6702: 
6703: 
6704: 
6705: 
6706:                                                           .-.\.
6707: 
6708: 
6709:                                                                          ·' .
6710:                                                       ålai'Si~, t~t:~J(ItÖpn'~- t uo)l!litl~Q'11lti-"
6711:                                             l:lcUI.:l#~~l 'pftär1k<Glti~en   on.
6712:                                                                          c-Jos 'he •.
6713:               ·yhtä Ös~11is1li; .· klisl:telläan ·fisia- siiilä :So~ikyudes~a. fiti~~- -c
6714:               •(polst.) pat;lraiiien sopii; ja .antakoon siitä :iriaäräy_kse~.-kuil::,~ ,\
6715:             . tte joukot, joihin sy~:tyt kuuluvat, ovat samalli pai'kk_å\·: ~
6716:              -kWllJ;l.alla, ar'V:ossa . y liu .Ja sa:manirvoisiata ·virassa- •· vanhin.\. · .
6717:               . pälitlikkö, mutta rtniussa tapau_ksessti sotå,y~io-ik~ui ·Joi-~tå.;; ·~­
6718:                 oi~ud~n ,toimlttamassa tutkimJiksessa käy ;~hille; että;;'_,:.
6719:                 åäias~I:C'öri .nsea,ro pf~ päZrikollisia, iai yhtä o~aHisio:,- )atb,.,i.)~ .. .
6720: ',   .j        ltoon tntkim usta ja, tuomitkoon, Se -sotaoikeus;- joka on. alltåi. ''; .
6721:              - n:ut ~siaa käsitellä. ~' ·                ·       ·       ·· ·      -· ' ( · :/
6722:                                                       ,          !   \
6723: 
6724:                                                      33 '§ .
6725:                . · Jos'joku, joka.ei       dle    sotaväen ri-koslain' ilainen, .ilnilanne•
6726:              _·%ia.ll· .osallisuudesta .· ri'kokseen, .·josta 'syytetåan sotatuomiO:-"·
6727:                istaiw·~sa< on • s'otatuomioistuirri:e.D: ·.. toimite-ttava · tutkitn'U~
6728: ,               o~alli~eenil:!'in.\riä,hd.en, !llUtta lähetettwvä sitten {pe:ist) ~si~tå
6729:            - - koskeva pöy:täkfrja si11~ tuomioistuimelle, joukå .a<sian~ hän~a ,
6730:                 liUo,mibemisenstt ori.           . .. .·     ~ •.. .: - .. · · · _ ·; : ·. -
6731:              ,:;:.. 'Sama olkoon laki, ·jos sotätuomioistuimessa ·· . · ·.                   ·,
6732:               si~ll~ vaatinv.t rangaisiusta väärästä i:1Iniannos-t&helikil()~~··· ..
6733:                ._~ia-eioli\:s~tay@n rikoslain~lll.l•ai~~.          ,    . < ' ·.. · '
6734:             ,_ ·. . ·Jos ti:kosaSiåsWc!,. job pliä:rikolliseen. nähde!l. QJ! 'Y1:tl!~rt!n
6735:           <·. tuomioistuimen tuomittava, joku sota,vä~n- rlkoålåili;:al1l;ntl!!R.:'-
6736:           . . ihniannetaan osallisu-Q,des.'f;a samaan'.· riikÖ~n, $tl..iflit8~()@n;•.::
6737:            .· . ,- osallinoo!dn;' jos hänen. päällikk.önsä,. htsO.a shpivabi,
6738:                  . yleiseh tu.omioistuimen tut]åtta.va.ksi ja· tuomittavaksi, .
6739:                    kakin rang-aistus on m'ääiä'btävä;; ,§aJnO>tun llll.in mukaan.'...
6740: 
6741: 
6742:                     S.otatuowioistuin . .älköön ottako
6743:                 joka. ei kuulu s·en käsiteltäcviin, vaikkei· m:t~1~nt\l$1>a:'~tt1~1ä:it~·~'-~;,
6744:                 ist.uimeu pätevyy-~estn tehtäisikään; ja
6745:             .- :te~n -siat-etU:ii'Sa tai alistetuiss!l asi_oisSå' 'k~·l>i'\'lm·,;t;C ltu;ulttu1~~f··:;;_~
6746:  ''        -· . åsia'.läin muk~n-sotatuO'miois~uinreett'i iu1lkittava Siitä ...........~ ... .-_•
6747:               . :P~n}a~ta, onkq_:_:· asiai1osainen:
6748:                            '    ~~   .,   .   -     sitä vaatinut.. ·•··. .               .
6749:          .-~'   <;>.'           ---~   - _- :_._ '· "- '- -·~ .- . ~--;. "' , --. :~.. . ,- ·.~: ..- -~ .;~ ;·-·
6750:        ~=::< >§ptaoikeiul,ert}a sot-a1fUoikeurJeP,· v.f:rJ.!J'lirien ~yyttiiji:f· ~·
6751:          <. --, :•'1 • -         -r     ~·-    _:•   •    _;   •   •,         ,   '~··   •               -<C   :
6752: 
6753: 
6754: 
6755:                    . "'<. • '             35 §..
6756:                                                          st
6757:           •'~' :, Yir~lisek si syyttäjäk_ ~otatrik~trfeen määrä:ä. ~-! . § ~.ssa -.··
6758:          "-~~i11-ittti paällikkö · vuodeksi k~rraHa~.n vähintiiän -1 uuhia.11~ ··
6759: ...· ,t~ihcnrvoisen, uj7s~ri_n. > .                 · ·-    ·•        ·. . .     .··......
6760:  ·:·. . ;:c:.,: J~:;pääliikön mielestä jokin asia .on erik~ls:en tär~eä tahi ' ·
6761:  · ":;,,.axtalt~,ontoinin, saa. hän määrätä jonkun· toiSen sopiVan up~
6762:        ";; ~ii!l: asia~ syyttäjänä sotaoikeudessa aj~inaan.                  ·"
6763: 
6764: 
6765:                                                                                                                                    .
6766:     ..•.. ~· >.,   S-9tayIi oikeudessa on sotaviskaali virallisenlt sy'.yttäjänä.                                                      ,-   ~   .
6767: 
6768:        •J(in~t nimittää .korkein- ~i.keus ·sptayliolkeuden ~ty'k~~tii.x .~ ..·.
6769:                       ~en oltava lainoppinut ·.               ·     · .    . .. ·. .:~~,
6770:                     -         on:•m;y'ösJ<.in Dikeus'Jmrlslerin va}v~~~i!n; a}Qisenå
6771:         ','PlCte1;ta~vtL$11miiiW1 sifätapaa; millä &yyttäjäpuhe~altaa•:s:bta- ·
6772:                                   ~tt~:Huiu.                                        - •.
6773:                 .n..'tUl>Kenn.ayJioikeu.s äsetetaan,_ määrätköön sota~ä.en yli- _ .·
6774:      ,,.._~'!""'"·~-"-"!,-!. siihen· erityiseh.sO.htvi&ck,aalin~. ·
6775: 
6776:                                  -       . c.:.$7•§.· ' . . . .· . ; ' . ' ·.
6777:            ;j.~~O<taoitkl;lttdeb ,:Viraltiilen syytfäjä ou. v~l\rollin~ll::ajU'maan: .
6778:         ~~:rt·ettltt.asioissa; jojden kisitt~l~~i1en kuuluu. sotiwi,lt'eu-- ··
6779:                        s~käta:q)een- va~tiessa toimittafuaan l{Sia;sa alu~tavari. ~
6780:         :'1-U.:.II,t>,~=··•\A"".u.,· ..Noud.attakopli ·han: myp,skin, niitä syyttäjästä.,
6781:          411•::'-:vfee~n:siii,. säädetty, se'ä sotaviskåali · $oveltuvin Jtohdin
6782:          :Q-():~9~~i:~.ll(te.n· ~anneviskaalista anneittu.ia säännöksiä.
6783: 
6784:                                                          5. L:Q_KU.                                                        .• <':~~~~
6785: 
6786:      .•::tA~~sien il~ian~•mi•~S~.!yyttCesee~ ~nem;.e.·:                                                                    .
6787:      . .· ..· .;~~Q$ \rfra.lli!Wn :syy-ttäjä.l;!ilii fiSianomistaja ·t·ahtao ,syyt,.
6788:             ~ ;,Så,i~~äfn r:iko~lain alaisfa.be;nkitöä rikoksesta, jo!ia /kuq-
6789:      ,~-.~~~,l~ta.oik~uden käsfteltä~ii~ ·tehköön :siLtä kirjallisen ;it-.-·
6790:      .-.• <-~~.i't&iksen-: 4: § :ssä', . ma:1ni tulle opäällikö.lle &(:kä, se Ii t~iikööil                                     1
6791: 
6792: 
6793:                                                                                                                    -   ~   ..
6794:                                                                         . '
6795: 
6796: 
6797: 
6798: 
6799:                                                                                              -.::.· ..
6800:  asian" ja mainitkoon siihen saatavissa olevat todistulkset.'- Jos
6801:  rikos on sellainen, että asia on sotaylioikeuden sum:a&t.a.an
6802: -ratkaistava, saa kirjallisen ilmiannon tehdä sille ta;hi maini- ~
6803:  tulle pää1likölle.
6804:                                 39 §.
6805:      Kun päällikölle on 38 §:ssä sanotulLa tavalla tehty ilmi-
6806:  auto rikoksesta, on hänen viipymättä jätettävä asia asian-
6807:  omaiseen tuomioistuimeen.
6808:      Kun vangittua tahi ·muuten pidätettya henkilöä koske-
6809:  va tutkimus on sotaoikeuilessa toimitettava, on oikeud.et~: pu-
6810:  heen}ohtajan määrättävä istunto pidettäiväksi viimeistään-
6811:  kin ka:hdeksan päivän kuluessa siitä päivästä lukien, jona
6812:  ilmiauto hänelle saapui.
6813:      Elleivät erityiset ·a..sianhaarat :toisin vaadi, on oikeuden
6814:  pidettävä istuntonsa sillä .pai1kkakunnalla,- missä se s~tåväen­
6815:  osasto on, johon soiJ:aoikeus on a.~Setettu.- -
6816: 
6817:                                40 §.
6818:      Jos hengenrikokses•ta tahi muusta törkeästä rikoksesta.
6819:  ilmiannettu on paennut, ennenkuin hänet on oikeuteen tuotu,·.
6820:  pyytäköön päällikkö asianomaisen maaherran virka-apua
6821:  hänen etsimisekseen; tO'i!mittakoon tuomioistuin kuitenkin
6822:  heti tutkimuksen rikolksesta., sikäli kuin se käy päinsä, mutta
6823:  jättäköön asian päättämis(m, kunnes ilmian,nettu saapuu v;as-
6824:  taamaan tahi tuodaan oikeuteen.                       ·
6825: 
6826:                             41 §..
6827:     Jos jotakuta on kurinpiWtietä ra,ngaistu rikoksesta, äl.:
6828:  köön se estäkö rikoksen panemista syytteeseen tuomioistui-
6829:  messa, milloin rikoksen laatu sitä vaatii.
6830: 
6831:                             6 LUKU.
6832:                          Vangitseminen.
6833:                                42 §.
6834:     .f os sotaväkeen kuuluvaa henkilöä perustellulta syyllä
6835:  epäillään rikoksesta, josta ylei•sen lain mukaan on vangittava
6836:                                                             2
6837: · (poist.), yangittakoon hänet; ja on sililoin .sen lisäksi mitä
6838:   yleisessä laissa säädetään vangitsemisesta sekä järjestys-
6839:   säännössä on sanottu esimiehen oi'keud·esta määrätä kaskyn-
6840: . alaisen!Sa ;1restiin, noudatettava, mitä tässä jälempänä sää-
6841:   detään.
6842: 
6843:                                43 §.
6844:       Kun tavataan sotaväkeen kuuluva henkilö, joka on ka-
6845: . rannut >tahi jota~ voidaan sotaväen rikoslain mukaan ran-
6846:   gaista karkurina sen vuoksi, ettei hän ole määräaikana saa-
6847:   punut palv·elukseen, on hänet vangittava.
6848:       Jos on perust~ltua aihetta otaksua, että sotila,s, joka on
6849:   tavattu rikoksen teosta tai jota todennitköisillä syillä ·epäil-
6850:   lään n'~oksesta, uusii riko'ksensa'tahi täyttää rikoksen, jonka
6851:   hän on yrittänyt tai (poist.) uhannut tehdä, taikka jos
6852:   muuten ka.tsotaan-yleisen järjestyksen tahi järjestyki;ien so-
6853:   taväessä taikka sotaväen arvon ylläpitämisen vaativan, ettei
6854:   rikoksenteosta tavattu ·tahi epäluulonalainen ole tutkimuk-
6855:   sen aikana vapaana, saatakoon hänet pidättää tahi pitää tar-
6856:   koituksenmukaisen valvonnan alaisena; ja olkoon sil.loin
6857:   myöskin hän'fll päällystöllänsä oikeus siitä määrätä.
6858:       Jos rikos on pantava syyt.teeseen ·tuomioistuimessa, on
6859:   vangittu 39 § :ssä määrätyn ajan kuluessa v·edettävä oi~eu­
6860:   teen; ja harkitkoon oikeus, onko hänet edelleenkin pidettä-
6861:   vä vangittuna, sekä ilmoittakoon, jos on katsonut, että hä~
6862:   net on päästettävä vapaaksi, siitä asianomaiselle päällikölle.
6863:   Jos katsotaan, että rikk9mus voidaan rangaista kurinpito-
6864:   tietä, on vangittu toimitettava viipymättä ja, ellei laillista
6865:   estettä så.tu, viimeis1:äänkin kDlmen vuorokauden ·kuluessa
6866:  .vangitsemisesta lukien rangaistusta kärsimään.
6867: 
6868:                            44 §.
6869:      Jos sotaväkeen kuuluva henkilö vangitaan muun virano-
6870:  mais·en kuin (poist.) 'Päällikkönsä määrä;y:ksestä, on sen
6871:  viranomaisen viipymättä ilmoitettava siitä vangitun ~ääl­
6872:  lystölle.
6873:    Sotilaan; joroa oleskelee kasarmissa ·ta}li alueella,/ mikä
6874: on päällystön valvonnan al-aisena; saa vangita~ ainoastaan
6875: päällystön · myötävaikutuksella.
6876:                             4r   §.
6877:     Rikoksesta vangittu upseeri tahi sotaväessä. palv·eleva
6878: siviilivirkamies on sotatuomioistuimen toi~ittaman' tutki- ·
6879: muksen aikana säilytettävä päävahdi:ssa taikka, missä sel-
6880: laista ei ole, yleisessä vankilassa.
6881:      Alipäällystöön tahi miehistöön kuuluvaa henkilöä säily-
6882: t.etään sotilasvankilassa, missä s·eHainen on, mutta muu-
6883: t.en yleisessä vankilassa.
6884: 
6885:                           7 LUKU.
6886:  Oikeudenkäynti sotao,ikeudessa sekä valituksen tekeminen
6887:             . .      sen päätöksestä.
6888:                                 46 §.
6889:      Sotaoikeus kdkoontukoon puheenjohtajan •kutsusta niin
6890: usein, kuin sil:le jätetyt jutut ja asiat vaativat.          ~ '
6891: . Jos puheenjohtaja ilman laillista estettä jää saapumatta,
6892: sakotettakoon häntä vä;hintään kaksikymmentä ja enintään
6893: kaksisataa markkaa.
6894:      Jos (po,ist.) jäsen ei määrätyllä ajalla saavu sotaoiken~ •
6895: teen, tuomittakoon hauet järjestysrangaistukseen, ellei hän
6896: vol. näyttää laillista estettä.
6897:                             47 §.
6898:    Asianosaiset ja todiSitajat kutsutaan 'sotaoikeuteen ·pu-
6899: heenjohtajan .toimesta; ja pyytä:köön hän kutsuinuksen toi-.
6900: mittamista varten virka-apua asianomaiselta päälliköltä, ikun
6901: kutsumus koskee vakinaisessa ·palveluksessa olevaa sotilasta,
6902: mu:tta muussa tapauksessa maaherralta, maistraatilta tai
6903: kruununpalvelijalta.
6904:                             48 §.
6905:     Jos asianosainen tahi todistaja ilman laillista estettä jää
6906: sotaoikeuteen saa.pumatta, sakotettakoon häntä vähintään
6907:                        ·   ·   '· · ~ ·.. ·       .   . ·.·~.   ~   .:v.{l>:;+·. ·.
6908:                   't911J Vp. ·......:·~. V.>J:. ~ :ESitysN:pJJ."\''
6909: 
6910:       ' li;mmenen ja enintään kaksisa-taa markkaa J~ noudettak~on ·
6911:         ·olkeuteen.
6912:            : Jos .asianosainen .tai todistaja on sotaoikeuteen noudet-
6913:          tava, on puheenjohtajan pidettävä siitä huolta ja noudatta-
6914:          koon hän virka-avun pyytämiseen nählien mitä 47 ~:ssä on
6915:          oikeuteen kutsU>misesta säädetty.
6916:            -                                  l
6917: 
6918: 
6919: 
6920:                                         49 §.
6921:                Sotaoikeuteen kuuluvassa jutussa on syytetyll.ä oikeus
6922:           ottaa puolustaja, ja hänen pääliikkönsä on pidettävä huolta
6923:           siitä, ettei syytetyn palvelus sotaväessä sitä efltä. Ellei: syy-
6924:           tetty ole puolustajaa ottanut, tulee o1keuden määrätä puo-
6925:           lustaja, milloin (poist.) katsoo asian 'laadun sitä vaativan.
6926:               Puolustajana käytettäköön henkilöä, joka yleisen lain mu~
6927:           kaan saa olla toisen asiamiehenä.
6928:               Kun jotakuta syytetään sotaoikeudessa, tulee, milloin se
6929:           IJidetään tarpeellisena, asiamjehen siitä joukko-osa5tosta, jo-
6930:           hon syytetty kuuluu, olla saäpuvilla valvomassa syytetyn
6931:         · oikeu_tta sekä antamassa tarpeellisia tietoja.
6932: 
6933:                                       50 §.
6934:            · .· Sotaoikeuden tutkimus tapahtukoon julkisesti, paitsi
6935:          milloin yleinen laki myöntää poikkeuksen rikosasioissa toi-
6936:      "' 'mitettavan tutkimuksen- julkisuudesta taikka. milloin so-
6937:          dassa tahi aikana, jolloin valtakunnan sotaväki tahi sen osa
6938:          on muussa tarkoituksessa kuin harjoitusta v_ar:ten määrätty
6939:          asetettava.ksi tahi on asetettu sotalmnnalle, julkisuuden kat-
6940:          sl>taan hai'ttaava.n sotatoimien menestymistä tai sotaväen
6941: \-
6942:          turvallisuutta..
6943: 
6944:                                       51 §.
6945:             Asianosaisia ja todi·stajia kuulustelee sotaoikeudessa pu-
6946:         heenjohtaja laillisessa järjestyksessä sekä niiden päätösten ja
6947:         määräysten mukaan, joiden antam,iseen oikeus ehkä katsoo
6948:         syytä olevan; kuitenkin olkoot asianosaiset oikeutetut pu-
6949:         heenjohtajan kautta tekemään todistajille kysymyksiä,
6950:         jotka asiaan oikeutta myöten kuuluvat. Puheenjohtajan on
6951:        . . ,l~~~~}~J'!l:~,.
6952:                .      $9tatuinm~iStJI~et.
6953: 
6954:  myöskin pidettäYa sotaoikeuden :P§ytäkirjaa sekä ensi si;
6955: jassa vastattava siitä, että oikeus muutenkin noudattaa Jail~
6956:  lista oikelidenkäyntimenettelyä;Ja on tässä kohden, mikäli
6957:  ei tämä . laki .toisin määrää, noudatettava yleisen lain. ja ase-
6958:  tusten sääJl.nöksiä rikosasiain käsittelemisestä yleisessä tuo-
6959:  mioistuimessa.
6960:                              52 §.
6961:    Vartiomies taikka 'kulku-, suojelus-, sotilas• tai saatto-
6962: vartioon ta'hi muuhun vartiostocin kuuluva henkilö, joka
6963: muuten on esteetön, saak{lon valallisesti todistaa siitä, mi1i_ä
6964: hänelle on mainitunlaa tuisessa virantoimituksessa tapa.htu-
6965: nut, jos ei siitä ole muita todistajia.
6966: 
6967:                           (53 § poist.).
6968: 
6969:                           53 (54) §.
6970:     Sotaoikeus on tuomionvoipa (poist.), kun kaikki sen
6971: jäsenet ova.t oikeudessa· läsnä.        ,              ..
6972:     Kun päätös on tehtävä, tu!lee puheenjohtajan lyhyesti
6973: esittää, mitä asiassa on tapathtunut sekä ilmoittaa ne lain-
6974: kohdat (poist.), jotka kuhunkin tapaukseen sove1tuvat.
6975: Lau~ukoon hän myöskin mielipiteensä ensin. Jos erimieli-
6976: syyttä ilmaantuu, tapahtulkoon (poist.) äänten laskeminen
6977: ~ekä äänestys )muutenkin yleisen lain mukaan.
6978: 
6979:                             54 (55) §.
6980:     · Sotaoikeuden tekemät oikeudenkäyntiä koskevat. väli-
6981: päätökset ja päätökset on,_ sittenkun ne on asianmukaisesti
6982: merkitty 'pohja pöytäkirjaan, heti asianasaisille julisteti:ava.
6983: Päätös pääa.siassa samoinkuin Pl1hdistusvala.lle velvoittava.
6984: päätös pitää olla ennen julistamis·ta kirjoitettu ja tarkistettl!;-
6985: ja. kun muutosta päätökseen saa hakea valittam.alla, on· täy-
6986: dellinen valitusosoitus aina annettava. Jos joku haluaa kan-
6987: nella jostakin ( poist.) sota. oikeuden toiinenpiteestä ja pyytää
6988: oikeudelta tai puheenjohtajalta tietoa, mitä siihen nähden on
6989: noudatettava, annetta,koon siitäkin tieto.                       ··
6990: 
6991: 
6992: 
6993: 
6994:                                                                       '.~
6995:            ,._~: 1~?v~~~zt~~:~~~!:~r~:~r~~-~';;;~
6996:                            v:
6997:            - ~ 19~9 Vp.. ~ ~:
6998:                                                   ;.
6999:                                      II.. ,',-E$I'tys N:{): 3.:·'
7000: 
7001: .~ :' .-.. Asianosaiselle annetta;~- sotJrOikeuden pä.ätö~ on· p~·
7002:   . 'IJ.eenjohtajan allekirjoi~ettava.
7003: 
7004:                                 55 (56) §.
7005:           Sotaoikeuden tutkimus ja tuomio on alistetta-va serlayli-
7006:      oikeuden tarkastettavak~i, jos jotakuta on syYtetty rikok-
7007:      sesta, josia saruttaa tulla kuolemanrangaistus tahi kuritus-
7008:      huoneitta elinkaudeksi, taikka jos joku on tuomittu rangais-
7009:    . tukseen rikoksesta, josta saattaa tulla kuritushuonefta kor•
7010:      keintaan kuusi vuott~- tahi enemmän, taikka osallisuudesta
7011:      jahonkin sellai_seen rikokseen. Näissä asioissa tulee puheen-
7012:      johtajan-- mainitussa tarkoituksessa lälhettää tutkimuskirjat
7013:      ja päätös, puhtaaksi ·kirjoitettuiua sekä oikeuden puheen-
7014:    , johtajan ja jäsenten· allekirjoittamina, ynnä a.siaan kuuluvat
7015:      asiakirjat sotaylioilkeuteen viid'entoista päivän kuluessa, jos
7016:   , sot-aoikeus sijaitsee samassa kaupungissa kuin sotaylioikeus;
7017:      mutta jos sotaoikeus sijaitsee muussa kaupungissa tahi
7018:      maalla, kolm~ssakymmenessä päivässä siitä päivästä lukien,
7019:     Jona    -päätös julisteUiin sitä päivää ku,itenkaan lu'kematta,
7020:      kaikki sotaväen rikoslain 158 § :ssä säädetyn rangaistuksen
7021:      uhalla. Sen ohessa on pöytäkirjaan merldttävä, pidetäänkö
7022:      jotakuta asias•ro syytettyä vangittuna.
7023:           Miten tutkimuskirjain ja päätöksen 1ä:hettämisessä so~
7024:      taylioikeUJ}elle on meneteliävä, kun sota-aikana joukko-
7025:      ns·a-sto on maa,n ulkopuplella tai laiva nieriretkellä, siitä s'ää-
7026:   - detään 60 '§ :ssä.
7027: 
7028:                                 -56 (57) §.
7029:           Mitä 55- § :ssä on säädetty tutkimuskirjoista suna mai-
7030:      nituissa ars1oissa, on myöskin noudatettava tutkimuskirjoi-
7031:      hin nähden niissä sOitaylioikeuden suorastaan ratkaistavissa
7032:      asioissa, joissa alioikeus on toimittanut tutkimuksen, ja lu"'
7033:      ett:R.koon ,aika asirukirjain lähettämise'lle siitä päivästä, jona
7034:    · ali6ikeus lopetti tutkimuksen. Jos puheenjohtaja ei määrä-
7035:      tyllä ajalla lähetä asiakirjoja, olkoon laki- niinkuin sotaväen
7036:      rikoslain 1 58 § :ssä sanotaan.                                ·
7037: 
7038: 
7039: 
7040: 
7041:                                                                            ' ,\-
7042:                             57 (58) § .
7043:       . Joka ei tyy~y so~oikeuden päätök&een pääasiassa,· il-
7044:   moittakoon tyytymättömyytensä oikeudelle tai sen pu-
7045:    heenjohtajalle ·ennen 'kahdeksannen päivän loppua, pää-
7046:  . töksen julistamispäivä niihin lt~iittu:na. Saman ajan kuluessa
7047:    tulee senkin, joka ei tahdo ajaa valitustaan perille, ·oikeu'-
7048:    delle tai sen puheenjohtajalle peruuttaa tyytymättömyyden._
7049:    ilmoituksensa.                                              ·
7050:         Vangittu henkilö, saa tehdä tyytymättömyydenilmoituk-
7051:    sen ;t~i sen peruuttaa myöskin sotilasvankilan päällikölle
7052:    tai vankilanjohtajalle ja olkoon vangitulla, jonka tulo
7053:    vankilaan ilman hänen syytään on viivästynyt, vielä Pe·
7054:    rillettulonsa jälkeisenä päivänä siihen tilaisuus. Jos sellainen_
7055:    ilmoitus tahi peruU'tus on tehty sotilasvankilan päällikölle
7056:    bhi vankila;njohtajaUe, olkoon tämä velvollinen heti ilmoi-
7057: - tusajan loputtua antamaan siitä tiedon sotaoikeuden puheen-_
7058:    johtajalle.                                    .
7059:         Ellei tyytymättömyyttä ilmoiteta, niinkuin tässä pykä~
7060:   )ässä on sanottu tahi jos tyytymättömyydenilmoitus-peruu-
7061:    tetaan, pysyköön päätös voimassa.
7062: 
7063: 
7064:                              58 (59) §.
7065:       Jos. asianosainen on 57 §:ssä san<rl;ulla tavalla ilmoitta.
7066:   nut tyytymälttömyyttä sotaoikeuden päätöks-e·en, antakoori
7067:   muutaksenha}remuksensa todistusta vastaan 4 § :ssä maini-
7068:   tu1le ·päällikÖlle viimeistään ennen kello kahtatoista viiden-
7069:   tenätoista· .Päivänä, jos sotaoikeus sijaitsee samassa kaupun-
7070:   gissa kuin sotaylioikeus, mutta muussa kaupungissa tahi
7071:   ~aalla sijaitsevan sotaoikeuden päätöksestä ennen samaa ai-
7072:   kaa kolmantenakymmenentenä päivänä siitä ·kuin päätös        ju-
7073:   listettiin, sitä päivää kuitenkaan 'lukematta. (Poi,st.)._ Tyt.
7074:   tymättömän OJl myöskin samalla annettava se päatös,· joil6n
7075:   muutosta haetaan, varustettuna. todistu:ksella ·tyytymattö.~
7076:   myyden ilmoitta.misesta., sekä s<Ytaoikeudeli: asiasta teke~ä.
7077:   pöytäkirja. Päällikön on viipymättä sotaylioikeudelle lähe-
7078:   tettävä muutoksenhakemus siihen kuuluvine asiakirjoineen,'
7079:      , - ja ~n päällikön asiakirjoi'hin merkittävä aika, )~lloin ne hä·
7080:        - n:elle jätettiin.                      -
7081:               Joka ei ·sanotun ajan kuluessa aja. va:litustaan Jlerille,
7082:           on· menettänyt :Puhevaltansa päätöstä vastaan. Jos hän
7083:         '~rinorriaisten ja voittamättomien esteiden takia- e! voi muu-
7084:          toksenhakemus'bansa :tahi siihen kuuluvia asiakirjoja mää-
7085:        . -räajassa jättää asianomaiselle päällikölle, olkoon hän€n sal~
7086:        ' littu saman ajan kuluessa sanotulle ·päällikölle todistusta -
7087:           vastaan annettavassa ·. varauskirjassa, jonka mukana tulee
7088:          _olla luotettavien miesten kirjallinen todistus esteestä ja joka
7089:          .Päällikön tulee, varustettuna merkinnällä jättämisajasta, vii-
7090:           pymättä lähettää sotaylioikeudelle, tältä auoa valitusval-
7091: ,,        tansa säilyttämistä. (poist;).
7092: 
7093:                                   59 (60) §.
7094:            Jos se, joka tahtoo va:litta.a. sotayli oikeuteen. on vangit-
7095:        iuna, Saakoon hän ennen valitusajan umpeen kulumista
7096:        jättää valituksensa sille päällikölle; jonka valvonnan alai-
7097:        nen va.nkila on, tahi l)iänin maaherralle, jos häntä säilytetään
7098:        yleisessä vankilassa.; ja on näiden velvollisuutena lähettää
7099:        va'lituskirjat viivyttelemättä sotaylioikeuteen. Sen, joka' van-
7100:        kilaa valvoo, on myöskin pidettävä huoli siitä, että vangittu
7101:        saa avukseen puolustajansa, jo·s hän on sellaista käyttänyt;
7102:        tai muun soveliaan henkilön valituskirjan laatimista varten.
7103: 
7104:                                    60 (61) §. - .,
7105:             Kun sotaa käydään ma.an- ulkopuoleHa tahi lai\·a on me-
7106:        riretkell~ ja ·kenttäoikeus siellä kofkoontuu, tulee puheen-
7107:        johtajan sotaväen rikoslain 158 § :ssä määrätyn senranksen
7108:        u'halla, jättää sellainen oikeuden päätös, joka on alistettava
7109:        .sot.aylioilieuden tarkastettavaksi, ynnä asiaan kuuluvat -tUi-
7110:        kimuskirjat viidentoista •päivän kuluessa, siitä lukien 'kuin
7111:        päätös julistettiin, sitä päivää kuitenkaan lukematta, joukko-
7112:        osaston tai laivan päällikölle, jonka sitten tulee ensi tilassa
7113:        lähe.ttää asiakirjat ·asianomaiselle sotaylioikeudelle.
7114:                                                 .r   0...-   • .d   -·
7115: 
7116: 
7117: 
7118: 
7119:                  ' -     ·- \                   ....    ,    . ~
7120: 
7121:         ~ Joka whton hakea muutosia kenttäoikeuden päätökSeen; ·
7122:      ilmoittakoon tyytymättömyytensä, niinkuin 57 § :ssä on sää'- '. _
7123:      detty ja .'antakÖ:on 1 momentissa mainitun ajan kulues~a -
7124:      valituksensa päällikölle todistusta vastaan, jon.ka tämä an-"
7125:      taa; ·ja tulee päällikön, jos vastapuoli oleskelee paikkakun-
7126:      nallat antaa tälle v~lituskirjoista jäljennös, as-et•taen samalla
7127:      lyhyen määräajan, jonka kuluessa selitys valituksen johdos-ta
7128:      on päällikölle annettava, uhalla ettei sen laiminlyöminen
7129:      estä asian päättämistä. Sitt·enkuin selitys on ·annettu tai
7130:      sitä varten asetettu aika on menetetty, tulee päällikön nii!!-_
7131:      pian kuin mahdollista lähettää sotaylioikeudelle asiakirjat
7132:      ynnä, viimeksimainitussa tapauksess-a, ilmoitus s-eJittiijö.n
7133:      laiminlyönnistä.
7134:                                61 (62) §.
7135:           Jos asianosainen pyytää sotaoikeuden pöytäkirjaa tai
7136:       päätöstä, tulee puheenjohtajan antaa s-e hänelle -ka!hdaksari
7137:      päivän, mutta sota-aikana neljän päivän iiuluessa sen jäl-
7138:      _keen. Jos asianosainen on vangittuna, pitäköön puheen-
7139:      johtaja huolen si,itä, että pyydetty pöytäkirja tai päätös
7140:       tulee hänelle sanotun ajan kuluessa toimitetuksi.
7141: 
7142:                                8 LUKU.
7143:           Oikeudenkäynti sotaylioikeudessa sekä valituksen
7144:                     tekeminen sen- päätöksestä.
7145:                                  62 (63) §.
7146:      . . . Sotaylioikeus kokoontukoon puheenjohtajan· kutsumuk-
7147:       ·sestla istuntoon niin usein kuin asi~t vaa:tivat. Jos puheen-
7148:        johtaja tahi jäsen määrätyllä •ajalla jä~ saapumatta, .on so-
7149:        taviskaalin pantava poisjäänyt sotaylioikeudessa syytt-ee-,
7150:        s·een, ja tuomittakoon hänet vähintään kolmenkymmenen ja
7151:       enintään kolmensadan markan sakkoon, ellei A-än voi nayffää
7152:        laillista estettä.                    ·          .        -
7153:                           . '· 63 (64) §.·
7154:          Sotaylioikeudessa esittelee asiat jompikumpi jäse~inä
7155: ..   olevista sotaylituomareista (poist.). Muuten nouda.tetta.koon
7156:             - , i919 Vp. - ·S. 'V; ll~ .~ ~ Nio 3. · ·
7157:                ~   '         -   '   .   .   '-. .   \   '   ~.   .   '   '   .   ~   •'.   c   .
7158: 
7159: 
7160: 
7161: 
7162:     a~ioi~en käsitt~lyssä soveltuvin :kohdin, mitä yleisessä laissa
7163:    'ja as~t~ksissa on asioiden käsittelystä hovioikeudessa sää~
7164:   . detty, 'huomioonottaen mitä tässä jälempänä" sarwtaan.
7165: 
7166:                                l/4 (65) §.
7167:          Jos sotaylioikeus katsoo valituksen tai kantelun olevan
7168:     sitä laatua, että jot-akuta on ennen päätöksen tekemistä
7169:     kl!ultava, vaaditiJak6on hänen selityksensä asianomaisen
7170:     päällikön tai maaherran välityksellä.
7171:          Vastaaja kutsutaan sotaylioikeuteen ( po,ist.) puheenjoh-
7172:    ·-tajan toimesta 4 7 § :ssä sanotulla tavalla.
7173: 
7174:                                 65 (66) §.
7175:          Jos pa.ppi on syytettynä soiaylioikeudessa, on siitä il-
7176:      ID.()itettava asianomaiselle tuomiokapitulille tuomiokapitulin
7177:    · ash1miehen määräämistä varten olemaan tutkimuksessa läs-
7178:   ·. nä valvomassa syyt<etyn oikeutta ja antamassa tarpeellisia
7179:      tietoja.
7180:                               66 (67) §.
7181:         Mitä muuten on 7 luvussa säädetty ·oikeudenkäynnistä
7182:     sotaoikeudessa, noudatett.akoon soveltuvissa kohdissa tpyös-
7183:     kin sotaylioik·endessa; ja olkoon sen puheenjohtajaan nähden
7184:     voimassa, mitä sotao'ikeuden puheenjohtajasta 51 § :ssä mää-
7185:     rätäan.                                        ·
7186:                                   67 (68) §.
7187:     '~.    R!aikissa n11ssa asioissa, jotka sotaylioikeus ensimäi-
7188:        sep~ t?~m~?~stuim.en:~ ratk.aisee, !ulistetaan päätös pääasi~ssa ·
7189:        atvo1mm .oVIn, m1l101n asumosa1set ovat tulleet sa<apuvtlle;          , ·
7190: ·,· ·.-mutta muuten on sotaylioikeuden s-ellaisissa ja aina muissa
7191:        asioissa ilähet.ettävä kappale päätöstä asianomaiselle päälli-
7192:        kölle :tai m~aherralle asiamnukaisessa järjestyksessä. asian- · ·
7193:        osaisel!e
7194:           .. -.        .
7195:                  (poist.) toimitettav&ksi; ja on todistus (poist.) .pä.i-
7196:        väS~ä;. jona se tapahtui, lheti lähetettävä sotaylioikeudelle.
7197:        Jos _sotaviskaali on käyttänyt pu~evaltaa asiassa, annetta-
7198:        koon hänelle kappale päätöstä.
7199:            Sotaylioikeuden ( poist.) 1päätös on. ·puheenjohtajan ja
7200:        asian esiteiloon sotaylituomaTin a:llekirjoitettava.               ..
7201:                               68 {69) §.'
7202:        Mitä tulee sotaylioikeuden päätöksen alistamiseen kor·
7203:    keimm.ån oikeudentarkastettavaksi sekä siihen, mitä on huO'-
7204:    mioonotettava ha-ettaessa muutosta sotaylioikeuden päätökc
7205:    seen, noudatettakoon, mitä hovioikeuden päätöksestä on alis-
7206: . tamiseen ja valittamiseen nähden määrätty, muuten, paitsi
7207:    että valitus sotaylioikeuden päätöksestä on korkei~pa18n oi-
7208:  . kenteen jätettävä viimeistään ennen .kello kahtatoista kolman-
7209:    tenaikymmentenä päivänä siitä luki-en, kun päätös on. juli;;"
7210:    tettu tai asianosaiselle tiedoksi annettu,· sitä päi,vää kuiten-
7211:    kaan lukematta.                                     ·
7212:        Va'litettaessa sotaylioikeu<den päätöksestä olkoon laki
7213:    muuten niinkuin 58 ja 59 § :ssä sanotaan, kuitenkin siten
7214:    että valitus- tai varauskir}at, jotka jätetään päällikölle, josta
7215:    4 § :ssä puhutaan, talhi sille, jonka va·lvonnan' alaisena' van-
7216:    kila on, taikka läänin maaherralle, on näid-en viivyttelemättä
7217: . lähetettävä korkeimmalle oikeudelle.
7218:        Jos tyytymätön laiminlyö, mitä ylempänä on määrätty,
7219:    olkoon hän menettänyt puhevaltansa päätöstä vastaan.
7220:                                  69 (70) §.
7221:          Sota-aikana on valitus sotaylioikeuden tahi kenttäylioi- ·
7222:    keuden päätöksestä kahdeksan päivän kuluessa siitä lukien;
7223:    kun päätös julistettiin tai valittajalle (poist.) annettii~, ~~·
7224:    nottu päivä mukaanluettuna, jä.tettävä joukko-os·ast<Jn tahi ·
7225: ·: laivastoa.seman pääHikölle todistusta vastaan, jonka tämä an-
7226:   taa;      jatlil·ee päällikön, jos vastapuoli olesk-elee paikkakun"
7227:                                                                       1
7228:     n:alla, antaa tälle valituskirjoista jäljennös, asettaen samalla'
7229:    lyhy-en määrä•ajan, jonka kuluessa selitys va-lituksen joth-
7230:     dos·ta on päällikölle annettava, uhalla, ettei sen. lairninlyÖ·
7231:     minen est!t asia päättämistä. Sittenkun. selitys/ on annettU
7232:     tai sitä varten as.8-oottu aika on menetetty, tulee p.ääJll.k{in;
7233:     niin pian kuin mandomsta lähettää korkeimmalle oikeudelle •..
7234:     asiakirjat ynnä, viimeksimainitussa tapauksessa., ilmoitus
7235:   . ~elitt.äjliill laiminlyönnistä.
7236:                           70 '(71) §.
7237:      Jo~ se, joka ylisotatuomioistuimen päätöksellä· on tuo!
7238:   mittu kuolemaan, tahtoo anoa armoa, ou hänellä oikeus
7239:  · pyytää avustusta atmQuanomuskirjan laatimiseen Siltä pääl-
7240:    liköltä, jonka valvonnan alaisena se vankila on, jossa häntä
7241:    säilytetään, taikka, jos' hän on yleisessä vankilassa, sen joh~
7242:    tajalta; ja on anomuskirja 68 ja 69 §:ssä valituksen teke-
7243:    mistä varten määrätyn ajan kuluessa jätettävä mainitulle
7244:    päällikÖlle -taikka vankilan johtajalle, jonka sitten tulee viic
7245:    pymättä m;;taherran kautta korkeimmalle oikeudelle lähettäa
7246:    anomuskirja ynnä todistus ajasta, jolloin päätös on kuole-
7247:    maan tuo'mitulle toimitettu. J t~s hän ei jätä sellaista anomus-
7248:    kirjaa määräajassa tahi jos hän ei tahdo hyväkseen käyttää
7249:    armonanomusoikeutta, olkoon päällikkö tai- vankilan johtaja
7250:     velV'ollinen ilm,oittamaan siitä maafb.erran välityksellä :korf
7251:    keimmalle oikeudelle niin pian kuin anomuksen jättämisaika
7252:     on kulunut umpeen.'
7253:       . Sota~aikana olkoon ylisotatuomiolstnimella lupa tehdä-
7254:     tasavallan presidentille ali:stus tuomitun rangaistuksen lie-
7255:     ventämisestä tai kumoam,isesta. Sellaiseen allistukseen näh-
7256:     den olkoon voimassa, mitä 68 § :ssä on muusta alista'misestn
7257:  . säädetty.
7258: 
7259: 
7260:                              9 LUKU.
7261:                             Pikaoikeus.
7262:                                7.1 (72) §.
7263:          Jos sodassa olevassa joukko-osast<;>ssa tai sotatoimia var-
7264: ~ _,ten. merellä olevassa laivassa tahi piiritetyssä linnoituksessa
7265:     joku, jota on syytettävä sotatuomioistuimessa, on tehnyt
7266:     rikoksen; josta saattaa tulla kuolemanrangaistus, ja jos rikol-
7267:      linen on verekseltä tavattu rikosta tekemässä, saakoon pai--
7268:     k~lla oleva ylin päällikkö, jos hänellä on vähintään esiup- - ·
7269:      s~erin 'arvo, milloin rikollisen rankaisemisen lykkäämisestä ·
7270:     .on pelättävissä vaaraa sotakurille taikka sotaväen, ·laivan
7271:     tai linnoituksen turvallisuudelle, . asettaa erikoisen, pikaoi-
7272:     keudeksi nimitetyn sotatuomioistuimen tutkimaan ja 'tuomit-
7273:      semaan asian. Paikalla oleva ylin päällikkö kutsuko.on 'Pika- -
7274:    · öikimden puheenjohtajaksi sotatuomioi,stuimen puheenjohta-
7275:   jan, tai hänen virka~'å hoitajan ·sekä _jäseniksi ylintä·1lää.l~
7276:   likköä liilhinnä olevan· päällikön,-esiupseerin 1 kaksi korrippa-
7277:   nil'mpäällikkÖ'ä ja neljä ni1:0rempaa, kernaimmin eriarvoista
7278:   upseena. · Jos ei kapteenin arvoisia ta:hi sitä korkeampia
7279:   ~pseerei:ta ole saatavana, olkoon lupa h·eidän sijaari.sa mää-
7280:   rätä alemman arvoisia upseereita.
7281:                            72 (73) §.
7282:       Kun pikaoikeus on asetettu, 1kokoontuko·on se heti siihen
7283:   joukkoon kuuluvan ja koolla o!evan osaston eteen, johon syy- .. · ·
7284: - tetty kuuluu. Sittenkuin määräyskirja on luettu julki, van-
7285:   nokoot puheenjohtaja ja jäsenet tuomarinvalan, vaikka he
7286:   ennen olisivatkin sen tehneet.
7287: 
7288:                             73 (74) §.
7289:       Pikaoikeuden tulee ilman laajaa menettelyä koettaa
7290:   saadä selville asiaan vaikuttavat seikat sekä, vapaasti har-
7291:   kittuaan kaikki esill~tulleet asfanhaarat, tuomita syytetty
7292:   sotaväen rikoslain mukaan.
7293:       Pöytäkirjaa siitä, mitä asiassa on tapahtunut, pitäköön
7294:   puheenjohtaja.
7295:                              u (75) §.
7296:       Sy~rtetty saakoon puolustäjakseen ottaa saapuvill~ öfe~ ···
7297:    van henkilön, joka yleisen-lain mukaan saa kantaa ja vastata
7298:    toisen p_uolesta oikeudessa. Ennenkuin tutkimus aloitetaan,- :
7299:    olkoon syytetyllä oikeus neuvotella. kahdenkesken ·puolusta-_
7300:  · jansa ·kanssa.
7301:                            (76 § poist.).
7302: 
7303:                              75 (77) §.
7304:       Pikaoikeuden äänestys päätöksek,si tapahtuu julkisesti
7305:    koolla olevan joukon edessä, ollen oikeuden jäsenillä kuiten~ .
7306:    kin oikeus sitä ennen, tutkimuksen päätyttyä, vetäyt_yä syr-
7307:    jään keskenään neuvottelemaan. Ennen äänestystä tehköön .
7308:    puheenjohtaja lyhyesti ja selväs·ti selkoa siitä, mitä tutki--
7309:    muksessa on .selville käynyt, ja lausukoon sen jälkeen ensiksi
7310:    hän ja •sitten kukin jäsenistä laillisessa järjestyksessä mie-
7311: '., lipiteensä, ja merkittäköön pöytäkirjaan, ;nitä kukin on lau-
7312:      sunut, vaikkei ~rimielisyyttä ilmaantillsikaan.         - !,
7313:          . Syytetyn kuQleJ.9.anrangaistukseen tuomitsemiS{len · '!':aa-
7314:      ditaan, e.ttä vä·hintään: 1kuusi .tuomareista on siitä yksimieli-
7315:      siä.
7316:            Kun äänestys on tapahtunut, kirjoittakoon puheenjohtaja
7317:       heti :päätöksen, jonka hän ja jäsenet aUekirjoi~tavat s~kä :pu-
7318:       heenjohtajasitten syytetyn läsnäollessa joukon edessä julis-
7319:       taa.,
7320:            Sittenkuin pikaoi~eus on ,hajaantunut, jättäköön oikeu-
7321:       den puheenjohtaja heti paikalla olevalle ylimmälle päälli-
7322:     . kölle :pöytäkirjan ja ·päätöksen, johon on merkitty julistamis-
7323:       päivä ja -hetki.
7324:                                76 (78) §.
7325:          Pikaoikeuden ·päätöksen, jolla joku on tuomittu rangais- ·
7326:      tukseen ja joka on jätetty paikalla olevalle ylimmälle päälli-
7327:      kölle, panettakoon tämä heti täytäntöön. Jos päällikkö olo-
7328:      su~teisiin nähden katsoo, ettei päätöstä, milloin se sisältää
7329:      kuolemanrangaistuksen, ole pantava täytäntöön, taikka jos
7330:   .· sellaista päätöstä ei ole kahdenkymmenenneljän tunnin ku-
7331:      luessa päätöksen julistamisesta lukien pantu täytäntöön, lä-
7332:      h.ettäköön hän heti asiaan kuulu\Cat kirjat asianomaiselle yli-
7333:      sotatuomioistuimelle, joka asiassa menettelee niinkuin pika-'
7334:      oikeuden päätös olisi alistettu ylisotatuomioistuimen tarka~- .
7335:    tettavaksi.         /
7336:                             77 (79) §. -
7337:       · Pikaoikeuden pöytäkirja siihen kuuluvine asiakirjoineen
7338:   ·on päällikön, sota- tai meriretken päätyttyä, jätettävä säily-
7339:    tettäväksi sotaylioikeuteen.
7340: 
7341:                                 10 LUKU.
7342:                            Erinäiset säännökset..
7343:                             78 (80) §.
7344:       Sotatuomioistuimen päätöksen, jolla joku on tuomittu
7345:    rangaistukseen, toimittakoon, ·sitte;nkuin se on saanut lain-
7346:                   -                            .
7347: voiman, 4 § :ssä. mainittu päällikkö viipymättä; täy.täntööil-~ '
7348: pantavaksi. Tämä koskekoon muunkin tuomioistuim'en pää-
7349: töstä, jolla sotaväen rikoslain alainen henkilö on tl?-omittu
7350: rangaistuks~en.
7351:     Jos vapausrangaistukseen tuomittu sotilashenkilö on van-
7352: gittuna ja tyytyy päätökseei1, toimitettakoon hänet heti
7353: (poist.) rangai.stusta kärsimään, niinkuin yleisessä laissa o:n
7354: säädetty. Jos asianosais-et muussa asi8!Ssa ilmoittavat tyyty-
7355: vänsä päätökseen, jota ei ole alistettu ylempään- oikeuteen,
7356: menköön ·päätös siinäkin tapauksessa ikohta täytäntöön.
7357:     Jos arastirangaistukseen tuomittu henkilö ei ole sotaväen
7358: rikoslain alainen enää silloin, kun päätös joutuu täytäntöön~ ·
7359: pantavaksi, pidettäköön häntä sen sijaan vankeudessa niin
7360: pi~kä aika kuin sanotun lain 43 § :ssä- säädettyjen perustei-
7361: den mukaan vastaa arestirangaistusta; ja hankittakoon sota:.: _
7362: ylioikeudesta määräys vankeusrangaistuksen ajasta.
7363:     Sakkojen taikka tuomitun vahingonkorvauksen ulcisot-
7364: tosta olkoon- vo,itrtassa mitä siitä yleisessä laissa on säädetty.
7365: 
7366: 
7367:                            79 (81) § .
7368:   .. Täimän ~lain mukaan tuomitut sakot menevät valtiolle ja'
7369: muunnetaan ne varojen puutteessa vankaudeksi ·yleisen lain
7370: säätämällä tavalla.              - -          ·
7371:      Jos jOkin. tässä laissa säädetty määriipäivä sattuu sun-
7372: nuntai- tai juhlapäiväksi_, pid'ettäköön seuraava arkipäivä
7373: määrä päivänä.
7374: 
7375:                           80 (82) §.
7376:     Lähemmät määräykset tämän lain soveltamisesta an-
7377: netaan asetuksella.
7378:                                                          l•
7379:                          81 (83) §.
7380:     .Tämä laki, jolla kumotaan heinäkuun 1,9 päivänä 1886
7381: Suomen sotaväkeä varten annetun rikoslain 16-24 luvut · •
7382: sekä 25 luvun 214-218 §, astuu-voimaan ....... . kuun
7383: . . päivänä 19 . ..
7384:       Sitä ennen on kuitenkin ryJuiyttäv.i:j. täs~ä ·laissa. määrät- .
7385:   tyihin 'toimenpiteisiin tuomioistuinten J;!uheenjohtaJien ja jä-
7386:   s~nten sekä varajäsenten ja muiden virkamiesten määräämi-
7387: . seksi.                      ·
7388:                              82 (84) §.
7389:       Asia, joka (poist.) tämän lain voimaan astuessa on tuo-
7390:   mioistuimessa vireillä, on tämän lain määräyksien estämättä
7391:   edelleenkin käsiteltävä ja ratkaistava samass·a tuomioistui-
7392:   messa, mikäli se sille vanihan lain ~uka:an kuu'luu, ja muuten-
7393:   kin käsiteltävä vanhan lain mukaan; kui!Jerukin niin, että
7394:   uutta lakia on noudatettava ajettaessa perille valitusta pää-
7395: . töksestä tai välipäätöksestä, joka on annettu sen päivän jäl-
7396:   keen, jona uusi laki astuu voimaan, eekä sellaista päätöstä
7397:   alistettaessa kuin myöskin ,oikeudenkäyntimenettelyssä ylem-
7398:   mässä oikeusasteessa, jos päätös tai vä:Irpäätös, josta valitus
7399:   on ajettu perille, on annettu sa~otun päivän jälkeen.
7400: 
7401: 
7402:      Helsingissä, 5 päivänä joulukuuta 1919,
7403:           1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 3.
7404: 
7405: 
7406: 
7407: 
7408:                 Suuren valiokunnan mietintö
7409:             N :o 49 a Hallituksen Eduskunnalle antaman
7410:             esitylrsen johdosta laiksi sotatuomioistuimista
7411:             ja oikeudenkäynnissä niissä.
7412: 
7413:     A.sian toisessa käsittelys,sä on Eduskunta hyväksynyt
7414: låiehdotuksen Suuren valiokunnan mietinnössä N :o 49 ole-
7415: van ehdotuks.en mukaisesti paitsi että Eduskunta on muut-
7416: tanut lakiehdotuksen 23 ja 69 § :n ja poistanut 65 § :n, mistä
7417: on ollut seuraukse:.a, •että seuraavien pykälien järjestys on
7418: muuttunut. Mainitut 23 ja 68 (69) §:n on Eduskunta hy-
7419: väksynyt näin kuuluviksi:
7420: 
7421:                               23 §.
7422:     Sotatuomioistuimeen ktiU'luvat rauhanaikana seuraavat
7423: asiat:
7424:     1) syyte vakinaises-s-a palveluksessa. olevan sotilaan teke-
7425: mäJstä sotilasrikdks•esta sekä .syyte vara väkeen tai nosto-
7426: Yäkeen kuuluvam sotilaan harjoituskokouksessa. olless·aan te-
7427: kemästä sotilasrvkoksesta;
7428:     2) syyte sotaväkeen kuuluvan siviilivirka.miehen teke-
7429: mästä s•otilasrikoks:esta, milloin hän s·Oitaväen rikoslain 5 § :n
7430: mukaan on sanotun lain määräysten alainen;
7431:     3) syyte rikoks·esta, joka s·isältää kurin:pito- tai totte1e-
7432: mattomuusrikoksen sotilaallisia kutsunta- tai tarkastusviran-
7433: omaisia vastaan tahi esrteettömän saapumatta jäämioon pal-
7434: velukseen tai poissaolon palveluksesta;
7435:     4) syyte sotaväen .rikoslain 3 ja 4 § :ssä mainittujen hen-
7436: kilöiden tekemistä sotila!sTikoksista, .siUoin kun heidät on
7437: katsottava sotilaiksi ta!hi he muuten ovat sanotun lain
7438: al•aisia;
7439: 2          1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 3.
7440: 
7441:     5) syyte sotaväen rikoslain 6 §:ssä ta:r.koitettuja h'enki-
7442: löitä vastaan, lkun he tekeväit samassa pykäilässä mainitun
7443: rikoksen;
7444:     6) syyte sotavankia, vakoilijaa tai sellaista ulkovallan
7445: kansalaista vastaan, joka vieraitten valtojen välis-en sodan
7446: aikana, jossa SuoRli '()n puolueeton, on valtakunnassa ollut
7447: pidätettynä, sikäli kuin rikokseen voidaan sovelluttaa sota-
7448: väen rikoslakia; sekä
7449:     7) asia, joka koskee sopimatonta esiintymi:stä sotatuo-
7450: mioistuimen edessä.
7451:     Sotatuomioistuimeen kuuluvat siitä päivästä alkaen, jona
7452: valtakunnan sotavoima on muussa tarkoituksessa. kuin har-
7453: joitusta varten asetettu sotakannalle, 'Seuraavat asiat:
7454:     1) syyte palveluksessa olevan sotilaan tekemästä rikok-
7455: sesta, olipa teko sotilasrikos tai ei, lu;kuunottamatta kuiten-
7456: kin uskonto- ja aviorikoksia koskevia jujtuja;
7457:     2) syyte sotavälkeen kuuluvan 'Siviilivirkrnmiehen teke-
7458: mästä rikoksesta., milloin hän sotaväen rikoslain 5 § :n mu-
7459: kaan on :sanotun lain määräysten alainen;
7460:     3) :syyte rikoksesta, joka sisältää kurin:pito- tai tottele-
7461: mattomuusrikoks<en sotilaallisia kutsunta- tai tarkMri;usvi-
7462: ranomaisia. va.staan tahi .saapumat.ta jäämisen palvelukseen
7463: tai es·teettömän poissaolon palveluksesta;
7464:     4) syyte sotaväen rikoslain 3 ja 4 § :ssä mainittujen hen-
7465: kilöiden tekemistä rikoksista, silloin kun llJ,eidät on katsot-
7466: tava sotilaiksi ta'hi he muuten ova:t sanotun lain alaisia;
7467:     5) syyte sota"Väen rikoslain 6 § :ssä tarkoitettuja henki-
7468: löitä vastaan, kun h_e tekevät samassa pykä:lässä mainitun
7469: rikoksen;
7470:     6) syyte sotava,nkia, vihollisen v:akoojaa tai sellaisia
7471: ulkoval1an kansalaista vastaan, joka vieraitten valtojen vä-
7472: lisen sodan aikana, jossa Suomi on puolueeton, on valtaJmn-
7473: nassa ollut pidätettynä, sikäli kuin rikokseen voidaan so-
7474: velluttaa sotaväen rikoslakia; sekä
7475:     7) asia, joka koskee sopimatonta esiintymis'tä sotatuo-
7476: mioistuimen ed·essä.
7477:                      Sotatuomioistuimet.                      3
7478: 
7479:                               68 §.
7480:     Sota-aikana on valitus sotaylioikeud·en tahi kenttäylioi-
7481: keuden päätöksestä ka:hdeksan päivän kuluessa siitä lrukien,
7482: kun päätös julistettiin tai valittajalle amnettiin, 'saoottu
7483: päivä mukaanluettuna, jätettävä joukko-osaston taihi lai-
7484: V'astoaseman päällikölle todistusta vastaan, jonka tämä an-
7485: taa; ja. tulee päälli%ön, jos vastapuoli .oleskelee paikkakun-
7486: nalla, -antaa tälle valituskirjoista jäljennös, asettaen samalla
7487: lyhyen .määrälajan, jonka kuluessa selitys valituksen joh-
7488: dosta. ·on päällikölle annettava, uhalla, ettei sen laiminlyö-
7489: minen estä asian päättämistä. Sittenkun selitys on annettu
7490: tai sitä varten asetettu aika on menetetty, tulee päällikön
7491: niin pian kuin malhdollista laheitäiä korkeimmalle oikeudelle
7492: asiakirjat ynnä) viimeksimainitussa tapauksessa, ilmoitus
7493: selittäjän laiminlyönnistä.
7494: 
7495: 
7496:     Kun asia Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta on
7497: ollut toistamiseen !Suuren valiokunnan käsiteltävänä, on va-
7498: lidkunta yhtynyt Eduskunnan päätökseen, mikäli se koskee
7499: 65 §:n poistamista ja 68 (69) §:n muuttamista. Sitävastoin
7500: on valiokunta, fotY'en Eduskunnan päätökseen 23 § :n
7501: 1 momentin 6) kohtaan nähden, tehnyt sanotun pykälän
7502: 2 momentin 6) kohtaan vielä erään muutoksen sekä korjan-
7503: nut 77 (78) '§:n muodollista a;sua. Viimeks~mainitut pykälät
7504: tulisivat siis kuulumaan:
7505: 
7506:                              23 §.
7507:     Sotatuomioistuimeen kuuluvat rauhanaikana seuraavat
7508: asiat:
7509:    ·1) 1syyte vakinais.essa palveluksessa olevan sotilaan teke-
7510: mästä sotilasrikdksesta sekä syyte varaväkeen tai nosto~
7511: väkeen kuuluvan sotilaan harjoituskokouksessa olless-aan te-
7512: kemästä sotilasrikoksesta;
7513:     2) syyte sotavälkeen kuuluvan siviHivitkamiehen teke-
7514: mästä sotilasrikokresta, milloin hän sataväen rikoslain 5 § ;.n
7515: mukaan on sanotun lain mäiäräysten aJa.inen;
7516: 4          1919 VIl.- S. V. M.- Esitys N:o 3.
7517: 
7518:     3) syyte rikoksesta, joka sisältää kuriupito- tai tott-ele-
7519: mattomuusrikoksen sotilaallisia kutsunta- tai tarkastusvirwn-
7520: omais~a vastaan taihi esteettämän saapumatta jäämisen pal-
7521: velukseen tai poissaolon palveluksesta;                      ,
7522:     4) syyte sotaväen .rikoslain 3 ja 4 § :ssä mainittujen hen-
7523: kilöiden tekemistä sotila's:rikoksista, silloin kun heidät on
7524: katsottava sotilaiksi tahi he muuten ovat sanotun lain
7525: a1aisia;
7526:      5) syyte sotavä-en rikoslain 6 § :ssä tar.koitettuj·a henki-
7527: löitä vas·taan, kun he tekeväJt samassa pykäiläs:sä mainitun
7528: 1·ikoksen;
7529:     6) syyte sotavalllkia, vakoilijaa tai sellaista ulkovallan
7530: kansalai•sta vastaan, joka vieraitten valtojen välisen sodan
7531: aikana, jossa Suomi on puolueeton, on valtakunnassa ollut
7532: piclät•ettynä, sikäli kuin rikokseen voi'daan sov-elluttaa sota-
7533: vä-en rikoslakia; s1ekä
7534:      7) asia, joka kosk-ee sopimatonta esiintym~stä sotatuo-
7535: mioistuimen edes-sä.
7536:     Sotatuomioistuimeen kuuluvat siitä päivästä a:lkaen, jona
7537: valtakunnan s-otavoima on muussa tarkoituksessa kuin har-
7538: joitusta vart·en as-etettu s-otakanna.lle, 'seuraavat asiat:
7539:      1) syyte palvelukses·sa olevan s-otilaam tekemästä rikok-
7540: s-esta, olipa teko sotilasrikos tai -ei, lukuunottamatta kuiten-
7541: kin uskonto- ja aviorikoksia koskevia juttuja;
7542:      2) syY'te sotavälkeen kuuluvan •siviiiivirkaJIIliehen teke-
7543: mästä rikoksesta, milloin hän sotaväen rikoslain 5 § :n mu-
7544: kaan on sanotun lain määräysten alainen;
7545:      3) syyte rikoksesta, joka sisältää kurinpito- tai tottele-
7546: mattomuusrikoks1en sotilaallisia kutsunta- tai tarkastusvi-
7547: ranomaisia vastaan taihi saapumatta jäämisen palv.elukseen
7548: tai esteettämän poiss•ao1on palveluksesta;
7549:      4) syyte sotaväen rikoslain 3 ja. 4 § :ssä mainittujen hen-
7550: kilöiden tekemistä rikoksista, silloin kun heidät on katsot-
7551: tava sotilaiksi ta1hi he muuten ova't sanotun lain alaisia;
7552:      5) syyte sotaväen rikoslain 6 § :ssä tarkoitettuja henki-
7553: löitä vastaan, kun he tekevät sa,massa pykälässä mainitun
7554: rikoben;
7555:                     Sotatuomioistuimet.                      5
7556: 
7557:     6) syyte sota vankia, vi'hollisen vakoilijaa tai ( poist.)
7558: ulkovallan kansalaista vastaam, joka {poist.), on valtakun-
7559: nassa ollut ·pidätettynä, sikäli kuin rikokseen voidaan so-
7560: velluttaa sotaväen rikoslakia; sekä
7561:     7) asia, jok·a koskee sopimatonta esiintymistä sotatuo-
7562: mioistuimen ed·essä.
7563: 
7564:                            77 (78) §.
7565:      Sotatuomioistuimen päätöksen, j.olla joku on tuomittu
7566: rangaistukseen, toimittakoon, 1sittenkuin se on saanut lain-
7567: voima.n, 4 § :ssä mainittu päällikkö viipymättä täytäntöön-
7568: pantav81ksi. Tä:mä kaskekoon muurukin tuomioistuimen pää-
7569: töstä, jolla sotaväen ·rikoslain alai'lllen henkilö on tuomittu
7570: rangaistuks·een.
7571:     Jos vapausrangaistukseen tuomittu sotilasihenkilö on van-
7572: gittuna ja tyytyy päätökseen, toimitettakoon hänet heti ran-
7573: gaistusta kärsimään, niinkuin yleisessä laissa on .sääd·etty.
7574: Jos asianosaiset muussa asiassa ilmoittavat tyytyvänsä pää- .
7575: tökseen, jota •ei ole alistettu ylemmän oikeuden tarkastetta-
7576: vaksi, menköön päätös siinäkin tapaubessa kohta täytän-
7577: töön.
7578:     Jos arestirangaistukseen tuomittu henkilö ei ole sotaväen
7579: rikoslain alainen enää .silloin, kun päätös joutuu täytäntöön-
7580: pantavaksi, pidettäköön häntä sen sijaan vankeudessa niin
7581: piilkä aika kuin sanotun lain 43 § :ssä säädettyjen perustei-
7582: den mukaan vastaa ai'E~stirangaistusta; Ja hankittakoon sota-
7583: ylioikeudesta määräys vankeusrangaistuksen ajasta.
7584:     ·Sakkojen taikka tuomitun vahingonkorvauksen ulos-
7585: otosta olkoon voimassa mitä siitä yleisessä lai'ssa on sää-
7586: detty.
7587: 
7588: 
7589: 
7590:    Suuri valiokunta siis kunnioitta,en ehdottaa,
7591: 
7592:                että lakiehdotuksen 65 § poistettaisiin ja että
7593:             68 (69) § korjattaisiin Eduskunnan päättämällä
7594: 6         1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 3.
7595: 
7596:            tavalla sekä että lakiehdotuksen 23 ja 77 (78) §
7597:            hyväksyttäisiin Suuren valiokunnan nyt ehdotta-
7598:            malla tavalla.
7599: 
7600:     Helsingissä, 11 päivänä joulukuuta 1919.
7601:        1919 Vp. -     Edusk. vast. -     Esitys N:o 3.
7602: 
7603: 
7604: 
7605: 
7606:                 E d u s k u n n a n v a s t a u s Hallituksen
7607:             esitykseen, joka koskee uutta lakia sotatuomio-
7608:             1stuimista ja oikeudenkäynnistä nHssä.
7609: 
7610:     EduskunnaJle on annettu HaLlituksen esitys, joka koskee
7611: uutta. la,kia sotatuomi•oistuimi·sta ja oikeudenkäynnistä niissä,
7612: ja on Eduskunta, jolle Sotilasasiainvaliokunta on asiasta an-
7613: tanut mietintönsä N :o 3, hyväJksy.nyt seuraavan lain:
7614: 
7615: 
7616:                             Laki
7617:      sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä.
7618: 
7619:     Eduskunnan päätöksen mukai!ses.ti säädetään:
7620: 
7621:                             1 LUKU.
7622:               Rauhanaikaiset sotatuomioistuimet.
7623: 
7624:                               1 §.
7625:    Sotav&en alioikeutena on sotaoikeus, jona on joko ryk-
7626: mentinsota.oikeus, merisot.a·oikeus tahi erikoissotaoikeus.
7627:    Sataväen ylioikeutena on sotaylioikeus.
7628:    Ylimpänä oikeusasteena sotaoikeusjutuissa on korkein
7629: oikeus.
7630:                                2 §.
7631:      Rykmentinsotaoikeus on oleva jokaisessa armeija-n ja
7632:  ra,nnikkotykistön rykmentissä ja sen veroisessa sota-väeno-
7633:  sastossa sekä merisotaoikeus jokaisella laivaston asemapai-
7634:  kalla..
7635:                                             {
7636: 
7637: 2      1919 Vp. -       Edusk. vast. -      Esitys N:o 3.
7638: 
7639:     Erikoissotaoikeuden asettaa armeijan tai laivaston pääl-
7640: likkö sellaiseen sotaväenosastoon, johon 1 momentin mu-
7641: kaista rykmentin- tai merisotaoikeutta ei ole järjestetty if;ahi
7642: joka on muodostettu eri jou1kko-osastoista tai asema]Jaikoilta
7643: y hteiseBn pal vel ulrseen kootusrfla väestä. Sellainen sotaoikeus
7644: voidaan asettaa myöskin rykmentin tai sen veroisen joukon
7645: osastoon, joka on sijoitettuna toiselle paikkakunnalle kuin
7646: pääjoukko, sekä asemapaikan ulkopuolelle sijoitettuun lai-
7647: va.stonosastoon.
7648:     Armeijan tai laivaston päälliköllä olkoon oikeus, milloin
7649: havaitsee sen soveliaaksi, määrätä kaksi tahi useampia 2
7650: momentissa mainituista osastoista saman erikoissotaoikeu-
7651: den alaisiksi niin myös yksi tai usea;mpi sellainen osasto
7652: kuulumaan jonkun rykmentin- tai merisotaoikeuden toimi-
7653: purnn.
7654: 
7655:                                3 §.
7656:      Sotaoikeuden, josta 2 § :ssä mainitaan, muodostavat lain-
7657: oppinut puheenj{)lhtaja ja neljä jäsentä.
7658:      RykmentinsotJa.oikeuden jäseninä on oleva. ka.ksi vä:hin-
7659: tään luutna.ntin arvoista päällys:töön ja kaksi alipää:llystöön
7660: kuuluvaa henkilöä tahi korpraalia.
7661:      Merisotaoikeuden jäsenten, joiksi määrätään laivastoon
7662: t.ai rannikkopuolustllikseen kuuluvia henkilöitä, tulee arvossa
7663: vastata. rykmentinsotaoikeuden jäsenille määrättyjä asteita.
7664:      Erikoissota.oiikeus muodostetaan ed'Bllisissä momenteiss.a
7665: määrättyjen perusteiden mukaan.
7666: 
7667: 
7668:                                 4 §.
7669:     Rykmentin- ja merisotaoi'keuden TJUheenjohtajan nimit-
7670: tää, 3 momentissa mainitun päälHkön esityksestä, korkein
7671: oikeus.
7672:     Erikoissota.oikeudessa toimii, korkeimman oikeuden mää-
7673: räyksestä, pu'heenjohtajana jonkun rykmentin- tai merisota-
7674: oikeuden prr'heenjoht.aja. taiklka, milloin niin tarviilruan, erityi-
7675: nen korkeimman oikeuden määräämä puiheenjohtaja.
7676:                       Sotatuomioistuimet.                         3
7677: 
7678:     Rykmentin- ja mcri,sotaoikeuden jålsen~t määrää kalen-
7679: terivuodeksi kerralla.an, asia:nomaisen esr1mnnan ·ehdotuksen
7680: hankittua;an, s~n joukko-osa,ston tai lai va,stoasema.n pääJlli<kkö,
7681: johon sotaoikeus on aset!ettu. Sama.ssa jä.rjestyks<essä mää-
7682: rätäiän heille ta.rpeellinen lukumälä:rä varajiilseniä.
7683:     Jos jäseneksi tai varajäseneksi määräMy tul~ si~tä toi-
7684: mesta. IJysyväisesti €Stetyksi, määräiä 'Päällikkö vuod~n lop-
7685: puajaksi toisen jäsen-en.
7686:     Erikoissotaoik.euden jä.senet ja vn·rajäisenet asettaikoon
7687: tällä tavoin ~se päällikkö, jonka avm'eijan tai laivaston :pääl-
7688: likkö on siihen määrännyt.
7689: 
7690:                                5 §.
7691:     Kun kaksi tai useampia ryFm~nttejä tahi sen veroisia
7692: joukko-osastoja on sijoitettuna samalle paikkakunnalle taik-
7693: ka läJhekkäin oleville 'paitk'ka'kunnille, saatakoon, milloin ar-
7694: meijan tai lai~aston päällikkö soveliaaksi katlsoo, näissä
7695: joukko-osastoissa tai joissakin niistä oleviin sotaoikeuksiin
7696: arettaa yhteinen puheenJjohtaja.
7697: 
7698:                               6 §.
7699:       Kun puheenj.dhtajan virka joutuu avoimeksi, ilmoitta-
7700: koon päällikkö siitä 'korkeimmalle .oitkeudelle, jonka on mää-
7701: rättävä lainoppinut henkilö hoitamaan virkaa sen ollessa
7702: avoinna.
7703:       Milloin puheenjohtaja on es,teellinen tahi muuten satun-
7704: naisesti estett~ ilmoittrukoon s·iitä kork~imma;lJ!e oikeudelle,
7705: jonka tulee määrätä hänen si'jaa.nsa toifilen lainoppinut mies.
7706:       Jos sotaoikeuden jäsen tai hä-nen varajäsenensä on esteel-
7707: lill'en eikä joukko-osastossa ole 3 § :n määräysten mukaisia
7708: jäseniä, pyytäköön 4 § :ssä mainittu päällikkö lähimmästä
7709: joukosta jäsen:et he~dän sijaansa.
7710: 
7711:                              7 §.
7712:     Sotaylioikeuteen kuuluu ·puheenjohtajana sotaylituomari,
7713: jolla tulee olla taitoa ja kokemusta tuomarinto·imessa, sekä
7714:        •
7715: 4         1919 Vp. -    Edusk. vast. -    Esitys N:o 3.
7716: 
7717: jäseninä kaksi lainoppiuutta sotaylituomaria ja kaksi va-
7718: hintään esiupseerin arvoista upseeria, joista tois-en tulee
7719: kuulua armeijaan ja toisen laivastoon.
7720:     Sotaylioikeuden pu1heenjohtajan ja jäsenet nimittää ·kol-
7721: meksi vuod~ksi keri~a;llaan tasavallan presidentti, siviilijäsfl-
7722: net korkeimman oikeuden ja sotilasjäsenet sotaministerin esi-
7723: tyksestä.
7724:                             8 §.
7725:     Kun sotaoikeusasioita on käsiteltävänä korkeimmassa oi-
7726: keudessa, olkoon niiden käsittelyssä osallisina, yleisessä
7727: laissa säädetyn tuomionvoivan jäsenmäärän lisäksi, kaksi
7728: tasavallan presidentin vuodeksi kerrallaan määräämää vä-
7729: hintään everstin arvoista upseeria.
7730: 
7731:                                 9 §.
7732:     Sotaylioikeudtm puheenjohtajan tai muun sotaylituoma-
7733: rin ol•lessa esteeilinen tai estetty, mäJärää korkein oikeus hei-
7734: dän tilalleen toiset lainoP'pineet miehet.
7735:     Sotila.sjäsenen ollessa esteeilinen tai estetty, kutsuu oi-
7736: keus hänen sijaansa muun esiupseerin awoisen upseerin.
7737: 
7738:                               10 §.
7739:        Sotaoikeuden ja sotaylioikeuden jäsen, joka ei ole aikai-
7740:     semmin tehnyt tuomarinvrulaa, tehköön sellaisen valan. en-
7741:     nenkuin ryhtyy tuomarintoimeen.
7742: 
7743:                              2 LUKU.
7744:                  Sodanaikaiset sotatuomio.istuin1et.
7745:                                11 §.
7746:         Si:i,tä päivästä alkaen, jona valtakunnan sotavoima. on
7747:     muussa ilarkoitu.ksess.a kuin harjoitusta varten as~ettu so-
7748:     ta.kannalle, on kenttäoikeus aHoikeutena soia väessä.
7749:         Jos ainoastaan osa valtakunnan sotavoimasta on sellai-
7750:     sessa tarkoituksessa asetettu sotakannalle, määrää valtioneu-
7751:     vosto, orrko tässä sotavoiman osassa kenttäoikeus oleva ali-
7752:     oikeutena.
7753:                                                         .
7754:                     Sotatuomioistuimet.                        6
7755: 
7756:      Sitä mukaa kuin sotaväki aseilotaan takaisin rauhankan-
7757: nalle, lakkaavat kenttäoikeudet.
7758:     Päivän, josta alkaen kenttäoikeus on oleva alioikeutena
7759: ta·hi lakkaava, julistaa valtioneuvosto.
7760: 
7761:                             12 §.
7762:    Kun 11 § :n mukaan kenttäoikeus on oleva alioikeutena,
7763: määrää valtioneuvosto, mihin sota voiman eri osastoihin
7764: kenttäoikeus on asetettava.
7765: 
7766:                            13 §.
7767:    Milloin päällikkö säädetyssä järjestyk-sessä määrää jon-
7768: kun sotaväenosaston toimimaan erillisenä tahi milloin joku
7769: osasto menettää yhteytensä pääjoukon kanssa, niin ettei
7770: osasto voi joka päivä saada pääjoukon päälliköltä kirjallisia
7771: käskyjä, silloin on, mikäli kenttäoikeus toimii alioikeutena
7772: pääjoukossa, edellisessä tapauksessa pääjoukon ja jälkim-
7773: mäisessä tapauksessa erilleen joutuneen osaston päälliköllä
7774: oikeus määrä;tä kenttäoikeus asetettavakai eril'lisenä toimi-
7775: vaan tai erilleen joutuneeseen osastoon.
7776: 
7777:                               14 §.
7778:     Jos sotaväenosasto joutuu sodassa vihollisen saartamaksi
7779: tai muuten sellaiseen asemaan, että se sortaoikeus, jonka tä-
7780: män lain muka001 olisi käsiteltävä syytteet os·astossa teh-
7781: dyistä rikoksista, ei voi niistä tuomiota antaa, olkoon osaston
7782: pääUiköllä oikeus, jos sotakurin ylläipitäanisen välttämättö-
7783: mästi havaitaan sitä vaativan, määräitä kenttäoikeus asetet-
7784: tavaksi.
7785: 
7786:                              15 §.
7787:      Kenttäoikeuteen kuuluu lainoppinut puheenjohtaja ja
7788: jaseninä yksi vähintään luutnantin arvoinen upseeri ja ytli:si
7789: ali'päällystöön tai m~ehistöön kuuluva henkilö.
7790:      14 §:ssä mainituissa tapauksissa. voivat sotilasjäsenet olla
7791: arvoltaan alempia upseereja.
7792: 6      1919 Vp. -     Edusk. vast. -     Esitys N:o 3.
7793: 
7794:                             16 §.
7795:      Kun ilmaantuu asia, joka on kenitäoikeuden käsiteltä-
7796: vä, määrää 4 §:ssä mainittu päällikkö jokaista tapausta var-
7797: ten jäsenet.
7798:      Puheenjohtajan määrää korkein oikeus 1 momentissa
7799: mainitun päämkön esityksestä. Niissä tapau'ksissa, joista
7800: puhutaan 13 ja 14 § :ssä, ja muulloinkin, milloin siten mää-
7801: rättyä pUtheenjohtajaa ei ole saatavana, määrää sama pääl-
7802: likikö puheenjohtajan.
7803: 
7804:                               17 §.
7805:     PäälHkön, joka määrää keniJtäJoikeuden jäisenet, on sa-
7806: malla määrättävä oikeuden ensimmäisen istunnon lflika ja
7807: paikka sekä •kutsuttava siihen oikeud-en puheenjohtaja ja
7808: jäsenet.
7809:     Oikeuden puheenjdhtajan ja. jä:senten, jotka ovat al'kaneet
7810: käsitellä jota:kin asiaa, on, mikäli mahdollista, käsiteltävä se
7811: loppuun.
7812: 
7813:                             18 §.
7814:     Jos asia enn~n sitä pa:1vaa, josta alkaen kenttä.o~keus
7815: 11 §:n mukaan on oleva alioikeutena, on pantu vireille
7816: muussa sotwoikeudessa, Oll .se main~tun ,pykälän säännöksien
7817: estämättä käsit.eltävä lopopuun siinä sotaoikeudessa, missä
7818: se Olli pantu vireille.
7819:     Tämä soveHettakoon vastaaVtfisti niihin asioihin, jatka on
7820: pantu kenttäoikeudessa vireille, ·ennenkuin se ·on 11 § :n IIDU-
7821: kaan lakkaava.
7822: 
7823:                              19 §.
7824:     Jos sota-aikana erikoinen sotaylioikeus on tarpeellinen ar-
7825: meijaan tai armeijaosastoon, joka on sodassa tahi linnoituk-
7826: sessa, taikka laivastoon bhi laivastonosastoon, joka on meri-
7827: sotaretkellä, taikka kahteen tahi useampaan sellaiseen sa-
7828: man pääl'likön alaiseen sota.väenosastoon yhteisesti, määrää
7829: valtioneuvosto kenttäylioikeuden asetettavaksi; ja olkoon oi-
7830: keudenkäynnistä kenttäylioikeudessa, muutoksen hakemi-
7831:                      Sotatuomioistuimet.
7832: 
7833: sesta sen päätöksiin ja niiden täytäntöönpanemisesta voi-
7834: massa, mitä sotaylioikeudesta on säädetty.
7835:     Kenttäylioikeuteen kuuluu puheend-o:btajana sotaylituo-
7836: mari, jolJa tulee olla taitoa ja kokemusta tuomarintoimessa,
7837: sekä jäs·eninä kolme vähintään esiupseerin arvoista upseeria,
7838: ja määrää heidät ylipäällikkö siiksi a~aksi, jona kenttäyli-
7839: oikeuden toiminta kestää. Käsiteltäessä merisotapalvelusta
7840: koskevaa asiaa on laivastoon kuuluva upseeri kutsuttava jä-
7841: seneksi nuorimman jäsenen tiLalle.
7842:      Pu'heenjohtajan ta1hi jäsenen ollessa esteeilinen tai muu-
7843: ten estetty, määrätköön kenttäylioiikeus hänen sijaansa toi-
7844:                                                                      ..
7845: sen.
7846:                            20 §.
7847:     Jos sodan aikana sotaväenosasto menettää yhteytensä sen
7848: paikkakunnan kanssa, jossa kenttäylioikeus sijaitsee, olkoon
7849: eristetyn osaston päälliköllä valta, jos havaitsee sen tar-
7850: peelliseksi, määrätä kenttäylioikeus asetettava.ksi sekä, huo-
7851: mioonottaen 19 § :n siiännöks·et, nimittää oikeuden puh-een-
7852: johtaja ja jäsenet.
7853:                               21 §.
7854:     Kun kenttäylioikeus asetetaan, määrliJtköön sotaväen yli-
7855: päällikkö taikka, 20 §:n tarkoittam~ssa tapauksissa, asian-
7856: omainen päällikkö päivän, jolloin sen on ryhdyttävä toi-
7857: meensa.
7858:     Huolimatta siitä, että sotaväenosastoon asetetaan kenttä-
7859: yliaikeus, on sen sotay lioikend·en, jonka alais•ena osa.SJto
7860: on ennen ollut, laillisessa järjestyksessä käsite'ltävä ja tutkit-
7861: ta.va ne osastoa tai s·en väkeä koskeva,t asiat, jotka ennen
7862: sitä päiv;ää, jona kenttäylioikeuden on, ~nnetun määräyksen
7863: mukaan, alettava toimintansa, ovat siinä sotaylioikeudoessa
7864: vireillä ta!hi sen tutkittaviksi alistetut, niin myöskin vali-
7865: tukset päätöksistä, jotka osastoon ·kuuluv~ sotaoikeus on en-
7866: nen mainittua päivää antanut; kuitenkin niin että, jos asia-
7867: kirjain lähettäminen alistetussa •asia.ssa tai asiassa, jossa
7868: valitus on tehty, estyy, kenttäylioikeuden on otettava sellai-
7869: nenkin juttu käsiteitä väkseen.
7870: 8       1919 Vp. ___, Edusk. vast. -   Esitys N:o 3.
7871: 
7872:     Niin pian kuin se sopivasti saattaa tapahtua, lakkaa kent-
7873: täylioikeuden toiminta päivänä, jonka ylipäällikkö määrää,
7874: taikka, 20 § :ssä mainitussa tapauksessa, silloin kuin yh-
7875: teys on jälleen saavutettu soo paikkakunnan kanssa, jossa &e
7876: sotaylioikeus ·sijaitsee, jonlka alaisena kyseessä oleva sota-
7877: väenosasto oli ennen ollut; \kuitenkin on, ellei ylipäällikkö
7878: toisin määrää, kenttäylioikeuden, vaikka sen toiminta muu-
7879: ten laikkaakin, käsiteltävä loppuun ne asiat, jotka on sitä
7880: ennen pantu siinä vireiUe, niin myös kenttäylioikeuden pu-
7881: heenjohtajan ryhdyttävä sen oikeuden ratkai1semissa asioissa
7882: kruikkiin niihin toimenpiteisiin, joiihin hänen muutenkin,
7883: sen mukaan •kuin 8 luvussa säädetään, on mainittuihin asioi-
7884: hin n!Lhden ryhdyttävä.
7885: 
7886: 
7887:                             2•2 §.
7888:     Pikaoikeus on erikoistuomioistuin, joka 9 luvussa sääde-
7889: tyllä tavalla voidaan sodan ailkana asettaa määrätyissä ta-
7890: pauksissa.
7891: 
7892: 
7893: 
7894: 
7895:                           3 LUKU.
7896:     Sotatuomioistuimeen kuuluvat asiat ja eri sotatuomio-
7897:             istuinten pätevyys sella,isissa asioissa.
7898: 
7899: 
7900: 
7901: 
7902: asiat:
7903:                              2<3 §.
7904:     Sotatuomioistuimeen kuuluvat rauhanaikana seuraavat
7905:                                               .•          !.
7906:     1) syyte vakinaisessa palveluksessa olevan sotilaan teke-
7907: mätstä sotilasrikolksesta sekä syyte varaväkeen tai nosto-
7908: väkeen kuuluvan sotilaan harjoituskokouksessa ollessaan te-
7909: kemästä sotilasrillroksesta;
7910:     2) syyte sotaV'iiJkeen kuuluvan siviilivirkamiehen teke-
7911: mästä sotilasrikoksesta, milloin hän sotaväen rikoslain 5 § :n
7912: mukaan on sanotun lain määräysten alainen;
7913:                      Sotatuomioistuimet.                       9
7914: 
7915:     3) syyte rikoksesta, jdka sisältää kurinpito~ ·tai tottele-
7916: mattomuusrikoksen sotilaallisia kutsun ta- tai tarka8tusvh8111·
7917: omaisia vastaan twhi est.eettömän saapumatta jäämisen pal-
7918: velukseen tai poissaolon palveluksesta;
7919:      4) syyte sotaväen .riko~lain 3 ja 4 § :ssä mainittujen hen-
7920: kilöiden tekemistä sotilasrikokså.sta, silloin kuin heidät on
7921: katsottava sotilaiksi talhi he muuten ovat sanotun lain
7922: alaisia;
7923:      5) syyte sotaväen rikoslain 6 § :ssä tarkoitettuja henki-
7924: löitä vastaan, kun he tekeväit samassa pykällässä mainitun
7925: rikoksen;
7926:      6) syyte sotavarukia, vakoilijaa tai sellaista ulkovallan
7927: kansala~sta valStaan, joka vieraitten valtojen välisen sodan
7928: aikana, jossa Suomi on puolueeton, on valtakunnassa ollut
7929: pidätl8ttynä, sikälli kuin rikokseen voitlaan sovelluttaa sota-
7930: väen rikoslakia; sekä
7931:      7) asia, joka koskee sopimatonta esiintymistä sotatuo-
7932: mioistuimen edessä.
7933:      Sotatuomioistuimeen kuuluvat siitä päivästä alkaen, jona
7934:  valtakunnan sotavoima on muussa tarkoituksessa kuin har-
7935: joitusta varten asetettu sotakannalle, •seuraavat asiat:
7936:      1) syyte palveluksessa olevan sotilaBill tekemästä rikok-
7937:  sesta, olipa teko sotilasrikos tai ei, lukuunottamatta kuiten-
7938:  kin uskonto- ja aviorikoksia koskevia juttuja;
7939:      2) syyte sotavä'keen kuuluvan siviilivirkamiehen teke-
7940:  mästä rikoksesta, milloin hän sotaväen rikoslain 5 § :n mu-
7941:  kaan on sanotun lain määräysten alainen;
7942:      3) syyte rikoksesta, joka sisältää kurinpito- tai tottele-
7943:  mattomuusrikokS'en sotilaallisia kutsunta- tai tarkastusvi-
7944:  ranomaisia vastaan taJJ.i saapumatta jäämisen palvelukseen
7945:  tai esteettämän poiss·aolon palveluksesta;
7946:      4) syyte sotaväen rikoslain 3 ja 4 § :ssä mainittujen hen-
7947:  kilöiden tekemistä rilkoksista, silloin •kuin heidät on katsot-
7948:  tava sotilaiksi talhi he muuten ovat sanotun lain alaisia;
7949:       5) SYYte sota'V'äen rikoslain 6 § :ssä tarkoitettuja henki-
7950:  löitä vastaan, kun he tekevät sa:massa pykäilässä mainitun
7951:  rikoksen;
7952: 10     1919 Vp. -     Edusk. va.st. -     Esitys N:o 3.
7953: 
7954:      6) syyte sotavankia, vihollisen va-koilijaa ta.i ulkovallan
7955: ·kansalaista vastaan, joka on valtakunna5sa .ol,lut pidätettynä,
7956: sikäli kuin rikokseen voidaa:n sovelluttaa sotaväen rikoslakia;
7957:  sekä
7958:      7) asia, joka koskee sopimatonta esiintymistä sotatu.o-
7959:  mioistuimen edessä.
7960:                               24 §.
7961:      Jos joku niiden olosuhteiden laroattua, joiden vuoksi hän
7962:  on .ollut sotaväen rikoslain alainen, ilmiannetaan tai häntä
7963:  syytetään rikoksesta, jonka hiin on tehnyrt sanotun lain alai-
7964:  sena ollessaan, on asia kuitenkin otettava käsiteltäväksi ja
7965:  ratkaistavaksi sotrutuomioi.stui:messa, jos asia 23 § :n 1 mo-
7966:  mentin 1-7 kohdissa säädettyjen perusteiden mwka.an kuu-
7967:  luu sellaiseen tuomioistuimeen.
7968:      Sama olkoon laoki vahfulgonkorvauksesta, oikeudenkäynti-
7969:  kuluista ynnä muusta, mikä pääasia-sta johtuu, silloin kuin
7970:  näitä kysymyksiä käsitellään pääasian yhteydessä.
7971: 
7972:                             25 §.
7973:     Kun ajetaan erikseen kannetta, joka kosk-ee vahingon-
7974: korvausta, oilki\udenkäyntikulurja ynnä muuta, mikä pää-
7975: asiasta johtuu, on asia pantava vireille siinä sotaoikeudessa,
7976: joka on pääasiassa tuominnut.
7977:     Sopimatonta esiintymistä .sotatuomioi,stuimen edessä kos-
7978: keVJa asia käsitellään siinä oikeudessa, jossa rikkomus on
7979: tapahtunut.
7980:                             26 §.
7981:     Sota.oikeuden on, mikäli tä:ssä ei toisin sääd:etä, tutkittava
7982: ja tuomittava niissä asioissa, jotka 23 ja 24 § :n säännösten
7983: mUikaan kuuluvat sotatuomioistuimen käsilteltäviin.
7984:     Asian k~ittelee sen joukon tai laivastonasemapaikan
7985: rykmentin- tai merisotaoikeus, johon syytetty kuuluu tai
7986: jota asia lähinnä koskee. Jos syytetty kuuluu sellaiseen so-
7987: taväenosastoon, johon on asetettu erikoissataoikeus tai joka
7988: annetun määräyksen mukaan on määrätyn rykmentin- tai
7989: merisotaoikeuden alainen, taikka jos asia. muuten koskee sel-
7990: laista osastoa, on se tämän sotaoikeuden käsiteltävä.
7991:                      Sotatuomioistuimet.                      11
7992: 
7993:     Jos joku, joka ei kuulu sotaväkeen, jout.uu syytettäväksi
7994: sotaoikeudessa, eikä ed·ellä olevien säännösten perusteella mi-
7995: kään määrätty sotaoikeus ole pätevä asiaa käsittelemään, on,
7996: mikäli ei 28 § :stä muuta seuraa, asia käs1teltävä siinä sota-
7997: oikeudessa, jdhon kuuluvat sitä sotaväenosastoa koskevat
7998: asiat, missä syytetty pidätetään ta:hi missä hänet tavataan.
7999: 
8000:                               27 §.
8001:     Syyte merisotaretkellä tehdystä rikoksesta on, mikäli
8002: asia. ei ole eriko:i:ssotaoikeuden käsiteltävä, nostettava sen
8003: laivastonasemapaikan sotaoikeudessa, johon laiva, millä ri-
8004: kollinen on ollut, kuuluu tahi ensiksi saapuu.
8005: 
8006:                               28 §.
8007:     Jos rikoksesta, josta syyte on ajettava sotaoikeudessa, f5YY·
8008: tettä ei ole nostettu sinä aikana, jona syyrtetty oli sotaväen
8009: rikoslain a:lainen, on asia käsiteltävä sen sotaväenosaston so-
8010: taoikeud·essa, johon syytetty rikoksen tehdessään kuului.
8011: 
8012:                             29 §.
8013:     Ellei mikään sotaoikeus olisi taikka katsoisi oleva.nsa
8014: täJSsä luvussa olevien säännösten mutkaan pätevä ottamaan
8015: asiaa käsiteltäväkseen, niin sotaylioikeus, ilmoituksen siitä
8016: saatuaan, määrätköön, missä sotaoikeudessa asia on käsi-
8017: teltävä.
8018:                              30 §.
8019:     Sotaylioikeuden tulee ensimmäisenä tuomioistuimena tuo-
8020: mita seuraavissa asioissa, kun ne 23 § :n mu·kaan kuuluvat
8021: sotatuomioistuimeen, nimi ttä.in:
8022:     1) valtiopetosta, maanpetosta ja sotapetosta koskevissa
8023: asioissa;
8024:     2) asioissa, jotka koskevat upseerien ja sotaväen palve-
8025: luksessa olevien siviilivi:vkamiest!m tekemiä rikoksia sekä
8026: :sotaylioikeuden puheenjdhta:jam, jä:senilen ja virkamiesten
8027: virkarikoksia;
8028:     3) jos valtakunnan armeijan tai laivaston päällikköä,
8029: kenroalia tai amiraalia, taikka itsenäisen joukoQn päällikköä
8030: 12     1919 Vp. -     Edusk. vast. -    Esitys N :o S.
8031: 
8032: hänen käskynalaisensa puheella tai teolla loukkaa tai ah-
8033: distaa;
8034:     4) sotaoikeuden puheenjohtajan tai jäsen-en tuomarin-
8035: viran toimittamisessa tapahtunutta virkavirhettä tai laimin-
8036: lyöntiä koskevissa asioissa;
8037:     5) jos joku sotaväen rikoslain alainen pa,hoinpitelee tai
8038: loukkaa sotatuomioistuimen puheenjohtajaa tai jäsentä tä-
8039: män ol1essa virkatoimes,sa tahi virkatoimen vuoksi; sekä
8040:     6) asioissa, jotka muuten ovat sen laatuisia, että yleisen
8041: lain tahi erityisen asetuksen mukaan hovioikeus niissä tuo-
8042: mitsee ensimmäisessä oikeusasteessa.
8043:     Sotaylioikeus rwtb.isee myöskin:
8044:      1) vaHtukset ja kantelut sotaoikeuden päätöksistä;
8045:      2) 'sotaoikeuden päättämät ja sotaylioikeuden tarka.stet-
8046: tavaksi ali.Jstamat asiat; sekä
8047:      3) tuomioka.pitulin päättämät asiat, jotka ensin on käsi-
8048: telty sooilaoiktmdessa ja <>vart tuomiokapitulista alistettuina
8049: tai valitusteitse joutuneet ylioikeuden tarkastettaviksi.
8050:      Sotaylioikeuden on myöskin valvottava ja pidettävä
8051:  huolta siitä, cliä oikeutta sen alaisissa sata.oikeuksissa käy-
8052: tetään lain oikean tarkoituksen mukaisesti.
8053:      Asiassa, jossa sotaylioikeuden on .tuomittava ensimmäi-
8054:  sessä oikeusasteesSia., toimittakoon sotaylioikeus myöskin
8055: tutkimuksen, milloin se sopivasti käy päinsä, mutta siirtä-
8056:  köön muussa tapauksessa a:sian tutkimisen siihen tuomioistui- ·
8057:  meen, jonka se katsoo siihen sopivaksi.
8058: 
8059:                              31 §.
8060:     Jos joku on rilkoksen ohessa, jonka käsitteleminen kuuluu
8061: sotaoikeudelle, te'lmyt toisen rilkoksen, joka on ylei&-en tuo-
8062: mioistuimen tuomittava, on kukin rikos erikseen tut-
8063: kittava siinä oikeudessa, j01hon se kuuluu, ja lausunt.o
8064: annettava, onko syytetty rikokseen syyllinen vaiko ei sekä
8065: minkä rangaistuksen ;hän siitä on ansainnut, jonka jälkeen
8066: se oikeus, johon hänet viimeksi vedetään, tuomitkoon ran-
8067: gaistukseen kaikistJa rikoksista lain säätämien perusteiden
8068: mukaan. Jos joku oikeus on katsonut sy;yietyn jostakin
8069:                     Sotatuomioistuimet.                     13
8070: 
8071: rikoksesta vikapääksi kuolemanrangaistukseen tai kuritus-
8072: huoneeseen elinkaude'ksi, älköön tutkimusta muista häntä
8073: vastaan ilmaantuneistu rikoksista toisessa tuomioistuime~sa
8074: pidettäkö, jos asianomistaJa ei sitä vaa.di tai aihetta
8075: siihen ilmaannu, että toinen on rikoksessa osallinen ja voi-
8076: daan tutkimUlksen kautta saattaa ilmi tai että se voi syyte-
8077: tylle aiheuttaa lisättyä rangaistusta.
8078:       Mitä edellä on sää:detty, 'koskekoon myös sitä tapausta,
8079: että rikokset ovat senlaatuiset, että ne ovat sotaylioikeuden
8080: ja hovioikeuden välittömästi tuomittavat. Jos joku rikoksista
8081:  on sotaoikeuden, mutta toinen s'otaylioikeuden tai hovioikeu-
8082: den ratkaistava, tai jos joku rikoksista kuuluu yleisen ali-
8083:  oikeuden ja toinen sotaylioikeuden tuomiovalt.aan, lähetett-ä-
8084: .köön, sittenkun sotaoikeuden tai yleisen alioikeuden käsitel-
8085:  tävänä ollut rikos on tutikittu ja lausunto siitä edellä määrä-
8086:  tyllä ta.valla on anncltu, .• tutkimuskirjat päätöksineen
8087:  ede!llisessä tapauksessa sotaylioikeuteen ja jälkimmäisessä
8088:   hovioikeuteen, joiden sitten tulee antaa lausuntonsa kaikesta
8089:   tai menetellä alempana olevien määräysten mukaisesti.
8090:        Jos jonkun, jota samalla syyietään sotaoikeudessa ja
8091:   yleisessä aJioikeudessa, havaitaan tehneen sellaisen rikok-
8092:   sen, että sota.oikeuden tai ylei•sen alioikeuden tutkimus ja
8093:   tuomio on aHstettava ylioikeuden t,arkastettavaksi tai etui
8094:   juttu kuuluu ylioikeuden välittömästi tnomittaviin, lähettä-
8095:   köön se tuom~oistuin, jossa syytettyä viimeksi on tutkittu,
8096:   tutkimuskirjat ja päätöksen ylioikeudelleen, jonka tuloo, sit-
8097:   ·tenkun toisen alioikeuden asianomainen ylioikeus on saanut
8098:    tilaisuuden tarkastaa alioikeutensa toimenpiteet asiassa tai
8099:    lausua, mitä sen välittömästi ratkaistaviin asioihin kuuluu,
8100:    antaa lausuntonsa kaikesta sekä sen jälkf'en tehdä ilmoitus
8101:    asianomaiselle pääl1ystö1le.
8102: 
8103:                              32 §.
8104:     Jos kaksi tahi useammwt ovat osallisia rikokseen, josta
8105:  syyte on tehtävä sotatuomioistuimessa, ja jos joku heistä
8106:  on välittömästi sotaylioikeuden tuomiovallan alainen, tuo-
8107:  mitkoon asi.a.ssa kokona.isuudessaan sotaylioikeus. Jos s.yy.
8108: 14     1919 Vp. -     Edusk. vast. -     Esitys N:o 3.
8109: 
8110: tetyt ovat eri aotaoikeuksien alaisia, tutkikoon ja tuomitkoon
8111: se sotaoikeus, jonka alainen päärikollinen on. Jos he ovat
8112: yhtä osallisia, käsitellään asia siinä sotaoikeudessa, ·missä
8113: paraiten sopii; ja antakoon siitä määräJ71ksen, :kun ne
8114: joukot, joilhin syytetyt kuuluvat, ovat samalla paikka-
8115: kunnalla, arvossa ylin ja samanarvoisista virassa vanhin
8116: päällikkö, mutta muussa tapauksessa sotaylioikeus. Jos sota-
8117: oikeuden toimittamass•a tutkimukses!sa käy selville, että
8118: asiassa on us-eampia pli:äirikollisia tai yhtä osaHisia, jatka-
8119: koon tutkimusta ja tuomitkoon se sotaoikeus, joka on alka-
8120: nut a-siaa käsitellä.
8121: 
8122:                                33 §.
8123:     Jos joku, joka ei dle sotaväen r]koslain alaineDJ, ilmianne-
8124: taan osallisuudleS'ta rikokseen, josta .syytetään sotatuomio-
8125: istuim~ssa, on sotatuomioistuimen toimitettava tutkimus
8126: osaHiseenkin näihden, mutta lähetettävä sitten asiaa koskeva
8127: pöytäkirja sille tuomioistuimelle, jonilm asiana hänen tuo-
8128: 'mitsemisensa on.
8129:      Sama olkoon laki, jos sotatuomioistuimessa syytetty on
8130: si·ellä vaatinut rangaistusta väärästä i'lmiannosta henkilölle,
8131:  joka ei ole sotaväen rikoslain ralrainen.
8132:      Jos rikosa,siassa, joka päärikolliseen .nälhden on yleisen
8133:  tuomioistuimen tuomittava, joku sotaväen rikoslain alainen
8134:  ilmia.nnetaan osallisuudesta samaan riokoks-een, 1Sarartakoon
8135:  osallinenkin, jos hänen päällikkönsä btsoo sopivaksi, jättää
8136:  yleisen tuomioistuimen tutkittavaksi ja tuomittavaksi, vaik-
8137:  karkin ranga.iSitUJS on määrättävä s.anotun l~lin mukaan.
8138: 
8139: 
8140:                              34 §.
8141:     Sotatuomioistuin älköön otta:ko kä;siteltäväkseen asiaa,
8142: joka ei kuulu sen käsiteltäJviin, vaikkei muistutusta tuomio-
8143: istuimen pätevyy,destä tehtäisikään; ja on ylempään oikeu-
8144: teen saatetuissa tai alistetuissa asioissa !kysymys, kuuluuko
8145: asia lain mukaan sotat.uomioistuimeen, tutkittava siitä riip-
8146: pumatta, onko asianosainen sitä vaatinut.
8147:                     Sotatuomioistuimet.                     15
8148: 
8149:                           4 LUKU.
8150:     Sotaoikeuden ja sotaylioikeuden virallinen syyttäjä.
8151:                             35 §.
8152:     Viralliseksi s~yttäjäksi sotaoikeuteen määrää 4 § :ssä
8153: mainittu päällikkö vuodeksi kerraUaan vähintään luntnu-
8154: tin arvoisen upseerin.
8155:     Jos päällikön mielestä jokin asia on ·erikoisen tärkeä tahi
8156: arkaluontoinen, saa hän määrätä jonkun toisen sopivan np-
8157: S€'erin asiaa syyttäjänä SQtaoikeudessa ajemaoo..
8158: 
8159:                             36 §.
8160:    Sotaylioikeudessa on ·sotaviskaali virallisena syyWi:jänä.
8161: Hänet nimittää korkein oikeus sotaylioikeuden esityksestä,
8162: ja on hänen oltava lainoppinut
8163:    Hänen on myöskin oikeuskanslerin valvonnan alaisena
8164: pidettävä silmällä sitä tapaa, millä syyttä~äpuhevaltaa sota-
8165: oikeuksissa käytetään.
8166:    Kun kenttäylioikeus asetetaan, määrä:tköön sotaväen yli-
8167: päällikkö siihen erityisen sotavislkaalin.
8168: 
8169:                              37 §.
8170:     Sataoikeuden virallin€ln syyttäjä on velvollinen ajamaan
8171: syytettä asioissa., joiden käsit.teleminen kuuluu sotooikeu-
8172: delle, sekä tarpeen vaatiessa toimittamaan asiassa a.lus·tavm
8173: tutkimuksen. Noudatta:koon hän myöskin, mitä syyttäjästä
8174: on yleensä säädetty, sekä sotaviSkaali soveltuvin kohdin
8175: hovioikeuden k8illllleviskaalista a.nne'ttu.ia säännöksiä.
8176: 
8177:                           5 LUKU.
8178:     Rikoksien ilmiantaminen ja syytteeseen paneminen.
8179:                             38 §.
8180:     Jos viraUinen syyttäjä tahi asianomisi.aja tahtoo syyt-
8181: tää sotaväen rikoslain alaista henkilöä rikoksesta, joka ·kuu-
8182: luu sotaoikeuden käsiteltäviin, tehköön siitä .kirjallisen il-
8183: moituksen 4 § :ssä mainitulle päällikölle sekä selittitköön
8184: 16     1919 V p. ~ Edusk. vas.t. ~ Esitys N :o 3.
8185: 
8186: asian ja mainitkoon siihen saatavissa olevat todistukset. Jos
8187: rikos on sellainen, ei!tä asia on sotaylioikeuden suorastaan
8188: Tatkaistava, saa .kirjallisen ilmiannon tehdä sille tahi maini-
8189: iulle pääHikölle.
8190:                                39 §.
8191:     Kun päällikölle on 38 §:ssä sanotulta tavalla tehty ilmi-
8192: auto rikoksesta, on hänen viipymättä jätettävä asia asian-
8193: omaiseen iuomioistuimeen.
8194:     Kun vangittua. tahi muuten pidätettyä henkilöä koske-
8195: va. tutkimu's I{)D sot.aoikemlessa toimitettava, on oikeuden pu-
8196: heenjdhtajan määrättävä istunto pidettäväksi viimeistään-
8197: kin kahdeksan päivän kuluessa siitä päivästä lukien, jona
8198: ilmiauto ~änelle saapui.
8199:      Elleivät erityiset a.sianhaarat toisin vaadi, on oikeuden
8200: pidettävä istuntonsa sillä pai'kka:kunnalla, missä se sotaväen-
8201: osasto on, johon sO'l:a.oikeus on asetettu.
8202: 
8203:                             40 §.
8204:     Jos hengtmrikoksesta tahi muusta törkeästä rikoksesta
8205: ilmiannettu on paennut, ennenkuin hänet on oikeuteen tuotu,
8206: pyytäköön päällikkö :asianomaisen maaherran virka~pua
8207: hänen etsimisekseen; toimittakoon tuomioistuin kuitenkin
8208: heti tutk~muksen rikolksesta, si'käli kuin se 'käy päinsä, mutta
8209: jättäköön asian päättämisen, kunnes ilmiannettu saapuu vas-
8210: taamaan tahi tuodaan oikeuteen.
8211: 
8212:                             41 §.
8213:     Jos jota.kuta on kurinpiiiotietä rangaistu rikoksesta, äl-
8214:  köön se estäkö rikoksen panemista syytteeseen tuomioistui-
8215:  messa, milloin rikoksen laatu sitä vaatii.
8216: 
8217:                           6 LUKU.
8218:                         Vangitseminen.
8219:                              42 §.
8220:     Jos sotavä!lreen kuuluvaa. henkilöä perustellulla syyllä
8221:  epäillään rikoksesta, josta yleis-en lain mukaan ·on vangit-
8222:                     .Sotatuomioistllh:net.                   17
8223: tava, va.ngittakoon hänet; ja on silloin sen lisäksi, mitä
8224: yleisessä lai&Sa säädetään vangitsemi&esta sekä järjestys-
8225: säännö&Sä on sanottu esimiehen oikeudesta määrätä käskyn-
8226: ahisensa arestiin, noudratettava, mitä i:lässä jäljempänä sää-
8227: detään.
8228: 
8229:                              43 §.
8230:     Kun tavatraan sotaväkeen kuuluva henkilö, joka on ka-
8231: rannut ~a·hi jota voidaan sotaväen rikoslain muka.an ran-
8232: gaista karkurina sen vuoksi, ettei hän ol-e määr.äa~kana saa-
8233: punut palvrelukseen, on hänet vangittava..
8234:     Jos on perusteltua aihetta otaksua, että sotil3JS, joka on
8235: tavattu rikoksenteosta tai jota todennräköisillä syillä epäil-
8236: ·lään rikoksesta, uusii rikoksensa <twhi täyttää rikorksen,
8237: ~onb. hän on y.rittänyt tai urhanruut telhdrä, taikka jos
8238: muuten ka,tsotaan yleis-en järjestyksen tahi järj·esty.ks-en so-
8239: taväessä taikka sotaväen arvon ylläpitämisen vraativan, ettei
8240: rikoksenteosta tavattu tahi epäluulonalainen ole tutkimuk-
8241: sen aikana vapaana, saatakoon hänet pidättää tahi pitää tar-
8242: koituksenmukaisen valvonnan alais.ena; ja olkoon silJoin
8243: myöskin hänen päällystöllänsä oikeus siitä määrätä.
8244:     Jos rikos on pantava .syytteeseen tuomioistuimessa, on
8245: vangittu 39 §:ssrä määrätyn ajan ·kuluessa vredettävä oikeu-
8246: •teen; ja harkitkoon oikeus, onko hänet ed~Heenkin pidettä-
8247: vä vangittuna, sekä ilmoittakoon, jos on katsonut, että hä-
8248: net on päästettävä vapaaksi, siitä asianomaiselle päälliköll-e.
8249: Jos katsotaan, että rikkomus ·voidaan rangaista kurin pito-
8250: tietä, on vangittu ·toimitettava viipymättä ja, ellei lai'llista
8251: estettä sii,tu, viimei~äänkin kolmen vuorokauden •kulueSsa
8252: vangits-emisesta lukien rangaistusta kärsimään.
8253: 
8254: 
8255:                              44 §.
8256:     Jos sotaväkeen kuuluva henkilö vangitaaJl muun virano-
8257: maisen kuin päälllikkönsä määräyks·estä, on sen viranomaisen
8258: viipymättä ilmoitettava siitä vangitun päällystölle.
8259: 18     1919 Vp. -     lJdusk. vast. __,.. :Esitys N:o 3.
8260:    Sotilaan, joka oleskelee ka:sarmissa tahi aluooBa, mikä
8261: on päällystön valvonnan alaisena, saa vangita ainoa:sta.an
8262: päällystön myötävaikutuksella.
8263:                              45 §.
8264:     ;Rikoksesta vangittu upseeri iJa,hi sotaväessä palveleva
8265: siviilivirkamies on sotatuomioistuimen toimittaman tutki-
8266: muksen aikana säilytettävä pääva·hdissa taikka, missä sel-
8267: laista ei ole, yleisessä vankilassa.
8268:     Alipäällystöön tahi miehistöön kuuluvaa henkilöä säily-
8269: tetään satilasva.nkilassa, missä sella.inen on, mutta muu-
8270: ten yleisessä va.nkilassa.
8271: 
8272:                            7 LUKU.
8273:  Oikeudenkäynti sotaoikeudessa sekä valituksen tekeminen
8274:                     sen päätöksestä.
8275:                              46 §.
8276:    Sotaoikeus kokoontukoon puheenjoMilj,jan kutsusta mm
8277: usein, kuin siHe jätetyt jutut ja asiat vaativat.
8278:    Jos puheenjohtaja ilman laillista estettä jää saapumatta,
8279: sakotettakoon häntä vä'hintään kaksikymmentä ja enintään
8280: kaksisataa markkaa.
8281:     Jos jäsen ei mää:rä'tyllä ajalla saavu sotaoikeuteen, tuo-
8282: mittakoon hänet järjestysrangaistukseen, ellei hän voi näyt-
8283: tää IaiHista estettä.
8284:                            47 §.
8285:    Asianosaiset ja todistajat kutsutaan sotaoikeuteen pu-
8286: heenjohtajan toimesta; ja pyytä:köön hän kutsumuksen toi-
8287: mittamista varten virka-apua asianomaiselta päälliköltä, ikun
8288: kutsumus koskee vakinaisessa ·pailveluksessa olevaa sotilasta,
8289: mutta muussa tapauksessa maaherralta, maistraatilta tai
8290: kruununpalvelijalta.
8291:                             48 §.
8292:     Jos asianosainen tahi todis<taja ilma.n laillista estettä jää
8293: sotaoikeuteen saapumatta, sakotettakoon häntä vähintään
8294:                     Sotatuomioistuhnet.
8295: kymmenen ja enintään kaksisataa markkaa ja n.oudcita.koon
8296: oikeuteen.
8297:     Jos asianosainen .ta,i todistaja on sotaoikeut-een noudet-
8298: tava, on puheenjohtajan pidettävä siitä ilmoita, ja noudatta-
8299: koon hän virka-avun pyytämiseen nähden, mitä 4 7 §:ssä on
8300: oikeuteen kutsumisesta säädetty.
8301: 
8302:                              49 §.
8303:     Sotaoikeutoon kuuluvassa jutussa on syytaiyllä oilreus
8304: Gttaa puolustaja, ja hänen päällikkönsä on pidettävä huolta
8305: siitä, ettei syytetyn palvelus sotaväessä sitä estä. Ellei syy-
8306: tetty ole puolustajaa ottanut, tulee oikeuden määrätä puo-
8307: lustaja, milloin katsoo asian laadun sitä vaativan.
8308:     Puolustajana käytettäköön henkilöä, joka yleisen lain mu-
8309: kaan saa olla toisen asiamiehenä.
8310:      Kun jotakuta syytetään sotaoikeudessa, tulee, mmoin se
8311: pidetään tarpeellisena, asiamiehen siitä joukko-osaotosta, jo-
8312: ·hon syytetty kuuluu, olla saa~puvilla valvomassa syytetyn
8313: oikeutta sekä antamassa tarpeellisia tietoja.
8314: 
8315:                               50 §.
8316:     Smaoikeuden tutkimus tapahtukoon julkisesti, paiJtsi
8317: milloin yleinen la.ki myöntää poikkeuksen rikosasioissa <toi-
8318: mitettavan tutkimuksen julkisuudesta <taikka. miUoin so-
8319: dassa tahi a.ikana, jolloin valtakunnan sotaväki tahi sen. osa
8320: on muussa taa-koituksessa kuin harjoitusta var:ten mä.ärä:bty
8321: aseiebta;vabi iiahi on asetettu sotabnnalle, julkisuuden kaJt..
8322: sotaan· haittilaa van sotatoimien menestymistä tai sotaväen
8323: turvallisu u:bta.
8324: 
8325:                               51 §.
8326:     Asianosaisia ja todistajia kuulustelee sotaoikeudessa pu-
8327: heenjohtaja laillisessa järjestyksessä sekä niiden päätösten ja
8328: mä.äräy~en mukaan, joiden antamiseen oikeus ehkä katsoo
8329: syytä olevan; :kuitenkin olikoot asianosaiset oikeutetut pu-
8330: heenjohtajan kautta tekemään todistajwlle kysymyksiä,
8331: jotka asiaan oikeutta myöten kuuluvat. Puheenjohtajan on
8332: 20      1919 Vp • ..:...- Edusk. vast. -    Esitys N:o 3.
8333: 
8334: myöskin pidettävä sotaoilkeuden pöytäkirjaa sekä ensi si-
8335: jassa vastattava siitä, että oikeus muutenkin noudattaa lail-
8336: lista oikeudenkäyntimenettelyä; ja on tässä kohden, mikäli
8337: ei tämä la:ki toisin määrää, noudatettava yleisen lain ja ase-
8338: tusten säännöksiä rikosasiain käsittelemisestä yleisessä tuo-
8339: mioistuimessa.
8340: 
8341:                               52 §.
8342:     Vartiomies fu,]kka 1kulku-, suoj·elus-, sotilas- tai SRJatto-
8343: vartioon ta'hi muuhun vartiostoon 'kuuluva henkilö, joka
8344: muuten on esteetön, saa:koon valallisesti todistaa siitä, mitä
8345: hä.nelle on mamitun:laatuisessa virantoimituksessa tapruhtu-
8346: nut, jos ci siiiä ole muita :todista.jia.
8347: 
8348: 
8349:                               53 §.
8350:     SotB~oikeus on tuomionvoipa, kun kaikJri sen jäsenet ovat
8351: oikeudes,sa läsnä.
8352:     Kun päätös on tehtävä, tullee puheenjohtajan lyhyesti
8353: esittää, mitä 8!siassa on ta.pahtunut, sekä ilmoittaa ne lain-
8354: kohdat, jotka kuhunlkin tapaukseen soveltuvat. Lausukoon
8355: hän myöskin mielipiteensä ensin. Jos erimielisyyttä ilmaan-
8356: tuu, tapahtukoon äänten laskeminen s~kä äänestys muuten-
8357: kin yleisen lrui.n mukaan.
8358: 
8359:                                  54·§.
8360:       Sotooikeuden :tekemät oikeudenkäyntiä koskevat väli-
8361: päätökset ja päätökset on, sittenkun ne on asianmukaisesti
8362: merkitty pohjapöytäkirjaan, heti asianosaisilla julistettava.
8363: Pää/tös pä.äa.siassa samoinkuin puhdistusvalalle velvoittava
8364: pä,ä.tös pitää. olla ennen julistamista kirjoitattu ja taDkistettu;
8365: ja kun muutosta p·äätökseen saa ha:kea valiifumalla, on täy-
8366: dellinen val:iJtusosoitus aina annettava. Jos joku haluaa 1mn-
8367: a:J:ella josta:kin :sotaoi'keuden toimenpiteestä ja pyytää oikeu-
8368: delta tai puheenjohtajalta tietoa, mitä sii1hen nä!hden on nou-
8369: datettava, annettakoon siitä:kin tieto.                     ,
8370:                      Sotatuomioistuimet.                     21
8371: 
8372:    Asianosa:iseHe annettava sotaoikeuden päätös on pu-
8373: heen.johtajan allekirjoitettava.
8374: 
8375:                                 55 §.
8376:      Sotaoikeuden tutkimus ja tuomio on alistettava sOitayli-
8377:  oikeuden tarkasttettava.ksi, jos jotakut.a on syytetty dkok-
8378:  sesta, josta sa:rutta.a tulla kuolemanrangaistus tahi kurirtus-
8379:  huonett.a ·elinkaudeksi, taikka jos joku on tuomittu ran~is­
8380: tnbeen rikoks•esta, josta saattaa tul~a !kuritush11011. . ·kor-
8381:  keintaan kuusi vuotta tahi enemmän, taikka osallisuudesta
8382: jo'honkin sellaiseen rikokseen. Näissä asioissa tulee puheen-
8383: johtajan mainitussa tarkoituksessa läJhettää tutkimuskirjat
8384:  ja päätös, puhtaaksi ·kirjoitettuina sekä oikeuden puheen-
8385: johtajan ja jäsent.en allekirjoittamina, ynnä asiaan kuuluw..t
8386:  asia'kirjat sotaylioiikeuteen viidentoista päivän kuluessa, jos
8387:  sotaoikeus sijaitsee samassa kaupungissa kuin sotaylioikeus,
8388:  mutta jos sotaoikeus sijaitsee muussa. kaupungissa tahi
8389:  maalla, kolmessakymmenessä päivässä siitä päivästä lukien,
8390: jona päätös julistettiin, sitä päivää kuitenkaa.n lukematta,,
8391: kaikki sotaväen rikoslain 158 § :ssä säädetyn rangaistuksen
8392: uhalla. Sen ohessa on pöytäkirjaan merkittävä, pidetäänkö
8393: jotakuta asiassa syytettyä vangittuna.
8394:      Miten tutkimuskirja•in ja päätöksen läihettämisessä sota-
8395: y lio]keudelle on meneteltävä, kun sota-•aikana joukko-osasto
8396: ·on maan ulkopuolella tai laiva meriretkellä, siitä säädetään
8397: 60 §:ssä.
8398: 
8399:                            . 56 §.
8400:     Mitä 55 § :ssä on sää:d·etty tutkimuskirjoista suna mai-
8401: nituissa Mioi.ssa, on myöskin noudart:·ettava 'tutkimuskirjoi-
8402: hin nälhden niissä sOitaylioikeuden suorastaan mtkaistavissa
8403: asioissa, joissa alioik-eus on toimitta:nut tutkimuksen, ja ln-
8404: ettakoon aika asiakirjain lähettämiselle siitä päivästä, jona
8405: alioikeus lopetti tutkimuksen. Jos puheenjohta~ja ei määrä-
8406: tyllä ajalla lähetä asiaJ{irjoja, olkoon laki niinkuin sotaväen
8407: rikoslain 158 § :ssä sanDtaan.
8408: 22     1919 Vp. -     Edusk. vast. ~ Esitys N :o 3.
8409: 
8410:                                57 §.
8411:       Joka ei tyydy sotaoikeuden päätökseen paaas1assa, il-
8412: moitta'koon tyytymättömyytensä oikeudelle tai sen pu-
8413: heenjohtajalle ennen kahdeksannen päivän loppua, pää-
8414: .töben julistamispäivä niihin luettuna. Saman a:jan kuluessa
8415: tulee senkin, joka ei tahdo ajaa valitustaan perille, oikeu-
8416: delle tai sen puheenjohtajalle peruuttaa tyytymättömyyden-
8417: ilmoituksensa.
8418:       Vangittu henkilö saa tehdä tyytymättömyydenilmoituk-
8419: sen tahi sen peruuttaa myöskin soti:lasvankilan päällikölle
8420: tai vankilanjohta,jaNe, ja olkoon vangitulla, jonka tulo
8421: vankilaan Hmam hänen syytään on viiv'äis'tynyt, vielä pe-
8422:  rilletulonsa jälkeiS>enä päivänä siihen tilaisuus. Jos sellainen
8423: ilmoitus tahi peruutus on tehty sotilasvaJlkilan päällikölle
8424: !f;a,hi vankilanjohtajalle, olkoon t-ämä velvoUinen heti ilmoi-
8425: •tusajan l·oputtua anta:maa:n siitä t.iedon sotaoikeuden puheen-
8426:  johtajalle.
8427:       Ellei tyytymättömyyttä ilmoiteta, niinkuin tässä pykä-
8428: lässä on sanottu, tahi jos tyytymättömyydenilmoitus perun·
8429:  tetaan, ·pysyköön päätös voimassa.
8430: 
8431: 
8432:                              58§.
8433:     Jos asianosainen on 57 § :ssä sanotulla tavalla ilmoitta-
8434: nut tyytymäittömyyttä sotaoikeuden päätokseen, antakoon
8435: muutoksenhakemuksensa todistusta vastaan 4 § :ssä maini-
8436: tulle päällikölle viimeistään ennen :kello kahtatoista viiden-
8437: tenätoista päivänä, jos sotaoikeus sijaitsee samassa kaupun-
8438: gissa kuin sotaylioikeus, mutta muussa kaupungissa tahi
8439: maaHa sijaitsevan sotaoikeuden päätöksessä ennen samaa ai-
8440: kaa kolmantena:kymlmenentenä päivänä siitä kuin päätös
8441: <julistettiin, sitä päivää kuitenka~n lukematta. Tyyty-
8442: <mä'ttömän on myöskin saJmalla annettava se päätös, johon
8443: muutosta haetaan, varustettuna todistuksella ·tyytymättö-
8444: myyden ilmoittamisesta, sekä sotaoikeuden asiasta tekemä
8445: pöytäkirja. Päällikön on viipymättä sotaylioikeudelle lähe-
8446: tettävä muutoksenha:kemus siihen kuuluvin€ asiakirjoineen,
8447:                      Sotatuomioistuimet.                     23
8448: 
8449: ja on päällikön asiakirjoihin merkittävä aika, jolloin ne hä-
8450: nelle jätettiin.
8451:     Joka ei ~notun ajan kuluessa aja va;lltusiaan perille,
8452: on ·menettänyt .puhevaltansa päätöstä vastaan. Jos ·hän
8453: erinomaisten ja voittamattomien esteiden takia ei voi muu-
8454: t~ksenhabmustansa tahi siihen kuuluvia asi-akirjoja mää-
8455: räajassa jättää asianomaiselle päällikölle, olkoon hänen sal-
8456: littu saman ajan kuluessa sanotulle ·päällikölle todistusta
8457: vastaan annettavassa varauskirjassa, jonlka mukana tulee
8458: olla luotettavien miesten kirjallinen todistus esteestä ja joka
8459: päällikön tulee, varustettuna merkinnällä jättämisajasta, vii-
8460: pymättä lä;hettää sotaylioiikeudelle, tältä aniOa valitusval-
8461: ta.nsa säilyttämistä.
8462: 
8463:                              59 §.
8464:     Jos se, joka ~ahtoo valittaa sotaylioibutoon, on vam.git-
8465: tuna, saa!koon hän ennen valiltuisajan umpeen kulumista
8466: jättää valituksensa sille päällikölle, jonka valvonnan alai-
8467: nen vankila on, tahi läänin maaherrelle, jos häntä säilytetään
8468: yleisessä vankilassa.; ja on näiden velvollisuutena lähettää
8469: valituskirjat viivyttelemättä sota:yliorkeu~. Sen, joka van-
8470: kilaa valvoo, on myöskin pide'ttä'\Tä huoli siitä, että vangittu
8471: saa avukseen puolustaja.nsa, jos hän on sellaista käyttänyt,
8472: tai muun soveliaan henkilön valituskirjan laatimista varten.
8473: 
8474:                               60 §.
8475:     Kun sotaa käydään maan ulkopuolella. rtahi laiva on me-
8476: riretkellä ja kenttäoikeus siellä kokoontuu, tulee puheen-
8477: johtajan sotaväen rikoslain 158 § :ssä määrätyn seuraulksen
8478: ®alla, jättää sellainen oik·euden päätös, joka on alistettava
8479: sotaylioikeuden tarka.~ettavaksi, ynnä asiaan kuuluvat tut-
8480: kimus·kirjat viidenrtoista ·päivän kuluessa, siitä lwkien kuin
8481: päätös julistettiin, sitä pälvää kuitenkaan lukematta, joukko-
8482: osaston tai laivan päällikölle, jonka sitten tulee ensi tilassa
8483: lähettää asiakirjat asianomaiseUe sotaylioikeudelle.
8484: 24     1919 Vp. -     Edusk. vast. -     Esitys N:o 3.
8485: 
8486:      Joka ta.htoo hakea muutosta kenttäoikeuden päätökseen,
8487: ilmoittakoon tyytymättömyytensä, niinkuin 57 §:ssä on sää-
8488: de,tty, ja antakoon·l momentissa mainitun ajan kuluess•a
8489: valituksensa päällikölle todistus·ta vastaan, jonka tämä an-
8490: taa; ja tulee päällikön, jos vastapuoli oleskelee paikkakun-
8491: nalla, antaa tälle valituskirjoista jäljennös, aset<ta:en samalla
8492: lyhyen määräajan, jonka kuluessa selitys valituksen johdosta
8493: on p~ällikölle annettava, uhalla ettei sen la.iminlyöminen
8494: t>St?. asian päättämistä. Sittenkun selitys on annettu tai
8495: sitä varten asetettu aika on menetetty, tulee päällikön niin
8496: pian kuin mahdollista lähettää sotaylioikeudelle asiakirjat
8497: ynnä, viimeksimainitussa tapauksessa, ilmoitus selit.täjän
8498: laiminlyönnistä.
8499:                                   61 §.
8500:      Jos asianosainen pyytää sotaoikeuden pöytäkirjaa tai
8501: päätöstä, tulee puheenjohtajan antaa se hänelle kahde<ksan
8502: p'fiivän; niut"tå sot.a-aika:tJ'a neljän päivän kuluessa sen jäl~
8503: 1keen. Jos asia.nosa.inen on van:gittuna, pitäköön puheen-
8504: johtaja huolen siitä, että pyydetty pöytä'kirja tai päätös
8505: tulee hänelle s~motun ajän kuluessa toimitetuksi.
8506: 
8507:                            8 LUKU.
8508:      Oike?tdenkäynti sotaylioikeudessa sekä valituksen
8509:                 tekeminen sen päätöksestä.
8510:                                62 §.
8511:      Sotaylioikeus kokoontuk·oon puheenjohtaja.n kutsumuk-
8512: seSI!ia istuntoon niin us·ein .kuin asiat vaativat. Jos puheen-
8513: johtaja tahi jäsen määrätyllä ajalla jää saapumavta, on so-
8514: taviska,alin pantava poisjäänyt sotaylioikeudessa syyttee-
8515: seen, ja tuomitt,akoon hänet vähintään kolmenkymmenen ja
8516: enintään kolmensadan markan sakkoon, ellei hän voi näyttää
8517: laillista estettä.
8518:                               63 §.
8519:     Sota;yli:oikeudessa esittelee asiat jompikumpi jäseninä
8520: olevista sotaylituoma.reista. Muuten noudateita.koon asioi-
8521:                     Sotatuomioistuimet.                      26
8522: 
8523: den kä.sitte1yssä soveltu vin kohdin, mitä·· y leise~ '·laissa
8524: ja asetuksissa on asioiden käsittelystä hovioikeudessa sää-
8525: d~', huomioonottaen mitä tässä jll!ljempänä sanotaan.
8526: 
8527: 
8528: 
8529:                              64 §.
8530:     Jos sotaylioikeus katsoo valituksen rtai kantelun olevoo
8531: sitä laatua, että jaba.kuta on ennen päätöksen ilek.emistä
8532: kuultava, vaad~ttakoon hänen selityksensä asiSi.nolbäisen
8533: päällikön tai maaherran välityksellä.
8534:     V a:stawja kutsutaan sotaylioikeu~n puheenjdhtaljan toi•
8535: mesta 4 7 § :ssä sanotulla tavalla..
8536: 
8537: 
8538:                               65 §.
8539:       Mitä muuten on 7 luvussa sääd~ty oikeudenkäynnistä
8540: sotaoikeudessa, noudatetta.koon soveltuvissa kohdissa myös-
8541: kin sotaylioikeudessa.; ja olkoon sen puheenjohtajaan nähden
8542: voimassa, mitä sotaoikeuden puheewjohtajasta 51 § :ssä mää-
8543: ri;itiiii.n.
8544:                                                                     ..
8545:                               66 § ..
8546:     Kaikissa niissä a,sioissa, jotka sotaylioikeus ensimmäl-.
8547: senä tuomioistuimena ratkaisee, julistetaa-n. päätös pääasiassa
8548: avoimin ovin, milloin asianosaiset ovat tulleet saapuville;
8549: mutta muuten on sotaylioikeuden sellaisissa ja aina muissa
8550: asioissa lä:hetettävä karprpale päätöstä asianomaiselle päälli-
8551: kölle tai maaherralle asianmukaisessa järjestyksessä asian-
8552: osaiselle toimiteittavaksi; ja on todistus päivästä, jona se
8553: ia:pwhtui, heti lälhetettävä sotaylioikeudelle. Jos sotaviskaali.
8554: on käyttänyt puhevaltaa asiassa, annettakoon hänelle kap- ·
8555: pale päätöstä.
8556:     Sotaylioikeuden päätös on puft1eenjolhta.jan ja .asian .esi-
8557: telleen sotaylituomarin all-ekirjoitettava.
8558: 
8559:                            67 §.
8560:    Mitä tulee sotaylioikeuden päältöksen atlistamiseen kor-
8561: keimman oikeuden tar,ka:stettavaksi ~kä siihen, mitä otJ. h'ijo~
8562: ~       1919 Vp . ..,.-- Edo.sk. vast. -   Esitys N:o 3.
8563: 
8564: mioonotettava haettaessa muutosta sotaylioikeuden päätök-
8565: seen, noudatettakoon, mitä hovioikeuden päätöksestä on alis-
8566: tamiseen ja valittamiseen nähden määrätty muuten,. paitsi
8567: että valitus sotaylioikeuden päätöksestä on korkeimpoon oi-
8568: keuteen jätettävä viimeistään ennen kello kahtatoista kolman-
8569: tenalkymmentenä .päivänä siitä lukien, kun päätös on julis-
8570: tettu tai asianosaiselle tiedok·si annettu, sitä päivää kuiten-
8571: kaan lukematta.
8572:      Valitettal8ssa sotaylioikeuden päätoksestä olkoon laki
8573: .muuten niinkuin 58 ja 59 § :ssä sanu.taan, kuitenkin siten
8574: 18ttä valitus- tai varauskirjat, jotka jätetään päällikölle, josta
8575: 4 § :ssä puhutaan, ta.lhi sille, jonka va.Jvonnan alaisena van-
8576: kila. on, taikka läänin maaherralle, on näiden viivyttelemäfitä
8577: lähetettävä korkeimmalle oikeude1le.
8578:      Jos tyytymät.ön laiminlyö, mitä ylempänä on määrätty,
8579: Qlkoon hän menettänyt puhevaltansa päätöstä vastaan.
8580: 
8581: 
8582:                               68 § .
8583:     .Sota-aikana on valitus sotaylioikeuden tahi kenttäylioi-
8584: keuden päätöksestä kahdeksan päivän kuluessa siitä lukien,
8585: kun päätös julistettiin tai valitta.jalle ann~tiin, sanottu
8586: pä.ivä mukaan·luettuna, jätettävä joukko-osaston ta!hi lai-
8587: wt.Stoaseman päälli>kölle todistusta vastaan, jonka tämä an-
8588: taa; ja tulee päällikön, jos vastapuoli oleskelee paikkakun-
8589: nalla, antaa tälle valituskirjoista jäljennös, asettaen samaHa
8590: lyhyen mä.ärnaja.n, jonka kuluessa selitys valituksen joh-
8591: dosta on päällikölle annettava, uhalla, ettei sen laiminlyö-
8592: minen estä asian päättämistä. Sittenkun selitys on annettu
8593: tai sitä varten asteilettu aika on menetetty, tulee päällikön
8594: niin pian kuin mahdollista lä:hettää korkeimmalle oikeudelle
8595: asiakirjat ynnä, viimeksimainitussa tapauksessa, ilmoitus
8596: selittäjän laiminlyönnistä.
8597: 
8598:                            69 §.
8599:     Jos se, joka ylisotatuomioistuimen päätöksellä on tuo-
8600: JDittu kuolemaan, tahtoo anoa armoa, OIJ. hänellä oikeus
8601:                      Sotatuomioistuimet.                     27
8602: 
8603: pyytää avustusta armonanomuskirjan laatimiseen siltä pääl-
8604: liköltä, jonka valvonnan alaisena •se vankila on, jossa häntä
8605: säilytetään, taikka, jos hän on yleisessä vankilassa, sen joh-
8606: tadalta; ja on anomuskirja 67 ja 68 §;ssä valituksen teke-
8607: mistä varten määrätyn ajan kuluessa jätettävä mainitulle
8608: päällikölle taikka vankilan johtajalle, jo'uka sitten tulee vii-
8609: pymättä maaherran kautta korkeimmalle oikeudelle lähettää
8610: anomuskirja ynnä todistus aja:sta, jolloin päätös on kuole-
8611: maan tuomituJ.le toimitettu. Jos hän ei jätä sellaista anomus-
8612: kirjaa määräajassa tahi jos hän ei tahdo hyväkseen käyttää
8613: arnionanomusoikeutta, olkoon päällikkö tai vankilan johtaja
8614: velV'Ollinen ilmoittamaan siitä maaherran välityksellä !kor-
8615: keimmalle oikeudelle niin pian kuin anomuksen jättämisaika
8616: on kulunut umpeen.
8617:     Sota-aikana olkoon ylisotatuomioistuimella lupa tehdä
8618: tasavallan presidentille a11stus tuomitun ra.ngaistuksen lie-
8619: venrtämisest-ä tai kumoamisesta. Sellaiseen alistukseen näh-
8620: den olkoon VIOimassa, mitä 67 § :ossä on muusta alistamisest.a
8621: säädetty.
8622: 
8623: 
8624:                           9 LUKU.
8625:                           Pikaoikeus.
8626: 
8627:                               70 §.
8628:     Jos sod·assa olevassa joukko-osastosi:ia tai sotatoimia var-
8629: ten merellä olevassa laivassa tahi piiritetyssä linnoituksessa
8630: joku, jota on syytettävä sotatuomioistuimessa, on tehnyt
8631: rikoksen, josta saattaa tulla kuolemanrangaistus, ja jos rikol-
8632: linen on verekseltä tavattu rikosta tekemässä, saakoon pai-
8633: kalla oleva ylin päällikkö, jos hänellä on vähintään esiup-
8634: seerin arvo, milloin rikollisen rankaisemisen lykkääruisestä
8635: on pelättävissä vaaraa sotakurille taikka sotavä-en, laivan
8636: tai linnoituksen turvallisuudelle, asettaa erikoisen, pikaoi-
8637: keudeksi nimitetyn sotatuomioistuimen tutkimaan ja tuomit-
8638: S{'maan asian. Paikalla oleva ylin päällikkö kutsukoon :pika-
8639: oikeuden puheenjohtajaksi sotatuo!llioistuimen puheellijohta-
8640: 28     1919 Vp. -     Edusk. vast. -     Esitys N :o 3.
8641: 
8642: jan tai hänen virkansa hoitajan sekä jäseniksi ylintä pääl-
8643: likköä läihinrrä olevan päällikön, esiupseerin, kaksi komppa-
8644: nianpäällilkköä ja neljä nuor.empaa, kernaimmin eriarV>Oista
8645: upseeria. Jos ei ka~pteenin arvoisia ta:hi sitä korkeampia
8646: upseereita ole saat8Jvarra, olkoon lupa 'heidän sijoonsa mää-
8647: rätä alemman arvoisia upseereita.
8648: 
8649:                            71 §.
8650:     Kun pikaoikeus on asetettu, kokoontukoon se heti siihen
8651: joukkoon :kuuluvan ja kooUa olevan osaston eteen, johon syy-
8652: tetty kuuluu. Sittenkun määräyskirja on luelttu julki, van-
8653: nokoot puheenjohtaja ja jäsenet tuomarinvalan, vaikka he
8654: ennen olisivatkin sen tehneet.
8655: 
8656:                              72 §.
8657:     Pikaoikeuden tulee ilman laajaa menettelyä koettaa
8658: saada selville asiaan vaikuttavat seikat sekä, vapa!llsti har-
8659: kittuaan kaikki esilletulleet asianhaarat, tuomita syytetty
8660: sotaväen rikoslain mukaan.                             ·
8661:     Pöytäkirjaa siitä, mitä asiassa on tapa:htunut, pitäköön
8662: puheenj ohi.a;j a.
8663:                             73 §.
8664:     Syytetty saakoon puolustajakseen ottaa saapuvilla ole-
8665: van henkilön, joka yleisen lain mukaan saa kantaa ja vastata
8666: toisen puolesta oikeudessa. Ennenkuin tutkimus aloitetaan,
8667: olkoon syytetyllä oikeus neuvotella kahdenkesken puolusta-
8668: jansa kanssa.
8669: 
8670:                               74 §.
8671:     Pikaoikeuden äänestys päätökseksi tapahtuu julkisesti
8672: koolla olevan joukon edessä, ollen oikeuden jäsenillä kujten-
8673: kin oikeus sitä ennen, tutkimuksen päätyttyä, vetäytyä syr-
8674: jään keskenään neuvottelemaan. Ennen äänestystä tehköön
8675: puheenjohtaja lyhy·esti ja selvästi selkoa siitä, mitä tut!ki-
8676: muksessa on selviUe käynyt, ja lausukoon sen jälkeen ensiksi
8677: hän ja .sitten kukin jäJseni·stä laillisessa järjestyksessä mi~-
8678:                      Sotatuomioistuimet.
8679: lipiteensä, ja merkittäköön pöytäkirjaan, mitä kukin on lau-
8680: sunut, vaikkei erimielisyyttä ilmaantuisikaan.
8681:      Syytetyn kuolemanrangaistukseen tuomitsemiseen vaa-
8682: ditaan, että vä~intään kuusi tuomareista on siitä yksimieli-
8683: siä.
8684:      Kun äänestys on tapaJhtunut, kirjoitta:koon puheenjohtaja
8685: heti päätoksen, jon'ka hän ja jäsenet allekirjoittavat sekä pu-
8686: heenjohtaja sitten syytetyn läisnäollessa joukon edessä julis-
8687: taa.                                               . ~H-:   ~·•
8688:                                                             r·~;·j
8689:                                                             '
8690: 
8691: 
8692:      :Sittenkun pika,oikeus ·on hajaantunut, jättälkoon oi•keu-
8693: den puheenjohtaja heti paikalla olevalle ylimmälle päälli-
8694: kölle pöytäkirjan ja ·päätöksen, johon on merkitty julistamis-
8695: päivä ja -hetki.
8696:                               7·5 •§.
8697:     Pikaoikeuden päätöksen, jolla joku on tuomittu rangais-
8698: tukseen ja joka on jätetty paikalla olevalle ylimmälle päälli-
8699: kölle, panettakoon tämä heti täytäntöön. Jos päällikkö olo-
8700: suhteisiin nähden katsoo, ettei päätöstä, milloin se sisältää
8701: kuolemanrangaistuksen, ole pantava täytäntöön, taikka jos
8702: sellailita päätöstä ei ole kahdenkymmenenneljän tunnin ku-
8703: luessa päätöksen julistamisesta lukien pantu täytäntöön, lä-
8704: hettäköön hän heti asiaan kuuluvat kirjat asianomaiselle yli-
8705: sotatuomioistuimelle, joka asiassa menettelee niinkuin pika-
8706: oikeuden päätös olisi alistettu ylisotatuomioistuimen tarkas-
8707: tettavaksi.
8708:                              76 §.
8709:     Pikaoikeuden pöytäkirja siihen kuuluvine a.siakj.rjoi~een
8710: on päällikön, sota- tai meriretken päätyttyä, jätettävä säily-
8711: tettäväksi sotaylioikeuteen.
8712: 
8713:                            10 LUKU.
8714:                      Erinäiset säännökset.
8715:                              77 •§.
8716:     Sotatuomioistuimen päätöksen, jolla joku on tuomittu
8717: rangai•stu!kseen, toimittakoon, sittenkun se on s:aanut lain-
8718: ab     1919 Vp. -     Edusk. vast. -    Esitys N:o 3.
8719: 
8720: voiman, 4 §:ssä mainittu päällikkö viipymättä täytäntöön·
8721: pantavaksi. Tämä koskekoon muunkin tuomioistuimen pää-
8722: töstä, jolla sotaväen rikoslain alainen henkilö on tuomittu
8723: rangaistukseen.
8724:     Jos vapausrangaistukseen tuomittu sotilaSihenkilö on van-
8725: gittuna ja tyytyy päätökseen, toimi1Jettakoon hänet heti ran-
8726: gaistusta kärsimään, niinkuin yleisessä laissa on säädetty.
8727: Jos asianosaiset muussa asiassa ilmoittavat tyytyvänsä pää-
8728: tökseen, jota ei ole a1listettu ylemmän oikeuden tarkastetta-
8729: viksi, meniköön päätös siinäkin trupauksessa kohta täytän-
8730: töön.
8731:     Jos arastirangaistukseen tuomittu henkilö ei ole sotaväen
8732: rikoslain alainen enää silloin, kun päätös joutuu täytäntöön-
8733: pantavaksi, pidettäköön häntä sen sijaan vankeudessa niin
8734: pitkä aika kuin sanotun lain 43 § :ssä säädettyjen perustei-
8735: den mukaan vastaa arestirangaistusta; ja hankittakoon sota-
8736: ylioi,keudesta määräys vankeusrangaistuksen ajasta.
8737:     Sa:kkojen taikka tuomitun vahingonkorvauksen ulos-
8738: otosta olkoon voimassa, miltä ~Siitä yleisessä laissa on sää-
8739: detty.
8740:                              78 §.
8741:     Täimän lain mukaan ;tuomitut sakot menevät valtiolle ja
8742: muunnetaan ne varojen .puutteessa vankaudeksi yleisen lain
8743: säätämällä tavalla.
8744:    Jos jokin tässä laissa säädetty määriilpäivä sattuu sun-
8745: nuntai- tai juhla;päivälksi, pid,että.kö·ön seuraava arkipäivä
8746: määräpäivänä.
8747: 
8748:                             79 §.
8749:     Lwbemmät määräykset tiilmän lain soveltamisesta an·
8750: netaan asetuksella,
8751:                           80 §.
8752:     Tämä laki, jolla kumotaan heinäkuun 16 päivänä 1886
8753: Suomen sotaväkeä varten annetun rikoslain 16-24 luvut
8754: sekä 25 luvun 214-218 §, astuu voimaan .......... kuun
8755: . : päivänä 19 ...
8756:                      Sotatuomioistuimet.                       31
8757: 
8758:     Sitä ennen on kuitenkin ryhdyttävä tässä. laissa mii.ärät-
8759: tyihin toimenpiteisiin tuomioistuinten puheenjohtajien ja jä-
8760: senten sekä varajäsenten ja muiden virkamiesten mä.ärä:ä.mi-
8761: seksi.
8762:                                81 §.
8763:                                  1
8764: 
8765: 
8766: 
8767:     Asia, joka tämän lain voima.an astuessa on tuomio-
8768: istuimessa vireillä, on tämän lain määräyksien estämättä
8769: edelleenki:n käsiteltävä ja ratkaistava samassa tuomioistui-
8770: messa, mi!käli se sille vanlhan lain muka·an kuuluu, ja muuten-
8771: kin käsiteltävä vanhan lain mukaan; kuitenkin niin, että
8772: uutta lakia on noudatettava ajettaessa perille valitusta pää-
8773: töksestä tai välipäätöksestä, joka on annettu sen päivän jäl-
8774: keen, jona uusi laki astuu voimaan, sekä sellaista päätöstä
8775: alistettaessa kuin myöskin oikeudenkäyntimenettelyssä ylem-
8776: mässä ·oikeusasteessa, jos päätös ·tai väli'Päätö.s, josta valitus
8777: on ajettu perille, on annettu sanotun päivän jälkeen.
8778: 
8779: 
8780:     Helsingissä, 16 päiväm.ä joulukuuta 1919.
8781:              1919 vuoden valtiopäivät N :o 4.
8782: 
8783: 
8784: 
8785: 
8786:               Hallituksen esitys Eduskunnalle valuutta-
8787:           kaupan harjoittamista koskevan lain edelleen
8788:           voimtassa pitämisestä.
8789:     Heinäkuun 27 päivä,nä 1918 annettu laki, joka sisältää
8790: väliaikaisia säännöksiä valuuttakaupan harjoittamisesta,
8791: lakkaa olemasta voimassa toukokuun 1 päivänä kuluvana
8792: vuonna. Hallituksen mielesHt kuitenkin yhä vallitsevat
8793: poikkeukselliset olot tekevät mainitun kaupan järjestelyn
8794: edelleen välttämättömäksi. 'l1 ämän johdosta Hallitus täten
8795: jättää Eduskunnan hyväksyttäväksi allaolevan, nykyään
8796: voimassa olevan lain kanssa samansisältöisen ehdotuksen
8797: laiksi väliaikaisista säännöksistä valuuttakaupan harjoitta-
8798: misesta, joka laki ehcloteban voimassa olevaksi huhtikuun
8799: 1 päivään 1920:
8800: 
8801: 
8802:                           Laki,
8803:   joka sisältää väliaikaisia säännöksiä valuuttakaupan
8804:                      harjoittamisesta.
8805: 
8806:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetää,n täten:
8807:                             ' 1 §.
8808:     Oikeus kaupan harjoittamiseen ulkomaan rahan määräi-
8809: sillä maksuvälineillä on, Hallituksen määrättävillä ehdoilla,
8810: yksinomaan Suomen Pankilla sekä niillä pankeilla, jotka
8811: ovat perustetut 10 päivänä toukokuuta 1886 annetun, pank-
8812: kiliikettä, jota yhtiö harjoittaa, koskevan asetuksen mukai-
8813: sesti.
8814:     Tällaisen oikeuden voi Hallitus erityisestä hakemuksesta
8815: myöntää myös yksityiselle henkilölle,
8816: 1655-19
8817:   2                           N:o 4
8818: 
8819:                               2 §.
8820:     .Joka rikkoo valuuttakaupasta säädettyjä määräyksiä
8821: taikka kieltäytyy antamasta siitä vaadittuja tietoja tai niitä
8822: antaessaan koettaa erehdyttää viranomaisia, rangaistakoon
8823: enintään viidenkymmtmentuhannen markan sakolla taikka
8824: enintään kahden vuoden vankeudella ja menettäköön va-
8825: luuttakaupan harjoittamiseen oikeutettu tämän oikeuden.
8826:     ,Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, olkoon ran-
8827: gaistus enintään kolme vuotta.
8828:     Yähemmä:stä rikkomuksesta antakoon valuuttakauppaa
8829: valvov'a virasto syylliselle varoituksen, josta toimenpiteestä
8830: älköön valitettako, ja olkoon Hallituksella, milloin aihetta
8831: ilmaantuu, valta julistaa hänen oikeutensa valuuttakaupan
8832: harjoittamiseen menetetyksi.
8833: 
8834:                             3 §.
8835:       Tämä laki on voimassa huhtikuun 1 päivään 1920.
8836: 
8837:       Helsingissä, 2 päivänä huhtikuuta 1919.
8838: 
8839: 
8840:                         Valtionhoitaja
8841: 
8842:                        MANNERHEIM.
8843: 
8844: 
8845: 
8846: 
8847:                     V altiovttrctinminist~?J~·i: Kaarlo Cash'en.
8848: 
8849: 
8850: 
8851: 
8852:            Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapain().
8853:             1919 Vp. -V. M. -Esitys N:o 4.
8854: 
8855: 
8856: 
8857: 
8858:                Pankkivaliokunnan mietintö
8859:             N:o 1 Hallituksen esityksen johdosta valuutta-
8860:             kaupan harjoittamista koskevan lain edelleen
8861:             voimassa 11itämisestä:
8862: 
8863:     Eduskunta on I'<mkkivaliokwman valmisteltavaksi lä-
8864: heWinyt Hallituksen esityksen X :o .J, joka sisältää ehdo-
8865: tuksen laiksi vli1iaikaisista siiänniiksistä valuuttakaupan
8866: h arjoi ttami sesta.
8867:      Asiasta on· Pankkivaliokunta pyytänyt Pankkivaltuus-
8868: miesten lausnntoa, mikä lausunto liitteenti seuraa tätä mie-
8869: tintöä.
8870:      Harkite~saan Hallituksen esitystä on Pankkivaliokunta
8871: ollut sitä mieltä, että nykvaikana tosin jo on pyrittävä ky-
8872: symyksessä olevalla alalla palautumaan säännöllisiin oloi-
8873: hin, mutta että ulkomaalaisen valuntan niukkuus kuitenkin
8874: tekee välttämättömäksi viclii joksikin aikaa pidentää niitä
8875: väliaikaisia säänni\ksiä, jotka valuuttakaupan harjoittami-
8876: sesta ovat tähän asti olleet voimassa. Siitä syystä Valio-
8877: kunta pääasiaan nähden puoltaa hyväksymisi;ä Hallituksen
8878: esitykseen. Sen yksityiskohtiin on V alioknnb kuitenkin
8879: tehnyt erinäisiä muutoksia.
8880:     Paitsi Suomen Pankilla ja yksityispankeiHa on nyt voi-
8881: massaolevan valuuttakaupan harjoittamista koskevan lain
8882: 1 § :n 2 kohdan mukaan oikeus tällaisen kaupan harjoitta-
8883: miseen myöskin niillä yksityisillä henkilöillä, joille Hallitus
8884: erityisestä hakemuksesta myöntää tällaisen oikeuden. Yh-
8885: tyen Suomen Pankin Johtokunnan Pankkivaltuusmiesten
8886: lausunnossa esitettyyn tiihän kohdistuvaan mielipiteeseen,
8887: o"U Pankkivaliokunta tullut siihen käsitykseen, että puheena-
8888: olevan oikeuden myöntäminen muille kuin pankeille on
8889: omansa vaikeuttamaan valuuttakaupasta voimassaolevien
8890: 2               1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 4.
8891: 
8892: määräysten valvontaa sekä niinmuodoin vähentämään lain
8893: tarkoittaman järjestelyn tehoisuutta. Tähän nähden ja
8894: koska valuuttakaupan pysytiämisellä Suomen Pankin ja
8895: yksityispankkien yksinomaisena oikeutena voidaan katsoa
8896: legaalisen valuuttatarpeen tulevan tyydytetyksi siinä mää-
8897: rin, kuin se nykyoloissa yleensä on mahdollista, ei Valio-
8898: kunta ole ehdotukseensa ottanut Hallituksen esitykseen
8899: sisältyvän lakiehdotuksen 1 § :n 2 kohtaa. Tästä myöskin
8900: on johtunut, että Valiokun'ta on ehdotuksestaan jättänyt pois
8901: lakiehdotuksen 2 § :n 3 kohdan, jolla nyt voimassaolevassa
8902: laissa on ollut merkitystä ainoastaan niihin yksityisiin hen-
8903: kilöihin nähden, jotka O\'at valuuttakauppaa harjoittaneet.
8904:     ::M:itä vihdoin tulee lakiehdotuksen 3 § :ään, on Valio-
8905: kunta sitä mieltä, ettei tämänkaltaisia poikkeussäännöksiä
8906: olisi pidettävä voimassa kauemmin kuin välttämätön tarve
8907: vaatii, ja on Valiokunta sentähden katsonut oikeaksi ehdot-
8908: taa, että lain voimassaoloaika nyt olisi määrättävä ainoas ..
8909: taan tämän vuoden marraskuun 1 päivään.
8910:     Sen nojalla, mitä edBllä on esitetty, saa Valiokunta kun-
8911: nioittaen ehdottaa,
8912:                     että Eduskunta hyväksyisi Hallituksen esi-
8913:                 tykseen sisältyvän lakiehdotuksen näin kunlu-
8914:                 vana:
8915: 
8916:                              Laki,
8917:     joka sisältää väliaikaisia säännöksiä valuuttakau}mn
8918:                        harjoittamisesta.
8919: 
8920:      Edl1skunnan päätöksen mukaisesti säädetään 1äten:
8921:                               1 §.
8922:     Oikeus kaupan harjoittamiseen ulkomaan rahan mä.äräi-
8923: sillä maksuvälineillä on, Hallituksen määrättävillä ehdoilla,
8924: yksinomaan Suomen Pankilla sekä niillä pankeilla, jotkH
8925: ovat perustetut 10 plii.vänä toukokuuta 1886 annetun, pank-
8926: kiliikettä, jota yhtiö harjoittaa, ]wskevan asetuksen mukai-
8927: sesti.
8928:      (Poist.)
8929:                       Yaluuttakauppa.                        3
8930: 
8931:                             2 §.
8932:     •loka rikkoo valuuttakaupasta säädettyjä määräyksiä
8933: taikku kieltäytyy antamasta siitä vaadittuja tietoja tai niitä
8934: antaessaan koettaa erehclyttää viranomaisia, rangaistakoon
8935: enintään viidenkymmenentuhannen markan sakolla taikka
8936: enintään kahden vuoden vankeudella ja menettäköön va-
8937: luuttakaupa.n harjoittamiseen oikeutettu tämän oikeuden.
8938:     Jos asianhaa.rat ovat erittäin raskauttavat, olkoon ran-
8939: gaistus enintään kolme vuotta.
8940:      (Poist.)
8941:                          3 §.
8942:    Tämä laki on voimassa mm-raskuun 1 päivään 1919.
8943: 
8944: 
8945:    Helsingissä, huhtikuun 20 päivänä 1919 .
8946: 
8947: 
8948: 
8949:     .'\.sian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Kas-
8950: kelin sekä jäsenet Arffman, Hakala, Homen, Huttunen,
8951: Hästbacka, Kekki, Kärki, Loppi, :Maunonen, Niemi, Paunu
8952: ja Vainio.
8953: 4           1Hl9 Vp.- Y. M.- .Bsitys N:o 4.
8954: 
8955: 
8956: 
8957: 
8958:                       Vastata use.
8959:     Kun kaikkialla pyritään niin pian kuin mahclollisb1 va
8960: pantumaan kaikista määräyksistä, jotka häirit:;evästi vai-
8961: kuttavat elinkeino-elämään, näyttää minusta aiheettomalta
8962: edelleen rajoittaa valuuttakauppaa.
8963:     Se osa kaupallisesta elämästä, joka on tuottanut ja edel-
8964: leen tulee tuottamaan maallemme suurimman osan ulko-
8965: manlaista valuuttaa, nimittäin puutavaravientiliikkeet, ovat
8966: sotavuosina kantaneet suuria menoja - korkojen, laitosten
8967: ylläpidon, vakuutusten, verojen ja henkilöknnn:m palkko-
8968: jen y. m. muodossa-- voimatta myydä edes niin paljon, että
8969: menot olisi v:tt saattanut tulla peitetyiksi. Näille liikkeillP
8970: on edelleen Valtioneuvoston viimekuluneen maaliskuun 2ti
8971: päivänä puutavaroille päättämän vientitullin kantta pantu
8972: kannettavaksi ylimätiräinen veroitus, joka käy kaikkien koh-
8973: tuullisten rajojen yli.
8974:     Nyt kun viennin tulee alkaa ja sen mukana myöskin
8975: ulkomaalaisen valuutan tuonnin, josta toivotaan alentunecn
8976: rahanarvon parannusta, pannaan nämä liikkeet valvonnan
8977: alaisiksi, joka tuottaa niille suuria menoja pankkiliikkeiden
8978: hyödyksi. Kysymyksessä olevan lain kautta saavat m;yib-
8979: kin pankit ansaitsmnattornan yksinoikeuden mielivaliaisesti
8980: järjestellä ulkomaalaisten valuuttojen arvoja kultaan näh-
8981: den, tuojien hyödyksi. Siis yksipuolinen syvälle käypä
8982: elinkeinovapauden· loukkaus maamme viennin vahingoksi.
8983: ilman sanottavaa hyötyä valtiolle,.
8984:     Kosketelluu elinkeinoelämää häiritsevän toimenpiteen
8985: kautta vähenee myii~kin tuotantoliikkeiden kyky vastaisuu-
8986: dessa luoda uusia a t'Yoja ja tuottaa maahan ulkomaalaista
8987: va luuttna sekä mal<;;:H a työmiehme kohtuullisia p11lkkoja.
8988:                          Vastalause.                         5
8989: 
8990:     J~un lain kautta m;yiiskään ei voida saada aikaan teho-
8991: kasta valuuttakaupan valvontaa, näyttää minusta, että laki
8992: tulee synnyttämään valuutan sa1akauppaa ja joukon salai-
8993: sia liiketoimia viejien ja tuojien kesken, joilla liiketoimilla
8994: voi olla päinvastainen vaikutus valuuttakurssiin, knin mitä
8995: tarkoitetaan.
8996:     Näihin näkökohtiin nojaten rohkenen ehdottaa,
8997: 
8998:                 ettei valnuttakaupan har.ioittarnisla koskevaa
8999:             lakia Uttdistettaisi.
9000: 
9001:    Hebingissä, huhtikuun 25 päivänä 1919.
9002: 
9003: 
9004:                                          J. E. Hästbacka.
9005:    6                1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 4.
9006: 
9007:   SUOMEN EDUSKUNNAN
9008: 
9009: PANKKIVALTUUSMIEHET.
9010:                                                          Liite.
9011: 
9012:       Helsingissä,
9013:  24 p. huhtikuuta 1919.
9014: 
9015:         ~:o   34.
9016: 
9017: 
9018: 
9019:         S u o m e n E d n ;,; k u n n a n P a n k k i v a 1 i o-
9020:                            k u n n a 11 e.
9021: 
9022:        Kirjelmässä kuluvan kuun 14 päivältä on Pankkivalio-
9023:    kunta pyytänyt Pankkivaltuusmiehiä antamaan lausun-
9024:    tonsa Valiokunnassa käsittelyn alaisena olevasta Hallituk-
9025:    sen esityksestä N :o 4, jossa ehdotetaan valuuttakaupan har-
9026:    joittamista koskevan lain edelleen voimassa pitämistä.
9027:        Pankkivaltuusmiehet ovat kat;;oneet tarpeelliseksi val-
9028:    mistaa Pankin Johtokunnalle tilaisuuden esiintuoda mieli-
9029:    piteensä asiasta, ja on ,) ohtokunta Valtuusmiehille osoite-
9030:    tussa kirjelmässä lausunut seuraavaa:
9031:        ,Kun maamme vienti yhä vielä on aivan vähäpätöinen,
9032:    jota vastoin tuonti, joskin se rajoittuisi tärkeimpiin elintar-
9033:    peisiin ja raaka-aineisiin teollisuudelle, nousee arvoltaan
9034:    useampaan sataan miljoonaan, näyttäisi perin arveluttavalta
9035:    vapauttaa valuuttakauppaa siitä säännöstelystä, jonka alai-
9036:    sena se on ollut. 'fämän nojalla katsoo Johtokunta täyty-
9037:    vänsä puoltaa voimassa olevan viime heinäkuun 27 päivänä
9038:    annetun asetuksen uusimista.
9039:        :Mitä sitten tulee kysymykseen siitä josko asetus olisi
9040:    uudistettava muuttumattomana tai olisiko siihen mahdolli-
9041:    sesti joitakin muutoksia tehtävä, pyytää Johtokunta huo-
9042:    mauttaa, että >aluuttakaupan valvonta luonnollisesti olisi
9043:    sitä helpompi, kuta enemmän keskitettyä kauppa on. 'rämän
9044:    nojalla voidaan panna k;vseen alaiseksi, eikö olisi syytä kes-
9045:    kittää koko kauppa Suomen Pankkiin. Johtokunta on kui-
9046:    tenkin sitä mieltä että kun valuuttakauppaa säännösteltäessä
9047:                             Liite.                            7
9048: 
9049: alkuaan ei asetuttu tälle kannalle, ei näyttäisi hyvin harki-
9050: tulta nyt, kun suunnan tulee yleensä olla pyrkimys takaisin
9051: liikevapauteen, tehdä siksi suurta ja laajakantoisia muutosta
9052: asetukseen. Sitä vastoin voitaisiin ilman haittaa legaalisen
9053: valuuttatarpeen tyydyttämiselle valuuttakauppa pysyttää
9054: Suomen Pankille ja yksityispankeille. Tällainen rajoitus
9055: helpottaisi suuress'a määrin asetuksen valvontaa, semminkin
9056: sitä kontrollia, joka Valtioneuvoston maaliskuun 15 päivänä
9057: antamien määräysten mukaan kuuluu Suomen Pankille.
9058: Näillä perusteilla Johtokunta ehdottaa että asetusehdotuk-
9059: sen 1 § :n 2 :nen momentti poistettaisiin.
9060:     Lähetekeskustelussa on Eduskunnassa ehdotettu, että
9061: uuden asetuksen voimassaoloaikaa lyhennettäisiin siten, että
9062: tämä aika kestäisi ainoastaan vuoden loppuun. Kun näyttää
9063: suotavaltfl, että tällainen poikkeuslaki on voimassa ainoae-
9064: taan sen ajan, joka katsotaan välttämättömäksi, ja ajatelta-
9065: vissa on että olot syksyllä jo olisivat siksi parantuneet, että
9066: vainuttakauppa voitaisiin tehdä vapaaksi, .Johtokunta, jos-
9067: kin se katsoo tällaista kehitystä vähemmän luultavaksi, ei
9068: puolestaan tahdo vastustaa ajan lyhentämistä. Tarpeen vaa-
9069: tiessa voi asia silloin tnllfl syksyllä uuflelleen Eduskunnan
9070: harkittaV'aksi."
9071:     -- Asiata käsiteltäessä Pankkivaltuustossa on tosin lau-
9072: suttu epäilyksiä puheena olevan lain tehoisuudesta käytän-
9073: nössä, mutta nykyoloissa lienee välttämätöntä ylläpitää eri-
9074: tyistä valuuttakaupan järjestelyä ja jatkaa sitä tarkoittavan
9075: lain voimassa oloa. :M:itä tulee kysymykseen, kuinka pit-
9076: käksi tämä voimassaoloaika nyt olisi määrättävä, ovat Pank-
9077: kivaltunsrniehet sitä mieltä, että se voidaan rajoittaa täksi
9078: vuodeksi, koska syksyllä kokoontuva eduskunta voi, jos kä-
9079: visi tarpeelliseksi, päättää sen vieHi tuonnemmaksi ulotta-
9080: misesta. Sana ,huhtikuun" ehdotuksen 3:ssa pykälässä olisi
9081: siis vaihdettava sanaan ,tammikuun" ja esitys muuten sem-
9082: moisenaan hyväksyttävä.
9083:      Siihen nähden että on ])yrittävä valuuttakaupan vapaut-
9084: tamiseen niin pian kuin olosuhteet sen sallivat, Pankkival-
9085: tuusmiehet eivät katso asianmukaiseksi .Tohtokunnan puol-
9086: 8          1919 V }l. -     V. ~1. -    Esitys N :o 4.
9087: 
9088: tamaa rajoitusten lisäämistä 1 §n 2 momentin poisjäWimi-
9089: sellä. Kun kerran ei voida panna toimeen täydellistä valuut-
9090: takaupan keskitystä, ei näytä olevan syytä teh'dä mahdotto-
9091: maksi sellaisten yksityisliikkeiden toimintaa, jotka ehkä
9092: voivat haitatta ja maan hyödyksi harjoittaa puheena olevaa
9093: kauppaa. Kun yksityisille ennen myönnettyjen lupien aika
9094: päättyy tämän kuun kuluttua, voi Hallitus noudattaa tar-
9095: peellista varovaisuutta taas lupia myöntäessään.
9096: 
9097: 
9098:                           E. G. Palmen.
9099:        Emil Schybergson.               E. Nevanlinna.
9100:        K. J. Ståhlberg·.               A. Listo.
9101:        Alvar Renqvist.
9102: 
9103:                                                RTnst Oråsten.
9104: 
9105: 
9106: 
9107: 
9108:          Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
9109:           1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 4.
9110: 
9111: 
9112: 
9113: 
9114:                 Suuren valiokunnan mietintl
9115:             N :o 1 Hallituksen esityksen johdosta valuutta-
9116:           . kaupan hadoittamista koskevan lain edelleen
9117:             voimassa pitämisestä.
9118: 
9119:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään edellämainitun asian,
9120: yhtynyt Pånkkivaliokunnan mietinnössä N :o 1 olevaan eh-
9121: dotukseen,
9122:               että Eduskunta hyväksyisi Pankkivaliokun-
9123:            nan mietinnössä olevan lakiehdotuksen.
9124: 
9125:    Helsingissä, 26 päivänä huhtikuuta 1919.
9126: ,   Helsinki 1919.   Valtioneuvos4on :kirj.apaim.o.
9127:         1919 V p. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 4.
9128: 
9129: 
9130: 
9131: 
9132:                 Suomen Eduskunnan vastaus
9133:             Hallituksen esitykseen valuuttakaupan har-
9134:           , joittamista lwskevan lain edelleen voimassa
9135:             pitämisestä.
9136: 
9137:    Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys valuutta-
9138: kaupan harjoittamista koskevan lain edelleen voimassa pitä-
9139: misestä, ja on Eduskunta, jolle Pankkivaliokunta on asiasta
9140: antanut mietintönsä N :o 1, hyväksynyt seuraavan lain:
9141: 
9142: 
9143:                            Laki,
9144:   joka sisältää väliaikaisia säännöksiå valuuttakaupan
9145:                      harjoittamisesta..
9146: 
9147:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
9148: 
9149:                               1 §.
9150:      Oikeus kaupan harjoittamiseen ulkomaan rahan määräi-
9151: sillä ma:ksuvälineillä on, Hallituksen määrättävillä ehdoilla,
9152: yksinomaan Suomen Pankilla sekä niillä pa.nkeilla, jotka
9153: ovat perustetut 10 päivänä toukokuuta 1886 annetun, pank-
9154: kiliikettä, jota yhtiö harjoittaa, koskevan asetuksen mukai-
9155: sesti.
9156:                               2 §.
9157:      Joka rikkoo valuuttakaupasta säädettyjä määräyksiä
9158: taikka kieltäytyy antamasta siitä va.adittuja tietoja tai niitä
9159: antaessaan koettaa erehdyttää viranomaisia, rangaistakoon
9160: enintään viidenkymmenentuhannen markan sakolla taikka
9161: enintään kahden vuoden vankeudella ja menettäköön va-
9162: luuttakaupan harjoittamiseen oikeutettu tämän oikeuden.
9163: ~       1919 V11. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 4•
9164: 
9165:     •Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, olkoon ran-
9166: gaistus enintään kolme vuotta.
9167: 
9168:                            3 §.
9169:     'J'ämä laki on vmmassa marraskuun 1 päivään 1919.
9170: 
9171: 
9172:     Helsingissä, 29 päivänä huhtikuuta 1919.
9173: 
9174: 
9175: 
9176: 
9177:          Helsinki 1919.   Valtioneuvoston· kirjapaino.   "~'''
9178:              1919 vuoden valtiopäivät N :o 5.
9179: 
9180: 
9181: 
9182: 
9183:                  Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi,
9184:            jolla kumotaan määräykset siitä, miten Kei-
9185:            sarikunnassa olevan tuomioistuimen tuomio
9186:            riita-asiassa on Suomessa täytäntöön pantava.
9187: 
9188:      Kysymys eri valtioiden viranomaisten yhteistoiminnasta
9189: oikeudenkäynnissä ja tuomion täytäntöönpanossa on jo pi-
9190: temmän aikaa ollut kansainvälisen pohdinnan alaisena.
9191: Muutamain naapurivaltain kesken on sopimuksia siitä ollut
9192: olemassa. Mutta vasta Haagissa 17 päivänä heinäkuuta
9193: 1905 tehdyssä, eräitä kansainväliseen yksityisoikeuteen
9194: kuuluvia asioita koskevassa soviri.tokirjassa, joka, sen jäl-
9195: keen kuin se oli Venäjän valtakunnan puolesta allekirjoi-
9196: tettu, julkaistiin Suomen asetuskokoelmassa vuonna 1909,
9197: on vaikkakin hyvin suppeassa muodossa saatu aikaan Eu-
9198: ropan useimmat valtakunnat käsittävä sopimus tästä asiasta.
9199: Sitä ennen oli helmikuun 19 päivänä 1898 annettu asetus
9200: järjestänyt Venäjän keisarikunnassa olevan tuomioistuimen
9201: riita-asiassa antaman tuomion täytäntöönpanon Suomessa.
9202:      Viimeksi mainittu asetus on Venäjän viranomaisten
9203: karr::<sa tapahtuneiden sovittelujen tulos. Asetuksen mukaan
9204: on Suomessa ulosotonhaltijan määräyksestä pantava täytän-
9205: töön semmoisen Venäjän keisarikunnassa olevan tuomio-
9206: istuimen antama tuomio, jolla on valta tuomita yleisissä
9207: riita-asioissa tahi kauppajutuissa. Käsitellessään hakemuk-
9208: sia tällaisten tuomioiden täytäntöönpanosta ulosotonhaltija
9209: ei saa ottaa tarkastaaksensa itse asiaa, vaan on hänen tut-
9210: kittava ainoastaan, ettei tuomio sisällä määräyksiä, joiden
9211: täytäntöönpano rn vastoin yleistä järjestystä tahi voimassa
9212: 1556-1!1
9213:   2                        N:o 5
9214: 
9215: olevaa Suomen lakia, kuitenkin niin, ettei täytäntöönpanoa
9216: saa myöntää Suomessa asuvaa henkilöä vastaan, jos hän ·on
9217: haastettu oikeusviranomaisen eteen sanomalehdissä julkais-
9218: tulla ilmoituksella ja hän sen ohessa ei ole itse eikä asia-
9219: miehen kautta jutussa esiintynyt.
9220:     Näin myönnetty oikeus Venäjän tuomioistuimen täytän-
9221: töönpanemiseen Suomessa on paljon ulottuvampi kuin mitä
9222: 1905 vuoden kansainvälinen sopimus edellyttää. .Sitäpaitsi
9223: 1898 vuoden asetus ei ole sopusoinnussa Suomen voimassa
9224: olevain oikeusperiaatteiden kanssa, sikäli kuin sen mukaan
9225: Venäjän tuomioistuimet eivät ole velvolliset omasta alot-
9226: teestaan tutkimaan pätevyyttään käsittelemään niissä vi-
9227: reille pantuja asioita, joten venäläisen tuomioistuimen sel-
9228: laisissakin asioissa antamat tuomiot, jotka .Suomen lain mu-
9229: kaan eivät kuuluisi Venäjän tuomioistuimen käsiteltäviin,
9230: voivat tulla täällä täytäntöönpantaviksi. Tällaisen oikeus-
9231: vaaran uhka on nyt, kun Suomi on tullut riippumattomaksi
9232: Venäjästä, poistettava, mikä tapahtuu soveliaimmin siten,
9233: että 1898 vuoden asetus kumotaan ja Suomen suhde Venä-
9234: jään tässäkin kohden jätetään yleisten kansainvälisten sopi-
9235: musten ja niistä aiheutuvan lainsäädännön varaan. Tämän
9236: ohessa on kuruottava myöskin Ulosottolain 3 luvun 34 §,
9237: jossa edellytetään, että puheenaolevasta a1siasta annetaan eri
9238: säännöksiä.                                             ,
9239: 
9240:    Edellä sanotun ·nojalla laadittu lakiehdotus, joka nyt
9241: annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi, kuuluu näin:
9242: 
9243: 
9244:                           Laki,
9245: jolla kumotaan määräykset siitä, miten Keisarikunnassa
9246: olevan tuomioistuimen tuomio riita-asiassa on Suomessa
9247:                    täytäntöön pantava.
9248: 
9249:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan täten Ulos-
9250: ottolain 3 luvun 34 § ja helmikuun 19 päivänä 1898 an-
9251:                          N:o 5                           3
9252: 
9253: nettu asetus siitä, miten Keisarikunnassa olevan tuomio-
9254: istuimen tuomio riita-asia.ssa on Suomessa täytäntöönpan-
9255: tava.
9256: 
9257:    Helsingissä, huhtikuun 2 päivänä 1919.
9258: 
9259: 
9260:                      Valtionhoitaja
9261: 
9262:                     MANNERHEIM.
9263: 
9264: 
9265: 
9266:                             Oikeusministeri Söderholm.
9267: Helsinki 1919.   Valtioneuvoston kirjapaino.
9268:               1919.- V. M.- Esitys N:o 5.
9269: 
9270: 
9271: 
9272: 
9273:                 Lakivaliokunnan mietintö
9274:             N :o 1 Hallituksen esityksen johdosta laiksi,
9275:             jolla kumotaan määräykset siitä, miten keisari-
9276:             kunnassa olevan tuomioistuimen tuomio riita-
9277:             asiassa on Suomessa täytäntöön pantava.
9278: 
9279:     Eduskunta on Lakivaliokunnan valmisteltavaksi lähet-
9280: tänyt Hallituksen edellä mainitun esityksen N :o 5, minkä
9281: dhella V aliakunta on saanut vastaanottaa pöytäkirjanotteen
9282: Eduskunnassa tapahtuneesta, asiaa koskeneesta lähetekes-
9283: kustelusta. V aliakunta on sen jälkeen hankkinut nähtävik-
9284: seen esitystä Valtioneuvostossa valmisteltaessa syntyneet
9285: asiakirjat.
9286: 
9287: 
9288:     Sivistysvaltioiden lainsäädännössä noudatettujen peri-
9289: aatteiden mukaan voidaan kussakin valtiossa ainoastaan sen
9290: omien tuomioistuinten päätökset ja tuomiot panna täytän-
9291: töön, joskin kansainvälisten suhteitten kehittyessä käytän-
9292: nöllisistä syistä on alettu myöntää vieraankin maan tuomio-
9293: istuinten tuomioiden täytäntöönpanoa. Myöskin Suomen voi-
9294: massa olevan joulukuun 3 päivänä 1895 annetun Ulosottolain
9295: säännökset tuomion täytäntöönpanosta tarlmittavat yleensä
9296: vain oman maan tuomioistuinten antamia tuomioita. Sanotun
9297: lain 3 luvun 34 § :ssä säädetään kuitenkin, että ,Keisari-
9298: kunnassa olevan tuomioistuimen riita-asiasta antaman tuo-
9299: mion täytäntöönpanosta" on nodatettava ,mitä siitä erit-
9300: täin säädetään". Sitä ennen oli nimittäin 1891 ja 1894 vuo-
9301: sien valtiopäivillä valtiosäätyj'en käsiteltävänä jo ollut halli-
9302: tuksen esitys asetukseksi keisarikunnassa olevan tuomio-
9303: istuimen antaman tuomion täytäntöönpanosta Suomessa.
9304: 2            1919. -   V. M. -   Esitys N :o 5.
9305: 
9306: Vasta 1897 vuoden valtiopäivillä tuli silloin uudelleen sano-
9307: tusta asiasta annettu esitys hyväksytyksi, minkä johdosta
9308: helmikuun 19 päivänä 1898 annettiin ,Asetus siitä, miten
9309: Keisarikunnassa olevan tuomioistuimen tuomio riita-asiassa
9310: oli Suomessa täytäntöön pantava." Suomen ja Venäjän vä-
9311: lillä silloin vallinneesta suhteesta johtui, että venäläisten
9312: tuomioistuinten antamat tuomiot mainitulla asetuksella ase-
9313: tettiin melkoista etuoikeutetumpaan asemaan kuin valtiot
9314: yleensä ova.t toistensa tuomioistuinten tuomioihin nähden
9315: myöntäneet ja mitä Haagissa marraskuun 14 päivänä 1896
9316: ja heinakuun 17 päivänä 1905 tehdyissä, eräitä kansainväli-
9317: seen yksityisoikeuteen kuuluvia asioita koskeyissa ja Suo-
9318: men asetuskokoelmassa' huhtikuun 29 päivänä 190i ja syys-
9319: kuun 25 päivänä 1909 julkaistuissa sovintokirjoissa sopi-
9320: mukset tehneiden valtioiden välillä saatettiin voimaan.
9321: Tämä etuoikeutettu asema esiintyy varsinkin siinä, että
9322: edellä kosketeltu asetus oikeuttaa Suomessa panettamaan
9323: täytäntöön venäläisen yleisen tai kauppatuomioistuimen
9324: tuomion sellaisenaan, sen sijaan että mainittujen sopimus-
9325: kirjain mukaan toisen maan tuomioistuimen tuomio voidaan
9326: saada toisessa maassa täytäntöönpannuksi ainoastaan mikäli
9327: on kysymys tuomitun o~keudenkäyntikulujen korvauksen
9328: perimisestä. Sitä paitsi ei puheenalainen asetus, kuten esi-
9329: tyksessäkin huomautetaan, ole sopusoinnussa Suomessa voi-
9330: massa olevien oikeusperiaatteiden kanssa sikäli, että sen
9331: nojalla voidaan saada täällä täytäntöönpannuksi venäläisen
9332: tuomioistuimen päätös sellaisessakin asiassa, joka Suomen
9333: lain mukaan ei lainkaan kuuluisi sanotun tuomioistuimen
9334: käsiteltäviin. Kun venäläisen tuomioistuimennäin järjestetty
9335: suhde meikäläiseen täytäntöönpanovaltaan ei kuitenkaan so-
9336: vellu Suomen riippumattamaan valtiolliseen asemaan, on
9337: Hallitus kysymyksessä olevassa esityksessään ehdottanut,
9338: että mainittu asetus ja Ulosottolain 3 luvun 34 § kumot-
9339: taisiin.
9340:      Esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen on Valiokunta, sen
9341: tarkastettuaan, hyväksynyt, muuttaen ehdotetun lain nimi-
9342:   Venäläisen tuomioistuimen tuomion täytäntöönpano.           3
9343: 
9344: lauseen sanamuodon nykyisiä olosuhteita vastaavaksi. Näin
9345: ollen saa V aliakunta kunnioittaen ehdottaa,
9346: 
9347:                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan laki-
9348:             ehdotuksen:
9349: 
9350: 
9351:                           Laki,
9352:   jolla kumotaan määräykset siitä, miten e n t i s e s s ä
9353:   V e n ä j ä n keisarikunnassa olevan tuomioistuimen
9354:   tuomio riita-asiassa on Suomessa täytäntöönpantava.
9355: 
9356:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan täten Ulos-
9357: ottolain 3 luvun 34 § ja helmikuun 19 päivänä 1898 an-
9358: nettu asetus siitä, miten Keisarikunnassa olevan tuomio-
9359: istuimen tuomio riita-asiassa on Suomessa täytäntöönpan-
9360: tava.
9361: 
9362: 
9363:     Puheenalaista esitystä käsitellessään on V aliakunta kiin-
9364: nittänyt huomiota siihen, että eräät heinäkuun 17 päivänä
9365: 1905 tehdyssä Haagin sovintokirjassa mainituista asioista
9366: edellyttävät vastaavaa lainsäädäntötointa Suomessa, jotta
9367: sovintokirjan niitä koskevat määräykset voisivat tulla täällä
9368: laillisesti noudatettaviksi. Tällaista lainsäädäntöä ei ole
9369: vielä saatu aikaan, vaan on sovintokirjan soveltaminen Suo-
9370: messa väliaikaisesti järjestetty Senaatin kiertokirjeessä elo-
9371: kuun 11 päivältä 1909 annetuilla määräyksillä. Myöskään
9372: ei Suomen valtakunta vielä ole asianmukaisesti ilmoittanut
9373: yhtyvänsä mainittuun sopimukseen. Edelleen katsoo Valio-
9374: kuntakin puolestaan tarpeelliseksi huomauttaa, että erinäi-
9375: set eri aikoina annetut asetukset, jotka Suomen aikaisem-
9376: masta suhteesta Venäjän valtakuntaan johtuen asettavat
9377: Venäjän alamaiset Suomessa etuoikeutettuun asemaan mui-
9378: d,en vieraiden valtioiden alamaisten rinnalla, yhä ovat voi-
9379: massa huolimatta siitä, etteivät tällaiset säännökset ole sopu-
9380: soinnussa Suomen riippumattoman aseman kanssa. Valio-
9381: 4            1919.- V. M.- Esitys N:o 5.
9382: 
9383: kunta on sentähden päättänyt edellisen yhteydessä ehdottaa,
9384: että Eduskunta vastauskirjelmässään anoisi,
9385:                että Hallitus ryhtyisi sellaisiin toimenpitei-
9386:            siin, joita Haagin sovintokirjan heinäkuun 17
9387:            päivältä 1905 sovelluttamista varten Suomessa
9388:            tm·vittavan lainsäädännön aikaansaaminen ja
9389:            S1tomen sen jälkeen tapahtuva yhdyntä puheen-
9390:            alaiseen sopimukseen edellyttävät, sekä
9391:                 että Hallitus panisi toimeen Venäjän ala-
9392:            maisten oikeuksia Suomessa koskevien asetusten
9393:            tarkastuksen sellaisia toimenpiteitä varten, kuin
9394:            sanottujen oikeuksien saattamiseksi sopusointuun
9395:            Suomen riippumattoman aseman kanssa havai-
9396:            taan tarpeelliseksi.
9397: 
9398: 
9399: 
9400:     Asian käsittelyyn ovat V ahokunnassa ottaneet osaa pu-
9401: heenjohtaja Ryti ja varapuheenjohtaja Arho sekä jäsenet
9402: Holma, Kaila, Kauppinen, Korhonen, 0., Leino, Luukko-
9403: nen, !'Ianner, Oja, Piitulainen, Procope, Rapo, Roos, Saare-
9404: lainen, Thuneberg ja Tolonen.
9405: 
9406: 
9407: 
9408:     Helsingissä huhtikuun 28 päivänä 1919.
9409: 
9410: 
9411: 
9412: 
9413:          Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
9414: Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
9415:           1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 5.
9416: 
9417: 
9418: 
9419: 
9420:                Suuren valiokunnan mietintö
9421:            N:o 2 Hallituksen esityksen johdosta laiksi,
9422:            jolla kumotaan määräykset siitä, miten keisari-
9423:            kunnassa olevan tuomioistuimen tuomio riita-
9424:            asiassa on Suomessa täytäntöön pantava.
9425: 
9426:     Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian,
9427: yhtynyt Lakivaliokunnan mietinnössä N :o 1 olevaan ehdo-
9428: tukseen,
9429:                että Eduskunta hyväksyisi Lakivaliokunnan
9430:            mietinnössä olevan lakiehdotuksen ja neljännellä
9431:            sivulla olevat ponnet.
9432: 
9433:    Helsingissä, 5 päivänä toukokuuta 1919.
9434:         1919 Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 5.
9435: 
9436: 
9437: 
9438: 
9439:                E d u s k u n n a n v a s t a u s Hallituksen
9440:            esitykseen laiksi, jolla kumotaan määräykset
9441:            siitä, miten keisarikunnassa olevan tuomio-
9442:            istuimen tuomio riita-asiassa on Suomessa täy-
9443:            täntöön pantava.
9444: 
9445:    Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys laiksi, jolla
9446: kumotaan määräykset siitä, miten keisarikunnassa olevan
9447: tuomioistuimen tuomio riita-asiassa on Suomessa täytäntöön
9448: pantava, ja on Eduskunta, jolle Lakivaliokunta on asiasta
9449: antanut mietintönsä N :o 1, hyväksynyt seuraavan lain:
9450: 
9451: 
9452:                          Laki,
9453: jolla kumotaan määräykset siitä, miten entisessä Venäjän
9454:   keisarikunnassa olevan tuomioistuimen tuomio riita-
9455:         asiassa on Suomessa täytäntöön pantava.
9456: 
9457:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan täten Ulos-
9458: ottolain 3 luvun 34 § ja helmikuun 19 päivänä 1898 an-
9459: nettu asetus siitä, miten keisarikunnassa olevan tuomio-
9460: istuimen tuomio riita-asiassa on Suomessa täytäntöön pan-
9461: tava.
9462: 
9463: 
9464:    Sen ohella Eduskunta on päättänyt anoa,
9465: 
9466:                että Hallitus ryhtyisi sellaisiin toimenpitei-
9467:            siin, joita Haagin sovintokirjan heinäknun 17
9468:            päivältä 1905 sovelluttamista varten Suomessa
9469:            tarvittavan lainsäädännön aikaansaaminen ja
9470: 2       1919 Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N.:o 5.
9471: 
9472:            Su,omen sen jälkeen tapahtuva yhdyntä puheen-
9473:            alaiseen sopimukseen edellyttävät, sekä
9474:                 että II allitus panisi toimeen Venäjän ala-
9475:            maisten oikeuksia Suomessa koskevien asetusten
9476:            tarkastuksen sellaisia toimenpiteitä varten, kttin
9477:            sanottujen oikeuksien saattamiseksi sopusointuun
9478:            Suomen riippumattoman aseman kanssa havai-
9479:            taan tarpeelliseksi.
9480: 
9481:     Helsingissä, 9 päivänä toukokuuta 1919.
9482:               1919 vuoden valtiopäivät N :o 6.
9483: 
9484: 
9485: 
9486: 
9487:                Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi
9488:             Oikeudenkäymiskaaren ll luvun 7 §:n 6 mo-
9489:             mentin kuuaoamisesta ja 10 luvun l §:n
9490:             muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
9491: 
9492:     Sittenkuin Suomen Valtiosäädyt olivat 1900 vuod~n
9493: valtiopäivillä hyväksyneet niille annetun esityksen Oikeu-
9494: denkäymiskaaren 10 luvun 1 § :n muuttamisesta toisin kuu-
9495: luvaksi, annettiin siitä asetus elokuun 14 päivänä 1901.
9496: Asetuksessa on sanottuun lainpaikkaan lisätty muun muassa
9497: kaksi määräystä, joista toisen mukaan sitä, jolla ei ole vaki-
9498: naista asuinpaikkaa Venäjän valtakunnassa, on haettava
9499: missä tavataan tai missä hänellä tässä maassa on omai-
9500: suutta. Tämä tietää sitä, että Venäjällä vakinaisesti asuvan
9501: Suomen kansalaisen henkilökohtainen tuomioistuin on hä-
9502: nen kotipaikkansa oikeus siellä. Toisen, tätä täydentävän
9503: määräyksen mukaan taas sitä, jolla on asuntonsa ja kotinsa
9504: Venäjällä, mutta joka tilapäisesti oleskelee !Suomessa, voi-
9505: daan hakea oleskelupaikan tuomioistuimessa sitoumuksesta,
9506: joka on tässä maassa täytettävä, niin myös muissa tapauk-
9507: sissa, jos hän tulee saapuville eikä, ennenkuin hän on alka-
9508: nut pääasiaan vastata, väitä ettei asia kuulu siihen oikeu-
9509: teen.
9510:     Kun nämä säännökset, .Suomen tultua riippumattomaksi
9511: valtakunnaksi, eivät ole siten syntyneisiin uusiin oloihin
9512: nähden paikallaan, ovat ne kumottavat ja puheena olevalle
9513: lakipykälälle annettava vastaava sanamuoto. Kmnottava on
9514: niinikään nykyisiin oloihin soveltumattomana Oikeudenkäy-
9515: miskaaren 11 luvun 7 § :n 6 momentti, jonka mukaan sem-
9516: moisen syntyperäisen venäläisen haastamisesta, joka tässä
9517: maassa omistaa tahi hallitsee kiinteistiiä, mutta ei nauti
9518: 1600-19
9519:   2                         N:o 6
9520: 
9521: Suomen kansalaisoikeutta, on oleva voimassa, mitä siitä
9522: erittäin on säädetty. Nämä erikoissäännökset, jotka olivat
9523: hallinnollisessa järjestyksessä annettuja, ovatkin jo kumo-
9524: tut 22 päivänä lokakuuta 1918 annetulla asetuksella Venä-
9525: jän alamaisille ja laitoksille kiinteistöjen hankintaan ja hal-
9526: lintaan nähden Suomessa suotujen etuuksien lakkauttami-
9527: sesta, mikäli muiden vieraiden valtain alamaisilla sellaisia
9528: ei ole.
9529:     Edellä sanotun nojalla laadittu lakiehdotus, joka nyt
9530: annetaan Eduskunnalle hyväksyttäväksi, on näin kuuluva:
9531: 
9532: 
9533:                             Laki
9534: Oikeudenkäymiskaaren llluvun 7 §:n 6 momentin kumoa-
9535:     misesta ja 10 luvun 1 §:n muuttamisesta toisin
9536:                       kuuluvaksi.
9537: 
9538:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan täten Oi-
9539: keudenkäymiskaaren 11 luvun 7 § :n 6 momentti ja muute-
9540: taan saman kaaren 10 luvun 1 § näin kuuluvaksi:
9541: 
9542:                            10 LUKU.
9543:       Laillisesta tuomioistuimesta kaikkinaisissa oikeuden-
9544:                           käyntiasioissa.
9545:                             1 §.
9546:     Kun joku velasta tahi muusta henkilöä koskevasta riita-
9547: asiasta aikoo tehdä kanteen toista vastaan, niin haastatta-
9548: koon hänet siihen oikeuteen, jonka piirissä haastettavan
9549: asunto ja koti on; ja olkoon se oikeus hänen laillinen tuo-
9550: mioistuimensa, vaikka hän onkin muussa paikkakunnassa
9551: hengille pantu. Vaimo ja kotona vanhempainsa luona olevat
9552: lapset kuuluvat saman oikeuden alle kuin mies ja isä; ja
9553: palkolliset palveluspaikkansa oikeuden alle. Sitä, jolla ei
9554: ole vakinaista asuinpaikkaa valtakunnassa taikka joka on
9555: vieraan valtion alamainen, haettakoon missä hänet tavataan
9556:                            N:o G                          3
9557: 
9558: tahi missä hänellä tässä maassa on omaisuutta. Jos suoma-
9559: lainen oleskelee ulkomaalla, haettakoon häntä myös siellä,
9560: missä hän Suomessa viimeksi asui. Jos henkilö, joka ei asu
9561: tässä maassa, välipuheella on sitoutunut vastaamaan Suo-
9562: men oikeudessa, noudatettakoon mitä 11 § :ssä säädetään.
9563:     Jos joku harjoittaa paikkakunnalla, missä hänen asun-
9564: tonsa ja kotinsa ei ole, maanviljelystä, tehdasliikettä, kaup-
9565: paa erinäisessä myyntihuoneessa tahi muuta sellaista lii-
9566: kettä, saatakoon häntä sitoumuksesta, joka on välittömästi
9567: sitä liikettä varten tehty, hakea siellä, missä liikettä har-
9568: joitetaan.
9569:     Jos haastettu puolestaan aikoo kantaa haastattajaansa
9570:  Yastaan, olkoon myös tämä velvollinen vastaamaan samassa
9571:  oikeudessa, jos asioilla on yhteyttä keskenään.
9572: 
9573:     HBlsingissä, huhtikuun 2 päivänä 1919.
9574: 
9575: 
9576:                        Valtionhoitaja
9577: 
9578:                       MANNERHEIM.
9579: 
9580: 
9581: 
9582:                                Oikmtsministeri S<iderholm.
9583: Helsinki 1919.   Valtioneuvoston kirjapaino.
9584:              1919.- V. M.- Esitys N:o 6.
9585: 
9586: 
9587: 
9588: 
9589:                 Lakivaliokunnan mietintö
9590:             N :o 2 Hallituksen esityksen johdosta laiksi
9591:             Oikeudenkäymislmaren 11 luvun 7 §:n 6 mo-
9592:             mentin kumoamisesta ja 10 luvun 1 §:n muut-
9593:             tamisesta toisin kuuluvaksi.
9594: 
9595:     Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä varten Lakivalio-
9596: kunnalle lähettänyt Hallituksen ·edellämainitun esityksen
9597: N :o 6, minkä johdosta V aliakunta on hankkinut nähtävik-
9598: seen esitystä Valtioneuvostossa valmisteltaessa syntyneet
9599: asiakirjat.
9600: 
9601: 
9602:     Suomen voimassa olevan oikeudenkäyntijärjestyksen mu-
9603: kaan on kunkin laillisena oikeuspaikkana häntä mieskoh-
9604: taisosti koskevissa riita-asioissa se tuomioistuin, jonka pii-
9605: rissä hänen asuntonsa ja kotinsa on. Henkilöstä,· jolla ei ole
9606: vakip.aista kotia tahi joka on ,vieras", säädettiin Oikeuden-
9607: käymiskaaifen 10 luvun 1 §:ssä, sellaisena kt;tin tämä lain-
9608: kohta kuului alkuperäisessä muodossaan, että 'häntä oli lupa
9609: hakea siellä, missä hänet tavattiin; ja tarkoitettiin tällä
9610: säännöksellä, paitsi varsinaista ulkomaalaista, jokaista Suo-
9611: men tahi Venäjän miestä, joka ei vakinaisesti asunut Suo-
9612: messa.
9613:     Vastavuoroisuuden aikaansaamiseksi vastaavi<'!i Venä-
9614: jällä voimassa olleiden säännösten kanssa säädettiin kuiten~
9615: kin elokuun 14 päivänä 1901 annetulla asetuksella, muutta-
9616: malla edellämainittua lainkohtaa, että ainoastaan sitä, jolla
9617: ei ollut vakinaista asuntopaikkaa Venäjän valtakunna.ssa
9618: taikka joka oli vieraan valtion alamainen, voitiin hakea oles-
9619: kelupaikkansa tuomioistuimessa tai myöskin siellä, missä
9620: 2            1919. -   V. ~t - Esitys N:o 6.
9621: 
9622: hänellä oli omaisuutta, jota vastoin sitä, jolla oli asuntonsa
9623: ja kotinsa Venäjällä, voitiin hänen Suomessa oleskellessaan
9624: hakea oleskelupaikkansa tuomioistuimessa vain sitoumuk-
9625: sesta, joka oli tässä maassa täytettävä, sekä muissa tapauk-
9626: sissa ainoastaan, jos hän tuli oikeuteen saapuville eikä, en- '
9627: nenkuin alkoi pääasiassa vastata, tehnyt väitettä siitä, että
9628: asia ei kuulunut siihen oikeuteen.
9629:     Asetuksella 7 päivältä syyskuuta 1901, jolla Oiln:uden-
9630: käymiskaaren ·n luvun 7 § :ää muutettiin, säädettiin, että
9631: syntyperäisen venäläisen haastamisesta, joka tässä maassa
9632: omisti tai hallitsi kiinteimistöä, mutta ei nauttinut Suomen
9633: kansalaisoikeutta, oli oleva voimassa, mitä siitä oli erittäin
9634: säädetty. Erikoissäännökset tästä asiasta sisältyivät maa-
9635: liskuun 11 päivänä 1879 ja helmikuun 16 päivänä 1891 an-
9636: nettuihin asetuksiin ja ovat sittemmin tulleet kumotuiksi
9637: asetuksella lokakuun 22 päivältä 1918, jota vastoin Oi'keu-
9638: denkäymiskaaren 11 _luvun 7 § on vielä voimassa.
9639:     Suomen saavutettua riippumattomaJl valtiollisen aseman
9640: ovat Venäjän alamaiset joutuneet muiden ulkomaalaisten
9641: veroisiksi Suomen lain edessä. Kun edellä kosketellut lain-
9642: säännökset eivät ole sopusoinnussa näin syntyneen asiain-
9643: tilan kanssa, on Hallitus kysymyksessä olevassa esitykses-
9644: sään ehdottanut Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 § :n 6
9645: momentin kumoamista ja 10 luvun 1 § :n muuttamista toi-
9646: sin kuuluvaksi. Tämän esityksen tarkastettuaan on Valio-
9647: kunta katsonut voivansa siihen sisältyvän lakiehdotuksen
9648: periaatteessa hyväksyä. Kuitenkin on Valiokunta asiaa
9649: käsitellessään pitänyt tarpeellisena, että Oikeudenkäymis-
9650: kaaren, 10 luvun 1 § :n 2 momenttiin saadaan aikaan muu-
9651: toksia: siihen suuntaan, että sanotun momentin säännöksiä
9652: kävisi soveltaminen liikettä koskevissa velka-asioissa sil-
9653: loinkin, kun tuollainen asia ei perustu suoranaiseen sitou-
9654: mukseen sekä kun se liikkeen harjoittaminen, josta velka-
9655: asia on johtunut, asianomaisella paikkakunnalla jo on päät-
9656: tynyt. Sentähden saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
9657:                 että Eduskunta hyv'äksyisi näin kuul?wan
9658:             lakiehdotuksen:
9659:            0. K:n 11 1. 7 §:n 6 mom. ja 10 1. 1 §.            3
9660: 
9661: 
9662: 
9663:                            Laki
9664: Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 §:n 6 momentin kumoa-
9665:     misesta ja 10 luvun 1 §:n muuttamisesta toisin
9666:                       kuuluvaksi.
9667: 
9668:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan täten Oi-
9669: keudenkäymiskaaren 11 luvun 7 §:n 6 momentti ja muute-
9670: taan saman kaaren 10 luvun 1 § näin kuuluvaksi:
9671: 
9672: 
9673:                           10 LUKU.
9674: 
9675:    Laillisesta tuomioistuimesta kaikkinaisissa oikeuden-
9676:                        käyntiasioissa.
9677: 
9678:                                1 §.
9679:     Kun joku velasta tahi muusta henkilöä koskevasta riita-
9680: asiasta aikoo tehdä kanteen toista vastaan, niin haastatta-
9681: koon hänet siihen oikeuteen, jonka piirissä haastettavan
9682: asunto ja koti on; ja olkoon se oikeus hänen laillinen tuo-
9683: mioistuimensa, vaikka hän onkin muussa paikkakunnassa
9684: hengille pantu. Vaimo ja kotona vanhempai'nsa luona olevat
9685: lapset kuuluvat saman oikeuden alle kuin mies ja isä; ja
9686: palkolliset palveluspaikkansa oikeuden alle. Sitä, jolla ei
9687: ole vakinaista asuinpaikkaa valtakunnassa taikka joka on
9688: vieraan valtion alamainen, haettalwon missä hänet tavataan
9689: tahi missä hänellä tässä maassa on omaisuutta. Jos suoma-
9690: lainen oleskelee ulkomaalla, haettakoon häntä myös siellä,
9691: missä hän Suomessa viimeksi asui. Jos henkilö, joka ei asu
9692: tässä maassa, välipuhe~lla on sitoutunut vastaamaan .Suo-
9693: men oikeudessa, noudatettakoon mitä 11 §:ssä säädetään.
9694:     Jos joku harjoittaa paikkakunnalla, missä hänen asun-
9695: tonsa ja kotinsa ei ole, maanviljelystä, tehdasliikettä, kaup-
9696: paa erinäisessä my'yntihuone"essa tahi muuta ( poist.) liikettä,
9697: saatakoon häntä liikettä koskevissa velka-asioissa hakea siel-
9698: läkin, missä liikettä harjoitetaan tahi on harjoitettu.
9699: 4            1919.- Y. M.- Esitys N:o 6.
9700: 
9701:     Jos haastcth1 puolestaan aikoo kantaa haastattajaansa
9702: vastaan, olkoon myiis tämä velvollinen vastaamaan samassa
9703: uikeudessn, .ios asiollla on yhteyttä keskenään.
9704: 
9705: 
9706: 
9707:     Asian käsittelyyn Valiokunnassa on ottaneet osaa pu-
9708: heenjohtaja Ryti ja varapuheenjohtaja Arho sekä jäsenet
9709: Holma, Kaila, Kauppinen, Korhonen, 0., I,eino, Luukko-
9710: nen, Manner, Oja, Piitu1ainen, Procope, Rapo, Roos, Saare-
9711: lainen, Thuneberg ja Tolonen.
9712: 
9713: 
9714: 
9715:     Helsingissä, huhtikuun 28 päivänä 1919.
9716:                         Yastalausc.                         5
9717: 
9718: 
9719: 
9720: 
9721:                      Vastalause.
9722: 
9723:     V aliakunnan ehdottama muutos Hallituksen esillä ole-
9724: vassa esityksessä löytyvän 0. K. 10 luv. 1 § :n 2 moment-
9725: tiin tarkoittaa jo ennen mainittuun lainkohtaan sisältyvän,
9726: oikeuspaikkaa koskevan erikoissäännöksen laajentamista ja
9727: selventämistä. Me myönnämme täydellisesti, että säännök-
9728: sen ulottaminen erinäisiin tapauksiin, joihin kyseessä oleva
9729: lainkohta nykyisessä muodossaan ei sovellu, kuten myös nyt
9730: voimassa olevien, laillista tuomioistuinta riita-asioissa kos-
9731: kevien määräysten kehittyminen ylimalkaan olisi erittäin
9732: suotava. Mielipiteemme on kumminkin, ettei tätä asiata
9733: voida ilman tarkkaa valmistelutyötä ratkaista, kuin myöskin
9734: ettei valiokunnan · tehtävilnä ole tämän yhteydessä laatia
9735: puheenalaisessa suhteessa lakiehdotusta, koska kyseessä ole-
9736: van esityksen perusteluista täysin selvästi käy ilmi esityk-
9737: sen tarkoittavan vaan sellaista 0. K:n edellämainitun pykä-
9738: län muutosta, ettei Venäjän alamaisille enää py käJän mai-
9739: nitsemassa suhteessa myönnettäisi toista asemaa kuin muille
9740: vieraan vallan alamaisille.
9741:     Ehdotetut muutokset eivät myöskään näy vastaavan sitä
9742: tarkoitusperää, jota on tahdottu niillä saavuttaa. Sana
9743: ,liike", joka nyt ilman mitään täydentävää lisämääräystä
9744: on valiokunnan ehdotukseen otettu Hallituksen esityksen ja
9745: lainpaikan nyt voimassa olevan, erinäisiin aikaisemmin sii-
9746: nä lueteltuihin elinkeinoihin viittaavan sanamuodon sijaan,
9747: ei ole tavallisessa puheessa eikä lakitekstissä siksi selvä ja
9748: tarkoin määritelty että sitä voisi yksinään ilman selventäviä
9749: määräyksiä käyttää. Ehdotettu muutos voisi näin ollen suu-
9750: ressa määrin aiheuttaa epävarmuutta ja mielivaltaa lain-
9751: käytössä. Sanottu muutos johtaisi myöskin siihen, että
9752: 6            1919. -   V. .M. -Esitys N:o 6.
9753: 
9754: puheenalaisessa lainkohdassa löytyvä säännös erityise:>tä,
9755: yleisestä poikkeavasta oikeuspaikasta olisi sovellut_ettava
9756: oikeudenkäynnissä myöskin työläisiä ja vähävaraisia henki-
9757: löitä vastaan semmoisissa tapauksissa, missä pykälän ensi-
9758: mäisen momentin yleisen määräyksen sovelluttaminen olisi
9759: oikeampi ja kohtuuden mukaisempi. Toiselta puolen ehdo-
9760: tettu muutos ei suinkaan, kuten valiokunta tar)wittanee,
9761: tulisi ulottamaan lainpa.ikan käyttämistä kaik'kiin niihin
9762: tapauksiin, missä olisi kysymyksessä työpalkan oikeuden-
9763: l~:äynnin kautta periminen.
9764:     Samalla katsomme, ettei muistakaan pykälään ehdote-
9765: tuista muutoksista olisi sanottavaa hyötyä.
9766:     Näin ollen saamme kunnioittaen ehdottaa,
9767: 
9768:                 että Eduskunta tahtoisi hyväksyä puheen-
9769:             alaisen pykälän muuttumattomana semmo·isena
9770:             ku,in se Hallit1~ksen esitykseen sisältyy.
9771: 
9772:     Olemme kumminkin katsoneet erittäin tärkeäksi, ettii
9773: nykyään voimassa. olevia, laillista tuomioistuinta riita-
9774: asioissa koskevia määräyksiä muutettaisiin ja kehitettäisiin
9775: nykyisiä oloja täysin vastaaviksi. Niiden seikkojen yhtey-
9776: dessä, joita Hallituksen kyseenalaisessa esityksessä koske-
9777: tellaan, emme ole voineet olla kiinnittämättä huomiota niihin
9778: puutteellisuuksiin, mitkä yhä ovat Valtakunnan lainsäädän-
9779: nössä huomattavissa, mikäli on kysymyksessii oikeuspaikka
9780: asioissa, missä ulkomaalainen on riitapuoli. Mutta tämän
9781: ohella löytyy oikeuspaikkaa koskevissa määräyksissä vielä
9782: huomattavampiakin puutteellisuuksia, m. m. siinä, että sään-
9783: nöksiä puuttuu, jotka yleensä tekisivät mahdolliseksi oikeu-
9784: denkäynnin kautta hakea työpalkkaa sen paikkakunnan oi-
9785: keudessa, missä työ on tehty. Jo kauvan on suunniteltu ja
9786: valmistettu V altakunnan oikeudenl{äyntilaitoksen y leisbi.
9787: uudelleen järjestämistä, mutta luultavasti sitä ei voida a,ivan
9788: lähitulevaisuudessa aikaansaada. Näin ollen olisi meidän
9789: mielestämme jo sitä ennen ryhdyttävä lainsäädäntötoimen-
9790: piteisiin meidän viittaamaamme suuntaan.
9791:                           Vastalause.                      7
9792: 
9793:     'fämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen, että Eduskunta
9794: vastatessaan puheenalaiseen esitykseen anoisi,
9795:                 että Hallitus antaisi erikoisesti valmistaa
9796:            kysymystä oikeuspaikkaa riita-asio'issa kos-
9797:            kevien säännösten kehittämisestä ,ia 1nuuttarni-
9798:            sesta, erittäinkin huomioon ottamalla ulkomaa-
9799:            laisia koskevia oikeussuhteita sekä työnantajien
9800:            ,ia työläisten välisiä riita-asioita, sekä
9801:                 että Hallitus sittemmin, jos mahdollista jo
9802:            näille valtiopäiville antaisi Eduskunnalle esityk-
9803:            sen puheenalaisessa suhteessa.
9804: 
9805:    Helsingissä, huhtikuun 28 päivänä 1919.
9806: 
9807: 
9808:        Ilj. J. Procope.           Risto Ryti.
9809:        S. Wilh. Roos.             K. V. Holma.
9810:        I~rkki Kaila.              Albin Manner.
9811: Helsinki 1919.   V aitioneuvoston kirjapaino.
9812:           1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 6.
9813: 
9814: 
9815: 
9816: 
9817:                Suuren valiokunnan mietintö
9818:             N:o 6 Hallituksen esityksen johdosta laiksi
9819:             Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 §:n 6 mo-
9820:             mentin kumoamisesta ja 10 luvun 1 §:n muut-
9821:             tamisesta toisin kuuluvaksi.
9822: 
9823:     Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian,
9824: päättänyt, Lakivaliokunnan mietinnössä N :o 2 olevan vas-
9825: talauseen mukaisesti, puoltaa hallituksen esitystä ja saa sen-
9826: tähden kunnioittaen ehdottaa,
9827: 
9828:                 että Eduskunta hyväksyisi hallituksen esi-
9829:             tyksessä olevan lakiehdotuksen.
9830: 
9831:     Samalla on Suuri valiokunta, vastalauseessa olevan eh-
9832: dotuksen mukaisesti, päättänyt ehdottaa, että Eduskunta
9833: vastatessaan puheenalaiseen esitykseen anoisi,
9834: 
9835:                 että Hallitus antaisi erikoisesti valmistaa
9836:             kysymystä oikeuspaikkaa riita-asioissa koske-
9837:             vien säännösten kehittämisestä ja muuttamisesta,
9838:             erittäinkin huomioon ottamalla ulkomaalaisia
9839:             lwskevia oikeussuhteita sekä työnantajien ja työ-
9840:             läisten välisiä riita-asioita, sekä
9841:                 että Hallitus sittemmin, jos mahdollista jo
9842:             näille valtiopäiville antaisi Eduskunnalle esityk-
9843:             sen puheenalaisessa suhteessa.
9844: 
9845:     Helsingissä, toukokuun 13 päivänä .1919.
9846: Helsinki 1919.   Valtioneuvoston kirjapaino.
9847:           1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 6.
9848: 
9849: 
9850: 
9851: 
9852:               Suuren valiokunnan mietintö
9853:            N:o 6 a Hallituksen esityksen johdosta laiksi
9854:            Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 §:n 6 mo-
9855:            mentin kumoamisesta ja 10 luvun 1 §:n muut-
9856:            tamisesta toisin kuuluvaksi.
9857: 
9858:    Suuren valiokunnan annettua asiassa mietintönsä, on
9859: Eduskunta, asian toisessa käsittelyssä, hyväksynyt näin
9860: kuuluvan lain:
9861: 
9862: 
9863: 
9864:                          Laki
9865: Oikeudenkäymiskaaren llluvun 7 §:n 6 momentin kumoa-
9866:          misesta ja 10 luvun 1 §:n muuttamisesta
9867:                    toisin kuuluvaksi.
9868: 
9869:     Eduskunnan päätöhen mukaisesti kumotaan täten Oi-
9870: keudenkäymiskaaren 11 luvun 7 § :n 6 momentti ja muute-
9871: taan saman kaaren 10 luvun 1 § näin kuuluvaksi:
9872: 
9873: 
9874:                         10 LUKU.
9875:    Laillisesta tuomioistuimesta kaikkinaisissa oikeuden-
9876:                        kiiyntiasioissa.
9877: 
9878:                              1 §.
9879:     Kun joku vel-asta truhi muusta henkilöä koskevasta riita-
9880: asiasta aikoo tehdä kanteen toista vastaan, niin haastatta-
9881: koon hänet siihen oikeuteen, jonka piirissä haastettava.n
9882: asunto ja koti on: ja olkoon se oikeus hänen laillinen tuo-
9883: 2         1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 6.
9884: 
9885: mioistuimensa, vaikka hän on'kin muussa paikkakunnassa
9886: hengille pantu. Vaimo ja kotona vanhempainsa luona olevat
9887: lapset kuuluvat saman oikeuden alle kuin mies ja isä; ja
9888: palkolliset palveluspaikkansa oikeuden alle. Sitä, jolla ei
9889: ole vakinaista asuinpaikkaa valtakunnassa taikka joka on
9890: vieraan valtion kansalainen, haettakoon missä hänet tava-
9891: taan tahi missä hänellä tässä maassa on Qmaisuutta. Jos
9892: suomalainen oleskelee ulkomaalla, haettakoon häntä myös
9893: siellä, missä hän Suomessa viimeksi asui. Jos henkilö, joka
9894: ei asu tässä maassa, välipuheella on sitoutunut vastaamaan
9895: Suomen oikeudessa, noudatettakoon mitä 11 § :ssä säädetään.
9896:     Jos joku harjoittaa paikkakunnalla, missä hänen asun-
9897: tonsa ja kotinsa ei ole, maanviljelystä, tehdasliikettä, kaup-
9898: paa erinäisessä myyntihuoneessa tahi muuta sellaista lii-
9899: kettä, •saa.takoon häntä sitoumuksesta, joka on välittömästi
9900: sitä liikettä varten tehty, hakea siellä, missä liikettä har-
9901: joitetaan.
9902:      Jos 'haastettu puolestaan ai'koo kantaa hoostattajaansa
9903: vastaan, olkoon myös tämä velvollinen vastaamann samassa
9904: oikeudessa, jos asioilla on yhteyttä keskenään.
9905: 
9906:     Kun asia Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta on
9907: toistamiseen ollut Suuren valiokunnan •käsiteltävänä on
9908: Suuri valiokunta päättänyt puoltaa Eduskunnan päätöstä ja.
9909: saa sentahden kunnioittaen ehdottaa,
9910: 
9911:                että lakiehdotus hyväksyttäisiin Eduskunnan
9912:             päätöksen mukaan.
9913: 
9914:     Helsingissä, 14 päivänä toukokuuta 1919.
9915: 
9916: 
9917: 
9918: 
9919:          Helsiniki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
9920:         1919 Vp. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 6.
9921: 
9922: 
9923: 
9924: 
9925:                Eduskunnan vastaus Hallituksen
9926:            esitykseen laiksi Oikeudenkäymiskaaren 11
9927:            luvun 7 §:n 6 momentin kumoamisesta ja 10
9928:            luvun 1 §:n muuttamiSesta toisin kuuluva-ksi.
9929: 
9930:    Eduskunnalle on annettu Hallituksen ·esitys laiksi Oi-
9931: keudenkäymiskaal'len 11 luvun 7 § :n 6 momentin kumoa-
9932: misesta ja 10 luvun 1 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi,
9933: ja on ,Eduskunta, jolle Lakivaliokunta on asiasta antanut
9934: mietintönsä N :o 2, hyväiksynyt seuraavan lain:
9935: 
9936: 
9937:                           Laki
9938: Oikeudenkäymiskaaren llluvun 7 §:n 6 momentin kumoa-
9939:     misesta ja 10 luvun 1 §:n muuttamisesta toisin
9940:                       kuuluvaksi.
9941: 
9942:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan täten Oi-
9943: keudenkäymiskaaren 11 luvun 7 §:n 6 momentti ja muute-
9944: taan saman kaaren 10 luvun 1 §näin kuuluvaksi:
9945: 
9946: 
9947:                          10 LUKU.
9948:    Laillisesta tuomioistuimesta kaikkinaisissa oikeuden-
9949:                        käyntiasioissa.
9950: 
9951:                              1 §.
9952:     Kun joku velasta tahi ..muusta henkilöä koskevasta riita-
9953: asiasta aikoo tehdä kanteen toista vastaan, niin haastatta-
9954: koon hänet siihen oikeuteen, jonka piirissä haastettavan
9955: 2       1919 Vp. -    Edusk. vast. __:.Esitys N:o 6.
9956: 
9957: asunto ja koti on; ja olkoon se oikeus hänen laillinen tuo-
9958: mioistuimensa, vaikka hän onkin muussa paikkakunnassa
9959: hengille pantu. Vaimo ja kotona vanhempainsa luona olevat
9960: lapset kuuluvat saman oikeuden alle kuin mies ja isä; ja
9961: palkolliset palveluspaikkansa oikeuden alle. Sitä, jolla ei
9962: ole vakinaista asuinpaikkaa valtakunnassa taikka joka on
9963: vieraan valtion kansalainen, •haettakoon, missä hänet tava-
9964: taan tahi missä hänellä tässä maassa on omaisuutta. Jos
9965: suomalainen oleskelee ulkomaalla, haettakoon •hänta myös
9966: siellä, missä hän Suomessa viimeksi asui. Jos henki,lö, joka
9967: ei asu tässä maassa, välipuheella on sitoutunut vastaamaan
9968: Suomen oikeudessa, noudatettakoon, mitä 11 § :ssä sääde-
9969: tääin.
9970:     Jos joku harjoittaa paikkakunnalla, missä hänen as~n­
9971: tonsa ja kotinsa ei ole, maanviljelystä, tehdasliikettä, kaup-
9972: paa erinäisessä myyntihuoneessa taJhi muuta sellaista lii-
9973: kettä, saatakoon häntä sitoumuksesta, joka on välittöuhästi '
9974: sitä liikettä vart·en tehty, hakea siellä, missä .liikettä har-
9975: joitetaan.
9976:     Jos haastettu puolestaan aikoo kantaa haastatta.jaansa
9977: vastaan, olkoon myös tämä velvollinen vastwa:maan s•amassa
9978: oikeudessa, jos asioilla on yhteyttä keslmnään.
9979: 
9980:     Sama-lla Eduskunta on päättänyt anoa,
9981:                 että Hallitus antaisi erikoisesti valmistaa
9982:             kysymystä oikeuspaikkaa riita-asioissa koske-
9983:             vien säännösten lfehittämisestä ja muuttamisesta,
9984:             erittäinkin huorndoonottamalla ulkomaalaisia
9985:             koskevia oikeussuhteita sekä työnantajien ja työ-
9986:             läisten välisiä riita-asio~ta, sekä
9987:                 että Hallitus sittemmin, jos mahdollista jo
9988:             näille valtiopäiville, antaisi Eduskunnalle esi-
9989:             tyksen puheenalaisessa suhteessa.
9990:     Helsingissä, 20 päivänä toukokuuta 1919.
9991: 
9992:          Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
9993:                   1919 vuoden valtiopäivät N :o 7.
9994: 
9995: 
9996: 
9997: 
9998:                      Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
9999:                laiksi, jolla postisäästöpankista Suomessa 24
10000:                p:nä toukokunta 1886 annetun asetuksen 18 ja
10001:                20 § muutetaan. toisin kuuluviksi.
10002:       Toukokuun 24 päivänä 1918 Hallitus antoi Suomen
10003:   Edus.kunnaUe •esityksen laista, jo1la postisääs1{)pa•nlkista Suo-
10004:   messa 24 p :nä boUJkokuuta 1886 annetnn &setukS'en 18 ja 20 §
10005:   muutetaan toisin kuUiluviksi. Tämä esitys, jonka aiheuttajana
10006:   ja perustUJk,s·ena oli 1917 vuoden ensimmäis>ten Va.ltiopäiväin
10007:   Pankkivaliokunnan mietintö pos•tisäiäs·Wprunki·n tilasrt-a ja. hal-
10008:   linnosta vuosillt•a 1913, 1914 ja, 1915, sis•älsi s•emmo:isen muu-
10009: • toksen postisäästöpankin hallitUiksen järjesiysmuorf:·oon, ·että
10010:   sen hanituksen •ka.mreerinvirika muutettaisiin toimitusjohta-
10011:   jan toimek;si, jonka haltija,n tulisi suorittaa, pai•t.si lkamreerin
10012:   nyky·isiä töitä, myö.s1kin ne tehtävät, mitkä vastamainitun
10013:   asetuk<sen: mUikaan •postilaitoks•en 'Pä•äljohtaja on velvollin1eu
10014:   P'Ostisäästöp•a•n•kin hallituk•s·en rpuheenjohta,jana 'toimittamaan.
10015:       Mainitun ·esityhen ovat 1917 vuoden toiset Vailtiopäivät
10016:   lähettäneet käsiteltäväksi Pankki valiokuntaan, joka 9 p :nä
10017:   hein:ålkunta 1918 a:ntamassaau mieti.nn·öss·ä o:n •ehdottanut, että
10018:   Eduskun~a päättäisi hyld.atä •esityksessä olevan lwki;ehdotulk-
10019:   sen. 1Sa.notun mietinnön Eduskun1ta hyväJksyihn. Kysymys
10020:   postisääst•öpaukin haillrtruksen nnde3 brunjärjestäJmisest:ä siis
10021:                                            1
10022: 
10023: 
10024: 
10025:   sillä kertaa jäi rat.kai!S'eJma:tta.
10026:        Kuitenkin on postisäästöpan:kin hallitus j.o 27 p:nä syys-
10027:   kuuta 1917 päivätyssä kirjelmässä •silloiselle Senaatille esit-
10028:   tänyt sanotun hallittuksen järjestysmuotoa siten muutertta,..
10029:   vaksi, että postisäästöpankin hallituksen kamreerinvirka
10030:   muutettaisiin toimitusjohtajantoimeksi, jonka haltija olisi
10031:   hallituksessa jäsenenä ja esittelijänä s~kä suorittaisi, paitsi
10032:   kamreerin nykyisiä töitä, myös•kin ne tehtävät, jotka ny-
10033:   5040-18
10034:                                 N:o 7
10035: 
10036: kyään voimassa olevain määräysten mukaan postilaitok~n
10037: pääjohtaja on velvollinen kokousten ulkopuolella postisäästö-
10038: pankin hallituksen puheenjdhtajana toimittamaan. Posti-
10039: säästöpankin hallituksen esityksen mukaan postilaitoksen
10040: pääjohtaja, vaikka olisi'kin vapautettu käsittelemästä posti-
10041: säästöpankin judksevia asioita, edelleenkin posti,sääsJtöpankin
10042: hallituks·en puheenjohtajana olisi pankin hallinnon etune-
10043: näs,sä sekä velvollinen ensimmäisenä pitämään silmällä pan-
10044: kin hoitoa, kun taas toimitusjohtaja käsittelisi ja yksin rat-
10045: kaisi,si ne asi,at, joita ei käsitellä täys'isJtunnossa, sekä olisi
10046: lähinnä vastuunalainen siitä, että pankkia koskevia mää-
10047: räyksiä iarkoin noudatetaan ja että sen virkailijat täyttävät
10048: tehtävänsä.
10049:      S.ena:atiHe 23 p :nä syyskuuta 1918 lähettämässään ,kirjel-
10050: mässä on, ·postisääsltöpa.n!kin ·hallitus tmsinut edell'ällllaiali:tun
10051: esityksensä, hlllomauttaen muun muas·sa, e'ttä 'Posiisäästöp!llnh:-
10052: kiliitmkeen ikehit.ys sen vuoden 'ai,kama, mi1kä olli 'kulunut sen
10053: jäiestä kuin postisäästöpankin ha~llitus ensi ,kerr!llll teki esi-
10054:                 1
10055: 
10056: 
10057: 
10058: tyksen aJSia,sta, vieläkin oli vahvistanut hallituksen mi,eli-
10059: pidettä ehdotetun uudistu1ksen pi!ka.is~en toteirt1:.a,mi,sen 'VäMrl:ä-
10060: mJHfömyydestä.
10061:      Vielä postisäästöpankin hallitus mainitussa, 23 p:nä
10062: syyskuuta 1918 päivätyssä ~irjelmässä huomauttaa, että
10063: sen jälikeen kuin haUitus t.EJki 27 p:nä syysikuuta 1917 aame-
10064: tun esitYJks,en.sä, uusi asianhaara oli tullut lisä:ksi, joka. myös-
10065: kin puo.Testaa'n vaatii posti'säästöpam·kin halli·tuksen kokoon-
10066: pa:ruoa koskevia 1mää,räyksiä muutetta va!kså. SyysUmun 2 p :nä
10067: 1891 'a!nnetml aS<etu>k's'en mulman, jolla ·pääipostitirehtöörillf~
10068: määrättiin otetta;vaksi apwlainen, tulee mainitun toimen hal-
10069: tijan pääpootitireihtöörin oJ,less,a ,estettynä ,edustaa hämtä
10070: myöslk.in posiisääsltöpa,n,kin hallituik,sen pnheen,johiaja'lw. Suo-
10071: men 'Postilaitoksen jär,iest,elystä ja haJHirnnosta. 26 p :nä heinä-
10072: kuuta 1918 annetun Hsetu:ksen 26 § :ss'ä olevilla määrä~k.sillä
10073:          •
10074: on kuitenkin                                   .      .
10075:                   pääpostiti!'ehtöörin aJpulaJJS-eTI~Vllrka, 11&k kautet-
10076: tu, jonlka tähden uusi Iainsäämnös on tarpeen posrtilaitolksen
10077: p·ääj,ohtajan edust.amisesta si1loin 1kuin häne11ä 'POsti&äästöp&n-
10078: kin hallit111ksen puheenjohtajana on est.e.
10079:                                 N:o 7                              3
10080: 
10081:     8en perusteel.la., mitä postisäästöpamkim hallitus siten on
10082: esiWimyt, on RaNitUJs uudelleen ha,Dkittavakseen ottanut 'k~
10083: symYJben posltisääst<i>patl'kiu haJUitulk&eu uudesta.run.:j.ä,rjestä-
10084: misestä.
10085:      EdeUäJmainitun, 24 p :nä toukOikuuta 1886 amretun :as,etuk-
10086: sen 18 § :n ·määräysten mukaan on posHsääsWparn,kin hallituk-
10087: sessa postitirehtööri puheenjohtajana sekä kaksi :Senaatin
10088: Talousosaston määrämää jäsentä, joista toisen tulee olla
10089: V aitiokonttorin tirehtööri.
10090:      Posttisääsl:öpankin hallituksen puheenjohtajana. ,postillai-
10091: tdksen päälj.oMaja usein mainitun asetuksen 19-23 § :n mää-
10092: räysilen m111ka:a~ ·on velvo1linen:
10093:      rpUJheenjoh'tajrun.a olema:aai mukana hall"itu1ksen istunnoissa~;
10094:      yksinään päättämään asiat, jotka koskevat säästöpankin
10095: liikkeeseen kuuluvain tehtäväin toimittaunista postitoimis-
10096: toissa, tilintekoa kertyvistä varoista, sekä yleensä kaikki sel-
10097: laiset asiat, joita ei ole käsiteltävä täys'istunnoissa:
10098:      aUeki~joittamaan, kamreeri vaJ'Imenta.iana, Truhain :maksu-
10099: määräYJkoot sekä kirjehnät ja muut toimi1Jus,kirjat, jotka pos-
10100: tisäästöpaDJkin hal1itulksesta. annetaan, sekä
10101:      osaksi päivittäin, osa1ksi >a:l<na'kin ikerran ~kumkaud,essa toi-
10102: mittamaan :kassanhoita.jan huostassa olevan lmssan tl!Jr,kas-
10103: tuksen;
10104:       Näiden mää.räysten mukaan on siten ~puheenjohtajan yk-
10105:  si~ päätettävä myöskin kaikki semmoiset asiat, jotka
10106:  eivät ole :täys'istunnossa >käsiteltäviä, niin 'kuin myös,kin,
10107: ik:a,mreeri va·mnentajl!Jna, .allek:i:rjoitettruva. kai:kki postisäästö-
10108: parukin hallituksesta lläihtevät toimrtuskirja.t.
10109:       Postisääsrtöpa·n·klkiliik'keen nykyisen la:a>juuden 'va,lais~em:i­
10110:  seksi 'mainittakoon:
10111:       että li]kkooss'å ol~evi€,n sää.stökirjain lukumäärä nousee yli
10112:  100,000;
10113:       että tallettajilla on saatavia pankiRta noin 30 miljoonaa
10114:  markkaa,
10115:       että pankkiin panot ja pankista otot lukumäärältään
10116:  ovat 8,000-14,000 sekä määrältään pää1le 2 miljoonan mar-
10117:  kan kuukaudessa, sekä
10118:   4                            N:o 7
10119: 
10120:     ·ett.ä postisääiS'i:öpankinko:nttorien j·a pa:mll:i.n asiamie-sten
10121: luku on 1,339. .
10122:      Ilmeistä on että postisä-ästöpankki-liikkeen saavutettua ny-
10123: kyisen kehityks·ensä pos:tilaitoksen pää.j,ohtad.alJe !käy mahdot-
10124: tomaksi niiden teht;äväi,n toimittaminen, miiJkä hän ·edel:lii
10125: esitettyjen määräysten lffi ukaan posrtisää.stöpankin ha.llitwksen
10126: puheenj-ohtajana on v·elvollinen suorittamaan.
10127:      Todellisuud·essa onkin pos:tisääsoiöparuki•n puheenjohtajan
10128: tehtävänä tätä nykyä pääasiallisesti se, että hän johtaa pu-
10129: hetta hallituksen kokouksissa, joita on keskimäärin 10 vuo-
10130: dessa, sekä hyvässä luottamuksessa, ilman tarkastamisen
10131: mahdollisuutta, allekirjoittaa ne lukuisat maksumääräykset,
10132: jotka koskevat säästöstäottoja pankista ja pankin pääkas-
10133: sasta toimitettavia rahalähetyksiä, joita sitä varten, kamree-
10134: rin varmentamina, joka päivä hänelle tuodaan, kun taas
10135: postisäästöpankkiliikettä muissa suhteissa hoitaa kam-
10136: reeri. Niitä asioita koskevat kirjelmät ja asiakirjat, jotka
10137: kamreeri ratkaise\), antaa postisäästöpankin hallituksen
10138: kamreerikonttori sekä allekirjoittaa kamreeri, vaikka posti-
10139: säästöpankkiasetus ei edellytä sellaisen konttorin olemassa-
10140: oloa ja kamreeri lainmukaisesti ei ole velvoitettu mihinkään
10141: itsenäiseen toimintaan, vaan ainoastaan hallitukselle täys'-
10142: istunnossa ja puheenjohtajalle esittelemään asioita ja var-
10143: mentamaan lähteviä toimituskirjoja.
10144:      Vas.tuuna,hiosuus, minkä puheenjohtajalle tuottaa <S•e, kun
10145: hänen täytyy ilman tarkastamisen mahdollisuutta allekir-
10146: joittaa mainitut maksumääräykset, jotka useinkin nousevat
10147: satamääriin päivässä ja edustavat yhteensä paria miljoonaa
10148: markkaa kt;~.ukaudessa, on, kuten postisäästöpankin hallitus
10149: huomauttaa, lainvastainen, ja sen vuoksi tämä vastuuna1ai-
10150: suus olisi siirrettävä ehdotetulle toimitusjohtajalle. Samoin
10151: olisi myöskin edellämainittu puheenjohtajan velvollisuus
10152: joka päivä tarkastaa kassanhoitajan huostassa oleva kassa
10153: ynnä muut voimassa olevain määräysten mukaan puheen-
10154: johtajalle kuuluvat tehtävät, jotka ovat sitä laatua, että
10155: hän käytännöllisistä syistä ei voi niitä toimittaa, ja sentäh-
10156: den nyt vastoin postisäästöpankista annettua asetusta ovat
10157: kamreerin stioritettavana, siirrettävät toimitusjohtajalle.
10158:                                 N:o 7
10159: 
10160: Jotta postisäästöpankin hallitus voisi lain mukaan harjoit-
10161: taa toimintaansa, on senvuoksi tarpeellista että postisäästö-
10162: pankin hallituksen järjestysmuotoa koskevia määräyksiä,
10163: joita ei nykyään noudateta, muutetaan niin, että, kaikki ne
10164: asiat, joita ei käsitellä täys'istunnossa, olisivat toimitusjoh-
10165: tajan eivätkä puheenjohtajan ratkaistavat.
10166:      Sen seikan vielä enemmän ·selväksi saruttwmiseksi, että pos-
10167: tilaitoksen pääjohtajan on ma:hdoton suoritba:a :niitä Mnelle
10168: postisääsWpankiJn ha:l·lituben .pu:heenjohtajan:a. ny;kyään voi·
10169: mas:sa olevain määrä.ysten llllukaan kuuluvia tehtäviä, jotka
10170: kysyisivät yhtrumiiitaista vira.ntoillllitusta postisääs·töpallllkin
10171: hallrtwmoossa, huomau<tettakoon, .että postisääs<töpan·kiln haHi-
10172: tuksen v~11kahuoneisto, jo:ka. pank~n perustamisesta saakka on
10173: ollut postitalossa, siellä vallitsevan tilanpuutteen takia viime
10174: joulukuussa on muutettu toiseen rakennukseen kaupungissa.
10175:       Seurwuks·ena 'kamre-erintoimen muuttamis·esta toimitu,sjoh-
10176: ta,jan vir.a!ksi ohsi, •että apukamreerinvirlka, jon·ka !haltija, tu-
10177:  lisi olemaan lähinnä ,t,oimitusjohtajaa :ja tämän ollessa. estet-
10178: tynä ·eCLusbisi hf1ntä, olisi muutettava karnreeri.ntoilllleksi, jon-
10179:  ka ha·ltija olisi vd:vdllinen suorittamawn llllyöskin 1ne teht.ä-
10180: vät, mitkä nykyään kuuluvat apukamreerinvirkaan, joka
10181:  lakkautettaisiin.
10182:       ,M]tä tul•ee puheenjohtajan edUS'tamiseen hänen oHessaan
10183:  estett.yn:ä, ehdottaa postisääst.öpam·ki'liJ ha11lit.us samanlaista jär-
10184:  jestelyä .ku:Un Ruotsin postis.ä.ästöpa:rrkissa on voima.s:sa, nimit-
10185:  täin et.tä puhetta 1hamtuksen täys'istu:nnoi·ssa johtaisi halli-
10186:  tuks·en van·hin, täys'istunnos.sa läsnä olev.a vaJkina.inen jäisen,
10187:  es~tt.e1evää 'jäsentä ·kuiten!kaam l111kuunottamatta.        Va:lvoalk-
10188:  S>een p.ostisääst·öpan~kin hallitukse&sa •posrti1a:itolks·e:n etua tu-
10189:  lisi kuitenkin sen postihallituk:sen johtajan, jo~k.a. Suomen pos-
10190:  tilaitoks€ll järjestelystä ja. ·hallinnosta !heinäJmun 2·6 p.äiväJUä
10191:  1918 annetun asetuks·en määräyst•en mu:ka.an :pääjohtajan ·ol-
10192:  l·essa -esteiitynä hoitaa täJmän virka.a, pääjohtajan asHmesta jä-
10193:  senenä olla mukana postisäästöpankin hallituksen kokouk-
10194:  sissa. Tähän seikkaan nähden huomauttaa postisäästöpankin
10195:  hallitus että voisi myöskin järjestää niin, että se postihalli-
10196:  tuksen johtajista, jonka, esteen sattuessa pääjohtajalle, tnlee
10197:  hoitaa hänen virkaansa, myöskin edustaisi häntä postisäästö-
10198:   6                            N:o 7
10199: 
10200: pankin hallituksen puheenjohtajana. Postisäästöpankin hal-
10201: litus ei kuitenkaan katso tällaista järjestelyä sopivaksi, sillä
10202: täytyy olettaa postihallituksen johtajien olevan verrattain
10203: vieraita postisäästöpankin toiminnalle, ja sitäpaitsi tulisi
10204: pääjohtajan poissa ollessa, varsinkin kesäaikana, puheenjoh-
10205: tajan vaihdoksia tapahtumaan liian usein, jonka kautta epä-
10206: vakaisuutta voisi syntyä postisäästöpankin hoidossa ja joh-
10207: dossa. .Se vastuunalaisuus postisäästöpankista ynnä satri'n-
10208: nainen, liian suuri vaikutusvalta sen hoitoon, minkä puheen-
10209: alaiset johtajat, luvultaan kolme, tulisivat osalleen saamaan,
10210: ei olisi sopusoinussa postisäästöpankin edun kanssa.
10211:      Puheena o1eva, postisäästöpa.nhn hallituksen uudestaan-
10212: järj.eatäminen vaa,tisi muutorosia postisäästöpankista Suo-
10213: mes.s·a toukokuwn 24 rpä~vänä 188·6 annetun asetuksen 18-
10214: 2'3 §:n määräyksiin. Näistä pykälirstä sisältäväJt 18 ja 20 §
10215: panrkin haHiimkoon perus,määräykset, ja ne lienevät sreutäh-
10216: dren ',katsottavat senlwa,tlrisiksi, että ni~d·en muuttam~nen \O'n
10217: käsitel truv.ä Va,l tiopäi väjärj erstyb'en 57 '§ :ss:ä ·edreHytetyssä
10218: järj.estykses•sä, jota vastoin 19 ja 2·1-23 § sisältävät jär-.
10219: jestyrsmäJäräyksiä ja sentähden •voitmneen muuttaa hallinto-
10220: toimin. Tässä jäljempänä tehdään sel·koa 18 ja 20 § :n mUJUt-
10221: tamisesta.
10222:      18 §:n määräysten mtJJkaan, niirnrkuin se pyikälä kuuluu
10223: postisääsrtöpanrkista. toukokuun 24 päivärnä 1886 'aiillll•etussa
10224: asetwks·essa, on postisäästöpankin hallrlitulksen•a, kuten edellä
10225: on )lllainittu, rpost~tirehtööri •puheenjohtajana. ja karksi Senaa-
10226: ti•n Talousosra.ston määräämää jäsentä, joista toiSren pitää olla
10227: Valtiokonttorin ti11e!htööri. Kun esteitä sa:ttuu, as•tuu postiti-
10228: rehtöörin sijaan Helsingirn pros,tilkontto6n ihroirtwj:a, V altiokmt·t-
10229: torin jäsenen sijaan se varajäsen, jonka V aitiokonttori siksi
10230: määrää, jå to.irsen jäs·e'lle:n sijaan se, jonka .Sep·a.atin Talous-
10231: osasto jäJsentä nimittäeSrsäälll ·~ hänen si~aisrf!ks:een määrännyt.
10232: Asiat ·esittel•ee :kamreeri, joka niistä swmarllla an.ta.a ..1a.nsun-
10233: tons:a.
10234:      Syys•kuun 2 päivänä 1891 annetussa julistu:ksessa, joUa
10235: aipul.aiiJ.·en asetettiion pää:postitireMöörille, mä:ärättiin että Hel-
10236: singin postikonttorin hoitajan edellä maion!htu velvollisuus
10237: lakkaisi ja apulainen pää<postitirehtöörin ro1'lessa estettynä.
10238:                                N:o 7                             7
10239: 
10240: edustaisi häntä 'postisäästöpanlkin hBJllitiUksen puheenj·ohtaja-
10241: na. Reinru:kuun 2·6 päiväuä 1918 a11n~tulla as·etwksella 011
10242: pää1JoSit]ti,rehtöörin apula.],senvirka la.kikaut,eiftu.
10243:      Nyt esillä olevan ·esityk,s,en muhan twlisi postisääistö-
10244: pankin toimitusjohtaja jäseneksi ja esittelijäksi postisäästö-
10245: pankin hallitukseen.
10246:     Täimä 1Jylkälä sisältää vielä määräyksiJä ,sii:tä, miten posti-
10247: säästöpanlk~n hallitwks:en IJUhe·enjohtaja j,a, 'jäsenet tuilisivat es-
10248: teen sattuessa edustetuiksi.
10249:      20 §:ään on 1 ja 2 momenttina otettu määräykset puheen-
10250: jolftajalle tulevasta velvollisuude~ta ensi sijassa valvoa pan-
10251: kin hoitoa ja ajanmukaista kehitystä ja että toimitusjohtaja
10252: olisi lähinnä vastuu:rtalainen siitä, että pankkia koskevia
10253: määräyksiä tarkoin noudatetaan ja että sen virkailijat täyt-
10254: tävät velvollisuutensa.
10255:      3 momentti taBJs sisältää tmääräyksen että ·toimitusjohh-
10256: jan yksinään tulee päättää asiat, joita ei käsitellä täys'is-
10257: tunnossa.
10258:      Sen noja1la, mitä ed·ellä on esiille tuotu, .saaHaUitus Edus-
10259: kunnan hyvälksyttävruksi esittää seumavan la!kiehdotuksen
10260: Suomen 'IJ'ostisäästöpan·ki.sta, annetun asetuks·en 18 ja 20 § :n -
10261: muuttamiseE>ta, jonika ohessa Hallitus samalla Eduskunnalle
10262: ti-edoksi ,myötäliittää ·ehdotuksen as,etukseksi sanot'ixn asetuk-
10263: &en 19 ja 21-23 § :n muuttrumisesta·, joka aiotaan hal'linto-
10264: teitse antaa.
10265: 
10266:                               Laki
10267: postisäästöpankista Suomessa toukokuun 24 ·päivänä 1886
10268:   annety.n asetuksen 18 ja 20 §:n muuttamisesta toisin
10269:                        kuuluviksi.
10270:     Suomen Edusiklllnnan ·päät-öksen mukais·esti muutetaan
10271: postiE>ääsiöpankista Suomessa torukokunn 24 päivämä 1886 an-
10272: netun asetuksen 18 ja 20 §näin kuuluvaksi:
10273:                            18 §.
10274:    Suomen postisäästöpankin hallintoa hoitaa Postisäästö-
10275: pankin hallitus, joka <On Kulkulaitosten ja yleisten töiden
10276: ministeriön alainen.
10277:   8                              N:o 7
10278:                           ,.
10279:     Postisäästöpankin hallituksessa ovat postilaitoksen pää-
10280: johtaja puheenjohtajana, postisäästöpankin toimitusjohtaja
10281: jäsenenä ja esittelijänä sekä kaksi V aitioneuvoston määrää-
10282: mää jälsentä, joista toisen pitää olla Valtiokonttorin tireh-
10283: tööri.
10284:     Esteen sattuessa po5tillaitoks•en pääjohtajaUe pitää sen
10285: Postih~a.Ilit.u'ben joht.wjan, joka silloin hoitaa pääj.oht.a;jan vir-
10286: kaa, ruveta jäseneksi PostisäästöpaJI,kin ha:lli!tU!kseeri, ja joh-
10287: taa siinä tapauksessa Postisää!'töpankinhallituksen kokouk-
10288: sissa puhetta hal1Etwksen v'lm,hin virkaansa toimittava vaki-
10289: nainen jäsen, esittehwää jäsentä kuiten'kaan lukuunottamatta.
10290:     E:;,teen s-attuessa edustaa toimitus.i·ohtajaa Post~säästö­
10291: panki'll halllitwksen kamreeri, Va.ltioko'llttorin tirehtööriä Va~­
10292: tiokonttorin määräämä varajäsen ja toista Valtioneuvoston
10293: määräämää jäsentä se, jonka Valtioneuvosto varsinaista jä-
10294: sentä nimiHäessään on tämän varajäsem~ksi määrännyt.
10295:                                20 §.
10296:      Puheenjohtajan tu,lee ensi sija,ssa va.lvoa pos,tisääs'l:ö·pan-
10297: ki'll •hoitoa ja· ajanmukaista kehity,stä.
10298:      Toilllitusjohtaja on lähinnä va&1munalainen siitä, •että
10299: pa,nk·ki,a. lms.kevia määräyksvä ta:rkoin noudatetaan ja •että
10300: sen virkailijat täyttävät vel,vollisuutens,a, ja tulee 'hänen pyr-
10301: kiä aikaansaamaa'll parannuk·sia, ja tarvittavia. uudistuksia
10302: postisäästöpankiss·a.
10303:      Toimitusjohtaja päättää yksinään asiat, joita 19 § :ssä
10304: ei ole erittäin mainittu; kuitenkin on hänellä oikeus jättää
10305: tällaisclki'll asiat haHituks•en ra·tkaistaviksi, jos hän kats·oo
10306: sen tarpe·elli'Sf>Jksi.
10307:       Helsingissä, 2 päivänä huhtikuuta 1919.
10308: 
10309:                         Valtionhoitaja
10310:                         MANNERHEIM.
10311: 
10312:    Knlkulaitosten ja yleisten töiden ministeri: B. Wuolle.
10313: 
10314: 
10315:            Helsinki 1919.      Valtioneuvoston kirjapaino.
10316:            1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 7.
10317: 
10318: 
10319: 
10320: 
10321:                Pankkivaliokunnan mietintti
10322:             N:o 2 Hallituksen esityksen johdosta. posti-
10323:             säästöpankista 24 päivänä toukolmuta 1886 an-
10324:             netun asetuksen 18 ja 20 §:n muuttamisesta toi-
10325:             sin kuuluviksi.
10326: 
10327:     Eduskunta on Pankkivaliokunnan valmisteltavaksi lä-
10328: hettänyt Hallituksen esityksen N :o 7, joka sisältää ehdotuk-
10329: sen laiksi, jolla postisäästöpankista Suomessa 24 päivänä
10330: toukokuuta 1886 a.nnetun asetuksen 18 ja, 20 § muutetaan
10331: toisin kuuluviksi. Esityksen johdosta Pankkivaliokunta
10332: pyytää lausua seuraa<Vaa.
10333:      Kysymys postisäästöpankin nykyisen kamreerinviran
10334: muuttamisesta toimitusjohtajan viraksi oli Eduskunnan käsi-
10335: teltäNänä 1917 vuoden toisilla valtiopäivillä. Hallituksen
10336: silloin asiasta antama esitys oli kuitenkin rakennettu toi-
10337: sille perusteille kuin nyt käsiteltävänä oleva. Silloisen esi-
10338: tyksen mukaan olisi toimitusjohtajalle tullut siirretyksi
10339: kaikki ne tehtävät, jo1Jka nykyään kuuluvat postilaitoksen
10340: pääjohtajalle postisäästöpankin hallituksen puheenjohtajana.
10341: Niinmuodoin olisi postisäästöpankin hallituksen ja postilai-
10342: toksen yhteys oleellisessa kohdassa katkennut, ja pankin
10343: hoito kadottanut sen luonteen, mikä sillä on postilaitokselle
10344: kuuluvana tehtävänä. Tämä oli tärkein syy, jonka talkia
10345: Eduskunta, silloisen pankkivaliokunnan ehdotuksen mukai-
10346: sesti, hylkäsi Hallituksen esityksen.
10347:      Nyt käsiteltävänä olevan esityksen mukaan tulisi posti-
10348: laitoksen pääjohtaja, edelleen olemaan postisäästöpankin hal-
10349: lituksen puheenjohtaja ja sen ohella ensi sijassa valvo-
10350: maan po$tisäästöpankin hoitoa ja ajanmukaista kehitystä.
10351:  Mutta sen sijaan tulisi niiden lukuisien hallinto- ja juokse-
10352:  vain asiain hoito, jotka postisäästöpankkiasetuksen mukaan
10353: 2           1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 7.
10354: 
10355: nykyään kuuluvat postilaitoksen pääjohbjalle siirtymään
10356: uudelle toimitusjohtajalle. Koska näin ollen nyt esiteltyä
10357: lakiehdotusta vastaan ei voida esittää samoja muistutuksia,
10358: kuin vuoden 1917 toisilla valtiopäivillä käsiteltävänä ollutta,
10359: ja Valiokunnan mielestä Hallituksen esityksessä esitetyt
10360: käytännölliset seikat tekevät ehdotetun muutoksen posti-
10361: säästöpankin hallinnon järjestelyssä tarpeelliseksi, on Va-
10362: liokunta ollut sitä mieltä, että esitys olisi hyväksyttävä.
10363: Ainoastaan pari pienempää muutosta on Valiokunta tehnyt
10364: lakiehdotuksen yksityiskohtiin.
10365:     Ehdotetun postisäästöpankkiasetuksen 18 § :n viimeisestä
10366: kohdasta katsoo Valiokunta syytä olevan jättää pois sanat
10367: , varsinaista jäsentä nimittäessään' tarpeett9mina ja sitä-
10368: paitsi käytännössä kenties ei aina sovellutettavina. Ehdote-
10369: tun 20 § :n 3 kohdassa on V aliakunnan mielestä sanat ,joita
10370: 19 § :ssä ei ole erittäin mainittu" vaihdettava sanoihin ,jotka
10371: eivät ole postisäästöpankin hallituksel!"' ratkaistavia". Vii-
10372: memainitun muutoksen aiheena on ollut se, ettei Valiokun-
10373: nan mielestä ole paikallaan laissa, joka on Eduskunnan
10374: myötävaikutuksel~la syntynyt, suoranaisesti viitata asetuk-
10375: seen, joka on hallinnollinen ja hallinnollista tietä muutet-
10376: tavissa.
10377:     Sen nojalla mitä edellä on esitetty, saa Pankkivaliokunta
10378: kunnioittaen ehdottaa,
10379:                 että Eduskunta hyväksyisi Hallituksen esi-
10380:             tykseen sisältyvän lakiehdotuksen näin ku,ttlu-
10381:             vana:
10382: 
10383:                            Laki
10384: IlOstisäästöpankista Suomessa toukokuun 24 päivänä 1886
10385:   annetun asetuksen 18 ja 20 §:n muuttamisesta toisin
10386:                         kuuluviksi.
10387: 
10388:    Suomen EduSikUinnan päätöks~en muka.:Lsesti mn1rtetaan
10389: postisääsrtöpanki.sta Suomessa to~UJkokuuu 24 päiväJnä 1886 an-
10390: netnn asetuksen 18 ja 20 § näin kuuluviksi:
10391:                  Postisäästupankin hallinto.                     3
10392: 
10393:                                 18 §.
10394:     Suomen postisäästöpankin hallintoa hoitaa Posti,säästö-
10395: pankin hallitus, joka on Kulkulaitosten ja yleisten • töiden
10396: ministeriön alainen.
10397:     Postisäästöpankin hallituksessa ovat postilaitoksen pää-
10398: johtaja ·puh€•enjohta.jana, postisäästöpankin toimiiusjohta.ja
10399: jäsenenä ja esittelijänä sekä kaksi Valtioneuvoston määrää-
10400: mää jälsentä, joista. toisen IJitää olla Valtiokonttorin tireh.
10401: tööri.
10402:     Esteen sattuessa p.o~t]laitoksen pääjohtajaUe pitä.ä s·en
10403: Postihallituben joht•adan, joka silloin hoitaa pääjohtrujan vir-
10404: kaa, ruveta jäseneksi Postisäästöpan,ki•n ha:llitUJkseen, ja joh-
10405: taa siinä tapauksess-a PostisäästöiJankinhallituksen kokouk-
10406: sissa pu'hetta ha.ltlitUJksen va.nJJ.in virkaansa toimittava vaki-
10407: nainen jäsen, esittelevää jäs·entä kuiten'kaan ltrlmunottamatta.
10408:     E&hlen sattuessa. edustaa toimit.usj'Ohtajaa P·ost~säästö­
10409: pankin haJllitu:ksen 'kamreeri, VaJtinkontt•orin tirehtööriä Val-
10410: tiokonttorin määräämä varajäsen ja toista Valtioneuvoston
10411:  määräämää jäsentä se, jonka Valtioneuvosto (poist.) on tä-
10412:  män varajäseneksi määrännyt.
10413:                                  20 §.
10414:      Puheenjohtajan tUllee en.si sija,ssa va.lvo·a postisää.stöpan-
10415: kin •hoitoa ja ajanmuka:ista kehitystä.
10416:      Toilmitusjohtaja on lähinnä va&1munalainen siitä, että
10417: panJ"k]a. k•oskevia määräyksi•ä tarkoin rnoudatetaan ja että
10418: sen virkailijat täyttävät vel.vollisuutensa, ja. tulee 'hänen pyr-
10419: kiä .aikaansaamaan parannul\Jsia ja tarvittavia uudistuksia
10420: Ilostisääs'töpankis·s-a.
10421:       Toimitusjohtaja päättää yksinään asiat, (poist.) jotka ei-
10422: 1.'ät ole post-isäiistöpanlcin hallitttksen ratkaistavia; kuitenkin
10423: on hänellä oikeus jättää tällaisetkin asiat hallituksen rat-
10424: kaistaviksi, jos hän katsoo sen tarpeelliseksi.
10425: 
10426: 
10427:     Helsingissä, toukokuun 6 päivänä 1919.
10428: 4          1919 Vv.- V. M.- Esitys N:o 7.
10429: 
10430:     Asia.n käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheendohtaja Kos-
10431: keliu sekä jäsenet Arffman, Hakala, Homen, H nttunen,
10432: Hästbåcka, Kekki, Kärki, I1oppi, Maunonen, Niemi, Paunu
10433: ja Vainio.
10434: 
10435: 
10436: 
10437: 
10438:                                                 •
10439: 
10440: 
10441: 
10442: 
10443:          Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
10444:          1919 Vp.- S. V. ll.- Esitys N:o 7.
10445: 
10446: 
10447: 
10448: 
10449:               Suuren valiokunnan mietintö
10450:           N:o 7 Hallituksen esityksen johdosta posti-
10451:           säästöpankista 24 päivänä toukokuut~ 1886
10452:           annetun asetuksen 18 ja 20 §:n muuttamisesta
10453:           toisin kuuluvaksi
10454: 
10455:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian,
10456: yhtynyt Pankkivaliokunnan mietinnössä n:o 2 olevaan eh-
10457: dotukseen,
10458:               että Eduskunta hyväksyisi Pankkivalioktm-
10459:            nan mietinnössä olevan lakiehdotuksen.
10460: 
10461:    Helsingissä, 14 päivänä toukokuuta 1919.
10462: Helsinki 1'919. Valtioneuvoston kirjapaino.
10463:        1919 VIl.- Edusk. vast.- Esitys N:o 7.
10464: 
10465: 
10466: 
10467: 
10468:                E d u s k u n n a n v a s t a u s Hallituksen
10469:            esitykseen laiksi, jolla postisäästöpankista 24
10470:            päivänä' toukokuuta 1886 annetun asetuksen
10471:            18 ja 20 § muutetaan toisin kuuluviksi.
10472: 
10473:     Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys laiksi, jolla
10474: postisäästöpankista Suomessa 24 I>äi'Vänä toukokuuta 1886
10475: annetun asetuksen 18 ja. 20 § muutetaan toisin kuuluviksi,
10476: ja on Eduskunta, jolle Pankkivaliokunta on asiasta antanut
10477: mietintönsä N :·o 2, hy'Väksynyt seuraavan lain:
10478: 
10479: 
10480: 
10481:                          Laki
10482: postisäästöpankista Suomessa toukokuun 24 päivänä 1886
10483:       annetun asetuksen 18 ja 20 §:n muuttamisesta
10484:                     toisin kuuluviksi.
10485: 
10486:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan postisääs-
10487: töpankista Suomessa toukokuun 24 päivärlä 1886 annetun
10488: asetuksen 18 ja 20 § •näin kuuluviksi:
10489: 
10490:                             18 §.
10491:    1Suomen postisäästöpankin hallintoa hoitaa p~stisäästö­
10492: pankin hallitus, jolka on Kulkulaitosten ja yleisten töiden
10493: ministeriön alainen.
10494:     Postisäästöpankin hallituksessa ovat postilaitoksen paa-
10495: johtaja pu!heenjdhtajana, postisäästö>pankin toimitusjohtaja
10496: jäsenenä ja esittelijänä sekä kaksi Valtioneuvoston määrää-
10497: mää jäsentä, joista toisen pitää olla Valtiokonttorin' tireh-
10498: tööri.
10499: 2       1919 Vp. -    Edusk. vast. -Esitys N:o 7.
10500:                                              1
10501: 
10502:     Esteen sattuessa postilaitoksen pääjohtajalle pitää sen
10503: postihallituksen johtajan, joka siHoin hoitaa pääjohtajan vir-
10504: kaa, ruveta jäseneksi postisäästöpankin hallitukseen, ja joh-
10505: taa siinä tapauksessa postisäästöpankin hallituksen kokouk-
10506: sissa pu'hetta hallituksen va:nlhin virkaansa toimittava vaki-
10507: nainen jäsen, esittelevää jäsentä kuitenkaan lukuunotta·
10508: matta.
10509:     Esteen sattuessa edustaa toimitusjohtajaa postisäästö.
10510: pankin hallituksen kamreeri, VaJtiokonttorin tirehtööriä
10511: V aitiokonttorin määräämä varajäsen ja toista V aitioneuvos-
10512: ton määräämää jäsentä se, jonka Valtioneuvosto on tämän
10513: varajäseneksi määrännyt.
10514: 
10515:                               20 §.
10516:     PU!heenjohtajan tulee ensi sijassa valvoa postisäästöpan-
10517: kin ho]toa ja ajanmukaista kehitystä.
10518:     Toimitusjo'htaja on lähinnä vastuunalainen siitä, että
10519: panl&ia koskevia määräyksiä tarkoin noudatetaan ja että
10520: sen virkailijat täyttä:vät velvollisuutensa, ja tulee hänen pyr-
10521: kiä aikaansaamaan parannuksi·a ja tarvittavia uudistuksia
10522: postisäästö pankissa.
10523:     ToimitusjohtaJa päättää yksinään asiat, jotka eivät ole
10524: postisäästöpankin hallituksen ratkaistavia; kuitenkin on hä-
10525: nellä oikeus jättää tällaisetkin asiat hallituksen ratkaista-
10526: viksi, jos hän !katsoo sen tarpeelliseksi.
10527: 
10528: 
10529:     Helsingissä, 20 päivänä toukokuuta 1919.
10530: 
10531: 
10532: 
10533: 
10534:          Helsinki 1919    Valtioneuvoston Erjapaino.
10535:                1919 vuoden valtiopäivät N :o 8.
10536: 
10537: 
10538: 
10539: 
10540:                  Hallituksen esitys Suomen .Eduskunnalle
10541:             9 päivänä kesäkunta 1873 annetun merilain
10542:             31 §:n muuttamisesta.
10543:      Kesäku'lln 9 ;päivänä 1873 annetun merilain 31 § :n mu-
10544: kaan ei vaadita min1kään>lai,s,ia opin ja ammattikokemulks~n
10545: näytteitä oikeuden saamiseksi toimia sellaisten alusten pääl-
10546: likkönä tai alipäällikkönä, joita käytetään muuhun kaup-
10547: pamerenkulkuun kuin matkustajain kuljetukseen oman
10548: maan rajojen sisäpuolella rtai Suomenlahden, Itämeren
10549: ja Laatokan rannoilla oleviin satamiin sekä Ruotsin sa,tamiin
10550: Polhjanla1hd.en ja Ahv-enanmeren rmnnoilla 'kUiin my1ös Tutk-
10551: holma,an. Tämä oikeus on vo·imassa, olipa alus mi~u;:ä tko.koi-
10552: nten t-ahansa.
10553:       Tällainen erikoisetu, joka a,lkujaan pyrki rajoittamaan
10554: ha.llinll'ollisten 1ain3ä:iiJdäntöelimieru muuten tunnustettua val-
10555: taa määrätä suomalai,sten 'kauppa-alusten päällikköoiikeuteen
10556: vaadittavat ]lätevyysehdot, tarkoituksessa siten turvata ja
10557: helpottaB. maan merenrannik·oilla ja isohkojen sisäjärvien
10558: rannoilla asuvan rahvaan olema·ssaolonehtoja ja ansiomah-
10559: dollisuuksia, jotka huomattavassa määrässä ovat merenku-
10560: lusta riippuvia, oli noin puoli vuosisataa sitten, jol·l·oin meri-
10561: laki säädettiin, epäilemättä kylläkin merellä·silloin vallinnei-
10562: den yksinker.taisempain yhdysliikeolojen vaatima, mutta tus-
10563: kinpa sille nykyään voidaan antaa samaa oikeutusta. kuin sa-
10564: nottuun aikaan. Laajaperäisen v-alaistus- ja merkinautojär-
10565: jestelmän asettaminen vesiteiden varsille, kulkuväylien vii-
10566: toittaminen, ylen tarkat määräykset pelastU3kalujen 1aa;dus.ta
10567: ja lukumäärästä sekä niiden noudattamisen si,lmälläpidon jär-
10568: jes,täimiruen ynnä muut merenkulun t:urvaatmiseksi annetut
10569: määräy.ks-et ovat tosin melkoises:ti vähentän,eet h~ntgen ~a
10570: 54.06-18
10571:   2                            N:o 8
10572: 
10573: oma,isuUiden vaaraa nHweUä, mutta 'toi!selta puolen on myö-
10574: hemmän ajan lisääntyvästä tavaran- ja ma:flkusta.iainkulje-
10575: tuksesta johtuva vilk,hampi ja nopeampi meriliike sekä
10576: omassa maassa että toisten maiden kanssa, kehirf:Jtyneempien
10577: meriku1jetusneuvojen yhteydessä, monessa suhteessa tehnyt
10578: tämän yhdysliikkeen vaaraUisemmaksi kuin E>nnen .ia lisän-
10579: nyt sellaisten onnett,omuustapausten mahdollisuuksia, joiden
10580: torjumisen välttämätön edellytys on ei ainoastaan enemmän
10581:  tai vähemmän käytä:nnö'llinen taito alusten kuljettamisessa,
10582:  vaan pikemminkin tarpeellinen mä.ärä muita alkeellisia me-
10583:  renkulkuopillisia tietoja, joita ei voida .saavuttaa yksinomaan
10584: meripalve1uksessa. Välttämättömyys lainsäädäntötietä jossa-
10585:  kin määrin rajoittaa nykyään vallitsevaa täydellistä vapaut-
10586:  ta kulj.e.ttaa kysymyksessäolevia laivoja, käy sitäkin tarpeel-
10587: lis-emmaksi kun sellaista yhdysliiketiä, josta tässä on pu-
10588:  he,· harjoitetaan minkä kokoisilla aluksiHa tahansa sekä
10589:  niinkin la,ajoilla kulkuvesillä kuin Itämeri, jonka vil-
10590:  kas ·kansainvälinen liikenne edellyttää, että aluksen
10591:  pääHiköUtiJ on, paitsi aluksen kuljettamistaitoa, perus-
10592:  teelliset tiedot kansainvälisistä merenkulkusäännöksistä.
10593:  ja varsinkin kun otetaan huomioon että pääl'likkö-
10594:  oikeuden käygämise·en ei vaadita edes sitä ikää, jolloin
10595:  täydeUinen rikosoi'keud·ellinen va1stuuna:laisuu:s arLka:a, vielä
10596:  vä:hemmän täysi-tkäi1syytt,ä. Ku~nka suuri merkirty,s tämän
10597:  kysymyksen järjrestäJmisel !ä lrainsää:t1ä.ntötieM ilodeHisuuidessa
10598:  on, käy lopuksi ilmi siitälkin, että maan vuonna 1915
10599:  rekist·eröjdys,tä ka.uppalaivastosta, joka käsitti 3,660 'PUrje-
10600:  alusta ja 648 höyryalusta, ei vähempää kuin 2,559 alusta,
10601:   kai,kki 19 n:Jiki,s,teritonnin kantoisira ja. sit.ä suurempia, eli
10602:  siis 2,099 .Jpurje- ;ja 460 höyryai1rusta kuljetti tui,kinrnon suo-
10603:   rittamaton tpäälli'kkö.
10604:       Kuluneena ai,kana on eri ta.hoitlta useampaan kertaan
10605:   vwadittu an.netta.vaJr,si Ja,bsään,nöksilä määrärt:.yi,stä &,piunräyt-
10606:   teistä niid·en alusten kul\iettamisoikeuden saamisclrsi, jo:iJhin
10607:   nähden ·edelläsanorttu eriikoisertu on 'voi,massa, muita tätä va,a-
10608:   tirmusta rej iOJ.e voitu toteuttaa t'll'llrenikuin S'e etuoikeutettu
10609:   asema·, jolka puheen-alaisiUa ailruksi1la n(ykyiäiän on, on meri-
10610:                               N:o 8                             3
10611: 
10612: lain muutoksena la.kkautettu. Kun 1laci.nsäädänJtötoiuneupi-
10613: t.een tässä tarkoituksessa ei ole katsottu voivan jäädä lepää-
10614: mään siksi kun monessa swht>eeesa vanhentuneen merilain tar-
10615: kastus kokonaisuudessaan saadaan aikaan, on Hallitus
10616: katsonut tarpeelliseksi jo nyt esittää ehdotuksen sellai-
10617: seksi osi•ttaise.ksi merilain munrtoks•eksi, ~dka on ta;rp.een tar-
10618: kema>am määräysten anrt:amis<ta. varten a·lus,ten lJäälli_k:köoi-
10619: kendesta, jota tähän asti on saatu vmpa<asti !käyttäJä.
10620:      Edu.skunna11le annettu ehdotus ta!'koit,taa merilain 31 § :n
10621: asia11isen sisä.llYJks·en kumoamista, samaillLa kun Ha-llitus siinä
10622: o~keute<taa.n vasnede;;; •kokonaan määräälmään ehdot kauppa-
10623: alus.f,en ·kuljetusorkeuden sa>a•mi:Sta vml'ten, johon myös kulUluu
10624: sen kysymyks·en ra.tkaiseminen ..onko Suomen kansahisoi.-
10625: keus edeUeen oleva tämän oi!keuden edellyltyksenä. Tällai-
10626: sessa ltoimen!piilees-sä näyt.tää ·olevan sitä vlilhemmän epäiilyttä-
10627: vä:ä, kun muideu·, 1paiisi :merilailssa erot<ettujen •kauppa.-alus-
10628: nen, pä!älliik:kyytt.ä :koskevmin määräyst.en antamilsoi'keutoi:a
10629: Hallitus tähän asti on haitatta käyttänyt, vieläpä sellaisena-
10630:  kin aikana, jolloin tämän vallan silmämääränä ei ollut
10631:  yksinomaan maan ja sen asukkaiclen menestys, ja koska
10632:  tuskin voidaan edellyttää, että. Hallitus tähän kuuluvia
10633:  kysymyksiä käsitellessään asettaa liian pitkälle meneviä
10634:  vaatimuksia vaan päinvastoin on otaksuttava että se nou-
10635:  dattaa sitä varovaisuutta, jota maan merenkulkua harjoitta-
10636:  van rahvaan taloudelliset edut vaativat. Tämän •yhte.~'­
10637:  dessä lienee syytä mainita, että Skandinavian merilait, jotka
10638:  monessa suhteessa ovat olleet Suomen merioikeuden esiku-
10639:  vana, nyt kyseessä olevassa suhteessa asettuvat samalle
10640:  kannalle.
10641:      Edellä esitetyn nojailla Ha11itus saa antaa E.du&kunncm
10642:  hyväkssi:tätväksi seuraa.van
10643:  4                           N:o 8
10644: 
10645: 
10646:                             Lain
10647:      9 l)iiiväinä kesäkuuta 1873 annetun merilain 31 §:n
10648:                         muutfumisesm.
10649: 
10650:     8uomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti on 9 päivänä
10651: ke.sä.kuuta 1873 annetun rmerila~n 31 § saaJpa seuraa'V·an muu-
10652: tetun sanamuodon:
10653:     Oikeu<iesta toimia laivan päällikkönä tai alipäällikkönä
10654: annetaan määräyksiä hallinnollisessa lainsäätämisjärjestyk-
10655: sessä.
10656: 
10657:      Helsingissä, '21 'Päivänä huhukuuta 19119.
10658: 
10659: 
10660:                         Valtionhoitaja
10661: 
10662:                        MANNERHEIM.
10663: 
10664: 
10665:               Kauppa- ja teollisuusministeri .J. Stjernvall.
10666: 
10667: 
10668: 
10669: 
10670:            Helsinki 1919.   V aitioneuvoston kirjapaino.
10671:             1919 Vp. -    V. :M. -   Esitys N:o 8.
10672: 
10673: 
10674: 
10675: 
10676:                L a k i- j a t a 1 o u s v a 1 i o k u n n a n
10677:             mietintö N :o 5 Hallituksen merilain 31 §:n
10678:             muuttamista koskevan esityksen johdosta.
10679: 
10680:    Hallituksen edeUämainitun esityksen on Eduskunta
10681: pöytakirjaJ1llotieella 9 päivältä huhtikuuta 1919 lähettänyt
10682: Laki- ja talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi.
10683: 
10684: 
10685:      Voimass•a 01levan merilain 31 §:ssä, jo]m on saanut ny-
10686: kyisen muotonsa 11 päivänä marraskuuta 1889, säädetään,
10687: että ylipäällikkyys suomalaisessa matkustaja- tai kauppal•ai-
10688: vassa uskottakoon ainoastaan sellaiselle Suomen karrsa:lai-
10689: sel1e, joka on suorittanut opinnäytteen ja osoittanut koke-
10690: musta ammatissa siitä erikseen säädetyllä tavalla. Vel-
10691: vollisuudesta näyttää todistusta semmoisesta opista ja koke-
10692: muksesta vapautetaan kuitenkin päällysmiehet veneissä ja
10693: purjelaivoissa, joita käytetään purjehdukseen y1ksinomaan
10694: oman maan rantav·esillä ja järvillä tai Laatolmlla, Suomen-
10695: ja Pohjanlahdella, ltrumerellä oleviin Venäjän satamiin,
10696: sekä A1hvenanmerellä aina Tukholmaan asti.
10697:      Esityksessä katsotaan, ettei tämä erikorsetu, jonka tar-
10698: koituks·ena alkuaan oli turvata ja helpottaa, merenr:anni-
10699: koUa ja isohkojen sisäjärvien rannoilla a·suvan rahvaan
10700: ansiomahdollisuuksia, tavaran- ja matkustajainkuljetuksen
10701: vilkastuttua ole enää paikaUaan, val"sinkin kun yhdy,slii:
10702: kenne on samalla käynyt entistään 'P'a:ljon vll!ara1lrsemmruksi.
10703: Nykyinen merenkulku vaatii vältiämäJttömästi laivain
10704: pruä1lystöiltä ·ei ainoastruan taitoa aluksen kuljettamisessa,
10705: vtJJan myöskin muita alkeellisia merenkulkuopillisi:a tietoja,
10706: jdirha ei void:a saavuttaa yksinomaan meripalvelurosessa.
10707: Täyd·ellinen vapaus kuljettaa puheenalaisia laivoja on si<tä-
10708: 2            1919 Vp. -V. M.- Esitys N:o 8.
10709: 
10710: kin vaarrullisempa:a, kun minkäänlaista rajoitusta ei ole sää-
10711: detty laivan kokoon ·eikä edes pääiHikön ikään nähden. Tä-
10712: män tähruen katsoo Hallitus välttäimättömä:ksi, että myös
10713: pu:heenalaisten alusten päälliköiUe olisi as·etettava tarpeel-
10714: liseksi •havaittavia •pätevyysva·atimuksia, sekä esittää siinä
10715: tarkoituksessa Merilain 31 § :n asiallisen sisällön kokonaJan
10716: kumottavruksi, jonka sija;an Ha:Hitus olisi oikeutettava anila-
10717: maan määräyksiä oikeudesta toimia kaikellaisten laivain
10718: päällikkönä ja alapääHikkönä.
10719: 
10720: 
10721:     T1arkasta;es•sa1an esitystä on Valiokunta, käytettyään
10722: apun:aan asiantuntijoita, tullut siihen tuloks·een, että Meri-
10723: lain puheenalainen pykälä kylläkin kaipaisi muutosta. Va-
10724: liokunnan miel·estä on pidettävä vaarwllisena, ettei iJuheena-
10725: olevien alusten päälliköiden tarvitse tuntea edes kansainvä-
10726: llsiä laivain yhteentörmäyksen estämiseksi annettuja mää-
10727: räyksiä, josta saattaa aiheutua turvattomuutta merenku-
10728: lussa, ja ll'iinikään olisi Valiokunnan mielestä laivain ·pääl-
10729: liköiltä vaa·dittava ainakin täysi-ikäisyyttä, ennenkuin hei-
10730: dän olisi sa:llittava laivoja ohjata. Myöskin voi V·aliokun-
10731: nan mieiestä olla perää siinä väitteessä, että 1puheenaolevien
10732: rajoitusten puute osaltaan vaikeuttaa :merenkulkuoppilai-
10733: tostemme toimintaa, niiden kun on vaikea nykyään saada
10734: ta.rpeeksi oppilaita, sen johdosta että n:iiden kurssien suo-
10735: rittaminen ei ole yleensä ehtona laivainpäällikkyydelle.
10736: Tästä taas on seurauksena että merimiessäätymme ammatti-
10737: tiedot eivät :pääse tarpeeksi kohoamaan, mikä osaltaan vai-
10738: keuttaa meren'kulkuamme kilpailussa muiden maiden ka:n'Ssa.
10739:     Vaikkakin V aliakunta siis myöntää, että puheena:ole-
10740: vaHa alaUa tarvittaisiin rajoittavia määräyksiä, pitää Valio-
10741: kunta kuitenkin arveluttavana myöntyä •siihen, ·että n:äiden
10742: säätäiminen jätettäi<Siin Hallituksen t·ehtäväksi, ja siten siir-
10743: rettäisiin hallinnolliseen lainsäädäntöön. Purjehdusoikeus
10744: on 1så<ksi tärlmä etu maa;n r.annikkoväestö1le ja välillis•esti koko
10745: maalle, ettei Valiokunta katso tämän oikeuden rajoittamista
10746: ilman Eduskunwaill myötävai'kutusrila mahruolliseksi. Miten
10747:                                          •
10748:                  Merilain 31 §al muuttaminen.                       a
10749:   suuresti säännösttely vmsi vaikuttaa me.renJml.kuun, näkyy
10750:    siitäkin, että, ~uten Hallituksen esityksessä mainitaan,
10751:   v. 1915 moomme kaikkiaan ·648 höyryalusta käsittävästä
10752:   höyrylaivastosta 4'60 ;llä, vastaten 71 %, 3,660 purjelaivaa
10753:   ·käsittävästä purjelaivrustosta 2,099 :llä., vrustaten 57 ,s %, oli
10754:   tutkinnon suoritamaton ipää:Hikkö. Joskin näistä suurim-
10755:   malla os·alla ·epäilemättä jo nytkil). on ne tiedot ja se koke-
10756:   mus, joka tyydyttää kohtuulliset va:atimukset, ja vaikk·a he
10757:   siis helposti voisivat tarpeellisen tutkinnon suorittaa, niin
10758:   saattaisi kuitenkin tutkintovaa:timusten asettam:Vsen jo:hdos-
10759:  .ta, wrsinkin jos ne tehtäisiin suhtoollisen korkeiksi, moom-
10760:   me kauppaJaivasrto jou1ma suomnaiseen päällikköpula!a;n:.
10761:   Toisena seurauksena korkeiden pätevyysvaatimusten asetta-
10762:    misesta olisi se, että laivojen omistajat oHsivat prukoitetut
10763: . uusille tutkinnonsuorittaneille päälliköille maksamaan suu-
10764:   rempia palkkoja kuin tähitn asti, mikä vuorostaan joko tekisi
10765:   merenkulun, ainakin mitä pieniin laivoihin tulee, kannatta-
10766:   mattomaksi tai vielä entisestä;ä:nkin korotta~si mei'ikulj.etu:k-
10767:   sen kalleutta.
10768:        Osaksi näistä 'syistä johtuu, että sangen lruajo:i:s•sa meren-
10769:   kulkua lähellä olevissa piireissä käsitykset siitä, mihin suun-
10770:   taan lainsäädäntöä puheenaolevalla alalla: olisi suunnattava,
10771:   ·käyvät päinvastaiseen suuntaan kuin Hanituksen esitys.
10772:   Tämä käy selvil1e 'siitäkin, että kaikille vwltiopäiville vuo-
10773:   desta 1911 vuoteen 1914 saa:kka on jätetty eduskunrflaesitys,
10774:   jonka tarkoituksena on ollut entisestään laajentaa rannikko-
10775:   purjehtijain oikeuksia. Asiaa koskeva:ssa vuoden 1914 val-
10776:   tiopäiville jätetyssä ·eduskunta:esityksessä väitetään, että ul-
10777:  k:qmaJalais.et rannikkopurjehtijat vapa:a:mpien lrukiensa nojalla
10778:   ov·at kyenneet kilpailussa jossain määrin tunkemaan syrjään
10779:   suomal.ai,sia: r·am..ffikko}mrjehtijoi1Ja, sillä ,seuraube11a, että
10780:   meriliikenne ei meillä enää kannata. Kun sitäpaitsi rannik-
10781:   kolaivurimme ovat vaaratta ohjanneet aluksiaan 8uomenla:h-
10782:  den, Alhvenanmel'en ja Po'hjanlahden karisilla väylilla sekä
10783:  Itäme:vellä aillla L~bauhilllkin saakka, niin olisi sitä ·enemmän
10784:   syytä sallia heidän kilpailla ulkomaalaisten kanssa myös
10785:  Itämeren väljemmillä vesillä ainå Kris·tianiaan saakka. Kui-
10786: ,                                                '
10787: 
10788: 
10789: 
10790: 
10791:                                                                 '
10792:                          •
10793:             1919 Vp. -       v. M. :-""Esitys Nm 8.
10794: tep.kin oli vuoden 1914 edusku'nta,eSityksen mukaan sekä
10795: näiltä että rannikkolaivureilta yleensä vaadittava jOll'kun
10796: asianymmärtävän antama todistus siitä, että he tuntevat
10797: lokin, ·luodin, karttakortin ja kompassin käytön, sumusignaa-
10798: lit ja kansainväl:i·set lllererrkulkusäännöt, jota.paitsi hei~än
10799: myöskin olisi ollut osoitettava vähintäin kolme vuotta pur-
10800: jehtineensa puheenalaisilla vesillä.
10801:      Sekä vuoden 1911 että 1914 val-tiopäivillä antoi,Laki- ja
10802: t'alousvaliokunta mietintönsä eduskuntaesityksen johdosta.
10803: Valiokunta katsoi kyl'lä että ne vaatimubet, jotka viimeksi
10804: sel<Ostetun eduskuntaesityksen mukaan asetettaisiin Kristia-.
10805: niaan saakka purjehtiville laivurille, vastasivat yleensä ran-
10806: nikkolaivuri·en pätevyysvaatimuksia ulkomailla, mutta Va-
10807: liokunta ei pitanyt jonkun asianymmärtävän luopa suori-
10808: tettua suullista tutkintoa riitt·liivänä ta;k·eena saavutetusta
10809: asia'ntuntemuks·esta, vaan olrsi ·puheenalaisten laivanpäällik-
10810: köjen. osotettava pätevyytensä läpikäym'ällä Suomen meri-
10811: koulujen ·27 plhlvänä huhtikuuta 1899 annetun ohjesäännön
10812: 4 §:ssä mainitun 5-kuukautisen merimieskoulun. Tällaisen
10813: koulun oppimäärä, johon kuului laskuoppi, mittausoppi, m.e-
10814: renkulkuoppi, oppi mereitkurkua koskevista a.setuksista,
10815: maantied·e, purjepiirustus, •suomen- ja ruotsinkieli sekä höy-
10816: rykoneoppi, oli Valiokunnan miel•estä a&etettava vähim-
10817: mäksi pätevyysvaatimubeksi niille purjelaivojen päälli-
10818: köille, jotka purjehtivat Kristiauiaan saakka. Muussa ta-
10819: pauksessa menettäisivät. merimieskoulut miltei kaiken mer-
10820: kitybensä. Kun kuitenkin parastaikaa oli olemassa ko-       1
10821: 
10822: 
10823: 
10824: mitea, joka valmisti ehdotusta uudeksi asetll'beksi suoma-
10825: laisten .laiv~in pääHiköistä, ei Valiokunta katsonut voivansa
10826: mainitunlaista lainmuutosta ehdottaa.
10827:      Vaikka1kaan tässä selostettu eduskuntaesitys ei saa vutta-
10828: nut Eduskunnan kannatusta, ilmaantuvat siinä v,ali<Dkunnan
10829: mielestä kuitenkin ne mielipiteet, jotka va,llitsevat suuressa
10830: osrussa ranuikkopurj.ehtijoitamme ja ra,nnikkoväesrtöämme,
10831: jonka elinehdot saattav"at ri:ilppua siitä, ettei heidän ammoi-
10832: sista ajoista nauttimaansa oikeutta rannikkopurj·ehdukseen
10833: tuntuvarumin su pisteta. ,Jos Hallitukselle myönnettäisiin
10834: 
10835: 
10836: 
10837: 
10838:   ,
10839:                Merilain 31 §:n muutta~eu..
10840: 
10841: valta, mielinmäärin rajoittaa tä'tä ()åeutta, ja jos se ,sitä
10842: myös käyttäisi suuremmassa määrässä kuin välttämäntöntä
10843: olisi, joutuisivat he ja ·koko merenkulkumme hyvin tukrulaan
10844: rusemaan. :Tämän tähden ei Valiokunta katso voivansa puol-
10845: taa ·kyseenäolevan l'ainsäädäntöalan siirtämistä kokonaan
10846: Hallituksen haltuun. Aina'kin olisivat eduskuntalaissa mää-
10847: rättävät ne. rajrut, joitten .puitteissa Hallitus saisi erikoissää-
10848: dökset antaa.
10849:      Valiokunta ~ei ole tilaisuudes·sa ryhtymään tämän alot-.
10850: teen yhteydessä lll!kia niin muuttamaan, että se vastaisi koh-
10851: tuullisia vaatimuksia sek~ puolelta että toiselta, vaan olisi
10852: tärrlä asia v,aliokunnan mielestä käsiteltä:vä yhdessä muun
10853: merilain uudistuksen kanssa, mistä Valiokunnan sa~a:man tie-
10854: don mukaan paraillaan on E!hdotus tekeillä. Jos uuden me-
10855: rilain ehdotuksen laatiminen kuitenkin veisi niin paljon ai-
10856: ka,a, ettei Hallitus voisi sitä niin aikaiseen, kuin suotavaa
10857: olisi, Eduskunnalle jälttää, olisi Hallituksen tästä asiasta
10858: eriksen jätettävä seikkaperäinen ehdotus. Sitä viivytystä,
10859: joka täten asiaUe aiheutuu, ei Valiokunta pidä vaarallisena,
10860: sen vuoksi, että ajankohta puheenalais·en rajoituben Mk~e­
10861: miselle ·ei. nykyään tonnistopuutteen muutenkin vallitessa.
10862: kuitenkaan olisi sopiva, jota paitsi säädöstä ei missään ta-
10863: pauksessa ehdittäisi ·enä:ä täksi ja tuskin vielä ensi purjeh-
10864: duskaudeksika;an täytäntöön panna.
10865:     Edelläesitetyn nojalla V aliok~nta kunnioittaen ehdota~
10866: 
10867:                 että Eduskunta hylkäisi esillä olevan Halli-
10868:              tuksen esityksen.                            .
10869:    Helsingissä. 17 päivänä lokakuuta 1919..
10870: 
10871: 
10872: 
10873: 
10874:    Asia;n käsittelyrssä ov.at oUeet ()sa;llisenra puheenjohtaj!J.
10875: Hakkila, vararpuheenjohtaja Heikkinen, jäsenet Elovaara,
10876:                                                       '
10877:       6            1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 8.
10878: 1~
10879: 
10880:       Helenelund, Hämäläinen, J unes, !.Janne, Lehtonen, Lyytinen
10881:        (ositt~zr), Niemi, Nikkanen, Nix, Nynkkö (osittain), Pl).ti-
10882:       oon:, Paunu, Ruusk·anen, Ryynänen ja Rönnberg (osittain)
10883:       .sekä varajäs~net K·ekkonen, Miemoi:s ja Tolonen (kolme vii-
10884:       meksimainittua osittain).
10885: 
10886: 
10887: 
10888: 
10889: '.-
10890: 
10891: 
10892: 
10893: 
10894:               1-
10895:           1919 Vp.- S. V. M. -      Esitys N:o 8.
10896: 
10897: 
10898: 
10899: 
10900:               Suuren valiokunnan mietintö
10901:            N:o 32 merilain 31 §:n muuttamista koskevan
10902:            Hallituksen esityksen johdosta.
10903: 
10904:    Käsiteltyään edellamainitun rusian on Suuri valiokunta
10905: yhtynyt Laiki- ja talousval1okunnan mietinnöSISä N :.o 5 ole-
10906: vaan ehdotukseen,
10907: 
10908:                että Eduskunta hylkäisi es,illä olevan Halli-
10909:             tuksen esityksen.
10910: 
10911: 
10912: 
10913:    Helsingissä, 8 päivänä marvwskuuta 1919.
10914:          1919 V p. -    Edusk. vast. -     J<~sitys N :o 8.
10915: 
10916: 
10917: 
10918: 
10919:                  E d u s k u n n a n v a s t a u s Hallituksen
10920:              esitykseen 9 päivänä kesäkuuta 1873 annetun
10921:              merilain 31 §:n muuttamisesta.
10922: 
10923:      }~,duskunnalle on annettu Hallituksen esitys 9 parvana
10924:  kesäkuuta 1873 annetun merilaJ,n 31 §:n muuttamisesta.
10925:      Tarkastalessaan esitystä on Eduskunta tullui siihen tu-
10926:  loh;eoo, että merilain puheena1ainen pykälä kylläkin kai-
10927:  paisi muutosta, varsinkin mitä päälliköiden pätevyysehtoi-
10928:  hin tu}ee. Kuitenkin Edus1kunta pitäJä arveluttavana myön-
10929:  tyä siihen, että rajo•ittavien määräySitoo swätäminen jätettäi-
10930:  siin hallituksen tehtäväksi ja siten siirrettäisii•n ha1linnolli-
10931:  seen lainsäädänrtöön, koska purjehdnsoi·E<ens on eritfiiiin tä.r-
10932:  keä ·etu maan mnni:kkoväJestölle.
10933:      V a.ikka maan kauppalaivaston päälliköistä suurim-
10934:  maHa osalLa epäilemättä jo nytkin on ne tiedot jl),
10935: .se kokemus, joka tyydyttää kohtuulliset vaa.timukset,
10936:  ja vaikka he siis helposti vo:Usivait tarpeellisen tutkin-
10937:  non suoritirua, niin saattaisi kuiltenkin tutkintovaatimus-
10938:  ten asettamisen johdosta, varsinkin jos ne tehtäisiin suhteel-
10939: lis·en korkeiksi, kauppalaivasto joutua •suora,naiseen päällik-
10940:  köpulaan. Toisena seurauksena korkei.d•en pätevyysvaati-
10941:  musten asettamisesta olisi se, että laivojen omistajat olisilvat
10942:  pakotetut uusille tutkinnonsuorittaneille päälliköille mak-
10943: samaan suurempia palkkoja kuin t.ähän rusti, mikä vuoros-
10944:  taan joko tekisi me:I'enkulun, ainakin mitä pieniin laivoihin
10945:  tulee, kannatta.mattoma,ksi ta.i vielä ent:isestäämkin ·knroittaisi
10946:  meriJmljetumsen kalleu tta.
10947:      Osaksi näistä syistä johtuu, että sangen laajoissa meren-
10948:  kulikua 'läheTlä olevissa piireissä käsitykset siitä, miihin suun-
10949:  taan lainsäändäntöä puheenaolevana alalla olisi suunnattava,
10950: käyvät päinva;staiseen suuntaan kuin Hallituksen esitys.
10951:  Tämä käy sehri.Ue siitäkin. että kaikille va1ltiopäiville vuo-
10952: 2        1919 Vp. -     Edusk. vast.- Esitys N:o 8.
10953: 
10954: desta 1911 vuoteen 1914 saaklk:a ·on jätetty eduskunJta,esiltyk-
10955: siä, joiden ,tarkoituksena on ollut entisestääm 1aajentaa, ran-
10956: ni.tkkopurjehtijain oikeuksia.
10957:      Vaikkakaan nämä edus:kunta,esirtybet e.ivät oJ,e saavutta-
10958: neet Eduskunnan hyväJrsymiistä, ilmaantuvat nii,ssä kuiilen-
10959: lvin ne mielipiteet, jotka. vaJlitsevalt suuressa os,llJSISa rannikko-
10960: purjehtijoita.mme ja rannikkoväestöämme. Näiden elinehdot
10961: voiv~at riippua -siitä, ettei heidäm ammoisista ajoi,sta nautti-
10962: maansa oikeutta rannikkopurjehdukseen tuntuvarumin su-
10963: pisit.eta.. Jos 'ha1litukselle myönnettäålsiin v.alta mielinmää-
10964: rin rruj'Oittaa tätä oikeutta, ja jos se sitä myös 'käyttäisi suu-
10965: remmllissa määrässä ·kuin välttämätöntä olisi, joutuisi maan.
10966: raooi:kkopurjehdus tukalaan asemamn. T·ämän truhden ei
10967: Eduskunta katso voivansa hyväksyä kyseenäolevan lainsää-
10968: däntöalan siirtämistä kokonaan ha:llituksen haltuun. Aina-
10969: kin ovat eduskuntalaissa määrättäväit ne rlllj,at, joitten puit-
10970: teissa ha!Htus ·saisi ·erikoissäädökset a.ntaa.
10971:      Eduskunnan mielestä on lain muuttamiseen sillä tavoin,
10972: että s·e vastaisi 1whtuullisia vaatimuksia sekä puolelta että
10973: toffi.elta, ryhdyttävä yhdessä muun merilain uudistuksen
10974: :kanssa, mistä paraillallin on ehd·otus tekeillä. Jos uuden mer,i-
10975: laå!n ehdotuksen laatimioon kuiternikin veisi niin paljon aikaa,
10976: ettei Hallitus voisi sitä näin aikaiseen, kuin suotavaa olisi,
10977: Eduskunnalle jättä:ä, on Hallituksen t.iilstä 81Si,as1Ja eriktS,een
10978:  jätettävä seikklliperäinen ehdotus. 18~tä vi,ivytystä, joka täten
10979: asialle aiheutuu, ei Eduskunta pidä vB~aralHsem, sen vuoksi,
10980: että aJjalllkohta puheenalais·en rajoituksen t.ekem~selJe ton-
10981: nistanpuutteen vallitessa ei kuitenkaan nykyään olisli SIOpiva,
10982:  jota pruits'i säännöstä ei missään tapauksessa ehd~ttäisi enää.
10983: täksi ja tuskin viellä ell'Si purjehduskaudeiksikaan täytäntöön
10984:  panna.
10985:       Edelläesitetyn noja1la Eduskunta ilmoittaa,
10986:                   että Eduskunta on ht!ljännyt HalUtuksen
10987:               esillä olevan esityksen.
10988:     Helsingissä, 14 päivänä marraskuuta 1919.
10989:               1919 vuoden valtiopäivät N :o 9.
10990: 
10991: 
10992: 
10993: 
10994:                  Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle,
10995:            sisältävä ehdotuksen laiksi elinkeinon har-
10996:            joittamisen oikeudesta.
10997: 
10998:      Maamme taloudellinen kehitys on sinä aikana, joka on
10999: kulunut nykyään voimassa ohwa:n, 31 päivänä maa1iskuuta
11000: 1879 elinkeinoista annetun asetuksen ilmestymisestä, s,amrulla
11001: kun se on aiheuttanut semmoisten elinkeinoj-en muodostu-
11002: mis,en, joista laissa ei löydy täysin sov.eltuvia oikeusohjeita,
11003: aikaansaanut yhteiskunnallisissa oloissa muutoksia, joita
11004: lainsäädäntö ei ole voinut edellyttää ja jatka ovat tehneet
11005: elinkeino-oikeuden käyttämis·en yleisten ·ehtojen ajanmukai-
11006: sen tarkastuksen välttämättömän tarpeelliseksi. Kiinnittäen
11007: huomions·a tähän ilmiöön elinkeinoelämässä, antoi Hallitus
11008: vuosien 1907 ja 1908 valtiopäiville esitykset uusiksi lain-
11009: määräyksiksi ä.siasta, mutta mainitut valtiopäivät ·eivät en-
11010: nättä.noot niitä käsitellä loppuun. Senjälkeen hyväksyi
11011: Eduskunta vuonna 1913 eduskuntaesityksenä t,ehdyn ehdo-
11012: tuffisen asetuks-eksi elinkeinon harjoittamisen oikeudesta,
11013: joka lakiehdotus käsitti nyt voima.ss,a olevan elinkeinoase-
11014: tuksen yleiset määräykset. Puheenaoleva lakiehdotus ei
11015: kuitenkaan saanut asianomaista vahvistusta.
11016:      Hallituksen nyt Eduskunnalle esittämä, ainoastaan elin-
11017: keinon harjoittamisen oikeuteen rajoittuva ehdotus on asial-
11018: liseHa sisällykseltään likipitäen yhdenmukainen Eduskun-
11019: nait hyväksymän lakiehdotuksen kanssa. Ainoastaan muu-
11020: tamiin erikoismääräyksiin on tehty ,asiallisia muutoksia tai
11021: lisäyksiä.
11022:      Mitä tulee vieraan valtion alamaisen elinkeinon harjoit-
11023: tamisen oikeuteen ei Hallitus ole katsonut tarkoituksen-
11024: mukaiseksi nykyisten dlosuhteiden vallitessa myöntää Suo-
11025: messa asuvalle ulkomaalaiselle sellaista oikeutta, muutoin
11026: 680-19
11027:   2                          N:o 9
11028: 
11029: kuin hakemuksen perusteella hankitulla erityisellä luvalla.
11030: Elinkeinoasetuksessa olevat säännökset tästä ovat sen-
11031: vuoksi muuttamattomina otetut ehdotukseen.
11032:     Eduskunnan hyväksymän lakiehdotuks·en mukaan olisi
11033: elinkeinonharjoittaja, joka lopettaa ilmoitetun ·elinkeinon,
11034: ollut velvollinen Hmoittamaran siitä asianomaiselle viran-
11035: omaiselle, jos hän tahtoi välttää joutumasta siitä liik-
11036: keestä viielä v-erotetuksi. Koska senlaatuisen säännöksen
11037: kuitenkin voisi katsoa sisältävän s·en, että laiminlyönnistä
11038: ehdottomasti seuraisi laiminlyöjän verottaminen myöskin
11039: siinä tapauksessa, että hän todella on lopettanut liikkeensä,
11040: v.aikka hänelle lain muk·aan seHais•essa tapauksessa ei sa,a
11041: panna kunnallisveroa, niin on puheenalainen säännös jä-
11042: tetty pois sekä ·elinkeinonha.rjoittajan velvollisuus ilmoittaa
11043: elinkeinon lopettaminen laissa säilytetty ainoa.staan ylei-
11044: senä V·elvollisuutena rlman muuta seuraamusta, kuin ·että
11045: hän taksoitusviranomaisen puutteellisen tiedon takia asiasta
11046: ehkä v·oipi joutua v·erotetta.v·aksi sellaisesta liikkeestä, jota
11047: hän ei enää harjoita, sekä näkemään vaivaa päästäkseen hä-
11048: nelle pannuista veroista tai maksuista.
11049:     Kun kaupunkikunnat elintarpeiden hintai~ huojentamis-
11050: tarkoituksessa yleensä ovat toivoneet saavansa järjestysoh-
11051: jailla säännöstellä jälh:enmyyjien oikeutta ostaa maalaista-
11052: varoita, mutta tuoHaisilla ohjeilla, vaikka niitä tätä en-
11053: nen onkin otettu muutamiin poliisisääntöihin, ei ole ollut tu-
11054: kea voimassa olevass.a elinkeinoasetuksessa, niin on sellainen
11055: oikeus puheenalaiseen lakiin pannulla nimenomaisella sään-
11056: nöksellä kunnille myönnetty (22 § 3 mom.).
11057:     Halrlitus ei ole katsonut asianmukaiseksi tässä yhteydessä
11058: puuttua kysymyks·een maakaupan harjoittamisesta suoritet-
11059: tavas·ta maksusta, tämä kysymys kun kuuluu valtion talou-
11060: denhoidon alaan ja näyttää olevan otet.tav·a käsiteltäväksi
11061: verolainsäädännön tarkastuskysymyks·en yhteydessä. Pu-
11062: heenalainen lakiehdotus ei sentähden muuta nyt voimassa
11063: olevan elinkeinoasetuksen 18 § :ää.
11064:     Tässä yhteydessä on vielä huoma"Q.tettav·a, ·että Eduskun-
11065: nan ehdotuk.sen 20 §:ään ort,ettu säännös elinkeinonharjoitia.-
11066:                              N:o 9                          3
11067: 
11068: jan kirjanpitovelvollisuudesta on jätetty pois tästä lakiehdo-
11069: tuksesta siitä syystä, että on odotettavissa että esitys vel-
11070: vollisuudesta kauppakirjojen pitämiseen voidaan läheisessä
11071: tulevaisuudessa antaa eduskunnalle.
11072:       Muodolliselta asultaan eroaa seuraava lakiehdotus mel-
11073: koisesti eduskunnan hyväksymästä lakiehdotuksesta~ Niin-
11074:  pä on III luku kokonaisuudessaan jältetty pois, paitsi sen
11075:  13 § :ää, jonka pääasiallinen sisällys on pantu toisiin paik-
11076:  koihin lakiin. Tämän poisjä<btämisen on tehnyt tarpeeNi-
11077:  seksi se, että kun elinkeinovapauden periaatteet ja. ehdot
11078:  ynnä poikkeukset näistä yleisistä säännö·is'tä jo mainitaan
11079:  1 ja 2 luvussa, niin lakiehdotuksen 12 §:ssä olevat säännök-
11080:  set, jotka on otettu 1879 vuoden asetuksesta ja ,siihen ai-
11081:  kaan ehkä ovat ol'loot tarpeelliset mikäli mahdollista osotta-
11082:  maan silloin hyväksyttyjen uusien lainmääräysten j·a van-
11083:  hemman asiata koskevan lruinsäädännön erotusrf:.a, todellisuu-
11084:  dessa ovat ainoastaan 1lain perusta.va,a luonnetta olevi!#ta
11085:  määräyksistä epäsuorasti ilmenevän toistamista. Säännös,
11086:  että maalaiskansaHa j.a maattilain omist.a;jilla on oikeus tuoda
11087:  torille maalaistuotteci.ta, on kuitenkin, vaikka ·toiseen paik-
11088:  kaan 'lakiin pan tuna, pysytetty, koska iämänlaatuinen elin-
11089:                   1
11090: 
11091: 
11092: 
11093:   keino, mikäli sitä harjoitetaan torilla, •satamassa tai muussa
11094:  julkisessa myyntipaikassa, ilman ilmoitusvelvollisuutta sii-
11095:  näkin tapauksessa, että myynnissä käytetään apulaisina
11096:   muita kuin perheeseen kuuluvia henkilöitä, on sanotulle yh-
11097:   teiskuntaluokalle vanhastaan kuuluva poikkeusetu. Samasta
11098:   syystä on laissa myös pysytetty ja sen loppulukuun pantu se
11099:   säännös, että nyt puheenalaisen laatuisesta kaupanpidosta ei
11100:   tarvitse suorittaa maksuja, jos siihen ei käytetä kauppa-
11101:   kojua, myymäpöytää tai eroitettua myyntipaikkaa.
11102:        Se la"ki, mikä tästä asiasta. rt:äiten annetaan Eduskunnan
11103:   hyväksyttäväksi, on pääasiallisesti sama:nsisältöinen kuin se
11104:    esitysehdotus, joka toukokuussa 1917 jätettiin Venäjän Väli-
11105:   ailmiselle Hallitukselle, mutlt.a joka silloin vallinneiden olo-
11106:    suhteiden takia .ei johtanut mihinkään tu lokseen, ja on se
11107:                                                1
11108: 
11109: 
11110:    seuraavausisä ltöin~m:
11111:   4                           N:o 9
11112: 
11113: 
11114:                             Laki
11115:             elinkeinon harjoittamisen oikeudesta.
11116: 
11117:     Kumoten kauppakaaren 6 luvun 1 § ja maaliskuun 31
11118: päivänä 187•9 elinkeinoista annetun armollisen asetuksen
11119: 1-17, 19-22 sekä 40 §, 3, 13, 14 ja 20 § sellaisina kuin
11120: ne ovat muutetut joulukuun 17 päivänä 1888, marraskuun
11121: 11 päivänä 1889 sekä toukokuun 12 päivänä 1884 annetuissa
11122: asetuksissa, säädetään täten niinkuin seuraa:
11123: 
11124: 
11125:                             1 LUKU.
11126:                  Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
11127:                                   1 §.
11128:      Jokainen Suomen kansa.lainen on oikeutettu al·empa.na
11129: säärcletyillä ehdoilla Suomessa harjoittamaan sitä tai niitä
11130: elinkeinoja, mitä hyväksi näkee. ·Tämä oikeus koskee sekä
11131: kauppa-, t•ehdas- ja käsityöliikettä et•tä myöskin mull'ta an-
11132: sionsaantia ta,i elatusta tarkoittavaa ja. hyviin .t.apoihin so-
11133: veltuvaa liikettä •tai elinkeinoa kaupungissa ja maalla. Kui-
11134: tenkin on 3 § :ssä mainittuihin elinkeinoihin nähden nouda-
11135: tetrta va, mitä niisif.ä ·erittäin sääd.eiään.
11136:      'Tätä asetusta on sov·ellurt:.ettava myöskin laillisesti perus-
11137: tettuun yh'tQöön, osuuskuntaan ja yhdistykseen, joka sääntö-
11138: jensä mukaan on oikeutettu harjoittamaan elinkeinoa.
11139: 
11140:                              2 §.
11141:     Jos ulkomaalainen, joka laillisella luvalla oleskelee
11142: maassa, haluaa harjoitJtaa kauppa- tahi tehdasliikettä taikka
11143: muuta elinkeinoa kaupungissa tahi maalla, tehköön siitä ano-
11144: muksen läänin maaherralle, liittämällä todistuksen, että
11145: hakija on täysivaltainen ja hyvämaineinen sekä täysi-
11146: varaisen takauksen tahi muun vakuuden ulosteoista valtiolle
11147: ja kunnalle kolmena vuotena.
11148:                              N:o 9                           5
11149: 
11150:     Jos ulkomaalainen liike haluaa maahan perustaa haara-
11151: osaston, anokoon sitä samoin läänin maaherralta ja liittä-
11152: köön mainitun vakuuden ulosteoista.
11153:     Maaherra tutkikoon erittäin kussakin tapauksessa, asian-
11154: omaisia kuultuansa, onko hakemus myönnettävä tai kiel-
11155: lettävä.
11156:     Jos anottu oikeus myönnetään, pitää ennen liikkeen alka-
11157: mista ilmoitus siitä annettaman 6 § :ssä mainitulle viranomai-
11158: selle, kuin myöskin tieto jätettämän siitä henkilöstä, joka
11159: elinkeinonharjoittajan poissa olleHsa johtaa liikettä; jol-
11160: loin myöskin on selväksi tehtävä, että tämä on sekä oikeu-
11161: tettu että velvollinen Suomen tuomioistuimes<sa vastaamaan
11162: oikeudenasioissa, jotka liikkeen johdosta saattavat syntyä.
11163:     Ilman erityistä hakemusta saakoon ulkomaalainen kaik-
11164: kialla maassa ostella maalaistuotteita, kuin myöskin, nou-
11165: dattamalla tullilakien ja satrumajärjestysten ohjeita, kau-
11166: punkien satamissa aluksellaan myyskennellä maahan tuo-
11167: miansa ruokatavaroita, jonka liikkeen harjoittamisesta hä-
11168: nen suoritettavaksensa määrättäköön sovelias elinkeino-
11169: maksu kaupunkikunnalle, joka tässä suhteessa saa ryhtyä
11170: tarpeellisiin toimiin.
11171: 
11172: 
11173:                               3 §.
11174:     Allama,initut elinkeinot ovat erityisissä la.eissa ja asetuk-
11175: sissa annettujen tai vas'tedes annettavaån ehtojen ja määräys-
11176: ten alaisia, nimittäin:
11177:     1) kaivosten ja malmisuonten käyttämistä varten perus-
11178: tetut laitob~;
11179:     2) kirjakaupat, kirjain kaupusteleminen, kirja- ja kivi-
11180: painot, luku- ja laina,kirjastolt sekä aikakautisten painokir-
11181: joitusten julkaiseminen;
11182:     3) apteekki- ja rohdosliikkeet sekä myrkkyjen ja myr-
11183: kynseka.isten aineid·en valmis<tus, säilyttäminen ja myynti;
11184:     4) alkoholipitoisien aineiden valmistus, kuljetus, varas-
11185: tossapit.o, myynti ja anniskelu;
11186:   6                         N:o 9
11187: 
11188:     5) a:lkoholittomain juomain valmi,stus ja myynti;
11189:     6) ravin'tolan-, yömajan-, kahvilan- ja biljardinpito sekä
11190: muut senkaHaiset liikkeet;
11191:     7) margariinin j.a marg·ariinijuus·tou sekä muun sentapai-
11192: sen ihmisravinnoksi aiotun tudtteen valmistus ja myynti;
11193:     8) keinotekoisten lannoitusa.ineiden ja valmist€ttujen re-
11194: huvarain sekä siementtavara,in kauppa;
11195:     9) räjähtäväin ~aineiden sekä tulenarkain Ö'ljyjen ja mui-
11196: den niihin verratta.va,in tavarain valmistus, kuljeius, va:ras-
11197: tossapit.o ja myynti;
11198:      10) sähkölaitokset valon synnyttämistä ja voiman sih'li:oa
11199: varten;
11200:      11) säästöpankki- ja muu pankkiliike sekä panttilainaus-
11201: laitokset;
11202:      12) vaku uJtusliikeet;
11203:      13) kaupanvälitltäjäin, laiva.nsuorijain ja huutolmupan-
11204: toimilli:.aja.in ammatit;
11205:      14) warrantin a·nta.miseen oikeutetut varastomalmsiinit;
11206:      15) siirtolaisuud·en välittämiseksi perusltetut liikeyrityk-
11207:  set sekä työn- ja asunnonvälitysliikkeet.;
11208:      1•6) yleisön käytettäväksi aiottuj.en rautateiden sekä säh-
11209:  kölennwtin- ja t.elefonijohtojen perustaminen ja, käyttämi-
11210:  nen;
11211:      17) automobiilien, [·entokoneiden ja muiden omin voimin
11212:  kulkevain koneiden käyttäminen;
11213:      18) sirkus-, varietee- ja kinema:tografiesitykset ynnä
11214:  muut senkaltaiset julkiset näytännöt;
11215:       19) leimattavien jalojen metalliteosten ja eräiden muiden
11216:  leimatlavien 'tuotteiden valmis'tus ja myyntti.
11217: 
11218:                               4 §,
11219:     Kauppamerenkulkuun Suomen paikkakuntain välillä äl-
11220:  köön käyt.ettäkö muita kuin suomalaisia aluksia.
11221:                                 N:o 9                                7
11222: 
11223:                               II LUKU.
11224: 0 i k e u s ·e l i n k e i n o n h a r j o i t t a m i s e e n i l m o i-
11225:                        tuks·en nojall·a.
11226:                                5 §.
11227:      8iltä, joka tahtoo harjoitta,a kauppaa• tahi muuta: saman-
11228: tapaista liikettä avonaises.sa puodissa., kon'ttorissa tahi sen-
11229: kaltaisessa erity.isessä myyntipaikassa, taikka yksin tahi
11230: pääisäntänä harjoittaa laiv•anisännyysliikettä, taikka muissa
11231: elinkeinoamma~eissa työapulaisenaan käyttää muita kuin
11232: aviopuolisoaan tahi suoraan .etenevää polvea olevia vajaval-
11233: taisia jälkeläisiään, vaaditaan, ·että hän, olrlakseen siihen
11234: oikeutettu, nauttii kansalaisluottamusta sekä hallitsee it-
11235: seään ja omaisuuttansa.
11236:      Viimemainitun ehdon estämättä olkoon aviovaimo oi-
11237: keutettu harjoittamaan elinkeinoa: niinkuin 1 momentissa sa-
11238: notaan, niin myös vajavaltainen, jos holhooja siihen suostuu
11239: ja., milloin hän holhouslain mukaan ·ei saa oikeuden luvatta
11240: holhotin puole~a harjoittaa elinkeinoa, hankkii siihen oikeu-
11241: den luvan.
11242:      Millä ta.valla sen, joka ei ole Suomen kansalainen, on
11243: näytettävä, ·että hän nauttii kansalaisluottamusta, säädetään
11244: hallintotoimin.
11245:                               6 §.
11246:     Joka tahtoo harjoittaa elinkeinoa niinkuin 5 § :ssä on sa-
11247: nottu tai, milloin on tarp.een, on hankkinut luvan harjoittaa
11248: 3 § :ssä mainittua elinkeinoa, tehköön ennenkuin liikkeen
11249: alottaa, siinä paikka.kunnassa, missä hän tulee elinkeinoa
11250: harjoittamaan, siitä kirjallisen ilmoituksen, kaupungissa
11251: maistrawtille ia maalla kihlakunnan kruununvoudille.
11252:     Kruununvoudille as·ffiettu ilmoituskirja voidaan myöskin,
11253: perille toimitettavaksi antaa sen piirin kruununnimismie-
11254: heUe, jossa ·ilmoituksen tekijän asunto ja kotipaikka on.
11255:                              7 §.
11256:     Elinkeinoilmoituksen mukana tulee olla selvitys siitä,
11257: että ilmoituksen tekijä täyttää 5 § :ssä säädetyt ehdot, ja sa-
11258:   8                           N:o 9
11259: 
11260: malla on annettava tieto ilmoituksen tekijän kotipaikasta.,
11261: siitä nimes~ä, jolla. liikettä aijotaan harjoittaa, siitä tai niistä
11262: elinkeinoista, j·otka aiottu liike käsittää, s-ekä jos ilmoitus
11263: tarkoittaa liikettä maalla, paikasta, jossa sitä tullaan har-
11264: joi<ttamaan. Milloin ilmoituksen tekee yhtiö, osuuskunta tai
11265: yhdistys, liittäköön myöskin jä!ljennöksen säännöistään sekä
11266: luettelon hallituksensa jäsenistä.
11267:     Jos elinkeino on S·ellainen, että siiä saada·an harjoittaa ai-
11268: noastaan erityisen luvan nojalla, on selvitys luvan saami-
11269: sesta ilmoitukseen liitettävä.
11270:     Velvollisuudesta Nmoittaa toiminimi kaupparekisteriin
11271: merkittäväksi on voimassa mitä siitä on erittäin säädetty.
11272: 
11273:                               8 §.
11274:     Elinkeinonharjoittaja, joka perustaa osaston tai haara-
11275: liikkeen toiseen paikkakuntaan, kuin missä hänen pääliik-
11276: keensä on, tehköön siitä ilmoituksen sen pa,ikkakunnan asi·an-
11277: omaiselle viranomaiselle mihin osa:sto tai haaraliike on sijoi-
11278: tettu, ja. ilmoittakoon samalla, kuka tätä liikettä tulee johta-
11279: maan, sekä liittäköön selvityksen siitä että pääliikettä har-
11280: joitetaan. Sama olkoon laki, jos se, joka ei asu Suomessa,
11281: tänne perustaa osaston tai haaraliikkeen maan ulkopuolella
11282: harjoittamastaan elinkeinoliikkeestä.
11283:     Jos elinkeinoliikettä tulee jatkamaa.n tai joMa.maan toi-
11284: nen kuin se, joka on ilmoitettu liikkeen omistajaksi tahi joh-
11285: jaksi, on tästä tehtävä ilmoitus niinkuin edeUä on s.auottu.
11286:     Tässä §:ssä mainituissa tapauksissa on liikkeen joh"
11287: taja velvollinen vastaamaan niissä oikeudenkäynneissä, jotka
11288: liikkeestä aiheutuvat.
11289:                             9 §.
11290:    Joka lakkaa elinkeinoa harjoittamasta, tehköön 6 § :ssä
11291: mainitulle viranomaiselle siitä k.irjallis-en ilmoituksen.
11292: 
11293:                           10 §.
11294:     Asianomainen viranomainen on velvollinen yhden viikon
11295: kuluessa sen jälkeen kun ilmoitus on tehty antamaan siitä
11296: todistuksen.
11297:                             N:o 9                            9
11298: 
11299:     Jos ilmoitus on tullut kruununvoudille niinkuin 6 § :n 2
11300: momentissa mainita.a.n, toimitet1akoon todistus asianomai-
11301: selle kruununnimismieheUe, pyydettäessä ilmoituksen teki-
11302: jälle annettava.ksi.
11303: 
11304:                               11 §.
11305:     Sitä oikeutta, josta tässä 1uvmsa säädetään, ei ole ylös-
11306: kantomiehellä tahi kruunun rahava:rain hoitajalla, virailli-
11307: sdla syyHäjällä eikä tulli- eikä poliisihit.oksen virkamie-
11308: hellä tai pa.tvelija.Ua. Tämä koskee myöskin ·edellä sa-
11309: notussa virassa tai palveluksessa olevan henkilön aviopuoli-
11310: soa ja vajav•altaisia. lapsia, joile.i asianoma.inen ha:llintovi-
11311: ranomainen harkitse, että aikeissa oleva elinkeinoliike ei ole
11312: yhteydessä aviopuolison, isän ta:i äidin virkatoiminnan
11313: ka.nssa.
11314:     Jos katsotaan tarpeelliseksi ulottaa 1 momentissa sää-
11315: detty kielto muihin valtion palveluksessa oleviin, annetta-
11316: koon siitä sä.ännös haHiDJtolo-imin.
11317: 
11318:                              12 §.
11319:     Opetus- ja rangaistusla-itoksia sekä vaivaishoito- ja muita
11320: kuntain tahi seurakuntain laitoksia älköön kiellettäkö avo-
11321: naisessa puod;issa myyskentelemästä tuotteita, jot.ka niissä
11322: tai niiden silmälläpidon alaisina on valmistettu tai muuten
11323: kuuluvat niiden toimialaan. Ennen kaupan alott•amist.a on
11324: siitä kuitenkin tehtävä ilmoitus niinkuin tässä luvussa on
11325: säädetty, ja on silloin myöskin kaupan hoitaja. ilmoitettava.
11326: 
11327:                             13 §.
11328:     Tässä tluvussa olevien säännösten estä.mälttä olkoon maa-
11329: laiskausaUa ja ma.atila:in haltij-oilla oikeus, ilman erityistä
11330: ilmoitusta torilla, satamassa tai muus.sa yleisessä myymä-
11331: paikassa itse tahi muiden avulla. sekä kaupungissa että
11332: maalla pitää kaupan kaikkea, mitä heidän ti:loiltaan saadaan.
11333:   10                        N:o 9
11334: 
11335:                          III LUKU.
11336: Oikeus -elinkeinon harjoiU,amiseenluvan
11337:                  no j a 1lla.
11338: 
11339:                              14 §.
11340:     Yleisessä kaupassa luvaUisten ta.varain kaupaksi kuljet-
11341: tamiseen talos~-a taloon maalla haeitakoon lupa maaiherralta,
11342: ja liitettäköön hakemukseen selvitys siitä, että hakija täyttää
11343: 5 § :ssä mainitut ehdot, sekä lääkärin antama terveystodistus.
11344:     Jos hakija täyttää mi~ä edellis·essä momentissa on sää-
11345: detty, antakoon maaherra hän·elle lup,akirjan vuodeksi
11346: kerraHaan tällaisen kulkukaupan harjoittamiseen.
11347: 
11348:                                 15 §.
11349:     Kunnallisveroa elinkeinonsa tuloista on kulkukauppia,an
11350: suori't-etta:va sill-e kunnalle, jossa hänen asuntonsa ja koti-
11351: paikkansa on, taikka, jollei hänellä sitä Suomessa ole, sille
11352: kunnaU-e, jonka hän on ilmoittanut päämajailupaikakseen.
11353: 
11354:                             16 §.
11355:     Kulkukaupa.~ harjoittaja on velvollinen mukanaan pitä-
11356: mään ja vaadittaessa a.sianomaisille poliisi- ja kunnanviran-
11357: omaisille näyt!tämään lupakirjansa.
11358:     Siltä, joka tavataan luva,ttomasta kulkukaupasta, saa to-
11359: disteeksi ja sakon vakuudeksi takavarikkoon o'ttaa mukana
11360: olevan tavaran.
11361: 
11362:                            17 §.
11363:     Ne tark-emmat määräykset, jotka kulkukaupa.n silmäl'lä
11364: pitämistä varten ehkä havaita,an tarpeellisiksi, annetaan hal-
11365: Hntotoimin.
11366:                             18 ·§.
11367:     Jos kulkukauppias rikkoo hänelle tämän lain mukaan
11368: tulevaa elinkeino-oikeutta, voi hänelle myönnetyn lupakir-
11369: jan peruuttaa sama viranomainen, joka sen on antanut.
11370:                              N:o 9                         11
11371: 
11372:                              19 §.
11373:     Milloin kansalaisluottamusta va~lla oleva tahtoo saada
11374: oikeuden harjoittaa elinkeinoa niinkuin 5 § :ssä on sanottu,
11375: hak•ekoon sitä kaupungissa m81istraatilta ja maalla maaher-
11376: ralta sekä liittäköön hakemukseensa selvityksen siitä, että
11377: hän muuten täyttää 5 § :ssä säädetyt ehdot.
11378:     Mainitut viranomaiset saava.t, sittenkun asianomainen
11379: ammattival'tuusto, missä .sella,inen on, sekä kaupungissa
11380: maistraatti j,a maalla kunnaHis,lautaku.nt.fli on antanut vaa-
11381: ditun lausuntonsa ha.kemukses~a, asianha·arain mukaan suos-
11382: tua hakemukseen taikka hy1ljätä sen. Ha.kemukseen suostu-
11383: minen ä:lköön kuitenkaan oikeuttako ha.kijaa työssänsä pitä-
11384: mään vajavaltaisia eikä oppilaita .
11385:     .Jos elinkeinonharjoittaja, joka on tehny~. sellaisen ilmoi-
11386: tuksen kuin 6 § :ssä on säädetty, tuomitaan kansalaisluotta-
11387: mubens·a meneiltäneeksi, olkoon hän, jos t.ahtoo liikettänsä
11388: jatkaa, velvollinen hakemaan si,ihen oikeutta nyt määrätyssä
11389: järjestyhessä.
11390: 
11391: 
11392:                            IV LUKU.
11393:                E r i n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
11394:                               20 § .
11395:     .Jos teollisuuslaitoksen käyttövoimana on vesi, höyry,
11396: kaasu, sähkö tahi muu luonnonvoima, on sekä laitoksen ra-
11397: kentamisessa että käyttövoimaa käytettäessä noudatettava,
11398: :mitä siitä on säädetty.
11399:     Siitä, mitä ammattili:yössä on varteen otettava työnteki-
11400: jäin ja: työpaikan lähell'lä asuvien suojelemiseksi, on eri'ttäin
11401: säädetty.
11402: 
11403:                           21 §.
11404:     Kaupungissa on maistraatin s•ekä maaU.a maaherra.n
11405: asia, kuultuaan asianomaista kunna:llisviranomaista ja sit-
11406: tenkun kulloinkin puheena olevan ammailtilaisryhmän edus-
11407: tajille myöskin on annettu tilaisuus lausunnon a111tamiseen,
11408:   12                         N:o 9
11409: 
11410: kuorma:- ja pika-ajureiUe, moottorilla, varustetun ajoneuvon
11411: kuljettajiltle, palkkasou'tajille, kaupunginlähet,e,ille ja muiden
11412: sellaisten kulkuliikettä avustavain ~.mmailtien toimittajille,
11413: niin myös nuohoojaliikkeen harjoittajiUe, mitiaajille, pak-
11414: ka:a.jille ja muille sellaisiN'e säätää tarkastusmääräyksiä sekä
11415: vahvistaa taksoja ja järj-estyssääntöjä ynnä uhkasakkoja
11416: niiden rikkomisesta.
11417: 
11418:                                22 §.
11419:     Kaupa·nteossa toreilla, kaduilla ja teillä sekä sabmissa ja
11420: muilla yleisillä paikoilla noudatettakoon asianomaisesti vah-
11421: vistettuja järjest.yssääntöjä.
11422:     Eri maksua maalaiskansun ja maatilain haltijain kau-
11423: panpidosta yleis-ellä myyntipaikalla ei saa määrätä, paitsi
11424: milloin siinä käytetään kauppakojua, myymäpöytää tai ero-
11425: tettua myyntipaikkaa, jolloin siitä .on suoritettava säädetyt
11426: makrut kunnaHe tai muulle myyntipaikan haltijalle.
11427:     Asianomaisesti vahvistetulla järj·estysohjeella voidaa.u
11428: jä!lleenmyyjiltä tarpeen mukaan rajoittaa torille tuotujen
11429: maa.laistav·aratin osto-oik>eutta.
11430: 
11431:                              23 §.
11432:     Jokainen ravintoaineiden myyjä on velvollinen alisttu-
11433: maan niihin määräyksiin, joita järj-estetyn tarkastuksen ai-
11434: kaan saamiseksi a:nne*t·aan yleisessä asetuks·essa taikka kun-
11435: nallisissa järjestyssäännöissä.
11436: 
11437:                              24 §.
11438:     Maistraattien, kruununvontien ja lääninhallitusten on
11439: pidettävä erityisiä luetteloita elinkeinon harjoittamisen il-
11440: moituksista ja luvanannoista sekä sen la:kkauttamisilmoituk-
11441: sista ja säilyltettävä niiHe •Semmoisissa asioissa. annetut to-
11442: distukset. Edellä mainituista luetteloista on tarpeellisia
11443: jäljennöksiä tahi otteita vuositta;in ma.ksurtita lähetettävä
11444: kuntain taksoitusmiehiUe.
11445:                              N:o 9                          13
11446: 
11447:                              25 §.
11448:      Miltä tässä. laissa on maistraatist.a sanottu, sovellu~etta­
11449: koon järjestysoikeuteen niissä k·aupungeissa, joissa. maistraat-
11450: tia. ei ·ole.
11451:                               26 §.
11452:    Joka harjoittaa elinkeinoa säädettyä ilmoitusta siitä edel-
11453: täpäin tekemättä tahi, miHoin sitä ~.arvitaan, s.iihen lupaa
11454: hankkimatta, taikka ylittää sen elinkeino-oikeuden, mikä hä-
11455: nellä tämän la.in j-a erityisten määräysten mukaan on, ran-
11456: gaistakoon vähin'tään kymmenen ja eni~ään viidensadan
11457: markan sakolla.
11458:     Tämä laki tulee noudat·ettavaksi--- kuun- päi-
11459: vänä 19-.
11460: 
11461:     Helsingissä, huhtikuun 2 päivänä 1919.
11462: 
11463: 
11464:                         Valtionboitaja
11465: 
11466:                        MANNERHEIM.
11467: 
11468: 
11469:              Kauppa- ja teollisuusministeri J. Stjernvall.
11470: Helsinki 1919.   Valtioneuvoston kirjapaino.
11471:             1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 9.
11472: 
11473: 
11474: 
11475: 
11476:                 Talousvaliokunnan mietintö
11477:             N :o 2 Hallituksen esityksen johdosta, joka si~
11478:             sältää ehdotuksen laiksi elinkeinon harjoitta-
11479:             misen oikeudesta.
11480: 
11481:     Eduskunta on valmistelua varten lähettänyt edellä mai-
11482: nitun hallituksen esityksen N :o 9 Talous-valiokuntaan, joka
11483: myöskin on saanut otteet lähetek,eskustelussa pidetystä
11484: pöytäkirjasta.
11485: 
11486: 
11487:     Vuosien 1907, 1908 ja 1909 valtiopäivillä oli Edus-
11488: kunnassa käsiteltävänä elinkeinola.insäädäntömme, jääden
11489: kulloinkin loppuun käsittelemättä. Sittemmin 1913 vuoden
11490: valtiopäivillä Eduskunta tehdyn eduskuntaesityks'en poh-
11491: jalla hyväbyi asetuksen elinkeinon harjoittamisen oikeu-
11492: desta, mutta asetusehdotus ei saanut asianomaista vahvis-
11493: tusta. Edelleenkin on voimassa 31 päivänä maaliskuuta
11494: 1879 elinkeinoista annettu asetus, jota on myöhemmin osit-
11495: tain muutettu, mutta joka muutoksineenkin on monessa suh-
11496: teessa vanhentunut.
11497:     Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on pääasiassa
11498: yhdenmukainen Eduskunnan 1913 vuoden valtiopäivillä
11499: hyväJksymän asetusehdotuksen kanssa. Esitykseen ei sisäl1y
11500: voimassaolevan elinkeinoasetuksen eri ammatteja ja elinkei-
11501: nonharjoittajain sekä heidän apulaistensa välisiä suhteita
11502: koskevat säännökset, jotka jo aikaisemmin on eroitettu eril-
11503: lään käsiteltäviksi.
11504:     Vuoden 1913 valtiopäivillä hyväksytty asetusehdotus
11505:  (12 §) säätää, samaan tapaan kuin voim'assa oleva f!setus
11506: elinkeinoista (5 §), että viranomaiselle tehtävää ilmoitusta
11507: ei vaadita siltä, joka harjoittaa ,,liikettä siihen käyttämättä
11508:                  1919 Vp.- V . .M.- Esitys N:o 9.
11509: 
11510:     avonaista puotia, konttoria tahi senkaltaista erityistä
11511:     myyntipaikkaa, taikka muussa luvallisessa elinkeinoamma-
11512:     tissa työapulaisinaan käyttää ainoastaan aviopuolisoaan tahi
11513:     vajavaltaisia jälkeläisiään suoraan alenevassa polvessa."
11514:     'fämä n. k. itsensä elättämisen oikeus on vanhastaan ollut
11515:     riippumaton sekä luvasta että ilmoituksesta. Kun Ha1lituk-
11516:     sen esitys säätää elinkeinoilmoituksen tekemisen samoinkuin
11517:     elinkeinoluvan hakemisen vain määrätyissä tapauksissa, niin
11518:     tästä seuraa epäsuorasti, että kaikissa muissa tapauksissa on
11519:     jokaisella oikeus elinkeinon harjoitukseen ilman lupaa tai
11520:     ilmoituksen tekemistä. Senvuoksi ei valiokuntakaan pidä
11521:     tarpeellisena ottaa lakiin määräyksiä, joissa säädettäisiin eri-
11522:     tyisestä itsensä elättämisen oikeudesta.
11523: 
11524: 
11525: 
11526:          Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä asiallisesti
11527:      sellaisenaan, tehden vain joitakin vähäisiä muodollisia muu-
11528:      toksia. Kuitenkin tahtoo Valiokunta eräissä kohdin yksi-
11529:      tyiskohtaisesti perustella lakiehdotusta.
11530: 1 §.     Lakiehdotuksen johtavana periaatteena on elinkeino-
11531:      vapaus, s. o. että jokaisella on oikeus Suomessa harjoittaa
11532:      hyviin tapoihin soveltuvaa liikettä tai elinkeinoa kaupun-
11533:      gissa ja maalla. Elinkeinovapauden periaatetta ei muuta se,
11534:      että eräiden elinkeinojen harjoittamiseen vaaditaan erityistä
11535:      tietoihin ja kokemukseen perustuvaa pätevyyttä tai että nii-
11536:      den harjoittaminen on ju1kisen edun vaatiman säännöstelyn
11537:      alainen eikä myös sekään että maassa oleskelevan ulkomaa-
11538:      laisen oikeus elinkeinon harjoittamiseen edellyttää viran-
11539:      omaiselta haettua ja saatua lupaa.
11540:          Valiokunnalle on Suomen Teollisuusvaltuuskunnan Kes-
11541:      kuskomitean puolesta lähetetty kirjelmä, jossa on tehty
11542:      ehdotus siihen suuntaan, että ammatin harjoittamisen edel-
11543:      lytykseksi olisi elinkeinolaissa asetettava jonkunlaisten päte-
11544:      vyysnäytteiden suoritus kussakin ammatissa. Tätä ehdo-
11545:      tusta on perusteltu sillä, että ammattitaito on yhä alentu-
11546:      nut~ kun oikeus itsenäisen ansiotoiminnan harjoittamiseen
11547:                       :Elinkeinolaki.                    3
11548: 
11549: ei ole ollut riippuvainen minkään pätevyysnäytteen suorit-
11550: tamisesta, ja että pätevyyden näyte kannustaisi paremman
11551: ammattitaidon hankkimiseen. Valiokunta ei kuitenkaan ole
11552: katsonut suotavaksi ottaa lakiin ammatin harjoittamisen
11553: oikeutta rajoittavia säännöksiä.
11554:      Edellämainitussa eduskunnan asetusehdotukse~ssa on 2 §.
11555: samallainen oikeus elinkeinon harjoittamiseen kuin Suomen
11556: kansalaisella myöskin ulkomaalaisella, joka on asettunut
11557: Suomeen asumaan. Hallitus ei nykyisiin olosuhteisiin kat-
11558: soen ole kuitenkaan pitänyt tarkoituksenmukaisena myöntää
11559: ulkomaalaiselle sellaista oikeutta muutoin kuin erittäin
11560: haettavan luvan perusteella, joten elinkeinoasetuksen tätä
11561: koskevat säännökset on samansisältöisinä otettu lakiehdotuk-
11562: seen. Valiokunta on asettunut samalle kannalle, varsinkin
11563: kun naa purimaissakin ulkomaalaisten oikeus elinkeinon har-
11564: joittamiseen on jätetty viranomaisilta anottavasta luvasta
11565: riippuvaksi. Vaikka ulkomaalaisen oikeus elinkeinon har-
11566: joittamiseen Suomessa on ollut viranomaiselta hankittavasta
11567: luvasta riippuva, niin on sääntönä ollut, että laillisella
11568: luvalla maassa oleskevalle ulkomaalaiselle on lupa elinkei-
11569:  non harjoittamiseen myönnetty. Maaherralla on tosin tämän
11570:  esityksen mukaan samoinkuin 'ennestään vapaa harkinta-
11571:  valta ulkomaalaisten elinkeinohakemuksia ratkaistessaan;
11572:  kuitenkin lienee sattunut perin harvoin, että hakemuksia
11573:  olisi hylätty, mikäli yleiset edellytykset elinkeinon harjoit-
11574:  tamiseen ovat olleet olemassa.
11575:      Myöskään ei ulkomaalaiselle ole näyttänyt tuottavan
11576:  mitään vaikeuksia määräys siitä, että hänen on elinkeino-
11577:  hakemukseensa liitettävä ,takaus tai muu vakuus ulos-
11578:  teoista valtiolle ja kunnalle kolmena vuotena", eikä tällä
11579:  määräyksellä muutenkaan ole sanottavaa käytännöllistä
11580:  merkitystä; Valiokunta on sen kuitenkin eräiden tapausten
11581:  varalta pysyttänyt.
11582:      Tärkeämpi on elinkeinoasetuksesta lakiehdotukseen
11583:  otettu säännös siitä, että ulkomaalaisen on, saatuaan luvan
11584:  elinkeinon harjoittamiseen, elinkeinoilmoitusta tehdessään
11585:  ilmoitettava se henkilö, joka hänen poissaollessaan johtaa lii-
11586:     4            1919 Vp. -V. M.- Esitys N:o 9.
11587: 
11588:      kettä sekä samalla selvitettävä, että tämä henkilö on oikeu-
11589:      tettu ja velvollinen vastaamaan liikkeen j·ohdosta syntyvissä
11590:      oikeudenkäyn tiasioissa.
11591:           Ennestään on vieraan valtion alamaisella ollut valta
11592:      ilman hakemusta ja lupaa ostella rnaalaistuotteita kaikkialla
11593:      maassa samoinkuin tullilakien ja satamajärjestysten ohjeita
11594:      noudattaen kaupunkien satamissa laivallaan myydä maahan
11595:      kuljettamiansa ruokatavaroita, ollen vain viimeksisanotun
11596:      liikkeen harjoittamisesta velvollinen suorittamaan asian-
11597:      omaisille kaupunkikunnille eräitä maksuja.
11598: 3 §.      I.~akiehdotuksessa on säännösteltyjen elinkeinojen luku
11599:      suurempi kuin elinkeinoasetuksen niitä koskevassa 14 § :ssä.
11600:      Tämä johtuu siitä, että on syntynyt uusia elinkeinonhaaroja,
11601:      joiden harjoittamisessa yleisen edun vuoksi on vaadittava
11602:       eräitä kelpoisuusehtoja tai noudatettava eräitä varovaisuus-
11603:      ja valvontamääräyksiä. :Muutamista 2 § :ssä luetelluista
11604:       elinkeinoista ei vielä ole ohjesääntöjä olemassa, mutta kun
11605:      sellaisten antaminen käy läheisessä tulevaisuudessa tarpeelli-
11606:      seksi, niin on valiokunta katsonut olevan paikallaan, että ne
11607:       laissa jo mainitaan.
11608: 5 §.      Esityksessä on säilytetty nykyisen elinkeinoasetuk-
11609:       sen säännös, että sen, joka tahtoo harjoittaa kauppaa tai
11610:       muuta sa.mantapaista liikettä yleisölle avonaisessa liikehuo-
11611:       neustossa tahi joka harjoittaa laivanisännyysliikettä tai
11612:       muissa elinkeinoammateissa apunaan käyttää muita kuin
11613:       aviopuolisoaan ja vajavaltaisia rintaperillisiään, tulee naut-
11614:       tia kansalaisluottamusta sekä hallita itseään ja omaisuut-
11615:       taan. A viovairno on tässä asetettu täysin aviomiehen ver-
11616:       taiseksi, ja siitä syystä on esityksessä käytetty sanaa avio-
11617:       puoliso elinkeinoasetuksessa käytetyn va.irno sanan ·asemesta.
11618:       Nykyään ei katsota olevan syytä edelleen pitää aviovaimon
11619:       elinkeino-oikeutta ja mahdollisuutta sen kautta ansaita
11620:       varoja omaa ja perheensä toimeentuloa varten aviomiehen
11621:       suostumukseita riippuvana. Laki aviopuolisoiden omaisuus·
11622:       ja velkasuhteista 15 päivältä huhtikuuta 1889 onkin järjes-
11623:       tetty sen varalta, että vaimo harjoittaa sellaista elinkeinoa,
11624:       josta nyt on puhe; ja ne, jotka käyvät liikeasioil1in elin-
11625:                        Elinkeinolaki.                       6
11626: 
11627: keinoa harjoittavan avwvaunon kanssa, voivat, milloin sen
11628: katsovat tarpeelliseksi, vaatia erityistä sitoumusta mie-
11629: heltäkin.
11630:      Vajavaltaisten elinkeino-oikeutta koskevat säännökset
11631: vaativat myöskin muuttamista, johtuen siitä asemasta, mikä
11632: holhoojalla holhouslain mukaan on. Tätä lakia silmällä
11633: pitäen on 5 § :n 2 momentti laadittu ja siihen otettu huo-
11634: mautus, että eräissä tapauksissa, joita kosketellaan holhous-
11635: lain 39 § :ssä, holhoojan tulee holhouksenalaisen puolesh
11636: harjoittamaansa elinkeinoa varten hankkia oikeuden
11637: suostumus.
11638:      Edellisen pykälän kohdalla mainituista elinkeinoista on 6 §.
11639: ennen niiden alottamista tehtävä ilmoitus asianomaiselle
11640: rekisteriviranomaiselle, jona kaupungissa nykyään toimii
11641: maistraatti ja maalla kruununvouti. Kun voimassaolevasta
11642: elinkeinoasetuksesta puuttuu nimenomaista määräystä siitä,
11643:  onko ilmoitusvelvollisuus olemassa myöskin niihin elinkei-
11644: noihin nähden, joiden harjoittamiseen vaaditaan erityinen
11645: lupa, on käytännössä tästä vallinnut erilainen menettelytapct.
11646:  On kuitenkin tärkeää tarpeellisen valvonnan aikaansaami-
11647:  seksi siitä, etteivät oikeudettomat siihen ryhdy, että tällais-
11648:  tenkin elinkeinoliikkeiden alottamisesta ja lakkauttamisesta
11649:  sekä muutoksista niissä tehdään samallainen ilmoitus, kuin
11650:  5 § :ssä mainituista elinkeinoista.
11651:       Osaston tai haaraliikkeen perustamisesta on myöskin teh- 8 §.
11652:  tävä ilmoitus sen paikkakunnan viranomaiselle, mihin haara-
11653:  liike tai osasto on sijoitettu sekä liitettävä selvitys siitä,
11654:  missä pääliikettä harjoitetaan; samalla on ilmoitettava, kuka
11655:  haaraliikettä tulee johtamaan. Elinkeinoasetuksen 12 §
11656:  säätää, että ulkomaalaisen elinkeinoilmoituks·een on pantava
11657:  tieto siitä henkilöstä, joka elinkeinon harjoittajan poissrt-
11658:   ollessa johtaa liikettä, sekä selvitys, että tämä henkilö on
11659:  liikkeen asioissa sekä oikeutettu että velvollinen tuomioistui-
11660:   messa vastaamaan. Käsiteltävänä olevassa Hallituksen esi-
11661:   tyksessä on, Eduskunnan vuonll'a 1913 hyväks;rmän a.setus-
11662:  ehdotuksen mukaan, kehitetty tätä periaatetta siten, että
11663:   haaraliikkeen johtaja lain mukaan aina, ilman erityistä val-
11664:       6            1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 9.
11665: 
11666:         tuutusta, on velvollinei~ vastaamaan niissä oikeudenkäyn-
11667:         neissä, jotka liikkeestä aiheutuvat, ja tämä koskee niinhyvin
11668:         ulkomaisen kuin kotimaisen elinkeinoyrityksen haaraliikettä.
11669:         Valiokunta pitää tällaista säännöstä erittäin tarpeellisena,
11670:         jotta oirkeutta hakevan ei tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin
11671:         asiansa ajamiseksi useinkin kaukana asuvaa liikkeenomis-
11672:         tajaa vastaan henkilökohtaisesti, ja samalla katsoo ettei se
11673:         aiheuta muutoksia elinkeinon harjoittajan ja hänen toimit-
11674:         sijansa välisissä suhteissa, jotka jo ennestään ovat laissa jär-
11675:         jestetyt.
11676:             2 § :n 2 kohdassa on säännös sitä tapausta varten, että
11677:         ulkomaalainen liike perustaa maahan haaraosaston. Niin
11678:         ollen näyttäisi kuin 8 § :n 1 kohdan viimeinen lause olisi
11679:        saman asian toistamista ja siis tarpeeton. Mutta kun on
11680:         mahdollista, että Suomen kansalainen, joka ei asu koti-
11681:         maassa, ta.htoo tänne perustaa haaraliikkeen maan ulkopuo-
11682:         lella harjoittamastaan elinkeinoliikkeestä, niin on mainitun
11683:        lauseen pysyttäminen lakitekstissä tarpeellinen.
11684:   9 §.      Tähän pykälään nähden viittaa Valiokunta vain siihen,
11685:        mitä Hallituksen esityksen perusteluissa on asiasta mai-
11686:        nittu.
11687: 11 §.       Elinkeinoasetuksen 4 § :ssä on ilmoitusvelvollisuuden-
11688:        alaisen elinkeinon harjoitus kielletty eräiltä virka- ja palve-
11689:        lusmiehiltä samoinkuin näiden aviopuolisoilta ja vajavaltai-
11690:        silta lapsilta. Tämä säännös on myöskin otettu sekä Edus-
11691:        kunnan aikaisemmin hyväksymään asetusehdotukseen että
11692:        Hallituksen esitykseen, mutta niin muutettuna, että asian-
11693:        omaisen hallintoviranomaisen harkittavaksi jää, onko virka-
11694:        ja palvelusmiesten vaimojen ja vajavaltaisten lapsien aikoma
11695:        elin:keinoliike sellainen, ettei se ole yhteydessä aviopuolison,
11696:        isän tai äidin virkatoiminnan kanssa, jossa tapauksessa elin-
11697:        keinon harjoittaminen on sallittu. Valiokunta katsoo tarkoi-
11698:        tuksenmukaiseksi puoltaa tätä rajoitusta, mutta samalla jät-
11699:        tää Hallituksen asiaksi ulottaa kosketelluu kiellon muihin-
11700:        kin valtion palveluksessa oleviin. mikäli Hallitus katsoo tar-
11701:        peelliseksi.
11702:                       Elinkeinolaki.                       7
11703: 
11704:     Koska kunnat, varsinkin kaupunkikunnat, ovat vnm•J 12 §.
11705: aikoina ryhtyneet kunnallislaitoksina käyttämään vesijohto-,
11706: valaistus-, raitiotie- y. m. kunnallistoimeen soveltuvia elin-
11707: keinoliikkeitä ja niiden ohessa pitävät ei ainoastaan omia
11708: kone- ja työpajoja., vaan myöskin sellaisiin yrityk-
11709: siin kuuluvain tarpeiden kauppaa, on asianmukaista, että
11710: elinkeinolaissa sdlainen liike tunnustetaan luvalliseksi. Tä-
11711: hän nähden on lakiehdotuksen 12 § saanut laajemman sisäl-
11712: lyksen kuin elinkeinoas,etuksen 9 §, jonka mukaan tällainen
11713: oikeus elinkeinon harjoittamiseen kuuluu ainoastaan opetus-
11714: laitoksille sekä vaivais- ja vankeinhoidolle.
11715:     V aJkuutuksessa ja vruhvistuksessa Ruotsin ja Suomen ta- 13 §.
11716: lonpoikasen kansan vapauksille ja oikeuksi1le, annettu 23
11717: päivänä helmikuuta 1789, on 4- § :ssä sanottu, että talonpoi-
11718: kasen kansan annetaan siitti lähtien samalla tavalla, kuin
11719: sille siihen asti oli sallittu, valtakunnassa kuljettaa ja myyJä
11720: omien ja naapuriensa jyvä- ja karjaviljaa, sekä käsitöitä;
11721: mutta älköön kukaan talonpoika sen edesvastuun uhalla,
11722: kuin laki säätää, muilta ostako heidän jyvä- ja karjavil-
11723: jaansa tahi tavaroitansa, niitä kaupuntekoa. varten kootak-
11724: sensa. Nykyisen elinkeinoasetuksen 8 §:ssä on tämä maa-
11725: laisväestön erioikeus otettu huomioon siten kehitettynä, että
11726: yhteiseUe kansalle ja tilanhaitijoille maalla on vakuutettu
11727: oikeus ilman erinäistä ilmoitusta itse tai muiden kautta niin
11728: hyvin kaupungissa kuin maalla kaupaksi pitää kaikkea mitä
11729: heidän tiloistansa saadaan tahi he ja heidän perheväkensä
11730: kotiteollisuudella tuottavat.
11731:      Kaupunkikunnissa on kuitenkin elintarpeiden myyntiä
11732: toreilla järjestettäessä pyritty sanottua maalaisväestölle taat-
11733: tua vapaata myyntioikeutta supistamaan. Niinpä on eräissä
11734: kaupungeissa vaikeutettu maalaistuotteiden myyntiä muille
11735: kuin jälleenmyyjille, ja toisissa taas ·kielletty jälleenmyyjiä
11736: ostamasta maalaistavaraa ennenkuin jonkun ajan kuluttua
11737: torikaupan alkamisesta. Kaupunkikunnilla ei kuitenkaan
11738: ole valtaa muutoin kuin terveydenhoidollisia näkökohtia sil-
11739:  mällä pitäen sopivalla tavalla järjestää maalta tuotujen elin-
11740: tarpeiden kauppaa, jopa velvoittfta niiden myyjiä asettumaan
11741:           8             1919 Vp.- V. II.- Esitys N:o 9.
11742: 
11743:           sitä varten osotettuihin erityisiin myyntipaikkoihin ja käyt-
11744:           tämään kaupungin osottamaa myymäpöytää tai suojusta.
11745:           Mutta maksuja tästä ei saa puheenaolevilta. myyjiltä ottaa,
11746:           elleivät he itse ole sellaista eri myyntipaikkaa halunneet,
11747:           vaan on kunnan itsensä suoritettava näistä järjestelyistä ai-
11748:           heutuvat kustannukset.
11749:                Valiokunta ei ole katsonut olevan syytä muuttaa puhee-
11750:           naolevaa, maataloudelle hyödyllistä, erioikeuksiin perustu-
11751:           vaa säännöstä, joka siihen nähden, että ostajat ja tavaran
11752:           tuottajat sen nojalla pääsevät välittömään kaupantekoon kes-
11753:           lmnänsä, näyttää olevan omansa jossakin määrin estämään
11754:           maataloudesta saatujen elintarpeiden hintoja kohtuuttomasti
11755:           kohoamasta. 'l'ämä säännös on siis lakiehdotuksen 13 § :ssä
11756:           säilytetty sisällöltään sellaisena, kuin se on Eduskunnan
11757:           vuonna 1913 hyväksymässä asetusehdotuksessa.
11758: 14-18 §§.      Heinäkuun 2 päivänä 1900 annettiin, syrjäyttämällä ta-
11759:           vallinen lainsäädäntöjärjestys, l1allinnollista tietä asetus syn-
11760:           typeräisten venäläisten kaupankäynnistä, jonka asetuksen
11761:           mukaan venäläisillä talonpojilla olisi oikeus harj-oittaa Suo-
11762:           messa kulkukauppaa elinkeinoasetuksen 10 § :ssä mainituilla
11763:           tavaroilla. Sittemmin 1905 ja 1906 vuosien väliaikaisi11e
11764:           valtiopäiville annettiin Hallituksen taholta esitys elinkeino-
11765:           asetuksen kulkukauppaa !koskevi·en säännösten muuttami-
11766:           sesta. Tähän asetusehdotukseen tehtiin valtiopäivillä erinäi-
11767:           siä muutoksia, minkä vuoksi se ei saavuttanut hallitsijan
11768:           vahvistusta, ja niinikään jäi samasta syystä vahvistamatta
11769:           Eduskunnan 1907 vuoden valtiopäivillä Hallituksen esityk-
11770:           sen pohjalla hyväksymä kulkukauppaa koskeva asetusehdo-
11771:           tus. Vieläkin on siis olemassa ristiriita edellämainitun hal-
11772:           linnollisen asetuksen ja elinkeinoasetuksen säännösten vä-
11773:           lillä.
11774:                Hallituksen esitykseen on otettu 1913 vuoden valtiopäi-
11775:           villä hyväksytyssä asetusehdotuksessa olevat kulkukauppaa
11776:           koskevat säännökset, muutettuina vain siten, että kulkukaup-
11777:           piaan ei tarvitse suorittaa maksua lääninrahastoon, ja on
11778:           V aliakunta katsonut niiden vastaavan tarkoitustaan. Valio-
11779:           kunnassa on kuitenkin erityisesti huomautettu siitä, että
11780:                        Elinkeinolaki.                       9
11781: 
11782:  aivan 1•öyhiltä ihmisiltä ei olisi luvallisteu tavarain pienes:,;ä
11783: ·määrässä tapahtuvaa kaupustelua kiellettävä, vaikkapa
11784:  heillä ei olisikaan haettua kulkukauppalupaa.
11785:      Kansalaisluottamusta vailla olevan tulee lakiehdotuksen 19 §.
11786:  mukaan, niinkuin nykyäänkin, saadakseen harjoittaa ilmoi-
11787:  tusvelvollisuuden alaista elinkeinoa, hankkia siihen lupa,
11788:  kaupungissa maistraatilta ja maalla maaherralta. Tämä lupa
11789:  ei oikeuta hakijaa työssänsä pitämään vajavaltaisia eikä op-
11790:  pilaita, ikoska oppisopimuksen perusteella elinkeinon harjoit-
11791:  tajalla ·on oppilaitaan kohtaan velvollisuuksia, joita törkeästä
11792:  rikoksesta rangaistua ei yleensä pidetä soveliaana hyvin
11793:  täyttämään.
11794:      Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu, saa Valiokunta kun-
11795:  nioittaen ehdottaa,
11796: 
11797:                 että Eduskunta hyväksyisi se·uraavan laki-
11798:              ehdotttksen:
11799: 
11800: 
11801: 
11802:                            Laki
11803:            elinkeinon harjoittamisen oikeudesta.
11804: 
11805:      Kumoten kauppakaaren 6 luvun 1 § ja maaliskuun 31
11806:  päivänä 1879 elinkeinoista annetun armollisen asetuksen
11807:  1-17,19-22 sekä 40 §, 3, 13, 14 ja 20 §sellaisina kuin
11808:  ne ovat muutetut joulukuun 17 päivänä 1888, marraskuun
11809:  11 päivänä 1889 sekä toukokuun 12 päivänä 1884 annetuissa
11810:  asetuksissa, säädetään täten Edusk1vnnan päätöksen rn1tkai-
11811:  sesti niinkuin seuraa:
11812: 
11813:                            I LUKU.
11814:                 Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
11815:                              1 §.
11816:      ,T okainen Suomen kansalainen on oikeutettu a.lempana
11817:  säätdetyillä ehdoilla Suomessa harjoittamaan sitä tai niitä
11818: 10          1919 VIl.- V. IU.- Esitys N:o 9.
11819: 
11820: elinkeinoja, mitä hyväksi näkee. Tämä oikeus koskee sekä
11821: kauppa-, t·ehdas- ja käsityöliikettä etttä myöskin muuta an-.
11822: siansaantia ta.i elatus'ta tarkoit.tavaa ja hyviin tapoihin so-
11823: veltuvaa liikettä tai elinkeinoa kaupungissa ja maalla. Kui-
11824: tenkin on 3 § :ssä mainittuihin elinkeinoihin nähden nouda-
11825: tet.ta va, mitä niistä erittäin säädetään.
11826:      Tätä asetusta on sovellutetta.va myöskin laillisesti perus-
11827: tettuun yhtiöön, osuuskuntaan ja yhdistykseen, joka sääntö-
11828: jensä mnl{aan on oikeutettu harjoittamaan elinkeinoa.
11829: 
11830:                              2 §.
11831:     Jos ulkomaalainen, joka laillisella luvalla oleskelee
11832: maassa, haluaa harjoittaa kauppa- tahi tehdasliikettä taikka
11833: muuta elinkeinoa kaupungissa tahi maalla, tehköön siitä ano-
11834: muksen läänin maaherralle, liittämällä todistuksen, että
11835: hakija on täysivaltainen ja hyvämaineinen sekä täysi-
11836: varaisen takauksen tahi muun vakuuden ulosteoista valtiolle
11837: ja kunnalle kolmena vuotena.
11838:     Jos ulkomaalainen liike haluaa maahan perustaa haara-
11839: osaston, anokoon sitä samoin läänin maaherralta ja liittä-
11840: köön mainitun vakuuden ulosteoista.
11841:     Maaherra tutkikoon erittäin kussakin tapauksessa, asian-
11842: omaisia kuultuansa, onko hakemus myönnettävä tai kiel-
11843: lettävä.
11844:     Jos anottu oikeus myönnetään, pitää ennen liikkeen alka-
11845: mista ilmoitus siitä annettaman 6 § :ssä mainitulle viranomai-
11846: selle, kuin myöskin tieto jätettämän siitä henkilöstä, joka
11847: elinkeinonharjoittajan poissa ollessa johtaa liikettä; jol-
11848: loin myöskin on selväksi tehtävä, että tämä on sekä oikeu-
11849: tettu että velvollinen Suomen tuomioistuimessa vastaamaan
11850: oikeudenasioissa, jotka liikkeen johdosta saattavat syntyä.
11851:     Ilman erityistä hakemusta saakoon ulkomaalainen kaik-
11852: kialla maassa ostella maalaistuotteita, kuin myöskin, nou-
11853: dattamalla tullilakien ja satailllajärjestysten ohjeita, kau-
11854: punkien satamissa aluksellaan myyskennellä maahan tuo-
11855: miansa ruokatavaroita, jonka liikkeen harjoittamisesta hä-
11856: nen suoritettavaksensa määrättäköön sovelias elinkeino-
11857:                         Elinkeinolaki.                         11
11858: 
11859: maksu kaupunkikunnalle, joka tässä suhteessa saa ryhtyä
11860: tarpeellisiin toimiin.
11861: 
11862:                               3 §.
11863:     Allanuvinitut elinkeinot ovat erityisissä la,eissa ja. asetuk-
11864: sissa annettujen tai vastedes annettavaci.n eh'tojen ja määräys-
11865: ten al,aisia, nimittäin:
11866:      1) kaivosten ja. malmisuonten käyttämistä vart'Bn perus-
11867: tetut laitokset;
11868:      2) kirjakaupa,t, kirjain kaupustel.eminen, kirja.- ja lr;ivi-
11869: painot, luku- ja laina.kirjastot sekä aikakautisten painokir-
11870: joitusten julkaiseminen;
11871:      3) apteekki- ja rohdosliikkeet sekä myrkkyjen ja myr-
11872: kyns'Bka,isten a:ineiuen valmisrt:us, säilyttäminen ja myynti;
11873:      4) alkoholipitoisten a.ineiden valmistus, kuljetus, varas-
11874: tossapito, myynti ja anniskelu;
11875:      5) alkoholittomain juomain valmistus ja myynti;
11876:      6) ravintolan-, yömajan-, hhvilan- ja biljard·inpito sekä
11877: muut senkaltaiset liikkeet;
11878:      7) margariinin ja margariinijuuston sekä muun sentapai-
11879: sen ihmisravinnoksi a.iotun tuotteen valmistus ja myynti;
11880:      8) keinotekoisten lannoitusain'Biden ja valmist.ettujen re-
11881: huvarain sekä siemenrt:avamin kauppa;
11882:      9) räjähtäväin aineiden sekä tulenarkain öljyjen ja mui-
11883: den niihin verrattavain tavarain valmistus, kuljetus, vaTas-
11884: tossapito ja myynti;
11885:      10) sähkölaitokset valon synnyttämistä j.a voiman siil'toa
11886:  varten;
11887:      11) säästöpankki- ja muu pankkiliike sekä. panttilainaus-
11888: laitokset;
11889:      12) vakuutusliikkeet;
11890:      13) kaupanvälitrtäjäin, laivammorijain ja huutoll:aupan-
11891:  toimittajain ammatit;
11892:      14) warrantia antamiseen oikeutetut vMastomakasiinit;
11893:      15) siirtolaisuuden välittämiseksi perustetut liikeyri1yk-
11894:  Ret sekä työn- ja asunnonvä1ity;:;liikkeet;
11895: 12           1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 9.
11896: 
11897:     16) yleisön käytettäväksi aiottujen rautateiden sekä säh-
11898: kölennätin- ja. telefonijohtojen perustaminen ja, käyttämi-
11899: nen;
11900:     17) automobiilien, <lentokoneiden ja muiden omin voimin
11901: knlkevain koneiden käyttäminen;                         ·
11902:     18) sirkus-, varietee- ja kinematografiesitykset ynnli
11903: muut senkaltaiset julkiset näyiännö.t;
11904:     19) leimattavi<en jalojen metalliteosten ja ·eriiiden muiden
11905: leimattavien tuotteiden valmistus ja myyn1i.
11906: 
11907:                           4 §.
11908:    Kauppamerenkulkuun Su omcn paikkakuntain välillä äl-
11909: köön käjtettäkö muita kuin suomalaisia aluksia.
11910: 
11911: 
11912:                           II LUKU.
11913: 0 i k e u s e 1 i n k ei n on h a r j o i t ta m i se en i l moi-
11914:                       t u k s e n n o j a l 1 a.
11915: 
11916:                                5 §.
11917:     Siltä, joka talltoo harjoittaa kauppaa tahi muuta saman-
11918: tapaista liikettä avonaisessa puodissa, konttorissa tahi sen-
11919: kaltaisessa erityisessä myyntipaikassa, taikka yksin tahi
11920: pääisäntänä harjoittaa laiv·anisännyysliikettä, taikka muissa
11921: elinkeinoammateissa työapulais·enaan käyttää muita kuin
11922: aviopuolisoaan tahi suoraan etenevää polvea olevia vajaval-
11923: taisia jälkeläisiään, vaaditaan, että hän, oHakseen siihen
11924: oikeutettu, nauttii kansala.isluottamusta sekä hallitsee it-
11925: seään ja omaisnuttansa.
11926:     Viimemainitun ehdon estämättä olkoon aviovaimo oi-
11927: lceutettu harjoittamaan elinkeinoa niinkuin 1 momentissa sa-
11928: notaan, niin myös vaja valtainen, jos holhooja siihen suostuu
11929: sekä siinä tapauksessa, jolloi.n holhooja vain oikeuden luvalla
11930: saa holhotin upolesta harjoittaa elinkeinoa, hankkii siihen
11931: oikeuden luvan.
11932:     1\fillä 1<wal1n sen, joka ei ole Suomen kansalain<en, on
11933: näytettävä, että hän nanttii kansalaisluottamusta, säädetään
11934: hallintotoimi.n.
11935:                          Elinkeino laki.                        13
11936: 
11937:                               6 §.
11938:     Joka tahtoo harjoittaa elinkeinoa niinkuin 5 § :ssä on sa-
11939: nottu tai, milloin on tarpeen, on hankkinut luvan harjoittaa
11940: 3 § :ssä mainittua elinkeinoa, tehköön ennenkuin liikkeen
11941: alottaa, siinä paikka.kunnassa, missä hän tule€ elin keinoa
11942: harjoittamaan, siitä kirjallisen ilmoituksen, kaupungissa
11943: maistra.a.tille ja maalla kihlakunnan kruununvoudille.
11944:     Kruununvoudille asetettu ilmoituskirja voidaan myöskin,
11945: perille toimitettavaksi antaa sen piirin kruununnimismie-
11946: helle, jossa ilmoituksen tekijän asunto ja kotipaikka on.
11947: 
11948:                                 7 §.
11949:     Elinkeinoilmoituksen mukana tul-ee olla selvitys siitä,
11950: että ilmoituksen tekijä täyttää 5 § :ssä säädctyt ehdot, ja sa-
11951: malla tulee sen sisältää tieto ilmoituksen tekijän kotipai-
11952: kasta, siitä nimestä, jolla liikettä aijotaan harjoittaa, siitä tai
11953: niistä elinkeinoista, jotka aiottu liike käsittää, sekä jos ilrrmi-
11954: tus tarkoittaa liikettä maalla, paikasta, jossa sitä tullaan har-
11955: jo~ttamaan. Milloin ilmoituksen t-ekee yhtiö, osuuskunta tai
11956: yhdistys, liittäköön myöskin jäl1jcnnöksen säännöistään sekä
11957: luettelon hallituksensa jäsenistä.
11958:     Jos elin'keino on sellainen, että sitä saada·an harjoittaa ai-
11959: noastaan erityisen luvan nojalla, on selvitys luvan saami-
11960: sesta i1moitukseen liitettävä. ·
11961:     Velvollisuudesta ilmoittaa toiminimi kaupparekisteriin
11962: merkittäväksi on voimassa mitä siitä on erittäin säädetty.
11963: 
11964:                               8 §.
11965:     Elinkeinonharjoittaja, joka perustaa osaston ta:i haara·
11966: liikkeen toiseen paikkakuntaan kuin missä hänen pääliik-
11967: keensä on, tehköön siitä ilmoituks€11 sen pa,ikkahunnan asian-
11968: omaiselle viranomaiselle mihin osasto tai. h~araliike on sijoi-
11969: tettu, ja. ilmoittakoon samalla, kuka tätä liikettä tulee johta-
11970: maan, sekä liittäköön selvityksen siitä missä ·pääliikettä har-
11971: joitetaan. Sama olkoon laki, jos se, joka ei asu Suomessa,
11972: tänne perustaa osaston tai haaraliikkeen maan ulkopuolella
11973: harjoittamastaan elinkeinoliikkeestä.
11974: 14          1919 Vp.- V. li.- Esitys N:o 9.
11975: 
11976:     Jos elinkeinoliikeitä tulee jatkamaa.n tai johtamaan toi-
11977: nen kuin se, joka on ilmoitettu liikkeen omistajaksi tahi joh-
11978: tajaksi, on tästä tehtävä ilmoitus niinkuin edellä on sanottu.
11979:     Tässä §:ssä mainituissa tapauksissa on liikkeen joh"'
11980: taja velvollinen vas·ta.amaan niissä oikeudenkäynneissä, jotka
11981: liikkeestä a:iheutuv.at.
11982:                                9 §.
11983:    Joka lakkaa elinkeinoa harjoittamasta, tehköön 6 § :ssä
11984: mainitulle viraJJ.omaiselh.J siitä kirjallisen ilmoituksen.
11985: 
11986:                             10 §.
11987:     Asianomainen viranomainen on velvollinen yhden viikon
11988: kuluessa sen jälkeen kun ilmoitus on tehty antamaan siitä
11989: todistuksen.
11990:     Jos ilmoitus on tullut kruununvouclille niinkuin 6 § :n 2
11991: momentissa mainitaa.n, toimitetta.koon todistus asianomai-
11992: seHe kruununnimismiehelh~, pyydettäessä iltnoituksen teki-
11993: jälle annettava.ksi.
11994: 
11995:                               11 §.
11996:     Siltä oikeutta, josta tässä luvussa säädetään, ei ole ylös-
11997: kantomiehellä tahi kruunun rahavarain hoitajålla, viraUi-
11998: sella syyt.täjällä eikä tulli- eikä poliisila.itoksen virkamie-
11999: hellä tai palvelijalla. Tämä koskee myöskin edellä sa-
12000: notussa virassa tai palveluksessa olevan henkilön aviopuoli-
12001: soa ja vajava.ltaisia. lapsia, jollei asianomainen ha:llintovi-
12002: ranomainen harkitse, että aikeissa oleva ·elinkeinoliike ei ole
12003: yhteyd•essä aviopuolison, isän ta,i äidin virkatoiminnan
12004: kanss.a.
12005:     Jos katsotaan tarpeelliseksi ulottaa 1 momentissa sää-
12006: eletty kielto muihin valtion palveluksessa oleviin, annetta-
12007: koon siitä säännös halEntotoimin.
12008: 
12009:                              12 §.
12010:     Opetus- ja ranga-istuslaitoksia sekä vaiv;aishoito- ja muita
12011: kuntain tahi seurakuntain lai'toksia älköön Heliettäkö avo-
12012: naisessa puod·issa myyskent.elemästä tuotteita, ,iot.ka niissä
12013:                                                                ,,
12014:                         Elinkeinolaki.                        10
12015: 
12016: t.ai niiden silmälläpidon alaisina on valmistettu tai muuten
12017: kuuluvat niiden toimialaan. Ennen kaupan alottamista on
12018: siitä kuitenkin tehtävä ilmoitus niinkuin tässä luvussa on
12019: säädettjr; ja on silloin myöskin kaupan hoitaja ilmoitettava:.
12020: 
12021:                               13 §.
12022:     Tässä 1luvussa olevien säännösten estämäittä olkoon maa-
12023: laiska.nsatlla ja maatilain haltijoilla oikeus, ilman t:rityistä
12024: ilmoitusta torilla, satamassa tai muus.s.a yleis-.;ssä myymä-
12025: paika;ssa itse tahi muiden avulla sekä kaupungissa että
12026: maalla pitää kaupan kaikkea, mitä heidän tilailtaan saadaan.
12027: 
12028: 
12029: 
12030: 
12031:  Oikeus elinkeinon harjoittamiseen luvan
12032:                  n o j a 'lla.
12033: 
12034:                                14 §.
12035:       Yleisessä kaupassa luvaUisten tavarain kaupaksi kuljet-
12036:   tamiseen taloslta taloon maalla haettakoon lupa maaherralta,
12037:   ja liitettäköön hakemukseen selvitys siitä, että hakija täyttää
12038: - 5 § :ssä mainitut ehdot, sekä lääkärin antama terveystodistus.
12039:       Jos hakija täyttää mitä edellisessä momentissa on sää-
12040:   d·etty, antakoon maaherra hänelle lupakirjan vuodeksi
12041:   kerraNaan tällaisen kulkukaupan harjoittamiseen.
12042: 
12043:                                15 §.
12044:     Kunnallisveroa elinkeinonsa tuloista: on kulkukauppiaan
12045:  suori'tetta.va sille kunnalle, jossa hänen asuntonsa j·a koti-
12046:  paikkansa on, taikka, jollei hänellä sitä Suomessa ole, sille
12047:  kunnaUe, jonka hän on ilmoittanut päämajailupaikakseen.
12048: 
12049:                             16 §.
12050:    Kulkukaupan harjoittaja on velvollinen mukanaan pitä-
12051:  mään ja vaadittaessa asianomaisille poliisi- ja kunnanviran-
12052:  omaisille näyttämään lupakirjansa.
12053: 16          1919 VIl.- V. M.- Esitys N:o 9.
12054: 
12055:     Siltä, joka tavataan luva,ttomasta kulkukaupasta, saa to-
12056: disteeksi ja sakon vakuudeksi takavarikkooli oUaa mukana
12057: olevan tavaran.
12058:                            17 §.                     ~
12059:     Ne tark€mmat määräyks€t, jotka kulkukaupan silmällä
12060: pitämistä varten ehkä havaita.an tarpeellisiksi, annetaan hal-
12061: Iintotoimin.
12062:                             18 §.
12063:     Jos kulkukauppias rikkoo hänelle tämän lain mukaan
12064: tulevaa elinkeino-oikeutta, voi hänelle myönnetyn lupakir-
12065: jan }Jeruuttaa sama viranomainen, joka sen on antanut.
12066: 
12067:                             19 §.
12068:     Milloin kansalaisluottamusta vairlla ol€va tahtoo saada
12069: oikeuden harjoittaa elinkeinoa niinkuin 5 § :ssä on sanottu,
12070: hakekoon sitä kaupungissa. maistraatilta ja maalla maaher-
12071: ralta sekä liittäköön hakemukseensa selvityksen siitä, että
12072: hän muuten täyttää 5 § :ssä säädetyt ehdot.
12073:     Mainitut viranomaiset saavat, sittenkun asianomainen
12074: ammattivaltuusto, missä sella·in€n on, sekä kaupungissa
12075: maistraatti j·a maalla kunnaNislautakunta on antanut vaa-
12076: ditun lausuntonsa hakemuksesta, asianhamain mukaan suoE-
12077: tua hakemukse·en taikka hyljätä sen. Hakemukseen jUostu-
12078: minen ä:lköön kuitenlra.an oikeuttako hakijaa työssänsä pitä-
12079: mään vaj,avaltaisia eikä oppilaita.
12080:     Jos elinkeinonharjoittaja, joka on tehnyt. sellaisen ilmoi-
12081: tuksen kuin 6 § :ssä on säädetty, tuomitaan kansalaisluotta-
12082: muksensa. menettäneeksi, olkoon hän, jos tahtoo liikettänsä
12083: jatkaa, velvollinen hakemaan ·si.ihen oikeutta nyt määrätyssä
12084: järjestyksessä.
12085: 
12086:                           IV LUKU.
12087:               E r i n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
12088:                             20 §.
12089:    •Tos teollisuuslaitoksen käyttövoimana on vesi, höyry,
12090: kaasu, sähkö tahi mnn luonnonvoima, on sekä laitoks€n ra-
12091:                         Elinkeinolaki.                        17
12092: 
12093: kentamisessa että käyttövoimaa käytettäessä noudatettava,
12094: mitä siitä on säädetty.
12095:     Siitä, mitä ammattirtyössä on varteen otettava työnteki-
12096: jäin ja työpaikan läheHä asuvien suojelemiseksi, on erittäin
12097: säädetty.
12098:                               21 §.
12099:     Kaupungissa on maistraatin s•ekä maalla maaherran
12100: asia, kuultuaan asianomaista kunnaUisviranomaista ja sit-
12101: tenkun kulloinkin puheena olevan ammailtilaisryhmän edus-
12102: tajille myöskin on annettu ti1ai.suus lausunnon anrtamiseen,
12103: kuorma- ja pika-ajureiUe, moottorilla varustetun ajoneuvon
12104: lmljettajiHe, p.alkkasoutajille, kaupunginläheteille ja muiden
12105: sella.isten kulkuliiket.tä avustavain ·amma•ttien t.oimittajille,
12106: niin myös nuohoojaliikkeen harjoittajille, mittaajille, pak-
12107: kaa.jille ja muille sellaisme säätää tarkastusmääräyksiä sekä
12108: vahvistaa taksoja ja järjestyssääntöjä ynnä uhkasakkoja
12109: niid·~n rikkomisesta.
12110: 
12111:                               22 §.
12112:     Kaupa.nteossa toreilla, kaduilla ja teillä sekä sa,tamissa ja
12113: muilla yleisillä paikoilla noudatettakoon asianomaisesti vah-
12114: vistettuja järjestyssääntöjä.
12115:     Eri maksua maaluiskansan ja maatilain haltijain kau-
12116: p-a.npidosta yleisellä myyntipaikalla ei saa määrätä, pait.si
12117: milloin siinä käytetään kauppakojua, myymäpöytää tai ero-
12118: tettua myyntipaikkaa, jolloin siitä on suoritettava säädetyt
12119: maksut kunnalle tai muulle myyntipaikan haltijalle.
12120:     Asianomaisesti v·ahvistetulla järjestysohjeella voidaan
12121: jäilleenmyyjiltä ta.rpeen mukaan rajoittaa torille tuohtjen
12122: maalaista v·ara:in osto-oikeutta.
12123: 
12124:                              23 §.
12125:     Jokainen ravintoaineiden myyjä on velvollinen alistu-
12126: maan niihin määräyksiin, joita järjestety-n tarkastuksen ai-
12127: kaan saamiseksi annetaan yleisessä asetuksessa taikka kun-
12128: nallisissa järjestyssäännöissä.
12129: 18            1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 9.
12130: 
12131:                              24 §.
12132:      Maistraattien, kruununvontien ja lääninhallitusten on
12133: pidettävä erityisiä luetteloita elinkeinon harjoittamisen il-
12134: moituksista ja luvanannoista sekä sen lakkauttamisilmoituk-
12135: sista ja säilyltettävä niiHe semmoisissa asioissa annetut to-
12136: distukset. Edellä mainituista luetteloista on tarpeellisia
12137: jä.ljennöksiä tahi otteita vuosittain maksutita lähetettävä
12138: kuntain taksoitusmiehille.
12139: 
12140:                             25 §.
12141:     Mitä tässä laissa on maistraatista sanottu, sovellut.etta-
12142: koon järjestysoikeuteen niissä k·aupungeissa, joissa maistraat-
12143: tia ei ·ole.
12144:                                 26 §.
12145:     Joka harjoittaa elinkeinoa säädettyä ilmoitusta siitä edel-
12146: täpäin tekemättä tahi, miHoin sitä rt:arvi'taan, siihen lupa.a
12147: hankkimatta, taikka yli1Jtää sen elinkeino-oikeuden, mikä hä-
12148: noellä tämän lain j·a ·erit;visten määräysten mukaan on, ran-
12149: gaistakoon vähintään kymmenen ja eninrtään viidensadan
12150: markan sakolla.
12151:     Tämä laki tulee noudatettavaksi - - - kuun - päi-
12152: vänä 19-.
12153: 
12154: 
12155:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Kas-
12156: kinen, varapuheenjohtaja Lohi (osittain), jäsenet Broända,
12157: Ihamuotila, K:ananen, Lehikoinen (osittain), Leivo (osittain),
12158: Loukko, Mickelsson, Perälä, Pykälä, Reinikainen, Rytkö-
12159: nen, Schauman, Sinkko (osittain), Tavastähti ja Virtanen
12160: sekä osaksi varajäsenet Haapasalo, Kekkonen, Kukkonen ja
12161: Maunonen.
12162: 
12163:      1lelsingi,ssä, 7 päivänä toukokuuta 1919.
12164:                         Vastalause.                        19
12165: 
12166: 
12167: 
12168: 
12169:                        Vastalause.
12170:     Kun en voi yhtyä niihin näkökohtiin, jotka ovat olleet
12171: ValiokunnaUe määrääviä mitä tulee säännöksiin ulkomaa-
12172: laisten elinkeinonharjoittamisoikeudesta, saan täten ly-
12173: hyesti esittää eriävän mielipiteeni.
12174:     Ne säännökset, jotka nykyisin ovat voimassa ulkomaa-
12175: laisten elinkeino-oikeudesta, ovat, siten kuin niitä käytän-
12176: nössä on sovellettu, tehneet ulk'Omaalaisille muodollisuudet
12177: mutkikkaammiksi kuin Suomen kansalaisille, mutta niillä
12178: ei ole ollut mitään tosiasiallista merkitystä. Jos on aikomus
12179: sovelluttaa niitä vast'edes samoin kuin tähän asti, voi siis
12180: yhtä hyvin poistaa nämä säännökset ja asettaa ulkomaalai-
12181: set muodollisestikin samaan 'asemaan kuin maan omat asuk-
12182: kaat.
12183:      J·os taa:s on tarkoituksena soveltaa säännöksiä sillä ta-
12184: voin, että .ulkomaalaiset estetään harjoittamasta elinkeinoa
12185: maassa, niin ei säännösten pysyttäminen tule mielestäni vas-
12186: taamaan maan parasta. Katson nimittäin, että vapaa kil-
12187: pailu tälläkin alalla tuottaa suurinta hyötyä ja ettei min-
12188: käänlaista vaaraa siitä synty. Säännösten ankara. ja rette-
12189: löivä soveltaminen johtaisi sitä paitsi vain lain ki.ertä-
12190: miseen, eikä tarkoitettua päämäärää kuitenkaan saavu·
12191: tettaisi.
12192:      T.Jisäksi tul,ee, että Saksan kanssa vuonna 1918 solmittu
12193: kauppasopimus, jnka on voimassa 1921 vuoden loppuun,
12194:  myöntää Saksan kansalaisille saman elinkeinonharjoittamis-
12195:  oikeuden kuin maan omilla kansalaisilla on. Niin kauan
12196:  kuin tätä sopimusta ei ole sanottu irti, ei siis saksalaisten
12197:  kilpailua, jota ainakin Ruotsissa tällä alalla enimmän pelä-
12198: 20           1919 Ytl.- V. M.- Esitys N:o 9.
12199: 
12200: tään, voi missään tapauksessa estää .•Ta todennäköisesti esit-
12201: tävät muutkin va,ltiot, \nedoten Saksan kans'Sa tehtyyn sopi-
12202: mukseen, vaatimuksia, että niiden kansalaisia on 'kohdeltava
12203: samoin kuin saksalaisia.
12204:     Näihin seikk·oihin katsoen, ja kun Eduskunta vuonna
12205: 1913 erimielisyydettä hyväksyi sen kannan, että ulkomaa-
12206: laiset olisi asetettava yhdenvertaisiksi Suomen kans·alaisten
12207: kanssa sellaiseen elinkeinon harjoittamiseen nähden kuin
12208: tässä lakiehdotukses·sa tarkoitetaan, saan kunnioittaen eh-
12209: dottaa,
12210: 
12211:                että Eduskunta hyväksyisi lakiehdotuksen
12212:             2 §:n kuulumaan seur-aavasti:
12213: 
12214:                             2 §.
12215:     Samallainen elinkeinon harjoittamisen oikeus, kuin tämän
12216: lain 1 §:n nojalla on Suomen kansalaisella, olkoon myöskin
12217: sillä vieraan valtion kansalaisella, joka on asianomaiseUa
12218: luvalla asettunut Suomeen asumaan.
12219: 
12220:      Helsingissä, 7 päivänä t·oukokuuta 1919. ·
12221: 
12222: 
12223:                                           Georg Schauman .
12224: 
12225: 
12226: 
12227: 
12228:                                              •
12229: 
12230: 
12231:                                      ..
12232:          Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino .
12233:           1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 9.
12234: 
12235: 
12236: 
12237: 
12238:                Suuren valiokunnan mietintö
12239:            N :o 11 Hallituksen esityksen johdosta, joka,
12240:            sisältää ehdotuksen laiksi elinkeinon harjoitta-
12241:            misen oikeudesta.
12242: 
12243:     Käsiteltyään yllämainitun a.sian an Suuri valiokunta
12244: pääasiallisesti yhtynyt Talousvaliokunnan mietinnössä N :o
12245: 2 olevaan ehdotukseen. Kuitenkin on Suuri valiokunta teh-
12246: nyt ehdotukseen eräitä muutoksia, joita Suuri validkunta
12247: pyytää saada tässä lyhyesti perustella.
12248:     Ehdotuksen 2 § :n 1 momenttiin on Suuri valiokunta pitä-
12249: nyt tarpeellisena hyväksyä määräyksen, joka kieltää ulko-
12250: maalaisilta kulkukaupan harjoittamisen maassa, sekä lisätä
12251: § :n loppuun momentin, jossa lausutaan että § :n määräykset
12252: eivät estä noudattamasta mitä laillisesti hyväksytyissä ja
12253: vahvistetuissa sopimuksissa vieraiden valtojen kanssa on
12254: toisin määrätty.
12255:     Suuren valiokunnan mielestä olisi sellaisen henkilön, joka
12256: ilman muita työa,pulaisia kuin aviopuolisoa tahi suoraan ete-
12257: nevää polv,ea olevia vajavaltaisia jälkeläisiä, harjoittaa
12258: luvallisia elinkeinoja pitämättä siinä kauppapuotia, kontt•J-
12259: ria tahi erinäistä myyntipaikkaa, sallittava elinkeinoaan
12260: harjoittaa ilman ehdotuksessa määrättyä ilmoitusta tahi
12261: lupaa, ja on Suuri valiokunta senvuoksi lisännyt Talous-
12262: valiokunnan ehdotukseen tätä koskevan, '8uuren -valiokunnan
12263: mietinnön 5 § :ssä olevan, uuden § :n.
12264:     Helpottaakseen liikkeen harjoittamisesta määrätyn ilmoi-
12265: tuksen perille saattamista, on Suuri valiokunta muuttanut
12266: ehdotuksen 6 §:n 2 momentin sellaiseksi, että kruununvou-
12267: dille asetettu ilmoituskirja voidaan myös lähettää postitse,
12268: missä tapauksessa kruununvouti, jos ilmoituskirjaa on seu-
12269: 2          1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 9.
12270: 
12271: rannut säädetyt maksut, on velvollinen lähettämään todis-
12272: tuksen postitse ilmoituksentekijälle.
12273:     Ehdotuksen 13 § :ään on Suuri valiokunta tehnyt eräitä
12274: muutdksia turvatakseen maalaiskansan oikeutta kaupan har-
12275: joittamiseen omilla tuotteillaan s·ekä maalla että kaupun-
12276: gissa ja katsoen liian jyrkiksi toimenpiteiksi ehdotuksen 16
12277: § :n 2 momentissa olevat laitonta kulkukauppaa koskevat
12278: määräykset, mietintönsä 17 § :ssä poistanut sanotun mo-
12279: mentin.
12280:     Edellä esitetyn nojalla Suuri valiokunta siis kunnioit-
12281: truen ehdottaa,
12282: 
12283:                 että Eduskunta hyväksyisi näin kuuluvan
12284:             lakiehdotuksen:
12285: 
12286: 
12287: 
12288:                              Laki
12289:            elinkeinon harjoittamisen oikeudesta.
12290: 
12291:     Kumoamalla kauppa;kaaren 6 luvun 1 § ja maaliskuun
12292: 31 päivänä 1879 elinkeinoista annetun (poist.) asetuksen
12293: 1-17, 19-22 sekä 40 §, 3, 13, 14 ja 20 § sellaisina kuin
12294: ne ovat ( poist.) jouluikuun 17 päivänä 1888, marraskuun
12295: 11 päivänä 1889 sekä toukokuun 12 päivänä 1884 annetuissa
12296: asetuksissa, säädetään täten Eduskunnan päätöksen mukai-
12297: sesti ( poist.) seuraavaa:
12298: 
12299:                            I LUKU.
12300:                 Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
12301: 
12302:                                 1 §.
12303:     Jokainen Suomen kansalainen on oikeutettu a1emp·ana
12304: säädetyillä ehdoilla Suomessa harjoittamaan (poist.) sekä
12305: kauppa-, tehdas- ja käsityö<liikettä ectltä myöskin muuta an-
12306: sions·aantia iali elatus'ta tarkoittavaa ja hyviin tapoihin so-
12307: veltuvaa liikettä rtai elinkeinoa kaupungissa ja maa:lla. Kui-
12308:                         Elinkeinolaki.                         3
12309: 
12310: tenkin on 3 § :ssä mainittuihin elinkeinoihin nähden nouda-
12311: tettava, mitä niistä ·erittäin säädetään.
12312:     Tätä asetusta on sov·ellu1·etta.va myöskin laillisesti perus-
12313: tettuun yhtiöön, osuuskuntaan ja yhdisttyks>een, joka sääntö-
12314: jensä mukaan on oi~eurtettu harjoittamaan elinkeinoa.
12315: 
12316:                               2 §.
12317:     Jos ulkomaalainen, joka laillisella luvalla oleskelee
12318: maassa, haluaa harjoittaa kauppa- tahi tehdasliikettä taikka
12319: muuta elinkeinoa kaupungissa tahi maalla, tehköön siitä ano-
12320: mu~sen läänin maaherralle, liittämällä todistuksen, että
12321: hakija on täysivaltainen ja hyvämaineinen sekä täysi-
12322: varaisen takauksen tahi muun va;kuuden valtiolle ja kun-
12323: nalle kolmena vuotena menevistä ulosteoista. Kulkukaupan
12324: harjoittamiseen älköön ulkomaalaisille kumminkaan annet-
12325: taka lupaa.
12326:     Jos ulkomaalainen liike haluaa maahan perustaa haara-
12327: osaston, anokoon sitä ·samoin läänin maaherralta ja liittä-
12328: köön mainitun vakuuden ulosteoista.
12329:     Maaherra tutkikoon erittäin kussakin tapauksessa, asian-
12330: omaisia kuultuansa, onko hakemukseen suostuttava vai onko
12331: se hylättävä.
12332:     Jos anottu oikeus myönnetään, pitää ennen liikkeen alka-
12333: mista ilmoitus siitä annettaman 7 § :ssä mainitulle viranomai-
12334: selle, kuin myöskin tieto jätettämän siitä henkilöstä, joka
12335: elinkeinonharjoittajan poissa ollessa johtaa liikettä; jol-
12336: loin myöskin on selväksi tehtävä, että tämä on sekä oikeu-
12337: tettu että velvollinen Suomen tuomioistuimessa vastall!maan
12338: oikeusasioissa, jotka liikkeen johdosta saattavat syntyä.
12339:     Ilman erityistä hakemusta saakoon ulkomaalainen kaik-
12340: kialla maassa ostella maalaistuotteita, kuin myöskin, nou-
12341: dattamalla tullilakien ja satrumajärjestysten ohjeita, kau-
12342: punkien satamissa aluksellaan myyskennellä maahan tuo-
12343: miansa ruokatavaroita, jonka liikkeen harjoittamisesta hä-
12344: nen suoritettavaksensa määrättäköön sovelias elinkeino-
12345: maksu kaupunkikunnalle, joka tässä suhteessa saa ryhtyä
12346: tarpeellisiin toimiin.
12347: .(         1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 9.
12348: 
12349:     Tämän pykälän määräysten estämättä noudatettakoon,
12350: mitä laillisesti hyväksytyissä ja vahvistetuissa sopimuksissa
12351: vieraiden valtojen kanssa on toisin määrätty.
12352: 
12353:                                   3 §.
12354:      Allamaånitut elinkeinot ovat erityisissä laeissa ja asetuk-
12355: sissa alllnet•tuj.en tai vasrtedes .annettavain eMojen ja määräys-
12356: ten al·aisia, nimittäin:
12357:      1) kaivosten ja. malmisuonten käyttämigtä varten perus-
12358: tetut lairtohet;
12359:      2) kirjakaupa•t, kirjain kaupusteleminen, kirja- ja kivi-
12360: painot, luku- ja Ia.ina.kirjastolt sekä a:ikakautisten pa.inokir-
12361: j.oitusten jullkaiseminen;
12362:      3) apteekki- ja rohdosliikkeert sekä myrkkyj·en ja myr-
12363: kyng.eka,isten a:ineid·en valmisrtus, säilyttäminen ja myynti;
12364:      4) a1koholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti,
12365: myynti, kuljetus ja varastossapito;
12366:      5) a:lkoholittomain juomain valmistus ja myynti;
12367:      6) ravintolan-, yömajan-, kahvilan- ja bilj.ard.inpito sekä
12368: muut senkal1taiset liikkeet;
12369:      7) margariinin ja margariinijuuston sekä muun sentapai-
12370: sen ihmisravinnoksi a.iotun tuotteen va.lmistus ja myynti;
12371:      8) keinotekoisten Iannoitusa:ineiden ja valmis'te1Jtuj.en re-
12372: huvarain sekä siemenrtavara.in kauppa;
12373:      9) räjähtäväin ·aineiden sekä tulenarkain öljyjen ja mui-
12374: den niihin verrai:tavain tavarain valmistus, kulj~us, varas-
12375: tossapito ja myynti;
12376:      10) sähköla.itokset valon synnyttämistä ja voiman siil'ltoa
12377: varten;
12378:      11) säästöpankki- ja muu pankkiliike sekä panttilainaus-
12379: laitokset;
12380:      12) vaknutnsliikkeet;
12381:      13) kaupa.nvälitltäjäin, laivansnorijain ja hnutokaupan-
12382: toimit'tajain ammatit;
12383:      14) Warrantin antamiseen oikeutetut v-arastomakasiinit;
12384:      15) siirtolaisuuden välittämis•eksi permretut liikeyri1yk-
12385: set sekä työn- ja asnnnanvälitysliikkeet;
12386:                         Elinkeinolaki.                         6
12387: 
12388:     1'6) yleisön käytettäväksi aiottuj.en rautateiden sekä säh-
12389: kölennätin- ja puhelinjohtojen perustaminen ja käyttämi-
12390: nen;
12391:     17) automobiilien, !lentokoneiden ja muiden omin voimin
12392: knlkevain koneiden käyttäminen;
12393:     18) sirkus-, varietee- ja kinemaiografiesitykset ynnä
12394: muut senkaltaiset julkiset näytännöt;
12395:     19) leimattav,i·en jalojen metalliteosten ja. eräiden muiden
12396: leimatta.vien tuotteiden valmistus ja myyn~·i.
12397:                           4 §.
12398:     (Kuten Talousvaliokunnan mietinnössä:)
12399:                                5 §.
12400:     LuvalUsen elinkeinon harjoittaminen ilman muita työ-
12401: apulaisia kuin aviopuolisoa tahi suoraan etenevää polvea
12402: olevia vajavaltaisia jälkeläisiä ja siinä kauppapuotia, kont-
12403: toria tahi erinäistä myyntipaikkaa pitämättä, olkoon sal-
12404: littu ilman erityistä ilmoitusta tahi lupaa. Tämä itsensä
12405: elättämisen oikeus on silläkin, joka ei ale hyvämaineinen
12406: tahi ei itse hallitse itseänsä ja omaisuuttansa.
12407: 
12408:                           II LU~U.
12409: 0 i k e u s elinkeinon h a r joi t ta m i se en i l moi-
12410:                  t u k s e n n o j a 11 a.
12411: 
12412:                               6 §.
12413:     Siltä, joka tahtoo harjoittoo kauppaa. tahi muuta saman-
12414: tapaista liikettä avonaisessa puodissa, kon'hl:orissa t~rhi sen-
12415: kaltaisessa erityåsessä myyntipaikassa, taikka yksin t~hi
12416: pääisäntänä harjoittaa. laiv·anisännyysliikettä., taikka muissa
12417: elinkeinoammart:eissa työa.pu·laisenaan käyttää muita kuin
12418: aviopuolisoaan ta.hi suoraan etenevää polvea olevia vaj·aval-
12419: taisia jälkeläisiään, vaaditaan, että hän (poist.) nauttii kan-
12420: salaisluottamusta sekä hallitsee itseään ja oma.isuuttansa.
12421:     Vi,imemainitun ehdon estämättä. olkoon aviovaimo oi-
12422: keutettu ha.rjoittamaan elinkeinoa niinkuin 1 momen!tissa sa-
12423: 6                      1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 9.
12424: 
12425:  ndtaan, niin myö~ vada.va.Itainen, jos holhooja siihen suostuu
12426:  sekä milloin holhooja vain oikeuden luvalla saa holhotin
12427: ·puolesta harjoittaa elinkeinoa, hankkii siihen oikeuden lu-
12428:  van.
12429:      Millä tavalla sen, joka ei ole Suomen k·ansalainen, on
12430:  nä~ävä, että hän nauttii kansalaisluo'ttamusta, säädetään
12431:  hallintotoimin.
12432:                                7 §.
12433:     Joka tahtoo harjoittaa elinkeinoa niinkuin 6 § :ssä on sa-
12434: nottu tai, milloin on 'tarp.een, on hankkinut ·luvan ha.rjoittaa
12435: 3 § :ssä mainittua elinkeinoa, tehköön, ennenkuin liikkeen
12436: a:lottaa, siinä paikkakunnassa, missä hän tulee elinkeinoa
12437: harjoittamaan, siitä kirja1lisen ilmoituksen, kaupungissa
12438: ma1stra.a!tille ja maalla kihilakunna:n kruununvoudille.
12439:     Kruununvoudille asetettu ilmoituskirja voida-an myös lä-
12440: hettää postitse. (Poist.).
12441:                                8 §.
12442:     Elinkeinoilmoituks·en mukana. tulee oHa selvitys siitä,
12443: että ilmoituksen tekijä täyttää 6 § :ssä säädetyt ehdot, ja sa-
12444: malla tulee s•en sisältää tieto ilmoituksen tekijän kotipai-
12445: kasta, siitä nimestä, jolla liikettä aijotaan harjoittaa, siitä tai
12446: niistä elinlminoista, jotka aiottu liike käsittää, sekä .jos ilmoi-
12447: tus tarkoittaa liikettä rrnaaUa, paikasta, jossa sitä tullaan har-
12448: joi~tamaa.n. Milloin ilmoituksen tekee yhtiö, osuuskunta tai
12449: yhdistys, liittäköön siihen myöskin jäljennöksen säännöis-
12450: tään (poist.).
12451:     Jos elinkeino on S·ellainen, että sitä saada.an harjoittaa ai-
12452: noastaan erityisen luvan nojalla,_ on selvitys luvan saami-
12453: sesta iLmoitukseen liitettävä.
12454:     V:elvollisuudesta ilmoittaa toiminimi kaupparekisteriin
12455: merkirfltäväksi on voimass.a mitä siitä on erilttäin säädetty.
12456:  ~lf't'::_~·..-. ~ ·~ !1 .~ ~f ':,1'o ~   0   ~~'10;0 !t   •.: :";. 1   1 ,"   <   '.   t.   •
12457: 
12458: 
12459:                                9 §.
12460:     Elinkeinonharjoitta:ja., joka, perustaa osaston tai haara-
12461: liikkeen toiseen paikkakuntaan kuin missä hänen pääliik-
12462: keens& on, 'behköön siitä ilmoituksen s•en pa·ikkakunnan asi•an-
12463:                         Elinkeinolaki.                          7
12464: 
12465: omaiselle viranomaiselle, mihin osasto tai haaraliike on sijoi-
12466: tettu, ja ilmoittakoon samalla, kuka tä:tä liikettä tulee johrt~
12467: maan, sekä liittäköön ilmoitukseen selvityksen siitä missä
12468: pääliikettä harjoitetaan. Sama olkoon laki, jos se, joka ei
12469: asu Suomessa, tänne perustaa osaston tai haaraliiklkeen maan
12470: ulkopuolella harjoittamastaan elinkeinoliiikkeestä.
12471:     Jos elink·einoliiket.tä ·tulee jatkamaan tai johtamaan toi-
12472: nen kuin se, joka on ilmoitettu liikkeen omistajaksi tahi joh-
12473: tajaksi, on tästä tehtävä ilmoitus niinkuin edellä on sanottu.
12474:     Tässä §:ssä mainituissa tapauksissa: on liikkeen joh-
12475: taja velvollinen liikkeen puolesta vastaamaan niissä oikeu-
12476: denkäynneissä, jotka liikkeestä aiheutuvat.
12477: 
12478:                              10 §.
12479:    Joka lakkaa elinkeinoa harjoittamasta, tehköön 7 §:ssä
12480: mainitulle viranomais•elle siitä kirjallisen ilmoituksen.
12481: 
12482:                                11 §.
12483:     Asianomainen viranomainen on velvollinen yhden viikon
12484: kuluess·a sen jälkeen kun asianmukainen ilmoitus on tehty
12485: antamaan siitä todistuksen.
12486:    Jos ilmoitus on tullut kruununvoudille niinkuin 7 §:n 2
12487: momentissa mainitaan, toimitettakoon todistus pyydettäessä
12488: postitse ( poist.) ilmoitu(ksen tekijälle, jos ilmoituskirjaa on
12489: seurannut säädetty lunastus ja todistuksen kirjoihin vietynä
12490: lähettämisestä menevä maksu.
12491: 
12492:                              12 §.
12493:     Sitä oikeutta, josta tässä luvussa siiädeiään, ei ol.oe ylös-
12494: kantomiehellä tahi kruunun rahavar.ain hoitajalla, virallli-
12495: sella syyttäjällä eikä tulli- eikä poliisihvitoksen virk•a.mie-
12496: hellä tai palvelijalla. . Tämä koskee myöskin edellä sa-
12497: notussa virassa tai palveluksessa olevan henkilön aviopuoli-
12498: soa ja vajavaHa.isia. lapsia, jollei asianomainen ha:lliniovi-
12499: ranomainen harkitse, että aikeissa oleva ·elinkeinoliike ei ole
12500: yht·eyd-essä aviopuolison, isän bi äidin virkatoiminnan
12501: kanssa.
12502: 8          1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 9.
12503: 
12504:    J o.s katsotaan tarpeelliseksi ulottaa 1 momentissa saa-
12505: detty kielto muihin valtion virassa tai palveluksessa oleviin,
12506: annettakoon siitä sä.ännös hallintotoimin.
12507: 
12508:                          13 §.
12509:     (Kuten Talousvaliokunnan mietinnössä 12 §.)
12510: 
12511:                                14 §.
12512:      Tässä iluvUBSa olevien säännösten estämäittä olkoon llli1a-
12513: laisk3l1B&illa ja ma.atila:in haitijoiNa oikeus, ilman <erityistä
12514: ilmoitusta, itse tahi muiden avulla sekä kaupungissa että
12515: maalla myöskin torilla, satamassa tai muussa yleisessä
12516: myyntipaikassa pitää kaupan kaikkea, mitä heidän tilailtaan
12517: saadaan taikka mitä he tai heidän kotiväkensä kotiteollisuu-
12518: della valmistavat.
12519: 
12520:                           III LUKU.
12521: Oikeus elinkeinon ha.rjoitt.amiseen 1 uvan
12522:                 no j atlla.
12523: 
12524:                              15 §.
12525:     Yleisessä kaupassa luvallisten tavarain kaupaksi kuljet-
12526: tamiseen talosta taloon maalla haettakoon lupa maaherralta,
12527: ja liitettäköön hak~mu:kseen selvitys siitä, että hakija täyt-
12528: tää 6 § :ssä mainitut ehdot, sekä lääkärin antama terveys-
12529: todistus.
12530:     Jos hakija täyttää mitä edellisessä momentissa on sää-
12531: detty, antakoon maruherra hänelle lupakirjan vuodeksi ker-
12532: rallaall: tällaisen kulkukaupan harjoittamiseen.
12533: 
12534:                          16 §.
12535:        (Kuten Talousvaliokunnan mietinnössä 15 §.)
12536: 
12537:                            17 §.
12538:    Kulkukaupa.n harjoittaja on velvollinen mukana~~tn pitä-
12539: mään ja vaadittaessa a.sianomaisille poliisi- ja kunnanviran-
12540: omaisille näyttämään lupakirja.nsa.
12541:    (Poist.}.
12542:                           Elinkeinolald.                           9
12543: 
12544:                         18 ja 19 §.
12545:      (Kuten Talousvaliokunnan mietinnössä 17 ja 18 §.)
12546: 
12547:                              20 §.
12548:      Milloin kansalaisluottamusta va~lla oleva tahtoo saada
12549:  oikeuden harjoittaa elinkeinoa niinkuin 6 § :ssä on sanottu,
12550:  hak,ekoon sitä kaupungissa m!\Jistraatilta ja maalla ma;aher-
12551:  ralta sekä liittäköön ha.kemukseensa selvityksen siitä, että
12552:  hän muu.ten täyttää 6 § :ssä säädetyt ehdot.
12553:      Mainitut viranomaiset saava-t, sittenkun asianomainen
12554:  amma1Jtiva.ltuusto, missä S·ella.inen on, sekä kaupungissa
12555:  kaupungin valtuusto ja maalla kunnallislautakunta on anta-
12556:  nut vaaditun lausuntonsa hakemuksesta, asianhaarain mu-
12557:  kaan suostua hakemukseen taikka hyljätä sen. Hakemuk-
12558:  seen suostuminen älköön kuitenkaan o1keuttako ha;kijaa
12559:  työssänsä pitämään vajavaltaisia eiika oppilaita.
12560:      Jos elinlminonharjoittaja, joka on tehnyt sellaisen ilmoi-
12561:  tuksen kuin 7 §:ssä on säädetty, tuomitaa.n kansalaisluotta-
12562:  mubens·a menettäneeksi, olkoon hän, jos tahtoo liikettänsä
12563:  jaltkaa, velvollinen hakemaan .si,ihen oikeutta nyt määrätyssä
12564:  järjestyksessä.
12565: 
12566:                            IV LUKU.
12567:                 Erinäisiä määräyksiä.
12568:                         21 ja 22 §.
12569:                                                                .
12570:      (Kuten Talousvaliokunnan mietinnössä 20 ja 21 §.)
12571: 
12572:                                  23 § ..
12573:       Kaupanl!;eossa toreilla, kaduilla ja teillä sekä swtamissa ja
12574:   muilla yleisillä paikoilla noudatettakoon asianomaisesti v8Jh-
12575:   vistettuja järj·estyssääntöjä.
12576:       Eri maksua maalaiskansan ja maatilain haltijain kau-
12577:   p·anpidosta yleisellä myyntipaikalla ·ei saa määrätä, pait,si
12578:   milloin siinä käytetään kauppakojua, myymäpöytää tai ero-
12579:   tettua myyntipaikkaa, jolloin siitä on suoriltettava sää.dety·t
12580: · maksut kunnail'le tai muulle myyntipaikan ha.ltijalle.
12581: 10         1919 Vp. -   S. V. M. -   Esitys N:o 9.
12582: 
12583:     Asianomaisesti vahvi:stetulla järj,estysohj·oolla voidaan
12584: jälleenmyyjiltä tarpeen mukaan rajoittaa (poist.) maalais-
12585: tavarain oito-oikeutta.
12586: 
12587:                           2~ §.
12588:      (Kuten Talousvaliokunnan mietinnössä 23 §.)
12589: 
12590:                               25 §.
12591:      Maistraattien, kruununvontien ja lääninhallitusten on
12592:  pidettävä erityisiä luetteloita elinkeinon harjoittamisen il-
12593:  moituksista ja luvanannoista sekä sen la<kkauttamisilmo1tuk-
12594:  sista ja säilytettävä niille semmoisissa asioissa annetut to-
12595:  distukset. E~ellä mainituista luetteloista on tarpeellisia
12596: -jäljennöksiä tahi otteita vuosittain tammikuun kuluessa
12597:  maksutta lähetettävä kuntain taksoitusmiehille.
12598: 
12599:                           26 §.
12600:      (Kuten Talousvaliokunnan mietinnössä 25 §.)
12601: 
12602:                             27 §.
12603:     Joka harjoittaa elinkeinoa säädettyä ilmoitusta siitä edel-
12604: täpäin tekemättä tahi, miHoin sitä Jtarvi'taan, siihen lupaa
12605: hankkimatta, taikka ylitlltää sen elinkeino-oikeud·en, mikä hä-
12606: nellä tämän lain ja ·erityisten määräysten mukaan on, ran-
12607: gaistwkoon ( poist.) sa;kolla.
12608:   • Tämä laki tulee noudatettavaksi - - - kuun - päi-
12609: vänä 19-.·
12610: 
12611: 
12612:      Tarkastaessaan lakiehdotuksen 2 § :ää on Suuri valio-
12613: kunta kiinnittänyt huomiota siihen, että ·pykälän määräylk-
12614: set nykyisessä muodossaan jäävät varsin tehottomiksi, ellei
12615: niitä voida ulottaa kosikemaan myös sellaisia suomalaisia
12616: juridisia henkilöitä, joissa määrääruisvalta on ulkomaalai-
12617: silla. Pykälän säännöksiä voidaan nimittäin varsin helposti
12618: kiertää siten, että ulkomaalaiset täällä perustavat esim.
12619: osakeyhtiön, jolllka rekisteröivät suomalaisena yrityksenä
12620:                         Elinkeinolaki.                      .11
12621: 
12622: taikka hankkivat osake-enemmistön jo toimivassa kotimai-
12623: sessa osakeyhtiössä ja harjoittavat tosiasiallisesti yksity.stä
12624: liikettä näin hanikkimansa kotimaisen toiminimen v•arjolla,
12625: ilman että viranomaisella nykyisen lainsäädännön vallitessa
12626: on tilaisuutta valvoa ja vielä vähemmin estää tällaisia vää-
12627: rinkäytöksiä.
12628:     Kun kuitenkin tämän ilmeisen epäJkohdan poistaminen
12629: v-aatii ·oleellisia muutoksia m. m. voimassa oleviin osake-
12630: yhtiö- ja osuustoimintalakerhin, joista ensinmainittuun
12631: valiokunnan tietämän mulkaan sitäpaitsi paraikaa hallituk-
12632: sen toimesta suunniteltanee muutoksia, ja valiokunnalta
12633: puuttuu aikaa ja tilaisuutta täsf'ä yhteydessä ryhtyä näin
12634: laajakantoiseen lainsäädäntötyöhön saa valiokunta !kunnioit-
12635: taen ehdottaa,
12636:                    että Eduskunta päättäisi anoa Hallitusta val-
12637:               mistuttamaan ja jos mahdollista jo näille valtio-
12638:               päiville antamaan esityksen sellaisiksi muutok-
12639:               siksi voimassa olevaan lainsäädäntöön, että käsi-
12640:               teltävänä olevan Elinkeinolain 2 §:n säätämiä
12641:               rajoituksia täysin tehokkaasti voitaisiin sovel-
12642:               luttaa myöskin sellaisiin juridisiin henkilöihin,
12643:               joissa ulkomaalaisilla on määräämisvaltaa.
12644: 
12645:    Helsingissä, 22 päivänä toukokuuta 1919.
12646: Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
12647:           19HTVp.- S. V. M.- Esitys N:o 9.
12648: 
12649: 
12650: 
12651: 
12652:                 Suuren valiokunnan mietintö
12653:             N :o 11 a Hallituksen esityksen johdosta, joka
12654:             sisältää ehdotuksen laiksi elinkeinon harjoit-
12655:             tamisen oikeudesta.
12656: 
12657:     Asian toisessa käsittely.ssä on Eduskunta hyväksynyt
12658: lain el•inkeinon harjoittamisen oikeudesta Suuren valiokun-
12659: nan mietinnössä N :o 11 olevan ehdotuksen mukaisesti, paitsi
12660: milkäli koskee 14 §:ää, jonka Eduskunta on hyväiksynyt näin
12661: kuuluvaksi:
12662:                              14 §.
12663:     Tässä luvussa olevien säännösten estämwttä ,olkoon maa-
12664: laiskansalia ja maatilain haLtijoilla oikeus, ilma1n erityistä
12665: ilmoitusta, itse tahi muiden avulla ·sekä kaupungissa että
12666:  maalla ( poist.) pitää kaupan kaikkea, mitä heidän tiloiltaan
12667:  saadaan tai:kka mitä he tai heidän •kotiväkensä kotiteollisuu-
12668:  della valmistavat.
12669: 
12670: 
12671:     Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta on Suuri va-
12672: liokunta käsitellyt lakiehdotuksen toistamiseen, ja saa valio-
12673: kunta
12674:                     puoltaa lakiehdotuksen hyväksyttäväksi
12675:                 Eduskunnan päättämässä muodossa.
12676: 
12677: 
12678: 
12679:     Helsingissä, 2 päivänä kesäkuuta 1919.
12680: Helsinki 1919.   Valtioneuvoston kirjapaino.
12681:         1919 Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 9.
12682: 
12683: 
12684: 
12685: 
12686:                 E d u s k u n n a n v a s t a u s . Hallituksen
12687:             esitykseen, sisältävä ehdotuksen laiksi elin-
12688:             keinon harjoittamisen oikeudesta.
12689: 
12690:    Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys, sisältävä
12691: ehdotuksen laiksi elin'keinon ha.rj·oittamisen oikeudesta, ja
12692: on Eduskunta, jolle Talousva!liokunta on asiasta antanut
12693: mietintönsä N :o 2, hyväksynyt seuraavan lain:
12694: 
12695: 
12696: 
12697:                             Laki
12698:            elinkeinon harjoittamisen oikeudesta.
12699: 
12700:     Kumoaiillalla kauppakaaren 6 luvun 1 § ja maaliskuun
12701: 31 päivänä 1879 elinkeinoista annetun asetuksen 1-17, 19
12702: --22 sekä 40 §, 3, 13, 14 ja 20 § sellaisina kuin ne ovat joulu-
12703: kuun 17 päivänä 1888, marraskuun 11 päivänä 1889 sekä
12704: toukokuun 12 päivänä 1884 annetuissa asetuksissa, sääde-
12705: tään täten Eduskunnan päätöksen mukaisesti seuraavaa:
12706: 
12707:                            I LUKU.
12708:                 Y 1 e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
12709: 
12710:                              1 §.
12711:     Jokainen Suomen kansalainen on oikeutettu a1·emp·ana
12712: säädetyillä ehdoilla Suomessa harjoittamaan sekä kauppa-,
12713: tehdas- ja käsityöliikettä että myöskin muuta ansionsaantia
12714: tai elatusta tarkoittavaa ja hyviin ta;poihin s·oveltuvaa lii-
12715: kettä tai eli:nlkeinoa kaupungissa ja .maalla. Kuitenkin on
12716: 2       1919 Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 9.
12717: 
12718: 3 § :ssä mainittuihin elinlkeinorhin nähden noudatettavä, mihi
12719: niistä erittäin säädetään.
12720:     Tätä asetusta on sovellwtetbva myöskin laillisesti perus-
12721: tettuun yhtiöön, osuuskuntaan ja yhdis'tyks>een, joka sääntö-
12722: j€nsä mukaan on oikeutettu harjoittamaan elinkeinoa.
12723: 
12724:                               2 §.
12725:     Jos ulkomaalainen, joka laillisella luvalla oleskelee
12726: maassa, haluaa harjoittaa kauppa- tahi tehdasliikettä taikka
12727: muuta elinkeinoa kaupungissa tahi maalla, tehköön siitä ano-
12728: muksen läänin maaherralle, liittämällä todistuksen, että
12729: hakija on täysivaltainen ja hyvämaineinen, sekä täysi-
12730: varaisen ta.kauksen tahi muun vakuuden valtiolle ja kun-
12731: nalle kolmena vuotena menevistä ul<osteoista. Kulkukaupan
12732: harjoittamiseen älköön ul,komaahisille kumminkaan annet-
12733: taka lupaa.
12734:     Jos ulkomaalainen liike haluaa maahan perustaa haara-
12735: osaston, anokoon sitä samoin läänin maaherralta ja liittä-
12736: köön mainitun vakuuden ulosteoista.
12737:     Maaherra tutkikoon erittäin kussakin tapauksessa, asian-
12738: omaisia kuultuansa, onko hakemukseen suostuttava vai onko
12739: se hyljättävä.
12740:     Jos anottu oikeus myönnetään, pitää ennen liikkeen alka-
12741: mista ilmoitus siitä annettaman 7 § :ssä mainitulle viranomai-
12742: selle, kuin myöskin tieto jätettämän siitä henkilöstä, joka
12743: elinkeinonharjoittajan poissa ollessa johtaa liikettä; jol-
12744: loin myöskin on selväksi tehtävä, että tämä on sekä oikeu-
12745: tettu että velvollinen Suomen tuomioistuimessa vastaamaan
12746: oikeusasioissa, jotka. liikkeen johdosta saattavat syntyä.
12747:     Ilman erityistä hakemusta saakoon ulkomaalainen kaik-
12748: kialla maassa ostella maalaistuotteita, kuin myöskin, nou-
12749: dattamalla tullilakien ja satrumajärjestysten ohjeita, kau-
12750: punkien satamissa aluksellaan myyskennellä maahan tuo-
12751: miansa ruokatavaroita, jonka liikkeen harjoittamisesta hä-
12752: nen suoritettavaksensa määrättäköön sovelias elinkeino-
12753: maksu kaupunkikunnalle, joka tässä suhteessa saa ryhtyä
12754: tarpeellisiin toimiin.
12755:                         Elinkeinolaki.                        3
12756: 
12757:     Tämän pykälän määräysten estämättä noudatettaikoon,
12758: mitä laillisesti hyväksytyissä ja vahvistetuissa sopimuksissa
12759: vieraid,en valtojen kanssa on toisin määrätty.
12760: 
12761:                               3 §.
12762:     Allama,initut elinkeinot ovat erityisissä laeissa ja asetuk-
12763: sissa annettujen tai vas1tedes annettavacin ehtojen ja määräys-
12764: ten alaisia, nimittäin:
12765:     1) kaivosten ja malmisuonten käyttämistä vartBU perus-
12766: tetut lai~okset;
12767:     2) kirjakaupat, kirjain kaupusteleminen, kirja- ja kivi-
12768: painot, luku- ja laina,kirjastdt sekä aikakautisten painokir-
12769: joitusten jU'lkaiseminen;
12770:     3) apteekki- ja rohdosliikkeet sekä myrkkyjen ja myr-
12771: kynsekaisten ainei<len valmi~us, säilyttäminen ja myynti;
12772:     4) alkoholipitoisien aineiden valmistus, maahantuonti,
12773: myynti, kuljetus ja varastossapit9;
12774:     5) alkoholittomain juomain valmistus ja myynti;
12775:     6) ravintolan-, yömajan-, kahvilan- ja biljardinpito sekä
12776: muut senka~taiset liikkeet;
12777:     7) margariinin ja margmiinijuuston sekä muun sentapai-
12778: sen ihmisravinnoksi aiotun tuotteen valmistus ja myynti;
12779:     8) keinotekoisten lannoitusaineiden ja valmistettujen re-
12780: hutavarain sekä siementavarain kauppa;
12781:     9) räjähtäväin ,aineiden sekä tulenarkain ö'ljyjen ja mui-
12782: den niihin verrattavain tavarain valmistus, kuljetus, vans-
12783: tossapito ja myynti;
12784:     10) sähköla,itokset valon synnyttämistä ja voiman siirtoa
12785: varten;
12786:     11) säästöpankki- ja muu pankkiliike sekä panttilainaus-
12787: laitokset;
12788:     12) vakuutusliikkeet;
12789:     13) kaupa,nväliiJtäjäin, laivansuorijain ja huutokaupan-
12790: toimittajain ammatit;
12791:     14) warrantin antamiseen oikeutetut v,arastomakasiinit;
12792:     15) siirtolaisuuden välittämiseksi perustetut liikeyrit.vk-
12793: set sekä työn- ja asunnonvälitysliikkeet;
12794: 4       1919 Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 9.
12795: 
12796:     16) yleisön käytettäväksi aiottujen rautateiden sekä säh-
12797: kölennätin- ja :r>uhelinjohtojen perustaminen ja käyttämi-
12798: nen;
12799:     17) automobiilien, <lentokoneiden ja muiden omin voimin
12800: kulkevain koneiden käyttäminfm;
12801:     18) sirkus-, varietee- ja kinematografiesitykset ynnä
12802: muut senkaltaiset julkiset näytännot;
12803:     19) leimattavi·en jalojen metalliteosten ja. eräiden muiden
12804: leimattavien tuotteiden valmistus ja myyn<ti.
12805: 
12806:                            4 §.
12807:    Kau:r>pameren'kulkuun Suomen •paikkakuntain väliUä äl-
12808: köön 1käytettäkö muita kuin suomalaisia a.luksia.
12809: 
12810:                               5 §.
12811:     Luval1lisen eliiJikeinon harjoittaminen ilman muita työ-
12812: a:r>ulaisia kuin aviopuolisoa tahi suoraan eten'evää polvea
12813: olevia vajavaltaisia jäikeläisiä, ja siinä kauppapuotia, kont-
12814: toria tahi erinäistä myyntipaikkaa .pitämättä, olkoon sal-
12815: littu ilman erityistä ilmoitusta tahi lupaa. Tämä itsensä
12816: elättämisen oikeus on silläkin, joka ei ole hyvämaineinen
12817: tahi ei itse hallitse itseänsä ja omaisuuttansa.
12818: 
12819: 
12820:                           II LUKU.
12821: Oikeus elinkeinon harjoittamiseenilmoi-
12822:             tuksen nojalla.
12823: 
12824:                                 6 §.
12825:     .Siltä, joka tahtoo harjoitt8Ja kauppaa. tahi muuta saman-
12826: tapaista liikettä avonaisessa puodissa., kon'tttorissa tahi sen-
12827: kaltaisessa erity<isessä myyntipaikassa, taikka yksin tahi
12828: pääisäntänä harjoittaa, laiv·anisännyysliikettä, taikka muissa
12829: elinkeinoammarteissa työa.pulaisenaan käyttää muita kuin
12830: aviopuolisoaan tahi suoraan etenevää polvea olevia vajaval-
12831: taisia jälkeläisiään, vawditaan, että hän nauttii kansalais-
12832: luottamusta sekä 'hallitsee itseänsä ja omaisuuttan:sa.
12833:                          Elinkeinolaki.                          5
12834: 
12835:     Viimemainitun ehdon estämättä olkoon aviovaimo oi-
12836: keutettu harjoittamaan elinkeinoa niinkuin 1 momentissa sa-
12837: not,aan, niin myös va:javaltainen, jos holhooja siihen suostuu
12838: sekä, milloin holhooja vain oikeuden luvalla saa holhotin
12839: puolesta harjoittaa elin:keinoa, hankkii siihen oikeuden lu-,
12840: van.
12841:     Millä tavalla sen, joka ei ole Suomen kansalainen, on
12842: näytettävä, että hän nauttii kansalaisluottamusta, säädetään
12843: hallintotoimin.
12844:                              7 §.
12845:     Joka tahtoo harjoittaa elinkeinoa niinkuin 6 § :ssä on sa-
12846: nottu tai, milloin on tarpeen, on hankkinut luvan harjoittaa
12847: 3 § :ssä mainittua elinkeinoa, tehköön, ennenkuin liikkeen
12848: aloittaa, siinä paikkakunnassa, missä hän tulee elinkeinoa
12849: harjoittamaan, siitä kirjaUisen ilmoituksen, kaupungissa
12850: maistraatille ja ma.alla kihlakunnan kruununvoudille.
12851:     Kruununvoudille asetettu ilmoituskirja voidaan myös lä-
12852: hettää postitse.
12853:                                 8 §.
12854:     Elinkeinoilmoituksen mukana tulee olla selvitys siitä,
12855: että ilmoituksen tekijä täyttää 6 § :ssä säädetyt ehdot, ja sa-
12856: malla tulee s·en sisältää tieto ilmoituksen tekijän kotipai-
12857: kasta, siitä nimestä, jolla liikeUtä aiotaan harjoittaa, siitä tai
12858: niistä elinkeinoista, jotka aiottu liike käsittää, sekä, jos ilmoi-
12859: tus tarkoittaa liikettä maalla, paikasta, jossa sitä tullaan har-
12860: joiHamaan. Milloin ilmoituksen tekee yhtiö, osuuskunta tai
12861: yhdistys, liittäiköön •siihen myöskin jäljennöksen säännöis-
12862: tään.                                      ,
12863:     Jos elinkeino on sellainen, että sitä saada·an harjoittaa ai-
12864: noastaan erityisen luvan nojalla, on selvitys luvan saami-
12865: sesta ilmoitukseen liitettävä.
12866:     Velvollisuudesta ilmoittaa toiminimi kaupparekisteriin
12867: merkittäväksi on voimassa, mitä siitä on erittäin säädetty.
12868: 
12869:                              9 §.
12870:     Elinkeinonharjoittaja, joka. perustaa osaston tai haara-
12871: liikkeen toiseen paikkakuntaan kuin missä hänen pääliik-
12872: 6       1919 Vp. -- Edusk. vast.- Esitys N:o 9.
12873: 
12874: keensä on, tehköön siitä ilmoituksen sen pa,ikkakunnan asian-
12875: omaiselle viranomaiselle, mihin osasto tai haaraliike on sijoi-
12876: tettu, ja ilmoit:takoon samalla, kuka tätä liikettä tulee johta·
12877: maan, sekä 1iittäköön ilmoitukseen selvityksen siitä, missä
12878: pääliikettä harjoitetaan. Sama olkoon laki, jos se, joka ei
12879: asu Suomessa, tänne perustaa osaston tai haaraliikkeen maan
12880: ulkopuolella harjoittamastaan elinkeinoliikkeestä.
12881:     Jos elinkeinoliikettä tulee jatkamaan tai johtamaan toi-
12882: nen kuin se, joka on ilmoitettu liikkeen omistajaksi tahi joh-
12883: tajaksi, on täistä tehtävä ilmoitus, niinkuin edellä on sanottu.
12884:     Tässä pykälässä mainituissa tapauksissa on liikkeen joh-
12885: taja vel v'Dllinen liikkeen puolesta vastaamaan niissä oikeu-
12886: denkäynneissä, jotka liikkeestä aiheutuvat.
12887: 
12888:                             10 §.
12889:    Joka lakkaa elinkeinoa harjoittamasta, tehköön 7 § :.3sä
12890: mainitulle viranomaiselle siitä kirjallisen ilmoituksen.
12891: 
12892:                             11 §.
12893:    Asianomainen viranomainen on velvollinen yhden viikon
12894: kuluessa 'sen jälkeen, kun asianmukainen ilmoitus on tehty,
12895: antamaan siitä todistuksen.
12896:    Jos ilmoitus on tullut kruununvoudille, niinkuin 7 § :n 2
12897: momentissa mainitaan, toimitettakoon todistus pyydettäessä
12898: postitse ilmoituksen tekijälle, jos ilmoituskirjaa on seuran-
12899: nut säädetty lunastus ja todistuksen kirj'oihin vietynä lähet-
12900: tämisestä menevä maiksu.
12901: 
12902:                              12 §.
12903:     Sitä oikeutta, josta tässä luvussa säädetään, ei ole ylös-
12904: kantomiehellä tahi kruunun rahava:rain hoitajalla, vira,lli-
12905: sella syyttäjällä eikä tulli- eikä poliisila.itoksen virkamie-
12906: hellä tai palvelijalla. Tämä koskee myöskin edellä sa-
12907: notussa virassa tai palveluksessa olevan henkilön aviopuoli-
12908: soa ja vajavaltaisia lapsia, jollei asianoma.inen hallintovi-
12909: ranoma.inen harkitse, että aikeissa oleva ·elinkeinoliike ei ole
12910: yhteyd·essä aviopuolison, isän ta.i äidin virkatoiminnan
12911: kanssa.
12912:                         Elinkeinolaki.                          7
12913: 
12914:    Jos katsotaan tarpeelliseksi ulottaa 1 momentissa saa-
12915: detty kielto muihin vrultion virassa tai 'palvelulksessa oleviin,
12916: annettakoon siitä säännös hallintotoimin.
12917: 
12918:                               13 §.
12919:     Opetus- ja rangaistuslaitoksia sekä vaivaishoito- ja muita
12920: kuntain tahi seurakuntain laitoksia älköön kiellettäkö avo-
12921: naisessa puodissa myyskentelemästä tuotteita, j•otka niissä
12922: tai niiden silmälläpidon ahi·sina on valmistettu tai muuten
12923: kuuluvat niiden toimialaan. Ennen kauiJan aloittamista on
12924: siitä kuitenkin tehtävä i·lmoitus, niinkuin tässä luvussa on
12925: säädetty, ja on silloin 'myöskin kaupanhoitaja ilmoitettava.
12926: 
12927:                            14 §.
12928:     Tässä luvussa olevien säännösten estämäittä olkoon maa-
12929:            1
12930: 
12931: laiskansaHa ja maatilain haltijoilla oikeus, ilman €rityistä
12932: ilmoitusta, itse tahi muiden avulla sekä kaupungissa että
12933: maalla pitää kaupan kaikkea, mitä heidän tilailtaan saadaan
12934: taikka mitä he tai heidän kotiväkensä kotiteollisuudella val-
12935: mistavat.
12936: 
12937:                           III LUKU.
12938: Oikeus elinkeinon harjoittamiseen luvan
12939:                 no ja lla.        1
12940: 
12941: 
12942: 
12943: 
12944:                               15 §.
12945:     Yleisessä kaupassa luvallisten tavarain kaupaksi kuljet-
12946: tamiseen talosta taloon maalla haeUa;koon lupa maaherralta
12947: ja liitettäköön hake'll1u'kseen selvitys siitä, että hakija täyt-
12948: tää 6 § :ssä mainitut ehdot, sekä lääkärin antama terveys-
12949: todistus.
12950:     Jos hakija täyttää mitä edellisessä momentissa on sää-
12951: detty, antakoon maaherra hänelle lupakirjan vuodeksi ker-
12952: rallaan tällaisen kulkukaupan harjoittamiseen.
12953: 
12954:                             16 §.
12955:    Kunnallisveroa elinkeinonsa tulooista on kulkukauppiaan
12956: suoritetta.va siHe kunnalle, jossa hänen asuntonsa ja koti-
12957: 8        1919 Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 9.
12958: 
12959: . paikkansa on, taikka, jollei hänellä sitä Suomessa ole, sille
12960:   kunnalle, jonka hän on ilmoittanut päämajailupaikakseen.
12961: 
12962:                              17 §.
12963:     Kulkukaupan harjoittaja. on velvollinen mukanaan pitä-
12964:  mään ja vaaditta.essa a.sianomaisille poliisi- ja kunnanviran-
12965:  omaisille näyttämään lupakirja.nsa.
12966: 
12967:                            18 §.
12968:     Ne tarkemmat määräykset, jrotka kulkukaupan silmällä
12969: pitämistä varten ehkä havaitaan tarpeellisiksi, annetaan hal-
12970: lintotoimin.
12971: 
12972:                              Hl §.
12973:     Jos kulkuikauppias rikkoo hänelle tämän lain mukaan
12974: tulevaa elinkeino-<oikeutta, voi hänelle myönnetyn lupakir-
12975: jan ·peruuttaa sama viranomainen, joka s·en on antanut.
12976: 
12977:                             20 §.
12978:     Milloin kansalaisluottamusta vairlla oleva tahtoo saada
12979: oikeuden harjoittaa elinkeinoa niinkuin 6 § :ssä on sanottu,
12980: hakekoon sitä kaupungissa ma,istraatilta ja maalla maaher-
12981: ralta sekä liittäköön hakemukseensa selvityksen siitä, että
12982: hän muuten täyttää 6 § :ssä säädetyt ehdot.
12983:     Mainitut viranomaiset saavat, sittenkun asianomainen
12984: ammattivaltuusto, missä selhvinen on, sekä kaupungissa
12985: kaupungin valtuusto ja. maalla kunna11islautakunta on anta-
12986: nut vaaditun lausuntonsa hakemuksesta, asianhaarain mu-
12987: kaan suostua hakemukseen taikka hyljätä sen. Hakemuk-
12988: seen suostuminen älköön kuitenkaan oikeuttako hakijaa
12989: työssänsä pitämään vajavaltaisia ei1kä oppilaita.
12990:     Jos elinkeinonharjoittaja, joka. on tehny.t sellaisen ilmoi-
12991: tuksen kuin 7 § :ssä on säädetty, tuomitaan kansalaisluotta-
12992: mubensa menettäneeksi, olkoon hän, jos tahtoo liikettänsä
12993: jaikaa, velvollinen hakemaan siihen oikeutta nyt määrätyssä
12994: järjestyksessä.
12995:                         Elinkeinolaki.                         9
12996: 
12997: 
12998:                           IV LUKU.
12999:               E r i n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
13000: 
13001:                             21 §.
13002:     Jos teollisuuslaitdksen käyttövoimana ·on vesi, höyry,
13003: kaasu, sruhkö tahi muu luonnonvvima, on sekä laitoksen ra-
13004: kentamisessa että käyttövoimaa käytettäessä noudatettava,
13005: mitä siitä on sä:ädetty.
13006:     Siitä, mitä ammattityössä on varteen otettava työnteiki-
13007: jäin ja työpaikan lähellä asuvien suojelemiseksi, on erittäin
13008: säädetty.
13009: 
13010:                                22 §.
13011:     Kaupungissa on maistraatin sekä .maalla maaherran asia,
13012: kuultuaan asianomaista kunnallisviranomaista ja sittenkun
13013: kulloinkin puheenaolevan ammattilaisryhmän edustajille
13014: myöskin on annettu tilaisuus lausunnon antamiseen, kuor-
13015: ma- ja pi'ka-ajureille, moottorilla varustetun ajoneuv·on kul-
13016: jettajille, palkkasoutajille, kaupunginläheteille ja muiden
13017: sellaisten kulkuliikettä avustavain ammattien toimittajille,
13018: niin myös nuohoojaliikikeen harjoittajille, mittaajille, pak-
13019: kaajille ja muille sellaisille säätää tarkastusmääräyksiä sekä
13020: vahvistaa taksoja ja järjestyssääntöjä ynnä uhkasakkoja
13021: niiden rikkomisesta.
13022: 
13023:                                23 §.
13024:     Kaupanteossa toreilla, kaduilla ja teillä S·ekä sa,tamissa ja
13025: muilla yleisillä paikoilla noudatettakoon asianomaisesti vah-
13026: vistettuja järj.estyssääntöjä.
13027:     Eri maksua maalaiskansan ja maatilain haltijain kau-
13028: p·anpidosta yleisellä myyntipaikalla ei saa määrätä, paitsi
13029: milloin siinä käytetään kauppakojua, myymäpöytää tai ero-
13030: tettua myyntipaikkaa, jolloin siitä on suorit-ettava säädetyt
13031: maksut kunnaille tai muulle myyntipaikan haltijalle.
13032:     Asianomaisesti vahvistetulla järjestysohjeelia voidaan
13033: jä:lleenmyyjiltä tarpeen mu'kaan rajoittaa maalaistavarain
13034: osto-oikeutta.
13035: 10       1919 Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 9.
13036: 
13037:                              24 §.
13038:     J oka.inen ravintoaineiden myyjä on velvollinen alistu-
13039: maan niihin määräyksiin, ,joita järjestet.yn tarkastuksen ai-
13040: kaansaamiseksi annetaan yleisessä asetuksessa taikka kun-
13041: nallisissa järjestyssäännöissä.
13042: 
13043:                              25 §.
13044:     Maistraattien, kruununvontien ja lääninhallitusten on
13045: pidettävä erityisiä luetteloita elinkeinon harjoittamisen il-
13046: moituksista. ja luvanannoista sekä sen lakkauttamisilmoituk-
13047: sista ja säilytettävä niille semmoisissa asioissa annetut to-
13048: distukset. Edellä mainituista luetteloista on tarpeellisia
13049: jäljennöksiä tahi otteita vuosittain tammikuun kuluessa
13050: maksutta lähetettävä kuntain taksoitusmiehille.
13051: 
13052:                              26 §.
13053:     Mitä tässä laissa on ma.istraatista sanottu, sovellutetta-
13054: ko'On järjestysoi'keuteen niissä kaupungeissa, joissa maist-
13055: raattia ei ole.
13056: 
13057:                              27 § .
13058:     •Joka harjoittaa elinkeinoa säädettyä ilmoitusta siitä edel-
13059: täpäin tekemättä tahi, miHoin sitä 1arvttaan, siihen lupaa
13060: hankkimattn, taikka ylittää sen elinkeino-oikeuden, mikä hä-
13061: m~llä tämän lain ja erityisten määräysten mukaan on, ran-
13062: gaistakoon sakolla.
13063:      Tämä laki tulee noudatettavaksi --- -- -- kuun - päi-
13064: vänä 19-.
13065: 
13066: 
13067:      Sen ohella Ed,uskunta on päättänyt anoa
13068: 
13069:                 Hallitusta valmistuttamaan }a jos mahdol-
13070:             lista jo näille valtiopäiville antamaan esityksen
13071:             sellaisiksi rnuutoksiksi voimassaolevaan lain-
13072:             säädäntöön, että käsiteltävänä olevan Elinkeino-
13073:             lain 2 § :n säätämiä rajoituksia täysin tehok-
13074:                   Elinkeinola1d.                     11
13075: 
13076:        kaasti voitaisiin sovelluttaa myöskin sellaisiin
13077:        juridisiin henkilöihin, joissa ulkomaalaisilla on
13078:        määräämisvaltaa.
13079: 
13080: Helsingissä, 17 päivänä kesäkuuta 1919.
13081:             1919 l'llodell :valtiopii:vät N :o 10.
13082: 
13083: 
13084: 
13085: 
13086:                Hallituksen Mitys Suomea Edaskunalle
13087:           18 päivänä elekuuta 1911 merimiesten ja
13088:           laivapalnlijain tapatlll'IBavakawtnksesta an-
13089:           aetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta.
13090: 
13091:     Viitaten niihin perusteluihin, jotka esitetään Eduskun-
13092: nalle annetussa esityksessä työväen tapaturmavakuutusta
13093: koskevan asetuksen 4 ja 12 § :n muuttamisesta, ja koska lain
13094: Åäräyksiä, kun laivanisäntä ei voi ottaa vakuutustaan
13095: muualla kuin Suomen merimiehiä V!'rten perustetussa keski-
13096: näisessä tapaturmavakuutuslaitoksessa, voidaan soveltaa heti
13097: sen jälkeen kun laki on v;ahvistettu, ,esitetään E~uskunnan
13098: hyväksyttäväksi näin kuuluva lakiehdotus:
13099: 
13100: 
13101:                           Laki,
13102: joka sisältää muutoksia merim.klsten ja laivapalvelijain
13103: tapaturmavalmutuksesta 18 :päivänä elokuuta 1917 anne-
13104:                tun asetuksen 1 l:äin.
13105: 
13106:    Suomen Eduskuin:ian pääitöksen mukaisesti muutetaan
13107: 18 päivänä elokuuta 191? merimiesten ja laivapalvelijain
13108: tapaturmavakuutuksesta annetun asetuksen 1 § näin kuu-
13109: luvaksi:
13110: 
13111:                           1 §.
13112:    Työväen tapaturmavakuutuksesta elokuun 18 päivänä
13113: 1917 annetun asetuksen säännökset ov~t ,alempana mainitta-
13114:                                               ,   <   ';   >
13115: 1612-19
13116:   2                          N:o 10
13117: 
13118: villa poikkeuksilla noudatettavat myöskin, kun on kysymys
13119: palveluksessa sattuneen tapaturman aiheuttamasta ruumiin-
13120: vammasta, joka on kohdannut päällikkönä toimivaa tahi ali-
13121: päällystöön, miehistöön tai ravintola- ynnä. muuhun pal-
13122: velijakuntaan kuuluvaa, enintään kahdentoistatuhannen
13123: markan vuosipalkkausta nauttivaa henkilöä sellaisella suo-
13124: malaisella laivalla, jota voimassa olevain säännösten mukaan
13125: tutkinnon suorittaneen päällikön tulee kuljettaa.
13126:     Palveluksessa sattuneen tapaturman aiheuttamakai ei
13127: katsota ruumiinvammaa, jonka vahingoittunut itse on tahal-
13128: laan saanut aikaan .tahi joka on vahingoittuneelle sattunut
13129: hänen ollessaan rikollisessa teossa, eikä myöskään sellaista,
13130: joka on kohdannut vakuutettua, kun hän palveluslomaa
13131: nauttiessaan tai luvatta on laivasta poistunut.
13132:     Miehistöön ei tämän asetuksen mukaan lueta oppilaita
13133: (apprentices), jotka seur;tavat mukana laivassa omaksi kehj.
13134: tyksekseen eivätkä nauti palkkwa.
13135:     Tämä laki astuu voimaan - - - - -
13136: 
13137:       Helsingissä, 3 päivänä. huhtikuuta
13138:                               .      .
13139:                                          1919.
13140: 
13141: 
13142:                         Valtionhoitaja
13143: 
13144:                        IANNERHElM.
13145: 
13146: 
13147: 
13148:                                       Sosialiministeri Erkko.
13149: 
13150: 
13151: 
13152: 
13153:            Helsinki 1919.   Valtioneuvoston kirjapaino.
13154:            1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 10.
13155: 
13156: 
13157: 
13158: 
13159:                 Työväenasiainvaliokunnan
13160:             m i et i n t ö N:o 2 Hallituksen esityksen joh-
13161:             dosta 18 päivänä elokuuta 1917 merimiesten ja
13162:             laivapalvelijain tapaturmavakuutuksesta anne-
13163:             tun asetuksen 1 §:n muuttamisesta.
13164: 
13165:    Eduskunta on lähettänyt Työväenasiainvaliokunnan val-
13166: misteltavaksi Hallituksen esityksen N :o 10 ·elokuun 18 päi-
13167: vänä 1917 merimiesten ja laivapalvelijain tapaturmavakuu-
13168: tuksesta annetun asetuksen 1 § :n muuttamisesta.
13169: 
13170: 
13171:     Vuonna 1917 julkaistu asetus merimiesten ja laivapalve-
13172: lijain tapaturmavakuutuksesta on voimassa lähemmin mää-
13173: rättyjen laivojen alipäällystöön, miehistöön ja ravintola-
13174: ynnä muuhun palvelijakuntaan kuuluviin henkilöihin sekä
13175: enintään kolmentuhannen markan vuosipalkkausta nautti-
13176: viin päällikköihin nähden. - Hallitus ehdottaa, että mai-
13177: nitun asetuksen 1 § muutettaisiin niin, että päälliköt ja ali-
13178: päällystöön, miehistöön sekä palvelijakuntaan kuuluvat hen-
13179: kilöt, jotka nauttivat enintään kahdentoistatuhannen markan
13180: vuosipalkkausta, tulisivat tämän asetuksen alaisiksi.
13181:     Koska laivapäälliköt ovat yleensä saman ammattivaaran
13182: al~iset kuin muu laivaväki ja koska täytyy katsoa, että ali-
13183: päällystöön, miehistöön ja palvelijakuntaan kuuluvat hen-
13184: kilöt, joiden palkka kohoo yli kahdi:mtoistatuhannen mar-
13185: kan niin kuin samaa palkkaa nauttivat päällikötkin
13186: kykenevät itse huolehtimaan tapaturmavakuutuksestaan,
13187: hyväksyy Valiokunta Hallituksen ehdotuksen kokonaisuu-
13188: dessaan. Tähän on Valiokunnalla ollut sitäkin suurempi
13189: syy, se kun Hallituksen esityksen N :o 11 johdosta antamas-
13190: saan mietinnössä on hyväksynyt vastaavan muutoksen 18
13191: 2          1919 Vp. - V. M. - Esitys N:o 10.
13192: 
13193: päivänä elokuuta 1917 työväen tapaturmavakuutuk~esta
13194: annettuun asetukseen.
13195:    Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
13196: 
13197:               että Eduskunta hyväksyisi lain 18 päivänä
13198:            elokuuta 1917 merimiesten ja laivapalvelijain
13199:            tapaturmavakuutuksesta annetun asetuksen 1
13200:            §:n muuttamisesta näin kuuluvana:
13201: 
13202: 
13203:                           Laki,
13204: joka sisältää muutoksia merimiesten ja Iaivapalvelijain
13205: tapaturmavakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917 anne-
13206:                tun asetuksen 1 §:ään.
13207: 
13208:    Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan
13209: 18 päivänä, elokuuta 1917 merimiesten ja laivapalvelijain
13210: tapaturmavakuutuksesta annetun asetuksen 1 § näin kuu-
13211: luvaksi:
13212:                               1 §.
13213:     Työväen tapaturmavakuutuksesta elokuun 18 päivänä
13214: 1917 annetun asetuksen säännökset ovat alempana mainitta-
13215: villa poikkeuksilla noudatettavat myöskin, kun on kysymys
13216: palveluksessa sattuneen tapaturman aiheuttamasta ruumiin-
13217: vammasta, joka on kohdannut päällikkönä toimivaa tahi ali-
13218: päällystöön, miehi~töön tai ravintola- ynnä· muuhun pal-
13219: velijakuntaan kuuluvaa, enintään kahdentoistatuhannen
13220: markan vuosipalkkausta nauttivaa henkilöä sellaisella suo-
13221: malaisella laivalla, jota voimassa olevain säännösten mukaan
13222: tutkinnon suorittaneen päällikön tulee kuljettaa.
13223:     Palveluksessa sattuneen tapaturman aiheuttamaksi ei
13224: katsota ruumiinvammaa, jonka vahingoittunut itse on tahal-
13225:                                                '
13226: laan saanut aikaan ilahi joka on vahingoittuneelle   sattunut
13227: hänen ollessaan rikollisessa teossa, eikä myöskään sellaista,
13228: joka on kohdannut vakuutettua, kun hän palveluslomaa
13229: nauttiessaan tai luvatta on laivasta poistunut.
13230:              Merimiesten tapaturmava.kuutus.
13231: 
13232:    Miehistöön ei tämän asetuksen mukaan lueta oppilaita
13233: (apprentices), jotka seuraavat mukana laivassa omaksi kehi-
13234: tyksekseen eivätkä nauti palkkaa.
13235:    Tämä laki astuu voimaan - - - - -
13236: 
13237: 
13238:     'rämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
13239: taja Wuorimaa, varapuheenjohtaja Sarlin, jäsenet M. Erich,
13240: Halme, Latvala, Lehtinen, Leinonen, N yherg, Paasivuori,
13241: Palmgren, Pilkka, Saarikivi, Särkkä, Törmä ja Vesterinen
13242: .sekä osittain varajäsenet Gebhard, Sillanpää, Virtanen ja
13243: Österholm.
13244: 
13245:    Helsingissä, 26 päivänä huhtikuuta 1919.
13246: Hel·sinki 1919.   Valtioneuvoston !kirjapamo.
13247:           1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 10.
13248: 
13249: 
13250: 
13251: 
13252:                Suuren valiokunnan mietintö
13253:            N:o 5 Hallituksen esityksen johdosta 18 päi-
13254:            vänä elokuuta 1917 merimiesten ja laivapalve-
13255:            lilain tapaturmavakuutuksesta annetun asetuk-
13256:            sen 1 §:n muuttamisesta.
13257: 
13258:     Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian,
13259: pääasiallisesti yhtynyt Työväenasiainvaliokunnan mietin-
13260: nössä N:o 2 olevaan ehdotukseen. Kuitenkin on .Suuri va-
13261: liokunta, joka käsitellessään· lakia muutoksista työväen ta-
13262: paturmavakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917 annettuun
13263: asetukseen on hyväksynyt asetuksen 4 § :ssä mainitun työan-
13264: sion korkeimmaksi määräksi 15,000 markkaa, yhdenmu-
13265: kaisuuden vuoksi muuttanut nyt esilläolevassa lakiehdotuk-
13266: sessa mainitun vuosipalkkauksen määrän 12,000 markasta
13267: 15,000 markaksi. Suuri valiokunta sentähden kunnioittaen
13268: ehdottaa,
13269:                 että Eduskunta. hyväksyisi lain 18 päivänä
13270:             elokuuta 1917 merimiesten ja laivapalvelijain
13271:             tapaturmavakuutuksesta annetun asetuksen 1
13272:             §:n m.uuttamisesta näin kuuluvana:
13273: 
13274:                          La kl
13275: loka sisältää muutoksia merimiesten ja laivapalvelijain
13276: tapaturmavakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917 anne-
13277:                 tun asetuksen 1 §:ään.
13278: 
13279:    Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan
13280: 18 päivänä elokuuta 1917 merimiesten ja laivapalvelijain
13281: tapaturmavakuutuksesta annetun asetuksen 1 § näin kuu-
13282: luvaksi:
13283: 2         1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 10.
13284: 
13285:                               1 §.
13286:     Työväen tapaturmavakuutuksesta elokuun 18 päivänä
13287: 1917 annetun asetuksen säännökset ovat alempana mainit-
13288: tavilla poikkeuksilla noudatettavat myöskin, kun on kysy-
13289: mys palveluksessa sattuneen tapaturman aiheuttamasta ruu-
13290: miinvammasta, joka on kohdannut päällikkönä toimivaa tahi
13291: alipäällystöön, miehistöön tai ravintola- ynnä muuhun pal-
13292: velijakuntaan kuuluvaa, enintään viidentoistatuhannen
13293: markan vuosipalkkausta nauttivaa henkilöä sellaisella suo-
13294: malaisella laivalla, jota voimassa olevain säännösten mukaan
13295: tutkinnon suoritettaneen päällikön tulee kuljettaa.
13296:     Palveluksessa sattuneen tapaturman aiheuttamakai ei
13297: katsota ruumiinvammaa, jonka vahingoittunut itse on tahal-
13298: laan saanut aikaan tahi joka on vahingoittuneelle sattunut
13299: hänen ollessaan rikollisessa teossa, eikä myöskään sellaista,
13300: joka on kohdannut vakuutettua, kun hän palveluslomaa
13301: nauttiessaan tai luvatta on laivasta poistunut.
13302:     Miehistöön ei tämän asetuksen mukaan lueta oppilaita
13303:  (apprentices), jotka seuraavat mukana laivassa omaksi kehi-
13304: tyksekseen eivätkä nauti palkkaa.
13305:     Tämä laki astuu voimaan '· ...................... .
13306: 
13307: 
13308:     Helsingissä, 6 päivänä toukokuuta 1919.
13309: 
13310: 
13311: 
13312: 
13313:          E:elsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
13314:            1919 Yp.- S. V. M.- Esitys N:o 10.
13315: 
13316: 
13317: 
13318: 
13319:                  Suuren valiokunnan mietintö
13320:              N :o 5 a Hallituksen esityksen johdosta 18 Iläi-
13321:              vänä elokuuta 1917 merimiesten ja laivapal·
13322:              velijain tapaturmavalmutuksesta annetun ase-
13323:              tulrsen 1 §:n muuttamisesta.
13324: 
13325:    Suuren valiokunnan annettua asiasta mietintönsä on
13326: Eduskunta, asian toisessa käsittelyssä, hyväksynyt näin
13327: kuuluvan lain:
13328: 
13329:                           ,Laki
13330: joka sisältää muutol{sia merimiesten ja laiYapalvelijain
13331: tapaturmavakuutuksesta 18 Iläivänii elokuuta 1917 anne-
13332:                tun asetuksen 1 §:ään.
13333: 
13334:    Suomen Eduskunnan päätöben mukaisesti muutetaan
13335: 18 palVana elokuuta 1917 merimiesten ja laivapalvelijain
13336: tapaturmavakuutuksesta annetun asetuksen 1 § näin kuu-
13337: luvaksi:
13338:                             1 §.
13339:     Työväen tapaturmavakuutuksesta elokuun 18 pa1vana
13340: 1917 annetun asetuksen säännökset ovat alempana mainitta-
13341: villa poikkeuksilla noudatettavat myöskin, kun on kysymys
13342: palveluksessa sattuneen tapaturman aiheuttamasta ruumiin-
13343: vammasta, joka on kohdannut alipäällys,töön, miehistöön tai
13344: ravintola- ynnä muuhun palvelijakuntaan kuuluvaa henki-
13345: löä taikka enintään viidentoistatuhannen markan vuosipalk-
13346: kausta nauttivaa päällikköä sellaisella suomalaisella laivalla,
13347: jota voimassa olevain säännösten mukaan tutkinnon suorit-
13348: taneen päällikön tulee kuljettaa.
13349: 2              1919 VJJ.- S. V. M.- Esitys N:o 10.
13350: 
13351:   · Palveluksessa sattuneen tapaturman aiheuttamaksi ei
13352: katsota ruumiin vammaa, jonka vahingoittunut itse on taha 1.
13353: laan saanut aikaan tahi joka on vahingoittuneelle sattunut
13354: hänen ollessaan rikollisessa teossa, eikä myöskään sellaista,
13355: joka on kohdannut vakuutettua, kun hän palveluslomaa
13356: nauttiessaan tai luvatta on laivasta poistunut.
13357:     l\Hehistöön ei tämän asetuksen mukaan lueta oppilaita
13358: (apprentices), jotka seuraavat mukana laivassa omaksi kehi-
13359: tyksekseen eivätkä nauti palkkaa.
13360:     'l~ä:tnä   ]a'·ki astuu voimaan ........................ "
13361: 
13362: 
13363: 
13364:     Kun asia Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta on
13365: toistamiseen ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä, on
13366: Suuri valiokunta päättänyt puoltaa Eduskunnan päätöstä ja
13367: saa sentähden kunnioittaen ehdottaa,
13368: 
13369:                     että laki, joka sisältää muutoksia merimiesten
13370:                  ja laivapalvelijain tapaturmavakuutttksesta 18
13371:                  päivänä eloktutta 1917 annetun asetuksen 1 §:ään
13372:                  hyväksyttäisiin Eduslcnnnan päätöksen rnukaan.
13373: 
13374:     Helsingissä, 8 päivänä toukdkuuta 1919.
13375: 
13376: 
13377: 
13378: 
13379:                Helsinki 1919.   V aitioneuvoston kirjapaino.
13380:        1919 Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 10.
13381: 
13382: 
13383: 
13384: 
13385:                 E d u s k u n n a n v a s t a u s Hallituksen
13386:             esitykseen 18 päivänä elokuuta 1917 merimies-
13387:             ten ja laivapalvelijain tapaturmavakuutuksesta
13388:             annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta.
13389: 
13390:    Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys elokuun 18
13391: päivänä 1917 merimiesten ja laivapalvelijain tapaturmava-
13392: kuutuksesta annetun asetuksen 1 § :n muuttamisesta, ja on
13393: Eduskunta, jolle Ty&väenasiainvaliokunta on asi,asta anta-
13394: nut mietintönsä N :o 2, hyväksynyt seuraarvan lain:
13395: 
13396: 
13397: 
13398:                            Laki,
13399: joka sisältää muutoksia merimiesten ja laivapalvelliain
13400:    tapaturmavakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917
13401:               annetun asetuksen 1 § :än.
13402: 
13403:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 18 päivänä
13404: elokuuta 1917 merimiesten ja laivapalvelijain tapaturma-
13405: vakuutuksesta annetun asetuksen 1 § näin kuuluvaksi:
13406: 
13407:                              1 §.
13408:     Työväen tapaturmavakuutuksesta elokuun 18 pa1vana
13409: 1917 a,nnetun asetuksen säännökset ovat alempana mainitta-
13410: villa poj,kkeuksilla noudatettavat myöskin, kun on kysyiiDys
13411: palveluksessa sattuneen tapaturman ai•heuttamasta ruumiin-
13412: vammas•ta, joka on kohd.annut alipäällystöön, miehistöön tai
13413: ravintola- ynnä muuhun palvelijakuntaan kuuluvaa henki-
13414: löä taikka enintään viidentoistatuhannen markan vuosipaik-
13415: kausta nauttivaa päällikköä sellaisella suomalaiseHa laivalla,
13416: 2      1919 Vp. -    Edusk. vast. -    Esitys N :o 10.
13417: 
13418: jota voimassa olevain säännösten mukaan tutkinnon suoritta-
13419: neen päällikön tulee kuljettaa.
13420:     Palveluksessa sattuneen tapaturman aiheuttamaksi ei
13421: katsota ruumiinvammaa, jonka vahingoittunut itse on tahal-
13422: laan saanut aikaan tahi joka on vahingoittuneelle sattunut
13423: hänen ollessaan rikollisessa teossa, eiikä myöskään sellaista,
13424: joka on kohdannut vakuutettua, kun hän palveluslomaa
13425: nauttiessaan tai luvatta on laivasta poistunut.
13426:     Miehistöön ei tämän asetuksen lillukaan lueta oppilaita
13427: (apprentices), jotka seuraavat mukana laivassa omaksi ke-
13428: hityksekseen eivätkä nauti pELlkkaa.
13429:     Tämä laki astuu voimaan ....................... .
13430: 
13431: 
13432:     Helsingissä, 13 päivänä toukokuuta 1919.
13433:              1919 vuoden valtiopäivät N :o 11.
13434: 
13435: 
13436: 
13437: 
13438:                  Hallituksell esitys Suomen Eduskun-
13439:            nalle 18 päivänä elokuuta 1917 työväen tapa-
13440:            tvm.avakuutuksesta annetun asetuksen 4 ja
13441:            12" §:n muuttamisesta.
13442: 
13443:     Käytäntö on osottanut, että vuoden 1918 alussa voimaan
13444: astunut asetus työväen tapaturmavakuutuksesta erinäisissä
13445: kohdissa kaipaa lmrjauksia. Hallitus on kuitenkin sitä
13446: mieltä, että suurin osa näistä on käsiteltävä vasta silloin, kun
13447: Hallitus jonkun ajan kuluttua voi Eduskunnalle esittää eh-
13448: dotuksen yhteiskunnallisen vakuutuksen järjestämisestä
13449: yleensä. On kuitenkin muutamia määräyksiä, jotka rahan
13450: suuresti muuttuneen arvon ja ostovoiman takia kaipaavat
13451: nopeata korjausta.
13452:     Asetuksen 4 § :n 1 momentin mukaan katsotaan työn-
13453: tekijäksi ja siis asetuksen myöntämistä eduista osalliseksi
13454: se, joka on välittömästi mukana työssä, hänen työansionsa
13455: suuruuteen katsomatta, sekä myös työnjohtaja, jos hanen
13456: vuotuinen työansionsa ei ole kolmeatuhatta markkaa suu-
13457: rempi. Kun Eduskunta vuoden 1912 valtiopäivillä otti ase-
13458: tukseen nämä määräykset, oli vain ani harvan varsinaiseen
13459: työväkeen kuuluvan henkilön vuosityöansio 3,000 markkaa
13460: tahi sitä suurempi. Kun tahdottiin asetuksen määräysten
13461: alaisiksi vain ne työnjohtajat, joiden työansiot olivat lähes
13462: samat kuin varsinaisten työntekijäin, jätettiin parempaa
13463: palkkaa nauttivien työnjohtajain asiaksi itse huolehtia tapa-
13464: turmavakuutuksen hankkimisesta. Kn,n tätä nykyä sekä
13465: varsinaisen työväen että työnjohtajain palkkatulot yleensä
13466: ovat edellä mainittua raja-arvoa paljon suuremmat, on tuo
13467: raja-arvo kohtuuton seki:\. yleensä erotuksen tekeminen var-
13468: sinaisen työmiehen ja työnjohtajan välillä. Hallitus on sen
13469: 1618-19
13470:   2                       N:o 11
13471: 
13472: vuoksi sitä mieltä, että kumpaisellekin ryhmälle on määrät-
13473: tävä yhteinen tuloraja ja tämä puheena oleva tuloraja
13474: on ehdotettu 12,000 markaksi, joten ne, joiden vuotuinen
13475: työansio on sitä suurempi, itse joutuisivat huolehtimaan
13476: tapaturmavakuutuksestaan. Silloin eivät myöskään ne työn-
13477: tekijät, jotka vahingoittuvat nauttiessaan nykyisiä satun-
13478: naisen suuria palkkoja, eivätkä heidän perheensä, voisi saada
13479: muiden työntekijöiden vahingonkorvauksiin verra.ttuna koh-
13480: tuuttoman suurta eläkettä.
13481:      Jos tuloraja määrätään kuten edellä on esitetty, olisi
13482:  vahingoittuneen vuotuinen vahingonkorvaus korkeintaan
13483:  3,066: 67 markkaa eli noin 8: 50 markkaa päivää kohti
13484:  sekä jälkeenjääneiden omaisten vuotuinen eläke enintään
13485:  3,680 markkaa.
13486:      Työpalkkojen nousun takia on kohtuuton myöskin 12 § :n
13487:  1 momentissa oleva määräys siitä, että ohimenevässä työ-
13488:  kyvyttömyystapauksessa maksettava päivittäinen elatusapu
13489:  ei saa olla kolmea markkaa suurempi, mikä avustus nykyi-
13490:  sissä oloissa on vallan riittämätön. Tähän ylimpään mää-
13491:  räänsä nousee täydellisen työkyvyttömyyden sattuessa päi-
13492:  vittäinen elatusapu, kun vahingoittuneen vuotuinen työansio
13493:  on ollut 1,620 markkaa. Vuotuisen työansion ollessa 3,060
13494:  markkaa on pysyvässä työkyvyttömyystapauksessa, eli kun
13495:  120 päivää on tapaturmasta lukien kulunut, vuotuinen va-
13496:  hingonkorvaus myöskin 3 markkaa päivää kohti, nousten sitä
13497:  :>uuremmaksi, milloin työansio sivuuttaa edellä mainitun
13498:   määrän. Siis tulee nykyisten palkkojen vallitessa useissa
13499:  tapauksissa vuotuinen vahingonkorvaus, vaikka vahingoittu-
13500:   neen työkyky on ainoastaan osaksi vähentynyt, olemaan suu-
13501:   rempi kuin ensimäisenä vahingon jälkeisenä aikana, vaikka
13502:   työntekijä silloin on ehkä. kokonaan työkyvytön. Tämä ei
13503:   ole asianmukaista. Jos puheena oleva päiyittäisen elatus-
13504:   avun yläraja määrätään 8 markaksi, saavuttaa sen työn-
13505:   tekijä, jonka vuotuinen työansio on 4,320 markkaa. Jotta
13506:   pysyvassa työkyvyttömyystapauksessa • vahingonkorvaus
13507:   päivää kohti olisi sama, tulee vahingoittuneen työntekijän
13508:   vuotuisen työansion olla 11,160 markkaa.
13509:                           N:o 11                         3
13510: 
13511:    Edellä esitetyistä syistä olisi myöslhn päivittäisen ela-
13512: tusavun alin raja korotettava 3 markaksi.
13513:     Koska nämlä muutokset vaikuttavat asi·anomaisten va-
13514: kuutusyhtiöiden tarvitsemiin vakuutusmaksuihin, ne eivät
13515: voi astua voimaan ennen tammikuun 1 päivää 1920.
13516:     Puheena oleva lakiehdotus esitetään täten Eduskunnan
13517: hyväksyttäväksi näin kuuluvana:
13518: 
13519: 
13520: 
13521:                          Laki,
13522: .ioka sisältää muutoksia työväen tapaturmavakuutuksesta
13523: 18 päivänä elokuuta 1917 annetun asetuksen 4 ja 12 §:ään.
13524: 
13525:    Suomen Eduskunnan päätöksen muJmisesti muutetaan
13526: työväen tapaturmavakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917
13527: annetun asetuksen 4 ja 12 § näin kuuluviksi:
13528: 
13529:                             4 §.
13530:     Työntekijä on tämän asetuksen mukaan se, jonka vuo-
13531: tuinen työansio on enintään kaksitoistatuhatta markkaa,
13532: joko hän on itse välittömästi mukana työssä tahi työnjoh-
13533: tajana valvoo työntekoa.
13534:     Työntekijän läheisillä tarkoiteta!an tässä asetuksessa
13535: työntekijän leskeä ,lapsia ja niitä muita henkilöitä, joita.
13536: hän on elättänyt tai ollut velvollinen elättämään.
13537: 
13538:                            12 §.
13539:     Milloin ohimeneväksi katsottava työkyvyttömyys on täy-
13540: dellinen, on elatusapu päivää kohti kaksi kolmannesta va-
13541: hingoittuneen keskipäiväpalkasta. .Jos täten arvioitu elatus-
13542: apu on pienempi kuin kolme markkaa päivältä, on se koro-
13543: tettava tähän määrään, ei kuitenkaan enemmäksi kuin yh-
13544: deksäksi kymmenesosaksi keskipäiväpalkasta .•Jos elatusapu
13545: sitä vastoin nousisi kahdeksaa markkaa suuremmaksi päi-
13546: vältä, olkoon tämä määrä päivän korkein elatusapu.
13547:  4                          N:o 11
13548: 
13549:     Jos tapaturma on aiheuttanut työkyvyn vähentymisen,
13550: on elatusapuna suoritettava tämän vähenrtymisen mukaan
13551: sovellettu osa edellisessä momentissa säädetystä täydestä
13552: elatusavusta.
13553:     Tämä laki rustuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1920.
13554: 
13555:      Helsingissä, 3 päivänä huhtikuuta 1919.
13556: 
13557: 
13558:                        Valtionhoitaja
13559: 
13560:                       MANNERHEIM.
13561: 
13562: 
13563: 
13564:                                      Sosialiministeri Erkko.
13565: 
13566: 
13567: 
13568: 
13569:           Helsinki 1919.   Valtioneuvoston kirjapaino.
13570:           1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 11.
13571: 
13572: 
13573: 
13574: 
13575:                Työväenasiainvaliokunnan
13576:            m i e t i n t ö N :o 1 Hallituksen esityksen joh-
13577:            dosta 18 päivänä elokuuta 1917 työväen tapa-
13578:            turmavakuutuksesta annetun asetuksen 4 ja
13579:            12 §:n muuttamisesta.
13580: 
13581:    Eduskunta on lähettänyt Työväenasiainvaliokunnan val-
13582: misteltavaksi Hallituksen esityksen N :o 11 elokuun 18 päi-
13583: vänä 1917 työväen tapaturmavakuutuksesta a.nnetun ase-
13584: tuksen 4 ja 12 § :n muuttamisesta.
13585: 
13586: 
13587: 
13588:     Voimassa oleva työväen tapaturmavakuutuksesta annettu
13589: asetus koskee työntekijöitä, jotka itse ovat välittömästi
13590: työssä mukana, ja niitä työnjohtajia, jotka valvovat työn-
13591: tekoa ja joiden vuotuinen työansio on korkeintaan kolme-
13592: tuhatta markkaa (4 §). Vahingonkorvausten ylin ja alin
13593: raja on määrätty niin, että ohimenevän työkyvyttömyyden
13594: aiheuttama korvaus ei saa olla pienempi kuin markka viisi-
13595: kymmentä penniä päivältä, paitsi milloin korvaus näin mää-
13596: rättynä nousisi yli yhdeksän kymmeneksen työntekijän
13597: keskipäiväpalkasta, eikä suurempi kuin kolme markkaa päi-
13598: vältä. Pysyvän työkyvyttömyyden ja kuoleman johdosta
13599: annettavaa vuotuista vahingonkorvausta ei sitä vastoin ole
13600: vissillä alimmalla eikä ylimmällä määrällä rajoitettu.
13601: Viimemainittujen korvausten suhteen on suurempipaikkais-
13602: ten työntekijäin saamia korvauksia kuitenkin vähennettävä:
13603: siten, että yli yhdeksänsadan mark~n nouseva osa vuosi-
13604: työansiosta on otettava laskelmiin ainoastaan kolmannelta
13605: osaltaan (19 §).
13606: 2           1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 11.
13607: 
13608:       Tämä asetus, joka astui voimaan 1 päivänä tammikuuta
13609:  1918, hyväksyttiin jo vuoden 1912 valtiopäivillä. Näin
13610:  ollen on se laadittu niitä oloja silmällä pitäen, jotka val-
13611:  litsivat ennen maailmansodan alkua. Ne suuret muutokset,
13612:  jotka ..sen jälkeen ovat tapahtuneet sekä taloudellisissa
13613:  oloissa yleensä että erikoisesti työoloissa, ovat vaikuttaneet,
13614:  että eräät asetuksen määräykset eivät enää sovellu oleviin
13615:  oloihin. Niinpä asetuksen tarkoitus, että työnjohtajat, joilla
13616:  on suunnilleen sama palkka kuin varsinaisilla työntekijöillä,
13617:  tulisivat pakollisen tapaturmavakuutuksen suoman suoje-
13618:  luksen alaisiksi, on jäänyt suureksi osaksi toteutumatta sen
13619:  vuoksi, että vuoden 1918 alusta lähtien maassamme ei enää
13620:  ole ollut sanottavia määriä työnjohtajia, joiden palkka olisi
13621:  ollut 3,000 markkaa tai siitä alle. Rahan ostokyvyn ale-
13622:  neminen on niinikään vaikuttanut, että ohimenevän työ-
13623: kyvyttömyyden johdosta maksettavien korvausten alin raja,
13624: markka viisikymmentä penniä päivältä, nykyoloissa on niin
13625: :alhainen; ettei se takaa sitä vaatimattominta toimeentuloa,
13626: jota sillä on tarkoitettu, eikä se palkkojen kohottua nykyään
13627: juuri tule käytännössä kysymykseenkään. Korkein raja
13628: taas, kolme markkaa päiväHä, tulee palkkojen ollessa aivan
13629: yleisesti korkeammat kuin neljä markkaa viisikymmentä
13630:  penniä päivältä sitä useammin käytäntöön ja alentaa kor-
13631: vausten tason määrään, joka nykyisissä oloissa on aivan
13632: riittämätön.
13633:      Kun pysyvän työkyvyttömyyden ja kuoleman johdosta
13634: maksettaville vuotuisille vahingonkorvauksille ei ole sää-
13635: detty ylintä määrää, ovat ne paremmin voineet mukautua
13636:  muuttuneiden olojen mukaan. Kuitenkin on niittenkin suh-
13637: teen syntynyt ja syntyy edelleen paljon epätasaisuutta sen
13638:  johdosta, että, palkkojen muutamilla aloilla ollessa alhaiset,
13639:  ne toisilla ovat kohonneet paljon enemmän kuin rahan arvo
13640:  on alentunut ja että nämä kohoamiset usein ovat aivan
13641:  satunnaista laatua. Jos tapaturma, joka aiheuttaa pysyvän
13642:  työkyvyttömyyden tai bwleman, sattuu näiden satunnais-
13643:  ten korkeiden palkkojen aikana, tulee vahingonkorvaus
13644:  nykyisen lain mukaan olemaan suhteettoman suuri verrat-
13645:                 Työväen tapaturmavakuutus.                  3
13646: 
13647:   tuna muilla työaloilla ja samalla työalalla varhaisemmin
13648:   ja myöhemmin maksettaviin korvauksiin.
13649:       Edellä esitettyjen epakohtien poistaminen on Hallituksen
13650:   esityksen tarkoituksena. Hallitus on esityksessään ilmoit-
13651:   tanut, että se jonkun ajan kuluttua voi Eduskunnalle esittää
13652: , ehdotuksen yhteiskunnallisen vakuutuksen järjestämisestä
13653:   yleensä, ja että se tämän yhteydessä tulee myöskin esittä-
13654:   mään ehdotuksia muiksi muutoksiksi työväen tapaturma-
13655:   vakuutuslakiin. Näin ollen on Ha1lituksen nyt tekemää
13656:    ehdotusta pidettävä väliaikaisena toimenpiteenä, johon sota-
13657:    ajan muuttamat olot ovat ·pakottaneet Hallituksen ryhty-
13658:   mään ennenkuin se on saanut valmiiksi lopullisen ehdotuk-
13659:    sensa yhteiskunnallisen vakuutuksen järjestämisestä.
13660:        Tässä tarkoituksessa ehdottaa Hallitus ensiksikin, että 4 f.
13661:    voimassa olevan asetuksen varsinaisten työntekijäin ja työn-
13662:    johtajain välillä tekemä erotus poistettaisiin ja molemmat
13663:    ryhmät asetettaisiin samalla tavalla pakollisen tapatur'ma-
13664:    vakuutuksen suoman suojeluksen alaisiksi. Työnjohtajat
13665:    ovat eräissä tapauksissa saman ammattivaaran alaiset kuin
13666:    varsinaiset työntekijät, ja kun he useinkin ovat entisiä työn-
13667:    tekijöitä, eivät he yhteiskunnallisen asemansa eivätkä sivis-
13668:    tystasonsa puolesta huomattavammin eroa varsinaisista työn-
13669:    tekijöistä, eivätkä heidän palkkatulonsakaan yleensä kohoa
13670:    paljon varsinaisten työntekijöitten palkkoja korkeammiksi.
13671:    Näin ollen ei Valio'lmnta katso olevan mitään syytä asettaa
13672:    heitä pakollis·en tapaturmavakuutuksen suhteen toiseen ase-
13673:    maan kuin varsinaiset työntekijät ja ehdottaa senvuoksi
13674:    Hallituksen esityksen tässä kohden hyväksyttäväksi.
13675:        Mitä tulee Hallituksen ehdotukseen, että sekä varsinai-
13676:    sista työntekijöistä että työnjohtajista kuuluisivat lain vai-
13677:    kutuspiiriin ainoastaan ne, joiden vuosityöansio on korkein-
13678:    taan kaksitoistatuhatta markkaa, katsoo Valiokunta olevan
13679:     syytä kannattaa sitäkin.· Ruotsin 17 päivänä kesäkuuta
13680:    1917 julkaistussa tapaturmavakuutuslaiss-a on vastaava
13681:    määräys ja on siinä rajaksi säädetty viisituhatta kruunua.
13682:    Vaikka katsotaankin, että tapaturmavahinko kuuluu työ-
13683:    kustannuksiin ja on sellaisena työnantajan kannettava, täy-
13684:     4           1919 Vp. -    V. !1. - Esitys N :o. 11.
13685: 
13686:       tyy toiselta puolen myöntää, että henkilöt, joiden vuosityö-
13687:       ansio nousee yli mainitun summan, ovat sellaisessa ase-
13688:       massa, että he itse kykenevät huolehtimaan vakuutuk-
13689:       sistaan.
13690:            Sen kautta, että ainoastaan ne työntekijät, joiden vuosi-
13691:       työansio on korkeintaan 12,000 markkaa, tulisivat pakolli-
13692:       sen tapaturmavakuutuksen alaisiksi, tulisi pysyvän työ-
13693:       kyvyttömyyden ~ja kuoleman aiheuttaman vuotuisen vahin-
13694:       gonkorvauksen ylin määrä myöskin määrätyksi. Kun voi-
13695:       massa olevan asetuksen 19 §:n mukaan yli 900 markan nou-
13696:       sevasta vuosityöansion osasta otetaan huomioon ainoastaan
13697:       kolmas osa, tulisi korkein täydellisen työkyvyttömyyden
13698:       johdosta annettava korvaus olemaan 3,067 markkaa ja kor-
13699:       kein kuolemantapauksen johdosta annettava korvaus 3,560
13700:       markkaa.
13701: J2 §.      Hallitus on ehdottanut, että ohimenevän työkyvyttö-
13702:       myyden johdosta maksettavan elatusavun alimmaksi rajaksi
13703:       määrättäisiin kolme markkaa päivältä, paitsi milloin kor-
13704:       vaus tähän korotettuna on yli yhdeksän kymmenesosaa
13705:       keskipäivä palkasta, ja. ylimmäksi määräksi kahdeksan mark-
13706:       kaa päivältä. Alin määrä tulisi Hallituksen ehdotuksen
13707:       _mukaan kohoamaan 50% :lla; ylin määrä taas kohoaisi 267
13708:        % :lla ja saavuttaisi sen työntekijä, jonka vuosityöansio on
13709:       4,320 markkaa. Kun ei ole mitään varmoja laskelmia ole-
13710:        massa siitä, kuinka paljon elatuskustannukset ja työpalkat
13711:       ovat kohonneet sodan alkamisen jälkeen, ei ole luotettavaa
13712:        perustaa, jonka nojalla voitaisiin arvioida korvausmääriä.
13713:        Hintojen ja palkkojen kohoaminen on kuitenkin summit-
13714:        taisenkin arvion mukaan varmasti ollut paljon korkeampi
13715:       kuin Hallituksen ehdottamat alimman ja ylimmän elatus-
13716:        avun korotukset. J\iutta kun on otettava huomioon olot
13717:        myöskin tulevaisuudessa, jolloin sekä elatuskustannukset
13718:        että palkat todennäköisesti tulev.at alenemaan, katsoo Valio-
13719:        kunta olevan syytä ehdottaa Hallituksen esityksen tässäkin
13720:        kohden hyväksyttäväksi.
13721:               Työväen tapaturmavakuutus.                   5
13722: 
13723:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun-
13724: nioittaen ehdottaa
13725: 
13726:                että Eduskunta hyväksyisi lain 18 päivänii
13727:            elokuuta 1917 työväen tapaturmavak~tutuksesta
13728:            annetun asetuksen 4 ja 12 §:n muuttarnisesta
13729:            näin kuuluvana:
13730: 
13731: 
13732:                          Laki,
13733: joka sisältää muutoksia työväen tapaturmavakuutuksesta
13734: 18 päivänä elokuuta 1917 annetun asetuksen 4 ja 12 §:äiiu.
13735: 
13736:    Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan
13737: työväen tapaturmavakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917
13738: annetun asetuksen 4 ja 12 § näin kuuluviksi:
13739: 
13740:                             4 §.
13741:     Työntekijä on tämän asetuksen mukaan se, jonka vuo-
13742: tuinen työansio on enintään kaksitoistatuhatta markkaa,
13743: joko hän on itse välittömästi mukana työssä tahi työnjoh-
13744: tajana valvoo työntekoa.                                 ,
13745:     Työntekijän läheisillä tarkoitetruan tässä asetuksessa
13746: työntekijän leskeä, lapsia ja niitä muita henkilöitä, joita
13747: hän on elättänyt tai ollut velvollinen elättämään.
13748:                            12 §.
13749:     Milloin ohimeneväksi katsottava työkyvyttömyys on täy-
13750: dellinen, on elatusapu päivää kohti kaksi kolmannesta va-'
13751: hingoittuneen keskipäivä palkasta. Jos täten arvioitu elatus-
13752: apu on pienempi kuin kolme markkaa päivältä, on se koro-
13753: tettava tähän määrään. ei kuitenkaan enemmäksi kuin yh-
13754: deksäksi kymmenesosaksi keskipäiväpalkasta. Jos elatusapu
13755: sitä vastoin nousisi kahdeksaa markkaa suuremmaksi päi-
13756: vältä, olkoon tämä määrä päivän korkein elatusapu.
13757:     Jos tapaturma on aiheuttanut työkyvyn vähentymisen,
13758: on elatusapuna suoritettava tämän vähentymisen mukaan
13759: 6          1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 11.
13760: 
13761: sovellettu osa edellisessä momentissa säädetystä täydestä
13762: elatusavusta.
13763:     Tämä laki a;stuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1920.
13764: 
13765: 
13766:     Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
13767: taja W uorimaa, varapuheenjohtaja Sarlin, jäsenet M. Erich,
13768: Halme, Latvala, Lehtinen, Leinonen, Nyberg, Paasi vuori,
13769: Palmgren, Pilkka, Saarikivi, Särkkä, Törmä ja Vesterinen
13770: sekä osittain varajäs·enet Gebhard, Sillanpää, Virtanen ja
13771: Öslerholm.
13772: 
13773:     Helsingissä, 26 päivänä huhtikuuta 1919.
13774:                                                                •
13775:                          .Vastalause.                          7
13776: 
13777: 
13778: 
13779: 
13780:                        Vastalause.
13781:     Valiokunnan enemmistö on hyväksynyt hallituksen esi-
13782: tyksen sellaisenaan. Allekirjoittaneita hallituksen esitys ei
13783: tyydytä. Siihen sisältyvä lakiehdotus jättää työväen tapa-
13784: turmavakuutus asetuksen 1 § :n :korjaamatta, jossa on monia
13785: suuria epäkohtia. Sen 2) kohdassa sanotaan: ,maanviljelys
13786: ja sen sivuelinkeinot, mikäli niissä käytetään kauvemmin
13787: kuin 14 päivää vuodessa luonnonvoimilla käypiä koneita,
13788:                                                                     •
13789: joihin ei kuitenkaan lueta tuulen voimalla käypiä veden-
13790: nostomoottoreja eikä muita niihin verrattavia laitteita.. " Jos
13791: mainittuja koneita käyteijiän ainoastaan 14 päivää vuodessa,
13792: niin lyöväkeä ei sellaisella maatilalla tarvitse vakuuttaa.
13793: Mutta jos sanottuja koneita käytetään esim. 15 päivää, ovat
13794: työläiset vakuutettavat. Tämä säännös on mahdoton käy-
13795: tännössä noudatettavaksi. Ammattientarkastajain ja poliisi-
13796: viranomaisten velvollisuutena on valvoa asetuksen noudatta-
13797: mista. Mutta mainitun säännöksen mukaan, mikäli on maan-
13798: viljelyksestä kysymys, on se mahdotonta. Kohdassa 1) on
13799: rajoituksina se, että jos tehdas tai käsityöliikkeessä maalla
13800: ei käytetä höyrypannua eikä muita kuin käsivoimalla käy-
13801: piä koneita, niin työläisiä ei tarvitse ta paturman varalta
13802: vakuuttaa. Kohdassa 3) on rajoituksina, että· jos ammat-
13803: tina harjoitettavassa kalastuksessa ei käytetä useampaa kuin
13804: 3 työntekijää ja kohdissa 5 ja 6 se, ettei yhtäaikaa pidetä
13805: työssä useampaa kuin 5 palkattua työntekijää, niin ei tar-
13806: vitse työntekijöitä vakuuttaa. On selvää, että tällaisten sään--
13807: nösten noudattamista ei voida kyllin tehokkaasti valv10a.
13808: Olemme valiokunnassa ehdottaneet, että samalla kun 4 ja
13809: 12 § :ään tehdään muutoksia, niin 1 § mainituista rajoituk-
13810: sista korjattaisiin sellaiseksi, että sitä voitaisiin käytännössä
13811: noudattaa. Ehdotustamme on valiokunnassa vastustettu sillä
13812:     ,
13813:     8         1919 Vp. -V. M. -       Esitys N:o 11.
13814: 
13815:     syyllä,i että valtiopäiväjärjestys (~uka) estää hallituksen
13816:     esitykseen uusia pykäliä ottamasta, kuitenkaan mainitse-
13817:     matta sitä valtiopäiväjärjestyksen pykälää, joka siinä olisi
13818:     esteenä. Ja entinen käytäntö aikaisemmilta valtiopäiviltä
13819:     puhuu tätä selitystä vastaan. Ja koska mielestämme ehdot-
13820:     tamamme lain muutos olisi pikaisesti aikaansaatava, niin
13821:     ehdotamme,
13822:                     että eduskunta päättäisi lakiehdotukseen ot-
13823:                 taa 1 §:n siinä mtwdossa huin tässä jälempänä
13824:                 esitetään.
13825: 
13826:         Valiokunnan ehdotus 4 § :ksi ei myöskään meitä tyy-
13827:     dytä. Ehdotettu muutos, mikäli se koskee työntekijöitä, si-
13828: •   sältää huononnuksen työläisten etrtihin.
13829:         Laki työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää työssä
13830:     kohtaavasta ruumiinvammasta 5 / 12 1895 ei koskenut ensin-
13831:     kään työnvalvojia. Kun edusku:ata v. 1912 valtiopäivillä
13832:     käsitteli nyt voimassa olevaa työväentapaturmavakuutus-
13833:     asetusta, niin ne työn~ohtajat joiden vuotuinen työansio on
13834:     enintään 3,000 markkaa asetettiin muitten työnantajan toi-
13835:     mesta ja kustannuksella vakuutettavain palkkatyöläisten
13836:     joukkoon. Mutta työläisten vuotuisen työnasian korkeinta
13837:     rajaa ei säädetty, eikä sitä olisi nytkään säädettävä. Sel-
13838:     lainen säännös työväen kannalta katsottuna sisältää ilmeisen
13839:     huononnuksen voimassa olevaan lakiin. Sillä näyttää olevan
13840:     kahtalainen tarkoitus: jakaa työläiset vakuutettaviin ja ei
13841:     vakuutettaviin työläisiin ja samalla rajoittaa pysyvän vam-
13842:     man ja kuolemantapauksen johdosta suoritettavat eläkkeet,
13843:     kuten valiokunnan mietinnössä sivulla 4 sanotaan.
13844:          V aliakunta sanoo, että työnjohtajain asema on pääasial-
13845:     lisesti sama kuin työntekijäin. 'Tämä väite ei sellaisenaan
13846:     pidä paikkaansa. Työntekijäin työsopimukset ovat useam-
13847:     maSsa tapauksessa toisenlaiset kuin työnjohtajain. Työnjoh-
13848:     tajat tavallisesti ovat määräajaksi tehdyillä työsopimuksilla
13849:      (1-3 vuodeksi) sidotut työnantajaan, taikka sopimuksilla,
13850:      joissa on 1-6 kuukauden pituinen irtisanomisvelvollisuus
13851:      pidätetty. He nauttivat kuukausipalkkaa ja siten saavat
13852:      tuloja sunnuntai- ja juhlapäiviltäkin.
13853:                           Vastalause.                          9
13854: 
13855:       Kun sitä vastoin työläisten suuri enemmistö tekee työtä
13856: tuntipalkoilla ja saavat sitä ainoastaan niistä tunneista kuin
13857: työssä ovat. Taikka ovat til8!päisesti urakkatyössä ja saa-
13858: vat palkkansa työntuloksen mukaan. Suurella osalla työ-·
13859: läisistä on ~ellaiset työsopimukset, että ne voidaan purkaa
13860: minä hetkenä tahansa, noudattamatta edeltäpäin mitään irti-
13861: sanomisaikaa ja milloin irtisanomisaika on, on se 14 päivää.
13862:       Se on tältä perust~lta kuin on työntekijäin ja työnjoh-
13863: tajain suhdetta työnantajaan arvosteltava. Työväensuojelus-
13864: ja vakuutusvelvollisuuden määrääminen ei ole muuta kuin,
13865: työsopimuksesta johtuvain oikeuksien ja velvollisuuksien lain
13866: kautta säännöstelemisrtä. Se on työsopimuslain täydentä-
13867: mistä.
13868:       Työläisten palkan perusteella jakaminen vakuutetta-
13869: viin ja ei vakuutettaviin on tapaturmavakuutuksessa joten-
13870: kin hyödytöntä kirjanpitohommaa. Työväen tapaturmava-
13871:  kuutus on joukkovakuutusta (kollektivista) ja siinä suh-
13872:  teessa eroaa kaikista muista työväenvakuutuksista. Eihän
13873:  siinä ole ketään nimeltään mainittuja työntekijöitä vakuu-
13874:  tettu. Vakuutusmaksut suoritetaan etukäteen sen mukaan
13875:  kuinka suureksi ,vuosityöntekijäin" luku sinä aikana arvi-
13876:  oidaan. Vuosityöntekijäin luku taas on laskemalla saatu ja
13877:  on teore.flttista laatua, joka saadaan siten, että vuoden ajalla
13878:  eri työntekijäin tekemät työpäivät lasketaan yhteen, joka
13879:  luku jaetaan 300 :lla ja siitä saatu tulos osottaa vuosityön-
13880:  tekijäin lukua ty'öpaikassa. Vuosityöntekijäin luku voi toi-
13881:  silla työaloilla vastata ehkä puolta todellista työntekijäin
13882:  lukua. Työläisiä tulee ja eroaa työpaikasta melkein joka
13883:  viikko eikä se vaikuta vakuutussuhteissa mitään muutok-
13884:   sia. Ja työläiset, ovat vakuutettuja ainoastaan silloin, kun
13885:   ovat työpaikalla, mutta eivät sieltä poistuttuaan. Miten
13886:  tällaisessa vakuutuksessa lasketaan kaikkien niiden tila-
13887:  päisten työntekijäin vuotuinen työansio, jotka eivät ole kuin
13888:  viikon tai kuukauden olleet samassa työpaikassa työssä?
13889:   Siihen antaa voimassa olevan työväen tapaturmavakuutus-
13890:   asetuksen 19 § vastauksen, että ,j1os hänellä" (työläisellä)
13891:   ,ei ole kokonaista vuotta ollut sellaista tointa, se määrä,
13892: 10         1919 Vp. -V. M. -Esitys N:o 11.
13893: 
13894: joksi hänen vuotuinen työansionsa kohtuullisen harkinnan
13895:  mukaan voidaan laskea."
13896:     On huomattava, että tämäkin laskeminen tulee vasta sit-
13897: ten kysymykseen, kun tapaturma on joitakin työläistä koh-
13898: dannut. Mutta kohtuutonta on satunnaisten seikkain perus-
13899: teella päätellä, kenen työansio nousee yli 12,000 markkaa
13900: vuodessa, jossa tapauksessa vahingoittuneella tai hänen lä-
13901: heisillään ei olisi oikeutta saada vahingon korvausta. Täl-
13902: laisen säädöksen hyväksyminen sisältää väärän periaatteen
13903: ja on kollektivisessa vakuutuksessa jotenkin vaikeasti tila-
13904: päisiin ·työntekijöihin nähden sovellettavissa.
13905:     Edellä esittämillämme syillä ehdotamme, että 4 § hy-
13906: väksyttäisiin siinä muodossa, kuin se on tässä vastalauseessa,
13907: joka on muuten samanlainen kuin voimassa olevassa ase-
13908: tuksessa, ainoastaan sillä muutoksella, että 3,000 markan
13909: sijaan ehdotetaan 12,000 markkaa. Valiokunnan ehdotuk-
13910: sen 12 '§ :ssä olevan 8 markan sijaan, ehdotamme 10 mark-
13911: kaa. 'Työpaikat ja elintarpeet ovat suhteellisesti kohonneet
13912: enemmän kuin nyt ehdotettu korotus.
13913:     Kaiken edelläolevan perusteella ehdotamme,
13914:                että eduskunta hyväksyisi hallituksen esi-
13915:             tyksen näin m~tutettuna:
13916: 
13917:                              1 §.
13918:     Tämän aset?:tksen määräysten alaisia ovat alempana mai-
13919: nitut ammattiliikkeet ja yritykset, sikäli ·kuin niissä käyte-
13920: tään työapulaisina muita k~tin puolisoa tahi omia vajavaltai-
13921: sia lapsia:
13922:     1) tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuusliik-
13923: keet ja yritykset tahi -ammatit kaupungissa ja maalla, niin
13924: myös kaivokset, kivilouhimot, -hakkimot, ja -hiomot sekä
13925: lautatarhat;
13926:     2) maanviljelys-, kotieläintenhoito-, metsänhoito- Ja
13927: muut maanviljelyksen yhteydessä suoritettavat työt;
13928:     3) ammattina harjoitettu kalastus;         ·
13929:     4) liikkeet, jotka harjoittavat metsänhakkuuta ja -ajoa
13930: ynnä puutavaran uittoa;
13931:                           Vastalause.                         11
13932: 
13933:      5) kulkulaitosten, kulkuväylien, satamien, majdkkain ja
13934: johtoloistojen rakentamis- ja kunnossapitotyöt sekä yleisten
13935: maanteiden ja siltojen rakentamistyöt;
13936:      6) kaikki rakennuksen rakentamis- ja niihin verrattavat
13937: kunnossapitotyöt;
13938:      7) sähkö-, kaasu- ja puhelinjohtojen sekä yleisten vesi-
13939: johtojen ja viemärien rakentamis- ja niihin verrattavat kun-
13940: nossapitotyöt;                                                '
13941:      8) liikkeet, jotka harjoittavat tavarain purkamista, las-
13942: taamista ja varastossa pitämistä sekä pelastus- ja sukellus-
13943: tointa;
13944:      9) liikenteen ylläpitäminen rautatiellä, raitioteillä, ilma-
13945: radalla ja kanavassa, henkilöhissin ja sähkölaitoksen käyn-
13946: nissäpito sekä ajuYi- ja automobiililiikkeet; niin myös
13947:      10) liikkeet, jotka harjoittavat matkustajain ja tavaran
13948: kuljettamista sellaisilla aluksilla, joilla ei tarvitse pitää tut-
13949: kinnon suorittanutta päällikköä. Muiden laivanisäntäin
13950: velvollisuudesta vakuuttaa laivansa yli- ja alipäällystöön,
13951: miehistöön tai laivassa työskentelevään ravintola- ynnä
13952: muuhun palvelijakuntaan kuuluvat henkilöt tapaturman va-
13953: ralle on erikseen säädetty.
13954:      Teollisuusammateilla ymmärretään tässä asetuksessa
13955: myöskin pesu-, silitys- ja ikkunainpuhdistusliikkeitä, sauna-·
13956: ja kylpylaitoksia, teurastus- ja nuohoojaliikkeitä sekä muita
13957: näihin verrattavia liikkeitä ja yrityksiä.
13958:      Milloin ammatin aiheuttama tapaturmavaara on erittäin
13959: pieni, on Valtioneuvosto oikeutettu erinäisille teollisuusam-
13960:  mateille ja Vakuutusnettvosto yksityiselle liikkeelle tai
13961:  yritykselle toistaiseksi myöntämään vapautusta· tämän ase-
13962:  tuksen noudattamisesta.
13963:      Asia.nomaisen maaherran esityksestä määrää Valtioneu-
13964: vosto missä maalaiskunnassa ylempänä luetellut käsityö-
13965: liikkeet, maanviljelys-, kotieläintenhoito, metsänhoito- ja
13966:  kalastustyöt- ynnä yksityisten asuin- ja tfJlousrakennuksien
13967: rakentamis- jq, kunnossapitotyöt eivät toistaiseksi ole tämän
13968:  asl!tuksen määräysten alaiset, ja voidaan tämä vapautus
13969:  myöntää ainoastaan, jos kunnasta on lähimpään kaupunkiin
13970: 12         19.19 Vp. -V. M. -Esitys N:o 11.
13971: 
13972: tai kauppalaan taikka lääkärin asuntoon enemmän kuin kol-
13973: men tunnin rautatie1natka tahi enemmän kuin kolmenkym-
13974: menen kilometrin, hevos- tahi venematka, taikka, milloin
13975: eri kulkuneuvoja on käytettävä, yhteensä vastaava matka,
13976: jolloin kymmenen kilometrin hevos- tahi venematkan katso-
13977: taan vastaavan yhden tunnin rautatiematkaa.
13978: 
13979:                             4 §.
13980:     Työntekijä on tämän lain mukaan se, joka itse on välittö-
13981: mästi mukana työssä, ja myös työnjohtaja, joka valvoo työn-
13982: tekoa, jos• hänen vuotuinen työansionsa on korkeintaan
13983: 12,000 markkaa.
13984:     2 mom. samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
13985: 
13986:                           12 §:ssä
13987:     ehdotamme, että ohimenevästä vammasta suoritetaan
13988: vähintään 3 ja enintään 10 markkaa päivältä.
13989:     Jos nämä muutosehdotuksemme hyväksytään, niin eh-
13990: dotamme, että lain johtolauseessa mainittaisiin myöskin 1 §
13991: ja että merimiesten- ja laivapalvelijain tapaturmavakuutus-
13992: lakiin tehdään vastaavat muutokset.
13993: 
13994:      Helsingissä, 26 päivänä huhtikuuta 1919.
13995: 
13996:                                        Matti Paasivuori.
13997: 
13998:      Tähän yhtyvät:
13999: 
14000:       A. Halme.                  M. E. Lehtinen.
14001:       L. Saarik.ivi.             H. Törmä.
14002: 
14003: 
14004: 
14005:                  •
14006: 
14007: 
14008:           Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
14009:           1919 Vp.- ~.V. M.- Esitys N:o 11.
14010: 
14011: 
14012: 
14013: 
14014:               Suuren valiokunnan mietintö
14015:            N:o 4 Hallituksen esityksen johdosta 18 päi-
14016:            vänä elokuuta 1917 työväen tapaturmavakuu-
14017:            tuksesta annetun asetuksen 4 ja 12 §:n muutta-
14018:            misesta.
14019: 
14020:     Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian,
14021: pääasiallisesti yhtynyt Työväenasiainvaliokunnan mietin-
14022: nössä N :o 1 olevaan ehdotukseen. Kuitenkin on Suuri va-
14023: liokunta tehnyt ehdotukseen sellaiset muutokset, että laki-
14024: ehdotuksen 4 § :n 1 momentti on hyväksytty mietintöön lii-
14025: tetyssä vastalauseessa olevan ehdotuksen mukaan korotta-
14026: malla siinä mainittu työansion määrä 12,000 markasta
14027: 15,000 markaksi ja 12 ,§ :n 1 momentin 3 lauseessa oleva
14028: elatusavun määrä 8 markkaa on korotettu 10 markaksi.
14029: Suuri valiokunta sentähden kunnioittaen ehdottaa,
14030:                 että Eduskunta hyväksyisi näin kuuluvan
14031:            la.in:
14032: 
14033:                           Laki
14034: Joka sislltU muutoksia työväen tapaturmavakuutuksesta
14035:        18 päivänä elokuuta 1917 annetun asetuksen
14036:                      4 Ja 12 §:ään.
14037: 
14038:    Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti muuteta.an
14039: työvien tapaturmavakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917
14040: annetun asetuben 4 ja 12 § näin kuuluviksi:
14041:                             4 §.
14042:    TyiJntekijä on tämän lain mukaan se, joka itse on välittö-
14043: mästi mukana työssä, ja myös työnjohtaja, joka valvoo työn-
14044: 2         1919 V p. -     S. V. M. - Esitys N :o 11.
14045: 
14046: tekoa, jos hänen vuotuinen työansionsa on korkeintaan
14047: 15,000 markkaa.
14048:     Työntekijän läheisillä tarkoitetaan tässä asetuksessa
14049: työntekijän leskeä, lapsia ja niitä muita henkilöitä, joita
14050: hän on elättänyt tai ollut velvollinen elättämään.
14051: 
14052:                            12 §/
14053:     Millöin ohimeneväksi krutsottava työkyvyttömyys on
14054: täydelliuen, on elatusapu päivää kohti kaksi kolmannesta
14055: vahingoittuneen keskipäiväpalkasta. Jos täten arvioitu ela-
14056: tusapu on pienempi kuin kolme markkaa päivältä, on se ko-
14057: rotettava tähän määrään, ei kuitenkaan enemmäksi kuin yh-
14058: deksäksi kymmenesosaksi keskipäiväpalkasta. Jos elatus-
14059: apu sitä vastoin nousisi kymmentä markkaa suuremmaksi
14060: päivältä, olkoon tämä määrä päivän korkein elatusapu .
14061:     •Tos tapaturma on aiheuttanut työkyvyn vähentymisen,
14062: on elatusapuna suoritettava tämän vähentymisen mukaan
14063: sovellettu osa edellisessä momentissa säädetystä täydestä
14064: elatnsavusta.
14065:     Tämä la.ki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1920.
14066: 
14067: 
14068:     Helsingissä, 6 päivänä toukokuuta 1919.
14069: 
14070: 
14071: 
14072: 
14073:          Helsinki 1919.     Vaitioneuvoston kirjapaino.
14074:         1919 Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 11.
14075: 
14076: 
14077: 
14078: 
14079:                 E d u s k u n n a n v a s t a u s Hallituksen
14080:             esitykseen 18 päivänä elokuuta 1917 työväen
14081:             tapaturmavakuutuksesta annetun asetuksen 4
14082:             ja 12 §:n muuttamisesta.
14083: 
14084:     Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys 18 päivänä
14085: elokuuta 1917 työväen tapaturmavakuutuksesta annetun ase-
14086: twksen 4 ja 12 § :n muuttamisesta, ja, on Eduskunta, jolle
14087: Työväenasiain valiokunta on asiasta antanut mietintönsä
14088: N :o 1, hyväksynyt seuraavan lain:
14089: 
14090: 
14091:                            Laki,
14092: joka sisältää muutoksia työväen tapaturmavakuutuksesta
14093: 18 päivänä elokuuta 1917 annetun asetuksen 4 ja 12 §:än.
14094: 
14095:     Edwskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työväen
14096: tapaturmavakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917 annetun
14097: asetuksen 4 ja 12 § näin kuuluviksi:
14098: 
14099:                             4 §.
14100:     Työntekijä on tämän lain mukaan se, joka itse on välittö-
14101: mästi mukana työssä, ja myös työnjohtaja, joka valvoo työn-
14102: tekoa, jos hänen vuotuinen työansionsa on korkeinta:m
14103: viisitoistatuhatta markkaa.
14104:     Työntekijän läheisillä tarkoitetaan tässä asetuksessa
14105: työntekijän leskeä, lapsia ja niitä muita henkilöitä, joitil
14106: hän on elättänyt tai ollut velvollinen elättämään.
14107: 
14108:                                 12 §.
14109:     Milloin ohimeneväksi katsottava työkyvyttömyys on täy-
14110: r1ellinen, on elatusa p11 p1ii v1iä kohti kaksi kolmannesta va-
14111: 2       1919 Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 11.
14112: 
14113: hingoittuneen keskipäiväpalkasta . .Jos täten arvioitu elatus-
14114: apu on pienempi kuin kolme markkaa päivältä, on se koroi-
14115: tettava tähän määrään, ei kuitenkaan enemmäksi kuin yh-
14116: deksäksi kymmenesosaksi keskipäivä palkasta . .Jos elatusapu
14117: sitä vastoin nousisi kymmentä markkaa suuremmaksi päi-
14118: vältä, olkoon tämä määrä päivän korkein elatusapu .
14119:     .Jos tapaturma on aiheuttanut työkyvyn vähentymisen,
14120: on elatusapuna suoritettava tämän vähentymisen mukaan
14121: sovellettu osa edellisessä momentissa säädetystä täydestä
14122: elatusavusta.
14123:     Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1920.
14124: 
14125: 
14126:     Helsingissä, 9 päivänä toukokuuta 1919.
14127:              1919 vuoden valtiopäivät N :o 12.
14128: 
14129: 
14130: 
14131: 
14132:                 Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle
14133:            Laiksi kauppa-, konttori- ja varastoliikkei-
14134:            den työoloista.
14135:     Työntekijäin suojelemista koskeva lainsäädäntö on huo-
14136: mattavasti edistynyt sen kautta, . että kuluvan vuoden
14137: alussa on tullut voimaan 18 päivänä elokuuta 1917 annettu
14138: asetus työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa
14139: sekä että jo 27 päivästä helmikuuta 1918 on myös ollut voi-
14140: massa kolme kuukautta sitä ennen annettu laki kahdeksan
14141: tunnin työajasta. Edellinen näistä ei koske liikeapulais-
14142: työtä, jotavastoin jälkimäinen ensi kerran nimenomaan
14143: ulottaa suojelusmääräykset liikealalla palveleviin.
14144:     Monissa muissa maissa on jo aikaisemmin annettu lain-
14145: säännöksiä liikeapulaisten työoloista ja tärkeimpänä tehtä-
14146: vänä tässä suhteessa on pidetty liikkeiden aukiolaajan ra-
14147: joittaminen. Viimemainitussa tarkoituksessa on annettu
14148: erikoiset lait, m. m. Ruotsissa 1909, Tanskassa 1908 ja Nor-
14149: jassa 1900.
14150:     Työajan rajoittaminen liikealalla sekä sen säännöstely
14151: siten, että aukioloajalle asetettaisiin määrätyt rajat, on lä-
14152: hinnä herättänyt kysymyksen erikoisesta liikeapulaislain-
14153: säädännöstä myös meillä. Se tilastollinen tutkimus liike-
14154: apulaisten työoloista, mikä Teollisuushallituksen työtilas-
14155: tollisen osaston toimesta on julkaistu 1909, osoittaa, että
14156: varsinkin noissa suhteissa oli epäkohtia olemassa. Siinä eh-
14157: dotuksessa laiksi kauppa-ammatin työoloista, minkä kaup-
14158: pa-ammatissa vallitsevien työolojen järjestämistä varten
14159: 1910 asetettu komitea julkaisi 1912, onkin pääpaino pantu
14160: työajan järjestelyyn. Samaten on menetelty niinhyvin vuo-
14161: 1614-1~
14162:   2                        N:o 12
14163: 
14164: den 1911 valtiopäiville tehdyssä anomusehdotuksessa esityk-
14165: sen antamisesta laiksi konttori- ja kauppa-apuJristen suoje-
14166: lemiseksi kuin vuoden 1914 valtiopäiville tehdyssä edus-
14167: kuntaesityksessä asetukseksi työstä kauppa- ja konttoriliik-
14168: keissä, mikä eduskuntaesitys sittemmin on toistettu useilla
14169: seuraavilla valtiopäivillä ilman että eduskunta kuitenkaan
14170: on ennättänyt oiitaa asiaa käsiteltäväkseen.
14171:     Kun otetaan huomioon, ettei kosketeltua lakiehdotusta
14172: valmistettaessa voitu edellyttää, että työaika täysi.:ikäisille
14173: y1eensä tälläkin alalla tultaisiin rajoittamaan niinkin ly-
14174: hyeksi kuin kahdeksaksi tunniksi, onkin luonnollista, että
14175: juuri työajan rajoittamiseen liikeap~laislainsäädännössä
14176: pantiin päähuomio. Sen jälkeen kun määräys pisimmästä
14177: sallitusta työajasta liikealalla on otettu yleiseen työaika-
14178: lakiin, on luonnollista, et"!iei sitä enempää kuin muitakaan
14179: yleiseen työaikalakiin sisältyviä säännöksiä tarvitse enää
14180: toistaa liikeapulaisia koskevassa erikoislainsäädännössä.
14181: Tällöinkään ei erikoinen liikeapulaislainsäädäntö kuiten-
14182: kaan käy tarpeettomaksi edes työaikaan katsoen. Jotta työ-
14183: ajan rajoittaminen vastaisi tarkoitustaan, jona varsinkin on
14184: se, että työntekijälle jää riittävä vapaa aika lepoa, henkistä
14185: ja ruumiillista kehitystä sekä virkistystä varten, on tärkeätä
14186: myös, että joutoaika on, sellaisena vuorokauden aikana, jona
14187: se voidaan tarkoituksiinsa käyttää. Liikeapulaisille, joilta
14188: työssään vaaditaan suurempaa kehittyneisyyttä kuin taval-
14189: lisilta ruumiillisen työn tekijöiltä, on varsinkin välttämä-
14190: töntä, että heillä on tilaisuus hankkia itselleen sekä yleis-
14191: sivistystä että erikoisesti ammattikehitystä omålla. alallaan.
14192: Tätä silmällä pitäen on liikeapulaislainsäädännössä pidetty
14193: tärkeänä määrätä aika, jota ennen liikettä ei saa avata, sa-
14194: maten kuin aika, jolloin liike viimeistään on suljettava.
14195:     Samalla kun mainitusta yleisestä periaatteesta on oltu
14196: yksimielisiä, on lainsäädännössä käytetty eri menettelyta-
14197: poja aukioloajan määrääiDisen suhteen. Yhtäältä on arveltu
14198: sen tulevan joustavimmin suoritetuksi, jos määräämisvalta
14199: jätetään .kunnille omalla alueellaan, toisaalta taas on kat-
14200: sottu, että suojelussäännösten
14201:                  .               1
14202:                                    tässä suht~essa, kuten työ-
14203:                            N:o 12                          3
14204: 
14205: väensuojeluksen alalla yleensä, tulee olla yhtenäiset ~oko
14206: maalle. Ensiksi mainitulle kannalle on m. m. liikeapu]ais~
14207: komitea asettunut, jota vastoin niinhyvin keskuskauppa-
14208: kamari kuin liikeapulaisliitto asiassa antamissaan lausun-
14209: noissa ovat omaksuneet jälkimäisen katsantokannan, jolle
14210: varsinkin yleisen kahdeksan tunnin työaikalain voimaantul-
14211: tua näyttääkin olevan annettava etusija.
14212:     Koko valtakunnalle yhteistä liikkeiden aukioloaikaa ei
14213: kuitenkaan voida määrätä kovin suppeaksi, vaan on s-e päin-
14214: vastoin jätettävä siksi väljäksi, että erikoiset paikalliset
14215: ynnä muut seikat voidaan aukioloaika:a yksityistapauksissa
14216: määrättäessä ottaa huomioon.
14217:     Ulkopuolelle lain aukiolomääräysten olisi jätettävä ulko-
14218: salla sekä rautatie- ja höyrylaivaliikenteen välittömässä yh-
14219: teydessä harjoitettava kaupustelu.
14220:     Lain ulottuvaisuuden suhteen on huomattava, että asiaa
14221: koskevassa komiteamietinnössä oli säännöstelty vain työolot
14222: myymälöissä. Myöhemmissä ehdotuksissa on laki täydellä
14223: syyllä ulotettu myös konttorityöhön, joten lain alle kuuluu
14224: liikeapulaistyö koko lMjuudessaan. Konttorityöksi katso-
14225: taan tällöin myös työ m. m. luotto-, vakuutus-, pantti- ja
14226: kaikellaisissa kassalaitoksissa sekä asianajo-, asioimis-, no··
14227: tari-, patentti-, tiedonanto-, välitys- y. m. s. konttoreissa.
14228:     Asiaa koskevissa komiteamietinnössä ja eduskuntaesityk-
14229: sissä olleet lasten, nuorten henkilöjen sekä naisten työtä
14230: koskevat säännökset on jätetty ehdotuksesta pois, koska
14231: on tarkoituksenmukaisinta, että yleiset määräykset lasten,
14232: nuorten henkilöjen ja naisten työstä ulotetaan myös liike-
14233: alalle.
14234:     Ylläolevan perusteella annetaan täten Eduskunnalle hy-
14235: väksyttäväksi seumava ehdotus:
14236:   4                         N:o 12
14237: 
14238:                            Laki
14239:       kauppa-, konttori- ja varastoliikkeiden työoloista.
14240:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
14241: 
14242:                              1 §.
14243:     Tämän lain alaisia ovat kauppa-, konttori- ja varasto-
14244: liikkeet niihin liittyvine alaosastoineen. Liikeapulaisella
14245: tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka työskentelee sellai-
14246: sissa liikkeissä ..
14247:                               2 §.
14248:     Kauppa-, konttori- ja varastoliikkeet saavat olla avoinna
14249: ainoastaan arkipäivisin kello seitsemästä aamulla kello seit-
14250: semään illalla, paitsi lauvantaina ja juhla-aattoina ainoas-
14251: taan kello viiteen illalla. Maito-, leipä- ja kukkakauppain
14252: aukioloajoista noudatettakoon niitä määräyksiä, joita kun-
14253: tien valtuustot antavat. Sunnuntai- ja juhlapäivinä ei niitä-
14254: kään saa kuitenkaan pitää avoinna kolmea tuntia kauemmin
14255: kello kuuden ja yhdentoista välisenä aikana aamupäivällä.
14256:     Mitä edellisessä momentissa on säädetty, ei koske apteek-
14257: keja, ulkosalla tai kioskissa harjoitettavaa virvoitusjuomain,
14258: hedelmien, leivoksien, tupakan ja sanomalehtien myyntiä
14259: eikä rautatie- tahi höyrylaiva-asemilla, rautatievaunuissa
14260: taikka höyrylaivoilla tapahtuvaa myyntiä.
14261: 
14262:                               3 §.
14263:     Sinä aikana, jolloin tämän lain alaista liikettä ei saa
14264: pitää avoinna kaupantekoa varten, älköön myöskään tava-
14265: raa, jolla tällaisessa liikkeessä kauppaa harjoitetaan, ulko-
14266: salla myytäväksi tarjottako, ellei siihen määrättyä tilai-
14267: suutta varten ole erityistä lupaa annettu.
14268: 
14269:                               4 §.
14270:     Liikeapulaisen, joka vähintään vuoden ajan on palvellut
14271: liikkeessä, tulee joka vuosi kesä- ja syyskuun välisenä aikana
14272: saada vähintään kahden viikon keskeytymätön loma täy-
14273: sin palkkaeduin.
14274:                           N:o 12                         5
14275: 
14276:                            5 §.
14277:     Liikkeenomistaja on velvollinen pitämään huolta siitä,
14278: että hänen palveluksessaan olevat lapset ja nuoret henkilöt
14279: saavat esteettömästi käydä paikkakunnalla olevaa kauppa-
14280: apulaiskoulua tahi nauttia muuta sopivaa ammattiopetusta.
14281: 
14282:                             6 §.
14283:     Työhuone, jossa liikeapulainen työskentelee, on pidet-
14284: tävä sellaisessa kunnossa, ettei siitä aiheudu apulaisen ter-
14285: veydelle haittaa.
14286:     Kussakin myymälässä tulee olla riittävä määrä istuimia,
14287: joita apulaiset ovat oikeutetut joutohetkinään käyttämään.
14288: 
14289:                           7 §.
14290:     1Sopimuksen mukainen kuukausipalkka on liikeapulai-
14291: selle maksettava maan käyvässä rahassa ainakin kunkin
14292: kuukauden kuudentenatoista ja viimeisenä päivänä.
14293: 
14294:                             8 §.
14295:     Tämän lain alaiseen liike-, konttori- ja varastohuoneus-
14296: toon on omistajan toimesta julkipantava tämä laki sekä sen
14297: soveltamista ja valvontaa koskevat Valtioneuvoston anta-
14298: mat erikoismääräykset.
14299: 
14300:                              9 §.
14301:     Tämän lain noudattamista valvovat ammattientarkasta-
14302: jat V aitioneuvoston antamain ohjeiden mukaisesti.
14303: 
14304:                             10 §.
14305:    Joka rikkoo tämän lain määräyksiä, rangaistakoon enin-
14306: tään viidentuhannen markan sakolla. Rikkomuksen uusiu-
14307: tuessa taikka silloin kuin asianhaarat muutoin ovat, erittäin
14308: raskauttavat, olkoon rangaistus sakkoa vähintään sata mark-
14309: kaa tai vankeutta enintään yksi vuosi.
14310:    Jos liikkeenomistajan edustaja havaitaan syypääksi tä-
14311: män lain rikkomiseen eikä ensiksimainitun syyksi samalla
14312:  6                          N:o 12
14313: 
14314: voida lukea mitään tuottamusta, rangaistakoon ainoastaan
14315: viimeksimainittua rikoksesta.
14316: 
14317:                               11 §.
14318:     Tämä laki astuu voimaan kolmen kuukauden kuluttua
14319: siitä päivästä lukien, jolloin se on julkaistu.
14320:     Lain voimaanpanoa ja soveltamista varten tarpeelliset
14321: määräykset antaa Valtioneuvosto.
14322: 
14323:      Helsingissä, 3 päivänä huhtikuuta 1919.
14324: 
14325: 
14326:                        Valtionhoitaja
14327: 
14328:                       MANNERHEIM.
14329: 
14330: 
14331:                                      Sosialiministeri Erkko.
14332: 
14333: 
14334: 
14335: 
14336:           Helsinki 1919.   Valtioneuvoston kirjapaino.
14337:           1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 12.
14338: 
14339: 
14340: 
14341: 
14342:                Työväenasiainvaliokunnan
14343:            mietintö N:o 3 Hallituksen esityksen joh-
14344:            dosta Laiksi kauppa-, konttori· ja varastOliik-
14345:            keiden työoloista.
14346: 
14347:     Eduskunta on Työväenasiainvaliokunnan valmistelta-
14348: vaksi lähettänyt Hallituksen esityksen N :o 12, joka sisältää
14349: .ehdotuksen laiksi kauppa-, konttori- ja varastoliikkeiden
14350: työoloista.
14351: 
14352: 
14353:     Kauppa-, konttori- ja varastoliikkeiden työoloja ei maas-
14354: samme nykyään ole järjestetty erikoisella, yksin näitä työ-
14355: aloja koskevalla lailla. Laajempia työaloja säännöstelevästä
14356: työväensuojeluslainsäädännöstä koskee mainittuja liikealoja
14357: ainoastaan 27 päivänä marraskuuta 1917 annettu Laki kah-
14358: deksan tunnin työajasta. Tämän lisäksi on vuoden 1879
14359: Elinkeinolaissa eräitä määräyksiä, jotka koskevat myöskin
14360: liikeapulaisia.
14361:     Näin ollen ovat esityksen tarkoittamalla liikealalla
14362: työskentelevät jääneet monessa suhteessa vaille sitä suoje-
14363: lusta, jota nykyisessä yhteiskunnassa pidetään työntekijöille
14364: välttämättömänä. Niin-pä ei, vaikka kahdeksan tunnin työ-
14365: aika liikealalla onkin voimassa, tallä työalalla, niinkuin
14366: teollisuus- ja eräiden muiden ammattien suhteen on asian-
14367: laita, ole säädetty mitään siitä, minä vuorokauden aikana
14368: täysi-ikäisiä työntekijöitä saadaan pitää työssä. Siten on
14369: jäänyt mahdollisuus teettää työtä sellaisena aikana vuoro-
14370:  kaudesta, ·että se vaikuttaa epäedullisesti työntekijän ter-
14371:  veyteen tai estää hänen käyttämästä vapaata aikaansa hen-
14372: kiseksi ja ruumiilliseksi virkistyksekseen. Käytännössä ovat
14373:  pahimmat epäkohdat tässä suhteessa tulleet suurempiin liik-
14374:                        ,
14375: 2           1919 Yp.- Y. M.- Esitys N:o 12.
14376: 
14377:  keisiin nähden korjatuiksi vapaaehtoisten sopimusten kautta,
14378:  mutta yleisesti tunnettua on, että pienemmissä liikkeissä
14379:  vielä on paljon korjaamisen varaa.
14380:       Lasten ja nuorten henkilöiden työn käyttäminen liike-
14381:  alalla on säännöstelty ainoastaan Elinkeinolain määräyk-
14382:  sillä, jotka sisältävät sen, että nuorempaa kuin viisitoista
14383:  vuotiasta lasta ei saa pitää elinkeinotyössä kauemmin kuin
14384:  kahdeksan tuntia päivässä soveliailla väliajoilla sekä että
14385:  sitä, joka ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta, ei saa
14386:  käyttää työhön jälkeen kello 9 :än illalla eikä ennen kello
14387:  5 :ttä aamulla ilman hänen hoitomiehensä lupaa ja lääkärin
14388: todistusta. Säännöstelyn vaillinaisuudesta on ollut seurauk-
14389: sena, että tällaisten henkilöiden työtä käytetään liikealalla
14390: hyvin runsaasti ja joskus tavalla, joka saattaa heidän hen-
14391: kisen ja ruumiillisen kehityksensä vaaranalaiseksi. Suurim-
14392: missa liikkeissäkin käytetään yleisesti lapsia ja nuoria hen-
14393: kilöitä lähetteinä ·ja muina apu työläisinä, ja on heidän työ-
14394: aikansa yleensä yhtä pitkä kuin aikuisten työntekijäin, jos-
14395: kus pitempikin, eikä heidän työnsä laadultaankaan aina ole
14396: suinkaan vähemmän rasittavaa. Pienemmissä liikkeissä taas
14397: on viime aikoina palkkojen yleisesti kohottua yhä enemmän
14398: ruvettu korvaamaan täysi-ikäisiä liikeapulaisia hyvinkin
14399: nuorilla lapsilla. Sunnuntai- ja juhlapäivien käyttöä työ-
14400: hön liikealalla ei työväensuojeluslainsäädäntö myöskään
14401: estä, ja onkin se senvuoksi varsin yleistä. Työhuoneitten
14402: laadun ja työn terveydellisen puolen suhteen ei ole muuta
14403: lakimääräystä kuin Elinkeinolain säännös, että elinkeinon-
14404: harjottajan tulee ottaa huomioon työntekijän terveys ja
14405: ruumiinvoimat. Samoin on liikeapulaisten mahdollisuus
14406: hankkia itselleen ammattiopetusta myöskin yksinomaan
14407: Elinkeinolain puutteellisten määräysten varassa.
14408: 
14409:     Epäkohtien olemassaolo liikeapulaisten työoloissa on
14410: yleisesti tunnustettu, ja onkin se aiheuttanut useita alotteita
14411: näiden työolojen järjestämiseksi lainsäädännön kautta.
14412: Vuonna 1910 asetti Senaatti Suomen Liikeapulaisyhdistys-
14413: ten Keskusvaliokunnan anomuksesta komitean valmista-
14414:      Kauppa-, konttori- ja varastoliikkeiden työolot.        3
14415: 
14416: maan ehdotuksen siitä, mihin lainsäädäntötoimenpiteisiin
14417: olisi ryhdyttävä kauppa-ammatissa vallitsevien työolojen
14418: järjestämiseksi. Komitea antoi vuonna 1912 mietinnön,
14419: jonka johdosta Hallitus ·on vaatinut lausuntoa m. m. Sosiali-
14420: hallitukselta, Keskuskauppakamarilta ja .Suomen Liikeapu-
14421: laisten Liiton Hallinnolta. tSitä ennen oli jo kuitenkin Edus-
14422: kunnassa:.tehty asiassa alotteita, nim. vuonna 1911 anomus-
14423: ehdotus esityksen antamisesta laiksi konttori- ja kauppa-
14424: apulaisten suojelemiseksi ja vuonna 1914 eduskuntaesitys
14425: asetukseksi työstä kauppa- ja konttoriliikkeissä, mikä esi-
14426: '.ys sittemmin on toistettu seuraavilla valtiopäivillä ilman,
14427: että Eduskunta kuitenkaan on ehtinyt käsitellä asiaa lop-
14428: puun. .Sitäpaitsi on Valtioneuvoston asettama työaikakomi-
14429: tea valmistanut 1 päivänä huhtikuuta 1919 päivätyn ehdo-
14430: tuksen Laiksi työnteon rajoituksista eräissä ammateissa,
14431: mikä ehdotus koskee myös kauppa-, konttori- ja Vflrastoliik-
14432: keitä.
14433: 
14434:     Hallituksen esitys on ulotettu koskemaan kauppa-, kont-
14435: tori- ja varastoliikkeitä. Sen johdosta, että Laki kahd~ksan
14436: tunnin työajasta koskee myöskin näitä työaloja, ei Hallitus
14437: esityksessään ehdota määräyksiä työajan järjestämiseksi
14438: täysi-ikäisille. Lasten, nuorten henkilöiden ja naisten työtä
14439: koskevia säännöksiä ei Hallitus ole myöskään. ehdottanut
14440: syystä, että se pitää tarkoituksenmukaisempana näitä seik-
14441: koja koskevien yleisten määräysten ulottamisen myös liike-
14442: alalle. Näin on Hallituksen esitykseen otettu vain sellaisia
14443: määräyksiä, jotka ovat erikoisia juuri kysymyksessäoleville
14444: työoloille ja määräykset, jotka voivat olla yhteisiä laajem-
14445: mille työaloille, on jätetty joko jo säädettyjen tai vasta sää-
14446: dettävien yleislakien varaan.
14447: 
14448:     Valiokunta on ollut samaa mieltä kuin Hallitus snna,          1 §.
14449: että laki on ulotettava koskemaan samalla tavalla kauppa-,
14450: konttori- ja varastoliikkeitä. Konttoriliikkeillä on Valio-
14451: kunta tarkoittanut kaikenlaatuista liiketoimintaa, jota var-
14452: ten käytetään avointa konttoria, niinkuin asioimis-, välitys-,
14453:        4          1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 12.
14454: 
14455:        asianajo-, notari-, tiedonanto- ja p&tenttiliikkeitä ynnä luot-
14456:        to-, vakuutus-, pantti- ja kaikenlaisia kassalaitoksia sekä
14457:        tehdaslaitosten kont1meja. Kysymyksessä olevat liikkeet
14458:        ovat lain alle kuuluvia silloinkin, kun niissä harjoitetaan
14459:        liikettä ilman muita apulaisia kuin puoliso ja omat vajaval-
14460:        taiset lapset. Tämä on välttämätöntä, koska pienet, omista-
14461:        jan perheineen hoitamat liikkeet muuten voisivat kilpailla
14462:        suurempien, vieraita. apulaisia käyttävien liikkeitten kanssa
14463:        tavalla, minkä laki kieltää jälkimäisiltä.
14464: 2 §.       Sen ajan määrämistä, jonka lain alaiset liikkeet saavat
14465:        olla yleisölle avoinna, on Valiokuntakin pitänyt välttämättö-
14466:        mänä sen vuoksi, että siten tulee käytännöllisimmin määrä-
14467:        tyksi myöskin se arka vuorokaudesta, jolloin liikeapulaista
14468:        saadaan pitää työssä. Suuremmat liikkeet, jotka yleensä
14469:        haluaisivat järjestää li,ikeapulaisille lyhyemmän työajan ja
14470:        sen vuoksi pitäisivät myymäläitään ja konttoreitaan ly-
14471:        hyemmän aikaa auki, eivät voi sitä tehdä, jos laki sallii liik-
14472:        keitten kilpailla rajattomilla aukioloajoilla. Onkin tunnet-
14473:        tua, että suurempien liikkeitten omistajat eivät yleensä vas-
14474:        tusta aukioloaikojen kohtuullista rajoittamista, kunhan heil-
14475:        lä vain on varmuus siitä, .etteivät toiset liikkeet kilpaile pi-
14476:        temmillä aukioloajoilla.
14477:            Määrättävistä aukioloajoista sitä v8tstoin on Valiokunta
14478:        ollut toista mieltä kuin Hallitus. Nyt jo on ilman lainsää-
14479:        däntötoimenpiteitä tullut käytännössä varsin yleiseksi, että
14480:        liikkeet kaupungeissa, pieniä sivukaupungin liikkeitä lu-
14481:        kuunottamatta, ovat auki kello kahdeksasta aamulla enin-
14482:        tään kello kuuteen illalla. V aliakunnan mielestä on syytä
14483:        lain kautta vahvistaa tämä käytäntö yleiseksi. Kun tällai-
14484:        nen järjestely maaseudulla kiireellisten kesätöiden aikana
14485:        voi tulla hankalaksi ostajille, on Valiokunta ehdottanut, että
14486:        kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän välisenä aikana
14487:        liikkeet saisivat maaseudulla. olla auki illalla kello seitse-
14488:        mään saakka, Janvantaisin ja juhla-aattoina kello kuuteen.
14489: 3 §.       Määräystä, .että tavaraa, jolla tämän lain alaisissa liik-
14490:        keissä harjoitetaan kauppaa, ei saa ulkosalla pitää kaupan
14491:      Kauppa-, konttori- ja varastoliikkeiden työolot.        5
14492: 
14493: liikkeitten kiinnioloaikana. on Valiokunta pitänyt tärkeänä
14494: epäoikeutetun kilpailun estämiseksi. Valiokunnan mielestä
14495: on tarpeellista erikoisluvalla varata sellaiselle kaupalle mah-
14496: dollisuus määrättyjä tilaisuuksia vart,en, ja olisi Valtio-
14497: neuvoston annettavrssa ohjeissaan määrättävä, mikä viran-
14498: omainen tällaisia lupia saisi antaa.
14499:     Valiokunta ei ole hyväksynyt Hallituksen esitystä siinä, 4, 5, 6, 7
14500: että käsiteltävänä olevasta laista jätettäisiin pois täysi- ja 8 §§.
14501: ikäisten työaikaa rajoittavat ja lasten, nuorten henkilöiden
14502: sekä naisten työtä järjestävät määräykset. Valiokunta on
14503: pitänyt selvempänä ja lakia käyttävän yleisön kannalta tar-
14504: k:oituksenmukaisempana, että kaikki samaa työalaa koske-
14505: vat määräykset ovat kootut samaan lakiin, kuin että ne oli-
14506: sivat hajoitetut yhteen erikoislakiin ja mahdollisesti useam-
14507: piin yleislakeihin, joitten säätämiseen sitä paitsi voi kulua
14508: hyvinkin pitkä aih. Erikoislakiin sisällyt.ettyinä voida:m
14509: sitäpaitsi yleistäkin laatua olevia määräyksiä sovelluttaa
14510: kysymyksessä olevan työalan mukaan, kun ne yleislaeissa
14511: sitä vastoin ovat laadittavat aivan ylimalkais-rksi. Tämän
14512: vuoksi on Vali'.okunta Hallituksen esityksen 3 §:n jälkeen
14513: lisännyt lakiehdotukseen viisi pykälää, joissa käsitellään
14514: edellä mainittuja asioita.
14515:     Näistä sisältää kaksi ensimäistä pykälää, 4 ja 5 §§,
14516: lasten ja nuorten henkilöiden työstä asiallisesti pääasiassa
14517: samoja määräyksiä kuin 5 päivänä elokuuta 1917 annettu
14518: Asetus työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa.
14519: Niissit kielletään käyttämästä tämän lain alaisissa liikkei'lsä
14520: työssä neljäätoista vuotta nuorempaa lasta, veivoitetaan
14521: selvittämään lapsen tai nuoren henkilön ikä viranomaisen
14522: todistuksena ennenkuin heidät otetaan työhön, kielletään
14523: pitämästä lasta, jolla ehdotuksessa tarkoitetaan henkilöä,
14524: joka ei ole täyttänyt kuuttatoista vuotta, työssä kauemmin
14525: kuin kuusi tuntia vuorokaudessa, ·samoin kuin terveydelle
14526:                                                                           •
14527: vaaralliset työt lapsilta ja nuorilta henkilöiltä.
14528:     Seuraavat kaksi pykälää, 6 ja 7 §§, sisältävät- Laissa
14529: kahdeksan tunnin työajasta olevia määräyksiä vastaavia
14530: säännöksiä, kuitenkin katsoen työn erikoislaatuun joss:tin
14531:         6          1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 12.
14532: 
14533:          määrin muutettuina. Niinpä on työaika määrätty neljäksi-
14534:          kymmeneksi seitsemäksi tunniksi viikossa; inventauksen,
14535:         tilinpäätöksen ja muuton aikana sekä eräissä muissa tapauk-
14536:         sissa on oikeus teettää pitempiä työpäiviä, kuitenkin niin,
14537:         että täysi-ikäisellä liikeapulaisella on kahdentoista tunnin,
14538:         lapsella ja nuorella henkilöllä vähintään neljäntoista tunnin
14539:         keskeytymätön lepoaika. Ylityön suurimmaksi määräksi on
14540:         Valiokunta ehdottanut kymmenen tuntia viikossa, enintään
14541:         sata tuntia vuodessa ja siitä maksettavaksi vähintään viiden-
14542:         kymmenen prosentin korotuksen.
14543:              Katsoen siihen, että liikeapulainen tarvitsee aikaa am-
14544:         mattitietojen hankkimiseen, on V aliakunta ehdottanut, että
14545:         sunnuntailevoksi tässä laissa määrättäisiin vähintään 38 tun-
14546:         tia kestävä yhtämittainen vapaa-aika. Kun maito-, leipä- ja
14547:         kukkakauppoja 2 '§ :n 2 kohdan mukaan mahdollisesti tullaan
14548:         pitämään säännöllisesti auki sunnuntaisinkin, ei tätä mää-
14549:         räystä ole voitu ulottaa näihin liikkeisiin.
14550: 9 §.         :Tavaksi on tullut, että liikkeissä annetaan liikeapulai-
14551:         sille kesälomaa täysin palkkaeduin, suurimmissa liikkeissä
14552:         jo lyhyemmänkin kuin vuoden palveluksen jälkeen, ja ovat
14553:         lomat näissä yleensä myöskin kahta viikkoa pitemmät. Va-
14554:         liokunta on ollut sitä mieltä, että Hallituksen esittämiä
14555:         loma-aikoja voidaan lisätä määrämällä puoli vuotta samassa
14556:         liikkeessä palvelleille viikon, koko vuoden palvelleille kah-
14557:         den viikon, viisi vuotta palvelleille kolmen viikon ja kym-
14558:         menen vuotta palvelleille kuukauden keskeytymätön kesä-
14559:         loma täysin palkkaeduin. Helpottaakseen lomien järjestelyä
14560:         on Va.liokunta ehdottanut sen ajan, jonka sisällä lomat ovat
14561:         myönnettävät, pidennettäväksi kuukaudella.
14562: 10 §.        Valiokunta on katsonut, että liikealalla, samoin kuin
14563:         teollisuus- ja eräistä muista ammateista on säädetty vuoden
14564:         1917 asetuksella, on määrättävä suDjelusta lapsensynnyttä-
14565:         jille, ja on Valiokunta tätä varten ehdottanut että naista,
14566:         joka on synnyttänyt lapsen, ei saa pitää työssä kuutena en-
14567:         simäisenä viikkona synnytyksen jälkeen ja ettei kehitt;y-
14568:         neessä raskauden tilassa olevaa naista saa pitää työssä, joka
14569:         siinä tilassa voi olla vahingollinen.
14570:      Kauppa-, konttori- ja varastoliikkeiden työolot.   7
14571: 
14572:      Kun Valiokunta on lakiehdotukseen ottanut työväen- 14 §.
14573: suojelusmääräyksiä paljon enemmän, kuin mitä Hallituksen
14574: esitykseen sisältyy, on Valiokunta katsonut välttämättö-
14575: mäksi myöskin ehdottaa määräyksiä, jotka helpottavat lain
14576: noudattamisen valvomista. Kokemus on osoittanut, että tar-
14577: kastusviranoma-isilla on ollut suurta hyötyä siitä, milloin
14578: työnantaja on velvoitettu pitämään luetteloa työsuhteista,
14579:  joita suojelusmääräykset koskevat. Tämän vuoksi on Valio-
14580: kunta yhdenmukaisesti sen kanssa, mitä teollisuus- ynnä
14581: eräistä muista ammateista on säädetty, ehdottanut, että liik-
14582: keen omistaja velvoitettaisiin pitämään luettelo hänen pal-
14583: veluksessaan olevista lapsista ja teetetystä ylityöstä sekä
14584: siitä maksetuista korotetuista palkoista.
14585:      Jos Hallituksen ehdotuksen mukaisesti tämän lain rik- 17 §.
14586: komisesta tuomittavaa alinta sakkorangaistusta ei lainkaan
14587: määrätä, on mal1dollista, että tullaan tuomitsemaan mität-
14588: tömän alhaisia sakkoja. Tämän estämiseksi ehdottaa Valio-
14589: kunta sakkorangaistuksen alimmaksi määräksi viisikym-
14590: mentä markkaa. Kun on luultavaa, että tämän lain rikkomi-
14591: sesta ei koskaan tultaisi määräämään korkeimpia Hallituksen
14592: esityksessä ehdotettuja sakkoja, on Valiokunta päättänyt
14593: ehdottaa ylimmäksi rajaksi kal~situhatta markkaa. Jos lasta
14594: on vastoin tämän lain määräyksiä pidetty työssä, katsoo
14595: Valiokunta, että myöskin holhoojaa, joka ei saata uskotta-
14596: vaksi, että rikkomus on tapahtunut hänen tietämättään, voi-
14597: daan rangaista, ja on Valiokunta tästä,_ ehdottanut lakiin
14598: otettavaksi määräyksen, joka sisällöltään vastaa vuonna
14599: 1917 työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa an-
14600: netussa asetuksessa asiasta olevaa määräystä.
14601: 
14602: 
14603:    Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun-
14604: nioittaen ehdottaa,
14605: 
14606:               että Eduskunta hyväksyisi Lain kauppa-,
14607:            konttori- ja varastoliikkeiden työoloista näin
14608:            kuuluvana:
14609: 8          1919 Vp. -     V. ])!. -Esitys N:o 12.
14610: 
14611: 
14612: 
14613: 
14614:                             Laki
14615:     kau}lpa-, konttori- ja varastoliikkeiden työoloista.
14616: 
14617:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
14618: 
14619:                             1 §.
14620:     Tämän lain alaisia ovat kauppa-, konttori- ja varasto-
14621: liikkeet niihin liittyvine alaosastoineen. Liikeapulaisella
14622: tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka työskentelee sellai-
14623: sissa liikkeissä.
14624:                                2 §.
14625:     Kauppa-, konttori- ja varastoliikkeet saavat olla avoinna
14626: ainoastaan arkipäivisin kello kahdeksasta aamulla kello
14627: kuuteen illalla, ( poist.) lauvantaina ja juhla-aa:ttoina ( poist.j
14628: kello viiteen. Maaseudulla saavat k~titenkin mainitut liik-
14629: keet kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän välisenä aikana
14630: olla auki kello seitsemään illalla, lauvantaina ja juhla-aat-
14631: toina kello kuuteen.
14632:     Maito-, leipä- ja kukkakauppain aukioloajoista nouda-
14633: tettakoon niitä määräyksiä, joita kuntien valtuustot antavat.
14634: Kuitenkaan ei niitäkään saa sunnuntai- ja juhlapäivinä pi-
14635: tää avoinna kahta tuntia kauemmin kello kuuden ja kym-
14636: menen välisenä aikana aamupäivällä.
14637:     Mitä edellisessä momentissa on säädetty, ei koske apteek-
14638: keja, ulkosalla tai kioskissa harjoitettavaa virvoitusjuomain,
14639: hedelmien, leivoksien, tupakan ja sanomalehtien myyntiä
14640: eikä rautatie- tahi höyrylaiva-asemilla, rautatievaunuissa
14641: taikka höyrylaivoilla tapahtuvaa myyntiä.
14642: 
14643:                            3 §.
14644:     Sinä aikana, jolloin tämän lajn alaista liikettä ei saa
14645: pitää avoinna kaupantekoa varten, älköön myöskään tavaraa,
14646:      Kauppa-, konttori- ja varastoliikkeiden työolot.      9
14647: 
14648: jolla tällaisessa liikkeessä kauppaa 'harjoitetaan, ulkosalla
14649: myytäväksi tarjottako, ellei siihen määrättyä tilaisuutta
14650: varten ole erityistä lupaa annettu.
14651: 
14652:                               4 §.
14653:     Neljäätoista vuotta nuorempaa lasta älköön pidettäkö
14654: työssä niissä liikkeissä, joihin tätä lakia sovellutetaan.
14655:     Lapsella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka ei ole
14656: täyttänyt kuuttatoista vtwtta sekä nuorella henkilöllä sel-
14657: laista, joka on täyttänyt kuusitoista, mutta ei kahdeksaa-
14658: toista vuotta.
14659:     Ennenkuin lapsi tai nuori henkilö otetaan toimeen tämän
14660: lain alaiseen liikkeeseen, on hänen ikänsä selvitettävä papin
14661: tai muun jttlkisen viranomaisen antamalla todistuksella,
14662: joka on annettava lunastuksetta.
14663: 
14664:                                5 §.
14665:     Lasta älköön pidettäkö työssä enempää kuin kuusi tuntia
14666: vttorokaudessa.
14667:     Raskaita taakkoja ja kuormia älköön annettako lasten
14668: tahi mtorten henkilöiden kannettavaksi, nostettavaksi, vedet-
14669: täväksi tai lykättäväksi, älköönkä heillä teetettäkö muita-
14670: kaan sellais'ia töitä, jotka ovat omansa vahingoittamaan hei-
14671: dän terveyttään tai ehkäisemään heidän ruumiinkehitystään.
14672: Valtioneuvoston on tästä annettava erityisiä ohjeita.
14673: 
14674:                              6 §.
14675:     Liikeapulaista älköön säännöllisesti pidettäkö työssä
14676: enempää kuin yhteensä neljäkymmentäseitsemän tuntia vii-
14677: kossa eikä enempää kuin kahdeksan tuntia vuorokaudessa.
14678: Tämän työajan lisäksi saa liikeapulaista hänen suostumuk-
14679: sellaan pitää ylityössä enintään kymmenen tuntia viikossa,
14680: ei kuitenkaan enempää kuin 100 tuntia vuodessa. Ylityöstä
14681: on maksettava vähintään viidelläkymmenellä prosentilla
14682: korotettu palkka.
14683:     Edellisen momentin ja 5 §:n 1 momentin määräyksiä ei
14684: sovelluteta inventauksen, tilinpäätöksen tahi muuton tapah-
14685: 10         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 12.
14686: 
14687: tuessa eikä sellaisissa tehtävissä, joitten tarkoitu,ksena on
14688: tavaran pilaantumisen ehkäiseminen tai muun tw;araa uh-
14689: kaavan vaaran torjuminen. Tällöin tulee liikeapulaisen
14690: saada keskeytymätöntä lepoaikaa vähintään kaksitoista sekä
14691: lapsen ja nuoren henkilön vähintään neljätoista tuntia vuoro-
14692: kaudessa.
14693:     Työnantaja älköön pidentäkö ensimäisessä momentissa
14694: mainittua työaikaa antamalla työtä kotona tehtäväksi.
14695: 
14696:                              7 §.
14697:     Työajan ollessa kahdeksan tuntia vuorokaudessa, on
14698: liikeapulaiselle työajan kestäessä annettava vähintään tun-
14699: nin kestävä päivittäinen ruokailuloma, ja saakoon hän sen
14700: aikana esteettömästi poistua työpaikastaan.
14701: 
14702:                             8 §.
14703:    S.unnuntailevoksi on liikeapulaiselle annettava vähintään
14704: 38 tuntia kestävä yhtäjaksoinen vapaa-aika, paitsi 2 §:n
14705: 2 kohdassa mainituissa tapauksissa.
14706:    Liikeapulaista, joka sunnuntai- tahi juhlapäivisin kiel-
14707: täytyy työstä, älköön siihen pakotettako.
14708: 
14709:                               9 §.
14710:     Liikeapula.isen, joka. vahintään puoli vuotta on palvellut
14711: liikkeessä, tulee saada yhden viikon keskeytymätön loma
14712: toukolm~un 15 päivän .ia syyskuun 15 päivän välisenä aikana
14713: täysin pa.lkka.ed uin. Kun hän on palvellut vähintään vuoden
14714: on lomaa · annettwm vttosittain kaksi viikkoa, viisi vuotta
14715: palvelleelle on annettava kolmen viikon ja kymmenen vuotta
14716: palvelleelle yhden kuukauden loma, kussakin tapauksessa
14717: täysin palkkaeduin.
14718:                              10 §.
14719:     Naista, joka on synnyttänyt lapsen, älköön pidettäkö
14720: työssä kuutena ensirnäisenä viikkona synnytyksen jälkeen.
14721:     Älköön myöskään kehittyneessä raskattden tilassa olevaa
14722: naista pidettäkö työssä, joka siinä tilassa voi olla vahingol-
14723: linen.
14724:      Kauppa-, konttori- ja varastoliikkeiden työolot.     11
14725: 
14726:                             11 §.
14727:     Liikkeenomistaja on velvollinen pitämään huolta 'siitä,
14728: että hänen palveluksessaan olevat laps·et ja nuoret henkilöt
14729: saavat esteettömästi käydä paikkakunnalla olevaa kauppa-
14730: .apulaiskoulua tahi nauttia muuta sopivaa ammattiopetusta.
14731: 
14732:                             12 §.
14733:     Työhuone, jossa liikea.pulainen työskentelee, on pidet-
14734: tävä sellaisessa kunnossa, ettei siitä aiheudu apulaisen ter-
14735: veydelle haittaa.
14736:     Kussakin myymälässä tulee olla riittävä määrä istuimia,
14737: joita apulaiset ovat oikeutetut joutohetkinään käyttämään.
14738: 
14739:                           13 §.
14740:     Sopimuksen mukainen kuukausipalkka on liikeapulai-
14741: selle maksettava maan käyvässä rahassa viimeistään kunkin
14742: kuukauden kuudentenatoista ja viimeisenä päivinä.
14743: 
14744:                              14 §.
14745:     Liikkeen omistaja on velvollinen pitämään palvelukses-
14746: saan olevista lapsista luetteloa, jossa mainitaan heidän ni-
14747: mensä, kotipaikkansa ja ikänsä ynnä kunkin koulunkäynnin
14748: aika sekä lasten lwlhoojain nimet ja kotipaikat. Samaten on
14749: pidettävä luetteloa semmoisesta ylityöstä ja korotetusta pal-
14750: kasta, josta 6 §:ssä mainitaan. Luettelo on vaadittaessa näy-
14751: tettävä ammattientarkastajalle ja liikeapttlaisten valtuttte-
14752: tulle.
14753:                            15 §.
14754:     Tämän lain alaiseen liike-, konttori- ja varastohuonens-
14755: toon on omistajan toimesta julkipantava tämä laki sekä sen
14756: soveltamista ja valvontaa koskevat Valtioneuvoston antamat
14757: erikoismääräykset.
14758: 
14759:                            16 §.
14760:     Tämän lain noudattamista valvovat ammattientarkas-
14761: tajat V aitioneuvoston antamain ohjeiden mukaisesti.
14762: 12          1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 12.
14763: 
14764:                              17 ·§.
14765:     Joka rikkoo tämän lain määräyksiä, rangaistakoon vä-
14766: hintään viidenkymmenen ja enintään kahdentuhannen mar-
14767: kan s·akolla. Rikkomuksen uusiutuessa taikka silloin kun
14768: asianhaarat muutoin ovat erittäin raskauttavat, olkoon ran-
14769: gaistus sakkoa vähintään sata markkaa tai vankeutta enin-
14770: tään yksi vuosi.
14771:     Jos liikkeenomistajan edustaja havaitaan syypääksi tä-
14772: män lain ri'kkomiseen eikä ensiksimainitun syyksi samalla
14773: voida lukea mitään tuottamusta, rangaistakoon ainoastaan
14774: viimeksimainittua rikoksesta.
14775:     Jos lasta on vastoin tämän lain säännöksiä pidetty työssä,
14776: langetettakoon myöskin hänen holhoojansa enintään kolmen-
14777: sadan markan sakkoon, ellei hän voi saattaa uskottavaksi,
14778: että rikkomus on tapahtunut hänen tietämättään, taikka
14779: erittäin lieventävät asianhaarat puolla hänen vapauttamis-
14780: taan.
14781:                              18 §.
14782:     Tämä laki astuu voimaan 'kolmen kuukauden kuluttua
14783: siitä päivästä lukien, joUoin se on julkaistu.
14784:     Lain voimaanJJanoa ja soveltamista varten tarpeelliset
14785: määräykset antaa Valtioneuvosto.
14786: 
14787: 
14788:      Helsingissä, 6 päivänä toukokuuta 1919.
14789: 
14790: 
14791: 
14792:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puhenjohtaja .Wuo-
14793: rimaa, varaJJuheenjohtaja .Sarlin, jäsenet Aalto (osittain),
14794: M. Erich (osittain), A. Furuhjelm (osittain), Halme, Lat-
14795: vala, Lehtinen, Leinonen (osittain), Nyberg (osittain),
14796: Paasivuori, Palmgren, Pilkka, Saarikivi, Särkkä, Törmä ja
14797: Westerinen (osittain) sekä osittain varajäsenet Gebhard,
14798: Oja, Sillanpää ja Österholm.
14799:                        Vastalause 1.                      13
14800: 
14801: 
14802: 
14803: 
14804:                     Vastalauseita.
14805:                              I.
14806:     En ole voinut yhtyä siihen Valiokunnan päätökseen,
14807: jolla sen ehdotukseen sisältyvä 17 § :n 1 :n momentti on
14808: sakkorangaistuksen alimpaan ja ylimpään rajaan nähden
14809: tullut toisin kuuluvaksi kuin Hallituksen esityks,en vastaava
14810: kohta eli siis 10 § :n 1 :n momentti. Hallituksen esityksessä
14811: on sakon aliraja, mielestäni täydellä syyllä, jätetty Rikos-
14812: lain säätämän alirajan varaan, samalla kun korkeimmaksi
14813: sakkomääräksi on ,esitetty viisituhatta markkaa. Valio-
14814: kunta on vuorostaan äänestyksen jälkeen ehdottanut alim-
14815: maksi sakoksi viisikymmentä markkaa sekä ylimmäksi
14816: kaksituhatta markkaa, ja perustellut alimman sakkorangais-
14817: tuksen korottamista sillä syyllä, että on mahdollista, että
14818: ilman näikseen korkeata sakkominimiä tultaisiin tuomitse-
14819: maan mitättömän alhaisia saikkomääriä, ylimmän sakko-,
14820: määrän alentamista viidestätuhannesta kahteentuhanteen
14821: markkaan taasen sillä, että yli kahdentuhannen markan
14822: suuruisia sakkoja tuskin koskaan langetettaisiin. Nämät
14823: }leikkiin olettamuksiin nojaavat perustelut eivät ole voineet
14824: saada minua vakuutetuksi muutoksen tarpeellisuudesta ja
14825: tarkoituksenmukaisuudesta. Olen päinvastoin sitä mieltä,
14826: että mahdollisimman' laaja rangaistusasteikko on tähänkin
14827: lakiin nähden täysin paikallaan, koskapa rikkomukset sitä
14828: vastaan voivat esiintyä sekä laadultaan että laajuudeltaan
14829: mitä erilaisimpina ja edellyttää ranagistuksen punnits,emi-
14830: sessa Hallituksen esityksen tarkoittamaa suurempaa
14831: vapautta. Niinpä olisi mielestäni kohtuutonta, jos kauppa-
14832: liikkeen omistaja tai •hänen edustajansa olisi ehdottomasti
14833: tuomittava viidenkymmenen markan sakkoon esim. siitä,
14834: 14          1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 12.
14835: 
14836: että hänen todistettaisiin pari minuuttia ennen kello 8 :aa
14837: aamulla tai jälkeen kello 6 :n illalla suostuneen pyynnöstä
14838: antamaan liikkeestään litran paloöljyä etäiseltä saloseudulta
14839: saapuneelle liiketuttavalleen, tai siitä, että hän maitokau-
14840: pastaan sunnuntaina luovuttaisi jonain muuna, kuin sään-
14841: nettynä aukioloaikana, juomalasillisen kermaa lääkärin-
14842: kortilla varustetulle sairaalle, taikka antaisi kukkakaupas-
14843: taan esim. hautaseppeleen ohi matkaavalle hautajaissaat-
14844: tueelle. - Toiselta puolen taasen ,saattaa epäilemättä esiin-
14845: tyä tapauksia, joissa yli kahdentuhannen markan suuruinen
14846: sakko olisi täysin paikallaan lain tarkoituksen toteuttami-
14847: seksi, sillä erinäiset suurliikkeet voisivat hyvinkin uhmata
14848: kahdentuhannen markan sakkoa joinrukin niille huomattavan
14849: edullisina hankepäivinä. Viidenkymmenen markan ali-
14850: rajasta on lisäksi sanottava, että se voisi joskus johtaa kade-
14851: mielisen kilpailijan houkutukseen puuhata naapurilleen
14852: sakon paremminkin ilkeämielisyydestä kuin laillisuuden
14853: harrastuksesta.
14854:     Näillä perusteilla ja. vakuutettuna siitä, että maan
14855: tuomarikunta kylmnee oikeuden ja kohtuuden mukaisest-i
14856: punnitsemaan rikkomukset suhteessa rangaistuksiin ilman
14857: Valiokunnan ehdottamia rajoituksiakin, pyydän kunnioit-
14858: taen ehdottaa,
14859:                  että Eduskunta päättäisi hyväksyä 17 §:n
14860:              l:n momentin sellaisena kuin se kuuluu Halli-
14861:              tuksen esityksen 10 §:n l:ssä kohdassa.
14862: 
14863:      Helsingissä, toukokuun 6 päivänä 1919.
14864: 
14865:                                             Bruno Sarlin.
14866: 
14867:      Tähän yhtyvät
14868: 
14869:          W. K. Särkkä.            Simson Pilkka.
14870:          A. 0. W uorimaa.         Vihtori Vesterinen.
14871:                        Vastalause II.                      15
14872: 
14873: 
14874: 
14875: 
14876:                              II.
14877: 
14878:     Kuten Hallituksen esityksen perusteluissa huomaute-
14879: taan, nojautuu se periaatteille, että 27 päivänä marraskuuta
14880: 1917 kahdeksan tunnin työajasta annettu laki koskee myös
14881: n. s. liikeapulaistyötä; että yleiset säännökset lasten, nuor-
14882: ten henkilöiden ja naisten työstä on ulotettava myös liike-
14883: alalle, ja että siis esilläoleva lakiehdotus, mikäli se koskee
14884: liikealalla palvelevain henkilöiden suojelusmääräyksiä, ra-
14885: joitettaisiin liikkeiden aukioloajaill ja muutamain muiden
14886: yksityiskohtain määräämiseen. Näyttää myös olevan sitä
14887: enemmän aihetta olla tätä nykyä ryhtymättä uuteen
14888: lainsäädäntöön lasten, nuorten henkilöiden ja naisten työn
14889: suojelusta tarkoittaviksi määräyksiksi, kun hallituksen aset-
14890: tama komitea jo antamassaan ehdotuksessa työajan rajoitta-
14891: miseksi on käsitellyt myös viimeksimainittua suojeluslain-
14892: säädännön osaa, ja ilmeisesti olisi sopivinta ottaa samassa
14893: yhteydessä kysymys esille koko laajuudessaan sekä sitten
14894: yhtenäisten perusteiden mukaan julkaista määräyksiä, joissn.
14895: kuitenkin eri ammattihaarain erikoisluonne otettaisiin huo-
14896: mioon. Yllruesitetyn nojalla en voi yhtyä Valiokunnan toi-
14897: menpiteeseen tehdä lakiehdotus niin laajaksi, että siihen si-
14898: sällytettäisiin myös määräykset liikealalla palvelevain las-
14899: ten, nuorten henkilöiden ja naisten työstä.
14900:     Kun lakiehdotus tarkoittaa vain työolojen säännöstelyä
14901: joidenkuiden liikkeiden alalla, olisi sen 1 § :ään, samoinkuin
14902:  18 päivänä elokuuta 1917 työstä teollisuus- ja erinäisissä
14903: muissa ammateissa ja 27 päivänä marraskuuta 1917 kahdek-
14904: san tunnin työajasta annettuun lakiin, ollut otettava se mää-
14905:  räys, että lakia sovelletaan ainoastaan, jos liikeapulaisena
14906:  käytetään muita \kuin puolisaa tai omia vajavaltaisia lapsia.
14907:  Minun mielestäni on tykkänään ammuttu yli maalin, kun
14908: 16          1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 12.
14909: 
14910: lakiehdotuksella tarkoitetun päämäärän saavuttamiseksi
14911: sulkemisaikaa koskevat määräykset on ulotettu niihin yksi-
14912: iyisiinkin henkilöihin, jotka apulaisetta harjoittavat kysy-
14913: myksessäolevan laatuista liikettä.
14914:     En erinäisissä muissakaan suhteissa voi hyväksyä sitä
14915: kantaa, jolle Valiokunnan enemmistö on asettunut. Kun ei
14916: kuitenkaan ole paljon toiveita muuiJoksen saamisesta niihin
14917: kohtiin, en niihin asian puoliin tässä tahdo kajota.
14918:     Yllä viitatuilla syillä pyydän kunnioittavasti ehdottaa,
14919: 
14920:                 että esilläolevasta lakiehdotuksesta poistet-
14921:             taisiin 4, 5, 6, 7, 8 ja 14- §, sekä §:äin nttmero-
14922:             järjestys sen mttkaisesti mutttettaisiin,
14923:                 että lakiehdotuksen 1 § tulisi kuttlumaan:
14924: 
14925:                                   1 §.
14926:                 ,Tämän lain alaisia ovat kauppa-, konttori-
14927:             ja varastoliikkeet niihin liittyvine alaosastoi-
14928:             neen, sikäli kun missä käytetään työapttlaisina
14929:             mttita kuin puolisaa tahi omia vajavaltaisia lap-
14930:             sia. Liikeapulaisella tarkoitetaan tässä laissa
14931:             henkilöä, joka työskentelee sellaisissa liikkeis-
14932:             sä." s.ekä
14933: 
14934:                että V aliakunnan ehdotuksen 17 § tulisi kutt-
14935:             lumaan niin kuin esityksen 10 §.
14936: 
14937:      Helsingissä, 6 päivänä toukokuuta 1919.
14938: 
14939:                                           Axel Palmgren.
14940:                       Vastalause UI.                          17
14941: 
14942: 
14943: 
14944: 
14945:                              III.
14946: 
14947:     V aliakunnan enemmistö on lakiehdotuksen 2 § :ään otta-
14948: nut määräyksen, että eräät liikkeet saavat olla pyhänäkin
14949: avoinna. Kun näissä liikkeissä työskentelevät apulaiset eivät
14950: koskaan saa yhtäjaksoista pidempää sunnuntai lepoa, olisi
14951: tärkeätä, että lakiin otettaisi määräys, että kaikki liikbet
14952: pidettäisi sulettuina suurimpina juhlapäivinä jolloin kaikki
14953: apulaiset voisivat olla vapaita. Ehdotamme siis, että 8 § :ään
14954: toiseksi momentiksi otettaisi seuraava:
14955:                ,Liikeap~~laista ei saa pitää työssä joulupäi-
14956:             vänä, pitkänäperjantaina, pääsiäispäivänä, va-
14957:             punpäivänä, helluntaipäivänä ja jtthannuspäi-
14958:             vänä."
14959: 
14960:      Valiokunnan enemmistö on hyväksynyt lakiehdotuksen
14961: 10 § :n määräyksen synnyttäjäin suojeluksesta jonka valio-
14962: kunta on määrännyt 6 viikoksi. Mielestämme on 6 viikkoa
14963: liijan lyhyt aika, joten se olisi määrättävä 8 viikoksi.
14964:      Mutta vaikka laki suojaakin synnyttäjää, ei se ole riit-
14965: tävä suoja, Valiokunnan enemmistö kun on samalla hylän-
14966: nyt ehdotuksen korvauksen maksamisesta pakollisen työttö-
14967: myyden aikana. Että laki suojaa synnyttäjää on sinänsä
14968: hyvä, mutta ei kylliksi, sillä varattomalle synnyttäjälle on
14969: määräys pakollisesta vapaudesta ilman korvausta useissa
14970: tapauksissa hyvin vaikeata toimeentulon vuoksi, sillä äidin
14971: voidakseen voimistua täytyisi myöskin saada ravitsevaa ruo-
14972: kaa, ja se on rahakysymys. Sen vuoksi ehdotamme 10 § :n
14973: näin kuuluvaksi:
14974:                 ,Naista, joka on synnyttänyt lapsen, älköön
14975:             pidettälrö työssä kahdeksana ensimäisenä viik-
14976:             kona synnytykse'r!' jälkeen.               2
14977: 
14978:                                                           •
14979: 18          1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 12.
14980: 
14981:                 Alköön myöskään kehittyneessä raskauden
14982:             tilassa olevaa naista pidettäkö työssä, joka siinä
14983:             tilassa voi olla vahingollinen.
14984:                 Täten säädetyltä loma-ajalta on lapsensyn-
14985:             nyttajille yleisistä varoista S'uoritettava hänen
14986:             palkkaansa vastaava korvaus, tavalla, jonka V al-
14987:             tioneuvosto erikseen määrää".
14988: 
14989:      Helsingissä, 6 päivänä toukokuuta 1919.
14990: 
14991:          Miina Sillanpää.           Matti Paasivuori.
14992:          A. Halme.                  M:. E. Lehtinen.
14993:          A.rtturi Aalto.            Lyydia Saarikivi.
14994: 
14995: 
14996: 
14997: 
14998:           Helsinki 1919.    Valtioneuvoston kirjapaino.
14999:           1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 10.
15000: 
15001: 
15002: 
15003: 
15004:                 Suuren valiokunnan mietintö
15005:             N:o 10 Hallituksen esityksen johdosta laiksi
15006:             kauppa-, konttori· ja varastQliikkeiden työ-
15007:             oloista.
15008: 
15009:     Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian,
15010: pääasiallisesti yhtynyt Työväenasiainvaliokunnan mietin-
15011: nössä N :o 3 olevaan ehdotukseen. Kuitenkin on Suuri valio-
15012: kunta pitänyt tarpeellisena ottaa ~hdotuksen 8 § :n 3 koh-
15013: daksi määräyksen, joka on ehdotettu mietintöön liitetyssä
15014: kolmannessa vastalauseessa, että liikeapulaista ei saa pitää
15015: työssä joulupäivänä, pitkänäJperjantaina, pääsiäispäivänä, va-
15016: pun päivänä, helluntaipäivänä ja juhannuspäivänä .'3ekä
15017: muuttanut ehdotuksen 17 §:n 1 kohdan Ha-llituksen ehdo-
15018: tuksen mukaiseksi poistamalla määräyksen sakkorangai:;;-
15019: tuksen alirajasta ja kohottamalla ylimmän sakkomäärän vii-
15020: deksi tuhanneksi markaksi. Edellä esitettyyn nähden Suuri
15021: valiokunta. kunnioittaen ehdottaa,
15022: 
15023:                 että Eduskunta hyväksyisi näin kuuluwtn
15024:             lakiehdotuksen:
15025: 
15026: 
15027:                           Laki
15028:     kauppa-, konttori· ja varastoliikkeiden työoloista.
15029: 
15030:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
15031: 
15032:                         1 §.
15033:    (Kuten Työväenasiainvaliokunnan mietinnössä.)
15034: 2         1919 Vp.- S. V. .M.- Esitys N:o 10.
15035: 
15036:                             2 §.
15037:     Kauppa-, konttori- ja varastoliikkeet saavat olla avoinna
15038: (poist.) arkipäivisin kello kwhdeksasta aamulla kello kuuteen
15039: i1lalla, paitsi lauvantaisin ja juhla-aattoina kello viiteen.
15040: Maaseudulla saavat kuitenkin mainitut liikkeet kesäkuun 1
15041: päivän ja syyskuun 1 päivän välisenä aikana olla avoinna
15042: kello seitsemään illalla, lauvantaisin ja juhla-aattoina kello
15043: kuuteen.
15044:     Maito-, leipä- ja kukkakauppain aukioloajoista nouda-
15045: tettakoon niitä määräyksiä, joita kuntien valtuustot antavat.
15046: Kuitenkin ei niitäkään saa sunnuntai- ja juhlapäivinä pi-
15047: tää avoinna kahta tuntia kauemmin kello kuuden ja kym-
15048: menen välisenä aikana aamupäivällä.
15049:     Mitä edellisessä momentissa on säädetty, ei koske apteek-
15050: keja, ulkosalla tai kioskissa harjoitettavaa virvoitusjuomain,
15051: hedelmien, leivoksien, tupakan ja sanomalehtien myyntiä
15052: ei'kä rautatie- tahi höyrylaiva-asemilla, rauta:tievaunuissa
15053: taikka höyrylaivoilla tapahtuvaa myyntiä.
15054: 
15055:                         3-5 §.
15056:     (Kuten Työväenasiainvaliokunnan mietinnössä.) ·
15057: 
15058:                               6 §.
15059:      Liikeapulaista älköön säännöllisesti pidettäkö työssä
15060: enempää kuin yhteensä neljäkymmentäseitsemän tuntia vii-
15061: kossa eikä enempää kuin ka1hdeksan tuntia vuorokaudessa.
15062: Tämän työajan lisäksi saa liikeapulaista hänen suostumuk-
15063: sellaan pitää ylityössä enintään kymmenen tuntia viikossa,
15064: ei 'kuitenkaan enempää kuin sata tuntia vuodessa. Ylityöstä
15065: on ma:'ksettava vähintään viidelläkymmenellä prosentilla
15066: korotettu palkka.
15067:      Edellisen momentin ja 5 §:n 1 momentin määräyksiä ei
15068: sovelluta inventauksen, tilinpäätöksen tahi muuton tapah-
15069: tuessa ei'kä sellaisissa tehtävissä, joitten tarkoituksena on
15070: tavaran pilaantumisen ehkäiseminen tai muun tavaran uh-
15071: kaavan vaaran torjuminen. Tällöin tulee liikeapulaisen
15072: saada keskeytymätöntä lepoaikaa vähintään kaksitoista sekä
15073:     Kauppa-, konttori- ja varastoliikkeiden työolot.        3
15074: 
15075: lapsen ja nuoren henkilön vähintään neljätoista tuntia vuoro-
15076: kaudessa.
15077:     Työnantaja älköön pidentäkö ensimäisessä momentissa
15078: mainittua työaikaa antamalla työtä kotona tehtäväksi.
15079: 
15080:                          7 §.
15081:    (Kuten Työväenasiainvaliokunnan mietinnössä.)
15082: 
15083:                              8 §.
15084:    Sunnuntailevoksi on liikeapulaiselle annettava vähintään
15085: kolmekymmentäkahdeksan tuntia kestävä yhtäjaksoinen
15086: vapaa-aika, paitsi 2 § :n 2 kohdassa mainituissa tapauksissa.
15087:    Liikeapulaista, joka sunnunbi- tahi juhlapäivisin kiel-
15088: täytyy työstä, älköön siihen pakotettako.
15089:     Liikeapulaista ei saa pitää työssä joulupäivänä, pitkänä-
15090: perjantaina, pääsiäispäivänä, vapunpaivänä, helluntaipäi-
15091: vänä ja juhannuspäivänä.
15092: 
15093:                             9 §.
15094:     (Kuten Työväenasiainvaliokunnan mietinnössä.)
15095: 
15096:                            10 §.
15097:    Naista, joka on synnyttänyt lapsen, älköön pidettäkö
15098: työssä kuutena ensimäisenä viikkona synnytyksen jälkeen.
15099:    Älköön myöskään kehittyneessä raskauden tilassa olevaa
15100: naista pidettäkö työssä, joka siinä tilassa olevalle voi olla
15101: vahingollista.
15102: 
15103:                        11--14 §§.
15104:     (Kuten Työväenasiainvaliokunnan mietinnössä.)
15105: 
15106:                             15 §.
15107:    Tämän lain alaisen kauppa-, konttori- ja varastoliikkeen
15108: huoneustoon on omistajan toimesta julkipantava tämä laki
15109: sekä sen soveltamista ja valvontaa koskevat Valtioneuvoston
15110: antamat erikoismääräykset.
15111: 4         1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 10.
15112: 
15113:                          16 §.
15114:     (Kuten Työväenasiainvaliokunnan mietinnössä.)
15115: 
15116:                                17 §.
15117:     J,oka ri'kkoo tämän lain määräyksiä, rangaistakoon
15118: (poist.) enintään viidentuhannen markan sa'kolla. Rikko-
15119: muksen uusiutuessa taikka silloin kun asianhaarat (poist..)
15120: ovat erittäin raskauttavat, olkoon rangaistus sakkoa vähin-
15121: tään sata markkaa tai vankeuttå enintään yksi vuosi.
15122:     Jos liikkeenomistajan edustaja havaitaan syypää:ksi tä-
15123: män lain rikkomiseen eikä ensiksimainitun syyksi samalla
15124: voida lukea mitään tuotJtamusta, rangaistakoon ainoastaan
15125: viimeksimainittua rikoksesta.
15126:     Jos lasta on vastoin tämän lain säännöksiä pidetty työssä,
15127: tuomittakoon myöskin hänen holhoojansa enintään kolmen-
15128: sadan markan sakkoon, ellei hän voi saattaa uskottavaksi,
15129: että rikkomus on tapahtunut hänen tietämättään, taikka
15130: elleivät erittäin lieventäJvät asianhaarat puolla hänen va,paut-
15131: ta;mistaan.
15132:                                18 §.
15133:     (Kuten Työväenasiainvaliokunnan mietinnössä.)
15134: 
15135: 
15136: 
15137: 
15138:     Helsingissä, 21 päivänä toukokuuta 1919.
15139: 
15140: 
15141: 
15142: 
15143:           Helsinki 1919.   V aitioneuvoston kirjapaino.
15144:         1919 Vp. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
15145: 
15146: 
15147: 
15148: 
15149:                E d u s k u n n a n v a s t a u s Hallituksen
15150:            esitykseen laiksi kauppa-, konttori- ja varasto-
15151:            liikkeiden työoloista.
15152: 
15153:     Eduskwnnalle on annettu Hallituksen esitys laiksi kaup-
15154: pa-, konttori- ja varastoliikkeiden työoloista, ja on Edus-
15155: kunta, jolle Työväenasiainvaliokunta on asiasta antanut
15156: mietintönsä N :o 3, hyvälksynyt seuraavan lain:
15157: 
15158: 
15159:                           Laki
15160:     kauppa-, konttori- ja varastoliikkeiden työoloista.
15161: 
15162:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
15163: 
15164:                             1 §.
15165:     Tämän lain alaisia ovat" kauppa-, konttori- ja varasto-
15166: liikkeet niihin liittyvine alaosastoineen. Liikeapulaisella
15167: tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka työskentelee sellai-
15168: sissa liikkeissä.
15169:                             2 §.
15170:     Kauppa-, konttori- ja varastoliikkeet saavat olla avoinna
15171: arkipäivisin kello kahdeksasta aamulla kello kuuteen illalla,
15172: paitsi lauvantaisin ja juhla-aattoina kello viiteen. Maaseu-
15173: dulla saavat kuitenkin mainitut liikkeet kesäkuun 1 päivän
15174: ja syyskuun 1 päivän välisenä aikana olla avoinna kello seit-
15175: semään illalla, lauvantaisin ja juhla-aattoina keHo kuuteen.
15176:     Maito-, leipä- ja kukkakauppain aukioloajoista nouda-
15177: tettakoon niitä määräyksiä, joita kuntien valtuustot antavat.
15178: Kuitenkaan ei niitäkään saa sunnuntai- eikä juhlapäivinä
15179: 2        1919 Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 12.
15180: 
15181: pitää avoinna kahta tuntia kauemmin kel<lo kuuden ja kym-
15182: menen välisenä aikana aamupäivällä.
15183:     Mitä edellisessä momentissa on säädetty, ei koske apteek-
15184: keja, ulkosalla tai kioskissa harjoitettavaa virvoitusjuomain.
15185: hedelmien, leivoksien, tupakan eikä sanomalehtien myyntiä
15186: eikä rautatie- tahi höyrylaiva-asemilla, rautatievaunuissa
15187: taikka höyrylaivoilla tapahtuvaa myyntiä.
15188: 
15189:                              3 §.
15190:     Sinä aikana, jolloin tämän lain alaista liikettä ei saa
15191: pitää avoinna kaupantekoa varten, älköön myöskään tavaraa,
15192: jolla tällaisessa liikkeessä kauppaa harjoitetaan, ulkosalla
15193: myytäväksi tarjottako, ellei sii:hen määrättyä tilaisuutta
15194: varten ole erityistä lupaa annettu.
15195: 
15196:                               4 §.
15197:      Neljäätoista vuotta nuorempaa lasta älköön pidettäkö
15198: työssä niissä liikkeissä, joihin tätä lakia sovellutetaan.
15199:     Lapsella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka ei olt~
15200: täyttänyt kuuttatoista vuotta, sekä nuorella henkilöllä sel-
15201: laista, joka on täyttänyt kuusitoista, m11tta ei kahdeksaa·
15202: toista vuotta.
15203:     Ennenkuin lapsi tai nuori henkilö 'Otetaan toimeen tämän
15204: lain alaiseen lii'kkeeseen, on hänen ikänsä selvitettävä pa,pi<t
15205: tai muun julkisen viranomaisen antamalla todistukselln,
15206: jo'ka on annettava lunastuksetta.
15207: 
15208:                               5 §.
15209:      Lasta. älköön pidettäkö työssä enempää kuin kuusi tuntia
15210: vuorokaudessa.
15211:      Raskaita taalkkoja ja kuormia älköön annettako lasten
15212: ta:hi nuorten henkilöi-den kannettavaksi, nostettavaksi, vedet-
15213: täväiksi tai lykättäväksi, älköön'kä heillä teetettäkö muita-
15214: kaan sellaisia töitä, jotka ovat omiansa vahingoittamaan hei-
15215: dän terveyttään tai ehkäisemään heidän ruumiinkehitys-
15216: tään. Valtioneuvoston on tästä annettava erityisiä ohjeita.
15217:      Kauppa-, konttori- ja varastoliikkeiden työolot.         3
15218: 
15219:                               6 §.
15220:     Liikeapulaista älköön säännöllisesti pidettäkö työssä
15221: enempää kuin yhteensä neljälkymmentäseitsemän tuntia vii-
15222: kossa eikä enempää ku]n kahdeksan tuntia vuorokaudessa.
15223: Tämän työajan lisä'ksi saa liikeapulaista hänen suostumuk-
15224: sellaan pitää ylityössä enintään kymmenen tuntia vi~kossa,
15225: ei kuitenkaan enempää kuin sata tuntia vuodessa. Ylityöstä
15226: on maksettaYa väJhintään viidelläkymmenellä prosentilla ko-
15227: roitettu palkka.
15228:     Edellisen momentin ja 5 § :n 1 momentin määräyksiä ei
15229: sov·elluteta inventauksen, t]linpäätöksen tahi muuton tapah-
15230: tuessa eikä sellaisissa tehtävissä, joitten tarkoituksena on
15231: tavaran pilaantumisen ehkäiseminen tai muun tavaraa uh-
15232: kaavan vaaran torjuminen. Tällöin tulee liikeapulaisen
15233: saada keskeytymätöntä lepoaikaa vähintään kaksitoista sekä
15234: lwpsen ja nuoren henkilön vä!hintään neljätoista tuntia vuoro-
15235: kaudessa.
15236:     Työnantaja älköön pitentäJkö ensimmäisessä momentissa
15237: mainittua työaikaa antamalla tyrötä kotona tehtäväksi.
15238:                               7 §.
15239:     Työajan ollessa kaJhdeksan tuntia vuorokaudessa, on
15240: liikeapulaiselle työrujan kestä;essä annettava vä1lintään tun-
15241: nin kestävä päivittäinen ruokailuloma, ja saakoon hän sen
15242: aikana esteettömästi poistua työpaikastaan.
15243:                              8 §.
15244:     Sunnnntailevoksi on liilkeapulaiselle annettava vahintään
15245: kolmekymmentäkahde'ksan tuntia kestävä ylhtäjaksoinen va-
15246: paa-aika, paitsi 2 § :n 2 kohdassa mainituissa tapauksissa.
15247:    Iåikeapulaista, joka sunnuntai- tahi juhlapäivisin kiel-
15248: täytyy työstä, äilköön siihen pakotettako.
15249:    Liikeapulaista ei saa pitää työssä joulupäivänä, pitkänä-
15250: perjantaina, pääsiäispäivänä, vapun1Jäivänä, heiluutaipäi-
15251: vänä eikä juhannuspäivänä.
15252: 
15253:                              9 §.
15254:     Liikeapul1aisen, jolka väihintään puoli vuotta on palvellut
15255: liikkeessä, tulee saada yhd.en viikon keskeytymätön loma
15256: 4       1919 Vp. -   Eduslr. vast. -   Esitys N :o 12.
15257: 
15258: toukokuun 15 päivän ja syyskuun 15 päivän välisenä ai-
15259: kana täysin palkka.erlnin. Kun hän 'Dll palvellut vähintään
15260: vuoden, on lomaa annettava vuosittain kaksi viikkoa, viisi
15261: vuotta palvelleelle on annettava kolmen viikon ja kymmenen
15262: vuotta pa1velleelle yhden kuukauden loma, kussakin ta.pauk-
15263: sessa täysin palkkaeduin.
15264: 
15265:                            10 §.
15266:     Naista, joka on synnyttänyt lapsen, äl'köön pidettäkö
15267: työssä kuutena ensimmäisenä viikkona synnytyksen jälkeen.
15268:     Alköön myöskään kehittyneessä raskauden tilassa olev,aa
15269: naista pidettäkö työssä, joka siinä tilassa olevalle voi olla
15270:  vahingollista.
15271:                            11 §.
15272:     Liikkeenomistaja on velvollinen pitämään huolta siitä,
15273: että hänen palveluksessaan olevat lapset ja nuoret henkilöt
15274: saavat esteettömästi käydä paikkakunnalla olevaa kauppa-
15275: apulaiskoulua tahi nauttia muuta sopivaa ammattiopetusta
15276: 
15277:                              12 §.
15278:     Työhuone, jossa liikeapulainen työskentelee, on pidet-
15279: tävä sellaif!essa kunnossa, ettei siitä aiheudu apulaisen ter-
15280: veydelle haittaa.
15281:     Kussakin m;yymälässä tulee olla riittävä määrä istuimia,
15282: joita apulaiset ovat oikeutetut joutohetkinään käyttämään.
15283: 
15284:                            13 §.
15285:     Sopimuksen mukainen kuukausipalkka on liikeapulai-
15286: selle maksetta<va maan käyvässä raJhassa viimeistään kunkin
15287: kuukauden kuudenlenatoista ja viimeisenä päivänä.
15288: 
15289:                             14 §.
15290:    Liikkeen omistaja. on velvollinen pitrumäiän palvelukses-
15291: saan olevista lapsista luetteloa, jossa mainitaan heidän ni-
15292: mensä, 'kotipaikkansa ja ikänsä ynnä kunkin koulunkäynnin
15293: aika sekä lasten ho1hoojain nimet ja, kotipaikat. Ramaten on
15294: pidettävä luetteloa semmoisesta ylityöstä ja koroitetusta
15295:       Kauppa-, konttori· ja varastoliikkeiden työolot.         5
15296: 
15297: palkasta, josta 6 § :ssä mainitaan. Luettelo on vaadittaessa
15298: näytettävä ammattientarkastajalle ja liikeapulaisten valtuu-
15299: tetulle.
15300:                             15 §.
15301:     Tämän lain alaisen kauppa-, konttori- ja varastoliikkeen
15302: huoneistoon on omistajan toimesta julkipantava tämä laki
15303: sekä sen soveltamista ja valvontaa koskevat valtioneuvoston
15304: antamat erikoismääräykset.
15305: 
15306:                            16 §.
15307:     Tämän lain noudattamista valvovat ammattientarkas-
15308: tajat valtioneuvoston antamain ohjeiden mukaisesti.
15309:                               17 §.
15310:     •Tdka rikkoo tämän lain määräyksiä, rangaistakoon enin-
15311: tään viidentuhannen markan sakolla. Rikkomuksen uusiin-
15312: tuessa taikka silloin, kun asiarrhaarat ovat ·erittäin rasikaut-
15313: tavat, olkoon rangaistus sal\lkoa vä:hintään sata markkaa tai
15314: vankeutta enintään yksi vuosi.
15315:     Jos liikkeenomistajan edustaja havaitaan syypääksi tä-
15316: män lain rikkomiseen eikä ensiksimainitun syyksi samalla
15317: voida lukea mitään tuottamusta, rangaistakoon ainoastaan
15318: viimeksimainittua rikoksesta.
15319:     Jos lasta ·on vastoin tämän- lain säännöksiä .pidetty
15320: työssä, tuomittakoon myöSkin hä.nen holh•oojansa enintään
15321: kolmensadan markan sa'k'koon, ellei hän voi saattaa uskotta-
15322: vaksi, että rikkomus on ta!pahtunut hänen tietämättään,
15323: taikka elleivät erilttäin lieventävät asianhaarat puolla hänen
15324: vapa u ttamistaan.
15325:                               18 §.
15326:     Tämä laki astuu voimaan 'kolmen kuukauden kuluttua •
15327: siitä päivästä lukien, jolloin se on julkaistu.
15328:     Lain voimaanpanoa ja soveltamista varten tarpeelliset
15329: määräykset antaa valtioneuvosto.
15330: 
15331: 
15332:    Helsingissä, 26 päivänä toukokuuta 1919.
15333: ·•
15334:               1919 vuoden valtiopäivät N :o 13.
15335: 
15336: 
15337: 
15338: 
15339:                   Hallit11ksen esitys Eduskunnalle laiksi
15340:             oppivelvollisuudesta ja laiksi kansakoulu-
15341:             laitoksen kustannuksista.
15342:      Helmikuun 18 päivänä 1908 päivätyssä alistuksessa esit-
15343:  ti silloinen Senaatti, että Eduskunnalle annettaisiin esitys
15344:  ylemmän kansakoulun oppimäärää vastaavan oppivelvolli-
15345:  suuden säätämisestä sekä yhteydes~ä sen kanssa lasten al-
15346:  kuopetuksen järjestämisestä maaseuduilla, jossa tarkoituk-
15347:  sessa Senaatti, sittenkuin asian valmisteleroista varten ase-
15348:  tettu komitea oli antanut mietintönsä, oli laatinut ehdotuk-
15349:  sen oppivei vollisuuslaiksi ja laiksi kansakoululaitoksen kus-
15350:  tannuksista. Tämä esitys jätettiin 6 päivänä syyskuuta
15351:  1909 huomiotta ja annettiin Senaatille toimeksi lakiehdotuk-
15352:  sista erottaa hallinnollisen lainsäädännön alaan kuuluvat
15353:  säännökset erityiseen asetusehdotukseen, joka annettaisiin
15354:  Eduskunnalle lausuntoa varten, ja laatia eduskuntalainsää-
15355:  dännön piiriin kuuluvista säännöksistä ehdotus eduskun-
15356:  nalle annettavaksi esitykseksi.                                  •
15357:      Kysymys yleisen oppivelvollisuuden säätämisestä pan-
15358: tiin samaan aikaan vireille myös Eduskunnassa eduskunta-
15359:  esityksillä vuoden 1907 ja samoin vuoden 1908 sekä en-
15360: simäisillä että toisilla valtiopäivillä. Viimeksimainituilla
15361: valtiopäivillä valmistui asiasta sivistysvaliokunnan mietintö,
15362: joka pääasiallisesti rakentui Senaatin edellämainituille laki-
15363: ehdotuksille, mutta asia jä;i Eduskunnassa loppuun käsit-
15364: telemättä. Samoin kävi vuoden 1909 toisilla valtiopäi-
15365: villä, joilla asia eduskuntaesityksellä uudelleen pantiin vi-
15366: reille, ja vasta vuoden 1910 valtiopäivillä joutui asia ratkai-
15367: suun eduskunnassa, joka puolestaan hyväksyi ja vahvis-
15368: tettavaksi lähetti asetusehdotukset oppivelvollisuudest
15369: 1610-19
15370:       2                         N:o 13
15371: 
15372:      kansakoululaitoksen kustannuksista ja oikeudesta vapautuk-
15373:     seen uskonnonopetuksesta. Silloisen Senaatin asiasta anta-
15374:      man lausunnon mukaisesti jätettiin eduskuntaesitys 3 päi-
15375:      vänä joulukuuta 1913 kuitenkin huomiotta ja määrättiin sa-
15376:      malla, että kysymys oppivelvollisuuden säätämisestä oli
15377:      sillä haavaa jätettävä siksensä, otettavaksi uudelleen esille
15378:      niin pian kuin valtiovarain tila ja maan taloudeltinen vau-
15379:     rastuminen tekisivät sen toteuttamisen mahdolliseksi.
15380:          Yleinen oppivelvollisuus, jonka toimeenpanemista maas-
15381:     samme on pidetty välttämättömän tarpeen vaatimana var-
15382:     sinkin sitten kuin eduskunnanuudistuksen kautta kaikille
15383:     täysi-ikäisille kansalaisille annettiin yhtäläiset valtiolliset
15384:     oikeudet, on, sen jälkeen kuin Suomesta on tullut itsenäinen
15385:     valtio, käynyt entisestään vieläkin välttämättömämmäksi.
15386:     Lukuvuoden 1916-1917 kansanopetustilastoon perustuvien
15387:     laskelmien mukaan ei ylempää kansakoulua käyvien lasten
15388:     luku maalaiskunnissa vielä sanottuna vuonna ollut, niinkuin
15389:     alempana tulee seikkaperäisemmin esitettäväksi, muuta kuin
15390:     64,3 .90 :ia ;ylemmän kansakoulun iässä olevien lasten koko
15391:     lukumäärästä ja mainitusta oppilasmäärästä jätti runsaasti
15392:     5 % :ia vanhempiensa tahdosta tai syytä ilmoittamatta kou-
15393:     lunkäyntinsä kesken.
15394:          On selvää, ettei Suomen kansa voi asettua vaatimaan
15395:     itselleen sijaa sivistyskansojen joukossa, jollei kansakoulun
15396: •
15397:     tarjoama pohjasivistys tule yleiseksi. Todennäköisesti on
15398:     yleinen kansalaissivistys myös tarjoava yhteiskunnalle tur-
15399:     vaa kansan elämälle turmiollisia järkytyksiä vastaan. Ilman
15400:     lailla säädettyä velvollisuutta ei voida kuitenkaan toivoa
15401:     meillä saatavan, enempää kuin suurissa sivistysmaissakaan
15402:     on saatu, kaikkia kansankerroksia osallisiksi siihen vähim-
15403:     pään sivistysmäärään, joka on vaadittava kaikilta kansalai-
15404:     silta. Jos voisikin olettaa, että maamme kunnat, huolimatta
15405:     suurentuneista kustannuksista, täyttäisivät velvollisuu-
15406:     tensa ilman lain säätämää velvoitusta, ei missään tapauk-
15407:     sessa voi otaksua, että kaikki• vanhemmat ilman tämmöistä
15408:     velvoitusta täyttävät velvollisuutensa lapsia kohtaan. Tämä
15409:     myönnettäneenkin nykyään meillä aivan yleisesti.
15410:                             N:o 13                          3
15411: 
15412:      Se esitys yleisen oppivelvollisuuden toimeenpanemisesta,
15413: joka täten annetaan Eduskunnalle, rakentuu oppivelvollisuu-
15414: teen nähden pääasiallisesti samoille periaatteille, jotka edus-
15415: kunta vuoden 1910 valtiopäivillä hyväksyi ja joille myöskin
15416: 1918 vuoden valtiopäiville annettu esitys rakentui. Tylsä-
15417: mielisiä lapsia ei kuitenkaan ole, kuten eduskuntaesitys-
15418: tietä syntyneessä lakiehdotuksessa, asetettu oppivelvolli-
15419:  suuden alaisiksi, heidän opetuksensa järjestäminen kun oi-
15420:  keastaan kuuluu erikoislainsäädännön tehtäviin. Vielä tär-
15421: keämpi poikkeus aikaisemmista alotteista on se, että oppivel-
15422:  vollisuus tässä esityksessä on ulotettu jatko-opetukseen
15423:  myöskin maalaiskunnissa, joissa se on ehdotettu kaksivuoti-
15424:  seksi, ja että pakollinen jatko-opetus kaupungissa on piten-
15425:  netty yksivuotisesta niinikään kaksivuotiseksi. Tähän oppi-
15426:  velvollisuuden laajentamiseen on antanut aihetta jatko-
15427:  opetuksen erinomainen tärkeys niin taloudellisessa ja yhteis-
15428:  kunnallisessa kuin myöskin siveellisessä kasvatuksessa. V ar-
15429:  sinkin kaupungeissa on se parin vuoden väliaika, jonka kan-
15430:  sakoulusta päässeet pojat ovat viettäneet enimmäkseen jouti-
15431:  laisuudessa, osoittautunut heille siveellisesti turmiolliseksi.
15432:       Lakiehdotus kansakoululaitoksen kustannuksista poik-
15433:   keaa melkoisesti nykyään voimassa olevista ja samoin vas-
15434:  tamainitun eduskuntaesityksen vastaavista säännöksistä,
15435:   mutta liittyy läheisesti Hallituksen vuoden 1918 valtiopäi-
15436:   ville annettuun esitykseen. Suhteettoman suuren työtaakan
15437:   vähentämiseksi niiltä viranomaisilta, joilla jossakin muodos-
15438:   sa on tekemistä valtion avustuksen suorittamisessa maalais-
15439:   kunnille, on pidetty suotavana, että avustus määrättäisiin
15440:   suoritettavaksi määrättyinä osina maalaiskuntien vuotuisis-
15441:   ta, säännöllisistä kansakoulumenoista, niinkuin nykyään jo
15442:   menetellään kaupunkien avustamisessa, ei kuitenkaan opet-
15443:   tajien luontaiseuduista tai niitä vastaavista korvauksista. jot-
15444:   ka edelleen jäisivät maalaiskuntien yksin kannettaviksi.
15445:   Myöskin palkkausperusteet ovat ehdotetut muutettaviksi.
15446:   Opettajain rahapalkkojen joutuessa maalaiskunnissakin kun-
15447:   tien määrättäviksi, on pidetty tarpeellisena ehdottaa laissa
15448:   vahvistettavaksi palkkauksen vähin määrä; Alin palkkaus
15449:   4                         N:o 1H
15450: 
15451: ei kuitenkaan olisi sama kaikkialla maassa, vaan määrättäi-
15452: siin sitä varten kolme luokkaa, joihin kunnat elantokustan-
15453: nuksista riippuen luokitettaisiin. Pohjapalkkaus olisi sama
15454: kaikille opettajille, mutta naimisissa oleva opettaja, jolla on
15455: yksi tai useampi alaikäinen lapsi, saisi määrävuosien palve-
15456: luksesta suuremman lisäpalkkion kuin perheetön. Tätä pe-
15457: rustetta noudatetaan jo oppikoulujen opettajien palkkauk-
15458: sessa ja on se, Hallituksen mielestä, enemmän oikeudenmu-
15459: kainen kuin maalaiskansakoulujen opettajien paikkaamisesta
15460: nykyään voimassa oleva peruste, joka tekee eron perheellisen
15461: ja perheettämän opettajan pohjapalkkauksessa.
15462:      Tilaston mukaan oli maalaiskuntien ylemmässä kansa-
15463: koulussa olevien lasten lukumäärä lukuvuonna 1905-1906
15464: 100,406 ja maalaiskuntien 9-13-vuotisten lasten luku 31
15465: päivänä joulukuuta 1905 tasaisin luvuin 217,000. Kansa-
15466: koulussa olevien lasten luku oli siten 46 % kouluikäisten
15467: lasten luvusta. Enemmän kuin toinen puoli kaikista koulu-
15468: ikä:isistä lapsista oli vielä kansakoulukasvatusta vailla. Lu-
15469: kuvuonna 1916-1917, viimeisenä, josta viralliset tiedot ovat
15470: käytettävissä,      oli   oppilasluku   maalaiskansakouluissa
15471: 157,215. Maalaiskuntien asukasluku oli 31 päivänä joulu-
15472: kuuta 1915 2,788,424 ja, olettamalla vuotuisen lisäyksen
15473: 25,000 :ksi, seuraavana vuonna tasaluvuin 2,810,000. Koulu-
15474: ikäisten lasten luku (9-13-vuotisten) on meillä laskettu
15475: likimääräisosti 8. 7 % :ksi asukasluvusta, jonka mukaan
15476: ylemmän kansakoulun iässä olevien lasten lukumäärä luku-
15477: vuonna 1916-1917 oli 244,4 70. Sanottuna lukuvuonna oli
15478: siis ylemmässä kansakoulussa 64.3 .% kaikista 9-13 vuoden
15479: ikäisistä lapsista. Yhdentoista vuoden kuluessa oli näin
15480: muodoin kansakoulua käyvien ja kouluikäisten lasten suhde-
15481: lHku kohonnut 46 %:sta 64.3 .9~ :iin.
15482:     Nämä luvut eivät vielä osoita, miten suurelle lapsiluvulle
15483: Suomen maalaiskuntien kansakoululaitos tätä nykyä voisi
15484: tarjota tilaa. Siitä saadaan likimääräinen tieto, jos olete-
15485: taan, että oppilasluku kutakin opettajaa kohti, joka nykyään
15486: on 34,4 kohoaisi keskimäärin ainakin 42 :een. Tämä arvio-
15487: lasku ei liene liian korkea siihen nähden, että korkein sallittu
15488:                            N:o 13                          5
15489: 
15490: oppilasluku opettajaa kohti on 50. Maalaiskuntien opetta-
15491: jien luku oli lukuvuonna 1916-1917 4,572 ja opettajaluvun
15492: keskimääräinen vuosittainen kasvu on viisivuotisaikana
15493: 1910-1915 ollut 106; lukuvuonna 1917-1918 opettaja-
15494: luku tämän mukaan voitaneen olettaa olleen noin 4,680. Tä-
15495: män mukaisesti olisi niinmuodoin maalaiskansakouluissa ny-
15496: kyään t-ilaa 196,560 oppilaalle, s. o. 80,4 %:lle kouluikäi-
15497: sistä lapsista. On kuitenkin huomattav8., että joku osa, ar-
15498: violta 10 %, ylemmän kansakoulun iässä olevia lapsia --
15499: muiden, koulujen oppilaita, aistiviallisia, tylsämielisiä, mie-
15500: lenvikaisia, pahantapaisia ja mihinkään kouluun. saapu-
15501: mattomia - ei käy kansakoulua. Jos nämä lasketaan pois,
15502: oli kansakouluun pantavien lasten luku lukuvuonna 1'916--
15503: 17 220,023, josta määrästä nykyään kansakouluissamme
15504: olisi tilaa 89,3 % :lle. Jos kansakoululaitoksemme edelleen
15505: eclistyisi tasaisesti samalla tavalla kuin viimeisten kymme-
15506: nen vuoden aikana, olisi lukuvuonna 1927-28 maalaiskan-
15507: sakonluissa noin 5,700 opettajaa, ja, olettamalla edelleen kes-
15508: kimäärin 42 oppilasta yhtä opettajaa kohti, kouluissa tilaa
15509: noin 240,000 oppilaalle. Olettamalla että asukasluku maa-
15510: laiskunnissa puheenaolevana aikana kasvaa keskimäärin
15511: vuosittin 30,000:lla ja laskemalla kansakouluikäisten lasten
15512: luvun 8, 7 %:ksi asukasluvusta, saadaan todennäköinen asu-
15513: kasluku Suomen maalaiskunnissa v. 1927 3,150,000:ksi sekä
15514: kansakouluikäisten lasten luku tasaluvuin 27 4,000 :ksi. Kun
15515: siitä otetaan pois 10 %: jääpi kansakouluun pantavien lasten
15516: luvuksi tasaluvuin 246,000. Ylemmät kansakoulut voivat
15517: siis ilman mitään pakkoa tyydyttää oppivelvollisuuden vaa-
15518: timukset 10 vuoden päästä, jos ne edelleen tasaisesti ja häi-
15519: ritsemättä edistyvät niinkuin tähän saakka.
15520:      Alemman kansakoulun iässä olevien lasten lukumäärän
15521: voi laskea puoleksi ylemmän kansakoulun iässä olevista.
15522: Tätä suhdetta käyttäen ja laskien, että yhtä opettajaa kohti
15523: ei tulisi enemmän kuin keskimäärin 25 oppilasta, tarvittai-
15524: siin oppivelvollisuuden toimeenpanoa varten 10 vuodessa tlt-
15525: män ajan lopussa noin 4,800 alemman kansakoulun opetta-
15526: jaa. Harvaanasuttuihin piireihin ei kuitenkaan tarvittaisi.
15527:   6                         N:o 13
15528: 
15529: alemman kansakoulun opettajaa, vaan on niihin suunniteltu
15530: perustettavaksi supistettu kansakoulu, jossa samoin kuin
15531: täydellisessä kansakoulussa on kuusi vuosiluokkaa, mutta
15532: joka toimii ainoastaan yhden,. yläkansakoulun opetta-
15533: jan virkakelpoisuudella varustetun opettajan varassa siten,
15534: että osa päivittäisestä ajasta käytetään kahden alimman ja
15535: toinen osa neljän ylemmän vuosiluokan opettamiseen. Kun
15536: toisissa, epäilemättä varsin lukuisissa tapauksissa, yksi ala-
15537: kansakoulun opettaja palvelisi kahta piiriä, opettaen kum-
15538: massakin puoli lukuvuotta, niin voitaneen alakansakoulujen
15539: opettajain tarve arvioida enintään 2,500 :ksi.
15540:      Nykyisistä seminaareista on voinut valmistua se määrä
15541: opetta:jia, jonka ylempi kansakoulu tähän saakka on tarvin-
15542:  nut. Jos kehitys edelleen jatkuu samanlaisena, ei oppivel-
15543:  vollisuuden toimeenpano itsessään aiheuta uusien seminaa-
15544:  rien perustamista. Kuitenkin on otettava huomioon, että eri-
15545:  näiset muut seikat, niinkuin seminaariajan pitennyksestä
15546:  johtuva tilapäinen valmistumisen pysähdys, tekee toden-
15547:  näköiseksi, että ainakin tilapäisesti on tarpeen opettajain val-
15548:  mistuksen lisäämistä. Se voinee kuitenkin parhaiten tapah-
15549:  tua jatkuvasti järjestämällä erityisiä kursseja ylioppilaille
15550:  ja jatko-opiston käyneille.
15551:      Sitä vastoin käy välttämättömäksi perustaa uusia semi-
15552:  naareja alempain kansakoulujen opettajain valmistamista
15553:  varten. Kun nykyisten kirkollisten pientenlastenkoulujen
15554:  opettajakunnasta arvatenkin melkoinen osa, täydennyskurs-
15555:  sin suoritettuaan, siirtyisi alemman kansakoulun palveluk-
15556:  seen, tultaisiin ainakin toistaiseksi toimeen neljällä kaksi-
15557:  vuotisella seminaarilla.
15558:      Oppivelvollisuusajan pitentäminen kaupungeissa tuottaa
15559:  melkoisia lisämenoja kaupunkikunnille ja suhteellisesti
15560:  myöskin valtiolle. Sitä vastoin pakollinen jatko-opetus maa-
15561:  laiskunnissa ei tuota läheskään samassa määrässä taloudelli-
15562:  sia rasituksia, sen kun antaisivat kansakoulun varsinaiset
15563:   opettajat parina iltana viikoss'a kansakoulun huoneissa.
15564:      Kuten edellä on mainittu, ylempien maalaislmnsalmulu-
15565:   jen kehitys jatkuessaan edelleen samalla taval1a kuin vii-
15566:                               N:o 13                           7
15567: 
15568:  meisten 10 vuoden kuluessa, vastaisi oppivelvollisuuden toi-
15569:  meenpanemisesta johtuvaa tarvetta, jos oppivelvollisuus saa-
15570:  tetaan käytäntöön asteittain 10 vuoden aikana. Niin ollen ei
15571:  oppivelvollisuuden toimeenpanemiseen, sikäli kuin siihen
15572:  käytetään 10 vuotta, tarvitse yläkansakouluihin nähden las-
15573:  kea mitään erityisiä perustamiskustannuksia. Kunnallis-
15574:  ten alempien kansakoulujen perustaminen maalaiskuntiin on
15575:  taas, sittenkuin kunnat jälleen ovat saaneet avustusta ylei-
15576: ·sistä varoista, siksi ripeästi edistynyt, että voi olettaa niiden-
15577:  kin säännöllisen kehityksen tyydyttävän suunnilleen oppi-
15578:  velvollisuuden toimeenpanemisesta aiheutuva tarvetta. Ra-
15579:  hallisesti tietää oppivelvollisuuden toimeenpaneminen siis,
15580:  kun koko maan kansakoululaitos otetaan huomioon, pää-
15581:  asiallisesti vain kuntien lainsäädännöllisiä veivoittamista
15582:  kehittämään kansakoululaitosta edelleen samassa määrin
15583:  kuin viimeistään 10 vuoden kuluessa. Kun kansakoululai-
15584:  toksen kehitys kuitenkin eri kunnissa nykyään on erilainen,
15585:  tulee oppivelvollisuuden toimeenpaneminen tietenkin eräille
15586:  kunnille tuottamaan entistä suurempia kansakoulumenoja.
15587:      Säännökset oppivelvollisuudesta ja siihen likeisesti liit-
15588: tyvät säännökset kansakoululaitoksen kustannuksista ovat
15589:  sijoitetut kahteen eri lakiin siitä syystä, että oppivelvolli-
15590:  suutta koskevat säännökset todennäköisesti tulevat pitem-
15591: män aikaa jäämään muuttamatta, jota vastoin kansakoulu-
15592: laitoksen kustannuksia koskevat säännökset luonteeltaan
15593:  ovat suuremman vaihtelun alaiset.
15594:      Esitystä seuraa liitteenä kouluhallituksessa laadittu ar-
15595: violaskelma oppivelvollisuuden säätämistä koskevan lakieh-
15596: dotuksen valtiolle aiheuttamista kustannuksista.
15597:      Lakiehdotukset ovat näin kuuluvat:
15598:   8                          N:o 13
15599: 
15600: 
15601:                             Laki
15602:                      oppivelvollisuudesta.
15603: 
15604:       Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15605: 
15606:                            I LUKU.
15607:                  Oppivelvollisuudesta yleensä.
15608:                               1 §.
15609:    Suomen kansalaisten lapset ovat oppivelvolliset tämän lain
15610: mukaan, ja astuu oppivelvollisuus voimaan alempana sääde-
15611: tyssä .iärjesty ksessä.
15612:     Oppivelvollisuudesta ovat toistaiseksi vapautetut:
15613:     lähimmästä kansakoulusta \'iittä kilometriä kauempana
15614: asuvat lapset niissä kunnissa, joiden keskimääräinen asu-
15615: kasluku neliökilometriä kohti ei nouse kolmeen; sekä
15616:    tylsämieliset lapset, joista säädetään erittäin.
15617: 
15618:                                2 §.
15619:     Oppivelvollisuus tarkoittaa sen tieto- ja taitomäärän saa-
15620: vuttamista, joka kansakoulussa annetaan uskonnossa, äidin-
15621: kideRsä ja sen kirjoittamisessa, rnaantiedossa, historia~sa, las-
15622: kennassa ja mittausopissa, luonnontiedossa sekä kansakou-
15623: lussa opetrttavissa harjoitusain~issa.
15624:     Vapautuksesta uskonnonopetuksesta säädetään erikseen.
15625:     Opetusta on kansakoulussa annettava oppilaiden äidin-
15626: kielellä paitsi 11 §:n kolmannessa momentissa mainitussa ta-
15627: pauksessa.
15628:     Äidinkielellä tarkoitetaan tässä laissa sitä kieltä, suomea
15629: tai ruotsia, jota lapsi joko yksinomaan tai paraiten osaa.
15630: 
15631:                               3 §.
15632:     Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alusta sinä kalen-
15633: terivuouna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemän vuotta, ja
15634: päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna, jonka ku-
15635: luessa hän täyttää kolmetoista vuotta. Tämän lisäksi saa-
15636: koon lapsi, jos on täydellisen kansakoulun läpikäynyt eikä
15637:                                N:o 13                          9
15638: 
15639:     muulh tavalla opintojaan jatka, kahden vuoden aikana 8
15640:     § :ssä mainittua jatko-opetusta.
15641:          Edellisessä momentissa mainittu oppivelvollisuusaika siir-
15642:     tyköön, jos lapsen huoltaja tai kansakoulun johtokunta lap-
15643: •   selle edulliseksi harkitsee, yhtä vuotta myöhemmäksi.
15644:          Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvollisuutensa
15645:     täyttäneenä niin pian kuin hän on läpikäynyt kansakoulun
15646:     taikka muuten suorittanut vastaavan oppimäärän sekä sen
15647:     lisäksi, saanut 8 § :ssä mainittua jatko-opetusta kahden vuo-
15648:     den ajan.
15649:                                   4 §.
15650:          Vapautusta oppivelvollisuudesta saakoon lapsi ruumiin-
15651:     vian tai heikon terveyden takia siinä määrin kuin lääkäri on
15652:     katsonut tarpeelliseksi. Jollei lääkärintodistusta ilman suu-
15653:     ria vaikeuksia voida hankkia, riippukoon vapautus kansakou-
15654:     lunjohtokunnan harkinnasta, mikäli vapautus ei koske 1;:okc
15655:     koulunkäyntiä lukukautta pitempänä aikana, jossa tapauk-
15656:     sessa lapsi on kunnan kustannuksella toimitettava lääkärin
15657:     tarkastettavaksi.
15658:          Heikon käsityskyvyn vuoksi vapauttalroon johtokunta
15659:     kansakouluntarkastajan suostumuksella lapsen oppivelvolli-
15660:     suuden täyttämisestä siinä määrin kuin välttämätöntä on.
15661:     Missä kunta on tällaisia lapsia varten 13 § :n mukaan järjes-
15662:     tänyt erityisopetusta, ovat he kuitenkin velvolliset siihen ot-
15663:     tamaan osaa.
15664:          Muun erinomaisen syyn takia saakoon johtokunta hpsen
15665:     huoltajan pyynnöstä myöntää vapautusta oppivelvollisuu-
15666:     desta enintään kuukaudeksi tai lmnsakouhmtarkastajan lu-
15667:     valla enintään yhdeksi lukulmudeksi.
15668: 
15669:                              II LUKU.
15670:                   Oppivelvollisuuden täyttämisestä.
15671:                                5 .§.
15672:        Oppivelvoilisuuden täyttämiseksi on lapsi, ellei hän saa
15673:     vastaavaa opetusta muussa koulussa tai kotona, pantava kan-
15674:     sakouluun.
15675:   10                      N:o 13
15676: 
15677:                              6 §.
15678:     .Jokaisessa kunnassa tulee oppivelvollisuuden täyttämistä
15679: varten olla riittävä määrä kansakouluja niin sijoitettuina,
15680: ettei lapsilla yleensä ole kodistaan oman piirinsä kansakou-
15681: luun enemmän matkaa kuin viisi kilometriä. Sen mukaisesti •
15682: tarkistettakoon, tarpeen vaatiessa, kansakoulujen piirijako
15683: maalaiskunnissa ja tällöin otettakoon huomioon, -että sellai-
15684: nen kahteen tai useampaan kuntaan kuuluva asutusalue, jota
15685: ei sopivasti voida jakaa asianomaisten kuntien muihin koulu-
15686: piireihin, on tehtävä eri koulupi-iriksi.
15687:      Kunnassa, jonka keskimääräinen asukasluku neliökilo-
15688: metriä kohti ei nouse kolmeen, jää kansakouluj-en perusta-
15689: minen kunnan harkinnasta riippuvaksi. Kuitenkin on kunta
15690: velvollinen viivyttelemättä ryhtymään toimiin kansakoulun
15691: perustamiseksi piiriin, kun kouluun pantavaksi vapaaehtoi-
15692: sesti ilmoitetaan vähintään se määrä piirissä asuvia tai oles-
15693: kel:evia lapsia, joka tämän lain mukaan velvoittaa kun-
15694: taa koulun perustamiseen. Niinikään .on koulu perustettava,
15695: jos kunnassa on yhtenäinen, suuruudeltaan edellisessä momen-
15696: tissa määriteltyä koulupiiriä vastaava alue, missä on vähin-
15697: tään se määrä alueella asuvia tai oleskelevia lapsia, joka tä-
15698: män lain mukaan velvoittaa kuntaa koulun perustami-
15699: seen. Piirijako näissä kunnissa tarkistettakoon tämän mu-
15700: kaisesti.
15701:                               7 §.
15702:      Kansakoulu toimii jokv täy·dellisenä kansakouluna, joka
15703: jakautuu ala- ja yläkansakouluun, tai supistettuna kansa-
15704: kouluna.
15705:      Täydellisessä kansakoulussa on kuusi vuosiluokkaa,
15706: joistf! kaksi alinta muodostaa ala- ja neljä ylempää vuosi-
15707: luokkaa yläkansakoulun. Sekä ala- että yläkans•akoulu toi-
15708: mii kumpikin omien opettajiensa va·rassa. Supistetussa kan-
15709: sakoulussa on samoin kuusi vuosiluokkaa, mutta, se toimii
15710: yhden, yläkansakoulun virkak-elpoisuudella varust·etun opet-
15711: tajan varassa siten, että osa päivittäisestä opetusajasta käy-
15712: tetään kahden alimman ja toinen osa neljän ylemmän vuosi-
15713: luokan opettamiseen.
15714:                             N:o 13                          11
15715: 
15716:      Yläkansakoulu on ama. kiinteä. Sen oppiaika on
15717: kolmekymmentäkuusi viikkoa vuodessa; kuitenkin voidaan
15718: kahden ylemmän vuosiluokan oppilaat, jos kunta niin päät-
15719: täli, vapauttaa koulunkäy1mistä enintään kahdeksi viikoksi
15720: kiireimpanä maatöiden aikana.
15721:      A1akan·sakoulu on joko kiinteä, jossa tapauks·essa opettaja   •
15722: toimii joko yhdessä tai myös vuoroin kahdessa piirissä,
15723: taikka kiertävä, jolloin opettaja toimii vuoroin kahdessa pai-
15724: kassa koulupiirin sisällä. Oppiaika on kolmekymmentäkuusi
15725: viikkoa, jos _.opettaja toimii yhdessä opetuspaikassa, sekä
15726: kahdeksantoista viikkoa, jos sama. opettaja toimii kahdessa
15727: opetuspaikassa .
15728:      .Supistettu kaDJsakoulu on aina kiinteä, ja sen opettaja
15729: toimii joko yhdessä tai myös vuoroin kahdessa piirissä.
15730: Oppiaika on kolmekymmentäkuusi viikkoa, jos opettaja toi-
15731: mii yhdessä, mutta kahdeksantoista viikkoa, jos sama opet-
15732: taja toimii kahdessa opetuspaikassa.
15733: 
15734:                               8 §.
15735:      Kaupunkikunnassa tulee ·olla rii.ttävä määrä kansalwu-
15736: luihin liittyviä, pääasiallisesti käytännölliseen elämään val-
15737: mistavia kaksivuotisia jatkoluokkia .
15738:     .Jokaisessa täydellisessä maalaiskansakoulussa on annet-
15739: tava vuosittain niinikään pääasiallisesti käytännölliseen elä-
15740: mään valmistavaa jatko-opetusta 4-6 tuntia viikossa 25
15741: viikon aikana.
15742: 
15743:                              9 §.
15744:     Piirissä, jossa yläkansakouluun pantavien lasten luku
15745: nousee vähintään kolmeenkymmeneen, tulee olla yläkansa-
15746: koulu sekä, jos alakansakouluun pantavien lasten luku nou-
15747: see vähintään kymmeneen, siihen liittyvä kiinteä tai kier-
15748: tävä alakansa'koulu.
15749:    Jos yläkansakouluun pantavien lasten 1ukumäära on
15750: kolmeakymmentä .pienempi, eika kunta ole piiriin perustanut
15751: täydellistä kiinteää tai kiinteää ylä- ja kiertävää alakans·a-
15752: koulua, annettakoon opetusta supistetussa kansakoulussa.
15753:       12                       N:o 13
15754: 
15755:        Missä ylä- ja alakallS'akouluun pantavien lasten yhteen-
15756:     laskettu lukumäärä on viittätoista pienempi, ei kunta kui-
15757:     tenkaan ole velvollinen näille kustantamaan opetusta heidän
15758:     omassa piirissään, va•an avustakoon näiden koulunkäyntiä
15759: 
15760: .   jonkun muun piirin kansakoulussa .
15761: 
15762:                                  10 §.
15763:         IJapsen huoltaja on oikeutettu maksutta käyttämään
15764:     lasta, kunnes tämä on oppivelvollisuutensa suorittanut, sen
15765:     piirin kansakoulussa, jossa asuu taikka työansiblla oleskelee.
15766:         Jos huoltaja tahtoo panna lapsen toisen piirin kansakou-
15767:     luun omassa tahi vieraassa kunnassa, olkoon siihen oikeu-
15768:     tettu asianomaisen kunnallisen viranomaisen suostumuk-
15769:     sella. Jos kunta tahtoo siirtää lapsia käymään vieraan kun-
15770:     nan kansakoulua, riippukoon asian järjestäminen asianomais-
15771:     ten keskinäisestä sopimuksesta.
15772:         J<os kunta tahtoo siirtää lapsen käymään läheisen piirin
15773:     kansakoulua omassa kunnassa, olkoon kunnalla siihen oi-
15774:     keus 9 § :n kolmannessa momentissa mainituissa tapauk-
15775:     sissa sekä muutoinkin milloin la.psen koulumatka ei tule
15776:     viittä kilometriä pitemmäksi, mutta muussa tapauksessa
15777:     vaaditaan siirtoon huoltajan suostumus.
15778: 
15779:                                 11 §.
15780:         Kansakouhwiiriin, jossa asuu erikielistä väestöä, ·on kun-
15781:     nan niitä oppivehnolHsia lapsia varten, joilla on vähemmis-
15782:     tön kieli äidinkielenä, heidän huoltajainsa vaatimukse~ta
15783:     perustettava kansakoulu 9 § :ssä. mainittujen perusteiden
15784:     mukaisesti. Sama olkoon laki tällaisiin kahdessa tai useam-
15785:     massa, samaan kuntaan kuuluvassa. vierekkäisessä piirissä
15786:     asuviin lapsiin nähden.
15787:         Milloin kunnan erikielinen vähemmistö asuu niin hajal-
15788:     laan, ettei se edellisen momentin mukaan saisi omakielisiä
15789:     kouluja, on kunta, katsoen sen velvollisuuteen perustaa kou-
15790:     luja vähemmistön lapsia varten, pidettävä yhtenä koulu-
15791:     piirinä.
15792:                            N:o 13                        13
15793: 
15794:     ,i oFl \·ähemmistön lasten lukumäärä on niin pieni, ettei
15795: koulua he1lä varten ol'C perustettava eikä katsota kuntaa koh-
15796: tum1elia voitavan wlvoittaa kustantamaan näille opetusta
15797: sillä tavoin kuin 9 §.:n 3 momentissa sanotaan, ovat nämä
15798: lapset velvolliset suorittamaan oppivelvollisuutensa väestön
15799: enemmistöä varten perustetus·sa koulussa ja sen kielellä,
15800: elleivät heidän huoltajansa, kunnan tai valtion avustuksella
15801: iai ilman sitä, huolehdi heidän opetuksestaan muulla tavalla.
15802: 
15803:                            12 §.
15804:     Älköön useampaa kuin viittäkymmentä oppilasta yh-
15805: dessä opetettako yläkansakoulussa ja supistetussa kansakou-
15806: lussa, älköönkä useampaa kuin neljääkymmentä alakansa-
15807: koulussa.
15808:     Jos yhdessä opetettavien lasten luku nousee yläkansa-
15809: koulussa yli viidenkymmenen tai alakansakoulussa yli nel-
15810: jänkymmenen, päättäköön kunta, onko piiri jaettava vaiko
15811: koulu laajennettava opettajavoimia lisäten.
15812: 
15813:                             13 §.
15814:    Kaupunkikunnan, jossa on vähintään kymmenentuhatta
15815: asukasta, tulee järjestää erityis·opetusta 4 §:n 2 kappaleessa
15816: mainittuja lapsia. varten.
15817: 
15818: 
15819:                          III LUKU.
15820:         Oppivelvollisuuden täyttäm,isen valvonnasta.
15821: 
15822:                            14 §.
15823:     Kansakoulunjohtokunnan tulee asianomaisen piiritarkas-
15824: tajan ja kouluhallituksen valvonnan alaisena pitää huolta,
15825: että sen piirissä oppivelvollisuus täytetään tämän lain
15826: mukaan.
15827:     Tämän huolenpidon on kunta oikeutettu joissakin koh-
15828: din jättämään erityisen lautakunnan tai muun kunnallisen
15829: viranomaisen asiaksi.
15830:   14                        N:o 13
15831: 
15832:                             15 §.
15833:     Kansakoulunjohilokunnan on piirin oppivelvollisista lap-
15834: sista pidettävä luetteloa, jota varten asianomainen papisto
15835: seurakuntain johtajat ja siviilirekisterin pitäjät ovat velvolli-
15836: set antamaan tarpeelliset tiedot.
15837: 
15838:                              16 §.
15839:     Jos lapsen huoliaja laiminlyö velvollisuutensa säännölli-
15840: sesti käyttää lasta koulussa tai ei toimita hänelle vastaavaa
15841: opetusta, tulee johtokunnan kehoittaa huoltajaa täyttämään
15842: sanottu v·elvollisuus sekä, ellei hän siitä ota ojentuakseen,
15843: viralliselle syyttäjälle ilmoittaa hänet syytettäväksi tuomio-
15844: istuimessa.
15845:     Kun tuomioistuin havaitsee huoltajan syypääksi sellai-
15846: seen laiminlyöntiin, tuomitkoon hänet enintään kahdensadan
15847: markan sakkoon.
15848:      J-oka uusii sellaisen laiminlyönnin, tuomittakoon enin-
15849: tään viidensadan markan sakkoon.
15850:     Jos laiminlyöntiä vielä jatkuu, saattaa tuomioistuin sen
15851: lisäksi määrätä lapsen lastensuojeluviranomaisten hoitoon
15852: otettavaksi.
15853:     Lapsen, joka oppivelvollisuutensa täyttämiseksi on kou-
15854: luun pantu, mutta vastoin huoltajansa tahtoa laiminlyö kou··
15855: lunkäynnin tai käytöksellään häiritsee koulun toimintaa ei-
15856: kä ole koulun kurinpitokeinoilla ojennettavissa, saattaa tuo-
15857: mioistuin niinikään määrätä lastensuojeluviranomaisten hoi-
15858: toon otettavaksi.                        ·
15859:      Kwstannukset siitä, että lapsi asetetaan lastensuojelu-
15860:  viranomaisten hoitoon, jäävät lapsen vanhempien kannetta.-
15861:  viksi.
15862:                             17 §.
15863:      Eouluhallitus valvokoon, että yksityisen henkilön, yh-
15864: distyksen, yhtiön tai uskonnollisen taikka muun yhdyskun-
15865: nan omistama koulu, jossa annetaan oppivelvollisuuden suo-
15866: rittamiseksi vaadittava.a o~etusta, täyttää tämän tarkoituk-
15867: sensa.
15868:                             N:o 13                         15
15869: 
15870:                               18 §.
15871:     Jos lapsi oppivelvollisuutensa suorittamiseksi saa ope-
15872: tusta muulla tavalla kuin kouluhallituksen valvonnan alai-
15873: sessa oppil,aitoksessa, ou lapsen huoltaja velvollinen kunkin
15874: lukuvuoden lopussa kansakoulunjohtokunnalle toimittamaan
15875: pätevän henkilön antaman todistuksen lapselle annetun ope-
15876: tuksen laadusta ja laajuudesta. Hyväksyttävän todistuk-
15877: sen puutteessa on johtokunta velvollinen sitä varten kuu-
15878: lnstuttamaan lasta. Jos joht-okunta katS'oo tarpeelliseksi,
15879: on se oikeutettu toimituttamaan kuulustelun joka lukukau-
15880: den lopussa. Kuulustelun toimittakoon lapsen opettaja joh-
15881: tokunnan määräämän pätevän henkilön läsnä ollessa. Päte-
15882: vällä henkilö.llä tarkoitetaan tässä pykäJlässä yläkansakou-
15883: lun sekä, jos lapsi on alakansakoulun asteella, myös ala-
15884: kansakoulun virkakelpoista opettajaa.
15885:      Jos havaitaan, ettei kotiopetus, muistutuksesta huoli-
15886:  matta, vastaa tarkoitustaan, velvoittakoon johtokunta huol-
15887:  tajan määräajan kuluessa panemaan lapsen kouluun.
15888:      Huoltaja'lla, joka ei johtokunnan päätökseen tyydy, ol-
15889:  koon valta jättää asia asianomaisen piiritarka>ltajan ratkaista-
15890:  vaksi.
15891: 
15892:                           IV LUKU.
15893:                      Erinäisiä määräyksiä.
15894: 
15895:                               19 §.
15896:     J~okainen maalaiskunta on velvollinen niin järjestämään
15897: kansakouluopetuksen alueellansa, että se tämän lain m\1.-
15898: kaan on täytäntöön pantu kymmenen vuoden kuluessa lain
15899: voimaan astumisesta.
15900:     Erityisestä hakemuksesta voi Hallitus kuitenkin harvaan
15901: asutuille kunnille myöntää lykkäystä oppivelvollisuuden             '
15902: toimeenpanemisessa, ei kuitenkaan pitemmäksi ajaksi kuin
15903: viideksi vuodeksi.
15904:     Kaupunkikunnissa ofi oppivelvollisuus tämän lain mu-
15905: kaan pantava täytäntöön kolmen vuoden kuluessa lain voi-
15906: maan astumisesta.
15907:       16                        N:o 13
15908: 
15909:                                    20 §.
15910:          Maalaiskunnissa on tämän lain mukainen oppivelvolli-
15911:     suus 19 § :ssä säädetyn ajan kuluessa pantava toimeen
15912:     asteittain seuraavassa järjestyksessä:
15913:          Sen vuoden syyslukukauden alusta asti, jolloin laki as-
15914:     tuu voimaan, ovat oppivelvollisia ne kunkin piirin koulu-
15915:     ikäiset lapset, joiden matka toimessa olevaan kansa.kouluun
15916:     ei ole kolmea kilometriä pitempi. Jollei koulussa vapaa-
15917:     ehtoisten oppilaiden ohella ole kaikille tilaa, ovat ensisijassa
15918:     oppivelvollisia ne lapset, jotka asuvat lähempänä koulua.
15919:     Oppivelvollisuus käypi yleiseksi piirin kaikille oppivelvolli-
15920:     sille lapsille, ,sikäli kuin lmnnan kansakoululaitos järjestyy
15921:     21 § :ssä mainitun suunnitelman mukaisesti.
15922:         Neljän vuoden kuluessa tämän lain voimaan astumisesta
15923:     on perustettava suunnilleen kolmas osa, seuraavan kolmen
15924:     vuoden kuluessa toinen kolmas osa ja viimeisinä kolmena
15925:     vuotena loput lisäksi tarvittavista kansakouluista ja opet-
15926:     tajapaikoista.
15927:          Kunnalla olkoon kumminkin oikeus lyhyemmässäkin
15928:     ajassa panna oppivelvollisuus täytäntöön.
15929: 
15930:                                  21 §.
15931:          Kahden vuoden kuluessa tämän lain antamisesta tulee
15932:     ·jokaisen maalaiskunnan, asianomaisen piiritarkastajan
15933:      kanssa neuvoteltuaan, valmistaa ja kouluhallituksen vahvis-
15934:      tettavaksi lähettää tämän lain mukainen suunnitelma siitä,
15935:      missä järjestyksessä ja millä ajoin täytäntöönpanekauden
15936:      kuluessa kansakouluja on perustettava, opettajien lukua li-
15937:      sättävä sekä oppivelvollisuus saatava voimaan.
15938:          Kunnan päätös asiasta tulee kouluhallituksen muutta-
15939: f    matta hyväksyä tahi hylätä, j,ossa jälkimäisessä tapauksessa
15940:      kouluhallituksen on, hy.lkäämisen syyt ilmoittaen ja tarpeelli-
15941:      sia ohjeita antaen, palautettava asia uuden tarkoituksenmu-
15942:      kaisen suunnitelman laatimiseksi määräajan kuluessa. Kou-
15943:      luhallituksen toimenpiteeseen tyytymätön saa siihen hakea
15944:      muutosta Korkeimmassa hallinto-oikeudessa..
15945:                            N:o 13                           17
15946: 
15947:     Ellei kouluhallitus katso voivansa muuttamatta hyväk-
15948: syä kunnan asiassa tekemää uutta päätöstä sen vuoksi, että
15949: siinä on ilmeisesti pyritty vapautumaan tämän lain mukai-
15950: sista velvollisuuksista, valmistakoon se, pysyen mahdolli-
15951: simman tarkasti kunnan päätöksessä, ehdotuksen suunnitel-
15952: maksi sekä alistakoon asian Hallituksen ratkaistaksi, joka,
15953: kuultuaan kuntaa ehd:_-.tuksesta, vahvistaa lainmukaisen
15954: suuuni telman.
15955: 
15956:                              22 §.
15957:    Jos yksityisissä tapauksissa katsotaan paikallisten tai
15958: muiden olosuhteiden vuoksi olevan 'P·oikettava piirijakoa
15959: koskevista määräyksistä, tehköön kunta siitä hakemuksen
15960: kouluhallitukselle, joka asian toimittaa omine lausuntoineen
15961: Hallituksen tutkittavaksi ja ratkaistavaksi.
15962: 
15963:                            23 §.
15964:    Jokaisen kaupunkikunnan tulee kansakoululaitoksensa
15965: ohjesääntöön tehdä ja kouluhallituksen vahvistettavaksi lä-
15966: hdtää ne muutokset ja lisäykset, joita oppivelvollisuuden toi-
15967: meenpano aiheuttaa.
15968: 
15969:                            24 §.
15970:    Milloin useampiopettajaisen kansakoulun oppilasmäärä
15971: nousee yli kahdensadan ja tästä poikaoppilaita on vähin-
15972: tään sata. on kunnan otettava veiston ja piirustuksen opetta-
15973: mista varten erityinen, kansakoulunopettajan virkapätevyy-
15974: den saavuttanut opettaja.
15975: 
15976:                            25 §.
15977:     Mitä tätä ennen on säädetty ylemmästä kan.sakoulusta,
15978: on soveltuvissa kohdin noudat·ettava myöskin ala- ja supis-
15979: tettuihin kansakouluihin nähden.
15980: 
15981:                        26 §.
15982:    Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönsaattami-
15983: seksi antaa Hallitus.
15984:                                                         2
15985:  18                       N:o 13
15986: 
15987:                           27 §.
15988:     Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä elokuuta 19 .. ,
15989: mutta on sen sovelluttamista varten tarpeellisiin valmista-
15990: viin toimenpiteisiin ryhdyttävä heti kun laki on vahvis-
15991: tettu.
15992:                           28 §.
15993:    Aikaisemmin annetut, kansakoululaitosta koskevat ase-
15994: tukset ja määräykset kumotaan tämän lain kautta, mikäli
15995: ne ovat vastoin sen säännöksiä.
15996: 
15997: 
15998:                           Laki
15999:            kansakoululaitoksen kustannuksista.
16000: 
16001:    Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16002: 
16003:                         I LUKU.
16004:                     Yleisiä määräyksiä.
16005:                               1 §.
16006:     Oppivelvollisuudesta tänä päivänä annetussa laissa sää-
16007: detyn kansakoululaitoksen perustaa .ia ylläpitää sekä oppi-
16008: velvollisuuden aiheuttamista m€noista vastaa kunta koko-
16009: naisuudessaan, saaden yleisistä varoista avustusta, niinkuin
16010: alempana määrätään. Kun koulupiiri käsittää osia eri kun-
16011: nista, ottavat asianomaiset kunnat osaa koulun kustannuk-
16012: siin siinä suhteessa, missä kuhunkin kuntaan kuuluvia oppi-
16013: v€lvollisia lapsia koulupiirissä on.
16014: 
16015:                            2 §.
16016:     Kansakoululaitos on kunnan hallinnon alainen. Kahden
16017: tai useamman kunnan yhteisesti kannattama koulu on sen
16018:   .
16019: kunnan hallinnossa, jonka alueella koulu sijaitS€e .
16020:                              3 §.
16021:    Kunnan on kansakou.lulaitostansa varten tehtävä ohje-
16022: sääntö, jonka tulee sisältää määräyksiä kansakoululaitoksen
16023:                            N:o 13                        19
16024: 
16025: hallintota vasta, talouden järjestämisestä, oppilasten koulun-
16026: käynnin avustami~sta S€kä O'Pettadain palkkauks€sta.
16027: 
16028: 
16029:                          II LUKU.
16030:            i.l!aalaiskuntain kansakoulnlaitoksesta.
16031:                              4 §.
16032:     Jokaista yläkansakoulua. vart€n on hankittava oma huo-
16033: n-eisto. Ala- ja supistettua kansakoulua varten on oma huo-
16034: neisto hankittava tai sopiva huoneisto vuokrattava.
16035:      Kunta saakoon kuitenkin kouluhallituksen suostumuk-
16036: sella väliaikaisesti sijoittaa yläkansakoulun tarkoituksen-
16037: mukaiseen vuokrahuoneistoon. Samoin saakoon kunta, missä
16038: ilman suurempaa haittaa niin saattaa tapahtua, sijoittaa
16039: alakansakoulun y.läkansakoulun huoneistoon, joko veisto- tai
16040: luokka·huonees.een, niinä aikoina, jolloin näitä ei muuhnn
16041: opetukseen käytetä.
16042:                             5 §.
16043:     Maalaiskunta on omien huoneistojen hankkimiseksi ylä-
16044: kansakoulua varten yleisistä varoista oikeutettu saamaan
16045: sekä avustusta että lainaa yhteensä kaksikolmasosaa raken-
16046: nuskustannusten koko määrästä, ei kuitenkaan enempää kuin
16047: 30,000 markkaa yhden opettajan koulua varten ja 15,000
16048: markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti, seuraavien
16049: perusteiden nojalla Hallituksen harkinnan mukaan:
16050:     avustusta yhden opettajan koulua varten 5,000--10,000
16051: markkaa ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohti 2,500-5,000
16052: markkaa, paitsi erittäin säälittävissä tapauksissa, joissa
16053: Hallitus voi suurempiakin avustuksia myöntää; sekä
16054:     kuoletuslainana kunnan yhteisellä vastuulla enintään
16055: 25,000 markkaa yhden opettajan koulua varten ja enintään
16056: 12,500 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti.
16057:     Omien 'huoneistojen hankkimiseksi kiinteää alakansa-
16058: koulua varten saakoon kunta yleisistä varoista avustuksena
16059: ja lainana yhteensä kaksi kolmasosaa rakennuskustannusten
16060: koko määrästä, ei kuitenhan enempää kuin 20,000 mark-
16061:   20                        N:o 13
16062: 
16063: kaa, josta summasta Hallituksen harkinnan mukaan avus-
16064: tusta on oleva enintään 4,000 markkaa.
16065:     Poikkeustapauksessa avustettakoon kuntaa yleisillä va-
16066: roilla omain huoneistoj.en hankkimiseksi myöskin supistet-
16067: tuja kansakouluja sekä kiertäviä alakansakouluja varten, ja
16068: riippukoon avustuksen myöntäminen ja sen määrä Hal-
16069: lituksen harkinnasta.
16070:                             6 §.
16071:    Yläkansakoulun opettaja saakoon kunnalta seuraavat.
16072: luontaisedut: miesopettaja kolme ja naisopettaja kaksi huo-
16073: netta ja keittiön sekä tarpeelliset ulkohuoneet käsittävän
16074: vapaan asunnon, lämmön ja valon sekä rehun ja laitumen
16075: ainakin yhdelle lehmälle sekä sitä paitsi koulun läheisyy-
16076: destä opettaja, joka koulua johtaa, vähintään yhden hehtaa-
16077: rin ja muu opettaja vähintään puolen hehtaaria viljeltyä
16078: maata.
16079:                                7 §.
16080:     Rahapalkkaa saa opettaja kunnan kansakouluohjesään-
16081: nössä vahvistettuun määrään, jonka kouluhallituksen pai-
16082: kallisien olojen mukaan vahvistaman luokituksen mukaan
16083: vähintään tulee olla: ensimäisessä luokassa 3,600, toisessa
16084: luokassa 3,200 ja kolmannessa luokassa 3,000 markkaa vuo-
16085: dessa.
16086:     S1tä paitsi saa opE>itaja vuotuista lisäpalkkiota viiden,
16087: kymmenen ja viidentoista vuoden nuhteettomasta palveluk-
16088: sesta kerrallaan 300 markkaa, mikä lisäpalkkio naimisissa
16089: olevalle tai olleelle opettajalle, jolla on yksi tai useampi ala-
16090: ikäinen lapsi, korotetaan 600 markkaan vuodessa.
16091:     Siitä jatko-opetuksesta, minkä opettaja antaa yli 30
16092: tunnin viikossa menevän opetusvelvollisuutensa kansakou-
16093: lussa, saa hän korvausta 100 markkaa viikkotunnilta.
16094: 
16095:                            8 §.
16096:    Alakansakoulun opettaja saa Iuontaisetnina vähintään
16097: yhden huoneen ja keittiön käsittävän vapaan asunnon,
16098: lämmön ja valon sekä vähintään 25 aaria viljeltyä maat.a.
16099:                           N:o 13                        ~1
16100: 
16101: 
16102:                               9 §.
16103:     Rahapalkkaa saa alakansakoulun opettaja kunnan kan-
16104: sakouluohjesäännössä vahvistettuun määrään, jonka kou-
16105: luhallituksen paikallisten olojen mukaan vahvistaman luoki-
16106: tuksen mukaan vähintään tulee olla: ensimäisessä luokassa
16107: 2,4·00, toisessa luokassa 2,000 ja kolmannessa luokassa 1,800
16108: markkaa vuodessa.
16109:     Sitä paitsi saa opettaja vuotuista lisäpaJkkiota viiden,
16110: kymmenen ja viidentoista vuoden nuhteettomasia palveluk-
16111: sesta kerrallaan 200 markkaa, mikä lisäpalkkio naimisissa
16112: olevalle tai olleelle opettajalle, jolla on yksi tai useampi
16113: alaikäin~m lapsi, korotetaan 400 markkaan vuodessa.
16114: 
16115: 
16116:                            10 §.
16117:    Supistetun kansakoulun opettaja saakoon kunnalta samat
16118: luontaisedut ja saman rahapalkkauksen kuin yläkansakoulun
16119: opettaja, joka samalla on koulun johtaja.
16120: 
16121:                             11 §,
16122:     Ellei 6, 8 j1a 10 §:ssä mää.rättyjä luontaisetuja voida
16123: koulun yhteydessä antaa, tulee opettajan saada niistä kor-
16124: vaus yleisten perusteiden mukaan, jotka Hallitus kouluhalli-
16125: tuksen esityksestä vahvistaa ja olosuhteiden vaatiessa voi
16126: muuttaa.
16127:     Kiertävän ja supist.etun kansakoulun opettaja, joka ei
16128: ta•hdo käyttää hänelle tarjottua asuntoa vuokrahuoneissa,
16129: olkoon oikeutettu saamaan luontaiseduistaan mä.ä.rätyn raha-
16130: korvauksen.
16131: 
16132:                               12 §.
16133:     Kiertävän ala- j1a supistetun kansakoulun opettajan muut-
16134: to opetuspaikasta toiseen on kunnan kustannettava.
16135: 
16136:                             13 §,
16137:    V·eiston- ja käsitöiden opettaja saa palkkiota vähintään
16138: 400 markrkaa vuodessa.
16139:                            N:o 13
16140: 
16141:     Oppivelvollisuudesta annetun lain 24 § :n nojalla otettu
16142: veiston ja piirustuksen opettaja nauttikoon samoja palkka-
16143: ja eläke-etuja kuin yläkansakoulun opettaja.
16144: 
16145:                             14 §.
16146:     Kansakoululaitoksensa ylläpitämiseksi saavat maalai,:-
16147: kunnat yleisistä varoista avustusta kaksi kolmasosaa kun-
16148: nan muista kansakoululaitoksensa todellisista vuosimenoista
16149: paitsi kouluhuoneistojen vuokramaksuista ja opettajille
16150: luonnossa suoritettavista palkkaeduista tai niitä vastaa-
16151: vasta korvauksesta.
16152:     Vuotuisiin menoihin .ei lueta kustannuksia kansakoulu-
16153: talojen rakentamisesta.
16154: 
16155: 
16156:                          III LUKU.
16157:           Kau.punkikuntain lcansakoululaitoksesta.
16158: 
16159:                              15 §.
16160:     Paikallisista oloista riippuen on, luokituksen mukaan,
16161: jonka kouluhallitus vahvistaa., opettajain alin palkkaus
16162: oleva
16163:     yläkansakoulun opettajan: ensimäisessä luok1assa 6,000,
16164: toisessa luokassa 5,000 ja kolmannessa lno1mssa 4,500 mark-
16165: kaa sekä
16166:     alakanstakoulun opettajan: ensimäisessä luokassa 5,500,
16167: Loisessa luokassa 4,500 ja kolmannessa luokassa 4,000 mark-
16168: ka~~t.
16169: 
16170:                             16 §.
16171:     Vuotuista lisäpalkkiota saavat opettajat kaupungilta
16172: viiden, kymmenen ja viidentoista vuoden nuhteettomasta
16173: palveluksesta kerrallaan:
16174:     yläkansakoulun opettaja 300 markkaa, mikä palk-
16175: kio naimisissa olevalle tai olleelle opettajalle, jolla on yksi
16176: tai useampi alaikäinen lapsi, korotetaan 600 markkaan vuo-
16177: dessa ja
16178:                             N:o 13                         23
16179: 
16180:      alakansakoulun opettaja 200 markkaa, mikä palk-
16181:  kio naimisissa olevalle tai olleelle opettajalle, jolla on yksi
16182: tai useampi alaikäinen lapsi, korotetaan 400 markkaan vuo-
16183:  dessa.
16184:                              17 §.
16185:     Kansakoululaitoksensa ylläpitämiseksi saavat kaupun-
16186: git yleisistä varoista avustusta neljännen osan siitä mää-
16187: rästä, johon niiden todfl'lliset menot kansakoululaitok-
16188: sesta nousevat, ja luetaan mainittuihin menoihin: rahassa
16189: maksettavat palkat, koulujen omien huoneistojen vuokra-
16190: arvo ja vuokramäärät sellaisista vuokratuista kouluhno-
16191: neista, joiden havaitaan vastaavan tarkoitustaan, sekä me-
16192: not lämmityksestä ja valaistuksesta, koulukalustosta, ope-
16193: tusvälineistä, oppilaille ilmaiseksi annettavista oppikirjoista
16194: ynnä muista koulutarpeista, oppilaille koulussa annetusta
16195: ravinnosta sekä kirjojen hankkimisesta opettajiston kirjas-
16196: toihin.
16197: 
16198:                          IV LUKU.
16199:            Kansak()IU,lun oppilaiden avustuksesta.
16200: 
16201:                           18 §.
16202:    Kansakoulun oppilaille annettakoon maksutta omiksi
16203: oppikirjat ja muut koulutarpeet.
16204: 
16205:                            19 §.
16206:     Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeuden takia katso-
16207: taan välttämättömäksi nuorempia. ja heikompia lapsia saat-
16208: taa kouluun tai majoittrua koulun läheisyyteen, ottakoon
16209: kunta harkintansa mukaan osaa vanhemmiLle tästä johtuviin
16210: kustannuksiin. Jos matka lähimpään kansakouluun on viittä
16211: kilometriä pitempi, tulee kunnan ottaa osaa saattamis- ja
16212: majoittamiskustannuksiin lapsen ikään katsomatta.
16213: 
16214:                              20 §.
16215:     Varattomille lapsille tulee kunnan muillakin kuin edel-
16216: lisissä pykälissä mainituilla tavo~lla antaa siksi riittävää
16217: avustusta, että heidän koulunkäyntinsä tulee mahdolliseksi.
16218:   24                      N:o 13
16219: 
16220: 
16221:                         IV LUKU.
16222:                    Erinäisiä määräyksiä.
16223: 
16224:                            21 §.
16225:     Alakansakoulun opettaja, joka siirtyy ylä- tai supistetun
16226: kansakoulun opettajan virkaan, olkoon oikeutettu lisäpalk-
16227: kioon nähden uudessa virassa1an lukemaan hyväksensä sen
16228: ajan, jonka hän sitä ennen on säädetyssä järjestyksessä pal-
16229: vellut saavutettuaan pätevyyden Ylläkansakoulun opettajan-
16230: virkoihin.
16231:                             22 §.
16232:     Siirtyessään toisen kunnan kansakoulusta toisen kunnan
16233: kansakouluun, on opettaja oikeutettu lisäpalkkiota varten
16234: uudessa virassaan lukemaan hyväkseen entisen palvelus-
16235: aikansa.
16236:     Kunta on velvollinen suorittamaan opettajalle hänen
16237: virkavuosiensa perusteella tulevan lisäpalkkion, mutta saa
16238: kunkin vuoden lopussa tarkastajan oikeaksi todistaman las-
16239: kun mukaan yleisistä varoista korvauksen siitä määrästä,
16240: minkä kunta on täten tullut maksamaan enemmän kuin
16241: kunta olisi ollut velvollinen opettajalle suorittamaan lisä-
16242: palkkiota siltä ajalta, jonka opettaja on kunnan palveluk-
16243: sessa ollut.
16244: 
16245:                             23 §.
16246:     Opettajain lisäpalkkiot myöntää kansakoulun johto-
16247: kunta, mutta on johtokunnan päätös alistettava asianomai-
16248: sen tarkastajan hyväksyttäväksi. Jos johtokunta ja tarkas-
16249: taja ovat eri mieltä, on tarkastajan alistettava asia koulu-
16250: hallituksen ratkaistavaksi.
16251: 
16252:                            24 §.
16253:     Korkeampi lisä.palkkio maaravuosien palveluksestl3. suo-
16254: ritetaan sen kuukauden alusta lukien, jona hakemus siitä
16255: todistuksine~n hakijan oikeudesta sanottuun etuun on tehty.
16256:                            N:o 13                        25
16257: 
16258:                             25 §.
16259:     Vakinainen opettaja olkoon 30-vuotisen opetustoimen
16260: jälkeen virasta erotessaan oikeutettu jäljellä olev,aksi elin-
16261: aja.ksensa saamaan vuotuista eläkettä yleisistä varoista. seu-
16262: raavasti:
16263:     ylä- ja supistetun kansakoulun opettaja 2,400 markkaa
16264: sekä
16265:     alakansakoulun opettaja 2,000 markkaa.
16266:     Jos tällaista opettajaa aikaisemmin kohtaa parantuma-
16267: ton tauti taikka jos hän muuten havaitaan ilman omaa syy-
16268: tänsä tulleen kykenemättömäksi vinkaansa hoitamaan, niin
16269: myönnetään hänelle erotessaan vuotuinen .elinkautinen apu-
16270: raha, joka 20 vuotta palvelleelle vastaa edellämainittua
16271: täyttää eläkemäärää, 15 vuotta palvelleelle :kolmea m~ljän­
16272: nestä, 10 vuotta palvelleelle puolta ja 5 vuotta palvelleelle
16273: yhtä neljännestä samasta määrästä.
16274:     Jos opettaja muusta syystä saapi eron virastaan, älköön
16275: olkö eläkkeeseen ta.i apurahaan oikeutettu.
16276:     HaLlitus voi määrätä, että opettajan heikentyneiden voi-
16277: mien vuoksi on erottava virasta sekä hänet asetettava eläk-
16278: keelle.
16279:                             26 §.
16280:     Alakansakoulusta ylä- tai supistettuun kansakouluun
16281: siirtynyt opettaja olkoon oikeutettu virasta erotessaan eläk-
16282: keeseen nähden hyväksensä lukemaan sen ajan, jonka hän
16283: säädetyssä järjestyksessä on alakansakoulussa palvellut saa-
16284: vutettuaan pätevyyden yläkansakoulun opettajanvirkoihin.
16285: 
16286:                             27 §.
16287:     Mitä tätä ennen on säädetty yläkansakoulusta, on sovel-
16288: tuvissa kohdin noudatc:ttJava myöskin ala- ja supistettuihin
16289: kansakoulunhin nähden.
16290: 
16291:                           28 §.
16292:    Jos yksityisissä tapauksissa katsotaan paikallisten tai
16293: muiden olosuhteiden vuoksi olevan poikettava tämän lain
16294:   26                        N:o 13
16295: 
16296: määräyksistä, tehköön kunna siitä hakemuksen kouluhalli-
16297: tuks-e.ll~, joka asian toimittaa omine lausuntoineen Ha.Uituk-
16298: &en tutkittavaksi ja ratkaistavaksi.
16299: 
16300:                            29 §.
16301:   Tämän lain täytäntöönpanemisesta johtuvat tarkemmat
16302: määräykset antaa Hallitus.
16303: 
16304:                           30 §.
16305:     Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä elokuuta 19 . ..
16306: Sen kautta kumotaan aikaisemmin asiasta annetut asetuk-
16307: set ja määräykset, mikäli ne ovat vastoin tämän asetuksen
16308: säännöksiä.
16309: 
16310:    Helsingis-sä, 3 piii vänä huhtikuuta 1919.
16311: 
16312: 
16313:                        Valtionhoitaja:
16314: 
16315:                      MANNERHEil\l.
16316:                                         .
16317:           K irkollis- ja opetusrrl'inisteri 1\Hkael Soininen.
16318:                             N:o UI                           27
16319: 
16320: 
16321:                                                     Liite.
16322: 
16323: 
16324: 
16325: 
16326: Aniolaskelma oppivelvollisuuden säätämistä koskevan
16327: lakiehdotuksen valtiolle aiheuttamista kustannuksista.
16328: 
16329:                 l.   K a u p u n k i k u n n a t.
16330: 
16331:     Kaupungeissa tulisi oppivelvollisuuden olla lakiehdotuk-
16332: sen mukaan toimeenpantuna kolmessa vuodessa. Jiriutta kun
16333: koulunkäynti kaupungeissa jo nyt lienee jotenkin yleinen,
16334: niin oppivelvollisuuden toimeenpano tuskin tuottaisi itses-
16335: sään kustannusten lisäystä valtiolle, edellyttäen että valtion
16336: osuus kustannuksiin pysyisi edelleen 25 % :na. Huomattava
16337: kuitenkin on, että kaupungit velvoitettaisiin perustamaan
16338: kaksi jatkoluokkaa; kun tähänastinen jatko-opetus on ollut
16339: verraten vähäistä ja kun vielä otetaan huomioon käytännöl-
16340: lisen opetuksen kalleus, niin täytynee tästä jatko-opetuk-
16341: sesta johtuva lisäys arvioida ainakin 1 / 4 :ksi muista menoista.
16342: Toiseksi aiheuttaisivat ehdotetut minimipalkat mahdollisine
16343: kalliinajanlisäyksineen, vaikka nykyisistä kaupunkiopetta-
16344: jain palkoista ei olekaan tietoja, jonkinlaisen lisäyksen, josta
16345: kuitenkin vain 1/4 tulisi valtion suoritettavaksi. Vielä lisään-
16346: tyvät kustannukset sen johdosta, että kaupunkikunnatkin
16347: yhä auliimmin koettavat erilaisin avustuksin tukea varat-
16348: tomien lasten koulunkäyntiä, ja etenkin kun määräys mak-
16349: suttomista oppikirjoista ja muista koulutarpeista on ulotettu
16350: kau punkikuntiinkin:
16351:    a) Nykyiset rnenot.
16352:    Vuoden 1918 menosäännössä oli kaupunkien apumak-
16353: suksi 2,600,000 markkaa. Vuodeksi 1919 on kouluhallitus
16354:   28                      N:o 13
16355: 
16356: arviolta - tuntematta kustannusten nousua - ehdottanut
16357: sen 3,200,000 markaksi. Tämän mukaan nousisivat koko-
16358: naiskustannukset kaupunkien kansakoululaitoksista v. 1919
16359: ainakin 12,800,000 markkaan. Kun v. 1915 opettajapalkat
16360: nousivat tasaisin luvuin 1,400 opettajaa kohden 3,600,000
16361: markkaan eli keskimärin kutakin opettajaa kohden noin
16362: 2,500 markkaan ja kokonaismenot olivat 6,000,000 mark-
16363: kaa, niin teki siis opettajien osuus 60 % kokonaismenoista.
16364: Tämän mukaisesti nousisi opettajien osuus vuonna 1919
16365: 7,680,000 markkaan eli kutakin noin 1,500 opettajaa koh-
16366: den 5,120 markkaan.
16367: 
16368:    b) Nykyiset menot, laskettuina oppi1,elvollisn~tslaki­
16369: ehdotuksen mukaan.
16370:    Olettamalla nykyisistä 1,500 opettajasta: 1) yläkoulun
16371: opettajaluvun 1,000:ksi (todellisuudessa on se vähän pie-
16372: nempi) ja alakoulun 500 :ksi, 2) yläkoulun opettajien keski-
16373: määräiseksi pohjapalkaksi 5,000 mk. (toinen luokka) ja ala-
16374: koulun 4,500 mk. (toinen luokka), ja 3) opettajien keski-
16375: määrin palvelleen 10 vuotta ja siis nauttivan kahta ikäkoro-
16376: tusta: yläkoulussa 600 perheettämän ja 400 perheellisen
16377: sekä alakoulussa 500 perheettömän, tarvittaisiin oppivel-
16378: vollisuuslain mukaisiin opettapalkkoihin kaupungeissa:
16379: 
16380: 
16381:          P h.    Ikk .h. { 1,ooo X 5,000 = 5,000,000: --
16382:                     01
16383:           o Japa       m     500 X 4,500 = 2,225,000:-
16384: 
16385:                                600 X    600 =   360,000:-
16386:               Jl yläkoulussa { 400 X 1 ,200 =   480,000:-
16387: Korotuksiin
16388:                 alakoulussa    500 X   400 =    200,000:-
16389:                                Yhteensä Smk 8,290,000: -
16390: 
16391: 
16392: eli opettajaa kohden 5,527 markkaa. Opettajapalkkain jär-
16393: jestely tuottaisi tämän mukaan vain 600,000 markan lisäyk-
16394: sen, joka tekisi valtion osalle 150,000 markkaa. Ja kun on
16395: luultavaa, että palkat kalliinajanlisäyksineen ovat nykyään
16396:                           N:o 13                        29
16397: 
16398: korkeammat kuin edellä on laskettu ja muutkin menot sa-
16399: mas,sa suhteessa kasvaneet, niin täksi vuodeksi ehdotettu
16400: 3,200,000 markan määräraha saattaa näyttäytyä liian pie-
16401: neksi eikä oppivelvollisuuslain mukaisen opettajapalkkain
16402: järjestelyn aiheuttama nousu tulisi niinkään suureksi; nou-
16403: sun suuruus tulisi riippumaan pääasiallisesti siitä, missä
16404: määrin kalliinajanlisäyksiä ehdotettuihin minimipalkkoihin
16405: pidettäisiin nykyoloissa välttämättöminä. Kun taas opeir
16406: tajapalkkoihin tarvittava summa lienee edelleenkin las-
16407: kettava 60 ;/o :ksi kokonaismenoista, saadaan kokonais-
16408: summaksi ilman mahdollisia kalliinajanlisäyksiä lähes
16409: 14,000,000 markkaa, josta valtion osuus olisi lähes
16410: 3,500,000 markkaa. Sen mukaan mitä edellä on jatko-
16411: opetuksesta sanottu, aiheuttaisi se vielä noin 3,500,000 mar-
16412: kan lisäyksen, josta valtion osalle 875,000 markkaan.
16413:     Täten saataisiin kusta~nusten loppusummaksi 17,500,000
16414: markkaa, josta valtion osuus 4,37 5,000 markkaa.
16415: 
16416:     c) Menot 10 vuOllen kuluttua.
16417:     On hyvin mielivaltaista arvioida kaupunkien väkiluvun
16418: kasvamista 10 vuoden kuluessa. Jos asukasluvun lisäys ole-
16419: tetaan 25 % :ksi nousisivat kaupunkien kansakoulukustan-
16420: nukset 10 vuoden päästä lähemmäs 22,000,000 markkaan,
16421: josta valtion suoritettavaksi joutuisi 5,500,000 markkaa.
16422: 
16423: 
16424: 
16425:                  2.   Maa 1 a iskun n a t.
16426: 
16427:     Kansakoululaitoksen aiheuttamista luontaismaksuista on
16428: kaikissa oloissa, mutta varsinkin nykyisenä poikkeukselli-
16429: sena aikana vaikea, miltei mahdoton, tehdä minkäänlaisia
16430: laskelmia.    Myöskin ovat maalaiskuntien opettajilleen
16431: nykyään suorittamat rahapalkat aivan erilaisia, niitä kun
16432: toiset kunnat ovat korottaneet enemmän, toiset vähemmän.
16433: Arviolaskelmankin täytynee sentähden rajoittua koskemaan
16434: miltei yksinomaan valtion menoja.
16435:   30                              N:o 13
16436: 
16437:     a) Nykyiset 'menot.
16438:    Ottamalla huomioon vuodeksi 1919 ehdotetuistu kansan-
16439: opetusmäärärahoista vain ne, jotka koskevat rnaaseud'un
16440: ylempää kansakoulua ja senluontoisia menoja, joihin valtio
16441: oppivelvollisuuslain mukaan tulisi ottamaan osaa kahdella
16442: kolmasosalla, saadaan valtion nykyisiksi menoiksi:
16443: 
16444: Opettaja palkkoihin kalliinaj anlisäyksineen                 22,990,000: --
16445: Erinäisiä määrärahoja ................ .                      3,000,000: -
16446:                                       Yhteensä Smk           25,990,000: --
16447: 
16448:     Lisäksi tulee:
16449: Alakansakoulujen määräraha. . ........ .                      1,200,000: --
16450: Rakennusavut ........................ .                         500,000:-
16451: Valtion yksin suoritettevia (eläkkeet, jatko-
16452:    opetus, stipendit y. m.) ............. .                   1,400,000: --
16453: Kaikkiaan maaseudun kansakoululaitosta
16454:    varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk.   29,090,000: ---
16455: 
16456:    b) Nykyiset menot,               lasketttdna oppivelvoliisnnslaki-
16457: ehdotuksen tmtkaan.
16458:     Maalaiskunnissa oppivelvollisuuslaki vaikuttaisi ensi
16459: aikoina ja nimenomaan ensimäisenä vuonna hyvin vähässä
16460: määrässä valtion kansakoulumenoihin, koska lakiehdotuksen
16461: 20 § 3 mom. määrää ensimäisen pakollisen lisäyksen kou-
16462: lujen lukumäärässä tapahtuvaksi vasta neljän vuoden
16463: kuluessa lain voimaan astumisesta. Huomattavin lisäys joh-
16464: tuisi varmaankin kansakoulun kustannuksia koskevan laki-
16465: ehdotuksen 18 § :n määräyksestä, valtion kun olisi myöskin
16466: kahdella kolmasosalla otettava osaa kaikkien oppikirjain ja
16467: koulutarpeiden kustannuksiin. Nykyisten poikkeuksellisten
16468: hintojen mukaan on Koulutarpeiden Keskusliike laskenut
16469: oppikirjain ja koulutarpeiden hinnan 40 markaksi yläkoulun
16470: oppilasta kohden vuodessa, siis 160,000 oppilaalle 6,400,000
16471: markkaa, josta 2 / 3 olisi 4,266,667 markkaa, ja täksi vuodeksi
16472: on siihen tarkoitukseen ehdot(:)tttt vain 600,000 markkaa.
16473:                             N:o 13                       31
16474: 
16475:     J..~askemalla opettajien palkat kustannuslain 10 § :n mu-
16476: kaan ja olettarualla 1) 4,950 opettajan keskimääräiseksi
16477: pohjapalkaksi 3,200 (toinen luokka) ja 2) kullekin opetta-
16478:                                                                  •
16479: jalle kaksi ikäkorotusta: 1,650:lle perheelliselle 1,200 mark-
16480: kaa ja 3,300:lle perheettömälle 600 markkaa, sekä 3) käsi-
16481: työnopettajien lukumäärän 2,600 :ksi, nousisi heidän raha-
16482: palkkauksensa
16483: Pohjap~lkka    ..........      4,950 X 3,200 = 15,840,000: -
16484:                                3,300 X 600 = 1,980,000: -
16485:     Ikäkorotukset            { 1,650 X 1,200 = 1,980,000:-
16486: Käsityönopettajat . . . . . . ~2,600 X 400 = 1,040,000: -
16487:                                Yhteensä Smk. 20,840,000:-
16488: 
16489: josta valtion osuus 2/ 3 olisi lähemmäs 13,900,000 markkaa.
16490: Jos verrataan tätä summaa nykyään samoihin tarkoituksiin
16491: suoritettaviin valtion menoihin, 22,090,000 markkaan, niin
16492: on huomattava, että viimemainittuun summaan sisältyvät
16493: nykyiset korkeat kalliinajanlisäykset. Mutta vaikka kal-
16494: liinajanlisäyksiä, joskin pienempiä, ehdotettuihin minimi-
16495: palkkoihin edelleenkin tarvitaan, jos kallista aikaa jatkuu,
16496: niin silti voitaneen edelliseen summaan, paitsi mahdollisia
16497: kalliinajanlisäyksiä, lisätä vielä oppikirjain ja koulutarpei-
16498: den aiheuttama valtiomenojen korotus, ennenkuin päästään
16499: jälkimäiseen summaan. Muihin ,erinäisiin määrärahoihin"
16500: edelläotettuihin summiin ei oppivelvollisuuslaki muuten vai-
16501: knttaisi muutosta, koska suurimmista määrärahoista ny-
16502: kyään suoritetaan avustusta korkeammankin prosentin mu-
16503: kaan; mutta pakollisen jatko-opetuksen, niinkin vaatimatto-
16504: massa muodossa kuin lakiehdotuksessa on esitetty, on kui-
16505: tenkin arvioitava tuottavan valtion osalle noin 1,000,000
16506: markan lisäyksen. Valtion yksin suoritettavat erät nouse-
16507: vat taas siksi vähän, ellei esim, eläkkeitä korotettaisi enem-
16508: män kuin lakiehdotuksessa on suunniteltu, ettei sitä tar-
16509: vitse ottaa lainkaan huomioon, varsinkin kun pakollisen
16510:  jatko-opetuksen menot siirtyvät luonnollisesti. valtion ja
16511: kuntain yhteisesti suoritettaviksi.
16512:       32                      N:o 13
16513: 
16514:         Alempiakaan kansakouluja ei kunta olisi ehdotetun oppi-
16515: •   velvollisuuslain mukaan velvollinen perustamaan välittö-.
16516:     mästi, vaan vasta vähitellen, suunnilleen kolmannen osan
16517:     neljän ensimäisen vuoden aikana. Lähimpänä vuonna oppi-
16518:     velvollisuuden säätämisen jälkeen tulisi siis alempiinkin
16519:     kansakouluihin nähden.kysymykseen pääasiallisesti opetta-
16520:     jain palkkaamisen ja opetusvälineiden tuottamat menot.
16521:     l\Etä edellisiin tulee, niin voidaan laskea nykyään olevan
16522:     noin 600 alemman kansakoulun opettajaa ja olettamalla
16523:     heille keskimäärin lakiehdotuksen toisen luokan rahapalkan,
16524:     2,000 markkaa, sekä parille sadalle yhden 200 markan ikä-
16525:     korotuksen, nousisi tähän tarvittava -rahamäärä
16526: 
16527: 
16528:                   GOO X 2,000 = 1,200,000:-
16529:                   200 X 200 =      40,000:-
16530:                           Yhteensä 1,240,000: -
16531: 
16532: 
16533:     josta 2/ 3 on noin 82G,OOO markkaa.
16534:         Jos taas kirjojen ja koulutarpeiden hinnaksi arvioidaan
16535:     10 markkaa oppilasta kohti ja oppilasluku 20,000 :ksi, tar-
16536:     vittaisiin tähän tarkoitukseen 200,000 markkaa, josta 2 / 3 on
16537:     133,333 markkaa. 2/ 3 näistä kahdesta summasta (1,240,000
16538:     +  200,000 = 1,440,000) olisi noin 960,000 markkaa, ja kun
16539:     1919 vuoden menosääntöehdotuksen mukaan valtion apuraha
16540:     alempain kansakoulujen kannattamiseksi kalliinajanlisäyk-
16541:     sineen ilman oppivelvollisuutta on 1,200,000 markkaa, ei
16542:     oppivelvollisuus vielä tänä vuonna aiheuttaisi lisäkustan-
16543:     nuksia, vaikka lisäksi olisikin arvioitava pari sataa tuhatta
16544:     muihin erinäisiin määrärahoihin. Ensimäisenä vuonna ei
16545:     myöskään tarvinne ottaa huomioon eläkkeitä eikä alkukou-
16546:     lunopettajain valmistuksen aiheuttamia menoja, jonkun
16547:     alkukouluseminaarin perustamista ja kesäisten täydennys-
16548:     kurssien toimeenpanoa, koska sellaiset toimenpiteet ilman
16549:     oppivelvollisuuttakiu olisivat välttämättömiä.
16550:                                N:o 13                            33
16551: 
16552:     Valtion suoritettavat menot nousisivat tämän mukaan
16553: Yläkoulun opettajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13,900,000: -
16554:    oppikirjoihin ja koulutarpeisiin . . . . . . 4,300,000: -
16555:    erinäisiin määrärahoihin noin . . . . . . . . . 4,000,000: -
16556:    rakennusapuihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   500,000:-
16557:    valtion yksin suoritettavia . . . . . . . . . . 1,400,000:-
16558: Alakansakoulun opettajille . . . . . . . . . . . . . .       825,000:-
16559:    oppikirjoihin ja koulutarpeisiin . . . . . . .            135,000: -
16560:    muihin menoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   200,000:-
16561:                                          Yhteensä 25,260,000: -
16562:     Tämän mukaan uusien lakien mahdollisesti aiheuttama
16563: valtion menojen lisäys riippuu kokonaan siitä, miten suu-
16564: ria kalliinajanlisäyksiä edelleen pidetään välttämättömiä.
16565: 
16566:     c) Menot 10 vuoden k~tluttua.
16567:    Oppivelvollisuuden aikaansaarnat välttämättömät lisä-
16568: kustannukset kohdistuvat jatkuvasti samoihin menoeriin.
16569: Kuten jo edellisestä voi päättää, supistuvat valtion lisä-
16570: menot ylemmän l~ansakoulun osalta varsin vähään, koskapa
16571: opettaja- ja oppilasluku ja niiden mukana kustannukset kas-
16572: vaisivat ilman oppivelvollisuuttakin samassa suhteessa.
16573: Valtion kustannukset saatetaan edelläolevaa laskelmatapaa
16574: noudattaen arvioida kymmenen vuoden kuluttua seuraa-
16575: viksi.
16576: Opettajien pohjapalkka     5,700 X 3,200 = 18,240,000:-
16577:                          . 1,900 X 1,200 = 2,280,000:-
16578: ikäkorotukset ....... . {
16579:                            3,800 X 600 = 2,280,000:-
16580: käsityönopettajat ... .    3,000 X 400 = 1,200,000: -
16581:                                          Yhteensä 24,000,000: -
16582: 
16583: josta 2/ 3 olisi 16,000,000 markkll!a.
16584:     Oppikirjain ja koulutarpeiden hinnan on oletettava lasc
16585: kevan nykyisestään ainakin sen verran, ettei laskettu oppi-
16586: lasluvun lisäys nosta lainkaan edellä arvioitua summaa,
16587: 4,300,000 markkaa.
16588:                                                                  3
16589:   34                            N:o 13
16590: 
16591:     Muut kustannukset, joihin valtio ottaisi osaa 2/ 3 :lla ja·
16592: jotka vain osittain johtuvat oppivelvollisuudesta (jatko-ope-
16593: tus), nousevat varmaankin, kun oppilaiden koulunkäyntiä
16594: koetetaan yhä enemmän avustaa, jonkun verran suurem-
16595: massakin määrässä kuin opettajaluku. Valtion osuus niihin
16596: olisi arvioitava ainakin 5,000,000 markkaan.
16597:     Rakennusapuihin tarvittava summa on myöskin arvioi-
16598: tava korkeammaksi esim. 1,500,000 markaksi, koskapa
16599: tämän vuoden ehdotukseen aivan satunnaisesta syystä,
16600: 1917 vuoden määrärahan ylijäämän tähden, on otettu siksi
16601: pieni summa.
16602:     Kun valtion yksin suoritettavien erien on arvioitava kas-
16603: vavan enemmänkin kuin opettajaluvun -arviolta 2,000,000
16604: markkaan, saada;an yhteiseksi summaksi (16,000,000:-                   +
16605: 4,300,000:-      +5,000.000:-        +
16606:                                   1,.'500,000:-            +
16607:                                                    2,000,000)
16608: Smk. 28,800,000: -.
16609:     Ylemmän kansakoulun opettajavalmistuksen aiheutta-
16610: miin menoihin ei oppivelvollisuus vaikuttane mitään.
16611:     Alakansakoztlun osalta oppivelvollisuus varmaan tulisi
16612: tuntuvammin korottamaan vaitionkin menoja.
16613: 
16614: Opettajien palkat . . . . . . . . 2,500 X 2,000 = 5,000,000: ---
16615: Ikäkorotukset (yksi kul-
16616:    lekin) . . . . . . . . . . . . . . 2,500 X 200      =        500,000: -
16617: Oppikirjoihin ja koulutarpeisiin (120,000
16618:                                                        =
16619:    X 8) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96o,ooo: -·
16620: Muita / 3 :lla avustettav~a menoja ........ = 700,000:-
16621:        2
16622: 
16623: 
16624:                                        Yhteensä Smk. 7,160,000:-
16625: 
16626: 
16627: josta 2 / 3 olisi tasaisin luvuin .............. 4,800,000:-
16628: Lisäksi: rakennusapuja arviolta . . . . . . . . . . . . 300,000: --
16629: Eläkkeitä y. m. valtion yksin suoritettavia . . 200,000: -
16630: Neljän alkukouluseminaarin vuosimenot å
16631:     50,000:- . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200,000:-
16632:                                               Yhteensä 5,500,000:--
16633:                            N:o 13                         35
16634: 
16635:     On vaikea arvioida, mihin summaan nykyinen alakansa-
16636: koulujen määräraha, 1,200,000 markkaa, nousisi 10 vuoden
16637: kuluessa ilman oppivelvollisuuslain määräyksiä. Luultavaa
16638: on, että alkukouluja tulee lähivuosina runsaasti perustetta-
16639: vaksi nykyisenkin järjestelmän mukaan, joka oikeastaan
16640: tuottaa valtiolle suhteellisesti enemmän menoja kuin oppi-
16641: velvollisuuslain mukainen järjestelmä. Oppivelvollisuuslain
16642: valtiolle aiheuttamia alkuopetuksen lisäkustannuksia ei kui-
16643: tenkaan voitane arvioida 2,000,000 markkaa suuremmiksi.
16644: 
16645: 
16646:     Nämä arviolaskelmat osottavat, että ehdotettu oppivel-
16647: vollisuuslaki ja siihen liittyvä, kustannuksia koskeva laki-
16648: ehdotus lisäisi verraten vähän valtion kansakoulumenoja.
16649: Kaupunkien valtioavustuksen kasvaminen johtuisi välttä-
16650: mättömästä palkkain järjestelystä ja pakollisesta jatko-ope-
16651: tuksesta, maaseudun yläkansakoulua varten ei mistään lisä-
16652: kustannuksista voi puhuakaan, ja alkuopetuksen järjestelyn
16653: aiheuttamilla lisäruenoilla ei asian tärkeyden vuoksi voi kat-
16654: soa olevan mitään vaikutusta uudistuksen toimeenpanoon.
16655: Maalaiskuntien kansakoulukustannuksia taas on, kuten
16656: edellä on huomautettu. nykyoloissa aivan mahdoton liki-
16657: mainkaan arvioida.
16658: 
16659:     Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1919.
16660: 
16661: 
16662:                                         A. J. Tarjanne.
16663: Helsinki 1919.   V aitioneuvoston kirjapaino.
16664:           1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 13.
16665: 
16666: 
16667: 
16668: 
16669:               Sivistysvaliokunnan mietintö
16670:            N:o 5 Hallituksen Eduskunnalle antaman esi-
16671:            tyksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
16672:            oppivelvollisuudesta ja laiksi kansakoululai-
16673:            toksen kustannuksista.
16674: 
16675:     Eduskunta on jättänyt Sivistysvaliokunnan vaLmistelta-
16676: vaksi Hallituksen esityksen n::o 13, joka sisältää esrtyben
16677: laiksi oppivelvollisuudesta ja laiksi kansakoululaitoksen
16678: kustannuksis.ta.
16679: 
16680: 
16681:     Valiokunta on oppivelvollisuuden säätämisestä ollut sa-
16682: maa mieltä, mikä julkituodaan Hallituksen esityksessä, että
16683: se on yksi nykyhetlmn tärkeimpiä sivistystehtäviä. Oppi-
16684: velvollisuuden aikaansaaminen on asetettava v.altiovalla.n
16685: ensimmäisten toimenpiteiden joukkoon senkin .takia, että se,
16686: kuten Hallituksen esityks-essä tarlremmin tehdään selkoa, jo
16687: toistakymmentä vuotta on ollut päiväjärjestyksessä, aiheut-
16688: taen eduskunnassa useita eduskuntaesityksiä ja johtaen 1910
16689: vuoden valtiopäivillä eduskunnan puolelta jo asian ratkai-
16690: suunkin. Sen jälkeen kun nyt esilläoleva Hallituksen esi-
16691: tys jätettiin Eduskunnalle, on Suomen valtakunta saanut
16692:  uuden 1hallitusmuodon, jonka 80 '§ määrää, että ,yleisestä
16693:  oppivelvollisuudesta säädetään lailla"; tämäkin määräys
16694:  vaatii jouduttamaan puheenaolevaa lainsäädäntöä.
16695:      Oppivelvollisuuslain oltua näin pitkät ajat ja monta ker-
16696:  taa yksityiskohtaisen käsittelyn alaisena ovat sen yleiset
16697:  määräykset jo saavuttaneet siksi vakaantuneen muodon,
16698:  että Valiokunta ainoastaan harvoissa tapauksissa on katso-
16699:  nut olevan syytä ehdottaa muutoksia Hallituksen esityk-
16700:  seen laiksi, Joka k01skee oppivelvollisuutta. MiHoin Va-
16701: 2           1919 Vp.- V. M. ~Esitys N:o 13.
16702: 
16703: liokunnan ·tekemät muutokset ovat tarkoittaneet muuta kuin
16704: muodollisia seikkoja, esitetään niistä alempana asianomais-
16705: ten pykälien kohdalla lyhyt perustelu.
16706:       Valiokunta on sensijaan katsonut tarpeelliseksi useissa
16707:  kodissa poiketa Hallituksen lakiehdotuksesta, joka koskee
16708:  kansakoululaitoksen kustannuksia. Nykyään vallitsevain
16709:  kalliiden elinkustannusten tahden, jotka eivät läJhitulevai-
16710: suudessakaan tulle suuresti muuttumaan, ja katsoen siihen
16711:  tuntuvaan oppi·lasluvun vähenemiseen, joka jo tätä nykyä
16712:  ilmenee kansa:lmuluseminaareissam:me, on näyttänyt välttä-
16713:  mättömältä huomattavasti korottaa niitä palkkam:ääriä, joita
16714:  Hallituksen esityksessä eh<lotetaan. Lisäklsi on Valiokunta
16715:  seuraavissa tärkeännm~ssä kohdissa. 'Omaksunut toisen kannan
16716:  kuin esitys.
16717:       Maa;laiskansa!kouluj-en opettajapaikkojen jakamisen kol-
16718:  meen palkkaluokkaan on Valiokunta poistanut, pitäen sel-
16719:  l'aista mieliva:1taisena, alitui,sesti vaihtelua !Vaativana ja sen-
16720:  täihden vaikeasti voimassapidettävänä. Näistä syistä on V a-
16721:  liokunta ehdottanut opettajille kaikkialla maaseudulla sa-
16722:  manlaiJset palkkaedU:t. Kaupungeissa sitävastoin on kolme
16723:  pa:lkkaluokka·a •sisältävä jaoiitus V ahokunnan mielestä, päJä-
16724:  asiallisesti vudkrakustannusten eri~aisuuden tahden, perus-
16725:  teltu ja toimeenpantav'a.
16726:       Valiokunta ei o:J.:e voinut hyväksyä sitä esityksen eh-
16727:  dotusta, että opettajain varsinainen ralhwpalkka olisi
16728: maalais'kuntain suoritettava •samoin kuin muutkin vuotuiset
16729: koulumenonsa, joihin valtio antaisi avustusta määrätyssä
16730: suhteessa. Näin on ollut kaupunkikurutien valtioavun jaka-
16731: misen laita. V aliakunta katsoo edelleenkin kaupungeissa
16732: voitavan noudattaa tätä menettelyä. Maalaiskansakoulujen
16733: opettaja:t sitä vastoin ovat tähänkin saakka saaneet pääasial-
16734: lisen rahapalkkansa valtiolta, ja olisi valtion Valiokunnan
16735: miel-estä edelleen1kin otettava se, samoin kuin lisäpalkkiot
16736: ja eräät toiset op·ettajille tulevat maksut, suoritettavakseen.
16737: 'fällainen maksutapa turvaa opettajien palkan saamisen
16738:  säännöllisyyden, mitä vastaan on palj·on valituksia esitetty,
16739: eikä Valiokunta ole voinut antaa Hallituks-en esityksessä
16740:                  Laki oppivelvollisuudesta.                    3
16741: 
16742: mainituilla koulu:hallituklsen kamreerikonttorissa. ehkä ilme-
16743: nevil~e kirjanpidollisille vaikeuksille ratkaisevaa merkitystä.
16744: Opettajille tulevat luontaisedut sekä opettadille :valtiolta
16745: tulevan palkan lisäksi 'kuntien mahdollisesti myöntämät
16746: rahapalkan korotukset jäävät luonnollisesti niiden itsensä
16747: suoritettaviksi.
16748:     Valtion virkamiehille määrävuosien palveluksesta myön-
16749: nettävien lisäpalkkioiCLen jakamisessa on viime vuosina
16750: eräissä tapauksissa tehty se muutos aikaisempaan käytän-
16751: töön, että lisäpalkkio on kaikille vil.'lkamiehille, sekä nai-
16752: neille että naimattomille, määrätty samaksi, mutta naineille
16753: on sitä paitsi, jos heillä on alaikäisiä lapsia yksi tai useam-
16754: pia, myönnetty määrätty, lastenkasvatuksen avustuksek.si
16755: tarkoitettu erikoislisäpalkkio. Tätä menettelyä sovelluttaa
16756: Hallituksen esitys kansakoulunopettajillekin myönnettäviin
16757: lisäpa.likkioihin, mutta V aliakunnan mielestä on sitä kehitet-
16758: tävä tavalla, joka tekee kasvatusavustuksen oikeudenmu-
16759: kaisemmaksi. Tässä tarkoituksessa ja sitä suuremmalla
16760: syyllä, kuin Hallitus on viime aikoina myöntäessään virka-
16761: miehille 'kalliinajan lisäyksiä otta.nut lasten lukumäärän
16762: huomioon, on ,Valiokunta ahdottanut, että kasvatusavustusta
16763:  on myönnettävä kutakin alaikä:istä lasta k-ohti eri.ikseen, eikä
16764:  määrävuosien palveluksen jälkeen jokaiselle perheelliselle
16765:  opettajalle samassa määrässä. Valiokunta tekee tämän eh-
16766:  dotuksen edellyttäen, että, jos .se hy.väksytään, siten omak-
16767:  suttu periaate kasvatusavun suorittamilsesta kutakin lasta
16768:  kohti ulotetaan myöskin muihin virkamiesluok:kiin.
16769:      Muut V aliakunnan ehdottamrut muutokset perustellaan
16770:  alempana pykälittäin.
16771: 
16772: 
16773:                   Laki oppivelvollisuudesta.
16774: 
16775:    Oppiaineiden joukkoon on Valiokunta ottanut maatalon- 2 §.
16776: den, jotka luonnontiedon yhteydessä tätä nykyä kansakoulu-
16777: opetuksessa vaatii suurempaa huomiota osakseen ja on jo
16778: seminaareissakin edusteiltuna.
16779:        4         1919 Vp. ~ V.][.- Esitys N:o 13.
16780: 
16781: 3 §.         Nii,den oppilaiden varalta, jotka eivät ole voineet suo"
16782:         rittaa kansakoulun oppimäärää kuudessa vuodessa, 11itää
16783:          Va~iokunta ta!'peellisena pitentää heidän oppivelvollisuus-
16784:         aikaansa yhdellä lukuvuodella, joka heille tekisi mahdolli-
16785:         seksi 'Saada pääsMtodistuks<en.
16786:  4 §.        Valiokunta pitää tarkoituiksenmukaisempana, että oikeus
16787:         ,.erinomaisen syyn taikia" myöntää lyhytaikainen vapautus
16788:         oppivelvollisuudesta on annettava koulun johtajalle, eikä
16789:        johtokunnalle, ja pitempiaikainen va~pautus johtokunnalle,
16790:         eikä 1tarkastajalle, ja on tehnyt tämänmukaisen muutoksen
16791:        pykälään.
16792: 11 §.        Hallituks·en esitys noudattaa 'Yoimasswolevan 'lain sään-
16793:        nöstä koulupiirien muodostamisesta viiden kilometrin sä-
16794:        teellä. Valiokunta pitää kuitenkin ·oppivelvollisuuden tehok-
16795:        kuuden edistämiseksi suota.vana, että näitä piirejä ma:h.dolli-
16796:        sulllksien mukaan supistetaan. Kansakoulujen lisääntymi-
16797:        nen laajoiss·a osissa maatamme on jo viime aikoina tapah-
16798:        tunut niin voimakkaasti, että Valiokunta, tätä kehitystä sil-
16799:        mälläpitäen, on katsonut asianmukaiseksi muuttaa Hallituk-
16800:        sen esityksessä piirijaon perusteeksi määrätyn viisi kilo-
16801:       metriä neljäksi, pidättäen kuitenkin pakottavien paikallis-
16802:        olojen takia mahdollisuuden edelleen sellaisissa tapauksissa
16803:        säilyttää entisensuuruisia lkoulupiirejä. Oppiv·elvollisuus-
16804:       lain 1 § :ssä on jo tämänkin vuoksi paikallaan säilyttää
16805:        puheenaolev'a määräys.
16806:             Yhdenmukaisesti koulupiirin swpistusta koskevan ehdo-
16807:        tuksen kanssa on tehty vastaava muutos myö:skin tämän lain
16808:        10 ja kustannuslain 19 § :äiän.
16809:                                 1
16810: 
16811: 
16812: 
16813: 7 §.        Supistettu kansakoulu, jaka ainoana kouluna toimii har-
16814:       vaan asutuilla paikkakunnilla ja lähinnä vastaa nykyisiä
16815:       yhden opetta:jan neliosastoisia kansakouluja, on Valiokun-
16816:       nan mielestä aina oleva kiinteä. Kun opettaja tässä koulussa
16817:       erikseen opettaa sekä ala- että yläkansakoulun iässä olevia
16818:       oppilaita, on 1Valiokunta kohottanut supistetun koulun oppi-
16819:       ajan neljäksi:kymmeneksi ·viikoksi lukuvuodessa. Lisäksi
16820:       ei V a;liokunnan mielestä ole syytä laissa määrätä, että ope-
16821:       tusta supistetussa kansakoulussa olisi joka päivä annettava
16822:                  Laki Ol)pivelv()llisuudesta.                 6
16823: 
16824: .sekä ylä- että ala:kansakoulun iässä oleville oppilaille, vaan
16825: on Valiokunta jättänyt tämän kdhdan supistetun kansakou-
16826: lun työohjelmassa hallinnollista tietä määrättäväksi, paikka-
16827: kunnallisista. 01losuhteista riippuen, ja sentähden 2 momen-
16828: tista poistanut sanan ,päivittäisestä".
16829:      Kauppalaissa ja taajaväkisissä yhdyskunnissa on Valio- 8 §.
16830: kunnan mielestä ja·tkoluokkien järjestäminen yhtä tärkeätä
16831:  kuin kaupungeissa ja on Valiokunta s.entähden ulotuttanut
16832:  täJ~dellis·en j'a:t'ko-·opetuksen niihinkin.
16833:      Yhdenmukaisesti koulupiirien •pienentämisen kanssa, 9 §.
16834: mitä on ehdo·tettu 6 § :ssä, on Valiokunta, tässäkin tahtoen
16835:  edistälä oppivelvollisuuden tehokkuutta, pienentänyt niitä
16836:  lukuja, jotka määräävät eri konlumuotojen perustamisen.
16837:      Valiokunta on pitänyt ta.rpeellisena lisätä tähän pykä- 10 §.
16838: lään nimenomaisen määräyksen siitä, että kunta saa toise'3n
16839: kuntaan kuuluvalle lapselle valmis·tamastaan koulunkäyn-
16840:  nistä !korvauksen. Erittäinkin sellaisille kunnille, jotka
16841:  asemansa ja asutuksensa takia joutuvat kouluttamaan paljon
16842:  vierasten kuntain lwpsia, on ikorvauksen saa•m'inen näistä
16843:  lisäkuluista luonnollista.
16844:      Hallituksen esityksen määräystä yhdessä opetettavien 12 §.
16845: lasten korkeimmasta luvusta Valiokuntakin pitää tarpeelli-
16846: sena, mutta ehdottaa jonkun verran alempia lukuja, jotka
16847: sekä opetusteknillisiltä että kasiVa:tusopillisil ta näikökohdil ta
16848:  katsoen ovat tar'koituksenmuka:i<semp'ia. Samalla Vali•o-
16849: kunta esittää, että, milloin oppilasluvut nousevat normaali-
16850:  lukuja korkeammiksi, fulee 1mbonneen op·pilasmälä:riän joko
16851: lähennellä niitä lukuja, joita esityksessä esitetään, tahi osot-
16852:  taa kas,va:misen vakiintumista, ennenkuin tulee kysymyk-
16853:  seen 'Piirin ja;kaminen tahi opettajavoimien lisääminen.
16854:      Saman pykälän loppuun on Valiokunta lisännyt 9 § :n
16855:  1 momentin aiheutta.ma.n määräyksen su:pistetun kansakou-
16856: lun oppi1asluvusta.
16857:       Siinäkin ta;paukses·sa, että la•pseUe muulla tavalla kuin 18 §.
16858:  oman •piirin ikansa~oufussa annetaan vastaavaa. opetusta,
16859:  joka on k·ouluhallitUJksen :Yalvonna.n alainen, on Valiokun-
16860:  nan mielestä tästä ilimoitettava as-ianomaiselle joiht,okunnalle.
16861:                    1919 Vp.- V. :M.- Esitys N:o 18.
16862: 
16863: 24 f.       Mil!J.oin tämän pykälän imukalan on pa.lkattava veiston ja
16864:         piirustuksen opettaja, tulee hänen V a1iokunnan mielestä olla
16865:         yläkansaJkoulunopettajan virkapätevyyden saavuttanut.
16866: 
16867:                 Laki kansakoululaitoksen kustannuksista.
16868: 3 §.     Valiokunta on kat~onut tarpeelliseksi, että kunnan kan-
16869:      sak:oululaitostansa varten tekemä ohjesääntö jätetään koulu-
16870:      hallituksen vahvistettavaksi, ja on senvuoksi telhnyt tätä tar-
16871:      koittavan lisäyksen pyka1ään.
16872: 4 §.     Siitä, että supistettu kansakoulu Valiokunnan mielestä
16873:      aina on oleva kiinteä, seuraa, että sille rakennetaan oma
16874:      tarkoituksenmukainen huoneisto.
16875:          Kasvatuksen kannalta tärkeän kasvitrurhanhoidon ja lii-
16876:      kuntakasvatuksen tehostami'seksi on Valiokunta lisännyt tä-
16877:      hän pykälään määräyksen maa-alueen varaamisesta kasvi-
16878:      ta:rhaa ja leikkikenttää vatten.
16879: 5 §.      Oppivel<vollisuuden toimeen panon 'hel poittamise'ksi on
16880:       välttämätöntä, että valtio tuntuvasti antaa kunnille avus-
16881:      tusta ja ludttoa uusien kansa•kouluhuoneistojen ra;kennutta-
16882:      miseksi. HaHituksen esityksessä on ehdotettu, että maa[ais-
16883:      kunnat omien kouluhuoneistojen h!tnkki:miseksi saisivat sekä
16884:      avustusta että lainaa y'hteensä kaksikolmasosaa rakennus-
16885:      kustannusten 'kokonaismäärä's·tä, mutta kuitenkin ainoastaan
16886:      rajoitetut ylimmät määrät 'kutakin tapausta 'kohti. Nämä
16887:      ylimmät määrät ovat Valiokunnan mielestä nykyisten kal-
16888:      liiden rakennuskustannusten ta.kia katsottavat liian vähäi-
16889:      siksi ja on V aliakunta tästä syystä lakiehdotuksesta poista-
16890:      nut tällaisen ra.joituksen ja ehdottaa avustuksen määrättä-
16891:      väksi ainoastaan prosenteissa rakennuskustannuksista, sa-
16892:      malla jolikin verran korottaen a.vustusmäärän kokonaissuh-
16893:      detta.
16894: 6 §.      V aliakunta on rpitänyt tarpeellisena selventää mää-
16895:      räyksiä siitä, mitä opettajalle tulevan vapaan a:sunnon ynnä
16896:      muiden rakennusten tulee sisältää, ja samalla poistanut
16897:      luontaiseduista rehut, koska niitä on pidettävä rahapalkan
16898:      luontoisina ja Valiokuntai on ehdottanut val'lsinaista raha-
16899:      palkkaa tuntuvasti korotettavaksi.
16900:         Laki kansakoululaitoksen kustannuksista.            7
16901: 
16902:      Hallituksen esityksen 7 § :n 3 momenttiin sisältyvän sää- 7 §.
16903: döksen opettajan opetusvelvoHisuudesta sekä hänellle ylitun-
16904: neista tulevasta !korvauks,esta on Validkunta siirtänyt uu-
16905: teen ,Erityisten määräysten" joukkoon asetettuun 22 § :ään.
16906:      :Valiokunta on pitä;nyt suotavana, että alakansakoulun 8 §.
16907: opettajalle annetaan viljelysmaaksi vuoli hehtaaria esityk-
16908: sessä mainitun neljänneshehtaarin asemaiSta.
16909:       Kun Valiokunta ·on ehdottanut opettajille verrattain kor-
16910: keita pa1klmj'a y. m. etuja, edel~yttää se myös, että he täyt-
16911: tävät vaaditut pätevyyseihdot. MlUoin viranhoitaja ei ole
16912: täysin pätevä, on hänen palkkansa luonnollisesti myös sovel-
16913: lettava sen mukaan.
16914:       Sen nojalla, ·että V aHokunta on e!h:d'ottanut supiste- 10 §.
16915: tun 'koulun O'Petusajan pitemmäiksi kuin muiden kan·sakoulu-
16916: muotojen, on V:a~iolkunta katsonut oikeudenmukaiseksi, että
16917: tässä koullussa toimivan opettajan palkkakin olisi suhteelli-
16918: sesti suurempi.
16919:       Päteviä käsitöiden ja varsin,kin veiston opettajia on 13 §.
16920:  viime aikoina ollut v.aikea saa1da. Tä.stä rsyystä ja yhden-
16921: mukaisesti sen kanssa, mitä V aliakunta 22 § :ssä ehdotha
16922:  kansalmulun opettajille ylitunn1eista pa1kkioiksi, on Valio-
16923: kunta vei'ston ja käsitöiden opettajille ehdottanut 700 mar-
16924: kan palkkion valtiolta.
16925:       Kuten edellä on esitetty, ehdottaa Valiokunta, poike- 14 §.
16926:  ten Hallituksen esityksestä, ettJä valtio suorittaisi opet-
16927: tajien rahapa1kan. Muuten on Valiokunta katsonut asian-
16928: mukaiseksi 'tarkemmin luetella ne maalaiskuntain koulu-
16929:  menlot, joihin valtion olisi otetbva osaa kahd:ella~kolmannek-
16930: sella .menojen kokonaismäärästä.
16931:       Lisätes•sään niilh'in menoihin, joihin va:ltio ottaa osaa, 17 §.
16932:  myöskin oppilasten terveyd.ellisestä hoid·osta johtuvat menot
16933:  Valiokunta. •on tarkoittanut ainiOastaan luku- .mutta ei ll·oma-
16934:  ai'koina .oppilaiden hyvlliksi suoritettuja toimia.
16935:       ,Erityisiä mä'åråyJksiä" sisälltävään IV lukuun on Va- 21 ja 22 §§.
16936:  liokunta lisännyt kaksi uutta pykälää. E·dellinen nii:stä te-
16937:  roittaa. kunnan viranomaisen vastuuta ve1v·oll1suutensa la.i-
16938:  minlyömisestä. JäUdmäi.nen pyklä}ä määrää opettajarin suori-
16939:            8           1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 13.
16940: 
16941:               tetta.van opetusvelvollisuuden viikkoa koihrden sekä heille
16942:               ylitunneista va1tio1t.a tulevan palkkion suuruuden.
16943:    24 §.           Kun Valiolmnta on omaksunut Hallituksen esityksestä
16944: (Hallit. es. poikkeavan kannan maalaiskoulujen opettajain rahapalkan
16945:    22 §.)
16946:               maksamisesta, 'On tämän pykä}än 2 ·momentin määräys lkoh-
16947:               distettava ainoastaan kaupunkikuntiin.
16948:     25 §.           Opetta.ja.n edun turvaamis.eksi •on Valiokunta katsonut,
16949: (Hallit. es. että myöskin milloin jolh'tokunta ja tarkastaja. epäävät opet-
16950:    23 §.)
16951:               tajan anoman 'li·säpalkkion, •on asia alistettava kouluhalli-
16952:               tuksen ratkaistavaksi.
16953:     26 §.           Tämän pykälän .'muutettu sanamuoto •on a]heutunut Va-
16954: (Hallit. es.
16955:    24 §.)      liokunnan    ehdottamista muutoksista §§ :iin 7, 9, 10 ja 16.
16956:     27 §.           Samoin kuin opettajain palkat olisi Valiokunnan mielestä
16957:  (Hallit. es. kohtuullista korottaa myöskin heidän eläkkeensä sellai,seen
16958:    25 §.)
16959:                määrään, että: se turvaa elämäntyönsä suorittaneen opet-
16960:                tajan van'huudenJpäivä.t. Kun t~.tmän pykälän 4 momentti
16961:                antaa hallitukselle oikeuden mä!ärätä, että opettajan heikon-
16962:                tuneiden voimien vuoksi on erottava vira!Sta sekä hänet ase-
16963:                tettarva e1äkkeelle, on valtiolla myöskin velvollisuus huo-
16964:                lehtia siitä, että vakinaiset tulonsa menettäneelle opettajalle
16965:                kuitenkin taataan elämisen ma·hdollisuus. Eläkkeenmäärät
16966:                on rVa:liokunta ehdottanut edellyttäen, että lähitulevaisuu-
16967:                dessa toimitetaan valtion virkamiesten eläkemäärien yleinen
16968:                tarkistus.
16969:                     Opetbjalle, joka i1man omaa syytään on tullut kykene-
16970:                mättomäksi virkaansa .hoitamaan, ehdottaa Hallit111ksen esi-
16971:                tys nykyis•ten määräysten mukai1s'esti myönnettävä;ksi elin-
16972:                kaJUt~sen arpurahan, joka 20 vuotta pa.Jvelleelle vastaa täyttä
16973:                eläkemäärää, 15 vuotta palvelleelle kolmea neljännestä, 10
16974:                 vuotta palveNeelle puolta ja 5 vuotta pal-velleelle yhtä nel-
16975:                 jännestä samasta määrästä: Tätä laskemisbpaa vastaan on
16976:                 esitetty se Valiokunnan mielestä oikeutettu muistubs, että
16977:                 se jäiitää .huOtiDioonottamwtta sen virkapalveluksen, jonka
16978:                 asianomainen on suorittanut mainittujen rwjavuosien välillä.
16979:                 Katsoen vaatimusta niidenkin hyväksilaskem]s:esta kohtuul-
16980:                 liseksi on Valiokunta sen tyydyttämiseksi muuttanut esi-
16981:                 tyksen tätä asiaa koskevan kohdan.
16982:         Laki kansakoululaitoksen kustannuksista.              9
16983: 
16984:     Kaupunkikouluissa t.oimiva alakansakoulunopetta.ja, jolla
16985: on yläkansakoulun opettajan pätevyys, on nykyisten ase-
16986: tusten mukaan o:Ukeutettu saamaan yläkansakoulun opetta-
16987: jan ·eläkikeen. V ali,okunta pitää oikeana säilyttää tämän edun
16988: myöskin nykyi1sten eläkemäärien tultua korotetuiksi ja on
16989: lisännyt 1pykälään tätä tarkoittavan momentin.
16990:     Valiokumran toinen tähän pykälään lisäiäm'ä. moimentti
16991: ulotuttaa nykyistä eläkettä nauttiville vanhoille opetta~Hle
16992: ikorotettuihin ·eläkkeisiin osaUisuuden, minkä V aHokunta on
16993: katsonut kohtuulliseksi.
16994: 
16995: 
16996:      Mitä oppi velvollisuuden toimeenpanemisen kustannuk-
16997: siin tulee, voi Valiokunta esittää ainoastaan yliimalka.isia ja
16998: osittaisia laskelmia. ,Jo niiden kustannusten tarkka a.rvioi-
16999: minen, j'ot,ka vaaditaan lähimpän:ä aikana, jolloin <oppivel-
17000: vollisuus nn osittain toimeenpantava, näyttä'ä olevan varsin
17001: vaikeata.
17002:     Täimä koskee erittäin maalaisikuntien omia kustannuksia
17003: oppivelvollisuuden toimeenpanemisesta. Nämä kustannukset
17004: tulevat johtumaan etupäässä kansakoulurakennuksista,
17005: mutta Valiokunnalla ei ole ollut mitään mruhdo:llisuutta la1s-
17006: kea, kuinka suuressa määräJssä oppivel<vollisuuden toimeen-
17007: paneminen tulee vaatiJmaan uusien koulujen perustamista ja
17008: uusien koulura1cennusten valmista1mi:sta. Valiolcunnan .ehdo-
17009: tus neljä,n 'kilometrin suuruisten kans'akoulupiirien muodos-
17010: tamisesta tulee luonnollisesti sekin lisäämään uusien kansa-
17011: koulujen lukua. Alakansakoulujen perusta,minen tulee vaa,t1-
17012:  maan melkoisesti lisättyjä menoja. Toisaalta on huomat-
17013: tava, että maairnme tiheämmin asutuissta seuduissa. koulu-
17014:  piirit jo nyt ovat muod01stuneet säteeltään viittä kilometriä
17015:  pienemmiksi ja että tä!hänastinen kehitys on monilla paikka-
17016: kunnilla koulujen lukumäärän suhteen johtanut tulokseen,
17017: Joka läihentelee sitä, mihin opipivelv•oUisuus ~pyrkii. Har-
17018:  vemmin asutuilla. seuduilla taas ei puheenaolevan määräyk-
17019:  sen noudattaminen ole elhidoton, kun nppivelvolli<suuslaki tar-
17020: joaa mahdollisuuden erilcoista.paubissa säilyttää entisen-
17021: lO          1919 Vp.- V. M..- Esitys N:o 13.
17022: 
17023: suuruisia koulupiirejä. Mitä alaikansa.:'koulujen. järjestämiseen
17024: tulee, voinee usea !kunta k.äyttäiä hyväkseen niitä raken-
17025: nuksia ja muita välineitä, joita jo monilla paikkakun-
17026: nilla on olemassa kirkollisia lastenkouluja varten. Valiokun-
17027: nalla on se yleinen käsitys, että ne korotetut avustukset,
17028: 9oilla valtio tulevaisuudessa oppivelvollisuusla:ki:en mukaan
17029: tulee ottamaan osaa kuntien kansakoulumenoihin, myöskin
17030: koulurrukennusten kustannuksiin, tulevat vaikuttamaan sen,
17031: että kunti·en osaliJ.e oppivelvollisuuden toimeenpanemisesta
17032: j'ä:ävät rallalliset menot eiviät suuresti tule kohottamaan niitä
17033: menoja, joita kunnilla kansakoulula.itokis~t:staan nykyään on
17034: ja tulevaisuudessa tullsi olemaan ilmankin oppivelvollisuu-
17035: den toi:meenpanemista.
17036:      Valtion osaLle tulevista oppivelvollisuuden toirrnoonpane-
17037: misen aiheuttrumista menoista. Valiokunta esittää seuraaJVi a
17038: laskelmia, joiden ohjeena ovat olleet Hallituksen esityksen
17039: liitteeseen sisältyvät nUJIDerot ja näissä laskelmissa noudn-
17040: tettu arvioimistapa.
17041: 
17042: 
17043:                      1. Kaupunkikunnat.
17044: 
17045: Pohjapalkkoihin 1,000 opettajalle 8,500 mk. kullekin.. 8,500,000:-
17046:                   500             6,800 »              3,400,000: -
17047: Pa.lkkionlisiin 1,500             1,000 »              1,500,000: -
17048: Kasvatusavustuksiin arviolta ....•....•..........••..    600,000:-
17049:                                       Yhteensä Smk. 14,000,000:-
17050: 
17051:     Eun opettaja:palklmiihin tarvittava rahamäärä la.sketaan
17052: 60 %·:ksi kokonaismenoista, saa:daan kaupunkien kansakou-
17053: lumenojen J.wkonaisummakisi lähes Smk. 23,500,000, johon
17054: vielä on lisättävä jatko-opetuksen vaatimana menona noin
17055: Smk. 4,000,000. Näin saadusta Smk. 27,500,000 suuruisesta
17056: kan;punkikuntien kansakoulumenoeräistä on valtion osuus
17057: (25 .%) lähes Smk. 7,000,000.
17058:            Laki kansakoululaitoksen kustannuksista.                          11
17059: 
17060:                             2. Maalaiskunnat.
17061: Pohjapalkkoihin 4,950 yläkansakoulun opettajalle
17062:                       6,000 mk. kullekin . .. . . . . . . . . . 29,700,000:---'-
17063:                     600 alakansakoulun opettajalle
17064:                       4,200 mk. kullekin . . . . . . . . . . . .     2,520,000:-
17065:                  2,600 käsityönopettajalle 700 mk.
17066:                       kullekin . . . .. . . .. . . . . . .. .. .. .. 1,820,000: -
17067: Palkkionlisiin   4,950 yläkansakoulun opettajalle
17068:                       1,000 mk. kullekin ........... .               4,950,000: -
17069:                    200 alakansakoulun opettajalle
17070:                       800 mk. kullekin ............. .                 160,000:-
17071: Kasvatusavustuksiin arviolta ..................... .                 1,400,000: -
17072: Jatko-opetukseen ..............•...................                  1,000,000: -
17073: Oppikirjoihin ja koulutarpeisiin ................... .               4,300,000: -
17074: Erinäisiin määrärahoihin ........................... .               4,000,000: -
17075: Rakennusapuihin .............._................... .                   500,000:-
17076: Eläkkeisiin y. m .................................. . 1,400,000: -
17077: Alakansakoulun menoihin ......................... .                    335,000:-
17078:                                               Yhteensä Smk. 52,085,000: -
17079: 
17080:     Jos viimemainittuun loppusummaan, j•oka näyttää val-
17081: tion maalai!skansaikoulujen kannattamiseksi suoritettavain
17082: menojen määrää uppivelvollisuud.en astuttua voimaan, lisä-
17083: tään vacliion osuus kaupunkien kansakoulumenoista, nou-
17084: sevat valtion kansakooulumenot noin 59,000,000 markkaan.
17085: Huomattava kuitenkin on, että Hallituk•sen esityksen las'kel-
17086: missä rakennusapuiiJ:J.in merkityt Smk. 500,000 varmaan tule-
17087: vat osottautu!lllaan liian vähäisiksi, mutta Valiokunnalle ei
17088: ole mahdollista esittää tarkempia laskelmia valtion osuudelle
17089: tulevista rakennuskUJs•tannuksista.
17090:     Verta:Hun vuoksi mainittallmon, että Eduskunnan kiUsitel-
17091: tävänä oleva·ssa tuleva·n vuoden kulunkiarvioesityksessä on
17092: vastaaviin tarkoituksiin otettu yhteensä 44,268,180 mark-
17093: kaa. Lisäys valtion osuudessa kansakoululaitoksen ylläpitä-
17094: miseksi oppivelvollisuuden astuttua voimaan tulisi näin ollen
17095: olemaan noin 15,000,000 markikaa. Tä!lllä lisäys j·o'htuu etu-
17096: 12          i919 Vp.- V. I . - Esitys N:o 18.
17097: 
17098: päässä niistä korotetuista >Upettajien pa11mista, jotka Valio-
17099: krunta on 1katsonut asiakseen ehruottaa, mutta ·on 'huomattava,
17100: että nämä korotukset eivät jolhdu oppivelv•ollisuuden toi··
17101: meenpanemisesta, vaan ovat ne muutenkin katsottavat vält-
17102: tämättömiksi. Toiseksi johtuvat valtion osalle tulevat suu-
17103: remmat menot siitä, että valtion tulee •o'P'pivelvollisuuden
17104: astuttua vo:Uma.an nykyistä suuremmalla osuudella utta.a osaa
17105: kansa.koulnlaiboksen kustannUikstiin.
17106:      Kuinka slmri'ksi kustann111kset tulevat kohoamaan kym-
17107: menen vuoden kuluttua, jolloin op'PivelV1olli1suus :on oleva
17108: täydellisesti toimeenpantu, ei Valiokunta ole ottanut pnnni-
17109: takseen. Ajan etäisyys ja nykyään vallitsevat taloudelli-
17110: sessa suhteessa poikkeukseU:Uset olot tekevät mahdottomiksi
17111: esittäJä siitä luotettavaa arviota.
17112:      Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
17113:                  että Eduskunta hyväksyisi H aUituksen esi-
17114:              tyksessä olevat lakiehdotukset näin kuuluvina:
17115: 
17116: 
17117:                            Laki
17118:                     oppivelvollisuudesta.
17119: 
17120:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetäJän.
17121: 
17122:                           I LUKU.
17123:                  Oppivelvollisuudesta yleensä.
17124:                              1 §.
17125:    Suomen kansalaisten lapset ovat oppivelvolliset tämän lain
17126: mukaan, ja astuu oppivelvollisuus voimaan alempana sääde-
17127: tyssä järjestyksessä.
17128:     Oppivelvollisuudesta ovat toistaiseksi vapautetut:
17129:     lähimmästä kansakoulusta viittä kilometriä kauempana
17130: asuvat lapset niissä kunnissa, joiden keskimääräinen asu-
17131: kasluku neliökilometriä kohti ei nouse kolmeen; sekä
17132:    tylsämieliset lapset, joista säädetään erittäin.
17133:                   Laki oppivelvollisuudesta.                  13
17134: 
17135:                                 2 §.
17136:     Oppivelvollisuus tarkoittaa sen tieto- ja taitomäärän saa-
17137: vuttamis·ta, joka kansakoulussa annetaan uskonnossa, äidin-
17138: kielessä j:a sen kirjo~ttamisessa, maantiedossa, historiassa,
17139: laskenuosaa ja mittausopissa, luonnontiedossa ja maatalou-
17140: dessa sekä bnsakoulussa opetettavissa harjoitusaineissa.
17141:     Vapautwks·esta uskonnonopetuksesta säädetään erikseen.
17142:     Op~tusta on kansakoulussa annettava oppilaiden äidin-
17143: kielellä paitsi 11 § :n kolmannessa momentissa mainitussa ta-
17144: pauksessa .
17145:     .Ä.ldinkielellä tarkoitetaan tässä laissa sitä kieltä, suome&
17146: tai ruotsia, jota lapsi joko yksinomaan tai paraiten osaa.
17147: 
17148:                                3 §.
17149:      Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alusta sinä kalen-
17150: terivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seits·emän vuotta, ja
17151: päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna, jonka ku-
17152: luessa hän täyttää kOilmeto~sta vuotta tai, 2 §:ssä määrätty-
17153: jen tieto- ja taitomäärien suorituksien keskenjäädessä, neljä-
17154:  toista vuotta. Tämän li1säksi on lapsi velvollinen kahden
17155:  vu.oden ajan ottamaan osaa, jollei ihlän muulla iavalla opin-
17156:  tojaan jatäa, 8 § :ssä mainittuun jatko-opetukseen.
17157:      Edellisessä momentissa mainittu •oppivelvollisuusaika siir-
17158: tyköön yhtä vuotta myöhemmäiksi, jos }apsen huolltaja ja
17159: ka.nsa.koulun johtokunta lapselle edulliseksi harkitsee.
17160:      Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvollisuutensa
17161: täyttaneenä, niin :pian kuin 'hän on läpikläynyt kansakoUlun
17162: taikka muuten suorittanut vastaavan oppimäärän, sekä ·sen
17163: lisäksi saanut 8 § :ssä mainittua jatko-opetusta kwhd:en vuo-
17164: den ajan.
17165: 
17166:                              4 §.
17167:     Vapautusta oppivelvollisuudesta saakoon la.psi ruumiin-
17168: vian tai heikon terveyden takia siinä määrin kuin lääkäri on
17169: katsonut tarpeellis·eksi. Jollei lääkärintodistusta ilman suu-
17170: ria vaikeuksia voida hankkia, riippukoon vapautus kansakou-
17171: lunjohtokunna.n iharlkinnasta, mi'kå'li vapautus ei koske kioko
17172: 14         1919 Vp. -    V. M. - Esitys N:o 13.
17173: 
17174: koulunkäyntiä lukukautta pitempänä aikana, jossa tapauk·
17175: sessa lapsi on kunnan kustannuksella toimitettava lääkärin
17176: tarkastettavaksi.
17177:     Heikon käsityskyvyn vuoksi vapauttilikoon johtokunta.
17178: kansakouluntarkastajan suostumuksella lapsen oppivelvolli-
17179: suuden täyttämisestä siinä määrin kuin välttämätöntlii on.
17180: Missä kunta on tällaisia lapsia varten 13 § :n mukaan järjes-
17181: tänyt erityisopetusta, ovat he kuitenkin velvolliset siihen ot-
17182: tamaan osaa.
17183:     Muun erinomaisen syyn takia saakoon koulun johtaja
17184: laps·en huoltajan pyynnöstä myöntää vapautusta oppivel-
17185: vollisuudesta enintään kuukaudeksi tai johtokunnan luvalla
17186: enintään yhdeksi lukukaudeksi.
17187: 
17188:                          II LUKU.
17189:               Oppivelvollisuuden täyttämisestä.
17190:                              5 §.
17191:     Oppivelvollisuuden täyttämiseksi on lapsi pantava kan-
17192: sakouluun, ellei hän saa vastaavaa opetusta muussa koulussa
17193: tai kotona.
17194:                               6 §.
17195:     Jokaisessa kunnassa tulee oppivelvollisuuden täyttämistä
17196: varten olla riittävä määrä kansakouluja niin sijoitettuijna,
17197: ettei lapsilla yleensä ole kodistaan oman piirinsä kansakou-
17198: luun matkaa enempää kuin neljä kilometriä. Sen mukai-
17199: sesti tarkistettakoon (poist.) kansakoulujen piirijako maa-
17200: laiskunni'ssa ja tällöin otettakoon huomioon, että sellai-
17201: nen kahteen tai useampaan kuntaan kuuluva asutusalue, jota
17202: ei sopivasti voida jakaa asianomaisten kuntien muihin kou~u­
17203: piireihin, on tehtävä 'eri koulupiiriksi.
17204:     Kunnassa, jonka keskimääräinen asukasluku neliökilo-
17205: metriä kohti ei nouse kolmeen, jää kansakoulujen perusta-
17206: minen kunnan harkinnasta riippuvaksi. Kuitenkin on kunta
17207: velvollinen viivyttelemättä ryhtymään toimiin kansako~un
17208: perustamiseksi piiriin, kun kouluun pantavaksi va})aaehtoi-
17209:                  Laki oppivelvollisuudesta.                 16
17210: 
17211: sesti ilmoitetaan vähintään se määrä piirissä asuvia tai oles-
17212: ke1evia lapsia, joka tämän lain mukaan velvoittaa kun-
17213: taa koulun perustamiseen. Niinikään on koulu perustettava,
17214: jos kunnassa on yhtenäinen, suuruudeltaan edellisess~ momen-
17215: tissa määriteltyä koulupiiriä vastaava alue, missä on vähin-
17216: tään se määrä alueella asuvia tai oleskelevia lapsia, joka tä-
17217: män lain mukaan velvoittaa kuntaa koulun perustami-
17218: seen. Piirijako näissä kunnissa tarkistettakoon tämän mu-
17219: kaisesti.
17220: 
17221:                              7 §.
17222:     Kansakoulu toimii joko täydellisenä kansakouluna., joh
17223: jakautuu ala- ja yläkan·sakouluun, tai supistettuna ka.nsa-
17224: kouluna.
17225:     Täydellisessä kansakoulussa on kuusi vuosiluokkaa,
17226: joista kaksi alinta muodostaa ala- ja neljä ylempää. vuosi-
17227: luokkaa yläkansakoulun. Sekä ala- että yläkansakoulu toi-
17228: mii kumpikin omien opettajiensa va·rassa. Supistetussa. kan-
17229: sakoulussa on samoin kuusi vuosiluokkaa, mutta se toimii
17230: yhden, yläkansa!koruluun virkwkelpoisen o:petta;jan varassa si-
17231: ten, että osa {poist.) opetusajasta käytetään kahd·en alem-
17232: man ja toinen osa neljäm ylemmän vuosiluokan opettami-
17233: seen.
17234:     Yläkansakoulu on aina kiinteä. Sen oppiaika on
17235: kolmekymmentäkuusi viikkoa vuodessa; kuitenkin voidaan
17236: kahdel'L ylemmän vuosiluokan oppilaat, jos johtokunta niin
17237: päättää, vapauttaa koulunkäynnistä enintään {poist.) vii-
17238: koksi kiireimpänä maa.töid·en aikana.
17239:     Alakansakoulu on joko kiinteä, jossa tapauksessa opettaja
17240: toimii joko yhdessä tai myös vuoroin kahdessa piirissä,
17241: taikka kiertävä, jolloin opettaja toimii vuoroin kahdessa pai~
17242: kassa koulupiirin sisäillä. Oppiaika on kolm<ekymmentä;kuusi
17243: viikkoa, jos opettaja toimii yhdessä opetuspaikasS'a, sekä
17244:  kahdeksantoista viikkoa, jos sama. opettaja toimii kahdessa
17245: opetuspaikassa.
17246:     Supistettu kansakoulu on aina kiinteä. {Poist.) Sen
17247: oppiaika on nelja-kymmentä viikkoa.
17248: 16         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 13.
17249: 
17250:                              8 §.
17251:     Kaupunkikunnassa, kauppalassa ja taajaväkisessä yh-
17252: dyskunnassa tulee olla riittävä määrä kansakouluihin liitty-
17253: viä, pJiäasiallisesti käytännölliseen elämään valmistavia
17254: kaksivuotisia jatkoluokkia.
17255:     Jokaisessa maalaiskansakoulussa on annettava vuosit-
17256: tain niinikään pääasiallisesti käytännölliseen elämään val-
17257: mistavaa jatko-opetusta vähintään 4 tuntia viikossa 25 vii-
17258: kon aikana.
17259:                              9 §.
17260:     Piirissä, jossa yläkansakouluun panta.vien lasten luku
17261: nousee vähintään kahteenkymmeneen, tulee olla yläkansa-
17262: koulu sekä, jos alakansakouluun pantavien lasten luku nou-
17263: see vähintää~ kymmeneen, siihen liittyvä kiinteä tai kier-
17264: tävä alakansakoulu.
17265:     Jos yläkansakouluun pantavien lasten .lukumäärä on
17266: kahtakymmentä pienempi, eikä kunta ole piiriin perustanut
17267: täydellistä kiinteää hnsakoulua tai kiinteää ylä- ja kiertä-
17268: vää alakansakoulua, annettakoon opetusta sup:i:stetussa kan-
17269: sakoulussa.
17270:     Missä ylä- ja alakansakouluun pantavien lasten yhteen-
17271: laskettu lukumäärä on kahtatoista pienempi, ei kunta kui-
17272: tenkaan ole v·elvoHinen näille kustantamaan opetusta heidän
17273: omassa piirissään, va•an avustakoon näiden koulunkäyntiä
17274: jonkun muun piirin kansakoulussa.
17275: 
17276:                             10 §.
17277:      La.psen huoltaja on oikeutettu ma.ksutta käyttämään
17278: lasta, kunnes täanä on oppivelvollisuutensa sworittanut, sen
17279: piirin kansakoulussa, jossa asuu taikka työnansiolla oles-
17280: kelee.
17281:     •Tos huoltaja tahtoo panna .lapsen toisen piirin kansakou-
17282: luun· omassa tahi vieraassa kunnassa, olkoon siihen oikeu-
17283: tettu asianomaisen kunnallisen viranomaisen suostumuk-
17284: sella. Jos kunta tahtoo siirtää lapsia käymään vieraan kun-
17285: nan kansakoulua, riippukoon asian järjestäminen asianomais-
17286: ten keskinäis·estä sopimuks.esta.
17287:                   J,aki oppivelvollisuudesta.                  17
17288: 
17289:      Jos kunta tahtoo siirtää lapsen käymään läheisen piirin
17290: kansakoulua omassa kul\Ilassa, olkoon kunnalla siihen oi-
17291: keus, paitsi 9 § :n koilmannessa momentissa mainituiss-a tapa-
17292: uksi:ss-a, muutoinkin milloin lapseen k'ouluma:!Jka ei tule nel-
17293: jää kilometriä pitemmä:ksi, mutta muussa tapaukses,sa vaa-
17294: ditaan siirtoon huoltajan suostumus.
17295:     Vieraassa kunnassa lapselle annetun O]Jetuksen kustan-
17296: taa se kunta, jossa lapsen huolta.ja on verovelvollinen.
17297: 
17298:                               11 §.
17299:       Kansakoulupiiriin, jossa a.suu erikielistä väestöä, on kun-
17300: nan niitä oppivelvollisia lapsia varten, joilla on vähemmis-
17301: tön kieli äidinkielenä, heidän huoltajainsa vaatimuksesta
17302: perustettava kansakoulu 9 § :ssä mainittujen perusteiden
17303: mukaisesti. Sama olkoon laki tällaisiin kahdessa tai useam-
17304: massa, samaan kuntaan kuuluvassa vierekkäi.sessä piirissä
17305: asuviin lapsiin nähden.
17306:       Milloin kunnan erikielinen vähemmistö asuu niin hajal-
17307: laan, ettei se edellisen momentin mukaan saisi omakielisiä
17308: kouluja, on kunta, katsoen sen velvollisuuteen perustaa kou-
17309: luja vähemmistön lapsia varten, pidettävä yhtenä koulu-
17310: piirinä.
17311:      Jos vähemmistön las·ten lukumäärä ·on niin pieni, ettei
17312: koulua heitä varten ole perustettava eikä katsota kuntaa koh-
17313: tuudella voitavan velvoittaa kustantamaan näille op.etusta
17314: s:illä tavoin, kuin 9 <§ :n 3 moment:iJs'sa sanotaan, ovat nämä
17315: lapset velvolliset suoritta.m.aan oppivelvollisuutensa väestön
17316: enmnmistöä varten perustetussa koulussa ja sen ·kielellä,
17317: elleivät heidän huolta·jansa, kunnan tai valtion avustuksella
17318: tai ilman sitä, huolehdi heidän opetuksesta.an muulla tavalla.
17319: 
17320:                            12 §.
17321:     Yleensä äiJ'köön useampaa kuin neljääkymmentäkahta
17322: qppilasta yhdess'ä opetetta.ko yhiikansaikcoulussa, älköönikä
17323: useampaa kuin kolmeakymmentäkuutta al·a'kansakoulussa.
17324:    Jos yhdessä opetettavien lasten luku nousee ylä:kansa-
17325: koulussa yli neljänkymmenenkahdeksan tai ahvkansakou-
17326:                                                            2
17327: 
17328:                                          .
17329: 18         1919 Vp. -       V. M. -   Esitys N:o 13.
17330: 
17331: lussa yli neljänkymmenen tai on kahtena toistaan seuraa-
17332: vana vuotena ollut yläkansakoulussa yli neljänkymmenen-
17333: kahden tai alakansakoulussa yli kolmenkymmenenkuuden,
17334: päättä;köön kunta, onko piiri ja,ettava vaiko koulu laajen-
17335: nettava opettajavoimi,a lisäten.
17336:     Milloin oppilasmäärä supistetussa kansakoulussa nousee
17337: yli kolmenkymmenen, on 9 §:n 1 mom. mukaisesti muodos-
17338: tettava täydellinen kansakoulu.
17339: 
17340:                              13 §.
17341:    Kaupunkikunnan, jossa on vähintään kymmenentuhatta
17342: asukasta, tulee järjestää erityi&opetusta 4 §:n 2 kappaleessa
17343: mainitt.uja lapsia. varten.
17344: 
17345: 
17346:                             III LUKU.
17347:         Oppivelvollisuuden täyttämisen valvonnasta.
17348:                            14 §.
17349:     Kansakoulunjohtokunnan tulee asianomaisen piiritarkas-
17350: tajan ja kouluhallituksen valvonnan alaisena pitää huolta,
17351: että sen piirissä oppivelvollisuus täytetään tämän lain
17352: mukaan.
17353:     Tämän huolenpidon on kunta oikeutettu joissakin koh-
17354: din jättämään erityisen lautakunnan tai muun kunnallisen
17355: viranomfllisen asiaksi.
17356:                              15 §.
17357:     Kansakoulunjohilokunnan on piirin oppivelvollisista l&p·
17358: sista pidettävä luetteloa, jota varten asianomainen papisto,
17359: seurakuntain johtajat ja siviilirekisterin pitäjät ovat velvolli-
17360: set antamaan tarpeelliset tiedot.
17361: 
17362:                             16 §.
17363:     Jos lapsen huoltaja laiminlyö velvollisuutensa säännölli-
17364: sesti käyttää lMta koulussa tai ei toimita hänelle vastaavaa
17365: opetusta, tu1ee johtokunnan .kehoittaa huoltajaa täyttämäii!n
17366: sanottu velvollisuus sekä, ellei hän siitä ota ojentuakseen,
17367: 
17368: 
17369:                         .
17370:                  Laki oppivelvollisuudesta.                1Q
17371: 
17372: viralliselle syyttäjälle ilmoittaa hänet syytettäväksi tuomio-
17373: istuimessa.
17374:     Kun tuomioistuin havaitsee huoltajan syypääksi sellai-
17375: seen laiminlyöntiin, tuomitkoon hänet enintään kahdensadan
17376: markan sakkoon.
17377:      Joka uusii sellaisen laiminlyönnin, tuomittakoon enin-
17378: tään viid·ensadan markan sakkoon.
17379:     Jos laiminlyöntiä vielä jatkuu, saattaa tuomioistuin sen
17380: lisäksi määrätä lapsen lastensuojeluviranomaisten hoitoon
17381: otettavaksi.
17382:     Lapsen, joka oppivelvollisuutensa täyttämiseksi on kou-
17383: luun pantu, mutta vastoin huoltajansa tahtoa laiminlyö kou··
17384: luukäynnin tai käytöksellään häiritsee koulun toimintaa ei-
17385: kä ole koulun kurinpitokeinoilla ojennettavissa, saattaa tuo-
17386: mioistuin niinikään määrätä lastensuojeluviranomaisten hoi-
17387: toon otettavaksi.
17388:     Kustannukset siitä, että lapsi asetetaan la·s,tensuojelu-
17389:  viranomaisten hoitoon, jäävät lapsen vanhempien kannetta-
17390: viksi.
17391:                             17 §.
17392:      K'ouluhallitus valvokoon, että yksityisen henkilön, yh-
17393: distyksen, yhtiön tai uskonnollis·en taikka muun yhdyskun-
17394: nan omistama koulu, jossa annetaan opiJivelvollisuuden suo-
17395: rittamiseksi vaadittavaa opetusta, täyttää tälmän tarkoituk-
17396: sensa.
17397:                             18 §.
17398:     Jos lapsi oppivelvollisuutensa suorittamiseksi saa ope-
17399: tusta muulla ta.valla kuin oman piirinsä kansakoulussa, on
17400: lapsen huoltaja velvollinen kunkin lukuvuoden alussa teke-
17401: mään siitä ilmoihtksen asianomaisen kansakoulun johtokun-
17402: nalle sekä, jos lapsen saama opetus ei ole kouluhallituksen
17403: valvonnan alaista, ~mnkin lukuvuoden ·lorpussa kansrukoulu-
17404: johtokunnalle toimittamaan päilevän henkilön a.niJaman to-
17405: distuksen lapselle annetun opetuksen laadusta ja laajuudesta.
17406: Hyväksyttävän todistuksen puutteessa on johtokunta velvol-
17407: linen sitä varilen kuulustuttamaan lasta. .Tos johtokunta
17408: 20         1919 Vp, -     V. M. -    Esitys N :o 13.
17409: 
17410: katsoo tarpeelliseksi, on se oikeutettu toimiiuttamaan kuu-
17411: lust·elun joka lukukauden lopussa. Kuulustelun toimitta-
17412: koon lapsen opettaja johtokunnan mää.räämän ipä.tevän hen-
17413: kilön lä.snäolles•sa. Pätevällä. hen:kilöllä tarkoitetaan tässä
17414: pykälässä yläkansakoulun sekä, jos lapsi on alakansakoulun
17415: asteella•, myös• alrukansakoulun virka:kelpoista opettajaa.
17416:      Jos ha,vaitaan, ettei kotiopetus, muistutuksesta huoli-
17417: matta, vastaa tarkoitustaan, velvoittakoon johtokunta huol-
17418: tajan määräajan kuluessa panemaan lapsen kouluun.
17419:      Huoltajalla, joka ei johtokunnan päätökseen tyydy, ol-
17420: koon valta jättää asia •asianomaisen piiritarkastajan ratkaista·
17421: vaksi.
17422: 
17423:                          IV LUKU.
17424:                     Erityisiä määräyksiä.
17425: 
17426:                            19 §.
17427:     J·okainen maalaiskunta on velvollinen niin järjestämään
17428: kansakouluopetuksen alueellansa, että se tämän lain mu-
17429: kaan on täytäntöön pantu kymmenen vuoden kuluessa lain
17430: voimaanastumisesta.
17431:     Edtyisestä hakemuksesta voi hallitus kuitenkin harvaan
17432: asutuille kunnille myöntää lykkäystä oppivelvollisuuden
17433: toimeenpanemisessa, ei kuitenkaan pitemmäksi ajaksi kuin
17434: viideksi vuodeksi.
17435:     Kaupunkikunnissa on oppivelvollisuus tämän lain mu-
17436: ka·an pantava täytäntöön kolmen vuod•en kuluessa lain voi-
17437: maanastumisesta.
17438: 
17439:                             20 §.
17440:     Maalaiskunnissa on tämän lain mukainen oppivelvolli-
17441: suus 19 § :ssä säädetyn ajan kuluessa pantava toimeen
17442: asteittain seuraavassa järjestyksessä:
17443:     Sen vuoden syyslukukauden alusta asti, jolloin laki a;s-
17444:  tuu voimaan, ovat oppivelvollisia ne kunkin piirin koulu-
17445: ikäiset lapset, joiden maltka toimessaolevaan •kansakouluun
17446: ei ole kolmea ki.Jometriä pitempi. Jollei koulussa va.paa-
17447:                  Laki Oilpivelvollisuudesta.                21
17448: 
17449: ohtoisosti ilmoittautuneiden oppilaiden oheHa 01le kaikille
17450: tilaa, ovat ensisijassa oppivelvollisia ne lapset, jotka asuvat
17451: lähempänä koulua. Oppivelvollisuus käypi yleiseksi piirin
17452: kaikille oppivelvollisille lapsille, sikäli kuin kunnan kansa-
17453: koululaitos järjestyy 21 § :ssä mainitun suunnitelman mu-
17454: kaisesti.
17455:     Neljän vuoilen kuluessa tämän lain voimaanastumisesta
17456: on perustettava suunnilleen kolmas<V'a, seuraavan kolmen
17457: vuoden kuluessa toinen kdlmasosa ja viiJmeisinä kolmena
17458: vuotena loput lisäksi tarvittavista kansakouluista ja opet-
17459: tajapaikoista.
17460:     Kunnalla olkoon kumminkin oikeus lyhyemmässäkin
17461: ajassa panna oppivelvollisuus täytäntöön.
17462: 
17463:                              21 §.
17464:     Kahden vuoden kuluessa tämän lain antamisesta tulee
17465: jokaisen maalaiskunnan, asianomaisen piiritarkastajan
17466: kanssa neuvoteltuaan, valmistaa ja kouluhallituks·en v·ahvis-
17467: tettavaksi lähettää tämän lain mukainen suunnitelma siitä,
17468: missä järjestyksessä ja millä ajoin täytäntöönpanokauden
17469: kuluessa kansakouluja on perustettava, opettajien lnkna
17470: lisättävä sekä oppivelvollisuus saatava voimaan.
17471:     Kunnan päätös asiasta tulee kouluhallituksen muutta-
17472: matta hyväksyä tahi hylätä, iossa jälkimäisessä tapauksessa
17473: kouluhallituksen on, hy,lkäämisen syyt ilmoittaen ja tarpeelli-
17474: sia ohjeita antaen, palautettava asia uuden tarkoituksenmu-
17475: kaisen suunnitelman laatimiseksi määräajan kuluessa. Kou-
17476: luhallituksen toimenpiteeseen tyytymätön saa siihen hakea
17477: muutnsta koTkeimmassa ha1liut,o-oikeudessa.
17478:     Ellei kouluhallitus katso voivansa. muuttama;tta hyväk-
17479: syä kunnan asiassa tekemää uutta päätöstä sen vuoksi, että
17480: siinä on ilmeisesti pyritty vapautumaan tämän lain mukai-
17481: sista velvollisuuksista, valmistakaan se, pysyen mahdolli-
17482: simman tarkasti kunnan päätöksessä, ehdotuksen suunnitel-
17483: mruksi sekä alistalkoon asian hallituksen ratkaistavaksi, joka,
17484: kuultuaan kuntaa ehdotuksesta, vahvistaa lainmukaisen
17485: suunnitelman.
17486: 22        1919 Vp. -V. M. -         Bsitys N:o 13.
17487: 
17488:                             22 §.
17489:     Jos yksityisissä tapauksissa katsotaan paibllisten tai
17490: mui-den olosuhteiden vuoksi olevan I}Joikettava piirijakoa
17491: koskevista määräyksistä, tehköön kunta siitä hakemuksen
17492: kouluhallitukselle, joka asian toimittaa omine lausuntoineen
17493: hallituksen tutkittavaksi ja ratkaistavaksi.
17494: 
17495:                             23 §.
17496:     Jokaisen kaupunkikunnan tulee kansakoululaitoksensa
17497: ohjesääntöön tehdä ja kouluhallituksen vahvistettavaksi lä-
17498: hettää ne muutokset ja lisäykset, joita oppivelvollisuuden toi-
17499: meenpano aiheuttaa.
17500:                             24 §.
17501:     Milloin useampiopettajaisen kansakoulun oppilasmäärä
17502: nous·ee yli kahdensadan ja tästä poikaoppilaita on vähin-
17503: tään sata, on kunnan otettava veiston ja piirustuksen opetta-
17504: mista varten erityinen, yläkansakoulunopettajan virkapälte-
17505: vyyden saavuttanut opettaja.
17506:                            25 §.
17507:     Mitä tätä ennen on säädetty ylemmä;stä kansakoulusta,
17508: on soveltuvissa kohdin noudatettava myöskin ala- j•a supis-
17509: tettuihin kansakouluihin nälhden.
17510: 
17511:                          26 .§.
17512:     Tarkemma,t määräykset. tämän lain täytäntöönipa,nemi-
17513: sesta antaa hallitus.
17514:                             27 §.
17515:     Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä elokuuta 1920,
17516: mutta. on sen sovelluttamista varten tarpeellisiin valmista-
17517: viin !toimenpiteisiin ryhdyttävä heti, kun laki on vahvis-
17518: tettu.
17519:                            28 §.
17520:     AikaiMmmin annetut, kansakoululaitosta koskevat ase-
17521: tukset ja määräykset kumotaan tämän lain kautta, mikäli
17522: :ne ovat vastoin sen säännöksiä.
17523:         Laki kansakoululaitoksen kustannuksista.           23
17524: 
17525: 
17526: 
17527:                            Laki
17528:            kansakoululaitoksen kustoonuksista.
17529: 
17530:    Eduskunnan päätöksen muka.i•sesti säädetään:
17531: 
17532:                          I LUKU.
17533:                      Yleisiä määräyksiä.
17534:                                1 §.
17535:     Q-ppiv·elvollisuud·esta tänä päivänä annetussa laissa sää-
17536: detyn kansakoululaitoksen perustaa ja ylläpitää sekä oppi-
17537: velvollisuuden aiheuttamista m~moista vastaa kunta koko-
17538: narsenaan, saaden vaHiolta avustusta, niinkuin alempana
17539: määrätään. Kun koulupiiri käs:i:ttää osia eri kunnista, otta-
17540: vat a;sianomaiset kunnat osa.a koulun kustannuksiin siinii.
17541: suhteessa, missä kuhunkin kuntaan kuuluvia oppivelvollisia
17542: lapsia koulupiirissä on.
17543:                            2 §.
17544:     Kansakoululaitos on kunnan hallinnon alainen. Kahdien
17545: tai useamman kunnan yhteisesti kannattama koulu on sen
17546: kunnan hallinnossa, jonka alueella koulu sijaitsee.
17547: 
17548:                               3 §.
17549:     Kunnan on kansakoululaitostansa varten tehtävä ja
17550: kouluhallituksen vahvistettavakai jätettävä ohjesääntö, jon-
17551: ka tulee sisältää määräyksiä ka.nsakoululaitoksen hallintu-
17552: tav·asta, talouden järjestämisestä, oppilasten koulunkäynnin
17553: avustamis·esta sekä opettaj.a.in palkkauksest.a.
17554: 
17555:                          II LUKU.
17556:            Maalaiskuntain kansakoululaitokse.~ta.
17557:                              4 §.
17558:     Jokaista ylä- ja supistettua kansakoulua varten on han-
17559: kittava oma huoneisto. Ala:kansakoulua varten on oma
17560: huonei·sto hankittava tai sopiva huoneisto vuokrattava.
17561: 24         1919 Vp. -     V. II. -   Esitys N:o 13.
17562: 
17563:     Kunta saakoon kuitenkin kouluhallituksen suostumuk-
17564: sella väliaik,aisesti sijoittrua yläka;nsrukoulun tar!koituksen-
17565: mul>'aiseen vuokrahuoneistoon. Samoin saakoon !kunta, missä
17566: ilman suurempaa haittaa niin sa•attaa tapa.htua, kouluhalli-
17567: tuksen suostumuksella. sijoittaa a.Iakall's'akoulun yläkansa-
17568: koulun huoneistoon, joko veisto- ta.i luokkahuoneeseen, ni~nä
17569: aikoina, jol,loin näitä ei muuhun ope,tukseen käytetä.
17570:     Koulun tonttimaalle on, ainakin milloin koululla on oma
17571: huoneisto, varattava riittävä maa-alue leikki- ja 11rheil·u-
17572:  kenttää sekä kottlu- ja oppilaskasvitarkaa varten.
17573: 
17574:                           5 §.
17575:    Mrualaiskunta on omien huoneistojen hankkimiseksi
17576: kansakou}ujaan varten 'Oikeutettu saamaan valtiolta raken-
17577: nuskustannusten koko määrästä 2.5 % avustu.sta ja 50 %
17578: kuoletuslainaa.
17579: 
17580:                              6 §.
17581:     Yläkansakoulun opettaja saakoon kunna.1ta seuraavat
17582: luontaisedut: miesopettaja koLme ja nais·o~ttaja kaksi huo-
17583: netta j1a keittiön sekä navetan ynnä sikolätin, rehu- ja pu·u-
17584: vajan, saunan, kellarin, aitan ja kaivon käsittävän vrupaan
17585: aswnnon, lä:mmön ja valon sekä ainakin yhdelle lehmälle riit-
17586: tävän la,itumen, jonka etäisyys koulusta ei saa olla 2 km
17587: pitempi, sekä sitä 'paitsi rooulun läheisyydestä opettaja, joka
17588: koulwa johtaa, vahintään J71hden hehtaa'rin ja muu opettruja
17589: vähintään puolen hehtaaria vil.ielysvalmista mruata.
17590: 
17591:                              7 §.
17592:     Rahapalkkaa saa yläkansakoulun opettaja valtiolta
17593: 6,000 markkaa vuodessa.
17594:     Sitä paitsi saa opettaja valtiolta vuotuista lisäpalkkiota
17595: viiden, kymmenen ja viid·entoista vuoden nuhteettomasta
17596: palveluksesta kerrallaan 500 markkaa sekä sen lisäksi nai-
17597: misissa oleva tai ollut opettaja kutakin alaikäistä lastansa
17598: kohti 300 markan vuotuisen kasvatusavun.
17599:         Laki kansakoululaitoksen kustannubW&
17600: 
17601:                              8 §.
17602:     Ahkansakoulun opettaja saa luontaiseiiuina vähintään
17603: yhd·en huoneen ja keittiön käsittäJvän va11aan asunnon,
17604: lämmön ja valon sekä vähintään puoli hehtaat·ia viljelys-
17605: valmista maata }a välttämättömät ulkohuoneet.
17606: 
17607:                              9 §.
17608:     Raha.palkkaa saa alakansakoulun opettaja valtiolta 4-,200
17609: markkaa vuodessa.
17610:     Sitä pait:;i saa opettaja vuotuista lisäpalkkiota viiden,
17611: kymmenen .ia viidentoista vuoden nuhteettomasta palveluk-
17612: sesta ikerrallaan 400 markkaa, sekä sen lisäksi naimisissa ole-
17613: va tai ollut opettaja, kutakin alaikäistä lastansa kohti 300
17614: markan vuotuisen kasvatusavun.
17615: 
17616:                              10 §.
17617:    Supistetun kansakoulun opettaja saakoon kunnalta samat
17618: luontaisedut kuin yläkansakoulun opettaja, joka samalla on
17619: koulun j;ohtaja, sekä valtiolta 6,800 markan suuntisen raha-
17620: palkan ynnä samansuuruiset lisäpalkkiot ja kasvatusavut
17621: htin yläkansakoulun opettaja.
17622: 
17623:                             11 §.
17624:    Ellei 6, 8 ja 10 §:ssä määlrättyjä luontais-etuja voida
17625: koulun yhteydessä antaa, tulee opetta.jan saada niistä kor-
17626: vaus yleisten perusteiden mukaan, jotka hal'Btus kouluhalli-
17627: tuksen esityksestä vahvistaa ja olosuhteiden vaa.tiessa voi
17628: muuttaa.
17629:     Kiertävän (poist.) ala!kansakoulun opettaja, joka ei tah-
17630: do käyttää hänelle tarjottua asuntoa vuokrahuonei:ssa, ol-
17631: koon oikeutettu saamaan luontaiseduistaan määräityn rah:t-
17632: korvauksen.
17633: 
17634:                              12 §.
17635:     Kiertävän ( poist.) alakansaikoulun opettajan muutto ope-
17636: tuspaikasta toi•seen on kunnan kustannettava..
17637: 26         1919 Vp. -     V. M. -Esitys N:o 13.
17638: 
17639:                            13 §.
17640:     V eiston ja käsitöiden opettaJja saa valtiolta palkkiota
17641: 700 ma;rkkaa vuodessa.
17642:     Oppivelvollisuudesta annetun lain 24 § :n nojalla otettu
17643: veiston ja piirustuksen opettaja nauttikoon sa.moja palkka-
17644: ja eläke-etuja kuin yläkansakoulun opettaja.
17645: 
17646:                                14 §.
17647:     Kansai]:mu1ulaitoksensa yllä·pitämi,seksi saavrut maalai:s-
17648: kunnat valtiolta, paitsi opettajille tässä laissa rnäärättyä ra-
17649: hapalkkaa, kaksiko[masosaa kunn&n niistä kansakoululai-
17650: toksensa todellisista vuos~menoista, jotka johtuvat kansa-
17651: koulurakennusten kunnossapidosta, koulukal~tston, opetus-
17652: välineiden, oppila.ille ilrnoiseksi annettujen oppikirjain ynnä
17653: muiden koulutarpeiden hankkirnisesta sekä oppilaiden ter-
17654: veydellisestä hoidosta ja 19 ja 20 §§:ssä rnainitusta amtstuk-
17655: sesta.
17656: 
17657: 
17658:                          III LUKU.
17659:           Kaupunkikuntain kansakoululaitoksesta.
17660:                                 15 §.
17661:     Paikallisista oloista riippuen on, luokituksen mukaan,
17662: jonka kouluhallitus vahvistaa, opettajain alin palkkaus
17663: oleva.:
17664:     ylä:kansalmulun opettajan ensimm!äis:essä luokassa 9,000,
17665: toisessa lu01ka:ssa 8,500 j:a kolmannessa luoka'Ssa 8,000 mark-
17666: kaa, sekä
17667:     alakansa!lmulun opettajan ensimmäises!sä luokassa 7,200,
17668: toisessa [nokassa 6,800 ja kolmannessa luokassa 6,4-00 mark-
17669: k~                                                             '
17670: 
17671:                            16 §.
17672:     Vuotuista lisäpalkkiota sa.a.vat opettajat kaupungilta
17673: viiden, kymmenen ja viidentojsta vuoden nuhtoottomasta
17674: palveluksesta kerrallaan:
17675:         Laki kansakoululaitoksen kustannuksista.             27
17676: 
17677:     ylä·kansakoulun orpetta;ja 500 markkaa sekä sen lisäksi
17678: naimisissa oleva tai ollut opettaja kutakin alaikäistä las-
17679: tansa kohti 300 markan vuotuisen kasvatusavun;
17680:     alaka-nsakoulun opettaja 400 markkaa sekä kasvatus-
17681: apua samoJen pemsteiden mukaan kuin yläkansakoulun
17682: opettaja.
17683: 
17684:                              17 §.
17685:     Kansakoululaitok·sensa ylläpitämiseksi saavat kaupun-
17686: git yleisistä varoista avustusta neljännen osan siitä mää-
17687: rästä, johon niiden todellis,et menot kansakoululaitok<-
17688: sesta nouseva.t, ja luetaan mainittuihin menoihin: raha.ssa
17689: maksettavat palkat, koulujen omi·en huoneistojen vuokra-
17690: arvo ja vuokramäärät sellaisista vuokratoista kouluhuo-
17691: neista., joiden havaitaan vastaavan tarkoitustaan, sekä me-
17692: not lämmityksestä ja valaistuksesta, koulukalustosta, ope-
17693: tusvälineistä, oppilaille ilmaiseksi annettavista oppikirjoista
17694: ynnä muista koulutarpeista, oppilaiden terveydelli.r;estä hoi-
17695: dosta, oppilaille koulussa annetusta ravinnosta sekä kirjojen
17696: hankkimisesta opettajiston kirjastoihin.
17697: 
17698: 
17699:                          IV LUKU.
17700:            Kansakdultwn oppilaidoo avustuksesfJa.
17701:                            18 §.
17702:    Kansakoulut' oppilaille annetta.koon maksutta · omiksi
17703: oppikirjat ja muut koulutarpeet.
17704: 
17705:                               19 §.
17706:     Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeuden ta;kia katso-
17707: taan välttämättömäksi nuorempia, ja heikompia .lapsia saat-
17708: taa kouluun tai majoittaa koulun lillheisyyteen, otta:koon
17709: kunta harlkintansa mukaan os·aa vanhemmille tästä johtuviin
17710: kustannuksiin. Jos matka läihim:pään kansakouluun on nel-
17711: jää 'kilometriä pitempi, tulee kunnan ottaa os·aa saattamis- ja
17712: majoittamiskustannuksiin lapsen ~kään katsomatta.
17713: 28         1919 Vp. -    V. .M. -    Esitys N:o 13.
17714: 
17715:                              20 §,
17716:      Vähävaraisi'lle lapsille tulee kunnan muinakin kuin .edd-
17717: lisis.sä pykälissä mainituilla tavoilla, etenkin ravinto- ja
17718: vaatetusavuilla, .anta1a siksi riittävää avustusta, että heidän
17719: koulunkäyntinsä tul·ee mahdolliseksi.
17720: 
17721: 
17722:                           V LUKU.
17723:                     Erityisiä määräyksiii.
17724:                            21 §.
17725:    Jos kunnan viranomainen jättää täyttämättä hänelle tä-
17726: män lain mukaan kuuluvat velvollisuudet, rangaistakoon vir-
17727: kavirheestä niinkuin yleinen laki määräii.
17728: 
17729:                             22 §.
17730:     Palkkaeduista, jotka luetellaan II ja III luvussa, on kan-
17731: sakoulunopettaja velvollinen opettamaan ylä- ja supiste-
17732: tussa kansakoulussa korkeintaan kolmekymmentä viikkotun-
17733: tia ja alakansakottlussa kaksikymtnentäneljä viikkotuntia
17734: sekä käsityönopettaja neljä viikkotuntia. Sekä kansakoulu-
17735: opetuksen että kaksikymmentäviisi viikkoa kestävän jatko-
17736: opetuksen aiheuttamista ylitunneista saakoon opettaja val-
17737: tiolta korvausta vähintään 175 markkaa viikkotunnilta.
17738:                   23 §. (Halht. es. 21 §.)
17739:     Alakansakoulun opettaja, joka siirtyy ylä- tai supistetun
17740: kansakoulun opettaja.n virkaan, olkoon oikeutettu lisäpalk-
17741: kioon nähden uudessa virassa1an l ukernaan hyväksensä sen
17742: ajan, jonka hän sitä ennen on säädetyssä jä.Tjestyksessä. pal-
17743: vellut saavutettuaan pätevyyden Y'läkansakoulun opettajan-
17744: virkoihin.
17745:                   24 §. (Hallit. es. 22 §.)
17746:     Opettaja, joka siirtyy toisen kunnan kansakoulusta toi-
17747: sen Jiunnan kansakouluun, on oikeutet.tu lisäpalkkiota var-
17748: ten uudessa virassaan lukemaan hyväkrs·een entis·en palvelus-
17749: a~kansa.
17750:         Laki kan.sakoululaitoksen kustannuksista.             29
17751: 
17752:     Kaupunkikunta on velvollinen suorittruma.an opettajalle
17753: hänen virkavuosiensa perusteella tul,evan lisäpalkkion, mutta
17754: saa kunkin vuoden lopuss•a tarr-kastajan oikeaksi todistaman
17755: laskun mukaan valtiolta korvauksen siitä määrästä, minkä
17756: kunta on täten tullut maksamaa,n enemmän, kuin kunta olisi
17757: ollut tämän lain mukaan velvollinen opettajalle suorittamaan
17758: lisäpalkkiota siltä ajalta, jonka opettaja on kunnan palve-
17759: luksessa ollu·t.
17760: 
17761:                   25 §. (Hallit. es. 23 §.)
17762:     Opettajain lisäpalkkiot myöntää kansakoulun johto-
17763: kunta, mutta on johtokunnan päätös alistettava asianomai-
17764: sen tarkastajan hyväksyttäväksi. Jos johtokunta ja tarkas-
17765: taja epäävät lisäpalkkion tahi ova:t eri mieltä, on tarkastajan
17766: alistettava asia kouluhallituksen ratkaistavaksi.
17767: 
17768:                    26 §. GHall~t. es. 24 §.)
17769:      Kasvatusapu suoritetaan lapsen syntymän jälkeisen kuu-
17770: kauden alusta lukien, ja on hakemus siitä 'todistuksineen
17771: hakijan oikeudesta sanottuun etuun jätettävä kansakoulun
17772: j oih\tolkunnalle.
17773:                     27 §. (Hallit. es. 25 §.)
17774:      Vakinainen opettaja olkoon 30-vuotisen opetustoimen
17775: jälkeen virasta erotessaan oikeutettu jäl'jelläiolevaksi elin-
17776: ajaks·ensa sraamaan vuotuista eläkettä valtiolta s'eurraa.vasti:
17777:      ylä- ja supistetun kansakoulun opettaja 5,000 markkaa
17778: sekä
17779:      ala;kansakoulun opettaja 3,600 markkaa.
17780:      Jos vakinaista opettajllla aiikaisemmin ko:htaa parantuma-
17781:  ton tauti taikka jos hän muuten havaitaan ilman omaa syy-
17782: tänsä tulleen kykenemättömäksi virkaansa hoitamaan, niin
17783:  myönnetään hänelle erotessaan vuotuinen elinkautinen apu-
17784: raha, joka 5 vuotta palvelleelle vastaa yhtä neljännestä edel-
17785: lämainitusta täydestä eläkemäärästä sekä enemmän palvel-
17786: leelle lisäksi joka palvelusvuodesta yhtä kahdeskymmenes-
17787: osaa samasta määrästä, k1tnnes 20 v1wtta palvelleelle tulee
17788: täysi eläkemäärä.
17789: 30         1919 Vp. -     V. M. -Esitys N:o 13.
17790: 
17791:     Jos opettaja muusta syystä saapi eron virastaan, älköön
17792: olko eläkkeeseen tai apurahaan oikeutettu.
17793:     HaHitus voi määrätä, että opettajan heikontuueiden voi-
17794: mien vuoksi on erottava virasta sekä härnet asetettava eläk-
17795: lreelle.
17796:     Alakansakoulun opettaja, jolla nykyisten asetusten mu-
17797: kaan on oiketts yläkansakoulun opettajain eläkkeeseen, säi-
17798: lyttää sen oikeutensa tämän lain voimaanaBtuttua.
17799:     Tässä pykälässä säädetty eläke maksetaan myös niille
17800: opettajille, joille eläke on myönnetty ennen tärnän lain voi-
17801: maanastumista.
17802:                    28 :§. (Hallit. e1s. 26 §.)
17803:     Alakansakoulusta ylä- tai supistettuun kansakouluun
17804: siirtynyt opettaja olkoon oi~eutettu virasta erotessaan eläk-
17805: keeseen niliden hyväksensä lukemaan sen ajan, jonka hän
17806: säädetyssä järjestyksessä on virkakelpoisena alakansakou-
17807: lussa palvellut saavutettuaan pätevyyden yläkansakoulun
17808: opettajanvi:rkoihin.
17809:                   29 §. (Hallit. es. 27 §.)
17810:     Mitä tätä ennen on säädetty yläka.nsakoulusta, on ·sovel-
17811: tuvissa kohdin noudatet1Java myöskin ala- ja supistettui:hin
17812: kansakoul unhin nä·hden.
17813:                    30 §. (Hallit. es. 28 §.)
17814:     Jos yksityisissä iapauksissa ka.tsotaan paikallisten tai
17815: muiden olosuhteiden vuoksi olevan poikettava tämän lain
17816: määräy'klsistä, tehköön kunta siitä hakemuksen kouluhalli-
17817: tukseile, joka asian toimiittaa offi!ine lansuntoineen h·allituk-
17818: sen tutkittavaksi ja ra1Jkaistavaksi.
17819:                     31 §. (Hallit. es. 29 §.)
17820:    Tiiilllän lain täytäntöönpanemisesta johtuvat tarkemmat
17821: määräykset antaa hallitus.
17822:                 32 §. (Hallit. es. 30 §.)
17823:    'l1ämä laki astuu voimaan 1 päivänä elokuuta 1920.
17824: Sen kautta kumotaan aikaisemmin asiasta annetut asetuk-
17825:         Laki kansakoululaitoksen kustannuksista.          81
17826: 
17827: set ja määräykset, mikäli ne ovat vastoin tämän asetuksen
17828: säännöksiä.
17829: 
17830: 
17831:    HelsingiJssä, 25 pä:ivänä marraskuuta 1919.
17832: 
17833: 
17834: 
17835:     Asian käsittelyyn o;yat ottaneet osaa puheenjohtaja P.
17836: Virklmnen ja jäsenet AilVo, Ahlfors, Hannula, M., Helo
17837: (osittain), Hilden, Hupli (osittain), K1ojtonen (osittain),
17838: Kokko, Eorhonen, V., Ku'klkonen, L~ppälä, J., Pesonen
17839: (osittain), Pöyhönen, Snellman, Taskinen, Åkerhlom ja
17840: Österlholm sekä varajäsenet El'ovaara ('Osittain), Korh'Onen,
17841: 0., Sillanpää (osittain) 'ja Vall{lonen.
17842:            1919 Vp.- V. M..- Esitys N:o 13.
17843: 
17844: 
17845: 
17846: 
17847:                      Vastalauseita.
17848:                               I.
17849: 
17850:      Oppivelvollisuuden välttämättömyydestä ei voi olla eri
17851: mieltä niidenkään keskuudessa, jotka katsov-at koko kansa-
17852: kouluopetuksen sekä sen oihjelman että opetusmenetelmäin
17853: kannalta olevan uudistuksen tarpeessa, ennenkuin se voisi
17854: vastata kansalaiskoulun kai,kkia vaatimruksi.a. On tunnusta-
17855: minen, että kansakoulu jo nykyisessä 1muo'dossaankin tarjoaa
17856: sellais-en <henkisen valmistuksen, että kasakoulua käymät-
17857: tömät olemisen taiistelussa helposti jääv'ält alakynteen kansa-
17858: koulukurssin suorittaneista tovereistaan. Varsinkin on op-
17859: pivelvollisuuden tuottama etu suuvi kansan köylhemmille
17860: kerroksille ja köylhimmille seuduille, jotka nykyään jaäv'ät
17861: miltei 'kokonaan i'lman kansalaiskasvH;tusta.
17862:      Ensimmäiseksi vaati.mukseksi oppivelvollisuutta sålädet-
17863: täessä l()n yht-eiskunnan kannalta asetettava, että tämä vel-
17864: vollisuus tehdään yleiseksi, s. o. että se ulotetaan maan syr-
17865: jäisimpiinkin seutuihin. Toinen yhtä oimeutettu vaatimus
17866: on, että orppivelvollisuus on yhtäläinen kaikille, sama maa-
17867: seudulle kuin kaupungeille, s•ama se'kä l1arvaan että tiheään
17868: asutuille maaseudun alueiHe. Näissä suhteissa jättää halli-
17869: tuksen esitys, valiokunnan väJhän parantalillanakin, palj·on
17870: toivom1isen varaa. Niin kauvan !kuin kaupungit ovat maa-
17871: seutua ooullis,emmassa taloudellisessa asemassa s·ekä rasi-
17872: tukset 'kansakoulun v'Oimassa.pidosta, useiden muiden rasi-
17873: tusten lisäksi, suureksi osa•ksi. työnnetään kuntain niskoille,
17874: on kuitenkin turhaa -boivoakaan p'äästävä:n oppivelvollisuu-
17875: den yhtäläisyyteen, etupäässä koulumuotoihin ja jatko-ope-
17876: tukseen nä:hden. Yleinen oppivelvollisuus on sen sijaan
17877:                          Vastalause 1.                           33
17878: 
17879: toimeerrpantavissa, j:os valtio avustaa suuremmassa suhteessa
17880: köyhiä kuin ri~kaita seutuja. Mutta kuntain osalle jää sit-
17881: tenkin niin ras•kas velvollisuus etenkin V'iilhävaraisten {)ppi-
17882: laiden koulunkäynnin avustamisesta, etteivät ne sii:hen ole
17883: halukkaita ilman lain prukkokeinoja eivätkä aina kyike-
17884: neviäkään.
17885:      Kun oppivelvollisuus aiotaan säätää tarkoittavan kansa-
17886: koulukurssia, edellyttää se luonnollisesti, ·että kansakoulu
17887: tehdään pohjakouluksi ilm~kelle opetukselle. Muut•en rajl()i-
17888: tetaan 'kansakoulua käyville niitä•kin mahdollisuuksia jat-
17889: kamaan opintoja ylemmissä oppilaitoksissa, joita nyky,ä:än
17890: on olemassa. Olisi sekä yhteiskunnallinen väiäryys ylhtä
17891: kansanosaa kohtaan että myös vahinko lkoko sivistykseUem-
17892: me, kun 'kansan pdhja,kerroksis,sa •piileviä kykyjä vaikeu-
17893: tettaisiin pääsemään esille.        -
17894:      Olemme seuraavassa rajoittuneet kuitenkin esittämään
17895: vain sellaisia muutosehdotuksia, jotka ovat ·paikallaan näi-
17896: d'8ll lakien puitteissa. ja jotka jo nykyoloissa •ovat ma:hd·olli-
17897: sia toteuttaa.
17898: 
17899: 
17900:                             Laki
17901:                      oppivelvollisuudesta.
17902: 
17903:                               1 §.
17904:      V a:liokunta on hyväksynyt lhallituksen esityksen siinä
17905: ko!hden, että oppivelvollisuudesta. olisivat toistaiseksi va-
17906: pautettuja lä:himmä.stä kansakoulusta viittä kil,ometriä
17907: kauempana asuvat lapset niissä 'kunnissa, joiden keskimää-
17908: räinen asukasluku neliöikilometriä kohti ei nous•e kolmeen.
17909: Kansak•oulujen perustaminen näissä, enimmäkseen köyhissä
17910: kunnissa maan itä- ja pohjois-osassa, jäisi 6 § :n mukaan
17911: kuntain harkinnan: varaan muulloin kuin samassa pykälässä
17912: mainituissa ta.pauksissa. Puheenaolevia kuntia on tilastol-
17913: listen tietojen mukaan vuodelta 1906 kaikikiaan 30, niiden
17914: yihteenlaskettu asukasluku silloin oli 129,319 ja 9-13-vuo-
17915: tisten lasten luku n'oin 17,200. Viimemainitun luvun nojalla
17916:                                                              3
17917: 34          1919 Vp. -     V. M. -        Esitys N:o 13.
17918: 
17919: s31anee arvata 7-13-vuotisia lapsia, jotka esilläolevan la;ki-
17920: ~hdotuksen mukaan ovat oppivelvollisia, mainittuna vuonna
17921: olleen noin 25,000.
17922:     Sopinee kysyä, onko yhteiskunna,lla sydäntä sullk·ea suu-
17923: ren osan näistä lrupsista oppivelvollisuud·en ulkopuolelle, ja
17924: siten rangaista heitä siitä, että ikohta}o on heidät tuomin-
17925: nut asumaan ma,amme koleimpiin kolikkiin. Sanotaan, että
17926: täydellisen oppivelvollisuuden toteuttaminen tulisi näille
17927: kunnille liian raskaaksi. Meidän mi•e}estämme on valtio vel-
17928: vollinen avustamaan puheenaolevia kuntia niin suuressa
17929: määrässä, että oppivelvollisuus ei tulisi niille taakaksi.
17930: Koulu'Piirijako voitaisiin sovellutt.aa paikallisten olojen mu-
17931: kaan ja ·oppivelvollisuuden toimeenpanoarika tehdä jonkun
17932: verran pitemmäksi kuin muualla Suomess,a.
17933:                                       1
17934: 
17935: 
17936: 
17937:     Tämän vuoksi ehdotamme me,
17938:     että 1 §:stä poistettaisiin kappale:
17939:     ,lähimmästä kansakoulusta viittä kilometriä kauempana
17940: asuvat lapset niissä kunnissa, joiden keskimääräinen asttkas-
17941: lttku neliökilometriä kohti ei nouse kolmeen; sekä."
17942: 
17943:                                  2 §.
17944:     Tässä 'PY'kälässä määrätään oppivelvollisuuteen kuulu-
17945: vaksi se tieto- ja taitomäärä, joka kansa,koulussa annetaan,
17946: siihen 'luettuna myös ttskonto, lisäten, että vapautuks•esta
17947: uskonnono'Petuksesta säädetään erikseen. Ei ole syytä tässä
17948: toistaa niitä syitä, joiden nojalla uSikonnonvapautta on vaa-
17949: dittu, vallankrin kun täJmä vapaus on periaatteessa tunnus-
17950: tettu Suomen uudessa; hallitusmuodossa. J oihdonmukaista
17951: tietysti olisi, •että jokaisess•a uud·essa. laissa, joka jollakin ta-
17952: valla koskee usk•onnonvapautta, mainittua periaatetta nou-
17953: datettaisiin. Sellainen lainsaädäntö vaikuttaa suorastaan
17954: ilveilyltä, .että perustusl•aissa vakuutetaan uskonnonvapaus,
17955: mutta esillä olevassa laissa säädettäisiin, vaikka vain toistai-
17956: seksi, uskontopakko kasvatuksen alalle. Koosak,oulunkäymi-
17957: nen ja siis välillisesti myös sen uskontokurssin oprpiminen
17958: on vielä vapaaehtoista.. Vas.taisuudessa tulisi tämä usk~nto­
17959: kurssi :palmlliseksi kai,kille, m. m. niillekin lapsille, jotka
17960:                          Vastalause 1.                        35
17961: 
17962: yksityiskoulua käyd<en tai yksityisopetlliksen a<vulla tule-
17963: vat täyttämään opl_)ivelvollisuutensa. T>ämä merkitsisi sen-
17964: kin vapauden riistämistä, mikä täfuän rusti on ollut lastenkas-
17965: vatuksessa olemassa. Viittaus sekä sielutieteelliseltä että
17966: kasvatusopilliselta kannalta kuolettavaan !lmtkismuksenlu-
17967: kuun kansakoulussa riittää kylliksi näyttämään, mikä taka-
17968: askel suvaitsemattomuutta kohti puheenaolevalla säännök-
17969: sellä otettaisiin.
17970:     Myöskin on vaadittava, ~että yhteiskunnallisen kans~alais­
17971: kasvatuksen tulee olla kaikil1e samanlaista. Tämän periarut-
17972: teen mukaan, jonka puolustamiseen ei myöskään tarvinne
17973: tuhlata sanoja, tulisi yhteiskunnan puolelta annetun koulu-
17974: opetu\ksen yleensä olla sellaista, että siihen kaikki appilaa;t
17975: erotuksetta voivat ottaa osaa - kuulukoot he sitten eri-
17976: us1wlaisiin tai olkoot kuulumatta m:Uhinkään uskontokun-
17977: taan-ilman eittä heidän kotiensa uskonnollinen vakaumus
17978: tai tieteeseen luottava .elämänkäisitYiksensä joutuu ristiriitaan
17979: opetuksen kanssa. Tältä kannalta katsoen on oikeutettua
17980: vaatia joko nykyisen tunnustuksellisen uskonnonopetuksen
17981: poistamista kouluista tai sen uudistamista siten, että tässä
17982: opetuksessa esitettäisiin eri uskontoja his·toriallisina ilmiöi-
17983: nä, samalla opa1Jtaen tärkeimpiä ~eetillisiä totuuksia j,a kehit-
17984: tyneemmällä iällä lisäksi eri mora.alijärjestelmiä. Me olem-
17985: mekin ehdottaneet valiokunnassa, että uskonnon sijall:e oppi-
17986: velvollisuuteen kuuluvana l_)antaisiin uskonnonhistoria,
17987: mutta ehdotusta ei ole hyväksytty. Hyväksyttynäkin olisi
17988: tämä ehdotus kuitenkin jäänyt vain paperille, niin kauvan
17989: kuin uskonnonopetusta kansakouluissa ei olisi ehditty tähän
17990: suuntaan uudistaa.
17991:     Kun välttämätön johtopäätös uskonnonvapauden peri-
17992: aatteen tunnustamisesta .on, että oppivelvollisuutta ei saa
17993: ulottaa uskontoon, olisi ,tämä jätettävä mainitsematta pu-
17994: heenaolevan pykälän aineluettelosta. Truten ei us.:lmnnon-
17995: opetus kansakoulussa vielä muuttuisi s-en ,enempää, kuin
17996: että se tulisi vapaaehtoiseksi aineeksi. Mutta täten olisi ai-
17997: nakin se vaatimus, joka uskonnonvapauden kannalta on oi-
17998: keutetuksi myönnettävä, :tyydytettävissä.
17999: 36         1919 Vp. -    V. M. -    Esitys N:o 13.
18000: 
18001:     Ehdotamme sen vuoksi,
18002:     että sana ,uskonnossa" paistetaan ensimmäisestä momen-
18003: tista ja että toinen momentti poistetaan kokonaan.
18004: 
18005:                               4 §.
18006:      Pelättävää on, että tämän pykälän kolmas k01Ma tarjoaa
18007: takaportin, josta helpusti voidaan päästä jopa kokonaiseksi
18008: lukukaudeksi täJyttämästä orppivelvoll:Lsuutta. Sa,namuoto
18009: ,erinomainen syy" on liian epämääräinen ja antaa itsestään
18010: tilaisuui:tta väärinkäytöksiin. Jos sillä tarkoitetaan esim.
18011: oppilaan kodissa sruttuneita sairastapauGrsi,a, jolloin oppilaan
18012: apua pe:rlheessä ehkä tarvittaisiin, on jo kuukauden loma
18013: riittäväksi katsottava.
18014:      Ehdotamme senvuoksi,
18015:      että pykälän kolmannesta kohdasta poistettaisiin sanat:
18016: ,tai johtokunnan luvalla enintään yhdeksi lukukaudeksi".
18017: 
18018:                               6 §.
18019:     Viitaten 1 § :Ue ehdottamaamme muotoon Ja sen perus-
18020: teluihin, ~hdotamme,
18021:     että 2 momentti saisi seuraavan rmwdon:
18022:     Kunnassa, jonka keskimääräinen asukasluku neliökilo-
18023: metriä kohti ei nouse kolmeen, saavat koulupiirit, olosuh-
18024: teiden niin vaatiessa, olla säteeltään suurempiakin kuin neljä
18025: kilometriä.
18026: 
18027:                     .,       19 §.
18028:     Samaan viitaten kuin edellisessä pykälässä, ehdotamme:
18029:     että 2 momentti saisi seuraavan muodon:
18030:     Erityisestä hakemuksesta vai hallitus kuitenlcin harvaan
18031: asutuille kunnille myöntää lykkiiystä oppivelvollisuuden
18032: toimeenpanemisessa, ei kuitenkaan pitemmäksi ajaksi kuin
18033: viideksi vuodeksi, paitsi 6 § :n 2 momentissa mainitnille kun-
18034: nille enintään kymmeneksi vuodeksi.
18035:                        Vastalause 1.                        37
18036: 
18037:                           Laki
18038:           kansakoululaitoksen kustannuksista.
18039: 
18040:                             5 §.
18041:    Yiita:ten oppiv·elvollisuuslain 1 § :lle ~hd1 ottamaa,mrne
18042: muotoon ja, s.en perusteluihin, -ehdotamme,
18043:    että tähän pykälään tehtäisiin seuraava lisäys:
18044:    Kunta, jonka keskimääräinen asukasluktt neliökilomet1 iä
18045: kohti ei nouse kolmeen, on oikeutettu mainittua tarkoit~usta
18046: varten saamaan avustusta aina 75 % ,ia loput kuoletu.slainaa.
18047: 
18048:                            14 §.
18049:    Samoin viitaten kuin edellisessä pykiälässä, .ehdotamme:
18050:    että tässä pykälässä oleva sana ,kaksikolmasosaa" tulisi
18051: kuulumaan ,kolmeneljäsosaa".
18052: 
18053:                              19 §.
18054:     Vä:liJtämätön edellytys oppivelvollisuuden toteuttamista
18055: varten on, että väihävaraisten la,pset saavat siksi runsasta
18056: avustusta, etenkin ravinnon ja vaatetuksen suhteen, ·että he
18057: menestyksellä voivat ottaa 10saa opetukseen. Jo nykyään,
18058: jolLoin !koulunkäynti 10n vapaaehtoista, ovat sellaiset ~tapa­
18059: ukset eri osissa maata, niin kaupungeissa kuin maaseuduilla,
18060: surkuteltavan lukuisia, jolloin oppilaat ova!t aliravittuja ja
18061: saavat tyytyä pitkän koulupäivänsä vain kuivaan ruokaan.
18062: Niinikään vaatteet ja jalkineet jättävät usein liiaksikin toi-
18063: vomisen varaa. Epäilemättä on tällaisten puutteenalaisten
18064: lasten ·lukumäärä suhteellisesti paljon suurempi niissä lapsi-
18065: joukoissa, jotka vasta oppivelvollisuus vetää kouluun. Kun
18066: avustuksen tarv·e tulee siten en>tis~tä suuremmaksi, on avus-
18067: tu!ksen jakamista pyrittävä, paitsi la;ajentamaan, tekemään
18068: se myös tehokkaammaksi ja järj·e.stelmällisemmäksi. 'rämän
18069: vuoksi olisi ollut tarpeen ottaa tähän lakiin tarkempia yksi-
18070:  tyismääräyksiä kuin mitä valiokunta on siihen hyväksynyt.
18071:      Emme tahdo uudestaan esittää k.aikkia niitä määräyk-
18072: siä oppilaid.en avustuksesta, joita olisimme lakiin taihtoneet:
18073: 38         1919 Vp. -V. M. -Esitys N:o 13.
18074: 
18075: Yksi avustusmuoto näyttää ikuitenkin käytännössä niin va-
18076: kaantuneen, .että se jo pitäisi laillistuttaa, nimittäin n. s.
18077: koulukeitot. Lämmin ateria on lasten lmulutyölle siksi tar-
18078: peellinen, ,ettei siitä enempää tarvitse puhua. Ensimmäinen
18079: edellytys sen antamiseen useissa kouluissa on, että niihin
18080: järjestEitään 'tarkoituksenmukainen koulukei'ttiö.
18081:      E'hdotamme sen vuoksi tähän pykälään seuraavan lisä-
18082: momentin:
18083:     Milloin koulukeittojen jakarnista rnuulla tavoin ei voida
18084: helposti toirnittaa, järjestettäköön tätä varten koulun yhtey-
18085: teen erityinen koulukeittiö.
18086: 
18087:      Helsingissä, 25 päivänä marmskuuta 1919.
18088: 
18089:       Julius Ailio.               0. Korhonen.
18090:       W. Korhonen.                E. L. Hilden.
18091:       Fanny Ahlfors.            T. Pöyhönen.
18092:                           J. Helo.
18093:                         Vastalause II.                        39
18094: 
18095: 
18096: 
18097: 
18098:                                II.
18099: 
18100:      Vaikka hyväksynkin sekä sivistysrvaliokunnan, että
18101: yleensakin S'en vallaUa olevan käsitteen, että oppivelvolli-
18102: suus on nykyajan tärkeimpiä ja no.peas,ti toimeenpantavia
18103: sivistystehtäviä, en s:entään katso sitä niin päivänpoli!tavaksi
18104: tehtäväksi, että kiireellisyyd·en tai talouspoliltiikankaan
18105: vuoksi ,p]täisi läihteä koulujärjestelyssä teille, jotka va.rsin-
18106: kin ma.aseu'tuelämään nähden orvat vieraita ja tekevät ken-
18107: ties lähimmässä tdevaisuudessa tarpeellisiksi muu,tosten toi-
18108: meenpanoja, sittenkun väliaikaiseen järjestelmään on jo ke-
18109: ritty koko lailla pääomia kiinnHtää.
18110:      M!!!alaiskansakouluihin nähden on se vieras ja osittain
18111: tul,ee kalliimmaksi, jos oppivelvollisuuslarin 7 § :n määräyk-
18112: sen mukaisesti kansalkoulu jakautuisi ylä- ja alakansakou-
18113: luilhin. Se on vieras sen vuoksi, että maalaiskansakoulut
18114: tähänkin 'as1ti ovat toimineet vaan yhtenä kansakouluna,
18115: vaikkapa oppilasmäärien mukaan on pitänyt olla useampia-
18116: kin opettajia.
18117:      Jo 1opetuksenkin kannalta k,atsottuna vaatii koulun etu,
18118: että opettajat OV'at samalla kehitysasteella koulun !kaikilla
18119: luokilla niin että ne voivat tai1mmuksiensa mukaisesti opet-
18120: taa harrastamiaan aineita tai olla luokkaopettajina, jolten
18121: esim. epämusikaalisen opettajan ei tal"Vitse opettaa laulua,
18122: eikä silmää ja taipumusta vailla olevan opettajan tai1vitse
18123: opettaa piirustusta ja muovailua j. n. ~e.
18124:      Koulun eheydenkin vuoksi on pysy,ttävä •entis~en yhte-
18125: näisen kouluaa'tten ·perusteella, sillä siten voimme päästä
18126: noista kiusallisista epäpätevistä käsitöiden opettajista kun
18127: koulussa yhtenäisen kouluaatteen perusteella useimmiten
18128: olisi ainakin kaksi samallaisen kasvatuksen saanutta opet-
18129: 40         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 13.
18130: 
18131: taJja;a ja niistä toinen voisi olla mies ja. toinen naiso'P~ttaja,
18132: joten ne olisivaJt 'kumpikin alallaan päteviä opettamaan käsi-
18133: töitä kaikkine niihin kuuluvine opetusaloineen. Tällllän lain
18134: mukaan pakollisesti ann~ttava jatko-opetuskin jo .ed•ellyttää,
18135: että kaikki koulun o'Pettajat o:va;t samalla rvirkakelpoisuus-
18136: asteella, niin että ne :voi:vrut ikukin jatko-o'Petukseenkin ottaa
18137: osaa ja niihin tarvitta:viin aineisiin tarpeeksi syventyä, joka
18138: ei ole mahdollista, jos koulussa on vaan yksi ylälm.nsakou-
18139: lun ja yksi eri kasvatuksen saanut alakansakoulun opettaja.
18140:      Taloud-elliselta kannalta katsoen yhtenäinen kuusiluok-
18141: kainen kansakoulu tulee ajan oloon halvemmaksi kuin erik-
18142: seen ja!kautunut ylä- ja alakansakoulu, smä jo o·pettajain
18143: kasvatusrta :varten pitäisi rakentaa ja :varustaa kahd·enlai-
18144: sia seminaareja, jotavastoin, jos vain yläkanskioulun opet-
18145: tajista tulisi satunnaista puutetta, voitaisiin jo käytännössä
18146: ol1eeseen tapaan nykyis,ten seminaarien yhteyteen jä,rjestää
18147: kursseja kansakoulun opettajiksi aikOIVia ylioppilaita :vaJr-
18148: ten. Edelleen tämän lain 9 § m mukaan, jos ·piirissä on
18149: yläkansakouluun pantaevien lasten luku vä:hintään 20, tulee
18150: olla yläkansa:koulu ja jos aTakansakouluun pantavien las-
18151: ten lulm on vruhintäin 10, pitää siihen liittyä alakans·akoulu;
18152: siis 30 op'Pilasta ko1hti kaksi kansa,koulua, jotavastoin yhte-
18153: näisen kansa.koulun perusteella siihen riittäisi vaan yksi
18154: ka;nsakoulu. Siis jokais,essa täUaisessa tapaukses,sa päästäi-
18155: siin jo yhtä OP'ettajaa vähemmällä.
18156:      Tämän lain 12 §:n mukaan ylemmän kansakoulun op-
18157: pilasluku saa olla yhdellä opettajalla 42, mutta jos ylä-
18158: kansakoulussa. kahtena toisiaan s,euraavana vuotena on ollut
18159: oppilasluku yli 42, ja alalkansakoulussa yli 36, on opettaja-
18160: voimia lisälttä:vä. .Tos siis yläkansakoulussa olisi siis esim.
18161: 45 oppilasta, on otettava lisää opettajia, ja jos alakansakou-
18162: lussa on esim. 40 oppilasta, on otettava lisää opettajia; siis
18163: noin 7-8 1oppilaan :vuoksi kaksi uutrta opettajaa eli 85 oppi-
18164: laalle 4 opettajaa, kun sensijaan yhtenäisen koulumuodon pe-
18165: rusteella tultaisiin toimeen Jmhdella tai ainakin kauan ai-
18166: kaa kolmella opettajalla. Tällaisessa trupauksessa, jonika:lai-
18167:                         Vastalause IL                         41
18168: 
18169: sia koulumme enimmä:kseen tulenovat olemaankin, päästäi-
18170: siin 1-2 opettajaa vähemmällä.
18171:      Mitä rmaksaa näin kaiht~en jakautuvan koulumuodon
18172: vuoksi tarpeelliseksi tulleiden lisäopettajien palkkaus, lisä-
18173: asuntojen hankkiminen, luokikahuoneet, lämmitys ja valais-
18174: tus ja mitä maksaa ennenmainitsemieni kahtia jakautuvan
18175: koulumuodon vuoksi tarpeellisiksi tulleiden erityisten käsi-
18176: työopettajien patkka - riittäkö sen korvaamaan se pieni
18177: erotus, mikä on ylä- ja ala;kansakoulunopettajien paikoissa?
18178:      Yhtenäisen kouluaatteen perusteella tultaisiin lmlmatta
18179: tai ainakin neljättäosaa. vä:hemmillä opettajilla ja siten niille
18180: voitaisiin maksaa ajanmuikaisemmat palkat. Yht.enäis,en, toi-
18181: siinsa liittyvän kuusilwollikaisen kansakoulun kautta saavu-
18182: tettaisiin koulun sisäinen eheys ja yihtenäisen kouluaatteen
18183: perusteella saataisiin kaikki lmrkeamman sivistyksen sa-a-
18184: neet opettajat.
18185:      Edelläiesitetyn perusteella lausun mielipiteenäni, että ai-
18186:  nakin rmaalaiskansakoului!hin nälhden ·olisi luovuttav.a ope-
18187: tus- ja kasvatusopillisesti häiritsevästä ja taloudellisesti kal-
18188:  liimmaksi tulevasta kaihtia jakautuvasta ylä- ja alakansa-
18189: koulumuodosta ja oppiv·elvollisuuslain perusteeksi otetta,van,
18190:  entisen, ylhtenäisen, mutta kuusiluokkais~ksi muodostuneen
18191:  kansalwulun periaate, ja sen vuoksi ehdotan, että oppiv·el-
18192:  vollisuuslain 7, 9 ja 12 § ja kustannuslain 4, 6 ja 11 § sai-
18193:  sivat seuraavan sanamuodon:
18194: 
18195:                              7 §.
18196:     Täydellisessä s. o. kaksi- tai useaanpiopettajais•essa kan-
18197: sakoulussa on kuusi vuosiluokkaa. 'Supistetussa, s. o. yksi-
18198: opettajaisessa ka.ns&koulussa on sa,moin kuusi vuosiluokkrua.
18199: Supistettu kansakoulu toimii yhd,en opettajan varassa si-
18200: ten, ·että osa opetusajasta käytetään ikahden alimman ja
18201: toinen osa neljän ylemmän luokan opettamiseen.
18202:     Kamsakoulun oppiaika on kolme'kymmentä,kuusi kolme-
18203: kymmentätuntista viikkoa; kuitenkin voidaan Jmhden ylem-
18204: män vuosiluokan oppila,at, jos johtokunta. niin 1päättää, va-
18205: 42        1919 Vp. -     V. M. -   Esitys N:o 13.
18206: 
18207: pauttaa ~oulunkäynnistä enintään kahdeksi viikoksi kiireim-
18208: pinä maatöiden aikana.
18209:    Supistetun kans.a:lmulun oppiaika on neljäJkymmentä viilk-
18210: koa.
18211:                               9 §.
18212:     Piirissä, jossa kouluun pantavien lasten lukumäärä nou-
18213: see ·vähintäin kolmeenkymmeneen, tulee olla täydellinen
18214: kansakoulu.
18215:     Missä kouluunpantavien lasten yhteenlaskettu luku-
18216: määrä on viittätoista pienempi, ei kunta kuitenkaan ole vel-
18217: VJollinen näille kustanrta,ma.an opetusta !heidän omassa pii-
18218: rissään, vaan avustakoon näiden koulu:nkäiyntiä jonkun muun
18219: piirin kansakoulussa..
18220: 
18221:                              12 §.
18222:     Älköön usea:mpaa kuin neljääkymmentäkahta oppilasta
18223: yhdessä opetettako .
18224:     .Jos yfudessä opetettavien lasten lukumäärä nousee täy-
18225: dellisessä kansa/koulussa yli 42 tai ·on kahtena toistaan seu-
18226: rwavana vuotena ollut yli 42, päJättäköön kunta, onko piiri
18227: ja·ettava vaiko ilwulu laajennettava opettavoimia lisäten.
18228:     MiUoin oppilasmäärä surpistetussa kansakoulussa nousee
18229: yli kolmenlky~menen, on 9 § :n mukais·esti muodostettava
18230: täydellinen kansakoulu.
18231: 
18232: 
18233:                        Kustannuslaki.
18234: 
18235:                                 4 r§,
18236:     .Joka·ista täydellistä ja supistettua kansakoulua varten on
18237: hankittava oma huoneusto.
18238:     Kunta saakoon kuiten.lk.in Kouluhallituksen ·suostumuk-
18239: seUa väliaikaisesti sijoittaa kansrukoulun tarkoituksenmuka.i-
18240: s·een vuokrahuoneustoon.
18241:     Koulun tonttimaalle on a•inakin milloin lmululla on oma
18242: huoneusto, varattava riittävä maa-alue leikki- ja url:teilu~
18243: kenttää s·ekä koulu- ja oppilaskasvitarhaa varten.
18244:                         Vastalause II.                          43
18245: 
18246:                              6 §.
18247:    Täy·dellisen kansakoulun opettaja saaimoon kunnalta seu-
18248: raavat luontaisedut j. n. e.
18249: 
18250:                             7 1§,
18251:    Rahapa-lkkaa saa täydellis•en kansrukoulun opettaja j. n. e.
18252: 
18253:                          (8 § j'ää p1ois).
18254: 
18255:                                 11 §.
18256:     Ellei 6, 8 ja 10 § :ssä m!ääriilttyjä luontais·etuja voida kou-
18257: lun J11hteydessä antaa, tulee opettajan saada niistä korvaus
18258: yleisten perusteiden mukaan, jotka Kouluhallitus esity!k-
18259: s•estä v.a:hvistaa ja olosulhteiden vaatiessa voi muuttaa.
18260: 
18261:                        (12 § jää pois).
18262:     Edellis·en lisäksi pidän oppi vel vollisuuskus:tannuslain
18263: 19 § määräystä, että jo neljän kilometrin pä:ästä on kunnilla
18264: v·elvollisuus ottaa osaa lasten kouluun kuljettamis- ja ma-
18265: joitus>kustannuksiin, liian ankarana, ja yoi se johtaa mo-
18266: nenlaisiin ~kävyyksiin ja retbelöilhin. Yleensäkin kulkea ja
18267: asua yleisellä kustannuksella kasvatt!l!a velttoutta ja liialli-
18268: sia vaatimuksia. Ehdotan että 19 § :n .määräys Hevennetään
18269: siten, että matka määrätään vähintään viideksi kilometriksi.
18270:     ·21 § asettaa kunnan viranomaisen tä'hän lakiin nähden
18271: erikoisasemaan kun yl•eensä muissa kunnallistelhtävissä. Pi-
18272: dän tähänkin riittävänä kunnallislain ja yleisen rikoslain
18273: rangaistusmääräykset ja ®dotan 21 §:n poistamista.
18274: 
18275:     Helsingissä, marraskuun 25 'P'äivärrä 1919.
18276: 
18277:                                                  J. P. Kokko.
18278:     Edelliseen yhtyy
18279:                                                  H. Taskinen.
18280:        1919 Vp.- Edusk. vast.- Esitys N:o 13.
18281: 
18282: 
18283: 
18284: 
18285:                E d u s k u n n a n v a s t a u s Hallituksen
18286:            esitykseen laiksi oppivelvollisuudesta ja laiksi
18287:            kansakoululaitoksen kustannuksista.
18288: 
18289:    Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys laiksi
18290: oppivelvollisuudesta ja laiksi kansakoululaitoksen kustan-
18291: nuksista.
18292:    Tästä esityksestä on Eduskunnan Sivistysvaliokunta
18293: laatinut mietinnön, jota Eduskunta kuitenkaan ei ole eh-
18294: tinyt käsi1Je11ä.
18295: 
18296:    Helflingissä, 11 päivänä maaliskuuta 1920.
18297: 
18298: 
18299: 
18300: 
18301:                                                          ..
18302:                      1919 vuoden va.Jtiopä.i vi\t N :o H.
18303: 
18304: 
18305: 
18306: 
18307:                         Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi
18308:                     huoneenvuokrasäännöstelystä.
18309:     \'oimassa oleva huoneenvuokrasuhteiden järjestely pe-
18310: rustuu 27 päivänä heinäkuuta 1918 elintarveasiain jär-
18311: jestelystä sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa
18312: annetun lain 11 § :n säännöksiin, jonka 3 :nnen kohdan mu-
18313: kaan Hallituksella on valta antaa määräyksiä huoneistojen
18314: ylimmästä vuokrasta sekä vuokrasuhteiden muusta järjeste-
18315: lystä. Saman lain 34 § :n mukaan tämä valtuus on voimassa
18316: :n pawaan lokakuuta 1919. Elintarvelain perustee1ln
18317: ei siis vuokrainjärjesiJelyä voida jatkaa yli äskenmainitun
18318: ajankohdan, ei edes ensitulevan vuokravuoden loppuun.
18319:      Huoneistopula koko ma,assa j<a etenkin suuremmissa kau-
18320: pungeissa jatkuu kuitenkin edelleen ja on käynyt niin ki-
18321: reäksi sekä tämän johdosta huoneenvuokrasäännöstelyn tarve
18322: niin yleiseksi, että valtuuksien pidentäminen näyttää vält-
18323: tlimättömältä. Tämä toimenpide on tarpeellinen, vaikkei
18324: voidakaan sanoa, että sen kautta saadaan varsinainen ·huo-
18325: neistopula poistetuksi. Mainitun toivnttavan lopputuloksen
18326: saavuttamisek·si tarvitaan toimenpiteitä uusien huoneistojen
18327: a~kaansa&miseksi. Kun näyttää, ettei tätä voida saavuttaa
18328: ilman valtion suoranaista avustusta, tulee Hallitus lieven-
18329: tääkseen huoneistopulaa myös realisin keinoin, antamaan
18330: aikanaan sitä koskevan esityksen.
18331:      Kokemus on osoittanut, ettei Hallituksen tähän astinen
18332: Yaltuus ole ollut tarpeeksi laaja ja joustava. Niinpä on he-
18333: rättänyt tyytymättömyyttä, ettei huoneistojen taha1lish
18334: tyhjinä pitämistä keinottelubrkoituksessa ole voitu estäii.
18335: 'rämän epäkohdan poistaJmiseksi Hallitus tarvitsee valtuuden
18336:  määrätä sellaisten huoneistojen pakollisen käyttöönottami-
18337:  sen, mikä toimenpide epäilemiittä nykyoloissa. olisi omwnsa
18338: l C.riil . . 1 !l
18339:   2                           N:o 14
18340: 
18341: edes jossakin maarm helpottamaan vallitsevaa huoneisto-
18342: pulaa. rl'ämiin johdosta Hallitus onkin ottanut esitykseen
18343: valtuuden antaa miiäräyksiä käyttämättömien ja vapaiksi
18344: joutuvien huoneistojen ki1yttöönotta.misesta ja välittämisestä
18345: huoneistonhakijoille.
18346:      Kun elintarpeitten säännöstelyä koskeva aikakausi on
18347: toinen kuin vuokrakausi, on Hallitus valmista.nut esityksen
18348: siihen muotoon, että huoneenvuokrasäännöstelyä koskeva
18349: elintarvelain kohta kumotaan ja Hallitukselle myönnetään
18350: tätä varten tarpeellinen valtuus erityisellä lailla.
18351:       Edelläolevan perusteella annetaan Edusknnmm hyväk-
18352: ,·yiti.Yii.ksi seuraava lakiehrlot11s:
18353: 
18354: 
18355:                              Laki
18356:                 huoneenvuokrasäänniistelystä.
18357: 
18358:     Kumoa:malla elintuneasiain järjestelystä sodan aiheuttil-
18359: JHissa poikkeuksellisissa oloissa 27 päivänä heinäkuuta 1918
18360: annetun la]n 11 §:n 3 kohta, säädetään täten Eduskunnan
18361: päätöksen mukaisesti:
18362:     1) Valtioneuvostolla on valta ilntaa määrliyksi~l lmo-
18363: neistojen ylimmästä vuokrasta, käyttämättömien ja vapaiksi
18364: joutuvien huoneistojen käyttöönottamisesta ja välittämisestä
18365: huone1stonhakijoille sekä huoneenvuokraolojen muusta jär-
18366: jestämisestä.
18367:     2) Sellaiset määräykset vooidaan vahvistaa olema11n vm-
18368: massa aina 31 päivään toukokuuta 1920.
18369:       Helsingissä, 3 päivänä huhtikuuta 191 U.
18370: 
18371:                          Valtionhoitaja
18372: 
18373:                         !IANNERHEUL
18374: 
18375: 
18376:                                  Sosialiministeri Eero Erkko.
18377: 
18378:            lfclsinki l!JH). Yalt.inm'IIVq."-ton kirjnpninq,
18379:             1919. -   V. M. -   Esitys N:o 14.
18380: 
18381: 
18382: 
18383: 
18384:               L a k i- j a t a l o u s v a l i o k u n n a n
18385:            mietintö N :o 1 Hallituksen esityksen joh-
18386:            dosta, sisältävä ehdotuksen laiksi huoneen-
18387:            vuokrasäännöstelystä.
18388: 
18389:     Hallituksen edellämainitun esityksen on eduskunta pöy-
18390: täkirjanotteella 14 päivältä huhtikuuta 1919 lähettänyt
18391: Laiki- ja talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi.
18392: 
18393: 
18394:     Esityksessään viittaa Hallitus siihen, että nykyään voi-
18395: massa oleva elintarvelaki, jonka 11 § :n 3 :unessa kohdassa
18396: annettuun valtuutukseen Hallituksen oikeus antaa puheen-
18397: alaisia määräyksiä perustuu, lakkaa saman lain 34 § :n
18398: mukaan olemasta voimassa jo ensi lokakuun 31 päivänä, jol-
18399: loin siis myöskin huoneenvuokrasäännöstelystä nykyään
18400: voimassa olevat määräykset lakkaavat, mutta että yhä jat-
18401: kuva huoneistopula tekee huoneenvuokrasäännöstelyn tar-
18402: peen niin yleiseksi, että valtuuksien pidentäminen näyttää
18403: välttämättömältä. Tähän käsitykseen ilmoittaa Hallitus tul-
18404: leensa, vaikka sen mielestä säännöstelyllä ei voidakaan
18405: saada varsinaista huoneistopulaa poistetuksi, vaan tämän
18406: lopputuloksen· saavuttamiseksi tarvitaan toimenpiteitä uu-
18407: sien huoneistojen aikaansaamiseksi. Näistä toimenpiteistä
18408: ilmoittaa Hallitus tulevansa aikanaan antamaan asianmu-
18409: kaisen esityksen.
18410:     Paitsi valtuuksiensa pidentämistä haluaa Hallitus myös-
18411: kin niiden laajentamista sikäli, että Hallitus myös saisi
18412: oikeuden määrätä käyttämättömien ja vapaiksi joutuvien
18413: huoneistojen pakollisesta käyttöönottamisesta ja välittämi-
18414: sestä huoneistonhakijoille, jotta siten voitaisiin estää huo-
18415: 2            1919. -V. M.- Esitys N:o 14.
18416: 
18417: neistojen tahallista tyhjänä pitämistä keinottelutarkoituk-
18418: sessa.
18419: 
18420: 
18421:      Tarkastaessaan Hallituksen esitystä on V aliakuntakin
18422:  tullut siihen käsitykseen, että pääasiallisena keinona nykyi-
18423:  sen asuntopulan poistamiseksi ei ole pidettävä jo olemassa
18424:  olevien huoneistojen säännöstelyn jatkamista ja koventa-
18425: mista, vaan toimenpiteitä uusien huoneistojen aikaansaami-
18426:  seksi ja erityisesti rakennustoiminnan vilkastuttamiseksi. ·
18427: Niinikään katsoo Valiokunta välttämättömäksi että Hallitus
18428: ryhtyy suoranaisesti edistämään ja avustamaan tällaista toi-
18429: mintaa, ja toivoo, että se toimii kaikella sillä kiireellisyy-
18430: dellä, jota nykyään erittäin kärjistynyt huoneistopula vaa- ·
18431: tii.
18432:      Ennenlkuin oloja kuitenkaan tätä tietä voidaan saada
18433: tyydyttävälle kannalle, .on ajateltava pahimpien epäkohtien
18434: poistamista jatkamalla tähänastista säännöstelyä. Valio-
18435: kunnan mielestä asuntopulan ei voida katsoa nykyään aina-
18436: kaan lieventyneen siitä ajasta, jolloin säännöstelyyn ryh-
18437: dyttiin, eikä ole mitään toiveita siitä, että se lähimmässä
18438: tulevaisuudessaka~n lieventyisi. Vaikka ylempänä mainittu
18439: uudisrakennustoiminta saataisiinkin toivotulla nopeudella
18440: käyntiin, kestää V aliakunnan mielestä kuitenkin melkoisen
18441: ajan, ennenkuin olot tulevat niin normaalisiksi, että tarjonta
18442: peittää kysynnän, ja että siis pelko liikanaisten vuokramak-
18443: sujen ottamisesta ja vuokralaisten riippuvaisen aseman vää-
18444: rinkäyttämisestä häviää. Kun näin ollen samat syyt, jotka
18445: aiheuttivat säännöstelyyn tällä alalla ryhtymään, yhä vielä
18446: ovat olemassa, on Valiokunnan mielestä säännöstelyä edel-
18447: leen jatkettava.
18448:      Kun vuokravuosi meillä yleensä päättyy toukokuun lo-
18449: pussa, näyttää Valiokunnasta hyvin perustellulta Hallituk-
18450: sen esitys, että tätä alaa koskevat säännöstelymääräykset
18451: säädettäisiin toukokuun loppuun saakka kestäviksi. Kun
18452: elintarvelaki muulta osaltaan sen sijaan voidaan haitatta
18453: mihin vuodenaikaan hyvänsä kumota, ja kun lisäksi huo-
18454:                 Huoneenvuokrasäännöstely.                    3
18455: 
18456: neistojen säännöstely siinä määrässä poikkeaa elintarpeiden
18457: säännöstelystä, että sitä on pidettävä aivan itsenäisenä sään-
18458: nöstelyn lajina, näyttää Valiokunnasta oikealta Hallituksen
18459: ehdotus, että Eiintarvelain 11 § :n 3 :s kohta kumotaan ja
18460: Hallituksen tarvitsemat valtuudet annetaan itsenäisellä,
18461: elintarvelaista riippumattomana lailla. Aja,sta, joksi pu-
18462: heenalaiset valtuudet olisivat pidenuettävät, on V aliakunta
18463: kuitenkin toista mieltä kuin Hallitus. Valiokunnan mie-
18464: lestä ei ole todennäköistä, että olot tällä alalla ennättäisi-
18465: vät järjestyä normaaliselle kannalle vielä ensi vuoden .touko-
18466: kuun 31 päiväksi, ja pitää sen vuoksi tarpeellisena ehdottaa
18467: puheenalaisten valtuuksien myöntämistä aina toukokuun
18468: 31 päivään 1921. Valiokunta pitää sekä vuokralleottajille
18469: että -antajille edullisempAa, että olot heti voidaan järjestää
18470: pitempää aikaa silmällä pitäen, jota paitsi Eduskunnan
18471: työnkin kannalta on parempi, ettei näitä asioita tarvitse
18472: ensi valtiopäivillä uudestaan käsitellä, mikä muussa tapauk-
18473: sessa todennäköisesti tulisi olemaan asianlaita. Valiokunta
18474: luottaa siihen, että Hallitus ei käytä valtuuksiaan laajem-
18475: massa määrässä kuin on välttämätöntä, ja että se siis, jos
18476: olot ennemmin muuttuvat normaalisiksi, lopettaa säännös-
18477: telyn jo aikaisemmin.
18478:      Mitä taas tulee puheenaolevien valtuuksien laatuun ja
18479: laajuuteen yhtyy Valiokunta Hallituksen esitykseen, että
18480: sille olisi tähänastisten oikeuksiensa lisäksi myönnettävä
18481:  oikeus antaa määräyksiä käyttämättömien ja vapaiksi joutu-
18482: vien huoneistojen käyttöönottamisesta ja välittämisestä huo-
18483: neistonhaikijoille. Valiokunta katsoo, että tätä tarkoittavilla
18484:  määräyksillä voitaisiin jossain määrin estää ylempänä mai-
18485:  nittua huoneistojen vapaina pitämistä suoranaisessa keinot-
18486:  telutarkoituksessa ja siten saaJda enemmän huoneistoja käy-
18487:  tettäviksi, varsinkin jos lakiin vielä liitetään puheenalaista
18488:  menettelyä tarkoittavia rangaistusmääräyksiä.
18489:      Vaikka esityksen mukaan Hallituksella olisi valta antaa
18490:  määräyksiä myös ,,huoneenvuokraolojen muusta järjestämi-
18491:  sestä", ei tämä ilman muuta käsittäne oikeutta määrätä, mi-
18492:  ten monta huoneistoa tai huonetta kullakin huoneistonhalti-
18493: 
18494: 
18495: 
18496: 
18497:                        \
18498:              1919. -   V. :M.- Esitys ~:o 14.
18499: 
18500: jalla korkeintaan saa olla. Valiokunnan mielestä saattavat
18501: kuitenkin olot vielä muodostua sellaisiksi, että tämänkin
18502: laatuisiin rajoituksiin on ryhdyttävä, ja että tällaisilla toi-
18503: menpiteillä ainakin jossain määrin voisi heipottaa vallitse-
18504: vaa asuntopulaa. Tämän tähden Valiokunta ehdottaa lakiin
18505: otettavaksi myös sitä tarkoittavan määräyksen, ja katsoo
18506: Valiokunta, että Hallituksen ei tulisi arastella käyttää tätä
18507: valtuutta, jos vain asunto-olot yhä kärjistyvät ja havaitaan,
18508: että toimenpide jollain paikkakunnalla vallitsevissa oloissa
18509: on toteutettavissa.
18510:      Myös katsoo Valiokunta tarpeelliseksi ottaa lakiin mää-
18511: räyksen siitä, että huoneistojen omistajat, isännöitsijät ja
18512: haltijat voidaan velvoittaa ilmoittamaan omistamiensa tai
18513: hallitsemiensa huoneiden lukumäärän, laadun, suuruuden,
18514: vuokran y. m. s. seikat, joita näitä oloja silmällä pitävä
18515: viranomainen saattaa tarvita. Tästä syystä olisi Hallitus
18516: myös valtuutettava antamaan määräyksiä siitä, miten an-
18517: nettujen ilmoitusten todenperäisyys on tarkastettava.
18518:      Erityisesti tahtoo Valiokunta huomauttaa, että puheena-
18519: olevaa säännöstelyä järjestettäessä olisi pidettävä hvolta
18520: siitä, että vähävaraisempien yhteiskuntaluokkien asunto-
18521: oloja parannetaan, koska niiden elämä usein jo on hyvin vai-
18522: kea ja kun niiden tuloista vuokramaksut yleensä vievät suh-
18523: teellisesti suuremman osan kuin varakkaampien yhteiskunta-
18524: luokkien. Tähän nähden tulisi Hallituksen etupäässä kiin-
18525: nittää huomionsa pienempien, työväestölle ja muille talou-
18526: dellisesti sitä lähellä oleville yhteiskuntaryhmille sopivien
18527: huoneistojen hankkimiseen ja niiden vuokrien alhana pitä-
18528: miseen. Valiokunta katsoo edelleen välttämättömäksi, että
18529: vuokramaksujen suuruutta määrättäessä, vanhoissa, halvem-
18530: malla rakennetuissa taloissa olevien huoneistojen vuokria ei
18531:  ole määrättävä yhtä korkeiksi kuin uusien, kalliina aikana
18532: rakennettujen huoneistojen. Tämän katsoo Valiokunta niin
18533: luonnolliseksi, ettei se ,pidä tarpeellisena puheenalaisten
18534: määräysten ottamista itse lakiin, vaan edellyttää Hallituk-
18535:  sen ilmankin pitävän sitä silmällä.
18536: 
18537: 
18538: 
18539: 
18540:                                         1
18541:                 Huoneenvuokrasäännöstely.                   5
18542: 
18543:     Elintarvelain 25 § :ssä säädetään sille, joka rikkoo m. m.
18544: huoneistojen säännöstelystä annettuja määräyiksiä, rangais-
18545: tus: enintään 10,000 markan sakko taikka korkeintaan kah-
18546: den vuoden vankeusrangaistus. Kun puheenalaiset mää-
18547: räykset nyt eroitetaan elintarvelaista, menettävät ne sen
18548: rangaistussuojan, jonka mainittu laki tarjoo. Tähänastinen
18549: säännöstely tällä alalla ei ole tiettävästi turvautunut ran-
18550: gaistusuhkaan, vaan se on turvannut vuokralaisten edut aset-
18551: tamalla vuokrasopimusten irtisanomiset tai vuokrankorotuk-
18552: set riippuviJksi vuokralautakuntien hyväksymisestä. Mitään
18553: rangaistusuhkaa ei tällöin ylipäänsä ole tarvittu. Kun kui-
18554: tenkin vuokraolojen säännöstelyssä saattaa tulla muitakin
18555: määräyksiä annettaviksi kuin nyt mainitut, esim. edellä
18556: mainittu ilmoitusten tekeminen, jonka tehokas toimeenpano
18557: saattaa puheenalaista uhkaa enemmän tarvita, on Valio-
18558: kunta pitänyt tarpeellisena ehdottaa lakiin otettavaksi vas-
18559: taavat elintarvelain rangaistusmääräykset. Koska kaikki
18560:  määräykset eivät kuitenkaan edellytä puheenalaista suojaa,
18561:  katsoo Valiokunta, että kussakin Hallituksen tämän lain
18562:  nojalla antamassa määräyksessä on erittäin mainittava, onko
18563:  ja missä määrin siihen nähden sovellutettava rangaistus-
18564:  määräyksiä.
18565:      Edellä esitetyn nojalla ehdottaa siis Valiokunta,
18566: 
18567:                 että Eduskunta hyt,äksyisi puheenalaisen
18568:             lain seuraa'vansisältöisenä:
18569: 
18570: 
18571: 
18572:                            Laki
18573:                huoneenvuokrasäännöstelystä.
18574: 
18575:    Kumoamalla elintarveasiain järjestelystä soda,n aiheut-
18576: tamissa poikkeuksellisissa oloissa 27 päivänä heinäkuuta
18577: 1918 annetun lain 11 § :n 3 :s kohta, säädetään täten Edus-
18578: kunnan päätöksen mukaisesti:
18579: 6            1919. -   V. M.- Esitys N:o 14.
18580: 
18581:                              1 §.
18582:     V altioneuvostolla on valta antaa määräyksiä huoneisto-
18583: jen ylimmästä vuokrasta, suurimmasta määrästä huoneita,
18584: joita huoneistonhaltija saa käyttää, käyttämättömien ja va-
18585: paiksi joutuvien huoneistojen käyttöönottamisesta ja välittä-
18586: misestä huoneistonhakijoille, huoneiston tai talon haltijan,
18587: omistajan tai hoitajan ilmoitusvelvollisuudesta ja tehtyjen
18588: ilmoitusten todenperäisyyden tarkastamisesta sekä huoneen-
18589: vuokraolojen muusta järjestämisestä.
18590: 
18591:                            2 §.
18592:    Tällaisten määräysten rikkomisen voi Valtioneuvosto
18593: määrätä rangaistavaksi enintään kymmenentuhannen mar-
18594: kan sakolla taikka korkeintaan kahden vuoden vankeudella.
18595: 
18596:                           3 §.
18597:    Tässä laissa edellytetyt määräykset voidaan vahvistaa
18598: olemaan voimassa aina 31 päivään toukokuuta 1921.
18599: 
18600:     Helsingissä, 6 päivänä toukokuuta 1919.
18601: 
18602: 
18603:    Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
18604: Hakkila, varapuheenjohtaja Heikkinen, jäsenet Elovaara, af
18605: Forselles (osittain), Helenelund (osittain), Junes, Lanne,
18606: Lehtonen, Lyytinen, Niemi, Nikkanen, Nix, Patinen, Paunu,
18607: Ruuskanen, Ryynänen ja Rönnberg sekä varajäsenet Kekko-
18608: nen (osittain) ja Piitulainen (osittain).
18609:                         Vastalause.                         7
18610: 
18611: 
18612: 
18613: 
18614:                       Vastalause.
18615:     Kun en ole voinut hyväksyä sitä kantaa, jolle Valiokun-
18616: nan enemmistö on kysymyksessäolevassa asiassa asettunut,
18617: tahdon lyhyesti perustella eriävää mielipidettäni.
18618:     Kaupungeissa ja taajaväkisissä yhdyskunnissa tätä ny-
18619: kyä vallitsevaa huoneistojen puutetta ei voida poistaa, tus-
18620: kin lieventääkään annostelemalla, rajoituksilla ja jyrkillä
18621: rangaistusmääräyksillä, jonkatähden päämäärän saavuttami-
18622: nen näillä keinoin jää kielteiseksi. Niihin ei sisälly mitään
18623: luovaa, vaan ainoastaan jo olemassaolevan käyttelyä ja jake-
18624: lua, mutta sitävastoin kyllä runsaita mahdollisuuksia risti-
18625: riitoihin yksityisten kansalaisten kesken ja siitä syntyvää
18626: tyytymättömyyttä.
18627:      Kaikki ne toimenpiteet, joihin tähän asti on ryhdytty
18628: pula-ajan vaikutusten vastustamiseksi, on helposti saatu ai-
18629: kaan, mutta loppuselvittelyn alkaessa tulevat vastaan
18630: mitä suurimmat vaikeudet. Niin käsilläolevan lakiehdotuk-
18631: senkin suhteen. Sen asemesta, että selvittely kävisi sinne-
18632: päin, minne olisi pyrittävä, tulee näkyviin halua laajentaa
18633: itse lakia ja saattaa voimaan uusia rajoituksia- ilmeinen
18634: pyrkimys tehdä laista pysyvä, jolloin seuraus on varma: huo-
18635: neistojen puute käy vähintään yhtä pysyväiseksi kuin laki.
18636:      Hallitus on esityksessään luvannut ryhtyvänsä asianmu-
18637: kaisiin toimiin huoneistojen puutteen poistamiseksi ja anta-
18638:  vansa aikanaan esityksen siinä tarkoituksessa. On sentähden
18639:  tod·ennäköistä, ettei Hallitus ole halunnut ulottaa lain voi-
18640:  massaoloaikaa pidemmälle kuin toukokuun 31 päivään 1920.
18641:  Tälle seikalle on Valiokunta mielestäni pannut liian vähän
18642:  huomiota päättäessään, tarkempaa selvitystä hankkimatta,
18643:  pidentää lain voimassaoloaikaa yhdellä vuodella päälle Halli-
18644:  tuksen ehdotuksen.
18645: 8            1919.- V. M.- Esity& N:o 14.
18646: 
18647:     Niin kauan kuin vuokralaki on olemassa, ei varmaankaan
18648: uudisrakennuksia ryhtyä rakeniamaan, koska puheenaoleva
18649: laki suorastaan vastustaa rakennustoimintaa, joka kuitenkin
18650: on ainoa keino asuntopulan lieventämiseksi. Olisi senvuoksi
18651: ollut tarpeen ottaa lakiehdotukseen sellainen säännös, että
18652: uudisrakennuksia, jotka on pantu alulle tämän lain astuttua
18653: voimaan, ei lueta kuulumaan s~n alaisiksi.
18654:     Toisen olennaisen epäkohdan tämä vuokralaki myös tuo
18655: mukanaan, sen nimittäin, että huoneistoja ei korjata; ne ovat-
18656: kin jo nyt hyvin puutteellisessa kunnossa jättäen terveydelli-
18657: sessä suhteessa varsin paljon toivomiselle varaa, ja jos tätä
18658: tilaa jatkuu vielä jonkun aikaa, jää varmaan koko joukko
18659: huoneistoja ihan asumattomaan kuntoon.
18660:     Vihdoin ei Hallitu.s ole esityksessään vaatinut rangais-
18661: tusmääräyksiä lain rikkomisesta, mikä viittaa siihen, että
18662: niitä ei ole pidetty tarpeellisina ta!hi kokemuksen aiheutta-
18663: mina. Kuitenkin on Valiokunta, sitovaa todistelua tai selvi-
18664: tystä esittämättä, ottanut lakiin hyvin ankaria rangaistus-
18665: määräyksiä.
18666:      Ylläsanotun nojalla saan kunnioittavimmin ehdottaa,
18667:                 että Eduskunta tahtoisi hylkäämällä Val-io-
18668:             kunnan laatiman lakiehdotuksen perusteluineen
18669:             sen asemesta hyväksyä Hallituksen esityksen ja
18670:             että esitykseen liitettäisiin näin kuuluva mo-
18671:             mentti:
18672: 
18673:    Tätä lakia ei ole sovellettava uudisrakennuksiin, jotka
18674: rakennetaan tämän lain voimaan ast.uttua.
18675:     Helsingissä, 6 päivänä toukokuuta 1919.
18676: 
18677:                                               Oskar Nix.
18678: 
18679:     Vaikka minä olen vain osittain ottanut osaa tämän asian
18680: käsittelyyn, pyydän kuitenkin yhtyä ed·elläolevaan vasta-
18681: lauseeseen.
18682:                                        Edv. Helenelund.
18683:           Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
18684:          1919 Vp.- S, V. M.. -Esitys N:u 14,
18685: 
18686: 
18687: 
18688: 
18689:                Suuren valiokunnan mietintl
18690:             N:o 8 Hallituksen esityksen johdosta, sisäl-
18691:             tävä ehdotuksen laiksi huoneenvuokrasäännös-
18692:             telystä.
18693: 
18694:     Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian,
18695: pääasiallisesti yhtynyt Laki- ja talousvaliokunnan mietin-
18696: nössä N :o ·1 olevan ehdotuksen. Kuitenkin on Suuri valio-
18697: kunta, mietintöön liitetyn vastalauseen mukaisesti, ottanut
18698: lakiehdotukseen vastalauseessa ehd·otetun lisäsäännöksen.
18699: Suuri valiokunta sentähden kunnioittaen ehdottaa,
18700: 
18701:                 että EdttSkunta hyväksyisi puheenalaisen
18702:             lain seuraavansisältöisenä:
18703: 
18704: 
18705: 
18706:                            I.a kl
18707:                huonOOBvuokrasäännöstelystä.
18708: 
18709:    Kumoamalla elintarvell!Siain järjestelystä sodan aiheut-
18710: tamissa poikkeuksellisissa oloissa 27 päivänä heinäkuuta
18711: 1918 annetun lain 11 § ::Ö 3 :s kohta, säädetään täten Edus-
18712: kunnan päätöksen mukaisesti:
18713: 
18714:                              1 §.
18715:     V altioneuvostolla on valta antaa määräyksiä huoneisto-
18716: jen ylimmästä vuokrasta, suurimmasta määrästä huoneita,
18717: joita huoneistonhaltija saa käyttää, käyttäunättömien ja va-
18718: pai'ksi joutuvien huoneistojen käyttöönottamisesta ja välittä-
18719: misestä huoneistonhakijoille, huoneiston tai talon haltijan,
18720: 2        1919 Vp. -   S. V• .M. -   Esitys N:o 14.
18721: 
18722: omistajan tai hoitajan ilmoitusvelvollisuudesta ja tehtyjen
18723: ilmoitusten todenperäisyyden tarkastamiiSesta sekä huoneen-
18724: vuokraolojen muusta järjestämisestä.
18725: 
18726:                            2 §.
18727:    Tällaisten määräysten rikkomisen voi Valtioneuvosto
18728: määrätä rangaistavaksi ·enintään kymmenentuhannen mar ..
18729: kan sakolla taikka korkeintaan kahden vuoden vankendella.
18730: 
18731:                         3 § (uusi).
18732:    Tätä lakia ei ole sovellettava uudisrakennuksiin, jotka
18733: rakennetaan tätnän lain voimaan astuttua.
18734: 
18735:                             4 §.
18736:    Tä:ssä laissa edellytetyt määräykset voidaan vahvistaa
18737: olemaan V'Oimassa aina 31 päivään toukokuuta 1921.
18738: 
18739: 
18740:     Helsingissä, 14 päivänä toukokuuta 1919.
18741: 
18742: 
18743: 
18744: 
18745:          Helainki 1919. Valtioneu'V'Oston kir~apaino.
18746:         1919 Vp. -     S. V. M:. -Esitys N:o 14.
18747: 
18748: 
18749: 
18750: 
18751:                Suuren valiokunnan mietintö
18752:            N :o 8 a Hallituksen esityksen johdosta, sisäl-
18753:            tävä ehdotuksen laiksi hnoneenvuokrasäännös-
18754:            telystä.
18755: 
18756:     Suuren valiokunnan annettua asiassa mietintönsä on
18757: Eduskunta, asian toisessa käsittelyssä, hyväksynyt laki-
18758: ehdotuksen Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaisesti
18759: paitsi lain johtolausetta, jonka Eduskunta hyväksyi näin
18760: kuuluvana:
18761:     Kumoamalla elintarveasiain järjestelystä sodan aiheut-
18762: tamissa poikkeuksellisissa oloissa 27 päivänä heinäkuuta
18763: 1918 annetun lain 11 § :n 3 :s kohta, säädetään täten Edus-
18764: kunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä hei-
18765: näkuuta 1906 annetttn Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä
18766: määrätyllä tavalla.
18767: 
18768: 
18769:     Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta on Suuri
18770: valiokunta käsiteHyt lakiehdotu·ksen toistamiseen ja saa kun-
18771: nioittaen ehdottaa,
18772:               että lakiehdotus hyväksyttäisiin Eduskunnan
18773:            päätöksen mukaan.
18774: 
18775:    Helsingissä, 20 päivänä toukokuuta 1919.
18776:     Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino .
18777: 
18778: 
18779: 
18780: 
18781: •
18782:         HU9 Vp,- EdusJr. vast,- Esitys N:o 14.
18783: 
18784: 
18785: 
18786: 
18787:                  E d u s k u n n 1t n v a s t a u s HaJlituksen
18788:              esitykseen Jaiksi huoneenvuokrasäännöstelystä.
18789: 
18790:     Eduskunnalle on ann€ttu Hallituksen esitys laiksi huo-
18791: neenvuokrasäännöstelystä, ja on Eduslkunta, jolle Laki- ja
18792: talousv·aliokunta on asiasta antanut mietintönsä N :o 1, käsi-
18793: teltyään asian 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtio-
18794: päivHjtirjestyks•en 60 § n1 2 moni :s,sa määrii:tyllii tavnlla, hy-
18795: viiks.\"nyt sPnrnavan 1·ai'l1:
18796:          \
18797: 
18798: 
18799: 
18800: 
18801:                              Laki
18802:                 huoneenvuokrasäännilstelystä.
18803: 
18804:    Kumoamalla elintarveasiain järjestelystä sodan aiheut-
18805: tamissa poikkeuksellisissa oloissa 27 päivänä heinäkuuta
18806: 1918 annetun lain 11 §:n 3:s kohta, säädetään täten Edus-
18807: kunnan päätöksen mukarsesti, joka •on tehty 20 päivänä hei-
18808: näkuuta 1906 annetun v,altiopäiväjärjestyksen 60 §-:ssä
18809: mäHril:t;vllii tavalla:
18810: 
18811:                               1 §.
18812:     Valtioneuvostolla on valta antaa määräyksiä lmoneisto-
18813: jen ylimmästä vuokrasta, suurimmasta määrästä huoneita,
18814: joita hnoneistonhaltija saa käyttää, käyttämättömien ja va-
18815: paiksi joutuvien huoll'eistojen käyttöönottamisesta ja välittä-
18816: mi,sestä huoneistonhakijoille, huoneiston tai talon haltijari,
18817: omistajan tai hoitajan ilmoitusvelvollisuudesta ja tehtyjen
18818: ilmoitusten todenperäisyyd·en tarkastamisesta sekä huoneen-
18819: vuo:kraolojen muusta järjestämisestä.
18820:     2       1919 Y ll. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 14:.
18821: 
18822:                                 2 §.
18823:        Tällaisten määl'äysten rikkomisen voi Valtioneuvosto
18824:     määl'ätä rangaistavak!si enintään kymmenentuhannen mar-
18825:     kan sakolla taikka korkeintaan kahden vuoden vankeudella..
18826: 
18827:                                  3 §.
18828:        Tätä }aki•a ei .ole sovdlutettava uutisrakemlU'k,siin, jotkn
18829:     rakennetaan tämän lain voimaan astuttua..
18830: 
18831:                                4 §.
18832:        Tässä laissa edellytetyt määräykset voidaan vahvistaa
18833:     olemaan voimassa aina 31 päivä,än touko'kuuta 1921.
18834: '
18835: 
18836: 
18837:         Helsingissä, 2il päivänä toukokuuta 1919.
18838:              1919 vuoden valtiopäivät N :o 15.
18839: 
18840: 
18841: 
18842: 
18843:                 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi
18844:            ulkomaalaisen ottamisesta Snomen kansalai-
18845:            seksi.                        •
18846:      Voimassa olev,p,t lukuisat säännökset ulkomaalaisen otta-
18847: misesta Suomen kansalaiseksi ovat varsin hajanaiset ja
18848: kukin erikseen puutteelliset. Suomen aikaisemmasta suh-
18849: teesta Venäjään johtui sitäpaitsi, että eri säännöksiä oli
18850: annettu Venäjän alamaisten ottamisesta Suomen kansalai-
18851: si!ksi. Kun Suomen tultua its-enäiseksi valtakunnaksi Halli-
18852: tukselle ·on saapunut joukottain anomuksia Suomen kansa-
18853: lais•oikeuden saavuttamisesta, on 'Hallitus katsonut tarpeen
18854: vaatimaksi, että asiasta voimassa olevat säännökset tarkis-
18855: tetaan ja uusitaan. Sentähden antoi Hallitus asiasta esityk-
18856: sen 1917 vuoden toisille valtiopäiville. Kun erluskunta ei
18857: ennättänyt ennen hajottamistaan käsitellä tätä asiaa, anne-
18858: taan siitä nyt uusi esitys Eduskunnan hyväksyttäväksi.
18859:      Puheena olevaa asiaa järjestettäJessä voidaan pääasiassa
18860: tyytyä nykyisten säännösten sisällyksen yhteenkokoami-
18861: seen, mikäli ne voidaan katsoa ajan oloihin sopiviksi ja sikäli
18862: kuin käytäntö on ne tarkoitustaan vastaaviksi muodostanut,
18863: huomioonottaen kuitenkin, ettei Venäjän alamaisia enää pi-
18864: detä siinä erikoisasemassa,· jossa ne tähän asti ovat olleet.
18865:      Aikaisemmat asiaa koskevat säännökset ovat annetut
18866: hallinnollisessa järjestyksessä, mutta se on tapahtunut enim-
18867: mäkseen aikana, jolloin kansan edustuslaitoksen toiminta oli
18868: syrjäytettynä. Vaikka kysymys ulkomaalaisen ottamisesta
18869: Suomen kansalaiseksi liittyy läheisesti laveampaan kysy-
18870:  mykseen Suomen kansalaisoikeuden saavuttamisesta ja me-
18871: nettämisestä yleensä, josta on eräitä hajanaisia säännöksiä
18872:  yleisessä laissa, on Hallitus kuitenkin tahtonut antaa asian
18873:  kiireellisemmän osan n.vt j·o Eduskunnan päätettäväksi,
18874: 1791-19
18875:                           N:o 15
18876: 
18877: koska kysymystä kokonaisuudessaan vielä ei ole ehditty
18878: ottaa käsiteltäväksi.
18879:     Lakiehdotus, joka nyt annetaan Eduskunnalle, kuuluu
18880: näin:
18881: 
18882: 
18883:                           [a ki
18884:                   •
18885:     ulkomaalaisen ottamisesta Suomen kansalaiseksi.
18886: 
18887:    Eduslmnnan päätöksen mukaisesti säädetään täten seu-
18888: raavaa:
18889:                                 1 §.
18890:     Ulkomaalaine~ voidaan, hakemuksesta, ottaa Suomen
18891: kansalaiseksi, jos hän
18892:   · 1 ;o) on puhdasmaineinen;
18893:     2:o) lähinnä edelliset viisi vuotta on keskeytymättä asu-
18894: nut Suomessa;
18895:     3 :o) voi elättää itsensä ja perheensä; sekä
18896:     4:o) on tahi sen kautta että hänet otetaan Suomen kan-
18897: salaiseksi tulee vapaaksi kansa1aisvelvollisuuksistaan toi-
18898: sessa maassa.
18899:     Milloin erinomaisia syitä on, voidaan ulkomaalaiselle
18900: myöntää kan1;1alaisoikeus 2 ja 4 kohdassa mainittujen ehto-
18901: jen estämättä.
18902:                             2 §.
18903:     Ulkomaalaisen vaimo sekä hänen alaikäiset lapsensa.
18904: jotka hänen kanssaan ovat muuttaneet valtakuntaan tahi
18905: ovat täällä syntyneet, tulevat ilman muuta osallisiksi S1JO-
18906: men kansa.laisoikeudesta, jonka hän on saanut.
18907: 
18908:                              3 §.
18909:    Suomen kansalaiseksi ottamista koskevaan hakemukseen
18910: on liitettävä selvitys sekä hakijan aikaisemmasta kansalai-
18911: suudesta että hänen ja niiden muiden henkilöiden iästä,
18912: maineesta, uskontunnustuksesta ja terveydentilasta, jotka
18913: hakemus käsittää, kuiu myös ajasta, jolloin hakija on valta-
18914:                            N:o 15                            3
18915: 
18916: kuntaan tullut, ja siitä, millä paikkakunnalla tahi paikka-
18917: kunnilla hän sittemmin on asunut.
18918: 
18919:                               4 §.
18920:     Ennenkuin täällä asuvan ulkomaalaisen hakemus Suo-
18921: men kansalaiseksi ottamisesta ratkaistaan, on asianomaiselta
18922: kunnalta tahi asianomaisilta kunnilta vaadittava lausunto
18923: siitä, miten hakija on käyttäytynyt, sekä hänen kyvystään
18924: rlättää itsensä ja perheensä.
18925: 
18926:                                5 §.
18927:     Kun Suomen kansalaiseksi ottamisesta tehtyyn hake-
18928: mukseen myönnytään, vaikkei hakemukseen ole liitetty 1
18929: § :n 1 momentin 4 kohdassa mainittua selvitystä, voidaan eh-
18930: doksi määrätä, että hakija määräajassa, ennen kuin hän saa
18931: tehdä 6 § :ssä säädetyn valan, asianomaiselle maaherralle
18932: esittää sellaisen selvityksen.
18933: 
18934:                             6 §.
18935:      Ulkomaalainen, jonka hakemukseen Suomen kansalai-
18936: t:<eksi ottamisesta on myönnytty, katsotaan sellaiseksi, niin-
18937: pian knin hän asianomaisen ·maaherran edessä on tehnyt
18938: nskollisnusvalan.
18939:                              7 §.
18940:     Tämän lain toimeenpanoa koskevat määräykset annetaan,
18941: hallinnollisessa lainsäädäntöjärjestyksessä.
18942: 
18943:                            8 §.
18944:    Tällä lailia kumotaan kaikki Suomen kansalaiseksi otta-
18945: misesta tätä ennen annetut säännökset.
18946: 
18947:    Hdsingissä, 9 päivänä hun.t~kuuta 1919.
18948: 
18949:                        Valtiouboitaja
18950: 
18951:                       M ANNEUHl~Hf.
18952: 
18953: 
18954:                                Oikerusministeri Söderholm.
18955: Helsinki 191.9. Valtioneuvoston kirjapaino.
18956:           1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 15.
18957: 
18958: 
18959: 
18960: 
18961:                Lakivaliokunnan mietintö
18962:             N:o 11 Hallituksen esityksen johdosta laiksi
18963:             ulkomaalaisen ottamisesta Suomen kansalai-
18964:             seksi.
18965: 
18966:    Eduskunta on La:kivaliokunnan valmisteltavaksi lähet-
18967: tänyt Hallituksen edellä mainitun esityksen N :o 15, minkä
18968: johdosta Valiokunta on hankkinut nähtävikseen esitystä
18969: Valtioneuvostossa käsiteltäessä syntyneet asiakirjat.
18970: 
18971: 
18972:      Suomen kanSJalaisoikeuden antrum.isen ulkomaalaiselle
18973: ja Suomen kansalaisen vapauttamisen lk.ansalaisvelwlli-
18974: suuksista on meidän valtiosääntöoikeudessamme vanhastaan
18975: tunnustetun periaatteen mukaan katsottu kuuluvan hallit-
18976: sijan oikeuksiin. Tätä hallitsijan oikeutta ei tosin ole ni-
18977: menomaan laissa säädetty, mutta erinäiset perustuslakien
18978: kohdat osoittavat, että se on sanotuis:sa lB~eissa edellytetty.
18979: Seurauksena tästä on ollut, että meillä hallitsija yksinään
18980: on määrännyt, millä tavalla ja millä ehd<>illa kanaalaiseksi
18981: ottaminen, naturalisoiminen, on saanut tapahtua, sekä että
18982: tätä koskevat säännökset, päin vastoin kuin mitä Europan
18983: maissa yleensä on laita, eivät ole yleis-essä laissa, vaan hal-
18984: 'linnollisissa asetuksissa. Perintökaaren 1•5 luvun 7 §:ssä
18985: edellytetään tosin, että Suomen kansalainen voipi ,koko-
18986: nansa asettua elämään ja asumaan vieraan vallan alle"
18987: s·ekä että hänellä myös on oikeus jälleen muuttaa tlilhän
18988: maahan takaisin. Kauppaka.aren nyttemmin kumo,tun 3
18989: luvun 1 ja 2 § ::ssä sääd·ettiin myöskin, että pormestari ja
18990: raati kaupungissa oli oikeutettu myöntämään ulkomaalai-
18991: selle porvari•oikeuden asianomaisessa kaupungissa, j<>lla
18992: tavoin tämän oikeuden saanut saavutti myös kansalaisoi·
18993: 2               1919 Vp.- V. M. -Esitys N:o 15.
18994: 
18995: 'keuden. Kuitenkin jo vuonna 1819 kiellettiin soveltamasta
18996:  viirrneksi mainittuja säännöksiä venäläisiin, elleivät nämä
18997: sitä ennen olleet hankkineet hallitsijan lupaa päästä Suo-
18998: men kansalaiseksi, mikä kielto vuonna 1831 ulotettiin ulko-
18999: maalaisiin yleensä. Suomen kansalaiseksi ottamisesta on
19000: sittemmin 1800 luvun alkupuolelta ja keshvaiheilla annettu
19001:  useampia hallinnollisia asetuksia, julistuksia ja keisaril-
19002:  lisia kirjeitä, joiden muikaan tätä nykyä erila.isia sään-
19003:  nöksiä on voimassa ulkomaalaisiin nähd-en yleensä sekä
19004:  erikseen, mitä tulee venäläisiin kauppiaihin, porvareihin,
19005:  talonpoikiin ja Venäjällä asuviin ulkomaalaisiin, venäläi-
19006:  siin aatelismiehiin ja säätyhenkilöihin sekä eronsaaneisiin
19007:  sotamiehiin ja matruuseihin ynnä näiden leskiin ja lapsiin.
19008: Mainittujen säännösten mukaan on naturalisoi:misen ehtona
19009:  yleensä ollut hallitsijan suostumus, jota paitsi varsinaiselta
19010:  ulkomaalaiselta on vaadittu, että hän on vähintään kolme
19011:  vuotta asunut Suomessa. Ben ohella ·on säädetty erinäisiä
19012:  muita ehtoja, jotka ovat erilaiset V·enäläisiin ja varsinaisiin
19013:  ulkomaal!visiin näJhden.
19014:       Puheenalaiset säännökset ovat kuitenkin tärkeissä koh-
19015:  din puutteellisia, jonka lisäksi ne asettavat venäläiset etu-
19016:  oikeutettuun asetmaan. Esillä olevaan asiaan on nykyään
19017:  kiinnitettävä huomiota senkin v·uoksi, että maamme saavu-
19018:  tettua riippumattoman aseman Suomen kansa.Iaiseksi pääse-
19019:  mistä tarkoittavia anomuksia on alettu tehdä entiseen ver-
19020:  raten sangen paljon, !kuten seuraava Oikeusministeriöstä
19021:  saatu viime toukokuun 1 päivään saakka ulottuva tilasto
19022: Suomen kansalaiseksi pyrkijäin lukumäärästä viimeisinä
19023:  vuosina osoittaa:
19024: 
19025: 
19026: 1 . V. 1916.         ·        V. 191;.            V. 1918.    1       V. 1919.
19027: 
19028:     Venä-l    Mttita Venä-1   Muita           Venä-(
19029:                                                 Muita 1           Venä-1
19030:                                                                    Muita
19031: . · ... ... ulkomaa- ... ... ulkomaa- 1... ... ulkomaa- ... 8 ... ulkomaa-
19032: 1
19033: f
19034:   1aisia. laisia. 1aisia. laisia.      atsia. laisia. 11
19035:                                                     'r 1 ai Ia.    laisia.
19036: 1
19037: 
19038: 
19039:      _:__   1   36       17     1        7   j 1,6291    85   1    390 1    35
19040:             Suomen kansataiseksi ottaminen.·             3
19041: 
19042:     Näin ollen on Hallitus pitänyt tarpeelEsena, että asiasta
19043: voimassa olevat .säännöks·et tarkistetaan ja uusitaan. Tä-
19044: män vuoksi annettiin Eduskunnalle jo 1917 vuoden toisilla
19045: valtiopäivillä sitä tarkoittaJVa esitys, mutta kun ·eduskunta
19046: ei ·ennättänyt ennen ha.jaantumistaan mainittua esitystä kä-
19047: sitellä, on Hallitus nyt antanut uuden salma.nsisältöis-en esi-
19048: tyksen.
19049:     Esitykseen sisäJ.tyvää Ja,kiehd,otusta tarkasta.essa,an on
19050: Valiokunta 'havainnut sen oikeille pariaatteille rakenne-
19051: tuksi ja sentähden päättänyt pääasiassa puoltaa s·en hyväk-
19052: symistä. Mitä ehdotetun lain erityiskohtiin tulee, on Valio-
19053: kunta parissa kohden ehdottanut muutoksia.
19054:      Eräissä ulkomaalaisissa laeissa on kansalaiseksi otta- 1 §.
19055: miseen näihden myönnetty helpoituksia henkilöille, jotka jo
19056: aikaisemmin oltuaan asianomaisen maan kansalaisia, mutta
19057: sittemmin .sen kansalaisoikeuden menetettyään uudelleen
19058: haluavat päästä saman maan kansalaisiksi.              Myöskin
19059: meillä on täJhän saakka voimassa. olleiden säännösten no-
19060: jalla tällaisiin kansalaisoikeud·en hakijoihin näihden tehty
19061: Sle poikkeus, että he ovat päässeet Suomen kansalaisiksi,
19062: vaikka he eivät olekaan asuneet täällä sitä aikaa, ~a              •
19063: yleensä on ollut kansalaisoikeuden saamisen ed·ellytyksenä.
19064: Vaikka esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen 1 § :n sana-
19065: m'uot.o ei estä tällaista 'helpotusta edelleenkin soveltaJmasta,
19066: on Valiokunta kuitenkin pitänyt tarpeellisena että koske-
19067: tellusta tapauksesta sanotussa pykälässä nimenomaan mai-
19068: nitaan.
19069:      Yleisesti tunnustetun periaatteen mukaan ei yksityinen 4 §.
19070: henkilö voi -v1edota mihinkään oikeuteen päästä t~isen maan
19071: kansalaiseksi, va•an voi valtiovalta hyljätä sitä tarkoittavan
19072: hakemuksen, vaikkapa hakija täyttäisikin, mitä asianomai-
19073: sessa maassa voimassa olevat säännökset siinä kohden vaa-
19074:  tivat. Tähän nä:hden on Valiokunnan mielestä paikallaa.n,
19075:  että asianomaiselle kunnaU.e myönnetään tilaisuus, antaes-
19076:  saan lausuntoaan ulkomaalaisen anomuks-esta päästä Suo-
19077:  men kansalaiseksi, kiinnittää huomi•otaan ei ainostaan sii-
19078: hen, miten hakija on käyttäytynyt ja hänen kykyynsä elät-
19079:     4         1919 Vp. -    V. M:. -Esitys N:o 15.
19080: 
19081:     tää itsensä ja perhieensä, vaan kaikkiin muihinkin seikkoi-
19082:     hin, jotka sen mielestä voivat asiaan vaikuttaa, sekä että
19083:     kunta samalla saa ilmaista omanUrin mielipiteensä hakijan
19084:     anomuksen hyväksymisen suotavuudesta. Valiokunta on
19085:     tähän suuntaan muuttanut laki~hdotuksen 4 §:ää.
19086:         Muut Valiokunnan tekemät muutokset rajoittuvat vain
19087:     sanonnan selventämiseen.
19088:         Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Valiokuuta kun-
19089:     nioittaen ehd·ottaa,
19090: 
19091:                     että Eduskunta hyväsyisi näin kuuluvan
19092:                 l:akiehdotuksen:
19093: 
19094: 
19095: 
19096:                               Laki
19097:         ulkomaalaisen ottamisesta Suomen kansalaiseksi.
19098: 
19099:         Eduskunnan päätöksen mukai:sesti säädetään täten seu-
19100:     raaJV'ala:
19101: •                                1 §.
19102:         Ulkomaalain·en voidaan, hakemuksesta, ottaa Suomen
19103:     kansalaiseksi, jos hän
19104:         1) on puhdasmaineinen;
19105:         2) lähinnä edelliset viisi vuotta on keskeytymättä asu-
19106:     nut Suomessa;
19107:         3) kykenee elättämään itsensä ja perheensä; sekä
19108:         4) on tathi sen kautta että hänet otetaan Suomen kansa-
19109:     laiseksi tulee vapaaksi kansalaisvelvollisuuksistaan toisessa
19110:     maassa.
19111:         Henkilölle, joka ennen on ollut Suomen kansalainen, voi-
19112:     daan myöntää kansalaisoikeus, vaikkei hän olekaan asunut
19113:     Suomessa 2 kohdassa mainittua aikaa.
19114:         Milloin erinomaisia syitä on, voidaan ulkomaalaiselle
19115:     muutoinkin myöntää kansalaisoikeus 2 ja 4 kohdassa mai-
19116:     nittujen ehtojen estämättä.
19117:              Suomen kansataiseksi ottaminen.                5
19118: 
19119:                             2 §.
19120:     Ulkoma,alaisen vaimo sekä hänen alaikäiset lapsensa,
19121: jotka hänen kanssa~an ovat muuttaneet valtakuntaan tahi
19122: ovat täällä syntyneet, tulevaJt ilman muuta osallisiksi hä-
19123: nelle myönnetystä Suomen kansalaisoikeudesta.
19124: 
19125:                              3 §.
19126:     Suomen kansailaiseksi ottamista tarkoittavaan hakemuk-
19127: seen on liitettävä selvitys sekä hakijan aikaisemmasta kan-
19128: salaisuudesta että hänen ja niiden muiden henkilöiden
19129: iästä, maineesta,, uskontunnustuksesta. ja terveydentilasta,
19130: jotka hakemus käsittää, kuin myös ajasta, jolloin hakija on
19131: valtakuntaran tullut, ja siitä, miUä paikkakunnalla tahi
19132: paikkakunnilla hän sittemmin on asunut.
19133: 
19134:                             4 §.
19135:     Ennenkuin täällä asuvan ulkomaala·isen hakemus päästä
19136: Suomen kansalaiseksi ratkaistaan, on asianomaiselta kun-
19137: nalta tahi asianomaisilta kunnilta vaadittava lausunto sii-
19138: tä, miten hakija on käiyttäytynyt, kykeneekö hän elättä-
19139: mään itsensä ja perheensä sekä katsotaanko näihin ja muihin
19140: seikkoihin nähden suotavaksi, että hakern ukseen suostutaan.
19141: 
19142:                               5 §.
19143:     Kun Suomen kansalaiseksi ottHmisesta tehtyyn hake-
19144: mukseen myönnytään, vaikkei hakemukseen ole liitetty 1
19145: § :n 1 momentin 4 kohdassa mainittua selvitystä, voidaan
19146: ehdoksi määrätä, että hakija määräajassa, ennenkuin hän
19147: saa tehdä -6 § :ssä säädetyn valan, asianomaiselle maaherralle
19148: esittää sellaisen selvityksen.
19149: 
19150:                            6 §.
19151:     Ulkomaalainen, jolle Suomen kansalaisoikeus on myön-
19152: netty, katsotaan Suomen kansalaiseksi niin pian kuin hän
19153: asianomaisen maaherran edessä on tehnyt uskollisuuden-
19154: valan.
19155: 6         1919 Vp.- V. :M.- Esitys N:o 15.
19156: 
19157:                              7 §.
19158:     Tämän lain toimeenpanoa koskevat määräykset annetaan
19159: hallinnollisessa lainsäädäntö järjestyksessä.
19160: 
19161:                             8 §.
19162:    Tällä lailla kllilllotaan kaikki Suomen kansa,laiseksi ot-
19163: tamisesta tätä ennen annetut säännökset.
19164: 
19165: 
19166:    Asian käsittelyyn ovat Valiokunnassa ottaneet osaa ed.
19167: Ryti puheenjohtajana ja ed. Arho varapuheenjolhtajana
19168: sekä jäseninä ed. Holma, Kaila, Kauppinen, 0. Kmhonen,
19169: Leino, Luukkonen, Manner, Oja, Piitulainen, Procope,
19170: Rapo, Roos, Saarelainen, 'I'huneberg ja Tolonen.
19171: 
19172:     Helsingissä, kesäkuun 20 päivänä 1919.
19173: 
19174: 
19175: 
19176: 
19177:                                          .
19178:          Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino .
19179:           1919 Vp.- S. V. M.- Esity_s N:o 15.
19180: 
19181: 
19182: 
19183: 
19184:                 Suuren valiokunnan mietintö
19185:             N :o 22 Hallituksen esityksen johdosta laiksi
19186:             ulkomaalaisen ottamisesta Suomen kansalai-
19187:             seksi.
19188: 
19189:     Suuri valiokunta <Jn, käisiteltyään edellämainitun asi•a.n,
19190: yhtynyt Lakivaliokunnan mietinnö,ssä n:o 11 olevaan ehdo-
19191: tukseen. Lakiehdoturosen 3 § :ään on kuitenkin tehty vähäi-
19192: nen be1ellinen lmrjaus. Suuri valiokunta siis 'kunnioitta.en
19193: ehdottaa,
19194:                 että Eduskunta hyväksyisi näin kuul·uvan
19195:             lakiehdotuksen:
19196: 
19197: 
19198:                            Laki
19199:      ulkomaalaisen ottamisesta Suomen kansalaiseksi.
19200: 
19201:    Eduskuiman päätöksen mukai•sesti säädetään täten seu-
19202: raavaa:
19203:                            1-2 §.
19204:    (:Kuten r~aki VJaliokunnan mietinnössä.)
19205: 
19206:                              3 §.
19207:     Suomen kansalari:seksi ottamista tar1koittav3Jan hakemuk-
19208: seen on liitettävä selvitys sekä hakijan aikaisemmasta kan-
19209: salaisuudesta että hänen ja niiden muiden henkilöiden
19210: iästä, maineesta, uskontunnu•stuksesta ja terveydentilasta,
19211: jotka hakemus käsittää, niin myös ajasta, jolloin hakija on
19212: valtakuntaan tullut, ja siitä, millä paikka:kunnalla tahi
19213: paikkakunnilla hän sittemmin on asunut.
19214: 2         1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 15.
19215: 
19216:                           4----8 §.
19217:     (Kuten La:kivaii,okunnan mietinnössä.)
19218: 
19219: 
19220:     Helsingissä, lokakuun 20 päivänä 1919.
19221:             1919 Yp. - Edusk. vast. - Esitys N:o lo.
19222: 
19223: 
19224: 
19225: 
19226:                    E d u s k u n n a n v a s t a u s Hallituksen
19227:                esitykseen laiksi ulkomaalaisen ottamisesbl
19228:                Suomen kansalaiseksi.
19229: 
19230:     Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys laiksi ulko
19231: maalaisen o1ltamisesta Suomen ka:rusakillJSe~ksi, ja on Edus
19232: kunta, jolle Lakivaliokunta on asiasta ·an11anrut miffiintöiiJS
19233: N :o 11, hyväksynyt seur3Javan 1aån:
19234: 
19235: 
19236:                              r.a ki
19237:      ulkomaalaisen ottamisesta Suomen kansalaiseksi.
19238: 
19239:     Edu&kunnam päätölk,sen mukaisesti säädetä:ä.n täten sen
19240: TOO'V3ia:
19241: 
19242:                                  1 ·§.
19243:      Ulkomaalainen voidaan hakemuk~a ottaa Suomen
19244: 'kansaJ:a.isekJSi, jos hän
19245:      1) on pu'hdasmrui.ooi:ruen;
19246:      2) lähinnä edelliset viiJSi vuotta on :kesikeyltymättä asu·
19247:  nut Suomessa;
19248:      3) kykenee elä'ttälmään itsensä ja perheensä; sekä
19249:      4) on v.apwa tahi .sen kautta, että hänet otetaan Suomer:
19250: kansalaiseksi, tulee va·paaksi kans3Jlaisvelvollisuulksistwa:n toi··
19251: sessa. ·maass3J.
19252:      Henkilölle, joka ennen on ollut Suomen kansalainen, voi-
19253:  daan myöntää lkansalaisoikeu.s, vaikkei hän olekaan OJsunut
19254:  Suom<essa 2 kohda:ssa mainittua rui.ka~&
19255:      Milloin m-inomaisra syitä on, voidaan ulkomaalaiselle
19256:  muutoinkin myöntää kansa1a:iJSoikeus 2 ja 4 •kohdassa mai-
19257:  nittujen ehtojen estämättä.
19258: 2        1919 Vp. -     Edusk. vast. -     I~sit:rs N:o 15.
19259: 
19260: 
19261:                             2 §.
19262:      Uvkomaalaise11 vaim:o sekä hänen ~daikäiset lapsensa,
19263: jotiDa hänen kanssruan ovat muuttaneet varltakunta;a;n tahi
19264: ov:at täällä syntyneet, tulevat iLman muuta osallisiksi hä-
19265: nelle myönnetyE:tä Suomen kansala;i.soiJ.mudesta.
19266: 
19267:                                3 §.
19268:     Suomen kans•a:laiseksi ·otia.mista ltM'koittava.an halkemuik-
19269: seen on liitettävä selvity.s sekä hruKijan aikaismnmasta kan-
19270: sahi.suud-esta että hänen ja niiden muiden henkilöiden iästä.
19271: maineesta, uskontunnustuksesrta ja tm'V·eydenti1a>sta, jotka
19272: ha;kemus ikfusiJttää, miin myö,s a;jasta, jolloin ha,kija on valta-
19273: kun<baan tualut, ja siitä, millä pa:Lkka.kunna:l1a tahi paiik>'lm-
19274: kunniHa 'hän sittemmi·n on a;smtu:t.
19275: 
19276:                                4 §.
19277:     Ennenkuin täällä asuvan ulkomaalaisen hakemus päästä
19278: Suomen :ka,ns,ahtiseksi ratkaistaan, on asianomaiselta kun-
19279: nalta tahi asian:omaisiHa kun'Il'ilta va:aJdi'bta;va lausunto siiltä,
19280: 1miten hakija <m käyttäytynyt, kykeneekö hän ·elättämään
19281: itsensä ja perheensä selkä ooatsotaa:nko näihin ja muihin seik-
19282: k>oihin nähden suotavaik:si, että hakemukseen suosttutaan.
19283: 
19284:                               5 §.
19285:     Kun Sm.lmen kansa:laiseksi dttwmisesta tehtyyn hakemuk-
19286: seen myölllnytään, vaikik:ei ihaJkemukseen ·ole liitetty 1 § :n
19287: 1 momentin 4 kohdassa maå:nittua selvitystä, voidaan eh-
19288: doksi määrätä, että hakija määräajassa, ennenkuin 'hän saa
19289: tehdä 6 § :ssä säädetyn vaJa:n, a;sia.nom:aiselle maaherralJ..le
19290: esittää sellaisen selvitYJksen.
19291: 
19292:                            6 §.
19293:     Ulkomaalainen, jolle Suomen kansalaisoikeus on myön-
19294: netty, katsotaan Suomen :kansa.laillsek:si, niin pian kuin hän
19295: asianomaisen maaherran edessä on tehnyt uskollisuuden-
19296: valan.
19297:             Suomen kansataiseksi ottaminen.                3
19298: 
19299:                             7 §.
19300:     Tämän lain toimeenparJJoa koskevat määräykset annetaan
19301: hallmnollisessa lainsäädäntöjärjestyksessä.
19302: 
19303:                               8 §.
19304:     Tällä lailla kumdta,a;n lmikki Suomen k~>aisek:s:i otta-
19305: mi~SeSta tätä ennen annetut säännökset.
19306: 
19307: 
19308: 
19309:    Helsingissä, 24 pätivänä lokakuuiba 1919.
19310:              1919 vuoden valtiopäivät N :o 16.
19311: 
19312: 
19313: 
19314: 
19315:                   Hallituksen esitys Edusk1Ulnalle laiksi
19316:             ednstajanpalkkiosta 1919 vuoden uninai-
19317:             silta valtiopäiviltä.
19318: 
19319:     Heinäkuun 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjärjes-
19320: tyksen 14 § :n 2 momentissa, sellaisena kuin se on 22 päi-
19321: vänä lokakuuta 1918 annetussa laissa Valtiopäiväjärjestyk-
19322: sen erinäisten valtiopäivätöitä koskevain säännöktSien muut-
19323: tamisesta ja täydentämisestä, säädetään, 'että edustajan palk-
19324: kio varsinaisilta valtiopäiviltä on 3,600 markkaa taikka, jos
19325: eduskunta on hajoitettu tahi edustajan toimi lakannut, en-
19326: nenkuin 120 päivää on kulunut valtiopäiväin alusta, 30
19327: markkaa päivältä. Kun tämä palkkio jatkuvaan poikkeuk-
19328: sellisen kalliiseen aikaan nähden un riittiilmätön, ehdottaa
19329: Hallitus, että se tämän vuoden varsinaisilta valtiopäiviltä
19330: korotettaisiin 6,000 markaksi taikka, jos eduskunta on ha-
19331: joitettu tahi edustajantoimi lakannut, ennenkuin 120 päi-
19332: vää on kulunut valtiopäiväin alusta, 50 markaksi päivältä
19333: ja antaa siinä tarkoituksessa Eduskunnan hyväksyttäväksi
19334: seuraavan lakiehdotuksen:
19335: 
19336: 
19337: 
19338:                           r..a ki
19339:       edustajanpalkkiosta 1919 vuoden -varsinaisilta
19340:                      valtiopäiviltä.
19341: 
19342:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päi-
19343: vänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
19344: 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten:
19345: 1756-19
19346:   2                          N:o 16
19347: 
19348:     Edustajan palklkio 1919 vuoden varsinaisilta valtiopäi-
19349: viltä on kuusituhatta markkaa, taikka, jos 'eduskunta on
19350: hajoitettu tahi edustajan toimi lakannut, ennenkuin sata
19351: kaksi.Jrymmentä päivää on kulunut valtiopäiväin alusta, viisi-
19352: kymmentä markkaa päivältä.
19353: 
19354:       Helsingissä, 9 päivänä huhtikuuta 1919.
19355: 
19356: 
19357:                         Valtionhoitaja
19358: 
19359:                        MANNERHEIM.
19360: 
19361: 
19362: 
19363:                                  Oikeusministeri Söderholm.
19364: 
19365: 
19366: 
19367: 
19368:            Helsinki 1919.   V aitioneuvoston kirjapaino.
19369:           1919 Vp. -     V. I. -   Esitys N:o 16.
19370: 
19371: 
19372: 
19373: 
19374:                Perustusla,kil'aliokunnan
19375:             m i e t i n t 6 N :o 1 Hallituksen esityksen joh-
19376:             dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi edusta-
19377:             janpalkkiosta 1919 "VUoden "Varsinaisilta nltio-
19378:             päil'iltä.
19379: 
19380:      Eduskunta on täysi-istunnossa kuluvan huhtikuun 14
19381: päivänä lähettänyt Perustuslakivaliokuntaan valmistelevaa
19382: käsittelyä varten Hallituksen esityksen N :o 16, joka sisäl-
19383: tää ehdotuksen laiksi edustajanpalkkiosta 1919 vuoden var-
19384: sinaisilta valtiopäiviltä.
19385:      Yhtyen Hallituksen esityksessä mainittuun käsitykseen,
19386: että heinäkuun 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjärjes-
19387: tyksen 14 § :n 2 momentissa, sellaisena kuin se on 22 päi-
19388: vänä lokakuuta 1918 annetussa laissa Valtiopäiväijärjestyk-
19389: sen erinäisten valtiopäivätöitä koskevain säännöksien muut-
19390: tamisesta ja täydentämisestä, säädetty edustajanpalkkio, ni-
19391: mittäin varsinaisilta valtiopäiviltä 3,600 markkaa taikka,
19392: jos eduskunta on hajoitettu tai edustajantoimi lakannut, en-
19393: nenkuin 120 päivää on kulunut valtiopäiväin alusta, 30
19394: markkaa päivältä, jatkuvaan poikkeuksellisen kalliiseen ai-
19395: kaan nähden on riittämätön, Valiokunta puoltaa Hallituk-
19396: sen esityksessä olevaa ehdotusta, että puheenalainen palkkio
19397: tämän vuoden varsinaisilta valtiopäiviltä korotettaisiin
19398:  6,000 markaksi, taikka, jos eduskunta on hajoitettu tai edus-
19399: tajantoimi lakannut, ennenkuin 120 päivää on kulunut val-
19400: tiopäiväin alusta, 50 markaksi päivältä.
19401:      Kun kuitenkin niiden 'edustajain, joiden asunto ja koti
19402:  ei ole Helsingin kaupungissa, on perin vaikea, itse oleskellen
19403:  vieraalla paikkakunnaHa ja elättäen perhettä kotona, tulla
19404:  toimeen mainitulla palkkiolla, ja huomioonottaen, että 'val-
19405:  tion komiteatöistäkin suoritetaan Helsingin ulkopuolelta ole-
19406:  ville korkeampi palkkio kuin Helsingissä asuville, Valio-
19407: 2           1919 Vp. -V. M. -Esitys N:o 16.
19408: 
19409: kunta katsoo kohtuulliseksi, että ensinmainituille su~ritetaan
19410: lisäkorvausta. Tämän korvauksen V,aliokunta ehdottaa.
19411: 3 1000 markaksi taikka, jos eduskunta on hajoitettu tai edus.
19412: tajautoimi lakannut, ennenkuin 120 päivää on kulunut val·
19413: tiopäivruin alusta, 25 markaksi päivältä. Näin ollen Valio-
19414: kunta kunnioittaen ehdottaa,
19415:                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan lain:
19416: 
19417: 
19418:                            Laki
19419:     edustajanpalkk.iosta 1919 vuoden varsinaisilta valtio-
19420:                            päiviltä.
19421:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päi-
19422: vänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60
19423: §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten:
19424:     Edustajan palkkio 1919 vuoden varsinaisilta valtiopäi-
19425: viltä on kuusituhatta markkaa, taikka, jos eduskunta on ha-
19426: joitettu tahi edustajantoimi lakannut, ennenkuin sata kaksi-
19427: kymmentä päivää on kulunut valtiopäiväin alusta, viisikym·
19428: mentä markkaa päivältä.
19429:     Ne edustajat, joiden asunto ja koti on muualla kuin Hel·
19430: singin kaupungissa, saavat palkkion ohessa lisäkorvausta
19431: kolmetuhatta markkaa taikka, jos eduskunta on hajoitettu
19432: tai edustajan toimi lakannut, ennenkuin satakaksikymmentä
19433: päivää on kulunut valtiopäiväin alusta, kaksikymmentäviisi
19434: markkaa päivältä.
19435: 
19436:     Kun on tarpeellista, että lakiehdotus jo näillä valtiopäi-
19437: villä saadaan lopulisesti hyväksytyksi, Valiokunta kunnioit-
19438: taen ehdottaa,
19439:                  että esillä oleva lainsäätämisasia käsitellään
19440:     .        siinä järjestyksessä, kuin Valtiopäiväjärjestyk-
19441:              sen 60 § :n 2 momentissa on säädetty.
19442: 
19443:     Helsingissä, huhtikuun 29 päivänä 1919.
19444:                     Edustajanpalkkiot.                     3
19445: 
19446:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ri-
19447: tavuori ja jäsenet von Born (osittain), Elfving, Erich, R.,
19448: Estlander, Helle, Juutilainen, Kotonen, LeiNo, Lehtokoski,
19449: Niukkanen, Pesonen, Pitkänen, Ryömä, Setälä, Torp'Pa ja
19450: Voionmaa (osittain) sekä varajäsenet J oukahainen (osittain)
19451: ja :Malmivaara.
19452: 4         1919 Vp. -     V. II. -   Esitys N:o 16.
19453: 
19454: 
19455: 
19456: 
19457:                      Vastalauseita.
19458:                               I.
19459:     Edustajanpalkkio on ja sen tulee olla V. J :ssä kerta
19460: kaikkiaan vahvistettu ja on se monesta tärkeästä syystä
19461: oleva kaikille yhtäläinen. Sen tarkoituksena ei ole olla täy-
19462: dellinen koJ:~vaus edustajain kustannuks~ta, jossa tapauk-
19463: sessa se olisi sovitettava itsekunkin todellisten menojen mu-
19464: kaan.
19465:     Kun vallitsevien poikkeusolojen takia on ollut tarpeel-
19466: lista ryhtyä tila päisiin korotuksiin, ja esitys myöskin: siinä
19467: tarkoituksessa nyt on eduskunnalle annettu, on tärkeätä,
19468: että päätös tulee sellainen, että sentapaista varjoakin välte-
19469: tään että edustajat koettaisivat hyötyä valtion kustannuk-
19470: sella. Kallis aika ei ole mainittavasti tullut vaikeammaksi
19471: sen jälkeen, kun eduskunta viimeksi teki päätöksensä palk-
19472: kionkorotuksesta, joka jo sekin monella taholla aiheutti
19473: epäilyjä. Päinvastoin voidaan toivoa, että eduskunnan is-
19474: tuntokaudella ensi syksynä on oloissa tapahtuva helpotus.
19475:     Pääasiallisesti näistä syistä en ole voinut hyväksyä V a-
19476: liokunnan päätöstä, vaan saan kunnioittaen ehdottaa,
19477: 
19478:                että Eduskunta, hylkäämällä mietinnön, hy-
19479:             väksyisi esityksen muuttumattomana.
19480: 
19481:     Helsingissä, huhtikuun 26 päivänä 1919.
19482: 
19483:                                          Ernst Estlandet·.
19484:                        Vastalause· n.
19485: 
19486: 
19487: 
19488: 
19489:                              n.
19490:      Koska mielestäni ei tähän väliaikaiseen lakiin ole omak-
19491: suttava nykyiseen valtiopäiväjärjestykseen sisältymätöntii.
19492: periaatetta edustajapalkkioiden määrän erilaisuudesta maa-
19493: seudulta ja pääkaupungista kotoisin oleville edustajille, teia
19494: keskustelun kuluessa sellaisen välitysehdotuksen, että palk-
19495: kion määrä koroitettaisiin 60 markaksi päivältä ja 7,200
19496: markaksi koko valtiopäiväajalta kaikille edusbjille. Tämä
19497: välitysehdotus ei kuitenkaan saavuttanut riittävää kanna-
19498: tusta, vaan hyväksyttiin ehdotus, jonka mukaan edustajien
19499: suurimman osan palkkiot koroitettaisiin viisinkertaiseksi
19500: ä1kuperäisestä määrästä. Kun näin suuri lmroitus esi-
19501: merkkinä voisi saada aikaan vaatimusten nousun kaikkien
19502: ci'iden · puolelta, jotka valtion varoista saavat palkkoja tai
19503: palkkioita, katson minäkin velvollisuudekseni puoltaa esi-
19504: tyksen hyväksymistä semmoisenaan.
19505: 
19506:    Helsingissä, huhtikuun 28 päivänä 1919.
19507: 
19508:                                             E. N. Setälä.
19509: ,6         1919 Yp. -     V. )[. -.,- Esitys N:o 16.
19510: 
19511: 
19512: 
19513: 
19514:                               m.
19515:      'Tämän asian käsittelyn kestäessä tein sellaisen välittä-
19516: v~ eh(tot'Q.ksen, e~ hyväksyttäåsiin Hallituksen esitys sillä
19517: li&ä.yk~ellU., että Hels\n,~ kaupungin ulkopuolelta. oleville
19518: edQs4jille suoritet't;aisHn kyPJ,menen mark,a,n lisäk0rvaus
19519: ~vä.lt4. Km1 timl~ ei sai!JJ,ut brmatus~ enkä voi yhtyä
19520: Valiok~n ehdotultseen a,sia,ssa, niin pyydä]]. täten ilmoit-
19521: taa eriävän mielipiteeni ja täten :Eduskunnalle k~oit­
19522: ta.en ehdottaa,
19523: 
19524:                   että E~kunta pä4ttäisi hyvä'ksyij Hallituk-
19525:              sen esityksen siten muutettun4. ettii. Be~ff!Ji•
19526:              k«upungitf ulJwpu,al~Z~ ole11·ille e~ustajil'le «C40-
19527:              ritetQp,n kyrru~Jenen mQrkan lisäkor'VQU8 päiv(#tå.
19528: 
19529:      Helsingissä, huhtikuun 28 p~vänä 1919.
19530: 
19531: 
19532: 
19533: 
19534:            Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
19535:          1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 16.
19536: 
19537: 
19538: 
19539: 
19540:                Suuren valiokunnan mietintö
19541:            N :o 3 Hallituksen esityksen johdosta, joka si-
19542:            sältää ehdotuks~n laiksi edustajanpalkkiosta
19543:            1919 vuoden varsinaisilta valtiopäiviltä.
19544: 
19545:     Suuri valiokunta on, käsiteltyään yllämainitun asian,
19546: katsonut että, koska olot tätä nykyä ovat epävakaiset eikä
19547: niinmuodoin ole tiettyä voiko Eduskunta suorittaa tehtä-
19548: vänsä sitä varten säooettynä määräaikana, esilläolevassa
19549: laissa ei olisi 'säädettävä edustajan palkkion kokonaissum-
19550: maa, vaan että edustajanpalkkio olisi määrättävä päiväpalk-
19551: kiona ja tämän palkan määrä vahvistettava viideksikymme-
19552: neksi markaksi. Samalla on Suuri valiokunta ollut sitä
19553: mieltä, että ne edustajat, joiden asunto ja koti on muualla
19554: kuin Helsingin kaupungissa, saavat palkkion ohessa lisä-
19555: korvausta kymmenen mar'kkaa päivältä. Edelläesitetyn no-
19556: jalla Suuri valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
19557: 
19558:                että Eduskunta hyväksyisi .~enraavon lain:
19559: 
19560: 
19561:                           Laki
19562:      edustajanpalkkiosta 1919 vuoden varsinaisilta
19563:                      valtiopäiviltä.
19564: 
19565:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päi-
19566: vänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
19567: 60 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten:
19568:     Edustajan palkkio 1919 vuoden varsinaisilta valtiopäi-
19569: viltä on (poist.) viisikymmentä markkaa päivältä eduskun-
19570: nan koossaoloajalta.
19571: 2         1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 16.
19572: 
19573:    Ne edustajat, joiden asunto ja koti on muualla kuin Hel-
19574: singin kaupungissa, saavat palkkion ohessa lisäkorvausta
19575: (poist.) kymmenen markkaa päivältä .
19576: 
19577: 
19578:                         •
19579:     Helsingissä, toukokuun 5 päivänä 1919.
19580: 
19581: 
19582: 
19583: 
19584:          Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
19585:          1919 VJ). -   S. V. M. -    Esitys N :o 16.
19586: 
19587: 
19588: 
19589: 
19590:                Suuren valiokunnan mietintö
19591:            N :o 3 a Hallituksen esityksen johdosta, joka
19592:            sisältää eJ:ulotukscn laiksi edustajanllalkkiosta
19593:            1919 vuoden varsinaisilta valtioväiviltä.
19594: 
19595:     Suurrm valiokunnan annettua asiasta mietintönsä, on
19596: Eduskunta, asian toise3:o;a käsittelyssä, hyväbynyt lain
19597: edmtajanpalkkiosta 19 Hl vuoden varilinais1lta valtiopäiviltä
19598: näin kuuluvaksi:
19599: 
19600:                           ,Laki
19601:       edustajanpallddosta 1919 vuoden Yarsinaisilta
19602:                       valtiopäiviltä.
19603: 
19604:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päi-
19605: vänä heiuKkunta 1906 annetun Valtiopäivt1järjestyksen
19606: GO §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten:
19607:     Edustajan palk1{io 1919 vuoden varsinaisilta valtiopäi-
19608: viltä on seitsemäntuhattakaksisataa markkaa, taikka, jos
19609: eduskunta on hajoitettn tahi edustajan toimi lakannut, en-
19610: nenkuin sata kaksikymmentä 1Jäivää on kulunut valtiopäi-
19611: viiin alusta, kuusikymmentä 'ffiarkkaa päivältä.''
19612: 
19613:      Kun asia Eduskunnan päättämän muutoksen johcl·osta on
19614: toistamiseen ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä, on
19615: Suuri valiokunta päättänyt puoltaa Ednskunnan päätöstä ja
19616: sa~1, Sfmtähc1en kunnioittaen ehdottaa,
19617: 
19618:                 että laki edustajanpalkkiosta 1.919 vuoden
19619:             varsinaisilta valtiopäiviltä hyväksyttäisiin Erbts-
19620:             kunnan päätöksen mukaan.
19621:    Helsingissä, 8 päivänä tm'1wkuuta 19J9.
19622: Helsinki 1919.   Valtioneuvoston kirjapaino.
19623:       1919 Vp. -    Edusk. -vast. -   Esitys N:o 16.
19624: 
19625: 
19626: 
19627: 
19628:               Suomen Eduskunnan vastaus
19629:            Hallituksen esitykseen laiksi edustajanpalt-
19630:            kiosta 1919 -vuoden varsinaisilta valtiopäiviltä.
19631: 
19632:     Eduskunnalle on annettu Hallituben esitys laiksi edus-
19633: tajanpal'kkiosta vuoden 1919 varsinaisilta valtiopäiviltä, ja
19634: on Eduskunta, joUe Perustuslalk.ivaliokunta on asiasta anta-
19635: nut mietinnön N :o 1, käsiteltyään asian siinä järjestyksessä
19636: kuin Valtiopäivrujärjestyben 60 § :n 2 momentissa on sää-
19637: detty, hyväksynyt seuraavan lain:
19638: 
19639: 
19640:                            Laki
19641:       edustajanpalkkiosta 1919 vuoden varsinaisilta
19642:                       valtiopäiviltä.
19643: 
19644:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päi-
19645: vänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
19646: 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten:
19647:     Edustajan palkkio 1919 vuoden varsinaisilta valtiopäi-
19648: viltä on seitsemäntuhattakaksisataa markkaa, taikka, jos
19649: eduskunta on ·hajoitettu tahi edustajan toimi lakannut, en-
19650: nenkuin sata kaksikymmentä päivää on kulunut valtiopäi-
19651: väin alusta, kuusikymmentä markkaa päivältä.
19652: 
19653: 
19654:     Helsingissä, 13 päivänä toukokuuta 1919.
19655: Helsinki 1919.   Valtioneuvoston kirjapaino.
19656:             1919 vuoden valtiopäivät N :o 17.
19657: 
19658: 
19659: 
19660: 
19661:                 Hallituksen esitys Eduskunnalle Suomen
19662:            Hallitusmuodoksi.
19663:      Vuonna 1918 antoi Hallitus Eduskunnalle ka.ksi esitystä
19664: Suomen Hallitusmuodoksi, ensimäisen, 6 päivänä kesäkuuta
19665: päivätyn, 1917 vuoden toisilla valtiopäivillä ja, sittenkuin
19666: Eduskunta 7 päivänä elokuuta 1918 oli päättänyt sen jätet-
19667: täväksi Eduskunnan hyväksymässä muodossa lepäämään
19668: ensimäisiin uusien vaalien jäljestä kokoontuviin valtiopäi-
19669: viin, saman vuoden ylimääräisillä valtiopäivillä toisen. Edus-
19670: kunnan tämänkin esityksen johdosta hyväksymä hallitus-
19671: muo1o jäi lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jäljestä
19672: kokoontuviin valtiopäiviin.
19673:      Molemmat edellä mainitut lakiehdotukset olivat raken-
19674: netut sille periaatteelle, että Suomi oli oleva perustuslailli-
19675: nen kuningaskunta. Päätöksellään 25 päivältä viime huhti-
19676: kuuta on nyt koossa oleva Eduskunta nämä lakiehdotuks'lt
19677: hyljännyt. Sitä mielipidettä, että Suomen uusi hallitu~­
19678: muoto on rakennettava tasavaltaiselle periaatteelle, näkyy
19679: siis kansan enemmistö kannattavan. Kun Hallitus sen vuoksi
19680: nyt on valmistanut uuden esityksen Eduskunnalle Suomen
19681: Hallitusmuodoksi, on Hallitus pitänyt luonnollisena, että
19682:  esitys on laadittava sanotolle periaatteelle. Lakiehdotusta
19683: la!l!dittaessa on muuten ollut määräävänä, että sen 'säännösten,
19684: samalla kuin ne laajentavat kansaneduskunnan oikeuksia ja
19685:  turvaavat kansalaisten oikeutta ja lainalaista vapautta sekä
19686:  hyvin soveltuvat Suomen kansan ajatuskantaan ja luonnon-
19687:  laatuun, tulee taata hallitusvallalle se voima ja lujuus, jota
19688:  erittäinkin valtiollisen rippumattomuutensa vastikään saa-
19689:  vuttaneissa valtakunnissa tarvitaan. Hallituksen nyt val-
19690:  mistama lakiehdotus liittyy näissä suhteissa läheisesti 1918
19691:  vuoden ylimääräisille valtiopäiville samasta asiasta annet-
19692: 1763-19
19693:   2                        N:o 17
19694: 
19695: tuun l8!kiehdotukseen; pääasiallisimmat muutokset ovat ai-
19696: heutuneet valtion päämiehen asemasta, joka sanotun ehdo-
19697: tuksen mukaan oli perinnöllisen kuninkaan, mutta nyt annet-
19698: tavassa esityksessä 'kuudeksi vuodeksi ·valittavan presidentin.
19699: Sen ohessa ovat valtiotalouden perusteita koskevat säännok-
19700: set otetut ehdotukseen sellaisina kuin ne ovat Eduskunnan
19701: 27 päivänä tammikuuta 1919 hyväksymässä ja viime huhti-
19702: kuun 17 päivänä vahvistetussa laissa Suomen valtiotalouden
19703: oikeusperusteista, jotapaitsi lakiehdotukseen on tehty pie-
19704: nempiä lisäyksiä ja muutoksia.
19705:     Eduskunnan hyväksyttäväksi nyt annettava lakiehdo-
19706: tus, josta Korkein oikeus myöskin on antanut lausuntonsa,
19707: kuuluu näin:
19708: 
19709: 
19710:                Suomen Hallitusmuoto.
19711:     Koska, sen jälkeen kuin Suo~i on tullut riippumatto-
19712: maksi, täysivaltaiseksi valtioksi, on havaittu tarpeelliseksi
19713: kehittää ja vakaannuttaa sen valtiosääntöä uusilla perus-
19714: tuslain säännöksillä, jotka, samalla kuin ne takaavat halli-
19715: tusvallalle tarpeellisen lujuuden, laajentavat kansaneduskun-
19716: nan oikeuksia ja turvaavat kansalaisten oikeutta ja lain-
19717: alaista vapautta, vahvistetaan täten, Eduskunnan päätöksen
19718: mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 anne-
19719: tun Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :ssä määrätyllä tavalla, seu-
19720: raava Hallitusmuoto Suomelle.
19721: 
19722: 
19723:                    1. Yleisiä säännöksiä.
19724:                             1 §.
19725:    Suomi on täysivaltainen tasavalta, jonka valtiosääntö on
19726: vahvistettu tässä hallitusmuodossa ja muissa perustuslaeissa.
19727: 
19728:                            -2 §.
19729:     Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa val-
19730: tiopäiville kokoontunut eduskunta.
19731:                            N:o 17                           3
19732: 
19733:    Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasaval-
19734: lan presidentin kanssa.
19735:    Ylin toimeenpaneva valta on uskottu presidentille. Sen
19736: ohessa on valtion yleistä hallitusta varten oleva valtio-
19737: neuvosto, johon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä
19738: ministereitä.
19739:     Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet,
19740: ylimmässä oikeusasteessa korkein oikeus ja korkein hallinto-
19741: oikeus.
19742:                            3 §.
19743:     Suomen tasavalta on jakamaton. SBn raJOJa ei voida
19744: muuttaa muuten kuin eduskunnan suostumuksella.
19745: 
19746:                               4 §.
19747:     Suomen kansalaisoikeus on jokaisella, joka on suomalai-
19748: sista vanhemmista syntynyt, niin myÖs muun maan naisella,
19749: joka on mennyt naimisiin Suomen m~ehen kanssa.
19750:     Muun maan kansalainen voidaan ottaa Suomen kansalai-
19751: seksi niillä ehdoilla ja siinä järjestyksessä, kuin laissa erik-
19752: seen säädetään.
19753: 
19754:         II. Suomen kansalaisten yleiset oikeudet.
19755:                             5 §.
19756:  ~  Jokainen Suomen kansalainen olkoon lain mukaan tur-
19757: vattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden, onnen ja
19758: omaisuuden puolesta. Älköön Suomen kansalaisen saavutet-
19759: tuja oikeuksia uudella lailla rajoitettako muussa järjestyk-
19760: sessä, kuin siinä mikä perustuslain muuttamisesta on sää-
19761: detty.
19762:     Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen
19763: täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
19764: 
19765:                             6 §.
19766:    Suomen kansalainen on oikeutettu oleskelemaan omassa
19767: maassa, vapaasti täällä valitsemaan asuinpaikkansa ja kul-
19768: kemaan paikkakunnasta toiseen, mikäli laissa ei ole toisin
19769: säädetty.
19770:   4                        N:o 17
19771: 
19772:                              7 §.
19773:      Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti
19774: harjoittaa uskontoa, mikäli lakia tahi hyviä tapoja ei lou-
19775: kata, niin myös, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty,
19776: vapaus luopua ,siitä uskontokunnwsta, johon hän kuuluu, sekä
19777: liittyä toiseen uskontokuntaan.
19778: 
19779:                               8 §.
19780:      Suomen kansalaisella on sanan vapaus sekä oikeus kirjoi-
19781: tuksen ja kuvallis·en esityksen painosta julkaisemiseen kenen-
19782: kään niitä ennakolta estämättä, niin myös oikeus edeltäpäin
19783: lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä
19784: asioista tai muussa luvallisessa tarkoituksessa sekä perus-
19785: taa yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka ei-
19786: vät ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.
19787:     Säännöksiä näiden oikeuksien käyttämisestä annetaan
19788: lailla.
19789:                             9 §.
19790:     Kirjesalaisuus ·on loukkaamaton, mikäli siitä       ei   ole
19791: laissa poikkeusta säädetty.
19792: 
19793:                            10 §.
19794:    Älköön Suomen kansalaista tuomittako muussa oikeu-
19795: dessa kuin siinä, jonka alainen hän lain mukaan on.
19796: 
19797:                              11 §.
19798:     Suomi ja ruotsi ovat tasavallan kansalliskielet.
19799:     Suomen kansalaisella olkoon valta Dikeudessa tai hal-
19800: lintoviranomaisen luona omassa asiassaan käyttää äidinkiel-
19801: tään, suomea tai ruotsia, niinkuin siitä laissa säädetään.
19802:     Säännöksiä oikeus- ja virkakielestä annetaan lailla; ja
19803: asianosaiselle on· siinä, mikäli se ei tuota suuria vaikeuksia,
19804: varattava. oikeus saada toimituskirja äidinkielellään, suo-
19805: meksi tai ruotsiksi.
19806:     Suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä ja
19807: taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää samanlaisten
19808: perusteiden mukaan.
19809:                              N:o 17                            5
19810: 
19811:                               12 §.
19812:    Mitä Suomen kansalaisten yle~sistä oikeuk~ista on sa-
19813: nottu ei estä lailla. säätämäs•tä sellai:sia rajoituksia, jotka so-
19814: dan tai kapinan aikana ja sotapalveluksessa oleviin nähden
19815: muulloinkin ovat välttämättömiä.
19816: 
19817: 
19818:                       Ill. Lainsäädäntö.
19819:                             13 §.
19820:     Eduskunta kokoontuu varsinaisille valtiopäiville vuosit-
19821: tain ilman erityi!stä kutsumusta, ensimäis·enä päivänä he1mi-
19822: kuuta, jollei eduskunta läJhinnä edellisillä valtiopäivillä
19823: muuta päivää määrää, ja 1opettaa istuntonsa satakaksikym-
19824: mentä päivää koossa oltuansa joko yhteen menoon taikka
19825: väliajoin eduskunnan päätöksen muka,an. Eduskunta voi
19826: kuitenkin IJäättää, että valtiopäivät ovat aikaisemmin tai
19827: myöhemmin lopetettavat, ja presidentillä on oikeus eräissä
19828: tapauksissa antaa määräyrosiä valtiopäivistä, niinkuin
19829: 24 § :ssä säädetään.
19830:     Jos 1 momentissa taikka munalla tässä hallitusmuodossa
19831: säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seu-
19832: raava arkipäivä määräpäivänä.
19833: 
19834:                               14 §.
19835:     Oikeus tehdä ehdotuksia uuden lain säätämisestä ja en-
19836: nestään olevan muuttamisesta, seli1Jtämisestä tai kumoami-
19837: sesta on sekä presidentillä että eduskunnalla.
19838:     Presidentti käyttää aloteoikeuttaan antamalla eduskun-
19839: nalle esityksiä lakiehdotuksineen. Esitysehdotukset laatii ,
19840: valtioneuvosto. Sellaisesta ehdotuksesta on hankittava lau-
19841: sunto, kun asia kuuluu perustuslakien taikka siviili-, rikos-
19842: tai prosessilainsäädännön alalle, korkeimmalta oikeudelta,
19843: mutta kun se koskee hallintoa, ·korkeimmalta hallinto-oikeu-
19844: delta.
19845:     Eduskunnan al'Oteoikeudesta sekä lainsäädäntöasiain kä-
19846: sittelystä valtiopäivillä säädetään valtiopäiväjärjestyksessä.
19847:    6                        N:o 17
19848: 
19849:                                15 §.
19850:       Sittenkuin eduskunta on hyväksynyt lain, toimitetaan se
19851:   vahvistettavaksi presid.entille, joka, ellei laki perustu muut-
19852:   tamatta hyväksyttyyn hallituksen esitykseen, 14 § :ssä sää-
19853:   dettyjen perusteiden mukaan siitä vaatii lausunnon kor-
19854:   keimmalta oikeudelta taikka korkeimmalta hallinto-oikeu-
19855:   delta.
19856:       IJaki on vahvistettava sellaisena, kuin eduskunta sen on
19857: · hyväksynyt. Jollei presidentti la,kia vahvista, tulee se ilman
19858:   vahvistusta voimaan, jos eduskunta uusien vaalien jälkeen
19859:   uudestaan hyväksyy sen muuttamattomana enemmistöllä
19860:   annetuista äänistä. Muussa tapauksessa on laki katsottava
19861:   rauenneeksi.
19862:       J·ollei presidentti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun
19863:   laki on hänelle vahvistettavaksi toimitettu, ole sitä vahvis-
19864:   tanut, katsotaan hänen kieltäytyneen lakia vahvistamasta.
19865: 
19866:                                16 §.
19867:      Jokaisen lain johdannossa mainitta<lmon, että se on syn-
19868:  tynyt eduskunnan päätöksen mukaisesti ja, kun laki on sää-
19869:  detty siinä järjestyksessä, kuin perustuslain säätämisestä
19870:  on voimassa, myöskin että niin on menetelty.
19871:      Laki on, olkoonpa vahvistettu tai tulko·on voimaan ilman
19872:  vah"~tistusta, rresidentin allekirjoitettava ja asianomaisen mi-
19873:  nisterin varmennettava, jonka jälkeen se on valtioneuvoston
19874:  julkaistava Suomen lakikokoelma.ssa.
19875: 
19876:                           17 §.
19877:     Kirkkolain säätämisestä ja muuttamisesta on erikseen
19878:  säädetty.
19879:                               18 §.
19880:     Presidentin     oikeudesta    antaa    asetuksia   säädetään
19881:  25 §:ssä.
19882:                              19 §.
19883:      Lait ja asetukset, niin myös hallituben esitykset edus-
19884:  kunnalle sekä eduskunnan vastauk·set, esit~kset ja muut kir-
19885:  jelmät hallitukselle annetaan suomen- ja ruotsinkielellä.
19886:                            N:o 17                         7
19887: 
19888:                  IV. Hallitus ja hallinto.
19889: 
19890:                             20 §.
19891:    Tasavallan presidentin valitsee eduskunta aina kuudeksi
19892: vuodeksi siinä järjestyksessä, jota eduskunnan puhemiehen
19893: vaalissa on noudatettava. Vaali on toimitettava helmikuun
19894: 15 päivänä sinä vuonna, jona presidentti astuu toimeensa.
19895: 
19896:                              21 §.
19897:      Toimeensa astuu presidentti 15 päivänä maaliskuuta ja
19898: antaa silloin seuraavan juhlalHsen vakuutuksen:
19899:      ,Minä N. N., jonka Suomen kansa on valinnut Suomen
19900: tasavallan presidentiksi, vaJkuutan täten, että minä presiden-
19901: tiniloimessani tulen vilpittömästi ja uskollisesti nouda;tta-
19902: maan ja voimassa pitämään tasavallan valtiosääntöä ja
19903: lakeja sekä kaikin voimin edistämään Suomen kansan me-
19904: nestystä."
19905:      Tämä vakuutu,s annetaan eduskunnan edessä taikka, jos
19906: eduskunta ei ole koolla, valtioneuvoston, korkeimman oi-
19907: keuden sekä korkeimman' hallinto-oikeuden yhteisessä ko-
19908: kouksessa pääministerin ollessa puheenjohtajana.
19909: 
19910:                             22 §.
19911:    Presidentin ollessa satunnaisesti estettynä, käyttää hä-
19912: nen toimivaltaansa pääministeri; mutta jos este on pysyväi-
19913: nen, valittakoon niin pian kuin mahdollista uusi wesidentti.
19914: 
19915:                            23 §.
19916:    Toimestaan saa presidentti vuotuisen palkkion, jonka
19917: määrä vahvistetaan lailla ja jota ei hänen toimiaikanaan
19918: voida lisätä eikä vähentää.
19919: 
19920:                              24 §.
19921:    Presidentin asiana on kutsua eduskunta tarpeen tullen
19922: ylimääräisille valtiopäiville; avata ja päättää valtiopäivät;
19923: sekä määrätä uudet vaalit toimitettavilrei ja hajoittaa edus-
19924: kunta.
19925:    8                       N:o 17
19926: 
19927:                               25 §.
19928:     Presid·entillä on oikeus, mikäli ei tässä hallitusmuodossa
19929: toisin säädetä taikka sitä oikeutta ole valtioneuvostoUe
19930: uskottu, antaa asetuksia asioista, jotka ennestään ovat hal-
19931: linnollisilla säännöksillä järjestetyt, niin myös asetuk<sella
19932: tarkempia määräyksiä lakien täytäntöönpanosta, valtion
19933: omaisuuden hoidosta sekä hallintovira·stojen ja yleisten lai-
19934: tosten järj•estysmuodosta ja toiminnasta. A.setukseen älköön
19935: kuitenkaan otettako säännöstä, joka sisältäi,si lain muutok-
19936: sen.
19937:     Asetukset annetaan ja julkaistaan niinkuin laeista 16 § :n
19938: 2 momentissa on säädetty.
19939:                              26 §.
19940:     Presidentti voi yksityisissä tapauksissa, saatuansa lau-
19941: sunnon korkeimmalta oikeudeUa, armoa antamalla kumota
19942: rangaistuksen tahi lieventää sitä taikka määrätä, että syy-
19943: tettä ei ole ajettava. Hallituksenjäsenen armahtamisesta
19944: noudatettakoon kuitenkin mitä siitä on erikseen säädetty.
19945: Yleistä armahdusta älköön annettako muuten kuin erityisellä
19946: lailla.
19947:      Presidentillä on myös oikeUJs suoda vapautusta lain sään-
19948: nöksistä niissä tapauksissa, joissa oifueus sellaisen erivapau-
19949: den antamiseen on laissa myönnetty.
19950:                           27 §.
19951:    Presidentillä on Suomen sotavoiman ylin päällikkyys,
19952: mutta voi hän sen sodan ai:kana toiselle luovuttaa.
19953:                            28 §.
19954:    Presidentillä on oikeus antaa muun maan kansalaiselle
19955: Suomen kansalaisoikeus sekä vapauttaa Suomen kansalai-
19956: suudesta.
19957:                              29 §.
19958:     Presidentti valvoo valtion hallintoa ja voi sitä varten vi-
19959: rastojen ja ylei•sten laitosten päälliköiltä tai hallituksilta
19960: vaatia tietoja sekä toimeenpanna tarkastuksia.
19961:                             N:o 17                           9
19962: 
19963:                               30 §.
19964:       Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti, kui-
19965: tenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat edus-
19966: kunnankin hyväksyttävät, mikäli ne sisältävät säännöksiä,
19967: jot:ffia valtiosäännön mukaan sitä vaativat. Sodasta ja rau-
19968: ha:sta presidentti.päättää eduskunnan suostumuksella.
19969:       Kaikki ulkovaltoja koskevat asiat ovat asianomaisen mi-
19970: nisterin valmisteltavat. Niiden ratkaisu tapahtuu mainitun
19971: ministerin esittelys,sä asianlaadun mukaan joko valtioneuvos-
19972: tossa tai presidentin luona vähintään kahden muun ministe-
19973: rin saapuvilla ollen.
19974: 
19975:                              31 §.
19976:      Erittäin tärkeistä asioista tekee presidentti päätöksensä
19977: valtioneuvostossa sen ministerin esittelystä, jonka ministe-
19978: riöön asia kuuluu. Sellaisia asioita ovat: lainsäädäntöasiat,
19979: asetusten antaminen, eduskunnan kutsuminen ylimääräisille
19980: valtiopäiville, uusien edustajanvaalien toimitettavaksi mää-
19981: rääminen, uusien virkakuntain perustaminen, 84 § :ssä mai-
19982: nitut nimitysasiat; kysymykset sodasta ja rauhasta sekä
19983: sopimukset ulkovaltojen kanssa ynnä muut tärkeydeltään
19984: niihin verrattavat asiat.
19985:      Muut presidentin ratkaistavat a:siat esittelee hänelle, sit-
19986: te:rikuin niitä on valtioneuvostossa lausunnon antamista var-
19987: ten käsitelty, asianomainen ministeri toisen valtioneuvoston
19988: jäsenen läsnä ollessa.
19989:      Ne asiat, jotka presidentille ylimpänä päällikkönä kuu-
19990: luvat, ratkaisee presidentti asianomaisen ministerin läsnä-
19991: ollessa. Viimemainitun tulee ni1stä lausua mielensä sekä,
19992: milloin hän .on toista mieltä kuin presidentti, merkityttää •se
19993: pöytäkirjaan. Erityisen tärkeissä asioissa ministeri silloin
19994: kehoittakoon presidenttiä antamaan asian sotaneuV'oston lau-
19995: suntoon ja siihen kutsumaan kaksi tai useampia korkeampia
19996: sotilasviranomaisia.
19997:      Kun Helsingin yliopistoa koskeva asia on käsiteltävänä
19998: tai ratkaistavana, on yliopiston kanslerille varattava tilai-
19999: suus olla saapuvilla.
20000:   10                       N:o 17
20001: 
20002:                              32 §.
20003:     Presidentin päätökiset ovat, voimaan tullaksensa, presi-
20004: dentin allekirjoitattavat ja sen ministerin varmennettavat,
20005: joka on asian esitellyt. Mitä tässä on sanottu ei kuitenkaan
20006: koske 29 ja 45 § :ssä mainittuja asioita.
20007:     Jos presidentin päätös koskee k·ok.o valtioneuvostoa, var-
20008: mentaa sen valtioneuvoston esittelijä.
20009:     Sotilaskäsky8Jsiain esittelystä ·sekä presidentin niistä te-
20010: kemäin päätösten varmentamisesta sääddään erikseen.
20011:     Se, joka on v·armentanut presidentin päätöksen, vastaa
20012: siitä, että toimituskirja päätöJmestä on oikea.
20013:                              33 §.
20014:     Jos ministeri havaitsee presidentin päätöksen ol·evan lain-
20015: vastai•s•en, ilmoittakoon m1elipiteensä valtioneuvostolle, Joka
20016: sitten menettelee niinkuin 43 § :ssä on sanottu. Jos päätös
20017: olisi vastoin perustuslakia, on ministeri oikeutettu ja velvol-
20018: linen kieltäytymään sitä varmentamasta.
20019:                              34 §.
20020:     V aitioneuvoston jäseniksi, joiden tulee nauttia eduskun-
20021: nan luottamusta, kutsuu presidentti rehellisiksi ja taitaviksi
20022: tunnettuja syntyperäisiä Suomen kansalaisia. Sen minis-
20023: terin, jonka käsiteHäviä oikeushallintoa koskevat asiat
20024: ovat, sekä vähintään yhden muun ministerin tulee olla lain-
20025: oppineita.
20026:                              35 §.
20027:     V aitioneuvostossa on myöskin oleva oikeuskansleri,
20028: jolla tulee olla etevät tiedot oikeu:soloista. Oikeuskansleria
20029: avustaa apulainen, joka tarvittaessa astuu hänen sijaansa.
20030: 
20031:                            36 §.
20032:     Valtioneuvostossa on niin monta ministeriötä, kuin eri
20033: hallinnonhaaroihin kuuluvia asioita varten on tarpeen. Jo-
20034: kaisen ministeriön päällikkönä on ministeri.
20035:     Ministeriöiden lukumäärä ja yleinen toimiala vahviste-
20036: taan lailla, mutta tarkempia säännöksiä asiain jaosta
20037: ministeriöiden kesken sekä valtioneuvoston muusta järjes-
20038: tysmuodosta annetaan asetuksella.
20039:                             N:o 17                          11
20040: 
20041:                             37 §.
20042:     Puheenjohtajana valtioneuvostossa on pääministeri ja
20043: tämän estettynä ollessa ensimäinen läsnäoleva jäsen. Mil-
20044: loin presidentti on saapuvilla, johtaa hän asiain käsittelyä.
20045: 
20046:                            38 §.
20047:     Valtioneuvostolle kuuluvat asiat käsitellään yleisessä
20048: istunnossa, mikäli ei jonkiniaatuisia asioita ole asetuksella
20049: uskottu ministeriön päällikkönä olevan ministerin päätettä-
20050: viksi.
20051:     Valtioneuvosto on päätöksenvoipa viisijäsenisenä.
20052: 
20053:                              39 §.
20054:     V aitioneuvoston tulee saattaa täytiill1töön presidentin pää-
20055: tökset ja ratkaista sekä ne asiat, jotka laissa on sääd·etty
20056: valtioneuvoston päätettäviksi, että myöskin muut hallitus- ja
20057: hallintoasiat, j·oita e~ ole tässä hallitusmuodossa taikka
20058: muussa laissa tai asetuksessa pidätetty presidentille eikä
20059: myöskään ole uskottu ministeriön päällikkönä olevalle mi-
20060: nisterille taikka aiemmalle viranomaiselle.
20061:     Missä määrin oikeushallintoa ja Helsingin yliopistoa
20062: koskevat asiat ovat valtioneuvoston käsiteltävistä poiserote-
20063: tut, näJkyy erityisistä säännöksistä.
20064: 
20065:                             40 §.
20066:    Jos valtioneuvosto johonkin asiaan nähden katsoo epä-
20067: selvyyttä olevan siitä, onko valtioneuvosto oikeutettu sen lo-
20068: pullisesti päättämään, ratkaisee kysymyksen tästä presi-
20069: dentti.
20070:                             41 §.
20071:     Valtioneuvoston jäsenet ovat virkatoimistaan eduskun-
20072: nalle vastuunalaiset.
20073:     Jokainen valtioneuvoston jäsen, joka on ottanut osaa
20074: asian käsittelyyn valtioneuvostossa taikka presidentin lu{ma,
20075: on va:stuunalainen päätöksestä, jollei hän ole, pöytäkirjaan
20076: merkittäväksi, ilmoittanut eroavaa mielipidettä.
20077:   12                       N:o 17
20078: 
20079:                               42 §.
20080:    , Asiat, · jotka valtioneuvostossa käsitellään, pitää olla
20081: asianomaisessa ministeriössä valmistellut.
20082:      Kunkin ministeriön on pidettävä silmällä hallintoa
20083: omalla toimialallaan sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin lakien,
20084: asetusten ja valtioneuvoston päätösten täytäntöön panemi-
20085: seksi.
20086:                               43 §.
20087:      J.os niin kävisi, että j·okin ·presidentin päätös, joka on
20088: valtioneuvoston täytäntöön pantavana, huomattaisiin olevan
20089: lainvastainen, o1koon valtioneuvosto velvollinen, sittenkuin
20090: oikeuskansleri siitä on antanut lausuntonsa, presidentille
20091: esittämään, että päätös peruutettaisiin tai muutettaisiin, ja
20092: jos presidentti kuitenkin pysyy päätöksessään, ilmoittamaan,
20093: että sitä ei voida täytäntöön saattaa.
20094: 
20095:                              44 §.
20096:     Oikeuskanslerin tulee valvoa, että viranomaiset ja virka-
20097: miehet noudatt3;vat lakia sekä täyttävät velvollisuutensa,
20098: niin ettei ketään laillisessa oiroeudessll!an ·sorreta.
20099:     Oikeuskanslerin asiana on korkeimmassa oikeudessa ja
20100: korkeimmassa hallinto-oikeudessa edustaa syyttäjistöä sekä
20101: muuten valvoa valtion oikeutta, niin myös muissa tuo-
20102: mioistuimissa ajaa tai ajattaa syytteitä, milloin katsoo sitä
20103: tarvittavan. Korkeimpana syyttäjänä tulee oikeuskanslerin
20104: myöskin pitää silmällä virallisia syyttäjiä, ja ovat ne vel-
20105: volliset noudattamaan hänen käskyjään ja määräyksiään.
20106:     Oikeuskanslerilla on oikeus olla saapuvilla valtioneuvos-
20107: ton ja kaikkien tuomioistuinten ja virastojen istunnoissa sekä
20108: saada tieto valtioneuvoston, sen ministeriöiden, tuomioistuin-
20109: ten ynnä muiden viranomaisten· pöytäkirjoista.
20110: 
20111:                             45 §.
20112:     Jos valtioneuvosto taikka valtioneuvoston jäsen virkatoi-
20113: messaan menettelee lainvastaisesti, tulee oikeuskanslerin
20114: siitä tehdä huomautus ja samalla ilmoittaa, mikä siinä on
20115: lainvastaista. Mutta jos huomautus jätetään varteenotta-
20116:                           N:o 17                       18
20117: 
20118: matta, merkityttäköön oikeuskansleri mielensä valtioneuvos,
20119: ton pöytäkirjaan ja olkoon hänellä myös valta antaa presi-
20120: dentille kertomus asiasta. Jos lainvastaisuus on sellainen,
20121: että valtioneuvoston jäsen voidaan siitä panna syytteeseen
20122: 57 § :ssä mainitussa <valtiotuomioistuimessa ja presi:dentti
20123: määrää syytteen nostettavaksi, ajaa sitä oikeuskansleri.
20124: Jollei presidentti katso olevan syytä syytteen nostamiseen,
20125: saakoon oikeuskansleri tehdä asiasta ilmoituksen eduskun-
20126: nalle. Jos presidentti määrää syytteen oi'keuskansleria vas-
20127: taan nostettavaksi, ajaa sitä presidentin mä;äräanä henkilö.
20128:     Jos presidentti menettelisi lainvastaisesti virkatoimes-
20129: saan, on oikeuskanslerin tehtävä siitä huomautus niinkuin
20130: yllä on sanottu. Jos oikeuskansleri taikka valtioneuvosto
20131: katsoo presidentin tehneen itsensä syypäaksi valtiopetokseen
20132: tai maanpetokseen, ilmoittakoon asian eduskunnalle ja, jos .
20133: tämä kolmella neljäsosalla annetuista äänistä päättää_ syyt-
20134: teen nostettavaksi, ajakoon oikeuskansleri syytettä korkeim-
20135: massa oikeudessa ja pidättäytyköön presidentti sillä aikaa
20136: toimestaan. Muissa tapauksissa älköön presidentin virkatoi-
20137: mesta syytettä nostettako.
20138: 
20139:                              46 §.
20140:     Oikeuskanslerin tulee joka vuodelta sekä presidentille
20141: että. eduskunnalle antaa kertomus virkatoimistaan ja lain
20142: noudattamista koskevista havainnoistaan.
20143:     Oikeuskanslerin on vaadittaessa annett!wa presidentille
20144: ja valtioneuvostolle tietoja ja lausuntoja.
20145: 
20146:                              47 §.
20147:     Yleistä hallintoa varten on Suomi edelleen oleva jaet-
20148: tuna lääneihin, kihlakuntiin ja kuntiin.
20149:     Muu1Joksia läänien lukumäärään tehdään lain kautta.
20150: Muita muutoksia h3Jllinnolliseen jakoon määrää valtioneu-
20151: vosto, mikäli laissa ei toisin säädetä.
20152:     Hallintoalueiden rajoja uudestaanjärjestettäessä otetta-
20153: koon, mikäli asianhaarat sallivat, suomalaisen ja ruotsalai-
20154: sen väestön asutusalueiden väliset rajat huomioon.
20155: 
20156: 
20157: 
20158: -
20159:   14                       N:o 17
20160: 
20161:                              48 §.
20162:     Läänin hallintoa johtaa maaherra.
20163:     Kuntain hallinnon tulee perustua kansalaisten itsehallin-
20164: toon, niinkuin erityisissä laeissa siitä säädetään. Lailla sää-
20165: detään myöskin, millä tavoin ja kuinka laajalti kansalais-
20166: ten itsehalliniioa on sovitettava kuntia suurempiin hallinto-
20167: alueisiin. Sellaisten alueiden rajoja määrättäessä noudatet-
20168: takoon, mitä 4 7 § :n 3 momentissa on säädetty.
20169: 
20170:                              49 §.
20171:    Virastoista,- jotka valtiohallinnon eri haaroja varten ovat
20172: olemassa taikka perustetaan, on vmmassa erityisiä sään-
20173: nöksiä.
20174: 
20175:                     V. ~homioistuin_let.
20176:                              50 §.
20177:     Korkein oikeus käyt-tää ylintä tuomiovaltaa oikeus-
20178: asioissa sekä valvoo sen ohella tuomarien ja ulosottoviran-
20179: omaisten lainkäyttöä.
20180:                              51 §.
20181:     Korkeimmassa oikeud·essa on presidentti ja tarpeellinen
20182: määrä oikeusneuvoksia.
20183:     Ne oikeushallintoasiat, jotka erityisten säännösten mu-
20184: kaan kuuluvat korkeimman oikeuden käsiteltäviin, valmistel-
20185: laan siinä valtioneuvoston ministeriössä, johon oikeushallin-
20186: toa koskevat asiat on luettu. Tämän ministeriön päällikkö on
20187: oleva mukana korkeimmassa oikeudessa niitä käsittelemässä.
20188:     Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, jollei
20189: eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen
20190: säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.
20191: 
20192:                             52 §.
20193:     Yleisiä ylioikeuksia ovat hovioikeudet, joiden myöskin
20194: tulee pitää silmällä alioikeuksien ja ulosottoviranomaisten
20195: toimintaa.
20196:                            N:o 17                         lö
20197: 
20198:    Kussakin hovioikeudessa on oleva presidentti sekä tar-
20199: peellinen määrä jäseniä.
20200:    Hovioikeuksien luku ja tuomiovalta määrätään lailla.
20201: 
20202:                             53 §.
20203:    Yleisistä alioikeuksista on säädetty laissa.
20204: 
20205:                            54 §.
20206:     Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitus-
20207: asioissa, erikseen säädetyin poikkeuksin, käyttää korkein
20208: hallinto-oikeus, joka myös valvoo alempain viranomaisten
20209: lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla.
20210: 
20211:                             55 §.
20212:     Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti ja
20213: tarpeellinen määrä hallintoneuvoksia. Tuomionvoivasta jä-
20214: senmäärästä tässä tuomioistuimessa noudatettakoon, mitä
20215: 51 § :n 3 momentissa on korkeimmasta oikeudesta säädet-ty ..
20216: 
20217:                              56 §.
20218:     Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden
20219: asia on, kun katsovat tarvittavan lain taikka asetuksen muu-
20220: tosta tai selitystä, tehdä tasavallan presidentille esitys sel-
20221: laiseen lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä.
20222: 
20223:                              57 §.
20224:     Jos syyte lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa nos-
20225: tetaan valtioneuvoston, korkeimman oikeuden tai korkeim-
20226: man hallinto-·oikeuden jäsentä taikka oikeuskansioria vas-
20227: taan, käsittelee asiaa erityinen oikeus, jota nimitetään val-
20228: tiotuomioistuimeksi. Siihen kuuluu korkeimman oikeuden
20229: presidentti puheenjohtajana ja jäseninä korkeimman hallin-
20230: to-oikeuden presidentti, kaikkien hovioikeuksien presidentit
20231: j<1 yliopiston lainopillisen tiedekunnan keskuudestaan kol-
20232: meksi vuodeksi valitsema professori sekä kuusi muuta jä-
20233: sentä, jotka ynnä tarvittavat varajäsenet eduskunnan va-
20234:       16                       N:o 17
20235: 
20236:     litsijamiehet valitsevat suhteellisilla vaaleilla aina kolmeksi
20237:     vuodeksi. Jos korkeimman oikeuden, korkeimman hallinto-
20238:     oikeuden tai hovioikeuden presidentti on estetty olemasta
20239:     asiaa käsittelemässä, kutsutaan hänen sijaansa saman tuo-
20240:     mioistuimen virassa vanhin jäsen. Valitun jäsenen sijaan
20241:     astuu tarvittaessa varajäsen ja puheenjohtajan sijaan k~r­
20242:     keimman hallinto-oikeuden presidentti. Jos eduskunta on
20243:     päättänyt syytteen nostettavaksi, ajaa sitä eduskunnan sitä
20244:     varten valitsema asiamies.
20245: 
20246:                               58 §.
20247:        Muista erikoistuomioistuimista kuin 57 § :ssä mainitusta
20248:     säädetään lailla.
20249:        Älköön mitään satunnaista tuomioistuinta asetettako.
20250: 
20251: 
20252:                          VI.... ,Valtiotalous.
20253: 
20254:                               59 §.
20255:         V erosta, myöskin tulliverotuksesta, säädetään lailla,
20256:     määräämättömäksi tai määräajaksi. Sama olkoon voimassa
20257:     entisen veron muuttamisesta tai lakkauttamisesta sekä ylei-
20258:     sistä rasituksista .
20259: •       Määräajaksi myönnettyä veroa, josta, kun ei ole kysy-
20260:     mys sen kantamisesta yhtä vuotta pitemmän ajan kuluessa,
20261:     päätös eduskunnassa tehdään yksinkertaisella äänten enem-
20262:     mistöllä, älköön sen ajan sivu kannettako, paitsi 67 § :n
20263:     1 momentissa mainitussa tapauksessa.
20264: 
20265:                                  60 §.
20266:         Lailla vahvistetaan valtion viranomaisten virkatoimista
20267:     ja toimituskirjoista suoritettavien maksujen, niinikään nii-
20268:     den maksujen yleiset perusteet, joita on suoritetta:va pos-
20269:     tin, rautateiden, kanavien, sairaalain, oppilaitosten ynnä
20270:     muiden valtion yleisten laitosten käyttämisestä.
20271:                            N:o 17                        1~
20272: 
20273:                            61 §.
20274:    Valtion tuloa tuottavaa omaisuutta ja liikeyrityksiä hoi-
20275: detaan ja käytetään lailla vahvistettujen yleisten perustei-
20276: den mukaan.
20277: 
20278:                            62 §.
20279:    Valtiolainan ottamiseen vaaditaan eduskunnan yksin-
20280: kertaisella äänten enemmistöllä antama suostumus.
20281: 
20282:                               63 §.
20283:     Virastojen ja yleis,ten laitosten uusien menosääntöjen pe-
20284: rusteista sekä entisten perusteiden muuttamisesta ja kumoa-
20285: misesta, niinikään eläkeoikeudesta säädetään lailla.
20286:     Uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja apurahoja annettakoon
20287: ainoastaan eduskunnan sitä varten myöntämästä määrära-
20288: hasta.
20289:                                64 §.            1
20290: 
20291:     Valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion, johon on otettava
20292: varainhoitovuoden tulot ja menot, päättää eduskunta ja jul-
20293: kaistaan se niinkuin laista on säädetty.
20294:      Onko jokin rahasto, joka ei ole tarkoitettu vuotuisia val-
20295: tion tarpeita varten, jätettävä tulo- ja menoarvion ulkopuo-
20296: lelle, siitä on eri.JFseen säädetty.
20297: 
20298:                             65 §.
20299:     Vuoden tulo- ja menoarviosta älköön jätettäkö pois veroa
20300: tai muuta tuloa, joka, sinä vuonna voimassa olevan lain tai
20301: asetuksen mukaan, on suoritettava.
20302: 
20303:                            66 §.
20304:     Valtiolainasta määrätty korko ja kuoletusmaksu sekä
20305: muut johonkin valtion velvoitukseen perustuvat määrärahat
20306: ovat sellaisinaan, vähentämättä, valtion tulo- ja menoar-
20307: vioon otettavat, niinikään muut menot, jotka varainhoito-
20308: vuonna voimassa olevain säännösten mukaan ovat maksetta-
20309: v~t. Tulo- ja menoarvioon on myöskin otettava arviomäärä-
20310:  1763-19
20311:   18                       N:o 17
20312: 
20313: raha semmoisia lakiin tai asetukseen .Perustuvia menoja var-
20314: ten, joita ei ole erityisinä erinä merkitty tulo- ja menoar-
20315: vioon, niin myös tarpeellinen määräraha hallituksen käytet-
20316: täväksi edeltä arvaamattomiin tarpeisiin.
20317:     Muut valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvät menoerät
20318: ovat eduskunnan harkinnan ja päätöksen alaiset varainhoito-
20319: vuodeksi kerrallaan.
20320:     Määräraha, jonka eduskunta on päättänyt valtiopäivillä
20321: tehdystä alotteesta, otetaan tulo- ja menoarvioon ehdollisena.
20322:     Tulo- ja menoarviossa on osotettava menojen suorittami-
20323: seen tarvittavat varat.
20324:                              67 §.
20325:     Jos niin kävisi, että eduskunta ei ole päättänyt tulo- ja
20326: menoarviota ennen sen vuoden alkua, jona sen pitäisi olla
20327: voimassa, vaikka esitys siitä edellisenä vuonna on annettu
20328: eduskunnalle vähintään kaksi kuukautta ennen eduskunnan
20329: istuntokauden päättymistä, ovat menot, jotka 66 § :n 1 mo-
20330: mentissa mainitaan, suoritettavat ja sitä varten tarpeelliset
20331: tulot väliaikaisesti edelleen kannettavat.
20332:     Jos vahvistettuun tulo- ja menoarvioon havaitaan välttä-
20333: mättömästi tarvittavan muutoksia, annettakoon eduskun-
20334: nalle esitys lisäyksestä tulo- ja menoarvioon.
20335: 
20336:                               68 §.
20337:     Tulo- ja menoarvioon otettuja määrärahoja älköön yli-
20338: tettäkö taikka niitä siirrettäkö varainhoitovll.9desta toi-
20339: seen, ellei sitä ole menoarviossa myönnetyksi osotettu, älköön
20340: myöskään siirrettäkö määrärahoja eduskunnan erikseen hy-
20341: väksymästä menoarvion osasta toiseen,
20342:     Tulo- ja menoarviosta riippumatta on jokaisella oikeus
20343: hakea valtiolta mitä hänelle on laillisesti tuleva.
20344: 
20345:                               69 §.
20346:     Valtiovaraston tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta var-
20347: ten on oleva revisionilaitos, jonka tulee ottaa selville, ovatko
20348: numerot oikeat sekä tulot ja menot lainmukaiset ja onko
20349: tulo- ja menoarviota noudatettu.
20350:                            N:o 17                          19
20351: 
20352:     Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä asetettakoon viisi
20353: valtiontilintarkastajaa eduskunnan puolesta pitämään sil-
20354: mällä tulo- ja menoarvion noudattamista sekä valtiovaraston
20355: tilaa ja hoitoa. Nämä tilintarkastajat, joille eduskunta vah-
20356: vistaa /johtosäännön ja joiden tulee viranomaisilta saada
20357: tarpeelliset selvitykset ja asiakirjat, ovat eduskunnan va-
20358: litsijamiesten valittavat suhteellisilla vaaleilla. Samassa jär-
20359: jestyksessä valitaan myöskin tarpeellinen määrä varamiehiä.
20360: 
20361:                           70 §.
20362:     Suomen rahasta säädetään lailla.
20363: 
20364:                            71 §.
20365:    Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa
20366: sekä eduskunnan valitsemain valtuusmiesten valvonnan alai-
20367: sena.
20368:     Pankkia hoidetaan ohjesäännön mukaan, joka laaditaan
20369: niinkuin laistå on säädetty.
20370:     Pankin voittovarojen käyttämisestä valtion tarpeisiin
20371: määrää eduskunta.                  ·
20372: 
20373:                              72 §.
20374:    Valtion maaomaisuutta sekä veroja ja tuloatuottavia oi-
20375: keuksia älköön toisen omaksi luövutettako taikka pantat-
20376: tako, ellei sitä ole laissa myönnetty.
20377:     Kruununtilan haltija olkoon kuitenkin oikeutettu osta-
20378: maan sen perinnöksi sikäli kuin siitä on erikseen säädetty.
20379: 
20380: 
20381: 
20382:                      VII. Puolustuslaitos.
20383: 
20384:                              73 §.
20385:     Isänmaan puolustusta ':arten on jokainen Suomen mies
20386:  asevelvollinen.
20387:      Asevelvollinen on, jollei :hän itse muuta halua, mikäli
20388:  mahdollista, luettava semmoiseen komppaniaan tai sitä suu-
20389:                                   "
20390:   20                      , 17
20391:                           N:o
20392: 
20393: rempaan sotilasryhmään, jonka miehistöllä on sama äidin-
20394: kieli, suomi tai ruotsi, kuin hänellä itsellään, ja saava ope-
20395: tuksensa sillä kielellä. Sotaväen komennuskielenä on suo-
20396: menkieli.
20397:     Suomen kansalaisten sotapalveluksesta sekä Suomen so-
20398: taväestä muuten säädetään lailla.
20399: 
20400:                            74 § .
20401:     •Tos sotaväki on pantava liikekannalle, niin presidentti
20402: antaa siitä määräyksen valtioneuvostossa. Kun sellainen
20403: määräys on annettu, ryhtyköön valtioneuvosto toimiin
20404: siitä aiheutuvain menojen suorittamiseksi ja erluskunta, JOS
20405: se e1 ole kokoo~tuneena, kutsnttakoon koolle.
20406: 
20407: 
20408:                      VIII. Opetustoimi.
20409: 
20410:                             75 §,_
20411:    Helsingin yliopistolle pysytetään itsehallinto-oikeus.
20412: Yliopiston ylin hallitusmies on sen kansleri.
20413:    Uusia säännöksiä yliopiston järjestysmuodon perusteista
20414: annetaan lailla, mutta tarkemmat yliopistoa koskevat sään-
20415: nökset asetuksella, sittenkuin kummassakin tapauksessa sen
20416: konsistori ja kansleri ovat asiasta antaneet lausuntonsa. ,
20417: 
20418:                             76 §.
20419:     Valtion kustannuksella ylläpidetään taikka tarvittaessa
20420: avustetaan oppilaitoksia ylempää tieteellistä sivistystä sa-
20421: moin kuin ylempää yleissivistystä ja ylempää kansanopetusta
20422: varten. Valtion oppilaitosten järjestysmuodon perusteet säli-
20423: detään 'lailla.
20424:                             77 §.
20425:  - Kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista sekä val-
20426: tion ja kuntain velvollisuuksista kansakoulujen kannattami-
20427: seen, niin myös yleisestä opp"ivelvollisuudesta säädetään
20428: !ailla.
20429:     Opetus kansak0ulnissa on oleva kaikille maksuton.
20430:                           N:o 17                        21
20431: 
20432:                             78 §.
20433:     Korkeinta teknillistä opetusta varten ylläpitää valtio
20434: teknillistä korkeakoulua. 'f.e'knillisten ammattien, maanvil-
20435: jelyksen ja sen sivuelinkeinojen, kaupan ja merenkulun sekä
20436: kaunotaiteiden oppilaitoksia tulee valtion ylläpitää taikka
20437: tarpeen mukaan valtiovaroilla avustaa.
20438: 
20439:                              79 §.
20440:      Oikeudesta perustaa yksityiskouluja ja muita yksityisiä
20441: kasvatuslaitoksia sekä niissä järjestää opetus säädetään
20442: lailla.
20443:      Kotiop.tus ei ole viranomaisten valvonnan alainen.
20444: 
20445: 
20446: 
20447:              IX. UskonnoJliset yhdyskunnat.
20448: 
20449:                             80 §.
20450:     Evankelis-luterilainen kirkko on Suomen kansan yleisenä
20451: kirkkona. Tämän kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta
20452: säädetään kirkkolaissa.
20453:     Muista ennestään olevista uskontokunnista on voimassa
20454: mitä niistä on säädetty tai säädetään.
20455:     Uusia uskontokuntia saa perustaa noudattaen mitä siitä
20456: laissa säädetään.
20457: 
20458: 
20459: 
20460:                      X. Julkiset virat.                         •
20461:                              81 §.
20462:     Suomen valtionvirkaan voidaan, tässä pykälässä maini-
20463: tuilla poikkeuksilla, ottaa ainoastaan Suomen kansalainen.
20464:     Teknillisiin toimiin, yliopiston taikka muun korkeakou-
20465: lun opettajanvirkoihin, vieraan kielen opettajiksi kouluihin
20466: sekä kielenkääntäjiksi virastoihin ja palkattamiksi konsu-
20467: leiksi voidaan nimittää muita'kin kuin Suomen kansalaisi::t.
20468:       22                       N:o 17
20469: 
20470:                                  82 §.
20471:        . Opinnäytteet valtion viran saamista varten vahvistetaan
20472:     asetuksella, mikäli niistä ei ole säädetty laissa. Erivapautta
20473:     asetuksella säädetyistä kelpoisuusehdoista voi antaa erityi-
20474:     sistä syistä valtioneuvosto, ei kuitenkaan oikeusvirkaan pää-
20475:     semistä varten.
20476:                                83 §.
20477:         Yleiset ylennysperusteet valtionvirkoihin ovat taito, an-
20478:     sio, kokemus ja koeteltu kansalaiskunto.               .
20479: 
20480:                                  84 §.
20481:         Presidentti nimittää:
20482:         1) oikeuskanslerin ja hänen apulåisensa;
20483:         2) arkkipiispan ja piispat sekä yliopiston kanslerin;
20484:         3) korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oik~u­
20485:     den presidentit, korkeimman oikeuden esityksestä sen jäsenet
20486:     ja hovioikeuksien presidentit sekä, korkeimman hallinto-
20487:     oikeuden. esityksestä, sen jäsenet.
20488:         4) hovioikeuksien jäsenet sekä yliopiston ja teknillisen
20489:     korkeakoulun professorit;
20490:         5) keskusvirastojen päälliköt ja jäsenet sekä maahlf:"rat,
20491:     valtioneuvoston esityksestä;
20492:         6) presidentin kanslian virkamiehet ja, valtioneuvosto11
20493:     esityksestä, valtioneuvoston esittelijät; sekä
20494:         7) Suomen lähettiläät ulkovaltojen luona ja konsulit.
20495: 
20496: •                                 85 § .
20497:           Korkeimman oikeuden esittelijät, kihla:kunnantuomarit,
20498:     · pormestarit ja maanja'ko-oikeuksien puheenjohtajat nimittää
20499:       korkein oikeus. Korkeimman hallinto-oikeuden esittelijät
20500:       nimittää tämä oikeus.
20501:          <Sen mukaan kuin niistä on säädetty, täyttää erityiset
20502:       virat:
20503:           1) oikeuslaitosten virat korkein oikeus taikka se ylioi-
20504:       keus, jonka alainen virka on, ja korkeimman hallinto-oikeu-
20505:       den virat tämä oikeus; sekä
20506:                            N:o 17                         28
20507: 
20508:     2) hallinnon ja oppilaitosten virat valtioneuvosto, minis-
20509: teri, lääninhallitus tahi sen vira:ston hallitus, jonka alainen
20510: virka on.
20511:     Muut valtion virkamiehet nimittää valtioneuvosto, mi-
20512: käli ei nimittämisoikeutta ole presidentille pidätetty taikka
20513: muulle viranomaiselle uskottu.
20514: 
20515: 
20516:                                86 §.
20517:     Edellä 84 § 4 kohdassa ja 85 § :ssä mainitut virat ovat,
20518: ellei 87 § :ssä toisin säädetä, sittenkuin virka on ollut haetta-
20519: vaksi julistettuna, täytettävät virkaehdotuksen nojalla, johon .
20520: se viranomainen, miltä virkaa on haettu, panee hakijoista
20521: kolme vahvistettujen perusteiden mukaan ansiokkainta. Ho-
20522: vioikeuksien jäseniä kos)>.evasta virkaehdotuksesta on kor-
20523: keimman oikeuden ja yliopiston professoria koskevasta kans-
20524: lerin annettava lausuntonsa.
20525:     Jos virkamies on saman viranomaisen nimitettävä, jolta
20526: virkaa haetaan, ei virkaehdotusta tehdä. Erityisten sään-
20527: nöksien mukaan voidaan eräät muutkin hallintovirat täyt-
20528: tää toisessa järjf;lstyksessä, kuin 1 momentissa on sanottu.
20529: 
20530: 
20531:                             87 §.
20532:    Yliopiston kansleri nimitetään yliopiston tQhtyä siitä
20533: ehdotuksensa. Siitä missä järjestyksessä mUJitoin yliopiston,
20534: evankelisluterilaisen ja kreikkalaiskatolisen kirkon virat,
20535: kaupunkien pormestarin ja neuvosmiesten virat ja Suomen
20536: Pankin virat ovat täytettävät, on voimassa erityisiä sään-
20537: nöksiä.
20538:    Armeijan ja laivaston upseerit nimittää presidentti.
20539: Muista sotilaallisista virkaylennys- ja opetusasioista sääde-
20540: tään erikseen.
20541: 
20542:                             88 §.
20543:    Kaikilla, tuomareilla oikoon se oikeus, ettei heitä voida
20544:  muuten kuin laillisen tutkimuksen ja tuomion nojalla julis-·
20545:                                                                   •
20546: 
20547:    24                      N:.:~   17
20548: 
20549:  taa virkaansa menettäneiksi; älköön heitä myöskään ilman
20550: 'omaa suostumustaan toiseen virkaan siirrettäkö, paitsi mil-
20551:  loin siirto aiheutuu tuomioistuinlaitoksen uudestaanjärjestä-
20552:  misestä.
20553:       Muiden virkamiesten oikeudesta pysyä virassaan sääde-
20554:  tään erityisessä laissa.
20555:       Lailla voidaan erottamattomillekin virkamiehille säätää:
20556:  velvollisuus erota virasta määräikään tultuansa; älköön tätä
20557:  kuitenkaan sovellettak<r' ennen tämän halitusmuodon julkai-
20558:  semista virkaan nimitettyihin.
20559:       Niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka virkamie-
20560:   hille tulevat, kun heidän virkansa lakkautetaan, on erik-
20561:   seen sääd_etty.
20562: 
20563:                               89 §.
20564:      Kaikessa virkatoiminnassa on laillisen seuraamuksen
20565:  uhalla tarkoin lakia noudatettava.
20566:      Jos on ilmeistä, että jokin säännös ei ole syntynyt perua-
20567:  tuslain mukaisessa järjestyksessä, älköön tuomari taikka muu
20568:  virkamies sitä sovelluttako.
20569: 
20570:                               90 §.
20571:       Virkamies vastaa toimenpiteestä, johon hän on ryhtynyt
20572:  taikka jota hän kollegisen viraston jäsenenä on kannattanut.
20573:  Myöskin esittelijä on siitä, mitä hänen esittelystään on pää-
20574:  tetty, vastuunalainen, jollei hän ole pöytäkirjaan lausunut
20575:  eroavaa mielipidettä.
20576:       Jokainen, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai v:a-
20577:  hinkoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tahi laimin-
20578:  lyönnin kautta, olkoon oikeutettu vaatimaan virkamiestä
20579:  tuomitavaksi rangaistukseen ja korvaamaan vahingon tahi
20580:  ilmoittwmaan virkamiehen pantavaksi syytteeseen niin kuin
20581:  .siitä laissa säädet.ään.
20582:       Onko ja mikäli valtio vastuunalainen virkamiehen ai-
20583:  kaansaamasta vahingosta, Räädetään erikseen.
20584:                              N:o 17                        25
20585: 
20586:                      XI. Loppusäännöksiä.
20587: 
20588:                               91 §.
20589:       Tämä hallitusmuoto on kaikilta osiltaan oleva peruutta-
20590:   mattomana perustuslakina, eikä sitä voida muuttaa, selittää
20591:   tai kumota taikka poikkeuksia siitä tehdä muussa järjestyk-
20592:   sessä kuin perustuslaista yleensä on säädetty.
20593:       Täten kumotaan hallitusmuoto 21 päiväJltä elokuuta 1772
20594:   sekä yhdistys- ja vakuuskirja 21 päivältä helmikuuta ja 3
20595:   päivältä huhtikuuta 1789, niin myös kaikki muiden lakien
20596:   ja asetusten säännökset, jotka ovat ristiriidassa tämän halli-.
20597: ' tusmuodon kanssa.
20598:       Ne säännökset, jotka ovat tarpeen tämän hallitusmuodon·
20599:   täytäntöön panemiseksi, annetaan lailla.
20600: 
20601:      Helsingissä, toukokuun 13 päivänä 1919.
20602: 
20603: 
20604:                          Valtionhoitaja.
20605: 
20606:                         MANNERHEIM.
20607: 
20608: 
20609: 
20610:                                 Oikeusministeri Söderholm.
20611: Helsinki 1919.   Valtioneuvoston kirjapaino.
20612:             1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
20613: 
20614: 
20615: 
20616: 
20617:                 Perustuslakivaliokunnan
20618:             m i e t i n t ö N :o 2 hallituksen esityksen joh-
20619:             dosta, joka sisältää ehdotuksen Suomen halli-
20620:             tusmuodoksi.
20621: 
20622:     Vuoden 1917 toisilla valtiopäivillä antoi hallitus sano-
20623: tun vuoden joulukuun 4 päivänä eduskunnalle esityksen Suo-
20624: men hallitnsmuodoksi, joka oli rakennettu sille periaatteelle,
20625: että Suomi oli oleva riippumaton tasavalta. Hyväksyen yksi-
20626: mielisesti tämän periaatteen, eduskunta lähetti hallituksen
20627: esityksen perustuslakivaliokunnan valmisteltavaksi, jonka
20628: työn kuitenkin seuraavan vuoden tammikuussa puhjennut
20629: kapina keskeytti. Kapinan tultua kukistetuksi, hallitus,
20630: peruutta,en ed·e~ilä:mainitun esity'ksellJSä, antoi eduskun-
20631: nalle 11 päivänä kesäkuuta 1918 uud,en esityksen ha;lli-
20632: tusmuodoksi, jonka mukaan Suomi oli oleva täysivaltainen,
20633: perustuslaillinen ja perinnöllinen kuningaskunta. 'rämän
20634: esityksen johdosta vuoden 1917 toisilla valtiopäivillä päät-
20635: tä:mä:nsä ehdotuksen ,eduskunta 7 päivänä elokunta 1918 hy-
20636: väksyi jätettäNäksi lepäämään ensimäJisiin uusien vaalien
20637: jälestä kokoontuviin valtiopäiviin, minkä jälkeen hallitus
20638: vielä samana vuonna ylimääräisille valtiopäiville jätti toisen,
20639: eräissä kohdin mnutetnn esityksen. Tämänkin esityksen
20640: johdosta päättämänsä ehdotuksen eduskunta hyväksyi jätet-
20641: täväksi lepäämään yli vaalien. Eduskunta ja hallitus ryh-
20642: tyivät vielä se:nJkin j:ällmen, vas·toin edelläJIDainitnssa edus-
20643: kunnan joulukuun 6 päivänä 1917 tekemrussä päätöksessä
20644: lausnttna periaatetta, voimaan saattamaan perinnöllistä ku-
20645: ninkuutta, toimittaen vuoden 1772 hallitusmuodon Ruotsin
20646: kuninkaan vaalia tarkoittavan 38 § :n perusteella kunin-
20647: kaanvaalin. Munttuneiden valtiollisten olojen vaikutuk-
20648: sesta tämä yritys raukesi.
20649:               2             lfllU Vp. --V. NL- Esitys N:o 17.
20650: 
20651:                   Viime maaliskuun 1 ja 3 päivinä toimitettujen edus-
20652:               kuntavaalien tulokset osoittivat, että valitsijain enemmistö
20653:               oli ratkaisevasti asettunut tasavaltaisen hallitusmuodon puo-
20654:               lelle. Kun sitten nyt koossa oleva eduskunta oli viime huhti-
20655:               kuun 25 päivänä tekemällään päätöksellä hylännyt molem-
20656:               mat edellämainitut, 1epäihlnään jätetyt ha;llitusmuotoehdotuk-
20657:               set, on hallitus, jonka kokoonpano tällä välin myöskin oli
20658:               muuttunut, kuluvan toukokuun 13 päivänä antanut edus-
20659:               kunnalle .esityksen tasavaltaiselle pohjalle rakennetuksi hal-
20660:               litusmuodoksi. Tälmän hallituksen esityksen N :o 17 on edus-
20661:               kunta pöytäkirjanotteella kuluvan toukokuun 14 päivältä
20662:               läihettänyt perustuslakivaliokunnan valmisteltavaksi.
20663: 
20664:                       Valiokunta on yhtynyt siihen hallituksen esityksessä
20665:                  lausuttuun käsitykseen, että Suomen uusi hallitusmuoto on
20666:                  rakennettava tasavaltaiselle periaatteelle. Tasavaltainen
20667:                  hallitusmuoto soveltuu parhaiten käsitystavaltaan kansan-
20668:                  valtaisen Suomen kansan oloihin ja luonteeseen ja sillä on
20669:                  kansan suuren enemmistön varma kannatus. Sille pohjalle
20670:                  rakennettu valtion järjestysmuoto siis parhaiten ky;kenee
20671:                  puoleensa kiinnittämään kansamme laajat kerrokset sekä
20672:                  takaamaan valtiovallalle tarpeellisen lujuuden ja yhteiskun-
20673:                  nallisten olojen terveen kehityksen maassamme.
20674:                       Mitä tulee esityksessä oleviin eri säännöksiin, on valio-
20675:                  kunta voinut useimmrut niistä sinänsä 'ehdottaa hyväksyttä-
20676:                  v,ikisi. Seuraavissa kohdin on valiokunta kartsonut olevan
20677:                  syytä S'elventäJä ja muuttaa haUitukisen esityksessä olevaa
20678:                  ehdotusta.
20679: 
20680: 2 § ja (13 §).      Kun valiokunnan mielestä ei hallitusmuotoon yleensä ole
20681:                  otettava säännöksiä, jotka jo sisältyvät tai joiden tulee sisäl-
20682:                  tyä valtiopäiväjärjestykseen, on valiokunta 2 § :n 1 :sen mo-
20683:                  mentin loppuun ehdottanut viittauksen valtiopäiväjärj.estyk-
20684:                  seen ja poistanut kokonaan 13 § :n.
20685:        3 §.          Koska sanamuoto ,Suomen tasavalta on ja;kamaton" on
20686:                  epätarkka, on valiokunta sen sijasta käyttän;yt sanoja ,Suo-
20687:                  men tasavallan alue---".
20688:                    Uusi hallitusmuoto.                    3
20689: 
20690:      Siihen nähden, että kansalaisten yleisiin oikeuksiin ennen 5 §.
20691: muuta kuuluu kaikkien yhdenvertaisuus lain edessä, on
20692: valiokunta katsonut asianmukaiseksi, että Suomenkin halli-
20693: tusmuotoon otetaan sen periaatteen mukainen säännös.
20694:      Sanan ,onnen" ehdottaa valiokunta sen epämääräisyyden 6 § (5 §).
20695: vuoksi poistettavaksi. Samoin on valiokunta poistanut 1 mo-
20696: mentin 'toisen, kansalaisten saavutettuja oikeuksia koskevan
20697: laus een, koska käJsiile ,sa;avutetnt oikeudet" on epämääräi-
20698:     1
20699: 
20700: 
20701: nen ja riidanalainen.
20702:      Tämän pykälän on valiokunta pitänyt tarpeellisena 7 § (6 §).
20703: ehdottaa täydennettäväksi säännöksellä Suomen kansalaisen
20704: oikeudesta lähteä maasta.
20705:      Yleisestä uskonnonvapauden periaatteesta seuraa, että 9 §.
20706: kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet eivät saa olla riippu-
20707: vaisia siitä, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu
20708:  tai kuuluuko hän ollenkaan sellaiseen yhdyskuntaan. Sen-
20709:  vuoksi on valiokunta ehdottanut otettavaksi hallitusmuo-
20710:  toon tätä periaatetta vastaaVIan 'Säännöksen. Tässä on kui-
20711:  tenkin v~iitattava ju1~isia virkoja koskeviin rajoituksiin,
20712:  joista säädetään 11 päivii,nä marraskuuta 1889 annetussa, pe-
20713:  rustuslain luontoises~sa laissa, jonka säännösten muuttami-
20714:  ,seen ei valiokunta tämän yhteydessä katso olevan syytä ryh-
20715:  tyä. Sen sijaan olisi tällaisten rajoitusten ~kumoaminen ja
20716:  säätälminen valiokunnan mielestä siirrettävä tavallisen lain-
20717:  säädännön pnrun.
20718:       Koska jokaisessa oikeusvn ]liossa kansalaisten yleisiin II §.
20719:   oikeuksiin on katsottava kuuluvan kotirauhan loukkaamat-
20720:   tomuus, on valiokunta pitänyt tarpeellisena ottaa siitä
20721:   nimenomaisen säännöksen esilläolevaan hallitusmuotoehdo-
20722:   tukseen, samalla kuitenkin nimenomaan mainiten tärkeim-
20723:   män tätä yleistä kansalaisoikeutta rajoittavista poikkeuk-
20724:   sista, nimittäin kotietsinnän.
20725:       Katsoen siihen, että aatelisarvojen, arvonimien ja ritari- 15 §.
20726:   merkkien antaminen ja käyttäminen huonosti soveltuu kan-
20727:   sanvaltaiseen katsantotapaan ja on vain omiansa edistämään
20728:   ja ylläpitämään tmhamaisuutta, on valiokunta päättänyt
20729:   ehdottaa, että hallitusmuotoon otettaisiin säännös, j~olla näi-
20730:            4            1HW Vil.- V. !f.- Esi·tys N:o 17.
20731: 
20732:              den antaminen ja käyttäminen Suomen tasavallassa kiel-
20733:              letään.
20734: 17 § (14 §).     Valiokunnan mielestä olisi tasavallan presidentin omaan
20735:              harkintaan jätettävä, katsooko hän tarpeelliseksi vaatia esi-
20736:              tysehdotuksesta, jonka hän ai'koo antaa eduskunnalle, kor-
20737:              keimman oikeuden tai k>orll'eimman hallinto-oikeuden t81ikka
20738:              niiden molmnpain lausunm:m. Valiokunta on pykälän 2 mo-
20739:              mentuiin ehdottanut tämän muk!!Ji,sen muutoksen.
20740:                  PykäJlän 3 momentissa on valrokunta, tJehtyänsä ennen-
20741:              mainitun lisäyksen 2 § :n 1 momenttiin, poistanut sanat ,sekä
20742:              lainsäädäntöåsiain käsittelystä valtiopäivillä".
20743: 18 § (15 §).     Edellisen pykälän 2 momeniltiin ehdottamansa muutok-
20744:              sen mukaisesti on valiokunta ehdottanut tämänikin pykälän
20745:              1 mormenttiin vaJstaav;an muutoksen. Mitä tulee ·aikruan,
20746:              jonka kuluessa presidentin on tehtävä ratkaisunsa häneUe
20747:              vahrvistettavwksi jätetyn lain suhteen, on valiokunta klats•o-
20748:              nut kolme kuukautta suhen riittävän.
20749:     (17 §).       Tämän hallituksen esityksessä olevan pykälän, joka
20750:              sisäiltää viittJauksen kirkkolain säätämisjärjestyks·een, on va-
20751:              liokunta poistanut, koska sellainen viittaus jo sisältyy vaJ.tio-
20752:              päiväjärjestykseen.
20753: 22 § (20 §).     Pitäen asianmukaisena, että tasavallan presidentti on
20754:              syntyperäinen Suomen kansalainen, on valiokunta ehdotta-
20755:              nut sitä tarkoittavan määräyksen otettavaksi presidentin
20756:              valitsemista koskevaan säännökseen. Mitä sitten tulee vaa-
20757:              lin toimittamistapaan, on valiokunta pitänyt suotavana, että
20758:              siitä otetaan itse hallitusmuotoon sellainen yksityiskohtai-
20759:              nen määräys, joka sisältyy valiokunnan ehdottamaan 2 mo-
20760:              menttin. Selvyyden vudksi on valiokunta ehdottanut pykä-
20761:              lään säännöksen siitä, että jos presidentiksi valittu on kan-
20762:              saneduskunnan jäsen, hänen edustajatoimensa itsestään \lak-
20763:              kaa.
20764: 23 § (21 §).      Mitä tulee määräpäivään, jona presidentin on astuttava
20765:              toimeensa, on valiokunnan mielestä tarkoituksenmukaista,
20766:              että siksi säädetään vaalia seuraavan kuukauden 1 päivä,
20767:              koska presidentin vaali ehdotuksen 24 § :ssä edellytetyssä
20768:              tapauksessa wi tulla toimitettavaksi muunak,in kuin 22 § :ssä
20769:                      Uusi hallitusmuoto.                       5
20770: 
20771: mainittuna päivänä. Ja koska valiokunta pitää suotavana,
20772: että He juhlalilinen vakuutu1s, joka pres:identlin on toimeensa
20773: astuessaan annettava, joka tapauksessa annetaan eduskunnan
20774: edessä, on valiokunta ehdottanut 1 momenttiin lisättäväksi
20775: sanat ,eduskunnan edessä" ja poistettavaksi 3 momentin
20776: kokonaan.
20777:      Presidentin tehtäviä koskeviin säännöksiin oEsi lisäJttävä, 26 § (24 §).
20778: että hänen asianaan on antaa määräys edustajanvaalien toi-
20779: mitta:misesta.
20780:      Valiokunta ei pidä suotavana, että presidentti olisi oikeu- 28 § ( 26 §).
20781: tettu estämään tai keskeyttämään syytteen ajamisen, ja on
20782: sen vuoksi ehdottanut hänet siihen oikeuttavan säännöksen
20783: poistamista ehdotuksesta. Koska se, mikä on voimassa hal-
20784: lituksen jäsenten armahtamisesta, nimenomaan koskee myös-
20785: kin o·ikeUJskansleria, on valiokunta ehdottanut siitä johtuvan
20786:  lisäyksen pykä:lään, minkä ohessa sana ,hallituksen" on sel-
20787:  vyyden vuoksi ehdotettu vaihdettavaksi sanaan ,valtio-
20788:  neuvoston".
20789:       Eosika uHmasi:ainministeri on vastuunalaimm ulkoas:iain 32 § (30 §).
20790:  hoidosta, olisi valiokunnan mielestä kaikki tiedonannot
20791:  ulkovalloille sekä Suomen ulkomailla oleville lähettiläille
20792:  toimitettava ulkoasiainministerin kautta. Säännös tästä
20793:  ehdotetaan lisättäväksi tähän pykälään.
20794:       Kun valiokunnan m~elestä ei o~e paikallaan että jotkut 33 § (31 §).
20795:  erityiset asiat siirretään presidentille ,kabinetissa" esiteltä-
20796:  viksi, on valiokunta päättänyt ehdottaa, että presidentti
20797:  tekee päätöksensä valtioneuvostossa. Eri lainsäädännön va-
20798:   raan olisi kuitenkin jätettävä sotilaskäskyasiain käsittely-
20799:   järjestys.
20800:       Vialiokunta ei ole kartJsonurt tarkoituksenmukaiseksi, 35 § (34 §).
20801:   että pykälän ensimäisessä lauseessa mainittujen yleisten
20802:   ominaisuuksien lisä:ksi, jotka tulee olla valtioneuvoston jäse-
20803:   nillä, hallitusmuoto myöskin si.sä1täJisi joidenkin ministerien
20804:   ammattis·ivistYJstä tmäJäritteleviä säännöksiä; valiokunta on
20805:   sentähden ehdottanut puheenalais•en pykälän toisen lauseen
20806:   poistettavaksi.
20807:        Koska sen muutoksen johdosta, joka on tehty esityksen 42 § (41 §).
20808:    31 § :ään, asiain esittelyä ei presidentin luona tulisi tapah-
20809:             6            HH9 VJl.- V. M.- Esitys N:o 17.
20810: 
20811:              tumaan, on pykälrustä poistettu sanat ,presidentin luona".
20812:              SanoiUa ,ottanut osaa asiain käsittelyyn valtioneuvostossa",
20813:              tarkoitetaan tietenkin niitärkin tapauksia, jolloin presidentti
20814:              tekee päätöksensä 'VIWltioneuvostossa.
20815:                   Jotta eduskunta voisi valvoa hallituksen jäsenten virka-
20816:              tointen lainmukaisuutta, ehdottaa valiokunta säädettäväksi,
20817:              että jokaisten varsinaisten valtiopäiväin alussa valtioneu-
20818:              voston ja eri ministeriöiden pöytäkirjat olisivat perustus-
20819:              lakivaliokunnalle esitettävät.
20820: 46 § (45 §).      Ku.n on pidettävä presidentin asemaan soveltumatto-
20821:              mana, että hän pl'e!S'identltinä ol1es;saan olis!i. syytteenalainen
20822:              kenties 1kuinkakin törkeä:stä rikoksesta, on valiokunta pitä-
20823:              nyt tarkoituksenmukais'ena ehdottaa ISäädettäväksi, että
20824:              eduskunta, saatuansa aJSiast'a ilmoituksen, vo!i.si suurella mää-
20825:              räenemmistöllä tu:omita presidentin virkansa menettäneeksi,
20826:              ja että häntäi vasta ·sen jälkeen voita.isiin syyttää rikoksesta.
20827:      48 §.        Valiokunta katsoo tarpeelliseksi eri:koisen eduskunnan
20828:              asettaman oikeusasiamiehen, jonka olisi valvottava lainkäyt-
20829:              töä sekä hallituksen ja virkakuntain toiminta11; Tässä koh-
20830:              din on valiokunta omaksunut sen kannan, jolle eduskunta
20831:              1917 vuoden toisilla vaitiopäviNä ja 1918 vuoden ylimää-
20832:              räisiH:ä valtiopäivirl,lä asettui.
20833: 49 § (47 §).      Valiokunta ·on, sa;moin kuin haUituskin, katsonut ole-
20834:              van haHinnonhoidoUe eduksi, että ha!llinitoalueet mahdol-
20835:              lisuutta myöten mUJodostuva:t ybikielisirksi, taikka, milloin
20836:              tämä ei ole toteutettavissa, toiskieliset vähemmistöt niissä
20837:              jäävät niin pierui'ksi kurin ,suinkin. Koska kuitenkin valio-
20838:              kunnan mielestä ei perustuslaissa olisi puhutt~wa niin häi-
20839:              lyvästä ja epämääräisestä, osittain todellisuudessa olematto-
20840:              mastakin asiasta kuin ,suomalaisen ja ruotsalaisen a:sutus-
20841:              alueen rajoista", on valiokunta ehdottanut pykälän 3 mo-
20842:              mentin sanamuodo'llisesti muutettavaksi.
20843: 54 § (52 ja       Yleisistä ylio~keuksista ei valiokunta ole katsonut perus-
20844:    53 §).    tuslakiin olevan otettava yksityiskohtaisia säännöksiä, vaan
20845:              on pitänyt riittävänä, että hallitusmuodossa vain viitataan
20846:              niitä samoin kuin yleisiä alioikeuksiakin koskevaan lain-
20847:              säädäntöön.
20848:                       Uusi hallitusmuoto.                        7
20849: 
20850:       Sen valtakunnanoikeuden kokoonpanoon nä:hden, jonka 58 § (57 §).
20851: tulee käJsitellä pykälän alill"isa m~ainittuja korkeimpia virka-
20852: miehiä vastaan nostettuja syytteitä, on valiokunta ollut sitä
20853: mieltä, että hallituksen esitykseen sisältyvien tätä asiata
20854: koskevien seikkaperäisien säännösten sijasta olisi hallitus-
20855: mll'od!ossa vain viitatta;va sriihen, että puheenalaiseiSta tuo-
20856:  mioistuimesta ovat voimassa erityiset perustuslainsään-
20857:  nökset.
20858:       Kun valiokunta on asettunut sille kannalle, ettei halli- 60 ja 63 §
20859: tUJsmuotoon jllleensä olisi otettava sännöksiä, joiden paikika on (59 ja 62 §).
20860: valbiopäiväjärjestyksessä, on valiokunta sen mukaa:n muutta-
20861: nut näitä pykäliä.
20862:       Valiokunta on katsonut olevan syytä täydentää pykälää 64 § (63 §).
20863: niin, että siinä rtulee 'selvästi ilmilausutuksi, ettei hallitus voi
20864:  perustaa uusia virkoja eikä virastoja muuten kuin tulo- ja
20865:            . ..
20866:  menoarviOn raJOlssa.
20867:       Hallitusmuotoon otettaviin, puolustuslaitosta ·koskeviin 74 § (73 §).
20868:  säännöksiin nähden on valiokunta pitänyt suotavana, että
20869:  samalla kuin lausuttaisiin se y'leinen periaate, että jokainen
20870:  Suomen mies on velvollinen ottamaan osaa isänmaan puolus-
20871:  tukseen, nimenomaan myöskin säädettäisiin, että kukin saa
20872:  rauhan ai'kana yleensä suorittaa edellä mainittua velvolli-
20873:  suutta:an kotiseudullansa.
20874:       Kun valiokunnan mielestä kysymys, otrko Helsingin yli- 76 § (75 §).
20875:  opistoHa vastaisuudessa oleva kansleri ja mitkä hänen teh-
20876:  tävänsä ovat olevat, kuuluu niihin säännöksiin, jotka pykä-
20877:  län 2 momentin mukaam ovat laiHa annettavat, on vrulio-
20878:  kunta pykäilästä poistanut kansleria koskevan säännöiksen.
20879:  Tämä muutos on a;iheuttanut muutoksia eräihin muihinkin
20880:  pykäliin.               ·
20881:       Koska valiokunnan mielestä on paikallaan, että hallitus- 77 §.
20882:  muodossa mainitaan myöskin valtion ve:lyoUisuus edistää n.
20883:  s ..sovellettujen tieteiden tutkimusta ja ylintä opetusta sekä
20884:  taiteiden harjoittamista ja ylintä opetusta, on valiokunta eh-
20885:  dottanut tätä tarkoittavan säännöksen otettavaksi hallitus-
20886:  muotoon siinä muodossa kuin 'Se on mietinnön alussa maini-
20887:  tuissa hylätyissä hallitursmuotoehdotUJksissa. Tämä lisäys on
20888:   aiheuttanut muutokset esityksen 76 ja 78 §:ään.
20889:                8        1919 Vp.- V. M.- Esit-ys N:o 17.
20890: 
20891: 78 § (76 §).      Koska näyttää tarkoituksenmukaiselta, että opetus val-
20892:               tion oppikouluissalkin olisi maksuton, on valiokunta ehdotta-
20893:               nut, että pykälään otettaisiin tätä tarkoittava säännös.
20894:  82 § (80 §).     Lähtien siitä käsityskannasta, ettei hallitusmuodossa ole
20895:                                                                                •
20896:               syytä korostaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon erikois-
20897:               asemaa maassamme, on valiokunta ehdottanut pykälän sen
20898:               mukaan muutettavaksi.
20899:  85 § (83 §).     Kun valtion edun kannalta virkoja täytettäessä enem-
20900:               män kuin tähän asti olisi huomiota kiinnitettävä asian-
20901:               omaisten työkyikyyn eikä va.in virkavuo1siin, ehdottaa val·io-
20902:               kunta säädettäväksi, että yleisenä ylennysperust•eena, paitsi
20903:               taitoa ja koeteltua kansalaiskuntoa, on ol•eva työkyky, ja
20904:               että ansio ja kokemus olisivat yJ.eisten ylennysperusteiden
20905:               joukosta poistetilavat.
20906:   86 ja 87 §      Valiokunta ei ole katsonut olevan syytä siirtää korkeim-
20907: (84 ja 85 §). man oikeuden ja korlmimmam hallinto-oikeuden esittel~jäin
20908:               nimittämistä puheenalai:sille tuomioistuimille itselleen,
20909:               vaan on ollut sitä mieltä, että nämä virka:miehet ovat presi-
20910:               dentin nimitettävät. Katsoen Suomen lähettiläiden ja kon-
20911:               sulien tointen tärkeyteen olisi näiden nimi11täminen tapah-
20912:               tuva valtion·euvoston esityksestä.
20913:  90 § (88 §).     Valiokunta on pitänyt tarpeettomana ottaa perustus-
20914:               lakiin s•e1la~sta säännöstä, ettei tuomareita saa ilman heidän
20915:               suostumustaan siirtää toiseen vir'kaan, ja on senvuoksi
20916:               ehdottanut poistettavaksi pykälän 1 momentista vastaavan
20917:               kohdan. J"a koska kokemus on osoittanut, että erottamatto-
20918:               mat virkamiehet vielä kauan senkin jälkeen, kuin ovat koko-
20919:               naan menettäneet työkykynsä, yleisen edun vahingoksi
20920:               pysyvät viroissaan, on valiokunta ehdottanut puheenalaisen
20921:               pykälän 3 momenttiin sellaisen lisäyksen, ettei tämän epä-
20922:               kohdan poistamiselle asetettaisi estettä. Näin muutetun mo-
20923:               mentin säännös olisi valiokunnan mielestä sovellettava nii-
20924:               hinkin, jotka ovat nimitetyt virkoihinsa ennen tämän halli-
20925:               tusmuodon julkaisemista, ja hallituksen ehdotuksesta siis
20926:               lause ,älköönkä tätä - nimitettyihin" poistettava.
20927:  91 § (89 §).     Koska valiokunnan mielestä ei voida pitää sopivana, että
20928:               jokaisen virkamiehen velvollisuutena olisi virkatoimessaan
20929:                     Uusi hallitusmuoto.                       9
20930: 
20931: tutkia, onko jokin säännös, ollmonpa laissa ta:i asetuksessa
20932: oleva, syntynyt perustuslain mukaisessa järjestyksessä vai
20933: ei, on valiokunta ehdottanut pykälän 2 momentin poistetta-
20934: vaksi.
20935:     Loppusäännöksiin on valiokunta katsonut t.arpeellisEJksi 93 § (!II §).
20936: lisätä määräyks:en siitä, millloin mrsitmäisen presidentin vaali
20937: on toimitettava.
20938: 
20939:     Erinäisiin esityksen pykäliin on valiokunta öhdottanut
20940: tehtäväksi muodollisia muutoksia.
20941: 
20942:      Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, ja koska on tarpeel-
20943: lista, että uusi hallitutsmU!oto kiireeHisesti saadaan a~ka:an,
20944: valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
20945: 
20946:                 että eduskunta, siinä järjestyksessä kuin val-
20947:             tiopäiväjärjestyksen 60 §:n 2 momentissa on
20948:             säädetty, päättäisi hyväksyä Suomelle seuraavan
20949:             hallitusmuodon:
20950: 10         1919 Vp. -V. M. -        Esitys N:o 17.
20951: 
20952: 
20953: 
20954: 
20955:                Suomen Hallitusmuoto.
20956:     Koska, sen jälkeen kuin Suomi on tullut riippumatto-
20957: maksi, täysivaltaiseksi valtioksi, on havaittu tarpeelliseksi
20958: kehittää ja vakaannuttaa sen valtiosääntöä uusilla perus-
20959: tuslain säännöksillä, jotka, samalla kuin ne takaavat halli-
20960: tusvallalle tarpeellisen lujuuden, laajentavat kansaneduskun-
20961: nan oikeuksia ja turvaavat kansalaisten oikeutta ja lain-
20962: alaista vapautta, vahvistetaan täten, Eduskunnan päätöksen
20963: mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 anne-
20964: tun Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :ssä määrätyllä ta valta, seu-
20965: raava Hallitusmuoto Suomelle.
20966: 
20967: 
20968:                    1. Yleisiä säännöksiä.
20969: 
20970:                              1 §.
20971:    Suomi on täysivaltainen tasavalta, jonka valtiosääntö on
20972: vahvistettu tässä hallitusmuodossa ja muissa perustuslaeissa.
20973: 
20974:                              2 §.
20975:     Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa val-
20976: tiopäiville kokoontunut eduskunta. Eduskunnan järjestys-
20977: muodosta ja tehtävistä säädetään valtiopäiväjärjestyksessä.
20978:     Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasaval-
20979: lan presidentin kanssa.
20980:     Ylin toimeenpanovalta on uskottu tasavallan presi-
20981: dentille. Sen ohessa on vaHion yleistä hallitusta varten
20982: oleva valtioneuvosto, johon kuuluu pääministeri ja tarvittava
20983: määrä ministereitä.
20984:                       Uusi hallitusmuoto.                    11
20985: 
20986:     Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet,
20987: ylimmässä oikeusasteessa korkein oikeus ja korkein hallinto-
20988: oikeus.
20989:                          3 §.
20990:    Suomen tasavallan alue on jakamaton. Sen raJO~a m
20991: voida muuttaa muuten kuin edUiskunnan suostumuksella.
20992: 
20993:                              4 §.
20994:     Suomen kansalaisoikeus on jokaisella, joka on suomalai-
20995: sista vanhemmista syntynyt, niin myös vieraan maan nai-
20996: sella, joka on mennyt naimisiin Suomen miehen kanssa.
20997:     Vieraan maan kansalainen voidaan ottaa Suomen kansa-
20998: laiseksi niillä ehdoilla ja siinä järjestyksessä, kuin laissa
20999: erikseen säädetään.
21000: 
21001: II.    Suomen kansalaisten yleiset oikeudet ja oikeus-
21002:                          tu r v a.
21003: 
21004:                              5 §.
21005:       Suomen kansalaiset ovat yhdenverta-iset lain edessä.
21006: 
21007:                         6 § (5 §).
21008:     Jokainen Suomen kansalainen olkoon lain mukaan tur-
21009: vattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapaud<en, (poist.)
21010: ja omaisuuden puolesta. (Poist.)
21011:     Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen
21012: täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
21013:                            7 § (6 §).
21014:    Suomen kansalaisella on oikeus oleskella omassa maassa,
21015: vapaasti täällä valita asuinpaikkansa ja kulkea paikkakun-
21016: nasta toiseen, mikäli laissa ei ole toisin säädetty.
21017:    Suomen kansalaisen oikeudesta lähteä maasta olkoon voi-
21018: massa mitä siitä on erikseen säädetty.
21019:                         8 § (7 §).
21020:    Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti
21021: harjoittaa uskontoa, mikäli la:kia tahi hyviä tapoja ei lou-
21022: 1~           1919 Vp.- V. M.- Esi,tys N:o 17.
21023: 
21024: kata, niin myös, sen mukaan :kuin siitä on erikseen säädetty,
21025: vapaus luopua siitä uskontokunnasta, johon hän kuuluu, sekä
21026: vapmts liittyä toiseen uskontokuntaan.
21027: 
21028:                              9 §.
21029:     Snomen kansalaisen oikeltdet ja velvollis,uudet ovat riip-
21030: pnmattomat siitä, mihin nskonnolliseen yhdyskuntaan hän
21031: kuulttu tai kunlnuko hän mihinkään sellaiseen yhdyshtn-
21032: taan. Julkisiin virkoihin nähden ovat knitenkin voimassa
21033: niistä säädetyt mjoitnkset, kunnes lail'la toisin säädetään.
21034: 
21035:                           10 § (8 §).
21036:     Suomen kansalaisella on sanan vapaus sekä oikeus kirjoi-
21037: tuksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen kenen-
21038: kään niitä ennakolta estämättä, niin myös oikeus edeltäpäin
21039: lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä
21040: asioista tai muussa luvallisessa tarkoituksessa sekä perus-
21041: taa yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka ei-
21042: vät ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.
21043:      Säännöksiä näiden oikeuksien käyttämisestä annetaan
21044: lailla.
21045:                             11 §.
21046:      Suomen kansalaisten kotirauha on loukkaamaton.
21047:      Kotietsinnän edellytyksistä ja toimittamisesta säädetään
21048: lailla.
21049:                           12 § (9 §).
21050:     Kirjesalaisuus on loukkaamaton, mikäli siitä ei ole
21051: laissa poikkeusta säädetty.
21052: 
21053:                        13 § (10 §).
21054:    Älköön Suomen kansalaista tuomittako muussa oikeu-
21055: dessa kuin siinä, jonka alainen hän lain mukaan on.
21056: 
21057:                         14 § (11 §).
21058:      Suomi ja ruotsi ovat tasavallan kansalliskielet.
21059:                      Uusi hallitusmuoto.                     13
21060: 
21061:     Suomen kansalaisella olkoon valta oikeudessa tai hal-
21062: lintoviranomaisen luona omassa asiassaan käyttää äidinkiel-
21063: tään, suomea tai ruotsia, niinkuin siitä laissa säädetään.
21064:     Säännöksiä oikeus- ja virkakifllestä annetaan lailla; ja
21065: asianosaiselle on siinä, mikäli se ei tuota suuria vaikeuksia,
21066: varattava oikeus saada toimituskirja äidinkielellään, suo-
21067: meksi tai ruotsiksi.
21068:     Suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä ja
21069: taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää samanlaisten
21070: perusteiden ·mukaan.
21071: 
21072:                             15 §.
21073:     Alköön tasavallassa annettako, älköönkä käytettäkö aate-
21074: lisarvoja, arvonimiä eikä ritarimerkkejä.
21075: 
21076:                          16 § (12 §).
21077:     Mitä Suomen kansalaisten yleisistä oikeuksista on sa-
21078: nottu, ei estä lailla säätämästä seBaisia rajoituksia, jotka so-
21079: dan tai kapinan aikana ja sotapalveluksessa oleviin nähden
21080: muulloinkin ovat välttämättömiä.
21081: 
21082: 
21083:                      111. Lainsäädäntö.
21084: 
21085:                             (Poist.)
21086: 
21087:                          17 § (14 §).
21088:     Oikeus tehdä ehdotuksia uuden lain säätämisestä ja en-
21089: nestään olevan muuttamisesta, selittämises,tä tai kumoami-
21090: sesta on sekä presidentillä että eduskunnalla.
21091:     Presidentti käyttää aloteoikeuttaan antamalla eduskun-
21092: nalle esityksiä lakiehdotuksineen. Esitysehdotukset laatii
21093: valtioneuvosto. Sellaisesta ehdotuksesta voidaan hankkia
21094: lausunto, asian laadun mukaan, korkeimmalta oikeudelta tai
21095: (poist.) korkeimmalta hallinto-oikeudelta taikka molem-
21096: milta.
21097:     Eduskunnan aloteoikeuden käyttämisestä ( poist.) sääde-
21098: tään valtiopäiväjärjestylksessä.
21099: 14           HJ19 Vp.- V. M.- Esi~tys N:o 17.
21100: 
21101:                           18 § (15 §).
21102:     Sittenkuin eduskunta on hyväksynyt lain, toimitetaan se
21103: va'hvistettavaksi presidentille, joka voi ( poist.) siitä vaatia
21104: lausunnon, asian laadun mukaan, korkeimmalta oikeudelta
21105: tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta taikka molemmilta.
21106:     Laki on vahvistettava sellaisena, kuin edu~kunta sen on
21107: hyväksynyt . .Jollei presidentti lakia vahvista, tulee se ilman
21108: vahvistustakin voirmaan, jos eduskunta uusien vaalien jälkeen
21109: uudestaan hyväksyy sen muuttamattomana enemmistöllä
21110: annetuista äänistä. Muussa tapauksessa on laki katsottava
21111: rauenneeksi .
21112:     .Jollei presidentti kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun
21113: laki on hänelle vahvistettavaksi toimitettu, ol~e sitä vahvis-
21114: tanut, katsotaan hänen kieltäytyneen lakia vahvistamasta.
21115: 
21116: 
21117:                         19 § (16 §).
21118:     Jokaisen lain johdannossa mainittll!koon, että se on syn-
21119: tynyt eduskunnan päätöksen mukaisesti ja, kun laki on sää-
21120: detty siinä järjestyksessä, kuin perustuslain säätämisestä
21121: on voimassa, myö~kin että niin on menetelty.
21122:     Laki on, olkoonpa vahvistettu tai tulkoon voimaan ·ilman
21123: vahvistusta, presidentin allekirjoitettava ja asianomaisen mi-
21124: nisterin varmennettav,a, jonka jälkeen se on valtioneuvoston
21125: julkaistava Suomen lakikokoelmw~sa.
21126: 
21127:                             (Poist.)
21128: 
21129:                          20 § (18 §).
21130:      Presidentin   oikeudesta antaa      asetuksia   säädetään
21131: 27 §:ssä.
21132: 
21133:                         21 § (19 §).
21134:     Lait ja asetukset, niin myös hallituksen esitykset edus-
21135: kunnalle sekä eduskunnan vastaukset, esitykset ja muut kir-
21136: jelmät hallitukselle annetaan suomen- ja ruotsinkielellä.
21137:                     Uusi hallitusmuoto.                    15
21138: 
21139: 
21140:                  IV. Hallitus ja hallinto.
21141: 
21142:                          22 § (20 §).
21143:     Tasavallan presidentin valitsee eduskunta syntyperäis-
21144: ten Suomen kansalaisten joukosta aina kuudeksi vuodeksi.
21145:     Vaali ( poist.) toimittetaan helmikuun 15 päivänä sinä
21146: vuonna, jona presidentin toimikausi alkaa. Jos vaalissa,
21147: joka toimitetaan umpilipttin, joku ehdokas saa enemmän
21148: kuin puolet annetuista äänistä, on hänet julistettava vali-
21149: t,uksi. Muussa tapauksessa toimitetaan heti uusi vaali
21150: ja, jollei silloinkaan kukaan saa ehdotonta enemmistöä, vie-
21151: läkin uusi vaali niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka toi-
21152: sessa vaalissa ovat saaneet suurimmat äänimäärät. Aänten
21153: jakautuessa tasan, ratkaisee arpa.
21154:     Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi, lakkaa hä-
21155: nen edustajatoimensa itsestänsä.
21156:     Jos 2 momentissa tai muualla tässä hallitusmuodossa
21157: säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seH-
21158: mava arkipäivä rnääräpäivänä.
21159: 
21160:                          28 § (21 §).
21161:     Presidentti astuu toimeensa vaalia seuraavan kuukauden
21162: 1 päivänä ja antaa silloin eduskunnan edessä seuraavan
21163: juhlallisen vakuutuksen:
21164:     ,Minä N. N., (poist.) Suomen tasavallan presidentti,
21165: vakuubvn täten, että minä 'presidentintoimes;sani tulen vil-
21166: pittömäJsti ja uskollisesti noudattamaan ja voimassa pitä-
21167: mään tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin
21168: edistä:mään Suomen kansan menestystä".
21169:                            (Poist.}
21170: 
21171:                         u § (22 §).
21172:     Presidentin ollessa (JJoist.) estettynä, hoitaa hänen teh-
21173: täviään pääministeri; ( poist.) jos este on pysyväinen, valit-
21174: ta!koon niin pian kuin maihdollista uusi presidentti.
21175: J6          l9H.I Vp,- V. 1\1.- Esitys N:o 17'.
21176: 
21177:                        25 § (23 §).
21178:    Toimestaan saa presidentti vuotuisen palk!kion, jonka
21179: määrä vahvistetaan lailla ja jota ei hänen toimiaikanaan
21180: voida lisätä eikä vähentää.
21181: 
21182:                          26 § (24 §).
21183:     Presidentin asiana on kutsua ed uskun:ta ( poist .) y limää-
21184: räisille valtiopäiviHe, antaa määräys edustajanvaalien toi-
21185: mittamisesta, avata ja päättää valtiopäivät, sekä määrätä
21186: uudet vaalit toimitettav:iiksi ja hajoittaa edu:s'kunta.
21187: 
21188:                          27 § (25 §).
21189:     Presi<lentillä on oikeus, mikäli ei tässä hallitusmuodossa
21190: toisin säädetä taikka sitä oikeutta ole valtioneuvostoUe
21191: uskottu, antaa asetuksia a-sioista, jotka ennestään ·ovat hal-
21192: linnollisilla säännöksillä järjestetyt, niin myös asetuk!sella
21193: tarkempia määräyksiä lakien täytäntöönpanosta, valtion
21194: omaisuuden hoidosta sekä hallintovirastojen ja yleisten lai-
21195: tosten järjestysmuodosta ja toiminnasta. Asetukseen älköön
21196: (poist.) otettako säännöstä, joka sisältäisi lain muutoksen.
21197:     Asetukset annetaan ja julkaistaan niinkuin laeista 19 § :n
21198: 2 momentissa on säädetty.
21199: 
21200:                          28 § (26 §).
21201:      Presidentti voi yksityisissä tapauksissa, saatuansa lau-
21202: sunnon korkeimmalta oikeudelta, armoa antamalla kumota
21203: rangaistuksen tahi lieventää sitä ( poist.). Valtioneuvoston
21204: jäisenen ja oike1tskanslerin armahtamisesta noudatettakoon
21205: kuitenkin mitä siitä on erikseen säädetty. Yleistä armah-
21206: dusta älköön annettako muuten kuin erityisellä lailla.
21207:      Presidentillä on myös ·oikeus ·suoda vapautusta lain sään-
21208: nöksistä niissä tapauksissa, joissa oik.eus sellaisen erivapau-
21209: den antamiseen on laissa myönnetty.
21210: 
21211:                       29 § (27 §).
21212:    Presidentillä on Suomen sotavoiman ylin päällikkyys,
21213: mutta hän voi sen sodan aikana toiselle luovuttaa.
21214:                     Uusi hallitusmuoto.                       17
21215: 
21216:                         30 § (28 §).
21217:     PresidentiUä on valta antaa vieraan maan kansalaiselle
21218: Suomen kansalaisoikeus sekä vapauttaa Suomen kansalai-
21219: suudesta.
21220:                         31 § (29 §).
21221:     Presidentti valvoo valtion hallintoa ja voi sitä varten vi-
21222: rastojen ja yleisten laitosten päälliköil.tä tai hallituksilta
21223: vaatia tietoja sekä toimeenpanna tarkastuksia.
21224: 
21225:                          32 § (30 §).
21226:     Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti, kui-
21227: tenkin niin, että sopimuk,set ulkovaltojen kanssa ovat edus-
21228: kunnan ( poist.) hyväksyttävät, mikäli ne sisältävät sään-
21229: nöksiä, jo1ika kttnlttvat lainsäädännön alaan tai valtiosään-
21230: nön mukaan rnutden vaativat eduskunnan suostumusta. So-
21231: dasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostu-
21232: muksella.
21233:     Kaikki tiedonannot ttlkovalloille tai Suomen lähettiläille
21234: ulkomailla ovat toimiteltavat sen rninisterin kautta, jonka
21235: toimialaan ulkoasiat kuuluvat.
21236:                             (Poist.)
21237:                        33 § (31 § 32 §).
21238:     Presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen mi-
21239: nisterin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu.
21240:                             (Poist.)
21241:     Presidentin päätökset ovat, voimaan tullaksensa, presi-
21242: dentin allekirjoitettavat ja sen ministerin varmennettavat,
21243: joka on a:sian esitellyt. Mitä tässä on sanottu ei kuitenkaan
21244: koske 31 ja 46 § :ssä mainittuja asioita.
21245:     Jos presidentin päätös koskee kolm valtioneuvostoa, var-
21246: mentaa sen asianomainen valtioneuvoston esittelijä.
21247:     Sotilaskäsky&siain esittelystä ,sekä presidentin niistä te-
21248: kemäin päätösten varmentamis-esta sääd•ltään erikseen.
21249:     Se, j'Dka on varmentanut presidentin päätöksen, va:staa
21250: siitä, että toimituskirja päätök:sestä on oikea.
21251:                                                           2
21252: 18          1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
21253: 
21254:                          34 § (33 §).
21255:     Jos ministeri havaitsee presidentin päätömsen olevan lain-
21256: vastais,en, ilmoittakoon mi,elipiteensä valtioneuvostolle, j-oka
21257: sitten menettelee niinkuin 44 § :ssä on sanottu. Jos päätös
21258: olisi vastoin perustuslaikia, on ministeri oikeutettu ja velvol-
21259: linen kieltäytymään sitä vaTIDentamasta.
21260: 
21261:                        35 § (34 §).
21262:    Valtioneuvoston jäseniksi, joiden tulee nauttia eduskun-
21263: nan luottamusta, kutsuu presidentti rehellisiksi ja taitaviksi
21264: tunnettuja syntyperäisiä Suomen kansalaisia. (Poist.)
21265: 
21266:                          36 § (35 §).
21267:     V aitioneuvostossa on ( poist.) oleva oikeuskansleri, jolla
21268: tulee olla etevät tiedot oikeusoloista. Oikeuskansleria avus-
21269: taa apulaisoikeuskansleri, joka tarvittaessa astuu hänen si-<
21270: jaansa.
21271:                          .'37 § (36 §).
21272:     Valtioneuvostossa on niin monta ministeriötä, kuin eri
21273: hallinnonhaaroja varten on tarpeen. Jokaisen ministeriön
21274: päälEkkönä on ministeri.
21275:     Ministeriöiden lukumäärä ja yleinen toimiala vahviste-
21276: taan lailla, mutta tarkempia säännöksiä asiain jaosta
21277: ministeriöiden kesken sekä valtioneuvoston muusta järjes-
21278: tysmuodosta annetaan asetuksella.
21279: 
21280:                         38 § (37 §).
21281:     Puheenjohtajana valtioneuv.ostoss·a on pääministeri ja
21282: tämän estettynä ollessa ensimäinen läsnäoleva jäsen. Mil-
21283: loin presidentti on saapuvilla, johtaa hän asiain käsittelyä.
21284: 
21285:                         39 § (38 §).
21286:     Valtioneuvostolle kuuluvat asiat käsitellään yleisessä
21287: istunnossa, mikäli ei jonkiniaatuisia asioita ole asetuksella
21288: uskottu ministeriön päällikkönä olevan ministerin päätettä-
21289: viksi.
21290:     Valtioneuvosto on päätösvaltainen viisijäseni:senä.
21291:                     Uusi hallitusmuoto.                      19
21292: 
21293:                         40 § (39 §).
21294:     V aitioneuvoston tulee saattaa täytäntöön presid·entin pää-
21295: tökset ja ratkaista sekä ne asiat, jotka laissa on säädetty
21296: valtioneuvoston päätettäviksi, että myöskin muut hallitus- ja
21297: hallintoasiat, joita ei ole tässä hallitusmuodossa taikka
21298: muussa laissa tai asetuksessa pidätetty presidentille eikä
21299: myöskään ole uskottu ministeriön päällikkönä olevalle mi-
21300: nisterille taikka aiemmalle viranomaiselle.
21301:      Missä määrin oikeushallintoa, Helsingin yliopistoa ja
21302: sotalaitosta koskevat asiat ovat valtioneuvoston käisiteltä-
21303:  vi~tä poiserotetut, nä:kyy erityisistä säännöksistä.
21304: 
21305: 
21306: 
21307:                          41 § (40 §).
21308:    Jos valtioneuvosto johonkin asiaan nähden katsoo epä-
21309: selvyyttä olevan siitä, on"l\~ valtioneuvosto oikeutettu sen lo-
21310: pullisesti päättämään, ratkaisee kysymyksen tästä presi-
21311: dentti.
21312: 
21313:                         42 § (41 §).
21314:     Valtioneuvoston jäsenet ovat virkatoimistaan eduskun-
21315: nalle vastuunalaiset.
21316:     Jokainen valtioneuvoston jäsen, joka on ottanut osaa
21317: asian käsittelyyn valtioneuvostossa ( poist.), on vastuunalai-
21318: nen päätöksestä, jollei hän ole, pöytäkirjaan merkittäväksi,
21319: ilmoittanut eroavaa mielipid•että.
21320:     Jokaisten varsinaisten valtiopäi1Jäin alussa ovat valtio-
21321: neu'voston ja sen eri ministeriöiden pöytäkirjat edu,skunnan
21322: pen1stuslaki1Jaliokunnalle esitettävät.
21323: 
21324: 
21325:                        43 § (42 §).
21326:     Asiat, jotka valtioneuvostossa käsitellään, pitää olla
21327: asianomaisessa ministeriössä valmistellut.
21328:     Kunkin ministeriön on pidettävä silmällä hallintoa
21329: omalla toimi~lallaan sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin lakien,
21330: asetusten ja valtioneuvoston päätösten täytäntöön panemi-
21331: seksi.
21332: 20          WlU Vll.- V. M.- Esitys N:o 17.
21333: 
21334:                          ~f4- § (43 §).
21335:     Jos niin kävisi, että jokin presidentin päätös, joka on
21336: valtioneuvoston täytäntöön pantavana, huomattaisiin olevan
21337: lainvastainen, olkoon valti'Oneuvosto velvollinen, sittenkuin
21338: oikeuskansleri siitä on antanut la,usuntonsa, presidentille
21339: esittämään, että päätös peruutettaisiin tai muutettaisiin, ja,
21340: jos presidentti kuitenkin pysyy päätöksessään, ilmoittamaan,
21341: että sitä ei voida täytäntöön saattaa.
21342: 
21343:                          4-5 § (44 §).
21344:     Oikeuskanslerin tulee valvoa, että viranomaiset ja virka-
21345: miehet noudattavat lakia sekä täyttävät velvollisuutensa,
21346: niin ettei ketään laillisessa oimeudess!l!an sorreta.
21347:     Oikeuskanslerin asiana on korkeimmassa oikeudessa ja
21348: korkeimmassa hallinto-oikeudessa edustaa syyttäjistöä sekä
21349: muuten valvoa valtion oikeutta, niin myös muissa tuo-
21350: mioistuimissa ajaa tai ajattaa syytteitä, milloin katsoo sitä
21351: tarvittavan. Ylimpänä syyttäjänä tulee oikeuskans,lerin
21352: myös,kin pitää silmäillä virallisia syyttäjiä, jotka ovat vel-
21353: volliset noudattamaan hänen (poist.) määräyksiään.
21354:     Oikeuskanslerilla on oikeus olla saapuvilla valtioneuvos-
21355: ton ja kaikkien tuomioistuinten ja virastojen istunnoissa sekä
21356: saada tieto valtioneuvoston ja 'sen ministeriöiden, tuomio-
21357: istuinten ynnä muiden viranomaisten pöytäkirjoista.
21358: 
21359:                          4-6 § (45 §).
21360:     ,Tos valtioneuvosto taimka valtioneuvoston jäsen virkatoi-
21361: messaan menettelee lainvastaisesti, tulee oikeuskanslerin
21362: siitä tehdä huomautus ja samalla ilmoittaa, mikä siinä on
21363: lainvastaista. Mutta jos huomautus jätetään varteenotta-
21364: matta, merkityttäköön oikeuskansleri mielensä valtioneuvos-
21365: ton pöytäkirjaan ja olkoon hänellä myös valta antaa presi-
21366: dentille kertomus asiasta. Jos lainvastaisuus on sellainen,
21367: että valtioneuvoston jäsen voidaan siitä panna syytteeseen
21368: 58 § :ssä mainitussa vaJl taknnnanoikeu,dessa ja presidentti
21369: määrää syytteen nostettavaksi, ajaa sitä oikeuskansleri.
21370: ,Jollei presidentti ]mtso olevan syytä syytteen nostamiseen,
21371:                      Uusi hallitusmuoto.                      21
21372: 
21373: saakoon oikeuskansleri tehdä asiasta ilmoituksen eduskun-
21374: na.ll@. Jos presidentti määrää syytteen oikeuskansleria vas-
21375: taan nostettavaksi, ajaa sitä presidentin mä:ärämä henkilö.
21376:      Jos presidentti menettelisi lainvastaisesti virkatoimes-
21377: saan, on oikeuskanslerin tehtävä siitä huoonautus niinkuin
21378: yllä on sanottu. ,Jos oikeuskansleri taikka valtioneuvoeto
21379: katsoo presidentin tehneen itsensä syypääksi valtiopetdk-
21380: seen, maanpetokseen tai muuhun tärkeään rikokseen, ilmoit-
21381: takoon asian eduskunnalle, joka voi neljällä viidesosalla an-
21382: netuista äänistä tuomita presidentin virkansa menettäneeksi,
21383: minkä jälkeen hänet saa panna syytteeseen asianomaisessa
21384: ttwmioistuimessa.
21385:                          47 § (46 §).
21386:     Oikeuskanslerin tulee joka vuodelta sekä presidentille
21387: että eduskunnalle antaa kertomus virkatoimistaan ja lain
21388: noudattamista koskevista havainnoistaan.
21389:     Oikeuskanslerin on vaadittaessa annettava presidentille
21390: ja valtioneuvostolle tietoja ja lausuntoja.
21391: 
21392:                              48 §.
21393:     Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä on, siinä järjesty k-
21394: sessä kuin eduskunnan puhemiehen vaalista on säädetty,
21395: valittava eteväksi laintuntijaksi tietty mies eduskunnan oi-
21396: keusasiamiehenä valvomaan, eduskunnan hänelle laati·nwn
21397: johtosäännön mukaan, lakien noudattarnista tuomioistuinten
21398: ja muiden viranomaisten toiminnassa. Samassa järjestyk-
21399: sessä valitaan myöskin varamies oikeusasiamiehen estettynä
21400: ollessa hoitamaan hänen tehtäviänsä.
21401:     Oikettsasiamiehellä on sama oikeus kuin oikeuskansle·
21402: rilla olla saapuvilla Daltionetwoston, tuomioistuinten ja vi-
21403: mstojen istunnoissa, saada tieto valtioneuvoston ja sen minis-
21404: teriöiden, tuomioistuinten ynnä mttiden viranomaisten pöy-
21405: täkirjoista sekä, laissa Dirallisista syyttäjistä säädetyllä vas-
21406: tuunalaisttudella, ajaa tai ajattaa syytettä virheestä tai lai-
21407: minlyönnistä 'Virkatoimissa.               .
21408:     Toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädän-
21409: nössä havaitsemistaan puutteista t·ulee oike1tSasiamiehen
21410: joka vuodelta antaa edttskunnalle kertomus.
21411: 22          HH9 Vtl.- V. M. -- Esi,t;ys N:o 17.
21412: 
21413:                          49 § (47 §).
21414:     Yleistä hallintoa varten on Suomi edelleen oleva jaet-
21415: tuna lääneihin, kihlakuntiin ja kuntiin.
21416:     Muutoksia läänien lukumäärään säädetään lailla. Muita
21417: muutoksia hallinnolliseen jakoon määrää valtioneuvosto,
21418: mikäli laissa ei toisin säädetä.
21419:     Hallintoalueiden rajoja uudestaan järjestettäessä on
21420: varteenotettava, että alueet, mikäli asianhaarat saHivat, tule-
21421: vat yksikielisiksi, suomen- tai ruotsinkielisiksi, taikka että
21422: toiskieliset vähemmistöt niillä tulevat niin pieniksi kuin
21423: mahdollista.
21424:                          50 § (48 §).
21425:     Läänin hallintoa johtaa maaherra.
21426:     Kuntain hallinnon tulee perustua kansalaisten itsehalJ.in-
21427: toon, niinkuin erityisissä laeissa siitä säädetään. Lailla sää-
21428: detään myöskin, millä tavoin ja kuinka laajalti kansalais-
21429: ten itsehallintoa on sovitettava kuntia suurempiin hallinto-
21430: alueisiin. Sellaisten alueiden rajoja määrättäessä nondatet-
21431: takoon, mitä 49 § :n 3 momentissa on säädetty.
21432: 
21433:                         51 § (49 §).
21434:    Virastoista, jotka valtiohallinnon eri haaroja varten ovat
21435: olemassa taikka perustetaan, on voimassa erityisiä sään-
21436: nöksiä.
21437: 
21438: 
21439:                      V. 11uomioistuimet.
21440: 
21441:                        52 § (50 §).
21442:     Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa oikeus-
21443: asioissa sekä valvoo sen ohella tuomarien ja ulosottoviran-
21444: omaisten lainkäyttöä.
21445:                        53 § (51 §).
21446:     Korkeimmassa oikeud·essa on presidentti ja tarpeellimm
21447: määrä oikensneuvoksia.
21448:     Ne oikeushallintoasiat, jotka erityisten säännösten mu-
21449: kaan kunluvat korkeimman oikeuden käsiteltäviin, va1mistel-
21450:                      Uusi hallitusmuoto.                      23
21451: 
21452: laan siinä valtioneuvoston ministeriössä, johon oikeushallin-
21453: toa koskevat asiat on luettu. Tämän ministeriön päälli'kkö on
21454: oleva mukana korkeimmassa oikeudessa niitä käsittelemässä.
21455:     Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, jollei
21456: eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen
21457: säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.
21458: 
21459:                       54 § (52 § 53 §).
21460:     Yleisistä yli- ja alioikeuksista säädetään lailla.   (Poist.)
21461: 
21462:                          55 § (54 §).
21463:     Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitus-
21464: asioissa, erikseen säädetyin poikkeuksin, käyttää korkein
21465: hallinto-oikeus, joka myös valvoo alempain viranomaisten
21466: laink!tyttöä hallinto-oikeuden alalla.
21467: 
21468:                        56 § (55 §).
21469:     Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti ja
21470: tarpeellinen määrä hallintoneuvoksia. Tuomionvoivasta jä-
21471: senmäärästä tässä tuomioistuimessa noudatettakoon, mitä
21472: 53 § :n 3 momentissa on korkeimmasta oikeudesta säädetty.
21473: 
21474:                          57 § (56 §).
21475:     Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden
21476: asia on, kun katsovat tarvittavan lain taikka asetuksen muu-
21477: tosta tai selitystä, tehdä tasavallan presidentille esitys sel-
21478: laiseen lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä.
21479: 
21480:                          58 § (57 §).
21481:     Jos syyte lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa nos-
21482: tetaan valtioneuvoston, korkeimman oikeuden tai korkeim-
21483: man hallinto-oikeuden jäsentä taikka oikeuskansleria vas-
21484: taan, käsittelee asian erityinen tuomioistuin, jota nimitetään
21485: valtak~tnnanoikeudeksi ,ia josta on voimassa erityiset perus-
21486: tuslainsäännökset. (Poist.)
21487:     Jos eduskunta on päiättänyt syytteen nostettavaksi, ajaa
21488: sitä eduskunnan oikensasiamies.
21489: 24          1919 VI'·- V. lf.- Esitys N:o 17.
21490: 
21491:                           59 § (58 §).
21492:    Mui'sta erikoi.stuOIIIlioi,stu~mista kuin 58 § :ssä mainitusta
21493: säädetään lailla.
21494:    Älköön mitään sat.unnaista tuomioistninta asetettako.
21495: 
21496: 
21497:                       VI. Valtiotalous.
21498:                         60 § (59 §).
21499:     Verosta, myöskin tulliverotuksesta, säädetään lailla,
21500: määräämättömäksi tai määräajaksi. Sama olkoon voimassa
21501: entisen veron muuttamisesta tai lakkauttamisesta sekä ylei-
21502: sistä rasituksista.
21503:     Määrä~jaksi myönnettyä veroa ( poist.) älköön sen ajan
21504: sivu kannei11Jako, paitsi 68 § :n 1 momentissa mainitussa
21505: tapauksessa.
21506:                          61 § (60 §).
21507:     Lailla vahvistetaan valtion viranomaisten virkatoimista
21508: ja toimituskirjoista suoritettavien maksujen, niinikään nii-
21509: den maksujen yleiset perusteet, joita on suoritettava pos-
21510: tin, rautateiden, kanavien, sairaalain, oppilaitosten ynnä
21511: muiden valtion yleisten laitosten käyttämisestä.
21512: 
21513:                           62 § (61 §).
21514:     Valtion tuloa tuottavaa omaisuutta ja liikeyrityksiä hoi-
21515: detaan ja käytetään lailla vahvistettujen yleisten perustei-
21516: den mukaan.
21517:                           63 § (62 §).
21518:      Valtiolainan ottamiseen vaaditaan eduskunnan ( poist.)
21519: suostumlls.
21520:                           64 "'§ (63 §).
21521:      Virastojen ja yleisten laitosten uusien menosääntöjen pe-
21522: rusteista sekä entisten perusteiden muuttamisesta ja kumoa-
21523: misesta, niinikään eläkeoikeudesta säädetään lailla. Uusia
21524: ?Jirkoja ja vimstoja ?Joidaan perustaa ainoastaan vuotuisen
21525: titlo- ja menoar?Jion rajoissa.
21526:      Uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja apurahoja annettakoon
21527: ainoastaan eduskunnan sitä varten myöntämästä määrära-
21528: hasta.
21529:                      Uusi hallitusmuoto.                     25
21530: 
21531:                          65 § (64 §).
21532:     Valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion, johon on otettava
21533: varainhoitovuoden tulot ja menot, päättää eduskunta ja jul-
21534: kaistaan se niinkuin laista on säädetty.
21535:      Onko jokin rahasto, joka ei ole tarkoitettu vuotuisia val-
21536: tion tarpeita varten, jätettävä tulo- ja menoarvion ulkopuo-
21537: lelle, siitä on erikseen säädetty.
21538: 
21539:                         66 § (65 §).
21540:     Vuoden tulo- ja menoarviosta älköön jätettäkö pois veroa
21541: tai muuta tuloa, joka, sinä vuonna voimassa olevan lain tai
21542: asetuksen mukaan, on suoritettava.
21543: 
21544:                          67 § (66 §).
21545:     Valtiolainasta määrätty korko ja kuoletusmaksu sekä
21546: muut johonkin valtion velvoitukseen perustuvat määrärahat
21547: ovat sellaisinaan, vähentämättä, valtion tulo- ja menoar-
21548: vioon otettavat, niinikään muut menot, jotka varainhoito-
21549: vuonna voimassa olevain säännösten mukaan ovat maksetta-
21550: vat. Tulo- ja menoarvioon on myöskin otettava arviomäärä-
21551: raha semmoisia lakiin tai asetukseen perustuvia menoja var-
21552: ten, joita ei ole erityisinä erinä merkitty tulo- ja menoar-
21553: vioon, niin myös tarpeellinen määräraha hallituksen käytet-
21554: täväksi edeltä arvaamattomiin tarpeisiin.
21555:     Muut valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvät menoerät
21556: ovat eduskunnan harkinnan ja päätöksen alaiset varainhoito-
21557: vuodeksi kerrallaan.
21558:     Määräraha, jonka eduskunta on päättänyt valtiopäivillä
21559: tehdystä alotteesta, otetaan tulo- ja menoarvioon ehdollisena.
21560:     Tulo- ja menoarviossa on osotettava menojen suorittami-
21561: seen tarvittavat varat.
21562: 
21563:                             ()8 § (67 §).
21564:     J o·s niin kävisi, että eduskunta ei o'le ennen vuoden alkua,
21565:  päättänyt tu.lo- ja menoarviota, vaikka esitys siitä edellisenä
21566:  vuonna on annettu (poist.) kaksi kuukautta ennen eduskun-
21567:  nan istuntokauden päättymistä, ovat menot, jotka 67 § :n
21568: 26          1919 Vp.- V. 1'1.- Esitys N:o 17.
21569: 
21570: J momentissa mainitaan, suoritettavat ja sitä varten tarpeel-
21571: liset tulot väliaikaisesti edelleen karinettavat.
21572:     Jos vahvistettuun tulo- ja menoarvioon havaitaan välttä-
21573: mättömästi tarvittavan muutoksia, annettakoon eduskun-
21574: nalle esitys lisäyksestä tulo- ja menoarvioon.
21575: 
21576:                           69 § (68 §).
21577:     Tulo- ja menoarvioon otettuja määrärahoja älköön yli-
21578: tettäkö taikka niitä siirrettäkö varainhoitovuodesta toi-
21579: seen, ellei sitä ole menoarviossa myönnetyksi osotettu, älköön
21580: myöskään siirrettäkö määrärahojä eduskunnan erikseen hy-
21581: väksymästä menoarvion osasta toiseen.
21582:     Tulo- ja menoarviosta riippumatta on jokaisella oikeus
21583: hakea valtiolta mitä hänelle on laillisesti tuleva.
21584: 
21585:                           70 § (69 §).
21586:      Valtiovaraston tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta var-
21587: ten on oleva revisionilaitos, jonka tulee ottaa selville, ovatko
21588: numerot oikeat sekä tulot ja menot lainmukaiset ja onko
21589: tulo- ja menoarviota noudatettu.
21590:      Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä asetettakoon viisi
21591: valtiontilintarkastajaa eduskun:nan puolesta pitämään sil-
21592: mällä tulo- ja menoarvion noudattamista sekä valtiovaraston
21593: tilaa ja hoitoa. Nämä tilintarkastajat, joille eduskunta vah-
21594: vistaa johtosäännön ja joiden tulee viranomaisilta saada
21595: tarpeelliset selvitykset ja asiakirjat, ovat eduskunnalli va-
21596: litsijamiesten valittavat suhteellisilla vaaleilla. Samassa jär-
21597: jestyksessä valitaan myöskin tarpeellinen määrä varamiehiä.
21598: 
21599:                        71 § (70 §).
21600:      Suomen rahasta säädetään lailla.
21601: 
21602:                        72 § (71 §).
21603:    Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa
21604: sekä eduskunnan valitsemain valtuusmiesten valvonnan alai-
21605: sena.
21606:                      Uusi hallitusmuoto.                      27
21607: 
21608:     Pankkia hoidetaan ohjesäännön mukaan, joka laaditaan
21609: niinkuin laista on säädetty.
21610:     Pankin voittovarojen käyttämisestä valtion tarpeisiin
21611: määrää eduskunta.
21612: 
21613:                           78 § (72 §).
21614:    Valtion maaomaisuutta sekä veroja ja tuloatuottavia oi-
21615: keuksia älköön toisen omaksi luovutettako taikka pantat-
21616: tako, ellei sitä ole laissa myönnetty.
21617:     Kruununtilan haltija olkoon kuitenkin oikeutettu osta-
21618: maan sen perinnöksi sikäli kuin siitä on erikseen säädetty.
21619: 
21620: 
21621: 
21622:                     VII. Puolustuslaitos.
21623: 
21624:                           74 § (73 §).
21625:      Jokainen Suomen mies on velvollinen ottamaan osaa isän-
21626: maan pu-olustukseen, niinkuin siitä lailla säädetään.
21627:      J olcainen saakoon, mikäli mahdollista, suorittaa tätä vel-
21628: vollisuuttaan sellaisessa jonklw-osastossa, jonka jäsenillä
21629: on sama äidinkieli, snomi tai nwtsi, kuin hänellä, ja rauhan
21630: aikana yleensä omalla kotiseudullaan, sekä opetuksen naut-
21631: t-ia äidinkielellään.
21632:                        7.5 § (74 §).
21633:     Jos sotaväki on pantava liikekannalle, niin presidentti
21634: antaa siitä määräyksen valtioneuvostossa. Kun sellainen
21635: määräys on annettu, ryhtyköön valtioneuvosto toimiin
21636: siitä aiheutuvain menojen suorittamiseksi ja eduskunta, jos
21637: se ei ole kokoontuneena, kutsuttakaan koolle.
21638: 
21639: 
21640: 
21641:                      VIII. Opetustoimi.
21642: 
21643:                          76 § (75 §).
21644:    Helsingin    yliopistolle pysytetään     itsehallinto-oikeus.
21645: (Poist.)
21646: 28         1919 Vtl.- V. M.- Esitys N:o 17.
21647: 
21648:    Uusia säännöksiä yliopiston järjestysmuodon perusteista
21649: annetaan lailla, mutta tarkemmat yliopistoa· koskevat sään-
21650: nökset asetuksella, sittenkuin kummassakin tapauksessa sen
21651: konsistori ( poist.) on 'asiasta antanut lausuntollisa.
21652: 
21653:                              77 §.
21654:     Teknillisten, maatalous- ja kauppatieteiden sekä muiden
21655: sovellettujen tieteiden tutkimusta ja ylintä opetusta, samoin
21656: myös kaunotaiteiden harjoittamista ja ylintä opetusta kan-
21657: nattaa valtio ylläJJitämällä ja perustamalla niitä varten,
21658: mikäli ne eivät ole yliopistossa ed~tstettuina, erityisiä kor-
21659: keakouluja tai amtstamalla niitä varten pernstett~tja yksi-
21660: tyisiä laitoksia.
21661:                          78 § (76 §).
21662:     Valtion kustannuksella ylläpidetään taikka tarvittaessa
21663: avustetaan oppilaitoksia ylempää (poist.) yleissivistystä ja
21664: ylempää kansanopetusta varten. Valtion oppilaitosten jär-
21665: jestysmuodon perusteet säädetään lailla.
21666:     Opetns valtir;m oppilaitoksissa on oleva maksuton.
21667: 
21668:                         79 § (77 §).
21669:    Kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista sekä val-
21670: tion ja kuntain velvollisuuksista kansakoulujen kannattami-
21671: seen, niin myös yleisestä oppivelvollisuudesta säädetään
21672: lailla.
21673:     Opetus kansakouluissa on oleva kaikille maksuton.
21674: 
21675:                          80 § (78 §).
21676:     (Poist.) Teknillisten ammattien, maanviljelyksen ja sen
21677: sivuelinkeinojen, kaupan ja merenkulun sekä kaunotaiteiden
21678: oppilaitoksia tulee vwltion ylläpitää taikka tarpeen mukaan
21679: valtiovaroilla avustaa.
21680: 
21681:                          81 § (79 §).
21682:      Oikeudesta perustaa yksityiskouluja ja muita yksityisiä
21683: kasvatuslaitoksia sekä niissä järjestää opetus säädetään
21684: lailla.
21685:      Kotiopetus ei ole viranomaisten valvonnan alainen.
21686:                     Uusi hallitusmuoto.                    29
21687: 
21688:              IX. Uskonnolliset y hdyskunnat.
21689: 
21690:                          82 § (80 §).
21691:     Evankelis-luterilaisen (poist.) kirkon järjestysmuodosta
21692: ja hallinnosta sääd,etään kirkikolaissa.
21693:     Muista ennestään olevista uskontokunnista on voimassa
21694: mitä niistä on säädetty tai säädetään.
21695:     Uusia uskontokuntia saa perustaa noudattaen mitä siitä
21696: laissa säädetään.
21697: 
21698:                      X. Julkiset virat.
21699: 
21700:                          83 § (81 §).
21701:     ,Suomen valtionvirkaan void~an, tässä pykälässä maini-
21702: tuilla poirokeuksilla, nimittää ainoastaan Suomen kansa'lai-
21703: nen.
21704:     Teknillisiin toimiin, yliopiston taikka muun korkeakou-
21705: lun opettajanvirkoihin, vieraan kielen opettajiksi kouluihin
21706: sekä kielenkääntäjiksi virastoihin ja palkattamiksi konsu-
21707: leiksi voidaan ottaa muitakin kuin Suomen kansalaisia.
21708: 
21709:                          84 § (82 §).
21710:     Opinnäytteet valtionviran saamista varten vahvistetaan
21711: asetuksella, mikäli niistä ei ole säädetty laissa. Erivapautta
21712: asetuksella säädetyistä kelpoisuusehdoista voi antaa erityi-
21713: sistä syistä valtioneuvosto, ei kuitenkaan oikeusvirkaan pää-
21714: semistä varten.
21715:                         85 § (83 §).
21716:     Yleiset ylennysperusteet valtionvirkoihin ova.t taito,
21717: ( poist.}, työkyky ja koeteltu kansalaiskunto.
21718: 
21719:                         86 § (84 §).
21720:     Presidentti nimittää:
21721:     1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin;
21722:     2) arkkipiispan ja piispat sekä yliopiston kanslerin;
21723:     3) korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeu-
21724: ilen presidentit, korkeimman oikeuden esityksestä, sen jäse-
21725: 30         1919 Vp.- V. M. -Esitys N:o 17.
21726: 
21727: net ja hovioikeuksien presidentit sekä, kotkeimman hallinto-
21728: oikeuden esityksestä, sen jäsenet.
21729:     4) hovioikeuksien jäsenet sekä yliopiston ja teknillisen
21730: korkeakoulun professorit;
21731:     5) keskusvirastojen päälliköt ja jäsenet sekä maaherrat,
21732: valtioneuvoston esityksestä;
21733:     6) rpresidentin kanslian virkamiehet ja, asianomaisen
21734: viranomaisen esityksestä, valtioneuvoston, korkeimman
21735: oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden esittelijät; sekä
21736:     7) Suomen läJhettiläät ulkovaltojen luona ja konsulit,
21737: valtioneuvoston esity kseslä.
21738: 
21739:                          87 § (85 §).
21740:      (Poist.) Kihlakunnantuomarit, pormestarit ja maan-
21741: jako-oikeuksien puheenjohtajat nimittää korlrein oikeus.
21742: {Poist.)
21743:     1Sen mukaan kuin niistä on säädetty, täyttää erityiset
21744: virat:
21745:     1) oikeuslaitosten virat korkein oikeus taikka se ylioi-
21746: keus, jonka alainen virka on, ja korkeimman hallinto-oikeu-
21747: de:n virat tämä oikeus; sekä
21748:     2) hallinnon ja oppilaitosten virat valtioneuvosto, minis-
21749: teri, lääninhallitus tahi sen viraston hallitus, jonka alainen
21750: virka on.
21751:     Muut valtion virkamiehet nimittää valtioneuvosto, mi-
21752: käli ei nimittämisoikeutta ole presidentille pidätetty taikka
21753: muulle viranomaiselle uskottu.
21754: 
21755:                            88 § (86 §).
21756:     Edellä 86 § :n 4 kohdassa ja 87 § :ssä mainitut virat ovat,
21757: ellei 89 § :ssä toisin säädetä, sittenkuin virka on ollut haetta-
21758: vaksi julistettuna, täytettävät virkaehdotuksen nojalla, johon
21759: se viranomainen, miltä virkaa on haettu, panee hakijoista
21760: kolme vahvistettujen perusteiden mukaan ansiokkainta. Ho-
21761: vioikeuksi·en jäseniä koskevasta virkaehdotuksesta on kor-
21762: keimman oikeuden ( poist.) annettava lausuntonsa.
21763:                     Uusi hallitusmuoto.                    31
21764: 
21765:    Jos virkamies on saman viranomaisen nimitettävä, jolta
21766: virkaa haetaan, ei virkaehdotusta tehdä. Erityisten sään-
21767: nöksien mukaan voidaan eräät muutkin hallintovirat täyt-
21768: tää toisessa järjestyksessä, kuin ] momentissa on sanottu.
21769: 
21770:                           89 § (87 §).
21771:    (Poist.) Siitä missä järjestyksessä (poist.) yliopiston,
21772: evankeli_s-luterilaisen ja kreikkalais-katolisen kirkon virat,
21773: kaupunkien pormestarin ja neuvosmiesten virat ja Suomen
21774: Pankin virat ovat täytettävät, on voimassa erityisiä sään-
21775: nöksiä.
21776:    Armeijan ja laivaston upseerit nimittäa presidentti.
21777: Muista sotilaallisista virkaylennys- ja opetusasioista sääde-
21778: tään erikseen.
21779:                          90 § (88 §).
21780:     Kaikilla tuomareilla olkoon se oikeus, ettei heitä voida
21781: muuten kuin laillisen tutkimuksen jtt tuomion nojaHa julis--
21782: taa virkansa menettänei'ksi. (Poist.).
21783:     Muiden virkamiesten oikeudesta pysyä virassaan sääde-
21784: tään erityisessä laissa.
21785:     Lailla voidaan erottamattomillekin virkamiehille säätää
21786: velvollisuus erota virasta määräikään tultuansa tai työ-
21787: kykynsä menetettyään. ( poist.)
21788:     Niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka virkamie-
21789: hille tulevat, kun heidän virkansa lakkautetaan, on erj_J,{-
21790: seen säädetty.
21791:                        91 § (89 §).
21792:    Kaikessa virkatoiminnassa on laillisen seuraamuksen
21793: uhalla tarkoin lakia noudatettava.
21794: 
21795:                            (Poist.)
21796:                         92 § (90 §).
21797:     Virkamies vastaa toimenpiteestä, johon hän on ryhtynyt
21798: taikka jota hän kollegisen viraston jäsenenä on kannattanut.
21799: Myöskin esittelijä on siitä, mitä hänen esittelystään on pää-
21800: tetty, vastuunalainen, jollei hän ole pöytäkirjaan lausunut
21801: eroavaa mielipidettä.
21802: 32         1919 Vp.- V. M. -Esitys N:o 17.
21803: 
21804:     Jokainen, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai va-
21805: hinkoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tahi laimin-
21806: lyönnin ka.utta, olkoon oikeutettu vaatimaan virkamiestä
21807: tuomittavaksi rangaistukseen ja korvaamaan vahingon tahi
21808: ilmoittamaan virkamiehen pantavaksi syytteeseen niin kuin
21809: siitä laissa säädetään.
21810:     Onko ja mikäli valtio vastuunalainen virkamiehen ai-
21811: kaansaamasta vahingosta, säädetään erikseen.
21812: 
21813:                    XI. Loppusäännöksiä.
21814:                         93 § (91 §).
21815:     Tämä hallitusmuoto on kaikilta osiltaan oleva peruutta-
21816: mattomana perustuslakina, eikä sitä voida muuttaa, selittää
21817: tai kumota taikka poikkeuksia siitä tehdä muussa järjestyk-
21818: sessä kuin perustuslaista yleensä on säädetty.
21819:     Täten kumotaan hallitusmuoto 21 päivältä elokuuta 1772
21820: sekä yhdistys- ja vakuuskirja 21 päivältä helmikuuta ja 3
21821: päivältä huhtikuuta 1789, niin myös kaikki muiden lakien
21822: ja asetusten säännökset, jotka ovat ristiriidassa tämän halli-
21823: tusmuodon kanssa.
21824:     Ensirnäisen presidentin vaali toimitetaan heti, knn tämä
21825: hallitusmnoto on astnnut voimaan. Mwut säännökset, jotka
21826: ovat tarpeen tämän hallitusmuodon täytäntöön panemiseksi,
21827: annetaan
21828:   ,        lailla.
21829: 
21830:      Hel1singissä 21 päivänä toukokuuta 1919.
21831: 
21832:     A:sian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ri-
21833: tavuori ja jäJsenet von Born, ,Elfving, Erich, R., EstJ.runder,
21834: Ha:kala (osittain), HeHe, Juutilainen, Kbtonen, LeiV'O (osit-
21835: tain), Lehtokoski, Niukkanen, Pesonen (osittain), Pitkänen,
21836: Ryömä, SetäJlä, Torppa ja Voionmaa (osittain) sekä
21837: varajäsenet Ailio (osittain), Hornborg (osittain), J ou-
21838: kahainen (osittain), Kokko (osittain), Linna, K. E. (osit-
21839: tain) ja Malmivaara (osittain).
21840:                         VastaJause I.                        33
21841: 
21842: 
21843: 
21844: 
21845:                      Vastalauseita.
21846:                               I.
21847:     Suomen uuden hallitusmuodon hyväksymistä koskevaan
21848: Perustuslakivaliokunnan mietintöön pidämme tarpeellisena
21849: antaa seuraavan va1stalauseen:
21850:     Valtiosääntöisen ,kuninkuuden perustavan aj3Jtuksen mu-
21851: kaisesti vakuuttaa Suomen nykyinen valtiosääntö ensimäi-
21852: sen valtiovallan käyttäjälle itsenäisen ja kansaneduskunnan
21853: kanssa tasa-arvoisen toimivallan. Hiljattain hyväksyttyjen
21854: muutosten johdosta on nykyään voimassa oleva hallitus-
21855: muoto sen ohessa saavuttanut monessa kohden tarpeellisen
21856: kehityksen, joten se kykenee täydellisesti tyydyttämään
21857: eduskunnan tarvetta saada suurffillpaa vaikutusvaltaa lain-
21858: säädäntöön sekä valtioelämään ylipäätään. Vaikka Suomen
21859: nykyisessä valtiosäännössä tosin on heikkojakin puolia,
21860: joista alempana mainitaan muuta;mia, voi sen kuitenkin sa-
21861: noa kaikessa pääasiassa täyttävän hyvin vaakitetulle, kehi-
21862: tyskykyiselle valtiomuodoLle asetettavat vaatimukset. Onko
21863: nykyoloissa todellista etua maallemme saavutettavissa his-
21864: toriallisen kehityksen luoman valtiornuotomme vaihtamisesta
21865: torsenlaa,tuiseen valtiomuotoon, täytyy pitää epävarmana.
21866: Sitä vastoin useat syyt puhuvat sen käsityksen puolesta,
21867: että semmoinen vaihto on tuova mukanaan arveluttavia seu-
21868: rauksia.
21869:      Ajan olot ovat useissa maissa aikaansaaneet yrityksliä
21870:  toimeenpanna valtiosääntöjen ja yhteiskuntaelämän aloilla
21871:  milloin missäkin määrin äkillisesti tai väkivaltaisesti laa-
21872:  japeräisiä mullistuksia ja uudestimuodostuksia, joiden tar-
21873: koituksenmukaisuutta ja elinvo!i.paisuutta ei kuitenkaan vielä
21874:  ole missään ehditty koetella. Meidän maan valtiojärjestyksen
21875:                                                          3
21876: 34         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17 .
21877:                                       .
21878:  perioledlilllen uud€sti muodostaminen toimeenpantaisiin nyt
21879:  näid·en tapahtumain vaikutuksen alaisena olematta mahdolli-
21880:  suutta käyttää hyväksi minkäänlaista kokemusta siitä, mikä
21881:  näiden avkain kehityksestä voi jäädä pysyväiseksi.
21882:       Vaikka Suomen kansa on sata vuotta ollut riippuvain€n
21883:  idästä, on sen onnistunut säilyttää länsimain€n yhteiskunta-
21884:  ja valtiojärjestyksensä. Sren kehittämiseksi ajanmukaisoon
21885:  suuntaan on vuodesta 1863 lähtien tehty menestybellisiä ja
21886:  tärkeää työtä. Sen valtiosääntöisiä kulmakiviä ol.emme vai-
21887:  vannäköä ja u•hrauksia säästämättä puolusta.neet sekä, hal-
21888:  litsijan yksinvaltaa että yksityisten yhtei~kun<taluokkain ty-
21889:  ranniutta vastaan. Tästä nykyisestä hallitusmuodostamme
21890:  on nyttemmin tullut suvereenisen, maailmanvail.tainkin vih-
21891:  doin riippumattomaksi tunnustaman Suomen valtiomuoto.
21892:  Nä:iiden valtain tunnustus on annettu tunnustukseksi kan-
21893: samme kyvystä omin voimin maassaan ylläpitää järjestystä,
21894:  rauhaa ja läns~maista yhteiskuntajärjestystä sekä kUJkistaa
21895:  anarkia, uhkasipa se ulkoapäå:n tai kansamme omasta ,kes-
21896:  kuudesta. Ei näytä hyvin harkitulta manata yhteiskunnas-
21897:  samme esiin valtiosääntötaistelu, joka ·kenties V·Oi herättää
21898:  epäilystä, onko Suomi valtiona todella tehtävänsä twsalla s·en
21899:  henkisen ja valtio1lisen kuJ.ttuurin etuvarustuksena, jonka
21900:  olemass31oloa hajoittavat voimat nykyaikana uhkaavat.
21901:      Maamme vastaiseen hallitusmuotoon nähden nyt esiinty-
21902: vät vaat]mukset kuitenkin tietävät valtiovallan oleellista
21903:  siirtymistä yksipuolisresti kansa,nedusrkunnan eduksi, samalla
21904: kuin toimeenpaneva valta, jonka tehtävää ei parlamentti
21905:  kuitenkaran voi milloinkaan edes päJäosiltaan hoitaa, tulisi
21906:  vastaravassa määrässä ep.äits€näin~m ja h-eikko. Ei kuitenkaan
21907:  pitäisi vielä olla unohtunut, että toimeenpaneva valta yksin
21908: oli se, joka eduskunnan oHessa hajallaan ja voimattormana
21909: toimimaan sen suurinta puoluetta edustavain jäsenten maan-
21910:  petollisten tekojen johdosta kykeni kohottamaan yhteis-
21911:  kunnan mitä syvimmästä alennustilasta, ravistamaan ka.n-
21912: :samme hartioilta ulkomrui·sen ilkeen ja murtamaan sen hirmu-
21913: vallan, jolta täällä harjoitettiin kansanvallan väärinkäyte-
21914: tyssä nimessä. Tämän vallan heikontaminen, niinkuin nyt
21915:                          Vastalause 1.                         35
21916: 
21917: jäll{)en on aikomus, sekä kansaneduskunnan ylivallan uudes-
21918: taan elvyttäminen heinäkuun 18 päivänä 1917 syntyneeseen
21919: ,valtalakiin" perustuvin alkujuurin ja perintätavoin tuot-
21920: taisi yhteiskunnalle vaaran kohdamkoin joutua samaan tilan-
21921: teeseen kuin punaisen kapinan aikana, varsinkin kun uudet
21922: eduskuntavaalit vaalioikeuden ja vaalitavan nykyisellään
21923: ollessa ehkä jälleen voisivat tuoda kamariin punaisen enem-
21924: mistön.
21925:       Vaikea on käsittää, mitä perusteltuja aiheita valtio-
21926: sääntöuudistukseen nyt on löydettävissä. E~ sisäisten uudis-
21927: tusten tarvetta, jotka on mahdolHsuuden ja kohtuuden puit-
21928:  teissa toimeenpantu tai voidaan nykyäänkin toimeenpanna.
21929:  Ei myöskään suhdetta ul,komaihin, joka ei saa olla ratkai-
21930:  seva, mutta joka sitä paitsi on, niinkuin jo huomautettiin,
21931:  sitä laatua, että maamme nykyinen hallitus ja hallitustapa
21932:  ovat saavuttaneet ulkovaltain tunnustuksen.
21933:       Valtiosääntötaistelua olisi sentähden 'sitä enemmän väl-
21934:  tettävä siitäkin syystä, että on ilmeistä, että maassamme ei
21935:  vaHitse todella ratikaisevaa mielipidettä minkään määrätyn
21936:  uuden hallitusmuodon ~hyväksi. Tosin voivat tasavallan
21937:  kannattajat vedota siihen, että eduskunnan enemmistön ta-
21938:  holta on vaadittu hallitusmuodon rakentamista tasavaltai-
21939:  selle pohjalle. Mutta emme saa sivuuttaa sitä seikkaa, että
21940:  tässä ylimalkaisessa vaatimuksessa ei ole tarkemmin mai-
21941:  nittu, minkälaatuinen tuon halutun valtiomuodon tulee oUa.
21942:  Ja se tasavallan tyyppi, joka esiintyy esimerk~ksi Valio-
21943:  kunnan käJsittelemässä hallituksen esityksessä samoin kuin
21944:  näillä valtiopäivillä tehdyssä esit.ysehdotuksessa N :o 1,
21945:  poikkeaa todella esitysehdotuksessa N :o 4 tehdystä valtio-
21946:   muodon luonnok,sesta tuskin vähemmän kuin viimeksi
21947:   mainittu eroaa niistä monarkkisen .hallitusmuodon eh-
21948:  dotuksista, jotka. aikaisemmilla valtiopäivillä on hyväksytty
21949:   lepäämään näihin valtiopäiviin.
21950:       Sitä paitsi ei voi salata, että siihen ·hallitusmuotoon, ~oka
21951:   nyt ehkä hyväksytään esimerkiksi Valiokunnan mietinnön
21952:   mukaan, luultavasti aivan kohdakkoin, sen johdosta että
21953:   siitä kokonaan puuttuu todellista vastapainoa äkillisille ja
21954: 36         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
21955: 
21956: harkitsemattomille perustuslain muutoksille, tehdään muu-
21957: toksia, jotka tuskin tyydyttäisivät suurta osaa niistä, jotka
21958: nyt lukeutuvat tai luetaan tasava1taisen Yaltioaatteen 'kan-
21959: nattajiin.                                                 •
21960:      Perustuslakivaliokunnan Eduskunnalle antamaa uuden
21961: hallitusmuodon ehdotusta ·ei !lllyöskään voi pitää riittävästi
21962: valmisteltuna. Se vastamainittu seikka, ettei ehdotwksessa
21963: ole todellista vastapainoa ehkäisemässä arvelnttavain muu-
21964: tosten tekemistä valtiosääntöön sekä että sentähden edel-
21965: leen siirtymistä yiksipuolisen vallankeskityksen suuntaan on
21966: odotettavana, olisi välttämättä vaatinut ehdotukseen pane-
21967: maan ainakin jonkinlaisia takeita kansaneduskunnan ko-
21968: koonpanon saattamisesta asiantuntevammaksi ja vähemmän
21969: yk:sipuoliseksi. Tuollaisia takeita olisi hankittava etusijassa
21970: täydentämällä yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta n. s. etu-
21971: edustuksella tai myös :kehittämällä vaalijärjestelmää pie-
21972: nemmille valitsijaryJJ.mille oikeudenmukaisemmaksi. San-
21973: gen tärkeää olisi niinikään muuttaa eduskunnan ja halli-
21974: tuksen keskinäistä suhdetta järjestäviä määräyksiä, jotta
21975: saataisiin oikaisu siihen osittain harhaan suuntautuneeseen
21976: sekä lujan ja työkykyisen hallituksen aikaansaamiselle hai-
21977: talliseen n. s. parlamenttaariseen käytäntöön, joka on meillä
21978: pääsemässä valtaan.
21979:      Sivuutamme tässä muut valtiosääntömme viime vuosien
21980: aikaiseen kehitykseen liittyvät ja siihen leimansa painaneet
21981: heikkoudet.
21982:      Lisäksi kuiteurkin huomautettak{)on, että syvään käyvän,
21983: vastaisuuteen nähden kenties perustavan, laajennettua, ylem-
21984: mänasteista itsehallintoa lwslievan lainsäädännön olisi jo pi-
21985: tänyt olla pääasiassa ratkaistu, koska sen }Jeriaatteet välttä-
21986: mättä kuuluvat valtakunnan hallitusmuotoon. Valiokunta
21987: on kuitenkin kieltäytynyt ehdotukseen ottamasta ainakin
21988: eräitä muutoksia ja Esäytksiä, jotka oli tehty mahdollisuu-
21989: den varaamiseksi tuollaisen lainsäädännön aikaansaamiseen
21990: vastaisuudessa hallitusmuotoa muuttamatta.
21991:      Lopuksi täytyy meidän huomauttaa, että Valiokunnan
21992: ehdotus on epätyydyttävä siinäkin tärkeässä kohdassa, että
21993:                         Vastalause 1.                       37
21994: 
21995: ne niukat säännökset, jotka siinä ovat saaneet sijansa valta-
21996: kunnan molempain kansallisuuksien ja näiden kielten keski-
21997: tläisestä suhteesta, ovat sekä muodoltaan että sisällykseltään
21998: sl:'mmoiset, ettei niitä voitane ruotsalaisella taholla hyväik-
21999: syä. Kun kuitenkin ruotsinkielisen väestön oikeutettujen
22000: vaatimusten välitön täyttäminen on mitä tärkein valtakun-
22001: nalle kokonaisuude:;~a,an ja kun edellä esittämistämme syistä
22002: uuden hallitusmuodon hätiköityä hyväksymistä olisi väl-
22003: tettävä, olisi sentähden kansallisuuksia ja maamme molem-
22004: pia kieliä koskevat määräykset koottava eri perustuslakiin
22005: voidaikseen siten tulla Eduskunnan ratkaisilaviksi.
22006:      Edellä lausuttuun viitaten pyydämme sentähden kun-
22007: nioittaen el1dottaa,
22008: 
22009:                 että Eduskunta hylkiiämällä peTustuslaki-
22010:             vaUokunnan mietinnön lausuisi, että Eduskunta
22011:             ei ole nyt voinut hyväksyä esitystä; sekä
22012:                 antaisi Perustuslakivaliokunnan toimeksi
22013:             laatia ehdotuksen erityisiksi suomen- ja motsin-
22014:             kielisen väestön sekä molempain kotimaisten
22015:             kielten asemaa valtakunnassa koskeviksi perus-
22016:             tuslain säännöksiksi allekirjoittaneiden tekemän
22017:             esitysehdotuksen mukaisesti.
22018: 
22019: 
22020:                              1 §.
22021:     Kun Perustuslakivaliokunta ei ole ,hyväksynyt meidän
22022: ehdotustamme alistuksen tekemisestä Eduskunnalle että esi-
22023: tys uudeksi hallitusmuodoksi saisi nykyään raueta, täytyy
22024: meidän vastalauseen muodossa esittää seuraavaa.
22025:     Yleisestä valtio-oikeudellisesta tieteisopista on löydettä-
22026: vissä s~kä tasavaltaista hallitusmuotoa puoltavia että sitä
22027: vastustavia syitä. Näiden todis·teiden esittämisestä tässä
22028: olisi kuitenkin sangen vähän hyö'tyä. Katsomme olevan
22029:                                     1
22030: 
22031: 
22032: 
22033: tässä tekeminen erinäisiä 'huomautuksia ainoastaan siikäli
22034: kuin ne soveltuvat maamme nykyiseen asemaan ja oloihin.
22035: Valtio, semmoinen kuin Suomi, jolla ei ole omia perintä-
22036: 38         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
22037: 
22038: ta.poja suvereenisena valtiona eikä vakiintunutta ja tunnus-
22039: tettua asemaa vieraisiin valtoihin tahi valtioliittymiin näh-
22040: den, jolla omia valtakeinoja on vähän tai ei ensinkään ja
22041: joka lisäksi on siinä tilassa, että siihen kdhdistetaan erit-
22042: täin riitaisia vaatimuksia, on varsin luultavasti tasawltana
22043: tuon tuosta.kin uusiintuvissa presidentinvaaleissa sekä mo-
22044: nella muuUaJkin tavalla joutuw alttiiksi maamme itsenäi-
22045:  syyttä ja sen kehitY'ksen johdonmukaisuutta uhkaaville
22046: ulkomaisille painostuksille. ·
22047:       Näissä painostusyrityksissä, joiden silmämääränä ovat
22048:  muut kuin Suomen omat edut, havaittaneen edulliseksi käyt-
22049:  tää hyväksi niitä puoluevastakohtia, joihin kansamme ja yh-
22050: teiskuntamme ovat jo vuosikymmeniä huomattavan suuressu
22051:  määrässä antautun€€t. Ja tämä voi käydä sitä lwhtalok-
22052:  kaammaksi. kun tie, .iolle maamme suurin -valtiollinen
22053:  puolue on lähtenyt, ei -ole siitä tehnyt ainoastaoan etusijassa
22054:  kansainvälisiä tarkoi;tusperiä ajavaa puoluetta, vaan myös
22055:  saattanut sen läheiseen yhteistyOhön idässä vallitsevan anar-
22056:  kistisen kansanvallan kanssa ja riippuvaisuuteen siitä.
22057:       Mahdollisuutta vieraisiin valtoi•hin näihden noudaUaa
22058: johdonmukaista ja -lujaa isänmaallista politiikkaa vähentää
22059:  sentähden mikäli meidän maata koskee ·suuressa määrin se
22060:  seiklm, että hallitusmuodon ollessa tasavaltainen tuskin
22061:  olisi ainoatakaan yhteiskuntavallan elintä, joka olisi puolue-
22062:  vaikutusten yläpuolella ja tarpeellise~a määrässä vapaa
22063:  niistä.
22064:       Mitä erittäin koskee Suomen Iähenemistä Skandinaviaan
22065:  näyttää tämä vaikeutuvan, ehkäpä joutuvan uhanalaiseksi-
22066:  kin monarkkisesta valtiotyypistä luopumisen johdosta, kun
22067:  taas tasavaltainen hallitusmuoto näyttää samnssa määrin
22068:  ennustavan liittymistä semmoisten kansanheimojen ja olojen
22069:   vailkutuspiiriin, joilla tämän maan kanssa on vähän tai ei
22070:  ensinkään yhteistä historiaa ja kulttuuria.
22071:       Valtion si"Sä]sessäJkin elärrnässä olisi haHitusmuodon
22072:   ollessa tasavaltainen vaikea turvata hallitusvallalle tarpeel-
22073:  lista itsenäisyyttä ja arvovaltaa kansaneduskunnan suhteen,
22074:  j-ota vieläkin huomattavarumin kuin tähän asti vallitsisi puo-
22075:                         Vastala.use 1.                       39
22076: 
22077: luejärjestelmä, sittenkuin S'en toimivaltaa on yksipuolisesti
22078: ja 'suhteettomasti ·laaj·ennettu toimeenpanevan vallan kustan-
22079: nubeilla.
22080:      Sen käsityksen mukaan, mikii nykyään näyttää pääseviLu
22081: vallitsevaksi, ei presidentinvaali olisi kansantahdon ilmaus
22082: eikä valittu myö,s·kää:n sallisi riittävää toimivaltaa eikä mah-
22083: dollisuutta käyttää kieltovaltaa lainsä:ädäntökysymyksissä,
22084: koska edUJskunnalla valtioneuvostossa, joka tuskin olisi muu-
22085: ta kuin vallassa olevan edus·kuntaenemmistön valiokunta,
22086: olisi keino sitoa presidentti ja saattaa hänet miltei kaikessa
22087: riippuvak.si valtioneuvosilosta. Tämän johdosta myöskin
22088: hänen ky<kynsä voimakkaasti johtaa sisä]stä hallitusta olisi
22089: pikemmin näennäinen kuin todellinen, mikä ajoittaisten
22090: uusintavaalien sekä presidentin yhteiskunnallisen aseman
22091: yhteydessä arveluttavasti heikontaisi varsinkin hänen suh-
22092: dettaan maan sotalaitokseen.
22093:      Pääasiassa näillä syillä pyydämme sentähden ehdottaa,
22094: 
22095:                 että Eduskunta päättäisi palauttaa mietin-
22096:             nön Perustuslakivaliokuntaan semmoisen halli-
22097:             tusmuotoehdotuksen laatimista varten, jossa py-
22098:             sytetään periaate että Suomi on riippumaton,
22099:             valtiosääntöinen kuningaskunta perinnöllisin ku-
22100:             ninkuuksin.
22101: 
22102:     Perustuslakiva,lio!kunnan laatimaa tasaNaltarusen halli-
22103: tusmuodon ~ehdotusta vas~taan pyydämme täten panna pää-
22104: asiassa seuraa·viin eri säännöksiin kohdistuvan vastalaUJSeen:
22105: 
22106:                              2 §.
22107:     Vwliokunnan hyväksymässä muodossa a'ntaa tämän sään-
22108: nöksen 1 mom. aihetta siihen väärään käsitykseen, että Suo-
22109: men kansaa edustaa ainoastaan sen lmnsaneduskunta, eh-
22110: käpä lisäksi että ainoastaan eduskunta on oikeutettu käyttä-
22111: mään valtiovaJtaa. Oikea aisianlaita on kuitenkin, että. ta;sa-
22112: vallan presidenttikin on käsitettävä kansan edustajaksi, min-
22113: kätruhden hän myös on kansa:n valittruva.
22114: 40          1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
22115: 
22116:     2 momentissa on varattava mahdollisuus hallitusmuotoa
22117: muuttamatta hyväks;yä laki, jolla lainsäädäntövaitakin voi~
22118: daan luovuttaa ylemmäuast€isen itsehallinnon elimille, esi-
22119: merkiksi läänien tai mamkuntain sekä niihin verrarttavain
22120: suurenlaisten kaupunkialueitten edustajakokourksille.
22121:     Lainsäädännön on katsottava käsittävän verotukselllkin.
22122: 4 momentin sanon,ta ei •estä näille itsehallintoelimille suo-
22123: masta hwllinnollistakin toimivaltaa.
22124:      Sitä vastoin on 4 mom. laadittava. uudestaan niin, että
22125: siitä selvästi käy ilmi, että valtioneuvosto avustaa tasaval~
22126: lan presidenttiä maan yleisessä hallituksessa.
22127:      Tähän katsoen siis ehdotamme 2 §:n laadittavaksi seu-
22128: raavaan muotoon:
22129:     Valtiovalta Suomessa kU1~luu ka:nsalle ja sitä käyttävät
22130: valtiovallan elimet sillä tavoin kuin tässä hallitusmuodossa
22131: on säädetty;
22132:     laink'l'äädäntövaltaa kä!}.ttää, sikäli k'ltin sitä ei ole luo-
22133: vzdettu ylempiast'ei:ten pa~kall~':S,en itsehallinnon elimille,
22134: ed~tskunta yhdessä f!asaval~an presidenttn kwnssa;
22135:     verotu.soikeus k~tuluu edztskwnnalle koko valtakuntaan
22136: niihden sekä itsehallinnon elimil"tie niz~den alfujeil"ba:
22137:     JJlin toimeenpaneva valta sekä yle/sen hallituksen johto
22138: on uskottu tasavallan presidentille, joka sitä käyttää valtio-
22139: neuvoston avustamana;
22140:    tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuornioist~timet,
22141: ylimmässä oikeusas~eessa Korkein oikeus ja Korkein hal-
22142: linto-oikeus.
22143:                              6 (5) §.
22144:     Tästä pykäläst-ä, johon on otettu voimassa olevissa pe-
22145: rustuslaeissa kansalaisten yleisten oikeuksien turvana van-
22146: hastaan olevat säännökset, on Valiokunta turvaa nautti-
22147: vain oikeuksien joukosta poistanut ,onnen" ·sekä lisäksi sen
22148: tärkeän määräyksen, että uudella lailla ei saa saavutettuja
22149: oikeuksia rajoittaa muuten kuin perustuslakia muuhlamalla.
22150: TäHä tavoin siis hankittaisiin k,eino perustuslain estämättä
22151: vasted'es ja:tkaa sitä monilla aloilla jo alotettua poikkeuslain-
22152: sää:dämtöä, jonka kautta yksityiset kansa:lai!sryhmät tai yh-
22153:                           Vastalause 1.                         41
22154: 
22155:  teiskuntaluokat saatetaan muuta yhtei&kuntaa huonompaan
22156:  ja rwskaampa:an asemaan.
22157:      Kun siis periaate yhdenvertaisuudesta lain edessä, josta
22158:  Valiokunta on pannut nimenomaisen säännöksen eri pJ71kä-
22159:  lään (5§) arveluttavasti järkähtyisi, ehdotamme,
22160:                  että Eduskunta hyväksyisi 1 rnomentin esi-
22161:               tyksen mukaan.
22162:      TäJmän mukaisesti olisi sen ohessa jälkimäiseen moment-
22163:  tiin lisättävä se rajoittava määräys, että •pakkolunastuS~:Ji­
22164:  keus ulottuu, niinkuin o:ikeusjärjestyksmn!llle mukaan ny-
22165:  kyäänkin on laita, ainoastaan kiinteistöön, mutta ei irtai-
22166:  mistoon.
22167:      Tässä momentissa olisi sentähden sanan ,ornais1mden"
22168:  sijaan pantava sanat ,kiinteän omaisuuden".
22169: 
22170:                         14 ja 21 (11 ja 19) §.
22171:       ·Missä, niinkuin Suomessa on laita, on olemassa kaksi
22172:   voimaitaan ja ,lukumäärältään oleellisesti erilaista kansal-
22173:   lisuutta, ei vähemmistön oikeuden turvaamiseksi riitä, että
22174:   lakiin bhi perustusla.kiin pannaan ainoa,staan ylima:lkaisia
22175:   määräyksiä yhdenvertaisuudesta. Sillä tästä huolimatta voi-
22176:   vat todelliset olot muodostua yksipuolisesti kielellisen enem-
22177:   mistön eduksi, onpa tämä todellisuudessa välttämätön seu-
22178:   rauskin, elleivät lain säännökset takaa todellista vähemmis-
22179:   töturvaa. Siitä syystä ei tässä pykälässä tarkoitettuja lain-
22180:   määräyksiä voikaan laatia aivan suppeaan muotoon, vaan
22181:   pitäisi niiden · päin vastoin dlla seikkaperäisemmät kuin
22182:   mitä hallitusmuodossa ylipä:ätään on tavrullista. Olemmekin
22183:   <&'tmtähden vaatineet, että tähän pykälään otetut samoin kuin
22184:   muutkin samrua laatua olevat säännökset koottaisiin erityi-
22185: . Been kieli- ja kansallisuusperustuslakiin. Tällä keinoin
22186:   väiltettäisiin se, että näiden arkalUiontoisten •seikkain järjes-
22187:   täminen jää riippuvaksi hallitusmuodon ·hyväksymisestä, sa-
22188:   moin kuin sekin, että tämän tärkeän kysymyksen ratkaisu
22189:   vaikeutuisi kansallisuustrukeihin nähden ilmeneYäin erimieli-
22190:   syyksien johdosta. Valiokunta on kuitenkin ollut toista
22191:   mieltä.
22192: 42         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
22193: 
22194:     Kaikkein väJhimmin tyydyttävinä voi pitää semmors1a
22195: epätäydellisiä ja epämääräisiä säänuöfusiä, joita Valiokunta
22196: on tässä pykälässä ehdottanut, varsinkin kun nämä eivät
22197: edes epäämättömästi tunnusta molemminpuolista yhdenver-
22198: taisuutta, vaan tässä kohden ainoastaan viittaavat vas·tai-
22199: seu lainsäädännön määräY'ksiin.
22200:     Me puolestamme katsomme olevan ehdnttaminen hyväk-
22201: syttäväksi seuraavan säännöksen:
22202: 
22203:     Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
22204:     Näillä molemmilla kielillä on sentähden lainvalmistelu
22205: ja lainsäädäntö toimitettava sekä hallituksen esitykset ja
22206: tiedonannot eduskunnalle tehtävä, samoin kuin lait ja ase-
22207: tukset annettava sekä ednskuntapäätös, eduskunnan toimi-
22208: tuskirjat ja valiokuntamiet-innöt laadittava.
22209:     Valtiopäivillä ja hallituksessa sekä ylempäin valtion-
22210: viranomaisten luona käytettäköön muuten kumpaistakin
22211: kieltä, .ia säädetään siitä tarkemmin lailla.
22212:     Yleisenä pe-riaatteena noudatettakoon että asiallisella,
22213: niin kunnalla, seuralla ja liittymällä kuin yksityisellä kan-
22214: salaisellakin on 'valta oikeudessa tai hallintoviranomaisen
22215: luona omassa asiassaan käyttää äidinkieltään, suomea tai
22216: motsia, samoin kuin myös saada toimituskirJa sillä kielellä,
22217: jota he ovat käyttäneet tai halunneet.                     ·
22218:     Lähempiä määräyksiä tästä sekä kansalliskielten käyttä-
22219: mise.~tä muuten oikeuksissa ja valtionviranomaisten luona
22220: annetaan erityisellä lailla.
22221:     r altakunnan suornen- ja rttotsinkielisen väestön swts-
22222: tykselUsiä ja taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää
22223: samanlaisten perusteiden mukaan.
22224: 
22225:     Myöskään esityksen 21 § :n säännös, joka lähinnä näyt- ·
22226: tää tarkoittavan perustuslai1ssa vahvistaa mitä osin on laissa
22227: sää.detty, osin käytännössä vakiintunut, ei o'le tyydyttävä,
22228: syystä että se ei ole täydellinen. Niinpä ei siihen o1le otettu
22229: niin tärkeää määräystä kuin että myöskin Eduskunnalle an-
22230: nettavat hallituksen tiedoannot on, ·siinä:kin tapauksessa että
22231:                         Vastalause I.                        43
22232: 
22233: ne eivät ole esityksiä, tehtävä molemmilla kielillä, jommois-
22234: ta menettelyä jo on tä~keimmissä tapauksissa noudatettu.
22235: Samaten näyttää olevan syytä nimencnnaan säätää, että lain-
22236: valmistelu on toimitettava molemmillla kielililä, vaikka tä-
22237: män saattaa>kin katsoa sisältyvän sanoihin ,lait ja asetuk-
22238: set".
22239:      Kun nämä määräykset johtuvwt siitä peri!llatteesta, joka
22240: julkilausutaan julistamalla suomi ja ruotsi tännän maan kan-
22241: salliskiel:iksi, on näJmä määräiykset sopivin panna 14 § :än,
22242: jossa tapauksessa esityksen 21 § poistuu.
22243: 
22244:                              15 §.
22245:     'rähän § :än pantu säännös, jota ei ole hallituksen esityk-
22246: sessä, ei ole ollut olojen vaatima ja näyttää kuuluvan maan
22247: hallitusmuotoon yhtä vähän kuin se on .kansalaisten yleisten
22248: vapauksien ja oikeuksien kannalta katsoen perusteltu. 8illä
22249: on nähtävästi tarkoitettu painaa uuteen hallitusmuotoon niin
22250: silmäänpistävän kansanvaltainen leima kuin mahdollista.
22251: Säännös saattaisi ehkä olla paikallaan, jos se kohdistuisi
22252: ainoastaan uusiin aatelormisiin, arvonimiin ja ritarimerk-
22253: keihin, mutta sen ei tule saada koskea tätä ennen lailli'sessa
22254: jarjestyksessä saavutettuja tuollaisia etuja. Määräys että
22255: niitä ·ei enää saa tasavaillas,sa ,käyttää" on sisällykseltään
22256: erittäin epäselvä ja muodoton ja joutuu sitä paitsi monessa
22257: kohden ilmeiseen ristiriitaan maamme ritaristosta ja aate-
22258: lista voimassa olevain säännösten kanssa, m. m. mikäli
22259: koskee hallituksen v.a;hvistamaa ritarihuonejärjestystä, joka
22260: voidaan kumota tai muuttaa ainoastaan ritariston ja aatelin
22261: myötävaiikutuksella .
22262:     .Ehdotamme sentähden,
22263:                 että 15 § poistettaisiin hallitusmnodosta.
22264: 
22265:                            17 (14) §.
22266:    Eduskunnan aloteoi'keus käsittää V. J :n 29 § :n mukaan,
22267: ;;emmoisenakuin tämä säännös on toukokuun;'29 p:nä 1918 an-
22268: netussa laissa, senkin lainsä.ädäntöalan, joka aikaisemmin oli
22269: kuulunut hallitsijalle yk,sinään eli mitä tavaUisesti sanotaan
22270: 41:        1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
22271: 
22272: taloudelliseksi lainsäädännöksi. Semmoinen oikeus asetusten
22273: antam:icseen olisi myös Valiokunnan ehdotuksen 25 §:n mu-
22274: kaan tasavallan presidentillä. Tämä kansaneduskunnan
22275: esitysoikeuden laajentaminen ei mi,elestämme ole sinänsä hy-
22276: vin perusteltu eikä myöskään suotava, syistä, jotka allekir-
22277: joittanut Estlander on Perustusla:kivaliokunnan mietintöön
22278: N :o 7 liittyvässä vastalauseessaan 1917 vuoden toisilla val-
22279: tiopäivillä esittänyt. Tähän tulee kuitenkin lisäksi, että
22280: aloteoikeutia täillä a.Jalla voidaan käyttää tämän presiden-
22281: ti1le kuuluvan tärkeän toimivallan ra:joittamiseen, jopa täy-
22282: delliseen kumoamiseenkin. Niinkuin allekirjoittanut Est-
22283: lander on vastalauseessaan Perustuslakivaliokunnan mietin-
22284: töön N :o 14 esityksen N :o 62 johdosta 1917 vuoden toisilla
22285: v:tJtiopäiviUä lähemmin osottanut, tulisivat nimittäin edus-
22286: kunnan esitystietä hyväksymät lakiehdotukset presidentin
22287: asetuksenautovallan alaan kuuluvista asioista laiksi ilman
22288: hänen suostumustaan, hänellä kun 18 §:n mukaan olisi ai-
22289: noastaan n. s.. toistaiseksi sHrtävä kieltovalta. .Siten voisi
22290: siis kansaneduskunta tärkeällä a:lalla yksinään muuttaa val-
22291: tiosääntöä. .Ja kun puheena ·oleva asetusoikeus ·käsittää m.
22292: m. johtosääntöjen antamisen hallintovirastojen ja yleisten
22293: laitosten järjestysmuodosta ja toiminnasta, voisi eclus1kunta
22294: vastoin hallitusmuodon henkeä ja tarkoitusta myös hankkia
22295: itselleen tilaisuuden sekaantua valtiohallintoon.
22296:      Esitämme näillä perusteilla säännöksen laadittavaksi
22297: seuraavaan muotoon:
22298:      1 ja 2 rnorn. esityksen mukaan.
22299:      3 morn. Eduskunnan lainsäädäntöalote tehdään esityseh-
22300: dotuksen .fnhdrJsta, .Jonka edusta_ja on asianmukaisesti teh-
22301:  nyt pemstnslain _ja ?Jleisen lain säätämisestä, mn?tttami-
22302: sesta, selittiimisestä tai kumoamisesta.
22303:      4 11wm. Lainsäädäntöasian käsittelystä valtiopäivillä
22304: säädetään Dalliopäiväjärjestyksessä.
22305: 
22306:                           18 (15) § .
22307:     .Jotta tasavallan presid~nt1llä olisi se valta, jota hänen
22308: tehtävänsä valtiossa vaatii, tulee hänellä olla kieltovalta
22309:                         Vastalause 1.                       45
22310: 
22311: lainsäädäntöasioissa, ainakin kun on kysymys perustuslain
22312: tai puolustuslaitosta koskevan lain muuttamisesta. Ja jotta
22313: presidentillä olisi tarpeeLlinen arvovalta, tulee tämän kielto-
22314: vallan olla :ehdoton ja !hänen siis voida pitää sitä voimassa
22315: koko virka-aikansa.
22316:      Tässäkin esiintyy tasavaltaisen valtiorakenteen heik-
22317: kous, koska ei tuollainenkaan kieltovalta useinkaan riittäisi
22318: estäiDlään vähemmän onnistuneiden muutosten aikaansaamis-
22319: ta hallitusmuotoon ja muuhun lainsäädäntöön. Sillä mo-
22320: nesta syystä tasavallan presidentti ehkä epäröisi käyttää
22321: kieltovaltaansa, vaikka siihen olisi aihettakin, jottei aikaan-
22322: saisi hankausta kansanedus'kunnan, ehkäpä valtioneuvoston-
22323: kin kanssa.
22324:      Vaikka omaJSta puolestamme olemme vakuutettuja siitä,
22325: että 'kieltovallan periaatteellisesti tulee olla ehdoton, pyy-
22326: dämme tä:ssä kuitenkin ehdottaa hyväJksyttäväksi säännöstä
22327:  sen sisällyksen mukaisena, minkä se sai 1917 vuoden toisilla
22328: vrultiopäivillä hyväksytyssä haNitusmuotoehdotuksessa:
22329:      1 mom. esityksen mukaan.
22330:      2 mom. Laki on vahvi~tettava sellaisena kuin eduskunta
22331:  on sen hyväksynyt. Jollei presidentti lakia vahvista, on se
22332:  muennut, jos on kysymys perustuslaista tahi laista, joka
22333:  sisältää perustuslain muutoksen, selityksen tai kumoamisen
22334:  taikka poikkeuksen siitä. Sama olkoon voimassa laista, joka
22335:  tarkoittaa maa- ja meripuolustuksen järjestämistä.
22336:      3 mom. Jos presidentti kieltäytyy vahvistmnasta mutda
22337:  kuin 2 momentissa mainittua lakia, tttlee se vahvistamatta··
22338:  kin voimaan, jos edu.skunta uusien vaalien jälkeen uudestaan
22339:  hyväksyy lain muuUamattomana vähintään kahdella kol-
22340:  masosalla annetuista äänistä; rmmssa tapa·uksessa on laki
22341:  katsottava rauenneeksi.
22342:      4 m.orn. esityksen mukaan.
22343: 
22344:                    22 ja 23 (20 ja 21) §.
22345:    Lyhemmin tai pitemmin väliajoin uudistuva valtionpää-
22346: miehen vaali sekä sen toimitustapa on tasavaltaisen hallitus-
22347: muodon perioleellisia heikkouksia. Vaihtumisen tuottamia
22348: 46          1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
22349: 
22350: haittoja voidaan jossain määrin v!ilhentää määräämäLlä vaa-
22351: likausi hiukan pitemmäksi, esimerkiksi 6 tai 7 vuodeksi.
22352: Sitä vastoin voidaan useista maista saadun kokemuk-
22353: .sen mukaan näihin vaaleihin tavallisesti liittyvää, useinkin
22354: siveellisesti turmiollista kiihoitusta ainoastaan näennäisesti
22355: vähentää toimittrumalla vaali välillisesti valitsijamiehillä.
22356: Tästä huolimatta on ehkä kuitenkin tätä keinoa pidettävä
22357: parempana. Joka tapauksessa täytyy pitää hyljättävänä,
22358: että vaalin toimittaisi kansaneduskunta, varsinkin siellä,
22359: missä yksikamarijärjestelmä on voimassa. Tämänlaatuisen
22360: vaalin johdosta, joka ei mitenkään poista presidentinvaalei-
22361: hin yleensä erottamattomasti liittyvää kiihoitusta, ei tasaval-
22362: lan presidentistä tulisi ainoastaan puoluepäällikköä ja vallas-
22363: sa olevain puolueiden edustajaa- jommoista ei voitane vält-
22364: tää millään vawlita""talla - vaan joutuisi hän sen lisäksi vielä
22365:  välittömään riippuvaisuuteen siitä koolla olevasta eduskun-
22366:  nasta, jok81 on vaalin toimittanut, tahi siitä eduskunnasta,
22367:  joka tulee koolle uutta tai uusintavaalia toimitettaessa.
22368:      Vaikka lainmääräyksenä vailla sanottavaa merkitystä,
22369:  olisi kuitenkin säädettävä, että presidentillä tu.ilee olla eräitä
22370:  henkilökohtaisia edellytyksiä, niinkuin että valitun tulee
22371:  olla syntyperäinen Suomen mies, jonJka siis voi edellyttää
22372:  perehtyneen maamme oloihin sekä tuntevan sitä kohtaan sy-
22373:  vällisempää kiintymystä. Niinikään olisi säädettävä mää-
22374:  räikä takeeksi kypsyydestä ja kokemuksesta.
22375:      Tämä pykälä olisi sentähden laadittava seuraavaan muo-
22376:  toon:
22377:                               22 §.
22378:      Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa aina kuu-
22379:  deksi vuodeksi. Presidentin tulee olla syntyperäinen Suo-
22380:  men mies sekä täyttänyt viisineljättä vuotta.
22381:      Presidentti älköön olko kansanedustaja.
22382:      Presidentin valitsee kolmesataa valitsijamiestä. V aalioi-
22383:  ke?tdesta ja vaalikelpoisuudesta valitsijamiesvaalissa sekä,
22384:  soveltuvilta kohdin, vaal~tavasta ja vaalijärjestyksestä on
22385:  voimassa mitä kansanedustajan vaalista on säädetty. Kui-
22386:  tenkaan älköön kansanedustajaa valittako valitsijamieheksi.
22387:                         Vastalause 1.                        47
22388: 
22389:    Valitsijamiesvaali toimitetaam tammik1,tun 15 ja 16 päi-
22390: vänä, ja seuraavan helmikuun 15 päiv&nä voJlifsi.idmiehet
22391: kokoontuvat pääminvsterin puheenjohdolla toimit'tamaan
22392: presidentinvaalia· Jos vaalissa, joka toimitetaan suljetuin
22393: lipuin, joku saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä,
22394: on hä'rl.et valitttt. Muussa tapauksessa toimit'etiaan heti uusi
22395: vaali ja, jollei sillmnka.an k·ukaan sa:a ehdot:ont''a äånienem-
22396: mistöä, vieläkin uusi vaali niiden kahden ehdokkarm vätillä,
22397: jotka tois;essa vaalissa ovat saaneet suurimmat äänimäärät.
22398: Äänten jatkautuessa tasan ratkaisee arpa.               ·
22399:     Jos presidenitrinvaali on to<irnitettava ennen sen .ajan um-
22400: peen menimistä, jonka edellinen vaali oli voimassa, miiäJriiiit
22401: valtioneuvosto va.li~sijamiesvaalin päivä·n ja valitsijamiehet,
22402:  kokoontuvat kuukauden kuV~tes8a siitä.
22403: 
22404:                                 23 §.
22405:     Presidentti astuu toimeensa kuukauden kttlttessa siitä
22406: ku.in hänet on valitt1t j. n. e. esityksen m1tkaan.
22407: 
22408:                       33 § (31 ja 32 :§).
22409:     Valiokunnan ehdotus, joka pyrkii kytkemään presiden-
22410: tin ratkaisuvallan yleensä kaikissa asioissa valtioneuvoston
22411: päätökseen, ei pane asianmukaista huomiota siihen, että
22412: valtioneuvostolle tät·en kasaa.ntuu jouktko asioita, joiden tär-
22413: keys ja merkitys eivät ensinkään vaadi sellaista menettelyä.
22414: Kun tällainen työtapa epailemättä tuottaisi tuntuvia hait-
22415: toja ja vaikuttaisi häiritsevästi varsinaisten ·hallitusasiain
22416: hoitoon sekä myöskin eri ministeriöiden toimintaan, pyy-
22417: dämme täten esittää,
22418:                  että tämä säännös hyväksyttäisiin hallituk-
22419:              sen esit11ksen 31 §:n mukaisesti.
22420: 
22421:      Kun ulkoasiat useinkin voivat olla sitä laatua, että nii-
22422:  den ratkaisu edeHyttää kiireellistä toimenpidettä, jota esit-
22423:  tely valtioneuvostossa viivyttäisi, ja sen ohessa val'lsin usein
22424:  ovat senlaatuisia, että esittely hallitukselle kokonarsuudes-
22425: 48         1919 Vp.- V. M.- EsityS N:o 17.
22426: 
22427: saan ei edistä niiden käsittelyä, sekä kun valtioneuvoston
22428: työ ainoastaan voi kärsiä siitä, iettä sitä rasitetaan kaik-
22429: kien, vieläpä vähemmän tärkeidenkin asiain ratkaisulla,
22430: pyydämme ehdottaa,
22431:                että tämän lainpaikan B rnomenUksi pantai-
22432:            siin esityksen :JO §:n 2 nwm.
22433: 
22434:     Kun perustuslaki, esimer.kiksi mitä tulee uusien vaalien
22435: määräämiseen ja eduskunnan hajoituks•een sekä kieltoval-
22436: taan lainsäädäntöasioissa, antaa presidentille eri,koisen toi-
22437: mivallan, joka hänen asemalleen ja arvovallalleen samoin
22438: kuin valtiohallinnon tasapainolle yleensä on erittäin tärkeä,
22439: on asianmukajsta, ettei presidenttiä näiden etuusoikeUJksien
22440: täyttämisessä sido varmennus, jottei hän käyttäessään tätä
22441: toimivaltaansa lainsäätäjävaltaa kohtaan tulisi asiaan kuu-·
22442: lumattomalla tavalla sidotuksi. On sentähden syytä näiden
22443: tapausten varalta panna pykälään poik.keus määräyksestä
22444: että presidentin päätökset ovat voimaan tulla!ksensa esittele-
22445: vän ministerin varmennetta.vat. Tämä lisäys voitaisiin
22446: panna toiseen laug.eeseen, joka saisi seuraavan muodon:
22447:     Presidentin päätökset ovat, lukuunottamatta niitä, jotka
22448: koskevat hänen kieltovaltansa käyttämistä sekä ]Jäätöstä
22449: eduskunnan hajoittamisesta ja uusien vaali.en määräämisestä,
22450: tJoimaan tullaksensa presidentin allekirjoitettavat ja sen mi-
22451: nisterin varmennettavat, joka on asian esitellyt; samaten
22452: emtetaan luvusta 81 ja 46 §:ssä mainittd asiat.
22453: 
22454:                          35 (34) §.
22455:     Paitsi syntymän johdosta saavutettua Suomen kansa-
22456: laisuutta säätää tämä lainpaikka ainoastaan ne epämääräiset
22457: kelpoisuusehdot, joiden voi katsoa sisältyvän siil1en, että
22458: valtioneuvoston jäseniksi valitut ovat rehellisiksi ja taita-
22459: viksi tunnettuja. Käynee tuskin kieltäminen, että muitakin
22460: takeita olisi tarpeen, mutta ne lienevät tuskin yhdistettä-
22461: vissä meillä valtaan päässeeseen parlamenttaarisuuden muo-
22462: toon. Joka tapauksessa täytyy asiain tyydyttävän hoidon
22463:                          Vastalause 1.                          49
22464: 
22465: turvaamiseksi hallituks-essa vaatia ainakin säädettäväksi,
22466: että ·oikeuskanslerin ja sisäasiainministerin tulee olla lain-
22467: oppineita sekä että näiden lisäksi ainalkin yhden muista mi-
22468: nistereistä tulee omata lainopillisia tietoja.
22469:     Vaatimusta että naisenkin tulee päästä valtioneuvoston
22470: jäseneksi ei voitane syyllä perustaa meidän yhteiskuntaoloi-
22471: himme.
22472:      Tarpeellista maamme molempain kielten tuntemusta täy-
22473: tyy pitää epäämättömänä ehtona siinä asemassa oleville
22474: henkilöille, mi,kä hallituksen jäsenillä tulee olla yhteisllmn-
22475: nassa, ja olisi tästä pantava nimenomainen määräys hallitus-
22476: nt uotoon.
22477:      Säännöksestä olisi f.litä vastoin poistettava siihen lisätty
22478: määräys että valittujen ,tulee nauttia eduskunnan luotta-
22479: musta", jommoisella määräyksellä ei ole mitään tekemistä
22480: kelpoisuusvaatimuksia kos·kevain säännösten lkanssa ja joka,
22481: niinkuin me tämän vastalauseen johdannossa olemme huo-
22482: mauttaneet, jo on osottanut olevan omansa vaikeuttamaan
22483: hallituskykyisten ministeristöjen muodostamista.
22484:      Pyydämme sentähden kunnioittaen esittää,
22485: 
22486:                 että Eduskunta hyväksyisi tämän pykälän
22487:              senraavana:
22488: 
22489:     Valtioneuvoston jäseniksi kutsuu presidentti rehellisiksi
22490: ja taitaviksi tw~nettuja syntyperäisiä Suomen miehiii. V al-
22491: tioneuvoston jäsenten tulee ornata tarpeellinen perehtyminen
22492: maarnme molempiin kieliin. Oikeusministerin ja sisäasiain-
22493: ministerin sekä lisäksi vähintään yhden muista ministereistä
22494: htlee olla lainop11ineita.
22495: 
22496:                          42 (41) §.
22497:     Valiokunnan puoltaman lisäyksen ·että jokaisten varsi-
22498: naisten valtiopäiväin alussa on valtioneuvoston ja sen eri mi-
22499: nisteriöiden pöytäkirjat esitettävä edus·knnnan perustuslaki-
22500: valiokunnan tarkastettaviksi saanee katsoa sisältävän mitä
22501: kömpeliiimmlin keinon sen juridisen ja valtiollisen valvonnan
22502:                                                             4
22503: 50         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
22504: 
22505: toimittamiseksi hallitukseen ja hallintoon nähden, johon
22506: pyritään kansaneduskunnan yksinvallan lujittamiseksi.
22507: Tuollainen työtehtävä ei menisi ainoastaan yli valiokunnan
22508: kyvyn vaan sen voimainrkin. Se ei veisi ainoastaan siihen,
22509: että valiokunta käyttäisi turhaan työhön suuren osan istun-
22510: tokautta sekä saisi (hankittuaan muutoksen valtiopäiväjär-
22511: jestykseen) olla koolla eduskunnan istuntokansien väliaikoi-
22512: nakin. Eduskunta itsekin saisi luultavasti kuluttaa paljon
22513: aikaa käsitellessään valiokunnan ilmoitwksia valtioneuvos-
22514: ton menettelyssä muka havaituista laittomuuksista. Kun
22515: sentähden tuollainen määräys, joka muuttaisi sitä järjes-
22516: tystä, mikä tällaisen tapauksen varalta säädetään eduskun-
22517: nan hyväksymässä laissa eduskunnan oirkeudesta tarkastaa
22518: hallituksenjäsenten virkatointen låinmukaisuutta, olisi
22519: omansa saattamaan eduskunnan perustelemattomasti sekaan-
22520: tumaan maan hallintoon sekä sen johdosta vä'hentäisi halli-
22521: tuksen itsenäisyyttä ja herpaisisi sen vastuuntuntoa, pyy-
22522: dämme ehdottaa,
22523: 
22524:                että puheena oleva lisäys poistettaisiin sään-
22525:             nöksestä.
22526: 
22527:                               46 §.
22528:      Valiokunta on tehnyt sen muutoksen, että tasa vallan pre-
22529: sidentti on niistä törkeistä rikoksista, joista hänet Yoidaan
22530: panna valtiotuomioistuimessa syytteeseen, ensin ilmoitet-
22531: tava eduskunnalle, joka 4 / 5 :lla annetuista äänistä voi tuo-
22532: mita hänet virkansa menettäneeksi, miJllkä jälkeen syytettä
22533: ajetaan valtiotuomioistuimessa. Tämä järjestely tietää todel-
22534: lisuudessa enemmän kuin läpikuultavaa yritystä sen harha-
22535: käsityksen voimassa pitämiseen, että se ei ole tasavallan
22536: presidentti, jonka tuomioistuin ehkä tutkii syylliseksi rikok-
22537: seen ja tuomitsee. Mutta paitsi että tämä säännös on erit-
22538: täin tyhjänarvoinen tässä kohden, tietää se, että presidentin
22539: tuomitseminen virkansa menettäneeksi todellisuudessa ei ta-
22540: pahdu tuomioistuimen toimesta, niinkuin oikeus ja oikeus-
22541: jär.jestys vaativat, vaan valtiollisen kokm.1ksen päätöksen no-
22542:                         Vastalause 1.                       51
22543: 
22544: jaUa. Eduskunnan päätös viraltapanosta ja siitä johtuva
22545: syyttämisoikeus tietävät, olipa tulos presidentille edullinen
22546: tai epäedullinen, ennakkopäätöstä, jälkimäisessä tapauksessa
22547: suoranaista oikPuden painostamista.
22548:     Mutta sitä paitsi tämä järjestys sen seikan yhteydessä että
22549: eduskunta valitsee presidentin on lisä!keino sen käsityksen
22550: istuttamiseksi yleiseen tietoisuuteen, että presidentti on täy-
22551: dellisesti riippuvainen kansaneduskunnasta, joka ajatus
22552: ilmenee kauttaltaan Valiokunnan ehdotu1ksesta ja on sen
22553: luonteenomaisia puolia.
22554:     Kun mielestämme kaikki nämä asianhaarat puhuvat
22555: muutosta vastaan, pyydämme ehdottaa, että, vaikka nekään
22556: eivät ole kaikin puolin tyydyttäviä, esityksen määräykset
22557: tältä kohden hyväksyttäisiin.
22558: 
22559:                             48 §.
22560:     Hyvillä syillä on esityksestä poistettu oikeusasiamiehen
22561: virka. Tällä virkamiehellä ei ole mitään· todellista tehtävää
22562: oikeuskanslerin tehtäväin ollessa niin laajat kuin 44-4 7 § :n,
22563: mukaan on laita. Kun oikeusasiamiehen virka ainoastaan
22564: rasittaisi valtion budjettia ja olisi omansa vallassa olevan
22565: eduskuntaenemmistön käytettäväksi puoluepalkintona, ei
22566: tätä virkaa ole pantava meidän valtiosääntöömme. Esi-
22567: tämme sentähden,
22568: 
22569:                että tämä pykälä poistettaisiin hallitus-
22570:             muodosta.
22571: 
22572:                   49 ja 50 (47 ja 48) § .
22573:     •Joskin Valiokunnassa käsiteltäessä esityksen 11 ja 19 sa-
22574: moin kuin myös 73 § :ä eli siis eräitä ruotsia puhuvan väestön
22575: oikeutta ja etua koskevia säännöksiä osottautui, että nyt ai-
22576: nakin jossain määrin paremmin kuin viime valtiopäivillä
22577: käsitetään myötämielisyyden tarpeellisuus, ei tätä kuiten-
22578: kaan voi sanoa 49 § :n 3 mom :ssa olevasta tärkeästä lain-
22579: säännöksestä. Valiokunta on tässä päin vastoin sitkeästi
22580: vitänyt kiinni sanonnasta, joka aikaisemmin on ruotsinkieli-
22581: 52          1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
22582: 
22583: sellä taholla jyrkästi hyljätty. Valiokunnan ehdotuksessa
22584: sanotaan nimittäin ,Hallint<:>alueiden rajoja uudestaan jär-
22585: jestettäessä on varteenotettava j. n. e." Käyttämällä tätä
22586: sanontaa ei Valiokunta siis epäämättömästi tunnusta peri-
22587: aatetta että hallintoalueiden rajat on uudestaan järjestet-
22588: tävä yksikielisyyden saavuttamiseksi. Valiokunta on päin-
22589: vastoin hyväksynyt tämän määräyksen siinä muodossa
22590: kuin se oli esitetty Perustuslakivaliokunnan mietintöön
22591: N :o 14 esityksen N :o 62 johdosta 1917 vuoden toisilla
22592: valtiopäivillä annettuun mietintöön liittyvässä neljännessä
22593: vastalauseessa, jossa sanotaan, että säännös on laadittava
22594: muotoon, joka estää kaiken sen suuntaisen tulkinnan,
22595: ,että uusi hallintoalueiden järjestely olisi pantava toi-
22596: meen, kun hallitusmuoto on astunut voimaan, ja että mää-
22597: räävänä nä!l\:ökohtana tuossa järjestelyssä pitäisi •o1la ki•eli-
22598: rajan. Tällaisen vahingollisen tulkinnan estämiseksi sentwh-
22599: den ehdotetaan", sanotaan vastalauseessa, ,sanamuoto, josta
22600: käy ilmi toisaalta, että puheenalainen säännös on tarkoitettu
22601: huomioon otettavaksi silloin, kun syystä tai toisesta hallinto-
22602: alueen uudestaan järjestely käy välttämättömäksi, toisaalta
22603: että momentissa mainitulle näkökohdalle ei ole annettava
22604: sitä merkitystä, että se yksin ratkaisisi asian." Tähän tulee
22605: vielä lisäykseen ,mikäli asianhaarat sallivat" sisältyvä va-
22606: raus.
22607:      Nämä pykälät eivät enempää kuin asetusehdotus muu-
22608: tenkaan sisällä suoranaista säännöstä, joka osottaisi kansa-
22609: laisten itsehallinnon laadun kuntia suuremmalla alueella.
22610: Päin vastoin on siinä kohden tehdyt ehdotukset (ks. edellä
22611:  2 §:än y. m. nähden) jätetty huomioon ottamatta, vaikka
22612:  anomusehdotus kuntia suurempain alueiden itsehallinnosta
22613: on näillä valtiopäivillä tehty ja Perustuslakivaliokuntaan
22614: lähetetty.
22615:     Välittömäin säännösten ottamista tästä asiasta jo tähän
22616: hallitusmuotoon täytyy kuitenkin pitää mitä tärkeimpänä
22617: katsottuna yleisen kansalaisvapauden ja eritoten ruotsinkie-
22618: lisen väestön kannalta, jonka toiveet saada olot kielialueil-
22619:  laan kohdakkoin järjestetyiksi erisominaisnnksiensa ja lnon-
22620:                        Vastalause I.                       53
22621: 
22622: uonla.atunsa mukaisesti ovat sen varassa. 'fliytyy nimittäin
22623: peljätä, että kansaneduskunta kerran saavutettuaan sen val-
22624: lantäydellisyyden, minkä nyt ehdotettu hallitusmuoto sille
22625: soisi ja, vielä enemmän, minkä se siihen kohdakkoin tehtä-
22626: väin uusien muutoksien johdosta voisi saada, ei ole halukas
22627: ylemmän asteen kunnille luovuttamaan mitää osaa val-
22628: lastaan. Sentähden täytyy jo tähän hallitusmuotoon sisäl-
22629: lyttää määräyksiä, j.otka takaavat kunnille mahdollisuuden
22630: siten saavuttamansa oikeuden nojalla vaatia saada muodos-
22631: taa tuollaisia suurempia itsehallintoalueita yksikielisyyden
22632: pohjalla semmoisin tehtävin ja toimivalloin, joiden yleisen
22633: laadun ainakin tulisi olla perustuslaissa määrätty. Mutta
22634: tl1hän katsomatta on läänien ja kihlakuntain sekä tuomio-
22635: kuntain uudestaan järjestätoinen toimitettava saman· perus-
22636: teen mukaan. Suurempia itsehallintoalueita perustettaessa
22637: voivat niiden rajat käydä yhteen joko kihlaknlltain tai lää-
22638: nien raja.in kanssa.
22639:     Näihin tarkoitusperiin katsoen pyydämme ehdottaa pu-
22640: heena olevi.Jle pykählle seuraavan sanonnan:
22641:                               49 §.
22642:     Yleistä hallintoa vm·ten on Snorni edelleen oleva jaet-
22643: tuna lääneihin, kihlakuntiin ja kuntiin.
22644:     Alueellinen jako hallintoon sekä alioikeu,len oikettden-
22645: käyttöön nähden on toimitettava nondattamalla sitä peri-
22646: aatetta, että seurataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön
22647: astttusaltteiden välisiii mjoja.
22648:                              50 §.
22649:     Läänin halUntoa johtavat maaherrat esittelevien virka-
22650: miesten amtstamina.
22651:     Knntain hallinnon tnlee pernstna kansalaisten itsehal-
22652: lintoon, niinkuin erityisissä laeissa siitä säädetään.
22653:     Jos kansalaisten itsehallinto lailla nlotetaan kuntaa sun-
22654: rernpiin alneihin, on näiden alueiden rajat määrättävä 4-9
22655: §:n 2 momentissa säädetyn pemsteen mttkaan. Jos yksi
22656: tahi usemnmat hmnat tai niiden osat, joiden y hteenlaskettn
22657: väkilukn on vähintään 20,000 henkeä, halnavat yhteigesti
22658:    •
22659: 54         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
22660: 
22661: muodostaa al~teen ylemmän asteen itsehallintoa varten, ol-
22662: koon niillä siihen oike,us, jos sitä kansanäänestyksessä vaadi-
22663: taan 11ähintään kahdella kolmanneksella kaikista annetuista
22664: äänistä.
22665:                        54 (52 ja 53) §.
22666:      Nykyään voimassa olevan oikeuden mukaan nojaavat ho-
22667: vioikeuksien kokoonpano ja tehtävä, eritoten myös alioi-
22668: keuksien ja täytäntöönpanoviranomaisten toiminnan valvo-
22669: miseen nähden, perustuslain määräyksiin. Valiokunta on
22670: hallitusmuodosta poistanut kaikki hovioikeuksia koskevat
22671: säännökset, viitaten ainoastaan yleisen lain määräyksiin.
22672: Syyksi on mainittu, että olisi varattava tilaisuus voida pe-
22673: rustuslakia muuttamatta toimeenpanna semmoinen oikeu-
22674: deukäyntilaitoksemme uudistus, että hovioikeudet voitaisiin
22675: uudestaan järjestää taikkapa kokonaan lakkauttaaJrin. Tuol-
22676: lainen muutos on kuitenkin nykyään aivan valmistelematon,
22677: jota paitsi myöskin oikeuclenkäyntiuudistuksen toimeenpano
22678: kokonaisuudessaan edelleen kysynee aikaa. Jos sitä vas-
22679: toin, niinkuin mietinnö:osä edellytetään, kaikki hovioikeuksia
22680: koskevat määräykset poistetaan hallitusmuodosta, ei säi:\,n-
22681: nöksiä niiden toiminnasta enää ole olemassa, joten toistai-
22682: seksi käy välttä!mättömäJksi heti käydä ·säätämään näitä oi-
22683: keuksia koskevaa uutta la;kia. Kun valiokunnan ehdotus
22684: siis ainoastaan johtaa uusiin mutkiin ja ehkä epävarmuuteen-
22685: kin tällä tärkeällä lainsäädäntöalalla tuottamatta todellista
22686: etua, pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
22687:                että tämän pykälän sijaan hallitusmuotoon
22688:             pantaisiin esityksen 52 ja 53 §.
22689: 
22690:                          74 (73) §.
22691:     Mielestämme on periaate että kansalaisten osanotto maan
22692: puolustukseen tUJpahtuu yleistä asevelvollisuutta sovelta-
22693: maila sis1tllytettäJvä perustuslakiin ainakin siksi, kunnes
22694: yleinen kaikkien kansakuntain oikeuden ja liikuntavapauden
22695: keskinäiseen tunnustamiseen perustuva yleinen maailman-
22696: rauha on saavutettu tai toiveet sen saavuttamisesta ovat ,.sel-
22697:                         V BBtalause 1.                      55
22698: 
22699: vemmin esiintyneet. S8.illlaten täytyy .sitä ennen myöskin
22700: suhteemme Venäjään olla selvitetty ja asemamme tähän
22701: maahan nähden turvattu. Niinikään voitaneen sotalaitoksen
22702: uUJdistus toimeenpanna vasta sittenkuin se on yleisemmin
22703: toteutettu tai toteutetaan muissa valtioissa.
22704:     Mitä tulee kansallisuuskannalta välttämättömiin takei-
22705: hin puuttuu Valiokunnan ehdotuksesta määräyksiä sotaväen
22706: virkakielestä. Niinikään puuttuu siitä se yhdenvertaisuus-
22707: kannalta tärkeä myönnytys, että komennuskielenä tUlee olla
22708: m~ehistön ,kielen, joten siis tässä kohden olisi voimassa ase-
22709: velvollisuuslain määräys että komennus:kielenä on suomi.
22710: Kruksikielisyydestä johtuvat haitat on kuitenkin, niinkuin
22711: kohtuullista on, pantava päällystön eikä tavallisten sota-
22712: miesten kannettaviksi.
22713:     Edellä lausuttuun nähden ehdotamme, että Eduskunta
22714: hyväksyisi säännöksen seuraavana:
22715: 
22716:                              74 §.
22717:     1sämnaan puolushtsta varten on jokainen Suomen mies
22718: asevelvollinen.
22719:     Asevelvollinen on yleensä, ellei hän muuta haltta, luet-
22720: tava semmoiseen joukko-osastoon, jonka miehistöllä on sama
22721: äidinkieli, suomi tai ruotsi, kttin hänellä itsellään, ja tulee
22722: hänen aina saada OJietuksensa tällä kielellä. Joukko-osastoa
22723: komennetaan 'miehistön kielellä.
22724:     J aukko-osasto on rauhan aikana mikäli mahdollista si-
22725: joitettava omalle kielialueelleen.
22726:     Sotaväessä on virantoimitukseen, viralliseen kirjelmäin-
22727: vaihtoon, tilitykseen ja toimituskirjoihin nähden noudatet-
22728: tava yleistä kielilainsäädäntöä.
22729:     Suomen kansalaisten sotapalveluksesta sekii Suomen sota-
22730: viiestä muuten säädetään lailla.
22731: 
22732:                                76 §.
22733:     Perustuslakivaliokunnan mietintöön N :o 14 1917 vuoden
22734: 1;oisilla valtiopäivillä liittyvässä vastalauseessa huomautet-
22735: tiin, kuinka se verraten korkea kanta, jolla pääkaupungissa
22736: 56         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
22737: 
22738: sijaitseva maamme yliopisto on, suuremsi osaksi johtuu siitä,
22739: että yliopisto on saanut säilyttää itsehallinto-oikeutensa,
22740: sekä vaadittiin, että yliopistoa koskevain asiain esittely sen-
22741: tähden edelleenkin kuuluisi sen kanslerille, jolla yleensä täy-
22742: tyy katsoa olevan twhän suurempia edellytyksiä kuin sillä
22743: ministerillä, jonka os&stoon opetuslaitos kuuluu ja jonka
22744: aikaa ja harrastusta moninaiset muut asiat vaativat osak-
22745: seen. Valiokunta ehdottaa nyt yliopiston kansleria koskevan
22746: määräyksen poistettavaksi hallitusmuodosta, joten jäisi ai-
22747: noastaan yliopistoa koskevassa lainsäädännössä olevain mää-
22748: räysten varaan, olisiko kansleria olemassa vai ei, mutta yli-
22749: opistoa koskevain a,siain esittelijänä ei kansleri missään ta-
22750: pauksessa voisi toimia. Kun edel~leen olemme samaa käsi-
22751: tystä, mikä on julkilausuttu edellä mainitussa vastalau-
22752: seessa, rohkenemme ehdottaa trumän lainpaikan sanonnan
22753: seuraavaksi:
22754:     Helsingin yliopistolle on pysytettävä itsehallinto-oikeu-
22755: tensa. Yliopiston ylin hallit1tsmies on sen kansleri, joka
22756: myös tasavallan presidentille es~ttelee presidentin ratkaisun
22757: varassa olevat yliopistoa koskevat asiat.
22758:      Uusia säännöksiä yliopiston järjestysmuodon perusteista
22759: annetaan lailla, mutta tarkemrnat yliopistoa koskevat sään-
22760: nökset asetuksella, sittenkuin kummassakin tapauksessa yli-
22761: opiston konsistori on antanut lattsnntonsa.
22762: 
22763:    Tästä säännöksestä johtuu niinikään 86 § :n 2 momenttiin
22764: se muutos, että presidentti nimittää kanslerin yliopzston
22765: konsistorin esityksestä.
22766: 
22767:                           85 (83) §.
22768:     Valliakunta on nähnyt hyväksi uudistaa meidän oikeu-
22769: teemme juurtuneet, valtionvirkoihin nähden noudatettavat
22770: yleiset ylennysperusteet sillä seurauksella, että ,ansio" ja
22771: ,kokemus" on poistettu sekä sijaan pantu käsite ,työkyky".
22772: Ei näytä luultavalta, ~että poisto enempää kuin lisäyskään
22773: osaltaan oleellisesti muuttaisivat ylennystapaa, ei myöskään
22774: että tämän lainsäännöksen soveltaminen siten kävisi yksin-
22775: kertaisemmaksi ja helpommaksi. Näillä syillä puollamme
22776:                        Vastalause 1.                       57
22777: 
22778:                esityksen   hyväksymistä    tältä kohden si-
22779:             nänsä.
22780: 
22781:                           90 (88) §.
22782:      Tällä säännöksellä riistetään laajoilta ylempäin ja alem-
22783: pain virkamiesten ryhmiltä se erottamattomuus, jota ne van-
22784: hemmista a:joista lähtien meidän valtiosääntömme mukaan
22785: nauttivat. Tosin voidaan yleisessä laissa säätää, että virka-
22786: miesten tulee olla erottamattomia, mutta S>emmoini:m mää-
22787: räys ei olisi voimassa perustuslain pyyhyydellä ja voitaisiin
22788: jälleen yleistä lainsäädäntötietä !kumota. Ei myöskään voine
22789: olettaa tämän lainsäännöksen tarkoituksena olevan että vir-
22790: hmiehet vastedes lailla julistettaisiin erottama ttomiksi.
22791:      Tämä sama asianlaita on ulotettu niihinkin virkamiehiin,
22792: jotka nY'kyään ovat viroissa, joihin liittyy erottamattomuus.
22793: Laille on siis heihin nähden annettu takautuva vaikutus.
22794: Heidät voidaan nimittäin mietinnön mukaan, joka tältä koh-
22795: den muuttaa esitystä, yleisellä lama ja siis perustuslakia
22796: muuttamatta siirtää toiseen virkaan omatta suostumukset-
22797: taan sekä velvoittaa eroamaan määräikään tultuansa taikka
22798: myös ,työkykynsä menetettyään." Ja itse näitä erottamisen
22799: ehtoja voidaan samalla tavalla muuttaa jokaisilla valtiopäi-
22800: villä.
22801:      Mutta tuomarienkin erottamattomuutta koskee edellä
22802: lausuttu sikäli, että heihinkin nähden voidaan säätää mää-
22803: räikä, jolloin heidän tulee erota, virasta, minkä ohessa on
22804:  sovellettava samaa epämääräistä työkyvyn menettämisen
22805: käsitettä. Ja tuomareistakin olisi voimassa, että tätä ehtoa
22806:  voidaan perustuslakia muuttamatta soveltaa virkain nykyi-
22807:  siin pitäjiin.
22808:      Näimä virkain, niin tuomarin- kuin muidenkin virkain,
22809: nykyisiin pitäjiin nähden erittäin klohtuuttomat säännökset
22810: eivät myöskään ole, mikäli virkain täyttämistä vastaisuu-
22811: dessa koskee, omansa viemään tarkoitettuun päämäärään,
22812: jona kaiketi täytyy pitää taitavan, tunnollisen, tehtäväänsä
22813: harrastavan ja rehellisen virkamiehistön aikaansaamista.
22814:  Jos monarkkisissa valtioissa ei aina voida välttää taipumusta
22815:  58          1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
22816: 
22817:   virkavaltaiseen hallintoon, osottaa toiselta puolen kokemus,
22818:   et.tä jyrkästi kansanva:ltaisissa valtioissa tavallisesti ilmenee
22819:   päinvastainen heikkous. Niukka palkka, mutta vieläkin
22820:   enemmän se riippuvainen asema ja epävarmuus, johon vir-
22821:   kamiehet joutuvat erottamattomuustakeiden puutteessa, vai-
22822:   keuttavat kelvollisten työvoimain saantia, joilla meidän päi-
22823:   vinämme yksityisiUä työaloilla osataan antaa parempi arvo.
22824:   Tämän asianlaidan vastapainoksi ·tulisi sentähden valtionvir-
22825:   kain tarjota suurempia etuja viran pitämisen turvallisuuteen
22826:   nähden.
22827:        Turvattu asema on niinikään omansa virkamiehissä syn-
22828:   nyttämään sitä itsenäisyyttä ja vakaumukselle uskollisena
22829:   pysymistä, joita meidän yhteiskunnassamme aina on pidetty
22830:   suuressa arvossa ja jotka sinänsä antavat heidän toiminnal-
22831:   letm korkeamman kansaluistoiminnan merkityksen. Vaivan-
22832:   näkö ja rakkaus, jota sellaiset virkamiehet panevat työhönsä,
22833:   korvaavat monin verroin sen uutteruuden, jota toiselta puo-
22834:   len palkinnon toivon sekä suosionetsinnän ja toiselta puolen
22835:   pelon virassa ylempiä kohtaan voisi ajatella saavan aikaan.
22836:   Riippuvaisessa ja epävarmassa as•emassa oleva virkamiehistö
22837:   havaitaan hyvinkin pian kokoonpannuksi henkilöistä, jotka
22838:   esimiehiään kohtaan osattavat nöyryyttä ja mielistelyä,
22839:   mutta suhteessaan alaisiinsa tai muihin heistä riippuvai-
22840:   sessa asemassa oleviin korvaavat vahingon täysin virkaval-
22841:   taisessa hengessä. Huomattava on niinikään, että riippuvai-
22842:   nen asema vaikuttaa virkamiesten loukkaamattomuuteenkin.
22843:        Tähän tulee lisäksi että, niinkuin kokemus on osottanut,
22844:   juuri tasavaltaisissa valtioissa virkamiesten erotettUJvaisuu-
22845:   desta voi olla seurauksena yhteiskunnan ja valtion eduille
22846:   sangen turmiollinen, laajassa mitassa esiintyvä virkamies-
22847:   ten vaihtuminen politiikan vaihtelujen yhteydessä, esimer-
22848:   kiksi presidentin vaihtuessa, samoin kuin ylipäätään epäkoh-
22849: , tia virkamiesten asemaan, nimitykseen ja lukuisuuteen näh-
22850:   den voidaan huomiota ansaitsevassa määrässä todeta juuri
22851:   tuollaisissa valtioissa.
22852:        Valtionvirkamiesten oloissa meillä todella tarpeellisten
22853:   uudistusten ei sentähden tule käydä Valiokunnan ehdotta-
22854:                          Vostalause 1.                        59
22855: 
22856: maan :;;uuntaan, vaan on erottamattomuusperiaate vastedes-
22857: kin säilytettävä aleellis,esti samassa laajuudessa kuin tähän-
22858: kin asti ja tähän katsomatta niiden vitkamiesten, joilla ny-
22859: kyään on tämä oikeus, saatava sitä edelleenkin nauttia.
22860:    Ehdotamme sentähden 90 § :n hyväksyttäväksi seuraa-
22861: vana:
22862:                  Kaikille t'uomareille ja oikeudenkäyntilaitos-
22863:              ten virkamiehille olkoon turvattu se oiketts, ettei
22864:              heitä voida muuten kuin laillisen tutkimuksen
22865:              ja tuomion nojalla julistaa virkaansa menettä-
22866:              neiksi; älköön heitä myöskään ilman omaa suos-
22867:              tumnstaan toiseen virkaan siirrettäkö paitsi mil-
22868:              loin siit·to aiheuhtu tuomioistuinlaitoksen uudes-
22869:              taanjärjestelystii. Sama olkoon laki muihin vir-
22870:              kamiehiin nähden, jotka asetetaan virkaansa val-
22871:              takirjalla, lukuunottamatta kuitenkaan niitii,
22872:              jotka presidentti vjrkaehdot~tksetta nimittää, sekä
22873:              niitä, jotka ottavat osaa liiäninhallintoon, kuin
22874:              rnyös valtion kantomiehiii. Heidät voidaan erot-
22875:              taa virastaan, milloin presidentti tahi se viran-
22876:              omainen, jolla on nimitysoikeus, havaitsee ylei-
22877:              sen edun sitä vaativan. Siten erotetttlla on oike'us
22878:              saada säädetty eläke ikä- ja palvelusvuosiensa
22879:              mukaan; olkoon kuitenkin velvollinen rupea-
22880:              maan toiseen samanlaiseen vi1·kaan, kun sitä hä-
22881:              nelle tarjotaan.
22882:     Pykälän loppuosa esityksen 3 ja 4 momentin mukaan.
22883: 
22884:                           93 (91) §.
22885:     Sen mukaisesti mitä tämän vastalauseen johdannossa
22886: sekä 35 § :n kohdalla olemme esittäneet, olisi hallituksen
22887: valtiollisen vastuunalaisuuden S'ekä hallituksen ja kansan-
22888: eduskunnan välisen suhteen luonnolliselle kehitykselle suo-
22889: tavaa, että V .•T:n 32 § :n 1 momentin määräys että valtio-
22890: neuvoston jäsenet ,valitaan Suomen eduskunnan luottamusta
22891: nauttivista henkilöistä" kumottaisiin. Esitämme sentähden,
22892: 60             1919 Vp.- V. M. --Esitys N:o 17.
22893: 
22894:     että tämä V. J :n säännös kumottaisiin samoin kuin se mei-
22895:     dän ehdotuksemme mukaan poistuisi tämän hallitusmuodon
22896:     35 § :stä. Hallituksen jäsenten vastuunalaisuutta järjestäisi
22897:     ainoastaan hallitusmuodon 42 §.
22898:         Esillä olevan loppusäännöksen toinen mom. olisi sentäll-
22899:     den hyväksyttävä seuraavana:
22900: 
22901:                     Täten kumotaan hallitusmuoto 21 päivältä
22902:                elokuuta 1772 sekä yhdistys- ja vakuuskirja
22903:                21 päivältä helmikunta ja 3 päivältä huhtikuuta
22904:                1789, 20 päivänä heinäkuuta 1.906 annetun Val-
22905:                tiopäi1Jäjärjestyksen 32 §:n 1 rnmn. serwmoisena
22906:                kuin tämä lainpaikka on .'31 päivänä joulukuuta
22907:                1917 annetun lain mttkaan, niin myös kaikki
22908:                muiden lakien ja asetusten säännökset, jotka ovat
22909:                ristiriidassa tämän hallitztsnntodon kanssa.
22910: 
22911:     Valiokunnan ehdottaman hallitusmuodon hyväksymistä
22912: kiireellisenä emme missään tapauksessa voi puoltaa. Syyt
22913: tähän käyvät selville edellä lausutusta. Minkä päätöksen
22914: Eduskunta esityksen ja mi•etinnön johdosta tekee ja vaatiiko
22915: se jo näillä valtiopäivillä muuttamaan perustuslakia sekä
22916: onko se muuten sen laatuinen, että sitä käy puolustaminen,
22917: siitä on vielä ennenaikaista mitään lausua.
22918:     Esitämme sentähden, että Eduskunta hylkäisi vaUoknn-
22919: nan mietinnön sivulla .9 olevan ponnen.
22920: '      -~   ~,.~~~                                ..   ·.~~'·~-.;
22921: 
22922: 
22923: 
22924:        Helsingissä, toukokuun 21 päivänä 1919.
22925: 
22926:        Ernst von Born.                     Ernst EstJander.
22927:                        Vastalause II.                   61
22928: 
22929: 
22930: 
22931: 
22932:                              II.
22933: 
22934:     Kun mielipiteemme useissa kohdissa ovat poikenne-et va-
22935: liokunnan enemmistön hyväik.lsymi,stä ehdotuksista, sarumme
22936: seuraavassa esiintuoda ero:wan kantamme.
22937: 
22938: 
22939:                   l.   Yleisiä säännöksiä.
22940: 
22941:     Vaikka käytännössii saattaa olla väih-emmän tärkeää, 2 §.
22942: missä muodossa ha1litusmuooan yleiset johtav·at periaatteet
22943: tulevat Jausutuiksi, on meistä kuitenkin näyttänyt suota-
22944: valta, mtä jo näissä a!lkusäännöksissä eduskunnan aJsema
22945: kansalle kuuluvan valtiovaJ:lan varsinaisena haltijana sa-
22946: moinkuin kansalaisten vaalioikeus kyllin selvästi tulevat nä-
22947: kyville. K>oska tästä eduskunnan asemasta johtuu, että 1ain-
22948: säädäntöva1ta kuuluu yksin eduskunnallle, on sekin lammt-
22949: tava julki. Yhdenmukaisesti omaksumamme parlamenttar!-
22950: sen periaatteen kanssa, ettei hallitwsvalta saa oUa personalli-
22951: nen, vaan että hallitukisen tulee olla vastuuna[ainen eduskun-
22952: nalle, olisi tässä säädettävä, että ylintä toimenpaneva.a valtaa
22953: käyttää presidentti yhd essä vaitioneuvoston kanssa. Kun"
22954:                          1
22955: 
22956: 
22957: 
22958: emme voi tunnustaa· tuomioistuimille sellaista riippumatto-
22959: muutta, jok·a käytännössä helposti voisi tulla ristiriitaan
22960: terv-een valtioelämän kanssa, olemme tuomioistuimia koske-
22961: vasta säännöksestä poistuneet rii•p'J)umattomuutta _koskevan
22962: kohdan. Ehdotamme siis Jlykälään !hyväksyttäväksi seu-
22963: raava,ssa muodossa:
22964:                            2 §.
22965:               Valtiovalta Suomen tasavallassa kuuluu Suo-
22966:            men kansrulle, jota edustaa (poist.) eduskunta;
22967:         62           1919 Vp. -          V. M.- Esitys N:o 17.
22968: 
22969:                       eduskunta on yksikamarinen ja valitaan siihen
22970:                       edustajat välittömillä ja suhteellisilla vaaleilla,
22971:                       joissa kaikilla vaalioikeutetuille on yhtäläinen
22972:                       äänioiketts.
22973:                            Lainsäädäntövaltaa     käyttää     eduskunta
22974:                       (poist.).
22975:                            Ylintä toirneenpanevaa valtaa käyttää presi-
22976:                       dentt'i yhdessä va~fh~on ylewtä hal~itu~tA vmrten
22977:                       olevan valtione,uvoston kanssa, johon kuuluu
22978:                       pääministeri ja tarpeellinen määrä ministereitä.
22979:                            Tuomiovaltaa kiiyttävät ( poist.) tuomiois-
22980:                       tuimet, ylimmfussä oikeusasteessa korkein oikeus
22981:                       ja korkein hallinto-o~keus.
22982: 
22983:           II. SUJOmen l"ansablsten yleiset oike'udet ja oik(!U)S'fJ/t.rva.
22984: 
22985:  6 §.         Valiokunnan mietinnössä oleva säännös yksityisen omai-
22986:           suuden yleiseen tarpeeseen tapahtuvasta pakkolunastuksesta
22987:           ,täyttä korvausta va;staan" tulisi mielestämme suuresti vai-
22988:           keuttamaan välttämättömien yhteiskunnallisten uudistusten
22989:           toteuttamista, minkä vuoksi ehdotamme pykälälle seuraa-
22990:           van sanamuodon:
22991:                                             6 §.
22992:                            1 mom. valiokunnan mietinnön mukaan.
22993:                           Omaisuuden pakkoluovwtluksesta yleiseen
22994:                       tarpeeseen ( poist.) korvausta' vastaan sääeletään
22995:                       lailla.
22996: 
22997: 13 a §.       Yhdenmukaisesti ~sivistyskansojen kasken yleensä nouda-
22998:           tetun käytännön ja useiden valtioiden valtiosä;ännöissä siitä
22999:           olevan nimenomaisen säännöksen kanssa ehdotM!lme mietin-
23000:           nössä olevan lakiehdotuksen 13 § :n jä!lkeen otettavaksi seu-
23001:           raavan uuden pykälän:
23002:                                            13a §.
23003:                           Valtiolli~fen      ri.koksenl!eki,iiHn luovwtibrm111n!en
23004:                       ocn kf;elle'lty.
23005:                         Vastalause II.                            63
23006: 
23007:                      II!.    Lainsäädäntö.
23008: 
23009:      Valtiopäiväin työn pääsäännökset ovat siksi tärkeäit koko 17 a §.
23010: valtioeläJmä:Ue, että ne mielestämme olisiva:t otettavat halli-
23011: tusmuotoonlcin. Eduskunnan asemasta kansaUe kuu:luvan
23012: valtiovallan varsinf!Jisena ha,lrtijana mielestämme vä:lttäJmättö-
23013: mästi seuraa, että eduskunnalle on kuuluva oikeus vapaasti
23014: järjestää työnsä vaalien kantta määrätyn toimiikauden ra-
23015: joissa ja että valta päättää uwsien vaalien toimittamisesta ja
23016: ·eduskunnan hajoamisesta ennen vaaEkauden loppua on kuu-
23017: luva eduskunnalle itselleen eikä ,ha1litukse1le; niin tärkeä
23018: .päå<tös, kuin eduskunnan hajoamista kosk,eva, olisi kuiten-
23019: kin tehtävä 2 / 3 ~enemmistöllä, annetuista. äänistä. Ehdo-
23020: tamme näin otettavaksi hallitusmuotoon seuraa~an sään-
23021: nöks~m:
23022:                                 17 a §.
23023:                 EduiS'kum,ta kokoonturu va,)·simaisilVe valt\io-
23024:             päiviVl'e vu'Osittai(n vlm.:an e:rvty~1stä liutswmulsta
23025:             ,ja lopetbaa 1'ist1t·n·~O!nsa sa~~akakiSikymm,en,t:ä päi-
23026:             väii koossa olint~ joko ylvfJeen m~nlooin Co!ikka
23027:             väliajoin eduiskuJnnan päätöksen mfu,looJa,n. Edw.s-
23028:             kunfJa vOii liu~tenkin mäiirotä, ebtä v.altiopiM.v.ät
23029:             ovat ,aikaisemmin fJa,i myöhJemmin lopeeeffl:ooat.
23030:             sekä samoin 2 / 3 äänten enemmistöllä päättäii,
23031:             että u".tulet 1}(Jalit ovat toitni~ettiav'aJt ja e~kun­
23032:             nan hajottava. PresidenMlTii o:n oilo8UJS ~anfJaa
23033:             määräyksiä valUopäiv'istä, ni"i!nl~ 26 §:gsii
23034:             säädetään.
23035:                 Eduskuntlia!Sf:a siiädetiiän Mhemm,im v~aUio-
23036:             1>ii,iväjärjesty lisessä .
23037: 
23038:     .Sen ,va.llanja.on" mukaan, jota me pidämme nykyaikai- 18 §.
23039: selle kansanvaltiolle terveellisimpänä ja hyödyllisimpänä, on
23040: varsinaiii'en lainsäädäntövalta ehjänä ja jakamwttomana kuu-
23041: luva eduskunnalle, toimeenpanovalta ta:as mahdollisimman
23042: täydellisenä hallitukselle. Tämän mukaisesti ei hallitukselle
23043: ole lakien vahwsta~mi!seen nähden myöuU;~tt~vä hylkäämi.s-
23044:         64          1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
23045: 
23046:         tai lykkäämisoikeutta. Hallitu;ksella tulee oHa ja sillä to-
23047:         della onkin muita sopivampia keinoja, joilla se voi vaikut-
23048:         taa la,kien säätämiseen. Harkinta siitä, onko jokin laki
23049:         maalle 'hyödyllinen tai va~hingollinen, ei kuulu haHitukselle,
23050:         vaan eduskunnall€. Huomautettakoon tässä, että veto-
23051:         oikeus niissäkin mais..sa, missä se vielä lievässä muodossa
23052:         esiintyy, on yleensä jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Näin
23053:         ollen esitämme esillä ol-eva.Ue lainpaikalle seuraavan lyhyen
23054:         muodon:
23055:                                       18 §.
23056:                          Laki, j®ka edusku·ntla on hyväksynyt, esi-
23057:                     tellään vii]Jymättä valti()'YI)e'ru1Jostos$(1, ~ein­
23058:                     tilBe, joka ootaa määriiy k'sen sen julk<ctjisem~sta
23059:                     .wl!nmn,uodolt.dan s.el~all~CfYtll; kwin s,en eduislounla
23060:                     on hyväksyny,f.
23061: 
23062: 
23063:                             IV. Hallitus ja hallinto.
23064:             Se muoto, jonka presidentin ja valtioneuvoston toimival-
23065:         ha koskevat säännöks-et. valiokunnan ehdotuksessa ovat saa-
23066:         neet, ei vastaa Suomen työtätekeväin luoM:ain eikä muiden
23067:         kansanvaltaisten kansankerrosten toiveita. Valiokunnan
23068:         mietinnössä ei hallitusV'altaa ole kokonaisenaan perustettu
23069:         parlamenttarisuuden ,lkestävälle pohjalle. Sen sijaan on sää-
23070:         detty tarpeellista vastuunalaisuutta puuttuva persanallinen
23071:         ylin hallitusvalta. Samalla kuin seuraavassa esitämme tä-
23072:         män epäkohdan korjaamista, ehdotamme eräissä muissakin
23073:         kohdin pa.rannuksia tä.hän lukuun kuuluviin valiokunnan
23074:         mietinnön kohtiin.
23075: 
23076: 22 §.       V aliakunnan E!hdottama 6-vuotinen presidenttikausi
23077:                                                                        "
23078:         nä;y-itää liian pitkältä varsinkin ensi alussa, kun itsenäinen
23079:         valtiomme vasta on muodostumistilassa, jolloin valtionpää-
23080:         miehen vaiMo ennen kuutta vuotta saattaa olla toivottava.
23081:         Kun eduskunnallisessa ja muussa julkisessa toiminnassa
23082:         il-vnotiskausi jo on tullut perintötava.ksi, ehdotamme pu-
23083:         lieenaolevan pykälän ensimiiiselle momentille Reuraavan
23084:         muodon:
23085:                       Vastalause II.                       65
23086: 
23087:                            22 §.
23088:                Tasavallan presidentin valitsee eduskunta
23089:            synty.peräisten Suomen kaonsalai·sten joukosta
23090:            aina. kolmeksi vuodeksi.
23091: 
23092:     Hallituksen oikeus hajoittaa eduskunta on meidän m<aas- 26 §
23093: samme osoittautunut kansanvallalle ja edus,kunnallisuudelle
23094: sangen vaaralliseksi. Se jyrkkä valtiollinen ja yhteiskun-
23095: nallinen kuilu ja vastakkaisuus, joka yhä vieläkin Suomessa
23096: erottaa virkavallan ja kansan, ei anna takeita siitä, etteikö
23097: hajoitusoikeutta edelleenkin täällä väärinkäytettäisi. T-o-
23098: della vastuunalaisen hallituksen käsissä hajoituso~keus ei
23099: ehkä olisi haitallinen, mutta kun rvaltionpäämies valiOikun-
23100: nan ·ehdotuksen mukaan ei ole vastuunalainen toimiensa tar-
23101: koituksenmukaisuudesta, ei hänelle myöskään ole missään
23102: tapauksessa uskottava hajoituso~keutta. Sitäpaitsi on muo-
23103: dotontakin, että sama henkilö, jonka ·eduskunta valitsee vir-
23104: kaansa, saisi oi•keuden hajoittaa eduskuntaa. Ehdottamas-
23105: samme muodossa pykälä siis kuuluisi:
23106: 
23107:                           26 §.
23108:               Presidentin as1a.na on kutsua edu&kunta tar-
23109:            peen tuUen ylimääräisille valtiopäiville, antaa
23110:            maarays edustajanva·ali-en toimittamisesta sekä
23111:            avata ja. päättää va.ltiopäiväJt (pm~t.).
23112: 
23113:     Hallituksen esityksessä oleva määräys eduslkunnan osal- H2 §.
23114: lisuudesta ulkoasiain ratkaisemisessa on valiokunnassa tul-
23115: lut jonkin verran selvennetyksi, mutta jättää niinkin muu-
23116: tettuna eduskunnan vaikutttksen pienemmä:ksi kuin sen ny-
23117: kyaikaisessa kansanvaltiossa mielestämme pitäisi olla.
23118: Maamme suhteet muihin mai,hin ovat nyt tulleet niin tär-
23119: keiksi ja kansan .koko elämään niin syvästi kosikeviksi, että
23120: ne vaativat n. s. ,salaisen diplomatian" lopettamista ja ulko-
23121: asiain ·pysyvää seuraamista• ja valvontaa eduskunnan puo-
23122: lelta. Sen voi järjestää samoinkuin Ruotsin valtiosäännössä
23123: siten, että eduskunta pysyvän ul•koasiainvaliokuntansa
23124:                                                        5
23125:         66         1919 Vp. -V. M.- Esitys N:o 17.
23126: 
23127:         kautta valvoo hallituksen toimia ulkoasioissa. Sen mukai-
23128:         sesti €hdotamme, että pykälä tulisi kuulumaan s{mraavasti:
23129:                                     32 §.
23130:                        1 mom. valiokunnan ehdotuksen mukaan.
23131:                         UlkovaPtoja koskevat asiat ovat asilanomaisen
23132:                     ministerin va:lmilsteMavat jta ~nen päiitöks,en
23133:                     tekemistä edttskunnan nlkoasiainvaliokunnalle
23134:                     lawsunnon anfJamistta V'arCen fi,edoksi SllUJ~et~av.a:t.
23135:                         3 mom. valiokunnan ehdotukBen mukaan.
23136: 
23137: 
23138: 33 §.       Valiokunnan mietinnössä on jäänyt epäselväksi se presi-
23139:         dentin asemalle ja koko valtioelämälle perin tärkeä kysy-
23140:         mys, onko ja missä määrin valtioneuvosto vastuunalainen
23141:         presidentin päätöksistä. Näin on personailisen hallituksen
23142:         vaara, jota vastaan Suomen kanoa on niin ,lmuan taistellut,
23143:         uudelleen ilmestynyt näköpiiriin hetkellä, jolloin maal-
23144:         lamnie on tilaisuus siitä vapautua. Ainoa keino tämän par-
23145:         lamenttarisuutta uhkaavan epäkohdan poistamiseksi on sään-
23146:         nös, että presi..dent.in päätös voi syntyä ainoa.sban, jos valtio-
23147:         neuvoston enemmistö yhtyy presi•dentin mielipiteeseen, joka
23148:         siten muuttuu valtioneuvostonkin päätökseksi, sekä nimen-
23149:         omainen määräys siitä, että presidentin määräyksen var-
23150:         mentava ministeri osaltaan vastaa päätöksen sisällyksestä-
23151:         kin. Näitä nä:kökohtia silmälläpitäen ehdotamme PY'kälälle
23152:         seuraavan n1 uodon:
23153:                                         33 §.
23154:                           Presidentti tekee päätöksensä valtioneuvos-
23155:                      tossa sen ministerin esittelystä, jonka toimialaan
23156:                      asia kuuluu. Päätös voi syntyä ainoastaan, jos
23157:                      valtioneuvoston enemmistö yhtyy p!fl~ti:n
23158:                      m!ielipif)eesoon; tän~ä ei kwi!tlenkl((an kask~ pää-
23159:                      töksen tekoa 31 ja 4-6 §:ssä mainituissa tapattk-
23160:                      sissa.
23161:                           2 mom. niinkuin valiokunnan mietinnössä.
23162:                           3 mom. niinkuin valiokunnan mi€tinnössä.
23163:                           4 mom. paist.
23164:                       Vastalause II.                          67
23165: 
23166:               Se ministeri, joka on varmentanut presid~n­
23167:            tin päätöks.en, vastaa päätök~S~estä, smnoink'tiin
23168:            esiMelijä y-ee,ensä siitä, että toimituskirja ( poistJ
23169:            on oikea.
23170: 
23171: 
23172:                      V 1. Valtiotalous.
23173: 
23174:     Hallituksen esitys, jonka valiokunta on pääasiallisesti
23175: sellaisenaan hyväksynyt, on srumanlainen kuin 1917 vuo-
23176: den toisilla valtiopäivillä uusien vaalien määrääimisen jäl-
23177: keen hyväksytty ja siten laittomalla tavalla syntynyt ,Lwki
23178: valtiotalouden perusteista", jota ei kuitenkaan tietää-k-
23179: semme vielä ole vahvistettu. Tämän lain yihteydessä hy-
23180: väksyi mainittu eduskunta myöskin valtiopäiväjärjestylk-
23181: seen m. m. sellaiset muutokset, että korkeintaan yihdeksi
23182: vuodeksi myönnetty vero samoinkuin valtiolainan otto voi-
23183: daan eduskunnassa päättää yksiJllkertaisella ääJ}tenenemmis-
23184: töllä. V alinkunnan fl!hdotta;massa muodossa ei hallitusmu{)-
23185: dossa näitä kysymyksiä ratkaista puoleen eikä tois·een, vaan
23186: jää asia valtiopäiväjärjestyksen varaan. Tämän vuoksi voi-
23187: kin kysymyksen tässä yhteydessä sivuuttaa.
23188: 
23189:     Valiokunnan mietinnön 68 § :ään nä:hden merkitsemme 68 §.
23190: periaatteellisena •kantanamme, että milloin tulo- ja meno-
23191: arvio syystä tai toisesta ei ole valmistunut ennen sen vuo-
23192: den alkua, jona sen pitäisi olla voimasSia, on hallituksen
23193: hankittava eduskunnan suostumus valtiotalouden väliaikai-
23194: seen jatkamiseen. Valiokunnan enemmistön kannattamassa
23195: muodossa täimä pykälä itse asiassa jättää tulo- ja meno-
23196: arvion jatkamisen suurelta pääosaltaan hallituksen mieli-
23197: vallan varaan. Valiokunnan enemmistön kannattlllma kah-
23198: den kuukauden odotusaika ei asiaa paranna, kosJka kaksi
23199: kuukautta voi käydä riittämättömäksi tulo- ja menoarvion
23200: seikkaperäiseen käsittelemiseen. Eduskunnalle luonnolli-
23201: sesti •kuuluva valtiotalouden ylin valvonta- ja määräysvalta
23202: on mielestämme hallitusmuodossa lausuttava niin ehdotto-
23203:             68         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
23204: 
23205:             massa ja selvässä muodossa, ettei hallitus eduskunnan ha-
23206:             joittamisella tai" muulla tavoin hetkeksikään pääse siitä ir-
23207:             tautumaan, vaan että tämä valvonta tulee katkeamatta jat-
23208:             kumaan. Ehdotamme pykä:lää hyväksyttävälksi seuraavassa
23209:             muodossa:
23210:                                          68 §.
23211:                              Jos niin kä:visi, että tulo- ja menoa.rvio e1
23212:                          valmistuisi enn.en sen vuoden alkua, jonka sen
23213:                          pitäisi olla voimassw, 1ha.nkittakoon eduskunnan
23214:                          valtuutus (poist.) tulojen ka.nnon j.a (poi!st.)
23215:                          menoj.en suorittamisen väliaikaiseen jatkamiseen.
23216:                              2 mom. niinkuin valiokunnan mietinnössä.
23217: 
23218: 
23219:                                  X.   Julkiset virat.
23220: 
23221: 84, 86, 87,  KDska ei miel•estä:mme virkamiesolojen järjestelyä koske-
23222: 88, 89 §. via säännöksiä olisi sidottava niihin kankeisiin muotoihin,
23223:             joita on noudatettava pemstus•lakia•sioissa, ehdotamme, että
23224:             tätä koskevat seikkaperäis·et säännökset valiokunnan ehdo-
23225:             tuksesta poistettaisiin ja että siis ehdotuksen 84, 86, 87, 88
23226:             .ia 89 § :ien sijaan hyväksyttäisiin seuraava yleinen säännös;:
23227:                                        84- §.
23228:                             Virkamiesten virkaa'n. nirnittämisen järjes-
23229:                         tyksestä säädetään lailla.
23230: 
23231: 
23232:     90 §.       V ruliokunnan eiOOIDmistön esittä:mässä muodossa tämä py-
23233:             kälä tunnustaa tuomarien erottamattomuuden. Kun puoles-
23234:             tamme emme voi katsoa tuomarinvirkodakaan virkamiesten
23235:             omaisuudeksi, emme ole voineet yhtyä mainittuun ehdotuk-
23236:             seen, vaan olemme kaJtsoneet, ettei kysymystä tuomarien-
23237:             kaan oilkeudesta pysyä vlirwssa 01Lisi uudessa hallitusmuo-
23238:             dossa ratkaistava, vaan että se ol!i.si jäJtettävä t&va:N:Hsen
23239:             lainsäädännön varaan. Tähän nähden ehdotamme puheena-
23240:             olevalle pykälälle seuraavan muodon:
23241:                        Vastalause II.                         69
23242: 
23243:                             90 §.
23244:                1 mom. (poist.).
23245:                (Poist.) Virkamiesten oikeudesta pysyä vi-
23246:             mssaan sääd·etää•n erityisessä laissa.
23247:                3 mom. (poMt.).
23248:                4 mom. niinkuin valiokunnan ehdotuksessa.
23249: 
23250: 
23251:    Helsingissä toukokuun 21 p:nä 1919.
23252: 
23253:      Hannes Ryömä.                Aino Lehtokoski.
23254:      0. V. Elfving.               Väinö Voionmaa.
23255:      Kaarle Hakala.               Julius Ailio.
23256: 
23257: 
23258:     Edelläolevaan vastalauseeseen, sikä>li kuin se k<Yskoo
23259: säännö•ksiä omaisuuden pakkoluna:stuksesta, valtioHisten ri-
23260: koksentelrijäin luovuttamisesta ja presidentin veto-<>ikeu-
23261: d~ta, yhtyy
23262: 
23263: 
23264:                                           Anton Kotonen.
23265: 
23266: 
23267:     Edellä olevaan va·stalauseeseen yhdyn kaåkissa kohdissa.
23268: Sen lisä>ksi, kun katson oikeammaksi, että perustuslaJissa on
23269: mahdollisimman vähän maånittuna maanpuolustuslaitok-
23270: s-esta ja että se olisi kokonaan järjest-ettävä tavallisen lain-
23271: säädännön kautta, ehdotan 74 § :lle seuraavaa muotoa:
23272:                           74 §.
23273:                Suonwn Toa.nootlfJJisten sotapalv:eluksesBa sekii
23274:             Sumnen sotl{Wäesfii siiiidetäiim l!aillta.
23275: 
23276:                                                 Edv. Helle.
23277: 70          1919 Vp.- V. 11:.- Esi,tys N:o 17.
23278: 
23279: 
23280: 
23281: 
23282:                               ITI.
23283:      Hallituksen esityksen 11 § :n (valiokunnan 14 § :n) asial-
23284:  lista sisäUystä vastaan saatetaan muistuttaa, niinkuin on-
23285: kin ruotsinkieliseltä taholta monesti muistutettu, että kun
23286: sanotaan kunkin Suomen kansalaisen saavan viranomaisen
23287: luona käyttää äidinkieltään, suomea tai ruotsia, niinkuin
23288: siitä laissa säädetään, jääpi epävarmaksi, mitä ja minkälai-
23289: sia poikkeuksia perustuslaissa lausutusta periaatteesta sää-
23290: dettävä laki voisi sisältää. Edelleen on pykälän kolmannen
23291: momentin sanontatapa ,mikäli se ei tuota suuria vaikeuk-
23292: sia" todellakin epäonnistunut otettavaksi perustuslakiin ja
23293: sitä vastaan esitetty arvostelu paikallaan. Tämän sijaan
23294: olisi perustuslaissa lausuttava, että suomen- ja ruotsinkieli-
23295: sen väestön kielelliset oikeudet ovat lailla järjestettävät sa-
23296: manlaisten perusteiden mukaan, mikä säännös toteuttaisi
23297: tasa-arvon antamatta epäilykselle sijaa.
23298:      Uutena lausumatapana esiintyy esityksessä ,snom1 Ja
23299: ruotsi ovat tasavallan kansalliskielet". Sitä vastaan voi-
23300: elaan muistuttaa, että se joko ei asiallisesti sano mitään, jota
23301: pykälä jo ei itsestään sisältäisi, taikka sanoo jotakin, mikä
23302: ei ole täysin selvää. .T os puheen kahdesta kansalliskielestä
23303: saattaisi katsoa antavan perustuslain tukea sille ha::.-hateo-
23304: rialle, että Suomessa on kaksi eri kansaa, niin olisi esityk-
23305: sen sanamuotoa tässä kohdin ehdottomasti vastustettava.
23306: Huomattava kuitenkin on, että kun vastaavanlaatuinen mää-
23307: räys on Sveitsin valtiosäännössä, sen siellä katsotaan päin-
23308: vastoin viittaavan kansakunnan kokonaisuuteen erikielisyy-
23309: destä huolimatta. Asettuen siis sille kannalle, että nyt pe-
23310: rustuslakiin ehdotettu säännös sisältää sen periaatteen, että
23311: Suomen erikieliset kansanainekset kuuluvat samaan kansa-
23312:                       V asilalause III.                   71
23313: 
23314: kuntaan, jolla on kaksi kansalliskieltä, olemme katsoneet
23315: voivamme hyväksyä hallitusmuotoon otettavaksi tämän
23316: säännöksen, johon ruotsinkieliseltä taholta on pantu pr.lion
23317: painoa.
23318:     Me ehdotamme siss,
23319: 
23320:                 että hallit·ulcscn ehdottoman pykälän ensi-
23321:             mäinen ja neljäs momentti, pysytettäisiin, mutta
23322:             toisen ja kolmannen sijaan otettaisiin seuraava
23323:             siiännös:
23324: 
23325:     Suomen kansalaisen oikeudesta käyttää oikeudessa ja
23326: hallintoviranomaisen luona omassa asiassaan äidinkieltään
23327: suomea tai ruotsia sekä tällä kielellä saada toimituskirjansa
23328: säädetään lailla, varteenottamalla että maan suomen- ja
23329: ruotsinkielisen väestön oikeus .iärjestetään samanlaisten pe-
23330: ,·usteiden mukaan.
23331: 
23332:    Helsingissä, 21 päivänä toukokuuta 1919.
23333: 
23334:      E. N. Setä.Iä.              0. V. Elfving.
23335:      Anton Kotonen.              Hannes Ryömä.
23336:      R. Erich.                   Aino Lehtokoski.
23337: 
23338: 
23339:      •
23340: 72         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
23341: 
23342: 
23343: 
23344: 
23345:                             IV.
23346: 
23347:     Olemme edelleen sitä mieltä, että sellainen hallitusmuoto,
23348: jonka mukaan Suomen valtakunnan päämieJhenä ei olisi vain
23349: määräajaiksi valittu haUi'tusmies, vaan elinaiikuinen perin-
23350: nöllirnen hallitsija, joka käyttäisi valtaansa kansanvaltaisen
23351: valtiosäännön nojalla ja mukaan - hallitusmuoto, joka
23352: täällä voitaisiin luoda täysin Suomen kam~an luonteen mu-
23353: kaisesti ja ulkomaisista esikuvista riippumatta - , paraiten
23354: vastaisi Suomen kansan todellisia etuja, se kun antaisi pa-
23355: raat takeet ylimmän 'hallitusv'allwn yhtenäisyydestä ja joh-
23356: donmukaisuudesta, puolueettomuudellaan par'aiten turvaisi
23357: kansalaisvapauden sekä koko rwkenteellaan paraiten yllä-
23358: pitäisi valtion ja 1lmnsalkunnan kokonaisuuden aatetta.
23359: Koska tämä mielipide ei ole saanut riittävää kannatusta
23360: valiokunnassa eikä ilmeisesti ole sitä saava myöskään edus-
23361: kunnan nykyisen enemmistön puolelta, olemme katsoneet
23362: olevamme velvoitetut kohdistamaan pyrkimyksemme mah-
23363: dolJi,simman •kelvollisen republi'kaanisen V!altiosäännön ai-
23364:                                                        .
23365: kaansaamiseen. Aset.tuen siis itse peru&kysymyksessä täy-
23366: sin lojaalisesti tälle kannalle ja tältä kannalta lähtien
23367: olemme Umite:nlkin useissa kohdin valiokunnan k;anS·Sa eroa-
23368: vaa mieltä siitä, miten republikaaninen hallitusmuoto olisi
23369: meillä toteutettava.
23370:      Esillä olevan perustuslakiehdotuksen rakenne ei ole kai-
23371: kin puolin ehyt ja johdonmukainen. Aineiston jako ei jär-
23372: jestelmällisessä suhteessa tyydytä kaikkia vaatimuksia.
23373: Kun tällä kysymyksellä ei kuitenkaan ole mitään ensi-
23374: sijaista merkitystä, :kun lalkieh:dotuk.sen rakenteen muutta-
23375: mista tarkoittavat ehdotukset melkoisesti viivy'ttäisivät
23376: asian käsittelyä ja kun valiokunta tässä 1kohdin kuitenkin
23377: on eräitä oikaisuja tehnyt, emme tahdo tämänlaatuisia
23378:                        Vastalause IV.
23379: 
23380: muutoksia ehdottaa. Sitä vastoin pyydämme saada ilmoittaa
23381: va!Stalauseemme seuraaviin pykäliin nähden.
23382: 
23383:                                1 §.
23384:      Se nimitys, jota suoiDen kielessä on totuttu käyttämään
23385: latinankielisen res publica sanan ja sen muunkielisten jäl-
23386: keläisten vastineena on tasavalta. Tämä nimitys on erinäi-
23387: sissä suhteissa onnistumaton ja harhaa;n johtava. Mikään
23388: ,tasaisuus" ei sellaisenruan ole tälle 'Valtiomuodolle olennai-
23389: nen; myöskin yliiDysvalta ja harvainvalta ovat sen puit-
23390: teissa mahdolliset. Tieteisopillisesti ei sitä voidakaan määri-
23391: tellä toisin kuin niin, että se on monarkian vastakohta. Kun
23392: vierasta alkuperää olevaa ,republiikki" sanaa ei sovi ottaa
23393: käytäntöön, suosittelemme nimitystä kansanvaltio, joka
23394: lyhyesti ja sattuvasti ilmaisee erään nykyaikaiselle val-
23395: tiolle olennaisen ominaisuuden, nimittäin sen, että kaikki
23396: julkinen valta on lähtöisin kansa.sta. Ja lkun 'asian ytimeen
23397: mennään, ·soveltuu ,ikansanvaltio" erinomaisesti res publi-
23398:  ca'n vastineeksi nyk:y"ai,kaisessa mielessä. Res publica ei ole
23399: muuta kuin ,julkinen" eli ,yleinen asia", s. o. nykyai:Irui.seen
23400: käsityskantaan sovellutettu:na ,yhteinen asia", ,kansan
23401:  asia", toisin sanoen: valtio on kans anvaltio.
23402:                                       1
23403: 
23404: 
23405:      Jos ehdottamamme muutos tehdään ensimäiseen pykä-
23406:  lään, tulee tietysti vas·taava muutos tehtäväksi usPihin mui-
23407:  hin pykäliin, kuitenkin niin, että asian laadusta ja yhtey-
23408:  destä riippuen toisinaan on sopivampi käyttää sanoja ,val-
23409:  tio" tai , valtakunta".
23410:      Ehdotamme siis
23411:                 että ensimäinen pykälä tulisi kuult~maan:
23412: 
23413:     Suomi on täysivaltainen kansanvaltio, jonka valtiosääntö
23414: on vahvistettu tässä hallitusmuodossa j1a muissa perustus-
23415: laeissa.
23416: 
23417:                               2 §.
23418:     K1atsoen siihen, että valtio, juridisena henkilönä, its-e on
23419: valtiovallan kannattaja, samalla kuin kansa lkieltäiDättä on
23420: 74         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
23421: 
23422: tämän vallan perustus ja voimanläihde, cm rasianmu:kaisempaa
23423: sanoa, ·että valtiovalta on kansasta lähtöisin eli perustuu
23424: kansaan kuin että se 1kuuluu kansalle.
23425:     Edelleen ehdotamme että vieras'kielinen sana ,presi-
23426: dentti", jonka ääntäminen tuottaa m()nelle Suomen kan~a­
23427: laiselle vaikeuksia, vaihdettaisiin nimitykseen valtakunnan
23428: esimies. Vastaava muutos olisi tietysti tehtävä muihinkin
23429: pykäliin, joissa nyt puhutaan ,presidentistä".
23430:     Jos tässä perussäännöksessä asetetaan erotusperusteeksi
23431: valtion tehtävät eli funlktsionit ja siis 'Puhutaan esim. edus-
23432: kunnasta VJain lainsäädännön yhteydessä, niin viittaa tämä
23433: selväipiirteiseen n. s. valtiovaltain (oi,keastaam valtion teh-
23434: tävien) jakoon (separation des pouvoirs) ja antaa siis väärän
23435: kuVJan tässä lakiehdotuksessa suunnitellun valtiollisen jär-
23436: jestyksen mkenteesta, joka todellisuudessa on jyrkän par-
23437: lamentarismin mutkainen. Asianmulkaisinta siis on, että
23438: jakoperustaksi ensi sija.ssa asetetaan valtion pääorgaanit.
23439:     Ehdotamme siis '
23440:                 että 2 § saisi seuraavan sanomuodon:
23441:     Kaikki julkinen valta Suomessa perustuu kansaan, jota
23442: cdnstaa valtiopäiville kokoontumtt eduskunta ja joka valitsee
23443: valtakunnan esimiehen.
23444:     Eduskttnta käyttää lainsäädäntövaltaa yhdessä valtak1M1-
23445: nan esimiehen kanssa ja on muutenkin valtiovallan harjoit-
23446: tamisesta osallisena sillä tavoin kuin perustuslaissa määrä-
23447: tään. Eduskzmnan järjestysmuodosta ja tehtävistä sääde-
23448: tään valtiopäiväjärjestyksessä.
23449:     Valtakunnan esimiehelle on uskottu ylin hallitusvalta.
23450: Sen ohessa on valtion yleistä hallitusta ja eri hallintohaarain
23451: johtoa varten oleva valtioneuvosto, johon kuuluu }Jääminis-
23452: teri ja tarvittava määrä ministereitä.
23453:     4 mom. valiokunnan mietinnön mukaan.
23454: 
23455:                       6 § (5 §).
23456:    Vaikka myönnämmekin, että ,saavutettu oikeus" on jon-
23457: kun verran epämääräinen ja riidanalainen käsite, katsomme
23458:                        Vastalause IV.                         75
23459: 
23460: kuitenkin, että sen olennainen sisällys on oikeuselämässäm-
23461: me siksi vakaantunut ja yhteiskunnallisesti siksi suuriurvoi-
23462: nen, ettei saavutetuille oilkeuksille vanhastaan myönne'ttyä
23463: perustuslain turvaa olisi poiHtettava. E'hdotamme senvuoksi
23464:                 että 6 § 1 momenttiin lisättäisiin hallituksen
23465:             esityksen 5 § 1 momentissa oleva toinen lause.
23466: 
23467:                                15 §.
23468:     Kun tässä pykälässä 'kielletään antamasta ja käyttä-
23469: mästä aatelisarvoja, arvonimiä ja ritarimerkkejä, mennään
23470: mei·dän mielestäJmme a~heettomasti aivan liian pitkä.lle. Jos
23471: kiellettäisiin aatelisarvojen käyttäminen, luotaisiin ristiriita
23472: erinäisten vielä · voimassa olevien oikeussäännösten, m. m.
23473: ritarihuonejärjestyksen kanssa; kaikkien arvonimien kieltä-
23474: minen tuottaisi jo ylimallkais)lutensa vuoksi paljon 'häm-
23475: mennystä. Ritarimerkkeihin kohdistettuna tno •kielto taas
23476: tavallalltn loukkaisi kansainvälistä kohteliaisuutta. Kun
23477: tässä ei ole puhetta mistään kansanvapaudelle vaarallisesta
23478: säännöstöstä, mutta kun se eräillä tahoilla tarpeettomasti
23479: herättäisi mielipahaa ja vastustusta, on mielestämme tämä
23480: aiheettomasti tehty lisäys jätettävä hallistusmuotoon otta-
23481: matta. Mainitunlaiset •kiellot eivät myöskään ole valtio-
23482: säännölle •kaunistukseksi eivätkä lisää sen arvokkuutta.
23483: ,Jotta ne, jot'ka tällaisia säännöksiä suosivat, saisivat jotakin
23484: korvausta, saattaa kuitenkin olla paikallaan säätää aateloi-
23485: miskielto, jos kohta ei ol·e otaksuttavissa, että uusia aatelis-
23486: arvoja muuteniltaan annettaisiin. Ehdotamme,
23487:                että pykälän sanamnoto olisi oleva seumava:
23488:     Alköön valtakunnassa vastedes annettako aatelisarvoja.
23489: 
23490:                        18 § (15 §).
23491:     Kun ehdotus edellyttää jyrkkää parlamentaarista halli-
23492: tusjärjeste1mää, on tuskin luultava, että valtakunnan esi-
23493: mies, vaikka hän olisilkin halukas tehokimasti käyttämään
23494: veto-oikeuttansa, monestikaan on saapa asianomaisen minis-
23495: terin varmemmuksen va1hvistuskieltoonsa. Kysymys veto-
23496: 76         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
23497: 
23498: oikeuden laajuudesta ei siis käytännöllisesti ole kovinkaan
23499: merkityksellinen. Puollamme kuitenkin sen säilyttämistä,
23500: koskapa sen käyttäminen poikkeustapauksissa (erityisesti
23501: myöskin eduskunnan !hajoituksen yhteydessä), voipi tulla
23502: kysymY'kseen ja vaikuttaa hyödyllisesti, ja koska ehdotus,
23503: ilahduttavasti kyllä, antaa valtionpäämiehelle vahvistuk-
23504: seksi nimitetyn osallisuuden lainsäädäntöön (vaikkei tällöin
23505: voikaan olla puhetta sanktsionista ankarassa valtio-oikeudel-
23506: lisessa merkityksessä). Olisi epäjahdonmukaista, jos edus-
23507: kunta sen jälkeen 'kuin valtion päämies on vetoaan käyttä-
23508: nyt, voisi päättää pe~·ustuslainmutdoksen yksinkertaisella
23509: äänten enemmistöllä; siksi on tällöin, kuten perustuslain-
23510: säädännössä muutenkin, ·vaadittava kahden kolmasosan
23511: enemmistö. Ehdotamme siis                  ·
23512:                että 18 § tulisi näin kuuluvaksi:
23513: 
23514:     1 mOin. valiokunnan mietinnön mukaan.
23515:     LaJki on vahvistettava sellaisena, kuin eduskunta sen on
23516: hyväksynyt. Jollei presidentti [valtakunnan esimies] lwkia
23517: vahvista, tulee se ilman vahvistustakin voimaan, jos edus-
23518: kunta uusien vaalien jä]keen uudestaan hyväksyy sen muut-
23519: tamattomana enemmistöllä taikka, kun on kysymys perus-
23520: tu.slaista, kahdella kolmasosalla annetuista äänistä. Muussa
23521: tapauksessa on laki katsottava rauenneeksi.
23522:     3 mom. hallituksen esityksen mukaan.
23523: 
23524:                           22 § (20 §).
23525:     Yhtä odottamatta •kuin aiheettomasti on <hallituksen esi-
23526: tyksessä asetuttu sille kannalle, että eduskunta valitsee
23527: valtakunnan esimiehen, vaikka aikaisemmin aina on pidetty
23528: miltei luonnollisena, että hän on kansan valittava, jos kohta
23529: välillisillä vaaleilla, ja vaikka viimemainittu järjestys eh-
23530: dottomasti paremmin vastaa orgaanisen valtioelämän vaati-
23531: muksia.. Ranskan olot eivät tässä suhteessa suinkaan kelpaa
23532: esikuvaksi; se seikka, että pa.rlamentti kansalliskokoukseksi
23533: yhtyneenä, valitsee presidentin, on tehnyt hänen asemansa
23534:                        Vastalause IV.                       77
23535: heikommaksi 'kuin sen valtiosäännön mukaan pitäisi olla,
23536: jota tosiseikkaa parhaat asiantuntijat yleisesti valittavat.
23537: On:han valtakunnan esimies muutenlkin oleva tarkoin sidottu
23538: eduskunnasta riippuvaisten ministerien myötävaikutukseen;
23539: jos hän itsekin sen lisäiksi olisi eduskunnan valittava, tulisi
23540: hän helposti yleisessä tietoisuudessakin esiintymään erään-
23541: laisena eduskunnan käskyläisenä, huolimatta siitä, että hä-
23542: nenkin, oikeiden periaatteiden mu1kaisesti, tulee voida esiin-
23543: tyä kansan nimes·sä ja sen luottamusmiehenä. Ranskassa on
23544: sitä paitsi syystä moitittu sitä, että presidentiksi ei yleensä
23545: valita ·kyllin etevää ja riittävän suurta kannatusta nauttivaa
23546: henkilöä sekä että presidentti helposti joutuu varjoon pää-
23547: ministerin rinnalla, mitkä seikat ovat yhteydessä mainitun
23548: vaalijärjestelmän kanssa. Kaiken tämän rinnalla. se nälkö-
23549: kohta, että päästään vähemmillä vaaleilla, jos valtakunnan
23550: esimies on eduskunnan valittava, ei paljoakaan paina
23551: vaa'assa. E·hd{)tamme siis,
23552:                 että 22 § saisi seuraavan sanamuodon:
23553:    Tasavallan presidentin [valtakunnan esimiehen] valitsee
23554: Suomen kansa syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta
23555: aina kuudeksi vuodeksi.
23556:     Presidentin [Valtakunnan esimiehen] vaalin toimvttavat
23557: valitsijamiehet, joiden lukumäärä on 300. Vaalioikeudesta
23558: ja vaalikelpoisuudesta valitsijamiesvaalista sekä, soveltu-
23559: vilta kohdin, vaalin tavasta ja järjestyksestä, on voimassa,
23560: mitä edustajanvaalista on säädetty. Alköön kuitenkaan
23561: eduskunnan jäsentä valittako valitsijamieheksi.
23562:     Valitsijamiesten vaali toimitetaan tammikuun 15 ja 16
23563: päivänä, ja seumavan helmikuun 15 päivänä kokoontuvat
23564: valitsijamiehet pääministerin puheenjohdolla valitsemaan
23565: presidenttiä [valtakunnan esimiestä}. Jos vaalissa, joka
23566: toimitetaan umpilipuin, joku saa enemmän kuin puolet an-
23567: netuista äänistä, on hän valittu. Muussa tapauksessa toimi-
23568: tetaan heti uusi vaali ja, jollei silloinkaan kukaan saa ehdo-
23569: tonta enemmistöä, on vieläkin vaali toimitettava ja se julis-
23570: tettava valituksi, joka siinä on saanut enimmät äänet. Jos
23571: 78         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
23572: 
23573: kolmanrtessa äänestyksessä äänet käyvät tasan, ratkaisee
23574: arpa.
23575:     2 viimeistä mom. valiokunnan mietinnön mukaan.
23576: 
23577:                   23 ja 24 § (21 ja 22 §).
23578:     Edellisen pykälän mukaisesti olisi valtakunnan esimie-
23579: hen annettavan vakuutuksen sanamuoto niin muutettava,
23580: että siinä valtakunnan esimies mainittaisiin Suomen kansan
23581: valitsemaksi.
23582:     Emme ymmärrä olevan mitään syytä, miiksi valtakun-
23583: nan esimies siinä tapauksessa, että hän tulee valituksi toi-
23584: meensa edeltäjän kuoltua tai muun pysyvän esteen sattuessa
23585: edeltajälle, astuisi virkaansa vasta seuraavan kuun 1 päi-
23586: vänä. Kun esim. hallituksen jäsenistössä tapaMuu muutos,
23587: astuvat uudet aina heti toimiinsa. Ehdotamme sen vuaksi,
23588:                 että 2,!J §:n 1 mom. hyväksyttäisiin hallituk-
23589:             sen esityksen mukaisena, s'ekä
23590:                 että 24 § saisi seuraavan sanamuodon:
23591:     Presidentin [ valta'kunnan esimiehen] ollessa ( poist.} es-
23592: tettynä, hoitaa hänen tehtäviään pääministeri; (poist.) jos
23593: este on pysyväirren, valittakoon niin pian kuin mahdollista
23594: uusi presidentti [ vaitaikunnan esimies], joka astlw toimeensa
23595: heti vaalin jälkeen.
23596:                       33 § (31 j-a 32 §).
23597:     Koska valiokunnan muodostelu, jonka mukaan kaksi
23598:  pykälää on pantu yhteen, jättää epämääräiseksi, millä tavoin
23599:  valtakunnan esimiehelle ovat esiteltävät ne asiat, jotka kuu-
23600:  luvat valtionpäämiehelle sotavoiman ylimpänä päällik<könä,
23601:  ehdotamme,
23602:                  että 33 § :ään, jonka 1 momentin muodostaisi,
23603:              V aliakunnan ehdottama 1 momentti, lisättäisiin
23604:              hallituksen esityksen mukaan 2:seksi momen-
23605:              tiksi:
23606:     Ne asiat, jotka presidentille [valtakunnan esimiehelle]
23607:  ylimpänä päällikkönä kuuluvat, ratkaisee presiilentti [val-
23608:                        Vastalause IV.
23609: 
23610: takunnan esimies], asianomaisen ministerin läsnäollessa.
23611: Viimemainitun tulee niistä lausua mielensä sekä, milloin
23612: hän on toista mieltä 'kuin presid-entti [valtakunnan esimies],
23613: mer.kityttää se pöytäkirjaan. Erityisen tärkeissä asioissa
23614: ministeri silloin kehoittwkoon pr·esiden'ttiä [ vaitaikunnan esi-
23615: miestä] antamaan asian sotaneuvoston lausuntoon ja siihen
23616: kutsumaan ka.ksi tai use&mpia korkeampia viranomaisia.
23617:     Tämän lisäksi ehdotamme,
23618:                  että V aliakunnan ehdottarnat 2, 3, 4 ja 5
23619:              mom. muodostaisivat eri pykälän, niinkuin halli-
23620:              tuksen esityksessä.
23621:                          35 § (34 §).
23622:      Jos parlamentarismin tunnettu kaavalauselma, jonka
23623: mU'kaan hallituksen jäsenten tulee nauttia kansaneduSikun-
23624: nan luottamusta, ja joika tietenkin soveltuu poliittiseksi toi-
23625: mintaohjeeksi, vastoin omaa luonnettaan korotetaan perus-
23626: tuslainvoimaiseksi oikeusperiaatteeksi, on se jo epämääräi-
23627:  sen sisällyksensä vuoksi omiansa hämmentämään säännöl-
23628: listä parlamentaarista hallitusjärjestelmää. Niinpä nousee
23629:  kysymys siitä, onko tuo ,luottamus" todettava jo ennen
23630:  minist:erien nimittämistä, kenen ratkaistava tämä :kysymys
23631:  silloin on ja jääkö valtionpäämiehelle enää mitään itsenäi-
23632:  syyttä ministerien valintaan nähden. Niini1kään voidaan
23633:  tätä säännöstä sovelluttaa sellaisella tavalla, että kokoomus-
23634: .hallituksen muodostamista hyvin suuresti vaikeutetaan,
23635:  muista mahdollisista haitallisuuksista puhumatta.
23636:      Närhin seikkoihin nähden ja vaikka ·vastaava säännös jo
23637:  aikaisemmin on tullut otetuksi valtiopäiväjärjestykseen, eh-
23638:  dotamme, että puheenalainen la.uselma joka pikemmin eh-
23639:  käisee kuin edistää parlamentaarisen hallitustavan asian-
23640:  mukaista noudattamista, poistettaisiin halli tusm natoehdo-
23641:  tuksesta ja sen mukaisesti myöskin valtiopäiväjärjestyk-
23642:  sestä. - Muuten p~dämme vastoin valiokunnan enemmistön
23643:  kantaa suotavana, että hallitwben esityksen 34 § :n jälki-
23644:   mäinen lause säilytetään. Ehdotamme siis,
23645:                  että pykälä tulisi näin kuuluvaksi:
23646: 80         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
23647: 
23648:     Valtioneuvoston jäseniksi ( poist.) kutsuu presidentti
23649: [valtakunnan esimies] rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja
23650: syntyperäisiä Suomen kansalaisia. Sen ministerin, jonka
23651:                                        1
23652: 
23653: 
23654: 
23655: käsiteHäviä oi'keushallintoa 1koskevat asiat ovat, sekä väihin-
23656: tään yhden muun ministerin tulee olla lainoppineita.
23657:                          42 § (41 §).
23658:     Valiokunta on ilman riittävää asiallista valmistelua
23659: lisännyt tähän pykälään momentin, jonka mukaan valtio-
23660: neuvoston ja sen eri ministeriöiden pöytäkirjat vavsinaisten
23661: valtiopäiväin alusta ovat eduskunnan perustuslakivaliokun-
23662: nalle esitettävät. Säännös on jäänyt aivan epätäydelliseksi,
23663: siinä kun ei sanota, 1minka'perinpohjaisesti ja mitä tarkoi-
23664: tusta varten valiokunta on velvollinen näitä pöytäkirjoja
23665: käyttämään. Jo tästä syystä ei ehdotettua lisäystä nyt olisi
23666: umpimähkäisesti sisällytettävä hallitusmuotoon. Esikuvana
23667: on tietenkin ollut Ruotsin hallitusmuodon 105 ja 106 § :ssä
23668: edellytetty valtiosääntövaliokunnan (konstitutionsutskottet)
23669: tarkastustehtävä, joka juuri perustuu siihen, ·että valiokun-
23670: nalla on oikeus vaatia valtioneuvoston pöytäkirjoja, ratkais-
23671: takseen tämän tutkintansa nojalla, onko jokin llallituksen
23672: jäsen tehnyt itsensä syypääksi lainvastaiseen menettelyyn
23673: ja siis asetettava syytteeseen. Tä,mä menettely on aivan
23674: erikoislaatuinen, eikä sitä muualla tavata. Ruotsissa:kin va-
23675: kuutetaan sen käyneen joteJllkin merkityksettömäksi, mikä
23676: onkin aivan luonnollista. Sillä kuta enemmän hallituksen
23677: vastuunalaisuus vakaantuu ja sille luodaan uusia välittö-
23678: mämpiä muotoja, ·sitä tarpeettomammaksi mainitunlainen
23679: menettely ·käypi eikä sen omaksumiseen ole aihetta ainakaan
23680: sellaisessa valtiossa, missä sitä ei vanhastaan ole käytetty.
23681:     Ehdotettuun lisäykseen on sitäkin vahemmän syytä kun
23682: eduskunnan valiokunnilla jo nyt valtiopäiväjärjestyksen
23683: 46 § :n mukaan on ·erinomais,en laaja oiik:eus saada nähtävä:k-
23684: seen julkisten viranomaisten asiakirjoja sekä käytettäviik-
23685: seen suullisia ja kirjallisia tietoja.
23686:     Ehdotamme siis,
23687:                 että V aliakunnan mietinnön 42 § :n 3 mom.
23688:             jätettäisiin hallitusmuotoon ottamatta.
23689:                        Vastala:use IV.                          81
23690: 
23691:                          46 ·§ (45 §).
23692:     Tämän pykälän 2 momentissa ol~va säännös, jonka mu-
23693: kaan eduskunta voi tuomita valtakunnan 'esimiehen virkansa
23694: merrettäneeksi, jos oikeuskansleri taikka valtioneuvosto ikat-
23695: soo hänen tehneen itsensä syypääksi valtiopetokseen, maan-
23696: petok~een tai muuhun törkreään rikokseen, ei mielestämme
23697: ole asianmukainen eikä va1staa sitä kantaa, jolle olemme
23698: asettuneet, nimittäin että valtakunnan esimies on kansan
23699: itsensä eikä eduskunnan valittava. On k8!tsottava oiikeam-
23700: ma'ksi 'että eduskunta päättää syytteen nostettavaksi valta-
23701: kunnan esimiestä vastaan kuin että eduskunta, joskin rajoi-
23702: tetussa määrin, tuomioistuimena arvostelee hänen toimin-
23703: taansa. Mielestämme on myöskin riittävää, että syyteperus-
23704: teet rajoitetaan valtiopetokseen ja maanpetokseen, jotka mo-
23705: lemmat ovat riko.issa tarkoin määriteltyjä rikoksia. Eh-
23706: dotamme sen vuoksi,           ·
23707:                 että 46 §:n 2 mom. hyväksyttäisiin sensisäl-
23708:             töisenä kuin se on hallituksen esityksen 45 §:n
23709:             2 momentissa.
23710:                             48 §.
23711:     Erityinen oikeusasiamies, jommoista ei hallituksen esi-
23712: tyksessä ole ehdotettu, lienee katsottava jotenkin tarpeetto-
23713: maiksi. Tä'hän kokemuksee~ on myöskin tultu Ruotsissa,
23714: joka tässä kohdin on ollut esikuvana. Sopimattomaksi kat-
23715: somme, ·että hallitusmuodossa, niinkuin tässä PY1kälässä on
23716: tehty, säädetään noudatettavaksi eduskunnan työjärjestyk-
23717: sessä oleva määräys. Ehdotamme siis,
23718:                 että 48 § jätettäisiin ehdotuksesta pois.
23719:                        76 § (75 §).
23720:    Koska yliopiston järjestysmuodon perusteista lakia sää-
23721: dethiessä varmaankin tulee yliopistolle 'kansleri säilytettä-
23722: väksi, on mielestämme syytä mainita kansleri myös hallitus-
23723: muodossa. Ehdotamme sen vuoksi,
23724:                että pykälän 1 mom. hyväksyttäisiin halli-
23725:             tuksen esittämässä muodossa.
23726:                                                             6
23727: 82         1919 Vp.- V. M.- Esit~s N:o 17.
23728: 
23729:                           78 § (76 §).
23730:     Se periaate, että valtion oli kaikille :kJansalaisille kus-
23731: tannettava se yleinen alkusivistys, joka sisältyy yleiseen
23732: oppivelvollisuuteen, on kiistämätön, mutta mennään liian
23733: pitkälle, jos periaatteellisesti tunnustetaan, että valtion puo-
23734: lesta on kaikille, varakkaille ja huonolahjaisillekin, kustan-
23735: nettava maksuton ylempikin opetus. KoSika yl<empi opetus
23736: meillä sitä paitsi on pakostakin suureksi osaksi jäävä yksi-
23737: tyiskoulujen varaan, ei tämä preriaate ·edes olisi toteutetta-
23738: vissa muuten kuin että yksityiskouluille lisättäisiin valtio-
23739: apua niin tuntuvassa määrässä, että sitä tuskin maan varat
23740: sietäisivät. Kun ehdotettua 78 § :n 2 momenttia ei voi
23741: pitää periaatteellisesti oikeana ja kun se sitä paitsi on muo-
23742: dollisessa ristiriidassa 61 § :n kanssa ja jättää 80 § :ssä mai-
23743: nitut oppilaitoks<et ulkopuolelle, ehdotape,
23744:                että V aliok1tnnan ehdotlama p!fkälän 2 mom.
23745:             poistettaisiin.
23746: 
23747:                            82 §(80 ·§).
23748:     Sen keskeisen merkityksen vuoksi, joka evankelis-luteri-
23749: laisella rkirkolla on ollut ja arvattavasti edelleenkin on oleva
23750: Suomen kansan uskonnollisessa elämässä, sekä siihen erikois-
23751: asemaan nähden, joka sille muiden us·konnollisten yhdyskun-
23752: tain edellä on tuleva, näyttää meistä hallituksen esityksen
23753: 80 § :n 1 momentissa käytetty sanontata.pa oleva tä.ysin pai-
23754: kallaan. Ehdotamme,
23755:                 että 82 § tulisi kuulumaan seuraavasti:
23756: 
23757:    Evank·elis-luterilainen kirkko on Suomen kansan ylei-
23758: senä kirkrkona. 'l'ämän kirkon järjestysmuodosta ja hallin-
23759: nosta säädetään kirkkolaissa.
23760:    2 ja 3 mom. esityksen ja mietinnön mukaan.
23761: 
23762:                          85 r§ (83 §).
23763:     Erittäin valitetiiavana pidämme sitä valiokunnan paa-
23764: töstä, jonka se on tehnyt ylennysperusteista valtion virkoi-
23765:                        Vastalause IV.
23766: 
23767: hin. Poistaessaan ,ansion" ja ,kokemuksen" on valiokunta
23768: lisännyt ylennysperusteeksi ,työkyvyn", jolla pääpaino
23769: pannaan asianomaisen viranhakijan työnsaavutuksen pal-
23770: jonteen sen laatua kysymättä. Kun myönnämme, että mää-
23771: räystä ,kokemuksesta" on tulkittu siten, että on liiallista
23772: painoa pantu virkavuosien määrään, voimme mekin suostua
23773: sen poistamiseen, katsoen sen sisältyvän ansioon, jonka eh-
23774: dottomasti katsomme olevan ylennysperusteena säilytettä-
23775: vän, sekä ,taitoon". Valiokunnan ehdottama ,työkyky"
23776: olisi vaihdettava sanaan kyky, jolla viitattaisiin siihen, että
23777: luontaisiin lahjoihin ja etevyyteen olisi virkoja täytettäessä
23778: huomiota kiinnitettävä. Ehdotamme siis,
23779:                 että 86 § saisi seuraavan sanamuodon:
23780:    Yleiset ylennysperusteet valtion virkoihin ovat taito,
23781: kyky, ansio (poist.) ja koeteltu kansalaiskunto.
23782: 
23783:                         86 § (84 §).
23784:     Kaikkialla pyrkii parlamentarismi yhä enemmän minis-
23785: terihallitukseen. Ulkoministerin ensi sijassa on vastattava
23786: siitä, että sopivia miehiä valitaan Suomen 1ähettiläiksi ja
23787: konsuleiksi ulkomaille, ja siksi tulee näiden toimimiesten
23788: nimittämisen ensi sijassa tapahtua hänen esitystensä mukai-
23789: sesti; kun nimittäminen joka tapauksessa tulisi tapahtumaan
23790: valtioneuvostossa, on valtioneuvoston vaikutus nimitysten
23791: ratkaisuun jo täten taattu. Ehdotamme siis,
23792:                  että 86 §:n 7 kohdasta poistettaisiin valio-
23793:              kunnan siihen lisääm.ät sanat ,·valtioneuvoston
23794:              esityksestä".
23795: 
23796:                        90 § (88 §).
23797:     Tuomarien erottamattomuuden periaatteeseen kuuluu
23798: myös, ettei 'heitä saa ilman heidän omaa suostumustaan
23799: siirtää toiseen virkaan, sillä tämmöistä siirtoa voitaisiin
23800: käyttää rankaisutoimena tai keinona epämieluisan tuomion
23801: estämiseksi. Epäilemättä on katsottava tämän sisältyvän-
23802: kin valiokunnan ehdottama:an sanamuotoon, mutta poistaes-
23803: 84         1919 Vp.- V. M;- Esitys N:o 17.
23804: 
23805: saan hallituksen esityksestä pykälän 1 momentin loppupuo-
23806: len, on valiokunta tehnyt mahdottomaksi siirtää tuomareita
23807: ilman heidän omaa suostumustaan toiseen virkaan siinä:kään
23808: tapauksessa, että tuomioistuinlaitos tulisi uudestaan järjes-
23809: tettäväksi, vaan he olisivat pykälän viimeisen momentin
23810: mukaan asetettavat lakkautuspalkalle. Tähän katsoen pi-
23811: dämme tärkeänä ehdottaa,
23812:                että pykälän 1 momenttiin hallituksen esi-
23813:             tyksen mukaisesti lisätään:
23814:     Älköön ·heitä myöskään ilman omaa suostumustaan toi-
23815: seen virkaan siirrettäkö, paitsi milloin siirto aiheutuu tuo-
23816: mioistuinlaitoksen uudrestaan järjestämisestä.
23817: 
23818:                         91 § (89 §).
23819:     Perustuslakvaliokunta on syystä poistanut hallituksen
23820: esityksen 81 § :n 2 mamentin, jonka mukaan mikä virkamies
23821: tahansa voisi joutua tutlkimaan sitäkin, onko yleisessä laissa
23822: oleva säännös syntynyt perustuslain mu1kais-essa järjestyk-
23823: sessä. Koska kuitenkin valiokunnan mietinnössä oleva eh-
23824: dotus on puutteellinen sikäli, että se ei tästä tärkeästä asiasta
23825: sisällä mitään säännöstä ja koska on syytä julkaistujen
23826: oikeussäännösten perustuslainmukaisuuden tutkimis-een näh-
23827: den tehdä erotus yleisten la.kien ja hallinnollisten asetusten
23828: välillä, ehdotamm'e,
23829:                 että 91 §saisi seuraavan sanamuodon:
23830:     1 mom. esityksen ja mietinnön mukaan.
23831:     Jos asetuksessa oleva säännös on ristiriidassa perustus-
23832: lain tai muun lain kanssa, älköön tuomari tai muu virka-
23833: mies sitä sovelluttako.
23834:     Jos syntyisi epäilyksiä jonkun lain valtiosäännöntnukai-
23835: suudesta, ratkaisee kysymyksen korkein oikeus.
23836: 
23837:                        93 § (91 §).
23838:     Koska säännös ensimäisen presidentin vaalista sopivim-
23839: min kuuluu niihin säännöksiin, jotka ovat tarpeen uuden
23840: hallitusmuodon täytäntöönpanemiseksi, ehdotamme,
23841:                       Vastalause IV.                       85
23842: 
23843:                että 93 § 2 mom. hyväksyttäisiin siinä muo-
23844:            dossa, joka sillä on hallituksen esityksen 91 §:n
23845:            3 'momentissa.
23846: 
23847:    Helsingissä, 21 päivänä toukokuuta 1919.
23848: 
23849: 
23850:    E. N. Setälä.                               R. Erich.
23851:                     Wilh. Malmivaara.
23852: 
23853: 
23854:     Ylläolevaan va.stalauseeseen yhtyy allekirjoittanut, mi-
23855: käli se koskee 78 ja 82 pykälää.
23856: 
23857:                                            Juho Torppa.
23858: 86         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
23859: 
23860: 
23861: 
23862: 
23863:                             V.
23864: 
23865:     Valiokunnan ehdottarua 74 § (hallituksen esityksen 73
23866: §) on saanut yksin sanamuodoltaankin niin onnistumatto-
23867: man ratkaisun, ettemme sitä mitenkään voi hyväksyä.
23868:     Koska yhä enemmän eri mieliä on alkanut ilmestyä siitä,
23869: onko puolustuslaitos tulevaisuudessa perustettava yleiseen
23870: asevelvollisuuteen, pidämme mekin oikeana, että hallituk-
23871: sen esitys tässä kohdin muutetaan ja sen sijaan lausutaan
23872: ainoastaan velvollisuus olla osallisena isänmaan puolustuk-
23873: sessa ja sitä avustaa - velvollisuus, joka on oleva kaikilla
23874: kansalaisilla, ei yksin miehillä - sekä muuten viitataan
23875: lailla annettaviin säännöksiin.
23876:     Koska sotilaslaitoksen järjestely kokonaan jäisi sen va-
23877: raan, mitä siitä lailla säädetään, eivät kielimääräykset jär-
23878: jestelmän kannalta tässä ole paikallaan. Koska kuitenkin
23879: pidämme hallituksen esityksen sisältämiä asiallisia ehdo-
23880: tuksia sellaisina, että ne pääasiallisesti voidaan hyväksyä,
23881: emme tahdo vastustaa nii.den ottamista tähän pykälään
23882: siinä suhteessa muutettuina, ettei ole puhuttava ,komp-
23883: paniasta tai sitä suuremmasta sotilasryhmästä", vaan ai-
23884: noastaan ,sotilasryhmästä" ja että pykälästä on selviävä,
23885: että opetusta äidinkielillä on ehdottomasti annettava ai-
23886: noastaan sotilaan kuuluessa samankieliseen sotilasryhmään.
23887: Sitä vastoin ei pykälään olisi pantava mitään määräystä
23888: joukko-osastojen sijoittamisesta. Yleensä on hyvinkin suo-
23889: tavaa, että joukko-osastot saavat palvella kotiseudullaan,
23890: mutta tätä ei voida toteuttaa rajanvartiointiin ja eri asela-
23891: jeihin näihden, minkä vuoksi on sopimatonta tästä asiasta
23892: ottaa määräystä perustuslakiin, sitäkin enemmän kun ,koti-
23893: seutu" on kovin epämääräinen käsite. Jos joitakin kieli-
23894:                        Vastalause V.                        87
23895: 
23896: määräyksiä on pykälään otettava, on niihin armeijan yhtey-
23897: den kannalta sisältyvä ainakin se säännös, että komennus-
23898: kielenä on oleva suomenkieli.
23899:     Ehdotamme siis,
23900: 
23901:                 että pykälä tulisi näin kuuluvaksi:
23902: 
23903:    .Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen olemaan
23904: osallisena isänmaan puolvst~tksessa tai sitä avustamaan, n'iin-
23905: kuin siitä laissa säädetään.
23906:    Asevelvollinen on, jollei hän itse muuta halua, mikäli
23907: mahdollista, luettava semmoiseen (poist.) sotilasryhmään,
23908: jonka miehistöllä on sama äidinkieli, suomi tai ruotsi, kuin
23909: hänellä itsellään, ja saava siinä opetuksensa sillä kielellä.
23910: Sotaväen komennuskielenä on suomen kieli.
23911: 
23912:    Helsingissä 21 :päivänä toukokuuta 1919.
23913: 
23914:      E. N. Setälä.                Anton Kotonen.
23915: 88         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
23916: 
23917: 
23918: 
23919: 
23920:                              Vli.
23921: 
23922:     Kun en voi pitää tyydyttävänä sitä muotoa, jonka valio-
23923: kunta on antanut 74 § :lle, ehdotan, että hyväksyttäisiin esi-
23924: tyksen vastaava säännös parissa kohden selvennettynä. Py-
23925: kälä tulisi sen mukaan kuulumaan:
23926: 
23927:                              74 §.
23928:     Isänmaan puolustusta varten on jokainen Suomen mies
23929: asevelvollinen.
23930:     Asevelvollinen on, ellei hän itse halua toisin meneteltä-
23931: 'oän, mikäli mahdollista lu,ettava sellaiseen joukko-osastoon,
23932: jonka miehistöllä on sama äidinkieli, suomi tai ruotsi, kuin
23933: hänellä itsellään, sekä siinä saava opetuksensa tällä kielellä.
23934: Sotaväen komenmtskielenä on suomen kieli.
23935:     3 mom. kuten hallituksen esityksessä.
23936: 
23937:      Helsingissä, 21 päivänä toukokuuta 1919.
23938: 
23939: 
23940:                                               R. Erich.
23941:                       Vastalause VII.                      89
23942: 
23943: 
23944: 
23945: 
23946:                             VII.
23947: 
23948:      Kun katson jo presidentin vaalitavan olennaisesti vaikut-
23949: tavan valitun presidentin arvovaltaan ja suhtautumiseen
23950: eduskuntaan nähden ja kun lujan hallitusvallan aikaansaa-
23951: miseksi on välttämätöntä, ettei presidenttiä aseteta valtion-
23952: päämiehenä jo etukäteen eduskunnan enemmistöryhmien
23953: kannatuksesta riippuvaksi, en voi yhtyä valiokunnan ehdo-
23954: tukseen, että presidentin vaali jätetään eduskunnan toimi-
23955: tettavaksi. Kansanvallankin kannalta käsittääkseni on po-
23956: liittisesti terveempää, että - kun ei enään voi tulla kysy-
23957: mykseen välittömät presidenttivaalit-kansa välillisesti va-
23958: litsijamiesten kautta saa toimittaa presidentin vaalin, mikä
23959: joka tapauksessa aina tapahtuu eri merkeissä kuin edus-
23960: kuntavaalit, ja voi, kulloinkin vallitsevan sekä sisä- että
23961: ulkopoliittisen tilanteen huomioon ottaen, puolueryhmityk-
23962: sissäkin presidentin vaalia varten aiheuttaa aivan erilaisia
23963: aateyhtymiä kuin eduskuntavaalit. Jo kansanvallan kan-
23964: naltakin on siis tämä mahdollisuus muissa kysymyksissä
23965: kenties erimielisille aateyhtymille varattava,· ja tapahtuu
23966: se, jos presidentin vaalin toimittaminen jätetään valitsija-
23967: miehille.
23968:      Kun sen lisäksi .presidentille valtiosäännössä on varattu
23969: tilaisuus eduskunnan hajoituksen jälkeen uusissa vaaleissa
23970: vedota kansaan, tuntuu ristiriitaiselta, ellei luonnottomalta-
23971: kin, että presidentti laskisi tällaisessa tapauksessa hajalle
23972:  eduskunnan, joka hänet on valinnut valtion johtoon, taikka
23973:  koettaisi pidättää koolla eduskuntaa, jonka mielisuosiosta
23974:  ensimäisen valtakauden loppuessa presidentin jälleenvalitse-
23975:  minen olisi riippuvainen.
23976: 90         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
23977: 
23978:     Uudessa valtiosäännössä on eduskunnan valtaa valtion
23979: hallintoon nähden muutenkin turvattu riittävästi, joten en
23980: voi pitää valtion menestyksen kannalta onnellisena, että pre-
23981: sidentin, se on ylimmän toimeenpanevan vallan toimeensa
23982: asettaminen jätetään . riippuvaksi eduskunnasta. Kansan
23983: tahto toteutuu käsittääkseni riidattomammin ja selkeämmin
23984: siten, että kansa presidentin .vaalia varten saa erikseen va-
23985: lita mieleisensä valitsijamiehet.
23986:     Näistä syistä ja kun tiedän ylläesitettyjen näkökohtien
23987: olevan hyvin yleisiä niissä valitsijapiireissä, joiden tahdosta
23988: olen joutunut kansanedustajan velvollisuuttani täyttämään,
23989: pidän itseni velvoitettuna, parhaan harkintani jälkeen, il-
23990: mituomaan eriävän käsitykseni perustuslakivaliokunnan
23991: tätä asiaa koskevasta päätöksestä ja rohkenen siis kunnioit-
23992: taen ehdottaa,
23993: 
23994:                että Edusknnta hyväksyisi Suomen Halli-
23995:             tusmuodon 22 §:lle seuraavan sanamuodon:
23996: 
23997: 
23998:                             22 §.
23999:      Tasavallan presidentin valitsee Sttornen kansa aina kuu-
24000: d~ksi vuodeksi.
24001:      Kun presidentti on valittava, valitaan ensin kolmesataa
24002: valitsijamiestä. Vaalioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta sel-
24003: laisessa vaalissa sekä, soveltuvilta kohdin, vaalin tavasta
24004: ja järjestyksestä on voimassa mitä edustajan vaaleista on
24005: säädetty.                                                     •
24006:      Valitsijamiesten vaali toimitetaan tammikuun 15 ja 16
24007: päivänä ja seuraavan helmikuun 15 päivänä kokoontuvat
24008: valitsijamiehet pääministerin puheenjohdolla valitsemaan·
24009: presidenttiä. Jos siinä vaalissa, joka toimitetaan umpilipuin,
24010: joku saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on hän
24011: valittu. Jfuussa tapauksessa toimitetaan heti uusi vaali, ja
24012: jollei silloinkaan kukaan saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin
24013: vaali niiden kahden oälillä, jotka siinä ovat saaneet suu-
24014:                      Vastalause Vll.                        91
24015: 
24016: rimmat äänimäärät. Jos äänet ovat jakaantuneet tasan, rat-
24017: kaisee arpa.
24018: 
24019:    Helsingissä, 21 päivänä toukokuuta 1919.
24020: 
24021:                                         Ari Pitkänen.
24022: 
24023: 
24024:    Edellä olevaan vastalauseeseen yhtyy alhikirjoittanut.
24025: 
24026:                                         Juho Torppa.
24027: 92         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
24028: 
24029: 
24030: 
24031: 
24032:                            VIN.
24033: 
24034:    Kun en ole voinut yhtyä valiokunnan mietinnössä ole-
24035: vaan 14 § :ään,· niin pyydän ehdottaa sanotun pykälän näin
24036: kuuluvaksi:
24037:                               14 §.
24038:     Suomen kansalaisella olkoon valta oikeudessa tai hallin-
24039: toviranomaisen luona omassa asiassa käyttää äidinkieltään,
24040: suornea tai r·uotsia, niinkuin siitä laissa säädetään.
24041:     Säännöksiä oikeui- ja virkakielestä annetaan lailla.
24042:     Suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä ja ta-
24043: loztdellisia tarpeita tulee 1mltion tyydyttää samallaisten pe-
24044: msteide_n mukaan.
24045: 
24046: 
24047:      Helsingissä, 21 päivänä toukokuuta 1919.
24048: 
24049: 
24050:                                             Juho Torp{la.
24051:                        Vastalause IX.                        93
24052: 
24053: 
24054: 
24055: 
24056:                              IX.
24057: 
24058:      Olemme valiokunnan mietintöön näihden olleet u1seissa
24059: kohdin erimieltä, mutta ;y<hteen~oviUelun takia emme halua
24060: eriävää. mielipidettä.mme esittää muihin kuin 14, '21, 50 .ia
24061: 73 pykäliin nahden, joissa mielipiteet valiokunnan ja mei-
24062: dän välillä enimmän eroavat.
24063:      Valiokunnan ·ehdottamaa muotoa yllämainituille pykä-
24064: lille .pidämme kansaa ja valtakuntaamme hajoittavana sekä
24065: onnistumattomana yrityksenä sen kiihkon hil1itsemiseksi, jo-
24066: ka ruotsalaisen kansanaineksen keskuud-essa vallit,~ee. 73 § :n
24067: sisältöä pidämme valiokunnan ehdottamassa muodossa valta-
24068: kunnan alueellis·elle eheydelle sekä maan .puolustusvoiman
24069: luotettavaisuudellekin vaaralli.~ena.
24070:      Tähän lyhyesti viitaten kunnioittaen ehdotamme, että 14,
24071: 49, 50 ja 74 § hyväksyttäisiin pää-asiassa perustuslakikomi-
24072: tean mietinnössä ehd{)tetussa muodoss:J. ja että 2!1 § hallitus-
24073: muotoon kuulumattamana hyljättäisiin.
24074:      Näin ollen ehdotamme,
24075:                 että U § tulisi kuulumaan seuraavasti:
24076: 
24077:                              14 §.
24078:     Suomen kansalaisella olkoon valta oikeudessa tai valtion
24079: hallintoviranomaisen luona omassa asiassaan käyttää äidin-
24080: kieltään suomea tai ruotsia, niinkuin siitä laissa säädetään.
24081:     Suomi ja ruotsi ovat tasavallan viralliset kielet. Sään-
24082: nöksiä oikeus- ja virkakielestä annetaan lailla.
24083:     Suomen ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä ja ta-
24084: loudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää samanlaisten pe-
24085: rusteiden mukaan.
24086:     Edelleen ehdotamme,
24087: 94         1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 17.
24088: 
24089:     että 21 § hallitusmuotoon kttulurnattornana poistetaan,
24090:    että 49 § :n viimeinen momentti ja 50 § :n viimeinen lause
24091: poistetaan,
24092:     sekä että puolustuslaitosta koskeva 74 §tulisi näin kuulu-
24093: vaksi:
24094:                                74 §.
24095:    Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen olemaan
24096: osallisena isänmaan puotnstuksessa tai sitä avustamaan niin-
24097: kuin siitä laissa säädetään.
24098: 
24099: 
24100:      Helsingissä, 21 päivänä toukokuuta 1919.
24101: 
24102:          Antti J nutilainen.           Juho Niukkanen.
24103:          Ari Pitkänen.                 Viikko Joukahainen.
24104: 
24105:      Ed€llä olevassa vastalauS€ssa tehtyihin muutoselJdotuk-
24106: siin yhty;v allekirjoittanut, mikäli ne koskeavat pykäliä 2<1,
24107: 4!}, 50 ja 74.
24108: 
24109:                                                Juho rt'orp}Ja.
24110:                        Vastalause X.                       96
24111: 
24112: 
24113: 
24114: 
24115:                              X.
24116: 
24117:     Emme ole voineet yhtyä valiokunnan viime hetkessä te-
24118: kemään päätökseen, jolla valiokunnan mietinnön perustelui-
24119: hin on ensimäisen kwppaleen loppuun lisätty lausuma, jossa
24120: väitetään eduskunnan ja hallituksen ryhtyneen ,voimaan
24121: saattamaan perinnöllistä kuninkuutta toimittaen vuoden
24122: 1772 hallitusmuodon, Ruotsin kuninkaan vaaJlia tarkoitta-
24123: van 38 § :n perusteella kuninkaan vaalin" (hallituskin olisi
24124: siis ollut mukana kuninkaanvaalia toimittamassa!). Kysy-
24125: mys viime vuonna toimitetusta kuninkaanvaalista on tähän
24126: yhteyteen kuulumaton; sitä paitsi mainitussa lauseessa esiin-
24127: tyvä väite on valtio-oikeudellisesti paikkansa pitämätön ja
24128: erehdyttävä sekä ilmaisee tietämättömyyttä vanhojen perus-
24129: tuslakiemme oikeasta tulkinnasta. Ei myöskään liene so-
24130: pivaa, että perustuslakivaliokunta tällaisella tavalla arvos-
24131: telee toimenpidettä, johon Suomen eduskunta, joskin toisin
24132: kokoonpantuna, aikaisemmin on ryhtynyt. Koska mainittu
24133: lausuma huomattavasti rumentaa perustuslakivaliokunnan
24134: mietintöä, ehdotamme,
24135:                että valiokunnan mietinnön ensimäisen kap-
24136:             paleen kaksi viimeistä lausetta perusteluista
24137:             poistettaisiin.
24138: 
24139:    Helsingissä, 21 päivänä toukokuuta 1919.
24140: 
24141: 
24142:    E. N. Setälä.                               R. Erich.
24143: Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
24144:          1919 Vp. -    S. V. M.- Esitys N:o 17.
24145: 
24146: 
24147: 
24148: 
24149:               Suuren valiokunnan mietinti)
24150:            N:o 12 Hallituksen esityksen johdosta Suomen
24151:            Hallitusmuodoksi.
24152: 
24153:      Käsiteltyään yllämainitun asian on Suuri valiokunta
24154: pääasiallisesti yhtynyt Perustuslakivaliokunnan mietinnös-
24155: sä N :o 2 olevaan ehdotukseen. Kuitenkin on Suuri valio-
24156: kunta tehnyt ehdotukseen eräitä muutoksia, jotka tä:ssä esi- ,
24157: tetään.
24158:      2 § :n 1 momentin jälkimäisenä lauseena olevan säännök-
24159: sen on Suuri valiokunta katsonut paremmin soveltuvan
24160: 3 :nteen lukuun, minkävuoksi sanottu lause on poistettu
24161: 2 § :stä ja siirretty 17 pykäläksi sanotun luvun alkuun.
24162: Tästä aiheuituu lain pykäläjärjestyksen muutos.
24163:      14 §:n on Suuri valiokunta hyväksynyt pääasiassa kol-
24164: mannen vastalauseen mukaisesti, selventäen sitä niin, että"
24165: tässä § :ssä käsitelty oikeus on turvattava lailla.
24166:      Suuri valiokunta on 15 § :stä poistanut arvonimien anta-
24167: mista samoinkuin aatelisarvojen ja ritarimerk'kien käyttä-
24168: mistä koskevan kiellon.
24169:      Perustuslakivaliokunnan mietinnön 4:nnen ja 7 :unen
24170: vastalauseen mukaisesti on Suuri valiokunta ollut sitä mieltä,
24171: että presidentin vaalia ei olisi annettava eduskunnan, vaan
24172:  erityisten sitä varten valittujen valitsijamiesten tehtäväksi.
24173: Tämän johdosta on 'Suuri valiokunta tehnyt tästä aiheutu-
24174: vat muutokset presidentinvaalia koskevaan 23 §:ään.
24175: Lainkohdan 4 mom :iin on otettu uusi määräys siitä, että val-
24176:  tion virassa olevan henkilön, joka v,alitaan presidentiksi,
24177: on luovuttava virastaan.
24178:      Samalla on Suuri valiokunta kuitenkin pitänyt tarkoi-
24179:  tuksenmukais~na, että ensimäisen presidentin vaalin toimit-
24180:  taa eduskunta heti kun uusi hallitusmuoto on astunut voi-
24181:  maan. Tätä koskeva määräys on otettu uuteen 94 § :ään,
24182: 2         1919 Vp.- S. V. M. -Esitys N:o 17.
24183: 
24184: ja johtuu siitä myös että 95 § on hyväksytty Hallituksen
24185: esityksen 91 § :n mukaisena.
24186:     Suuri valiokunta on harkinnut tarkoituksenmukaisim-
24187: maksi, että presidentin 25 § :ssä edellytetyssä tapauksessa
24188: olisi astuttava toimeensa heti vaalin toimittamisen jälkeen.
24189: Tästä on johtunut myös muodollinen muutos 24 § :n 1 mo-
24190: menttiin.
24191:     24 § :n 2 momenttiin s;isältyvä presidentin vakuUJtuksen
24192: sanamuoto on hyväksytty Hallituksen esityksen mukaisesti.
24193:     1 :ssä ja 4 :ssä vastalauseessa tehtyjen ehdotusten mukai-
24194: sesti on Suuri valiokunta 43 § :stä poistanut tarpeettomana
24195: 3 momentin, joka koskee Valtioneuvoston pöytäkirjain
24196: esittämistä perustus·lakivaliokunnalle, koska V aitiopäivä-
24197: järjestyksen 46 § takaa eduskunnan vaiilokunnille riittävän
24198: laajan oikeuden tässä kohden.
24199:      Saattaakseen 50 § :n 3 momentin säännöksen hallinto-
24200: alueiden järjestelystä täsmällisempään muotoon, on :Suuri
24201: valiokunta poistanut siitä sanat ,mikäli asianhaarat salli-
24202: vat".
24203:      Asevelvollisuuden suorittamista koskevan 75 § :n on
24204: Suuri valiokunta hyväksynyt muutettuna 5 :rnnen vastalau-
24205: seen ehdottamassa muodossa.
24206:      79 § :stä on 4 :ssä vastalauseessa esitetyillä syiHä poistettu
24207:  2 momenttiin sisältyvä määräys siitä, että opetus valtion
24208: oppile,itoksissa on oleva maksuton.
24209:      84 § :ään on otettu määräys, ·että myös lähetystöjen ja
24210: konsulinvimstojen kanslia-apulaisiksi ja muihin ylim'ääräi-
24211: siin toimiin saadaan ottaa muitakin kuin 'Suomen kansa-
24212: laisia.
24213:      Ylennysperusteiksi valtionvirkoihin on Suuri valiokun-
24214: ta kats•onut olevan määrättävä paitsi perustuslakivaliokun-
24215:  nan ehdottll!mia perusteita: taitoa, työkykyä ja koeteltua
24216:  kansalaiskuntoa, myös kokemuksen, jota tarkoittava lisäys
24217:  on tehty 86 § :ään.
24218:      Kun Suuren valiokunnan mielestä on tärkeätä, että kes-
24219:  kusvirastojen jäsenet nimitetään virkoihinsa sittenkun virka
24220:  on ollut haettavaksi julistettuna ja virkaehdotus sitä vart9n
24221:                     Uusi hallitusmuoto.                     3
24222: 
24223: tehty, on 87 § :n 5 momenttiin ja 89 § :n alkuun tehty tästä
24224: aiheutuvat muutokset.
24225:     91 § :n 1 momentin on Suuri valiokunta hyväksynyt halli-
24226: tuben esityksen mukaisesti.
24227:     Suuren valiokunnan mielestä on syytä hallitusmuotoon
24228: ottaa :määräyksiä julkaistujen oikeussäännösten perustus-
24229: lainmukaisuuden tutkimisesta, ja on niin ollen 92 § :ään li-
24230: sätty 4:nnen vastalauseen mukaisesti toinen ja ikolmas mo-
24231: mentti.
24232:     r_.Jain johtolauseeseen on tebty pari muodollista muu-
24233: tosta.
24234:     Edellä esitetyn perusteella Suuri valiokunta kunnioit-
24235: taen ehdottaa,
24236:                   että Edusknnta hyväksyisi näin kuuluvan
24237:               lakiehdotuksen:
24238: 
24239: 
24240:                Suomen Hallitusmuoto.
24241:     Koska, sen jälkeen kuin Suomi on tullut riippumatto-
24242: maksi, täysivaltaiseksi valtio!ksi, on käynyt tarpeelliseksi
24243: keJ-.ittää ia vakaannutta~ sen valtiosääntöä uusilla perus-
24244: tuslain säännöksillä, jotka, sama:lla kuin ne taikaavat val-
24245: tiovallalle h.rpeellisen lujuuden, laajentavat ikansaneduskun-
24246: nan ·oikeuksia ja turv·aavat [mnsalaisten oikeutta ja lain-
24247: alaista vapautta, vahvistetaan täten, Eduskunnn päätöksen
24248: mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 anne-
24249: tun Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :ssä määrätyllä tavalla, seu-
24250: raava Hallitusmuoto ·Suomelle.
24251: 
24252:                   I.   Yleisiä säännöksiä.
24253:                             1 §.
24254:    Suomi on täysivaltainen tasavalta, jonka valtiosääntö on
24255: vahvistettu tässä hallitusmuodossa ja muissa perustuslaeissa.
24256:                              2 § ..
24257:     Valtiovalta Suomessa kuuluu ka;nsalle, jota edustaa val-
24258: tiopäiville kokoontun't eduskunta. (Poist.).
24259: 4          1919 Vp. -   S. V. M:. -Esitys N:o 17.
24260: 
24261:      La:imsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasaval-
24262: lan presidentin kanssa.
24263:      Ylin toimeenpanovalta on . uskottu tasavallan pl'esi-
24264: dentille. Sen ohessa on ·valtion yleistä hallitusta varten
24265: oleva valtioneuvosto, johon kuuluu !pääministeri ja tarvittava
24266: määrä ministereitä.
24267:      Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet,
24268: ylimmässä oikeusasteessa korkein oikeus ja korkein hallinto-
24269: ·oi'keus.
24270:                              3 §.
24271:      Suomen tasavallan alue on jakamaton. Sen raJOJa e1
24272: voida muuttaa muuten kuin edUJskunnan suostumuiksE!lla.
24273: 
24274:                              4 §.
24275:     Suomen kansalaisoikeus on jokaisella, joka on suo~alai­
24276: sista vanhemmista syntynyt, niin myös vieraan maan nai-
24277: sella, joka on mennyt naimisiin Suomen miehen kanssa.
24278:     Vieraan maan kansalainen voidaan ottaa Suomen kansa-
24279: laiseksi niillä ehdoilla ja siinä järjestyksessä, kuin laissa
24280: erik.seen säädetään.
24281: 
24282: 
24283: II.    Suomen kansalaisten yleiset oikeudet ja oikeusturva.
24284: 
24285:                              5 §.
24286:       Suomen kansalaiset ovat yhdenvertaiset lain edessä.
24287: 
24288:                              6 §.
24289:     Jokainen Suomen kansalainen olkoon lain mukaan tur-
24290: vattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden ja omai-
24291: suuden puolesta.
24292:     Omaisuuden pakkolunastu:rosesta yleiseen tarpeeseen
24293: täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
24294: 
24295:                               7 §.
24296:    Suomen kansalaisella on oikeus oleskella omassa maassa,
24297: vapaasti täällä valiita asuinpaikkansa ja kulkea paikkakun-
24298: nasta toiseen, mikäli laissa ei ole toisin säädetty.
24299:                     Uusi hallitusmuoto.                     5
24300: 
24301:    Suomen kansalaisen oikeudesta lähteä maasta olkoon voi-
24302: massa mitä siitä on erikseen säädetty.
24303: 
24304:                             8 §.
24305:    Suomen kansalarselia on oikeus julHsesti ja yksityi·sesti
24306: harjoittaa uskontoa, mikäli lakia tahi hyviä tapoja ei lou-
24307: kata, niin myös, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty,
24308: vapaus luopua siitä uskontokunnrusta, johon hän kuuluu, sekä
24309: vapaus liittyä toiseen uskontokuntaan.
24310:                               9 §.
24311:     Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet ovat riip-
24312: pumattomat siitä, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän
24313: kuuluu tai kuuluuko hän mihinkään sellaiseen yhdystknn-
24314: taan. Julkisiin virkoihin nähden ovat kuitenkin voimassa
24315: niistä säädetyt rajoitukset, kunnes lailla toisin säädetään.
24316:                             10 §.
24317:      Suomen kansalaisella on sanan vapaus sekä oikeus kirjoi-
24318: tuksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen kenen-
24319: kään niitä ennrukolta estämättä, niin myös oikeus edeltäpäin
24320: lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä
24321: asioista tai muussa luvallisessa tarkoituksessa sekä perus-
24322: taa yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka ei-
24323: vät ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.
24324:      Säännöksiä näiden oikeuksien käyttämisestä annetaan
24325: lailla.
24326:                             11 §.
24327:     :Suomen kansalaisten kotirauha on loukkaamaton.
24328:      Kotietsinnän edellytyksistä ja toimittamisesta säädetään
24329: lailla.
24330:                             12 '§.
24331:      Kirjesalaisuus on loukkaamaton, mikäli siitä e1 ole
24332: laissa poikkeusta säädetty.
24333: 
24334:                            13 §.
24335:     Älköön Suomen kansalaista tuomittako muussa oikeu-
24336: dessa kuin siinä, jonka alainen hän lain mukaan on.
24337: 6         1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 17.
24338: 
24339:                              14 §.
24340:     Suomi ja ruotsi ovat tasavallan kansalliskielet.
24341:     'Suomen kansalaisen oikeus käyttää oikeudessa ja halilin-
24342: toviranomaisen luona omassa asiassaan äidinkieltään, suo-
24343: mea tai ruotsia, sekä tällä kielellä saada toimituskirjansa
24344: on turvattava lailla, varteenottamalla, että maan suomen- ja
24345: ruotsinkielisen väestön oikeus järjestetään samanlaisten pe-
24346: 1"Usteiden mukaan.
24347:     Suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä ja ta-
24348: loudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää sa'manlaisten pe-
24349: rusteiden mukaan.
24350:                              15 §.
24351:     Älköön tasavallassa annettako         ( poist.)   aatelisarvoja
24352: ( poist.) eikä ritarimerkkejä.
24353: 
24354:                              16 §.
24355:     Mitä Suomen kansalaisten yleisistä oikeuksi,sta on sa-
24356: nottu, ei estä lailla säätämästä sel'laisia rajoituksia, jotka so-
24357: dan tai kapinan aikana ja sotapalveluksessa oleviin nähden
24358: muulloinkin ovat välttämättömiä.
24359: 
24360: 
24361:                      111. Lainsäädäntö.
24362: 
24363:                             17 §.
24364:     Eduskunnan järjestysmuodosta ja tehtävistä säädetään
24365: valtiopäiväjärjesty ksessä.
24366:                         18 § (17 §).
24367:     Oikeus tehdä ehdotuksia uuden lain säätämisestä ja en-
24368: nestään olevan muuttamisesta, seliiltämisestä tai kumoami-
24369: sesta on sekä presidentillä että eduskunnalla.
24370:     Presidentti käyttää aloteoikeuttaan antamalla eduskun-
24371: nalle esity:ksiä lakiehdotuksineen. Esity:sehdotukset laatii
24372: valtioneuvosto. 'Sellaisesta ehdotuksesta voidaan hankkia
24373: lausunto, asian laadun mukaan, korkeimmalta oikeudelta tai
24374: korkeimmalta hallinto-oikeudelta taikka molemmilta.
24375:                      Uusi hallitusmuoto.                      7
24376: 
24377:     Eduskunnan aloteoikeuden käyttämisestä säädetään val-
24378: tiopäiväjärjestyksessä.
24379: 
24380:                           19 § (18 §).
24381:     Sittenkuin eduskunta on hyväksynyt lain, toimitetaan se
24382: v!llhvistettavaksi presidentille, joka voi siitä vaatia lausun-
24383: non, asian laadun mukaan, korkeimmalta oikeudelta tai kor-
24384: keimmalta hallinto-oikeudelta taikka molemmilta. """"
24385:     IJaki on vahv:iJstettava sellaisena, kuin eduskunta sen on
24386: hyväksynyt. J,ollei presid:entti lakia v,ahvista, tulee se ilman
24387: vahvistustakin voimaan, jos eduskunta uusien vaalien jälkeen
24388: uudestaan hyväksyy sen muuttamattomana enemmistöllä
24389: annetuista äänistä. Muussa tapauksessa on laki katsottava
24390: rauenneeksi.
24391:     Jollei presidentti kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun
24392: laki on hänelle vahvistettavaksi toimibettu, o1e sitä vahvis-
24393: tanut, katsotaan hänen kieltäytyneen lakia vahvistamasta.
24394: 
24395:                         20 § (19 §).
24396:     Jokaisen lain johdannossa mainittailmon, että se on syn-
24397: tynyt eduskunnan päätöksen mukaisesti ja, kun laki on sää-
24398: detty siinä järjestyksessä, kuin perustuslain säätämisestä
24399: on voimassa, myöskin että niin on menetelty.
24400:     Laiki on, olkoonpa vahvistettu tai tulkoon voi~aan ilman
24401: vahvistusta, presidentin allekirjoitettava ja asianomaisen mi-
24402: nisterin varmennettava, jonka jälkeen se on valtioneuvoston
24403: julkaistava Suomen lakikoikoelmassa.
24404: 
24405:                         21 § (20 '§).
24406:    Presidentin     oikeudesta antaa      asetuksia   säädetään
24407: 28 §:ssä.
24408: 
24409:                         22 § (21 §).
24410:    Lait ja asetukset, niin myös haJliturnsen esityk,set edus-
24411: kunnalle sekä eduskunnan vastaukset, esitykset ja muut kir-
24412: jelmät hallitukselle annetaan suomen- ja ruotsinkielellä.
24413: 8         1919 Vp. __:_ S. V. M.- Esitys N:o 17.
24414: 
24415: 
24416:                   l V. Hallitus ja hallinto.
24417: 
24418:                          23 § (22 §).
24419:     Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa syntype-
24420: räisten Suomen kansalaisten joukosta aina kuudeksi vuo-
24421: deksi.
24422:     Presidentin vaalin toimittavat valitsijamiehet, joiden
24423: lukumäärä on 300. Vaalioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta
24424: valitsijamiesvaalissa sekä, soveltuvilta kohdin vaalin tavasta
24425: ja järjestyksestä, on voimassa, mitä edustajanvaalista on sää-
24426: detty.
24427:     Valitsijamiesten vaali toimitetaan tammikuun 15 ja 16
24428: päivänä, ja seuraavan helmikuun 15 päivänä kokoontuvat
24429: valitsijamiehet pääministerin puheenjohdolla valitsemaan
24430: presidenttiä. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpilipuin, jo-
24431: ku saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on hän va-
24432: littu. Muussa tapauksessa toimitetaan heti uusi vaali ja, jol-
24433: lei silloinkaan kukaan saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin
24434: uusi vaali niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka toisessa
24435: vaalissa ovat saaneet suurimmat äänimäärät. Äänten ja-'
24436: kaantuessa tasan ratkaisee arpa.
24437:     Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi, lakkaa hä-
24438: nen edustajatoimensa itsestänsä. Valtion virassa oleva
24439: henkilö, joka valitaan presidentiksi, katsotaan virasta eron-
24440: neeksi.
24441:     Jos 3 momentissa tai muualla tässä hallitusmuodossa
24442: säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seu-
24443: raava arkipäivä määräpäivänä.
24444: 
24445:                           24 § (23 §).
24446:     Presidentti a,stuu toimeensa vaalia seuraavan maalis-
24447: kuun 1 päivänä ja antaa silloin eduskunnan edessä seuraavan
24448: juhlallisen vakuutuksen:
24449:     ,Minä N. N ., jonka Suomen kansa on valinnut Suomen
24450: trusavallan preisidentiksi, vakuutan täten, että minä presiden-
24451: tintoimessani tulen vilpittömästi ja uskollisesti noudatta-
24452:                     Uusi hallitusmuoto.                       9
24453: 
24454: maan ja voimassa pitämään tasavallan valtiosääntöä ja la-
24455: keja sekä kaikin voimin edistämään Suomen kansan menes-
24456: tystä".
24457:                         25 § (24 §).
24458:    Presidentin ollessa estettynä, hoitaa hänen tehtäviään
24459:              •
24460: pääministeri; jos este on pysyväinen, valittakoon niin pian
24461: kuin mahdollista uusi presidentti, joka astuu toimeensa heti
24462: vaalin jälkeen.
24463:                       26 § (25 §).
24464:    Toimestaan saa presidentti vuotuisen palkkion, jonka
24465: määrä vahvistetaan lailla ja jota ei hänen toimiaikanaan
24466: voida lisätä eikä vähentää.
24467: 
24468:                          27 § (26 §.)
24469:      Presidentin asiana on kutsua eduskunta ylimääräisille
24470: valtiopäiville, antaa määräys edustajanvaalien toimittami-
24471: sesta, avata ja päättää valtiopäivät, sekä määrätä uudet vaa-
24472: lit toimitettaviksi ja hajoittaa eduskunta.
24473: 
24474:                          28 § (27 §).
24475:     Presidentillä on oikeus, mikäli ei tässä hallitusmuodossa
24476: toisin säädetä taikka sitä oikeutta ole valtiQUeuvostolle
24477: uskottu, antaa asetuksia asioista, jotka ennestään ovat hal-
24478: linnollisilla säännöksillä järjestetyt, niin myös asetuk<sella
24479: trurkempia määräyksiä lakien täytäntöönpanosta, valtion
24480: oma:Usuuden hoidosta sekä hallintovirrustojen ja yleisten lai-
24481: tosten järjestysmuodosta ja toiminnasta. A,setukseen älköön
24482: otettako säännöstä, joka sisältäisi lain muutoksen.
24483:     Asetukset annetaan ja julkaistaan niin'kuin laeista 20 § :n
24484: 2 momentissa on säädetty.
24485: 
24486:                          29 § (28 §).
24487:     Presidentti voi yksity:Usissä tapauksissa, saatuansa lau-
24488: sunnon korkeimmalta oikeudelta, armoa antamalla kumota
24489: rangaistuksen tahi lieventää sitä. Valtioneuvoston jäsenen
24490: ja oikeuskanslerin armahtamisesta noudatettakoon kuitenkin
24491: 10        1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 17.
24492: 
24493: mitä siitä on erikseen säädetty. Yleistä armahdusta älköön
24494: a11nettako muuten kuin erityisellä lailla.
24495:    Presidentillä on myös ·oikeurs suroda vapautusta lain sään-
24496: nöksistä niissä tapauksissa, joissa oiffieus sellaisen erivapau-
24497: den antamiseen on laissa myönnetty.
24498: 
24499:                       30 § (29 §).
24500:   Presidentillä on Suomen sotavoiman ylin päällikkyys,
24501: mutta hän voi sen sodan aikana toiselle luovuttaa.
24502: 
24503:                         B1 § (30 §).
24504:     Presidentillä on valta antaa vieraan maan kansalaiselle
24505: Suomen kansalaisoikeus sekä vapauttaa Suomen kansalai-
24506: suudesta.
24507:                         32 § (31 §).
24508:     Presidentti valvoo valtion hallintoa ja voi sitä varten vi-
24509: rastojen ja ylei,sten hitosten päälliköiltä tai hallituksilta
24510: vaatia tietoja sekä toimeenpanna tarkastuksia.
24511: 
24512:                         33 § (32 §).
24513:     Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti, kui-
24514: tenkin niin, että sopimuruset ul<kovaltojen karussa ovat edus-
24515: kunnan l}yväksyttävät, mikäli ne sisältävät säännöksiä,
24516: jotka kuuluvat lainsäädännön alaan tai valtiosäännön mu-
24517: kaan muuten vaativat eduskunnan suostumusta. Sodasta ja
24518: rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.
24519:     Kaikki tiedonannot ulkovalloille tai Suomen lähettiläille
24520: ulkomailla ovat toimitettavat sen ministerin kautta, jonka
24521: toimialaan ulkoasiat ·kuuluvat.
24522: 
24523:                          34 § (33 §).
24524:     Presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen mi-
24525: nisterin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu.
24526:     Presidentin päätö:kiset ovat, v·oimaan tullaksensa, presi-
24527: dentin allekirjoitettavat ja sen mini,sterin varmennettavat,
24528: joka on asian esitellyt. Mitä tässä on sanottu ei kuitenkaan
24529: koske 32 ja 47 § :ssä mainiittuja asioita.
24530:                      Uusi hallitusmuoto.                      11
24531: 
24532:     Jos presidentin päätös kosk>ee k>oko valtioneuvostoa, var-
24533: mentaa sen asianomainen valtioneuvoston esittelijä.
24534:     Sotilruskäsky!l!siain esittelystä sekä presidentin niistä te-
24535: kemäin päätösten varmentamisesta säädetään erikseen.
24536:     Se, joka on v>armentanut IJTesidentin päätöksen, v&staa
24537: siitä, että toimituskirja päätöks,estä on oik>ea.
24538: 
24539:                            35 § (34 ;§).
24540:      Jos ministeri havaitsee presidentin päätöksen ol,evan lain-
24541: vastaisen, ilmoittalroon mielipiteensä valtioneuvostolle, joka
24542: sritten menettelee niinkuin 45 § :ssä on sanottu. Jos päätös
24543: olisi va.stoin perustuslaJkia, on ministeri oikeutettu ja velvol-
24544: linen kieltäytymään sitä vaTmentaJma.sta.
24545: 
24546:                        36 § (35 §).
24547:    Valtioneuvoston jäseniksi, joiden tulee nauttia eduskun-
24548: nan luottamusta, kutsuu presidentti Tehellisiksi ja taitaviksi
24549: tunnettuja syntyperäisiä Suomen kansalaisia.
24550: 
24551:                           37 § (36 §).
24552:     Valtioneuvostossa on oleva oikeuskansleri, jolla tulee olla
24553: etevät tiedot oikeusol·oista. Oikeuskansleria avustaa apulais-
24554: oikeuskan.sleri, joka tarvittaessa astuu hänen sijaansa.
24555: 
24556:                         38 § (37 §).
24557:     V aitioneuvostossa on niin monta ministeriötä, kuin eri
24558: hallinnonhaaroja varten on tarpeen. Jokaisen ministeriön
24559: päälJikkönä ·on ministeri.
24560:     Ministeriöiden lukumäärä ja yleinen toimiala ~ahviste­
24561: taan lailla, mutta tarkempia säännöksiä asiain jaosta
24562: ministeriöiden kesken sekä valtioneuvoston muusta järjes-
24563: tysmuodosta annetaan asetuksella.
24564: 
24565:                          39 § (38 §).
24566:     Puheenjohtajana valtioneuvostossa on pääministeri ja
24567: tämän estettynä ollessa ensimäinen läsnäoleva jäsen. Mil-
24568: loin presidentti on saapuvilla, johtaa, hän asiain käsittelyä.
24569: 12         1919 Vp.- S. V. :M.- Esitys N:o 17.
24570: 
24571:                        40 § (39 §).
24572:     Valtioneuvostolle kuuluvat asiat käsitellään yleissssä
24573: istunnossa, mikäli ei jonkinlaatuisia asioita ole asetuksella
24574: uskottu ministeriön päällikkönä olevan ministerin päätettä-
24575: viksi.
24576:     Valtioneuvosto on päätösvaltainen viisijäsenisenä.
24577: 
24578:         .                  41 § (40   §) .
24579:      V altioneuvostJon tulee saattaa täytälntöön presidentin pää-
24580: tökset ja ratkaista sekä ne asiat, jotka laissa on säädetty
24581: valtioneuvoston päätettäviksi, että myöskin muut hallitus- ja
24582: hallintoasiat, joita ei ole tässä hallitusmuodossa taikka
24583: muussa laissa tai asetuksessa pidätetty presidentille eikä
24584: myöskään ole uskottu ministeriön päällikkönä olevalle mi-
24585: nisterille taikka aiemmalle viranomaiselle.
24586:      Missä määrin oikeushaUintoa, Helsingin yliopistoa ja
24587: sotalaitosta koskevat a'siat ovat valtioneuvoston käsiteitä-
24588: viSitä poiserotetut, näkyy erityisistä säännöksistä.
24589: 
24590:                           42 § (41 §).
24591:     Jos valtioneuvosto johonkin asiaan nähden katsoo epä-
24592: selvyyttä olevan siitä, onko valtioneuvosto oikeutettu sen lo-
24593: pullisesti päättämään, ratkaisee kysymyksen tästä presi-
24594: dentti.
24595:                          43 § (42 §).
24596:     Valtioneuvoston jäsenet ovat virkatoimistaan eduskun-
24597: nalle vastuuna;laiset.
24598:     Jokainen valtioneuvoston jäsen, joka on ottanut· osaa
24599: asian käsittelyyn valtioneuvostossa, on vastuunalainen pää-
24600: töksestä, jollei hän ole, pöytäkirjaan merkittäväksi, ilmoit-
24601: tanut eroavaa mielipidettä.
24602:     (Poist.}.
24603:                        44 § (43 §).
24604:     Asiat, jotka valtioneuvostossa ·käsitellään, pitää olla
24605: asianomaisessa ministeriössä valmistellut.
24606:     Kunkin ministeriön on pidettävä silmällä hallintoa
24607:                      Uusi hallitusmuoto.                      13
24608: 
24609: omalla toimialallaan sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin lakien,
24610: asetusten Ja valtioneuvoston päätösten täytäntöön panemi-
24611: seksi.
24612:                          45 § (44 §).
24613:     Jos niin kävisi, että jokin ·presidentin päätös, joka on
24614: valtioneuvoston täytäntöön pantavana, huomattaisiin olevan
24615: lainvastainen, o~koon valtioneuvosto velvollinen, sittenkuin
24616: oikeuskansleri siitä on antanut lausuntonsa, presidentille
24617: esittämään, että päätös peruutettaisiin tai muutettaisiin, ja,
24618: jos presidentti kuitenkin pysyy päätöksessään', ilmoittamaan,
24619: että sitä ei voida täytäntöön sa:attaa.
24620: 
24621:                          46 § (45 §).
24622:     Oikeuskanslerin tulee valvoa, että viranomaiset ja virka-
24623: miehet noudafuvat lakia sekä täyttävät velvollisuutensa,
24624: niin ettei ketään laillisessa oilileud·essa;an sorreta.
24625:     Oikeuskanslerin asiana on korkeimmassa oikeudessa ja
24626: korkeimmassa hallinto-oikeudessa edustaa syyttäjistöä sekä
24627: muuten valvoa valtion oikeutta, niin myös muissa tuo-
24628: mioistuimissa ajaa tai ajattaa syytteitä, milloin katsoo sitä
24629: tarvittavan. Ylimpänä syyttä:jänä tulee oikeus'kanslerin
24630: myöskin pitaä silmällä virallisia syyttäjiä, ·jotka ovat vel-
24631: volliset noudattamaan hänen määräyksiään.
24632:     Oikeuskanslerilla on oikeus olla saapuvilla valtioneuvos-
24633: ton ja kaikkien tuomioistuinten ja virastojen istunnoissa sekä
24634: saada tieto valtioneuvoston ja sen ministeriöiden, tuomio-
24635: istuinten ynnä muiden viranomaisten pöytäkirjoista.
24636: 
24637:                           47 § (46 §).
24638:     Jos valt:iJoneuvosto tailclm valtioneuvoston jä.sen virkatoi-
24639: messaan menettelee lainvastaisesti, tulee oikeuskanslerin
24640: siitä tehdä huomautus ja samalla ilmoittaa, mikä siinä on
24641: lainvastaista. Mutta jos huomautus jätetään varteenotta-
24642: matta, merkityttäköön oikeuskansleri mielensä valtioneuvos-
24643: ton pöytäkirjaan ja olkoon hänellä myös valta antaa presi-
24644: dentille kertomus asiasta. Jos lainvastaisuus on sellainen,
24645: että valtioneuvoston jäsen voidaan siitä panna syytteeseen
24646: 14       1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 17.
24647: 
24648: 59 § :ssä mainitussa valtakunnanoikeudessa ja 'Presidentti
24649: määrää syytteen nostettavaksi, ajaa sitä oikeuskansleri.
24650: Jollei presidentti katso olevan syytä syytteen nostamiseen,
24651: saakoon oikeuskansleri tehdä asiasta ilmoituksen eduskun-
24652: nallfil. Jos :presidentti määrää syytteen oikeuskansleria vas-
24653: taan nostettavaksi, ajaa sitä 'Presidentin määräämä henkilö.
24654:      Jos presidentti menettelisi lainvastaisesti virkatoimes-
24655: saan, on oikeuskanslerin tehtävä siitä huomautus niinkuin
24656: yllä on sanottu. Jos· oikeuskansleri taikka valtioneuvosto
24657: katsoo presidentin tehneen itsensä syy:pääksi v:altiopetdk-
24658: seen, maanpetokseen tai muuhun törkeä.än rikokseen, ilmoit-
24659: takoon asian eduskuna1le, joka voi neljällä viidesosalla an-
24660: netuista äänistä tuomita :presidentin virkansa menettäneeksi,
24661: minkä jälkeen hämet srua :panna syytteeseen asianomaisessa
24662: tuomioistuimessa.
24663:                          48 § (47 §).
24664:     Oikeuskanslerin tulee joka vuodelta sekä presidentille
24665: että eduskunnalle antaa kertomus virkatoimistaan ja lain
24666: noudattamista koskevista havainnoistaan.
24667:     Oikeuskanslerin on vaadittaessa annettava presidentille
24668: ja valtioneuvostolle tietoja ja lausuntoja.
24669:                           49 § (48 §).
24670:     Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä on, siinä järjestyk-
24671: sessä kuin eduskunnan puhemiehen vaalista on säädetty,
24672: valittava eteväksi laintuntijaks'i tietty mi'es eduskunnan oi-
24673: keusasiamiehenä valvomaan, eduskunnan hänelle laatiman
24674: johtosäännön mukaan, lakien noudattamista tuomioistuint~n
24675: ja muiden viranomaisten toiminnassa. Sama;ssa järjestyk-
24676: sessä valitaan myöskin varamies oikeusasiami~ehen estettynä
24677: ollessa hoitamaan hänen tehtäviänsä.
24678:     Oikeusasiamiehellä on sama oikeus kuin oikeuskansle-
24679: rilla olla saapuvilla valtioneuvoston, tuomioistuinten ja vi-
24680: rastojen istunnoissa, saada tieto valtioneuvoston ja sen minis-
24681: teriöiden, tuomioistuinten ynnä muiden viranomaisten pöy-
24682: täkirjoista sekä, laissa virallisista syyttäjistä säädetyllä vas-
24683: tuunalaisuudella, ajaa tai ajattaa syytettä virheestä tai lai-
24684: minlyönnistä virkatoimissa.
24685:                     Uusi hallitusmuoto.                      16
24686: 
24687:    'Toiminnastarun rSekä il:ainkäytön t5hsta ja !l:a'insäädän-
24688: nössä havaitsemistaan puutteista tulee oikeusasiamiehen
24689: joka vuodelta <antaa eduskunnalle kertomus.
24690: 
24691:                          50 § (49 §).
24692:    Yleistä hallintoa varten on Suomi edelleen oleva jaet-
24693: tuna lääneihin, kihlakuntiin ja kuntiin.
24694:    Muutoksia läänien lukumäärään säädetään lailla. Muita
24695: muutoksia hallinnolliseen jakoon määrää valtioneuvosto,
24696: mikäli laissa ei toisin säädetä.
24697:    Hallintoalueiden rajoja uudestaan jä'rjestettäessä on
24698: varteenotettava, että alueet (poist.) tulevat yksikieHsiksi,
24699: suomen- tai ruotsinkielisiksi, taikka että toiskieliset vähem-
24700: mistöt niillä tulevat niin pieniksi kuin mahdollista.
24701: 
24702:                           51 § (50 §).
24703:     Läänin hallintoa johtaa maaherra.
24704:     Kuntain hallinnon tulee perustua kansalaisten its·ehallin-
24705: to>On, niinkuin erityisissä laeissa siitä säädetään. Lailla sää-
24706: detään myöskin, millä tavoin ja kuinka laajalti kansalais-
24707: ten itsehallintoa on sovitettava kuntia suurempiin hallinto-
24708: alueisiin. Sellaisten alueiden rajoja määrättäessä noudatet-
24709: takoon, niitä 50 § :n 3 momentissa on säadetty.
24710: 
24711:                        52 § (51 §).
24712:    Virastoista, jotka valtiohallinnon eri haaroja varten ovat
24713: olemassa taikka perustetaan, on voimassa erityisiä sään-
24714: nöksiä.
24715: 
24716: 
24717:                      V. Tuomioistuimet.
24718: 
24719:                        53 § (52 §).
24720:     Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa oikeus-
24721: asioissa sekä valvoo sen ohella tuomarien ja ulosottoviran-
24722: omaisten lainkäyttöä.
24723: 16         1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 17.
24724: 
24725:                         54 § (53 §).
24726:     Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja tarpeellinen
24727: määrä oikeusneuvoksia.              "
24728:     Ne oikeushallintoasiat, jotka_ erityisten säännösten mu-
24729: kaan kuuluvat korkeimman oikeuden käsiteltäviin, valmistel-
24730: laan siinä valtioneuvoston ministeriössä, johon oikeushallin-
24731: toa koskevat asiat on luettu. Tämän ministeriön päällikkö on
24732: oleva mukana korkeimmassa oikeudessa niitä käsittelemässä.
24733:     Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, jollei
24734: eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen
24735: säädetty suurero paa tai pienero pää jäsenmäärää.
24736: 
24737:                             55§ (54 §).
24738:      ·Yleisistä yli- ja alioikeuksista säädetään' Lailla.
24739: 
24740:                         56§ (55 §).
24741:     Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitus-
24742: asioissa, erikseen säädetyin poikkeuksin, käyttää korkein
24743: hallinto-oikeus, joka myös valvoo alempain viranomaisten
24744: lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla.
24745: 
24746:                         57§ (56 §).
24747:     Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti ja
24748: tarpeellinen määrä hallintoneuvoksia. Tuomionvoivasta jä-
24749: senmäärästä tässä tuomioistuimessa noudatettakoon, mitä
24750: 54- § :n 3 momentissa on korkeimmasta oikeudesta säädetty.
24751: 
24752:                          58§ (57 §).
24753:     Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden
24754: asia on, kun katsovat tarvittavan lain taikka asetuksen muu-
24755: tosta tai selitystä, tehdä tasavallan presidentille esitys sel-
24756: laiseen lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä.
24757: 
24758:                          59§ (58§).
24759:     Jos syyte lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa nos-
24760: tetaan valtioneuvoston, korkeimman oikeuden tai korkeim-
24761: man hallinto-oikeuden jäsentä taikka oikeuskansleria vas-
24762:                     Uusi hallitusmuoto.                     17   '
24763: 
24764: taan, käsittelee asian erityinen tuomioistuin, jota nimitetään
24765: valtakunnanoikeucleksi ja josta on voimassa erityiset perus-
24766: tuslainsäännökset.
24767:     Jos eduskunta on päättänyt syytteen nostettavaksi, ajaa
24768: sitä eduskunnan oikeusasiamies.
24769: 
24770:                          60 § (59 §).
24771:    Muista erikoistuomioistuimista kuin .5.9 § :ssä mainitmta
24772: säädetään lailla.
24773:    ,ii.lkiFin mitään satnnnaistn tuomioisf,,inta asetettako.
24774: 
24775: 
24776:                      VI. Vaitiotalous.
24777: 
24778:                           61 § (60 §).
24779:     V erosta, myöskin tulliverotuksesta, säädetään- lailla,
24780: määräämättömäksi tai määräajaksi. Sama olkoon voimassa
24781: entisen veron muuttamisesta tai lakkauttamisesta sekä ylei-
24782: sistä rasituksista.
24783:     Määräajaksi myönnettyä veroa älköön sen ajan sivu kan-
24784: nettako, paitsi 69 § :n 1 momentissa mainitussa tapauksessa.
24785: 
24786:                         62 § (61 §).
24787:     Lailla vahvistetaan valtion viranomaisten virkatoimista
24788: ja toimituskirjoista suoritettavien maksujen, niinikään nii-
24789: den maksujen yleiset perusteet, joita on suoritettava pos-
24790: tin, rautateiden, kanavien, sairaalain, oppilaitosten ynnä
24791: muiden valtion yleisten laitosten käyttämisestä.
24792: 
24793:                         63 § (62 §).
24794:    Valtion tuloa tuottavaa omaisuutta ja liikeyrityksiä hoi-
24795: detaan ja käytetään lailla vahvistettujen yleisten perustei-
24796: den mukaan.
24797:                        64 § (63 §).
24798:    Valtiolainan ottamiseen vaaditaan 'eduskunnan suostu-
24799: mus.
24800:                                                        2
24801: 18       1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 17.
24802: 
24803:                         65 § (64- §).
24804:     Virastojen ja yleisten laitosten uusien menosääntöjen pe-
24805: rusteista sekä entisten perusteiden muuttamisesta ja kumoa-
24806: misesta, niinikään eläkeoikeudesta säädetään lailla. Uusia
24807: virkoja ja virastoja voidaan perustaa ainoastaan vuotuisen
24808: tulo- ja menoarvion rajoissa.
24809:     Uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja apurahoja annettakoon
24810: ainoastaan eduskunnan sitä varten myöntämästä määrära-
24811: hasta.
24812: 
24813:                           66 § (65 §).
24814:     Valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion, johon on otettava
24815: varainhoitovuoden tulot ja menot, päättää eduskunta ja jul-
24816: kaistaan se niinkuin laista on säädetty.
24817:      Onko jokin rahasto, joka ei ole tarkoitettu vuotuisia val-
24818: tion tarpeita varten, jätettävä tulo- ja menoarvion ulkopuo-
24819: lelle, siitä on erikseen säädetty.
24820: 
24821:                         67 § (66 §).
24822:     Vuoden tulo- ja menoarviosta älköön jätettäkö pois veroa
24823: tai muuta tuloa, joka, sinä vuonna voimassa olevan lain tai
24824: asetuksen mukaan, on suoritettava.
24825: 
24826:                           68 § (67 §).
24827:     Valtiolainasta määrätty korko ja kuoletusm.aksu sekä
24828: muut johonkin valtion velvoitukseen perustuvat määrärahat
24829: ovat sellaisinaan, vähentämättä, valtion tulo- ja menoar-
24830: vioon otettavat, niinikään muut menot, jotka varainhoito-
24831: vuonna voimassa olevain säännösten mukaan ovat maksetta-
24832: vat. Tulo- ja menoarvioon on myöskin otettava arviomäärä-
24833: raha semmoisia lakiin tai asetukseen perustuvia menoja var-
24834: ten, joita ei ole erityisinä erinä merkitty tulo- ja menoar-
24835: vioon, niin myös tarpeellinen määräraha hallituksen käytet-
24836: täväksi edeltä arvaamattomiin tarpeisiin.
24837:     Muut valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvät menoerät
24838: ovat eduskunnan ha:tkinnan ja päätöksen alaiset varainhoito-
24839: vuodeksi kerrallaan.
24840:                      Uusi hallitusmuoto.                     19
24841: 
24842:     Määräraha, jonka eduskunta on päättänyt valtiopäivillä
24843: tehdystä alotteesta, otetaan tulo- ja menoarvioon ehdollisena.
24844:     Tulo- ja menoarviossa on osotettava menojen suorittami-
24845: seen tarvittavat varat.
24846:                           69 § (68 §).
24847:     Jos niin kävisi, että eduskunta ei ole ennen vuoden alkua
24848: päättänyt tulo- ja menoarviota, vaikka esitys siitä edellisenä
24849: vuonna on annettu kaksi kuukautta ennen eduskunnan is-
24850: tuntokauden päättymistä, ovat menot, jotka 68 §:n 1 momen-
24851: tissa mainitaan, suoritettavat ja sitä varten tarpeelliset tulot
24852: väliaikaisesti edelleen ·kannettavat.
24853:     Jos vahvistettuun tulo- ja menoarvioon havaitaan välttä-
24854: mättömästi tarvittavan muutoksia, annettakoon eduskun-
24855: nalle esitys lisäyksestä tulo- ja menoarvioon.
24856: 
24857:                           70 § (69 §).
24858:     Tulo- ja menoarv~oon otettuja määrärahoja älköön yli-
24859: tettäkö taikka niitä siirrettakö varainhoitovuodesta toi-
24860: seen, ellei sitä 0le menoarviossa myönnetyk·si osotettu, älköön
24861:                1
24862: 
24863: 
24864: myöskään siirrettäkö määrärahoja eduskunnan erikseen hy-
24865: väksymästä menoarvion osasta toiseen.
24866:     Tulo- ja menoarviosta riippumatta on jokaisella oikeus
24867: hakea valtiolta mitä hänelle on laillisesti tuleva.
24868: 
24869:                           71 § (70 §).
24870:      Valtiovaraston tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta var-
24871: ten on oleva revisionilaitos, jonka tulee ottaa selville, ovatko
24872: numerot oikeat sekä tulot ja menot lainmukaiset ja onko
24873: tulo- ja menoarviota noudatettu.
24874:      Jokaisilla varsinai~illa valtiopäivillä asetettakoon viisi
24875: valtiontilintarkastajaa eduskunnan puolesta pitämään sil-
24876: mällä tulo- ja menoarvion noudattamista sekä valtiovaraston
24877: tilaa ja hoitoa. Nämä tilintarkastajat, joille eduskunta vah-
24878: vistaa johtosäännön ja joiden tulee viranomaisilta saada
24879: tarpeelliset selvitykset ja asiakirjat, ovat eduskunnan! va-
24880: litsijamiesten valittavat suhteellisilla vaaleilla. Samassa jär-
24881: jestyksessä valitaan myöskin tarpeellinen määrä varamiehiä.
24882: 20        1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 17.
24883: 
24884:                        72 § (71 '§).
24885:      Suomen rahasta säädetään lailla.
24886: 
24887:                         73 § (72 §).
24888:     Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa
24889: sekä eduskunnan valitsemain valtuusmiesten valvonnan alai-
24890: sena.
24891:     Pankkia hoidetaan ohjesäännön mukaan, joka laaditaan
24892: niinkuin laista on säädetty.
24893:     Pankin voittovarojen käyttämisestä valtion tarpeisiin
24894: määrää eduskunta.
24895: 
24896:                           74- § (73 §).
24897:     Valtion maaomaisuutta sekä veroja ja tuloatuottavia oi-
24898: keuksia älköön toisen omaksi luovutettako taikka pantat-
24899: tako, ellei sitä ole laissa myönnetty.
24900:     Kruununtilan haltija olkoon kuitenkin oikeutettu osta.
24901: maan sen perinnöksi sikäli kuin siitä on erikseen säädetty.
24902: 
24903: 
24904:                    VII. Puolustuslaitos.
24905: 
24906:                          75 § (74 §).
24907:     Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen olemaan
24908: osallisena isänmaan puolustuksessa tai sitä avustamaan,
24909: niinkuin siitä laissa säädetään.
24910:     Asevelvollinen on. jollei hän itse m·nuta halua, mikäli
24911: mahdollista, lnettava semmoiseen joukko-osastoon, jonka
24912: miehistöllä on sama äidinkieli, suomi tai ruotsi, kuin hänellä
24913: itsellään, ja saava siinä opetuksensa sillä kielellä. Sotaväen
24914: komennuskielenä on suomen kieli.
24915: 
24916:                        76 § (75 §).
24917:     Jos sotaväki on pantava liikekannalle, niin presidentti
24918: antaa siitä määräyksen valtioneuvostossa. Kun sellainen
24919: määräys on annettu, ryhtyköön valtioneuvosto toimiin
24920: siitä aiheutuvain menojen suorittamiseksi ja eduskunta, JOS
24921: se ei ole kokoontuneena, kutsuttakoon koolle.
24922:                     Uusi hallitusmuoto.                    21
24923: 
24924: 
24925:                     VIII. Opetustoimi.
24926: 
24927:                          77 § (76 §).
24928:    Helsingin yliopistolle pysytetään itsehallinto-oikeus.
24929:    Uusia säännöksiä yliopiston järjestysmuodon perusteista
24930: annetaan lailla, mutta tarkemmat yliopistoa koskevat sään-
24931: nökset asetuksella, sittenkuin kummassakin tapauksessa sen
24932: konsistori on asiasta antanut lausuntonsa.
24933: 
24934:                          78 § (77 §).
24935:     T'eknillisten, maatalous- ja kauppatieteiden sekä muiden
24936: sovellettujen tieteiden tutkimusta ja ylintä opetusta, samoin
24937: myös kaunotaiteiden harjoittamista ja ylintä opetusta kan-
24938: nattaa valtio ylläpitämällä ja perustamalla niitä varten,
24939: mikäli ne eivät ole yliopistossa edustettuina, erityisiä kor-
24940: keakouluja tai avustamaHa niitä varten perustettuja yksi-
24941: tyisiä laitoksia.
24942: 
24943:                         79 § (78 §).
24944:    Valtion kustannuksella ylläpidetään taikka tarvittaessa
24945: avustetaan oppilaitoksia ylempää yleissivistystä ja ylem-
24946: pää 'kansanopetus ta varten. Valtion oppilaitosten järjestys-
24947: muodon perusteet säädetään lailla.
24948:    (Poist.).
24949:                         80 § (79 §).
24950:    Kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista sekä val-•
24951: tion ja kuntain velvollisuuksista kansakoulujen kannattami-
24952: seen, niin myös yleisestä oppivelvollisuudesta säädetään
24953: lailla.
24954:     Opetus kansakouluissa on oleva kaikille maksuton .
24955:                                   •
24956:                          81 § (80 §).
24957:     Teknillisten ammattien, maanviljelyksen ja sen-sivuelin-
24958: keinojen, kaupan ja merenkulun sekä kaunotaiteiden oppi-
24959: laitoksia tulee valtion ylläpitää taikka tarpeen mukaan val-
24960: tiovaroilla a vu;;;taa.
24961: 22        1919 Vp.- S. V. M:.- Esitys N:o 17.
24962: 
24963:                          82 § (81 §).
24964:      Oikeudesta perustaa yksityiskouluja ja muita yksityisiä
24965: kasvatuslaitoksia sekä niissä järjestää opetus säädetään
24966: lailla.
24967:      Kotiopetus ei ole viranomaisten valvonnan alainen.
24968: 
24969: 
24970:              IX.   Uskonnolliset yhdyskunnat.
24971:                          83 § (82 §).
24972:     Evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta Ja hal-
24973: linnosta säädetään kirkkolaissa.
24974:     Muista ennestään olevista uskontokunnista on voimassa
24975: mitä niistä on säädetty tai säädetään.
24976:     Uusia uskontokuntia saa perustaa noudattaen mitä siitä
24977: laissa säädetään.
24978: 
24979: 
24980:                     X.    Julkiset virat.
24981: 
24982:                          84 § (83 §).
24983:     Suomen valtionvirk·aan voidaan, tässä pykälässä maini-
24984: tuilla poikkeuksilla, nimittää ainoastaan Suomen kansalai-
24985: nen.
24986:     Teknillisiin toimiin, yliopiston taikka muun korkeakou-
24987: lun opettajavirlmihin, vieraan kielen •opettajirksi kouluihin
24988: ja ·kielenkääntäjiksi virastoihin, samoin palkattamiksi kou-
24989: suleiksi sekä kanslia-apulaisiksi ja muihin ylimääräisiin
24990: toimiin lähetystöihin ja konsulinvirastoihin voidaan ottaa
24991: muitakin 'kuin Suomen kansalaisia.
24992: 
24993:                          85 § (84 §).
24994:     Opinnäytteet valtionviran saamista varten vahvistetaan
24995: asetuksella, mikäli niistä ei ole säädetty laissa. Erivapautta
24996: asetuksella säädetyistä kelpoisuusehdoista voi antaa erityi-
24997: sistä syistä valtioneuvosto, ei kuitenkaan oikeusvirkaan pää-
24998: semistä varten.
24999:                     Uusi hallitusmuoto.                     28
25000: 
25001:                       86 § (85 §).
25002:    Yleiset ylennysperusteet valtionvirkoihin ovat taito, ko-
25003: kemus, työkyky ja koeteltu kansalai,skunto.
25004: 
25005: 
25006:                         87 § (86 §).
25007:     Presidentti nimittää:
25008:     1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin;
25009:     2) arkkipiispan ja piispat sekä yliopiston 'kanslerin; •
25010:     3) ·korkeimman oilkeuden ja ko:Meimman hallint·o-oikeu-
25011: den presidentit. korkeimman oikeuden esityksestä, ,sen jäse-
25012: net ja hovioikeuksien presidentit se'kä, korkeimman hallinto-
25013: oikeuden esityksestä, sen' jäsenet;
25014:     4) hovioikeuksien jäsenet sekä yliopiston ja teknillisen
25015: korkeruk,oulun professorit;
25016:     5) keskusvirastojen päälliköt ja ( poist.) maaherrat, val-
25017: tioneuvoston esityksestä, sekä keskusvirastojen jäsenet;
25018:     6) presidentin kanslian virkamiehet ja,. asianomaisen
25019: viranomaisen esityksestä, valtioneuvoston, 'korkeimman
25020: oikeuden ja· ko11keimman hallinto-oikeuden esittelijät; sekä
25021:     7) Suomen läheitiläät ulkovaltojen luona ja lähetetyt
25022: lmnsulit, valtioneuvoston esitylksestä.
25023: 
25024:                          88 § (87 §).
25025:     Kihlakunnantuomarit, pormest,arit ja maanjako-oikeuk-
25026: sien puheenjohtajat nimittää korkein oikeus.
25027:     Sen mukaan kuin niistä on säädetty, täyttää erityiset
25028: virat:
25029:     1) oikeuslaitosten virat korkein eikeus taikka se ylioi-
25030: keus, jonka alainen virka on, ja korkeimman hallinto-oikeu-
25031: den virat tämä oikeus; sekä
25032:      2) hallinnon ja oppilaitosten virat valtioneuvosto, minis-
25033: teri, lääninhallitus tahi sen viraston hallitus, jonka alainen
25034: virka on.
25035:      Muut valtion virkamiehet nimittää valtioneuvosto, mi-
25036: käli ei nimittämisoikeutta ole presidentille pidätetty taikka
25037: muulle viranomaiselle uskottu.
25038: 24        1919 Vp. -    S. V. M.- Esitys N:o 17.
25039: 
25040:                           89 § (88 §).
25041:       Keskusvirastojen jäsenten virat sekä 87 §:n 4 kohdassa
25042: ja 88 § :ssä mainitut virat ovat, ellei 90 § :ssä toisin säädetä,
25043:  si'btenkuin virka on ollut haettavaksi julistettuna, täytettävä
25044: virkaehdotuksen nojaUa, johon se viranomainen, miltä virkaa
25045:  on haettu, panee hakijoista kolme va'hvistettujen perustei-
25046:  den mukacm ansiokkainta. Hovioikeuksien jäseniä !kos-
25047:  kevasta virkaehdotuksesta ·on korkeimman oikeuden -annet-
25048: 'tava lausuntonsa.
25049:       Jos virkamies on saman viranomaisen nimitettävä, jolta
25050:  virkaa hamaan, ei virkaehdotusta tehdä. Erityisten sään-
25051:  nöksien mukaan voidaan eräät muutkin hallintovirat täyt-
25052:  tää toisessa järjestyksessä, kuin 1 momentissa on sauottu.
25053: 
25054:                          90 § .(89 §).
25055:     Siitä. missä järjestyksessä yliopiston, evankelis-luteri-
25056: laisen ja kreikkalais-katolisen kirkon virat, kaupunkien por-
25057: mestarin ja neuvosmiesten virat ja Suomen Pankin virat
25058: ovat täytettävät, on voimassa erityisiä säännöksiä.
25059:     Armeijan ja laivaston ups-eerit nimittää presidentti.
25060: Muista sotilaallisista virkaylennys- ja opetus'asioista sääde-
25061: tään erikseen.
25062:                          91 § (90 §).
25063:     Karkilla tuomareilla olkoon oikeus, ettei heitä voida
25064: muuten kuin laillisen tutkimuksen ja tuomion nojalla julis-
25065: taa virkansa menettänei'ksi; älköön heitä myöskään ilman
25066: omag suostumustaan toiseen virkaan siirrettäkö, paitsi mil-
25067: loin siirto aiheutuu tuomioi:stuinlaitoksen uudestaanjärjes-
25068: tämisestä.
25069:     Muiden virkamiesten oikeudesta rpysyä virassaan sääde-
25070: tään erityisessä laissa.
25071:     Lailla voidaan evottamattornillekin virkamiehille säätää
25072: velvollisuus erota virasta määrä-ikään tultuansa tai työ-
25073: kykynsä menetettyään.
25074:     Niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka virka,rnie-
25075: hille tulevat, kun heidän virknnsa lakkautetaan, on erik-
25076: seen säädetty.
25077:                      Uusi hallitusmuoto.                     25
25078: 
25079:                            92 § (91 §).
25080:      Eaikessa virkatoiminnassa on laillisen seuraamuksen
25081: uhalla tarkoin •lalria noudatettava.
25082:      Jos asetuksessa oleva säännös on ristiriidassa perustus-
25083:  lain tai muun lain kanssa, älköön tuomari tai muu virka-
25084: ·mies sitä sovelluttako.
25085:      Jos syntyisi epäi1.yl;;siä jonkun lain valtiosäännönmulcai-
25086:  suudesta, ratkaisee kysymyksen korkein oikeus.
25087: 
25088:                          93 § (92 §).
25089:     Virkamies vastaa toimenpiteestä, johon hän on ryhtynyt
25090: taikka jota hän kollegisen viraston jäsenenä on kannattanut,
25091: Myöskin esittelijä on siitä, mitä hänen esittelystään on pää-
25092: tetty, vastuunalainen, jollei hän ole pöytäkirjaan lausunut
25093: eroavaa mielipidettä.
25094:     .T:okainen, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai va-
25095: hinkoa vivkamie'hen lainvastaisen toimenpiteen tahi laimin-
25096: lyönnin kautta, olkoon oikeutettu vaatimaan virkamiestä
25097: tuomittavaksi rangaistukseen ja korvaamaan vahingon tahi
25098: ilmoittamaan virkamiehen pantavaksi syytteeseen niin kuin
25099: siitä laissa säädetään.
25100:     Onko ja mikäli valtio vastuunalainen virkamiehen ai-
25101: kaansaamasta vahingosta, säädetään erikseen.
25102: 
25103: 
25104:                    XI. Loppusäännöksiä.
25105:                            94 § (uusi).
25106:     Ensimäisen presidentin vaalin toimittaa eduskunta, ja toi-
25107: mitetaan vaali heti, kun tämä hallitusmuoto on astu.nut voi-
25108: maan. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpiZipuin, joku ehdo-
25109: kas saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on hänet
25110: julistettava valituksi. Muussa tapauksessa toimitetaan heti
25111: uusi vaali ja, jollei silloinkaan kukaan saa ehdotonta enem-
25112: mistöä, vieläkin uusi vaali niiden kahden ehdokkaan välillä,.
25113: jotka toisessa vaalissa ovat saaneet suurimmat äänimäärät .
25114: .J.änten jakaantuessa tasan, ratkaisee arpa.
25115: 26        1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 17.
25116: 
25117:                         95 § (94 §).
25118:     Tämä hallitusmuoto on kaikilta osiltaan oleva peruutta-
25119: mattomana perustuslakina, eikä sitä voida muuttaa, selittää
25120: tai kumota taikka poikkeuksia siitä tehdä muussa järjestyk-
25121: sessä kuin perustuslaista yleensä on säädetty.
25122:     Täten kumotaan hallitusmuoto 21 päivältä elokuuta 1772 ·
25123: sekä yhdistys- ja vakuuskirja 21 päivältä helmikuuta ja 3
25124: päivältä huhtikuuta 1789, niin myös kaikki muiden lakien
25125: ja asetusten säännökset, jotka ovat ristiriidassa tämän halli-
25126: tusmuodon kanssa.
25127:     (Poist.). Ne säännökset, jotka ovat tarpeen tämän halli-
25128: tusmuodon täytäntöön panemiseksi, annetaan lailla.
25129: 
25130: 
25131:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1919.
25132: 
25133: 
25134: 
25135: 
25136:           Helsinki 1919.   Valtioneuvoston kirjapaino.
25137:           1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 17 .
25138: 
25139: 
25140: 
25141: 
25142:                                        •
25143:                 Suuren valiokunnan mietintö
25144:             N :o 12 a Hallituksen esityksen johdosta Suo-
25145:             men Hallitusmuodoksi.
25146: 
25147:     Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyväksynyt
25148: la:kiehdotuben Suuren valiokunnan mietinnössä N :o 12 ole-
25149: van ·ehdotuksen mukaisesti paitsi 12, 22, 35, 47, 50, 86 ja
25150: 87 §, joista 22 § on poistettu s·ekä 12, 35, 47, 50, 86 ja 87 R
25151: hyväksytty näinkuuluvina:
25152: 
25153:                               12 §.
25154:     Kirje-, lennätin- ja puhelinsalaisuus on loukkaamaton
25155: (poist.).
25156:                              35 §.
25157:     Jos ministeri havaitsee presidentin päätöksen ·olevan lain-
25158: vastaisen, ilmoittakoon mielipiteensä valtioneuvostolle, joka
25159: sitten menettelee niinkuin 45 § :ssä on sanottu. Jos päätös
25160: olisi va;stoin perustuslakia, on ministeri ( poist.) velvollinen
25161: kieltäytymään sitä varmentamasta.
25162: 
25163:                             47 §.
25164:     Jos valtioneuvosto taikka valtioneuvoston jäsen virkatoi-
25165: messaan menettelee lainvastaisesti, tulee oikeuskanslerin
25166: siitä tehdä huomautus ja samalla ilmoittaa, mikä siinä on
25167: lainvasta.ista. Mutta jos huomautus jätetään varteenotta-
25168: matta, merkityttäköön oikeuskansleri mielensä valtioneuvos-
25169: ton pöytäkirjaan ja olkoon hänellä myös valta antaa presi-
25170: dentille kertomus asiasta. Jos lainvastaisuus on sel1ainen,
25171: että valtioneuvoston jäsen voidaan siitä panna syytteeseen
25172: 59 § :ssä mainitussa valtakunnanoikeudessa ja presidentti
25173: määrää syytteen nostettavakJSi, ajaa sitä oikeuskansleri.
25174: 2         1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 17 .
25175: 
25176: •Jollei presidentti katso olevan syytä syytteen nostamiseen,
25177: saakoon oikeuskansleri tehdä asiasta ilmoituksen eduskun-
25178: nal1e. J-os presidentti määrää syytteen oikeuskansleria vas-
25179:  taan nostettavaksi, ajaa sitä presidentin määräämä henkilö .
25180:      •Tos presidentti menettelisi lainvastaisest-i virka toimes-
25181: saan, on oikeuskansl~rin tehtävä siitä huomautus niinkuin
25182: yllä on sanottu. .Tos oikeuskansleri taikka valtioneuvosto
25183: katsoo presidentin tehneen itsensä syypääksi valtiopetok-
25184: seen tai maanpetokseen ( poist.), ilmoittakoon a-sian eduskun-
25185:  nalle, joka voi neljällä viidesosalla annetuista äänistä tuo-
25186:  mita presidentin virkansa menettäneeksi, minkä jälkeen hä-
25187:  net saa panna syytteeseen asianomaisessa tuomioistuimessa.
25188: 
25189:                                 50 §.
25190:       Yleistä hallintoa varten on Suomi edelleen oleva jaet-
25191: tuna lääneihin, kihlakuntiin ja kuntiin.
25192:       Muutoksia läänien lukumäärään säädetään lailla. Muita
25193: muutoksia hallinnollis'een jakoon määrää valtioneuvosto, mi-
25194: 1d:ili laissa ei toisin säädetä.
25195:       Hallintoalueiden rajoja uudestaan järjestettäessä on
25196: varteenotettava, että alueet, mikäli asianhaarat sallivat, tule-
25197: vat yksikielisiksi, suomen- tai ruotsinkielisiksi, taikka että
25198: toiskieliset vähemmistöt niillä tulevat niin pieniksi kuin
25199: mahdollista.
25200:                              86 §.
25201:     Yleiset ylennysperusteet valtionvirkoihin ovat taito,
25202: ( poist.) kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
25203: 
25204:                              87 §.
25205:    Presidentti nimittää:
25206:     1) oikeuskanslerin ja a:pulaisoikeuskanslerin;
25207:     2) arkkipiispan ja piispat sekä yliopiston kanslerin;
25208:    3) korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oi:keu-
25209: den presidentit, korkeimman oikeuden esityksestä, sen jäse-
25210: net ja hovioikeuksien presidentit sekä, korkeimman hallinto-
25211: oikeuden ,esityksestä, sen jäsenet;
25212:                      Uusi hallitusmuoto.                         3
25213: 
25214:     4) hovioikeuksien jäsenet sekä yliopiston Ja teknillisen
25215: korkea:konlun professorit;
25216:     ;)) keskusvirastojen päälliköt ja maaherrat, valtioneuvos-
25217: ton esityksestä, sekä keskusvirastojen jäs·enet;
25218:     6) presidentin kanslian virikamiehet ja, asianomaisen vi-
25219: ranomaisen esityksestä, valtioneuvoston, korkeimman oikeu-
25220: den ja korkeimman hallinto-oikeuden esittelijät; sekä
25221:     7) ( poist.) lähettiläät ( poist.} ja lähetetyt konsulit, val-
25222: tioneuvostcm esityksestä.
25223: 
25224: 
25225:     Kun llisia Eduskunnan päättämäin muutosten johdosta
25226: on toistamiseen ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä, on
25227: Suuri valiokunta hyväksynyt 35, 47, 50, 86 ja 87 §:n Edus-
25228: kunnan päätöksen mukaisesti, mutta sitävastoin, mikäli kos-
25229: k·ee 12 ja 22 § :ää, pysynyt ennen tekemässään päätökses·.;lä.
25230: Sitäpaitsi on Suuri valiokunta 23 § :n 2 momenttiin selvyy-
25231: den vuoksi lisännyt määräyksen, että myös presidentin vaa-
25232: lia varten valittavien valitsijamiesten varamiesten asettami-
25233: sesta on oleva voimassa, mitä edustajanvaalista on sääd·etty.
25234: Edelleen on Suuri valiokunta ·ollut sitä mieltä, että 92 § :n
25235: 3 momentti on poistettava.
25236:     EdelliLesitetyn perusteella Sumi valiokunta siis kun-
25237: nioittaen ehdottaa,
25238:                  että Suomen Hallitusmnodon 35, 47, 60, 86
25239:              ja 87 § hyväksyttäisiin Eduskwnna.n päätöksen
25240:              mukaisesti; että 12 § ja Eduskunnan poistama
25241:              22 .~ hyväksyttäisiin Suuren valiokunnan ennen
25242:              tekemän päätöksen mukaan, sekä että 28 ja 92 §
25243:              hyväksyttäisiin näinkuuluvina:
25244:                            23 §.
25245:     Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa syntype-
25246: räisten Suomen kansalaisten joukosta aina kuudeksi vuo-
25247: deksi.
25248:     Presidentin vaalin toimittavat valitsijamiehet, joiden
25249: lukumäärä on 300. Vaalioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta
25250: 4          1919 Vp.- S. V. M.- Esitys N:o 17.
25251: 
25252: valitsijamiesvaalissa sekä, s-oveltuvilta ikoihdin, vaalin ta.vast.a
25253: ja järjestyksestä sekä varamiesten asettamisesta on voimassa.
25254: mitä edustajanvaalista on säädetty.
25255:     Valitsijamiesten vaali toimitetaan tammikuun 15 ja 16
25256: päivänä, ja seuraavan helmikuun 15 päivänä kokoontuvat
25257: valitsijamiehet pääministerin puheenjohdolla valitsemaan
25258: pres~denttiä. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpilipuin, joku
25259: saa ·enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on hän va-
25260: littu. l\fuuJSsa ta:.pauksessa toimitetaan heti uusi vaali ja,
25261: jollei silloinkaan kukaan saa ehdotonta enemmistöä, vielä-
25262: kin uusi vaali niiden kahden ehdokkaan välillä, ,iotka toi-
25263: sess<t vaalissa ovat saaneet suurimmat äänimäärät. Äänten
25264: jakaantnessa tasan ratkaisee arpa.
25265:     ,Tos eduskunnan .iäsen valitaan presidentiksi, lakkaa hä-
25266: nen edustajatoimensa itsestänsä. Valtion virassa oleva hen-
25267: kilö, joka valitaan presidentiksi, katsotaan virasta eron-
25268: neeksi .
25269:      •Jos 3 momenti,ssa tai muualla täissä hallitusmuodossa
25270: säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidett.äköön seu-
25271: raava arkipäivä määräpäivänä.
25272: 
25273:                             92 §.
25274:     Kaikessa virkatoiminna;ssa on laillisen senraamuksen
25275: n halla tarkoin lakia noudatettava .
25276:     .Jos asetuksessa oleva säännös on ristiriidassa perustus-
25277: lain tai muun lain kanssa, älköön tuomari tai muu virka-
25278: mies sitä sovelluttako.
25279:     (Poist.)
25280: 
25281: 
25282:     Helsingissä. 5 päivänä kesäkuuta 1919.
25283: 
25284: 
25285: 
25286: 
25287:           Helsinki 1919.    Valtioneuvoston kirjapaino.
25288:        1919 Vp. -    Edusk. vast. -Esitys N:o 17.
25289: 
25290: 
25291: 
25292: 
25293:                 E d u s k u n n a n v a s ta u s Hallituksen
25294:             esitykseen Suomen Hallitusmuodoksi.
25295: 
25296:    Eduskunnalle on annettu Ha.llituksen esitys Suomen
25297: Hallitusmuodoksi. Eduskunta, jolle Perustuslakivaliokunta
25298: on a.siasta antanut mietintönsä N :o 2, on ottanut puheena
25299: olevan asian Valtiopäiväjärjestyksen 57 § :ssä säädetyn kol-
25300: men eri ~käsittelyn alaiseksi ja ilmoittaa,
25301:                 että Eduskunta on hyväksynyt seuraavan eh-
25302:             dotuksen Suomen hallitusmuodoksi, sellaisena
25303:             kuin Eduskunta on lain toisessa käsittelyssä
25304:             päättänyt, jätettäväksi lepäämään ensimmäisiin
25305:             uusien vaalien jäljestä kokoontuviin valtiopäi-
25306:             viin.
25307: 
25308:                Suomen Hallitusmuoto.
25309:     Koska, sen jälkeen kuin Suomi on tullut riippumatto-
25310: maksi, täysivaltaiseksi valtioksi, on käynyt tarpeelliseksi
25311: kehittää ja.-· vakaannutta.a sen valtiosrääntöä uusilla perus-
25312: tuslain säännöiksillä, jotka, samalla kuin ne takaavat val-
25313: tiovallalle tarpeellisen lujuuden, laajentavat kansaneduskun-
25314: nan oikeuksia ja turvaavat klllnsalaist.en oikeutta ja lain-
25315: alaista vapautta, vahvistetaan täten, Eduskunnan päätöksen
25316: mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 anne-
25317: tun Valtiopäi:väjärjestyksen 60 § :ssä määrätyllä tavalla, seu-
25318: raava Hallitusmuoto Suomelle.
25319: 
25320:                    I. Yleisiä säännöksiä.
25321:                             1 §.
25322:    Suomi on täysivaltainen tasavalta, jonka valtiosääntö on
25323: vahvistettu tässä hallitusmuodossa ja muissa perustuslaeissa.
25324: 2      1919 Vp. - Edusk. vast. -Esitys N:o 17.
25325: 
25326:                             2 §.
25327:     Valtiovalta Suomessa ·kuuluu kansalle, jota edustaa val-
25328: tiopäiville kokoontunut eduskunta.
25329:     Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasaval-
25330: lan presiflentin kanssa.
25331:     Ylin toimeenpanovalta on uskottu tasavallan presi-
25332: dentille. Sen ohessa on valtion yleistä hallitusta varten
25333: oleva valtioneuvosto, johon kuuluu pääministeri ja tarvittava
25334: määrä ministereitä.
25335:     Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet,
25336: ylimmässä oikeusasteessa korkein oikeus ja korkein hallinto-
25337: oikeus.
25338:                              3 §.
25339:     Suomen tasavallan alue on jakamaton. Sen raJOJa e1
25340: voida muuttaa muuten kuin eduskunnan suostumuksella.
25341:                             4 §.
25342:     Suomen kansalaisoikeus on jokaisella, joka on suomalai-
25343: sista vanhemmista syntynyt, niin myös vieraan maan nai-
25344: sella, ,joka on mennyt naimisiin Suomen miehen kanssa.
25345:     Vieraan maan kansalainen voidaan ottaa Suomen kansa-
25346: laiseksi niillä ehdoilla ja siinä järjestyksessä, kuin laissa
25347: erikseen säädetään.
25348: 
25349: II. Suomen kansalaisten yleiset oikeudet ja oikeusturva.
25350:                            5 §.
25351:     Suomen kansalaiset ovat yhdenvertaiset lain edessä.
25352:                            6 §.
25353:     Jokainen Suomen kansalainen olkoon lain mukaan tur-
25354: vattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen va]Jauden ja omai-
25355: suuden puolesta.
25356:     Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen
25357: täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
25358:                               7 §.
25359:    Suomen kansalaisella on oikeus oleskella omassa maassa,
25360: vapaasti täällä valita asuinpaikkansa ja kulkea paikkakun-
25361: nasta toiseen. mikäli laissa ei ole toisin säädetty.
25362:                    Uusi hallitusmuoto.
25363: 
25364:   Suomen kansalaisen oikeudesta lähteä maasta olkoon TOi·
25365: massa, mitä siitä on erikseen säädetty.
25366: 
25367:                             8 §.
25368:    Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti
25369: harjoittaa uskontoa, mikäli lakia tahi hyviä tapoja ei lou-
25370: kata, niin myös, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty,
25371: vapaus luopua siitä uskontokunna,sta, johon hän kuulun, sekä
25372: vapaus liittyä toiseen nskontokuntaan.
25373: 
25374:                               9 §.
25375:     Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet ovat riip-
25376: pumattomat siitä, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän
25377: kuulun tai kuuluuko hän mihinkään sellaiseen yhdyskun-
25378: taan. Julkisiin ,-irkoihin nähden ovat kuitenkin voimassa
25379: niistä säädetyt rajoitukset, kunnes lailla toisin säädetään.
25380: 
25381:                              10 §.
25382:     Suomen kansalaisella on sanan vapaus sekä oikeus kirjoi-
25383: tuksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen kenen-
25384: kään niitä ennakolta estämättä, niin myös oikeus edeltäpäin
25385: lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä
25386: asioista tai muussa lnvallisessa tarkoituksessa sekä perus-
25387: taa yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka ei-
25388: vät ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.
25389:      Säännöksiä näiden oikeuksien käyttämisestä annetaan
25390: lailla.
25391:                              11 §.
25392:     'Suomen kansalaisten kotirauha on loukkaamaton.
25393:      Kotietsinnän edellytyksistä ja toimittamisesta säädetään
25394: lailla.
25395:                              12 §.
25396:      Kirje-, ·lennätin- ja puhelinsalaisuus on loukkaamaton.
25397: 
25398:                            13 §.
25399:     Älköön Suomen kansalaista tuomittako muussa oikeu-
25400: dessa kuin siinä, jonka alainen hän lain mukaan on.
25401: 4      1919 Vp. -     Edusk. vast. -     Esitys N:o 17.
25402: 
25403:                              14 §.
25404:     Suomi ja ruotsi ovat tasavallan kansalliskielet.
25405:     Suomen kansalaisen oikeus käyttää oikeudessa ja hallin-
25406: toviranomaisen luona omassa asiassaan äidinkieltään, suo-
25407: mea tai ruotsia, sekä tällä kielellä saada toimituskirjansa
25408: on turvattava lailla, varteenottamalla, että maan suomen- ja
25409: ruotsinkielisen väestön oikeus järjestetään samanlaisten pe-
25410: rusteiden mukaan.
25411:     Suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä ja ta-
25412: loudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää samanlaisten pe-
25413: rusteiden mukaan.
25414:                          15 §.
25415:    Älköön tasavallassa annettako aatelisarvoja ·eilkä ritari-
25416: merkkejä.
25417: 
25418:                              16 §.
25419:     Mitä Suomen kansalaisten yleisistä oikeuksista on sa-
25420: nottu, ei estä lailla säätämästä sellaisia rajoituksia, jotka so-
25421: dan tai kapinan aikana ja sotapalveluksessa oleviin nähden
25422: muulloinkin ovat välttämättömiä.
25423: 
25424: 
25425:                      III. Lainsäädäntö.
25426: 
25427:                             17 §.
25428:     Eduskunnan järjestysmuodosta Ja tehtävistä säädetään
25429: valtiopäiväjärjestytksessä.
25430:                             18 §.
25431:     Oikeus tehdä ehdotuksia uuden lain säätäruisestä ja en-
25432: nestään olevan muuttamisesta, selittämisestä tai kumoami-
25433: sesta on sekä presidentillä että eduskunnalla.
25434:     Presidentti käyttää aloteoikeuttaan antamalla eduskun-
25435: nalle esityksiä lakiehdotuksineen. Esitysehdotukset laatii
25436: valtioneuvosto. Sellaisesta ehdotuksesta voidaan hankkia
25437: lausunto, asian laadun mukaan, korkeimmalta oikeudelta tai
25438: korkeimmalta hallinto-oikeudelta taikka molemmilta.
25439:                     Uusi hallitusmuoto.                     5
25440: 
25441:     Eduskunnan aloteoikeuden käyttämisestä säädetään val-
25442: tiopäiväjärjestyksessä.
25443: 
25444:                             19 §.
25445:     Sittenkun eduskunta on hyvä,ksynyt lain, toimitetaan se
25446: vahvistettavaksi presidentille, joka voi siitä vaatia lausun-
25447: non, asian laadun mukaan, korkeimmalta oikeudelta tai kor-
25448: keimmalta hallinto-oikeudelta taikka molemmilta.
25449:     Laki on vahvistettava sellaisena, kuin eduskunta sen on
25450: hyväksynyt. Jollei presidentti lakia vahvista, tulee se ilman
25451: vahvistustakin voimaan, jos eduskunta uusien vaalien jälkeen
25452: uudestaan hyväksyy sen muuttamattomana enemmistöllä
25453: annetuista äänistä. Muussa tapauksessa on laki katsottava
25454: ra uenneeksi.
25455:     Jollei presidentti kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun
25456: laki on hänelle vahvistettavaksi toimitettu, ole sitä vahvis-
25457: tanut, katsotaan hänen kieltäytyneen lakia vahvistamasta.
25458: 
25459:                              20 §.
25460:     J·okaisen lain johdannossa mainittakoon, että se on syn-
25461: tynyt eduskunnan päätöksen mukaisesti ja, kun laki on sää-
25462: detty siinä järjestyksessä, kuin perustuslain säätämisestä
25463: on voimassa, myöskin että niin on menetelty.
25464:     Laki on, olkoonpa vahvistettu tai tulkoon voimaan ilman
25465: vahvistusta, presidentin allekirjoitettava ja asianomaisen mi-
25466: nisterin varmennettava, jonka jälkeen se on valtioneuvoston
25467: julkaistava Suomen lakikokoelmassa.
25468: 
25469:                             21 §.
25470:    Presidentin    oikeudesta antaa      asetuksia   säädetään
25471: 28 §:ssä.
25472: 
25473:                             22 §.
25474:    Lait ja asetukset, niin myös hallituksen esitykset edus-
25475: kunnalle sekä eduskunnan vastaukset, esitykset ja muut kir-
25476: jehnät hallitukselle annetaan suomen- ja ruotsinkielellä.
25477: 6      1919 Vp. - Edusk. vast. -Esitys N:o 17.
25478: 
25479: 
25480:                   IV. Hallitus ja hallinto.
25481: 
25482:                               23 §.
25483:      Tasavallan presidentin valitsee Suomen ·kansa synty-
25484:  peräisten Suomen kansalaisten joukosta aina kuudeksi vuo-
25485:  deksi.
25486:      Presidentin vaalin toimittavat valitsijamiehet, joiden
25487:  lukumäärä on 300. Vaalioikeudesta ja vaaHkelpoisuudesta
25488:  valitsijamiesvaalissa sekä, soveltu vilta kohdin, vaalin ta-
25489:  vasta ja järjestyksestä sekä varamiesten asettamisesta on
25490:  voimassa, mitä edustajanvaalista on säädetty.
25491:      Valitsijamiesten vaali toimitetaan tammikuun 15 ja 16
25492:  päivänä, ja seuraavan helmi.kuun 15 päivänä kokoontuvat
25493:  valitsijamiehet pääministerin puheenjohdolla valitsemaan
25494:  presidenttiä. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpilipuin, joku
25495: .saa enemmän kuin puolet a.nnetuista äänistä, on hänet valittu,
25496:  Muussa tapauksessa toimitetaan heti uusi vaali ja, jollei
25497:  silloinkaan kukaan saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin uusi
25498:  vaali niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka tois•essa vaalissa
25499:  ovat saaneet suurimmat äänimäärät. Äänten jakaantuessa
25500:  tasan ratkaisee arpa.
25501:      Jos eduskunnan jäs,en valitaan presidentiksi, lakkaa hä-
25502:  nen edustajatoimensa itsestänsä. Valtion virassa oleva hen-
25503:  kilö, joka valitaan presidentiksi, katsotaan virasta eron-
25504:  neeksi.
25505:      Jos 3 momentissa. tai muualla tässä hallitusmuodossa
25506: säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seu-
25507: ra.ava arkipä}vä määräipäivänä.
25508: 
25509:                             24 §.
25510:     Presidentti astuu toimeensa vaalia seuraavan maalis-
25511: kuun 1 päivänä ja antaa silloin eduskunnan edessä seuraavan
25512: juhlallisen vakuutuksen:
25513:     ,Minä N. N., jonka Su9men kansa on valinnut Suomen
25514: tasavallan presidentiksi, vakuutan täten, että minä presiden-
25515: tintoimessani tulen vilpittömästi ja uskollisesti noudatta-
25516:                     Uusi hallitusmuoto.                      7
25517: 
25518: maan ja voimassa pitämään tasavallan valtiosääntöä ja la-
25519: keja sekä kaikin voimin edistämään Suomen kansan menes-
25520: tystä".
25521:                            25 §.
25522:    Presidentin ollessa estettynä, hoitaa hänen tehtäviään
25523: pääministeri; jos este on pysyväinen, valittakoon niin pian
25524: kuin mahdollista uusi presidentti, joka astuu toimeensa heti
25525: vaalin jälkeen.
25526:                            26 §.
25527:    Toimestaan saa presidentti vuotuisen palkkion, jonka
25528: määrä vahvistetaan lailla ja jota ei hänen toimiaikanaan
25529: voida lisätä eikä vähentää.
25530: 
25531:                              27 §.
25532:      Presidentin asiana on kutsua eduskunta ylimääräisille
25533: valtiopäiville, antaa määräys edustajanvaalien toimittami-
25534: sesta, avata ja päättää valtiopäivät, sekä määrätä uudet vaa-
25535: lit toimitettaviksi ja hajoittaa eduskunta.
25536: 
25537:                              28 §.
25538:     Presidentillä on oikeus, mikäli ei tä.ssä hallitusmuodossa
25539: toisin säädetä taikka sitä oikeutta ole valtioneuvostolLe
25540: uskottu, antaa asetuksia asioista, jotka ennestään ·Ovat hal-
25541: linnollisilla säännöksillä järjestetyt, niin myös asetuksella
25542: tarkempia määräyksiä lakien täytäntöönpanosta, valtion
25543: omaisuuden hoidosta sekä hallintovirastojen ja yleisten lai-
25544: tosten järjestysmuodosta ja toiminnasta. Asetukseen älköön
25545: otettako säännöstä, joka sisältäisi lain muutoksen.
25546:     Asetukset annetaan ja julkaistaan niinkuin laeista 20 § :n
25547: 2 momentissa on säädetty.
25548: 
25549:                             29 §.
25550:     Presidentti voi yksityisissä tapauksissa, saatuansa lau-
25551: sunnon korkeimmalta oikeudelta, armoa antamalla kumota
25552: rangaistuksen tahi lieventää sitä. Valtioneuvoston jäsenen
25553: ja oikeuskanslerin armahtamisesta noudatettako.on kuitenkin,
25554: 8      1919 Vp.- Edusk. vast. -Esitys N:o 17.
25555: 
25556: mitä siitä on erikseen säädetty. Yleistä armahdusta älköön
25557: annettako muuten kuin erityisellä lailla.
25558:    Presidentillä on _myös oikeUJs suoda vapautusta lain sään-
25559: nöksistä niissä tapauksissa, joissa oilwus sellaisen erivapau-
25560: den antamiseen on laissa myönnetty.
25561: 
25562:                           30 §.
25563:   Presidentillä on Suomen sotavoiman ylin päällikkyys,
25564: mutta hän voi sen sodan aikana toiselle luovuttaa.
25565: 
25566:                              31 §.
25567:     Presidentillä on valta antaa vieraan maan kansalaiselle
25568: Suomen kansalaisoikeus sekä vapauttaa Suomen kansalai-
25569: suudesta.
25570:                              32 §.
25571:     Presidentti valvoo valtion hallintoa ja voi sitä varten vi-
25572: rastojen ja yleisten laitosten päälliköiltä tai hallituksilta
25573: vaatia tietoja .sekä toimeenpanna tarkastuksia.
25574: 
25575:                             33 §.
25576:     Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti, kui-
25577: tenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat edus-
25578: kunnan hyväksyttävät, mikäli ne sisältäYät säännöksiä,
25579: jotka kuuluvat lainsäädännön alaan tai valtiosäännön mu-
25580: kaan muuten vaativat eduskunnan suostumusta. Sodasta ja
25581: rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.
25582:     Kaikki tiedonannot ulkovalloille tai Suomen lähettiläille
25583: ulkomailla ovat toimitettavat sen ministerin kautta, jonka
25584: toimialaan ulkoasiat kuuluvat.
25585: 
25586:                              34 §.
25587:     Presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen llil-
25588: nisterin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu.
25589:     Presidentin päätökset ovat, voimaan tullaksensa, presi-
25590: dentin allekirjoitettavat ja sen mini~terin varmennettavat,
25591: joka on asian esitellyt. .Mitä tässä on sanottu, ei kuitenkaan
25592: koske 32 ja 4 7 § :ssä mainittuja asioita.
25593:                     Uusi hallitusmuoto.                      9
25594: 
25595:     Jos presidentin päätös koskee koko valtioneuvostoa, var-
25596: mentaa sen asianomainen valtioneuvoston esittelijä.
25597:     Sotilaskäskyasiain esittelystä sekä presidentin niistä te-
25598: kemäin päätösten varmentamisesta sääd1!tään erikseen.
25599:     Se, joka on varmentanut presidentin päätöksen, vastaa
25600: siitä, että toimituskirja päätöksestä on oikea.
25601: 
25602:                              35 §.
25603:     Jos ministeri havaitsee presidentin päätöksen olevan lain-
25604: vastaisen, ilmoittakoon mielipiteensä valtioneuvostolle, joka
25605: sitten menettelee niinkuin 45 § :ssä on sanottu. Jos päätös
25606: olisi vastoin perustuslakia, on ministeri velvollinen kieltäy-
25607: tymään .sitä varmentamasta.
25608: 
25609:                            36 §.
25610:    Valtioneuvoston jäseniksi, joiden tulee nauttia eduskun-
25611: nan luottamusta, kutsuu presidentti rehellisiksi ja taitaviksi
25612: tunnettuja syntyperäisiä Suomen kansalaisia.
25613: 
25614:                              37 §.
25615:     Valtioneuvostossa on oleva oikeuskansleri, jolla tulee olla
25616: etevät tiedot oikeusoloista. Oikeuskansleria avustaa apulais-
25617: oikeuskansleri, joka tarvittaessa astuu hänen sijaansa.
25618: 
25619:                           38 §.
25620:     Valtioneuvostossa on niin monta ministeriötä, kuin eri
25621: hallinnonhaaroja varten on tarpeen. Jokaisen ministeriön
25622: päällikkönä on ministeri.
25623:     Ministeriöiden lukumäärä ja yleinen toimiala vahviste-
25624: taan lailla, mutta tarkempia säännöksiä asiain jaosta
25625: ministeriöiden kesken sekä valtioneuvoston muusta järjes-
25626: tysmuodosta annetaan asetuksella.
25627: 
25628:                             39 §.
25629:     Puheenjohtajana valtioneuvostossa on pääministeri ja
25630: tämän ·estettynä ollessa ensimmäinen läsnäolev•a jäs•en. Mil-
25631: loin presidentti on saapuvilla, johtaa hän asiain käsittelyä.
25632: 10     1919 Vp. -    Edusk. vast. -    Esitys N:o 17.
25633: 
25634:                            40 §.
25635:     Valtioneuvostolle kuuluvat asiat käsitellään yleisessä
25636: istunnossa, mikäli ei jonkinlaatuisia asioita ole asetuksella
25637: uskottu ministeriön päällikkönä olevan ministerin päätettä-
25638: viksi.
25639:     Valtioneuvosto on päätösvaltainen viisijäsenisenä.
25640: 
25641:                             41 §.
25642:     Valtioneuvoston tulee saattaa täytäntöön presidentin pää-
25643: tökset ja ratkaista sekä ne asiat, jotka laissa on säädetty
25644: valtioneuvoston päätettäviksi, että myöskin muut hallitus- ja
25645: hallintoasiat, joita ei ole tässä hallitusmuodossa taikka
25646: muussa laissa tai asetuksessa pidätetty presidentille eikä
25647: myöskään ole uskottu ministeriön päällikkönä olevalle mi-
25648: nisterille taikka aiemmalle viranomaiselle.
25649:     Missä määrin oikeushallintoa, Helsingin yliopistoa ja
25650: sotalaitosta koskevat a'siat ovat valtioneuvoston käsiteltä-
25651: vistä poiserotetut, näkyy erityisistä säännöksistä.
25652: 
25653:                             42 §.
25654:     Jos valtioneuvosto johonkin asiaan nähden katsoo epä-
25655: selvyyttä olevan siitä, onko valtioneuvosto oikeutettu sen lo-
25656: pullisesti päättämään, ratkaisee kysymyksen tästä presi-
25657: dentti.
25658:                             43 §.
25659:     Valtioneuvoston jäsenet ovat virkatoimistaan eduskun-
25660: nalle vastuunalaiset.
25661:     Jokainen valtioneuvoston jäsen, joka on ottanut osaa
25662: asian käsittelyyn valtioneuvostossa, on vastuunalainen pää-
25663: töksestä, jollei hän ole, pöytäkirjaan merkittäväksi, ilmoit-
25664: tanut eroavaa mielipidettä.      •
25665: 
25666:                            44 §.
25667:     Asiat, jotka valtioneuvostossa käsitellään, pitää olla
25668: asianomaisessa ministeriössä valmistellut.
25669:     Kunkin ministeriön on pidettävä silmällä hallintoa
25670:                     Uusi hallitusmuoto.                    11
25671: 
25672: omalla toimialallaan sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin lakien,
25673: asetusten ja valtioneuvoston päätösten täytäntöön panemi-
25674: seksi.
25675:                             45 §.
25676:     Jos niin kävisi, että jokin presidentin päätös, joka on
25677: valtion,euvoston täytäntöön pantavana, huomattaisiin olevan
25678: lainvastainen, olkoon valtioneuvosto velvollinen, sittenkun
25679: oikeuskansleri siitä on antanut lausuntonsa, presidentille
25680: esittämään, että päätös peruutettaisiin tai muutettaisiin, ja,
25681: jos presidentti kuitenkin pysyy päätöksessään, ilmoittamaan,
25682: että sitä ei voida täytäntöön saattaa.
25683: 
25684:                              46 §.
25685:     Oikeuskanslerin tulee valvoa, että viranomaiset ja virka-
25686: miehet noudattavat lakia sekä täyttävät velvollisuutensa,
25687: niin ettei ketään laillisessa oikeudessaan sorreta.
25688:     Oikeuskanslerin asiana ·On korkeimmassa oikeudessa ja
25689: korkeimmassa hallinto-oikeudessa edustaa syyttäjistöä sekä
25690: muuten valvoa valtion oikeutta, niin myös muissa tuo-
25691: mioistuimissa ajaa tai ajattaa syytteitä, milloin katsoo sitä
25692: tarvittavan. Ylimpänä syyttäjänä tulee oikeuskanslerin
25693: myöskin pitää silmällä virallisia syyttäjiä, jotka ovat vel-
25694: volliset noudattamaan hänen määräyksiään.
25695:     Oikeuskanslerilla on oikeus olla saapuvilla valtioneuvos-
25696: ton ja kaikkien tuomioistuinten ja virastojen istunnoissa sekä
25697: saada tieto valtioneuvoston ja sen ministeriöiden, tuomio-
25698: istuinten ynnä muiden viranomaisten pöytäkirjoista.
25699: 
25700:                             47 §.
25701:     Jos valtioneuvosto taikka valtioneuvoston jäsen virkatoi-
25702: messaan menettelee lainvastaisesti, tulee oikeuskanslerin
25703: siitä tehdä huomautus ja samalla ilmoittaa, mikä siinä on
25704: lainvastaista. Mutta jos huomautus jätetään varteenotta-
25705: matta, merkityttäköön oikeuskansleri mielensä valtioneuvos-
25706: ton pöytäkirjaan ja olkoon hänellä myös valta antaa presi-
25707: dentille kertomus asiasta. Jos lainvastaisuus on sellainen,
25708: että valtioneuvoston jäsen voidaan siitä panna syytteeseen
25709: 12     1919 Vp.- Edusk. vast. -         Esitys N:o 17.
25710: 
25711: 59 §:ssä mainitussa valtakunnanoikeudessa ja presidentti
25712: määrää syytteen nostettavaksi, ajaa sitä oikeuskansleri.
25713: Jollei presidentti katso olevan syytä syytteen nostamiseen,
25714: saakoon oikeuskansleri tehdä asiasta ilmoituksen eduskun-
25715: nalle. Jos presidentti määrää syytteen oikeuskansleria vas-
25716: taan nostettavaksi, ajaa sitä presidentin määräämä henkilö.
25717:     Jos presidentti menettelisi lainvastaisesti virka toimes-
25718: saan, on oikeuskanslerin tehtävä siitä huomautus, niinkuin
25719: yllä on sanottu. Jos oikeuskansleri taikka valtioneuvosto
25720: katsoo presidentin tehneen itsensä syypääksi valtiopetok·
25721: seen tai maan'petokseen, ilmoittakoon asian eduskunnalle,
25722: joka voi neljällä viidesosalla annetuista äänistä tuomita
25723: presidentin vinkansa menettäneeksi, minkä jälkeen hänet saa
25724: panna syytteeseen asianomaisessa tuomioistuimessa.
25725:                              48 §.
25726:     Oikeuskanslerin tulee joka vuodelta sekä presidentille
25727: että eduskunnalle antaa kertomus virkatoimistaan ja lain
25728: noudattamista koskevista havainnoistaan.
25729:     Oikeuskanslerin on vaadittaessa annettava presidentille
25730: ja valtioneuvostolle tietoja ja lausuntoja.
25731:                               49 §.
25732:     Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä on, siinä järjestyk-
25733: sessä kuin eduskunnan puhemiehen vaalista on säädetty,
25734: valittava eteväksi laintuntijaksi tietty mies eduskunnan oi-
25735: keusasiamiehenä valvomaan, eduskunnan hänelle laatiman
25736: johtosäännön mukaan, lakien noudattamista tuomioistuinten
25737: ja muiden viranomaisten toiminnassa. Samassa järjestyk-
25738: sessä valitaan myöskin varamies oikeusasiamiehen estettynä
25739: ollessa hoitamaan hänen tehtäviänsä.
25740:     Oikeusasiamiehellä on sama oikeus kuin oikeuskansle-
25741: rilla olla saapuvilla valtioneuvoston, tuomioistuinten ja vi-
25742: rastojen istunnoissa, saada tieto valtioneuvoston ja sen minis-
25743: teriöiden, tuomioistuinten ynnä muiden viranomaisten pöy-
25744: täkirjoista sekä, laissa virallisista syyttäjistä säädetyllä vas-
25745: tuunalaisuudella, ajaa tai ajattaa syytettä virheestä tai lai-
25746: minlyönnistä virkatoimissa.
25747:                      Uusi hallitusmuoto.                     18
25748: 
25749:    Toiminnastaa-n ~sekä lainkäytön tilasta ja ~ainsäädän­
25750: nössä havaitsemistaan puutteista tulee oikeusasiamiehen
25751: joka vuodelta antaa eduskunnan~ kertomus.
25752: 
25753:                               50 §.
25754:     Yleistä hallintoa varten on Suomi edelleen oleva jaet-
25755: tuna lääneihin, kihlakuntiin ja kuntiin.
25756:    ·Muutoksia läänien lukumäärään säädetään lailla. Muita
25757: muutoksia hallinnollis,een jakoon määrää valtioneuvosto, mi-
25758: käli laissa ei toisin säädetä.
25759:     Hallintoalueiden rajoja uudestaan järjestettäessä on
25760: varteenotettava, että aineet, mikäli asianhaarat sallivat, tule-
25761: vat yksikielisiksi, suomen- tai ruotsinkielisiksi, taikka että
25762: toiskieliset vähemmistöt niillä tulevat niin pieniksi kuin
25763: mahdollista.
25764: 
25765:                              51 §.
25766:     Läänin hallintoa johtaa maaherra.
25767:     Kuntain hallinnon tulee perustua kansalaisten its~ehallin­
25768: toon, niinkuin erityisissä laeissa siitä säädetään. Lailla sää-
25769: detään myöskin, millä tavoin ja kuinka laajalti kansalais-
25770: ten itsehallintoa on sovitettava kuntia suurempiin hallinto-
25771: alueisiin. Sellaisten alueiden rajoja määrättäessä nondatet-
25772: ta;koon, mitä 50 § :n 3 momentissa on sää.detty.
25773: 
25774:                             52 §.
25775:    Virastoista, jotka valtiohallinnon eri haaroja varten ovat
25776: olemassa taikka perustetaan, on voimassa erityisiä sään-
25777: nöksiä.
25778: 
25779: 
25780:                      V. Tuomioistuimet.
25781: 
25782:                            53 §.
25783:     Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa oikeus-
25784: asioissa sekä valvoo sen ohella tuomarien ja ulosottoviran-
25785: omaisten lainkäyttöä.
25786: 14      1919 Vp. -    Edusk. vast. -     Esitys N:o 17.
25787: 
25788:                              54§.
25789:     Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja tarpeellinen
25790: määrä oikeusneuvoksia.
25791:     Ne oikeushallintoasiat, jotka erityisten säännösten mu-
25792: kaan kuuluvat korkeimman oikeuden käsiteltäviin, valmistel-
25793: laan siinä valtioneuvoston ministeriössä, johon oikeushallin-
25794: toa koskevat asiat on luettu. Tämän ministeriön päällikkö on
25795: oleva mukana korkeimmassa oikeudessa niitä käsittelemässä.
25796:     Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, jollei
25797: eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen
25798: säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.
25799: 
25800:                               55 §.
25801:      Yleisistä yli- ja alioikeuksista säädetään lailla.
25802: 
25803:                            56 §.
25804:     Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitus-
25805: asioissa, erikseen säädetyin poikkeuksin, käyttää korkein
25806: hallinto-oikeus, joka myös valvoo alempain viranomaisten
25807: lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla.
25808: 
25809:                            57 §.
25810:     Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti ja
25811: tarpeellinen määrä hallintoneuvoksia. Tuomionvoivasta jä-
25812: senmäärästä tässä tuomioistuimessa noudatettakoon, mitä
25813: 54 § :n 3 momentissa on korkeimmasta oikeudesta säädetty.
25814: 
25815:                              58 §.
25816:     Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden
25817: asia on, kun katsovat tarvittavan lain taikka asetuksen muu-
25818: tosta tai selitystä, tehdä tasavallan presidentille esitys sel-
25819: laiseen lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä.
25820: 
25821:                              59 §.
25822:     Jos syyte lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa nos-
25823: tetaan valtioneuvoston, korkeimman oikeuden tai korkeim-
25824: man hallinto-oikeuden jäsentä taikka oikeuskansioria vas-
25825:                     Uusi hallitusmuoto.                    16
25826: 
25827: taan, käsittelee asian erityinen tuomioistuin, jota nimitetään
25828: valtakunnanoikeudeksi ja josta on voimassa erityiset perus-
25829: tuslainsäännökset.
25830:     Jos eduskunta on päättänyt syytteen nostettavaksi, ajaa
25831: sitä eduskunnan oikeusasiamies.
25832: 
25833:                            60 §.
25834:    Muista ·erikoistuomioistuimista kuin 59 § :ssä mainitusta
25835: säädetään lailla.
25836:    Älköön mitään satunnaista tuomioistuinta asetettako.
25837: 
25838: 
25839:                      VI. Valtiotalous.
25840: 
25841:                             61 §.
25842:     V erosta, myöskin tulliverotuksesta, säädetään lailla,
25843: määräämättömäksi tai määräajaksi. 8ama olkoon voimassa
25844: entisen veron muuttamisesta tai lakkauttamisesta sekä ylei-
25845: sistä rasituksista.
25846:     Määräajaksi myönnettyä veroa älköön sen ajan sivu kan- -
25847: nettako, paitsi 69 § :n 1 momentissa mainitussa tapauksessa.
25848: 
25849:                             62 §.
25850:     Lailla vahvistetaan valtion viranomaisten virkatoimista
25851: ja toimituskirjoista suoritettavien maksujen, niinikään nii-
25852: den maksujen yleiset perusteet, joita on suoritettava pos-
25853: tin, rautateiden, kanavien, sairaalain, oppilaitosten ynnä
25854: muiden valtion yleisten laitosten käyttämisestä.
25855: 
25856:                            63 §.
25857:    Valtion tuloa tuottavaa omaisuutta ja liikeyrityksiä hoi-
25858: detaan ja käytetään lailla vahvistettujen yleisten perustei-
25859: den mukaan.
25860:                            64 §.
25861:    V aitiolainan ottamiseen vaaditaan eduskunnan suostu-
25862: mus.
25863: 16     1919 Vp. - Edusk. vast. -Esitys N:o 17.
25864: 
25865:                              65 §.
25866:     Virastojen ja yleisten laitosten uusien menosääntöjen pe-
25867: rusteista sekä entisten perusteiden muuttamisesta ja kumoa-
25868: misesta, niinikään eläkeoikeudesta, säädetään lailla. Uusia
25869: virkoja ja virastoja voidaan perustaa ainoastaan vuotuisen
25870: tulo- ja menoarvion rajoissa.
25871:     Uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja a purahaja annettakoon
25872: ainoastaan eduskunnan sitä varten myöntämästä määrära-
25873: hasta.
25874: 
25875:                              66 §.
25876:      Valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion, johon on otettava
25877: varainhoitovuoden tulot ja menot, päättää eduskunta ja jul-
25878: kaistaan se, niinkuin laista on ,säädetty.
25879:      Onko jokin rahasto, joka ei ole tarkoitettu vuotuisia val-
25880: tion tarpeita varten, jätettävä tulo- ja menoarvion ulkopuo-
25881: lelle, siitä on erikseen säädetty.
25882: 
25883:                             67 §.
25884:     Vuoden tulo- ja menoarviosta älköön jätettäkö pois veroa
25885: tai muuta tuloa, joka, sinä vuonna voimassa olevan lain tai
25886: asetuksen mukaan, on suoritettava.
25887: 
25888:                              68 §.
25889:      Valtiolainasta määrätty korko ja kuoletusmaksu sekä
25890: muut johonkin valtion velvoitukseen perustuvat määrärahat
25891:  ovat sellaisinaan, vähentämättä, valtion tulo- ja menoar-
25892: vioon otettavat, niinikään muut menot, jotka varainhoito-
25893: vuonna voimassa olevain säännösten mukaan ovat maksetta-
25894: ,vat. Tulo- ja menoarvioon on myöskin otettava arviomäärä-
25895: raha semmoisia lakiin tai asetukseen perustuvia menoja var-
25896: ten, joita ei ole erityisinä erinä merkitty tulo- ja menoar-
25897:  vioon, niin myös tarpeellinen määräraha hallituksen käytet-
25898:  täväksi edeltä arvaamattomiin tarpeisiin.
25899:      Muut valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvät menoerät
25900: ovat eduskunnan harkinnan ja päätöksen alaiset varainhoito-
25901: vuodeksi kerrallaan.
25902:                       Uusi hallitusmuoto.                      17
25903: 
25904:     Määräraha, jonka eduskunta on päättänyt valtiopäivillä
25905: tehdystä alotteesta, otetaan tulo- ja menoarvioon ehdollisena.
25906:     Tulo- ja menoarviossa on osoitettava menojen suorittami-
25907: seen tarvittavat varat.
25908:                              69 §.
25909:     Jos niin kävisi, että eduskunta ei ole ennen vuoden alkua
25910: päättänyt tulo- ja menoarviota, vaikka esitys siitä edellisenä
25911: vuonna on annettu kaksi kuukautta ennen eduskunnan is-
25912: tuntokauden päättymistä, ovat menot, jotka 68 §:n 1 momen-
25913: tissa mainitaan, suoritettavat, ja sitä vaden tarpeelliset tulot
25914: väliaikaisesti edelleen kannettavat.
25915:     Jos vahvistettuun tulo- ja menoarvioon havaitaan välttä-
25916: mättömästi tarvittavan muutoksia, annettakoon eduskun·
25917: nalle esitys lisäyksestä tulo- ja meno arvioon.
25918: 
25919:                              70 §.
25920:     Tulo- ja menoarvioon otettuja määrärahoja älköön yli-
25921: tettäkö taikka niitä siirrettäkö varainhoitovuodesta toiseen,
25922: ellei sitä ole menoarviossa myönnetyksi osoitettu, älköön
25923: myöskään siirrettäkö määrärahoja eduskunnan erikseen hy-
25924: väksymästä menoarvion osasta toiseen.
25925:     Tulo- ja menoarviosta riippumatta on jokaisella oikeus
25926: hakea valtiolta, mitä hänelle on laillisesti tuleva.
25927: 
25928:                                 71 §.
25929:       Valtiovaraston tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta var-
25930:  ten on oleva revisionilaitos, jonka tulee ottaa selville, ovatko
25931:  numerot oikeat sekä tulot ja menot lainmukaiset ja onko
25932:  tulo- ja menoarviota noudatettu.
25933:       Jokaisilla varsinaisilla. valtiopäivillä asetettakoon viisi
25934:  valtiontilintarkastajaa eduskunnan puolesta pitämään sil-
25935: -mällä tulo- ja menoarvion noudattamista sekä valtiovaraston
25936:  tilaa ja hoitoa. Nämä tilintarkastajat, joille eduskunta vah-
25937:  vistaa johtosäännön ja joiden tulee viranomaisilta saada
25938:  tarpeelliset selvitykset ja asiakirjat, ovat eduskunnan va-
25939:  litsijamiesten valittavat suhteellisilla vaaleilla. Samassa jär-
25940:  jestyksessä valitaan myöskin tarpeellinen määrä varamiehiä.
25941:                                                            2
25942: 18      1919 Vp. - Edusk. vast. -Esitys N:o 17.
25943: 
25944:                            72 §.
25945:      Suomen rahasta säädetään lailla.
25946: 
25947:                              73 §.
25948:     Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa
25949: sekä eduskunnan valitsemain valtuusmiesten valvonnan alai-
25950: sena.
25951:     Pankkia hoidetaan ohjesäännön mukaan, joka laaditaan,
25952: niinkuin laista on säädetty.
25953:     Pankin voittovarojen käyttämisestä valtion tarpeisiin
25954: määrää eduskunta.
25955:                              74 §.
25956:     Valtion maaomaisuutta sekä veroja ja tuloatuottavia oi-
25957: keuksia älköön toisen omaksi luovutettako taikka pantat-
25958: tako, ellei sitä ole laissa myönnetty.
25959:     Kruununtilan haltija olkoon kuitenkin oikeutettu osta-
25960: maan sen perinnöksi, sikäli kuin siit.ä on erikseen säädetty.
25961: 
25962: 
25963:                    VII. Puolustuslaitos.
25964:                              75 §.
25965:     J dkainen Suomen kansalainen on velvollinen olemaan
25966: osallisena isänmaan puolustuksessa tai :sitä avustamaan,
25967: niinkuin siitä laissa säädetään.
25968:     Asevelvollinen on, jollei hän itse muuta halua, mikäli
25969: mahdollista, luettava semmoiseen joukko-osastoon, jonka
25970: miehistöllä on sama äidinkieli, suomi tai ruotsi, kuin hänellä
25971: itsellään, ja saava siinä opetuksensa sillä kielellä. Sotaväen
25972: komennuskielenä on suomenkieli.
25973: 
25974:                            76 §.
25975:     Jos sotaväki on pantava liikekannalle, niin presidentti
25976: antaa siitä määräyksen valtioneuvostossa. Kun sellainen
25977: määräys on annettu, ryhtykÖön valtioneuvosto toimiin
25978: siitä aiheutuvain menojen suorittamiseksi, ja eduskunta, jos
25979: se ei ole kokoontuneena, kutsuttakoon koolle.
25980:                     Uusi hallitusmuoto.                   19
25981: 
25982: 
25983:                     VIII. Opetustoiml.
25984: 
25985:                             77 §.
25986:    Helsingin yliopistolle pysytetään itsehallinto-oikeus.
25987:    Uusia säännöksiä yliopiston järjestysmuodon perusteista
25988: annetaan lailla, mutta tarkemmat yliopistoa koskevat sään-
25989: nökset asetuksella, sittenkun kummassakin tapauksessa sen
25990: konsistori on asiasta antanut lausuntonsa.
25991: 
25992:                              78 §.
25993:     Teknillisten, maatalous- ja kauppatieteiden sekä muiden
25994: sovellettujen tieteiden tutkimusta ja ylintä opetusta, samoin
25995: myös kaunotaiteiden harjoittamista, ja ylintä opetusta, kan-
25996: nattaa valtio ylläpitämällä ja perustamalla niitä varten,
25997: mikäli ne eivät ole yliopistossa edustettuina, erityisiä kor-
25998: keakouluja tai avustamaHa niitä varten perustettuja yksi-
25999: tyisiä laitoksia.
26000: 
26001:                           79 §.
26002:    Valtion kustannuksella ylläpidetään tairnka tarvittaessa
26003: avustetaan oppilaitoksia ylempää yleissivistystä ja ylem-
26004: pää kansanopetusta varten. V al.tion oppilaitosten järjestys-
26005: muodon perusteet säädetään lailla.
26006: 
26007:                            80 §.
26008:    Kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista sekä val-
26009: tion ja kuntain velvollisuuksista kansakoulujen kannattami-
26010: seen, mm myös yleisestä oppiv·elvollisuudesta, säädetään
26011: lailla.
26012:     Opetus kansakouluissa on oleva kaikille maksuton.
26013: 
26014:                              81 §.
26015:     Teknillisten ammattien, maanviljelyksen ja sen sivu:elin-
26016: keinojen, kaupan ja merenkulun sekä kaunotaiteiden oppi-
26017: laitoksia tulee valtion ylläpitää taikka tarpeen mukaan val-
26018: tiovaroilla avustaa.
26019: 20     1919 Vp. -     Edusk. vast. -   Esitys N:o 17.
26020: 
26021:                            82 §.
26022:      Oikeudesta perustaa yksityiskouluja ja muita yksityisiä
26023: kasvatuslaitoksia sekä niissä järjestää opetus säädetään
26024: lailla.
26025:     Kotiopetus ei ole viranomaisten valvonnan alainen.
26026: 
26027: 
26028:             IX.     Uskonnolliset yhdyskunnat.
26029:                             83 §.
26030:     Evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hal-
26031: linnosta säädetään kirkkolaissa.
26032:     Muista ennestään olevista uskontokunnista on voimassa,
26033: mitä niistä on säädetty tai säädetään.
26034:     Uusia us,kontokuntia saa perustaa noudattaen, mitä siitä
26035: laissa säädetään.
26036: 
26037: 
26038:                      X.   ,Julkiset virat.
26039: 
26040:                              ö4 §.
26041:     Suomen valtionvirkaan voidaan, tässä pykälässä maini-
26042: tuilla poikkeuksina, nimittää ainoastaan Suomen kansalai-
26043: nen.
26044:     Teknillisiin toimiin, yliopiston taikka muun korkeakou-
26045: lun opettajavirkoihin, vieraan kielen 'Opettajiksi kouluihin
26046: ja kielenkääntäjiksi virnstoihin, samoin palkattamiksi kon-
26047: suleiksi sekä kanslia-apulaisiksi ja muihin ylimääräisiin
26048: toimiin lähetystöihin ja konsulinvirastoihin voidaan ottaa
26049: muitakin kuin Suomen kansalaisia.
26050: 
26051:                              85 §.
26052:     Opinnäytteet valtionviran saamista varten vahvistetaan
26053: asetuksella, mikäli niistä ei ole säädetty laissa. Erivapautta
26054: asetuksella säädetyistä kelpoisuusehdoista voi antaa erityi-
26055: sistä syistä valtioneuvosto, ei kuitenkaan oikeusvirkaan pää-
26056: sPmistä varten.
26057:                     Uusi hallitusmuoto.                     21
26058: 
26059:                            86 §.
26060:    Yleiset ylennysperusteet valtionvirkoihin ovat taito,
26061: "kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
26062: 
26063: 
26064:                             87 §.
26065:     Presidentti nimittää:
26066:     1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin;
26067:     2) arkkipiispan ja piispat sekä yliopiston kanslerin;
26068:     3) korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeu-
26069: den presidentit, korkeimman oikeuden esityksestä sen jäse-
26070: net ja hovioikeuksien presidentit, sekä korkeimman hallinto-
26071: oikeuden esityksestä sen jäsenet;
26072:     4) hovioikeuksien jäsenet sekä yliopiston ja teknillisen
26073: korkeakoulun professorit;
26074:     5) keskusvirastojen päälliköt ja maaherrat, valtioneuvos-
26075: ton esityksestä, sekä keskusvirastojen jäsenet;
26076:     6) presidentin kanslian virkamiehet ja, asianomaisen vi-
26077: ranomaisen esityksestä, valtioneuvoston, korkeimman oikeu-
26078: den ja korkeimman hallinto-oikeuden esittelijät; sekä
26079:     7) lähettiläät ja lähetetyt konsulit, valtioneuvoston esi-
26080: tyksestä.
26081: 
26082:                              88 §.
26083:     Kihlakunnantuomarit, pormestarit ja maanjako-oikeuk-
26084: sien puheenjohtajat nimittää korkein oikeus.
26085:     Sen mukaan kuin niistä on säädetty, täyttää erityiset
26086: virat:
26087:      1) oikeuslaitosten virat korkein oikeus taikka se ylioi-
26088: keus, jonka alainen virka on, ja korkeimman hallinto-oikeu-
26089: den virat tämä oikeus; sekä
26090:      2) hallinnon ja oppilaitosten virat valtioneuvosto, minis-
26091: teri, lääninhallitus tahi sen viraston hallitus, jonka alainen
26092: virka on.
26093:      Muut valtion virkamiehet nimittää valtioneuvosto, mi-
26094: käli ei nimittämisoikeutta ole presidentille pidätetty taikka
26095: muulle viranomaiselle uskottu.
26096: 22     1919 Vp. - Edusk. vast. -Esitys N:o 17.
26097: 
26098:                              89 §.
26099:     Keskusvirastojen jäsenten virat sekä 87 § :n 4 kohdassa
26100: ja 88 § :ssä mainitut virat ovat, ellei 90 § :ssä toisin säädetä,
26101: sittenkun virka on ollut haettavaksi julistettuna, täytettävä
26102: virkaehdotuksen nojalla, johon se viranomainen, miltä virkaa
26103: on haettu, panee hakijoista kolme vahvistettujen perustei-
26104: den mukaan ansiokkainta. Hovioikeuksien jäseniä !kos-
26105: kevasta virkaehdotuksesta ·on korkeimman oikeuden annet-
26106: tava lausuntonsa.
26107:     Jos virkamies on saman viranomaisen nimitettävä, jolta
26108: virkaa haetaan, ei virkaehdotusta tehdä. Erityisten sään-
26109: nöksien mukaan voidaan eräät muutkin hallintovirat täyt-
26110: tää toisessa järjestyksessä, kuin 1 momentissa on sanottu.
26111: 
26112:                              90 §.
26113:     Siitä, m1ssa järjestyksessä yliopi.ston, evankelis-luteri-
26114: laisen ja kreikkalais-katolisen kirkon virat, kaupunkien por-
26115: mestarin ja neuvosmiesten virat ja Suomen Pankin virat
26116: ovat täytettävät, on voimassa erityisiä säännöksiä.
26117:     Armeijan ja laivaston upseerit nimittää presidentti.
26118: Muista sotilaallisista virkaylennys- ja opetusasioista sääde-
26119: tään erikseen.
26120:                            91 §.
26121:     Kaikilla tuomareilla olkoon oikeus, ettei heitä voida
26122: muuten kuin laillisen tutkimuksen ja tuomion nojalla julis-
26123: taa virkansa menettäneiksi; älköön heitä myöskään ilman
26124: omaa suostumustaan toiseen virkaan siirrettäkö, paitsi mil-
26125: loin siirto aiheutuu tuomioistuinlaitoksen uudestaanjärjes-
26126: tämisestä.
26127:     Muiden virkamiesten oikeudesta .pysyä virassaan sääde-
26128: tään erityisessä laissa.
26129:     Lailla voidaan erottamattomillekin virkamiehille säätää
26130: velvollisuus erota virasta määrä-ikään tultuansa tai työ-
26131: kykyn'sä menetettyään.
26132:     Niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka virkamie-
26133: hille tulevat, kun heidän virkansa lakkautetaan, on erik-
26134: seen säädetty.
26135:                     Uusi hallitusmuoto.                   28
26136: 
26137:                            92 §.
26138:     Kaikessa virkatoiminnassa on laillisen seuraamuksen
26139: uhalla tarkoin lakia noudatettava.
26140:     Jos asetuksessa oleva säännös on ristiriidassa perustus-
26141: lain tai muun lain kanssa, älköön tuomari tai muu virka-
26142: mies sitä sovelluttako.
26143: 
26144:                              93 §.
26145:     Virkamies vastaa toimenpiteestä, johon hän on ryhtynyt
26146: taikka jota hän kollegisen viraston jäsenenä on kannattanut.
26147: Myöskin esittelijä on siitä, mitä hänen esittelystään on päär
26148: tetty, vastuunalainen, jollei hän ole pöytäkirjaan lausunut
26149: eroavaa mielipidettä.
26150:     Jokainen, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai va-
26151: hinkoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tahi laimin-
26152: lyönnin kautta, olkoon oikeutettu vaatimaan virkamiestä
26153: tuomittavaksi rangaistukseen ja korvaamaan vahingon· tahi
26154: ilmoittamaan virkamiehen pantavaksi syyttees,een, niinkuin
26155: siitä laissa säädetään.
26156:     Onko ja mikäli valt~o on vastuunalainen virkamiehen ai-
26157: kaansaamasta vahingosta, säädetään erikseen.
26158: 
26159: 
26160: 
26161: 
26162:                   XI.   Loppusäännöksiä.
26163: 
26164:                               94 §.
26165:    Ensimmäisen presidentin vaalin toimittaa eduskunta, ja
26166: toimitetaan vaali heti, kun tämä hallitusmuoto on astunut
26167: voimaan. Jos vaalissa, joka toimitetaan umpilipuin, jokt1
26168: ehdokas saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on
26169: hänet julistettava valituksi. Muussa tapaurksessa toimitetaan
26170: heti uusi vaali ja, jollei silloinkaan kukaan saa ehdotonta
26171: enemmistöä, vieläkin uusi vaali niiden kahden ehdokkaan
26172: välillä, jotka toisessa vaalissa ovat saaneet suurimmat ääni-
26173: määrät. Äänten jakaantuessa tasan, ratkaisee arpa.
26174: 24      1919 Vp. -    Edusk. vast. -Esitys N:o 17.
26175: 
26176:                               95 §.
26177:     Tämä hallitusmuoto on kaikilta osiltaan oleva peruutta-
26178: mattomana perustuslakina, eikä sitä voida muuttaa, selittää
26179: tai kumota taikka poikkeuksia siitä tehdä muussa järjestyk-
26180: sessä, k'riin perustuslaista yleensä on säädetty.
26181:     Tät~n kumotaan Hallitusmuoto 21 päivältä elokuuta 1772
26182: sekä Yhdistys- ja Va:kuuskirja 21 päivältä helmikuuta ja 3
26183: päivältä huhtikuuta 1789, niin myös kaikki muiden lakien
26184: ja asetusten säännökset, jotka ovat ristiriidassa tämän halli-
26185: tusmuodon kanssa.
26186:     Ne säännökset, jotka ovat tarpeen tämän hallitusmuodon
26187: täytäntöön panemiseksi, annetaan lailla.
26188: 
26189: 
26190:      Helsingissä, 14 päivänä kesäkuuta 1919.
26191: 
26192: 
26193: 
26194: 
26195:           Helsinki '1920. Valtioneuvoston kirjapaino.
26196:              1919 vuoden valtiopäivät N :o 18.
26197: 
26198: 
26199: 
26200: 
26201:                  Hallituksen esitys Edu.skunnalle laiksi
26202:            eräistä Suomen uudesta valtio-oikeudellisesta
26203:            asemasta johtuvista nimitysten muutoksista.
26204: 
26205:     8illaikaa kuin Suomi kuului \T enäjän valtakuntaan, johtui
26206: tästä, ettei sen lainsääidännössä voitu käyttää riippumatonta
26207: valtiollista asemaa osattavia nimityksiä. Venäjän valtio-
26208: vallan taholta estettiin sellaistenkin nimitysten käyttäminen,
26209: joita olisi vaatinut Suomen va'itiollinen autonomia jakamat-
26210: tomassa valittkunnassa. Niinpä on lainsäädännössä sanan
26211: valtio asemesta usein käytetty sana ,maa". Suomenkieli-
26212: sessä lakitekstissä saatiin käyttää nimityksiä valtiopäivät,
26213: valtiopäivämies, valtiopäiväjärjestys, mutta vastaavaa ruot-
26214: salaista sanamuotoa ei sallittu, vaan oli käytettävä sanoja
26215: ,lantdag", ,lantdagsman" ja ,lantdagsordning". Yhden-
26216: mukaisesti tämän kanssa oli ruotsinkielisessä lakitekstissä
26217: käytettävä sanaa ,lantdagsmannaval", 'kun oli vaikea käyt-
26218: tää vastaavaa nimitystä - representantval - ruotsissa.
26219:     Kun Suomi nyt on ii-taantunut Venäjästä ja tullut riip-
26220: pumattomaksi valtakunnaksi, eivät mainitut nimitykset enää
26221: sovellu sen valtio-oikeudelliseen asemaan. Sentähden Halli-
26222: tus on tahtonut antaa Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
26223: van lakiehdotuksen, jossa selitetään, mitä nimityksiä sano-
26224: tuissa tapauksissa vastedes on käytettävä:
26225: 
26226: 
26227: 
26228: 
26229: \1271-19
26230:   2                        N:o 18
26231: 
26232: 
26233:                            Laki
26234:  eräistä Suomen uudesta valtio-oikeudellisesta asemasta
26235:            johtuvista nimitysten muutoksista.
26236: 
26237:     Samalla kuin Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka. on
26238: tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjär-
26239: jestyksen 60 § :ssä määrätyllä tayalla, säädetään,
26240:     että sanotun Valtiopäiväjärjestyksen nimenä tästedes on
26241: oleva: Suomen Valtiopäiväjärjestys - Finlands Riksdags-
26242: ordning, ja että 20 päivänä heinäkuuta 1906 annettua Suo-
26243: men Suuriruhtinaanmaan vaalilakia on kutsuttava: Suomen
26244: Vaalilaki - Finlands V allag,
26245:     on virallisessa kielenkäytössä aina laissa ja asetuk-
26246: sissa käytettyjen nimitysten ,Suomen Suuriruhtinaanmaa"
26247: tahi sitä vastaavan ,maa" asemesta käytettävä nimitystä
26248: ,Suomi", ja
26249:     ruotsinkielessä tähän asti käytetyn sanan ,lantdag" ja:
26250: sen yhdistelmien sijasta käytettävä sanaa ,riksdag" ja Siln
26251: yhdistelmiä.
26252: 
26253:       Helsingissä, toukokuun 13 päivänä 1919.
26254: 
26255: 
26256:                        lTaltionhoitaJa
26257: 
26258:                       JIANNERHEUI.
26259: 
26260: 
26261: 
26262:                               OiketMministeri Saderholm.
26263: 
26264: 
26265: 
26266: 
26267:           Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
26268:              1919 Vp. -      V. :M. -Esitys N:o 18.
26269: 
26270: 
26271: 
26272: 
26273:                   Perustuslakivaliokunnan
26274:               m i et i n t ö N:o 5 hallituksen estiyksen joh-
26275:               dosta, joka· sisältää ehdotuksen laiksi eräistä
26276:               Suomen uudesta valtio-oikeudellisesta asemasta
26277:               johtuvista nimitysten muutoksista.
26278: 
26279:       Eduskunta an täysi-isturunossa viime !toukokuun 15 päi-
26280: vänä lähettänyt perustuS'l&ikiva:liolkuntaoo va:lmirste1evaa kä-
26281: 'sittelyä varten hallituksten esity'ffis-en N :·o 18, joka 'Silsältää
26282: ehdotuksen lailksi eräistä Suomen uU'<lesta valltio-o]meud·elli-
26283: sesta Memasta johtuvista nimity,sten muutoksi·sta.
26284:       Käsi~elles.sään tätä 'aJsffi,a on vralicollnmta haV1ai·nnUit, että
26285: hallitumse~ esityksessä maiJnitut, muutettavaksi •ehdotetut
26286: :nimitykset (,Suomen Suuriruhitina;oomaa", ,Jantdag") on jo
26287: pääa;siwss•a muutettu voimaan a.siuneerla uude11a hallitusmuo-
26288: dolla. Li·säksi on v,aliokunta huoma;nnut, että on uudesta
26289: hallitusmuodosta johttuvia rsrel'laisioakin nimity,smuutolksi>a,
26290: j·oita ei ole puheenala;isessa hallituksen esitykses,sä ort;ettu
26291: huomioon. Nii!npä valtiopäiväjärjesty:illses,sä esiintyy tuon
26292: tuosta!kiin nrmitys ,Eei,sari ja Suuriruhtinas", muita mainit-
26293: :sematta, T.ähä:n nähd-en, ja ikun eräält muutkin muodolliset
26294: muutokset uuden halliltusmuodon hyväiksymis'tm johdosta
26295: ovat välttäJmä;iltömät, katsoo wtT.icoku:n:ta :asicanmukaiseffisi,
26296: ,eiJtä hallituben 'esitys hyljättäi,siin ja toimitettarisiin •aina-
26297: k~n perusltus·lalcien y1einen tarkistus, jonka ;kuitenlkin tulisi
26298:  olla aivan muodamsta 1arutua.
26299:       Nän oHen wvliokunta lkunnl~oitiJaen eh!dottrua,
26300: 
26301:                   että eduskunta, hylkäämällä hallituksen esi-
26302:               tyksen, päättäisi anoa, että hallitus niin pian
26303:               kuin mahdollista antaisi eduskunnalle esityksen
26304:               niistä muodollista laatua oletlista muutoksista,
26305: 2           1919 Vp, -     V. M. -'-- Esitys N:o 18•
26306: 
26307:              jotka uuden hallitusmuodon johdosta tulevat ai-
26308:              nakin perustuslakeihin tehtäviksi.
26309: 
26310: 
26311: 
26312:     Helsrng]ssä, 24 päivänä laikakuu ta 1919.
26313: 
26314: 
26315: 
26316:     Asian käsittelyyn ·ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
26317: Ryömä ja jä:s·enet von' Born, Elfving, Erich, R., Estlander
26318: (ositta.in), Ha.kala, Hel1e, Juutil·ainen, Kotonen (osittain),
26319: Lehto'koski, Mantere, Niu'k!k•all!en, P.esonen, PiiJkänten, Setälä,
26320: Torppa ja Voionma,a .s-ekä varajäisen Hornborg (ositta~n).
26321:          1919 Vp. -     S. V. :M. -Esitys N:o 18.
26322: 
26323: 
26324: 
26325: 
26326:                 Suuren valiokunnan mietintö
26327:             N:o 33 Hallituksen esityksen johdosta, joka
26328:             sisältää ehdotuksen laiksi eräistä Suomen
26329:             uudesta valtio-oikeudellisesta asemasta johtu-
26330:             vista nimitysten muutoksista.
26331: 
26332:     Käsiteltyään ed:ellämainitun •a•sian on Suuri valiokunta
26333: a.siallisesti yhtynyt P.ernstuslakrv.aliokunnan m~etinnö.ssä
26334: N :o 5 olevaan ehdotuks•een, jakaen kuitenkin sa:notns•sa mie-
26335: tinnössä olev,an ponnen kahldeksi ·eri ponnelksi. Suuri v·alio-
26336: kunta siis kunni:oitta~en ehdottaJa,
26337: 
26338:                 että Eduskunta päättäisi hylätä kyseessä
26339:             olevan Hallituksen esityksen, sekä
26340:                 että Eduskunta päättä.isi ano~, että Hallitus
26341:             niin pian kuin mahdollista antaisi Eduskunnalle
26342:             esityksen niistä muodollista laatua olevista muu-
26343:             toksista, jotka uuden · hallitusmuodon johdosta
26344:             tulevat ainakin perustuslakeihin tehtäviksi.
26345: 
26346:    Helsingissä, 8 päivänä marr.wskuut.a 1919.
26347:        1919 Vp. -     Edusk. vast. -    Esitys N :o 18.
26348: 
26349: 
26350: 
26351: 
26352:                 E d u s k u n n a n v a s t a u s Hallituksen
26353:             esitykseen laiksi eräistä Suomen uudesta val-
26354:             tio-oikeudellisesta asemasta johtuvista nimitys-
26355:             ten muutoksista.
26356: 
26357:      Eduskunnalle on annettu HruUituksen esitys laiksi eräistä
26358: Suomen uudesta vaHio-oikeudellisesta asemasta. johtuvista
26359: nimitysten muutdksista.
26360:      Käsitellessään tätä asiaa on Eduskunta havainnut, että
26361: Hallituksen esåtyksessä mainitut, muutettavaksi ehdot,etut
26362: nimitylkset (,8uomen Suuriruhtinaanmaa", ,lantdag") on jo
26363: llääwsiass~ muutettu voimaan tul1eella uudeHa haUiJtu.smuo-
26364: clolla. Lisäksi on Eduskunta huomannut, että on uudesta
26365: hallitusmuodostajohtuvia seHais·~akin nimitysten muutoksia,
26366: joita puheena:laisessa hallituksen esityks·essä ei ole otettu
26367: huomioon. Niinpä valtiopäivä:jäJrjestyks8issä esiintyy tuon
26368: tuostakin nimitys ,Keisari ja Suuriruhtinas", muita mainit-
26369: sematta. Tähän nä:hden, ja kun eräät muutkin muodolliset
26370: muutoks<et uuden halliitusmuodon johdosta ovat välttämättö-
26371: miä, katsoo Eduskunta asianmukai1seksi, että Hallituksen esi-
26372: tys hyljätäiän ja toimiteban yleinen, ainakin perustus1a1kien
26373: ta.rki·srtus, jonka kuitenkin tulisi olla aiv.an muodoUi,sta laa-
26374: tua.
26375:      Näin ollen Eduskunta on päättänyt
26376: 
26377:                  hyljätä kyseessä olevan Hallituksen esityk- ·
26378:              sen, sekä
26379:                  anoa, että H allihts niin pian kuin mahdollista
26380:              antaisi Edu,skunnalle esityksen niistä muodol-
26381:              lista laattw olevista muutoksista, jotka tmden
26382:              hallit·usmuodon johdosta t1t-levat ainakin perus-
26383:              tuslakeihin tehtäviksi.
26384: 
26385:     Helsingissä, 14 päivänä marraskuuta 1919.
26386:             1919 vuoden valtiopäivät N :o 19.
26387: 
26388: 
26389: 
26390: 
26391:               · llallituksen esitys Eduskunnalle, joka
26392:           koskee lakia sotavoiman saatavista rauhan-
26393:           aikaisista luontoissuorituksista.
26394:     Sotavoimien tarpeista huolehtivat asianomaiset valtiot
26395: yleensä itse. Missään tätä perussääntöä ei kuitenkaan
26396: ole voitu poikkeu:ksettomasti noudattaa, sillä sotavoi-
26397: man tarpeet ovat osaksi niin moninaiset ja osaksi myös-
26398: kin vain siinä määrin aika ajoittain uudistuvat, ettei val-
26399: tio itse voi välittömästi niistä kaikista huolehtia. Sellai-
26400: nen sotaväen kaikkien tarpeiden valtion puolesta hankki-
26401: minen tuottaisi usein myöskin niin suuria kustannuksia,
26402: ettei missään maassa ole katsottu mahdolliseksi toimeen-
26403: panna sellaista järjestelyä. Sotavoiman tarpeiden tyydyttä-
26404: minen on sentähden yleensä ollut järjestetty siten, että se
26405: osaksi on ollut valtion oma asia, osa,ksi sälytetty valtion
26406: asukkaiden luonnossa suoritettavaksi. Rajan valtion ja yksi-
26407: tyisten suoritusten välillä määräävät käytännölliset näkö-
26408: kohdat, se missä määrin sotaväen tarpeiden tyydyttä-
26409: minen on katsottu paremmin soveltuvaksi toisen tai toisen
26410: tehtäväksi.
26411:     Tässä esitetyllä tavalla on ollut asian laita meillä-
26412: kin. Suomessa on esim sotaväen majoitus vanhastaan
26413: ollut valtion sekä maan kuntien ja asukasten yhdessä toi-
26414: mitettava. Samoin on ollut laita sotilaskyydityksenkin.
26415: Toiselta puolen on, mitä meidän maamme oloihin tulee, huo-
26416: mattava, että meidän maamme riippuvaisuus Venäjästä ai-
26417: heutti, että sotalaitosta koskeva lainsäädäntömme aina näi-
26418: hin asti oli kytketty läheisesti yhteen Venäjän sotilaslain-
26419: säädännön kanssa, mistä seurasi, osaksi, että se joko aina
26420: jossain määrin oli soveltumaton meidän maamme erikoisiin
26421: 682-19
26422:   2                        N:o 19
26423: 
26424: olosuhteisiin, osaksi että siihen jäi tuntuvia aukkoja, kun ei
26425: aina pidetty huolta siitä, että meidän maamme lainsäädän-
26426: nön järjestyksessä olisi tätä maata varten annettu asian vaa-
26427: timat säännökset.
26428:     Näin on myöskin asian laita mikäli on kysymys
26429: sotavoiman varustamisesta välttämättämillä tarvikkeilla.
26430: Huolimatta siitä, että tässä maassa olevat sotavoimat olisi-
26431: vat tarvinneet ja tosiasiallisesti tarvitsivatkin sellaisiakin
26432: suorituksia, joita valtio ei itse, ilman kuntien ja asukkaiden
26433: välitöntä myötävaikutusta, voinut hankkia, supistui lainsää-
26434: däntö viimeksimainittujen tehtävistä luontoissuorituksista
26435: kuitenkin vain sotavoiman majoituksesta sekä sotilaskyydi-
26436: tyksestä annettuihin säännöksiin.
26437:     Tämä puute on luonnollisesti nyt poistettava, sillä se
26438: kokonaan muuttunut valtiollinen asema, minkä maamme on
26439: saavuttanut, pakottaa ryhtymään täydentävään lainsäädän-
26440: töön sotalaitostamme koskevalla alalla, jos mieli järjestää
26441: valtakunnan turvaksi muodostettu sotavoima sellaiseksi, että
26442: se todellakin kykenee täyttämään sille kuuluvan tärkeän
26443: tehtävän. Tässä kohden on yksi ensimmäisistä sotavoiman
26444: välttämättömien tarpeiden tyydyttäminen.
26445:     Sotavoiman varustaminen välttämättämillä tarvikkeilla
26446: on tietysti meilläkin yleensä oleva valtion oma asia. Ilman
26447: kuntien ja yksityisten välitöntä luonnossa tapahtuvaa avus-
26448: tusta ei valtio kuitenkaan meilläkään saata olla. Tämä pitää
26449: paikkansa paitsi sodan aikana myöskin rauhan vallitessa.
26450: :Mutta toisaalta yksin luonnossa tapahtuva sotavoiman ma-
26451: joitus ja sotaväen hevoskyydillä kuljettaminen eivät riitä.
26452: Rauhankin aikana voi nimittäin muunkinlainen luonnossa
26453: tehtävä sotavoiman avustaminen sen tarpeiden tyydyttämi-
26454: sessä tulla kysymykseen.
26455:     Ensinnä on huomattava, ettei sotaväki rauhankaan ai-
26456: kana kaikissa tapauksissa ja joka hetki voi olla varustettuna
26457: tarvitsemillaan elintarpeilla. Sotaväenosastojen siirtäminen
26458: saattaa tapahtua niin nopeasti, ettei tarvittavia muonavaroja
26459: voida kuljettaa mukana. :Myöskin saattaa olla kysymyksessä
26460: siksi harvojen sotilaiden muonittaminen, että muonavarojen
26461:                             N:o 19                          3
26462: 
26463: mukana kuljettaminen tulisi paljoa kalliimmaksi kuin muo-
26464: navarojen hankkiminen oleskelupaikkakunnalta. Tämä
26465: kaikki pitää paikkansa myöskin niihin rehuihin nähden,
26466: jotka sotavoima tarvitsee sen mukana olevien eläinten ruo-
26467: kintaan. On siis, niinkuin muissakin maissa ontapahtunut,
26468: säädettävä, että sotaväki on oleva oikeutettu poikkeus-
26469: tapauksissa ja tilapäisesti yksityisiltä henkilöiitä vaatimaan
26470: itselleen muonitusta sekä sen mukana oleville eläimille re-
26471: huja. Toisaalta on asiaa koskeviin määräyksiin otettava
26472: säännöksiä, jotka estävät tämän oikeuden väärinkäyttämistä
26473: joko siten, että sitä käytetään ilman riittäviä perusteita tai
26474: siten, että siinä muuten kohtuuttomasti rasitetaan väestöä.
26475:     Kaikesta annetusta muonituksesta ja luovutetuista re-
26476: huista on asianomaisille luonnollisesti suoritettava korvaus
26477: valtion varoista, niin että rasitus jakaantuu koko kansan
26478: kannettavaksi. Mitä sitten niihin viranomaisiin tu1ee, joiden
26479: olisi huolehdittava muonituksen ja rehujen hankkimisesta,
26480: niin on Hallituksen mielestä sopivinta käyttää siihen niitä
26481: viranomaisia, joiden tehtäväksi sotaväen .majoittaminenkin
26482: on uskottu.
26483:     Sotaväen ja sen tarvekalujen kuljetukseen tarvitaan en-
26484: nen kaikkea rautateitä. Siihen nähden on Hallituksen mie--
26485: lestä säädettävä, että kaikkien valtakunnassa olevien rauta-
26486: teiden haltijat ovat velvolliset rautateillään kuljettamaan
26487: valtakunnan sotaväkeä ja sen tarvekaluja. 1Iutta mikä
26488: tässä yhteydessä on tärkeintä, on se, että Hallituksella on
26489: oleva oikeus vahvistaa sellaisesta kuljetuksesta suoritetta-
26490: ville korvauksille tariffit sekä muutoinkin määrätä sellaisen
26491: kuljetuksen ehdot.
26492:     Mutta aina ei ole soveliasta käyttää sotaväen ja sen tarve-
26493: kalujen kuljettamiseen rautateitä. Paitsi sitä, ettei rautateitä
26494: ole kaikissa seuduissa, saattaa käydä halvemmaksikin käyt-
26495: tää muunlaatuisia kuljetuskeinoja: ja meidän vesistöistä rik-
26496: kaassa maassamme ei tällöin ole mikään lähempänä kuin
26497: vesikulkuneuvojen käyttäminen. Rauhanaikaisia luontois-
26498: suorituksia koskevaan lakiin on senvuoksi liitettävä mää-
26499: räys siitä, eWi laivojen ja alusten omistajain velvollisuutena
26500:    4                         N:o 19
26501: 
26502:  on, valtionvaroista suoritettavS~a korvausta vastaan, antaa
26503:  laivansa ja aluksensa valtakunnan sotalaitoksen käytettä-
26504:  väksi milloin niitä, sotaministeriön harkinnan mukaan, tar-
26505:  vitaan sotaväen ja sen tarvekalujen kuljettamiseen tahi sota-
26506:  laivojen tai rannikkolinnoitusten varustamiseen muona-
26507:   varoilla, kalustolla, hiilillä tai muilla tarvikkeilla, kuiten-
26508:  kin ainoastaan mikäli sotalaitoksen omat alukset eivät sii-
26509:  hen riitä, eikä tarvittavia aluksia ajoissa voida kohtullista
26510:  hyvitystä vastaan saada vapaan välipuheen perusteella.
26511:   Tästä pakkokäytöstä on yleisen edun takia kuitenkin vapau-
26512:   tettava yleisten kuljetuslaitosten haltijat niihin aluksiin
26513:   nähden, jotka heidän on Halli~uksen määräyksen tai valtion
26514:   kanssa tehdyn välipuheen perusteella pidettävä varattuna
26515:   yleistä käyttämistä varten.
26516:       :Mikään sotavoima ei voi kehittyä tehtävänsä tasalle
26517:   ilman harjoituksia. :Mutta harjoituksia ei voida kehittää
26518:   kyllin tehoisiksi, jos niitä suoritetaan ainoal!taan kasarmi- ja
26519:   muilla valtiolle kuuluvilla sotalaitoksen käytettäväksi luo-
26520:   vutetuilla alueilla, vaan on harjoitukset välttämättömästi
26521: - aika ajoin laCljennettava tapahtuvaksi yksityisillekin kuu-
26522:   luvilla mailla. Tähän nähden on säädettävä, että valtakun-
26523:   nan sotavoima on oleva oikeutettu sotilaallisia harjoituksia
26524:   varten käyttämään kaikkinaisia kiinteimistöjä valtakun-
26525:   nassa. Tästä käyttämisestä, josta asianomaisille on yleisistä
26526:   varoista suoritettava kohtuullinen korvaus, mikäli siitä on
26527:   aiheutunut vahinkoa, on kuitenkin syytä meilläkin, kuten
26528:   muualla on tehty, vapauttaa kaikki rakennukset, varsinaiset
26529:   tehdasalueet, pihamaat, puutarhat, istutuksilla aikaansaadut
26530:    puistot, vilja- ja heinäpellot, vesistöjen rauhoituspiirit sekä
26531:   maanviljelys- ja metsätaloudelliset koekentät ja -metsät.
26532:       Läheisessä yhteydessä kiinteimistöjen käyttämisen
26533:   kanssa sotilaallisiin harjoituksiin on luvan myöntäminen
26534:   sotaväelle ottaa vettä yksityisten kaivoista ja vedenottopai-
26535:   koista, mikäli eivät paikalla ehkä olevat yleiset kaivot ja
26536:   vedenottopaikat riitä tyydyttämään sotaväen vedentarvetta
26537:   tai niitä ei voida vaivatta käyttää.
26538:                             N:o 19                         6
26539: 
26540:     Sotaväen oleskellessa tilapäisesti ulkopuolella varsinaista
26541: asemapaikkaansa voi useinkin sattua, että se pienempien
26542: korjaustöiden suorittamista varten tarvitsee käytettäväkseen
26543: paikalla olevia pajoja. Sen johdosta on tästäkin oikeudesta,
26544: kuten muissakin maissa on asian laita, otettava määräys
26545: lakiin. Kaivojen, vedenottopaikkojen ja pajojen käyttämi-
26546: sestä on asianomaisille yleisistä varoista suoritettava kor-
26547: vaus, jos heille on siitä aiheutunut vahinkoa.
26548:     Tässä esitettyjen perusteiden mukaan valmistettu ehdo-
26549: tus laiksi sotavoiman saatavista rauhanaikaisista luontois-
26550: suorituksista jätetään täten Eduskunnan hyväksyttäväksi.
26551:     Kysymyksessä oleva ehdotus on näin kuuluva:
26552: 
26553: 
26554: 
26555: 
26556:                            Laki
26557:           sotavoiman saatav,ista rauhanaikaisista
26558:                    luontoissuorituksista.
26559: 
26560:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten seu-
26561: raavaa:
26562: 
26563:                           1 LUKU.
26564: 
26565:         Tämän lain muka~ista Vtwntoissuoritu~ta .
26566: 
26567:                              1 §.
26568:                                                       .
26569:    Tämän lain nojalla on sotavoima oikeutettu rauhan ai-
26570: kana, valtionvaroista suoritettavaa korvausta vastaan, saa-
26571: maan seuraavia 11 uon toissnorituksia:
26572:     1) muonitusta;
26573:     2) 11ehuja;
26574:     3) käyttöoikeuden laivoihin ja aluksiin;
26575:    4) oikeud·en rautateitse tapahtuvaan 'kuljetukseen erityi-
26576: sen maksutariffin mukaan;
26577:   6                         N:o 19
26578: 
26579:    5) oikeud:en kiinteimistöjen käyttämiEJeen harjoituksia
26580: varten;
26581:     6) käyttöoikeuden kaivoihin Ja vedenottopaikkoihin;
26582: sekä
26583:    7) käyttöoikeuden pajoihin.
26584: 
26585: 
26586:                           2 LUKU.
26587:                         Muonituksesta.
26588: 
26589:                              2 §.
26590:     Tämän lain mukaista muonitusta on sotaväellä oikeus
26591: vaatia ainoastaan milloin ei ole mahJ&ollista tyydyttää sota-
26592: väen muonitustarvett.a. sen omista varastoista, eikä sotaväki
26593: myöskään viivytyksettä eikä eri:koisitta lisä:kustannuksitta
26594: voi hanklkia tarvittavia muonavaroja vapaan ,,äli<puh-een
26595: perusteella; ja vaadittakoon tässä tarkoitettua muonitusta
26596: ainoastaan sotaväenosastolle, joka tilapäisesti oleskelee ulko-
26597: puolella varsinaista asemapaikkaansa, sekä yksityisille soti-
26598: lashenkilöille, milloin ihe palvelusasioissa oleskelevat vie-
26599: raalla paikkakunnalla.
26600:     Muonituksella käsitetään tässä laissa valmista ruokaa
26601: tai ruoka-aineksia.
26602:                             3 §.
26603:     Jos sotilashenkilö ulkopuolella varsinaista asemapaik-
26604: kaansa nauttii erikoista päivärahaa, älköön hän o1ko oikeu-
26605: tettu vaatimaan itsellensä muonitusta.
26606: 
26607:                              4 §.
26608:     Ruoka on yleensä niiden yksityisten henkilöiden annet-
26609: tava, joiden luokse sotilaat on majoitettu; mutta ellei ma-
26610: joittaja hänen luoksensa majoitetun sotaväenosaston suuruu-
26611: den takia, varattomuuden vuoksi tai muusta pätevästä syystä
26612: saata hankkia tarvittavaa ruokaa, tai ellei sotaväki ole ma-
26613: joitettu yksityisten luokse, on paikkakunnan majoituslauta-
26614: kunnan se sotaväelle toimitettava.
26615:                             N:o 19                         7
26616: 
26617:     Milloin sotaväki ruuan asemesta haluaa saada ruokansa
26618: valmistamiseen tarpeellisia ruoka-aineksia, toimittakoon ma-
26619: joituslautakunta sotaväelle sellaisia, mikäli se voi vaikeu-
26620: detta tapahtua.
26621:     Kun majoituslautakunnan on, sen mukaan kuin tässä
26622: pykälässä säädetään, toimitettava sotaväelle muonitus, ovat
26623: kaikki ne, jotka vaikeudetta voivat luovuttaa ruoka-aineksia,
26624: velvolliset antamaan niitä majoituslautakunnalle tahi sota-
26625: väelle majoituslautakunnan tilauksesta.
26626:     Muonitusta älköön samalta yksityiseltä suorittajalta
26627: vaadittako useamman -kuin viiden päivän aikana kerrallaan.
26628: 
26629:                             5 §.
26630:     Sotavä~n, niin päällystön kuin miehistönkin, on yleensä
26631: tyydyttävä siihen ruokaan, jota muonitusvelyollinen itse
26632: käyt.tää. Missään tapauksessa älköön vaadittako en-emmän
26633: eikä parem<paa ruokaa, älköörrkä korvausta valtionvaroista
26634: maksettako muusta ravintomäärästä kuin siitä, mihin sota-
26635: väki on sitä koskevien erikseen annettuj-en määräysten mu-
26636: kaan oikeutetttu.
26637:    Ellei muonitusvelvollinen tahi majoituslautakunta saata
26638: hankkia sitä muonitusta, jonka sotaväki ruokajärjestyksensä
26639: mukaan on saapa, tulee sotaväen tyytyä siihen ravintoon,
26640: mikä paikkakunnalla voidaan vaikeuksitta hankkia.
26641: 
26642:                               6 §.
26643:      Majoituslautakunta järjestäköön sotaväen muonituksen
26644:  paikkakunnalla.
26645:      Maistraattien, järjestysoikeuksien ja huununpalvelijain
26646:  tehtävänä on, its·ekunkin virka-alueellaan, valvoa, että ma-
26647: )oituslautakunnat ja yksityiset muonitusv·elvollisei täyttä-
26648:  väit heille tässä laissa säädetyt velvoHisuudet cta olla paik-
26649:  kakunnalle saapuvan sotaväen apuna muonituksen hankki-
26650:  m}sessa.
26651:      Sotaväen muonituksen johtaminen ja ylin vahonta on
26652:  maah~rrojen tehtävänä, itsekunkin läänissään.
26653:   8                        N:o 19
26654: 
26655:                             7 §.
26656:     Maaherra vahvistakoon, pyydettyään sotaministeriöitä
26657: asiaa koskevat tarpeelliset tiedot sekä kuulusteltuaan kunkin
26658: hänen läänissään olevan kunnan valtuustoa ja alaisiaan kruu-
26659: nun majoitusasiamiehiä, viimeistäänkin joulukuussa seuraa-
26660: vaa vuotta varren sen rahakorvauksen suuruuden, joka kun-
26661: nassa on suoritettava tässä laissa määrätystä ruuasta
26662: kutakin sotilasta ja päivää kohti sekä kultakin aterialta
26663: ynnä niistä ruoka-aineksista, joita sotaväelle on tämän lain
26664: mukaan eräissä tapauksissa annettava.
26665:     Milloin erikoiset syyt vaativat muutoksia tällä tavalla
26666: vahvistettuihin korvausmääriin, olkoon maaherralla va~ta,
26667: soveltuvissa kohdin noudattamalla 1 momentin määräyksiä,
26668: asianhaarojen mukaan muuttaa niitä.
26669:     Maaherra ilmoittakoon näin tavoin vahvistamistaan 'kor-
26670: vausmääristä viipymättä sotaminisieriölle.
26671: 
26672:                             8 §.
26673:     Milloin majoituslautakunnan on, sen mukaan kuin mai-
26674: nitaan 4 § :ssä, toimitettava sotaväelle muonitus, katsotta-
26675: koon ettei muonituskustannus sotilasta ja päivää kohden
26676: yleensä nouse yli niiden määrien, mitkä kuntaa varten on
26677: vahvistettu 7 § :ssä säädetyssä järjestyksessä.
26678: 
26679:                             9 §.
26680:     Muonitusvelvollisille tuleva korvaus on muonituksen
26681: saaneen sotaväen toimesta suoritettava heiHe viimeistäänkin
26682: muonituksen lakkaamisen jälkeisenä päivänäJ.
26683:     Korvauksen saajan on vastaanottamas1aan korvauksesta
26684: annettava sotaministeriön vahvistettavan kaavan mukainen
26685: kuitti, joka on, tilinteossa ollakseen valtiolaitosta koh-
26686: taan pätevä, varuste-htava paikkakunnan majoituslauta.kunnan
26687: va.rmennuksella.
26688: 
26689:                            10 §.
26690:     Majoituslautakunnan sotaväelle hankkimasta muonituk-
26691: sesta aiheutuvat menot suoritettakoon etukäteen kunnan va-
26692:                            N:o 19                          9
26693: 
26694: roista, ja korvattakoon ne valtion varoista kunnalle sekä tili-
26695: tettäköön ne siinä järjestyksessä kuin sotavoiman majoituk-
26696: sesta annetussa laissa on säädetty sellaisista tarvikkeista,
26697: jotka majoituslautakunta on itse hankkinut.
26698: 
26699: 
26700:                             11 §.
26701:     Kun sotaväen muoni:stusta tarvitaan, lähetettäköön valta-
26702: kunnan sotalaitoksesta siitä hyvissä ajoin tieto sen läänin
26703: maaherralle, jonka alueella muonitus on annettava. Tässä
26704: tiedonannossa on mainittava kuinka 'suuren sotaväenosaston
26705: muonitusta tarvitaan ja miten moneksi päiväksi sekä mistä
26706: ajasta lukien.
26707:     Jos muonit>ettavaksi ilmoitehm sotaväenosaston suuruus
26708: tai muonitukseUe määrätty aika muuttuu, on siitäkin niin pian
26709: kuin mahdollista ilmoitettava maaherralle.
26710: 
26711: 
26712:                             12 §.
26713:     MaaJherran vastaanotettua 11 §:ssä mainitun ilmoitukstm,
26714: tulee hänen viipymättä asianomaisten paikallisten viranomais-
26715: ten välityksellä ryhtyä toimenpiteisiin pyydetyn muonituk-
26716: sen 'hankkimiseksi; antakoon siitä myöskin tiedon kruunun
26717: paikkakunnalla olevalle majoitusasiamiehe1le.
26718: 
26719: 
26720:                               13 §.
26721:     Jos sotaväen muonittamin-en on saatava toimeen niin kii-
26722: reellisesti, ettei ole aikaa noudattaa 11 ja 12 §:ssä säädettyä
26723: järjestystä muonitusta tilattaessa, lähetettäköön 11 §:n mu-
26724: kaisestr laadittu tilaus suoraan maistraatille, järjestysoikeu-
26725: delle ta:hi kruununnimismiehell-e, joiden on, majoituslauta-
26726: kunnan avulla, viipymättä huolehdittava muonittamisesta;
26727: ilmoittakoot asiasta myös kohta maaherralle ja kruunun ma-
26728: joitusasiamiehelle sekä kruununnimismies sitäpaitsi krunnun-
26729: voudille.
26730:   10                        N:o 19
26731: 
26732:                              14 §.
26733:     Milloin on muonitettava ainoastaan yksinäinen sotilas tai
26734: vain muutamia harvoja sotilaita, olkoon heidän lupa
26735: saapua paikkakunnalle ilman etukäteen tehtyä tilausta; ja
26736: on muonitettavilla silloin lupa vasta paikkakunnalle saavut-
26737: tuaan ilmoittautua muonituksen saamista varten paikallisille
26738: viranomaisille, joiden on heti ilmoitettava asiasta maaher-
26739: ralle ja kruunun ma.joitusasiamiehelle.
26740: 
26741:                             15 §.
26742:    Niissä ta~auksissa, jotka mainitaan 13 ja 14 §:ssä, ovat
26743: muonitettava.t sotilaat velvolliset ennen muonituksen saa-
26744: mista jättämään paikallisille viranomaisille virallisen selvi-
26745: tyksen kaikista niistä seikoista, mitkä tämän lain mukaan
26746: edellytetään muonituk&en saamise1,si.
26747: 
26748:                              16 §.
26749:     Ellei muonitusvelvollinen anna ruokaa, ilmoittakoon
26750: asianomainen sotilaspäällystö asianlaidasta oikaisun saa-
26751: mista varten paikallisille siviiliviranomaisille; mutta kaikki-
26752: nainen omavaltainen oikeuden ottaminen on, laillisen edes-
26753: vastauksen uhalla, ankarasti kielletty.
26754: 
26755:                            17 §.
26756:    Muonitusvelvollista, joka laillisetta syyttä kieltäytyy 'an-
26757: tamasta muonitusta, rangaistakoon sakolla.
26758: 
26759:                            18 §.
26760:     Ellei muonitusvelvollinen anna ruokaa, hankkikoon sen
26761: majoituslautakunta; ja niskoittelija vastatkoon niistä tämän
26762: lain edellyttämien korvausten yli nousevista lisäkuluista,
26763: mitkä kruunulle voivat sen johdosta aiheutua.         •
26764: 
26765:                           19 '§.
26766:     Jos ruoka-ainesten luovuttamiseen velvollinen ilman
26767: pätevää syytä kieltäytyy antamasta niitä, kääntyköön ma-
26768: joituslautakunnan maistraatin, järjestysoikeuden tahi kruu-
26769:                            N:o 19                        11
26770: 
26771: nunpalvelijain puoleen, joiden tulee viipymättä hankkia
26772: poliisivoiman tahi, ellei sen apua ole mahdollista käyttää,
26773: asianomaisen sotilaspäällystön välityksellä sotaväen apua
26774: luovutusvelvollisuuden täytäntöön saattamiseksi.
26775:     Kiireellisissä tapauksissa saa majoituslauta.kunta itse
26776: pyytää 'poliisivoiman ta.hi sot.aväen a.pua.
26777:     Jos tässä pykä:lässä mainitusta niskoittelusta on kruu-
26778: nulle aiheutunut lisäkustannulksia, vastatkoon niskoittelija
26779: niistä.
26780:                             20 §.
26781:     Ruuan antamisesta on majoituslautakunnan toimitettava
26782: tieto kullekin muonitusvelvolliselle, mikäli mahdollista hy-
26783: vissä ajoin ennen ruuan antamisen alkamispäivää.
26784: 
26785:                              21 §.
26786:      Majoituslautakunta antakoon, tarpeen mukaan sovittuaan
26787: siitä muonitettavan joukko-osaston päällysiän kanssa, itse-
26788: kullekin muonitettavalle tahi, jos sa:massa paikassa on muo-
26789: nitettava useita sotilaita, näille yhteisesti vahvistetun kaa-
26790: van mukaisen muonituslipun, jossa. mainitaan, edellisessä
26791: trupauksessa muonitetta.van henkilön pahelusarvo ja nimi,
26792: mutta us·eampien muonitusta ta,rvittaessa muonitetta vien
26793: palvelusarvo ja lukumäärä ynnä ·heidän esimiehensä nimi,
26794: sekä kaikissa näissä t.a•pauksissa sen .jorukko-osaston nimi,
26795: johon muoniteitavat kuuluvat, ynnä annettavan muonituk-
26796: sen määrä ja se a.ika, jona sitä on oikeus nauttia, sekä se
26797: paikka, jossa muonitusta on annettava; älköönkä kukaan
26798: yksityinen olko velvollinen antamaan ruokaa, ellei muoni-
26799: tuksen saantiin ilmoittautuva jätä hänelle muonituslippua.
26800:     Joka antaa. ruokaa henkilölle, jota ei ole laillisessa
26801: järjestyksessä muonitettavaksi ilmoitettu, syyttäköön itseän-
26802: sä, ja olkoon kuitenkin velvollinen vastaamaan muun hänelle
26803: laillisesti määrätyn ruuan antamisesta.
26804: 
26805:                               22 §.
26806:     Jos sotaväki ottaa itsellensä tahi vaatii enemmän muoni-
26807: tusta kuin mihin se on lain mukaan oikeutettu, kääutyköön
26808:                                        •
26809:   12                       N:o 19
26810: 
26811: muonitusvelvollinen majoituslautakunnan puoleen, jonka
26812: tehtävänä on, asianomaisen sotilaspäällystön tahi, ellei siitä
26813: ole apua, ylemmän siviiliviranomaisen välityksellä, huoleh-
26814: tia, että asia tulee lain mukaisesti ojennetuksi ja syylliset
26815: tarpeen niin vaatiessa rangaistuiksi.
26816: 
26817:                                23 §.
26818:     Sotavä!ki älköön millään tavalla sekaantuko muonituksen
26819: toimeenpanoon, vaan on se kokonaan muonituksesta huoleh-
26820: tivien siviiliviranomaisten asia.
26821:     Missä ta.pauksessa sotaväki saa siviiliviranomaisten
26822: pyynnöstä antaa virlka-a})ua 1 momentissa mainitussa tar-
26823: koituksessa, siitä sfuä•de.tään 19 § :ssä.
26824: 
26825:                              24 §.
26826:     Ellei paikkakunnalla saa:teta muonittaa kaikk~a muoni-
26827: tettavaksi ilmoitettua sotaväkeä, tiedoittakoon majoituslauta-
26828: kunta siitä viipymättä maistraatil1e, järjestysoikeud.elle,
26829: kruununvoudille tahi kruununnimismiehelle maaherran tie-
26830: toon saat~ttava'ksi.
26831: 
26832:                           3 LUKU.
26833:                   Rehujen luovutto;m.isest.a.
26834: 
26835:                              25 §.
26836:     Rehujen luovuttam~soon sotavoiman tarpeiksi tämän lain
26837: mukruan ovat, alem'pana mainituin poikkeuksin, kaikki ne
26838: velvolliset, joilla on haHussaan rehuvaroja.
26839:    Rehulla tarkoitetaan tässä laissa karsirehua ja kauraa.
26840: 
26841:                               26 §.
26842:      Rehuja on luovurtett.ava kulkemassa olevien tahi tila-
26843: päis~SJti •majoitettujeJt sotaväenosastojen ratsu- ja kuorma-
26844: hevosten ruokkimista varten; älköönkä rehuja vaadittako yli
26845: ·sen määrän, milrä erikseen on vahvistettu sotaväen hevosten
26846: ruokkimismääräksi.
26847:                             N:o 19                          13
26848: 
26849:     Rehuja älköön vaadittako muulloin kuin mikäli oles-
26850: kelupaikkakunnalla ei ole sotaväen rehuvarastoja, eikä sota-
26851: väki myöskään voi mukanaan kuljettaa tarvittavaa rehn-
26852: määrää tahi viivytyksettä tai erikoisitta lisäkustannuksitta
26853: hankkia sitä vapaan vä.lipuheen perusteella,; älköönkä sota-
26854: välki samalta yksityiseltä suorittajalta vaa,tiko rehuja enem-
26855: män kuin viiden päivän ajaksi kerrallaan. Ratsastaville
26856: joukoille on ;kuitenkin muulloin kuin kulun aikana lupa
26857: vaatia rehuja ainoastaan asianomaisen majoituslautakunnan
26858: suostumuksella, ja kulunkin kestäessä korkeintaan kahdoo
26859: päivän rehuntarve kerrallaan. Kylvöön käytettäväksi aijot-
26860: tua ka.uraa älköön missään tapauksessa vaadittako.
26861: 
26862:                              27 §.
26863:    Ne jotka, sen mukaan kuin säädetään sotilaskyyclityksestä
26864: annetussa laissa, ovat vapaat sotilaskyyditysvelvollisuu-
26865: desta, ovat vapautetut 25 § :ssä säädetystä velvollisuudesta
26866: luovuttaa r~huja, mikäli heidän hallussaan olevat rehut ovat
26867: tarpeelliset niiden hevosten ruokintaan, joihin nähden on
26868: olemassa vapautus sotilaskyydityksestä.
26869: 
26870: 
26871:                                28 §.
26872:     Ellei sotavä·en oleskelupaikalta voida saada sitä maaraa
26873: rehuja, jon'ka vaatimiseen sotaväki on oikeutettu, noudetta-
26874: koon tarvitt111va rehnmäärä lähimmäsM paikast.a, mistä re-
26875: huja on saatavissa; ja. saa,ta•koo.n s·ellaiseen noutamiseen, mi-
26876: käli sotavä,en omat käytettävissä olevat kwlkuneuv·ot eivät
26877: siihen riitä, käyttää sotilaskyy;ditystä sen mukaan kuin
26878: säädetään siitä annetussa laissa.
26879: 
26880:                             29 §.
26881:      Mitä 6, 7, 11, 12, 13, 14, 15, 17,   ,8,
26882:                                           1'9, 22, 23 ja 24
26883: § :ssä on säädetty nmonit.uksesta, olkoon soveltuvissa koh-
26884: din noudatettavana myöskin kysymyksen ollessa rehujen
26885: Jnovuttamisesta.
26886:   14                       N:o 19
26887: 
26888:                             30 '§.
26889:    Rehuj·en luovuttajille laillisesti tuleV>a korvaus on sota-
26890: väen toimesta suoriilettava heille h€ti rehujen luovuttamisen
26891: tapahduttua.
26892:    Korvauksen vastaanottamisesta annettavasta kuitista ol-
26893: koon voimassa, mitä 9 § :n 2 momentissa sää:d€tään.
26894: 
26895:                             31 §.
26896:     Jos yksi tai useat samalla paikkakunnalla asuvat rehn-
26897: varojen haltijat yhdes•sä ovat luovuttaneet rehuja sotaväen
26898: tarpeiksi viisituhatta kilogrammaa tai enemmän, olkoot oi-
26899: keutetut, valintansa mukaan, ottamaan rehuista korvauksen
26900: rahassa tahi vaatimaan itselleen saman määrän rehuja takai-
26901: sin luonnossa lähimmästä sotalaitokselle kuuluvasta varail-
26902: tosta.
26903:     Niissä tapauksissa, jolloin rehujen luovuttajat ottavat
26904: korvauksen luonnossa, ovat he itse velvolliset hakemaan
26905: rehut lähimmästä sotalaitoksen varastosta tai lähimmältä
26906: rautatienasemalta. Jos matka on yli viidentoista kilometrin
26907: pituinen, maksettakoon korvaus sen yli olevalta matkan
26908: osalta sen mukaan kuin säädetään sotilaskyydityksestä an-
26909: netussa la:issa.
26910: 
26911:                             32 § .
26912:     .Älköön kukaan olko velvollinen luovuttamaan soilaväeUe
26913: rehuja, ellei niitä vaativa jätä luovuttajalle paikkakunnan
26914: majoituslautakunnan antamaa lippua, jossa on mainittu luo-
26915: vutukseen velvollisen nimi, luovutettavien rehujen laatu ja
26916: määrä sekä kenelle ne on luovutettava. Joka toisin menet-
26917: telee, syyttäköön itseänsä, ja olkoon kuitenkin velvollinen
26918: vastaamaan muusta hänelle laillisesti määrätystä rehujen
26919: luovu ttamisesta.
26920:                     •        33 §.
26921:    !!illoin sotavä.ellä on 'laillisesti mukanaan muita eläi-
26922: miä kuin m.e·vosia, on se, 26 §:ssä määrätyillä edellytyksillä,
26923: oikeutettu saamaan ni.illekin rehuja tämän lain mukaan.
26924:                             N:o 19                             15
26925: 
26926:                            4 LUKU.
26927:         Käyttöo~keudesta ~aivoihirn        ja aluksiiln sekä
26928:                           rOJWtateihrin.
26929: 
26930:                                  34 §.
26931:     Laivoj·en ja alusten omistajat ja haltijat ovat vel volli.set
26932: antamaan 'laivansa ja aluksensa valtakunnan sotalaitoksen
26933: käytettäJväJksi llllilloin niitä, sotaministeri()n harkinnan mu-
26934: kaan, tarvitaalli sotaväJen .tai sen tarvekulujen kuljettamiseen
26935: tahi sotalaivoäen tai rannikkolinnoitusten varustamiseen
26936: muonavaroilla, kalustolla, hiilillä tai muilla tarvikkeilla,
26937: kuitenkin ainoastaan mikäli sotalaitoksen omat alukset eivät
26938: siihen riitä, eikä tarvittavia aluksia ajoissa voida kohtuul-
26939: lista hyvitystä vastaan saada vapaan välipuheen perusteella.
26940: 
26941:                             35 §.
26942:     Vapautetut velvollisuudesta luorvuHaa laivoja ja aluksia
26943: sotalaitoksen käytettävä\ksi ovat yleisten kuljetuslaitosten
26944: haltijat nii;hin aluksiin nähden, jotka he:i.dä.n on ha.llituk-
26945: sen määräyksen tai valtion kanssa t~hdyn välipuheen pe-
26946: rusteel'la pidettävä varattuna yleistä käyttämistä. varten.
26947: 
26948:                             36 §.
26949:     Sotalaitoksen käytettäväksi otetuissa laivoissa ja aluk-
26950: sissa on alustenomistajain pidettävä tarpeellinen päällystö ja
26951: miehistö sekä varustettava alukset kaikilla niiden käyttä-
26952: miseen kuuluvilla tarvikkeilla; ja kulkevat ne tämän pääl-
26953: lystön johdolla ja vastuulla.
26954: 
26955:                              3·7 §.
26956:      Laivoj·en ja alusten hankkimisesta huolehtikoot, kaupun-
26957: geissa ja kauppalaissa maistraatit ja järjestysoikeudet yh-
26958: dessä poliisiviranomaif'iten kanssa, sekä maalla kruunun-
26959: palvelijat. Sen johta!minen ja ylin valvonta on maaherrojen
26960: teihtäJvänä, itsekunk·in läänissään,
26961:              16                        N:o 19
26962: 
26963:                                        38 §.
26964:               Laivojen ja alusten tilaus lähetettläköön sotaminiswriöstä
26965:           hyvissä ajoin sen läänin maaherralle, jonka alueella. vesitse
26966:           tapahtuvaa kuljetusta tarvitaan, ja on tilauskirjassa mai-
26967:           nittava kuinka suurta kuljetusmäärää ja minkä laatuista
26968:           kuljetusta varten aluksia tarvitaan, mistä ja milloin kuljetus
26969:           on alkava ja kuinka kauan se suunnilleen on kestävä; ja on
26970:           maaherran sitten paikallisten viranomaisten välityksellä
26971:           hankittava tarpeelliset alukset. Kiireellisissä tapauksissa
26972:           saa sotaministeriö lähettää tilauksen suoraan paikallisille
26973:           viranomaisille, joiden on ilmoitettava siitä maaherralle.
26974: 
26975:                                        39 §.
26976:                 Laivojen ja alusten luovuttajalle on suoritettava riittävii
26977:            korv-aus alusten tämän lain mukaise:;ta käyttämisestä sekä
26978:            maksettava täysi hyvitys niiden ja niissä olevien tarvekalu-
26979: -· -·-~--- J'en vahingoittumisesta, mikäli se on aiheutunut muusta
26980:            syystä kuin niiden tämän lain mukaisesta käyttämisestä, ei-
26981:            vätl~:ä aluksen luovuttaja tahi hänen asettamansa laivaväki
26982:            ole syypäät vahingoittumiseen.
26983: 
26984:                                        40 §.
26985:               Sen korvauksen suuruuden, mikä aluksenomi,stajalle on
26986:           tuleva hä.nen aluksensa tä;m än lain mukaisesta käyttämi-
26987:                                          1
26988: 
26989: 
26990: 
26991:           sestä, määräkköön, elleivät asianomaiset voi siitä muutoin
26992:           sopia, tuomarinvastuun alaisena, arviolautakunta, jonka
26993:           muodostavat yksi paikkakunnan majoituslautakunnan kes-
26994:           kuudestaan valitsema jäsen, sotaministeriön määrättävä so-
26995:           talaitoksen edustaja ja yksi, kaupungissa ja kauppalassa
26996:           maistraatin tai järjestysoikeuden, mutta maalla maaherran
26997:           määrättävä merenkulkuasioihin perehtynyt henkilö. Tähän
26998:           arviotilaisuuteen kutsuttakoon kruunun paikkakunnalla
26999:           oleva majoitusasiamies sekä korvauksen saantiin oikeutettu
27000:           suullisesti tai postiin pannulla yksinkertaisella kirjeellä vii-
27001:           meistäänkin neljää päivää ennen toimituksen alkua; mutta
27002:           älköän heidän poissaolonsa estäkö toimituksen suorittamista.
27003:           Tässä mainitulle merenkulkuasioihin perehtyneelle henki-
27004:                             N:o 19                         17
27005: 
27006: lölle tuleva palkkio maksetaan valtion varoista maaherran
27007: määräyksen mukaan.
27008: 
27009:                              41 §.
27010:     Arviotilaisuudessa., josta mainitaan 40 §:ssä, toimikoon
27011: puheenjohtajana majoituslautakurunan jäsen, ja laaditta-
27012: koon siinä toimituskirja, joka on kaikki€n toimitusmiesten
27013: allekirjoitettava. Jos sattuu erimielisyyttä, merkittäköön se
27014: toimituskirjaan.
27015:                               42 §.
27016:                                  1
27017: 
27018: 
27019: 
27020:     K._a,p:paleen 41 §:ssä mainittua toimituskirjaa lähettäköön
27021: arviolautakunnan puheenjohtaja viipymättä läänin maaher-
27022: ralle, jonka tulee 'Pitää huoli siitä, että näin tavoin vahviste-
27023: tuksi tul'lut korvausmäärä tulee maistraatin, järjestysoikeu-
27024: den .tahi kruununvoudin välityksellä toimitetuksi asianomai-
27025: selle korvauksen saajalle viimeistäänkin i]mhden 'kuukauden
27026: kuluessa siitä lukien kuin asiakirjat ovat maruherralle saa-
27027: pun~t.
27028: 
27029:                              43 §.
27030:     Jos kTuunun majoitusasiamies katsoo, että 40 §:ssä mai-
27031: nitussa arviotilaisuudessa määrätty korvaus on liian korkea,
27032: tahi korvauksoon oi:keut.ettu, että se on riittämätön, menetel-
27033: ~öön, puhevallan menettämisen uhalla, kuten sot~smajoi­
27034: tuksesta tulevruan korvau'kseen nähden on se'llaisen ~au'ksen
27035: varalta säädetty sotavoiman majoituksesta annetussa laissa;
27036: ja olkoon siihen nähden muutoinkin voimassa mitä sen'laatui-
27037: sesta oikeudenkäynnistä on säädetty samassa laissa.
27038: 
27039:                              44 "§.
27040:    Jos suoritettavan 1korvauksen määrä ,on ilmoitettu tehtä-
27041: väksi riitaiseksi, älköön korvausta maksettako ennenkuin sitä
27042: koskeva oi'keuden päätös on voittanut lain voiman.
27043: 
27044:                              45 §.
27045:     Siitä korvaukseg.ta, mi:kiä 39 · §:n mukaan o.ll: kruunun
27046:  suoritettava laiNojen ja alusten tai niissä olevien tarvekalu-
27047:                                                             2
27048:   18                         N:o 19
27049: 
27050: jen vahingoittumisesta muusta syystä kuin niiden tämän
27051: lain mukaisesta käyttämisestä, riideltäköön, ellei siitä muu-
27052: toin voida sopia, tuomioistuimessa yleisen lain säätämässä
27053: järjestyksessä.
27054: 
27055:                              46 §.
27056:     Kaikkien valtakunnruJsa olevien rautateiden haltijat ovat
27057: velvolliset mutateillään 'kuljettamaan valtakunnan sotaväki:lä
27058: ja sen tarvekalaja hallituksen sellais,esta kuljetuksesta vah-
27059: vistaman maksutariffin mukaista korvausta v<astaan ynnä
27060: hallituiksen muutoin rmäärättävillä ehdoilla.
27061: 
27062: 
27063: 
27064:                             5 LUKU.
27065:   Kii-nteitnistöiw kiig~biilltisestii h(Wjaituksia 't'Q'rteta sekä
27066:     käyttöaikeudesta kaivoih~n, vedenottopaikkoihin ja
27067:                              pajaihin.
27068: 
27069:                               47 §.
27070:     V,altakunnan sotavoima on oikeutettu, alemiJana maini-
27071: tuin poikkeuksin, sotilaallisia. harjoituksia varten käyttämään
27072: kaikkinaisia kiinteimistöjä valtakunnassa.
27073:     Tästä käyttämisestä ovat vapaat kaikki rakennukset, var-
27074: sinaiset tehdasalueet, pihamaat, puutarhat, istutuksilla ai-
27075: kaansaadut puistot, vilja- ja heinäpellot, vesistöjen rauhoi-
27076: tuspiirit sekä maanviljelys- ja metsätaloudelliset koekentät
27077: ja -metsät.
27078: 
27079:                             48 §.
27080:     Kaivojen ja vedenottopaikkojen haltijat ovat velvolliset
27081: sallimaan tilapäisesti paikkakunnalla olevien sotaväenosas-
27082: tojen ottaa vettä kaivoisiaan ja vedenottopaikoistaan, mikäli
27083: eivät paikalla olevat yleiset kaivot ja vedenottopaikat riitä
27084: tyydyttämään sotaväen vedentarvetta tai niitä ei voida vai-
27085: vatta käyttää; ja on sotaväellä tällöin lupa veden nouta-
27086:                             N:o 19                          19
27087: 
27088: mista varten käydä myöskin 4 7 § :n 2 momentissa mami-
27089: tuilla paikoilla.
27090:     Tämä oikeus vedenottoon ei ole voimassa siellä, missä
27091: sotaväki säännöllisesti pitää harjoituksia.
27092: 
27093:                             49 §.
27094:     1Sotaväellä on lupa, tilapäisesti paikkakunnalla. oHes-
27095: saan, pieThempien korjaustöiden suorittamista varlen tar-
27096: peen muka.a.n käyttää siellä olwia pajoja työ- ja muine väli-
27097: neiil!een.
27098:                                 50 §.
27099:     Asianomaisille on suoritettava 'kohtuullinen korvaus tä-
27100: m1än lain perJ;~-steella ta,pahtuneesta kiinteimistöjen, kaivojen,
27101: vedenottopaik:k!ojen ja pajojen käytt.ämisestä, jos heiHe on
27102: siitä aiheutunut vahinkoa ja, :he vaativat konvau.~a.
27103: 
27104:                             51 §.
27105:     Niiden korvausten suuruus, jo1Jka mainitaan 50 §:ssä,
27106: määrätään, elleivät asianomaiset voi niistä muutoiw sopia,
27107: pai'kkakunnan majoituslauta!kunnan toimesta, sillä tavalla ja
27108: siinä järjestYksessä kuin majoitukse:sta maksettavan korvauk-
27109: sen määräämisestä on säädetty sotavoiman majoituksesta
27110: annetussa laissa; ja· noudatettakoon saman lain määräyksiä.
27111: myöskin mikäli on kysymys muutoksen hakemisesta majoi-
27112: tuslautakunnan arvioon.
27113:     Majoituslautakunta käyttäkö,ön, määrätessään 1 momen-
27114: tissa tarkoitettujen korvausten suuruuden, mikäli on kysy-
27115: mys kiinteimistöjen k äyttämis.estä, tarpeen mukaan yhdoo
27116:                         1
27117: 
27118: 
27119: tai useamman asiantuntijan apua. Näin tav·oin käytettyjen
27120: asiantuUJtijo1den pa'l'kkio suoritetaan valtionvaroista maa-
27121: herran määträyiksen mukaan.
27122: 
27123:                            52 §.
27124:      Kiinteimistöj·en tämän lain perust€ella tapahtuneesta
27125: käyttämisestä johtuvat korvaukset suorittakoon asianomai-
27126: sille maaherra majoituslautakunnan toimesta maistraatin,
27127:          20                       N:o 19
27128: 
27129:        järjestysoikeuden tahi kruununvoudin välityksellä suoraan
27130:        valtion varoista viimeistäänkin kahden kuukauden kuluessa
27131:        siitä lukien kuin korvauksen suuruuden määräämistä kos-
27132:        keva toimenpide on voittanut lain voiman.
27133: 
27134:                                   53 §.
27135:            Kaivojen, vedenottopaikkojen ja paJOJ'en vahingoittumi-
27136:        sesta johtuvat korvaukset maksettakoon etukäteen kun-
27137:        nan va.roista sekä korva.ttakoon kunna11e valtion varoista
27138:        sotavoiman majoituJksesta ann€iussa ~aissa sää.dety&sä järjes-
27139:        tyksessä.
27140:                                    54 §.
27141:         Jotta majoituslautakunnat saattaisivat täyttää niille tässä
27142:     luvussa pannut velvollisuudet, tulee sotaminis:teriön maaher-
27143: ---nm- ">'ii.lityks.e]lä. antaa majoituslauta'kunnille tieto sotaväJen
27144:     saa:pumisesta paikkakunnalle. -                   - - -~ - - - - -
27145: 
27146:                                  6 LUKU.
27147:                            Erinäisiä säännöksiii.
27148: 
27149:                                  55 §.
27150:           Hallitus antakoon tai oilkeutta.koon sotaministeriön tar-
27151:        peen mukaan antamaan lähempiä määräybiä tämän ~ain
27152:        sovelluttamisesta.
27153: 
27154:                                     56 §.
27155:            Karkki muut tässä laissa mainituista luontoissuorituksista
27156:        johtuvat asiat ja riitaisuudet, paitsi ne, jotka tämän lain
27157:        mukaan menevät tuomioistuimeen, taikka joista, mikäli ne
27158:        koskevat rautateillä tapa:htuvaa kuljetusta, ei ole toisin mää-
27159:        rätty, on asianomaisten maaherrojen käsiteltävä ja päätet-
27160:        tävä.
27161:                                   57 ·§.
27162:            Valitukset maaherra.n päätöksistä tässä laissa edcllyte-
27163:        tyissä tapauksissa a.jetaan perille 'korkeimmassa hallinto-
27164:                            N:o 19                         21
27165: 
27166: oikeudessa valituskirjalla, jotka on jätettävä sinne viimeis-
27167: täänkin ennen kello kahtatoista päivällä kuudentenakymme-
27168: nentenä päivänä siitä :päivästä lukien, jona Vlaliitaja on saa-
27169: nut tiedon maaherran päätöksestä.                    11
27170:    Maaherran' päätöksoon on merkittävä täydellinen osoitus
27171: miten siihen voidaan muutosta ha'kea.
27172: 
27173:                               '58'§.
27174:     Maistraatin, järj.estysoikeuden, kruununvoudin, kruunun-
27175: nimismiehen tahi majoituslautaKunnan määräy'bet, jotka si-
27176: sältävät velvoituksen tehdä tässä laissa mainittuja 'luontois-
27177: suoritu'ksia, menkööt täytäntöÖn valituksesta huolimatta.
27178: 
27179:                              59'§.
27180:      Tämä laki on voimassa myöskin sodan aikana, kunnes
27181: on säädetty laki erinäisten sodanaikaisten ·olojen järjestä-
27182: misestä.
27183:                             60 §.
27184:     ,Tämä laki a.stuu voimaan ......................... .
27185:      Sen kautta kumotaan 19 päivänä ta:mJmikuuta 1876 ma-
27186: joitu'ksesta sekä sotaväestöjen ja sotaväenlkalujen kuljetuk-
27187: 'sesta Suomessa annetun ohjesäännön 103-107 §.
27188: 
27189:    Helsingissä, 13 päivänä toukokuuta 1919.
27190: 
27191: 
27192:                        Valtionhoitaja
27193: 
27194:                       MANNERHEIM.
27195: 
27196: 
27197:                                 Sotaministeri R. Walden.
27198: •
27199: 
27200: 
27201: 
27202: 
27203:     Helsinki 1919.   Valtioneuvoston kirjapaino.
27204: 
27205: 
27206: 
27207: 
27208:                                                    "
27209:                          V. 1\1. -Esitys N:o 19.
27210: 
27211: 
27212: 
27213: 
27214:                 Sotilasasiainvaliokunnan
27215:             m i e t i n t ö N:o 2 Hallituksen Eduskunnalle
27216:             antaman esityksen johdosta laiksi sotavoiman
27217:             saatavista rauhanaikaisista luontoissuorituk-
27218:             sista.
27219: 
27220:    Eduskunta on pöytäkirjanotteen keralla toukokuun 20
27221: päivältä 1919 lähettänyt Sotilasasiainvaliokunnan valmistel-
27222: tavaksi Hallituksen esityksen N :o 19, joka koskee sotavoi-
27223: man saatavia rauhanaikaisia luontoissuorituksia.
27224: 
27225: 
27226:      Sen jälkeen, kun maan valtiollinen asema oli ko~onaan
27227: muuttunut ja sotalaitoksen uudelleen voimaan saattaminen
27228: oli käynyt valtakunnan puolustukselle välttämättömäksi, on
27229: tullut tarpeen vaatimaksi ryhtyä laajakantoisiin lainsäädän-
27230: tötoimiin sotalaitoksen järjestämiseksi tarkoituksenmukai-
27231: selle kannalle. Tähän on ollut sitä enemmän syytä, kun ai-
27232: kaisemmat määräykset ovat olleet useassa tapauksessa mei-
27233: dän maamme oloi'hin verraten soveltumattomat, koska niitä
27234: säädettäessä oli ollut tarpeellista ottaa huomioon Venäjän
27235: sotalaitoksen vaatimukset sekä ne erikoislaatuiset olosuhteet,
27236: jotka olivat seurauksena maan riippuvaisesta asemasta Ve-
27237: näjään nähden.
27238:     Hallituksen nyt Eduskunnalle antaman esitysehdotuksen
27239: tarkoituksena on sotavoiman majoituksesrta sekä sotila,skyy-
27240: dityksestä annettujen säännösten lisäksi aikaansaada tarpeel-
27241: liset määräykset vanhentuneiden tila.lle niistä perusteista,
27242: joiden mukaan rauhanaikana voidaan sotalaitoksen hyväksi
27243: saada erinäisiä muita luonnossa tapahtuvia suorituksia. Eh-
27244: dotetun lainsäädäntötoimen tarpeellisuutta perustellaan etu-
27245:      2          1919 Vp. -    V. M. -    Esitys N :o 19.
27246: 
27247:      paassä sillä, että kokonaan muuttuneissa valtiollisissa olo-
27248:      suhteissa valtion on yksistään ilman kuntien ja yksityisten
27249:      välitöntä myötävaikutusta mahdotonta täyttää sotavoiman
27250:      moninaisia tar,peita ja vaatimuksia, jos mielitään se saada
27251:      tarkoitukseensa todella kykeneväksi. Näin on laita ei ai-
27252:      noastaan sodan, vaan myöskin rauhan aikana. Paitsi muoni-
27253:      tuksen ja rehujen saantia v;oi sotalaitos tarvita käyttöoikeut-
27254:      ta laivoihin, rawtateihin, kaivoihin, vedenottopaikkoihin ja
27255:      pajoihin sekä oikeutta saada harjoituksia varten käytltää
27256:      kaikenlaatuisia kiinteistöjä maassa.
27257:          Tarkastaessaan esitykseen sisältyvää lakiehdotusta on
27258:      Valiokunta havainnut sen pääasiassa tarkoituksenmukai-
27259:      seksi. Oikeuden myöntäminen sotalaitokselle saada sotilas-
27260:      kyydityksen ja majoituksen lisäksi vielä muita luonnossa
27261:      annetta via suorituksia sisältää kyllä· pitkälle meneviä uh-
27262:      rauksia, mutta niiden tarpeellisuuden sotalaitokselle on V a-
27263:      liokunta puolestaan katsonut välttämättömäksi ja päättä-·
27264:      nyt ehdotusta puoltaa, koska suorituksista maksetaan val-
27265:      tion varoista korvaus ja kun ehdotus sisältää tarpeellisia
27266:      määräyksiä oikeuksien väärinkäyttöä ja väestön kohtuutonta
27267:      rasitusta vastaan.
27268: 
27269: 
27270:           Yksityiskohtaisen tarkastelunsa johdosta saa Valiokunta
27271:       esiintuoda seuraavaa.
27272:           Rehujen luovuttamista koskeviin säännösehdotuksiin on
27273:       Valiokunta kiinniiJtänyt erikoista huomiota sen suuren mer-
27274:       kityksen vuoksi, mikä rehnvaroilla maataloudessamme var-
27275:       sinkin viime aikoina on ollut. Tämän vuolf'si on Valiokunta
27276:       katsonut tarpeelliseksi näissä perusteluissaan huomauttaa,
27277: 26 §. että kun 26 § :n 2 momentin lopussa puhutaan luovutusvel-
27278:       vollisuudesta vapauteJttava.stn, kylvöön aiotusta kaurasta, on
27279:       määräys, mikäli mahdollista, katsottava ulottuvan myöskin,
27280:       ei ainoastaan muonitusvelvollisen omaa kylvöään varten tar-
27281:       vitsemaansa, vaan yleensä kaikkeen siemeneksi tarkoitettuun
27282:       ja siihen todistettavasti kelparuvaan kauraan. Lisäbi on
27283:       Valiokunta pitäen silmällä pienviljelyksen etuja yleensä ja
27284:             Rauhanaikaiset luontoissuoritukset.             3
27285: 
27286: ottaen eriiko~sesti huomioansa lukuisain varsin vähävaraisten
27287: pienviljelijäin elinehdot itä-Suomessa, mikä rajaseutuna on
27288: alttiina suuremmille sotaväen siirroille, kats·onut ~välttämät­
27289: tömäksi 27 § :n 2 momentilla ehdottaa, että rehujen luovutta- 27 §.
27290: misesta olisivat vap!autetut kaikki ne pienviljelijät, jotka
27291: omilla rehnvaruillaan voivat elättää korkeintaan ·kolme leh-
27292: mää. Sen sijaan on VaiiokuniJa jossain määrin supistanut
27293: saman pykärän 1 momentissa mainittujen luovutusvelvolli-
27294: suudesta vapautettujen oikeutta muuttaessaan sanat ,ovat
27295: vapautetut" sanoiksi ,voidaan vapauttaa". Näiden muu-
27296: tosten ohella on 31 § :n 1 ja 2 momenteissa osittain selven- 31 §.
27297: netty, osittain lisätty niitä oikeuksia, jotka tulevat rehujen
27298: luovuttajille heidän saadessaan korvauksensa luonnossa.
27299:     Laivojen ja alusten luovuttajille suoritettava korvaus on 39 §.
27300: V aliakunnan. tekemän korjauksen jälkeen oleva kohtuullinen
27301: ehdotuksen sisältäessä sanat ,riittävä" ja ,täysi".
27302:     Kiinteistöjen käyttämistä sotilaallisia harjoituksia var- 47 §.
27303: ten käsittelevän 4 7 § :n 1 momenltissa on V aliakunta pitä-
27304: nyt tarpeellisena nimenomaan saada säädetyksi, että kysy-
27305: mys on tilapäisistä eikä suinkaan pitkäaikaisista harjoituk-
27306: sista, joilla kiinteistöjä rasitetaan. Samoin on V aliakunta
27307: katsonut, että sanotun pykälän 2 momentissa lueteltuj-en,
27308: käyttämisestä vapautettujen kiinteistöjen joukossa on myös-
27309: kin mainittava korjaamattomat luonnonniityt, joiden merki-
27310: tys heinien tuottajina on maassa siksi huomattava, että
27311: myös ne ovat sotaväen harjoituksilta säästettävät.
27312:     Kiinteistöjen käyttämisestä johtuvien korvausten suori- 52 §.
27313: tusaika on kahdesta kuukaudesta lyhennetty yhdeksi kuu-
27314: kaudeksi.
27315:     Tähän pykälään on Valiokunta katsonut tarpeelliseksi 54 §.
27316: lisätä sanat ,hyvissä ajoin" tarkoittamaan tiedonantoa, joka
27317: sotaministeriöstä toimitetaan majoituslautakunnille sotaväen
27318: saapumisesta paikkakunnalle.
27319:     Koska Valiokunnan mielestä ei ole ollut tarkoituksen- 55 §.
27320: mukaista oikeuttaa sotaministeriö yksityisenä hallituksen
27321: osana antamaan lähempiä määräyksiä tämän lain soveltami-
27322: sesta, vaan katsonut sen kuuluvan valtakunnan hallitukselle
27323: 4          1919 Vp. -V. M. -Esitys N:o 19.
27324: 
27325: kokonaisuudessaan, on siitä aiheutunut muutos esitysehdo-
27326: tuksen tähän kohtaan.
27327: 
27328: 
27329:     Munt ehdotuksessa kurssiveerattuina näkyvät korjaukset
27330: ovat muodollista tai kielellistä laatua johtuen useimmat sii-
27331: tä, että Valiokunta on muuttanut sanan kruunu valtiok<si.
27332: Sana luontoissuoritus on korjattu luontaissuoritukseksi.
27333:     La.in nimike on Valiokunnan mielestä ollut vähemmän
27334: onnistunut. jonka vuoksi on ehdotettu sille toista muotoa.
27335:     Siihen nähden, mitä edellä on esiintuotu, saa Valiokunta
27336: kunnioittaen ehdottaa,
27337:                että Eduskunta hyväksyisi esitykseen sisäl-
27338:             tyvän lakiehdotuksen näin kuuluvana:
27339: 
27340:                             Laki
27341:      sota 1 a i t o k s e ll e rauhanaika n a a n n e t t a-
27342:                 v i s t a luont a issuorituksista.
27343: 
27344:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päi-
27345: vänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
27346: 60 §:n 2 momentissa mainitulla tavalla, sääeletään täten seu-
27347: raavaa:
27348:                            1 LUKU.
27349:        Tämän lain rnwka~s et     luo~~t a wsum·Uuks et.
27350: 
27351:                              1 §.
27352:     Tämän lain nojalla on sotavoima oikeutettu rauhan ai-
27353: kana, valtionvaroista suoritettavaa korvausta vastaan, saa-
27354: maan seuraavia luontaissuorituksia:
27355:     1) muonitusta;
27356:     2) 11ehuja;
27357:     3) käyttöoikeuden laivoihin ja aluksiin;
27358:     4) oikeuden rautateitse tapa.htuvaan 'kulj.etubeen erityi-
27359: sen maksutariffin mnkaan;
27360:             Rauhanaikaiset luontoissuoritukset.              5
27361: 
27362:     5) oikeud·en kiin1:·eimistöjen käyttämis-een harjoituksia
27363: varten;
27364:     6) käyttöoikeuden kaivoihin Ja vedenottopaikkoihin;
27365: sekä
27366:     7) käyttöoikeuden pajoihin.
27367: 
27368: 
27369:                           2 LUKU.
27370:                          Muon~ftu s.
27371: 
27372:                              2 §.
27373:     Tämän lain mukaista muonitusta on sotaväellä oik-eus
27374: vaatia ainoastaan milloin ei ole mahdollista tyydyttää sota-
27375: väen muonitustarvetta sen omista varastoista, eikä sotaväki
27376: myöskään ·viivytyks,että eikä erikoisitta lisä:kustannuksitta
27377: voi hankkia tarvittavia muonavaroja vapaan v1äli1puheen
27378: perusteella; ja vaaditta:koon tässä tarkoitettua muonitusta
27379: ainoastaan sotaväenosastolle, joka tilapäisesti oleskelee ulko-
27380: puolella varsinaista asemapaikkaansa, sekä yksityisille soti-
27381: lashenkilöille, milloin he palvelusasioissa oleskelevat vie-
27382: raalla paikka'kunnalla..
27383:     Muonituksella käsitetään tässä laissa valmista ruokaa
27384: tai ruoka-aineksia.
27385:                             3 §.
27386:     Jos sotilashenkilö ulkopuolella varsinaista asema paik-
27387: kaansa nauttii erikoista päivärahaa, älköön hän olko oikeu-
27388: tettu vaatimaan itsellensä muonitusta.
27389: 
27390:                              4 §.
27391:     Ruoka on yleensä niiden yksityisten henkilöiden annet-
27392: tava, joiden luokse sotilaat on majoitettu; mutta ellei ma-
27393: joittaja hänen luoksensa majoitetun sotaväenosaston suuruu-
27394: den takia, varattomuuden vuoksi tai muusta pätevästä syystä
27395: saata hankkia tarvittavaa ruokaa, tai ellei sotaväki ole ma-
27396: joitettu yksityisten luokse, on paikkakunnan majoituslautn-
27397: kunnan se sotaväelle toimitettava.
27398: 6          1919 Vp. -    V. M. -   Esitys N:o 19.
27399: 
27400:     1filloin sotaväki ruuan asemesta haluaa saada ruokansa
27401: valmistamiseen tarpeellisia ruoka-aineksia, toimittakoon ma-
27402: joituslautalnmta sotaväelle sellai~:~ia, mikäli se voi vaikeu-
27403: detta tapahtua.
27404:     Kun majoituslautakunnan on, sen mukaan kuin tässä
27405: pykälässä säädetään. toimitettava sotaväelle muonitus, ovat
27406: kaikki ne, jotka vaikeudetta voivat luovuttaa ruoka-aineksia,
27407: velvolliset antamaan niitä majoituslautakunnalle tahi sota-
27408: väelle majoituslautakunnan tilauksesta.
27409:     Muonitusta älköön samalta yksityiseltä suorittajalta
27410: vaadittaka useamman kuin viiden 11äivän aikana kerrallaan.
27411: 
27412:                             5 §.
27413:     Sotaväen, niin päällystön kuin miehistönkin, on yleensä
27414: tyydyttävä siihen ruokaan, jota muonitusvelvollinen itse
27415: käyttää. Missään tapauks·essa älköön vaadittaka en-emmän
27416: eikä parempaa ruokaa, älköön1rä korvausta valtionvaroista
27417: maksettako muusta ravintomäärästä kuin siitä, mihin sota-
27418: väki on sitä koskevien erikseen annettujen määräysten mu-
27419: kaan oikeutettu.
27420:    Ellei muonitusvelvollinen tahi majoituslautakunta saata
27421: hankkia sitä muonitusta, jonka sotaväki ruokajärjestyksensä
27422: mukaan on saapa, tulee sotaväen tyytyä siihen ravintoon,
27423: mikä paikkakunnalla voidaan vaikeuksit.ta hankkia.
27424: 
27425:                             6 §.
27426:     Majoituslautakunta järjestäköön sotaväen muonituksen
27427: paikkakunnalla.
27428:     Maistraattien, järjestysoikeuksien ja luuununpalvelijain
27429: tehtävänä -on, itsekunkin virka-alueellaan, valvoa, että ma-
27430: joituslautakunnat ja yksityiset muonitusvelvolliset täyttä-
27431: vät heille tässä laissa säädetyt velvollisuudet, ja olla paik
27432: kakunna1le saapuvan sotaväen apuna muonituksen hankki-
27433: mlsessa.
27434:     Sotaväen muonituksen jolhtaminen ja ylin va'lvonta on
27435: maahBrrojen tehtävänä, itsekunkin läänissään.
27436:            Rauhanaikaiset luontoissuoritukset.              7
27437: 
27438:                               7 §.
27439:     Maaherra vahvistakoon, pyydettyään sotaministeriöitä
27440: asiaa koskevat tarpeelliset tiedot sekä kuulusteltuaan kunkin
27441: hänen läänissään olevan kunnan valtuustoa ja alaisiaan val-
27442: tion majoitusasiamiehiä, viimeistäänkin joulukuus,sa seuraa-
27443: vaa vuotta varten sen rahakorvauk·sen suuruuden, joka kun-
27444: nassa on suoritettava tässä laissa määrätystä ruuasta
27445: kutakin sotilasta ja päivää kohti sekä kultakin aterialta
27446: ynnä niistä ruoka-aineksista, joita sotaväelle on tämän lain
27447: mukaan eräissä tapauksissa annettava.
27448:     Milloin erikoiset syyt vaativat muutoksia tällä tavalla
27449: vahvistettuihin korvausmääriin, olkoon maaherralla valta,
27450: soveltuvissa kohdin noudattamalla 1 momeutin määräyksiä,
27451: asianhaarojen mukaan muuttaa niitä.
27452:     Maaherra ilmoittakoon tällä tavoin vahvistamistaan kor-
27453: vausmääristä viipymättä sotaministeriölle.
27454: 
27455:                             8 §.
27456:     Milloin majoitu,slautalnmnan on, sen mukaan kuin mai-
27457: nitaan 4 § :ssä, toimitettava sotaväelle muonitus, katsotta-
27458: koon, ettei muonituskustannus sotilasta ja päivää kohd-en
27459: yleensä nouse yli niiden määrien, mitkä' kuntaa varten on
27460: vahvistettu 7 § :ssä säädetyssä järjestyksessä.
27461: 
27462:                               9 §.
27463:    Muonitusvelvollisille tuleva korvaus on muonituksen
27464: saaneen sotaväen toimesta suoritettava heiHe viimeistäänkin
27465: muonituksen lakkaamisen jälkeisenä päivänä.
27466:     Korvauksen saajan on vastaanottamastaan korvauksesta
27467: annettava sotaministeriön vahvistettavan kaavan mukainen
27468: kuitti, joka on, tilinteossa ollakseen valtiolaitosta koh-
27469: taan pätevä, varustet.tava paikkakunnan majoituslautalmnna.n
27470: varmennuksella.
27471: 
27472:                           10 §.
27473:     Majoituslautakunnan sotaväefle hankkimasta muonituk-
27474: sesta aiheutuvat menot suoritettakoon etukäteen kunnan va-
27475: 8          1919 Vp. -     V. M. -    Esitys N:o 19.
27476: 
27477: roista, ja korvattakoon ne valtion varoista kunnalle sekä tili-
27478: tettäköön ne siinä järjestyksessä kuin sotavoiman majoituk-
27479: sesta annetussa laissa on säädetty sellaisista tarvikkeista,
27480: jotka majoituslautakunta on itse hankkinut.
27481: 
27482:                             11 §.
27483:     Kun 3ota väen nwonitusta tarvitaan,, lähetcttäköön valta-
27484: kunnan sotalaitoksesta siitä hyvissä ajoin tieto sen läänin
27485: maaherralle, jonka alueella muonitus on annettava. Tässä
27486: tiedonannossa on mainittava, kuinka suur-en sotaväenosaston
27487: muonitusta tarvitaan ja miten moneksi päiväksi sekä mistä
27488: ajasta lukien.
27489:     Jos muonitettavaksi ilmoitetun sotaväenosaston suuruus
27490: tai muonitukselle määrätty aika muuttuu, on siitäkin niin pian
27491: kuin mahdollista ilmoitettava maaherralle.
27492: 
27493:                              12 §.
27494:     Ma.aiherran vastaanotettua 11 §:ssä mainitun ilmoituks-en,
27495: tulee hänen viipymättä asianomaisten paikallisten viranomais-
27496: ten välityksellä ryhtyä toimenpit-eisiin pyydetyn muonituk-
27497: sen hankkimiseksi; antakoon hän siitä myöskin tiedon val-
27498: tion paikkakunnalla olevalle majoitusasiamiehelle.
27499: 
27500:                                 13 §.
27501:     Jos sotavä-en muonittaminen on saatava toimeen niin kii-
27502: ree'llisesti, ettei ole aikaa noudattaa 11 ja 12 §:ssä sä.ä,dettyä
27503: järjestystä muonitusta tilattaessa, lähetettäköön 11 § :n mu-
27504: kaisesti laadittu tilaus suoraan maistraatille, järjestysoikeu-
27505: delle tahi ( poist.) nimismiehelle, joiden on, majoituslauta-
27506: kunnan avulla, viipymä.ttä huol,ehdittava muonittamisesta
27507: ja ilmoitettava asiasta myös kohta maa1herralle ja valtion
27508: majoitusasiamiehelle sekä {poist.) nimismiehen sitä.paitsi
27509: kruununvoudille.
27510: 
27511:                            14 §.
27512:    11iUoin on muonit.ettava ainoastaan yksinäinen sotilas tai
27513: Yain muutamia harvoja sotilaita, olkoon heidän lupa
27514:             Rauhanaikaiset luontoissuoritukset.              9
27515: 
27516: saapua paikkakunnalle ilman etukäteen tehtyä tilausta; ja
27517: on muonitettavilla silloin lupa vasta paikkakunnalle saavut-
27518: tuaan ilmoittautua muonituksen saamista varten paikallisille
27519: viranomaisille, joiden on heti ilmoitettava asiasta maaher-
27520: ralle ja valtion majoitusasiamiehelle.
27521: 
27522: 
27523:                              15 §.
27524:    Niissä ta:pauksissa,· jotka mainitaan 13 ja 14 §:ssä, ovat
27525: muonitettavat sotilaat velvolliset ennen muonituksen saa-
27526: mista jättämään paikallisille viranomaisille virallisen selvi-
27527: tyksen kaikista niistä seikoista, mitkä tämän lain mukaan
27528: edellytetään muonituksen saamiseksi.
27529: 
27530:                              16 §.
27531:     Ellei muonitusvelvollinen anna ruokaa, ilmoittakoon
27532: asianomainen sotilaspäällystö asianlaidasta oikaisun saa-
27533: mista varten paikallisille siviiliviranomaisille; mutta kaikki-
27534: nainen omavaltainen oikeuden ottaminen on, laillisen edes-
27535: vastauksen uhalla, ankarasti kielletty.
27536: 
27537: 
27538:                            17 §.
27539:    Muonitusvelvollista, joka laillisetta syyttä kieltäytyy an-
27540: tamasta muonitusta, rangaistakoon sakolla.
27541: 
27542:                             18 §.
27543:     Ellei muonitusvelvollinen anna ruokaa, hankkikoon sen
27544: majoituslautakunta_; ja niskoittelija vastatkoon niistä tämän
27545: lain edellyttämien korvausten yli nousevista lisäkuluista,
27546: mitkä valtiolle voivat sen johdosta aiheutua.
27547: 
27548:                            19 §.
27549:     J-os ruoka-ainesten luovuttamiseen velvollinen ilman
27550: pätevää syytä kieltäytyy antamasta niitä, kääntyköön ma-
27551: joituslautakunta maistraatin, järjestysoikeud-en tahi kruu-
27552: 10         1919 Vp.- V. ~I. -Esitys N:o 19.
27553: 
27554: nunpalvelijain puoleen, joiden tulee viipymättä hankkia
27555: poliisivoiman tahi, ellei sen apua ole mahdollista käyttää,
27556: asianomaisen sotilaspäällystön välityksellä sotaväen apua
27557: luovutusvelvollisuuden täytäntöön saattamiseksi.
27558:      Kiir-2ellisissä tapauksissa saa majoituslautakunta itse
27559: pyytää poliisivoiman tahi sotaväen apua.
27560:      Jos tässä pykälä.ssä mainitusta niskoittelusta on val-
27561: tiolle aiheutunut lisäkus!annuksia, vastatkoon niskoittelija
27562: niistä.
27563:                               20 §.
27564:     Ruuan antamisesta on majoituslautakunnan toimitettava
27565: tieto kullekin muonitusvelvolliselle, mikäli mahdollista hy-
27566: vissä ajoin ennen ruuan antamisen alkamispäivää.
27567: 
27568:                               21 §.
27569:      Majoituslautakunt-a antakoon, tarpeen mukaan sovittuaan
27570: siitä muonitettavan joukko-osaston päällysiän kanssa, itse-
27571: kullekin muo.nitdtavalle tahi, jos samassa paikassa. on muo-
27572: nitettava useita soti1aita, n1äille yhteisesti vahvistetun kaa-
27573: van mukaisen muonituslipun, jossa mainitaan, edellis·essä
27574: tapauksessa muonitetbvan henkilön palv.elusarvo ja nimi,
27575: mutta useampien muonitusta. ta;rvittaessa muonitettavie.n
27576: palvelusarvo ja lukumäärä ynnä heidän esimiehensä nimi,
27577: sekä kaikissa näissä ta·pauksissa sen jouikko-osaston nimi,
27578: johon muonitettavat kuuluvat, ynnä annettavan muonituk-
27579: sen määrä ja se aika, jona sitä on oikeus nauttia, se'kä se
27580: paikka, jossa. muonitusta on annettava; älköönkä kukaan
27581: yksityinen olko velvollinen antamaan ruokaa, ellei muoni-
27582: tuksen saantiin ilmoittautuva jätä hänelle muonituslippua.
27583:     Joka antaa ruokaa henkilölle, jota ei ole laillisessa
27584: järjestyksessä muonitettavaksi ilmoitettu, syyttäköön itseän-
27585: sä, ja olkoon kuit-enkin v·elvollinen vastaamaan muun hänelle
27586: laillisesti määrätyn ruuan antamisesta.
27587: 
27588:                                22 §.
27589:     .Tos sotaväki ottaa itsellensä tahi vaatii enemmän muoni-
27590: tusta kuin mihin se on lain mukaan oikeutettu, kääntyköön
27591:             Rauhanaikaiset 1nontoissuoritnkset.            11
27592: 
27593: muonitusvelvollinen majoituslautakunnan puoleen, jonka
27594: tehtävänä on, asianomaisen sotilaspäällystön tahi, ellei siitä
27595: ole apua, ylemmän siviiliviranomaisen välityksellä, huoleh-
27596: tia, että asia tulee lain mukaisesti ojennetuksi ja syylliset
27597: tarpeen niin vaatiessa rangnistuiksi.
27598: 
27599:                             23 §.
27600:     Sotavaki älköön millään tavalla sekaantuko muonitulrsen
27601: toimeenpanoon, vaan on se kokonaan muonituksesta huoleh-
27602: tivien siviiliviranomaisten asia.
27603:     Missä tapauksessa sotaväki saa siviiliviranomaisten
27604: pyynnöstä antaa vi:rlka-apua 1 momentissa mainitussa tar-
27605: koituksessa, siitä säädP,tään 19 §:ssä.
27606: 
27607:                             24 §.
27608:     EUei paikkakunnalla saateta muonittaa kaiklma muoni-
27609: tettavaksi ilmoitettua sotaväkeä, tiedoittakoon majoituslauta-
27610: kunta siitä viipymättä maistraatille, jär.iestysoikeud.elle,
27611: kruununvoudiHe tahi ( poist.) nimismiehelle maaherran tie-
27612: toon saa tetta va·ksi.
27613: 
27614: 
27615: 
27616: 
27617:                             25 §.
27618:    Rehujen lu•ovuttami:s€-en sotavoiman tarpeiksi tämän lain
27619: muka,an ovat, alempana mainit.uin poikkeuksin, kaikki ne
27620: velvolliset, joilla on hallussaan rehuvaroja.
27621:    Rehulla tarkoitetaan tässä laissa karsirehua ja kauraa.
27622: 
27623:                             26 §.
27624:     Rehuja on luovutettava kulkemassa olevien tahi tila-
27625: päis€sti .majoitettuje,n sotaväenosastojen ratsu- ja kuorma-
27626: hevosten ruokkimista varten; älköönkä rehuja. vaadittaka yli
27627: sen määrän, milrä erikseen on vahvistettu s.otaväen h€vosten
27628: ruokkimismääräksi .
27629: 
27630: 
27631: 
27632:                  ..
27633: 12         1919 Vp. -     V. ~1. -   Esitys N:o 19.
27634: 
27635:     Rehuja älköön vaadittaka muulloin kuin mikäli oles-
27636: kelupaikkakunnalla ei ole sotaväen rehuvarastoja, eikä sota-
27637: väki myöskään voi mukanaan kuljettaa tarvittavaa reJm-
27638: määrää tahi viivytyksettä tai erikoisitta lisäkustannuksitta
27639: hankkia sitä vapaan välipuheen perusteella; älköönkä sota-
27640: välki samalta yksityiseltä suorittajalta vaatilw rehuja enem-
27641: män kuin viiden päivän ajaksi kerrallaan. Ratsastaville
27642: joukoille on 'kuitenkin muulloin kuin kulun aikana lupa
27643: vaatia rehuja ainoastaan asianomaisen majoituslautakunnan
27644: suostumuksella, ja kulunkin kestäessä korkeintaan kahde.n
27645: päivän rehuntarve kerrallaan. Kylvöön käytettäväksi aijot-
27646: tua kauraa äl:köön missään tapauksessa vaadittako.
27647: 
27648:                                27 §.
27649:     Ne jofka, sen mukaan kuin säädetään sotilaskyydity ksestä
27650: annetussa laissa, ovat vapaat sotilaskyyditysvelvollisuu-
27651: desta, voidaan vapauttaa 25 § :ssä säädetyrstä velvollisuudesta
27652: luovuttaa rehuja, mikäli heidän hallussaan olevat rehut ovat
27653: tarpeelliset niiden hevosten rnokintaan, joihin nähden on
27654: olemassa vapautus sotilaskyydityksestä.
27655:     Reh-1t}en luovtttttksesta ovat vapautetttt sellaiset pien-
27656: viljeli}ät ..iotka omilla l"ehuvaroillaan voivat elättää korkein-
27657: taan kolme lehmää.
27658:                                28 §.
27659:     Ellei sotavä·en oleskelupaikalta voida saada sitä maaraa
27660: rehuja, jon'ka vaatimiseen sotaväki on oikeutettu, noudetta-
27661: koon tarvittaiVa rehnmäärä lähimmä:s~ä paikasta, mistä re-
27662: huja on saatavissa; ja saata•koo.n sellaiseen noutamiseen, mi-
27663: käli sotaväen omat käytettävissä olevat kulkuneuvot eiviit
27664: siihen riitä, käyttää sotilaskyyditystä sen mukaan kuin
27665: säädetään s·iiiJä annetussa laissa.
27666: 
27667:                             29 §.
27668:      Mitä 6, 7, 11, 12, 13, 14, 15, 17, 18, 1'9, 22, 23 ja 24
27669: § :ssä on säädetty muonituksesta, olkoon soveltuvissa koh-
27670: din noudatettavana myöskin kysymyksen ollessa rehujen
27671: luovuttamisesta.
27672: 
27673: 
27674: 
27675:                                               .
27676:              Rauhanaikaiset luontoissuol'itukset.                13
27677: 
27678:                            30 §.
27679:    Rehujen luovuttajiUe laillisesti tuleva korvaus on sota-
27680: väen toimesta suoritettava heille heti rehuj·en luovuttamisen
27681: tapahduttua.
27682:    Korvauksen vastaanottamisesta annettavasta kuitista ol-
27683: koon voimassa, mitä 9 §:n 2 momentissa säädetään.
27684: 
27685:                                 31 §.
27686:       Jos yksi tai useat samalla paikkakunnalla asuvat rehu-
27687: varojen haltijat yhdessä ovat luovuttaneet rehuja sotaväen
27688: tarpeiksi viisituhatta kilogrammaa tai enemmän, olkoot he
27689: oik-eutetut, va.lintansa mukaan, ottamaan rehuista korvauk-
27690: sen joko rahassa tahi vaatimaan itselleen sama.n määrän
27691: laadulleen vastaavia r·ehuja takaisin luonnossa (poist.).
27692:      Jos korv·aJtts tulee luonnOOS"a SUO!f'~&etb.av.aksi, on sota-
27693: l.rd!toksern viipymättä, ja vmmei.stään viikon ku.lruit3$sa st,i;tä,
27694: kun sotaVaUos rehut sai, toimitetU:aVJa takaisin moikootbavat
27695: rehu1t korvauksen .s11i.ajiJa lähimmälle ro'llktatBoOJSema:Me, mW.tä
27696: ne valtion lousbarnn1JJksel~a ov1at maj01Zitu~7Jaiwtak2t~ toim().Sta
27697: sotil,askyyditys(J)Sief/ttksen määräyk8rt1ä sovel!lben korv.rJJuksen
27698: saajilJle viivyC~elJemå1~tä toim~tertrtav.aJt.
27699: 
27700:                                32 §.
27701:     Älköön kukaan olko velvollinen luovuttamaan sotaväeUe
27702: rehuja, ellei niitä vaativa jätä luovuttajalle paikkakunnan
27703: majoituslautakunnan antamaa lippua, jossa on mainittu luo-
27704: vutukseen velvollisen nimi, luovutettavien rehujen laatu ja
27705: määrä sekä kenelle- ne on luovutettava. Joka toisin menet-
27706: telee, syyttäköön itseänsä, ja olkoon kuitenkin velvollinen
27707: vastaamaan muusta hänelle laillisesti määrätystä rehujen
27708: luovuttamisesta.
27709: 
27710:                             33 §.
27711:    Milloin sotaväellä on •laillisesti mukanaan muita eläi-
27712: miä kuin hevosia, on se, 26 §:ssä määrätyillä edellytyksillä,
27713: oikeutettu saamaan niillekin rehuja tämän lain mukaan.
27714: 14          1919 Vp. -V. M. -Esitys N:o 19.
27715: 
27716:                              4 LUKU.
27717:      Käytt;öoikDu s lm:voihin ja1 aliuksiin sekä r'mwt'o!t'eihin.
27718:                                34 §.
27719:     Laivoj·en ja alusten omistajat ja haltijat ovat velvolliset
27720: antamaan ·laivansa ja aluksensa valtakunnan sotalaitoksen
27721: käytettäväksi milloin niitä, sotaministeriö,n harkinnan mu-
27722: kaan, tarvitaan sotaväen tai sen tarvekulujen kuljettamiseen
27723: tahi sotalaivojen tai rannikkolinnoitusten varustamiseen
27724: muonavaroilla, kalustolla, hiilillä tai muilla tarvikkeilla,
27725: kuii;enkin ainoastaan mikäli sotalaitoksen omat alukset eivät
27726: siihen riitä, eikä tarvittavia aluksia ajoissa voida kohtuul-
27727: lista hyvitystä vastaan saada vapaan välipuheen perusteella.
27728: 
27729: 
27730:                              35 §.
27731:     Vapaut·etut velvollisuudesta lunvuttaa laivoja ja aluksia
27732: sotalaitoksen käytettä.väiksi ovat yleisten kuljetuslaitosten
27733: haltijat niihin aluksiin nähden, jotka heidä,n on hallituk-
27734: sen määräyksen tai valtion kanssa tehdyn välipuheen pe-
27735: rust.eella pidettävä varattuna yleistä käyttämistä varten.
27736: 
27737: 
27738:                             36 §.
27739:     Sotalaitoksen käyt·ettäväksi otetuissa laivoissa ja aluk-
27740: sissa on alustenomistajain pidettävä tarpeellinen päällystö ja
27741: miehistö sekä varustettava alukset kaikilla niiden käyttä-
27742: miseen kuuluvilla tarvikkeilla; ja kulkevat ne tämän pääl-
27743: lystön johdolla ja vastuulla.
27744: 
27745: 
27746:                             37 §.
27747:     Laivojen ja alusten hankkimisesta huolehtikoot, kaupun-
27748: g-eissa ja lmuppaloissa maistraatit ja järjestysoikeudet yh-
27749: dessä poliisivira.nomaisten kanssa, sekä maalla kruunun-
27750: palvelijat. Sen johta:minen ja ylin valvonta on maaherrojen
27751: tehtäivänä, itsekunkin läänissään.               •
27752:             nauhanaikaiset luontoissuorltukset.              15
27753: 
27754:                              38 §.
27755:    ~·vojen ja alusten tilaus lähetdtäköön sotaminist€riöstä
27756: hyvissä ajoin sen lää,nin maaherraHe, jonka alueella vesitse
27757: tapahtuvaa ku'ljetusta tarvitaan, ja on tilauskirjassa mai-
27758: nittava kuinka suurta kuljetusmäärää ja minkä laatuista
27759: kuljetusta varten aluksia tarvitaan, mistä ja milloin kuljetus
27760: on alkava ja kuinka kauan se suunnilleen on kestävä; ja on
27761: maaherran sitten paikallisten viranomaisten välityksellä
27762: hankittava tarpeelliset alukset. Kiireellisissä tapauksissa
27763: saa sotaministeriö lähettää tilauksen suoraan paikallisille
27764: viranomaisille, joiden on ilmoitettava siitä maaherralle.
27765: 
27766:                            39 §.
27767:     Laivojen ja alusten luovuttajalle on suoritettava koh-·
27768: tuullinen korvaus alusten tämän lain mukaisesta käyttämi-
27769: sestä sekä masksettava kohtuullinen hyvitys niiden ja niissä
27770: olevien tarvekalujen vahingoittumis·esta, mikäli se on aiheu-
27771: tunut muusta syY'stä kuin niiden tämän lain mukaisesta
27772: käyttämisestä, eivätkä aluksen luovuttaja tahi hänen aset-
27773: tamansa laivaväki ole syypäät vahingoittumiseen.
27774: 
27775:                              40 §.
27776:     Sen korvaukS€n suuruuden, mikä aluksenomistajalle on
27777: tuleva hänen aluksensa täm•än lain -mukaisesta käyttämi-
27778: sestä, -määrMköön, elleivät asianomaiset voi siitä muutoin
27779: sopia, tuomarinvastuun alaisena, arviolautakunta, jonka
27780: muodostavat yksi paikkakunnan majoituslautakunnan kes-
27781: kuudestaan valitsema jäsen, sotaministeriön määrättävä so-
27782: talaitoksen edustaja ja yksi, kaupungissa ja kauppalassa
27783: maistraatin tai järjestysoikeuden, mutta maalla maaherran
27784: määrättävä merenkulkuasioihin perehtynyt henkilö. Tähän
27785: arviotilaisuuteen kutsuttakoon valtion paikkakunnalla
27786: oleva majoitusasiamies sekä korvauksen saantiin oikeutettu
27787: suullisesti tai postiin pannulla yksinkertaisella kirjeellä vii-
27788: meistäänkin neljää päivää ennen toimituksen alkua; mutta
27789: älköön heidän poissaolonsa €stäkö toimituks€n suorittamista.
27790: Tässä mainitulle merenkulkuasioihin perehtyneelle henki-
27791: 16         1919 VtJ. -     V. .M. -   Esitys N:o 19.
27792: 
27793: lölle tuleva palkkio maksetaan valtion varoista maaherran
27794: määräyksen mukaan.                                 •
27795: 
27796:                              41 §.
27797:     Arviotilaisuudessa, josta mainitaan 40 §:ssä, toimikoon
27798: puheenjohtajana majoituslautakuooan jäsen, ja laaditta-
27799: koon siinä toimituskirja, joka. on kaikkien toimitusmiesten
27800: allekirjoitettava. Jos sattuu erimielisyyttä, merkittäköön se
27801: toimituskirj.aan.
27802:                               42 §.
27803:     Kappaleen 41 §:ssä mainittua toimituskirjaa lähe~täköön
27804: arviolautakunnan puheenjohtaja viipymättä läänin maaher-
27805: ralle, j'onka tulee pitää huoli siitä, että tällä tavoin vahvist•e-
27806: tuksi tullut korvausmäärä tulee maistraatin, järjestysoikeu-
27807: den tahi kruununvoudin välityksellä toimitetuksi asianomai-
27808: selle korvauksen saajalle viimeistäänkin ·kahden kuukauden
27809: kuluessa siitä lukien kuin asiakirjat ovat maaherralle saa-
27810: puneet.
27811:                             43 §.
27812:     Jos va~tion majoitusasiamies ka,tsoo, että 40 § :ssä mai-
27813: nitussa arviomaisuudessa määrätty korvaus on liian korkea,
27814: .tahi korvaukseen oikeutettu, että se on riittämätön, menetel-
27815: köön, puhevallan menettämisen uhalla, kuten sotilasmajoi-
27816: tuksesta tulevaan korvaukseen nähden on se'llaisen tapauksen
27817: varalta säädetty .sot.avoiman majoituksesta annetussa laissa;
27818: ja olkoon siihen nähden muutoinkin voimassa mitä sen:laatui-
27819: sesta oikeudenkäynnistä on säädetty samassa laissa.
27820: 
27821:                            44 §.
27822:    Jos suorit.ettavan korvauksen määrä on ilmoitet:tu pam-
27823: tavan riitaan, älköön korvausta ma.ksettako, enn,en1kuin sitä
27824: koskeva oikeuden päätös on voittanut lain voiman.
27825: 
27826:                              45 §.
27827:    Siitä korvauksesta, mikä 39 §:n mukaan on va~tion
27828: suoritetta.va laivojen ja alusten tai niissä olevien tarvekalu-
27829:             Rauhanaikaiset luontoissuoritukset.                17
27830: 
27831: jen vahingoittumisesta muusta syystä kuin niiden tämän
27832: lain mukaisesta !käyttämisestä, ri~deltäköön, ellei siitä muu-
27833: toin voida sopia, tuomioistuimessa yleisen lain ·säätämässä
27834: järjestyksessä.
27835: 
27836:                               46 §.
27837:     Kaikkien valtakunnassa olevien raptateiden haltijat ovat
27838: velvolliset rautateillään 'kulj€ttamaaJl valtakunnan sotaväkeä
27839: ja sen tarv·ekaluja hallituksen rellaisesta kulj€tukS€sta vah-
27840: vistamaJl maksutariffin mukaista korvausta vastaan ynnä
27841: hallituks€n muutoin määrättävillä ehdoilla.
27842: 
27843: 
27844: 
27845:                           5 LUKU.
27846:   K~in1teirnistöjenkäyttäminen harjo~tuks~a V(]Jrt!en sekä
27847:       käyttöoikou s kaivoihin, nedenoMopraikhoiiiJ;.n ja
27848:                           pajoihin.
27849: 
27850:                                 47 §.
27851:      Valtakunnan sotavoima on oikeutettu, alempana mamr-
27852: tuin poikkeuksin, tilapäisiä sotilaallisia harjoituksia varten
27853: käyttämää:n kaikkinaisia kiinteistöjä valtakunnassa.
27854:      Tästä käyttämisestä ovat vapaat kaikki rakennukset, var-
27855: sinaiset tehdasalueet, pihamaat, puutarhat, istutuksilla ai-
27856: kaansaadut puistot, vilja- ja heinäpellot sekä korjoo'YfW;Iltto-
27857: rna.t lu()nnonnii.tyt, v.esistöj€n rauhoituspiirit sekä maanvil-
27858: jelys- ja metsätaloudellis·et koekentät ja -metsät.
27859: 
27860:                             48 §.
27861:     Kaivojen ja vedenottopaikkojen haltijat ovat velvollis€t
27862: sallimaan tilapäisesti paikkakunnalla olevien sotaväenosas-
27863: tojen ottaa vettä kaivoistaan ja vedenottopaikoistaan, mikäli
27864: eivät p~ikalla olevat yleiset kaivot ja vedenottopaikat riitä
27865: tyydyttämään sotaväen vedentarvetta tai niitä ei voida vai-
27866: vatta käyttää; ja on sotaväellä tällöin lupa vedep. nouta-
27867:                                                            2
27868: 18        1919 Vp.- V. M. -Esitys N:o 19.
27869: 
27870: mista varten käydä myöskin 4 7 § :n 2 momentissa malm-
27871: tuilla paikoilla.
27872:     Tämä oikeus vedenottoon ei ole voimassa siellä, missä
27873: sotaväki säännöllisesti pitää harjoituksia.
27874: 
27875:                           49 §.
27876:     Sotaväellä on lupa, tilapäisesti paikka·kunnalla olles-
27877: saan, pienempien korjaustöiden suorittamista varten tar-
27878: peen mukaan käyttää siellä olevia pajoja työ- ja muine väli-
27879: neineen.
27880:                            50 §.
27881:     Asianomaisille on suoritettava kohtuullinen korvaus tä-
27882: män lain perusteella tapahtuneesta kiinteimistöjen, kaivojen,
27883: vedenottopaikkoj.en ja pajojen käyttämisestä, jos heille on
27884: siitä aiheutunut vahinkoa ja he vaativat kor·vausta.
27885: 
27886:                             51 §.
27887:     Niiden korvausten suuruus, jotka mainitaan 50 §:ssä,
27888: määrätään, elleivät asianomaiset voi niistä muutoin sopia,
27889: paikkakunnan majoituslautakunnan toimesta, sillä tavalla ja
27890: siinä järjestyksessä kuin majoitukse:sta mak&etta van korvauk-
27891: sen määräämisestä on säädetty sotavoiman majoituksesta
27892: annetussa laissa; ja noudatettakoon saman lain määräyksiä
27893: myöskin mikäli on kysymys muutoksen hakemisesta majoi-
27894: tuslautakunnan arvioon.                         '
27895:     Majoituslautakunta käyttäkö·ön, määrätessään 1 momen-
27896: tissa tarkoitettujen korvausten suuruuden, mikäli on kysy-
27897: mys' kiinteimistöjen käyttämis,estä, tarpeen mukaan yhden
27898: tai useamman asiantuntijan apua. :Näin tavoin käytettyjen
27899: asiantuntijoiden palkkio suoritetaan valtionvaroista maa-
27900: herran määu'äy;ksen mukaan.
27901: 
27902:                            52 §.
27903:      Kiint.eimistöjen tämän lain perusteella tapahtuneesta
27904: käyttämisestä johtuvat korvaukset suorittakoon asianomai-
27905: sille maaherra majoituslautakunnan toimesta maistraatin,
27906:             Rauhanaikaiset luontoissuoritukset.                19
27907: 
27908: järjestysoikeuden tahi kruununvoudin välityksellä suoraan
27909: valtion varoista viimeistäänkin (poist.) kuukauden kuluessa
27910: siitä lukien kuin korvauksen suuruuden määräämistä kos-
27911: keva toimenpide on voittanut lain voiman.
27912: 
27913:                            53 §.
27914:     Kaivojen, vedenottopaikkojen ja paJOJen vahingoittumi-
27915: sesta johtuvat korvaukset maksettakoon etukäteen kun-
27916: nan varoista sekä korvattakoon kunnalle valtion varoista
27917: sota voiman majoituksesta annetussa laissa säädetyssä järjes-
27918: tyksessä.
27919:                            54 §.
27920:     Jotta majoituslautakunnat saattaisivat täyttää niille tässä
27921: luvussa pannut velvollisuudet, tulee sotaministeriön maaher-
27922: ran välityksellä antaa majoituslautakunnille hyvissä ':join
27923: tieto sota väen saapumisesta paikkakunna.lle.
27924: 
27925: 
27926: 
27927:                            6 LUKU.
27928:                     Erinäi;s e t säännökset.
27929: 
27930:                            55 §.
27931:     Hallitus autakoon (poist.) lähempiä määräyksiä tämän
27932: lain soveltamisesta.
27933: 
27934:                                 56 §.
27935:      Kai,kki muut tässä laissa mainituista luontaissuorituk-
27936: sis.ta johtuvat asiat ja riitaisuudet, paitsi ne, jotka tämän lain
27937: mukaan menevät tuomiBistuimeen, taikka joista, mikäli ne
27938: koskevat rautateillä tapahtuvaa kuljetusta, ei ole toisin mää-
27939: rätty, on asianomaisten maaherrojen käsiteltävä ja päätet-
27940: tävä.
27941:                           57 §.
27942:     Valitukset maaherran päätöksistä tässä laissa edellyte-
27943: tyissä tapauksissa ajetaan perille korkeimma,ssa hallinto-
27944: 20         1919 Vp. -   V. ll. -Esitys N:o 19.
27945: 
27946: oikeudessa valituskirjalla, joka on jätettävä sinne viimeis-
27947: täänkin ennen kello kahtatoista päivällä kuudentenakymme-
27948: nentenä päivänä siitä päivästä lukien, jona valittaja on saa- ·
27949: nut tiedon maaherran päätöksestä.
27950:    Maaherran päätöks€00 on merkittävä täydellinen osoitus
27951: miten siihen. voidaan muutosta hakea.
27952: 
27953:                              58 §.
27954:     Maistraatin, järjestysoikeuden., kruununvoudin, ( poiSit.)
27955: nimismiehen tahi majoituslautakunnan määräykset, jotka si-
27956: sältävät velvoituksen tehdä tässä laissa mainiUuja luontais-
27957: suorituksia, menkööt täytäntöön valituksesta huolimatta.
27958: 
27959:                             59 §.
27960:     Tämä laki on voimas·sa myöskin sodan aikana, kunnes
27961: on säädetty laki erinäisten sodanaikaisten olojen järjestä-
27962: misestä.
27963:                            60 §.
27964:     Tämä laki astuu voimaan heti, kun se on asianmukaisesti
27965: vahvistettu ja julkaistu.
27966:     Sen kautta kumotaan 19 päivänä tammikuuta 1876 ma-·
27967: JOituksesta sekä sotaväestöjen ja. s.otaväenhlujen kuljetuk-
27968: sesta Suomessa annetun ohjesäännön 103-107 §.
27969: 
27970: 
27971:     Kosroa ehdotetun lain on katsottava koskevan perustus-
27972: lailla.turvattuja o~keuksia, on lakiehdotus käsiteltävä perus-
27973: tuslain. muuttamisesta säädetys•sä järj•estyksessä, ja koska
27974: tämän oheHa on tärkeää saa.da asiasta malb.dolliosimman no-
27975: peasti aikaan uudenaikainen laki, ehdottaa Vali01kunta,
27976:                 että kyseessä oleva lakiehdotus käsiteltäisiin
27977:             siinä järjestyksessä, kttin V altiopäiväjärjestyk-
27978:             sen 60 § :n 2 rnornentissa säädetään.
27979: 
27980:      Helsingissä, 13 päivänä kesäkuuta 1919.
27981:              Rauhanaili~;set luontoissuoritukset.              . 21
27982: 
27983:     Asian ·käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohrtaja
27984: Hornborg sekä jäsenet Ampuja, Eklund, Hannula, Hiltunen
27985: (osittain), Keto, Koivi•sto, Kontu, Kujala, Laukkanen,
27986: LoP'pi, Niukkanen (osittain), Pesonen (osittain), Takkula
27987: (osittain) ja W ainio selkä varajlils'8ll'et Han'hi,srulo (osittain),
27988: Puittinen, Saa:relainen (osittain) ja Thuneberg (osittain).'
27989: 22         1919 Vp. -V. M. -Esitys N:o 19.
27990: 
27991: 
27992: 
27993: 
27994:                        Vastalause.
27995:     Maan sotalaitoksen uudelleen voimaansaattaminen ja sen
27996: läheisempi järjestely kansalaissodan jälkeen ei ole tapahtu-
27997: nut koko Suomen kansan ja eritoten sen työtätekevän kan-
27998: sanaineksen myötävaikutuksella siitäkään huolimatta, että
27999: sotilasrasitus kaikkein tuhoisimmin aina lepää juuri sanotun
28000: kansanaineksen hartijoilla, ja että näin ollen olisi erityisesti
28001: pitänyt kysyä sen mieltä, kun ryhdytttiin voimaanpanemaan
28002: kansakunnan raskainta taakkaa. Kun kuitenkaan tätä ny-
28003: kyä ei ole olemassa mitään mahdollisuutta-saada maanpuo-
28004: lustus järjestetyksi uudenaikaisemmalle, in'himillisemmälle
28005: ja enemmän työväen toivomusta vastaavalle kannalle, ei ole
28006: tarkoituksenmukaista asettua kokonaan syrjään nykyisestä-
28007: kään sotilaslainsäädännön suunnasta koettamatta ensinkään
28008: saada aikaan edes jonkunkaan verran parempia ja työtäte-
28009: kevfi,lle kansalle siedettålvämpiä ehtoja, kunnes olosuhteet
28010: ovat kehittyneet siihen, että käy mahdolliseksi astua koko-
28011: naan uudenaikaisen lainsäädännön tielle.
28012:     Tältä kannala lähtien on välttämätöntä, että myös ky-
28013: seessä olevaan, sota1laitoksel1e rauhanaikana annetta:via
28014: luontaissuorituksia koskevaan lakiehdotukseen saadaan kan-
28015: san syviä rivejä liian raskai1'ta uhrauksilta edes jossain mää-
28016: rin säästäviä määräyksiä. Varsinkin on rehujen luovutta-
28017: misvelvollisuus V aliakunnan ehdottamassa muodossa tar-
28018: peellista korjausta kaipaava. Valiokunta ehdottaa 27 §:n 2
28019: momentissa rehujen luovuttamisvelvollisuudesta vapautetta-
28020: viksi ainoastaan ne pienviljelijät, jotka omilla rehuvaroillaan
28021: voivat elättää korkeintaan kolme lehmää. Ensiksikin on itse
28022: vapauttaruisperuste katsottava epäonnistuneeksi, koska se
28023: seikka. 1minka monta lehmää tilalla voidaan elättää, ei rat-
28024:                         Vastalause.                        23
28025: 
28026: kaise tilan varallisuusedellyrtyksiä lähestulkoonkaan sillä
28027: pätevyydellä kuin tilan pinta-alan suuruus. Toiseksi on pie-
28028: nenkin palstatilan omistaja katsottava omaavan turvatum-
28029: man ja vähemmän suojeltavan taloudellisen aseman kuin vie-
28030: raan maata viljelevän torpparin ja mäkitupalaisen.
28031:     Tähän nähden saan kunnioittavimmin ehdottaa,
28032: 
28033:                 että Eduskunta päättäisi hyväksyä kyseessä
28034:             ole1Jan lakiehdotuksen 27 §:n näin kuuluvana:
28035: 
28036:                              27 §.
28037:    Ne jotka, sen mukaan kuin säädetään sotilaskyyditykses-
28038: tä annetussa laissa, ovat vapaat sotilaskyyditysvelvollisuu-
28039: desta, voidaan vapauttaa 25 § :ssä säädetystä velvollisuu-
28040: desta luovuttaa rehuja, mikäli heidän hallussaan olevat re-
28041: hut ovat tarpeelliset niiden hevosten ruokintaan, joihin näh-
28042: den on olemassa vapautus sotilaskyydityksestä.
28043:     Niinikään ovat rehujen luovuttamisvelvollisuudesta va-
28044: pautetu,t kaikki torpparit ja mäkitupalaiset.
28045: 
28046: 
28047:    Hel,singissä, 13 päivänä kesäkuuta 1919.
28048: 
28049:                                               V. Vainio.
28050: 
28051:    'rähän yhdymme:
28052: 
28053:    M. Ampuja.                              M. Puittinen.
28054:                         0. Hiltunen.
28055: Helsinki 1919.   Valtioneuvoston kirjapaino.
28056:           1919 Vp.- S. V. .M.- Esitys N:o 19.
28057: 
28058: 
28059: 
28060: 
28061:                 Suuren valiokunnan mietintö
28062:             N :o 23 Hallituksen Eduskunnalle antaman esi-
28063:             tyksen johdosta laiksi sotavoiman saatavista
28064:             rauhanaikaisista luontaissuorituksista.
28065: 
28066:      Käsiteltyään ·edeHämairuitun 'asia.n on Suuri valiokunta
28067: yhtynyt pää/asiallisesti Sotilrusa:sia:invaliokunnan mietinnössä
28068: n:o 2 olevaam ehdoiuk's1een.
28069:     Kun Suuri v·aliokunta on nllut s-itä mieltä, että maj•oitus-
28070: la utakunnan olisi .sallittava valita 40 § :ssä mainittuun ar-
28071: violautaku:ntaan muukin •Sropivra henkilö, •kuin joku j·äsenirs-
28072: tään, on tä:stä johtuva muutos tehty 40 § :ään, mikä myös
28073: aiheuttaa muutoksen 41 §:ään. S~tapaitsi on 31 §:ään tehty
28074: vähäinen kielellinen korjaus.
28075:      Suuri valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa, että
28076:                 että Eduskunta hyväksyisi näin kuuluvrn
28077:             lakiehdotuksen:
28078: 
28079:                            Laki
28080: sotalaitokselle rauhanaikana annettavista luontaissuori-
28081:                         tuksista.
28082: 
28083:    Eduskunnan päätöksen mu'lmis·esti, joka on t~hty 20 päi-
28084: vänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjesty:IDsen
28085: 60 §:n 2 momentissa mainitulla tavalla, säädetään täten seu-
28086: raavaa:
28087:                       1 LUKU.
28088:          Tämän lain mukaiset luontaissuoritukset.
28089:                             1 §.
28090:    (Kuten Sotilrusasi•ainvaliokunnan mietinnössä.)
28091: 2          ttU~ 'Y:p. -:"""" . 8. V.Jl. 4-- Esitys .N:o,19.
28092: 
28093:                              2 LUKU.
28094:                              Muonittts.
28095: 
28096:                            2-24 §.
28097:     (Kuten Sotilfllsasi<ainyaliokunnan mietinnössä.)
28098: 
28099:                             3 LUKU.
28100:                     Rehujen luovuttaminen.
28101: 
28102:                            25-30 §.
28103:     (Kuten Sotjl8lS'asioainv-aliokunnan miet.innössä.)
28104: 
28105:                               31 §.
28106:      Jos yksi tai useammat samalla paikk>akunnalla asuvat
28107: rehnvarojen hal'tijat yhdessä ovat luovuttanoot rehuja sota-
28108: väJen tarpeiksi viisituhatta kilogrammaa tai ·enemmän, ol-
28109: koot he oikeutetut, valintansa mulman, ottama:an rehuisia
28110: korvauksen joko mhas.s•a tahi vaatimaan itseiloon saman
28111: määrän laadulleen v.asta.avia r·ehuja takaisin luonnossa.
28112:      Jos korvaus tulee luonnossa suoritettavaksi, on sotalai-
28113: toksen viipymättä •ja viimeis·tään viikon kuhws1sa siitä, kun
28114: sotalaitos rehut swi, toimitettava takaisin maksettav;at rehut
28115: korvauksen saajia lähimmälle rautati•eas·emaUe, mistä ne val-
28116: tion kustannuks<el1a ovat majoituslautakunnan toimesta so-
28117: tilruskyydityswsetuksen määräyksiä sovelta<en 1korvauksen
28118: saajille viivyttel·emättä toimitettavat.
28119: 
28120:                           32-33 §.
28121:     (Kuten Sotila;sasi•ainvaliokunnan mietinnössä.)
28122: 
28123:                              4 LUKU.
28124: 
28125:      Käyttöoikeus laivoihin ja aluksiin sekä rautateihin.
28126: 
28127:                            34-39 §.
28128:     (Kuten Sotila,sa.si•ainvaliokunnan mietinnössä.)
28129:        Sot,a,v.oinian saatavistä luontaissuorimksista.
28130: 
28131:                                 40 §.
28132:     Sen korvauksen suuruuden, mikä •atluks.enomistajalle on
28133: tuleva hänen aluksensa tämän l•ain mukai~esta käyttämi-
28134: •Sestä, määirätköölll, ·elleivät •asia:nomai1set v.ai siitä muutoin
28135: sopia, tuomarinva•stuiln a:laisen:a, arviol.autakunta, jonka
28136: muodostavoat yksi paikkakunlllan majoiitUJslautakunn·an
28137: ( poist.) valitsema jäs·en, sotaministeriön määrättävä sota-
28138: laitoksen ·edustaja ja yksi, kaupungissa ja kauppala·ssa
28139: maistmatin ilai järjestysoikeuden, mutta maalla maaherran
28140: määrättävä mel'enkulkua•sioihin 'perehtynyt heil'kilö. Tähän
28141: arviotilaisuuteen kut~utblwon valtion paikkakunnalla
28142: oleva maj·oitusa•siamies. sekä korvauks·en saantiin oikeutettu
28143: suullisesti tai •postiin pannulla yksinkertais·ella kirjeellä <vii-
28144: meistäänkin neljää pä:i'vää ennen toimituben alkua; mutta
28145: älköön heidän poissaolonsa .estäkö toimituksen suorittamista.
28146: Tässä mainitulle mel'enkulkuasioihin perehtyneelle henki-
28147: lölle tuleva palkkio maksetaan vaHion varoista maa;herrnn
28148:  määräY'ksen mukaan. •
28149: 
28150:                              41 §.
28151:     ATViotilaisuudessa, josta mainitaan 40 §:ssä, tomrkoon
28152: puhoonjohtaja:na majoituslautakunnan valitsema JWSen, ja
28153: 1aaditta:koon siinä toimitu.skirja, joka on kaikkien toimi-
28154: tusmiesten allekirjoitettava. Jos sattuu erimidisyyttä, mer-
28155: kittäköön se toimituskirjaan.
28156: 
28157:                          42--46 §.
28158:     (Kuten 8otilrususiainvali:okunnan mietinnössä.)
28159: 
28160:                               5 LUKU.
28161:    Kiinteimistöjen käyttäminen harjoituksia varten sekä
28162:        käyttöoikeus kaivoihin, vedenottopaikkoihin ja
28163:                          pajoihin.
28164: 
28165:                          47-54 §.
28166:     (Kuten Sotila1sasiainvaliokunnan mietinnössä.)
28167: 4         1919 Vp.- S. V:. M.- Esitys N:o 19.
28168: 
28169:                          6 I..~UKU.
28170:                     Erinäiset säännökset.
28171: 
28172:                            55-60 §.
28173:     (Kut·en Sotilrusasi•ainvaliokunnan mietinnössä.)
28174: 
28175: 
28176: 
28177:     Helsingissä, 20 ·päivänä loka;kuuta 1919.
28178:         1919 Vp. -      Edusk. vast. -      Esitys N:o 19.
28179: 
28180: 
28181: 
28182: 
28183:                  E d u s k u n n a n v a s t a u s Hallituksen
28184:              esitykseen laiksi sotavoiman saatavista rauhan-
28185:              aikaisista luontoissuorituksista.
28186: 
28187:     Eduskunnalle on annettu Hallituk>sen esitys laiksi sota-
28188: voiman sHatavi,srta. rauhanaika:i,sisrta luonrtoiss·uorituksi,s;ba, ja
28189: on Eduskunta, jolle Sotilas,asiainvaliokunta on a.sia:srta anlta-
28190: niUt mietintönsä N :o 2, käsit.eltyään asi,an 20 päivänä heinä-
28191:                            1
28192: 
28193: 
28194: kuuta 1906 annetun V a:ltiopäiväjärj·estyk1sen 60 § :n 2 mo-
28195: mentissa mainituUa tavaHa, hyväksynyt seuraavan lain:
28196: 
28197: 
28198: 
28199: 
28200:                                Laki
28201:     sotalaitokselle rauhanaikana annettavista luontais-
28202:                         suorituksista.
28203: 
28204:    E>duskunnan päätök:sen mukaises,ti, joka on tehty 20
28205: päivänä heinäkuuta 1906 ann~tun V'wltiopäiväjärjestylk,sen
28206: 60 § :s·sä mainitulla ta.valla, .säädetään täten soenraa.v·aa:
28207: 
28208: 
28209:                                1 LUKU.
28210:           Tämän lain mukaiset luontaissuoritukset.
28211: 
28212:                               1 §.
28213:    Tämän lain nojalla on sotavoima oikeutettu ·rauhan ai-
28214: kana, valtionvaroista suoritettavaa korvausta vastaan, saa-
28215: mruan seur.a,avia luontaissuorittrksia:
28216:    1) muonitusta;
28217:    2) rehuja.;
28218:  2      1919 Vp. -     Edusk. vast. -Esitys N:o 19.
28219: 
28220:       3) käyttöoikeuden laivoihin ja aluksiin;
28221:       4) oikeuden rautateitse tapahtuvaan 'kulj.etukseen erityi-
28222: . sen maksutariffin mu•kaan;
28223:       5) oikeud·en kiinteimistöjen käyttämi&een harjoituksia
28224:   varten;
28225:       6) käyttöoikeuden kaivoihin Ja ved·enottopaikkoihin;
28226:   sekä
28227:       7) käyttöoikeuden pajoihin.
28228: 
28229:                            2 LUKU.
28230:                            Muonitus.
28231: 
28232:                               2 §.
28233:      Tämän lain mukaista muonitusta on sotaväellä oikeus
28234:  vaatia ainoastaan milloin ei ole mahdollista tyydyttää sota-
28235:  väen muonitustarvetta sen omista varastoista, eikä sotaväki
28236:  myöskään ·viivytyksoettä eikä errkoisitta lisä~usta.nnuksitta
28237:  voi hanl&:ia tarvittavia muonavaroja vapaan 'nälipuheen
28238:  perusteella; ja vaadittakoon tässä tarkoitettua muonitusta
28239:  ainoastaan sotaväenosastolle, joka tilapäå:sesti oleskelee ulko-
28240:  puolella varsinaista asemapaikkaansa, sekä yksityisille soti-
28241:  lashenkilöille, miHoin he palvelusasioissa oleskelevat vie-
28242:  raalla paikkakunnalla.
28243:      Muonituksella käsitetään tässä laissa valmista ruokaa
28244:  tai ruoka-aineksia.
28245:                               3 §.
28246:      Jos sotilashenkilö ulkopuolella varsinaista asema paik-
28247:  kaansa nauttii erikoista päivärahaa, älköön hän olko oikeu-
28248:  tettu vaatimaan itsellensä muonitusta.
28249:                               4 §.
28250:      Ruoka on yleensä niiden yksityisten henkilöiden annet-
28251:  tava, joiden luokse sotilaat on majoitettu; mutta ellei ma-
28252:  joittaja hänen luoksensa majoitetun sotaväenosaston suuruu-
28253:  den takia, varattomuuden vuoksi tai muusta pätevästä syystä
28254:  saata hankkia tarvittavaa ruokaa, tai ellei sotaväki ole ma-
28255:  joitettu yksityisten luokse, on paikkakunnan majoituslauta-
28256:  kunnan se sotaväelle toimitettava.
28257:            Rauhanaikaiset luontaissuoritukset.              3
28258: 
28259:     Milloin sotaväki ruoan asemesta haluaa saada ruokam:sa
28260: valmistamiseen tarpeellisia ruoka-aineksia, toimittakoon ma-
28261: joituslautakunta sotaväelle sellaisia, mikäli se voi vaikeu-
28262: detta tapahtua.
28263:     Kun majoituslautakunnan on, sen mukaan kuin tässä
28264: pykälässä säädetään, toimitettava sotaväelle muonitus, ovat
28265: kaikki ne, jotka vaikeudetta voivat luovuttaa ruoka-aineksia,
28266: velvolliset antamaan niitä majoituslautakunnalle tahi sota-
28267: väelle majoituslautakunnan tilauksesta.
28268:   - Muonitusta älköön samalta yksityiseltä suorittajalta
28269: vaadittako useamman kuin viiden päivän aikana kerrallaan.
28270: 
28271:                             5 §.
28272:    Sotaväen, niin päällystön kuin miehistönkin, on yleensä
28273: tyydyttävä siihen ruokaan, jota muonitusve}vollinen itse
28274: käyttää. Missään tapauks-essa älköön vaadittaka enemmän
28275: eikä parempaa ruokaa, älköönkä korvausta valtionvaroista
28276: maksettako muusta ravintomäärästä kuin siitä, mihin sota-
28277: väki on sitä koskevien erikseen annettujen määräysten mu-
28278: kaan oikeutettu.
28279:    Ellei muonitusvelvollinen tahi majoituslautakunta saata
28280: hankkia sitä muonitusta, jonka sotaväki ruokajärjestyksensä
28281: mukaan on saapa, tulee sotaväen tyytyä siihen ravintoon,
28282: mikä paikkakunnalla voidaan vaikeuksitta hankEa.
28283: 
28284:                               6 §.
28285:     Majoituslautakunta järjestäköön sotaväen muonituksen
28286: paikkakunnalla.
28287:     Maistraattitm, järjes1tysoikeuksien ja kruununpalvelijain
28288: tehtävänä on, itsekunkin virka-alueellaan, va.lvoa, että ma-
28289: joituslautakunnat ja yksityiset muonitusv·elvolliset tä;yitä·
28290: vät heille tässä laissa sä,ädetyt velvollisuudet, ja olla paik
28291: kakunnalle saapuvan sotaväen apuna muonituksen hankki-
28292: misessa.
28293:     Sotaväen muonituksen jdhtaminen ja ylin vahonta on
28294: maah~rrojen tehtäväruä, itsekunkin l:tänissään.
28295: 4      19'19 Yp. -    Edusk. vast. ----,., Esitys N:o 19.
28296: 
28297:                                  7 §.
28298:     Maaherra vahvistakoon, pyydettyään sotaministeriöltä
28299: asiaa koskevat tarpeelliset tiedot sekä kuulusteituaan kunkin
28300: hänen läänissään olev,an kunruan v·aHuustoa ja ·ala.isi,aan val-
28301: tion majoitusaiSiami·ehiä, viimeistäänkin j·oul uku ussa Slemaa-
28302: vaa vuotta varten sen rahakorvauksen suuruuden, joka kun-
28303: nassa on .suoritettava tässä laiss·a määrätystä ruoas1Ja
28304: kutakin sotilasta ja päivää kohti sekä kultakin aterialta
28305: ynnä niistä ruoka-aineksista, joita sotaväelle on tämän lain
28306: mukaan eräissä tapauksissa annettava.
28307:      Milloin erikoiset syyt vaativat muutoksia tällä tavalla
28308: vahv-istettuihin korvausmääriin, olkoon maaherralla valta,
28309: soveltuvissa kohdin noudattamalla 1 momentin määräyksiä,
28310:  asianhaarojen mukaan muuttaa niitä.
28311:      1\fwahel'ra i:lmoilttakoon tällä tavoin vahvistamistaan kor-
28312:  vausmääristä viipymättä sotaministeriölle.
28313: 
28314:                              8 §.
28315:     Milloin majoituslautakunnan on, sen mukaan kuin mai-
28316: nitaan 4 § :ssä, toimitettava sotaväelle muonitus, katsotta-
28317: koon, eMei muonituskustannus sotilasta ja päivää kohden
28318: yleensä nouse yli niiden määrien, mitkä kuntaa varten on
28319: vahvistettu 7 § :ssä säädetyssä järjestyksessä.
28320: 
28321:                              9 §.
28322:    Muonitusvelvollisille tuleva korvaus on muonituksen
28323: saaneen sotaväen toimesta suoritettava heiNe viimeistäänkin
28324: muonituksen lakkaamisen jälkeisenä päivänä..
28325:     Korvauksen saajan on vastaanottamastaan korvatl'ksesta
28326: annettava sotaministeriön vahvistettavan kaavan mukainen
28327: kuitti, joka on, tilinteossa ollakseen valtiolaitosta koh-
28328: taan pätevä, varustettava paikkakunnan majoituslauta.kunna.n
28329: varmennuksella.
28330: 
28331:                           10 §.
28332:     Majoituslautakunnan sotaväelle hankkimasta muonituk-
28333: sesta aiheutuvat menot suoritettakoon etukäteen kunnan va-
28334:             Rauhanaikaiset luontaissuoritukset.                  5
28335: 
28336: roista, ja korvattakoon ne valtion varoista kunnalle sekä tili-
28337: tettäköön ne siinä. järjestyksessä kuin sotavoiman majoituk-
28338: sesta annetussa laissa on säädetty sellaisista tarvikkeista,
28339: jotka majoituslautakunta on itse hankkinut.
28340: 
28341:                             11 §.
28342:     Kun sota.väen muonitusta tarvitaa.n, lä:hetettäköön v8ilta-
28343: krnnnan sotalaitoksesta siitä hyvissä ajoin tieto sen läänin
28344: maaherralle, jonka alueella muonitus on annettava. Tässä
28345: tiedonannossa on mainittava, kuinka, suuren sotaväenosaston
28346: muonitusta tarvitaan ja miten moneksi päiväksi sekä mistä
28347: ajasta lukien.
28348:     Jos muonitettavaksi ilmoit-etun sotaväenosaston suuruus
28349: tai muonitukseUe määrätty aika muuttuu, on siitäkin niin pian
28350: kuin mahdollista ilmoitettava maaherralle.
28351: 
28352:                              12 §.
28353:     Mruaherron V•8JStaanoteittna · 11 § :~s:sä mainriiJtu ilmoitus,
28354: tulee hänen viipymättä asianomaisten pa.ikallisten viranomais-
28355: ten välityksellä ryhtyä toimenpiteisiin pyydetyn muonituk-
28356: ,sen hankkimis~ksJi; antakoon hän siitä myöskin ti:edon val-
28357: tion paikkakunnalla o1ev-alJ.e majoitusa:siamieheHe.
28358: 
28359:                                13 §.
28360:       Jos sotaväen m uonittaminen on saatava toimeen niin kii-
28361: ree'llisesti, ettei ole aikaa noudattaa 11 ja 12 §:ssä säädettyä
28362: järjestystä muonitusta tilattaessa, lä:hetettäköön 11 § :n mu-
28363: kaisesti laadittu tilaus suoraan maistraatille, järjestysoikeu-
28364: ·deliJJe tahi nimismi·eheHe, joid·en on, majoituslautakunnan
28365: avulla, viipymättä huolehdittava •muonittamisesta ja ilmoi-
28366: tettava asia;sta myös kohta mmiherraUe ja. va.lltion majoi:tus-
28367: asiamiehelle s~ekä nimismiehen s:itäpaits:i kruununvoudiUe.
28368: 
28369:                           14 §.
28370:    Milloin on muonitettava ainoastaan yksinäinen sotilas tai
28371: vam muutamia harvoja sotilaita. olkoon heidän lupa
28372: 6      1919 Vp. -    Edusk. vast. -,---- Esitys N:o 19.
28373: 
28374: saapua paikkakunnalle ilman etukäteen tehtyä tilausta; ja
28375: on muonitettavilla silloin lupa vasta paikkakunnalle saavut-
28376: tuaan ilmoittautua muonituksen saamista varten paikallisille
28377: viranomaisille, joiden on heti ilmoitettava asiasta maaher-
28378: ra.Ue ja valtion majoitus'a's~·amiehelle.
28379: 
28380: 
28381:                             15 §.
28382:    Niissä ta<pauksissa, jotka mainitaan 13 ja 14 §:ssä, ovat
28383: muonitettavat sotilaat velvolliset ennen muonituksen saa-
28384: mista jättämään paikallisille viranomaisille virallisen selvi-
28385: tyksen kaikista niistä seikoista, mitkä tämän lain mukaan
28386: edellytetään muonituksen saamiseksi.
28387: 
28388: 
28389:                              16 §.
28390:     Ellei muonitusvelvollinen anna ruokaa, ilmoittakoon
28391: asianomainen sotilaspäällystö asia;nlaidasta oikaisun saa-
28392: mista varten paikallisille siviiliviranomaisille; mutta kaikki-
28393: nainen omavaltainen oikeuden ottaminen on, laillisen edes-
28394: vastauksen uhalla, ankarasti kielletty.
28395: 
28396:                                                •
28397:                            17 §.
28398:    Muonitusvelvollista, joka laillisetta syyttä kieltäytyy an-
28399: tamasta muonitusta, rangaistakoon sakolla.
28400: 
28401:                              18 §.
28402:     Ellei muonitusvelvollinen anna ruokaa, hankkikoon sen
28403: majoituslautakunta; ja niskoittelija vastatkoon niistä tämän
28404: lain edellyttämien korvausten yli nousevista lisäkuluista,
28405: mitkä va.ltioUe voivat s•en johdosta aiheutua.
28406: 
28407:                                19 §.
28408:     Jos ruoka-ainesten luovuttamiseen velvollinen ilman
28409: pätevää syytä kieltäytyy antamasta niitä, kääntyköön ma-
28410: joituslautakunta mai.strll!a.tin, järjestysoikeuden tahi kru'u-
28411:             Rauhanaikaiset luontaissuoritukset.                  7
28412: 
28413: nunpalvelijain puoleen, joiden tulee viipym~ttä hankkia
28414: poliisivoiman tahi, ellei sen apua ole mahdollista käyttää,
28415: asianomaisen sotilaspäällystön välityksellä sotaväen apua
28416: luovutusvelvollisuuden täytäntöön saattamiseksi.
28417:      Kiireellisissä tapauksi·ssa saa majoitus,lauta.kunta itse
28418: pyytää poliisivoiman tahi sotaväen apua.
28419:      Jos täs·sä pyrkälä;s,sä mainitusta nisilmittelusta on val-
28420: tioUe aiheutunut "Irisäkus!ta.nnwksia., vastarbkoon niskoitteli'ja
28421: niistä.
28422:                               20 §.
28423:      Ruoan •amtamisesta on majoitustla.uifiakunruw toimitettava
28424: tieto kullekin muonitusvelvolliselle, mikäli mahdollista hy-
28425: vis•sä ajoin ennen ruoan antamisen alkamispä.ivää.
28426: 
28427:                                21 §.
28428:      Majoituslautakunta antakoon, tarpeen mukaan sovittuaan
28429: siitä muonitettavan joukko-osaston päällystön kanssa, itse-
28430: kullekin muo.nitettavalle tahi, jos samassa paikassa on muo-
28431: nitettava useita sotilaita, näille yhteisesti vahvistetun kaa-
28432: van mukitisen muonituslipun, jossa mainitaan, edellisessä
28433: ta1pauksessa muonitetta,van henkilön palv.elusarvo ja nimi,
28434: mutta useampien muonitusta tarrvittaessa muonitettavien
28435: palvelusarvo ja lukumäärä ynnä heidän esimiehensä nimi,
28436: sekä kaikissa näissä t.a,pauksissa. sen jouikko-osaston nimi,
28437: johon muonitettavat kuuluvat, ynnä annettavan muonituk-
28438: sen määrä ja se a.ika, jona sitä on oikeus nauttia, s~kä se •
28439: paikka, jos!Sa muonitusta on annettava; älköönkä kukaan
28440: yksityinen olko velvollinen antamaan ruokaa, ellei muoni-
28441: tuksen saantiin ilmoittautuva jätä hänelle muonituslippua.
28442:      Joka antaa ruokaa henkilölle, jota ei ole laillisessa
28443: järj.estyik:g,essä muonitettavaksi ilmoitettu, syyttäköön its·eän-
28444: sä, ja olkoon kuitenkin velvollinen vastaamaan muun hänelle
28445: laillises~ti määrätyn ruoan antamisesta.
28446: 
28447: 
28448:                              22 §.
28449:     Jos sotaväki ottaa itsellensä tahi vaatii enemmän muoni-
28450: t.usta kuin mihin se on lain. mukaan oikeutettu, kääntyköön
28451: 8      1919 Vp. -     Edusk. vast. -   Esitys N :o 19.
28452: 
28453: muonitusvelvollinen majoituslautakunnan puoleen, jonka
28454: tehtävänä on, asianomaisen sotilaspäällystön tahi, ellei siitä
28455: ole apua, ylemmän siviiliviranomaisen välityksellä, huoleh-
28456: tia, että asia tulee lain mukaisesti ojennetuksi ja syylliset
28457: tarpeen mm vaatiessa rangaistuiksi.
28458: 
28459:                             23 §.
28460:     Sotavaki älköön millään tavalla sekaantuko muonitukscn
28461: toimeenpanoon, vaan on se kokonaan muonituksesta huoleh-
28462: tivien siviiliviranomaisten asia.
28463:     Mis,sä tapauksessa sotavälki saa siviiliYiranomaisten
28464: pyynnöstä antaa vir!ka.-apua 1 momentissa mainitussa tar-
28465: koituksessa, siitä sä,äJdetä:än 19 §:ssä.
28466: 
28467:                              24 §.
28468:      Ellei paikkakunnalla saa:teta muonittaa kai·kkea muoni-
28469: tettavaksi ilmoitettua sotaväkeä, tiedoittakoon majoituslauta-
28470: kunta siitä viipymättä maistraatille, järjestysoikeudelle,
28471: kruununvoudille ta-hi nimi.smi·e heUe maaherran tietoon soaa-
28472:                                 1
28473: 
28474: 
28475: 
28476: tett.av aksi.
28477: 
28478:                           3 LUKU.
28479:                     Rehu_jen luovuttaminen.
28480: 
28481: 
28482: -                           25 §.
28483:     Rehujen luovuttami:se-en sotavoiman tarpeiksi tämän lain
28484: muka,an ovat, alempana mainituin poikk-euksin, kaikki ne
28485: velvolliset, joilla on hal'lussaan rehuvaroja. ·
28486:    Rehulla tarkoitetaan tässä laissa karsirehua ja kauraa.
28487: 
28488:                             26 §.
28489:     Rehuja on luovutett.ava kulkemassa olevien taib.i tila-
28490: päisesti majoitettuje,n sotaväenosastojen ratsu- ja kuorma-
28491: hevosten ruokkimista varten; älköönkä rehuja vaadittaka yli
28492: sen määrän, mikiä eriks~en on vahvistettu sotavärn ht>vosten
28493: ruokkimismääräksi.
28494:             Rauhanaikaiset luontaissuoritukset.               9
28495: 
28496:     Rehuja älköön vaadittaka muulloin kuin mikäli oles-
28497: kelupaikkakunnalla ei ole sotaväen rehuvarastoja, eikä sota-
28498: väki myöskäJän voi mukanaan kuljettaa tarvittav~aa rehn-
28499: määrää tahi viivytyksettä tai erikoisitta lisäkustannuksitta
28500: hankkia siilä vapaan välipuheen perusteella; älköönkä sota-
28501: välki samalta yksityiseltä suorittajalta vaatiko rehuja enOOl-
28502: pä:ä kuin viiden päiväin ajaksi k-err.aUa,an. Ra,tsats,taviUe
28503: joukoille on ~kuitenkin muulloin kuin kulun aikana lupa
28504: vaatia rehuja· ainoastaan asianomaisen majoituslautakunnan
28505: suostumuksella, ja kulunkin kestäessä korkeintaan kahden
28506: päivän rehuntarv·e k€rvalla~an. Kylrvöön kayteittävä.msi ai·ot-
28507: tua kauraa älköön missään tapauksessa vaadittako.
28508: 
28509:                               27 §.
28510:     Ne jotka, sen mukaan kuin säädetään sotilaskyydityksestä
28511: annetussa laissa, ovat vapaat sotilaskyyditysvelvollisuu-
28512: desta, voidaan vapauttaa 25 § :ssä sääidetystä velvollisuudesta
28513: luovuttaa rehuja, mikäli heidän hallussaan olevat re:hut ovat
28514: tarpeelliset niiden· hevosten ruokintaan, joihin nähden on
28515: olemassa vapautus sotilaskyydityksestä.
28516:     Rehujen luovutuksesta ovat rvapau'tetut s~elltla.iset pi'en-
28517: viljelijät, jotka. omilla rehuvaroillaan voivat elätbää korkein-
28518: ta,an kolme lehmää.
28519:                               28 §.
28520:     Ellei sotavä'8ll oleskelup·ailmlta voida saada sitä maaraa.
28521: rehuja, jon'ka vaatimiseen sotaväki on oikeutettu, noudetta-
28522: koon tarvittava rehnmäärä lähimmäJsVä paikasta, mistä re-
28523: huja on saatavissa; ja. saata~kocm sellaiseen noutamiseen, mi-
28524: käli sota väen omat käytettävissä olevat kulkuneuv.ot eivät
28525: siihen riitä, käyttää s~tilaskyyditystä sen mukaan kuin
28526: säädetään siitä annetussa laiesa.
28527: 
28528:                             29 ~.
28529:      Mitä 6, 7, 11, 12, 13. 14, 15, 17, 18, 1•9, 22, 23 ja 24
28530: § :ssä on säädetty muonituksesta, olkoon soveltuvissa koh-
28531: din nouda.tettavana myöskin kysymyksen ollessa rehujen
28532: luovuttamisesta.
28533: 10     1919 Vp. -     Edusk. vast. -     Esitys N:o 19.·
28534: 
28535:                            30 §.
28536:    Rehujen luovuttajille laillisesti tuleva korvaus on sota-
28537: väen toimesta suoritettava heille heti rehujen luovuttamisen
28538: tapahduttua.
28539:    Korvauksen vastaanottamisesta annettavasta kuitista ol-
28540: koon vo~massa, mi•tä 9 §:n 2 momentissa sääidetään.
28541: 
28542:                                31 § .
28543:      .Jos yksi tai useammat samana paikkrukunnalla asuvat
28544: rehnvarojen haltijat y1hdessä ovat luovuttaneet rehuja •sota-
28545: vä.en t.a,rpeik,si viisituhatta kilogramma,a. tai ·enemmän, ol-
28546: koot he oikeutetut, va:lintrunsa mUJka.an, ottamaan l'ehuista
28547: korvauksen jako raha,ssa tahi vaatimaan its,eHeen sruman
28548: määrän laadulleen vastaav•ia rehuja takaisin luoruwss.a .
28549:      •Tos korvaus tulee luonnossa suoritettavaksi, on sota.lai-
28550: toksHn viipymättä ja viimeistääm vi:Ukon lmluessa ,siitä, kun
28551: :'lofalaitos rehut sai, •toimitettava takaisin maks·ettavat rehut
28552: korvauks'en saaji·a lä!himmäTle rautati•easemaUe, mistä ne val-
28553: tion kustannuksella ovat majoituslautakunnan t.oimesta so-
28554: tilws:kyyditysasetuksen määräyksiä soveJ.taen korvauksen
28555: saa:jille viivyttelemätltä toimi'liettavat.
28556: 
28557:                             32 §.
28558:     Älköön kukaan olko velvollinen luovuttamaan sot'aväelle
28559: rehuja, ellei niitä vaativa jätä luovuttajalle paikkakunnan
28560: majoituslautakunnan antamaa lippua, jossa on mainittu luo-
28561: vutukseen velvollisen nimi, luovutettavien rehujen laatu ja
28562: määrä sekä kenelle ne on luovutettava. Joka toisin menet-
28563: telee, syyttäköön itseänsä, ja olkoon kuitenkin velvollinen
28564: vastaamaan muusta hänelle laillisesti määrätystä rehujen
28565: luovuttamisesta.
28566: 
28567:                             33 §.
28568:    Milloin sotavruellä on •laillisesti mukanaan muita eläi-
28569: miä kuin hevosia, on se, 26 §:ssä määrätyillä edellytyksillä,
28570: oikeutettu saamaan ni.illeki.n rehuja tämän lain mukaan.
28571:              Rauhanaikaiset luontaissuoritukset.                 11
28572: 
28573:                             4 LUKU.
28574:      Käyttöoikeus laivoihin ja aluksiin seka mutateihin.
28575:                                34 §.
28576:     Laivoj~en ja alusien omistajat ja haltijat ovat velvolliset
28577: antamaan 'laivansa ja aluksensa valtakunnan sotalaitoksen
28578: käyteiltävrubi, milloiru ruiitä, sotaministeriön har.:IDirulllan mu-
28579: kaan, tarvitaaru sotavliffll tai sen tarvekalujen kuljettamiseen
28580: tahi sotalaivoden tai rannikkollnnoitusten varustamiseen
28581: muonavaroilla, kalustolla, hiilillä tai muilla tarvikkeilla,
28582: kuitenkin ainoastaan mikäli sotalaitoksen omat alukset eivät
28583: siihen riitä, eikä tarvittavia aluksia ajoissa voida koht..iul-
28584: lista hyvitystä vastaan saada vapaan välipuheen perusteella.
28585: 
28586: 
28587:                              35 §.
28588:     Vapautetut velvollisuudesta luovuttaa laivoja ja aluksia
28589: sotalaitoksen käytettruvälksi ovat yleisten kuljetuslaitosten
28590: haltijat nii1hin aluksiin nähden, jotka hei,diLn on hallituk-
28591: sen määräyks,en, tai valtion kanssa t~hdyn välipuheen pe-
28592: rusteel'la JJidettävä varattuna yleistä käyttämistä varten.
28593: 
28594: 
28595:                                36 §.
28596:     Sotalaitoksen käyt,ettäväksi otetuissa laivoissa ja aluk-
28597: sissa on alustenomistajain pidettävä tarpeellinen päällystö ja
28598: miehistö sekä varustettava alukset kaikilla niiden käyttä-
28599: miseen kuuluvilla tarvikkeilla; ja kulkevat ne tämän pääl-
28600: lystön johdolla ja vastuulla.
28601: 
28602: 
28603:                               37 §.
28604:     Laivojen ja alusten hankkimisesta huolehtikoot, kaupun-
28605: geissa ja kauppalaissa maistraatit ja järjestysoikeudet yh-
28606: dessä }Joliisivira,nomaislten kanssa, sekä maalla kruunun-
28607: palvelijat. Sen johtaminen ja ylin valvonta on maaJlerrojen
28608: tehtruvänä, itsekunk~in läänissään.
28609: 12      1919 Vp. -     Edusk. vast. -      Esitys N:o 19.
28610: 
28611:                                38 §.
28612:       LaiNojen ja alusten tilaus lähet.ettäköön sotaministeriöstä
28613: hyvissä ajoin sen lää.nin maaherraUe, jonka alueella vesitse
28614: ta.pahtuvaa ku1je·tusta tarvitaan, ja on tilauskirjassa mai-
28615: llli·ttava, kuilllka suurta kuljetusmäärää ja minkä la•atuis.ta
28616: kuljetusta varten aluksia tarvitaan, mistä ja milloin kuljetus
28617: on alkava ja kuinlia kauan se suunnilleen on kestävä; ja on
28618: maaherran sitten paikallisten viranomaisten välityksellä
28619: hankittava tarpeelliset alukset. Kiireellisissä tapauksissa
28620: saa sotaministeriö lähettää tilauksen suoraan paikallisille
28621: viranomaisille, joiden on ilmoitettava siitä maaherralle.
28622: 
28623: 
28624:                               39 §.
28625:       Laivoj·en ja alusten luovuttajaUe on s:uuritetta~a koh-
28626: tuullinen korvaus ahmten täimiim la;in muk,ais:esta käyttämi-
28627: s:e.stä sekä mwkselttava lwhtuulili:tien hyvitys n:i:~d·en ja niissä
28628: olevien tarvekalujen vahingoittumis·esta, mikäli se on aiheu-
28629: tunut muusta syY!stä kuin niiden tämän lain mukaisesta
28630: käyttämisestä, eivätkä aluksen luovuttaja tahi hänen aset-
28631: tamansa l~ivaväki ole syypäät vahingoittumiseen.
28632: 
28633: 
28634:                                40 §.
28635:      S.en korvauks•en suurund·en, mi.kä a1uksenomistajalle on
28636: •tu~·eva hänen al>ubensa tämän lain mukaisesta :käyttämi-
28637: ·sestä, määrä.tköö<n, elleivät ·asianomaris1et voi siitä muuboin
28638: sopia, tuomarinvastuun alajsena, a:rviolautwkunta, jon1ka
28639: m uodostava:t yksi paikkrukunnan majloitusl.a:wtakunna.n vali•t-
28640: •Sema jä·sen, sota.Jministeriön määrättävä sotalaitoksen edUJS-
28641: ·taja ja yksi, kaupungissa ja ika;uppalas.s•a maistraatin tai jär-
28642: jestysoikeuden, mutta maalla maaherran määräJttävä meren-
28643: ·kulkuasiorhin perehtynyt henkilö. Tähän arviolti[ai•suuteen
28644: ·ku'tsuttaikoon valti•on pa.ikkakunn~lla o:leva majoitusasi·amies
28645: .sekä korv.auksen saantiin o]keu:te'ttu S'U'Ullisoesti tai ·postiin
28646: pannutila yksinkertais·eUa kirj•eellä viimeisltäämtkin neljää päi-
28647: iVää ennen toimituws•en alkua.; mutta ä1köön heidän poissa-
28648: olonsa esltä1kö t,oimituksen ~uorittamista. T·ässä mainitulle
28649:              Rauhanaikaiset luontaissuoritukset.                   13
28650: 
28651: mer-enkulkuasioihin pe11ehtynee'He henkilölle tu1ev•a palkkio
28652: maksetaan vaHion varoist.a maaherran määräyksen mukaan.
28653: 
28654:                                     41 §.
28655:     Arviotilaisuud•ess:a, josta mainitaan 40 § :ssä, rboimiknon
28656: .puheenjohtajana rmajoituslautwkunnan valitsema jäsen, ja
28657: laaJdittakoon ,sri:inä :toimitus·kirja, joka on kaikk·ien toimitus-
28658: miestien alil+ekirj·o~lteiita.va. J.os sattuu erimielisyy1Jtä, merkit-
28659: taköön se tnimitusikirjU~an.
28660:                                 42 §.
28661:      Kappaleen 41 §:ssä mainittua toimituskirjaa lähettäköön
28662: arviolautakunnan puheenjohtaja viipymättä läänin maaher-
28663: ral'le, jonka tulee pitää 1l:moli siitä, että tällä tavoin va~hviste­
28664: tuksi tullut korvausmäärä tulee maistraatin, järjestysoikeu-
28665: den tahi kruununvoudin välityksellä toimitetuksi asianomai-
28666: selle korvauksen saajalle viimeistäänkin 'kahden kuukauden
28667: kuluessa siitä lukien kuin asiakirjat ovat maaherralle saa-
28668: puneet.
28669:                               43 §.
28670:     Jos valtion majo~tus•asiami·es katsoo, että 40 § :s•sä mai-
28671: nitussa arviomaisuudessa määrätty korvaus on liian korkea,
28672: tahi korvaukseen oikeLitettu ka.tsoo, .että s•e on riittämätön,
28673: menetelköön, .puhevaUan menettälmi•sen uhalla, kuten sotilars-
28674: maj"itnksesta tulev•aan kovva.uks·een .nähden on seUaisen ta-
28675: pauksen V•aralta .sääid·etty sotavoima•n maj•o:ikuks•esta. anne-
28676: tussa lai.ssa; ja olkoon si~hen nähd·en muutoinkin voimars•sa,
28677: mitä ~enla:a.tuisesta oikewdenkäynn~stä on säiädetty S•amassa
28678: laissa.
28679:                               44 §.
28680:     Jos suoritettavan korva'Wk.sen maa;ra ·on ilmoitettu pa.n-
28681: ,tavan .riitaMJ., äLköön 1korvausta maksettruko, ennenkuin sitä
28682:  koskeva oikeuden päätös on voittanut lain voiman.
28683: 
28684:                             45 § ..
28685:    Siitä korva'Wksesta, mikä 39 § :n mukaan •on va:ltion
28686: suoritettava laiNojen ja alusten tai niissä olevien tarvekalu-
28687: 14      1919 Vp. -      Edusk. vast. -       Esitys N :o 19.
28688: 
28689: Jen vahing:oittumisesta muuslta syystä kuin ruid·en tämän
28690: ~ain mukaits·esta :käy•tltämis,estä, rii,del'tälköön, ·ellei siitä muu-
28691: illoin voida sopia, tuomioistuimessa yleisen lain säätä:mässä
28692: järjestykstes,sä.
28693: 
28694:                                    46 §.
28695:      Kaikkien valtakunnassa olevien rautateiden hrultijat ovat
28696: velvalliselt .rauta•teillä.än kullj•ettruma,a,n valtakunnan SJOtaväkeä
28697: ja sen <tanekaluja hallituksen .sellai,s•esta kuljetwk,sesta vah-
28698: vistama;n ma.klsutariffin mulmista korvausta vast•aan ynnä
28699: ha.l'lituksen muut.oin mää.rättävillä ·ehdoiilla,
28700: 
28701: 
28702: 
28703:                              5 LUKU.
28704:      Kiinteimistöjen käyttäm,inen harjoituksia varten sekä
28705:         käyttöoikeus kaivoihin, vedenottopaikkoihin ja
28706:                            pajoihin.
28707: 
28708:                                 47  s.
28709:       Valt.wkunnan sOitavoima on oikleutettu, alempana maml-
28710: tui:n poikkeuksin, ti[rupäJisiä sotilaallisia hwrj'oituksia varten
28711: käyttämään ka:ikkinaiJsia Hinteistöjä valtakunnas•ffi.
28712:       Tästä käyttälmisestä ova.t va,paat kaikki ra;kennukset, var-
28713: sinaiset •tehtdasalueet, pihamaat, puuta.rhat, istutuksilla ai-
28714: kaansaadut puis:tot, vilja- ja heinäpellot sekä korjaamatto-
28715: mat Iuonnonniityt, vesistöjen rau'hoituS!piirit sekä maanvil-
28716: j•131lys- ja metsätaloudelliset hehmtät ja -metsält.
28717: 
28718: 
28719:                                48 §.
28720:       Kaivojen ja vedenottopaiiklmjen haltija.t ov·at velv·olhs·et
28721: sallimaan tilla.päises!ti paikkwkunnalla olevien s'otaväenosas-
28722: tojen ottaa vettä kaivoistaan ja V'OOenottopaiknistaan, mikäli
28723: eivät paikalla O•l·evat yl,eiset 'kaivot ja v·ed·en:ottopailkat riitä
28724:                                                                           ..
28725: tyy·d;vttämään so'taväen ved·enrtarvetta rtai niitä ei voida vai-
28726: va.ttl3 käytt-ää; ja on sotaväellä tällöin [upa veden n:outa-
28727: ·.                Rauhanaikaiset luontaissuoritukset.                  15
28728: 
28729:      mista var.ten käydä myöskin 4 7 §n 2 moon<enbissa maim-
28730:      tuilla pai.Jkoilla.
28731:          Tämä oikews vedenottoon ei ole vmma.ssa s~ellä, missä
28732:      sotaväki säännöalisesti pitää harjoitU'ksia.
28733: 
28734:                                     49 §.
28735:          Sotavruellä on lupa, tila.päises·ti paik.lmkunnalla oiHessaan,
28736:      pienempien korja;us'töid·en suorittamista va.rten tar'peen mu-
28737:      kruam käyttää siellä o1evi·a pajoja työ- ja. mui.ne välineineen.
28738: 
28739:                                   50 §.
28740:          Asianomaisille •on suoriteiJtava kohtuullinen korvaus tä-
28741:      män lain perusteella t&paihtun:eeslta kiin.rtJeimirstöjen, >kaivojen,
28742:      vedenottopaikkojen ja pa.jojen •käyttämisestä, jos heille on
28743:      siitä aiheutunut va,hinkoa ja he vaativat k-orvausta.
28744: 
28745:                                      51 §.
28746:           Niiden korvausten suuruus, jotka. mainitaan 50 § ::ssä,
28747:       määiräitään, elle.lvät a,sianomaiset voi n:iistä muutoin sopia,
28748:      paikkakunnan ma.joiims.lautakunna'n toimes•ta. S·illä tava11a ja
28749:      siinä järjestyksessä kuin maj•oituks•es·ta ma,ks,ettavan kor-
28750:       vauksen määräämisestä on säiild•etty sotavoiman majoituk-
28751:       scsta ·annetus.sa laissa; ja norudaltetta•lm.an saman lain mää-
28752:      räyk~iä myöskin, mi:käli on kysymys muwtoks·en :ha:kemises.ta
28753:      ·majoitwslautakunnan arvioon.
28754:           Majoituslautakunta käy:ttä:köön, mäJärätessä:än 1 momen-
28755:      tissa ta.rkoitettujen korvaus:ten suuruuden, mikäli on kysy-
28756:       myrs rkiinteimistöj'811 käyittämis·estä, tarpeen mukaan yhden
28757:      tai useamman a.sria:nrtuntija.n apua. Näin tavoin käytettyjen
28758:       a,siamtuntijoiden palkrkio sumi:tetaan valtionval'ois.ta maa-
28759:      herran määräyksen mwkaan.
28760: 
28761:                                   52 §.
28762:           Ki·inteimistöj·en tämän lain perusteella tapahtuneesta
28763:      käyttäJmises.tä johtuv.at kiorvaukset suorit.takoon a;,sianomai-
28764:      siHe maaherra majoi.truslautakunnan toimesta mais:tJraatin,
28765:      järj>esty,soikeuden tahi kruununvoudin väilitY'ksellä .suoraan
28766: 16      1919 Vp. -      Edusk. vast. -      Esitys N :o 19.
28767: 
28768: valtion varois•ta viimeistäänkin kuukaud-en kuluessa siitä lu-
28769: kien kuin korva:uk:s·en suuruuden määräämi•s·tä •koskev•a toi-
28770: menpid·e on voittanut lain vmman.
28771: 
28772:                               53 §.
28773:      Kaivojen, vedeno:ttopaiklmj·en ja pa.JOJen vahingoittumi-
28774: sesta j·ohituvat korv•auikset maks1etta:koon etukäteen kunnan
28775: varoista sekä korvaiitaikoon kunnalle valtion varoista sota-
28776: voiman ma.j.oi·tnbesta annetussa laissa sääidetyssä järjestyk-
28777: ses.sä.
28778:                              54 §.
28779:     Jotta majoitusl~R ultaikunnat saattaisivai täyttää niille
28780: tässä 'luvussa pannut velvollisuudet, tu1·ee sotaministeriön
28781: maaherran välityks1ellä antaa majoitusQautakunniHe hyvis•sä
28782: ajoin tieto sotaväen saapumisesli;a. pa1iJkkakunnalle.
28783: 
28784: 
28785:                              6 LUKU.
28786:                       Erinäiset säännökset.
28787: 
28788:                               55 §.
28789:     Hallitus antakoon l·liihempiä määräyksiä tämän lain s•ovcl-
28790: ta.misesta.
28791:                                   56 §.
28792:     Kaikki muut tässä laissa rma.inituista 'luontaissuorituk-
28793: sista johtuvat asirut ·ja .riitai>ruudet, paitsi ne, jotka tämän lain
28794: mukaan me'nevät tuomioistuimeen, taikka joi:sta, m:Ukäli ne
28795: koskev.at rautalteil'lä ta,pa:.htuvaa kuljetusta, ei ole toisin mää-
28796: rätty, on asianomaisten maaher:mj-en käsi1;e;l:tävä ja pää-
28797: tettävä.
28798:                                57 §.
28799:      ValitukSJet maaherran päätöksistä tässä laissa edeHyte-
28800: ty]s,sä trupauksis18'a ajetaan perille ,Jioorkeimma:.ssa halllinto-
28801: oi.!koeudessa vahtu'skirjalla, joka <On jätettävä sinne viimei~>­
28802: täänkin ennen keiHo kahtatoista päivällä kuud·entenakymme-
28803:             Rauhanaikaiset luontaissuoritukset.                 17
28804: 
28805: nentenä päivänä siitä päiväs·tä lukien, jona va.littaja on saa-
28806: nut ti·edon maaherran päätäiksestä. ·
28807:    Maaherran päätökseen on merkittävä täydellinen ·osoitus,
28808: miten siihen voidaan muutosta hakea.
28809: 
28810:                             58 §.
28811:    Maistraatin, järjestysoikeud·en, kruununvoudin, mmts-
28812: miehen 1tahi majoitus~autakunna'n mää.räykset, jotka sisäl-
28813: tävät velvoituksen tehdä tässä laissa mainittuja luontais-
28814: suorituksia, menkööt tä.ytäntöön valituksesta huolimatta.
28815: 
28816:                                 59 §.
28817:      rrä.mä laki on voima.ssa m.yö.skin .sodan aikana, kunnes
28818: on ,säädetty laki erinäisten 'S'odanaikaisten olojen järjeSitä-
28819: mis·estä.
28820:                                 60 §.
28821:     Tämä laki asituu voimaan heti, 'kun s·e on asianmukaise"Jti
28822: vahvistettu ja julkaistu.
28823:     ,Sen kaJutta kumota,an 19 päivänä tammikuuta 1876 ma-
28824: joituklsesta sekä 'sotavä.eSitöj•en ja ,sotaviilenkalujen kuljetuk-
28825: S'esta Suomessa annetu'n <Ohjesäännön 103-107 §.
28826: 
28827: 
28828:     Helsingissä, 24 päivänä lokakuuta 1919.
28829:               1919 vuoden valtiopäivät N :o 20.
28830: 
28831: 
28832: 
28833: 
28834:                  Hallituksen esitys Eduskunnalle, joka
28835:             koskee lakia väliaikaisten säännösten anta-
28836:             misesta yleisen järjestyksen ja turvallisuu-
28837:             den voimassa pitämiseksi erinäisissä osissa
28838:             valtakuntaa.
28839: 
28840:      Ensitulevan kesäkuun 1 päivänä la'kkaa ·olemasta voi-
28841:  massa 29 päivänä toukokuuta 1918 annettu laki väliaikail>iien
28842:  säännöksien antamisesta yleisen järjestyksen ja turvallisuu-
28843:  den voimassa pitämiseksi sekä tämän lain perusteella annettu
28844:  asetus 29· p'äivältä lokakuuta 1918 Viipurin läänistä väli-
28845:  aikaisesti erotettavasta ja eräissä samassa asetuksessa mai-
28846:  nituissa asioissa sotilashallinnon alaiseksi asetetusta raja-
28847:  alueesta sekä tämän rajamaan komendanttivira.ston muodos-
28848: ---tamisesta ja toimivallasta, ynnä 11 päivänä maaliskuuta
28849:   1919 annettu asetus muutoksista ja lisäYJrsistä äskenmanit-
28850:  iuun asetukseen. Kun Hallituksen mielestä ·olosuhteet valta-
28851:  kunnan kaakkoiselia rajalla kuitenkin yhä edelleen ovat sel-
28852:  laiset, ettei siellä toistaiseksi voida tulla toimeen ilman mai-
28853:  nitunlaatuisia poikkeuksellisia olosuhteita varten annettuja
28854:  säännöksiä, on Hallitus valmistanut ehdotuksen laiksi väli-
28855:   aikaisten säännösten antamisesta yleisen järjesty!ksen ja tur-
28856:  vallisuuden voimassa pitämiseksi erinäisissä osissa valta-
28857:  kuntaa, joka täten jätetään Edukunnan hyväksyttäväksi.
28858:       Kysymyksessä oleva ehdotus on näin kuuluva:               •
28859: 
28860: 
28861: 
28862: 
28863:  2483-19
28864:    2                        N:o 20
28865: 
28866: 
28867:                              Laki
28868:  väliaikaisten säännösten antamisesta yleisen järjestyksen
28869:      ja turvallisuuden voimassa pitämise.ksi erinäisissä
28870:                      osissa valtakuntaa.
28871:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 rpäi-
28872:  vänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
28873:  .60 _§ :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten:
28874:                                1 §.
28875:       Valtakunnan kaakkoiselia rajalla vallitsevien poikkeuk-
28876:   sellisten olosuhteiden tahden •oikeutetaan Hallitus väliaikai-
28877:   sesti antamaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voi-
28878:   massapitämiseksi välttämättömiä säännöksiä 1) painotuot-
28879:   teiden julkaisemisoikeuden, kokoontumis- ja yhdistymis-
28880:   vapauden ja oleskeluoikeuden rajoitt~misesta, 2) laajenne-
28881:   tusta oikeudesta takavarikon, kotietsinnän ja vangitsemisen
28882: . toimittamiseen sekä 3) takavarikoidun omaisuuden julista-
28883:   misesta kruunulle menetetyksi. Pyhäjärven, Sakkolan, Rau-
28884:   dun, Metsä:pirtin, Kivennavan, Terijoen, Uudenkirkon,
28885:   Kuolemajärven, Koiviston, Muolan ja V alkjärven pitäjien
28886:   alueilla Viipurin läänissä.
28887:                             2 §.
28888:      Tämän lain nojalla annettujen säännösten rikkomisesta
28889:  olkoon rangaistus, jollei muualla laissa ole 'kovempaa sää-
28890:  detty, sakkoa enintään kaksikymmentätuhatta markkaa
28891:  taikka vankeutta kotkeintaan yksi vuosi.          '
28892:                              3 §.
28893:        Tämä laki on voimassa 1 päivään kesäkuuta 1920.
28894: 
28895:        Helsingissä, 19 päivänä toukokuuta 1919.
28896: 
28897:                          Valtionhoitaia
28898:                        MANNERHEIM.
28899: 
28900:                                  Sotaministeri: R. Walden.
28901:             Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
28902:             1919 Vp. -     V. M. -Esitys N:o 20.
28903: 
28904: 
28905: 
28906: 
28907:                  I~akivaliokunnan mietintö
28908:              N:o 7 Hallituksen esityksen johdosta laiksi
28909:              väliaikaisten säännösten antamisesta yleisen
28910:              järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitä-
28911:              miseksi erinäisissä osissa valtakuntaa.
28912: 
28913:     Eduskunta on I.~akivaliokunna;n valmisteltavaksi lähet-
28914:  tänyt Hallituksen edellä mainitun esityksen N :o 20.
28915: 
28916: 
28917:       Toukokuun 29 päivänä 1918 annetulla lailla myönnet-
28918:  tiin hallitukselle oikeus y~eisen järjestyksen ja turvallisuu-
28919:  den voim81ssa pitämistä varten antaa väliaikaisia säännöksiä
28920:  sanotussa laissa mainituista a'sioista. Tämän lain nojalla on
28921:   ha1litus sittemmin antanut muun murussa a.setuksen }okakuun
28922:  29 päiväiltä 1918 Viipurin läänistä väliaikaisesti erotetta-
28923:   vasta ja samassa as·etuksessa mainituissa asioissa sotilashal-
28924:   linnon alais~ksi asetetusta raja-alueesta sekä tämän raja-
28925:  maan komendanttiviraston muodastamisesta ja toimival-
28926:  lasta ynnä asetuksen viime maaliskuun 11 päivältä muutok-
28927:   sista ja lisäyks:iJstä mainittuun asetukJs,een. :Mutta kun kos-
28928:  keteltu laki toukokuun 29 päivältä 1918 tulevan kesäikuun
28929:  1 päivänä lakkaa olemasta voimassa ja olosuhteet valtakun-
28930:  nan kaakkoisalla rruja;lla Hallituksen mielestä yhä edelleen
28931:  ovat s·ellaiset, ettei siellä toistaiseksi voida tulla toimeen
28932: ·ilman mainitunlaatuisia poikkeuksellisia olosuhteita varten
28933:  annettuja . säännöksiä, on Hallitus ehdottanut, että Edus-
28934:  kunta hyvliiksyisi lain, jolla Hallitus oi:keutettaisiin väliai-
28935:  kaisesti antamaan eräitä yleisen järjestyksen ja turvallisuu-
28936:  den voimassa pitämiseksi välttämättömiä säännöksiä muu-
28937:  tamissa Viipurin läänin pitäljissä.
28938: 2          1919 Vp.- V. M.- Esitys N:o 20.
28939: 
28940:     Esitykseen sisältyvä;ä lakiehdotusta tarkastaessaan on
28941: Valiokunta päättänyt asettua ~periaatteessa puoltamaan la-
28942: kiehdotuksen hyväksymistä. Kuitenkin on V aliakunnan
28943: mielestä lain voimassaoloalueeseen liitettävä myöskin Salmin
28944: ja Suojärven pitäjät, joissa olosuhteet ovat samanlaiset, kuin
28945: esityksessä luetelluissakin pi<täjis·sä. Sen ohella on Valio-
28946: kunta ollut sitä mieltä, että pu'heenalaisten väliaikaisten
28947: säännösten vaikutusala olisi rajoitettava vähim pään mah-
28948: dolliseen, ja sentäilirden esit;)"bestä poistanut säännöksen,
28949: joka oikeuttaisi rajoittamaan painotuotteiden julkaisemisoi-
28950: keutta sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapautta. Samasta
28951: syystä ja aiheettoman laajan tulkinnan ehkäisemiseksi on
28952: v~aliokunta myöskin katsonut tarkoituksenmukaiseksi, että
28953: laissa nimenomaan luetellaan kaikki ne suhteet, joihin näh-
28954: den rjlljoittavia määräyksiä ehdotetun lain nojalla voidaa,n
28955: antaa.
28956:     Valiokunta saa tämän nojalla kunnioittaen ehdottaa,
28957: 
28958:                 että Ed,uskunta hyväksyisi näin kuttluvan
28959:             lakiehdotuksen:
28960: 
28961: 
28962: 
28963:                           l.a ki
28964: väliaikaisten säännösten antamisesta yleisen järjestyksen
28965:     ja turvallisuuden voimassa pitämiseksi erinäisissä
28966:                     osissa valtakuntaa.
28967: 
28968:    Eduskunnan pä:ätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päi-
28969: vänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäivitjärjestyksen 60
28970: §:ssä määrätyllä tavailla, säiädetään täten:
28971: 
28972:                              1 §.
28973:     Valtakunnan kaakkoisel:la rajalla vallitsevien poikkeuk-
28974: sellisten olosuhteiden tähden oikeutetaan Hallitus väliaikai-
28975: sesti antamaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimas-
28976: sapitämiseksi Pyhäjärven, Sakkolan, Raudun, Metsäpirtin,
28977:            Väliaikaiset turvallisuustoimenpiteet.                3
28978: 
28979: Kivennavan, Terijoen, Uudenkirkon, Kuolemajärven, Koi-
28980: viston, Muolan, Valkjärven, Salrnin ja Suojärven pitäjien
28981: alueilla Viipurin läänissä välttämättömiä säännöksiä oikeu-
28982: desta:
28983:      rajoittaa oleskeluoikeutta;
28984:      järjestää Suomen kansalaisten ja ulkomaalaisten passi-
28985: oloja, passien ta'f'kastusta sekä matkttslus- ynnä aseenkanto-
28986: ja liikkumislupaa;
28987:      antaa kirjeiden ja sähkösanornain lähettämisestä, toi-
28988: mittamisesta ja tarkastuksesta tarpeellisia määräyksiä ja
28989: ohjeita;
28990:      valvoa majoituslautakuntien toimintaa ja antaa niille
28991: määräyksiä;
28992:      valvoa tullitm·kastusta .ia toim.ittaa hlllitakavarikkoja;
28993:      antaa maalla ja merellä tapahtuvasta liikenteestä mää-
28994: räyksiä ja ohjeita;
28995:       toimittaa takavarikkoja ja kotietsintöjä valtakunnan val-
28996:  tiollista tai sotilaallista asemaa ja laillista yhteiskuntajärjes-
28997: tystä vastaan kohdistetun toiminnan ehkäisemiseksi ja sii-
28998: hen syyllisten syytteeseen saattamiseksi seM sella·isissa ta-
28999:  pauksissa toimittaa vangitsemisia; sekä
29000:       julistaa kruunulle menetyksi takavarikoitu kiellonalai-
29001: nen tavara tai rahamäärä seki) kiellettyyn toimintaan käy-
29002: tetty hevonen, ajo-, kuljetus- tai kulku.neuvo.
29003: 
29004:                             2 §.
29005:     Tämän lain nojalla annettujen säännösten rikkomisesta
29006: olkoon rangaistus, jollei muualla laissa ole ankarampaa sää-
29007: detty, saJkkoa enintään kaksikymmentätuhatta markkaa
29008: taikka vankeutta korkeintaan yksi vuosi.
29009: 
29010:                          3 §.
29011:   Tämä laki olkoon voimassa 1 päivään kes,äkuuta 1920.
29012: 
29013: 
29014:    Käsillä olevan lainsäädämtöasian kiireelliseen laatuun
29015: nähden saa V aliokuJnta samalla ehdottaa,
29016: 4         1919 Vp. -   V. M. -Esitys N:o 20.
29017: 
29018:                että asia käsiteltäisiin siinä järjestyksessä
29019:            kuin Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:n 2 momen-
29020:            tissa on säädetty.
29021: 
29022: 
29023: 
29024:     Asian käsittelyyn ovat Valiokunnassa ottaneet osa:a pu-
29025: heenjoht!llja Ryti, vara;puheenjohtaja Arho sekä jiilsenet
29026: Holma, Kaila, Kauppinen, 0. Korhonen, Leino, Luukko-
29027: nen, Manner, Oja, Piitulainen, Procope, Rapo, Roos, Thu-
29028: neberg ja Tolonen ynnä vara:jäs·enet A. Furuhjelm, Hall-
29029: sten, J unes ja Takkula.
29030: 
29031:     Helsingissä, toukokuun 28 päivänä 1919.
29032:                          Vastalause.
29033: 
29034: 
29035: 
29036: 
29037:                       Vastalause.
29038:      Väliaikaisten säännösten pidentämisestä yleisen järjes-
29039: tyksen ja turvallisuuden voimassa pitämi1seksi erinäisissä
29040: laaj10issa osissa Viipurin lääniä ovat allekirjoittaneet V alia-
29041: kunnan käsityksestä eriävällä kannalla.
29042:      Tällaisista väliaikaisista sää;nnöksistä toulkokuun 29 päi-
29043: vänä 1918 annetun lain nojalla, jon'ka voima•ssaoloai'ka päät-
29044: tyy ensi ·kesäkuun 1 päi""änä, on saatu jo kyllin ikävää ko-
29045: kemusta siitä, kuinka sen 'poikkeukselliset säännakset ovat
29046: haitallisesti ja häiritsevästi vaikuttaneet työväen luokan yh-
29047: teiskunnalliseen elämään ja sivistyikselliisiin pyrintöihin.
29048: Jos tuollaisen lain voimassaoloaikaa pidennettäisiin, vaik-
29049: kapa vain erinäisissä osissa 'Valtakuntaa, niin olisivat sen
29050: aikaansaarnat vauriot ybin taloudellisestikin kansalaisille
29051: arvaamattomat. Niinpä pelkäJstä epäluulosta ja s•alaisten
29052: ilmiautojen johdosta saatettaisiin sosialidemokraatti·sen
29053: maailmankatsomuksen oma,avia henkilöitä, todistuksia esit-
29054: täm:ättä, mielivaltaisilla hallinnollisilla määräyksillä !kar-
29055: koittaa poi's kodeistaan ja lkonnuiltaan.
29056:      Kun ollaan juuri vapautumaisillaan tuosta mielivaltaa ja
29057: laittomuutta ylläpitäneestä poikkeuslai,sta, ·olisi säännölli-
29058:  siin 'oloihin palautumiselle suureksi haitaksi pysyttää lailla
29059: yhteislkunnan rauhaa syvästi häiritseviä poikkeuksellisia
29060:  oloja. Hallitus ei ole perusteluissaan sanallakaan osoittanut
29061:  lakiesityksessä tarkoitetun toimenpiteen tarpeellisuutta.
29062:  Yhtä vähän on ·sitä tehnyt Vaaiokunta'kaan mietinnössää11
29063:  vaiktka se on laajentanut kysymylksessä olevaa aluetta Sal-
29064:  min ja Suojärven pitäjillä. Myöskin on Valiokunnan mai-
29065:  nitsema lain rajoittaminen aivan nålennäistä, sillä 1 § :ssä
29066:  py1sytetyn oleskeluoikeuden rajoituksen nojalla voitaisiin
29067:  esim. sanomalehtien toimittajat karkoittaa muille seuduille
29068: 6          1919 Vp.- V. :M.- Esitys N:o 20.
29069: 
29070: ja määrätyt henkilöryhmät kieltää 'kokoontumasta laimsiin
29071: tilaisuuksiin 1a olemasia niissä. Täten siis ehkäistäisiin sa-
29072: nomalehtien julkai'Seminen sekä kokoontumis- ja yhdisty-
29073: misvaJiaus.
29074:       Valiokunta on paljon entisestään laajentanut sanotun
29075: poikkeuslain j•a !hallituksen lakiesityksen sisällyst-ä, kuten,
29076: verrattaessa niitä mietinnössä olevaan. lakiehd'Otuksen sana-
29077: muotoon, havaitaan. Paitsi entisiä. avonaisvaltuuktSia halli-
29078: tukseHe, sisältyisi siihen moni•aita uusiakin; vieläpä siihen
29079: on ·otettu sellaisiakin a.Ioja, joista, 'kuten u:>Ilmmaalaisten
29080: passioloista, voidaan antaa haHinnollisia määräyksiä. Siinii
29081: olevilla uUJsilla laajennuksiHa joutui'Si kansalaisten ·oikeus-
29082: elämä laillisen oikeudenkäytön rpiiristä sotilasviranomaisten
29083: mielivallan alaiseksi. Erittäin vaarallista olisi, että he myös
29084: saisivat päättää takavarikoidun omaisuuden julistamisesta
29085: kruunulle menetetyksi, kuilen olisi laita ehd'Otetun lain no-
29086: jalla, jota säännö:stä ei ollut ollenkaan mainitussa poikfueus-
29087: laissa toukokuun 29 päivältä 1918. Tällaisen JMjennuksen
29088:  tultua laiksi ei olisi takeita siitäkään, etteivät lakiin Jlereh-
29089:  tymättömät sotilasviranomais·et taannehtivasti sovelluttaisi
29090:  tätä Esäystä 'sellaiseen'kin ·omai,suuteen, joka on jo aiemmin
29091:  takavarikoitu uiSeinmainitun .poikkeuslain nojalla.
29092:       Tässä laissa olleet avonaisvaltuudet •on ha:llitus, vastoin
29093:  sii·nä annettua oikeutusta, oikeudenvastaiseen suuntaan laa-
29094:  jentanut väliUämättä yleisen lain 'Säännöksi1stä. VHikka hal-
29095:  litus tuossa poikkeuiSlaissa oli oikeutettu ainoastaan laajen-
29096:  nettuun takavarikon tekemiseen, j'Oka siis voi tulla kysy-
29097:  mylkseen vain irtaimeen omaisuuteen nähden, on se kuiten-
29098:  kin lainvastaise sti ryhtynyt määräämään kiinteästäkin
29099:                   1
29100: 
29101: 
29102:  omaisuudesta eli työväentalojen 'myymis- ja hukkaamiskiel-
29103:  lon alaiseksi a:s:ehlamisesta, kuten sisäa·siaintoimituskunnan
29104:  kiertokirjeissä kaikille maaherroille elokuun 19 päivältä
29105:   1918 ja tammikuun 8 päiväJltä 1919 käsketään. Samanlai-
29106:  nen laiton menettely tulisi varmaankin uudi1stumaan myös
29107:  ehdotetun lain nojalla.
29108:       Lopuksi on huomautettava, että kysymyksenahisissa
29109:   suhteissa voimassa olevalla lail}la ja asetuksilla tullaan kyl-
29110:                         Vastalause.                        7
29111: 
29112: Iin toimeen sanotussa maamme ·osaS'sa. Sillä onhan v·altio-
29113: elämämme tarkoituksena pyrkiä säännöllisiin oloihin ja py-
29114: sy•ttää rauha itäiselläkin rajalla. Onhan hallituksen puo-
29115: lelta Eduskunnrussa pariinkin •välikysymykseen annetuissa
29116: vastauksissa wvkuutettu, että on vältetty ja vältetään kai-
29117: kenlaisia sotaisia selkmauksia ja :pyrki:myksiä, joten soti-
29118: larullisetkaan näkökohdat eivät vaadi lakiesityksen hyväksy-
29119: mistä.
29120:     Näillä perusteilla saamme kunnioittaen ehdottaa, ·
29121: 
29122:                että Eduskunta hylkäisi kysyrnyksessä ole-
29123:             van lakiehdotuksen.
29124: 
29125:    Helsingis·sä, toukokuun 28 päiväinä 1919.
29126: 
29127:      A. 0. A.rho.                A.. E. J. .eino.
29128:      A.. Kauppinen.              G. Luukkonen.
29129:      0. V. Korhonen.             Juho Rapo.
29130:                        J. F. Tolonen.
29131: Helsinki 1919. Valtioneuvoston kirjapaino.
29132:        1919 VI).- Edusk. vast.- Esitys N:o 20.
29133: 
29134: 
29135: 
29136: 
29137:                E d u s k u n n a n v a s t a u s Hallituksen
29138:            esitykseen, joka koskee lakia väliaikaisten
29139:            säännösten antamisesta yleisen järjestyksen ja
29140:            turvallisuuden voimassa pitämiseksi erinäisissä
29141:            osissa valtakuntaa.
29142: 
29143:     Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys, joka kos-
29144: kee lakia väliaikaisten säännösten antamisesta yleisen jär-
29145: jestyksen ja· turvallisuuden voimassa pitämiseksi erinäi-
29146: sissä osissa valtakuntaa.
29147:     Tästä esityksestä on Eduskunnan Lakivaliokunta laa-
29148: tinut mietinnön, jota Eduskunta kuitenkaan ei ole ehtinyt
29149: krusitel1ä.
29150: 
29151:    Helsingissä, 11 päivänä maaliskuuta 1920.
29152: